Euroopan unionin tuomioistuimen viimeisimmät julkaisut Euroopan unionin virallisessa lehdessä

(2021/C 391/01)

Viimeisin julkaisu

EUVL C 382, 20.9.2021

Luettelo aiemmista julkaisuista

EUVL C 368, 13.9.2021

EUVL C 357, 6.9.2021

EUVL C 349, 30.8.2021

EUVL C 338, 23.8.2021

EUVL C 329, 16.8.2021

EUVL C 320, 9.8.2021

Nämä tekstit ovat saatavilla:

EUR-Lex: http://eur-lex.europa.eu

Unionin tuomioistuimen (kahdeksas jaosto) määräys 6.7.2021 – Valittajana Marina Karpeta-Kovalyova sekä muuna osapuolena Euroopan komissio

(Asia C-717/20 P) (1)

(Muutoksenhaku - Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 181 artikla - Henkilöstö - Sopimussuhteiset toimihenkilöt - Brysselissä ennen palvelukseen ottamista asuneen kreikkalaisen diplomaatin puoliso - Palveluksenottopaikan ja etujen keskuksen määritteleminen - Kieltäytyminen myöntämästä kantajalle ulkomaankorvausta ja siihen liittyviä etuja - Selvästi perusteeton valitus)

(2021/C 391/02)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Marina Karpeta-Kovalyova (edustaja: S. Pappas, avocat)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Määräysosa

1)	Valitus hylätään selvästi perusteettomana.

2)	Marina Karpeta-Kovalyova vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

---

(1)  EUVL C 329, 16.8.2021.

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunale ordinario di Pordenone (Italia) on esittänyt 14.1.2021 – PH v. Regione Autonoma Friuli Venezia Giulia

(Asia C-24/21)

(2021/C 391/03)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunale ordinario di Pordenone

Pääasian asianosaiset

Kantaja: PH

Vastaaja: Regione Autonoma Friuli Venezia Giulia

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko Friuli Venezia Giulian alueellisen lain nro 5/2011 2 §:n 1 momenttiin, jolla on otettu käyttöön rinnakkaiselotoimenpiteitä, joiden seurauksena MON 810 -maissilajikkeen viljely on kielletty Friuli Venezia Giulian alueella, sisältyvä kielto yhdenmukainen direktiivin 2001/18 (1) koko järjestelmän kanssa vai onko se ristiriidassa sen kanssa, kun huomioon otetaan myös asetus N:o 1829/2003 (2) ja komission suositus 2010/C 200/01 (3)?

2)	Voiko edellä tarkoitettu kielto olla myös vaikutukseltaan vastaava toimenpide ja siten ristiriidassa SEUT 34, SEUT 35 ja SEUT 36 artiklan kanssa?

---

(1)  Geneettisesti muunnettujen organismien tarkoituksellisesta levittämisestä ympäristöön ja neuvoston direktiivin 90/220/ETY kumoamisesta 12.3.2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/18/EY- Komission julistus (EYVL 2001, L 106, s. 1).

(2)  Muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista 22.9.2003 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1829/2003 (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (EUVL 2003, L 268, s. 1).

(3)  Ohjeista kansallisten rinnakkaiselotoimenpiteiden kehittämiseksi muuntogeenisten organismien tahattoman esiintymisen välttämiseksi tavanomaisesti tai luonnonmukaisesti viljeltävien kasvien seassa 13.7.2010 annettu komission suositus (EUVL 2010, C 200, s. 1).

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Landgericht Köln (Saksa) on esittänyt 22.2.2021 – Deutsche Lufthansa AG v. NB

(Asia C-108/21)

(2021/C 391/04)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Landgericht Köln

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Deutsche Lufthansa AG

Vastapuoli: NB

Ennakkoratkaisukysymys

Onko lentoliikenteen harjoittajan omien työntekijöiden lakossa, joka johtuu ammattijärjestön antamasta lakkokehotuksesta, kyse asetuksen (EY) N:o 261/2004 (1) 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta poikkeuksellisesta olosuhteesta?

Unionin tuomioistuimen presidentin 17.6.2021 antamalla määräyksellä asia on poistettu tuomioistuimen rekisteristä.

---

(1)  Matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 295/91 kumoamisesta 11.2.2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 261/2004 (EUVL 2004, L 46, s. 1.)

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Landgericht Köln (Saksa) on esittänyt 5.3.2021 – Deutsche Lufthansa AG v. ED

(Asia C-140/21)

(2021/C 391/05)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Landgericht Köln

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Deutsche Lufthansa AG

Vastapuoli: ED

Ennakkoratkaisukysymys

Onko lentoliikenteen harjoittajan omien työntekijöiden lakossa, joka johtuu ammattijärjestön antamasta lakkokehotuksesta, kyse asetuksen (EY) N:o 261/2004 (1) 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta poikkeuksellisesta olosuhteesta?

Unionin tuomioistuimen presidentin 18.6.2021 antamalla määräyksellä asia on poistettu tuomioistuimen rekisteristä.

---

(1)  Matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 295/91 kumoamisesta 11.2.2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 261/2004 (EUVL 2004, L 46, s. 1.)

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Landgericht Köln (Saksa) on esittänyt 15.3.2021 – PJ v. Deutsche Lufthansa AG

(Asia C-167/21)

(2021/C 391/06)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Landgericht Köln

Pääasian asianosaiset

Valittaja: PJ

Vastapuoli: Deutsche Lufthansa AG

Ennakkoratkaisukysymys

Onko lentoliikenteen harjoittajan omien työntekijöiden lakossa, joka johtuu ammattijärjestön antamasta lakkokehotuksesta, kyse asetuksen (EY) N:o 261/2004 (1) 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta poikkeuksellisesta olosuhteesta?

Unionin tuomioistuimen presidentin 18.6.2021 antamalla määräyksellä asia on poistettu tuomioistuimen rekisteristä.

---

(1)  Matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 295/91 kumoamisesta 11.2.2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 261/2004 (EUVL 2004, L 46, s. 1.)

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Landgericht Frankfurt am Main (Saksa) on esittänyt 31.5.2021 – FH v. SunExpress Günes Ekspres Havacilik A.S.

(Asia C-337/21)

(2021/C 391/07)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Landgericht Frankfurt am Main

Pääasian asianosaiset

Valittaja: FH

Vastapuoli: SunExpress Günes Ekspres Havacilik A.S.

Ennakkoratkaisukysymys

Onko asetuksen (EY) N:o 261/2004 (1) 7 artiklaa tulkittava siten, että kun on kyse verkossa toimivan välittäjän välityksellä eri lentoliikenteen harjoittajilta yhdellä ainoalla varauksella varatuista lennoista, oikeus saada korvausta ensimmäisestä lento-osuudesta vastaavalta lentoliikenteen harjoittajalta on olemassa, kun ensimmäisen lennon saapuminen viivästyi alle kolme tuntia, mikä kuitenkin johti siihen, että matkustaja myöhästyi jatkolennolta, minkä vuoksi hän saapui lopulliseen määräpaikkaansa yli kolme tuntia viivästyneenä, ja kun ensimmäisestä lennosta vastaava lentoliikenteen harjoittaja ei ollut toisen lennon kuljetuksen osalta sopimuspuoli eikä tietoinen siitä, että oli tehty myös varaus jatkolennolle toiselta lentoliikenteen harjoittajalta?

Unionin tuomioistuimen presidentin 28.6.2021 antamalla määräyksellä asia on poistettu tuomioistuimen rekisteristä.

---

(1)  Matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 295/91 kumoamisesta 11.2.2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EUVL 2004, L 46, s. 1).

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Sąd Rejonowy dla m.st. Warszawy w Warszawie on esittänyt 7.6.2021 – J.K. v. TP S.A.

(Asia C-356/21)

(2021/C 391/08)

Oikeudenkäyntikieli: puola

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Sąd Rejonowy dla m.st. Warszawy w Warszawie

Pääasian asianosaiset

Kantaja: J.K.

Vastaaja: TP S.A.

Ennakkoratkaisukysymys

Onko yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27.11.2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY (1) 3 artiklan 1 kohdan a ja c alakohtaa tulkittava siten, että niiden mukaan on sallittua, että sopimuspuolen valinnan vapaus suljetaan pois direktiivin 2000/78/EY soveltamisalasta ja että siten myös suljetaan pois kansallisessa oikeudessa direktiivin 2000/78/EY 17 artiklan nojalla käyttöön otettujen seuraamusten soveltaminen, kunhan kyseinen valinta ei perustu sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään tai kansallisuuteen, silloin, kun syrjintä ilmenee sellaisen siviilioikeudellisen sopimuksen tekemättä jättämisenä, jossa itsenäistä elinkeinotoimintaa harjoittava luonnollinen henkilö sitoutuu työsuorituksiin, ja kun tällainen tekemättä jättäminen perustuu mahdollisen sopimuspuolen seksuaaliseen suuntautumiseen?

---

(1)  EYVL 2000, L 303, s. 16.

