ISSN 1977-1053

Euroopan unionin

virallinen lehti

C 237
European flag  

Suomenkielinen laitos

Tiedonantoja ja ilmoituksia

65. vuosikerta
20. kesäkuu 2022

Sisältö

Sivu

 

IV   Tiedotteet

 

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET

 

Euroopan unionin tuomioistuin

2022/C 237/01

Euroopan unionin tuomioistuimen viimeisimmät julkaisut Euroopan unionin virallisessa lehdessä

1

 

V   Ilmoitukset

 

TUOMIOISTUINKÄSITTELYYN LIITTYVÄT MENETTELYT

 

Unionin tuomioistuin

2022/C 237/02

Asia C-401/19: Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 26.4.2022 – Puolan tasavalta v. Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto (Kumoamiskanne – Direktiivi (EU) 2019/790 – 17 artiklan 4 kohdan b alakohta ja c alakohdan loppuosa – Euroopan unionin perusoikeuskirjan 11 artikla ja 17 artiklan 2 kohta – Sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus – Immateriaalioikeuksien suoja – Verkkosisällönjakopalvelujen tarjoajille asetetut velvoitteet – Käyttäjien verkkoon lataamien sisältöjen automaattinen ennakkovalvonta (suodattaminen))

2

2022/C 237/03

Asia C-666/19 P: Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 28.4.2022 – Changmao Biochemical Engineering Co. Ltd v. Euroopan komissio ja Hyet Sweet SAS (Muutoksenhaku – Polkumyynti – Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan aspartaamin tuonti – Asetukset N:o 1225/2009 ja N:o 2016/1036 – Ajallinen soveltamisala – 2 artiklan 7 kohta – Markkinataloudessa toimivan yrityksen asema – Epääminen – 2 artiklan 10 kohta – Oikaisut – Näyttövelvollisuus – 3 artikla – Vahingon määrittäminen – Euroopan komission huolellisuusvelvoite)

3

2022/C 237/04

Asia C-79/20 P: Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 28.4.2022 – Valittajana Yieh United Steel Corp. sekä muina osapuolina Euroopan komissio ja Eurofer, Association Européenne de l’Acier, ASBL (Muutoksenhaku – Polkumyynti – Täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/1429 – Kiinan kansantasavallasta ja Taiwanista peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuonti – Lopullinen polkumyyntitulli – Asetus (EY) N:o 1225/2009 – 2 artikla – Normaaliarvon laskeminen – Tuotantokustannusten laskeminen – Tuotannonmenetykset – Kierrätetyn rautaromun arvon vähentämisestä kieltäytyminen – Normaaliarvon määrittäminen viejämaan kotimarkkinoiden kulutukseen tarkoitetun samankaltaisen tuotteen myynnin perusteella – Viejämaan kotimarkkinamyynnin jättäminen normaaliarvon määrittämiseen käytetyn laskentaperusteen ulkopuolelle, kun myynti koskee vientiin tarkoitettuja tuotteita)

3

2022/C 237/05

Asia C-86/20: Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 28.4.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Krajský soud v Brně – Tšekin tasavalta) – Vinařství U Kapličky s.r.o. v. Státní zemědělská a potravinářská inspekce (Ennakkoratkaisupyyntö – Maataloustuotteiden yhteinen markkinajärjestely – Viini – Asetus (EU) N:o 1308/2013 – Kaupan pitämistä koskevat säännöt – 80 artikla – Viininvalmistusmenetelmät – Kaupan pitämistä koskeva kielto – 90 artikla – Viinin tuonti – Asetus (EY) N:o 555/2008 – 43 artikla – V I 1 -asiakirja – Todistus siitä, että viinierät on valmistettu suositeltujen tai sallittujen viininvalmistusmenetelmien mukaisesti – Todistusarvo – Asetus (EU) N:o 1306/2013 – 89 artiklan 4 kohta – Seuraamukset – Kolmannesta maasta peräisin olevan viinin pitäminen kaupan – Viini, joka on valmistettu viininvalmistusmenetelmällä, joka ei ole sallittu – Vastuusta vapauttaminen – Todistustaakka)

4

2022/C 237/06

Asia C-237/20: Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 28.4.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Hoge Raad der Nederlanden – Alankomaat) – Federatie Nederlandse Vakbeweging v. Heiploeg Seafood International BV ja Heitrans International BV (Ennakkoratkaisupyyntö – Direktiivi 2001/23/EY – 3 – 5 artikla – Yritysten luovutukset – Työntekijöiden oikeuksien turvaaminen – Poikkeukset – Maksukyvyttömyysmenettely – Pre-pack – Yrityksen eloonjääminen – Yrityksen (osan) luovuttaminen pre-pack-menettelyä seuraavan konkurssiin asettamisen jälkeen)

5

2022/C 237/07

Asia C-319/20: Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 28.4.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Bundesgerichtshof – Saksa) – Facebook Ireland Limited v. Bundesverband der Verbraucherzentralen und Verbraucherverbände – Verbraucherzentrale Bundesverband e.V. (Ennakkoratkaisupyyntö – Luonnollisten henkilöiden suojelu henkilötietojen käsittelyssä – Asetus (EU) 2016/679 – 80 artikla – Voittoa tavoittelemattoman yhdistyksen toimiminen rekisteröityjen edustajana – Edustajakanne, jonka on nostanut kuluttajansuojayhdistys ilman valtuutusta ja riippumatta rekisteröidyn tosiasiallisten oikeuksien loukkaamisesta – Kanne, joka perustuu sopimattomien kaupallisten menettelyjen kieltoon, kuluttajansuojalain rikkomiseen tai pätemättömien yleisten sopimusehtojen käyttämisen kieltoon)

6

2022/C 237/08

Yhdistetyt asiat C-368/20 ja C-369/20: Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 26.4.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Landesverwaltungsgericht Steiermark – Itävalta) – NW v. Landespolizeidirektion Steiermark (C-368/20) ja Bezirkshauptmannschaft Leibnitz (C-369/20) (Ennakkoratkaisupyyntö – Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue – Henkilöiden vapaa liikkuvuus – Asetus (EU) 2016/399 – Schengenin rajasäännöstö – 25 artiklan 4 kohta – Rajavalvonnan väliaikainen palauttaminen sisärajoille enintään kuuden kuukauden enimmäiskokonaiskeston puitteissa – Kansallinen säännöstö, jossa säädetään useista peräkkäisistä tämän keston ylittymiseen johtavista valvontajaksoista – Säännöstö ei ole Schengenin rajasäännöstön 25 artiklan 4 kohdan mukainen, jos perättäiset valvontajaksot perustuvat samaan uhkaan tai samoihin uhkiin – Kansallinen säännöstö, jonka mukaan sisärajatarkastuksessa on seuraamuksen uhalla esitettävä passi tai henkilökortti – Velvollisuus ei ole Schengenin rajasäännöstön 25 artiklan 4 kohdan mukainen, jos tarkastus itsessään on tämän säännöksen vastainen)

7

2022/C 237/09

Yhdistetyt asiat C-415/20, C-419/20 ja C-427/20: Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 28.4.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Finanzgericht Hamburg – Saksa) – Gräfendorfer Geflügel- und Tiefkühlfeinkost Produktions GmbH (C-415/20), F. Reyher Nchfg. GmbH & Co. KG vertr. d. d. Komplementärin Verwaltungsgesellschaft F. Reyher Nchfg. mbH (C-419/20) ja Flexi Montagetechnik GmbH & Co. KG v. Hauptzollamt Hamburg (C-415/20 ja C-419/20), Hauptzollamt Kiel (C-427/20) (Ennakkoratkaisupyyntö – Tulliliitto – Oikeus siihen, että jäsenvaltion unionin oikeuden vastaisesti kantamat rahamäärät palautetaan tai sen unionin oikeuden vastaisesti epäämät rahamäärät maksetaan – Polkumyyntitullit, tuontitullit, vientituet ja rahamääräiset seuraamukset – Unionin oikeuden rikkomisen käsite – Unionin oikeuden virheellinen tulkinta tai soveltaminen – Tilanne, jossa unionin tuomioistuin tai kansallinen tuomioistuin toteaa unionin oikeutta rikotun – Oikeus saada korkoa – Ajanjakso, jolta korkoa saadaan)

8

2022/C 237/10

Asia C-510/20: Unionin tuomioistuimen tuomio (seitsemäs jaosto) 28.4.2022 – Euroopan komissio v. Bulgarian tasavalta (Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen – SEUT 258 artikla – Ympäristö – Direktiivi 2008/56/EY – Meriympäristöpolitiikka – 5 artikla – Meristrategiat – 17 artiklan 2 ja 3 kohta – Alustavaa arviointia ja ympäristön hyvän tilan määrittämistä sekä ympäristötavoitteita ei ole tarkistettu määräajassa – Tietoja päivityksistä, joita mahdollisesti tehdään tarkistusten seurauksena, ei ole toimitettu Euroopan komissiolle määräajassa)

9

2022/C 237/11

Asia C-531/20: Unionin tuomioistuimen tuomio (kymmenes jaosto) 28.4.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Bundesgerichtshof – Saksa) – NovaText GmbH v. Ruprecht-Karls-Universität Heidelberg (Ennakkoratkaisupyyntö – Immateriaalioikeudet – Direktiivi 2004/48/EY – 3 artikla – Teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamiseksi tarvittavia toimenpiteitä, menettelyjä ja oikeussuojakeinoja koskeva yleinen velvoite – 14 artikla – Kohtuullisten ja oikeasuhteisten oikeudenkäyntikulujen käsite – Patenttiasiamies – Kansallisella tuomioistuimella ei ole mahdollisuutta arvioida oikeudenkäynnin hävinneen asianosaisen maksettavaksi tulevien oikeudenkäyntikulujen kohtuullisuutta ja oikeasuhteisuutta)

9

2022/C 237/12

Asia C-559/20: Unionin tuomioistuimen tuomio (kymmenes jaosto) 28.4.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Landgericht Saarbrücken – Saksa) – Koch Media GmbH v. FU (Ennakkoratkaisupyyntö – Immateriaalioikeudet – Direktiivi 2004/48/EY – 14 artikla – Oikeudenkäyntikulujen ja muiden kulujen käsitteet – Tuomioistuimen ulkopuolinen kehotusmenettely immateriaalioikeuksien noudattamisen varmistamiseksi – Asianajokulut – Luokitteleminen – Kansallinen säännöstö, jossa rajoitetaan näistä kuluista korvattavaa määrää tietyin edellytyksin)

10

2022/C 237/13

Asia C-612/20: Unionin tuomioistuimen tuomio (yhdeksäs jaosto) 28.4.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Tribunalul Cluj – Romania) – Happy Education SRL v. Direcţia Generală Regională a Finanţelor Publice Cluj-Napoca ja Administraţia Judeţeană a Finanţelor Publice Cluj (Ennakkoratkaisupyyntö – Arvonlisävero – Direktiivi 2006/112/EY – 132 artiklan 1 kohdan i alakohta – Tiettyjen yleishyödyllisten toimintojen vapautukset – Lasten ja nuorten opetukseen ja koulu ja yliopisto opetukseen liittyvät vapautukset – Opetusohjelmaa täydentävien koulutuspalveluiden suoritus – Näitä palveluja kaupallisessa tarkoituksessa tarjoava yksityisoikeudellinen laitos)

11

2022/C 237/14

Asia C-637/20: Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 28.4.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Högsta förvaltningsdomstolen – Ruotsi) – Skatteverket v. DSAB Destination Stockholm AB (Ennakkoratkaisupyyntö – Direktiivi 2006/112/EY – Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä – 30 a artiklan 1 alakohta – Arvosetelin käsite – 30 a artiklan 3 alakohta – Useamman käyttötarkoituksen arvosetelin käsite – Sellaisen kortin myynti, jonka haltija saa oikeuden hyödyntää rajoitetun ajan erilaisia matkailupalveluja)

11

2022/C 237/15

Asia C-642/20: Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 28.4.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Consiglio di Giustizia amministrativa per la Regione siciliana – Italia) – Caruter s.r.l. v. S.R.R. Messina Provincia S.c.P.A. ym. (Ennakkoratkaisupyyntö – Direktiivi 2014/24/EU – Julkiset hankinnat – 63 artikla – Talouden toimijoiden ryhmittymä käyttää hyväksi muiden yksiköiden voimavaroja – Hankintaviranomaisen mahdollisuus edellyttää, että yksi tämän ryhmittymän jäsenistä toteuttaa tietyt kriittiset tehtävät – Kansallinen lainsäädäntö, jonka mukaan ryhmittymää edustavan yrityksen on pääosin täytettävä edellytykset ja toteutettava suoritukset)

12

2022/C 237/16

Asia C-674/20: Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 27.4.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Cour constitutionnelle – Belgia) – Airbnb Ireland UC v. Région de Bruxelles-Capitale (Ennakkoratkaisupyyntö – Sisämarkkinat – SEUT 114 artiklan 2 kohta – Veroja koskevien säännösten jättäminen soveltamisalan ulkopuolelle – Direktiivi 2000/31/EY – Tietoyhteiskunnan palvelut – Sähköinen kaupankäynti – Digitaalinen alusta kiinteistöihin liittyviä välityspalveluja varten – 1 artiklan 5 kohdan a alakohta – Verotuksen jääminen soveltamisalan ulkopuolelle – Määritelmä – Alueellinen säännöstö majoitusliikkeitä koskevasta verosta – Säännös, jonka mukaan välittäjän on kirjallisesta pyynnöstä annettava verohallinnolle tiettyjä tietoja majoitusliikkeiden toiminnasta kyseisen veron maksuvelvollisten yksilöimiseksi – SEUT 56 artikla – Toimenpide ei ole syrjivä – Toimenpide ei ole rajoittava)

13

2022/C 237/17

Asia C-44/21: Unionin tuomioistuimen tuomio (kuudes jaosto) 28.4.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Landgericht München I – Saksa) – Phoenix Contact GmbH & Co. KG v. HARTING Deutschland GmbH & Co. KG ja Harting Electric GmbH & Co. KG (Ennakkoratkaisupyyntö – Immateriaalioikeudet – Direktiivi 2004/48/EY – 9 artiklan 1 kohta – Eurooppapatentti – Turvaamistoimenpiteet – Kansallisten oikeusviranomaisten toimivalta määrätä väliaikainen kielto, jonka tarkoituksena on estää immateriaalioikeuden välittömät loukkaukset – Kansallinen oikeuskäytäntö, jossa hylätään turvaamistoimenpiteiden määräämistä koskevat hakemukset, kun kyseessä olevan patentin pätevyyttä ei ole vahvistettu ainakin väite- tai mitättömyysmenettelyn päätteeksi annetulla ensimmäisen asteen ratkaisulla – Yhdenmukaista tulkintaa koskeva velvollisuus)

14

2022/C 237/18

Asia C-72/21: Unionin tuomioistuimen tuomio (kahdeksas jaosto) 28.4.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Augstākā tiesa (Senāts) – Latvia) – SIA PRODEX v. Valsts ieņēmumu dienests (Ennakkoratkaisupyyntö – Tulliliitto – Yhteinen tullitariffi – Yhdistetty nimikkeistö – Tullinimikkeet – Alanimike 4418 20 – Ala – Ovet ja niiden karmit, kehykset ja kynnykset – MDF-levyt ja listat – Yhdistetyn nimikkeistön yleisten tulkintasääntöjen 2 säännön a alakohdan ensimmäinen osa – Epätäydellinen tai viimeistelemätön tavara – Käsite)

14

2022/C 237/19

Asia C-86/21: Unionin tuomioistuimen tuomio (kuudes jaosto) 28.4.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Tribunal Superior de Justicia de Castilla y León – Espanja) – Gerencia Regional de Salud de Castilla y León v. Delia (Ennakkoratkaisupyyntö – Työntekijöiden vapaa liikkuvuus – SEUT 45 artikla – Asetus (EU) N:o 492/2011 – 7 artiklan 2 kohta – Yhdenvertainen kohtelu – Kansallinen järjestelmä terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammatillisen urakehityksen tunnustamiseksi – Toisen jäsenvaltion terveydenhuollossa hankitun työkokemuksen huomioon ottamatta jättäminen – Este)

15

2022/C 237/20

Asia C-89/21: Unionin tuomioistuimen tuomio (kahdeksas jaosto) 28.4.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Lietuvos vyriausiasis administracinis teismas – Liettua) – UAB Romega v. Valstybinė maisto ir veterinarijos tarnyba (Ennakkoratkaisupyyntö – Elintarvikelainsäädäntö – Asetus (EY) N:o 2073/2005 – Elintarvikkeiden mikrobiologiset vaatimukset – 1 artikla – Liite I – Tuore siipikarjanliha – Toimivaltaisten kansallisten viranomaisten suorittama tässä liitteessä olevan I luvun rivillä 1.28 mainittujen salmonellojen esiintymistä koskeva tarkastus – Muiden patogeenisten mikro-organismien esiintymistä koskeva tarkastus – Asetus (EY) N:o 178/2002 – 14 artiklan 8 kohta – Kansallisten viranomaisten harkintavalta – Laajuus)

16

2022/C 237/21

Yhdistetyt asiat C-160/21 ja C-217/21: Unionin tuomioistuimen tuomio (yhdeksäs jaosto) 28.4.2022 (ennakkoratkaisupyynnöt, jotka on esittänyt Administrativen sad Veliko Tarnovo – Bulgaria) – Nikopolis AD Istrum 2010 EOOD (C-160/21) ja Agro – eko 2013 EOOD (C-217/21) v. Izpalnitelen direktor na Darzhaven fond Zemedelie (Ennakkoratkaisupyyntö – Yhteinen maatalouspolitiikka – Suoran tuen järjestelmät – Asetus (EU) N:o 1306/2013 – Maksut tuensaajille – 75 artikla – Maksumääräaikaa ei ole noudatettu – Tukihakemuksen implisiittinen hylkääminen)

16

2022/C 237/22

Asia C-251/21: Unionin tuomioistuimen tuomio (seitsemäs jaosto) 28.4.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Augstākā tiesa (Senāts) – Latvia) – Piltenes meži SIA v. Lauku atbalsta dienests (Ennakkoratkaisupyyntö – Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) – Asetus (EU) N:o 1305/2013 – Maaseuturahaston tuki maaseudun kehittämiseen – 30 artikla – Natura 2000 -tuet – Soveltamisala – Hakemus tuen saamiseksi Natura 2000 -verkostoon kuulumattomaan metsään luonnonvaraisen lintulajin suojelemiseksi perustetun pienen suojelualueen perusteella – Asetus (EU) N:o 702/2014 – Tiettyjä maa- ja metsätalousalan tukia koskeva ryhmäpoikkeus – Soveltaminen Euroopan unionin varoista osarahoitettuihin tukiin – Soveltamatta jättäminen vaikeuksissa oleviin yrityksiin)

17

2022/C 237/23

Asia C-277/21: Unionin tuomioistuimen tuomio (kymmenes jaosto) 28.4.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Conseil d'État – Belgia) – Secrétariat général de l’Enseignement catholique ASBL (SeGEC) ym. v. Institut des Comptes nationaux (ICN) ja Banque nationale de Belgique (Ennakkoratkaisupyyntö – Asetus (EU) N:o 549/2013 – Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmä Euroopan unionissa – Liitteessä A oleva 20.15 kohta – Kansantalouden kirjanpidosta vastaavan laitoksen harjoittama valvonta voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen muodossa toimivien oppilaitosten järjestämisestä vastaaviin tahoihin – Oppilaitokset, jotka saavat julkista rahoitusta ja joita koskee perustuslaissa taattu opetuksen vapaus – Liitteessä A olevan 20.15 kohdan toinen virke – Käsite julkiset toimet, kuten yleiset säännökset, joita sovelletaan kaikkiin samalla toimialalla toimiviin yksiköihin – Ulottuvuus – Liitteessä A olevan 20.15 kohdan ensimmäinen virke – Liitteessä A olevien 2.39 kohdan b alakohta, 20.15 kohdan b alakohta ja 20.309 kohdan h alakohta – Liiallisen sääntelyn käsite – Ulottuvuus)

18

2022/C 237/24

Asia C-286/21: Unionin tuomioistuimen tuomio (kymmenes jaosto) 28.4.2022 – Euroopan komissio v. Ranskan tasavalta (Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen – Ympäristö – Direktiivi 2008/50/EY – Ilmanlaatu – 13 artiklan 1 kohta ja liite XI – Järjestelmällinen ja jatkuva typpidioksidin (NO2) raja-arvojen ylittäminen Ranskan tietyillä alueilla ja tietyissä taajamissa – 23 artiklan 1 kohta – Liite XV – Mahdollisimman lyhyt ylityksen kesto – Asianmukaiset toimenpiteet)

19

2022/C 237/25

Asia C-804/21 PPU: Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 28.4.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt korkein oikeus – Suomi) – C ja CD v. Syyttäjä (Ennakkoratkaisupyyntö – Kiireellinen ennakkoratkaisumenettely – Oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa – Eurooppalainen pidätysmääräys – Puitepäätös 2002/584/YOS – 23 artiklan 3 kohta – Täytäntöönpanosta vastaavan oikeusviranomaisen myötävaikutusta koskeva vaatimus – 6 artiklan 2 kohta – Poliisiviranomainen – Poliisi ei ole tällainen oikeusviranomainen – Ylivoimainen este – Käsite – Luovuttamisen oikeudelliset esteet – Etsityn henkilön vireille panemat oikeuskeinot – Kansainvälistä suojelua koskeva hakemus – Kyse ei ole ylivoimaisesta esteestä – 23 artiklan 5 kohta – Luovuttamista varten säädettyjen määräaikojen päättyminen – Seuraukset – Vapaaksi päästäminen – Velvollisuus toteuttaa kaikki pakenemisen estämisen edellyttämät muut toimenpiteet)

20

2022/C 237/26

Yhdistetyt asiat C-306/19, C-512/19, C-595/19 ja C-608/20–C-611/20: Unionin tuomioistuimen määräys (kymmenes jaosto) 1.3.2022 (ennakkoratkaisupyynnöt, jotka on esittänyt Tribunale Amministrativo Regionale per il Lazio – Italia) – Milis Energy SpA v. Presidenza del Consiglio dei Ministri, Ministero dello Sviluppo economico ja Gestore dei servizi energetici (GSE) SpA (C-306/19), Go Sun Srl ja Malby Energy 4 Srl v. Ministero dello Sviluppo economico, Ministero dell’Economia e delle Finanze, Presidenza del Consiglio dei Ministri, Autorità di Regolazione per Energia, Reti e Ambiente ja Gestore dei servizi energetici (GSE) SpA (C-512/19), Fototre Srl v. Ministero dello Sviluppo economico, Presidenza del Consiglio dei Ministri ja Gestore dei servizi energetici (GSE) SpA (C-595/19), Interporto di Trieste SpA (C-608/20), Soelia SpA (C-609/20) ja Cosilt – Consorzio per lo sviluppo economico locale di Tolmezzo (C-610/20 ja C-611/20) v. Ministero dello Sviluppo economico ja Gestore dei servizi energetici (GSE) SpA (Ennakkoratkaisupyyntö – Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 99 artikla – Ympäristö – Euroopan unionin perusoikeuskirja – 16 ja 17 artikla – Oikeusvarmuuden ja luottamuksensuojan periaatteet – Sopimus Euroopan energiaperuskirjasta – 10 artikla – Sovellettavuus – Direktiivi 2009/28/EY – 3 artiklan 2 kohdan a alakohta – Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistäminen – Aurinkosähkölaitosten sähköntuotanto – Tukijärjestelmien muuttaminen)

21

2022/C 237/27

Asia C-464/21: Unionin tuomioistuimen määräys (kuudes jaosto) 26.4.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Juzgado de lo Social no 3 de Barcelona – Espanja) – QL v. Universitat de Barcelona (Ennakkoratkaisupyyntö – Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 99 artikla – Sosiaalipolitiikka – Direktiivi 1999/70/EY – Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY), Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestön (UNICE) ja julkisten yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) tekemä määräaikaista työtä koskeva puitesopimus – Julkisen sektorin määräaikaiset työsopimukset – 2 lauseke ja 3 lausekkeen 1 kohta – Soveltamisala – Käsite määräaikainen työntekijä)

22

2022/C 237/28

Asia C-420/21 P: Valitus, jonka Valvis Holding SA on tehnyt 9.7.2021 unionin yleisen tuomioistuimen (viides jaosto) asiassa T-638/19, Sun Stars & Sons v. EUIPO – Valvis Holding, 12.5.2021 antamasta tuomiosta

23

2022/C 237/29

Asia C-761/21 P: Valitus, jonka St. Hippolyt Holding GmbH on tehnyt 10.12.2021 unionin yleisen tuomioistuimen (kymmenes jaosto) asiassa T-351/20, St. Hippolyt v. EUIPO – Raisioaqua, 20.10.2021 antamasta tuomiosta

23

2022/C 237/30

Asia C-762/21 P: Valitus, jonka St. Hippolyt Holding GmbH on tehnyt 10.12.2021 unionin yleisen tuomioistuimen (kymmenes jaosto) asiassa T-352/20, St. Hippolyt v. EUIPO – Elephant, 20.10.2021 antamasta tuomiosta

23

2022/C 237/31

Asia C-1/22 P: Valitus, jonka José María Castillejo Oriol on tehnyt 1.1.2022 unionin yleisen tuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa T-419/21, Castillejo Oriol v. komissio, 8.11.2021 antamasta määräyksestä

24

2022/C 237/32

Asia C-90/22: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Lietuvos Aukščiausiasis Teismas (Liettua) on esittänyt 10.2.2022 – Gjensidige ADB

24

2022/C 237/33

Asia C-100/22 P: Valitus, jonka KY on tehnyt 13.2.2022 unionin yleisen tuomioistuimen (ensimmäinen jaosto) asiassa T-433/20, KY v. Euroopan unionin tuomioistuin, 1.12.2021 antamasta tuomiosta

25

2022/C 237/34

Asia C-112/22: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunale di Napoli (Italia) on esittänyt 17.2.2022 – Rikosoikeudenkäynti, jossa vastaajana on CU

25

2022/C 237/35

Asia C-129/22: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Verwaltungsgericht Darmstadt (Saksa) on esittänyt 24.2.2022 – EF v. Stadt Offenbach am Main

27

2022/C 237/36

Asia C-130/22 P: Valitus, jonka DD on tehnyt 24.2.2022 unionin yleisen tuomioistuimen (neljäs jaosto) asiassa T-703/19, DD v. FRA, 21.12.2021 antamasta tuomiosta

27

2022/C 237/37

Asia C-162/22: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Lietuvos vyriausiasis administracinis teismas (Liettua) on esittänyt 3.3.2022 – A. G. v. Lietuvos Respublikos generalinė prokuratūra

28

2022/C 237/38

Asia C-178/22: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunale di Bolzano (Italia) on esittänyt 8.3.2022 – Rikosoikeudenkäynti, jossa vastaajana on Ignoti

29

2022/C 237/39

Asia C-181/22 P: Valitus, jonka Nemea Bank plc on tehnyt 9.3.2022 unionin yleisen tuomioistuimen (laajennettu yhdeksäs jaosto) asiassa T-321/17, Niemelä ym. v. EKP, 20.12.2021 antamasta määräyksestä

30

2022/C 237/40

Asia C-182/22: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Amtsgericht München (Saksa) on esittänyt 10.3.2022 – JU v. Scalable Capital GmbH

30

2022/C 237/41

Asia C-184/22: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Bundesarbeitsgericht (Saksa) on esittänyt 10.3.2022 – IK v. KfH Kuratorium für Dialyse und Nierentransplantation e.V.

31

2022/C 237/42

Asia C-185/22: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Bundesarbeitsgericht (Saksa) on esittänyt 10.3.2022 – CM v. KfH Kuratorium für Dialyse und Nierentransplantation e.V.

33

2022/C 237/43

Asia C-189/22: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Amtsgericht München (Saksa) on esittänyt 11.3.2022 – SO v. Scalable Capital GmbH

34

2022/C 237/44

Asia C-193/22: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Oberster Gerichtshof (Itävalta) on esittänyt 11.3.2022 – TR ja UQ v. FTI Touristik GmbH

35

2022/C 237/45

Asia C-206/22: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Arbeitsgericht Ludwigshafen am Rhein (Saksa) on esittänyt 17.3.2022 – TF v. Sparkasse Südpfalz

36

2022/C 237/46

Asia C-218/22: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunale di Lecce (Italia) on esittänyt 24.3.2022 – BU v. Comune di Copertino

36

2022/C 237/47

Asia C-223/22: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunale di Napoli (Italia) on esittänyt 29.3.2022 – Rikosoikeudenkäynti, jossa vastaajana on ND

37

2022/C 237/48

Asia C-227/22: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Administrativen sad Gabrowo (Bulgaria) on esittänyt 31.3.2022 – IL v. Regionalna direktsia Avtomobilna administratsia Plewen

38

2022/C 237/49

Asia C-228/22: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Amtsgericht Düsseldorf (Saksa) on esittänyt 1.4.2022 – flightright GmbH v. Eurowings GmbH

38

2022/C 237/50

Asia C-234/22: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tallinna Halduskohus (Viro) on esittänyt 4.4.2022 – Roheline Kogukond MTÜ, Eesti Metsa Abiks MTÜ, Päästame Eesti Metsad MTÜ ja Sihtasutus Keskkonnateabe Ühendus v. Keskkonnaagentuur

39

2022/C 237/51

Asia C-248/22: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka High Court (Irlanti) on esittänyt 8.4.2022 – Z.K. ja M.S. v. The Minister for Justice and Equality

40

2022/C 237/52

Asia C-249/22: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Verwaltungsgerichtshof (Itävalta) on esittänyt 11.4.2022 – BM v. Gebühren Info Service GmbH (GIS)

41

2022/C 237/53

Asia C-256/22 P: Valitus, jonka Pilatus Bank plc on tehnyt 12.4.2022 unionin yleisen tuomioistuimen (laajennettu yhdeksäs jaosto) asiassa T-27/19, Pilatus Bank ja Pilatus Holding v. EKP, 2.2.2022 antamasta tuomiosta

41

2022/C 237/54

Asia C-291/22 P: Valitus, jonka Debregeas et associés Pharma (D & A Pharma) on tehnyt 2.5.2022 unionin yleisen tuomioistuimen (kahdeksas jaosto) asiassa T-556/20, D & A Pharma v. komissio ja EMA, 2.3.2022 antamasta tuomiosta

42

 

Unionin yleinen tuomioistuin

2022/C 237/55

Asiat T-335/18, T-338/18 ja T-327/19: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 6.4.2022 – Mubarak ym. v. neuvosto (Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka – Egyptin tilanteen johdosta toteutetut rajoittavat toimenpiteet – Toimenpiteet, jotka on kohdistettu valtion varojen väärinkäytöstä vastuussa oleviin henkilöihin ja heitä lähellä oleviin henkilöihin ja yhteisöihin – Varojen jäädyttäminen – Niiden henkilöiden, yhteisöjen ja elinten luettelo, joihin varojen jäädyttäminen kohdistuu – Kantajan nimen pysyttäminen luettelossa – Puolustautumisoikeudet – Neuvoston velvollisuus varmistua siitä, että kolmannen valtion viranomaisen päätös on tehty kunnioittaen puolustautumisoikeuksia ja oikeutta tehokkaaseen oikeussuojaan – Oikeudellinen virhe – Ilmeinen arviointivirhe)

44

2022/C 237/56

Asia T-508/19: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 6.4.2022 – Mead Johnson Nutrition (Asia Pacific) ym. v. komissio (Valtiontuet – Gibraltarin hallituksen yhtiöverojen osalta toteuttama valtiontukijärjestelmä – Passiivista korkoa ja rojaltituloja koskeva verovapautus – Monikansallisten yritysten veropäätökset – Komission päätös, jolla tuet todetaan sisämarkkinoille soveltumattomiksi – Perusteluvelvollisuus – Ilmeinen arviointivirhe – Valikoiva etu – Oikeus esittää huomautuksia)

45

2022/C 237/57

Asia T-634/19: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 6.4.2022 – FC v. EUAA (Henkilöstö – Väliaikaiset toimihenkilöt – Kurinpitomenettelyä edeltävä menettely – Pidättäminen virantoimituksesta, palkanmaksun pidättäminen ja kielto päästä EUAA:n tiloihin ja käyttää sen laitteita – OLAFin kertomus – Hyvän hallinnon periaate – Oikeus tulla kuulluksi – Puolueettomuuden periaate – Ilmeinen arviointivirhe – Perusteluvelvollisuus – Puolustautumisoikeudet – Vastuu – Läheinen liityntä kumoamisvaatimuksiin)

46

2022/C 237/58

Asia T-392/20: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 27.4.2022 – Flašker v. komissio (Valtiontuki – Slovenian kunnallisten apteekkien verkostolle myöntämät toimenpiteet – Tutkinnan alustava vaihe – Komission päätös, jossa todetaan, ettei valtiontukea ole annettu ja että voimassa olevia tukia on olemassa – Päätös, joka on tehty SEUT 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua muodollista tutkintamenettelyä aloittamatta – Vakavat vaikeudet)

