ISSN 1977-1053

Euroopan unionin

virallinen lehti

C 286

European flag  

Suomenkielinen laitos

Tiedonantoja ja ilmoituksia

65. vuosikerta
27. heinäkuu 2022


Sisältö

Sivu

 

I   Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot

 

SUOSITUKSET

 

Euroopan järjestelmäriskikomitea

2022/C 286/01

Euroopan järjestelmäriskikomitean suositus, annettu 2 päivänä kesäkuuta 2022, makrovakauspoliittisten toimenpiteiden rajat ylittävien vaikutusten arvioinnista ja vapaaehtoisesta vastavuoroisuudesta annetun suosituksen EJRK/2015/2 muuttamisesta, (EJRK/2022/4)

1


 

II   Tiedonannot

 

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT

 

Euroopan komissio

2022/C 286/02

Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia M.10809 – CD&R / TPG / COVETRUS) ( 1 )

16


 

III   Valmistavat säädökset

 

EUROOPAN KESKUSPANKKI

2022/C 286/03

Euroopan Keskuspankin Lausunto, annettu 1 päivänä kesäkuuta 2022, ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 600/2014 muuttamisesta markkinatietojen avoimuuden parantamisen, konsolidoitujen kauppatietojen luonnin esteiden poistamisen, kaupankäyntivelvollisuuksien optimoinnin ja asiakastoimeksiantojen välittämisestä saatavien maksujen kieltämisen osalta (CON/2022/19)

17


 

IV   Tiedotteet

 

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET

 

Neuvosto

2022/C 286/04

Ilmoitus henkilöille ja yhteisöille, joihin sovelletaan Libyan tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetuissa neuvoston päätöksessä (YUTP) 2015/1333, sellaisena kuin se on pantu täytäntöön neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä (YUTP) 2022/1315, ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/44, sellaisena kuin se on pantu täytäntöön neuvoston täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2022/1308, säädettyjä rajoittavia toimenpiteitä

22

2022/C 286/05

Ilmoitus rekisteröidyille, joihin sovelletaan Libyan tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetuissa neuvoston päätöksessä (YUTP) 2015/1333 ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/44 säädettyjä rajoittavia toimenpiteitä

24

2022/C 286/06

Ilmoitus tietyille henkilöille, joihin sovelletaan rajoittavista toimenpiteistä kemiallisten aseiden leviämisen ja käytön torjumiseksi annetuissa neuvoston päätöksen (YUTP) 2018/1544 liitteessä ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1542 liitteessä I säädettyjä rajoittavia toimenpiteitä

25

 

Euroopan komissio

2022/C 286/07

Euron kurssi — 26. heinäkuuta 2022

26

2022/C 286/08

Lausunto kilpailunrajoituksia ja määräävää markkina-asemaa käsittelevän neuvoa-antavan komitean kokouksessaan 21. tammikuuta 2022 antama lausunto päätösluonnoksesta asiassa AT.39839 – Telefónica ja Portugal Telecom – Esittelijä: Belgia

27

2022/C 286/09

Kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan loppukertomus – Asiassa AT.39839 – Telefónica ja Portugal Telecom (tarkistus)

28

2022/C 286/10

Tiivistelmä komission päätöksestä, annettu 25 päivänä tammikuuta 2022, – Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklan mukaisesta menettelystä päätöksen C(2013) 306 final muuttamisesta (Asia AT.39839 – Telefónica ja Portugal Telecom) (tiedoksiannettu numerolla C(2022) 324)

30

 

JÄSENVALTIOIDEN TIEDOTTEET

2022/C 286/11

Henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta yhteisön säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399 2 artiklan 8 kohdassa tarkoitettujen rajanylityspaikkojen luettelon päivitys

33


 

V   Ilmoitukset

 

MUUT SÄÄDÖKSET

 

Euroopan komissio

2022/C 286/12

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 105 artiklassa tarkoitetun, erään viinialan nimityksen tuote-eritelmään tehtävää muutosta koskevan hakemuksen julkaiseminen

41

2022/C 286/13

Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisen, vähäisen muutoksen hyväksymisen perusteella muutetun yhtenäisen asiakirjan julkaiseminen

54

2022/C 286/14

Nimen rekisteröintihakemuksen julkaiseminen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla

57


 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.

FI

 


I Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot

SUOSITUKSET

Euroopan järjestelmäriskikomitea

27.7.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 286/1


EUROOPAN JÄRJESTELMÄRISKIKOMITEAN SUOSITUS,

annettu 2 päivänä kesäkuuta 2022,

makrovakauspoliittisten toimenpiteiden rajat ylittävien vaikutusten arvioinnista ja vapaaehtoisesta vastavuoroisuudesta annetun suosituksen EJRK/2015/2 muuttamisesta

(EJRK/2022/4)

(2022/C 286/01)

EUROOPAN JÄRJESTELMÄRISKIKOMITEAN HALLINTONEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen (1) ja erityisesti sen liitteen IX,

ottaa huomioon finanssijärjestelmän makrotason vakauden valvonnasta Euroopan unionissa ja Euroopan järjestelmäriskikomitean perustamisesta 24 päivänä marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1092/2010 (2) ja erityisesti sen 3, 16, 17 ja 18 artiklan,

ottaa huomioon oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta 26 päivänä kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/2013/EU (3) ja erityisesti sen VII osaston 4 luvun II osan,

ottaa huomioon Euroopan järjestelmäriskikomitean työjärjestyksen hyväksymisestä 20 päivänä tammikuuta 2011 annetun Euroopan järjestelmäriskikomitean päätöksen EJRK/2011/1 (4) ja erityisesti sen 18, 19 ja 20 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Kansallisten makrovakauspoliittisten toimenpiteiden tehokkuuden ja johdonmukaisuuden varmistamiseksi on tärkeää täydentää unionin lainsäädännön edellyttämää tunnustamista vapaaehtoisella vastavuoroisuudella.

(2)

Euroopan järjestelmäriskikomitean suosituksessa EJRK/2015/2 (5) vahvistetun makrovakauspoliittisten toimenpiteiden vapaaehtoista vastavuoroisuutta koskevan kehyksen tarkoituksena on varmistaa, että kaikki yhdessä jäsenvaltiossa aktivoidut riskiperusteiset makrovakauspoliittiset toimenpiteet toteutetaan vastavuoroisesti muissa jäsenvaltioissa.

(3)

Euroopan järjestelmäriskikomitean suosituksessa EJRK/2017/4 (6) suositellaan, että asianomainen aktivoiva viranomainen tekee toimittaessaan vastavuoroisuuspyynnön Euroopan järjestelmäriskikomitealle (EJRK) ehdotuksen sovellettavan olennaisuuskynnyksen enimmäistasosta, jonka alittavalla tasolla katsotaan, että havaitut makrovakausriskit eivät vaikuta yksittäiseen rahoituspalvelujen tarjoajaan olennaisella tavalla sillä lainkäyttöalueella, jossa asianomainen aktivoiva viranomainen soveltaa kyseistä makrovakauspoliittista toimenpidettä. EJRK voi tarvittaessa ehdottaa tästä poikkeavaa kynnystä.

(4)

Direktiivin 2013/36/EU 133 artiklan 10 kohdan mukaisena nimettynä viranomaisena Saksassa toimiva Bundesanstalt für Finanzdienstleistungsaufsicht (BaFin) ilmoitti EJRK:lle 10 päivänä maaliskuuta 2022 (7) aikomuksestaan asettaa saman direktiivin 133 artiklan 9 kohdan mukainen järjestelmäriskipuskurikanta luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden kaikille vastuille (eli vähittäisvastuille ja muille kuin vähittäisvastuille), joiden vakuutena on Saksassa sijaitseva asuinkiinteistö. Järjestelmäriskipuskuria sovelletaan i) Saksassa toimiluvan saaneisiin luottolaitoksiin, jotka käyttävät sisäisten luottoluokitusten menetelmää (IRB) riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärän laskentaan ja ii) Saksassa toimiluvan saaneisiin luottolaitoksiin, jotka käyttävät standardimenetelmää riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärän laskentaan, sellaisten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 (8) 125 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen vastuiden osalta, joiden täytenä vakuutena on asuinkiinteistö.

(5)

Toimenpide tuli voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2022, ja Saksassa toimiluvan saaneiden luottolaitosten on noudatettava sitä 1 päivästä helmikuuta 2023. Toimenpidettä tarkastellaan uudelleen vähintään joka toinen vuosi direktiivin 2013/36/EU säännösten mukaisesti. Lisäksi BaFin seuraa niiden taustalla olevien riskien kehittymistä, joihin järjestelmäriskipuskurilla pyritään vaikuttamaan, ja mukauttaa puskurikantaa tarvittaessa.

(6)

BaFin toimitti EJRK:lle 10 päivänä maaliskuuta 2022 (9) järjestelmäriskipuskurin vastavuoroista soveltamista koskevan pyynnön direktiivin 2013/36/EU 134 artiklan 5 kohdan nojalla.

(7)

BaFinin esittämästä pyynnöstä toimenpiteen vastavuoroiseksi toteuttamiseksi muissa jäsenvaltiossa ja jotta estettäisiin kielteisten rajat ylittävien vaikutusten syntymisen siinä muodossa, että toimintaa siirrettäisiin suosiollisimmille alueille ja sääntelyeroja käytettäisiin hyväksi sen seurauksena, että makrovakauspoliittinen toimenpide tulee asetuksen (EU) N:o 575/2013 458 artiklan 2 kohdan d alakohdan vi alakohdan mukaisesti sovellettavaksi Saksassa, Euroopan järjestelmäriskikomitean hallintoneuvosto on myös päättänyt sisällyttää tämän toimenpiteen niiden makrovakauspoliittisten toimenpiteiden luetteloon, joiden vastavuoroista toteuttamista suositetaan suosituksen EJRK/2015/2 mukaisesti.

(8)

Tästä syystä suositus EJRK/2015/2 olisi muutettava vastaavasti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN SUOSITUKSEN:

Muutokset

Muutetaan suositus EJRK/2015/2 seuraavasti:

1.

Korvataan 1 jakson suosituksessa C oleva 1 kohta seuraavasti:

”1.

Suosituksena on, että asianomaiset viranomaiset toteuttavat vastavuoroisesti muiden asianomaisten viranomaisten hyväksymiä makrovakauspoliittisia toimenpiteitä, joiden vastavuoroista toteuttamista EJRK on suositellut. Suosituksena on, että seuraavat toimenpiteet, jotka kuvataan tarkemmin liitteessä, toteutetaan vastavuoroisesti:

 

Belgia:

yhdeksän prosentin järjestelmäriskipuskurikanta, joka koskee kaikkia luonnollisiin henkilöihin liittyviä vähittäisvastuita, joihin sovelletaan sisäisten luottoluokitusten menetelmää ja joiden vakuutena on Belgiassa sijaitseva asuinkiinteistö;

 

Saksa:

kahden prosentin järjestelmäriskipuskurikanta, joka koskee i) kaikkia vastuita, joihin sovelletaan sisäisten luottoluokitusten menetelmää ja joiden vakuutena on Saksassa sijaitseva asuinkiinteistö ja ii) kaikkia vastuita, joihin sovelletaan standardimenetelmää ja joiden täytenä vakuutena on Euroopan parlamentin ja neuvoston (*1) asetuksen (EU) N:o 575/2013 125 artiklan 2 kohdan mukaisesti Saksassa sijaitseva asuinkiinteistö;

 

Ranska

asetuksen (EU) N:o 575/2013 395 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun suurten asiakasriskien rajoituksen tiukennus viiteen prosenttiin ensisijaisesta (T1) pääomasta; tiukennus koskee Ranskassa sääntömääräisen kotipaikan omaaviin hyvin velkaantuneisiin suuriin yrityksiin liittyviä vastuita ja sitä sovelletaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 458 artiklan 2 kohdan d alakohdan ii alakohdan mukaisesti maailmanlaajuisen järjestelmän kannalta merkittäviin laitoksiin (G-SII-laitokset) ja muihin rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäviin laitoksiin (O-SII-laitokset) varovaisuusperiaatteen mukaisen konsolidoinnin korkeimmalla konsolidointitasolla;

 

Liettua:

kahden prosentin järjestelmäriskipuskurikanta, jota sovelletaan kaikkiin Liettuan tasavallassa asuviin luonnollisiin henkilöihin liittyviin asuinkiinteistövakuudellisiin vähittäisvastuisiin.

 

Luxemburg:

Luxemburgissa sijaitsevien asuinkiinteistöjen uusia kiinnitysluottoja koskevat oikeudellisesti sitovat luototusasterajat, joita sovelletaan eri luotonottajaryhmiin seuraavasti:

a)

100 prosentin luototusasterajaa sovelletaan pääasiallisena asuntona käytettävän ensiasunnon ostajiin;

b)

90 prosentin luototusasterajaa sovelletaan muihin pääasiallisen asunnon ostajiin, eli muihin kuin ensiasunnon ostajiin. Tämä raja pannaan täytäntöön suhteellisuutta noudattaen portfoliokiintiön avulla. Tämä merkitsee sitä, että luotonantajien näille luotonottajille myöntämien uusien kiinnitysluottojen salkusta 15 prosenttia voi olla luottoja, joissa luototusaste on yli 90 prosenttia mutta alle 100 prosenttia;

c)

80 prosentin luototusasterajaa sovelletaan muihin kiinnitysluottoihin (sijoitusasuntosegmentti mukaan luettuna).

 

Alankomaat:

keskimääräisen riskipainon alaraja, jota sovelletaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 458 artiklan 2 kohdan d alakohdan vi alakohdan mukaisesti Alankomaissa toimiluvan saaneisiin luottolaitoksiin, jotka käyttävät sisäisten luottoluokitusten menetelmää lakisääteisten pääomavaatimusten laskennassa, niiden salkkujen osalta, joissa on luonnollisiin henkilöihin liittyviä vastuita, joiden vakuutena Alankomaissa sijaitseva asuinkiinteistö. Kunkin toimenpiteen soveltamisalaan kuuluvan yksittäisen vastuuerän osalta lainan osuuteen, joka on enintään 55 prosenttia lainan vakuutena käytettävän kiinteistön markkina-arvosta, sovelletaan 12 prosentin riskipainoa ja lainan jäljellä olevaan osuuteen 45 prosentin riskipainoa. Salkun keskimääräisen riskipainon alaraja on yksittäisten lainojen riskipainojen vastuilla painotettu keskiarvo.

 

Norja:

Kaikkien Norjassa toimiluvan saaneiden luottolaitosten Norjassa oleviin vastuisiin sovellettava 4,5 prosentin järjestelmäriskipuskurikanta direktiivin 2013/36/EU 133 artiklan mukaisesti, sellaisena kuin kyseistä direktiiviä sovelletaan Norjaan ja Norjassa 1 päivänä tammikuuta 2020 Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen (*2) (jäljempänä ”ETA-sopimus”) ehtojen mukaisesti (jäljempänä ”vakavaraisuusdirektiivi sellaisena kuin sitä sovelletaan Norjassa 1 päivänä tammikuuta 2020”);

Norjassa toimiluvan saaneiden luottolaitosten, jotka käyttävät sisäisten luottoluokitusten (IRB) menetelmää lakisääteisen pääoman määrää laskettaessa, Norjassa oleviin asuinkiinteistövastuisiin sovellettava 20 prosentin keskimääräinen riskipainon alaraja asetuksen (EU) N:o 575/2013 458 artiklan 2 kohdan d alakohdan vi alakohdan mukaisesti, sellaisena kuin kyseistä asetusta sovelletaan Norjaan ja Norjassa 1 päivänä tammikuuta 2020 ETA-sopimuksen ehtojen mukaisesti (jäljempänä ”vakavaraisuusasetus sellaisena kuin sitä sovelletaan Norjassa 1 päivänä tammikuuta 2020”);

Norjassa toimiluvan saaneiden luottolaitosten, jotka käyttävät IRB-menetelmää lakisääteisen pääoman määrää laskettaessa, Norjassa oleviin liikekiinteistövastuisiin sovellettava 35 prosentin keskimääräinen riskipainon alaraja vakavaraisuusasetuksen, sellaisena kuin sitä sovelletaan Norjassa 1 päivänä tammikuuta 2020, 458 artiklan 2 kohdan d alakohdan vi alakohdan mukaisesti.

 

Ruotsi:

riskipainojen vastuilla painotetun keskiarvon luottolaitoskohtainen 25 prosentin suuruinen alaraja, jota sovelletaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 458 artiklan 2 kohdan d alakohdan vi alakohdan mukaisesti Ruotsissa asuvien velallisten vähittäisvastuista, joiden vakuutena on kiinteää omaisuutta, koostuviin lainsalkkuihin Ruotsissa toimiluvan saaneiden, sisäisten luottoluokitusten menetelmää käyttävien luottolaitosten osalta lakisääteisen pääoman määrää laskettaessa.”

(*1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EYVL L 176, 27.6.2013, s. 1)."

(*2)  EYVL L 1, 3.1.1994, s. 3."

2.

Liite korvataan tämän suosituksen liitteellä.

Tehty Frankfurt am Mainissa 2 päivänä kesäkuuta 2022.

EJRK:n sihteeristön päällikkö,

EJRK:n hallintoneuvoston puolesta

Francesco MAZZAFERRO


(1)  EUVL L 1, 3.1.1994, s. 3.

(2)  EUVL L 331, 15.12.2010, s. 1.

(3)  EUVL L 176, 27.6.2013, s. 338.

(4)  EUVL C 58, 24.2.2011, s. 4.

(5)  Euroopan järjestelmäkomitean suositus EJRK/2015/2, annettu 15 päivänä joulukuuta 2015, makrovakauspoliittisten toimenpiteiden rajat ylittävien vaikutusten arvioinnista ja vapaaehtoisesta vastavuoroisuudesta (EUVL C 97, 12.3.2016, s. 9).

(6)  Euroopan järjestelmäkomitean suositus EJRK/2017/4, annettu 20 päivänä lokakuuta 2017, makrovakauspoliittisten toimenpiteiden rajat ylittävien vaikutusten arvioinnista ja vapaaehtoisesta vastavuoroisuudesta annetun suosituksen EJRK/2015/2 muuttamisesta (EUVL C 431, 15.12.2017, s. 1).

(7)  Ensimmäinen ilmoitus toimitettiin EJRK:lle 24 päivänä helmikuuta 2022. Ilmoituksesta toimitettiin EJRK:lle päivitetty versio 10 päivänä maaliskuuta 2022.

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1).

(9)  Ensimmäinen ilmoitus toimitettiin EJRK:lle 24 päivänä helmikuuta 2022. Ilmoituksesta toimitettiin EJRK:lle päivitetty versio 10 päivänä maaliskuuta 2022.


LIITE

Korvataan suosituksen EJRK/2015/2 liite seuraavasti:

”LIITE

Belgia

Yhdeksän prosentin järjestelmäriskipuskurikanta, joka koskee kaikkia vähittäisvastuita, joihin sovelletaan sisäisten luottoluokitusten menetelmää ja joiden vakuutena on Belgiassa sijaitseva asuinkiinteistö.

I.   Toimenpiteen kuvaus

1.

Belgian toimenpiteellä, jota sovelletaan direktiivin 2013/36/EU 133 artiklan mukaisesti, asetetaan yhdeksän prosentin järjestelmäriskipuskurikanta luonnollisiin henkilöihin liittyville asuinkiinteistövakuudellisille vähittäisvastuille, joihin sovelletaan sisäisten luottoluokitusten menetelmää ja joiden vakuus sijaitsee Belgiassa (sekä maksukykyiset että maksukyvyttömyystilassa olevat vastuut).

II.   Vastavuoroisuus

2.

Asianomaisille viranomaisille suositetaan, että ne toteuttavat vastavuoroisesti Belgian toimenpiteen soveltamalla sitä luonnollisiin henkilöihin liittyviin asuinkiinteistövakuudellisiin vähittäisvastuisiin, joihin sovelletaan sisäisten luottoluokitusten menetelmää ja joiden vakuus sijaitsee Belgiassa (sekä maksukykyiset että maksukyvyttömyystilassa olevat vastuut). Vaihtoehtoisesti toimenpide voidaan vastavuoroisesti toteuttaa COREP-raportoinnissa seuraavasti: luonnollisiin henkilöihin liittyvät vähittäisvastuut, joihin sovelletaan sisäisten luottoluokitusten menetelmää ja joiden vakuutena on Belgiassa sijaitseva asuinkiinteistö (sekä maksukykyiset että maksukyvyttömyystilassa olevat vastuut).

3.

Jos samaa makrovakauspoliittista toimenpidettä ei ole käytettävissä asianomaisten viranomaisten lainkäyttöalueella, suosituksena on, että asianomaiset viranomaiset soveltavat EJRK:tä kuultuaan sellaisia lainkäyttöalueellaan käytettävissä olevia makrovakauspoliittisia toimenpiteitä, jotka vaikutukseltaan parhaiten vastaavat edellä mainittua vastavuoroisesti toteutettavaksi suositeltavaa toimenpidettä, ja muun muassa hyväksyvät direktiivin 2013/36/EU VII osaston 2 luvun IV jaksossa säädettyjä valvontatoimenpiteitä ja -valtuuksia. Suosituksena on, että asianomaiset viranomaiset hyväksyvät vastaavan toimenpiteen viimeistään neljän kuukauden kuluessa tämän suosituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

III.   Olennaisuuskynnys

4.

Toimenpidettä täydentää laitoskohtainen olennaisuuskynnys, joka ohjaa toimenpidettä vastavuoroisesti toteuttavien asianomaisten viranomaisten mahdollista de minimis -periaatteen soveltamista. Laitokset voidaan vapauttaa järjestelmäriskipuskurivaatimuksesta edellyttäen, että niiden asiaankuuluvat alakohtaiset vastuut ovat enintään 2 miljardia euroa. Sen vuoksi vastavuoroisuutta pyydetään vain, jos laitoskohtainen kynnysarvo ylittyy.

5.

Suosituksen EJRK/2015/2 2.2.1 jakson mukaisesti 2 miljardin euron olennaisuuskynnys on suositeltu enimmäiskynnyksen taso. Vastavuoroisuuden toteuttavat asianomaiset viranomaiset saavat siis suositellun kynnyksen soveltamisen sijasta asettaa lainkäyttöalueilleen matalamman kynnyksen, jos se on asianmukaista, tai toteuttaa vastavuoroisuuden toimenpiteen osalta ilman olennaisuuskynnystä.

Saksa

I.   Toimenpiteen kuvaus

1.

Direktiivin 2013/36/EU 133 artiklan mukaisesti sovellettavassa Saksan toimenpiteessä asetetaan kahden prosentin järjestelmäriskipuskurikanta kaikille Saksassa asuvien luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden vastuille (eli vähittäisvastuille ja muille kuin vähittäisvastuille), joiden vakuutena on Saksassa sijaitseva asuinkiinteistö. Toimenpidettä sovelletaan i) Saksassa toimiluvan saaneisiin luottolaitoksiin, jotka käyttävät sisäisten luottoluokitusten menetelmää riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärän laskentaan sellaisten vastuiden osalta, joiden vakuutena on Saksassa sijaitseva asuinkiinteistö, ja ii) Saksassa toimiluvan saaneisiin luottolaitoksiin, jotka käyttävät standardimenetelmää riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärän laskentaan, sellaisten asetuksen (EU) N:o 575/2013 125 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen vastuiden osalta, joiden täytenä vakuutena on Saksassa sijaitseva asuinkiinteistö.

II.   Vastavuoroisuus

2.

Asianomaisille viranomaisille suositetaan, että ne toteuttavat vastavuoroisesti Saksan toimenpiteen soveltamalla sitä kotimaassa toimiluvan saaneisiin luottolaitoksiin.

3.

Jos samaa makrovakauspoliittista toimenpidettä ei ole käytettävissä asianomaisten viranomaisten lainkäyttöalueella, suosituksena on, että asianomaiset viranomaiset soveltavat EJRK:tä kuultuaan sellaisia lainkäyttöalueellaan käytettävissä olevia makrovakauspoliittisia toimenpiteitä, jotka vaikutukseltaan parhaiten vastaavat edellä mainittua vastavuoroisesti toteutettavaksi suositeltavaa toimenpidettä, ja muun muassa hyväksyvät direktiivin 2013/36/EU VII osaston 2 luvun IV jaksossa säädettyjä valvontatoimenpiteitä ja -valtuuksia.

4.

Asianomaisille viranomaisille suositetaan, että ne varmistavat toimenpiteen vastavuoroisen soveltamisen ja noudattamisen 1 päivästä helmikuuta 2023.

III.   Olennaisuuskynnys

5.

Toimenpidettä täydentää laitoskohtainen olennaisuuskynnys, joka ohjaa toimenpidettä vastavuoroisesti toteuttavien asianomaisten viranomaisten mahdollista de minimis -periaatteen soveltamista. Luottolaitokset voidaan vapauttaa järjestelmäriskipuskurivaatimuksesta, jos niiden asiaankuuluvat alakohtaiset vastuut ovat enintään 10 miljardia euroa. Sen vuoksi vastavuoroisuutta pyydetään vain, jos laitoskohtainen kynnysarvo ylittyy.

6.

Asianomaisten viranomaisten tulisi seurata vastuiden olennaisuutta. Suosituksen EJRK/2015/2 2.2.1 jakson mukaisesti 10 miljardin euron olennaisuuskynnys on suositeltu enimmäiskynnyksen taso. Vastavuoroisuuden toteuttavat asianomaiset viranomaiset saavat siis suositellun kynnyksen soveltamisen sijasta asettaa lainkäyttöalueelleen matalamman kynnyksen, jos se on asianmukaista, tai toteuttaa vastavuoroisuuden toimenpiteen osalta ilman olennaisuuskynnystä.

Ranska

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 395 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun suurten asiakasriskien rajoituksen tiukennus viiteen prosenttiin ensisijaisesta (T1) pääomasta; tiukennus koskee Ranskassa sääntömääräisen kotipaikan omaaviin hyvin velkaantuneisiin suuriin yrityksiin liittyviä vastuita ja sitä sovelletaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 458 artiklan 2 kohdan d alakohdan ii alakohdan mukaisesti maailmanlaajuisen järjestelmän kannalta merkittäviin laitoksiin (G-SII-laitokset) ja muihin rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäviin laitoksiin (O-SII-laitokset) varovaisuusperiaatteen mukaisen konsolidoinnin korkeimmalla tasolla.

I.   Toimenpiteen kuvaus

1.

Ranskan toimenpide, jota sovelletaan asetuksen (EU) N:o 458 artiklan 2 kohdan d alakohdan ii alakohdan mukaisesti varovaisuusperiaatteen mukaisen konsolidoinnin korkeimmalla konsolidointitasolla (ei siis alakonsolidointiryhmän tasolla) G-SII-laitoksiin ja O-SII-laitoksiin, merkitsee suurten asiakasriskien rajoituksen tiukentamista viiteen prosenttiin ensisijaisesta pääomasta (T1) siten, että tiukennusta sovelletaan vastuisiin, jotka liittyvät Ranskassa sääntömääräisen kotipaikan omaaviin hyvin velkaantuneisiin suuriin yrityksiin.

2.

Yrityksellä tarkoitetaan yksityisoikeudellisia luonnollisia tai juridisia henkilöitä, joiden sääntömääräinen kotipaikka on Ranskassa ja jotka yksittäisen laitoksen tasolla ja korkeimmalla konsolidointitasolla kuuluvat yrityssektoriin, sellaisena kuin se on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 549/2013 (*1) liitteessä A olevassa 2.45 kohdassa.

3.

Toimenpidettä sovelletaan Ranskassa kotipaikan omaaviin yrityksiin liittyviin vastuisiin sekä yrityskokonaisuuksiin liittyviin vastuisiin seuraavasti:

a)

sellaisten yritysten osalta, jotka kuuluvat yrityskokonaisuuteen, jonka sääntömääräinen kotipaikka korkeimmalla konsolidointitasolla on Ranskassa, toimenpidettä sovelletaan yhteenlaskettuihin nettomääräisiin vastuisiin, jotka liittyvät kokonaisuuteen ja kaikkiin siihen kuuluviin yhteisöihin asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 39 alakohdan mukaisesti,

b)

sellaisten yritysten osalta, jotka kuuluvat yrityskokonaisuuteen, jonka sääntömääräinen kotipaikka korkeimmalla konsolidointitasolla on Ranskan ulkopuolella, toimenpidettä sovelletaan seuraavien nettomääräisten vastuiden yhteismäärään:

i)

vastuut liittyen yrityksiin, joiden sääntömääräinen kotipaikka on Ranskassa,

ii)

vastuut liittyen Ranskassa tai ulkomailla oleviin yrityksiin, joihin i kohdassa tarkoitetuilla yrityksillä on asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 39 alakohdassa tarkoitettu suora tai välillinen määräysvalta, ja

iii)

vastuut liittyen Ranskassa tai ulkomailla oleviin yrityksiin, jotka ovat asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 39 alakohdassa tarkoitetulla tavalla taloudellisesti riippuvaisia i kohdassa tarkoitetuista yrityksistä.

