Euroopan unionin tuomioistuimen viimeisimmät julkaisut Euroopan unionin virallisessa lehdessä

(2022/C 95/01)

Viimeisin julkaisu

EUVL C 84, 21.2.2022

Luettelo aiemmista julkaisuista

EUVL C 73, 14.2.2022

EUVL C 64, 7.2.2022

EUVL C 51, 31.1.2022

EUVL C 37, 24.1.2022

EUVL C 24, 17.1.2022

EUVL C 11, 10.1.2022

Nämä tekstit ovat saatavilla:

EUR-Lex: http://eur-lex.europa.eu

Unionin tuomioistuimen määräys (kahdeksas jaosto) 1.12.2021 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on Satversmes tiesa – Latvia) – ”Pilsētas zemes dienests” AS

(Asia C-598/20) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 99 artikla - Verolainsäädännön yhdenmukaistaminen - Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä - Direktiivi 2006/112/EY - Vapautukset - 135 artiklan 1 kohdan 1 alakohta ja 2 kohta - Kiinteän omaisuuden vuokraus - Pakkovuokraukseen perustuvan rakennettujen kiinteistöjen omistajille tapahtuvan maanvuokrauksen verovapautuksen epääminen - Verotuksen neutraalisuuden periaate)

(2022/C 95/02)

Oikeudenkäyntikieli: latvia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Satversmes tiesa

Pääasian asianosaiset

Kantaja:”Pilsētas zemes dienests” AS

Latvijas Republikas Saeiman osallistuessa asian käsittelyyn

Määräysosa

Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY 135 artiklan 1 kohdan l alakohtaa ja 2 kohtaa on tulkittava siten, että ne eivät ole esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jonka nojalla arvonlisäverovapautusta ei sovelleta pakkovuokraukseen perustuvaan maanvuokraukseen.

---

(1)  EUVL C 35, 1.2.2021.

Unionin tuomioistuimen määräys (kahdeksas jaosto) 17.11.2021 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Varhoven administrativen sad – Bulgaria) – ”AKZ – Burgas” EOOD v. Direktor na Direktsia ”Obzhalvane i danachno-osiguritelna praktika” – Burgas

(Asia C-602/20) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - sosiaaliturvamaksut - Aiheettomasti maksettujen maksujen palauttaminen - Palautukseen kohdistuvien korkojen vähennysoikeuden rajoittaminen - Kansallinen menettelyllinen itsemääräämisoikeus - Vastaavuusperiaate - Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 53 artiklan 2 kohta ja 94 artikla - Tutkittavaksi ottamisen edellytysten selvä puuttuminen)

(2022/C 95/03)

Oikeudenkäyntikieli: bulgaria

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Varhoven administrativen sad

Asianosaiset

Kantaja:”AKZ – Burgas” EOOD

Vastaaja: Direktor na Direktsia ”Obzhalvane i danachno-osiguritelna praktika” – Burgas

Muu osapuoli: Varhovna administrativna prokuratura na Republika Bulgaria

Määräysosa

Varhoven administrativen sadin (ylin hallintotuomioistuin, Bulgaria) 30.9.2020 tekemällään päätöksellä esittämän ennakkoratkaisupyynnön tutkittavaksi ottamisen edellytykset puuttuvat selvästi.

---

(1)  EUVL C 28, 25.1.2021.

Unionin tuomioistuimen määräys (kahdeksas jaosto) 13.12.2021 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Tribunal Arbitral Tributário (Centro de Arbitragem Administrativa – CAAD) – Portugali) – XG v. Autoridade Tributária e Aduaneira

(Asia C-647/20) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 99 artikla - Välitön verotus - Kiinteistön luovutusvoitoista kannettava vero - SEUT 63, 64 ja 65 artikla - Pääomien vapaa liikkuvuus - Kolmannessa maassa asuvan henkilön saamiin kiinteistön luovutusvoittoihin kohdistuva ankarampi verorasitus)

(2022/C 95/04)

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunal Arbitral Tributário (Centro de Arbitragem Administrativa – CAAD)

Asianosaiset

Kantaja: XG

Vastaaja: Autoridade Tributária e Aduaneira

Määräysosa

SEUT 63 artiklaa ja SEUT 65 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että ne ovat esteenä henkilökohtaista tuloveroa koskevalle jäsenvaltion lainsäädännölle, jossa luovutusvoittoa, joka syntyy kolmannessa maassa asuvan henkilön kyseisessä jäsenvaltiossa sijaitsevan kiinteistön myynnistä, verotetaan ankarammin kuin mainitussa jäsenvaltiossa asuvan verovelvollisen samantyyppisestä luovutuksesta saamaa luovutusvoittoa.

---

(1)  EUVL C 53, 15.2.2021.

Unionin tuomioistuimen määräys (kuudes jaosto) 6.12.2021 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Ráckevei Járásbíróság – Unkari) – EP, TA, FV ja TB v. ERSTE Bank Hungary Zrt

(Asia C-670/20) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 99 artikla - Kuluttajansuoja - Direktiivi 93/13/ETY - Kuluttajasopimusten kohtuuttomat ehdot - Ulkomaan valuutan määräinen lainasopimus - Sopimusehdot, joissa lainanottaja altistetaan valuuttariskille - 4 artiklan 2 kohta - Ymmärrettävyyden ja avoimuuden vaatimukset - Kuluttajan ilmoitus, jonka mukaan hän on täysin tietoinen ulkomaan valuutan määräisen lainan ottamisesta mahdollisesti aiheutuvista riskeistä ja jolla ei ole vaikutusta - Sopimuslausekkeen laatiminen selkeästi ja ymmärrettävästi)

(2022/C 95/05)

Oikeudenkäyntikieli: unkari

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Ráckevei Járásbíróság

Asianosaiset

Kantaja: EP, TA, FV ja TB

Vastaaja: ERSTE Bank Hungary Zrt

Määräysosa

Kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista 5.4.1993 annetun neuvoston direktiivin 93/13/ETY 4 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että ulkomaan valuutan määräisen lainasopimuksen ehtojen, joissa lainanottaja altistetaan valuuttariskille, avoimuutta koskeva vaatimus täyttyy vain, mikäli elinkeinonharjoittaja on toimittanut kuluttajalle valuuttariskiä koskevat tarkat ja riittävät tiedot, joiden avulla tavanomaisesti valistunut ja kohtuullisen tarkkaavainen ja huolellinen keskivertokuluttaja voi arvioida riskiä tällaisten ehtojen mahdollisesti merkittävistä negatiivisista taloudellisista seurauksista hänen taloudellisille velvoitteilleen koko sopimuksen keston ajan. Tältä osin sillä seikalla, että kuluttaja ilmoittaa olevansa täysin tietoinen mainitun sopimuksen tekemisestä mahdollisesti aiheutuvista riskeistä, ei sellaisenaan ole merkitystä arvioitaessa, onko elinkeinonharjoittaja täyttänyt mainitun avoimuusvaatimuksen.

---

(1)  EUVL C 98, 22.3.2021.

Unionin tuomioistuimen määräys (kahdeksas jaosto) 13.12.2021 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Tribunal Arbitral Tributário (Centro de Arbitragem Administrativa – CAAD) – Portugali) – VX v. Autoridade Tributária e Aduaneira)

(Asia C-224/21) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 99 artikla - Välitön verotus - Kiinteistön luovutusvoitoista kannettava vero - SEUT 63, ja 65 artikla - Pääomien vapaa liikkuvuus - Muualla kuin kiinteistöjen sijaintivaltiossa asuvan henkilön saamiin luovutusvoittoihin kohdistuva ankarampi verorasitus - Mahdollisuus valita maassa asuviin sovellettavien säännösten mukainen verotus)

(2022/C 95/06)

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunal Arbitral Tributário (Centro de Arbitragem Administrativa – CAAD)

Asianosaiset

Kantaja: VX

Vastaaja: Autoridade Tributária e Aduaneira

Määräysosa

SEUT 63 artiklaa ja SEUT 65 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että ne ovat esteenä luonnollisten henkilöiden välitöntä verotusta koskevalle jäsenvaltion lainsäädännölle, jossa ulkomailla asuvien verovelvollisten kyseisessä jäsenvaltiossa omistaman kiinteän omaisuuden myynnistä saatua luovutusvoittoa verotetaan järjestelmällisesti ankarammin kuin mainitussa jäsenvaltiossa asuvan verovelvollisen samantyyppisestä luovutuksesta saamaa luovutusvoittoa, riippumatta ulkomailla asuvalla verovelvollisella olevasta mahdollisuudesta valita maassa asuviin sovellettava järjestelmä.

---

(1)  EUVL C 252, 28.6.2021.

Unionin tuomioistuimen määräys (kuudes jaosto) 26.11.2021 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Budapest Környéki Törvényszék – Unkari) – WD v. Agrárminiszter

(Asia C-273/21) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 99 artikla - Maatalous - Yhteinen maatalouspolitiikka - Asetus (EU) N:o 1307/2013 - Suorat tukijärjestelmät - 4 artiklan 1 kohdan c ja e alakohta - 32 artiklan 2 kohta - Yhtenäistä pinta-alatukea koskeva hakemus - Tukikelpoisen hehtaarin käsite - Maarekisterissä lentokentäksi määritelty alue - Tosiasiallinen käyttö maataloustoimintaan)

(2022/C 95/07)

Oikeudenkäyntikieli: unkari

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Budapest Környéki Törvényszék

Asianosaiset

Kantaja: WD

Vastaaja: Agrárminiszter

Määräysosa

Yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta 17.12.2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 4 artiklan 1 kohdan c ja e alakohtaa sekä 32 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että kansallisessa lainsäädännössä lentokentäksi luokiteltu alue, jolla ei harjoiteta lentokentän toimintaa, on luokiteltava maatalousmaaksi, jota käytetään maataloustoimintaan, kun sitä käytetään tosiasiallisesti pysyvään laiduntamiseen eläinten kasvattamiseksi.

---

(1)  EUVL C 252, 28.6.2021.

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Bundesfinanzhof (Saksa) on esittänyt 20.8.2021 – Finanzamt X v. Y

(Asia C-516/21)

(2022/C 95/08)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Bundesfinanzhof

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Finanzamt X

Vastaaja: Y

Ennakkoratkaisukysymykset

Koskeeko direktiivin 2006/112 (1) 135 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukainen pysyvästi asennettujen laitteiden ja koneiden vuokrauksen verollisuus

—	ainoastaan tällaisten laitteiden ja koneiden erillistä (itsenäistä) vuokrausta vai myös

—	tällaisten laitteiden ja koneiden vuokrausta, joka on direktiivin 2006/112 135 artiklan 1 kohdan l alakohdan nojalla vapautettu verosta samojen osapuolten kesken tapahtuvan rakennuksen vuokrauksen vuoksi (ja sen liitännäispalveluna)?

---

(1)  Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annettu neuvoston direktiivi (EUVL 2006, L 347, s. 1).

Valitus, jonka AM.VI. Srl ja Quinam Limited, jolle Fashioneast Sàrlin oikeudet ovat siirtyneet, ovat tehneet 21.9.2021 unionin yleisen tuomioistuimen (kolmas jaosto) asiassa T-297/20, Fashioneast ja AM.VI. v. EUIPO – Moschillo (RICH JOHN RICHMOND), 14.7.2021 antamasta tuomiosta

(Asia C-599/21 P)

(2022/C 95/09)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittajat: AM.VI. Srl ja Quinam Limited, jolle Fashioneast Sàrlin oikeudet ovat siirtyneet (edustajat: A. Camusso, M. Baghetti, avvocati, A. Boros, ügyvéd)

Muu osapuoli: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto

Unionin tuomioistuin (valituslupajaosto) totesi 17.1.2022 antamallaan määräyksellä, ettei valituslupaa myönnetä ja että AM. VI. Ja Quinam Limited vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Naczelny Sąd Administracyjny (ylin hallintotuomioistuin, Puola) on esittänyt 30.9.2021– O:n kunta v. Dyrektor Krajowej Informacji Skarbowej (verotietohallinnon pääjohtaja, Puola)

(Asia C-612/21)

(2022/C 95/10)

Oikeudenkäyntikieli: puola

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Naczelny Sąd Administracyjny

Pääasian asianosaiset

Kantaja: O:n kunta

Vastaaja: Dyrektor Krajowej Informacji Skarbowej

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY (1) säännöksiä ja erityisesti tämän direktiivin 2 artiklan 1 kohtaa, 9 artiklan 1 kohtaa 1 ja 13 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että kunta (viranomainen) on arvonlisäverovelvollinen, kun se panee täytäntöön hankkeen, jonka tavoitteena on lisätä uusiutuvien energialähteiden osuutta siten, että se sitoutuu kiinteistönomistajien kanssa tehdyn yksityisoikeudellisen sopimuksen nojalla pystyttämään uusiutuvien energialähteiden käyttöön tarkoitetut laitokset näiden kiinteistöille ja siirtämään tietyn ajan kuluttua kyseisten laitosten omistusoikeuden kiinteistönomistajille?

2)	Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi, onko tämän direktiivin 73 artiklassa tarkoitettuun veron perusteeseen sisällytettävä kunnan (viranomaisen) uusiutuvia energialähteitä koskevien hankkeiden toteuttamiseen EU:n rahastoista saama taloudellinen tuki?

---

(1)  EUVL 2006, L 347, s. 1.

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Naczelny Sąd Administracyjny (ylin hallintotuomioistuin, Puola) on esittänyt 5.10.2021 – Dyrektor Krajowej Informacji Skarbowej v. L:n kunta

(Asia C-616/21)

(2022/C 95/11)

Oikeudenkäyntikieli: puola

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Naczelny Sąd Administracyjny

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Dyrektor Krajowej Informacji Skarbowej

Vastaaja: L:n kunta

Ennakkoratkaisukysymys

Onko yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY (1) säännöksiä, erityisesti 2 artiklan 1 kohtaa, 9 artiklan 1 kohtaa ja 13 artiklan 1 kohtaa, tulkittava siten, että kuntaa (viranomaista) on pidettävä arvonlisäverovelvollisena siltä osin kuin se toteuttaa asbestin poistamista tämän kunnan alueella sijaitsevista, asukkaiden omistamista kiinteistöistä koskevaa ohjelmaa siten, ettei asukkaille aiheudu tästä lainkaan kuluja? Vai suorittaako kunta tällöin tehtävää viranomaisen ominaisuudessa tarkoituksenaan suojella asukkaiden terveyttä ja henkeä sekä ympäristöä, minkä vuoksi kuntaa ei ole pidettävä arvonlisäverovelvollisena?

---

(1)  EUVL 2006, L 347, s. 1.

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Sąd Rejonowy dla m.st. Warszawy w Warszawie (Varsovan kaupungin piirioikeus, Puola) on esittänyt 30.9.2021– AR ym. v. PK SA ym.

(Asia C-618/21)

(2022/C 95/12)

Oikeudenkäyntikieli: puola

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Sąd Rejonowy dla m.st. Warszawy w Warszawie

Pääasian asianosaiset

Kantaja: AR ym.

Vastaaja: PK SA ym.

Ennakkoratkaisukysymykset

1.

Onko moottoriajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun varalta otettavasta vakuutuksesta ja vakuuttamisvelvollisuuden voimaansaattamisesta 16.9.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/103/EY (1) 18 artiklaa, luettuna yhdessä 3 artiklan kanssa, tulkittava siten, että sen kanssa ovat ristiriidassa kansalliset säännökset, joiden perusteella vahingon kärsinyt, joka käyttää oikeutta vaatia moottoriajoneuvojen käyttöön liittyvää korvausta omaa ajoneuvoaan koskevasta vahingosta suoraan vakuutusyritykseltä, joka on myöntänyt vahingon aiheuttajalle liikennevakuutuksen, voi saada vakuutusyritykseltä ainoastaan omaisuudelleen aiheutuneen tosiasiallisen ja todellisen menetyksen – eli onnettomuutta edeltävässä kunnossa olevan ajoneuvon arvon ja vahingoittuneen ajoneuvon arvon välisen erotuksen – suuruisen korvauksen, johon on lisätty ajoneuvolle jo tosiasiallisesti aiheutuneet perustellut korjauskustannukset ja muut onnettomuudesta jo aiheutuneet perustellut kustannukset, vaikka vahingon kärsinyt voisi vaatia vahingon aiheuttajalta oman valintansa mukaan vahingonkorvauksen sijasta ajoneuvon palauttamista vahinkoa edeltäneeseen kuntoon (joko vahingon aiheuttaja korjaisi ajoneuvon itse tai korjaamo, jolle hän maksaa, korjaisi sen), jos hän vaatisi vahingon korjaamista suoraan aiheuttajalta?

