11.6.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 222/1

EUROOPAN JÄRJESTELMÄRISKIKOMITEAN SUOSITUS,

annettu 30 päivänä huhtikuuta 2021,

makrovakauspoliittisten toimenpiteiden rajat ylittävien vaikutusten arvioinnista ja vapaaehtoisesta vastavuoroisuudesta annetun suosituksen EJRK/2015/2 muuttamisesta

EJRK/2021/3

(2021/C 222/01)

EUROOPAN JÄRJESTELMÄRISKIKOMITEAN HALLINTONEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon finanssijärjestelmän makrotason vakauden valvonnasta Euroopan unionissa ja Euroopan järjestelmäriskikomitean perustamisesta 24 päivänä marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1092/2010 (1) ja erityisesti sen 3 artiklan sekä 16, 17 ja 18 artiklan,

ottaa huomioon luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta 26 päivänä kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 (2) ja erityisesti sen 458 artiklan 8 kohdan,

ottaa huomioon oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta 26 päivänä kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/36/EU (3) ja erityisesti sen 134 artiklan 5 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan järjestelmäriskikomitean työjärjestyksen hyväksymisestä 20 päivänä tammikuuta 2011 annetun Euroopan järjestelmäriskikomitean päätöksen EJRK/2011/1 (4) ja erityisesti sen 18, 19 ja 20 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen (5) ja erityisesti sen liitteen IX,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Kansallisten makrovakauspoliittisten toimenpiteiden tehokkuuden ja johdonmukaisuuden varmistamiseksi on tärkeää täydentää unionin lainsäädännön mukaista pakollista vastavuoroisuutta vapaaehtoisella vastavuoroisuudella.

(2)

Makrovakauspoliittisten toimenpiteiden vapaaehtoista vastavuoroisuutta koskevan kehyksen, joka on vahvistettu Euroopan järjestelmäriskikomitean suosituksessa EJRK/2015/2 (6), tarkoituksena on varmistaa, että kaikki yhdessä jäsenvaltiossa (7) aktivoidut riskiperusteiset makrovakauspoliittiset toimenpiteet toteutetaan vastavuoroisesti muissa jäsenvaltioissa.

(3)

ETA-sopimuksen liitteen IX (Rahoituspalvelut) muuttamisesta 29 päivänä maaliskuuta 2019 annetulla ETA:n sekakomitean päätöksellä N:o 79/2019 [2019/2133] (8) sisällytettiin direktiivi 2013/36/EU ja asetus (EU) N:o 575/2013 osaksi Euroopan talousalueesta tehtyä sopimusta (jäljempänä ”ETA-sopimus”) 1 päivästä tammikuuta 2020 alkavin vaikutuksin. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä (EU) 2019/878 (9) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2020/873 (10), joilla tehdään merkittäviä muutoksia direktiiviin 2013/36/EU ja asetukseen (EU) N:o 575/2013, ei ole vielä sisällytetty osaksi ETA-sopimusta.

(4)

Finansdepartementet (Norjan valtiovarainministeriö) toimii direktiivin 2013/36/EU 133 artiklan 1 kohdassa ja asetuksen (EU) N:o 575/2013 458 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna nimettynä viranomaisena, koska kyseistä direktiiviä ja kyseistä asetusta sovellettiin Norjaan ja Norjassa 1 päivänä tammikuuta 2020 ETA-sopimuksen ehtojen mukaisesti (jäljempänä ”vakavaraisuusdirektiivi, sellaisena kuin sitä sovellettiin Norjassa 1 päivänä tammikuuta 2020”, ja ”vakavaraisuusasetus, sellaisena kuin sitä sovellettiin Norjassa 1 päivänä tammikuuta 2020”). Finanspartementet ilmoitti 5 päivänä marraskuuta 2020 EJRK:lle vakavaraisuusdirektiivin, sellaisena kuin sitä sovellettiin Norjassa 1 päivänä tammikuuta 2020, 133 artiklan 11 kohdan mukaisesti, että se aikoo asettaa luottolaitoksiin sovellettavan järjestelmäriskipuskurikannan ja sisäisten luottoluokitusten menetelmää (IRB) käyttävien luottolaitosten asuin- ja liikekiinteistövastuisiin sovellettavan keskimääräisen riskipainon alarajan.

(5)

EJRK antoi 4 päivänä joulukuuta 2020 Euroopan järjestelmäriskikomitean suosituksen EJRK/2020/14 (11), jossa se suositti, että Norjassa sovellettavaa ehdotettua järjestelmäriskipuskurikantaa olisi pidettävä perusteltuna, sopivana, oikeasuhteisena, tuloksellisena ja tehokkaana suhteessa riskiin, johon Finansdepartementet pyrkii vaikuttamaan. Vakavaraisuusasetuksen, sellaisena kuin sitä sovellettiin Norjassa 1 päivänä tammikuuta 2020, 458 artiklan 10 kohdan nojalla jäsenvaltiot voivat korottaa riskipainoja mainitussa asetuksessa säädettyjä korkeammiksi, poiketen kyseisen asetuksen 458 artiklan 4 kohdassa säädetystä menettelystä.

(6)

Norjassa toimiluvan saaneita luottolaitoksia koskee 31 päivästä joulukuuta 2020 lähtien i) järjestelmäriskipuskurivaatimus, jota sovelletaan Norjassa oleviin vastuisiin 4,5 prosentin kannan mukaan vakavaraisuusdirektiivin, sellaisena kuin sitä sovellettiin Norjassa 1 päivänä tammikuuta 2020, 133 artiklan nojalla; ii) 20 prosentin keskimääräinen riskipainon alaraja Norjassa olevien asuinkiinteistövastuiden osalta vakavaraisuusasetuksen, sellaisena kuin sitä sovellettiin Norjassa 1 päivänä tammikuuta 2020, 458 artiklan 2 kohdan d alakohdan vi alakohdan nojalla; ja iii) 35 prosentin keskimääräinen riskipainon alaraja Norjassa olevien liikekiinteistövastuiden osalta vakavaraisuusasetuksen, sellaisena kuin sitä sovellettiin Norjassa 1 päivänä tammikuuta 2020, 458 artiklan 2 kohdan d alakohdan vi alakohdan nojalla. Kuitenkin luottolaitoksiin, jotka eivät käytä sisäisten luottoluokitusten edistynyttä menetelmää, sovellettava järjestelmäriskipuskurikanta on kolme prosenttia kaikkien vastuiden osalta 31 päivään joulukuuta 2022 saakka; sen jälkeen kotimaisiin vastuisiin sovellettava järjestelmäriskipuskurikanta on 4,5 prosenttia.

(7)

Finansdepartementet toimitti 2 päivänä helmikuuta 2021 EJRK:lle vakavaraisuusdirektiivin, sellaisena kuin sitä sovelletaan Norjassa 1 päivänä tammikuuta 2020, 134 artiklan 4 kohdan mukaisen järjestelmäriskipuskurikannan vastavuoroista soveltamista koskevan pyynnön sekä vakavaraisuusasetuksen, sellaisena kuin sitä sovelletaan Norjassa 1 päivänä tammikuuta 2020, 458 artiklan 8 kohdan mukaisen keskimääräisen riskipainon alarajan vastavuoroista soveltamista koskevan pyynnön.

(8)

Finansdepartementetin EJRK:lle esittämän pyynnön johdosta ja jotta i) estettäisiin sellaisten kielteisten rajatylittävien vaikutusten konkretisoituminen vuotojen ja sääntelyn katvealueiden hyväksikäytön muodossa, joita Norjassa sovellettavien makrovakauspoliittisten toimenpiteiden täytäntöönpano voisi aiheuttaa ja ii) säilytettäisiin tasapuoliset toimintaedellytykset unionin kiinnitysluotonantajien kesken, EJRK:n hallintoneuvosto on päättänyt sisällyttää nämä toimenpiteet niiden makrovakauspoliittisten toimenpiteiden luetteloon, joita suositetaan vastavuoroisesti sovellettaviksi suosituksen EJRK/2015/2 mukaisesti.

(9)

Koska Norjassa toimiluvan saaneisiin luottolaitoksiin ei vielä sovelleta direktiiviä (EU) 2019/878, asianomaisten viranomaisten niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat jo panneet kyseisen direktiivin täytäntöön, olisi voitava vastavuoroisesti toteuttaa Norjan järjestelmäriskipuskurikanta tavalla ja tasolla, jossa otetaan huomioon kyseisissä jäsenvaltiossa ja Norjassa sovellettavien pääomavaatimusten päällekkäisyydet tai erot, kunnes myös direktiivi (EU) 2019/878 on saatettu osaksi ETA-sopimusta.

(10)	Kun otetaan huomioon covid-19-pandemian jatkuvat vaikutukset pankkialaan ja järjestelmäriskipuskurikannan koko, on aiheellista varata riittävästi aikaa ilmoitettujen toimenpiteiden vastavuoroisuuden toteuttamista varten.

(11)	Tästä syystä suositus EJRK/2015/2 olisi muutettava vastaavasti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN SUOSITUKSEN:

MUUTOKSET

Muutetaan suositus EJRK/2015/2 seuraavasti:

Korvataan 1 jaksossa oleva suositus C 1 seuraavasti:

”1.

Suosituksena on, että asianomaiset viranomaiset toteuttavat vastavuoroisesti muiden asianomaisten viranomaisten hyväksymiä makrovakauspoliittisia toimenpiteitä, joiden vastavuoroista toteuttamista EJRK on suositellut. Suosituksena on, että seuraavat toimenpiteet, jotka kuvataan tarkemmin liitteessä, toteutetaan vastavuoroisesti:

Belgia:

—

luottolaitoksiin, joilla on toimilupa Belgiassa ja jotka käyttävät sisäisen luottoluokituksen menetelmää lakisääteisiä pääomavaatimuksia laskettaessa, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 458 artiklan 2 kohdan d alakohdan vi alakohdan nojalla riskipainon korotusta sellaisten vähittäisvastuiden osalta, joiden vakuutena on Belgiassa sijaitsevaa kiinteää asunto-omaisuutta, ja korotus koostuu seuraavista osatekijöistä:

a)	kiinteämääräisestä viiden prosenttiyksikön suuruisesta riskipainon korotuksesta, ja

b)	suhteellisesta riskipainon korotuksesta, joka sisältää riskipainojen vastuilla painotetun keskiarvon 33 prosentin suuruisen osuuden, jota sovelletaan sellaisiin vähittäisvastuisiin, joiden vakuutena on Belgiassa sijaitsevaa kiinteää asunto-omaisuutta;

Ranska

—

asetuksen (EU) N:o 575/2013 395 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun suurten asiakasriskien rajoituksen tiukennus viiteen prosenttiin hyväksyttävästä pääomasta; tiukennus koskee vastuita liittyen Ranskassa sääntömääräisen kotipaikan omaaviin hyvin velkaantuneisiin suuriin yrityksiin ja sitä sovelletaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 458 artiklan 2 kohdan d alakohdan ii alakohdan mukaisesti maailmanlaajuisen järjestelmän kannalta merkittäviin laitoksiin (G-SII-laitokset) ja muihin rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäviin laitoksiin (O-SII-laitokset) varovaisuusperiaatteen mukaisen konsolidoinnin korkeimmalla tasolla;

Luxemburg

—

Luxemburgissa sijaitsevien asuinkiinteistöjen uusia kiinnitysluottoja koskevat oikeudellisesti sitovat luototusasterajat, joita sovelletaan eri luotonottajanottajaryhmiin seuraavasti:

a)	100 prosentin luototusasterajaa sovelletaan pääasiallisena asuntona käytettävän ensiasunnon ostajiin;

90 prosentin luototusasterajaa sovelletaan muihin pääasiallisen asunnon ostajiin, eli muihin kuin ensiasunnon ostajiin. Tämä raja pannaan täytäntöön suhteellisuutta noudattaen portfoliokiintiön avulla. Tämä merkitsee sitä, että luotonantajien näille luotonottajille myöntämien uusien kiinnitysluottojen salkusta 15 prosenttia voi olla luottoja, joissa luototusaste on yli 90 prosenttia mutta alle 100 prosenttia;

c)	80 prosentin luototusasterajaa sovelletaan muihin kiinnitysluottoihin (sijoitusasuntosegmentti mukaan luettuna).

Norja

—

Kaikkien Norjassa toimiluvan saaneiden luottolaitosten Norjassa oleviin vastuisiin sovellettava 4,5 prosentin järjestelmäriskipuskurikanta direktiivin 2013/36/EU 133 artiklan mukaisesti, sellaisena kuin kyseistä direktiiviä sovelletaan Norjaan ja Norjassa 1 päivänä tammikuuta 2020 Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen (*1) (jäljempänä ”ETA-sopimus”) ehtojen mukaisesti (jäljempänä ”vakavaraisuusdirektiivi, sellaisena kuin sitä sovelletaan Norjassa 1 päivänä tammikuuta 2020”);

—

Norjassa toimiluvan saaneiden luottolaitosten, jotka käyttävät sisäisten luottoluokitusten (IRB) menetelmää lakisääteisen pääoman määrää laskettaessa, Norjassa oleviin asuinkiinteistövastuisiin sovellettava 20 prosentin keskimääräinen riskipainon alaraja asetuksen (EU) N:o 575/2013 458 artiklan 2 kohdan d alakohdan vi alakohdan mukaisesti, sellaisena kuin kyseistä asetusta sovelletaan Norjaan ja Norjassa 1 päivänä tammikuuta 2020 ETA-sopimuksen ehtojen mukaisesti (jäljempänä ”vakavaraisuusasetus, sellaisena kuin sitä sovelletaan Norjassa 1 päivänä tammikuuta 2020”);

—

Norjassa toimiluvan saaneiden luottolaitosten, jotka käyttävät IRB-menetelmää lakisääteisen pääoman määrää laskettaessa, Norjassa oleviin liikekiinteistövastuisiin sovellettava 35 prosentin keskimääräinen riskipainon alaraja vakavaraisuusasetuksen, sellaisena kuin sitä sovelletaan Norjassa 1 päivänä tammikuuta 2020, 458 artiklan 2 kohdan d alakohdan vi alakohdan mukaisesti.