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Sąd Okręgowy w Warszawie (Puola) on esittänyt 14.6.2021 – Hewlett Packard Development Company LP v. Senetic Spółka Akcyjna

(Asia C-367/21)

(2021/C 391/09)

Oikeudenkäyntikieli: puola

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Sąd Okręgowy w Warszawie

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Hewlett Packard Development Company LP

Vastaaja: Senetic Spółka Akcyjna

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko SEUT 36 artiklan toista virkettä, luettuna yhdessä Euroopan unionin tavaramerkistä 14.6.2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 (1) 15 artiklan 1 kohdan sekä SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan kanssa, tulkittava siten, että se on esteenä jäsenvaltioiden kansallisten tuomioistuinten käytännölle, jonka mukaisesti tuomioistuimet: — tarkastellessaan tavaramerkin haltijan vaatimuksia, jotka koskevat EU-tavaramerkillä varustettujen tavaroiden tuonnin, viennin tai mainonnan kieltämistä tai tällaisten tavaroiden vetämistä pois markkinoilta — päättäessään turvaamismenettelyssä EU-tavaramerkillä varustettujen tavaroiden takavarikoinnista viittaavat ratkaisuissaan ”tavaroihin, joita tavaramerkin haltija tai joku muu hänen suostumuksellaan ei ole saattanut markkinoille Euroopan talousalueella”, minkä seurauksena sen määrittäminen, mitä EU-tavaramerkillä varustettuja tavaroita tuomioistuimessa määrätyt käskyt ja kiellot koskevat (toisin sanoen sen määritteleminen, mitä tavaroita tavaramerkin haltija tai joku muu hänen suostumuksellaan ei ole saattanut markkinoille Euroopan talousalueella), jätetään ratkaisun yleisluontoisen muotoilun vuoksi täytäntöönpanevalle viranomaiselle, joka tätä määrittäessään nojautuu tavaramerkin haltijan ilmoituksiin tai hänen toimittamiinsa välineisiin (mukaan lukien ohjelmistotyökalut ja tietokannat), ja mahdollisuus kyseenalaistaa edellä mainitun täytäntöönpanevan viranomaisen toimet kyseisessä tuomioistuimessa on suljettu pois tai se on suppea vastaajalla turvaamis- ja täytäntöönpanomenettelyssä olevien oikeussuojakeinojen luonteen perusteella?

2)

Onko SEUT 34, 35 ja 36 artiklaa tulkittava siten, että ne sulkevat rekisteröidyn yhteisön (nykyisin EU-) tavaramerkin haltijalta pois mahdollisuuden vedota oikeussuojaan, josta säädetään yhteisön tavaramerkistä 26.2.2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 207/2009 9 ja 102 artiklassa (nykyisin Euroopan unionin tavaramerkistä 14.6.2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 9 ja 130 artikla) tilanteessa, jossa: — rekisteröidyn yhteisön tavaramerkin (EU-tavaramerkin) haltija harjoittaa tällä tavaramerkillä varustettujen tavaroiden jakelua Euroopan talousalueella ja sen ulkopuolella siten, että jakelu tapahtuu valtuutettujen jakelijoiden välityksellä, jotka eivät voi myydä tavaramerkillä varustettuja tavaroita edelleen muille ostajille – jotka eivät ole näiden tavaroiden loppukäyttäjiä – kuin kantajan viralliseen jakeluverkostoon kuuluville toimijoille, ja samanaikaisesti valtuutetut jakelijat ovat velvoitettuja ostamaan tavaroita ainoastaan muilta valtuutetuilta jakelijoilta tai tavaramerkin haltijalta; — EU-tavaramerkillä varustetuissa tavaroissa ei ole merkintöjä tai muita erityispiirteitä, jotka mahdollistaisivat sen paikan määrittämisen, jossa tavaramerkin haltija tai joku muu hänen suostumuksellaan on saattanut tavarat markkinoille; — vastaaja hankki EU-tavaramerkillä varustetut tavarat Euroopan talousalueen alueelta; — vastaaja on saanut tavaramerkillä varustettujen tavaroiden myyjiltä vakuutuksen siitä, että kyseisillä tavaroilla voidaan laillisesti käydä kauppaa Euroopan talousalueella; — EU-tavaramerkin haltija ei tarjoa mitään tietoteknistä välinettä (tai muuta välinettä) eikä käytä merkintäjärjestelmää, jonka avulla tavaramerkillä varustetun tavaran mahdollinen ostaja voisi itsenäisesti varmistaa tavaroiden kaupankäynnin laillisuuden Euroopan talousalueella ennen tavaran hankkimista ja kieltäytyy suorittamasta tällaista varmistusta ostajan pyynnöstä?

---

(1)  EUVL 2017, L 154, s. 1.

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Varhoven administrativen sad (Bulgaria) on esittänyt 17.6.2021 – Zamestnik-ministar na regionalnoto razvitie i blagoustroystvoto ja rakovoditel na Upravliavashtia organ na Operativna programa ”Regioni v rastezh” 2014–2020 v. Obshtina Razlog

(Asia C-376/21)

(2021/C 391/10)

Oikeudenkäyntikieli: bulgaria

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Varhoven administrativen sad

Pääasian asianosaiset

Kassaatiovalittaja: Zamestnik-ministar na regionalnoto razvitie i blagoustroystvoto ja rakovoditel na Upravliavashtia organ na Operativna programa ”Regioni v rastezh” 2014–2020

Kassaatiovalittajan vastapuoli: Obshtina Razlog (Razlogin kunta)

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko asetuksen 2018/1046 (1) 160 artiklan 1 ja 2 kohtaa sekä asetuksen N:o 966/2012 102 artiklan 1 ja 2 kohtaa tulkittava siten, että niitä sovelletaan myös Euroopan unionin jäsenvaltioiden hankintaviranomaisiin silloin, kun niiden tekemät hankintasopimukset rahoitetaan Euroopan rakenne- ja investointirahastoista?

2)

Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi, onko asetuksen 2018/1046 160 artiklan 1 kohdassa ja asetuksen N:o 966/2012 102 artiklan 1 kohdassa vahvistettuja avoimuuden, suhteellisuuden, tasapuolisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteita tulkittava siten, että ne eivät ole esteenä kilpailun täydelliselle rajoittamiselle julkisia hankintoja koskevassa neuvottelumenettelyssä, josta ei julkaista etukäteen hankintailmoitusta, jos hankintasopimuksen kohteeseen ei liity sellaisia erityispiirteitä, joiden vuoksi on objektiivisesti tarkasteltuna välttämätöntä, että sen toteuttaa vain neuvotteluihin kutsuttu talouden toimija? Onko erityisesti asetuksen N:o 2018/1046 160 artiklan 1 ja 2 kohtaa, luettuna yhdessä saman asetuksen 164 artiklan 1 kohdan d alakohdan kanssa, ja asetuksen N:o 966/2012 102 artiklan 1 ja 2 kohtaa, luettuna yhdessä saman asetuksen 104 artiklan 1 kohdan d alakohdan kanssa, tulkittava siten, että ne eivät ole esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle säännöstölle, jonka mukaan silloin, kun hankintamenettely on keskeytetty, koska ainoa jätetty tarjous on soveltumaton, hankintaviranomainen voi pyytää vain yhtä talouden toimijaa osallistumaan neuvottelumenettelyyn, josta ei julkaista etukäteen hankintailmoitusta, jos hankintasopimuksen kohteeseen ei liity sellaisia erityispiirteitä, jotka objektiivisesti tarkasteltuna edellyttävät, että sen toteuttaa vain neuvotteluihin kutsuttu talouden toimija?

---

(1)  Unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta annettu asetus (EU, Euratom) 2018/1046 (EUVL 2018, L 193, s. 1).

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Cour du travail de Mons (Belgia) on esittänyt 21.6.2021 – Ville de Mons ja Zone de secours Hainaut – Centre v. RM

(Asia C-377/21)

(2021/C 391/11)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Cour du travail de Mons

Pääasian asianosaiset

Valittajat: Ville de Mons ja Zone de secours Hainaut – Centre

Vastapuoli: RM

Ennakkoratkaisukysymys

Onko Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestön (UNICE), julkisten yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) ja Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY) tekemästä osa-aikatyötä koskevasta puitesopimuksesta 15.12.1997 annetulla neuvoston direktiivillä 97/81/EY (1) täytäntöön pannun puitesopimuksen 4 lauseketta tulkittava siten, että se ei ole esteenä kansalliselle säännöstölle, jonka mukaan kokoaikaisten ammattipalopelastajien palkanlaskennassa merkityksellisenä palvelusaikana otetaan huomioon kyseisen henkilön osa-aikainen työskentely vapaaehtoisena palopelastajana sen mukaan, kuinka paljon työtä kyseinen henkilö on tehnyt, eli pro rata temporis periaatteen mukaisesti henkilön tosiasialliset työtunnit, eikä koko ajanjaksoa, jonka aikana kyseiset työtunnit on tehty?

---

(1)  EYVL 1998, L 14, s. 9.

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Înalta Curte de Casație și Justiție (Romania) on esittänyt 22.6.2021 – Zenith Media Communications SRL v. Consiliul Concurenței

(Asia C-385/21)

(2021/C 391/12)

Oikeudenkäyntikieli: romania

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Înalta Curte de Casație și Justiție

Pääasian asianosaiset

Kassaatiomenettelyn valittaja: Zenith Media Communications SRL

Kassaatiomenettelyn vastapuoli: Consiliul Concurenței

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko SEU 4 artiklan 3 kohtaa ja SEUT 101 artiklaa tulkittava siten, että

1)

niissä asetetaan jäsenvaltion kilpailuviranomaiselle velvollisuus tulkita kansallista sakon määrittämistä koskevaa lainsäädäntöä suhteellisuusperiaatteen mukaisesti siinä mielessä, että sen on selvitettävä, vastaako edeltävän tilikauden tuloslaskelmaan merkitty kokonaisliikevaihto luotettavasti yhtiön taloutta ja rahoitusta koskevia toimenpiteitä, taloudellisten tosiseikkojen mukaisesti?

2)

ne ovat suhteellisuusperiaatteen valossa esteenä jäsenvaltion kilpailuviranomaisen käytännölle, jonka mukaan se määrää sakon suhteessa edeltävän tilikauden tuloslaskelmasta ilmenevään liikevaihtoon, joka käsittää palvelujen loppuasiakkailta laskutetut määrät, kun kyse on ollut mainostilan välitystoiminnasta, eikä suhteessa pelkkiin välitystoiminnasta perittäviin komissioihin?

