ISSN 1977-1053

Euroopan unionin

virallinen lehti

C 23

European flag  

Suomenkielinen laitos

Tiedonantoja ja ilmoituksia

64. vuosikerta
21. tammikuu 2021


Sisältö

Sivu

 

 

EUROOPAN PARLAMENTTI
ISTUNTOKAUSI 2018–2019
Istunto 11. maaliskuuta 2019
Tämän istunnon pöytäkirja on julkaistu virallisessa lehdessä EUVL C 420, 4.12.2020 .
ISTUNTOKAUSI 2019–2020
Istunnot 12.–14. maaliskuuta 2019
Tämän istunnon pöytäkirja on julkaistu virallisessa lehdessä EUVL C 420, 4.12.2020 .
HYVÄKSYTYT TEKSTIT

1


 

I   Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot

 

PÄÄTÖSLAUSELMAT

 

Euroopan parlamentti

 

Tiistai 12. maaliskuuta 2019

2021/C 23/01

Euroopan parlamentin päätöslauselma 12. maaliskuuta 2019 kiinalaisen teknologian lisääntymiseen EU:ssa liittyvistä turvallisuusuhkista ja mahdollisista EU:n toimista niiden vähentämiseksi (2019/2575(RSP))

2

2021/C 23/02

Euroopan parlamentin päätöslauselma 12. maaliskuuta 2019 EU:n ja Venäjän poliittisten suhteiden tilasta (2018/2158(INI))

7

2021/C 23/03

Euroopan parlamentin päätöslauselma 12. maaliskuuta 2019 EU:n valmiuksien parantamisesta konfliktinestossa ja välitystoiminnassa (2018/2159(INI))

16

 

Keskiviikko 13. maaliskuuta 2019

2021/C 23/04

Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 suojelevasta Euroopasta – puhdasta ilmaa kaikille (2018/2792(RSP))

23

2021/C 23/05

Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta komission asetukseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 396/2005 liitteiden II, III ja IV muuttamisesta siltä osin kuin on kyse klotianidiinin, sykloksidiimin, epoksikonatsolin, flonikamidin, haloksifopin, mandestrobiinin, mepikvatin, Metschnikowia fructicola kannan NRRL Y-27328 ja proheksadionin jäämien enimmäismääristä tietyissä tuotteissa tai niiden pinnalla (D059754/02 – 2019/2520(RPS))

33

2021/C 23/06

Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia 4114 (DP-ØØ4114-3) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (D060242/03 – 2019/2551(RSP))

36

2021/C 23/07

Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 87411 (MON-87411-9) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (D060243/03 – 2019/2552(RSP))

42

2021/C 23/08

Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia Bt11 × MIR162 × 1507 × GA21 ja alayhdistelmiä Bt11 × MIR162 × 1507, MIR162 × 1507 × GA21 ja MIR162 × 1507 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (D060244/03 – 2019/2553(RSP))

48

2021/C 23/09

Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanoasetukseksi täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tehoaineiden abamektiini, Bacillus subtilis (Cohn 1872) kanta QST 713, Bacillus thuringiensis subsp. Aizawai, Bacillus thuringiensis subsp. israeliensis, Bacillus thuringiensis subsp. kurstaki, Beauveria bassiana, benfluraliini, klodinafoppi, klopyralidi, Cydia pomonella Granulovirus (CpGV), syprodiniili, diklorproppi-P, epoksikonatsoli, fenpyroksimaatti, fluatsinami, flutolaniili, fosetyyli, Lecanicillium muscarium, mepanipyriimi, mepikvatti, Metarhizium anisopliae var. Anisopliae, metkonatsoli, metrafenoni, Phlebiopsis gigantea, pirimikarbi, Pseudomonas chlororaphis kanta: MA 342, pyrimetaniili, Pythium oligandrum, rimsulfuroni, spinosadi, Streptomyces K61, tiaklopridi, tolklofossi-metyyli, Trichoderma asperellum, Trichoderma atroviride, Trichoderma gamsii, Trichoderma harzianum, triklopyyri, trineksapakki, tritikonatsoli, Verticillium albo-atrum ja tsiraami hyväksynnän voimassaoloajan pidentämisestä (D060042/02 – 2019/2541(RSP))

54

2021/C 23/10

Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 Turkkia koskevasta komission vuoden 2018 kertomuksesta (2018/2150(INI))

58

2021/C 23/11

Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta: vuotuinen kasvuselvitys 2019 (2018/2119(INI))

67

2021/C 23/12

Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta: vuotuisen kasvuselvityksen 2019 työllisyys- ja sosiaalinäkökohdat (2018/2120(INI))

73

 

Torstai 14. maaliskuuta 2019

2021/C 23/13

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. maaliskuuta 2019 Kazakstanin ihmisoikeustilanteesta (2019/2610(RSP))

83

2021/C 23/14

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. maaliskuuta 2019 Iranista ja erityisesti ihmisoikeuksien puolustajien tilanteesta (2019/2611(RSP))

88

2021/C 23/15

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. maaliskuuta 2019 Guatemalan ihmisoikeustilanteesta (2019/2618(RSP))

92

2021/C 23/16

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. maaliskuuta 2019 GSP-asetuksen (EU) N:o 978/2012 täytäntöönpanosta (2018/2107(INI))

98

2021/C 23/17

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. maaliskuuta 2019 sukupuolten tasa-arvosta nimettäessä ehdokkaita talous- ja rahapolitiikkaa koskeviin EU-tehtäviin (2019/2614(RSP))

105

2021/C 23/18

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. maaliskuuta 2019 ihmisoikeusloukkauksia koskevasta eurooppalaisesta pakotejärjestelmästä (2019/2580(RSP))

108

2021/C 23/19

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. maaliskuuta 2019 rahanpesudirektiivin mukaisesti kiireellisesti käyttöön otettavasta EU:n mustasta listasta kolmansista maista (2019/2612(RSP))

113

2021/C 23/20

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. maaliskuuta 2019 ilmastonmuutoksesta: eurooppalainen visio kukoistavasta, nykyaikaisesta, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta Pariisin sopimuksen mukaisesti (2019/2582(RSP))

116

2021/C 23/21

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. maaliskuuta 2019 Nicaraguan tilanteesta (2019/2615(RSP))

126

2021/C 23/22

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. maaliskuuta 2019 vuotuisesta strategisesta mietinnöstä kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanosta ja tuloksista (2018/2279(INI))

130

 

SUOSITUKSET

 

Euroopan parlamentti

 

Keskiviikko 13. maaliskuuta 2019

2021/C 23/23

Euroopan parlamentin suositus 13. maaliskuuta 2019 neuvostolle, komissiolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle EU:n erityisedustajien toiminta-alasta ja tehtävistä (2018/2116(INI))

146

2021/C 23/24

Euroopan parlamentin suositus 13. maaliskuuta 2019 neuvostolle Euroopan parlamentin suosituksesta neuvostolle sekä komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle Euroopan ulkosuhdehallinnon toteuttaman seurannan tarkastelusta kahden vuoden kuluttua Euroopan parlamentin mietinnöstä, joka laadittiin EU:n strategisesta viestinnästä kolmansien osapuolten levittämän EU:n vastaisen propagandan torjumiseksi (2018/2115(INI))

