Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen

(Asia M.10960 – EPPE / PZEM SUBSIDIARIES)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2022/C 444/01)

Komissio päätti 16. marraskuuta 2022 olla vastustamatta edellä mainittua keskittymää ja todeta sen sisämarkkinoille soveltuvaksi. Päätös perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Päätöksen koko teksti on saatavissa ainoastaan englanniksi, ja se julkistetaan sen jälkeen, kun siitä on poistettu mahdolliset liikesalaisuudet. Päätös on saatavilla

—	komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—	sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi) asiakirjanumerolla 32022M10960. EUR-Lex on Euroopan unionin oikeuden online-tietokanta.

---

(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1.

Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen

(Asia M.10854 – GIC INVESTOR / KIA / OMERS / DCLI)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2022/C 444/02)

Komissio päätti 8. marraskuuta 2022 olla vastustamatta edellä mainittua keskittymää ja todeta sen sisämarkkinoille soveltuvaksi. Päätös perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Päätöksen koko teksti on saatavissa ainoastaan englanniksi, ja se julkistetaan sen jälkeen, kun siitä on poistettu mahdolliset liikesalaisuudet. Päätös on saatavilla

—	komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—	sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi) asiakirjanumerolla 32022M10854. EUR-Lex on Euroopan unionin oikeuden online-tietokanta.

---

(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1.

Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen

(Asia M.10925 – BNP PARIBAS / TERBERG BUSINESS)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2022/C 444/03)

Komissio päätti 16. marraskuuta 2022 olla vastustamatta edellä mainittua keskittymää ja todeta sen sisämarkkinoille soveltuvaksi. Päätös perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Päätöksen koko teksti on saatavissa ainoastaan englanniksi, ja se julkistetaan sen jälkeen, kun siitä on poistettu mahdolliset liikesalaisuudet. Päätös on saatavilla

—	komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—	sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi) asiakirjanumerolla 32022M10925. EUR-Lex on Euroopan unionin oikeuden online-tietokanta.

---

(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1.

Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen

(Asia M.10928 – ICI / BENVIC)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2022/C 444/04)

Komissio päätti 8. marraskuuta 2022 olla vastustamatta edellä mainittua keskittymää ja todeta sen sisämarkkinoille soveltuvaksi. Päätös perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Päätöksen koko teksti on saatavissa ainoastaan englanniksi, ja se julkistetaan sen jälkeen, kun siitä on poistettu mahdolliset liikesalaisuudet. Päätös on saatavilla

—	komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—	sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi) asiakirjanumerolla 32022M10928. EUR-Lex on Euroopan unionin oikeuden online-tietokanta.

---

(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1.

Euron kurssi (1)

22. marraskuuta 2022

(2022/C 444/05)

1 euro =

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,0274
JPY	Japanin jeniä	145,20
DKK	Tanskan kruunua	7,4377
GBP	Englannin puntaa	0,86358
SEK	Ruotsin kruunua	10,9653
CHF	Sveitsin frangia	0,9791
ISK	Islannin kruunua	145,70
NOK	Norjan kruunua	10,4445
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	24,351
HUF	Unkarin forinttia	408,23
PLN	Puolan zlotya	4,7125
RON	Romanian leuta	4,9269
TRY	Turkin liiraa	19,1221
AUD	Australian dollaria	1,5473
CAD	Kanadan dollaria	1,3765
HKD	Hongkongin dollaria	8,0313
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,6707
SGD	Singaporen dollaria	1,4167
KRW	Etelä-Korean wonia	1 392,68
ZAR	Etelä-Afrikan randia	17,7568
CNY	Kiinan juan renminbiä	7,3344
HRK	Kroatian kunaa	7,5438
IDR	Indonesian rupiaa	16 106,79
MYR	Malesian ringgitiä	4,7055
PHP	Filippiinien pesoa	58,942
RUB	Venäjän ruplaa
THB	Thaimaan bahtia	37,110
BRL	Brasilian realia	5,4578
MXN	Meksikon pesoa	20,0951
INR	Intian rupiaa	83,8768

---

(1)  Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.

KOMISSION PÄÄTÖS,

annettu 15 päivänä syyskuuta 2022,

keskusvalvojan ohjeistamisesta merkitsemään Saksan, Espanjan, Italian, Latvian, Puolan ja Suomen kansallisiin jakosuunnitelmataulukoihin tehdyt muutokset Euroopan unionin tapahtumalokiin

(2022/C 444/06)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätösten N:o 280/2004/EY ja N:o 406/2009/EY mukaisen unionin rekisterin perustamisesta ja komission asetusten (EU) N:o 920/2010 ja (EU) N:o 1193/2011 kumoamisesta 2 päivänä toukokuuta 2013 annetun komission asetuksen (EU) N:o 389/2013 (1) ja erityisesti sen 52 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komissio antoi 27 päivänä huhtikuuta 2011 päätöksen 2011/278/EU (2), jossa määritetään direktiivin 2003/87/EY (3) 10 a artiklan mukaisesti unionin laajuiset siirtymäsäännökset päästöoikeuksien yhdenmukaistettua maksutta tapahtuvaa jakoa varten. Komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/331 (4) 27 artiklan nojalla päätöstä 2011/278/EU sovelletaan edelleen päästöoikeuksiin, jotka liittyvät 1 päivää tammikuuta 2021 edeltävään kauteen. Kaikki tässä päätöksessä tarkoitetut ilmoitetut päästöoikeudet liittyvät päästöoikeuksien jakamiseen maksutta kaudella 2013–2020.

(2)	Komissio antoi 5 päivänä syyskuuta 2013 päätöksen 2013/448/EU (5) kansallisista täytäntöönpanotoimenpiteistä kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien jakamiseksi maksutta siirtymäaikana kaudella 2013–2020 direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan mukaisesti.

(3)	Komissio muutti päätöksellä 2014/9/EU (6) päätöksiä 2010/2/EU (7) ja 2011/278/EU niiden toimialojen tai toimialojen osien luettelon osalta, joiden katsotaan olevan alttiita merkittävälle hiilivuodon riskille, jäljempänä ’hiilivuotoluettelo’.

(4)

Komissio ohjeisti päätöksillä C(2013) 9281 (8), C(2014) 123 (9), C(2014) 674 (10) ja C(2014) 1167 (11) keskusvalvojaa merkitsemään Belgian, Bulgarian, Tšekin, Tanskan, Saksan, Viron, Irlannin, Kreikan, Espanjan, Ranskan, Kroatian, Italian, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Luxemburgin, Unkarin, Alankomaiden, Itävallan, Puolan, Portugalin, Romanian, Slovenian, Slovakian, Suomen ja Ruotsin kansalliset jakosuunnitelmataulukot ja tarkistetut kansalliset jakosuunnitelmataulukot Euroopan unionin tapahtumalokiin.

(5)	Saksa ilmoitti asetuksen (EU) N:o 389/2013 52 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan nojalla komissiolle 4 päivänä tammikuuta 2022 päivätyllä kirjeellä sen kansalliseen jakosuunnitelmataulukkoon tehdyistä muutoksista, jotka on tehty päästöoikeuksien jakamiseksi maksutta uusille osallistujille.

(6)	Espanja ilmoitti asetuksen (EU) N:o 389/2013 52 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan nojalla komissiolle 30 päivänä elokuuta 2022 päivätyllä kirjeellä sen kansalliseen jakosuunnitelmataulukkoon tehdyistä muutoksista, jotka johtuvat toiminnan osittaisista lakkauttamisista.

(7)

Italia ilmoitti asetuksen (EU) N:o 389/2013 52 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan nojalla komissiolle 11 päivänä helmikuuta 2022, 28 päivänä helmikuuta 2022, 27 päivänä huhtikuuta 2022 ja 30 päivänä elokuuta 2022 päivätyillä kirjeillä sen jakosuunnitelmataulukkoon tehdyistä muutoksista, jotka on tehty päästöoikeuksien jakamiseksi maksutta uusille osallistujille, ja muutoksista, jotka johtuvat tuotantotason palautumisesta sekä hiilivuotoluetteloon tehdyistä tarkistuksista.

(8)

Latvia ilmoitti asetuksen (EU) N:o 389/2013 52 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan nojalla komissiolle 23 päivänä elokuuta 2022 päivätyllä kirjeellä sen kansalliseen jakosuunnitelmataulukkoon tehdyistä muutoksista, jotka on tehty päästöoikeuksien jakamiseksi maksutta uusille osallistujille, ja muutoksista, jotka johtuvat toiminnan osittaisista lakkauttamisista.