47

2022/C 237/59

Asia T-425/20: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 6.4.2022 – KU v. EUH (Henkilöstö – Sopimussuhteiset toimihenkilöt – Euroopan ulkosuhdehallinnon henkilöstö – Työpaikkakiusaaminen – Hallinnollinen tutkinta – Henkilöstösääntöjen 12 a artikla – Avustamispyyntö – Pyynnön hylkääminen – Henkilöstösääntöjen 24 artikla – Perusteluvelvollisuus – Arviointivirhe – Kohtuullinen aika – Vastuu)

47

2022/C 237/60

Asia T-750/20: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 27 avril 2022 – Correia v. ETSK (Henkilöstö – ETSK:n henkilöstö – Väliaikaiset toimihenkilöt – Hakemus uran uudelleen määrittämiseksi – Hakemuksen hylkääminen – Kumoamiskanne – Kurinpitomenettelyä edeltävän menettelyn säännöstenmukaisuus – Oikaisuvaatimuksen esittämisen määräaika – Oikeussuojan tarve – Tutkittavaksi ottaminen – Yhdenvertainen kohtelu – Oikeusvarmuus – Uralla eteneminen – Uran uudelleen määrittämistä koskevaa oikeutta ei ole – Velvollisuus toteuttaa ansioiden vertailu – Vastuu – Henkinen kärsimys)

48

2022/C 237/61

Asia T-68/21: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 27.4.2022 – QA v. komissio (Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu – Seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) puitteissa tehty tukisopimus – Tarkastuskertomus – Kieli – Oikeussäännön, jolla annetaan oikeuksia yksityisille, riittävän ilmeinen rikkominen – Suhteellisuus – Hyvän hallinnon periaate)

49

2022/C 237/62

Asia T-208/21: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 6.4.2022 – Dorit-DFT v. EUIPO – Erwin Suter (DORIT) (EU-tavaramerkki – Mitättömyysmenettely – Euroopan unionin nimeävä kansainvälinen rekisteröinti – Sanamerkki DORIT – Aiemmat kansalliset yhtiöiden nimet – Suhteellinen hylkäysperuste – Merkkiä, jonka ulottuvuus ei ole vain paikallinen, ei ole käytetty liike-elämässä – Asetuksen (EY) N:o 40/94 8 artiklan 4 kohta ja 52 artiklan 1 kohdan c alakohta (joista on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 60 artiklan 1 kohdan c alakohta))

49

2022/C 237/63

Asia T-219/21: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 6.4.2022 – Agora Invest v. EUIPO – Transportes Maquinaria y Obras (TRAMOSA) (EU-tavaramerkki – Väitemenettely – Hakemus kuviomerkin TRAMOSA rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi – Aikaisempi EU-kuviomerkki TRAMO, SA TRANSPORTE MAQUINARIA Y OBRAS, S.A. – Suhteellinen hylkäysperuste – Sekaannusvaara – Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta, josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta – Aiemman tavaramerkin tosiasiallinen käyttö – Asetuksen N:o 207/2009 15 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan a alakohta ja 42 artiklan 2 ja 3 kohta (joista on tullut asetuksen N:o 2017/1001 18 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan a alakohta ja 47 artiklan 2 ja 3 kohta) – Muoto, jossa on poikkeavia osatekijöitä, jotka eivät vaikuta tavaramerkin erottamiskykyyn)

50

2022/C 237/64

Asia T-276/21: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 6.4.2022 – Moio v. EUIPO – Paul Hartmann (moio.care) (EU-tavaramerkki – Väitemenettely – Hakemus kuviomerkin moio.care rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi – Aikaisempi EU-sanamerkki Molicare – Suhteellinen hylkäysperuste – Sekaannusvaara – Asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

51

2022/C 237/65

Asia T-6/21: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 23.3.2022 – Advanced Organic Materials v. EUIPO – Swiss Pharma International (ADVASTEROL) (EU-tavaramerkki – Väitemenettely – Väitteen peruuttaminen – Lausunnon antamisen raukeaminen)

51

2022/C 237/66

Asia T-226/21: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 30.3.2022 – Retail Royalty v. EUIPO – Fashion Energy (Kotkan muotoinen kuvio) (EU-tavaramerkki – Mitättömyysmenettely – Menettämisvaatimuksen peruuttaminen – Lausunnon antamisen raukeaminen)

52

2022/C 237/67

Asia T-265/21: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 30.3.2022 – Sunshine Smile v. EUIPO (PlusDental+) (EU-tavaramerkki – Riidanalaisen päätöksen peruuttaminen – Oikeusriita on menettänyt kohteensa – Lausunnon antamisen raukeaminen)

52

2022/C 237/68

Asia T-343/21: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 18.3.2022 – Hewlett Packard Enterprise Development v. EUIPO – Aruba (ARUBA) (EU-tavaramerkki – Mitättömyysmenettely – Mitättömyysvaatimuksen peruuttaminen – Lausunnon antamisen raukeaminen)

53

2022/C 237/69

Asia T-345/21: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 18.3.2022 – Hewlett Packard Enterprise Development v. EUIPO – Aruba (ARUBA NETWORKS) (EU-tavaramerkki – Mitättömyysmenettely – Mitättömyysvaatimuksen peruuttaminen – Lausunnon antamisen raukeaminen)

54

2022/C 237/70

Asia T-797/21: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 29.3.2022 – Gustopharma Consumer Health v. EUIPO – Helixor Heilmittel (HELIXORIGINAL) (EU-tavaramerkki – Väitemenettely – Väitteen peruuttaminen – Lausunnon antamisen raukeaminen)

54

2022/C 237/71

Asia T-798/21: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 29.3.2022 – Gustopharma Consumer Health v. EUIPO – Helixor Heilmittel (HELIXFORTE) (EU-tavaramerkki – Väitemenettely – Väitteen peruuttaminen – Lausunnon antamisen raukeaminen)

55

2022/C 237/72

Asia T-522/21: Kanne 18.1.2022 – XH v. komissio

55

2022/C 237/73

Asia T-173/22: Kanne 30.3.2022 – T-Systems International v. komissio

56

2022/C 237/74

Asia T-196/22: Kanne 14.4.2022 – Mariani v. parlamentti

57

2022/C 237/75

Asia T-200/22: Kanne 19.4.2022 – Puola v. komissio

58

2022/C 237/76

Asia T-203/22: Kanne 15.4.2022 – Alankomaat v. komissio

59

2022/C 237/77

Asia T-206/22: Kanne 20.4.2022 – Makhlouf v. neuvosto

59

2022/C 237/78

Asia T-207/22: Kanne 19.4.2022 – Mhana v. neuvosto

60

2022/C 237/79

Asia T-208/22: Kanne 19.4.2022 – Makhlouf v. neuvosto

61

2022/C 237/80

Asia T-209/22: Kanne 19.4.2022 – Makhlouf v. neuvosto

62

2022/C 237/81

Asia T-212/22: Kanne 21.4.2022 – Prigozhina v. neuvosto

62

2022/C 237/82

Asia T-217/22: Kanne 20.4.2022 – Lifestyle Equities v. EUIPO – Greenwich Polo Club (GREENWICH POLO CLUB)

63

2022/C 237/83

Asia T-218/22: Kanne 21.4.2022 – Roxtec v. EUIPO – Wallmax (kahdeksan samankeskistä mustaa ympyrää sisältävän sinisen neliön kuvaus)

64

2022/C 237/84

Asia T-219/22: Kanne 22.4.2022 – Wallmax v. EUIPO – Roxtec (sininen neliö, jonka sisällä kahdeksan samankeskistä mustaa ympyrää)

65

2022/C 237/85

Asia T-220/22: Kanne 25.4.2022 – CiviBank v. EKP

65

2022/C 237/86

Asia T-221/22: Kanne 25.4.2022 – Pharmaselect International v. EUIPO – OmniActive Health Technologies (LUTAMAX)

66

2022/C 237/87

Asia T-222/22: Kanne 22.4.2022 – Engineering – Ingegneria Informatica v. komissio ja REA

67

2022/C 237/88

Asia T-228/22: Kanne 27.4.2022 – Casablanca Clothing v. EUIPO – Adrien (CASABLANCA TENNIS CLUB)

68

2022/C 237/89

Asia T-231/22: Kanne 28.4.2022 – Growth Finance Plus v. EUIPO (doglover)

69

2022/C 237/90

Asia T-232/22: Kanne 28.4.2022 – Growth Finance Plus v. EUIPO (catlover)

69

2022/C 237/91

Asia T-233/22: Kanne 28.4.2022 – Islentyeva v. neuvosto

70

2022/C 237/92

Asia T-234/22: Kanne 29.4.2022 – Ismailova v. neuvosto

71

2022/C 237/93

Asia T-235/22: Kanne 29.4.2022 – Russian Direct Investment Fund v. neuvosto

72

2022/C 237/94

Asia T-236/22: Kanne 28.4.2022 – Intel Corporation v. komissio

73

2022/C 237/95

Asia T-239/22: Kanne 29.4.2022 – Cherusci v. EUIPO – LexDellmeier (RIALTO)

75

2022/C 237/96

Asia T-242/22: Kanne 3.5.2022 – OmniActive Health Technologies v EUIPO – Pharmaselect International (LUTAMAX)

75

2022/C 237/97

Asia T-245/22: Kanne 4.5.2022 – PGTEX Morocco v. komissio

76

2022/C 237/98

Asia T-246/22: Kanne 4.5.2022 – PGTEX Morocco v. komissio

77

2022/C 237/99

Asia T-253/22: Kanne 9.5.2022 – Groschopp v. EUIPO (Sustainability through Quality)

78

FI

 

IV Tiedotteet

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET

Euroopan unionin tuomioistuin

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/1

Euroopan unionin tuomioistuimen viimeisimmät julkaisut Euroopan unionin virallisessa lehdessä

(2022/C 237/01)

Viimeisin julkaisu

EUVL C 222, 7.6.2022

Luettelo aiemmista julkaisuista

EUVL C 213, 30.5.2022

EUVL C 207, 23.5.2022

EUVL C 198, 16.5.2022

EUVL C 191, 10.5.2022

EUVL C 171, 25.4.2022

EUVL C 165, 19.4.2022

Nämä tekstit ovat saatavilla:

EUR-Lex: http://eur-lex.europa.eu

V Ilmoitukset

TUOMIOISTUINKÄSITTELYYN LIITTYVÄT MENETTELYT

Unionin tuomioistuin

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/2

Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 26.4.2022 – Puolan tasavalta v. Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto

(Asia C-401/19) (1)

(Kumoamiskanne - Direktiivi (EU) 2019/790 - 17 artiklan 4 kohdan b alakohta ja c alakohdan loppuosa - Euroopan unionin perusoikeuskirjan 11 artikla ja 17 artiklan 2 kohta - Sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus - Immateriaalioikeuksien suoja - Verkkosisällönjakopalvelujen tarjoajille asetetut velvoitteet - Käyttäjien verkkoon lataamien sisältöjen automaattinen ennakkovalvonta (suodattaminen))

(2022/C 237/02)

Oikeudenkäyntikieli: puola

Asianosaiset

Kantaja: Puolan tasavalta (asiamiehet: B. Majczyna, M. Wiącek ja J. Sawicka, avustajanaan asiantuntija J. Barski)

Vastaaja: Euroopan parlamentti (asiamiehet: D. Warin, S. Alonso de León ja W. D. Kuzmienko) ja Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: M. Alver, F. Florindo Gijón ja D. Kornilaki)

Väliintulijat, jotka tukevat vastaajan vaatimuksia: Espanjan kuningaskunta (asiamiehet: aluksi S. Centeno Huerta ja J. Rodríguez de la Rúa Puig, sittemmin J. Rodríguez de la Rúa Puig), Ranskan tasavalta (asiamiehet: A.-L. Desjonquères ja A. Daniel), Portugalin tasavalta (asiamiehet: aluksi M. A. Capela de Carvalho Galaz Pimenta, P. Barros da Costa, P. Salvação Barreto ja L. Inez Fernandes, sittemmin Capela de Carvalho Galaz Pimenta, Barros da Costa ja P. Salvação Barreto) ja Euroopan komissio (asiamiehet: F. Erlbacher, S. L. Kalėda, J. Samnadda ja B. Sasinowska)

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

Puolan tasavalta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

3)

Espanjan kuningaskunta, Ranskan tasavalta, Portugalin tasavalta ja Euroopan komissio vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1)  EUVL C 270, 12.8.2019.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/3

Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 28.4.2022 – Changmao Biochemical Engineering Co. Ltd v. Euroopan komissio ja Hyet Sweet SAS

(Asia C-666/19 P) (1)

(Muutoksenhaku - Polkumyynti - Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan aspartaamin tuonti - Asetukset N:o 1225/2009 ja N:o 2016/1036 - Ajallinen soveltamisala - 2 artiklan 7 kohta - Markkinataloudessa toimivan yrityksen asema - Epääminen - 2 artiklan 10 kohta - Oikaisut - Näyttövelvollisuus - 3 artikla - Vahingon määrittäminen - Euroopan komission huolellisuusvelvoite)

(2022/C 237/03)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Changmao Biochemical Engineering Co. Ltd (edustaja: K. Adamantopoulos, dikigoros ja P. Billiet, avocat)

Muut osapuolet: Euroopan komissio (asiamiehet: aluksi T. Maxian Rusche ja N. Kuplewatzky, sitten T. Maxian Rusche ja A. Demeneix ja lopuksi T. Maxian Rusche ja K. Blanck) ja Hyet Sweet SAS

Tuomiolauselma

1)

Valitus hylätään.

2)

Changmao Biochemical Engineering Co. Ltd vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 383, 11.11.2019.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/3

Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 28.4.2022 – Valittajana Yieh United Steel Corp. sekä muina osapuolina Euroopan komissio ja Eurofer, Association Européenne de l’Acier, ASBL

(Asia C-79/20 P) (1)

(Muutoksenhaku - Polkumyynti - Täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/1429 - Kiinan kansantasavallasta ja Taiwanista peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuonti - Lopullinen polkumyyntitulli - Asetus (EY) N:o 1225/2009 - 2 artikla - Normaaliarvon laskeminen - Tuotantokustannusten laskeminen - Tuotannonmenetykset - Kierrätetyn rautaromun arvon vähentämisestä kieltäytyminen - Normaaliarvon määrittäminen viejämaan kotimarkkinoiden kulutukseen tarkoitetun samankaltaisen tuotteen myynnin perusteella - Viejämaan kotimarkkinamyynnin jättäminen normaaliarvon määrittämiseen käytetyn laskentaperusteen ulkopuolelle, kun myynti koskee vientiin tarkoitettuja tuotteita)

(2022/C 237/04)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Yieh United Steel Corp. (edustaja: D. Luff, avocat)

Muut osapuolet: Euroopan komissio (asiamiehet: aluksi J. F. Brakeland, M. França ja A. Demeneix, sittemmin J.-F. Brakeland ja G. Luengo) ja Eurofer, Association Européenne de l’Acier, ASBL (edustajat: J. Killick ja G. Forwood, avocats, ja G. Papaconstantinou, dikigoros)

Tuomiolauselma

1)

Valitus hylätään.

2)

Yieh United Steel Corp. vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission ja Eurofer, Association Européenne de l’Acier, ASBL:n oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 103, 30.3.2020.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/4

Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 28.4.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Krajský soud v Brně – Tšekin tasavalta) – Vinařství U Kapličky s.r.o. v. Státní zemědělská a potravinářská inspekce

(Asia C-86/20) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Maataloustuotteiden yhteinen markkinajärjestely - Viini - Asetus (EU) N:o 1308/2013 - Kaupan pitämistä koskevat säännöt - 80 artikla - Viininvalmistusmenetelmät - Kaupan pitämistä koskeva kielto - 90 artikla - Viinin tuonti - Asetus (EY) N:o 555/2008 - 43 artikla - V I 1 -asiakirja - Todistus siitä, että viinierät on valmistettu suositeltujen tai sallittujen viininvalmistusmenetelmien mukaisesti - Todistusarvo - Asetus (EU) N:o 1306/2013 - 89 artiklan 4 kohta - Seuraamukset - Kolmannesta maasta peräisin olevan viinin pitäminen kaupan - Viini, joka on valmistettu viininvalmistusmenetelmällä, joka ei ole sallittu - Vastuusta vapauttaminen - Todistustaakka)

(2022/C 237/05)

Oikeudenkäyntikieli: tšekki

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Krajský soud v Brně

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Vinařství U Kapličky s.r.o.

Vastaaja: Státní zemědělská a potravinářská inspekce

Tuomiolauselma

1)

Maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 992/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta 17.12.2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 80 artiklan 2 kohdan a ja c alakohtaa sekä 90 artiklan 3 kohdan a alakohtaa on tulkittava siten, että unioniin tuodusta viinierästä viinialan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 479/2008 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä tukiohjelmien, kolmansien maiden kanssa käytävän kaupan, tuotantokyvyn ja viinialan tarkastusten osalta 27.6.2008 annetun komission asetuksen (EY) N:o 555/2008 43 artiklan mukaisesti laadittuun V I 1 -asiakirjaan sisältyvä todistus, jonka mukaan kyseinen erä on valmistettu Kansainvälisen viinijärjestön suosittelemien ja julkaisemien tai unionin sallimien viininvalmistusmenetelmien mukaisesti, on merkityksellinen, kun arvioidaan sitä, onko mainittu erä asetuksen N:o 1308/2013 80 artiklan 2 kohdan a ja c alakohdassa mainittujen viininvalmistusmenetelmien mukainen, mutta se ei kuitenkaan ole yksin riittävä osoittamaan viininvalmistusmenetelmien noudattamista.

2)

Yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta 17.12.2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 89 artiklan 4 kohtaa, luettuna yhdessä tämän asetuksen 64 artiklan 2 kohdan d alakohdan ja asetuksen N:o 1308/2013 80 artiklan 2 kohdan kanssa, on tulkittava siten, että se on esteenä jäsenvaltion lainsäädännölle, jossa säädetään, että kun henkilö, joka pitää kyseisessä jäsenvaltiossa kaupan kolmannesta maasta tuotua viinierää, joka ei ole asetuksen N:o 1308/2013 80 artiklan 2 kohdan a tai c alakohdassa tarkoitettujen viininvalmistusmenetelmien mukainen, toimittaa tästä erästä laaditun V I 1 -asiakirjan, jossa vakuutetaan, että mainittu erä on valmistettu Kansainvälisen viinijärjestön suosittelemien ja julkaisemien tai unionin sallimien viininvalmistusmenetelmien mukaisesti, todistustaakka siitä, että kauppias on syyllistynyt asetuksen N:o 1308/2013 80 artiklan 2 kohdassa säädetyn kaupan pitämistä koskevan kiellon rikkomiseen, kuuluu mainitun jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille.

(1)  EUVL C 137, 27.4.2020.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/5

Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 28.4.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Hoge Raad der Nederlanden – Alankomaat) – Federatie Nederlandse Vakbeweging v. Heiploeg Seafood International BV ja Heitrans International BV

(Asia C-237/20) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Direktiivi 2001/23/EY - 3 – 5 artikla - Yritysten luovutukset - Työntekijöiden oikeuksien turvaaminen - Poikkeukset - Maksukyvyttömyysmenettely - Pre-pack - Yrityksen eloonjääminen - Yrityksen (osan) luovuttaminen pre-pack-menettelyä seuraavan konkurssiin asettamisen jälkeen)

(2022/C 237/06)

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Hoge Raad der Nederlanden

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Federatie Nederlandse Vakbeweging

Vastaajat: Heiploeg Seafood International BV ja Heitrans International BV

Tuomiolauselma

1)

Työntekijöiden oikeuksien turvaamista yrityksen tai liikkeen taikka yritys- tai liiketoiminnan osan luovutuksen yhteydessä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 12.3.2001 annetun neuvoston direktiivin 2001/23/EY 5 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että siinä asetettu edellytys, jonka mukaan kyseisen direktiivin 3 ja 4 artiklaa ei sovelleta sellaisen yrityksen luovutukseen, jossa on aloitettu luovuttajaa koskeva konkurssimenettely tai muu samankaltainen maksukyvyttömyysmenettely ”luovuttajan varojen selvittämiseksi”, täyttyy siinä tapauksessa, että yrityksen tai sen osan luovutus valmistellaan pre-pack-menettelyssä, jonka päätavoitteena on mahdollistaa toiminnassa olevan yrityksen selvittäminen konkurssimenettelyssä siten, että kaikki velkojat tyydytetään parhaalla mahdollisella tavalla ja säilytetään mahdollisimman runsaasti työllisyysmahdollisuuksia, ennen kuin aloitetaan luovuttajan varojen selvittämistä koskeva konkurssimenettely, jonka aikana kyseinen luovutus tapahtuu, sillä edellytyksellä, että tällaisesta pre-pack-menettelystä säädetään lailla tai asetuksella.

2)

Direktiivin 2001/23 5 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että siinä säädetty edellytys, jonka mukaan kyseisen direktiivin 3 ja 4 artiklaa ei sovelleta yrityksen, liikkeen taikka yritys- tai liiketoiminnan osan luovutukseen silloin, kun luovuttajaa koskeva konkurssimenettely tai muu samankaltainen maksukyvyttömyysmenettely ”toteutetaan toimivaltaisen viranomaisen valvonnassa”, täyttyy silloin, kun suunnitellun valvovan tuomarin valvonnassa oleva suunniteltu pesänhoitaja valmistelee yrityksen tai sen osan luovutuksen konkurssiin asettamista edeltävässä pre-pack-menettelyssä ja kyseistä luovutusta koskeva sopimus tehdään ja pannaan täytäntöön sen jälkeen, kun luovuttajan varojen selvittämistä koskeva konkurssiin asettaminen on tehty, sillä edellytyksellä, että tällaisesta pre-pack-menettelystä säädetään lailla tai asetuksella.

(1)  EUVL C 297, 7.9.2020.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/6

Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 28.4.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Bundesgerichtshof – Saksa) – Facebook Ireland Limited v. Bundesverband der Verbraucherzentralen und Verbraucherverbände – Verbraucherzentrale Bundesverband e.V.

(Asia C-319/20) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Luonnollisten henkilöiden suojelu henkilötietojen käsittelyssä - Asetus (EU) 2016/679 - 80 artikla - Voittoa tavoittelemattoman yhdistyksen toimiminen rekisteröityjen edustajana - Edustajakanne, jonka on nostanut kuluttajansuojayhdistys ilman valtuutusta ja riippumatta rekisteröidyn tosiasiallisten oikeuksien loukkaamisesta - Kanne, joka perustuu sopimattomien kaupallisten menettelyjen kieltoon, kuluttajansuojalain rikkomiseen tai pätemättömien yleisten sopimusehtojen käyttämisen kieltoon)

(2022/C 237/07)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Bundesgerichtshof

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Meta Platforms Ireland Limited, aiemmin Facebook Ireland Limited

Vastaaja: Bundesverband der Verbraucherzentralen und Verbraucherverbände – Verbraucherzentrale Bundesverband e.V.

Tuomiolauselma

Luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta 27.4.2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus) 80 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että se ei ole esteenä kansalliselle säännöstölle, jossa sallitaan kuluttajansuojayhdistyksen nostaa kanne tuomioistuimessa sille tätä varten annetun valtuutuksen puuttuessa ja riippumatta rekisteröityjen tosiasiallisten oikeuksien loukkaamisesta henkilötietojen suojan oletettua loukkaajaa vastaan vetoamalla sopimattomien kaupallisten menettelyjen kiellon, kuluttajansuojalain tai pätemättömien yleisten sopimusehtojen käyttöä koskevan kiellon rikkomiseen, kun kyseisten tietojen käsittely voi vaikuttaa yksilöityjen tai yksilöitävissä olevien luonnollisten henkilöiden kyseiseen asetuksiin perustuviin oikeuksiin.

(1)  EUVL C 359, 26.10.2020.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/7

Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 26.4.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Landesverwaltungsgericht Steiermark – Itävalta) – NW v. Landespolizeidirektion Steiermark (C-368/20) ja Bezirkshauptmannschaft Leibnitz (C-369/20)

(Yhdistetyt asiat C-368/20 ja C-369/20) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue - Henkilöiden vapaa liikkuvuus - Asetus (EU) 2016/399 - Schengenin rajasäännöstö - 25 artiklan 4 kohta - Rajavalvonnan väliaikainen palauttaminen sisärajoille enintään kuuden kuukauden enimmäiskokonaiskeston puitteissa - Kansallinen säännöstö, jossa säädetään useista peräkkäisistä tämän keston ylittymiseen johtavista valvontajaksoista - Säännöstö ei ole Schengenin rajasäännöstön 25 artiklan 4 kohdan mukainen, jos perättäiset valvontajaksot perustuvat samaan uhkaan tai samoihin uhkiin - Kansallinen säännöstö, jonka mukaan sisärajatarkastuksessa on seuraamuksen uhalla esitettävä passi tai henkilökortti - Velvollisuus ei ole Schengenin rajasäännöstön 25 artiklan 4 kohdan mukainen, jos tarkastus itsessään on tämän säännöksen vastainen)

(2022/C 237/08)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Landesverwaltungsgericht Steiermark

Pääasian asianosaiset

Kantaja: NW

Vastaaja: Landespolizeidirektion Steiermark (C-368/20) ja Bezirkshauptmannschaft Leibnitz (C-369/20)

Tuomiolauselma

1)

Henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta unionin säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) 9.3.2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399, sellaisena kuin se on muutettuna 14.9.2016 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2016/1624, 25 artiklan 4 kohtaa on tulkittava siten, että se on esteenä sille, että jäsenvaltio palauttaa väliaikaisesti kyseisen säännöstön 25 ja 27 artiklan nojalla rajavalvonnan sisärajoille silloin, kun valvonnan kesto ylittää kyseisen 25 artiklan 4 kohdassa säädetyn kuuden kuukauden enimmäiskokonaiskeston ja kun ei ole olemassa uutta uhkaa, jolla mainitussa 25 artiklassa säädettyjen ajanjaksojen uutta soveltamista voitaisiin perustella.

2)

Asetuksen 2016/399, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella 2016/1624, 25 artiklan 4 kohtaa on tulkittava siten, että se on esteenä kansalliselle säännöstölle, jolla jäsenvaltio velvoittaa seuraamuksen uhalla henkilön esittämään passin tai henkilökortin saapuessaan sisärajan yli tämän jäsenvaltion alueelle, kun sisärajavalvonnan, jonka yhteydessä kyseinen velvollisuus on asetettu, palauttaminen on tämän säännöksen vastaista.

(1)  EUVL C 348, 19.10.2020.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/8

Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 28.4.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Finanzgericht Hamburg – Saksa) – Gräfendorfer Geflügel- und Tiefkühlfeinkost Produktions GmbH (C-415/20), F. Reyher Nchfg. GmbH & Co. KG vertr. d. d. Komplementärin Verwaltungsgesellschaft F. Reyher Nchfg. mbH (C-419/20) ja Flexi Montagetechnik GmbH & Co. KG v. Hauptzollamt Hamburg (C-415/20 ja C-419/20), Hauptzollamt Kiel (C-427/20)

(Yhdistetyt asiat C-415/20, C-419/20 ja C-427/20) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Tulliliitto - Oikeus siihen, että jäsenvaltion unionin oikeuden vastaisesti kantamat rahamäärät palautetaan tai sen unionin oikeuden vastaisesti epäämät rahamäärät maksetaan - Polkumyyntitullit, tuontitullit, vientituet ja rahamääräiset seuraamukset - Unionin oikeuden rikkomisen käsite - Unionin oikeuden virheellinen tulkinta tai soveltaminen - Tilanne, jossa unionin tuomioistuin tai kansallinen tuomioistuin toteaa unionin oikeutta rikotun - Oikeus saada korkoa - Ajanjakso, jolta korkoa saadaan)

(2022/C 237/09)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Finanzgericht Hamburg

Pääasian asianosaiset

Kantajat: Gräfendorfer Geflügel- und Tiefkühlfeinkost Produktions GmbH (C-415/20), F. Reyher Nchfg. GmbH & Co. KG vertr. d. d. Komplementärin Verwaltungsgesellschaft F. Reyher Nchfg. mbH (C-419/20) ja Flexi Montagetechnik GmbH & Co. KG

Vastaajat: Hauptzollamt Hamburg (C-415/20 ja C-419/20) ja Hauptzollamt Kiel (C-427/20)

Tuomiolauselma

Unionin oikeuden periaatteita, jotka koskevat yksityisten oikeutta saada takaisin rahamäärät, jotka jäsenvaltio on määrännyt heidät unionin oikeuden vastaisesti maksamaan, sekä oikeutta saada korkoa näille rahamäärille, on tulkittava seuraavasti:

—

Näitä periaatteita on ensinnäkin sovellettava tilanteessa, jossa kyseessä olevat rahamäärät vastaavat yhtäältä vientitukea, joka on myönnetty yksityiselle myöhässä sen jälkeen, kun vientituen maksamisesta yksityiselle on ensin unionin oikeuden vastaisesti kieltäydytty, ja toisaalta tälle yksityiselle kyseisen rikkomisen vuoksi määrättyä rahamääräistä seuraamusta.

—

Niitä on sovellettava toiseksi silloin, kun unionin tuomioistuimen tai kansallisen tuomioistuimen ratkaisusta ilmenee, että kansallinen viranomainen on tapauksen mukaan kieltäytynyt maksamasta vientitukea tai määrännyt maksettavaksi rahamääräisen seuraamuksen, polkumyyntitullin tai tuontitullin joko unionin oikeuden virheellisen tulkinnan tai unionin oikeuden virheellisen soveltamisen perusteella.

—

Ne ovat kolmanneksi esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jossa säädetään tapauksen mukaan, että kun vientituen maksamisesta on unionin oikeuden vastaisesti kieltäydytty tai rahamääräinen seuraamus, polkumyyntitulli tai tuontitulli on unionin oikeuden vastaisesti määrätty maksettavaksi, korkoa voidaan saada vain päivän, jona kanne, jossa vaaditaan kyseessä olevan rahamäärän maksamista tai palauttamista, on pantu tuomioistuimessa vireille, ja päivän, jona toimivaltainen tuomioistuin antaa ratkaisun, väliseltä ajalta, eikä tätä aiemmalta ajanjaksolta. Nämä periaatteet sinänsä eivät sitä vastoin ole esteenä sille, että tällaisessa lainsäädännössä säädetään, että korkoa on maksettava vain, jos tällainen kanne on nostettu, kunhan tämä ei johda siihen, että yksityisten unionin oikeuteen perustuvien oikeuksien käyttäminen tehdään suhteettoman vaikeaksi.

(1)  EUVL C 432, 7.12.2020.

EUVL C 414, 30.11.2020.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/9

Unionin tuomioistuimen tuomio (seitsemäs jaosto) 28.4.2022 – Euroopan komissio v. Bulgarian tasavalta

(Asia C-510/20) (1)

(Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen - SEUT 258 artikla - Ympäristö - Direktiivi 2008/56/EY - Meriympäristöpolitiikka - 5 artikla - Meristrategiat - 17 artiklan 2 ja 3 kohta - Alustavaa arviointia ja ympäristön hyvän tilan määrittämistä sekä ympäristötavoitteita ei ole tarkistettu määräajassa - Tietoja päivityksistä, joita mahdollisesti tehdään tarkistusten seurauksena, ei ole toimitettu Euroopan komissiolle määräajassa)

(2022/C 237/10)

Oikeudenkäyntikieli: bulgaria

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: O. Beynet ja I. Zaloguin)

Vastaaja: Bulgarian tasavalta (asiamiehet: T. Mitova, L. Zaharieva ja T. Tsingileva)

Tuomiolauselma

1)

Bulgarian tasavalta ei ole noudattanut yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista 17.6.2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/56/EY (meristrategiapuitedirektiivi) 17 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan eikä kyseisen direktiivin 17 artiklan 3 kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole säädetyssä määräajassa yhtäältä kyseisen direktiivin 5 artiklassa säädetyllä tavalla koordinoidusti tarkistanut alustavaa arviointia, määrittänyt ympäristön hyvää tilaa eikä asettanut ympäristötavoitteita eikä se toisaalta ole toimittanut Euroopan komissiolle tietoja päivityksistä, joita mahdollisesti tehdään tarkistusten seurauksena.