2.

Mikäli edellä esitettyyn kysymyksen vastataan myöntävästi, onko moottoriajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun varalta otettavasta vakuutuksesta ja vakuuttamisvelvollisuuden voimaansaattamisesta 16.9.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/103/EY 18 artiklaa, luettuna yhdessä 3 artiklan kanssa, tulkittava siten, että sen kanssa ovat ristiriidassa kansalliset säännökset, joiden perusteella vahingon kärsinyt, joka käyttää oikeutta vaatia moottoriajoneuvojen käyttöön liittyvää korvausta omaa ajoneuvoaan koskevasta vahingosta suoraan vakuutusyritykseltä, joka on myöntänyt vahingon aiheuttajalle liikennevakuutuksen, voi saada vakuutusyritykseltä omaisuudelleen aiheutuneen tosiasiallisen ja todellisen menetyksen – eli onnettomuutta edeltävässä kunnossa olevan ajoneuvon arvon ja vahingoittuneen ajoneuvon arvon välisen erotuksen – suuruisen korvauksen, johon on lisätty ajoneuvolle jo tosiasiallisesti aiheutuneet perustellut korjauskustannukset ja muut onnettomuudesta jo aiheutuneet perustellut kustannukset, sijasta ainoastaan määrän, joka vastaa ajoneuvon palauttamisesta vahinkoa edeltäneeseen kuntoon aiheutuvia kustannuksia, vaikka vahingon kärsinyt voisi vaatia vahingon aiheuttajalta oman valintansa mukaan vahingonkorvauksen sijasta ajoneuvon palauttamista vahinkoa edeltäneeseen kuntoon (ei ainoastaan varojen antamista tähän tarkoitukseen), jos hän vaatisi vahingon korjaamista suoraan aiheuttajalta?

3.

Mikäli ensimmäiseen kysymyksen vastataan myöntävästi ja toiseen kysymykseen kieltävästi, onko moottoriajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun varalta otettavasta vakuutuksesta ja vakuuttamisvelvollisuuden voimaansaattamisesta 16.9.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/103/EY 18 artiklaa, luettuna yhdessä 3 artiklan kanssa, tulkittava siten, että sen kanssa ovat ristiriidassa kansalliset säännökset, joiden perusteella vakuutusyritys, jota moottoriajoneuvojen käytön vuoksi vahingoittuneen auton omistaja on vaatinut maksamaan hypoteettiset kustannukset, joita omistajalle ei aiheutunut mutta jotka aiheutuisivat, jos omistaja päättäisi palauttaa ajoneuvon onnettomuutta edeltävään kuntoon, voi a. sitoa tämän maksun siihen, että vahingon kärsinyt osoittaa, että hän tosiasiallisesti aikoo korjata ajoneuvon tietyllä tavalla tietyllä mekaanikolla tiettyyn osien ja palvelun hintaan, ja toimittaa varat kyseiseen korjaukseen suoraan kyseiselle mekaanikolle (mahdollisesti korjauksiin tarvittavien osien myyjälle) sillä edellytyksellä, että varat palautetaan, jos tarkoitusta, jota varten kyseiset varat maksetaan, ei toteutettaisi, ja jos ei, niin b. vakuutusyritys voi sitoa tämän maksun kuluttajan velvoittamiseen osoittamaan sovittuna ajankohtana, että hän on käyttänyt maksetut varat auton korjaukseen, tai palauttamaan ne vakuutusyritykselle, ja jos ei, niin c. vaatia omistajaa osoittamaan, että kyseiset varat on käytetty korjaamiseen, tai palauttamaan ne, sen jälkeen kun kyseiset varat on maksettu ja on ilmoitettu maksamisen tarkoitus (niiden käyttötapa) ja kun tarvittava aika, jona vahingon kärsinyt on voinut korjata auton, on päättynyt, — niin että poistetaan vahingon kärsineen mahdollisuus saada perusteetonta etua vahingosta?

4.

Mikäli ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi ja toiseen kysymykseen kieltävästi – onko moottoriajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun varalta otettavasta vakuutuksesta ja vakuuttamisvelvollisuuden voimaansaattamisesta 16.9.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/103/EY 18 artiklaa, luettuna yhdessä 3 artiklan kanssa, tulkittava siten, että sen kanssa ovat ristiriidassa kansalliset säännökset, joiden perusteella vahingon kärsinyt, joka ei ole enää vahingoittuneen ajoneuvon omistaja, koska on myynyt sen ja saanut sitä vastaan varoja, minkä vuoksi hän ei voi enää korjata tätä ajoneuvoa, ei voi tämän vuoksi vaatia vakuutusyritystä, joka on myöntänyt vahingon aiheuttajalle liikennevakuutuksen, maksamaan kustannuksia korjauksesta, joka olisi tarpeen vahingoittuneen ajoneuvon palauttamiseksi vahinkoa edeltäneeseen kuntoon, ja vahingon kärsineen vaatimus rajoittuu vakuutusyritykselle osoitettuun vaatimukseen omaisuudelle aiheutuneen tosiasiallisen ja todellisen menetyksen eli onnettomuutta edeltävässä kunnossa olevan ajoneuvon arvon ja vahingoittuneen ajoneuvon arvon välisen erotuksen suuruisesta korvauksesta, johon on lisätty ajoneuvolle jo tosiasiallisesti aiheutuneet perustellut korjauskustannukset ja muut onnettomuudesta jo aiheutuneet perustellut kustannukset?

---

(1)  EUVL 2009, L 263, s. 11.

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Sąd Okręgowy w Warszawie (Varsovan alueellinen tuomioistuin, Puola) on esittänyt 11.10.2021 – TB

(Asia C-628/21)

(2022/C 95/13)

Oikeudenkäyntikieli: puola

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Sąd Okręgowy w Warszawie (Varsovan alueellinen tuomioistuin, Puola)

Pääasian asianosaiset

Hakija: TB

Muut osapuolet: Castorama Polska Sp. z o.o. ja ”Knor” Sp. z o.o.

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta 29.4.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/48/EY (1) 8 artiklan 1 kohtaa, luettuna yhdessä sen 4 artiklan 1 kohdan kanssa, tulkittava siten, että sen kattamia teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamistoimenpiteitä voidaan käyttää ainoastaan silloin, kun tässä tai muussa menettelyssä vahvistetaan, että oikeudenhaltijalle kuuluu teollis- tai tekijänoikeus? – jos vastaus ensimmäiseen kysymykseen on kielteinen

2)

Onko teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta 29.4.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/48/EY 8 artiklan 1 kohtaa, luettuna yhdessä sen 4 artiklan 1 kohdan kanssa, tulkittava siten, että on riittävää osoittaa todennäköiseksi, että kyseinen toimenpide koskee olemassa olevaa teollis- tai tekijänoikeutta, eikä tätä ole näytettävä toteen erityisesti silloin, kun pyydetään tavaroiden tai palvelujen alkuperää ja jakeluverkkoa koskevien tietojen antamista ennen teollis- ja tekijänoikeuden loukkaamista koskevan vahingonkorvausvaatimuksen esittämistä?

---

(1)  EUVL 2004, L 157, s. 45.

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunalul Bihor (Romania) on esittänyt 18.10.2021 – P.C.H. v. Parchetul de pe lângă Tribunalul Bihor, Parchetul de pe lângă Curtea de Apel Oradea, Ministerul Public – Parchetul de pe lângă Înalta Curte de Casaţie şi Justitie

(Asia C-642/21)

(2022/C 95/14)

Oikeudenkäyntikieli: romania

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunalul Bihor

Pääasian asianosaiset

Kantaja: P.C.H.

Vastaajat: Parchetul de pe lângă Tribunalul Bihor, Parchetul de pe lângă Curtea de Apel Oradea, Ministerul Public – Parchetul de pe lângă Înalta Curte de Casație și Justiție

Muu osapuoli: Consiliul Național pentru Combaterea Discriminării

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27.11.2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY (1) 9 artiklan 1 kohdan säännöksiä, joilla taataan, että oikeudellinen menettely on ”kaikkien niiden henkilöiden käytettävissä, jotka katsovat tulleensa kohdelluiksi väärin sen vuoksi, että heihin ei ole sovellettu yhdenvertaisen kohtelun periaatetta”, sekä määräyksiä, jotka sisältyvät Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan ensimmäiseen kohtaan ja joilla taataan jokaiselle oikeus ”tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan tuomioistuimeen”, tulkittava siten, että ne ovat esteenä työmarkkinaosapuolten välisestä vuoropuhelusta annetun Romanian lain nro 62/2011 (Legea dialogului social nr. 62/2011) 211 §:n c kohdan kaltaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jossa säädetään, että kolmen vuoden määräaika, jonka kuluessa vahingonkorvauskanne on nostettava, alkaa kulua ”päivästä, jona vahinko aiheutui”, riippumatta siitä, onko kantaja tiennyt vahingon aiheutumisesta (ja sen laajuudesta)?

2)

Onko yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27.11.2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY 2 artiklan 1 ja 2 kohdan sekä 3 artiklan 1 kohdan c alakohdan loppuosan säännöksiä tulkittava siten, että ne ovat esteenä henkilöstön yhtenäisestä palkanmaksusta julkisista varoista 5.11.2009 annetun Romanian puitelain nro 330 (Legea-cadru nr. 330, din 5 noiembrie 2009, privind salarizarea unitară a personalului plătit din fonduri publice) 1 §:n 2 momenttiin sisältyvän kaltaiselle säännökselle, sellaisena kuin sitä on tulkittu Înalta Curte de Casație și Justițien (Romanian ylin tuomioistuin) tuomiossa nro 7/2019 (julkaistu Monitorul Oficial al României – Romanian virallisessa lehdessä – nro 343/06.05.2019) annettaessa ratkaisu ”lain intressissä” nostetusta kanteesta, olosuhteissa, joissa kantajalla ei ollut ollut lakisääteistä mahdollisuutta vaatia vakinaistamiskorvauksen korotusta, kun hänet hyväksyttiin tuomareiden ja syyttäjien joukkoon lain nro 330/2009 voimaantulon jälkeen eli sellaisen säädöksen voimaantulon jälkeen, jossa säädettiin nimenomaisesti, että palkkaoikeudet ovat sillä hetkellä ja jatkossakin yksinomaan [kyseisessä] laissa säädettyjä oikeuksia, mistä seuraa palkkasyrjintä verrattuna hänen kollegoihinsa, myös iän perusteella, mikä merkitsee tosiasiallisesti sitä, että ainoastaan vanhemmille tuomareille ja syyttäjille, jotka ovat aloittaneet tehtävässään ennen tammikuuta 2010 (ja joihin sovelletaan ajanjaksolla 2006–2009 annettuja tuomioita, joiden tuomiolauselmaa on tulkittu vuonna 2019 Înalta Curte de Casație și Justițien (Romanian ylin tuomioistuin) tuomion nro 7/2019 nojalla), on suoritettu taannehtivasti palkkaoikeudet (jotka vastaavat palkkaoikeuksia, joita on vaadittu tämän oikeudenkäynnin kohteena olevalla kanteella) joulukuussa 2019/tammikuussa 2020 ajanjaksolta 2010–2015, vaikka kyseisen ajanjakson aikana myös kantaja on hoitanut tuomarin tehtäviä ja tehnyt samoja töitä samoissa olosuhteissa ja samassa toimielimessä?

3)

Onko direktiivin [2000/78] säännöksiä tulkittava siten, että ne estävät syrjinnän vain silloin, kun se perustuu johonkin kyseisen direktiivin 1 artiklassa tarkoitettuun syyhyn, vai estävätkö nämä säännökset päinvastoin, mahdollisesti yhdistettyinä unionin oikeuden muihin säännöksiin, yleisesti sen, että työntekijää kohdellaan eri tavoin kuin jotain toista työntekijää palkan osalta, kun tämä tekee samaa työtä saman työnantajan palveluksessa, saman ajanjakson aikana ja samoissa olosuhteissa?

---

(1)  EYVL 2000, L 303, s. 16.

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunalul Bihor (Romania) on esittänyt 18.10.2021 – F.O.L. v. Tribunalul Cluj

(Asia C-643/21)

(2022/C 95/15)

Oikeudenkäyntikieli: romania

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunalul Bihor

Pääasian asianosaiset

Kantaja: F.O.L.

Vastaaja: Tribunalul Cluj

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27.11.2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY (1) 9 artiklan 1 kohdan säännöksiä, joilla taataan, että oikeudellinen menettely on ”kaikkien niiden henkilöiden käytettävissä, jotka katsovat tulleensa kohdelluiksi väärin sen vuoksi, että heihin ei ole sovellettu yhdenvertaisen kohtelun periaatetta”, sekä määräyksiä, jotka sisältyvät Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan ensimmäiseen kohtaan ja joilla taataan jokaiselle oikeus ”tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan tuomioistuimeen”, tulkittava siten, että ne ovat esteenä työmarkkinaosapuolten välisestä vuoropuhelusta annetun Romanian lain nro 62/2011 (Legea dialogului social nr. 62/2011) 211 §:n c kohdan kaltaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jossa säädetään, että kolmen vuoden määräaika, jonka kuluessa vahingonkorvauskanne on nostettava, alkaa kulua ”päivästä, jona vahinko aiheutui”, riippumatta siitä, onko kantaja tiennyt vahingon aiheutumisesta (ja sen laajuudesta)?

2)

Onko yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27.11.2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY 2 artiklan 1 ja 2 kohdan sekä 3 artiklan 1 kohdan c alakohdan loppuosan säännöksiä tulkittava siten, että ne ovat esteenä henkilöstön yhtenäisestä palkanmaksusta julkisista varoista 5.11.2009 annetun Romanian puitelain nro 330 (Legea-cadru nr. 330, din 5 noiembrie 2009, privind salarizarea unitară a personalului plătit din fonduri publice) 1 §:n 2 momenttiin sisältyvän kaltaiselle säännökselle, sellaisena kuin sitä on tulkittu Înalta Curte de Casație și Justițien (Romanian ylin tuomioistuin) tuomiossa nro 7/2019 (julkaistu Monitorul Oficial al României – Romanian virallisessa lehdessä – nro 343/06.05.2019) annettaessa ratkaisu ”lain intressissä” nostetusta kanteesta, olosuhteissa, joissa kantajalla ei ollut ollut lakisääteistä mahdollisuutta vaatia vakinaistamiskorvauksen korotusta, kun hänet hyväksyttiin tuomareiden ja syyttäjien joukkoon lain nro 330/2009 voimaantulon jälkeen eli sellaisen säädöksen voimaantulon jälkeen, jossa säädettiin nimenomaisesti, että palkkaoikeudet ovat sillä hetkellä ja jatkossakin yksinomaan [kyseisessä] laissa säädettyjä oikeuksia, mistä seuraa palkkasyrjintä verrattuna hänen kollegoihinsa, myös iän perusteella, mikä merkitsee tosiasiallisesti sitä, että ainoastaan vanhemmille tuomareille ja syyttäjille, jotka ovat aloittaneet tehtävässään ennen tammikuuta 2010 (ja joihin sovelletaan ajanjaksolla 2006–2009 annettuja tuomioita, joiden tuomiolauselmaa on tulkittu vuonna 2019 Înalta Curte de Casație și Justițien (Romanian ylin tuomioistuin) tuomion nro 7/2019 nojalla), on suoritettu taannehtivasti palkkaoikeudet (jotka vastaavat palkkaoikeuksia, joita on vaadittu tämän oikeudenkäynnin kohteena olevalla kanteella) joulukuussa 2019/tammikuussa 2020 ajanjaksolta 2010–2015, vaikka kyseisen ajanjakson aikana myös kantaja on hoitanut tuomarin tehtäviä ja tehnyt samoja töitä samoissa olosuhteissa ja samassa toimielimessä?

3)

Onko direktiivin [2000/78] säännöksiä tulkittava siten, että ne estävät syrjinnän vain silloin, kun se perustuu johonkin kyseisen direktiivin 1 artiklassa tarkoitettuun syyhyn, vai estävätkö nämä säännökset päinvastoin, mahdollisesti yhdistettyinä unionin oikeuden muihin säännöksiin, yleisesti sen, että työntekijää kohdellaan eri tavoin kuin jotain toista työntekijää palkan osalta, kun tämä tekee samaa työtä saman työnantajan palveluksessa, saman ajanjakson aikana ja samoissa olosuhteissa?