(9)	Puola ilmoitti asetuksen (EU) N:o 389/2013 52 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan nojalla komissiolle 7 päivänä maaliskuuta 2022 päivätyllä kirjeellä sen kansalliseen jakosuunnitelmataulukkoon tehdyistä muutoksista, jotka on tehty päästöoikeuksien jakamiseksi maksutta uusille osallistujille.

(10)	Suomi ilmoitti asetuksen (EU) N:o 389/2013 52 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan nojalla komissiolle 23 päivänä toukokuuta 2022 päivätyllä kirjeellä sen kansalliseen jakosuunnitelmataulukkoon tehdyistä muutoksista, jotka on tehty päästöoikeuksien jakamiseksi maksutta uusille osallistujille.

(11)	Saksan, Espanjan, Italian, Latvian, Puolan ja Suomen kansallisiin jakosuunnitelmataulukoihin tehdyt ilmoitetut muutokset ovat päätöksen 2011/278/EU mukaisia. Keskusvalvojaa olisi sen vuoksi ohjeistettava merkitsemään nämä muutokset Euroopan unionin tapahtumalokiin,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

---

(1)  EUVL L 122, 3.5.2013, s. 1.

(2)  Komission päätös 2011/278/EU, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2011, päästöoikeuksien yhdenmukaistettua maksutta tapahtuvaa jakoa koskevien unionin laajuisten siirtymäsäännösten vahvistamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan mukaisesti (EUVL L 130, 17.5.2011, s. 1).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta unionissa ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32).

(4)  Komission delegoitu asetus (EU) 2019/331, annettu 19 päivänä joulukuuta 2018, päästöoikeuksien yhdenmukaistettua maksutta tapahtuvaa jakoa koskevien unionin laajuisten siirtymäsäännösten määrittämisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan mukaisesti (EUVL L 59, 27.2.2019, s. 8).

(5)  Komission päätös 2013/448/EU, annettu 5 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY 11 artiklan 3 kohdan mukaisista kansallisista täytäntöönpanotoimenpiteistä päästöoikeuksien jakamiseksi maksutta siirtymäaikana (EUVL L 240, 7.9.2013, s. 27).

(6)  Komission päätös 2014/9/EU, annettu 18 päivänä joulukuuta 2013, päätösten 2010/2/EU ja 2011/278/EU muuttamisesta niiden toimialojen tai toimialojen osien osalta, joiden katsotaan olevan alttiita merkittävälle hiilivuodon riskille (EUVL L 9, 14.1.2014, s. 9).

(7)  Komission päätös 2010/2/EU, annettu 24 päivänä joulukuuta 2009, luettelon laatimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY nojalla niistä toimialoista ja toimialojen osista, joiden katsotaan olevan alttiita merkittävälle hiilivuodon riskille (EUVL L 1, 5.1.2010, s. 10).

(8)  Commission Decision C(2013) 9281 of 18 December 2013 on instructing the central administrator to enter the national allocation tables of Austria, Greece, Ireland, Latvia, the Netherlands, Portugal, Sweden and the United Kingdom into the European Union Transaction Log. (Komission päätös C(2013) 9281, annettu 18 päivänä joulukuuta 2013, keskusvalvojan ohjeistamisesta merkitsemään Euroopan unionin tapahtumalokiin Itävallan, Kreikan, Irlannin, Latvian, Alankomaiden, Portugalin, Ruotsin ja Yhdistyneen kuningaskunnan kansalliset jakosuunnitelmataulukot.)

(9)  Commission Decision C(2014) 123 of 17 January 2014 on instructing the central administrator to enter the national allocation tables of the Czech Republic, Denmark, France, Lithuania, Hungary and Slovakia into the European Union Transaction Log. (Komission päätös C(2014) 123, annettu 17 päivänä tammikuuta 2014, keskusvalvojan ohjeistamisesta merkitsemään Euroopan unionin tapahtumalokiin Tšekin, Tanskan, Ranskan, Liettuan, Unkarin ja Slovakian kansalliset jakosuunnitelmataulukot.)

(10)  Commission Decision C(2014) 674 of 12 February 2014 on instructing the central administrator to enter the national allocation tables of Belgium, Germany, Estonia, Luxemburg, Slovenia and Finland into the European Union Transaction Log. (Komission päätös C(2014) 674, annettu 12 päivänä helmikuuta 2014, keskusvalvojan ohjeistamisesta merkitsemään Euroopan unionin tapahtumalokiin Belgian, Saksan, Viron, Luxemburgin, Slovenian ja Suomen kansallisiin jakosuunnitelmataulukoihin tehdyt muutokset.)

(11)  Commission Decision C(2014) 1167 of 26 February 2014 on instructing the central administrator to enter the national allocation tables of Bulgaria, Spain, Croatia, Italy, Cyprus, Latvia, Poland, Romania and the United Kingdom into the European Union Transaction Log. (Komission päätös C(2014) 1167, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, keskusvalvojan ohjeistamisesta merkitsemään Euroopan unionin tapahtumalokiin Bulgarian, Espanjan, Kroatian, Italian, Kyproksen, Latvian, Puolan, Romanian ja Yhdistyneen kuningaskunnan kansalliset jakosuunnitelmataulukot.)

Ehdotuspyyntö 2023 – EAC/A10/2022

Erasmus+ -ohjelma

(2022/C 444/07)

1.   Johdanto ja tavoitteet

Tämä ehdotuspyyntö perustuu unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Erasmus+” perustamisesta 20 päivänä toukokuuta 2021 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 2021/817 (1), jäljempänä ’Erasmus+ -asetus’, sekä Erasmus+ -ohjelman vuoden 2023 vuotuiseen työohjelmaan (C(2022)6002). Erasmus+ -ohjelma kattaa vuodet 2021–2027. Erasmus+ -ohjelman yleiset ja erityiset tavoitteet luetellaan Erasmus+ -asetuksen 3 artiklassa.

2.   Toiminnot

Tämä ehdotuspyyntö kattaa seuraavat Erasmus+ -ohjelman toiminnot:

Avaintoimi 1 – oppimiseen liittyvä yksilöliikkuvuus:

—	Yksilöliikkuvuus koulutus- ja nuorisoalalla

—	Nuorten osallistumishankkeet

—	DiscoverEU-osallisuustoimi

—	Virtuaalivaihdot korkeakoulutuksen alalla ja nuorisoalalla

—	Henkilöstön liikkuvuus liikunta- urheilualalla

Avaintoimi 2 – organisaatioiden ja instituutioiden välinen yhteistyö

—	Yhteistyöhankkeet: — Kumppanuushankkeet — Pienimuotoiset kumppanuushankkeet

—	Huippuosaamiseen tähtäävät kumppanuudet: — Ammatillisen koulutuksen huippuyksiköt — Erasmus Mundus -toiminto

—	Innovaatiokumppanuudet: — Innovaatioyhteenliittymät — Tulevaisuuteen suuntaavat hankkeet

—	Korkeakoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, nuorisoalan sekä liikunta- ja urheilualan kapasiteetinvahvistamishankkeet

—	Voittoa tavoittelemattomat eurooppalaiset liikunta- ja urheilutapahtumat

Avaintoimi 3 – tuki politiikan kehittämiseen ja yhteistyöhön

—	European Youth Together -toiminto

Jean Monnet -toiminnot:

—	Jean Monnet -toiminnot korkeakoulutuksen alalla

—	Jean Monnet -toiminnot muilla koulutussektoreilla

3.   Valintakelpoisuus

Kaikki julkiset tai yksityiset elimet, jotka toimivat koulutuksen alalla, nuorisoalalla tai liikunta- ja urheilualalla, voivat hakea rahoitusta Erasmus+ -ohjelmasta. Lisäksi nuorisoryhmät, jotka ovat aktiivisesti mukana nuorisotyössä mutta eivät välttämättä nuorisojärjestössä, voivat hakea rahoitusta nuorten ja nuorisotyöntekijöiden oppimiseen liittyvän liikkuvuuden, nuorten osallistumishankkeiden sekä DiscoverEU-osallisuustoimen puitteissa.

Seuraavat maat voivat osallistua täysimääräisesti kaikkiin Erasmus+ -ohjelman toimintoihin (2):

—	Euroopan unionin 27 jäsenvaltiota ja merentakaiset maat ja alueet,

—	ohjelmaan assosioituneet kolmannet maat: — EFTA-/ETA-maat: Islanti, Liechtenstein ja Norja, — EU:n ehdokasmaat: Turkin tasavalta, Pohjois-Makedonian tasavalta ja Serbian tasavalta (3).