2)

Bulgarian tasavalta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 433, 14.12.2020.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/9

Unionin tuomioistuimen tuomio (kymmenes jaosto) 28.4.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Bundesgerichtshof – Saksa) – NovaText GmbH v. Ruprecht-Karls-Universität Heidelberg

(Asia C-531/20) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Immateriaalioikeudet - Direktiivi 2004/48/EY - 3 artikla - Teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamiseksi tarvittavia toimenpiteitä, menettelyjä ja oikeussuojakeinoja koskeva yleinen velvoite - 14 artikla - Kohtuullisten ja oikeasuhteisten oikeudenkäyntikulujen käsite - Patenttiasiamies - Kansallisella tuomioistuimella ei ole mahdollisuutta arvioida oikeudenkäynnin hävinneen asianosaisen maksettavaksi tulevien oikeudenkäyntikulujen kohtuullisuutta ja oikeasuhteisuutta)

(2022/C 237/11)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Bundesgerichtshof

Pääasian asianosaiset

Kantaja: NovaText GmbH

Vastaaja: Ruprecht-Karls-Universität Heidelberg

Tuomiolauselma

Teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta 29.4.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/48/EY 3 ja 14 artiklaa on tulkittava siten, että ne ovat esteenä sellaiselle kansalliselle lainsäädännölle tai sen tulkinnalle, jonka mukaan tuomioistuin, jossa on vireillä kyseisen direktiivin soveltamisalaan kuuluva menettely, ei voi ottaa asianmukaisesti huomioon kussakin sen käsiteltävänä olevassa asiassa siihen liittyviä erityispiirteitä voidakseen arvioida, ovatko oikeudenkäynnin voittaneelle asianosaiselle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut kohtuullisia ja oikeasuhteisia.

(1)  EUVL C 28, 25.1.2021.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/10

Unionin tuomioistuimen tuomio (kymmenes jaosto) 28.4.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Landgericht Saarbrücken – Saksa) – Koch Media GmbH v. FU

(Asia C-559/20) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Immateriaalioikeudet - Direktiivi 2004/48/EY - 14 artikla - Oikeudenkäyntikulujen ja muiden kulujen käsitteet - Tuomioistuimen ulkopuolinen kehotusmenettely immateriaalioikeuksien noudattamisen varmistamiseksi - Asianajokulut - Luokitteleminen - Kansallinen säännöstö, jossa rajoitetaan näistä kuluista korvattavaa määrää tietyin edellytyksin)

(2022/C 237/12)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Landgericht Saarbrücken

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Koch Media GmbH

Vastaaja: FU

Tuomiolauselma

1)

Teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta 29.4.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/48/EY 14 artiklaa on tulkittava siten, että kehotusmenettelyyn liittyvien kulujen kaltaiset kulut, jotka aiheutuvat immateriaalioikeuksien haltijalle siitä, että avustaja on edustanut häntä näiden oikeuksien noudattamisen varmistamiseksi tuomioistuinmenettelyn ulkopuolella, kuuluvat tässä säännöksessä tarkoitettuun muiden kulujen käsitteeseen.

2)

Direktiivin 2004/48 14 artiklaa on tulkittava siten, ettei se ole esteenä kansalliselle säännöstölle, jonka mukaan tilanteessa, jossa luonnollinen henkilö on loukannut immateriaalioikeuksia ammatillisen tai kaupallisen toimintansa ulkopuolella, kyseisessä säännöksessä tarkoitettujen muiden kulujen korvaus, jota kyseisen oikeuden haltija voi vaatia, on laskettava kiinteämääräisesti kyseisessä säännöksessä rajoitetun riidan arvon perusteella, jollei kansallinen tuomioistuin katso, että tällaisen rajoituksen soveltaminen on sen käsiteltävänä olevan asian erityispiirteet huomioon ottaen kohtuutonta.

(1)  EUVL C 35, 1.2.2021.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/11

Unionin tuomioistuimen tuomio (yhdeksäs jaosto) 28.4.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Tribunalul Cluj – Romania) – Happy Education SRL v. Direcţia Generală Regională a Finanţelor Publice Cluj-Napoca ja Administraţia Judeţeană a Finanţelor Publice Cluj

(Asia C-612/20) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Arvonlisävero - Direktiivi 2006/112/EY - 132 artiklan 1 kohdan i alakohta - Tiettyjen yleishyödyllisten toimintojen vapautukset - Lasten ja nuorten opetukseen ja koulu ja yliopisto opetukseen liittyvät vapautukset - Opetusohjelmaa täydentävien koulutuspalveluiden suoritus - Näitä palveluja kaupallisessa tarkoituksessa tarjoava yksityisoikeudellinen laitos)

(2022/C 237/13)

Oikeudenkäyntikieli: romania

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunalul Cluj

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Happy Education SRL

Vastaajat: Direcţia Generală Regională a Finanţelor Publice Cluj-Napoca ja Administraţia Judeţeană a Finanţelor Publice Cluj

Tuomiolauselma

Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY 132 artiklan 1 kohdan i alakohtaa on tulkittava siten, että tässä säännöksessä tarkoitetun käsitteen ”laitos, jolla on vastaavia päämääriä” kuin julkisoikeudellisella opetuslaitoksella, piiriin ei kuulu yksityinen yksikkö, joka harjoittaa yleishyödyllistä opetustoimintaa, joka koostuu muun muassa opetusohjelmaa täydentävien toimintojen, kuten kotitehtävissä avustamisen, koulutusohjelmien ja vieraiden kielten kurssien, järjestämisestä, ja joka on saanut kaupparekisteriviranomaisen luvan siinä muodossa, että se luokiteltiin kansallisessa toimialaluokituksessa tarkoitettuun CAEN koodiin 8559 ”Muualle luokittelematon koulutus”, kun tämä yritys ei missään tapauksessa täytä kansallisessa oikeudessa tämän tunnustamisen saamiseen vaadittavia edellytyksiä.

(1)  EUVL C 53, 15.2.2021.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/11

Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 28.4.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Högsta förvaltningsdomstolen – Ruotsi) – Skatteverket v. DSAB Destination Stockholm AB

(Asia C-637/20) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Direktiivi 2006/112/EY - Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä - 30 a artiklan 1 alakohta - Arvosetelin käsite - 30 a artiklan 3 alakohta - Useamman käyttötarkoituksen arvosetelin käsite - Sellaisen kortin myynti, jonka haltija saa oikeuden hyödyntää rajoitetun ajan erilaisia matkailupalveluja)

(2022/C 237/14)

Oikeudenkäyntikieli: ruotsi

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Högsta förvaltningsdomstolen

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Skatteverket

Vastapuoli: DSAB Destination Stockholm AB

Tuomiolauselma

Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY, sellaisena kuin se on muutettuna 27.6.2016 annetulla neuvoston direktiivillä (EU) 2016/1065, 30 a artiklaa on tulkittava siten, että välinettä, joka antaa haltijalleen oikeuden hyödyntää erilaisia palveluja tietyssä paikassa rajoitetun ajan ja tiettyyn arvoon asti, voidaan pitää kyseisen direktiivin 30 a artiklan 1 alakohdassa tarkoitettuna arvosetelinä, vaikka keskivertokuluttaja ei kyseisen välineen rajoitetun voimassaoloajan vuoksi voi hyödyntää kaikkia tarjottuja palveluja. Mainittua välinettä pidetään kyseisen direktiivin 30 a artiklan 3 alakohdassa tarkoitettuna useamman käyttötarkoituksen arvosetelinä, koska kyseisistä palveluista kannettava arvonlisävero ei ole tiedossa välineen liikkeeseenlaskuhetkellä.

(1)  EUVL C 53, 15.2.2021.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/12

Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 28.4.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Consiglio di Giustizia amministrativa per la Regione siciliana – Italia) – Caruter s.r.l. v. S.R.R. Messina Provincia S.c.P.A. ym.

(Asia C-642/20) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Direktiivi 2014/24/EU - Julkiset hankinnat - 63 artikla - Talouden toimijoiden ryhmittymä käyttää hyväksi muiden yksiköiden voimavaroja - Hankintaviranomaisen mahdollisuus edellyttää, että yksi tämän ryhmittymän jäsenistä toteuttaa tietyt kriittiset tehtävät - Kansallinen lainsäädäntö, jonka mukaan ryhmittymää edustavan yrityksen on pääosin täytettävä edellytykset ja toteutettava suoritukset)

(2022/C 237/15)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Consiglio di Giustizia amministrativa per la Regione siciliana

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Caruter s.r.l.

Vastaajat: S.R.R. Messina Provincia SCpA, Comune di Basicò, Comune di Falcone, Comune di Fondachelli Fantina, Comune di Gioiosa Marea, Comune di Librizzi, Comune di Mazzarrà Sant’Andrea, Comune di Montagnareale, Comune di Oliveri, Comune di Piraino, Comune di San Piero Patti, Comune di Sant’Angelo di Brolo, Regione Siciliana – Urega – Ufficio regionale espletamento gare d’appalti lavori pubblici Messina ja Regione Siciliana – Assessorato regionale delle infrastrutture e della mobilità,

Muut osapuolet: Ditta individuale Pippo Pizzo, Onofaro Antonino Srl, Gial Plast Srl ja Colombo Biagio Srl,

Tuomiolauselma

Julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta 26.2.2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/24/EU 63 artiklaa on tulkittava siten, että se on esteenä kansalliselle säännöstölle, jonka mukaan julkista hankintaa koskevan sopimuksen tekomenettelyyn osallistuvaa talouden toimijoiden ryhmittymää edustavan yrityksen on pääosin täytettävä hankintailmoituksessa mainitut edellytykset ja toteutettava kyseisen hankintasopimuksen suoritukset.

(1)  EUVL C 79, 8.3.2021.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/13

Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 27.4.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Cour constitutionnelle – Belgia) – Airbnb Ireland UC v. Région de Bruxelles-Capitale

(Asia C-674/20) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Sisämarkkinat - SEUT 114 artiklan 2 kohta - Veroja koskevien säännösten jättäminen soveltamisalan ulkopuolelle - Direktiivi 2000/31/EY - Tietoyhteiskunnan palvelut - Sähköinen kaupankäynti - Digitaalinen alusta kiinteistöihin liittyviä välityspalveluja varten - 1 artiklan 5 kohdan a alakohta - Verotuksen jääminen soveltamisalan ulkopuolelle - Määritelmä - Alueellinen säännöstö majoitusliikkeitä koskevasta verosta - Säännös, jonka mukaan välittäjän on kirjallisesta pyynnöstä annettava verohallinnolle tiettyjä tietoja majoitusliikkeiden toiminnasta kyseisen veron maksuvelvollisten yksilöimiseksi - SEUT 56 artikla - Toimenpide ei ole syrjivä - Toimenpide ei ole rajoittava)

(2022/C 237/16)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Cour constitutionnelle

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Airbnb Ireland UC

Vastaaja: Région de Bruxelles-Capitale

Tuomiolauselma

1)

Jäsenvaltion verolainsäädäntöön kuuluvaa säännöstä, jonka mukaan välittäjillä on velvollisuus – kun kyse on kyseisen jäsenvaltion tietyllä alueella sijaitsevista majoitusliikkeistä, joiden nimissä ne toimivat välittäjinä tai myynninedistäjinä – antaa alueellisille veroviranomaisille näiden kirjallisesta pyynnöstä toiminnanharjoittajaa koskevat tiedot ja matkailijoita majoittavien liikkeiden yhteystiedot sekä tiedot yöpymisvuorokausien ja toiminnassa olleiden majoitusyksikköjen lukumäärästä edellisen vuoden ajalta, on pidettävä luonteeltaan erottamattomana osana lainsäädäntöä, johon se kuuluu, ja näin ollen kyseinen säännös koskee ”verotuksen alaa”, joka on nimenomaisesti jätetty tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista 8.6.2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/31/EY (direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä) soveltamisalan ulkopuolelle.

2)

Säännöstö, jossa kiinteistöihin liittyvien välityspalvelujen tarjoajille asetetaan sijoittautumispaikastaan ja toimintatavastaan riippumatta – kun kyse on kyseisen jäsenvaltion tietyllä alueella sijaitsevista majoitusliikkeistä, joiden nimissä ne toimivat välittäjinä tai myynninedistäjinä – velvollisuus antaa alueellisille veroviranomaisille näiden kirjallisesta pyynnöstä toiminnanharjoittajaa koskevat tiedot ja matkailijoita majoittavien liikkeiden yhteystiedot sekä tiedot yöpymisvuorokausien ja toiminnassa olleiden majoitusyksikköjen lukumäärästä edellisen vuoden ajalta, ei ole SEUT 56 artiklassa määrätyn kiellon vastainen.

(1)  EUVL C 128, 12.4.2021.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/14

Unionin tuomioistuimen tuomio (kuudes jaosto) 28.4.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Landgericht München I – Saksa) – Phoenix Contact GmbH & Co. KG v. HARTING Deutschland GmbH & Co. KG ja Harting Electric GmbH & Co. KG

(Asia C-44/21) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Immateriaalioikeudet - Direktiivi 2004/48/EY - 9 artiklan 1 kohta - Eurooppapatentti - Turvaamistoimenpiteet - Kansallisten oikeusviranomaisten toimivalta määrätä väliaikainen kielto, jonka tarkoituksena on estää immateriaalioikeuden välittömät loukkaukset - Kansallinen oikeuskäytäntö, jossa hylätään turvaamistoimenpiteiden määräämistä koskevat hakemukset, kun kyseessä olevan patentin pätevyyttä ei ole vahvistettu ainakin väite- tai mitättömyysmenettelyn päätteeksi annetulla ensimmäisen asteen ratkaisulla - Yhdenmukaista tulkintaa koskeva velvollisuus)

(2022/C 237/17)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Landgericht München I

Pääasian asianosaiset

Hakija: Phoenix Contact GmbH & Co. KG

Vastapuolet: HARTING Deutschland GmbH & Co. KG ja Harting Electric GmbH & Co. KG

Tuomiolauselma

Teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta 29.4.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/48/EY 9 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että se on esteenä kansalliselle oikeuskäytännölle, jonka mukaan patenttiloukkaukseen perustuva hakemus turvaamistoimenpiteiden määräämisestä on lähtökohtaisesti hylättävä, jos kyseessä olevan patentin pätevyyttä ei ole vahvistettu ainakin väite- tai mitättömyysmenettelyn päätteeksi annetulla ensimmäisen asteen ratkaisulla.

(1)  EUVL C 182, 10.5.2021.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/14

Unionin tuomioistuimen tuomio (kahdeksas jaosto) 28.4.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Augstākā tiesa (Senāts) – Latvia) – SIA ”PRODEX” v. Valsts ieņēmumu dienests

(Asia C-72/21) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Tulliliitto - Yhteinen tullitariffi - Yhdistetty nimikkeistö - Tullinimikkeet - Alanimike 4418 20 - Ala - Ovet ja niiden karmit, kehykset ja kynnykset - MDF-levyt ja listat - Yhdistetyn nimikkeistön yleisten tulkintasääntöjen 2 säännön a alakohdan ensimmäinen osa - Epätäydellinen tai viimeistelemätön tavara - Käsite)

(2022/C 237/18)

Oikeudenkäyntikieli: latvia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Augstākā tiesa (Senāts)

Pääasian asianosaiset

Kantaja: SIA ”PRODEX”

Vastaaja: Valsts ieņēmumu dienests

Tuomiolauselma

Tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteessä I, sellaisena kuin se on muutettuna 4.10.2013 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1001/2013, olevan yhdistetyn nimikkeistön alanimikettä 4418 20, luettuna yhdessä mainitussa liitteessä olevien yhdistetyn nimikkeistön yleisten tulkintasääntöjen 2 säännön a alakohdan ensimmäisen alakohdan kanssa, on tulkittava siten, että se kattaa erillisinä tavaroina tavarat, joiden kuvataan olevan puulevyjä ja listoja ja joiden muoto ja viimeistelty ulkoasu osoittavat objektiivisesti niiden olevan tarkoitettu käytettäväksi ovien karmien, kehysten ja kynnysten valmistukseen, vaikka ne olisivat epätäydellisiä tai viimeistelemättömiä, sillä edellytyksellä, että niitä on työstetty siten, että niitä voidaan käyttää yksinomaan tällaisina tavaroina ja että niillä on näin ollen valmiiden tavaroiden olennaiset ominaispiirteet.

(1)  EUVL C 138, 19.4.2021.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/15

Unionin tuomioistuimen tuomio (kuudes jaosto) 28.4.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Tribunal Superior de Justicia de Castilla y León – Espanja) – Gerencia Regional de Salud de Castilla y León v. Delia

(Asia C-86/21) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Työntekijöiden vapaa liikkuvuus - SEUT 45 artikla - Asetus (EU) N:o 492/2011 - 7 artiklan 2 kohta - Yhdenvertainen kohtelu - Kansallinen järjestelmä terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammatillisen urakehityksen tunnustamiseksi - Toisen jäsenvaltion terveydenhuollossa hankitun työkokemuksen huomioon ottamatta jättäminen - Este)

(2022/C 237/19)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunal Superior de Justicia de Castilla y León

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Gerencia Regional de Salud de Castilla y León

Vastaaja: Delia

Tuomiolauselma

SEUT 45 artiklaa ja asetuksen N:o 492/2011 7 artiklaa on tulkittava siten, että ne ovat esteenä kansalliselle säännöstölle, joka koskee ammatillisen urakehityksen tunnustamista jäsenvaltion terveydenhuoltojärjestelmässä ja jossa estetään ottamasta huomioon työntekijän palvelusaikana sellaista työkokemusta, jonka tämä viimeksi mainittu on hankkinut toisen jäsenvaltion julkisen terveydenhuoltojärjestelmän palveluksessa, paitsi jos kyseiseen säännöstöön sisältyvä työntekijöiden vapaan liikkuvuuden rajoitus vastaa yleisen edun mukaista tavoitetta, jos sillä voidaan taata tämän tavoitteen saavuttaminen ja jos sillä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän viimeksi mainitun saavuttamiseksi.

(1)  EUVL C 189, 17.5.2021.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/16

Unionin tuomioistuimen tuomio (kahdeksas jaosto) 28.4.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Lietuvos vyriausiasis administracinis teismas – Liettua) – UAB ”Romega” v. Valstybinė maisto ir veterinarijos tarnyba

(Asia C-89/21) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Elintarvikelainsäädäntö - Asetus (EY) N:o 2073/2005 - Elintarvikkeiden mikrobiologiset vaatimukset - 1 artikla - Liite I - Tuore siipikarjanliha - Toimivaltaisten kansallisten viranomaisten suorittama tässä liitteessä olevan I luvun rivillä 1.28 mainittujen salmonellojen esiintymistä koskeva tarkastus - Muiden patogeenisten mikro-organismien esiintymistä koskeva tarkastus - Asetus (EY) N:o 178/2002 - 14 artiklan 8 kohta - Kansallisten viranomaisten harkintavalta - Laajuus)

(2022/C 237/20)

Oikeudenkäyntikieli: liettua

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Lietuvos vyriausiasis administracinis teismas

Pääasian asianosaiset

Kantaja: ”Romega” UAB

Vastaaja: Valstybinė maisto ir veterinarijos tarnyba

Tuomiolauselma

Elintarvikkeiden mikrobiologisista vaatimuksista 15.11.2005 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2073/2005, sellaisena kuin se on muutettuna 27.10.2011 annetulla komission asetuksella (EU) N:o 1086/2011, 1 artiklaa, luettuna yhdessä elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä 28.1.2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002 14 artiklan 8 kohdan kanssa, on tulkittava siten, että jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi pitää asetuksen N:o 178/2002 14 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuna muuna kuin turvallisena sellaisesta tuoreesta siipikarjanlihasta koostuvaa elintarvikeryhmää, jossa on todettu muita patogeenisiä mikro-organismeja kuin asetuksen N:o 2073/2005, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 1086/2011, liitteessä I olevan 1 luvun rivillä 1.28 mainitut salmonellan serotyypit.

(1)  EUVL C 163, 3.5.2021.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/16

Unionin tuomioistuimen tuomio (yhdeksäs jaosto) 28.4.2022 (ennakkoratkaisupyynnöt, jotka on esittänyt Administrativen sad Veliko Tarnovo – Bulgaria) – ”Nikopolis AD Istrum 2010” EOOD (C-160/21) ja ”Agro – eko 2013” EOOD (C-217/21) v. Izpalnitelen direktor na Darzhaven fond ”Zemedelie”

(Yhdistetyt asiat C-160/21 ja C-217/21) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Yhteinen maatalouspolitiikka - Suoran tuen järjestelmät - Asetus (EU) N:o 1306/2013 - Maksut tuensaajille - 75 artikla - Maksumääräaikaa ei ole noudatettu - Tukihakemuksen implisiittinen hylkääminen)

(2022/C 237/21)

Oikeudenkäyntikieli: bulgaria

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Administrativen sad Veliko Tarnovo

Pääasioiden asianosaiset

Kantajat: ”Nikopolis AD Istrum 2010” EOOD (C-160/21) ja ”Agro – eko 2013” EOOD (C-217/21)

Vastaaja: Izpalnitelen direktor na Darzhaven fond ”Zemedelie”

Tuomiolauselma

Yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta 17.12.2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013, sellaisena kuin se on muutettuna 13.12.2017 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2017/2392, 75 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, ettei sitä, ettei jäsenvaltion maksajavirasto ole maksanut viljelijän hakemaa tukea ennen kyseisessä säännöksessä vahvistetun määräajan päättymistä, ole pidettävä kyseessä olevan tukihakemuksen implisiittisenä hylkäyspäätöksenä, ja näin on riippumatta siitä, onko kyseiselle viljelijälle ilmoitettu mahdollisista lisätarkastuksista, joilla tällaista määräajan ylittymistä voidaan perustella.

(1)  EUVL C 206, 31.5.2021.

EUVL C 242, 21.6.2021.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/17

Unionin tuomioistuimen tuomio (seitsemäs jaosto) 28.4.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Augstākā tiesa (Senāts) – Latvia) – ”Piltenes meži” SIA v. Lauku atbalsta dienests

(Asia C-251/21) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) - Asetus (EU) N:o 1305/2013 - Maaseuturahaston tuki maaseudun kehittämiseen - 30 artikla - Natura 2000 -tuet - Soveltamisala - Hakemus tuen saamiseksi Natura 2000 -verkostoon kuulumattomaan metsään luonnonvaraisen lintulajin suojelemiseksi perustetun pienen suojelualueen perusteella - Asetus (EU) N:o 702/2014 - Tiettyjä maa- ja metsätalousalan tukia koskeva ryhmäpoikkeus - Soveltaminen Euroopan unionin varoista osarahoitettuihin tukiin - Soveltamatta jättäminen vaikeuksissa oleviin yrityksiin)

(2022/C 237/22)

Oikeudenkäyntikieli: latvia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Augstākā tiesa (Senāts)

Pääasian asianosaiset

Kantaja: ”Piltenes meži” SIA

Vastaaja: Lauku atbalsta dienests

Tuomiolauselma

1)

Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta 17.12.2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 30 artiklaa on erityisesti sen 6 kohta huomioon ottaen tulkittava siten, että luonnonvaraisten lintujen suojelusta 30.11.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/147/EY tavoitteiden toteuttamiseksi metsään perustetun pienen luonnonsuojelualueen perusteella haettu tuki kuuluu kyseisen 30 artiklan soveltamisalaan.

2)

Tiettyjen maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi [SEUT 107 ja SEUT 108] artiklan mukaisesti 25.6.2014 annettua komission asetusta (EU) N:o 702/2014 on tulkittava siten, että kyseisen asetuksen 2 artiklan 14 alakohdassa tarkoitetulla tavalla vaikeuksissa olevan yrityksen asetuksen N:o 1305/2013 nojalla hakemaa tukea direktiivin 2009/147 tavoitteiden toteuttamiseksi metsään perustetulle pienelle luonnonsuojelualueelle ei voida todeta asetuksen N:o 702/2014 nojalla sisämarkkinoille soveltuvaksi.

(1)  EUVL C 252, 28.6.2021.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/18

Unionin tuomioistuimen tuomio (kymmenes jaosto) 28.4.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Conseil d'État – Belgia) – Secrétariat général de l’Enseignement catholique ASBL (SeGEC) ym. v. Institut des Comptes nationaux (ICN) ja Banque nationale de Belgique

(Asia C-277/21) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Asetus (EU) N:o 549/2013 - Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmä Euroopan unionissa - Liitteessä A oleva 20.15 kohta - Kansantalouden kirjanpidosta vastaavan laitoksen harjoittama valvonta voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen muodossa toimivien oppilaitosten järjestämisestä vastaaviin tahoihin - Oppilaitokset, jotka saavat julkista rahoitusta ja joita koskee perustuslaissa taattu opetuksen vapaus - Liitteessä A olevan 20.15 kohdan toinen virke - Käsite ”julkiset toimet, kuten yleiset säännökset, joita sovelletaan kaikkiin samalla toimialalla toimiviin yksiköihin” - Ulottuvuus - Liitteessä A olevan 20.15 kohdan ensimmäinen virke - Liitteessä A olevien 2.39 kohdan b alakohta, 20.15 kohdan b alakohta ja 20.309 kohdan h alakohta - Liiallisen sääntelyn käsite - Ulottuvuus)

(2022/C 237/23)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Conseil d'État

Pääasian asianosaiset

Kantajat: Secrétariat général de l’Enseignement catholique ASBL (SeGEC), Fédération des Établissements libres subventionnés indépendants ASBL (FELSI), Groupe scolaire Don Bosco à Woluwe-Saint-Lambert ASBL, École fondamentale libre de Chênée ASBL, Collège Saint-Guibert de Gembloux ASBL, Collège Saint-Benoit de Maredsous ASBL ja Pouvoir organisateur des Centres PMS libres à Woluwe ASBL

Vastaajat: Institut des Comptes nationaux (ICN) ja Banque nationale de Belgique

Tuomiolauselma

1)

Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa 21.5.2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 549/2013 liitteessä A olevan 20.309 kohdan h alakohtaa, kun sitä luetaan yhdessä kyseisen liitteen 2.39 kohdan b alakohdan ja 20.15 kohdan b alakohdan kanssa, on tulkittava siten, että ”liiallisen sääntelyn” käsitteen piiriin kuuluu kansallinen säännöstö, joka koskee opetusalalla toimivia voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä, jotka saavat toimivaltaiselta kansalliselta viranomaiselta tukea julkisista varoista ja joita koskee perustuslaissa taattu opetuksen vapaus, silloin kun tässä säännöstössä annetaan kyseiselle viranomaiselle tehtävä tai oikeus

—

hyväksyä opetusohjelmat

—

säännellä sekä opintojen rakennetta että ensisijaisia ja erityisiä tehtäviä, järjestää oppilaiden ilmoittautumis- ja erottamisehtojen, luokkaneuvostojen päätöksenteon ja rahoitustuen valvonta, ohjata oppilaitosten ryhmittelyä strukturoituihin verkostoihin sekä edellyttää koulujen opetus- ja pedagogisten hankkeiden valmistelua ja toimintakertomusten laatimista

—

järjestää valvonta ja tarkastukset, jotka kohdistuvat erityisesti opetettaviin aineisiin, opintojen tasoon ja kielilakien soveltamiseen opetusmenetelmiä lukuun ottamatta, sekä

—

asettaa vähimmäisoppilasmäärän luokka-, opintolinja- tai astekohtaisesti taikka muiden alaluokitusten mukaisesti, ellei ministeriö myönnä poikkeusta,

siltä osin kuin nämä tehtävät ja oikeudet ovat riittävän pitkälle menevä, jotta niillä voidaan tosiasiallisesti päättää kyseessä olevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen yleisestä politiikasta tai ohjelmasta siten, että on mahdollista käyttää pysyvästi ja jatkuvasti todellista ja huomattavaa vaikutusvaltaa näiden voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen tavoitteiden, toiminnan ja siihen liittyvien operatiivisten näkökohtien sekä niiden strategisten suuntaviivojen ja ohjeiden, joita mainitut voittoa tavoittelemattomat yhteisöt aikovat seurata toimintansa harjoittamisessa, mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tarkistettava.

2)

Asetuksen N:o 549/2013 liitteessä A olevan 20.15 kohdan toista virkettä on tulkittava siten, että käsitteen ”yleiset säännökset, joita sovelletaan kaikkiin samalla toimialalla toimiviin yksiköihin” piiriin ei kuulu kansallinen säännöstö, joka muodostaa oikeudellisen järjestelmän, jota sovelletaan ainoastaan julkihallinnon rahoittaman opetustoiminnan alalla toimivien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen henkilöstön jäseniin.

(1)  EUVL C 278, 12.7.2021.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/19

Unionin tuomioistuimen tuomio (kymmenes jaosto) 28.4.2022 – Euroopan komissio v. Ranskan tasavalta

(Asia C-286/21) (1)

(Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen - Ympäristö - Direktiivi 2008/50/EY - Ilmanlaatu - 13 artiklan 1 kohta ja liite XI - Järjestelmällinen ja jatkuva typpidioksidin (NO2) raja-arvojen ylittäminen Ranskan tietyillä alueilla ja tietyissä taajamissa - 23 artiklan 1 kohta - Liite XV - ”Mahdollisimman lyhyt” ylityksen kesto - Asianmukaiset toimenpiteet)

(2022/C 237/24)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: O. Beynet ja M. Noll-Ehlers)

Vastaaja: Ranskan tasavalta (asiamiehet: T. Stéhelin ja W. Zemamta)

Tuomiolauselma

1)

Ranskan tasavalta

—

on jättänyt noudattamatta ilmanlaadusta ja sen parantamisesta 21.5.2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/50/EY 13 artiklan 1 kohdan, luettuna yhdessä kyseisen direktiivin liitteen XI kanssa, mukaisia jäsenyysvelvoitteitaan, kun se on ylittänyt systemaattisesti ja jatkuvasti PM10-hiukkasten päiväkohtaisen raja-arvon 1.1.2005 lähtien Pariisin taajamassa ja ilmanlaadun arviointialueella (FR04A01/FR11ZAG01) ja 1.1.2005 alkaen vuoteen 2016 asti Martinique/Fort-de-Francen alueella (FR39N10/FR02ZAR01), ja

—

on näillä kahdella alueella 11.6.2010 lähtien jättänyt noudattamatta direktiivin 2008/50/EY 23 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan, luettuna yhdessä direktiivin liitteen XV kanssa, mukaisia jäsenyysvelvoitteitaan ja erityisesti velvoitettaan huolehtia siitä, että ylityksen kesto jää mahdollisimman lyhyeksi.

2)

Ranskan tasavalta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 252, 28.6.2021.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/20

Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 28.4.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt korkein oikeus – Suomi) – C ja CD v. Syyttäjä

(Asia C-804/21 PPU) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Kiireellinen ennakkoratkaisumenettely - Oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa - Eurooppalainen pidätysmääräys - Puitepäätös 2002/584/YOS - 23 artiklan 3 kohta - Täytäntöönpanosta vastaavan oikeusviranomaisen myötävaikutusta koskeva vaatimus - 6 artiklan 2 kohta - Poliisiviranomainen - Poliisi ei ole tällainen oikeusviranomainen - Ylivoimainen este - Käsite - Luovuttamisen oikeudelliset esteet - Etsityn henkilön vireille panemat oikeuskeinot - Kansainvälistä suojelua koskeva hakemus - Kyse ei ole ylivoimaisesta esteestä - 23 artiklan 5 kohta - Luovuttamista varten säädettyjen määräaikojen päättyminen - Seuraukset - Vapaaksi päästäminen - Velvollisuus toteuttaa kaikki pakenemisen estämisen edellyttämät muut toimenpiteet)

(2022/C 237/25)

Oikeudenkäyntikieli: suomi

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Korkein oikeus

Pääasian asianosaiset

Muutoksenhakijat: C ja CD

Vastapuoli: Syyttäjä

Tuomiolauselma

1)

Eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä 13.6.2002 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2002/584/YOS, sellaisena kuin se on muutettuna 26.2.2009 tehdyllä neuvoston puitepäätöksellä 2009/299/YOS, 23 artiklan 3 kohtaa on tulkittava siten, että ylivoimaisen esteen käsite ei kata luovuttamisen oikeudellisia esteitä, jotka johtuvat eurooppalaisen pidätysmääräyksen kohteena olevan henkilön vireille panemista täytäntöönpanojäsenvaltion lainsäädäntöön perustuvista oikeuskeinoista, kun täytäntöönpanosta vastaava oikeusviranomainen on tehnyt lopullisen luovuttamispäätöksen puitepäätöksen 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

2)

Puitepäätöksen 2002/584, sellaisena kuin se on muutettuna puitepäätöksellä 2009/299, 23 artiklan 3 kohtaa on tulkittava siten, että tässä säännöksessä tarkoitettua vaatimusta eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanosta vastaavan oikeusviranomaisen myötävaikutuksesta ei ole noudatettu silloin, kun täytäntöönpanojäsenvaltio on antanut poliisiviranomaisen tehtäväksi tarkistaa ylivoimaisen esteen olemassaolon ja eurooppalaisen pidätysmääräyksen kohteena olevan henkilön säilössäpidon edellytykset sekä päättää tarvittaessa uudesta luovuttamispäivästä, vaikka asianomaisella henkilöllä onkin oikeus milloin tahansa saattaa asia täytäntöönpanosta vastaavan oikeusviranomaisen käsiteltäväksi, jotta se lausuisi edellä mainituista seikoista.

Puitepäätöksen 2002/584, sellaisena kuin se on muutettuna puitepäätöksellä 2009/299, 23 artiklan 5 kohtaa on tulkittava siten, että tämän artiklan 2–4 kohdassa tarkoitettujen määräaikojen on katsottava päättyneen, minkä vuoksi kyseinen henkilö on päästettävä vapaaksi, mikäli puitepäätöksen 23 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua vaatimusta täytäntöönpanosta vastaavan oikeusviranomaisen myötävaikutuksesta ei ole noudatettu.

