18.2.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 58/1

Komission tiedonanto

Tekniset ohjeet ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen soveltamiseksi elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen mukaisesti

(2021/C 58/01)

Tämä asiakirja perustuu elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen tekstiin, josta Euroopan parlamentti ja neuvosto pääsivät poliittiseen yhteisymmärrykseen joulukuussa 2020 (2020/0104 (COD)) (1).

Nämä tekniset ohjeet on tarkoitettu avuksi kansallisille viranomaisille, kun ne valmistelevat elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevassa asetuksessa tarkoitettuja elpymis- ja palautumissuunnitelmia. Ainoastaan Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta antaa sitovia tulkintoja unionin lainsäädännöstä.

Elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevassa asetuksessa, jäljempänä ’asetus’, säädetään, että elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyvistä toimenpiteistä ei saa aiheutua ympäristötavoitteille luokitusjärjestelmäasetuksen (2) 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa (”ei merkittävää haittaa” -periaate). (3) Asetuksen mukaan kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien arvioinnissa olisi varmistettava, että jokainen niihin sisältyvä toimenpide (uudistus tai investointi) on ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukainen. (4)

Asetuksen mukaan komission olisi annettava teknistä ohjeistusta siitä, miten ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta olisi sovellettava elpymis- ja palautumistukivälineen yhteydessä. (5) Kyseiset tekniset ohjeet annetaan tässä asiakirjassa. Nämä ohjeet koskevat ainoastaan sitä, miten periaatetta olisi sovellettava elpymis- ja palautumistukivälineen yhteydessä, sen erityispiirteet huomioon ottaen. Ohjeet eivät vaikuta luokitusjärjestelmäasetuksen tai muita EU:n rahastoja koskevien säädösten soveltamiseen ja täytäntöönpanoon. Ohjeiden tarkoituksena on selventää, mitä ”ei merkittävää haittaa” -periaate tarkoittaa ja miten sitä olisi sovellettava elpymis- ja palautumistukivälineen yhteydessä. Lisäksi kerrotaan, miten jäsenvaltiot voivat osoittaa, että niiden elpymis- ja palautumissuunnitelmassa ehdotetut toimenpiteet ovat periaatteen mukaisia. Ohjeiden liitteessä IV on käytännön esimerkkejä siitä, miten periaatteen noudattaminen olisi elpymis- ja palautumissuunnitelmissa osoitettava.

1. ”Ei merkittävää haittaa” -periaate

Elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen yhteydessä ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta on tulkittava luokitusjärjestelmäasetuksen 17 artiklassa tarkoitetussa merkityksessä. Kyseisessä artiklassa määritellään, mitä ”merkittävällä haitalla” tarkoitetaan luokitusjärjestelmäasetuksen kuuden ympäristötavoitteen kannalta:

1.	Toiminnan katsotaan aiheuttavan merkittävää haittaa ilmastonmuutoksen hillinnälle, jos se aiheuttaa merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjä;

2.	Toiminnan katsotaan aiheuttavan merkittävää haittaa ilmastonmuutokseen sopeutumiselle, jos se lisää nykyisen ilmaston ja odotettavissa olevan tulevan ilmaston haitallista vaikutusta kyseiseen toimintaan tai ihmisiin, luontoon tai omaisuuteen (6);

3.	Toiminnan katsotaan aiheuttavan merkittävää haittaa vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävälle käytölle ja suojelulle, jos se heikentää vesimuodostumien hyvää tilaa tai hyvää ekologista potentiaalia, mukaan lukien pintavedet ja pohjavedet, tai merivesien osalta ympäristön hyvää tilaa;

Toiminnan katsotaan aiheuttavan merkittävää haittaa kiertotaloudelle, mukaan lukien jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys, jos se aiheuttaa huomattavaa tehottomuutta materiaalien käytössä tai luonnonvarojen suorassa tai epäsuorassa käytössä tai jos se lisää merkittävästi jätteen syntymistä, polttamista tai hävittämistä tai jos jätteen pitkäaikainen loppusijoitus voi aiheuttaa merkittävää ja pitkäaikaista haittaa ympäristölle;

5.	Toiminnan katsotaan aiheuttavan merkittävää haittaa ympäristön pilaantumisen ehkäisemiselle ja vähentämiselle, jos se lisää merkittävästi ilmaan, veteen tai maaperään kohdistuvia epäpuhtauspäästöjä;

Toiminnan katsotaan aiheuttavan merkittävää haittaa biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelulle ja ennallistamiselle, jos se heikentää merkittävästi ekosysteemien hyvää tilaa ja sietokykyä tai luontotyyppien ja lajien suojelutilannetta, mukaan lukien unionin edun kannalta merkittävät luontotyypit ja lajit.

2. Miten periaatetta olisi sovellettava elpymis- ja palautumistukivälineen yhteydessä?

Tässä kohdassa annetaan ohjeita ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen nojalla tehtävään haitta-arviointiin liittyvistä avainkysymyksistä: haitta-arviointi on tehtävä kaikista toimenpiteistä (kohta 2.1), mutta tiettyjen toimenpiteiden osalta arviointi voidaan tehdä yksinkertaistetussa muodossa (kohta 2.2); EU:n ympäristölainsäädännön ja vaikutustenarviointien merkitys (kohta 2.3); arvioinnin perusperiaatteet (kohta 2.4); ja luokitusjärjestelmäasetuksen teknisten arviointikriteerien sovellettavuus (kohta 2.5).

2.1 Haitta-arviointi on tehtävä kaikista toimenpiteistä

Jäsenvaltioiden on esitettävä ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukainen arviointi kaikista elpymis- ja palautumissuunnitelmaansa sisältyvistä toimenpiteistä (7). Elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen mukaan mistään elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyvästä toimenpiteestä ei saa aiheutua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, eikä komissio voi antaa suunnitelmasta myönteistä arviota, jos yksi tai useampi toimenpide ei ole ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukainen. Tämä tarkoittaa, että jäsenvaltioiden on laadittava erillinen haitta-arviointi jokaisesta suunnitelman eri osa-alueisiin kuuluvasta toimenpiteestä. (8) Koko suunnitelman tai sen osa-alueiden tasolla tehty arviointi ei siis riitä, vaan jokainen toimenpide on arvioitava erikseen. Tämä koskee sekä toimenpiteitä, joiden katsotaan edistävän vihreää siirtymää, että kaikkia muitakin elpymis- ja palautumissuunnitelmiin sisältyviä toimenpiteitä. (9)

Jäsenvaltioiden on arvioitava sekä uudistuksia että investointeja. Jäsenvaltioiden on elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa esitettävä johdonmukaisia toimenpidepaketteja, joihin sisältyy sekä uudistuksia että investointeja (asetuksen 14 artiklan 1 kohta). ”Ei merkittävää haittaa” -periaatteen noudattamista on arvioitava paitsi investointien myös uudistusten osalta. Vaikka uudistukset voivat edistää merkittävästi vihreää siirtymää tietyillä aloilla, kuten teollisuudessa, liikenteessä ja energia-alalla, vaarana voi uudistusten suunnittelusta riippuen olla myös se, että niistä aiheutuu joillekin ympäristötavoitteille merkittävää haittaa. (10) Toisaalta eräillä muilla aloilla (esimerkiksi koulutuksen tai julkishallinnon sekä taiteen ja kulttuurin alalla) uudistuksista aiheutuvien ympäristöhaittojen riski on todennäköisesti vähäinen (ks. yksinkertaistettu lähestymistapa kohdissa 2.2 ja 3), riippumatta siitä, että kyseiset toimenpiteet voivat edistää vihreää siirtymää merkittävästi. Näiden ohjeiden tarkoituksena on tukea jäsenvaltioita sekä investointeja että uudistuksia koskevien haitta-arviointien tekemisessä. Teollisuudessa, liikenteessä ja energia-alalla toteutettavilla toimenpiteillä voidaan merkittävällä tavalla edistää vihreää siirtymää ja tukea elpymistä. Vaatimusta haitta-arvioinnin tekemisestä myös uudistuksista ei pidäkään ymmärtää niin, ettei elpymis- ja palautumissuunnitelmiin saisi sisällyttää näillä aloilla toteutettavia merkittäviä uudistuksia.

2.2 Tiettyjen toimenpiteiden haitta-arviointi voidaan tehdä yksinkertaistetussa muodossa.

Haitta-arviointi on tehtävä kaikista toimenpiteistä, mutta se voidaan tehdä yksinkertaistetussa muodossa, kun toimenpiteellä ei ole ennakoitavissa olevaa vaikutusta kaikkiin kuuteen ympäristötavoitteeseen tai joihinkin niistä tai vaikutus on merkityksetön. Tietyillä toimenpiteillä voi niiden ominaispiirteiden vuoksi olla yhteen tai useampaan ympäristötavoitteeseen vain rajallinen vaikutus. Siinä tapauksessa jäsenvaltiot voivat esittää kyseisten ympäristötavoitteiden osalta lyhyet perustelut ja keskittyä haitta-arvioinnissa niihin ympäristötavoitteisiin, joihin voi kohdistua merkittäviä vaikutuksia (ks. kohta 3, vaihe 1). Esimerkiksi itsenäisten ammatinharjoittajien sosiaalisen suojelun yleisen tason korottamiseen tähtäävän työmarkkinauudistuksen ennakoitavissa oleva vaikutus kaikkiin kuuteen ympäristötavoitteeseen on olematon tai merkityksetön, jolloin kaikkien kuuden tavoitteen yhteydessä riittää lyhyt perustelu. Myös silloin kun on kyse yksinkertaisista energiatehokkuustoimenpiteistä, kuten vanhojen ikkunoiden vaihtamisesta uusiin energiatehokkaisiin ikkunoihin, riittää, että periaatteen noudattaminen ilmastonmuutoksen hillitsemistä koskevan tavoitteen osalta osoitetaan lyhyiden perustelujen avulla. Tällaista yksinkertaistettua lähestymistapaa ei kuitenkaan voida soveltaa investointeihin ja uudistuksiin eräillä muilla aloilla (esimerkiksi energia, liikenne, jätehuolto tai teollisuus), joilla yhteen tai useampaan ympäristötavoitteeseen kohdistuvien haittojen riski on suurempi.

Kun toimenpiteen katsotaan edistävän jotakin kuudesta ympäristötavoitteesta niin merkittävästi, että sen kerroin on 100 prosenttia (11), sen katsotaan olevan kyseisen tavoitteen osalta ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukainen. Elpymis- ja palautumistukivälineen yhteydessä joidenkin toimenpiteiden katsotaan edistävän ilmastonmuutostavoitteita tai muita ympäristötavoitteita elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteenä olevan ”Ilmastonseurantaan sovelletun menetelmän” mukaisesti. Jos toimenpiteellä on ilmastonmuutostavoitteiden edistämisen osalta 100 prosentin kerroin, sen katsotaan olevan kyseisen tavoitteen (eli ilmastonmuutoksen hillitsemisen tai siihen sopeutumisen) osalta ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukainen. (12) Jos toimenpiteellä on 100 prosentin kerroin muiden kuin ilmastoon liittyvien ympäristötavoitteiden edistämisen osalta, periaatetta katsotaan noudatetun kyseisen ympäristötavoitteen osalta (esimerkiksi vesi- ja meriluonnonvarat, kiertotalous, pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen tai biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit). Kussakin tapauksessa jäsenvaltioiden on yksilöitävä ja perusteltava, mitä luokitusjärjestelmäasetuksen kuudesta ympäristötavoitteesta toimenpide edistää. Jäsenvaltioiden on silti osoitettava, että toimenpide ei aiheuta merkittävää haittaa muille ympäristötavoitteille. (13)

Kun jokin toimenpide ”edistää merkittävästi” (14) jotakin kuudesta ympäristötavoitteesta, sen katsotaan olevan kyseisen tavoitteen osalta ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukainen. (15) Jos jäsenvaltio esimerkiksi ehdottaa toimenpidettä, jolla tuetaan rakennusten energiatehokkuuslaitteiden valmistusta (esimerkiksi valaistusjärjestelmien läsnäolotunnistus ja päivänvalo-ohjaus), sen ei tarvitsisi tehdä haitta-arviointia ilmastonmuutoksen hillitsemistä koskevan tavoitteen osalta, jos se voi luokitusjärjestelmäasetuksen mukaisesti osoittaa, että ehdotettu toimenpide ”edistää merkittävästi” kyseistä tavoitetta. Tällaisessa tapauksessa jäsenvaltioiden tarvitsisi ainoastaan osoittaa, että toimenpiteestä ei aiheudu merkittävää haittaa viidelle muulle ympäristötavoitteelle.

2.3 EU:n lainsäädännön ja vaikutustenarviointien merkitys

Sovellettavan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattaminen on erillinen velvoite, jonka noudattaminen ei vapauta haitta-arvioinnin tekemisestä. Kaikkien elpymis- ja palautumissuunnitelmissa ehdotettujen toimenpiteiden on oltava EU:n lainsäädännön mukaisia, EU:n ympäristölainsäädäntö mukaan lukien. Vaikka EU:n voimassa olevan lainsäädännön noudattaminen viittaa jo sinänsä vahvasti siihen, että toimenpide ei aiheuta ympäristöhaittoja, se ei automaattisesti tarkoita, että toimenpide on ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukainen, erityisesti siksi, että kaikkia 17 artiklan soveltamisalaan kuuluvia tavoitteita ei ole vielä kaikilta osin otettu huomioon EU:n ympäristölainsäädännössä.

Haitta-arvioinnissa olisi otettava huomioon ympäristöseikkoja koskevat vaikutustenarvioinnit sekä toimenpiteen kestävyysarvioinnit. Vaikka ne eivät automaattisesti tarkoita, että toimenpiteestä ei aiheudu merkittävää haittaa, ne viittaavat kuitenkin vahvasti siihen, että toimenpiteestä ei aiheudu merkittävää haittaa ympäristötavoitteille. Jos jäsenvaltio on tehnyt jonkin elpymis- ja palautumissuunnitelmaansa sisältyvän toimenpiteen osalta direktiivin 2011/92/EU mukaisen ympäristövaikutusten arvioinnin, direktiivin 2001/42/EY (16) mukaisen strategisen ympäristöarvioinnin tai InvestEU-asetuksen kestävyysarviointia koskevien ohjeiden mukaisen ympäristö-/ilmastokestävyyden arvioinnin, tällainen arviointi tukee jäsenvaltion haitta-arvioinnissa esittämiä argumentteja. Joissain tapauksissa ja erityisesti infrastruktuuri-investointien yhteydessä esimerkiksi ympäristövaikutusten arviointi ja vaadittujen lieventämistoimien toteuttaminen ympäristön suojelemiseksi voi, toimenpiteen sisällöstä riippuen, olla riittävä osoitus siitä, että toimenpide on ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukainen joidenkin asiaankuuluvien ympäristötavoitteiden osalta (etenkin silloin kun kyseessä on vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu (17) sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen (18)). Tämä ei kuitenkaan vapauta jäsenvaltiota tekemästä haitta-arviointia kyseisestä toimenpiteestä, koska ympäristövaikutusten arviointi, strateginen ympäristöarviointi tai kestävyysarviointi eivät välttämättä kata kaikkia haitta-arvioinnissa tarkasteltavia näkökohtia. (19) Tämä johtuu siitä, että ympäristöarviointia ja strategista ympäristöarviointia koskevissa direktiiveissä asetetut oikeudelliset velvoitteet ja kestävyysarviointia koskevissa komission ohjeissa esitetty lähestymistapa eivät vastaa luokitusjärjestelmäasetuksen 17 artiklassa (”Ympäristötavoitteille aiheutuva merkittävä haitta”) esitettyjä velvoitteita ja lähestymistapaa. (20)

2.4 Haitta-arvioinnin keskeiset periaatteet

Elpymis- ja palautumistukivälineen yhteydessä haitta-arvioinnissa otetaan huomioon toimenpiteen suorat ja ensisijaiset epäsuorat vaikutukset. (21) Suorat vaikutukset ovat vaikutuksia, jotka ilmenevät toimenpiteen toteuttamisaikana hanketasolla (tuotantolaitos, suojelualue) tai järjestelmätasolla (rautatieverkko, julkinen liikennejärjestelmä). Ensisijaiset epäsuorat vaikutukset ovat vaikutuksia, jotka ilmenevät hankkeiden tai järjestelmien ulkopuolella mahdollisesti vasta toimenpiteen toteuttamisen jälkeen tai elpymis- ja palautumistukivälineen soveltamisajan päätyttyä, mutta jotka ovat kuitenkin kohtuudella ennakoitavissa ja merkityksellisiä. Esimerkki suorista vaikutuksista tieliikenteen alalla ovat tien rakentamiseen käytettävät materiaalit. Esimerkki ensisijaisista epäsuorista vaikutuksista ovat odotettavissa olevat tulevat kasvihuonekaasupäästöt, jotka johtuvat liikennemäärien kasvusta tien käyttöaikana.

Haitta-arvioinnissa on otettava huomioon toimenpiteestä aiheutuvan toiminnan koko elinkaari. Luokitusjärjestelmäasetuksen 17 artiklaa (”Ympäristötavoitteille aiheutuva merkittävä haitta”) noudattaen ”merkittävää haittaa” arvioidaan elpymis- ja palautumistukivälineen yhteydessä toiminnan koko elinkaaren perusteella. Elpymis- ja palautumistukivälineen yhteydessä tehtävässä haitta-arvioinnissa kuitenkin riittää, että otetaan huomioon elinkaareen liittyvät näkökohdat, sen sijaan että tehtäisiin varsinainen elinkaariarviointi. (22) Arvioinnin tulisi kattaa sekä tuotanto- ja käyttövaihe että käytöstäpoistovaihe – missä vaiheessa eniten haittaa odotetaankin aiheutuvan. Jos toimenpiteellä esimerkiksi tuetaan ajoneuvojen hankintaa, arvioinnissa olisi otettava huomioon muun muassa ajoneuvojen kokoamisesta, kuljetuksesta ja käytöstä aiheutuva pilaantuminen (mm. päästöt ilmaan) sekä ajoneuvojen asianmukainen käsittely käytöstäpoistovaiheessa. Esimerkiksi akkujen ja elektroniikkakomponenttien asianmukaisessa käytön jälkeisessä käsittelyssä (kuten niiden uudelleenkäyttö ja/tai niihin sisältyvien kriittisten raaka-aineiden kierrätys) olisi varmistettava, että siitä ei aiheudu merkittävää haittaa kiertotaloutta koskevalle ympäristötavoitteelle.

Toimenpiteitä, joilla edistetään (esim. teollisuuden, liikenteen ja rakennusten) nykyistä laajempaa sähköistämistä, pidetään ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisina ilmastonmuutoksen hillitsemistä koskevan ympäristötavoitteen osalta. Jotta siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen olisi mahdollista, olisi kannustettava toteuttamaan toimenpiteitä, joilla lisätään sähköistämistä mm. teollisuuden, liikenteen ja rakentamisen kaltaisilla keskeisillä aloilla (mm. investoinnit sähkön siirto- ja jakeluinfrastruktuuriin, sähköiseen tienvarsi-infrastruktuuriin, sähkön varastointiin, akkuihin ja lämpöpumppuihin). Sähköntuotanto ei ole vielä kaikkialla EU:ssa ilmastoneutraalia toimintaa (sähköntuotannon hiili-intensiteetti vaihtelee jäsenvaltioittain), ja hiili-intensiivisen sähkön kulutuksen kasvu on periaatteessa tällaisten toimenpiteiden ensisijainen epäsuora vaikutus ainakin lyhyellä aikavälillä. Ilmastoneutraali talous kuitenkin edellyttää tällaisten teknologioiden ja infrastruktuurien käyttöönottoa osana toimenpiteitä, joiden avulla pyritään saavuttamaan vuosia 2030 ja 2050 koskevat kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevat tavoitteet. EU:ssa onkin jo olemassa hiilidioksidipäästötöntä sähköntuotantoa ja uusiutuvien energialähteiden kehittämistä koskeva politiikkakehys. Näiden investointien olisi katsottava olevan elpymis- ja palautumistukivälineen yhteydessä ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisia ilmastonmuutoksen hillitsemisen osalta, edellyttäen että jäsenvaltiot osoittavat, että sähköistämisen lisäämisen ohella kansallisella tasolla lisätään myös uusiutuvan energian tuotantokapasiteettia. Jäsenvaltioiden täytyy silti osoittaa, että toimenpiteet eivät aiheuta merkittävää haittaa viidelle muulle ympäristötavoitteelle.

Jos tietylle taloudelliselle toiminnalle on olemassa teknisesti toteuttamiskelpoinen vaihtoehto, jonka ympäristövaikutukset ovat vähäiset, toimenpiteen kielteisiä ympäristövaikutuksia olisi arvioitava suhteessa vaihtoehtoon, jossa toimenpidettä ei toteuteta, ottaen huomioon toimenpiteen absoluuttinen ympäristövaikutus. (23) Tätä varten tarkastellaan toimenpiteen ympäristövaikutuksia verrattuna tilanteeseen, jossa ei ole kielteisiä ympäristövaikutuksia. Toimenpiteen vaikutusta ei siis verrata jonkin toisen, olemassa olevan tai suunnitellun, toimenpiteen vaikutukseen, joka korvattaisiin kyseisellä toimenpiteellä. (24) Jos esimerkiksi arvioidaan vesivoimalan edellyttävän padon rakentamista koskemattomalle alueelle, padon vaikutusta arvioidaan suhteessa tilanteeseen, jossa kyseinen joki jätetään luonnontilaan, eikä suhteessa alueen vaihtoehtoiseen käyttötarkoitukseen. Sama pätee romutusjärjestelmään, jossa tavoitteena on, että tehottomat polttomoottoriautot vaihdetaan tehokkaampiin: koska saatavilla on vähävaikutuksellisia vaihtoehtoja (kuten päästöttömiä autoja), uusien polttomoottoriautojen vaikutusta arvioidaan absoluuttisesti sen sijaan, että sitä verrattaisiin vanhojen, romutettavien autojen vaikutukseen (ks. liite IV, esimerkki 5, joka on esimerkki haitta-arviointivaatimusten täyttymättömyydestä).

Jos tietylle taloudelliselle toiminnalle ei ole teknisesti ja taloudellisesti (25) toteuttamiskelpoista vaihtoehtoa, jonka ympäristövaikutukset olisivat vähäiset, jäsenvaltiot voivat osoittaa, että toimenpiteestä ei aiheudu merkittävää haittaa, noudattamalla parasta kyseisellä alalla saatavilla olevaa ympäristönsuojelun tasoa. Tällaisessa tapauksessa haittaa arvioitaisiin suhteessa alan parhaaseen ympäristönsuojelun tasoon. Jotta menetelmä toimisi, useiden edellytysten on täytyttävä. Toiminnan on esimerkiksi johdettava selvästi parempaan ympäristönsuojelun tasoon kuin käytettävissä olevat vaihtoehdot, sen avulla on voitava välttää ympäristölle haitalliset lukkiutumat, eikä se saa estää sellaisten vaihtoehtojen kehittämistä ja käyttöönottoa, joilla on vähemmän haitallisia ympäristövaikutuksia (26) , (27). Tätä lähestymistapaa olisi sovellettava alakohtaisesti, eli olisi tutkittava kaikki kyseisellä alalla saatavilla olevat vaihtoehdot (28).

Fossiilisia polttoaineita käyttävään sähkön- ja/tai lämmöntuotantoon sekä siihen liittyvään siirto- ja jakeluinfrastruktuuriin liittyvien toimenpiteiden ei edellä esitetyn perusteella pääsääntöisesti pitäisi katsoa olevan ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisia, koska tarjolla on myös vähähiilisiä vaihtoehtoja. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta tästä pääsäännöstä voidaan myöntää tapauskohtaisesti rajoitettuja poikkeuksia, kun toimenpiteet liittyvät maakaasua käyttävään sähkön- ja/tai lämmöntuotantoon sekä siihen liittyvään siirto- ja jakeluinfrastruktuuriin. Tällä on merkitystä erityisesti niille jäsenvaltioille, joissa hiili-intensiivisten energialähteiden, kuten kivi- ja ruskohiilen tai öljyn, käytön lopettaminen aiheuttaa merkittäviä haasteita ja joissa jokin toimenpide tai toimenpiteiden yhdistelmä voi sen vuoksi vähentää kasvuhuonekaasupäästöjä erityisen paljon ja nopeasti. Näiden poikkeusten on täytettävä tietyt liitteessä III esitetyt edellytykset, jotta voidaan välttää hiili-intensiiviset lukkiutumisvaikutukset ja noudattaa EU:n tavoitteita, jotka koskevat hiilestä irtautumista vuosiin 2030 ja 2050 mennessä. Lisäksi jäsenvaltioiden on osoitettava, miten nämä toimenpiteet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisia viiden muun ympäristötavoitteen osalta.

Jotta voidaan varmistaa, että toimenpiteet täyttävät myös tulevaisuuden vaatimukset eivätkä aiheuta haitallisia lukkiutumisvaikutuksia, sekä edistää myönteisiä dynaamisia vaikutuksia, voi olla tarpeen toteuttaa liitännäisuudistuksia ja -investointeja. Esimerkkejä tällaisista liitännäistoimenpiteistä ovat teiden varustaminen vähähiilisellä infrastruktuurilla (esim. sähköajoneuvojen latausasemat tai vetytankkausasemat) ja asianmukaisten tie- tai ruuhkamaksujen käyttöönotto tai laajemmat uudistukset ja investoinnit kansallisen sähköntuotannon tai liikennejärjestelmien vähähiilistämiseen. Osa tällaisista täydentävistä uudistuksista ja investoinneista voitaisiin käsitellä saman toimenpiteen yhteydessä alatoimenpiteinä, mutta se ei ole välttämättä aina mahdollista. Joustavuuden nimissä jäsenvaltioiden olisi rajatuissa olosuhteissa ja tapauskohtaisesti voitava osoittaa, että elpymis- ja palautumissuunnitelman yhteydessä vältetään haitalliset lukkiutumisvaikutukset toteuttamalla liitännäistoimenpiteitä.

Näiden ohjeiden mukainen ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen noudattaminen olisi sisällytettävä jo toimenpiteiden suunnitteluun, myös väli- ja päätavoitteiden tasolla. Elpymis- ja palautumissuunnitelman toimenpiteiden kuvauksissa olisi alusta alkaen otettava huomioon periaatteen noudattamisen kannalta merkitykselliset näkökohdat. Tämä voi edellyttää, että tällaiset näkökohdat ja tarvittavat lieventävät toimenpiteet sisällytetään vastaaviin väli- ja päätavoitteisiin tai tarjouskilpailu- ja hankintamenettelyihin. (29) Jos toimenpide koskee esimerkiksi investointeja laajaan tieinfrastruktuurihankkeeseen, johon tarvittavien lupien myöntäminen edellyttää ympäristövaikutusten arviointia, välitavoitteeksi voitaisiin määritellä ympäristövaikutusten arvioinnin perusteella vaadittujen lieventävien ympäristönsuojelutoimenpiteiden toteuttaminen. Tämäntyyppisen hankkeen tarjouskilpailu- tai hankintamenettelyssä voitaisiin jo hankkeen suunnitteluvaiheessa todeta, että tarjous- tai hankintaeritelmässä on ”ei merkittävää haittaa” -periaatteeseen liittyviä erityisehtoja. Voitaisiin esimerkiksi edellyttää, että tietty vähimmäisprosenttiosuus rakennus- ja purkujätteestä on valmisteltava uudelleenkäyttöä ja kierrätystä varten. Toimenpiteen kuvaukseen olisi sisällytettävä myös liitännäistoimenpiteitä, joilla tuetaan siirtymistä puhtaampiin liikennemuotoihin, kuten tienkäytön hinnoitteluun liittyviä uudistuksia, investointeja raide- tai sisävesiliikenteen käytön tukemiseksi tai kannustimia julkisen liikenteen käytön lisäämiseksi. Yleisluonteisemmat toimenpiteet, kuten laajat teollisuuden tukijärjestelmät (esim. rahoitusvälineet, joilla tuetaan investointeja yrityksiin useilla aloilla) olisi suunniteltava niin, että voidaan varmistaa, että asianomaiset investoinnit ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisia.

2.5 Luokitusjärjestelmäasetuksen teknisten arviointikriteerien sovellettavuus

Jäsenvaltioiden ei edellytetä viittaavan luokitusjärjestelmäasetuksen mukaisesti vahvistettuihin teknisiin arviointikriteereihin (määrälliset ja/tai laadulliset kriteerit) sen osoittamiseksi, että toimenpide on ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukainen. Elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen mukaan (30) tekniset arviointikriteerit sisältävien delegoitujen säädösten (31) voimaantulo ei saisi vaikuttaa komission antamiin teknisiin ohjeisiin. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin käyttää haitta-arviointien laatimisessa vertailukohtana luokitusjärjestelmäasetuksen nojalla annettuihin delegoituihin säädöksiin sisältyviä teknisiä arviointikriteerejä. Ne voivat viitata tässä yhteydessä myös delegoitujen säädösten luonnoksiin.

3. Miten jäsenvaltioiden olisi käytännössä osoitettava, että niiden suunnitelmiin sisältyvät toimenpiteet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaiset?

Komissio on laatinut tätä varten ns. haitantarkistuslistan (ks. liite I), jonka tarkoituksena on helpottaa elpymis- ja palautumissuunnitelmiin liittyvien arviointien laatimista ja periaatteen noudattamisen osoittamista. Jäsenvaltioiden olisi käytettävä tarkistuslistaa analyysinsa tukena sen osoittamiseen, miten kukin toimenpide täyttää ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen edellytykset. Komissio käyttää näitä tietoja arvioidessaan elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevassa asetuksessa vahvistettujen kriteerien mukaisesti, onko kukin elpymis- ja palautumissuunnitelman toimenpide ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukainen ja millä tavoin.

Komissio kehottaa jäsenvaltioita vastaamaan tarkistuslistassa esitettyihin kysymyksiin ja sisällyttämään vastaukset elpymis- ja palautumissuunnitelmaansa osana kunkin toimenpiteen kuvausta (komission ei merkittävää haittaa -arviointilomakemallin osan 2 kohta 8). Jäsenvaltioita pyydetään myös toimittamaan täydentäviä arviointeja ja/tai asiakirjoja kohdennetusti ja rajoitetussa määrin, jos se on tarpeen tarkistuslistassa esitetyn arvioinnin tueksi ja vastausten perustelemiseksi tarkemmin.

Tarkistuslista perustuu seuraavaan päättelykaavaan, jota olisi sovellettava kuhunkin elpymis- ja palautumissuunnitelman toimenpiteeseen. Jäljempänä on lisätietoa päättelykaavan vaiheista.

Päättelykaava

Vaihe 1: Kuuden ympäristötavoitteen tarkastelu arviointia edellyttävien määrittämiseksi

Jäsenvaltioita pyydetään täyttämään ensin tarkistuslistan osa 1 (ks. liite I) ja määrittämään sen avulla, mitkä kuudesta ympäristötavoitteesta edellyttävät toimenpiteen yksityiskohtaista haitta-arviointia. Alustava yleisarviointi helpottaa jäsenvaltioiden arviointityötä, kun ensin selvitetään, mitkä ympäristötavoitteet edellyttävät yksityiskohtaista haitta-arviointia ja minkä tavoitteiden osalta riittää yksinkertaistettu lähestymistapa (ks. kohta 2.2).

Tarkistuslistan osa 1

Mitkä seuraavista ympäristötavoitteista edellyttävät toimenpiteen yksityiskohtaista haitta-arviointia?	Kyllä	Ei	Perustelu, jos on valittu ”Ei”
Ilmastonmuutoksen hillitseminen
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
Kiertotalous, mukaan lukien jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys
Ilman, veden tai maaperän pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Jos vastaus on ”ei”, jäsenvaltioita pyydetään perustelemaan lyhyesti (oikeanpuoleisessa sarakkeessa), miksi kyseinen ympäristötavoite ei edellytä toimenpiteen yksityiskohtaista haitta-arviointia. Perusteluissa on mainittava, mihin seuraavista tapauksista se pohjautuu (ks. kohta 2.2):

Toimenpiteellä ei ole ennakoitavissa olevaa vaikutusta tähän ympäristötavoitteeseen tai vaikutus on merkityksetön, kun otetaan huomioon toimenpiteen luonne ja sen suorat ja ensisijaiset epäsuorat vaikutukset sen elinkaaren aikana, joten sen katsotaan olevan ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukainen tämän tavoitteen osalta;

b.	Toimenpiteellä on ilmastonmuutostavoitteiden edistämisen osalta 100 prosentin kerroin, joten sen katsotaan olevan ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukainen tämän tavoitteen osalta;

c.	Toimenpide ”edistää merkittävästi” jotakin ympäristötavoitetta luokitusjärjestelmäasetuksessa tarkoitetulla tavalla, joten sen katsotaan olevan ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukainen tämän tavoitteen osalta.

Silloin kun elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyvän toimenpiteen osalta riittää yksinkertaistettu lähestymistapa, (oikeanpuoleisessa sarakkeessa) vaadittu perustelu voi olla hyvin lyhyt, ja mahdollisuuksien mukaan useamman toimenpiteen perustelut voidaan koota yhteen. Näin jäsenvaltiot voivat keskittyä haitta-arvioinnissa niihin toimenpiteisiin, joiden mahdollisesti aiheuttamaa merkittävää haittaa on arvioitava yksityiskohtaisesti.

Jos vastaus on ”kyllä”, voidaan siirtyä vaiheeseen 2, jossa esitetään asianomaiset ympäristötavoitteet.

Tähän vaiheeseen liittyviä esimerkkejä on liitteessä IV.

Vaihe 2: Yksityiskohtainen haitta-arviointi niiden ympäristötavoitteiden osalta, jotka sitä edellyttävät

Toisessa vaiheessa jäsenvaltioita kehotetaan käyttämään tarkistuslistan osaa 2 (ks. liite I) tehdäkseen kustakin elpymis- ja palautumissuunnitelman toimenpiteestä yksityiskohtaisen haitta-arvioinnin niiden ympäristötavoitteiden osalta, joiden kohdalla on vaiheessa 1 valittu ”kyllä”. Tarkistuslistan osaan 2 on koottu haitta-arvioinnin oikeudellisia vaatimuksia vastaavat kysymykset kaikkien kuuden ympäristötavoitteen osalta. Suunnitelmaan sisällytettävien toimenpiteiden on oltava ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisia. Näin ollen kaikkiin tarkistuslistan osassa 2 esitettyihin kysymyksiin on vastattava ”ei” osoitukseksi siitä, että toimenpiteestä ei aiheudu merkittävää haittaa kyseiselle ympäristötavoitteelle.