Ruotsi

—

riskipainojen vastuilla painotetun keskiarvon luottolaitoskohtainen 25 prosentin suuruinen alaraja, jota sovelletaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 458 artiklan 2 kohdan d alakohdan vi alakohdan mukaisesti Ruotsissa asuvien velallisten vähittäisvastuista, joiden vakuutena on kiinteää omaisuutta, koostuvaan lainsalkkuun Ruotsissa toimiluvan saaneiden, sisäisten luottoluokitusten menetelmää käyttävien luottolaitosten osalta lakisääteisen pääoman määrää laskettaessa.

(*1) EYVL L 1, 3.1.1994, s. 3.”;"

2.	Liite korvataan tämän suosituksen liitteellä.

Tehty Frankfurt am Mainissa 30 päivänä huhtikuuta 2021.

EJRK:n sihteeristön päällikkö,

EJRK:n hallintoneuvoston puolesta

Francesco MAZZAFERRO

(1) EUVL L 331, 15.12.2010, s. 1.

(2) EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1.

(3) EUVL L 176, 27.6.2013, s. 338.

(4) EUVL C 58, 24.2.2011, s. 4.

(5) EYVL L 1, 3.1.1994, s. 3.

(6) Euroopan järjestelmäkomitean suositus EJRK/2015/2, annettu 15 päivänä joulukuuta 2015, makrovakauspoliittisten toimenpiteiden rajat ylittävien vaikutusten arvioinnista ja vapaaehtoisesta vastavuoroisuudesta (EUVL C 97, 12.3.2016, s. 9).

(7) Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen liitteessä IX olevan 14 kohdan a alakohdassa ja 14 a kohdan a alakohdassa määrätään, että ilmaisuilla ”jäsenvaltio(t)” ja ”toimivaltaiset viranomaiset” tarkoitetaan direktiivissä 2013/36/EU ja asetuksessa (EU) N:o 575/2013 tarkoitetun lisäksi EFTA-valtioita ja niiden toimivaltaisia viranomaisia.

(8) EUVL L 321, 12.12.2019, s. 170.

(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/878, annettu 20 päivänä toukokuuta 2019, direktiivin 2013/36/EU muuttamisesta vapautettujen yhteisöjen, rahoitusalan holdingyhtiöiden, rahoitusalan sekaholdingyhtiöiden, palkitsemisen, valvontatoimenpiteiden ja -valtuuksien sekä pääoman ylläpitämistoimenpiteiden osalta, EUVL L 150, 7.6.2019, s. 253.

(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/873, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2020, asetusten (EU) N:o 575/2013 ja (EU) 2019/876 muuttamisesta tiettyjen covid-19-pandemian vuoksi tehtävien mukautusten osalta, EUVL L 204, 26.6.2020, s. 4.

(11) Recommendation ESRB/2020/14 of the European Systemic Risk Board of 4 December 2020 regarding Norwegian notification of its intention to set a systemic risk buffer rate in accordance with Article 133 of Directive (EU) 2013/36/EU, luettavissa EJRK:n verkkosivuilla.

LIITE

”LIITE

Belgia

Luottolaitoksiin, joilla on toimilupa Belgiassa ja jotka käyttävät sisäisen luottoluokituksen menetelmää, asetuksen (EU) N:o 575/2013 458 artiklan 2 kohdan d alakohdan vi alakohdan nojalla sovellettava riskipainon korotus sellaisten vähittäisvastuiden osalta, joiden vakuutena on Belgiassa sijaitsevaa kiinteää asunto-omaisuutta. Korotus koostuu kahdesta osatekijästä:

a)	kiinteämääräisestä viiden prosenttiyksikön suuruisesta riskipainon korotuksesta, ja

b)	suhteellisesta riskipainon korotuksesta, joka sisältää riskipainojen vastuilla painotetun keskiarvon 33 prosentin suuruisen osuuden, jota sovelletaan sellaisiin vähittäisvastuisiin, joiden vakuutena on Belgiassa sijaitsevaa kiinteää asunto-omaisuutta.

I. Toimenpiteen kuvaus

Belgian toimenpide, jota sovelletaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 458 artiklan 2 kohdan d alakohdan vi alakohdan nojalla luottolaitoksiin, joilla on toimilupa Belgiassa ja jotka käyttävät sisäisen luottoluokituksen menetelmää, koostuu riskipainon korotuksesta sellaisten vähittäisvastuiden osalta, joiden vakuutena on Belgiassa sijaitsevaa kiinteää asunto-omaisuutta, ja se sisältää kaksi osatekijää:

a)	Ensimmäinen osatekijä sisältää riskipainon korotuksen viidellä prosenttiyksiköllä sellaisten vähittäisvastuiden osalta, joiden vakuutena on Belgiassa sijaitsevaa kiinteää asunto-omaisuutta, ja se saadaan laskemalla riskipainon korotuksen toinen osa b kohdan mukaisesti.

Toinen osatekijä sisältää riskipainojen vastuilla painotetun keskiarvon 33 prosentin suuruisen osuuden, jota sovelletaan sellaisiin vähittäisvastuisiin, joiden vakuutena on Belgiassa sijaitsevaa kiinteää asunto-omaisuutta. Riskipainojen vastuilla painotettu keskiarvo on yksittäisten lainojen riskipainojen keskiarvo, joka lasketaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 154 artiklan mukaisesti, painotettuna asianomaisella vastuuarvolla.

II. Vastavuoroisuus

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 458 artiklan 5 kohdan mukaisesti suosituksena on, että asianomaisten jäsenvaltioiden asianomaiset viranomaiset toteuttavat vastavuoroisesti Belgian toimenpiteen soveltamalla sitä jäsenvaltiossa toimiluvan saaneiden luottolaitosten Belgiassa sijaitseviin sivuliikkeisiin, jotka käyttävät sisäisen luottoluokituksen menetelmää, suosituksen C 3 kohdassa täsmennetyssä määräajassa.

Suosituksena on, että asianomaiset viranomaiset toteuttavat vastavuoroisesti Belgian toimenpiteen soveltamalla sitä jäsenvaltiossa toimiluvan saaneisiin luottolaitoksiin, jotka käyttävät sisäisen luottoluokituksen menetelmää ja joilla on suoria vähittäisvastuita, joiden vakuutena on Belgiassa sijaitsevaa kiinteää asunto-omaisuutta. Suosituksen C 2 kohdan mukaisesti suosituksena on, että asianomaiset viranomaiset soveltavat suosituksen C 3 kohdassa täsmennetyssä määräajassa samaa toimenpidettä kuin aktivoiva viranomainen on toteuttanut Belgiassa.

Jos samaa makrovakauspoliittista toimenpidettä ei ole käytettävissä asianomaisten viranomaisten lainkäyttöalueella, suosituksena on, että asianomaiset viranomaiset soveltavat EJRK:tä kuultuaan sellaisia lainkäyttöalueellaan käytettävissä olevia makrovakauspoliittisia toimenpiteitä, jotka vaikutukseltaan parhaiten vastaavat edellä mainittua vastavuoroisesti toteutettavaksi suositeltavaa toimenpidettä, ja muun muassa hyväksyvät direktiivin 2013/36/EU VII osaston 2 luvun IV jaksossa säädettyjä valvontatoimenpiteitä ja -valtuuksia. Suosituksena on, että asianomaiset viranomaiset hyväksyvät vastaavan toimenpiteen viimeistään neljän kuukauden kuluessa tämän suosituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

III. Olennaisuuskynnys

5.	Toimenpidettä täydentää 2 miljardin euron laitoskohtainen olennaisuuskynnys, joka ohjaa toimenpidettä vastavuoroisesti toteuttavien asianomaisten viranomaisten mahdollista de minimis -periaatteen soveltamista.

Suosituksen EJRK/2015/2 2.2.1 jakson mukaisesti asianomaisen jäsenvaltion asianomaiset viranomaiset voivat vapauttaa vastavuoroisuudesta yksittäisiä jäsenvaltiossa toimiluvan saaneita luottolaitoksia, jotka käyttävät sisäisen luottoluokituksen menetelmää ja joiden vähittäisvastuut, joiden vakuutena on Belgiassa sijaitsevaa kiinteää asunto-omaisuutta, ovat epäolennaisia ja jäävät alle 2 miljardin euron olennaisuuskynnyksen. Kun sovelletaan olennaisuuskynnystä, asianomaisten viranomaisten pitäisi seurata vastuiden olennaisuutta, ja suosituksena on, että Belgian toimenpidettä sovelletaan aikaisemmin vapautettuihin yksittäisiin jäsenvaltiossa toimiluvan saaneisiin luottolaitoksiin, jos 2 miljardin euron olennaisuuskynnys ylittyy.

Jos ei ole yhtään luottolaitosta, jolla on toimilupa asianomaisissa jäsenvaltioissa ja sivuliikkeitä Belgiassa tai jolla on suoria vähittäisvastuita, joiden vakuutena on Belgiassa sijaitsevaa kiinteää asunto-omaisuutta, sekä joka käyttää sisäisen luottoluokituksen menetelmää ja jolla on vähintään 2 miljardin euron vastuut Belgian asuinkiinteistömarkkinoilla, asianomaisten jäsenvaltioiden asianomaiset viranomaiset voivat suosituksen EJRK/2015/2 2.2.1 jakson nojalla päättää, ettei vastavuoroisuutta toteuteta Belgian toimenpiteen osalta. Tässä tapauksessa asianomaisten viranomaisten pitäisi seurata vastuiden olennaisuutta, ja suosituksena on, että ne toteuttavat vastavuoroisuuden Belgian toimenpiteen osalta, jos sisäisen luottoluokituksen menetelmää käyttävä luottolaitos ylittää 2 miljardin euron kynnyksen.

Suosituksen EJRK/2015/2 2.2.1 jakson mukaisesti 2 miljardin euron olennaisuuskynnys on suositeltu enimmäiskynnyksen taso. Vastavuoroisuuden toteuttavat asianomaiset viranomaiset saavat siis suositellun kynnyksen soveltamisen sijasta asettaa lainkäyttöalueilleen matalamman kynnyksen, jos se on asianmukaista, tai toteuttaa vastavuoroisuuden toimenpiteen osalta ilman olennaisuuskynnystä.

Ranska

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 395 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun suurten asiakasriskien rajoituksen tiukennus viiteen prosenttiin hyväksyttävästä pääomasta; tiukennus koskee vastuita liittyen Ranskassa sääntömääräisen kotipaikan omaaviin hyvin velkaantuneisiin suuriin yrityksiin ja sitä sovelletaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 458 artiklan 2 kohdan d alakohdan ii alakohdan mukaisesti maailmanlaajuisen järjestelmän kannalta merkittäviin laitoksiin (G-SII-laitokset) ja muihin rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäviin laitoksiin (O-SII-laitokset) varovaisuusperiaatteen mukaisen konsolidoinnin korkeimmalla tasolla;

I. Toimenpiteen kuvaus

Ranskan toimenpide, jota sovelletaan asetuksen (EU) N:o 458 artiklan 2 kohdan d alakohdan ii alakohdan mukaisesti varovaisuusperiaatteen mukaisen konsolidoinnin korkeimmalla konsolidointitasolla (ei siis alakonsolidointiryhmän tasolla) G-SII-laitoksiin ja O-SII-laitoksiin, merkitsee suurten asiakasriskien rajoituksen tiukentamista viiteen prosenttiin hyväksyttävästä pääomasta siten, että tiukennusta sovelletaan vastuisiin, jotka liittyvät Ranskassa sääntömääräisen kotipaikan omaaviin hyvin velkaantuneisiin suuriin yrityksiin.

Yrityksellä tarkoitetaan yksityisoikeudellisia luonnollisia tai juridisia henkilöitä, joiden sääntömääräinen kotipaikka on Ranskassa ja jotka yksittäisen laitoksen tasolla ja korkeimmalla konsolidointitasolla kuuluvat yrityssektoriin, sellaisena kuin se on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 549/2013 (*1) liitteessä A olevassa 2.45 kohdassa.

