—

ottaa huomioon eurooppalaisesta sähköisen viestinnän säännöstöstä 11. joulukuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/1972 (1),

—

ottaa huomioon toimenpiteistä yhteisen korkeatasoisen verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuden varmistamiseksi koko unionissa 6. heinäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/1148 (2),

—

ottaa huomioon tietojärjestelmiin kohdistuvista hyökkäyksistä ja neuvoston puitepäätöksen 2005/222/YOS korvaamisesta 12. elokuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/40/EU (3),

—

ottaa huomioon 13. syyskuuta 2017 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi EU:n kyberturvallisuusvirastosta ENISAsta ja asetuksen (EU) N:o 526/2013 kumoamisesta sekä tieto- ja viestintätekniikan kyberturvallisuussertifioinnista (”kyberturvallisuusasetus”) (COM(2017)0477),

—

ottaa huomioon 12. syyskuuta 2018 annetun komission ehdotuksen asetukseksi Euroopan kyberturvallisuuden teollisuus-, teknologia- ja tutkimusosaamiskeskuksen ja kansallisten koordinointikeskusten verkoston perustamisesta (COM(2018)0630),

—

ottaa huomioon Kiinan kansankongressin 28. kesäkuuta 2017 hyväksymän uuden kansallisen tiedustelulain,

—

ottaa huomioon 13. helmikuuta 2019 annetut neuvoston ja komission julkilausumat kiinalaisen teknologian lisääntyvään läsnäoloon EU:ssa liittyvistä turvallisuusuhkista ja EU:n mahdollisista toimista niiden lieventämiseksi,

—

ottaa huomioon Australian hallituksen hyväksymät hallituksen televiestintäalan turvallisuusuudistukset, jotka tulivat voimaan 18. syyskuuta 2018,

—

ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä 14. helmikuuta 2019 hyväksymänsä kannan (4) ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unioniin tulevien ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaan tarkoitettujen puitteiden perustamisesta,

—

ottaa huomioon EU:n ja Kiinan suhteista aiemmin antamansa päätöslauselmat, erityisesti 12. syyskuuta 2018 antamansa päätöslauselman (5) EU:n ja Kiinan suhteiden tilasta,

—

ottaa huomioon 14. syyskuuta 2016 annetun komission tiedonannon aiheesta ”5G-Eurooppa: toimintasuunnitelma” (COM(2016)0588),

—

ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2017 antamansa päätöslauselman (6) aiheesta ”Internetyhteydet kasvun, kilpailukyvyn ja yhteenkuuluvuuden lisäämiseksi: eurooppalainen gigabittiyhteiskunta ja 5G”,

—

ottaa huomioon luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta 27. huhtikuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus) (7),

—

ottaa huomioon Verkkojen Eurooppa -välineen perustamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 680/2007 ja (EY) N:o 67/2010 kumoamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1316/2013 (8),

—

ottaa huomioon 6. kesäkuuta 2018 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Digitaalinen Eurooppa -ohjelman perustamisesta vuosiksi 2021–2027 (COM(2018)0434),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 ja 4 kohdan,

A.

katsoo, että EU:n on edistettävä kyberturvallisuusohjelmaansa, jotta se voi hyödyntää mahdollisuutensa tulla kyberturvallisuuden alan johtavaksi toimijaksi ja käyttää asemaansa unionin kyberturvallisuusalan edun ajamiseksi;

B.

ottaa huomioon, että 5G-verkkojen haavoittuvuuksia voidaan hyödyntää tietoteknisten järjestelmien vaarantamiseksi, mikä voi aiheuttaa vakavaa vahinkoa unionin ja jäsenvaltioiden talouksille; katsoo, että riskien minimoimiseksi tarvitaan riskianalyysiin perustuva lähestymistapa, joka kattaa koko arvoketjun;

C.

ottaa huomioon, että 5G-verkko on unionin digitaalisen infrastruktuurin selkäranka, joka laajentaa mahdollisuutta yhdistää verkkoon erilaisia laitteita (muun muassa esineiden internet) ja tuo yhteiskunnalle ja yrityksille uusia etuja ja mahdollisuuksia monilla aloilla, mukaan luettuina talouden kriittiset alat, kuten liikenne-, energia-, terveydenhoito-, rahoitus-, televiestintä-, puolustus-, avaruus- ja turvallisuusalat;

D.

katsoo, että asianmukaisen mekanismin luominen turvallisuushaasteisiin vastaamiseksi antaisi EU:lle mahdollisuuden ryhtyä aktiivisesti toimiin 5G-normien asettamiseksi;

E.

ottaa huomioon, että on esitetty huolenaiheita kolmannen maan laitetoimittajista, jotka voivat olla turvallisuusriski EU:lle alkuperämaansa lainsäädännön vuoksi, erityisesti sen jälkeen, kun Kiina hyväksyi valtion turvallisuutta koskevia lakeja, jossa säädetään kaikkia kansalaisia, yrityksiä ja muita yhteisöjä koskevasta velvollisuudesta tehdä yhteistyötä valtion kanssa, jotta taataan hyvin laajalti määritelty valtion turvallisuus; toteaa, ettei ole olemassa takeita siitä, että näitä velvoitteita ei sovelleta ekstraterritoriaalisesti, ja että muiden maiden reaktiot Kiinan antamiin lakeihin ovat vaihdelleet eri maissa turvallisuusarvioinneista jopa suoranaisiin kieltoihin;

F.

ottaa huomioon, että kyberturvallisuudesta vastaava Tšekin kansallinen viranomainen antoi joulukuussa 2018 varoituksen kiinalaisten Huawei- ja ZTE-yritysten tarjoamien teknologioiden aiheuttamista turvallisuusuhkista; ottaa huomioon, että Tšekin veroviranomaiset sulkivat Huawein veroportaalin perustamista koskevan tarjouskilpailun ulkopuolelle tammikuussa 2019;

G.

katsoo, että tarvitaan perusteellinen tutkimus sen selvittämiseksi, aiheuttavatko kyseiset laitteet tai muut laitteet tai laitetoimittajat turvallisuusriskejä, jotka johtuvat esimerkiksi takaporteista järjestelmiin;

H.

katsoo, että ratkaisut olisi koordinoitava ja niitä olisi käsiteltävä EU:n tasolla, jotta vältetään erilaisten turvallisuustasojen luominen ja mahdolliset aukot kyberturvallisuudessa, ja että tarvitaan myös maailmanlaajuista koordinointia vahvan vastauksen antamiseksi;

I.

toteaa, että sisämarkkinoiden etuihin liittyy velvollisuus noudattaa EU:n normeja ja oikeudellista kehystä, ja katsoo, ettei tavarantoimittajia saisi kohdella eri tavalla niiden alkuperämaan perusteella;

J.

katsoo, että ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaa koskeva asetus, jonka on määrä tulla voimaan vuoden 2020 loppuun mennessä, vahvistaa jäsenvaltioiden mahdollisuuksia seurata ulkomaisia investointeja turvallisuuden ja yleisen järjestyksen perusteella ja sillä otetaan käyttöön yhteistyömekanismi, jonka avulla komissio ja jäsenvaltiot voivat tehdä yhteistyötä arvioidessaan arkaluonteisten ulkomaisten investointien aiheuttamia turvallisuusriskejä, myös kyberturvallisuusriskejä, ja se kattaa myös EU:n edun mukaiset hankkeet ja ohjelmat, kuten Euroopan laajuiset televiestintäverkot ja Horisontti 2020 -ohjelman;

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

14.

15.

16.

17.

18.

19.

20.

21.

22.

23.

24.

25.

26.

27.

—

ottaa huomioon 10. kesäkuuta 2015 antamansa päätöslauselman EU:n ja Venäjän suhteiden tilasta (1),

—

ottaa huomioon Minskissä 5. ja 19. syyskuuta 2014 sekä 12. helmikuuta 2015 tehdyt sopimukset (2),

—

ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa ja etenkin 14. kesäkuuta 2018 antamansa päätöslauselman Georgian miehitetyistä alueista kymmenen vuotta Venäjän hyökkäyksen jälkeen (3) sekä 4. helmikuuta 2016 antamansa päätöslauselman Krimin ja erityisesti Krimin tataarien ihmisoikeustilanteesta (4),

—

ottaa huomioon 2. huhtikuuta 2014 neuvostolle antamansa suosituksen Sergei Magnitskin tapaukseen osallistuneita Venäjän viranomaisia koskevien yhteisten viisumirajoitusten käyttöönotosta (5),

—

ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2016 annetut ulkoasiainneuvoston päätelmät Venäjästä,

—

ottaa huomioon, että vuoden 2018 Saharov-mielipiteenvapauspalkinto myönnettiin ukrainalaiselle elokuvaohjaajalle Oleg Sentsoville,

—

ottaa huomioon 14. kesäkuuta 2018 antamansa päätöslauselman Venäjästä ja erityisesti ukrainalaisen poliittisen vangin Oleg Sentsovin tapauksesta (6),

—

ottaa huomioon 25. lokakuuta 2018 antamansa päätöslauselman tilanteesta Asovanmerellä (7),

—

ottaa huomioon 18. maaliskuuta 2018 annetun Etyjin / Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR) loppukertomuksen presidentinvaaleista Venäjän federaatiossa,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

—

ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A8-0073/2019),

A.

ottaa huomioon, että EU on yhteisö, joka perustuu keskeisiin yhteisiin arvoihin, joihin kuuluvat rauha, vapaus, demokratia, oikeusvaltio ja perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen;

B.

katsoo, että YK:n peruskirjaan, vuoden 1975 Helsingin päätösasiakirjaan ja Etyjin vuoden 1990 Pariisin peruskirjaan kirjatut periaatteet ovat rauhanomaisen Euroopan mantereen kulmakiviä;

C.

toteaa, että nämä arvot muodostavat perustan EU:n suhteille kolmansiin osapuoliin;

D.

katsoo, että EU:n Venäjän-suhteiden on perustuttava kansainvälisen oikeuden periaatteiden ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, demokratiaan ja konfliktien ratkaisemiseen rauhanomaisesti, ja koska Venäjä suhtautuu näihin periaatteisiin välinpitämättömästi, EU:n Venäjän-suhteet perustuvat nykyään yhteistyöhön tietyissä yhteistä etua koskevissa asioissa, jotka on määritelty 14. maaliskuuta 2016 annetuissa ulkoasiainneuvoston päätelmissä, sekä uskottavaan pelotteeseen;

E.

ottaa huomioon, että EU on edelleen avoin vahvemmalle suhteelle ja siihen johtavalle vuoropuhelulle ja toivoo voivansa palauttaa yhteistyösuhteet Venäjään, kunhan Venäjän viranomaiset täyttävät kansainväliset ja oikeudelliset velvoitteensa ja osoittavat, että Venäjä on aidosti sitoutunut palauttamaan menetetyn luottamuksen; katsoo, että rakentava ja ennustettavissa oleva suhde hyödyttäisi molempia osapuolia ja olisi ihanteellisessa tapauksessa molempien osapuolien edun mukainen;

F.