(1)  EUVL C 95, 28.2.2022.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/21

Unionin tuomioistuimen määräys (kymmenes jaosto) 1.3.2022 (ennakkoratkaisupyynnöt, jotka on esittänyt Tribunale Amministrativo Regionale per il Lazio – Italia) – Milis Energy SpA v. Presidenza del Consiglio dei Ministri, Ministero dello Sviluppo economico ja Gestore dei servizi energetici (GSE) SpA (C-306/19), Go Sun Srl ja Malby Energy 4 Srl v. Ministero dello Sviluppo economico, Ministero dell’Economia e delle Finanze, Presidenza del Consiglio dei Ministri, Autorità di Regolazione per Energia, Reti e Ambiente ja Gestore dei servizi energetici (GSE) SpA (C-512/19), Fototre Srl v. Ministero dello Sviluppo economico, Presidenza del Consiglio dei Ministri ja Gestore dei servizi energetici (GSE) SpA (C-595/19), Interporto di Trieste SpA (C-608/20), Soelia SpA (C-609/20) ja Cosilt – Consorzio per lo sviluppo economico locale di Tolmezzo (C-610/20 ja C-611/20) v. Ministero dello Sviluppo economico ja Gestore dei servizi energetici (GSE) SpA

(Yhdistetyt asiat C-306/19, C-512/19, C-595/19 ja C-608/20–C-611/20) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 99 artikla - Ympäristö - Euroopan unionin perusoikeuskirja - 16 ja 17 artikla - Oikeusvarmuuden ja luottamuksensuojan periaatteet - Sopimus Euroopan energiaperuskirjasta - 10 artikla - Sovellettavuus - Direktiivi 2009/28/EY - 3 artiklan 2 kohdan a alakohta - Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistäminen - Aurinkosähkölaitosten sähköntuotanto - Tukijärjestelmien muuttaminen)

(2022/C 237/26)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunale Amministrativo Regionale per il Lazio

Pääasioiden asianosaiset

(Asia C-306/19)

Kantaja: Milis Energy SpA

Vastaajat: Presidenza del Consiglio dei Ministri, Ministero dello Sviluppo economico ja Gestore dei servizi energetici (GSE) SpA

(Asia C-512/19)

Kantajat: Go Sun Srl ja Malby Energy 4 Srl

Vastaajat: Ministero dello Sviluppo economico, Ministero dell’Economia e delle Finanze, Presidenza del Consiglio dei Ministri, Autorità di Regolazione per Energia, Reti e Ambiente ja Gestore dei servizi energetici (GSE) SpA

(Asia C-595/19)

Kantaja: Fototre Srl

Vastaajat: Ministero dello Sviluppo economico, Presidenza del Consiglio dei Ministri ja Gestore dei servizi energetici (GSE) SpA

(Asiat C-608/20, C-609/20, C-610/20 ja C-611/20)

Kantajat: Interporto di Trieste SpA (C-608/20), Soelia SpA (C-609/20) ja Cosilt – Consorzio per lo sviluppo economico locale di Tolmezzo (C-610/20 ja C-611/20)

Vastaajat: Ministero dello Sviluppo economico ja Gestore dei servizi energetici (GSE) SpA,

Määräysosa

Jollei tarkistuksista, jotka ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on suoritettava ottaen huomioon kaikki merkitykselliset seikat, muuta johdu, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä sekä direktiivien 2001/77/EY ja 2003/30/EY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta 23.4.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/28/EY 3 artiklan 3 kohdan a alakohtaa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 16 ja 17 artiklaa, luettuina yhdessä oikeusvarmuuden ja luottamuksensuojan periaatteiden kanssa, on tulkittava siten, että ne eivät ole esteenä kansalliselle säännöstölle, jossa säädetään aurinkosähkölaitosten tuottaman energian sellaisten kannustinten määrän alentamisesta tai maksamisen lykkäämisestä, jotka on myönnetty aiemmin hallinnollisilla päätöksillä ja vahvistettu näiden laitosten toiminnanharjoittajien ja valtionyhtiön välillä tehdyillä ad hoc -sopimuksilla, kun asianomainen säännöstö koskee kannustimia, joista on jo määrätty mutta jotka maksetaan vasta myöhemmin.

(1)  EUVL C 213, 24.6.2019.

EUVL C 357, 21.10.2019.

EUVL C 53, 15.2.2021.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/22

Unionin tuomioistuimen määräys (kuudes jaosto) 26.4.2022 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Juzgado de lo Social no 3 de Barcelona – Espanja) – QL v. Universitat de Barcelona

(Asia C-464/21) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 99 artikla - Sosiaalipolitiikka - Direktiivi 1999/70/EY - Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY), Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestön (UNICE) ja julkisten yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) tekemä määräaikaista työtä koskeva puitesopimus - Julkisen sektorin määräaikaiset työsopimukset - 2 lauseke ja 3 lausekkeen 1 kohta - Soveltamisala - Käsite ”määräaikainen työntekijä”)

(2022/C 237/27)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Juzgado de lo Social no 3 de Barcelona

Asianosaiset

Kantaja: QL

Vastaaja: Universitat de Barcelona

Määräysosa

Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY), Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestön (UNICE) ja julkisten yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) tekemästä määräaikaista työtä koskevasta puitesopimuksesta 28.6.1999 annetun neuvoston direktiivin 1999/70/EY liitteenä olevan, 18.3.1999 tehdyn määräaikaista työtä koskevan puitesopimuksen 2 lauseketta ja 3 lausekkeen 1 kohtaa on tulkittava siten, että työntekijä, joka on ollut julkisen sektorin työnantajansa palveluksessa perättäisten määräaikaisten työsopimusten nojalla ja jonka työsuhde voidaan seuraamuksena muuttaa ”ei-vakinaiseksi toistaiseksi voimassa olevaksi palvelussuhteeksi”, kuuluu kyseisen puitesopimuksen soveltamisalaan.

(1)  Jättämispäivä: 29.7.2021.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/23

Valitus, jonka Valvis Holding SA on tehnyt 9.7.2021 unionin yleisen tuomioistuimen (viides jaosto) asiassa T-638/19, Sun Stars & Sons v. EUIPO – Valvis Holding, 12.5.2021 antamasta tuomiosta

(Asia C-420/21 P)

(2022/C 237/28)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Valvis Holding SA (edustajat: asianajajat M. Stănescu, D. Bogdan ja G. Bozocea)

Muut osapuolet: Sun Stars & Sons Pte Ltd ja Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto

Unionin tuomioistuin (kahdeksas jaosto) katsoi 29.4.2022 antamallaan määräyksellä, että valitus hylätään, koska sen tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat, ja että Valvis Holding SA:n on vastattava omista oikeudenkäyntikuluistaan.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/23

Valitus, jonka St. Hippolyt Holding GmbH on tehnyt 10.12.2021 unionin yleisen tuomioistuimen (kymmenes jaosto) asiassa T-351/20, St. Hippolyt v. EUIPO – Raisioaqua, 20.10.2021 antamasta tuomiosta

(Asia C-761/21 P)

(2022/C 237/29)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: St. Hippolyt Holding GmbH (edustaja: M. Gail, Rechtsanwalt)

Muut osapuolet: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO ja Raisioaqua Oy)

Unionin tuomioistuin (valituslupajaosto) toteaa 31.2.2022 antamallaan määräyksellä, että valitusta ei oteta tutkittavaksi ja että St. Hippolyt Holding GmbH vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/23

Valitus, jonka St. Hippolyt Holding GmbH on tehnyt 10.12.2021 unionin yleisen tuomioistuimen (kymmenes jaosto) asiassa T-352/20, St. Hippolyt v. EUIPO – Elephant, 20.10.2021 antamasta tuomiosta

(Asia C-762/21 P)

(2022/C 237/30)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: St. Hippolyt Holding GmbH (edustaja: M. Gail, Rechtsanwalt)

Muut osapuolet: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO), Preduzeće za proizvodnju, unutrašnju i spoljnu trgovinu Elephant Co. d.o.o.

Unionin tuomioistuin (valituslupajaosto) toteaa 31.2.2022 antamallaan määräyksellä, että valitusta ei oteta tutkittavaksi ja että St. Hippolyt Holding GmbH vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/24

Valitus, jonka José María Castillejo Oriol on tehnyt 1.1.2022 unionin yleisen tuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa T-419/21, Castillejo Oriol v. komissio, 8.11.2021 antamasta määräyksestä

(Asia C-1/22 P)

(2022/C 237/31)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Valittaja: José María Castillejo Oriol (edustaja: J. Jover Padró, abogado)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Unionin tuomioistuin (kymmenes jaosto) on 2.5.2022 antamallaan määräyksellä jättänyt valituksen osittain tutkimatta tutkittavaksi ottamisen edellytysten selvän puuttumisen vuoksi ja hylännyt sen osittain selvästi perusteettomana sekä velvoittanut valittajan vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/24

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Lietuvos Aukščiausiasis Teismas (Liettua) on esittänyt 10.2.2022 – Gjensidige ADB

(Asia C-90/22)

(2022/C 237/32)

Oikeudenkäyntikieli: liettua

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Lietuvos Aukščiausiasis Teismas

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Gjensidige AB

Vastaaja: UAB Rhenus Logistics ja UAB ACC Distribution

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Voidaanko asetuksen N:o 1215/2012 (1) 71 artiklaa, kun otetaan huomioon sen 25, 29 ja 31 artikla sekä johdanto-osan 21 ja 22 perustelukappale, tulkita siten, että se mahdollistaa CMR-sopimuksen 31 artiklan soveltamisen myös tapauksissa, joissa näiden molempien oikeudellisten välineiden soveltamisalaan kuuluvassa riita-asiassa on tehty tuomioistuimen toimivaltaa koskeva sopimus?

2)

Kun otetaan huomioon unionin lainsäätäjän pyrkimys vahvistaa tuomioistuimen toimivaltaa koskevien sopimusten suojaa Euroopan unionissa, voidaanko asetuksen N:o 1215/2012 45 artiklan 1 kohdan e alakohdan ii alakohtaa tulkita laajemmin siten, että se käsittää paitsi kyseisen asetuksen II luvun 6 jakson myös sen 7 jakson?

3)

Kun on ensin arvioitu tilanteen erityispiirteitä ja niistä aiheutuvia oikeudellisia seurauksia, voidaanko asetuksessa N:o 1215/2012 käytettyä käsitettä ”oikeusjärjestyksen perusteet” tulkita siten, että se käsittää perusteen toisessa jäsenvaltiossa annetun tuomion tunnustamisesta kieltäytymiselle, jos CMR-sopimuksen kaltaisen erikoisalaa koskevan yleissopimuksen soveltamisen takia syntyy oikeudellinen tilanne, jossa sekä tuomioistuimen toimivaltaa koskevaa sopimusta että sovellettavasta laista tehtyä sopimusta ei noudateta samassa asiassa?

(1)  Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla (uudelleenlaadittu) 12.12.2012 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1215/2012 (EUVL 2012, L 351, s. 1)

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/25

Valitus, jonka KY on tehnyt 13.2.2022 unionin yleisen tuomioistuimen (ensimmäinen jaosto) asiassa T-433/20, KY v. Euroopan unionin tuomioistuin, 1.12.2021 antamasta tuomiosta

(Asia C-100/22 P)

(2022/C 237/33)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: KY (edustajat: asianajajat N. Maes ja J.-N. Louis)

Muu osapuoli: Euroopan unionin tuomioistuin

Vaatimukset

—

Kumoamaan unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-433/20 1.12.2021 antaman tuomion

—

Antamaan uuden ratkaisun:

—

toteamaan, että kanne voidaan ottaa tutkittavaksi ja se on perusteltu

—

kumoamaan kantajan tekemän palautusvaatimuksen hylkäämistä koskevan päätöksen

—

Velvoittamaan muun osapuolen korvaamaan molempien tuomioistuinmenettelyjen oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja väittää, että unionin yleinen tuomioistuin teki sen kumoamiskannetta tutkiessaan useita oikeudellisia virheitä, jotka aiheutuivat ensisijaisesti sekaannuksesta perusteetonta etua koskevan kanteen ja eläkeoikeuksien maksamista koskevien sääntöjen hypoteettisen riitauttamisen välillä.

Ensimmäinen valitusperuste koskee oikeudellista virhettä siltä osin kuin unionin yleinen tuomioistuin katsoi, että perusteetonta etua koskeva lakiperusta on olemassa, sekä valituksenalaisen päätöksen perustelujen puuttumisen osalta.

Toinen valitusperuste koskee unionin yleisen tuomioistuimen tekemää oikeudellista virhettä vähimmäistoimeentulon säännön soveltamisessa.

Kolmas valitusperuste koskee oikeudellista virhettä siltä osin kuin unionin yleinen tuomioistuin katsoi, ettei etua ollut menetetty.

Neljäs valitusperuste koskee unionin oikeuden rikkomista, koska unionin yleinen tuomioistuin jätti ottamatta huomioon oikeuskäytännön Barroso Truta ym. v. Euroopan unionin tuomioistuin (tuomio 18.9.2018, T-702/16 P, EU:T:2018:557, 104–106 kohta).

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/25

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunale di Napoli (Italia) on esittänyt 17.2.2022 – Rikosoikeudenkäynti, jossa vastaajana on CU

(Asia C-112/22)

(2022/C 237/34)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunale di Napoli

Rikosoikeudenkäynnin asianosainen pääasiassa

CU

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko unionin oikeus ja erityisesti SEU 18 artikla, SEU 45 artikla, asetuksen (EU) N:o 492/2011 (1) 7 artiklan 2 kohta, direktiivin 2003/109/EY (2) 11 artiklan 1 kohdan d alakohta, direktiivin 2011/95/EU (3) 29 artikla, Euroopan unionin perusoikeuskirjan 34 artikla sekä Euroopan sosiaalisen peruskirjan 30 ja 31 artikla esteenä sellaiselle kansalliselle lainsäädännölle kuin 28.1.2019 annetun asetuksen (decreto legge) nro 4, joka on muutettuna muunnettu laiksi 28.3.2019 annetulla lailla nro 26, 7 §:n 1 momentti luettuna yhdessä saman asetuksen 2 §:n 1 momentin a alakohdan kanssa siltä osin kuin siinä säädetään, että perustulon saaminen edellyttää vähintään 10 vuoden asumista Italiassa (joista kahden viimeisimmän vuoden ajan hakemuksen jättämispäivästä lukien ja koko etuuden myöntämisen ajan asumisen on pitänyt olla jatkuvaa), kun tämän seurauksena sellaisia Italian kansalaisia, oleskeluoikeuden tai pysyvän oleskeluoikeuden omaavia eurooppalaisia tai muita kuin Euroopan maista tulleita, pitkään oleskelleita henkilöitä, jotka ovat asuneet Italiassa vähemmän kuin kymmenen vuotta tai kymmenen vuotta siten, että kahtena viimeisimpänä vuonna asuminen ei ole ollut jatkuvaa, kohdellaan heikommin kuin samoja ihmisryhmiä, jotka ovat asuneet Italiassa kymmenen vuotta, joista kaksi viimeisintä jatkuvasti?

Jos edeltävään kysymykseen vastataan myöntävästi:

2)

Onko unionin oikeus ja erityisesti SEU 18 artikla, SEU 45 artikla, asetuksen (EU) N:o 492/2011 7 artiklan 2 kohta, direktiivin 2003/109/EY 11 artiklan 1 kohdan d alakohta, direktiivin 2011/95/EU 29 artikla, Euroopan unionin perusoikeuskirjan 34 artikla sekä Euroopan sosiaalisen peruskirjan 30 ja 31 artikla esteenä sellaiselle kansalliselle lainsäädännölle kuin 28.1.2019 annetun asetuksen (decreto legge) nro 4, joka on muutettuna muunnettu laiksi 28.3.2019 annetulla lailla nro 26, 7 §:n 1 momentti luettuna yhdessä saman asetuksen 2 §:n 1 momentin a alakohdan kanssa siltä osin kuin siinä säädetään, että sellaisia pitkään oleskelleita henkilöitä, jotka voivat saada pysyvän oleskeluoikeuden Euroopan unionin jäsenvaltiossa asuttuaan viisi vuotta heidät vastaanottaneessa jäsenvaltiossa, ja sellaisia pitkään oleskelleita henkilöitä, jotka ovat asuneet maassa vähintään kymmenen vuotta, joista kaksi viimeisintä jatkuvasti, kohdellaan eri tavoin?

3)

Onko unionin oikeus ja erityisesti SEU 18 artikla, SEU 45 artikla, asetuksen (EU) N:o 492/2011 7 artiklan 2 kohta, direktiivin 2003/109/EY 11 artiklan 1 kohdan d alakohta ja direktiivin 2011/95/EU 29 artikla esteenä sellaiselle kansalliselle lainsäädännölle kuin 28.1.2019 annetun asetuksen (decreto legge) nro 4 7 §:n 1 momentti luettuna yhdessä saman asetuksen 2 §:n 1 momentin a alakohdan kanssa, kun siinä Italian, unionin jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden kansalaisille asetetaan perustulon saamiseksi kymmenen vuoden asumista (joista kaksi viimeisintä jatkuvasti) koskeva edellytys?

4)

Onko unionin oikeus ja erityisesti SEU 18 artikla, SEU 45 artikla, asetuksen (EU) N:o 492/2011 7 artiklan 2 kohta, direktiivin 2003/109/EY 11 artiklan 1 kohdan d alakohta, direktiivin 2011/95/EU 29 artikla, Euroopan unionin perusoikeuskirjan 34 artikla sekä Euroopan sosiaalisen peruskirjan 30 ja 31 artikla esteenä sellaiselle kansalliselle lainsäädännölle kuin 28.1.2019 annetun asetuksen (decreto legge) nro 4 7 §:n 1 momentti luettuna yhdessä saman asetuksen 2 §:n 1 momentin a alakohdan kanssa siltä osin kuin siinä säädetään, että perustulon saamiseksi Italian, unionin jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden kansalaisten on ilmoitettava asuneensa Italiassa kymmenen vuotta, joista kaksi viimeisintä jatkuvasti, ja vilpilliseen ilmoitukseen liitetään vakavia rikosoikeudellisia seuraamuksia?

(1)  Työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta unionin alueella 5.4.2011 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 492/2011 (EUVL 2011, L 141, s. 1).

(2)  Pitkään oleskelleiden kolmansien maiden kansalaisten asemasta 25.11.2003 annettu neuvoston direktiivi (EUVL 2004, L 16, s. 44).

(3)  Vaatimuksista kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelemiseksi kansainvälistä suojelua saaviksi henkilöiksi, pakolaisten ja henkilöiden, jotka voivat saada toissijaista suojelua, yhdenmukaiselle asemalle sekä myönnetyn suojelun sisällölle 13.12.2011 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/95/EU (uudelleenlaadittu) (EUVL 2011, L 337, s. 9).

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/27

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Verwaltungsgericht Darmstadt (Saksa) on esittänyt 24.2.2022 – EF v. Stadt Offenbach am Main

(Asia C-129/22)

(2022/C 237/35)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Verwaltungsgericht Darmstadt

Pääasian asianosaiset

Kantaja: EF

Vastaaja: Stadt Offenbach am Main

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Voiko kolmannen maan kansalainen, jolle ensimmäinen jäsenvaltio (nyt esillä olevassa asiassa Italia) on myöntänyt pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen aseman direktiivin 2003/109/EY (1) mukaisesti, vaatia toista jäsenvaltiota (nyt esillä olevassa asiassa Saksa) uusimaan hänelle direktiivin 2003/109/EY 14 artiklan ja sitä seuraavien artiklojen täytäntöön panemiseksi myönnetyn oleskeluluvan tarvitsematta osoittaa pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen aseman olemassaoloa?

Jos tähän kysymykseen vastataan kieltävästi:

2)

Onko pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen aseman katsottava olevan edelleen olemassa toisessa jäsenvaltiossa pelkästään siksi, että kolmannen maan kansalaisella on ensimmäisen jäsenvaltion toistaiseksi myöntämä pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EU-oleskelulupa, vaikka hän ei olekaan kuuteen vuoteen oleskellut sen jäsenvaltion alueella, joka on myöntänyt hänelle mainitun aseman?

Jos tähän kysymykseen vastataan kieltävästi:

3)

Onko toinen jäsenvaltio oleskeluluvan uusimisen yhteydessä toimivaltainen tutkimaan oikeuden säilyttää pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen asema direktiivin 2003/109/EY 9 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan mukaisesti ja tarvittaessa kieltäytymään uusimasta oleskelulupaa, vai onko ensimmäinen jäsenvaltio toimivaltainen toteamaan myöhemmin tapahtunut mainitun aseman menettäminen?

Jos tähän kysymykseen vastataan myöntävästi:

4)

Tarvitaanko tällöin tutkittaessa direktiivin 2003/109/EY 9 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan mukaista menettämisperustetta kansallinen täytäntöönpanosäädös, jossa konkretisoidaan tosiseikat, jotka johtavat pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen aseman menettämiseen ensimmäisessä jäsenvaltiossa, vai riittääkö se, että kansallisessa oikeudessa säädetään ilman konkreettista viittausta direktiiviin, että toinen jäsenvaltio voi kieltäytyä uusimasta oleskelulupaa, ”jos ulkomaalainen ei ole enää oikeutettu säilyttämään pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen asemaa toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa”?

(1)  Pitkään oleskelleiden kolmansien maiden kansalaisten asemasta 25.11.2003 annettu neuvoston direktiivi 2003/109/EY (EUVL 2004, L 16, s. 44).

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/27

Valitus, jonka DD on tehnyt 24.2.2022 unionin yleisen tuomioistuimen (neljäs jaosto) asiassa T-703/19, DD v. FRA, 21.12.2021 antamasta tuomiosta

(Asia C-130/22 P)

(2022/C 237/36)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: DD (edustaja: N. Lorenz, Rechtsanwältin)

Muu osapuoli: Euroopan unionin perusoikeusvirasto

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin

—

kumoaa valituksenalaisen tuomion kokonaisuudessaan

—

ja vastaavasti

—

myöntää valittajalle korvauksen tälle aiheutuneesta aineettomasta vahingosta, sellaisena kuin se on esitetty yksityiskohtaisesti valituskirjelmässä ja jonka määräksi arvioidaan kohtuuden mukaan 50 000 euroa

—

kumoaa 21.12.2018 tehdyn FRAn johtajan päätöksen, jolla hylätään henkilöstösääntöjen 90 artiklan 1 kohtaan perustuva valittajan vaatimus

—

tarvittaessa kumoaa 24.6.2019 tehdyn FRAn johtajan päätöksen, jolla hylätään henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohtaan perustuva valittajan valitus

—

velvoittaa Euroopan perusoikeusviraston korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valituksensa tueksi valittaja esittää valituksenalaista tuomiota koskevat oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut:

1.

Oikeudellinen virhe, relevanttien oikeusseikkojen toteamisen puuttuminen, tosiseikkojen puutteellinen tutkiminen ja tosiseikkoja koskevan näytön ottaminen huomioon vääristyneellä tavalla.

2.

Oikeudellinen virhe, näytön ottaminen huomioon vääristyneellä tavalla, riittämätön perustelu, oikeusvarmuuden periaatteen loukkaaminen ja ensimmäistä kanneperustetta koskeva ilmeinen arviointivirhe.

3.

Oikeudellinen virhe, näytön ottaminen huomioon vääristyneellä tavalla, merkityksellisten tosiseikkojen puutteellinen oikeudellinen tutkiminen, kanneperusteen puutteellinen tutkiminen, puutteelliset perustelut toisen kanneperusteen osalta.

4.

Oikeudellinen virhe, kanneperusteen puutteellinen tutkiminen ja puutteelliset perustelut viidennen kanneperusteen osalta.

5.

Oikeudellinen virhe, näytön ottaminen huomioon vääristyneellä tavalla, tosiseikkojen puutteellinen tutkiminen kuudennen kanneperusteen osalta.

6.

Oikeudellinen virhe, kanneperusteen puutteellinen tutkiminen, puutteelliset perustelut, väite siitä, että käytettyä näyttöä ei ollut saatu tai käytetty laillisesti kahdeksannen kanneperusteen osalta.

7.

Oikeudellinen virhe, näytön ottaminen huomioon vääristyneellä tavalla, tosiseikkojen virheellinen oikeudellinen luonnehdinta, puutteelliset perustelut yhdeksännen kanneperusteen osalta.

8.

Oikeudellinen virhe, tosiseikkojen puutteellinen tutkiminen, riittämättömät perustelut ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan rikkominen väitetyn todellisen vahingon ja syy-yhteyden osalta.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/28

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Lietuvos vyriausiasis administracinis teismas (Liettua) on esittänyt 3.3.2022 – A. G. v. Lietuvos Respublikos generalinė prokuratūra

(Asia C-162/22)

(2022/C 237/37)

Oikeudenkäyntikieli: liettua

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Lietuvos vyriausiasis administracinis teismas

Pääasian asianosaiset

Valittaja: A. G.

Vastapuoli: Lietuvos Respublikos generalinė prokuratūra

Ennakkoratkaisukysymys

Onko henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla 12.7.2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/58/EY (1) 15 artiklan 1 kohta, luettuna yhdessä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7, 8 ja 11 artiklan sekä 52 artiklan 1 kohdan kanssa, tulkittava siten, että siinä kielletään toimivaltaisia viranomaisia käyttämästä sähköisten viestintäpalvelujen tarjoajien säilyttämiä tietoja, jotka voivat antaa tietoja sähköisen viestintävälineen käyttäjästä ja tämän harjoittamasta viestinnästä, korruptioon liittyvien virkavirheiden tutkinnassa riippumatta siitä, onko oikeus saada näitä tietoja myönnetty yksittäistapauksessa vakavan rikollisuuden torjumiseksi ja yleiseen turvallisuuteen kohdistuvien vakavien uhkien ehkäisemiseksi?

(1)  EUVL 2002, L 201, s. 37.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/29

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunale di Bolzano (Italia) on esittänyt 8.3.2022 – Rikosoikeudenkäynti, jossa vastaajana on Ignoti

(Asia C-178/22)

(2022/C 237/38)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunale di Bolzano

Rikosoikeudenkäynnin asianosainen pääasiassa

Ignoti

Ennakkoratkaisukysymys

Onko 12.7.2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/58/EY (1) 15 artiklan 1 kohta esteenä sellaiselle 30.6.2003 annetun asetuksen nro 196 (tietosuojakoodeksi) 132 §:n, jonka kolmatta momenttia on muutettu 30.9.2021 annetulla asetuksella nro 132, josta on muutettuna tullut 23.11.2021 annettu laki nro 178, kaltaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jonka tällä hetkellä voimassa olevassa versiossa säädetään seuraavaa:

”3.

Laissa tarkoitetun säilyttämisajan kuluessa tapauksissa, joissa on riittäviä viitteitä rikoksista, joista lain mukaan langetetaan elinkautinen vankeusrangaistus tai joista määrättävän rikosprosessikoodeksin 4 §:ssä mukaisesti määritellyn vankeusrangaistuksen enimmäiskesto on vähintään kolme vuotta, sekä vakavissa puhelimitse esitettyjä uhkauksia, ahdistelua ja häirintää koskevissa rikoksissa tiedot, siltä osin kuin ne ovat merkityksellisiä tosiseikkojen selvittämisen kannalta, voidaan hankkia sen jälkeen, kun tuomioistuin on etukäteen antanut perustellulla määräyksellä siihen luvan julkisen syyttäjän pyynnöstä tai syytetyn puolustajan, tutkinnan kohteena olevan henkilön, vahinkoa kärsineen henkilön tai muiden yksityisten osapuolten vaatimuksesta.”?

(1)  Henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla (sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi) 12.7.2002 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/58/EY (EYVL 2002, L 201, s. 37).

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/30

Valitus, jonka Nemea Bank plc on tehnyt 9.3.2022 unionin yleisen tuomioistuimen (laajennettu yhdeksäs jaosto) asiassa T-321/17, Niemelä ym. v. EKP, 20.12.2021 antamasta määräyksestä

(Asia C-181/22 P)

(2022/C 237/39)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Nemea Bank plc (edustaja: A. Meriläinen, asianajaja)

Muut osapuolet: Heikki Niemelä, Mika Lehto, Nemea plc, Nevestor SA, Euroopan keskuspankki ja Euroopan komissio

Vaatimukset

Valittaja vaatii unionin tuomioistuinta

—

kumoamaan valituksenalaisen määräyksen

—

palauttamaan asian yleiseen tuomioistuimeen asianmukaisesti ratkaistavaksi, mutta kuitenkin eri jaostoon, jonka tuomarikokoonpano on täysin erilainen, kun otetaan huomioon, että mainitun määräyksen antanut jaosto on ollut puolueellinen eikä ole kunnioittanut valittajan perusvapauksia

—

velvoittamaan EKP:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Ensimmäinen valitusperuste: yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen, koska se katsoi virheellisesti, ettei asiassa T-321/17 ole annettava ratkaisua; jätti ottamatta huomioon sen, että EKP:n 30.6.2017 tekemän päätöksen väitetty takautuva (ex tunc) vaikutus oli ristiriidassa SEUT 263 artiklan kanssa, ja oletti virheellisesti, ettei valittajalla ole intressiä siihen, että toimiluvan peruuttamisesta 23.3.2017 tehty EKP:n päätös kumotaan.

Toinen valitusperuste: yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen syyllistymällä useisiin olennaisten menettelymääräysten rikkomisiin.

Kolmas valitusperuste: yleinen tuomioistuin jätti ottamatta huomioon sen, että valittajan Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklaan perustuvia oikeuksia oli loukattu ennen menettelyn aloittamista ja että valittajalta evättiin jatkuvasti tosiasiallinen edustus menettelyn aikana.

Neljäs valitusperuste: yleinen tuomioistuin jätti ottamatta huomioon sen, että valittajan perusoikeuskirjan 41 artiklaan perustuvia oikeuksia oli loukattu, kun se päätti, että vahingonkorvauskanne oli jätettävä tutkimatta.

Viides valitusperuste: yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen, kun se jätti ottamatta huomioon valittajan SEUT 340 artiklan mukaiset oikeudet päättäessään, että vahingonkorvauskanne oli jätettävä tutkimatta.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/30

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Amtsgericht München (Saksa) on esittänyt 10.3.2022 – JU v. Scalable Capital GmbH

(Asia C-182/22)

(2022/C 237/40)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Amtsgericht München

Pääasian asianosaiset

Kantaja: JU

Vastaaja: Scalable Capital GmbH

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko yleisen tietosuoja-asetuksen (1) 82 artiklaa tulkittava siten, että oikeus korvauksen saamiseen ei ole luonteeltaan seuraamus myöskään mitattaessa sen määrää, eikä sillä varsinkaan ole yleis- tai erityisestävää tehtävää, vaan oikeudella korvauksen saamiseen on vain kompensoiva tehtävä ja tilanteen mukaan tyydyttämistehtävä?

2.a

Onko mitattaessa oikeutta korvaukseen aineettomasta vahingosta katsottava, että oikeudella korvauksen saamiseen on myös erillinen tyydyttämistehtävä – millä tarkoitetaan tässä tapauksessa vahinkoa kärsineen yksityiselämän piiriin kuuluvaa intressiä siihen, että vahingon aiheuttaneesta käyttäytymisestä määrätään rangaistus, vai onko oikeudella korvauksen saamiseen vain kompensoiva tehtävä – millä tarkoitetaan tässä tapauksessa aiheutuneiden vahinkojen korvaamiseen liittyvää tehtävää?

2.b.1.

Jos on katsottava, että oikeudella korvaukseen aineettomasta vahingosta on sekä kompensoiva tehtävä että tyydyttämistehtävä: Onko sitä mitattaessa katsottava, että kompensoivalla tehtävällä on perustavanlaatuinen tai ainakin sääntö-poikkeus-suhteeseen perustuva etusija tyydyttämistehtävään nähden? Johtaako tämä siihen, että tyydyttämistehtävä tulee kyseeseen vain silloin, jos kyseessä ovat tahalliset tai törkeään tuottamukseen perustuvat loukkaukset?

2.b.2.

Jos oikeudella korvaukseen aineettomasta vahingosta ei ole tyydyttämistehtävää: Johtavatko sitä mitattaessa vain tahalliset tai törkeään tuottamukseen perustuvat tietosuojaloukkaukset syyllisyyden myötävaikutusta arvioitaessa lisäseuraamuksiin?

3)

Onko tulkittaessa aineellisesta vahingosta suoritettavan korvauksen mittaamista katsottava, että on olemassa perustavanlaatuinen etusijajärjestys tai ainakin sääntö-poikkeus-suhde, jonka yhteydessä tietosuojaloukkauksesta johtuvalla loukkaantumiskokemuksella on vähemmän painoarvoa kuin ruumiinvammaan liittyvällä loukkaantumis- ja kipukokemuksella?