Toimenpidettä sovelletaan vastuisiin, jotka liittyvät Ranskassa kotipaikan omaaviin yrityksiin sekä vastuisiin, jotka liittyvät yrityskokonaisuuksiin, seuraavasti:

sellaisten yritysten osalta, jotka kuuluvat yrityskokonaisuuteen, jonka sääntömääräinen kotipaikka korkeimmalla konsolidointitasolla on Ranskassa, toimenpidettä sovelletaan yhteenlaskettuihin nettomääräisiin vastuisiin, jotka liittyvät kokonaisuuteen ja kaikkiin kokonaisuuteen kuuluviin yhteisöihin asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 39 alakohdan mukaisesti,

sellaisten yritysten osalta, jotka kuuluvat yrityskokonaisuuteen, jonka sääntömääräinen kotipaikka korkeimmalla konsolidointitasolla on Ranskan ulkopuolella, toimenpidettä sovelletaan seuraavien nettomääräisten vastuiden yhteismäärään:

i)	vastuut liittyen yrityksiin, joiden sääntömääräinen kotipaikka on Ranskassa,

ii)	vastuut liittyen Ranskassa tai ulkomailla oleviin yrityksiin, joihin i kohdassa tarkoitetuilla yrityksillä on asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 39 alakohdassa tarkoitettu suora tai välillinen määräysvalta, ja

iii)	vastuut liittyen Ranskassa tai ulkomailla oleviin yrityksiin, jotka ovat asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 39 alakohdassa tarkoitetulla tavalla taloudellisesti riippuvaisia i kohdassa tarkoitetuista yrityksistä.

Näin ollen toimenpidettä ei sovelleta sellaisiin yrityksiin, joilla ei ole sääntömääräistä kotipaikkaa Ranskassa, ja jotka eivät ole Ranskassa sääntömääräisen kotipaikan omaavan yrityksen tytäryhtiöitä tai suoran tai välillisen määräysvallan alaisia tai Ranskassa sääntömääräisen kotipaikan omaavasta yrityksestä taloudellisesti riippuvaisia.

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 395 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimenpidettä sovelletaan sen jälkeen, kun huomioon on otettu luottoriskin vähentäminen ja vapautukset asetuksen (EU) N:o 575/2013 399–403 artiklan mukaisesti.

G-SII-laitoksen tai O-SII-laitoksen on pidettävä Ranskassa sääntömääräisen kotipaikan omaavaa yritystä suurena, jos yritykseen tai 3 kohdassa tarkoitettuun yrityskokonaisuuteen liittyvä alkuperäinen riski on 300 miljoonaa euroa tai suurempi. Alkuperäisen riskin määrä lasketaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 389 ja 390 artiklan perusteella ennen kuin huomioon on otettu luottoriskin vähentäminen ja vapautukset asetuksen (EU) N:o 575/2013 399–403 artiklan mukaisesti, komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 680/2014 (*2) 9 artiklassa tarkoitettujen ilmoitusten mukaisesti.

Yritys katsotaan hyvin velkaantuneeksi, jos sen vähimmäisomavaraisuusaste on enemmän kuin 100 prosenttia ja rahoituskulujen hoitokate on alle kolme korkeimmalla konsolidointitasolla laskettuna seuraavasti:

(a)	omavaraisuusaste on kokonaisvelan, josta on vähennetty käteisvarat, ja oman pääoman välinen suhde, ja

(b)

rahoituskulujen hoitokate on toisaalta arvonlisäyksen, johon on lisätty toiminta-avustukset ja vähennetty i) henkilöstömenot ii) toimintaan liittyvät verot ja tullit, iii) muut tavanomaiset nettotoimintakustannukset, joista on vähennetty nettokulut ja vastaavat maksut, sekä iv) poistot ja kuoletukset, sekä toisaalta korkojen ja vastaavien maksujen välinen suhde.

Asteet lasketaan sovellettavien standardien mukaisesti määritettyjen kirjanpitoaggregaattien perusteella, siten kun ne on esitetty yrityksen taseessa, jonka laillistettu tilintarkastaja on tarvittaessa vahvistanut.

II. Vastavuoroisuus

Suosituksena on, että asianomaiset viranomaiset toteuttavat vastavuoroisesti Ranskan toimenpiteen soveltamalla sitä asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen kotimaassa toimiluvan saaneisiin G-SII-laitoksiin ja O-SII-laitoksiin varovaisuusperiaatteen mukaisen konsolidoinnin korkeimmalla konsolidointitasolla.

Jos samaa makrovakauspoliittista toimenpidettä ei ole käytettävissä asianomaisten viranomaisten lainkäyttöalueella suosituksen C 2 mukaisesti, suosituksena on, että asianomaiset viranomaiset soveltavat EJRK:tä kuultuaan sellaisia lainkäyttöalueellaan käytettävissä olevia makrovakauspoliittisia toimenpiteitä, jotka vaikutukseltaan parhaiten vastaavat edellä mainittua vastavuoroisesti toteutettavaksi suositeltavaa toimenpidettä. Suosituksena on, että asianomaiset viranomaiset hyväksyvät vastaavan toimenpiteen viimeistään kuuden kuukauden kuluessa tämän suosituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

III. Olennaisuuskynnys

Toimenpidettä täydentää yhdistetty olennaisuuskynnys, joka ohjaa toimenpidettä vastavuoroisesti toteuttavien asianomaisten viranomaisten mahdollista de minimis -periaatteen soveltamista; kynnys koostuu seuraavista osista:

a)	2 miljardin euron kynnysarvo, jota sovelletaan jäsenvaltiossa toimiluvan saaneisiin G-SII-laitoksiin ja O-SII-laitoksiin varovaisuusperiaatteen mukaisen konsolidoinnin korkeimmalla konsolidointitasolla Ranskan yrityssektoriin liittyvien alkuperäisten riskien kokonaismäärän osalta,

300 miljoonan euron kynnysarvo, jota sovelletaan a kohdassa mainitun kynnyksen saavuttaneisiin tai ylittäviin jäsenvaltiossa toimiluvan saaneisiin G-SII-laitoksiin ja O-SII-laitoksiin seuraavien riskien osalta

i)	yksittäinen alkuperäinen riski, joka liittyy Ranskassa sääntömääräisen kotipaikan omaavaan yritykseen,

ii)	sellaisten alkuperäisten riskien yhteismäärä, jotka liittyvät yrityskokonaisuuteen, jonka sääntömääräinen kotipaikka korkeimmalla konsolidointitasolla on Ranskassa; laskettuna 3 kohdan a alakohdan mukaisesti,

iii)

sellaisten alkuperäisten riskien yhteismäärä, jotka liittyvät sääntömääräisen kotipaikan Ranskassa omaaviin yrityksiin, jotka kuuluvat yrityskokonaisuuteen, jonka sääntömääräinen kotipaikka korkeimmalla konsolidointitasolla on Ranskan ulkopuolella, sen mukaisesti mitä on ilmoitettu täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 680/2014 liitteessä VIII olevissa lomakkeissa C 28.00 ja C 29.00,

kynnysarvo, jonka suuruus on 5 prosenttia G-SII-laitosten ja O-SII-laitosten hyväksyttävästä pääomasta korkeimmalla konsolidointitasolla, jota sovelletaan b kohdassa täsmennettyihin riskeihin sen jälkeen kun huomioon on otettu luottoriskin vähentäminen ja vapautukset asetuksen (EU) N:o 575/2013 399–403 artiklan mukaisesti.

Edellä b ja c kohdassa tarkoitettuja kynnysarvoja sovelletaan siihen katsomatta onko kyseessä oleva yhteisö tai yritys hyvin velkaantunut vai eikö.

Edellä a ja b kohdassa tarkoitettu alkuperäisen riskin määrä lasketaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 389 ja 390 artiklan perusteella ennen kuin huomioon on otettu luottoriskin vähentäminen ja vapautukset asetuksen (EU) N:o 575/2013 399–403 artiklan mukaisesti, komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 680/2014 9 artiklassa tarkoitettujen ilmoitusten mukaisesti.

Suosituksen EJRK/2015/2 2.2.1 kohdan mukaisesti, kyseessä olevien jäsenvaltioiden asianomaiset viranomaiset voivat vapauttaa asianomaisen viranomaisen kotimaassa toimiluvan saaneita G-SII-laitoksia ja O-SII-laitoksia varovaisen konsolidoinnin periaatteen mukaisella korkeimmalla konsolidointitasolla, edellyttäen että 8 kohdassa tarkoitettua yhdistettyä olennaisuuskynnystä ei rikota. Olennaisuuskynnystä soveltaessaan asianomaisten viranomaisten pitäisi seurata kotimaassaan toimiluvan saaneiden G-SII-laitosten ja O-SII laitosten sellaisten vastuiden olennaisuutta, jotka liittyvät Ranskan yrityssektoriin sekä kotimaassaan toimiluvan saaneiden G-SII-laitosten ja O-SII-laitosten vastuiden keskittymistä suuriin yrityksiin, joiden sääntömääräinen kotipaikka on Ranskassa; suosituksena on, että Ranskan toimenpidettä sovelletaan aikaisemmin vapautettuihin G-SII-laitoksiin ja O-SII-laitoksiin varovaisen konsolidoinnin periaatteen mukaisella korkeimmalla konsolidointitasolla, kun 8 kohdassa tarkoitettu yhdistetty olennaisuuskynnys rikotaan. Asianomaisia viranomaisia kehotetaan myös viestittämään niiden lainkäyttöalueella olevilla markkinaosapuolille systeemisestä riskistä, joka liittyy Ranskassa kotipaikan omaavien suurten yritysten lisääntyneeseen velkaantumiseen

10.

Jos kyseessä olevassa jäsenvaltiossa ei ole toimiluvan saaneita G-SII-laitoksia tai O-SII laitoksia, joilla on 8 kohdassa tarkoitetun olennaisuuskynnyksen ylittäviä vastuita liittyen Ranskan yrityssektoriin, kyseessä olevan jäsenvaltion asianomaiset viranomaiset voivat asetuksen EJRK/201572 2.2.1 kohdan perusteella päättää olla soveltamatta Ranskan toimenpidettä. Tässä tapauksessa asianomaisten viranomaisten pitäisi seurata kotimaassaan toimiluvan saaneiden G-SII-laitosten ja O-SII-laitosten sellaisten vastuiden olennaisuutta, jotka liittyvät Ranskan yrityssektoriin sekä kotimaassaan toimiluvan saaneiden G-SII-laitosten ja O-SII-laitosten vastuiden keskittymistä suuriin yrityksiin, joiden sääntömääräinen kotipaikka on Ranskassa; suosituksena on, että ne soveltavat Ranskan toimenpidettä vastavuoroisesti, kun G-SII-laitos tai O-SII laitos varovaisen konsolidoinnin periaatteen mukaisella korkeimmalla konsolidointitasolla ylittää 8 kohdassa tarkoitetun yhdistetyn olennaisuuskynnyksen. Asianomaisia viranomaisia kehotetaan myös viestittämään niiden lainkäyttöalueella olevilla markkinaosapuolille systeemisestä riskistä, joka liittyy Ranskassa kotipaikan omaavien suurten yritysten lisääntyneeseen velkaantumiseen

11.

Suosituksen EJRK/2015/2 2.2.1 jakson mukaisesti 8 kohdassa tarkoitettu yhdistetty olennaisuuskynnys on suositeltu enimmäiskynnyksen taso. Vastavuoroisuuden toteuttavat asianomaiset viranomaiset saavat siis suositellun kynnyksen soveltamisen sijasta asettaa lainkäyttöalueilleen matalamman kynnyksen, jos se on asianmukaista, tai toteuttaa vastavuoroisuuden toimenpiteen osalta ilman olennaisuuskynnystä.

Luxemburg

Luxemburgissa sijaitsevien asuinkiinteistöjen uusia kiinnitysluottoja koskevat oikeudellisesti sitovat luototusasterajat, joita sovelletaan eri luotonottajaryhmiin seuraavasti:

a)	100 prosentin luototusasterajaa sovelletaan pääasiallisena asuntona käytettävän ensiasunnon ostajiin;

90 prosentin luototusasterajaa sovelletaan muihin pääasiallisen asunnon ostajiin, eli muihin kuin ensiasunnon ostajiin. Tämä raja toteutetaan suhteellisuutta noudattaen portfoliokiintiön avulla. Tämä merkitsee sitä, että luotonantajien näille luotonantajille myöntämien uusien kiinnitysluottojen salkusta 15 prosenttia voi olla luottoja, joissa luototusaste on yli 90 prosenttia mutta alle 100 prosenttia;

c)	80 prosentin luototusasterajaa sovelletaan muihin kiinnitysluottoihin (mukaan lukien sijoitusasuntojen segmentti).

I. Toimenpiteen kuvaus

Luxemburgin viranomaiset ovat ottaneet käyttöön oikeudellisesti sitovat luototusasterajat, joita sovelletaan Luxemburgissa sijaitsevien asuinkiinteistöjen kiinnitysluottoihin. Comité du Risque systémiquen (Luxemburgin järjestelmäriskikomitea) suosituksen (1) mukaisesti Commission de Surveillance du Secteur Financier (finanssialaa valvova viranomainen) (2) on yhteistyössä Banque centrale du Luxembourgin kanssa aktivoinut luototusasterajat, jotka vaihtelevat kolmen luotonottajaryhmän välillä. Luototusasteen raja-arvot kullekin kolmelle ryhmälle ovat seuraavat:

a)	100 prosentin luototusasterajaa sovelletaan pääasiallisena asuntona käytettävän ensiasunnon ostajiin;

90 prosentin luototusasterajaa sovelletaan muihin pääasiallisen asunnon ostajiin, eli muihin kuin ensiasunnon ostajiin. Tämä raja pannaan täytäntöön suhteellisuutta noudattaen portfoliokiintiön avulla. Tämä merkitsee sitä, että luotonantajien näille luotonantajille myöntämien uusien kiinnitysluottojen salkusta 15 prosenttia voi olla luottoja, joissa luototusaste on yli 90 prosenttia mutta alle 100 prosenttia;

c)	80 prosentin luototusasterajaa sovelletaan muihin kiinnitysluottoihin (mukaan lukien sijoitusasuntosegmentti).