toteaa, että Venäjän federaatio on Euroopan neuvoston ja Etyjin täysjäsen ja on näin ollen sitoutunut demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen periaatteisiin; ottaa huomioon, että viime vuosina tapahtuneet jatkuvat vakavat oikeusvaltioperiaatteen loukkaukset ja rajoittavien lakien hyväksyminen asettavat yhä kyseenalaisemmaksi sen, noudattaako Venäjä kansainvälisiä ja kansallisia velvoitteitaan; ottaa huomioon, että Venäjä on jättänyt panematta täytäntöön yli tuhat Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomiota;

G.

ottaa huomioon, että hallitusten raporteista ilmenee, että Venäjän vihamielinen vakoilutoiminta on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina ja noussut tasolle, jollaista ei ole nähty kylmän sodan jälkeen;

H.

ottaa huomioon, että Minskin sopimusten täysimääräinen täytäntöönpano ja kansainvälisen oikeuden laajempi kunnioittaminen ovat edelleen keskeisenä edellytyksenä tiiviimmälle yhteistyölle Venäjän kanssa; toteaa, että EU on vastannut Krimin niemimaan laittomaan liittämiseen Venäjään ja hybridisotaan, jota Venäjä käy Ukrainaa vastaan, hyväksymällä rajoittavia toimia, joita olisi noudatettava, kunnes Minskin sopimukset on pantu täytäntöön;

I.

ottaa huomioon, että EU:n ja Venäjän välille on syntynyt vuoden 2015 jälkeen uusia jännitteitä, joita ovat aiheuttaneet muun muassa Venäjän väliintulo Syyriassa ja puuttuminen asioihin Libyan ja Keski-Afrikan tasavallan kaltaisissa maissa, laajamittaiset sotaharjoitukset (Zapad 2017), Venäjän pyrkimykset vaikuttaa vaaleihin ja kansanäänestyksiin ja lietsoa jännitteitä eurooppalaisissa yhteiskunnissa, Kremlin tuki EU:n vastaisille puolueille ja äärioikeistoa edustaville liikkeille, perusvapauksien rajoitukset ja laajat ihmisoikeusloukkaukset Venäjällä sekä hlbti-henkilöiden vastaisen asenteen leviäminen, poliittisen opposition tukahduttaminen, ihmisoikeuksien puolustajiin, toimittajiin ja kansalaisyhteiskuntaan kohdistetut järjestelmälliset toimet Venäjällä, mukaan lukien Memorial-ihmisoikeusjärjestön Tšetšenian-toimiston johtajan Ojub Titijevin mielivaltainen vangitseminen ja järjestön Karjalan-osastoa edustavan Juri Dmitrijevin tapaus, kansalaisyhteiskunnan aktivistien leimaaminen ”ulkomaisiksi agenteiksi”, vakavat ihmisoikeusloukkaukset Pohjois-Kaukasuksella ja varsinkin Tšetšenian tasavallassa (sieppaukset, kidutus, laittomat teloitukset, tekaistut rikossyytteet jne.), tataarivähemmistön syrjintä miehitetyllä Krimillä ja Aleksei Navalnyin ja monien muiden vaino poliittisista syistä sekä murhat, joista huomattavimpia ovat Boris Nemtsovin ja Sergei Magnitskin tapaukset, kyber- ja hybridihyökkäykset ja venäläisten tiedustelutyöntekijöiden Euroopan maaperällä tekemät salamurhat kemiallisilla aseilla, vuoden 2018 Saharov-palkinnon saaneen Oleg Sentsovin ja monen muun ulkomaalaisen uhkailu, pidättäminen ja vangitseminen Venäjällä kansainvälisen oikeuden vastaisesti, laittomien ja sääntöjen vastaisten vaalien järjestäminen Donbassin alueella, epädemokraattiset presidentinvaalit, joissa ei tarjottu todellisia vaihtoehtoja ja joiden yhteydessä rajoitettiin perusvapauksia, disinformaatiokampanjat ja Kertšinsalmen sillan laiton rakentaminen, laittomasti miehitetyn ja liitetyn Krimin samoin kuin Mustanmeren ja Asovanmeren osien laajamittainen militarisointi, kansainvälisen laivaliikenteen rajoittaminen Asovanmerellä ja Kertšinsalmessa, joka on koskenut myös EU:n jäsenvaltioiden lipun alla purjehtivia aluksia, Ukrainan laivaston aluksiin kohdistettu laiton hyökkäys ja alusten takavarikointi ja ukrainalaisten merimiesten pidättäminen Kertšinsalmessa, asevalvontasopimusten rikkominen, toimittajien ja riippumattomien tiedotusvälineiden tukahduttaminen toimittajien ja bloginpitäjien jatkuvilla pidätyksillä sekä Venäjän sijoittuminen sijalle 148/180 tiedotusvälineiden vapautta vuonna 2018 mittaavassa maailman lehdistönvapausindeksissä;

J.

ottaa huomioon, että Memorial-ihmisoikeusjärjestö on rekisteröinyt 1. maaliskuuta 2018 alkaen 143 poliittisia vankeja koskevaa tapausta, joista 97:ssä oli kyse vainoamisesta uskonnollisin perustein; ottaa huomioon, että Memorial-ihmisoikeusjärjestön laatimaa poliittisia vankeja koskevaa luetteloa analysoitaessa käy ilmi, että vuonna 2017 syytteitä oli nostettu 23 tapauksessa julkisten tapahtumien yhteydessä tapahtuneista rikoksista (mellakat, viranomaisten väkivaltainen vastustaminen) ja 21 tapauksessa, jotka liittyivät pääasiassa kirjoitusten julkaisemiseen internetissä, syytteitä oli nostettu ääriliikkeiden torjuntaa koskevien rikoslain pykälien nojalla;

K.

ottaa huomioon, että Venäjä on suoraan tai epäsuorasti osapuolena useissa yhteisten naapurialueiden, kuten Transnistrian, Etelä-Ossetian, Abhasian, Donbassin alueen ja Vuoristo-Karabahin, pitkittyneissä konflikteissa, jotka aiheuttavat vakavaa haittaa kyseisten naapurimaiden kehitykselle ja vakaudelle, vaarantavat niiden itsenäisyyden ja rajoittavat niiden vapaita riippumattomia valintoja;

L.

ottaa huomioon, että Itä-Ukrainan konflikti on kestänyt yli neljä vuotta, vaatinut yli 10 000 kuolonuhria, joista lähes kolmasosa on siviilejä, ja aiheuttanut tuhansien siviilien loukkaantumisen;

M.

ottaa huomioon, että EU:n ja Venäjän väliset jatkuvat jännitteet ja vastakkainasettelu eivät ole kummankaan osapuolen etujen mukaisia; katsoo, että viestintäkanavat olisi pidettävä avoimina pettymyksen tuottavista tuloksista huolimatta; ottaa huomioon, että uusi jakolinja mantereella vaarantaa sekä EU:n että Venäjän turvallisuuden;

N.

ottaa huomioon, että Venäjä on tällä hetkellä EU:n tärkein ulkoinen maakaasun toimittaja; ottaa huomioon, että energia-asioilla on edelleen keskeinen ja strateginen rooli EU:n ja Venäjän suhteissa; katsoo, että Venäjä käyttää energiaa suojellakseen ja edistääkseen ulkopoliittisia etujaan; ottaa huomioon, että EU:n riippuvuus Venäjän kaasutoimituksista on lisääntynyt vuodesta 2015; ottaa huomioon, että ulkoisia paineita koskevaa EU:n kestävyyttä voidaan parantaa monipuolistamalla energiatoimituksia ja vähentämällä riippuvuutta Venäjästä; katsoo, että EU:n on toimittava yksimielisesti ja osoitettava vahvaa sisäistä solidaarisuutta energiaturvallisuutta koskevissa kysymyksissä; ottaa huomioon, että EU:n suuri riippuvuus fossiilisista polttoaineista estää unionia kehittämästä tasapainoista, johdonmukaista ja arvopohjaista suhdetta Venäjään; toteaa, että EU:ssa, jäsenvaltioissa ja itäisen kumppanuuden maissa tarvitaan luotettavampaa ja strategista energiainfrastruktuuria, jotta parannetaan vastustuskykyä Venäjän hybriditoimille;

O.

ottaa huomioon, että venäläisten suihkuhävittäjien vastuuton toiminta lähellä EU:n ja Naton jäsenvaltioiden ilmatilaa uhkaa siviililentojen turvallisuutta ja saattaa vaarantaa eurooppalaisen ilmatilan turvallisuuden; ottaa huomioon, että Venäjä on suorittanut provokatiivisia ja laajoja sotilaallisia toimia EU:n alueen välittömässä läheisyydessä;

P.

ottaa huomioon, että Venäjä suhtautuu edelleen välinpitämättömästi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomioihin ja kansainvälisen pysyvän välitystuomioistuimen velvoittaviin päätöksiin, kuten Naftogazin tapauksessa, mikä heikentää kansainvälisiä kauppakiistojen ratkaisumekanismeja;

Q.

toteaa, että Venäjän monikeskuksinen näkemys vallan keskittymisestä on ristiriidassa monenvälisyyden ja sääntöperusteisen kansainvälisen järjestyksen kanssa, joihin EU uskoo; toteaa, että Venäjän liittyminen monenväliseen sääntöperusteiseen järjestykseen ja sen tukeminen olisivat edellytyksenä suhteiden lähentämiselle EU:hun;

R.

toteaa, että Venäjän viranomaiset kohtelevat laittomasti miehitettyjä alueita edelleen ikään kuin Venäjän alueen sisäisinä osina sallimalla näiden alueiden edustajien osallistumisen Venäjän federaation lainsäädäntö- ja täytäntöönpanoelinten toimintaan, mikä on vastoin kansainvälistä oikeutta;

S.

ottaa huomioon, että neuvosto jatkoi 21. joulukuuta 2018 Minskin sopimusten täytäntöönpanoa arvioituaan Venäjän talouden tiettyihin aloihin kohdistettujen talouspakotteiden voimassaoloa 31. heinäkuuta 2019 asti;

T.

toteaa, että Venäjän toimet ovat kansainvälisen oikeuden, kansainvälisten sitoumusten sekä hyvien naapuruussuhteiden vastaisia;

U.

ottaa huomioon, että Venäjän federaation strategia-asiakirjoissa EU ja Nato kuvataan Venäjän päävastustajiksi;

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

14.

15.

16.

17.

18.

19.

20.

21.

22.

23.

24.

25.

26.

27.

28.

29.

30.

31.

32.

33.

34.

35.

36.

37.

38.

39.

40.

41.

42.

43.

44.

45.

46.

47.

48.

49.

50.

51.

52.

53.

54.

55.

56.

57.