Näin ollen toimenpidettä ei sovelleta sellaisiin yrityksiin, joilla ei ole sääntömääräistä kotipaikkaa Ranskassa ja jotka eivät ole Ranskassa sääntömääräisen kotipaikan omaavan yrityksen tytäryhtiöitä tai suoran tai välillisen määräysvallan alaisia tai Ranskassa sääntömääräisen kotipaikan omaavasta yrityksestä taloudellisesti riippuvaisia.

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 395 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimenpidettä sovelletaan sen jälkeen, kun huomioon on otettu luottoriskin vähentämistekniikkojen vaikutus ja vapautukset asetuksen (EU) N:o 575/2013 399–403 artiklan mukaisesti.

4.

G-SII-laitoksen tai O-SII-laitoksen on pidettävä Ranskassa sääntömääräisen kotipaikan omaavaa yritystä suurena, jos yritykseen tai 3 kohdassa tarkoitettuun yrityskokonaisuuteen liittyvä alkuperäinen riski on 300 miljoonaa euroa tai suurempi. Alkuperäisen riskin määrä lasketaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 389 ja 390 artiklan perusteella ennen kuin huomioon on otettu luottoriskin vähentämistekniikkojen vaikutus ja vapautukset asetuksen (EU) N:o 575/2013 399–403 artiklan mukaisesti, komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 680/2014 (*2) 9 artiklassa tarkoitettujen ilmoitusten mukaisesti.

5.

Yritys katsotaan hyvin velkaantuneeksi, jos sen vähimmäisomavaraisuusaste on enemmän kuin 100 prosenttia ja rahoituskulujen hoitokate on alle kolme korkeimmalla konsolidointitasolla laskettuna seuraavasti:

a)

omavaraisuusaste on kokonaisvelan, josta on vähennetty käteisvarat, ja oman pääoman välinen suhde, ja

b)

rahoituskulujen hoitokate on toisaalta arvonlisäyksen, johon on lisätty toiminta-avustukset ja vähennetty i) henkilöstömenot ii) toimintaan liittyvät verot ja tullit, iii) muut tavanomaiset nettotoimintakustannukset, joista on vähennetty nettokulut ja vastaavat maksut, sekä iv) poistot ja kuoletukset, sekä toisaalta korkojen ja vastaavien maksujen välinen suhde.

Asteet lasketaan sovellettavien standardien mukaisesti määritettyjen kirjanpitoaggregaattien perusteella, siten kun ne on esitetty yrityksen taseessa, jonka laillistettu tilintarkastaja on tarvittaessa vahvistanut.

II.   Vastavuoroisuus

6.

Suosituksena on, että asianomaiset viranomaiset toteuttavat vastavuoroisesti Ranskan toimenpiteen soveltamalla sitä asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen kotimaassa toimiluvan saaneisiin G-SII-laitoksiin ja O-SII-laitoksiin varovaisuusperiaatteen mukaisen konsolidoinnin korkeimmalla konsolidointitasolla.

7.

Jos samaa makrovakauspoliittista toimenpidettä ei ole käytettävissä asianomaisten viranomaisten lainkäyttöalueella suosituksessa C olevan 2 kohdan mukaisesti, suosituksena on, että asianomaiset viranomaiset soveltavat EJRK:tä kuultuaan sellaisia lainkäyttöalueellaan käytettävissä olevia makrovakauspoliittisia toimenpiteitä, jotka vaikutukseltaan parhaiten vastaavat edellä mainittua vastavuoroisesti toteutettavaksi suositeltavaa toimenpidettä. Suosituksena on, että asianomaiset viranomaiset hyväksyvät vastaavan toimenpiteen viimeistään kuuden kuukauden kuluessa tämän suosituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

III.   Olennaisuuskynnys

8.

Toimenpidettä täydentää yhdistetty olennaisuuskynnys, joka ohjaa toimenpidettä vastavuoroisesti toteuttavien asianomaisten viranomaisten mahdollista de minimis -periaatteen soveltamista; kynnys koostuu seuraavista osista:

a)

2 miljardin euron kynnysarvo, jota sovelletaan jäsenvaltiossa toimiluvan saaneisiin G-SII-laitoksiin ja O-SII-laitoksiin varovaisuusperiaatteen mukaisen konsolidoinnin korkeimmalla konsolidointitasolla Ranskan yrityssektoriin liittyvien alkuperäisten vastuiden kokonaismäärän osalta,

b)

300 miljoonan euron kynnysarvo, jota sovelletaan a kohdassa mainitun kynnyksen saavuttaneisiin tai ylittäviin jäsenvaltiossa toimiluvan saaneisiin G-SII-laitoksiin ja O-SII-laitoksiin seuraavien vastuiden osalta:

i)

yksittäinen alkuperäinen vastuu, joka liittyy Ranskassa sääntömääräisen kotipaikan omaavaan yritykseen,

ii)

sellaisten alkuperäisten riskien yhteismäärä, jotka liittyvät yrityskokonaisuuteen, jonka sääntömääräinen kotipaikka korkeimmalla konsolidointitasolla on Ranskassa; laskettuna 3 kohdan a alakohdan mukaisesti,

iii)

sellaisten alkuperäisten riskien yhteismäärä, jotka liittyvät sääntömääräisen kotipaikan Ranskassa omaaviin yrityksiin, jotka kuuluvat yrityskokonaisuuteen, jonka sääntömääräinen kotipaikka korkeimmalla konsolidointitasolla on Ranskan ulkopuolella, sen mukaisesti mitä on ilmoitettu täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 680/2014 liitteessä VIII olevissa lomakkeissa C 28.00 ja C 29.00,

c)

kynnysarvo, jonka suuruus on 5 prosenttia G-SII-laitosten ja O-SII-laitosten ensisijaisesta (T1) pääomasta korkeimmalla konsolidointitasolla ja jota sovelletaan b alakohdassa täsmennettyihin vastuisiin sen jälkeen kun on otettu huomioon luottoriskin vähentämistekniikkojen vaikutus ja vapautukset asetuksen (EU) N:o 575/2013 399–403 artiklan mukaisesti.

Edellä b ja c kohdassa tarkoitettuja kynnysarvoja sovelletaan siihen katsomatta onko kyseessä oleva yhteisö tai yritys hyvin velkaantunut vai ei.

Edellä a ja b kohdassa tarkoitettu alkuperäisen vastuun määrä lasketaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 389 ja 390 artiklan perusteella ennen kuin huomioon on otettu luottoriskin vähentämistekniikkojen vaikutus ja vapautukset asetuksen (EU) N:o 575/2013 399–403 artiklan mukaisesti, komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 680/2014 9 artiklassa tarkoitettujen ilmoitusten mukaisesti.

9.

Kyseessä olevien jäsenvaltioiden asianomaiset viranomaiset voivat suosituksen EJRK/2015/2 2.2.1 kohdan mukaisesti vapauttaa kotimaassa toimiluvan saaneita G-SII-laitoksia ja O-SII-laitoksia varovaisen konsolidoinnin periaatteen mukaisella korkeimmalla konsolidointitasolla, edellyttäen että 8 kohdassa tarkoitettua yhdistettyä olennaisuuskynnystä ei rikota. Olennaisuuskynnystä soveltaessaan asianomaisten viranomaisten pitäisi seurata kotimaassaan toimiluvan saaneiden G-SII-laitosten ja O-SII laitosten sellaisten vastuiden olennaisuutta, jotka liittyvät Ranskan yrityssektoriin, sekä kotimaassaan toimiluvan saaneiden G-SII-laitosten ja O-SII-laitosten vastuiden keskittymistä suuriin yrityksiin, joiden sääntömääräinen kotipaikka on Ranskassa; suosituksena on, että Ranskan toimenpidettä sovelletaan aikaisemmin vapautettuihin G-SII-laitoksiin ja O-SII-laitoksiin varovaisen konsolidoinnin periaatteen mukaisella korkeimmalla konsolidointitasolla, kun 8 kohdassa tarkoitettu yhdistetty olennaisuuskynnys saavutetaan. Asianomaisia viranomaisia kehotetaan myös viestittämään niiden lainkäyttöalueella oleville markkinaosapuolille systeemisestä riskistä, joka liittyy Ranskassa kotipaikan omaavien suurten yritysten lisääntyneeseen velkaantumiseen

10.

Jos kyseessä olevassa jäsenvaltiossa ei ole varovaisen konsolidoinnin periaatteen mukaisella korkeimmalla konsolidointitasolla toimiluvan saaneita G-SII-laitoksia tai O-SII laitoksia, joilla on 8 kohdassa tarkoitetun olennaisuuskynnyksen ylittäviä vastuita liittyen Ranskan yrityssektoriin, kyseessä olevan jäsenvaltion asianomaiset viranomaiset voivat asetuksen EJRK/201572 2.2.1 kohdan perusteella päättää, ettei vastavuoroisuutta toteuteta Ranskan toimenpiteen osalta. Tässä tapauksessa asianomaisten viranomaisten pitäisi seurata kotimaassaan toimiluvan saaneiden G-SII-laitosten ja O-SII-laitosten Ranskan yrityssektoriin liittyvien vastuiden olennaisuutta sekä kotimaassaan toimiluvan saaneiden G-SII-laitosten ja O-SII-laitosten vastuiden keskittymistä suuriin yrityksiin, joiden sääntömääräinen kotipaikka on Ranskassa; suosituksena on, että ne soveltavat Ranskan toimenpidettä vastavuoroisesti, kun G-SII-laitos tai O-SII laitos varovaisen konsolidoinnin periaatteen mukaisella korkeimmalla konsolidointitasolla ylittää 8 kohdassa tarkoitetun yhdistetyn olennaisuuskynnyksen. Asianomaisia viranomaisia kehotetaan myös viestittämään niiden lainkäyttöalueella olevilla markkinaosapuolille systeemisestä riskistä, joka liittyy Ranskassa kotipaikan omaavien suurten yritysten lisääntyneeseen velkaantumiseen

11.

Suosituksen EJRK/2015/2 2.2.1 jakson mukaisesti 8 kohdassa tarkoitettu yhdistetty olennaisuuskynnys on suositeltu enimmäiskynnyksen taso. Vastavuoroisuuden toteuttavat asianomaiset viranomaiset saavat siis suositellun kynnyksen soveltamisen sijasta asettaa lainkäyttöalueilleen matalamman kynnyksen, jos se on asianmukaista, tai toteuttaa vastavuoroisuuden toimenpiteen osalta ilman olennaisuuskynnystä.

Liettua

Kahden prosentin järjestelmäriskipuskurikanta, jota sovelletaan kaikkiin Liettuan tasavallassa asuviin luonnollisiin henkilöihin liittyviin asuinkiinteistövakuudellisiin vähittäisvastuisiin.

I.   Toimenpiteen kuvaus

1.

Direktiivin 2013/36/EU 133 artiklan mukaisesti sovellettavassa Liettuan toimenpiteessä asetetaan kahden prosentin järjestelmäriskipuskurikanta kaikille Liettuassa oleviin luonnollisiin henkilöihin liittyville asuinkiinteistövakuudellisille vähittäisvastuille.

II.   Vastavuoroisuus

2.

Asianomaisille viranomaisille suositetaan, että ne toteuttavat vastavuoroisesti Liettuan toimenpiteen soveltamalla sitä kotimaassa toimiluvan saaneiden pankkien Liettuassa sijaitseviin sivuliikkeisiin ja Liettuassa oleviin luonnollisiin henkilöihin liittyviin asuinkiinteistövakuudellisiin suoriin rajatylittäviin vastuisiin. Ulkomaisten pankkien Liettuassa toimivat sivuliikkeet pitävät huomattavaa osaa kaikista asuntolainapositioista, ja tämän vuoksi toimenpiteen vastavuoroinen toteuttaminen muissa jäsenvaltioissa auttaisi edistämään tasapuolisia toimintaedellytyksiä ja varmistaisi, että kaikki merkittävät markkinatoimijat ottavat huomioon Liettuan kasvaneen asuntokiinteistöriskin ja parantavat häiriönsietokykyään.

3.

Jos samaa makrovakauspoliittista toimenpidettä ei ole käytettävissä asianomaisten viranomaisten lainkäyttöalueella, suosituksena on, että asianomaiset viranomaiset soveltavat EJRK:tä kuultuaan sellaisia lainkäyttöalueellaan käytettävissä olevia makrovakauspoliittisia toimenpiteitä, jotka vaikutukseltaan parhaiten vastaavat edellä mainittua vastavuoroisesti toteutettavaksi suositeltavaa toimenpidettä, ja muun muassa hyväksyvät direktiivin 2013/36/EU VII osaston 2 luvun IV jaksossa säädettyjä valvontatoimenpiteitä ja -valtuuksia. Suosituksena on, että asianomaiset viranomaiset hyväksyvät vastaavan toimenpiteen viimeistään neljän kuukauden kuluessa tämän suosituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

III.   Olennaisuuskynnys

4.

Toimenpidettä täydentää laitoskohtainen olennaisuuskynnys, joka ohjaa toimenpidettä vastavuoroisesti toteuttavien asianomaisten viranomaisten mahdollista de minimis -periaatteen soveltamista. Laitokset voidaan vapauttaa järjestelmäriskipuskurivaatimuksesta, jos niiden huomioon otettavat alakohtaiset vastuut ovat enintään 50 miljoonaa euroa, mikä on noin 0,5 prosenttia Liettuan koko luottolaitossektorin merkityksellisistä vastuista. Sen vuoksi vastavuoroisuutta pyydetään vain, jos laitoskohtainen kynnysarvo ylittyy.

5.

Kynnysarvon perustelut:

a)

On tarpeen minimoida sääntelyn pirstaloitumisen mahdollisuus, koska samaa olennaisuuskynnystä sovelletaan myös Liettuassa toimiluvan saaneisiin luottolaitoksiin;

b)

Olennaisuuskynnyksen soveltaminen auttaisi myös varmistamaan tasapuoliset toimintaedellytykset siinä mielessä, että laitoksiin, joilla on saman kokoluokan vastuita, sovelletaan järjestelmäriskipuskurivaatimusta.

c)

Kynnysarvo on olennainen rahoitusvakauden kannalta, sillä asuinkiinteistöihin liittyvän riskin edelleen kehittyminen riippuu pääasiassa toiminnasta asuntomarkkinoilla, mikä osin riippuu myönnettyjen uusien asuntolainojen määrästä. Tämän vuoksi toimenpidettä olisi sovellettava markkinatoimijoihin, jotka ovat aktiivisia näillä markkinoilla, vaikka niiden kiinnelainasalkut eivät olisi kooltaan suurimpien lainanantajien salkkuja vastaavia.

6.

Suosituksen EJRK/2015/2 2.2.1 jakson mukaisesti 50 miljoonan euron olennaisuuskynnys on suositeltu enimmäiskynnyksen taso. Vastavuoroisuuden toteuttavat asianomaiset viranomaiset saavat siis suositellun kynnyksen soveltamisen sijasta asettaa lainkäyttöalueelleen matalamman kynnyksen, jos se on asianmukaista, tai toteuttaa vastavuoroisuuden toimenpiteen osalta ilman olennaisuuskynnystä.

Luxemburg

Luxemburgissa sijaitseviin asuinkiinteistöihin liittyviä uusia kiinnitysluottoja koskevat oikeudellisesti sitovat luototusasterajat, joita sovelletaan eri luotonottajaryhmiin seuraavasti:

a)

100 prosentin luototusasterajaa sovelletaan pääasiallisena asuntona käytettävän ensiasunnon ostajiin;

b)

90 prosentin luototusasterajaa sovelletaan muihin pääasiallisen asunnon ostajiin, eli muihin kuin ensiasunnon ostajiin. Tämä raja pannaan täytäntöön suhteellisuutta noudattaen portfoliokiintiön avulla. Tämä merkitsee sitä, että luotonantajien näille luotonottajille myöntämien uusien kiinnitysluottojen salkusta 15 prosenttia voi olla luottoja, joissa luototusaste on yli 90 prosenttia mutta alle 100 prosenttia;

c)

80 prosentin luototusasterajaa sovelletaan muihin kiinnitysluottoihin (sijoitusasuntosegmentti mukaan luettuna).

I.   Toimenpiteen kuvaus

1.

Luxemburgin viranomaiset ovat ottaneet käyttöön oikeudellisesti sitovat luototusasterajat, joita sovelletaan Luxemburgissa sijaitseviin asuinkiinteistöihin liittyviin kiinnitysluottoihin. Comité du Risque systémiquen (Luxemburgin järjestelmäriskikomitea) (*3) suosituksen mukaisesti Commission de Surveillance du Secteur Financier (finanssialaa valvova viranomainen) (*4) on yhteistyössä Banque centrale du Luxembourgin kanssa aktivoinut luototusasterajat, jotka vaihtelevat kolmen luotonottajaryhmän välillä. Luototusasteen raja-arvot kullekin kolmelle ryhmälle ovat seuraavat:

a)

100 prosentin luototusasterajaa sovelletaan pääasiallisena asuntona käytettävän ensiasunnon ostajiin;

b)

90 prosentin luototusasterajaa sovelletaan muihin pääasiallisen asunnon ostajiin, eli muihin kuin ensiasunnon ostajiin. Tämä raja pannaan täytäntöön suhteellisuutta noudattaen portfoliokiintiön avulla. Tämä merkitsee sitä, että luotonantajien näille luotonottajille myöntämien uusien kiinnitysluottojen salkusta 15 prosenttia voi olla luottoja, joissa luototusaste on yli 90 prosenttia mutta alle 100 prosenttia;

c)

80 prosentin luototusasterajaa sovelletaan muihin kiinnitysluottoihin (sijoitusasuntosegmentti mukaan luettuna).

2.

Luototusaste on luoton myöntämishetken mukaan tarkasteltava luotonottajan asuinkiinteistövakuudellisten luottojen tai luottoerien määrän ja vakuutena olevan omaisuuden arvon välinen suhdeluku.

3.

Luototusastetta koskevia rajoituksia sovelletaan omistusoikeuden tyypistä (esim. täysi omistusoikeus, käyttöoikeus, pelkkä omistusoikeus) riippumatta.

4.

Toimenpidettä sovelletaan kaikkiin yksityisiin luotonottajiin, jotka ottavat kiinnitysluoton Luxemburgissa sijaitsevan asuinkiinteistön hankkimiseksi ei-kaupallisiin tarkoituksiin. Toimenpidettä sovelletaan myös silloin, kun luotonottaja käyttää kiinteistösijoitusyhtiön kaltaista oikeudellista rakennetta transaktion toteuttamista varten ja kun kyseessä on yhteinen hakemus. ”Asuinkiinteistö” käsittää rakentamiseen tarkoitetun maa-alueen riippumatta siitä, tapahtuuko rakennustyö välittömästi hankinnan jälkeen vai vuosia sen jälkeen. Toimenpidettä sovelletaan myös, jos luotonottajalle myönnetään luotto kiinteistöön hankkimiseksi pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Kiinteistön hankkiminen voi tapahtua omistajan käyttöä varten tai vuokrattavaksi.

II.   Vastavuoroisuus

5.

Suosituksena on, että jäsenvaltiot, joiden luottolaitoksilla, vakuutuslaitoksilla ja ammattimaisilla luotonantajilla (kiinnitysluotonantajilla) on merkittäviä luottovastuita Luxemburgissa suorien rajat ylittävien luottojen muodossa, toteuttavat Luxemburgin toimenpiteen vastavuoroisesti lainkäyttöalueellaan. Jos samaa toimenpidettä ei ole käytettävissä niiden lainkäyttöalueella kaikkien merkityksellisten rajat ylittävien vastuiden osalta, asianomaisten viranomaisten olisi sovellettava käytettävissä olevia toimenpiteitä, jotka vaikutukseltaan vastaavat parhaiten aktivoitua makrovakauspoliittista toimenpidettä.

6.

Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava EJRK:lle, että ne soveltavat vastavuoroisesti Luxemburgin toimenpidettä tai de minimis -periaatteeseen perustuvaa vapautusta suosituksen EJRK/2015/2 suosituksen D mukaisesti. Ilmoitus olisi toimitettava viimeistään kuukauden kuluttua vastavuoroisuustoimenpiteen hyväksymisestä käyttäen EJRK:n verkkosivustolla julkaistua asianomaista mallia. EJRK julkaisee ilmoitukset EJRK:n verkkosivustolla ja tiedottaa näin yleisölle vastavuoroista toteuttamista koskevista kansallisista päätöksistä. Ilmoitusten julkaisu kattaa toimenpiteitä vastavuoroisesti soveltavien jäsenvaltioiden soveltamat vapautukset sekä niiden sitoutumisen aukkotilanteiden seurantaan ja tarvittaessa toimiin.

7.

Suosituksena on, että jäsenvaltiot toteuttavat toimenpiteen vastavuoroisesti kolmen kuukauden kuluessa tämän suosituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

III.   Olennaisuuskynnys

8.

Toimenpidettä täydennetään kahdella olennaisuuskynnyksellä, joilla ohjataan de minimis -periaatteen mahdollista soveltamista toimenpiteen vastavuoroisesti toteuttavissa jäsenvaltioissa: maakohtainen olennaisuuskynnys ja laitoskohtainen olennaisuuskynnys. Luxemburgiin myönnettävien rajatylittävien kiinnitysluottojen maakohtainen kynnysarvo on 350 miljoonaa euroa, joka vastaa noin yhtä prosenttia kotimaisista asuinkiinteistövakuudellisten luottojen markkinoista joulukuussa 2020. Luxemburgiin myönnettävien rajatylittävien kiinnitysluottojen laitoskohtainen kynnysarvo on 35 miljoonaa euroa, joka vastaa noin 0,1 prosenttia Luxemburgin kotimaisista asuinkiinteistövakuudellisten luottojen markkinoista joulukuussa 2020. Vastavuoroista tunnustamista edellytetään vain silloin, kun sekä maakohtaiset että laitoskohtaiset kynnysarvot ylittyvät.

Alankomaat

Keskimääräisen riskipainon alaraja, jota sisäisten luottoluokitusten menetelmää käyttävät luottolaitokset soveltavat salkkuihinsa, jotka koostuvat luonnollisiin henkilöihin liittyvistä vastuista, joiden vakuutena on Alankomaissa sijaitseva asuinkiinteistö. Kunkin toimenpiteen soveltamisalaan kuuluvan yksittäisen vastuuerän osalta lainan osuuteen, joka on enintään 55 prosenttia lainan vakuutena käytettävän kiinteistön markkina-arvosta, sovelletaan 12 prosentin riskipainoa ja lainan jäljellä olevaan osuuteen 45 prosentin riskipainoa. Salkun keskimääräisen riskipainon alaraja on yksittäisten lainojen riskipainojen vastuilla painotettu keskiarvo.

I.   Toimenpiteen kuvaus

1.

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 458 artiklan 2 kohdan d alakohdan vi alakohdan mukaisesti sovellettavassa Alankomaiden toimenpiteessä asetetaan keskimääräisen riskipainon alaraja sisäisten luottoluokitusten menetelmää käyttävien luottolaitosten salkuille, jotka koostuvat luonnollisiin henkilöihin liittyvistä vastuista, joiden vakuutena on kiinnitys Alankomaissa sijaitsevaan asuinkiinteistöön. Kansallisen kiinnelainatakausjärjestelmän kattamat lainat on vapautettu toimenpiteen soveltamisesta.

2.

Keskimääräisen riskipainon alaraja lasketaan seuraavasti:

a)

Kunkin toimenpiteen soveltamisalaan kuuluvan yksittäisen vastuuerän osalta lainan osuuteen, joka on enintään 55 prosenttia lainan vakuutena käytettävän kiinteistön markkina-arvosta, sovelletaan 12 prosentin riskipainoa ja lainan jäljellä olevaan osuuteen 45 prosentin riskipainoa. Tässä laskennassa käytettävä luototusaste olisi määritettävä asetuksen (EU) N:o 575/2013 asiaa koskevien säännösten mukaisesti.

b)

Salkun keskimääräisen riskipainon alaraja on yksittäisten lainojen riskipainojen vastuilla painotettu keskiarvo, joka lasketaan edellä kuvatulla tavalla. Toimenpiteen soveltamisesta vapautettuja yksittäisiä lainoja ei oteta huomioon laskettaessa keskimääräisen riskipainon alarajaa.

3.

Tämä toimenpide ei korvaa asetuksessa (EU) N:o 575/2013 säädettyjä ja siitä johtuvia voimassa olevia pääomavaatimuksia. Pankkien, joihin toimenpidettä sovelletaan, on laskettava tämän toimenpiteen soveltamisalaan kuuluvan kiinnityssalkun osan keskimääräinen riskipaino asetuksen (EU) N:o 575/2013 säännönmukaisesti sovellettavien säännösten sekä toimenpiteessä vahvistetun menetelmän perusteella. Niiden on pääomavaatimuksia laskiessaan tämän jälkeen sovellettava näistä kahdesta keskimääräisestä riskipainosta sitä, joka on suurempi.

II.   Vastavuoroisuus

4.

Suosituksena on, että asianomaiset viranomaiset toteuttavat vastavuoroisesti Alankomaiden toimenpiteen soveltamalla sitä sisäisten luottoluokitusten menetelmää käyttäviin, kotimaassa toimiluvan saaneisiin luottolaitoksiin, joilla on luonnollisiin henkilöihin liittyviä vastuita, joiden vakuutena on Alankomaissa sijaitseva asuinkiinteistö, koska niiden pankkisektori voi sivuliikkeidensä kautta altistua Alankomaiden asuntomarkkinoiden järjestelmäriskille suoraan tai välillisesti.

5.

Suosituksessa C olevan 2 kohdan mukaisesti asianomaisille viranomaisille suositetaan, että ne soveltavat suosituksessa C olevassa 3 kohdassa täsmennetyssä määräajassa samaa toimenpidettä kuin aktivoiva viranomainen on toteuttanut Alankomaissa.

6.

Jos samaa makrovakauspoliittista toimenpidettä ei ole käytettävissä asianomaisten viranomaisten lainkäyttöalueella, suosituksena on, että asianomaiset viranomaiset soveltavat EJRK:tä kuultuaan sellaisia lainkäyttöalueellaan käytettävissä olevia makrovakauspoliittisia toimenpiteitä, jotka vaikutukseltaan parhaiten vastaavat edellä mainittua vastavuoroisesti toteutettavaksi suositeltavaa toimenpidettä, ja muun muassa hyväksyvät direktiivin 2013/36/EU VII osaston 2 luvun IV jaksossa säädettyjä valvontatoimenpiteitä ja -valtuuksia. Suosituksena on, että asianomaiset viranomaiset hyväksyvät vastaavan toimenpiteen viimeistään neljän kuukauden kuluessa tämän suosituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

III.   Olennaisuuskynnys

7.

Toimenpidettä täydentää laitoskohtainen olennaisuuskynnys, joka ohjaa toimenpidettä vastavuoroisesti toteuttavien asianomaisten viranomaisten mahdollista de minimis -periaatteen soveltamista. Laitokset voidaan vapauttaa keskimääräisen riskipainon alarajasta, jota sovelletaan sisäisten luottoluokitusten menetelmää käyttävien luottolaitosten salkkuihin, jotka koostuvat luonnollisiin henkilöihin liittyvistä vastuista, joiden vakuutena on kiinnitys Alankomaissa sijaitsevaan asuinkiinteistöön, jos tämä arvo on enintään 5 miljardia euroa. Kansallisen kiinnelainatakuujärjestelmän kattamia lainoja ei oteta huomioon olennaisuuskynnystä laskettaessa.

8.

Suosituksen EJRK/2015/2 2.2.1 jakson mukaisesti 5 miljardin euron olennaisuuskynnys on suositeltu enimmäiskynnyksen taso. Vastavuoroisuuden toteuttavat asianomaiset viranomaiset saavat siis suositellun kynnyksen soveltamisen sijasta asettaa lainkäyttöalueilleen matalamman kynnyksen, jos se on asianmukaista, tai toteuttaa vastavuoroisuuden toimenpiteen osalta ilman olennaisuuskynnystä.