Lisäksi tietyt Erasmus+ -ohjelman toimet ovat avoinna ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden organisaatioille.

Lisätietoja osallistumisesta saa vuoden 2023 Erasmus+ -ohjelmaoppaasta.

4.   Määrärahat ja hankkeiden kesto

Tämän ehdotuspyynnön rahoitukseen on varattu yhteensä noin 3 393,17 miljoonaa euroa:

Koulutus:	2 980,70 miljoonaa	euroa
Nuoriso:	321,12 miljoonaa	euroa
Urheilu:	65,13 miljoonaa	euroa
Jean Monnet:	26,22 miljoonaa	euroa

Ehdotuspyyntöön varatut määrärahat ja niiden jakautuminen on esitetty 25 päivänä elokuuta 2022 hyväksytyssä Erasmus+ -ohjelman vuoden 2023 vuotuisessa työohjelmassa, ja niitä voidaan mukauttaa, jos Erasmus+ -ohjelman vuotuista työohjelmaa muutetaan. Mahdollisia hakijoita kehotetaan tutustumaan säännöllisesti Erasmus+ -ohjelman vuotuiseen työohjelmaan ja sen muutoksiin, jotka julkaistaan osoitteessa

https://ec.europa.eu/programmes/erasmus-plus/resources/documents/annual-work-programmes_fi

Myönnettävät avustukset ja hankkeiden kesto voivat vaihdella muun muassa hankemuodon, tukikelpoisten hakijoiden tyypin ja hankkeeseen osallistuvien kumppanien määrän mukaan.

Avustuksen saajat voivat ilmoittaa toiminnon yhteydessä tehtyyn vapaaehtoistyöhön liittyvät kustannukset komission päätöksessä C(2019) 2646 hyväksyttyjen ja määriteltyjen yksikkökustannusten perusteella. Yksityiskohtaiset ohjeet vapaaehtoistyöhön liittyvien kustannusten avustuskelpoisuudesta saa Erasmus+ -ohjelmaoppaasta.

5.   Määräaika hakemusten jättämiselle

Kaikki seuraavassa esitetyt hakemusten jättämisen määräajat on esitetty Brysselin ajassa.

Avaintoimi 1
Yksilöliikkuvuus korkeakoulutuksen alalla	23. helmikuuta 2023 klo 12.00
Yksilöliikkuvuus ammatillisen, yleissivistävän ja aikuiskoulutuksen alalla	23. helmikuuta 2023 klo 12.00
Henkilöstön liikkuvuus liikunta- ja urheilualalla	23. helmikuuta 2023 klo 12.00
Kansainvälinen liikkuvuus, johon osallistuu ohjelmaan assosioitumattomia kolmansia maita	23. helmikuuta 2023 klo 12.00
Erasmus-akkreditoinnit ammatillisen, yleissivistävän ja aikuiskoulutuksen alalla	19. lokakuuta 2023 klo 12.00
Erasmus-akkreditoinnit nuorisoalalla	19. lokakuuta 2023 klo 12.00
Yksilöliikkuvuus nuorisoalalla	23. helmikuuta 2023 klo 12.00
Yksilöliikkuvuus nuorisoalalla	4. lokakuuta 2023 klo 12.00
DiscoverEU-osallisuustoimi	4. lokakuuta 2023 klo 12.00
Virtuaalivaihdot korkeakoulutuksen alalla ja nuorisoalalla	26. huhtikuuta 2023 klo 17.00

Avaintoimi 2
Kumppanuushankkeet koulutus- ja nuorisoalalla lukuun ottamatta eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen esittämiä kumppanuushankkeita	22. maaliskuuta 2023 klo 12.00
Eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen esittämät kumppanuushankkeet koulutus- ja nuorisoalalla	22. maaliskuuta 2023 klo 17.00
Kumppanuushankkeet liikunta- ja urheilualalla	22. maaliskuuta 2023 klo 17.00
Kumppanuushankkeet nuorisoalalla lukuun ottamatta eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen esittämiä kumppanuushankkeita	4. lokakuuta 2023 klo 12.00
Pienimuotoiset kumppanuushankkeet yleissivistävän, ammatillisen ja aikuiskoulutuksen alalla sekä nuorisoalalla	22. maaliskuuta 2023 klo 12.00
Pienimuotoiset kumppanuushankkeet yleissivistävän, ammatillisen ja aikuiskoulutuksen alalla sekä nuorisoalalla	4. lokakuuta 2023 klo 12.00
Pienimuotoiset kumppanuushankkeet liikunta- ja urheilualalla	22. maaliskuuta 2023 klo 17.00
Ammatillisen koulutuksen huippuyksiköt	8. kesäkuuta 2023 klo 17.00
Erasmus Mundus -toiminto	16. helmikuuta 2023 klo 17.00
Innovaatioyhteenliittymät	3. toukokuuta 2023 klo 17.00
Tulevaisuuteen suuntaavat hankkeet	15. maaliskuuta 2023 klo 17.00
Korkeakoulusektorin kapasiteetinvahvistamishankkeet	16. helmikuuta 2023 klo 17.00
Ammatillisen koulutuksen kapasiteetinvahvistamishankkeet	28. helmikuuta 2023 klo 17.00
Nuorisoalan kapasiteetinvahvistamishankkeet	8. maaliskuuta 2023 klo 17.00
Liikunta- ja urheilualan kapasiteetinvahvistamishankkeet	22. maaliskuuta 2023 klo 17.00
Voittoa tavoittelemattomat eurooppalaiset liikunta- ja urheilutapahtumat	22. maaliskuuta 2023 klo 17.00

Avaintoimi 3
European Youth Together -toiminto	9. maaliskuuta 2023 klo 17.00

Jean Monnet -toiminnot ja -verkostot

14. helmikuuta 2023 klo 17.00

Yksityiskohtaiset ohjeet hakemusten jättämisestä saa Erasmus+ -ohjelmaoppaasta.

6.   Lisätiedot

Tätä ehdotuspyyntöä koskevat yksityiskohtaiset ehdot, painopisteet mukaan luettuina, löytyvät vuoden 2023 Erasmus+ -ohjelmaoppaasta osoitteessa

http://ec.europa.eu/programmes/erasmus-plus/resources/programme-guide

Erasmus+ -ohjelmaopas on erottamaton osa tätä ehdotuspyyntöä, ja siinä esitetyt osallistumis- ja rahoitusehdot koskevat täysimääräisesti tätä ehdotuspyyntöä.

---

(1)  EYVL L 189, 28.5.2021, s. 1.

(2)  Jean Monnet -toimintoihin voivat osallistua organisaatiot kaikkialta maailmasta.

(3)  Edellyttää kahdenvälisten assosiaatiosopimusten allekirjoittamista.

Nimen rekisteröintihakemuksen julkaiseminen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla

(2022/C 444/08)

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) 51 artiklassa tarkoitetulla tavalla kolmen kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

”Komiški rogač”

EU-nro: PGI-HR-02634 – 18.9.2020

SAN ( ) SMM (X)

1.   [SAN:n tai SMM:n] nimi tai nimet

”Komiški rogač”

2.   Jäsenvaltio tai kolmas maa

Kroatian tasavalta

3.   Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus

3.1.   Tuotelaji

Luokka 1.6 Hedelmät, vihannekset ja viljat sellaisenaan tai jalostettuina

3.2.   Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta

Tuotetta ”Komiški rogač” myydään kahdessa muodossa: Komiški rogač -hedelmänä ja Komiški rogač -jauheena.

Komiški rogač -hedelmällä tarkoitetaan Visin saaren kotoperäisen johanneksenleipäpuulajikkeen Ceratonia Siliqua L. myyntivalmista hedelmää. Kyseinen lajike tunnetaan kroaatin kielellä nimellä ”Komiški krupni”, ”Komiški veliki” tai ”Komiški tusti”, ja se on kirjattu Kroatian kasvilajikkeiden geenitietokantaan koodilla FRU00317.

Komiški rogač -puun myyntivalmiin hedelmän astinvaraiset ominaispiirteet ovat tummanruskea väri, palon pitkulainen ja hieman kaareva muoto sekä pyöristyneet päät, makeahko maku, suklainen ja kaakaomainen tuoksu sekä poikkeuksellisen voimakas ja intensiivinen, suklaata ja kaakaota muistuttava aromi.