—

ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja YK:n muut ihmisoikeussopimukset ja -välineet,

—

ottaa huomioon YK:n peruskirjan periaatteet ja päämäärät,

—

ottaa huomioon Euroopan ihmisoikeussopimuksen,

—

ottaa huomioon Helsingissä vuonna 1975 allekirjoitetun Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) päätösasiakirjan ja kaikki sen periaatteet ja pitää sitä keskeisenä asiakirjana Euroopan ja laajemman alueellisen turvallisuusjärjestyksen kannalta,

—

ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

—

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT),

—

ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030,

—

ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat konfliktinestosta ja välitystoiminnasta sekä naisista, rauhasta ja turvallisuudesta ja nuorisosta, rauhasta ja turvallisuudesta,

—

ottaa huomioon 10. marraskuuta 2009 hyväksytyn unionin välitys- ja vuoropuheluvalmiuksien vahvistamista koskevan neuvoston toimintaperiaatteen (15779/09),

—

ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Federica Mogherinin 28. kesäkuuta 2016 esittelemän Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian sekä 18. kesäkuuta 2017 julkaistun ensimmäisen kertomuksen sen täytäntöönpanosta ”From Shared Vision to Common Action: Implementing the EU Global Strategy”,

—

ottaa huomioon ennen marraskuun 2017 huippukokousta 15. marraskuuta 2017 neuvostolle, komissiolle ja Euroopan ulkosuhdehallinnolle (EUH) antamansa suosituksen itäisestä kumppanuudesta (1),

—

ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2018 antamansa suosituksen neuvostolle Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen 73. istunnosta (2),

—

ottaa huomioon vakautta ja rauhaa edistävän välineen perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 230/2014 muuttamisesta 12. joulukuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2017/2306 (3),

—

ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 13. kesäkuuta 2018 neuvostolle tekemän ja komission tukeman ehdotuksen neuvoston päätökseksi Euroopan rauhanrahaston perustamisesta (HR(2018) 94),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

—

ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A8-0075/2019),

A.

toteaa, että kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden edistäminen on yksi unionin perimmäisistä tarkoituksista, josta tunnustuksena se sai vuonna 2012 Nobelin rauhanpalkinnon, ja että se on keskeinen osa Lissabonin sopimusta;

B.

ottaa huomioon, että unioni on sitoutunut panemaan täytäntöön naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevan toimintaohjelman YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 ja sen myöhempien päivitysten mukaisesti sekä nuorisoa, rauhaa ja turvallisuutta koskevan toimintaohjelman YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2250 ja sen myöhempien päivitysten mukaisesti;

C.

toteaa, että unioni on yksi suurimmista avunantajista, joka tukee konfliktinestoa ja rauhanrakentamista ulkoisen avun välineillään;

D.

katsoo, että unionin olisi otettava johtoasema maailmanlaajuisessa rauhanrakentamisessa, konfliktinestossa ja kansainvälisen turvallisuuden vahvistamisessa, koska se on tärkeä kansainvälisten järjestöjen rahoittaja, keskeinen avunantaja ja maailman suurin kauppakumppani; katsoo, että konfliktinesto ja välitystoiminta olisi nivellettävä osaksi kattavaa lähestymistapaa, jossa yhdistetään turvallisuus, diplomatia ja kehitys;

E.

pitää yhteistyötä alueellisten järjestöjen kanssa välttämättömänä ja katsoo, että näihin järjestöihin kuuluu myös Etyj, jonka Helsingissä vuonna 1975 allekirjoitetussa päätösasiakirjassa määrätään muun muassa voimankäytöstä pidättymisen, valtioiden alueellisen koskemattomuuden ja kansojen yhtäläisten oikeuksien ja itsemääräämisoikeuden periaatteista, ja toteaa, että nämä järjestöt ovat keskeisessä roolissa konfliktinestossa ja välitystoiminnassa;

F.

ottaa huomioon, että väkivaltaisten konfliktien ehkäiseminen on erittäin tärkeää, jotta Eurooppa ja sen naapurialueet selviytyvät turvallisuushaasteistaan ja jotta saavutettaisiin poliittista ja sosiaalista edistystä; toteaa, että se on myös tehokkaan monenvälisyyden keskeinen osatekijä ja tärkeä väline pyrittäessä saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteet ja erityisesti tavoite 16, joka koskee rauhanomaisia ja osallistavia yhteiskuntia, oikeussuojan saatavuuden takaamista kaikille ja tehokkaita, vastuullisia ja osallistavia instituutioita kaikilla tasoilla;

G.

toteaa, että unionin jatkuva tuki kolmansien maiden siviili- ja sotilastoimijoille on huomattava tekijä uusiutuvien väkivaltaisten konfliktien ennaltaehkäisyssä; toteaa, että kestävä ja pysyvä rauha ja turvallisuus liittyvät erottamattomasti kestävään kehitykseen;

H.

katsoo, että konfliktinestolla ja välitystoiminnalla olisi varmistettava vakauden ja kehityksen ylläpitäminen niissä valtioissa ja niillä maantieteellisillä alueilla, joiden tilanne aiheuttaa unionille välittömän turvallisuusongelman;

I.

toteaa, että konfliktinesto on strateginen toiminto, jolla pyritään varmistamaan tehokkaat toimet ennen kriisien puhkeamista; toteaa, että välitystoiminta on diplomatian toinen väline, jota voidaan käyttää konfliktien ehkäisemisessä, hillitsemisessä tai ratkaisemisessa;

J.

katsoo, että sisäinen ja ulkoinen turvallisuus kytkeytyvät yhä erottamattomammin toisiinsa ja että maailmanlaajuisten haasteiden monimutkainen luonne edellyttää laaja-alaista ja yhdennettyä unionin tason lähestymistapaa ulkoisiin konflikteihin ja kriiseihin;

K.

pitää tarpeellisena vahvempaa toimielinten välistä lähestymistapaa, jotta varmistettaisiin, että unioni pystyy kehittämään valmiuksiaan ja hyödyntämään niiden koko potentiaalin;

L.

toteaa, että unionin globaalistrategia, poliittiset lausumat ja institutionaalinen kehitys ovat tervetulleita merkkejä siitä, että varapuheenjohtaja / korkea edustaja on sitoutunut asettamaan konfliktineston ja välitystoiminnan etusijalle;

M.

toteaa, että konfliktinestoa ja rauhanrakentamista tuetaan huomattavasti ulkoisten rahoitusvälineiden avulla;

N.

katsoo, että siirtymäkauden oikeusjärjestelyt ovat tärkeä oikeussuojakeinojen ja muiden muutoksenhakukeinojen kokonaisuus, jossa keskitytään menneisyyden väärinkäytöksiä koskeviin vastuisiin ja kestävän, oikeudenmukaisen ja rauhanomaisen tulevaisuuden luomiseen;

O.

toteaa, että parlamentti on omaksunut näkyvän roolin parlamentaarisessa diplomatiassa, muun muassa välitys- ja vuoropuheluprosesseissa, ja se nojautuu tässä työssä omaan vuoropuhelua ja yhteisymmärryksen rakentamista koskevaan kulttuuriinsa;

P.

ottaa huomioon, että väkivaltaiset konfliktit ja sota vaikuttavat suhteettomasti siviileihin, erityisesti naisiin ja lapsiin, ja asettavat naiset miehiä enemmän alttiiksi riskeille joutua taloudellisen ja seksuaalisen riiston, pakkotyön, pakkosiirtojen ja pidätysten sekä seksuaalisen väkivallan, kuten sotataktiikkana käytetyn raiskauksen, uhreiksi; toteaa, että naisten ja nuorten aktiivinen osallistuminen on tärkeää konfliktineston ja rauhanrakentamisen sekä kaikkien väkivallan muotojen ehkäisemisen kannalta, mukaan lukien seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva väkivalta;

Q.

katsoo, että on tärkeää ottaa sekä kansalaisyhteiskunta että paikalliset siviili- ja sotilaalliset toimijat, myös naiset, vähemmistöt, alkuperäiskansat ja nuoret, mukaan ja tukea näiden aktiivista ja tarkoituksenmukaista osallistumista välitystoimintaa, vuoropuhelua ja sovinnontekoa koskevien valmiuksien kehittämisen ja luottamuksen rakentamisen edistämiseen ja helpottamiseen;

R.

katsoo, että konfliktinestoon, rauhanrakentamiseen ja rauhanturvaamiseen osoitetaan usein liian vähän rahoitusta, vaikka unioni on sitoutunut niihin poliittisesti, mikä puolestaan vaikuttaa kykyyn edistää ja helpottaa näiden alojen toimia;

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

14.

15.

16.

17.

18.

19.

20.

21.

22.

23.

24.

25.

26.

27.

28.

29.

30.

31.

32.

33.

34.

35.

36.

37.

38.

39.

40.

41.

42.

43.

—

ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 37 artiklan,

—

ottaa huomioon tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisten päästöjen vähentämisestä, direktiivin 2003/35/EY muuttamisesta sekä direktiivin 2001/81/EY kumoamisesta 14. joulukuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/2284 (1),

—

ottaa huomioon ilmanlaadusta ja sen parantamisesta 21. toukokuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/50/EY (2),

—

ottaa huomioon rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2010/31/EU ja energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2012/27/EU muuttamisesta 30. toukokuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/844 (3) sekä sen terveellisen sisäympäristön saavuttamista koskevat vaatimukset,

—

ottaa huomioon autoalan päästömittauksia käsittelevän tutkimuksen johdosta 4. huhtikuuta 2017 antamansa suosituksen neuvostolle ja komissiolle (4),

—

ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2017 antamansa päätöslauselman kestävyyttä edistävistä EU:n toimista (5),

—

ottaa huomioon 14. joulukuuta 2017 antamansa päätöslauselman vähäpäästöistä liikkuvuutta koskevasta EU:n strategiasta (6),

—

ottaa huomioon 2. joulukuuta 2015 antamansa päätöslauselman kestävästä kaupunkiliikenteestä (7),

—

ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2018 antamansa päätöslauselman seitsemännen ympäristöalan toimintaohjelman toteuttamisesta (8),

—

ottaa huomioon Euroopan ympäristökeskuksen vuonna 2017 julkaiseman raportin ilmanlaadusta Euroopassa,

—

ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen 11. syyskuuta 2018 julkaistun erityiskertomuksen ”Ilman pilaantuminen: terveyttämme ei edelleenkään suojella riittävästi” (9),

—

ottaa huomioon Maailman terveysjärjestön (WHO) maailmanlaajuisen päivitetyn ilmanlaatutietokannan 2018,

—

ottaa huomioon sisäilman laatua koskevat WHO:n suuntaviivat,

—

ottaa huomioon syyskuussa 2018 tekemänsä tutkimuksen ”Ilmanlaatu ja kaupunkiliikenne EU:ssa: parhaat käytännöt ja mahdolliset ratkaisut” (10),

—

ottaa huomioon unionin yleisen tuomioistuimen 13. joulukuuta 2018 asiassa T-339/16 (Pariisin kaupunki v. komissio), T-352/16 (Brysselin kaupunki v. komissio) ja T-391/16 (Madridin kaupunki v. komissio) antaman tuomion,

—

ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen 7. helmikuuta 2019 julkaiseman aihekohtaisen katsauksen EU:n vastauksesta dieselgate-skandaaliin (11);

—

ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

—

ottaa huomioon komissiolle esitetyn kysymyksen suojelevasta Euroopasta: puhdasta ilmaa kaikille (O-000138/2018 – B8-0009/2019),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 2 kohdan,

A.