---

(1)  EYVL 2000, L 303, s. 16.

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunalul Bihor (Romania) on esittänyt 18.10.2021 – M.I.A., P.R.-M., V.-C.I-C, F.C.R., P (ex. T). Ş-B., D.R., P.E.E., F.I. v. Tribunalul Cluj, Tribunalul Mureş, Tribunalul Hunedoara, Tribunalul Suceava, Tribunalul Galaţi

(Asia C-644/21)

(2022/C 95/16)

Oikeudenkäyntikieli: romania

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunalul Bihor

Pääasian asianosaiset

Kantajat: M.I.A., P.R.-M., V.-C.I-C, F.C.R., P (ex. T). Ş-B., D.R., P.E.E., F.I.

Vastaajat: Tribunalul Cluj, Tribunalul Mureş, Tribunalul Hunedoara, Tribunalul Suceava, Tribunalul Galaţi

Muu osapuoli: Consiliul Național pentru Combaterea Discriminării

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27.11.2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY (1) 9 artiklan 1 kohdan säännöksiä, joilla taataan, että oikeudellinen menettely on ”kaikkien niiden henkilöiden käytettävissä, jotka katsovat tulleensa kohdelluiksi väärin sen vuoksi, että heihin ei ole sovellettu yhdenvertaisen kohtelun periaatetta”, sekä määräyksiä, jotka sisältyvät Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan ensimmäiseen kohtaan ja joilla taataan jokaiselle oikeus ”tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan tuomioistuimeen”, tulkittava siten, että ne ovat esteenä työmarkkinaosapuolten välisestä vuoropuhelusta annetun Romanian lain nro 62/2011 (Legea dialogului social nr. 62/2011) 211 §:n c kohdan kaltaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jossa säädetään, että kolmen vuoden määräaika, jonka kuluessa vahingonkorvauskanne on nostettava, alkaa kulua ”päivästä, jona vahinko aiheutui”, riippumatta siitä, onko kantaja tiennyt vahingon aiheutumisesta (ja sen laajuudesta)?

2)

Onko yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27.11.2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY 2 artiklan 1 ja 2 kohdan sekä 3 artiklan 1 kohdan c alakohdan loppuosan säännöksiä tulkittava siten, että ne ovat esteenä henkilöstön yhtenäisestä palkanmaksusta julkisista varoista 5.11.2009 annetun Romanian puitelain nro 330 (Legea-cadru nr. 330, din 5 noiembrie 2009, privind salarizarea unitară a personalului plătit din fonduri publice) 1 §:n 2 momenttiin sisältyvän kaltaiselle säännökselle, sellaisena kuin sitä on tulkittu Înalta Curte de Casație și Justițien (Romanian ylin tuomioistuin) tuomiossa nro 7/2019 (julkaistu Monitorul Oficial al României – Romanian virallisessa lehdessä – nro 343/06.05.2019) annettaessa ratkaisu ”lain intressissä” nostetusta kanteesta, olosuhteissa, joissa kantajalla ei ollut ollut lakisääteistä mahdollisuutta vaatia vakinaistamiskorvauksen korotusta, kun hänet hyväksyttiin tuomareiden ja syyttäjien joukkoon lain nro 330/2009 voimaantulon jälkeen eli sellaisen säädöksen voimaantulon jälkeen, jossa säädettiin nimenomaisesti, että palkkaoikeudet ovat sillä hetkellä ja jatkossakin yksinomaan [kyseisessä] laissa säädettyjä oikeuksia, mistä seuraa palkkasyrjintä verrattuna hänen kollegoihinsa, myös iän perusteella, mikä merkitsee tosiasiallisesti sitä, että ainoastaan vanhemmille tuomareille ja syyttäjille, jotka ovat aloittaneet tehtävässään ennen tammikuuta 2010 (ja joihin sovelletaan ajanjaksolla 2006–2009 annettuja tuomioita, joiden tuomiolauselmaa on tulkittu vuonna 2019 Înalta Curte de Casație și Justițien (Romanian ylin tuomioistuin) tuomion nro 7/2019 nojalla), on suoritettu taannehtivasti palkkaoikeudet (jotka vastaavat palkkaoikeuksia, joita on vaadittu tämän oikeudenkäynnin kohteena olevalla kanteella) joulukuussa 2019/tammikuussa 2020 ajanjaksolta 2010–2015, vaikka kyseisen ajanjakson aikana myös kantaja on hoitanut tuomarin tehtäviä ja tehnyt samoja töitä samoissa olosuhteissa ja samassa toimielimessä?

3)

Onko direktiivin [2000/78] säännöksiä tulkittava siten, että ne estävät syrjinnän vain silloin, kun se perustuu johonkin kyseisen direktiivin 1 artiklassa tarkoitettuun syyhyn, vai estävätkö nämä säännökset päinvastoin, mahdollisesti yhdistettyinä unionin oikeuden muihin säännöksiin, yleisesti sen, että työntekijää kohdellaan eri tavoin kuin jotain toista työntekijää palkan osalta, kun tämä tekee samaa työtä saman työnantajan palveluksessa, saman ajanjakson aikana ja samoissa olosuhteissa?

---

(1)  EYVL 2000, L 303, s. 16.

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunalul Bihor (Romania) on esittänyt 21.10.2021 – C.C.C., C.R.R., U.D.M. v. Tribunalul Cluj, Tribunalul Satu Mare, Tribunalul Bucureşti, Tribunalul Bistriţa Năsăud, Tribunalul Maramureş, Tribunalul Sibiu

(Asia C-645/21)

(2022/C 95/17)

Oikeudenkäyntikieli: romania

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunalul Bihor

Pääasian asianosaiset

Kantajat: C.C.C., C.R.R., U.D.M.

Vastaajat: Tribunalul Cluj, Tribunalul Satu Mare, Tribunalul Bucureşti, Tribunalul Bistriţa Năsăud, Tribunalul Maramureş, Tribunalul Sibiu

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27.11.2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY (1) 9 artiklan 1 kohdan säännöksiä, joilla taataan, että oikeudellinen menettely on ”kaikkien niiden henkilöiden käytettävissä, jotka katsovat tulleensa kohdelluiksi väärin sen vuoksi, että heihin ei ole sovellettu yhdenvertaisen kohtelun periaatetta”, sekä määräyksiä, jotka sisältyvät Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan ensimmäiseen kohtaan ja joilla taataan jokaiselle oikeus ”tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan tuomioistuimeen”, tulkittava siten, että ne ovat esteenä työmarkkinaosapuolten välisestä vuoropuhelusta annetun Romanian lain nro 62/2011 (Legea dialogului social nr. 62/2011) 211 §:n c kohdan kaltaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jossa säädetään, että kolmen vuoden määräaika, jonka kuluessa vahingonkorvauskanne on nostettava, alkaa kulua ”päivästä, jona vahinko aiheutui”, riippumatta siitä, onko kantaja tiennyt vahingon aiheutumisesta (ja sen laajuudesta)?

2)

Onko yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27.11.2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY 2 artiklan 1 ja 2 kohdan sekä 3 artiklan 1 kohdan c alakohdan loppuosan säännöksiä tulkittava siten, että ne ovat esteenä henkilöstön yhtenäisestä palkanmaksusta julkisista varoista 5.11.2009 annetun Romanian puitelain nro 330 (Legea-cadru nr. 330, din 5 noiembrie 2009, privind salarizarea unitară a personalului plătit din fonduri publice) 1 §:n 2 momenttiin sisältyvän kaltaiselle säännökselle, sellaisena kuin sitä on tulkittu Înalta Curte de Casație și Justițien (Romanian ylin tuomioistuin) tuomiossa nro 7/2019 (julkaistu Monitorul Oficial al României – Romanian virallisessa lehdessä – nro 343/06.05.2019) annettaessa ratkaisu ”lain intressissä” nostetusta kanteesta, olosuhteissa, joissa kantajalla ei ollut ollut lakisääteistä mahdollisuutta vaatia vakinaistamiskorvauksen korotusta, kun hänet hyväksyttiin tuomareiden ja syyttäjien joukkoon lain nro 330/2009 voimaantulon jälkeen eli sellaisen säädöksen voimaantulon jälkeen, jossa säädettiin nimenomaisesti, että palkkaoikeudet ovat sillä hetkellä ja jatkossakin yksinomaan [kyseisessä] laissa säädettyjä oikeuksia, mistä seuraa palkkasyrjintä verrattuna hänen kollegoihinsa, myös iän perusteella, mikä merkitsee tosiasiallisesti sitä, että ainoastaan vanhemmille tuomareille ja syyttäjille, jotka ovat aloittaneet tehtävässään ennen tammikuuta 2010 (ja joihin sovelletaan ajanjaksolla 2006–2009 annettuja tuomioita, joiden tuomiolauselmaa on tulkittu vuonna 2019 Înalta Curte de Casație și Justițien (Romanian ylin tuomioistuin) tuomion nro 7/2019 nojalla), on suoritettu taannehtivasti palkkaoikeudet (jotka vastaavat palkkaoikeuksia, joita on vaadittu tämän oikeudenkäynnin kohteena olevalla kanteella) joulukuussa 2019/tammikuussa 2020 ajanjaksolta 2010–2015, vaikka kyseisen ajanjakson aikana myös kantaja on hoitanut tuomarin tehtäviä ja tehnyt samoja töitä samoissa olosuhteissa ja samassa toimielimessä?

3)

Onko direktiivin [2000/78] säännöksiä tulkittava siten, että ne estävät syrjinnän vain silloin, kun se perustuu johonkin kyseisen direktiivin 1 artiklassa tarkoitettuun syyhyn, vai estävätkö nämä säännökset päinvastoin, mahdollisesti yhdistettyinä unionin oikeuden muihin säännöksiin, yleisesti sen, että työntekijää kohdellaan eri tavoin kuin jotain toista työntekijää palkan osalta, kun tämä tekee samaa työtä saman työnantajan palveluksessa, saman ajanjakson aikana ja samoissa olosuhteissa?

---

(1)  EYVL 2000, L 303, s. 16.

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Bundesarbeitsgericht (Saksa) on esittänyt 8.11.2021 – ZQ v. Medizinischer Dienst der Krankenversicherung Nordrhein, Körperschaft des öffentlichen Rechts

(Asia C-667/21)

(2022/C 95/18)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Bundesarbeitsgericht

Pääasian asianosaiset

Kantaja: ZQ

Vastaaja: Medizinischer Dienst der Krankenversicherung Nordrhein, Körperschaft des öffentlichen Rechts

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko asetuksen (EU) 2016/679 (1) (jäljempänä yleinen tietosuoja-asetus) 9 artiklan 2 kohdan h alakohtaa tulkittava siten, että sairausvakuutuskassan lääketieteellisen palvelun on kiellettyä käsitellä työntekijän terveyttä koskevia tietoja, jotka ovat edellytys kyseisen työntekijän työkyvyn arvioimiselle?

2)

Jos unionin tuomioistuin vastaa kysymykseen 1 kieltävästi sillä seurauksella, että yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 2 kohdan h alakohdan mukaan kyseeseen tulisi poikkeus saman artiklan 1 kohdassa säädetystä terveyttä koskevien tietojen käsittelykiellosta: onko nyt tarkasteltavan kaltaisessa tapauksessa otettava huomioon yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 3 kohdassa säädettyjen edellytysten lisäksi muita tietosuojasäännöksiä ja jos, niin mitä?

3)

Jos unionin tuomioistuin vastaa kysymykseen 1 kieltävästi sillä seurauksella, että yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 2 kohdan h alakohdan mukaan kyseeseen tulisi poikkeus saman artiklan 1 kohdassa säädetystä terveystietojen käsittelykiellosta: riippuuko nyt tarkasteltavan kaltaisessa tapauksessa terveyttä koskevien tietojen käsittelyn sallittavuus tai laillisuus lisäksi siitä, että ainakin yksi yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdassa mainituista edellytyksistä täyttyy?

4)

Onko yleisen tietosuoja-asetuksen 82 artiklan 1 kohta luonteeltaan erityis- tai yleisestävä, ja onko tämä otettava huomioon arvioitaessa yleisen tietosuoja-asetuksen 82 artiklan 1 kohdan nojalla korvattavan aineettoman vahingon, jonka rekisterinpitäjä tai henkilötietojen käsittelijä on velvollinen maksamaan, suuruutta?

5)

Onko rekisterinpitäjän tai henkilötietojen käsittelijän tuottamuksen asteella merkitystä arvioitaessa yleisen tietosuoja-asetuksen 82 artiklan 1 kohdan nojalla korvattavan aineettoman vahingon suuruutta? Erityisesti voidaanko rekisterinpitäjän tai henkilötietojen käsittelijän tuottamuksettomuus tai vähäinen tuottamus ottaa huomioon tämän hyväksi?

---

(1)  Luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta 27.4.2016 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL 2016, L 119, s. 1).

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Verwaltungsgerichts Cottbus (Saksa) on esittänyt 29.11.2021 – Stadt Frankfurt (Oder) ja FWA Frankfurter Wasser- und Abwassergesellschaft mbH v. Landesamt für Bergbau, Geologie und Rohstoffe

(Asia C-723/21)

(2022/C 95/19)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Verwaltungsgericht Cottbus

Pääasian asianosaiset

Kantajat: Stadt Frankfurt (Oder) ja FWA Frankfurter Wasser- und Abwassergesellschaft mbH

Vastaaja: Landesamt für Bergbau, Geologie und Rohstoffe

Ennakkoratkaisukysymykset

1

a. Onko direktiivin 2000/60/EY (1) 7 artiklan 3 kohtaa tulkittava siten, että kaikki siihen yleisöön kuuluvat, jota hanke koskee suoraan, voivat vedota tuomioistuimessa seuraavien velvollisuuksien rikkomiseen a) juomaveden ottoon käytettävien vesimuodostumien laadun huononemisen välttäminen, b) juomaveden tuottamisessa vaadittavan puhdistuskäsittelyn tason laskeminen, nojautumalla kolmansien suojeluun pohjaveden huonontamiskiellon osalta (ks. tuomio 28.5.2020, Ummeln, C-535/18 (2), 132 kohta, ja tuomio 3.10.2019, Burgenland, C-197/18 (3), 40 ja 42 kohta)? b. Jos kysymykseen a vastataan kieltävästi: Voivatko ne kantajat, joille on annettu tehtäväksi juomaveden tuottaminen ja puhdistuskäsittely, joka tapauksessa vedota direktiivin 2000/60 7 artiklan 3 kohdan mukaisten velvoitteiden ja vaatimusten rikkomiseen?

2

Sisältääkö direktiivin 2000/60 7 artiklan 3 kohta myös tämän direktiivin 7 artiklan 3 kohdan toisessa virkkeessä tarkoitettujen suojavyöhykkeiden ulkopuolisten vesimuodostumien osalta paitsi velvollisuuden pidemmän aikavälin suunnitteluun hoitosuunnitelmissa ja toimenpideohjelmissa, myös direktiivin 2000/60 4 artiklan kaltaisen velvoitteen olla hyväksymättä konkreettista hanketta huonontamiskiellon loukkaamisen perusteella (ks. tuomio 28.5.2020, Ummeln, C-535/18, 75 kohta)?

3

Olettaen, että direktiivin 2000/60 7 artiklan 3 kohdassa – toisin kuin direktiivin 2000/60 4 artiklaan liittyvässä liitteessä V – ei vahvisteta omia viitearvoja huonontamiskiellon tarkastamista varten: a. Millä edellytyksillä voidaan olettaa, että vesimuodostuman huonontuminen ja näin ollen myös juomaveden tuottamisessa vaadittavan puhdistuskäsittelyn tason nostaminen tapahtuu? b. Voisiko puhdistuskäsittelyn tason nostamiselle ja näin ollen direktiivin 2000/60 7 artiklan 3 kohdan mukaiselle huonontamiskiellolle merkityksellinen viitearvo löytyä direktiivin 98/83/EY (4) liitteessä I olevista raja-arvoista, mitä direktiivin 2000/60 7 artiklan 2 kohdan viimeinen virke voisi puoltaa? c. Jos kysymykseen b vastataan myöntävästi: Voiko olla kyse direktiivin 2000/60 7 artiklan 3 kohdan mukaisen huonontamiskiellon rikkomisesta, jos ainoa merkittävä arvo ei ole direktiivin 98/83 liitteessä I olevan A tai B osan mukainen raja-arvo vaan liitteessä I olevan C osan mukainen niin sanottu osoitinmuuttuja?