3)

ne ovat esteenä sellaiselle kansallisen oikeuden säännön tulkinnalle, jonka mukaan vastuu siitä, että taloutta ja rahoitusta koskevat toimenpiteet on merkitty asianmukaisesti kirjanpitoon ja että ne on esitetty luotettavasti, on seuraamuksen kohteena olevalla yrityksellä ja jäsenvaltion kilpailuviranomaista sitoo se, miten seuraamuksen kohteena oleva yritys on kyseisen velvollisuutensa täyttänyt?

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Curtea de Apel Cluj (Romania) on esittänyt 24.6.2021 – TJ v. Inspectoratul General pentru Imigrări

(Asia C-392/21)

(2021/C 391/13)

Oikeudenkäyntikieli: romania

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Curtea de Apel Cluj

Pääasian asianosaiset

Valittaja: TJ

Vastapuoli: Inspectoratul General pentru Imigrări

Ennakkoratkaisukysymykset

1)	Onko turvallisuutta ja terveyttä varten näyttöpäätetyölle asetettavista vähimmäisvaatimuksista 29.5.1990 annetun neuvoston direktiivin 90/270/ETY (1) 9 artiklan käsitettä ”erityiset korjaavat apuneuvot” tulkittava siten, että silmälasit eivät voi kuulua sen piiriin?

2)	Onko neuvoston direktiivin 90/270/ETY 9 artiklan käsite ”erityiset korjaavat apuneuvot” ymmärrettävä siten, että sillä viitataan yksinomaan sellaisiin apuneuvoihin, joita käytetään vain työpaikalla tai työtehtäviä suoritettaessa?

3)

Koskeeko neuvoston direktiivin 90/270/ETY 9 artiklassa säädetty työnantajan velvollisuus antaa erityinen korjaava apuneuvo yksinomaan tapausta, jossa työnantaja hankkii tällaisen apuneuvon, vai voidaanko säännöstä tulkita laajemmin siten, että sen piiriin voivat kuulua myös tapaukset, joissa työnantaja korvaa työntekijälle tällaisen apuneuvon hankkimisesta aiheutuneet kulut?

4)	Onko neuvoston direktiivin 90/270/ETY 9 artiklan mukaista se, että työnantaja korvaa tällaiset kulut yleisen, ”raskaan työn” perusteella tehtävän pysyvän palkankorotuksen muodossa?

---

(1)  EYVL 1990, L 156, s. 14.

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Raad van State (Alankomaat) on esittänyt 30.6.2021 – Staatssecretaris van Justitie en Veiligheid, E ja C v. S ja Staatssecretaris van Justitie en Veiligheid

(Asia C-402/21)

(2021/C 391/14)

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Raad van State

Pääasian asianosaiset

Valittajat: Staatssecretaris van Justitie en Veiligheid, E ja C

Vastapuolet: S ja Staatssecretaris van Justitie en Veiligheid

Ennakkoratkaisukysymykset

1)	Voivatko Turkin kansalaiset, joilla on päätöksen N:o 1/80 (1) 6 tai 7 artiklassa tarkoitetut oikeudet, vedota vielä päätöksen N:o 1/80 13 artiklaan?

2)	Seuraako päätöksen N:o 1/80 14 artiklasta, että Turkin kansalaiset eivät voi enää vedota päätöksen N:o 1/80 13 artiklaan, jos he henkilökohtaisen käyttäytymisensä vuoksi muodostavan todellisen, välittömän ja riittävän vakavan uhan, joka vaikuttaa yhteiskunnan olennaiseen etuun?

3)

Voiko uusi rajoitus, jonka mukaan Turkin kansalaisten oleskeluoikeus voidaan lakkauttaa yleisen järjestyksen perusteella myös 20 vuoden jälkeen, olla perusteltavissa tähän uuteen rajoitukseen johtaneella yhteiskunnallisten käsitysten muuttumisella? Riittääkö tässä yhteydessä se, että uudella rajoituksella pyritään yleistä järjestystä koskevaan tavoitteeseen, vai vaaditaanko myös, että rajoitus soveltuu tämän tavoitteen saavuttamiseen eikä sillä ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi?

---

(1)  ETY:n ja Turkin välisen assosiaation kehittämisestä 19.9.1980 tehty assosiaationeuvoston päätös N:o 1/80.

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Hof van Cassatie (Belgia) on esittänyt 5.7.2021 – FU ja DRV Intertrans BV

(Asia C-410/21)

(2021/C 391/15)

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Hof van Cassatie

Pääasian asianosaiset

Valittajat: FU ja DRV Intertrans BV

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä 16.9.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 987/2009 (1) 5 artiklaa tulkittava siten, — että jos työskentelyjäsenvaltion viranomaisten pyydettyä A1-todistusten taannehtivaa peruuttamista A1-todistukset antaneen jäsenvaltion viranomaiset vain peruuttavat ne tilapäisesti ilmoittaen, että todistuksilla ei ole enää sitovaa vaikutusta, jolloin rikosoikeudellista menettelyä työskentelyjäsenvaltiossa voidaan jatkaa, ja A1-todistukset antanut jäsenvaltio ilmoittaa antavansa lopullisen päätöksen vasta kun työskentelyvaltiossa käytävä rikosoikeudellinen menettely on ratkaistu lopullisesti, niin A1-todistuksiin liittyvä olettama, jonka mukaan kyseiset työntekijät kuuluvat säännönmukaisesti todistukset antaneen jäsenvaltion sosiaaliturvajärjestelmän piiriin, raukeaa eivätkä kyseiset A1-todistukset enää sido työskentelyjäsenvaltion viranomaisia — että jos tähän kysymykseen vastataan kieltävästi, työskentelyjäsenvaltion viranomaiset voivat Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön valossa jättää petoksen vuoksi A1-todistukset huomiotta?

2)

Onko sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta 29.4.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 883/2004 (2) 13 artiklan 1 kohdan b alakohdan i alakohtaa, maantieliikenteen harjoittajan ammatin harjoittamisen edellytyksiä koskevista yhteisistä säännöistä ja neuvoston direktiivin 96/26/EY kumoamisesta 21.10.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1071/2009 (3) 3 artiklan 1 kohdan a alakohtaa ja 11 artiklan 1 kohtaa sekä maanteiden kansainvälisen tavaraliikenteen markkinoille pääsyä koskevista yhteisistä säännöistä 21.10.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1072/2009 (4) 4 artiklan 1 kohdan a alakohtaa tulkittava siten, että siitä seikasta, että yritys on saanut Euroopan unionin jäsenvaltiossa asetuksen (EY) N:o 1071/2009 ja asetuksen (EY) N:o 1072/2009 mukaisen liikenneluvan, jolloin sillä siten on oltava tosiasiallinen ja pysyvä toimipaikka kyseisessä jäsenvaltiossa, seuraa välttämättä, että tällöin on kiistattomasti osoitettu, että sen kotipaikka on kyseisessä jäsenvaltiossa tavalla, jota tarkoitetaan asetuksen N:o 883/2004 13 artiklan 1 kohdassa, jonka nojalla määritetään sovellettava sosiaaliturvajärjestelmä, ja että kyseinen toteamus sitoo työskentelyvaltion viranomaisia?

---

(1)  EUVL 2009, L 284, s. 1.

(2)  EUVL 2004, L 166, s. 1.

(3)  EUVL 2009, L 300, s. 51.

(4)  EUVL 2009, L 300, s. 72.

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Curtea de Apel Craiova (Romania) on esittänyt 14.7.2021 – RS

(Asia C-430/21)

(2021/C 391/16)

Oikeudenkäyntikieli: romania

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Curtea de Apel Craiova

Pääasian asianosainen

Valittaja: RS

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko SEU 19 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa, luettuna yhdessä SEU 2 artiklan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan kanssa, vahvistettu tuomioistuinten riippumattomuuden periaate esteenä Romanian perustuslain 148 §:n 2 momentin kaltaiselle kansalliselle säännökselle ja erityisesti Curtea Constituționalăn (perustuslakituomioistuin) ratkaisussaan nro 390/2021 sille antamalle tulkinnalle, jonka mukaan kansalliset tuomioistuimet eivät voi tutkia Curtea Constituționalăn ratkaisulla perustuslainmukaiseksi todetun kansallisen säännöksen yhteensopivuutta Euroopan unionin oikeuden säännösten kanssa?

2)

Onko SEU 19 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa, luettuna yhdessä SEU 2 artiklan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan kanssa, vahvistettu tuomareiden riippumattomuuden periaate esteenä tuomarien ja syyttäjien ohjesäännöstä annetun Romanian lain nro 303/2004 99 §:n ș kohdan kaltaiselle kansalliselle säännökselle, jossa sallitaan kurinpitomenettelyn aloittaminen ja kurinpitoseuraamusten määrääminen Curtea Constituționalăn ratkaisua noudattamatta jättäneelle tuomarille tapauksessa, jossa tämä on todennut, että unionin oikeutta on sovellettava ensisijaisesti suhteessa perustuslakituomioistuimen ratkaisun perusteisiin, kun kyseisellä kansallisella säännöksellä kyseiseltä tuomarilta evätään mahdollisuus soveltaa ensisijaiseksi katsomaansa unionin tuomioistuimen tuomiota?

3)

Onko SEU 19 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa, luettuna yhdessä SEU 2 artiklan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan kanssa, vahvistettu tuomioistuinten riippumattomuuden periaate esteenä kansallisille tuomioistuinkäytännöille, joilla kielletään kurinpitoseuraamuksen uhalla tuomaria soveltamasta Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä rikosoikeudellisissa menettelyissä, kuten rikosoikeudellisen menettelyn kohtuullista kestoa koskevassa valitusasiassa, josta säädetään Romanian rikoslain 4881 §:ssä?