Norja

Kaikkien Norjassa toimiluvan saaneiden luottolaitosten Norjassa oleviin vastuisiin sovellettava 4,5 prosentin järjestelmäriskipuskurikanta direktiivin 2013/36/EU 133 artiklan mukaisesti, sellaisena kuin kyseistä direktiiviä sovelletaan Norjaan ja Norjassa 1 päivänä tammikuuta 2020 Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen (jäljempänä ”ETA-sopimus”) ehtojen mukaisesti (jäljempänä ”vakavaraisuusdirektiivi sellaisena kuin sitä sovelletaan Norjassa 1 päivänä tammikuuta 2020”);

Norjassa toimiluvan saaneiden luottolaitosten, jotka käyttävät sisäisten luottoluokitusten (IRB) menetelmää lakisääteisen pääoman määrää laskettaessa, Norjassa oleviin asuinkiinteistövastuisiin sovellettava 20 prosentin keskimääräinen riskipainon alaraja asetuksen (EU) N:o 575/2013 458 artiklan 2 kohdan d alakohdan vi alakohdan mukaisesti, sellaisena kuin kyseistä asetusta sovelletaan Norjaan ja Norjassa 1 päivänä tammikuuta 2020 ETA-sopimuksen ehtojen mukaisesti (jäljempänä ”vakavaraisuusasetus sellaisena kuin sitä sovelletaan Norjassa 1 päivänä tammikuuta 2020”);

Norjassa toimiluvan saaneiden luottolaitosten, jotka käyttävät IRB-menetelmää lakisääteisen pääoman määrää laskettaessa, Norjassa oleviin liikekiinteistövastuisiin sovellettava 35 prosentin keskimääräinen riskipainon alaraja vakavaraisuusasetuksen, sellaisena kuin sitä sovelletaan Norjassa 1 päivänä tammikuuta 2020, 458 artiklan 2 kohdan d alakohdan vi alakohdan mukaisesti.

I.   Toimenpiteiden kuvaus

1.

Finansdepartementet (Norjan valtiovarainministeriö) on 31 päivästä joulukuuta 2020 alkaen ottanut käyttöön kolme toimenpidettä, nimittäin i) järjestelmäriskipuskurivaatimuksen, jota sovelletaan Norjassa oleviin vastuisiin vakavaraisuusdirektiivin, sellaisena kuin sitä sovelletaan Norjassa 1 päivänä tammikuuta 2020, 133 artiklan nojalla; ii) keskimääräisen riskipainon alarajan, jota sovelletaan asuinkiinteistövastuisiin Norjassa vakavaraisuusasetuksen, sellaisena kuin sitä sovelletaan Norjassa 1 päivänä tammikuuta 2020, 458 artiklan 2 kohdan d alakohdan vi alakohdan nojalla; ja iii) keskimääräisen riskipainon alarajan, jota sovelletaan liikekiinteistövastuisiin Norjassa vakavaraisuusasetuksen, sellaisena kuin sitä sovelletaan Norjassa 1 päivänä tammikuuta 2020, 458 artiklan 2 kohdan d alakohdan vi alakohdan nojalla.

2.

Järjestelmäriskipuskurikanta on 4,5 prosenttia, ja sitä sovelletaan kaikkien Norjassa toimiluvan saaneiden luottolaitosten kotimaisiin vastuisiin. Kuitenkin luottolaitoksiin, jotka eivät käytä sisäisten luottoluokitusten edistynyttä menetelmää, sovellettava järjestelmäriskipuskurikanta on kolme prosenttia kaikkien vastuiden osalta 31 päivään joulukuuta 2022 saakka; sen jälkeen kotimaisiin vastuisiin sovellettava järjestelmäriskipuskurikanta on 4,5 prosenttia.

3.

Asuinkiinteistöjen osalta riskipainon alarajaa koskeva toimenpide on laitoskohtainen keskimääräisen riskipainon alaraja, joka koskee Norjassa olevia asuinkiinteistövastuita ja jota sovelletaan IRB-menetelmää käyttäviin luottolaitoksiin. Kiinteistöjen riskipainon alaraja koskee asuinkiinteistösalkun vastuilla painotettua keskimääräistä riskipainoa. Norjassa olevilla asuinkiinteistövastuilla tarkoitetaan vähittäisvastuita, joiden vakuutena on Norjassa sijaitsevaa kiinteää omaisuutta.

4.

Liikekiinteistöjen osalta riskipainon alarajaa koskeva toimenpide on laitoskohtainen keskimääräisen riskipainon alaraja, joka koskee Norjassa olevia liikekiinteistövastuita ja jota sovelletaan IRB-menetelmää käyttäviin luottolaitoksiin. Kiinteistöjen osalta riskipainon alaraja liittyy liikekiinteistösalkun vastuilla painotettuun keskimääräiseen riskipainoon. Norjan liikekiinteistövastuilla tarkoitetaan yritysvastuita, joiden vakuutena on Norjassa sijaitsevaa kiinteää omaisuutta.

II.   Vastavuoroisuus

5.

Suosituksena on, että asianomaiset viranomaiset toteuttavat vastavuoroisesti Norjan toimenpiteet Norjassa sijaitsevien vastuiden osalta direktiivin 2013/36/EU 134 artiklan 1 kohdan ja asetuksen (EU) N:o 575/2013 458 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Suosituksena on, että asianomaiset viranomaiset soveltavat vastavuoroisesti järjestelmäriskipuskurikantaa 18 kuukauden kuluessa siitä, kun tämä suosituksen, sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan järjestelmäriskikomitean suosituksella EJRK/2021/3 (*5), on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, jollei jäljempänä 7 kohdasta johdu muuta. Norjassa sijaitsevien asuin- ja liikekiinteistövastuiden keskimääräiset riskipainon alarajat olisi vastavuoroisesti vahvistettava suosituksen EJRK/2015/2 mukaisen kolmen kuukauden tavanomaisen siirtymäkauden aikana.

6.

Jos samoja makrovakauspoliittisia toimenpiteitä ei ole käytettävissä asianomaisten viranomaisten lainkäyttöalueella suosituksessa C olevan 2 kohdan mukaisesti, suosituksena on, että asianomaiset viranomaiset soveltavat EJRK:tä kuultuaan sellaisia lainkäyttöalueellaan käytettävissä olevia makrovakauspoliittisia toimenpiteitä, jotka vaikutukseltaan parhaiten vastaavat edellä mainittua vastavuoroisesti toteutettavaksi suositeltua toimenpidettä. Suosituksena on, että asianomaiset viranomaiset toteuttavat vastavuoroisesti asuinkiinteistö- ja liikekiinteistövastuiden keskimääräisen riskipainon alarajojen osalta vastaavat toimenpiteet 12 kuukauden kuluessa ja järjestelmäriskipuskurikannan osalta 18 kuukauden kuluessa tämän suosituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä, jollei järjestelmäriskipuskurin osalta 7 kohdasta jäljempänä johdu muuta.

7.

Kunnes direktiiviä (EU) 2019/878 aletaan soveltaa Norjaan ja Norjassa ETA-sopimuksen ehtojen mukaisesti, asianomaiset viranomaiset voivat vastavuoroisuuden perusteella toteuttaa Norjan järjestelmäriskipuskuritoimenpiteen tavalla ja tasolla, jossa otetaan huomioon kyseisessä jäsenvaltiossa ja Norjassa sovellettavien pääomavaatimusten mahdolliset päällekkäisyydet tai erot edellyttäen, että ne noudattavat seuraavia periaatteita:

a)

riskin kattaminen: asianomaisten viranomaisten tulisi varmistaa, että järjestelmäriskiin, jota Norjan toimenpiteellä pyritään hillitsemään, puututaan riittävällä tavalla;

b)

sääntelyn katvealueiden hyväksikäytön välttäminen ja tasapuolisten toimintaedellytysten varmistaminen: asianomaisten viranomaisten olisi minimoitava vuotojen ja sääntelyn katvealueiden hyväksikäytön mahdollisuus ja tarvittaessa viipymättä suljettava sääntelyn aukkokohdat; asianomaisten viranomaisten olisi varmistettava tasapuoliset toimintaedellytykset luottolaitosten välillä.

Tätä kohtaa ei sovelleta asuinkiinteistö- ja liikekiinteistövastuiden keskimääräisen riskipainon alarajaa koskeviin toimenpiteisiin.

III.   Olennaisuuskynnys

8.

Toimenpiteitä täydentävät laitoskohtaiset olennaisuuskynnykset, jotka perustuvat Norjassa oleviin vastuisiin ja joilla ohjataan mahdollista de minimis -periaatteen soveltamista toimenpidettä vastavuoroisesti toteuttavissa asianomaisissa viranomaisissa seuraavasti:

a)

järjestelmäriskipuskurikannan osalta olennaisuuskynnykseksi asetetaan 32 miljardin Norjan kruunun suuruinen riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärä, joka vastaa noin yhtä prosenttia luottolaitosten riskipainotettujen saamisten kokonaismäärästä Norjassa;

b)

asuinkiinteistöjen riskipainon alarajan osalta olennaisuuskynnykseksi on asetettu 32,3 miljardin Norjan kruunun bruttomääräinen luotonanto, joka vastaa noin yhtä prosenttia norjalaisille asiakkaille myönnettyjen vakuudellisten asuinkiinteistöluottojen bruttomäärästä;

c)

liikekiinteistöjen riskipainon alarajan osalta olennaisuuskynnykseksi on asetettu 7,6 miljardin Norjan kruunun bruttomääräinen luotonanto, joka vastaa noin yhtä prosenttia norjalaisille asiakkaille myönnettyjen vakuudellisten liikekiinteistöluottojen bruttomäärästä.

9.

Suosituksen EJRK/2015/2 2.2.1 jakson mukaisesti kyseessä olevan jäsenvaltion asianomaiset viranomaiset voivat myöntää vapautuksia yksittäisille kotimaassa toimiluvan saaneille luottolaitoksille, joilla on Norjassa epäolennaisia vastuita. Saamisia pidetään epäolennaisina, jos ne alittavat edellä 8 kohdassa vahvistetut laitoskohtaiset olennaisuuskynnykset. Kun sovelletaan olennaisuuskynnyksiä, asianomaisten viranomaisten pitäisi seurata vastuiden olennaisuutta, ja suosituksena on, että Norjan toimenpiteitä sovelletaan aikaisemmin vapautettuihin kotimaisiin toimiluvan saaneisiin yksittäisiin luottolaitoksiin, jos edellä 8 kohdassa vahvistetut olennaisuuskynnykset ylittyvät.

10.

Suosituksen EJRK/2015/2 2.2.1 jakson mukaisesti edellä 8 kohdassa vahvistetut olennaisuuskynnykset ovat suositeltu enimmäiskynnyksen taso. Vastavuoroisuuden toteuttavat asianomaiset viranomaiset saavat siis suositeltujen kynnysten soveltamisen sijasta asettaa lainkäyttöalueilleen matalampia kynnysarvoja, jos se on asianmukaista, tai toteuttaa vastavuoroisuuden toimenpiteiden osalta ilman olennaisuuskynnystä.

11.

Jos jäsenvaltioissa ei ole sellaisia toimiluvan saaneita luottolaitoksia, joilla on merkittäviä vastuita Norjassa, kyseessä olevien jäsenvaltioiden asianomaiset viranomaiset voivat suosituksen EJRK/2015/2 2.2.1 jakson mukaisesti päättää olla toteuttamatta Norjan toimenpiteitä vastavuoroisesti. Tässä tapauksessa asianomaisten viranomaisten pitäisi seurata vastuiden olennaisuutta, ja suosituksena on, että ne toteuttavat vastavuoroisuuden Norjan toimenpiteiden osalta, jos luottolaitos ylittää sovellettavat olennaisuuskynnykset.

Ruotsi

Riskipainojen vastuilla painotetun keskiarvon luottolaitoskohtainen 25 prosentin suuruinen alaraja, jota sovelletaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 458 artiklan 2 kohdan d alakohdan vi alakohdan mukaisesti Ruotsissa asuvien velallisten vähittäisvastuista, joiden vakuutena on kiinteää omaisuutta, koostuviin lainasalkkuihin sellaisten Ruotsissa toimiluvan saaneiden luottolaitosten osalta, jotka käyttävät sisäisten luottoluokitusten menetelmää lakisääteisten pääomavaatimusten laskennassa.

I.   Toimenpiteen kuvaus

1.

Ruotsin toimenpide, jota sovelletaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 458 artiklan 2 kohdan d alakohdan vi alakohdan mukaisesti ja joka koskee Ruotsissa toimiluvan saaneita, sisäisten luottoluokitusten menetelmää käyttäviä luottolaitoksia, käsittää riskipainojen vastuilla painotetun keskiarvon luottolaitoskohtaisen 25 prosentin suuruisen alarajan, jota sovelletaan Ruotsissa asuvien velallisten vähittäisvastuista, joiden vakuutena on kiinteää omaisuutta, koostuvaan lainasalkkuun.

2.

Riskipainojen vastuilla painotettu keskiarvo on yksittäisten vastuiden riskipainojen keskiarvo, joka lasketaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 154 artiklan mukaisesti, painotettuna asianomaisella vastuuarvolla.

II.   Vastavuoroisuus

3.

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 458 artiklan 5 kohdan mukaisesti suosituksena on, että asianomaisten jäsenvaltioiden asianomaiset viranomaiset toteuttavat vastavuoroisesti Ruotsin toimenpiteen soveltamalla sitä jäsenvaltiossa toimiluvan saaneiden luottolaitosten Ruotsissa sijaitseviin sivuliikkeisiin, jotka käyttävät sisäisen luottoluokituksen menetelmää, suosituksessa C olevassa 3 kohdassa täsmennetyssä määräajassa.

4.

Suosituksena on, että asianomaiset viranomaiset toteuttavat vastavuoroisesti Ruotsin toimenpiteen soveltamalla sitä jäsenvaltiossa toimiluvan saaneisiin luottolaitoksiin, jotka käyttävät sisäisen luottoluokituksen menetelmää ja joilla on Ruotsissa asuviin velallisiin liittyviä suoria vähittäisvastuita, joiden vakuutena on kiinteää omaisuutta. Suosituksen C 2 kohdan mukaisesti suosituksena on, että asianomaiset viranomaiset soveltavat suosituksessa C olevassa 3 kohdassa täsmennetyssä määräajassa samaa toimenpidettä kuin aktivoiva viranomainen on toteuttanut Ruotsissa.

5.

Jos samaa makrovakauspoliittista toimenpidettä ei ole käytettävissä asianomaisten viranomaisten lainkäyttöalueella, suosituksena on, että asianomaiset viranomaiset soveltavat EJRK:tä kuultuaan sellaisia lainkäyttöalueellaan käytettävissä olevia makrovakauspoliittisia toimenpiteitä, jotka vaikutukseltaan parhaiten vastaavat edellä mainittua vastavuoroisesti toteutettavaksi suositeltavaa toimenpidettä. Suosituksena on, että asianomaiset viranomaiset hyväksyvät vastaavan toimenpiteen viimeistään neljän kuukauden kuluessa tämän suosituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

III.   Olennaisuuskynnys

6.

Toimenpidettä täydentää 5 miljardin Ruotsin kruunun (SEK) laitoskohtainen olennaisuuskynnys, joka ohjaa toimenpidettä vastavuoroisesti toteuttavien asianomaisten viranomaisten mahdollista de minimis -periaatteen soveltamista.

7.

Suosituksen EJRK/2015/2 2.2.1 jakson mukaisesti asianomaisen jäsenvaltion asianomaiset viranomaiset voivat vapauttaa vastavuoroisuudesta yksittäisiä jäsenvaltiossa toimiluvan saaneita luottolaitoksia, jotka käyttävät sisäisen luottoluokituksen menetelmää ja joiden Ruotsissa asuviin velallisiin liittyvät suorat vähittäisvastuut, joiden vakuutena on kiinteää omaisuutta, ovat epäolennaisia ja jäävät alle 5 miljardin Ruotsin kruunun olennaisuuskynnyksen. Kun sovelletaan olennaisuuskynnystä, asianomaisten viranomaisten pitäisi seurata vastuiden olennaisuutta, ja suosituksena on, että Ruotsin toimenpidettä sovelletaan aikaisemmin vapautettuihin yksittäisiin jäsenvaltiossa toimiluvan saaneisiin luottolaitoksiin, jos 5 miljardin Ruotsin kruunun olennaisuuskynnys ylittyy.

8.

Jos ei ole yhtään luottolaitosta, jolla on toimilupa asianomaisissa jäsenvaltioissa ja sivuliikkeitä Ruotsissa tai jolla on Ruotsissa asuviin velallisiin liittyviä suoria vähittäisvastuita, joiden vakuutena on kiinteää omaisuutta, ja joka käyttää sisäisen luottoluokituksen menetelmää ja jolla on Ruotsissa asuvilta velallisilta vähintään 5 miljardin Ruotsin kruunun vastuut, joiden vakuutena on kiinteää omaisuutta, asianomaisten jäsenvaltioiden asianomaiset viranomaiset voivat suosituksen EJRK/2015/2 2.2.1 jakson nojalla päättää, ettei vastavuoroisuutta toteuteta Ruotsin toimenpiteen osalta. Tässä tapauksessa asianomaisten viranomaisten pitäisi seurata vastuiden olennaisuutta, ja suosituksena on, että ne toteuttavat vastavuoroisuuden Ruotsin toimenpiteen osalta, jos sisäisen luottoluokituksen menetelmää käyttävä luottolaitos ylittää 5 miljardin Ruotsin kruunun kynnyksen.

9.

Suosituksen EJRK/2015/2 2.2.1 jakson mukaisesti 5 miljardin Ruotsin kruunun olennaisuuskynnys on suositeltu enimmäiskynnyksen taso. Vastavuoroisuuden toteuttavat asianomaiset viranomaiset saavat siis suositellun kynnyksen soveltamisen sijasta asettaa lainkäyttöalueelleen matalamman kynnyksen, jos se on asianmukaista, tai toteuttaa vastavuoroisuuden toimenpiteen osalta ilman olennaisuuskynnystä.


(*1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 549/2013, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa (EUVL L 174, 26.6.2013, s. 1).

(*2)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 680/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisista laitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää raportointia koskevista teknisistä täytäntöönpanostandardeista (EUVL L 191, 28.6.2014, s. 1).

(*3)  Recommandation du comité du risque systémique du 09 novembre 2020 relative aux crédits portant sur des biens immobiliers à usage résidentiel situés sur le territoire du Luxembourg (CRS/2020/005).

(*4)  CSSF Regulation N.20-08 du 3 décembre 2020 fixant des conditions pour l’octroi de crédits relatifs à des biens immobiliers à usage résidentiel situés sur le territoire du Luxembourg.

(*5)  Euroopan järjestelmäkomitean suositus EJRK/2021/3, annettu 30 päivänä huhtikuuta 2021, makrovakauspoliittisten toimenpiteiden rajat ylittävien vaikutusten arvioinnista ja vapaaehtoisesta vastavuoroisuudesta annetun suosituksen EJRK/2015/2 muuttamisesta (EUVL C 222, 11.6.2021, s. 1).”


II Tiedonannot

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT

Euroopan komissio

27.7.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 286/16


Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen

(Asia M.10809 – CD&R / TPG / COVETRUS)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2022/C 286/02)

Komissio päätti 20. heinäkuuta 2022 olla vastustamatta edellä mainittua keskittymää ja todeta sen sisämarkkinoille soveltuvaksi. Päätös perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Päätöksen koko teksti on saatavissa ainoastaan englanniksi, ja se julkistetaan sen jälkeen, kun siitä on poistettu mahdolliset liikesalaisuudet. Päätös on saatavilla

komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi) asiakirjanumerolla 32022M10809. EUR-Lex on Euroopan unionin oikeuden online-tietokanta.


(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1.


III Valmistavat säädökset

EUROOPAN KESKUSPANKKI

27.7.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 286/17


EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO,

annettu 1 päivänä kesäkuuta 2022,

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 600/2014 muuttamisesta markkinatietojen avoimuuden parantamisen, konsolidoitujen kauppatietojen luonnin esteiden poistamisen, kaupankäyntivelvollisuuksien optimoinnin ja asiakastoimeksiantojen välittämisestä saatavien maksujen kieltämisen osalta

(CON/2022/19)

(2022/C 286/03)

Johdanto ja oikeusperusta

Euroopan keskuspankki (EKP) vastaanotti 3 päivänä helmikuuta 2022 Euroopan parlamentilta ja 4 päivänä helmikuuta 2022 Euroopan unionin neuvostolta lausuntopyynnöt ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 600/2014 muuttamisesta markkinatietojen avoimuuden parantamisen, konsolidoitujen kauppatietojen luonnin esteiden poistamisen, kaupankäyntivelvollisuuksien optimoinnin ja asiakastoimeksiantojen välittämistä saatavien maksujen kieltämisen osalta (1) (jäljempänä ”asetusehdotus”) sekä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi rahoitusvälineiden markkinoista annetun direktiivin 2014/65/EU muuttamisesta (2) (jäljempänä ”direktiiviehdotus”).

EKP:n toimivalta antaa lausunto perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 127 artiklan 4 kohtaan ja 282 artiklan 5 kohtaan, koska asetusehdotus ja direktiiviehdotus sisältävät säännöksiä, jotka vaikuttavat a) perussopimuksen 127 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun unionin rahapolitiikan määrittelemistä ja toteuttamista koskevaan Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) perustehtävään ja b) perussopimuksen 127 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuun EKPJ:n tehtävään myötävaikuttaa rahoitusjärjestelmän vakauteen liittyvän toimivaltaisten viranomaisten politiikan moitteettomaan harjoittamiseen. Tämän lausunnon on antanut EKP:n neuvosto Euroopan keskuspankin työjärjestyksen 17.5 artiklan ensimmäisen virkkeen mukaisesti.

Yleiset huomiot

1.   Ehdotetun asetuksen tavoitteet

1.1

EKP on tyytyväinen asetusehdotuksen päätavoitteeseen, joka liittyy Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 600/2014 (3) (jäljempänä ”rahoitusmarkkina-asetus”) muuttamiseen markkinatietojen avoimuuden parantamiseksi Euroopan unionin (EU) kauppapaikoissa siten, että luodaan uusi sääntelykehys kaupankäyntitietoja varten ”konsolidoitujen kauppatietojen” tuottamiseksi, mukaan lukien uusi menettely yhden konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajan valitsemiseksi kullekin omaisuuseräluokalle.

1.2

Asetusehdotus sisältää myös oman pääoman ehtoisten ja muiden kuin oman pääoman ehtoisten rahoitusvälineiden kauppaa edeltävää ja kaupan jälkeistä vaihetta koskevien EU:n avoimuussääntöjen merkittäviä muutoksia, jotka liittyvät muun muassa transaktiotietojen julkistamisen lykkäämistä koskevien sääntöjen parempaan yhdenmukaistamiseen, EU:n osake- ja johdannaiskauppaa koskevien velvoitteiden päivittämiseen, toimeksiantovirroista suoritettavien maksujen kieltoon ja EU:n arvopaperi- ja johdannaiskaupan sääntelyn muihin muutoksiin. Ehdotetuilla muutoksilla pyritään edelleen tukemaan Euroopan pääomamarkkinoiden yhdentymistä ja edelleen yhdenmukaistamaan asiaankuuluvia finanssimarkkinoiden valvontasääntöjä kaikkialla unionissa. EKP tukee voimakkaasti yleistä tavoitetta vahvistaa edelleen pääomamarkkinoiden yhdentymistä, etenkin mitä tulee markkinatietojen avoimuutta koskeviin ehdotettuihin parannuksiin. Syvemmät ja yhtenäisemmät pääomamarkkinat ovat tarpeen useista näkökulmista. Tällaiset pääomamarkkinat voivat tarjota euroalueen talouden tukemiseen tarvittavia resursseja, mutta lisäksi parantaa yleisesti rahoitusjärjestelmän häiriönsietokykyä. Lisäksi Euroopan pääomamarkkinoiden yhdentymisen voidaan odottaa parantavan yhteisen rahapolitiikan välittymistä euroalueen kaikkiin osiin ja helpottavan markkinaosapuolten mahdollisuuksia saada vihreää rahoitusta sekä digitaaliseen talouteen siirtymiseksi tarvittavaa rahoitusta. Tämän vuoksi EKP toistaa, että on tärkeää hyväksyä pikaisesti pääomamarkkinaunionin luomista koskevassa Euroopan komission vuoden 2020 toimintasuunnitelmassa tarkoitetut aloitteet ja panna ne täysimääräisesti täytäntöön kansallisella tasolla siltä osin kuin sitä oikeudellisesti edellytetään.

1.3

Markkinatietojen avoimuuden lisääminen edistää osaltaan EU:n pääomamarkkinoiden kehitystä, sillä sijoittajien ja liikkeeseenlaskijoiden saatavilla on enemmän hinta- ja likviditeettitietoja, mikä lisää sijoitus- ja rahoitusmahdollisuuksia ja vähentää liikkeeseenlaskijoiden pääoman hankinnasta aiheutuvia kustannuksia. Samalla muistutetaan, että avoimuuden lisääntyminen voi tietyissä olosuhteissa antaa tietyille välittäjille mahdollisuuden hyötyä markkinoilla jo olevia toimeksiantoja koskevista tiedoista, koska ne pystyvät näillä tiedoilla käymään nopeammin kauppaa uusinta teknologiaa käyttäen.

1.4

EKP on erityisen kiinnostunut näistä lainsäädäntöehdotuksista, kun otetaan huomioon EKPJ:n osallistuminen muiden kuin oman pääoman ehtoisten arvopapereiden (joukkolainat, mukaan lukien valtion joukkolainat) markkinoille EKPJ:n rahapolitiikan ja muiden perussopimuksen mukaisten tehtävien hoitamista varten sekä tarve turvata tällaisten herkkien liiketoimien luottamuksellisuus. Tämän vuoksi EKP haluaisi lisäksi esittää huomioita rahoitusmarkkina-asetuksen (4) muista säännöksistä, jotka eivät ole asetusehdotuksen kohteena mutta jotka vaikuttavat EKPJ:n keskuspankkeihin sekä liiketoimiin, joita ne toteuttavat rahoitusvälineiden markkinoilla (ks. 7 kohta).

2.   Direktiiviehdotuksen tavoitteet

Koska direktiiviehdotuksessa esitetään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2014/65/EU (5) (jäljempänä ”rahoitusmarkkinadirektiivi II”) vain vähäisiä muutoksia, jotka johtuvat suurelta osin rahoitusmarkkina-asetukseen ehdotetuista muutoksista, EKP:n katsoo, ettei direktiiviehdotuksesta ole tarpeen lausua.

Erityiset huomiot

3.   Konsolidoidut kauppatiedot

3.1

EKP on tyytyväinen ehdotettuun konsolidoitujen kauppatietojen tehokkaampaan järjestelmään ja kilpailuun perustuvaan tarjousmenettelyyn konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajan valitsemiseksi kullekin omaisuuserien luokalle. Kuten EKP on aiemmin todennut, riittävä avoimuus voidaan asianmukaisesti varmistaa vain perustamalla yksi ainoa konsolidoitujen kauppatietojen tarjoaja (6) kutakin asianomaista omaisuuserien luokkaa varten. Konsolidoiduista kauppatiedoista on useita hyötyjä sijoittajille, ja ne tukevat pääomamarkkinaunionin tavoitteita eli tehostavat pääomamarkkinoiden rahoituksen saatavuutta sijoittajille ja vähentävät EU:n pääomamarkkinoiden hajanaisuutta. Konsolidoitujen kauppatietojen pitäisi osaltaan lisätä avoimuutta ja sijoittajien mahdollisuuksia saada markkinatietoja, ja siten vähentää likviditeettiin ja kaupan toteuttamiseen liittyviä riskejä sekä markkinoiden pirstaloitumista. Se voi myös vähentää merkittävästi sijoittajien transaktiokustannuksia. Se, että sijoittajilla olisi mahdollisuus saada reaaliaikainen yleiskuva kaupankäyntitoiminnasta kohtuullisin kustannuksin, lisäisi yritysten ja piensijoittajien mahdollisuuksia käyttää EU:n pääomamarkkinoita rahoitukseen ja sijoituksiin.

3.2

Ehdotettu tehostettu järjestelmä on teknisesti ja toiminnallisesti monimutkainen, ja se sisältää tulojen korvausjärjestelmän. On ratkaisevan tärkeää, että konsolidoitujen kauppatietojen tarjoaja voi luottaa markkinatietolähteiden (sijoituspalveluyritykset, kauppapaikat, hyväksytyt julkistamisjärjestelyt ja kauppojen sisäiset toteuttajat) sille toimittamien tietojen laatuun, kattavuuteen ja nopeaan toimittamiseen, jotta laadun ja asianomaista omaisuuseräluokkaa koskevan konsolidoidun tietoaineiston tuottamisen edellyttämät ponnistelut olisi mahdollista suhteuttaa. Tältä osin EKP:n käsityksenä on, että ehdotuksen mukaan konsolidoitujen kauppatietojen tarjoaja vastaa ainoastaan perusmarkkinatietojen konsolidoinnista ja niiden kaupallisesta levittämisestä markkinoille ja että toimitettujen tietojen laadun – joka on edelleen täysin markkinatietojen antajien vastuulla – sääntely perustuu komission delegoituun säädökseen, joka puolestaan perustuu sidosryhmien edustajista koostuvan asiantuntijaryhmän ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) antamiin neuvoihin.