ottaa huomioon, että EU:n lakisääteiset päästörajat ovat edelleen WHO:n suosituksia suuremmat ja että Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) arvion mukaan EU:ssa raportoidaan vuosittain yli 400 000 ennenaikaista kuolemantapausta, jotka johtuvat ilman epäpuhtauksista; ottaa huomioon, että 98 prosenttia EU:n kaupunkien väestöstä altistuu WHO:n suuntaviivat ylittäville otsonitasoille;

B.

ottaa huomioon, että ilmanlaatu Euroopassa on parantunut hitaasti mutta varmasti viime vuosikymmeninä ja että EU:n lainsäädäntö on ollut tärkein syy tähän myönteiseen kehitykseen;

C.

ottaa huomioon, että EEA:n viimeisin arvio ilman epäpuhtauksille altistumiseen liittyvistä terveysvaikutuksista osoittaa, että hiukkaspitoisuudet (PM2,5) olivat vuonna 2014 aiheuttaneet EU:n 28:ssa jäsenvaltiossa noin 399 000 ennenaikaista kuolemantapausta, joiden syynä oli pitkäaikainen altistuminen ilman epäpuhtauksille; ottaa huomioon, että vuonna 2014 nitriitti- ja otsonipitoisuuksille altistuminen aiheutti EU:ssa noin 75 000 ja otsonipitoisuuksille altistuminen noin 13 600 ennenaikaista kuolemantapausta vuodessa;

D.

toteaa, että huonolla ilmanlaadulla on valtava vaikutus terveyteen, ja erityisen alttiita sen vaikutuksille ovat raskaana olevat naiset, lapset ja ikääntyneet ihmiset;

E.

ottaa huomioon, että noin 90 prosenttia kaupungeissa asuvista eurooppalaisista altistuu ihmisen terveydelle haitalliseksi katsotuille ilman epäpuhtauksien tasoille;

F.

ottaa huomioon, että tieliikenteen osuus typpioksidien (NOx) päästöistä EU:ssa on noin 40 prosenttia ja että kaikista liikenteen typpioksidipäästöistä noin 80 prosenttia on peräisin dieselkäyttöisistä ajoneuvoista; ottaa huomioon, että EU:n päästörajoitukset ylittävät dieselhenkilöautot olivat vuonna 2015 syynä 6 800:n eurooppalaisen ennenaikaisiin kuolemantapauksiin;

G.

ottaa huomioon, että huonon ilmanlaadun terveysvaikutusten aiheuttamien taloudellisten seurausten on arvioitu vastaavan 3–9 prosenttia EU:n BKT:sta;

H.

ottaa huomioon, että kaupunkien ilmanlaadun parantamista koskevan lainsäädännön täytäntöönpanon laiminlyönti ja sisäilman pilaantumiseen puuttumattomuus on erityisen huolestuttavaa ja se estää seitsemännen ympäristöalan toimintaohjelman mukaisen erityistavoitteen 3 saavuttamisen; ottaa huomioon, että kyseisen erityistavoitteen mukaan unionin kansalaisia olisi suojeltava ympäristöön liittyviltä paineilta sekä terveydelle ja hyvinvoinnille aiheutuvilta riskeiltä;

I.

ottaa huomioon, että nykyiset elintarviketuotannon ja maatalouden järjestelmät tuottavat liiallisia ammoniakki-, typpioksiduuli- ja metaanipäästöjä; ottaa huomioon, että 94 prosenttia ammoniakkipäästöistä ja 40 prosenttia metaanipäästöistä ovat peräisin maataloustoiminnasta; ottaa huomioon, että maailmanlaajuisella tasolla eläinten tehotuotanto tuottaa enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin liikenne;

J.

ottaa huomioon, että huono ilmanlaatu muodostaa kasvavan haasteen kestävälle kehitykselle ja että ilmansaasteiden vähentäminen on ratkaisevan tärkeää YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanon varmistamiselle Euroopassa ja muualla;

K.

ottaa huomioon, että WHO hyväksyi vuonna 2000 periaatteita, joilla vahvistetaan oikeus terveelliseen sisäilmaan, ja totesi, että oikeutta terveyteen koskevan periaatteen mukaan jokaisella on oikeus hengittää terveellistä sisäilmaa;

L.

ottaa huomioon, että unionin olisi pyrittävä edistämään maailmanlaajuisia toimia ilman epäpuhtauksien hillitsemiseksi;

M.

ottaa huomioon, että musta hiili, jota syntyy orgaanisen hiilen epätäydellisessä palamisessa liikenteessä, fossiilisten polttoaineiden ja biomassan polttamisessa ja teollisuudessa, on yksi pienhiukkasten ainesosa ja että se vaikuttaa osaltaan maapallon ilmaston lämpenemiseen;

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

14.

15.

16.

17.

18.

19.

20.

21.

22.

23.

24.

25.

26.

27.

28.

29.

30.

31.

32.

33.

34.

35.

36.

37.

38.

39.

40.

41.

42.

43.

44.

45.

46.

47.

48.

49.

50.

51.

52.

53.

54.

55.

56.

57.

58.

59.

60.

61.

62.

63.

64.

65.

66.

67.

68.

69.

70.

71.

72.

73.

—

ottaa huomioon yhteisön politiikan puitteista torjunta-aineiden kestävän käytön aikaansaamiseksi 21. lokakuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/128/EY (1),

—

ottaa huomioon ehdotuksen komission asetukseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 396/2005 liitteiden II, III ja IV muuttamisesta siltä osin kuin on kyse klotianidiinin, sykloksidiimin, epoksikonatsolin, flonikamidin, haloksifopin, mandestrobiinin, mepikvatin, Metschnikowia fructicola kannan NRRL Y-27328 ja proheksadionin jäämien enimmäismääristä tietyissä tuotteissa tai niiden pinnalla,

—

ottaa huomioon torjunta-ainejäämien enimmäismääristä kasvi- ja eläinperäisissä elintarvikkeissa ja rehuissa tai niiden pinnalla sekä neuvoston direktiivin 91/414/ETY muuttamisesta 23. helmikuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 396/2005 (2) ja erityisesti sen 5 artiklan 1 kohdan ja 14 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

—

ottaa huomioon 25. marraskuuta 2014 päivätyn ja 4. joulukuuta 2014 julkaistun Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) perustellun lausunnon asetuksen (EY) N:o 396/2005 12 artiklan mukaisesta klotianidiinin ja tiametoksaamin jäämien nykyisten enimmäismäärien arvioinnista (3),

—

ottaa huomioon 30. elokuuta 2018 päivätyn ja 20. syyskuuta 2018 julkaistun EFSAn perustellun lausunnon perunoissa olevien klotianidiinin jäämien voimassa olevien enimmäismäärien muuttamisesta (4),

—

ottaa huomioon pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean 27. marraskuuta 2018 antaman lausunnon,

—

ottaa huomioon menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28. kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (5) 5 a artiklan 3 kohdan b alakohdan ja 5 a artiklan 5 kohdan,

—

ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 106 artiklan 2 ja 3 kohdan sekä 4 kohdan c alakohdan,

A.

toteaa, että klotianidiini on neonikotinoidipohjainen hyönteismyrkky ja toisen neonikotinoidin, tiametoksaamin, päämetaboliitti, jonka kohteena ovat useat hyönteislajit sekä pölyttäjät;

B.

ottaa huomioon, että EFSA hyväksyi 21. syyskuuta 2017 lausunnon neonikotinoidien myrkyllisyydestä;

C.

toteaa, että EFSA julkaisi 28. helmikuuta 2018 kolmesta neonikotinoidista – klotianidiinista, imidaklopridista ja tiametoksaamista – uudet riskiarvioinnit, joissa vahvistettiin, että useimmat neonikotinoidipohjaisten hyönteismyrkkyjen käyttötarkoituksista muodostavat riskin luonnonvaraisille mehiläisille ja hunajamehiläisille (6);

D.

ottaa huomioon, että klotianidiini on yksi kolmesta unionissa kielletystä neonikotinoidista;

E.

ottaa huomioon, että useiden tutkimusten mukaan klotianidiini vaikuttaa maksan ja munuaisten aineenvaihduntaan ja sillä on immunotoksisia vaikutuksia nisäkkäisiin (7);

F.

ottaa huomioon, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 191 artiklan 2 kohdassa määrätään ennalta varautumisen periaatteesta yhtenä unionin perusperiaatteena;

G.

toteaa, että SEUT:n 168 artiklan 1 kohdan mukaan ”kaikkien yhteisön politiikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja toteuttamisessa varmistetaan ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu”;

H.

ottaa huomioon, että direktiivin 2009/128/EY tarkoituksena on, että torjunta-aineita käytettäisiin unionissa kestävällä tavalla, siten että vähennetään torjunta-aineiden käytöstä ihmisten ja eläinten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvia riskejä ja vaikutuksia sekä edistetään integroidun torjunnan ja vaihtoehtoisten toimintatapojen tai tekniikoiden, kuten torjunta-aineiden muiden kuin kemiallisten vaihtoehtojen, käyttöä;

I.

ottaa huomioon, että ehdotuksessa komission asetukseksi katsotaan klotianidiinin sallittuja tasoja yhdysvaltalaisessa tuontiperunassa koskevien hakemusten perusteella, että jäämien korkeammat enimmäismäärät ovat tarpeen, jotta vältetään tällaisten viljelykasvien tuontia koskevat kaupan esteet;

J.

ottaa huomioon, että komission ehdotus klotianidiinin jäämien enimmäismäärien korottamiseksi herättää epäilyksiä ennalta varautumisen periaatteen kannalta, kun otetaan huomioon tiedoissa olevat puutteet ja jatkuva epävarmuus klotianidiinin vaikutuksista kansanterveyteen, nuoriin nisäkkäisiin ja ympäristöön;

K.

ottaa huomioon, että EFSA toteaa jäämien enimmäismäärien korottamista koskevan pyynnön yhteydessä, että jäsenvaltioiden on komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/784 (8) mukaisesti tarvittaessa muutettava tai peruutettava klotianidiinia tehoaineena sisältävien kasvinsuojeluaineiden voimassa olevat luvat viimeistään 19. syyskuuta 2018; toteaa, että nämä klotianidiinin hyväksymisedellytysten rajoitukset eivät ole merkityksellisiä, koska jäämien enimmäismääriä koskeva hakemus koskee tuotuja viljelykasveja;

L.

ottaa huomioon, että EFSAn 30. elokuuta 2018 antamassa lausunnossa todetaan, että Bayer CropScience AG toimitti asetuksen (EY) N:o 396/2005 6 artiklan mukaisesti Saksan toimivaltaiselle kansalliselle viranomaiselle (arvioinnista vastaava jäsenvaltio) hakemuksen, joka koskee tehoaine klotianidiinin sallittuja tasoja kanadalaisessa tuontiperunassa, ja että ympäristöasioiden hallintajärjestelmä (EMS) laati asetuksen (EY) N:o 396/2005 8 artiklan mukaisen arviointikertomuksen, joka toimitettiin Euroopan komissiolle ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselle (EFSA) 26. huhtikuuta 2018, ja että EMS ehdotti, että klotianidiinin sallituksi tasoksi kanadalaisessa tuontiperunassa vahvistetaan 0,3 mg/kg;