4)

Jos on aiheutunut vahinkoa, voiko kansallinen tuomioistuin määrätä sen perusteella, että vahinko ei ole vakava, aineellisesti vain vähäiseksi jäävän ja siten tilanteen mukaan vahinkoa kärsineen kannalta tai yleisesti vain symboliseksi koettavan vahingonkorvauksen?

5)

Onko tulkittaessa aineettomasta vahingosta suoritettava korvausta sen seurauksia arvioitaessa lähdettävä siitä, että kyseessä on yleisen tietosuoja-asetuksen johdanto-osan 75 perustelukappaleessa tarkoitettu identiteettivarkaus vasta silloin, jos rikollinen on tosiasiallisesti ottanut asianomaisen identiteetin eli on siis jollain tavoin esiintynyt asianomaisena henkilönä, vai muodostaako jo se, että rikollisella on ollut tällä välin käytettävissään tietoja, joiden perusteella asianomainen voidaan tunnistaa, tällaisen identiteettivarkauden?

(1)  Luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta 27.4.2016 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL 2016, L 119, s. 1).

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/31

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Bundesarbeitsgericht (Saksa) on esittänyt 10.3.2022 – IK v. KfH Kuratorium für Dialyse und Nierentransplantation e.V.

(Asia C-184/22)

(2022/C 237/41)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Bundesarbeitsgericht

Pääasian asianosaiset

Kantaja: IK

Vastaaja: KfH Kuratorium für Dialyse und Nierentransplantation e.V.

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko SEUT 157 artiklaa ja direktiivin 2006/54/EY (1) 2 artiklan 1 kohdan b alakohtaa ja 4 artiklan ensimmäistä virkettä tulkittava siten, että kansallisen työehtosopimuksen määräys, jonka mukaan ylityölisää maksetaan vain kokoaikaisen työntekijän säännöllisen työajan ylittäviltä työtunneilta, merkitsee kokoaikaisten ja osa-aikaisten työntekijöiden erilaista kohtelua?

2)

Jos unionin tuomioistuin vastaa kysymykseen 1 myöntävästi,

a)

onko SEUT 157 artiklaa sekä direktiivin 2006/54/EY 2 artiklan 1 kohdan b alakohtaa ja 4 artiklan ensimmäistä virkettä tulkittava siten, että tällaisessa tapauksessa sen toteamiseksi, että erilainen kohtelu koskee huomattavasti suurempaa määrää naisia kuin miehiä, ei riitä, että osa-aikaisista työntekijöistä naisia on huomattavasti suurempi määrä kuin miehiä, vaan lisäksi kokoaikaisista työntekijöistä huomattavasti useamman tai merkittävästi suuremman osan on oltava miehiä?

b)

vai seuraako unionin tuomioistuimen 26.1.2021 antamasta tuomiosta [Szpital Kliniczny im. dra J. Babińskiego Samodzielny Publiczny Zaktad Opieki Zdrowotnej w Krakowie] (2) (C-16/19, EU:C:2021:64, 25–36 kohta), jonka mukaan myös vammaisten ryhmän sisällä ilmenevä erilainen kohtelu voi kuulua direktiivin 2000/78/EY (3) 2 artiklassa tarkoitetun syrjinnän käsitteen alaan, jotain muuta myös SEUT 157 artiklan ja direktiivin 2006/54/EY kannalta?

3)

Jos unionin tuomioistuin vastaa kysymykseen 1 myöntävästi ja kysymyksiin 2a ja 2b siten, että pääasian kaltaisessa tilanteessa voitaisiin todeta, että palkkaukseen liittyvä erilainen kohtelu koskee huomattavasti suurempaa määrää naisia kuin miehiä, onko SEUT 157 artiklaa sekä direktiivin 2006/54/EY 2 artiklan 1 kohdan b alakohtaa ja 4 artiklan ensimmäistä virkettä tulkittava siten, että kyse on oikeutetusta tavoitteesta, jos työehtosopimuksen osapuolet pyrkivät – ensimmäisessä kysymyksessä esitetyn kaltaisella – määräyksellä yhtäältä vaikuttamaan siihen, ettei työnantaja määrää ylityötä ja että työntekijät, jotka tekevät sovittua enemmän työtä, saavat ylityölisän, mutta toisaalta myös estämään sen, että kokoaikaisia työntekijöitä kohdellaan epäedullisemmin kuin osa-aikaisia työntekijöitä, minkä vuoksi työehtosopimuksessa määrätään, että ylityölisää maksetaan vain kokoaikaisen työntekijän kalenterikuukausittaisen työajan ylittäviltä työtunneilta?

4)

Onko direktiivin 97/81/EY (4) liitteessä olevan osa-aikatyötä koskevan puitesopimuksen 4 lausekkeen 1 kohtaa tulkittava siten, että kansallisen työehtosopimuksen määräys, jonka mukaan ylityölisää maksetaan vain kokoaikaisen työntekijän säännöllisen työajan ylittäviltä työtunneilta, merkitsee kokoaikaisten ja osa-aikaisten työntekijöiden erilaista kohtelua?

5)

Jos unionin tuomioistuin vastaa kysymykseen 4 myöntävästi, onko direktiivin 97/81/EY liitteessä olevan osa-aikatyötä koskevan puitesopimuksen 4 lausekkeen 1 kohtaa tulkittava siten, että asiallisena syynä voidaan pitää sitä, että työehtosopimuksen osapuolet pyrkivät – neljännessä kysymyksessä esitetyn kaltaisella – määräyksellä yhtäältä vaikuttamaan siihen, ettei työnantaja määrää ylityötä ja että työntekijät, jotka tekevät sovittua enemmän työtä, saavat ylityölisän, mutta toisaalta myös estämään sen, että kokoaikaisia työntekijöitä kohdellaan epäedullisemmin kuin osa-aikaisia työntekijöitä, minkä vuoksi työehtosopimuksessa määrätään, että ylityökorvausta maksetaan vain kokoaikaisen työntekijän kalenterikuukausittaisen työajan ylittäviltä työtunneilta?

(1)  Miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa (uudelleenlaadittu toisinto) 5.7.2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/54/EY (EUVL 2006, L 204, s. 23).

(2)  Tuomio 26.1.2021 (C-16/19, EU:C:2021:64).

(3)  Yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27.11.2000 annettu neuvoston direktiivi 2000/78/EY (EUVL 2000, L 303, s. 16).

(4)  Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestön (UNICE), julkisten yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) ja Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY) tekemästä osa-aikatyötä koskevasta puitesopimuksesta – Liite: Osa-aikatyötä koskeva puitesopimus 15.12.1997 annettu neuvoston direktiivi 97/81/EY (EYVL 1998, L 14, s. 9).

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/33

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Bundesarbeitsgericht (Saksa) on esittänyt 10.3.2022 – CM v. KfH Kuratorium für Dialyse und Nierentransplantation e.V.

(Asia C-185/22)

(2022/C 237/42)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Bundesarbeitsgericht

Pääasian asianosaiset

Kantaja: CM

Vastaaja: KfH Kuratorium für Dialyse und Nierentransplantation e.V.

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko SEUT 157 artiklaa ja direktiivin 2006/54/EY (1) 2 artiklan 1 kohdan b alakohtaa ja 4 artiklan ensimmäistä virkettä tulkittava siten, että kansallisen työehtosopimuksen määräys, jonka mukaan ylityölisää maksetaan vain kokoaikaisen työntekijän säännöllisen työajan ylittäviltä työtunneilta, merkitsee kokoaikaisten ja osa-aikaisten työntekijöiden erilaista kohtelua?

2)

Jos unionin tuomioistuin vastaa kysymykseen 1 myöntävästi,

a)

onko SEUT 157 artiklaa sekä direktiivin 2006/54/EY 2 artiklan 1 kohdan b alakohtaa ja 4 artiklan ensimmäistä virkettä tulkittava siten, että tällaisessa tapauksessa sen toteamiseksi, että erilainen kohtelu koskee huomattavasti suurempaa määrää naisia kuin miehiä, ei riitä, että osa-aikaisista työntekijöistä naisia on huomattavasti suurempi määrä kuin miehiä, vaan lisäksi kokoaikaisista työntekijöistä huomattavasti useamman tai merkittävästi suuremman osan on oltava miehiä?

b)

vai seuraako unionin tuomioistuimen 26.1.2021 antamasta tuomiosta [Szpital Kliniczny im. dra J. Babińskiego Samodzielny Publiczny Zaktad Opieki Zdrowotnej w Krakowie] (2) (C-16/19, EU:C:2021:64, 25–36 kohta), jonka mukaan myös vammaisten ryhmän sisällä ilmenevä erilainen kohtelu voi kuulua direktiivin 2000/78/EY (3) 2 artiklassa tarkoitetun syrjinnän käsitteen alaan, jotain muuta myös SEUT 157 artiklan ja direktiivin 2006/54/EY kannalta?

3)

Jos unionin tuomioistuin vastaa kysymykseen 1 myöntävästi ja kysymyksiin 2a ja 2b siten, että pääasian kaltaisessa tilanteessa voitaisiin todeta, että palkkaukseen liittyvä erilainen kohtelu koskee huomattavasti suurempaa määrää naisia kuin miehiä, onko SEUT 157 artiklaa sekä direktiivin 2006/54/EY 2 artiklan 1 kohdan b alakohtaa ja 4 artiklan ensimmäistä virkettä tulkittava siten, että kyse on oikeutetusta tavoitteesta, jos työehtosopimuksen osapuolet pyrkivät – ensimmäisessä kysymyksessä esitetyn kaltaisella – määräyksellä yhtäältä vaikuttamaan siihen, ettei työnantaja määrää ylityötä ja että työntekijät, jotka tekevät sovittua enemmän työtä, saavat ylityölisän, mutta toisaalta myös estämään sen, että kokoaikaisia työntekijöitä kohdellaan epäedullisemmin kuin osa-aikaisia työntekijöitä, minkä vuoksi työehtosopimuksessa määrätään, että ylityölisää maksetaan vain kokoaikaisen työntekijän kalenterikuukausittaisen työajan ylittäviltä työtunneilta?

4)

Onko direktiivin 97/81/EY (4) liitteessä olevan osa-aikatyötä koskevan puitesopimuksen 4 lausekkeen 1 kohtaa tulkittava siten, että kansallisen työehtosopimuksen määräys, jonka mukaan ylityölisää maksetaan vain kokoaikaisen työntekijän säännöllisen työajan ylittäviltä työtunneilta, merkitsee kokoaikaisten ja osa-aikaisten työntekijöiden erilaista kohtelua?

5)

Jos unionin tuomioistuin vastaa kysymykseen 4 myöntävästi, onko direktiivin 97/81/EY liitteessä olevan osa-aikatyötä koskevan puitesopimuksen 4 lausekkeen 1 kohtaa tulkittava siten, että asiallisena syynä voidaan pitää sitä, että työehtosopimuksen osapuolet pyrkivät – neljännessä kysymyksessä esitetyn kaltaisella – määräyksellä yhtäältä vaikuttamaan siihen, ettei työnantaja määrää ylityötä ja että työntekijät, jotka tekevät sovittua enemmän työtä, saavat ylityölisän, mutta toisaalta myös estämään sen, että kokoaikaisia työntekijöitä kohdellaan epäedullisemmin kuin osa-aikaisia työntekijöitä, minkä vuoksi työehtosopimuksessa määrätään, että ylityökorvausta maksetaan vain kokoaikaisen työntekijän kalenterikuukausittaisen työajan ylittäviltä työtunneilta?

(1)  Miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa (uudelleenlaadittu toisinto) 5.7.2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/54/EY (EUVL 2006, L 204, s. 23).

(2)  Tuomio 26.1.2021 (C-16/19, EU:C:2021:64).

(3)  Yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27.11.2000 annettu neuvoston direktiivi 2000/78/EY (EUVL 2000, L 303, s. 16).

(4)  Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestön (UNICE), julkisten yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) ja Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY) tekemästä osa-aikatyötä koskevasta puitesopimuksesta – Liite: Osa-aikatyötä koskeva puitesopimus 15.12.1997 annettu neuvoston direktiivi 97/81/EY (EYVL 1998, L 14, s. 9).

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/34

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Amtsgericht München (Saksa) on esittänyt 11.3.2022 – SO v. Scalable Capital GmbH

(Asia C-189/22)

(2022/C 237/43)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Amtsgericht München

Pääasian asianosaiset

Kantaja: SO

Vastaaja: Scalable Capital GmbH

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko yleisen tietosuoja-asetuksen (1) 82 artiklaa tulkittava siten, että oikeus korvauksen saamiseen ei ole luonteeltaan seuraamus myöskään mitattaessa sen määrää, eikä sillä varsinkaan ole yleis- tai erityisestävää tehtävää, vaan oikeudella korvauksen saamiseen on vain kompensoiva tehtävä ja tilanteen mukaan tyydyttämistehtävä?

2.a

Onko mitattaessa oikeutta korvaukseen aineettomasta vahingosta katsottava, että oikeudella korvauksen saamiseen on myös erillinen tyydyttämistehtävä – millä tarkoitetaan tässä tapauksessa vahinkoa kärsineen yksityiselämän piiriin kuuluvaa intressiä siihen, että vahingon aiheuttaneesta käyttäytymisestä määrätään rangaistus, vai onko oikeudella korvauksen saamiseen vain kompensoiva tehtävä – millä tarkoitetaan tässä tapauksessa aiheutuneiden vahinkojen korvaamiseen liittyvää tehtävää?

2.b.1.

Jos on katsottava, että oikeudella korvaukseen aineettomasta vahingosta on sekä kompensoiva tehtävä että tyydyttämistehtävä: Onko sitä mitattaessa katsottava, että kompensoivalla tehtävällä on perustavanlaatuinen tai ainakin sääntö-poikkeus-suhteeseen perustuva etusija tyydyttämistehtävään nähden? Johtaako tämä siihen, että tyydyttämistehtävä tulee kyseeseen vain silloin, jos kyseessä ovat tahalliset tai törkeään tuottamukseen perustuvat loukkaukset?

2.b.2.

Jos oikeudella korvaukseen aineettomasta vahingosta ei ole tyydyttämistehtävää: Johtavatko sitä mitattaessa vain tahalliset tai törkeään tuottamukseen perustuvat tietosuojaloukkaukset syyllisyyden myötävaikutusta arvioitaessa lisäseuraamuksiin?

3)

Onko tulkittaessa aineellisesta vahingosta suoritettavan korvauksen mittaamista katsottava, että on olemassa perustavanlaatuinen etusijajärjestys tai ainakin sääntö-poikkeus-suhde, jonka yhteydessä tietosuojaloukkauksesta johtuvalla loukkaantumiskokemuksella on vähemmän painoarvoa kuin ruumiinvammaan liittyvällä loukkaantumis- ja kipukokemuksella?

4)

Jos on aiheutunut vahinkoa, voiko kansallinen tuomioistuin määrätä sen perusteella, että vahinko ei ole vakava, aineellisesti vain vähäiseksi jäävän ja siten tilanteen mukaan vahinkoa kärsineen kannalta tai yleisesti vain symboliseksi koettavan vahingonkorvauksen?

5)

Onko tulkittaessa aineettomasta vahingosta suoritettava korvausta sen seurauksia arvioitaessa lähdettävä siitä, että kyseessä on yleisen tietosuoja-asetuksen johdanto-osan 75 perustelukappaleessa tarkoitettu identiteettivarkaus vasta silloin, jos rikollinen on tosiasiallisesti ottanut asianomaisen identiteetin eli on siis jollain tavoin esiintynyt asianomaisena henkilönä, vai muodostaako jo se, että rikollisella on ollut tällä välin käytettävissään tietoja, joiden perusteella asianomainen voidaan tunnistaa, tällaisen identiteettivarkauden?

(1)  Luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta 27.4.2016 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL 2016, L 119, s. 1).

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/35

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Oberster Gerichtshof (Itävalta) on esittänyt 11.3.2022 – TR ja UQ v. FTI Touristik GmbH

(Asia C-193/22)

(2022/C 237/44)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Oberster Gerichtshof

Pääasian asianosaiset

Valittajat: TR ja UQ

Vastapuoli: FTI Touristik GmbH

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko matkapaketeista, pakettilomista ja niihin liittyvistä matkajärjestelyistä 25.11.2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/2302 (1) 12 artiklan 2 kohtaa tulkittava siten,

a)

että peruuttamisen oikeutuksen arvioinnin kannalta merkityksellisiä ovat ainoastaan ne väistämättömät ja poikkeukselliset olosuhteet, jotka ovat jo toteutuneet peruuttamishetkellä,

b)

vai siten, että huomioon on otettava myös poikkeukselliset olosuhteet, jotka tosiasiallisesti ilmenevät peruuttamisen jälkeen, mutta ennen matkan suunniteltua alkamista (= myöhäisin mahdollinen peruuttamisajankohta)?

Jos vastaus kohtaan a) on myöntävä:

aa)

: Onko direktiivin 12 artiklan 2 kohtaa tulkittava siten, että matkustaja voi hänen peruuttamisensa oikeutusta koskevassa tuomioistuinkäsittelyssä vedota myös sellaisiin väistämättömiin ja poikkeuksellisiin olosuhteisiin, jotka olivat olemassa jo sillä hetkellä, kun hän peruutti matkan, mutta jotka tulivat hänen tietoonsa vasta myöhemmin?

2)

Onko direktiivin 12 artiklan 2 kohtaa tulkittava siten, ettei oikeutta maksuttomaan peruuttamiseen ole silloin, kun olosuhteet, joihin matkustaja vetoaa, olivat olemassa jo varauksen tekohetkellä ja matkustaja oli tiennyt niistä?

(1)  Matkapaketeista ja yhdistetyistä matkajärjestelyistä sekä asetuksen (EY) N:o 2006/2004 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/83/EU muuttamisesta ja neuvoston direktiivin 90/314/ETY kumoamisesta 25.11.2015 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/2302 (EUVL 2015, L 326, s. 1).

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/36

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Arbeitsgericht Ludwigshafen am Rhein (Saksa) on esittänyt 17.3.2022 – TF v. Sparkasse Südpfalz

(Asia C-206/22)

(2022/C 237/45)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Arbeitsgericht Ludwigshafen am Rhein

Pääasian asianosaiset

Kantaja: TF

Vastaaja: Sparkasse Südpfalz

Ennakkoratkaisukysymys

Onko direktiivin 2003/88/EY (1) 7 artiklan 1 kohtaa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 31 artiklan 2 kohdassa vahvistettua oikeutta palkalliseen vuosilomaan tulkittava siten, että se on esteenä työntekijöille lepoa varten annettavaa lomaa koskevalle kansalliselle lainsäädännölle tai käytännölle, jonka mukaan vuosiloman antamista koskeva velvollisuus katsotaan täytetyksi myös siinä tapauksessa, että työntekijään kohdistuu hänelle annetun loman aikana ennalta arvaamaton tapahtuma, kuten nyt käsiteltävässä asiassa valtion viranomaisten määräämä karanteeni, eikä hän sen vuoksi voi käyttää lomaansa esteettömästi?

(1)  Tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista 4.11.2003 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/88/EY (EUVL 2003, L 299, s. 9).

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/36

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunale di Lecce (Italia) on esittänyt 24.3.2022 – BU v. Comune di Copertino

(Asia C-218/22)

(2022/C 237/46)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunale di Lecce

Pääasian asianosaiset

Kantaja: BU

Vastaaja: Comune di Copertino

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista 4.11.2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/88/EY (1) 7 artiklaa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 31 artiklan 2 kohtaa tulkittava siten, että ne ovat esteenä pääasian oikeudenkäynnin kohteena olevan kaltaiselle kansalliselle lainsäädännölle (eli 6.7.2012 annetun asetuksen (decreto-legge) nro 95 – Kiireelliset määräykset julkisten menojen tarkastuksesta pitämällä samalla kansalaisten palvelut ennallaan sekä pankkialan yritysten taseen vahvistamiseksi toteutettavista toimenpiteistä – sellaisena kuin se on muutettuna muutettu laiksi 7.8.2012 annetun lain nro 135 1 §:n 1 momentilla, 5 §:n 8 momentille), jossa säädetään julkisten menojen hillitsemiseksi sekä julkisen työnantajan työn järjestämiseen liittyvistä syistä kiellosta, jonka mukaan vuosilomia ei saa korvata rahalla, jos julkishallinnon työntekijä irtisanoutuu vapaaehtoisesti,

ja lisäksi

2)

mikäli edellä esitettyyn vastataan myöntävästi – onko tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista 4.11.2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/88/EY 7 artiklaa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 31 artiklan 2 kohtaa tulkittava siten, että niissä edellytetään julkishallinnon työntekijän osoittavan, että hänen on ollut mahdotonta pitää vuosilomiaan työsuhteen aikana?

(1)  EUVL 2003, L 299, s. 9.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/37

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunale di Napoli (Italia) on esittänyt 29.3.2022 – Rikosoikeudenkäynti, jossa vastaajana on ND

(Asia C-223/22)

(2022/C 237/47)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunale di Napoli

Rikosoikeudenkäynnin vastaaja pääasiassa

ND

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko unionin oikeus ja erityisesti SEU 18 artikla, SEU 45 artikla, asetuksen (EU) N:o 492/2011 (1) 7 artiklan 2 kohta, direktiivin 2003/109/EY (2) 11 artiklan 1 kohdan d alakohta, direktiivin 2011/95/EU (3) 29 artikla, Euroopan unionin perusoikeuskirjan 34 artikla sekä Euroopan sosiaalisen peruskirjan 30 ja 31 artikla esteenä sellaiselle kansalliselle lainsäädännölle kuin 28.1.2019 annetun asetuksen (decreto legge) nro 4, joka on muutettuna muunnettu laiksi 28.3.2019 annetulla lailla nro 26, 7 §:n 1 momentti, luettuna yhdessä saman asetuksen 2 §:n 1 momentin a alakohdan kanssa, siltä osin kuin siinä säädetään, että perustulon saaminen edellyttää vähintään 10 vuoden asumista Italiassa (joista kahden viimeisimmän vuoden ajan hakemuksen jättämispäivästä lukien ja koko etuuden myöntämisen ajan asumisen on pitänyt olla jatkuvaa), kun tämän seurauksena sellaisia Italian kansalaisia, oleskeluoikeuden tai pysyvän oleskeluoikeuden omaavia eurooppalaisia tai muita kuin Euroopan maista tulleita, pitkään oleskelleita henkilöitä, jotka ovat asuneet Italiassa vähemmän kuin kymmenen vuotta tai kymmenen vuotta siten, että kahtena viimeisimpänä vuonna asuminen ei ole ollut jatkuvaa, kohdellaan heikommin kuin samoja ihmisryhmiä, jotka ovat asuneet Italiassa kymmenen vuotta, joista kaksi viimeisintä jatkuvasti?

Jos edeltävään kysymykseen vastataan myöntävästi:

2)

Onko unionin oikeus ja erityisesti SEU 18 artikla, SEU 45 artikla, asetuksen (EU) N:o 492/2011 7 artiklan 2 kohta, direktiivin 2003/109/EY 11 artiklan 1 kohdan d alakohta, direktiivin 2011/95/EU 29 artikla, Euroopan unionin perusoikeuskirjan 34 artikla sekä Euroopan sosiaalisen peruskirjan 30 ja 31 artikla esteenä sellaiselle kansalliselle lainsäädännölle kuin 28.1.2019 annetun asetuksen (decreto legge) nro 4, joka on muutettuna muunnettu laiksi 28.3.2019 annetulla lailla nro 26, 7 §:n 1 momentti luettuna yhdessä saman asetuksen 2 §:n 1 momentin a alakohdan kanssa siltä osin kuin siinä säädetään, että sellaisia pitkään oleskelleita henkilöitä, jotka voivat saada pysyvän oleskeluoikeuden Euroopan unionin jäsenvaltiossa asuttuaan viisi vuotta heidät vastaanottaneessa jäsenvaltiossa, ja sellaisia pitkään oleskelleita henkilöitä, jotka ovat asuneet maassa vähintään kymmenen vuotta, joista kaksi viimeisintä jatkuvasti, kohdellaan eri tavoin?

3)

Onko unionin oikeus ja erityisesti SEU 18 artikla, SEU 45 artikla, asetuksen (EU) N:o 492/2011 7 artiklan 2 kohta, direktiivin 2003/109/EY 11 artiklan 1 kohdan d alakohta ja direktiivin 2011/95/EU 29 artikla esteenä sellaiselle kansalliselle lainsäädännölle kuin 28.1.2019 annetun asetuksen (decreto legge) nro 4 7 §:n 1 momentti luettuna yhdessä saman asetuksen 2 §:n 1 momentin a alakohdan kanssa, kun siinä Italian, unionin jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden kansalaisille asetetaan perustulon saamiseksi kymmenen vuoden asumista (joista kaksi viimeisintä jatkuvasti) koskeva edellytys?

4)

Onko unionin oikeus ja erityisesti SEU 18 artikla, SEU 45 artikla, asetuksen (EU) N:o 492/2011 7 artiklan 2 kohta, direktiivin 2003/109/EY 11 artiklan 1 kohdan d alakohta, direktiivin 2011/95/EU 29 artikla, Euroopan unionin perusoikeuskirjan 34 artikla sekä Euroopan sosiaalisen peruskirjan 30 ja 31 artikla esteenä sellaiselle kansalliselle lainsäädännölle kuin 28.1.2019 annetun asetuksen (decreto legge) nro 4 7 §:n 1 momentti luettuna yhdessä saman asetuksen 2 §:n 1 momentin a alakohdan kanssa siltä osin kuin siinä säädetään, että perustulon saamiseksi Italian, unionin jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden kansalaisten on ilmoitettava asuneensa Italiassa kymmenen vuotta, joista kaksi viimeisintä jatkuvasti, ja vilpilliseen ilmoitukseen liitetään vakavia rikosoikeudellisia seuraamuksia?

(1)  Työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta unionin alueella 5.2.2011 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 492/2011 (EUVL 2011, L 141, s. 1).

(2)  Pitkään oleskelleiden kolmansien maiden kansalaisten asemasta 25.11.2003 annettu neuvoston direktiivi 2003/109/EY (EUVL 2004, L 16, s. 44).

(3)  Vaatimuksista kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelemiseksi kansainvälistä suojelua saaviksi henkilöiksi, pakolaisten ja henkilöiden, jotka voivat saada toissijaista suojelua, yhdenmukaiselle asemalle sekä myönnetyn suojelun sisällölle (uudelleenlaadittu) 13.12.2011 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/95/EU (EUVL 2011, L 337, s. 9).

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/38

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Administrativen sad Gabrowo (Bulgaria) on esittänyt 31.3.2022 – IL v. Regionalna direktsia ”Avtomobilna administratsia” Plewen

(Asia C-227/22)

(2022/C 237/48)

Oikeudenkäyntikieli: bulgaria

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Administrativen sad Gabrowo

Pääasian asianosaiset

Valittaja: IL

Vastapuoli: Regionalna direktsia ”Avtomobilna administratsia” Plewen

Ennakkoratkaisukysymykset

Sallitaanko direktiivin 2006/126 (1) säännöksissä, että jäsenvaltiot vaativat luokkiin С, CE, C1, C1E, D, DE, D1 ja D1E kuuluvien ajoneuvojen kuljettajilta, että heidän on fyysisen ja henkisen suorituskykynsä toteamiseksi käytävä lääkärintarkastuksessa ajokortin voimassaoloaikaa lyhyemmin aikavälein ja että heidän on tässä yhteydessä esitettävä (ajokortin lisäksi) erityinen asiakirja, jossa tämä suorituskyky todistetaan? Vai onko niin, että mainittuihin luokkiin kuuluvan voimassa olevan ajokortin hallussapito osoittaa myös ajoneuvon kuljettajan fyysisen ja henkisen suorituskyvyn, koska tämä suorituskyky on todettu jo ajokortin ensimmäisen myöntämisen tai uudistamisen yhteydessä?

(1)  Ajokorteista 20.12.2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/126/EY (EUVL 2006, L 403, s. 18).

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/38

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Amtsgericht Düsseldorf (Saksa) on esittänyt 1.4.2022 – flightright GmbH v. Eurowings GmbH

(Asia C-228/22)

(2022/C 237/49)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Amtsgericht Düsseldorf

Pääasian asianosaiset

Kantaja: flightright GmbH

Vastaaja: Eurowings GmbH

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko kyseessä asetuksen (EY) N:o 261/2004 (1) 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu poikkeuksellinen olosuhde aina, kun lennon peruuttaminen tai peruuttamiseen rinnastettava viivästyminen perustuu toimivaltaisten lennonvarmistuspalvelujen lähtö- tai saapumisaikojen jakamisessa tekemään muutokseen?

2)

Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan kieltävästi, riittääkö siihen, että kyseessä katsotaan olevan asetuksen N:o 261/2004 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu poikkeuksellinen olosuhde, jos lähtö- tai saapumisaikojen jakamisessa tehty muutos perustuu säästä johtuvaan lentokapasiteetin vähentämiseen, kun säätila ei kuitenkaan ole pysäyttänyt lentoliikennettä kokonaisuudessaan?

(1)  Matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 295/91 kumoamisesta 11.2.2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 261/2004 (EUVL 2004, L 46, s. 1).

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/39

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tallinna Halduskohus (Viro) on esittänyt 4.4.2022 – Roheline Kogukond MTÜ, Eesti Metsa Abiks MTÜ, Päästame Eesti Metsad MTÜ ja Sihtasutus Keskkonnateabe Ühendus v. Keskkonnaagentuur

(Asia C-234/22)

(2022/C 237/50)

Oikeudenkäyntikieli: viro

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tallinna Halduskohus

Pääasian asianosaiset

Valittajat: Roheline Kogukond MTÜ, Eesti Metsa Abiks MTÜ, Päästame Eesti Metsad MTÜ ja Sihtasutus Keskkonnateabe Ühendus

Vastapuoli: Keskkonnaagentuur

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Ovatko pääasian menettelyssä käsiteltävien tilastollisen metsäinventoinnin pysyvien koealojen sijaintitietojen kaltaiset tiedot ympäristötietodirektiivin (1) 2 artiklan 1 alakohdan a tai b alakohdassa tarkoitettua ympäristötietoa?

2)

Mikäli ensimmäiseen kysymykseen annetun vastauksen mukaan kyse on ympäristötiedosta, niin

onko ympäristötietodirektiivin 4 artiklan 1 kohdan d alakohtaa tulkittava niin, että valmisteilla olevaan aineistoon tai keskeneräisiin asiakirjoihin tai tietoihin lukeutuvat myös tilastollisen metsäinventoinnin pysyvien koealojen sijaintitiedot?

onko ympäristötietodirektiivin 4 artiklan 2 kohdan a alakohtaa tulkittava niin, että kyseisen artiklan edellytys – salassapidosta on laissa säädetty – täyttyy, mikäli salassapitovaatimusta ei ole laissa säädetty koskemaan tiettyä tietolajia, vaan vaatimus voidaan johtaa tulkitsemalla yleisluonteista säädöstä, esimerkiksi julkista tietoa koskevaa lakia tai valtion tilastolakia?

täytyykö ympäristötietodirektiivin 4 artiklan 2 kohdan b alakohtaa sovellettaessa todeta tosiasiallinen valtion kansainvälisiin suhteisiin kohdistuva haitallinen vaikutus, joka tulee mahdolliseksi pyydetyn tiedon ilmoittamisen vuoksi, vai riittääkö haitallisen vaikutuksen vaaran toteaminen?

oikeuttaako ympäristötietodirektiivin 4 artiklan 2 kohdan h alakohdassa säädetty ympäristön suojelemista koskeva peruste ympäristötiedon saatavuuden rajoittamiseen valtiollisen tilastoinnin luotettavuuden varmistamiseksi?

3)

Mikäli ensimmäiseen kysymykseen annetun vastauksen mukaan sellaiset tiedot kuten pääasian menettelyssä käsiteltävät tilastollisen metsäinventoinnin pysyvien koealojen sijaintitiedot eivät ole ympäristötietoa, onko tällaisia tietoja koskevaa tietojensaantipyyntöä pidettävä ympäristötietodirektiivin 2 artiklan 1 alakohdan b alakohdassa tarkoitetun tiedon pyyntönä, joka on käsiteltävä 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti?

4)

Mikäli kolmanteen kysymykseen vastataan myöntävästi, ovatko sellaiset tiedot kuten pääasian menettelyssä käsiteltävät tilastollisen metsäinventoinnin pysyvien koealojen sijaintitiedot ympäristötietodirektiivin 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tietojen keräämiseksi käytettyjä analysoinnin, näytteenoton ja näytteen esikäsittelyn menetelmiä koskevia tietoja?

5)

Mikäli neljänteen kysymykseen vastataan myöntävästi, voidaanko mainitun tiedon ympäristötietodirektiivin 8 artiklan 2 kohdassa säädettyä saatavuutta rajoittaa mistä tahansa kansalliseen oikeuteen perustuvasta painavasta syystä?

Voidaanko tiedon antamatta jättämistä ympäristötietodirektiivin 8 artiklan 2 kohdan perusteella lieventää joillakin muilla keinoilla, esimerkiksi mahdollistamalla pyydettyjen tietojen saanti tiede- ja tutkimuslaitoksille tai valtion tarkastusvirastolle tarkastustoimenpiteen suorittamista varten?