4

Milloin on todettava, että direktiivi 2000/60n 7 artiklan 3 kohdan mukaista juomavesilainsäädännön huonontamiskieltoa rikotaan (ks. direktiivin 2000/60 4 artiklan mukaisen huonontamiskiellon mittapuun osalta tuomio 28.5.2020, Ummeln, C-535/18, 119 kohta ja tätä aiempi tuomio 1.7.2015, Weserin syventäminen, C-461/13 (5), 52 kohta)? a. Riittääkö rikkomisen toteamiseksi mikä tahansa huonontaminen, vai b. onko oltava todennäköistä, että sulfaatin osoitinmuuttujaa 250 mg/l ei noudateta vai c. onko oltava olemassa uhka direktiivin 98/83 8 artiklan 6 kohdassa tarkoitetuista korjaavista toimenpiteistä, jotka lisäävät juomaveden tuottamiseen liittyvän puhdistuskäsittelyn tarvetta?

5

Sisältyykö direktiivin 2000/60 7 artiklan 3 kohtaan aineellisoikeudellisen arviointiperusteen lisäksi myös viranomaisten suorittamaa hyväksymismenettelyä koskevia sääntöjä, eli voidaanko direktiivin 2000/60 4 artiklaa koskevaa unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä soveltaa direktiivin 2000/60 7 artiklan 3 kohdan mukaisen tarkastelun laajuuteen (ks. tuomio 28.5.2020, C-535/18, toinen ennakkoratkaisukysymys)?

6	Onko hankkeen toteuttajan suoritettava asiantuntijaselvitys direktiivin 2000/60 7 artiklan 3 kohdan mahdollisesta rikkomisesta myös jo silloin, kun hanke saattaa rikkoa direktiivin 2000/60 7 artiklan 3 kohdan vaatimuksia?

7

Onko tässä yhteydessä myös oletettava, että selvitys on oltava suoritettu vesioikeudellisen päätöksen tekohetkellä, eikä myöhemmin oikeudenkäynnin aikana tehty selvitys näin ollen voi korjata vesioikeudellisen luvan lainvastaisuutta (ks. tuomio 28.5.2020, Ummeln, C-535/18, 76 kohta ja 80 kohta ja sitä seuraavat kohdat)?

8	Voidaanko direktiivin 2000/60 7 artiklan 3 kohdassa säädetyt velvoitteet ja vaatimukset ohittaa luvan myöntämistä koskevassa harkinnassa hankkeella tavoitellun päämäärän hyväksi, esimerkiksi jos puhdistuskäsittelyn tarve on vähäinen tai hankkeen tarkoitus on erityisen tärkeä?

9	Sovelletaanko direktiivin 2000/60 4 artiklan 7 kohtaa direktiivin 2000/60 7 artiklan 3 kohtaan?

10	Mitä sellaisia direktiivin 2000/60 4 artiklaa pidemmälle meneviä velvoitteita voidaan johtaa direktiivin 2000/60 7 artiklan 2 kohdasta, jotka on otettava huomioon hankkeen hyväksymismenettelyssä?

---

(1)  Yhteisön vesipolitiikan puitteista 23.10.2000 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY (EYVL 2000, L 327, s. 1).

(2)  ECLI:EU:C:2020:391.

(3)  ECLI:EU:C:2019:824.

(4)  Ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta 3.11.1998 annettu neuvoston direktiivi 98/83/EY (EYVL 1998, L 330, s. 32).

(5)  ECLI:EU:C:2015:433.

Valitus, jonka Pilatus Bank plc on tehnyt 6.12.2021 unionin yleisen tuomioistuimen (yhdeksäs jaosto) asiassa T-139/19, Pilatus Banks v. EKP, 24.9.2021 antamasta määräyksestä

(Asia C-750/21 P)

(2022/C 95/20)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Pilatus Bank plc (edustaja: O. Behrends, Rechtsanwalt)

Muu osapuolia: Euroopan keskuspankki (EKP)

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin

—	hylkää valituksenalaisen määräyksen

—	SEUT 264 artiklan perusteella kumoaa 21.12.2018 tehdyn EKP:n päätöksen, jossa todettiin, että EKP:llä ei ollut enää toimivaltaa huolehtia valittajan suorasta vakavaraisuusvalvonnasta ja toteuttaa sitä koskevia toimenpiteitä.

—	siltä osin kuin unionin tuomioistuin ei itse voi ratkaista asiaa aineellisesti, palauttaa asian yleiseen tuomioistuimeen, jotta tämä lausuu kumoamiskanteesta

—	velvoittaa EKP:n korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut, mukaan lukien valitusasteessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja vetoaa valituksensa tueksi kahteen valitusperusteeseen.

Ensimmäinen valitusperuste koskee sitä, että unionin yleinen tuomioistuin on tulkinnut virheellisesti neuvoston asetuksen (EU) N:o 1024/2013 (1) säännöksiä, kun se on olettanut virheellisesti, että EKP:llä ei enää ollut toimivaltaa valittajaan nähden tämän lisenssin perumisen vuoksi.

Toinen valitusperuste koskee sitä, että unionin yleinen tuomioistuin ei ole tutkinut asianmukaisesti niitä valittajan esittämiä kanneperusteita, jotka eivät koskee EKP:n väitettyä toimivallan puuttumista.

---

(1)  Luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää politiikkaa koskevien erityistehtävien antamisesta Euroopan keskuspankille 15.10.2013 annettu neuvoston asetus (EU) N:o 1024/2013 (EUVL 2013, L 287, s. 63).

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Landesgericht Salzburg (Itävalta) on esittänyt 7.12.2021 – PJ v. Eurowings GmbH

(Asia C-751/21)

(2022/C 95/21)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Landesgericht Salzburg

Pääasian asianosaiset

Kantaja: PJ

Vastaaja: Eurowings GmbH

Ennakkoratkaisukysymykset

1.

Onko kyseessä asetuksen (EY) N:o 261/2004 (1) 4 artiklassa ja 2 artiklan j alakohdassa tarkoitettu lennolla kuljettamisesta kieltäytyminen / lennolle pääsyn epääminen myös silloin, kun lentomatkustajien kuljettamisesta asianomaisella lennolla ei kieltäydytä vasta lähtöportilla, vaan jo aikaisemmin lähtöselvitystiskillä ja kun he eivät tästä syystä pääse lainkaan lähtöportille?

2.

Onko asetuksen (EY) N:o 261/2004 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädettyjen edellytysten täyttymiseksi riittävää, että kun lennon lähtöaika on kello 6.20, koneeseen siirtyminen kello 5.50 ja portin sulkeminen kello 6.05 (kellonajat tarkastuskortin mukaan), matkustaja sen jälkeen, kun hän on saapunut taksilla kello 5.14 lentokentälle, ilmoittautuu välittömästi (eli noin kello 5.16) vastaajan lähtöselvitystiskille? Erityisesti on tältä osin otettava huomioon, että vastaaja on lähtöpäivänä kello 3.14 ilmoittanut matkustajalle, että lennolle on runsaasti varauksia ja että käsimatkatavara on kirjattava lähtöselvitystiskillä. Lisäksi on otettava huomioon myös vastaajan antama tieto, jonka mukaan lähtöselvitystiski Hampurissa aukeaa kaksi tuntia ja sulkeutuu 40 minuuttia ennen lähtöä.

3.

Onko kyseessä asetuksen (EY) N:o 261/2004 4 artiklassa ja 2 artiklan j alakohdassa tarkoitettu lennolle pääsyn epääminen / lennolla kuljettamisesta kieltäytyminen, kun kantaja ja hänen perheensä ohjataan lähtöselvitystiskiltä välittömästi kello 5.16 matkatavaran kirjaamista varten Hampurin lentoaseman ruuhkaisille matkatavara-automaateille, jotka eivät vastaajan ja lentoaseman työntekijöiden avusta huolimatta toimi moitteettomasti, ja kun heidät ohjataan sen jälkeen muille matkatavara-automaateille, joilla matkatavaran kirjaaminen ei myöskään onnistu, kunnes kello 5.40 ensimmäinen matkatavaran tunnistava automaatti toimii, mutta se hylkää matkatavaran kirjaamisen kello 5.41 ja ohjaa kantajan takaisin vastaajan lähtöselvitystiskille, jossa hänelle ilmoitetaan, että hän ei nyt ehdi lennolle?

4.

Onko kyseessä kantajan ja siis myös hänen kanssamatkustajiensa myötävaikutus silloin, kun hän matkatavaran automaattiseen kirjaamiseen liittyvien ongelmien osalta ainoastaan noudattaa työntekijöiden ja automaatin ohjeita ja sen yhteydessä jättää huomioimatta lähtöselvityksen päättymiseen jäljellä olevan ja lähtöportin saavuttamiseen kuluvan ajan? Onko kantajan ja hänen kanssamatkustajiensa syyksi katsottava se, etteivät he, kun otetaan huomioon matkatavaran kirjaamisessa ilmenneet ongelmat, ajoissa harkinneet sitä, että heidän matkatavaransa voitaisiin lähettää myöhemmin? Olisiko matkaseurueelta voitu kohtuudella edellyttää, että se olisi hajaantunut ja että yksi henkilö, siis esimerkiksi kantaja, olisi jätetty matkatavaroiden kanssa, jotta muut henkilöt olisivat päässeet lähtöportille? Tältä osin on erityisesti otettava huomioon se, että polvileikkauksen jälkeen kainalosauvoja käyttänyt kantajan tytär oli liikuntarajoitteinen ja että kantajan anoppi oli ikänsä ja nivelrikon vuoksi liikuntarajoitteinen.

5.

Mikäli ensimmäiseen, toiseen ja kolmanteen kysymykseen vastataan kieltävästi: Onko asetuksen (EY) N:o 261/2004 2 artiklan j alakohtaa tulkittava siten, että kun matkustajat asettuvat jonottamaan matkatavara-automaattien lähtöselvitystiskille noin yhtä tuntia ennen lähtöä, mutta lentoliikenteen harjoittajan puutteellisesti suorittaman organisoinnin (esimerkiksi riittämätön määrä avoinna olevia lähtöselvitystiskejä, henkilöstövaje, matkustajille ei anneta tietoja kaiutinjärjestelmien kautta) ja/tai lentoaseman toimintahäiriöiden (vika matkatavara-automaattien toiminnassa) vuoksi heidän vuoronsa lähtöselvitystiskillä on vasta sellaisena ajankohtana (lähtöselvitystiskin sulkeutuessa), jona matkustajia ei tästä syystä enää kuljeteta lennolla, kyseessä on lennolle pääsyn epääminen kyseisen asetuksen 2 artiklan j alakohdassa tarkoitetulla tavalla?

---

(1)  Matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 295/91 kumoamisesta 11.2.2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 261/2004 (EYVL 2004, L 46, s. 1)

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Cour de cassation (Ranska) on esittänyt 8.12.2021 – Instrubel NV v. Montana Management Inc. ja BNP Paribas Securities Services

(Asia C-753/21)

(2022/C 95/22)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Cour de cassation (Ranska)

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Instrubel NV

Vastaajat: Montana Management Inc. ja BNP Paribas Securities Services

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko asetuksen N:o 1210/2003 (1) 4 artiklan 2, 3 ja 4 kohtaa sekä 6 artiklaa, sellaisena kuin kyseinen asetus on muutettuna, tulkittava siten, että — jäädetyt varat ja taloudelliset resurssit pysyvät entisen presidentin Saddam Husseinin hallitukseen yhteydessä olevien luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden, elinten ja yhteisöjen, joita varojen ja taloudellisten resurssien jäädyttäminen koskee, omaisuutena siihen saakka, kunnes tehdään päätös niiden siirtämisestä Irakin kehitysrahaston seuraajajärjestelyille? — vai ovatko nämä jäädytetyt varat Irakin kehitysrahaston seuraajajärjestelyjen omaisuutta heti siitä lähtien, kun asetus, jonka liitteissä III ja IV nimetään entisen presidentin Saddam Husseinin hallitukseen yhteydessä olevat luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt, elimet ja yhteisöt, joita varojen ja taloudellisten varojen jäädyttäminen koskee, on tullut voimaan?

2)

Mikäli ensimmäiseen kysymykseen vastataan, että varat ja taloudelliset resurssit ovat Irakin kehitysrahaston seuraajajärjestelyjen omaisuutta, onko asetuksen N:o 1210/2003 4 ja 6 artiklaa, sellaisena kuin kyseinen asetus on muutettuna, tulkittava siten, että takavarikoinnin kohdistaminen jäädytettyihin varoihin edellyttää toimivaltaisen kansallisen viranomaisen ennakkolupaa? Vai onko näitä säännöksiä tulkittava siten, että niissä vaaditaan tämän kansallisen viranomaisen lupa vasta sillä hetkellä, jona jäädytetyt varat vapautetaan?

---

(1)  Tietyistä Euroopan yhteisön ja Irakin talous- ja rahoitussuhteita koskevista erityisrajoituksista ja asetuksen (EY) N:o 2465/1996 kumoamisesta 7.7.2003 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1210/2003 (EUVL 2003, L 169, s. 6).

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Cour de cassation (Ranska) on esittänyt 8.12.2021 – Montana Management Inc. v. Heerema Zwijndrecht BV ja BNP Paribas Securities Services

(Asia C-754/21)

(2022/C 95/23)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Cour de cassation

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Montana Management Inc.

Vastaajat: Heerema Zwijndrecht BV ja BNP Paribas Securities Services

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko asetuksen N:o 1210/2003 (1) 4 artiklan 2, 3 ja 4 kohtaa sekä 6 artiklaa, sellaisena kuin kyseinen asetus on muutettuna, tulkittava siten, että — jäädetyt varat ja taloudelliset resurssit pysyvät entisen presidentin Saddam Husseinin hallitukseen yhteydessä olevien luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden, elinten ja yhteisöjen, joita varojen ja taloudellisten resurssien jäädyttäminen koskee, omaisuutena siihen saakka, kunnes tehdään päätös niiden siirtämisestä Irakin kehitysrahaston seuraajajärjestelyille? — vai ovatko nämä jäädytetyt varat Irakin kehitysrahaston seuraajajärjestelyjen omaisuutta heti siitä lähtien, kun asetus, jonka liitteissä III ja IV nimetään entisen presidentin Saddam Husseinin hallitukseen yhteydessä olevat luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt, elimet ja yhteisöt, joita varojen ja taloudellisten varojen jäädyttäminen koskee, on tullut voimaan?

2)

Mikäli ensimmäiseen kysymykseen vastataan, että varat ja taloudelliset resurssit ovat Irakin kehitysrahaston seuraajajärjestelyjen omaisuutta, onko asetuksen N:o 1210/2003 4 ja 6 artiklaa, sellaisena kuin kyseinen asetus on muutettuna, tulkittava siten, että takavarikoinnin kohdistaminen jäädytettyihin varoihin edellyttää toimivaltaisen kansallisen viranomaisen ennakkolupaa? Vai onko näitä säännöksiä tulkittava siten, että niissä vaaditaan tämän kansallisen viranomaisen lupa vasta sillä hetkellä, jona jäädytetyt varat vapautetaan?

---

(1)  Tietyistä Euroopan yhteisön ja Irakin talous- ja rahoitussuhteita koskevista erityisrajoituksista ja asetuksen (EY) N:o 2465/1996 kumoamisesta 7.7.2003 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1210/2003 (EUVL 2003, L 169, s. 6).

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Lietuvos vyriausiasis administracinis teismas (Liettua) on esittänyt 14.12.2021 – ”Brink’s Lithuania” UAB v. Lietuvos bankas

(Asia C-772/21)

(2022/C 95/24)

Oikeudenkäyntikieli: liettua

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Lietuvos vyriausiasis administracinis teismas

Pääasian asianosaiset

Valittaja:”Brink’s Lithuania” UAB

Vastapuoli: Lietuvos bankas

Ennakkoratkaisukysymykset

1)	Onko päätöksen EKP/2010/14 (1) 6 artiklan 2 kohtaa tulkittava siten, että rahaa käsittelevän laitoksen, joka tekee eurosetelien automatisoitua kuntotarkastusta, on noudatettava kyseisessä säännöksessä tarkoitettuja vähimmäisvaatimuksia?