152

2021/C 23/25

Euroopan parlamentin suositus 13. maaliskuuta 2019 Euroopan parlamentin suosituksesta neuvostolle, komissiolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle assosiaatiosopimuksesta unionin ja Monacon, Andorran ja San Marinon välillä (2018/2246(INI))

159


 

II   Tiedonannot

 

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT

 

Euroopan parlamentti

 

Tiistai 12. maaliskuuta 2019

2021/C 23/26

Euroopan parlamentin päätös 12. maaliskuuta 2019 Monika Hohlmeierin koskemattomuuden pidättämistä koskevasta pyynnöstä (2019/2002(IMM))

164

2021/C 23/27

Euroopan parlamentin päätös 12. maaliskuuta 2019 Jean-Marie Le Penin koskemattomuuden pidättämistä koskevasta pyynnöstä (2018/2247(IMM))

166

2021/C 23/28

Euroopan parlamentin päätös 12. maaliskuuta 2019 Dominique Bilden koskemattomuuden pidättämistä koskevasta pyynnöstä (2018/2267(IMM))

168

 

Keskiviikko 13. maaliskuuta 2019

2021/C 23/29

Euroopan parlamentin päätös 13. maaliskuuta 2019 siitä, jos tarkistettu tai muu esitys oikeudellisesti velvoittavaksi säädökseksi ei saa valiokunnassa annettujen äänten enemmistöä (työjärjestyksen 171 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan tulkinta) (2019/2011(REG))

170


 

III   Valmistelevat säädökset

 

Euroopan parlamentti

 

Tiistai 12. maaliskuuta 2019

2021/C 23/30

Euroopan parlamentin päätös 12. maaliskuuta 2019 parlamentin työjärjestyksen 159 artiklan voimassaolon jatkamisesta yhdeksännen vaalikauden loppuun (2019/2545(RSO))

171

2021/C 23/31

P8_TA(2019)0139
Sähköiset kuljetustiedot ***I
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 12. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sähköisistä kuljetustiedoista (COM(2018)0279 – C8-0191/2018 – 2018/0140(COD))
P8_TC1-COD(2018)0140
Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 12. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) …/… antamiseksi sähköisistä kuljetustiedoista
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

173

2021/C 23/32

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 12. maaliskuuta 2019 esityksestä neuvoston päätökseksi metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja puukauppaa koskevan Euroopan unionin ja Vietnamin sosialistisen tasavallan vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen tekemisestä (10861/2018 – C8-0445/2018 – 2018/0272(NLE))

200

2021/C 23/33

Euroopan parlamentin päätöslauselma, joka ei liity lainsäädäntöön, 12. maaliskuuta 2019 esityksestä neuvoston päätökseksi metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja puukauppaa koskevan Euroopan unionin ja Vietnamin sosialistisen tasavallan vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen tekemisestä (10861/2018 – C8-0445/2018 – 2018/0272M(NLE))

201

2021/C 23/34

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 12. maaliskuuta 2019 esityksestä neuvoston päätökseksi luvan antamisesta jäsenvaltioille ratifioida Euroopan unionin edun mukaisesti yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen muuttamista koskeva pöytäkirja (10923/2018 – C8-0440/2018 – 2018/0238(NLE))

207

2021/C 23/35

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 12. maaliskuuta 2019 esityksestä neuvoston päätökseksi jäsenvaltioille annettavasta valtuutuksesta tulla Euroopan unionin edun mukaisesti turvallisuutta, turvatoimia ja palveluja koskevaa yhdennettyä lähestymistapaa jalkapallo-otteluissa ja muissa urheilutilaisuuksissa koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen osapuoliksi (CETS N:o 218) (12527/2018 – C8-0436/2018 – 2018/0116(NLE))

208

2021/C 23/36

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 12. maaliskuuta 2019 esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Kiinan kansantasavallan hallituksen välisen meriliikennesopimuksen muuttamisesta Kroatian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi tehdyn pöytäkirjan tekemisestä unionin ja jäsenvaltioiden puolesta (05083/2015 – C8-0022/2019 – 2014/0327(NLE))

209

2021/C 23/37

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 12. maaliskuuta 2019 esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Egyptin arabitasavallan välisestä assosiaatiosta tehtyyn Euro–Välimeri-sopimukseen Kroatian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi liitettävän pöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden puolesta (10219/2016 – C8-0135/2017 – 2016/0121(NLE))

210

2021/C 23/38

Euroopan parlamentin päätöslauselma 12. maaliskuuta 2019 esityksestä neuvoston ja komission päätökseksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin välisen kumppanuutta koskevan kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen tekemisestä Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön puolesta (12183/1/2011 – C8-0059/2015 – 1998/0031R(NLE))

211

2021/C 23/39

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 12. maaliskuuta 2019 esityksestä neuvoston täytäntöönpanopäätökseksi DNA-tietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittamisesta Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa (13123/2018 – C8-0474/2018 – 2018/0812(CNS))

215

2021/C 23/40

P8_TA(2019)0148
Kolmansien maiden kansalaisia koskeva tietojenvaihto ja eurooppalainen rikosrekisteritietojärjestelmä (ECRIS) ***I
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 12. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi neuvoston puitepäätöksen 2009/315/YOS muuttamisesta kolmansien maiden kansalaisia koskevan tietojenvaihdon ja eurooppalaisen rikosrekisteritietojärjestelmän (ECRIS) osalta sekä neuvoston päätöksen 2009/316/YOS korvaamisesta (COM(2016)0007 – C8-0012/2016 – 2016/0002(COD))
P8_TC1-COD(2016)0002
Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 12. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/… antamiseksi neuvoston puitepäätöksen 2009/315/YOS muuttamisesta kolmansien maiden kansalaisia koskevan tietojenvaihdon ja eurooppalaisen rikosrekisteritietojärjestelmän (ECRIS) osalta sekä neuvoston päätöksen 2009/316/YOS korvaamisesta

216

2021/C 23/41

P8_TA(2019)0149
Keskitetty järjestelmä sellaisten jäsenvaltioiden määrittämiseksi, joilla on kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden rikostuomioita koskevia tietoja (ECRIS-TCN) ***I
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 12. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi niiden jäsenvaltioiden määrittämistä koskevan keskitetyn järjestelmän perustamisesta, joilla on kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden rikostuomioita koskevia tietoja, eurooppalaisen rikosrekisteritietojärjestelmän (ECRIS-TCN-järjestelmä) täydentämiseksi ja tukemiseksi ja asetuksen (EU) N:o 1077/2011 muuttamisesta (COM(2017)0344 – C8-0217/2017 – 2017/0144(COD))
P8_TC1-COD(2017)0144
Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 12. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi niiden jäsenvaltioiden tunnistamista koskevan keskitetyn järjestelmän perustamisesta, joilla on kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden tuomioita koskevia tietoja (ECRIS-TCN), eurooppalaisen rikosrekisteritietojärjestelmän täydentämiseksi ja asetuksen (EU) 2018/1726 muuttamisesta