Tarkistuslistan osa 2 – Esimerkkinä ympäristötavoite ”ilmastonmuutoksen hillitseminen”

Kysymykset	Ei	Yksityiskohtaiset perustelut
Ilmastonmuutoksen hillitseminen Odotetaanko toimenpiteen johtavan merkittäviin kasvihuonekaasupäästöihin?

Jäsenvaltioiden olisi vahvistettava, että vastaus on ”ei”, ja perusteltava vastauksensa yksityiskohtaisesti oikeanpuoleisessa sarakkeessa. Jäsenvaltioita pyydetään tarvittaessa toimittamaan täydentäviä arviointeja ja/tai asiakirjoja kohdennetusti ja rajoitetussa määrin, jos se on tarpeen niiden antamien vastausten perustelemiseksi tarkemmin.

Jos jäsenvaltiot eivät pysty esittämään riittävän yksityiskohtaisia perusteluja, komissio voi katsoa, että toimenpiteestä saattaa aiheutua merkittävää haittaa joillekin kuudesta ympäristötavoitteesta. Siinä tapauksessa komission olisi annettava kyseiselle elpymis- ja palautumissuunnitelmalle luokitus C elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteessä II olevassa 2.4 kohdassa esitettyjen kriteerien mukaisesti. Tämä ei vaikuta asetuksen 16 ja 17 artiklassa tarkoitettuun menettelyyn eikä etenkään 16 artiklan 1 kohdassa mainittuun mahdollisuuteen, jonka mukaan jäsenvaltio ja komissio voivat jatkaa yhteydenpitoa suunnitelman viimeistelemiseksi ennen sen virallista toimittamista.

Tähän vaiheeseen liittyviä esimerkkejä on liitteessä IV.

Kun jäsenvaltiot tekevät tarkistuslistan vaiheessa 2 toimenpiteestä yksityiskohtaisen haitta-arvioinnin, ne voivat halutessaan tukeutua liitteessä II olevaan luetteloon arviointia tukevasta näytöstä. Komission esittämän luettelon tarkoituksena on auttaa jäsenvaltioita tapauskohtaisen arvioinnin laatimisessa osana tarkistusluettelon osan 2 yhteydessä tehtävää yksityiskohtaista arviointia. Luettelon käyttö ei ole pakollista, mutta jäsenvaltiot voivat viitata siihen kertoakseen, minkä tyyppisen näytön perusteella ne ovat todenneet, että toimenpide on ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukainen. Luettelo täydentää tarkistuslistan osaan 2 sisältyviä yleisiä kysymyksiä.

(1) https://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-14310-2020-INIT/en/pdf. Säännösten numerointi ja sanamuoto voivat muuttua meneillään olevan oikeudellisen tarkistuksen yhteydessä.

(2) ’Luokitusjärjestelmäasetuksella’ tarkoitetaan kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä annettua asetusta (EU) 2020/852, jossa esitetään ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja koskeva luokitusjärjestelmä.

(3) Ks. asetuksen 4 a artikla (”Horisontaaliset periaatteet”), jonka mukaan elpymis- ja palautumistukivälineestä voidaan tukea ainoastaan ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisia toimenpiteitä, sekä 15 artikla (”Elpymis- ja palautumissuunnitelma”) ja 16 artikla (”Komission arviointi”), joiden mukaan elpymis- ja palautumissuunnitelmissa olisi selitettävä ja niitä olisi arvioitava sen mukaan, ”kuinka suunnitelmassa varmistetaan, että siihen sisältyvien uudistusten ja investointien täytäntöönpanotoimenpiteistä ei aiheudu asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille (”ei merkittävää haittaa” -periaate)”.

(4) Asetuksen liitteenä olevissa Tukivälineen arviointia koskevissa suuntaviivoissa esitetään arviointiohjeita, joiden perusteella komissio arvioi elpymis- ja palautumissuunnitelmia koskevia jäsenvaltioiden ehdotuksia. Ohjeiden mukaan komissio käyttää kaikkien asetuksen 16 artiklan 3 kohdassa lueteltujen arviointikriteeriensä yhteydessä luokitusjärjestelmää, joka jakautuu luokkiin A–C. Arviointikriteerissä d selvennetään, että komissio voi käyttää haitta-arvioinnissa vain kahta luokitusvaihtoehtoa, A tai C. Luokitus on A, jos mikään elpymis- ja palautumissuunnitelman toimenpiteistä ei aiheuta merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, ja C, jos yksi tai useampi toimenpiteistä aiheuttaa ympäristötavoitteille merkittävää haittaa (vrt. luokitusjärjestelmäasetuksen 17 artikla (”Ympäristötavoitteille aiheutuva merkittävä haitta”)). Liitteen mukaan elpymis- ja palautumissuunnitelma ei täytä arviointiperusteita tyydyttävästi, jos arvioinnissa on yksikin C-luokitus. Siinä tapauksessa komissio ei voi hyväksyä suunnitelmaa.

(5) Nämä tekniset ohjeet täydentävät alustavia ohjeita, jotka komissio on esittänyt vuoden 2021 kestävän kasvun strategiassa ja siihen liittyvässä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa päivityksineen.

(6) Tämä tarkoittaa erityisesti sitä, että ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevalle tavoitteelle voi aiheutua merkittävää haittaa i) joko siten, että toimintaa ei mukauteta ilmastonmuutoksesta aiheutuviin haittavaikutuksiin, kun on olemassa riski, että ilmastonmuutos vaikuttaa kyseiseen toimintaan haitallisesti (esimerkiksi rakentaminen tulvariskialueelle), tai ii) vääränlaisen sopeutumisen seurauksena, kun jokin sopeutumisratkaisu suojaa yhtä aluetta (”ihmisiä, luontoa tai omaisuutta”), mutta lisää riskejä toisaalla (esimerkiksi tulvatasanteen pengertäminen, minkä seurauksena vahingot siirtyvät suojaamattomalle naapurialueelle).

(7) Elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 14 artiklan (”Tukikelpoisuus”) mukaan ”Elpymis- ja palautumissuunnitelmiin, jotka voivat saada rahoitusta tästä tukivälineestä, on sisällyttävä toimenpiteitä uudistusten ja julkisten investointien toteuttamiseksi”.

(8) Periaatteen noudattamista tarkastellaan elpymis- ja palautumistukivälineen yhteydessä toimenpiteen tasolla, kun taas luokitusjärjestelmäasetuksen 17 artiklassa (”Ympäristötavoitteille aiheutuva merkittävä haitta”) viitataan taloudelliseen toimintaan. Elpymis- ja palautumistukivälineen yhteydessä toimenpiteellä (investoinnilla tai uudistuksella) tarkoitetaan toimenpidettä, joka voi itsessään muodostua taloudellisesta toiminnasta tai aiheuttaa taloudellista toimintaa (tai sen muutoksia). Siksi luokitusjärjestelmäasetuksen 17 artiklassa mainittua taloudellista toimintaa pidetään elpymis- ja palautumistukivälineen yhteydessä näissä ohjeissa tarkoitettuna toimenpiteenä.

(9) Toimenpiteet, joiden osalta periaatteen noudattamista elpymis- ja palautumistukivälineen yhteydessä arvioidaan, ovat sinänsä huomattavasti laaja-alaisempia kuin luokitusjärjestelmäasetuksen mukaisessa arvioinnissa, jossa keskitytään määrittämään ympäristön kannalta kestävä taloudellinen toiminta. Luokitusjärjestelmäasetuksen nojalla luokitellaan taloudellista toimintaa, joka edistää merkittävästi kyseisen asetuksen 10–15 artiklassa lueteltuja ympäristötavoitteita eikä aiheuta niille merkittävää haittaa, ja vahvistetaan tällaista toimintaa koskevat kriteerit. Elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen nojalla tehtävän arvioinnin tavoitteena on sen sijaan osoittaa, että erilaiset toimenpiteet eivät aiheuta merkittävää haittaa yhdellekään arvioinnissa tarkastelluista ympäristötavoitteista.

(10) Jos jokin uudistus voisi lisätä valtion omistamien pankkien ja rahoituslaitosten fossiilisille polttoaineille myöntämää rahoitusta tai fossiilisille polttoaineille myönnettäviä suoria tai epäsuoria tukia, voitaisiin katsoa, että siihen liittyy riski merkittävän haitan aiheuttamisesta ilmastonmuutoksen hillinnälle ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiselle ja vähentämiselle. Nämä näkökohdat olisi otettava haitta-arvioinnissa huomioon.

(11) Jotta voidaan ottaa huomioon se, missä määrin toimenpide edistää elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen yleisiä ilmastotavoitteita, ja laskea ilmastotavoitteiden osuudet suunnitelman kokonaismäärärahoista, jäsenvaltioiden olisi käytettävä asetuksen liitteenä olevassa Ilmastonseurantaan sovelletussa menetelmässä esitettyä menetelmää, tukitoimialoja ja niihin liittyviä ilmastotavoitekertoimia. Jos komissio ei ole vahvistanut valittua tukitoimialaa ja jäsenvaltion ehdottamaa kerrointa, toimenpiteen ei katsota automaattisesti olevan periaatteen mukainen asianomaisen tavoitteen tai asianomaisten tavoitteiden osalta, ja haitta-arviointi on suoritettava.

(12) Tähän ryhmään voisi kuulua esimerkiksi tuki-/uudistamisjärjestelmä vanhentuneen liikkuvan kaluston korvaamiseksi kalustolla, jonka pakokaasupäästöt ovat nolla.

(13) Tässä kohdassa tarkoitettua lähestymistapaa ei voida soveltaa toimenpiteisiin, joilla on 40 prosentin kerroin. Tällaisten toimenpiteiden osalta jäsenvaltioiden on annettava selvitys siitä, miksi toimenpide on periaatteen mukainen, ottaen huomioon näissä ohjeissa esitetyt yleiset periaatteet (jäsenvaltioiden on esimerkiksi vahvistettava, että toimenpiteen yhteydessä ei käytetä fossiilisia polttoaineita tai että liitteessä III esitetyt kriteerit täyttyvät ilmastonmuutoksen hillitsemistä koskevan tavoitteen osalta). Kun toimenpiteellä, jolla on 40 prosentin kerroin, ei ole ennakoitavissa olevaa vaikutusta tiettyyn ympäristötavoitteeseen tai vaikutus on merkityksetön tai kun toimenpide luokitusjärjestelmäasetuksen mukaisesti ”edistää merkittävästi” tiettyä ympäristötavoitetta, jäsenvaltiot voivat soveltaa kyseisen ympäristötavoitteen osalta yksinkertaistettua lähestymistapaa (ks. kohdan 2.2 ensimmäinen ja kolmas kohta).

(14) Luokitusjärjestelmäasetuksen 10–16 artiklassa määritellään, mitä ’merkittävä edistäminen’ tarkoittaa kunkin kuuden ympäristötavoitteen ja ’mahdollistavien toimintojen’ kannalta. Voidakseen hyödyntää tässä kohdassa esitettyä yksinkertaistettua lähestymistapaa jäsenvaltioiden olisi osoitettava, että toimenpide ”edistää merkittävästi” yhtä tai useampaa ympäristötavoitetta luokitusjärjestelmäasetuksen 10–16 artiklan mukaisesti (ks. myös kohta 2.5).

(15) Tällä vaihtoehdolla on merkitystä erityisesti niiden toimintojen kannalta, joiden katsotaan edistävän merkittävästi jotakin luokitusjärjestelmäasetuksen mukaista ympäristötavoitetta, mutta joilla ei ole elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevaan asetukseen liitetyn ”Ilmastonseurantaan sovelletun menetelmän” nojalla 100 prosentin kerrointa, kun on kyse ilmasto- tai ympäristötavoitteiden edistämisestä. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen alalla tällaisia ovat muun muassa seuraavat: tietyt päästöttömät ja vähäpäästöiset kevyet hyötyajoneuvot; tietyt vesiliikenteeseen tarkoitetut päästöttömät tai vähäpäästöiset alukset; tietyt päästöttömät ja vähäpäästöiset raskaat hyötyajoneuvot; sähkön siirto- ja jakeluinfrastruktuuri; vedyn siirto- ja jakeluverkot; erityiset jätehuoltotoimet (esim. erilliskerätyn vaarattoman jätteen lajittelu syntypaikalla ja valmistelu uudelleenkäyttöä/kierrätystä varten); ja läpimurtoihin johtava kiertotalouden tutkimus, kehittäminen ja innovointi.

(16) Ympäristövaikutusten arviointi on menettely, jolla varmistetaan, että suunnitelmien/ohjelmien/hankkeiden ympäristövaikutukset otetaan huomioon ennen niitä koskevien päätösten tekemistä. Ympäristövaikutusten arviointi voidaan tehdä yksittäisille hankkeille, kuten pato-, moottoritie-, lentokenttä- tai tehdashankkeelle, direktiivin 2011/92/EU (ympäristövaikutusten arvioinnista annettu direktiivi eli YVA-direktiivi) nojalla tai julkisille suunnitelmille tai ohjelmille direktiivin 2001/42/EY (strategisista ympäristöarvioinneista annettu direktiivi eli SYA-direktiivi) nojalla.

(17) Jos ympäristövaikutusten arviointi kattaa myös vaikutuksen vesiin direktiivin 2000/60/EY mukaisesti ja havaitut riskit on otettu huomioon toimenpiteen suunnittelussa.

(18) Rajoittamatta direktiiveissä 2009/147/EY ja 92/43/ETY vaadittuja muita arviointeja silloin kun toiminta toteutetaan biologisen monimuotoisuuden kannalta herkällä alueella tai lähellä tällaista aluetta (ml. suojelualueiden Natura 2000 -verkosto, Unescon maailmanperintökohteet ja biologisen monimuotoisuuden kannalta keskeiset alueet ja muut suojelualueet).

(19) Vastaavasti haitta-arviointi ei vapauta velvoitteesta tehdä ympäristövaikutusten arviointi tai strateginen ympäristöarviointi tai ilmasto-, ympäristö- tai kestävyysarviointi, jos voimassa olevassa EU:n lainsäädännössä edellytetään sellaista silloin kun hanke saa rahoitusta InvestEU-ohjelmasta tai Verkkojen Eurooppa -välineestä.

(20) Ympäristövaikutusten arviointi vaaditaan esimerkiksi öljynjalostamoilta, lämpövoimalaitoksilta ja raakaöljyn tai maakaasun tuotantoon liittyviltä hankkeilta. Tällaiset toimenpiteet eivät kuitenkaan ole ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisia ilmastonmuutoksen hillitsemistä koskevan tavoitteen osalta, sillä luokitusjärjestelmäasetuksen 17 artiklan (”Ympäristötavoitteille aiheutuva merkittävä haitta”) mukaan toiminnan katsotaan aiheuttavan merkittävää haittaa, ”jos se aiheuttaa merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjä”. Sama koskee esimerkiksi uuden lentoaseman rakentamista. Vaikka se edellyttää ympäristövaikutusten arviointia, ilmastonmuutoksen hillitsemistä koskevaan ympäristötavoitteeseen liittyvän haitta-arvioinnin vaatimukset voi täyttää vain vähähiilistä lentoasemainfrastruktuuria koskeva toimenpide, kuten investoinnit energiatehokkaisiin lentoasemarakennuksiin, lentoasemainfrastruktuurin verkkoliitäntöjen päivittäminen uusiutuviin energialähteisiin ja tähän liittyvät palvelut.

(21) Tämä lähestymistapa on luokitusjärjestelmäasetuksen 17 artiklan (”Ympäristötavoitteille aiheutuva merkittävä haitta”) mukainen, sillä sen mukaan toiminnan ja sen tuottamien tuotteiden ja palvelujen ympäristövaikutukset on otettava huomioon koko niiden elinkaaren ajan.

(22) Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ei edellytetä ns. attributionaalisia tai konsekventiaalisia elinkaariarviointeja, joissa otetaan huomioon toimenpiteestä aiheutuvien teknologisten, taloudellisten tai sosiaalisten muutosten epäsuorat ympäristövaikutukset. Aiemmin tehdyistä elinkaariarvioinneista saatua näyttöä voitaisiin kuitenkin käyttää haitta-arvioinnin havaintojen tukena.

(23) Tätä menetelmää sovelletaan elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa rahoitettaviin toimenpiteisiin erityisesti silloin kun ne koskevat julkisia investointeja tai aiheuttavat suoria julkisia menoja. Uudistuksiin liittyvien toimenpiteiden haittoja on arvioitava pääsääntöisesti käyttämällä vertailukohtana tilannetta ennen toimenpiteen toteuttamista.

(24) Menetelmä on luokitusjärjestelmäasetuksen logiikan mukainen: delegoitujen säädösten luonnoksissa monet haitta-arviointiin liittyvistä teknisistä kriteereistä perustuvat absoluuttisiin kriteereihin, kuten erilaisiin päästörajoituksiin (esimerkiksi sähköntuotannon sopeutumisratkaisuja tai henkilöajoneuvoja koskevat hiilidioksidipäästöjen rajoitukset). Menetelmää tukee myös ennalta varautumisen periaate, joka on yksi EU:n ympäristölainsäädännön pääperiaatteista ja joka mainitaan myös luokitusjärjestelmäasetuksessa (johdanto-osan 40 kappale ja 19 artiklan 1 kohdan f alakohta). Sen taustalla on ajatus siitä, että ympäristöhaittoja on tarkasteltava absoluuttisesta näkökulmasta, ei suhteellisesta (esimerkiksi ilmaston lämpeneminen johtuu kasvihuonekaasupäästöjen absoluuttisesta tasosta).

(25) Sen osoittamiseksi, että vaihtoehto, jonka ympäristövaikutukset ovat vähäiset, ei ole taloudellisesti toteuttamiskelpoinen, jäsenvaltioiden on otettava huomioon toimenpiteen kustannukset sen koko elinkaaren ajalta. Näihin kustannuksiin sisältyvät kielteiset ympäristökustannukset ja tulevat investointitarpeet, joita siirtyminen ympäristövaikutuksiltaan suotuisampaan vaihtoehtoon edellyttää, jotta voidaan välttää lukkiutumat tai vaikutuksiltaan suotuisampien vaihtoehtojen kehittämisen ja käyttöönoton vaikeutuminen.

(26) Luokitusjärjestelmäasetuksen johdanto-osan 39 ja 41 kappaleessa ja 10 artiklan 2 kohdassa määritellään ’siirtymätoiminnot’. Tässä kuvatut edellytykset perustuvat tähän määrittelyyn, mutta eivät ole samat. Tämä johtuu siitä, että luokitusjärjestelmäasetuksessa määritellään perusteet siirtymätoiminnoille, jotka edistävät ilmastonmuutoksen hillintää merkittävästi, kun taas näissä ohjeissa on kyse ainoastaan sen osoittamisesta, että toimenpide ”ei aiheuta merkittävää haittaa”. Näin ollen ohjeita sovelletaan laajempaan toimenpidevalikoimaan ja sisällöltään erilaiseen testaukseen.

(27) Tämä lähestymistapa ja haitta-arviointi kokonaisuutena eivät vaikuta muihin näkökohtiin, jotka elpymis- ja palautumistukisuunnitelmiin liittyvien toimenpiteiden arvioinnissa on otettava huomioon, kuten valtiontukien valvonta, yhdenmukaisuus muiden EU:n rahastojen kanssa sekä mahdollinen yksityisten investointien syrjäytyminen. EU:n päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluvilla aloilla elpymis- ja palautumistukivälineestä ei pääsääntöisesti pitäisi tukea toimenpiteitä, joiden päästöjen arvioitu kokonaismäärä CO2-ekvivalenteiksi muunnettuna ei ole merkittävästi pienempi kuin päästökauppajärjestelmässä ilmaisjakomäärien laskemiseen käytettävät vahvistetut vertailuarvot.

(28) Siinä tapauksessa, että paraskin toteutettavissa oleva ympäristönsuojelun taso johtaisi ympäristön kannalta haitallisiin lukkiutumisvaikutuksiin, olisi harkittava toimenpiteitä, joilla tuetaan vähäisempiä vaikutuksia aiheuttavien vaihtoehtojen tutkimista ja kehittämistä elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevaan asetukseen liitetyn ”Ilmastonseurantaan sovelletun menetelmän” tukitoimialojen 022 ja 023 mukaisesti.

(29) Kuten kaikkiin väli- ja kokonaistavoitteisiin, myös ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen noudattamista koskeviin tavoitteisiin sovelletaan elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 19 a artiklaa (”Rahoitusosuuksien ja lainatuen maksamista, keskeyttämistä ja niitä koskevien sopimusten irtisanomista koskevat säännöt”).

(30) Elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen johdanto-osan 11 b kappale.

(31) Luokitusjärjestelmäasetuksen 3 artiklan (”Ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja koskevat kriteerit”) d alakohdan mukaan komissio valtuutetaan antamaan delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan yksityiskohtaiset tekniset arviointikriteerit (määrälliset ja/tai laadulliset kriteerit) sen määrittämiseksi, millä edellytyksillä tietyn taloudellisen toiminnan voidaan katsoa i) edistävän merkittävästi jotakin kuudesta ympäristötavoitteesta; ja että ii) se ei aiheuta merkittävää haittaa millekään muulle ympäristötavoitteelle. Tähän mennessä yhdestä delegoidusta säädöksestä, joka koskee ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista, on käynnissä julkinen kuuleminen: https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/12302-Climate-change-mitigation-and-adaptation-taxonomy#ISC_WORKFLOW

LIITE I

Haitantarkistuslista

1. Osa 1 – Jäsenvaltioiden on tarkasteltava kuutta ympäristötavoitetta määrittääkseen ne, jotka edellyttävät yksityiskohtaista arviointia. Ilmoittakaa kunkin toimenpiteen osalta, mitkä seuraavista ympäristötavoitteista, jotka on määritelty luokitusjärjestelmäasetuksen 17 artiklassa (”Ympäristötavoitteille aiheutuva merkittävä haitta”), edellyttävät toimenpiteen yksityiskohtaista haitta-arviointia:

Mitkä seuraavista ympäristötavoitteista edellyttävät toimenpiteen yksityiskohtaista haitta-arviointia?	Kyllä	Ei	Perustelu, jos on valittu ”Ei”
Ilmastonmuutoksen hillitseminen
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
Kiertotalous, mukaan lukien jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys
Ilman, veden tai maaperän pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

2. Osa 2 – Jäsenvaltioiden on esitettävä yksityiskohtainen haitta-arviointi niiden ympäristötavoitteiden osalta, jotka sitä edellyttävät. Vastatkaa kunkin toimenpiteen osalta seuraaviin kysymyksiin niiden ympäristötavoitteiden osalta, joiden on osassa 1 katsottu edellyttävän yksityiskohtaista arviointia:

Kysymykset

Yksityiskohtaiset perustelut

Ilmastonmuutoksen hillitseminen Odotetaanko toimenpiteen johtavan merkittäviin kasvihuonekaasupäästöihin?

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen: Odotetaanko toimenpiteen lisäävän nykyisen ilmaston ja odotettavissa olevan tulevan ilmaston haitallista vaikutusta kyseiseen toimenpiteeseen tai ihmisiin, luontoon tai omaisuuteen?

Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu: Odotetaanko toimenpiteen haittaavan:

i)	vesimuodostumien hyvää tilaa tai hyvää ekologista potentiaalia, mukaan lukien pintavedet ja pohjavedet; tai

ii)	merivesien osalta ympäristön hyvää tilaa?

Siirtyminen kiertotalouteen, jätteen synnyn ehkäisyyn ja kierrätykseen: Odotetaanko toimenpiteen:

i)	lisäävän merkittävästi jätteen syntymistä, polttamista tai hävittämistä, lukuun ottamatta kierrätykseen kelpaamattoman vaarallisen jätteen polttamista; tai

ii)	aiheuttavan luonnonvarojen (1) suorassa tai epäsuorassa käytössä niiden elinkaaren missä tahansa vaiheessa huomattavaa tehottomuutta, jota ei minimoida asianmukaisilla toimenpiteillä (2); tai

iii)	aiheuttavan kiertotalouden näkökulmasta (3) ympäristölle merkittävää ja pitkäaikaista haittaa?

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen: Odotetaanko toimenpiteen lisäävän merkittävästi ilmaan, veteen tai maaperään kohdistuvia epäpuhtauspäästöjä (4)?

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen: Odotetaanko toimenpiteen:

i)	merkittävästi heikentävän ekosysteemien hyvää tilaa (5) ja sietokykyä; tai

ii)	heikentävän luontotyyppien ja lajien suojelutilannetta, mukaan lukien unionin edun kannalta merkittävät luontotyypit ja lajit?

(1) Luonnonvaroihin kuuluvat energia, materiaalit, metallit, vesi, biomassa, ilma ja maaperä.

(2) Tehottomuutta voidaan minimoida esimerkiksi lisäämällä huomattavasti tuotteiden kestävyyttä, korjattavuutta, päivitettävyyttä ja uudelleenkäyttömahdollisuuksia, tai vähentämällä huomattavasti resurssien käyttöä suunnittelun ja materiaalien valinnan avulla, helpottamalla käyttötarkoituksen muuttamista ja purkamista, erityisesti rakennusmateriaalien käytön vähentämiseksi ja niiden uudelleenkäytön edistämiseksi. Lisäksi voidaan siirtyä ”tuote palveluna” -liiketoimintamalleihin ja kiertotalouden mukaisiin arvoketjuihin, jotta tuotteiden, osien ja materiaalien hyödyllisyys ja arvo voidaan säilyttää korkeimmalla tasollaan mahdollisimman kauan. Tähän kuuluu myös vaarallisten aineiden pitoisuuksien huomattava vähentäminen materiaaleissa ja tuotteissa, myös korvaamalla ne turvallisemmilla vaihtoehdoilla, sekä ruokahävikin huomattava vähentäminen ruoan tuotannossa, jalostuksessa, valmistuksessa tai jakelussa.

(3) Lisätietoja kiertotaloustavoitteesta on luokitusjärjestelmäasetuksen johdanto-osan 27 kappaleessa.

(4) ’Epäpuhtauksilla’ tarkoitetaan ilmassa, vedessä tai maaperässä olevia aineita, tärinää, lämpöä, melua, valoa tai muita epäpuhtauksia, jotka voivat aiheuttaa haittaa ihmisten terveydelle tai ympäristölle.

(5) Luokitusjärjestelmäasetuksen 2 artiklan 16 kohdan mukaan ’hyvällä tilalla’ tarkoitetaan ”ekosysteemin osalta ekosysteemiä, jonka fysikaalinen, kemiallinen ja biologinen kunto tai fysikaalinen, kemiallinen ja biologinen laatu on hyvä, joka on itselisääntymis- tai itsekorjautumiskykyinen ja jossa lajien koostumus, ekosysteemin rakenne ja ekologiset toiminnot eivät ole heikentyneet”.

LIITE II

Yksityiskohtaista haitta-arviointia tukeva näyttö tarkistuslistan osan 2 yhteydessä

Kun jäsenvaltiot tekevät toimenpiteestä yksityiskohtaisen haitta-arvioinnin tarkistuslistan osan 2 yhteydessä (ks. 3 jakso), ne voivat halutessaan tukeutua jäljempänä olevaan (ei-tyhjentävään) luetteloon arviointia tukevasta näytöstä. Komissio on laatinut luettelon, jotta jäsenvaltioiden olisi helpompi tehdä tapauskohtainen arviointi tarkistusluettelon osan 2 yhteydessä tehtävän yksityiskohtaisen arvioinnin yhteydessä. Luettelon käyttö ei ole pakollista, mutta jäsenvaltiot voivat viitata siihen kertoakseen, minkä tyyppisen näytön perusteella ne ovat todenneet, että toimenpide on ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukainen. Luettelo täydentää tarkistuslistan osaan 2 sisältyviä yleisiä kysymyksiä.

Yleisluonteinen näyttö

—	Sovellettavaa EU:n ympäristölainsäädännön osaa (erityisesti ympäristöarviointeja) on noudatettu ja edellytetyt luvat on myönnetty.

—

Toimenpide sisältää tekijöitä, joilla yrityksiä vaaditaan noudattamaan tunnustettua ympäristöasioiden hallintajärjestelmää, esim. EMAS (tai vaihtoehtoisesti ISO 14001 tai vastaava), tai käyttämään ja/tai valmistamaan tavaroita tai palveluja, joille on myönnetty EU-ympäristömerkki (1) tai muu tyypin I ympäristömerkki (2).

—

Toimenpide koskee organisaatioiden vapaaehtoisesta osallistumisesta yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS-järjestelmä) annetun asetuksen (EY) N:o 1221/2009 46 artiklan 1 kohdan mukaisesti hyväksytyissä alakohtaisissa viiteasiakirjoissa (3) vahvistettujen ympäristöasioiden parhaiden toimintatapojen toteuttamista tai huipputason osaamista koskevien vertailutasojen saavuttamista.

—	Jos on kyse julkisesta investoinnista: toimenpide täyttää ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevat kriteerit (4).

—	Jos on kyse infrastruktuuri-investoinnista: investoinnin ilmasto- ja ympäristökestävyys on varmistettu.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

—	Jos on kyse toimenpiteestä alalla, joka ei kuulu päästökauppajärjestelmän vertailuarvojen piiriin: toimenpide sopii yhteen vuoteen 2030 mennessä saavutettavan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteen ja vuoteen 2050 mennessä saavutettavan ilmastoneutraaliustavoitteen kanssa.

—

Jos on kyse sähköistämistä edistävästä toimenpiteestä: toimenpiteen yhteydessä esitetään näyttö siitä, että energialähteiden yhdistelmä johtaa hiilestä irtautumiseen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteiden mukaisesti vuoteen 2030 ja vuoteen 2050 mennessä ja siihen liittyy uusiutuvan energian tuotantokapasiteetin lisääminen.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

—	Oikeasuhteinen ilmastoriskien arviointi on tehty.

—	Jos investoinnin arvo on yli 10 miljoonaa euroa: on tehty tai on suunnitteilla ilmastohaavoittuvuuden ja -riskien arviointi (5), jonka perusteella määritetään, arvioidaan ja toteutetaan asiaankuuluvat mukautustoimenpiteet.

Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

—	Ympäristön tilan heikkenemisriskit, jotka liittyvät veden laadun säilyttämiseen ja vesistressin välttämiseen, on määritetty ja niihin on puututtu vesipolitiikan puitedirektiivin ja vesienhoitosuunnitelman vaatimusten mukaisesti.

—	Jos on kyse rannikko- ja meriympäristöön liittyvästä toimenpiteestä: toimenpide ei pysyvästi estä tai vaaranna meristrategiapuitedirektiivissä määritellyn ympäristön hyvän tilan saavuttamista kyseisen merialueen tai sen osa-alueen tasolla tai muiden jäsenvaltioiden merialueilla.

—

Toimenpide ei vaikuta merkittävästi i) asianomaiseen vesistöön (eikä estä vesistöä, johon se liittyy, eikä muita saman vesistön vesimuodostumia saavuttamasta hyvää tilaa tai hyvää potentiaalia vesistrategiapuitedirektiivin vaatimusten mukaisesti) tai ii) suoraan vedestä riippuvaisiin suojeltuihin luontotyyppeihin ja lajeihin.

Kiertotalous, mukaan lukien jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys

—

Toimenpide on direktiivin 2008/98/EY (muutettu direktiivillä (EU) 2018/851) 28 artiklassa tarkoitetun kansallisen tai alueellisen jätehuoltosuunnitelman ja jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevan ohjelman sekä mahdollisesti laaditun kansallisen, alueellisen tai paikallisen kiertotalousstrategian mukainen.

—	Toimenpide on kestävien tuotteiden periaatteen ja jätehierarkian periaatteen mukainen siten, että etusijalla on jätteen syntymisen ehkäiseminen.

—	Toimenpiteellä varmistetaan tärkeimpien käytettävien resurssien resurssitehokkuus. Resurssien käytön tehottomuuteen (6) puututaan muun muassa varmistamalla, että tuotteita, rakennuksia ja omaisuutta käytetään tehokkaasti ja että ne kestävät pitkään.

—	Toimenpiteellä varmistetaan jätteen tosiasiallinen ja tehokas erilliskeräys sen syntypaikalla ja se, että syntypaikalla erotetut jakeet lähetetään valmisteltavaksi uudelleenkäyttöä tai kierrätystä varten.

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

—	Toimenpide on yhdenmukainen olemassa olevien maailmanlaajuisten, kansallisten, alueellisten tai paikallisten epäpuhtauspäästöjen vähentämistä koskevien suunnitelmien kanssa.

—	Toimenpide on alan parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevien päätelmien tai BAT-vertailuasiakirjojen (7) mukainen.

—	Vaarallisten aineiden (8) käyttö korvataan vaihtoehtoisilla ratkaisuilla.

—	Toimenpide on sopusoinnussa torjunta-aineiden kestävän käytön (9) kanssa.

—	Toimenpide on mikrobilääkeresistenssin torjumista koskevien parhaiden käytäntöjen (10) mukainen.

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

—	Toimenpide on lieventämishierarkian (11) ja muiden luontotyyppi- ja lintudirektiivien vaatimusten mukainen.

—	Ympäristövaikutusten arviointi on tehty ja sen päätelmät on pantu täytäntöön.

(1) EU-ympäristömerkkijärjestelmä on perustettu asetuksella (EY) N:o 66/2010. Luettelo tuoteryhmistä, joille on vahvistettu EU-ympäristömerkin myöntämisperusteet, on osoitteessa https://ec.europa.eu/environment/ecolabel/products-groups-and-criteria.html.

(2) Tyypin I ympäristömerkit esitetään ISO 14024:2018 -standardissa.

(3) Saatavilla osoitteessa https://ec.europa.eu/environment/emas/emas_publications/sectoral_reference_documents_en.htm.