2)

Jos päätöksen EKP/2010/14 6 artiklan 2 kohdan mukaan siinä tarkoitettuja vähimmäisvaatimuksia voidaan soveltaa ainoastaan setelinkäsittelylaitteiden valmistajiin (muttei rahaa käsitteleviin laitoksiin), onko päätöksen EKP/2010/14 6 artiklan 2 kohtaa, luettuna yhdessä sen 3 artiklan 5 kohdan kanssa, tulkittava siten, että se on esteenä kansalliselle säännökselle, jonka mukaan velvoitetta noudattaa näitä vähimmäisvaatimuksia sovelletaan rahaa käsittelevään laitokseen?

3)

Ovatko setelinkäsittelylaitteilla tehtävälle eurosetelien automatisoidulle kuntotarkastukselle asetetut vähimmäisvaatimukset – kun otetaan huomioon, että ne julkaistaan EKP:n verkkosivuilla – oikeusvarmuuden periaatteen ja SEUT 297 artiklan 2 kohdan mukaisia, ja sitovatko ne rahaa käsitteleviä laitoksia ja voidaanko niihin vedota viimeksi mainittuihin nähden?

4)

Onko päätöksen EKP/2010/14 6 artiklan 2 kohta siltä osin kuin siinä säädetään, että eurosetelien automatisoidulle kuntotarkastukselle asetetut vähimmäisvaatimukset julkaistaan EKP:n verkkosivuilla ja niitä muutetaan ajoittain, oikeusvarmuuden periaatteen ja SEUT 297 artiklan 2 kohdan vastainen ja näin ollen pätemätön?

---

(1)  Eurosetelien aitouden ja kunnon tarkastamisesta sekä kiertoon palauttamisesta 16.9.2010 tehty Euroopan keskuspankin päätös EKP/2010/14 (EUVL 2010, L 267, s. 1).

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Korkein oikeus (Suomi) on esittänyt 20.12.2021 – C ja CD

(Asia C-804/21)

(2022/C 95/25)

Oikeudenkäyntikieli: suomi

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Korkein oikeus

Pääasian asianosaiset

Hakijat: C ja CD

Vastapuoli: Syyttäjä

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Edellyttääkö puitepäätöksen 2002/584/YOS (1) 23 artiklan 3 kohta, luettuna yhdessä artiklan 5 kohdan kanssa, että jos säilössä olevaa henkilöä ei ole luovutettu määräaikojen puitteissa, puitepäätöksen 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun täytäntöönpanosta vastaavan oikeusviranomaisen on tehtävä päätös uudesta luovuttamispäivästä ja tarkastettava ylivoimaisen esteen olemassaolo ja säilössäpidon edellytykset, vai onko puitepäätöksen kanssa yhteensopiva myös sellainen menettely, jossa tuomioistuin tutkii nämä seikat vain osapuolten pyynnöstä? Jos määräajan pidentämisen katsotaan edellyttävän oikeusviranomaisen myötävaikutusta, seuraako sen puuttumisesta välttämättä, että puitepäätöksen mukaiset määräajat ovat päättyneet, jolloin säilöön otettu on puitepäätöksen 23 artiklan 5 kohdan nojalla päästettävä vapaaksi

2)

Onko puitepäätöksen 2002/584/YOS 23 artiklan 3 kohtaa tulkittava siten, että ylivoimaisena esteenä pidetään myös täytäntöönpanojäsenvaltion kansalliseen sääntelyyn perustuvia luovuttamisen oikeudellisia esteitä, kuten tuomioistuinkäsittelyn ajaksi määrättyä täytäntöönpanokieltoa tai turvapaikanhakijan oikeutta oleskella täytäntöönpanovaltiossa, kunnes hänen turvapaikkahakemuksensa on ratkaistu?

---

(1)  Neuvoston puitepäätös 2002/584/YOS, tehty 13 päivänä kesäkuuta 2002, eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä – Tiettyjen jäsenvaltioiden lausumat puitepäätöksen tekemisestä (EYVL 2002, L 190, s. 1).

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 21.12.2021 – Gmina Kosakowo v. komissio

(Asia T-209/15) (1)

(Valtiontuet - Lentoasemainfrastruktuuri - Gdynian ja Kosakowon kuntien Gdynia-Kosakowon lentoaseman muuttamista varten myöntämä julkinen rahoitus - Päätös, jolla valtiontuki todetaan sisämarkkinoille soveltumattomaksi ja määrätään perittäväksi takaisin - Etu - Yksityinen markkinataloustoimija -periaate - Vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan - Kilpailua rajoittava vaikutus - Takaisinperintä - Perusteluvelvollisuus)

(2022/C 95/26)

Oikeudenkäyntikieli: puola

Asianosaiset

Kantaja: Gmina Kosakowo (Puola) (edustaja: asianajaja M. Leśny)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: S. Noë, K. Herrmann ja A. Stobiecka-Kuik)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 263 artiklaan perustuva vaatimus valtiontuesta SA.35388 (13/C) (ex 13/NN ja ex 12/N) – Puola – Gdynia-Kosakowon lentoaseman muuttaminen 26.2.2015 annetun komission päätöksen (EU) 2015/1586 (EUVL 2015, L 250, s. 165) kumoamiseksi.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Gmina Kosakowo vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan komissiolle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 205, 22.6.2015.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 21.12.2021 – Gmina Miasto Gdynia ja Port Lotniczy Gdynia-Kosakowo v. komissio

(Asia T-263/15 RENV) (1)

(Valtiontuet - Lentoasemainfrastruktuuri - Gdynian ja Kosakowon kuntien Gdynia-Kosakowon lentoaseman muuttamista varten myöntämä julkinen rahoitus - Päätös, jolla valtiontuki todetaan sisämarkkinoille soveltumattomaksi ja määrätään perittäväksi takaisin - Etu - Yksityinen markkinataloustoimija -periaate - Vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan - Kilpailua rajoittava vaikutus - Takaisinperintä - Päätöksen peruuttaminen - Muodollista tutkintamenettelyä ei ole aloitettu uudelleen - Asianomaisten osapuolten menettelylliset oikeudet - Puolustautumisoikeudet - Perusteluvelvollisuus)

(2022/C 95/27)

Oikeudenkäyntikieli: puola

Asianosaiset

Kantaja: Gmina Miasto Gdynia (Puola) ja Port Lotniczy Gdynia Kosakowo sp. z o.o. (Gdynia, Puola) (edustajat: asianajajat T. Koncewicz, M. Le Berre, K. Gruszecka Spychała ja P. Rosiak)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: K. Herrmann, D. Recchia ja S. Noë)

Väliintulija, joka tukee kantajien vaatimuksia: Puolan tasaavalta (asiamiehet: B. Majczyna, M. Rzotkiewicz ja S. Żyrek)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 263 artiklaan perustuva vaatimus valtiontuesta SA.35388 (13/C) (ex 13/NN ja ex 12/N) – Puola – Gdynia-Kosakowon lentoaseman muuttaminen 26.2.2015 annetun komission päätöksen (EU) 2015/1586 (EUVL 2015, L 250, s. 165) 2 ja 5 artiklan kumoamiseksi.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)

Gmina Miasto Gdynia ja Port Lotniczy Gdynia-Kosakowo sp. z o.o. vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja ne velvoitetaan korvaamaan Euroopan komissiolle unionin tuomioistuimessa asian C-56/18 P käsittelystä ja unionin yleisessä tuomioistuimessa asioiden T-263/15 ja T-263/15 RENV käsittelystä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

3)	Puolan tasavalta vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

---

(1)  EUVL C 254, 3.8.2015.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 21.12.2021 – EKETA v. Komissio

(Asia T-177/17) (1)

(Välityslauseke - Kuudennen puiteohjelman yhteydessä tehty Ask-it -sopimus - Tukikelpoiset kustannukset - Komission antama veloitusilmoitus ennakoiden takaisinperinnästä - Työaikaluettelojen luotettavuus - Eturistiriita - Alihankinta)

(2022/C 95/28)

Oikeudenkäyntikieli: kreikka

Asianosaiset

Kantaja: Ethniko Kentro Erevnas kai Technologikis Anaptyxis (EKETA) (Thessaloniki, Kreikka) (edustaja: asianajaja V. Christianos)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: A. Katsimerou, T. Adamopoulos ja J. Estrada de Solà)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 272 artiklaan perustuva vaatimus sen toteamiseksi, että saatava, joka on 29.11.2016 päivätyssä komission veloitusilmoituksessa nro 3241615292, jossa vaaditaan, että kantaja palauttaa 211 185,95 euroa Ask-it -tutkimushanketta varten saamastaan tuesta, on perusteeton 89 126,11 euron osalta, ja että tämä summa vastaa tukikelpoisia kuluja, joita kantajan ei tarvitse maksaa takaisin.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Ethniko Kentro Erevnas kai Technologikis Anaptyxis velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 151, 15.5.2017.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 21.12.2021 – EKETA v. komissio

(Asia T-189/17) (1)

(Välityslauseke - Kuudennen puiteohjelman yhteydessä tehty Humabio -sopimus - Tukikelpoiset kustannukset - Komission antama veloitusilmoitus ennakoiden takaisinperinnästä - Työaikaluettelojen luotettavuus - Eturistiriita)

(2022/C 95/29)

Oikeudenkäyntikieli: kreikka

Asianosaiset

Kantaja: Ethniko Kentro Erevnas kai Technologikis Anaptyxis (EKETA) (Thessaloniki, Kreikka) (edustaja: asianajaja V. Christianos)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: A. Katsimerou, T. Adamopoulos ja J. Estrada de Solà)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 272 artiklaan perustuva vaatimus sen toteamiseksi, että saatava, joka on 29.11.2016 päivätyssä komission veloitusilmoituksessa nro 3241615288, jossa vaaditaan, että kantaja palauttaa 64 720,19 euroa Humabio -tutkimushanketta varten saamastaan tuesta, on perusteeton 10 436,36 euron osalta, ja että tämä summa vastaa tukikelpoisia kuluja, joita kantajan ei tarvitse maksaa takaisin.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Ethniko Kentro Erevnas kai Technologikis Anaptyxis velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 151, 15.5.2017.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 21.12.2021 – EKETA v. Komissio

(Asia T-190/17) (1)

(Välityslauseke - Kuudennen puiteohjelman yhteydessä tehty Cater -sopimus - Tukikelpoiset kustannukset - Komission antama veloitusilmoitus ennakoiden takaisinperinnästä - Työaikaluettelojen luotettavuus - Eturistiriita)

(2022/C 95/30)

Oikeudenkäyntikieli: kreikka

Asianosaiset

Kantaja: Ethniko Kentro Erevnas kai Technologikis Anaptyxis (EKETA) (Thessaloniki, Kreikka) (edustaja: asianajaja V. Christianos)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: A. Katsimerou, T. Adamopoulos ja J. Estrada de Solà)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 272 artiklaan perustuva vaatimus sen toteamiseksi, että saatava, joka on 29.11.2016 päivätyssä komission veloitusilmoituksessa nro 3241615289, jossa vaaditaan, että kantaja palauttaa 172 992,15 euroa Cater -tutkimushanketta varten saamastaan tuesta, on perusteeton 28 520,08 euron osalta, ja että tämä summa vastaa tukikelpoisia kustannuksia, joita kantajan ei tarvitse maksaa takaisin.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Ethniko Kentro Erevnas kai Technologikis Anaptyxis velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 151, 15.5.2017.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 21.12.2021 – Apostolopoulou ja Apostolopoulou-Chrysanthaki v. komissio

(Yhdistetyt asiat T-721/18 ja T-81/19) (1)

(Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu - Unionin eri ohjelmien yhteydessä tehdyt tukisopimukset - Sopimusmääräyksiä rikkova tuensaajayhtiö - Tukikelpoiset kustannukset - OLAF:n suorittama tutkimus - Yhtiön asettaminen selvitystilaan - Takaisinperintä mainitun yhtiön osakkailta - Pakkotäytäntöönpano - Komission asiamiesten kansallisissa tuomioistuimissa esittämät väitteet - Vastaajan yksilöinti - Muotovaatimusten noudattamatta jättäminen - Osittainen tutkimatta jättäminen - Sellaisen oikeussäännön, jolla annetaan yksityisille oikeuksia, riittävän ilmeinen rikkominen)

(2022/C 95/31)

Oikeudenkäyntikieli: kreikka

Asianosaiset

Kantajat: Zoï Apostolopoulou (Ateena, Kreikka), Anastasia Apostolopoulou-Chrysanthaki (Ateena) (edustaja: asianajaja D. Gkouskos)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: J. Estrada de Solà ja T. Adamopoulos)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 268 perustuvat vaatimukset sen vahingon korvaamisesta, jonka väitetään aiheutuneen kantajille väitteistä, jotka komission asiamiehet esittivät 16.7.2014 annetun tuomion Isotis v. komissio (T-59/11, EU:T:2014:679) ja 4.2.2016 annetun tuomion Isotis v. komissio (T-562/13, ei julkaistu, EU:T:2016:63) pakkotäytäntöönpanon vastustamista koskevan menettelyn yhteydessä Protodikeio Athinonissa (Ateenan alioikeus, Kreikka) Efeteio Athinonissa (Ateenan ylioikeus, Kreikka).

Tuomiolauselma

1)	Kanteet hylätään.

2)	Zoï Apostolopoulou ja Anastasia Apostolopoulou-Chrysanthaki velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 54, 11.2.2019.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 15.12.2021 – Breyer v. REA

(Asia T-158/19) (1)

(Oikeus tutustua asiakirjoihin - Asetus (EY) N:o 1049/2001 - Tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020 (2014 – 2020) - Asetus (EU) N:o 1290/2013 - iBorderCtrl: Intelligent Portable Control System -tutkimushankkeeseen liittyvät asiakirjat - Kolmannen taloudellisten etujen suojaamiseen liittyvä poikkeus - Asiakirjoihin tutustumista koskevan oikeuden osittainen epääminen - Ylivoimainen yleinen etu)

(2022/C 95/32)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Patrick Breyer (Kiel, Saksa) (edustaja: asianajaja J. Breyer)

Vastaaja: Euroopan tutkimuksen toimeenpanovirasto (asiamiehet: asianajajat S. Payan-Lagrou ja V. Canetti, avustajinaan asianajajat R. van der Hout ja C. Wagner)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 263 artiklaan perustuva vaatimus kumota Euroopan tutkimuksen toimeenpanoviraston 17.1.2019 tekemä päätös oikeudesta tutustua asiakirjoihin osittain (ARES (2019) 266593)

Tuomiolauselma

1)

Euroopan tutkimuksen toimeenpanoviraston (REA) 17.1.2019 tekemä päätös ARES (2019) 266593 kumotaan ensinnäkin siltä osin kuin REA jätti lausumatta iBorderCtrl-hankkeen hyväksymiseen liittyviin asiakirjoihin tutustumista koskevasta Patrick Breyerin hakemuksesta ja toiseksi siltä osin kuin REA epäsi asiakirjaan D 1.3 tutustumista koskevan oikeuden kokonaisuudessaan, osittaisen tutustumisoikeuden asiakirjoihin D 1.1, D 1.2, D 2.1, D 2.2 ja D 2.3 sekä laajennetun tutustumisoikeuden asiakirjoihin D 3.1, D 7.3 ja D 7.8 siltä osin kuin nämä asiakirjat sisältävät tietoja, jotka eivät kuulu Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30.5.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetun poikkeuksen piiriin.

2)	Kanne hylätään muilta osin.

3)	Patrick Breyer velvoitetaan vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan, jotka ovat aiheutuneet hänen 23.3.2021 päiväämänsä kirjeen jättämisestä, sekä REA:lle sen 20.5.2021 laatimien huomautusten jättämisestä aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista.

4)	Patrick Breyer velvoitetaan vastaamaan puolesta omista muista oikeudenkäyntikuluistaan kuin niistä, jotka ovat aiheutuneet hänen 23.3.2021 päiväämänsä kirjeen jättämisestä.

5)

REA velvoitetaan vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan sen 20.5.2021 laatimien huomautusten jättämisestä aiheutuneita oikeudenkäyntikuluja lukuun ottamatta sekä puolesta Patrick Breyerille aiheutuneista muista oikeudenkäyntikuluista kuin niistä, jotka ovat aiheutuneet Patrick Breyerin 23.3.2021 päiväämän kirjeen jättämisestä.