217

2021/C 23/42

P8_TA(2019)0150
Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskeva ohjelma ***I
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 12. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevan ohjelman perustamisesta sekä [Euroopan solidaarisuusjoukoista annetun asetuksen] ja asetuksen (EU) N:o 375/2014 kumoamisesta (COM(2018)0440 – C8-0264/2018 – 2018/0230(COD))
P8_TC1-COD(2018)0230
Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 12. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen …/… antamiseksi Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevan ohjelman perustamisesta sekä [Euroopan solidaarisuusjoukoista annetun asetuksen] ja asetuksen (EU) N:o 375/2014 kumoamisesta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

218

2021/C 23/43

P8_TA(2019)0151
EU:n kyberturvallisuusasetus ***I
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 12. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi EU:n kyberturvallisuusvirasto ENISAsta ja asetuksen (EU) N:o 526/2013 kumoamisesta sekä tieto- ja viestintätekniikan kyberturvallisuussertifioinnista (kyberturvallisuusasetus) (COM(2017)0477 – C8-0310/2017 – 2017/0225(COD))
P8_TC1-COD(2017)0225
Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 12. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi Euroopan unionin kyberturvallisuusvirasto ENISAsta ja tieto- ja viestintätekniikan kyberturvallisuussertifioinnista sekä asetuksen (EU) N:o 526/2013 kumoamisesta (kyberturvallisuusasetus)

252

2021/C 23/44

P8_TA(2019)0152
Epäterveet kaupan käytännöt yritysten välisissä suhteissa elintarvikeketjussa ***I
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 12. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi epäterveistä kaupan käytännöistä yritysten välisissä suhteissa elintarvikeketjussa (COM(2018)0173 – C8-0139/2018 – 2018/0082(COD))
P8_TC1-COD(2018)0082
Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 12. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/… antamiseksi hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä yritysten välisissä suhteissa maataloustuote- ja elintarvikeketjussa

254

2021/C 23/45

P8_TA(2019)0153
Eurooppalainen kansalaisaloite ***I
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 12. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta (COM(2017)0482 – C8-0308/2017 – 2017/0220(COD))
P8_TC1-COD(2017)0220
Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 12. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta

257

2021/C 23/46

P8_TA(2019)0154
Kulttuuriesineiden tuonti ***I
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 12. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kulttuuriesineiden tuonnista (COM(2017)0375 – C8-0227/2017 – 2017/0158(COD))
P8_TC1-COD(2017)0158
Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 12. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi kulttuuriesineiden tullialueelle siirtämisestä ja tuonnista

258

2021/C 23/47

P8_TA(2019)0155
Henkilötietojen suoja Euroopan parlamentin vaalien yhteydessä ***I
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 12. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 muuttamisesta henkilötietojen suojaa koskevien sääntöjen rikkomuksiin liittyvän tarkastusmenettelyn osalta Euroopan parlamentin vaalien yhteydessä (COM(2018)0636 – C8-0413/2018 – 2018/0336(COD))
P8_TC1-COD(2018)0336
Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 12. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2019/… antamiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 muuttamisesta henkilötietojen suojaa koskevien sääntöjen rikkomuksiin liittyvän tarkastusmenettelyn osalta Euroopan parlamentin vaalien yhteydessä

259

 

Keskiviikko 13. maaliskuuta 2019

2021/C 23/48

Euroopan parlamentin päätös olla vastustamatta delegoidun asetuksen (EU) 2017/1799 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse Bank of Englandin vapauttamisesta asetuksessa (EU) N:o 600/2014 säädetyistä kauppaa edeltävistä ja sen jälkeisistä avoimuusvaatimuksista 30. tammikuuta 2019 annettua komission delegoitua asetusta (C(2019)00793 – 2019/2546(DEA))

260

2021/C 23/49

Euroopan parlamentin päätös olla vastustamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/2365 muuttamisesta sen soveltamisalan ulkopuolelle jääviä yhteisöjä koskevan luettelon osalta 30. tammikuuta 2019 annettua komission delegoitua asetusta (C(2019)00794 – 2019/2547(DEA))

261

2021/C 23/50

Euroopan parlamentin päätös olla vastustamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sen soveltamisalan ulkopuolelle jääviä yhteisöjä koskevan luettelon osalta 30. tammikuuta 2019 annettua komission delegoitua asetusta (C(2019)00791 – 2019/2549(DEA))

262

2021/C 23/51

Euroopan parlamentin päätös olla vastustamatta delegoidun asetuksen (EU) 2016/522 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse Bank of Englandiin ja United Kingdom Debt Management Officeen sovellettavasta poikkeuksesta asetuksen (EU) N:o 596/2014 soveltamisalasta 30. tammikuuta 2019 annettua komission delegoitua asetusta (C(2019)00792 – 2019/2550(DEA))

263

2021/C 23/52

Euroopan parlamentin päätös olla vastustamatta delegoidun asetuksen (EU) 2017/588 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse mahdollisuudesta mukauttaa osaketta koskevien liiketoimien keskimääräistä päivittäistä lukumäärää, kun osakkeen osalta suurimman vaihdon kauppapaikka sijaitsee unionin ulkopuolella 13. helmikuuta 2019 annettua komission delegoitua asetusta (C(2019)00904 – 2019/2579(DEA))

264

2021/C 23/53

P8_TA(2019)0165
Unionin yleinen vientilupa tiettyjen kaksikäyttötuotteiden vientiin unionista Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ***I
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 428/2009 muuttamisesta myöntämällä unionin yleinen vientilupa tiettyjen kaksikäyttötuotteiden vientiin unionista Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneeseen kuningaskuntaan (COM(2018)0891 – C8-0513/2018 – 2018/0435(COD))
P8_TC1-COD(2018)0435
Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 13. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 428/2009 muuttamisesta myöntämällä unionin yleinen vientilupa tiettyjen kaksikäyttötuotteiden vientiin unionista Yhdistyneeseen kuningaskuntaan

266

2021/C 23/54

P8_TA(2019)0166
Alueellisten yhteistyöohjelmien PEACE IV (Ireland-United Kingdom) ja Yhdistynyt kuningaskunta – Irlanti (Ireland-Northern Ireland-Scotland) jatkaminen Yhdistyneen kuningaskunnan erotessa Euroopan unionista ***I
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi, jolla luodaan edellytykset alueellisten yhteistyöohjelmien PEACE IV (Ireland-United Kingdom) ja Yhdistynyt kuningaskunta–Irlanti (Ireland-Northern Ireland-Scotland) jatkamiselle Yhdistyneen kuningaskunnan erotessa Euroopan unionista (COM(2018)0892 – C8-0512/2018 – 2018/0432(COD))
P8_TC1-COD(2018)0432
Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 13. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi, jolla luodaan edellytykset alueellisten yhteistyöohjelmien PEACE IV (Ireland-United Kingdom) ja Yhdistynyt kuningaskunta – Irlanti (Ireland-Northern Ireland-Scotland) jatkamiselle Yhdistyneen kuningaskunnan erotessa unionista