3.3

Jos ESMAn on jostakin syystä peruutettava konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajan toimilupa, ESMAn kehittämissä teknisissä standardeissa voitaisiin sopimuksen uskottavaan uudelleenkilpailuttamiseen liittyvistä syistä edellyttää, että konsolidoitujen kauppatietojen tarjoaja julkistaa markkinatietojen tietolähteisiin ja tietohakemistoihin liittyviä teknisiä yhteyksiä koskevat parametrinsa, jotta ne olisivat muiden sellaisten tahojen saatavilla, jotka haluavat osallistua sopimusta koskevaan kilpailuun.

3.4

EKP:n käsityksen mukaan konsolidoituja kauppatietoja koskevat ehdotukset eivät vaikuta EKPJ:n raha-, valuutta- tai rahoitusvakauspolitiikan alaan kuuluvien toimien luottamuksellisuuteen, sillä niiden julkistamista koskee edelleen rahoitusmarkkina-asetuksen 1 artiklan 6 kohtaan perustuva vapautus. Vastaavasti ”markkinatiedot”, jotka komissio määrittelee ehdotetun 22 b artiklan 2 kohdan mukaisesti, ja ”perusmarkkinatiedot”, joita konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajat myyvät käyttäjille, eivät sisältäisi tietoja EKPJ:n poliittisista transaktioista (kuten hintaa, määrää tai toteutusajankohtaa koskevia tietoja).

4.   Oman pääoman ehtoisten rahoitusvälineiden kauppaa edeltävän vaiheen avoimuus: nimetön kaupankäynti (dark trading)

EKP suhtautuu myönteisesti asetusehdotukseen, jolla yksinkertaistetaan oman pääoman ehtoisten rahoitusvälineiden kauppaa edeltävän vaiheen avoimuutta korvaamalla kahden volyymin yläraja yhden volyymin ylärajalla, joka on 7 prosenttia rahoitusvälineellä unionissa käydyn kaupan kokonaisvolyymista viitehintaa tai sopimuskauppoja koskevan vapautuksen piirissä toteutetuista kaupoista (7). Tämä yksinkertaistaa avoimuusjärjestelmää ja tekee nimettömän kaupan tasojen seurannasta vähemmän monimutkaista. Ehdotetulla alhaisemmalla EU:n laajuisella volyymin ylärajalla pyritään kompensoimaan kauppapaikkakohtaisen kynnysarvon poistamista, joten ehdotuksella pyritään yleisesti lisäämään oman pääoman ehtoisten rahoitusvälineiden kauppaa edeltävän vaiheen avoimuutta. Samalla on todettava, että kauppapaikkakohtaisen volyymin ylärajan poistamisen ja EU:n laajuisen ylärajan alentamisen välinen vuorovaikutus on monimutkainen, sillä ehdotettujen muutosten odotetaan vaikuttavan avoimuuden toteutumiseen eri tavoin. Tämän vuoksi EKP ehdottaa, että oman pääoman ehtoisten rahoitusvälineiden kauppaa edeltävää avoimuusjärjestelmää ja erityisesti volyymin ylärajan kalibrointia tulisi tarkastella jatkuvasti.

5.   Kielto tarjota maksua toimeksiantovirrasta

Komission ehdotukseen (8) sisältyy edelleen rajoitus, joka koskee maksun tarjoamista toimeksiantovirrasta. EKP katsoo, että maksun tarjoaminen toimeksiantovirrasta voi haitata Euroopan pääomamarkkinoiden tehokkuutta ja avoimuutta.

6.   Pörssilistattuihin johdannaisiin liittyvän avoimen pääsyn poistaminen

Vaikka EKP periaatteessa tukee toimenpiteitä EU:n määritysmarkkinoiden vahvistamiseksi, on tärkeää tarkastella mahdollisia vaikutuksia, joita avoimen pääsyn poistaminen voisi aiheuttaa kilpailun, innovoinnin ja markkinoiden yhdentymisen kannalta, ja tasapainottaa huolellisesti mahdollisesti kilpailevia tavoitteita.

7.   Muut rahoitusmarkkina-asetuksen säännökset ja niiden vaikutus EKP:n ja EKPJ:n markkinatransaktioihin

Asetusehdotus ei koske niitä rahoitusmarkkina-asetuksen säännöksiä, joilla on suurin vaikutus EKP:n ja EKPJ:n markkinatransaktioihin. EKP hyödyntää tässä yhteydessä kuitenkin mahdollisuuden ehdottaa, että rahoitusmarkkina-asetuksen tiettyjen säännösten muotoilua voitaisiin edelleen parantaa ottaen huomioon EKP:n ja EKPJ:n kokemukset markkinaoperaatioiden toteuttamisesta EU:n kauppapaikoissa.

7.1   EKPJ:n perussäännön mukaisesti toteutettuja EKPJ:n transaktioita koskeva vapautus rahoitusmarkkina-asetuksen avoimuusvaatimuksista

EKP katsoo, että EKPJ:n politiikkatoimiin sovellettavan, rahoitusmarkkina-asetuksen 1 artiklan 6 kohdan mukaisen kauppaa edeltäviä ja kaupan jälkeisiä avoimuusvaatimuksia (9) koskevan vapautuksen nykyistä muotoilua tulisi muuttaa siten, ettei vapautusta todettaisi sovellettavan EKPJ:n keskuspankkien liiketoimiin, jotka ”toteutetaan – – osana raha-, valuutta- ja rahoitusvakauspolitiikkaa” ja jotka olisi määriteltävä tarkemmin komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2017/583 (10), vaan että vapautusta laajennettaisiin siten, että sitä sovellettaisiin nimenomaisesti kaikkeen toimintaan, jota eurojärjestelmän keskuspankit harjoittavat Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön (jäljempänä ”EKPJ:n perussääntö”) IV luvun nojalla. EKP katsoo, että EKPJ:n keskuspankin vastapuolen on ilmoitettava ainoastaan sentyyppiset EKPJ:n keskuspankkien toteuttamat sijoitustoimet, jotka mainitaan delegoidun asetuksen (EU) 2017/583 15 artiklan a ja c alakohdassa. Tämäntyyppiset liiketoimet olisi nimenomaisesti vahvistettava rahoitusmarkkina-asetuksen tarkistetussa 1 artiklan 7 kohdassa eikä delegoidussa asetuksessa (EU) 2017/583, kuten tällä hetkellä.

7.2   Komission toimivalta ulottaa rahoitusmarkkina-asetuksen avoimuusvaatimuksia koskeva vapautus koskemaan muita keskuspankkeja

Jos kaikkiin EKPJ:n perussäännön IV luvun mukaisiin eurojärjestelmän liiketoimiin sovellettaisiin edellä mainittua rahoitusmarkkina-asetuksen 1 artiklan 6 kohdan mukaista laajennettua vapautusta riippumatta siitä, mitkä muut keskuspankit tai laitokset käyttävät näitä palveluja, rahoitusmarkkina-asetuksen 1 artiklan 9 kohdan mukainen komission toimivalta ulottaa vapautuksen soveltamisala koskemaan ”muita keskuspankkeja” tulisi tarpeettomaksi. Ei myöskään enää olisi tarpeen valtuuttaa ESMAa laatimaan luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään ”raha-, valuutta- ja rahoitusvakauspoliittiset toimet”. Vastaavasti rahoitusmarkkina-asetuksen 1 artiklan 8 ja 9 kohta voitaisiin poistaa.

7.3   EKPJ:n keskuspankkien liiketoimien vapauttaminen rahoitusmarkkina-asetuksen 26 artiklan 5 kohdan mukaisista kauppapaikkojen ylläpitäjien raportointivaatimuksista

Rahoitusmarkkina-asetuksen 26 artiklan 5 kohdassa edellytetään, että kauppapaikan ylläpitäjä antaa yksityiskohtaiset tiedot tiettyjen yritysten sen järjestelmien välityksellä toteuttamista liiketoimista rahoitusvälineillä, joilla käydään kauppaa sen kauppapaikassa. Tämän säännöksen mukainen kauppapaikkojen nykyinen raportointijärjestelmä on vakiintunut, ja käytössä on operatiivisia järjestelyjä, joiden avulla tällaisista liiketoimista saatavat tiedot voidaan ilmoittaa sujuvasti. Kauppapaikoilla on tiedot, joiden perusteella ne voivat ilmoittaa yksityiskohtaiset tiedot kauppapaikan järjestelmien kautta toteutetuista EKPJ:n liiketoimista. Tältä osin EKP:n käsityksenä on, ettei unionin lainsäätäjien tarkoituksena ole ollut ulottaa rahoitusmarkkina-asetuksen 26 artiklan 5 kohdan mukainen raportointivaatimus koskemaan EKPJ:n keskuspankkien liiketoimia. Tämä käsitys perustuu siihen, että keskuspankit hyötyvät rahoitusmarkkina-asetuksen raportointivelvoitteita koskevista nimenomaisista vapautuksista ja että ne eivät ole ”yrityksiä” vaan pikemminkin yhteisöjä, jotka toteuttavat markkinaoperaatioita julkisen tehtävänsä perusteella, myös perussopimuksen nojalla. Oikeusvarmuuden vuoksi 26 artiklan 5 kohtaa olisi tältä osin vielä selvennettävä.

7.4   EKPJ:n arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien vapauttaminen myös jatkossa kokonaan valvontaan liittyvästä raportointivelvollisuudesta

EKP panee merkille, että vaikka EKPJ:n arvopapereilla toteutettavat rahoitustoimet on kokonaan vapautettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/2365 (11) soveltamisesta ja sen julkistamis- ja raportointivelvoitteista (12), komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2017/590 (13) säädetään, että arvopapereilla toteutettavat rahoitustoimet (14), joiden vastapuolena EKPJ:n keskuspankki on, katsotaan arvopaperimarkkina-asetuksen 26 artiklassa (15) tarkoitetuiksi liiketoimiksi. Näin ollen kyseisiin liiketoimiin sovelletaan rahoitusmarkkina-asetuksen 26 artiklan raportointivelvoitteita. Delegoitu asetus (EU) 2017/590 vaikuttaa näin ollen rahoitusmarkkina-asetuksen mukaisiin EKPJ:n keskuspankkien raportointivelvoitteisiin tällaisten liiketoimien osalta. Se, että tasolle 1 kuuluva unionin säädös tällä tavoin saatetaan tasolle 2 kuuluvaan unionin säädökseen nähden alisteiseksi, on ristiriidassa lex superior derogat legi inferiori -oikeusperiaatteen (16) kanssa, jonka mukaan unionin täytäntöönpanosäädökset ja delegoidut säädökset eivät saa olla ristiriidassa unionin johdetun oikeuden kanssa. EKP käyttää tässä lausunnossa mahdollisuutta korostaa, että tämä ristiriita olisi korjattava delegoidussa asetuksessa (EU) 2017/590, vaikka se ei sinänsä kuulu osana niihin ehdotuksiin, joista EKP:ltä on pyydetty lausuntoa.

Niiltä osin kuin EKP suosittaa ehdotettua asetusta muutettavaksi, tarkat muutosehdotukset perusteluineen on esitetty teknisessä työasiakirjassa, johon on liitetty selvitys. Tekninen työasiakirja on luettavissa englanninkielisenä EUR-Lex-verkkosivustolla.

Tehty Frankfurt am Mainissa 1 päivänä kesäkuuta 2022.

EKP:n puheenjohtaja

Christine LAGARDE


(1)  COM(2021) 727 final.

(2)  COM(2021) 726 final.

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 600/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusvälineiden markkinoista sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 84).

(4)  Ks. rahoitusmarkkina-asetuksen 1 artiklan 6, 7 ja 9 kohta ja 26 artiklan 5 kohta.

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/65/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusvälineiden markkinoista sekä direktiivin 2002/92/EY ja direktiivin 2011/61/EU muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 349).

(6)  Ks. Euroopan keskuspankin lausunto CON/2012/21, annettu 22 päivänä maaliskuuta 2012, i) ehdotuksesta direktiiviksi rahoitusvälineiden markkinoista, jolla kumotaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/39/EY, ii) ehdotuksesta asetukseksi rahoitusvälineiden markkinoista sekä OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä annetun asetuksen (Euroopan markkinarakenneasetus) muuttamisesta, iii) ehdotuksesta direktiiviksi markkinoiden manipuloinnista määrättävistä rikosoikeudellisista seuraamuksista ja iv) ehdotuksesta asetukseksi sisäpiirikaupoista ja markkinoiden manipuloinnista (markkinoiden väärinkäyttö), 5.2 kohta (EUVL C 161, 7.6.2012, s. 3). Kaikki EKP:n lausunnot ovat saatavilla EUR-Lex-sivustolla.

(7)  Asetusehdotuksen 1 artiklan 4 kohta, jolla muutetaan rahoitusmarkkina-asetuksen 5 artiklaa.

(8)  Ehdotetun asetuksen 1 artiklan 26 kohta, jolla lisätään uusi 39 a artikla.

(9)  Rahoitusmarkkina-asetuksen 8, 10, 18 ja 21 artikla.

(10)  Komission delegoitu asetus (EU) 2017/583, annettu 14 päivänä heinäkuuta 2016, rahoitusvälineiden markkinoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 600/2014 täydentämisestä kauppapaikoille ja sijoituspalveluyrityksille joukkovelkakirjalainojen, strukturoitujen rahoitustuotteiden, päästöoikeuksien ja johdannaisten osalta asetettavia avoimuusvaatimuksia koskevilla teknisillä sääntelystandardeilla (EUVL L 87, 31.3.2017, s. 229).

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/2365, annettu 25 päivänä marraskuuta 2015, arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien ja uudelleenkäytön raportoinnista ja läpinäkyvyydestä sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 337, 23.12.2015, s. 1).

(12)  Asetuksen (EU) 2015/2365 2 artiklan 2 kohdan a alakohta ja 2 artiklan 3 kohta.

(13)  Komission delegoitu asetus (EU) 2017/590, annettu 28 päivänä heinäkuuta 2016, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 600/2014 täydentämisestä liiketoimia koskevien tietojen toimivaltaisille viranomaisille ilmoittamista koskevilla teknisillä sääntelystandardeilla (EUVL L 87, 31.3.2017, s. 449).

(14)  Kuten asetuksen (EU) N:o 2015/2365 3 artiklan 11 kohdassa on määritelty.

(15)  Ks. komission delegoidun asetuksen (EU) 2017/590 2 artiklan 5 kohdan toinen alakohta.

(16)  Oikeusperiaate, jonka mukaan normihierarkiassa ylempi säädös ohittaa normihierarkiassa alemman säädöksen.


IV Tiedotteet

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET

Neuvosto

27.7.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 286/22


Ilmoitus henkilöille ja yhteisöille, joihin sovelletaan Libyan tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetuissa neuvoston päätöksessä (YUTP) 2015/1333, sellaisena kuin se on pantu täytäntöön neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä (YUTP) 2022/1315, ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/44, sellaisena kuin se on pantu täytäntöön neuvoston täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2022/1308, säädettyjä rajoittavia toimenpiteitä

(2022/C 286/04)

Seuraava ilmoitus annetaan tiedoksi henkilöille ja yhteisöille, jotka mainitaan Libyan tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2015/1333 (1), sellaisena kuin se on pantu täytäntöön neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä (YUTP) 2022/1315 (2), liitteissä II ja IV, sekä Libyan tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun neuvoston asetuksen (EU) 2016/44 (3), sellaisena kuin se on pantu täytäntöön neuvoston täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2022/1308 (4), liitteessä III.

Asianomaisia henkilöitä ja yhteisöjä pyydetään kiinnittämään huomiota siihen, että he/ne voivat hakea asetuksen (EU) 2016/44 liitteessä IV mainituilla verkkosivuilla ilmoitetuilta asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisilta viranomaisilta lupaa käyttää jäädytettyjä varoja perustarpeisiin tai tiettyjen maksujen suorittamiseen (vrt. asetuksen 8 artikla).

Asianomaiset henkilöt ja yhteisöt voivat esittää neuvostolle ennen 15. toukokuuta 2023 pyynnön, että neuvosto harkitsisi uudelleen päätöstään sisällyttää heidät/ne edellä mainittuun luetteloon. Pyynnön tueksi on liitettävä asianmukaiset asiakirjat. Pyyntö on lähetettävä seuraavaan osoitteeseen:

Council of the European Union

General Secretariat

RELEX.1.

Rue de la Loi/Wetstraat 175

1048 Bruxelles/Brussel

Belgique/BELGIË

Sähköposti: sanctions@consilium.europa.eu

Mahdolliset huomautukset otetaan huomioon neuvoston säännöllisin väliajoin päätöksen (YUTP) 2015/1333 17 artiklan 2 kohdan ja asetuksen (EU) 2016/44 21 artiklan 6 kohdan mukaisesti suorittaman nimettyjen henkilöiden ja yhteisöjen luettelon uudelleentarkastelun yhteydessä.

Asianomaisia henkilöitä ja yhteisöjä pyydetään kiinnittämään huomiota myös siihen, että neuvoston päätökseen voi hakea muutosta Euroopan unionin yleiseltä tuomioistuimelta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 275 artiklan toisessa kohdassa ja 263 artiklan neljännessä ja kuudennessa kohdassa määrättyjen edellytysten mukaisesti.


(1)  EUVL L 206, 1.8.2015, s. 34.

(2)  EUVL L 198, 27.7.2022, s. 19.

(3)  EUVL L 12, 19.1.2016, s. 1.

(4)  EUVL L 198, 27.7.2022, s. 1.


27.7.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 286/24


Ilmoitus rekisteröidyille, joihin sovelletaan Libyan tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetuissa neuvoston päätöksessä (YUTP) 2015/1333 ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/44 säädettyjä rajoittavia toimenpiteitä

(2022/C 286/05)

Rekisteröityjä pyydetään kiinnittämään huomiota seuraaviin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 (1) 16 artiklan mukaisiin tietoihin:

Tämän käsittelyn oikeusperustana ovat neuvoston päätös (YUTP) 2015/1333 (2), sellaisena kuin se on pantu täytäntöön neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä (YUTP) 2022/1315 (3), ja neuvoston asetus (EU) 2016/44 (4), sellaisena kuin se on pantu täytäntöön neuvoston täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2022/1308 (5).

Tämän käsittelyn rekisterinpitäjänä on neuvoston pääsihteeristön ulkosuhteiden pääosaston (RELEX) osasto RELEX.1, jonka yhteystiedot ovat seuraavat:

Council of the European Union

General Secretariat

RELEX.1

Rue de la Loi/Wetstraat 175

1048 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË

Sähköposti: sanctions@consilium.europa.eu

Käsittelyn tarkoituksena on laatia ja pitää ajan tasalla luettelo henkilöistä, joihin sovelletaan päätöksen (YUTP) 2015/1333, sellaisena kuin se on pantu täytäntöön täytäntöönpanopäätöksellä (YUTP) 2022/1315, ja asetuksen (EU) 2016/44, sellaisena kuin se on pantu täytäntöön täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2022/1308, mukaisia rajoittavia toimenpiteitä.

Rekisteröidyt ovat luonnollisia henkilöitä, jotka täyttävät päätöksessä (YUTP) 2015/1333 ja asetuksessa (EU) 2016/44 säädetyt luetteloon merkitsemisen edellytykset.

Kerättyihin henkilötietoihin kuuluvat tiedot, joita tarvitaan kyseisen henkilön asianmukaiseen tunnistamiseen, sekä perusteet ja muut asiaan liittyvät tiedot.

Kerätyt henkilötiedot voidaan tarvittaessa jakaa Euroopan ulkosuhdehallinnon ja komission kanssa.

Rekisteröityjen oikeuksien, kuten oikeuden tutustua tietoihin sekä oikeuden pyytää oikaisua tai esittää vastaväitteitä, käyttämiseen vastataan asetuksen (EU) 2018/1725 mukaisesti, tämän kuitenkaan vaikuttamatta asetuksen (EU) 2018/1725 25 artiklassa säädettyihin rajoituksiin.

Henkilötiedot säilytetään viiden vuoden ajan sen jälkeen, kun rekisteröity on poistettu niiden henkilöiden luettelosta, joihin sovelletaan rajoittavia toimenpiteitä, tai kun toimenpiteen voimassaolo on lakannut, taikka oikeuskäsittelyn ajan, mikäli se on aloitettu.

Rekisteröidyt voivat asetuksen (EU) 2018/1725 mukaisesti tehdä kantelun Euroopan tietosuojavaltuutetulle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta oikeussuojakeinoja, hallinnollisia muutoksenhakukeinoja tai muita kuin oikeudellisia oikeussuojakeinoja (edps@edps.europa.eu).


(1)  EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39.

(2)  EUVL L 206, 1.8.2015, s. 34.

(3)  EUVL L 198, 27.7.2022, s. 19.

(4)  EUVL L 12, 19.1.2016, s. 1.

(5)  EUVL L 198, 27.7.2022, s. 1.


27.7.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 286/25


Ilmoitus tietyille henkilöille, joihin sovelletaan rajoittavista toimenpiteistä kemiallisten aseiden leviämisen ja käytön torjumiseksi annetuissa neuvoston päätöksen (YUTP) 2018/1544 liitteessä ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1542 liitteessä I säädettyjä rajoittavia toimenpiteitä

(2022/C 286/06)

Seuraava ilmoitus annetaan tiedoksi Sergei MENYAILOlle (nro 12), joka mainitaan rajoittavista toimenpiteistä kemiallisten aseiden leviämisen ja käytön torjumiseksi annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2018/1544 (1) liitteessä ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1542 (2) liitteessä I.

Neuvosto on päättänyt pitää edellä mainittuun henkilöön kohdistetut rajoittavat toimenpiteet voimassa muutetuin perustein. Asianomaiselle henkilölle ilmoitetaan, että hän voi toimittaa neuvostolle 3. elokuuta 2022 mennessä pyynnön seuraavaan osoitteeseen kyseisten perusteiden saamiseksi:

Council of the European Union

General Secretariat

RELEX.1

Rue de la Loi/Wetstraat 175

1048 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË

Sähköposti: sanctions@consilium.europa.eu

Asianomainen henkilö voi milloin tahansa esittää neuvostolle edellä mainittuun osoitteeseen pyynnön, että päätöstä sisällyttää hänet luetteloon ja säilyttää hänet siinä harkittaisiin uudelleen. Pyynnön tueksi on liitettävä asianmukaiset asiakirjat. Pyynnöt käsitellään kun ne on vastaanotettu. Tätä varten asianomaista henkilöä pyydetään kiinnittämään huomiota siihen, että neuvosto tarkastelee päätöstä säännöllisesti uudelleen neuvoston päätöksen (YUTP) 2018/1544 8 artiklan mukaisesti.


(1)  EUVL L 259, 16.10.2018, s. 25.

(2)  EUVL L 259, 16.10.2018, s. 12.


Euroopan komissio

27.7.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 286/26


Euron kurssi (1)

26. heinäkuuta 2022

(2022/C 286/07)

1 euro =


 

Rahayksikkö

Kurssi

USD

Yhdysvaltain dollaria

1,0124

JPY

Japanin jeniä

138,35

DKK

Tanskan kruunua

7,4449

GBP

Englannin puntaa

0,84558

SEK

Ruotsin kruunua

10,4445

CHF

Sveitsin frangia

0,9765

ISK

Islannin kruunua

139,10

NOK

Norjan kruunua

10,0105

BGN

Bulgarian leviä

1,9558

CZK

Tšekin korunaa

24,607

HUF

Unkarin forinttia

400,99

PLN

Puolan zlotya

4,7420

RON

Romanian leuta

4,9324

TRY

Turkin liiraa

18,0705

AUD

Australian dollaria

1,4605

CAD

Kanadan dollaria

1,3035

HKD

Hongkongin dollaria

7,9466

NZD

Uuden-Seelannin dollaria

1,6235

SGD

Singaporen dollaria

1,4066

KRW

Etelä-Korean wonia

1 326,65

ZAR

Etelä-Afrikan randia

17,0870

CNY

Kiinan juan renminbiä

6,8451

HRK

Kroatian kunaa

7,5145

IDR

Indonesian rupiaa

15 185,27

MYR

Malesian ringgitiä

4,5113

PHP

Filippiinien pesoa

56,160

RUB

Venäjän ruplaa

 

THB

Thaimaan bahtia

37,180

BRL

Brasilian realia

5,4437

MXN

Meksikon pesoa

20,7845

INR

Intian rupiaa

80,8050


(1)  Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.


27.7.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 286/27


Lausunto kilpailunrajoituksia ja määräävää markkina-asemaa käsittelevän neuvoa-antavan komitean kokouksessaan 21. tammikuuta 2022 antama lausunto päätösluonnoksesta asiassa AT.39839 – Telefónica ja Portugal Telecom

Esittelijä: Belgia

(2022/C 286/08)

1.   

Neuvoa-antava komitea (14 jäsenvaltiota) on komission kanssa samaa mieltä siitä, että yrityksille Telefónica, S.A. ja Pharol, SGPS, S.A on määrättävä uudelleen sakkoja asetuksen (EY) N:o 1/2003 7 artiklan 1 kohdan mukaisella päätöksellä.

2.   

Neuvoa-antava komitea (14 jäsenvaltiota) on komission kanssa samaa mieltä palveluista, joita ei huomioida myynnin arvossa sillä perusteella, että markkinoille tulolle oli ylitsepääsemättömiä esteitä ja että osapuolten välillä ei näin ollen ollut potentiaalista kilpailua kilpailukieltolausekkeen soveltamisaikana.

3.   

Neuvoa-antava komitea (14 jäsenvaltiota) on komission kanssa samaa mieltä tarkistettujen ja korjattujen lukujen käytöstä Telefónican osalta myynnin arvon määrittämiseksi.

4.   

Neuvoa-antava komitea (14 jäsenvaltiota) on komission kanssa samaa mieltä yrityksille Telefónica, S.A. ja Pharol, SGPS, S.A määrättyjen sakkojen lopullisista määristä, myös asetuksen (EY) N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti määrättävien sakkojen laskennasta vuonna 2006 annettujen suuntaviivojen 37 kohtaan perustuvasta vähennyksestä.

5.   

Neuvoa-antava komitea (14 jäsenvaltiota) suosittelee lausuntonsa julkaisemista Euroopan unionin virallisessa lehdessä.


27.7.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 286/28


Kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan loppukertomus (1)

Asiassa AT.39839 – Telefónica ja Portugal Telecom (tarkistus)

(2022/C 286/09)

Päätösluonnos, joka on osoitettu yrityksille a) Telefónica, S.A, jäljempänä ”Telefónica”, ja b) Pharol SGPS SA, jäljempänä ”Pharol” (2), on toinen nyt käsiteltävässä asiassa annettu päätös. Ensimmäinen päätös tässä asiassa annettiin vuonna 2013, jäljempänä ”vuoden 2013 päätös”, ja unionin yleinen tuomioistuin kumosi sen osittain vuonna 2016 (3). Unionin tuomioistuin vahvisti unionin yleisen tuomioistuimen tuomion vuonna 2017 (4).

Unionin yleinen tuomioistuin vahvisti komission vuoden 2013 päätöksessä esittämän toteamuksen, jonka mukaan SEUT-sopimuksen 101 artiklaa oli rikottu, mutta se kumosi vuoden 2013 päätöksen 2 artiklan. Unionin yleisen tuomioistuimen mukaan komission olisi vuoden 2013 päätöksessä pitänyt määrittää sellaisen myynnin arvo, joka on suoraan tai epäsuorasti yhteydessä rikkomiseen, niiden seikkojen perusteella, joihin Telefónica ja Pharol vetosivat sen suhteen, ettei niiden välillä ollut potentiaalista kilpailua tiettyjen palveluiden osalta.

MENETTELY

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomioiden ja unionin tuomioistuimen tuomion jälkeen komissio lähetti Telefónicalle ja Pharolille useita tietopyyntöjä, joiden tarkoituksena oli määrittää tarkemmin rikkomiseen suoraan tai epäsuorasti yhteydessä olevan myynnin arvo unionin yleisen tuomioistuimen havaintojen perusteella.

Komissio lähetti Telefónicalle ja Pharolille 23. heinäkuuta ja 5. marraskuuta 2019 asiaseikkoja koskevan kirjeen, jäljempänä ”asiaseikkoja koskeva kirje”. Siinä komissio ilmoitti niille aikovansa hyväksyä asetuksen (EY) N:o 1/2003 (5) 23 artiklan nojalla uuden päätöksen, jossa kummallekin niistä määrätään sakkoja SEUT-sopimuksen 101 artiklan rikkomisesta, kuten vuoden 2013 päätöksen 1 artiklassa täsmennetään. Uudella päätöksellä muutettaisiin vuoden 2013 päätöstä siten, että siinä otetaan huomioon unionin yleisen tuomioistuimen tuomiot ja unionin tuomioistuimen tuomio.

Telefónica esitti kantansa asiaseikkoja koskevaan kirjeeseen 18. lokakuuta 2019 ja Pharol 10. tammikuuta 2020. Telefónica esitti lisähuomautuksia 22. kesäkuuta ja 4. elokuuta 2020.