2.	Luototusaste on luoton myöntämishetken mukaan tarkasteltava luotonottajan asuinkiinteistövakuudellisten luottojen tai luottoerien määrän ja vakuutena olevan omaisuuden arvon välinen suhdeluku.

3.	Luototusastetta koskevia rajoituksia sovelletaan omistusoikeuden tyypistä (esim. täysi omistusoikeus, käyttöoikeus, pelkkä omistusoikeus) riippumatta.

Toimenpidettä sovelletaan kaikkiin yksityisiin luotonottajiin, jotka ottavat kiinnitysluoton Luxemburgissa sijaitsevan asuinkiinteistön hankkimiseksi ei-kaupallisiin tarkoituksiin. Toimenpidettä sovelletaan myös silloin, kun luotonottaja käyttää kiinteistösijoitusyhtiön kaltaista oikeudellista rakennetta transaktion toteuttamista varten ja kun kyseessä on yhteinen hakemus. ”Asuinkiinteistö” käsittää rakentamiseen tarkoitetun maa-alueen riippumatta siitä, tapahtuuko rakennustyö välittömästi hankinnan jälkeen vai vuosia sen jälkeen. Toimenpidettä sovelletaan myös, jos luotonottajalle myönnetään luotto kiinteistöön hankkimiseksi pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Kiinteistön hankkiminen voi tapahtua omistajan käyttöä varten tai vuokrattavaksi.

II. Vastavuoroisuus

Suositetaan, että jäsenvaltiot, joiden luottolaitoksilla, vakuutuslaitoksilla ja ammattimaisilla luotonantajilla (kiinnitysluotonantajilla) on merkittäviä luottovastuita Luxemburgissa suorien rajat ylittävien luottojen muodossa, toteuttavat Luxemburgin toimenpiteen vastavuoroisesti lainkäyttöalueellaan. Jos samaa toimenpidettä ei ole käytettävissä niiden lainkäyttöalueella kaikkien merkityksellisten rajat ylittävien vastuiden osalta, asianomaisten viranomaisten olisi sovellettava käytettävissä olevia toimenpiteitä, jotka vaikutukseltaan vastaavat parhaiten aktivoitua makrovakauspoliittista toimenpidettä.

Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava EJRK:lle, että ne soveltavat vastavuoroisesti Luxemburgin toimenpidettä tai de minimis -periaatteeseen perustuvaa vapautusta suosituksen EJRK/2015/2 suosituksen D mukaisesti. Ilmoitus olisi toimitettava viimeistään kuukauden kuluttua vastavuoroisuustoimenpiteen hyväksymisestä käyttäen asiaa koskevaa EJRK:n verkkosivustolla julkaistua mallia. EJRK julkaisee ilmoitukset EJRK:n verkkosivustolla ja tiedottaa näin yleisölle vastavuoroista toteuttamista koskevista kansallisista päätöksistä. Ilmoitusten julkaisu kattaa toimenpiteitä vastavuoroisesti soveltavien jäsenvaltioiden soveltamat vapautukset sekä niiden sitoutumisen aukkotilanteiden seurantaan ja tarvittaessa toimiin.

7.	Suosituksena on, että jäsenvaltiot toteuttavat toimenpiteen vastavuoroisesti kolmen kuukauden kuluessa tämän suosituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

III. Olennaisuuskynnys

Toimenpidettä täydennetään kahdella olennaisuuskynnyksellä, joilla ohjataan de minimis -periaatteen mahdollista soveltamista toimenpiteen vastavuoroisesti toteuttavissa jäsenvaltioissa: maakohtainen olennaisuuskynnys ja laitoskohtainen olennaisuuskynnys. Luxemburgiin myönnettävien rajatylittävien kiinnitysluottojen maakohtainen kynnysarvo on 350 miljoonaa euroa, joka vastaa noin yhtä prosenttia kotimaisista asuinkiinteistövakuudellisten luottojen markkinoista joulukuussa 2020. Luxemburgiin myönnettävien rajatylittävien kiinnitysluottojen laitoskohtainen kynnysarvo on 35 miljoonaa euroa, joka vastaa noin 0,1 prosenttia Luxemburgin kotimaisista asuinkiinteistövakuudellisten luottojen markkinoista joulukuussa 2020. Vastavuoroista tunnustamista edellytetään vain silloin, kun sekä maakohtaiset että laitoskohtaiset kynnysarvot ylittyvät.

Norja

—

Kaikkien Norjassa toimiluvan saaneiden luottolaitosten Norjassa oleviin vastuisiin sovellettava 4,5 prosentin järjestelmäriskipuskurikanta direktiivin 2013/36/EU 133 artiklan mukaisesti, sellaisena kuin kyseistä direktiiviä sovelletaan Norjaan ja Norjassa 1 päivänä tammikuuta 2020 Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen (*) (jäljempänä ”ETA-sopimus”) mukaisesti (jäljempänä ’vakavaraisuusdirektiivi, sellaisena kuin sitä sovelletaan Norjassa 1 päivänä tammikuuta 2020);

—

I. Toimenpiteiden kuvaus

Finansdepartementet (Norjan valtiovarainministeriö) on 31 päivästä joulukuuta 2020 alkaen ottanut käyttöön kolme toimenpidettä, nimittäin i) järjestelmäriskipuskurivaatimuksen, jota sovelletaan Norjassa oleviin vastuisiin vakavaraisuusdirektiivin, sellaisena kuin sitä sovelletaan Norjassa 1 päivänä tammikuuta 2020, 133 artiklan nojalla; ii) keskimääräisen riskipainon alarajan, jota sovelletaan asuinkiinteistövastuisiin Norjassa vakavaraisuusasetuksen, sellaisena kuin sitä sovelletaan Norjassa 1 päivänä tammikuuta 2020, 458 artiklan 2 kohdan d alakohdan vi alakohdan nojalla; ja iii) keskimääräisen riskipainon alarajan, jota sovelletaan liikekiinteistövastuisiin Norjassa vakavaraisuusasetuksen, sellaisena kuin sitä sovelletaan Norjassa 1 päivänä tammikuuta 2020, 458 artiklan 2 kohdan d alakohdan vi alakohdan nojalla.

Järjestelmäriskipuskurikanta on 4,5 prosenttia, ja sitä sovelletaan kaikkien Norjassa toimiluvan saaneiden luottolaitosten kotimaisiin vastuisiin. Kuitenkin luottolaitoksiin, jotka eivät käytä sisäisten luottoluokitusten edistynyttä menetelmää, sovellettava järjestelmäriskipuskurikanta on kolme prosenttia kaikkien vastuiden osalta 31 päivään joulukuuta 2022 saakka; sen jälkeen kotimaisiin vastuisiin sovellettava järjestelmäriskipuskurikanta on 4,5 prosenttia.

Asuinkiinteistöjen osalta riskipainon alaraja on Norjan asuinkiinteistövastuiden laitoskohtainen keskimääräinen riskipaino, jota sovelletaan IRB-menetelmää käyttäviin luottolaitoksiin. Kiinteistöjen riskipainon alaraja koskee asuinkiinteistösalkun vastuilla painotettua keskimääräistä riskipainoa. Norjan asuinkiinteistövastuilla tarkoitetaan vähittäisvastuita, joiden vakuutena on Norjassa sijaitsevaa kiinteää omaisuutta.

Liikekiinteistöjen osalta riskipainon alaraja on Norjan liikekiinteistövastuiden laitoskohtainen keskimääräinen riskipaino, jota sovelletaan IRB-menetelmää käyttäviin luottolaitoksiin. Kiinteistöjen riskipainon alaraja koskee liikekiinteistösalkun vastuilla painotettua keskimääräistä riskipainoa. Norjan liikekiinteistövastuilla tarkoitetaan yritysvastuita, joiden vakuutena on Norjassa sijaitseva kiinteää omaisuutta.

II. Vastavuoroisuus

Suosituksena on, että asianomaiset viranomaiset toteuttavat vastavuoroisesti Norjan toimenpiteet Norjassa sijaitsevien vastuiden osalta direktiivin 2013/36/EU 134 artiklan 1 kohdan ja asetuksen (EU) N:o 575/2013 458 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Suosituksena on, että asianomaiset viranomaiset soveltavat vastavuoroisesti järjestelmäriskipuskurikantaa 18 kuukauden kuluessa siitä, kun tämä suositus, sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan järjestelmäriskikomitean suosituksella EJRK/2021/3 (*3), on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, jollei jäljempänä 7 kohdasta johdu muuta. Norjassa sijaitsevien asuin- ja liikekiinteistövastuiden keskimääräiset riskipainon alarajat olisi vastavuoroisesti vahvistettava suosituksen EJRK/2015/2 mukaisen kolmen kuukauden tavanomaisen siirtymäkauden aikana.

Jos samoja makrovakauspoliittisia toimenpiteitä ei ole käytettävissä asianomaisten viranomaisten lainkäyttöalueella suosituksen C 2 mukaisesti, suosituksena on, että asianomaiset viranomaiset soveltavat EJRK:ta kuultuaan sellaisia lainkäyttöalueellaan käytettävissä olevia makrovakauspoliittisia toimenpiteitä, jotka vaikutukseltaan parhaiten vastaavat edellä mainittua vastavuoroisesti toteutettavaksi suositeltua toimenpidettä. Suosituksena on, että asianomaiset viranomaiset toteuttavat vastavuoroisesti asuinkiinteistö- ja liikekiinteistövastuiden keskimääräisen riskipainon alarajojen osalta vastaavat toimenpiteet 12 kuukauden kuluessa ja järjestelmäriskipuskurikannan osalta 18 kuukauden kuluessa tämän suosituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä, jollei järjestelmäriskipuskurin osalta 7 kohdasta jäljempänä johdu muuta.

Kunnes direktiiviä (EU) 2019/878 aletaan soveltaa Norjaan ja Norjassa ETA-sopimuksen ehtojen mukaisesti, asianomaiset viranomaiset voivat vastavuoroisuuden perusteella toteuttaa Norjan järjestelmäriskipuskuritoimenpiteen tavalla ja tasolla, jossa otetaan huomioon kyseisessä jäsenvaltiossa ja Norjassa sovellettavien pääomavaatimusten mahdolliset päällekkäisyydet tai erot edellyttäen, että ne noudattavat seuraavia periaatteita:

a)	riskin kattaminen: asianomaisten viranomaisten tulisi varmistaa, että järjestelmäriskiin, jota Norjan toimenpiteellä pyritään hillitsemään, puututaan riittävällä tavalla;

sääntelyn katvealueiden hyväksikäytön välttäminen ja tasapuolisten toimintaedellytysten varmistaminen: asianomaisten viranomaisten olisi minimoitava vuotojen ja sääntelyn katvealueiden hyväksikäytön mahdollisuus ja tarvittaessa viipymättä suljettava sääntelyn aukkokohdat; asianomaisten viranomaisten olisi varmistettava tasapuoliset toimintaedellytykset luottolaitosten välillä.

Tätä kohtaa ei sovelleta asuinkiinteistö- ja liikekiinteistövastuiden keskimääräisen riskipainon alarajaa koskeviin toimenpiteisiin.

III. Olennaisuuskynnys

Toimenpiteitä täydentävät laitoskohtaiset olennaisuuskynnykset, jotka perustuvat Norjassa oleviin vastuisiin ja joilla ohjataan mahdollista de minimis -periaatteen soveltamista toimenpidettä vastavuoroisesti toteuttavissa asianomaisissa viranomaisissa seuraavasti:

a)	järjestelmäriskipuskurikannan osalta olennaisuuskynnykseksi asetetaan 32 miljardin Norjan kruunun suuruinen riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärä, joka vastaa noin yhtä prosenttia luottolaitosten riskipainotettujen saamisten kokonaismäärästä Norjassa;

b)	asuinkiinteistöjen riskipainon alarajan osalta olennaisuuskynnykseksi on asetettu 32,3 miljardin Norjan kruunun bruttomääräinen luotonanto, joka vastaa noin yhtä prosenttia norjalaisille asiakkaille myönnettyjen vakuudellisten asuinkiinteistöluottojen bruttomäärästä;

c)	liikekiinteistöjen riskipainon alarajan osalta olennaisuuskynnykseksi on asetettu 7,6 miljardin Norjan kruunun bruttomääräinen luotonanto, joka vastaa noin yhtä prosenttia norjalaisille asiakkaille myönnettyjen vakuudellisten liikekiinteistöluottojen bruttomäärästä.