---

(1)  EUVL C 206, 17.6.2019.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 21.12.2021 – DD v. FRA

(Asia T-703/19) (1)

(Vahingonkorvauskanne - Henkilöstö - Väliaikaiset toimihenkilöt - Hallinnollisen tutkimuksen aloittaminen - Henkilöstösääntöjen 86 artiklan 2 kohta - Raportointivelvollisuus - Menettelyn kesto - Kohtuullinen aika - Perusteluvelvollisuus - Ilmeinen arviointivirhe - Hallinnollisen tutkimuksen luottamuksellisuus - Huolenpitovelvollisuus - Aineeton vahinko - Syy-yhteys)

(2022/C 95/33)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: DD (edustajat: aluksi asianajajat L. Levi ja M. Vandenbussche, sittemmin L. Levi)

Vastaaja: Euroopan unionin perusoikeusvirasto (FRA) (asiamies: M. O’Flaherty, avustajanaan asianajaja B. Wägenbaur)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 270 artiklaan perustuva vaatimus, jossa vaaditaan korvausta henkisestä kärsimyksestä, jota vastaavan korvauksen kohtuulliseksi määräksi arvioidaan 50 000 euroa ja jonka väitetään aiheutuneen kantajalle hallinnollisen menettelyn aloittamisesta ja toteuttamisesta FRA:ssa.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	DD vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja hänet velvoitetaan korvaamaan Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 432, 23.12.2019.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 21.12.2021 – HB v. komissio

(Asia T-795/19) (1)

(Julkiset palveluhankinnat - Teknisen tuen palvelujen tarjoaminen ylimmälle tuomarineuvostolle - Päätös hankinta-arvon alentamisesta ja maksettujen määrien takaisinperinnästä - Kumoamis- ja vahingonkorvauskanne - Toimi, joka kuuluu puhtaasti sellaiseen sopimusyhteyteen, josta se ei ole irrotettavissa - Välityslausekkeen puuttuminen - Tutkimatta jättäminen - Sopimuksesta erotettavissa olevia vahinkoja ei ole)

(2022/C 95/34)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: HB (edustaja: asianajaja L. Levi)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: J. Baquero Cruz, J. Estrada de Solà ja A. Katsimerou)

Oikeudenkäynnin kohde

Ensinnäkin SEUT 263 artiklaan perustuva vaatimus hankinnan CARDS/2008/166-249 johdosta maksettavana olevien määrien alentamisesta ja perusteetta maksettujen määrien takaisinperinnästä 15.10.2019 annetun komission päätöksen C(2019) 7319 final kumoamiseksi, ja toiseksi SEUT 340 artiklan toiseen kohtaan perustuva vaatimus yhtäältä kaikkien komission tämän päätöksen perusteella mahdollisesti takaisin perimien määrien palauttamiseksi ja viimeisen laskun maksamiseksi viivästyskorkoineen ja toisaalta pankkitakauksen vapauttamiseksi ja korvauksen maksamiseksi kantajalle pankkitakauksen myöhässä tapahtuneesta vapauttamisesta aiheutuneesta vahingosta, sekä lopuksi symbolisen korvauksen maksamiseksi kantajalle aiheutuneesta henkisestä kärsimyksestä.

Tuomiolauselma

1)	Kanne jätetään tutkimatta siltä osin kuin siinä vaaditaan kumoamaan hankinnan CARDS/2008/166-249 johdosta maksettavana olevien määrien alentamisesta ja perusteetta maksettujen määrien takaisinperinnästä 15.10.2019 annettu komission päätös C(2019) 7319 final.

2)	Kanne hylätään perusteettomana siltä osin kuin siinä vaaditaan toteamaan sopimussuhteen ulkopuolinen Euroopan unionin vastuu.

3)	Euroopan komissio velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, välitoimimenettelystä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut mukaan luettuina.

---

(1)  EUVL C 10, 13.1.2020.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 21.12.2021 – HB v. komissio

(Asia T-796/19) (1)

(Julkiset palveluhankinnat - Teknisen tuen palvelujen tarjoaminen Ukrainan viranomaisille - Päätös hankinta-arvon alentamisesta ja maksettujen määrien takaisinperinnästä - Kumoamis- ja vahingonkorvauskanne - Toimi, joka kuuluu puhtaasti sellaiseen sopimusyhteyteen, josta se ei ole irrotettavissa - Välityslausekkeen puuttuminen - Tutkimatta jättäminen - Sopimuksesta erotettavissa olevia vahinkoja ei ole)

(2022/C 95/35)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: HB (edustaja: asianajaja L. Levi)

Vastaaja: Euroopan komissio (edustajat: asiamiehet J. Baquero Cruz, J. Estrada de Solà ja A. Katsimerou)

Oikeudenkäynnin kohde

Ensinnäkin SEUT 263 artiklaan perustuva vaatimus hankinnan TACIS/2006/101-510 johdosta maksettavana olevien määrien alentamisesta ja perusteetta maksettujen määrien takaisinperinnästä 15.10.2019 annetun komission päätöksen C(2019) 7318 final kumoamiseksi, ja toiseksi SEUT 340 artiklan toiseen kohtaan perustuva vaatimus yhtäältä kaikkien komission tämän päätöksen perusteella mahdollisesti takaisin perimien määrien palauttamiseksi viivästyskorkoineen, ja toisaalta symbolisen korvauksen maksamiseksi kantajalle aiheutuneesta henkisestä kärsimyksestä.

Tuomiolauselma

1)	Kanne jätetään tutkimatta siltä osin kuin siinä vaaditaan kumoamaan hankinnan TACIS/2006/101-510 johdosta maksettavana olevien määrien alentamisesta ja perusteetta maksettujen määrien takaisinperinnästä 15.10.2019 annettu komission päätös C(2019) 7318 final.

2)	Kanne hylätään perusteettomana siltä osin kuin siinä vaaditaan toteamaan sopimussuhteen ulkopuolinen Euroopan unionin vastuu.

3)	Euroopan komissio velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, välitoimimenettelystä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut mukaan luettuina.

---

(1)  EUVL C 10, 13.1.2020.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 21.12.2021 – Worldwide Spirits Supply v. EUIPO – Melfinco (CLEOPATRA QUEEN)

(Asia T-870/19) (1)

(EU-tavaramerkki - Mitättömyysmenettely - EU-tavaramerkiksi rekisteröity kuviomerkki CLEOPATRA QUEEN - Aikaisempi kansallinen sanamerkki CLEOPATRA MELFINCO - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 15 ja 57 artikla (joista on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 18 ja 64 artikla) - Näyttö aikaisemman tavaramerkin tosiasiallisesta käytöstä - Mitättömäksi julistaminen)

(2022/C 95/36)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Worldwide Spirits Supply, Inc. (Tortola, Brittiläiset Neitsytsaaret) (edustaja: asianajaja S. Demetriou)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: A. Folliard-Monguiral ja V. Ruzek)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Melfinco S.A. (Schaan, Liechtenstein) (edustaja: asianajaja M. Gioti)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 21.10.2019 tekemästä päätöksestä (asia R 1820/2018-4), joka koskee osapuolten Melfinco ja Worldwide Spirits Supply välistä mitättömyysmenettelyä.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Worldwide Spirits Supply, Inc. vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) oikeudenkäyntikulut.

3)	Melfinco S.A. vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

---

(1)  EUVL C 77, 9.3.2020.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 21.12.2021 – Dr. Spiller v. EUIPO – Rausch (Alpenrausch Dr. Spiller)

(Asia T-6/20) (1)

(EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus sanamerkin Alpenrausch Dr. Spiller rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Aikaisempi EU-sanamerkki RAUSCH - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta))

(2022/C 95/37)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Dr. Spiller GmbH (Siegsdorf, Saksa) (edustajat: asianajajat J. Stock ja M. Geitz)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: M. Eberl, J. Schäfer, A. Söder ja D. Walicka)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Rausch AG Kreuzlingen (Kreuzlingen, Sveitsi) (edustajat: asianajajat F. Stangl ja S. Pilgram)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n ensimmäisen valituslautakunnan 8.10.2019 tekemästä päätöksestä (asia R 2206/2015-1), joka koskee osapuolten Rausch Kreuzlingen ja Dr. Spiller välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Dr. Spiller GmbH velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 68, 2.3.2020.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 21.12.2021 – EFFAS v. EUIPO – CFA Institute (CEFA Certified European Financial Analyst)

(Asia T-369/20) (1)

(EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus sanamerkin CEFA Certified European Financial Analyst rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Aikaisempi EU-sanamerkki CFA - Suhteellinen hylkäysperuste - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta))

(2022/C 95/38)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: European Federation of Financial Analysts’ Societies (EFFAS) (Frankfurt am Main, Saksa) (edustajat: asianajajat S. Merico, G. Macías Bonilla ja F. Miazzetto)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: P. Villani, J. Crespo Carrillo ja V. Ruzek)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: CFA Institute (Charlottesville, Virginia, Yhdysvallat) (edustajat: asianajajat G. Engels ja W. May)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 31.3.2020 tekemästä päätöksestä (asia R 1082/2019-5), joka koskee osapuolten CFA Institute ja EFFAS välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1)	Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) viidennen valituslautakunnan 31.3.2020 tekemä päätös (asia R 1082/2019-5) kumotaan.

2)	EUIPO vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan European Federation of Financial Analysts’ Societiesin (EFFAS) oikeudenkäyntikulut.

3)	CFA Institute vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

---

(1)  EUVL C 255, 3.8.2020.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 21.12.2021 – Datax v. REA

(Asia T-381/20) (1)

(Välityslauseke - Seitsemäs tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelma (2007 – 2013) - HELP- ja GreenNets-avustussopimukset - OLAFin tutkimus - Henkilöstökustannukset - Todistustaakka - Työaikataulukoiden luotettavuus - Tuensaajan ilmoittamat kustannukset eivät ole tukikelpoisia - Takaisinperintävaatimus - Veloitusilmoitukset - Vanhentuminen - Kohtuullinen aika - Oikeasuhteisuus)

(2022/C 95/39)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Datax sp. z o.o. (Wrocław, Puola) (edustaja: asianajaja J. Bober)

Vastaaja: Euroopan tutkimuksen toimeenpanovirasto (asiamiehet: S. Payan-Lagrou ja V. Canetti, avustajanaan asianajaja M. Le Berre)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 272 artiklaan perustuva vaatimus, jossa vaaditaan ensinnäkin vahvistamaan tutkijaan liittyvät henkilöstökulut tukikelpoisiksi, toiseksi toteamaan, että velvollisuus maksaa kiinteämääräinen vahingonkorvaus on perusteeton, ja kolmanneksi velvoittamaan REA olemaan ryhtymättä muihin toimenpiteisiin kantajaa vastaan siltä osin kuin on kyse HELP- ja GreenNets-avustussopimuksiin liittyvistä tutkijaa koskevista henkilöstökustannuksista.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Datax sp. z o.o. velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, välitoimimenettelystä aiheutuneet kulut mukaan lukien.

---

(1)  EUVL C 297, 7.9.2020.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 21.12.2021 – Magic Box Int. Toys v. EUIPO – KMA Concepts (SUPERZINGS)

(Asia T-549/20) (1)

(EU-tavaramerkki - Mitättömyysmenettely - EU-sanamerkki SUPERZINGS - Aikaisempi kansainvälinen kuviomerkki ZiNG - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta))

(2022/C 95/40)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Magic Box Int. Toys SLU (Sant Cugat del Vallés, Espanja) (edustajat: asianajajat J. L. Rivas Zurdo E. López Leiva)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (asiamies: J. Crespo Carrillo)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: KMA Concepts Ltd. (Mahé, Seychellit) (edustajat: asianajajat C. Duch Fonoll ja I. Osinaga Lozano)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 29.6.2020 tekemästä päätöksestä (asia R 2511/2019-4), joka koskee osapuolten KMA Concepts ja Magic Box Int. Toys välistä mitättömyysmenettelyä.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Magic Box Int. Toys SLU vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) ja KMA Concepts Ltd:n oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 348, 19.10.2020.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 21.12.2021 – MO v. Neuvosto

(Asia T-587/20) (1)

(Henkilöstö - Virkamiehet - Viran puolesta määrätty siirto - Vuoden 2019 arviointikierros - Oikeus tulla kuulluksi - Vastuu)

(2022/C 95/41)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: MO (edustaja: asianajaja A. Guillerme)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: M. Bauer, M. Alver ja K. Kouri)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 270 artiklaan perustuva vaatimus, jossa vaaditaan yhtäältä kumoamaan neuvoston 19.11.2019 tekemä päätös kantajan siirtämisestä [luottamuksellinen] yksikköön ja kantajan vuoden 2019 arviointikertomus, ja toisaalta vahingonkorvausta erilaisista aineellisista ja aineettomista vahingoista, jotka kantajalle väitetään aiheutuneen.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	MO velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 433, 14.12.2020.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 21.12.2021 – Skechers USA v. EUIPO (ARCH FIT)

(Asia T-598/20) (1)

(EU-tavaramerkki - Hakemus sanamerkin ARCH FIT rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Ehdottomat hylkäysperusteet - Erottamiskyvyn puuttuminen - Kuvailevuus - Asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b ja c alakohta)

(2022/C 95/42)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Skechers USA, Inc. II (Manhattan Beach, Kalifornia, Yhdysvallat) (edustajat: solicitor T. Holman ja solicitor A. Reid, sekä asianajajat J. Bogatz ja Y. Stone)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (edustajat: asiamiehet S. Scardocchia et V. Ruzek)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n ensimmäisen valituslautakunnan 29.7.2020 tekemästä päätöksestä (asia R 2631/2019-1), joka koskee hakemusta sanamerkin ARCH FIT rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Skechers USA, Inc. II velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 390, 16.11.2020.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 21.12.2021 – Fashion Energy v. EUIPO –Retail Royalty (1st AMERICAN)

(Asia T-699/20) (1)

(EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus kuviomerkin 1st AMERICAN rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Kotkaa tai muuta petolintua esittävä aikaisempi EU-kuviomerkki - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Merkkien lausuntatavan samankaltaisuus - Asetuksen (EY) 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta) - Asetuksen 2017/1001 72 artiklan 6 kohta - Asetuksen 2017/1001 94 artiklan 1 kohta)

(2022/C 95/43)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Fashion Energy Srl (Milano, Italia) (edustajat: asianajajat T. Müller ja F. Togo)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: L. Rampini ja V. Ruzek)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Retail Royalty Co. (Las Vegas, Nevada, Yhdysvallat) (edustajat: asianajajat J. Bogatz ja Y. Stone)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 10.9.2020 tekemästä päätöksestä (asia R 426/2020-4), joka koskee osapuolten Retail Royalty ja Fashion Energy välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Fashion Energy Srl velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut

---

(1)  EUVL C 28, 25.1.2021.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 21.12.2021 – Bustos v. EUIPO

(Asia T-159/21) (1)

(EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus kuviomerkin motwi rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Aikaisempi kansallinen sanamerkki MONTY - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaaran puuttuminen - Asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

(2022/C 95/44)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Dante Ricardo Bustos (Wenling, Kiina) (edustaja: asianajaja A. Lorente Berges)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: R. Raponi ja J. Crespo Carrillo)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Bicicletas Monty, SA (Sant Feliú de Llobregat, Espanja)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 21.12.2021 tekemästä päätöksestä (asia R 289/2020-5), joka koskee osapuolten Bicicletas Monty ja M. Bustos välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1)	Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) viidennen valituslautakunnan 21.1.2021 tekemä päätös (asia R 289/2020-5) kumotaan.

2)	Kanne hylätään muilta osin.

3)	EUIPO velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 182, 10.5.2021.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 21.12.2021 – Fidia farmaceutici v. EUIPO – Stelis Biopharma (HYALOSTEL ONE)

(Asia T-194/21) (1)

(EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Euroopan unionin nimeävä kuviomerkin kansainvälinen rekisteröinti - Kuviomerkki HYALOSTEL ONE - Aikaisempi EU-sanamerkki HYALISTIL aikaisempi EU-kuviomerkki HyalOne - Aikaisempi kansainvälinen sanamerkki HYALO - Suhteellinen hylkäysperuste - Asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta - Perusteluvelvollisuus)

(2022/C 95/45)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Fidia farmaceutici SpA (Abano Terme, Italia) (edustajat: asianajajat R. Kunz-Hallstein ja H. P. Kunz-Hallstein)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: E. Sliwinska ja V. Ruzek)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Stelis Biopharma Ltd (Karnataka, Intia)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 27.1.2021 tekemästä päätöksestä (asia R 831/2020-5), joka koskee osapuolten Fidia Farmaceutici ja Stelis Biopharma välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1)	Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) viidennen valituslautakunnan 27.1.2021 tekemä päätös (asia R 831/2020-5) kumotaan.