TELEFÓNICAN ESIIN NOSTAMAT MENETTELYLLISET SEIKAT

a)   Väitetty tarve uudelle väitetiedoksiannolle ja suulliselle kuulemiselle

Vastauksessaan asiaseikkoja koskevaan kirjeeseen Telefónica pyysi uutta väitetiedoksiantoa ja uutta suullista kuulemista (6). Se esitti, että kun otetaan huomioon asiaseikkoja koskevan kirjeen sisältö ja siinä tehdyt ehdotukset, komission olisi syytä antaa uusi väitetiedoksianto ja myöntää Telefónicalle suullinen kuuleminen jäsenvaltioiden edustajien läsnä ollessa asetuksessa 1/2003 säädetyn menettelyn mukaisesti ja siten, että menettelyä hallitsevat asetuksessa vahvistetut menettelylliset takeet (7). Telefónica ei täsmennä tätä pyyntöä, vaan viittaa asiassa Toshiba annettuun tuomioon. Se väittää, että PT:n ja Telefónican välisen potentiaalisen kilpailun olemassaoloa kullakin niistä markkinoista ja kunkin palvelun osalta, joihin asiaseikkoja koskevassa kirjeessä viitataan, koskeva analyysi vaikuttaa Telefónicalle määrätyn sakon määrän laskennassa käytettävien parametrien arviointiin liittyviin olennaisiin näkökohtiin (8).

Telefónica näyttää väittävän, että koska asiaseikkoja koskeva kirje sisälsi sakon määrän laskennassa käytettävien parametrien arviointiin liittyviä olennaisia näkökohtia, tämä tavalla tai toisella antaa aihetta väitetiedoksiannon antamiseen ja suullisen kuulemisen myöntämiseen Telefónicalle. Telefónican lähestymistavalle ei kuitenkaan ole perustaa oikeuskäytännössä.

Tältä osin on ensinnäkin muistutettava, että unionin toimen kumoaminen ei välttämättä vaikuta valmisteleviin toimenpiteisiin. Lisäksi kumotun toimen korvaamiseen tähtäävä menettely voidaan lähtökohtaisesti aloittaa uudelleen juuri siitä vaiheesta, jossa lainvastaisuus tapahtui. Jos todetaan, ettei kumoaminen vaikuta päätöksen tekemistä edeltäneiden hallintotoimien pätevyyteen, komissiolla ei ole pelkästään kumoamisen vuoksi velvollisuutta osoittaa kyseisille yrityksille uutta väitetiedoksiantoa (9). Nyt käsiteltävässä asiassa Telefónica ei näytä väittävän, että unionin yleisen tuomioistuimen tuomioissaan havaitsema virhe olisi koskenut väitteitä, joita Telefónicaa vastaan esitettiin vuonna 2011 ennen vuoden 2013 päätöksen antamista (10).

Toiseksi uusi päätösluonnos koskee ainoastaan sakkojen määrän ja erityisesti myynnin arvon yksityiskohtaista laskentaa. Kuten päätösluonnoksen 23–26 kohdassa perustellusti todetaan, komissio ei esitä uusia väitteitä eikä Telefónica väitä, että asiaseikkoja koskeva kirje olisi sisältänyt tällaisia väitteitä.

Kolmanneksi todetaan – siltä osin kuin Telefónica arvostelee uuden suullisen kuulemisen puuttumista –, että oikeus tulla kuulluksi ei merkitse sitä, että asianomaiselle henkilölle on annettava mahdollisuus ilmaista näkemyksensä suullisesti. Tätä oikeutta voidaan kunnioittaa myös tarjoamalla mahdollisuus esittää kirjallisia huomautuksia (11). Telefónicalla oli mahdollisuus vastata kirjallisesti asiaseikkoja koskevaan kirjeeseen, ja se esitti komissiolle useita lisähuomautuksia.

Edellä esitetyn perusteella en pidä perusteltuna Telefónican näkemystä, jonka mukaan komission olisi pitänyt antaa uusi väitetiedoksianto ja myöntää uusi suullinen kuuleminen.

b)   Telefónican väite, jonka mukaan myynnin arvon nostaminen olisi Euroopan unionin perusoikeuskirjan, jäljempänä ”perusoikeuskirja”, vastaista

Siltä osin kuin päätösluonnoksessa käytetään oikaistuja viitetietoja myynnin arvon määrittämiseksi, Telefónica väittää, että myynnin arvon nostaminen uudessa päätöksessä on perusoikeuskirjan 47 artiklan vastaista (12). Tämä johtuu siitä, että kyseisen artiklan nojalla tuomioistuinten tuomiot eivät voi tulla tehottomiksi niiden hallintoelinten toimien seurauksena, joiden on pantava ne täytäntöön. Telefónica katsoo, että komission lähestymistapa poistaisi tuomion tehokkaan vaikutuksen kokonaan (13). Tämä aiheuttaisi riskitilanteen kaikille tuleville valittajille, jotka harkitsevat kumoamiskanteen nostamista.

Päätösluonnoksessa vahvistettua sakon määrää ei ole korotettu vuoden 2013 päätökseen verrattuna. Näin ollen ei ole kyse perusoikeuskirjan 47 artiklan rikkomisesta, joka pohjautuisi Telefónican tekemään valitukseen vuoden 2013 päätöksestä.

PÄÄTELMÄT

Katson, että kaikkien menettelyyn osallistuneiden oikeutta tulla kuulluksi on kunnioitettu.

Bryssel, 24. päivänä tammikuuta 2022.

Dorothe DALHEIMER


(1)  Laadittu kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan tehtävästä ja toimivaltuuksista tietyissä kilpailuasioita koskevissa menettelyissä 13 päivänä lokakuuta 2011 annetun Euroopan komission puheenjohtajan päätöksen 2011/695/EU (EUVL L 275, 20.10.2011, s. 29), jäljempänä (”päätös 2011/695/EU”), 16 ja 17 artiklan mukaisesti.

(2)  Yrityksen Portugal Telecom SGPS, S.A., jäljempänä ”PT”, jolle vuoden 2013 päätös oli alun perin osoitettu, nimi muutettiin Pharoliksi vuonna 2015.

(3)  Asia T-216/13, Telefónica SA v. Euroopan komissio, ja asia T-208/13, Portugal Telecom SGPS SA v. Euroopan komissio, jäljempänä ”unionin yleisen tuomioistuimen tuomiot”.

(4)  Asia C-487/16 P, Telefónica SA v. Euroopan komissio. Pharol ei valittanut unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-208/13 antamasta tuomiosta, jäljempänä ”unionin tuomioistuimen tuomio”.

(5)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1/2003, annettu 16 päivänä joulukuuta 2002, perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta (EYVL L 1, 4.1.2003, s. 1).

(6)  Pharol ei esittänyt vastaavaa pyyntöä.

(7)  Telefónican vastaus asiaseikkoja koskevaan kirjeeseen, 9 kohta.

(8)  Telefónican vastaus asiaseikkoja koskevaan kirjeeseen, alaviite 8.

(9)  Limburgse Vinyl Maatschappij ym. v. komissio, C-238/99 P, C-244/99 P, C-245/99 P, C-247/99 P, C-250/99 P–C-252/99 P ja C-254/99 P, ECLI:EU:C:2002:582, 73–75, 80 ja 81 kohta.

(10)  Ks. asia C-180/16 P, Toshiba v. komissio, ECLI:EU:C 2017:520, 28 kohta.

(11)  HeidelbergCement AG ja Schwenk Zement KG v. komissio, T-380/17, ECLI:EU:T:2020:471, 634 kohta.

(12)  Telefónican vastaus asiaseikkoja koskevaan kirjeeseen, 37–42 kohta.

(13)  Telefónican vastaus asiaseikkoja koskevaan kirjeeseen, 38 kohta.


27.7.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 286/30


Tiivistelmä komission päätöksestä,

annettu 25 päivänä tammikuuta 2022,

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklan mukaisesta menettelystä päätöksen C(2013) 306 final muuttamisesta

(Asia AT.39839 – Telefónica ja Portugal Telecom)

(tiedoksiannettu numerolla C(2022) 324)

(Ainoastaan englannin- ja portugalinkieliset tekstit ovat todistusvoimaisia)

(2022/C 286/10)

Komissio antoi 25 päivänä tammikuuta 2022 päätöksen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklan mukaisesta menettelystä. Komissio julkaisee osapuolten nimet ja päätöksen olennaisen sisällön sekä mahdollisesti määrätyt seuraamukset neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 (1) 30 artiklan säännösten mukaisesti. Se ottaa huomioon yritysten oikeutetut edut sen suhteen, ettei niiden liikesalaisuuksia paljasteta.

1.   JOHDANTO

(1)

Komissio antoi 23 päivänä tammikuuta 2013 päätöksen, jäljempänä ”vuoden 2013 päätös”, jolla Telefónicalle ja Portugal Telecomille määrättiin sakkoja, koska ne tekivät kilpailukieltosopimuksen kilpailun rajoittamiseksi sisämarkkinoilla ja toimivat näin ollen SEUT-sopimuksen 101 artiklan vastaisesti. Unionin yleinen tuomioistuin vahvisti 28 päivänä kesäkuuta 2016 antamissaan tuomioissa (2) (jotka vahvistettiin myöhemmin unionin tuomioistuimen 13 päivänä joulukuuta 2017 antamalla tuomiolla) komission päätöksessä esitetyt rikkomista koskevat perustelut, mutta kumosi komission määräämät sakot. Tuomioistuimen tuomioiden mukaisesti päätöksessä määritetään palvelut, joiden osalta Telefónican ja Portugal Telecomin välillä ei ollut potentiaalista kilpailua rikkomishetkellä, ja jätetään ne sakon laskennan ulkopuolelle.

2.   MENETTELY

(2)

Komissio totesi 23 päivänä tammikuuta 2013 antamassaan päätöksessä, että Telefónica ja Portugal Telecom olivat rikkoneet SEUT-sopimuksen 101 artiklaa osallistumalla kilpailukieltosopimukseen, jonka aiheutti yhdeksäs lauseke osakkeiden ostoa koskevassa sopimuksessa, jonka osapuolet tekivät 28 päivänä heinäkuuta 2010. Sopimuksella Telefónica hankki yksinomaisen määräysvallan brasilialaisesta matkaviestintäoperaattorista Vivosta.

(3)

Tästä rikkomisesta komissio määräsi Telefónicalle 66 894 000 euron ja Portugal Telecomille 12 290 000 euron sakon asetuksen (EY) N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohdan nojalla.

(4)

Sekä Telefónica että Portugal Telecom valittivat komission päätöksestä unionin yleiseen tuomioistuimeen. Unionin yleinen tuomioistuin vahvisti 28 päivänä kesäkuuta 2016 antamissaan tuomioissa komission päätöksen 1 artiklassa esitetyn päätelmän, jonka mukaan Telefónica ja Portugal Telecom olivat rikkoneet SEUT-sopimuksen 101 artiklaa 27 päivän syyskuuta 2010 ja 4 päivän helmikuuta 2011 välisenä aikana osallistumalla kilpailukieltosopimukseen.

(5)

Sakkojen määräämisen osalta unionin yleinen tuomioistuin kumosi komission päätöksen 2 artiklan siltä osin kuin sakkojen määrä vahvistettiin komission huomioon ottaman myynnin arvon perusteella.

(6)

Telefónica valitti Telefónicaa koskevasta tuomiosta. Unionin tuomioistuin antoi 13 päivänä joulukuuta 2017 tuomionsa asiassa C-487/16 P, Telefónica SA v. Euroopan komissio, ja hylkäsi Telefónican valituksen. Pharol ei valittanut PT:tä koskevasta tuomiosta.

3.   TAUSTATIEDOT

(7)

Tilanne, jossa rikkomista koskeva komission toteamus on edelleen voimassa ja oikeusvoimainen, kun taas kyseisestä rikkomisesta määrätyt sakot on kumottu, olisi korjattava uudella asetuksen (EY) N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohdan mukaisella päätöksellä, joka koskee vuoden 2013 päätöksessä todettua Telefónican ja Portugal Telecomin SEUT-sopimuksen 101 artiklan rikkomista.

(8)

Sakon laskemiseksi komissio tukeutuu vuonna 2013 annetussa päätöksessä vahvistettujen tosiseikkojen arviointiin. Samalla se soveltaa unionin yleisen tuomioistuimen tuomioissa vahvistettuja periaatteita, jotka koskevat komission velvollisuutta määrittää osapuolten esittämien seikkojen perusteella ne palvelut, joiden osalta osapuolet eivät olleet potentiaalisia kilpailijoita Iberian niemimaalla kilpailukieltolausekkeen soveltamisaikana. Näin ollen komissio ei huomioi kyseisiä palveluja myynnin arvossa laskiessaan sakkoja.

(9)

Meneillään olevan sakkojen uudelleenlaskennan aikana komissio havaitsi lisäksi, että Telefónica oli tehnyt toimittamissaan myynnin arvoa koskevissa luvuissa useita laskuvirheitä. Viime kädessä nämä vaikuttivat sakkojen laskentaan vuoden 2013 päätöksessä.

(10)

Tällaisiin laskuvirheisiin ei voida olla puuttumatta. Jos niitä ei oikaista, myynnin arvo jää virheelliseksi ja kohtuuttoman alhaiseksi. Tämä johtaisi virheellisten tietojen perusteella laskettuun sakkoon. Sen vuoksi komissio tukeutuu Telefónican tämän tutkimuksen aikana toimittamiin uusiin tarkistettuihin lukuihin määrittääkseen päätöksessään myynnin oikean arvon.

(11)

Uudessa päätöksessä komissio vähentää laskelmasta niiden palvelujen arvon, joiden osalta komissio katsoo, ettei osapuolten välillä ollut potentiaalista kilpailua kilpailukieltolausekkeen soveltamisaikana.

(12)

Kilpailunrajoituksia ja määräävää markkina-asemaa käsittelevä neuvoa-antava komitea antoi myönteisen lausunnon 21 päivänä tammikuuta 2022. Päätös hyväksyttiin 25 päivänä tammikuuta 2022.

4.   OIKEUDELLINEN ARVIOINTI

4.1.   Potentiaalinen kilpailu

(13)

Komissio katsoo vakiintuneen oikeuskäytännön (3) mukaisesti, että näyttökynnys potentiaalisen kilpailun arvioimiseksi tässä päätöksessä kyseessä olevan kaltaisten markkinoiden jakamista koskevien sopimusten osalta on ”ylitsepääsemättömät markkinoille tulon esteet”. Samalla komissio soveltaa tässä tapauksessa vaadittua tiukempaa lähestymistapaa ja varmistaa eri markkinoihin tai palveluihin liittyvät erityisolosuhteet huomioon ottaen, että mahdollisuus tulla markkinoille ei ollut puhtaasti hypoteettinen.

(14)

Näin ollen palvelut, joiden osalta komissio katsoo, että osapuolten välillä ei ollut potentiaalista kilpailua kilpailukieltolausekkeen soveltamisaikana, ovat seuraavat:

A)

Telefónican osalta

(i)

verkkoinfrastruktuurin (fyysisten) käyttöoikeuksien tukkutarjonta (tilaajayhteyksien eriytetty tarjonta);

(ii)

yleispalvelut;

(iii)

SIRDEE-palvelut (digitaalinen hätäradiojärjestelmä); ja

(iv)

tietyt palvelut, jotka ovat osa Telefónican julkisissa tiloissa tarjoamia kiinteitä viestintäpalveluja (maksupalvelut, defibrillaattorien myynti ja ulkomainontaratkaisujen vuokraus).

B)

Pharolin osalta

(i)

verkkoinfrastruktuurin (fyysisten) käyttöoikeuksien tukkutarjonta (tilaajayhteyksien eriytetty tarjonta);

(ii)

digitaalitelevisiolähetysten tukkumyyntipalvelut; ja

(iii)

analogisten maanpäällisen verkon televisiolähetysten tukkumyyntipalvelut.

5.   SAKOT

(15)

Komissio soveltaa seuraavien seikkojen osalta samoja näkökohtia kuin vuonna 2013: sakon vakavuuskerroin, rikkomisen kesto, huomioon otettava osuus myynnin arvosta sekä raskauttavien ja lieventävien seikkojen olemassaolo.

(16)

Mukautettu perusmäärä on enintään 10 prosenttia Telefónican kokonaisliikevaihdosta vuonna 2020. Useiden peräkkäisten liiketoimien ja yrityksen sisäisen uudelleenjärjestelyn vuoksi Pharolille ei kertynyt vuonna 2020 lainkaan liikevaihtoa, mikä ei kuvasta sen taloudellista painoarvoa asianmukaisella tavalla. Kuten oikeuskäytännössä edellytetään, komissio katsoo Pharolin liikevaihdon vuonna 2013 (joka edustaa Pharolin viimeisintä normaalin taloudellisen toiminnan täyttä tilikautta 12 kuukauden ajalta (4)) kuvastavan Pharolin todellista taloudellista tilannetta parhaiten ja takaavan riittävän pelotevaikutuksen. Pharolin mukautettu perusmäärä on enintään 10 prosenttia sen tilikauden 2013 kokonaisliikevaihdosta.

(17)

Lopuksi on todettava, että vaikka Telefónican myynnin arvoa koskevat virheet johtuivat Telefónican omista virheellisistä laskelmista, komissio ei olisi havainnut näitä myynnin arvoa koskevia virheitä eikä olisi voinut korottaa sakkoa, jos unionin yleinen tuomioistuin ei olisi kumonnut vuoden 2013 päätöksessä määrättyjä sakkoja. Komissio huomioi kyseiset olosuhteet ja sen, että nämä virheet vaikuttivat sakon suuruuteen suhteellisen vähän ja niiden tekemisestä (12 päivä syyskuuta 2012) on kulunut jo huomattavan pitkä aika. Sen vuoksi komissio katsoo, että sen on tässä tapauksessa perusteltua käyttää harkintavaltaansa sakkojen laskentaa koskevien suuntaviivojen (5) 37 kohdan mukaisesti ja alentaa Telefónican sakkoa vuoden 2013 päätöksessä vahvistetulle tasolle.

(18)

Asetuksen (EY) N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohdan mukaisesti määrättyjen yksittäisten sakkojen lopullinen määrä on näin ollen seuraava:

Osapuoli

Sakko yhteensä (euroa)

Telefónica

66 894 000

Pharol

12 146 000


(1)  EYVL L 1, 4.1.2003, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 411/2004 (EUVL L 68, 6.3.2004, s. 1).

(2)  Asia T-216/13, Telefónica SA v. Euroopan komissio, jäljempänä ”Telefónicaa koskeva tuomio”, ja asia T-208/13, Portugal Telecom SGPS SA v. Euroopan komissio, jäljempänä ”PT:tä koskeva tuomio”.

(3)  Telefónicaa koskevan tuomion 221 kohta ja PT:tä koskevan tuomion 181 kohta; asia T-691/14, Servier SAS ym. v. Euroopan komissio, ECLI: EU:T:2018:922, 319, 327 ja 328 kohta, unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 21. toukokuuta 2014, Toshiba Corp. v. Euroopan komissio, T-519/09, ECLI:EU:T:2014:263, 231 kohta.

(4)  Ks. esim. unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 28. huhtikuuta 2010, Gütermann ja Zwicky, T-456/05 ja T-457/05, ECLI:EU:T:2010:168, 94–103 kohta ja sen muut viittaukset.

(5)  ”Vaikka näissä suuntaviivoissa esitellään yleiset sakon laskentamenetelmät, erityistapauksissa voi olla kuhunkin asiaan liittyvien erityispiirteiden vuoksi tai pelotevaikutuksen aikaansaamiseksi perusteltua, että komissio poikkeaa näistä menetelmistä tai 21 kohdassa vahvistetuista raja-arvoista”.


JÄSENVALTIOIDEN TIEDOTTEET

27.7.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 286/33


Henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta yhteisön säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) (1) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399 2 artiklan 8 kohdassa tarkoitettujen rajanylityspaikkojen luettelon päivitys

(2022/C 286/11)

Henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta yhteisön säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) (2)9 päivänä maaliskuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399 2 artiklan 8 kohdassa tarkoitettujen rajanylityspaikkojen luettelo julkaistaan niiden tietojen perusteella, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet komissiolle Schengenin rajasäännöstön 39 artiklan mukaisesti.

Tiedot julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ja sen lisäksi ne päivitetään säännöllisesti muuttoliike- ja sisäasioiden pääosaston verkkosivuille.

RAJANYLITYSPAIKKOJEN LUETTELO

SAKSA

EUVL:ssä C 201, 18. toukokuuta 2022, s. 82, julkaistujen tietojen korvaaminen

Pohjanmeren satamat

(1)

Borkum

(2)

Brake

(3)

Brunsbüttel

(4)

Büsum

(5)

Bützflether Sand

(6)

Bremen

(7)

Bremerhaven

(8)

Cuxhaven

(9)

Eckwarderhörne

(10)

Elsfleth

(11)

Emden

(12)

Fedderwardersiel

(13)

Glückstadt

(14)

Hamburg

(15)

Hamburg-Neuenfelde

(16)

Herbrum

(17)

Helgoland

(18)

Horumersiel

(19)

Husum

(20)

Juist

(21)

Leer

(22)

Lemwerder

(23)

List/Sylt

(24)

Neuharlingersiel

(25)

Norddeich

(26)

Nordenham

(27)

Otterndorf

(28)

Papenburg

(29)

Spiekeroog

(30)

Stade

(31)

Stadersand

(32)

Varel

(33)

Wangerooge

(34)

Wedel

(35)

Weener

(36)

Westeraccumersiel

(37)

Wewelsfleth

(38)

Wilhelmshaven

Itämeren satamat

(1)

Eckernförde (merivoimien satamarakenne)

(2)

Flensburg-Hafen

(3)

Greifswald-Ladebow Hafen

(4)

Jägersberg (merivoimien satamarakenne)

(5)

Kiel

(6)

Kiel (merivoimien satamarakenne)

(7)

Kiel-Holtenau

(8)

Lubmin

(9)

Lübeck

(10)

Lübeck-Travemünde

(11)

Mukran

(12)

Neustadt

(13)

Puttgarden

(14)

Rendsburg

(15)

Rostock-Hafen (Warnemünden sataman ja Rostock-Überseehafen-sataman yhteenliittymä)

(16)

Sassnitz

(17)

Stralsund

(18)

Surendorf (merivoimien satamarakenne)

(19)

Vierow

(20)

Wismar

(21)

Wolgast

ODERHAFF

(1)

Ueckermünde

Lentoasemat, lentopaikat, pienkonekentät

BADEN-WÜRTTEMBERGIN OSAVALTIO

(1)

Aalen-Heidenheim-Elchingen

(2)

Baden Airport Karlsruhe Baden-Baden

(3)

Donaueschingen-Villingen

(4)

Freiburg/Brg.

(5)

Friedrichshafen-Löwental

(6)

Heubach (Krs. Schwäb. Gmünd)

(7)

Lahr

(8)

Laupheim

(9)

Leutkirch-Unterzeil

(10)

Mannheim-City

(11)

Mengen

(12)

Niederstetten

(13)

Schwäbisch Hall

(14)

Stuttgart

BAIJERIN OSAVALTIO

(1)

Aschaffenburg

(2)

Augsburg-Mühlhausen

(3)

Bayreuth – Bindlacher Berg

(4)

Coburg-Brandebsteinsebene

(5)

Giebelstadt

(6)

Hassfurth-Mainwiesen

(7)

Hof-Plauen

(8)

Ingolstadt

(9)

Landshut-Ellermühle

(10)

Lechfeld

(11)

Memmingerberg

(12)

München ”Franz Joseph Strauß”

(13)

Neuburg

(14)

Nürnberg

(15)

Oberpfaffenhofen

(16)

Roth

(17)

Straubing-Wallmühle

BERLIININ OSAVALTIO

(1)

Berlin-Tegel

BRANDENBURGIN OSAVALTIO

(1)

Berlin Brandenburg ”Willy Brandt”

(2)

Schönhagen

BREMENIN OSAVALTIO

(1)

Bremen

HAMPURIN OSAVALTIO

(1)

Hampuri

HESSENIN OSAVALTIO

(1)

Allendorf/Eder

(2)

Egelsbach

(3)

Frankfurt/Main

(4)

Fritzlar

(5)

Kassel-Calden

(6)

Reichelsheim

MECKLENBURG-VORPOMMERNIN OSAVALTIO

(1)

Neubrandenburg-Trollenhagen

(2)

Rostock-Laage

NIEDERSACHSENIN OSAVALTIO

(1)

Borkum

(2)

Braunschweig-Waggum

(3)

Bückeburg-Achum

(4)

Celle

(5)

Damme/Dümmer-See

(6)

Diepholz

(7)

Emden

(8)

Fassberg

(9)

Ganderkesee

(10)

Hannover

(11)

Leer-Nüttermoor

(12)

Norderney

(13)

Nordholz

(14)

Osnabrück-Atterheide

(15)

Wangerooge

(16)

Wilhelmshaven-Mariensiel

(17)

Wittmundhafen

(18)

Wunstorf

NORDRHEIN-WESTFALENIN OSAVALTIO

(1)

Aachen-Merzbrück

(2)

Arnsberg

(3)

Bielefeld-Windelsbleiche

(4)

Bonn-Hardthöhe

(5)

Dortmund-Wickede

(6)

Düsseldorf

(7)

Essen-Mülheim

(8)

Bonn Hangelar

(9)

Köln/Bonn

(10)

Marl/Loemühle

(11)

Mönchengladbach

(12)

Münster-Osnabrück

(13)

Nörvenich

(14)

Paderborn-Lippstadt

(15)

Porta Westfalica

(16)

Rheine-Bentlage

(17)

Siegerland

(18)

Stadtlohn-Wenningfeld

(19)

Weeze-Lahrbruch

RHEINLAND-PFALZIN OSAVALTIO

(1)

Büchel

(2)

Föhren

(3)

Hahn

(4)

Koblenz-Winningen

(5)

Mainz-Finthen

(6)

Pirmasens-Pottschütthöhe

(7)

Ramstein (Yhdysvaltojen lentotukikohta)

(8)

Speyer

(9)

Spangdahlem (Yhdysvaltojen lentotukikohta)

(10)

Zweibrücken

SAARLANDIN OSAVALTIO

(1)

Saarbrücken-Ensheim

(2)

Saarlouis/Düren

SACHSENIN OSAVALTIO

(1)

Dresden

(2)

Leipzig-Halle

(3)

Rothenburg/Oberlausitz

SACHSEN-ANHALTIN OSAVALTIO

(1)

Cochstedt

(2)

Magdeburg

SCHLESWIG-HOLSTEININ OSAVALTIO

(1)

Helgoland-Düne

(2)

Hohn

(3)

Kiel-Holtenau

(4)

Lübeck-Blankensee

(5)

Schleswig/Jagel

(6)

Westerland/Sylt

THÜRINGENIN OSAVALTIO

(1)

Altenburg-Nobitz

(2)

Erfurt-Weimar

Aiemmat julkaisut

EUVL C 247, 13.10.2006, s. 25.

EUVL C 77, 5.4.2007, s. 11.

EUVL C 153, 6.7.2007, s. 22.

EUVL C 164, 18.7.2008, s. 45.

EUVL C 316, 28.12.2007, s. 1.

EUVL C 134, 31.5.2008, s. 16.

EUVL C 177, 12.7.2008, s. 9.

EUVL C 200, 6.8.2008, s. 10.

EUVL C 331, 31.12.2008, s. 13.

EUVL C 3, 8.1.2009, s. 10.

EUVL C 37, 14.2.2009, s. 10.

EUVL C 64, 19.3.2009, s. 20.

EUVL C 99, 30.4.2009, s. 7.

EUVL C 229, 23.9.2009, s. 28.

EUVL C 263, 5.11.2009, s. 22.

EUVL C 298, 8.12.2009, s. 17.

EUVL C 74, 24.3.2010, s. 13

EUVL C 326, 3.12.2010, s. 17

EUVL C 355, 29.12.2010, s. 34.

EUVL C 22, 22.1.2011, s. 22.

EUVL C 37, 5.2.2011, s. 12.

EUVL C 149, 20.5.2011, s. 8.

EUVL C 190, 30.6.2011, s. 17.

EUVL C 203, 9.7.2011, s. 14.

EUVL C 210, 16.7.2011, s. 30.

EUVL C 271, 14.9.2011, s. 18.

EUVL C 356, 6.12.2011, s. 12.

EUVL C 111, 18.4.2012, s. 3.

EUVL C 183, 23.6.2012, s. 7.

EUVL C 313, 17.10.2012, s. 11.

EUVL C 394, 20.12.2012, s. 22.

EUVL C 51, 22.2.2013, s. 9.

EUVL C 167, 13.6.2013, s. 9.

EUVL C 242, 23.8.2013, s. 2.

EUVL C 275, 24.9.2013, s. 7.

EUVL C 314, 29.10.2013, s. 5.