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Consiglio di Stato (Italia) on esittänyt 16.7.2021 – Liberty Lines SpA v. Ministero delle Infrastrutture e dei Trasporti

(Asia C-437/21)

(2021/C 391/17)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Consiglio di Stato

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Liberty Lines SpA

Vastapuoli: Ministero delle Infrastrutture e dei Trasporti

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko [unionin] oikeuden ja erityisesti palvelujen vapaan liikkuvuuden periaatteen sekä julkisten palveluhankintojen mahdollisimman suurta avaamista kilpailulle koskevan periaatteen kanssa ristiriidassa 24.4.2017 annetun asetuksen (decreto legge) nro 50, joka on muutettu laiksi 21.6.2017 annetulla lailla nro 96, 47 §:n 11 bis momentin kaltainen säännös, jossa:

—

Messinan sataman ja Reggio Calabrian sataman välinen nopea henkilöliikenne meritse rinnastetaan – tai ainakin sallitaan sen rinnastaminen lailla – niemimaan ja Sisilian väliseen meritse tapahtuvaan rautatieliikenteeseen, jota tarkoitetaan liikenne- ja merenkulkuministeriön 31.10.2000 antaman asetuksen (decreto) nro 138 T 2 §:ssä;

—	luodaan Rete ferroviaria italiana S.p.a:n eduksi varaus meritse toteutettavaa rautatieyhteyttä koskevaan palveluun, jossa käytetään Sisilian ja niemimaan välillä myös nopeita aluksia, tai joka vaikuttaa olevan omiaan luomaan tällaisen varauksen?”

Valitus, jonka Euroopan komissio on tehnyt 14.7.2021 unionin yleisen tuomioistuimen (laajennettu seitsemäs jaosto) asiassa T-611/18, Pharmaceutical Works Polpharma v. EMA, 5.5.2021 antamasta tuomiosta

(Asia C-438/21 P)

(2021/C 391/18)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Euroopan komissio (asiamiehet: L. Haasbeek, S. Bourgois ja A. Sipos)

Muut osapuolet: Pharmaceutical Works Polpharma S.A., Euroopan lääkevirasto (EMA) ja Biogen Netherlands BV

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin

—	kumoaa valituksenalaisen tuomion

—	hylkää kanteen

—	velvoittaa Pharmaceutical Works Polpharma S.A:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valitus kohdistuu valituksenalaisen tuomion 181–218, 224–238, 248–265, 273–275, 280–282, 288, 289 ja 292 kohtaan sekä sen 295 ja 296 kohdassa ja tuomiolauselmassa esitettyihin päätelmiin.

Komissio esittää neljä valitusperustetta.

1.

Unionin yleinen tuomioistuin otti tosiseikat huomioon ilmeisen vääristyneessä muodossa, mikä johti ilmeisen puutteellisiin oikeudellisiin päätelmiin, kun se perusti valituksenalaisessa tuomiossa esittämänsä arvioinnin virheelliseen oletukseen siitä, että Saksan Bundesinstitut für Arzneimittel und Mediczinprodukte (BfArM) oli tutkinut Fumadermin ensimmäisen ja ainoan kerran vuonna 1994.

2.

Unionin yleinen tuomioistuin sovelsi virheellisesti direktiivin 2001/83 (1) 6 artiklan 1 kohtaa, sellaisena kuin sitä on tulkittu unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä, edellyttämällä alkuperäisen lääkevalmisteen vaikuttavien aineiden laadullisen koostumuksen (uudelleen)arviointia osana EMA:n ja komission arviointia siitä, kuuluvatko kaksi lääkevalmistetta samaan yleiseen markkinoille saattamista koskevaan lupaan (yleinen myyntilupa). Ensinnäkin unionin yleinen tuomioistuin kytki yleistä myyntilupaa koskevaan arviointiin lainvastaisesti sellaisen arvioinnin, joka kuuluu myyntiluvan myöntämistä alkuperäiselle lääkevalmisteelle koskevaan menettelyyn. Toiseksi unionin yleinen tuomioistuin loi lainvastaisesti kaksi erillistä yleisen myyntiluvan käsitettä sen mukaan, suorittavatko yleistä myyntilupaa koskevan arvioinnin komissio ja EMA vai suorittaako sen toimivaltainen kansallinen viranomainen.

3.

Unionin yleinen tuomioistuin sivuutti unionin lääkelainsäädännön hajautetun soveltamisen järjestelmän, sellaisena kuin siitä on säädetty asetuksella 726/2004 (2) ja direktiivillä 2001/83, loukkasi SEU 5 artiklassa vahvistettuja annetun toimivallan ja toissijaisuuden periaatteita, loukkasi keskinäisen luottamuksen periaatetta sekä rikkoi direktiivin 2001/83 6 artiklan 1 kohtaa ja sen 30 ja 31 artiklaa sekä asetuksen 726/2004 57 artiklan 1 kohtaa ja 60 artiklaa toteamalla, että komissiolla ja EMA:lla on toimivalta ja velvollisuus – sen arvioinnin puitteissa, kuuluvatko kaksi lääkevalmistetta samaan yleiseen myyntilupaan – arvioida uudelleen tai tutkia toimivaltaisen kansallisen viranomaisen tekemä aikaisempi arviointi jonkin kyseessä olevista lääkevalmisteista vaikuttavien aineiden laadullisesta koostumuksesta.

4.	Unionin yleinen tuomioistuin ylitti tuomioistuinvalvonnan rajat korvaamalla toimivaltaisten sääntelyviranomaisten tieteellinen arviointi omallaan.

---

(1)  Ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä 6.11.2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/83/EY (EYVL 2001, L 311, s. 67).

(2)  Ihmisille ja eläimille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön lupa- ja valvontamenettelyistä ja Euroopan lääkeviraston perustamisesta 31.3.2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 726/2004 (EUVL 2004, L 136, s. 1).

Valitus, jonka Biogen Netherlands BV on tehnyt 14.7.2021 unionin yleisen tuomioistuimen (laajennettu seitsemäs jaosto) asiassa T-611/18, Pharmaceutical Works Polpharma v. EMA, 5.5.2021 antamasta tuomiosta

(Asia C-439/21 P)

(2021/C 391/19)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Biogen Netherlands BV (edustaja: C. Schoonderbeek, advocaat)

Muut osapuolet: Pharmaceutical Works Polpharma S.A., Euroopan lääkevirasto (EMA) ja Euroopan komissio

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin

—	hyväksyy valituksen

—	kumoaa valituksenalaisen tuomion.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Ensimmäinen valitusperuste: unionin yleinen tuomioistuin sovelsi SEUT 277 artiklaa virheellisesti, koska se ei todennut, että markkinoille saattamista koskevan luvan myöntämistä lääkevalmiste Tecfideralle koskevaan komission päätökseen kohdistunutta lainvastaisuusväite ei voida ottaa tutkittavaksi sillä perusteella, että Polpharma olisi voinut riitauttaa suoraan kyseisen päätöksen, koska se on sääntelytoimi, joka ei edellytä täytäntöönpanotoimia ja koskee Polpharmaa suoraan.

Toinen valitusperuste: unionin yleinen tuomioistuin tulkitsi ja sovelsi lainvastaisuusväitteen tutkimisen yhteydessä virheellisesti direktiivin 2001/83 (1) 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua yleistä markkinoille saattamista koskevaa lupaa.

Kolmas valitusperuste: unionin yleinen tuomioistuin tulkitsi virheellisesti vuonna 1994 sovellettuja yhdistelmälääkkeiden hyväksymistä koskevia lakisääteisiä vaatimuksia eikä ottanut tätä koskevassa arvioinnissaan huomioon Fumadermille myönnetyn luvan uudistamista vuonna 2013.

Neljäs valitusperuste: unionin yleinen tuomioistuin tulkitsi ja sovelsi virheellisesti arviointien vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta ja kansallisten viranomaisten päätöksiä toteamalla, ettei kyseistä periaatetta voida nyt käsiteltävässä tapauksessa soveltaa EMA:aan tai komissioon.

Viides valitusperuste: unionin yleinen tuomioistuin sovelsi virheellisesti tuomioistuinvalvontaa koskevia vaatimuksia tieteellisten arviointien ja tieteellisen näytön osalta tekemällä oman arviointinsa asiakirja-aineistoon sisältyvistä tieteellisistä tiedoista.

---

(1)  Ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä 6.11.2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/83/EY (EYVL 2001, L 311, s. 67).

Valitus, jonka Euroopan lääkevirasto (EMA) on tehnyt 15.7.2021 unionin yleisen tuomioistuimen (laajennettu seitsemäs jaosto) asiassa T-611/18, Pharmaceutical Works Polpharma v. EMA, 5.5.2021 antamasta tuomiosta

(Asia C-440/21 P)

(2021/C 391/20)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Euroopan lääkevirasto (EMA) (asiamiehet: S. Marino, S. Drosos ja H. Kerr)

Muut osapuolet: Pharmaceutical Works Polpharma S.A., Euroopan komissio ja Biogen Netherlands BV

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin

—	kumoaa valituksenalaisen tuomion

—	hylkää asiassa T-611/18 nostetun kumoamiskanteen

—	velvoittaa kantajan ensimmäisessä oikeusasteessa korvaamaan asiaan T-611/18 liittyvät oikeudenkäyntikulut ja valitusasiaan liittyvät oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

EMA:n valitus sisältää neljä valitusperustetta.

1.

Ensimmäisessä valitusperusteessa EMA väittää, että unionin yleinen tuomioistuin teki kahtalaisen virheen, koska se ei päätellyt yhdistelmälääkkeen markkinoille saattamista koskevan luvan äskettäisestä uudistamisesta, että mainittu uudistaminen oli tehty uudistamisajankohtana käytössä olleen selvitysaineiston ja tuolloin sovellettujen sääntelyvaatimusten vastaisesti.

2.

Toisessa valitusperusteessa EMA väittää, että unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen, koska se katsoi, että EMA:lla ja komissiolla on erityinen tehtävä, joka edellytti viimeksi mainitun tutkivan kansallisesti hyväksytyn yhdistelmävalmisteen tietyn vaikuttavan aineen terapeuttisen vaikutuksen turvatessaan yhtä yhdistelmävalmisteen vaikuttavista aineista sisältävän keskitetysti hyväksytyn monoterapiavalmisteen tietosuojan.