(4) Euroopan komissio on asettanut ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevat EU:n kriteerit suurelle määrälle tuoteryhmiä: https://ec.europa.eu/environment/gpp/eu_gpp_criteria_en.htm.

(5) Jäsenvaltioita kannustetaan käyttämään ohjeita, jotka komissio on laatinut InvestEU-ohjelman puitteissa tehtävien investointien kestävyysarvioinnista, mukaan lukien ohjeet infrastruktuurin ilmastokestävyyden varmistamisesta vuosina 2021–2027. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin soveltaa kestävyysarvioinnissa omia kriteerejään ja tunnusmerkkejään edellyttäen, että ne perustuvat EU:n ilmastotavoitteisiin ja että ne edistävät merkittävästi ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamista kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta 18 päivänä kesäkuuta 2020 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2020/852 tarkoitetulla tavalla.

(6) Ks. näiden ohjeiden liitteessä I oleva alaviite 2.

(7) Tämäntyyppistä näyttöä sovelletaan direktiivin 2010/75/EU (teollisuuden päästöjä koskeva direktiivi) soveltamisalaan kuuluvaan toimintaan. Luettelo parhaita käytettävissä olevia tekniikoita koskevista päätelmistä ja niitä koskevista vertailuasiakirjoista on osoitteessa https://eippcb.jrc.ec.europa.eu/reference.

(8) Kyseessä on teollisesta toiminnasta aiheutuvan pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen. Direktiivin 2010/75/EU (teollisuuden päästöjä koskeva direktiivi) 3 artiklan 18 kohdan mukaan ’vaarallisilla aineilla’ tarkoitetaan ”aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta 16 päivänä joulukuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 3 artiklassa määriteltyjä aineita tai seoksia”. Lisäksi direktiivin 58 artiklassa säädetään seuraavaa: ”Aineet ja seokset, jotka sisältämiensä haihtuvien orgaanisten yhdisteiden vuoksi on aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta 16 päivänä joulukuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisesti luokiteltu syöpää aiheuttaviksi, perimää vaurioittaviksi tai lisääntymiselle vaarallisiksi ja joille on osoitettu tai joissa on oltava vaaralausekkeet H340, H350, H350i, H360D tai H360F, on korvattava niin pitkälle kuin mahdollista vähemmän haitallisilla aineilla tai seoksilla mahdollisimman pian.”.

(9) Kuten torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevassa direktiivissä 2009/128/EY säädetään.

(10) Neuvoston päätelmät seuraavista toimista pyrittäessä tekemään EU:sta parhaiden käytäntöjen alue mikrobilääkeresistenssin torjunnassa (2019/C 214/01).

(11) Luontotyyppidirektiivin 92/43/ETY 6 artiklan 3 ja 4 kohdan säännöksiä koskevien menetelmäohjeiden mukaisesti.

LIITE III

Elpymis- ja palautumistukivälineen ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen noudattamista koskevat erityisehdot ilmastonmuutoksen hillitsemistä koskevan tavoitteen yhteydessä, kun on kyse sähkön- ja/tai lämmöntuotantoon sekä siihen liittyvään maakaasun siirto- ja jakeluinfrastruktuuriin liittyvistä toimenpiteistä

—

Maakaasuun perustuvaan sähkön- ja/tai lämmöntuotantoon liittyviä toimenpiteitä voidaan poikkeuksellisesti ja tapauskohtaisesti tukea jäsenvaltioissa, joille hiili-intensiivisten energialähteiden käytön lopettaminen on hyvin haasteellista, edellyttäen, että tuki edistää hiilestä irtautumista koskevien EU:n tavoitteiden saavuttamista vuosiin 2030 ja 2050 mennessä, jos

—	toimenpiteet liittyvät tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavaan, joustavaan ja tehokkaaseen kaasupohjaiseen sähköntuotantoon tai kaasupohjaiseen sähkön ja lämmön yhteistuotantoon, jonka kasvihuonekaasupäästöt ovat alle 250 gCO2e/kWh laitoksen taloudellisen käyttöiän aikana; tai

—

toimenpiteet liittyvät tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavaan, joustavaan ja tehokkaaseen kaasupohjaiseen sähköntuotantoon tai kaasupohjaiseen sähkön ja lämmön yhteistuotantoon, jossa voidaan hyödyntää uusiutuvia ja vähähiilisiä kaasuja ja

—	elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää uskottavat suunnitelmat tai sitoumukset uusiutuvien ja vähähiilisten kaasujen käytön lisäämisestä; ja

—	samanaikaisesti suljetaan kapasiteetiltaan vähintään samansuuruinen hiili-intensiivisempi sähkön- ja/tai lämmöntuotantolaitos (esim. kivihiili-, ruskohiili- tai öljyvoimalaitos), mikä johtaa kasvihuonekaasupäästöjen merkittävään vähenemiseen; ja

—	asianomainen jäsenvaltio voi osoittaa, että sillä on uskottava väylä uusiutuvien energialähteiden osuuden lisäämiseen niin, että se voi saavuttaa vuoteen 2030 asetetun uusiutuvia energialähteitä koskevan tavoitteensa; ja

—	elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää konkreettisia uudistuksia ja investointeja uusiutuvien energialähteiden osuuden lisäämiseksi.

—

Tukea voidaan poikkeuksellisesti myöntää toimenpiteille, jotka liittyvät maakaasuun perustuviin kaukolämpö- ja kaukojäähdytysjärjestelmien tuotantolaitoksiin, jos laitos täyttää direktiivin 2012/27/EU 2 artiklan 41 kohdassa määritellyille ’tehokkaille kaukolämmitys- ja kaukojäähdytysjärjestelmille’ asetetut vaatimukset ja tämän liitteen ensimmäisessä luetelmakohdassa kuvatut maakaasuun perustuvan sähkön-/lämmöntuotannon edellytykset.

—

Tukea voidaan poikkeuksellisesti myöntää toimenpiteille, jotka liittyvät kaukolämpö- ja kaukojäähdytysverkkoihin, jotka saavat lämpöä/jäähdytystä maakaasulla toimivista laitoksista, jos

—

ne ovat osa direktiivin 2012/27/EU 2 artiklan 41 kohdassa määriteltyjä tehokkaita kaukolämmitys- ja kaukojäähdytysjärjestelmiä, jotka saavat lämpöä/jäähdytystä olemassa olevista laitoksista, jotka täyttävät ensimmäisessä luetelmakohdassa kuvatut maakaasuun perustuvan sähkön-/lämmöntuotannon edellytykset;

tai

—

investoinnit sähkön-/lämmöntuotantolaitokseen aloitetaan kolmen vuoden kuluessa verkon nykyaikaistamisesta, niiden tavoitteena on tehdä koko järjestelmästä tehokas (direktiivin 2012/27/EU 2 artiklan 41 kohdan määritelmän mukaisesti) ja ne täyttävät ensimmäisessä luetelmakohdassa kuvatut maakaasuun perustuvan sähkön-/lämmöntuotannon edellytykset.

—	Tuki kaasumaisten polttoaineiden siirto- ja jakeluinfrastruktuuriin liittyville toimenpiteille on mahdollista, jos ne rakentamisvaiheessa mahdollistavat uusiutuvien ja vähähiilisten kaasujen kuljetuksen (ja/tai varastoinnin).

—

Tukea voidaan poikkeuksellisesti ja tapauskohtaisesti myöntää toimenpiteille, jotka liittyvät maakaasuun perustuviin lämmityskattiloihin ja -järjestelmiin (ja niihin liittyvään jakeluinfrastruktuuriin), jos

—

ne ovat joko sopusoinnussa energiamerkintäpuiteasetuksen (EU) 2017/1369 7 artiklan 2 kohdan (1) kanssa tai ne asennetaan rakennuksiin, jotka rakennusten energiatehokkuusdirektiivin nojalla laadittavien pitkän aikavälin peruskorjausstrategioiden mukaisesti kuuluvat laajempaan energiatehokkuus- tai peruskorjausohjelmaan, joka johtaa energiatehokkuuden merkittävään paranemiseen, ja

—	vähentävät merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä; ja

—

parantavat merkittävästi ympäristöä (erityisesti epäpuhtauspäästöjä vähentämällä) ja kansanterveyttä, esimerkiksi kun hiileen tai öljyyn perustuvia lämmitysjärjestelmiä ja -kattiloita vaihdetaan, erityisesti alueilla, joilla direktiivissä 2008/50/EU asetettujen EU:n ilmanlaatunormien raja-arvot ylittyvät tai uhkaavat ylittyä.

(1) Energiamerkintäpuiteasetuksen (EU) 2017/1369 7 artiklan 2 kohdassa säädetään, että jäsenvaltioiden tarjoamilla kannustimilla on pyrittävä kahteen parhaaseen energiatehokkuusluokkaan, joissa tuotteita on merkittävän paljon, tai vielä parempiin luokkiin, jotka on vahvistettu delegoidussa säädöksessä. Tila- ja vedenlämmittimien osalta fossiilisia polttoaineita käyttävät tuotteet eivät yleensä kuulu näihin luokkiin lukuun ottamatta kaasukäyttöisiä mikroyhteistuotantoyksiköiden tuotteita.

LIITE IV

Esimerkkejä haitta-arvioinnin suorittamisesta

Tässä jaksossa esitetään esimerkkejä hypoteettisista toimenpiteistä ja yleisistä tekijöistä, jotka voisivat olla osa haitta-arviointia. Perustana käytetään 3 jaksossa kuvatun tarkistuslistan kahta vaihetta. Esimerkit eivät rajoita toimenpiteen kuvauksen ja elpymis- ja palautumissuunnitelmissa suoritettavan varsinaisen haitta-arvioinnin yksityiskohtaisuutta tai sisältöä. Viime kädessä edellytettävä haitta-arviointi riippuu kunkin toimenpiteen luonteesta ja ominaispiirteistä, eikä sitä voida tässä määritellä tyhjentävästi.

Esimerkki 1: Olemassa olevien rakennusten energiatehokkuustoimenpiteet, mukaan lukien lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien muutostyöt

Toimenpiteen kuvaus

Investoinnit rakennusten energiatehokkuutta parantavaan laajaan rakennusten peruskorjausohjelmaan, joka johtaa energiatehokkuuden huomattavaan paranemiseen ja jolla pyritään olemassa olevan asuinrakennuskannan kunnostamiseen erilaisilla energiatehokkuustoimenpiteillä, joita ovat muun muassa eristäminen, ikkunoiden peruskorjaus, lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien uudistaminen, viherkatot ja uusiutuvan energian tuotantolaitteiden (esim. aurinkosähköpaneelien) asentaminen.

Tarkistuslistan osa 1

Mitkä seuraavista ympäristötavoitteista edellyttävät toimenpiteen yksityiskohtaista haitta-arviointia?	Kyllä	Ei	Perustelu, jos on valittu ”Ei”
Ilmastonmuutoksen hillitseminen	X
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	X
Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu		X	Toimenpiteellä tuetulla toiminnalla on vähäinen ennakoitavissa oleva vaikutus tähän ympäristötavoitteeseen, kun otetaan huomioon sekä suorat että ensisijaiset epäsuorat vaikutukset koko elinkaaren aikana. Veden laadun säilyttämiseen ja vesikuormitukseen liittyviä ympäristön pilaantumisriskejä ei ole todettu, koska toimenpide ei sisällä vedenjakeluasennuksia tai vettä käyttävien laitteistojen asennuksia.
Kiertotalous, mukaan lukien jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys	X
Ilman, veden tai maaperän pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen	X
Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen		X	Toimenpiteellä tuetulla toiminnalla on vähäinen ennakoitavissa oleva vaikutus tähän ympäristötavoitteeseen, kun otetaan huomioon sekä suorat että ensisijaiset epäsuorat vaikutukset koko elinkaaren aikana. Peruskorjausohjelma ei koske rakennuksia, jotka sijaitsevat biologisen monimuotoisuuden kannalta herkällä alueella tai lähellä tällaista aluetta (ml. suojelualueiden Natura 2000 -verkosto, Unescon maailmanperintökohteet ja biologisen monimuotoisuuden kannalta keskeiset alueet ja muut suojelualueet).

Tarkistuslistan osa 2

Kysymykset

Yksityiskohtaiset perustelut

Ilmastonmuutoksen hillitseminen: Odotetaanko toimenpiteen johtavan merkittäviin kasvihuonekaasupäästöihin?

Toimenpide kuuluu 40 prosentin ilmastonmuutoskertoimella elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteessä tarkoitettuun tukitoimialaan 025.

Toimenpiteen ei odoteta johtavan merkittäviin kasvihuonekaasupäästöihin seuraavista syistä:

—	Rakennuksia ei käytetä fossiilisten polttoaineiden hankintaan, varastointiin, kuljetukseen tai valmistukseen.

—

Peruskorjausohjelmalla voidaan vähentää energiankulutusta, lisätä energiatehokkuutta, parantaa huomattavasti kyseisten rakennusten energiaominaisuuksia ja vähentää merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä (ks. toimenpiteen erittely elpymis- ja palautumissuunnitelman sivulla X ja tarkemmat tiedot alla seuraavassa kohdassa). Näin se edistää energiatehokkuusdirektiivin (2012/27/EU) ja Pariisin ilmastosopimuksen kansallisesti määriteltyjen panosten mukaista vuotuista energiatehokkuuden lisäämistä koskevaa kansallista tavoitetta.

—	Toimenpide johtaa kasvihuonekaasupäästöjen merkittävään vähenemiseen eli arviolta XX kilotonnin kasvihuonekaasupäästöjen vuotuiseen vähenemään, mikä vastaa X prosenttia asuntosektorin kansallisista kasvihuonekaasupäästöistä (ks. analyysi elpymis- ja palautumissuunnitelman sivulla X).

—

Peruskorjausohjelmaan sisältyy muun muassa hiili-/öljypohjaisten lämmitysjärjestelmien korvaamista kaasukäyttöisillä kondenssikattiloilla:

—

Nämä kattilat vastaavat luokkaa A, joka on parempi kuin kyseisen jäsenvaltion kaksi korkeinta merkittävästi edustettuna olevaa energiatehokkuusluokkaa. Vähähiilisempiä ja tehokkaampia vaihtoehtoja (erityisesti luokkien A++ ja A+ lämpöpumput) harkittiin, mutta ohjelman kattamien rakennusten rakenteen vuoksi yhteisiä lämpöpumppuja ei voida asentaa ja luokan A kaasukondenssikattilat ovat paras teknisesti toteuttamiskelpoinen vaihtoehto.

—

Lisäksi kaasukondenssikattiloihin tehtävät investoinnit ovat osa laajempaa rakennusten energiatehokkuutta parantavaa peruskorjausohjelmaa, joka on rakennusten energiatehokkuusdirektiivin mukaisten pitkän aikavälin peruskorjausstrategioiden mukainen ja johtaa energiatehokkuuden merkittävään paranemiseen.

—	Kattiloiden asentamisen lisäksi toimenpiteessä asennetaan korjaustöiden yhteydessä myös aurinkosähköpaneeleja.

—	Jotta vähähiilisten vaihtoehtojen, erityisesti lämpöpumppujen, käyttöönottoa ei vaikeutettaisi jäsenvaltiossa, tämän osa-alueen uudistus X (ks. elpymis- ja palautumissuunnitelman sivu Y) johtaa polttoaineiden suhteellisen hinnoittelun uudelleentarkasteluun.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Odotetaanko toimenpiteen lisäävän nykyisen ilmaston ja odotettavissa olevan tulevan ilmaston haitallista vaikutusta kyseiseen toimenpiteeseen tai ihmisiin, luontoon tai omaisuuteen?

Fyysiset ilmastoriskit, jotka voisivat olla tämän toimenpiteen kannalta olennaisia, arvioitiin osana altistusanalyysia, joka kattoi nykyisen ja tulevan ilmaston. Analyysi osoitti, että kyseisellä ilmastovyöhykkeellä rakennuksiin tulee kohdistumaan helleaaltoja. Toimenpiteen yhteydessä talouden toimijoiden on varmistettava, että kunnostettujen rakennusten talotekniikka optimoidaan niin, että asukkaiden viihtyvyys sisälämpötilan suhteen voidaan mahdollistaa myös tällaisissa poikkeuksellisissa lämpötiloissa. Näin ollen ei ole näyttöä siitä, että toimenpiteellä olisi elinkaarensa aikana tämän ympäristötavoitteen kannalta merkittävän kielteisiä suoria ja ensisijaisia epäsuoria vaikutuksia.

Siirtyminen kiertotalouteen, jätteen synnyn ehkäisyyn ja kierrätykseen: Odotetaanko toimenpiteen:

i)	lisäävän merkittävästi jätteen syntymistä, polttamista tai hävittämistä, lukuun ottamatta kierrätykseen kelpaamattoman vaarallisen jätteen polttamista; tai

ii)	aiheuttavan luonnonvarojen suorassa tai epäsuorassa käytössä niiden elinkaaren missä tahansa vaiheessa huomattavaa tehottomuutta, jota ei minimoida asianmukaisilla toimenpiteillä; tai

iii)	aiheuttavan kiertotalouden näkökulmasta ympäristölle merkittävää ja pitkäaikaista haittaa?

Toimenpiteessä edellytetään, että rakennusten peruskorjauksia toteuttavien talouden toimijoiden on varmistettava, että vähintään 70 prosenttia (painossa mitattuna) rakennustyömaalla tuotetusta vaarattomasta rakennus- ja purkujätteestä (lukuun ottamatta päätöksellä 2000/532/EY vahvistetun Euroopan jäteluettelon luokassa 17 05 04 tarkoitettua luonnossa esiintyvää ainesta) valmistellaan uudelleenkäyttöön, kierrätykseen ja muuhun materiaalien hyödyntämiseen, mukaan lukien maantäyttötoimet, joissa käytetään jätettä korvaamaan muita materiaaleja, jätehierarkian ja EU:n rakennus- ja purkujätteen käsittely- ja kierrätysmallin mukaisesti.

Toimenpide kattaa asennettavien uusiutuvaa energiaa tuottavien laitteiden tekniset eritelmät, jotka koskevat niiden käyttökestävyyttä, korjattavuutta ja kierrätettävyyttä elpymis- ja palautumissuunnitelman sivulla X esitetyn mukaisesti. Toimijoiden on erityisesti rajoitettava jätteen syntyä rakentamiseen ja purkamiseen liittyvissä prosesseissa EU:n rakennus- ja purkujätteen käsittely- ja kierrätysmallin mukaisesti. Rakennusten rakennesuunnittelu ja rakennustekniikat tukevat kiertoa ja rakennusten osalta on osoitettava erityisesti, miten ne on suunniteltu resurssitehokkaammiksi, mukautumiskelpoisiksi, joustaviksi ja purettaviksi uudelleenkäytön ja kierrätyksen mahdollistamiseksi ISO-standardin 20887 tai muiden rakennusten purkamista tai muuntamista koskevien standardien mukaisesti.

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen: Odotetaanko toimenpiteen lisäävän merkittävästi ilmaan, veteen tai maaperään kohdistuvia epäpuhtauspäästöjä?

Toimenpiteen ei odoteta lisäävän merkittävästi ilmaan, veteen tai maaperään kohdistuvia epäpuhtauspäästöjä seuraavista syistä:

—	Erityisesti öljypohjaisten lämmitysjärjestelmien korvaaminen johtaa ilmaan päätyvien päästöjen merkittävään vähenemiseen ja sen seurauksena kansanterveyden paranemiseen alueella, jolla direktiivissä 2008/50/EU vahvistetut EU:n ilmanlaatunormit eivät täyty tai todennäköisesti eivät täyty.

—	Kuten ilmastonmuutoksen hillitsemistä koskevan tavoitteen perusteluissa todetaan, tämän ohjelman yhteydessä tarkasteltiin vaihtoehtoja, joilla on vähäisempi vaikutus, mutta ne eivät ole teknisesti toteuttamiskelpoisia. Lisäksi asennettavien kattiloiden keskimääräinen käyttöikä on 12 vuotta.

—

Peruskorjauksia tekevien toimijoiden on varmistettava, että rakennuksen osat ja materiaalit, joita käytetään rakennuksen peruskorjauksessa, eivät sisällä asbestia eivätkä erityistä huolta aiheuttavia aineita, sellaisina kuin ne on yksilöity asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteessä XIV olevan luvanvaraisten aineiden luettelon perusteella.

—

Peruskorjauksia tekevien toimijoiden on varmistettava, että rakennuksen peruskorjauksessa käytetyt rakennuksen osat ja materiaalit, jotka voivat joutua kosketuksiin asukkaiden kanssa, vapauttavat alle 0,06 mg formaldehydiä kuutiometriä materiaalia tai osaa kohti ja alle 0,001 mg syöpää aiheuttavia luokkien 1A ja 1B haihtuvia orgaanisia yhdisteitä kuutiometriä materiaalia tai osaa kohti standardien CEN/TS 16516 ja ISO 16000-3 tai muiden vastaavien standardoitujen testi- ja määritysmenetelmien mukaisesti.

—	Peruskorjaustöiden aikana toteutetaan toimenpiteitä melu-, pöly- ja saastepäästöjen vähentämiseksi, kuten elpymis- ja palautumissuunnitelman sivulla X kuvataan.

Esimerkki 2: Jätehuolto (rakennus- ja purkujätteen käsittely)

Toimenpiteen kuvaus

Tämä toimenpide on investointi, jolla tuetaan rakennus- ja purkujätteen kierrätyslaitosten rakentamista. Tarkemmin sanottuna laitoksissa lajitellaan ja käsitellään erilliskerättyjä ja vaarattomia kiinteän jätteen virtoja, mukaan lukien rakennusten peruskorjauksia koskevasta elpymis- ja palautumissuunnitelman osiosta peräisin olevat jätevirrat. Laitokset kierrättävät vaarattoman ja kiinteän jätteen uusioraaka-aineiksi mekaanisen muuntamisprosessin avulla. Toimenpiteen tavoitteena on muuntaa yli 50 painoprosenttia erikseen kerätystä, vaarattomasta ja kiinteästä käsitellystä jätteestä uusioraaka-aineiksi, joilla voidaan korvata primaarisia rakennusmateriaaleja.

Tarkistuslistan osa 1

Mitkä seuraavista ympäristötavoitteista edellyttävät toimenpiteen yksityiskohtaista haitta-arviointia?	Kyllä	Ei	Perustelu, jos on valittu ”Ei”
Ilmastonmuutoksen hillitseminen		X	Toimenpide kuuluu 100 prosentin ilmastonmuutoskertoimella elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteessä tarkoitettuun tukitoimialaan 045bis, koska kierrätyslaitoksille annettavan tuen edellytyksenä on 50 prosentin muuntoasteen saavuttaminen. Toimenpiteen tavoite ja tukitoimialan luonne tukevat suoraan ilmastonmuutoksen hillitsemistä koskevaa tavoitetta.
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	X
Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu		X	Toimenpiteellä tuetulla toiminnalla on vähäinen ennakoitavissa oleva vaikutus tähän ympäristötavoitteeseen, kun otetaan huomioon sekä suorat että ensisijaiset epäsuorat vaikutukset koko elinkaaren aikana. Veden laadun säilyttämiseen ja vesikuormitukseen liittyviä ympäristön pilaantumisen riskejä ei ole todettu. Direktiivin 2011/92/EU mukaisesti ympäristövaikutusten arviointiprosessin (YVA) seulomisvaiheessa todettiin, että merkittäviä vaikutuksia ei odoteta olevan. Rakennus- ja purkujätteen varastointi ennen käsittelyä on hoidettava ja veden suodattuminen paikan päällä järjestettävä siten, että käsitellystä jätteestä peräisin olevat epäpuhtaudet eivät huuhtoudu sateen mukana paikalliseen pohjavesikerrokseen.
Kiertotalous, mukaan lukien jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys		X	Toimenpide kuuluu 100 prosentin ympäristökertoimella elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteessä tarkoitettuun tukitoimialaan 045bis, koska kierrätyslaitoksille annettavan tuen edellytyksenä on 50 prosentin muuntoasteen saavuttaminen. Toimenpiteen tavoite ja tukitoimialan luonne tukevat suoraan kiertotaloustavoitetta. Toimenpide on (kansallisen/alueellisen/paikallisen) jätehuoltosuunnitelman mukainen.
Ilman, veden tai maaperän pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen		X	Toimenpiteellä tuetulla toiminnalla on vähäinen ennakoitavissa oleva vaikutus tähän ympäristötavoitteeseen, kun otetaan huomioon sekä suorat että ensisijaiset epäsuorat vaikutukset koko elinkaaren aikana. Direktiivin 2011/92/EU mukaisesti ympäristövaikutusten arviointiprosessin (YVA) seulontavaiheessa todettiin, että merkittäviä vaikutuksia ei odoteta olevan, kun otetaan huomioon toimenpiteet, joita toteutetaan melu-, pöly- ja saastepäästöjen vähentämiseksi kierrätyslaitoksen rakentamisen ja toiminnan (jätteen lajittelun ja käsittelyn) aikana. Toimenpiteellä tuetuissa laitoksissa sovelletaan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa, joka on kuvattu jätteenkäsittelyn parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevassa viiteasiakirjassa (BREF). Rakennustöiden aikana toteutettavat toimenpiteet melu-, pöly- ja saastepäästöjen vähentämiseksi kuvataan elpymis- ja palautumissuunnitelman sivulla X.
Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen		X	Toimenpiteellä tuetulla toiminnalla on vähäinen ennakoitavissa oleva vaikutus tähän ympäristötavoitteeseen, kun otetaan huomioon sekä suorat että ensisijaiset epäsuorat vaikutukset koko elinkaaren aikana. Toiminta ei tapahdu biologisen monimuotoisuuden kannalta herkällä alueella tai lähellä tällaista aluetta (ml. suojelualueiden Natura 2000 -verkosto, Unescon maailmanperintökohteet ja biologisen monimuotoisuuden kannalta keskeiset alueet ja muut suojelualueet). Direktiivien 2011/92/EU ja 92/43/ETY mukaisesti ympäristövaikutusten arviointiprosessin (YVA) seulontavaiheessa todettiin, että merkittäviä vaikutuksia ei odoteta olevan.

Tarkistuslistan osa 2

Kysymykset

Yksityiskohtaiset perustelut

Koska toimenpide koskee kahta laitosta, jotka rakennetaan tulva-alttiiden alueiden läheisyyteen ja laitosten oletettu käyttöikä on yli 10 vuotta, on tehty perusteellinen ilmastoriskien ja haavoittuvuuden arviointi käyttäen korkean resoluution uusinta ilmastoennustetta erilaisissa tulevissa skenaarioissa, jotka vastaavat laitosten odotettua käyttöikää. Arvioinnin päätelmät on otettu huomioon toimenpiteen rakenteessa (ks. elpymis- ja palautumissuunnitelman sivu X).

Lisäksi toimenpiteessä asetetaan talouden toimijoille velvoite laatia suunnitelma sopeutumisratkaisuista, joilla vähennetään kierrätyslaitoksiin kohdistuvia konkreettisia fyysisiä ilmastoriskejä (ks. elpymis- ja palautumissuunnitelman sivu X). Velvoite sisältää myös sen, että sopeutumisratkaisut eivät saa vaikuttaa kielteisesti muiden ihmisten, luonnon, muiden omaisuuserien tai muiden taloudellisten toimintojen sopeutumispyrkimyksiin tai kykyyn sietää fyysisiä ilmastoriskejä, ja että ne ovat johdonmukaisia paikallisten, alakohtaisten, alueellisten tai kansallisten sopeutumistoimien kanssa.

Esimerkki 3: Jätteenpolttolaitos (esimerkki, joka ei täytä haitta-arviointivaatimuksia)

Toimenpiteen kuvaus

Toimenpide on investointi, jolla tuetaan uusien jätteenpolttolaitosten rakentamista kyseisen maan olemassa olevan kapasiteetin lisäämiseksi. Toimenpiteen tavoitteena on vähentää vaarattoman kiinteän yhdyskuntajätteen sijoittamista kaatopaikalle ja tuottaa energiaa jätteenpoltolla (jätteen energiakäyttö).

Tarkistuslistan osa 1

Mitkä seuraavista ympäristötavoitteista edellyttävät toimenpiteen yksityiskohtaista haitta-arviointia?	Kyllä	Ei	Perustelu, jos on valittu ”Ei”
Ilmastonmuutoksen hillitseminen	X
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	X
Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu		X	Tässä nimenomaisessa tapauksessa toimenpiteellä tuetulla toiminnalla on vähäinen ennakoitavissa oleva vaikutus tähän ympäristötavoitteeseen, kun otetaan huomioon sekä suorat että ensisijaiset epäsuorat vaikutukset koko elinkaaren aikana. On näyttöä siitä, että toimenpide ei aiheuta ympäristön pilaantumisen riskejä, jotka liittyvät veden laadun säilyttämiseen ja vesikuormitukseen vesipuitedirektiivin (2000/60/EY) mukaisesti. Direktiivin 2011/92/EU mukaisesti ympäristövaikutusten arviointiprosessin (YVA) seulomisvaiheessa todettiin, että merkittäviä vaikutuksia ei odoteta olevan.
Kiertotalous, mukaan lukien jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys	X
Ilman, veden tai maaperän pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen	X
Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen	X

Tarkistuslistan osa 2

Kysymykset

Yksityiskohtaiset perustelut

Ilmastonmuutoksen hillitseminen: Odotetaanko toimenpiteen johtavan merkittäviin kasvihuonekaasupäästöihin?

Toimenpiteellä tuetuilla laitoksilla pyritään minimoimaan fossiilisista lähteistä peräisin olevat hiilidioksidipäästöt. Tämä varmistetaan polttamalla ainoastaan biomassaa (ei fossiilisista lähteistä peräisin olevia materiaaleja). Tämä todennetaan (ks. elpymis- ja palautumissuunnitelman sivu X) ja otetaan huomioon osa-alueeseen Y liittyvissä asiaa koskevissa tavoitteissa.

Kussakin laitoksessa on käytössä erityisesti käsiteltäväksi varastoidun jätteen kasvihuonekaasupäästöjen vuotojen seurantasuunnitelma, mikä näkyy elpymis- ja palautumissuunnitelman sivulla X kuvatussa toimenpiteen rakenteessa.

Koska toimenpiteellä tuettavat kolme laitosta sijaitsevat maanvyörymille alttiiden alueiden läheisyydessä ja laitosten oletettu käyttöikä on 25–30 vuotta, on tehty perusteellinen ilmastoriskien ja haavoittuvuuden arviointi käyttäen korkean resoluution uusinta ilmastoennustetta erilaisissa tulevissa skenaarioissa, jotka vastaavat laitosten odotettua käyttöikää. Arvioinnin päätelmät on otettu huomioon toimenpiteen rakenteessa (ks. elpymis- ja palautumissuunnitelman sivu X).

Lisäksi toimenpiteessä asetetaan talouden toimijoille velvoite laatia suunnitelma sopeutumisratkaisuista, joilla vähennetään kyseisiin jätteenpolttolaitoksiin kohdistuvia konkreettisia fyysisiä ilmastoriskejä (ks. elpymis- ja palautumissuunnitelman sivu X). Velvoite sisältää myös sen, että sopeutumisratkaisut eivät saa vaikuttaa kielteisesti muiden ihmisten, luonnon, muiden omaisuuserien tai muiden taloudellisten toimintojen sopeutumispyrkimyksiin tai kykyyn sietää fyysisiä ilmastoriskejä, ja että ne ovat johdonmukaisia paikallisten, alakohtaisten, alueellisten tai kansallisten sopeutumistoimien kanssa.

Siirtyminen kiertotalouteen, jätteen synnyn ehkäisyyn ja kierrätykseen: Odotetaanko toimenpiteen:

i)	lisäävän merkittävästi jätteen syntymistä, polttamista tai hävittämistä, lukuun ottamatta kierrätykseen kelpaamattoman vaarallisen jätteen polttamista; tai

ii)	aiheuttavan luonnonvarojen suorassa tai epäsuorassa käytössä niiden elinkaaren missä tahansa vaiheessa huomattavaa tehottomuutta, jota ei minimoida asianmukaisilla toimenpiteillä; tai

iii)	aiheuttavan kiertotalouden näkökulmasta ympäristölle merkittävää ja pitkäaikaista haittaa?

Esimerkki haitta-arviointivaatimusten täyttymättömyydestä

Vaikka toimenpiteen tarkoituksena on muun muassa vähentää polttokelpoisen kierrätettäväksi kelpaamattoman jätteen päätymistä kaatopaikoille, komissio todennäköisesti katsoisi toimenpiteen ”lisäävän merkittävästi jätteen syntymistä, polttamista tai hävittämistä, lukuun ottamatta kierrätykseen kelpaamattoman vaarallisen jätteen polttamista”, seuraavista syistä:

Uusien jätteenpolttolaitosten rakentaminen kyseisen maan nykyisen polttokapasiteetin kasvattamiseksi lisää merkittävästi sellaisen jätteen polttoa, joka ei kuulu kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen luokkaan. Näin ollen se rikkoo suoraan luokitusjärjestelmäasetuksen 17 artiklan 1 kohdan d alakohdan ii alakohtaa (”Ympäristötavoitteille aiheutuva merkittävä haitta”).

Toimenpide haittaa sellaisten saatavilla olevien vähävaikutuksellisten vaihtoehtojen kehittämistä ja käyttöönottoa, joiden ympäristötehokkuus on parempi (esim. uudelleenkäyttö, kierrätys), ja se voisi lukita kehitystä suuria vaikutuksia omaaviin laitoksiin, kun otetaan huomioon niiden käyttöikä ja kapasiteetti. Polttoon saattaisi päätyä merkittäviä määriä vaaratonta jätettä (erottelematta kierrätettävää ja ei-kierrätettävää), mikä rajoittaisi kierrätettävän jätteen käsittelyä jätehierarkian korkeammalla tasolla esimerkiksi kierrättämällä. Tämä vaikeuttaisi kierrätystavoitteiden saavuttamista kansallisella/alueellisella tasolla ja haittaisi muutetun jätepuitedirektiivin mukaisesti hyväksytyn kansallisen/alueellisen/paikallisen jätehuoltosuunnitelman toteutumista.

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen: Odotetaanko toimenpiteen lisäävän merkittävästi ilmaan, veteen tai maaperään kohdistuvia epäpuhtauspäästöjä?