EUVL C 324, 9.11.2013, s. 6.

EUVL C 57, 28.2.2014, s. 4.

EUVL C 167, 4.6.2014, s. 9.

EUVL C 244, 26.7.2014, s. 22.

EUVL C 332, 24.9.2014, s. 12.

EUVL C 420, 22.11.2014, s. 9.

EUVL C 72, 28.2.2015, s. 17.

EUVL C 126, 18.4.2015, s. 10.

EUVL C 229, 14.7.2015, s. 5.

EUVL C 341, 16.10.2015, s. 19.

EUVL C 84, 4.3.2016, s. 2.

EUVL C 236, 30.6.2016, s. 6.

EUVL C 278, 30.7.2016, s. 47.

EUVL C 331, 9.9.2016, s. 2.

EUVL C 401, 29.10.2016, s. 4.

EUVL C 484, 24.12.2016, s. 30.

EUVL C 32, 1.2.2017, s. 4.

EUVL C 74, 10.3.2017, s. 9.

EUVL C 120, 13.4.2017, s. 17.

EUVL C 152, 16.5.2017, s. 5.

EUVL C 411, 2.12.2017, s. 10.

EUVL C 31, 27.1.2018, s. 12.

EUVL C 261, 25.7.2018, s. 6.

EUVL C 264, 26.7.2018, s. 8.

EUVL C 368, 11.10.2018, s. 4.

EUVL C 459, 20.12.2018, s. 40.

EUVL C 43, 4.2.2019, s. 2.

EUVL C 64, 27.2.2020, s. 17.

EUVL C 231, 14.7.2020, s. 2.

EUVL C 58, 18.2.2021, s. 35.

EUVL C 81, 10.3.2021, s. 27.

EUVL C 184, 12.5.2021, s. 8.

EUVL C 219, 9.6.2021, s. 9.

EUVL C 279, 13.7.2021, s. 4.

EUVL C 290, 20.7.2021, s. 10.

EUVL C 380, 20.9.2021, s. 3.

EUVL C 483, 1.12.2021, s. 19.

EUVL C 201, 18.5.2022, s. 82.

EUVL C 229, 14.6.2022, s. 8.

EUVL C 241, 24.6.2022, s. 6.


(1)  Ks. luettelo aiemmista julkaisuista tämän päivityksen lopussa.

(2)  EUVL L 77, 23.3.2016, s. 1.


V Ilmoitukset

MUUT SÄÄDÖKSET

Euroopan komissio

27.7.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 286/41


Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 105 artiklassa tarkoitetun, erään viinialan nimityksen tuote-eritelmään tehtävää muutosta koskevan hakemuksen julkaiseminen

(2022/C 286/12)

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (1) 98 artiklassa tarkoitetulla tavalla kahden kuukauden kuluessa julkaisemisesta.

TUOTE-ERITELMÄÄN TEHTÄVÄÄ MUUTOSTA KOSKEVA HAKEMUS

”Comtés Rhodaniens”

PGI-FR-A1230-AM02

Hakemuksen jättöpäivä: 23.9.2016

1.   Muutokseen sovellettavat säännöt

Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 105 artikla – Muu kuin vähäinen muutos

2.   Muutoksen kuvaus ja perustelut

2.1.   Maantieteellinen alue

Eritelmän I luvun 4 kohtaa on täydennetty täsmentämällä maantieteellisen alueen kuvausta ja korjaamalla asiavirheitä:

Maantieteellinen tuotantoalue on kuvattu aiemmin voimassa olleessa kansallisessa lainsäädännössä kantonien luettelon avulla. Kantonit ovat kunnista koostuvia vaalipiirejä, jotka usein muuttuvat ajan kuluessa. Tästä syystä kuntia koskevia tietoja on päätetty tarkentaa tuote-eritelmässä, mutta samalla tekstiin on tullut asiavirheitä, jotka on aiheellista korjata.

Maantieteellisen alueen kuvaus on muutettu kuntien luetteloksi. Lisäksi viitataan viralliseen maantieteelliseen geokoodiin, kansalliseen viitteeseen, jonka avulla luettelot on laadittu. Tällä tarkistuksella helpotetaan kuntien rajoissa mahdollisesti tapahtuvien muutosten seuraamista.

Kuntien luettelona esitetty maantieteellisen alueen kuvaus on siirretty yhtenäisen asiakirjan kohtaan ”Rajattu maantieteellinen alue”.

2.2.   Kansalliset ja unionin asettamat vaatimukset – tärkeimmät tarkastettavat kohdat

Tuote-eritelmän luvussa 2 annettua tärkeimpiä tarkastettavia kohtia koskevaa taulukkoa on korjattu sen selventämiseksi, että tuotteiden aistinvarainen tarkastus tehdään, jos sisäisessä tarkastuksessa (irtotavarana olevien viinien ja pakattujen viinien aistinvaraisessa tarkastuksessa) havaitaan poikkeamia.

Tämä tuote-eritelmän muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

2.3.   Yhteys maantieteelliseen alueeseen

Tuote-eritelmän I luvun 7 kohtaa ”Yhteys maantieteelliseen alueeseen” on muutettu yhtäältä tuomalla aiempaa selkeämmin esiin tuotantoalueen kaikille osa-alueille yhteisiä tekijöitä (joihin kuuluvat ilmastotyyppi ja tärkeimmät maaperäluokat) ja toisaalta kuvaamalla syy-yhteyttä, joka perustuu alueen ilmaston ja maaperätyyppien vaikutuksen ja raikkaiden, pehmeiden ja hedelmäisten viinien tuotannon väliseen suhteeseen.

Nämä muutokset on siirretty yhtenäisen asiakirjan kohtaan ”Yhteys maantieteelliseen alueeseen”.

2.4.   Viinin/viinien kuvaus

Viinien kuvausta koskevaa tuote-eritelmän I luvun 3.3 kohtaa on täydennetty.

Nämä muutokset on siirretty yhtenäisen asiakirjan kohtaan ”Viinin/viinien kuvaus”.

2.5.   Merkinnät

Eritelmän 1 luvun 5 kohtaa on muutettu poistamalla tyhjentävä luettelo rypälelajikkeista, joiden nimillä ”Comtés Rhodaniens” -nimitystä voidaan täydentää tuotteen pakkausmerkinnöissä. Hakijaryhmä toivoo voivansa lisätä maantieteellisen tuotantoalueen kaikkien viiniköynnöslajikkeiden arvostusta.

Poistetaan seuraava virke: ”Viinit, jotka on varustettu suojatulla maantieteellisellä merkinnällä ”Comtés Rhodaniens” ja joiden nimitystä täydennetään yhden tai useamman rypälelajikkeen nimellä, valmistetaan seuraavista lajikkeista: Chardonnay B, Gamaret N, Gamay N, Marsanne B, Pinot noir N, Roussanne B, Syrah N ja Viognier B.”

Merkintöihin sovellettavia lisäsäännöksiä koskevaa yhtenäisen asiakirjan kohtaa on muutettu vastaavasti.

2.6.   Rypäletuotteiden luokan poistaminen

Tuote-eritelmää on muutettu poistamalla laatukuohuviinien tuotantoon liittyvät määräykset kokonaisuudessaan. Tämä johtuu Conseil d’Etat’n 2. maaliskuuta 2015 antamasta päätöksestä, jolla on kumottu suojatusta maantieteellisestä merkinnästä ”Comtés Rhodaniens”28. lokakuuta 2011 annettu päätös siltä osin kuin siinä vahvistetaan tuote-eritelmässä annetut rosee- ja valkoviinien luokkiin kuuluvia laatukuohuviinejä koskevat määräykset.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

1.   Nimi/nimet

Comtés Rhodaniens

2.   Maantieteellisen merkinnän tyyppi

SMM – suojattu maantieteellinen merkintä

3.   Rypäletuotteiden luokat

1.

Viini

4.   Viinin/viinien kuvaus

Suojatulla maantieteellisellä merkinnällä ”Comtés Rhodaniens” varustetut puna-, rosee- ja valkoviinit

Suojattu maantieteellinen merkintä ”Comtés Rhodaniens” on varattu hiilihapottomille puna-, rosee- ja valkoviineille.

Lukuun ottamatta tilavuusprosentteina ilmaistua todellista vähimmäisalkoholipitoisuutta analyyttiset perusteet ovat unionin sääntelyn mukaisia.

Viineille ovat ominaisia hedelmäiset aromit, jotka ovat havaittavissa kaikissa nimityksen viineissä, vaikkakin niiden voimakkuus ja luonne vaihtelevat – sekä sekoitteina että yksinään – käytettyjen lajikkeiden ja viinin valmistustekniikoiden mukaan. Punaviineille tehdään uutto, jotta viineihin kehittyy pehmeä rakenne sekä kypsiä ja silkkisiä tanniineja. Viineissä on vadelmanpunaisesta rubiininpunaiseen vaihteleva väri sekä tuoksussa ja maussa erottuvia punaisten tai mustien hedelmien aromeja, joita täydentävät selkeät mineraaliset vivahteet ja joskus kukkaiset sävyt rypälelajikkeen mukaan. Viinit ovat suutuntumaltaan pyöreitä, ja niissä on hyvä tasapaino sokereiden ja happojen välillä. Valko- ja roseeviinien valmistuksessa käytettyjen viiniyttämismenetelmien avulla viineissä saadaan säilytettyä erinomainen sokeri-happotasapaino, raikkaus ja hedelmäisyys. Valkoviinien väri vaihtelee vaaleankeltaisesta vihreän ja kullankeltaisen sävyihin. Viinien tuoksussa ja maussa erottuu tuoreiden sitrushedelmien aromeja, joissa on kukkaisia tai mineraalisia vivahteita rypälelajikkeen mukaan. Roseeviineissä on voimakkuudeltaan vaihteleva kuulaan korallin väri. Tuoksussa ja maussa erottuu tuoreiden hedelmien aromeja. Suutuntuma on pirteä.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet

Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)

 

Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)

9

Vähimmäishappopitoisuus

 

Enimmäishappopitoisuus (milliekvivalenttia litrassa)

 

Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (milligrammaa litrassa):

 

5.   Viininvalmistusmenetelmät

a.   Olennaiset viininvalmistusmenetelmät

Viininvalmistusmenetelmien osalta viinien on täytettävä kaikki unionin ja kansallisesta lainsäädännöstä johtuvat velvoitteet.

b.   Enimmäistuotokset

98 hehtolitraa hehtaaria kohden

6.   Rajattu maantieteellinen alue

Suojatulla maantieteellisellä merkinnällä ”Comtés Rhodaniens” varustettujen viinien valmistuksessa käytettyjen viinirypäleiden korjuu sekä viiniytys ja viinin valmistus tapahtuvat Ainin, Ardèchen, Drômen, Isèren, Loiren, Rhônen, Savoien, Haute-Savoien ja Saône-et-Loiren departementtien alueella sijaitsevissa kunnissa, jotka on lueteltu tuote-eritelmässä.

Ainin departementti: 5 kuntaa

Anglefort, Chanay, Corbonod, Culoz ja Seyssel

Ardèchen departementti: 245 kuntaa

Ailhon, Aizac, Alba-la-Romaine, Alboussière, Andance, Annonay, Ardoix, Arlebosc, Arras-sur-Rhône, Les Assions, Astet, Aubenas, Aubignas, Baix, Balazuc, Banne, Barnas, Beauchastel, Beaulieu, Beaumont, Berrias-et-Casteljau, Berzème, Bessas, Bidon, Bogy, Boucieu-le-Roi, Boulieu-lès-Annonay, Bourg-Saint-Andéol, Bozas, Brossainc, Chambonas, Champagne, Champis, Chandolas, Charmes-sur-Rhône, Charnas, Chassiers, Châteaubourg, Chauzon, Chazeaux, Cheminas, Chirols, Chomérac, Colombier-le-Cardinal, Colombier-le-Jeune, Colombier-le-Vieux, Cornas, Coux, Le Crestet, Cruas, Darbres, Davézieux, Désaignes, Dompnac, Dunière-sur-Eyrieux, Eclassan, Empurany, Étables, Fabras, Faugères, Félines, Flaviac, Fons, Genestelle, Gilhac-et-Bruzac, Gilhoc-sur-Ormèze, Glun, Gras, Gravières, Grospierres, Guilherand-Granges, Jaujac, Joannas, Joyeuse, Juvinas, Labastide-de-Virac, Labastide-sur-Bésorgues, Labeaume, Labégude, Lablachère, Laboule, Lachamp-Raphaël, Lachapelle-sous-Aubenas, Lafarre, Lagorce, Lalevade-d’Ardèche, Lalouvesc, Lamastre, Lanas, Largentière, Larnas, Laurac-en-Vivarais, Lavilledieu, Laviolle, Lemps, Lentillères, Limony, Loubaresse, Lussas, Malarce-sur-la-Thines, Malbosc, Mauves, Mayres, Mercuer, Meyras, Meysse, Mézilhac, Mirabel, Monestier, Montréal, Montselgues, Les Ollières-sur-Eyrieux, Orgnac-l’Aven, Ozon, Pailharès, Payzac, Peaugres, Peyraud, Planzolles, Plats, Pont-de-Labeaume, Pourchères, Le Pouzin, Prades, Pradons, Préaux, Prunet, Quintenas, Ribes, Rochecolombe, Rochemaure, Rocher, Rochessauve, Rocles, Roiffieux, Rompon, Rosières, Ruoms, Sablières, Saint-Alban-Auriolles, Saint-Alban-d’Ay, Saint-Andéol-de-Berg, Saint-Andéol-de-Vals, Saint-André-de-Cruzières, Saint-André-Lachamp, Saint-Barthélemy-le-Plain, Saint-Bauzile, Saint-Cierge-la-Serre, Saint-Cirgues-de-Prades, Saint-Clair, Saint-Cyr, Saint-Désirat, Saint-Didier-sous-Aubenas, Saint-Étienne-de-Boulogne, Saint-Étienne-de-Fontbellon, Saint-Étienne-de-Valoux, Saint-Félicien, Saint-Fortunat-sur-Eyrieux, Saint-Genest-de-Beauzon, Saint-Georges-les-Bains, Saint-Germain, Saint-Gineis-en-Coiron, Saint-Jacques-d’Atticieux, Saint-Jean-de-Muzols, Saint-Jean-le-Centenier, Saint-Jeure-d’Ay, Saint-Joseph-des-Bancs, Saint-Julien-du-Serre, Saint-Julien-en-Saint-Alban, Saint-Julien-Vocance, Saint-Just-d’Ardèche, Saint-Lager-Bressac, Saint-Laurent-du-Pape, Saint-Laurent-sous-Coiron, Saint-Marcel-d’Ardèche, Saint-Marcel-lès-Annonay, Saint-Martin-d’Ardèche, Saint-Martin-sur-Lavezon, Saint-Maurice-d’Ardèche, Saint-Maurice-d’Ibie, Saint-Mélany, Saint-Michel-de-Boulogne, Saint-Michel-de-Chabrillanoux, Saint-Montan, Saint-Paul-le-Jeune, Saint-Péray, Saint-Pierre-la-Roche, Saint-Pierre-Saint-Jean, Saint-Pierre-sur-Doux, Saint-Pons, Saint-Privat, Saint-Remèze, Saint-Romain-d’Ay, Saint-Romain-de-Lerps, Saint-Sauveur-de-Cruzières, Saint-Sernin, Saint-Symphorien-de-Mahun, Saint-Symphorien-sous-Chomérac, Saint-Thomé, Saint-Victor, Saint-Vincent-de-Barrès, Saint-Vincent-de-Durfort, Sainte-Marguerite-Lafigère, Salavas, Les Salelles, Sampzon, Sanilhac, Sarras, Satillieu, Savas, Sceautres, Sécheras, Serrières, La Souche, Soyons, Talencieux, Tauriers, Le Teil, Thorrenc, Thueyts, Toulaud, Tournon-sur-Rhône, Ucel, Uzer, Vagnas, Valgorge, Vallées-d’Antraigues-Asperjoc, Vallon-Pont-d’Arc, Vals-les-Bains, Valvignères, Vanosc, Les Vans, Vaudevant, Vernon, Vernosc-lès-Annonay, Vesseaux, Villeneuve-de-Berg, Villevocance, Vinezac, Vinzieux, Vion, Viviers, Vocance, Vogüé ja Voulte-sur-Rhône.

Drômen departementti: 275 kuntaa

Seuraavat kunnat kokonaisuudessaan:

Albon, Aleyrac, Alixan, Allan, Allex, Ambonil, Ancône, Andancette, Anneyron, Aouste-sur-Sye, Arpavon, Arthémonay, Aubenasson, Aubres, Aulan, Aurel, Autichamp, Ballons, Barcelonne, Barnave, Barret-de-Lioure, Barsac, Bathernay, La Bâtie-Rolland, La Baume-de-Transit, Beaufort-sur-Gervanne, Beaumont-lès-Valence, Beaumont-Monteux, Beausemblant, Beauvallon, Beauvoisin, La Bégude-de-Mazenc, Bellecombe-Tarendol, Bénivay-Ollon, Bésayes, Bésignan, Bonlieu-sur-Roubion, Bouchet, Bourg-lès-Valence, Bren, Buis-les-Baronnies, Chabeuil, Chabrillan, Le Chalon, Chamaloc, Chamaret, Chanos-Curson, Chantemerle-les-Blés, Chantemerle-lès-Grignan, La Charce, Charmes-sur-l’Herbasse, Charols, Chastel-Arnaud, Châteaudouble, Châteauneuf-de-Bordette, Châteauneuf-de-Galaure, Châteauneuf-du-Rhône, Châteauneuf-sur-Isère, Châtillon-en-Diois, Châtillon-Saint-Jean, Chatuzange-le-Goubet, Chaudebonne, Chauvac-Laux-Montaux, Chavannes, Clansayes, Claveyson, Cléon-d’Andran, Clérieux, Cliousclat, Colonzelle, Comps, Condillac, Condorcet, Cornillac, Cornillon-sur-l’Oule, La Coucourde, Crépol, Crest, Crozes-Hermitage, Curnier, Die, Dieulefit, Divajeu, Donzère, Érôme, Espeluche, Espenel, Étoile-sur-Rhône, Eurre, Eygalayes, Eygaliers, Eyroles, Eyzahut, Fay-le-Clos, Ferrassières, Francillon-sur-Roubion, La Garde-Adhémar, Génissieux, Gervans, Geyssans, Grane, Les Granges-Gontardes, Granges-les-Beaumont, Grignan, Izon-la-Bruisse, Laborel, Lachau, Larnage, La Laupie, Laval-d’Aix, Laveyron, Lemps, Livron-sur-Drôme, Loriol-sur-Drôme, Luc-en-Diois, Malataverne, Malissard, Manas, Margès, Marignac-en-Diois, Marsanne, Marsaz, Menglon Mercurol-Veaunes, Mérindol-les-Oliviers, Mévouillon, Mirabel-aux-Baronnies, Mirabel-et-Blacons, Mirmande, Mollans-sur-Ouvèze, Montauban-sur-l’Ouvèze, Montaulieu, Montboucher-sur-Jabron, Montbrison-sur-Lez, Montbrun-les-Bains, Montchenu, Montclar-sur-Gervanne, Montéléger, Montélier, Montélimar, Montferrand-la-Fare, Montfroc, Montguers, Montjoux, Montjoyer, Montlaur-en-Diois, Montmaur-en-Diois, Montmeyran, Montmiral, Montoison, Montréal-les-Sources, Montségur-sur-Lauzon, Montvendre, La Motte-de-Galaure, Mours-Saint-Eusèbe, Mureils, Nyons, Orcinas, Parnans, Le Pègue, Pelonne, La Penne-sur-l’Ouvèze, Peyrins, Piégon, Piégros-la-Clastre, Pierrelatte, Pierrelongue, Les Pilles, Plaisians, Le Poët-en-Percip, Le Poët-Laval, Le Poët-Sigillat, Pommerol, Ponet-et-Saint-Auban, Ponsas, Pont-de-Barret, Pont-de-l’Isère, Pontaix, Portes-en-Valdaine, Portes-lès-Valence, Poyols, Propiac, Puy-Saint-Martin, Puygiron, Ratières, Réauville, Recoubeau-Jansac, Reilhanette, Rémuzat, La Répara-Auriples, Rioms, La Roche-de-Glun, Roche-Saint-Secret-Béconne, La Roche-sur-Grane, La Roche-sur-le-Buis, Rochebaudin, Rochebrune, Rochefort-en-Valdaine, Rochegude, La Rochette-du-Buis, Romans-sur-Isère, Romeyer, Roussas, Rousset-les-Vignes, Roussieux, Roynac, Sahune, Saillans, Saint-Andéol, Saint-Auban-sur-l’Ouvèze, Saint-Avit, Saint-Bardoux, Saint-Barthélemy-de-Vals, Saint-Benoit-en-Diois, Saint-Donat-sur-l’Herbasse, Saint-Ferréol-Trente-Pas, Saint-Gervais-sur-Roubion, Saint-Julien-en-Quint, Saint-Laurent-d’Onay, Saint-Marcel-lès-Sauzet, Saint-Marcel-lès-Valence, Saint-Martin-d’Août, Saint-Maurice-sur-Eygues, Saint-May, Saint-Michel-sur-Savasse, Saint-Pantaléon-les-Vignes, Saint-Paul-lès-Romans, Saint-Paul-Trois-Châteaux, Saint-Rambert-d’Albon, Saint-Restitut, Saint-Roman, Saint-Sauveur-en-Diois, Saint-Sauveur-Gouvernet, Saint-Uze, Saint-Vallier, Sainte-Croix, Sainte-Euphémie-sur-Ouvèze, Sainte-Jalle, Salettes, Salles-sous-Bois, Saou, Saulce-sur-Rhône, Sauzet, Savasse, Séderon, Serves-sur-Rhône, Solaure en Diois, Solérieux, Souspierre, Soyans, Suze, Suze-la-Rousse, Tain-l’Hermitage, Taulignan, Teyssières, La Touche, Les Tourrettes, Triors, Tulette, Upie, Vachères-en-Quint, Valaurie, Valence, Valouse, Venterol, Vercheny, Verclause, Vercoiran, Vers-sur-Méouge, Vesc, Villebois-les-Pins, Villefranche-le-Château, Villeperdrix ja Vinsobres.

Seuraavat kunnat osittain:

Valherbas ainoastaan entisten kuntien Miribel ja Saint-Bonnet-de-Valclérieux alueita vastaavalta osalta.

Isèren departementti: 181 kuntaa

Les Adrets, Agnin, Allevard, Anjou, Annoisin-Chatelans, Aoste, Arandon-Passins, Assieu, Auberives-sur-Varèze, Les Avenières Veyrins-Thuellin, La Balme-les-Grottes, Barraux, Beaucroissant, Bernin, Biviers, Le Bouchage, Bougé-Chambalud, Bourgoin-Jallieu, Bouvesse-Quirieu, Brangues, La Buisse, La Buissière, Cessieu, Le Champ-près-Froges, Chamrousse, Chanas, Chapareillan, La Chapelle-de-la-Tour, La Chapelle-de-Surieu, La Chapelle-du-Bard, Charette, Charnècles, Chasse-sur-Rhône, Le Cheylas, Cheyssieu, Chimilin, Chonas-l’Amballan, Chozeau, Chuzelles, Claix, Clonas-sur-Varèze, La Combe-de-Lancey, Corbelin, Corenc, Les Côtes-d’Arey, Coublevie, Courtenay, Cras, Crémieu, Crêts en Belledonne, Creys-Mépieu, Crolles, Dizimieu, Dolomieu, Domène, Estrablin, Eyzin-Pinet, Faverges-de-la-Tour, La Flachère, Fontaine, Fontanil-Cornillon, Froges, Gières, Goncelin, Granieu, Le Gua, Hières-sur-Amby, Hurtières, Izeaux, Jardin, Laval, Leyrieu, Lumbin, Luzinay, Meylan, Moidieu-Détourbe, Moirans, Montalieu-Vercieu, Montbonnot-Saint-Martin, Montcarra, Moras, Morestel, Morette, Le Moutaret, La Murette, Murianette, Noyarey, Optevoz, Parmilieu, Le Péage-du-Roussillon, La Pierre, Poliénas, Le Pont-de-Claix, Pont-Évêque, Pontcharra, Porcieu-Amblagnieu, Quincieu, Réaumont, Renage, Revel, Reventin-Vaugris, Rives, La Rivière, Les Roches-de-Condrieu, Rochetoirin, Romagnieu, Roussillon, Ruy-Montceau, Sablons, Saint-Alban-de-Roche, Saint-Alban-du-Rhône, Saint-Baudille-de-la-Tour, Saint-Blaise-du-Buis, Saint-Cassien, Saint-Chef, Saint-Clair-du-Rhône, Saint-Egrève, Saint-Etienne-de-Crossey, Saint-Hilaire-de-Brens, Saint-Ismier, Saint-Jean-de-Moirans, Saint-Jean-le-Vieux, Saint-Lattier, Saint-Marcel-Bel-Accueil, Saint-Martin-d’Uriage, Saint-Martin-le-Vinoux, Saint-Maurice-l’Exil, Saint-Maximin, Saint-Mury-Monteymond, Saint-Nazaire-les-Eymes, Saint-Paul-d’Izeaux, Saint-Paul-de-Varces, Saint-Prim, Saint-Quentin-sur-Isère, Saint-Romain-de-Jalionas, Saint-Romain-de-Surieu, Saint-Savin, Saint-Sorlin-de-Morestel, Saint-Sorlin-de-Vienne, Saint-Victor-de-Morestel, Saint-Vincent-de-Mercuze, Sainte-Agnès, Sainte-Marie-d’Alloix, Salagnon, Salaise-sur-Sanne, Sassenage, Septème, Sermérieu, Seyssuel, Siccieu-Saint-Julien-et-Carisieu, Soleymieu, Sonnay, Tencin, La Terrasse, Theys, Le Touvet, Trept, La Tronche, Tullins, Varces-Allières-et-Risset, Vasselin, Vatilieu, Vénérieu, Venon, Vernas, Vernioz, Le Versoud, Vertrieu, Veurey-Voroize, Veyssilieu, Vézeronce-Curtin, Vienne, Vif, Vignieu, Villard-Bonnot, Ville-sous-Anjou, Villemoirieu, Villette-de-Vienne, Voiron, Voreppe ja Vourey.

Loiren departementti: 179 kuntaa

Ailleux, Ambierle, Andrézieux-Bouthéon, Arthun, Aveizieux, Balbigny, Bard, Bellegarde-en-Forez, La Bénisson-Dieu, Bessey, Boën-sur-Lignon, Boisset-lès-Montrond, Boisset-Saint-Priest, Bonson, Boyer, Briennon, Bully, Bussières, Bussy-Albieux, Cellieu, Cezay, Chagnon, Chalain-d’Uzore, Chalain-le-Comtal, Chalmazel-Jeansagnière, Chambles, Chamboeuf, Champdieu, Chandon, Changy, La Chapelle-en-Lafaye, La Chapelle-Villars, Charlieu, Châteauneuf, Châtelneuf, Chavanay, Chazelles-sur-Lavieu, Chenereilles, Chuyer, Combre, Commelle-Vernay, Cordelle, Le Coteau, Coutouvre, Craintilleux, Le Crozet, Cuzieu, Dargoire, Débats-Rivière-d’Orpra, Écotay-l’Olme, Essertines-en-Châtelneuf, Genilac, Grézieux-le-Fromental, Grézolles, Gumières, L’Hôpital-le-Grand, L’Hôpital-sous-Rochefort, Jarnosse, Lavieu, Leigneux, Lentigny, Lérigneux, Lézigneux, Lupé, Luré, Luriecq, Mably, Maclas, Magneux-Haute-Rive, Maizilly, Malleval, Marcilly-le-Châtel, Marcoux, Margerie-Chantagret, Marols, Mars, Montagny, Montarcher, Montbrison, Montrond-les-Bains, Montverdun, Mornand-en-Forez, Nandax, Néronde, Neulise, Noailly, Nollieux, Notre-Dame-de-Boisset, Ouches, La Pacaudière, Palogneux, Parigny, Pélussin, Périgneux, Pinay, Pommiers, Pouilly-les-Nonains, Pouilly-sous-Charlieu, Pradines, Pralong, Précieux, Renaison, Riorges, Rivas, Roanne, Roche, Roisey, Sail-sous-Couzan, Saint-Alban-les-Eaux, Saint-André-d’Apchon, Saint-André-le-Puy, Saint-Appolinard, Saint-Bonnet-des-Quarts, Saint-Bonnet-le-Courreau, Saint-Bonnet-les-Oules, Saint-Cyprien, Saint-Cyr-de-Favières, Saint-Cyr-de-Valorges, Saint-Denis-de-Cabanne, Saint-Étienne-le-Molard, Saint-Forgeux-Lespinasse, Saint-Galmier, Saint-Georges-de-Baroille, Saint-Georges-en-Couzan, Saint-Georges-Haute-Ville, Saint-Germain-Laval, Saint-Germain-Lespinasse, Saint-Haon-le-Châtel, Saint-Haon-le-Vieux, Saint-Hilaire-sous-Charlieu, Saint-Jean-Saint-Maurice-sur-Loire, Saint-Jean-Soleymieux, Saint-Jodard, Saint-Joseph, Saint-Julien-d’Oddes, Saint-Just-en-Bas, Saint-Just-Saint-Rambert, Saint-Laurent-Rochefort, Saint-Léger-sur-Roanne, Saint-Marcel-de-Félines, Saint-Marcellin-en-Forez, Saint-Martin-la-Plaine, Saint-Martin-la-Sauveté, Saint-Michel-sur-Rhône, Saint-Nizier-sous-Charlieu, Saint-Paul-d’Uzore, Saint-Pierre-de-Boeuf, Saint-Pierre-la-Noaille, Saint-Polgues, Saint-Priest-la-Roche, Saint-Romain-la-Motte, Saint-Romain-le-Puy, Saint-Sixte, Saint-Thomas-la-Garde, Saint-Vincent-de-Boisset, Sainte-Agathe-en-Donzy, Sainte-Agathe-la-Bouteresse, Sainte-Colombe-sur-Gand, Sainte-Foy-Saint-Sulpice, Sauvain, Savigneux, Soleymieux, Souternon, Sury-le-Comtal, Tartaras, Trelins, Unias, Veauche, Veauchette, Vendranges, Véranne, Vérin, Verrières-en-Forez, Vézelin-sur-Loire, Villemontais, Villerest, Villers, Violay ja Vougy.