6)

Voiko perusteena sellaisten tietojen kuten pääasian menettelyssä käsiteltävien tilastollisen metsäinventoinnin pysyvien koealojen sijaintitietojen luovuttamisesta kieltäytymiselle olla ympäristötiedon laadun varmistaminen ympäristötietodirektiivin 8 artiklan 1 kohdassa määritellyllä tavalla?

7)

Ilmeneekö ympäristötietodirektiivin johdanto-osan 21 perustelukappaleesta tilastollisen metsäinventoinnin pysyvien koealojen sijaintitietojen ilmoittamisen oikeudellinen perusta?

(1)  Ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta ja neuvoston direktiivin 90/313/ETY kumoamisesta 28.1.2003 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/4/EY (EUVL 2003, L 41, s. 26).

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/40

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka High Court (Irlanti) on esittänyt 8.4.2022 – Z.K. ja M.S. v. The Minister for Justice and Equality

(Asia C-248/22)

(2022/C 237/51)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

High Court (Irlanti)

Pääasian asianosaiset

Valittajat: Z.K. ja M.S.

Vastapuoli: The Minister for Justice and Equality

Ennakkoratkaisukysymykset

Kielletäänkö neuvoston direktiivissä 2004/38/EY (1) johdettujen oleskeluoikeuksien samanaikainen antaminen [Euroopan] unionin kansalaisen, joka käyttää lainmukaisesti direktiivin mukaista työntekijälle kuuluvaa oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen, asumuserossa elävälle aviopuolisolle ja de facto pysyvälle kumppanille?

(1)  Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella, asetuksen (ETY) N:o 1612/68 muuttamisesta ja direktiivien 64/221/ETY, 68/360/ETY, 72/194/ETY, 73/148/ETY, 75/34/ETY, 75/35/ETY, 90/364/ETY, 90/365/ETY ja 93/96/ETY kumoamisesta 29.4.2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EUVL 2004, L 158, s. 77).

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/41

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Verwaltungsgerichtshof (Itävalta) on esittänyt 11.4.2022 – BM v. Gebühren Info Service GmbH (GIS)

(Asia C-249/22)

(2022/C 237/52)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Verwaltungsgerichtshof

Pääasian asianosaiset

Revision-menettelyn valittaja: BM

Vastapuolena oleva viranomainen: Gebühren Info Service GmbH (GIS)

Muut osapuolet: Bundesminister für Finanzen ja Österreichischer Rundfunk (ORF)

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko Itävallassa perittävän ORF-ohjelmamaksun, jonka julkinen radiolaitos itse vahvistaa toimintansa rahoittamiseksi, kaltaista maksua pidettävä, kun otetaan huomioon liittymisehdoista ja perustamissopimusten mukautuksista tehdyn asiakirjan 151 artiklan 1 kohtaan sisältyvä primaarioikeuden määräys (1), luettuna yhdessä liitteessä XV olevan IX osan 2 kohdan h alakohdan ensimmäisen alakohdan toisen luetelmakohdan kanssa, yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY (2) 2 artiklassa, luettuna yhdessä 378 artiklan 1 kohdan kanssa, tarkoitettuna vastikkeena?

2)

Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi, onko siinä mainittua ORF-ohjelmamaksua pidettävä direktiivissä 2006/112/EY tarkoitettuna vastikkeena myös siltä osin kuin tämän maksun ovat velvollisia maksamaan henkilöt, joilla on tosin käytössään yleisradiovastaanotin rakennuksessa, joka kuuluu ORF:n maanpäälliseen lähetysverkkoon, mutta jotka eivät voi vastaanottaa näitä ORF:n ohjelmia tarvittavan vastaanottomoduulin puuttumisen vuoksi?

(1)  Josta sovittiin sopimuksella Belgian kuningaskunnan, Tanskan kuningaskunnan, Saksan liittotasavallan, Helleenien tasavallan, Espanjan kuningaskunnan, Ranskan tasavallan, Irlannin, Italian tasavallan, Luxemburgin suurherttuakunnan, Alankomaiden kuningaskunnan, Portugalin tasavallan, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan (Euroopan unionin jäsenvaltiot) ja Norjan kuningaskunnan, Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan, Ruotsin kuningaskunnan, välillä Norjan kuningaskunnan, Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan liittymisestä Euroopan unioniin (EYVL 1994, C 241, s. 336).

(2)  Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annettu neuvoston direktiivi 2006/112/EY (EUVL 2006, L 347, s. 1).

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/41

Valitus, jonka Pilatus Bank plc on tehnyt 12.4.2022 unionin yleisen tuomioistuimen (laajennettu yhdeksäs jaosto) asiassa T-27/19, Pilatus Bank ja Pilatus Holding v. EKP, 2.2.2022 antamasta tuomiosta

(Asia C-256/22 P)

(2022/C 237/53)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Pilatus Bank plc (edustaja: O. Behrends, Rechtsanwalt)

Muut osapuolet: Euroopan keskuspankki (EKP), Euroopan komissio ja Pilatus Holding ltd.

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin

—

kumoaa valituksenalaisen tuomion,

—

julistaa SEUT 264 artiklan nojalla EKP:n 2.11.2018 päivätyn päätöksen Pilatus Bankin toimiluvan peruuttamisesta mitättömäksi,

—

palauttaa asian unionin yleiseen tuomioistuimeen kumoamiskanteen ratkaisemiseksi siltä osin kuin unionin tuomioistuin ei voi antaa asiaratkaisua,

—

velvoittaa EKP:n korvaamaan valituksesta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valituksensa tueksi valittaja vetoaa neljään valitusperusteeseen.

Ensimmäinen valitusperuste, jonka mukaan unionin yleinen tuomioistuin katsoi virheellisesti, että kysymykset, jotka koskevat sitä, onko EKP vastuussa toimiluvan peruuttamisesta, ja erityisesti sitä, oliko EKP:llä velvollisuus estää toimiluvan peruuttaminen yhteisestä valvontamekanismista annetun asetuksen (YVM) (1) 6 artiklan 5 kohdan c alakohdan mukaisesti, ovat oikeudellisesti merkityksellisiä.

Toinen valitusperuste, jonka mukaan se, että unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi valittajan toisen kanneperusteen, perustuu unionin yleisen tuomioistuimen virheelliseen tulkintaan, jonka mukaan vakavaraisuusdirektiivin (CRD IV) (2) 23 artiklassa tarkoitettua maineen käsitettä ei välttämättä ole tulkittava Euroopan unionin oikeusjärjestyksen mukaisesti, joten kolmannessa maassa nostettu syyte voi vahingoittaa osakkeenomistajan mainetta vaikka toiminta ei ole Euroopan unionin oikeusjärjestyksen vastaista ja vaikka se kuuluu ulkomaisen lainsäädännön vaikutukset estävän säädöksen soveltamisalaan.

Kolmas valitusperuste, jonka mukaan valituksenalainen tuomio perustuu useisiin muihinkin virheisiin, kuten siihen, että unionin yleinen tuomioistuin tulkitsi virheellisesti oikeasuhteisuuden käsitettä, koska se ei ottanut huomioon sitä, että oikeasuhteisuuden arvioinnin on perustuttava päätöksen perusteisiin.

Neljäs valitusperuste, jonka mukaan valittajan menettelyllisiä oikeuksia loukattiin.

(1)  Luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää politiikkaa koskevien erityistehtävien antamisesta Euroopan keskuspankille 15.10.2013 annettu neuvoston asetus (EU) N:o 1024/2013 (EUVL 2013, L 287, s. 63).

(2)  Oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta 26.6.2013 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU (EUVL 2013, L 176, s. 338).

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/42

Valitus, jonka Debregeas et associés Pharma (D & A Pharma) on tehnyt 2.5.2022 unionin yleisen tuomioistuimen (kahdeksas jaosto) asiassa T-556/20, D & A Pharma v. komissio ja EMA, 2.3.2022 antamasta tuomiosta

(Asia C-291/22 P)

(2022/C 237/54)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: Debregeas et associés Pharma (D & A Pharma) (edustajat: asianajajat N. Viguié ja E. Gouesse)

Muut osapuolet: Euroopan komissio ja Euroopan lääkevirasto

Vaatimukset

—

unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-556/20, D&A Pharma vastaan komissio ja EMA, 2.3.2022 antama tuomio on kumottava;

—

kanne on hyväksyttävä ja 6.7.2020 annettu komission täytäntöönpanopäätös C(2020) 4694 final, jolla on kieltäydytty myöntämästä myyntilupa ihmisille tarkoitetulle lääkkeelle ”Hopveus – natriumoksibaatti”31.3.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 726/2004 nojalla, on kumottava;

—

komissio ja EMA on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja esittää valituksensa tueksi kaksi valitusperustetta.

Ensimmäisessä valitusperusteessaan valittaja väittää ensinnäkin, että valituksenalaisessa tuomiossa on tehty oikeudellinen virhe, kun siinä on katsottu, että ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä käsittelevällä komitealla (jäljempänä lääkevalmistekomitea) on laaja harkintavalta päättää asian saattamisesta tieteellisen neuvoa-antavan ryhmän tai tilapäisen asiantuntijakomitean käsiteltäväksi, vastoin asetuksen (EY) N:o 726/2004 (1) 62 artiklan 1 kohdan viidennen alakohdan viimeistä virkettä, lääkevalmistekomitean työjärjestyksen (2) 11 artiklaa ja uudelleenkäsittelyä koskevasta menettelystä annettujen suuntaviivojen (3) 6.1. artiklaa, ja tähän virheeseen yhdistyy tosiseikkojen virheellinen oikeudellinen luonnehdinta, koska nyt käsiteltävässä asiassa ja joka tapauksessa voitiin pätevästi kuulla vain psykiatriaan erikoistunutta tieteellistä neuvoa-antavaa ryhmää.

Toiseksi valittaja moittii unionin yleistä tuomioistuinta siitä, että sen tuomiossaan tekemä tosiseikkojen oikeudellinen luonnehdinta on ollut virheellinen, kun se on katsonut, että valittaja ei ollut näyttänyt toteen psykiatriaan erikoistuneen tieteellisen neuvoa-antavan ryhmän mahdollisen kuulemisen vaikutusta riidanalaisen päätöksen sisältöön, vaikka yhtäältä Hopveus oli Selincroon rinnastettavassa tilanteessa (tämän lääkkeen osalta oli kuultu psykiatriaan erikoistunutta tieteellistä neuvoa-antavaa ryhmää ja sille oli myönnetty myyntilupa) ja vaikka toisaalta psykiatriaan erikoistuneen tieteellisen neuvoa-antavan ryhmän asiantuntemus ja toimintatapa merkitsivät sitä, että sen kuuleminen olisi voinut vaikuttaa tehtävän päätöksen sisältöön.

Toisessa valitusperusteessaan valittaja väittää, että valituksenalaisessa tuomiossa on tehty ensinnäkin perusoikeuskirjan 41 artiklassa vahvistettua hyvää hallintoa koskevaa oikeutta koskeva oikeudellinen virhe, kun siinä on katsottu, että valittaja ei ollut osoittanut lääkevalmistekomitean kuuleman tilapäisen komitean puolueellisuutta, koska se ei ollut esittänyt todisteita tietyn jäsenen puolueellisuudesta tai henkilökohtaisesta ennakkoluulosta, vaikka valittaja tukeutui objektiiviseen puolueettomuuteen, joka ei edellytä subjektiivisen puolueettomuuden alaan kuuluvien lausumien tai kannanottojen esittämistä.

Toiseksi valittaja moittii unionin yleistä tuomioistuinta siitä, että tämä on ottanut tosiseikat huomioon vääristyneellä tavalla, kun se on katsonut, että kyseessä olevilla kahdella tilapäisen komitean jäsenellä oli eturistiriita, vaikka heidän molempien tilanne oli peruste objektiivisesti perustelluille epäilyille ja näin ollen tämän tilapäisen komitean objektiivisen puolueettomuuden puuttumiselle.

(1)  Ihmisille ja eläimille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön lupa- ja valvontamenettelyistä ja Euroopan lääkeviraston perustamisesta 31.3.2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 726/2004 (EUVL 2004, L 136, s. 1).

(2)  Committee for Medicinal Products for Human Use – Rules of Procedure, EMEA/45110/2007.

(3)  Committee for Medicinal Products for Human Use, Procedural Advice on the Re-examination of CHMP Opinions, EMEA/CHMP/50745/2005 Rev. 1.

Unionin yleinen tuomioistuin

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/44

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 6.4.2022 – Mubarak ym. v. neuvosto

(Asiat T-335/18, T-338/18 ja T-327/19) (1)

(Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka - Egyptin tilanteen johdosta toteutetut rajoittavat toimenpiteet - Toimenpiteet, jotka on kohdistettu valtion varojen väärinkäytöstä vastuussa oleviin henkilöihin ja heitä lähellä oleviin henkilöihin ja yhteisöihin - Varojen jäädyttäminen - Niiden henkilöiden, yhteisöjen ja elinten luettelo, joihin varojen jäädyttäminen kohdistuu - Kantajan nimen pysyttäminen luettelossa - Puolustautumisoikeudet - Neuvoston velvollisuus varmistua siitä, että kolmannen valtion viranomaisen päätös on tehty kunnioittaen puolustautumisoikeuksia ja oikeutta tehokkaaseen oikeussuojaan - Oikeudellinen virhe - Ilmeinen arviointivirhe)

(2022/C 237/55)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat asiassa T-335/18: Gamal Mohamed Hosni Elsayed Mubarak (Kairo, Egypti), Alaa Mohamed Hosni Elsayed Mubarak (Kairo), Heidy Mohamed Magdy Hussein Rasekh (Kairo), Khadiga Mahmoud El Gammal (Kairo) (edustajat: B. Kennelly, QC, J. Pobjoy, barrister, G. Martin, C. Enderby Smith ja F. Holmey, solicitors)

Kantaja asiassa T-338/18: Suzanne Saleh Thabet (Kairo) (edustajat: B. Kennelly, QC, J. Pobjoy, barrister, G. Martin, C. Enderby Smith ja F. Holmey, solicitors)

Kantaja asiassa T-327/19: Gamal Mohamed Hosni Elsayed Mubarak, Mohamed Hosni Elsayed Mubarakin perinnönsaajana (Kairo) (edustajat: B. Kennelly, QC, J. Pobjoy, barrister, G. Martin, C. Enderby Smith ja F. Holmey, solicitors)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: V. Piessevaux ja A. Antoniadis)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 263 artiklaan perustuvat kanteet, joissa vaaditaan, että unionin yleinen tuomioistuin kumoaa yhtäältä Egyptin tilanteen johdosta määrättävistä tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2011/172/YUTP muuttamisesta 21.3.2018 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2018/466 (EUVL 2018, L 78I, s. 3), Egyptin tilanteen johdosta määrättävistä tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2011/172/YUTP muuttamisesta 21.3.2019 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2019/468 (EUVL 2019, L 80, s. 40) ja Egyptin tilanteen johdosta määrättävistä tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2011/172/YUTP muuttamisesta 19.3.2020 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2020/418 (EUVL 2020, L 86, s. 11), ja toisaalta Egyptin tilanteen johdosta määrättävistä tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 270/2011 täytäntöönpanosta 21.3.2018 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/465 (EUVL 2018, L 78I, s. 1), Egyptin tilanteen johdosta määrättävistä tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 270/2011 täytäntöönpanosta 21.3.2019 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/459 (EUVL 2019, L 80, s. 1) ja Egyptin tilanteen johdosta määrättävistä tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 270/2011 täytäntöönpanosta 19.3.2020 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/416 (EUVL 2020, L 86, s. 3), siltä osin kuin näitä toimia sovelletaan kantajiin.

Tuomiolauselma

1)

Asiat T-335/18, T-338/18 ja T-327/19 yhdistetään tuomion antamista varten.

2)

Egyptin tilanteen johdosta määrättävistä tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2011/172/YUTP muuttamisesta 21.3.2018 annettu neuvoston päätös (YUTP) 2018/466, Egyptin tilanteen johdosta määrättävistä tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2011/172/YUTP muuttamisesta 21.3.2019 annettu neuvoston päätös (YUTP) 2019/468 ja Egyptin tilanteen johdosta määrättävistä tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2011/172/YUTP muuttamisesta 19.3.2020 annettu neuvoston päätös (YUTP) 2020/418 kumotaan siltä osin kuin ne koskevat henkilöitä Gamal Mohamed Hosni Elsayed Mubarak, Alaa Mohamed Hosni Elsayed Mubarak, Heidy Mohamed Magdy Hussein Rasekh, Khadiga Mahmoud El Gammal ja Suzanne Saleh Thabet.

3)

Päätös 2019/468 ja päätös 2020/418 kumotaan siltä osin kuin ne koskevat Mohamed Hosni Elsayed Mubarakia.

4)

Egyptin tilanteen johdosta määrättävistä tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 270/2011 täytäntöönpanosta 21.3.2018 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/465, Egyptin tilanteen johdosta määrättävistä tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 270/2011 täytäntöönpanosta 21.3.2019 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/459 ja Egyptin tilanteen johdosta määrättävistä tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 270/2011 täytäntöönpanosta 19.3.2020 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/416 kumotaan siltä osin kuin ne koskevat henkilöitä Gamal Mohamed Hosni Elsayed Mubarak, Alaa Mohamed Hosni Elsayed Mubarak, Heidy Mohamed Magdy Hussein Rasekh, Khadiga Mahmoud El Gammal ja Suzanne Saleh Thabet.

5)

Täytäntöönpanoasetus 2019/459 ja täytäntöönpanoasetus 2020/416 kumotaan siltä osin kuin ne koskevat Mohamed Hosni Elsayed Mubarakia.

6)

Euroopan unionin neuvosto vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jotka ovat aiheutuneet henkilöille Gamal Mohamed Hosni Elsayed Mubarak, Alaa Mohamed Hosni Elsayed Mubarak, Mohamed Hosni Elsayed Mubarak, Heidy Mohamed Magdy Hussein Rasekh, Khadiga Mahmoud El Gammal ja Suzanne Saleh Thabet.

(1)  EUVL C 259, 23.7.2018.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/45

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 6.4.2022 – Mead Johnson Nutrition (Asia Pacific) ym. v. komissio

(Asia T-508/19) (1)

(Valtiontuet - Gibraltarin hallituksen yhtiöverojen osalta toteuttama valtiontukijärjestelmä - Passiivista korkoa ja rojaltituloja koskeva verovapautus - Monikansallisten yritysten veropäätökset - Komission päätös, jolla tuet todetaan sisämarkkinoille soveltumattomiksi - Perusteluvelvollisuus - Ilmeinen arviointivirhe - Valikoiva etu - Oikeus esittää huomautuksia)

(2022/C 237/56)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: Mead Johnson Nutrition (Asia Pacific) Pte Ltd (Singapore, Singapore), MJN Global Holdings BV (Amsterdam, Alankomaat), Mead Johnson BV (Nijmegen, Alankomaat), Mead Johnson Nutrition Co., (Chicago, Illinois, Yhdysvallat) (edustajat: C. Quigley, barrister, M. Whitehouse ja P. Halford, solicitors)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: L. Flynn, B. Stromsky ja P. Němečková)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 263 artiklaan perustuva vaatimus kumota osittain 19.12.2018 annettu komission päätös valtiontuesta SA.34914 (2013/C), jonka Yhdistynyt kuningaskunta on toteuttanut Gibraltarin yhtiöverojärjestelmän osalta (EUVL 2019, L 119, s. 151).

Tuomiolauselma

1)

19.12.2018 annettu komission päätös valtiontuesta SA.34914 (2013/C), jonka Yhdistynyt kuningaskunta on toteuttanut Gibraltarin yhtiöverojärjestelmän osalta, kumotaan siltä osin kun 2 artiklassa todetaan, että yksittäinen valtiontuki, jonka Gibraltarin hallitus on myöntänyt pysyttämällä voimassa 31.12.2013 jälkeen MJN Holdings (Gibraltar) Ltd:lle annetun veropäätöksen, on lainvastainen eikä sovellu sisämarkkinoille, ja siltä osin kun 5 artiklan 1 ja 2 kohdassa velvoitetaan perimään kyseinen tuki takaisin.

2)

Kanne hylätään muilta osin.

3)

Mead Johnson Nutrition (Asia Pacific) Pte Ltd, MJN Global Holdings BV, Mead Johnson BV, Mead Johnson Nutrition Co. ja komissio vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1)  EUVL C 295, 2.9.2019.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/46

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 6.4.2022 – FC v. EUAA

(Asia T-634/19) (1)

(Henkilöstö - Väliaikaiset toimihenkilöt - Kurinpitomenettelyä edeltävä menettely - Pidättäminen virantoimituksesta, palkanmaksun pidättäminen ja kielto päästä EUAA:n tiloihin ja käyttää sen laitteita - OLAFin kertomus - Hyvän hallinnon periaate - Oikeus tulla kuulluksi - Puolueettomuuden periaate - Ilmeinen arviointivirhe - Perusteluvelvollisuus - Puolustautumisoikeudet - Vastuu - Läheinen liityntä kumoamisvaatimuksiin)

(2022/C 237/57)

Oikeudenkäyntikieli: kreikka

Asianosaiset

Kantaja: FC (edustajat: asianajajat V. Christianos, A. Skoulikis ja M. C. Vlachoy)

Vastaaja: Euroopan unionin turvapaikkavirasto (asiamiehet: P. Eyckmans ja M. Stamatopoulou, avustajinaan asianajajat A. Guillerme ja T. Bontinck)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 270 artiklaan perustuvalla kanteellaan kantaja vaatii yhtäältä, että unionin yleinen tuomioistuin kumoaa [luottamuksellinen tieto] tehdyn Euroopan unionin turvapaikkaviraston (EUAA) päätöksen, jolla tämä pidätti kantajan virantoimituksesta, ja [luottamuksellinen tieto] tehdyn päätöksen, jolla tämä hylkäsi kantajan [luottamuksellinen tieto] tekemän oikaisuvaatimuksen, ja määrää kantajalle näistä päätöksistä aiheutuneen vahingon korvaamisesta.

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

FC velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 399, 25.11.2019.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/47

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 27.4.2022 – Flašker v. komissio

(Asia T-392/20) (1)

(Valtiontuki - Slovenian kunnallisten apteekkien verkostolle myöntämät toimenpiteet - Tutkinnan alustava vaihe - Komission päätös, jossa todetaan, ettei valtiontukea ole annettu ja että voimassa olevia tukia on olemassa - Päätös, joka on tehty SEUT 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua muodollista tutkintamenettelyä aloittamatta - Vakavat vaikeudet)

(2022/C 237/58)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Petra Flašker (Grosuplje, Slovenia) (edustaja: asianajaja K. Zdolšek)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: P. Arenas ja C. Georgieva)

Väliintulija, joka tukee vastaajan vaatimuksia: Slovenian tasavalta (edustaja: asianajaja B. Jovin Hrastnik)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 263 artiklaan perustuvassa kanteessaan kantaja vaatii 24.3.2020 annetun komission päätöksen C(2020) 1724 final, jolla lopetettiin Lekarna Ljubljana -nimistä julkista apteekkia koskevien toimenpiteiden tutkinta SEUT 107 ja 108 artiklaan sisältyvien valtiontukisääntöjen valossa (asia SA.43546 (2016/FC) – Slovenia), kumoamista.

Tuomiolauselma

1)

24.3.2020 annettu komission päätös C(2020) 1724 final, jolla lopetettiin Lekarna Ljubljana -nimistä julkista apteekkia koskevien toimenpiteiden tutkinta SEUT 107 ja 108 artiklaan sisältyvien valtiontukisääntöjen valossa (asia SA.43546 (2016/FC) – Slovenia), kumotaan siltä osin kuin se koskee Lekarna Ljubljanan varoja.

2)

Euroopan komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Petra Flaškerille aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

3)

Slovenian tasavalta vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1)  EUVL C 297, 7.9.2020.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/47

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 6.4.2022 – KU v. EUH

(Asia T-425/20) (1)

(Henkilöstö - Sopimussuhteiset toimihenkilöt - Euroopan ulkosuhdehallinnon henkilöstö - Työpaikkakiusaaminen - Hallinnollinen tutkinta - Henkilöstösääntöjen 12 a artikla - Avustamispyyntö - Pyynnön hylkääminen - Henkilöstösääntöjen 24 artikla - Perusteluvelvollisuus - Arviointivirhe - Kohtuullinen aika - Vastuu)

(2022/C 237/59)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: KU (edustaja: asianajaja A. Tymen)

Vastaaja: Euroopan ulkosuhdehallinto (asiamiehet: S. Marquardt, R. Spáč, G. Pasqualetti ja E. Orgován)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 270 artiklaan perustuva kanne, jossa yhtäältä vaaditaan, että unionin yleinen tuomioistuin kumoaa Euroopan ulkosuhdehallinnon 17.9.2019 tekemän päätöksen, jolla hylätään kantajan tekemä avustamispyyntö, ja toisaalta vaaditaan työpaikkakiusaamisesta kantajan mukaan aiheutuneen vahingon korvaamista.

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

KU velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 297, 7.9.2020.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/48

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 27 avril 2022 – Correia v. ETSK

(Asia T-750/20) (1)

(Henkilöstö - ETSK:n henkilöstö - Väliaikaiset toimihenkilöt - Hakemus uran uudelleen määrittämiseksi - Hakemuksen hylkääminen - Kumoamiskanne - Kurinpitomenettelyä edeltävän menettelyn säännöstenmukaisuus - Oikaisuvaatimuksen esittämisen määräaika - Oikeussuojan tarve - Tutkittavaksi ottaminen - Yhdenvertainen kohtelu - Oikeusvarmuus - Uralla eteneminen - Uran uudelleen määrittämistä koskevaa oikeutta ei ole - Velvollisuus toteuttaa ansioiden vertailu - Vastuu - Henkinen kärsimys)

(2022/C 237/60)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Paula Correia (Woluwe-Saint-Étienne, Belgia) (edustaja: asianajaja L. Levi)

Vastaaja: Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (asiamiehet: M. Pascua Mateo, K. Gambino, X. Chamodraka, A. Carvajal García-Valdecasas ja L. Camarena Januzec, avustajanaan asianajaja B. Wägenbaur)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 270 artiklaan perustuvassa kanteessaan kantaja vaatii ensinnäkin Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK) 8.4.2020 tekemän päätöksen, jolla tämä hylkäsi kantajan hakemuksen uran uudelleen määrittämiseksi, hylkäämistä, toiseksi ETSK:n velvoittamista maksamaan tästä johtuvat maksamatta olevat palkat ja taloudelliset edut ja kolmanneksi kantajalle väitteen mukaan aiheutuneen henkisen kärsimyksen korvaamista.

Tuomiolauselma

1)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK) 8.4.2020 tekemä päätös, jolla hylättiin Paula Correian hakemus uran uudelleen määrittämiseksi, hylätään.

2)

Kanne hylätään muilta osin.

3)

ETSK velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 53, 15.2.2021.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/49

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 27.4.2022 – QA v. komissio

(Asia T-68/21) (1)

(Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu - Seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) puitteissa tehty tukisopimus - Tarkastuskertomus - Kieli - Oikeussäännön, jolla annetaan oikeuksia yksityisille, riittävän ilmeinen rikkominen - Suhteellisuus - Hyvän hallinnon periaate)

(2022/C 237/61)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: QA (edustaja: asianajaja C. Roth)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: C. Perrin ja E. Stamate)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 268 artiklaan perustuvassa kanteessaan kantaja vaatii sen aineellisen vahingon ja henkisen kärsimyksen korvaamista, joka hänelle on aiheutunut tietyistä lausumista, jotka sisältyvät lopulliseen tarkastuskertomukseen, jonka Euroopan komissio antoi 8.1.2014 sellaisen rahoitustarkastuksen päätteeksi, joka koski A:n osallistumista seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) puitteissa rahoitettuun hankkeeseen B.

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

QA velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 138, 19.4.2021.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/49

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 6.4.2022 – Dorit-DFT v. EUIPO – Erwin Suter (DORIT)

(Asia T-208/21) (1)

(EU-tavaramerkki - Mitättömyysmenettely - Euroopan unionin nimeävä kansainvälinen rekisteröinti - Sanamerkki DORIT - Aiemmat kansalliset yhtiöiden nimet - Suhteellinen hylkäysperuste - Merkkiä, jonka ulottuvuus ei ole vain paikallinen, ei ole käytetty liike-elämässä - Asetuksen (EY) N:o 40/94 8 artiklan 4 kohta ja 52 artiklan 1 kohdan c alakohta (joista on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 60 artiklan 1 kohdan c alakohta))

(2022/C 237/62)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Dorit-DFT Fleischereimaschinen GmbH (Ellwangen, Saksa) (edustaja: asianajaja E. Strauß)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: D. Walicka)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Erwin Suter AG Maschinenfabrik Retus (Kölliken, Sveitsi) (edustaja: asianajaja C. Brecht)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 9.2.2021 tekemästä päätöksestä (asia R 127/2020-5), joka koskee osapuolten Dorit-DFT Fleischereimaschinen ja Erwin Suter Maschinenfabrik Retus välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

Dorit-DFT Fleischereimaschinen GmbH velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 228, 14.6.2021.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/50

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 6.4.2022 – Agora Invest v. EUIPO – Transportes Maquinaria y Obras (TRAMOSA)

(Asia T-219/21) (1)

(EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus kuviomerkin TRAMOSA rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Aikaisempi EU-kuviomerkki TRAMO, SA TRANSPORTE MAQUINARIA Y OBRAS, S.A. - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta, josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta - Aiemman tavaramerkin tosiasiallinen käyttö - Asetuksen N:o 207/2009 15 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan a alakohta ja 42 artiklan 2 ja 3 kohta (joista on tullut asetuksen N:o 2017/1001 18 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan a alakohta ja 47 artiklan 2 ja 3 kohta) - Muoto, jossa on poikkeavia osatekijöitä, jotka eivät vaikuta tavaramerkin erottamiskykyyn)

(2022/C 237/63)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Agora Invest, SA (Barcelona, Espanja) (edustaja: asianajaja A. Alejos Cutuli)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: J. Crespo Carrillo)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Transportes Maquinaria y Obras, SA (Madrid, Espanja) (edustaja: asianajaja N. Fernández Fernández-Pacheco)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 16.2.2021 tekemästä päätöksestä (asia R 566/2020-5), joka koskee osapuolten Transportes Maquinaria y Obras ja Agora Invest välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

Agora Invest, SA velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 228, 14.6.2021.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/51

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 6.4.2022 – Moio v. EUIPO – Paul Hartmann (moio.care)

(Asia T-276/21) (1)

(EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus kuviomerkin moio.care rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Aikaisempi EU-sanamerkki Molicare - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

(2022/C 237/64)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Moio GmbH (Fürth, Saksa) (edustaja: asianajaja E. Grande García)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: M. Eberl ja D. Hanf)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Paul Hartmann AG (Heidenheim, Saksa)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 24.3.2021 tekemästä päätöksestä (asia R 1034/2020-4), joka koskee osapuolten Paul Hartmann ja Moio välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

Moio GmbH velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 278, 12.7.2021.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/51

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 23.3.2022 – Advanced Organic Materials v. EUIPO – Swiss Pharma International (ADVASTEROL)

(Asia T-6/21) (1)

(EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Väitteen peruuttaminen - Lausunnon antamisen raukeaminen)

(2022/C 237/65)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Advanced Organic Materials, SA (Buenos Aires, Argentiina) (edustaja: asianajaja J. L. Rivas Zurdo)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: T. Frydendahl ja V. Ruzek)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Swiss Pharma International AG (Zürich, Sveitsi) (edustaja: asianajaja M. Kondrat)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 27.10.2020 tekemästä päätöksestä (asia R 781/2020-4), joka koskee osapuolten Swiss Pharma International ja Advanced Organic Materials välistä väitemenettelyä

Määräysosa

1)

Lausunnon antaminen kanteesta raukeaa.

2)

Advanced Organic Materials, SA ja Swiss Pharma International AG vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja ne kumpikin velvoitetaan korvaamaan puolet Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) oikeudenkäyntikuluista.

(1)  EUVL C 62, 22.2.2021.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/52

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 30.3.2022 – Retail Royalty v. EUIPO – Fashion Energy (Kotkan muotoinen kuvio)

(Asia T-226/21) (1)

(EU-tavaramerkki - Mitättömyysmenettely - Menettämisvaatimuksen peruuttaminen - Lausunnon antamisen raukeaminen)

(2022/C 237/66)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Retail Royalty Co. (Las Vegas, Nevada, Yhdysvallat) (edustajat: asianajajat J. Bogatz ja Y. Stone)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: D. Walicka)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Fashion Energy Srl (Milano, Italia)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 10.2.2021 tekemästä päätöksestä (asia R 2813/2019-5), joka koskee osapuolten Fashion Energy ja Retail Royalty välistä väitemenettelyä

Määräysosa

1)

Lausunnon antaminen kanteesta raukeaa.