3.

Kolmannessa valitusperusteessaan EMA väittää, että unionin yleinen tuomioistuin tulkitsi direktiivin 2001/83 (1) 6 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa virheellisesti, koska se katsoi, että yleiseen markkinoille saattamista koskevaan lupaan liittyvä testi edellyttää komission tutkivan kansallisesti hyväksytyn yhdistelmävalmisteen tietyn vaikuttavan aineen terapeuttisen vaikutuksen.

4.

Neljännen valitusperusteensa yhteydessä EMA väittää, että unionin yleinen tuomioistuin ylitti tuomioistuinvalvontansa rajat, koska se teki tieteellisen selvitysaineiston tietystä osasta de novo -arvioinnin ja koska se moitti komissiota siitä, ettei tämä ollut tutkinut kyseiseen tieteelliseen selvitysaineistoon väitetysti liittyviä oletettuja epävarmuuksia.

---

(1)  Ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä 6.11.2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/83/EY (EYVL 2001, L 311, s. 67).

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Rechtbank Den Haag, ’s-Hertogenboschin toimipaikka (Alankomaat) on esittänyt 23.7.2021 – E ja F v. Staatssecretaris van Justitie en Veiligheid

(Asia C-456/21)

(2021/C 391/21)

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Rechtbank Den Haag, ’s-Hertogenboschin toimipaikka

Pääasian asianosaiset

Kantajat: E ja F

Vastaaja: Staatssecretaris van Justitie en Veiligheid

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko määrittelydirektiivin (1) 10 artiklan 1 kohdan d alakohtaa tulkittava siten, että sitä, että kolmansien maiden kansalaiset ovat omaksuneet länsimaalaisia normeja, arvoja ja tosiasiallista käyttäytymistä oleskellessaan jäsenvaltion alueella merkittävän osan siitä elämänvaiheesta, jossa heidän identiteettinsä kehittyy, ja että he osallistuvat täysimääräisesti yhteiskuntaan, on pidettävä yhteisenä taustana, jota ei voida muuttaa, tai että nämä asiat ovat niin keskeinen osa heidän identiteettiään, ettei heitä pitäisi vaatia luopumaan niistä?

2)

Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi, onko kolmansien maiden kansalaisia, jotka ovat – oleskeluperusteita huomioon ottamatta – omaksuneet vastaavia länsimaalaisia normeja ja arvoja oleskellessaan tosiasiallisesti jäsenvaltiossa siinä elämänvaiheessa, jona heidän identiteettinsä kehittyy, pidettävä määrittelydirektiivin 10 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettuina ”tietyn yhteiskunnallisen ryhmän jäseninä”? Onko sitä, onko kyse ”tietystä yhteiskunnallisesta ryhmästä, jolla on selvästi erottuva identiteetti asianomaisessa maassa”, arvioitava jäsenvaltion kannalta vai onko sitä tulkittava, luettuna yhdessä määrittelydirektiivin 10 artiklan 2 kohdan kanssa, siten, että ratkaisevaa on se, että ulkomaalainen voi osoittaa uskottavasti, että hänen katsotaan alkuperämaassa kuuluvan tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään tai että vainon harjoittaja liittää tällaisen ominaisuuden hakijaan? Onko sen edellyttäminen, että länsimaalaistuminen voi olla perusteena pakolaisasemalle vain, jos se johtuu uskonnollisista tai poliittisista syistä, yhteensopivaa määrittelydirektiivin 10 artiklan kanssa, luettuna yhdessä palauttamiskiellon periaatteen ja turvapaikkaoikeuden kanssa?

3)

Onko kansallinen oikeuskäytäntö, jossa kansallinen viranomainen kansainvälistä suojelua koskevasta hakemuksesta päättäessään arvioi lapsen etua ilman, että lapsen etu on ensin konkreettisesti määritetty (kaikissa menettelyissä), yhteensopiva unionin oikeuden ja erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjan [(jäljempänä perusoikeuskirja)] 24 artiklan 2 kohdan kanssa, luettuna yhdessä perusoikeuskirjan 51 artiklan 1 kohdan kanssa? Onko tähän kysymykseen vastattava eri tavalla, jos jäsenvaltion on tutkittava oleskelulupaa koskeva hakemus tavanomaisin perustein ja lapsen etua on arvioitava tehtäessä päätöstä hakemuksen johdosta?

4)

Miten ja missä vaiheessa kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelyssä on perusoikeuskirjan 24 artiklan 2 kohdan kannalta otettava huomioon lapsen etu ja arvioitava sitä ja erityisesti haittaa, joka alaikäiselle aiheutuu siitä, että hän on oleskellut tosiasiallisesti pitkään jäsenvaltiossa? Onko tässä yhteydessä merkitystä sillä, onko tosiasiallinen oleskelu ollut laillista? Onko lapsen etua arvioitaessa edellä esitetyn arvioinnin yhteydessä merkitystä sillä, onko jäsenvaltio tehnyt päätöksen kansainvälistä suojelua koskevasta hakemuksesta unionin oikeudessa päätöksenteolle asetetussa määräajassa, onko aiemmin asetettua paluuvelvoitetta jätetty noudattamatta ja onko jäsenvaltio jättänyt toteuttamatta maasta poistamisen sen jälkeen, kun on tehty palauttamispäätös, jolloin alaikäisen tosiallinen oleskelu jäsenvaltiossa on voinut jatkua?

5)

Onko kansallinen oikeuskäytäntö, jossa tehdään ero ensimmäisten ja sitä seuranneiden kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten välillä siten, että myöhempien kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten yhteydessä ei oteta huomioon tavallisia perusteita, unionin oikeuden mukainen, kun otetaan huomioon perusoikeuskirjan 7 artikla, luettuna yhdessä perusoikeuskirjan 24 artiklan 2 kohdan kanssa?

---

(1)  Vaatimuksista kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelemiseksi kansainvälistä suojelua saaviksi henkilöiksi, pakolaisten ja henkilöiden, jotka voivat saada toissijaista suojelua, yhdenmukaiselle asemalle sekä myönnetyn suojelun sisällölle 13.12.2011 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/95/EU (EUVL 2011, L 337, s. 9).

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Supreme Court (Irlanti) on esittänyt 3.8.2021 –Rikosoikeudenkäynti, jossa vastaajina ovat SN ja SD, sekä muina osapuolina Governor of Cloverhill Prison, Irlanti, Attorney General ja Governor of Mountjoy prison

(Asia C-479/21)

(2021/C 391/22)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Supreme Court

Rikosoikeudenkäynnin asianosaiset pääasiassa

SN ja SD

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Voidaanko erosopimuksen määräyksiä, joissa määrätään eurooppalaisen pidätysmääräysjärjestelmän jatkamisesta Yhdistyneen kuningaskunnan osalta tässä sopimuksessa määrätyn siirtymäkauden ajan, pitää Irlantia sitovina, kun otetaan huomioon sen merkittävä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta koskeva sisältö, ja

2)

Voidaanko kauppa- ja yhteistyösopimuksen määräyksiä, joissa määrätään eurooppalaisen pidätysmääräysjärjestelmän jatkamisesta Yhdistyneen kuningaskunnan osalta kyseessä olevan siirtymäkauden jälkeen, pitää Irlantia sitovina, kun otetaan huomioon sen merkittävä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta koskeva sisältö?

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Supreme Court (Irlanti) on esittänyt 3.8.2021 – WO ja JL v. Minister for Justice and Equality

(Asia C-480/21)

(2021/C 391/23)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Supreme Court

Pääasian asianosaiset

Valittajat: WO ja JL

Vastapuoli: Minister for Justice and Equality

Ennakkoratkaisukysymykset

1)	Onko asianmukaista soveltaa tuomiossa LM (1) esitettyä sekä tuomiossa L ja P (2) vahvistettua arviointiperustetta tilanteessa, jossa todellisena vaarana on, että valittajat tuomitaan tuomioistuimissa, jotka eivät ole laillisesti perustettuja?

2)

Onko asianmukaista soveltaa tuomiossa LM esitettyä sekä tuomiossa L ja P vahvistettua arviointiperustetta tilanteessa, jossa henkilö, joka haluaa riitauttaa eurooppalaisen pidätysmääräyksen mukaisen pyynnön, ei voi täyttää sellaista perustetta siksi, että kyseisenä ajankohtana ei ole mahdollista selvittää hänen asiansa ratkaisevien tuomioistuinten kokoonpanoa siitä syystä, että asiat jaetaan tuomioistuimissa sattumanvaraisesti?

3)

Merkitseekö tehokkaiden oikeussuojakeinojen puuttuminen tuomarinimitysten pätevyyden riitauttamiseksi Puolassa olosuhteissa, joissa vaikuttaa siltä, että valittajat eivät kyseisenä ajankohtana pysty osoittamaan, että tuomioistuinten, joissa heidän asiansa ratkaistaan, kokoonpanossa on tuomareita, joita ei ole nimitetty pätevästi, oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevan perusoikeuden keskeisen sisällön loukkaamista, minkä johdosta täytäntöönpanovaltio on velvollinen kieltäytymään valittajien luovuttamisesta?

---

(1)  Asia C-216/18 PPU, EU:C:2018:586.

(2)  Asiat C-354/20 PPU ja C-412/20 PPU, EU:C:2020:1033.