2)	EUIPO vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Fidia farmaceutici SpA:lle tästä menettelystä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 217, 7.6.2021.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 21.12.2021 – Klymenko v. neuvosto

(Asia T-195/21) (1)

(Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka - Ukrainan tilanteen johdosta toteutetut rajoittavat toimenpiteet - Varojen jäädyttäminen - Luettelo henkilöistä, yhteisöistä ja elimistä, joihin varojen ja taloudellisten resurssien jäädyttäminen kohdistuu - Kantajan nimen pysyttäminen luettelossa - Neuvoston velvollisuus varmistua siitä, että kolmannen valtion viranomaisen päätös on tehty kunnioittaen puolustautumisoikeuksia ja oikeutta tehokkaaseen oikeussuojaan)

(2022/C 95/46)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Oleksandr Viktorovych Klymenko (Moskova, Venäjä) (edustaja: asianajaja M. Phelippeau)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehinään S. Lejeune ja A. Vitro)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 263 artiklaan perustuva vaatimus kumota Ukrainan tilanteen johdosta tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2014/119/YUTP muuttamisesta 4.3.2021 annettu neuvoston päätös (YUTP) 2021/394 (EUVL 2021, L 77, s. 29) ja Ukrainan tilanteen johdosta tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 208/2014 täytäntöönpanosta 4.3.2021 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/391 (EUVL 2021, L 77, s. 2) siltä osin kuin näissä säädöksissä kantajan nimi on pysytetty luettelossa henkilöistä, yhteisöistä ja elimistä, joihin kyseisiä rajoittavia toimenpiteitä sovelletaan.

Tuomiolauselma

1)

Ukrainan tilanteen johdosta tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2014/119/YUTP muuttamisesta 4.3.2021 annettu neuvoston päätös (YUTP) 2021/394 ja Ukrainan tilanteen johdosta tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 208/2014 täytäntöönpanosta 4.3.2021 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/391 kumotaan siltä osin kuin Oleksandr Viktorovych Klymenkon nimi on pysytetty luettelossa henkilöistä, yhteisöistä ja elimistä, joihin kyseisiä rajoittavia toimenpiteitä sovelletaan.

1)	Euroopan unionin neuvosto velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 206, 31.5.2021.

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 17.12.2021 – Theodorakis ja Theodoraki v. neuvosto

(Asia T-495/14) (1)

(Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu - Talous- ja rahapolitiikka - Kyproksen vakaustukiohjelma - Kyprosta koskevat 16.3.2013 ja 25.3.2013 annetut euroryhmän julkilausumat - Kyprosta koskeva 21.3.2013 annettu euroryhmän puheenjohtajan lausunto - Vastaajan virheellinen nimeäminen - Tutkittavaksi ottamisen edellytysten selvä puuttuminen)

(2022/C 95/47)

Oikeudenkäyntikieli: kreikka

Asianosaiset

Kantajat: Georgios Theodorakis (Chaniá, Kreikka) ja Maria Theodoraki (Chaniá) (edustaja: asianajaja V. Christianos)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: A. de Gregorio Merino, E. Chatziioakeimidou ja E. Dumitriu-Segnana)

Väliintulija, joka tukee vastaajan vaatimuksia: Euroopan komissio asiamiehet: B. Smulders, J. P. Keppenne, M. Konstantinidis ja S. Delaude)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 268 artiklaan perustuva vaatimus sen vahingon korvaamiseksi, joka kantajille on aiheutunut 16.3.2013 ja 25.3.2013 annetuista euroryhmän julkilausumista ja 21.3.2013 annetusta euroryhmän puheenjohtajan lausunnosta.

Määräysosa

1)	Kanne jätetään tutkimatta, koska tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat.

2)	Georgios Theodorakis ja Maria Theodoraki vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja heidät velvoitetaan korvaamaan Euroopan unionin neuvostolle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

3)	Euroopan komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

---

(1)  EUVL C 292, 1.9.2014.

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 17.12.2021 – Berry Investments v. neuvosto

(Asia T-496/14) (1)

(Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu - Talous- ja rahapolitiikka - Kyproksen vakaustukiohjelma - Kyprosta koskevat 16.3.2013 ja 25.3.2013 annetut euroryhmän julkilausumat - Kyprosta koskeva 21.3.2013 annettu euroryhmän puheenjohtajan lausunto - Vastaajan virheellinen nimeäminen - Tutkittavaksi ottamisen edellytysten selvä puuttuminen)

(2022/C 95/48)

Oikeudenkäyntikieli: kreikka

Asianosaiset

Kantaja: Berry Investments, Inc. (Monrovia, Liberia) (edustaja: asianajaja V. Christianos)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: A. de Gregorio Merino, E. Chatziioakeimidou ja E. Dumitriu-Segnana)

Väliintulija, joka tukee vastaajan vaatimuksia: Euroopan komissio (asiamiehet: J.-P. Keppenne, M. Konstantinidis, B. Smulders ja S. Delaude)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 268 artiklaan perustuva vaatimus sen vahingon korvaamiseksi, joka kantajalle on aiheutunut 16.3.2013 ja 25.3.2013 annetuista euroryhmän julkilausumista ja 21.3.2013 annetusta euroryhmän puheenjohtajan lausunnosta.

Määräysosa

1)	Kanne jätetään tutkimatta, koska tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat.

2)	Berry Investments, Inc. vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan unionin neuvoston oikeudenkäyntikulut.

3)	Euroopan komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

---

(1)  EUVL C 292, 1.9.2014.

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 30.11.2021 – CE v. Alueiden komitea

(Asia T-355/19 INTP) (1)

(Menettely - Tuomion tulkinta - Tutkimatta jättäminen)

(2022/C 95/49)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: CE (edustaja: asianajaja M. Casado García-Hirschfeld)

Vastaaja: Alueiden komitea (asiamiehet: M. Esparrago Arzadun ja S. Bachotet, avustajinaan asianajaja B. Wägenbaur)

Oikeudenkäynnin kohde

16.6.2021 annetun tuomion CE v. Alueiden komitea (T-355/19, EU:T:2021:369) tulkintaa koskeva pyyntö.

Määräysosa

1)	Tulkintaa koskeva pyyntö jätetään tutkimatta.

2)	CE velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 255, 29.7.2019.

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 8.12.2021 – Alessio ym. v. EKP

(Asia T-620/20) (1)

(Kumoamiskanne - Talous- ja rahaliitto - Pankkiunioni - Luottolaitosten elvytys ja kriisinratkaisu - Mesures d’intervention précoce - EKP:n päätös asettaa Banca Carige väliaikaiseen hallintoon - Jatkamista koskevat myöhemmät päätökset - Kanteen nostamisen määräaika - Viivästyminen - Tutkimatta jättäminen)

(2022/C 95/50)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Roberto Alessio (Torino, Italia) ja 56 muuta kantajaa, joiden nimet ovat määräyksen liitteessä (edustajat: asianajajat M. Condinanzi, L. Boggio, M. Cataldo ja A. Califano)

Vastaaja: Euroopan keskuspankki (asiamiehet: C. Hernández Saseta ja A. Pizzolla)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 263 artiklaan perustuva vaatimus, jossa vaaditaan kumoamaan yhtäältä 1.1.2019 tehty EKP:n päätös, jolla Banca Carige SpA on asetettu väliaikaiseen hallintoon, ja toisaalta 29.3.2019 tehty EKP:n päätös, jolla on jatkettu väliaikaista hallintoa, sekä väliaikaisen hallinnon jatkamista koskevat myöhemmät päätökset.

Määräysosa

1)	Kanne jätetään tutkimatta.

2)	Lausunnon antaminen Euroopan komission väliintulohakemuksesta raukeaa.

3)	Roberto Alessio ja muut kantajat, joiden nimet ovat liitteessä, vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja heidät velvoitetaan korvaamaan Euroopan keskuspankin (EKP) oikeudenkäyntikulut.

4)	Komissio vastaa väliintulohakemukseen liittyvistä omista oikeudenkäyntikuluistaan.

---

(1)  EUVL C 390, 16.11.2020.

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 2.12.2021 – FC v. EASO

(Asia T-303/21) (1)

(Kumoamiskanne - Henkilöstö - Väliaikaiset toimihenkilöt - Kurinpitomenettely - Lykkäämistä koskevat pyynnöt - Kutsu kurinpitolautakunnassa tapahtuvaan kuulemiseen - Kuulemispäivän siirtäminen - Kantajalle vastaisen toimen puuttuminen - Ennenaikaisesti nostettu kanne - Tutkittavaksi ottamisen edellytysten selvä puuttuminen)

(2022/C 95/51)

Oikeudenkäyntikieli: kreikka

Asianosaiset

Kantaja: FC (edustaja: asianajaja V. Christianos)

Vastaaja: Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto (asiamiehet: P. Eyckmans ja M. Stamatopoulou, avustajinaan asianajajat T. Bontinck, A. Guillerme ja L. Burguin)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 270 artiklaan perustuva vaatimus, jossa vaaditaan kumoamaan EASO:n kurinpitolautakunnan puheenjohtajan [luottamuksellinen] tekemä päätös, jolla kantajaa koskevaan kurinpitomenettelyyn liittyvä kuuleminen on vahvistettu pidettäväksi [luottamuksellinen].

Määräysosa

1)	Kanne jätetään tutkimatta, koska tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat.

2)	FC vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja hänet velvoitetaan korvaamaan Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 289, 19.7.2021.

Unionin yleisen tuomioistuimen presidentin määräys 8.12.2021 – D’Amato ym. v. parlamentti

(Asia T-722/21 R)

(Väliaikainen oikeussuoja - Parlamentin jäsenet - Terveyskriisiin liittyvät edellytykset pääsylle parlamentin rakennuksiin sen kolmella toimipaikalla - Täytäntöönpanon lykkäämistä koskeva hakemus - Kiireellisyysedellytys ei täyty)

(2022/C 95/52)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Rosa D’Amato (Taranto, Italia), Claude Gruffat (Mulsans, Ranska), Damien Carême (Argenteuil, Ranska) ja Benoît Biteau (Sablonceaux, Ranska) (edustajat: asianajajat P. de Bandt, M. Gherghinaru ja L. Panepinto)

Vastaaja: Euroopan parlamentti (asiamiehet: S. Alves ja A. M. Dumbrăvan)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 278 ja SEUT 279 artiklaan perustuva täytäntöönpanon lykkäystä koskeva hakemus, joka koskee parlamentin puhemiehistön 27.10.2021 tekemää päätöstä terveyttä ja turvallisuutta koskevista poikkeussäännöistä, joissa säännellään pääsyä parlamentin rakennuksiin sen kolmella toimipaikalla.

Määräysosa

1)	Välitoimihakemus hylätään.

2)	Asiassa T-722/21 R, D’Amato ym. v. parlamentti, 15.11.2021 annettu määräys peruutetaan.

3)	Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.

Unionin yleisen tuomioistuimen presidentin määräys 8.12.2021 – Rooken ym. v. parlamentti

(Asia T-723/21 R)

(Väliaikainen oikeussuoja - Parlamentin jäsenet - Terveyskriisiin liittyvät edellytykset pääsylle parlamentin rakennuksiin sen kolmella toimipaikalla - Täytäntöönpanon lykkäämistä koskeva hakemus - Kiireellisyysedellytys ei täyty)

(2022/C 95/53)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Robert Jan Rooken (Muiderberg, Alankomaat) ja kahdeksan muuta kantajaa, joiden nimet ovat määräyksen liitteessä (edustajat: asianajajat P. de Bandt, M. Gherghinaru ja L. Panepinto)

Vastaaja: Euroopan parlamentti (asiamiehet: S. Alves ja A. M. Dumbrăvan)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 278 ja SEUT 279 artiklaan perustuva täytäntöönpanon lykkäystä koskeva hakemus, joka koskee parlamentin puhemiehistön 27.10.2021 tekemää päätöstä terveyttä ja turvallisuutta koskevista poikkeussäännöistä, joissa säännellään pääsyä parlamentin rakennuksiin sen kolmella toimipaikalla.

Määräysosa

1)	Välitoimihakemus hylätään.

2)	Asiassa T-723/21 R, Rooken ym. v. parlamentti, 15.11.2021 annettu määräys peruutetaan.

3)	Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.

Unionin yleisen tuomioistuimen presidentin määräys 8.12.2021 – IL ym. v. parlamentti

(Asia T-724/21 R)

(Väliaikainen oikeussuoja - Henkilöstö - Terveyskriisiin liittyvät edellytykset pääsylle parlamentin rakennuksiin sen kolmella toimipaikalla - Täytäntöönpanon lykkäämistä koskeva hakemus - Kiireellisyysedellytys ei täyty)

(2022/C 95/54)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantajat: IL ja 81 muuta kantajaa, joiden nimet ovat määräyksen liitteessä (edustajat: asianajajat P. de Bandt, M. Gherghinaru ja L. Panepinto)

Vastaaja: Euroopan parlamentti (asiamiehet: D. Boytha, S. Bukšek Tomac ja L. Darie)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 278 ja SEUT 279 artiklaan perustuva täytäntöönpanon lykkäämistä koskeva hakemus, joka koskee parlamentin puhemiehistön 27.10.2021 tekemää päätöstä terveyttä ja turvallisuutta koskevista poikkeussäännöistä, joissa säännellään pääsyä parlamentin rakennuksiin sen kolmella toimipaikalla.

Määräysosa

1)	Välitoimihakemus hylätään.

2)	Asiassa T-724/21 R, IL ym. v. parlamentti, 15.11.2021 annettu määräys peruutetaan.

3)	Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.

Kanne 8.12.2021 – Atesos medical ym. v. komissio

(Asia T-764/21)

(2022/C 95/55)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Atesos medical AG (Aarau, Sveitsi) ja 7 muuta kantajaa (edustajat: asianajajat M. Meulenbelt, B. Natens ja I. Willemyns)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

kumoaa vastaajan päätöksen, jota ei ole päivätty eikä julkaistu ja jossa todetaan virheellisesti, ettei Schweizerische Vereinigung für Qualitäts – und Management Systeme (”SQS”) enää ole lääkinnällisistä laitteista annetun direktiivin 93/42/ETY mukainen lääkinnällisten laitteiden vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos, ja jolla SQS poistetaan Euroopan komission ilmoitettujen laitosten tietokannasta (New Approach Notified and Designated Organizations database, NANDO-tietokanta) 28.9.2021 lukien, ja

—	velvoittaa vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen.

1)	Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan vastaaja rikkoi SEUT 296 artiklaa ja SEU 5 artiklan 1 kohtaa, 5 artiklan 2 kohtaa ja 13 artiklan 2 kohtaa.

2)	Toinen kanneperuste, jonka mukaan vastaaja käytti väärin harkintavaltaansa.

3)	Kolmas kanneperuste, jonka mukaan vastaaja rikkoi SEUT 218 artiklan 9 kohtaa ja ”EU-Sveitsi VTS:n” (1) 8, 18, 19 ja 21 artiklaa sekä loukkasi perusoikeuskirjan 41 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua oikeutta tulla kuulluksi, puolustautumisoikeutta ja yleistä fraus omnia corrumpit -periaatetta.

4)	Neljäs kanneperuste, jonka mukaan vastaaja rikkoi asetuksen (EU) N:o 2017/745 (2) 120 artiklaa ja ”EU-Sveitsi VTS:n” 1 artiklaa (luettuna yhdessä 20 artiklan kanssa) ja 5 artiklaa sekä loukkasi yleisiä tehokkuuteen, oikeusvarmuuteen ja luottamuksensuojaan liittyviä periaatteita.

---

(1)  Sopimus Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton sopimus vaatimustenmukaisuuden arvioinnin vastavuoroisesta tunnustamisesta – Päätösasiakirja – Sopimuspuolten yhteiset julistukset – Ilmoitus, joka koskee Sveitsin kanssa seuraavilla aloilla tehtävien seitsemän sopimuksen voimaan tuloa: henkilöiden vapaa liikkuvuus, lento- ja maantieliikenne, julkiset hankinnat, tieteellinen ja teknologinen yhteistyö, vaatimustenmukaisuuden arvioinnin vastavuoroinen tunnustaminen sekä maataloustuotteiden kauppa (EUVL 2002, L 114, s. 369), sellaisena kuin se on muutettuna henkilösuojaimia koskevan 2 luvun, lääkinnällisiä laitteita koskevan 4 luvun, kaasulaitteita ja kuumavesikattiloita koskevan 5 luvun ja köysiratalaitteistoja koskevan 19 luvun muuttamisesta 22.12.2017 tehdyllä vaatimustenmukaisuuden arvioinnin vastavuoroisesta tunnustamisesta tehdyllä Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton sopimuksella perustetun komitean päätöksellä N:o 2/2017 [2018/403] (EUVL 2018, L 72, p. 241).