Komiški rogač -puun myyntivalmiin hedelmän fyysiset ominaispiirteet ovat hieman ryppyinen, kova, tasainen ja kiiltävä pinta, vaaleanruskea hedelmäliha, joka on kuorta pehmeämpää, sekä hedelmän sisällä oleva hauras rakenne ja siinä olevat tummanruskeat, kiinteät, kovat, pyöristyneet ja hieman litteät siemenet. Palon pituus on 10–20 cm ja paino 17–40 grammaa.

Komiški rogač -hedelmän kemiallinen koostumus on seuraavanlainen:

—	kokonaissokeripitoisuus vähintään 40,0 prosenttia

—	kuiva-aineen kalsiumpitoisuus vähintään 0,17 prosenttia (170 mg)

—	kuiva-aineen proteiinipitoisuus vähintään 3,9 prosenttia (3,9 g).

Komiški rogač -jauhe saadaan jauhamalla Komiški krupni -johanneksenleipäpuulajikkeen kypsiä ja kuivatettuja palkoja.

Komiški rogač -jauhe on väriltään vaaleanruskeaa, ja sen koostumus voi vaihdella hienosta karkeaan. Hienoksi jauhettuna tuote tuntuu kädessä silkkiseltä, karkeaksi jauhettuna rakeiselta. Johanneksenleipäpuun hedelmästä jauhetun jauheen maku on makeahko, ja siinä on syvempi suklaan ja kaakaon aromi kuin myyntivalmiissa kokonaisessa hedelmässä. Tämä johtuu siitä, että kun palko avataan, aromeja vapautuu intensiivisemmin ja ne ovat voimakkaampia kuin myyntivalmiin kokonaisen hedelmän tapauksessa.

Komiški rogač -jauheen kemiallinen koostumus on seuraavanlainen:

—	kokonaissokeripitoisuus vähintään 40,0 prosenttia

—	kuiva-aineen kalsiumpitoisuus vähintään 0,17 prosenttia (170 mg)

—	kuiva-aineen proteiinipitoisuus vähintään 3,9 prosenttia (3,9 g).

3.3.   Rehu (vain eläinperäiset tuotteet) ja raaka-aineet (vain jalostetut tuotteet)

–

3.4.   Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella

Komiški rogač -tuotteen kaikkien keskeisten tuotantovaiheiden palkojen keruusta niiden varastointiin, kuivatukseen ja jauhamiseen on tapahduttava Visin saarella.

3.5.   Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, viipalointia, raastamista ja pakkaamista koskevat erityiset säännöt

Kun johanneksenleipäpuun palot ovat riittävän kypsiä myytäviksi, ne pakataan elintarvikkeiden säilytykseen tarkoitettuihin verkkopusseihin, pahvilaatikoihin tai PVC:stä valmistettuihin laatikoihin 1–25 kg:n erinä, ja pakkauksiin kiinnitetään merkintä ”Komiški rogač”. Jos tuote on tarkoitettu saatettavaksi markkinoille johanneksenleipäpuun kokonaisina myyntivalmiina palkoina, yhden kilogramman painoinen pakkaus voi sisältää enimmillään 60 palkoa. Myyntivalmiit kokonaiset johanneksenleipäpuun palot voidaan asettaa saataville myös irtotavarana.

Komiški rogač -jauhe on pakattava 100 – 1 000 gramman vetoisiin paperipusseihin tai pahvirasioihin, joihin on kiinnitettävä merkintä ”Komiški rogač”. Valmista Komiški rogač -jauhetta myydään myös irtotavarana.

3.6.   Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, merkitsemistä koskevat erityiset säännöt

–

4.   Maantieteellisen alueen tarkka rajaus

Komiški rogač -tuotteen maantieteellinen tuotantoalue käsittää koko Visin saaren. Saaren rantaviiva muodostaa luonnollisen rajan, ja meri erottaa saaren viereisistä saarista ja mantereesta. Saari sijaitsee keskisellä Adrianmerellä, pituuspiirillä 43° 12" – 43° 5' 6" pohjoista leveyttä ja leveyspiirillä 16° 3' – 16° 15' 48" itäistä pituutta. Hallinnollisesti Vis kuuluu Split-Dalmatian maakuntaan. Hallinnollisia keskuksia on kaksi, Visin ja Komižan kaupungit.

5.   Yhteys maantieteelliseen alueeseen

Komiški rogač -tuotteen ja Visin saaren välinen syy-yhteys perustuu tuotteen erityispiirteisiin (jotka liittyvät viljely- ja tuotantoperinteeseen ja maantieteellisiin olosuhteisiin) ja maineeseen.

Maantieteellisen alueen erityisyys

Visin saari kuuluu välimerenilmaston vyöhykkeeseen (Köppenin ilmastoluokituksen mukaan Csa-ilmastovyöhykkeeseen), jolla kesät ovat Välimeren ilmastolle tyypillisesti kuumia. Visin saaren ilmasto-olosuhteiden kannalta ratkaiseva tekijä on sen maantieteellinen sijainti eli saaren etäisyys sitä ympäröivistä saarista ja mantereesta. Meri vaikuttaa ilmasto-olosuhteisiin merkittävästi, sillä sen ansiosta vuotuinen keskilämpötila nousee lähialueita korkeammaksi ja auringonvaloa saadaan enemmän. Vuotuinen keskilämpötila on 17 °C ja aurinko paistaa noin 2 800 tuntia vuodessa, minkä ansiosta johanneksenleipäpuun palkoihin muodostuu ja varastoituu runsaasti sokeria.

Visin saaren perinteiseen Komiški rogač -tuotteen tuotantomenetelmään kuuluu muun muassa taito tunnistaa ihanteelliset sääolosuhteet palkojen keruuta varten – palot on ratkaisevan tärkeää korjata ennen elokuun lopulla ja syyskuun alussa alkavia loppukesän ja alkusyksyn sateita, jotta hedelmiin ei imeydy vettä, sillä tällöin niistä tulisi helposti pilaantuvia, jolloin niiden ulkonäkö ja laatu kärsisivät ja niiden varastointi ja jalostus (jauhaminen) vaikeutuisivat.

Komiški rogač -palot poimitaan täysin kypsinä, kun niiden väri on muuttunut tummanruskeaksi ja niihin on kehittynyt sokerien muodostumisen ansiosta makea maku ja suklaata ja kaakaota muistuttava aromi. Sadonkorjuun ajoittamisessa keskeisessä roolissa ovat poimijan arviointikyky, joka on sukupolvelta toiselle siirtynyt taito, sekä poimijan kokemus ja tietämys, joiden ansiosta hän osaa arvioida johanneksenleipäpuun palkojen kypsyyden. Arvioiminen tapahtuu valitsemalla kourallinen palkoja eri puista, tutkimalla niiden ulkonäköä sekä arvioimalla, miltä palko tuntuu, avaamalla palko ja maistamalla hedelmälihaa. Poimija päättää palon ulkonäön, hedelmälihan rakenteen ja maun perusteella, soveltuuko palko kerättäväksi, varastoitavaksi ja jalostettavaksi (jauhettavaksi). Arvioidessaan johanneksenleipäpuun palkojen myyntivalmiutta niiden tunnusomaisen ulkonäön ja hedelmälihan rakenteen avulla poimija tarkastelee palkojen keskimääräistä pituutta, tummanruskeaa väriä ja kuoren kimmoisuutta sitä kosketettaessa. Poimija murtaa palon auki pituussuunnassa ja tarkastelee hedelmälihan vaaleanruskeaa väriä ja hedelmälihan rakenteen haurautta sekä arvioi tunnusomaista makeahkoa makua ja suklaan ja kaakaon aromia maistamalla ja haistamalla palkoa.

Komižassa sijaitseva johanneksenleipäpuuarboretum, jonka vanhimmat puut ovat yli 500 vuotta vanhoja, todistaa johanneksenleipäpuun viljelyperinteestä Visin saarella (J. Božanić, ”Carob Tree in the Mediterranean Landscape Imaginary”, 2008). Komiški rogač -tuotteen kasvatus- ja tuotantoperinteestä saarella ja erityisesti sen historiallisesta ja taloudellisesta merkityksestä on osoituksena myös Viška ric -nimisessä paikallisessa sanomalehdessä julkaistu kirjoitus (J. Božanić, ”Spasimo rogače”, 1. joulukuuta 1986), jossa ehdotetaan Komižassa sijaitsevan Norpina-nimisen alueen suojelemista poikkeuksellisen arvokkaana maatalousmaana, sillä Norpinassa kasvaa hyvin tiheäkasvuisia ja vanhoja johanneksenleipäpuulehtoja.