Toimenpide edellyttää, että tuettavat laitokset soveltavat parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa, josta säädetään jätteenpolttoa koskevissa BAT-päätelmissä (komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2019/2010). Tämä varmistetaan toimenpiteen rakenteessa (ks. elpymis- ja palautumissuunnitelman sivu X).

Toimenpiteellä tuettavilla laitoksilla on asiaankuuluva ympäristölupa, mihin sisältyy ympäristövaikutusten lieventäminen ja seuranta. Tämä perustuu toimenpiteisiin, joilla vähennetään ja valvotaan melu-, pöly- ja muita epäpuhtauspäästöjä rakennus-, kunnossapito- ja käyttövaiheessa (ks. elpymis- ja palautumissuunnitelman sivu X).

Luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen: Odotetaanko toimenpiteen:

i)	merkittävästi heikentävän ekosysteemien hyvää tilaa ja sietokykyä; tai

ii)	heikentävän luontotyyppien ja lajien suojelutilannetta, mukaan lukien unionin edun kannalta merkittävät luontotyypit ja lajit?

Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) tai seulonta on saatettu päätökseen direktiivin 2011/92/EU mukaisesti, ja tarvittavat ympäristönsuojelutoimenpiteet on toteutettu / toteutetaan ja ne on otettu huomioon osa-alueen Y toimenpiteen X välitavoitteissa ja päätavoitteissa (ks. elpymis- ja palautumissuunnitelman sivu X).

Polttolaitokset eivät sijaitse biologisen monimuotoisuuden kannalta herkällä alueella tai lähellä tällaista aluetta (ml. suojelualueiden Natura 2000 -verkosto, Unescon maailmanperintökohteet ja biologisen monimuotoisuuden kannalta keskeiset alueet ja muut suojelualueet).

Esimerkki 4: Liikenneinfrastruktuuri (tiet)

Toimenpiteen kuvaus

Toimenpide koostuisi kahdessa osatoimenpiteessä tehtävistä investoinneista:

—	TEN-T-runkoverkkoon kuuluvan uuden valtatien rakentaminen, jonka tarkoituksena on i) yhdistää paremmin jäsenvaltion syrjäinen alue muuhun maahan ja ii) parantaa liikenneturvallisuutta.

—	Sähköautojen latauspisteiden (yksi kymmentä ajoneuvoa kohti) ja vetytankkauspisteiden rakentaminen (yksi tankkauspiste X km:n välein) uuden valtatien varrelle.

Tarkistuslistan osa 1

Mitkä seuraavista ympäristötavoitteista edellyttävät toimenpiteen yksityiskohtaista haitta-arviointia?		Kyllä	Ei	Perustelu, jos on valittu ”Ei”
Ilmastonmuutoksen hillitseminen	Uuden valtatien rakentaminen	X
Ilmastonmuutoksen hillitseminen	Lataus- ja tankkausinfrastruktuurin rakentaminen		X	Tämä osatoimenpide kuuluu 100 prosentin ilmastonmuutoskertoimella elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteessä tarkoitettuun tukitoimialaan 077. Lisäksi sähkölataus- ja vetytankkausinfrastruktuuri (joka perustuu elektrolyysillä tuotettuun vihreään vetyyn) edistää sähköistämistä, ja siksi sitä voidaan pitää tarpeellisena investointina, joka mahdollistaa siirtymisen ilmastoneutraaliin talouteen käytännössä. Perustelut ja todisteet uusiutuvien energiamuotojen tuotantokapasiteetin lisäämisestä kansallisella tasolla esitetään elpymis- ja palautumissuunnitelman osa-alueella X sivuilla Y-Z.
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen		X
Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu		X
Kiertotalous, mukaan lukien jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys		X
Ilman, veden tai maaperän pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen		X
Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen		X

Tarkistuslistan osa 2

Kysymykset

Yksityiskohtaiset perustelut

Ilmastonmuutoksen hillitseminen: Odotetaanko toimenpiteen johtavan merkittäviin kasvihuonekaasupäästöihin?

(Ainoastaan uuden valtatien rakentamista koskevan osatoimenpiteen osalta:)

Toimenpiteen ei odoteta johtavan merkittäviin kasvihuonekaasupäästöihin, sillä uusi valtatie on osa kattavaa liikennesuunnitelmaa (1), jolla pyritään vähentämään liikenteen hiilipäästöjä vuosien 2030 ja 2050 ilmastotavoitteiden mukaisesti. Tämä perustuu erityisesti seuraaviin liitännäistoimenpiteisiin:

—	tieinvestointi kytketään sähkölataus- ja vetytankkausinfrastruktuurin kehittämiseen;

—	tämän osa-alueen uudistus X (sivut Y–Z), jossa otetaan käyttöön tietullit kyseiselle tielle ja muillekin teille;

—	tämän osa-alueen uudistus Y (sivut Y–Z), jolla kiristetään perinteisten polttoaineiden verotusta;

—	tämän osa-alueen uudistus Z (sivut Y–Z), joka kannustaa päästöttömien ajoneuvojen ostamiseen;

—	sekä tämän osa-alueen toimenpiteet XX ja XY (sivut Y-Z), joilla tuetaan liikennemuotosiirtymää raideliikenteeseen ja/tai sisävesiliikenteeseen.

Koska toimenpide koskee tien ja siihen liittyvän lataus- ja tankkausinfrastruktuurin rakentamista lämpökuormitukselle ja lämpötilan vaihteluille alttiille alueelle ja rakenteiden oletettu käyttöikä on yli 10 vuotta, on tehty ilmastoriskien ja haavoittuvuuden arviointi käyttäen ilmastoennustetta erilaisissa tulevissa skenaarioissa, jotka vastaavat rakenteiden odotettua käyttöikää. Tässä yhteydessä on tehty tulvariskianalyysi. Siinä todettiin kaksi aluetta, joilla on toteutettava erityisiä sopeutumisratkaisuja. Erityistä huomiota on kiinnitetty herkkiin rakenteisiin, kuten siltoihin ja tunneleihin. Arvioinnin päätelmät on otettu huomioon toimenpiteen rakenteessa (ks. elpymis- ja palautumissuunnitelman sivu X).

Lisäksi toimenpiteessä asetetaan talouden toimijoille velvoite laatia suunnitelma sopeutumisratkaisuista, joilla vähennetään kyseiseen tiehen sekä siihen liittyvään lataus- ja tankkausinfrastruktuuriin kohdistuvia konkreettisia fyysisiä ilmastoriskejä (ks. elpymis- ja palautumissuunnitelman sivu X). Velvoite sisältää myös sen, että sopeutumisratkaisut eivät saa vaikuttaa kielteisesti muiden ihmisten, luonnon, muiden omaisuuserien tai muiden taloudellisten toimintojen sopeutumispyrkimyksiin tai kykyyn sietää fyysisiä ilmastoriskejä, ja että ne ovat johdonmukaisia paikallisten, alakohtaisten, alueellisten tai kansallisten sopeutumistoimien kanssa.

Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu: Odotetaanko toimenpiteen haittaavan:

i)	vesimuodostumien hyvää tilaa tai hyvää ekologista potentiaalia, mukaan lukien pintavedet ja pohjavedet; tai

ii)	merivesien osalta ympäristön hyvää tilaa?

Tien rakentamisesta ja siihen liittyvän lataus- ja tankkausinfrastruktuurin asentamisesta tehtiin ympäristövaikutusten arviointi (YVA) direktiivin 2011/92/EU mukaisesti. Ympäristönsuojelun edellyttämät lieventämistoimet toteutetaan, mikä on otettu huomioon toimenpiteen rakenteessa (ks. elpymis- ja palautumissuunnitelman sivu X). YVA sisälsi myös direktiivin 2000/60/EY mukaisen arvion vaikutuksista vesiin, ja havaitut riskit on otettu huomioon toimenpiteen rakenteessa (ks. elpymis- ja palautumissuunnitelman sivu X).

Ympäristön pilaantumisen riskit, jotka liittyvät veden laadun säilyttämiseen ja vesikuormituksen välttämiseen, on todettu ja niihin puututaan direktiivin 2000/60/EY (vesipuitedirektiivi) vaatimusten mukaisesti ja vesienhoitosuunnitelman mukaisesti, joka on laadittu mahdollisesti vaikutusten kohteeksi joutuneelle vesimuodostumalle tai -muodostumille asianomaisia sidosryhmiä kuullen (ks. elpymis- ja palautumissuunnitelman sivu X).

Siirtyminen kiertotalouteen, jätteen synnyn ehkäisyyn ja kierrätykseen: Odotetaanko toimenpiteen:

i)	lisäävän merkittävästi jätteen syntymistä, polttamista tai hävittämistä, lukuun ottamatta kierrätykseen kelpaamattoman vaarallisen jätteen polttamista; tai

ii)	aiheuttavan luonnonvarojen suorassa tai epäsuorassa käytössä niiden elinkaaren missä tahansa vaiheessa huomattavaa tehottomuutta, jota ei minimoida asianmukaisilla toimenpiteillä; tai

iii)	aiheuttavan kiertotalouden näkökulmasta ympäristölle merkittävää ja pitkäaikaista haittaa?

Toimenpiteen ehtojen mukaisesti tien rakentajien on varmistettava, että vähintään 70 prosenttia (painossa mitattuna) tien sekä siihen liittyvän lataus- ja tankkausinfrastruktuurin rakentamisessa tuotetusta vaarattomasta rakennus- ja purkujätteestä (lukuun ottamatta komission päätöksellä 2000/532/EY vahvistetun Euroopan jäteluettelon luokassa 17 05 04 tarkoitettua luonnossa esiintyvää ainesta) valmistellaan uudelleenkäyttöön, kierrätykseen ja muuhun materiaalien hyödyntämiseen, mukaan lukien maantäyttötoimet, joissa käytetään jätettä korvaamaan muita materiaaleja, jätehierarkian ja EU:n rakennus- ja purkujätteen käsittely- ja kierrätysmallin mukaisesti.

Rakentajat rajoittavat jätteen syntymistä rakentamisen aikana EU:n rakennus- ja purkujätteen käsittely- ja kierrätysmallin mukaisesti ja ottaen huomioon parhaat käytettävissä olevat tekniikat ja helpottavat uudelleenkäyttöä ja korkealaatuista kierrätystä poistamalla materiaaleja valikoivasti käyttämällä saatavilla olevia rakennusjätteen lajittelujärjestelmiä.

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen: Odotetaanko toimenpiteen lisäävän merkittävästi ilmaan, veteen tai maaperään kohdistuvia epäpuhtauspäästöjä?

Toimenpiteen ei odoteta lisäävän merkittävästi epäpuhtauspäästöjä ilmaan, koska se on osa kattavaa liikennesuunnitelmaa ja kansallisen ilmansuojeluohjelman mukainen. Tämä perustuu erityisesti seuraaviin liitännäistoimenpiteisiin:

—	tieinvestointi kytketään sähkölataus- ja vetytankkausinfrastruktuurin kehittämiseen;

—	tämän osa-alueen uudistus X (sivut Y–Z), jossa otetaan käyttöön tietullit kyseiselle tielle ja muillekin teille;

—	tämän osa-alueen uudistus Y (sivut Y–Z), jolla kiristetään perinteisten polttoaineiden verotusta;

—	tämän osa-alueen uudistus Z (sivut Y–Z), joka kannustaa päästöttömien ajoneuvojen ostamiseen;

—	sekä tämän osa-alueen toimenpiteet XX ja XY (sivut Y-Z), joilla tuetaan liikennemuotosiirtymää raideliikenteeseen ja/tai sisävesiliikenteeseen.

Lisäksi tien ja siihen liittyvän lataus- ja tankkausinfrastruktuurin käytöstä aiheutuvaa melua ja tärinää lievennetään rakentamalla direktiivin 2002/49/EY mukaisia seinämiä ja meluesteitä.

Luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen: Odotetaanko toimenpiteen:

i)	merkittävästi heikentävän ekosysteemien hyvää tilaa ja sietokykyä; tai

ii)	heikentävän luontotyyppien ja lajien suojelutilannetta, mukaan lukien unionin edun kannalta merkittävät luontotyypit ja lajit?

Tien ja siihen liittyvän lataus- ja tankkausinfrastruktuurin rakentamisesta tehtiin ympäristövaikutusten arviointi direktiivien 2011/92/EU ja 92/43/ETY mukaisesti. Vaaditut maa-alueiden sirpaloitumisen ja maaperän huonontumisen vähentämiseen tähtäävät toimet, erityisesti vihreät käytävät ja muut elinympäristöjen kytkeytyvyyttä tukevat ratkaisut, sekä direktiivin 92/43/ETY liitteessä IV lueteltujen asiaan liittyvien suojeltujen eläinlajien suojelutoimet on toteutettu ja ne perustuvat vahvistettuihin suojelutavoitteisiin, mikä on otettu huomioon toimenpiteen rakenteessa (ks. elpymis- ja palautumissuunnitelman sivu X).

Esimerkki 5: Autojen romutusohjelma (esimerkki, joka ei täytä haitta-arviointivaatimuksia)

Toimenpiteen kuvaus

Toimenpide koostuu romutusohjelmasta, jolla käytössä olevia polttomoottoriautoja korvataan energiatehokkaammilla autoilla, jotka kuitenkin nekin perustuvat polttomoottoriin (eli diesel- tai bensiinimoottoriin). Kannustin korvaamiseen luodaan maksamalla auton romuttamisesta ja uuden hankkimisesta tasasuuruinen tukimaksu. Kannustimena voi olla myös kehittyneempi järjestely (verovähennys).

Toimenpiteellä pyritään korvaamaan vanhempia ja saastuttavampia ajoneuvoja uudemmilla ja siten vähemmän saastuttavilla vastaavilla ajoneuvoilla. Esimerkissä oletetaan, että järjestelmässä edellytetään ainoastaan siirtymistä uuteen tuotesukupolveen (esim. Euro-päästönormien seuraavaan uudempaan tasoon) kuitenkin saman käyttövoimateknologian puitteissa.

Tarkistuslistan osa 1

Mitkä seuraavista ympäristötavoitteista edellyttävät toimenpiteen yksityiskohtaista haitta-arviointia?	Kyllä	Ei	Perustelu, jos on valittu ”Ei”
Ilmastonmuutoksen hillitseminen	X
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen		X	Toimenpiteellä tuetulla toiminnalla on vähäinen ennakoitavissa oleva vaikutus tähän ympäristötavoitteeseen, kun otetaan huomioon sekä suorat että ensisijaiset epäsuorat vaikutukset koko elinkaaren aikana.
Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu		X	Toimenpiteellä tuetulla toiminnalla on vähäinen ennakoitavissa oleva vaikutus tähän ympäristötavoitteeseen, kun otetaan huomioon sekä suorat että ensisijaiset epäsuorat vaikutukset koko elinkaaren aikana.
Kiertotalous, mukaan lukien jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys	X
Ilman, veden tai maaperän pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen	X
Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen		X	Toimenpiteellä tuetulla toiminnalla on vähäinen ennakoitavissa oleva vaikutus tähän ympäristötavoitteeseen, kun otetaan huomioon sekä suorat että ensisijaiset epäsuorat vaikutukset koko elinkaaren aikana.

Tarkistuslistan osa 2

Kysymykset

Yksityiskohtaiset perustelut

Ilmastonmuutoksen hillitseminen: Odotetaanko toimenpiteen johtavan merkittäviin kasvihuonekaasupäästöihin?

Esimerkki haitta-arviointivaatimusten täyttymättömyydestä

Polttomoottoriautot tuottavat hiilidioksidia (sekä hiukkaspäästöjä, typen oksideja, haihtuvia orgaanisia yhdisteitä ja erilaisia muita haitallisia ilman epäpuhtauksia, kuten bentseeniä). Ilmastonmuutoksen hillitsemisen osalta uusien autojen hankkiminen (vanhojen tilalle) kyllä vähentäisi päästöjä, mutta johtaisi silti merkittäviin kasvihuonekaasupäästöihin (EU:ssa ja Islannissa vuonna 2018 rekisteröityjen uusien henkilöautojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt (laboratoriotesteissä) olivat 120,8 grammaa hiilidioksidia kilometriä kohden).

Komissio ei todennäköisesti hyväksyisi väitettä siitä, että uuden sukupolven diesel- tai bensiiniautot ovat paras korvaava käytettävissä oleva vaihtoehto ja että investointi ei näin ollen ole haitta-arviointiperiaatteiden vastainen. Sähköautot ovat parempi saatavilla oleva vaihtoehto, jonka ympäristötehokkuus (eli alhaisemmat elinkaaren aikaiset päästöt) on ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta suotuisampi.

Sen vuoksi komissio todennäköisesti katsoisi, että romutusjärjestelmä aiheuttaisi merkittävää haittaa ilmastonmuutoksen hillitsemiselle.

Kiertotalous ja jätehuolto: Odotetaanko toimenpiteen:

i)	lisäävän merkittävästi jätteen syntymistä, polttamista tai hävittämistä, lukuun ottamatta kierrätykseen kelpaamattoman vaarallisen jätteen polttamista; tai

ii)	aiheuttavan luonnonvarojen suorassa tai epäsuorassa käytössä niiden elinkaaren missä tahansa vaiheessa huomattavaa tehottomuutta, jota ei minimoida asianmukaisilla toimenpiteillä; tai

iii)	aiheuttavan kiertotalouden näkökulmasta ympäristölle merkittävää ja pitkäaikaista haittaa?

Käytössä on jätehuoltotoimenpiteitä sekä autokannan käyttövaiheessa (huolto ja ylläpito) että elinkaaren lopussa, mukaan lukien akkujen ja elektroniikan (erityisesti niissä käytettyjen kriittisten raaka-aineiden) uudelleenkäyttö ja kierrätys jätehierarkian mukaisesti. Tuotantovaikutukset on otettu huomioon, eikä järjestelmä kannusta käyttökelpoisten ajoneuvojen liian varhaiseen romuttamiseen. Järjestelmässä romutettavat autot on käsiteltävä romuajoneuvodirektiivin (2000/53/EY) mukaisessa valtuutetussa käsittelylaitoksessa. Tämä osoitetaan todistuksella, joka on edellytys järjestelmään osallistumiselle.

Lisäksi toimenpiteen ohessa kannustetaan valtuutettuja käsittelylaitoksia ottamaan auton osia talteen uudelleenkäyttöä ja uudelleenvalmistusta varten.

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen: Odotetaanko toimenpiteen lisäävän merkittävästi ilmaan, veteen tai maaperään kohdistuvia epäpuhtauspäästöjä (2)?

Esimerkki haitta-arviointivaatimusten täyttymättömyydestä

Polttomoottoriautot tuottavat muun muassa hiilimonoksidia, hiukkasia, typen oksideja ja palamatta jääneitä hiilivetyjä. Kun otetaan huomioon alan vallitsevat käytänteet ja sääntelyvaatimukset (3), komissio tuskin katsoisi, että toimenpide ei johda ilmaan kohdistuvien epäpuhtauspäästöjen merkittävään kasvuun. Tämä näkemys perustuu samoihin näkökohtiin kuin ilmastonmuutoksen hillitsemisenkin kohdalla.

Esimerkki 6: Maaperän keinokastelu

Toimenpiteen kuvaus

Toimenpiteen ensisijaisena tarkoituksena on investoida alueen X nykyiseen käytössä olevaan kastelujärjestelmään, jotta voidaan tehostaa kastelumenetelmiä ja edistää uusioveden turvallista uudelleenkäyttöä. Tavoitteena on kompensoida kuivuuden aiheuttamaa veden niukkuutta maaperässä ja siten edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista erityisesti viljelykasvien osalta. Toimenpiteeseen liittyy kestävien maatalouskäytäntöjen edistäminen ja tukeminen, erityisesti kestävämmät ja tehokkaammat kastelujärjestelmät ja luonnolliset vedenpidätystoimet, siirtyminen viljelykasveihin ja viljelykäytäntöihin, joiden vedentarve on pienempi, sekä kestävämmät lannoituskäytännöt.

Tarkistuslistan osa 1

Mitkä seuraavista ympäristötavoitteista edellyttävät toimenpiteen yksityiskohtaista haitta-arviointia?	Kyllä	Ei	Perustelu, jos on valittu ”Ei”
Ilmastonmuutoksen hillitseminen		X	Toimenpiteellä tuetulla toiminnalla on vähäinen ennakoitavissa oleva vaikutus tähän ympäristötavoitteeseen, kun otetaan huomioon sekä suorat että ensisijaiset epäsuorat vaikutukset koko elinkaaren aikana. Tämä on taattua, koska uusi järjestelmä/laitteisto on energiatehokas, minkä vuoksi absoluuttiset päästöt eivät lisäänny vaikka kasteltu alue hieman kasvaa, ja/tai koska laitteiston käyttämä sähkö tuotetaan tuuli- tai aurinkoenergialla. Keinokastelu voi epäsuorasti helpottaa sellaisten maatalouskäytäntöjen jatkamista, jotka vaarantavat maatalousmaan hiilinielutoiminnon tai tekevät siitä jopa nettopäästölähteen. Kestävien maatalouskäytäntöjen mielekäs edistäminen ja tukeminen osana toimenpidettä kuitenkin viittaa siihen, että tilanne ei tässä suhteessa edelleen huonone, vaan tilanne pikemminkin paranee.
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	X
Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu	X
Kiertotalous, mukaan lukien jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys		X	Toimenpiteellä tuetulla toiminnalla on vähäinen ennakoitavissa oleva vaikutus tähän ympäristötavoitteeseen, kun otetaan huomioon sekä suorat että ensisijaiset epäsuorat vaikutukset koko elinkaaren aikana. Toimenpide ei aiheuta merkittävää tehottomuutta luonnonvarojen käytössä eikä lisää jätteen syntymistä.
Ilman, veden tai maaperän pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen	X
Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen	X

Tarkistuslistan osa 2

Kysymykset

Yksityiskohtaiset perustelut

Toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan haittaa ilmastonmuutokseen sopeutumiselle seuraavista syistä:

—

Suurin osa toimenpiteestä auttaa jossain määrin parantamaan kykyä sietää ilmastonmuutoksen vaikutuksia lyhyellä aikavälillä, sillä se tehostaa keinokastelua lisäämättä vedenottoa. Tämä myönteinen vaikutus on mahdollinen vain siltä osin kuin asianomaisten vesimuodostumien nykyinen ja ennustettu tila on hyvä (tai sen ei voida luotettavien ennusteiden mukaan kohtuudella odottaa heikentyvän hyvää huonompaan tilaan). Jos näin ei olisi, vedenottoaste rikkoisi kestävän kehityksen periaatetta, eikä investointia voitaisi pitää ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tähtäävänä toimenpiteenä (ja sitä saatettaisiin pitää jopa ilmastonmuutokseen sopeutumisen vastaisena), vaikka se ei pahentaisi lähtötilannetta. Tämä siksi, että se pidentäisi perustavanlaatuisesti kestämättömän rakenteen elinikää. Toimenpide kuuluu periaatteessa 40 prosentin ilmastonmuutoskertoimella elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteessä tarkoitettuun tukitoimialaan 040, koska kyseessä on vesihuoltotoimenpide, jonka tarkoituksena on hallita veden niukkuutta, jota ilmastoon liittyvät riskit eli kuivuus pahentavat.

—

Kestävien maatalouskäytäntöjen ja luonnollisten vedenpidätystoimenpiteiden edistäminen soveltuisi sen sijaan tukitoimialaan 037, koska se tukee suoraan ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevaa tavoitetta. Jotta koko toimenpide kuuluisi tukitoimialaan 037, viimeksi mainitun toimintamuodon olisi oltava toimenpiteessä määräävässä asemassa tai ainakin laajuudeltaan, mittakaavaltaan ja yksityiskohtaisuudeltaan riittävän vakuuttava.

Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu: Odotetaanko toimenpiteen haittaavan:

i)	vesimuodostumien hyvää tilaa tai hyvää ekologista potentiaalia, mukaan lukien pintavedet ja pohjavedet; tai

ii)	merivesien osalta ympäristön hyvää tilaa?

Toimenpiteen ei odoteta haittaavan vesivarojen ja meren luonnonvarojen kestävää käyttöä ja suojelua. Toimenpiteen tarkoituksena on parantaa vesivarojen kestävää käyttöä erityisesti seuraavin keinoin:

—	tukemalla viljelijöiden siirtymistä viljelykasveihin ja viljelykäytäntöihin, joiden vedentarve on alhaisempi; auttamalla viljelijöitä parantamaan maaperän vedenpidätyskykyä ja veden varastointia maatilatasolla;

—

toteuttamalla kastelujärjestelmä, joka mahdollistaa veden uudelleenkäytön vesipuitedirektiivin mukaisesti lisäämättä vedenottoa. Toimenpiteeseen sisältyy investointeja infrastruktuuriin, joka mahdollistaa kierrätetyn veden turvallisen uudelleenkäytön maataloustarkoituksiin. Investoinnin myötä tulee mahdolliseksi käyttää käsiteltyä yhdyskuntajätevettä lähialueiden viljelyalueiden kasteluun ja valmistautua veden uudelleenkäyttöä koskevista vähimmäisvaatimuksista annetun uuden asetuksen (EU/2020/741) voimaantuloon;

—	investoimalla kestävämpiin, tehokkaampiin ja vähemmän vettä käyttäviin kastelujärjestelmiin, kuten paikalliskastelujärjestelmiin. Tämä vähentää samalla ravinnevuotoa pohjavesiin ja läheisiin sisävesistöihin.

—

kun toimintaan liittyy vedenottoa, asianomainen viranomainen on myöntänyt vedenottoluvan, jossa täsmennetään ehdot vesien tilan huonontumisen välttämiseksi ja sen varmistamiseksi, että vesistöt saavuttavat hyvän määrällisen tilan (pohjaveden tapauksessa) tai hyvän ekologisen tilan tai potentiaalin (pintaveden osalta) viimeistään vuonna 2027 vesipuitedirektiivin 2000/60/EY vaatimusten mukaisesti;

—	ympäristövaikutusten arviointi on tehty YVA-direktiivin mukaisesti ja kaikki tarvittavat lieventävät toimet on määritelty ja otettu huomioon toimenpiteen rakenteessa (ks. elpymis- ja palautumissuunnitelman sivu X).

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen: Odotetaanko toimenpiteen lisäävän merkittävästi ilmaan, veteen tai maaperään kohdistuvia epäpuhtauspäästöjä?

Toimenpiteen ei odoteta lisäävän merkittävästi ilmaan, veteen tai maaperään kohdistuvia epäpuhtauspäästöjä seuraavista syistä:

—	toiminnassa hyödynnettävät energiaa käyttävät laitteet ovat erittäin energiatehokkaita tai saavat käyttövoimansa uusiutuvista energialähteistä;

—	maatalouden ravinnepäästöt vähenevät, kun käyttöön tulee tehokkaampia kastelujärjestelmiä (ks. edellä);

—	kun viljelijöitä autetaan siirtymään vähemmän vettä vaativiin viljelykasveihin ja viljelykäytäntöihin ja kun veden saatavuus tilatasolla paranee, kasteluun käytetään vähemmän uutta vettä;

—	tukea suunnataan kestäviin maatalouskäytäntöihin, jotka puolestaan vaativat vähemmän torjunta-aineita, mikä vähentää vesien ja maaperän pilaantumista.

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen: Odotetaanko toimenpiteen:

i)	merkittävästi heikentävän ekosysteemien hyvää tilaa ja sietokykyä; tai

ii)	heikentävän luontotyyppien ja lajien suojelutilannetta, mukaan lukien unionin edun kannalta merkittävät luontotyypit ja lajit?

Toimenpiteellä ei ole haitallisia vaikutuksia biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin seuraavista syistä:

—

toimenpiteen kohteena olevat kasteluhankkeet eivät sijaitse suojelluilla alueilla tai niillä ei ole kielteisiä vaikutuksia tällaisiin alueisiin alueiden suojelutavoitteiden kannalta. Lajien häiriintyminen tai kyseisten alueiden ulkopuolella oleviin luontotyyppeihin kohdistuvat kielteiset vaikutukset vältetään sekä rakennus- että toimintavaiheessa tarvittavilla ehkäisy- ja lieventämistoimilla, jotka on otettu huomioon toimenpiteen rakenteessa (ks. elpymis- ja palautumissuunnitelman sivu X);

—	ympäristövaikutusten arviointi on tehty YVA-direktiivin mukaisesti ja kaikki tarvittavat lieventävät toimet on määritelty ja otettu huomioon toimenpiteen rakenteessa (ks. elpymis- ja palautumissuunnitelman sivu X);

—

toimenpide täyttää luontotyyppi- ja lintudirektiivien vaatimukset; toimenpiteelle on tehty luontotyyppidirektiivin 6 artiklan 3 kohdan mukainen arviointi (joka tässä nimenomaisessa tapauksessa sisältyi ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn), jossa ei todettu Natura 2000 -alueisiin kohdistuvia merkittäviä vaikutuksia;

—

toimenpide tukee kestäviä maatalouskäytäntöjä, jotka edellyttävät vähemmän torjunta-aineita, mikä lieventää kielteisiä vaikutuksia biologiseen monimuotoisuuteen (hyönteiset, linnut, maaperän eliöstö); toimenpide saattaa lisätä viljeltävien kasvien monimuotoisuutta ja myös näin tukea biologista monimuotoisuutta.

(1) Vaihtoehtoisesti kattavan kestävän liikenteen kehittämissuunnitelman puuttuessa hanketasolla tehty erityinen kustannus-hyötyanalyysi osoittaa, että itse hanke johtaa kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen / ei lisää kasvihuonekaasupäästöjä elinkaarensa aikana.

(2) ’Epäpuhtauksilla’ tarkoitetaan ilmassa, vedessä tai maaperässä olevia aineita, tärinää, lämpöä, melua, valoa tai muita epäpuhtauksia, jotka voivat aiheuttaa haittaa ihmisten terveydelle tai ympäristölle.

(3) Kokonaisuudessa on eroja bensiini- ja dieselmoottoreiden välillä. Euro 5- ja Euro 6 -päästörajoista annetussa asetuksessa (EY) N:o 715/2007/EY vahvistetaan autojen päästöjen tiettyjen epäpuhtauksien raja-arvot; typen oksidien (NOx eli yhdistetyt NO- ja NO2-päästöt) raja-arvoksi vahvistetaan 80 mg/km.

18.2.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 58/35

Henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta yhteisön säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399 2 artiklan 8 kohdassa tarkoitettujen rajanylityspaikkojen luettelon päivitys (1)

(2021/C 58/05)

Henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta yhteisön säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) 9 päivänä maaliskuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399 (2) 2 artiklan 8 kohdassa tarkoitettujen rajanylityspaikkojen luettelo julkaistaan niiden tietojen perusteella, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet komissiolle Schengenin rajasäännöstön 39 artiklan mukaisesti.

Tiedot julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ja sen lisäksi ne päivitetään säännöllisesti muuttoliike- ja sisäasioiden pääosaston verkkosivuille.

RAJANYLITYSPAIKKOJEN LUETTELO

SAKSA

EUVL:ssä C 43, 4.2.2019, s. 2 julkaistujen tietojen päivitys

Pohjanmeren satamat

(1)

Baltrum

(2)

Bensersiel

(3)

Borkum

(4)

Brake

(5)

Brunsbüttel

(6)

Büsum

(7)

Bützflether Sand

(8)

Buxtehude

(9)

Bremen

(10)

Bremerhaven

(11)

Carolinensiel (Harlesiel)

(12)

Cuxhaven

(13)

Eckwarderhörne

(14)

Elsfleth

(15)

Emden

(16)

Fedderwardersiel

(17)

Glückstadt

(18)

Greetsiel

(19)

Großensiel

(20)

Hamburg

(21)

Hamburg-Neuenfelde

(22)

Herbrum

(23)

Helgoland

(24)

Hooksiel

(25)

Horumersiel

(26)

Husum

(27)

Juist

(28)

Langeoog

(29)

Leer

(30)

Lemwerder

(31)

List/Sylt

(32)

Neuharlingersiel

(33)

Norddeich

(34)

Nordenham

(35)

Norderney

(36)

Otterndorf

(37)

Papenburg

(38)

Spiekeroog

(39)

Stade

(40)

Stadersand

(41)

Varel

(42)

Wangerooge

(43)

Wedel

(44)

Weener

(45)

Westeraccumersiel

(46)

Wewelsfleth

(47)

Wilhelmshaven

Itämeren satamat

(1)

Eckernförde

(2)

Flensburg-Hafen

(3)

Greifswald-Ladebow Hafen

(4)

Jägersberg (merivoimien satamarakenne)

(5)

Kiel

(6)

Kiel (merivoimien satamarakenne)

(7)

Kiel-Holtenau (merivoimien satamarakenne)

(8)

Lubmin

(9)

Lübeck

(10)

Lübeck-Travemünde

(11)

Mukran

(12)

Neustadt (merivoimien satamarakenne)

(13)

Puttgarden

(14)

Rendsburg

(15)

Rostock-Hafen (Warnemünden sataman ja Rostock-Überseehafen-sataman yhteenliittymä)

(16)

Sassnitz

(17)

Stralsund

(18)

Surendorf

(19)

Vierow

(20)

Wismar

(21)

Wolgast

ODERHAFF

(1)

Ueckermünde

Lentoasemat, lentopaikat, pienkonekentät

BADEN-WÜRTTEMBERGIN OSAVALTIO

(1)

Aalen-Heidenheim-Elchingen

(2)

Baden Airport Karlsruhe Baden-Baden

(3)

Donaueschingen-Villingen

(4)

Freiburg/Brg.

