21.12.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 485/1

KOMISSION TIEDONANTO

Maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden valtiontukea koskevat suuntaviivat

(2022/C 485/01)

Sisältö

I OSA.

YHTEISET SÄÄNNÖKSET

1 luku.

Johdanto

2 luku.

Soveltamisala ja määritelmät

2.1.

YMP:n vaikutus soveltamisalaan

2.2.

Soveltamisala

2.3.

Horisontaaliset säännöt ja tukivälineet, joita sovelletaan maa- ja metsätalousalaan ja maaseutualueisiin

2.4.

Määritelmät

3 luku.

Sisämarkkinoille soveltuvuuden arviointi perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla

3.1.

Ensimmäinen edellytys: tuki edistää tietyn taloudellisen toiminnan kehitystä

3.1.1.

Tuettu taloudellinen toiminta

3.1.2.

Kannustava vaikutus

3.1.3.

Unionin oikeuden asianomaisia säännöksiä ja yleisiä periaatteita ei ole loukattu

3.2.

Toinen edellytys: tuki ei perusteettomasti vaikuta kaupankäynnin edellytyksiin yhteisen edun vastaisesti

3.2.1.

Valtion toteuttamien toimien tarve

3.2.2.

Tuen tarkoituksenmukaisuus

3.2.3.

Tuen oikeasuhteisuus

3.2.4.

Läpinäkyvyys

3.2.5.

Kilpailulle ja kaupalle aiheuttamien haitallisten vaikutusten välttäminen

3.2.6.

Tuen myönteisten ja kielteisten vaikutusten punnitseminen (tasapainotesti)

II OSA.

TUKIMUODOT

1 luku.

Maatalouden alkutuotannon ja maataloustuotteiden jalostuksen tai kaupan pitämisen alalla toimivien yritysten hyväksi myönnettävä tuki

1.1.

Maaseudun kehittämistoimenpiteiden kaltaiset toimenpiteet

1.1.1.

Investointituki

1.1.1.1.

Tuki maatiloilla tehtäviin, maatalouden alkutuotantoon liittyviin investointeihin

1.1.1.2.

Tuki maatiloilla kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttämiseksi tehtäviin investointeihin

1.1.1.3.

Maataloustuotteiden jalostukseen tai maataloustuotteiden kaupan pitämiseen liittyvä investointituki

1.1.2.

Nuorten viljelijöiden aloitustuki ja maataloustoiminnan aloitustuki

1.1.3.

Maatalousalan tuottajaryhmien ja -organisaatioiden perustamistuki

1.1.4.

Tuki maatalouden ympäristö- ja ilmastositoumuksiin

1.1.5.

Tuki eläinten hyvinvointia edistäviin sitoumuksiin

1.1.6.

Tuki tietyistä pakollisista vaatimuksista johtuviin aluekohtaisiin rajoitteisiin

1.1.7.

Tuki alueille, joilla on luonnonhaittoja tai muita aluekohtaisia haittoja

1.1.8.

Luonnonmukaisen maatalouden tuki

1.1.9.

Tuki maataloustuotteiden tuottajien laatujärjestelmiin osallistumista varten

1.1.10.

Tuki teknisen avun antamiseksi maatalousalalla

1.1.10.1.

Tuki tietämyksenvaihtoa ja tiedotusta koskeviin toimiin

1.1.10.2.

Tuki neuvontapalveluihin

1.1.10.3.

Tuki maatilojen lomituspalveluihin

1.1.11.

Tuki maatalousalan yhteistyöhön

1.2.

Riskin- ja kriisinhallinta

1.2.1.

Tuki maataloustuotannolle tai maatalouden tuotantovälineille aiheutuneiden vahinkojen korvaamiseen ja ehkäisemiseen

1.2.1.1.

Tuki luonnonmullistusten tai poikkeuksellisten tapahtumien aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen

1.2.1.2

Tuki luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevien epäsuotuisien sääolojen aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen

1.2.1.3.

Eläintautien, kasvintuhoojien ja haitallisten vieraslajien ennaltaehkäisystä, valvonnasta ja hävittämisestä aiheutuviin kustannuksiin tarkoitettu tuki sekä eläintautien, kasvintuhoojien ja haitallisten vieraslajien aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen tarkoitettu tuki

1.2.1.4.

Kuolleita eläimiä koskeva tuki

1.2.1.5.

Rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen tarkoitettu tuki

1.2.1.6.

Tuki vakuutusmaksujen suorittamiseen

1.2.1.7.

Tuki keskinäisiin rahastoihin maksettaviin rahoitusosuuksiin

1.3.

Muuntyyppinen maatalousalan tuki

1.3.1.

Tuki tuotantokapasiteetin poistamiseen

1.3.1.1.

Kapasiteetin poistaminen eläinten, kasvien tai ihmisten terveyteen, hygieniaan, ympäristöön tai ilmastoon liittyvistä tai eettisistä syistä

1.3.1.2

Kapasiteetin poistaminen muista syistä

1.3.2.

Tuki maataloustoiminnan siirtämiseen uuteen paikkaan

1.3.3.

Kotieläintuotannon tuki

1.3.4.

Tuki maataloustuotteiden menekinedistämistoimiin

1.3.5.

Syrjäisimpien alueiden ja Egeanmeren pienten saarten tuki

1.3.6.

Tuki maatalousmaan tilusjärjestelyihin

1.3.7.

Tuki maatalousalan tutkimus- ja kehitystyöhön

2 luku.

Metsätalousalan tuki

2.1.

Investoinnit metsäalueiden kehittämiseen ja metsien elinkelpoisuuden parantamiseen

2.1.1.

Tuki metsitykseen ja puustoisen maan muodostamiseen

2.1.2.

Tuki peltometsätalousjärjestelmien käyttöönottoon, elvyttämiseen tai uudistamiseen

2.1.3.

Tuki metsille aiheutuvien vahinkojen ehkäisyyn ja korjaamiseen

2.1.4.

Tuki investointeihin, joilla parannetaan metsäekosysteemien häiriönsietokykyä ja ympäristöarvoa

2.1.5.

Tuki investointeihin, joita tehdään metsätalouden teknologioihin sekä metsätaloustuotteiden jalostukseen, käyttöönottoon ja kaupan pitämiseen

2.1.6.

Tuki metsätalouden kehittämiseen, uudenaikaistamiseen tai mukauttamiseen liittyvään infrastruktuuriin tehtäviin investointeihin

2.1.7.

Tuki metsissä sijaitsevan kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttämiseksi tehtäviin investointeihin

2.1.8.

Tuki metsätalouden keskinäisiin rahastoihin maksettaviin rahoitusosuuksiin

2.2.

Tuki tietyistä pakollisista vaatimuksista johtuviin aluekohtaisiin rajoitteisiin metsäalueilla

2.3.

Tuki metsäalan ympäristö- ja ilmastopalveluihin ja metsien suojeluun

2.4.

Tuki tietämyksenvaihtoa ja tiedotusta koskeviin toimiin metsätalousalalla

2.5.

Tuki neuvontapalveluihin metsätalousalalla

2.6.

Tuki metsätalousalan yhteistyöhön

2.7.

Metsätalousalan tuottajaryhmien ja -organisaatioiden perustamistuki

2.8.

Muu metsätalousalan tuki, jolla on ekologisia, suojaaviin tehtäviin ja virkistyskäytön liittyviä tavoitteita

2.8.1.

Tuki sellaisiin erityisiin metsäalan toimiin ja toimenpiteisiin, joiden ensisijaisena tavoitteena on edistää metsäekosysteemien, luonnon monimuotoisuuden ja perinteisten maisemien säilyttämistä tai ennallistamista

2.8.2.

Tuki maaperän laadun säilyttämiseksi ja parantamiseksi sekä puiden tasapainoisen ja terveen kasvun varmistamiseksi metsätalousalalla

2.8.3.

Luonnonpolkujen, maisematekijöiden ja maiseman ominaispiirteiden ja eläinten luonnollisen elinympäristön kunnostaminen ja säilyttäminen metsätalousalalla

2.8.4.

Tuki teiden ylläpitämiseksi, jotta voidaan ennalta ehkäistä metsäpaloja

2.8.5.

Tuki rauhoitettujen eläinten metsissä aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen

2.9.

Metsätalousalan tuki, joka on yhtenäinen maatalousalan tukitoimenpiteiden kanssa

2.9.1.

Tuki metsätalousalan tutkimus- ja kehitystyöhön

2.9.2.

Tuki metsätalousmaan tilusjärjestelyihin

3 luku.

Maaseutualueiden tuki, jota maaseuturahasto osarahoittaa tai joka myönnetään tällaisiin osarahoitettuihin interventioihin tarkoitettuna kansallisena lisärahoituksena

III OSA.

MENETTELYÄ KOSKEVAT SEIKAT

Tukijärjestelmien kesto ja arviointi

Tarkistuslauseke

Raportointi ja seuranta

Suuntaviivojen soveltaminen

Ehdotukset aiheellisiksi toimenpiteiksi

I OSA

YHTEISET SÄÄNNÖKSET

1 LUKU

Johdanto

(1)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’perussopimus’, 107 artiklan 1 kohdassa määrätään seuraavaa: ”Jollei perussopimuksissa toisin määrätä, jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.” Vaikka perussopimuksessa määrätään periaatteesta, jonka mukaan valtiontuki on kiellettyä, tietyissä tapauksissa tällainen tuki voi olla sisämarkkinoille soveltuvaa perussopimuksen 107 artiklan 2 ja 3 kohdan nojalla.

(2)

Perussopimuksen 107 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaan luonnonmullistusten tai muiden poikkeuksellisten tapahtumien maa- ja metsätalousalalla aiheuttaman vahingon korvaamiseen tarkoitettu valtiontuki soveltuu sisämarkkinoille.

(3)

Komissio voi perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti katsoa sisämarkkinoille soveltuvaksi tuen, joka on tarkoitettu maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden taloudellisen toiminnan edistämiseen, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla.

(4)

Perussopimuksen 42 artiklan mukaan maataloustuotteiden tuotantoon ja kauppaan sovelletaan kilpailusääntöjä – jotka sisältävät valtiontukea koskevat säännöt – vain siltä osin kuin Euroopan parlamentti ja neuvosto määrittävät; tällöin otetaan huomioon perussopimuksen 39 artiklassa vahvistetut yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteet.

(5)

Komissio vahvistaa näissä suuntaviivoissa perusteet sellaisen tuen määrittämiseksi, joka täyttää perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan mukaiset edellytykset ja jonka voidaan katsoa soveltuvan sisämarkkinoille. Perussopimuksen 107 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti myönnetyn tuen osalta näissä suuntaviivoissa vahvistetaan edellytykset, joiden perusteella toimenpide, jolla myönnetään tukea luonnonmullistusten tai poikkeuksellisten tapahtumien aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi, soveltuu sisämarkkinoille.

(6)

Maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden taloudellisen toiminnan edistämiseen myönnettävä valtiontuki on olennainen osa laajempaa yhteistä maatalouspolitiikkaa, jäljempänä ’YMP’. Unioni myöntää YMP:n puitteissa taloudellista tukea maa- ja metsätalousalalle ja maaseutualueille. Koska valtiontuen taloudelliset vaikutukset eivät ole riippuvaisia siitä, osallistuuko unioni (edes osittain) tuen rahoittamiseen vai rahoittaako jäsenvaltio sen kokonaan itse, komissio katsoo, että on varmistettava komission valtiontukiin soveltaman valvontapolitiikan yhtenäisyys ja johdonmukaisuus niiden tukien kanssa, jotka myönnetään osana unionin yhteistä maatalouspolitiikkaa. Kun komissio soveltaa ja tulkitsee näiden suuntaviivojen sääntöjä kunkin tukijärjestelmän ja yksittäisen tuen osalta, se ottaa näin ollen huomioon YMP:aa koskevat säännöt.

(7)

YMP:aan liittyvien valtiontukea koskevien näkökohtien kannalta erityisen merkityksellisiä ovat seuraavat unionin säädökset:

(a)	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 1144/2014 (1);

(b)	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset (EU) N:o 228/2013 (2) ja (EU) N:o 229/2013 (3);

(c)	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/2115 (4);

(d)	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/2116 (5);

(e)	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1308/2013 (6).

(8)

YMP perustuu kahteen pilariin (Euroopan maatalouden tukirahasto eli maataloustukirahasto ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto eli maaseuturahasto), jotka yhdessä muodostavat perustan viljelijöille ja maaseutualueille unionissa maksettaville tuille, luoden edellytykset kestävän maatalouden ylläpitämiselle koko unionissa.

(9)

Perussopimuksen 39 artiklan 1 kohdan mukaan YMP:n tavoitteena on oltava maatalouden tuottavuuden lisääminen, maatalousväestön kohtuullisen elintason turvaaminen, markkinoiden vakauttaminen, tarvikkeiden saatavuuden varmistaminen ja kohtuullisten kuluttajahintojen takaaminen. YMP:aa ja sen soveltamista koskevia erityismenetelmiä laadittaessa on perussopimuksen 39 artiklan 2 kohdan mukaisesti otettava huomioon

(a)	maatalouselinkeinon erityisluonne, joka johtuu maatalouden yhteiskunnallisesta rakenteesta sekä eri maatalousalueiden välisistä rakenteellisista eroista ja luonnonolojen eroista;

(b)	tarve toteuttaa aiheelliset mukautukset asteittain;

(c)	se, että maatalous on jäsenvaltioissa tuotannonala, joka liittyy läheisesti talouteen kokonaisuudessaan.

(10)

Vuoden 2020 jälkeisen YMP:n tavoitteissa keskitytään maatalouden, elintarvikkeiden ja maaseutualueiden kestävän kehityksen parantamiseksi edistämään älykästä, kilpailukykyistä, muutoskestävää ja monipuolista maatalousalaa, jolla varmistetaan pitkän aikavälin elintarviketurva, sekä tukemaan ja tiukentamaan ympäristönsuojelua ja ilmastotoimia, edistämään unionin ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamista ja lujittamaan maaseutualueiden sosioekonomista rakennetta. Näitä yleistavoitteita täydennetään monialaisella tavoitteella, jossa päämääränä on alan uudenaikaistaminen edistämällä ja jakamalla tietämystä, innovointia ja digitalisointia maa- ja metsätaloudessa ja maaseutualueilla sekä kannustamalla näiden käyttöä. YMP:n yleistavoitteisiin pyritään seuraavien erityistavoitteiden avulla:

(a)	annetaan tukea riittävien maataloustulojen ja maatalousalan muutoskestävyyden varmistamiseksi koko unionin alueella, jotta saataisiin parannettua pitkän aikavälin elintarviketurvaa ja maatalouden monimuotoisuutta ja varmistettaisiin maataloustuotannon taloudellinen kestävyys unionissa;

(b)	parannetaan maatilojen markkinasuuntautuneisuutta ja kilpailukykyä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, myös kiinnittämällä enemmän huomiota tutkimukseen, teknologiaan ja digitalisointiin;

(c)	parannetaan viljelijöiden asemaa arvoketjussa;

(d)	hillitään ilmastonmuutosta ja edistetään ilmastonmuutokseen sopeutumista muun muassa vähentämällä kasvihuonekaasupäästöjä ja parantamalla hiilen sitomista, sekä edistetään kestävää energiaa;

(e)	edistetään kestävää kehitystä ja luonnonvarojen, kuten veden, maaperän ja ilman, tehokasta hoitoa, myös vähentämällä kemikaaliriippuvuutta;

(f)	edistetään luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämistä ja vähenemissuuntauksen kääntämistä, parannetaan ekosysteemipalveluja sekä säilytetään elinympäristöjä ja maisemia;

(g)	houkutellaan nuoria viljelijöitä ja muita uusia viljelijöitä alalle ja tuetaan heitä sekä helpotetaan kestävän yritystoiminnan kehittämistä maaseutualueilla;

(h)	edistetään työllisyyttä, kasvua, sukupuolten tasa-arvoa, mukaan lukien naisten osallistuminen maatalouteen, sekä sosiaalista osallisuutta ja paikallista kehitystä maaseutualueilla, myös kiertobiotaloudessa ja kestävässä metsätaloudessa;

(i)	parannetaan unionin maatalouden kykyä vastata ruokaa ja terveyttä koskeviin yhteiskunnan vaatimuksiin, mukaan lukien laadukas, turvallinen ja ravitseva kestävällä tavalla tuotettu ruoka ja ruokahävikin vähentäminen, sekä parannetaan eläinten hyvinvointia ja torjutaan mikrobilääkeresistenssiä.

2 LUKU

Soveltamisala ja määritelmät

2.1. YMP:n vaikutus soveltamisalaan

(11)

Perussopimuksen 42 artiklan mukaisesti ja sikäli kuin kyseessä ovat perussopimuksen liitteessä I luetellut maataloustuotteet, perussopimuksen 107, 108 ja 109 artiklassa vahvistettuja valtiontukisääntöjä sovelletaan vain siltä osin kuin Euroopan parlamentti ja neuvosto määrittävät; tällöin otetaan huomioon perussopimuksen 39 artiklassa vahvistetut yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteet.

(12)

Asetuksen (EU) 2021/2115 145 artiklan 1 kohdan ja asetuksen (EU) N:o 1308/2013 211 artiklan 1 kohdan nojalla valtiontukisääntöjä sovelletaan maataloustuotteiden tuotantoon ja kauppaan. Vahvistettuun yleisperiaatteeseen on kuitenkin erilaisia poikkeuksia, joista säädetään muun muassa seuraavissa: asetuksen (EU) N:o 228/2013 23 artikla, asetuksen (EU) N:o 229/2013 17 artikla, asetuksen (EU) 2021/2115 145 artiklan 2 kohta, asetuksen (EU) N:o 1308/2013 211 artiklan 2 kohta ja asetuksen (EU) N:o 1144/2014 27 artikla.

(13)

Asetuksen (EU) 2021/2115 nojalla myönnetyn tuen osalta mainitun asetuksen 145 artiklan 2 kohdassa säädetään, ettei valtiontukisääntöjä sovelleta jäsenvaltioiden mainitun asetuksen nojalla ja mukaisesti maksamaan tukeen eikä kansalliseen lisärahoitukseen, joka kuuluu perussopimuksen 42 artiklan soveltamisalaan.

(14)

Valtiontukisääntöjä ei näin ollen sovelleta maaseudun kehittämistuen osarahoitukseen (ei maaseuturahaston osuuteen eikä kansalliseen osuuteen) eikä kyseisen tuen lisänä maksettavaan kansalliseen lisärahoitukseen, edellyttäen että kyseinen interventio liittyy perussopimuksen 42 artiklan soveltamisalaan kuuluvaan maataloustoimintaan ja on osa YMP:n strategiasuunnitelmaa.

(15)

Valtiontukisääntöjä sovelletaan kuitenkin kaikilta osin kaikkiin osarahoitettuihin interventioihin (niin maaseuturahaston osuuteen kuin kansalliseen osuuteen) sekä kansalliseen lisärahoitukseen tällaisille interventioille, jotka eivät kuulu perussopimuksen 42 artiklan soveltamisalaan mutta kuuluvat asetuksen (EU) 2021/2115 soveltamisalaan, eli seuraavanlaisissa tapauksissa: a) interventiot, joilla tuetaan toimintaa maaseutualueilla, ja b) metsätalouden interventiot.

(16)

Valtiontukisääntöjä sovelletaan, jos jäsenvaltio aikoo rahoittaa toimenpiteen, joka on suunniteltu suurelta osin tietyn maaseudun kehittämisen intervention ehtojen mukaisesti (”maaseudun kehittämistoimenpiteen kaltainen toimenpide”), yksinomaan kansallisista varoista (eli ilman maaseuturahaston osarahoitusta), riippumatta siitä, kuuluuko toimenpide perussopimuksen 42 artiklan soveltamisalaan vai ei.

2.2. Soveltamisala

(17)

Komissio soveltaa näitä suuntaviivoja tukijärjestelmiin ja yksittäisiin tukiin.

(18)

Komissio soveltaa näitä suuntaviivoja valtiontukeen, jota myönnetään maatalouden alkutuotantoon, toiseen maataloustuotteeseen johtavaan maataloustuotteiden jalostukseen ja maataloustuotteiden kaupan pitämiseen.

(19)

Tässä osassa olevassa 2.1 jaksossa kuvattujen yleisten näkökohtien pohjalta ja jotta varmistettaisiin johdonmukaisuus maaseudun kehittämispolitiikan kanssa ja tuettaisiin valtiontukisääntöjen noudattamista, näihin suuntaviivoihin on tarkoituksenmukaista sisällyttää myös tietyt maaseudun kehittämisen interventiot, jotka eivät kuulu perussopimuksen 42 artiklan soveltamisalaan, riippumatta siitä, rahoitetaanko niitä maaseuturahastosta tai kansallisella lisärahoituksella, sekä yksinomaan kansallisista varoista rahoitetut maaseudun kehittämistoimenpiteen kaltaiset toimenpiteet. Näissä suuntaviivoissa vahvistetaan sen vuoksi maatalousalan lisäksi sisämarkkinoille soveltuvuutta koskevat perusteet metsätalousalan valtiontuelle ja maaseutualueilla toimiville yrityksille maksettavalle tuelle, joihin perussopimuksen 42 artiklaa ei sovelleta.

(20)

Arvioidessaan valtiontukea ja sen sisämarkkinoille soveltuvuutta näiden suuntaviivojen I osan 3 luvussa vahvistettujen valtiontukea koskevien yleisten periaatteiden mukaisesti komissio ottaa mahdollisimman pitkälti huomioon asetuksessa (EU) 2021/2115 ja sen delegoiduissa säädöksissä ja täytäntöönpanosäädöksissä vahvistetut edellytykset.

(21)

Näiden suuntaviivojen soveltamisalaan kuuluvat seuraavat tukimuodot:

(a)

maatalousalan toimenpiteet, jotka rahoitetaan yksinomaisesti kansallisista varoista ja jotka koostuvat yhdestä seuraavista:

(i)	maaseudun kehittämistoimenpiteiden kaltaiset toimenpiteet, jotka eivät kuulu YMP:n strategiasuunnitelmien piiriin (II osan 1.1 jakso);

(ii)	muut kuin i alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet, jotka eivät kuulu asetuksen (EU) 2021/2115 soveltamisalaan, kuten tietyt riskin- ja kriisinhallintatoimenpiteet, kotieläintuotannon tuki ja tietyt menekinedistämistoimet (II osan 1.2 ja 1.3 jakso);

(b)

metsätalousalan tuki (II osan 2 luku), joka koostuu yhdestä seuraavista:

(i)	tuki myönnetään osana YMP:n strategiasuunnitelmaa tai tällaisen maaseudun kehittämisen intervention kansallisena lisärahoituksena;

(ii)	tuki rahoitetaan yksinomaan kansallisista varoista;

(c)

maaseutualueilla toimiville yrityksille tarkoitettu tuki, joka myönnetään yhdessä seuraavista muodoista:

(i)	YMP:n strategiasuunnitelmaan sisältyvänä interventiona, jota maaseuturahasto osarahoittaa asetuksen (EU) 2021/2115 nojalla ja sen mukaisesti, jos ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluva valtiontukitoimenpide on samanlainen kuin YMP:n strategiasuunnitelman interventio (II osan 3 luku);

(ii)	kansallisena lisärahoituksena, joka liittyy YMP:n strategiasuunnitelman piiriin kuuluvaan interventioon (II osan 3 luku).

(22)

Näitä suuntaviivoja sovelletaan pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille) ja periaatteessa myös suurille yrityksille myönnettävään tukeen. Markkinoiden toimintapuutteet eivät kuitenkaan yleensä vaikuta niin paljon suuriin yrityksiin kuin pk-yrityksiin. Maa- ja metsätalousalalla ja maaseutualueilla toimivat suuret yritykset ovat lisäksi todennäköisemmin merkittäviä markkinatoimijoita, ja sen vuoksi suurille yrityksille myönnettävä tuki voi tietyissä tapauksissa erityisesti vääristää kilpailua ja kauppaa sisämarkkinoilla. Koska samalla tavalla kilpailua voi vääristää maa- ja metsätalousalalla ja maaseutualueilla toimiville suurille yrityksille ja muille suurille yrityksille myönnetty tuki, suuria yrityksiä koskevat valtiontukisäännöt yhdenmukaistetaan näissä suuntaviivoissa yleisten valtiontukisääntöjen kanssa ja tällaisen tuen soveltuvuus sisämarkkinoille arvioidaan perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla tämän osan 3 luvussa kuvatulla tavalla. Kun kyseessä ovat näiden suuntaviivojen II osan 1.3.1 jakson mukaiset kotieläintuotannon tukitoimenpiteet, jotka eivät kuulu asetuksen (EU) 2021/2115 soveltamisalaan, komissio pitäytyy aiemmassa toimintapolitiikassaan, jonka mukaan suurten yritysten pitäisi pystyä rahoittamaan kyseiset toimenpiteet itse. Kotieläintuotannon tuen olisi sen vuoksi edelleen rajoituttava pk-yrityksiin.

(23)

Näitä suuntaviivoja ei sovelleta vaikeuksissa oleviin yrityksiin, jollei tässä kohdassa esitetyistä poikkeuksista muuta johdu. Komissio katsoo, että jos yritys on taloudellisissa vaikeuksissa, sitä ei voida pitää sopivana välineenä edistämään muita julkisen politiikan tavoitteita ennen kuin sen elinkelpoisuus on varmistettu, sillä tällaisen yrityksen koko olemassaolo on vaarassa. Niinpä jos tuensaaja on 33 kohdan 63 alakohdassa määritelty vaikeuksissa oleva yritys, tuki arvioidaan valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen annettujen suuntaviivojen (7) mukaisesti. Tätä periaatetta, jonka mukaan valtiontukea ei myönnetä vaikeuksissa oleville yrityksille, ei kuitenkaan sovelleta II osan 1.2.1.1 ja 2.1.3 jaksossa tarkoitettuun luonnonmullistusten ja poikkeuksellisten tapahtumien aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen myönnettävään tukeen edellyttäen, että tällainen tuki soveltuu sisämarkkinoille perussopimuksen 107 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti. Jos maa- tai metsätalousalan yrityksen taloudellisten vaikeuksien aiheuttajana on II osan 1.2.1.2, 1.2.1.3, 1.2.1.5, 2.1.3, 2.8.1 tai 2.8.5 jaksossa tarkoitettu riskitapahtuma, tällaisen riskitapahtuman aiheuttamien menetysten tai vahinkojen korvaamiseen tarkoitettua tukea ja kasvintuhoojien hävittämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseen tarkoitettua tukea voidaan myöntää näiden suuntaviivojen mukaisesti tukena, joka soveltuu sisämarkkinoille perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti. Yrityksen taloudellista tilannetta ei myöskään tulisi ottaa huomioon II osan 1.2.1.4 jaksossa vahvistetun kuolleiden eläinten hävittämiseen ja poistamiseen myönnettävän tuen osalta eikä II osan 1.2.1.3 jakson 370 ja 371 kohdassa tarkoitetun eläintautien ja kasvintuhoojien ennaltaehkäisy-, valvonta- ja hävittämistoimenpiteisiin myönnettävän tuen osalta, jotta suojeltaisiin kansanterveyttä ja koska tämäntyyppisiä tukia myönnetään hätätilanteessa. Tätä periaatetta ei sovelleta myöskään II osan 1.1.10.1 ja 2.4 jaksossa tarkoitettuihin tiedotustoimiin eikä II osan 1.3.4 jaksossa vahvistettuihin yleisluonteisiin menekinedistämistoimiin.

(24)

WTO:n maataloussopimuksen liitteessä 1 tarkoitettuihin maataloustuotteisiin myönnettävä tuki, joka on kyseisessä sopimuksessa määriteltyä vientitukea, ei kuulu näiden suuntaviivojen soveltamisalaan. Myöskään tällaisiin tuotteisiin myönnettävä tuki, joka on valtion tai minkä tahansa vientikilpailusta 19 päivänä joulukuuta 2015 tehdyn WTO:n ministerikokouksen päätöksen (8) soveltamisalaan kuuluvan julkisen elimen myöntämää vientirahoitustukea, ei kuulu näiden suuntaviivojen soveltamisalaan, jos se ei täytä mainitun päätöksen 15 kohdan vaatimuksia, jotka koskevat enimmäistakaisinmaksuaikaa ja omarahoitusta.

(25)

Arvioidessaan tukea, jota myönnetään yritykselle, jolle on annettu sellaiseen komission aikaisempaan päätökseen perustuva maksamaton perintämääräys, jossa tuki on todettu sääntöjenvastaiseksi ja sisämarkkinoille soveltumattomaksi, komissio ottaa huomioon vielä perimättä oleman tukimäärän (9). Tätä ei sovelleta perussopimuksen 107 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun luonnonmullistusten ja muiden poikkeuksellisten tapahtumien aiheuttaman vahingon korvaamiseen myönnettävään tukeen eikä II osan 1.2.1.3 jakson 370 ja 371 kohdassa tarkoitettuun eläintautien ennaltaehkäisystä, valvonnasta ja hävittämisestä aiheutuviin kustannuksiin myönnettävään tukeen.

(26)

Jäsenvaltioille muistutetaan, että rahoitusjärjestelmä, esimerkiksi veronluonteiset maksut, olisi ilmoitettava, jos tällainen järjestelmä on olennainen osa tukitoimenpidettä (10).

(27)

Komissio arvioi tapauskohtaisesti kaikki tukitoimenpiteet, jotka eivät kuulu näiden suuntaviivojen tai muiden asiaan liittyvien valtiontukisääntöjen soveltamisalaan, suoraan perussopimuksen 107 artiklan 2 kohdan b alakohdan ja 107 artiklan 3 kohdan nojalla ottaen huomioon perussopimuksen 107, 108 ja 109 artiklassa, YMP:ssa ja soveltuvin osin näissä suuntaviivoissa vahvistetut säännöt mahdollisuuksien mukaan. Jäsenvaltioiden, jotka ilmoittavat valtiontuesta, joka ei kuulu näiden suuntaviivojen soveltamisalaan, on osoitettava, että kyseinen valtiontuki on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaista näiden suuntaviivojen tämän osan 3 luvussa vahvistetulla tavalla. Komissio hyväksyy tällaiset toimenpiteet vain, jos myönteinen vaikutus alan kehitykseen on selvästi suurempi kuin sisämarkkinoilla tapahtuvan kilpailun vääristymisen ja jäsenvaltioiden väliseen kauppaan kohdistuvan vaikutuksen riskit.

(28)

Jotta tukea voidaan myöntää Pohjois-Irlannissa, jos toimenpide edellyttää asetuksessa (EU) 2021/2115 säädettyjen edellytysten noudattamista, vastaavat tiedot on annettava perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisessa komissiolle annettavassa ilmoituksessa.

2.3. Horisontaaliset säännöt ja tukivälineet, joita sovelletaan maa- ja metsätalousalaan ja maaseutualueisiin

(29)

Koska maa- ja metsätalousalalla ja maaseutualueilla toimivien yritysten ja muiden yritysten välillä on samankaltaisuuksia, näiden suuntaviivojen kattamiin aloihin sovelletaan valtiontukisääntöjen sujuvoittamiseksi periaatteessa yleisiä valtiontukisääntöjä, joissa vahvistetaan tuen sisämarkkinoille soveltuvuutta koskevat perusteet. Kyseessä ovat erityisesti valtiontuesta rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen annetut suuntaviivat (11), tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävää valtiontukea koskevat puitteet (12), ilmastotoimiin, ympäristönsuojeluun ja energia-alalle myönnettävästä valtiontuesta annetut vuoden 2022 suuntaviivat (13), komission tiedonanto EU:n suuntaviivat valtiontukisääntöjen soveltamisesta laajakaistaverkkojen nopean käyttöönoton yhteydessä (14), valtiontuesta riskirahoitussijoitusten edistämiseksi annetut suuntaviivat (15), komission tiedonanto Perusteista koulutukseen myönnettävän, yksittäistä ilmoitusta edellyttävän valtiontuen soveltuvuuden arvioimiseksi (16), komission tiedonanto Perusteista epäedullisessa asemassa oleville ja alentuneesti työkykyisille työntekijöille työllistämiseen myönnettävän yksittäistä ilmoitusta edellyttävän valtiontuen soveltuvuuden arvioimiseksi (17) sekä välineet, jotka koskevat yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja (18).

(30)

Edellä 29 kohdassa tarkoitettuja horisontaalisia välineitä sovelletaan maataloustuotteiden tuotantoon, jalostukseen ja kaupan pitämiseen, jollei näissä suuntaviivoissa vahvisteta erityisiä sääntöjä. Näissä suuntaviivoissa vahvistetaan erityiset säännöt, jotka koskevat ympäristöalan tukitoimenpiteitä, kuten maatalouden ympäristö- ja ilmastositoumuksiin ja eläinten hyvinvointia edistäviin sitoumuksiin myönnettävää tukea (II osan 1.1.4 ja 1.1.5 jakso), tukea tietyistä pakollisista vaatimuksista johtuviin aluekohtaisiin rajoitteisiin (II osan 1.1.6 jakso) ja luonnonmukaisen maatalouden tukea (II osan 1.1.8 jakso). Ympäristötavoitteisiin tehtäviin investointeihin maatalouden alkutuotannon alalla myönnettävää tukea arvioidaan II osan 1.1.1.1 jaksossa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti. Maataloustuotteiden jalostusta ja maataloustuotteiden kaupan pitämistä harjoittaville yrityksille ympäristönsuojelua varten myönnettävä tuki voidaan katsoa perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos se täyttää ilmastotoimiin, ympäristönsuojeluun ja energia-alalle myönnettävästä valtiontuesta annetuissa vuoden 2022 suuntaviivoissa asetetut edellytykset. Energiatehokkuutta, biopolttoaineita ja uusiutuvia energialähteitä koskeviin investointeihin myönnettävä tuki jätetään pois II osan 2 ja 3 luvun soveltamisalasta, sillä kyseisen tuen olisi oltava ilmastotoimiin, ympäristönsuojeluun ja energia-alalle myönnettävästä valtiontuesta annettujen vuoden 2022 suuntaviivojen mukaista, jollei tukea ole vapautettu ilmoitusvelvollisuudesta. Sellaisiin maatalouden alkutuotantoon yhteydessä oleviin investointeihin myönnettävä tuki, jotka liittyvät energian tuotantoon uusiutuvista energialähteistä tai biopolttoaineiden tuotantoon maatiloilla, voi kuitenkin kuulua näiden suuntaviivojen soveltamisalaan edellyttäen, ettei tällainen tuotanto ylitä kyseisen maatilan keskimääräistä vuotuista polttoaineen tai energian kulutusta (II osan 1.1.1.1 jakso).

(31)

Aluetukia koskevia suuntaviivoja (19) ei sovelleta maatalouden alkutuotteiden tuotantoon alan erityispiirteiden vuoksi. Niitä sovelletaan kuitenkin maataloustuotteiden jalostukseen ja maataloustuotteiden kaupan pitämiseen näissä suuntaviivoissa esitetyn mukaisesti.

(32)

Metsätalousalalla tai maaseutualueilla toimiviin yrityksiin saatetaan soveltaa sekä yleisiä valtiontukisääntöjä että näiden suuntaviivojen erityisempiä säännöksiä. Metsätalousalalla tai maaseutualueilla toimivien yritysten tuki voidaan tapauksen mukaan katsoa sisämarkkinoille soveltuvaksi myös valtiontukea koskevien yleisten unionin sääntöjen nojalla ja niiden mukaisesti (erityisesti alueellisia valtiontukia koskevat suuntaviivat, tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävää valtiontukea koskevat puitteet sekä ilmastotoimiin, ympäristönsuojeluun ja energia-alalle myönnettävästä valtiontuesta annetut vuoden 2022 suuntaviivat).

2.4. Määritelmät

(33)

Näissä suuntaviivoissa tarkoitetaan:

(1)	”aktiiviviljelijällä” jäsenvaltion YMP:n strategiasuunnitelmassaan (20) asetuksen (EU) 2021/2115 4 artiklan 5 kohdan mukaisesti määrittelemää viljelijää;

(2)	”tapauskohtaisella tuella” tukea, jota ei myönnetä tukijärjestelmän perusteella;

(3)

”luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevilla epäsuotuisilla sääoloilla” sellaisia epäsuotuisia sääoloja kuin hallaa, myrskyjä ja rakeita, jäätä, rankkasadetta tai jatkuvia sateita tai kovaa kuivuutta, jotka maataloudessa tuhoavat yli 30 prosenttia edellisen kolmi- tai nelivuotiskauden perusteella lasketusta keskimääräisestä tuotannosta tai edelliseen viisi- tai kahdeksanvuotiskauteen perustuvasta kolmen vuoden keskiarvosta laskettuna ilman korkeinta ja alinta määrää; metsätalousalalla yli 20 prosenttia metsätalouden tuotantomahdollisuuksista;

(4)	”neuvonnalla” yhden ja saman sopimuksen puitteissa annettua kokonaisvaltaista neuvontaa;

(5)	”maataloustoiminnalla” jäsenvaltion YMP:n strategiasuunnitelmassaan asetuksen (EU) 2021/2115 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti määrittelemää toimintaa;

(6)	”maatalousmaalla” mitä tahansa jäsenvaltion YMP:n strategiasuunnitelmassaan asetuksen (EU) 2021/2115 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti määrittelemää alaa;

(7)	”maatilalla” yksikköä, joka koostuu maasta, toimitiloista ja välineistä, joita käytetään maatalouden alkutuotannossa;

(8)	”maataloustuotteella” perussopimuksen liitteessä I lueteltuja tuotteita, lukuun ottamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1379/2013 (21) liitteessä I lueteltuja kalastus- ja vesiviljelyalan tuotteita;

(9)	”maatalousalalla” kaikkia maatalouden alkutuotannon sekä maataloustuotteiden jalostuksen tai kaupan pitämisen alalla toimivia yrityksiä;

(10)	”peltometsätalousjärjestelmillä” maankäyttöjärjestelmiä, joissa kasvatetaan puita ja harjoitetaan maataloutta samalla maalla;

(11)	”tuella” toimenpiteitä, jotka täyttävät kaikki perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa määrätyt perusteet;

(12)	”tuki-intensiteetillä” tuen bruttomäärää ilmaistuna prosentteina tukikelpoisista kustannuksista ennen verojen tai muiden maksujen vähentämistä;

(13)

”tukijärjestelmällä” säädöstä, jonka perusteella yksittäisiä tukia voidaan muita täytäntöönpanotoimenpiteitä vaatimatta myöntää yrityksille, jotka määritellään säädöksessä yleisesti ja käsitteellisesti, sekä säädöstä, jonka perusteella tiettyyn hankkeeseen liittymätöntä tukea voidaan myöntää yhdelle tai useammalle yritykselle toistaiseksi ja/tai rajoittamaton määrä;

(14)

”markkinaehtoisuudella” sitä, että sopimuspuolten välisen liiketoimen ehdot eivät poikkea ehdoista, joista olisi sovittu riippumattomien yritysten välillä, eikä niihin sisälly kilpailunvastaista yhteistyötä; kaikkien transaktioiden, jotka ovat seurausta avoimesta, läpinäkyvästä ja ehtoja sisältämättömästä menettelystä, katsotaan täyttävän markkinaehtoperiaatteen;

(15)	”bioturvaamistoimenpiteillä” hallintatoimenpiteitä ja fyysisiä toimenpiteitä, joilla on tarkoitus pienentää tautien kulkeutumisen, kehittymisen ja leviämisen riskiä seuraavien osalta: a) eläinpopulaatio tai b) pitopaikka, vyöhyke, lokero, kuljetusväline tai muut tilat, rakennukset tai muu paikka;

(16)	”kantakirjalla” Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1012 (22) 2 artiklan 12 alakohdassa tarkoitettua kantakirjaa;

(17)	”YMP:n strategiasuunnitelmalla” asetuksen (EU) 2021/2115 1 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettua YMP:n strategiasuunnitelmaa;

(18)	”käyttöomaisuushankkeella” viljelijän itsensä tai hänen työntekijöidensä maatilalla toteuttamia töitä, joiden tuloksena on omaisuuserä;

(19)

”hiiliviljelyjärjestelmillä” tukijärjestelmiä, jotka koskevat sellaisia maanhoitokäytäntöjä, joiden tuloksena hiiltä varastoituu aiempaa enemmän elävään biomassaan, kuolleeseen orgaaniseen ainekseen ja maaperään sen ansiosta, että hiilidioksidin talteenottoa tehostetaan ja/tai hiilen vapautumista ilmakehään vähennetään;

(20)	”muulla katastrofilla” ennakoimatonta bioottista tai abioottista ihmisen toiminnan aiheuttamaa ilmiötä, josta aiheutuu merkittävää häiriötä metsien rakenteille ja joka aiheuttaa lopulta huomattavaa taloudellista haittaa metsiin liittyville aloille;

(21)

”klusterilla” riippumattomien yritysten ryhmittymää, johon osallistuu vastaperustettuja yrityksiä, pk-yrityksiä ja suuria yrityksiä sekä neuvoa-antavia yksiköitä tai tutkimusorganisaatioita ja jonka tarkoituksena on kannustaa taloudellista tai innovatiivista toimintaa edistämällä intensiivistä vuorovaikutusta, tilojen yhteiskäyttöä ja osaamisen ja asiantuntemuksen vaihtoa sekä osallistumalla tehokkaasti tietämyksensiirtoon, verkostoitumiseen ja tietojen levittämiseen klusteriin kuuluvien yritysten keskuudessa;

(22)

”valvonta- ja hävittämistoimenpiteillä” toimenpiteitä, jotka koskevat eläintauteja, joiden osalta jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on virallisesti tunnustanut taudinpurkauksen, tai jotka koskevat kasvintuhoojia tai haitallisia vieraslajeja, joiden esiintymisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on virallisesti tunnustanut;

(23)	”tuen myöntämispäivällä” päivää, jona tuensaajalle myönnetään laillinen oikeus tuensaantiin asiaan sovellettavan kansallisen lainsäädännön nojalla;

(24)

”ympäristövahingolla” ympäristön erityistä pilaantumista, kontaminaatiota tai sen laadun heikkenemistä, joka liittyy erityiseen tapahtumaan ja esiintyy maantieteellisesti rajoitetulla alueella ja joka tuhoaa yli 30 prosenttia maatalousalalla toimivan yrityksen edellisen kolmivuotiskauden keskimääräisestä vuosituotannosta tai edelliseen viisivuotiskauteen perustuvasta kolmen vuoden keskiarvosta laskettuna ilman korkeinta ja alinta määrää; metsätalousalalla yli 20 prosenttia metsätalouden tuotantomahdollisuuksista; määritelmä ei kata yleisiä ympäristöriskejä, jotka eivät liity erityiseen tapahtumaan, esimerkiksi ilmastonmuutosta tai ilman pilaantumista;

(25)

”arviointisuunnitelmalla” asiakirjaa, joka kattaa yhden tai useamman tukijärjestelmän ja sisältää vähintään seuraavat seikat: arvioitavat tavoitteet, arviointikysymykset; tulosindikaattorit; suunniteltu arviointimenetelmä; tiedonkeruuta koskevat vaatimukset; arvioinnin ehdotettu ajoitus, mukaan lukien väliarviointiraportin ja lopullisen arviointiraportin jättämispäivä; arvioinnin suorittavan riippumattoman elimen kuvaus tai kriteerit, joita käytetään sen valinnassa, ja yksityiskohtaiset säännöt, joilla varmistetaan arvioinnin julkistaminen;

(26)

”kuolleilla eläimillä” eläimiä, jotka on lopetettu ja joiden osalta on tehty tai ei ole tehty lopullista diagnoosia tai jotka ovat kuolleet (myös kuolleina syntyneet eläimet ja syntymättömät eläimet) maatilalla tai missä tahansa tiloissa tai kuljetuksen aikana, mutta joita ei ole teurastettu käytettäväksi ihmisravinnoksi;

(27)	”nopeakasvuisilla puilla” sellaisten puiden viljelyä, joiden hakkuuta edeltäväksi vähimmäisajaksi on vahvistettu 8 vuotta ja enimmäisajaksi 20 vuotta;

(28)	”myöhemmin käyttöön otettavalla verojärjestelmällä” järjestelmää, joka on aikaisemman veroetuuksiin perustuvan järjestelmän muutettu versio ja jolla korvataan se;

(29)	”ravinto- ja rehukasveista tuotetulla biopolttoaineella” biopolttoainetta, joka on tuotettu ravinto- ja rehukasveista, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2018/2001 (23) määritellään;

(30)	”elintarvikkeilla” elintarvikkeita, jotka eivät ole maataloustuotteita ja jotka luetellaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (24) liitteessä I;

(31)

”metsällä” yli 0,5 hehtaarin laajuista maa-aluetta, jolla puut ovat yli 5 metriä korkeita ja jolla latvuspeittävyys on yli 10 prosenttia, tai puita, jotka yltävät näihin raja-arvoihin in situ; ilmaisu ei sisällä maata, joka on pääasiallisesti maatalouskäytössä tai kaupunkialuetta; tai metsää sellaisena kuin jäsenvaltio tai alue on sen määrittänyt ja soveltaa määritelmää perustuen voimassa olevaan kansalliseen lainsäädäntöön tai inventaariojärjestelmään ja kuten on ilmoitettu komissiolle ilmoitusmenettelyssä; ja, kun määritelmä liittyy maaseudun kehittämisen interventioon, kuten YMP:n strategiasuunnitelmassa vahvistetaan;

(32)	”bruttoavustusekvivalentilla” tuen määrää, jos se olisi myönnetty tuensaajalle avustuksena, ennen verojen tai muiden maksujen vähentämistä;

(33)	”yksittäisellä tuella” tapauskohtaista tukea ja tietyille tuensaajille tukijärjestelmän perusteella myönnettävää tukea;

(34)	”aineettomalla omaisuudella” omaisuutta, jolla ei ole fyysistä tai taloudellista ilmentymää, kuten patentteja, lisenssejä, taitotietoa tai muuta henkistä omaisuutta;

(35)

”haitallisella vieraslajilla” Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1143/2014 (25) 3 artiklan 3 alakohdassa määriteltyä unionin kannalta merkityksellistä haitallista vieraslajia ja mainitun asetuksen 3 artiklan 4 alakohdassa määriteltyä jäsenvaltion kannalta merkityksellistä haitallista vieraslajia;

(36)	”suurilla yrityksillä” yrityksiä, jotka eivät täytä komission asetuksen (EU) 2022/2472 (26) liitteessä I vahvistettuja perusteita;

(37)

”paikallisilla markkinoilla” yhtä seuraavista:

(a)	markkinoita, jotka sijaitsevat tuotteen alkuperätilasta 75 kilometrin säteellä, jonka sisäpuolella jalostustoimintojen ja myynnin loppukuluttajalle on tapahduttava;

(b)	markkinoita, joiden osalta jäsenvaltio on vahvistanut vakuuttavan vaihtoehtoisen määritelmän ja jotka sijaitsevat enintään 100 kilometrin säteellä;

(38)

”maataloustuotteiden kaupan pitämisellä” tavaran pitämistä tai esille panemista myyntiä varten, myytäväksi tarjoamista, toimittamista tai muulla tavoin markkinoille saattamista lukuun ottamatta ensimyyntiä jälleenmyyjille tai jatkojalostajille viljelijän toimesta tai tuotteen valmistamista tällaista ensimyyntiä varten; alkutuottajan suorittama tuotteen myynti loppukuluttajille katsotaan maataloustuotteen kaupan pitämiseksi, jos se tapahtuu erillisissä, kyseiseen tarkoitukseen varatuissa tiloissa;

(39)

”keskinäisellä rahastolla” jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti hyväksymää järjestelmää, jossa jäseninä olevat viljelijät, metsänomistajat ja metsien hoitajat voivat vakuuttaa itsensä ja jossa maksetaan korvauksia taloudellisia tappioita kärsineille jäseninä oleville viljelijöille, metsänomistajille ja metsien hoitajille;

(40)	”ei-tuotannollisilla investoinneilla” investointeja, jotka eivät lisää merkittävästi tilan arvoa tai tuottavuutta;

(41)

”teollista jalostusta edeltävillä toimilla” puun hakkuuta, karsintaa, kuorintaa, katkontaa, varastointia, suojakäsittelyä ja kuivausta sekä kaikkia muita käsittelyjä, jotka suoritetaan puulle ennen sen teollista sahaamista sahalla, kuten myös sahausta silloin kun sahauskapasiteetti on enintään 20 000 m3 sahalle saapuvaa raakapuuta vuodessa;

(42)	”muilla epäsuotuisilla sääoloilla” epäsuotuisia sääoloja, jotka eivät ole luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevia epäsuotuisia sääoloja;

(43)	”syrjäisimmillä alueilla” perussopimuksen 349 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettuja alueita;

(44)	”kasvintuhoojilla” kasveille tai kasvituotteille haitallisia kasvien, eläinten tai patogeenisten tekijöiden lajeja, kantoja tai biotyyppejä;

(45)	”ennalta ehkäisevillä toimenpiteillä” sellaiseen eläintautiin, kasvintuhoojaan tai haitalliseen vieraslajiin liittyviä toimenpiteitä, jota ei ole vielä esiintynyt;

(46)	”maatalouden alkutuotannolla” perussopimuksen liitteessä I lueteltujen maaperän ja kotieläintuotannon tuotteiden tuotantoa toteuttamatta muita näiden tuotteiden luonnetta muuttavia toimia;

(47)	”maataloustuotteiden jalostuksella” maataloustuotteen käsittelyä niin, että käsittelyn tuloksena saatava tuote on myös maataloustuote, lukuun ottamatta maatilatoimintaa, joka on tarpeen eläin- tai kasvituotteen valmistamiseksi ensimyyntiä varten;

(48)

”tuottajaryhmällä tai -organisaatiolla” ryhmää tai organisaatiota, joka perustetaan ainakin johonkin seuraavista:

(a)	tällaisten ryhmien tai organisaatioiden jäseninä olevien tuottajien tuotannon ja tuotoksen mukauttaminen markkinoiden vaatimuksiin;

(b)	tuotteiden yhteinen markkinoille saattaminen, myös valmistelu myyntiä varten, myynnin keskittäminen ja toimitukset tukkuostajille;

(c)	tuotantotietoja koskevien yhteisten sääntöjen vahvistaminen ottaen erityisesti huomioon sadonkorjuu ja saatavuus;

(d)

muut toimet, joita tuottajaryhmät tai -organisaatiot voivat toteuttaa, kuten liiketoimintaa ja markkinointia koskevan osaamisen kehittäminen, innovoinnin organisointi ja helpottaminen, jäsenten maa-alojen yhteishoito sekä ympäristöä säästävien viljelykäytäntöjen ja tuotantotekniikoiden ja asianmukaisten eläinten hyvinvointia koskevien käytäntöjen ja tekniikoiden käyttö;

(49)	”rauhoitetulla eläimellä” joko unionin tai kansallisen lainsäädännön nojalla rauhoitettua eläintä, mukaan lukien eläinlajit, joiden osalta kansallisessa lainsäädännössä säädetään erityissäännöistä kannan säilyttämiseksi;

(50)	”takaisinmaksettavalla ennakolla” hankkeeseen myönnettyä lainaa, joka maksetaan yhdessä tai useammassa erässä ja jonka takaisinmaksuehdot riippuvat hankkeen tuloksista;

(51)

”tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatiolla” sellaista yhteisöä (kuten korkeakoulut tai tutkimuslaitokset, teknologiansiirtoyksiköt, innovaatioiden välittäjät, tutkimussuuntautuneet fyysiset ja/tai virtuaaliset yhteistyöyhteisöt) sen oikeusasemasta tai rahoitustavasta riippumatta, jonka päätavoitteena on harjoittaa riippumattomasti tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävää valtiontukea koskevissa puitteissa määriteltyä perustutkimusta, teollista tutkimusta tai kokeellista kehittämistä taikka levittää tällaisen toiminnan tuloksia laajasti koulutuksen, julkaisujen tai tietämyksensiirron kautta; kun tällainen yhteisö harjoittaa myös taloudellista toimintaa, taloudellisen toiminnan rahoituksesta, kustannuksista ja tuloista on pidettävä erillistä kirjanpitoa. Tällaisessa yhteisössä ratkaisevaa vaikutusvaltaa esimerkiksi osakkaana tai jäsenenä käyttävillä yrityksillä ei saa olla etuoikeutta sen saavuttamiin tuloksiin;

(52)	”lyhyellä toimitusketjulla” toimitusketjua, johon osallistuu vain joitakin talouden toimijoita, jotka ovat sitoutuneet yhteistyöhön, paikalliseen talouskehitykseen sekä tiiviisiin maantieteellisiin ja yhteiskunnallisiin suhteisiin tuottajien, jalostajien ja kuluttajien välillä;

(53)	”pieninfrastruktuurilla” infrastruktuuria, jonka tukikelpoiset kustannukset ovat enintään 2 miljoonaa euroa;

(54)	”pienellä toimijalla” komission suosituksessa 2003/361 (27) määriteltyä mikroyritystä taikka luonnollista henkilöä, joka ei harjoita taloudellista toimintaa tuen hakuhetkellä;

(55)	”Egeanmeren pienillä saarilla” asetuksen (EU) N:o 229/2013 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja pieniä saaria;

(56)	”pk-yrityksillä” tai ”mikroyrityksillä, pienillä ja keskisuurilla yrityksillä” yrityksiä, jotka täyttävät komission asetuksen (EU) 2022/2472 liitteen I mukaiset perusteet;

(57)

”hankkeeseen tai toimintaan liittyvien töiden aloittamisella” joko toiminnan tai investointiin liittyvien rakennustöiden aloittamista tai ensimmäistä laillisesti velvoittavaa sitoumusta tilata laitteita tai käyttää palveluja taikka muuta sitoumusta, joka tekee hankkeesta tai toiminnasta peruuttamattoman, riippuen siitä, mikä tapahtuu ensimmäisenä; maan ostoa ja valmistelutöitä, kuten lupien hankkimista ja alustavien toteutettavuustutkimusten tekemistä, ei katsota töiden tai toiminnan alkamiseksi; jäljempänä 153 kohdan a alakohdassa ja 502 kohdan c alakohdassa tarkoitettu maan hankinta katsotaan hankkeeseen tai toimintaan liittyvien töiden aloittamiseksi, jos maan hankinnan tukikelpoiset kustannukset ovat 100 prosenttia tukikelpoisista investointikustannuksista;

(58)

”kestävällä metsänhoidolla” metsien ja metsämaiden hoitoa ja käyttöä siten, että säilytetään niiden monimuotoisuus, tuottavuus, uusiutumiskyky, elinvoimaisuus ja mahdollisuus toteuttaa nyt ja tulevaisuudessa merkityksellisiä ekologisia, taloudellisia ja sosiaalisia toimintoja paikallisilla, kansallisilla ja maailmanlaajuisilla tasoilla, sekä siten, ettei aiheuteta vahinkoa muille ekosysteemeille;

(59)	”aineellisella omaisuudella” maa-alueita, rakennuksia ja laitoksia sekä koneita ja laitteita;

(60)	”transaktiokustannuksilla” sitoumuksen täyttämiseen liittyviä lisäkustannuksia, jotka eivät ole välitöntä seurausta sitoumuksen toteuttamisesta tai jotka eivät sisälly suoraan korvattaviin kustannuksiin tai tulonmenetyksiin ja jotka voidaan laskea vakiokustannusten perusteella;

(61)

”tarttuvaa spongiformista enkefalopatiaa (TSE) ja naudan spongiformista enkefalopatiaa (BSE) koskevien testien kustannuksilla” Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 999/2001 (28) liitteessä X olevan C luvun mukaisesti tehdyistä testeistä aiheutuvia kaikkia kustannuksia, mukaan lukien testausvälineiden, näytteenoton sekä näytteiden kuljetuksen, testaamisen, varastoinnin ja hävittämisen kustannukset;

(62)

”lyhytkiertoisella energiapuulla” jäsenvaltioiden määrittelemiä CN-koodin 06 02 9041 puulajeja, joita ovat puuvartiset monivuotiset kasvit, perusrungot tai korjuun jälkeen maahan jääneet kannot, joihin tulee seuraavalla kasvukaudella uusia versoja, ja joiden enimmäiskasvukauden jäsenvaltio määrittää;

(63)	”vaikeuksissa olevalla yrityksellä” yritystä, joka täyttää valtiontuesta rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen annettujen komission suuntaviivojen 2.2 jaksossa vahvistetut perusteet;

(64)

”unionin vaatimuksella” unionin lainsäädännössä vahvistettua pakollista vaatimusta, jossa vahvistetaan se taso, joka yksittäisten yritysten on saavutettava, erityisesti ympäristön, hygienian ja eläinten hyvinvoinnin osalta; näin ollen unionin tasolla vahvistettuja vaatimuksia tai tavoitteita, jotka sitovat jäsenvaltioita mutta eivät yksittäisiä yrityksiä, ei katsota unionin vaatimuksiksi;

(65)	”nuorella viljelijällä” jäsenvaltion YMP:n strategiasuunnitelmassaan asetuksen (EU) 2021/2115 4 artiklan 6 kohdan mukaisesti määrittelemää viljelijää;

(66)

maa- ja metsätalouden geenivarojen säilyttämisessä

(a)

”in situ -säilyttämisellä” maataloudessa geenivarojen säilyttämistä ekosysteemeissä ja luontaisissa elinympäristöissä sekä lajien tai luonnonvaraisten rotujen elinkykyisten populaatioiden säilyttämistä ja elvyttämistä niiden luonnollisessa ympäristössä sekä kotieläinlajien ja viljelykasvilajien osalta siinä maatilaympäristössä, jossa ne ovat kehittäneet erityisominaisuutensa;

(b)	”in situ -säilyttämisellä” metsätaloudessa geenivarojen säilyttämistä ekosysteemeissä ja luontaisissa elinympäristöissä sekä lajien elinkykyisten populaatioiden säilyttämistä ja elvyttämistä niiden luonnollisessa ympäristössä;

(c)	”säilyttämisellä maa- tai metsätilalla”in situ -säilyttämistä ja -kehittämistä maa- tai metsätilan tasolla;

(d)	”ex situ -säilyttämisellä” maa- tai metsätalouden geenivarojen säilyttämistä muussa kuin niiden luonnollisessa ympäristössä;

(e)	”ex situ -kokoelmalla” maa- tai metsätalouden geenivarojen kokoelmaa, jota säilytetään muualla kuin geenivarojen luonnollisessa ympäristössä.

2.5. Ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluva tuki

(34)

Jos perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaiset edellytykset täyttävät, jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden tuesta perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Jäsenvaltiot eivät saa toteuttaa ehdotettua toimenpidettä ennen kuin perussopimuksen 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu ilmoitusmenettely on johtanut lopulliseen päätökseen, lukuun ottamatta toimenpiteitä, jotka täyttävät asetuksessa (EU) 2022/2472 säädetyt edellytykset.

(35)

Tukijärjestelmän nojalla myönnettyyn yksittäiseen tukeen sovelletaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaista ilmoitusvelvollisuutta, jos tuki ylittää seuraavat ilmoituskynnysarvot:

(a)	yksittäinen investointituki, joka myönnetään maataloustuotteiden jalostukseen ja maataloustuotteiden kaupan pitämiseen II osan 1.1.1.3 jakson mukaisesti: tukikelpoiset kustannukset, jotka ylittävät 25 miljoonaa euroa, tai bruttoavustusekvivalentti, joka ylittää 12 miljoonaa euroa;

(b)	II osan 1.3.4 jakson mukainen menekinedistämiskampanjoihin tarkoitettu tuki: menekinedistämiskampanjat, joiden vuotuinen talousarvio on yli 5 miljoonaa euroa.

3 LUKU

Sisämarkkinoille soveltuvuuden arviointi perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla

(36)

Komissio voi perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla katsoa sisämarkkinoille soveltuvaksi valtiontuen tietyn taloudellisen toiminnan kehityksen edistämiseen, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla.

(37)

Sen vuoksi silloin kun komissio arvioi, voidaanko maa- ja metsätalousalalla ja maaseutualueilla myönnettyä valtiontukea pitää sisämarkkinoille soveltuvana, se määrittelee, edistääkö tukitoimenpide tietyn taloudellisen toiminnan kehitystä (ensimmäinen edellytys) ja vaikuttaako se kaupankäynnin edellytyksiin yhteisen edun vastaisesti (toinen edellytys).

(38)

Tässä jaksossa komissio selventää, miten se tekee soveltuvuusarvioinnin. Se vahvistaa yleiset sisämarkkinoille soveltuvuutta koskevat edellytykset ja asettaa tarvittaessa erityisedellytyksiä tukijärjestelmille ja lisäedellytyksiä yksittäiselle tuelle, joka kuuluu ilmoitusvelvollisuuden piiriin.

(39)

Komissio ottaa 37 kohdassa tarkoitetun arvioinnin tekemiseksi huomioon seuraavat seikat:

(a)

Ensimmäinen edellytys: tuki edistää tietyn taloudellisen toiminnan kehitystä:

(i)	asianomaisen taloudellisen toiminnan määrittely (3.1.1 jakso);

(ii)	kannustava vaikutus: tuen on muutettava yrityksen käyttäytymistä niin, että yritys harjoittaa sellaista ylimääräistä toimintaa, jota se ei harjoittaisi ilman tukea tai harjoittaisi rajoitetusti tai eri tavalla (3.1.2 jakso);

(iii)

tuki ei ole ristiriidassa unionin oikeuden asianomaisten säännösten ja yleisten periaatteiden kanssa (3.1.3 jakso).

(b)

Toinen edellytys: tuki ei perusteettomasti vaikuta kaupankäynnin edellytyksiin yhteisen edun vastaisesti:

(i)	valtion toteuttamien toimien tarve: tukitoimenpiteellä on saatava aikaan merkittävä parannus, jota markkinat eivät itse pysty tuottamaan, esimerkiksi tapauksen mukaan korjaamalla markkinoiden toimintapuute tai puuttumalla oikeudenmukaisuutta tai koheesiota koskevaan ongelmaan (3.2.1 jakso);

(ii)	tukitoimenpiteen tarkoituksenmukaisuus: ehdotetun tukitoimenpiteen on oltava kyseisen taloudellisen toiminnan kehityksen edistämisen kannalta tarkoituksenmukainen väline (3.2.2 jakso);

(iii)

tuen oikeasuhteisuus (tuen rajaaminen välttämättömään): tuen määrä ja intensiteetti on rajattava vähimmäismäärään, joka tarvitaan kyseisen yrityksen tekemien investointien tai harjoittamien toimintojen lisäämiseksi (3.2.3 jakso);

(iv)	tuen läpinäkyvyys: jäsenvaltioilla, komissiolla, talouden toimijoilla ja kansalaisilla on oltava mahdollisuus saada helposti käyttöönsä kaikki tarvittavat säädökset ja muut tuen myöntämistä koskevat tarpeelliset tiedot (3.2.4 jakso);

(v)	tuen kilpailulle ja kaupalle aiheuttamien haitallisten vaikutusten välttäminen (3.2.5 jakso);

(vi)	niiden myönteisten ja kielteisten vaikutusten punnitseminen, joita tuella voi olla jäsenvaltioiden väliseen kilpailuun ja kauppaan (tasapainotesti) (3.2.6 jakso).

(40)

Eräiden tukijärjestelmämuotojen kokonaisvaikutuksen selvittämiseksi voidaan lisäksi edellyttää 639–645 kohdassa kuvattua jälkiarviointia. Komissio voi tällaisissa tapauksissa rajoittaa järjestelmien kestoa (yleensä enintään neljään vuoteen), ja myöhemmin voidaan tehdä uusi ilmoitus järjestelmän voimassaolon jatkamiseksi.

(41)

Kyseisiä yleisiä soveltuvuusperusteita sovelletaan kaikkiin näiden suuntaviivojen soveltamisalaan kuuluviin tukiin, jollei tämän osan 3.1. ja 3.2 jaksossa ole vahvistettu poikkeuksia maatalousalaan sovellettavien erityisnäkökohtien vuoksi.

3.1. Ensimmäinen edellytys: tuki edistää tietyn taloudellisen toiminnan kehitystä

3.1.1. Tuettu taloudellinen toiminta

(42)

Jäsenvaltion toimittamien tietojen perusteella komissio määrittää, mitä taloudellista toimintaa ilmoitettu toimenpide tukee.

(43)

Jäsenvaltion on osoitettava, että tuella pyritään helpottamaan määritetyn taloudellisen toiminnan kehitystä.

(44)

Jäsenvaltioiden on myös kuvailtava, edistääkö tuki YMP:n tavoitteiden saavuttamista ja kyseisen politiikan puitteissa asetuksen (EU) 2021/2115 tavoitteita, ja millä tavoin, sekä kuvattava tarkemmin tuen odotetut hyödyt.

(45)

Komissio katsoo, että näiden suuntaviivojen II osan 1.2 jakson mukaisesti riskin- ja kriisinhallintatoimenpiteiden hyväksi myönnetty tuki voi edistää määritetyn taloudellisen toiminnan tai alueen kehitystä, koska ilman tukea tällaista kehitystä ei ehkä tapahtuisi samassa määrin.

Lisäedellytykset, joita sovelletaan johonkin järjestelmään perustuvaan erikseen ilmoitettavaan tukeen

(46)

Kun viranomainen myöntää tukea erikseen ilmoitettaviin investointihankkeisiin järjestelmän perusteella, kuten 35 kohdassa tarkoitetaan, sen on osoitettava, että valittu hanke edistää järjestelmän tavoitetta ja siten maa- ja metsätalousalalla ja maaseutualueilla myönnettävän tuen tavoitteita. Jäsenvaltioiden olisi kyseisessä tarkoituksessa käytettävä tukihakemuksen esittäjän antamia tietoja, joissa on kuvattava investoinnin myönteisiä vaikutuksia.

3.1.2. Kannustava vaikutus

(47)

Maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden tuki voidaan katsoa sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos sillä on kannustava vaikutus. Kannustava vaikutus on kyseessä silloin, kun tuki muuttaa yrityksen toimintaa siten, että yritys harjoittaa sellaista alan kehitystä edistävää ylimääräistä toimintaa, jota se ei olisi ryhtynyt harjoittamaan ilman tukea tai harjoittaisi rajoitetusti tai eri tavalla. Tuella ei kuitenkaan saa kattaa yritykselle toiminnasta joka tapauksessa aiheutuvia kustannuksia, eikä sillä saa korvata taloudelliseen toimintaan liittyvää tavanomaista liiketoimintariskiä.

(48)

Jollei unionin lainsäädännössä tai näissä suuntaviivoissa ole erityisesti säädetty poikkeuksista, yksinomaan yritysten taloudellisen aseman parantamiseen tarkoitetut valtiontukitoimenpiteet, jotka eivät millään tavoin edistä alan kehitystä, ja erityisesti pelkästään hinnan, määrän, tuotantoyksikön tai tuotantovälineyksikön perusteella myönnettävät tuet katsotaan toimintatuiksi, jotka eivät sovellu sisämarkkinoille. Lisäksi jo kyseisen tuen luonteeseen kuuluu, että tuki todennäköisesti vaikuttaa myös yhteisen markkinajärjestelyn mekanismeihin.

(49)

Jäljempänä olevan II osan 1.2 ja 2.8.5 jakson mukaisesti myönnettävä tuki olisi rajoitettava auttamaan ainoastaan maa- tai metsätalousalalla toimivia yrityksiä, joilla on erilaisia ongelmia siitä huolimatta, että ne ovat mahdollisuuksiensa mukaan pyrkineet minimoimaan tällaiset riskit. Valtiontuki ei saisi kannustaa yrityksiä ottamaan tarpeettomia riskejä. Maa- ja metsätalousalalla toimivien yritysten olisi itse vastattava tuotantomenetelmien tai tuotteiden harkitsemattomista valinnoista aiheutuvista seurauksista.

(50)

Edellä 47 kohdassa selitetyistä syistä komissio katsoo, että tuella ei ole kannustavaa vaikutusta tuensaajaan sellaisissa tapauksissa, joissa asianomaiseen hankkeeseen tai toimintaan liittyvät työt on aloitettu jo ennen kuin tuensaaja jättää tukihakemuksen kansallisille viranomaisille.

(51)

Hakemuslomakkeessa on ilmoitettava vähintään hakijayrityksen nimi ja koko, hankkeen tai toiminnan kuvaus, mukaan lukien sijaintipaikka sekä aloitus- ja lopetusaika, hankkeen toteuttamiseksi tarvittavan tuen määrä ja tukikelpoiset kustannukset.

(52)

Suurten yritysten on lisäksi kuvailtava hakemuslomakkeessa tilannetta ilman tukea. Tätä tilannetta kutsutaan vaihtoehtoiseksi skenaarioksi taikka vaihtoehtoiseksi hankkeeksi tai toiminnaksi. Suurten yritysten on todistettava asiakirjoin hakemuslomakkeessa esitetyt vaihtoehtoista skenaariota koskevat tiedot. Tätä vaatimusta ei sovelleta sellaisiin kuntiin, jotka ovat itsenäisiä paikallisviranomaisia, joiden vuosibudjetti on alle 10 miljoonaa euroa ja joissa on alle 5 000 asukasta.

(53)

Saadessaan hakemuksen tuen myöntävän viranomaisen on tarkastettava vaihtoehtoisen skenaarion uskottavuus ja vahvistettava, että tuella on vaadittu kannustava vaikutus. Vaihtoehtoinen skenaario on uskottava, jos se on todellinen ja liittyy päätöksenteossa huomioon otettaviin tekijöihin ajankohtana, jolloin tuensaaja tekee asianomaista hanketta tai toimintaa koskevan päätöksen.

(54)

Veroetuuksien muodossa olevalla tuella katsotaan olevan kannustava vaikutus, jos tukijärjestelmässä vahvistetaan oikeus tukeen objektiivisin perustein ja ilman jäsenvaltion muuta harkintavaltaa ja jos tukijärjestelmä oli hyväksytty ja voimassa ennen tuettuun hankkeeseen tai toimintaan liittyvien töiden aloittamista. Viimeksi mainittua vaatimusta ei sovelleta myöhemmin käyttöön otettaviin verojärjestelmiin edellyttäen, että toiminta kuului jo aikaisempien veroetuuksiin perustuvien järjestelmien soveltamisalaan.

(55)

Poiketen siitä, mitä 50–54 kohdassa säädetään, seuraavilla tukimuodoilla ei edellytetä olevan kannustavaa vaikutusta tai niillä katsotaan olevan kannustava vaikutus:

(a)

II osan 1.3.6 ja 2.9.2 jakson mukaiset tilusjärjestelyihin tarkoitetut tukijärjestelmät ja II osan 2.8 jakson mukaiset tukijärjestelmät, joilla on ekologisia, suojaaviin tehtäviin ja virkistyskäyttöön liittyviä tavoitteita, ja jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

(i)	tukijärjestelmällä vahvistetaan oikeus tukeen objektiivisin perustein ja ilman jäsenvaltion harkintavaltaa;

(ii)	tukijärjestelmä on hyväksytty ja on voimassa ennen kuin tuensaajalle aiheutuu II osan 1.3.6, 2.8. ja 2.9.2 jakson mukaisia tukikelpoisia kustannuksia;

(iii)

tukijärjestelmä koskee ainoastaan pk-yrityksiä;

(b)	II osan 1.1.6 jakson mukainen tuki tietyistä pakollisista vaatimuksista johtuviin aluekohtaisiin rajoitteisiin;

(c)	II osan 1.1.7 jakson mukainen tuki alueille, joilla on luonnonhaittoja tai muita erityishaittoja;

(d)	II osan 1.1.10.1 jakson mukainen tuki maatalousalan tiedotustoimiin tietojen antamiseksi määrittelemättömälle määrälle edunsaajia;

(e)	II osan 1.2.1.1 jakson mukainen tuki luonnonmullistusten tai poikkeuksellisten tapahtumien aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen;

(f)	II osan 1.2.1.2 jakson mukainen tuki luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevien epäsuotuisien sääolojen aiheuttamien menetysten korvaamiseen;

(g)	II osan 1.2.1.3 jakson mukainen tuki eläintautien tai kasvintuhoojien ennaltaehkäisystä, valvonnasta ja hävittämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseen ja kyseisten eläintautien tai kasvintuhoojien aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen;

(h)	II osan 1.2.1.4 jakson mukainen tuki kuolleiden eläinten poistamisesta ja hävittämisestä aiheutuneiden kustannusten korvaamiseen;

(i)	II osan 1.2.1.5 jakson mukainen tuki rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen;

(j)	II osan 2.8.5 jakson mukainen tuki lainsäädännöllä säänneltyjen eläinten metsissä aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen;

(k)	II osan 2.4 jakson mukainen tuki metsätalousalan tiedotustoimiin tietojen antamiseksi määrittelemättömälle määrälle edunsaajia;

(l)	II osan 1.1.1.2 jakson mukainen maatiloilla kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttämiseksi tehtäviin investointeihin tarkoitettu tuki, lukuun ottamatta yksittäistä tukea, joka on yli 500 000 euroa yritystä ja investointihanketta kohti;

(m)	468 kohdan b, c ja d alakohdan mukainen menekinedistämistuki;

(n)	480 ja 481 kohdan mukainen tuki ylimääräisten kuljetuskustannusten korvaamiseen;

(o)	II osan 1.3.7 ja 2.9.1 jakson mukainen tuki maa- ja metsätalousalan tutkimus- ja kehitystyöhön;

(p)	II osan 2.1.3 jakson mukainen tuki metsäpaloista, luonnonmullistuksista, epäsuotuisista sääoloista, kasvintuhoojista, eläintaudeista, muista katastrofeista tai ilmastonmuutokseen liittyvistä ilmiöistä metsille aiheutuneiden vahinkojen korjaamiseen;

(q)	II osan 2.8.1 jakson mukainen tuki tuhoojien ja puutautien käsittelemiseen ja leviämisen estämiseen sekä niiden aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen.

Erikseen ilmoitettavaa investointitukea koskevat lisäedellytykset

(56)

Jäsenvaltion on erikseen ilmoitettavan yksittäisen investointituen osalta toimitettava tässä jaksossa esitettyjen vaatimusten lisäksi selkeät todisteet siitä, että tuella on todella vaikutusta investoinnin valintaan. Kokonaisvaltaisen arvioinnin suorittamiseksi jäsenvaltion on toimitettava sekä tuettavaa hanketta koskevat tiedot että kattava kuvaus vaihtoehtoisesta skenaariosta, jossa mikään viranomainen ei myönnä tuensaajalle tukea.

(57)

Jäsenvaltioita kehotetaan erityisesti hyödyntämään asiakirjoja, esimerkiksi yritysten hallintoelinten virallisia asiakirjoja, riskiarviointeja, mukaan lukien sijaintipaikkaan liittyvien riskien arviointi, tilinpäätöksiä, sisäisiä liiketoimintasuunnitelmia, asiantuntijalausuntoja ja muita arvioitavaan investointihankkeeseen liittyviä selvityksiä. Asiakirjojen on oltava uusia investointia ja sen sijaintipaikkaa koskevaan päätöksentekoprosessiin nähden. Asiakirjat, jotka sisältävät tietoja kysyntä-, kustannus- ja talousennusteista, ja asiakirjat, jotka toimitetaan investointikomitealle ja joissa kuvaillaan erilaisia investointiskenaarioita, tai asiakirjat, jotka on tarkoitettu rahoituslaitoksille, voivat auttaa jäsenvaltioita osoittamaan hankkeen kannustavan vaikutuksen.

(58)

Tässä yhteydessä kannattavuustaso voidaan arvioida kyseisellä alalla yleisesti käytetyin menetelmin, joita voivat olla esimerkiksi menetelmät, joiden avulla arvioidaan hankkeen nettonykyarvo (29) , sisäinen tuottoprosentti (30) tai sijoitetun pääoman keskimääräinen tuotto. Hankkeen kannattavuutta verrataan yrityksen muihin samantapaisiin investointihankkeisiin soveltamiin tavanomaisiin tuottoprosentteihin. Jos näitä tuottoprosentteja ei ole käytettävissä, hankkeen kannattavuutta verrataan yrityksen pääomakustannuksiin kokonaisuutena tarkasteltuna tai kyseisen alan yleisiin tuottoprosentteihin.

(59)

Kun tiedossa ei ole mitään tiettyä vaihtoehtoista tilannetta, kannustavan vaikutuksen voidaan olettaa syntyvän, kun on olemassa rahoitusvaje, toisin sanoen kun investointikustannukset ylittävät etukäteen laaditun liiketoimintasuunnitelman perusteella investoinnista odotettavissa olevan liikevoiton nettonykyarvon (NPV).

(60)

Jos tuki ei muuta tuensaajan käyttäytymistä johtamalla lisätoimiin, sillä ei ole kannustavaa vaikutusta asianomaisen alan kehitykseen. Sen vuoksi tuen ei katsota soveltuvan sisämarkkinoille tapauksissa, joissa näyttää siltä, että sama investointi toteutettaisiin ilman tukeakin.

3.1.3. Unionin oikeuden asianomaisia säännöksiä ja yleisiä periaatteita ei ole loukattu

(61)

Jos valtiontukitoimenpide tai toiminto, jota sillä rahoitetaan, on asiaan liittyvän unionin oikeuden vastainen tai sen ehdot, mukaan lukien rahoitusmenetelmä, kun se kuuluu erottamattomasti valtiontukitoimenpiteeseen, ovat asiaan liittyvän unionin oikeuden vastaisia, tukea ei voida pitää sisämarkkinoille soveltuvana (31).

(62)

Vaikka valtiontukisääntöjä on yleisesti ottaen sovellettava maatalousalaan (32), maatalousalan erityispiirteiden vuoksi valtiontukisääntöjen soveltamisen edelle kuitenkin menevät YMP:n ensimmäiseen pilariin kuuluvissa asetuksissa vahvistetut säännökset. Toisin sanoen jäsenvaltion turvautumista valtiontukitoimenpiteisiin ei voida asettaa etusijalle asetukseen (EU) N:o 1308/2013 (33) nähden. Komissio ei sen vuoksi salli valtiontukea, joka on ristiriidassa yhteistä markkinajärjestelyä koskevien säännösten kanssa tai joka häiritsisi yhteisen markkinajärjestelyn asianmukaista toimintaa.

(63)

Valtiontukea ei myöskään voida katsoa sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos tuen myöntämisen ehtona on, että tuensaaja käyttää kansallisia tuotteita tai palveluja, tai tuella rajoitetaan tuensaajan mahdollisuutta hyödyntää tutkimuksen, kehityksen ja innovoinnin tuloksia muissa jäsenvaltioissa.

(64)

Komissio ei salli kolmansiin maihin tai jäsenvaltioihin suuntautuvaan vientiin liittyvien toimien tukea, joka liittyy suoraan vientimääriin, tukea, jolla suositaan kotimaisia tuotteita tuontituotteiden kustannuksella, eikä tukea, joka liittyy jakeluverkon perustamiseen ja toimintaan tai jolla katetaan vientitoimintaan liittyviä muita menoja. Messujen osallistumiskustannuksiin tai sellaisista selvityksistä tai konsulttipalveluista aiheutuviin kustannuksiin myönnettävää tukea, joita tarvitaan uuden tai olemassa olevan tuotteen tuomiseksi uusille markkinoille, ei periaatteessa katsota vientitueksi.

3.2. Toinen edellytys: tuki ei perusteettomasti vaikuta kaupankäynnin edellytyksiin yhteisen edun vastaisesti

(65)

Perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaan tukea tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehityksen edistämiseen voidaan pitää sisämarkkinoille soveltuvana, mutta vain jos ”tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla”.

(66)

Tässä jaksossa esitetään, miten komissio käyttää harkintavaltaansa arvioidessaan 39 kohdan b alakohdassa tarkoitetun toisen edellytyksen täyttymistä.

(67)

Kaikki tukitoimenpiteet aiheuttavat lähtökohtaisesti kilpailun vääristymistä ja vaikuttavat jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Selvittääkseen, onko tuen kilpailua vääristävät vaikutukset rajattu välttämättömään, komissio tutkii, onko tuki tarpeellista, tarkoituksenmukaista, oikeasuhteista ja läpinäkyvää.

(68)

Tämän jälkeen komissio arvioi kyseisen tuen vääristävää vaikutusta kilpailuun ja kaupankäynnin edellytyksiin. Tämän jälkeen komissio punnitsee tuen myönteisiä vaikutuksia suhteessa kilpailuun ja kauppaan kohdistuviin kielteisiin vaikutuksiin. Jos myönteiset vaikutukset ovat kielteisiä vaikutuksia suuremmat, komissio katsoo tuen soveltuvan sisämarkkinoille.

(69)

Sitä, onko tuki tämän luvun 3.2.1–3.2.5 jaksossa vahvistettujen edellytysten mukainen, on tarkasteltava nimenomaan YMP:n yhteydessä.

3.2.1. Valtion toteuttamien toimien tarve

(70)

Jotta voidaan arvioida, onko valtiontuki tarpeen tavoitellun tuloksen saavuttamiseksi, ongelmaa on ensin tarkasteltava. Valtiontuki on kohdennettava tilanteisiin, joissa tuella voidaan vaikuttaa merkittävällä tavalla toimintaan tai investointiin, jota tuetaan, esimerkiksi korjaamalla markkinoiden toimintapuute, eikä kyseistä vaikutusta saada aikaan markkinoiden omin toimin. Valtiontukitoimenpiteillä voidaan tietyin edellytyksin korjata markkinoiden toimintapuutteita ja siten osaltaan tehostaa markkinoiden toimintaa ja parantaa kilpailukykyä.

(71)

Näiden suuntaviivojen soveltamiseksi komissio katsoo, että markkinoilla ei päästä odotettuihin tavoitteisiin ilman valtion toteuttamia toimia, jos tukitoimenpiteet täyttävät I osassa vahvistetut erityisedellytykset. Sen vuoksi tällainen tuki olisi katsottava tarpeelliseksi.

3.2.2. Tuen tarkoituksenmukaisuus

(72)

Ehdotetun tukitoimenpiteen on oltava kyseisen politiikkatavoitteen saavuttamiseen soveltuva väline. On tärkeää muistaa, että kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi käytettävissä voi olla muita paremmin soveltuvia välineitä, kuten sääntely, markkinapohjaiset välineet, infrastruktuurin kehittäminen ja liiketoimintaympäristön parantaminen. Tätä varten jäsenvaltion on osoitettava, että tuki ja sen suunnittelu ovat tarkoituksenmukaisia tuen kohteena olevan toimenpiteen tavoitteen saavuttamiseksi.

Tarkoituksenmukaisuus verrattuna muihin politiikan välineisiin

(73)

Kun kyseessä on maa- ja metsätalousalalla myönnettävä tuki, joka täyttää II osan asianomaisissa jaksoissa vahvistetut erityisedellytykset, komissio katsoo, että tuki on tarkoituksenmukainen politiikan väline.

(74)

Jos jäsenvaltio päättää ottaa käyttöön maaseudun kehittämistoimenpiteen kaltaisen tukitoimenpiteen, joka rahoitetaan yksinomaan kansallisista varoista, ja samaan aikaan samasta interventiosta määrätään asianomaisessa YMP:n strategiasuunnitelmassa, jäsenvaltion olisi osoitettava tällaisen kansallisen tukivälineen edut verrattuna kyseessä olevaan YMP:n strategiasuunnitelman interventioon.

Tarkoituksenmukaisuus verrattuna muihin tukivälineisiin

(75)

Tukea voidaan myöntää eri muodoissa. Jäsenvaltion olisi kuitenkin varmistettava, että tuki myönnetään muodossa, josta todennäköisesti aiheutuu vähiten kaupan ja kilpailun vääristymiä.

(76)

Jos II osassa kuvattua tukitoimenpidettä varten halutaan ottaa käyttöön erityinen muoto, kyseinen muoto katsotaan tarkoituksenmukaiseksi tukivälineeksi näiden suuntaviivojen soveltamiseksi.

(77)

Jos tuki myönnetään lopulliselle edunsaajalle tuetun palvelun muodossa eli välillisesti luontoissuorituksena ja maksetaan kyseisen palvelun tai toiminnan tarjoajalle, lopulliseen edunsaajaan sovelletaan perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaista sisämarkkinoille soveltuvuuden arviointia, sellaisena kuin se esitetään tässä osassa, sekä näissä suuntaviivoissa vahvistettuja erityisedellytyksiä.

(78)

Komissio katsoo, että tuki, joka myönnetään asianomaisissa maaseudun kehittämisen interventioissa säädetyssä muodossa, maaseuturahaston osarahoittamana tai lisärahoituksena tällaisille osarahoitetuille maaseudun kehittämisen interventioille, on asianmukainen tukiväline.

(79)

Kun kyseessä on investointituki, joka ei kuulu YMP:n strategiasuunnitelmaan tai ei ole tällaisen maaseudun kehittämisen intervention lisärahoitusta, ja jos tuki myönnetään muodoissa, jotka tarjoavat suoran rahallisen edun (esimerkiksi suorat avustukset, vapautukset veroista, sosiaaliturvamaksuista tai muista pakollisista maksuista tai niiden alennukset), jäsenvaltion on osoitettava, miksi muut kilpailua tai kauppaa mahdollisesti vähemmän vääristävät tukimuodot, kuten takaisinmaksettavat ennakot tai velka- tai pääomainstrumentteihin perustuvat tukimuodot (esimerkiksi matalakorkoiset lainat tai korkotuet, valtion takaukset tai jokin vaihtoehtoinen tapa tarjota pääomaa suotuisin ehdoin), eivät ole yhtä tarkoituksenmukaisia.

(80)

Kun kyseessä ovat II osan 2.8 jakson mukaiset metsätaloustoimenpiteet, jäsenvaltioiden on osoitettava, ettei ekologisia, suojaaviin tehtäviin ja virkistyskäytön liittyviä tavoitteita, joihin ne pyrkivät, voida saavuttaa II osan 2.1–2.7 jaksossa tarkoitetuilla maaseudun kehittämistoimenpiteen kaltaisilla metsätaloustoimenpiteillä.

(81)

Useissa tukimuodoissa tuki on myönnettävä lopullisille edunsaajille tuettujen palvelujen muodossa. Tällaisia tukimuotoja ovat esimerkiksi tuki markkinatutkimuksista, tuoteideoinnista ja -suunnittelusta aiheutuviin kustannuksiin, tuki laatujärjestelmien hyväksymishakemusten valmisteluun, tuki tietämyksensiirtoa ja tiedotusta koskeviin toimiin, tuki neuvontapalveluihin, tuki maatilojen lomituspalveluihin, tuki menekinedistämistoimiin, tuki eläintautien, kasvintuhoojien ja haitallisten vieraslajien ennaltaehkäisystä ja hävittämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseen sekä kotieläintuotannon tuki. Tällöin tuki maksetaan kyseisen palvelun tai toiminnan tarjoajalle.

(82)

Sen arvioiminen, soveltuuko tukitoimenpide sisämarkkinoille, ei rajoita asianomaisten julkisia hankintoja koskevien sääntöjen soveltamista eikä periaatteita, jotka liittyvät läpinäkyvyyteen, avoimuuteen ja syrjintäkieltoon palveluntarjoajan valintamenettelyssä.

3.2.3. Tuen oikeasuhteisuus

(83)

Tukea pidetään oikeasuhteisena, jos tuen määrä tuensaajaa kohden rajoittuu vähimmäismäärään, joka tarvitaan tuetun toiminnon toteuttamiseksi.

Tuen enimmäisintensiteetit ja tuen enimmäismäärät

(84)

Jotta tuki olisi oikeasuhteista, komissio katsoo periaatteessa, että tuen määrä ei saisi ylittää tukikelpoisia kustannuksia. Tällä ei rajoiteta II osan 1.2.2, 2.1.4 ja 2.3 jaksossa esitettäviä nimenomaisia sääntöjä, jotka koskevat ympäristöön liittyviä tai muita julkisia kannustimia.

(85)

Komissio soveltaa tuen enimmäisintensiteettejä ennustettavuuden ja tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi. Jos tuen enimmäisintensiteettiä ei voida määrittää esimerkiksi nuorten viljelijöiden aloitustuen ja pientilojen kehittämistuen tapauksessa, määritetään enimmäismäärien nimellisarvot tuen oikeasuhteisuuden varmistamiseksi.

(86)

Oikeasuhteisuuden perusteen katsotaan täyttyvän, jos tukikelpoiset kustannukset lasketaan oikein ja II osassa vahvistettuja tuen enimmäisintensiteettejä tai tuen enimmäismääriä noudatetaan.

(87)

Tukea myöntävän viranomaisen on tukea myöntäessään laskettava enimmäisintensiteetti ja tukimäärä. Tukikelpoiset kustannukset on osoitettava asiakirjoilla, joiden olisi oltava selkeitä, eriteltyjä ja ajantasaisia. Kaikki tuki-intensiteetin ja tukikelpoisten kustannusten laskennassa käytettävät luvut on ilmaistava ennen verojen tai muiden maksujen vähentämistä.

(88)

Arvonlisävero (alv) ei ole tukikelpoista, paitsi jos se kansallisen alv-lainsäädännön mukaan on palautukseen oikeuttamatonta.

(89)

Jos tukea myönnetään muussa muodossa kuin avustuksena, tuen määrä on tuen bruttoavustusekvivalentti.

(90)

Useammassa erässä maksettava tuki diskontataan tuen myöntämishetken arvoon. Tukikelpoiset kustannukset diskontataan tuen myöntämishetken arvoon. Diskonttauksessa käytettävä korko on tuen myöntämispäivänä sovellettava diskonttokorko.

(91)

Tulevaisuudessa maksettava tuki, muun muassa useassa erässä maksettava tuki, diskontataan myöntämisajankohdan mukaiseen arvoon.

(92)

Jos tuki myönnetään veroetuuksina, tukierien diskonttaus suoritetaan veroetuuksien eri voimaantuloajankohtina sovellettavien diskonttokorkojen perusteella.

(93)

Jäsenvaltiot voivat vahvistaa tuen määrän II osan 1.1.4, 1.1.5, 1.1.6, 1.1.7, 1.1.8, 2.1.1, 2.1.2, 2.1.4, 2.2 ja 2.3 jaksossa tarkoitettujen toimenpiteiden tai toimintatyyppien osalta lisäkustannusten ja tulonmenetysten vakio-oletusten perusteella. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että laskelmat ja vastaava tuki noudattavat kaikkia seuraavia:

(a)	niiden kaikki osatekijät ovat todennettavissa;

(b)	ne perustuvat asianmukaisella asiantuntemuksella vahvistettuihin lukuihin;

(c)	lähde, josta käytetyt luvut ovat peräisin, ilmoitetaan selkeästi;

(d)	ne on eritelty tapauksen mukaan paikallisten tai alueellisten olosuhteiden ja tosiasiallisen maankäytön ottamiseksi huomioon;

(e)	ne eivät sisällä investointikustannuksiin liittyviä osatekijöitä.

(94)

Rajoittamatta 93 kohdan soveltamista tukea voidaan II osan 1.2 ja 2.8.5 jaksoa soveltamisalaan kuuluvaa tukea lukuun ottamatta myöntää seuraavien yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen mukaisesti:

(a)	yksikkökustannukset;

(b)	kertakorvaukset;

(c)	kiinteämääräinen rahoitus.

(95)

Edellä 94 kohdassa tarkoitettu tuen määrä on vahvistettava jollakin seuraavista tavoista:

(a)

oikeudenmukainen, tasapuolinen ja todennettava laskentamenetelmä, joka perustuu yhteen tai useampaan seuraavista:

(i)	tilastotiedot, muut objektiiviset tiedot tai asiantuntija-arvio;

(ii)	yksittäisten tuensaajien todennetut aiemmat tiedot;

(iii)

yksittäisten tuensaajien tavanomaiset kustannuslaskentakäytännöt;

(b)	niiden vastaavia yksikkökustannuksia, kertakorvauksia ja kiinteämääräistä rahoitusta koskevien soveltamissääntöjen mukaisesti, joita sovelletaan unionipolitiikan aloilla samantyyppisiin toimiin.

(96)

Osarahoitettujen toimenpiteiden osalta tukikelpoisten kustannusten määrät voidaan laskea Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/1060 (34) ja asetuksessa (EU) 2021/2115 vahvistettujen yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen mukaisesti.

(97)

Tuen sisämarkkinoille soveltuvuutta arvioidessaan komissio ottaa huomioon vakuutuksen, jonka tuensaaja on mahdollisesti ottanut tai olisi voinut ottaa. Kun kyseessä on luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevien epäsuotuisien sääolojen aiheuttamien menetysten korvaamiseen tarkoitettu tuki, tukea olisi kilpailun vääristymisen riskin välttämiseksi myönnettävä enimmäisintensiteetin tasolla vain sellaiselle yritykselle, joka ei voi ottaa vakuutusta tällaisten vahinkojen varalta. Riskinhallinnan parantamiseksi tuensaajia olisi tästä syystä kannustettava ottamaan vakuutus mahdollisuuksien mukaan.