M.

ottaa huomioon, että EFSAn 30. elokuuta 2018 antamassaan lausunnossa tekemissä päätelmissä klotianidiinin jäämien enimmäismäärän korottamista perustellaan ainoastaan sillä syyllä, että on noudatettava Kanadan normatiivisia arvoja, eikä niissä analysoida lainkaan neonikotinoidien kumulatiivisia ympäristövaikutuksia ja niiden käyttöä;

N.

toteaa, että EFSAn päätelmät laadittiin teoreettisten näkökohtien perusteella, erityisesti siltä osin kuin on kyse enimmäispäiväsaannista lyhyen aikavälin riskin arvioimiseksi; ottaa huomioon, että EFSAn analyysin tiettyjen näkökohtien teoreettinen luonne herättää epäilyjä siitä, pystyykö EFSA hyödyntämään empiiristä tietoa, ja näin ollen siitä, vastaavatko sen tulokset todellisuutta;

O.

ottaa huomioon, että EFSA totesi, että klotianidiinin jäämien enimmäismäärien korottaminen ”ei todennäköisesti” aiheuta riskiä kuluttajien terveydelle; toteaa kuitenkin, että tämä ilmaus pitää sisällään tietynasteisen todennäköisyyden eli jää epävarmaksi, ovatko uudet jäämien enimmäismäärät todella turvallisia;

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

—

ottaa huomioon ehdotuksen komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia 4114 (DP-ØØ4114-3) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (D060242/03,

—

ottaa huomioon muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista 22. syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 (1) ja erityisesti sen 7 artiklan 3 kohdan ja 19 artiklan 3 kohdan,

—

ottaa huomioon asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 14. tammikuuta 2019 toimitetun äänestyksen, jossa päätettiin olla antamatta lausuntoa,

—

ottaa huomioon yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16. helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (2) 11 ja 13 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) 19. huhtikuuta 2018 hyväksymän ja 24. toukokuuta 2018 julkaiseman lausunnon, jota muutettiin 5. heinäkuuta 2018 (3),

—

ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa, joissa vastustetaan luvan myöntämistä muuntogeenisille organismeille (4),

—

ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 106 artiklan 2 ja 3 kohdan,

A.

toteaa, että Pioneer Overseas Corporation esitti 27. marraskuuta 2014 Yhdysvaltoihin sijoittautuneen yhtiön Pioneer Hi-Bred International Inc.:n puolesta asetuksen (EY) N:o 1829/2003 5 ja 17 artiklan mukaisesti Alankomaiden kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle hakemuksen, joka koski muuntogeenistä maissia 4114 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen elintarvikkeiden, elintarvikkeiden ainesosien ja rehun saattamista markkinoille (jäljempänä ”hakemus”), ja hakemus kattoi myös muuntogeenistä maissia MON 4114 sisältävien tai siitä koostuvien tuotteiden saattamisen markkinoille muuhun kuin elintarvike- ja rehukäyttöön, viljelyä lukuun ottamatta;

B.

ottaa huomioon, että EFSA antoi 19. huhtikuuta 2018 hakemusta koskevan myönteisen lausunnon;

C.

ottaa huomioon, että muuntogeeninen maissi 4114 kehitettiin ilmaisemaan kolmea hyönteisiä torjuvaa proteiinia (Cry1F, Cry34Ab1 ja Cry35Ab1) suojaksi erityisiä perhostuholaisia ja kovakuoriaisiin kuuluvia tuholaisia vastaan, ja PAT-proteiinin ansiosta ne kestävät rikkakasvien torjunta-aineena käytettävää glufosinaattiammoniumia;

D.

toteaa, että täydentävien rikkakasvien torjunta-aineiden, tässä tapauksessa glufosinaatin, käyttö kuuluu tavanomaiseen maatalouskäytäntöön viljeltäessä torjunta-aineita sietäviä kasveja, ja sen vuoksi voidaan olettaa, että ne altistuvat sekä suuremmille että toistuville annoksille, mikä johtaa jäämien suurempaan määrään sadonkorjuussa ja sen vuoksi myös tuontituotteessa, ja saattaa vaikuttaa myös muuntogeenisen kasvin koostumukseen ja sen viljelyominaisuuksiin;

E.

ottaa huomioon, että glufosinaatin käyttö ei ole ollut sallittua unionissa 1. elokuuta 2018 lähtien, koska se on luokiteltu lisääntymiselle vaaralliseksi aineeksi ja kuuluu sen vuoksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1107/2009 (5) säädettyjen kohdentamisperusteiden soveltamisalaan;

F.

katsoo, että rikkakasvien torjunta-aineiden ja niiden aineenvaihduntatuotteiden jäämäpitoisuuksia koskevat tiedot ovat olennaisia, jotta torjunta-aineita kestävien muuntogeenisten kasvien riskejä voidaan arvioida perusteellisesti; ottaa huomioon, että rikkakasvien torjunta-aineiden ruiskutuksista peräisin olevia jäämiä ei oteta huomioon muuntogeenisiä organismeja käsittelevän EFSAn tiedelautakunnan toimeksiannon ulkopuolella; ottaa huomioon, että muuntogeenisen maissin rikkakasvien torjunta-aineilla ruiskuttamisen vaikutuksia ei ole arvioitu;

G.

ottaa huomioon, että jäsenvaltioilla ei ole velvollisuutta mitata tuontimaissin glufosinaattijäämiä niiden enimmäismäärien noudattamisen varmistamiseksi osana unionin yhteensovitettua monivuotista valvontaohjelmaa vuosiksi 2019, 2020 ja 2021 (6); katsoo, ettei voida taata, että muuntogeenisen maissin 4114 glufosinaattijäämissä noudatetaan unionin jäämien enimmäismääriä;

H.

ottaa huomioon, että geenimuunnteltu maissi 4114 ilmentää kolmea Bt-toksiinia (Cry1F, Cry34Ab1 ja Cry35Ab1 -proteiineja), jotka antavat suojan tiettyjä perhostuholaisia ja kovakuoriaisiin kuuluvia tuholaisia vastaan;

I.

toteaa, että vaikka Cry1-proteiineilla on todettu olevan liitännäisominaisuuksia, mikä tarkoittaa, että ne voivat voimistaa muiden elintarvikkeiden allergeenisia ominaisuuksia, mutta EFSA ei tutkinut tätä; ottaa huomioon, että tämä on ongelmallista, sillä Bt-toksiinit voivat sekoittua muihin elintarvikkeissa ja rehussa oleviin allergeeneihin, kuten soijapapuihin;

J.

ottaa huomioon, että vuonna 2017 tehdyssä tutkimuksessa (7) Bt-toksiinien ja täydentävien torjunta-aineiden ruiskutusjäämien mahdollisista vaikutuksista terveyteen todettiin, että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä torjunta-aineiden jäämiin ja niiden vuorovaikutukseen Bt-toksiinien kanssa; toteaa, että EFSA ei ole tutkinut tätä seikkaa;

K.

ottaa huomioon asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 14. tammikuuta 2019 toimitetun äänestyksen, jossa päätettiin olla antamatta lausuntoa, mikä merkitsi sitä, ettei jäsenvaltioiden määräenemmistö tukenut lupaa;

L.

ottaa huomioon, että komissio piti asetuksen (EY) N:o 1829/2003 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse jäsenvaltioiden mahdollisuudesta rajoittaa muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen käyttöä tai kieltää se alueellaan 22. huhtikuuta 2015 esittämänsä lainsäädäntöehdotuksen perusteluissa samoin kuin asetuksen (EU) N:o 182/2011 muuttamisesta 14. helmikuuta 2017 tehdyn lainsäädäntöehdotuksen perusteluissa valitettavana, että komissio on asetuksen (EY) N:o 1829/2003 voimaantulosta alkaen hyväksynyt lupapäätökset ilman jäsenvaltioiden komitean lausunnon tukea ja että muuntogeenisiä elintarvikkeita ja rehuja koskevien lupapäätösten yhteydessä on muodostunut säännöksi, että asia palautetaan komissiolle lopullista päätöstä varten, mikä on merkittävä poikkeus koko menettelyn kannalta; toteaa, että puheenjohtaja Juncker on useissa yhteyksissä pitänyt tätä käytäntöä valitettavana ja epädemokraattisena (8);

M.

ottaa huomioon, että parlamentti hylkäsi 28. lokakuuta 2015 asetuksen (EY) N:o 1829/2003 muuttamisesta 22. huhtikuuta 2015 annetun lainsäädäntöehdotuksen ensimmäisessä käsittelyssä (9) ja kehotti komissiota peruuttamaan ehdotuksen ja esittämään uuden;