Rhônen departementti: 92 kuntaa

Seuraavat kunnat kokonaisuudessaan:

Alix, Ampuis, Anse, L’Arbresle, Les Ardillats, Arnas, Bagnols, Beaujeu, Belleville-en-Beaujolais, Belmont-d’Azergues, Blacé, Le Breuil, Bully, Cercié, Chabanière, Chambost-Allières, Chamelet, Charentay, Charnay, Châtillon, Chazay-d’Azergues, Chénas, Chessy, Chiroubles, Cogny, Condrieu, Corcelles-en-Beaujolais, Denicé, Échalas, Émeringes, Fleurie, Frontenas, Gleizé, Les Haies, Juliénas, Jullié, Lacenas, Lachassagne, Lancié, Lantignié, Légny, Létra, Limas, Loire-sur-Rhône, Longes, Lozanne, Lucenay, Marchampt, Marcy, Moiré, Montmelas-Saint-Sorlin, Morancé, Odenas, Le Perréon, Pommiers, Porte des Pierres Dorées, Quincié-en-Beaujolais, Régnié-Durette, Rivolet, Rontalon, Saint-Clément-sur-Valsonne, Saint-Cyr-le-Chatoux, Saint-Cyr-sur-le-Rhône, Saint-Didier-sur-Beaujeu, Saint-Etienne-des-Oullières, Saint-Etienne-la-Varenne, Saint-Georges-de-Reneins, Saint-Germain-Nuelles, Saint-Jean-des-Vignes, Saint-Julien, Saint-Just-d’Avray, Saint-Lager, Saint-Romain-de-Popey, Saint-Romain-en-Gal, Saint-Vérand, Sainte-Colombe, Sainte-Paule, Salles-Arbuissonnas-en-Beaujolais, Sarcey, Soucieu-en-Jarrest, Ternand, Theizé, Trèves, Tupin-et-Semons, Val d’Oingt, Vaux-en-Beaujolais, Vauxrenard, Vernay, Ville-sur-Jarnioux ja Villié-Morgon.

Seuraavat kunnat osittain:

Vindry-sur-Turdine ainoastaan entisten kuntien Dareizé, Les Olmes ja Saint-Loup alueita vastaavalta osalta.

Beauvallon ainoastaan entisen kunnan Saint-Jean-de-Touslas aluetta vastaavalta osalta.

Saône-et-Loiren departementti: 11 kuntaa

Chaintré, Chânes, La Chapelle-de-Guinchay, Chasselas, Crêches-sur-Saône, Leynes, Pruzilly, Romanèche-Thorins, Saint-Amour-Bellevue, Saint-Symphorien-d’Ancelles ja Saint-Vérand.

Savoien departementti: 165 kuntaa

Aiguebelette-le-Lac, Aiton, Aix-les-Bains, Albertville, Allondaz, Apremont, Arbin, Argentine, Arvillard, Avressieux, Ayn, La Balme, Barberaz, Barby, Bassens, La Bâthie, Belmont-Tramonet, Betton-Bettonet, Billième, La Biolle, Bonvillard, Bonvillaret, Bourdeau, Le Bourget-du-Lac, Bourget-en-Huile, Bourgneuf, La Bridoire, Brison-Saint-Innocent, Césarches, Cevins, Challes-les-Eaux, Chambéry, Chamousset, Chamoux-sur-Gelon, Champ-Laurent, Champagneux, Chanaz, La Chapelle-Blanche, La Chapelle-du-Mont-du-Chat, La Chapelle-Saint-Martin, Châteauneuf, La Chavanne, Chignin, Chindrieux, Cléry, Cognin, Coise-Saint-Jean-Pied-Gauthier, Conjux, La Croix-de-la-Rochette, Cruet, Curienne, Les Déserts, Détrier, Domessin, Drumettaz-Clarafond, Dullin, Entrelacs, Épierre, Esserts-Blay, Fréterive, Frontenex, Gerbaix, Gilly-sur-Isère, Grésy-sur-Aix, Grésy-sur-Isère, Grignon, Hauteville, Jacob-Bellecombette, Jongieux, Laissaud, Lépin-le-Lac, Loisieux, Lucey, Marcieux, Mercury, Méry, Meyrieux-Trouet, Les Mollettes, Montagnole, Montailleur, Montcel, Montendry, Montgilbert, Monthion, Montmélian, Montsapey, La Motte-Servolex, Motz, Mouxy, Myans, Nances, Notre-Dame-des-Millières, Novalaise, Ontex, Pallud, Planaise, Plancherine, Le Pont-de-Beauvoisin, Le Pontet, Porte-de-Savoie, Presle, Pugny-Chatenod, Puygros, La Ravoire, Rochefort, Rognaix, Rotherens, Ruffieux, Saint-Alban-d’Hurtières, Saint-Alban-de-Montbel, Saint-Alban-Leysse, Saint-Baldoph, Saint-Béron, Saint-Cassin, Saint-Genix-les-Villages, Saint-Georges-d’Hurtières, Saint-Jean-d’Arvey, Saint-Jean-de-Chevelu, Saint-Jean-de-la-Porte, Saint-Jeoire-Prieuré, Saint-Léger, Saint-Offenge, Saint-Ours, Saint-Paul, Saint-Paul-sur-Isère, Saint-Pierre-d’Albigny, Saint-Pierre-d’Alvey, Saint-Pierre-de-Belleville, Saint-Pierre-de-Curtille, Saint-Pierre-de-Soucy, Saint-Sulpice, Saint-Vital, Sainte-Hélène-du-Lac, Sainte-Hélène-sur-Isère, Sainte-Marie-d’Alvey, Serrières-en-Chautagne, Sonnaz, La Table, Thénésol, Thoiry, La Thuile, Tournon, Tours-en-Savoie, Traize, Tresserve, Trévignin, La Trinité, Val-d’Arc, Valgelon-La Rochette, Venthon, Verel-de-Montbel, Verel-Pragondran, Le Verneil, Verrens-Arvey, Verthemex, Villard-d’Héry, Villard-Léger, Villard-Sallet, Villaroux, Vimines, Vions, Viviers-du-Lac, Voglans ja Yenne.

Haute-Savoien departementti: 121 kuntaa

Allinges, Allonzier-la-Caille, Ambilly, Andilly, Annemasse, Anthy-sur-Léman, Archamps, Armoy, Arthaz-Pont-Notre-Dame, Ayse, Ballaison, Bassy, Beaumont, Bellevaux, Bernex, Bonne, Bonneville, Bons-en-Chablais, Bossey, Brenthonne, Brizon, Cercier, Cernex, Cervens, Challonges, Champanges, Chaumont, Chavannaz, Chêne-en-Semine, Chênex, Chens-sur-Léman, Chessenaz, Chevrier, Chilly, Clarafond-Arcine, Clermont, Collonges-sous-Salève, Contamine-Sarzin, Contamine-sur-Arve, Copponex, Cranves-Sales, Cruseilles, Desingy, Dingy-en-Vuache, Douvaine, Draillant, Droisy, Éloise, Étrembières, Évian-les-Bains, Excenevex, Faucigny, Feigères, Fessy, Féternes, Franclens, Frangy, Gaillard, Glières-Val-de-Borne, Jonzier-Épagny, Juvigny, Larringes, Loisin, Lucinges, Lugrin, Lullin, Lully, Lyaud, Machilly, Marcellaz, Margencel, Marignier, Marin, Marlioz, Massongy, Maxilly-sur-Léman, Meillerie, Menthonnex-en-Bornes, Menthonnex-sous-Clermont, Messery, Minzier, Mont-Saxonnex, Musièges, Nernier, Neuvecelle, Neydens, Novel, Orcier, Peillonnex, Perrignier, Présilly, Publier, Reyvroz, Saint-Blaise, Saint-Cergues, Saint-Germain-sur-Rhône, Saint-Gingolph, Saint-Julien-en-Genevois, Saint-Paul-en-Chablais, Le Sappey, Savigny, Sciez, Seyssel, Thollon-les-Mémises, Thonon-les-Bains, Thyez, Usinens, Vailly, Valleiry, Vanzy, Veigy-Foncenex, Vers, Vétraz-Monthoux, Ville-la-Grand, Villy-le-Bouveret, Vinzier, Viry, Vougy, Vovray-en-Bornes, Vulbens ja Yvoire.

7.   Pääasialliset rypälelajikkeet

Alicante Henri Bouschet N

Aligoté B

Alphonse Lavallée N

Aléatico N

Aramon N

Aramon blanc B

Aramon gris G

Aranel B

Arinarnoa N

Aubun N – Murescola

Barbaroux Rs

Biancu Gentile B

Bourboulenc B – Doucillon blanc

Brun argenté N – Vaccarèse

Cabernet franc N

Cabernet-Sauvignon N

Caladoc N

Calitor N

Carignan N

Carignan blanc B

Chambourcin N

Chardonnay B

Chasan B

Chasselas B

Clairette rose Rs

Chatus N

Chenanson N

Chenin B

Cinsaut N – Cinsault

Clairette B

Clairette rose Rs

Clarin B

Colombard B

Cot N – Malbec

Couderc noir N

Counoise N

Egiodola N

Gamaret

Gamay Fréaux N

Gamay N

Gamay de Bouze N

Gamay de Chaudenay N

Ganson N

Gewürztraminer Rs

Gramon N

Grenache N

Grenache blanc B

Grenache gris G

Gros Manseng B

Jurançon noir N – Dame noire

Listan B – Palomino

Lledoner pelut N

Macabeu B – Macabeo

Marsanne B

Marselan N

Mauzac rose Rs

Melon B

Merlot N

Merlot blanc B

Meunier N

Mollard N

Mondeuse N

Mondeuse blanche B

Monerac N

Montils B

Morrastel N – Minustellu, Graciano

Mourvaison N

Mourvèdre N – Monastrell

Mouyssaguès

Muresconu N – Morescono

Muscadelle B

Muscardin N

Muscat Ottonel B – Muscat, Moscato

Muscat cendré B – Muscat, Moscato

Muscat d’Alexandrie B – Muscat, Moscato

Muscat de Hambourg N – Muscat, Moscato

Muscat à petits grains blancs B – Muscat, Moscato

Muscat à petits grains roses Rs – Muscat, Moscato

Muscat à petits grains rouges Rg – Muscat, Moscato

Müller-Thurgau B

Nielluccio N – Nielluciu

Noir Fleurien N

Négret de Banhars N

Négrette N

Oberlin noir N

Ondenc B

Orbois B

Pagadebiti B

Pascal B

Perdea B

Persan N

Petit Courbu B

Petit Manseng B

Petit Meslier B

Petit Verdot N

Picardan B – Araignan

Pineau d’Aunis N

Pinot blanc B

Pinot gris G

Pinot noir N

Piquepoul blanc B

Piquepoul gris G

Piquepoul noir N

Plant de Brunel N

Plant droit N – Espanenc

Plantet N

Portan N

Portugais bleu N

Poulsard N – Ploussard

Prunelard N

Précoce Bousquet B

Précoce de Malingre B

Raffiat de Moncade B

Ravat blanc B

Rayon d’or B

Riesling B

Riminèse B

Rivairenc N – Aspiran noir

Rivairenc blanc B – Aspiran blanc

Rivairenc gris G – Aspiran gris

Romorantin B – Danery

Rosé du Var Rs

Roublot B

Roussanne B

Roussette d’Ayze B

Rubilande Rs

Sacy B

Saint Côme B

Saint-Macaire N

Saint-Pierre doré B

Sauvignon B – Sauvignon blanc

Sauvignon gris G – Fié gris

Savagnin blanc B

Mauzac rose Rs

Sciaccarello N

Segalin N

Seinoir N

Select B

Semebat N

Sémillon B

Servanin N

Seyval B

Sylvaner B

Syrah N – Shiraz

Tannat N

Tempranillo N

Terret blanc B

Terret gris G

Terret noir N

Tibouren N

Tourbat B

Tressot N

Trousseau N

Téoulier N

Ugni blanc B

Valdiguié N

Valérien B

Varousset N

Velteliner rouge précoce Rs

Verdesse B

Vermentino B – Rolle

Villard blanc B

Villard noir N

Viognier B

8.   Yhteyden/yhteyksien kuvaus

8.1.   Maantieteellisen alueen erityisyys

Suojatun maantieteellisen merkinnän ”Comtés Rhodaniens” maantieteellinen alue kattaa yhdeksän departementtia entisen Rhône-Alpesin alueella, joka on tunnettua viinialuetta. Nämä departementit ovat Ain, Ardèche, Drôme, Isère, Loire, Rhône, Savoie, Haute-Savoie ja Saône-et-Loire. Ardèchessa suojatun maantieteellisen merkinnän ”Comtés Rhodaniens” viinitarhat sijaitsevat pääasiassa departementin eteläosassa ja Rhônen jokilaaksossa. Alueen ilmasto muistuttaa suurelta osin Välimeren ilmastoa, ja talven lämpötilat ovat näin ollen leutoja. Alueella tuulee runsaasti: mistral-tuuli puhaltaa koillisesta, ”Välimeren tuuli” etelästä ja kosteutta tuovat tuulet lännestä. Maaperä on ravintopitoista ja hedelmällistä, ja siinä on kalkkipitoisesta merkelistä peräisin olevia kiviä sekä savikerrostumia. Nämä piirteet takaavat, että alueen vesivarannot ovat riittävät. Niin ikään Rhônen jokilaaksossa sijaitseva Drômen departementti voidaan jakaa kahteen kokonaisuuteen: esialppien vuoristoihin ja Rhônejoen vajoamaan. Viiniköynnösten viljely on hyvin vakiintunutta koko alueella, ja erityisesti vuorten alarinteillä ja kukkuloilla on runsaasti viljelmiä. Maaperä on pääasiassa sedimenttiperäistä savi- ja kalkkikivimaata. Drômen pohjoisosassa vallitsee mannermainen ilmasto. Etelää kohti mentäessä Välimeren vaikutus kasvaa, ja vuoriston vaikutus on merkittävä.

Pohjoisessa Rhônen departementtia reunustavat Ainin, Isèren, Loiren ja Saône-et-Loiren departementit. Alueen maisemaan kuuluvat Beaujolais-vuoriston (pohjoisessa) ja Lyonnais-vuoriston (etelässä) harjanteet, joiden muodostama ylänköalue rajautuu idässä Saônen tasankoon ja sen jälkeen Rhônen laaksoon (Lyonin kohdalla). Rhônejoen pohjoispuolella maa on graniittista kiveä, joka on rikkoutunut happamuudeltaan vaihtelevaksi savesta ja hiekasta koostuvaksi hietamaaksi. Suurin osa viinitarhoista on istutettu tämäntyyppiselle maaperälle, sillä maaperän ominaisuudet hillitsevät Gamay N -lajikkeen kasvua. Nizerandin eteläpuolella on kalkkikivipitoisia, paikoitellen liuskekivestä koostuvia kukkuloita. Tällä maaperällä tuotetut viinit ovat profiililtaan muita viinejä kevyempiä. Kuten muuallakin tällä alueella, Rhônen alueella vallitsee puolimannerilmasto, johon kuuluu sekä välimerellisiä, mannermaisia että valtamerellisiä piirteitä. Talvet ovat melko ankaria (joskus saadaan kylmiä hallakausia ja lumisateita), ja kesät ovat lämpimiä ja aurinkoisia. Alueella tuulee usein: mistral-tuulella on säännöllinen ja tuntuva vaikutus Rhônen laakson pohjoispuolelta alkaen, ja etelästä tuulee usein ja joskus voimakkaasti ennen lounaasta nousevia myrskyjä.

Isèren departementtiin kuuluu alueita, jotka eroavat hieman muista tämän keskittymän (Ardèche-Drôme-Rhône) ympärille levittyvän Comtés Rhodaniens -viinin tuotantoalueen osista. Isèren departementissa omiksi alueikseen voidaan erottaa etenkin seuraavat:

Grésivaudanin laakso, joka on osa Alppien yhdyskäytävää, kulkee Grenoblen koillisosasta Chambéryn suuntaan ja levittäytyy Meylanista Chapareillanin kuntaan Savoien departementin rajalle saakka. Tällä alueella kasvavat viiniköynnökset on istutettu Chartreusen vuoriston juurella olevien kukkuloiden (vyörysoraikosta koostuville kalkkipitoisille) kaakkoisrinteille.

Trièvesin alue, joka sijaitsee Grenoblen eteläpuolella, rajautuu lännessä Vercorsin vuoristoon ja idässä Dévoluyn ja Ecrinsin vuoristoihin ja muodostaa Alppien yhdyskäytävän eteläisimmän osan. Alue on keskiylänköä (500–1 200 metriä merenpinnasta) ja koostuu jyrkistä, Dracjoen mutkien ylle ja Ebronin laakson kukkuloille levittäytyvistä lounaaseen avautuvista rinteistä, joille on perustettu pengerviljelmiä.

Bourgoin-Jallieun koillisosassa Crémieun ja La Tour-du-Pinin kuntien välissä kulkeva itä-länsisuuntainen laaksojen ketju, jossa on upeita etelärinteitä (suotuisine mikroilmastoineen); tämä on Bas-Dauphinén molassipitoisten kukkuloiden ja jurakaudelta peräisin olevien kalkkikivitasankojen aluetta (johon kuuluu muun muassa Isle de Crémieun tasanko).

Isère sijaitsee melko suojaisalla paikalla, eivätkä Alppien vuoriston kylmät itätuulet ja Ranskan keskiylängöltä tulevat atlanttiset virtaukset pääse vaikuttamaan siihen. Isèressä vallitseekin lauhkea ilmasto, johon kuuluu voimakkaasti vaihtelevia mutta ei äärimmäisiä sääilmiöitä. Kylmän ja kostean talven jälkeen seuraavan kuuman ja kuivan kesän aikana viiniköynnökset pystyvät ottamaan kiinni kasvun hidastumista, joka on usein nähtävissä kevään jälkeen. Suojatun maantieteellisen merkinnän ”Comtés Rhodaniens” tuotantoalue kattaa Savoien ja Haute-Savoien departementit sekä Seysselin kantonin Ainissa. Alueen ilmastoa leimaavat sekä valtamerelliset että mannermaiset ja eteläiset vaikutukset.

Nimityksen maantieteellinen alue levittäytyy Rhônen jokilaakson alueelle ja ulottuu Alpeille saakka. Sille on ominaista sekoittunut mannerilmasto, johon kuuluu sekä valtamerellisiä vaikutuksia (kosteutta tuovia länsituulia, jotka hillitsevät lämpötilavaihteluita) ja eteläisiä vaikutuksia (lämpöä ja auringonpaistetta). Pääasiassa vuoriston alarinteille ja kukkuloille perustetut viinitarhat hyötyvät näistä ilmaston vaihteluista. Alueen maaperä on pääasiassa sedimenttiperäistä savea ja kalkkikiveä. Joillain viljelysektoreilla maaperä on graniittipitoista savimaata, joka on suotuisa maaperätyyppi eri lajikkeiden viljelylle.

8.2.   Tuotteen erityisyys

Ensimmäiset kirjalliset viitteet viiniköynnösten esiintymisestä tällä alueella ovat 2 000 vuoden takaa Plinius vanhemman teoksesta Naturalis historia. Toisen ja viidennen vuosisadan väliltä peräisin olevat historioitsijoiden tekstit taas todistavat merkittävästä viinikaupasta, jonka reitti kulki Rhônejokea pitkin Wienin ja Lugdunumin siirtokunnan kautta pohjoiseen. Keskiajalla roomalainen kirkko jatkoi roomalaisten aloittamaa työtä. Viiniköynnöksiä viljeltiin hiippakuntien alueilla ja joskus piispojen hallitsemissa kaupungeissa, esimerkiksi Wienissä, Lyonissa, Valenciassa ja Grenoblessa. Kirkon myötävaikutukseen liittyvät myös luostarit, jotka kirkollisen työn ohella toimivat myös viinitiloina.

Viinitarhojen kasvu jatkui väestön, kaupan ja kaupunkien kasvun myötä aina 1800-luvun loppuun saakka, ja vuonna 1870 viiniä viljeltiin jo 200 000 hehtaarin maa-alueella. Viininviljelytalouden merkitys vaihteli alueittain ja heijasteli jo nykytilannetta: suuret aatelistilat ja Lyonin porvariston asuttamat kaupunkialueet hallitsivat rinta rinnan Beaujolais’n aluetta ja maaseudun pienet ja keskisuuret viinitilat Bugeyn ja Savoien alueita aina Drômeen ja Etelä-Ardècheen asti. Rhônen laaksossa toimivat myyjät puolestaan nostivat yksittäisten alueiden laatuviinit huippumaineeseen.

Taitotieto kehittyi, kuten myös viinien laatu, ja pikkuhiljaa viininviljelijöiden työ muovasi alueen maiseman sellaiseksi, jollaisena sen tänä päivänä tunnemme.

Suojatulla maantieteellisellä merkinnällä ”Comtés Rhodaniens” varustetut viinit voivat olla lajikeviinejä, jotka on valmistettu sekoittamalla alueelle vakiintuneita perinteisiä lajikkeita. Näitä lajikkeita ovat esimerkiksi Viognier B, Marsanne B, Roussanne B, Syrah N, Gamay N ja Pinot N. Viiniä voidaan kuitenkin myös valmistaa alueen ulkopuolisista lajikkeista, kuten Chardonnay B- tai Merlot N -lajikkeista.

Tuotannon erityisluonne syntyykin näistä edellytyksistä ja kertoo taitotiedosta, jonka pohjalta voidaan tuottaa ja tarjota pääasiassa yhden lajikkeen viinejä mutta myös sekoiteviinejä, jotka vastaavat kuluttajien toiveita. Viineille ovat ominaisia seuraavat piirteet:

valkoviineille on ominaista raikkauden ja hedelmäisten tai kukkaisten vivahteiden – tai lajikkeesta riippuen mineraalisuuden – välinen tasapaino

rypäleiden ja tuoreiden punaisten hedelmien maku säilytetään, jotta punaviinien luonne saadaan esiin jo nuorina

kevyiden ja eloisien roseeviinien valmistuksessa hyödynnetään teknisiä apuvälineitä lämpötilan säätelemiseksi, jotta ensisijaiset aromit ja hedelmäisyys säilyvät viineissä.

8.3.   Syy-seuraussuhde maantieteellisen alueen erityisluonteen ja tuotteen erityisyysluonteen välillä

Maantieteellisen alueen ja tuotteen välinen syy-yhteys perustuu alueellisten ilmasto- ja maaperätyyppien vaikutuksen ja raikkaiden, pehmeiden ja hedelmäisten viinien tuotannon väliseen suhteeseen.

”Vin de pays des Comtés Rhodaniens” -viinin syntyyn ovat ennen kaikkea vaikuttaneet historian tapahtumat, jotka ovat tuoneet ihmiset ja heidän taitotietonsa yhteen aina antiikista lähtien. Näihin historiallisiin juuriin kuuluvat erityisesti viini- ja maataloussuhteet, jotka aluksi kehittyivät Drômen ja Ardèchen välille ja sittemmin Rhônen ja alueen muiden departementtien välille.

Rhônen jokilaaksossa kehittyneistä viinin- ja puidenviljelyn perinteistä on syntynyt vahva ja monialainen alueellinen talous. Tämä ”rhonelaisen keskimaan” viljelykulttuuri näkyy täydellisesti suojatun maantieteellisen merkinnän saaneessa ”Comtés Rhodaniens” -viinissä. Ei ole myöskään sattumaa, että ensimmäiset viinien vientimarkkinat suuntautuivat Sveitsiin, joka on lähellä Rhônen jokilaaksoa.

Rhône-Alpes on tunnettua viininviljelyaluetta, joka jakautuu tarkistetun alkuperänimityksen saaneiden viinien ja suojatun maantieteellisen merkinnän saaneiden viinien eli perinteisten ”vin de pays” -viinien tuotantoalueisiin.

Tältä alueelta peräisin olevien ”vin de pays” -viinien tuotanto perustui alun perin paikallisviineihin, joihin lukeutuvat seuraavat suojatulla maantieteellisellä merkinnällä (SMM) varustetut viinit: SMM ”Drôme”, SMM ”Collines Rhodaniennes”, SMM ”Coteaux du Grésivaudan”, SMM ”Isère”, SMM ”Vins des Allobroges” ja SMM ”Ardèche”. Näiden viinien tuotanto on antanut nostetta alueelliselle ”vin de pays” -viinille ”Comtés Rhodaniens”, joka tunnustettiin vuonna 1989 ja sai suojatun maantieteellisen merkinnän ”Comtés Rhodaniens”.

Suojatulla maantieteellisellä merkinnällä ”Comtés Rhodaniens” on laaja maantieteellinen tuotantoalue, joka kattaa yhdeksän departementtia, vaikkakin tuotanto on keskittynyt pääasiassa Ardèchen, Drômen ja Rhônen departementtien alueelle.

Luonnonympäristön tuntemus on jo pitkään ohjannut tuottajia viiniköynnösten ja niiden tuotantopotentiaalin optimaalisessa hallinnassa.

Suojatun maantieteellisen merkinnän ”Comtés Rhodaniens” tuotantoalueella on ajan saatossa tapahtunut monia geologisia muutoksia. Näiden muutosten seurauksena alueen maaperä on pääasiassa vettä läpäisevää savi- ja kalkkikivimaata, joka on suotuisa viiniköynnösten viljelylle. Vuorten alarinteille ja kukkuloille perustetuilla viinitarhoilla viljellään useita lajikkeita, joista näissä maaperäolosuhteissa saadaan rypäleiden ensisijaisiin aromeihin perustuvia viinejä.

Alueella vallitsee mannerilmasto, johon etelässä on sekoittunut vaikutuksia Välimeren ilmastotyypistä. Kesäkauden kuumien päivien ja viileiden öiden vaihtelun ansiosta alueellisten ja alueen ulkopuolisten lajikkeiden rypäleet kypsyvät täyteen kypsyyteen ja säilyvät pehmeinä, tuoreina ja hedelmäisinä.

Nämä luonteeltaan keskirhonelaiset viinit osallistuvat säännöllisesti maatalouskilpailuihin (Concours Général Agricole), joissa ne ovat saaneet useita palkintoja. Viinit mainitaan myös Guide Hachette des vins -viinioppaassa. Lisäksi viinit ovat osa paikallisia juhlallisuuksia ja matkailutapahtumia, joita järjestetään viininviljelijöiden kylissä, alueen kaupungeissa (kuten Lyonissa ja Valenciassa) tai laajemmin Kaakkois-Ranskassa (näistä esimerkkinä Marseillessa järjestettävä Hors Les Vines -festivaali, joka tuo viinit, keittiömestarit ja taiteilijat yhteen).

9.   Olennaiset lisäedellytykset

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Merkintöihin liittyvät täydentävät säännökset

Edellytyksen kuvaus:

Suojattua maantieteellistä merkintää ”Comtés Rhodaniens” voidaan täydentää yhden tai useamman rypälelajikkeen nimellä.

Euroopan unionin SMM-tunnus on merkittävä etiketteihin silloin, kun ilmaisu ”suojattu maantieteellinen merkintä” korvataan perinteisellä ilmaisulla ”Vin de Pays”.

Linkki eritelmään

http://info.agriculture.gouv.fr/gedei/site/bo-agri/document_administratif-8b3ff145-7894-405a-a562-1b4863a7bf16


(1)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.