267

2021/C 23/55

P8_TA(2019)0167
Erasmus+ -ohjelman käynnissä olevien oppimiseen liittyvien liikkuvuustoimien jatkaminen Yhdistyneen kuningaskunnan erotessa Euroopan unionista ***I
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Erasmus+ -ohjelman käynnissä olevien oppimiseen liittyvien liikkuvuustoimien jatkamista koskevista säännöksistä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan (Yhdistyneen kuningaskunnan) erotessa Euroopan unionista (COM(2019)0065 – C8-0040/2019 – 2019/0030(COD))
P8_TC1-COD(2019)0030
Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 13. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi asetuksella (EU) N:o 1288/2013 perustetun Erasmus+ -ohjelman käynnissä olevien oppimiseen liittyvien liikkuvuustoimien jatkamista koskevista säännöksistä Yhdistyneen kuningaskunnan erotessa unionista

268

2021/C 23/56

P8_TA(2019)0168
Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamiseen liittyvät lentoturvallisuusnäkökohdat ***I
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tietyistä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamiseen liittyvistä lentoturvallisuusnäkökohdista (COM(2018)0894 – C8-0514/2018 – 2018/0434(COD))
P8_TC1-COD(2018)0434
Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 13. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi tietyistä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamiseen liittyvistä lentoturvallisuusnäkökohdista

269

2021/C 23/57

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Afganistanin islamilaisen tasavallan välisen kumppanuutta ja kehitystä koskevan yhteistyösopimuksen tekemisestä unionin puolesta (15093/2016 – C8-0107/2018 – 2015/0302(NLE))

270

2021/C 23/58

Euroopan parlamentin päätöslauselma, joka ei liity lainsäädäntöön, 13. maaliskuuta 2019 esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Afganistanin islamilaisen tasavallan välisen kumppanuutta ja kehitystä koskevan yhteistyösopimuksen tekemisestä unionin puolesta (15093/2016 – C8-0107/2018 – 2015/0302M(NLE))

271

2021/C 23/59

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin sekä Norjan kuningaskunnan, Islannin tasavallan, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välisen kyseisten valtioiden osallistumista vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston toimintaan koskevan järjestelyasiakirjan tekemisestä unionin puolesta (15832/2018 – C8-0035/2019 – 2018/0316(NLE))

284

2021/C 23/60

P8_TA(2019)0173
Tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimukset ***I
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksia koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä (COM(2015)0615 – C8-0387/2015 – 2015/0278(COD))
P8_TC1-COD(2015)0278
Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 13. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/… antamiseksi tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista

285

2021/C 23/61

P8_TA(2019)0174
Viisumitietojärjestelmä ***I
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EY) N:o 767/2008, asetuksen (EY) N:o 810/2009, asetuksen (EU) 2017/2226, asetuksen (EU) 2016/399, asetuksen 2018/XX [yhteentoimivuudesta annettu asetus] ja päätöksen 2004/512/EY muuttamisesta ja neuvoston päätöksen 2008/633/YOS kumoamisesta (COM(2018)0302 – C8-0185/2018 – 2018/0152(COD))
P8_TC1-COD(2018)0152
Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 13. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) …/… antamiseksi viisumitietojärjestelmän uudistamisesta muuttamalla asetusta (EY) N:o 767/2008, asetusta (EY) N:o 810/2009, asetusta (EU) 2017/2226, asetusta (EU) 2016/399, asetusta 2018/XX [yhteentoimivuudesta annettu asetus] ja kumoamalla päätös 2004/512/EY ja neuvoston päätös 2008/633/YOS [tark. 1]

286

2021/C 23/62

P8_TA(2019)0175
Turvapaikka- ja maahanmuuttorahasto ***I
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston perustamisesta (COM(2018)0471 – C8-0271/2018 – 2018/0248(COD))
P8_TC1-COD(2018)0248
Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 13. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston perustamisesta [tark. 1]

356

2021/C 23/63

P8_TA(2019)0176
Rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukiväline ***I
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen perustamisesta yhdennetyn rajaturvallisuuden rahaston osaksi (COM(2018)0473 – C8-0272/2018 – 2018/0249(COD))
P8_TC1-COD(2018)0249
Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 13. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) …/… antamiseksi rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen perustamisesta yhdennetyn rajaturvallisuuden rahaston osaksi

406

2021/C 23/64

P8_TA(2019)0177
Sisäisen turvallisuuden rahasto ***I
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sisäisen turvallisuuden rahaston perustamisesta (COM(2018)0472 – C8-0267/2018 – 2018/0250(COD))
P8_TC1-COD(2018)0250
Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 13. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) …/… antamiseksi sisäisen turvallisuuden rahaston perustamisesta

451

2021/C 23/65

P8_TA(2019)0178
Tislattujen alkoholijuomien määritelmät, esittely ja merkinnät sekä tislattujen alkoholijuomien maantieteellisten merkintöjen suojaaminen ***I
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tislattujen alkoholijuomien määritelmistä, esittelystä ja merkinnöistä, tislattujen alkoholijuomien nimien käytöstä muiden elintarvikkeiden esittelyssä ja merkinnöissä sekä tislattujen alkoholijuomien maantieteellisten merkintöjen suojaamisesta (COM(2016)0750 – C8-0496/2016 – 2016/0392(COD))
P8_TC1-COD(2016)0392
Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 13. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi tislattujen alkoholijuomien määritelmistä, kuvauksesta, esittelystä ja merkinnöistä, tislattujen alkoholijuomien nimien käytöstä muiden elintarvikkeiden esittelyssä ja merkinnöissä, tislattujen alkoholijuomien maantieteellisten merkintöjen suojaamisesta, maatalousperäisen etyylialkoholin ja maatalousperäisten tisleiden käytöstä alkoholijuomissa ja asetuksen (EY) N:o 110/2008 kumoamisesta

492

2021/C 23/66

P8_TA(2019)0179
Ehdotus Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan N:o 3 muuttamisesta ***I
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan N:o 3 muuttamisesta (02360/2018 – C8-0132/2018 – 2018/0900(COD))
P8_TC1-COD(2018)0900
Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 13. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2019/… antamiseksi Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan N:o 3 muuttamisesta

494

2021/C 23/67

P8_TA(2019)0180
Yhdistyneen kuningaskunnan Euroopan unionista eroamisen vuoksi sosiaaliturvan yhteensovittamisen alalla sovellettavat varautumistoimenpiteet ***I
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan Euroopan unionista eroamisen vuoksi sosiaaliturvan yhteensovittamisen alalla sovellettavista varautumistoimenpiteistä (COM(2019)0053 – C8-0039/2019 – 2019/0019(COD))
P8_TC1-COD(2019)0019
Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 13. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen vuoksi sosiaaliturvan yhteensovittamisen alalla sovellettavista varautumistoimenpiteistä

495

2021/C 23/68

P8_TA(2019)0181
Perusluonteiset maanteiden tavaraliikenneyhteydet Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen yhteydessä varmistavat yhteiset säännöt ***I
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi perusluonteiset maanteiden tavaraliikenneyhteydet Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen yhteydessä varmistavista yhteisistä säännöistä (COM(2018)0895 – C8-0511/2018 – 2018/0436(COD))
P8_TC1-COD(2018)0436
Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 13. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi perusluonteiset maanteiden tavara- ja henkilöliikenneyhteydet Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen yhteydessä varmistavista yhteisistä säännöistä