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 16. tammikuuta 2014, ehdotuksesta neuvoston päätökseksi muuntogeenisen maissin (Zea mays L., linja 1507), joka on vastustuskykyinen tiettyjä perhostuholaisia kohtaan, markkinoille saattamisesta viljelyä varten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY mukaisesti (EUVL C 482, 23.12.2016, s. 110).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 16. joulukuuta 2015, 4. joulukuuta 2015 annetusta komission täytäntöönpanopäätöksestä (EU) 2015/2279 muuntogeenistä maissia NK603 × T25 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 399, 24.11.2017, s. 71).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 3. helmikuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 87705 × MON 89788 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 35, 31.1.2018, s. 19).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 3. helmikuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 87708 × MON 89788 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 35, 31.1.2018, s. 17).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 3. helmikuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa FG72 (MST-FGØ72-2) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 35, 31.1.2018, s. 15).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 8. kesäkuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia Bt11 × MIR162 × MIR604 × GA21 ja muunnostapahtumista Bt11, MIR162, MIR604 ja GA21 kahta tai kolmea yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 86, 6.3.2018, s. 108).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 8. kesäkuuta 2016, luonnoksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen neilikan (Dianthus caryophyllus L., linja SHD-27531-4) markkinoille saattamisesta (EUVL C 86, 6.3.2018, s. 111).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 6. lokakuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin MON 810 siementen markkinoille saattamista viljelyä varten koskevan luvan uusimisesta (EUVL C 215, 19.6.2018, s. 76).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 6. lokakuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 810 sisältävien tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 215, 19.6.2018, s. 80).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 6. lokakuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin Bt11 siementen markkinoille saattamisesta viljelyä varten (EUVL C 215, 19.6.2018, s. 70).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 6. lokakuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin 1507 siementen markkinoille saattamisesta viljelyä varten (EUVL C 215, 19.6.2018, s. 73).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 6. lokakuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa 281-24-236 × 3006-210-23 × MON 88913 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 215, 19.6.2018, s. 83).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 5. huhtikuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia Bt11 × 59122 × MIR604 × 1507 × GA21 ja muunnostapahtumista Bt11, 59122, MIR604, 1507 ja GA21 kahta, kolmea tai neljää yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 298, 23.8.2018, s. 34).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 17. toukokuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia DAS-40278-9 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 307, 30.8.2018, s. 71).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 17. toukokuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa GHB119 (BCS-GHØØ5-8) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 307, 30.8.2018, s. 67).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 13. syyskuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa DAS-68416-4 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 337, 20.9.2018, s. 54).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 4. lokakuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa FG72 × A5547-127 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 346, 27.9.2018, s. 55).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 4. lokakuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa DAS-44406-6 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 346, 27.9.2018, s. 60).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 24. lokakuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia 1507 (DAS-Ø15Ø7-1) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 346, 27.9.2018, s. 122).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 24. lokakuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa 305423 × 40-3-2 (DP-3Ø5423-1 × MON-Ø4Ø32-6) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 346, 27.9.2018, s. 127).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 24. lokakuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisiä rapseja MON 88302 × Ms8 × Rf3 (MON-883Ø2-9 × ACSBNØØ5-8 × ACS-BNØØ3-6), MON 88302 × Ms8 (MON-883Ø2-9 × ACSBNØØ5-8) ja MON 88302 × Rf3 (MON-883Ø2-9 × ACS-BNØØ3-6) sisältävien, niistä koostuvien tai niistä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 346, 27.9.2018, s. 133).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 1. maaliskuuta 2018, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia 59122 (DAS-59122-7) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0051).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 1. maaliskuuta 2018, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi luvan myöntämisestä muuntogeenistä maissia MON 87427 × MON 89034 × NK603 (MON-87427-7 × MON-89Ø34-3 × MON-ØØ6Ø3-6) ja muunnostapahtumista MON 87427, MON 89034 ja NK603 kahta yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamiseen ja päätöksen 2010/420/EU kumoamisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0052).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 3. toukokuuta 2018, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisestä sokerijuurikkaasta H7-1 (KM-ØØØH71-4) valmistettujen elintarvikkeiden tai rehujen markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0197).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 30. toukokuuta 2018, esityksestä komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia GA21 (MON-ØØØ21-9) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0221).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 30. toukokuuta 2018, esityksestä komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia 1507× 59122 × MON 810 × NK603 ja muunnostapahtumista 1507, 59122, MON 810 ja NK603 kahta tai kolmea yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta ja päätösten 2009/815/EY, 2010/428/EU ja 2010/432/EU kumoamisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0222).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 24. lokakuuta 2018, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia NK603 × MON 810 (MON-ØØ6Ø3-6 × MON-ØØ81Ø-6) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0416).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 24. lokakuuta 2018, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi luvan myöntämisestä muuntogeenistä maissia MON 87427 × MON 89034 × 1507 × MON 88017 × 59122 ja muunnostapahtumista MON 87427, MON 89034, 1507, MON 88017 ja 59122 kahta, kolmea tai neljää yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamiseen ja päätöksen 2011/366/EU kumoamisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0417).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 31. tammikuuta 2019, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi täytäntöönpanopäätöksen 2013/327/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse muuntogeenistä rapsia Ms8, Rf3 ja Ms8 × Rf3 sisältävien tai niistä koostuvien rehujen tai kyseisistä muuntogeenisistä organismeista valmistettujen rehujen markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0057).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 31. tammikuuta 2019, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia 5307 (SYN-Ø53Ø7-1) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0058).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 31. tammikuuta 2019, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 87403 (MON-874Ø3-1) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0059).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 31. tammikuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa GHB614 × LLCotton25 × MON 15985 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0060).

—

ottaa huomioon ehdotuksen komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 87411 (MON-87411-9) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (D060243/03,

—

ottaa huomioon muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista 22. syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 (1) ja erityisesti sen 7 artiklan 3 kohdan ja 19 artiklan 3 kohdan,

—

ottaa huomioon asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 14. tammikuuta 2019 toimitetun äänestyksen, jossa päätettiin olla antamatta lausuntoa,

—

ottaa huomioon yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16. helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (2) 11 ja 13 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) 31. toukokuuta 2018 antaman lausunnon, joka julkaistiin 28. kesäkuuta 2018 (3),

—

ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa, joissa vastustetaan luvan myöntämistä muuntogeenisille organismeille (4),

—

ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 106 artiklan 2 ja 3 kohdan,

A.

toteaa, että Monsanto Europe N.V. esitti 5. helmikuuta 2015 yhtiön Monsanto Company, United States, puolesta asetuksen (EY) N:o 1829/2003 5 ja 17 artiklan mukaisesti Alankomaiden kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle hakemuksen, joka koski maissia MON 87411 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen elintarvikkeiden, elintarvikkeiden ainesosien ja rehun saattamista markkinoille (jäljempänä ”hakemus”), ja hakemus kattoi myös muuntogeenisestä maissista MON 87411 koostuvien tuotteiden saattamisen markkinoille muunlaisen maissin tapaan muuhun kuin elintarvike- ja rehukäyttöön, viljelyä lukuun ottamatta;

B.

ottaa huomioon, että EFSA antoi 31. toukokuuta 2018 hakemusta koskevan myönteisen lausunnon;

C.

ottaa huomioon, että geenimuunneltu maissi MON 87411 kehitettiin antamaan vastustuskykyä maissin juurikuoriaisia vastaan siten, että se ilmentää muunneltua versiota Bt Cry3Bb1 -geenistä ja DvSnf7 dsRNA -kasetista, sekä kestämään glyfosaattia sisältäviä rikkakasvien torjunta-aineita;

D.

ottaa huomioon, että koska joillakin Yhdysvaltojen kasvavilla alueilla maissijuurikuoriaisilla on vastustuskykyä Bt-proteiineja, mukaan lukien Cry3Bb1, vastaan, geenimuunneltu maissi MON 87411 on muutettu tuottamaan hyönteisiä torjuva kaksisäikeinen RNA, dsRNA;

E.

ottaa huomioon, että dsRNA:n tarkoitettu vaikutus on, että se joutuu kohdeorganismin, tässä tapauksessa maissin juurikuoriaisen toukan, suolistoon, jossa se vaikuttaa olennaisten biologisten prosessien geenisääntelyyn ja siten tappaa juurikuoriaisen;

F.

ottaa huomioon, että komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 503/2013 (5) säädetään, että kun geenimuunnelluissa kasveissa käytetään RNAi:n aiheuttamaa geenien vaimentamista, on käytettävä bioinformatiikka-analyysiä mahdollisten ei-tavoiteltujen geenien havaitsemiseksi; katsoo tässä yhteydessä, että perusteellinen analyysi edellyttää, että dsRNAn rakennetta verrataan sellaisten organismien genomialueisiin, jotka saattavat joutua kosketuksiin kyseisten molekyylien kanssa, mukaan lukien muut kuin kohdeorganismit;

G.

toteaa kuitenkin, että EFSA rajoitti huomionsa ja riskiarvionsa mahdollisiin tahattomiin vaikutuksiin kasveissa tarkastelematta vaikutusta ihmisiin ja kotieläimiin ja niiden suoliston mikrobiostoon, jotka altistuvat maissille elintarvike- ja rehuketjun kautta; ottaa huomioon, että EFSAn lausuntoa koskevassa riippumattoman instituutin arviossa todetaan, että tämä on täydellinen esimerkki ”älä etsi, älä löydä” -strategiasta, joka on ristiriidassa voimassa olevan asetuksen (6) kanssa;

H.

ottaa huomioon, että arviossa todetaan muun muassa, että edellä mainituista syistä EFSAn riskinarviointi molekylaarisista ominaisuuksista ei ole vakuuttava eikä riittävä elintarvikkeiden ja rehun turvallisuuden osoittamiseksi;

I.

ottaa huomioon, että hakijan esittämästä 90 vuorokauden toksisuustutkimuksesta ilmenee tilastollisesti merkittävää painonlaskua rotilla, joille oli syötetty geenimuunneltua maissia MON 87411; toteaa, että vaikka EFSA hylkäsi tämän tuloksen, koska siihen ei liittynyt koeruokavalioon liittyviä kliinisiä merkkejä ja histopatologisia muutoksia ruoansulatuskanavassa, on todennäköistä, muuntogeenisessä maississa MON 87411 tuotettu dsRNA voi vaikuttaa suoraan suoliston mikrobiomiin ilman suoraa imeytymistä suolessa, ja että tämä voisi selittää eläinten ruokintaa koskevien tutkimusten tulokset, joissa ilmenee painoeroja ilman patologisia vaikutuksia; toteaa, että EFSAn olisi pitänyt tutkia tätä seikkaa;

J.

toteaa, että täydentävien rikkakasvien torjunta-aineiden, tässä tapauksessa glyfosaatin, käyttö kuuluu tavanomaiseen maatalouskäytäntöön viljeltäessä torjunta-aineita sietäviä kasveja, ja sen vuoksi voidaan olettaa, että ne altistuvat sekä suuremmille että toistuville annoksille, mikä johtaa jäämien suurempaan määrään sadossa ja sen vuoksi myös tuontituotteessa, ja saattaa vaikuttaa myös muuntogeenisen kasvin koostumukseen ja sen viljelyominaisuuksiin;

K.

toteaa, että kysymystä glyfosaatin karsinogeenisuudesta ei ole ratkaistu; ottaa huomioon, että EFSA totesi marraskuussa 2015, että glyfosaatti ei todennäköisesti ole karsinogeeninen, ja Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) totesi maaliskuussa 2017, että vaaraluokitus ei ollut aiheellinen; toteaa, että Maailman terveysjärjestön Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos sitä vastoin luokitteli vuonna 2015 glyfosaatin todennäköisesti ihmisille syöpää aiheuttavaksi aineeksi;

L.

ottaa huomioon, että EFSAn kasvinsuojeluaineita ja niiden jäämiä käsittelevän tiedelautakunnan mukaan ei voida tehdä päätelmiä muuntogeenisten viljelykasvien ruiskutuksista glyfosaattivalmisteilla aiheutuvien jäämien turvallisuudesta (7); ottaa huomioon, että glyfosaatin ruiskuttamiseen tarkoitetuissa kaupallisissa valmisteissa käytettävien lisäaineiden ja niiden seosten toksisuus voi olla suurempi kuin pelkän vaikuttavan aineen (8);

M.

toteaa, että EU on jo vetänyt markkinoilta polyetoksyloituna talialkyyliamiinina tunnetun glyfosaatin lisäaineen, jonka myrkyllisyys aiheutti huolta; toteaa, että ongelmalliset lisäaineet ja seokset saattavat kuitenkin olla edelleen sallittuja maissa, joissa viljellään kyseistä muuntogeenistä maissia (tällä hetkellä Argentiina, Brasilia, Kanada ja Yhdysvallat);

N.

katsoo, että rikkakasvien torjunta-aineiden ja niiden aineenvaihduntatuotteiden jäämäpitoisuuksia koskevat tiedot ovat olennaisia, jotta torjunta-aineita kestävien muuntogeenisten kasvien riskejä voidaan arvioida perusteellisesti; ottaa huomioon, että rikkakasvien torjunta-aineiden ruiskutuksista peräisin olevia jäämiä ei oteta huomioon muuntogeenisiä organismeja käsittelevän EFSAn tiedelautakunnan toimeksiannon ulkopuolella; ottaa huomioon, että muuntogeenisen maissin MON 87411 rikkakasvien torjunta-aineilla ruiskuttamisen vaikutuksia ei ole arvioitu;