Lisäedellytykset, joita sovelletaan erikseen ilmoitettavaan investointitukeen sekä ilmoitetuissa järjestelmissä myönnettyyn suurten yritysten investointitukeen

(98)

Erikseen ilmoitettavan investointituen katsotaan yleensä rajoittuvan vähimmäismäärään, jos tuen määrä vastaa investoinnin toteuttamisesta kyseisellä alueella aiheutuvia ylimääräisiä nettokustannuksia verrattuna vaihtoehtoiseen skenaarioon, jossa tukea ei myönnettäisi (35), yhdessä ylärajana toimivien tuen enimmäisintensiteettien kanssa. Samoin kun on kyse ilmoitettujen tukijärjestelmien puitteissa suurille yrityksille myönnetystä investointituesta, jäsenvaltioiden on ylimääräisiä nettokustannuksia koskevaa lähestymistapaa soveltamalla huolehdittava siitä, että tuen määrä rajoittuu välttämättömään vähimmäismäärään ja ylärajana on tuen enimmäisintensiteetti.

(99)

Tuen määrän ei tulisi ylittää vähimmäismäärää, joka tarvitaan hankkeen saattamiseksi riittävän kannattavaksi. Tuen määrän ei esimerkiksi tulisi johtaa hankkeen sisäisen tuottoprosentin kasvamiseen niin, että sisäinen tuottoprosentti ylittää ne tavanomaiset tuottoprosentit, joita kyseinen yritys soveltaa muissa samankaltaisissa investointihankkeissa, tai jos näitä tavanomaisia tuottoprosentteja ei ole käytettävissä, niin, että sisäinen tuottoprosentti ylittää yrityksen pääomakustannukset kokonaisuutena tarkasteltuna tai kyseisen alan yleiset tuottoprosentit.

(100)

Jäsenvaltion on varmistettava ilmoitetuissa järjestelmissä suurille yrityksille myönnettävän investointituen osalta, että tuen määrä vastaa investoinnin toteuttamisesta kyseisellä alueella aiheutuvia ylimääräisiä nettokustannuksia verrattuna vaihtoehtoiseen skenaarioon, jossa tukea ei myönnettäisi. Edellä 99 kohdassa vahvistettua menetelmää on käytettävä yhdessä ylärajana toimivien tuen enimmäisintensiteettien kanssa.

(101)

Erikseen ilmoitettavan investointituen osalta komissio tarkastaa käyttämällä 99 kohdassa esitettyä menetelmää, ylittääkö tuen määrä vähimmäismäärän, joka tarvitaan hankkeen saattamiseksi riittävän kannattavaksi. Kannustavan vaikutuksen arvioinnissa käytettäviä laskelmia voidaan käyttää myös arvioitaessa tuen oikeasuhteisuutta. Jäsenvaltion on osoitettava tuen oikeasuhteisuus esimerkiksi 57 kohdassa tarkoitettujen asiakirjojen perusteella.

(102)

Edellä olevia 98–101 kohtaa ei sovelleta sellaisiin kuntiin, jotka ovat itsenäisiä paikallisviranomaisia, joiden vuosibudjetti on alle 10 miljoonaa euroa ja joissa on alle 5 000 asukasta.

Tuen kasautuminen

(103)

Tukea voidaan myöntää samanaikaisesti useista järjestelmistä tai se voi kasautua tapauskohtaisen tuen kanssa edellyttäen, että toiminnalle tai hankkeelle myönnettävän valtiontuen kokonaismäärä ei ylitä näissä suuntaviivoissa vahvistettuja tuen enimmäismääriä.

(104)

Tuki, jolla on yksilöitävissä olevia tukikelpoisia kustannuksia, voi kasautua minkä tahansa muun valtiontuen kanssa, kun kyseiset tuet koskevat yksilöitävissä olevia eri tukikelpoisia kustannuksia. Tuki, jolla on yksilöitävissä olevia tukikelpoisia kustannuksia, voi kasautua minkä tahansa muun valtiontuen kanssa, joka liittyy samoihin, osittain tai kokonaan päällekkäisiin tukikelpoisiin kustannuksiin, ainoastaan silloin kun tällainen kasautuminen ei johda kyseisenlaiseen tukeen näiden suuntaviivojen nojalla sovellettavan tuen enimmäisintensiteetin tai tuen enimmäismäärän ylittymiseen.

(105)

Jäljempänä olevan II osan 1.1.2 jakson mukainen tuki, jolla ei ole yksilöitävissä olevia tukikelpoisia kustannuksia, voi kasautua minkä tahansa muun valtiontukitoimenpiteen kanssa, jolla on yksilöitävissä olevia tukikelpoisia kustannuksia. Tuki, jolla ei ole yksilöitävissä olevia tukikelpoisia kustannuksia, voi kasautua muun valtiontuen kanssa, jolla ei ole yksilöitävissä olevia tukikelpoisia kustannuksia, siihen korkeimpaan kokonaisrahoituksen kynnysarvoon asti, joka on vahvistettu kunkin tapauksen erityisolosuhteet huomioon ottaen näissä tai joissakin muissa valtiontuen suuntaviivoissa tai jossakin komission antamassa ryhmäpoikkeusasetuksessa tai päätöksessä.

(106)

Maatalousalan valtiontuki ei saisi kasautua asetuksen (EU) 2021/2115 145 ja 146 artiklassa tarkoitettujen maksujen kanssa samojen tukikelpoisten kustannusten osalta, jos tuen kasautuminen johtaisi näissä suuntaviivoissa vahvistettujen tuki-intensiteettien tai tukimäärien ylittymiseen.

(107)

Jäljempänä olevan II jakson 1.1.4, 1.1.5 ja 1.1.8 jakson nojalla myönnetty valtiontuki ei saisi kasautua asetuksen (EU) 2021/2115 31 artiklassa tarkoitettujen maksujen kanssa samojen tukikelpoisten kustannusten osalta, jos tuen kasautuminen johtaisi näissä suuntaviivoissa vahvistettujen tuki-intensiteettien tai tukimäärien ylittymiseen.

(108)

Kun unionin toimielinten, virastojen, yhteisyritysten tai muiden elinten keskitetysti hallinnoimaa unionin rahoitusta, joka ei kuulu suoraan tai välillisesti jäsenvaltion määräysvaltaan, myönnetään yhdessä valtiontuen kanssa, ainoastaan valtiontuki on otettava huomioon määritettäessä, onko ilmoituskynnysarvoja ja tuen enimmäisintensiteettejä tai enimmäismääriä noudatettu, edellyttäen että samoihin tukikelpoisiin kustannuksiin myönnetyn julkisen rahoituksen kokonaismäärä ei ylitä sovellettavissa unionin oikeuden säännöissä vahvistettua suurinta mahdollista rahoitusasetta / vahvistettuja suurimpia mahdollisia rahoitusasteita.

(109)

Näiden suuntaviivojen nojalla hyväksytty tuki ei saisi kasautua samojen tukikelpoisten kustannusten kattamiseen myönnettävän vähämerkityksisen tuen kanssa, jos kasautuminen johtaisi näiden suuntaviivojen mukaisen tuki-intensiteetin tai tuen enimmäismäärän ylittymiseen.

(110)

Jäljempänä 152 kohdan d alakohdassa tarkoitettu maatalouden tuotantomahdollisuuksien palauttamiseen tähtäävä investointituki ei saisi kasautua II osan 1.2.1.1, 1.2.1.2 ja 1.2.1.3 jaksossa tarkoitetun aineellisten vahinkojen korvaamiseen maksettavan tuen kanssa.

(111)

Jäljempänä II osan 1.1.3 jaksossa tarkoitettu maatalousalan tuottajaryhmien ja -organisaatioiden perustamistuki ei saisi kasautua asetuksen (EU) 2021/2115 77 artiklassa tarkoitetun vastaavan maatalousalan tuottajaryhmien ja -organisaatioiden tuen kanssa. Jäljempänä II osan 1.1.2 jaksossa tarkoitettu nuorten viljelijöiden aloitustuki, pientilojen kehittämiseen tarkoitettu aloitustuki ja maataloustoiminnan aloittamiseen tarkoitettu tuki ei saisi kasautua asetuksen (EU) 2021/2115 75 artiklassa tarkoitetun vastaavan tuen kanssa, jos kasautuminen johtaisi näissä suuntaviivoissa vahvistettuja tukimääriä suurempaan tukimäärään.

3.2.4. Läpinäkyvyys

(112)

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että seuraavat tiedot julkaistaan Euroopan komission avoimuusmoduulissa (36) tai kattavalla valtiontukisivustolla kansallisella tai alueellisella tasolla:

(a)	tukijärjestelmän ja sen täytäntöönpanosäännösten koko teksti tai yksittäisen tuen oikeusperusta tai linkki siihen;

(b)	tuen myöntävän viranomaisen nimi tai myöntävien viranomaisten nimet;

(c)

yksittäisten tuensaajien nimet (37), kullekin tuensaajalle myönnetyn tuen muoto ja määrä, myöntämispäivä, yrityslaji (pk-yritys, suuri yritys), alue, jolla tuensaaja sijaitsee (NUTS II -tasolla) ja yrityksen harjoittaman toiminnan pääasiallinen toimiala (NACE:n kolminumerotasolla). Tästä vaatimuksesta voidaan luopua, kun kyseessä on yksittäinen tuki, joka ei ylitä seuraavia kynnysarvoja:

(i)	10 000 euroa, kun kyseessä ovat maatalouden alkutuotannon tuensaajat;

(ii)	100 000 euroa, kun kyseessä ovat tuensaajat maataloustuotteiden jalostuksen ja kaupan pitämisen alalla, metsätalousalalla tai perussopimuksen 42 artiklan soveltamisalan ulkopuolelle jäävissä toiminnoissa.

(113)

Kun kyseessä ovat veroetuuksien muodossa olevat tukijärjestelmät, tiedot yksittäisen tuen määristä voidaan antaa seuraavia vaihteluvälejä käyttäen (miljoonaa euroa): 0,01–0,1 ainoastaan kun kyseessä on maatalouden alkutuotanto; 0,1–0,5; 0,5–1; 1–2; 2–5; 5–10; 10–30; sekä 30 ja enemmän.

(114)

Nämä tiedot on julkaistava tuen myöntämispäätöksen tekemisen jälkeen, ne on säilytettävä vähintään 10 vuoden ajan ja niiden on oltava rajoituksetta yleisön saatavissa (38).

(115)

Jäsenvaltioiden on läpinäkyvyyden vuoksi suoritettava raportointi ja tarkistus III osan 2 luvun vaatimusten mukaisesti.

3.2.5. Kilpailulle ja kaupalle aiheuttamien haitallisten vaikutusten välttäminen

(116)

Maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden tuesta saattaa aiheutua tuotemarkkinavääristymiä. Jotta tuki soveltuu sisämarkkinoille, tukitoimenpiteen kielteiset vaikutukset, jotka ilmenevät kilpailun vääristymisenä ja vaikutuksena jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, on minimoitava.

(117)

Komissio määrittää markkinat, joihin tuki vaikuttaa, ottaen huomioon jäsenvaltion toimittamat tiedot asianomaisista tuotemarkkinoista eli markkinoista, joihin tuensaajan toiminnan muuttuminen vaikuttaa. Tukitoimenpiteen kielteisiä vaikutuksia arvioidessaan komissio keskittyy kilpailun vääristymistä koskevassa analyysissään maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden tuen ennakoitavaan vaikutukseen yritysten väliseen kilpailuun tuotemarkkinoilla, joihin tuki vaikuttaa (39).

(118)

Ensiksi on todettava, että jos tuki on hyvin kohdennettua, oikeasuhteista ja rajoitettu ylimääräisiin nettokustannuksiin, sen kielteiset vaikutukset lieventyvät ja riski, että tuki vääristää haitallisesti kilpailua, on rajallisempi. Toiseksi komissio vahvistaa tuen enimmäisintensiteetit tai enimmäismäärät. Tavoitteena on estää valtiontuen käyttö hankkeissa, joissa tuen määrän ja tukikelpoisten kustannusten välinen suhde katsotaan hyvin suureksi ja erittäin mahdollisesti vääristäväksi. Yleensä voidaan todeta, että mitä suuremmat tuetun hankkeen myönteiset vaikutukset todennäköisesti ovat ja mitä suurempi tuen tarve on, sitä korkeampi on tuki-intensiteetin yläraja.

(119)

Vaikka tuki olisi välttämätöntä ja oikeasuhteista, se voi kuitenkin johtaa tuensaajien käyttäytymisen muuttumiseen tavalla, joka vääristää kilpailua. Tämä on todennäköisempää maatalousalalla, joka eroaa muista markkinoista maatalouden alkutuotannon erityisen luonteen vuoksi, sillä alkutuotannossa on mukana paljon pieniä yrityksiä. Tällaisilla markkinoilla kilpailun vääristymisen riski on suuri silloinkin, kun tukea myönnetään ainoastaan pieniä määriä.

Maataloustuotteiden jalostukseen ja maataloustuotteiden kaupan pitämiseen sekä metsätalousalalle suunnatut investointitukijärjestelmät

(120)

Koska maataloustuotteiden jalostuksessa ja maataloustuotteiden kaupan pitämisessä toimiville yrityksille myönnettävällä investointituella ja muilla aloilla, esimerkiksi elintarvikkeiden jalostuksessa toimiville yrityksille myönnettävällä investointituella, on yleensä samanlaisia kilpailua ja kauppaa vääristäviä vaikutuksia, kilpailuun ja kauppaan aiheutuvia vaikutuksia koskevia yleisiä kilpailupolitiikkaan liittyviä näkökohtia olisi sovellettava tasapuolisesti kaikkiin näihin aloihin. Sen vuoksi 121–133 kohdassa kuvattuja edellytyksiä on noudatettava, kun kyseessä on maataloustuotteiden jalostukseen, maataloustuotteiden kaupan pitämiseen ja metsätalousalalle suunnattu investointituki.

(121)

Tukijärjestelmät eivät saa johtaa merkittäviin kilpailun ja kaupan vääristymiin. Vaikka vääristymien voidaan katsoa olevan rajoitettuja yksittäisellä tasolla (jos kaikki investointituelle asetetut edellytykset täyttyvät), investointitukijärjestelmät voivat silti johtaa suuriin vääristymiin kasautumisen vuoksi. Tietyille aloille keskittyvän investointitukijärjestelmän tapauksessa tällaisten vääristymien riski on vielä suurempi.

(122)

Sen vuoksi asianomaisen jäsenvaltion on osoitettava, että mahdolliset kielteiset vaikutukset rajoittuvat vähimmäismäärään ottaen huomioon esimerkiksi kyseisten hankkeiden koko, yksittäiset ja kumulatiiviset tukimäärät, oletetut tuensaajat ja kohdealojen ominaispiirteet. Jotta komissio voi arvioida todennäköisiä kielteisiä vaikutuksia, jäsenvaltiota kannustetaan toimittamaan mahdolliset käytettävissään olevat vaikutustenarvioinnit ja samanlaisista aikaisemmista tukijärjestelmistä jälkikäteen tehdyt arvioinnit.

Maataloustuotteiden jalostukseen ja maataloustuotteiden kaupan pitämiseen sekä metsätalousalalle suunnattu erikseen ilmoitettava investointituki

(123)

Arvioidessaan yksittäisen investointituen kielteisiä vaikutuksia komissio keskittyy erityisesti kielteisiin vaikutuksiin, jotka liittyvät taantuvien markkinoiden liikakapasiteetin kasvuun, markkinoilta poistumisen ehkäisemiseen ja huomattavan markkinavoiman käsitteeseen. Näitä kielteisiä vaikutuksia kuvaillaan 124–133 kohdassa, ja ne on tasapainotettava tuen myönteisten vaikutusten kanssa.

(124)

Kilpailuun ja kauppaan kohdistuvien mahdollisten vääristymien kartoittamiseksi ja arvioimiseksi jäsenvaltioiden olisi toimitettava todisteita, joiden perusteella komissio voi määrittää kyseiset tuotemarkkinat (toisin sanoen tuotteet, joihin tuensaajan toiminnan muuttuminen vaikuttaa) ja vaikutuksen piiriin kuuluvat kilpailijat ja asiakkaat/kuluttajat. Kyseessä oleva tuote on tyypillisesti investointihankkeen kattama tuote (40). Kun hanke koskee välituotetta, jota ei juurikaan myydä markkinoilla, kyseinen tuote voi olla myös tuotantoketjun jälkipään tuote. Merkityksellisiin tuotemarkkinoihin kuuluvat kyseinen tuote ja tuotteet, joita kuluttaja (tuotteiden ominaisuuksien, hintojen tai käyttötarkoituksen vuoksi) tai tuottaja (tuotantolaitteiden joustavuuden vuoksi) pitää sen korvaavina tuotteina.

(125)

Arvioidessaan näitä mahdollisia vääristymiä komissio soveltaa erilaisia perusteita, kuten kyseisten tuotemarkkinoiden rakenne, markkinoiden toiminta (taantuvat vai kasvavat markkinat), tuensaajan valintaprosessi, markkinoille tulon ja sieltä poistumisen esteet sekä tuotteiden erilaistaminen.

(126)

Jos yritys järjestelmällisesti tukeutuu valtiontukeen, se voi olla osoitus siitä, että yritys ei kestä kilpailua omin voimin tai että se saa kohtuutonta etua kilpailijoihin verrattuna.

(127)

Komissio erottaa kaksi pääasiallista tuotemarkkinoihin kohdistuvien mahdollisten kielteisten vaikutusten lähdettä:

(a)	tapaukset, joissa merkittävä kapasiteetin lisäys johtaa liikakapasiteettiin tai pahentaa jo olemassa olevaa liikakapasiteettia erityisesti taantuvilla markkinoilla;

(b)	tapaukset, joissa tuensaajalla on huomattava markkinavoima.

(128)

Arvioidessaan, voidaanko tuen avulla luoda tai säilyttää tehottomia markkinarakenteita, komissio ottaa huomioon hankkeesta johtuvan tuotantokapasiteetin lisäyksen ja sen, onko kyse tehottomista markkinoista.

(129)

Jos kyseessä ovat kasvavat markkinat, on yleensä vähemmän syytä huoleen siitä, että tuella on kielteinen vaikutus dynaamisiin kannusteisiin tai että se kohtuuttomasti estää markkinoilta poistumista tai markkinoille tuloa.

(130)

Enemmän huolta aiheuttaa tilanne, jossa on kyse taantuvista markkinoista. Komissio erottaa toisistaan tapaukset, joissa markkinat ovat pitkällä aikavälillä rakenteellisesti taantuvat (eli ne supistuvat), ja tapaukset, joissa markkinat ovat suhteellisesti taantuvat (eli ne kasvavat edelleen mutta eivät ylitä vertailukohteena olevaa kasvua).

(131)

Markkinoiden tehottomuutta mitataan tavanomaisesti ottamalla vertailukohdaksi Euroopan talousalueen (ETA) BKT kolmen edellisen vuoden ajalta ennen hankkeen aloittamista (vertailuarvo). Sitä voidaan mitata myös seuraavien 3–5 vuoden ennustetun kasvun perusteella. Tähän liittyviä indikaattoreita voivat olla kyseisten markkinoiden ennustettu kasvu ja odotettu kapasiteetin käyttöaste sekä kapasiteetin lisäyksen todennäköinen vaikutus kilpailijoihin hintojen ja voittomarginaalien osalta.

(132)

Eräissä tapauksissa kyseisten tuotemarkkinoiden kasvu ETA:ssa ei ehkä ole asianmukainen vertailukohde tarkasteltaessa tuen vaikutuksia kokonaisuudessaan, erityisesti silloin, kun maantieteelliset markkinat ovat maailmanlaajuiset. Tällaisissa tapauksissa komissio tarkastelee tuen vaikutusta kyseisiin markkinarakenteisiin, erityisesti sitä, voiko tuen myöntäminen johtaa ETA:ssa toimivien tuottajien syrjäytymiseen markkinoilta.

(133)

Arvioidessaan huomattavan markkinavoiman olemassaoloa komissio ottaa huomioon tuensaajan aseman tietyn ajanjakson aikana ennen tuen saantia ja oletetun markkina-aseman investoinnin toteuttamisen jälkeen. Komissio ottaa huomioon sekä tuensaajan että sen kilpailijoiden markkinaosuudet ja muita asiaankuuluvia tekijöitä. Se arvioi esimerkiksi markkinarakennetta tarkastelemalla markkinoiden keskittymistä, markkinoille tulon mahdollisia esteitä (41), neuvotteluvoimaa (42) sekä laajentumisen tai markkinoilta poistumisen esteitä.

3.2.6. Tuen myönteisten ja kielteisten vaikutusten punnitseminen (tasapainotesti)

(134)

Komissio arvioi, ovatko tukitoimenpiteen myönteiset vaikutukset suuremmat kuin havaitut kilpailuun ja kaupankäynnin edellytyksiin kohdistuvat kielteiset vaikutukset. Komissio voi katsoa tukitoimenpiteen soveltuvan sisämarkkinoille ainoastaan silloin, kun myönteiset vaikutukset ovat kielteisiä suuremmat.

(135)

Jos ehdotetulla tukitoimenpiteellä ei puututa tarkoin määriteltyyn markkinoiden toimintapuutteeseen tarkoituksenmukaisesti ja oikeasuhteisesti, kilpailua vääristävät kielteiset vaikutukset ovat yleensä suuremmat kuin toimenpiteen myönteiset vaikutukset. Tällöin komissio todennäköisesti päättelee, että ehdotettu tukitoimenpide ei sovellu sisämarkkinoille.

(136)

Osana tuen myönteisten ja kielteisten vaikutusten arviointia komissio ottaa huomioon tuen vaikutuksen asetuksen (EU) 2021/2115 5 ja 6 artiklassa vahvistettujen YMP:n yleisten ja erityisten tavoitteiden saavuttamiseen. Kyseisillä tavoitteilla pyritään edistämään älykästä, kilpailukykyistä, häiriönsietokykyistä ja monipuolista maatalousalaa, tukemaan ja vahvistamaan ympäristönsuojelua, luonnon monimuotoisuus mukaan lukien, ja ilmastotoimia sekä edistämään unionin ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamista ja vahvistamaan maaseutualueiden sosioekonomista rakennetta.

(137)

Periaatteessa komissio katsoo tuen alan kehitykseen aikaansaamien myönteisten vaikutusten vuoksi, että jos tuki täyttää II osan sovellettavissa jaksoissa vahvistetut edellytykset eikä ylitä asianomaisia tuen enimmäisintensiteettejä tai tuen enimmäismääriä, kilpailuun ja kauppaan kohdistuvat kielteiset vaikutukset jäävät mahdollisimman pieniksi.

(138)

Jos valtiontukea osarahoitetaan asetuksen (EU) 2021/2115 nojalla tai se on unionin rahoittamaa, komissio katsoo, että myönteiset vaikutukset on näytetty toteen.

(139)

Kaikkiin valtiontuki-ilmoituksiin olisi sisällyttävä arvio siitä, odotetaanko tuetulla toiminnalla olevan ympäristö- ja/tai ilmastovaikutuksia, kun otetaan huomioon ympäristönsuojelulainsäädäntö (43) sekä asetuksen (EU) 2021/2115 mukaiset hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevat toimenpidevaatimukset, jäljempänä ’GAEC-vaatimukset’. Jos osoitetaan, että tuella on myönteisiä ympäristö- ja ilmastovaikutuksia, komissio katsoo, että tällaisen tuen myönteiset vaikutukset on näytetty toteen. Perussopimuksen 11 artiklan mukaan ”ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset on sisällytettävä unionin politiikan ja toiminnan määrittelyyn ja toteuttamiseen, erityisesti kestävän kehityksen edistämiseksi”. Kun unioni pyrkii edistämään ympäristön suojelemista perussopimuksen mainitun 11 artiklan mukaisesti, otetaan myös huomioon saastuttaja maksaa -periaate. Sen vuoksi valtiontuki-ilmoituksissa on kiinnitettävä erityistä huomiota ympäristö- ja ilmastoseikkoihin.

(140)

Lisäksi komissio voi tarvittaessa ottaa huomioon myös sen, onko tuella muita myönteisiä tai kielteisiä vaikutuksia. Jos tällaiset muut myönteiset vaikutukset kuvastavat unionipolitiikan tavoitteita, joita sisältyy esimerkiksi Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan (44), Pellolta pöytään -strategiaan (45), strategiaan ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi (46), kestävää hiilen kiertoa koskevaan tiedonantoon (47), metsästrategiaan (48) ja biodiversiteettistrategiaan (49), kyseisellä unionipolitiikan mukaisella tuella voidaan jo lähtökohtaisesti katsoa olevan laajempia myönteisiä vaikutuksia.

(141)

Jos tukea myönnetään näiden suuntaviivojen nojalla investointeihin, komissio kiinnittää huomiota myös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 (50) 3 artiklaan, mukaan lukien ”ei merkittävää haittaa” -periaate tai muut vastaavat menetelmät.

II OSA

TUKIMUODOT

1 LUKU

Maatalouden alkutuotannon ja maataloustuotteiden jalostuksen tai kaupan pitämisen alalla toimivien yritysten hyväksi myönnettävä tuki

1.1. Maaseudun kehittämistoimenpiteiden kaltaiset toimenpiteet

1.1.1. Investointituki

(142)

Tätä jaksoa sovelletaan maatiloilla maatalouden alkutuotantoon tehtäviin investointeihin, maataloustuotteiden jalostukseen tehtäviin investointeihin ja maataloustuotteiden kaupan pitämiseen tehtäviin investointeihin.

(143)

Tämän osan 1.1.1.1, 1.1.1.2 ja 1.1.1.3 jaksossa tarkoitettua investointitukea ei saa koskaan myöntää asetuksessa (EU) N:o 1308/2013 säädettyjen kieltojen tai rajoitusten vastaisesti silloinkaan, kun kiellot ja rajoitukset koskevat vain unionin tukea, josta säädetään mainitussa asetuksessa.

1.1.1.1. Tuki maatiloilla tehtäviin, maatalouden alkutuotantoon liittyviin investointeihin

(144)

Komissio katsoo maatiloilla tehtäviin, maatalouden alkutuotantoon liittyviin investointeihin tarkoitetun tuen perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos se täyttää näiden suuntaviivojen I osan 3 luvun vaatimukset, 134 kohdassa vahvistetun investointitukea koskevan yleisen edellytyksen ja tässä jaksossa vahvistetut edellytykset.

(145)

Tätä jaksoa sovelletaan maatiloilla maatalouden alkutuotantoon liittyviin, aineelliseen tai aineettomaan omaisuuteen tehtäviin investointeihin tarkoitettuun tukeen. Investointi on yhden tai useamman tuensaajan tekemä tai sen kohteena on yhden tai useamman tuensaajan käyttämä aineellinen tai aineeton omaisuuserä.

(146)

Tätä jaksoa sovelletaan myös aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen tehtäviin investointeihin, jotka liittyvät biopolttoaineiden tuotantoon tai energian tuotantoon uusiutuvista energialähteistä maatiloilla, jos yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy:

(a)

jos investointi tehdään direktiivin (EU) 2018/2001 2 artiklan 33 alakohdassa määriteltyjen biopolttoaineiden tuottamiseksi maatiloilla, uusiutuvan energian tuotantolaitteet ovat tukikelpoiset ainoastaan, jos niiden tuotantokapasiteetti vastaa enintään polttoaineiden keskimääräistä vuosikulutusta maatilalla; tuotettua biopolttoainetta ei tulisi myydä markkinoilla;

(b)

jos investointi tehdään lämpöenergian ja/tai sähkön tuottamiseksi uusiutuvista energialähteistä maatiloilla, uusiutuvan energian tuotantolaitteet ovat tukikelpoiset ainoastaan, jos tavoitteena on oman energiantarpeen täyttäminen ja vuotuinen tuotantokapasiteetti vastaa enintään lämpöenergian ja sähkön yhdistettyä keskimääräistä vuosikulutusta maatilalla, mukaan lukien maatilakotitalous; sähkön myynti verkkoon sallitaan sikäli kuin vuotuista keskimääräistä oman kulutuksen rajaa noudatetaan.

(147)

Jos investointi energian tuottamiseksi uusiutuvista energialähteistä on useamman kuin yhden maatilan tekemä ja tehdään maatilojen oman energiantarpeen täyttämiseksi tai biopolttoaineiden tuottamiseksi kyseisillä maatiloilla, keskimääräinen vuosikulutus vastaa kaikkien tuensaajien yhteenlaskettua keskimääräistä vuosikulutusta.

(148)

Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että investoinneissa, jotka tehdään uusiutuvaan energiaan liittyvään, energiaa kuluttavaan tai tuottavaan infrastruktuuriin, noudatetaan energiatehokkuutta koskevia vähimmäisstandardeja, jos tällaisia standardeja on kansallisella tasolla.

(149)

Investoinnit järjestelmiin, joiden päätarkoitus on sähköntuotanto biomassasta, eivät ole tukikelpoisia, jollei lämpöenergiaa käytetä tietty vähimmäisprosentti, jonka jäsenvaltio määrittelee.

(150)

Jäsenvaltioiden on vahvistettava eri järjestelmätyyppien osalta bioenergian, biopolttoaineet mukaan lukien, tuotannossa käytettävien viljakasvien ja muiden paljon tärkkelystä sisältävien viljelykasvien, sokerikasvien ja öljykasvien enimmäisosuuksille kynnykset direktiivin (EU) 2018/2001 26 artiklan mukaisesti. Tuki bioenergiahankkeisiin on rajoitettava sellaiseen bioenergiaan, joka on unionin lainsäädännössä, muun muassa direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklassa säädettyjen sovellettavien kestävyyskriteerien ja kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevien kriteerien mukaista.

(151)

Jos järjestelmän tuotantokapasiteetti ylittää 146 ja 147 kohdassa tarkoitetun tuensaajien keskimääräisen vuotuisen kulutuksen, jäsenvaltioiden on noudatettava ilmastotoimiin, ympäristönsuojeluun ja energia-alalle myönnettävästä valtiontuesta annetuissa vuoden 2022 suuntaviivoissa vahvistettuja edellytyksiä, jollei kyseistä tukea ole vapautettu ilmoitusvelvollisuudesta.

(152)

Investoinneilla on pyrittävä vähintään yhteen seuraavista tavoitteista:

(a)	maatilan kokonaistehokkuuden ja kestävyyden parantaminen, erityisesti tuotantokustannuksia alentamalla tai tuotantoa parantamalla ja uudelleensuuntaamalla;

(b)	luonnonympäristöä, hygieniaa tai eläinten hyvinvointia koskevien vaatimusten parantaminen;

(c)	maatalouden kehittämiseen, mukauttamiseen ja nykyaikaistamiseen liittyvän infrastruktuurin luominen ja kehittäminen, mukaan lukien maatalousmaalle pääsy, tilusjärjestelyt ja maanparannus, kestävä energiahuolto, energiatehokkuus sekä vesihuolto ja vedensäästö;

(d)

luonnonmullistusten, poikkeuksellisten tapahtumien, luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevien epäsuotuisien sääolojen, eläintautien tai kasvintuhoojien tai rauhoitettujen eläinten vahingoittamien maatalouden tuotantomahdollisuuksien palauttaminen sekä edellä mainittujen tapahtumien ja tekijöiden aiheuttamien vahinkojen ehkäiseminen ja niihin liittyvien riskien lieventäminen;

(e)	ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen edistäminen muun muassa vähentämällä kasvihuonekaasupäästöjä ja parantamalla hiilen sitomista, sekä kestävän energian ja energiatehokkuuden edistäminen;

(f)	kestävän kiertobiotalouden, kestävän kehityksen ja luonnonvarojen, kuten veden, maaperän ja ilman, tehokkaan hoidon edistäminen, myös vähentämällä kemikaaliriippuvuutta;

(g)	luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämisen ja vähenemissuuntauksen kääntämisen edistäminen, ekosysteemipalvelujen parantaminen sekä elinympäristöjen ja maisemien säilyttäminen.

Tukikelpoiset kustannukset

(153)

Tukea voi saada seuraaviin tukikelpoisiin kustannuksiin:

(a)

kiinteän omaisuuden rakentaminen, hankkiminen (myös leasingvuokraus) tai kunnostaminen, mukaan lukien investoinnit rakennusten passiiviseen tai strukturoituun kaapelointiin dataverkkoja varten ja tarvittaessa passiivisen verkon liitännäiseen osaan, joka on rakennuksen ulkopuolisella yksityisalueella; maanhankinta on tukikelpoista ainoastaan, jos kustannukset ovat enintään 10 prosenttia kyseisen toimen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista; asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa voidaan hyväksyä suurempi prosenttiosuus toimissa, jotka koskevat ympäristön säilyttämistä ja runsashiilisen maaperän suojelemista tai maata, jonka nuoret viljelijät ovat ostaneet rahoitusvälineitä käyttäen;

(b)	koneiden ja laitteiden hankkiminen tai ostoleasing enintään omaisuuserien markkina-arvoon asti;

(c)

a ja b alakohdassa tarkoitettuihin menoihin liittyvät yleiskulut, kuten arkkitehtien, insinöörien ja konsulttien palkkiot, ekologista ja taloudellista kestävyyttä koskevaan neuvontaan liittyvät palkkiot, mukaan lukien toteutettavuustutkimukset; toteutettavuustutkimusten kustannukset ovat tukikelpoisia silloinkin, kun niiden tulosten perusteella a ja b alakohdassa tarkoitettuja menoja ei aiheudu;

(d)	tietokoneohjelmistojen, pilvipalveluratkaisujen ja vastaavien ratkaisujen hankinta, kehittäminen tai käyttömaksut sekä patenttien, käyttölupien, tekijänoikeuksien ja tavaramerkkien hankkiminen;

(e)	152 kohdan e, f ja g alakohdassa tarkoitettuihin tavoitteisiin liittyvistä ei-tuotannollisista investoinneista aiheutuvat menot;

(f)

kun kyseessä ovat luonnonmullistusten, poikkeuksellisten tapahtumien, luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevien epäsuotuisien sääolojen, eläintautien tai kasvintuhoojien tai rauhoitettujen eläinten vahingoittamien maatalouden tuotantomahdollisuuksien palauttamiseen tähtäävät investoinnit, mukaan lukien käyttöomaisuushankkeet, tukikelpoisia kustannuksia voivat olla kustannukset, jotka aiheutuvat tuotantomahdollisuuksien palauttamisesta tasolle, jolla ne olivat ennen asianomaista tapahtumaa; tuensaajien olisi tarvittaessa pyrittävä sisällyttämään ennallistamistoimiin ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tähtääviä toimenpiteitä;

(g)

kun kyseessä ovat luonnonmullistusten, poikkeuksellisten tapahtumien, luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevien epäsuotuisien sääolojen, eläintautien tai kasvintuhoojien tai rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisyyn tähtäävät investoinnit, tukikelpoiset kustannukset voivat sisältää kustannukset toimista, joiden tarkoituksena on vähentää tällaisten todennäköisten tapahtumien seurauksia. Kun kyseessä ovat luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevien epäsuotuisien sääolojen tai kasvintuhoojien aiheuttamat vahingot, tuensaajien olisi pyrittävä tarvittaessa sisällyttämään vahinkojen korjaamiseen ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tähtääviä toimenpiteitä vastaavien tapahtumien aiheuttamien vahinkojen ja menetysten minimoimiseksi tulevaisuudessa.

(154)

Tukea ei voida myöntää seuraaviin tarkoituksiin:

(a)	maatalouden tuotanto-oikeuksien ja tukioikeuksien hankinta;

(b)	yksivuotisten kasvien hankinta ja istutus;

(c)	eläinten hankinta;

(d)	kansallisten tai unionin voimassa olevien vaatimusten noudattamiseksi tehtävät investoinnit;

(e)	muut kuin 153 kohdassa tarkoitetut leasingsopimuksiin liittyvät kustannukset, kuten vuokranantajan kate, korkojen jälleenrahoituskulut, yleiskulut ja vakuutusmaksut;

(f)	käyttöpääoma;

(g)	johdotus tai kaapelointi dataverkkoja varten yksityisalueen ulkopuolella.

(155)

Poiketen siitä, mitä 154 kohdan b alakohdassa säädetään, tukea voidaan myöntää yksivuotisten kasvien hankintaan ja istutukseen 152 kohdan d alakohdassa vahvistetussa tarkoituksessa sekä yksivuotisten kasvien hankintaan ja istutukseen geneettisen köyhtymisen uhkaamien kasvilajikkeiden säilyttämiseksi 210 kohdassa tarkoitettujen sitoumusten mukaisesti.

(156)

Poiketen siitä, mitä 154 kohdan c alakohdassa säädetään, tukea voidaan myöntää seuraaviin kustannuksiin:

(a)	152 kohdan d alakohdassa tarkoitettua tarkoitusta varten suoritettu eläinten hankinta;

(b)	asetuksen (EU) 2016/1012 2 artiklan 24 alakohdassa määriteltyihin uhanalaisiin rotuihin kuuluvien eläinten hankinta 207 kohdassa tarkoitettujen sitoumusten mukaisesti;

(c)	karjaa suurpedoilta suojaavien vartijakoirien hankinta.

(157)

Uusien ja olemassa olevien kasteltujen alueiden kastelun osalta tukikelpoisiksi kustannuksiksi katsotaan ainoastaan investoinnit, jotka täyttävät seuraavat edellytykset:

(a)

komissiolle on annettu tiedoksi direktiivin 2000/60/EY säännösten mukainen vesienhoitosuunnitelma, joka koskee investoinnin koko kohdealuetta sekä mahdollisia muita alueita, joiden ympäristöön investointi voi vaikuttaa; mainitun direktiivin 11 artiklan mukaisen vesienhoitosuunnitelman nojalla toteutettavat ja maatalousalan kannalta tärkeät toimenpiteet on täytynyt täsmentää asiaankuuluvassa toimenpideohjelmassa;

(b)	tuetun investoinnin vedenkäytön mittaamiseksi käytössä on vesimittarit, tai sellaiset on otettava käyttöön investoinnin osana;

(c)

olemassa olevan kastelujärjestelmän tai kasteluinfrastruktuurin osan parantamiseksi tehtävä investointi on tukikelpoinen vain siinä tapauksessa, että

(i)	ennakkoarvioinnissa oletetaan sen johtavan potentiaaliseen vedensäästöön olemassa olevan järjestelmän tai infrastruktuurin teknisten parametrien perusteella;

(ii)

jos investointi vaikuttaa pinta- ja pohjavesistöihin, joiden tila ei veden määrään liittyvistä syistä saavuta luokittelua ”hyvä” asiaankuuluvassa vesienhoitosuunnitelmassa, tai jos asianomainen hyväksi luokiteltu vesistö saattaa uusinta kehitystä edustavan ilmastohaavoittuvuuden ja -riskien arvioinnin mukaan menettää luokituksensa ilmastonmuutoksen vaikutuksista johtuvista veden määrään liittyvistä syistä, vedenkäytön on vähennyttävä tosiasiallisesti niin, että kyseisten vesimuodostumien osalta saavutetaan ja ylläpidetään direktiivin 2000/60/EY 4 artiklan 1 kohdassa säädetty hyvä tila.

(iii)

Jäsenvaltioiden on vahvistettava tukikelpoisuusedellytykseksi prosenttiosuudet mahdollisille vedensäästöille ja vedenkäytön tehokkaalle vähentämiselle, jotta varmistetaan, että

mahdollisten vedensäästöjen osuus on vähintään viisi prosenttia, kun olemassa olevan laitoksen tai infrastruktuurin tekniset parametrit jo varmistavat korkean tehokkuustason, ja vähintään 25 prosenttia, kun nykyinen tehokkuusaste (ennen investointeja) on alhainen, ja/tai sellaisten investointien tapauksessa, jotka toteutetaan alueilla, joilla vedensäästöjä tarvitaan eniten veden hyvän tilan saavuttamiseksi (jos sitä ei ole vielä saavutettu) ja vesimuodostumien tilan huononemisen välttämiseksi;

2.	tosiasiallisen vedenkäytön vähennyksen prosenttiosuuden on kokonaisinvestoinnin tasolla oltava vähintään 50 prosenttia investoinnin mahdollistamasta vedensäästöstä olemassa olevassa kastelujärjestelmässä tai kasteluinfrastruktuurin osassa.

Tässä c alakohdassa vahvistettuja edellytyksiä ei sovelleta olemassa olevaan järjestelmään tehtävään investointiin, joka vaikuttaa ainoastaan energiatehokkuuteen, eikä vesisäiliön rakentamiseen johtavaan investointiin tai sellaiseen kierrätysveden käyttöön johtavaan investointiin, joka ei vaikuta pinta- tai pohjavesistöön;

(d)	tukea voidaan myöntää investointeihin, jotka koskevat uusioveden käyttöä vaihtoehtoisena veden lähteenä, vain, jos tällaisen veden tarjonnassa ja käytössä noudatetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2020/741 (51);

(e)

investointi, joka johtaa tiettyyn pohja- tai pintavesistöön vaikuttavan kastellun alueen nettolaajentumiseen, on tukikelpoinen vain, jos molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät:

(i)	vesimuodostuman tila on veden määrään liittyvistä syistä saavuttanut luokittelun ”hyvä” asiaankuuluvassa vesienhoitosuunnitelmassa;

(ii)	ympäristöanalyysistä käy ilmi, ettei investoinnilla ole merkittäviä kielteisiä ympäristövaikutuksia. Tällaisen ympäristövaikutusanalyysin on oltava joko jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen suorittama tai sen hyväksymä, ja se voi koskea myös maatilojen ryhmiä.

(158)

Kasteluun käytettävän vesisäiliön rakentamista tai laajentamista varten tehtävä investointi on tukikelpoinen vain, jos siitä ei aiheudu merkittäviä kielteisiä ympäristövaikutuksia.

Tuki-intensiteetti

(159)

Tuki-intensiteetti saa olla enintään 65 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

(160)

Edellä 159 kohdassa tarkoitettu tuki-intensiteetti voidaan korottaa enintään 80 prosenttiin seuraavien investointien osalta:

(a)	investoinnit, jotka liittyvät yhteen tai useampaan 152 kohdan e, f ja g alakohdassa tarkoitettuun erityiseen ympäristö- ja ilmastotavoitteeseen tai eläinten hyvinvointiin;

(b)	nuorten viljelijöiden tekemät investoinnit;

(c)	syrjäisimmillä alueilla tai Egeanmeren pienillä saarilla tehtävät investoinnit.

(161)

Edellä 159 kohdassa tarkoitettu tuki-intensiteetti voidaan korottaa enintään 85 prosenttiin, kun kyseessä ovat asetuksen (EU) 2021/2115 28 artiklassa tarkoitettujen pienviljelijöiden tekemät investoinnit.

(162)

Edellä 159 kohdassa tarkoitettu tuki-intensiteetti voidaan korottaa enintään 100 prosenttiin seuraavien investointien osalta:

(a)	ei-tuotannolliset investoinnit, jotka liittyvät yhteen tai useampaan 152 kohdan e, f ja g alakohdassa tarkoitettuun erityiseen ympäristö- ja ilmastotavoitteeseen;

(b)

152 kohdan d alakohdassa tarkoitetut investoinnit tuotantokyvyn palauttamiseen sekä investoinnit, jotka liittyvät luonnonmullistusten, poikkeuksellisten tapahtumien, luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevien epäsuotuisien sääolojen tai rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemiseen ja niihin liittyvien riskien lieventämiseen.

(163)

Keinokastelun tapauksessa tuki-intensiteetti saa olla enintään

(a)	80 prosenttia 157 kohdan c alakohdan mukaisesti maatilalla tehtyjen kasteluinvestointien tukikelpoisista kustannuksista;

(b)	100 prosenttia kasteluun käytettävään, maatilojen ulkopuoliseen maatalouden infrastruktuuriin tehtävien investointien tukikelpoisista kustannuksista;

(c)	65 prosenttia muiden maatiloilla tehtävien kasteluinvestointien tukikelpoisista kustannuksista.

1.1.1.2. Tuki maatiloilla kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttämiseksi tehtäviin investointeihin

(164)

Komissio katsoo maatiloilla kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttämiseksi tehtäviin investointeihin tarkoitetun tuen perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan d alakohdan mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos se täyttää näiden suuntaviivojen I osan 3 luvun vaatimukset, 143 kohdassa vahvistetun investointitukea koskevan yleisen edellytyksen ja tässä jaksossa vahvistetut edellytykset.

(165)

Tukea olisi myönnettävä sellaisen luonnonmaisemien ja rakennusten muodossa olevan kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttämiseen, jonka jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on virallisesti tunnustanut sellaiseksi.

Tukikelpoiset kustannukset

(166)

Seuraavat kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttämisestä aiheutuvat kustannukset ovat tukikelpoisia:

(a)	aineelliseen omaisuuteen tehtyjen investointien kustannukset;

(b)	käyttöomaisuushankkeet.

Tuki-intensiteetti

(167)

Tuki saa olla enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

(168)

Käyttöomaisuushankkeisiin maksettava tuki saa olla enintään 10 000 euroa vuodessa.

1.1.1.3. Maataloustuotteiden jalostukseen tai maataloustuotteiden kaupan pitämiseen liittyvä investointituki

(169)

Komissio katsoo maataloustuotteiden jalostukseen tai maataloustuotteiden kaupan pitämiseen liittyvän investointituen perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos se täyttää näiden suuntaviivojen I osan 3 luvun vaatimukset, 143 kohdassa vahvistetun investointitukea koskevan yleisen edellytyksen ja tässä jaksossa vahvistetut edellytykset.

(170)

Tämän jakson nojalla ei saisi myöntää tukea ravinto- ja rehukasveista tuotettuihin biopolttoaineisiin, jotta kannustettaisiin siirtymistä kehittyneempien biopolttoaineiden tuotantoon ilmastotoimiin, ympäristönsuojeluun ja energia-alalle myönnettävästä valtiontuesta annettujen vuoden 2022 suuntaviivojen mukaisesti.

(171)

Tätä jaksoa sovelletaan aineelliseen tai aineettomaan omaisuuteen tehtäviin investointeihin maksettavaan tukeen, jos investoinnit liittyvät 33 kohdan 47 alakohdassa määriteltyyn maataloustuotteiden jalostukseen ja 33 kohdan 38 alakohdassa määriteltyyn maataloustuotteiden kaupan pitämiseen.

(172)

Jäsenvaltiot voivat myöntää tukea investointeihin, jotka liittyvät maataloustuotteiden jalostukseen tai maataloustuotteiden kaupan pitämiseen, jos tuki täyttää kaikki edellytykset, joista säädetään jossakin seuraavista:

(a)	komission asetus (EU) N:o 651/2014 (52);

(b)	alueellisia valtiontukia koskevat suuntaviivat;

(c)	tämä jakso.