2)

Retail Royalty Co. vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 228, 14.6.2021.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/52

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 30.3.2022 – Sunshine Smile v. EUIPO (PlusDental+)

(Asia T-265/21) (1)

(EU-tavaramerkki - Riidanalaisen päätöksen peruuttaminen - Oikeusriita on menettänyt kohteensa - Lausunnon antamisen raukeaminen)

(2022/C 237/67)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Sunshine Smile GmbH (Berliini, Saksa) (edustajat: asianajajat D. Weller ja V. Wolf)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: M. Eberl ja D. Hanf)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n toisen valituslautakunnan 18.3.2021 tekemästä päätöksestä (asia R 1834/2020-2), joka koskee hakemusta kuviomerkin PlusDental+ rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi

Määräysosa

1)

Lausunnon antaminen kanteesta raukeaa.

2)

Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 263, 5.7.2021.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/53

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 18.3.2022 – Hewlett Packard Enterprise Development v. EUIPO – Aruba (ARUBA)

(Asia T-343/21) (1)

(EU-tavaramerkki - Mitättömyysmenettely - Mitättömyysvaatimuksen peruuttaminen - Lausunnon antamisen raukeaminen)

(2022/C 237/68)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Hewlett Packard Enterprise Development LP (Houston, Texas, Yhdysvallat) (edustajat: asianajajat P. Roncaglia ja N. Parrotta)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: T. Frydendahl ja J. F. Crespo Carrillo)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Aruba SpA (Ponte San Pietro, Italia) (edustaja: asianajaja N. Scardaccione)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 25.3.2021 tekemästä päätöksestä (asia R 259/2020-5), joka koskee osapuolten Aruba ja Hewlett Packard Enterprise Development välistä mitättömyysmenettelyä

Määräysosa

1)

Lausunnon antaminen kanteesta raukeaa.

2)

Hewlett Packard Enterprise Development LP ja Aruba SpA vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja ne kumpikin velvoitetaan korvaamaan puolet Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) oikeudenkäyntikuluista.

(1)  EUVL C 329, 16.8.2021.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/54

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 18.3.2022 – Hewlett Packard Enterprise Development v. EUIPO – Aruba (ARUBA NETWORKS)

(Asia T-345/21) (1)

(EU-tavaramerkki - Mitättömyysmenettely - Mitättömyysvaatimuksen peruuttaminen - Lausunnon antamisen raukeaminen)

(2022/C 237/69)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Hewlett Packard Enterprise Development LP (Houston, Texas, Yhdysvallat) (edustajat: asianajajat P. Roncaglia ja N. Parrotta)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: T. Frydendahl ja J. F. Crespo Carrillo)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Aruba SpA (Ponte San Pietro, Italia) (edustaja: asianajaja N. Scardaccione)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 29.3.2021 tekemästä päätöksestä (asia R 1473/2020-5), joka koskee osapuolten Aruba ja Hewlett Packard Enterprise Development välistä mitättömyysmenettelyä

Määräysosa

1)

Lausunnon antaminen kanteesta raukeaa.

2)

Hewlett Packard Enterprise Development LP ja Aruba SpA vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja ne kumpikin velvoitetaan korvaamaan puolet Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) oikeudenkäyntikuluista.

(1)  EUVL C 329, 16.8.2021.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/54

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 29.3.2022 – Gustopharma Consumer Health v. EUIPO – Helixor Heilmittel (HELIXORIGINAL)

(Asia T-797/21) (1)

(EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Väitteen peruuttaminen - Lausunnon antamisen raukeaminen)

(2022/C 237/70)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Gustopharma Consumer Health, SL (Madrid, Espanja) (edustajat: asianajajat J. Wachinger ja R. Drozdz)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: D. Gája)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Helixor Heilmittel GmbH (Rosenfeld, Saksa)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n ensimmäisen valituslautakunnan 18.10.2021 tekemästä päätöksestä (asia R 1644/2019-1), joka koskee osapuolten Helixor Heilmittel ja Gustopharma Consumer Health välistä väitemenettelyä

Määräysosa

1)

Lausunnon antaminen kanteesta raukeaa.

2)

Gustopharma Consumer Health, SL vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 73, 14.2.2022.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/55

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 29.3.2022 – Gustopharma Consumer Health v. EUIPO – Helixor Heilmittel (HELIXFORTE)

(Asia T-798/21) (1)

(EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Väitteen peruuttaminen - Lausunnon antamisen raukeaminen)

(2022/C 237/71)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Gustopharma Consumer Health, SL (Madrid, Espanja) (edustajat: asianajajat J. Wachinger ja R. Drozdz)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: D. Gája)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Helixor Heilmittel GmbH (Rosenfeld, Saksa)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n ensimmäisen valituslautakunnan 19.10.2021 tekemästä päätöksestä (asia R 1645/2019-1), joka koskee osapuolten Helixor Heilmittel ja Gustopharma Consumer Health välistä väitemenettelyä

Määräysosa

1)

Lausunnon antaminen kanteesta raukeaa.

2)

Gustopharma Consumer Health, SL vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 73, 14.2.2022.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/55

Kanne 18.1.2022 – XH v. komissio

(Asia T-522/21)

(2022/C 237/72)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: XH (edustaja: asianajaja K. Górny-Salwarowska)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan kantajan Sysper 2 –kansion oikaisemisesta kieltäytymistä koskevan 24.11.2020 tehdyn päätöksen D/386/20, joka on pysytetty nimittävän viranomaisen 16.6.2021 tekemällä päätöksellä nro R/125/21 vastauksena kantajan 22.2.2021 tekemään valitukseen

—

kumoamaan kantajan nimen merkitsemättä jättämistä vuonna 2020 ylennettyjen virkamiesten luetteloon koskevan 12.11.2020 tehdyn päätöksen (IA nro 32-2020), joka on pysytetty nimittävän viranomaisen 8.6.2021 tekemällä päätöksellä nro R/80/21 vastauksena kantajan 5.2.2021 tekemään valitukseen

—

määräämään maksettavaksi korvausta kantajalle aiheutuneesta vahingosta (1)

—

velvoittaman vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu oikeudelliseen virheeseen ja riidanalaisten ylennysmenettelyjen sääntöjenvastaisuuteen: henkilöstösääntöjen 45 artiklan täytäntöönpanosäännöksistä annetun päätöksen C(2013)8968 rikkominen; henkilöstösääntöjen 45 artiklan 1 kohdan rikkominen Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 artiklaan nähden sekä ansioiden tosiasiallisen vertailun puuttuminen

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu ilmeiseen arviointivirheeseen henkilöstösääntöjen 45 artiklan mukaisten ylennysperusteiden soveltamisen yhteydessä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 artiklaan nähden.

(1)  Kannekirjelmässä vaaditaan kahta erillistä korvausta eli 25 000 euroa aineettomasta vahingosta ja 50 000 euroa kantajalle väitetysti aiheutuneesta aineellisesta vahingosta.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/56

Kanne 30.3.2022 – T-Systems International v. komissio

(Asia T-173/22)

(2022/C 237/73)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: T-Systems International GmbH (Frankfurt am Main, Saksa) (edustajat: asianajajat E. van Nuffel d’Heynsbroeck, D. Bogaert ja T. Payan)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan päätöksen sopimuksen tekemisestä hankintamenettelyssä DIGIT/A3/PR/2019/010 palvelujen suorittamiseksi siltä osin kuin kyseessä ovat Euroopan laajuiset telematiikkapalvelut hallintojen välillä (TESTA); hankintamenettelyn tulokset annettiin tiedoksi 21.1.2022

—

velvoittamaan Euroopan komission korvaamaan kaikki oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan varainhoitoasetuksen (1) 168 artiklan 6 kohtaa on rikottu ja kaikki kyseisessä menettelyssä jätetyt tarjotukset ovat lainvastaisia, koska tarjouseritelmässä esitetyt vaatimukset tekevät palvelun toteuttamisesta ja siis asianmukaisen tarjouksen jättämisestä liian vaikeaa tai mahdotonta.

2)

Toinen kanneperuste, jonka mukaan vastaaja muutti tarjouseritelmässä esitettyjä pakollisia vaatimuksia vastoin menettelyn olennaisia edellytyksiä, kun se arvioi muiden tarjoajien tarjouksia.

3)

Kolmas kanneperuste, jonka mukaan olemassa on suuri riski sopimuksen merkittävästä muuttamisesta, koska komissio teki sopimuksen sellaisten teknisten seikkojen perusteella, joiden osalta se ei voinut olla tietämätön siitä, että niistä tulisi nopeasti vanhentuneita, jolleivät ne jo ole vanhentuneita kyseessä olevan tarjouskilpailun ajankohtana, joten komissio on toiminut varainhoitoasetuksen 170 artiklan vastaisesti.

(1)  Unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18.7.2018 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046 (EUVL 2018, L 193, s. 1).

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/57

Kanne 14.4.2022 – Mariani v. parlamentti

(Asia T-196/22)

(2022/C 237/74)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Thierry Mariani (Pariisi, Ranska) (edustaja: asianajaja F.-P. Vos)

Vastaaja: Euroopan parlamentti

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan demokratiatuki- ja vaalikoordinointiryhmän 3.3.2022 tekemän päätöksen D-301939, jolla Thierry Mariani suljettiin pois Euroopan parlamentin vaalitarkkailuvaltuuskuntien toiminnasta hänen toimikautensa (2019–2024) loppuun asti,

—

velvoittamaan vastaajan maksamaan kantajalle 3 000 euroa unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 87 artiklan ja sitä seuraavien artiklojen nojalla.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa seitsemään kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu perustelujen puutteellisuuteen. Kantajan mukaan riidanalainen päätös on perusteltu puutteellisesti, koska siinä ei viitata täsmällisesti niihin säädöksiin, joihin seuraamus perustuu.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu Euroopan parlamentin työjärjestyksessä määrätyn seuraamusmenettelyn noudattamatta jättämiseen. Kantaja väittää tältä osin, että menettelyvirhe on ilmeinen, koska parlamentin työjärjestyksen yksikään määräys ei koske nyt käsiteltävää asiaa ja parlamentin jäseniin sovellettavaa kurinpitomenettelyä, johon heidän menettelysäännöissään viitataan, ei noudatettu.

3)

Kolmas kanneperuste, joka perustuu kontradiktorisen periaatteen loukkaamiseen. Kantaja väittää tältä osin, että seuraamusmenettely ei ollut kontradiktorinen siltä osin kuin kantajan oikeutta tulla kuulluksi ei kunnioitettu, koska hän ei voinut esittää huomautuksiansa ennen seuraamuksesta päättämistä.

4)

Neljäs kanneperuste, joka perustuu siihen, että Roomassa 4.11.1950 allekirjoitetun ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen (jäljempänä Euroopan ihmisoikeussopimus) 6 artiklaa on rikottu. Kantajan mukaan yhdenvertaisen kohtelun periaatetta on loukattu, koska riidanalaista päätöstä ei annettu tiedoksi kantajalle hänen äidinkielellään eikä siinä ilmoiteta muutoksenhakukeinoja ja muutoksenhaun määräaikoja. Lisäksi syyttäjäviranomainen toimi myös päätöksen tekevänä viranomaisena, vaikka tehtävien eriyttäminen taataan Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklassa.

5)

Viides kanneperuste, joka perustuu syrjimättömyyden periaatteen loukkaamiseen. Kantaja väittää, että riidanalainen päätös merkitsee ankaruutensa vuoksi syrjintää, koska se on tehty 18.6.2021 päivätyn ensimmäisen keskeyttämispäätöksen, jossa jo vahvistettiin parlamentin jäsenten välinen poliittiseen suuntautumiseen perustuva eriarvoinen kohtelu, jälkeen.

6)

Kuudes kanneperuste, joka perustuu sitovien toimintaohjeiden kieltoa koskevan periaatteen loukkaamiseen. Riidanalaisen päätöksen johdosta parlamentin jäsen menetti riippumattomuutensa ja päätöksellä rikottiin sitovien toimintaohjeiden kieltoa, koska kantajaa ei voida pätevällä tavalla moittia siitä, että Euroopan unionin ulkopuolinen valtio oli kutsunut hänet hoitamaan riippumattoman vaalitarkkailijan tehtävää, kun kantaja ei koskaan väittänyt edustavansa tässä yhteydessä unionin toimielintä, jonka jäsen hän on.

7)

Seitsemäs kanneperuste, joka perustuu siihen, että päätös on lopullinen ja ettei siihen voida enää hakea muutosta. Kantajan mukaan päätös on kumottava, koska sitä voidaan soveltaa välittömästi eikä mahdollisuutta uudelleentarkasteluun ole ennen kantajan toimikauden päättymistä.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/58

Kanne 19.4.2022 – Puola v. komissio

(Asia T-200/22)

(2022/C 237/75)

Oikeudenkäyntikieli: puola

Asianosaiset

Kantaja: Puolan tasavalta (asiamies: B. Majczyna)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan Euroopan komission päätökset, jotka sisältyvät kirjeisiin, jotka on päivätty 7.2.2022, 8.2.2022, 16.3.2022 ja 31.3.2022, ja jotka koskevat päiväsakkojen, jotka unionin tuomioistuimen varapresidentti asetti 20.9.2021 antamallaan määräyksellä (Tšekin tasavalta v. Puola, C-121/21 R, EU:C:2021:752), rahamäärien kuittaamista ajanjakson 20.9.2021–17.1.2022 osalta;

—

velvoittamaan Euroopan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen.

1.

Ensimmäisen kanneperuste koskee komission toimivallan puuttumista ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (UE, Euratom) 2018/1046 (1) 101 ja 102 artiklan rikkomista soveltamalla takaisinperintämenettelyä kuittaamalla, huolimatta siitä tosiseikasta, että rahamäärien saaminen päättyi. Kantaja väittää, ettei komissiolla ollut oikeusperustaa antaa riidanalaisia päätöksiä, koska 20.9.2021 annetun määräyksen vaikutukset lakkasivat olemasta voimassa takautuvasti Puolan ja Tšekin hallitusten välillä tehdyn sovintoratkaisun tuloksena, molemmat osapuolet luopuivat vaatimuksista, ja asia C-121/21 (2) poistettiin unionin tuomioistuimen rekisteristä.

2.

Toinen kanneperuste, jonka mukaan SEUT 296 artiklaa sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 42 artiklan 2 kohdan c alakohtaa ja 47 artiklaa on rikottu, koska riidanalaiset päätökset on perusteltu riittämättömästi. Kantaja väittää, kun komissio antoi riidanalaiset päätökset, se ei esittänyt perussopimuksessa ja unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä vaadittuja perusteluja näiden päätösten avulla toteutetun perintämenettelyn oikeusperustan osalta.

(1)  Unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18.7.2018 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 2018/1046 (EUVL 2018, L 193, s. 1).

(2)  Määräys 4.2.2022, Tšekin tasavalta v. Puolan tasavalta (Turówin ruskohiilikaivos), C-121/21, ei julkaistu, EU:C:2022:82.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/59

Kanne 15.4.2022 – Alankomaat v. komissio

(Asia T-203/22)

(2022/C 237/76)

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Asianosaiset

Kantaja: Alankomaiden kuningaskunta (asiamiehet: M. Bulterman ja J. Langer)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan Euroopan komission 15.2.2022 viitenumerolla Ares(2022) 1097097 antama päätös, jolla hylätään Alankomaiden kuningaskunnan vaatimus 6.1.2022 annetun päätöksen muuttamisesta ja asiakokonaisuudessa FresQ perusteettomasti suoritettujen maksujen takaisinperintää koskevan kahdeksan vuoden määräajan jatkamisesta neljällä vuodella

—

velvoittamaan Euroopan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että 15.2.2022 annettu päätös perustuu virheelliseen käsitykseen siitä, ettei takaisinperintämenettelyä ole saatettu päätökseen.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että Euroopan komissio soveltaa asetuksen 1306/2013 54 artiklan 2 kohdan kolmatta alakohtaa virheellisesti, koska se olettaa, että kahdeksan vuoden määräajan ylittäminen on katsottava Alankomaiden kuningaskunnan syyksi.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/59

Kanne 20.4.2022 – Makhlouf v. neuvosto

(Asia T-206/22)

(2022/C 237/77)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Sara Makhlouf (Damaskos, Syyria) (edustajat: asianajajat G. Karouni ja K. Assogba)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan – siltä osin kuin kyseiset toimet koskevat kantajaa –

—

Syyriaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2013/255/YUTP täytäntöönpanosta 21.2.2022 annetun neuvoston täytäntöönpanopäätöksen (YUTP) 2022/242 ja liitteen I,

—

Syyrian tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 36/2012 täytäntöönpanosta 21.2.2022 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/237 ja liitteen II,

—

velvoittamaan neuvoston maksamaan 10 000 euroa korvauksena kaikista aiheutuneista vahingoista.

—

Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 134 artiklan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut. Sara Makhlouf vaatii, että neuvosto velvoitetaan vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jotka Makhloufille ovat aiheutuneet ja joiden perustelemiseen menettelyn aikana hän varaa itselleen oikeuden.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa viiteen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu puolustautumisoikeuksien ja oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevan oikeuden loukkaamiseen. Tältä osin kantaja moittii neuvostoa siitä, että se on loukannut hänen puolustautumisoikeuksiaan ja erityisesti hänen oikeuttaan tulla kuulluksi ennen hänen nimensä sisällyttämistä riidanalaisiin luetteloihin.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu ilmeiseen arviointivirheeseen ja näytön puutteeseen. Kantaja väittää, että neuvoston väitteet, jotka koskevat sitä, että on olemassa ”vaara, että perittyjä varoja käytetään Syyrian hallinnon toiminnan tukemiseen ja että ne siirtyvät suoraan hallinnon hallintaan niin, että ne mahdollisesti myötävaikuttavat hallinnon siviiliväestöön kohdistamiin väkivaltaisiin tukahduttamistoimiin”, on hylättävä lopullisesti, koska ne ovat täysin perusteettomia eivätkä tosiseikat tue niitä.

3)

Kolmas kanneperuste, joka perustuu siihen, että suhteellisuusperiaatetta on loukattu perusoikeuksiin puuttumisen yhteydessä. Kantajan mukaan riidanalainen toimenpide on todettava pätemättömäksi, koska se on riidanalaisilla toimilla tavoitellun päämäärän kannalta suhteeton. Suhteettomuus johtuu erityisesti siitä, että toimenpide koskee erotuksetta kaikkia kantajan varoja.

4)

Neljäs kanneperuste, joka perustuu omaisuudensuojan loukkaamiseen. Kantaja väittää, että riidanalaisilla toimilla puututtiin perusteettomasti kantajan omaisuudensuojaan, koska niihin sisältyy erotuksetta sellaisia varoja, joita kantaja voi periä, ja henkilökohtaisia varoja.

5)

Viides kanneperuste, joka koskee vahingonkorvausvaatimusta.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/60

Kanne 19.4.2022 – Mhana v. neuvosto

(Asia T-207/22)

(2022/C 237/78)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Ghada Mhana (Damaskos, Syyria) (edustajat: asianajajat G. Karouni ja K. Assogba)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan – siltä osin kuin kyseiset toimet koskevat kantajaa –

—

Syyriaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2013/255/YUTP täytäntöönpanosta 21.2.2022 annetun neuvoston täytäntöönpanopäätöksen (YUTP) 2022/242 ja liitteen I,

—

Syyrian tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 36/2012 täytäntöönpanosta 21.2.2022 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/237 ja liitteen II,

—

velvoittamaan neuvoston maksamaan 10 000 euroa korvauksena kaikista aiheutuneista vahingoista.

—

Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 134 artiklan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut. Ghada Mhana vaatii, että neuvosto velvoitetaan vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jotka Mhanalle ovat aiheutuneet ja joiden perustelemiseen menettelyn aikana hän varaa itselleen oikeuden.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa viiteen kanneperusteeseen, jotka ovat pääosin samat tai samankaltaiset kuin asiassa T-206/22, Makhlouf v. neuvosto, esitetyt kanneperusteet.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/61

Kanne 19.4.2022 – Makhlouf v. neuvosto

(Asia T-208/22)

(2022/C 237/79)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Kinda Makhlouf (Varsova, Puola) (edustajat: asianajajat G. Karouni ja K. Assogba)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan – siltä osin kuin kyseiset toimet koskevat kantajaa –

—

Syyriaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2013/255/YUTP täytäntöönpanosta 21.2.2022 annetun neuvoston täytäntöönpanopäätöksen (YUTP) 2022/242 ja liitteen I,

—

Syyrian tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 36/2012 täytäntöönpanosta 21.2.2022 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/237 ja liitteen II,

—

velvoittamaan neuvoston maksamaan 50 000 euroa korvauksena kaikista aiheutuneista vahingoista.

Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 134 artiklan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut. Kinda Makhlouf vaatii, että neuvosto velvoitetaan vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jotka Makhloufille ovat aiheutuneet ja joiden perustelemiseen menettelyn aikana hän varaa itselleen oikeuden.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa viiteen kanneperusteeseen, jotka ovat pääosin samat tai samankaltaiset kuin asiassa T-206/22, Makhlouf v. neuvosto, esitetyt kanneperusteet.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/62

Kanne 19.4.2022 – Makhlouf v. neuvosto

(Asia T-209/22)

(2022/C 237/80)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Shahla Makhlouf (Fairfax, Virginia, Yhdysvallat) (edustajat: asianajajat G. Karouni ja K. Assogba)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan – siltä osin kuin kyseiset toimet koskevat kantajaa –

—

Syyriaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2013/255/YUTP täytäntöönpanosta 21.2.2022 annetun neuvoston täytäntöönpanopäätöksen (YUTP) 2022/242 ja liitteen I,

—

Syyrian tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 36/2012 täytäntöönpanosta 21.2.2022 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/237 ja liitteen II,

—

velvoittamaan neuvoston maksamaan 30 000 euroa korvauksena kaikista aiheutuneista vahingoista.

—

Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 134 artiklan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut. Shahla Makhlouf vaatii, että neuvosto velvoitetaan vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jotka Makhloufille ovat aiheutuneet ja joiden perustelemiseen menettelyn aikana hän varaa itselleen oikeuden.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa viiteen kanneperusteeseen, jotka ovat pääosin samat tai samankaltaiset kuin asiassa T-206/22, Makhlouf v. neuvosto, esitetyt kanneperusteet.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/62

Kanne 21.4.2022 – Prigozhina v. neuvosto

(Asia T-212/22)

(2022/C 237/81)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Violetta Prigozhina (Pietari, Venäjä) (edustaja: asianajaja M. Cessieux)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

toteamaan, että Violetta Prigozhinan kanne voidaan ottaa tutkittavaksi, ja

Kantajaa koskevilta osin

—

kumoamaan 23.2.2022 tehdyn neuvoston päätöksen (PESC) 2022/265, jolla muutettiin päätöstä 2014/145/PESC (1),

—

kumoamaan 23.2.2022 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/260, jolla pantiin täytäntöön asetus (EU) 269/2014 (2),

—

toteamaan, että Violetta Prigozhinan nimi on joka tapauksessa poistettava viipymättä riidanalaisista toimista,

—

määräämään Euroopan neuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 87 ja 91 artiklan mukaisesti.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa viiteen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu perusteluvelvollisuuden laiminlyöntiin. Kantaja väittää, että neuvosto ei ole noudattanut riidanalaisia toimia koskevaa perusteluvelvollisuutta, koska se ei ole esittänyt ainoatakaan täsmällistä seikkaa, joka tukee kantajan nimen mainitsemista riidanalaisten päätösten tekstissä, eikä merkintää koskevaa logiikkaa voi ymmärtää.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu aineellista lainmukaisuutta koskevaan puutteeseen. Kantaja väittää, että perusteluja rasittavat tosiseikkoja koskevat virheet, joiden vuoksi niillä ei ole riittävää perustaa, ja niissä on ilmeinen arviointivirhe. Kantaja riitauttaa sen, että hänellä olisi tällä hetkellä yhteys yhtiöön Concord Management and Consulting Llc. Hän riitauttaa myös sen, että hänen pojallaan olisi yhteys Groupe Wagneriin ja ettei yhteyksistä hänen poikansa kanssa voida joka tapauksessa pätevästi päätellä, että hän olisi voinut jollakin tapaa myötävaikuttaa minkäänlaiseen Ukrainan alueellisen koskemattomuuden loukkaamiseen.

3)

Kolmas kanneperuste, joka perustuu vallan väärinkäyttöön. Kantajan mukaan hänen nimensä sisällyttämisellä tosiasiassa tavoiteltu päämäärä on todellisuudessa tavoittaa välillisesti hänen poikansa Jevgeni Prigožin.

4)

Neljäs kanneperuste, joka perustuu perusoikeuksien loukkaamiseen. Kantaja väittää, että hänen nimensä sisällyttämistä koskevien perusteluiden epätäsmällisyys estää häntä keskustelemasta niistä hyödyllisellä tavalla.

5)

Viides kanneperuste, joka perustuu perusoikeuksien loukkaamiseen. Kantaja väittää, että häneen sovellettavat rajoittavat toimenpiteet ovat epäsuhtaisia siltä osin kuin niillä ei voida saavuttaa neuvoston tavoittelemaa päämäärää.

(1)  Rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta tehdyn neuvoston päätöksen 2014/145/PESC muuttamisesta 23.2.2022 tehty neuvoston päätös (PESC) 2022/265 (EUVL 2022, L 42 I, s. 98).

(2)  Asetuksen (EU) 269/2014 täytäntöönpanosta 23.2.2022 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/260 (EUVL 2022, L 42 I, s. 3).

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/63

Kanne 20.4.2022 – Lifestyle Equities v. EUIPO – Greenwich Polo Club (GREENWICH POLO CLUB)

(Asia T-217/22)

(2022/C 237/82)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Lifestyle Equities CV (Amstelveen, Alankomaat) (edustaja: asianajaja S. Terpstra)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Greenwich Polo Club, Inc. (Greenwich, Connecticut, Yhdysvallat)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin haltija: Muu osapuoli valituslautakunnassa

Riidanalainen tavaramerkki: EU-tavaramerkiksi rekisteröity kuviomerkki GREENWICH POLO CLUB – EU-tavaramerkki nro 2 919 256

EUIPO:ssa käyty menettely: Mitättömyysmenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 9.2.2022 asiassa R 1063/2021-4 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

kumoaa riidanalaisen päätöksen

—

velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohtaa on rikottu.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/64

Kanne 21.4.2022 – Roxtec v. EUIPO – Wallmax (kahdeksan samankeskistä mustaa ympyrää sisältävän sinisen neliön kuvaus)

(Asia T-218/22)

(2022/C 237/83)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Roxtec AB (Karlskrona, Ruotsi) (edustajat: asianajajat J. Olsson ja J. Adamsson)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Wallmax Srl (Milano, Italia)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin haltija: Kantaja unionin yleisessä tuomioistuimessa

Riidanalainen tavaramerkki: EU-tavaramerkiksi rekisteröity kuviomerkki (kahdeksan samankeskistä mustaa ympyrää sisältävän sinisen neliön kuvaus) – EU-tavaramerkki nro 7 376 023

EUIPO:ssa käyty menettely: Mitättömyysmenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n toisen valituslautakunnan 10.2.2022 asiassa R 1093/2021-2 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

kumoaa riidanalaisen päätöksen ja palauttaa asian takaisin EUIPO:n toiseen valituslautakuntaan uudelleentarkastelua varten tai

—

muuttaa riidanalaista päätöstä poistamalla viimeisen virkkeen päätöksen 31 kohdasta ja

—

velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 94 artiklaa on rikottu.

—

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 95 artiklaa on rikottu.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/65

Kanne 22.4.2022 – Wallmax v. EUIPO – Roxtec (sininen neliö, jonka sisällä kahdeksan samankeskistä mustaa ympyrää)

(Asia T-219/22)

(2022/C 237/84)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Wallmax Srl (Milano, Italia (edustajat: asianajajat F. Ferrari, L. Goglia ja G. Rapaccini)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Roxtec AB (Karlskrona, Ruotsi)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin haltija: Muu osapuoli valituslautakunnassa

Riidanalainen tavaramerkki: EU-kuviomerkki (sininen neliö, jonka sisällä kahdeksan samankeskistä mustaa ympyrää) – EU-tavaramerkki nro 7 376 023

EUIPO:ssa käyty menettely: Mitättömyysmenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n toisen valituslautakunnan 10.2.2022 asiassa R 1093/2021-2 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

kumoaa riidanalaisen päätöksen siltä osin kuin toinen valituslautakunta katsoo, että riidanalainen tavaramerkki ei ole mitätön Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan e alakohdan II alakohdan mukaisesti seuraavien tavaroiden osalta: luokka 6 – Metallista valmistetut kaapelien ja putkien läpivientitiivisteet; metallista valmistetut tiivistekehykset; luokka 17 – Muovista tai kumista valmistetut tiivistekehykset; luokka 19 – Ei-metalliset, jäykät putket rakennustarkoituksiin; muut kuin metalliset tiivistekehykset;

—

kumoaa riidanalaisen päätöksen siltä osin kuin toinen valituslautakunta kumosi mitättömyysosaston päätöksen kulujen osalta;

—

edellä esitetyn johdosta pysyttää EUIPO:n mitättömyysosaston 23.4.2021 tekemän päätöksen;

—

velvoittaa EUIPO:n korvaamaan tästä menettelystä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan 3 e alakohdan ii alakohtaa on rikottu.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/65

Kanne 25.4.2022 – CiviBank v. EKP

(Asia T-220/22)

(2022/C 237/85)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Banca di Cividale SpA – Società Benefit (CiviBank) (Cividale del Friuli, Italia) (edustajat: asianajajat M. Merola, A. Cassano ja A. Cogoni)

Vastaaja: Euroopan keskuspankki

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan SEUT 263 artiklan 4 kohdan nojalla sellaisen 23.3.2022 tehdyn Euroopan keskuspankin (EKP) päätöksen (ECB-SSM-2022-IT-7 (QLF-2021-0155)) (joka sisältyy yhteen ainoaan toimeen tai useaan toimeen), jolla EKP on myöntänyt Banca Sparkasselle ja Fondazione Sparkasselle luvan (i) hankkia ja säilyttää yli 10 prosentin suuruisen määräosuuden CiviBankista ja sen äänioikeuksista, (ii) ylittää edellä mainittu raja-arvo ja hankkia määräysvalta CiviBankissa sellaisten vapaaehtoisten ja kattavien julkisten ostotarjousten jälkeen ja niiden seurauksena, joista ilmoitettiin 9.12.2021 markkinoille 15.10.2013 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 1024/2013 (1) 4 ja 6 artiklan, pankkitoimintalain (testo unico bancario) 19 §:n, 22 §:n, 53 §:n ja 67 §:n sekä näihin liittyvien täytäntöönpanosäännösten nojalla, ja

—

velvoittamaan vastaajan korvaamaan kantajalle tässä oikeusasteessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu direktiivin 2013/36/EU 23 artiklan virheelliseen soveltamiseen, asetuksen N:o 468/2014 86 artiklan ja SEUT 49 artiklan rikkomiseen ja syrjintäkieltoa koskevan unionin yleisen oikeusperiaatteen loukkaamiseen arvioitaessa ostajan soveltuvuutta.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu riidanalaisen päätöksen puutteellisiin perusteluihin ja siis SEUT 296 artiklan rikkomiseen, Euroopan perusoikeuskirjan 41 artiklassa taattujen puolustautumisoikeuksien loukkaamiseen ja jäsenvaltioiden yhteisistä valtiosääntöperinteistä johtuvien vastaavien yleisten oikeusperiaatteiden loukkaamiseen.

(1)  Luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää politiikkaa koskevien erityistehtävien antamisesta Euroopan keskuspankille 15.10.2013 annettu neuvoston asetus (EU) N:o 1024/2013 (EUVL 2013, L 287, s. 63).