Suosituksen EJRK/2015/2 2.2.1 jakson mukaisesti kyseessä olevan jäsenvaltion asianomaiset viranomaiset voivat myöntää vapautuksia yksittäisille kotimaassa toimiluvan saaneille luottolaitoksille, joilla on Norjassa epäolennaisia vastuita. Saamisia pidetään epäolennaisina, jos ne alittavat edellä 8 kohdassa vahvistetut laitoskohtaiset olennaisuuskynnykset. Kun sovelletaan olennaisuuskynnyksiä, asianomaisten viranomaisten pitäisi seurata vastuiden olennaisuutta, ja suosituksena on, että Norjan toimenpiteitä sovelletaan aikaisemmin vapautettuihin kotimaisiin toimiluvan saaneisiin yksittäisiin luottolaitoksiin, jos edellä 8 kohdassa vahvistetut olennaisuuskynnykset ylittyvät.

10.

Suosituksen EJRK/2015/2 2.2.1 jakson mukaisesti edellä 8 kohdassa vahvistetut olennaisuuskynnykset ovat suositeltu enimmäiskynnyksen taso. Vastavuoroisuuden toteuttavat asianomaiset viranomaiset saavat siis suositeltujen kynnysten soveltamisen sijasta asettaa lainkäyttöalueilleen matalampia kynnysarvoja, jos se on asianmukaista, tai toteuttaa vastavuoroisuuden toimenpiteiden osalta ilman olennaisuuskynnystä.

11.

Jos jäsenvaltioissa ei ole sellaisia toimiluvan saaneita luottolaitoksia, joilla on merkittäviä vastuita Norjassa, kyseessä olevien jäsenvaltioiden asianomaiset viranomaiset voivat suosituksen EJRK/2015/2 2.2.1 jakson mukaisesti päättää olla toteuttamatta Norjan toimenpiteitä vastavuoroisesti. Tässä tapauksessa asianomaisten viranomaisten pitäisi seurata vastuiden olennaisuutta, ja suosituksena on, että ne toteuttavat vastavuoroisuuden Norjan toimenpiteiden osalta, jos luottolaitos ylittää sovellettavat olennaisuuskynnykset.

Ruotsi

Riskipainojen vastuilla painotetun keskiarvon luottolaitoskohtainen 25 prosentin suuruinen alaraja, jota sovelletaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 458 artiklan 2 kohdan d alakohdan vi alakohdan mukaisesti Ruotsissa asuvien velallisten vähittäisvastuista, joiden vakuutena on kiinteää omaisuutta, koostuvaan lainasalkkuun Ruotsissa toimiluvan saaneiden, sisäisten luottoluokitusten menetelmää käyttävien luottolaitosten osalta lakisääteisen pääoman määrää laskettaessa.

I. Toimenpiteen kuvaus

Ruotsin toimenpide, jota sovelletaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 458 artiklan 2 kohdan d alakohdan vi alakohdan mukaisesti ja joka koskee Ruotsissa toimiluvan saaneita, sisäisten luottoluokitusten menetelmää käyttäviä luottolaitoksia, käsittää riskipainojen vastuilla painotetun keskiarvon luottolaitoskohtaisen 25 prosentin suuruisen alarajan, jota sovelletaan Ruotsissa asuvien velallisten vähittäisvastuista, joiden vakuutena on kiinteää omaisuutta, koostuvaan lainasalkkuun.

2.	Riskipainojen vastuilla painotettu keskiarvo on yksittäisten vastuiden riskipainojen keskiarvo, joka lasketaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 154 artiklan mukaisesti, painotettuna asianomaisella vastuuarvolla.

II. Vastavuoroisuus

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 458 artiklan 5 kohdan mukaisesti suosituksena on, että asianomaisten jäsenvaltioiden asianomaiset viranomaiset toteuttavat vastavuoroisesti Ruotsin toimenpiteen soveltamalla sitä jäsenvaltiossa toimiluvan saaneiden luottolaitosten Ruotsissa sijaitseviin sivuliikkeisiin, jotka käyttävät sisäisen luottoluokituksen menetelmää, suosituksen C 3 kohdassa täsmennetyssä määräajassa.

Suosituksena on, että asianomaiset viranomaiset toteuttavat vastavuoroisesti Ruotsin toimenpiteen soveltamalla sitä jäsenvaltiossa toimiluvan saaneisiin luottolaitoksiin, jotka käyttävät sisäisen luottoluokituksen menetelmää ja joilla on Ruotsissa asuviin velallisiin liittyviä suoria vähittäisvastuita, joiden vakuutena on kiinteää omaisuutta. Suosituksen C 2 kohdan mukaisesti suosituksena on, että asianomaiset viranomaiset soveltavat suosituksen C 3 kohdassa täsmennetyssä määräajassa samaa toimenpidettä kuin aktivoiva viranomainen on toteuttanut Ruotsissa.

Jos samaa makrovakauspoliittista toimenpidettä ei ole käytettävissä asianomaisten viranomaisten lainkäyttöalueella, suosituksena on, että asianomaiset viranomaiset soveltavat EJRK:tä kuultuaan sellaisia lainkäyttöalueellaan käytettävissä olevia makrovakauspoliittisia toimenpiteitä, jotka vaikutukseltaan parhaiten vastaavat edellä mainittua vastavuoroisesti toteutettavaksi suositeltavaa toimenpidettä. Suosituksena on, että asianomaiset viranomaiset hyväksyvät vastaavan toimenpiteen viimeistään neljän kuukauden kuluessa tämän suosituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

III. Olennaisuuskynnys

6.	Toimenpidettä täydentää 5 miljardin Ruotsin kruunun (SEK) laitoskohtainen olennaisuuskynnys, joka ohjaa toimenpidettä vastavuoroisesti toteuttavien asianomaisten viranomaisten mahdollista de minimis -periaatteen soveltamista.

Suosituksen EJRK/2015/2 2.2.1 jakson mukaisesti asianomaisen jäsenvaltion asianomaiset viranomaiset voivat vapauttaa vastavuoroisuudesta yksittäisiä jäsenvaltiossa toimiluvan saaneita luottolaitoksia, jotka käyttävät sisäisen luottoluokituksen menetelmää ja joiden Ruotsissa asuviin velallisiin liittyvät suorat vähittäisvastuut, joiden vakuutena on kiinteää omaisuutta, ovat epäolennaisia ja jäävät alle 5 miljardin Ruotsin kruunun olennaisuuskynnyksen. Kun sovelletaan olennaisuuskynnystä, asianomaisten viranomaisten pitäisi seurata vastuiden olennaisuutta, ja suosituksena on, että Ruotsin toimenpidettä sovelletaan aikaisemmin vapautettuihin yksittäisiin jäsenvaltiossa toimiluvan saaneisiin luottolaitoksiin, jos 5 miljardin Ruotsin kruunun olennaisuuskynnys ylittyy.

Jos ei ole yhtään luottolaitosta, jolla on toimilupa asianomaisissa jäsenvaltioissa ja sivuliikkeitä Ruotsissa tai jolla on Ruotsissa asuviin velallisiin liittyviä suoria vähittäisvastuita, joiden vakuutena on kiinteää omaisuutta, ja joka käyttää sisäisen luottoluokituksen menetelmää ja jolla on Ruotsissa asuvilta velallisilta vähintään 5 miljardin Ruotsin kruunun vastuut, joiden vakuutena on kiinteää omaisuutta, asianomaisten jäsenvaltioiden asianomaiset viranomaiset voivat suosituksen EJRK/2015/2 2.2.1 jakson nojalla päättää, ettei vastavuoroisuutta toteuteta Ruotsin toimenpiteen osalta. Tässä tapauksessa asianomaisten viranomaisten pitäisi seurata vastuiden olennaisuutta, ja suosituksena on, että ne toteuttavat vastavuoroisuuden Ruotsin toimenpiteen osalta, jos sisäisen luottoluokituksen menetelmää käyttävä luottolaitos ylittää 5 miljardin Ruotsin kruunun kynnyksen.

Suosituksen EJRK/2015/2 2.2.1 jakson mukaisesti 5 miljardin Ruotsin kruunun olennaisuuskynnys on suositeltu enimmäiskynnyksen taso. Vastavuoroisuuden toteuttavat asianomaiset viranomaiset saavat siis suositellun kynnyksen soveltamisen sijasta asettaa lainkäyttöalueilleen matalamman kynnyksen, jos se on asianmukaista, tai toteuttaa vastavuoroisuuden toimenpiteen osalta ilman olennaisuuskynnystä.

(*1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 549/2013, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa (EUVL L 174, 26.6.2013, s. 1).

(*2) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 680/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisista laitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää raportointia koskevista teknisistä täytäntöönpanostandardeista (EUVL L 191, 28.6.2014, s. 1).

(*3) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.”

(1) Recommandation du comité du risque systémique du 9 novembre 2020 relative aux crédits portant sur des biens immobiliers à usage résidentiel situés sur le territoire du Luxembourg (CRS/2020/005).

(2) CSSF Regulation N.20-08 du 3 décembre 2020 fixant des conditions pour l’octroi de crédits relatifs à des biens immobiliers à usage résidentiel situés sur le territoire du Luxembourg.

11.6.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 222/13

EUROOPAN JÄRJESTELMÄRISKIKOMITEAN SUOSITUS,

annettu 24 päivänä maaliskuuta 2021,

makrovakauspoliittisten toimenpiteiden rajat ylittävien vaikutusten arvioinnista ja vapaaehtoisesta vastavuoroisuudesta annetun suosituksen EJRK/2015/2 muuttamisesta (EJRK/2021/2)

(2021/C 222/02)

EUROOPAN JÄRJESTELMÄRISKIKOMITEAN HALLINTONEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Kansallisten makrovakauspoliittisten toimenpiteiden tehokkuuden ja johdonmukaisuuden varmistamiseksi on tärkeää täydentää unionin lainsäädännön mukaista pakollista vastavuoroisuutta vapaaehtoisella vastavuoroisuudella.

(2)

Euroopan järjestelmäriskikomitean suosituksessa EJRK/2015/2 (3) vahvistetulla makrovakauspoliittisten toimenpiteiden vapaaehtoista vastavuoroisuutta koskevalla kehyksellä pyritään varmistamaan, että samoja makrovakausvaatimuksia sovelletaan samantyyppisiin riskeihin tietyssä jäsenvaltiossa riippumatta rahoituspalvelujen tarjoajan oikeudellisesta asemasta ja sijainnista.

(3)

Euroopan järjestelmäriskikomitean suosituksessa EJRK/2017/4 (4) suositetaan, että toimittaessaan vastavuoroisuuspyynnön Euroopan järjestelmäriskikomitealle (EJRK) asianomainen aktivoiva viranomainen tekee ehdotuksen sovellettavan olennaisuuskynnyksen enimmäistasosta, jonka alittavalla tasolla katsotaan, että kyseessä olevat makrovakausriskit eivät vaikuta yksittäiseen rahoituspalvelujen tarjoajaan olennaisella tavalla sillä lainkäyttöalueella, jossa asianomainen aktivoiva viranomainen soveltaa kyseistä makrovakauspoliittista toimenpidettä. EJRK voi tarvittaessa ehdottaa tästä poikkeavaa kynnystä.

(4)

Luxemburgissa toimivien luottolaitosten, vakuutuslaitosten ja ammattimaisten luotonantajien (kiinnitysluotonantajat) on 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen tullut noudattaa Luxemburgissa sijaitseviin asuinkiinteistöihin liittyvissä uusissa kiinnitysluotoissa luototusasteen raja-arvoja eri luotonottajaryhmien osalta seuraavasti: i) 100 prosentin luototusasterajaa sovelletaan pääasiallisena asuntona käytettävän ensiasunnon ostajiin; ii) 90 prosentin luototusasterajaa sovelletaan muihin pääasiallisena asuntona käytettävän asunnon ostajiin (muihin kuin ensiasunnon ostajiin), soveltaen portfoliokiintiötä (15 prosenttia uusista kiinnitysluottojen salkusta voidaan myöntää luotonottajille, joiden luototusaste on yli 90 prosenttia mutta alle 100 prosentin enimmäisluototusasteen); iii) 80 prosentin luototusasterajaa sovelletaan muihin kiinnelainoihin (sijoitusasuntosegmentti mukaan luettuna).

(5)

Comité du Risque Systémiquen (Luxemburgin järjestelmäriskikomitea) 18 päivänä joulukuuta 2020 esittämän vastavuoroista tunnustamista koskevan pyynnön johdosta ja jotta i) estettäisiin sellaisten kielteisten rajatylittävien vaikutusten konkretisoituminen vuotojen ja sääntelyn katvealueiden hyväksikäytön muodossa, joita Luxemburgissa sovellettavan makrovakauspolitiikan toimenpiteen täytäntöönpano voisi aiheuttaa ja ii) säilytettäisiin tasapuoliset toimintaedellytykset asiaankuuluvien finanssilaitosten välillä ja säilytettäisiin näiden finanssilaitosten yleinen häiriönsietokyky, EJRK:n hallintoneuvosto on päättänyt sisällyttää tämän toimenpiteen niiden makrovakauspoliittisten toimenpiteiden luetteloon, joita suositetaan vastavuoroisesti sovellettaviksi suosituksen EJRK/2015/2 mukaisesti.