(5)

Friedrichshafen-Löwental

(6)

Heubach (Krs. Schwäb. Gmünd)

(7)

Lahr

(8)

Laupheim

(9)

Leutkirch-Unterzeil

(10)

Mannheim-City

(11)

Mengen

(12)

Niederstetten

(13)

Schwäbisch Hall

(14)

Stuttgart

BAIJERIN OSAVALTIO

(1)

Aschaffenburg

(2)

Augsburg-Mühlhausen

(3)

Bayreuth – Bindlacher Berg

(4)

Coburg-Brandebsteinsebene

(5)

Giebelstadt

(6)

Hassfurth-Mainwiesen

(7)

Hof-Plauen

(8)

Ingolstadt

(9)

Landsberg/Lech

(10)

Landshut-Ellermühle

(11)

Lechfeld

(12)

Memmingerberg

(13)

München ”Franz Joseph Strauß”

(14)

Neuburg

(15)

Nürnberg

(16)

Oberpfaffenhofen

(17)

Roth

(18)

Straubing-Wallmühle

BERLIININ OSAVALTIO

(1)

Berlin-Tegel

BRANDENBURGIN OSAVALTIO

(1)

Berlin Brandenburg ”Willy Brandt”

(2)

Schönhagen

BREMENIN OSAVALTIO

(1)

Bremen

HAMPURIN OSAVALTIO

(1)

Hampuri

HESSENIN OSAVALTIO

(1)

Allendorf/Eder

(2)

Egelsbach

(3)

Frankfurt/Main

(4)

Fritzlar

(5)

Kassel-Calden

(6)

Reichelsheim

MECKLENBURG-VORPOMMERNIN OSAVALTIO

(1)

Neubrandenburg-Trollenhagen

(2)

Rostock-Laage

NIEDERSACHSENIN OSAVALTIO

(1)

Borkum

(2)

Braunschweig-Waggum

(3)

Bückeburg-Achum

(4)

Celle

(5)

Damme/Dümmer-See

(6)

Diepholz

(7)

Emden

(8)

Fassberg

(9)

Ganderkesee

(10)

Hannover

(11)

Jever

(12)

Leer-Nüttermoor

(13)

Norderney

(14)

Nordholz

(15)

Nordhorn-Lingen

(16)

Osnabrück-Atterheide

(17)

Wangerooge

(18)

Wilhelmshaven-Mariensiel

(19)

Wittmundhafen

(20)

Wunstorf

NORDRHEIN-WESTFALENIN OSAVALTIO

(1)

Aachen-Merzbrück

(2)

Arnsberg

(3)

Bielefeld-Windelsbleiche

(4)

Bonn-Hardthöhe

(5)

Dortmund-Wickede

(6)

Düsseldorf

(7)

Essen-Mülheim

(8)

Bonn Hangelar

(9)

Köln/Bonn

(10)

Marl/Loemühle

(11)

Mönchengladbach

(12)

Münster-Osnabrück

(13)

Nörvenich

(14)

Paderborn-Lippstadt

(15)

Porta Westfalica

(16)

Rheine-Bentlage

(17)

Siegerland

(18)

Stadtlohn-Wenningfeld

(19)

Weeze-Lahrbruch

RHEINLAND-PFALZIN OSAVALTIO

(1)

Büchel

(2)

Föhren

(3)

Hahn

(4)

Koblenz-Winningen

(5)

Mainz-Finthen

(6)

Pirmasens-Pottschütthöhe

(7)

Ramstein (Yhdysvaltojen lentotukikohta)

(8)

Speyer

(9)

Spangdahlem (Yhdysvaltojen lentotukikohta)

(10)

Zweibrücken

SAARLANDIN OSAVALTIO

(1)

Saarbrücken-Ensheim

(2)

Saarlouis/Düren

SACHSENIN OSAVALTIO

(1)

Dresden

(2)

Leipzig-Halle

(3)

Rothenburg/Oberlausitz

SACHSEN-ANHALTIN OSAVALTIO

(1)

Cochstedt

(2)

Magdeburg

SCHLESWIG-HOLSTEININ OSAVALTIO

(1)

Helgoland-Düne

(2)

Hohn

(3)

Kiel-Holtenau

(4)

Lübeck-Blankensee

(5)

Schleswig/Jagel

(6)

Westerland/Sylt

THÜRINGENIN OSAVALTIO

(1)

Altenburg-Nobitz

(2)

Erfurt-Weimar

LIETTUA

EUVL:ssä C 126, 18.4.2015, s. 10, julkaistujen tietojen korvaaminen

LIETTUA – VALKO-VENÄJÄ

Maarajat

(1)

Kena – Gudagojis (rautatie)

(2)

Stasylos – Benekainys (rautatie)

(3)

Lavoriškės – Kotlovka

(4)

Medininkai – Kamenyj Log

(5)

Šalčininkai – Benekainys

(6)

Raigardas – Privalka

(7)

Švendubrė – Privalka (joki)

(8)

Tverečius – Vidžiai

(9)

Šumskas – Loša

(10)

Vilnan rautatieasema (rautatie)

Paikallinen rajaliikenne

(1)

Adutiškis – Moldevičiai

(2)

Papelekis – Lentupis

(3)

Norviliškės – Pickūnai

(4)

Krakūnai – Geranainys

(5)

Eišiškės – Dotiškės

(6)

Rakai – Petiulevcai

(7)

Latežeris – Pariečė

LIETTUA – VENÄJÄN FEDERAATIO

Maarajat

(1)

Jurbarkas – Sovetsk (joki)

(2)

Kybartai – Černyševskoje

(3)

Kybartai – Nesterov (rautatie)

(4)

Nida – Morskoje

(5)

Nida – Rybačyj (joki)

(6)

Rambynas – Dubki

(7)

Pagėgiai – Sovetsk (rautatie)

(8)

Panemunė – Sovetsk

(9)

Ramoniškiai – Pograničnyj*

(10)

Rusnė – Sovetsk (joki)

Rajanylityspaikkaa saavat käyttää vain Liettuan tasavallan ja Venäjän federaation asukkaat Liettuan tasavallan hallituksen ja Venäjän federaation hallituksen välillä Liettuan tasavallan ja Venäjän federaation välisistä rajanylityspaikoista 24 päivänä helmikuuta 1995 tehdyn sopimuksen mukaisesti (1 artiklan 1 kohdan 1.2 alakohdan d alakohta).

Merirajat

(1)

Valtion merisatama Klaipėda (rajanylityspaikat Molas, Pilis ja Malkų įlanka)

(2)

Būtingėn öljyterminaali

Lentoasemat

(1)

Vilnan lentoasema

(2)

Kaunasin lentoasema

(3)

Palangan lentoasema

(4)

Zokniain lentoasema

UNKARI

EUVL:ssä C 341, 16.10.2015, s. 19, julkaistujen tietojen korvaaminen

UNKARI – KROATIA

Maarajat

(1)

Barcs – Terezino Polje

(2)

Beremend – Baranjsko Petrovo Selo

(3)

Berzence – Gola

(4)

Drávaszabolcs – Donji Miholjac

(5)

Drávaszabolcs (joki, pyynnöstä)*

(6)

Gyékényes – Koprivnica (rautatie)

(7)

Letenye – Goričan I

(8)

Letenye – Goričan II (moottoritie)

(9)

Magyarboly – Beli Manastir (rautatie)

(10)

Mohács (joki)

(11)

Murakeresztúr – Kotoriba (rautatie)

(12)

Udvar – Dubosevica

UNKARI – SERBIA

Maarajat

(1)

Ásotthalom – Backi Vinograd*

(2)

Bácsalmás – Bajmok*

(3)

Hercegszántó – Bački Breg

(4)

Kelebia – Subotica (rautatie)

(5)

Mohács (joki)

(6)

Röszke – Horgoš (Horgos) (maantie): sellaiset kansainvälisen liikenteen ajoneuvot, jotka eivät saa käyttää moottoritietä, sekä jalankulkijat ja polkupyöräilijät*

(7)

Röszke – Horgoš (moottoritie)

(8)

Röszke – Horgoš (rautatie)

(9)

Szeged (joki)*

(10)

Tiszasziget – Đjala (Gyála)*

(11)

Tompa – Kelebija

(12)

Kübekháza – Rabe*

(13)

Bácsszentgyörgy – Rastina*

UNKARI – ROMANIA

Maarajat

(1)

Ágerdőmajor (Tiborszállás) – Carei (rautatie)

(2)

Ártánd – Borş

(3)

Battonya – Turnu

(4)

Biharkeresztes – Episcopia Bihorului (rautatie)

(5)

Csanádpalota – Nădlac (moottoritie)

(6)

Csengersima – Petea

(7)

Gyula – Vărşand

(8)

Kiszombor – Cenad

(9)

Kötegyán – Salonta (rautatie)

(10)

Létavértes – Sǎcuieni**

(11)

Lőkösháza – Curtici (rautatie)

(12)

Méhkerék – Salonta

(13)

Nagylak – Nădlac (maantie)

(14)

Nyírábrány – Valea Lui Mihai (rautatie)

(15)

Nyírábrány – Valea Lui Mihai

(16)

Vállaj – Urziceni

(17)

Nagykereki – Borș II. (moottoritie)

UNKARI – UKRAINA

Maarajat

(1)

Barabás – Kosino*

(2)

Beregsurány – Luzhanka

(3)

Eperjeske – Salovka (rautatie)

(4)

Lónya – Dzvinkove***

(5)

Tiszabecs – Vylok

(6)

Záhony – Čop (rautatie)

(7)

Záhony – Čop

Lentoasemat

Kansainväliset lentoasemat:

(1)	Budapestin kansainvälinen lentoasema (Liszt Ferenc)

(2)

Debrecen

(3)

Sármellék

Pienet kansainväliset lentoasemat (pyynnöstä):

(1)	Békéscsaba

(2)

Budaörs

(3)	Fertőszentmiklós

(4)

Győr-Pér

(5)

Kecskemét

(6)	Nyíregyháza

(7)

Pápa

(8)	Pécs-Pogány

(9)	Siófok-Balatonkiliti

(10)

Szeged

(11)

Szolnok

*	7.00–19.00

**	6.00–22.00

***	7.00–18.00

RUOTSI

EUVL:ssä C 316, 28.12.2007, s. 1, julkaistujen tietojen korvaaminen

Lentoasemat

Kansainväliset lentoasemat

Lentoasema	Kunta
Arlanda	Sigtuna
Arvidsjaur	Arvidsjaur
Bromma	Stockholm
Dala Airport	Borlänge
Göteborg City Airport	Göteborg
Göteborg/Landvetter	Härryda
Halmstad	Halmstad
Jönköping	Jönköping
Kalmar	Kalmar
Karlstad	Karlstad
Kiruna	Kiruna
Kristianstad-Everöd	Kristianstad
Malmö-Sturup	Svedala
Norrköping	Norrköping
Linköping	Linköping
Luleå-Kallax	Luleå
Pajala-Ylläs	Pajala
Ronneby/Kallinge	Ronneby
Scandinavian Mountains Airport	Malung-Sälen
Stockholm-Skavsta	Nyköping
Sundsvall-Härnösand	Timrå
Umeå	Umeå
Visby	Gotland
Västerås-Hässlö	Västerås
Växjö	Växjö
Örebro	Örebro
Östersund	Östersund

Lentokentät

Lentokenttä	Kunta
Rörberg	Gävle
Skellefteå	Skellefteå
Skövde	Skövde
Trollhättan/Vänersborg	Vänersborg
Ängelholm	Ängelholm
Örnsköldsvik	Örnsköldsvik

Satamat

Satama	Kunta
Bergkvara	Torsås
Borgholm	Borgholm
Ekenäs	Ronneby
Falkenberg	Falkenberg
Furusund	Norrtälje
Grönhögen	Mörbylånga
Gävle hamnar	Gävle
Göta kanal Söderköping	Söderköping
Göteborgs hamnar	Göteborg
Halmstad	Halmstad
Handelshamnen	Karlskrona
Hargshamn	Östhammar
Harnäs-Skutskär	Älvkarleby
Helsingborgs hamn	Helsingborg
Herrvik	Gotland
Holmsund	Umeå
Hudiksvalls hamnar	Hudiksvall
Husums hamn	Örnsköldsvik
Härnösands hamnar	Härnösand
Kalix hamn, Karlsborg	Kalix
Kalmar	Kalmar
Kapellskär	Norrtälje
Karlshamns hamnar	Karlshamn
Karlstad	Karlstad
Kramfors hamnar	Kramfors
Landskrona	Landskrona
Luleå hamn	Luleå
Lysekil	Lysekil
Malmö	Malmö
Mönsterås	Mönsterås
Norrköpings hamn	Norrköping
Nynäshamn	Nynäshamn
Oskarshamn	Oskarshamn
Oxelösund	Oxelösund
Piteå hamn	Piteå
Ronehamn	Gotland
Ronneby hamn	Ronneby
Saltö fiskhamn	Karlskrona
Sandhamn	Värmdö
Simrishamn	Simrishamn
Skelleftehamn	Skellefteå
Slite	Gotland
Sternö vindhamn	Karlshamn
Stillerydshamnen	Karlshamn
Stockholms hamnar	Stockholm
Strömstad	Strömstad
Sundsvalls hamnar	Sundsvall
Söderhamns hamnar	Söderhamn
Södertälje	Södertälje
Sölvesborgs hamn	Sölvesborg
Timrå hamnar	Timrå
Trelleborg	Trelleborg
Varberg	Varberg
Verköhamnen	Karlskrona
Visby	Gotland
Västervik	Västervik
Ystad	Ystad
Åhus	Kristianstad
Öregrund	Östhammar
Örnsköldsviks hamnar	Örnsköldsvik

SVEITSI

EUVL:ssä C 411, 2.12.2017, s. 10, julkaistujen tietojen korvaaminen

Lentoasemat

(1)

Basel-Mulhouse

(2)

Geneve-Cointrin

(3)

Zürich

(4)

Saint-Gall-Altenrhein SG

(5)

Bern-Belp

(6)

Granges

(7)

La-Chaux-de-Fond-Les Eplatures

(8)

Lausanne-La Blécherette

(9)

Locarno-Magadino

(10)

Lugano-Agno

(11)

Samedan

(12)

Sion

(13)

Buochs*

(14)

Emmen*

(15)

Mollis*

(16)

Saanen*

(17)

St. Stephan*

*	Voidaan käyttää rajanylityspaikkana vain poikkeustapauksissa edellyttäen, että paikalla oleva valvontaviranomainen on myöntänyt etukäteen yksittäisen luvan.

Selitys:

Rajavalvontaviranomaisten henkilöstö ei valvo jatkuvasti tähdellä (*) merkittyjä rajanylityspaikkoja. Niiden kautta on mahdollista saapua Schengen-alueelle ja poistua sieltä vain poikkeustapauksissa edellyttäen, että toimivaltaiset valvontaviranomaiset ovat myöntäneet etukäteen yksittäisen luvan maahantulosta ja viisumien myöntämisestä 15 päivänä elokuuta 2018 annetun määräyksen (OEV, RS 142.204) 29 §:n 3 momentin mukaisesti.

Aiemmat julkaisut

EUVL C 316, 28.12.2007, s. 1.

EUVL C 134, 31.5.2008, s. 16.

EUVL C 177, 12.7.2008, s. 9.

EUVL C 200, 6.8.2008, s. 10.

EUVL C 331, 31.12.2008, s. 13.

EUVL C 3, 8.1.2009, s. 10.

EUVL C 37, 14.2.2009, s. 10.

EUVL C 64, 19.3.2009, s. 20.

EUVL C 99, 30.4.2009, s. 7.

EUVL C 229, 23.9.2009, s. 28.

EUVL C 263, 5.11.2009, s. 22.

EUVL C 298, 8.12.2009, s. 17.

EUVL C 74, 24.3.2010, s. 13.

EUVL C 326, 3.12.2010, s. 17.

EUVL C 355, 29.12.2010, s. 34.

EUVL C 22, 22.1.2011, s. 22.

EUVL C 37, 5.2.2011, s. 12.

EUVL C 149, 20.5.2011, s. 8.

EUVL C 190, 30.6.2011, s. 17.

EUVL C 203, 9.7.2011, s. 14.

EUVL C 210, 16.7.2011, s. 30.

EUVL C 271, 14.9.2011, s. 18.

EUVL C 356, 6.12.2011, s. 12.

EUVL C 111, 18.4.2012, s. 3.

EUVL C 183, 23.6.2012, s. 7.

EUVL C 313, 17.10.2012, s. 11.

EUVL C 394, 20.12.2012, s. 22.

EUVL C 51, 22.2.2013, s. 9.

EUVL C 167, 13.6.2013, s. 9.

EUVL C 242, 23.8.2013, s. 2.

EUVL C 275, 24.9.2013, s. 7.

EUVL C 314, 29.10.2013, s. 5.

EUVL C 324, 9.11.2013, s. 6.

EUVL C 57, 28.2.2014, s. 4.

EUVL C 167, 4.6.2014, s. 9.

EUVL C 244, 26.7.2014, s. 22.

EUVL C 332, 24.9.2014, s. 12.

EUVL C 420, 22.11.2014, s. 9.

EUVL C 72, 28.2.2015, s. 17.

EUVL C 126, 18.4.2015, s. 10.

EUVL C 229, 14.7.2015, s. 5.

EUVL C 341, 16.10.2015, s. 19.

EUVL C 84, 4.3.2016, s. 2.

EUVL C 236, 30.6.2016, s. 6.

EUVL C 278, 30.7.2016, s. 47.

EUVL C 331, 9.9.2016, s. 2.

EUVL C 401, 29.10.2016, s. 4.

EUVL C 484, 24.12.2016, s. 30.

EUVL C 32, 1.2.2017, s. 4.

EUVL C 74, 10.3.2017, s. 9.

EUVL C 120, 13.4.2017, s. 17.

EUVL C 152, 16.5.2017, s. 5.

EUVL C 411, 2.12.2017, s. 10.

EUVL C 31, 27.1.2018, s. 12.

EUVL C 261, 25.7.2018, s. 6.

EUVL C 264, 26.7.2018, s. 8.

EUVL C 368, 11.10.2018, s. 4.

EUVL C 459, 20.12.2018, s. 40.

EUVL C 43, 4.2.2019, s. 2.

EUVL C 64, 27.2.2020, s. 6.

(1) Ks. luettelo aiemmista julkaisuista tämän päivityksen lopussa.

(2) EUVL L 77, 23.3.2016, s. 1.

18.2.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 58/60

Ilmoitus

Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan kalsiumpiin tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn vireillepanosta

(2021/C 58/15)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, on vastaanottanut polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 8. kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (1), jäljempänä ’perusasetus’, 5 artiklan mukaisen valituksen, jossa väitetään, että Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan kalsiumpiin tuonti tapahtuu polkumyynnillä ja aiheuttaa tästä syystä unionin tuotannonalalle merkittävää vahinkoa (2).

1. Valitus

Valituksen teki 4. tammikuuta 2021 Euroalliages, jäljempänä ’valituksen tekijä’, joka on kaikkia kalsiumpiin tuottajia unionissa edustava järjestö. Valitus tehtiin perusasetuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti kalsiumpiitä valmistavan unionin tuotannonalan puolesta.

Avoin versio valituksesta ja analyysi unionin tuottajien tuesta valitukselle ovat saatavilla asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitetussa asiakirja-aineistossa. Tämän ilmoituksen 5.6 kohdassa annetaan tietoa oikeudesta tutustua asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitettuun asiakirja-aineistoon.

2. Tutkimuksen kohteena oleva tuote

Tutkimuksen kohteena oleva tuote on seos tai kemiallinen yhdiste, joka sisältää vähintään 16 painoprosenttia kalsiumia, vähintään 45 painoprosenttia piitä, alle 14 painoprosenttia rautaa ja enintään 10 painoprosenttia mitä tahansa muuta ainetta, myös pakkaamattomana, säkkeihin tai terästynnyreihin pakattuna, teräslevyissä (tai langoissa) tai muussa muodossa, jäljempänä ’tutkimuksen kohteena oleva tuote’. Siitä käytetään yleisesti nimitystä kalsiumpii (CaSi).

Asianomaisten osapuolten, jotka haluavat toimittaa tuotteen määritelmää koskevia tietoja, on tehtävä se 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen (3) julkaisemisesta.

3. Polkumyyntiä koskeva väite

Tuote, jota väitetään tuotavan polkumyynnillä, on Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’ tai ’asianomainen maa’, peräisin oleva tutkimuksen kohteena oleva tuote, joka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 7202 99 80 ja ex 2850 00 60 (Taric-koodit 7202998030 ja 2850006091). Nämä CN- ja Taric-koodit annetaan ainoastaan ohjeellisina.

Valituksen tekijä väitti, että ei ole asianmukaista käyttää Kiinan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi.

Valituksen tekijä perusteli merkittäviä vääristymiä koskevat väitteet viittaamalla 20. joulukuuta 2017 päivätyssä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa ”Significant Distortions in the Economy of the PRC” (4) esitettyihin tietoihin. Valituksen tekijä viittasi erityisesti tuotannontekijöiden vääristymiä koskevaan jaksoon ja raaka-aineita, kuten kalkkikiveä, kvartsia ja muita materiaalipanoksia, koskevaan jaksoon sekä lukuihin, jotka koskevat energiaan ja työvoimaan liittyviä yleisiä vääristymiä. Valituksen tekijä viittasi myös Kiinan ferroseosten markkinoita koskevaan alakohtaiseen tutkimukseen (5), jossa todetaan, että valtio ohjaa Kiinan ferroseosteollisuutta raskaalla kädellä ja puuttuu sen toimintaan harkinnanvaraisesti ja että alan kiinalaiset yritykset toimivat vääristyneessä markkinaympäristössä, jossa kilpailuvoimat eivät saa määrätä kotimarkkinoiden rakennetta ja mukauttaa niitä maailmanmarkkinoihin. Valituksen tekijä viittasi vielä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevasta tarkastelusta 30. kesäkuuta 2020 annetussa asetuksessa (EU) 2020/909 ferropiistä tehtyihin havaintoihin ja päätelmiin, joissa todettiin, että Kiinan ferroseosteollisuudessa esiintyy merkittäviä vääristymiä. Havainnot koskevat koko ferroseosteollisuutta, myös kalsiumpiitä (CaSi) (6).

Näin ollen polkumyyntiä koskeva väite perustuu perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohta huomioon ottaen laskennalliseen normaaliarvoon, joka on määritetty vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja osoittavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella, ja tutkimuksen kohteena olevan tuotteen unioniin viennin yhteydessä veloitetun vientihinnan (noudettuna lähettäjältä -tasolla) vertailuun. Tämän perusteella lasketut polkumyyntimarginaalit ovat asianomaisen maan osalta huomattavat.

Käytettävissä olevien tietojen perusteella komissio katsoo, että on olemassa perusasetuksen 5 artiklan 9 kohdan mukainen riittävä näyttö, joka osoittaa, että hintoihin ja kustannuksiin vaikuttavien merkittävien vääristymien vuoksi asianomaisen maan kotimarkkinoiden hintojen ja kustannusten käyttö ei ole asianmukaista, joten on perusteltua panna tutkimus vireille perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan perusteella.

Maaraportti on saatavilla asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitetussa asiakirja-aineistossa ja kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla (7). Kaikki valtion puuttumista kalsiumpiitä valmistavan sektorin toimintaan ja tämän alan vääristymiä tukeva näyttö on osa valituksen avointa versiota ja saatavilla asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitetussa asiakirja-aineistossa.

4. Vahinkoa/syy-yhteyttä sekä raaka-aineisiin liittyviä vääristymiä koskevat väitteet

4.1 Vahinkoa ja syy-yhteyttä koskevat väitteet

Valituksen tekijä on esittänyt näyttöä siitä, että tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuonti asianomaisesta maasta on lisääntynyt merkittävästi sekä absoluuttisesti että markkinaosuudella mitattuna.

Valituksen tekijän esittämä näyttö osoittaa, että tutkimuksen kohteena olevan tuontituotteen määrillä ja hinnoilla on muiden seurausten lisäksi ollut kielteinen vaikutus EU:n myyntimääriin ja unionin tuotannonalan veloittamiin hintoihin, mikä puolestaan on vaikuttanut erittäin kielteisesti unionin tuotannonalan kokonaistulokseen, taloudelliseen tilanteeseen sekä työllisyystilanteeseen.

4.2 Raaka-aineisiin liittyviä vääristymiä koskeva väite

Valituksen tekijä on toimittanut riittävästi näyttöä tutkimuksen kohteena olevan tuotteen osalta esiintyvistä raaka-aineisiin liittyvistä vääristymistä Kiinassa. Ne johtuvat etenkin kaksoishinnoittelujärjestelmästä. Näytön mukaan sähkön osuus tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotantokustannuksista on 20 prosenttia. Valituksessa vertaillaan Kiinan pohjoisten provinssien – joissa tärkeimmät kalsiumpiin viejät sijaitsevat – sähkön hintoja ja kyseisistä provinsseista viedyn sähkön vientihintoja. Vertailu osoittaa, että viedyn sähkön hinnat ovat johdonmukaisesti merkittävästi korkeammat. Valituksessa todetaan, että tämän vääristymän vuoksi sähkön hinta Kiinan markkinoilla on huomattavasti alhaisempi kuin edustavilla kansainvälisillä markkinoilla.

Sen vuoksi tutkimuksessa tarkastellaan perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdan mukaisesti väitettyjä vääristymiä sen arvioimiseksi, olisiko tarvittaessa polkumyyntimarginaalia alempi tulli riittävä poistamaan vahingon Kiinan kansantasavallan osalta. Jos tutkimuksen kuluessa todetaan muita perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdan soveltamisalaan kuuluvia vääristymiä, tutkimus voi kattaa myös ne.

5. Menettely

Komissio on ilmoittanut asiasta jäsenvaltioille ja todennut, että valitus on unionin tuotannonalan tekemä tai sen puolesta tehty ja että on olemassa riittävä näyttö menettelyn aloittamiseksi. Näin ollen se panee vireille tutkimuksen perusasetuksen 5 artiklan nojalla.

Tutkimuksessa selvitetään, tuodaanko asianomaisesta maasta peräisin olevaa tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta polkumyynnillä ja onko kyseinen polkumyyntituonti aiheuttanut vahinkoa unionin tuotannonalalle.

Jos näin todetaan olevan, tutkimuksessa selvitetään perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti, olisiko unionin edun mukaista ottaa käyttöön toimenpiteitä. Jos päätetään soveltaa perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohtaa, tutkimuksessa suoritetaan kyseisen asetuksen 7 artiklan 2 b kohdan mukainen unionin edun tarkastelu.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2018/825 (8), joka tuli voimaan 8. kesäkuuta 2018 (kaupan suojatoimien nykyaikaistamista koskeva paketti), otettiin käyttöön merkittäviä muutoksia polkumyyntimenettelyissä aiemmin käytössä olleisiin aikatauluihin ja määräaikoihin. Määräaikoja, joissa asianomaisten osapuolten on ilmoittauduttava erityisesti tutkimusten alkuvaiheessa, on lyhennetty.

Komissio kiinnittää osapuolten huomion myös siihen, että covid-19-epidemian johdosta on julkaistu tähän menettelyyn mahdollisesti sovellettava ilmoitus (9) covid-19-epidemian vaikutuksista polkumyynnin ja tukien vastaisiin tutkimuksiin.

5.1 Tutkimusajanjakso ja tarkastelujakso

Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattaa 1. tammikuuta 2020 ja 31. joulukuuta 2020 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttavien kehityssuuntausten tarkastelu kattaa 1. tammikuuta 2017 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

5.2 Valitusta koskevat huomautukset ja tutkimuksen vireillepano

Asianomaisten osapuolten, jotka haluavat esittää huomautuksia valituksesta (myös vahinkoon ja syy-yhteyteen liittyvistä seikoista) tai mistä tahansa tutkimuksen vireillepanoa koskevista näkökohdista (myös valituksen saaman tuen asteesta) on tehtävä se 37 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta.

Tutkimuksen vireillepanoa koskevat kuulemispyynnöt on esitettävä 15 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta.

5.3 Menettely polkumyynnin määrittämiseksi

Tutkimuksen kohteena olevan tuotteen vientiä harjoittavia tuottajia (10) pyydetään osallistumaan komission tutkimukseen.

5.3.1 Vientiä harjoittavia tuottajia koskeva tutkimus

5.3.1.1 Menettely, jolla valitaan vientiä harjoittavat tuottajat tutkimukseen Kiinassa

a) Otanta

Koska sellaisia asianomaisessa maassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia, joita menettely koskee, saattaa olla huomattava määrä, komissio voi rajata tutkittavien vientiä harjoittavien tuottajien määrän kohtuulliseksi valitsemalla otoksen (tätä menettelyä kutsutaan ’otannaksi’), jotta tutkimus saataisiin päätökseen määräajassa. Otanta suoritetaan perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

Jotta komissio pystyy päättämään otannan tarpeellisuudesta ja voi tarvittaessa valita otoksen, kaikkia vientiä harjoittavia tuottajia tai niiden edustajia pyydetään toimittamaan komissiolle tiedot yrityksistään 7 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta. Tiedot on toimitettava TRON.tdi-tietokannan kautta seuraavassa osoitteessa

https://tron.trade.ec.europa.eu/tron/tdi/form/ecba917e-c736-0124-915b-dee5fe7dca5e

Tiedot Tron-tietokantaan pääsemiseksi annetaan jäljempänä 5.6 ja 5.8 kohdassa.

Saadakseen tiedot, jotka se katsoo tarpeellisiksi vientiä harjoittavien tuottajien otoksen valintaa varten, komissio on ottanut lisäksi yhteyttä Kiinan viranomaisiin. Se saattaa myös ottaa yhteyttä tiedossa oleviin vientiä harjoittavien tuottajien järjestöihin.

Jos otos tarvitaan, vientiä harjoittavien tuottajien valintaperusteena voidaan käyttää suurinta edustavaa unioniin vietyä määrää, joka voidaan kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Komissio ilmoittaa kaikille tiedossa oleville vientiä harjoittaville tuottajille, Kiinan viranomaisille ja vientiä harjoittavien tuottajien järjestöille otokseen valituista yrityksistä, tarvittaessa Kiinan viranomaisten välityksellä.

Kun komissio on saanut vientiä harjoittavien tuottajien otoksen valintaa varten tarpeelliset tiedot, se ilmoittaa asianomaisille osapuolille siitä, onko ne sisällytetty otokseen. Otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien on palautettava täytetty kyselylomake 30 päivän kuluessa niiden otokseen sisällyttämistä koskevasta päätöksestä ilmoittamisen jälkeen, ellei toisin mainita.

Komissio liittää ilmoituksen valitusta otoksesta asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitettuun asiakirja-aineistoon. Otoksen valintaa koskevien huomautusten on oltava perillä 3 päivän kuluessa otosta koskevasta päätöksestä ilmoittamisen jälkeen.

Kopio vientiä harjoittaville tuottajille tarkoitetusta kyselylomakkeesta on saatavilla asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitetussa asiakirja-aineistossa ja kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla https://trade.ec.europa.eu/tdi/case_details.cfm?id=2514

Kyselylomake asetetaan myös tiedossa olevien vientiä harjoittavien tuottajien järjestöjen sekä Kiinan viranomaisten saataville.

Niiden vientiä harjoittavien tuottajien, jotka ovat ilmoittaneet suostuvansa otokseen sisällyttämiseen mutta joita ei valita otokseen, katsotaan toimivan yhteistyössä, jäljempänä ’otokseen kuulumattomat yhteistyössä toimivat vientiä harjoittavat tuottajat’, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perusasetuksen 18 artiklan mahdollista soveltamista. Otokseen kuulumattomilta yhteistyössä toimivilta vientiä harjoittavilta tuottajilta tulevaan tuontiin mahdollisesti sovellettava polkumyyntitulli ei ylitä otokseen kuuluville vientiä harjoittaville tuottajille määritettävän polkumyyntimarginaalin painotettua keskiarvoa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäljempänä olevan 5.3.1.1 kohdan b alakohdan soveltamista (11).

b) Otokseen kuulumattomien vientiä harjoittavien tuottajien yksilöllinen polkumyyntimarginaali

Otokseen kuulumattomat yhteistyössä toimivat vientiä harjoittavat tuottajat voivat perusasetuksen 17 artiklan 3 kohdan nojalla pyytää, että komissio määrittää niille yksilölliset polkumyyntimarginaalit. Niiden vientiä harjoittavien tuottajien, jotka haluavat pyytää yksilöllistä polkumyyntimarginaalia, on täytettävä kyselylomake ja palautettava se asianmukaisesti täytettynä 30 päivän kuluessa otoksen valinnasta ilmoittamisesta, ellei toisin mainita. Kopio vientiä harjoittaville tuottajille tarkoitetusta kyselylomakkeesta on saatavilla asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitetussa asiakirja-aineistossa ja kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla https://trade.ec.europa.eu/tdi/case_details.cfm?id=2514

Komissio selvittää, voidaanko otokseen kuulumattomille yhteistyössä toimiville vientiä harjoittaville tuottajille myöntää yksilöllinen tulli perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

Yksilöllistä polkumyyntimarginaalia pyytävien otokseen kuulumattomien yhteistyössä toimivien vientiä harjoittavien tuottajien on kuitenkin huomattava, että komissio voi päättää olla määrittämättä niille yksilöllistä polkumyyntimarginaalia, jos esimerkiksi otokseen kuulumattomien yhteistyössä toimivien vientiä harjoittavien tuottajien määrä on niin suuri, että määrittäminen olisi kohtuuttoman vaivalloista ja estäisi tutkimuksen saattamisen loppuun ajoissa.

5.3.2 Asianomaista maata koskeva lisämenettely merkittävien vääristymien osalta

Kaikkia asianomaisia osapuolia pyydetään esittämään näkökantansa, toimittamaan tietoja ja esittämään asiaa tukevaa näyttöä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisesta tässä ilmoituksessa annettujen ohjeiden mukaisesti. Nämä tiedot ja asiaa tukeva näyttö on toimitettava komissiolle 37 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta, ellei toisin mainita.

Komissio pyytää kaikkia asianomaisia osapuolia esittämään näkökantansa tuotantopanoksista ja harmonoidun järjestelmän (HS-nimikkeistö) koodeista, jotka on esitetty valituksessa, ehdottamaan edustavia maita ja yksilöimään tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuottajia kyseisissä maissa. Nämä tiedot ja asiaa tukeva näyttö on toimitettava komissiolle 15 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta.

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan e alakohdan nojalla komissio ilmoittaa pikaisesti vireillepanon jälkeen tutkimuksen osapuolille – asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitettuun asiakirja-aineistoon liitetyllä muistiolla – merkityksellisistä lähteistä ja tarvittaessa valitsemastaan asianmukaisesta edustavasta kolmannesta maasta, joita se aikoo käyttää normaaliarvon määrittämisessä 2 artiklan 6 a kohdan nojalla. Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan e alakohdan mukaisesti osapuolille annetaan 10 päivää aikaa esittää ilmoitusta koskevat huomautuksensa. Komission käytettävissä olevien tietojen mukaan mahdollinen asianmukainen edustava kolmas maa on Brasilia.