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/66

Kanne 25.4.2022 – Pharmaselect International v. EUIPO – OmniActive Health Technologies (LUTAMAX)

(Asia T-221/22)

(2022/C 237/86)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Pharmaselect International Beteiligungs GmbH (Wien, Itävalta) (edustajat: asianajajat S. Jackermeier ja D. Wiedemann)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: OmniActive Health Technologies Ltd (Mumbai, Intia)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin haltija: Kantaja unionin yleisessä tuomioistuimessa

Riidanalainen tavaramerkki: EU-tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki LUTAMAX – EU-tavaramerkki nro 3 472 974

EUIPO:ssa käyty menettely: Menettämismenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n ensimmäisen valituslautakunnan 24.2.2022 asioissa R 524/2021-1 ja R 649/2021-1 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

kumoaa riidanalaisen päätöksen,

—

määrää, että EU-tavaramerkki nro 3 472 974 LUTAMAX pysyy rekisteröitynä seuraavia tavaroita varten:

Luokka 5: Lääkkeet ihmisten ja eläinten käyttöön, dieettivalmisteet lääkintäkäyttöön, lisäravintoaineet lääkintäkäyttöön tai dieettikäyttöön, vitamiinivalmisteet lääkintäkäyttöön tai dieettikäyttöön, silmienhoitoaineet (farmaseuttiseen käyttöön), mitään edellä mainituista tavaroista ei ole tarkoitettu eläinlääkinnälliseen käyttöön,

Luokka 29: Dieettielintarvikkeet ja dieettilisäravintoaineet ei-lääkinnälliseen käyttöön (luokassa 29), ravintoöljyt ja -rasvat,

Luokka 30: Dieettielintarvikkeet ja dieettilisäravintoaineet ei-lääkinnälliseen käyttöön (luokassa 30),

—

velvoittaa vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperuste

—

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 58 artiklan 1 kohdan a alakohtaa on rikottu.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/67

Kanne 22.4.2022 – Engineering – Ingegneria Informatica v. komissio ja REA

(Asia T-222/22)

(2022/C 237/87)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Engineering – Ingegneria Informatica SpA (Rooma, Italia) (edustajat: asianajajat S. Villata, L. Montevecchi ja C. Oncia)

Vastaaja: Euroopan keskuspankki ja Euroopan tutkimuksen toimeenpanovirasto

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

toteamaan, että a) 21.12.2021 päivätty Euroopan komission (Directorate-General for Research & Innovation, Directorate H – Common Implementation Centre H.2 – Common Audit Service) – ref. CAIA389007 – ”Letter of Conclusion – re. Ares (2021) 7900224 –”; b) Final Audit Report, joka on liitetty Letter of Conclusioniin Ares (2021) 7900224, c) 23.2.2022 päivätty ”Euroopan tutkimuksen toimeenpanoviraston (REA) Confirmation Letter REA. C – Future Society C.2 – Secure Society” (pyyntökirje) ja d) 23.2.2022 päivätty Euroopan tutkimuksen toimeenpanoviraston veloitusilmoitus nro 3242202693 (veloitusilmoitus) ovat mitättömiä, lainvastaisia ja tehottomia, tai kumoamaan ne

—

toteamaan, että Grant Agreement Doganassa tarkoitettuina ”Eligible Costs” rahoituksen ulkopuolelle jätetyt kustannukset ovat tukikelpoisia ja Engineeringillä on näin ollen oikeus siihen, että kyseiset kustannukset otetaan huomioon määritettäessä mainitussa sopimuksessa määrätyn avustuksen kokonaismäärää, ja joka tapauksessa, että komissiolla ei ole oikeutta periä näitä summia takaisin,

—

velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste perustuu siihen, että Euroopan komissio ja Euroopan tutkimuksen toimeenpanovirasto ovat soveltaneet virheellisesti kantajan ja kyseisen viraston välisen Grant Agreementin määräyksiä.

—

Tältä osin väitetään, että pyyntökirje ja veloitusilmoitus perustuvat Euroopan komission sellaisen tarkastuksen tuloksiin, jossa on lainvastaisesti suljettu rahoituksen ulkopuolelle Grant Agreementissä, jonka sopimuspuoli kantaja on, tarkoitetut tukikelpoiset kustannukset, jotka antavat oikeuden kyseisessä sopimuksessa määrättyihin avustuksiin, eli työntekijöille yleisten tavoitteiden perusteella myönnetyt bonukset.

2)

Toinen kanneperuste perustuu kantajan luottamuksen ja oikeutettujen odotusten loukkaamiseen.

—

Tältä osin väitetään, että sellaisten aikaisempien avustusohjelmien puitteissa, joiden osapuolena kantaja on ollut (erityisesti 7th Framework Programme), riidanalaisilla toimilla rahoituksen ulkopuolelle jätetty palkkausjärjestelmä, jota Euroopan komissio on kuitenkin tarkastellut, on hyväksytty ilman varauksia.

—

Viranomaisen perustelematon kannanmuutos bonusten tukikelpoisuuden osalta merkitsee siis sellaisen luottamuksensuojan periaatteen loukkaamista, jonka merkityksen unionin tuomioistuin ja unionin yleinen tuomioistuin on useaan kertaan vahvistaneet.

3)

Kolmas kanneperuste perustuu Grant Agreementin ”Dogana” ja siinä määrättyjen sopimusehtojen virheelliseen tulkintaan siltä osin kuin kustannukset, jotka olivat tukikelpoisia sopimuksen sanamuodonkin perusteella, on jätetty rahoituksen ulkopuolelle ensimmäisessä kanneperusteessa esitetyistä syistä.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/68

Kanne 27.4.2022 – Casablanca Clothing v. EUIPO – Adrien (CASABLANCA TENNIS CLUB)

(Asia T-228/22)

(2022/C 237/88)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Casablanca Clothing (Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta) (edustajat: asianajajat A. Cléry ja C. Devernay)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Adrien SARL (Marseille, Ranska)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin haltija: Kantaja

Riidanalainen tavaramerkki: Tavaramerkin CASABLANCA TENNIS CLUB Euroopan unionin nimeävä kansainvälinen rekisteröinti – Euroopan unionin nimeävä kansainvälinen rekisteröinti nro 1 471 645

EUIPO:ssa käyty menettely: Mitättömyysmenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 22.2.2022 asiassa R 1186/2021-5 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

kumoaa riidanalaisen päätöksen

—

rekisteröi kansainvälisen tavaramerkin CASABLANCA TENNIS CLUB nro 1 471 645 Euroopan unionin osalta

—

velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut mukaan luettuna valituslautakunnassa käydystä menettelystä aiheutuneet kulut.

Kanneperusteet

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/69

Kanne 28.4.2022 – Growth Finance Plus v. EUIPO (doglover)

(Asia T-231/22)

(2022/C 237/89)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Growth Finance Plus AG (Gommiswald, Sveitsi) (edustaja: Rechtsanwalt H. Twelmeier)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalainen tavaramerkki: Hakemus sanamerkin doglover rekisterömiseksi EU-tavaramerkiksi – Hakemus nro 18 107 487

Riidanalainen päätös: EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 14.2.2022 asiassa R 720/2020-5 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

kumoaa riidanalaisen päätöksen

—

velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b alakohtaa on rikottu.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/69

Kanne 28.4.2022 – Growth Finance Plus v. EUIPO (catlover)

(Asia T-232/22)

(2022/C 237/90)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Growth Finance Plus AG (Gommiswald, Sveitsi) (edustaja: Rechtsanwalt H. Twelmeier)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalainen tavaramerkki: Hakemus sanamerkin catlover rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi – Hakemus nro 18 107 485

Riidanalainen päätös: EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 7.2.2022 asiassa R 717/2020-5 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

kumoaa riidanalaisen päätöksen

—

velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukssen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b alakohtaa on rikottu.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/70

Kanne 28.4.2022 – Islentyeva v. neuvosto

(Asia T-233/22)

(2022/C 237/91)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Ekaterina Islentyeva (Strassen, Luxemburg) (edustaja: asianajaja F. Moyse)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

toteamaan, että tämä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 263 artiklan nojalla nostettu kumoamiskanne on otettava tutkittavaksi

—

aineellisen kysymyksen osalta kumoamaan yhtäältä rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta 31.7.2014 annetun neuvoston päätöksen 2014/512/YUTP (EUVL L 229, 31.7.2014, s. 13) muuttamisesta 28.2.2022 tehdyn päätöksen (YUTP) 2022/335 (EUVL L 57) ja toisaalta rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 833/2014 muuttamisesta 28.2.2022 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2022/334 (EUVL L 57, s. 1)

—

toissijaisesti kumoamaan riidanalaisten toimenpiteiden merkitykselliset säännökset

—

näin ollen katsomaan, että Islentyevalla on oikeus käyttää yksityislentäjän lupakirjaansa ja lupa laskeutumiseen, lentoonlähtöön tai ylilentoon unionin alueella

—

joka tapauksessa velvoittamaan Euroopan unionin neuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa viiteen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu SEUT 296 artiklan toisessa alakohdassa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklassa määrätyn perusteluvelvollisuuden laiminlyöntiin. Kantaja väittää tältä osin, että käsiteltävässä asiassa riidanalaisista toimista ei ilmene selvästi ja yksiselitteisesti toimenpiteen laatineen toimielimen päättely, jonka vuoksi hän ei voi tietää toteutetun toimenpiteen perusteluita eikä toimivaltainen tuomioistuin harjoittaa valvontaansa.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu suhteellisuusperiaatteen loukkaamiseen. Kantaja väittää, että rajoittavat toimenpiteet, joilla estetään EU-kansalaisia, jotka ovat myös Venäjän kansalaisia, käyttämästä yksityislentäjän lupakirjaansa, ovat kohtuuttomia ja täysin tarpeettomia asetettuihin tavoitteisiin nähden.

3)

Kolmas kanneperuste, joka perustuu SEU 2, 3 ja 21 artiklan rikkomiseen. Kantaja katsoo, että toteutetut rajoittavat toimenpiteet ovat ristiriidassa oikeusvaltion arvojen ja syrjintäkiellon periaatteen kanssa.

4)

Neljäs kanneperuste, joka perustuu perusoikeuskirjan 20 ja 21 artiklan sekä SEUT 18 artiklan rikkomiseen. Kantaja, jolla on Venäjän ja Luxemburgin kaksoiskansalaisuus, katsoo, että häneen kohdistetaan syrjintää, koska yhtäältä häntä kohdellaan eri tavalla kuin muita EU-kansalaisia, jotka voivat edelleen käyttää lentolupakirjaansa ja toisaalta häntä kohdellaan samalla tavalla kuin Venäjän kansalaisia, vaikka hän on eri tilanteessa.

5)

Viides kanneperuste, joka perustuu perusoikeuskirjan 45 artiklan rikkomiseen. Kantaja väittää, että häneen kohdistetut rajoittavat toimenpiteet estävät häntä käyttämästä oikeutta henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen, koska häneltä on kielletty Ranskan, Saksan tai Belgian valtioiden alueiden ylilento.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/71

Kanne 29.4.2022 – Ismailova v. neuvosto

(Asia T-234/22)

(2022/C 237/92)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Gulbakhor Ismailova (Taškent, Uzbekistan) (edustaja: asianajaja J. Grand d’Esnon)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

ensisijaisesti kumoamaan

—

8.4.2022 tehdyn neuvoston päätöksen (YUTP) N:o 2022/582 (1) Gulbakhor Ismailovaa koskevilta osin

—

8.4.2022 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/581 (2) Ismailovaa koskevilta osin;

—

25.2.2022 annetun päätöksen (YUTP) N:o 2022/329 (3)

—

25.2.2022 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 2022/330 (4)

—

toissijaisesti kumoamaan

—

8.4.2022 tehdyn neuvoston päätöksen (YUTP) N:o 2022/582 Ismailovaa koskevilta osin;

—

8.4.2022 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/581 Ismailovaa koskevilta osin

—

25.2.2022 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) N:o 2022/329 1 artiklan 2 kohdan f ja g alakohdan

—

25.2.2022 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 2022/330 1 artiklan f ja g kohdan

—

joka tapauksessa velvoittamaan Euroopan unionin neuvoston maksamaan Ismailovalle 20 000 euroa unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 140 b artiklan nojalla korvauksena hänelle oikeuksiensa puolustamisesta aiheutuneista kuluista.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahdeksaan kanneperusteeseen.

1.

Ensimmäinen kanneperuste, joka koskee sitä, että puolustautumisoikeuksia ja oikeutta tehokkaaseen oikeussuojaan on loukattu.

2.

Toinen kanneperuste, joka koskee sitä, että neuvoston määrittelemät uudet kriteerit, jotka ilmenevät 25.2.2022 annetusta neuvoston päätöksestä N:o 2022/329/YUTP ja 25.2.2022 annetusta neuvoston asetuksesta (EU) N:o 2022/330, ovat lainvastaisia.

3.

Kolmas kanneperuste, joka koskee sitä, että kantajan nimen lisääminen on lainvastaista ja perustuu lainvastaisiin perusteisiin.

4.

Neljäs kanneperuste, joka koskee sitä, että kantajan nimen lisääminen on lainvastaista, koska olennaista kriteeriä, jonka mukaan kantaja tukee Ukrainassa käytävää sotaa, ei ole näytetty toteen.

5.

Viides kanneperuste, joka koskee sitä, että kantajan nimen lisääminen on lainvastaista, koska neuvosto ei ole noudattanut perusteluvelvollisuutta eikä todistustaakkaansa.

6.

Kuudes kanneperuste, joka koskee sitä, että kantajan nimen lisääminen on lainvastaista, koska neuvoston vetoamat perustelut eivät ole perusteltuja.

7.

Seitsemäs kanneperuste, joka koskee kantajan omaisuudensuojan loukkaamista.

8.

Kahdeksas kanneperuste, joka koskee kantajan elinkeinovapauden ja liikkumisvapauden loukkaamista.

(1)  Rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta annetun päätöksen 2014/145/YUTP muuttamisesta 8.4.2022 annettu neuvoston päätös (YUTP) 2022/582 (EUVL 2022, L 110, s. 55).

(2)  Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 269/2014 täytäntöönpanosta 8.4.2022 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/581 (EUVL 2022, L 110, s. 3).

(3)  Rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta annetun päätöksen 2014/145/YUTP muuttamisesta 25.2.2022 annettu neuvoston päätös (YUTP) 2022/329 (EUVL 2022, L 50, s. 1).

(4)  Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta määrättävistä toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 269/2014 muuttamisesta 25.2.2022 annettu neuvoston asetus (EU) 2022/330 (EUVL 2022, L 51, s. 1).

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/72

Kanne 29.4.2022 – Russian Direct Investment Fund v. neuvosto

(Asia T-235/22)

(2022/C 237/93)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Russian Direct Investment Fund (Moskova, Venäjä) (edustajat: asianajajat K. Scordis ja A. Gavrielides)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

SEUT 263 artiklan nojalla kumoamaan rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun neuvoston päätöksen 2014/512/YUTP muuttamisesta 1.3.2022 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2022/346 (1) (riidanalainen päätös) ja rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun asetuksen (EU) N:o 833/2014 muuttamisesta 1.3.2022 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2022/345 (2) (riidanalainen asetus; yhteisesti riidanalaiset säädökset), siltä osin kuin niissä nimetään kantaja, ne koskevat kantajaa tai niitä sovelletaan kantajaan

—

vaihtoehtoisesti toteamaan SEUT 277 artiklan nojalla, että neuvoston päätöksen 2014/512/YUTP (sellaisena kuin se on muutettuna) 4 b artiklan 3 ja 4 kohtaa ja asetuksen (EU) N:o 833/2014 (sellaisena kuin se on muutettuna) 2 e artiklan 3 ja 4 kohtaa ei sovelleta ja/tai ne ovat lainvastaisuutensa vuoksi pätemättömiä siltä osin kuin niissä nimetään kantaja, ne koskevat kantajaa tai niitä olisi sovellettava kantajaan, sekä kumoamaan riidanalaisen päätöksen ja riidanalaisen asetuksen siltä osin kuin niissä nimetään kantaja, ne koskevat kantajaa tai niitä sovelletaan kantajaan.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen.

1.

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu siihen, ettei kantajaa koskeville rajoittaville toimenpiteille ole ”riittävän vahvoja tosiasiallisia perusteita”.

Neuvosto on selvästi laiminlyönyt noudattaa velvollisuuttaan varmistaa, että päätös rajoittavista toimenpiteistä, jotka on määrätty kantajaan kohdistuvina tai kantajalle annettujen sitoumusten tai kantajan kanssa tehdyn yhteistyön perusteella, on tehty ”riittävän vahvojen tosiasiallisten perusteiden” nojalla.

2.

Toinen kanneperuste, joka perustuu kantajalle perusoikeuksina kuuluvien puolustautumisoikeuksien ja tehokasta oikeussuojaa koskevan oikeuden loukkaamiseen.

Neuvosto on riidanalaiset säädökset antaessaan loukannut kantajan puolustautumisoikeuksia ja kantajan oikeutta tehokkaaseen oikeussuojaan, koska

—

riidanalaiset säädökset on annettu toimittamatta kantajalle tiedoksiantoa etukäteen tai myöskään kohtuullisessa ajassa jälkikäteen

—

kantajalle ei ole milloinkaan toimitettu edes yhteenvetoa riidanalaisten säädösten antamisen syistä (siltä osin kuin ne koskevat kantajaa tai niitä sovelletaan kantajaan)

—

vastaaja ei ole milloinkaan ilmaissut kantajalle todisteita, joita on käytetty riidanalaisten säädösten antamisesta tehdyn päätöksen perusteena, eikä milloinkaan antanut kantajalle tilaisuutta esittää näkemyksiään ja puolustaa oikeuksiaan.

3.

Kolmas kanneperuste, joka perustuu kantajalle perusoikeutena kuuluvan elinkeinovapauden kohtuuttomana rajoituksena ilmenevään oikeudenloukkaukseen.

Neuvosto on riidanalaiset säädökset antaessaan loukannut kantajan elinkeinovapautta, koska

—

riidanalaisilla säädöksillä rajoitetaan merkittävästi kantajan oikeutta elinkeinotoiminnan harjoittamiseen

—

riidanalaisilla säädöksillä puututaan Euroopan unionin perusoikeuskirjan 16 artiklassa taatun perusoikeuden keskeiseen sisältöön

—

neuvoston laiminlyönti laillisten velvollisuuksiensa täyttämisessä (mukaan lukien sen velvollisuus esittää perusteet ja ilmaista todisteet, joiden nojalla riidanalaiset säädökset on annettu) tekee unionin yleiselle tuomioistuimelle mahdottomaksi arvioida ja ratkaista, ovatko kyseiset rajoittavat toimenpiteet (a) välttämättömiä ja asianmukaisia yleistä etua koskevien tavoiteltujen päämäärien saavuttamiseksi ja (b) oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään

—

kyseiset rajoittavat toimenpiteet eivät missään tapauksessa ole välttämättömiä eivätkä asianmukaisia tavoitellun päämäärän saavuttamiseksi, koska kantajan toiminta ja kantajan yhteisrahoittamat hankkeet eivät edistä ”Ukrainaan kohdistuvaa sotilaallista hyökkäystä” eikä niillä rahoiteta, mahdollisteta eikä avusteta Venäjän sotavoimien toimintaa Ukrainassa.

(1)  EUVL 2022, L 63, s. 5.

(2)  EUVL 2022 L 63, s. 1.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/73

Kanne 28.4.2022 – Intel Corporation v. komissio

(Asia T-236/22)

(2022/C 237/94)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Intel Corporation Inc. (Wilmington, Delaware, Yhdysvallat) (edustajat: asianajajat: D. Beard, J. Williams ja B. Meyring)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

a.

velvoittamaan komission maksamaan vahingonkorvauksena 593 177 661,75 euroa, joka vastaa 1 060 000 000 euron suuruiselle pääomalle Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioille sen kuukauden, jolloin 13.5.2009 annettu päätös C(2009) 3725 final (jäljempänä päätös) annettiin, ensimmäisenä päivänä vahvistaman korkokannan mukaisesti maksettavaa viivästyskorkoa (1,25 %) lisättynä 3,5 prosenttiyksiköllä (tai unionin tuomioistuimen asianmukaisena pitämällä prosenttiyksiköllä) 13.8.2009 (päivä, jolloin Intel maksoi alustavasti sakon) ja 25.2.2022 (päivä, jolloin komissio maksoi takaisin sakon pääoman) väliseltä ajalta vähennettynä komission Intelille jo maksamalla 38 059 598,52 euron suuruisella korkojen määrällä

b.

velvoittamaan komission maksamaan korkoa edellä a kohdassa vaaditulle rahamäärälle 25.2.2022 alkaen (päivä, jolloin komissio maksoi takaisin sakon pääoman) tai vaihtoehtoisesti 28.4.2022 alkaen (tämän kanteen nostamisajankohta) tai edelleen vaihtoehtoisesti tässä asiassa annettavan tuomion ajankohdasta alkaen siihen päivään saakka, jolloin komissio tosiasiassa maksaa kyseisen rahamäärän tuomion, jolla tämä kanne hyväksytään, perusteella EKP:n perusrahoitusoperaatioille vahvistaman korkokannan mukaisesti lisättynä 3,5 prosenttiyksiköllä tai vaihtoehtoisesti unionin tuomioistuimen asianmukaisena pitämällä prosenttiyksiköllä

c.

edelleen tai vaihtoehtoisesti

i.

kumoamaan minkä tahansa komission päätöksen, mukaan lukien komission 1.3.2022 päivättyyn sähköpostiviestiin mahdollisesti sisältyvä päätös, jossa viivästyskoron maksamisesta kieltäydyttiin, ja velvoittamaan komission maksamaan viivästyskorkoa sen suuruisena, kuin sitä edellä a ja b kohdassa vaaditaan tai

ii.

vaihtoehtoisesti toteamaan komission toimineen lainvastaisesti, kun se ei maksanut Intelille viivästyskorkoa takaisin maksetun sakon pääomalle sen jälkeen, kun komission asiassa COMP/C-3/37.990 Intel 13.5.2009 antama päätös C(2009) 3726 final oli kumottu, ja velvoittamaan komission maksamaan viivästyskorkoa sen suuruisena, kuin sitä edellä a ja b kohdassa vaaditaan.

d.

joka tapauksessa velvoittamaan komission korvaamaan Intelille tästä oikeudenkäynnistä johtuvat oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäisessä kanneperusteessa kantaja vaatii SEUT 268 artiklan, SEUT 340 artiklan 2 kohdan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan 3 kohdan perusteella, että sille on maksettava korvausta korkoineen vahingosta, jota sille on aiheutunut, koska Euroopan komissio on kieltäytynyt maksamasta Intelille viivästyskorkoa sakon pääomalle, joka on maksettu takaisin sen jälkeen, kun asiassa T-286/09 RENV, ECLI:EU:T:2022:19 annetulla tuomilla oli kumottu komission asiassa COMP/C-3/37.990 Intel 13.5.2009 antaman päätöksen C(2009) 3726 final 2 artikla. Kantaja vetoaa tässä yhteydessä SEUT 266 artiklan mukaiseen vaatimukseen toteuttaa sakon kumoamisen johdosta tarvittavat toimenpiteet, mikä käsittää viivästyskoron maksamisen.

2)

Toisessa kanneperusteessa kantaja vaatii edelleen tai vaihtoehtoisesti SEUT 263 artiklan perusteella, että mikä tahansa komission päätös, jossa viivästyskoron maksamisesta edellä mainitun korkokannan mukaisesti on kieltäydytty, on kumottava sillä perusteella, että päätös on ristiriidassa SEUT 266 artiklan kanssa.

3)

Kolmannessa kanneperusteessa kantaja vaatii edelleen vaihtoehtoisesti SEUT 265 artiklan perusteella toteamaan, että jos komissio ei (kantaja vaatimuksesta huolimatta) ole määritellyt lopullista kantaansa, komissio on toiminut lainvastaisesti, koska se ei ole maksanut Intelille mainittua viivästyskorkoa SEUT 266 artiklan mukaisesti, ja velvoittamaan Euroopan komission maksamaan kyseisen viivästyskoron edellä mainitun korkokannan mukaisesti.

4)

Kantaja väittää ehdottomasti vaihtoehtoisesti, että se, että vuonna 2002, 2012 ja/tai 2018 annettua asetusta tai annettuja asetuksia tulkittaisiin muulla tavalla siten, että SEUT 266 artiklan, sellaisena kuin unionin tuomioistuin ja unionin yleinen tuomioistuin on sitä tulkinnut, mukaista viivästyskorkoa ei tarvitse maksaa, johtaisi siihen, että asiassa merkityksellisillä säännöksillä rikottaisiin EU:n primaarioikeutta. Näissä olosuhteissa kantaja esittää vaihtoehtoisen SEUT 266 artiklaan ja SEUT 277 artiklaan perustuvan lainvastaisuusväitteen vaihtoehtoisesti ja ehdollisesti.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/75

Kanne 29.4.2022 – Cherusci v. EUIPO – LexDellmeier (RIALTO)

(Asia T-239/22)

(2022/C 237/95)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Cherusci Ltd (Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta) (edustaja: asianajaja G. Donath)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: LexDellmeier Intellectual Property Law Firm (München, Saksa)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin haltija: Kantaja

Riidanalainen tavaramerkki: EU-sanamerkki RIALTO – EU-tavaramerkki nro 11 706 546

EUIPO:ssa käyty menettely: Mitättömyysmenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n toisen valituslautakunnan 10.2.2022 asiassa R 695/2021-2 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

kumoaa riidanalaisen päätöksen

—

velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 18 artiklan 1 kohdan virheellinen soveltaminen

—

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 94 artiklan virheellinen soveltaminen.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/75

Kanne 3.5.2022 – OmniActive Health Technologies v EUIPO – Pharmaselect International (LUTAMAX)

(Asia T-242/22)

(2022/C 237/96)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: OmniActive Health Technologies Ltd (Mumbai, Intia) (edustajat: asianajajat M. Hawkins, solicitor, ja T. Dolde ja C. Zimmer)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Pharmaselect International Beteiligungs GmbH (Wien, Itävalta)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin haltija: Muu osapuoli valituslautakunnassa

Riidanalainen tavaramerkki: EU-tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki LUTAMAX – EU-tavaramerkki nro 3 472 974

EUIPO:ssa käyty menettely: Menettämismenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n ensimmäisen valituslautakunnan 24.2.2022 asioissa R 524/2021-1 ja R 649/2021-1 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

kumoaa riidanalaisen päätöksen siltä osin kuin siinä määrättiin, että EU-tavaramerkki nro 3472974 LUTAMAX pysyy rekisteröitynä seuraavien tavaroiden osalta: ”Lisäravintoaineet lääkintäkäyttöön tai dieettikäyttöön silmien terveyden edistämiseksi, mitään edellä mainituista tavaroista ei ole tarkoitettu eläinlääkinnälliseen käyttöön”,

—

velvoittaa vastaajan ja/tai muun osapuolen valituslautakunnassa (jos se osallistuu oikeudenkäyntiin) korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 94 artiklan 1 kohtaa on rikottu.

—

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 58 artiklan 1 kohdan a alakohtaa on rikottu.

—

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 58 artiklan 2 kohtaa on rikottu.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/76

Kanne 4.5.2022 – PGTEX Morocco v. komissio

(Asia T-245/22)

(2022/C 237/97)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: PGTEX Morocco (Tanger, Marokko) (edustajat: asianajajat P. Vander Schueren ja T. Martin-Brieu)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

ottamaan kanteen tutkittavaksi

—

kumoamaan Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen silmukka- ja/tai ristikudokseksi kudottujen lasikuitukankaiden, jäljempänä ”lasikuitukankaat”, tuonnissa täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2020/492, sellaisena kuin se on muutettuna täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2020/776, käyttöön otetun lopullisen polkumyyntitullin laajentamisesta koskemaan Marokosta lähetettyjen lasikuitukankaiden tuontia riippumatta siitä, onko niiden alkuperäksi ilmoitettu Marokko, ja Egyptistä peräisin olevien lasikuitukankaiden tuonnissa täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2020/492 käyttöön otettujen polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden mahdollista kiertämistä Marokosta lähetettyjen lasikuitukankaiden tuonnilla riippumatta siitä, onko niiden alkuperäksi ilmoitettu Marokko, koskevan tutkimuksen päättämisestä 24.2.2022 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/302 (1) (riidanalainen asetus) niiltä osin kuin se koskee kantajaa,

—

velvoittamaan vastaajan korvaamaan kantajalle tästä menettelystä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan vastaaja rikkoi assosiaatiosopimusta ja perusasetuksen 22 artiklaa, ja jonka mukaan riidanalainen asetus on annettu toimivaltaa väärinkäyttämällä, koska sillä asetetaan polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä etuuskohteluun oikeutetuille Marokosta peräisin oleville lasikuitukankaille, jotka kantaja on vienyt maasta, määrittämättä, että kyse on ”polkumyynnistä” tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATT) VI artiklan mukaisesti ja ilman, että tällaiset toimenpiteet olisivat tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen VI artiklan soveltamisesta tehdyn sopimuksen (ADA) mukaisia.

2)

Toinen kanneperuste, jonka mukaan vastaaja laiminlöi perustelemisen, loukkasi kantajan puolustautumisoikeuksia, loukkasi oikeutta hyvään hallintoon, teki ilmeisiä arviointivirheitä ja toimi perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdan ja 18 artiklan 3 kohdan vastaisesti, kun se sovelsi käytettävissä olevia tietoja kantajaa vastaan.

3)

Kolmas kanneperuste, jonka mukaan vastaaja teki ilmeisiä arviointivirheitä, loukkasi oikeutta hyvään hallintoon ja rikkoi perusasetuksen 13 artiklan 1 kohtaa, kun se katsoi, ettei kantajan perustamiselle ollut riittävää perusteltua syytä tai taloudellista perustetta, ja

4)

Neljäs kanneperuste, jonka mukaan vastaaja teki ilmeisiä arviointivirheitä ja loukkasi oikeutta hyvään hallintoon, syrjintäkiellon periaatetta ja yhdenvertaisen kohtelun periaatetta ja rikkoi perusasetuksen 13 artiklan 1 ja 2 kohtaa luottamalla päätelmään siitä, että Marokossa suoritettu valmistusprosessi on ”kokoamista”.

(1)  EUVL 2022, L 46, s. 49.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/77

Kanne 4.5.2022 – PGTEX Morocco v. komissio

(Asia T-246/22)

(2022/C 237/98)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: PGTEX Morocco (Tanger, Marokko) (edustajat: asianajajat P. Vander Schueren ja T. Martin-Brieu)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

ottamaan kanteen tutkittavaksi

—

kumoamaan Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen silmukka- ja/tai ristikudokseksi kudottujen lasikuitukankaiden tuonnissa täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2020/776 käyttöön otetun lopullisen tasoitustullin laajentamisesta koskemaan Marokosta lähetettyjen lasikuitukankaiden tuontia riippumatta siitä, onko niiden alkuperäksi ilmoitettu Marokko, ja Egyptistä peräisin olevien lasikuitukankaiden tuonnissa täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2020/776 käyttöön otettujen lopullisten tasoitustoimenpiteiden mahdollista kiertämistä Marokosta lähetettyjen lasikuitukankaiden tuonnilla riippumatta siitä, onko niiden alkuperäksi ilmoitettu Marokko, koskevan tutkimuksen päättämisestä 24.2.2022 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 301/2022 (1) (jäljempänä riidanalainen asetus) siltä osin kuin sitä sovelletaan kantajaan, ja

—

velvoittamaan vastaajan korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut tässä asiassa.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa viiteen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste perustuu siihen, että vastaaja toimi vastoin Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Marokon kuningaskunnan välistä assosiointia koskevaa Euro-Välimeri-sopimusta (assosiaatiosopimus) ja asetuksen (EU) 2016/1037 (jäljempänä perusasetus) 33 artiklaa sekä ylitti toimivaltansa asettamalla tasoitustullit ottamatta huomioon sitä, että kantajan viemät lasikuitukankaat ovat etuuskohteluun oikeuttavasti peräisin Marokosta.

2)

Toinen kanneperuste perustuu siihen, että vastaaja ei noudattanut perusteluvelvollisuuttaan, loukkasi kantajan puolustautumisoikeuksia ja oikeutta hyvään hallintoon, teki ilmeisiä arviointivirheitä sekä toimi vastoin perusasetuksen 28 artiklan 1 ja 3 kohtaa soveltamalla käytettävissä olevia tosiseikkoja kantajaa vastaan.

3)

Kolmas kanneperuste perustuu siihen, että vastaaja teki ilmeisiä arviointivirheitä, loukkasi oikeutta hyvään hallintoon ja sovelsi virheellisesti perusasetuksen 23 artiklan 3 kohtaa katsomalla, ettei kantajan perustamiselle ollut riittävää syytä tai taloudellista perustetta.

4)

Neljäs kanneperuste perustuu siihen, että vastaaja teki ilmeisiä arviointivirheitä, toimi vastoin hyvää hallintoa koskevaa oikeutta, loukkasi syrjintäkiellon ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteita sekä sovelsi virheellisesti perusasetuksen 23 artiklan 3 kohtaa tukeutumalla toteamukseen siitä, että Marokossa suoritettu valmistusprosessi oli ”kokoonpanotoimintaa”.

5)

Viides kanneperuste perustuu siihen, että vastaaja teki ilmeisiä arviointivirheitä ja sovelsi virheellisesti perusasetuksen 23 artiklan 3 kohtaa katsomalla, että kantajan lasikuitukankaat hyötyvät edelleen kiinalaisille lasikuitukankaiden tuottajille myönnetystä tuesta.

(1)  EUVL 2022, L 46, s. 31.

20.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/78

Kanne 9.5.2022 – Groschopp v. EUIPO (Sustainability through Quality)

(Asia T-253/22)

(2022/C 237/99)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Groschopp AG Drives & More (Viersen, Saksa) (edustaja: asianajaja R. Schiffer)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalainen tavaramerkki: Hakemus sanamerkin Sustainability through Quality rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi – Rekisteröintihakemus nro 18 158 368

Riidanalainen päätös: EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 1.3.2022 asiassa R 1076/2020-5 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

kumoaa riidanalaisen päätöksen

—

velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen

—

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan rikkominen