(6)

Commission de Surveillance du Secteur Financierin (finanssialaa valvova viranomainen) aktivoima makrovakauspoliittinen toimenpide on luonteeltaan toimenpide, jota ei ole yhdenmukaistettu unionin lainsäädännössä. Suosituksen EJRK/2015/2 suosituksen C 2 mukaisesti vastavuoroisuuden toteuttavia viranomaisia suositetaan joko panemaan täytäntöön sama makrovakauspoliittinen toimenpide kuin se, jonka aktivoiva viranomainen on toteuttanut, tai jos samaa makrovakauspoliittista toimenpidettä ei ole käytettävissä kansallisessa lainsäädännössä, toteuttamaan EJRK:tä kuultuaan sellaisia lainkäyttöalueellaan käytettävissä olevia makrovakauspoliittisia toimenpiteitä, jotka vaikutukseltaan parhaiten vastaavat aktivoitua makrovakauspoliittista toimenpidettä.

(7)	EJRK:n hallintoneuvosto on myös päättänyt suosittaa laitoskohtaista kynnysarvoa ja maakohtaista olennaisuuskynnystä, jolla ohjataan de minimis -periaatteen soveltamista vastavuoroisuuden toteuttavissa jäsenvaltioissa.

(8)	Tästä syystä suositus EJRK/2015/2 olisi muutettava vastaavasti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN SUOSITUKSEN:

MUUTOKSET

Muutetaan suositus EJRK/2015/2 seuraavasti:

Korvataan 1 jaksossa oleva suositus C 1 seuraavasti:

”.1.

Belgia:

—

a)	kiinteämääräisestä viiden prosenttiyksikön suuruisesta riskipainon korotuksesta, ja

b)	suhteellisesta riskipainon korotuksesta, joka sisältää riskipainojen vastuilla painotetun keskiarvon 33 prosentin suuruisen osuuden, jota sovelletaan sellaisiin vähittäisvastuisiin, joiden vakuutena on Belgiassa sijaitsevaa kiinteää asunto-omaisuutta;

Ranska

—

Luxemburg

—

Luxemburgissa sijaitsevien asuinkiinteistöjen uusia kiinnitysluottoja koskevat oikeudellisesti sitovat luototusasterajat, joita sovelletaan eri luotonottajanottajaryhmiin seuraavasti:

a)	100 prosentin luototusasterajaa sovelletaan pääasiallisena asuntona käytettävän ensiasunnon ostajiin;

c)	80 prosentin luototusasterajaa sovelletaan muihin kiinnitysluottoihin (sijoitusasuntosegmentti mukaan luettuna).

Ruotsi:

—

Liite korvataan tämän suosituksen liitteellä.

Tehty Frankfurt am Mainissa 24 päivänä maaliskuuta 2021.

EJRK:n sihteeristön päällikkö,

EJRK:n hallintoneuvoston puolesta

Francesco MAZZAFERRO

(1) EUVL L 331, 15.12.2010, s. 1.

(2) EUVL C 58, 24.2.2011, s. 4.

(3) Euroopan järjestelmäkomitean suositus EJRK/2015/2, annettu 15 päivänä joulukuuta 2015, makrovakauspoliittisten toimenpiteiden rajat ylittävien vaikutusten arvioinnista ja vapaaehtoisesta vastavuoroisuudesta (EUVL C 97, 12.3.2016, s. 9).

(4) Euroopan järjestelmäkomitean suositus EJRK/2017/4, annettu 20 päivänä lokakuuta 2017, makrovakauspoliittisten toimenpiteiden rajat ylittävien vaikutusten arvioinnista ja vapaaehtoisesta vastavuoroisuudesta annetun suosituksen EJRK/2015/2 muuttamisesta (EUVL C 431, 15.12.2017, s. 1).

LIITE

”LIITE

Belgia

(a)	kiinteämääräisestä viiden prosenttiyksikön suuruisesta riskipainon korotuksesta, ja

(b)	suhteellisesta riskipainon korotuksesta, joka sisältää riskipainojen vastuilla painotetun keskiarvon 33 prosentin suuruisen osuuden, jota sovelletaan sellaisiin vähittäisvastuisiin, joiden vakuutena on Belgiassa sijaitsevaa kiinteää asunto-omaisuutta.

I. Toimenpiteen kuvaus

a)	Ensimmäinen osatekijä sisältää riskipainon korotuksen viidellä prosenttiyksiköllä sellaisten vähittäisvastuiden osalta, joiden vakuutena on Belgiassa sijaitsevaa kiinteää asunto-omaisuutta, ja se saadaan laskemalla riskipainon korotuksen toinen osa b kohdan mukaisesti.

II. Vastavuoroisuus

III. Olennaisuuskynnys

Toimenpidettä täydentää 2 miljardin euron laitoskohtainen olennaisuuskynnys, joka ohjaa toimenpidettä vastavuoroisesti toteuttavien asianomaisten viranomaisten mahdollista de minimis -periaatteen soveltamista.

Ranska

I. Toimenpiteen kuvaus

Toimenpidettä sovelletaan vastuisiin, jotka liittyvät Ranskassa kotipaikan omaaviin yrityksiin sekä vastuisiin, jotka liittyvät yrityskokonaisuuksiin, seuraavasti:

a.	vastuut liittyen yrityksiin, joiden sääntömääräinen kotipaikka on Ranskassa,

b.	vastuut liittyen Ranskassa tai ulkomailla oleviin yrityksiin, joihin i kohdassa tarkoitetuilla yrityksillä on asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 39 alakohdassa tarkoitettu suora tai välillinen määräysvalta, ja

c.	vastuut liittyen Ranskassa tai ulkomailla oleviin yrityksiin, jotka ovat asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 39 alakohdassa tarkoitetulla tavalla taloudellisesti riippuvaisia i kohdassa tarkoitetuista yrityksistä.

(a)	omavaraisuusaste on kokonaisvelan, josta on vähennetty käteisvarat, ja oman pääoman välinen suhde, ja

(b)

II. Vastavuoroisuus

III. Olennaisuuskynnys

a)	2 miljardin euron kynnysarvo, jota sovelletaan jäsenvaltiossa toimiluvan saaneisiin G-SII-laitoksiin ja O-SII-laitoksiin varovaisuusperiaatteen mukaisen konsolidoinnin korkeimmalla konsolidointitasolla Ranskan yrityssektoriin liittyvien alkuperäisten riskien kokonaismäärän osalta,

i)	yksittäinen alkuperäinen riski, joka liittyy Ranskassa sääntömääräisen kotipaikan omaavaan yritykseen,

ii)	sellaisten alkuperäisten riskien yhteismäärä, jotka liittyvät yrityskokonaisuuteen, jonka sääntömääräinen kotipaikka korkeimmalla konsolidointitasolla on Ranskassa; laskettuna 3 kohdan a alakohdan mukaisesti,

iii)

Edellä b ja c kohdassa tarkoitettuja kynnysarvoja sovelletaan siihen katsomatta onko kyseessä oleva yhteisö tai yritys hyvin velkaantunut vai eikö.

10.

11.

Luxemburg

Luxemburgissa sijaitseviin asuinkiinteistöihin liittyviä uusia kiinnitysluottoja koskevat oikeudellisesti sitovat luototusasterajat, joita sovelletaan eri luotonottajaryhmiin seuraavasti:

a)	100 prosentin luototusasterajaa sovelletaan pääasiallisena asuntona käytettävän ensiasunnon ostajiin;

c)	80 prosentin luototusasterajaa sovelletaan muihin kiinnitysluottoihin (sijoitusasuntosegmentti mukaan luettuna).

I. Toimenpiteen kuvaus

Luxemburgin viranomaiset ovat ottaneet käyttöön oikeudellisesti sitovat luototusasterajat, joita sovelletaan Luxemburgissa sijaitseviin asuinkiinteistöihin liittyviin kiinnitysluottoihin. Comité du Risque systémiquen (Luxemburgin järjestelmäriskikomitea) suosituksen (1) mukaisesti Commission de Surveillance du Secteur Financier (finanssialaa valvova viranomainen) (2), joka toimii yhteistyössä Banque centrale du Luxembourgin kanssa, on aktivoinut erilaiset luototusasterajat kolmelle luotonottajaryhmälle. Luototusasteen raja-arvot näille kolmelle ryhmälle ovat seuraavat:

a)	100 prosentin luototusasterajaa sovelletaan pääasiallisena asuntona käytettävän ensiasunnon ostajiin;

c)	80 prosentin luototusasterajaa sovelletaan muihin kiinnitysluottoihin (sijoitusasuntosegmentti mukaan luettuna).

Luototusaste on luoton myöntämishetken mukaan tarkasteltava luotonottajan asuinkiinteistövakuudellisten luottojen tai luottoerien määrän ja vakuutena olevan omaisuuden arvon välinen suhdeluku.

Luototusastetta koskevia rajoituksia sovelletaan omistusoikeuden tyypistä (esim. täysi omistusoikeus, käyttöoikeus, pelkkä omistusoikeus) riippumatta.

II. Vastavuoroisuus

Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava EJRK:lle, että ne soveltavat vastavuoroisesti Luxemburgin toimenpidettä tai de minimis -periaatteeseen perustuvaa vapautusta suosituksen EJRK/2015/2 suosituksen D mukaisesti. Ilmoitus olisi toimitettava viimeistään kuukauden kuluttua vastavuoroisuustoimenpiteen hyväksymisestä käyttäen EJRK:n verkkosivustolla julkaistua asianomaista mallia. EJRK julkaisee ilmoitukset EJRK:n verkkosivustolla ja tiedottaa näin yleisölle vastavuoroista toteuttamista koskevista kansallisista päätöksistä. Ilmoitusten julkaisu kattaa toimenpiteitä vastavuoroisesti soveltavien jäsenvaltioiden soveltamat vapautukset sekä niiden sitoutumisen aukkotilanteiden seurantaan ja tarvittaessa toimiin.

Suosituksena on, että jäsenvaltiot toteuttavat toimenpiteen vastavuoroisesti kolmen kuukauden kuluessa tämän suosituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

III. Olennaisuuskynnys

Ruotsi

I. Toimenpiteen kuvaus

Riskipainojen vastuilla painotettu keskiarvo on yksittäisten vastuiden riskipainojen keskiarvo, joka lasketaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 154 artiklan mukaisesti, painotettuna asianomaisella vastuuarvolla.

II. Vastavuoroisuus

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 458 artiklan 5 kohdan mukaisesti suosituksena on, että asianomaisten jäsenvaltioiden asianomaiset viranomaiset toteuttavat vastavuoroisesti Ruotsin toimenpiteen soveltamalla sitä jäsenvaltiossa toimiluvan saaneiden luottolaitosten Ruotsissa sijaitseviin sivuliikkeisiin, jotka käyttävät sisäisen luottoluokituksen menetelmää, suosituksen C 3 kohdassa täsmennetyssä määräajassa.

Jos samaa makrovakauspoliittista toimenpidettä ei ole käytettävissä asianomaisten viranomaisten lainkäyttöalueella, suosituksena on, että asianomaiset viranomaiset soveltavat EJRK:tä kuultuaan sellaisia lainkäyttöalueellaan käytettävissä olevia makrovakauspoliittisia toimenpiteitä, jotka vaikutukseltaan parhaiten vastaavat edellä mainittua vastavuoroisesti toteutettavaksi suositeltavaa toimenpidettä. Suosituksena on, että asianomaiset viranomaiset hyväksyvät vastaavan toimenpiteen viimeistään neljän kuukauden kuluessa tämän suosituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

III. Olennaisuuskynnys

Toimenpidettä täydentää 5 miljardin Ruotsin kruunun (SEK) laitoskohtainen olennaisuuskynnys, joka ohjaa toimenpidettä vastavuoroisesti toteuttavien asianomaisten viranomaisten mahdollista de minimis -periaatteen soveltamista.

Suosituksen EJRK/2015/2 2.2.1 jakson mukaisesti asianomaisen jäsenvaltion asianomaiset viranomaiset voivat vapauttaa vastavuoroisuudesta yksittäisiä jäsenvaltiossa toimiluvan saaneita luottolaitoksia, jotka käyttävät sisäisen luottoluokituksen menetelmää ja joiden Ruotsissa asuviin velallisiin liittyvät suorat vähittäisvastuut, joiden vakuutena on kiinteää omaisuutta, ovat epäolennaisia ja jäävät alle 5 miljardin Ruotsin kruunun olennaisuuskynnyksen. Kun sovelletaan olennaisuuskynnystä, asianomaisten viranomaisten pitäisi seurata vastuiden olennaisuutta, ja suosituksena on, että Ruotsin toimenpidettä sovelletaan aikaisemmin vapautettuihin yksittäisiin jäsenvaltiossa toimiluvan saaneisiin luottolaitoksiin, jos 5 miljardin Ruotsin kruunun olennaisuuskynnys ylittyy.

(2) CSSF Regulation N.20-08 du 3 décembre 2020 fixant des conditions pour l’octroi de crédits relatifs à des biens immobiliers à usage résidentiel situés sur le territoire du Luxembourg.

11.6.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 222/31

Nimen rekisteröintihakemuksen julkaiseminen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla

(2021/C 222/09)

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) 51 artiklassa tarkoitetulla tavalla kolmen kuukauden kuluessa julkaisupäivästä.