Asianmukaisen edustavan kolmannen maan lopullisen valinnan tekemiseksi komissio tutkii, onko kyseisten kolmansien maiden taloudellinen kehitys samaa tasoa kuin Kiinan, tuotetaanko siellä tutkimuksen olevaa tuotetta ja myydäänkö sitä ja onko asiaa koskevia tietoja helposti saatavilla. Jos edustavia kolmansia maita on useampi kuin yksi, etusijalle asetetaan tarvittaessa maat, joissa sosiaaliturva ja ympäristönsuojelu ovat riittävällä tasolla.

Tässä tutkimuksessa komissio pyytää kaikkia Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan komissiolle tiedot tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotannossa käytetyistä materiaaleista (raaka-aineet ja prosessoidut materiaalit) ja energiasta 15 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta. Tiedot on toimitettava TRON.tdi-tietokannan kautta seuraavassa osoitteessa

https://tron.trade.ec.europa.eu/tron/tdi/form/4848756d-ef04-defb-9797-7f02776792b7

Tiedot Tron-tietokantaan pääsemiseksi annetaan jäljempänä 5.6 ja 5.8 kohdassa.

Lisäksi kaikki asiatiedot kustannusten ja hintojen arvioimiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan nojalla on toimitettava 65 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta. Tällaiset asiatiedot olisi otettava yksinomaan julkisesti saatavilla olevista lähteistä.

5.3.3 Etuyhteydettömiä tuojia koskeva tutkimus (12) (13)

Kiinassa toimivia tutkimuksen kohteena olevan tuotteen etuyhteydettömiä tuojia pyydetään osallistumaan tähän tutkimukseen.

Koska sellaisia etuyhteydettömiä tuojia, joita menettely koskee, voi olla huomattava määrä, komissio voi rajata tutkittavien etuyhteydettömien tuojien määrän kohtuulliseksi valitsemalla otoksen (menettelyä kutsutaan ”otannaksi”), jotta tutkimus saataisiin päätökseen säädetyssä määräajassa. Otanta suoritetaan perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

Jotta komissio pystyy päättämään otannan tarpeellisuudesta ja voi tarvittaessa valita otoksen, kaikkia etuyhteydettömiä tuojia tai niiden edustajia pyydetään toimittamaan komissiolle tämän ilmoituksen liitteessä pyydetyt tiedot yrityksistään 7 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta.

Saadakseen tiedot, jotka se katsoo tarpeellisiksi etuyhteydettömien tuojien otoksen valintaa varten, komissio voi lisäksi ottaa yhteyttä tiedossa oleviin tuojien järjestöihin.

Jos otos tarvitaan, tuojien valintaperusteena voidaan käyttää tutkimuksen kohteena olevan tuotteen suurinta edustavaa unionissa myytyä määrää, joka voidaan kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa.

Kun komissio on saanut otoksen valintaa varten tarpeelliset tiedot, se ilmoittaa asianomaisille osapuolille tuojien otosta koskevasta päätöksestään. Lisäksi komissio liittää ilmoituksen valitusta otoksesta asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitettuun asiakirja-aineistoon. Otoksen valintaa koskevien huomautusten on oltava perillä 3 päivän kuluessa otosta koskevasta päätöksestä ilmoittamisen jälkeen.

Saadakseen tutkimuksensa kannalta tarpeellisiksi katsomansa tiedot komissio toimittaa kyselylomakkeet otokseen valittujen etuyhteydettömien tuojien saataville. Näiden osapuolten on palautettava täytetty kyselylomake 30 päivän kuluessa otosta koskevasta päätöksestä ilmoittamisen jälkeen, ellei toisin mainita.

Kopio tuojille tarkoitetusta kyselylomakkeesta on saatavilla asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitetussa asiakirja-aineistossa ja kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla https://trade.ec.europa.eu/tdi/case_details.cfm?id=2514

5.4 Menettely vahingon määrittämiseksi sekä unionin tuottajia koskeva tutkimus

Saadakseen tutkimuksessa tarvitsemansa unionin tuottajia koskevat tiedot komissio lähettää kyselylomakkeet tiedossa oleville unionin tuottajille eli yrityksille

—	OFZ, a.s., Istebné

—

Ferropem

Edellä mainittujen unionin tuottajien on palautettava täytetty kyselomake 37 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta, ellei toisin mainita.

Unionin tuottajia, joita ei ole mainittu edellä, pyydetään ottamaan yhteyttä komissioon mieluiten sähköpostitse ilmoittautumista ja kyselylomakkeen pyytämistä varten viipymättä ja, ellei toisin mainita, viimeistään 7 päivän kuluttua tämän ilmoituksen julkaisemisesta.

Kopio unionin tuottajille tarkoitetusta kyselylomakkeesta on saatavilla asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitetussa asiakirja-aineistossa ja kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla https://trade.ec.europa.eu/tdi/case_details.cfm?id=2514

5.5 Menettely unionin edun arvioimiseksi, jos esitetään väitteitä raaka-aineisiin liittyvistä vääristymistä

Jos perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdassa määriteltyjä raaka-aineisiin liittyviä vääristymiä esiintyy, komissio suorittaa kyseisen asetuksen 7 artiklan 2 b kohdan mukaisen unionin edun tarkastelun. Jos komissio päättää kyseisen asetuksen 7 artiklan mukaisten tullien määrää vahvistaessaan soveltaa 7 artiklan 2 kohtaa, se suorittaa unionin edun tarkastelun 21 artiklan mukaisesti.

Asianomaisia osapuolia pyydetään toimittamaan kaikki tarvittavat tiedot, jotta komissio voi määrittää, onko unionin edun mukaista asettaa toimenpiteiden taso perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdan mukaisesti. Asianomaisia osapuolia pyydetään erityisesti toimittamaan kaikki tiedot asianomaisessa maassa olevasta käyttämättömästä kapasiteetista, raaka-aineita koskevasta kilpailusta ja vaikutuksista unionissa toimivien yritysten toimitusketjuihin. Jos asianomaiset osapuolet eivät tee yhteistyötä, komissio voi päättää, että on unionin edun mukaista soveltaa perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohtaa.

Jos komissio päättää soveltaa perusasetuksen 7 artiklan 2 kohtaa, tehdään asetuksen 21 artiklan mukaisesti päätös siitä, olisiko polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotto unionin edun mukaista. Unionin tuottajia, tuojia ja niitä edustavia järjestöjä, käyttäjiä ja niitä edustavia järjestöjä, ammattiyhdistyksiä sekä kuluttajia edustavia järjestöjä pyydetään toimittamaan komissiolle tietoja siitä, ovatko toimenpiteet unionin edun mukaisia.

Union edun arviointia koskevat tiedot on toimitettava 37 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta, ellei toisin mainita. Tiedot voidaan toimittaa joko vapaamuotoisesti tai täyttämällä komission laatima kyselylomake. Kopio kyselylomakkeista, myös tutkimuksen kohteena olevan tuotteen käyttäjille tarkoitetusta kyselylomakkeesta, on saatavilla asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitetussa asiakirja-aineistossa ja kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla https://trade.ec.europa.eu/tdi/case_details.cfm?id=2514. Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti toimitetut tiedot otetaan huomioon ainoastaan, jos tietojen tueksi on niitä toimitettaessa esitetty tosiasioihin perustuva näyttö.

5.6 Asianomaiset osapuolet

Voidakseen osallistua tutkimukseen asianomaisten osapuolten, kuten vientiä harjoittavien tuottajien, unionin tuottajien, tuojien ja niitä edustavien järjestöjen, käyttäjien ja niitä edustavien järjestöjen, ammattiyhdistysten sekä kuluttajia edustavien järjestöjen, on ensin osoitettava, että niiden toiminnan ja tutkimuksen kohteena olevan tuotteen välillä on objektiivisesti todettava yhteys.

Vientiä harjoittavia tuottajia, unionin tuottajia, tuojia ja niitä edustavia järjestöjä, jotka antoivat tietoja saataville edellä 5.3.1, 5.3.3 ja 5.4 kohdassa kuvattujen menettelyjen mukaisesti, pidetään asianomaisina osapuolina, jos niiden toiminnan ja tutkimuksen kohteena olevan tuotteen välillä on objektiivisesti todettava yhteys.

Muut osapuolet voivat osallistua tutkimukseen asianomaisina osapuolina vasta siitä hetkestä, jona ne ilmoittautuvat, edellyttäen että niiden toiminnan ja tutkimuksen kohteena olevan tuotteen välillä on objektiivisesti todettava yhteys. Se, että jotakin tahoa pidetään asianomaisena osapuolena, ei rajoita perusasetuksen 18 artiklan soveltamista.

Asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitettuun asiakirja-aineistoon voi tutustua TRON.tdi-tietokannan kautta osoitteessa https://tron.trade.ec.europa.eu/tron/TDI. Pääsyn saamiseksi asiakirja-aineistoon on noudatettava kyseisellä sivulla olevia ohjeita (14).

5.7 Mahdollisuus tulla tutkimusta suorittavien komission yksiköiden kuulemaksi

Kaikki asianomaiset osapuolet voivat pyytää tulla tutkimusta suorittavien komission yksiköiden kuulemiksi.

Kuulemista koskevat pyynnöt on esitettävä kirjallisesti, ja niissä on ilmoitettava pyynnön perustelut sekä yhteenveto siitä, mistä asianomainen osapuoli haluaa keskustella kuulemisen aikana. Kuuleminen rajoittuu niihin asioihin, jotka asianomaiset osapuolet ovat esittäneet kirjallisesti etukäteen.

Kuulemisaikataulu on seuraava:

i.	Väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönottoa edeltäviä kuulemisia koskeva pyyntö olisi esitettävä 15 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta, ja kuuleminen järjestetään tavallisesti 60 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta.

ii.	Alustavien päätelmien vaiheen jälkeen pyyntö olisi esitettävä 5 päivän kuluessa alustavien päätelmien ilmoittamisesta tai tietoasiakirjan päivämäärästä, ja kuuleminen järjestetään tavallisesti 15 päivän kuluessa päätelmien ilmoittamisesta tai tietoasiakirjan päivämäärästä.

iii.

Lopullisten päätelmien vaiheessa pyyntö olisi esitettävä 3 päivän kuluessa lopullisten päätelmien ilmoittamisesta, ja kuuleminen järjestetään tavallisesti lopullisia päätelmiä koskeville huomautuksille asetetussa määräajassa. Jos ilmoitetaan täydentäviä lopullisia päätelmiä, pyyntö olisi esitettävä välittömästi näiden täydentävien lopullisten päätelmien vastaanottamisen jälkeen, ja kuuleminen järjestetään tavallisesti näitä päätelmiä koskeville huomautuksille asetetussa määräajassa.

Mainitut määräajat eivät rajoita komission yksiköiden oikeutta hyväksyä aikataulun ulkopuolisia kuulemisia asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ja komission oikeutta evätä kuulemiset asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa. Jos komission yksiköt epäävät kuulemispyynnön, asianomaiselle osapuolelle ilmoitetaan syyt tähän.

Periaatteessa kuulemistilaisuuksia ei käytetä sellaisten asiatietojen esittämiseen, jotka eivät vielä ole asiakirja-aineistossa. Tästä huolimatta asianomaisia osapuolia voidaan ohjeistaa toimittamaan uusia asiatietoja kuulemisen jälkeen hyvän hallinnon toteuttamiseksi ja jotta komission yksiköt voivat edetä tutkimuksessa.

5.8 Kirjallisia huomautuksia, täytettyjen kyselylomakkeiden palauttamista ja kirjeenvaihtoa koskevat ohjeet

Komissiolle kaupan suojatoimiin liittyvien tutkimusten yhteydessä toimitettuihin tietoihin ei sovelleta tekijänoikeutta. Jos kyse on tiedoista, joihin kolmannella osapuolella on tekijänoikeuksia, asianomaisten osapuolten on ennen tietojen toimittamista komissiolle pyydettävä tekijänoikeuksien haltijalta nimenomainen lupa, jonka perusteella komissio voi a) käyttää tietoja tässä kaupan suojatoimiin liittyvässä menettelyssä ja b) toimittaa tietoja tämän tutkimuksen asianomaisille osapuolille sellaisessa muodossa, että nämä voivat käyttää puolustautumisoikeuksiaan.

Kaikki asianomaisten osapuolten luottamuksellisina toimittamat kirjalliset huomautukset, mukaan luettuina tässä ilmoituksessa pyydetyt tiedot, täytetyt kyselylomakkeet ja kirjeenvaihto, on varustettava merkinnällä ”Sensitive” (15). Tämän tutkimuksen kuluessa tietoja toimittavia osapuolia kehotetaan perustelemaan luottamuksellista käsittelyä koskevat pyyntönsä.

Osapuolten, jotka toimittavat luottamuksellisia tietoja, on toimitettava niistä perusasetuksen 19 artiklan 2 kohdan mukaisesti ei-luottamukselliset yhteenvedot, jotka varustetaan merkinnällä ”For inspection by interested parties” (asianomaisten tarkasteltavaksi). Näiden yhteenvetojen tulee olla riittävän yksityiskohtaiset, jotta luottamuksellisen tiedon sisällöstä olisi saatavissa riittävä käsitys.

Jos luottamuksellisia tietoja toimittava osapuoli ei pysty osoittamaan hyvää syytä luottamuksellista käsittelyä koskevalle pyynnölleen tai ei liitä tietoihin ei-luottamuksellista yhteenvetoa, jonka muoto ja laatu vastaavat vaatimuksia, komissio voi jättää kyseiset tiedot huomiotta, paitsi jos asianmukaisten lähteiden perusteella voidaan vakuuttavasti osoittaa, että tiedot ovat oikeita.

Asianomaisten osapuolten on esitettävä kaikki huomautuksensa ja pyyntönsä TRON.tdi-tietokannan kautta (https://tron.trade.ec.europa.eu/tron/TDI), skannatut valtakirjat ja todistukset mukaan luettuina. Käyttämällä TRON.tdi-tietokantaa asianomaiset osapuolet ilmaisevat hyväksyvänsä sähköisiin lähetyksiin sovellettavat säännöt, jotka on julkaistu asiakirjassa ”EUROOPAN KOMISSION KANSSA KÄYTÄVÄ VIESTINTÄ KAUPAN SUOJATOIMIA KOSKEVISSA TAPAUKSISSA” kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla osoitteessa http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2011/june/tradoc_148003.pdf. Asianomaisten osapuolten on ilmoitettava nimensä, osoitteensa, puhelinnumeronsa ja voimassa oleva sähköpostiosoitteensa sekä varmistettava, että ilmoitettu sähköpostiosoite on yrityksen virallinen toimiva sähköpostiosoite, jota seurataan päivittäin. Kun yhteystiedot on toimitettu, komissio on yhteydessä asianomaisiin osapuoliin ainoastaan TRON.tdi-alustan tai sähköpostin kautta, jolleivat ne nimenomaisesti pyydä saada kaikkia asiakirjoja komissiolta muulla tavoin tai jollei lähetettävän asiakirjan luonne edellytä sen lähettämistä kirjattuna kirjeenä. Lisäsäännöt ja -tiedot komission kanssa käytävästä kirjeenvaihdosta, mukaan lukien TRON.tdi-tietokannan tai sähköpostin kautta toimitettavia tietoja koskevat periaatteet, ovat saatavilla edellä mainituista asianomaisten osapuolten kanssa käytävää viestintää koskevista ohjeista.

Komission osoite:

European Commission

Directorate-General for Trade

Directorate G

Office: CHAR 04/039

1049 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË

Sähköposti:

Polkumyyntiä koskevat asiat:

TRADE-AD679-CALCIUM-SILICON-DUMPING@ec.europa.eu

Vahinkoa koskevat asiat:

TRADE-AD679-CALCIUM-SILICON-INJURY@ec.europa.eu

6. Tutkimuksen aikataulu

Tutkimus saatetaan päätökseen perusasetuksen 6 artiklan 9 kohdan mukaisesti tavallisesti 13, mutta enintään 14, kuukauden kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta. Väliaikaisia toimenpiteitä voidaan ottaa käyttöön perusasetuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti viimeistään 7 ja joka tapauksessa viimeistään 8 kuukauden kuluttua tämän ilmoituksen julkaisemisesta.

Komissio antaa perusasetuksen 19 a artiklan mukaisesti tietoja väliaikaisten tullien suunnitellusta käyttöön ottamisesta 4 viikkoa ennen väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönottoa. Asianomaisille osapuolille annetaan 3 työpäivää esittää kirjallisesti huomautuksia laskelmien tarkkuudesta.

Tapauksissa, joissa komissio ei aio ottaa käyttöön väliaikaisia tulleja vaan jatkaa tutkimusta, asianomaisille osapuolille ilmoitetaan tietoasiakirjan avulla siitä, että tulleja ei oteta käyttöön, 4 viikkoa ennen perusasetuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaisen määräajan päättymistä.

Asianomaisille osapuolille annetaan 15 päivää esittää kirjallisesti huomautuksia alustavista päätelmistä tai tietoasiakirjasta ja 10 päivää esittää kirjallisesti huomautuksia lopullisista päätelmistä, ellei toisin mainita. Täydentävissä lopullisissa päätelmissä täsmennetään tarvittaessa määräaika, jossa asianomaisten osapuolten on esitettävä huomautuksensa kirjallisesti.

7. Tietojen toimittaminen

Asianomaiset osapuolet voivat pääsääntöisesti toimittaa tietoja ainoastaan tämän ilmoituksen 5 ja 6 kohdassa ilmoitetuissa määräajoissa. Muiden kuin kyseisissä kohdissa tarkoitettujen tietojen toimittamisessa olisi noudatettava seuraavaa aikataulua:

i.	Alustavien päätelmien vaiheeseen tarkoitetut tiedot olisi toimitettava 70 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta, ellei toisin mainita.

ii.

Asianomaiset osapuolet eivät saa toimittaa uusia asiatietoja sen jälkeen, kun määräaika esittää huomautuksia väliaikaisista päätelmistä tai alustavien päätelmien vaiheen tietoasiakirjasta on umpeutunut, ellei toisin mainita. Tämän määräajan jälkeen asianomaiset osapuolet saavat toimittaa uusia asiatietoja vain, jos kyseiset osapuolet voivat osoittaa, että nämä uudet asiatiedot ovat tarpeen muiden asianomaisten osapuolten esittämien asiatietoväitteiden kumoamiseksi ja edellyttäen, että tällaiset uudet asiatiedot voidaan todentaa siinä ajassa, joka on käytettävissä tutkimuksen saamiseen päätökseen ajoissa.

iii.

Jotta tutkimus saataisiin päätökseen sitovassa määräajassa, komissio ei vastaanota asianomaisten osapuolten toimittamia huomautuksia sen määräajan jälkeen, joka on annettu lopullisia päätelmiä koskevien huomautusten esittämiselle, tai tapauksen mukaan sen määräajan jälkeen, joka on annettu täydentäviä lopullisia päätelmiä koskevien huomautusten esittämiselle.

8. Mahdollisuus esittää huomautuksia muiden osapuolten esittämistä tiedoista

Puolustautumisoikeuksien takaamiseksi asianomaisilla osapuolilla olisi oltava mahdollisuus esittää huomautuksia muiden asianomaisten osapuolten toimittamista tiedoista. Näin tehdessään asianomaiset osapuolet voivat käsitellä ainoastaan muiden asianomaisten osapuolten toimittamissa tiedoissa esiin tuotuja asioita eivätkä voi tuoda esiin uusia asioita.

Nämä huomautukset olisi esitettävä seuraavan aikataulun mukaisesti:

i.	Huomautukset, jotka koskevat muiden asianomaisten osapuolten ennen väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönottoa toimittamia tietoja, olisi esitettävä viimeistään ennen kuin tämän ilmoituksen julkaisemisesta on kulunut 75 päivää, ellei toisin mainita.

ii.	Huomautukset, jotka koskevat muiden asianomaisten osapuolten vastauksena alustaviin päätelmiin tai tietoasiakirjaan toimittamia tietoja, olisi toimitettava 7 päivän kuluessa väliaikaisista päätelmistä tai tietoasiakirjasta esitettäville huomautuksille annetusta määräajasta, ellei toisin mainita.

iii.

Huomautukset, jotka koskevat muiden asianomaisten osapuolten vastauksena lopullisiin päätelmiin toimittamia tietoja, olisi toimitettava 3 päivän kuluessa lopullisia päätelmiä koskevien huomautusten määräajasta, ellei toisin mainita. Jos ilmoitetaan täydentävät lopulliset päätelmät, muiden asianomaisten osapuolten vastauksena tähän ilmoitukseen toimittamia tietoja koskevat huomautukset olisi tehtävä 1 päivän kuluessa tätä täydentävää ilmoitusta koskevien huomautusten määräajasta, ellei toisin mainita.

Mainitut aikarajat eivät rajoita komission oikeutta pyytää lisätietoja asianomaisilta osapuolilta asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa.

9. Tässä ilmoituksessa mainittujen määräaikojen pidentäminen

Tässä ilmoituksessa mainittujen määräaikojen pidennyksiä olisi pyydettävä ainoastaan poikkeuksellisissa olosuhteissa, ja ne myönnetään ainoastaan asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ja hyvästä syystä.

Kyselylomakkeisiin vastaamisen määräaikaa voidaan yleensä pidentää 3 päivää ja pääsääntöisesti enintään 7 päivää.

Muiden vireillepanoilmoituksessa täsmennettyjen tietojen toimittamisen määräaikoja voidaan pidentää 3 päivää, paitsi jos on näyttöä poikkeuksellisista olosuhteista.

10. Yhteistyöstä kieltäytyminen

Jos asianomainen osapuoli kieltäytyy antamasta tarvittavia tietoja tai ei toimita niitä määräajassa tai jos se huomattavasti vaikeuttaa tutkimusta, alustavat tai lopulliset päätelmät, jotka voivat olla myönteisiä tai kielteisiä, voidaan tehdä käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

Jos todetaan, että jokin asianomainen osapuoli on toimittanut vääriä tai harhaanjohtavia tietoja, nämä tiedot voidaan jättää huomiotta ja niiden sijasta voidaan käyttää käytettävissä olevia tietoja.

Jos asianomainen osapuoli ei toimi yhteistyössä tai toimii vain osittain yhteistyössä ja tästä johtuen päätelmät tehdään käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti, lopputulos voi olla kyseisen osapuolen kannalta epäedullisempi kuin siinä tapauksessa, että se olisi toiminut yhteistyössä.

Jos vastaamisessa ei käytetä tietokonetta, tätä ei pidetä yhteistyöstä kieltäytymisenä sillä edellytyksellä, että asianomainen osapuoli osoittaa, että vastauksen esittäminen vaaditussa muodossa aiheuttaisi kohtuutonta ylimääräistä vaivannäköä tai kohtuuttomia lisäkustannuksia. Asianomaisen osapuolen tulisi ottaa välittömästi yhteyttä komissioon.

11. Kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja

Asianomaiset osapuolet voivat pyytää kuulemismenettelystä vastaavaa neuvonantajaa osallistumaan kauppaan liittyviin menettelyihin. Neuvonantaja tarkastelee asiakirjoihin tutustumista koskevia pyyntöjä, asiakirjojen luottamuksellisuuteen liittyviä kiistoja, määräaikojen pidentämispyyntöjä ja mahdollisia muita pyyntöjä, jotka koskevat asianomaisten osapuolten ja kolmansien osapuolten puolustautumisoikeuksia menettelyn aikana.

Neuvonantaja voi järjestää asianomaisen osapuolen (asianomaisten osapuolten) ja komission yksiköiden välisiä kuulemisia ja toimia sovittelijana sen varmistamiseksi, että asianomaisten osapuolten puolustautumisoikeus toteutuu täysimääräisesti. Neuvonantajan kanssa järjestettävää kuulemista koskevat pyynnöt on tehtävä kirjallisesti, ja niissä on esitettävä pyynnölle perustelut. Neuvonantaja tutkii pyyntöjen perustelut. Tällaisia kuulemisia olisi järjestettävä vain, jos asioita ei ole ratkaistu komission yksiköiden kanssa aikanaan.

Kaikki pyynnöt on esitettävä hyvissä ajoin ja viipymättä, jottei vaaranneta menettelyjen hallittua etenemistä. Sen vuoksi asianomaisten osapuolten on pyydettävä kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan osallistumista mahdollisimman pian sen jälkeen, kun osallistumisen perusteena oleva tapahtuma on aiheutunut. Edellä 5.7 kohdassa komission yksiköiden kanssa käytävien kuulemisten pyytämiselle esitettyä aikataulua sovelletaan periaatteessa soveltuvin osin neuvonantajan kanssa järjestettäviä kuulemisia koskeviin pyyntöihin. Jos kuulemista koskevat pyynnöt esitetään tämän aikataulun ulkopuolella, neuvonantaja tutkii syyt myöhässä oleviin pyyntöihin, esiin tuotujen asioiden luonteen sekä kyseisten asioiden vaikutuksen puolustautumisoikeuksiin ottaen asianmukaisesti huomioon hyvän hallinnon toteutumisen ja tutkimuksen saattamisen päätökseen oikea-aikaisesti.

Asianomaiset osapuolet saavat lisätietoja sekä tarkemmat yhteystiedot kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan verkkosivuilta kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla: http://ec.europa.eu/trade/trade-policy-and-you/contacts/hearing-officer/

12. Henkilötietojen käsittely

Tässä tutkimuksessa kerättyjä henkilötietoja käsitellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 (16) mukaisesti.

Tietosuojailmoitus, jossa annetaan tietoa henkilötietojen käsittelystä komission toteuttamissa kaupan suojatoimenpiteissä, on saatavilla kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla osoitteessa: http://ec.europa.eu/trade/policy/accessing-markets/trade-defence/

(1) EUVL L 176, 30.6.2016, s. 21.

(2) Yleisellä termillä ’vahinko’ tarkoitetaan perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti merkittävää vahinkoa sekä merkittävän vahingon uhkaa taikka merkittävää viivästystä tuotannonalan perustamisessa.

(3) Viittauksilla tämän ilmoituksen julkaisemiseen tarkoitetaan julkaisemista Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(4) Komission yksikköjen valmisteluasiakirja ”Significant Distortions in the Economy of the People's Republic of China for the Purposes of Trade Defence Investigations, 20.12.2017, SWD (2017) 483 final/2”, saatavilla osoitteessa http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2017/december/tradoc_156474.pdf

(5) Think !Desk China Research & Consulting, Prof. M. Taube, Analysis of State-induced Market distortions in the Chinese Ferroalloys and Silicon industries – Ferroalloy focus, syyskuu 2018.

(6) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/909, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2020, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Venäjältä ja Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan ferropiin tuonnissa asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen (EUVL L 208, 1.7.2020, s. 2).

(7) Maaraportissa mainitut asiakirjat voidaan asettaa saataville asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä.

(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/825, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta annetun asetuksen (EU) 2016/1036 ja muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta annetun asetuksen (EU) 2016/1037 muuttamisesta (EUVL L 143, 7.6.2018, s. 1).

(9) Ilmoitus covid-19-epidemian vaikutuksista polkumyynnin ja tukien vastaisiin tutkimuksiin (EUVL C 86, 16.3.2020, s. 6)

(10) Vientiä harjoittavia tuottajia ovat asianomaisessa maassa toimivat yritykset, jotka tuottavat tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta ja vievät sitä unionin markkinoille joko suoraan tai kolmannen osapuolen välityksellä, mukaan lukien niihin etuyhteydessä olevat yritykset, jotka osallistuvat tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotantoon, kotimarkkinamyyntiin tai vientiin.

(11) Perusasetuksen 9 artiklan 6 kohdan nojalla nollamarginaaleja, vähimmäistason marginaaleja ja perusasetuksen 18 artiklassa tarkoitetuissa olosuhteissa määritettyjä marginaaleja ei oteta huomioon.

(12) Tämä osio koskee ainoastaan sellaisia tuojia, jotka eivät ole etuyhteydessä vientiä harjoittaviin tuottajiin. Vientiä harjoittaviin tuottajiin etuyhteydessä olevien tuojien on täytettävä vientiä harjoittaville tuottajille tarkoitettu kyselylomake, joka on saatavilla asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitetussa asiakirja-aineistossa ja kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla https://trade.ec.europa.eu/tdi/case_details.cfm?id=2514. Unionin tullikoodeksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 tiettyjen säännösten täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 24. marraskuuta 2015 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2447 127 artiklan mukaisesti henkilöiden katsotaan olevan etuyhteydessä keskenään, jos a) he ovat johtokunnan tai hallintoneuvoston jäseniä toistensa yrityksissä; b) he ovat oikeudelliselta asemaltaan liikekumppaneita; c) toinen on toisen palveluksessa; d) kolmas osapuoli suoraan tai välillisesti omistaa, valvoo tai pitää hallussaan vähintään viittä prosenttia kummankin liikkeeseen lasketuista äänioikeutetuista osakkeista tai osuuksista; e) toinen on valvoo toista suoraan tai välillisesti; f) kolmas osapuoli valvoo molempia suoraan tai välillisesti; g) he yhdessä valvovat kolmatta osapuolta suoraan tai välillisesti; tai h) he ovat saman perheen jäseniä (EUVL L 343, 29.12.2015, s. 558). Henkilöitä pidetään saman perheen jäseninä ainoastaan, jos heidän suhteensa on jokin seuraavista: i) aviopuolisot, ii) vanhempi ja lapsi, iii) sisarukset (myös puolisisarukset), iv) isovanhempi ja lapsenlapsi, v) setä, eno tai täti ja sisaren tai veljen lapsi, vi) appivanhempi ja vävy tai miniä, vii) langokset, kälykset tai lanko ja käly. Unionin tullikoodeksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti ’henkilöllä’ tarkoitetaan luonnollista henkilöä, oikeushenkilöä ja henkilöiden yhteenliittymää, joka ei ole oikeushenkilö, mutta joka tunnustetaan unionin lainsäädännössä tai kansallisessa lainsäädännössä oikeustoimikelpoiseksi (EUVL L 269, 10.10.2013, s. 1).

(13) Etuyhteydettömien tuojien antamia tietoja voidaan käyttää polkumyynnin määrittämisen lisäksi myös muihin tähän tutkimukseen liittyviin tarkoituksiin.

(14) Teknisissä ongelmissa voi ottaa yhteyttä sähköpostilla trade-service-desk@ec.europa.eu tai puhelimella (+32 2) 297 97 97.

(15) ”Sensitive”-merkinnällä varustettu asiakirja on perusasetuksen 19 artiklassa ja vuoden 1994 GATT-sopimuksen VI artiklan soveltamisesta tehdyn WTO-sopimuksen (polkumyynnin vastainen sopimus) 6 artiklassa tarkoitettu luottamuksellisena pidettävä asiakirja. Se on myös suojattu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 ( EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43) 4 artiklan mukaisesti.

(16) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).

LIITE

☐	Sensitive
☐	“For inspection by interested parties”
(Merkitkää rasti asianmukaiseen ruutuun.)

KIINANKANSANTASAVALLASTA PERÄISIN OLEVAN KALSIUMPIIN TUONTIA KOSKEVAN POLKUMYYNNIN VASTAINEN MENETTELY

TIETOJA ETUYHTEYDETTÖMIEN TUOJIEN OTOKSEN VALINTAA VARTEN

Tämä lomake on tarkoitettu etuyhteydettömien tuojien avuksi vireillepanoilmoituksen 5.3.3 kohdassa pyydettyjen otantaa koskevien tietojen toimittamista varten.

Molemmat versiot, ”Sensitive” (luottamuksellinen) ja ”For inspection by interested parties” (asianomaisten tarkasteltavaksi), on palautettava komissiolle vireillepanoilmoituksen mukaisesti.

1. TUNNISTE- JA YHTEYSTIEDOT

Ilmoittakaa yrityksestänne seuraavat tiedot:

Yrityksen nimi
Osoite
Yhteyshenkilö
Sähköpostiosoite
Puhelinnumero

2. LIIKEVAIHTO JA MYYNTI

Ilmoittakaa yrityksen kokonaisliikevaihto euroina sekä vireillepanoilmoituksessa määritellyn kalsiumpiin unioniin suuntautuneen tuonnin sekä Kiinan kansantasavallasta tuonnin jälkeen unionin markkinoilla tapahtuneen jälleenmyynnin arvo euroina ja määrä tonneina tutkimusajanjakson (vuosi 2020) aikana.

	Tonnia	Arvo euroina
Yrityksenne kokonaisliikevaihto (euroa)
Tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuonti Kiinan kansantasavallasta unioniin
Tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuonti unioniin (kaikki alkuperämaat)
Tutkimuksen kohteena olevan tuotteen jälleenmyynti unionin markkinoilla Kiinan kansantasavallasta tuonnin jälkeen

3. YRITYKSENNE JA SIIHEN ETUYHTEYDESSÄ OLEVIEN YRITYSTEN (1) TOIMINTA

Selvittäkää yksityiskohtaisesti tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotantoon ja/tai myyntiin (vienti- ja/tai kotimarkkinamyynti) osallistuvan yrityksenne ja kaikkien siihen etuyhteydessä olevien yritysten (esittäkää luettelo ja ilmoittakaa yhteys yritykseenne) toiminta. Tällaiseen toimintaan voi sisältyä muun muassa tutkimuksen kohteena olevan tuotteen ostaminen tai sen tuottaminen alihankintajärjestelyjen mukaisesti taikka tutkimuksen kohteena olevan tuotteen jalostaminen tai kauppa.

Yrityksen nimi ja sijainti	Toiminta	Yhteys

4. MUUT TIEDOT

Ilmoittakaa muut asiaa koskevat tiedot, joiden katsotte olevan hyödyksi komissiolle otoksen valinnassa.