497

2021/C 23/69

P8_TA(2019)0182
Perusluonteiset lentoyhteydet Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen yhteydessä varmistavat yhteiset säännöt ***I
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi perusluonteiset lentoyhteydet Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen yhteydessä varmistavista yhteisistä säännöistä (COM(2018)0893 – C8-0510/2018 – 2018/0433(COD))
P8_TC1-COD(2018)0433
Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 13. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi perusluonteiset lentoyhteydet Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen yhteydessä varmistavista yhteisistä säännöistä

498

2021/C 23/70

P8_TA(2019)0183
Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevat säännöt Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen seurauksena ***I
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 508/2014 muuttamisesta Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevien tiettyjen sääntöjen osalta Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen vuoksi (COM(2019)0048 – C8-0037/2019 – (2019/0009(COD))
P8_TC1-COD(2019)0009
Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 13. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi asetuksen (EU) N:o 508/2014 muuttamisesta Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevien tiettyjen sääntöjen osalta Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen seurauksena

499

2021/C 23/71

P8_TA(2019)0184
Unionin kalastusaluksille Yhdistyneen kuningaskunnan vesillä myönnettävät kalastusluvat ja Yhdistyneen kuningaskunnan kalastusalusten kalastustoimet unionin vesillä ***I
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 asetuksen (EU) 2017/2403 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse unionin kalastusaluksille Yhdistyneen kuningaskunnan vesillä myönnettävistä kalastusluvista ja Yhdistyneen kuningaskunnan kalastusalusten kalastustoimista unionin vesillä (COM(2019)0049 – C8-0036/2019 – (2019/0010(COD))
P8_TC1-COD(2019)0010
Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 13. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi asetuksen (EU) 2017/2403 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse unionin kalastusaluksille Yhdistyneen kuningaskunnan vesillä myönnettävistä kalastusluvista ja Yhdistyneen kuningaskunnan kalastusalusten kalastustoimista unionin vesillä

500

2021/C 23/72

P8_TA(2019)0185
Tietyt Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamiseen liittyvät rautatieliikenteen turvallisuutta ja rautatieyhteyksiä koskevat näkökohdat ***I
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tietyistä Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamiseen liittyvistä rautatieliikenteen turvallisuutta ja rautatieyhteyksiä koskevista näkökohdista (COM(2019)0088 – C8-0046/2019 – 2019/0040(COD))
P8_TC1-COD(2019)0040
Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 13. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi tietyistä Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamiseen liittyvistä rautatieliikenteen turvallisuutta ja rautatieyhteyksiä koskevista näkökohdista

501

2021/C 23/73

Euroopan parlamentin tarkistukset 13. maaliskuuta 2019 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan kyberturvallisuuden teollisuus-, teknologia- ja tutkimusosaamiskeskuksen ja kansallisten koordinointikeskusten verkoston perustamisesta (COM(2018)0630 – C8-0404/2018 – 2018/0328(COD))

502

2021/C 23/74

P8_TA(2019)0190
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 391/2009 muuttaminen siltä osin kuin on kyse Yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta unionista ***I
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EY) N:o 391/2009 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse Yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta unionista (COM(2018)0567 – C8-0384/2018 – 2018/0298(COD))
P8_TC1-COD(2018)0298
Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 13. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi asetuksen (EY) N:o 391/2009 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse Yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta unionista

570

2021/C 23/75

P8_TA(2019)0191
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1316/2013 muuttaminen siltä osin kuin on kyse Yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta unionista ***I
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 1316/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse Yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta unionista (COM(2018)0568 – C8-0385/2018 – 2018/0299(COD))
P8_TC1-COD(2018)0299
Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 13. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi asetuksen (EU) N:o 1316/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse Yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta unionista

571

2021/C 23/76

P8_TA(2019)0192
Aluksilta peräisin olevan jätteen toimittamiseen tarkoitetut satamassa olevat vastaanottolaitteet ***I
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi aluksilta peräisin olevan jätteen toimittamiseen tarkoitetuista satamassa olevista vastaanottolaitteista sekä direktiivin 2000/59/EY kumoamisesta ja direktiivien 2009/16/EY ja 2010/65/EU muuttamisesta (COM(2018)0033 – C8-0014/2018 – 2018/0012(COD))
P8_TC1-COD(2018)0012
Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 13. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/… antamiseksi aluksilta peräisin olevan jätteen toimittamiseen tarkoitetuista satamassa olevista vastaanottolaitteista, direktiivin 2010/65/EU muuttamisesta ja direktiivin 2000/59/EY kumoamisesta

572

2021/C 23/77

P8_TA(2019)0193
Muita menetelmiä kuin unionin tullikoodeksissa säädettyjä sähköisiä tietojenkäsittelymenetelmiä koskevan siirtymäkauden pidentäminen ***I
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 952/2013 muuttamisesta muita menetelmiä kuin unionin tullikoodeksissa säädettyjä sähköisiä tietojenkäsittelymenetelmiä koskevan siirtymäkauden pidentämiseksi (COM(2018)0085 – C8-0097/2018 – 2018/0040(COD))
P8_TC1-COD(2018)0040
Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 13. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi asetuksen (EU) N:o 952/2013 muuttamisesta muita menetelmiä kuin unionin tullikoodeksissa säädettyjä sähköisiä tietojenkäsittelymenetelmiä koskevan siirtymäkauden pidentämiseksi

573

2021/C 23/78

P8_TA(2019)0194
Muihin maksuvälineisiin kuin käteisrahaan liittyvien petosten ja väärennysten torjunta ***I
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi muihin maksuvälineisiin kuin käteisrahaan liittyvien petosten ja väärennysten torjunnasta ja neuvoston puitepäätöksen 2001/413/YOS korvaamisesta (COM(2017)0489 – C8-0311/2017 – 2017/0226(COD))
P8_TC1-COD(2017)0226
Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 13. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/… antamiseksi muihin maksuvälineisiin kuin käteisrahaan liittyvien petosten ja väärennysten torjunnasta ja neuvoston puitepäätöksen 2001/413/YOS korvaamisesta

575

 

Torstai 14. maaliskuuta 2019

2021/C 23/79

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 14. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta neuvoston asetukseksi tuomioistuimen toimivallasta, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja kansainvälisestä lapsikaappauksesta (uudelleenlaadittu) (15401/2018 – C8-0023/2019 – 2016/0190(CNS))

576

2021/C 23/80

P8_TA(2019)0208
Järjestämättömiin vastuisiin liittyvien tappioiden kattamisen vähimmäisvaatimukset ***I
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 14. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 575/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse järjestämättömiin vastuisiin liittyvien tappioiden kattamisen vähimmäisvaatimuksista (COM(2018)0134 – C8-0117/2018 – 2018/0060(COD))
P8_TC1-COD(2018)0060
Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 14. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi asetuksen (EU) N:o 575/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse järjestämättömiin vastuisiin liittyvien tappioiden kattamisen vähimmäisvaatimuksista

577

2021/C 23/81

P8_TA(2019)0209
Kilpailun turvaaminen ilmakuljetuksissa ***I
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 14. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kilpailun turvaamisesta ilmakuljetuksissa ja asetuksen (EY) N:o 868/2004 kumoamisesta (COM(2017)0289 – C8-0183/2017 – 2017/0116(COD))
P8_TC1-COD(2017)0116
Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 14. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi kilpailun turvaamisesta lentoliikenteessä ja asetuksen (EY) N:o 868/2004 kumoamisesta