Tukikelpoiset kustannukset

(173)

Tukea voi saada seuraaviin tukikelpoisiin kustannuksiin:

(a)

(b)	koneiden ja laitteiden hankkiminen tai ostoleasing enintään omaisuuserän markkina-arvoon asti;

(c)

a ja b alakohdassa tarkoitettuihin menoihin liittyvät yleiskulut, kuten arkkitehtien, insinöörien ja konsulttien palkkiot, ekologista ja taloudellista kestävyyttä koskevaan neuvontaan liittyvät palkkiot, mukaan lukien toteutettavuustutkimukset; toteutettavuustutkimusten kustannukset säilyvät tukikelpoisina silloinkin, kun niiden tulosten perusteella a ja b alakohdassa tarkoitettuja menoja ei aiheudu;

(d)	tietokoneohjelmistojen, pilvipalveluratkaisujen ja vastaavien ratkaisujen hankinta, kehittäminen tai käyttömaksut sekä patenttien, käyttölupien, tekijänoikeuksien ja tavaramerkkien hankkiminen.

(174)

Seuraavat kustannukset eivät ole tukikelpoisia:

(a)	muut kuin 173 kohdassa tarkoitetut leasingsopimuksiin liittyvät kustannukset, kuten vuokranantajan kate, korkojen jälleenrahoituskulut, yleiskulut ja vakuutusmaksut;

(b)	käyttöpääoma;

(c)	johdotus tai kaapelointi dataverkkoja varten yksityisalueen ulkopuolella;

(d)	kustannukset, jotka liittyvät unionin ja kansallisten voimassa olevien vaatimusten noudattamiseksi tehtäviin investointeihin.

Tuki-intensiteetti

(175)

Tuen enimmäisintensiteetti on 65 prosenttia.

(176)

Tuki-intensiteetti voidaan korottaa enintään 80 prosenttiin asti seuraavien investointien osalta:

(a)	investoinnit, jotka liittyvät yhteen tai useampaan 152 kohdan e, f ja g alakohdassa tarkoitettuun erityiseen ympäristö- ja ilmastotavoitteeseen, investoinnit, jotka koskevat maataloustuotteiden jalostusta hyödyttävää tukea, tai investoinnit eläinten hyvinvoinnin parantamiseen;

(b)	nuorten viljelijöiden tekemät investoinnit;

(c)	syrjäisimmillä alueilla tai Egeanmeren pienillä saarilla tehtävät investoinnit.

(177)

Yksittäinen tuki, joka ylittää 35 kohdan a alakohdassa tarkoitetun ilmoituskynnysarvon, on ilmoitettava komissiolle perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

1.1.2. Nuorten viljelijöiden aloitustuki ja maataloustoiminnan aloitustuki

(178)

Komissio katsoo aloitustuen perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos se täyttää näiden suuntaviivojen I osan 3 luvun vaatimukset ja tässä jaksossa vahvistetut edellytykset.

(179)

Tätä jaksoa sovelletaan maatalouden alkutuotannossa toimiviin yrityksiin.

(180)

Tämän jakson mukaista tukea voidaan myöntää ainoastaan seuraavien hyväksi:

(a)	nuorten viljelijöiden tilanpidon aloittaminen;

(b)	maataloustoiminnan aloittaminen.

(181)

Nuorten viljelijöiden aloitustukea myönnetään 33 kohdan 65 alakohdassa määritellyille nuorille viljelijöille. Tämän jakson mukaista tukea voidaan myöntää vain pk-yrityksille.

(182)

Tuen edellytyksenä on oltava liiketoimintasuunnitelman esittäminen asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle.

Tuen määrä

(183)

Tuen enimmäismäärä on 100 000 euroa.

1.1.3. Maatalousalan tuottajaryhmien ja -organisaatioiden perustamistuki

(184)

Komissio suhtautuu myönteisesti tuottajaryhmien ja -organisaatioiden perustamistukeen, koska se luo kannustimen saattaa viljelijät yhteen. Sen vuoksi se katsoo tuottajaryhmien ja -organisaatioiden perustamistuen perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos tuki täyttää näiden suuntaviivojen I osan 3 luvun vaatimukset ja tässä jaksossa vahvistetut edellytykset.

(185)

Tätä jaksoa sovelletaan koko maatalousalaan (53).

(186)

Tukea voidaan myöntää ainoastaan tuottajaryhmille ja -organisaatioille, jotka asianomaisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on virallisesti hyväksynyt.

(187)

Tuottajaryhmän tai -organisaation puitteissa tehtyjen sopimusten ja päätösten ja sovellettujen muiden menettelytapojen on oltava kilpailusääntöjen mukaisia, sillä kyseisiä sääntöjä sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1308/2013 206 – 210 a artiklan nojalla.

(188)

Tuottajaryhmille tai -organisaatioille myönnettävän perustamistuen asemasta sama kokonaistuki voidaan myöntää suoraan tuottajille, kun tuella korvataan tuottajan rahoitusosuus ryhmän tai organisaation toimintakustannuksista ryhmän tai organisaation perustamista seuraavien viiden ensimmäisen vuoden aikana.

(189)

Jäsenvaltiot voivat jatkaa perustamistuen maksamista tuottajaryhmille myös sen jälkeen, kun ne on tunnustettu tuottajaorganisaatioiksi asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisin edellytyksin.

(190)

Tukea voidaan myöntää vain tuottajaryhmille ja -organisaatioille, jotka ovat pk-yritysten määritelmän mukaisia. Komissio ei salli valtiontuen myöntämistä tämän jakson soveltamisalaan kuuluviin kustannuksiin suurille yrityksille.

(191)

Tämän jakson mukaisesti hyväksyttyihin tukijärjestelmiin sovelletaan ehtoa, jonka mukaan niitä on mukautettava yhteisistä markkinajärjestelyistä annettuihin asetuksiin tehtävien muutosten perusteella.

Tukikelpoiset kustannukset

(192)

Tukikelpoisia kustannuksia voivat olla kustannukset, jotka aiheutuvat asianmukaisten tilojen vuokrauksesta, toimistolaitteiden hankinnasta ja hallinnollisesta henkilöstöstä, yleiskulut, palkkiot oikeudellisista ja hallinnollisista palveluista, tietokonelaitteistojen hankintakustannukset sekä tietokoneohjelmistojen, pilvipalveluratkaisujen ja vastaavien ratkaisujen hankintakustannukset tai käyttömaksut. Jos tilat ostetaan, tukikelpoisiksi kustannuksiksi hyväksytään enintään markkinahintojen mukaiset vuokrakulut.

(193)

Tukea ei saa myöntää seuraaville:

(a)	tuotanto-organisaatiot, yhteisöt tai yksiköt, kuten yritykset tai osuuskunnat, joiden tarkoituksena on hoitaa yhtä tai useampaa maatilaa ja jotka ovat näin ollen yksittäisiä tuottajia;

(b)	maatalousalan yhteenliittymät, jotka suorittavat esimerkiksi keskinäiseen avunantoon, lomituspalveluun sekä tilanhoitopalveluihin liittyviä tehtäviä jäsenten maatiloilla ilman, että yhteenliittymät osallistuvat yhteistoiminnassa tapahtuvaan tuotannon mukauttamiseen markkinoiden vaatimuksiin;

(c)	tuottajaryhmät, tuottajaorganisaatiot tai yhteenliittymät, joiden tavoitteet eivät ole asetuksen (EU) N:o 1308/2013 152 artiklan 3 kohdan ja 156 artiklan mukaisia.

(194)

Tuki on maksettava kiinteämääräisenä tukena vuotuisina erinä viiden vuoden ajan siitä päivämäärästä alkaen, jona jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen virallisesti hyväksyi tuottajaryhmän tai -organisaation sen liiketoimintasuunnitelman perusteella. Jäsenvaltiot voivat maksaa viimeisen erän vasta sen jälkeen, kun liiketoimintasuunnitelman moitteeton toteuttaminen on todennettu.

(195)

Tuottajaryhmille tai -organisaatioille myönnettävä tuki, joka on tarkoitettu toiminnan käynnistämiseen liittymättömiin kustannuksiin, kuten investointeihin tai menekinedistämistoimintaan, arvioidaan kyseisenlaista tukea koskevien sääntöjen mukaisesti.

Tuki-intensiteetti

(196)

Tuki voi olla enintään 10 prosenttia ryhmän tai organisaation vuotuisesta kaupan pidetystä tuotannosta ja enintään 100 000 euroa vuotta kohti. Tuen on oltava asteittain alenevaa.

1.1.4. Tuki maatalouden ympäristö- ja ilmastositoumuksiin

(197)

Komissio katsoo maatalouden ympäristö- ja ilmastositoumuksiin tarkoitetun tuen perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos se täyttää näiden suuntaviivojen I osan 3 luvun vaatimukset ja tässä jaksossa vahvistetut edellytykset.

(198)

Tätä jaksoa sovelletaan maksettaessa tukea maatalouden alkutuotannossa toimiville yrityksille ja niistä koostuville ryhmille, jotka sitoutuvat vapaaehtoisesti toteuttamaan toimia, joihin sisältyy yksi tai useampi maatalouden ympäristö- ja ilmastositoumus.

(199)

Toimenpiteellä on pyrittävä sellaisten maanviljelykäytäntöjen säilyttämiseen ja näitä käytäntöjä koskevien tarvittavien muutosten edistämiseen, joiden vaikutus ympäristöön ja ilmastoon on myönteinen.

(200)

Tukea voi saada ainoastaan niihin vapaaehtoisiin sitoumuksiin, jotka menevät pidemmälle kuin

(a)	asetuksen (EU) 2021/2115 III osaston I luvun 2 jakson mukaisesti vahvistetut asiaankuuluvat lakisääteiset hoitovaatimukset ja GAEC-vaatimukset;

(b)	asiaankuuluvat lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevat vähimmäisvaatimukset sekä muut asiaankuuluvat kansallisessa ja unionin lainsäädännössä vahvistetut pakolliset vaatimukset;

(c)	asetuksen (EU) 2021/2115 4 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti vahvistetut maatalousmaan säilyttämistä koskevat edellytykset.

(201)

Kaikki tällaiset pakolliset toimenpide- ja hoitovaatimukset on yksilöitävä ja kuvattava komissiolle tehtävässä ilmoituksessa.

(202)

Kun kyseessä ovat 200 kohdan b alakohdassa tarkoitetut sitoumukset ja jos kansallisessa lainsäädännössä asetetaan uusia vaatimuksia, jotka ylittävät unionin oikeudessa säädetyt vastaavat vähimmäisvaatimukset, tukea voidaan myöntää sitoumuksiin, joilla edistetään kyseisten vaatimusten noudattamista, enintään 24 kuukauden ajan siitä päivästä, jona niistä tulee pakollisia asianomaisen maatilan osalta.

(203)

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän jakson mukaisia toimia toteuttavilla yrityksillä on käytettävissään tarvittavat tietämys ja tiedot tällaisten toimien toteuttamiseksi ja että niille, jotka sitä tarvitsevat, tarjotaan asianmukaista koulutusta ja asiantuntemusta, jotta voidaan auttaa viljelijöitä, jotka sitoutuvat muuttamaan tuotantojärjestelmiään.

(204)

Tämän jakson mukaiset sitoumukset on tehtävä 5–7 vuoden ajaksi. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin tavoiteltujen ympäristöhyötyjen saavuttamiseksi tai ylläpitämiseksi tarvittaessa määritellä tietyntyyppisille sitoumuksille pidemmän kestoajan, esimerkiksi sopimalla niiden voimassaolon jatkamisesta vuodella ensimmäisen kauden päättymisen jälkeen (54). Jäsenvaltiot voivat määritellä lyhyemmän kestoajan, joka on vähintään vuosi, geenivarojen säilyttämistä, kestävää käyttöä ja kehittämistä koskeville sitoumuksille, uusille sitoumuksille, jotka ovat välitöntä seurausta ensimmäisellä kaudella toteutetusta sitoumuksesta, tai muissa asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa.

(205)

Maatalouden ympäristö- ja ilmastositoumuksiin tarkoitettua tukea voidaan myöntää muille tuensaajille kuin maatalousalalla toimiville yrityksille tämän osan 3 luvun mukaisesti.

(206)

Kotieläintuotannon laajaperäistämiseen liittyvien sitoumusten on oltava vähintään seuraavien edellytysten mukaisia:

(a)	maatilan koko laidunalaa hoidetaan ja pidetään yllä yli- tai alilaiduntamisen estämiseksi;

(b)	eläintiheys määritellään ottamalla huomioon maatilan koko laiduntava karja tai ravinteiden huuhtoutumisen vähentämiseen tähtäävän sitoumuksen osalta kyseisen sitoumuksen kannalta tarkoituksenmukainen karjan määrä maatilalla.

(207)

Sitoumuksissa, jotka liittyvät kasvatuksesta luopumisen vuoksi uhanalaisten rotujen kasvattamiseen tai sellaisten kasvien geenivarojen säilyttämiseen, joita uhkaa geneettinen köyhtyminen, on edellytettävä jotakin seuraavista:

(a)	kasvatetaan paikallista rotua olevia eläimiä, jotka ovat geneettisesti sopeutuneet jäsenvaltion yhteen tai useampaan perinteiseen tuotantojärjestelmään ja jotka ovat uhanalaisia kasvatuksesta luopumisen vuoksi;

(b)	säilytetään sellaisten kasvien geenivaroja, jotka ovat luonnostaan sopeutuneet paikallisiin ja alueellisiin olosuhteisiin ja joita uhkaa geneettinen köyhtyminen.

(208)

Tukea voidaan myöntää seuraaville kotieläinlajeille: nautakarja, lampaat, vuohet, hevoseläimet, siat, linnut, kanit ja mehiläiset.

(209)

Paikallisten rotujen katsotaan olevan uhanalaisia kasvatuksesta luopumisen vuoksi, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät ja kyseiset edellytykset myös sisällytetään komissiolle tehtävään ilmoitukseen ja niitä kuvataan siinä:

(a)	asianomaisten siitosnaaraiden lukumäärä kansallisella tasolla on mainittu;

(b)	asianmukaisesti tunnustettu asiaankuuluva tieteellinen elin on varmistanut lueteltujen rotujen lukumäärän ja uhanalaisuuden;

(c)	asianmukaisesti tunnustettu asiaankuuluva tekninen elin on rekisteröinyt rodun kantakirjan ja pitää sen ajan tasalla;

(d)	asianomaisilla elimillä on uhanalaisten rotujen eläinten tunnistamiseen tarvittava pätevyys ja tietotaito.

(210)

Kasvien geenivaroja katsotaan uhkaavan geneettinen köyhtyminen, jos komissiolle tehtävään ilmoitukseen sisällytetään maatiaiskantojen tai alkuperäisten paikallisten lajien esiintymisen harvinaisuutta, kantojen monimuotoisuutta ja tapauksen mukaan paikallisella tasolla käytettävien viljelymenetelmien muutoksia koskevien tieteellisten tulosten ja indikaattorien tukemat todisteet geneettisestä köyhtymisestä ja niitä kuvataan ilmoituksessa.

(211)

Tukea voidaan myöntää maatalouden geenivarojen säilyttämistä, kehittämistä ja kestävää käyttöä varten sellaisiin toimiin, jotka eivät kuulu 198–210 kohdan soveltamisalaan.

(212)

Tämän jakson mukaista tukea voidaan myöntää yhteisiin järjestelmiin ja tulosperusteisiin maksujärjestelmiin, kuten hiiliviljelyjärjestelmiin, kannustamaan viljelijöitä parantamaan merkittävästi ympäristön laatua suuremmassa mittakaavassa tai mitattavissa olevalla tavalla.

Tukikelpoiset kustannukset

(213)

Edellä 211 kohdassa tarkoitettua geenivarojen säilyttämiseen myönnettävää tukea lukuun ottamatta tukea voi saada tehdyistä sitoumuksista tuensaajille aiheutuviin lisäkustannuksiin ja tulonmenetyksiin kokonaan tai osittain. Tuki on myönnettävä vuosittain.

(214)

Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, esimerkiksi toimissa, jotka koskevat ympäristön säilyttämistä, tai sitoumuksissa, jotka koskevat alueiden kaupallisesta käytöstä luopumista, tuki voidaan myöntää yksikkökohtaisena kertamaksuna, joka lasketaan aiheutuneiden lisäkustannusten ja tulonmenetysten perusteella.

(215)

Tarvittaessa tukea voidaan myöntää myös transaktiokustannuksiin enintään 20 prosenttiin asti maatalouden ympäristö- ja ilmastositoumuksista maksetusta palkkiosta. Jos sitoumukset ovat yritysryhmien tekemiä, prosenttiosuus on enintään 30 prosenttia.

(216)

Jos jäsenvaltio kuitenkin haluaa korvata maatalouden ympäristö- ja ilmastositoumusten tekemisestä aiheutuneet transaktiokustannukset, sen on esitettävä kustannuksista vakuuttavat todisteet esimerkiksi toimittamalla kustannusvertailut suhteessa sellaisiin yrityksiin, joissa tällaisia sitoumuksia ei ole tehty. Tästä syystä komissio ei salli valtiontuen myöntämistä transaktiokustannuksiin, jotka liittyvät aiempien sitoumusten jatkamiseen, jollei jäsenvaltio osoita, että kustannuksia aiheutuu edelleen tai että syntyy uusia transaktiokustannuksia.

(217)

Jos transaktiokustannukset lasketaan keskimääräisten kustannusten ja/tai tyypillisten maatilojen perusteella, jäsenvaltioiden olisi osoitettava, ettei varsinkaan suurille yrityksille makseta liiallisia korvauksia. Korvausta laskettaessa jäsenvaltioiden on määriteltävä, ovatko kyseiset transaktiokustannukset aiheutuneet yritystä vai hehtaaria kohti.

(218)

Tämän jakson mukaista tukea ei voida myöntää sitoumuksiin, jotka kuuluvat tämän osan 1.1.8 jaksossa määritellyn luonnonmukaista maataloutta koskevan toimenpiteen soveltamisalaan.

(219)

Maatalouden geenivarojen säilyttämiseen myönnettävää tukea voi saada seuraaviin toimiin:

(a)

kohdennetut toimet: toimet, joilla edistetään maatalouden geenivarojen in situ- ja ex situ -säilyttämistä, kuvaamista, keräämistä ja käyttöä, mukaan lukien tällä hetkellä in situ -säilytettyjen geenivarojen internetissä olevat tietokannat, joihin sisältyy säilyttäminen in situ / maatilalla, sekä internetissä olevat ex situ -kokoelmat ja -tietokannat;

(b)	yhteensovitetut toimet: toimet, joilla edistetään tietojen vaihtoa jäsenvaltioiden toimivaltaisten laitosten kesken unionin maatalouden geenivarojen säilyttämisestä, kuvaamisesta, keräämisestä ja käytöstä;

(c)	liitännäistoimet: tiedotus-, levittämis- ja neuvontatoimet valtiosta riippumattomien järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa, koulutuskurssit ja teknisten kertomusten laatiminen.

Tuki-intensiteetti

(220)

Tuki saa olla enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

(221)

Tuki on maksettava hehtaarilta. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa tuki voidaan myöntää kertakorvauksena tai yksikkökohtaisena kertamaksuna.

1.1.5. Tuki eläinten hyvinvointia edistäviin sitoumuksiin

(222)

Komissio katsoo eläinten hyvinvointia edistäviin sitoumuksiin tarkoitetun tuen perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos se täyttää näiden suuntaviivojen I osan 3 luvun vaatimukset ja tässä jaksossa vahvistetut edellytykset.

(223)

Tätä jaksoa sovelletaan maksettaessa tukea maatalouden alkutuotannossa toimiville yrityksille, jotka sitoutuvat vapaaehtoisesti toteuttamaan toimia, joihin sisältyy yksi tai useampi eläinten hyvinvointia edistävä sitoumus.

(224)

Tukea voi saada ainoastaan sitoumuksiin, jotka ylittävät asetuksen (EU) 2021/2115 III osaston I luvun 2 jakson nojalla vahvistetut asiaa koskevat pakolliset vaatimukset ja muut kansallisessa ja unionin lainsäädännössä vahvistetut asiaa koskevat pakolliset vaatimukset.

(225)

Jos asiaankuuluvia pakollisia toimenpide- tai hoitovaatimuksia ei ole, sitoumuksissa on mentävä kansallisella tasolla vakiintuneita maatalouskäytäntöjä pidemmälle.

(226)

Kaikki pakolliset toimenpide- ja hoitovaatimukset ja vakiintuneet maatalouskäytännöt on yksilöitävä ja kuvattava komissiolle tehtävässä ilmoituksessa.

(227)

Jos kansallisessa lainsäädännössä asetetaan uusia vaatimuksia, jotka menevät pidemmälle kuin unionin oikeudessa säädetyt vastaavat vähimmäisvaatimukset, tukea voidaan myöntää sitoumuksiin, joilla edistetään kyseisten vaatimusten noudattamista, enintään 24 kuukauden ajan siitä päivästä, jona niistä tulee pakollisia asianomaisen maatilan osalta.

(228)

Eläinten hyvinvointia edistävissä tukikelpoisissa sitoumuksissa on tiukennettava tuotantomenetelmiä koskevia vaatimuksia seuraavilla aloilla:

(a)	vesi, rehu ja eläinten hoito eläinten luonnollisten tarpeiden mukaisesti;

(b)

eläinsuojien olosuhteet, jotka parantavat eläinten mukavuutta ja liikkumisvapautta, kuten eläinten käytössä oleva lisääntynyt tila, lattiapinnat, luonnonvalo, kontrolloitu mikroilmasto ja esimerkiksi vapaaporsituksen tai ryhmäkasvatuksen kaltaiset olot eläinsuojissa eläinten luonnollisten tarpeiden mukaisesti;

(c)	olosuhteet, joissa eläimet voivat käyttäytyä luonnollisesti, esimerkiksi elinympäristön virikkeistäminen tai myöhäinen vieroitus;

(d)	pääsy ulkotiloihin ja laiduntaminen;

(e)	käytännöt, joilla lisätään eläinten vastustuskykyä ja elinikää, mukaan lukien hitaammin kasvavat rodut;

(f)	käytännöt, joissa vältetään eläinten ruumiinjäsenten typistämistä ja/tai kastrointia; jos tietyissä tapauksissa eläinten ruumiinjäsenten typistäminen tai kastrointi katsotaan tarpeelliseksi, on käytettävä anestesia-aineita, kivunlievitysaineita ja tulehduslääkitystä tai immunokastraatiota;

(g)	eläinten terveyttä koskevat toimenpiteet, joilla ehkäistään tarttumattomia tauteja ja joihin ei tarvita lääkeaineita kuten rokotteita, hyönteisten torjunta-aineita tai loislääkkeitä.

(229)

Eläinten hyvinvointia edistävät sitoumukset on tehtävä 1–7 vuoden ajaksi. Jäsenvaltiot voivat eläinten hyvinvointia koskevien tiettyjen hyötyjen saavuttamiseksi tai ylläpitämiseksi tarvittaessa määritellä tietyntyyppisille sitoumuksille pidemmän kestoajan, esimerkiksi sopimalla niiden voimassaolon jatkamisesta vuodella ensimmäisen kauden päättymisen jälkeen.

(230)

Sopimuksen uusiminen tuensaajan kanssa voi myös tapahtua ilman eri toimenpiteitä, jos asiaa liittyvät yksityiskohdat kuvataan sopimuksessa. Jäsenvaltioiden on vahvistettava eläinten hyvinvointia edistävien sitoumusten uusimista koskeva järjestelmä asiaa koskevien kansallisten sääntöjen mukaisesti. Tällaisesta järjestelmästä on ilmoitettava komissiolle tämän jakson mukaista valtiontukea koskevan ilmoituksen osana. Uusimisen edellytyksenä on aina se, että noudatetaan komission tuen osalta tämän jakson mukaisesti hyväksymiä edellytyksiä.

(231)

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän toimenpiteen mukaisia toimia toteuttavilla yrityksillä on käytettävissään tarvittavat tietämys ja tiedot tällaisten toimien toteuttamiseksi ja että niille, jotka sitä tarvitsevat, tarjotaan asianmukaista koulutusta ja asiantuntemusta, jotta voidaan auttaa viljelijöitä, jotka sitoutuvat muuttamaan tuotantojärjestelmiään.

Tukikelpoiset kustannukset

(232)

Tuki on myönnettävä vuosittain, ja sillä voidaan korvata tehdystä sitoumuksesta maatalouden alkutuotannossa toimiville yrityksille aiheutuvat lisäkustannukset ja tulonmenetykset kokonaan tai osittain. Jäsenvaltiot voivat asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa myöntää tukea yksikkökohtaisena kertamaksuna, joka lasketaan aiheutuneiden lisäkustannusten ja tulonmenetysten perusteella.

(233)

Tarvittaessa tuet voivat kattaa myös transaktiokustannukset enintään 20 prosenttiin asti eläinten hyvinvointia edistävästä sitoumuksesta maksetusta palkkiosta. Jos jäsenvaltio kuitenkin haluaa korvata eläinten hyvinvointia edistävien sitoumusten tekemisestä aiheutuneet transaktiokustannukset, sen on esitettävä kustannuksista vakuuttavat todisteet esimerkiksi toimittamalla kustannusvertailut suhteessa sellaisiin yrityksiin, joissa tällaisia eläinten hyvinvointia edistäviä sitoumuksia ei ole tehty. Tästä syystä komissio ei salli valtiontuen myöntämistä transaktiokustannuksiin, jotka liittyvät eläinten hyvinvointia edistävien aiemmin tehtyjen sitoumusten jatkamiseen, jollei jäsenvaltio osoita, että tällaisia kustannuksia aiheutuu edelleen tai että syntyy uusia transaktiokustannuksia.

(234)

Tuki-intensiteetti

(235)

Tuki saa olla enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

(236)

Tuki on maksettava yksikkökohtaisesti. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa jäsenvaltiot voivat myöntää tuen kertakorvauksena tai yksikkökohtaisena kertamaksuna.

1.1.6. Tuki tietyistä pakollisista vaatimuksista johtuviin aluekohtaisiin rajoitteisiin

(237)

Komissio katsoo tietyistä pakollisista vaatimuksista johtuviin aluekohtaisiin rajoitteisiin tarkoitetun tuen perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos se täyttää näiden suuntaviivojen I osan 3 luvun vaatimukset ja tässä jaksossa vahvistetut edellytykset.

(238)

Tätä jaksoa sovelletaan maatalouden alkutuotannossa toimiviin yrityksiin.

(239)

Tukea voidaan myöntää muille tuensaajille kuin maatalousalalla toimiville yrityksille tämän osan 3 luvun mukaisesti.

Tukikelpoiset kustannukset

(240)

Tukea maksetaan tuensaajille aiheutuviin lisäkustannuksiin ja tulonmenetyksiin, jotka johtuvat direktiivin 92/43/ETY, direktiivin 2009/147/EY ja direktiivin 2000/60/EY täytäntöönpanoon liittyvistä rajoitteista kyseisillä alueilla.

(241)

Tarvittaessa tukea voidaan myöntää myös transaktiokustannuksiin enintään 20 prosenttiin asti 240 kohdassa tarkoitetuista kustannuksista.

(242)

(243)

Direktiiveihin 92/43/ETY ja 2009/147/EY liittyvää tukea voidaan myöntää ainoastaan suhteessa rajoitteisiin, jotka johtuvat vaatimuksista, jotka menevät pidemmälle kuin asetuksen (EU) 2021/2115 III osaston I luvun 2 jakson mukaisesti vahvistetut asiaankuuluvat GAEC-vaatimukset ja asetuksen (EU) 2021/2115 4 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti vahvistetut maatalousmaan säilyttämistä koskevat edellytykset.

(244)

Direktiiviin 2000/60/EY liittyvää tukea voidaan myöntää ainoastaan suhteessa rajoitteisiin, jotka johtuvat sellaisista vaatimuksista, jotka menevät pidemmälle kuin yksi tai useampi seuraavista:

(a)	asetuksen (EU) 2021/2115 III osaston I luvun 2 jaksossa vahvistetut asiaankuuluvat lakisääteiset hoitovaatimukset, lukuun ottamatta asetuksen (EU) 2021/2115 liitteessä III vahvistettua hoitovaatimusta 1, ja GAEC-vaatimukset;

(b)	maatalousmaan säilyttämistä koskevat edellytykset, jotka jäsenvaltio on vahvistanut asetuksen (EU) 2021/2115 4 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti YMP:n strategiasuunnitelmassaan.

(245)

Edellä 243 ja 244 kohdassa tarkoitetut vaatimukset on yksilöitävä ja kuvattava komissiolle tehtävässä ilmoituksessa.

(246)

Tukea voivat saada seuraavat alueet:

(a)	direktiivin 92/43/ETY ja direktiivin 2009/147/EY nojalla nimetyt Natura 2000 -maatalousalueet;

(b)

muut rajatut luonnonsuojelualueet, joilla on maataloutta koskevia sellaisia ympäristörajoitteita, jotka vaikuttavat direktiivin 92/43/ETY 10 artiklan täytäntöönpanoon; kyseisten alueiden osuus ei saa ylittää viittä prosenttia asiaankuuluvan YMP:n strategiasuunnitelman alueellisella soveltamisalalla sijaitsevista nimetyistä Natura 2000 -alueista;

(c)	direktiivin 2000/60/EY mukaisesti vesienhoitosuunnitelmiin sisältyvät maatalousalueet.

Tuki-intensiteetti

(247)

Tuki saa olla enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

(248)

Tuki on maksettava vuosittain hehtaarilta.

1.1.7. Tuki alueille, joilla on luonnonhaittoja tai muita aluekohtaisia haittoja

(249)

Komissio katsoo vuoristoalueille ja muille alueille, joilla on luonnonhaittoja tai muita erityisiä haittoja, tarkoitetun tuen perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos se täyttää näiden suuntaviivojen I osan 3 luvun vaatimukset ja tässä jaksossa vahvistetut edellytykset.

(250)

Tätä jaksoa sovelletaan maatalouden alkutuotannossa toimiviin yrityksiin.

(251)

Tukea voidaan myöntää aktiiviviljelijöille, jotka sitoutuvat jatkamaan maataloustoimintaansa asetuksen (EU) N:o 1305/2013 32 artiklan mukaisesti nimetyillä alueilla. Jäsenvaltiot voivat suorittaa hienosäädön asetuksen (EU) N:o 1305/2013 32 artiklan 3 kohdan kolmannessa alakohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

Tukikelpoiset kustannukset

(252)

Tuella korvataan lisäkustannukset ja tulonmenetykset, jotka johtuvat luonnonhaitoista tai muista aluekohtaisista maataloustuotannon haitoista kyseisellä alueella, kokonaan tai osittain. Jäsenvaltioiden on osoitettava kyseisten haittojen olemassaolo ja esitettävä todisteet siitä, ettei maksettavan korvauksen määrä ylitä näiden haittojen vuoksi aiheutuvia tulonmenetyksiä ja lisäkustannuksia.

(253)

Lisäkustannukset ja tulonmenetykset lasketaan luonnonhaittojen tai muiden aluekohtaisten haittojen osalta verrattuna alueisiin, joilla ei ole luonnonhaittoja eikä muita aluekohtaisia haittoja.

Tuki-intensiteetti

(254)

Tuki saa olla enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Tuki on myönnettävä hehtaarilta maatalousmaata vuosittain.

1.1.8. Luonnonmukaisen maatalouden tuki

(255)

Komissio katsoo luonnonmukaisen maatalouden tuen perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos se täyttää näiden suuntaviivojen I osan 3 luvun vaatimukset ja tässä jaksossa vahvistetut edellytykset.

(256)

Tätä jaksoa sovelletaan maatalouden alkutuotannossa toimiviin yrityksiin.

(257)

Tukea voidaan myöntää yrityksille tai yritysten ryhmille, jotka sitoutuvat vapaaehtoisesti siirtymään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2018/848 (55) määriteltyihin luonnonmukaisen maatalouden käytäntöihin ja menetelmiin tai ylläpitämään tällaisia käytäntöjä ja menetelmiä.

(258)

Tukea myönnetään sitoumuksiin vain, jos ne ylittävät seuraavat toimenpide- ja hoitovaatimukset, jotka on yksilöitävä ja kuvattava komissiolle tehtävässä valtiontuki-ilmoituksessa:

(a)	asetuksen (EU) 2021/2115 III osaston I luvun 2 jakson mukaisesti vahvistetut asiaankuuluvat lakisääteiset hoitovaatimukset ja GAEC-vaatimukset;

(b)	asiaankuuluvat lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä sekä eläinten hyvinvointia koskevat vähimmäisvaatimukset sekä muut asiaankuuluvat kansallisessa ja unionin lainsäädännössä vahvistetut pakolliset vaatimukset;

(c)	asetuksen (EU) 2021/2115 4 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti vahvistetut maatalousmaan säilyttämistä koskevat edellytykset.

(259)

Kun kyseessä ovat 258 kohdan b alakohdassa tarkoitetut sitoumukset ja jos kansallisessa lainsäädännössä asetetaan uusia vaatimuksia, jotka ylittävät unionin oikeudessa säädetyt vastaavat vähimmäisvaatimukset, tukea voidaan myöntää sitoumuksiin, joilla edistetään kyseisten vaatimusten noudattamista, enintään 24 kuukauden ajan siitä päivästä, jona niistä tulee pakollisia asianomaisen maatilan osalta.

(260)

Sitoumukset on tehtävä aluksi 5–7 vuoden ajaksi. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin tavoiteltujen tiettyjen ympäristöhyötyjen saavuttamiseksi tai ylläpitämiseksi määritellä pidemmän kestoajan, esimerkiksi sopimalla voimassaolon jatkamisesta vuosittain ensimmäisen kauden päättymisen jälkeen. Jos tukea myönnetään luonnonmukaiseen maatalouteen siirtymiseen, jäsenvaltiot voivat määritellä lyhyemmän, vähintään vuoden pituisen kestoajan. Jäsenvaltiot voivat määritellä lyhyemmän, vähintään vuoden pituisen kestoajan uusille ylläpitämistä koskeville sitoumuksille, jotka ovat välitöntä seurausta ensimmäisellä kaudella toteutetusta sitoumuksesta.

(261)

Tukikelpoiset kustannukset

(262)

Tukea maksetaan tehdyistä sitoumuksista tuensaajille aiheutuviin lisäkustannuksiin ja tulonmenetyksiin kokonaan tai osittain. Tuki on myönnettävä vuosittain. Jäsenvaltiot voivat asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa myöntää tuen yksikkökohtaisena kertamaksuna.

(263)

Tarvittaessa tukea voidaan myöntää myös transaktiokustannuksiin enintään 20 prosenttiin asti sitoumuksesta maksetusta palkkiosta. Jos sitoumukset ovat yritysryhmien tekemiä, prosenttiosuus on enintään 30 prosenttia. Tuki myönnetään vuosittain.

(264)

Jos jäsenvaltio kuitenkin haluaa korvata luonnonmukaista maataloutta koskevien sitoumusten tekemisestä aiheutuneet transaktiokustannukset, sen on esitettävä kustannuksista vakuuttavat todisteet esimerkiksi toimittamalla kustannusvertailut suhteessa sellaisiin yrityksiin, joissa tällaisia sitoumuksia ei ole tehty. Tästä syystä komissio ei salli valtiontuen myöntämistä transaktiokustannuksiin, jotka liittyvät luonnonmukaista maataloutta koskevien, aiemmin tehtyjen sitoumusten jatkamiseen, jollei jäsenvaltio osoita, että tällaisia kustannuksia aiheutuu edelleen tai että syntyy uusia transaktiokustannuksia.

(265)

Jos transaktiokustannukset lasketaan keskimääräisten kustannusten tai tyypillisten maatilojen tai molempien perusteella, jäsenvaltioiden olisi osoitettava, ettei varsinkaan suurille yrityksille makseta liiallisia korvauksia. Korvausta laskettaessa jäsenvaltioiden olisi määriteltävä, ovatko kyseiset transaktiokustannukset aiheutuneet yritystä vai hehtaaria kohti.

(266)

Tämän jakson nojalla tukea ei voida myöntää maatalouden ympäristö- ja ilmastotoimenpiteen mukaisiin sitoumuksiin eikä kustannuksiin, jotka kuuluvat maataloustuotteiden tuottajien osallistumiseksi laatujärjestelmiin maksettavaa tukea koskevan jakson soveltamisalaan.

(267)

Luonnonmukaisten tuotteiden alkutuotantoon ja jalostukseen ja kaupan pitämiseen myönnettävään investointitukeen sovelletaan investointitukea koskevien tämän osan 1.1.1.1 ja 1.1.1.2 jakson säännöksiä.

Tuki-intensiteetti

(268)

Tuki saa olla enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

(269)

Tuki on maksettava hehtaarilta. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa tuki voidaan myöntää kertakorvauksena tai yksikkökohtaisena kertamaksuna.

1.1.9. Tuki maataloustuotteiden tuottajien laatujärjestelmiin osallistumista varten

(270)

Komissio katsoo maataloustuotteiden tuottajien ja tällaisten tuottajien ryhmien laatujärjestelmiin osallistumista varten myönnettävän tuen perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos se täyttää näiden suuntaviivojen I osan 3 luvun vaatimukset ja tässä jaksossa vahvistetut edellytykset.

(271)

Tätä jaksoa sovelletaan ainoastaan maataloustuotteiden tuottajiin.

Tukikelpoiset kustannukset

(272)

Tukea voi saada 274 kohdassa tarkoitettuihin laatujärjestelmiin liittyviin seuraaviin tukikelpoisiin kustannuksiin:

(a)

laatujärjestelmään liittymisestä aiheutuvat kustannukset, erityisesti tuettuun laatujärjestelmään liittymisestä aiheutuvat kustannukset ja tällaiseen laatujärjestelmään osallistumisesta maksettava vuosimaksu, tarvittaessa laatujärjestelmän eritelmän noudattamiseen liittyvät valvontakustannukset mukaan lukien;

(b)	laatujärjestelmiin liittyvien pakollisten valvontatoimenpiteiden kustannukset, kun kyseiset valvontatoimenpiteet toteutetaan unionin tai kansallisen lainsäädännön nojalla tai kun jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen toteuttaa ne tai ne toteutetaan kyseisen viranomaisen puolesta;

(c)	markkinatutkimuksista, tuoteideoinnista ja -suunnittelusta aiheutuvat kustannukset ja laatujärjestelmien hyväksymishakemusten valmistelusta aiheutuvat kustannukset.

(273)

Edellä 272 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettua tukea ei saa myöntää tuensaajan itsensä harjoittaman valvonnan kustannuksiin eikä jos unionin lainsäädännössä säädetään, että maataloustuotteiden tuottajien tai tuottajaryhmien on vastattava valvontakustannuksista, muttei tarkenneta kustannusten varsinaista tasoa.

(274)

Edellä 272 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen laatujärjestelmien on oltava seuraavat:

(a)	unionin laatujärjestelmät;

(b)

jäsenvaltioiden hyväksymät maataloustuotteiden laatujärjestelmät, maatilojen sertifiointiohjelmat mukaan lukien, jotka täyttävät seuraavat perusteet:

(i)

tällaisten laatujärjestelmien mukaisesti valmistettavien lopputuotteiden erityisyyden on johduttava selkeistä velvoitteista, joiden avulla voidaan taata jokin seuraavista:

1.	tuotteen erityiset ominaisuudet,

2.	erityinen viljely- tai tuotantomenetelmä,

3.	kansanterveyden, eläinten tai kasvien terveyden, eläinten hyvinvoinnin tai ympäristönsuojelun kannalta huomattavasti laadukkaampi lopputuote kuin mitä kaupallista hyödykettä koskevissa standardeissa vaaditaan;

(ii)	laatujärjestelmän on oltava avoin kaikille tuottajille;

(iii)

laatujärjestelmän on sisällettävä sitovat lopputuotteiden tuote-eritelmät, ja viranomaisten tai riippumattoman tarkastuselimen on todennettava kyseisten eritelmien täyttyminen;

(iv)	laatujärjestelmän on oltava läpinäkyvä ja varmistettava maataloustuotteiden täydellinen jäljitettävyys;

(c)

maataloustuotteiden vapaaehtoiset sertifiointijärjestelmät, joiden jäsenvaltiot ovat tunnustaneet olevan 16. joulukuuta 2010 annetussa komission tiedonannossa EU:n suuntaviivat maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden vapaaehtoisia sertifiointiohjelmia koskevista parhaista käytännöistä (56) tarkoitettujen, maataloustuotteita ja elintarvikkeita koskevista parhaista käytännöistä annettujen unionin suuntaviivojen mukaisia.

(275)

Kaikilla kyseisen alueen tukikelpoisilla yrityksillä on oltava mahdollisuus saada tätä tukea objektiivisesti määriteltyjen edellytysten perusteella.

(276)

Edellä 272 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettu tuki on myönnettävä tuettujen palvelujen muodossa, ja se on maksettava valvontatoimenpiteistä vastaavalle yksikölle, tutkimuslaitokselle tai konsulttipalvelun tarjoajalle.

Tuki-intensiteetti

(277)

Edellä 272 kohdan a alakohdassa tarkoitettu tuki on myönnettävä enintään seitsemän vuoden ajaksi, se on maksettava vuosittain ja sen määrä saa olla enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

(278)

Edellä 272 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettu tuki saa olla enintään 100 prosenttia tosiasiallisesti aiheutuneista kustannuksista.

1.1.10. Tuki teknisen avun antamiseksi maatalousalalla

(279)

Tätä jaksoa sovelletaan maatalousalalla annettavaan tekniseen apuun, lukuun ottamatta lomituspalveluihin tarkoitettua tukea, jota voidaan myöntää ainoastaan sellaisille yrityksille, jotka toimivat maatalouden alkutuotannossa.

(280)

Teknistä apua alkutuottajille voivat tarjota kaikenkokoiset tuottajaryhmät tai muut organisaatiot.

(281)

Kaikilla kyseisen alueen tukikelpoisilla toimijoilla on oltava mahdollisuus saada tätä tukea objektiivisesti määriteltyjen edellytysten perusteella. Jos teknisen avun tarjoajat ovat tuottajaryhmiä tai -organisaatioita, ryhmän tai organisaation jäsenyys ei saa olla edellytyksenä palvelun saamiselle. Muiden kuin ryhmän tai organisaation jäsenten osallistuminen ryhmän tai organisaation hallinnollisiin kustannuksiin on rajoitettava palvelun tarjoamisesta aiheutuviin kustannuksiin.

1.1.10.1. Tuki tietämyksenvaihtoa ja tiedotusta koskeviin toimiin

(282)

Komissio katsoo tietämyksenvaihtoa ja tiedotusta koskeviin toimiin tarkoitetun tuen perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos se täyttää näiden suuntaviivojen I osan 3 luvun vaatimukset, 279, 280 ja 281 kohdassa vahvistetut tekniseen apuun myönnettävää tukea koskevat yleiset edellytykset ja tässä jaksossa vahvistetut edellytykset.

(283)

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tässä jaksossa tuetut toimet ovat yhdenmukaisia YMP:n strategiasuunnitelmassa esitetyn maatalouden tieto- ja innovointijärjestelmän (AKIS) kuvauksen kanssa.

(284)

Tuki kattaa ammatillisen koulutuksen ja taitojen hankkimista koskevat toimet, mukaan lukien kurssit, työpajat, konferenssit ja valmennus, esittelytoiminnan, tiedotustoimet ja innovoinnin edistämisen, kun toimilla edistetään yhden tai useamman asetuksen (EU) 2021/2115 6 artiklan 1 kohdassa vahvistetun erityistavoitteen saavuttamista.

(285)

Tukea voidaan myöntää myös lyhytaikaiseen tilanhoitoa koskevaan vaihtoon ja tilavierailuihin.

Tukikelpoiset kustannukset

(286)

Tukea voi saada seuraaviin tukikelpoisiin kustannuksiin:

(a)	ammatillista koulutusta ja taitojen hankkimista, mukaan lukien koulutuskurssit, työpajat, konferenssit ja valmennus, koskevista toimista, esittelytoiminnasta ja tiedotustoimista aiheutuvat kustannukset;

(b)	osallistujien matka- ja majoituskulut sekä päivärahat;

(c)	osallistujien poissaolon aikaisista lomituspalveluista aiheutuneet kustannukset;

(d)

kun kyseessä ovat esittelyhankkeet, myös seuraavat investointikustannukset ovat tukikelpoisia:

(i)

kiinteän omaisuuden rakentamisen, hankkimisen, leasingvuokraus mukaan luettuna, tai kunnostamisen kustannukset; maa on tukikelpoista ainoastaan, jos määrä on enintään 10 prosenttia kyseisen toimen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista; asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa voidaan ympäristön säilyttämistä ja runsashiilisen maaperän suojelemista koskevissa toimissa hyväksyä suurempi prosenttiosuus;

(ii)	koneiden ja laitteiden hankkimisen tai ostoleasingin kustannukset enintään omaisuuserän markkina-arvoon asti;

(iii)

i ja ii alakohdassa tarkoitettuihin menoihin liittyvät yleiskulut, kuten arkkitehtien, insinöörien ja konsulttien palkkiot, ekologista ja taloudellista kestävyyttä koskevaan neuvontaan liittyvät palkkiot, mukaan lukien toteutettavuustutkimukset; toteutettavuustutkimusten kustannukset säilyvät tukikelpoisina silloinkin, kun niiden tulosten perusteella i ja ii alakohdassa tarkoitettuja menoja ei aiheudu;

(iv)	tietokoneohjelmistojen, pilvipalveluratkaisujen ja vastaavien ratkaisujen hankinta- tai kehittämiskustannukset tai käyttömaksut sekä patenttien, käyttölupien, tekijänoikeuksien ja tavaramerkkien hankintakustannukset;

(v)	asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa voidaan myöntää tukea pienimuotoisiin esittelyhankkeisiin, niistä aiheutuviin lisäkustannuksiin ja tulonmenetyksiin.

(287)

Edellä 286 kohdan d alakohdan i–iv alakohdassa tarkoitetut kustannukset ovat tukikelpoisia vain siltä osin kuin ja siltä ajalta kun niitä on käytetty esittelyhankkeessa. Tukikelpoisiksi katsotaan ainoastaan poistokustannukset, jotka vastaavat esittelyhankkeen kestoa, laskettuina yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden mukaan.