Tuotteen viljelyperinteestä kertoo myös se, että Komižassa johanneksenleipäpuun palkoja alettiin jauhaa vuonna 1980, kun paikallinen maatalousosuuskunta vuokrasi vasaramyllyn. Vuonna 1997 rakennettiin lisäksi kuivattamo (Z. Demaria, ”Mogućnosti uzgoja rogača na otoku Visu” (kandidaatintutkielma), 2011, Zagrebin yliopiston maataloustieteellinen tiedekunta, Splitin yliopisto ja Adrianmeren alueen viljelykasvien ja karstimaan raivauksen laitos, Split, s. 11). Jalostusmenetelmä noudattaa perinteisiä tuotantoperiaatteita ja on säilynyt alkuperäisenä nykypäivään asti.

Tuotteen erityisyys

Komiški rogač -puu tunnetaan sen tunnusomaisesta hedelmästä eli sen paloista, jotka ovat kypsinä 10–20 cm:n pituisia ja 17–40 gramman painoisia, sekä palkojen makeahkosta mausta ja suklaisesta ja kaakaomaisesta aromista, jotka ovat yleensä voimakkaampia kuin muissa samanlaisissa tuotteissa. Komiški rogač -tuotteen omintakeinen ja erottuva makeahko maku ja aromaattinen profiili johtuvat suuresta sokeripitoisuudesta (vähintään 40 prosenttia).

”Komiški rogač” on arvostettu mauste, jota käytetään monenlaisissa makeissa ruoissa, juomissa ja leivonnaisissa (”Šefovi kuhinja mediteranskih i europskih regija: Komiški rogač: Dugovječni stanovnik Mediterana koji je othranio generacije otočana”, 2019).

Tunnusomaisen, erottuvan ja makeahkon makunsa sekä suklaisen ja kaakaomaisen arominsa ansiosta Komiški rogač -tuotetta pidetään erityisen suuressa arvossa makeis- ja leipomotuotteiden alalla, jolla sitä käytetään ainesosana lukuisissa jälkiruoissa, kuten kuorrutuksissa, kakuissa ja makeissa juomissa. Monien nykykeittokirjojen reseptit sisältävät Komiški rogač -tuotetta, jota käytetään yleensä sokerin ja muiden yleisesti käytettyjen makeutusaineiden korvikkeena tai antamaan lopputuotteille erityislaatuinen aromi ja maku (”BioandBio recepti: Komiški rogač na vruće”, ”Coolinarika by Podravka, Torta od rogača”, ”BioandBio recepti, Rogačnjača koju ćeš voljeti do zadnjeg komadića” ja ”Slatka tvornica Medenko, Sladoled od rogača”).

Komiški rogač -jauhetta käytetään sen tuoksun ja aromin vuoksi usein antamaan erityislaatuinen maku ja aromi makeille ruoille, kuten suklaa- ja suolakinuskikuorrutetulle johanneksenleipäpuu-omenakakulle (Nina Mrvica, ”Bake me – Kolač od rogača i jabuke s kremom od čokolade i slanog karamela”).

Syy-yhteys

Saaren ilmasto-olosuhteet – korkeammat keskilämpötilat ja suurempi auringonvalon määrä – edesauttavat Komiški rogač -hedelmien kasvua ja kypsymistä. Kypsät Komiški rogač -palot tunnistaa niiden koosta (pituudesta ja painosta) ja niiden erityisestä, erottuvasta makeahkosta mausta ja aromista.

Visin saarella harjoitettava Komiški rogač -tuotteen viljely- ja tuotantoperinne juontaa juurensa antiikin aikaan, ja sen myötä on kehittynyt ainutlaatuisia paikallisia tuotantomenetelmiä, sillä Komiški rogač -tuotteen viljelyä ja tuotantoa on harjoitettu saarella vuosisatojen ajan.

Visin saaren asukkaat ovat jo muinaisista ajoista lähtien olleet tietoisia luontoon liittyvien tekijöiden vuorovaikutuksesta ja osanneet hyödyntää sitä. Tällaisia tekijöitä ovat muun muassa vuotuinen keskilämpötila ja auringonvalon määrä, jotka vaikuttavat myönteisesti lopputuotteen ominaisuuksiin. Näiden tekijöiden keskinäisen vuorovaikutuksen tuloksena on syntynyt erityinen tuote, jolla on tunnusomainen, erottuva makeahko maku sekä suklaata ja kaakaota muistuttava aromi.

Komiški rogač -tuotteen maineesta ja sen yhteydestä Visin saareen on myös osoituksena yli 1 000 kuluttajalle esitetty kysely, jonka vastaajista peräti 82 prosenttia kertoi tuntevansa tuotteen ja nimen ”Komiški rogač” ja 88 prosenttia piti kyseistä tuotetta Visin saaren alkuperäistuotteena. Vastaajista 69 prosenttia oli maistanut tuotetta vähintään kerran. Vastaajat mainitsivat myös tuotteen kaksi olemassa olevaa muotoa, Komiški rogač -hedelmän ja Komiški rogač -jauheen, ja totesivat niiden olevan kaksi yleisintä muotoa, joissa tuotetta nautitaan – vastaajista 74 prosenttia oli syönyt Komiški rogač -palkoja ja 84 prosenttia nauttinut tuotetta jauhettuna (CEDRA Split, Komiški rogač -tuotetta koskevan kyselyn tulokset, 2017).

Komiški rogač -nimen ja Visin saaren maantieteellisen alueen välinen yhteys tulee esille myös matkailun edistämisen yhteydessä. Komižan matkailulautakunta on jo vuosien ajan sisällyttänyt paikallisen johanneksenleipäpuujuhlan (Dani rogača eli ”Johanneksenleipäpuupäivät”) Ljeto u Komiži (”Kesä Komižassa”) -tapahtumaan, jonka avulla esitellään saaren kulttuuri- ja matkailutarjontaa. Dani rogača -juhla järjestetään Komižan kaupungissa syyskuussa, ja se sisältää informatiivisia esitelmiä johanneksenleipäpuun hedelmästä, vierailun johanneksenleipäpuun palkoja jauhavalle myllylle sekä useiden paikallisten johanneksenleipäpuupohjaisten ruokien maistatuksia. Myös saarella toimivat yksityismajoituksen tarjoajat pyrkivät hyödyntämään Komiški rogač -tuotteen mainetta ja mainostamaan majoituspalvelujaan Dani rogača -tapahtuman aikoihin.

Nimen ja maantieteellisen alueen yhteydestä todistaa myös vanha paikallinen sanonta ”Zoc? Za rogoc!”, jota kuulee Komižassa yhä nykyäänkin. Itse asiassa Visin saarella toimiva kouluyhdistys Bravura käyttää tätä sanontaa kahden paikallisen saarelta peräisin olevan tuotteen – johanneksenleipäpuusiirapin ja -hillon – etiketeissä.

Komiški rogač -tuotteen tunnettuudesta ja maineesta ja sen yhteydestä maantieteelliseen alueeseen on osoituksena myös sille EU-rahoituksen tuella vuonna 2016 myönnetty kansallinen merkintä ”Hrvatski otočni proizvod - HOP” (Kroatian saarilta peräisin oleva tuote). Tällä aluekehitysministeriön myöntämällä merkinnällä pyritään edistämään saarilta peräisin olevien alkuperäistuotteiden tuotantoa (Katalog HOP, 2016, s. 41 ja 263).

Eritelmän julkaisutiedot

https://poljoprivreda.gov.hr/UserDocsImages/dokumenti/hrana/proizvodi_u_postupku_zastite-zoi-zozp-zts/Specifikacija_proizvoda_Komiski_rogac_18052022.pdf

---

(1)  EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 94 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetun yhtenäisen asiakirjan sekä tuote-eritelmän julkaisutietojen julkaiseminen erään viinialan nimityksen osalta

(2022/C 444/09)

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (1) 98 artiklassa tarkoitetulla tavalla kahden kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

”De Voerendaalse Bergen”

PDO-NL-02776

Hakemuksen jättöpäivä: 10.6.2021

1.   Nimi/nimet

De Voerendaalse Bergen

2.   Maantieteellisen merkinnän tyyppi

SAN – Suojattu alkuperänimitys

3.   Rypäletuotteiden luokat

1.