Valitus, jonka Health Information Management (HIM) on tehnyt 13.8.2021 unionin yleisen tuomioistuimen (kymmenes jaosto) asiassa T-235/19, HIM v. komissio, 9.6.2021 antamasta tuomiosta

(Asia C-500/21 P)

(2021/C 391/24)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: Health Information Management (HIM) (edustaja: P. Zeegers, avocat)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin

—	ottaa esillä olevan valituksen tutkittavaksi ja toteaa sen perustelluksi ja täten

—	kumoaa unionin yleisen tuomioistuimen 9.6.2021 antaman tuomion T-235/19, Health Information Management v. komissio, 93–97 ja 117–185 kohdan

—	kumoaa valituksenalaisen tuomion tuomiolauselman 1, 2, 3 ja 5 kohdan

—	palauttaa asian unionin yleiseen tuomioistuimeen, jotta tämä voi lausua valittajan 4.4.2019 toimittamassaan kannekirjelmässä esittämästä pyynnöstä

—	velvoittaa Euroopan komission korvaamaan kaikki oikeudenkäyntikulut, mukaan lukien valittajan neuvonantoon liittyvät kulut ja palkkiot, jotka on tähän mennessä arvioitu 15 000 euroksi ilman arvonlisäveroa.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valituksensa tueksi Health Information Management vetoaa kolmeen valitusperusteeseen eli (i) perusoikeuskirjan 41 artiklassa vahvistettujen puolustautumisoikeuksien ja hyvää hallintoa koskevan oikeuden loukkaukseen; (ii) SEUT 296 artiklan toiseen kohtaan perustuvan perusteluvelvollisuuden noudattamatta jättämiseen ja (iii) SEUT 272 artiklan virheelliseen soveltamiseen ja täten puolueettomuus- ja suhteellisuusperiaatteiden loukkaukseen.

Unionin yleisen tuomioistuimen presidentin määräys 22.7.2021 – CCPL ym. v. komissio

(Asia T-130/21 R)

(Väliaikainen oikeussuoja - Kilpailu - Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt - Elintarvikkeiden vähittäispakkausten markkinat - Päätös, jolla määrätään sakkoja - Rahoitustakuu - Sakkojen määrän laskennasta annetut vuoden 2006 suuntaviivat - Maksukyky - Täytäntöönpanon lykkäämistä koskeva hakemus - Fumus boni juris -edellytys ei ole täyttynyt)

(2021/C 391/25)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantajat: CCPL – Consorzio Cooperative di Produzione e Lavoro SC (Reggio d’Émilie, Italia), Coopbox Group SpA (Bibbiano, Italia) ja Coopbox Eastern s.r.o. (Nové Mesto nad Váhom, Slovakia) (edustajat: asianajajat E. Cucchiara ja E. Rocchi)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: P. Rossi ja T. Baumé)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 278 ja SEUT 279 artiklaan perustuva vaatimus SEUT 101 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan mukaisesta menettelystä 24.6.2015 annetussa komission päätöksessä C(2015) 4336 final vahvistettujen sakkojen korvaamisesta siltä osin kuin on kyse yrityksistä CCPL S.c., Coopbox Group S.p.A. ja Coopbox Eastern s.r.o. (Asia AT.39563 – elintarvikkeiden vähittäispakkaukset) 17.12.2020 annetun komission päätöksen C(2020) 8940 final täytäntöönpanon lykkäämiseksi siltä osin kuin siinä velvoitetaan kantajat toimittamaan rahoitusvakuus tai maksamaan määrätyt sakot väliaikaisesti

Määräysosa

1)	Välitoimihakemus hylätään.

2)	Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.

Unionin yleisen tuomioistuimen presidentin määräys 22.7.2021 – Aloe Vera of Europe v. komissio

(Asia T-189/21 R)

(Väliaikainen oikeussuoja - Asetus (EY) N:o 1925/2006 - Kielletyt aineet, joihin sovelletaan rajoituksia, ja yhteisön valvonnan alaiset aineet - Asetus (EU) 2021/468 - Hydroksiantraseenijohdannaisia sisältävien aloe-lajien lehdistä saatujen valmisteiden kieltäminen - Täytäntöönpanon lykkäämistä koskeva hakemus - Kiireellisyysedellytys ei täyty)

(2021/C 391/26)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Aloe Vera of Europe BV (Amsterdam, Alankomaat) (edustaja: asianajaja: B. Van Vooren)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: W. Farrell ja B. Rous Demiri)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 278 ja SEUT 279 artiklaa perustuva vaatimus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1925/2006 liitteen III muuttamisesta hydroksiantraseenijohdannaisia sisältävien kasvilajien osalta 18.3.2021 annetun komission asetuksen (EU) 2021/468 (EUVL 2021, L 96, s. 6) täytäntöönpanon lykkäämiseksi yhdeksän kuukauden ajaksi tämän määräyksen antamisajankohdasta alkaen

Määräysosa

1)	Välitoimihakemus hylätään.

2)	Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.

Unionin yleisen tuomioistuimen presidentin määräys 27.7.2021 – Alliance française de Bruxelles-Europe ym. v. komissio

(Asia T-285/21 R)

(Väliaikainen oikeussuoja - Julkiset palveluhankinnat - Kielikoulutuspalvelut - Välitoimihakemus - Kiireellisyysedellytys ei täyty)

(2021/C 391/27)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantajat: Alliance française de Bruxelles-Europe (Bryssel, Belgia) ja 7 muuta kantajaa, joiden nimet on mainittu määräyksen liitteessä (edustaja: asianajaja E. van Nuffel d’Heynsbroeck)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: B. Araujo Arce ja M. Illkova)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 278 ja SEUT 279 artiklaan perustuva vaatimus yhtäältä sellaisen 19.4.2021 annetun komission päätöksen täytäntöönpanon lykkäämiseksi, jolla sopimus erästä 4 (kielikoulutus ranskaksi) Euroopan unionin toimielimille, elimille ja laitoksille järjestettävään kielikoulutukseen liittyviä puitesopimuksia koskevasta hankinnasta (HR/2020/OP/0014) annetaan ensimmäisellä sijalla CLL Centre de Langues – Allingua -ryhmittymälle ja toisella sijalle kantajista muodostuvalle Alliance Europe Multilingue -ryhmittymälle ja toisaalta kaikista muista unionin yleisen tuomioistuimen asianmukaisiksi katsomista välitoimista määräämiseksi

Määräysosa

1)	Välitoimihakemus hylätään.

2)	Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.

Kanne 20.7.2021 – TM v. EKP

(Asia T-440/21)

(2021/C 391/28)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: TM (edustajat: asianajajat L. Levi ja A. Champetier)

Vastaaja: Euroopan keskuspankki (EKP)

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa Euroopan keskuspankin johtokunnan 15.12.2020 tekemän päätöksen, jolla P nimitettiin tietotekniikan pääosaston pääjohtajaksi kantajan sijasta;

—	kumoaa tarvittaessa johtokunnan 11.5.2021 tekemän päätöksen, jolla hylättiin kantajan valitsematta jättämistään koskevasta päätöksestä tekemä erityinen valitus;

—	määrää kantajalle 15.12.2020 tehdystä päätöksestä aiheutuneen aineellisen vahingon korvattavaksi 73 679,47 eurolla;

—	määrää kantajalle henkisestä kärsimyksestä aiheutuneen vahingon korvattavaksi symbolisella yhdellä eurolla.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja esittää kanteensa tueksi kolme kanneperustetta.

1)	Ensimmäisen kanneperusteen mukaan on tehty ilmeinen arviointivirhe ja palvelussuhteen ehtojen 8a artiklan c alakohtaa on rikottu ja EKP:n henkilöstösääntöjen 1a.1.1(b), 1a.2.1.1 ja 1a.2.6.1 artiklaa on rikottu; hakuilmoitusta on rikottu; yksikön etua on loukattu.

2)	Toisen kanneperusteen mukaan palvelukseenottomenettely 2020-2738-EXT on lainvastainen, koska EKP:n henkilöstösääntöjen 1a.3.1.2 artiklan 4 kohtaa on rikottu ja valtaa on väärinkäytetty.

3)	Kolmannen kanneperusteen mukaan EKP:n henkilöstösääntöjen 1a.2.7.9, 1a.2.7.10 ja 1a.2.7.11 artiklaa on rikottu; perustelut ovat puutteelliset; hyvän hallinnon periaatetta on loukattu.

Kanne 2.8.2021 – Coulter Ventures v. EUIPO – iWeb (R)

(Asia T-457/21)

(2021/C 391/29)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Coulter Ventures LLC (Columbus, Ohio, Yhdysvallat) (edustaja: asianajaja R. Dissmann)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: iWeb GmbH (Berliini, Saksa)

Menettely EUIPO:ssa

Hakija: Kantaja

Riidanalainen tavaramerkki: EU-tavaramerkiksi rekisteröitävä kuviomerkki, joka sisältää sanaosan R – Rekisteröintihakemus nro 13 750 849

EUIPO:ssa käyty menettely: Väitemenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 2.6.2021 asiassa R 2789/2019-4 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen

—	velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut, mukaan lukien kantajalle valituslautakunnassa aiheutuneet kulut.

Kanneperusteet

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen.

Kanne 6.8.2021 – Ranska v. komissio

(Asia T-475/21)

(2021/C 391/30)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Ranskan tasavalta (asiamiehet: F. Alabrune, T. Stéhelin, A-L. Desjonquères ja G. Bain)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

osittain kumoaa Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavien jäsenvaltioiden tiettyjen menojen jättämisestä Euroopan unionin rahoituksen ulkopuolelle 16.6.2021 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2021/988, koska siinä tehdään 45 869 990,19 euron suuruinen oikaisu siltä osin kuin kyseessä on ”Vapaaehtoinen tuotantosidonnainen tuki” perusteilla, joiden otsikkoina ovat ”Toimenpide 24 – hakuvuosi 2017 (varainhoitovuosi 2018)” ja ”Toimenpide 24 – hakuvuosi 2017 (varainhoitovuosi 2019)”, varainhoitovuosilta 2018 ja 2019

—	velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa yhteen ainoaan kanneperusteeseen riidanalaista päätöstä vastaan.