(288)

Tietämyksenvaihtoa ja tiedotusta koskevia palveluja tarjoavilla yksiköillä on oltava asianmukaiset valmiudet eli pätevä henkilöstö, ja henkilöstölle on tarjottava säännöllisesti koulutusta kyseisten tehtävien hoitamiseen.

(289)

Edellä 286 kohdan a ja c alakohdassa ja d alakohdan i–iv alakohdassa tarkoitettu tuki on myönnettävä tuettujen palvelujen muodossa. Edellä 286 kohdan c alakohdassa tarkoitettu tuki lomituspalveluista aiheutuneisiin kustannuksiin voidaan vaihtoehtoisesti maksaa suoraan lomituspalvelujen tarjoajalle. Edellä 286 kohdan d alakohdan v alakohdassa tarkoitettu tuki on maksettava suoraan edunsaajille. Edellä olevan 286 kohdan d alakohdan i–iv alakohdan mukainen pienimuotoisten esittelyhankkeiden tuki voidaan maksaa suoraan edunsaajille.

Tuki-intensiteetti

(290)

Tuki-intensiteetti saa olla enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

(291)

Kun kyseessä ovat 286 kohdan d alakohdassa tarkoitetut tukikelpoiset kustannukset, tuen määrä saa olla enintään 100 000 euroa kolmen verovuoden aikana.

1.1.10.2. Tuki neuvontapalveluihin

(292)

Komissio katsoo neuvontapalvelujen tarjoamiseen tarkoitetun tuen perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos se täyttää näiden suuntaviivojen I osan 3 luvun vaatimukset, 279, 280 ja 281 kohdassa vahvistetut tekniseen apuun myönnettävää tukea koskevat yleiset edellytykset ja tässä jaksossa vahvistetut edellytykset.

(293)

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tässä jaksossa tuetut toimet ovat yhdenmukaisia YMP:n strategiasuunnitelmassa esitetyn AKIS-järjestelmän kuvauksen kanssa.

(294)

Neuvonnan on liityttävä ainakin yhteen asetuksen (EU) 2021/2115 6 artiklan 1 kohdassa vahvistettuun erityistavoitteeseen, ja sen on katettava vähintään yksi seuraavista seikoista:

(a)	asetuksen (EU) 2021/2115 III osaston I luvun 2 jakson mukaisesti vahvistetuista asiaankuuluvista lakisääteisistä hoitovaatimuksista ja GAEC-vaatimuksista johtuvat velvollisuudet;

(b)	asetuksen (EU) 2021/2115 31 artiklan mukaiset ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisat maatalouskäytännöt ja asetuksen (EU) 2021/2115 4 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu maatalousmaan säilyttäminen;

(c)

vaatimukset, jotka jäsenvaltiot ovat vahvistaneet direktiivin 2000/60/EY, direktiivin 92/43/ETY, direktiivin 2009/147/EY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/50/EY (57), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/2284 (58), asetuksen (EU) 2016/2031, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 (59), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 (60) 55 artiklan sekä direktiivin 2009/128/EY panemiseksi täytäntöön;

(d)	komission tiedonannossa Eurooppalainen yhteinen terveys -toimintasuunnitelma mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi (61) vahvistetut maatalouskäytännöt mikrobilääkeresistenssin kehittymisen estämiseksi;

(e)	riskien ehkäisy ja hallinta;

(f)	toimenpiteet, joilla pyritään maatilojen nykyaikaistamiseen, kilpailukyvyn kasvattamiseen, alakohtaiseen yhdentämiseen, innovointiin ja markkinasuuntautuneisuuteen sekä yrittäjyyden edistämiseen;

(g)	asetuksen (EU) 2021/2115 114 artiklan b alakohdassa tarkoitetut maatalouden digitaaliteknologiat;

(h)	kestävä ravinnehuolto, mukaan lukien viimeistään vuodesta 2024 alkaen asetuksen (EU) 2021/2115 15 artiklan 4 kohdan g alakohdassa tarkoitetun maatilojen kestävää ravinnehuoltoa koskevan välineen käyttö;

(i)	työehdot, työnantajan velvoitteet sekä työterveys ja -turvallisuus ja sosiaalinen tuki maatalousyhteisöissä;

(j)	kestävä rehuntuotanto, rehun ravinnepitoisuuden ja arvojen arviointi sekä tarpeisiin perustuvan kotieläinten ruokinnan dokumentointi, suunnittelu ja valvonta.

(295)

Tuki on myönnettävä tuettujen palvelujen muodossa.

(296)

Neuvontapalveluja antamaan valituilla yksiköillä on oltava tarkoituksenmukaiset resurssit eli säännöllisesti koulutettavaa ja pätevää henkilöstöä sekä neuvontakokemusta, ja niiden neuvontatoiminnan on oltava luotettavaa niillä aloilla, joilla ne antavat neuvontaa.

(297)

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että neuvonta on puolueetonta ja ettei neuvontapalvelujen tarjoajilla ole eturistiriitoja.

(298)

Perustelluissa ja asianmukaisissa tapauksissa neuvontaa voidaan antaa osittain ryhmissä ottaen samalla huomioon neuvontapalvelujen yksittäisten käyttäjien tilanne.

Tuen määrä

(299)

Tuki-intensiteetti saa olla enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

(300)

Tuki ei saa ylittää kolmen vuoden aikana seuraavia määriä:

(a)	25 000 euroa maatalouden alkutuotannossa toimivaa yritystä kohti;

(b)	200 000 euroa maataloustuotteiden jalostusta ja kaupan pitämistä harjoittavaa yritystä kohti.

1.1.10.3. Tuki maatilojen lomituspalveluihin

(301)

Komissio katsoo maatilojen lomituspalveluihin tarkoitetun tuen perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos se täyttää näiden suuntaviivojen I osan 3 luvun vaatimukset, 279, 280 ja 281 kohdassa vahvistetut tekniseen apuun myönnettävää tukea koskevat yleiset edellytykset ja tässä jaksossa vahvistetut edellytykset.

(302)

Tuki on myönnettävä tuettujen palvelujen muodossa.

Tukikelpoiset kustannukset

(303)

Tukea voi saada varsinaisiin lomituskustannuksiin, jotka aiheutuvat viljelijän, maatilakotitalouden jäsenen, joka on luonnollinen henkilö, tai maataloustyöntekijän poissaolosta sairauden – lapsen sairaus tai jatkuvaa hoitoa tarvitsevan asuinkumppanin vakava sairaus mukaan lukien –, loman tai äitiys- tai vanhempainvapaan tai asevelvollisuuden vuoksi, kuolemantapauksessa tai 286 kohdan c alakohdassa tarkoitettuihin kustannuksiin.

(304)

Tukea saavan lomituksen kokonaiskesto voi olla tuensaajaa kohden enintään kolme kuukautta vuodessa, lukuun ottamatta äitiys- ja vanhempainvapaata ja asevelvollisuutta. Sekä äitiys- että vanhempainvapaan osalta lomituksen kokonaiskesto olisi rajattava kuuteen kuukauteen. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa komissio voi kuitenkin antaa luvan kolmen kuukauden ja kuuden kuukauden pituiseen pidennykseen. Asevelvollisuuden osalta lomituksen kokonaiskesto olisi rajattava asepalveluksen kestoaikaan.

Tuki-intensiteetti

(305)

Tuki-intensiteetti saa olla enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

1.1.11. Tuki maatalousalan yhteistyöhön

(306)

Komissio katsoo maatalousalan yhteistyöhön tarkoitetun tuen perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos se täyttää näiden suuntaviivojen I osan 3 luvun vaatimukset ja tässä jaksossa vahvistetut edellytykset.

(307)

Tätä jaksoa sovelletaan 33 kohdan 9 alakohdassa määriteltyyn koko maatalousalaan.

(308)

Tämän jakson mukaista tukea ei saa myöntää yhteistyöhön, johon osallistuu ainoastaan tutkimuslaitoksia.

(309)

Tukea saa myöntää ainoastaan sellaisen yhteistyön edistämiseen, jolla edistetään yhden tai useamman asetuksen (EU) 2021/2115 6 artiklan 1 kohdassa vahvistetun tavoitteen saavuttamista.

(310)

Tukea olisi myönnettävä edistämään yhteistyömuotoja, joihin osallistuu vähintään kaksi toimijaa riippumatta siitä, toimivatko ne maatalousalalla, mutta edellyttäen, että yhteistyö hyödyttää lähinnä maatalousalaa, ja erityisesti seuraavia:

(a)	yhteistyö maatalousalalla ja elintarvikeketjussa toimivien eri yritysten ja muiden sellaisten maatalousalan toimijoiden välillä, jotka edistävät maaseudun kehittämispolitiikan tavoitteiden ja prioriteettien täyttämistä, mukaan lukien tuottajaryhmät, osuuskunnat ja toimialakohtaiset organisaatiot;

(b)	klusterien ja verkostojen perustaminen;

(c)	sukupolvenvaihdos, erityisesti tilatasolla (tukea voidaan myöntää ainoastaan viljelijöille, jotka ovat saavuttaneet tai ovat toiminnan päättyessä saavuttaneet eläkeiän, jonka asianomainen jäsenvaltio määrittää kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti).

(311)

Tukea voidaan myöntää erityisesti seuraaviin toimintoihin liittyvään yhteistyöhön:

(a)	pilottihankkeet;

(b)	uusien tuotteiden, käytäntöjen, menetelmien ja teknologioiden kehittäminen maatalous- ja elintarvikealoilla ainoastaan sikäli kuin kyseessä ovat maataloustuotteet;

(c)	yhteistyö maatalousalan pienten toimijoiden välillä yhteisten työprosessien järjestämisessä sekä tilojen ja resurssien jakamisessa;

(d)	horisontaalinen ja vertikaalinen yhteistyö toimitusketjun toimijoiden välillä lyhyiden toimitusketjujen ja paikallisten markkinoiden perustamiseksi ja kehittämiseksi;

(e)	paikallinen menekinedistämistoiminta lyhyiden toimitusketjujen ja paikallisten markkinoiden kehittämiseksi;

(f)	yhteiset toimet ilmastonmuutoksen lieventämiseksi ja siihen sopeutumiseksi;

(g)	ympäristöhankkeita ja nykyisiä ympäristökäytäntöjä koskevat yhteiset lähestymistavat, mukaan luettuina tehokas vesihuolto, uusiutuvien energialähteiden käyttö (62) sekä maatalousmaiseman säilyttäminen;

(h)	horisontaalinen ja vertikaalinen yhteistyö toimitusketjun toimijoiden välillä elintarviketuotannossa käytettävän biomassan toimittamiseksi kestävällä tavalla, jos tuloksena on maataloustuote, ja energiantuotannossa käytettävän biomassan tuottamiseksi kestävällä tavalla omaan kulutukseen;

(i)	muiden kuin asetuksen (EU) 2021/1060 32 artiklassa määriteltyjen paikallisten kehittämisstrategioiden täytäntöönpano, erityisesti muiden kuin asetuksen (EU) 2021/1060 31 artiklan 2 kohdan b alakohdassa määriteltyjen julkisten ja yksityisten kumppanien ryhmien toimesta;

(j)	muut yhteistyömuodot.

(312)

Tukea voidaan myöntää ainoastaan uusiin yhteistyömuotoihin, myös olemassa oleviin yhteistyömuotoihin, jos aloitetaan uusi toiminta.

(313)

Edellä 311 kohdan d ja e alakohdassa tarkoitettu lyhyiden toimitusketjujen perustamiseen ja kehittämiseen myönnettävä tuki saa kattaa ainoastaan sellaiset toimitusketjut, joissa viljelijän ja kuluttajan välillä on enintään yksi väliporras.

(314)

Yhteistyön on oltava näiden suuntaviivojen asianomaisessa jaksossa täsmennettyjen asiaa koskevien sääntöjen ja vaatimusten mukaista.

Tukikelpoiset kustannukset

(315)

Tukea voi saada seuraaviin tukikelpoisiin kustannuksiin sikäli kuin ne koskevat maataloustoimintoja:

(a)	kyseistä alaa koskevien tutkimusten ja toteutettavuustutkimusten kustannukset sekä liiketoimintasuunnitelman tai muun kuin asetuksen (EU) 2021/1060 32 artiklassa tarkoitetun paikallisen kehittämisstrategian laatimisen kustannukset;

(b)	yhteistyöstä aiheutuvat toimintakustannukset, kuten koordinaattorin palkkakustannukset;

(c)	toteutettavien toimien kustannukset;

(d)	menekinedistämistoiminnan kustannukset.

(316)

Tuki myönnetään enintään seitsemän vuoden ajaksi. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa tukea voidaan myöntää pidemmäksi ajaksi 311 kohdan i alakohdassa tarkoitettuun toimintaan ja yhteisiin ympäristö- ja ilmastotoimiin asetuksen (EU) 2021/2115 6 artiklan 1 kohdan d, e ja f alakohdassa vahvistettujen erityisten ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

Tuki-intensiteetti

(317)

Tuki-intensiteetti saa olla enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

(318)

Edellä 314 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen, investoinneista koostuvien toimien tapauksessa tuki on rajattava investointitukea koskevassa asianomaisessa jaksossa täsmennettyyn investointituen enimmäisintensiteettiin.

1.2. Riskin- ja kriisinhallinta

(319)

Tietyntyyppisten maatalousalan riskien tapauksessa valtiontukea voidaan pitää asianmukaisena tukikeinona, sillä maataloustoiminta on kokonaisuudessaan erityisen riski- ja kriisialtista. Maatalouden alkutuotannossa toimivien yritysten ja maataloustuotteiden jalostusta ja kaupan pitämistä harjoittavien yritysten välillä on kuitenkin eroja, sillä viimeksi mainituilla yrityksillä on yleensä parempia keinoja suojautua riskeiltä. Sen vuoksi eräät tähän jaksoon sisällytetyt tukimuodot ovat ainoastaan maatalouden alkutuotannossa toimivien yritysten käytettävissä.

(320)

Kun kyseessä on valtiontuen myöntäminen toimintoihin, joihin nämä riskit ja kriisit vaikuttavat, komissio ottaa huomioon tarpeen välttää kilpailun aiheetonta vääristymistä edellyttämällä, että tuottajat osallistuvat tietyllä vähimmäisosuudella menetysten tai tällaisten tukitoimenpiteiden rahoitukseen, tai edellyttämällä muita riittäviä toimenpiteitä, joilla vähennetään kilpailun vääristymisen riskiä ja varmistetaan, että valtiontuki on oikeassa suhteessa kärsittyihin menetyksiin. Komissio ottaa arvioinnissaan huomioon, että tuensaajan on tarpeen toteuttaa riittäviä ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä, jotta myönnettävän tuen kokonaismäärä voidaan vähentää mahdollisimman pieneksi.

1.2.1. Tuki maataloustuotannolle tai maatalouden tuotantovälineille aiheutuneiden vahinkojen korvaamiseen ja ehkäisemiseen

1.2.1.1. Tuki luonnonmullistusten tai poikkeuksellisten tapahtumien aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen

(321)

Komissio katsoo luonnonmullistusten tai poikkeuksellisten tapahtumien aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi myönnettävän tuen perussopimuksen 107 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut edellytykset.

(322)

Tätä jaksoa sovelletaan 33 kohdan 9 alakohdassa määriteltyyn maatalousalaan.

(323)

Koska perussopimuksen 107 artiklan 2 kohdan b alakohdan ilmaisut ”luonnonmullistus” ja ”poikkeuksellinen tapahtuma” ovat poikkeuksia 107 artiklan 1 kohdassa määrätystä yleisperiaatteesta, jonka mukaan sisämarkkinoilla ei saa myöntää valtiontukea, komissio on johdonmukaisesti katsonut, että niitä on tulkittava rajoittavasti. Euroopan unionin tuomioistuin on vahvistanut tämän tulkinnan (63).

(324)

Komissio on tähän mennessä hyväksynyt maanjäristykset, lumivyöryt, maanvyöryt ja tulvat luonnonmullistuksiksi. Lisäksi komissio ottaa huomioon valtiontukiuudistusta koskevan aloitteen, jonka myötä ryhmäpoikkeusta voidaan soveltaa myös seuraaviin luonnonmullistusten ryhmiin: pyörremyrskyt, hurrikaanit, tulivuorenpurkaukset sekä luonnollisesti syttyneet metsä- ja maastopalot. Tähän mennessä komissio on pitänyt poikkeuksellisina tapahtumina sotaa, sisäisiä levottomuuksia ja lakkoja sekä tietyin varauksin ja tapahtuman laajuudesta riippuen myös vakavia ydin- ja teollisuusonnettomuuksia sekä tulipaloja, jotka aiheuttavat laajoja vahinkoja (64). Komissio arvioi perussopimuksen 107 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla myönnettäviä valtiontukia koskevat suunnitelmat edelleen tapauskohtaisesti ja ottaa tässä yhteydessä huomioon tällä alalla aikaisemmin noudattamansa käytännön.

(325)

Tämän jakson nojalla myönnettävään tukeen sovelletaan seuraavia kumulatiivisia edellytyksiä:

(a)	jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on virallisesti tunnustanut, että tapahtuma on luonteeltaan luonnonmullistus tai poikkeuksellinen tapahtuma;

(b)	luonnonmullistuksen tai poikkeuksellisen tapahtuman ja yrityksen kärsimien vahinkojen välillä on suora syy-seuraussuhde.

(326)

Jäsenvaltiot voivat tarvittaessa vahvistaa etukäteen kriteerit, joiden perusteella 325 kohdan a alakohdassa tarkoitettu virallinen toteaminen katsotaan tapahtuneeksi.

(327)

Tuki on maksettava suoraan kyseiselle yritykselle tai tuottajaryhmälle tai -organisaatiolle, jonka jäsen kyseinen yritys on. Jos tuki maksetaan tuottajaryhmälle tai -organisaatiolle, tuen määrä ei saa ylittää määrää, joka kyseiselle yritykselle olisi voitu myöntää.

(328)

Tukijärjestelmä on otettava käyttöön kolmen vuoden kuluessa tapahtuman päivämäärästä, ja tuki on maksettava neljän vuoden kuluessa kyseisestä päivämäärästä. Tästä säännöstä poiketen komissio hyväksyy asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa tietyn luonnonmullistuksen tai poikkeuksellisen tapahtuman osalta erikseen ilmoitetun tuen esimerkiksi silloin, kun syynä on tapahtuman luonne ja/tai laajuus taikka vahingon vasta myöhemmin ilmenevä tai jatkuva luonne.

(329)

Nopean kriisinhallinnan helpottamiseksi komissio sallii ennalta varautumista varten perustetut puitetukijärjestelmät, joiden tavoitteena on korvata maanjäristyksistä, lumivyöryistä, maanvyöryistä ja tulvista sekä pyörremyrskyistä, hurrikaaneista, tulivuorenpurkauksista sekä luonnollisesti syttyneistä metsä- ja maastopaloista aiheutuneet vahingot, edellyttäen että määritellään selkeästi edellytykset, joilla tukea voidaan tällaisissa tapauksissa myöntää (65). Ennalta varautumista varten perustettujen puitejärjestelmien tapauksessa jäsenvaltioiden on noudatettava 651 kohdassa vahvistettua raportointivelvoitetta.

(330)

Komissiolle on erikseen ilmoitettava kaikista tuista, jotka myönnetään muuntyyppisten luonnonmullistusten, joita ei mainita 324 kohdassa, aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen ja poikkeuksellisten tapahtumien aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen.

Tukikelpoiset kustannukset

(331)

Tukikelpoisia kustannuksia ovat luonnonmullistuksen suorana seurauksena aiheutuneet vahingot, jotka joko viranomainen, tuen myöntävän viranomaisen hyväksymä riippumaton asiantuntija tai vakuutusyhtiö on arvioinut.

(332)

Tällaisia vahinkoja voivat olla esimerkiksi seuraavat:

(a)	rakennusten, laitteiden, koneiden, varastojen ja tuotantovälineiden kaltaisen omaisuuden kärsimät aineelliset vahingot;

(b)	tulonmenetykset, jotka ovat aiheutuneet maataloustuotannon ja maatalouden tuotantovälineiden tuhoutumisesta kokonaan tai osittain.

(333)

Vahinko on laskettava erikseen kullekin yksittäiselle tuensaajalle.

(334)

Aineellisten vahinkojen laskennan on perustuttava korjauskustannuksiin tai kyseisen omaisuuserän taloudelliseen arvoon ennen luonnonmullistusta tai poikkeuksellista tapahtumaa. Vahingon arvo ei saa ylittää korjauskustannuksia tai luonnonmullistuksen tai poikkeuksellisen tapahtuman aiheuttamaa markkina-arvon laskua, toisin sanoen omaisuuserällä välittömästi ennen luonnonmullistusta tai poikkeuksellista tapahtumaa olleen arvon ja välittömästi sen jälkeen olevan arvon välistä eroa.

(335)

Tulonmenetys on laskettava seuraavasti:

(a)

sinä vuonna, jona luonnonmullistus tai poikkeuksellinen tapahtuma esiintyi, tai kunakin seuraavana vuonna, johon tuotantovälineiden osittainen tai täydellinen tuhoutuminen vaikuttaa, tuotettujen maataloustuotteiden määrä kerrottuna kyseisen vuoden aikana saadulla keskimääräisellä myyntihinnalla

vähennetään

(b)

maataloustuotteiden keskimääräisestä vuosituotannosta, joka on tuotettu kolmen vuoden ajanjaksolla ennen luonnonmullistusta tai poikkeuksellista tapahtumaa, tai luonnonmullistusta tai poikkeuksellista tapahtumaa edeltävään viisivuotiskauteen perustuvan kolmen vuoden, laskettuna ilman korkeinta ja alinta määrää, keskimääräisestä tuotannosta, kumpikin kerrottuna saadulla keskimääräisellä myyntihinnalla.

(336)

Kyseiseen määrään voidaan lisätä muut kustannukset, jotka ovat aiheutuneet luonnonmullistuksesta tai poikkeuksellisesta tapahtumasta, ja siitä on vähennettävä mahdolliset kustannukset, jotka eivät johdu luonnonmullistuksesta tai poikkeuksellisesta tapahtumasta ja jotka olisivat muutoinkin aiheutuneet tuensaajalle.

(337)

Tuensaajan vuotuisen maataloustuotannon laskennassa voidaan käyttää indeksejä edellyttäen, että käytetyn laskentamenetelmän avulla voidaan määritellä tuensaajan kunakin vuonna kärsimät todelliset tappiot.

(338)

Komissio voi hyväksyä muita vahinkojen laskentatapoja edellyttäen, että ne ovat edustavia, eivät perustu epätavallisen suureen tuotokseen, eivätkä johda tuensaajien saamiin liiallisiin korvauksiin. Aiheutuneiden vahinkojen laajuuden arviointia voidaan mukauttaa kunkin tuotantolajin erityispiirteisiin hyödyntäen jotakin seuraavista:

(a)	biologiset indeksit (menetetyn biomassan määrä) tai vastaavat sadonmenetysindeksit, jotka vahvistetaan maatilan, paikallisella, alueellisella tai kansallisella tasolla;

(b)	sääindeksit (mukaan lukien sademäärä ja lämpötila), jotka vahvistetaan paikallisella, alueellisella tai kansallisella tasolla.

Tuki-intensiteetti

(339)

Tuki ja muut maksut, joita on saatu vahingon korvaamiseksi, mukaan lukien vakuutussopimusten perusteella saadut maksut, eivät saa olla yli 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

1.2.1.2 Tuki luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevien epäsuotuisien sääolojen aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen

(340)

Komissio katsoo luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevien epäsuotuisien sääolojen aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen tarkoitetun tuen perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos se täyttää näiden suuntaviivojen I osan 3 luvun vaatimukset ja tässä jaksossa vahvistetut edellytykset.

(341)

Tätä jaksoa sovelletaan 33 kohdan 3 alakohdassa määriteltyjen luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevien epäsuotuisien sääolojen aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen tarkoitettuun tukeen. Sitä sovelletaan ainoastaan maatalouden alkutuotannossa toimiviin yrityksiin.

(342)

Tämän jakson nojalla myönnettävään tukeen sovelletaan seuraavia kumulatiivisia edellytyksiä:

(a)	asianomaisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on virallisesti tunnustanut tapahtuman luonteen luonnonmullistukseen rinnastettavissa oleviksi epäsuotuisiksi sääoloiksi;

(b)	luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevien epäsuotuisien sääolojen ja yrityksen kärsimien vahinkojen välillä on suora syy-seuraussuhde.

(343)

Jäsenvaltiot voivat tarvittaessa vahvistaa etukäteen kriteerit, joiden perusteella 342 kohdan a alakohdassa tarkoitettu virallinen toteaminen katsotaan tapahtuneeksi.

(344)

Ennalta varautumista varten perustettujen puitetukijärjestelmien tapauksessa jäsenvaltioiden on noudatettava 651 kohdassa vahvistettua raportointivelvoitetta.

(345)

(346)

Tukijärjestelmät on otettava käyttöön kolmen vuoden kuluessa luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevien epäsuotuisien sääolojen esiintymispäivästä. Tuki on maksettava neljän vuoden kuluessa kyseisestä päivämäärästä.

Tukikelpoiset kustannukset

(347)

Tukikelpoisia kustannuksia ovat luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevien epäsuotuisien sääolojen suorana seurauksena aiheutuneet vahingot, jotka joko viranomainen, tuen myöntävän viranomaisen hyväksymä riippumaton asiantuntija tai vakuutusyhtiö on arvioinut.

(348)

Tällaisia vahinkoja ovat esimerkiksi seuraavat:

(a)	maatilan rakennusten, laitteiden, koneiden, varastojen ja tuotantovälineiden kaltaisen omaisuuden kärsimät aineelliset vahingot;

(b)	tulonmenetykset, jotka ovat aiheutuneet maataloustuotannon ja tuotantovälineiden tuhoutumisesta kokonaan tai osittain.

(349)

Luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevien epäsuotuisien sääolojen aiheuttamat vahingot on laskettava erikseen kullekin yksittäiselle tuensaajalle.

(350)

Luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevien epäsuotuisien sääolojen omaisuuserille aiheuttamat aineelliset vahingot on laskettava korjauskustannusten tai kyseisellä omaisuuserällä ennen luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevia epäsuotuisia sääoloja olleen taloudellisen arvon perusteella. Vahingon arvo ei saa ylittää korjauskustannuksia tai luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevien epäsuotuisien sääolojen aiheuttamaa markkina-arvon laskua, toisin sanoen omaisuuserällä välittömästi ennen luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevien epäsuotuisien sääolojen tapahtumista olleen arvon ja välittömästi sen jälkeen olevan arvon välistä eroa.

(351)

Jos 348 kohdan b alakohdassa tarkoitettu tuensaajan tulonmenetys määritellään sadon tai kotieläinten määrän perusteella, huomioon olisi otettava ainoastaan aineelliset vahingot, jotka liittyvät satoon tai kotieläimiin.

(352)

Tulonmenetys on laskettava joko maatilan vuosituotannon tasolla taikka sadon tai kotieläinten tasolla seuraavasti:

(a)

sinä vuonna, jona luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevien epäsuotuisien sääolojen aiheuttama tapahtuma esiintyi, tai kunakin seuraavana vuonna, johon tuotantovälineiden osittainen tai täydellinen tuhoutuminen vaikuttaa, tuotettujen maataloustuotteiden määrä kerrottuna kyseisen vuoden aikana saadulla keskimääräisellä myyntihinnalla

vähennetään

(b)

maataloustuotteiden keskimääräisestä vuosituotannosta, joka on tuotettu kolmen vuoden ajanjaksolla ennen luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevien epäsuotuisien sääolojen esiintymistä, tai luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevien epäsuotuisien sääolojen esiintymistä edeltävään viisivuotiskauteen perustuvan kolmen vuoden, laskettuna ilman korkeinta ja alinta määrää, keskimääräisestä tuotannosta, kumpikin kerrottuna saadulla keskimääräisellä myyntihinnalla.

(353)

Kyseiseen määrään voidaan lisätä muut kustannukset, jotka ovat aiheutuneet tuensaajalle luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevien epäsuotuisien sääolojen vuoksi. Kyseisestä määrästä on vähennettävä kustannukset, jotka eivät ole aiheutuneet luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevista epäsuotuisista sääoloista ja jotka olisivat muutoinkin aiheutuneet tuensaajalle.

(354)

(355)

Jos pk-yritys on perustettu alle kolme vuotta ennen luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevien epäsuotuisien sääolojen tapahtumispäivää, viittauksen 352 kohdan b alakohdassa tarkoitetun kolmen tai viiden vuoden ajanjaksolla tuotettuun keskimääräiseen vuotuiseen määrään on katsotaan viittaavan sellaisen keskivertoyrityksen liikevaihtoon tai tuottamaan ja myymään määrään, joka on hakijan kanssa samansuuruinen eli mikroyritys, pieni yritys tai keskisuuri yritys ja toimii kansallisella tai alueellisella alalla, johon luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevat epäsuotuisat sääolot vaikuttivat.

(356)

Komissio voi hyväksyä muita vahinkojen laskentatapoja edellyttäen, että ne ovat edustavia, eivät perustu epätavallisen suuriin tuotoksiin, eivätkä johda tuensaajien saamiin liiallisiin korvauksiin. Aiheutuneiden vahinkojen laajuuden arviointia voidaan mukauttaa kunkin tuotantolajin erityispiirteisiin hyödyntäen jotakin seuraavista:

(a)	biologiset indeksit (menetetyn biomassan määrä) tai vastaavat sadonmenetysindeksit, jotka vahvistetaan maatilan, paikallisella, alueellisella tai kansallisella tasolla;

(b)	sääindeksit (mukaan lukien sademäärä ja lämpötila), jotka vahvistetaan paikallisella, alueellisella tai kansallisella tasolla.

Tuki-intensiteetti

(357)

Tuki ja muut mahdolliset maksut, jotka saadaan vahingon korvaamiseksi, mukaan lukien tuen kohteena olevaan vahinkoon kansallisen tai unionin toimenpiteen tai vakuutussopimusten perusteella saadut maksut, saavat olla enintään 80 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Tuen enimmäisintensiteetti voidaan nostaa 90 prosenttiin alueilla, joilla on luonnonhaittoja tai muita aluekohtaisia haittoja.

(358)

Tämän jakson mukaista tukea on vähennettävä vähintään 50 prosenttia, jos tuensaaja ei ole ottanut vakuutusta tai ei ole maksanut jäsenvaltion hyväksymään keskinäiseen rahastoon rahoitusosuuksia, jotka kattavat vähintään 50 prosenttia tuensaajan keskimääräisestä vuosituotannosta tai tuotantoon liittyvistä tuloista ja kyseisessä jäsenvaltiossa tai kyseisellä alueella tilastollisesti yleisimmät sääoloihin liittyvät riskit, joille vakuutussuojaa tarjotaan. Kyseistä vähennystä ei sovelleta ainoastaan, jos jäsenvaltio pystyy vakuuttavasti osoittamaan, että huolimatta kaikista kohtuullisista ponnisteluista kyseisessä jäsenvaltiossa tai kyseisellä alueella ei vahingon syntymisen aikaan ollut saatavilla kohtuuhintaista vakuutusta tilastollisesti yleisimpien sääoloihin liittyvien riskien kattamiseksi.

1.2.1.3. Eläintautien, kasvintuhoojien ja haitallisten vieraslajien ennaltaehkäisystä, valvonnasta ja hävittämisestä aiheutuviin kustannuksiin tarkoitettu tuki sekä eläintautien, kasvintuhoojien ja haitallisten vieraslajien aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen tarkoitettu tuki

(359)

Komissio katsoo eläintautien, kasvintuhoojien ja haitallisten vieraslajien ennaltaehkäisystä, valvonnasta ja hävittämisestä aiheutuviin kustannuksiin tarkoitetun tuen sekä kyseisten eläintautien, kasvintuhoojien ja haitallisten vieraslajien aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen tarkoitetun tuen perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos se täyttää näiden suuntaviivojen I osan 3 luvun vaatimukset ja tässä jaksossa vahvistetut edellytykset.

(360)

Tätä jaksoa sovelletaan maatalouden alkutuotannossa toimiville yrityksille maksettavaan tukeen.

(361)

Tukea voidaan maksaa ainoastaan, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

(a)	eläintautien, kasvintuhoojien ja haitallisten vieraslajien osalta on olemassa lakien, asetusten tai hallinnollisten toimenpiteiden muodossa vahvistetut unionin tai kansalliset säännöt;

(b)

kyseiset unionin tai kansalliset säännöt koskevat yhtä seuraavista:

(i)	unionin, kansallisen tai alueellisen tason julkinen ohjelma, joka koskee kyseisen eläintaudin tai kasvintuhoojan ennaltaehkäisyä, valvontaa tai hävittämistä;

(ii)	jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen määräämät kiireelliset toimenpiteet;

(iii)

asetuksen (EU) 2016/2031 17 ja 18 artiklan, 28 artiklan 1 ja 2 kohdan, 29 artiklan 1 ja 2 kohdan, 30 artiklan 1 kohdan ja 33 artiklan 1 kohdan mukaiset kasvintuhoojan hävittämiseksi tai leviämisen estämiseksi toteutettavat toimenpiteet;

(iv)	haitallisten vieraslajien hävittämiseksi tai leviämisen estämiseksi toteutettavat toimenpiteet, jotka pannaan täytäntöön asetuksen (EU) N:o 1143/2014 mukaisesti.

(362)

Edellä 361 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen ohjelmien ja toimenpiteiden on sisällettävä kuvaus asianomaisista ennaltaehkäisy-, valvonta- ja hävittämistoimenpiteistä.

(363)

Tuki ei saa koskea toimenpiteitä, joiden osalta unionin lainsäädännössä säädetään, että kyseisten toimenpiteiden kustannuksista vastaa tuensaaja, jollei kyseisten tukitoimenpiteiden kustannuksia voida kokonaan korvata tuensaajilta perittävillä pakollisilla maksuilla.

(364)

(365)

Yksittäistä tukea ei saa myöntää, jos todetaan, että tuensaajan tahalliset toimet tai laiminlyönti aiheuttivat taudin, kasvintuhoojan tai haitallisen vieraslajin esiintymisen.

(366)

Eläintautien tapauksessa tukea voidaan myöntää asetuksen (EU) 2016/429 5 artiklan 1 kohdassa olevassa eläintautien luettelossa, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/690 (66) liitteessä III tai Maailman eläintautijärjestön vahvistamassa maaeläinten terveyttä koskevassa säännöstössä olevassa eläintautien luettelossa tarkoitettujen tautien osalta.

(367)

Tukea voidaan myöntää myös sellaisten uusien tautien osalta, jotka ovat asetuksen (EU) 2016/429 6 artiklan 2 kohdassa säädettyjen perusteiden mukaiset.

(368)

Tukijärjestelmät on otettava käyttöön kolmen vuoden kuluessa päivästä, jona eläintaudista, kasvintuhoojasta tai haitallisesta vieraslajista aiheutui kustannuksia tai vahinkoa. Tuki on maksettava neljän vuoden kuluessa kyseisestä päivästä. Näitä edellytyksiä ei sovelleta 370 kohdassa vahvistettuihin kustannuksiin.

(369)

Ennalta varautumista varten perustettujen puitejärjestelmien tapauksessa jäsenvaltioiden on noudatettava 651 kohdassa vahvistettua raportointivelvoitetta.

Tukikelpoiset kustannukset

(370)

Kun kyseessä ovat ennalta ehkäisevät toimenpiteet, tukea voidaan myöntää seuraaviin tukikelpoisiin kustannuksiin:

(a)	bioturvaamistoimenpiteiden kustannukset, mukaan lukien haitallisten vieraslajien ennaltaehkäisy;

(b)	terveystarkastuksista aiheutuvat kustannukset;

(c)	määrityksistä, mukaan lukien in-vitro-diagnostiikka, aiheutuvat kustannukset;

(d)	testeistä ja muista seulontatoimista, mukaan lukien TSE- ja BSE-testit, aiheutuvat kustannukset;

(e)	rokotteiden, lääkkeiden, eläinten hoidossa tarvittavien aineiden, kasvinsuojeluaineiden ja biosidivalmisteiden hankinnasta, varastoinnista, jakelusta ja antamisesta tai levittämisestä aiheutuvat kustannukset;

(f)	eläinten ennalta ehkäisevästä teurastuksesta tai lopettamisesta tai eläintuotteiden ja kasvien hävittämisestä aiheutuvat kustannukset;

(g)	kustannukset, jotka aiheutuvat tilan ja välineiden puhdistuksesta, desinfioinnista tai tuhoojan hävittämisestä epidemiologian sekä taudinaiheuttajan tai vektorin ominaispiirteiden perusteella.

(371)

Kun kyseessä ovat valvonta- ja hävittämistoimenpiteet, tukea voi saada seuraaviin tukikelpoisiin kustannuksiin:

(a)	eläintautien testeistä ja muista seulontatoimista, mukaan lukien TSE- ja BSE-testit, aiheutuvat kustannukset;

(b)	rokotteiden, lääkkeiden, eläinten hoidossa tarvittavien aineiden ja kasvinsuojeluaineiden hankinnasta, varastoinnista, jakelusta ja antamisesta tai levittämisestä aiheutuvat kustannukset;

(c)

eläinten teurastuksesta tai tappamisesta ja hävittämisestä sekä eläimiin liittyvien tuotteiden taikka kasvien tuhoamisesta, mukaan lukien kuoleminen tai tuhoaminen rokotusten tai muiden jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen määräämien toimenpiteiden vuoksi, sekä tilan ja laitteiden puhdistuksesta ja desinfioinnista tai tuhoojan hävittämisestä aiheutuvat kustannukset;

(d)	sellaisten kasvinsuojeluaineiden hankinnasta, varastoinnista, jakelusta ja levittämisestä, joilla pyritään hävittämään haitallisia vieraslajikasveja, aiheutuvat kustannukset;

(e)	sellaisten ansojen tai muiden laitteiden hankinnasta, varastoinnista, käyttöönotosta ja jakelusta, joilla pyritään hävittämään haitallisia vieraslajieläimiä, aiheutuvat kustannukset.

(372)

Edellä 370 ja 371 kohdassa tarkoitettuihin tukikelpoisiin kustannuksiin maksettava tuki on myönnettävä tuetun palvelun muodossa ja maksettava ennaltaehkäisy-, valvonta- ja hävittämistoimenpiteiden tarjoajalle, lukuun ottamatta 370 kohdan e alakohdassa ja 371 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja tukikelpoisia kustannuksia sekä 370 kohdan f alakohdassa ja 371 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja tukikelpoisia kustannuksia kasvintuhoojien sekä tilan ja laitteiden puhdistuksen ja desinfioinnin osalta. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa tuki, joka liittyy muihin 370 ja 371 kohdassa tarkoitettuihin kustannuksiin, voidaan maksaa suoraan edunsaajalle korvauksena aiheutuneista todellisista kustannuksista, kun tuen myöntävälle viranomaiselle esitetään todiste aiheutuneista kustannuksista.

(373)

Kun kyseessä on tuki eläintautien, kasvintuhoojien tai haitallisten vieraslajien aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi, korvaus on laskettava suhteessa

(a)

teurastettujen, tapettujen tai kuolleiden eläinten tai niihin liittyvien tuotteiden taikka tuhottujen kasvien markkina-arvoon, kun teurastaminen, kuolema tai tuhoaminen tapahtui

(i)	eläintaudin tai kasvintuhoojan seurauksena tai haitallisten vieraslajien aiheuttaman vahingon seurauksena;

(ii)	osana 361 kohdan b alakohdassa tarkoitettua julkista ohjelmaa tai toimenpidettä;

(b)	tulonmenetyksiin, jotka ovat aiheutuneet karanteenivelvollisuuksista, uusien eläinten hankintaan tai kasvien uudelleen istuttamiseen liittyvistä vaikeuksista tai pakollisesta viljelykierrosta osana 361 kohdan b alakohdassa tarkoitettua julkista ohjelmaa tai toimenpidettä.

(374)

Tästä määrästä on vähennettävä

(a)	kustannukset, jotka eivät ole suoraan aiheutuneet eläintaudista, kasvintuhoojasta tai haitallisesta vieraslajista ja jotka olisivat muutoinkin aiheutuneet tuensaajalle;

(b)	mahdolliset tulot, jotka saadaan sellaisten tuotteiden myynnistä, jotka liittyvät jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen määräyksestä teurastettuihin tai lopetettuihin eläimiin ja ennalta ehkäisevästi tai hävittämistarkoituksessa hävitettyihin kasveihin.

(375)

Edellä 373 kohdan a alakohdassa tarkoitettu markkina-arvo on määritettävä sen arvon perusteella, joka eläimillä, tuotteilla ja kasveilla oli juuri ennen kun heräsi tai vahvistettiin epäily eläintaudista tai kasvintuhoojasta tai haitallisen vieraslajin aiheuttamasta vahingosta.

(376)

Edellä 373 kohdassa tarkoitetun tuen määrä on rajoitettava sellaisten eläintautien, kasvintuhoojien tai haitallisten vieraslajien aiheuttamiin kustannuksiin ja vahinkoihin, joiden osalta jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on toteuttanut jonkin seuraavista toimista:

(a)	se on virallisesti tunnustanut eläintaudin esiintymän;

(b)	se on virallisesti tunnustanut kasvintuhoojan tai haitallisen vieraslajin esiintymän.

(377)

Poikkeuksellisissa ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa komissio voi hyväksyä muutkin tarpeellisten toimenpiteiden toteuttamisessa aiheutuvat kustannukset kuin tässä jaksossa tarkoitetut kustannukset.

Tuki-intensiteetti

(378)

Tuensaajan saamat tuki ja muut mahdolliset maksut, mukaan lukien samoihin tukikelpoisiin kustannuksiin kansallisten tai unionin toimenpiteiden tai vakuutussopimusten perusteella saadut maksut, saavat olla enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

1.2.1.4. Kuolleita eläimiä koskeva tuki

(379)

Komissio katsoo kuolleita eläimiä koskevan tuen perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos se täyttää näiden suuntaviivojen I osan 3 luvun vaatimukset ja tässä jaksossa vahvistetut edellytykset.

(380)

Tätä jaksoa sovelletaan maatalouden alkutuotannossa toimiviin yrityksiin.

(381)

Tuki edellyttää yhdenmukaista seurantaohjelmaa, jolla varmistetaan kuolleiden eläinten turvallinen hävittäminen asianomaisessa jäsenvaltiossa.

Tuki-intensiteetti

(382)

Seuraavassa lueteltujen tukikelpoisten kustannusten osalta sovelletaan seuraavia tuki-intensiteettejä:

(a)	tuki, joka on enintään 100 prosenttia kuolleiden eläinten poistamiskustannuksista ja 75 prosenttia kuolleiden eläinten hävittämiskustannuksista; tukea voidaan myöntää kuolleiden eläinten poistamisen ja hävittämisen kattavan vakuutuksen kustannuksiin 1.2.1.6 jakson säännösten mukaisesti;

(b)

tuki, joka on enintään 100 prosenttia kuolleiden eläinten poistamis- ja hävittämiskustannuksista, jos tuki rahoitetaan kyseisten kuolleiden eläinten poistamisen ja hävittämisen rahoittamiseen tarkoitetuilla maksuilla tai pakollisilla rahoitusosuuksilla, edellyttäen että kyseiset maksut tai rahoitusosuudet koskevat vain liha-alaa, jolta ne peritään suoraan;

(c)	tuki, joka on enintään 100 prosenttia kuolleiden eläinten poistamis- ja hävittämiskustannuksista, jos kyseisten kuolleiden eläinten TSE-testaus on pakollista tai jokin 366 kohdassa tarkoitettu eläintauti puhkeaa.

(383)

Tuki on myönnettävä tuettujen palvelujen muodossa, paitsi jos tuki myönnetään karjankasvattajalle, joka toimii myös palveluntarjoajana.

(384)

Tuki voidaan sen hallinnon helpottamiseksi maksaa talouden toimijoille tai yksiköille, jotka täyttävät kaikki seuraavat edellytykset:

(a)	ne toimivat tuotantoketjussa kotieläintuotannon alalla toimivan yrityksen jälkeen;

(b)	ne tarjoavat kuolleiden eläinten poistamiseen ja hävittämiseen liittyviä palveluja.

(385)

Kuolleiden eläinten ja teurastamojätteen osalta komissio ei salli kuolleita eläimiä koskevan tuen myöntämistä maataloustuotteiden jalostuksen ja maataloustuotteiden kaupan pitämisen alan toimijoille eikä tuen myöntämistä teurastamojätteen hävittämiskustannuksiin. Teurastamojätteiden hävittämiseen liittyviin investointeihin myönnettävää valtiontukea tarkastellaan investointitukeen sovellettavien asiaa koskevien sääntöjen mukaisesti.

1.2.1.5. Rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen tarkoitettu tuki

(386)

Rauhoitettujen eläinten laitteille, infrastruktuurille, eläimille ja kasveille aiheuttamat vahingot ovat olleet kasvava ongelma. Osittain unionin suojelupolitiikan onnistuminen riippuu rauhoitettujen eläinten ja viljelijöiden välisten konfliktien tehokkaasta hoidosta. Tämän seurauksena ja suhteellisuusperiaatetta noudattaen komissio katsoo rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen tarkoitetun tuen perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos se täyttää näiden suuntaviivojen I osan 3 luvussa vahvistetut vaatimukset ja tässä jaksossa vahvistetut edellytykset.

(387)

Tätä jaksoa sovelletaan maatalouden alkutuotannossa toimiviin yrityksiin.

(388)

Kilpailun vääristymisen riskin pienentämiseksi ja riskien minimointiin kannustamiseksi tuensaajien on toteutettava tiettyjä vähimmäistoimia. Niillä tarkoitetaan ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä (kuten turva-aidat, jos mahdollista, tai paimenkoirat), jotka ovat oikeassa suhteessa rauhoitettujen eläinten kyseisellä alueella aiheuttamien vahinkojen riskiin. Tätä kohtaa ei tulisi soveltaa rauhoitetun eläimen alueella tekemään ensimmäiseen hyökkäykseen. Lisäksi, jos ennalta ehkäisevät toimenpiteet eivät ole kohtuudella mahdollisia, asianomaisen jäsenvaltion on osoitettava tämä, jotta tuki voidaan katsoa sisämarkkinoille soveltuvaksi.

(389)

Jäsenvaltion on osoitettava suora syy-seuraussuhde kärsittyjen vahinkojen ja rauhoitettujen eläinten haitallisen käyttäytymisen välillä.

(390)

(391)

Tukijärjestelmä on otettava käyttöön kolmen vuoden kuluessa vahinkotapahtuman päivämäärästä. Tuki on maksettava neljän vuoden kuluessa kyseisestä päivämäärästä.