Viini

5.	Laatukuohuviini

4.   Viini(e)n kuvaus

1.   VIINILUOKKA 1: Viini, viinityyppi: valkoviini, kuiva

Rypälelajikkeet: lajikeluettelon valkoiset rypälelajikkeet

Aistinvaraiset ominaisuudet:

Maku: pehmeä ja tasapainoinen, jälkimaussa päärynän ja melonin vivahteita, tai lajikkeesta riippuen hedelmäisempi (aprikoosi/omena) ja hieman mausteinen (muskottipähkinä/manteli)

Väri: vaaleankeltainen

Aromi: hedelmäiset, aavistuksen mausteiset aromit, joissa on kukkaisia vivahteita

Analyyttiset ominaisuudet:

Sokeripitoisuus: 0–9 grammaa/litra

Seuraavassa esitetyt ominaisuudet, joiden osalta arvoa ei ole määritelty, ovat EU:n säädöksissä vahvistettujen raja-arvojen mukaiset.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (tilavuusprosenttia)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (tilavuusprosenttia)	10
Vähimmäishappopitoisuus	79,8 milliekvivalenttia litrassa
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (milligrammaa/litra)

2.   VIINILUOKKA 1: Viini, viinityyppi: valkoviini, makea/puolimakea

Rypälelajikkeet: lajikeluettelon valkoiset rypälelajikkeet

Aistinvaraiset ominaisuudet:

Maku: ananaksen ja päärynän aromit

Väri: keltainen

Aromi: kukkainen bukee, jossa on aavistus hunajaa

Analyyttiset ominaisuudet:

Sokeripitoisuus on 30–100 grammaa/litra.

Seuraavassa esitetyt ominaisuudet, joiden osalta arvoa ei ole määritelty, ovat EU:n säädöksissä vahvistettujen raja-arvojen mukaiset.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (tilavuusprosenttia)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (tilavuusprosenttia)	9,5
Vähimmäishappopitoisuus	79,8 milliekvivalenttia litrassa
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (milligrammaa/litra)

3.   VIINILUOKKA 1: Viini, viinityyppi: roseeviini, kuiva

Rypälelajikkeet: lajikeluettelon punaiset rypälelajikkeet

Aistinvaraiset ominaisuudet:

Maku: punaiset marjat: mustikka, vadelma, ahomansikka

Väri: vaaleanpunainen/punainen

Aromi: aromaattiset punaiset marjat

Analyyttiset ominaisuudet:

Sokeripitoisuus: 0–9 grammaa/litra

Seuraavassa esitetyt ominaisuudet, joiden osalta arvoa ei ole määritelty, ovat EU:n säädöksissä vahvistettujen raja-arvojen mukaiset.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (tilavuusprosenttia)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (tilavuusprosenttia)	10
Vähimmäishappopitoisuus	79,8 milliekvivalenttia litrassa
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (milligrammaa/litra)

4.   VIINILUOKKA 1: Viini, viinityyppi: punaviini

Rypälelajikkeet: lajikeluettelon punaiset rypälelajikkeet

Aistinvaraiset ominaisuudet:

Maku: punaiset marjat, kuten mustikka, vadelma ja kirsikka

Väri: keskipunainen/punainen

Aromi: punaiset marjat: mustikka, vadelma ja kirsikka

Analyyttiset ominaisuudet:

Sokeripitoisuus on 0–4 grammaa/litra.

Seuraavassa esitetyt ominaisuudet, joiden osalta arvoa ei ole määritelty, ovat EU:n säädöksissä vahvistettujen raja-arvojen mukaiset.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (tilavuusprosenttia)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (tilavuusprosenttia)	11
Vähimmäishappopitoisuus	66,5 milliekvivalenttia litrassa
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (milligrammaa/litra)

5.   VIINILUOKKA 1: Viini, viinityyppi: punaviini, kuiva, säilytetty puutynnyrissä

Rypälelajikkeet: lajikeluettelon punaiset rypälelajikkeet

Aistinvaraiset ominaisuudet:

Maku: hienoinen vaniljan maku, mutta hallitsevina makuina kirsikka ja marjat

Väri: punainen / vaalean purppuranpunainen

Aromi: punaiset hedelmät: kirsikat ja marjat

Analyyttiset ominaisuudet:

Sokeripitoisuus on 0–4 grammaa/litra.

Seuraavassa esitetyt ominaisuudet, joiden osalta arvoa ei ole määritelty, ovat EU:n säädöksissä vahvistettujen raja-arvojen mukaiset.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (tilavuusprosenttia)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (tilavuusprosenttia)	11
Vähimmäishappopitoisuus	66,58 milliekvivalenttia litrassa
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (milligrammaa/litra)

6.   VIINILUOKKA 5: Viinityyppi: laatukuohuviini, valkoinen

Rypälelajikkeet: lajikeluettelon valkoiset rypälelajikkeet

Aistinvaraiset ominaisuudet:

Maku: hedelmäiset ja mausteiset vivahteet, kuten persikka ja mango, hieno vaahto

Väri: vaaleankeltainen

Aromi: hedelmäiset, aavistuksen mausteiset aromit, joissa on kukkaisia vivahteita

Analyyttiset ominaisuudet:

Sokeripitoisuus on 6–12 grammaa/litra.

Seuraavassa esitetyt ominaisuudet, joiden osalta arvoa ei ole määritelty, ovat EU:n säädöksissä vahvistettujen raja-arvojen mukaiset.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (tilavuusprosenttia)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (tilavuusprosenttia)	10
Vähimmäishappopitoisuus	79,89 milliekvivalenttia litrassa
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (milligrammaa/litra)

7.   VIINILUOKKA 5: Viinityyppi: laatukuohuviini, rosee, punainen

Rypälelajikkeet: lajikeluettelon punaiset rypälelajikkeet

Aistinvaraiset ominaisuudet:

Roseekuohuviini:

Maku: punaiset hedelmät, mustikka ja ahomansikka sekä hienostunut ruusunmarjan ja vadelman jälkimaku, hieno vaahto

Väri: vaalean lohenpunainen

Aromi: aromaattiset punaiset marjat

Punainen kuohuviini:

Maku: kirsikka ja mustikka, hieno vaahto

Väri: keskipunainen/punainen

Aromi: kirsikka/mustikka

Analyyttiset ominaisuudet: Sokeripitoisuus on 6–12 grammaa/litra.

Seuraavassa esitetyt ominaisuudet, joiden osalta arvoa ei ole määritelty, ovat EU:n säädöksissä vahvistettujen raja-arvojen mukaiset.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (tilavuusprosenttia)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (tilavuusprosenttia)	10
Vähimmäishappopitoisuus	79,89 milliekvivalenttia litrassa
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (milligrammaa/litra)

5.   Viininvalmistusmenetelmät

a.   Olennaiset viininvalmistusmenetelmät

Kaikki viiniluokat/viinityypit

Erityinen viininvalmistusmenetelmä

Puuastioiden käyttö on tarvittaessa sallittu viinin makuprofiilin tukemiseksi.

VIINILUOKKA: 1. Viini: Viinityyppi: valkoviini

Erityinen viininvalmistusmenetelmä

Kylmäkäyminen alle 20 °C:ssa (poikkeuksena lämpötilan nostaminen käymisen alussa ja viinit, jotka eivät käy helposti).

VIINILUOKKA: 1. Viini: Viinityyppi: valkoviini, makea/puolimakea

Erityinen viininvalmistusmenetelmä

Kylmäkäyminen alle 20 °C:ssa (poikkeuksena lämpötilan nostaminen käymisen alussa ja viinit, jotka eivät käy helposti).

VIINILUOKKA: 1. Viini: Viinityyppi: roseeviini

Erityinen viininvalmistusmenetelmä

Kylmäkäyminen alle 20 °C:ssa (poikkeuksena lämpötilan nostaminen käymisen alussa ja viinit, jotka eivät käy helposti).

Kuorikäyminen (maserointi) kylmässä roseeviinille tyypillisen värin saamiseksi.

VIINILUOKKA: 1. Viini: Viinityyppi: punaviini

Erityinen viininvalmistusmenetelmä

Hedelmälihan käyminen vähintään neljän päivän ajan.

VIINILUOKKA: 5. Laatukuohuviinit: Viinityyppi: valkoviini

Erityinen viininvalmistusmenetelmä

Jälkikäyminen pullossa perinteisellä menetelmällä.

VIINILUOKKA: 5. Laatukuohuviinit: Viinityyppi: puna- ja roseeviinit

Erityinen viininvalmistusmenetelmä

Jälkikäyminen pullossa perinteisellä menetelmällä.