(2)  Lääkinnällisistä laitteista, direktiivin 2001/83/EY, asetuksen (EY) N:o 178/2002 ja asetuksen (EY) N:o 1223/2009 muuttamisesta sekä neuvoston direktiivien 90/385/ETY ja 93/42/ETY kumoamisesta 5.4.2017 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/745 (EUVL 2017, L 117, s. 1).

Kanne 14.12.2021 – Lila Rossa Engros SRL v. EUIPO (LiLAC)

(Asia T-780/21)

(2022/C 95/56)

Oikeudenkäyntikieli: romania

Asianosaiset

Kantaja: Lila Rossa Engros SRL (Voluntari, Romania) (edustaja: asianajaja O. Anghel)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalainen tavaramerkki: Hakemus mustan kuviomerkin LiLAC rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi – Rekisteröintihakemus nro 18 243 487

Riidanalainen päätös: EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 10.9.2021 asiassa R 441/2021–5 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	hyväksyy kanteen

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen

—	hyväksyy EU-tavaramerkkihakemuksen nro 18 243 487 LiLAC kokonaisuudessaan

—	velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—	asetuksen 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdan rikkominen.

—	oikeuskäytännössä vahvistettujen ehdottomia hylkäysperusteita koskevien arviointiperusteiden virheellinen soveltaminen.

Kanne 10.1.2022 – NV v. EIP

(Asia T-16/22)

(2022/C 95/57)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: NY (edustaja: asianajaja L. Levi)

Vastaaja: Euroopan investointipankki

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	ottamaan tämän kanteen tutkittavaksi ja toteamaan sen perustelluksi ja sen seurauksena

—	kumoamaan 5.2.3021 tehdyn päätöksen, jossa kantajan seuraavilla ajanjaksoilla olleet poissaolot katsottiin luvattomiksi: 29.5.2020–15.9.2020, 30.6.2020–30.9.2020, 7.9.2020–7.11.2020 ja 3.11.2020–8.1.2021

—	sikäli kuin tarpeen, kumoamaan 1.10.2021 tehdyn päätöksen, jossa hylättiin 1.4.2021 jätetty hallinnonsisäinen muutoksenhaku 5.2.2021 tehdystä päätöksestä

—	kumoamaan 20.4.2021 tehdyn päätöksen, jossa kantajan poissaolo 8.1.2021– 8.4.2021 katsottiin luvattomaksi

—	kumoamaan 3.5.2021 tehdyn päätöksen, jossa kantajan poissaolo 8.4.2021–8.6.2021 katsottiin luvattomaksi

—	siltä osin kuin tarpeen, kumoamaan 27.10.2021 tehdyn päätös, jossa hylättiin 18.6.2021 jätetty hallinnonsisäinen muutoksenhaku 20.4.2021 ja 3.5.2021 tehdyistä päätöksistä

—	velvoittamaan EIP:n maksamaan kantajan seuraaviin ajanjaksoihin liittyvät palkat: 29.5.2020–8.1.2021, 8.1.2021–8.4.2021 ja 8.4.2021–8.6.2021 viivästyskorkeineen, jonka määrä vahvistetaan Euroopan keskuspankin soveltaman korkokannan, jota korotetaan kahdella prosenttiyksiköllä, mukaiseksi

—	velvoittamaan EIP:n korvaamaan kantajan vahingot

—	velvoittamaan EIP:n korvaamaan kaikki oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu hallinnollisten säännösten liitteessä X olevan 2.3, 3.3, 3.4 ja 3.6 artiklan rikkomiseen, perusoikeuskirjan 34 artiklan, yksinään tai luettuna yhdessä hallinnollisten säännösten 2.3, 2.3, 3.4 ja 3.6 artiklan kanssa, rikkomiseen, ilmeiseen arviointivirheeseen, huolenpitovelvollisuuden noudattamatta jättämiseen ja oikeuden väärinkäyttämiseen.

2)	Toinen kanneperuste, joka perustuu huolellisuusvelvollisuuden noudattamatta jättämiseen, Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan rikkomiseen ja ilmeiseen arviointivirheeseen.

3)	Kolmas kanneperuste, joka perustuu henkilöstösääntöjen 33 b artiklan ja hallinnollisten säännösten 11 artiklan rikkomiseen.

Kanne 11.1.2022 – Piaggio & C. v. EUIPO – Zhejiang Zhongneng Industry (Skootterin muoto)

(Asia T-19/22)

(2022/C 95/58)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Piaggio & C. SpA (Pontedera, Italia) (edustajat: asianajajat F. Jacobacci ja B. La Tella)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Zhejiang Zhongneng Industry Co. Ltd (Taizhou City, Kiina)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin haltija: Kantaja

Riidanalainen tavaramerkki: Kolmiulotteinen EU-tavaramerkki (Skootterin muoto) – EU-tavaramerkki nro 11 686 482

EUIPO:ssa käyty menettely: Mitättömyysmenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 25.10.2021 asiassa R 359/2021-5 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen tai toissijaisesti

—

kumoaa riidanalaisen päätöksen ja palauttaa asian valituslautakunnalle, jotta se ilmoittaa selvästi, missä maissa kantajan EU-tavaramerkki nro 11 686 482 on voimassa ja/tai se on saanut erottamiskyvyn, ja käänteisesti, missä maissa sillä ei ole tällaista erottamiskykyä, tavaramerkin haltijan toimittaman näytön perusteella ja joka tapauksessa

—	määrää, että vastaajan on vastattava valituslautakunnassa käydystä menettelystä aiheutuneista kuluista Euroopan unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 190 artiklan mukaisesti

—	velvoittaa EUIPO:n ja mahdollisen väliintulijan korvaamaan kaikki tähän menettelyyn liittyvät oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—	neuvoston asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen

—	neuvoston asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 3 kohdan rikkominen ja/tai virheellinen tulkinta ja EU-tavaramerkin haltijan toimittaman näytön virheellinen arviointi.

Kanne 12.1.2022 – NW v. komissio

(Asia T-20/22)

(2022/C 95/59)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: NW (edustaja: asianajaja M. Velardo)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan riidanalaiset päätökset siltä osin kuin ne koskevat kantajalle maksettujen määrien takaisinperintää,

—	määräämään, että komission on palautettava takaisinperityt määrät kantajalle,

—	velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut,

—	toissijaisesti kumoamaan riidanalaiset päätökset siltä osin kuin ne koskevat 3 986,72 euron takaisinperintää,

—	määräämään, että kantajalle maksettaville määrille maksetaan korkoa siitä hetkestä alkaen, kun määrät olisi tullut maksaa hänelle, siihen saakka, kunnes ne on tosiasiassa maksettu, ja

—

siinä tapauksessa, että unionin yleinen tuomioistuin hylkäisi kanteen, määräämään kohtuussääntöä soveltaen, että komission on vastattava ainakin omista oikeudenkäyntikuluistaan ja kantajan kuluista työjärjestyksen 135 artiklan mukaisesti, kun otetaan huomioon, että henkilökohtaisten etuuksien hallinto- ja maksutoimisto (PMO) on ajan mittaan syyllistynyt useisiin sääntöjenvastaisuuksiin, se, että ”verovähennyksiä ei ole helppo havaita palkkalaskelmasta”, PMO:n antamat vakuuttelut kantajalle, kantajan vilpitön mieli, jonka hallinto on hyväksynyt, ja se, että kantaja (jolla ei ollut mitään syytä epäillä palkkatasoansa) on asianomaisina vuosina tehnyt kyseistä palkkatasoa vastaavia taloudellisia sitoumuksia (kuten ottanut asuntolainan ostaakseen perheellensä talon).

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen kanteensa tueksi, joka koskee komission 6.4.2021, 9.4.2021 ja 4.5.2021 tekemiä päätöksiä, joiden mukaan kantajalle lasten perusteella myönnetyn verovähennyksen vuoksi aiheettomin perustein maksetut määrät peritään takaisin.

1)	Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 85 artiklaa on tulkittu ja sovellettu virheellisesti. Kantaja katsoo tältä osin, että kyseisen 85 artiklan edellytykset aiheettomin perustein maksettujen määrien takaisinperinnälle eivät täyty.

2)	Toinen kanneperuste, jonka mukaan luottamuksensuojan periaatetta on loukattu, koska asianomaisesta oikeuskäytännöstä seuraavat kolme edellytystä kyseisen periaatteen soveltamiselle täyttyvät nyt käsiteltävässä asiassa.

3)	Kolmas kanneperuste, jonka mukaan perustelut ovat puutteelliset.

Kanne 12.1.2022 – NY v. komissio

(Asia T-21/22)

(2022/C 95/60)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: NY (edustajat: asianajajat A. Champetier ja S. Rodrigues)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	toteaa, että tämä kanne täyttää tutkittavaksi ottamisen edellytykset ja että se on perusteltu

—	kumoaa ensimmäisen riidanalaisen päätöksen ja tarvittaessa jälkimmäisen riidanalaisen päätöksen

—	velvoittaa vastaajan korvaamaan kaikki oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja vetoaa 14.4.2021 tehdystä komission päätöksestä, jolla hylätään hänen 22.12.2020 esittämänsä vahingonkorvausvaatimus, nostamansa kanteen tueksi kolmeen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu hyvää hallintoa koskevan oikeuden ja puolueettomuusperiaatteen loukkaamiseen. Kantaja katsoo, että vahingonkorvausvaatimuksen tutkinnan yhteydessä puolueettomuusvaatimusta ei noudatettu subjektiivisesta eikä myöskään objektiivisesta näkökulmasta tarkasteltuna.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu henkilökohtaista koskemattomuutta ja ihmisarvoa koskevan oikeuden loukkaamiseen sekä useisiin ilmeisiin arviointivirheisiin. Kantaja väittää, että vastaaja jätti noudattamatta velvollisuuttaan suojella ja varjella hänen ihmisarvoaan ja koskemattomuuttaan, kun otetaan huomioon turvallisuushenkilöstön hänen henkilöönsä kohdistamat väkivaltaisuudet, joiden toteamiseen liittyy ilmeisiä arviointivirheitä.

3)	Kolmas kanneperuste, joka perustuu huolenpitovelvollisuuden laiminlyöntiin siltä osin kuin kantaja ei saanut kaikkea sitä tukea, jota hänellä oli oikeus odottaa vastaajalta.

Kanne 11.1.2022 – Grail v. komissio

(Asia T-23/22)

(2022/C 95/61)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Grail LLC (Menlo Park, Kalifornia, Yhdysvallat) (edustajat: asianajajat D. Little, Solicitor, J. Ruiz Calzado, J. M. Jiménez-Laiglesia Oñate ja A. Giraud)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan komission 29.10.2021 tekemän päätöksen, jolla se toteutti asetuksen 139/2004 (EY:n sulautuma-asetus) asetuksen 8 artiklan 5 kohdan nojalla välitoimia asiassa COMP/M.10493 – Illumina / GRAIL

—	velvoittamaan komission vastaamaan oikeudenkäyntikuluista.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu väitteelle, jonka mukaan komissiolla ei ollut toimivaltaa päätöksen tekemiseen. Komissiolla ei ole toimivaltaa tehdä päätöstä EY:n sulautuma-asetuksen 8 artiklan 5 kohdan a alakohdan nojalla, jos unionin tuomioistuin katsoo asiassa T-227/21, että komission 19.4.2021 EY:n sulautuma-asetuksen 22 artiklan 3 kohdan mukaisesti tekemät kuusi siirtämispäätöstä ovat lainvastaisia

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu oikeudellisille virheille ja tosiseikkoja koskeville virheille, joita komissio väitetysti teki EY:n sulautuma-asetuksen 8 artiklan 5 kohdan a alakohdan mukaisen päätöksen tekemisen oikeudellisten vaatimusten tulkitsemisessa, soveltamisessa ja perustelemisessa. — Päätöksessä jätetään virheellisesti ottamatta huomioon Illuminan tekemät erilliset sitoumukset, jotka se ilmoitti komissiolle sen jälkeen, kun se, että Illumina oli hankkinut GRAIL Inc:n osakepääoman esti asianosaisia panemasta keskittymää täytäntöön EY:n sulautuma-asetuksen 7 artiklassa tarkoitetulla tavalla — Päätöksessä ei arvioida merkityksellisellä tavalla sen tekemisen ajankohtana vallinneita kilpailuolosuhteita eikä siinä osoiteta, miten tehokas kilpailu oli heikentynyt tai tulisi heikentymään sen vuoksi, että Illumina oli hankkinut GRAIL Inc:n osakepääoman ennen kuin komissio kykenee tekemään asiakysymyksestä lopullisen päätöksen — Päätöksessä jätetään yksilöimättä kiireellisyys, jolla välitoimista määräämistä voitaisiin perustella, koska mitään olennaista vaikutusta kyseisillä markkinoilla vallitsevaan kilpailuun ei voi tapahtua niiden muutaman kuukauden aikana, jotka kuluvat kyseessä olevan päätöksen tekemisen ja sen ajankohdan välillä, jona komissio tekee keskittymän sisältöä koskevan päätöksen — Päätöksessä on oikeudellinen virhe siltä osin kuin siinä oletetaan, että EY:n sulautuma-asetuksen 8 artiklan 5 kohdan a alakohdan mukaisesti komissio voi toteuttaa välitoimia varmistaakseen EY:n sulautuma-asetuksen 8 artiklan 4 kohdan mukaisen mahdollisen tulevan päätöksen tehokkuuden — Erityisen velvoitteen määrääminen GRAILille on ristiriidassa EY:n sulautuma-asetuksen 8 artiklan 5 kohdan a alakohdan kanssa; se on tarpeeton ja suhteeton.

Kanne 17.1.2022 – Canai Technology v. EUIPO – WE Brand (HE&ME)

(Asia T-25/22)

(2022/C 95/62)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Canai Technology Co. Ltd (Guangzhou, Kiina) (edustajat: asianajajat J. Gallego Jiménez, E. Sanz Valls, P. Bauzá Martínez, Y. Hernández Viñes ja C. Marí Aguilar)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: WE Brand Sàrl (Luxembourg, Luxemburg)

Menettely EUIPO:ssa

Hakija: Kantaja

Riidanalainen tavaramerkki: Kuviomerkin HE&ME Euroopan unionin nimeävä kansainvälinen rekisteröinti – Euroopan unionin nimeävä kansainvälinen rekisteröinti nro 1 426 777

EUIPO:ssa käyty menettely: Väitemenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n ensimmäisen valituslautakunnan 16.11.2021 asiassa R 1390/2020-1 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen ja

—	velvoittaa EUIPO:n (ja muun osapuolen EUIPO:ssa, jos se osallistuu tämän asian käsittelyyn väliintulijana) korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen.

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 20.12.2021 – HS v. komissio

(Asia T-848/19) (1)

(2022/C 95/63)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Neljännen jaoston puheenjohtajan määräyksellä asia on poistettu unionin yleisen tuomioistuimen rekisteristä.

---

(1)  EUVL C 271, 17.8.2020.

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 16.12.2021 – The Floow v. komissio

(Asia T-765/20) (1)

(2022/C 95/64)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Viidennen jaoston puheenjohtajan määräyksellä asia on poistettu unionin yleisen tuomioistuimen rekisteristä.

---

(1)  EUVL C 88, 15.3.2021.

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 7.12.2021 – El Corte Inglés v. EUIPO – Yajun (PREMILITY)

(Asia T-46/21) (1)

(2022/C 95/65)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Viidennen jaoston puheenjohtajan määräyksellä asia on poistettu unionin yleisen tuomioistuimen rekisteristä.

---

(1)  EUVL C 88, 15.3.2021.

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 8.12.2021 – VY v. komissio

(Asia T-519/21) (1)

(2022/C 95/66)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Seitsemännen jaoston puheenjohtajan määräyksellä asia on poistettu unionin yleisen tuomioistuimen rekisteristä.

---

(1)  EUVL C 422, 18.10.2021.