27.7.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 286/54


Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisen, vähäisen muutoksen hyväksymisen perusteella muutetun yhtenäisen asiakirjan julkaiseminen

(2022/C 286/13)

Euroopan komissio on hyväksynyt tämän vähäisen muutoksen komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 664/2014 (1) 6 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti.

Tämä vähäisen muutoksen hyväksymistä koskeva hakemus julkaistaan komission eAmbrosia-tietokannassa.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

”IDIAZABAL”

EU-nro: PDO-ES-0082-AM02-16.2.2021

SAN (X) SMM

1.   Nimi

”Idiazabal”

2.   Jäsenvaltio tai kolmas maa

Espanja

3.   Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus

3.1.   Tuotelaji

Luokka 1.3 Juustot

3.2.   Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta

”Idiazabal” on yksinomaan latxa- ja carranzana-rotuisten lampaiden lämpökäsittelemättömästä raakamaidosta valmistettu puristettu juusto, jonka kypsytysaika on vähintään 60 päivää. Juustolla on seuraavat ominaispiirteet: paino vähintään 1 kg ja enintään 3,5 kg, korkeus vähintään 8 cm ja enintään 12 cm sekä halkaisija vähintään 10 cm ja enintään 30 cm. Kunkin ominaispiirteen osalta hyväksytään ±10 prosentin poikkeama. Juusto voidaan savustaa.

Maitoon ei saa lisätä mitään muita aineita, lukuun ottamatta maitohappoentsyymejä, lysotsyymiä, juoksetetta ja suolaa.

Juusto on lieriön muotoinen, kovakuorinen, sileä ja väriltään vaaleankeltainen taikka tumman kellanruskea, jos juusto on savustettu. Leikkauspinta on väriltään ja koloisuudeltaan tasainen, väriltään norsunluun vaaleasta oljenkeltaiseen, ja siinä on muutamia pieniä epäsäännöllisen muotoisia reikiä. Rakenne on melko joustava ja kiinteä ja jossakin määrin rakeinen. Juustossa on voimakas tuoksu, joka tuo mieleen lampaanmaidon ja juoksutteen, ja sen maku on tasapainoinen ja aromikas, hieman pistävään ja happamaan – ja savustetussa juustossa savuun – vivahtava. Voimakas aromi viipyy suussa pitkään.

Rasvapitoisuuden on oltava vähintään 45 prosenttia kuiva-aineesta, kokonaisproteiinipitoisuuden vähintään 25 prosenttia kuiva-aineesta ja kuiva-aineen osuuden vähintään 55 prosenttia. Tuotteen pH-arvo on 4,9–5,5.

3.3.   Rehu (vain eläinperäiset tuotteet) ja raaka-aineet (vain jalostetut tuotteet)

Rehu: Tavanomaisen käytännön mukaan latxa- ja carranzana-rotuiset lampaat laiduntavat ulkona lähes koko ajan. Katraita siirretään yleensä säännöllisesti laaksoista vuoristolaitumille ja takaisin vuodenaikojen mukaan. Koska eläimet elävät lähes koko ajan täysin luonnonmukaisissa olosuhteissa, niiden ravinto perustuu talvisin pääasiassa metsien tai alarinteiden luonnonvaraiseen kasvustoon ja kesäisin vuoristolaidunten niittyihin. Ruokintaa täydennetään lampolassa laiduntamisen käydessä vaikeaksi tai jos se on suositeltavaa tietyistä fysiologisista syistä (maidoneritys).

Raaka-aineet: yksilöidyltä maantieteelliseltä alueelta peräisin oleva latxa- ja carranzana-rotuisten lampaiden raakamaito.

Maitoon ei saa lisätä mitään muita aineita, lukuun ottamatta maitohappoentsyymejä, lysotsyymiä, juoksetetta ja suolaa.

3.4.   Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella

Maidontuotannon, juustojen valmistuksen ja kypsytyksen on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella, eli kaikkien tuotantovaiheiden on tapahduttava kyseisellä alueella.

3.5.   Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, viipalointia, raastamista ja pakkaamista koskevat erityiset säännöt

Idiazabal-juusto voidaan saattaa myyntiin kokonaisena tai paloiksi leikattuna.

Kokonaiset tai paloiksi leikatut Idiazabal-juustot pakataan aina vähintään 60 päivää kestäneen kypsytyksen jälkeen.

Juuston leikkaaminen paloiksi ja palojen pakkaaminen on tehtävä yksilöidyllä maantieteellisellä alueella. Tähän on kaksi syytä:

Ensinnäkin kun juusto leikataan, ainakin kaksi palan leikkauspinnoista jää ilman kuoren antamaa suojaa. Jos Idiazabal-juustoa myydään paloina, palat on näin ollen aistinvaraisten ominaisuuksien säilyttämiseksi pakattava hyvin pian leikkaamisen jälkeen.

Toiseksi tuotteen aitoudesta ja alkuperästä kertovat tunnistusmerkit saattavat hävitä tai jäädä näkymättömiin leikkaamisen tuloksena. Sen vuoksi juusto on paloiteltava ja pakattava tuotantopaikalla sen varmistamiseksi, ettei paloina myytävän juuston aitous vaarannu.

Edellä esitetystä poiketen Idiazabal-juusto voidaan paloitella vähittäismyyntipisteissä edellyttäen, että tämä tapahtuu kuluttajan edessä myyntihetkellä.

3.6.   Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, merkitsemistä koskevat erityiset säännöt

Idiazabal-juustoissa on oltava seuraavat tunnistusmerkit:

Sarjanumeroitu kaseiinilaatta, joka on kiinnitettävä siinä vaiheessa, kun juusto laitetaan muottiin tai puristetaan. Hallintoelin antaa laatan.

Myyntietiketeissä, joilla juustot pidetään kaupan, on oltava suojatun alkuperänimityksen nimi ja tunnus.

Yksinomaan saman tilan maidosta valmistettujen juustojen suojatun alkuperänimityksen ”Idiazabal” logoon voidaan lisätä ilmaisu ”baserrikoa – de caserío” (tilajuustoa).

Kokonaisten ja paloiksi leikattujen juustojen merkinnät on Espanjan lainsäädännön mukaisesti tehtävä SAN-rekistereihin merkityissä juustoloissa.

Juustoissa on oltava yksittäinen sarjanumeroitu lisämerkintä, jossa on varmennettavan juuston koon ja tarjontamuodon mukainen asianomainen koodi. Kyseisessä lisämerkinnässä on oltava nimi ”Idiazabal” ja suojatun alkuperänimityksen logo. Hallintoelin toimittaa lisämerkinnät ja valvoo niiden käyttöä, ja ne ovat syrjimättömällä tavalla kaikkien niitä pyytävien eritelmän vaatimukset täyttävien toimijoiden käytettävissä.

4.   Maantieteellisen alueen tarkka rajaus

Maantieteellinen alue käsittää latxa- ja carranzana-lammasrotujen luonnolliset kasvatusalueet Álavassa, Vizcayassa, Guipúzcoassa ja Navarrassa, lukuun ottamatta Roncalin laaksossa sijaitsevia kuntia. Alue sijaitsee Iberian niemimaan pohjoisosassa seuraavien (Greenwichin meridiaaniin perustuvien) koordinaattien välissä: 43o 27’ ja 41o 54’ pohjoista leveyttä ja 1o 05’ ja 3o 37’ läntistä pituutta.

5.   Yhteys maantieteelliseen alueeseen

Maantieteellisen alueen erityisyys:

Alueella on todisteita latxa- ja carranzana-rotujen kasvatuksesta jo noin vuodelta 2200 ennen ajanlaskumme alkua. Näiden rotujen sopeutuminen alueen olosuhteisiin näin pitkän ajan kuluessa osoittaa, että maantieteellisen alueen erityispiirteet ovat ratkaisevan tärkeitä niiden asianmukaisen kehittymisen ja hoidon kannalta. Tuotantoalue on pinnanmuodostukseltaan hyvin rikkonaista ja monimuotoista vuoristoseutua, mikä vaikeuttaa liikkumista ja on edesauttanut lammastalouden säilymistä laaksoissa ja vuorilla. Maaperä on emäksistä ja ravinteikasta, ja kallioperän luonne ja karbonaattien satunnainen esiintyminen maaprofiilissa hidastavat maan huuhtoutumista; niinpä maaperä tarjoaakin erinomaiset puitteet laiduntamiselle. Alueen topografia ilmenee ilmastossa, joka vaihtelee valtamerellisestä välimerelliseen, ja vuorijonojen vaikutus saa aikaan transitiovyöhykkeitä. Vuoristoisuudesta ja sateisuudesta johtuen vesistöverkko on laaja ja tiheä, ja se muodostuu kahdesta valuma-alueesta: Cantabrian valuma-alue, joka kerää Vizcayasta, Guipúzcoasta sekä Álavan ja Navarran pohjoisista laaksoista virtaavat vedet, ja Välimeren valuma-alue, joka käsittää Álavan, Navarra Median ja La Riberan. Kasvillisuus koostuu runsaista luonnonniityistä ja -laitumista. Suotuisat ilmasto- ja maaperäolosuhteet ovat mahdollistaneet Baskimaan ja Navarran pohjoisosan valtamerelliselle luonteelle ominaisten hygrofyytti- ja subhygrofyyttipopulaatioiden kehittymisen.

Tuotteen erityisyys:

Idiazabal-juustolla on eräitä sille hyvin tyypillisiä aistinvaraisia ominaisuuksia, jotka erottavat sen muista juustoista. Ne ilmenevät tuotteen runsaissa tuoksu- ja makuvivahteissa ja myös sen jossakin määrin joustavassa ja rakeisessa, keskitiiviissä tai tiiviissä rakenteessa. Juuston maku on voimakas ja pitkään viipyvä, ja siinä yhdistyvät erittäin tasapainoisesti maidon, juoksetteen ja paahtuneen tuotteen aromit perusmauksi, jota täydentävät lukuisat aistinvaraiset vivahteet; niiden ansiosta tuote on luonteeltaan ainutlaatuinen.

Syy-seuraussuhde maantieteellisen alueen ja tuotteen erityisominaisuuksien välillä:

Idiazabal-juuston valmistukseen käytettävän maidon erityisominaisuudet johtuvat pääasiassa maidon tuotantoon sallituista roduista (latxa ja carranzana). Näiden lammasrotujen sopeutuminen yksilöidyn maantieteellisen alueen oloihin sekä ympäristön, lampaiden ja paimenten välinen pitkään kestänyt vuorovaikutussuhde saavat aikaan erottamattoman yhteyden tuotteen ja sen tuotantoalueen välille, ja Idiazabal-juuston erityispiirteet ovat pitkälti juuri sen ansiota. Latxa ja carranzana ovat maidontuotantoon ja vuoristo-olosuhteisiin soveltuvia maatiaisrotuja, jotka voidaan hyvin mieltää osaksi Baskimaan lammastaloutta, topografiaa ja lampaiden elinympäristön erityispiirteitä.

Myös kaikkien näiden luonnonympäristöstä riippuvien erityispiirteiden, jotka vaihtelevat muun muassa vuodenajan, laitumen ja ilmaston mukaan, siirtyminen suoraan Idiazabal-juustoon on sen ansiota, että juusto valmistetaan lämpökäsittelemättömästä raakamaidosta. Maidon kuumentaminen saattaisi muuttaa tai heikentää makuvivahteita, jotka tekevät juustosta niin erityislaatuisen ja yhdistävät sen alueen vanhoihin perinteisiin.

Eritelmän julkaisutiedot

https://www.mapa.gob.es/es/alimentacion/temas/calidad-diferenciada/dop-igp/htm/DOP-Idiazabal-modificacion-menor.aspx


(1)  EUVL L 179, 19.6.2014, s. 17.


27.7.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 286/57


Nimen rekisteröintihakemuksen julkaiseminen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla

(2022/C 286/14)

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) 51 artiklassa tarkoitetulla tavalla kolmen kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

”Lumblija”

EU-nro: PGI-HR-02809 – 28.10.2020

SAN ( ) SMM (X)

1.   [SAN:n tai SMM:n] nimi tai nimet

”Lumblija”

2.   Jäsenvaltio tai kolmas maa

Kroatia

3.   Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus

3.1.   Tuotelaji

Luokka 2.3. Leipomo-, konditoria-, makeis- ja keksituotteet

3.2.   Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta

”Lumblija” on nostatetusta taikinasta paistamalla valmistettu pyöreä, makea leipä. Sen kuori on tummanruskea, ja se sivellään varenik-siirapilla (rypäleiden puristemehusta valmistettu siirappi) tai viinalla. Päälle sirotellaan sokeria. Sen aromaattinen tuoksu tulee lisätyistä mausteista – kanelista, neilikasta, muskottipähkinästä, korianterista ja aniksesta. Sillä on tunnusomainen täyteläinen ja tasapainoinen pähkinäinen ja hedelmäinen maku, joka tulee siihen käytetyistä raaka-aineista – manteleista, saksanpähkinöistä, rusinoista, varenik-siirapista ja sitrushedelmistä – sekä lisättyjen mausteiden aromista.

Leivän sisuksen rakenne on tiivis mutta pehmeä, ja leikkuupinnassa näkyy pieniä rusinoiden, mantelien ja saksanpähkinöiden kappaleita. Ulkopinnan rakenne on kiinteä.

Yksi Lumblija-leipä painaa 350–600 grammaa.

3.3.   Rehu (vain eläinperäiset tuotteet) ja raaka-aineet (vain jalostetut tuotteet)

Lumblija-leivän taikinan valmistukseen käytettävät raaka-aineet ovat hienot vehnäjauhot, sokeri, oliiviöljy, laardi tai voi, varenik-siirappi, mantelit, saksanpähkinät, rusinat, jauhettu neilikka, kaneli, muskottipähkinä, korianteri, anis, sitruunan- ja appelsiininkuori, vaniljasokeri, viina (ruusulla tai yrteillä maustettu (travarica)), leivontahiiva (tuore- tai kuivahiiva), maito, vesi ja suola. Taikinan valmistuksen yhteydessä voidaan lisätä johanneksenleipäpuujauhetta.

3.4.   Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella

Taikinan valmistus ja Lumblija-leivän paisto ovat tuotantovaiheita, joiden on tapahduttava kohdassa 4 rajatulla maantieteellisellä alueella.

3.5.   Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, viipalointia, raastamista ja pakkaamista koskevat erityiset säännöt

Lumblija-leipä myydään kokonaisena, ei viipaloituna.

Pakkaamisen on tapahduttava kohdassa 4 rajatulla maantieteellisellä alueella, jotta säilytetään tuotteen erityiset aistinvaraiset ominaisuudet eikä laatu kärsi kuljetuksen aikana. Lumblija-leivän tuoreuden säilyttämiseksi ja jatkokuljetusta varten leipä pakataan paperi- tai muovipakkaukseen (sellofaani). Leivät voidaan laittaa sopiviin laatikoihin, jotta ne eivät kärsi mekaanisia vaurioita.

3.6.   Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, merkitsemistä koskevat erityiset säännöt

Kun tuote saatetaan markkinoille, sen nimen ”Lumblija” täytyy olla kirjainten koon ja tyypin suhteen näkyvämpi kuin muut merkinnät.

4.   Maantieteellisen alueen tarkka rajaus

Alue, jolla Lumblija-leivän tuotanto taikinan valmistuksesta paistamiseen tapahtuu, kattaa koko Korčulan saaren, johon sisältyvät Vela Lukan, Blaton, Smokvican, Čaran, Račišćen, Pupnatin, Žrnovon, Korčulan ja Lumbardan kunnat.

5.   Yhteys maantieteelliseen alueeseen

Lumblija-leivän ja yksilöidyn maantieteellisen alueen syy-yhteys perustuu tuotteen maineeseen ja valmistusmenetelmään, jossa käytetään tähän päivään asti säilynyttä perinteistä reseptiä.

Koska Korčulan kunnassa on Dalmatiankin olosuhteissa epätavallisen paljon hedelmällistä maa-alaa, maataloudesta tuli jo keskiajalla kunnan talouden keskeinen pilari ja tärkein vaurauden lähde. Rypäleiden, varenik-siirapin ja oliiviöljyn tuotannon perustana olevien viinin- ja oliivinviljelyn lisäksi paikalliset asukkaat viljelivät hedelmiä (viikunoita, manteleita, saksanpähkinöitä ja sitrushedelmiä) sekä viljaa, josta tehtiin jauhoja. Nämä kaikki olivat Korčulan saarella leivottavan makean Lumblija-leivän alkuperäisiä ainesosia. Merkittävä vanhaan viininviljelyperinteeseen perustuva ainesosa Lumblija-leivän tuotannossa on varenik – kokoon keitetty rypälemehu, joka ennen teollisen valkoisen sokerin tuloa oli tärkeä makeutusaine ja jota käytettiin Lumblija-leivän valmistuksessa. Teollisen rusinantuotannon (koneelliset kuivaimet) tuloon asti Lumblija-leivän valmistuksessa käytettiin rusinoita, joita kotitaloudet tuottivat viinitarhoissaan kasvavista siemenettömistä rypälelajikkeista.

Lumblija-leipää leivotaan perinteisesti pyhäinpäivän aattona ainoastaan Korčulan saarella, erityisesti Vela Lukan, Blaton ja Smokvican kaupunkien ympäristössä mutta viime aikoina myös saaren muissa osissa. Tätä juhlapäivää vietettiin ensimmäisen kerran 300-luvulla Rooman valtakunnan aikaan. Yksi pyhäinpäivän viettotavoista on säilynyt Korčulan saarella: tapa vaihtaa lahjoja, joka tunnetaan nimellä kol(e)inde. Ennen vanhaan perheenemännät kokosivat makeasta Lumblija-leivästä sekä syksyn hedelmistä ja pähkinöistä, kuten kuivatuista viikunoista, manteleista, sitrushedelmistä ja rypäleistä, erityisiä lahjoja, joita lapset antoivat kummeilleen ja muille sukulaisille. Korčulan saarella sijaitsevassa Blaton kaupungissa on ollut Pyhäinmiesten kirkko 1300-luvulta asti, joten vuosisatainen perinne ja tapa leipoa Lumblija-leipää pyhäinpäiväksi on säilynyt tähän päivään asti. Myös Lumblija-leivän perinteinen valmistusmenetelmä ja resepti ovat säilyneet tähän päivään asti.

Korčulan saaren perheenemännät ovat kautta aikojen leiponeet Lumblija-leipää perinteisen reseptin mukaan. Pelkkä resepti ei kuitenkaan riittänyt: tarvittiin myös taitoa ja kokemusta tämän makean leivän valmistuksesta sekä osaamista tarvittavien ainesosien ihanteellisen suhteen määrittämiseksi ja löytämiseksi. Puu-uunien aikaan oli myös tärkeää osata saada aikaan oikea paistolämpötila. Taikinan sekoittamisessa käsin samoin kuin sen nostatus- ja paistoajan arvioimisessa tarvittiin taitoa ja kokemusta. Ratkaiseva taito Lumblija-leivän valmistuksessa on osata paistaa se kypsäksi siten, että se on mehukas eikä kuiva. Korčulan saaren naisten käyttämä perinteinen Lumblija-leivän valmistusresepti on siirtynyt sukupolvelta toiselle ja säilynyt tähän päivään asti. Saaren eri osissa käytetään kahta vakiintunutta menetelmää.

Lumblija-leipää valmistetaan perinteiseen tapaan perinteisellä reseptillä, joka on siirtynyt suullisesti sukupolvelta toiselle Korčulan saarella.

Lumblija-leivän valmistamiseksi ja paistamiseksi on kaksi vakiintunutta perinteistä tapaa. Ensimmäisessä tavassa taikinaan käytetään 1 kg jauhoja, toisessa taas 3 kg jauhoja. Lisäksi ensimmäisen perinteisen menetelmän (jossa jauhoja käytetään 1 kg) mukaan taikinaa sekoitettaessa ja vaivattaessa siihen lisätään heti kaikki hiiva ja taikinan annetaan nousta kaksinkertaiseksi, kun taas toisessa perinteisessä menetelmässä (jossa jauhomäärä on 3 kg) taikinaan laitetaan ensin vain osa hiivasta, ja loput hiivasta lisätään myöhemmin, kun taikina on noussut kaksinkertaiseksi ensimmäisen kerran. Ensimmäisessä perinteisessä menetelmässä ei myöskään käytetä johanneksenleipäpuujauhetta, kun taas toisessa menetelmässä sitä lisätään yhtenä ainesosana. Ensimmäisessä menetelmässä aniksen siemenet lisätään taikinaan suoraan, kun taas toisessa menetelmässä niitä liotetaan ensin kädenlämpöisessä vedessä.

”Lumblija” on ainutlaatuinen tuote paitsi sen valmistukseen tarvittavien ainesosien suuren määrän vuoksi myös siksi, että monet taikinaan lisättävät ainesosat edellyttävät mittavia esivalmisteluja, kuten myös itse taikinan valmistus. Tämä erottaa Lumblija-leivän valmistuksen muiden samankaltaisten tuotteiden tavanomaisista valmistusvaiheista. Kaikkien valmistusprosessissa käytettävien ainesosien (esimerkiksi varenik-siirapissa liotetut rusinat, tarvittava rasvan, erityisesti oliiviöljyn, sekä pähkinöiden ja sokerin määrä ja itse varenik-siirappi, jolla on luonteenomainen rakenne ja paksuus) moninaisuus, täyteläisyys ja runsaus sekä paino aiheuttavat sen, että taikina ei nouse nopeasti eikä helposti. Lisättyjen ainesosien painon vuoksi taikina nostatetaan useaan kertaan ja sen nostatus kestää paljon kauemmin kuin muiden vastaavien tuotteiden nostatus (on suositeltavaa antaa taikinan nousta yön yli). Tämän seurauksena Lumblija-leivän valmistus kestää hyvin kauan, mutta juuri tämä antaa lopputuotteelle sen erityisominaisuudet: sen tiiviin mutta pehmeän rakenteen ja leikkuupinnassa näkyvät pähkinät ja rusinat, luonteenomaisen pähkinäisen ja hedelmäisen maun sekä runsaan ja täyteläisen aromin, joka saadaan aikaan lisäämällä mausteet huolellisesti oikeissa suhteissa. ”Lumblija” on Korčulan saaren taloudellisen vaurauden ja monipuolisten laadukkaiden raaka-aineiden tuote, ja se erottuu muista reseptinsä ja valmistukseensa käytettävien lukuisten ainesosien ansiosta. Nämä samat ainesosat antavat Lumblija-leivälle sen erityisen aromaattisen pähkinäisen ja hedelmäisen maun ja tuoksun, ja tuotteen valmistamisen edellyttämä taito takaa sen sisuksen tunnusomaisen tiiviin rakenteen.

Monet saaren asukkaat ovat julkaisseet erilaisia muunnelmia Lumblija-leivän perinteisestä reseptistä ja valmistusmenetelmästä keittokirjoissa (F. Mandić, Luškajića i pića, 2009, s. 244–245; Kaštropil-Culić, 1995, Blatska trpeza, s. 134). Lumblija-leivän valmistuksen ja Korčulan saaren perinteiden erottamaton yhteys käy ilmi myös vuonna 2012 ilmestyneestä julkaisusta Zapisi Danijela Kneževića ja Frank Miroševićin vuonna 2016 julkaistusta kirjasta Povjerenje ili zaborav, jossa kirjailija kuvailee, kuinka vaikeaa Lumblija-leivän valmistus on (F. Mirošević Dubaj, 2016, Povjerenje ili zaborav, s. 11).

Nimi ”Lumblija” esiintyi kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1881 Slovinac-julkaisussa, jossa S. Castrapelli kuvailee artikkelissaan Nekoliko riječi u čakavštini Lumblija-leipää ”jauhoista, varenik-siirapista, sahramista ja kanelista valmistetuksi makeaksi leiväksi, jota leivotaan pyhäinpäivän tienoilla” (S. Castrapelli, 9 Slovinac, nro 20, 1881, Nekoliko riječi u čakavštini, s. 418–419).

Historian kulku on antanut lisäsyyn säilyttää Lumblija-leivän valmistamisen perinne. Lukuisat maastamuuttajat, joiden täytyi lähteä saarelta, käyttivät sitä eväänään pitkillä laivamatkoilla. Näin Lumblija-leivästä tuli arkisen ruoan lisäksi kytkös kotimaahan, sillä se säilytti tuoreen makunsa ja tuoksunsa kauan sen jälkeen, kun se oli otettu saaren perheenemäntien uuneista. Hanke ”Neljä saarta – neljä paikkakuntaa – neljä reseptiä” liittyy 1900-luvun alun suureen maastamuuttoaaltoon. Siinä esitellään neljä perinteistä ruokalajia neljältä paikkakunnalta, joilta lähti kyseisenä ajanjaksona paljon maastamuuttajia. Korčula osallistui hankkeeseen Lumblija-leivällä, kuten HRT (Kroatian radio- ja televisioyhtiö) kertoi makasiiniohjelmassa Priče iz Hrvatske lokakuussa 2018.

Korčulan saarella järjestetään useita tapahtumia, joista käy selvästi ilmi Lumblija-leivän maine ja joissa vaalitaan tämän perinteisen makean leivän valmistusperinnettä. Ensimmäinen niistä on Blaton Kumpanija-perinneseuran Kućna zabava (kotijuhla). Vuonna 1927 perustetun Kumpanija-perinneseuran säännöissä mainitaan, että seuran ”tehtävänä on vaalia Lumblija-leipää ja sen valmistusta”. Seura järjestää säännöllisesti ”kotijuhlia” eli iltatapahtumia, joissa esitellään Blaton ruokalajeja (paikallisessa kielessä spiza) ja jälkiruokia. Vieraat auttavat näiden tapahtumien järjestämisessä tuomalla mukanaan Blaton kaupungin tyypillisiä ruokalajeja. Näitä tapahtumia järjestetään perinteisesti helmikuun ensimmäisenä perjantaina, ja tapahtumista laadituissa selostuksissa ”Lumblija” mainitaan säännöllisesti yhtenä niihin tuotuna ruokalajina (Kumpanija-perinneseuran arkisto, 1956, 1972, 1974, 1985). Lumblija-leivän valmistuksen perinne on säilynyt Korčulan saaren kodeissa tähän päivään asti, mutta lisäksi saarella – etenkin sen länsiosassa – järjestetään myös Lumblija-leivän leivontakilpailuja ja maistiaisia sekä perehdytystilaisuuksia alueen perinteiseen gastronomiaan. Lumblija-leivän valmistusta opettavia työpajoja järjestetään päiväkodeissa, ala- ja yläkouluissa sekä hoitokodeissa. Myös saaren eri järjestöt järjestävät tällaisia työpajoja jäsenilleen. Lokakuun viimeisenä sunnuntaina on 25 vuoden ajan järjestetty Lumblija-leivän siunaus- ja maistiaistilaisuus, jossa Blaton yläkoulun oppilaiden – heidän opettajiensa ja vanhempiensa ohjauksessa – valmistama Lumblija-leipä siunataan ja sitä maistetaan Blaton Plokata-aukiolla.

Monet Korčulan saaren ulkopuolella järjestettävät tapahtumat ovat osoitus Lumblija-leivän maineesta. Lumblija-leipää esiteltiin esimerkiksi lukuisille kroatialaisille ja ulkomaalaisille vierailijoille Dubrovnikin kaupungin matkailulautakunnan järjestämässä Good Food -festivaalissa vuonna 2016.

Samoin vuonna 2016 ”Lumblija” voitti parhaan elintarvikkeen palkinnon Bračin saarella Bolissa järjestetyssä oliivien ja öljyjen tuottajien kansainvälisessä Noćnjak-tapahtumassa.

Lumblija-leipää esitellään myös usein kroatialaisille ja ulkomaalaisille tiedotusvälineiden edustajille erilaisissa tapahtumissa ja esittelytilaisuuksissa, ruokamessuilla ja mediakonferensseissa.

Lumblija-leipää ja sen erityistä valmistusmenetelmää esitellään usein erilaisilla gastronomiaa käsittelevillä verkkosivustoilla, ja tässä yhteydessä painotetaan sen erottamatonta yhteyttä Korčulan saareen (Vilicom kroz Hrvatsku, Lumblija: Imamo recept za mirisan kolač s otoka Korčule koji se sprema za blagdan Svih Svetih, 29.10.2021; Dobra hrana, Korčulanska lumblija recept star 200 godina: Kolač vezan uz ljubavnu priču Korčulanke i francuskog vojnika!, 20.10.2018).

Tätä saaren erikoisuutta tarjotaan vieraille erilaisissa julkisissa tapahtumissa ympäri vuoden, tai se annetaan lahjaksi tyypillisenä Korčulan saaren ruokakulttuurin helmenä.

Eritelmän julkaisutiedot

https://poljoprivreda.gov.hr/UserDocsImages/dokumenti/hrana/proizvodi_u_postupku_zastite-zoi-zozp-zts/Lumblija_specifikacija_proizvoda10032022.pdf


(1)  EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.