578

2021/C 23/82

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. maaliskuuta 2019 vuoden 2020 talousarvion valmistelua koskevista yleisistä suuntaviivoista, pääluokka III – Komissio (2019/2001(BUD))

579

2021/C 23/83

Euroopan parlamentin päätös 14. maaliskuuta 2019 komission ehdotuksesta yhteisen kriisinratkaisuneuvoston jäsenen nimittämisestä (N8-0021/2019 – C8-0042/2019 – 2019/0901(NLE))

585

2021/C 23/84

Euroopan parlamentin päätös 14. maaliskuuta 2019 neuvoston suosituksesta Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsenen nimittämisestä (05940/2019 – C8-0050/2019 – 2019/0801(NLE))

587

2021/C 23/85

Euroopan parlamentin päätös 14. maaliskuuta 2019 Euroopan pankkiviranomaisen puheenjohtajan nimittämisestä (N8-0028/2019 – C8-0052/2019 – 2019/0902(NLE))

588

2021/C 23/86

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan valuuttarahaston perustamisesta (COM(2017)0827 – 2017/0333R(APP))

590


Käytettyjen merkkien selitykset

*

Kuulemismenettely

***

Hyväksyntämenettely

***I

Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely

***II

Tavallinen lainsäätämisjärjestys: toinen käsittely

***III

Tavallinen lainsäätämisjärjestys: kolmas käsittely

(Menettely määräytyy säädösesityksessä ehdotetun oikeusperustan mukaan.)

Parlamentin tarkistukset:

Uusi teksti merkitään lihavoidulla kursiivilla . Poistot ilmaistaan joko merkillä ▌tai yliviivauksella. Tekstiä korvattaessa muutosmerkinnät tehdään siten, että uusi teksti lihavoidaan ja kursivoidaan ja korvattava teksti poistetaan tai viivataan yli.

FI

 


21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/1


EUROOPAN PARLAMENTTI

ISTUNTOKAUSI 2018–2019

Istunto 11. maaliskuuta 2019

Tämän istunnon pöytäkirja on julkaistu virallisessa lehdessä EUVL C 420, 4.12.2020.

ISTUNTOKAUSI 2019–2020

Istunnot 12.–14. maaliskuuta 2019

Tämän istunnon pöytäkirja on julkaistu virallisessa lehdessä EUVL C 420, 4.12.2020.

HYVÄKSYTYT TEKSTIT

 


I Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot

PÄÄTÖSLAUSELMAT

Euroopan parlamentti

Tiistai 12. maaliskuuta 2019

21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/2


P8_TA(2019)0156

Kiinalaisen teknologian lisääntymiseen EU:ssa liittyvät turvallisuusuhkat ja mahdolliset EU:n toimet niiden vähentämiseksi

Euroopan parlamentin päätöslauselma 12. maaliskuuta 2019 kiinalaisen teknologian lisääntymiseen EU:ssa liittyvistä turvallisuusuhkista ja mahdollisista EU:n toimista niiden vähentämiseksi (2019/2575(RSP))

(2021/C 23/01)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon eurooppalaisesta sähköisen viestinnän säännöstöstä 11. joulukuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/1972 (1),

ottaa huomioon toimenpiteistä yhteisen korkeatasoisen verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuden varmistamiseksi koko unionissa 6. heinäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/1148 (2),

ottaa huomioon tietojärjestelmiin kohdistuvista hyökkäyksistä ja neuvoston puitepäätöksen 2005/222/YOS korvaamisesta 12. elokuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/40/EU (3),

ottaa huomioon 13. syyskuuta 2017 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi EU:n kyberturvallisuusvirastosta ENISAsta ja asetuksen (EU) N:o 526/2013 kumoamisesta sekä tieto- ja viestintätekniikan kyberturvallisuussertifioinnista (”kyberturvallisuusasetus”) (COM(2017)0477),

ottaa huomioon 12. syyskuuta 2018 annetun komission ehdotuksen asetukseksi Euroopan kyberturvallisuuden teollisuus-, teknologia- ja tutkimusosaamiskeskuksen ja kansallisten koordinointikeskusten verkoston perustamisesta (COM(2018)0630),

ottaa huomioon Kiinan kansankongressin 28. kesäkuuta 2017 hyväksymän uuden kansallisen tiedustelulain,

ottaa huomioon 13. helmikuuta 2019 annetut neuvoston ja komission julkilausumat kiinalaisen teknologian lisääntyvään läsnäoloon EU:ssa liittyvistä turvallisuusuhkista ja EU:n mahdollisista toimista niiden lieventämiseksi,

ottaa huomioon Australian hallituksen hyväksymät hallituksen televiestintäalan turvallisuusuudistukset, jotka tulivat voimaan 18. syyskuuta 2018,

ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä 14. helmikuuta 2019 hyväksymänsä kannan (4) ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unioniin tulevien ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaan tarkoitettujen puitteiden perustamisesta,

ottaa huomioon EU:n ja Kiinan suhteista aiemmin antamansa päätöslauselmat, erityisesti 12. syyskuuta 2018 antamansa päätöslauselman (5) EU:n ja Kiinan suhteiden tilasta,

ottaa huomioon 14. syyskuuta 2016 annetun komission tiedonannon aiheesta ”5G-Eurooppa: toimintasuunnitelma” (COM(2016)0588),

ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2017 antamansa päätöslauselman (6) aiheesta ”Internetyhteydet kasvun, kilpailukyvyn ja yhteenkuuluvuuden lisäämiseksi: eurooppalainen gigabittiyhteiskunta ja 5G”,

ottaa huomioon luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta 27. huhtikuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus) (7),

ottaa huomioon Verkkojen Eurooppa -välineen perustamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 680/2007 ja (EY) N:o 67/2010 kumoamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1316/2013 (8),

ottaa huomioon 6. kesäkuuta 2018 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Digitaalinen Eurooppa -ohjelman perustamisesta vuosiksi 2021–2027 (COM(2018)0434),

ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 ja 4 kohdan,

A.

katsoo, että EU:n on edistettävä kyberturvallisuusohjelmaansa, jotta se voi hyödyntää mahdollisuutensa tulla kyberturvallisuuden alan johtavaksi toimijaksi ja käyttää asemaansa unionin kyberturvallisuusalan edun ajamiseksi;

B.

ottaa huomioon, että 5G-verkkojen haavoittuvuuksia voidaan hyödyntää tietoteknisten järjestelmien vaarantamiseksi, mikä voi aiheuttaa vakavaa vahinkoa unionin ja jäsenvaltioiden talouksille; katsoo, että riskien minimoimiseksi tarvitaan riskianalyysiin perustuva lähestymistapa, joka kattaa koko arvoketjun;

C.