Kuorikäyminen (maserointi) kylmässä roseeviinille tyypillisen värin saamiseksi.

Viinityyppi: Punaviini, kuiva, säilytetty puutynnyrissä

Erityinen viininvalmistusmenetelmä

Hedelmälihan käyminen vähintään neljän päivän ajan.

Puutynnyreissä tapahtuva vanhentaminen 8–24 kuukauden ajan.

b.   Enimmäistuotokset

1.	Auxerrois 65 hehtolitraa hehtaaria kohden

2.	Reichensteiner 85 hehtolitraa hehtaaria kohden

3.	Bacchus 75 hehtolitraa hehtaaria kohden

4.	Müller-Thurgau 70 hehtolitraa hehtaaria kohden

5.	Riesling 55 hehtolitraa hehtaaria kohden

6.	Solaris 55 hehtolitraa hehtaaria kohden

7.	Pinot Noir 50 hehtolitraa hehtaaria kohden

8.	Monarch 75 hehtolitraa hehtaaria kohden

9.	Dornfelder 75 hehtolitraa hehtaaria kohden

6.   Rajattu maantieteellinen alue

De Voerendaalse Bergen -viinit ovat peräisin mäkiseltä alueelta, joka sisältää seuraavat kukkulat: De Fromberg, De Vrakelberg, Vrouweheide, Daelsberg, Welterberg ja Kunderberg.

Rajattu maantieteellinen alue sijaitsee Voerendaalin kunnan eteläkaakossa olevalla reunalla. Voerendaalin kunta jakautuu kolmeen alueeseen: jokilaakson alueeseen, tasankoalueeseen ja mäkiseen alueeseen.

Alueen koko on noin 900 hehtaaria.

7.   Rypälelajike/rypälelajikkeet

Auxerrois B

Bacchus B

Dornfelder N

Monarch

Müller-Thurgau B

Pinot Noir N

Reichensteiner B

Solaris

8.   Yhteyden/yhteyksien kuvaus

Kasvuympäristöllä – eli kaikilla viinitarhassa kasvavaan viiniköynnökseen vaikuttavilla tekijöillä – on merkittävä vaikutus viinin laatuun. De Voerendaalse Bergen -alkuperänimityksen rajatulla maantieteellisellä alueella kaikki kasvuympäristön osatekijät – ilmasto, ilmansuunta, maaperä, viinitarhan hoito, lajikkeiden valinta ja viininvalmistusprosessi – vaikuttavat osaltaan viinin laatuun molemmissa viiniluokissa (viiniluokka 1 ”Viini” ja viiniluokka 5 ”Laatukuohuviini”).

Ilmasto

Ilmasto soveltuu auringonpaisteen määrän, lämpötilan ja sademäärän suhteen erityisen hyvin rypäleiden viljelyyn.

Tämän vahvistavat De Voerendaalse Bergen -alueen (eteläinen Limburg) Huglin-indeksi, joka oli vuosina 2016–2020 keskimäärin 1 772, sekä auringonpaisteen määrä tällä ajanjaksolla, joka oli keskimäärin 7,2 tuntia päivässä eli 1,3 tuntia enemmän kuin vuosina 1996–2000 (Alankomaiden kuninkaallisen ilmatieteellisen laitoksen tietojen mukaan).

Ilmansuunta

Viinitarhat sijaitsevat etelärinteillä, joiden kaltevuus on 17–23 prosenttia. Tämä on ihanteellinen yhdistelmä auringonvalon hyödyntämiseksi mahdollisimman hyvin rypäleiden kypsyessä.

Maaperä

Alkuperäalueen (Voerendaalin kunnan mäkisen alueen) ainutlaatuiset ominaisuudet johtuvat seuraavien tekijöiden yhdistelmästä:

—	kalkkikivirinteet

—	etelärinteet, joiden kaltevuus on 17–23 prosenttia ja joiden ansiosta viinitarhat saavat optimaalisesti auringonvaloa.

Nämä kalkkikivirinteet muodostuvat pinta- ja pohjamaassa olevasta kalkkikivestä sekä moreeni-/sorapitoisesta savimaasta.

Maaperälajit, savimaan kosteus ja kalkkikivi muodostavat yhdessä ihanteellisen yhdistelmän, jonka ansiosta viinitarhat voivat tuottaa hyviä, täyteläisiä viinejä.

Kalkkikivipitoinen maaperä antaa viinille myös sen kevyesti helmeilevän luonteen.

Viinitarhan hoitaminen

—	Terttujen ja lehvistön poistaminen.

—	Ajoittamalla sadonkorjuu tarkasti (sokeripitoisuuden, hapokkuuden ja aromien suhteen) saadaan ennen kaikkea rypäleitä, joista pystytään valmistamaan raikkaita/hedelmäisiä kuohuviinejä.

—	Rypälelajikkeiden valinta on oleellista rypäleiden ihanteellisen kypsyyden saavuttamiseksi. Koska De Voerendaalse Bergen -alkuperäalueella käytettävät rypälelajikkeet kypsyvät melko varhain, ne soveltuvat hyvin pohjoiseen ilmastoon.

Ihmisen toimet:

—

Leikkaus: Alueella käytetään Guyot-leikkaustapaa, ja lehdet poistetaan heinä-elokuussa valkoisten rypäleterttujen toiselta puolelta ja punaisten rypäleterttujen molemmilta puolilta. Lehtien poistamisella edistetään terttujen terveyttä, torjutaan harmaahometta sekä nopeutetaan kuivumista kasteen ja sateiden jälkeen.

—

Valkoisten rypäleiden optimaalisen kypsymisen varmistamiseksi poistetaan tertut pienistä versoista (ylimmän tukilangan alta). Punaisissa lajikkeissa poistetaan erityisesti tertut, joiden kypsyminen (eli punertuminen) on alkanut myöhässä, sekä pienet tertut. Näin kypsyminen keskittyy jäljelle jääviin hyviin terttuihin.

—

Rypäleet korjataan käsin. Huonot tertut hylätään heti ja hyvälaatuiset kerätään viininvalmistusta varten. Sadonkorjuun ajoitus määräytyy rypäleiden sokeripitoisuuden, happamuuden ja etenkin aromien perusteella. Näiden muuttujien on oltava oikeassa tasapainossa, jotta voidaan tuottaa tasapainoista, maukasta viiniä. Myös rypäleiden terveys on tässä suhteessa tärkeää.

Viiniyttäminen

Viiniyttämismenetelmissä keskitytään säilyttämään primaariaromit ja raikas hapokkuus, jotka luovat kuohuviineille sekä valko- ja roseeviineille tunnusomaisen kirpeän, hedelmäisen maun. Punaviinien säilytys- ja kypsytysaika tynnyreissä tekee niistä täyteläisiä ja pehmeitä.

Tiivistäen:

Viinitarhojen ominaisuudet (maaperä, ilmasto, ilmansuunta) tuottavat kaikki edellytykset houkuttelevien hedelmäisten kuohuviinien valmistamiseen.

Hiilihapottomien viinien kohdalla tämä ilmenee valko- ja roseeviinien hedelmäisyytenä. Punaviineissä voi havaita punaisten hedelmien aromeja, ja maussa korostuvat kirsikka ja marjat. Kalkkikivipitoinen maaperä antaa kuohuviineille pehmeän ja miellyttävän hapokkaan maun.

9.   Olennaiset lisäedellytykset (pakkaaminen, merkinnät, muut vaatimukset)

Oikeudellinen kehys:

EU:n sääntely

Lisäedellytyksen tyyppi:

Merkintöjä koskevat lisämääräykset

Edellytyksen kuvaus:

Pienemmän alueen nimi

Jos 85 prosenttia rypäleistä tulee joltakin alkuperäalueen pienemmältä alueelta, pienemmän alueen nimeä voidaan käyttää yhdessä alkuperäalueen nimen kanssa. Tässä tapauksessa nämä pienemmät alueet ovat De Fromberg ja De Vrakelberg.

Linkki tuote-eritelmään

https://www.rvo.nl/sites/default/files/2021/01/Productdossier%20BOB%20De%20Voerendaalse%20Bergen.pdf

---

(1)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.