O.

ottaa huomioon, että jäsenvaltioilla ei ole velvollisuutta mitata tuontimaissin glyfosaattijäämiä, jotta voidaan varmistaa jäämien enimmäismäärien noudattaminen osana unionin yhteensovitettua monivuotista valvontaohjelmaa vuosiksi 2019, 2020 ja 2021 (9); katsoo, ettei voida taata, että muuntogeenisen maissin MON 87411 glyfosaattijäämissä noudatetaan unionin jäämien enimmäismääriä;

P.

ottaa huomioon asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 14. tammikuuta 2019 toimitetun äänestyksen, jossa päätettiin olla antamatta lausuntoa, mikä merkitsi sitä, ettei jäsenvaltioiden määräenemmistö tukenut lupaa;

Q.

ottaa huomioon, että komissio piti asetuksen (EY) N:o 1829/2003 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse jäsenvaltioiden mahdollisuudesta rajoittaa muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen käyttöä tai kieltää se alueellaan 22. huhtikuuta 2015 esittämänsä lainsäädäntöehdotuksen perusteluissa samoin kuin asetuksen (EU) N:o 182/2011 muuttamisesta 14. helmikuuta 2017 tehdyn lainsäädäntöehdotuksen perusteluissa valitettavana, että komissio on asetuksen (EY) N:o 1829/2003 voimaantulosta alkaen hyväksynyt lupapäätökset ilman jäsenvaltioiden komitean lausunnon tukea ja että muuntogeenisiä elintarvikkeita ja rehuja koskevien lupapäätösten yhteydessä on muodostunut säännöksi, että asia palautetaan komissiolle lopullista päätöstä varten, mikä on merkittävä poikkeus koko menettelyn kannalta; toteaa, että puheenjohtaja Juncker on useissa yhteyksissä pitänyt tätä käytäntöä valitettavana ja epädemokraattisena (10);

R.

ottaa huomioon, että parlamentti hylkäsi 28. lokakuuta 2015 asetuksen (EY) N:o 1829/2003 muuttamisesta 22. huhtikuuta 2015 annetun lainsäädäntöehdotuksen ensimmäisessä käsittelyssä ja kehotti komissiota peruuttamaan ehdotuksen ja esittämään uuden (11);

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 16. tammikuuta 2014, ehdotuksesta neuvoston päätökseksi muuntogeenisen maissin (Zea mays L., linja 1507), joka on vastustuskykyinen tiettyjä perhostuholaisia kohtaan, markkinoille saattamisesta viljelyä varten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY mukaisesti (EUVL C 482, 23.12.2016, s. 110).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 16. joulukuuta 2015, 4. joulukuuta 2015 annetusta komission täytäntöönpanopäätöksestä (EU) 2015/2279 muuntogeenistä maissia NK603 × T25 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 399, 24.11.2017, s. 71).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 3. helmikuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 87705 × MON 89788 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 35, 31.1.2018, s. 19).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 3. helmikuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 87708 × MON 89788 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 35, 31.1.2018, s. 17).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. helmikuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa FG72 (MST-FGØ72-2) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 35, 31.1.2018, s. 15).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 8. kesäkuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia Bt11 × MIR162 × MIR604 × GA21 ja muunnostapahtumista Bt11, MIR162, MIR604 ja GA21 kahta tai kolmea yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 86, 6.3.2018, s. 108).

—

Päätöslauselma 8. kesäkuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen neilikan (Dianthus caryophyllus L., linja SHD-27531-4) markkinoille saattamisesta. (EUVL C 86, 6.3.2018, s. 111).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 6. lokakuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin MON 810 siementen markkinoille saattamista viljelyä varten koskevan luvan uusimisesta (EUVL C 215, 19.6.2018, s. 76).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 6. lokakuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 810 sisältävien tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 215, 19.6.2018, s. 80).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 6. lokakuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin Bt11 siementen markkinoille saattamisesta viljelyä varten (EUVL C 215, 19.6.2018, s. 70).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 6. lokakuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin 1507 siementen markkinoille saattamisesta viljelyä varten (EUVL C 215, 19.6.2018, s. 73).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 6. lokakuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa 281-24-236 × 3006-210-23 × MON 88913 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 215, 19.6.2018, s. 83).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 5. huhtikuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia Bt11 × 59122 × MIR604 × 1507 × GA21 ja muunnostapahtumista Bt11, 59122, MIR604, 1507 ja GA21 kahta, kolmea tai neljää yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 298, 23.8.2018, s. 34).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 17. toukokuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia DAS-40278-9 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 307, 30.8.2018, s. 71).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 17. toukokuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa GHB119 (BCS-GHØØ5-8) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 307, 30.8.2018, s. 67).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 13. syyskuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa DAS-68416-4 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 337, 20.9.2018, s. 54).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 4. lokakuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa FG72 × A5547-127 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 346, 27.9.2018, s. 55).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 4. lokakuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa DAS-44406-6 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 346, 27.9.2018, s. 60).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 24. lokakuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia 1507 (DAS-Ø15Ø7-1) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 346, 27.9.2018, s. 122).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 24. lokakuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa 305423 × 40-3-2 (DP-3Ø5423-1 × MON-Ø4Ø32-6) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 346, 27.9.2018, s. 127).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 24. lokakuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisiä rapseja MON 88302 × Ms8 × Rf3 (MON-883Ø2-9 × ACSBNØØ5-8 × ACS-BNØØ3-6), MON 88302 × Ms8 (MON-883Ø2-9 × ACSBNØØ5-8) ja MON 88302 × Rf3 (MON-883Ø2-9 × ACS-BNØØ3-6) sisältävien, niistä koostuvien tai niistä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 346, 27.9.2018, s. 133).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 1. maaliskuuta 2018, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia 59122 (DAS-59122-7) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0051).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 1. maaliskuuta 2018, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi luvan myöntämisestä muuntogeenistä maissia MON 87427 × MON 89034 × NK603 (MON-87427-7 × MON-89Ø34-3 × MON-ØØ6Ø3-6) ja muunnostapahtumista MON 87427, MON 89034 ja NK603 kahta yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamiseen ja päätöksen 2010/420/EU kumoamisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0052).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 3. toukokuuta 2018, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisestä sokerijuurikkaasta H7-1 (KM-ØØØH71-4) valmistettujen elintarvikkeiden tai rehujen markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0197).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 30. toukokuuta 2018, esityksestä komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia GA21 (MON-ØØØ21-9) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0221).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 30. toukokuuta 2018, esityksestä komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia 1507× 59122 × MON 810 × NK603 ja muunnostapahtumista 1507, 59122, MON 810 ja NK603 kahta tai kolmea yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta ja päätösten 2009/815/EY, 2010/428/EU ja 2010/432/EU kumoamisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0222).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 24. lokakuuta 2018, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia NK603 × MON 810 (MON-ØØ6Ø3-6 × MON-ØØ81Ø-6) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0416).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 24. lokakuuta 2018, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi luvan myöntämisestä muuntogeenistä maissia MON 87427 × MON 89034 × 1507 × MON 88017 × 59122 ja muunnostapahtumista MON 87427, MON 89034, 1507, MON 88017 ja 59122 kahta, kolmea tai neljää yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamiseen ja päätöksen 2011/366/EU kumoamisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0417).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 31. tammikuuta 2019, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi täytäntöönpanopäätöksen 2013/327/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse muuntogeenistä rapsia Ms8, Rf3 ja Ms8 × Rf3 sisältävien tai niistä koostuvien rehujen tai kyseisistä muuntogeenisistä organismeista valmistettujen rehujen markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0057).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 31. tammikuuta 2019, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia 5307 (SYN-Ø53Ø7-1) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0058).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 31. tammikuuta 2019, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 87403 (MON-874Ø3-1) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0059).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 31. tammikuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa GHB614 × LLCotton25 × MON 15985 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0060).

—

ottaa huomioon ehdotuksen komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia Bt11 × MIR162 × 1507 × GA21 ja alayhdistelmiä Bt11 × MIR162 × 1507, MIR162 × 1507 × GA21 ja MIR162 × 1507 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (D060244/03,

—

ottaa huomioon muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista 22. syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 (1) ja erityisesti sen 7 artiklan 3 kohdan ja 19 artiklan 3 kohdan,

—

ottaa huomioon asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 14. tammikuuta 2019 toimitetun äänestyksen, jossa päätettiin olla antamatta lausuntoa,

—

ottaa huomioon yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16. helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (2) 11 ja 13 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) 31. toukokuuta 2018 antaman lausunnon (3), joka julkaistiin 11. heinäkuuta 2018,

—

ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa, joissa vastustetaan luvan myöntämistä muuntogeenisille organismeille (4),

—

ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 106 artiklan 2 ja 3 kohdan,

A.

toteaa, että Syngenta Crop Protection AG esitti 10. elokuuta 2010 yhtiön Syngenta Crop Protection NV/SA, puolesta asetuksen (EY) N:o 1829/2003 5 ja 17 artiklan mukaisesti Saksan kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle hakemuksen, joka koski muuntogeenistä maissia Bt11 × MIR162 × 1507 × GA21 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen elintarvikkeiden, elintarvikkeiden ainesosien ja rehun saattamista markkinoille (jäljempänä ”hakemus”), ja hakemus kattoi myös muuntogeenistä maissia Bt11 × MIR162 × 1507 × GA21 sisältävien tai siitä koostuvien tuotteiden saattamisen markkinoille muuhun kuin elintarvike- ja rehukäyttöön, viljelyä lukuun ottamatta;

B.

ottaa huomioon, että hakemuksen tekohetkellä sen soveltamisala kattoi kaikki muuntogeenisen maissin Bt11 × MIR162 × 1507 × GA21 alayhdistelmät, mutta sittemmin sitä rajoitettiin kattamaan kolme alayhdistelmää Bt11 × MIR162 × 1507, MIR162 × 1507 × GA21 ja MIR162 × 1507 riippumatta niiden alkuperästä, elintarvikkeiden ja rehun käyttötarkoituksista, tuonnista ja jalostuksesta;

C.

ottaa huomioon, että neljä muunnostapahtumaa sisältävä maissi Bt11 × MIR162 × 1507 × GA tuotettiin perinteisellä risteytyksellä yhdistämään neljä muunnostapahtumaa, jotka johtavat muun muassa kahteen eri Cry-proteiinin (joita kutsutaan myös Bt-proteiineiksi) ilmentymään, jotka suojaavat tiettyjä perhostuholaisia vastaan, ja proteiinien ilmentymiin, jotka lisäävät glyfosaatin ja glufosinaatin sietokykyä;

D.

ottaa huomioon, että EFSA antoi hakemusta koskevan myönteisen lausunnon; ottaa kuitenkin huomioon, että muuntogeenisiä organismeja käsittelevän EFSAn tiedelautakunnan jäsen ilmaisi vähemmistöön jääneen mielipiteen;

E.