Kantajan mielestä komissio on tehnyt oikeudellisen virheen, jossa on kyse asetuksen N:o 1307/2013 (1) 52 artiklan 2 kohdan virheellisestä tulkinnasta, katsoessaan, että palkokasvit, joita viljellään seoksena heinäkasvien kanssa, eivät voi saada tukea vapaaehtoisesta tuotantosidonnaisesta tukijärjestelmästä.

Ensinnäkin asetuksen N:o 1307/2013 52 artiklan 2 kohdassa annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus ottaa käyttöön kaikkien sellaisten käytäntöjen hyväksi, jotka ovat jäsenvaltiossa yleisiä ja vakiintuneita valkuaiskasvien viljelyn alalla, tuotantosidonnainen tukijärjestelmä, joka koskee palkokasveja, joita viljellään niiden proteiinipitoisuuden vuoksi.

Toiseksi asetuksen N:o 1307/2013 52 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että valkuaiskasvien viljelyn alaan sisältyy erityisesti Ranskassa yleinen käytäntö viljellä pääasiallisesti rehupalkokasveista koostuvia seoksia heinäkasvien kanssa.

Niinpä katsoessaan riidanalaisen päätöksen antamisella, että pääasiallisesti rehupalkokasveista koostuvien seosten viljely heinäkasvien kanssa ei voi saada asetuksen N:o 1307/2013 52 artiklassa säädettyä vapaaehtoista tuotantosidonnaista tukea, komissio on tehnyt oikeudellisen virheen.

---

(1)  Yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta 17.12.2013 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1307/2013 (EUVL 2013, L 347, s. 608).

Kanne 6.8.2021 – TransnetBW v. ACER

(Asia T-476/21)

(2021/C 391/31)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: TransnetBW GmbH (Stuttgart, Saksa) (edustajat: asianajajat T. Burmeister ja P. Kistner)

Vastaaja: Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto (ACER)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan ACERin valituslautakunnan 28.5.2021 tekemän päätöksen asiassa A-001-2021 (konsolidoitu), joka koskee valitusta ACERin päätöksestä nro 30/2020, joka koskee kapasiteetin laskenta-alueen ytimen ajojärjestyksen uudelleenmäärittelyn ja vastakaupan kustannusten jakamismenetelmää (Redispatch and Countertrading Cost Sharing Methodology for the Capacity Calculation Region Core (jäljempänä RDCT -kustannusten jakamismenetelmä); riidanalainen päätös)

—	velvoittamaan ACERin korvaamaan TransnetBW GmbH:n oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen.

1.

Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan riidanalaisessa päätöksessä vahvistettu RDCT -kustannusten jakamismenetelmä on lainvastainen. Riidanalaisessa päätöksessä vahvistettu RDCT-kustannusten jakamismenetelmässä ulotetaan lainvastaisesti saastuttaja maksaa -periaatteen soveltaminen korjaavien toimenpiteiden, joita harjoitetaan lähtökohtaisesti kapasiteetin laskenta-alueen ytimen kaikkien siirtoverkon osien osalta, kustannusten jakamiseen, vaikka tämä on laissa säädetty poikkeus verkon omistajien yleisestä velvollisuudesta ylläpitää ja laajentaa verkkojaan markkinoiden tarpeen mukaan (omistaja maksaa -periaate).

2.

Toinen kanneperuste, jonka mukaan 10 prosentin yleisen kiertovirtauksen kynnysarvon määrittäminen riidanalaisessa päätöksessä vahvistetussa RDCT-kustannusten jakamismenetelmässä on lainvastainen. ACERilla ei ollut toimivaltaa määrittää yleisen kiertovirtauksen kynnysarvoa eikä vastaavasti ACERin valituslautakunnalla ollut toimivaltaa vahvistaa yleisen kiertovirtauksen kynnysarvoa. Yleisen kiertovirtauksen kynnysarvo asetettiin liian alhaiselle 10 prosentin tasolle ja se perustui riittämättömään ja riitautettuun tietoon.

3.

Kolmas kanneperuste, jonka mukaan kynnyksen ylittävien kiertovirtausten sanktioiminen on lainvastaista. Kynnysarvon ylittävien kiertovirtausten sanktioimisella verrattuna sisäisiin virtauksiin ei ole laillista perustaa, se loukkaa saastuttaja maksaa -periaatetta, syrjintäkiellon periaatetta sekä suhteellisuusperiaatetta ja asettaa vääriä kannustimia.

4.

Neljäs kanneperuste, jonka mukaan ACERin valituslautakunta tarkasteli lainvastaisesti vain rajoitetusti monimutkaisia teknisiä ja taloudellisia arviointeja, jotka ACERin piti tehdä RDCT-kustannusten jakamismenetelmän hyväksymismenettelyn aikana, mikä loukkaa ACERin valituslautakunnan valvonnan pakollista intensiteettiä sellaisena, kun unionin yleinen tuomioistuin on sen määritellyt asiassa T-735/18, Aquind Case 18.11.2020 antamassaan tuomiossa.

Kanne 9.8.2021 – British Airways v. komissio

(Asia T-480/21)

(2021/C 391/32)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: British Airways plc (Harmondsworth, Yhdistynyt kuningaskunta) (edustajat: asianajajat A. Lyle-Smythe ja R. O’Donoghue)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

velvoittamaan komission maksamaan välittömästi viivästyskoron määrän, jonka vastaa 104,040,000 euron summalle EKP:n jälleenrahoituskorkoa korotettuna 3,5 prosenttiyksiköllä soveltaen maksettavaa viivästyskorkoa 14.2.2011–8.2.2016 väliseltä ajanjaksolta (vähennettynä ”taattuna tuottona” maksetulla määrällä) tai vaihtoehtoisesti vastaa korkoa, jota unionin tuomioistuin pitää asianmukaisena

—

velvoittamaan komission maksamaan viivästyskoron määrälle (tai sellaiselle muulle määrälle, jonka unionin tuomioistuin velvoittaa komission maksamaan edellisen vaatimuksen mukaisesti) koronkorkoa (tai vaihtoehtoisesti viivästyskorkoa), joka vastaa EKP:n jälleenrahoituskorkoa korotettuna 3,5 prosenttiyksiköllä, tai korkoa, jota unionin tuomioistuin pitää asianmukaisena

—	kumoamaan komission 20.4.2021 ja 2.7.2021 päivätyistä kirjeistä ilmenevän päätöksen kieltäytyä maksamasta edellä mainittuja määriä ja toteamaan kyseisen päätöksen mitättömäksi ja tehottomaksi ex tunc

—	velvoittamaan komission korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut ja muut kulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen.

1.	Ensimmäisen kanneperusteen mukaan British Airways on oikeutettu perimään viivästyskoron määrän SEUT 266 artiklan ensimmäisen kohdan mukaisella kanteella, koska komissio oli velvollinen maksamaan kyseisen määrän pannakseen täytäntöön unionin yleisen tuomioistuimen tuomion asiassa T-48/11.

2.	Toisen kanneperusteen mukaan British Airways on vaihtoehtoisesti oikeutettu perimään viivästyskoron määrän SEUT 266 artikla toisen kohdan, SEUT 268 artiklan ja SEUT 340 artiklan mukaisella sopimussuhteen ulkopuolista vastuuta koskevalla kanteella.

3.	Kolmannen kanneperusteen mukaan British Airways on joka tapauksessa oikeutettu samaan SEUT 266 artiklan ensimmäisen kohdan tai vaihtoehtoisesti sen toisen kohdan, SEUT 268 artiklan ja SEUT 340 artiklan perusteella koronkoron määrälle, joka olisi pitänyt maksaa sille 8.2.2016.

4.

Neljännen kanneperusteen mukaan se, että komissio kieltäytyi 30.4.2021 (1) ja 2.7.2021 (2) päivätyissä kirjeissään maksamasta viivästyskorkoa ja koronkorkoa, merkitsee perussopimusten (eli SEUT 266 artiklan) rikkomista ja/tai EU:n oikeuden sen yleisen periaatteen loukkaamista, jonka mukaan EU:n toimielimillä on palauttamisvelvollisuus sen jälkeen, kun toimenpide on kumottu tuomiolla. Kantaja väittää siten, että kyseinen päätös on kumottava SEUT 263 artiklan nojalla.

---

(1)  Komission 20.4.2021 päivätty kantajalle osoitettu kirje

(2)  Komission 2.7..2021 päivätty kantajalle osoitettu kirje, Ref. ARES(2021)4317994

Kanne 10.8.2021 – Neoperl v. EUIPO (kuvaus sylinterimäisen saniteettikappaleen osasta)

(Asia T-487/21)

(2021/C 391/33)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja Neoperl AG (Reinach, Sveitsi) (edustajat: asianajajat H. Börjes Pestalozza ja U. Kaufmann)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalainen tavaramerkki: Hakemus EU-tavaramerkiksi rekisteröidyksi sijaintimerkiksi (kuvaus sylinterimäisen saniteettikappaleen osasta) – Rekisteröintihakemus nro 15 786 544

Riidanalainen päätös: EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 3.6.2021 asiassa R 2327/2019-5 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen

—	velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b alakohtaa on rikottu.

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 95 artiklan 1 kohdan ensimmäistä virkettä on rikottu.

Kanne 11.8.2021 – Aquind ym. v. ACER

(Asia T-492/21)

(2021/C 391/34)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: Aquind Ltd (Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta), Aquind Energy Sàrl (Luxemburg, Luxemburg) ja Aquind SAS (Rouen, Ranska) (edustajat: asianajajat S. Goldberg, L. Van den Hende, L. Malý ja E. White)

Vastaaja: Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto (ACER)

Vaatimukset

Kantajat vaativat unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan vastaajan valituslautakunnan 4.6.2021 tekemän päätöksen ja

—	velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantajat vetoavat kahteen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan vastaajan valituslautakunta katsoi virheellisesti, että muutoksenhakua ei voitu ottaa tutkittavaksi. Kantajat väittävät, että vastaajalla oli toimivalta korvata kumottu päätös (1) uudella päätöksellä ja myöntää AQUIND Interconnectorille vapautus asetuksen (EY) N:o 714/2009 (2) 17 artiklan nojalla. Lisäksi kantajat väittävät, että vastaajan valituslautakunta ei noudattanut velvollisuuttaan varmistaa, että unionin yleisen tuomioistuimen 18.11.2020 antama tuomio (3) pannaan täysimääräisesti täytäntöön.