5. VAHVISTUS

Toimittamalla edellä mainitut tiedot yrityksenne antaa suostumuksensa siihen, että se voidaan valita otokseen. Jos yrityksenne valitaan otokseen, sen edellytetään täyttävän kyselylomakkeen ja suostuvan toimitiloissaan tehtävään tarkastuskäyntiin vastausten tarkastamiseksi. Jos yrityksenne ilmoittaa, ettei se suostu mahdolliseen otokseen valintaan, sen katsotaan kieltäytyneen yhteistyöstä tutkimuksessa. Komissio tekee yhteistyöstä kieltäytyneitä tuojia koskevat päätelmänsä käytettävissä olevien tietojen perusteella, ja tällöin lopputulos voi olla osapuolen kannalta epäedullisempi kuin siinä tapauksessa, että se olisi toiminut yhteistyössä.

Valtuutetun toimihenkilön allekirjoitus:

Valtuutetun toimihenkilön nimi ja asema:

Päiväys:

(1) Unionin tullikoodeksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 tiettyjen säännösten täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 24. marraskuuta 2015 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2447 127 artiklan mukaisesti henkilöiden katsotaan olevan etuyhteydessä keskenään, jos a) he ovat johtokunnan tai hallintoneuvoston jäseniä toistensa yrityksissä; b) he ovat oikeudelliselta asemaltaan liikekumppaneita; c) toinen on toisen palveluksessa; d) kolmas osapuoli suoraan tai välillisesti omistaa, valvoo tai pitää hallussaan vähintään viittä prosenttia kummankin liikkeeseen lasketuista äänioikeutetuista osakkeista tai osuuksista; e) toinen on valvoo toista suoraan tai välillisesti; f) kolmas osapuoli valvoo molempia suoraan tai välillisesti; g) he yhdessä valvovat kolmatta osapuolta suoraan tai välillisesti; tai h) he ovat saman perheen jäseniä (EUVL L 343, 29.12.2015, s. 558). Henkilöitä pidetään saman perheen jäseninä ainoastaan, jos heidän suhteensa on jokin seuraavista: i) aviopuolisot, ii) vanhempi ja lapsi, iii) sisarukset (myös puolisisarukset), iv) isovanhempi ja lapsenlapsi, v) setä, eno tai täti ja sisaren tai veljen lapsi, vi) appivanhempi ja vävy tai miniä, vii) langokset, kälykset tai lanko ja käly. Unionin tullikoodeksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti ’henkilöllä’ tarkoitetaan luonnollista henkilöä, oikeushenkilöä ja henkilöiden yhteenliittymää, joka ei ole oikeushenkilö, mutta joka tunnustetaan unionin lainsäädännössä tai kansallisessa lainsäädännössä oikeustoimikelpoiseksi (EUVL L 269, 10.10.2013, s. 1).

18.2.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 58/73

Ilmoitus Korean tasavallasta peräisin olevien superabsorboivien polymeerien tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn vireillepanosta

(2021/C 58/16)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, on vastaanottanut polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 8. kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (1), jäljempänä ’perusasetus’, 5 artiklan mukaisen valituksen, jossa väitetään, että Korean tasavallasta peräisin olevien superabsorboivien polymeerien tuonti tapahtuu polkumyynnillä ja aiheuttaa tästä syystä unionin tuotannonalalle merkittävää vahinkoa (2).

1. Valitus

Valituksen teki 4. tammikuuta 2021 European Superabsorbent Polymer Coalition, jäljempänä ’ESPC’ tai ’valituksen tekijä’. Valitus tehtiin perusasetuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti unionin tuotannonalan puolesta.

2. Tutkimuksen kohteena oleva tuote

Tämän tutkimuksen kohteena ovat Korean tasavallasta peräisin olevat veteen liukenemattomat ”superabsorboivat polymeerit”, joita saadaan polymeroimalla akryylimonomeerimolekyylejä silloitteiden kanssa silloitettujen polymeeriverkostojen muodostamiseksi ja joilla on suuri veden ja vesipitoisten nesteiden absorbointi- ja pidätyskapasiteetti.

Asianomaisten osapuolten, jotka haluavat toimittaa tuotteen määritelmää koskevia tietoja, on tehtävä se 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen (3) julkaisemisesta.

3. Polkumyyntiä koskeva väite

Tuote, jota väitetään tuotavan polkumyynnillä, on Korean tasavallasta, jäljempänä ’asianomainen maa’, peräisin oleva tutkimuksen kohteena oleva tuote, joka tällä hetkellä luokitellaan CN-koodiin ex 3906 90 90 (Taric-koodi 3906909017). Nämä CN- ja Taric-koodit annetaan ainoastaan ohjeellisina.

Korean tasavallasta tulevaa polkumyyntiä koskeva väite perustuu tutkimuksen kohteena olevan tuotteen kotimarkkinahinnan ja unioniin suuntautuvaa vientiä varten tapahtuvassa myynnissä käytetyn vientihinnan (noudettuna lähettäjältä -tasolla) väliseen vertailuun.

Tämän perusteella lasketut polkumyyntimarginaalit ovat asianomaisen maan osalta huomattavat.

4. Vahinkoa ja syy-yhteyttä koskeva väite

Valituksen tekijä on esittänyt näyttöä siitä, että tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuonti asianomaisesta maasta on lisääntynyt kokonaisuudessaan sekä absoluuttisesti että markkinaosuudella mitattuna.

Valituksen tekijän esittämä näyttö osoittaa, että tutkimuksen kohteena olevan tuontituotteen määrillä ja hinnoilla on muiden seurausten lisäksi ollut kielteinen vaikutus unionin tuotannonalan veloittamiin hintoihin, mikä puolestaan on vaikuttanut erittäin kielteisesti unionin tuotannonalan kokonaistulokseen, taloudelliseen tilanteeseen ja työllisyystilanteeseen.

5. Menettely

Jos näin todetaan olevan, tutkimuksessa selvitetään perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti, olisiko unionin edun mukaista ottaa käyttöön toimenpiteitä.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2018/825 (4), joka tuli voimaan 8. kesäkuuta 2018 (kaupan suojatoimien nykyaikaistamista koskeva paketti), otettiin käyttöön merkittäviä muutoksia polkumyyntimenettelyissä aiemmin käytössä olleisiin aikatauluihin ja määräaikoihin. Määräaikoja, joissa asianomaisten osapuolten on ilmoittauduttava erityisesti tutkimusten alkuvaiheessa, on lyhennetty.

Komissio kiinnittää osapuolten huomion myös siihen, että covid-19-epidemian johdosta on julkaistu tähän menettelyyn mahdollisesti sovellettava ilmoitus (5) covid-19-epidemian vaikutuksista polkumyynnin ja tukien vastaisiin tutkimuksiin.

5.1 Tutkimusajanjakso ja tarkastelujakso

5.2 Valitusta koskevat huomautukset ja tutkimuksen vireillepano

Tutkimuksen vireillepanoa koskevat kuulemispyynnöt on esitettävä 15 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta.

5.3 Menettely polkumyynnin määrittämiseksi

Asianomaisessa maassa toimivia tutkimuksen kohteena olevan tuotteen vientiä harjoittavia tuottajia (6) pyydetään osallistumaan komission tutkimukseen.

5.3.1 Vientiä harjoittavia tuottajia koskeva tutkimus

5.3.1.1 Menettely, jolla valitaan vientiä harjoittavat tuottajat tutkimukseen Korean tasavallassa

a) Otanta

Koska sellaisia Korean tasavallassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia, joita tämä menettely koskee, voi olla huomattava määrä, komissio voi rajata tutkittavien vientiä harjoittavien tuottajien määrän kohtuulliseksi valitsemalla otoksen (tätä menettelyä kutsutaan myös ’otannaksi’), jotta tutkimus saataisiin päätökseen määräajassa. Otanta suoritetaan perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

https://tron.trade.ec.europa.eu/tron/tdi/form/52d341a5-57a8-b06e-7eaf-60d25569e1b2

Tiedot Tron-tietokantaan pääsemiseksi annetaan jäljempänä 5.6 ja 5.8 kohdassa.

Saadakseen tiedot, jotka se katsoo tarpeellisiksi vientiä harjoittavien tuottajien otoksen valintaa varten, komissio on lisäksi ollut yhteydessä Korean tasavallan viranomaisiin. Niin ikään se voi ottaa yhteyttä tiedossa oleviin vientiä harjoittavien tuottajien järjestöihin.

Jos otos tarvitaan, vientiä harjoittavien tuottajien valintaperusteena voidaan käyttää suurinta edustavaa unioniin vietyä määrää, joka voidaan kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Komissio ilmoittaa kaikille tiedossa oleville vientiä harjoittaville tuottajille, Korean tasavallan viranomaisille ja vientiä harjoittavien tuottajien järjestöille otokseen valituista yrityksistä, tarvittaessa Korean tasavallan viranomaisten välityksellä.

Kyselylomake asetetaan myös tiedossa olevien vientiä harjoittavien tuottajien järjestöjen sekä Korean tasavallan viranomaisten saataville.

b) Otokseen kuulumattomien vientiä harjoittavien tuottajien yksilöllinen polkumyyntimarginaali

5.3.2 Etuyhteydettömiä tuojia koskeva tutkimus (8) (9)

Etuyhteydettömiä tuojia, jotka tuovat Korean tasavallasta peräisin olevaa, tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta unioniin, pyydetään osallistumaan tähän tutkimukseen.

Koska sellaisia etuyhteydettömiä tuojia, joita menettely koskee, voi olla huomattava määrä, komissio voi rajata tutkittavien etuyhteydettömien tuojien määrän kohtuulliseksi valitsemalla otoksen (menettelyä kutsutaan ’otannaksi’), jotta tutkimus saataisiin päätökseen säädetyssä määräajassa. Otanta suoritetaan perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

Saadakseen tiedot, jotka se katsoo tarpeellisiksi etuyhteydettömien tuojien otoksen valintaa varten, komissio voi lisäksi ottaa yhteyttä tiedossa oleviin tuojien järjestöihin.

5.4 Menettely vahingon määrittämiseksi sekä unionin tuottajia koskeva tutkimus

Vahingon määrittäminen perustuu sitä tukevaan näyttöön, ja siihen kuuluu puolueeton tarkastelu, joka kohdistuu polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrään sekä sen vaikutukseen unionin markkinoiden hintoihin ja unionin tuotannonalaan. Jotta voidaan määrittää, onko unionin tuotannonalalle aiheutunut vahinkoa, tutkimuksen kohteena olevan tuotteen unionissa toimivia tuottajia pyydetään osallistumaan komission tutkimukseen.

Koska asiaan liittyvien unionin tuottajien määrä on huomattava, komissio on päättänyt rajata tutkittavien unionin tuottajien määrän kohtuulliseksi valitsemalla otoksen (tätä menettelyä kutsutaan ’otannaksi’), jotta tutkimus saataisiin päätökseen säädetyssä määräajassa. Otanta suoritetaan perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

Komissio on valinnut alustavasti unionin tuottajien otoksen. Tarkemmat tiedot ovat asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitetussa asiakirja-aineistossa. Asianomaisia osapuolia kehotetaan esittämään huomautuksia alustavasta otoksesta. Lisäksi muiden unionin tuottajien tai niiden edustajien, jotka katsovat, että niiden olisi kuuluttava otokseen, on otettava yhteyttä komissioon 7 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta. Alustavaa otosta koskevien huomautusten on oltava perillä 7 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta, ellei toisin mainita.

Komissio ilmoittaa otokseen lopullisesti valituista yrityksistä kaikille tiedossa oleville unionin tuottajille ja/tai niiden järjestöille.

Otokseen valittujen unionin tuottajien on palautettava täytetty kyselylomake 30 päivän kuluessa niiden otokseen sisällyttämistä koskevasta päätöksestä ilmoittamisen jälkeen, ellei toisin mainita.

Kopio unionin tuottajille tarkoitetusta kyselylomakkeesta on saatavilla asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitetussa asiakirja-aineistossa ja kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla (https://trade.ec.europa.eu/tdi/case_details.cfm?id=2516).

5.5 Menettely unionin edun arvioimiseksi

Jos polkumyyntiä ja sen aiheuttamaa vahinkoa koskevat väitteet ovat perusteltuja, tehdään perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti päätös siitä, olisiko polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotto unionin edun mukaista. Unionin tuottajia, tuojia ja niitä edustavia järjestöjä, käyttäjiä ja niitä edustavia järjestöjä, ammattiyhdistyksiä sekä kuluttajia edustavia järjestöjä pyydetään toimittamaan komissiolle tietoja siitä, ovatko toimenpiteet unionin edun mukaisia. Voidakseen osallistua tutkimukseen kuluttajia edustavien järjestöjen on osoitettava, että niiden toiminnan ja tutkimuksen kohteena olevan tuotteen välillä on objektiivisesti todettava yhteys.

Union edun arviointia koskevat tiedot on toimitettava 37 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta, ellei toisin mainita. Tiedot voidaan toimittaa joko vapaamuotoisesti tai täyttämällä komission laatima kyselylomake. Kopio kyselylomakkeista, myös tutkimuksen kohteena olevan tuotteen käyttäjille tarkoitetusta kyselylomakkeesta, on saatavilla asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitetussa asiakirja-aineistossa ja kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla (https://trade.ec.europa.eu/tdi/case_details.cfm?id=2516). Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti toimitetut tiedot otetaan huomioon ainoastaan, jos tietojen tueksi on niitä toimitettaessa esitetty tosiasioihin perustuva näyttö.

5.6 Asianomaiset osapuolet

Vientiä harjoittavia tuottajia, unionin tuottajia, tuojia ja niitä edustavia järjestöjä, jotka antoivat tietoja saataville edellä 5.3.1, 5.3.2 ja 5.4 kohdassa kuvattujen menettelyjen mukaisesti, pidetään asianomaisina osapuolina, jos niiden toiminnan ja tutkimuksen kohteena olevan tuotteen välillä on objektiivisesti todettava yhteys.

Asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitettuun asiakirja-aineistoon pääsy tapahtuu Tron.tdi-tietokannan kautta seuraavassa osoitteessa: https://tron.trade.ec.europa.eu/tron/TDI. Pääsyn saamiseksi asiakirja-aineistoon on noudatettava kyseisellä sivulla olevia ohjeita (10).

5.7 Mahdollisuus tulla tutkimusta suorittavien komission yksiköiden kuulemaksi

Kaikki asianomaiset osapuolet voivat pyytää tulla tutkimusta suorittavien komission yksiköiden kuulemiksi.

Kuulemisaikataulu on seuraava:

—	Väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönottoa edeltäviä kuulemisia koskeva pyyntö olisi esitettävä 15 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta, ja kuuleminen järjestetään tavallisesti 60 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta.

—	Alustavien päätelmien vaiheen jälkeen pyyntö olisi esitettävä 5 päivän kuluessa alustavien päätelmien ilmoittamisesta tai tietoasiakirjan päivämäärästä, ja kuuleminen järjestetään tavallisesti 15 päivän kuluessa päätelmien ilmoittamisesta tai tietoasiakirjan päivämäärästä.

—

5.8 Kirjallisia huomautuksia, täytettyjen kyselylomakkeiden palauttamista ja kirjeenvaihtoa koskevat ohjeet

Kaupan suojatoimiin liittyvien tutkimusten yhteydessä komissiolle toimitettuihin tietoihin ei sovelleta tekijänoikeuksia. Jos kyse on tiedoista, joihin kolmannella osapuolella on tekijänoikeuksia, asianomaisten osapuolten on ennen tietojen toimittamista komissiolle pyydettävä tekijänoikeuksien haltijalta nimenomainen lupa, jonka perusteella komissio voi a) käyttää tietoja tässä kaupan suojatoimiin liittyvässä menettelyssä ja b) toimittaa tietoja tämän tutkimuksen asianomaisille osapuolille sellaisessa muodossa, että nämä voivat käyttää puolustautumisoikeuksiaan.

Kaikki asianomaisten osapuolten luottamuksellisina toimittamat kirjalliset huomautukset, mukaan luettuina tässä ilmoituksessa pyydetyt tiedot, täytetyt kyselylomakkeet ja kirjeenvaihto, on varustettava merkinnällä ”Sensitive” (11). Tämän tutkimuksen kuluessa tietoja toimittavia osapuolia kehotetaan perustelemaan luottamuksellista käsittelyä koskevat pyyntönsä.

Komission osoite:

European Commission

Directorate-General for Trade

Directorate G

Office: CHAR 04/039

1049 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË

Sähköposti:

TRADE-AD681-SAP-Dumping@ec.europa.eu

TRADE-AD681-SAP-Injury@ec.europa.eu

6. Tutkimuksen aikataulu

7. Tietojen toimittaminen

—	Alustavien päätelmien vaiheeseen tarkoitetut tiedot olisi toimitettava 70 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta, ellei toisin mainita.

—

Jotta tutkimus saataisiin päätökseen sitovassa määräajassa, komissio ei vastaanota asianomaisten osapuolten toimittamia huomautuksia sen määräajan jälkeen, joka on annettu lopullisten päätelmien ilmoittamista koskevien huomautusten esittämiselle, tai tapauksen mukaan sen määräajan jälkeen, joka on annettu täydentävien lopullisten päätelmien ilmoittamista koskevien huomautusten esittämiselle.

8. Mahdollisuus esittää huomautuksia muiden osapuolten esittämistä tiedoista

Nämä huomautukset olisi esitettävä seuraavan aikataulun mukaisesti:

—	Huomautukset, jotka koskevat muiden asianomaisten osapuolten ennen väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönottoa toimittamia tietoja, olisi esitettävä viimeistään ennen kuin tämän ilmoituksen julkaisemisesta on kulunut 75 päivää, ellei toisin mainita.

—	Huomautukset, jotka koskevat muiden asianomaisten osapuolten vastauksena alustaviin päätelmiin tai tietoasiakirjaan toimittamia tietoja, olisi toimitettava 7 päivän kuluessa väliaikaisista päätelmistä tai tietoasiakirjasta esitettäville huomautuksille annetusta määräajasta, ellei toisin mainita.

—

Mainitut määräajat eivät rajoita komission oikeutta pyytää lisätietoja asianomaisilta osapuolilta asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa.

9. Tässä ilmoituksessa mainittujen määräaikojen pidentäminen

Tässä ilmoituksessa mainittujen määräaikojen mahdollisia pidennyksiä olisi pyydettävä ainoastaan poikkeuksellisissa olosuhteissa, ja ne myönnetään ainoastaan asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ja hyvästä syystä.

Kyselylomakkeisiin vastaamisen määräaikaa voidaan yleensä pidentää 3 päivää ja pääsääntöisesti enintään 7 päivää.

Muiden vireillepanoilmoituksessa täsmennettyjen tietojen toimittamisen määräaikoja voidaan pidentää 3 päivää, paitsi jos on näyttöä poikkeuksellisista olosuhteista.

10. Yhteistyöstä kieltäytyminen

11. Kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja

Neuvonantaja voi järjestää asianomaisen osapuolen (asianomaisten osapuolten) ja komission yksiköiden välisen kuulemisen ja toimia sovittelijana sen varmistamiseksi, että asianomaisten osapuolten puolustautumisoikeus toteutuu täysimääräisesti. Neuvonantajan kanssa järjestettävää kuulemista koskevat pyynnöt on tehtävä kirjallisesti, ja niissä on esitettävä pyynnölle perustelut. Neuvonantaja tutkii pyyntöjen perustelut. Tällaisia kuulemisia olisi järjestettävä vain, jos asioita ei ole ratkaistu komission yksiköiden kanssa aikanaan.

Asianomaiset osapuolet saavat lisätietoja sekä tarkemmat yhteystiedot kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan verkkosivuilta kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla (http://ec.europa.eu/trade/trade-policy-and-you/contacts/hearing-officer/).

12. Henkilötietojen käsittely

Tässä tutkimuksessa kerättyjä henkilötietoja käsitellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 (12) mukaisesti.

Tietosuojailmoitus, jossa annetaan tietoa henkilötietojen käsittelystä komission toteuttamissa kaupan suojatoimenpiteissä, on saatavilla kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla osoitteessa (http://ec.europa.eu/trade/policy/accessing-markets/trade-defence/).

(1) EUVL L 176, 30.6.2016, s. 21.

(3) Viittauksilla tämän ilmoituksen julkaisemiseen tarkoitetaan tämän ilmoituksen julkaisemista Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/825, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta annetun asetuksen (EU) 2016/1036 ja muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta annetun asetuksen (EU) 2016/1037 muuttamisesta (EUVL L 143, 7.6.2018, s. 1).

(5) Ilmoitus covid-19-epidemian vaikutuksista polkumyynnin ja tukien vastaisiin tutkimuksiin (EUVL C 86, 16.3.2020, s. 6).

(6) Vientiä harjoittavia tuottajia ovat asianomaisessa maassa toimivat yritykset, jotka tuottavat tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta ja vievät sitä unionin markkinoille joko suoraan tai kolmannen osapuolen välityksellä, mukaan lukien niihin etuyhteydessä olevat yritykset, jotka osallistuvat tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotantoon, kotimarkkinamyyntiin tai vientiin.

(7) Perusasetuksen 9 artiklan 6 kohdan nojalla nollamarginaaleja, vähimmäistason marginaaleja ja perusasetuksen 18 artiklassa tarkoitetuissa olosuhteissa määritettyjä marginaaleja ei oteta huomioon.

(8) Tämä osio koskee ainoastaan sellaisia tuojia, jotka eivät ole etuyhteydessä vientiä harjoittaviin tuottajiin. Vientiä harjoittaviin tuottajiin etuyhteydessä olevien tuojien on täytettävä kyselylomakkeen liite I kyseisten vientiä harjoittavien tuottajien osalta. Unionin tullikoodeksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 tiettyjen säännösten täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 24. marraskuuta 2015 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2447 127 artiklan mukaisesti henkilöiden katsotaan olevan etuyhteydessä keskenään, jos a) he ovat johtokunnan tai hallintoneuvoston jäseniä toistensa yrityksissä; b) he ovat oikeudelliselta asemaltaan liikekumppaneita; c) toinen on toisen palveluksessa; d) kolmas osapuoli suoraan tai välillisesti omistaa, valvoo tai pitää hallussaan vähintään viittä prosenttia kummankin liikkeeseen lasketuista äänioikeutetuista osakkeista tai osuuksista; e) toinen on valvoo toista suoraan tai välillisesti; f) kolmas osapuoli valvoo molempia suoraan tai välillisesti; g) he yhdessä valvovat kolmatta osapuolta suoraan tai välillisesti; tai h) he ovat saman perheen jäseniä (EUVL L 343, 29.12.2015, s. 558). Henkilöitä pidetään saman perheen jäseninä ainoastaan, jos heidän suhteensa on jokin seuraavista: ii) vanhempi ja lapsi, iii) sisarukset (myös puolisisarukset), iv) isovanhempi ja lapsenlapsi, v) setä, eno tai täti ja sisaren tai veljen lapsi, vi) appivanhempi ja vävy tai miniä, vii) langokset, kälykset tai lanko ja käly. Unionin tullikoodeksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti ’henkilöllä’ tarkoitetaan luonnollista henkilöä, oikeushenkilöä ja henkilöiden yhteenliittymää, joka ei ole oikeushenkilö, mutta joka tunnustetaan unionin lainsäädännössä tai kansallisessa lainsäädännössä oikeustoimikelpoiseksi (EUVL L 269, 10.10.2013, s. 1).

(9) Etuyhteydettömien tuojien antamia tietoja voidaan käyttää polkumyynnin määrittämisen lisäksi myös muihin tähän tutkimukseen liittyviin tarkoituksiin.

(10) Teknisissä ongelmissa voi ottaa yhteyttä sähköpostilla osoitteeseen trade-service-desk@ec.europa.eu tai puhelimitse numeroon +32 22979797.

(11) ”Sensitive”-merkinnällä varustettu asiakirja on perusasetuksen 19 artiklassa ja vuoden 1994 GATT-sopimuksen VI artiklan soveltamisesta tehdyn WTO-sopimuksen (polkumyynnin vastainen sopimus) 6 artiklassa tarkoitettu luottamuksellisena pidettävä asiakirja. Se on myös suojattu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43) 4 artiklan mukaisesti.

(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).

LIITE

☐	”Sensitive”
☐	”For inspection by interested parties”
(merkitkää rasti asianmukaiseen ruutuun)

KOREAN TASAVALLASTA PERÄISIN OLEVIEN SUPERABSORBOIVIEN POLYMEERIEN TUONTIA KOSKEVAN POLKUMYYNNIN VASTAINEN MENETTELY

TIETOJA ETUYHTEYDETTÖMIEN TUOJIEN OTOKSEN VALINTAA VARTEN

Tämä lomake on tarkoitettu etuyhteydettömien tuojien avuksi vireillepanoilmoituksen 5.3.2 kohdassa pyydettyjen otantaa koskevien tietojen toimittamista varten.

Kumpikin versio, ”Sensitive” ja ”For inspection by interested parties”, on palautettava komissiolle vireillepanoilmoituksen mukaisesti.

1. TUNNISTE- JA YHTEYSTIEDOT

Ilmoittakaa yrityksestänne seuraavat tiedot:

Yrityksen nimi
Osoite
Yhteyshenkilö
Sähköposti:
Puhelin:

2. LIIKEVAIHTO JA MYYNTI

Ilmoittakaa yrityksen kokonaisliikevaihto euroina sekä vireillepanoilmoituksessa määritellyn tutkimuksen kohteena olevan tuotteen unioniin suuntautuneen tuonnin sekä Korean tasavallasta tuonnin jälkeen unionin markkinoilla tapahtuneen jälleenmyynnin arvo euroina ja määrä tonneina tutkimusajanjakson aikana.

	Määrä tonneina	Arvo euroina
Yrityksenne kokonaisliikevaihto (euroa)
Tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuonti Korean tasavallasta unioniin
Tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuonti unioniin (kaikki alkuperämaat)
Jälleenmyynti unionin markkinoilla sen jälkeen, kun tutkimuksen kohteena oleva tuote on tuotu Korean tasavallasta

3. YRITYKSENNE JA SIIHEN ETUYHTEYDESSÄ OLEVIEN YRITYSTEN TOIMINTA (1)

Selvittäkää yksityiskohtaisesti tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotantoon ja/tai myyntiin (vienti- ja/tai kotimarkkinamyynti) osallistuvan yrityksen ja kaikkien siihen etuyhteydessä olevien yritysten (esittäkää luettelo ja ilmoittakaa yhteys yritykseenne) toiminta. Tällaiseen toimintaan voi sisältyä muun muassa tutkimuksen kohteena olevan tuotteen ostaminen tai sen tuottaminen alihankintajärjestelyjen mukaisesti taikka tutkimuksen kohteena olevan tuotteen jalostaminen tai kauppa.

Yrityksen nimi ja sijainti	Toiminta	Suhde

4. MUUT TIEDOT

Ilmoittakaa muut asiaa koskevat tiedot, joiden yritys katsoo olevan hyödyksi komissiolle otoksen valinnassa.

5. VAHVISTUS

Toimittamalla edellä mainitut tiedot yritys antaa suostumuksensa siihen, että se voidaan valita otokseen. Jos yritys valitaan otokseen, sen edellytetään täyttävän kyselylomakkeen ja suostuvan toimitiloissaan tehtävään tarkastuskäyntiin vastausten tarkastamiseksi. Jos yritys ilmoittaa, ettei se suostu mahdolliseen otokseen valintaan, sen katsotaan kieltäytyneen yhteistyöstä tutkimuksessa. Komissio tekee yhteistyöstä kieltäytyneitä tuojia koskevat päätelmänsä käytettävissä olevien tietojen perusteella, ja tällöin lopputulos voi olla osapuolen kannalta epäedullisempi kuin siinä tapauksessa, että se olisi toiminut yhteistyössä.

Valtuutetun toimihenkilön allekirjoitus:

Valtuutetun toimihenkilön nimi ja asema:

Päiväys:

18.2.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 58/86

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 94 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetun yhtenäisen asiakirjan sekä tuote-eritelmän julkaisutietojen julkaiseminen erään viinialan nimityksen osalta

(2021/C 58/18)

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (1) 98 artiklassa tarkoitetulla tavalla kahden kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

”Willamette Valley”

PGI-US-02439

Hakemuksen jättöpäivä: 17.10.2018

1. Rekisteröitävä nimi / rekisteröitävät nimet

”Willamette Valley”

2. Maantieteellisen merkinnän tyyppi

SMM

3. Rypäletuotteiden luokat

Viini

5.	Laatukuohuviini

4. Viini(e)n kuvaus

Suojattu maantieteellinen merkintä ”Willamette Valley” on varattu hiilihapottomille viineille (punainen, rosee ja valkoinen) sekä laatukuohuviinille.

Willamette Valley -viinien ominaisuudet ja niiden tunnistaminen perustuvat rypälelajikkeen tyyppiin. Willamette Valleyn laaksossa tuotetaan eniten punaviinejä, lähinnä Pinot noir -lajikkeesta, valkoviinejä, lähinnä Chardonnay, Pinot gris ja Riesling -lajikkeita, ja kuohuviinejä Pinot noir / Chardonnay -sekoituksista.

Willamette Valley -viinit ovat viileän ilmaston keskitäyteläisiä viinejä ja tavallisesti voimakkaan hapokkaita. Niissä on heleitä, tuoreiden kypsien hedelmien tanniineja ja mineraalisia tanniineja. Viineillä on seuraavat ominaisuudet:

Hiilihapottomat viinit

Punaviinit:

Willamette Valley -punaviinien väri vaihtelee kirkkaan ja kohtalaisen punaisesta granaatinpunaiseen, toisinaan syvän purppuranpunaisesta hyvin tummaan viljelyalueesta ja satovuodesta riippuen; näille viineille on ominaista pikemminkin tuoreiden kuin kypsennettyjen punaisten ja tummien hedelmien ja marjojen, kuten granaattiomenan, mansikan, vadelman ja kirsikan sekä karhunvatukan ja luumun aromit, jotka siirtyvät suoraan makuun; lisäksi niiden aromeihin kuuluu punaisia ja purppuraisia kukkaisia vivahteita, hummusmainen ja teenlehtiä muistuttava maanmaku, jodin ja raudan vivahteita, sassafrasin kaltaista leivontamausteisuutta sekä kolan ja mineraalien aromeja, ja ikääntyessä monivivahteisempia kinkun, sienien, nahan ja yrttien mausteisia ominaisuuksia. Maku ja suutuntuma ovat monivivahteisia ja niissä on kerroksittain teenlehtien ja kirsikkatupakan hienosyisiä tanniineja sekä pyöreän samettinen keskimaku, mikä antaa elegantin rakenteen ja runsautta. Tuoksussa on havaittavissa sekä hedelmää että voimakkaan mausteista ruokaisuutta. Maun rakenteessa voi olla erilaisia tanniineja teenlehdistä puuhun, ja kirkas hapokkuus lisää suutuntumaa ja antaa hyvin säilyvää jämäkkää makua lisäten samalla jännitettä, joka antaa ja suojaa ikääntymiskelpoisuutta.

Roseeviinit:

Willamette Valley -roseeviinien väri vaihtelee hyvin vaaleasta harmaasta ja vaaleanpunaisesta vaaleaan granaatinpunaiseen, ja kaikki sävyt ovat sointuvia ja kauniita. Aromit vaihtelevat valkoisista punaisiin kukkiin (jasmiinista ruusuun) ja tuoreisiin hedelmiin ja marjoihin veriappelsiinista metsämansikoihin ja vadelmiin, jotka voi aistia sekä nenässä että kitalaessa; maku voi olla myös suolainen ja mineraalinen, viini voi tuntua suussa pehmeältä ja jättää toisinaan jäännössokerisen tuntuman. Willamette Valley -roseeviinin eloisa hapokkuus tarjoaa mahdollisuuden muutaman vuoden pullossa kypsyttämiseen.

Valkoviinit:

Willamette Valley -valkoviinit ovat tasaisen kirkkaita ja virkistävän hapokkaita, ja niiden väri vaihtelee platinaisesta vaalean sitruunankeltaiseen. Myöhään korjattujen tai tammitynnyrissä kypsytettyjen valkoviinien väri vaihtelee kermanvärisestä kultaiseen. Aromaattiset valkoviinit voivat olla yhtä kirkkaan hedelmäisiä kuin Pinot noir -lajikkeesta saatavat viinit, jopa hedelmäisempiä, ja niiden aromit vaihtelevat sitrushedelmistä luumarjoihin (persikka, päärynä jne.) ja kukkaisiin vivahteisiin (valkoisia kukkia ja hedelmänkukkia). Kaikkien valkoviinien suutuntumassa on selkeää mineraalisuutta ja suolaisuutta (jotka ovat peräisin pH:sta, hapokkuudesta ja kevyen kirkkaasta hedelmäisyydestä), ja keskiössä ovat puhtaat tuoreiden hedelmien makuvivahteet, joita korostaa jälkimakua antava ja viinin pitkäikäisyyttä lupaava voimakas hapokkuus. Ikääntyessä viineihin tulee kuivakukkien ja sitrusmarmeladin sävyjä sekä hunajaisia piirteitä ja kehittyneitä mineraalisävyjä.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)	16 %
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)	7 %
Vähimmäishappopitoisuus	4 g/l viinihappoa pH = enint. 4
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)	23,31 mEq/l (punaviinit) 19,98 mEq/l (valko- ja roseeviinit)
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)	150 mg/l 40 mg/l sitoutumatonta rikkidioksidia

Laatukuohuviinit

Willamette Valley -laatukuohuviinejä tuotetaan valkoisina ja roseenvärisinä Pinot noir ja Chardonnay -lajikkeista ja toisinaan myös Pinot meunier -lajikkeesta. Niiden hienosta keskivahvaan vaihteleva vaahto on hienostunutta, ja kuplat muodostavat helmimäisiä rihmoja. Maussa on ilmeikkäitä, puhdaspiirteisiä ja hapokkaita, melkein kypsien luumarjojen ja uskaliaan sitrushedelmäisiä vivahteita. Valkoiset laatukuohuviinit ovat väriltään platinaisia ja erinomaisen kirkkaita, ja niissä yhdistyvät omenan tai päärynän aromit sekä limetin, luumarjojen ja mineraalisuuden sävyt. Roseekuohuviineissä esiin nousevat metsämansikan vivahteet, rohkea hapokkuus ja monikerroksiset kirkkaanpunaisten hedelmien maut (omena/luumu). Yli kymmenen vuoden pullokypsytys on tavallista. Roseekuohuviinien väri vaihtelee kirkkaan kirsikanpunaisesta vaaleanpunaisiin vivahteisiin. Roseekuohuviinien aromit vaihtelevat ruusun terälehtien kukkaisista aromeista punakuorisiin omenoihin ja kevyen luumuisiin ja mansikkaisiin aromeihin riippuen sekoituksesta ja rypäleen kypsyydestä sadonkorjuuaikana. Myöskään erityislaatuinen mausteisuus ei ole tavatonta. Tavanomaisiin aromien ja maun kuvauksiin voi sisältyä metsämansikkaa ja muita marjoja, veriappelsiinin/mandariinin sitrushedelmäisyyttä, omenaa/metsäomenaa ja kuivattujen yrttien ja inkiväärin kaltaista mausteisuutta. Rohkea hapokkuus lupaa yli kymmenen vuoden säilyvyyttä pullossa.