ottaa huomioon, että hakija ei toimittanut tietoja mistään kolmesta alayhdistelmästä eikä myöskään perustellut, miksei hän pitänyt sitä tarpeellisena riskinarviointia varten; ottaa huomioon, että EFSA ei pyytänyt tietoja näistä kolmesta alayhdistelmästä; toteaa, että ei tiedetä, onko näitä alayhdistelmiä edes tuotettu;

F.

ottaa huomioon, että muuntogeenisiä organismeja käsittelevän EFSAn tiedelautakunnan jäsenen antamassa vähemmistöön jääneessä mielipiteessä ei voida hyväksyä sitä, että muuntogeenisten viljelykasvien (eli kolmen alyhdistelmän) ”arvioinneille”, joista ei ole toimitettu tietoja, annetaan sama painoarvo ja luotettavuus kuin niiden muuntogeenisten viljelykasvien arvioinneille, joita koskevat tiedot on toimitettu ja arvioitu;

G.

toteaa, että kuten vähemmistöön jääneessä mielipiteessä todetaan, tutkimusten mukaan havaitut sivuvaikutukset saattavat tietyissä olosuhteissa vaikuttaa immuunijärjestelmään Bt-proteiineille altistumisen jälkeen, ja että joillakin Bt-proteiineilla voi olla adjuvanttiominaisuuksia, mikä tarkoittaa, että ne voivat lisätä muiden sellaisten proteiinien allergeenisuutta, joiden kanssa ne ovat kosketuksissa;

H.

ottaa huomioon, että vähemmistöön jääneessä mielipiteessä todetaan, että vaikka tahattomia vaikutuksia ei ole koskaan havaittu missään Bt-proteiineja ilmentävissä sovelluksissa, niitä ei voida havaita EFSAn tällä hetkellä suosittelemilla ja muuntogeenisten kasvien turvallisuuden arviointia varten suoritettavilla toksikologisilla tutkimuksilla, koska niihin ei sisälly asianmukaisia testejä tätä tarkoitusta varten (5);

I.

toteaa, että vähemmistöön jääneen mielipiteen mukaan kolmea alayhdistelmää koskevan tiedon puuttumisen vuoksi ei voida sulkea pois riskiä uusien Bt-proteiinien ilmenemisestä ja niiden yhdistelmän kumulatiivisesta vaikutuksesta immuunijärjestelmään (joka aiheuttaa esimerkiksi adjuvanttitoimintaa), ja että ei ole mahdollista selventää muuntogeenisten organismien roolia allergiariskin lisääntymisessä eikä näin ollen täysin suojella kuluttajia, jotka voivat olla vaarassa;

J.

toteaa, että täydentävien rikkakasvien torjunta-aineiden, tässä tapauksessa glufosinaatin ja glyfosaatin, käyttö kuuluu tavanomaiseen maatalouskäytäntöön viljeltäessä torjunta-aineita sietäviä kasveja, ja sen vuoksi voidaan olettaa, että ne altistuvat sekä suuremmille että toistuville annoksille, mikä johtaa jäämien suurempaan määrään sadossa ja sen vuoksi myös tuontituotteessa, ja saattaa vaikuttaa myös muuntogeenisen kasvin koostumukseen ja sen viljelyominaisuuksiin;

K.

ottaa huomioon, että glufosinaatin käyttö ei ole sallittua unionissa, koska se on luokiteltu lisääntymiselle vaaralliseksi aineeksi ja sen vuoksi se kuuluu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1107/2009 säädettyjen kohdentamisperusteiden soveltamisalaan (6);

L.

toteaa, että kysymystä glyfosaatin karsinogeenisuudesta ei ole ratkaistu; ottaa huomioon, että EFSA totesi marraskuussa 2015, että glyfosaatti ei todennäköisesti ole karsinogeeninen, ja Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) totesi maaliskuussa 2017, että vaaraluokitus ei ollut aiheellinen; toteaa, että Maailman terveysjärjestön Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos sitä vastoin luokitteli vuonna 2015 glyfosaatin todennäköisesti ihmisille syöpää aiheuttavaksi aineeksi;

M.

ottaa huomioon, että EFSAn kasvinsuojeluaineita ja niiden jäämiä käsittelevän tiedelautakunnan mukaan muuntogeenisten viljelykasvien ruiskutuksista glyfosaattivalmisteilla aiheutuvien jäämien turvallisuudesta ei voida tehdä päätelmiä (7); ottaa huomioon, että glyfosaatin ruiskuttamiseen tarkoitetuissa kaupallisissa valmisteissa käytettävien lisäaineiden ja niiden seosten toksisuus voi olla suurempi kuin pelkän vaikuttavan aineen (8);

N.

toteaa, että EU on jo vetänyt markkinoilta polyetoksyloituna talialkyyliamiinina tunnetun glyfosaatin lisäaineen, jonka myrkyllisyys aiheutti huolta; toteaa, että ongelmalliset lisäaineet ja seokset saattavat kuitenkin olla edelleen sallittuja maissa, joissa viljellään muuntogeenistä maissia (tällä hetkellä Argentiina, Kanada ja Japani);

O.

katsoo, että rikkakasvien torjunta-aineiden ja niiden metaboliittien jäämäpitoisuuksia koskevat tiedot ovat olennaisia, jotta torjunta-aineita kestävien muuntogeenisten kasvien riskejä voidaan arvioida perusteellisesti; toteaa, että torjunta-aineiden ruiskutuksista peräisin olevien jäämien ei katsota kuuluvan EFSAn GMO-paneelin toimivaltaan; ottaa huomioon, että muuntogeenisiä organismeja Bt11 × MIR162 × 1507 × GA21 tai kolmea alayhdistelmää koskevista ruiskutuksista peräisin olevia jäämiä ei ole arvioitu;

P.

ottaa lisäksi huomioon, että pinotuissa kasveissa esiintyvien täydentävien rikkakasvien torjunta-aineiden metaboliitit voivat olla erilaisia kuin emokasvien metaboliitit, mitäEFSA ei ottanut huomioon arvioinnissaan;

Q.

ottaa huomioon, että riippumattoman tutkimuksen (9) mukaan EFSA:n olisi pitänyt pyytää hakijaa toimittamaan tietoja kenttäkokeista, joissa käytetään maksimiannos torjunta-aineita kasvien sietokykyyn nähden; toteaa, että näistä kasveista peräisin oleva aines olisi pitänyt arvioida elintoksisuuden, immuunijärjestelmän reaktioiden ja lisääntymismyrkyllisyyden osalta ottaen huomioon myös muiden kasviyhdisteiden ja Bt-toksiinien yhteisvaikutukset;

R.

ottaa huomioon, että osana unionin yhteensovitettua monivuotista valvontaohjelmaa vuosiksi 2019, 2020 ja 2021 jäsenvaltioilla ei ole velvollisuutta mitata tuontimaissin glufosinaatti- tai glyfosaattijäämiä niiden enimmäismäärien noudattamisen varmistamiseksi (10); ottaa huomioon, että muuntogeenisen maissin Bt11 × MIR162 × 1507 × GA21 tai kolmen alayhdistelmän glyfosaatti- ja glufosinaattijäämistä ei voida taata, että ne ovat unionin enimmäismäärien mukaisia;

S.

ottaa huomioon asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 14. tammikuuta 2019 toimitetun äänestyksen, jossa päätettiin olla antamatta lausuntoa, mikä merkitsi sitä, ettei jäsenvaltioiden määräenemmistö tukenut lupaa;

T.

ottaa huomioon, että komissio piti asetuksen (EY) N:o 1829/2003 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse jäsenvaltioiden mahdollisuudesta rajoittaa muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen käyttöä tai kieltää se alueellaan 22. huhtikuuta 2015 esittämänsä lainsäädäntöehdotuksen perusteluissa samoin kuin asetuksen (EU) N:o 182/2011 muuttamisesta 14. helmikuuta 2017 tehdyn lainsäädäntöehdotuksen perusteluissa valitettavana, että komissio on asetuksen (EY) N:o 1829/2003 voimaantulosta alkaen hyväksynyt lupapäätökset ilman jäsenvaltioiden komitean lausunnon tukea ja että muuntogeenisiä elintarvikkeita ja rehuja koskevien lupapäätösten yhteydessä on muodostunut säännöksi, että asia palautetaan komissiolle lopullista päätöstä varten, mikä on merkittävä poikkeus koko menettelyn kannalta; toteaa, että puheenjohtaja Juncker on useissa yhteyksissä pitänyt tätä käytäntöä valitettavana ja epädemokraattisena (11);

U.

ottaa huomioon, että parlamentti hylkäsi 28. lokakuuta 2015 asetuksen (EY) N:o 1829/2003 muuttamisesta 22. huhtikuuta 2015 annetun lainsäädäntöehdotuksen ensimmäisessä käsittelyssä (12) ja kehotti komissiota peruuttamaan ehdotuksen ja esittämään uuden;

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 16. joulukuuta 2015, 4. joulukuuta 2015 annetusta komission täytäntöönpanopäätöksestä (EU) 2015/2279 muuntogeenistä maissia NK603 × T25 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 399, 24.11.2017, s. 71).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 3. helmikuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 87705 × MON 89788 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 35, 31.1.2018, s. 19).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 3. helmikuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 87708 × MON 89788 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 35, 31.1.2018, s. 17).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. helmikuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa FG72 (MST-FGØ72-2) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 35, 31.1.2018, s. 15).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 8. kesäkuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia Bt11 × MIR162 × MIR604 × GA21 ja muunnostapahtumista Bt11, MIR162, MIR604 ja GA21 kahta tai kolmea yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 86, 6.3.2018, s. 108).

—

Päätöslauselma 8. kesäkuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen neilikan (Dianthus caryophyllus L., linja SHD-27531-4) markkinoille saattamisesta (EUVL C 86, 6.3.2018, s. 111).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 6. lokakuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin MON 810 siementen markkinoille saattamista viljelyä varten koskevan luvan uusimisesta (EUVL C 215, 19.6.2018, s. 76).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 6. lokakuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 810 sisältävien tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 215, 19.6.2018, s. 80).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 6. lokakuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin Bt11 siementen markkinoille saattamisesta viljelyä varten (EUVL C 215, 19.6.2018, s. 70).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 6. lokakuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin 1507 siementen markkinoille saattamisesta viljelyä varten (EUVL C 215, 19.6.2018, s. 73).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 6. lokakuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa 281-24-236 × 3006-210-23 × MON 88913 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 215, 19.6.2018, s. 83).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 5. huhtikuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia Bt11 × 59122 × MIR604 × 1507 × GA21 ja muunnostapahtumista Bt11, 59122, MIR604, 1507 ja GA21 kahta, kolmea tai neljää yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 298, 23.8.2018, s. 34).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 17. toukokuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia DAS-40278-9 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 307, 30.8.2018, s. 71).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 17. toukokuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa GHB119 (BCS-GHØØ5-8) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 307, 30.8.2018, s. 67).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 13. syyskuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa DAS-68416-4 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 337, 20.9.2018, s. 54).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 4. lokakuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa FG72 × A5547-127 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 346, 27.9.2018, s. 55).