2)

Toinen kanneperuste, jonka mukaan vastaajan valituslautakunta rikkoi asetuksen (EU) 2019/942 (4) 25 artiklan 3 kohdan ja 28 artiklan 4 kohdan sekä vastaajan valituslautakunnan työjärjestyksen vaatimuksia. Kantajat väittävät, että vastaajan valituslautakunta ei noudattanut asianmukaista menettelyä, koska yksi sen jäsenistä ei osallistunut kuulemiseen, koska suullista käsittelyä ei pidetty näyttönä ja koska kokouksen pöytäkirjaa ei julkaistu.

---

(1)  Vastaajan valituslautakunnan 17.10.2018 tekemä päätös A-001-2018.

(2)  Verkkoon pääsyä koskevista edellytyksistä rajat ylittävässä sähkön kaupassa ja asetuksen (EY) N:o 1228/2003 kumoamisesta 13.7.2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 714/2009 (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (EUVL 2009, L 211, s. 15–35).

(3)  Tuomio 18.11.2020, Aquind v. ACER, T-735/18, EU:T:2020:542.

(4)  Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston perustamisesta 5.6.2019 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/942 (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (EUVL 2019, L 158, s. 22–53).

Kanne 6.8.2021 – Ryanair ja Malta Air v. komissio

(Asia T-494/21)

(2021/C 391/35)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: Ryanair DAC (Swords, Irlanti) ja Malta Air ltd. (Pietà, Malta) (edustajat: asianajajat F.-C. Laprévote, E. Vahida, V. Blanc, S. Rating ja I.-G Metaxas-Maranghidis)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantajat vaativat unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan vastaajan asiassa valtiontuki SA.59913 (2021/N) – France – COVID-19 – Recapitalisation of Air France and the Air France – KLM Holding (1)5.4.2021 tekemän päätöksen ja

—	velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantajat vetoavat seitsemään kanneperusteeseen.

1.	Ensimmäisen kanneperusteen mukaan vastaaja sulki KLM:n perusteettomasti pois riidanalaisen päätöksen soveltamisalasta.

2.	Toisen kanneperusteen mukaan vastaaja sovelsi virheellisesti tilapäisiä puitteita valtiontukitoimenpiteille talouden tukemiseksi tämänhetkisessä covid-19-epidemiassa.

3.	Kolmannen kanneperusteen mukaan vastaaja sovelsi virheellisesti SEUT 107 artiklan 3 kohdan b alakohtaa.

4.

Neljännen kanneperusteen mukaan riidanalaisella päätöksellä rikotaan EUT-sopimuksen tiettyjä määräyksiä ja loukataan Euroopan unionin oikeuden yleisiä oikeusperiaatteita, jotka ovat olleet perustana lentoliikenteen vapauttamiselle EU:ssa 1980-luvun lopulta alkaen (eli syrjimättömyys, palvelujen tarjoamisen vapaus (2) ja sijoittautumisvapaus).

5.	Viidennen kanneperusteen mukaan vastaaja ei ole aloittanut muodollista tutkintamenettelyä vakavista vaikeuksista huolimatta ja on loukannut kantajien menettelyllisiä oikeuksia.

6.	Kuudennen kanneperusteen mukaan vastaaja ei ole noudattanut perusteluvelvollisuuttaan.

7.	Seitsemännen kanneperusteen mukaan riidanalainen päätös ei täyttänyt SEUT 342 artiklassa ja asetuksessa N:o 1/58 asetettuja vaatimuksia, jotka koskevat EU:n toimielinten toimissa käytettävää virallista kieltä. (3)

---

(1)  EUVL 2021, C 240, s. 13.

(2)  Lentoliikenteen harjoittamisen yhteisistä säännöistä yhteisössä (uudelleen laadittu toisinto) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) 24.9.2008 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1008/2008 (EUVL 2008, L 293, s. 3–20).

(3)  Euroopan talousyhteisössä käytettäviä kieliä koskevien järjestelyjen vahvistamisesta annettu ETY:n neuvoston asetus N:o 1 (EYVL 1958,17, s. 385–386).

Kanne 16.8.2021 – Lotion v. EUIPO (BLACK IRISH)

(Asia T-498/21)

(2021/C 391/36)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Lotion LLC (Woodland Hills, Kalifornia, Yhdysvallat) (edustaja: asianajaja A. Deutsch)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalainen tavaramerkki: Hakemus sanamerkin BLACK IRISH rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi – Rekisteröintihakemus nro 18 189 156

Riidanalainen päätös: EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 7.6.2021 asiassa R 199/2021-5 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen

—	hyväksyy riidanalaisen hakemuksen riidanalaisia tavaroita ja hakemuksessa nyttemmin tarkoitettuja tavaroita varten

—	velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut, mukaan luettuna valituslautakunnassa aiheutuneet kulut.

Kanneperusteet

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan rikkominen

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 94 artiklan rikkominen

—	Unionin oikeuden yleisten periaatteiden, erityisesti yhdenvertaisen kohtelun ja hyvän hallinnon periaatteiden, loukkaaminen.

Kanne 14.8.2021 – Ryanair v. komissio

(Asia T-499/21)

(2021/C 391/37)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Ryanair DAC (Swords, Irlanti) (edustajat: asianajajat E. Vahida, F.-C. Laprévote, V. Blanc, S. Rating ja I.-G. Metaxas-Maranghidis)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan vastaajan 23.4.2021 antaman päätöksen valtiontuesta SA.62304 (2021/N) – Portugali – COVID-19 Damages compensation to TAP (1)

—	velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen.

1)	Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että vastaaja on soveltanut SEUT 107 artiklan 2 kohdan b alakohtaa virheellisesti ja tehnyt ilmeisen arviointivirheen COVID-19-kriisistä aiheutuneiden vahinkojen korvaamiseksi myönnetyn tuen oikeasuhteisuuden uudelleentarkastelussa.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että vastaaja on rikkonut EUT-sopimuksen erityismääräyksiä ja unionin oikeuden yleisiä periaatteita, joihin lentoliikenteen vapauttaminen kilpailulle Euroopan unionissa on perustunut 1980-luvun lopulta lähtien (syrjimättömyys, palvelujen tarjoamisen vapaus – jota sovelletaan lentoliikenteeseen asetuksen 1008/2008 (2) mukaisesti – ja sijoittautumisvapaus)

3)	Kolmas kanneperuste, joka perustuu siihen, että vastaaja on laiminlyönyt muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisen vakavista vaikeuksista huolimatta sekä loukannut kantajan menettelyllisiä oikeuksia.

4)	Neljäs kanneperuste, joka perustuu siihen, että vastaaja on laiminlyönyt perusteluvelvollisuutensa.

---

(1)  EUVL 2021, C 240, s. 33.

(2)  Lentoliikenteen harjoittamisen yhteisistä säännöistä yhteisössä 24.9.2008 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1008/2008 (uudelleen laadittu toisinto) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (EUVL 2008, L 293, s. 3).

Kanne 16.8.2021 – Philip Morris Products v. EUIPO (TOGETHER. FORWARD.)

(Asia T-500/21)

(2021/C 391/38)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Philip Morris Products SA (Neuchâtel, Sveitsi) (edustaja: asianajaja L. Alonso Domingo)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalainen tavaramerkki: Hakemus sanamerkin TOGETHER. FORWARD. rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi – Rekisteröintihakemus nro 18 288 035

Riidanalainen päätös: EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 2.6.2021 asiassa R 417/2021-5 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen

—	määrää EUIPO:n vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja velvoittaa sen korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan ja sen seurauksena 7 artiklan 2 kohdan rikkominen merkityksellisten kuluttajien käsityksen virheellisen arvioinnin takia.

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen kyseessä olevan tavaramerkin osalta.

Kanne 16.8.2021 – Philip Morris Products v. EUIPO (Kolmion kulman muodostavien mustien ja valkoisten viivojen yhdistelmästä muodostuva kuvio)

(Asia T-501/21)

(2021/C 391/39)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Philip Morris Products SA (Neuchâtel, Sveitsi) (edustaja: asianajaja L. Alonso Domingo)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalainen tavaramerkki: Hakemus EU-kuviomerkiksi (Kolmion kulman muodostavien mustien ja valkoisten viivojen yhdistelmästä muodostuva kuvio – Rekisteröintihakemus nro 18 252 130

Riidanalainen päätös: EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 3.6.2021 asiassa R 79/2021-5 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen

—	velvoittaa EUIPO:n vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen sillä perusteella, että relevantin kohdeyleisön näkemystä on arvioitu virheellisesti

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen kyseessä olevan tavaramerkin osalta.

Kanne 16.8.2021 – Philip Morris Products v. EUIPO (Neliön muodostavien mustien ja valkoisten viivojen yhdistelmästä muodostuva kuvio)

(Asia T-502/51)

(2021/C 391/40)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Philip Morris Products SA (Neuchâtel, Sveitsi) (edustaja: asianajaja L. Alonso Domingo)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalainen tavaramerkki: Hakemus EU-kuviomerkiksi (Neliön muodostavien mustien ja valkoisten viivojen yhdistelmästä muodostuva kuvio – Rekisteröintihakemus nro 18 252 146

Riidanalainen päätös: EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 26.5.2021 asiassa 78/2021-5 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen

—	velvoittaa EUIPO:n vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen sillä perusteella, että relevantin kohdeyleisön näkemys on arvioitu virheellisesti

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen kyseessä olevan tavaramerkin osalta.