AIDON PERINTEISEN TUOTTEEN TUOTE-ERITELMÄ

”SALATĂ TRADIȚIONALĂ CU ICRE DE CRAP”

EU-nro: TSG-RO-02457 – 16. huhtikuuta 2019

Jäsenvaltio tai kolmas maa: Romania

1. Rekisteröitävä nimi / rekisteröitävät nimet

”Salată tradițională cu icre de crap”

2. Tuotelaji

Luokka 1.7 Tuoreet kalat, nilviäiset ja äyriäiset sekä niistä valmistetut tuotteet

3. Rekisteröinnin perusteet

3.1 Onko tuote seuraavien vaatimusten mukainen:

☐	Se vastaa tuotanto- tai jalostusmenetelmän tai koostumuksen osalta perinteistä käytäntöä kyseisen tuotteen tai elintarvikkeen kohdalla.

☒

Se valmistetaan perinteisesti käytetyistä raaka-aineista tai ainesosista.

Salata tradițională cu icre de crap -tuote sisältää karpin suolattua mätiä, makean veden kalojen suolattua mätiä, auringonkukkaöljyä, hiilihapotettua vettä ja sitruunamehua. La Salată tradițională cu icre de crap -tuotetta on kahta eri varianttia, joko vedessä keitettyjen sipuleiden kanssa tai ilman sipulia.

”Salata tradițională cu icre de crap” valmistetaan joko luonnonvaraisen tai viljellyn karpin mädistä. Mädin on oltava kypsää ja täysin tuoretta. Siinä ei saa olla nahkaa, suomuja eikä verihyytymiä. Mädin on oltava koostumukseltaan tasalaatuista ja joustavaa.

3.2 Onko nimi seuraavien vaatimusten mukainen:

☒	Se on ollut perinteisesti käytössä kyseiseen tuotteeseen viitattaessa.

☐

Se osoittaa tuotteen perinteisen luonteen tai erityisluonteen.

Nimi ”Salată tradițională cu icre de crap” osoittaa, että tuotteen valmistamiseen on sukupolvien ajan käytetty tiettyjä raaka-aineita ja ainesosia. Nimeen sisältyvä maininta ”tradițională” (perinteinen) osoittaa tuotteen tärkeimmän ominaisuuden, jota määrittävät käytetyt raaka-aineet.

Siitä lähtien, kun tuote vakioitiin läänikohtaisella standardilla N.I.D. 927-70 N 23, ”Salată cu icre de crap”, hakijaryhmä on noudattanut samaa valmistustapaa ja käyttänyt samoja raaka-aineita ja ainesosia.

4. Kuvaus

4.1. Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta, mukaan lukien tärkeimmät fyysiset, kemialliset, mikrobiologiset tai aistinvaraiset ominaispiirteet, jotka osoittavat tuotteen erityisluonteen

Aistinvaraiset ominaisuudet

Salată tradițională cu icre de crap -tuotteella on luonteenomainen ulkonäkö, koostumus, väri, aromi ja maku. Kyseessä oleva karpinkaviaari on tasalaatuinen kalanmädin ja öljyn kermamainen seos, jossa erottuu erittäin suuri määrä mätimunia. Sen kermaisessa koostumuksessa ei voi erottaa öljyä. Tuotteen väri on yhtenäinen, valkoisen ja kerman värin sekoitus, jossa voi erottaa väriltään oransseja karpin mätimunia. Jos tuote sisältää sipulia, sen on oltava vedessä keitettyä. Sipulien käyttö antaa tuotteelle hieman makean maun. Kalanmädistä tuote saa hallitsevan makunsa ja arominsa.

Fysikaalis-kemialliset ominaisuudet

1.	Vesipitoisuus (kosteuspitoisuus)

enintään 30 prosenttia

2.	Rasvapitoisuus (rasvat)

vähintään 63 prosenttia

3.	Suolapitoisuus (natriumkloridi)

enintään 5 prosenttia

4.	Valkuaisainepitoisuus

vähintään 4 prosenttia

5.	Happopitoisuus

enintään 1 prosentti

Mädin prosentuaalinen vähimmäisosuus on 24,5 prosenttia, josta vähintään 12,5 prosenttia on karpin mätiä ja vähintään 12 prosenttia makean veden kalojen mätisekoitusta.

”Salata tradițională cu icre de crap” erottuu muista vastaavista tuotteista siinä käytettyjen raaka-aineiden ja käytetyn mädin (karpin mätiä ja makean veden kalojen mätisekoitusta) prosentuaalisen osuuden perusteella sekä sen vuoksi, että siinä ei käytetä säilöntäaineita, väriaineita, happamuudensäätöaineita, aromeja eikä stabilointiaineita.

4.2. Kuvaus 1 kohdassa nimetyn tuotteen tuotantomenetelmästä, jota tuottajien on noudatettava, mukaan lukien tapauksen mukaan käytettyjen raaka-aineiden tai ainesosien laji ja ominaisuudet sekä menetelmä, jolla tuote valmistetaan

a) Raaka-aineiden tai ainesosien laji ja ominaisuudet

Karpin mäti on ulkonäöltään tiivistä massaa, joka muodostuu yhdenmukaisista, kooltaan keskikokoisista (nuppineulan pään kokoisista) mätimunista. Ne ovat tuoreina väriltään harmaanvihreitä ja kypsinä oransseja. Mädin koostumus on viskositeetiltaan keskitasoista, ja sen tuoksu ja maku ovat normaaleja ja miellyttäviä.

Makean veden kalojen mätisekoitusta luonnehtivat pienikokoiset kokonaiset mätimunat, joita saadaan useista Cyprinidae-heimon lajeista (hopearuutana, särki ja sorva, kehittymätön karpin mäti), Percidae-heimon lajeista (kuha ja ahven) sekä Bramidae-heimosta (lahna). Niiden mäti on koostumukseltaan tasalaatuista, ja sen väri vivahtaa punaiseen. Kummankin tyyppiset mätimunat suolataan yksinomaan jodioimattomalla hienolla vuorisuolalla, jossa ei ole paakkuuntumisenestoaineita.

Käytetyt ainesosat ovat auringonkukkaöljy, luonnollinen sitruunamehu ja hiilihapotettu vesi. Tuotteen variantissa siihen lisätään keitettyjä sipuleita. Väri-, säilöntä-, emulgointi-, stabilointi-, homogenointi- tai elintarvikelisäaineita ei saa käyttää.

Auringonkukkaöljy on kirkasta, koostumukseltaan nestemäistä ja väriltään keltaista. Siinä ei saa olla saostumia tai kerrostumia. Aromi, maku ja tuoksu ovat auringonkukkaöljylle ominaisia. Sitruunamehu on kirkasta ja koostumukseltaan nestemäistä ja sen väri vivahtaa keltaiseen. Maku on sitruunamehulle ominainen; epäpuhtauksia ei sallita. Maku on hapan, sitruunan aromi. Hiilihapotettu vesi on kirkasta, väritöntä ja hajutonta, eikä siinä saa olla saostumia tai kerrostumia. Jos tuote sisältää sipuleita, ne on hienonnettu. Koostumukseltaan ne ovat kiinteitä ja väriltään kellanvalkoisia. Aromi, maku ja tuoksu ovat sipulille ominaisia.

Sataan kiloon lopputuotetta on käytettävä jäljempänä mainittuja ainesosia jäljempänä mainitut määrät kansallisen standardin N.I.D. 927-70 N. 23 mukaisesti:

—	suolattua karpin mätiä vähintään 12,5 kg

—	makean veden kalojen mätisekoitusta vähintään 12 kg

—	auringonkukkaöljyä 68–69 kg, noin 74–75 l

—	hiilihapotettua vettä 5,8–6,8 l

—	sitruunamehua 0,5–1,5 l

—	jos tuote sisältää sipulia: vedessä keitettyjä hienonnettuja sipuleita 0,5 kg.

b) Tuotteen valmistusmenetelmä

Valmistusvaiheita ovat mädin korjuu, mätimunien erottelu, mätimunien kerääminen, mädin kypsyttäminen, suolatun mädin pakkaaminen, suolatun mädin esikäsittely ja esijäähdyttäminen, suolatun mädin varastointi, keitetyn keltasipulin valmistaminen, suolatun mädin lisääminen tuotantoprosessiin, ainesosien annostelu ja sekoittaminen, tuotteen pakkaaminen ja merkintä. Kaikki toimet tehdään samalla kertaa sekä karpin mädille että makean veden kalojen mätisekoitukselle.

b.1) Mädin korjuu

Karpin ja makean veden kalojen mäti korjataan perinteiseen tapaan eli tarkemmin sanottuna mäti poistetaan kalasta sen paloittelun ja käsittelyn jälkeen.

b.2) Mätimunien erottelu ja kerääminen

Mätimunat erotetaan niitä ympäröivästä mätipussista nostamalla mätipussit 3 mm:n silmillä varustettuun muovista tai ruostumattomasta teräksestä valmistettuun seulaan, joka on pingotettu puiseen tai ruostumattomasta teräksestä valmistettuun, ompelukehystä muistuttavaan kehykseen, ja painelemalla kevyesti käsin pussien sisällä olevaa mätiä. Seulan silmien läpi menevät mätimunat kerätään puhtaisiin, muovista tai ruostumattomasta teräksestä valmistettuihin säiliöihin, ja kiinnikkeet jäävät seulaan. Nämä vaiheet tehdään käsin.

b.3) Mädin suolaaminen ja kypsytys

Kerättyyn mätiin lisätään sen jälkeen jodioimatonta hienoa vuorisuolaa ja massaa sekoitetaan huolellisesti lastalla, kunnes massan voidaan lastaa pyöritettäessä todeta homogenoituneen ja suolan liuenneen täydellisesti. Suolaa on lisättävä 80 g yhtä mätikiloa kohti. Tämä vaihe tehdään käsin. Suolaus kestää yleensä kolme päivää. Jos suola ei ole liuennut mätiin kolmessa päivässä, massaa sekoitetaan ja sen annetaan levätä vielä yhden päivän.

Suolatun mädin rakenteen ja värin aikaansaamiseksi mädin annetaan kypsyä huoneenlämmössä (vähintään +14 °C ja enintään +18 °C). Tuote katsotaan täysin kypsyneeksi kymmenen päivän kuluttua suolauksesta. Maun, tuoksun ja värin avulla voidaan varmistaa, että kypsymisprosessi on päättynyt. Maun on oltava kypsälle mädille ominainen, raa’an kalan makua ei saa tuntua. Tuoksu on kypsälle mädille ominainen, ilman outoa hajua. Väri vaihtelee lajin mukaan: karpin mäti on väriltään tumman tiilenpunaista, kun taas makean veden kalojen mätisekoitus on sävyltään vaaleaa tiilenpunaista.

b.4) Suolatun mädin pakkaaminen

Kypsymisen päätyttyä suolattu mäti pakataan eri kokoisiin säiliöihin tai muovipusseihin.

b.5) Esikäsittely ja esijäähdytys

Tähän vaiheeseen kuuluu kaksi tointa, lämpökäsittely ja esijäähdytys. Tointen vaikutuksesta mätimunien kalvot ja väri vahvistuvat. Lämpökäsittelyssä lämpötila nostetaan 40 °C:een enintään kolmeksi tunniksi. Tämän vaiheen jälkeen suolattu mäti esijäähdytetään jäävedessä myöhempää käyttöä varten.

b.6) Suolatun mädin varastointi

Suolattu mäti varastoidaan kahden kilon lasipurkeissa tai tyhjiöpusseissa. Se voidaan varastoida jääkaappilämpötilassa, jolloin varastointiaika on kuusi kuukautta. Jos mäti pakastetaan, sitä voidaan säilyttää vuoden ajan, seuraavaan korjuuseen asti. Tämä vaihe tehdään käsin.

b.7) Keitetyn keltasipulin valmistaminen

Tuotetta nimeltä ”Salată tradițională cu icre de crap și ceapă” saadaan, jos tuotteeseen lisätään ainesosana keitettyjä sipuleja. Keltasipulit kuoritaan käsin veitsellä, ja jokainen sipuli leikataan kahtia. Tuoreiden sipulien kuorimisen jälkeen seuraa lämpökäsittelyvaihe: sipulit keitetään joko välittömästi kuorimisen jälkeen tai noutamalla kulloinkin tarvittava määrä jäähdytetystä varastosta. Sipulit keitetään vedessä, johon on lisätty 15 g jodioimatonta vuorisuolaa sipulikiloa kohden. Keittoaika saa olla enintään 10 minuuttia. Keittämisen jälkeen vesi valutetaan pois ja sipulien annetaan jäähtyä ennen hienontamista. Keitetyt ja hienonnetut sipulit siirretään mätisalaattien valmistushuoneeseen.

b.8) Lisääminen tuotantoprosessiin

Viileässä säilytetty mäti siirretään salaattien valmistushuoneeseen. Jos mäti on pakastettu, sen annetaan sulaa 48 tuntia. Huoneeseen tuodaan myös keitetyt ja hienonnetut sipulit, auringonkukkaöljy, hiilihapotettu vesi ja sitruunamehu. Tämä vaihe tehdään käsin.

b.9) Ainesosien annostelu ja sekoittaminen

Mädin ja muiden ainesosien annostelu valmistusastiaan tehdään käsin. Sekoittaminen tehdään käynnistämällä vatkain, jota käytetään jonkin aikaa ilman öljyä, kunnes saadaan sakea kermainen seos, jossa on mätimunien hajoamisesta johtuvia valkoisia jälkiä. Sekoittamista jatketaan lisäämällä peräkkäin vuorotellen pieniä määriä öljyä ja hiilihapotettua vettä ja vuorotellen joitakin lusikallisia sitruunamehua, jotta öljy ei erottuisi seoksesta. Tointa jatketaan, kunnes kaikki mitatut öljyn ja hiilihapotetun veden määrät on käytetty. Sen jälkeen tuotetta maistetaan sen määrittämiseksi, onko vielä tarpeen lisätä luonnollista sitruunamehua. Jos sipulia lisätään, on käytettävä vedessä keitettyä ja hienonnettua sipulia. Ainoastaan sekoittaminen tehdään mekaanisesti, kaikki muut toimet tehdään käsin.

b.10) Tuotteen pakkaaminen

Tuote pakataan erikokoisiin muovisiin tai lasisiin säiliöihin, jotka suljetaan ilmatiiviisti kannella. Nämä toimet tehdään puoliautomaattisesti, eli salaatin ainesosien annostelu ja kuumasaumaus (tiivistäminen) tehdään koneilla.