Nimen rekisteröintihakemuksen julkaiseminen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla

(2022/C 444/10)

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) 51 artiklassa tarkoitetulla tavalla kolmen kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

”Sörmlands Ädel”

EU-nro: PGI-SE-02629 – 1.9.2020

SAN ( ) SMM (X)

1.   Nimi/nimet

”Sörmlands Ädel”

2.   Jäsenvaltio tai kolmas maa

Ruotsi

3.   Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus

3.1.   Tuotelaji

Luokka 1.3 Juustot

3.2.   Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta

Sörmlands Ädel on pehmeä, kypsä sinihomejuusto[1], joka valmistetaan pastöroidusta lehmän luomutäysmaidosta.

Suojatun merkinnän ”Sörmlands Ädel” saaneet juustot ovat seuraavien vaatimusten mukaiset:

Fysikaaliset ominaisuudet:

Muoto: Juusto on lieriön muotoinen, ja sen halkaisija on 19–21 cm ja korkeus 10–12 cm.

Paino: 2,8–3,0 kg

Kypsytysaika: 5–12 kuukautta

Kemialliset ominaisuudet:

Kosteuspitoisuus: 45–48 %

Kuiva-ainepitoisuus: 52–55 %

Suolapitoisuus: 2 %

Rasvapitoisuus: 32–34 % (58–65 % kuiva-aineesta)

Proteiini: 21–23 % (38–44 % kuiva-aineesta)

Aistinvaraiset ominaisuudet

Ulkomuoto: Pinta: Kukkaisa. Juuston ylä- ja alapinta ovat lämpimän keltaiset, ja niissä on pähkinänruskeita ja tummanharmaita sävyjä. Ulkoreuna on pähkinänruskea, ja siinä on tummanharmaita ja lämpimän keltaisia sävyjä.

Leikkauspinta: Yhtenäisen keltainen (NCS S1010-Y) sinivihrein homeraidoin (NCS S5020-B30G).

Koostumus: Pehmeä/puolipehmeä, elastinen koostumus.

Tuoksu: Lämpimän hapatetun voin perustuoksu, jossa kosteaa kellaria sienten ja tryffelien vivahtein sekä vieno appelsiinin hedelmälihan ja pomeranssin vivahde.

Maku: Leveä, pyöreä, kermaisa ja monivivahteinen. Maukas vailla terävyyttä tai hapokkuutta. Happamia vivahteita, suolaa ja umamia, kellaria, tallia ja karamellia. Maku vahvistuu juuston kypsyessä.

Jälkimaku: Pitkä ja täyteläinen jälkimaku, joka täyttää suun. Umami, voi, tasapainoinen suolaisuus ja happamuus.

Suutuntuma: Kermainen, täyteläinen ja pyöreä, miellyttävän suolainen ja hennon mutta miellyttävän rakeinen.

Sörmlands Ädel kuuluu happamien sinihomejuustojen luokkaan (bleu acid). Sen monivivahteinen maku ja tuoksu saavat aikaan harmonisen kokemuksen. Sörmlands Ädel -homejuusto on maukasta, ja sen jälkimaku on pitkä ja miellyttävä. Siinä ei ole muissa kypsytetyissä bleu acid -tyypin sinihomejuustoissa tavattavaa karvautta.

Raaka-aineet: Luomutäysmaito, joka saadaan seuraavien rotujen lehmistä: Svensk röd och vit boskap (SRB), Svensk låglandsboskap (SLB) ja Svensk kullig boskap (SKB). Lehmät lypsetään 2–3 kertaa päivässä. Maito jäähdytetään, minkä jälkeen se valmistetaan juustoksi juustomeijerissä. Maito saa olla enintään 72 tunnin takaista. Sen rasvapitoisuusprosentti vaihtelee välillä 4,3–4,6 ja valkuaisainepitoisuus on 3,5–3,7 prosenttia vuodenajan (laidunnus vai rehuseosruokinta) ja karjan rotukoostumuksen mukaan.

Lisäaineet: Ruokasuola (NaCl), mesofiiliset hapatusbakteerit (Lactococcus lactis, Lactobacillus cremoris, Lactobacillus diacetylactis, Leuconostoc cremoris ja Streptococcus thermophilus), luonnollinen juoksete ja sinihomeviljelmä (Penicillium roqueforti).

[1]	Codex-standardi 283–1978.

3.3.   Rehu (vain eläinperäiset tuotteet) ja raaka-aineet (vain jalostetut tuotteet)

Lehmiä ruokitaan luonnonmukaisesti tuotetulla rehulla. Kesällä eli toukokuusta syyskuuhun lehmät ovat ulkona ja laiduntavat niityillä. Niinä ajankohtina, jolloin lehmät eivät saa ravinnokseen tarpeeksi ruohoa laitumilta, niille voidaan antaa luomurehuseosta, jossa on säilörehua, korsia, viljaa (ohra (Hordeum vulgare), kaura (Avena sativa) ja vehnä (Triticum aestivum)), härkäpapu (Vicia faba), kivennäisaineita, suolaa ja kalkkia.

3.4.   Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella

Sörmlands Ädel -juusto on valmistettava 4 kohdassa määritellyllä alueella. Valmistukseen kuuluvat seuraavat vaiheet: Lehmät lypsetään ja maito pastöroidaan. Maitoon sekoitetaan maitohappobakteereita ja sinihomeviljelmää. Juustouma leikataan rakeiksi ja pannaan muotteihin. Juustoja puristetaan, käännetään säännöllisesti ja suolataan.

Sinihomeen kasvua edistetään tekemällä juustoon reikiä. Sen jälkeen juustot kääritään kelmuun ja jätetään kypsymään.

3.5.   Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, viipalointia, raastamista ja pakkaamista koskevat erityiset säännöt

—

3.6.   Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, merkitsemistä koskevat erityiset säännöt

—

4.   Maantieteellisen alueen tarkka rajaus

Sörmlands Ädel -juuston tuotantoalue kattaa Södermanlandin läänin.

5.   Yhteys maantieteelliseen alueeseen

Yhteys perustuu Sörmlands Ädel -juuston erityisominaisuuksiin, jotka johtuvat pääosin juuston maantieteellisestä alkuperästä.

Kolmen eri rodun lehmistä saatava maito ja maantieteellisellä alueella kehittynyt taitotieto antavat Sörmlands Ädel -juustolle seuraavat ominaisuudet: hapatetun voin ja kostean kellarin tuoksu sekä pyöreä, kermainen ja monivivahteinen maku, jossa on hieman happamia vivahteita sekä kellaria, tallia ja karamellia. Juusto on myös maukasta, ja sen jälkimaku on pitkä ja miellyttävä. Siinä ei ole muissa kypsytetyissä bleu acid -tyypin sinihomejuustoissa tavattavaa karvautta.

Sörmlands Ädel -juuston tuotantomenetelmä on ainutlaatuinen: valmistuksessa käytetään kahden eri Penicillium roqueforti -kannan sekoitusta, joka antaa juustolle laajan ja monivivahteisen makujen kirjon.

Sörmlands Ädel -juuston ominaisuudet juontuvat juustonvalmistajan kokemuksesta ja kyvystä mukauttaa juustonvalmistusprosessia näkö-, maku- ja tuntoaistinsa varassa esimerkiksi silloin kun maidon rasva- ja proteiinipitoisuudet ovat eri vuodenaikoina erilaiset. Prosessia mukautetaan vaihtelemalla aikaa ja lämpötilaa Sörmlands Ädel -juuston eri valmistusvaiheissa.

Juuston muotitusta varten juustonvalmistaja määrittelee, milloin juustouman rakenne, raekoko ja kosteuspitoisuus ovat oikeat. Sinihomeella ja maitohappobakteereilla on näet oltava suotuisat, entsyymitoimintaa edistävät kasvuolosuhteet, mikä on edellytys maitorasvan pilkkoutumiselle ja sitä myötä Sörmlands Ädel -juuston aistinvaraisten ominaisuuksien kehittymiselle.

Kypsymisvaiheessa sinihomeen kasvua edistetään tekemällä juustoihin reikiä, joiden kautta juustoon pääsee happea ja hiilidioksidi pääsee pois. Juustonvalmistaja säätelee sinihomeen kasvuvauhtia toisaalta käärimällä juuston erikoiskelmuun kaasujen vaihdunnan hillitsemiseksi ja toisaalta laskemalla juuston kypsytyslämpötilaa.

Tuote-eritelmän julkaisutiedot

https://www.livsmedelsverket.se/globalassets/produktion-handel-kontroll/livsmedelsinformation-markning-halsopastaenden/skyddade-beteckningar/produktbeskrivning-sormlands-adel-2021-06-13.pdf

---

(1)  EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.