Chardonnay, Pinot noir ja Pinot meunier -lajikkeista tehdyn kuivan kuohuviinin aromit voivat vaihdella valkoisista kukista merenrannan osterinkuoreen ja edelleen omenaan tai päärynään sekä valkean greipin sitrushedelmäisyyteen. Maku vaihtelee käytettyjen rypälelajikkeiden prosenttiosuuden ja viljelypaikan mukaan. Kukkaiset sävyt vaihtelevat hennon valkoisesta vaaleanpunaiseen, mausteisuus vaniljasta inkivääriin ja kuivattuihin yrtteihin. Hedelmäisyyteen voi sisältyä vihreä-, kelta- ja punakuorista omenaa, metsäomenaa, piirakkamarjoja ja Anjou-lajikkeen kaltaista päärynää, valkoisen greipin sitrushedelmäisyyttä, karambolaa ja mandariinia. Hapokkuus on kirkasta ja eloisaa, ja kypsien hedelmien vivahteikas jälkimaku voi olla kohtalaisen viipyvä.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)	14 %
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)	7 %
Vähimmäishappopitoisuus	5 g/l viinihappoa pH = enint. 4
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)	<=23,31 mEq/l
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)	150 mg/l 30 mg/l sitoutumatonta rikkidioksidia

5. Viininvalmistusmenetelmät

a. Olennaiset viininvalmistusmenetelmät

ei esiinny

b. Enimmäistuotokset

Pinot noir ja muut punaiset lajikkeet: 7 850 kg/ha (45 hl/ha);

Chardonnay: 10 100 kg/ha (60 hl/ha);

Muut valkoiset lajikkeet: 12 330 kg/ha (70 hl/ha);

Laatukuohuviini: 15 700 kg/ha (90 hl/ha).

6. Rajattu maantieteellinen alue

Amerikkalainen viininviljelyalue Willamette Valley kuvataan Yhdysvaltojen Tax and Trade -viraston hyväksymissä ja siellä rekisteröidyissä säädöksissä erityisesti seuraavasti:

§ 9.90 Willamette Valley.

Rajat. Viininviljelyalue Willamette Valley sijaitsee Oregonin luoteisosassa, ja sitä rajaavat Columbiajoki pohjoisessa, Coast Range -vuoristo lännessä, Calapooya-vuoristo etelässä ja Kaskadi-vuoristo idässä. Alueen koko on noin 5200 neliömailia (3,3 miljoonaa eekkeriä).

Viininviljelyalueen täsmälliset rajat maamerkkien ja hyväksyttyjen karttojen kiintopisteiden perusteella ovat seuraavat: Lähtöpisteestä Columbian/Multnomahin piirikunnan rajan ja Oregonin/Washingtonin osavaltion rajan risteyksestä;

8,5 mailia länteen Columbian/Multnomahin piirikunnan rajaa pitkin, kunnes linja risteää Washingtonin/Multnomahin piirikunnan rajan kanssa;

tästä pisteestä 5 mailia etelään Washingtonin piirikunnan rajaa pitkin, kunnes linja risteää tuhannen jalan korkeuskäyrän kanssa;

luoteeseen (15 mailia) tuhannen mailin korkeuskäyrää pitkin, kunnes linja risteää valtatien 47 kanssa viisi mailia ”Tophillista” pohjoiseen;

tästä valtatieltä 47 länteen neljännesmaili tuhannen jalan korkeuskäyrälle, jatkuen etelään ja sitten lounaaseen tuhannen jalan korkeuskäyrää pitkin, kunnes linja kohtaa Siuslawin valtionmetsän (noin 43 mailia etelään ja 26 mailia länteen ”Tophillista”), yhden mailin päässä pohjoiseen valtatiestä 22;

tästä 6,5 mailia etelään tuhannen jalan korkeuskäyrään saakka Lincolnin/Polkin piirikunnan rajalle;

jatkuen tuhannen jalan korkeuskäyrää pitkin (noin 23 mailia) itään, etelään ja sitten länteen kohtaan, jossa Polkin piirikunnan raja kohtaa Lincolnin/Bentonin piirikunnan rajan;

tästä pisteestä etelään Lincolnin/Bentonin piirikunnan rajaa pitkin 11 mailia, kunnes linja kohtaa Siuslawin valtionmetsän rajan;

tästä kuusi mailia itään Siuslawin valtionmetsän rajaa pitkin ja sitten kuusi mailia etelään Siuslawin valtionmetsän rajaa pitkin valtatielle 34 ja tuhannen jalan korkeuskäyrälle;

tästä etelään tuhannen jalan korkeuskäyrää pitkin, kunnes linja risteää länsi-itäsuuntaisen kaupunkirajan T17S/T18S kanssa (31 mailia lounaaseen ja yksi maili länteen valtatiestä 126);

4,5 mailia itään länsi-itäsuuntaista kaupunkirajaa T17S/T18S pitkin pohjoinen-eteläsuuntaiseen kaupunkirajaan R6W/R7W asti ja tätä rajaa pitkin 2,5 mailia tuhannen jalan korkeuskäyrään asti;

tästä koilliseen ja sitten kaakkoon noin 12 mailia tuhannen jalan korkeuskäyrää pitkin, kunnes linja risteää pohjois-eteläsuuntaisen kaupunkirajan R5W/R6W kanssa;

tästä pisteestä 0,25 mailia etelään pohjois-eteläsuuntaista kaupunkirajaa R5W/R6W pitkin, kunnes linja risteää tuhannen jalan korkeuskäyrän kanssa;

pääosin kaakkoon mutkittelevaa tuhannen jalan korkeuskäyrää pitkin, siirtyen Letz Creekin kartalle, pisteeseen, joka sijaitsee tuhannen jalan korkeuskäyrällä suoraan pohjoiseen Siuslaw River Road -tien ja Fire Road -tien risteyksestä;

suoraan etelään noin 0,55 mailia ylittäen Siuslawjoen sekä Siuslaw River Road -tien ja Fire Road -tien risteyksen aina tuhannen jalan korkeuskäyrälle saakka;

pääosin kaakkoon mutkittelevaa tuhannen jalan korkeuskäyrää pitkin, siirtyen Oregonin Roseburgin kartalle, kohtaan, jossa tuhannen jalan korkeuskäyrä kohtaa Lane/Douglas-piirikunnan rajan;

noin 3,8 mailia itään Lane/Douglas-piirikunnan rajaa pitkin kohtaan, jossa linja kohtaa tuhannen jalan korkeuskäyrän aivan Siuslawjoen South Forkin itäpuolella;

pääosin pohjoiseen, sitten koilliseen tuhannen jalan korkeuskäyrää pitkin kiertäen Spencer Butten ja sitten pääosin etelään Lane/Douglas-piirikunnan rajan kohtaan, joka on 0,5 mailia pohjoiseen valtatiestä 99;

1,25 mailia etelään Lane/Douglas-piirikunnan rajaan pitkin tuhannen jalan korkeuskäyrään saakka;

tuhannen jalan korkeuskäyrää pitkin kiertäen Little Riverin, Mosby Creekin, Sharps Creekin ja Lost Creekin laaksot kohtaan, jossa pohjois-eteläsuuntainen kaupunkiraja R1W/R1E kohtaa valtatien 58;

kuusi mailia pohjoiseen pohjois-eteläsuuntaista kaupunkirajaa R1W/R1E pitkin kohtaan, jossa linja kohtaa tuhannen jalan korkeuskäyrän Little Fall Creekin pohjoispuolella;

tästä tuhannen jalan korkeuskäyrää pitkin kiertäen Hills Creekin ja ylös McKenzie River Valleyn eteläistä rinnettä Ben and Kay Dorris -osavaltionpuistoon, alas pohjoisrinnettä, kiertäen Camp Creekin, Mohawk River -joen ja sen sivujoet sekä Calapooiajoen (kolme mailia kaakkoon Dollarin kaupungista) kohtaan, jossa Wiley Creek kohtaa pohjois-eteläsuuntaisen kaupunkirajan R1E/R1W noin yhden mailin päässä etelään länsi-itäsuuntaiselta kaupunkirajalta T14S/T13S;

7,5 mailia pohjoiseen pohjois-eteläsuuntaista kaupunkirajaa R1E/R1W pitkin länsi-itäsuuntaiselle kaupunkirajalle T12S/T13S Cedar Creekissä;

neljä mailia länteen länsi-itäsuuntaista kaupunkirajaa T12S/T13S pitkin tuhannen jalan korkeuskäyrään saakka;

tästä pääosin pohjoiseen tuhannen jalan korkeuskäyrää pitkin kiertäen Crabtree Creekin, Thomas Creekin, North Santiam River -joen (pisteeseen, jossa linja kohtaa Sevenmile Creekin) ja Little North Santiam River -joen kohtaan, jossa tuhannen jalan korkeuskäyrä kohtaa pohjois-eteläsuuntaisen kaupunkirajan R1E/R2E (noin yksi maili pohjoiseen valtatiestä 22);

14 mailia pohjoiseen pohjois-eteläsuuntaista kaupunkirajaa R1E/R2E pitkin (läpäisten pienen osan Silver Falls -osavaltionpuistoa) länsi-itäsuuntaiselle kaupunkirajalle T6S/T7S;

kuusi mailia itään länsi-itäsuuntaista kaupunkirajaa T6S/T7S pitkin pohjois-eteläsuuntaiselle kaupunkirajalle R2E/R3E;

kuusi mailia pohjoiseen pohjois-eteläsuuntaista kaupunkirajaa R2E/R3E pitkin länsi-itäsuuntaiselle kaupunkirajalle T5S/T6S;

8,5 mailia koilliseen kohtaan, jossa länsi-itäsuuntainen kaupunkiraja T4S/T5S risteää pohjois-eteläsuuntaisen kaupunkirajan R4E/R3E kanssa;

kuusi mailia itään länsi-itäsuuntaista kaupunkirajaa T4S/T5S pitkin pohjois-eteläsuuntaiselle kaupunkirajalle R4E/R5E;

kuusi mailia pohjoiseen pohjois-eteläsuuntaista kaupunkirajaa R4E/R5E pitkin länsi-itäsuuntaiselle kaupunkirajalle T3S/T4S;

kuusi mailia itään länsi-itäsuuntaista kaupunkirajaa T3S/T4S pitkin pohjois-eteläsuuntaiselle kaupunkirajalle R5E/R6E;

10,5 mailia pohjoiseen pohjois-eteläsuuntaista kaupunkirajaa R5E/R6E pitkin kohtaan, jossa linja kohtaa Mount Hoodin valtionmetsän rajan (noin kolme mailia valtatiestä 26 pohjoiseen);

neljä mailia länteen ja yksi maili pohjoiseen metsän rajaa pitkin tuhannen jalan korkeuskäyrään saakka (Bull Run River -joen pohjoispuolella);

tuhannen jalan korkeuskäyrää pitkin pohjoiseen Multnomahin piirikuntaan kohtaan, jossa linja kohtaa pohjois-eteläsuuntaisen kaupunkirajan R4E/R5E;

noin kolme mailia pohjoiseen Oregonin/Washingtonin osavaltion rajalle ja

ensin länteen ja sitten pohjoiseen, 34 mailia, Oregonin/Washingtonin osavaltion rajaa pitkin alkupisteeseen.

7. Pääasiallinen rypälelajike / pääasialliset rypälelajikkeet

Hiilihapottomiin Willamette Valley -viineihin ja Willamette Valley -laatukuohuviineihin käytetään seuraavia rypälelajikkeita: Pinot noir, Pinot gris, Chardonnay, Riesling, Pinot blanc, Syrah, Cabernet sauvignon, Gamay noir ja Pinot meunier.

Vähäisemmissä määrin käytetään myös muita lajikkeita: Arneis, Albarino, Auxerrois, Cabernet Franc, Chenin blanc, Dolcetto, Gewürztraminer, Grüner veltliner, Merlot, Müller-Thurgau, Sangiovese, Sauvignon blanc, Tempranillo, Viognier ja Zinfandel.

8. Yhteyden/yhteyksien kuvaus

Kuten aina, kun pyritään saavuttamaan hyvä maine, korkea laatu ei johdu yhdestä yksittäisestä asiasta vaan on monen eri tekijän summa. Viinin laadun kannalta todennäköisesti tärkeimpiä ovat Willamette Valleyn sijaintiin yhdistyvät luontoon liittyvät tekijät, koska ilmasto, geologia, maantiede ja vuosikerta vaikuttavat merkittävästi viinin lopulliseen laatuun. Ansionsa on kuitenkin myös ihmisillä, jotka ovat tehneet rypäleiden viljelystä, viininvalmistuksesta ja kaupan pitämisen prosesseista järjestelmällisiä ja yhtenäisiä. Tämä puolestaan on kasvattanut kuluttajien luottamusta, parantanut valvontaa ja luonut alueen viineille niiden erityisen maineen.

Maaperä ja geologia: Alueelle luonteenomaiset korkealaatuiset viinit tuotetaan Willamette Valleyn laaksossa edellä mainituista viileän ilmaston rypäleistä. Rypäleitä viljellään lähes yksinomaan rinteiden vulkaanisella tai sedimenttisellä maaperällä, jota tektoninen toiminta on nostanut laaksojen pohjalta, 61–305 metrin (200–1000 jalan) korkeudessa merenpinnasta. Joillakin rinteillä päällimmäinen kerros on lössiä (tuulen kasaamaa silttiä). Rinteiden maaperä mahdollistaa riittävän juurisyvyyden ja veden pidättämisen sekä tarjoaa viiniköynnökselle ravinteita olematta liian runsasravinteista (ravinteiden runsaus lisäisi pikemminkin lehvästön kasvua kuin tarpeellista hedelmien muodostumista). Lisäksi maaperän läpäisykyky on hyvä, koska maaperä on irtonaista. Rinteillä kylmä ilma myös valuu alaspäin. Hallan ja tautien (esim. viiniköynnöksen härmä) vaara on alueella vähäinen. Rinteillä on kolmentyyppistä maaperää (vulkaanista, sedimenttistä ja jäätikkösiltistä muodostuvaa lössiä). Maaperästä välittyy viiniköynnökseen ainutlaatuisia ja ennustettavia aromeja, makuja, mineraalisuutta ja kasvuominaisuuksia, jotka siirtyvät viiniin. Kun esimerkiksi Pinot noir -lajiketta viljellään vulkaanisessa maaperässä, tuloksena on kirkas, raikkaan punainen hedelmäinen aromi ja maku (vadelmasta Bing-kirsikkaan ja kiiltotuomeen). Viineissä on kohtalainen, hieno ja notkea tanniinien rakenne ja keskivahva väri. Sedimenttinen maaperä tuottaa tummempia, tummien ja punaisten hedelmien ja marjojen värejä, aromeja ja makuja (kiiltotuomesta karhunvadelmaan ja mustaherukkaan tai mustikkaan), joiden lisäksi esiintyy vivahteita sienistä, leivontamausteista, kahvista ja tummasta hillosta, ja tanniinit vaihtelevat kohtuullisesta voimakkaisiin. Lössimaaperä tuottaa kirkkaampia värejä (mansikasta vadelmaan ja hapankirsikkaan) ja kevyemmän rakenteen, viinien tanniinipitoisuus on alhainen ja viinit ovat raikkaita. Kaikkien viinien hapokkuus vaihtelee kohtalaisesta korkeaan, ja kaikki soveltuvat ikäännyttämiseen.

Maantiede: Willamette Valley -viineille ja erityisesti Pinot noir -lajikkeelle ominaisiin aistinvaraisiin ominaisuuksiin kuuluvat kirkkaus ja tuoreiden hedelmien ja marjojen vivahteet sekä suojaisen viileän ilmaston synnyttämä hapokkuus; maaperään, korkeustasoon ja maantieteeseen liittyvät punaisten ja tummien hedelmien ja marjojen piirteet sekä rakenteen vaihtelevat fenoli- tai tanniinitasot sekä runsas kirjo tyyliin liittyviä piirteitä sen myötä, että viinivalmistajien näkemys Pinot noir -lajikkeen luonteesta on kehittynyt.

Ilmasto on viileä Tyynen valtameren suurten vesimassojen ansiosta, ja lämpötila vaihtelee vuorokauden aikana lämpimistä päivistä hyvin viileisiin öihin. Valtamereltä rannikolle puhaltava tuuli viilentää Willamette Valleyn laaksoa jopa 30–40 fahrenheitastetta (16,5–22 celsiusastetta) yöksi. Tämä vaikuttaa kasvien soluhengitykseen, viilentää kasveja ja säilyttää Willamette Valley -viineille ominaisen hapokkuuden.

Rinteiden kohoaminen aina 244 metriin (800 jalkaan) tarjoaa myös eri rypälelajikkeiden edellyttämiä erilaisia kypsymisolosuhteita ja ilmastomuutokseen sopeutumisen vaatimaa monipuolisuutta. Alemmilla rinteillä on lämpimämpää, mikä tuottaa viineihin kypsempiä ja pehmeämpiä ominaisuuksia, ja korkeimmilla rinteillä viileämpää, minkä ansiosta viinit ovat heleämmän raikkaan hedelmäisiä ja hapokkaampia. Kasvupaikan ominaisuudet tekevät viinistä entistä hienostuneempaa. Rinteet ovat aurinkoisia etelä-, itä- tai länsirinteitä, mikä oli todellinen etu viininviljelyn varhaisissa vaiheissa tällä viileällä alueella, kun viinitarhoille haettiin täydellisiä eteläsuuntaisia kypsymisolosuhteita.

Vaikka sijainti rinteellä on tärkeä kypsymisen, veden, maun ja hapokkuuden kannalta, ratkaiseva tekijä Willamette Valley -viineille on laakson maljamainen muoto, jonka ansioista suojaisan laakson ilmasto-olot pysyvät yleisesti viileinä. Suojaa antavat idässä Kaskadivuoret ja lännessä Coast Range -vuoristo. Ne estävät sekä kuuman ja kuivan mannerilmaston että viileän ja kostean ilman aiheuttamat haitat kasvukaudella. Rypäleet pääsevät täyteen kypsyyteen tämän suojaisan alueen aidosti viileässä ilmastossa säilyttäen samalla viileiden kasvu- ja kypsymiskausien aikaansaaman hapokkuutensa. Laadukkaat, hienostuneet, voimakkaat ja rakenteellisesti ehyet Willamette Valley -viinit tarvitsevat tätä hapokkuutta ollakseen erinomaisia ruokaviinejä. Viinit on tarkoitus nauttia, kun ne ovat vielä nuoria tai melko nuoria, mutta niillä on myös potentiaalia pitkään ikäännyttämiseen.

Yleiset maantieteelliset vaikutukset hiilihapottomiin viineihin ja laatukuohuviineihin: Willamette Valley sijaitsee molemmin puolin 45. pohjoista leveysastetta. Tällä leveysasteella korkeuserot vaikuttavat huomattavasti alueen kasvillisuuteen ja eläimistöön. Vain 60 metrin korkeusero viinitarhassa voi viivästyttää kypsymistä jopa 10–14 päivää. Viiniköynnös kukkii keskimäärin kesäkuun kolmannella viikolla (kesäpäivänseisaus), ja usein kukinta tapahtuu vasta heinäkuussa (neljä viikkoa päivänseisauksen jälkeen). Leveysaste ja kylmän Tyynen valtameren läheisyys aiheuttavat sään vaihtelua niin kasvukaudella kuin myös sadonkorjuuaikana. Itse asiassa Willamette Valleyn sään vaihtelu on ainutlaatuista verrattuna kaikkiin muihin Yhdysvaltojen länsirannikon viininviljelyalueisiin. Lisäksi valoisan vuorokaudenajan pituus ja päivittäin tapahtuvat muutokset ovat riittäviä saamaan aikaan kesävihannissa kasveissa, myös viiniköynnöksessä, valojakson aiheuttaman fysiologisen reaktion. Lämpökertymä ja valojakso Willamette Valley -laaksossa merkitsevät, että alueita, joilla kypsyminen on tasaista, on vähän. Esimerkiksi vain harvat viiniviljelmät menestyvät yli 240 metrissä tai paikassa, jossa keskimääräinen vuotuisen sademäärä on yli 1300 mm, tai jos viljelmien ilmansuuntana on pohjoinen. Lisäksi viiniviljelmät, jotka tuottavat menestyksekkäästi ja tasalaatuisesti laadukkaita viinejä, sijaitsevat rinteillä, jolloin auringonvalo pääsee viiniköynnöksen lehdille ja lämmittää maaperää keväällä. Cabernet sauvignon -lajikkeen kaltaiset lämpimän ilmaston rypäleet eivät kypsy tasaisesti tällä viinialueella. Alue onkin yksi hyvin harvoista viileän ilmaston viininviljelyalueista, joilla tarhat on alun perinkin istutettu rinteille eikä laakson viileämmälle pohjalle.

Ihmiseen liittyvät tekijät ja tyyliin liittyvät vaihtoehdot: Willamette Valley sijaitsee pohjoisimmalla alueella, jolla Pinot noir, Pinot meunier ja Chardonnay -lajikkeiden kaltaiset, hiilihapottomien viinien tai laatukuohuviinien valmistuksessa tärkeät kylmän ilmaston lajikkeet voivat täysin kypsyä. Tämä erityinen sijainti tuottaa hiilihapottomiin viineihin ja laatukuohuviineihin jännittäviä ja ainutlaatuisia ominaisuuksia, minkä myötä viininvalmistajille tarjoutuu keskeisiä vaihtoehtoja muokata viinien tyyliä. Koska kukinta ajoittuu keskimäärin kesäpäiväntasauksen aikaan, laatukuohuviineissä käytettävät lajikkeet kypsyvät tavallisesti syyskuun puolivälistä syyskuun loppuun ja hiilihapottomiin viineihin käytettävät lajikkeet syyskuun lopusta lokakuun puoliväliin. Sijainti rinteellä mahdollistaa lämpimän ilman inversion aikaisin illalla, joten viiniköynnös voi hengittää ennen yön ja varhaisen aamun viileitä kesälämpötiloja. Sen lisäksi, että viiniviljelmien välillä on yleisemmän tason eroja sijainnissa, sijainti rinteillä antaa viljelijöille mahdollisuuden korjata satoa eri ilmansuuntaan ja eri korkeuksissa sijaitsevilta lohkoilta erilaisten hedelmäisten vivahteiden korostamiseksi ja kunkin ainutlaatuisen kasvukauden ominaisuuksiin sopeutumiseksi.

Näin pohjoisella alueella makuun voivat vaikuttaa pienetkin viiniviljelmällä tehdyt muutokset. Muutokset voivat koskea kloonausta, perusrunkoa, rivivälejä, lohkojen sijaintia ilmansuunnan ja korkeuden mukaan sekä jopa viljelijän omaa toimintaa. Viiniviljelmän vierekkäiset lohkot voivat erota toisistaan niin paljon, että ne tuottavat tyyliltään erilaisia laatukuohuviinejä ja hiilihapottomia viinejä.

Laatukuohuviiniin käytettävät rypäleet saavat Willamette Valleyssa kypsyessään monivivahteisia kypsien hedelmien makuja menettämättä luontaista hapokkuuttaan. Rypäleet voidaan korjata parhaassa kypsyysasteessa siirryttäessä yhä korkeammalle. Kun viiniköynnöksiä viljellään rypäleiden yhtenäisen kypsymisen äärirajoilla, syntyy monivivahteisia ja herkullisia hedelmäisiä makuja. Kuohuviiniä on valmistettu Pinot noir- ja Chardonnay-lajikkeista Willamette Valleyssa 1980-luvun alusta alkaen. Nykyisin yli sata tuottajaa tuottaa perinteisellä menetelmällä valmistettua kuohuviiniä. Sekä tuottajien määrä että tuotetun viinin määrä kasvavat.

Syyskuun puolivälissä korjattujen rypäleiden kypsän hedelmäinen maku, korkea luontainen hapokkuus ja matala alkoholipitoisuus tuottavat monivivahteisia, laadukkaita ja pitkään kypsyviä kuohuviinejä ja hiilihapottomia viinejä. Koska Willamette Valley sijaitsee hyvin pohjoisella leveyspiirillä ja lähellä kylmää valtamerta, viljelmät sijaitsevat rinteillä sateen katvealueella, valojakso on dynaaminen eikä alueella voi kypsyttää menestyksekkäästi lämpimän ilmaston rypälelajikkeita, alueen viinit edustavat ainutlaatuista uutta pohjoisamerikkalaista viinityyliä.

Tiivistetysti voidaan todeta, että vaikka maantieteellisen merkinnän ensisijaisena perusteena ovat luontoon liittyvät tekijät, jotka tekevät alueesta ainutlaatuisen ja poikkeuksellisen, toisena Willamette Valleyn laaksoon liittyvänä perusteena näiden fyysisten ominaisuuksien lisäksi on erottuminen muista maantieteellisistä merkinnöistä ihmiseen liittyvien tekijöiden vuoksi. Näitä tekijöitä ovat poikkeuksellinen fokusointi, yhteistyö, tekninen täsmällisyys ja tutkimus sekä toiminnan järjestäminen, jotka ovat herättäneet maailmanlaajuista mielenkiintoa ja auttaneet luomaan suhteita. Koko toimialan yhteistyöstä esimerkkeinä ovat vuonna 1984 pidetty ensimmäinen ”International Cool Climate Symposium” sekä 34 vuoden ajan järjestetty arvostettu ”International Pinot Noir Celebration”, johon ovat tervetulleita kaikki Pinot noir -lajikkeen kasvattajat kaikkialta maailmasta. Vahva yhteistyö ja tasaisen korkealaatuiset tuotteet ovat saaneet suosiota ja edistävät osaltaan alueen yleistä mainetta.

Pinot noir -lajikkeen ohella muutkin lajikkeet menestyvät alueella samoista syistä, mutta Pinot noir on tärkein syy alueen maineeseen. Willamette Valley -viinit tunnetaan lehdistössä, tiedeyhteisössä, vertaisryhmissä ja kuluttajien parissa sekä hiilihapottomissa viineissä että kuohuviineissä käytettävän Pinot noir -lajikkeen ansiosta. Tunnustusta on saatu laajasti ja kansainvälisesti: esimerkiksi kaksi vuotta sitten Decanter ylisti Willamette Valley -viiniä (World Wine Awards Platinum Best of Show wine); Robert Parker Jr on todennut, että Oregon hyödyntää viimeinkin valtavaa potentiaaliaan; New York Timesin Isaac Asimov on sanonut, että juuri Willamette Valleyssa saavutetaan herkeämättä Pinot noir -lajikkeen ideaalinen hienostuneisuus ja ylväys.

9. Lisäedellytykset

Käytännössä kaikki Willamette Valley -viinit nimetään lajikkeen mukaan, ja niiden tuotannossa kyseistä lajiketta on käytettävä 90-prosenttisesti Oregonin osavaltion lakien ja asetusten mukaisesti (OAR 845 OLCC Regulations).

Viinin alkuperän on ilmoitettava täsmällisesti, ja American Viticultural Areas (AVAs) -merkintä edellyttää, että 95 prosenttia pullotetusta viinistä on kyseiseltä AVA-alueelta.

Kaikki Willamette Valley -viinit on viiniytettävä ja valmistettava pullotettavaksi Oregonissa. Vaatimuksella turvataan laatu ja rypäleiden alkuperä, ja perusteena on, että näiden herkkien viinien käsittelyn on oltava huolellista ja että on tärkeää helpottaa yhteistoimintaa viinin valmistuksessa siellä, missä rypäleet on viljelty. Jos viinin etiketissä on alkuperämerkintä ”Willamette Valley AVA”, se on liittovaltion merkintäsäännöstön [Code Federal Regulation, Title 27 CFR 4.25(e)(3)(iv)] mukaisesti valmistettu kokonaan Oregonissa. Yhdysvaltojen Alcohol and Tobacco Tax and Trade Bureau -virasto (TTB) on määritellyt ”täysin valmiin” säädöksissään siten, että viini on valmis pullotettavaksi sellaista kellarikäsittelyä ja sekoittamista lukuun ottamatta, joka ei muuta luokkaa ja tyyppiä.

Linkki tuote-eritelmään

https://assets.simpleviewinc.com/simpleview/image/upload/v1/clients/willametteor/2020_02_GUIDELINES_FOR_PROTECTED_GEOGRAPHICAL_INDICATION_Willamette_Valley_091718_add_092519_100819_030520_7d32ebb7-96f1-4049-b608-d3838347b797.pdf

(1) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.

		ISSN 1977-1053
Euroopan unionin virallinen lehti		C 58

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	64. vuosikerta 18. helmikuu 2021

Sisältö		Sivu
	II Tiedonannot
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT
	Euroopan komissio
2021/C 58/01	Komission tiedonanto – Tekniset ohjeet ei merkittävää haittaa -periaatteen soveltamiseksi elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen mukaisesti	1
2021/C 58/02	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia M.10142 — Pamplona Capital/Signature Foods) ( 1 )	31

	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
	Euroopan komissio
2021/C 58/03	Euron kurssi — 17. helmikuuta 2021	32
2021/C 58/04	Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevä hallintotoimikunta – Luontoisetuuksien keskimääräiset kustannukset	33
	JÄSENVALTIOIDEN TIEDOTTEET
2021/C 58/05	Henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta yhteisön säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399 2 artiklan 8 kohdassa tarkoitettujen rajanylityspaikkojen luettelon päivitys	35
	EUROOPAN TALOUSALUEESEEN LIITTYVÄT TIEDOTTEET
	EFTAn valvontaviranomainen
2021/C 58/06	Valtiontuki – päätös olla vastustamatta tukea	50
2021/C 58/07	Valtiontuki – päätös olla vastustamatta tukea	51
2021/C 58/08	Valtiontuki – päätös olla vastustamatta tukea	52
2021/C 58/09	Valtiontuki – päätös olla vastustamatta tukea	53
2021/C 58/10	Valtiontuki – päätös olla vastustamatta tukea	54
2021/C 58/11	Valtiontuki – päätös olla vastustamatta tukea	55
2021/C 58/12	Valtiontuki – päätös olla vastustamatta tukea	56

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,2060
JPY	Japanin jeniä	127,94
DKK	Tanskan kruunua	7,4368
GBP	Englannin puntaa	0,86960
SEK	Ruotsin kruunua	10,0413
CHF	Sveitsin frangia	1,0806
ISK	Islannin kruunua	155,80
NOK	Norjan kruunua	10,2113
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	25,883
HUF	Unkarin forinttia	359,03
PLN	Puolan zlotya	4,5012
RON	Romanian leuta	4,8750
TRY	Turkin liiraa	8,4348
AUD	Australian dollaria	1,5573
CAD	Kanadan dollaria	1,5304
HKD	Hongkongin dollaria	9,3493
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,6786
SGD	Singaporen dollaria	1,6028
KRW	Etelä-Korean wonia	1 334,77
ZAR	Etelä-Afrikan randia	17,8247
CNY	Kiinan juan renminbiä	7,7886
HRK	Kroatian kunaa	7,5705
IDR	Indonesian rupiaa	16 959,38
MYR	Malesian ringgitiä	4,8702
PHP	Filippiinien pesoa	58,433
RUB	Venäjän ruplaa	89,0524
THB	Thaimaan bahtia	36,168
BRL	Brasilian realia	6,4771
MXN	Meksikon pesoa	24,4836
INR	Intian rupiaa	87,7940

Päätöksen antamispäivä	11. marraskuuta 2020
Asian numero	85838
Päätöksen numero	131/20/COL
EFTA-valtio	Norja
Nimike	Alueellisesti eriytetyt sosiaaliturvamaksut 2021
Oikeusperusta	Suurkäräjien vuotuinen päätöslauselma sosiaaliturvamaksuista ja 28. helmikuuta 1997 annetun lain nro 19 (sosiaalivakuutuslain Folketrygdloven) 23-2 §.
Toimenpidetyyppi	Tukijärjestelmä
Tarkoitus	Alueellinen tuki
Tukimuoto	Veronalennus
Tuki-intensiteetti	3,1 – 12,4
Kesto	1. tammikuuta 2021 – 31. joulukuuta 2021
Toimialat	Horisontaalinen tuki – kaikki vuosien 2014–2021 aluetukisuuntaviivojen kattamat alat
Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite	Norjan hallitus

	V Ilmoitukset
	HALLINNOLLISET MENETTELYT
	Euroopan komissio
2021/C 58/13	Ilmoitus avoimesta kilpailusta	57
	TUOMIOISTUINKÄSITTELYYN LIITTYVÄT MENETTELYT
	EFTAn tuomioistuin
2021/C 58/14	Borgarting Lagmannsrettin pyyntö saada EFTAn tuomioistuimelta neuvoa-antava lausunto rikosasiassa P:tä vastaan (Asia E-15/20)	58
	YHTEISEN KAUPPAPOLITIIKAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYT
	Euroopan komissio
2021/C 58/15	Ilmoitus – Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan kalsiumpiin tuontiakoskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn vireillepanosta	60
2021/C 58/16	Ilmoitus Korean tasavallasta peräisin olevien superabsorboivien polymeerien tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn vireillepanosta	73
	KILPAILUPOLITIIKAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYT
	Euroopan komissio
2021/C 58/17	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia: M.10178 — Eni/Aldro EyS/Instalaciones MD) – Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 )	84
	MUUT SÄÄDÖKSET
	Euroopan komissio
2021/C 58/18	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 94 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetun yhtenäisen asiakirjan sekä tuote-eritelmän julkaisutietojen julkaiseminen erään viinialan nimityksen osalta	86


	(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.