ottaa huomioon, että 5G-verkko on unionin digitaalisen infrastruktuurin selkäranka, joka laajentaa mahdollisuutta yhdistää verkkoon erilaisia laitteita (muun muassa esineiden internet) ja tuo yhteiskunnalle ja yrityksille uusia etuja ja mahdollisuuksia monilla aloilla, mukaan luettuina talouden kriittiset alat, kuten liikenne-, energia-, terveydenhoito-, rahoitus-, televiestintä-, puolustus-, avaruus- ja turvallisuusalat;

D.

katsoo, että asianmukaisen mekanismin luominen turvallisuushaasteisiin vastaamiseksi antaisi EU:lle mahdollisuuden ryhtyä aktiivisesti toimiin 5G-normien asettamiseksi;

E.

ottaa huomioon, että on esitetty huolenaiheita kolmannen maan laitetoimittajista, jotka voivat olla turvallisuusriski EU:lle alkuperämaansa lainsäädännön vuoksi, erityisesti sen jälkeen, kun Kiina hyväksyi valtion turvallisuutta koskevia lakeja, jossa säädetään kaikkia kansalaisia, yrityksiä ja muita yhteisöjä koskevasta velvollisuudesta tehdä yhteistyötä valtion kanssa, jotta taataan hyvin laajalti määritelty valtion turvallisuus; toteaa, ettei ole olemassa takeita siitä, että näitä velvoitteita ei sovelleta ekstraterritoriaalisesti, ja että muiden maiden reaktiot Kiinan antamiin lakeihin ovat vaihdelleet eri maissa turvallisuusarvioinneista jopa suoranaisiin kieltoihin;

F.

ottaa huomioon, että kyberturvallisuudesta vastaava Tšekin kansallinen viranomainen antoi joulukuussa 2018 varoituksen kiinalaisten Huawei- ja ZTE-yritysten tarjoamien teknologioiden aiheuttamista turvallisuusuhkista; ottaa huomioon, että Tšekin veroviranomaiset sulkivat Huawein veroportaalin perustamista koskevan tarjouskilpailun ulkopuolelle tammikuussa 2019;

G.

katsoo, että tarvitaan perusteellinen tutkimus sen selvittämiseksi, aiheuttavatko kyseiset laitteet tai muut laitteet tai laitetoimittajat turvallisuusriskejä, jotka johtuvat esimerkiksi takaporteista järjestelmiin;

H.

katsoo, että ratkaisut olisi koordinoitava ja niitä olisi käsiteltävä EU:n tasolla, jotta vältetään erilaisten turvallisuustasojen luominen ja mahdolliset aukot kyberturvallisuudessa, ja että tarvitaan myös maailmanlaajuista koordinointia vahvan vastauksen antamiseksi;

I.

toteaa, että sisämarkkinoiden etuihin liittyy velvollisuus noudattaa EU:n normeja ja oikeudellista kehystä, ja katsoo, ettei tavarantoimittajia saisi kohdella eri tavalla niiden alkuperämaan perusteella;

J.

katsoo, että ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaa koskeva asetus, jonka on määrä tulla voimaan vuoden 2020 loppuun mennessä, vahvistaa jäsenvaltioiden mahdollisuuksia seurata ulkomaisia investointeja turvallisuuden ja yleisen järjestyksen perusteella ja sillä otetaan käyttöön yhteistyömekanismi, jonka avulla komissio ja jäsenvaltiot voivat tehdä yhteistyötä arvioidessaan arkaluonteisten ulkomaisten investointien aiheuttamia turvallisuusriskejä, myös kyberturvallisuusriskejä, ja se kattaa myös EU:n edun mukaiset hankkeet ja ohjelmat, kuten Euroopan laajuiset televiestintäverkot ja Horisontti 2020 -ohjelman;

1.

katsoo, että unionin on omaksuttava johtava asema kyberturvallisuudessa noudattamalla yhteistä lähestymistapaa, joka perustuu EU:n, jäsenvaltioiden ja toimialan asiantuntemuksen tehokkaaseen ja tuloksekkaaseen käyttöön, sillä erilaisten kansallisten päätösten kirjo koituisi digitaalisten sisämarkkinoiden haitaksi;

2.

esittää syvän huolensa viimeaikaisista väitteistä, joiden mukaan kiinalaisten yritysten kehittämät 5G-laitteet saattavat sisältää sisäänrakennettuja takaportteja, jotka mahdollistaisivat laitevalmistajien ja viranomaisten luvattoman pääsyn EU:n kansalaisten yksityisiin ja henkilötietoihin ja televiesteihin;

3.

on huolissaan myös kyseisten valmistajien kehittämissä 5G-laitteissa mahdollisesti olevista merkittävistä haavoittuvuuksista, mikäli ne asennetaan 5G-verkon käyttöönoton yhteydessä lähivuosina;

4.

korostaa, että vaikutukset verkkojen ja laitteiden turvallisuuteen ovat samankaltaiset kaikkialla maailmassa, ja kehottaa EU:ta hyödyntämään saatavilla olevia kokemuksia, jotta se voisi taata tiukimmat kyberturvallisuusvaatimukset; kehottaa komissiota laatimaan strategian, jolla Eurooppa nostetaan johtavaan asemaan kyberturvallisuusteknologian alalla ja jolla pyritään vähentämään unionin riippuvuutta ulkomaisesta teknologiasta kyberturvallisuuden alalla; katsoo, että jos turvallisuusvaatimuksien noudattamista ei voida taata, on sovellettava asianmukaisia toimenpiteitä;

5.

kehottaa jäsenvaltioita ilmoittamaan komissiolle unionin vastatoimien koordinoimiseksi kaikista kansallisista toimenpiteistä, joita ne aikovat ottaa käyttöön, jotta voidaan varmistaa kyberturvallisuuden mahdollisimman korkea taso kaikkialla unionissa, ja muistuttaa, että on tärkeää pidättäytyä ottamasta yksipuolisesti käyttöön suhteettomia toimia, jotka hajauttaisivat sisämarkkinoita;

6.

muistuttaa, että kaikkien laitteita tai palveluja EU:ssa tarjoavien toimijoiden on alkuperämaastaan riippumatta noudatettava perusoikeuksia koskevia velvoitteita sekä EU:n ja jäsenvaltioiden lainsäädäntöä, myös yksityisyydensuojaa, tietosuojaa ja kyberturvallisuutta koskevaa oikeudellista kehystä;

7.

kehottaa komissiota arvioimaan unionin oikeudellisen kehyksen vakautta, jotta voidaan puuttua huoliin haavoittuvien laitteiden läsnäolosta strategisilla aloilla ja perusinfrastruktuurissa; vaatii komissiota esittämään aloitteita, tarvittaessa myös lainsäädäntöehdotuksia, jotta havaittuihin puutteisiin voidaan puuttua hyvissä ajoin, sillä EU:n kyberturvallisuushaasteiden havaitseminen ja ratkaiseminen sekä kyberturvallisuusresilienssin parantaminen unionissa on jatkuva prosessi;

8.

vaatii niitä jäsenvaltioita, jotka eivät vielä ole saattaneet verkko- ja tietoturvadirektiiviä osaksi kansallista lainsäädäntöään, tekemään sen viipymättä ja kehottaa komissiota seuraamaan tätä tiiviisti, jotta voidaan varmistaa, että direktiivin säännöksiä sovelletaan ja valvotaan asianmukaisesti ja Euroopan kansalaisia suojellaan paremmin ulkoisilta ja sisäisiltä turvallisuusuhkilta;