Tukikelpoiset kustannukset

(392)

Tukikelpoisia kustannuksia ovat tapahtuman suorana seurauksena aiheutuneiden vahinkojen kustannukset, jotka joko viranomainen, tuen myöntävän viranomaisen hyväksymä riippumaton asiantuntija tai vakuutusyhtiö on arvioinut.

(393)

Seuraavat kustannukset voivat olla tukikelpoisia:

(a)	tapettuina eläiminä tai tuhoutuneina kasveina aiheutunut vahinko: tukikelpoiset kustannukset perustuvat rauhoitettujen eläinten tappamien eläinten tai tuhoamien kasvien markkina-arvoon;

(b)	välilliset kustannukset: loukkaantuneiden eläinten hoidosta aiheutuneet eläinlääkintäkustannukset ja kadonneiden eläinten etsintään liittyvät työvoimakustannukset; tulonmenetykset, jotka johtuvat rauhoitettujen eläinten tekemiin hyökkäyksiin liittyvästä alentuneesta tuotoksesta;

(c)

seuraaville omaisuuserille aiheutuvat aineelliset kustannukset: maatilan laitteet, koneet, rakennukset ja varastot. aineellisten vahinkojen laskennan on perustuttava korjauskustannuksiin tai kyseisen omaisuuserän arvoon ennen vahinkotapahtumaa; vahingon arvo ei saa ylittää korjauskustannuksia tai vahinkotapahtuman aiheuttamaa markkina-arvon laskua, toisin sanoen omaisuuserällä välittömästi ennen tapahtumaa olleen arvon ja välittömästi sen jälkeen olevan arvon välistä eroa.

(394)

Tuen määrästä on vähennettävä kustannukset, jotka eivät ole aiheutuneet vahinkotapahtumasta ja jotka olisivat muutoinkin aiheutuneet tuensaajalle, sekä mahdolliset tulot, jotka saadaan rauhoitettujen eläinten tappamiin eläimiin tai tuhoamiin kasveihin liittyvien tuotteiden myynnistä.

(395)

Vahinko on laskettava erikseen kullekin yksittäiselle tuensaajalle.

(396)

Tulonmenetys on laskettava joko maatilan vuosituotannon tasolla taikka kotieläinten tai sadon tasolla seuraavasti:

(a)	sinä vuonna, jona vahinkotapahtuma esiintyi, tuotettujen maataloustuotteiden määrä kerrottuna kyseisen vuoden aikana saadulla keskimääräisellä myyntihinnalla vähennetään

(b)

maataloustuotteiden keskimääräisestä vuosituotannosta, joka on tuotettu kolmen vuoden ajanjaksolla ennen vahinkotapahtumaa, tai vahinkotapahtumaa edeltävään viisivuotiskauteen perustuvan kolmen vuoden, laskettuna ilman korkeinta ja alinta määrää, keskimääräisestä tuotannosta, kumpikin kerrottuna saadulla keskimääräisellä myyntihinnalla.

(397)

Investointeihin, jotka liittyvät rauhoitettujen eläinten aiheuttamia vahinkoja ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin, voidaan maksaa tukea tämän osan maatilojen investointitukea koskevan 1.1.1.1 jakson edellytysten mukaisesti.

Tuki-intensiteetti

(398)

Tuki saa olla enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

(399)

Edellä 393 kohdan b alakohdassa tarkoitetuista välillisistä kustannuksista maksettavan korvauksen on oltava oikeassa suhteessa 393 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin suoriin kustannuksiin, eikä korvaus saa ylittää 80:tä prosenttia välillisten tukikelpoisten kustannusten kokonaismäärästä.

(400)

1.2.1.6. Tuki vakuutusmaksujen suorittamiseen

(401)

Vakuutus on monissa tapauksissa hyvän riskin- ja kriisinhallinnan paras väline. Tästä syystä ja viljelijöillä usein olevien vähäisten rahoitusmahdollisuuksien vuoksi komissio suhtautuu myönteisesti vakuutusmaksuihin myönnettävään valtiontukeen, jos vakuutus koskee maatalouden alkutuotantoa.

(402)

Komissio katsoo viljelijöiden hyväksi vakuutusmaksujen suorittamiseen tarkoitetun tuen perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos se täyttää näiden suuntaviivojen I osan 3 luvun vaatimukset ja tässä jaksossa vahvistetut edellytykset.

(403)

Tätä jaksoa sovelletaan maatalouden alkutuotannossa toimiviin yrityksiin.

(404)

Tuki ei saa estää vakuutuspalvelujen sisämarkkinoiden toimintaa. Tuki ei saa varsinkaan rajoittua vain yhden vakuutusyhtiön tai -yhtiöryhmän tarjoamaan vakuutukseen, eikä sen edellytyksenä saa olla vakuutuksen ottaminen kyseiseen jäsenvaltioon sijoittautuneesta vakuutusyhtiöstä.

(405)

Jälleenvakuutusjärjestelmät tutkitaan tapauskohtaisesti.

Tukikelpoiset kustannukset

(406)

Tukikelpoisia kustannuksia ovat vakuutusmaksujen kustannukset, kun vakuutuksilla on tarkoitus korvata 1.2.1.1, 1.2.1.2, 1.2.1.3, 1.2.1.4 ja 1.2.1.5 jaksossa tarkoitettujen luonnonmullistusten tai poikkeuksellisten tapahtumien, luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevien epäsuotuisien sääolojen, eläintautien, kasvintuhoojien ja haitallisten vieraslajien aiheuttamia vahinkoja, kuolleiden eläinten poistamiseen ja hävittämiseen liittyviä kustannuksia sekä rauhoitettujen eläinten aiheuttamia vahinkoja sekä muiden epäsuotuisien sääolojen tai ympäristövahinkojen aiheuttamia tuhoja.

(407)

Vakuutus ei saa korvata enempää kuin 406 kohdassa tarkoitettujen vahinkojen korvaamisesta aiheutuvat kustannukset, eikä siihen saa liittyä mitään tulevan tuotannon tyyppiä tai määrää koskevia ehtoja tai määräyksiä.

(408)

Kun kyseessä on vakuutusmaksuihin maksettava tuki ja vakuutuksilla on tarkoitus kattaa ympäristövahinkojen aiheuttamat menetykset, kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on todettava virallisesti ympäristövahingon esiintyminen.

(409)

Jäsenvaltiot voivat tarvittaessa vahvistaa etukäteen kriteerit, joiden perusteella kyseinen virallinen toteaminen katsotaan tapahtuneeksi.

(410)

Tuensaajan vuotuisen maataloustuotannon ja menetysten laajuuden laskennassa voidaan käyttää 337 ja 338 kohdassa tarkoitettuja indeksejä.

Tuki-intensiteetti

(411)

Tuki-intensiteetti saa olla enintään 70 prosenttia vakuutusmaksusta. Kuolleiden eläinten poistamiseksi ja hävittämiseksi maksettavan tuen osalta tuki-intensiteetti ei saa ylittää 100:aa prosenttia kuolleiden eläinten poistamisen kattavien vakuutusmaksujen kustannuksista eikä 75:tä prosenttia tällaisten kuolleiden eläinten tuhoamisen kattavien vakuutusmaksujen kustannuksista.

(412)

Jäsenvaltiot voivat asettaa tarkoituksenmukaiset tuen enimmäismäärät vakuutusmaksulle, johon tukea voidaan myöntää.

1.2.1.7. Tuki keskinäisiin rahastoihin maksettaviin rahoitusosuuksiin

(413)

Komissio katsoo keskinäisiin rahastoihin korvausten maksamiseksi viljelijöille suoritettaviin rahoitusosuuksiin tarkoitetun tuen perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos se täyttää näiden suuntaviivojen I osan 3 luvun vaatimukset ja tässä jaksossa vahvistetut edellytykset.

(414)

Tätä jaksoa sovelletaan maatalouden alkutuotannossa toimiviin yrityksiin.

(415)

Asianomaisen keskinäisen rahaston on oltava seuraavien edellytysten mukainen:

(a)	sillä on jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntä kansallisen lainsäädännön mukaisesti;

(b)	sillä on avoin politiikka rahastoon suoritettavien maksujen ja sieltä tehtävien nostojen suhteen;

(c)	sillä on selkeät säännöt mahdollisesti syntynyttä velkaa koskevan vastuun osalta.

(416)

Jäsenvaltioiden on vahvistettava keskinäisten rahastojen perustamista ja hallintoa koskevat säännöt erityisesti siltä osin kuin ne liittyvät korvausten myöntämiseen sekä näiden sääntöjen hallinnointiin ja niiden noudattamisen seurantaan. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että rahastojärjestelyissä määrätään seuraamuksista, jos kyseessä on tuensaajan laiminlyönti.

Tukikelpoiset kustannukset

(417)

Tukikelpoisia kustannuksia ovat keskinäisiin rahastoihin maksettavien rahoitusosuuksien kustannukset, kun rahastoista on tarkoitus korvata viljelijöille 1.2.1.1, 1.2.1.2, 1.2.1.3, 1.2.1.4 ja 1.2.1.5 jaksossa tarkoitettujen luonnonmullistusten tai poikkeuksellisten tapahtumien, luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevien epäsuotuisien sääolojen, eläintautien, kasvintuhoojien ja haitallisten vieraslajien aiheuttamia vahinkoja, kuolleiden eläinten poistamiseen ja hävittämiseen liittyviä kustannuksia sekä rauhoitettujen eläinten aiheuttamia vahinkoja sekä muiden epäsuotuisien sääolojen tai ympäristövahinkojen aiheuttamia tuhoja. Rahoitusosuudet voivat liittyä ainoastaan määriin, jotka keskinäinen rahasto maksaa taloudellisena korvauksena maatalouden alkutuotannossa toimiville yrityksille.

(418)

Kun kyseessä on keskinäisille rahastoille maksettava tuki korvauksiin, joita ne maksavat ympäristövahinkojen aiheuttamista tuhoista, kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on todettava virallisesti ympäristövahingon esiintyminen.

(419)

Jäsenvaltiot voivat tarvittaessa vahvistaa etukäteen kriteerit, joiden perusteella edellä tarkoitettu virallinen toteaminen katsotaan tapahtuneeksi.

(420)

Tuensaajan vuotuisen maataloustuotannon ja menetysten laajuuden laskennassa voidaan käyttää 337 ja 338 kohdassa tarkoitettuja indeksejä.

Tuki-intensiteetti

(421)

Tuki saa olla enintään 70 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

1.3. Muuntyyppinen maatalousalan tuki

1.3.1. Tuki tuotantokapasiteetin poistamiseen

(422)

Tätä jaksoa sovelletaan 33 kohdan 9 alakohdassa määriteltyyn koko maatalousalaan.

1.3.1.1. Kapasiteetin poistaminen eläinten, kasvien tai ihmisten terveyteen, hygieniaan, ympäristöön tai ilmastoon liittyvistä tai eettisistä syistä

(423)

Komissio katsoo kapasiteetin poistamiseen tarkoitetun tuen perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos se täyttää näiden suuntaviivojen I osan 3 luvun vaatimukset ja tässä jaksossa vahvistetut edellytykset.

(424)

Kapasiteetti poistetaan eläinten, kasvien tai ihmisten terveyteen, hygieniaan tai ympäristöön liittyvistä tai eettisistä syistä, esimerkiksi eläintiheyden vähentämiseksi.

(425)

Tuensaajan on toteutettava vähimmäistoimet tekemällä lopullisen ja peruuttamattoman päätöksen kyseisen tuotantokapasiteetin hävittämisestä tai poistamisesta peruuttamattomasti. Tämä päätös merkitsee joko kyseisen yrityksen kapasiteetin täydellistä poistamista tai asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa kapasiteetin osittaista poistamista. Tuensaajalta on saatava oikeudellisesti pätevät sitoumukset siitä, että asianomaisen tuotantokapasiteetin poistaminen on lopullista ja peruuttamatonta ja ettei tuensaaja aloita samaa toimintaa jossain muualla. Kyseisten sitoumusten on oltava myös kyseisen maa-alan tai laitoksen mahdollisia tulevia ostajia sitovia.

(426)

Tukea voidaan myöntää vain yrityksille, jotka ovat tosiasiallisesti harjoittaneet tuotantoa, ja vain tuotantokapasiteettiin, joka on tosiasiallisesti ollut jatkuvassa käytössä viiden vuoden ajan ennen kapasiteetin poistamista. Jos tuotantokapasiteetti on jo poistettu lopullisesti tai tällainen poisto näyttää väistämättömältä, tuensaaja ei toteuta (riittäviä) vähimmäistoimia eikä tukea voida myöntää.

(427)

Komissiolla on oikeus asettaa tuen myöntämiselle lisäedellytyksiä.

(428)

Tukea voidaan maksaa ainoastaan yrityksille, jotka täyttävät unionin vaatimukset. Yritykset, jotka eivät täytä unionin vaatimuksia ja joiden olisi pakko lopettaa tuotanto joka tapauksessa, suljetaan tuen ulkopuolelle.

(429)

Eroosion ja muiden kielteisten ympäristövaikutusten välttämiseksi tuotannosta poistettu avoin viljelymaa on periaatteessa metsitettävä tai muutettava luontoalueeksi kahden vuoden kuluessa siten, että kielteiset ympäristövaikutukset varmasti vältetään. Kosteikoksi tai turvemaaksi palautettua maatalousmaata ei kielteisten ilmastovaikutusten estämiseksi saa metsittää asiaankuulumattomalla tavalla. Avoin viljelymaa voidaan vaihtoehtoisesti ottaa uudelleen käyttöön 20 vuoden kuluttua tuotannon tosiasiallisesta lakkauttamisesta. Siihen asti tällainen viljelymaa on säilytettävä viljelyn ja ympäristön kannalta hyvässä kunnossa asetuksen (EU) 2021/2115 III osaston I luvun 2 jakson ja asiaankuuluvien soveltamissääntöjen nojalla vahvistettujen GAEC-vaatimusten mukaisesti. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU (67) soveltamisalaan kuuluvien laitosten sulkeminen on toteutettava mainitun direktiivin 11 ja 22 artiklan mukaisesti.

(430)

Tukijärjestelmästä myönnettävän tuen on oltava kaikkien tukikelpoisten yritysten haettavissa.

Tukikelpoiset kustannukset

(431)

Tukea voi saada omaisuuden arvonalennukseen, jota mitataan omaisuuden käyvällä myyntihinnalla.

(432)

Omaisuuden arvonalennuksen korvaamisen lisäksi voidaan maksaa kannustinmaksu, joka saa olla enintään 20 prosenttia omaisuuden arvosta, jos kapasiteetti poistetaan ympäristö- tai ilmastosyistä.

(433)

Korvausta voidaan myöntää myös tuotantokapasiteetin poistamisesta aiheutuviin kustannuksiin.

(434)

Tukea voidaan myöntää myös kapasiteetin poistamisesta tehdyn päätöksen täytäntöönpanosta aiheutuvien pakollisten sosiaaliturvamaksujen korvaamiseen.

(435)

Metsitykseen ja luontoalueeksi muuttamiseen tarkoitettu tuki on myönnettävä tämän osan 2.1.1 ja 2.1.2 jaksossa vahvistettujen sääntöjen ja 1.1.1.1 jaksossa vahvistettujen ei-tuotannollisia investointeja koskevien sääntöjen mukaisesti.

Tuki-intensiteetti

(436)

Tuen enimmäisintensiteetit ovat seuraavat:

(a)	enintään 100 prosenttia omaisuuden arvonalennuksen korvaamiseen, tuotantokapasiteetin poistamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen ja kapasiteetin poistamisesta tehdyn päätöksen täytäntöönpanosta aiheutuvien pakollisten sosiaaliturvamaksujen korvaamiseen;

(b)	enintään 120 prosenttia omaisuuden arvonalennuksen korvaamiseen, jos tuotantokapasiteetti poistetaan ympäristösyistä.

1.3.1.2 Kapasiteetin poistaminen muista syistä

(437)

Komissio katsoo sellaiseen kapasiteetin poistamiseen tarkoitetun tuen, joka tehdään muista syistä kuin 424 kohdassa mainituista syistä, perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos se täyttää näiden suuntaviivojen I osan 3 luvun vaatimukset ja tässä jaksossa vahvistetut edellytykset.

(438)

Kapasiteetti on poistettava alan rakenneuudistuksen, monipuolistamisen tai varhaiseläkkeen vuoksi.

(439)

Edellä 425–429 vahvistettujen edellytysten on täytyttävä.

(440)

Kuten 62 kohdassa todetaan, tukea ei saa myöntää, jos se vaikuttaisi maataloustuotteiden yhteisten markkinajärjestelyjen mekanismeihin. Sellaisille aloille tarkoitetut tukijärjestelmät, joihin sovelletaan tuotantorajoituksia tai kiintiöitä, arvioidaan tapauskohtaisesti.

(441)

Tuki on osa ohjelmaa, jolla on määritellyt tavoitteet ja erityinen aikataulu ja jonka tarkoituksena on alan rakenneuudistus, monipuolistaminen tai varhaiseläke.

(442)

Jotta vaikutukset ilmenisivät markkinoilla nopeasti, kapasiteetin poistamiseen tarkoitettujen järjestelmien kesto olisi rajoitettava enintään kuuteen kuukauteen osallistumishakemusten jättämisen osalta ja tämän jälkeen 12 kuukauteen kapasiteetin varsinaisen poistamisen osalta. Komissio ei hyväksy tukijärjestelmiä, joiden kesto on yli kolme vuotta, sillä kokemuksen perusteella tällaiset tukijärjestelmät saattavat lykätä tarvittavien muutosten tekemistä.

(443)

Kyseisen alan kaikilla talouden toimijoilla on oltava yhtäläiset mahdollisuudet turvautua tukijärjestelmään. Mahdollisimman suuren vaikutuksen aikaansaamiseksi jäsenvaltion on käytettävä läpinäkyviä ja avoimia kiinnostuksenilmaisupyyntöjä, joihin kaikkia asiasta kiinnostuneita yrityksiä pyydetään osallistumaan; samaan aikaan tukijärjestelmä on organisoitava siten, ettei se edellytä tai helpota kilpailunvastaisia sopimuksia tai yhdenmukaistettuja menettelytapoja kyseisten yritysten välillä.

Tukikelpoiset kustannukset ja tuki-intensiteetti

(444)

Tukikelpoisia kustannuksia ja tuki-intensiteettiä koskevia 1.2.2.1 kohdassa vahvistettuja säännöksiä sovelletaan, lukuun ottamatta 432 kohdassa tarkoitettuja kustannuksia.

1.3.2. Tuki maataloustoiminnan siirtämiseen uuteen paikkaan

(445)

Komissio katsoo maataloustoiminnan siirtämiseen uuteen paikkaan tarkoitetun tuen perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos se täyttää näiden suuntaviivojen I osan 3 luvun vaatimukset ja tässä jaksossa vahvistetut edellytykset.

(446)

Tätä jaksoa sovelletaan maatalouden alkutuotannossa toimiviin yrityksiin.

(447)

Maataloustoiminnan siirtämisellä uuteen paikkaan on pyrittävä täyttämään yleinen etu, joka liittyy esimerkiksi ympäristö- tai hygieniasyihin taikka eläinten, kasvien tai ihmisten terveyteen. Tämän jakson nojalla myönnettävän tuen oikeuttava yleinen etu on täsmennettävä kyseisen jäsenvaltion asiaa koskevissa säännöksissä. Tuensaajan on toteutettava vähimmäistoimet sitoutumalla palauttamaan käytöstä poistettu alue ympäristön kannalta tyydyttävään tilaan, mukaan lukien käytöstä poistetulla alueella olevien tilojen purkaminen ja hävittäminen.

(448)

Tämän jakson mukaisen tuen, joka koskee 449 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettuja investointeja, on täytettävä näiden suuntaviivojen 143 kohdassa investointituelle asetetut yleiset edellytykset.

Tuki-intensiteetit

(449)

Seuraavia tuki-intensiteettejä sovelletaan:

(a)

jos maataloustoiminnan siirtäminen merkitsee nykyisten toimien lakkauttamista, siirtämistä toiseen paikkaan ja uudelleen aloittamista taikka muiden olemassa olevien tilojen haltuun ottamista sekä käytöstä poistetun alueen palauttamista ympäristön kannalta tyydyttävään kuntoon, tuki-intensiteetti voi olla enintään 100 prosenttia tosiasiallisesti aiheutuneista kustannuksista;

(b)

jos maatilarakennuksen siirtäminen johtaa kyseisten tilojen uudenaikaistamiseen tai tuotantokapasiteetin kasvuun, tilojen uudenaikaistamiseen tai tuotantokapasiteetin kasvuun liittyvien kustannusten osalta sovelletaan 159, 160, 161 ja 162 kohdassa tarkoitettuja investointien tuki-intensiteettejä. Tämän kohdan soveltamiseksi uudenaikaistamisena ei pidetä nykyisen rakennuksen tai tilan pelkkää sellaista korvaamista uudella ajanmukaisella rakennuksella tai tilalla, jonka yhteydessä kyseisen tuotannon tai teknologian luonne ei muutu peruslaatuisesti;

(c)

jos kyseessä on maaseudun taajamien lähellä sijaitsevien toimintojen siirtäminen uuteen paikkaan maaseudun taajaman elämänlaadun parantamiseksi tai sen ympäristönsuojelun tason lisäämiseksi ja jos siirtäminen koskee pieninfrastruktuureja, tuki-intensiteetti voi olla enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

1.3.3. Kotieläintuotannon tuki

(450)

Komissio suhtautuu myönteisesti tukeen, jolla pyritään edistämään kotieläinten perimän laadun säilyttämistä ja parantamista unionissa. Sen vuoksi se katsoo kotieläintuotannon tuen perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos se täyttää näiden suuntaviivojen I osan 3 luvun vaatimukset ja tässä jaksossa vahvistetut edellytykset.

(451)

Tätä jaksoa sovelletaan maatalouden alkutuotannossa toimiviin pk-yrityksiin. Komissio ei salli tämän jakson soveltamisalaan kuuluvan valtiontuen myöntämistä suurille yrityksille.

(452)

Tuki olisi myönnettävä tuettuina palveluina, eikä siihen saa liittyä suoria maksuja edunsaajille.

Tukikelpoiset kustannukset

(453)

Tukea voi saada kustannuksiin, jotka aiheutuvat kantakirjojen perustamisesta ja ylläpitämisestä sekä kolmansien osapuolien toteuttamista tai niiden puolesta toteutetuista kokeista, joilla määritellään kotieläinten perimän laatu tai kotieläinten tuotos, lukuun ottamatta kotieläinten omistajan tekemiä tarkastuksia ja maidon laatua koskevia rutiinitarkastuksia.

(454)

Tukikelpoisia kustannuksia ovat

(a)

453 kohdassa tarkoitettuun kantakirjojen perustamiseen ja ylläpitämiseen liittyvät seuraavat hallinnolliset kustannukset:

(i)

kustannukset, jotka aiheutuvat eläimiä koskevien tietojen, esimerkiksi eläimen alkuperä, syntymäaika, keinosiemennyspäivä, kuolinpäivä ja kuolinsyyt, keruusta ja hallinnoinnista, ja asiantuntijan arviosta sekä kantakirjojen perustamiseen ja ylläpitämiseen tarvittavien tietojen saattamisesta ajan tasalle ja käsittelystä;

(ii)	kustannukset, jotka aiheutuvat eläimiä koskevien merkityksellisten tietojen kirjaamiseen kantakirjoihin liittyvästä hallinnollisesta työstä;

(iii)

kustannukset, jotka aiheutuvat kantakirjoihin kirjattujen tietojen hallinnoinnissa käytettävän ohjelmiston päivityksestä;

(iv)	kustannukset, jotka aiheutuvat kantakirjoja koskevien tietojen ja kantakirjoista saatujen tietojen julkaisemisesta internetissä;

(v)	muut asiaan liittyvät hallinnolliset kustannukset;

(b)

seuraavat kustannukset, jotka aiheutuvat 453 kohdassa tarkoitetuista kotieläinten perimän laadun tai niiden tuotoksen määrittämiseksi tehtävistä testeistä:

(i)	testien tai tarkastusten kustannukset;

(ii)	kustannukset, joita aiheutuu kerättäessä ja arvioitaessa tällaisista testeistä ja tarkastuksista saatavia tietoja tavoitteena eläinten terveyden ja ympäristönsuojelun tason parantaminen;

(iii)

kustannukset, joita aiheutuu kerättäessä ja arvioitaessa tällaisista testeistä ja tarkastuksista saatavia tietoja tavoitteena eläinten perimän laadun arvioiminen kehittyneiden jalostustekniikoiden soveltamiseksi ja perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi;

(iv)	hallinnolliset kustannukset, jotka liittyvät edellä i–iii alakohdassa vahvistettuihin kustannuksiin.

Tuki-intensiteetti

(455)

Tuki saa olla enintään 100 prosenttia 454 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista kantakirjojen hallinnollisista perustamis- ja ylläpitokustannuksista.

(456)

Tukea voidaan maksaa enintään 70 prosenttia 454 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin kolmansien osapuolien toteuttamiin tai niiden puolesta toteutettuihin kokeisiin, joilla määritellään kotieläinten perimän laatu tai kotieläinten tuotos.

1.3.4. Tuki maataloustuotteiden menekinedistämistoimiin

(457)

Komissio katsoo maataloustuotteiden ja maataloustuotteisiin perustuvien, asetuksen (EU) 1144/2014 liitteessä I lueteltujen elintarvikkeiden menekinedistämiseen tarkoitetun tuen perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos se täyttää näiden suuntaviivojen I osan 3 luvun vaatimukset ja tässä jaksossa vahvistetut edellytykset.

(458)

Tätä jaksoa sovelletaan näiden suuntaviivojen 33 kohdan 9 alakohdassa määriteltyyn koko maatalousalaan. Jäljempänä 468 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen kilpailujen, messujen tai näyttelyiden järjestämiseksi maksettavan tuen saajina voi olla vain pk-yrityksiä.

(459)

Menekinedistämistoiminnan tarkoituksena on joko tiedottaa suurelle yleisölle maataloustuotteiden ominaispiirteistä esimerkiksi järjestämällä kilpailuja, osallistumalla messuihin ja tiedotus- ja suhdetoimintaan, jakamalla tieteellistä tietoa, julkaisemalla asiatietoja tai kannustaa menekinedistämiskampanjoilla talouden toimijoita tai kuluttajia ostamaan kyseistä maataloustuotetta. Menekinedistämistoiminta voidaan toteuttaa sisämarkkinoilla ja kolmansissa maissa.

(460)

Menekinedistämistoimet voivat

(a)	liittyä erityisesti 274 kohdassa tarkoitettujen laatujärjestelmien piiriin kuuluviin tuotteisiin; tai

(b)	olla luonteeltaan yleisiä ja hyödyttää kaikkia asianomaisen tuotetyypin tuottajia.

(461)

Menekinedistämistoimien on oltava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1169/2011 (68) ja tarvittaessa merkintöjä koskevien erityissääntöjen mukaisia.

(462)

Kun jäsenvaltiot ilmoittavat yksittäisestä tuesta tai tukijärjestelmästä, joka koskee menekinedistämistoimea, niiden on toimitettava komissiolle edustavia otteita menekinedistämismateriaalista. Jos niillä ei ole ilmoitusta jättäessään tätä materiaalia, niiden on annettava sitoumus toimittaa se myöhemmin ja joka tapauksessa ennen kuin menekinedistämistoimi käynnistetään.

(463)

Menekinedistämistoimista, jotka ylittävät 35 kohdan b alakohdassa tarkoitetun ilmoituskynnysarvon, on ilmoitettava erikseen.

(464)

Menekinedistämistoimia voivat järjestää kaikenkokoiset tuottajaryhmät tai muut organisaatiot. Jos menekinedistämistoimen järjestää tuottajaryhmä tai muu organisaatio, osallistumisen edellytyksenä ei voi olla näiden ryhmien tai organisaatioiden jäsenyys, ja järjestölle tai organisaatiolle maksettujen mahdollisten hallinnollisten maksujen on rajoituttava menekinedistämistoimen tarjoamisesta aiheutuneisiin kustannuksiin.

(465)

Tuki on myönnettävä jossakin seuraavista muodoista:

(a)	tuettujen palvelujen muodossa;

(b)	tuensaajalle aiheutuneista tosiasiallisista kustannuksista maksettavina korvauksina;

(c)	kun kyseessä on vertauskuvauksellisiin palkkioihin myönnettävä tuki, myös käteisenä.

(466)

Poiketen siitä, mitä 465 kohdassa säädetään, menekinedistämiskampanjoiden tukea voi myöntää vain tuettujen palvelujen muodossa.

(467)

Jäljempänä 468 kohdan a alakohdan v alakohdassa tarkoitettuihin vertauskuvauksellisiin palkkioihin myönnettävä tuki maksetaan menekinedistämistoimien tarjoajalle vain, jos palkkio on tosiasiallisesti myönnetty ja tästä edistetään todistus.

Tukikelpoiset kustannukset

(468)

Maataloustuotteiden menekinedistämiseen myönnettävän tuen yhteydessä tukikelpoisia kustannuksia ovat seuraavat:

(a)

kun kyseessä on kilpailujen, messujen ja näyttelyiden järjestäminen ja niihin osallistuminen ja edellyttäen, että kaikilla kyseisen alueen tukikelpoisilla toimijoilla on mahdollisuus saada tätä tukea objektiivisesti määriteltyjen edellytysten perusteella:

(i)	osallistumismaksut;

(ii)	matkakulut sekä kilpailuihin, messuille ja näyttelyihin osallistumisen kohteena olevien tuotteiden kuljetuskustannukset;

(iii)

tilaisuudesta ilmoittavien julkaisujen ja verkkosivustojen kustannukset;

(iv)	tilojen ja näyttelykojujen vuokra sekä pystytys- ja purkamiskustannukset;

(v)	vertauskuvalliset palkinnot, joiden arvo on enintään 3 000 euroa kilpailun palkintoa ja voittajaa kohti;

(b)

sellaisten painettujen ja sähköisten julkaisujen, verkkosivustojen ja media-, radio- tai televisiomainosten kustannukset, joissa esitellään jonkin tietyn alueen tuottajia tai tietyn tuotteen tuottajia koskevia asiatietoja, edellyttäen että tiedot ovat puolueettomia ja että kaikilla asianomaisilla tuottajilla on tasavertaiset mahdollisuudet olla edustettuina julkaisussa;

(c)

kustannukset, joita aiheutuu levitettäessä tieteellisiä tietoja ja asiatietoja seuraavista:

(i)	274 kohdassa tarkoitetut laatujärjestelmät, jotka ovat avoinna muiden jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden maataloustuotteille;

(ii)	geneeriset maataloustuotteet sekä niiden ravintohyödyt ja suositeltavat käyttötavat;

(d)	kustannukset, joita aiheutuu kuluttajiin kohdennetuista menekinedistämiskampanjoista tiedotusvälineissä tai vähittäismyyntipisteissä, ja kaikesta menekinedistämismateriaalista, joka jaetaan suoraan kuluttajille.

Viittaus tiettyyn yritykseen, tavaramerkkiin tai alkuperään

(469)

Edellä 468 kohdan c alakohdassa tarkoitetussa menekinedistämistoiminnassa ja 468 kohdan d alakohdassa tarkoitetuissa menekinedistämiskampanjoissa, erityisesti 468 kohdan b alakohdassa tarkoitetuissa, jotka ovat luonteeltaan yleisiä ja hyödyttävät kaikkia asianomaisen tuotetyypin tuottajia, ei saa mainita tiettyä yritystä, tavaramerkkiä tai alkuperää. Edellä 468 kohdan d alakohdassa tarkoitetut menekinedistämiskampanjat eivät saa koskea yhden tai useamman tietyn yrityksen tuotteita. Komissio ei kuitenkaan katso sisämarkkinoille soveltuvaksi menekinedistämiseen tarkoitettua valtiontukea, joka voi vaarantaa toisesta jäsenvaltiosta tuotavien tuotteiden myynnin tai vähättelee näitä tuotteita.

(470)

Edellä 469 kohdan ensimmäisessä virkkeessä vahvistettua kieltoa viitata alkuperään ei kuitenkaan sovelleta seuraaviin:

(a)

468 kohdan c alakohdassa tarkoitettu menekinedistämistoiminta ja d alakohdassa tarkoitetut menekinedistämiskampanjat, jos ne liittyvät erityisesti 274 kohdassa tarkoitettujen laatujärjestelmien kattamiin tuotteisiin, edellyttäen että seuraavat edellytykset täyttyvät:

(i)	kun menekinedistämistoiminta tai menekinedistämiskampanja liittyy erityisesti asetuksen (EU) N:o 1151/2012 II osastossa tarkoitettuihin unionin tunnustamiin nimityksiin, voidaan viitata tuotteiden alkuperään, edellyttäen että viittaus vastaa täysin unionin rekisteröimää alkuperää;

(ii)

jos menekinedistämistoiminta tai menekinedistämiskampanja koskee tuotteita, jotka kuuluvat jonkin muun laatujärjestelmän kuin asetuksen (EU) N:o 1151/2012 II osastossa tarkoitettujen, unionin tunnustamia nimityksiä koskevien laatujärjestelmien piiriin, tuotteiden alkuperä voidaan mainita, jos se on viestissä toissijainen. Arvioidessaan, onko alkuperään tehty viittaus toissijainen viesti, komissio ottaa huomioon tekstin kokonaismäärän, tunnuksen, myös kuvien, koon sekä alkuperään viittaavan yleisesittelyn verrattuna tekstiin tai tunnukseen, jossa viitataan keskeiseen myyntisanomaan eli siihen osaan menekinedistämistä, joka ei liity nimenomaisesti tuotteen alkuperään. Viittaus alkuperään ei saa olla syrjivä, sillä ei saa pyrkiä lisäämään maataloustuotteen kulutusta yksinomaan sen alkuperän perusteella, sen on oltava unionin oikeuden yleisten periaatteiden mukainen, eikä se saa rajoittaa maataloustuotteiden vapaata liikkuvuutta perussopimuksen 34 artiklan vastaisesti;

(b)

menekinedistämistoiminta ja menekinedistämiskampanjat paikallisilla markkinoilla tai paikallisten markkinoiden tuotteisiin liittyen, kun tavoitteena on maatalousyhteisön säilyttäminen, edellyttäen että seuraavat edellytykset täyttyvät:

(i)	tuotteen alkuperän mainitseminen on toissijaista pääviestissä;

(ii)

menekinedistämistoiminta tai menekinedistämiskampanja on oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden; tältä osin komissio ottaa huomioon, edistetäänkö toimenpiteellä perussopimuksen 39 artiklassa määrättyjen YMP:n tavoitteiden saavuttamista, tuotantomenetelmään liittyviä kriteerejä ja tuotteen kausiluonteisuutta, jotta varmistetaan, että käytettyjen tuotantomenetelmien kielteiset vaikutukset (69) eivät vesitä tuotteiden lyhyiden toimitusketjujen etuja.

Tuki-intensiteetti

(471)

Edellä 468 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettujen tukikelpoisten kustannusten tuki-intensiteetti saa olla enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

(472)

Edellä 468 kohdan d alakohdassa yhdessä 460 kohdan a alakohdan kanssa tarkoitettujen, nimenomaisesti laatujärjestelmien piiriin kuuluviin tuotteisiin liittyvien menekinedistämiskampanjoiden tuki-intensiteetti ei saa ylittää 50:tä prosenttia tai kolmansissa maissa toteutettavien menekinedistämiskampanjoiden osalta 80:tä prosenttia kampanjan tukikelpoisista kustannuksista. Jos ala maksaa millä tahansa tavalla vähintään 50 prosenttia kustannuksista, esimerkiksi erityisinä veroina, tuen enimmäisintensiteetti voi olla 100 prosenttia.

(473)

Edellä 468 kohdan d alakohdassa yhdessä 460 kohdan b alakohdan kanssa tarkoitettujen yleisluonteisten menekinedistämiskampanjoiden tuki-intensiteetti saa olla enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

1.3.5. Syrjäisimpien alueiden ja Egeanmeren pienten saarten tuki

(474)

Komissio katsoo syrjäisimpien alueiden ja Egeanmeren pienten saarten tuen perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos se täyttää näiden suuntaviivojen I osan 3 luvun vaatimukset ja tässä jaksossa vahvistetut edellytykset.

(475)

Tätä jaksoa sovelletaan 33 kohdan 9 alakohdassa määriteltyyn koko maatalousalaan.

(476)

Kun kyseessä ovat syrjäisimmät alueet, asetuksen (EU) N:o 228/2013 23 artiklan 4 kohdan mukaan perussopimuksen 107, 108 ja 109 artiklaa ei sovelleta jäsenvaltioiden mainitun asetuksen mukaisesti myöntämään seuraavaan tukeen:

(a)	mainitun asetuksen IV luvun mukaiset paikallista maataloustuotantoa suosivat toimenpiteet;

(b)	tuki, jonka Ranska myöntää sokerialalle mainitun asetuksen 23 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

(c)	tuki, joka myönnetään mainitun asetuksen 24 artiklan mukaisiin kasvien terveyttä koskeviin ohjelmiin;

(d)	tuki, jonka Espanja myöntää Kanariansaarten tupakantuotantoon mainitun asetuksen 28 artiklan mukaisesti.

(477)

Näitä tapauksia lukuun ottamatta syrjäisimpiä alueita koskeviin toimenpiteisiin sovelletaan valtiontukisääntöjä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) N:o 228/2013 23 artiklan 1 kohdan soveltamista.

(478)

Egeanmeren pienten saarten osalta asetuksen (EU) N:o 229/2013 17 artiklan 3 kohdan mukaan perussopimuksen 107, 108 ja 109 artiklaa ei sovelleta Kreikan mainitun asetuksen III ja IV luvun nojalla mainitun asetuksen mukaisesti suorittamiin maksuihin.

(479)

Näitä tapauksia lukuun ottamatta Egeanmeren pieniä saaria koskeviin toimenpiteisiin sovelletaan valtiontukisääntöjä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) N:o 229/2013 17 artiklan 1 kohdan soveltamista.

Tukikelpoiset kustannukset

(480)

Syrjäisimmillä alueilla ja Egeanmeren pienillä saarilla tuotettujen maataloustuotteiden lisäkuljetuskustannukset ovat korvauskelpoisia seuraavien edellytysten täyttyessä:

(a)	tuensaajat harjoittavat tuotantotoimintaa syrjäisimmillä alueilla tai Egeanmeren pienillä saarilla;

(b)	tuen määrä voidaan arvioida objektiivisesti ennakolta kiinteän summan perusteella tai tonnia/ajokilometriä kohden tai muun tarkoituksenmukaisen yksikön perusteella;

(c)	lisäkuljetuskustannukset on laskettu tuotteiden kyseisen jäsenvaltion kansallisten rajojen sisällä kulkeman matkan perusteella käyttäen tuensaajalle vähiten kustannuksia aiheuttavaa kuljetusvälinettä ja ottaen huomioon ympäristöön kohdistuvat ulkoiset kustannukset;

(d)	syrjäisimmillä alueilla jatkojalostettujen tuotteiden lisäkuljetuskustannuksiin voivat sisältyä kustannukset, joita aiheutuu tuotteiden kuljettamisesta mistä tahansa tuotantopaikasta näille alueille.

(481)

Komissio tutkii suunnitelmat, jotka koskevat valtiontuen myöntämistä muihin kustannuksiin kuin lisäkuljetuskustannuksiin syrjäisimpien alueiden ja Egeanmeren pienten saarten tarpeiden täyttämiseksi, tapauskohtaisesti näiden suuntaviivojen I osan 3 luvun vaatimusten ja kyseisiin alueisiin sovellettavien erityisten säännösten perusteella ottaen tarvittaessa huomioon, ovatko kyseiset toimenpiteet asianomaisia alueita koskevien YMP:n strategiasuunnitelmien mukaisia, ja komissio tutkii näiden suunnitelmien vaikutuksen kilpailuun niin kyseisillä alueilla kuin unionin muissa osissa.

1.3.6. Tuki maatalousmaan tilusjärjestelyihin

(482)

Komissio katsoo maatalousmaan tilusjärjestelyihin tarkoitetun tuen perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos se täyttää näiden suuntaviivojen I osan 3 luvun vaatimukset ja tässä jaksossa vahvistetut edellytykset.

Tukikelpoiset kustannukset

(483)

Tukikelpoiset kustannukset rajoittuvat tilusjärjestelyihin liittyviin oikeudellisiin ja hallinnollisiin kustannuksiin ja maanmittauskustannuksiin.

Tuki-intensiteetti

(484)

Tuki-intensiteetti saa olla enintään 100 prosenttia tosiasiallisesti aiheutuneista kustannuksista.

1.3.7. Tuki maatalousalan tutkimus- ja kehitystyöhön

(485)

Komissio katsoo maatalousalan tutkimus- ja kehitystyöhön tarkoitetun tuen perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos se täyttää näiden suuntaviivojen I osan 3 luvun vaatimukset ja tässä jaksossa vahvistetut edellytykset.

(486)

Jos maatalousalan tutkimus- ja kehitystuki ei täytä tässä jaksossa vahvistettuja edellytyksiä, sitä arvioidaan tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävää valtiontukea koskevien puitteiden mukaisesti.

(487)

Tätä jaksoa sovelletaan 33 kohdan 9 alakohdassa määriteltyyn koko maatalousalaan.

(488)

Tuetun hankkeen on oltava kyseisen maatalouden alan tai osa-alan kaikkien yritysten edun mukainen.

(489)

Ennen tuetun hankkeen aloituspäivää internetissä on julkaistava seuraavat tiedot:

(a)	tuetun hankkeen aloituspäivä;

(b)	tuetun hankkeen tavoitteet;

(c)	tuetun hankkeen tulosten ennakoitu julkaisupäivä;

(d)	tuetun hankkeen tulosten ennakoitu julkaisupaikka internetissä;

(e)	tieto siitä, että tulokset ovat kyseisen maatalouden alan tai osa-alan kaikkien yritysten saatavilla ilmaiseksi.

(490)

Tuetun hankkeen tulosten on oltava saatavilla internetissä tuetun hankkeen päättymispäivästä alkaen tai siitä päivästä alkaen, jona kyseisiä tuloksia koskevia tietoja annetaan tietyn organisaation jäsenille, riippuen siitä, kumpi tapahtuu aikaisemmin. Tulosten on oltava saatavilla internetissä vähintään viiden vuoden ajan tuetun hankkeen päättymispäivästä alkaen.

(491)

Tuki on myönnettävä suoraan tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatiolle. Toimenpiteeseen ei saa liittyä maataloustuotteiden hintaan perustuvaa tukea maatalousalalla toimiville yrityksille.

Tukikelpoiset kustannukset

(492)

Seuraavat kustannukset ovat tukikelpoisia:

(a)	seuraaviin liittyvät henkilöstökustannukset: tutkijat, tekninen ja muu tutkimustoimintaa avustava henkilöstö siltä osin kuin henkilöstö toimii hankkeen parissa;

(b)

välineiden ja laitteiden kustannukset siltä osin kuin ja siltä ajalta kun niitä on käytetty hankkeessa. Jos tällaisia välineitä ja laitteita ei käytetä hankkeen tarpeisiin koko niiden käyttöikää, tukikelpoisiksi katsotaan ainoastaan poistokustannukset, jotka vastaavat hankkeen kestoa, laskettuina yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden mukaan;

(c)

rakennusten ja maa-alueiden kustannukset siltä osin kuin ja siltä ajalta kun niitä on käytetty hankkeessa; rakennusten osalta tukikelpoisiksi katsotaan ainoastaan poistokustannukset, jotka vastaavat hankkeen kestoa, laskettuina yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden mukaan; maa-alueiden osalta tukikelpoisiksi katsotaan liiketaloudellisin ehdoin toteutetun luovutuksen kustannukset tai toteutuneet pääomakustannukset;

(d)	ulkopuolisista lähteistä markkinaehdoin ostetun tai käyttöluvalla hankitun sopimukseen perustuvan tutkimuksen, tietämyksen ja patenttien kustannukset sekä konsultoinnin ja vastaavien palveluiden kustannukset, kun niitä on käytetty yksinomaan hanketta varten;

(e)	muut yleiskulut ja muut toimintakustannukset, mukaan lukien suoraan hankkeesta aiheutuvat materiaalien, tarvikkeiden ja vastaavien tuotteiden kustannukset.

Tuki-intensiteetti

(493)

Tuki-intensiteetti saa olla enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

2 LUKU

Metsätalousalan tuki

(494)

Metsätalousala ei kuulu perussopimuksen 42 artiklan ja perussopimuksen liitteen I soveltamisalaan. Jäsenvaltioiden metsätalousalalle myöntämään tukeen sovelletaan perussopimuksen 107, 108 ja 109 artiklaa. Siitä seikasta huolimatta, että CN-nimikkeen 4501 luonnonkorkin (luonnonkorkki, raaka tai yksinkertaisesti valmistettu; korkkijätteet; rouhittu, rakeistettu tai jauhettu korkki) tuotanto ja CN-koodin 0802 41 00 kastanjoiden (Castanea spp.) tuotanto kuuluvat perussopimuksen liitteen I soveltamisalaan, kyseisiin puihin liittyviin metsätaloustoimintoihin tarkoitettu tuki voi kuulua tämän luvun soveltamisalaan.

(495)

Asetuksen (EU) 2021/2115 5 artiklan b alakohdasta ja 6 artiklan 1 kohdan d–f ja h alakohdasta seuraa, että kestävää ja ilmaston kannalta suotuisaa maankäyttöä koskevaan tukeen voi sisältyä metsäalueiden kehittäminen ja kestävä metsänhoito. Tämän luvun tarkoituksena on varmistaa johdonmukaisuus toisaalta asetuksen (EU) 2021/2115 ja sen delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten ja toisaalta metsätalousalan tukea koskevien yleisten valtiontukiperiaatteiden välillä. Kyseiset periaatteet vaikuttavat tukikelpoisiin kustannuksiin ja tämän luvun mukaisiin tuki-intensiteetteihin.

(496)

Tämän luvun säännökset eivät rajoita mahdollisuutta myöntää metsätalousalalle valtiontukea joko kaikilla aloilla sovellettavan tai kaupan ja teollisuuden aloilla sovellettavan unionin lainsäädännön mukaisesti, kuten 32 kohdassa tarkoitetaan. Energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa koskeviin investointeihin myönnettävä tuki ei kuulu tämän luvun soveltamisalaan, sillä kyseisen tuen on oltava ilmastotoimiin, ympäristönsuojeluun ja energia-alalle myönnettävästä valtiontuesta annettujen vuoden 2022 suuntaviivojen mukaista, jollei tukea ole vapautettu ilmoitusvelvollisuudesta. Näitä suuntaviivoja ei sovelleta metsäperusteiseen teollisuuteen.