4.3 Tuotteen perinteisen luonteen todistavat tärkeimmät tekijät: tuotteen koostumus vastaa perinteistä käytäntöä ja se valmistetaan perinteisesti käytetyistä raaka-aineista tai ainesosista

Salată tradițională cu icre de crap -tuotteen valmistamiseen käytetään ainoastaan seuraavia perinteisiä ainesosia: karpin mäti, makean veden kalojen mätisekoitus, auringonkukkaöljy, hiilihapotettu vesi, sitruunamehu ja suola. Sakeuttavana aineena käytetään perinteiseen tapaan makean veden kalojen suolattua ja kypsytettyä mätisekoitusta. Salată tradițională cu icre de crap -tuotteeseen lisätään hiilihapotettua vettä, jottei sen koostumuksesta tule sakeaa.

Tärkein tuotteeseen käytetty raaka-aine on suolattu karpin mäti, josta ”Salată tradițională cu icre de crap” on saanut nimensä. Yritysten tekemistä tutkimuksista ilmenee, että karpin mäti mainitaan vuodesta 1916 alkaen Grigore Antipan teoksessa ”Pescaria si pescuitul in Romania” (kalastus ja kalatalous Romaniassa) sivulla 706, jaksossa ”c) Hauen, karpin ja eri makean veden kalojen mäti”, jossa siitä kerrotaan seuraavasti: ”Karpin ja hauen mäti otetaan huolellisesti talteen kalan paloittelun yhteydessä mädin suolaamista varten, ja sitä säilytetään ennen kuoren poistamista pienessä tai pienehkössä tynnyrissä. Kuoren siivoamiseen käytetään välinettä, jota kutsutaan suistoalueella nimellä ”Priboiu” tai ”Praboiu” (Turtucaian asukkaat nimittävät sitä ”nuijaksi karpin mädin vatkaamista varten”). Kyseessä on 80–90 cm pitkä sauva, jonka päässä on kaksi pientä ristiä (kuva 377) ja jonka avulla mäti saadaan hyvin vatkattua – samoin kuin kermaa vatkataan voin valmistamiseksi – jolloin kuoret tarttuvat pieniin risteihin ja ainoastaan mäti jää pikku tynnyriin. Sen jälkeen tuote suolataan, kaadetaan erikoistynnyreihin ja markkinoidaan.” (Antipa, 1916)

Toinen tärkeä tuotteen valmistusohjeeseen kuuluva raaka-aine on ”makean veden kalojen mätisekoitus”. Myös tämä sekoitus mainitaan vuodelta 1916 olevassa Grigore Antipan teoksessa ”Pescaria si pescuitul in Romania” (kalastus ja kalatalous Romaniassa) sivulla 706, jaksossa ”c) Hauen, karpin ja eri makean veden kalojen mäti” nimellä ”Tarama”. Maininta kuuluu seuraavasti: ”Muiden särkikalojen mätimunat, usein myrkyllistä barbin mätiä lukuun ottamatta, sekoitetaan ja sen jälkeen vatkataan hyvin tietynlaisen sauvan (”Priboi”) avulla, ennen kuin ne suolataan, pakataan ja myydään vähempiarvoisena mätinä, jota kutsutaan kaupanteossa nimellä ”Tarama”.” (Antipa, 1916) Jotta vältetään tämäntyyppisen makean veden mätisekoituksen mahdollinen sekaantuminen kreikkalaiseen merikalojen mätisekoitukseen, jota pidetään kaupan samalla nimellä, yhdistyksen tuottajat valmistavat ja käyttävät vuodesta 2010 lähtien tätä ainesosaa sen nykyisellä nimellä ”makean veden kalojen mätisekoitus”. Makean veden kalojen mätisekoitus antaa tuotteelle sen koostumuksen ja voimistaa suolatun karpin mädin makua, koska mätisekoitus koostuu erityisesti särkikalojen heimon lajien suolatusta ja kypsytetystä mädistä.

Perinteisessä tuotteessa käytetyt neljä muuta elementtiä ovat ainesosia, joista on todisteita jäljempänä mainituissa, Salată tradițională cu icre de crap -tuotteen valmistusohjetta ja -tekniikkaa kuvaavissa asiakirjoissa. Vuonna 1937 ”Salată tradițională cu icre de crap” katsottiin alkuruoaksi, (Thevenin, 1937) joka oli romanialaista keittotaitoa edustava tuote. Se mainittiin Léon Theveninin ranskaksi laatimassa matkailunedistämisteoksessa, jonka nimi oli ”Les bons plats roumains” ja sen myöhemmässä englanninkielisessä laitoksessa ”Savoury Rumanian dishes and Choise Wines” vuodelta 1939.

Teoksen edellä mainitussa ranskankielisessä laitoksessa Salată tradițională cu icre de crap -tuotetta kuvattiin seuraavasti: ”KARPINKAVIAARI. Karpinkaviaarissa mätimunat ovat pienempiä. [– –] Mätiin ripotellaan suolaa, ja se jätetään lepäämään 24 tunniksi, ennen kuin sitä hierotaan kevyesti kuumavesihauteessa ja siihen lisätään vähitellen öljyä ja sitruunaa kuten majoneesiin. Väri muuttuu asteittain ravunpunaiseksi. Tuote nautitaan maun mukaan hienonnettujen sipulinpalojen kera.” (Thevenin, 1937)

Kirjailija Lucretia Oprean julkaisi vuonna 1970 teoksen ”Minuturi alimentare și alte rețete culinare” (suolapaloja ja muita ruokaohjeita), jonka sivulla 137 hän kuvailee karpinkaviaarin valmistustapaa. Tuotteen valmistamiseen käytetään karpin mätiä, kasviöljyä, suolaa, luonnollista sitruunamehua ja sipuleita, viimeksi mainitun aineksen lisäämisen ollessa maun mukaan vapaaehtoista, kuten kirjailija toteaa. ”Salata cu icre de crap sau stiuca (15–20 minuuttia). 100 g karpin tai hauen mätiä, 200 g kasviöljyä, suolaa, sitruunamehua, lusikallinen hienonnettua sipulia.” (Oprean, 1970)

Vuonna 1970 elintarviketeollisuusministeriö vakioi tuotteen nimeltä ”Salată tradițională cu icre de crap” antamalla kansallisen läänikohtaisen standardin N.I.D. 927-70 N.23, jossa säännellään kaviaarien valmistuksessa pakollisia raaka-aineita ja ainesosia: ”Tässä kansallisessa standardissa viitataan tuotteeseen nimeltä ”Salată de icre” (kaviaari), joka valmistetaan karpin suolatusta mädistä, taramasta [– –] sekoitettuna auringonkukkaruokaöljyyn. ”Salată de icre” valmistetaan suolatusta mädistä, jalostetusta ruokaöljystä, sitruunahaposta ja elintarvikegelatiinista.”

Vuonna 1982 julkaistu teos ”Rețetar-tip pentru preparate culinare” (vihkonen tyypillisiä ruokareseptejä) on tarkoitettu ravitsemustoiminnan järjestämiseen. Se sisältää 1 245 reseptiä, muun muassa perinteisen tuotteen ”Salată cu icre de crap” reseptin. Asiakirjan oli toimittanut ja hyväksynyt kotimaankaupasta vastaava ministeriö (ravitsemustoiminnan osasto), ja sen käyttö oli pakollista kaikissa ravitsemuslaitoksissa. Reseptissä nro 99, karpinkaviaari, oli pakollista käyttää seuraavia ainesosia: ”[– –] karpin mätiä, jalostettua auringonkukkaöljyä, seltteriä, sitruunaa tai sitruunasuolaa”. Reseptivihossa olevat reseptit ovat peräisin Romanian ruuanlaittoperinnöstä, ja teoksen johdannossa kerrotaan seuraavaa: ”[– –] teos saa innoituksensa maamme (Romanian, toim. huom.) perinteisestä keittiöstä, ja siinä hyödynnetään nykyaikaista ruuanlaittotekniikkaa”. (Ministerul Comertului Interior, 1982)

Vuonna 1988 Stere Stavrositun ja Ecaterina Stavrositun kirjoittamassa teoksessa ”Semipreparatele în bucătăria modernă» (puolivalmisteet nykyaikaisessa keittiössä) karpinkaviaarin valmistusaineina mainitaan karpin mäti, seltteri, sitruuna ja suola. (Stavrositu & Stavrositu, 1988)

Nämä asiakirjalähteet kattavat monta vuosikymmentä, ja niissä kaikissa vahvistetaan Salata tradițională cu icre de crap -tuotteen valmistuksessa perinteisesti käytetyt raaka-aineet.

(1) EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.

		ISSN 1977-1053
Euroopan unionin virallinen lehti		C 222

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	64. vuosikerta 11. kesäkuu 2021

Sisältö		Sivu
	I Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot
	SUOSITUKSET
	Euroopan järjestelmäriskikomitea
2021/C 222/01	Euroopan järjestelmäriskikomitean suositus, annettu 30 päivänä huhtikuuta 2021, makrovakauspoliittisten toimenpiteiden rajat ylittävien vaikutusten arvioinnista ja vapaaehtoisesta vastavuoroisuudesta annetun suosituksen EJRK/2015/2 muuttamisesta, EJRK/2021/3	1
2021/C 222/02	Euroopan järjestelmäriskikomitean suositus, annettu 24 päivänä maaliskuuta 2021, makrovakauspoliittisten toimenpiteiden rajat ylittävien vaikutusten arvioinnista ja vapaaehtoisesta vastavuoroisuudesta annetun suosituksen EJRK/2015/2 muuttamisesta (EJRK/2021/2)	13

	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
	Neuvosto
2021/C 222/03	Ilmoitus tietyille henkilöille, joihin sovelletaan rajoittavia toimenpiteitä, joista säädetään Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetuissa neuvoston päätöksessä 2014/145/YUTP ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 269/2014	22
	Euroopan komissio
2021/C 222/04	Euron kurssi — 10. kesäkuuta 2021	23

	V Ilmoitukset
	YHTEISEN KAUPPAPOLITIIKAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYT
	Euroopan komissio
2021/C 222/05	Ilmoitus tiettyjen tukien vastaisten toimenpiteiden voimassaolon lähestyvästä päättymisestä	24
	KILPAILUPOLITIIKAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYT
	Euroopan komissio
2021/C 222/06	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia M.10289 — PSP/Aviva/10 Station Road) – Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 )	25
2021/C 222/07	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia: M.10312 — Astorg Asset Management/Solina) – Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 )	27
	MUUT SÄÄDÖKSET
	Euroopan komissio
2021/C 222/08	Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisen, vähäisen muutoksen hyväksymisen perusteella muutetun tuote-eritelmän julkaiseminen	28
2021/C 222/09	Nimen rekisteröintihakemuksen julkaiseminen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla	31

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,2174
JPY	Japanin jeniä	133,35
DKK	Tanskan kruunua	7,4364
GBP	Englannin puntaa	0,86293
SEK	Ruotsin kruunua	10,0715
CHF	Sveitsin frangia	1,0909
ISK	Islannin kruunua	146,80
NOK	Norjan kruunua	10,1118
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	25,391
HUF	Unkarin forinttia	346,14
PLN	Puolan zlotya	4,4818
RON	Romanian leuta	4,9223
TRY	Turkin liiraa	10,3284
AUD	Australian dollaria	1,5731
CAD	Kanadan dollaria	1,4739
HKD	Hongkongin dollaria	9,4467
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,6932
SGD	Singaporen dollaria	1,6129
KRW	Etelä-Korean wonia	1 358,76
ZAR	Etelä-Afrikan randia	16,6091
CNY	Kiinan juan renminbiä	7,7828
HRK	Kroatian kunaa	7,4985
IDR	Indonesian rupiaa	17 375,34
MYR	Malesian ringgitiä	5,0163
PHP	Filippiinien pesoa	58,129
RUB	Venäjän ruplaa	87,8666
THB	Thaimaan bahtia	37,947
BRL	Brasilian realia	6,1432
MXN	Meksikon pesoa	23,9905
INR	Intian rupiaa	88,9732