(497)

Tämä luku kattaa 21 kohdan b alakohdassa tarkoitetun metsätalousalan tuen.

(498)

Tämän luvun mukaisesti komissio katsoo yksinomaan kansallisista varoista rahoitetun metsätalousalan valtiontuen perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos tuki täyttää näiden suuntaviivojen I osan 3 luvun vaatimukset ja 2.1–2.9 jaksossa vahvistetut erityiset vaatimukset.

(499)

Jos metsätalousalan tukea osarahoitetaan maaseuturahastosta, komissio kuitenkin katsoo tällaisen valtiontuen perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaksi edellyttäen, että se täyttää seuraavat edellytykset:

(a)	tuki sisältyy YMP:n strategiasuunnitelmiin, jotka on laadittu asetuksen (EU) 2021/2115 mukaisesti, joko maaseuturahaston osarahoittamana tukena tai kyseisen tuen kansallisena lisärahoituksena;

(b)	tukea ei myönnetä käyttöpääomaan, paitsi jos tuki myönnetään rahoitusvälineiden muodossa;

(c)	tukea ei myönnetä toimintatukena, jollei asiaa koskevassa unionin lainsäädännössä nimenomaisesti säädetä poikkeuksista;

(d)	tukea ei myönnetä 33 kohdan 63 alakohdassa määritellyille vaikeuksissa oleville yrityksille;

(e)	tukea ei myönnetä yritykselle, jolle on annettu aiempaan komission päätökseen perustuva perintämääräys tuen sääntöjenvastaisuuden ja sisämarkkinoille soveltumattomuuden takia;

(f)	tuki täyttää 496 kohdassa vahvistetut edellytykset.

2.1. Investoinnit metsäalueiden kehittämiseen ja metsien elinkelpoisuuden parantamiseen

(500)

Komissio katsoo metsäalueiden kehittämiseen ja metsien elinkelpoisuuden parantamiseen tehtäviin investointeihin maksettavan tuen perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos se täyttää näiden suuntaviivojen I osan 3 luvun vaatimukset ja tässä jaksossa vahvistetut edellytykset.

(501)

Tämä jakso koskee tukea, joka on tarkoitettu metsitykseen ja puustoisen maan muodostamiseen, peltometsätalousjärjestelmien käyttöönottoon, elvyttämiseen tai uudistamiseen, metsäpaloista, luonnonmullistuksista, epäsuotuisista sääoloista, muista katastrofeista, ilmastoon liittyvistä ilmiöistä, tuhoojista ja taudeista metsille aiheutuvien vahinkojen ennaltaehkäisyyn ja korjaamiseen, investointeihin, joilla parannetaan metsäekosysteemien häiriönsietokykyä ja ympäristöarvoa sekä metsäekosysteemien potentiaalia ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, sekä investointeihin metsätalouden teknologioihin sekä metsätaloustuotteiden jalostukseen, käyttöönottoon ja kaupan pitämiseen.

(502)

Seuraavat kustannukset eivät ole tukikelpoisia:

(a)	käyttöpääoma;

(b)	tukioikeuksien hankinta;

(c)	maan hankinta määrällä, joka ylittää 10 prosenttia kyseisen toimen tukikelpoisten menojen kokonaismäärästä; jos maa ostetaan ympäristön säilyttämiseksi ja runsashiilisen maaperän suojelemiseksi, tukikelpoisuusprosentti voi olla yli 10;

(d)	lainojen korot, paitsi korkotuen tai vakuuspalkkiohyvityksen muodossa myönnettyjen avustusten osalta.

2.1.1. Tuki metsitykseen ja puustoisen maan muodostamiseen

(503)

Komissio katsoo metsitykseen ja puustoisen maan muodostamiseen tarkoitetun tuen perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos se täyttää näiden suuntaviivojen I osan 3 luvun vaatimukset ja tässä jaksossa vahvistetut edellytykset.

(504)

Metsitykseen ja puustoisen maan muodostamiseen sovelletaan seuraavia ympäristöä koskevia vähimmäisvaatimuksia:

(a)

Istutettavien lajien, alojen ja menetelmien valinnassa on vältettävä epäasianmukaiset metsitykset herkissä elinympäristöissä, kuten soilla ja kosteikoissa, sekä negatiiviset vaikutukset ekologisesti arvokkailla alueilla, mukaan lukien alueet, joilla harjoitetaan luonnonarvoltaan merkittävää maataloutta; direktiivin 92/43/ETY ja direktiivin 2009/147/EY mukaisesti Natura 2000 -alueiksi nimetyillä alueilla sallitaan vain asianomaisten alueiden hoitotavoitteiden mukainen, Natura 2000:n täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten viranomaisten kanssa sovittu metsitys;

(b)

puiden lajeja, lajikkeita, ekotyyppejä ja lähtöisyyttä valittaessa on otettava huomioon kyky sietää ilmastonmuutosta ja luonnonmullistuksia sekä asianomaisen alueen pedologiset ja hydrologiset olosuhteet, kuten myös jäsenvaltioiden määrittelemä lajien mahdollinen haitallisuus paikallisissa olosuhteissa; tuensaajan on suojeltava metsää ja huolehdittava siitä vähintään niin kauan kuin palkkiota maatalouden tulonmenetysten ja hoitokustannusten korvaamiseksi maksetaan; tähän kuuluvat tapauksen mukaan puuston hoito ja harvennus sekä laiduntaminen metsän tulevaa kehitystä silmällä pitäen sekä ruohokasvillisuuden hillitsemiseksi ja tulenaran aluskasvillisuuden kasvun estämiseksi; jäsenvaltioiden on nopeakasvuisten lajien osalta määritettävä hakkuuta edeltävä vähimmäis- ja enimmäisaika; vähimmäisajan on oltava 8 vuotta ja enimmäisajan 20 vuotta;

(c)

jos monivuotisten puumaisten lajien istutuksen ei voida vaikeiden maaperä-, ympäristö- tai ilmasto-olosuhteiden vuoksi, mukaan lukien ympäristön pilaantuminen, odottaa johtavan sovellettavassa kansallisessa lainsäädännössä määritellyn metsäpeitteen syntymiseen, jäsenvaltio voi sallia, että tuensaaja perustaa muun puumaisen kasvuston, esimerkiksi istuttaa paikallisiin olosuhteisiin soveltuvia pensaita; tuensaajan on varmistettava sama huolenpidon ja suojelun taso kuin metsien osalta;

(d)

jos metsitystoimet johtavat sen suuruisen metsän luomiseen, joka ylittää jäsenvaltion vahvistaman kynnyksen, toimessa on joko

(i)	istutettava ekologisesti sopeutuneita lajeja ja/tai ilmastonmuutosta asianomaisella biomaantieteellisellä alueella sietäviä lajeja, joiden ei ole vaikutusten analyysissä havaittu uhkaavan luonnon monimuotoisuutta tai ekosysteemipalveluja tai vaikuttavan negatiivisesti ihmisten terveyteen;

(ii)	käytettävä puulajien sekoitusta, jossa on joko vähintään 10 prosenttia lehtipuita alaa kohden tai vähintään kolme puulajia tai -lajiketta, joista vähiten esiintyvä kattaa vähintään 10 prosenttia alasta.

(505)

Komissiolle tehtävässä ilmoituksessa olisi kuvattava tarkkaan sitä, miten 504 kohdassa vahvistettuja edellytyksiä noudatetaan, ja perusteltava mahdolliset poikkeukset.

Tukikelpoiset kustannukset

(506)

Tukea voi saada metsityksestä ja puustoisen maan muodostamisesta maatalousmaalla ja muulla kuin maatalousmaalla aiheutuviin kustannuksiin. Lisäksi tukea voidaan myöntää jäsenvaltion määrittämäksi enimmäisajaksi hehtaaria kohti maksettavana vuosipalkkiona maatalouden tulonmenetyksiin ja hoitokustannuksiin, mukaan lukien esi- ja jälkiraivaukset. Metsitykseen ja puustoisen maan muodostamiseen tarvittavien laitteiden kustannuksiin voidaan myöntää tukea ainoastaan 2.1.5 jakson mukaisesti. Perustamiskustannuksiin voi sisältyä täydennysistutus ensimmäisen vuoden aikana. Hoitokustannuksiin voi sisältyä pienimuotoinen täydennysistutus istutuksen jälkeisten ensimmäisten vuosien aikana. Laajamittaisen täydennysistutuksen kustannuksiin voidaan myöntää tukea ainoastaan 2.1.3 jakson mukaisesti.

(507)

Tukea ei saa myöntää lyhytkiertoisen energiapuun, joulukuusien eikä energiantuotantoon tarkoitettujen nopeakasvuisten puiden istutukseen eikä metsitykseen tehtäviin investointeihin, jotka eivät ole yhdenmukaisia ilmasto- ja ympäristötavoitteiden eikä metsitystä ja uudelleenmetsitystä koskevien yleiseurooppalaisten suuntaviivojen (70) mukaisesti laadittujen kestävän metsänhoidon periaatteiden kanssa. Istutettujen lajien on vastattava kyseisen alueen ympäristö- ja ilmasto-olosuhteita sekä noudatettava 504 kohdassa tarkoitettuja ympäristöä koskevia vähimmäisvaatimuksia.

Tuki-intensiteetti

(508)

Tuki saa olla enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

2.1.2. Tuki peltometsätalousjärjestelmien käyttöönottoon, elvyttämiseen tai uudistamiseen

(509)

Komissio katsoo peltometsätalousjärjestelmien käyttöönottoon, elvyttämiseen tai uudistamiseen tarkoitetun tuen perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos se täyttää näiden suuntaviivojen I osan 3 luvun vaatimukset ja tässä jaksossa vahvistetut edellytykset.

(510)

Tukea voidaan myöntää 33 kohdan 10 alakohdassa määriteltyjen peltometsätalousjärjestelmien käyttöönottoon.

Tukikelpoiset kustannukset

(511)

Tukea voi saada peltometsätalousjärjestelmän käyttöönotto-, elvyttämis- tai uudistamiskustannuksiin, ja hoitokustannusten korvaamiseksi voidaan jäsenvaltion määrittämäksi enimmäisajaksi myöntää hehtaarikohtainen vuosipalkkio.

(512)

Jäsenvaltioiden on määriteltävä peltometsätalousjärjestelmän rakenne ja koostumus ottaen huomioon paikalliset maaperä-, ilmasto- ja ympäristöolosuhteet, puulajit ja tarve varmistaa maan kestävä maatalouskäyttö.

Tuki-intensiteetti

(513)

Tuki saa olla enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

2.1.3. Tuki metsille aiheutuvien vahinkojen ehkäisyyn ja korjaamiseen

(514)

Komissio katsoo metsäpaloista, luonnonmullistuksista, luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevista epäsuotuisista sääoloista, muista epäsuotuisista sääoloista, kasvintuhoojista, haitallisista vieraslajeista, muista katastrofeista ja ilmastonmuutokseen liittyvistä ilmiöistä metsille aiheutuvien vahinkojen ennaltaehkäisyyn ja korjaamiseen sekä metsien terveyden säilyttämiseksi tehtäviin investointeihin tarkoitetun tuen perussopimuksen 107 artiklan 2 kohdan b alakohdan tai tapauksen mukaan perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos se täyttää näiden suuntaviivojen I osan 3 luvun vaatimukset ja tässä jaksossa vahvistetut edellytykset.

Tukikelpoiset kustannukset

(515)

Tuella voidaan kattaa ennaltaehkäisy- ja ennallistamistoimenpiteiden investointikustannukset, kuten:

(a)	suojaavan infrastruktuurin perustaminen; palonkatkaisulinjojen osalta tuki voi kattaa myös hoitokustannuksia; tukea ei myönnetä maatalouteen liittyvään toimintaan alueilla, joilla sovelletaan II osan 1.1.4. jaksossa tarkoitettuja maatalouden ympäristö- ja ilmastositoumuksia;

(b)	paikalliset, pienimuotoiset toimet tulipalojen tai muiden luonnonuhkien torjumiseksi, mukaan lukien laiduneläinten käytöstä (esimerkiksi suojat, juottopaikat, aidat, eläinten kuljetus) aiheutuvat kustannukset;

(c)	metsäpalojen, tuhoojien, haitallisten vieraslajien ja tautien valvontamahdollisuuksien ja tietoliikennelaitteiden käyttöönotto ja parantaminen;

(d)

metsäpalojen, luonnonmullistusten, luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevien epäsuotuisien sääolojen, muiden epäsuotuisien sääolojen, kasvintuhoojien, haitallisten vieraslajien, muiden katastrofien ja ilmastonmuutokseen liittyvien ilmiöiden vahingoittamien metsätalouden tuotantomahdollisuuksien palauttaminen; kun kyseessä ovat luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevien epäsuotuisien sääolojen, kasvintuhoojien tai haitallisten vieraslajien aiheuttamat vahingot ja jos vahinkojen voidaan katsoa liittyvän ilmastonmuutokseen, tuensaajien olisi pyrittävä sisällyttämään palauttamiseen toimenpiteitä, joilla pyritään sopeutumaan ilmastonmuutokseen, vastaavien tapahtumien aiheuttamien vahinkojen ja menetysten minimoimiseksi tulevaisuudessa;

(e)	metsien terveyden säilyttämiseen liittyvien investointien kustannukset.

(516)

Jos kyseessä on 515 kohdan d alakohdassa tarkoitettu metsätalouden tuotantomahdollisuuksien palauttaminen, jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on tuen myöntämiseksi virallisesti todettava vähintään yhden kyseisessä alakohdassa tarkoitetun tapahtuman esiintyminen ja tuensaajien on toimitettava todisteet asianmukaisista riskinhallintavälineistä, joilla tarvittaessa puututaan vahinkotapahtuman mahdolliseen esiintymiseen tulevaisuudessa. Tällaisia asianmukaisia riskinhallintavälineitä voivat olla vakuutusturva tai keskinäisen rahaston tuoma turva taikka ennalta ehkäisevät toimenpiteet, jotka soveltuvat tietyntyyppisen vahinkotapahtuman ehkäisemiseen.

(517)

Kun kyseessä on kasvintuhoojien tai haitallisten vieraslajien metsälle aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisyyn tarkoitettu tuki, kasvintuhoojan tai haitallisen vieraslajin esiintymisriskin tueksi on esitettävä tieteellistä näyttöä ja tieteellisten julkisten organisaatioiden on tunnustettava riski. Tapauksen mukaan ilmoitukseen on liitettävä luettelo haitallisista organismeista, jotka voivat olla kasvintuhoojia.

(518)

Tukikelpoisten toimien on oltava yhdenmukaisia jäsenvaltion laatiman metsänsuojelusuunnitelman kanssa, jos toimet liittyvät metsäpalojen tai bioottisten tekijöiden aiheuttamiin vahinkoihin.

(519)

Metsäpalojen ehkäisyssä tukikelpoisia ovat ainoastaan asianomaisen jäsenvaltion laatimaan metsänsuojelusuunnitelmaan kuuluvat metsäalueet.

(520)

Tukea ei saa myöntää tulipaloista, luonnonmullistuksista, luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevista epäsuotuisista sääoloista, muista epäsuotuisista sääoloista, kasvintuhoojista, haitallisista vieraslajeista, muista katastrofeista tai ilmastonmuutokseen liittyvistä ilmiöistä aiheutuvien tulonmenetysten korvaamiseen.

Tuki-intensiteetti

(521)

Tukea voidaan myöntää enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

(522)

Edellä 515 kohdan d alakohdassa tarkoitettuihin tukikelpoisiin kustannuksiin myönnettävä tuki ja muut mahdolliset tuensaajan saamat maksut, mukaan lukien samoihin tukikelpoisiin kustannuksiin kansallisten tai unionin toimenpiteiden tai vakuutussopimusten perusteella saadut maksut, saavat olla enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

2.1.4. Tuki investointeihin, joilla parannetaan metsäekosysteemien häiriönsietokykyä ja ympäristöarvoa

(523)

Komissio katsoo investointeihin, joilla parannetaan metsäekosysteemien häiriönsietokykyä ja ympäristöarvoa, myönnettävän tuen perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos se täyttää näiden suuntaviivojen I osan 3 luvun vaatimukset ja tässä jaksossa vahvistetut edellytykset.

Tukikelpoiset kustannukset

(524)

Tukea voidaan myöntää investointeihin, joiden tarkoituksena on ympäristösitoumusten toteuttaminen ekosysteemipalvelujen tarjoamiseksi, kyseisen alueen metsän ja puustoisen maan yleishyödyllisen arvon lisääminen tai ekosysteemeillä olevan, ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tai ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvän potentiaalin parantaminen, ottaen huomioon myös pitkällä aikavälillä saatava taloudellinen hyöty.

Tuki-intensiteetti

(525)

Tuki saa olla enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

2.1.5. Tuki investointeihin, joita tehdään metsätalouden teknologioihin sekä metsätaloustuotteiden jalostukseen, käyttöönottoon ja kaupan pitämiseen

(526)

Komissio katsoo investointeihin, joita tehdään metsätalouden teknologioihin sekä metsätaloustuotteiden jalostukseen, käyttöönottoon ja kaupan pitämiseen, tarkoitetun tuen perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos se täyttää näiden suuntaviivojen I osan 3 luvun vaatimukset ja tässä jaksossa vahvistetut edellytykset.

Tukikelpoiset kustannukset

(527)

Tukea voidaan myöntää investointeihin, jotka tehdään metsätalouden teknologioihin tai jotka liittyvät metsätaloustuotteiden arvoa lisäävään jalostukseen, käyttöönottoon tai kaupan pitämiseen.

(528)

Metsien taloudellisen arvon parantamiseen liittyvät investoinnit on perusteltava yhdellä tai useammalla tilalla odotettavissa olevilla metsän parannuksilla, ja niihin voi sisältyä investointeja maaperää ja luonnonvaroja säästäviin metsänkorjuuvälineisiin ja -käytäntöihin.

(529)

Investoinnit, jotka liittyvät puun käyttöön raaka-aineena tai energialähteenä, on rajoitettava teollista jalostusta edeltäviin työvaiheisiin.

Tuki-intensiteetti

(530)

Tuki saa olla enintään 65 prosenttia tukikelpoisisten kustannusten määrästä. Se voidaan korottaa enintään 80 prosenttiin, kun kyseessä ovat syrjäisimmillä alueilla tai Egeanmeren pienillä saarilla tehtävät investoinnit ja investoinnit, jotka liittyvät yhteen tai useampaan asetuksen (EU) 2021/2115 73 artiklan 4 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettuun erityiseen ympäristö- ja ilmastotavoitteeseen.

2.1.6. Tuki metsätalouden kehittämiseen, uudenaikaistamiseen tai mukauttamiseen liittyvään infrastruktuuriin tehtäviin investointeihin

(531)

Komissio katsoo metsätalouden kehittämiseen, uudenaikaistamiseen ja mukauttamiseen liittyvään infrastruktuuriin tehtäviin investointeihin tarkoitetun tuen perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos se täyttää näiden suuntaviivojen I osan 3 luvun vaatimukset ja tässä jaksossa vahvistetut edellytykset.

Tukikelpoiset kustannukset

(532)

Tukea voi saada aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen tehtäviin investointeihin, jotka koskevat metsätalouden kehittämiseen, uudenaikaistamiseen tai mukauttamiseen liittyvää infrastruktuuria, mukaan lukien metsämaalle pääsy, tilusjärjestelyt ja maanparannus, metsätalouden digitalisointi, tilapäisten varastointitilojen perustaminen ja kestävä energiahuolto, energiatehokkuus, vesihuolto ja vedensäästö sekä kotieläinten käyttö koneiden sijasta.

Tuki-intensiteetti

(533)

Kun kyseessä ovat ei-tuotannolliset investoinnit, investoinnit, joiden yksinomaisena tarkoituksena on metsien ympäristöarvon parantaminen, ja investoinnit, jotka tehdään metsäteihin, joilla liikkuminen on vapaata ja ilmaista ja jotka palvelevat metsien monitoiminnallisuuteen liittyviä näkökohtia, tuen enimmäisintensiteetti on enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

(534)

Tuki-intensiteetti saa olla enintään 80 prosenttia, kun kyseessä ovat syrjäisimmillä alueilla tai Egeanmeren pienillä saarilla tehtävät investoinnit ja investoinnit, jotka liittyvät yhteen tai useampaan asetuksen (EU) 2021/2115 73 artiklan 4 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettuun erityiseen ympäristö- ja ilmastotavoitteeseen.

(535)

Kaikissa muissa tapauksissa tuki-intensiteetti saa olla enintään 65 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

2.1.7. Tuki metsissä sijaitsevan kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttämiseksi tehtäviin investointeihin

(536)

Komissio katsoo metsissä sijaitsevan kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttämiseksi tehtäviin investointeihin myönnettävän tuen perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan d alakohdan nojalla sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos se täyttää näiden suuntaviivojen I osan 3 luvun vaatimukset ja tässä jaksossa vahvistetut edellytykset.

(537)

Tukea olisi myönnettävä luonnonmaisemien ja rakennusten muodossa olevaan kulttuuri- ja luonnonperintöön, jonka jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on virallisesti tunnustaneet sellaiseksi.

Tukikelpoiset kustannukset

(538)

Seuraavat kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttämisestä aiheutuvat kustannukset ovat tukikelpoisia:

(a)	aineelliseen omaisuuteen tehtyjen investointien kustannukset;

(b)	käyttöomaisuushankkeet.

Tuki-intensiteetti

(539)

Tuki saa olla enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Käyttöomaisuushankkeisiin maksettava tuki saa olla enintään 10 000 euroa vuodessa.

2.1.8. Tuki metsätalouden keskinäisiin rahastoihin maksettaviin rahoitusosuuksiin

(540)

Komissio katsoo keskinäisiin rahastoihin maksettaviin rahoitusosuuksiin tarkoitetun tuen perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos se täyttää näiden suuntaviivojen I osan 3 luvun vaatimukset ja tässä jaksossa vahvistetut edellytykset.

(541)

Tätä jaksoa sovelletaan metsätaloudessa toimiviin yrityksiin.

(542)

Asianomaisen keskinäisen rahaston on oltava seuraavien edellytysten mukainen:

(a)	sillä on jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntä kansallisen lainsäädännön mukaisesti;

(b)	sillä on avoin politiikka rahastoon suoritettavien maksujen ja sieltä tehtävien nostojen suhteen;

(c)	sillä on selkeät säännöt mahdollisesti syntynyttä velkaa koskevan vastuun osalta.

(543)

Tukikelpoiset kustannukset

(544)

Tukikelpoisia kustannuksia ovat kustannukset keskinäisiin rahastoihin maksettavista rahoitusosuuksista, joilla metsänomistajille ja metsien hoitajille korvataan 514 kohdassa tarkoitettuja, metsäpaloista, luonnonmullistuksista, luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevista epäsuotuisista sääoloista, muista epäsuotuisista sääoloista, kasvintuhoojista, haitallisista vieraslajeista, muista katastrofeista ja ilmastonmuutokseen liittyvistä ilmiöistä metsille aiheutuvia vahinkoja ja 2.8.5 jaksossa tarkoitettuja, rauhoitettujen eläinten metsissä aiheuttamia vahinkoja. Rahoitusosuudet voivat liittyä ainoastaan määriin, jotka keskinäinen rahasto maksaa taloudellisena korvauksena metsätaloudessa toimiville yrityksille.

(545)

(546)

Jäsenvaltiot voivat tarvittaessa vahvistaa etukäteen kriteerit, joiden perusteella 545 kohdassa tarkoitettu virallinen toteaminen katsotaan tapahtuneeksi.

Tuki-intensiteetti

(547)

Tuki saa olla enintään 70 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

2.2. Tuki tietyistä pakollisista vaatimuksista johtuviin aluekohtaisiin rajoitteisiin metsäalueilla

(548)

Komissio katsoo direktiivien 92/43/ETY, 2009/147/EY tai 2000/60/EY täytäntöönpanosta johtuvien vaatimusten aiheuttamiin aluekohtaisiin rajoitteisiin liittyviin maksuihin tarkoitetun tuen perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos tuki täyttää näiden suuntaviivojen I osan 3 luvun vaatimukset ja tässä jaksossa vahvistetut edellytykset, jotta autettaisiin asetuksen (EU) 2021/2115 6 artiklan 1 kohdassa vahvistetun yhden tai useamman erityistavoitteen saavuttamisessa.

(549)

Tämän jakson mukainen tuki myönnetään vuosittain metsähehtaaria kohti, ja tuella korvataan tuensaajille kokonaan tai osittain lisäkustannukset ja tulonmenetykset, jotka aiheutuvat aluekohtaisista rajoitteista kyseisillä alueilla, mukaan lukien mahdolliset transaktiokustannukset.

Tuensaajat

(550)

Tukea voidaan myöntää metsänomistajille, metsien hoitajille ja näiden yhteenliittymille.

Tukikelpoiset kustannukset

(551)

Tukea voivat saada seuraavat alueet:

(a)	direktiivin 92/43/ETY ja direktiivin 2009/147/EY nojalla nimetyt Natura 2000 -metsäalueet;

(b)

muut rajatut luonnonsuojelualueet, joilla on metsiä koskevia sellaisia ympäristörajoitteita, jotka vaikuttavat direktiivin 92/43/ETY 10 artiklan täytäntöönpanoon, edellyttäen että näiden alueiden osuus ei ylitä viittä prosenttia kunkin YMP:n strategiasuunnitelman alueellisella soveltamisalalla sijaitsevista nimetyistä Natura 2000 -alueista.

Tuki-intensiteetti

(552)

Edellä 549 kohdassa tarkoitetut lisäkustannukset ja tulonmenetykset on määritettävä direktiiveistä 92/43/ETY, 2009/147/EY ja 2000/60/EY johtuvien rajoitteiden perusteella.

(553)

Tuki-intensiteetti saa olla enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

2.3. Tuki metsäalan ympäristö- ja ilmastopalveluihin ja metsien suojeluun

(554)

Komissio katsoo metsäalan ympäristö- ja ilmastopalveluihin ja muihin hoitositoumuksiin tarkoitetun tuen perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos se täyttää näiden suuntaviivojen I osan 3 luvun vaatimukset ja tässä jaksossa vahvistetut edellytykset.

(555)

Tukea voi saada vapaaehtoisiin hoitositoumuksiin, joiden katsotaan edistävän yhden tai useamman asetuksen (EU) 2021/2115 6 artiklan 1 kohdassa vahvistetun erityisen ilmasto- tai ympäristötavoitteen saavuttamista ja jotka menevät kansallisessa metsälainsäädännössä tai muussa asiaa koskevassa kansallisessa tai unionin lainsäädännössä vahvistettuja asiaa koskevia pakollisia vaatimuksia pidemmälle. Tällaiset asiaa koskevat pakolliset vaatimukset on yksilöitävä ja kuvattava komissiolle tehtävässä valtiontuki-ilmoituksessa.

(556)

Sitoumukset on tehtävä 5–7 vuoden ajaksi. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin tarvittaessa ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa määritellä tietyntyyppisille sitoumuksille pidemmän kestoajan. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, esimerkiksi jos kyse on metsägeenivaroista, jäsenvaltiot voivat määritellä valtiontuki-ilmoituksessa lyhyemmän, vähintään yhden vuoden pituisen ajanjakson. Tukikelpoisia ovat myös hoitotoimet, jotka ovat tarpeen vain kerran tai muutaman kerran metsänkierron aikana.

Tukikelpoiset kustannukset ja tukea koskevat yksityiskohtaiset säännöt

(557)

Tukikelpoiset kustannukset voidaan laskea joko

(a)

tuensaajille myönnettävänä korvauksena, jolla korvataan tehdyistä sitoumuksista tuensaajille aiheutuvat lisäkustannukset ja tulonmenetykset kokonaan tai osittain. Tarvittaessa se voi kattaa myös transaktiokustannukset enintään 20 prosenttiin asti metsätalouden ympäristösitoumuksesta maksetusta tukipalkkiosta. Tukea voidaan myöntää yhteisiin järjestelmiin ja tulosperusteisiin maksujärjestelmiin, kuten hiiliviljelyjärjestelmiin, kannustamaan tuensaajia parantamaan merkittävästi ympäristön laatua suuremmassa mittakaavassa tai mitattavissa olevalla tavalla. Korvauksen lisäksi voidaan maksaa kannustinmaksu, joka saa olla enintään 20 prosenttia korvauksesta;

(b)	kannustinmaksu perustuu sellaisten metsäalan ympäristö- ja ilmastopalvelujen arvoon, joihin ei saa korvausta markkinoilta, mukaan lukien yhteiset järjestelmät ja tulosperusteiset maksujärjestelmät, kuten hiiliviljelyjärjestelmät.

(558)

Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, kuten toimissa, jotka koskevat ympäristön säilyttämistä, tuki voidaan myöntää kiinteämääräisenä tai yksikkökohtaisena kertamaksuna sitouduttaessa luopumaan puiden ja metsien kaupallisesta käytöstä, ja se lasketaan aiheutuneiden lisäkustannusten ja tulonmenetysten perusteella.

(559)

Tukea voidaan myöntää sellaisiin metsägeenivarojen säilyttämiseksi ja edistämiseksi toteutettaviin toimiin, jotka eivät kuulu 554–558 kohdan soveltamisalaan.

(560)

Metsätalouden geenivarojen säilyttämistä koskevien toimien on sisällettävä seuraavat:

(a)

kohdennetut toimet: toimet, joilla edistetään metsätalouden geenivarojen in situ- ja ex situ -säilyttämistä, kuvaamista, keräämistä ja käyttöä, mukaan lukien tällä hetkellä in situ -säilytettyjen geenivarojen internetissä olevat tietokannat, joihin sisältyy säilyttäminen metsätilalla, sekä internetissä olevat ex situ -kokoelmat ja -tietokannat;

(b)	yhteensovitetut toimet: toimet, joilla edistetään tietojen vaihtoa jäsenvaltioiden toimivaltaisten laitosten kesken unionin metsätalouden geenivarojen säilyttämisestä, kuvaamisesta, keräämisestä ja käytöstä;

(c)	liitännäistoimet: tiedotus-, levittämis- ja neuvontatoimet valtiosta riippumattomien järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa, koulutuskurssit ja teknisten kertomusten laatiminen.

Tuki-intensiteetti

(561)

Tuen enimmäisintensiteetit ovat seuraavat:

(a)	enintään 120 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, kun kyseessä ovat luonnon monimuotoisuuteen, ilmastoon, veteen tai maaperään liittyvät palvelut, yhteiset järjestelmät ja tulosperusteiset tukijärjestelmät, kuten hiiliviljelyjärjestelmät;

(b)	sellaisten metsäalan ympäristö- ja ilmastopalvelujen arvoon saakka, joihin ei saa korvausta markkinoilta, jos kyseessä ovat järjestelmät, joissa tukikelpoiset kustannukset määritellään 557 kohdan b alakohdan perusteella;

(c)	enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, kun kyseessä on metsien geenivarojen säilyttäminen ja edistäminen, ja kaikissa muissa tapauksissa.

2.4. Tuki tietämyksenvaihtoa ja tiedotusta koskeviin toimiin metsätalousalalla

(562)

Komissio katsoo tietämyksenvaihtoa ja tiedotusta koskeviin toimiin metsätalousalalla tarkoitetun tuen perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos se täyttää näiden suuntaviivojen I osan 3 luvun vaatimukset ja tässä jaksossa vahvistetut edellytykset.

(563)

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tässä jaksossa tuetut toimet ovat yhdenmukaisia YMP:n strategiasuunnitelmassa esitetyn AKIS-järjestelmän kuvauksen kanssa.

(564)

Tämän jakson mukaista tukea voidaan myöntää kaikkiin asiaankuuluviin toimiin, joilla edistetään innovointia, koulutusta, suunnitelmien laatimista ja päivittämistä, tutkimuksia sekä tietämyksen ja tiedon vaihtoa ja levittämistä ja joilla edistetään yhden tai useamman asetuksen (EU) 2021/2115 6 artiklan 1 kohdassa vahvistetun erityistavoitteen saavuttamista.

(565)

Tukea voidaan myöntää lyhytaikaiseen metsänhoitoa koskevaan vaihtoon ja metsävierailuihin. Tällaisissa vaihtojärjestelmissä ja vierailuissa on keskityttävä erityisesti kestäviin metsätalousmenetelmiin tai -teknologioihin, uusien liiketoimintamahdollisuuksien ja uusien tekniikoiden kehittämiseen sekä metsien häiriönsietokyvyn parantamiseen. Asiaankuuluviin investointikustannuksiin voi saada esittelytoimintaan myönnettävää tukea.

Tuki-intensiteetti

(566)

Tuki-intensiteetti saa olla enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

2.5. Tuki neuvontapalveluihin metsätalousalalla

(567)

Komissio katsoo metsätalousalan neuvontapalveluihin tarkoitetun tuen perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos se täyttää näiden suuntaviivojen I osan 3 luvun vaatimukset ja tässä jaksossa vahvistetut edellytykset.

(568)

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tässä jaksossa tuetut toimet ovat yhdenmukaisia YMP:n strategiasuunnitelmassa esitetyn AKIS-järjestelmän kuvauksen kanssa.

(569)

Neuvontapalvelujen on katettava taloudelliset, ympäristöön liittyvät ja yhteiskunnalliset näkökohdat sekä tarjottava tutkimuksen ja innovoinnin synnyttämää ajantasaista teknologista ja tieteellistä tietoa.

(570)

Metsänomistajille annettavan neuvonnan on liityttävä vähintään yhteen asetuksen (EU) 2021/2115 6 artiklan 1 kohdassa vahvistettuun erityistavoitteeseen, ja sen on katettava vähintään direktiivin 92/43/ETY, direktiivin 2009/147/EY ja direktiivin 2000/60/EY mukaiset asiaankuuluvat velvoitteet. Siinä voidaan myös käsitellä metsätilan taloudelliseen tilanteeseen ja ympäristönsuojelun tasoon liittyviä seikkoja.

(571)

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että annettava neuvonta on puolueetonta ja ettei neuvojilla ole eturistiriitoja.

(572)

Tuki on myönnettävä tuettujen palvelujen muodossa.

Tukikelpoiset kustannukset

(573)

Tuella autetaan metsänomistajia hyödyntämään neuvontapalveluja tilansa, yrityksensä tai investointinsa taloudellisen ja ympäristötehokkuuden parantamisessa sekä niiden ilmastoystävällisyyden ja -kestävyyden parantamisessa. Tukea voidaan myöntää myös metsäsuunnitelmien laatimiseen.

Tuki-intensiteetti

(574)

Tuki-intensiteetti saa olla enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista ja määrä enintään 200 000 euroa yritystä kohden kolmen vuoden aikana.

2.6. Tuki metsätalousalan yhteistyöhön

(575)

Komissio katsoo metsätalousalan yhteistyöhön tarkoitetun tuen perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos se täyttää näiden suuntaviivojen I osan 3 luvun vaatimukset ja tässä jaksossa vahvistetut edellytykset.

(576)

Tukea saa myöntää ainoastaan sellaisen yhteistyön edistämiseen, jolla edistetään yhden tai useamman asetuksen (EU) 2021/2115 6 artiklan 1 kohdassa vahvistetun tavoitteen saavuttamista.

(577)

Tukea olisi myönnettävä edistämään yhteistyötä, johon osallistuu vähintään kaksi toimijaa riippumatta siitä, toimivatko ne metsätalousalalla vaiko maa- ja metsätalousalalla, mutta edellyttäen, että yhteistyö hyödyttää ainoastaan metsätalousalaa tai maa- ja metsätalousalaa. Yhteistyötä voidaan toteuttaa erityisesti seuraavissa muodoissa:

(a)	metsätalousalan eri yritysten ja muiden maa- ja metsätalousalalla toimivien toimijoiden välinen yhteistyö, joka edistää yhden tai useamman asetuksen (EU) 2021/2115 6 artiklan 1 kohdassa vahvistetun erityistavoitteen saavuttamista, mukaan lukien tuottajaryhmät ja osuuskunnat;

(b)	klusterien ja verkostojen perustaminen.

(578)

Tukea ei saa myöntää yhteistyöhön, johon osallistuu ainoastaan tutkimuslaitoksia.

(579)

Tukea voidaan myöntää erityisesti seuraaviin toimintoihin liittyvään yhteistyöhön:

(a)	pilottihankkeet;

(b)	uusien tuotteiden, käytäntöjen, menetelmien ja teknologioiden kehittäminen metsätalousalalla;

(c)	yhteistyö metsätalousalan pienten toimijoiden välillä yhteisten työprosessien järjestämisessä sekä tilojen ja resurssien jakamisessa;

(d)	horisontaalinen ja vertikaalinen yhteistyö toimitusketjun toimijoiden välillä lyhyiden toimitusketjujen ja paikallisten markkinoiden perustamiseksi ja kehittämiseksi;

(e)	paikallinen menekinedistämistoiminta lyhyiden toimitusketjujen ja paikallisten markkinoiden kehittämiseksi;

(f)	yhteiset toimet ilmastonmuutoksen lieventämiseksi ja siihen sopeutumiseksi;

(g)	muiden kuin asetuksen (EU) 2021/1060 32 artiklassa tarkoitettujen paikallisten kehittämisstrategioiden täytäntöönpano, erityisesti muiden kuin asetuksen (EU) 2021/1060 31 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen julkisten ja yksityisten kumppanien ryhmien toimesta.

(580)

Tukea klustereiden ja verkostojen perustamiseen myönnetään vain vastaperustetuille klustereille ja verkostoille sekä sellaisille klustereille ja verkostoille, jotka käynnistävät itselleen uuden toiminnan.

(581)

Edellä 579 kohdan d ja e alakohdassa tarkoitettu lyhyiden toimitusketjujen perustamiseen ja kehittämiseen myönnettävä tuki saa kattaa ainoastaan sellaiset toimitusketjut, joissa metsänomistajan / metsien hoitajan ja kuluttajan välillä on enintään yksi väliporras.

Tukikelpoiset kustannukset ja tuki-intensiteetti

(582)

Tukea voi saada seuraaviin tukikelpoisiin kustannuksiin sikäli kuin ne koskevat metsätaloustoimintoja:

(a)	kyseistä alaa koskevien tutkimusten ja toteutettavuustutkimusten kustannukset sekä liiketoimintasuunnitelman tai muun kuin asetuksen (EU) 2021/1060 32 artiklassa tarkoitetun paikallisen kehittämisstrategian laatimisen kustannukset;

(b)	yhteistyöstä aiheutuvat toimintakustannukset, kuten koordinaattorin palkkakustannukset;

(c)	toteutettavien toimien kustannukset;

(d)	menekinedistämistoiminnan kustannukset;

(e)	metsäsuunnitelmien tai vastaavien välineiden laatimiskustannukset.

(583)

Tuki on rajattava enintään seitsemään vuoteen, lukuun ottamatta 579 kohdan g alakohdassa tarkoitettua toimintaa sekä yhteisiä ympäristö- ja ilmastotoimia asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa asetuksen (EU) 2021/2115 6 artiklan 1 kohdan d, e ja f alakohdassa esitettyjen erityisten ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

(584)

Edellä 582 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen, investoinneista koostuvien toimien kustannukset, erityisesti metsäsuunnitelman tai vastaavan toteuttamiseen liittyvien erityisten hankkeiden suorat kustannukset on rajoitettava tämän osan investointitukea koskevassa 2.1 jaksossa täsmennettyihin investointituen tukikelpoisiin kustannuksiin ja tuen enimmäisintensiteetteihin.

(585)

Tuki-intensiteetti saa olla enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

2.7. Metsätalousalan tuottajaryhmien ja -organisaatioiden perustamistuki

(586)

Komissio katsoo metsätalousalan tuottajaryhmien ja -organisaatioiden perustamistuen perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos se täyttää näiden suuntaviivojen I osan 3 luvun vaatimukset ja tässä jaksossa vahvistetut edellytykset.

(587)

Tukea voidaan myöntää ainoastaan tuottajaryhmille ja -organisaatioille, jotka asianomaisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on virallisesti hyväksynyt liiketoimintasuunnitelman perusteella. Tuen myöntäminen velvoittaa jäsenvaltiot todentamaan, että liiketoimintasuunnitelman tavoitteet on saavutettu viiden vuoden kuluessa tuottajaryhmän tai -organisaation hyväksymispäivästä.

(588)

(589)

Tukea ei saa myöntää seuraaville:

(a)	tuotanto-organisaatiot, yhteisöt tai yksiköt, kuten yritykset tai osuuskunnat, joiden tarkoituksena on hoitaa yhtä tai useampaa metsätilaa ja joita on sen vuoksi pidettävä yksittäisinä tuottajina;

(b)	muut metsätalousalan yhteenliittymät, jotka suorittavat esimerkiksi keskinäiseen avunantoon ja tilanhoitopalveluihin liittyviä tehtäviä jäsenten metsätiloilla ilman, että yhteenliittymät osallistuvat yhteistoiminnassa tapahtuvaan tuotannon mukauttamiseen markkinoiden vaatimuksiin.

Tuensaajat

(590)

Tukea voidaan myöntää tuottajaryhmille tai -organisaatioille tai sama kokonaistuki voidaan myöntää suoraan tuottajille, kun tuella korvataan tuottajan rahoitusosuus ryhmän tai organisaation toimintakustannuksista ryhmän tai organisaation perustamista seuraavien viiden ensimmäisen vuoden aikana.

Tukikelpoiset kustannukset

(591)

(592)

Jos tuki maksetaan vuotuisissa erissä, jäsenvaltio saa maksaa viimeisen erän vasta sen jälkeen, kun liiketoimintasuunnitelman moitteeton toteuttaminen on tarkastettu.

Tuki-intensiteetti

(593)

Tuki-intensiteetti saa olla enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

(594)

Tuen enimmäismäärä on 500 000 euroa.

2.8. Muu metsätalousalan tuki, jolla on ekologisia, suojaaviin tehtäviin ja virkistyskäytön liittyviä tavoitteita

(595)

Komissio katsoo, että valtiontukitoimenpiteet, joiden ensisijaisena tavoitteena on metsien ekologisten ja suojaavien tehtävien ja virkistyskäytön, metsäluonnon monimuotoisuuden ja terveen metsäekosysteemin säilyttäminen, parantaminen tai palauttaminen, soveltuvat sisämarkkinoille perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla, jos tässä jaksossa vahvistetut edellytykset täyttyvät.

(596)

Jäsenvaltioiden on osoitettava, että tuetuilla toimenpiteillä myötävaikutetaan suoraan metsien ekologisten ja suojaavien tehtävien ja virkistyskäytön, metsäluonnon monimuotoisuuden ja metsien ekosysteemien terveyden säilyttämiseen tai palauttamiseen.

(597)

Tämän jakson nojalla tukea ei voida myöntää metsäperusteiselle teollisuudelle, kaupallisesti kannattavaan puunkorjuuseen tai -kuljetukseen, puun tai muiden metsävarojen jalostamiseen tuotteiksi eikä sähköntuotantoon. Tukea ei saa myöntää hakkuuseen, jonka päätarkoituksena on kaupallisesti kannattava puunkorjuu, eikä pelkkään uudelleenistutukseen.

Tuki-intensiteetti

(598)

Tässä jaksossa tarkoitettujen toimenpiteiden tuki saa olla enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

2.8.1. Tuki sellaisiin erityisiin metsäalan toimiin ja toimenpiteisiin, joiden ensisijaisena tavoitteena on edistää metsäekosysteemien, luonnon monimuotoisuuden ja perinteisten maisemien säilyttämistä tai ennallistamista

(599)

Komissio katsoo taimien istuttamiseen olemassa oleviin metsiin ja tällaisissa metsissä olevien puiden ja muun kasvillisuuden karsimiseen, harventamiseen ja kaatamiseen, kaatuneiden puiden poistamiseen ja tällaisten toimenpiteiden suunnittelukustannuksiin tarkoitetun tuen, tuhoojien, puutautien ja haitallisten vieraslajien käsittelemiseen ja leviämisen estämiseen tarkoitetun tuen sekä tuhoojien, puutautien ja haitallisten vieraslajien aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen tarkoitetun tuen perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos tuki täyttää näiden suuntaviivojen I osan 3 luvun vaatimukset sekä 595, 596 ja 597 kohdassa vahvistetut yhteiset säännöt ja jos tällaisten toimenpiteiden ensisijaisena tavoitteena on edistää metsäekosysteemien, luonnon monimuotoisuuden tai perinteisten maisemien säilyttämistä tai ennallistamista.

(600)

Tukea tuhoojien, puutautien ja haitallisten vieraslajien käsittelemiseen ja leviämisen estämiseen sekä tukea tuhoojien, puutautien ja haitallisten vieraslajien aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen voidaan myöntää seuraaviin tukikelpoisiin kustannuksiin:

(a)

kustannukset, jotka aiheutuvat ennaltaehkäisevistä ja käsittelytoimenpiteistä, mukaan lukien maaperän valmistelu uudelleenistutusta varten, ja tällaisten toimien edellyttämistä tuotteista, laitteista ja materiaaleista; direktiivin 2009/128/EY 14 artiklassa ja liitteessä III vahvistettuja integroidun torjunnan periaatteita on noudatettava erityisesti kasvinsuojeluaineiden käytön osalta, kuten asetuksen (EY) N:o 1107/2009 55 artiklassa edellytetään;

(b)

kannan tuhoutumisesta tai uusimisesta aiheutuvat kustannukset tuhoutuneen kannan markkina-arvoon saakka, kun kyseistä tautia tai tuhoojaa torjutaan viranomaisten määräyksestä; kasvunmenetyksen arvoa laskettaessa voidaan ottaa huomioon tuhoutuneen kannan potentiaalinen kasvu tavanomaiseen kaatoikään asti.

2.8.2. Tuki maaperän laadun säilyttämiseksi ja parantamiseksi sekä puiden tasapainoisen ja terveen kasvun varmistamiseksi metsätalousalalla

(601)

Komissio katsoo maaperän laadun säilyttämiseksi ja parantamiseksi sekä puiden tasapainoisen ja terveen kasvun varmistamiseksi metsätalousalalla myönnettävän tuen perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos se täyttää näiden suuntaviivojen I osan 3 luvun vaatimukset, 595, 596 ja 597 kohdassa vahvistetut yhteiset säännöt ja tässä jaksossa vahvistetut edellytykset.

(602)

Tukea voidaan myöntää metsien maaperän laadun säilyttämiseksi ja parantamiseksi sekä puiden tasapainoisen ja terveen kasvun varmistamiseksi.

(603)

Toimenpiteisiin voi sisältyä maanparannus lannoittamalla tai muilla käsittelyillä maaperän luonnollisen tasapainon säilyttämiseksi, liian tiheän kasvillisuuden harventaminen sekä riittävän vedensitomiskyvyn ja asianmukaisen kuivatuksen varmistaminen. Jäsenvaltioiden olisi osoitettava, etteivät toimenpiteet vähennä luonnon monimuotoisuutta, aiheuta ravinteiden huuhtoutumista tai vaikuta kielteisesti vesien luonnollisiin ekosysteemeihin tai vesien suojelualueisiin.

(604)

Tukea voidaan myöntää tällaisten toimenpiteiden suunnittelukustannuksiin.

2.8.3. Luonnonpolkujen, maisematekijöiden ja maiseman ominaispiirteiden ja eläinten luonnollisen elinympäristön kunnostaminen ja säilyttäminen metsätalousalalla

(605)

Komissio katsoo luonnonpolkujen, maisematekijöiden ja maiseman ominaispiirteiden ja eläinten luonnollisen elinympäristön kunnostamiseen ja säilyttämiseen metsätalousalalla tarkoitetun tuen perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos se täyttää näiden suuntaviivojen I osan 3 luvun vaatimukset, 595, 596 ja 597 kohdassa vahvistetut yhteiset säännöt ja tässä jaksossa vahvistetut edellytykset.

(606)

Tukea voidaan myöntää luonnonpolkujen, maisematekijöiden ja maiseman ominaispiirteiden ja eläinten luonnollisen elinympäristön kunnostamiseen ja säilyttämiseen, suunnittelukustannukset mukaan luettuina.

(607)

Toimenpiteet, joiden tavoitteena on direktiivin 92/43/ETY ja direktiivin 2009/147/EY täytäntöönpano, suljetaan tämäntyyppisen tuen ulkopuolelle, sillä ne olisi toteutettava tämän osan 2.2 jaksossa vahvistettujen edellytysten mukaisesti.

2.8.4. Tuki teiden ylläpitämiseksi, jotta voidaan ennalta ehkäistä metsäpaloja

(608)

Komissio katsoo teiden ylläpitämiseen metsäpalojen ennalta ehkäisemiseksi tarkoitetun tuen perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos se täyttää näiden suuntaviivojen I osan 3 luvun vaatimukset, 595, 596 ja 597 kohdassa vahvistetut yhteiset säännöt ja tässä jaksossa vahvistetut edellytykset.

(609)

Teiden ylläpitämiseen tarkoitetulla tuella olisi pyrittävä metsäpalojen ennaltaehkäisyyn. Tuen tarkoituksen ja teiden ylläpitämisen välinen yhteys olisi osoitettava komissiolle tehtävässä valtiontuki-ilmoituksessa.

2.8.5. Tuki rauhoitettujen eläinten metsissä aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen

(610)

Komissio katsoo rauhoitettujen eläinten metsissä aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen tarkoitetun tuen perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos se täyttää näiden suuntaviivojen I osan 3 luvun vaatimukset, 595, 596 ja 597 kohdassa vahvistetut yhteiset säännöt ja tässä jaksossa vahvistetut edellytykset.

(611)

Kilpailun vääristymisen riskin pienentämiseksi ja riskien minimointiin kannustamiseksi tuensaajilta on edellytettävä tiettyjä vähimmäistoimia. Tämä osuus on toteutettava ennalta ehkäisevinä toimenpiteinä, kuten mahdollisuuksien mukaan turva-aitoina, jotka ovat oikeassa suhteessa rauhoitettujen eläinten kyseisellä metsäalueella aiheuttamien vahinkojen riskiin. Jos kohtuullisia ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä ei ole mahdollista toteuttaa, jäsenvaltion on komissiolle annettavassa valtiontuki-ilmoituksessa osoitettava, että tällaisia ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä on mahdotonta toteuttaa, jotta tuki voidaan katsoa sisämarkkinoille soveltuvaksi.

(612)

Suora syy-seuraussuhde kärsittyjen vahinkojen ja eläinten haitallisen käyttäytymisen välillä on osoitettava.

(613)

Tiettyyn vahinkotapahtumaan liittyvät tukijärjestelmät on perustettava kolmen vuoden kuluessa kyseisestä tapahtumasta. Tuki on maksettava neljän vuoden kuluessa kyseisestä päivämäärästä.

(614)

Vahinko on laskettava erikseen kullekin yksittäiselle tuensaajalle.

Tukikelpoiset kustannukset

(615)

Tukikelpoisia kustannuksia ovat vahinkotapahtuman suorana seurauksena aiheutuneet vahingot, jotka joko viranomainen, tuen myöntävän viranomaisen hyväksymä riippumaton asiantuntija tai vakuutusyhtiö on arvioinut.

(616)

Tällaisia vahinkoja voivat olla esimerkiksi seuraavat:

(a)

eläville puille aiheutuneet vahingot; tukea voidaan myöntää kannan tuhoutumisesta ja uusimisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen sen kannan markkina-arvoon saakka, jonka rauhoitetut eläimet ovat tuhonneet; kasvunmenetyksen markkina-arvoa laskettaessa voidaan ottaa huomioon tuhoutuneen kannan potentiaalinen kasvu tavanomaiseen kaatoikään asti;

(b)	muut tuensaajalle vahinkotapahtumasta aiheutuneet kustannukset, kuten käsittelykustannukset, mukaan lukien maaperän valmistelu uudelleenistutusta varten ja tällaisten toimien edellyttämät tuotteet, laitteet ja materiaalit;

(c)

seuraaville omaisuuserille aiheutuvat aineelliset kustannukset: metsätilan laitteet, koneet ja rakennukset; aineellisten vahinkojen laskennan on perustuttava korjauskustannuksiin tai kyseisen omaisuuserän arvoon ennen vahinkotapahtumaa; vahingon arvo ei saa ylittää korjauskustannuksia tai vahinkotapahtuman aiheuttamaa markkina-arvon laskua, toisin sanoen omaisuuserällä välittömästi ennen vahinkotapahtumaa olleen arvon ja välittömästi sen jälkeen olevan arvon välistä eroa.

(617)

Kyseisestä määrästä on vähennettävä kustannukset, jotka eivät ole aiheutuneet vahinkotapahtumasta ja jotka olisivat muutoinkin aiheutuneet tuensaajalle.

(618)

Rauhoitettujen eläinten metsissä aiheuttamia vahinkoja ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin voidaan myöntää tukea 2.1.4 jakson nojalla elinympäristöjä suojelevina ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvinä toimina.

(619)

Rauhoitettujen eläinten metsissä aiheuttamien vahinkojen korjaamiseen voidaan myöntää tukea, jos 2.1.3 jaksossa vahvistetut edellytykset täyttyvät.

(620)

Tuki ja muut maksut, jotka saadaan vahingon korvaamiseksi, mukaan lukien kansallisten tai unionin toimenpiteiden tai vakuutussopimusten perusteella saadut maksut, saavat olla enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

2.9. Metsätalousalan tuki, joka on yhtenäinen maatalousalan tukitoimenpiteiden kanssa

(621)

Komissio on aiemmin vahvistanut politiikkanaan, että maa- ja metsätalousalaan sovelletaan yhteisiä sääntöjä tiettyjen, vähemmän vääristävien tukitoimenpiteiden osalta.

(622)

Tämän vuoksi komissio katsoo metsätalousalan tutkimus- ja kehitystyöhön ja metsämaan tilusjärjestelyihin tarkoitetun tuen sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos 2.9.1 ja 2.9.2 jaksossa vahvistetut edellytykset täyttyvät.

(623)

Tuki-intensiteetti saa olla enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

2.9.1. Tuki metsätalousalan tutkimus- ja kehitystyöhön

(624)

Komissio katsoo metsätalousalan tutkimus- ja kehitystyöhön tarkoitetun tuen perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos se täyttää näiden suuntaviivojen I osan 3 luvun vaatimukset, 623 kohdassa vahvistetun edellytyksen ja tässä jaksossa vahvistetut edellytykset.

(625)

Jos metsätalousalan tutkimus- ja kehitystuki ei täytä tässä jaksossa vahvistettuja edellytyksiä, sitä arvioidaan tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävää valtiontukea koskevien puitteiden mukaisesti.

(626)

Tuetun hankkeen olisi oltava kyseisen metsätalouden alan tai osa-alan kaikkien yritysten edun mukainen.

(627)

Ennen tuetun hankkeen aloituspäivää internetissä on julkaistava seuraavat tiedot:

(a)	tuetun hankkeen aloituspäivä;

(b)	tuetun hankkeen tavoitteet;

(c)	tuetun hankkeen tulosten ennakoitu julkaisupäivä;

(d)	tuetun hankkeen tulosten ennakoitu julkaisupaikka internetissä;

(e)	ilmoitus siitä, että tuetun hankkeen tulokset ovat kyseisen metsätalouden alan tai osa-alan kaikkien yritysten saatavilla ilmaiseksi.

(628)

(629)

Tuki olisi myönnettävä suoraan tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatiolle, eikä siihen saisi liittyä metsätaloustuotteiden hintaan perustuvaa tukea metsätalousalalla toimiville yrityksille.

Tukikelpoiset kustannukset

(630)

Tukea voidaan myöntää vain seuraaviin tukikelpoisiin kustannuksiin:

(a)	seuraaviin liittyvät henkilöstökustannukset: tutkijat, tekninen ja muu tutkimustoimintaa avustava henkilöstö siltä osin kuin henkilöstö toimii hankkeen parissa;

(b)

(c)

rakennusten ja maa-alueiden kustannukset (siltä osin kuin ja siltä ajalta kun niitä on käytetty hankkeessa). Rakennusten osalta tukikelpoisiksi katsotaan ainoastaan poistokustannukset, jotka vastaavat hankkeen kestoa, laskettuina yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden mukaan. Maa-alueiden osalta tukikelpoisiksi katsotaan liiketaloudellisin ehdoin toteutetun luovutuksen kustannukset tai toteutuneet pääomakustannukset;

(d)	ulkopuolisista lähteistä markkinaehdoin ostetun tai käyttöluvalla hankitun sopimukseen perustuvan tutkimuksen, tietämyksen ja patenttien kustannukset sekä konsultoinnin ja vastaavien palveluiden kustannukset, kun niitä on käytetty yksinomaan hanketta varten;

(e)	muut yleiskulut ja muut toimintakustannukset, mukaan lukien suoraan hankkeesta aiheutuvat materiaalien, tarvikkeiden ja vastaavien tuotteiden kustannukset.

Tuki-intensiteetti

(631)

Tuki-intensiteetti saa olla enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

2.9.2. Tuki metsätalousmaan tilusjärjestelyihin

(632)

Komissio katsoo metsämaan tilusjärjestelyihin tarkoitetun tuen perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos se täyttää näiden suuntaviivojen I osan 3 luvun vaatimukset, 623 kohdassa vahvistetun edellytyksen ja tässä jaksossa vahvistetut edellytykset.

Tukikelpoiset kustannukset

(633)

Tukikelpoiset kustannukset rajoittuvat tilusjärjestelyihin liittyviin aiheutuneisiin tosiasiallisiin oikeudellisiin ja hallinnollisiin kustannuksiin ja maanmittauskustannuksiin.

3 LUKU

Maaseutualueiden tuki, jota maaseuturahasto osarahoittaa tai joka myönnetään tällaisiin osarahoitettuihin interventioihin tarkoitettuna kansallisena lisärahoituksena

(634)

Tätä lukua sovelletaan seuraaviin:

(a)	peruspalveluihin maaseutualueilla myönnettävä tuki (71);

(b)	yrityksen perustamistuki muun kuin maataloustoiminnan aloittamiseksi maaseutualueilla;

(c)	maatalouden ympäristö- ja ilmastositoumuksiin maaseutualueilla muille tuensaajille kuin viljelijöille myönnettävä tuki;

(d)	muille tuensaajille kuin viljelijöille myönnettävä tuki tietyistä pakollisista vaatimuksista johtuviin aluekohtaisiin rajoitteisiin;

(e)	tuki, jolla edistetään ja tuetaan puuvillan laatujärjestelmiä ja niiden käyttöä viljelijöiden keskuudessa;

(f)	maaseutualueiden yhteistyöhän tarkoitettu tuki, mukaan lukien yhteisölähtöisiin paikallisiin kehittämishankkeisiin ja maatalouden tuottavuutta ja kestävyyttä koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden toimijaryhmien hankkeisiin myönnettävä tuki;

(g)	keskinäisten rahastojen perustamiseen tarkoitettu tuki.

(635)

Komissio katsoo 634 kohdassa tarkoitetun tuen perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos se täyttää seuraavat edellytykset:

(a)	tuki sisältyy asetuksen (EU) 2021/2115 nojalla ja sen mukaisesti laadittuun YMP:n strategiasuunnitelmaan, joko maaseuturahaston osarahoittamana tukena tai kyseisen tuen kansallisena lisärahoituksena;

(b)	tukea ei myönnetä käyttöpääomaan, paitsi jos tuki myönnetään rahoitusvälineiden muodossa;

(c)	tukea ei myönnetä toimintatukena, jollei asiaa koskevassa unionin lainsäädännössä nimenomaisesti säädetä poikkeuksista;

(d)	tukea ei myönnetä 33 kohdan 63 alakohdassa määritellyille vaikeuksissa oleville yrityksille;

(e)	tukea ei myönnetä yritykselle, jolle on annettu aiempaan komission päätökseen perustuva perintämääräys tuen sääntöjenvastaisuuden ja sisämarkkinoille soveltumattomuuden takia.

(636)

Tämän luvun säännökset eivät rajoita mahdollisuutta myöntää maaseutualueille valtiontukea joko kaikilla aloilla sovellettavan tai kaupan ja teollisuuden aloilla sovellettavan unionin lainsäädännön mukaisesti.

(637)

Tätä lukua ei sovelleta investointeihin, jotka tehdään energiansäästöön ja uusiutuvaan energiaan. Tällaisen tuen on oltava ilmastotoimiin, ympäristönsuojeluun ja energia-alalle myönnettävästä valtiontuesta annettujen vuoden 2022 suuntaviivojen mukaista, jollei sitä ole vapautettu ilmoitusvelvollisuudesta.

III OSA

MENETTELYÄ KOSKEVAT SEIKAT

1. Tukijärjestelmien kesto ja arviointi

(638)

Komissio hyväksyy edellisten suuntaviivojen vakiintuneen käytännön mukaisesti ainoastaan sellaiset tukijärjestelmät, joiden kesto on rajoitettu, jotta läpinäkyvyys lisääntyisi ja kaikkia olemassa olevia tukijärjestelmiä tarkasteltaisiin säännöllisesti uudelleen. Jos järjestelmissä myönnetään valtiontukea interventioille, jotka saavat maaseuturahaston osarahoitusta asetuksen (EU) 2021/2115 mukaisesti, järjestelmien kesto olisi rajoitettava ohjelmakauden 2023–2027 kestoon. Jäsenvaltiot voivat jatkaa maaseudun kehittämistä koskevien uusien sitoumusten tekemistä asetuksen (EU) 2021/2115 ja sen delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten perusteella, jos tämä sallitaan unionin lainsäädännössä ja noudatetaan kyseisessä lainsäädännössä säädettyjä edellytyksiä. Sen vuoksi komissio soveltaa näitä suuntaviivoja myös tällaisiin uusiin sitoumuksiin. Muita tukijärjestelmiä saa soveltaa enintään seitsemän vuotta.

(639)

Varmistaakseen, että kilpailun ja kaupan vääristyminen on rajallista, komissio voi edellyttää, että 640 kohdassa tarkoitetuille tukijärjestelmille tehdään jälkiarviointi. Arvioinnit tehdään tukijärjestelmille, joissa mahdollinen kilpailun vääristyminen on erityisen suurta, toisin sanoen ne voivat uhata, rajoittaa tai vääristää kilpailua merkittävästi, jos niiden täytäntöönpanoa ei tarkisteta hyvissä ajoin.

(640)

Jälkiarviointeja saatetaan edellyttää tukijärjestelmissä, joiden budjetti on suuri tai joihin sisältyy uusia ominaispiirteitä, tai kun on odotettavissa merkittäviä markkinoihin, teknologiaan tai sääntelyyn liittyviä muutoksia. Arviointeja edellytetään joka tapauksessa järjestelmissä, joissa valtiontukibudjetti tai kirjatut menot ovat jonakin vuotena yli 150 miljoonaa euroa tai koko niiden keston aikana yli 750 miljoonaa euroa. Viimeksi mainittu tarkoittaa järjestelmän ja mahdollisten sitä edeltävien järjestelmien, joilla on vastaava tavoite ja maantieteellinen alue, yhdistettyä kestoa alkaen 1 päivästä tammikuuta 2023. Ottaen huomioon arvioinnin tavoitteet ja sen, että vältetään kohtuuttoman hallinnollisen rasituksen kohdistuminen jäsenvaltioihin, jälkiarvioinnit ovat välttämättömiä vain silloin, kun tukijärjestelmän kokonaiskesto ylittää kolme vuotta alkaen 1 päivästä tammikuuta 2023.

(641)

Jälkiarviointia ei tarvitse tehdä, jos tukijärjestelmä seuraa välittömästi sellaista järjestelmää, jolla oli samanlainen tavoite ja maantieteellinen alue, jolle tehtiin arviointi ja josta laadittiin lopullinen arviointiraportti komission hyväksymän arviointisuunnitelman mukaisesti, eikä kielteisiä tuloksia saatu. Jos järjestelmän lopullinen arviointiraportti ei ole hyväksytyn arviointisuunnitelman mukainen, järjestelmä on keskeytettävä välittömästi.

(642)

Arvioinnissa olisi pyrittävä selvittämään, ovatko tukijärjestelmän sisämarkkinoille soveltuvuuden taustalla olevat oletukset ja edellytykset täyttyneet, erityisesti onko tukitoimenpide ollut välttämätön ja tehokas yleisten ja erityisten tavoitteidensa perusteella. Siinä olisi arvioitava myös järjestelmän vaikutusta kilpailuun ja kauppaan.

(643)

Olennainen osa komission tekemää tukijärjestelmän arviointia on arviointisuunnitelman luonnos, joka jäsenvaltioiden on ilmoitettava 640 kohdan mukaisen arviointivaatimuksen piiriin kuuluvista tukijärjestelmistä seuraavasti:

(a)	yhdessä tukijärjestelmän kanssa, jos järjestelmän valtiontukibudjetti on jonakin vuotena yli 150 miljoonaa euroa tai järjestelmän koko keston aikana yli 750 miljoonaa euroa;

(b)	30 työpäivän kuluessa merkittävästä muutoksesta, joka kasvattaa järjestelmän budjetin jonakin vuotena yli 150 miljoonaan euroon tai järjestelmän koko keston aikana yli 750 miljoonaan euroon;

(c)	30 työpäivän kuluessa siitä, kun viralliseen tilinpäätökseen on kirjattu järjestelmän osalta joltakin vuodelta yli 150 miljoonan euron menot.

(644)

Arviointisuunnitelman luonnoksen on oltava komission esittämien yhteisten menetelmäperiaatteiden (72) mukainen. Jäsenvaltioiden on julkaistava komission hyväksymä arviointisuunnitelma.

(645)

Jälkiarvioinnin tekijän on oltava tuen myöntävästä viranomaisesta riippumaton asiantuntija, ja arviointi on tehtävä arviointisuunnitelman mukaisesti. Jokaiseen arviointiin on sisällyttävä vähintään yksi väliarviointiraportti ja yksi lopullinen arviointiraportti. Jäsenvaltioiden on julkaistava molemmat raportit.

(646)

Lopullinen arviointiraportti on toimitettava komissiolle riittävän ajoissa, jotta komissio voi arvioida tukijärjestelmän voimassaolon mahdollista jatkamista, ja viimeistään yhdeksän kuukautta ennen sen voimassaolon päättymistä. Kyseistä ajanjaksoa voidaan lyhentää järjestelmissä, joihin kohdistuu arviointivaatimus niiden viimeisten kahden toteutusvuoden aikana. Arvioinnin tarkka laajuus ja järjestelyt määritetään tukijärjestelmän hyväksymispäätöksessä. Kaikkia myöhempiä, tavoitteiltaan vastaavia tukitoimenpiteitä koskevissa ilmoituksissa on kuvailtava, miten arvioinnin tulokset on otettu huomioon.

2. Tarkistuslauseke

(647)

Suuntaviivojen II osan 1.1.4 ja 1.1.5 jakson, 1.1.8 jakson ja 2.3 jakson mukaisesti toteutettujen toimien osalta jäsenvaltioiden on säädettävä tarkistuslausekkeesta, jotta varmistetaan toimien mukauttaminen silloin, kun muutetaan kyseisissä jaksoissa tarkoitettuja asiaa koskevia pakollisia toimenpidevaatimuksia, hoitovaatimuksia tai velvoitteita, jotka kyseisissä jaksoissa tarkoitettujen sitoumusten on ylitettävä.

(648)

Edellä olevan II osan 1.1.4, 1.1.5, 1.1.8 ja 2.3 jakson mukaisten toimien, joiden voimassaolo jatkuu maaseudun kehittämisen vuosien 2023–2027 ohjelmakauden jälkeen, on sisällettävä tarkistuslauseke, jotta mahdollistetaan sitoumusten mukauttaminen seuraavan ohjelmakauden oikeudelliseen kehykseen.

(649)

Jos tuensaaja ei hyväksy tai toteuta 647 ja 648 kohdassa tarkoitettuja mukautuksia, sitoumus raukeaa ja tukimäärää olisi pienennettävä tukimääräksi, joka vastaa ajanjaksoa sitoumuksen loppuun saakka.

3. Raportointi ja seuranta

(650)

Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle vuosittain kertomukset neuvoston asetuksen (EU) 2015/1589 (73) ja komission asetuksen (EY) N:o 794/2004 (74) mukaisesti.

(651)

Vuosikertomuksen on sisällettävä myös tiedot seuraavista seikoista:

(a)	eläintaudit tai kasvintuhoojat, jotka kuuluvat II osan 1.2.1.3 jakson soveltamisalaan;

(b)	meteorologiset tiedot II osan 1.2.1.1 jakson mukaisten luonnonmullistusten ja 1.2.1.2 jakson mukaisten luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevien epäsuotuisien sääolojen tyypistä, esiintymisajasta ja -paikasta sekä suhteellisesta voimakkuudesta.

(652)

Komissio varaa itselleen oikeuden hankkia voimassa olevista tukijärjestelmistä tapauskohtaisesti lisätietoja, jos tämä on tarpeen sille perussopimuksen 108 artiklan 1 kohdassa määrättyjen velvoitteiden täyttämiseksi.

(653)

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikista tuen myöntämiseen liittyvistä toimenpiteistä pidetään yksityiskohtaista kirjanpitoa. Tällaisen kirjanpidon on sisällettävä kaikki tarvittavat tiedot sen osoittamiseksi, että kaikkia näiden suuntaviivojen edellytyksiä, jotka koskevat tukikelpoisia kustannuksia ja tuen sallittua enimmäisintensiteettiä, on noudatettu soveltuvin osin. Tiedot on säilytettävä 10 vuoden ajan tuen myöntämispäivästä ja toimitettava pyynnöstä komissiolle.

4. Suuntaviivojen soveltaminen

(654)

Komissio soveltaa näitä suuntaviivoja 1 päivästä tammikuuta 2023.

(655)

Komissio soveltaa näitä suuntaviivoja kaikkiin ilmoitettuihin tukitoimenpiteisiin, joista siltä pyydetään päätöstä 1 päivän tammikuuta 2023 jälkeen, vaikka tuesta olisi ilmoitettu jo ennen kyseistä päivämäärää. Yksittäistä tukea, joka on myönnetty hyväksytystä tukijärjestelmästä ja josta on ilmoitettu komissiolle noudattaen velvollisuutta, jonka mukaan kyseisestä tuesta on ilmoitettava komissiolle erikseen, arvioidaan kuitenkin niiden suuntaviivojen perusteella, joita sovelletaan siihen hyväksyttyyn tukijärjestelmään, johon yksittäinen tuki perustuu.

(656)

Sääntöjenvastaista tukea arvioidaan niiden sääntöjen mukaisesti, jotka olivat voimassa päivänä, jona tuki myönnettiin. Yksittäistä tukea, joka on myönnetty sääntöjenvastaisen tukijärjestelmän nojalla, arvioidaan niiden suuntaviivojen perusteella, joita sovelletaan sääntöjenvastaiseen tukijärjestelmään yksittäisen tuen myöntämisajankohtana.

(657)

Maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden valtiontukea koskevien vuoden 2014 suuntaviivojen (75) 737 kohdan mukaan kyseisiä suuntaviivoja sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2022. Maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden valtiontukea koskevat vuoden 2014 suuntaviivat korvataan niiden voimassaolon päättyessä näillä suuntaviivoilla. Kun kyseessä ovat maaseuturahaston osarahoittamat maaseudun kehittämisen interventiot, jäsenvaltiot voivat kuitenkin jatkaa uusien sitoumusten tekemistä maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden valtiontuesta annettujen vuoden 2014 suuntaviivojen ja niiden 719 kohdan perusteella, jos tämä sallitaan unionin oikeudessa, ja noudattaen maaseudun kehittämistä koskevissa sovellettavissa säännöissä vahvistettuja edellytyksiä.

(658)

Komissio voi päättää näiden suuntaviivojen tarkistamisesta tai muuttamisesta milloin tahansa, jos tämä on tarpeen kilpailupolitiikkaan liittyvistä syistä tai muiden unionin politiikan alojen, kuten maatalouteen tai maaseudun kehittämiseen, eläinten tai ihmisten terveyteen, kasvien suojeluun taikka ympäristöön tai ilmastoon liittyvää politiikkaa koskevien näkökohtien ja kansainvälisten sitoumusten tai muiden perusteltujen syiden huomioon ottamiseksi.

5. Ehdotukset aiheellisiksi toimenpiteiksi

(659)

Perussopimuksen 108 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio ehdottaa jäsenvaltioille, että ne muuttavat nykyisiä tukijärjestelmiään siten, että järjestelmät ovat näiden suuntaviivojen mukaiset viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2023.

(660)

Jäsenvaltioita kehotetaan antamaan nimenomainen ehdoton suostumus ehdotettuihin aiheellisiin toimenpiteisiin kahden kuukauden kuluessa siitä, kun nämä suuntaviivat on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Jos jäsenvaltiolta ei saada vastausta, komissio olettaa, että se ei hyväksy ehdotettuja toimenpiteitä.

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 1144/2014, annettu 22 päivänä lokakuuta 2014, sisämarkkinoilla ja kolmansissa maissa toteuttavista maataloustuotteita koskevista tiedotus- ja menekinedistämistoimista sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 3/2008 kumoamisesta (EUVL L 317, 4.11.2014, s. 56).

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 228/2013, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2013, unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 247/2006 kumoamisesta (EUVL L 78, 20.3.2013, s. 23).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 229/2013, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2013, Egeanmeren pienten saarten hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1405/2006 kumoamisesta (EUVL L 78, 20.3.2013, s. 41).

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/2115, annettu 2 päivänä joulukuuta 2021, jäsenvaltioiden yhteisen maatalouspolitiikan nojalla laadittavien, Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettavien strategiasuunnitelmien (YMP:n strategiasuunnitelmat) tukea koskevista säännöistä sekä asetusten (EU) N:o 1305/2013 ja (EU) N:o 1307/2013 kumoamisesta (EUVL L 435, 6.12.2021, s. 1).

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/2116, annettu 2 päivänä joulukuuta 2021, yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta sekä asetuksen (EU) N:o 1306/2013 kumoamisesta (EUVL L 435, 6.12.2021, s. 187).

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1308/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671).

(7) Komission tiedonanto Suuntaviivat valtiontuesta rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen (EUVL C 249, 31.7.2014, s. 1).

(8) WT/MIN(15)/45 — WT/L/980.

(9) Ks. tuomio 13. syyskuuta 1995, TWD v. komissio, yhdistetyt asiat T-244/93 ja T-486/93, EU:T:1995:160, 56 kohta.

(10) Ks. tuomio 13. tammikuuta 2005, Streekgewest, C-174/02, EU:C:2005:10, 26 kohta; tuomio 17. heinäkuuta 2008, Essent Netwerk Noord ja muut, C-206/06, EU:C:2008:413, 90 kohta; tuomio 16. lokakuuta 2013, TF1 v. komissio, T-275/11, EU:T:2013:535, 41–44 kohta; ja tuomio 11. heinäkuuta 2014, DTS Distribuidora de Televisión Digital v. komissio, T-533/10, EU:T:2014:629, 50–52 kohta.

(11) EUVL C 249, 31.7.2014, s. 1.

(12) EUVL C 198, 27.6.2014, s. 1.

(13) EUVL C 80, 18.2.2022, s. 1.

(14) EUVL C 25, 26.1.2013, s. 1.

(15) EUVL C 508, 16.12.2021, s. 1.

(16) EUVL C 188, 11.8.2009, s. 1.

(17) EUVL C 188, 11.8.2009, s. 6.

(18) Ks. komission päätös, annettu 20 päivänä joulukuuta 2011, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 106 artiklan 2 kohdan määräysten soveltamisesta tietyille yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja tuottaville yrityksille korvauksena julkisista palveluista myönnettävään valtiontukeen (EUVL L 7, 11.1.2012, s. 3) ja komission tiedonanto Julkisesta palvelusta maksettavana korvauksena myönnettävää valtiontukea koskevat Euroopan unionin puitteet (EUVL C 8, 11.1.2012, s. 15).

(19) EUVL C 153, 29.4.2021, s. 1.

(20) Jos jäsenvaltioiden on näiden suuntaviivojen soveltamiseksi määriteltävä tietyt ilmaisut (kuten ”aktiiviviljelijä”) YMP:n strategiasuunnitelmissaan, Pohjois-Irlannin on määriteltävä ne näiden suuntaviivojen sovellettavien säännösten mukaisesti perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisessa komissiolle tehtävässä ilmoituksessa.

(21) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1379/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (EY) N:o 1184/2006 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000 kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 1).

(22) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1012, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2016, puhdasrotuisten jalostuseläinten, risteytettyjen jalostussikojen ja niiden sukusolujen ja alkioiden jalostuksessa, kaupassa ja unioniin tulossa sovellettavista jalostus- ja polveutumisedellytyksistä ja asetuksen (EU) N:o 652/2014, neuvoston direktiivien 89/608/ETY ja 90/425/ETY muuttamisesta sekä tiettyjen eläinjalostusta koskevien säädösten kumoamisesta (”eläinjalostusasetus”) (EUVL L 171, 29.6.2016, s. 66).

(23) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82).

(24) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1151/2012, annettu 21 päivänä marraskuuta 2012, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä (EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1).

(25) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1143/2014, annettu 22 päivänä lokakuuta 2014, haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen ennalta ehkäisemisestä ja hallinnasta (EUVL L 317, 4.11.2014, s. 35).

(26) Komission asetus (EU) 2022/2472, annettu 14 päivänä joulukuuta 2022, tiettyjen maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti (EUVL L 327, 21.12.2022, s. 1).

(27) Komission suositus, annettu 6 päivänä toukokuuta 2003, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36).

(28) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 999/2001, annettu 22 päivänä toukokuuta 2001, tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevista säännöistä (EYVL L 147, 31.5.2001, s. 1).

(29) Hankkeen nettonykyarvo on investoinnin elinaikana kertyvien positiivisten ja negatiivisten kassavirtojen erotus diskontattuna niiden käypään arvoon (käyttäen yleensä pääomakustannuksia).

(30) Sisäinen tuottoprosentti ei perustu tietyn vuoden kirjanpidollisiin tuloihin, vaan siinä otetaan huomioon tulevat kassavirrat, jotka investoija odottaa saavansa investoinnin elinaikana. Se määritetään diskonttokorkona, jota käytettäessä kassavirtojen nettonykyarvo on nolla.

(31) Ks. esim. tuomio 19. syyskuuta 2000, Saksa v. komissio, C-156/98, EU:C:2000:467, 78 kohta; tuomio 12. joulukuuta 2002, Ranska v. komissio, EU:C:2002:753, C-456/00, 30 kohta, tuomio 22. joulukuuta 2008, Regie Networks, C-333/07, EU:C:2008:764, 94–116 kohta; tuomio 14. lokakuuta 2010, Nuova Agricast v. komissio, C-67/09 P, EU:C:2010:607, 51 kohta; ja tuomio 22. syyskuuta 2020, Itävalta v. komissio, C-594/18 P, EU:C:2020:742, 44 kohta.

(32) Ks. näiden suuntaviivojen 6–10 kohta.

(33) Tuomio 26. kesäkuuta 1979, Pigs and Bacon Commission v. McCarren, asia 177/78, EU:C:1979:164, 11 kohta; tuomio 12. joulukuuta 2002, Ranska v. komissio, EU:C:2002:753, C-456/00, 30 kohta; tuomio 14. marraskuuta 2017, Président de l’Autorité de la concurrence v. Association des producteurs vendeurs d’endives (APVE) ja muut, C-671/15, EU:C:2017:860, 37 kohta.

(34) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1060, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja varainhoitosäännöistä sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista varainhoitosäännöistä (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 159).

(35) Kun vertaillaan vaihtoehtoisia tilanteita, tuki on diskontattava samalla kertoimella kuin vastaava investointi ja vaihtoehtoiset tilanteet.

(36) ”Valtiontukien avoimuusmoduulin julkinen haku” seuraavalla verkkosivulla: https://webgate.ec.europa.eu/competition/transparency/public?lang=fi

(37) Kun otetaan huomioon oikeutettu etu, joka liittyy avoimuuteen yleisölle tiedottamisessa, ja punnitaan avoimuuden tarvetta suhteessa tietosuojasääntöjen mukaisiin oikeuksiin, komissio katsoo, että tuensaajan nimen julkaiseminen on perusteltua silloin, kun tuensaaja on luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jolla on luonnollisen henkilön nimi (ks. asia C-92/09, Volker und Markus Schecke ja Eifert, 53 kohta), ottaen huomioon asetuksen (EU) 2016/679 49 artiklan 1 kohdan g alakohta. Avoimuussääntöjen tavoitteena on parantaa sääntöjen noudattamista, lisätä vastuuvelvollisuutta ja vertaisarviointia sekä viime kädessä tehostaa julkisten varojen käyttöä. Tämä tavoite on ensisijainen julkista tukea saavien luonnollisten henkilöiden tietosuojaoikeuksiin nähden.

(38) Nämä tiedot on julkaistava kuuden kuukauden kuluessa tuen myöntämispäivästä (tai veroetuutena myönnettävän tuen tapauksessa vuoden kuluessa veroilmoituksen päivästä). Jos on kyse sääntöjenvastaisesta tuesta, jäsenvaltioiden on huolehdittava näiden tietojen julkaisemisesta jälkikäteen viimeistään kuuden kuukauden kuluessa komission päätöksen päivämäärästä. Tietojen on oltava saatavilla sellaisessa muodossa, joka mahdollistaa hakujen tekemisen, tietojen poiminnan ja julkaisemisen internetissä, esimerkiksi CSV- tai XML-muodossa.

(39) Tuen vaikutukset voivat ulottua moniin markkinoihin, sillä vaikutukset eivät välttämättä rajoitu markkinoihin, joilla tuettavaa toimintaa harjoitetaan, vaan ne voivat ulottua muihin markkinoihin, jotka liittyvät kyseisiin markkinoihin sijaitsemalla niihin nähden tuotantoketjun alku- tai loppupäässä tai täydentämällä niitä, ja muihin markkinoihin, joilla tuensaaja toimii jo nyt tai joille se mahdollisesti siirtyy lähitulevaisuudessa.

(40) Investointihankkeissa, jotka liittyvät useiden erilaisten tuotteiden tuotantoon, kukin tuote on arvioitava.

(41) Markkinoille tulon esteitä ovat oikeudelliset esteet (erityisesti teollis- ja tekijänoikeudet), mittakaavaedut ja tuotevarioinnin edut sekä verkostoihin ja infrastruktuuriin pääsyn esteet. Kun tukea myönnetään markkinoilla, joilla tuensaaja on vakiintunut toiminnanharjoittaja, mahdolliset markkinoille tulon esteet voivat lisätä tuensaajan mahdollista huomattavaa markkinavoimaa ja siten pahentaa kyseisen markkinavoiman kielteisiä vaikutuksia.

(42) Kun markkinoilla on vahvoja ostajia, on epätodennäköisempää, että tuensaaja voi korottaa niiltä veloitettuja hintoja.

(43) Erityisesti [edellyttäen että seuraava luettelo on ohjeellinen eikä tyhjentävä] neuvoston direktiivi 91/676/ETY, annettu 12 päivänä joulukuuta 1991, vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta (EYVL L 375, 31.12.1991, s. 1); neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7); Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1); tapauksen mukaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/42/EY, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2001, tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (EYVL L 197, 21.7.2001, s. 30); Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/118/EY, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, pohjaveden suojelusta pilaantumiselta ja huononemiselta (EUVL L 372, 27.12.2006, s. 19); Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/128/EY, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, yhteisön politiikan puitteista torjunta-aineiden kestävän käytön aikaansaamiseksi (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 71); Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/147/EY, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, luonnonvaraisten lintujen suojelusta (EUVL L 20, 26.1.2010, s. 7); Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1107/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1); Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/92/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista (EUVL L 26, 28.1.2012, s. 1); ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1119, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2021, puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki) (EUVL L 243, 9.7.2021, s. 1).

(44) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (COM/2019/640 final).

(45) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Pellolta pöytään -strategia oikeudenmukaista, terveyttä edistävää ja ympäristöä säästävää elintarvikejärjestelmää varten (COM/2020/381 final).

(46) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi (COM/2013/0216 final).

(47) Komission tiedonanto, annettu 15 päivänä joulukuuta 2021, Kestävän hiilen kierto (COM(2021)800 final).

(48) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Uusi EU:n metsästrategia 2030 (COM/2021/572 final).

(49) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia – Luonto takaisin osaksi elämäämme (COM/2020/380 final).

(50) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2020, kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta (EUVL L 198, 22.6.2020, s. 13).

(51) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/741, annettu 25 päivänä toukokuuta 2020, veden uudelleenkäytön vähimmäisvaatimuksista (EUVL L 177, 5.6.2020, s. 32).

(52) Komission asetus (EU) N:o 651/2014, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2014, tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti (EUVL L 187, 26.6.2014, s. 1).

(53) Ks. maatalousalan määritelmä 34 kohdan 9 alakohdassa.

(54) Jos kyseessä ovat esimerkiksi kosteikkojen ennallistamiseen ja säilyttämiseen tähtäävät osatoimenpiteet, tukea voidaan myöntää yli seitsemän vuoden ajan, kun otetaan huomioon näiden tavoitteiden saavuttamisen mutkikkuus.

(55) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/848, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 834/2007 kumoamisesta (EUVL L 150, 14.6.2018, s. 1).

(56) EUVL C 341, 16.12.2010, s. 5.

(57) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/50/EY, annettu 21 päivänä toukokuuta 2008, ilmanlaadusta ja sen parantamisesta (EUVL L 152, 11.6.2008, s. 1).

(58) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2284, annettu 14 päivänä joulukuuta 2016, tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisten päästöjen vähentämisestä, direktiivin 2003/35/EY muuttamisesta sekä direktiivin 2001/81/EY kumoamisesta (EUVL L 344, 17.12.2016, s. 1).

(59) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/429, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2016, tarttuvista eläintaudeista sekä tiettyjen eläinterveyttä koskevien säädösten muuttamisesta ja kumoamisesta (”eläinterveyssäännöstö”) (EUVL L 84, 31.3.2016, s. 1).

(60) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1107/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1).

(61) Komission tiedonanto Eurooppalainen yhteinen terveys -toimintasuunnitelma mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi (COM(2017) 339 final).

(62) Tätä sovelletaan yhteistyöhön, joka liittyy energian tuotantoon uusiutuvista energialähteistä tai biopolttoaineiden tuotantoon maatiloilla, edellyttäen että II osan 1.1.1.1 jakson edellytyksiä noudatetaan.

(63) Ks. tuomio 11. marraskuuta 2004, Espanja v. komissio, C-73/03, EU:C:2004:711, 37 kohta, ja tuomio 23. helmikuuta 2006, Atzeni ja muut, yhdistetyt asiat C-346/03 ja C-529/03, EU:C:2006:130, 79 kohta.

(64) Komissio ei ole hyväksynyt, että kaupallisin edellytyksin hankitun tavanomaisen vakuutuksen kattama yksittäisessä jalostusyrityksessä sattunut tulipalo voitaisiin katsoa poikkeukselliseksi tapahtumaksi. Pääsääntöisesti komissio ei hyväksy eläintaudin puhkeamista tai kasvintuhoojan esiintymistä luonnonmullistuksiksi eikä poikkeuksellisiksi tapahtumiksi. Komissio on kuitenkin yhdessä tapauksessa tunnustanut hyvin laajalle levinneen täysin uuden eläintaudin puhkeamisen poikkeukselliseksi tapahtumaksi.

(65) Komission päätökset valtiontukiasioissa N 274b/2010, N 274a/2010, SA.33605, SA.33628 ja SA.36787.

(66) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/690, annettu 28 päivänä huhtikuuta 2021, sisämarkkinoita, yritysten, mukaan luettuna pienten ja keskisuurten yritysten, kilpailukykyä, kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehualaa ja Euroopan tilastoja koskevan ohjelman (sisämarkkinaohjelma) perustamisesta ja asetusten (EU) N:o 99/2013, (EU) N:o 1287/2013, (EU) N:o 254/2014 ja (EU) N:o 652/2014 kumoamisesta (EUVL L 153, 3.5.2021, s. 1).

(67) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/75/EU, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, teollisuuden päästöistä (yhtenäistetty ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen) (EUVL L 334, 17.12.2010, s. 17).

(68) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1169/2011, annettu 25 päivänä lokakuuta 2011, elintarviketietojen antamisesta kuluttajille, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 1924/2006 ja (EY) N:o 1925/2006 muuttamisesta sekä komission direktiivin 87/250/ETY, neuvoston direktiivin 90/496/ETY, komission direktiivin 1999/10/EY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/13/EY, komission direktiivien 2002/67/EY ja 2008/5/EY sekä komission asetuksen (EY) N:o 608/2004 kumoamisesta (EUVL L 304, 22.11.2011, s. 18).

(69) Kuten kasvihuoneiden lämmityksestä aiheutuvat päästöt.

(70) Hyväksytty 12–13 päivänä marraskuuta 2008 pidetyssä Euroopan metsien suojelun ministerikokouksessa (https://foresteurope.org/wp-content/uploads/2016/08/Pan-EuropeanAfforestationReforestationGuidelines.pdf).

(71) Perussopimuksen 107, 108 ja 109 artiklaa sovelletaan maaseutualueiden peruspalveluihin tarkoitettuun tukeen sikäli kuin tuki on perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaista valtiontukea ja ottaen myös huomioon, miten valtiontukea tulkitaan valtiontuen käsitteestä annetussa komission tiedonannossa (EUVL C 262, 19.7.2016, s. 1).

(72) Komission yksiköiden valmisteluasiakirja Common methodology for State aid evaluation, Bryssel, 28. toukokuuta 2014 (SWD(2014) 179 final).

(73) Neuvoston asetus (EU) 2015/1589, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2015, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 248, 24.9.2015, s. 9).

(74) Komission asetus (EY) N:o 794/2004, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun neuvoston asetuksen (EU) 2015/1589 täytäntöönpanosta (EUVL L 140, 30.4.2004, s. 1).

(75) EUVL C 204, 1.7.2014, s. 1.

		ISSN 1977-1053
Euroopan unionin virallinen lehti		C 485

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	65. vuosikerta 21. joulukuuta 2022

Sisältö		Sivu
	II Tiedonannot
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT
	Euroopan komissio
2022/C 485/01	Komission Tiedonanto – Maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden valtiontukea koskevat suuntaviivat	1
2022/C 485/02	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia M.10949 – GONVARRI / MAJORITY SHAREHOLDERS / HIDRIA) ( 1 )	91
2022/C 485/03	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia M.10932 – ZF / HELLA / NGK / CLARIOS / AHEAD JV) ( 1 )	92

	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
	Euroopan komissio
2022/C 485/04	Euron kurssi – 20. joulukuuta 2022	93
	JÄSENVALTIOIDEN TIEDOTTEET
2022/C 485/05	Lentoliikenteen harjoittamisen yhteisistä säännöistä yhteisössä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1008/2008 16 artiklan 4 kohdan mukainen komission ilmoitus – Säännöllistä lentoliikennettä koskevat julkisen palvelun velvoitteet ( 1 )	94
2022/C 485/06	Lentoliikenteen harjoittamisen yhteisistä säännöistä yhteisössä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1008/2008 17 artiklan 5 kohdan mukainen komission ilmoitus – Tarjouspyyntö säännöllisen lentoliikenteen harjoittamisesta julkisen palvelun velvoitteiden mukaisesti ( 1 )	95

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,0599
JPY	Japanin jeniä	140,58
DKK	Tanskan kruunua	7,4388
GBP	Englannin puntaa	0,87530
SEK	Ruotsin kruunua	11,0615
CHF	Sveitsin frangia	0,9854
ISK	Islannin kruunua	151,50
NOK	Norjan kruunua	10,5098
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	24,181
HUF	Unkarin forinttia	403,88
PLN	Puolan zlotya	4,6757
RON	Romanian leuta	4,9125
TRY	Turkin liiraa	19,7744
AUD	Australian dollaria	1,5972
CAD	Kanadan dollaria	1,4451
HKD	Hongkongin dollaria	8,2488
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,6816
SGD	Singaporen dollaria	1,4347
KRW	Etelä-Korean wonia	1 363,73
ZAR	Etelä-Afrikan randia	18,4239
CNY	Kiinan juan renminbiä	7,3900
HRK	Kroatian kunaa	7,5471
IDR	Indonesian rupiaa	16 537,09
MYR	Malesian ringgitiä	4,6991
PHP	Filippiinien pesoa	58,549
RUB	Venäjän ruplaa
THB	Thaimaan bahtia	36,853
BRL	Brasilian realia	5,6234
MXN	Meksikon pesoa	20,9355
INR	Intian rupiaa	87,6649

	Oikaisuja
	Oikaisu ehdotuspyyntöön 2023 – EAC/A10/2022 – Erasmus+ -ohjelma ( EUVL C 444, 23.11.2022 )	96


	(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.