9.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että verkko- ja tietoturvadirektiivillä käyttöön otettuja raportointimekanismeja sovelletaan asianmukaisesti; toteaa, että komission ja jäsenvaltioiden olisi seurattava perusteellisesti mahdollisia turvallisuushäiriöitä tai tavarantoimittajien epäasianmukaisia reaktioita, jotta voidaan korjata havaitut puutteet;

10.

kehottaa komissiota arvioimaan, onko verkko- ja tietoturvadirektiivin soveltamisalaa tarpeen laajentaa edelleen koskemaan muita kriittisiä aloja ja palveluita, jotka eivät kuulu minkään alakohtaisen lainsäädännön soveltamisalaan;

11.

suhtautuu myönteisesti kyberturvallisuusasetusta koskevaan sopimukseen sekä EU:n verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA) toimeksiannon vahvistamiseen ja kannattaa niitä, jotta jäsenvaltioita voidaan tukea paremmin kyberuhkien ja verkkohyökkäysten torjunnassa;

12.

kehottaa komissiota valtuuttamaan ENISAn asettamaan painopisteekseen toimet 5G-laitteiden sertifiointijärjestelmän kehittämiseksi, jotta voidaan varmistaa, että 5G-tekniikan käyttöönotto unionissa täyttää korkeimmat turvallisuusvaatimukset ja että sillä voidaan torjua takaportteja tai merkittäviä haavoittuvuuksia, jotka vaarantaisivat unionin televiestintäverkkojen ja niistä riippuvaisten palvelujen turvallisuuden; suosittaa, että kiinnitetään erityistä huomiota yleisesti käytettyihin prosesseihin, tuotteisiin ja ohjelmistoihin, joilla on jo levinneisyytensä vuoksi merkittävä vaikutus kansalaisten jokapäiväiseen elämään ja talouteen;

13.

suhtautuu erittäin myönteisesti ehdotuksiin, jotka koskevat kyberturvallisuuden osaamiskeskuksia ja kansallisten koordinointikeskusten verkostoa, joiden tarkoituksena on auttaa EU:ta säilyttämään ja kehittämään kyberturvallisuusalan teknisiä ja teollisia valmiuksia, jotka ovat tarpeen unionin digitaalisten sisämarkkinoiden varmistamiseksi; muistuttaa kuitenkin, että sertifiointi ei saisi estää toimivaltaisia viranomaisia ja operaattoreita valvomasta toimitusketjua elintärkeissä ympäristöissä ja televiestintäverkoissa toimivien laitteiden eheyden ja turvallisuuden varmistamiseksi;

14.

toteaa, että kyberturvallisuus edellyttää tiukkoja turvallisuusvaatimuksia; kehottaa luomaan verkon, johon kuuluu oletusarvoinen ja sisäänrakennettu suojaus; kehottaa jäsenvaltioita selvittämään yhdessä komission kanssa kaikkia käytettävissä olevia keinoja korkean turvallisuustason varmistamiseksi;

15.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita antamaan yhteistyössä ENISAn kanssa ohjeita siitä, miten torjutaan kyberuhkia ja haavoittuvuuksia, kun hankitaan 5G-laitteita, esimerkiksi hankkimalla laitteita eri myyjiltä tai ottamalla käyttöön monivaiheisia hankintamenettelyjä;

16.

vahvistaa kantansa Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaan, jossa asetetaan turvallisuusvaatimuksia ja komission valvontaa unioniin sijoittautuneille mutta kolmansien maiden määräysvallassa oleville oikeussubjekteille, erityisesti kyberturvallisuuteen liittyvien toimien osalta;

17.

kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että julkiset laitokset ja yksityiset yritykset, jotka osallistuvat tärkeimpien infrastruktuuriverkkojen, kuten televiestintä-, energia-, terveydenhoito- ja sosiaalijärjestelmien, asianmukaisen toiminnan varmistamiseen, tekevät asianmukaisia riskinarviointeja, joissa otetaan huomioon turvallisuusuhkat, jotka liittyvät erityisesti kyseisen järjestelmän teknisiin ominaisuuksiin tai laitteistojen ja ohjelmistoteknologioiden riippuvuuteen ulkoisista toimittajista;

18.

palauttaa mieliin, että nykyinen televiestintää koskeva oikeudellinen kehys antaa jäsenvaltioille valtuudet varmistaa, että teleoperaattorit noudattavat julkisten sähköisten viestintäverkkojen eheyttä ja saatavuutta koskevia vaatimuksia, päästä-päähän-salaus mukaan luettuna, kun se on aiheellista; korostaa, että eurooppalaisen sähköisen viestinnän säännöstön mukaan jäsenvaltioilla on kaikki tarvittavat valtuudet tutkia tuotteita EU:n markkinoilla ja soveltaa monenlaisia oikeudellisia välineitä, jos ne eivät ole sääntöjen mukaisia;

19.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan turvallisuuden pakolliseksi näkökohdaksi kaikissa EU:n ja jäsenvaltioiden infrastruktuurin kannalta merkityksellisissä julkisissa hankintamenettelyissä;

20.

muistuttaa jäsenvaltioita siitä, että EU:n säädöskehyksen ja erityisesti tietojärjestelmiin kohdistuvista hyökkäyksistä annetun direktiivin 2013/40/EU nojalla ne ovat velvollisia määräämään seuraamuksia oikeushenkilöille, jotka ovat syyllistyneet rikoksiin, esimerkiksi hyökkäyksiin tietojärjestelmiä vastaan; korostaa, että jäsenvaltioiden olisi myös käytettävä mahdollisuuttaan määrätä näille oikeushenkilöille muita seuraamuksia, kuten väliaikainen tai pysyvä kielto harjoittaa kaupallista toimintaa;

21.

kehottaa jäsenvaltioita, kyberturvallisuusvirastoja, teleoperaattoreita, valmistajia ja elintärkeiden infrastruktuuripalvelujen tarjoajia toimittamaan komissiolle ja ENISAlle todisteet mahdollisista takaporteista tai muista merkittävistä haavoittuvuuksista, jotka voivat vaarantaa televiestintäverkkojen eheyden ja turvallisuuden tai rikkoa unionin oikeutta ja perusoikeuksia; odottaa, että kansalliset tietosuojaviranomaiset ja Euroopan tietosuojavaltuutettu tutkivat perusteellisesti tiedot ulkopuolisten toimittajien tekemistä henkilötietojen tietoturvaloukkauksista ja määräävät asianmukaisia seuraamuksia unionin tietosuojalainsäädännön mukaisesti;

22.

suhtautuu myönteisesti pian voimaantulevaan EU:n asetukseen, jolla perustetaan Euroopan unioniin tulevien ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaan tarkoitetut puitteet turvallisuuden ja yleisen järjestyksen varmistamiseksi, ja korostaa, että kyseisessä asetuksessa vahvistetaan ensimmäistä kertaa luettelo aloista ja tekijöistä, mukaan luettuina viestintä ja kyberturvallisuus, joilla on merkitystä turvallisuuden ja yleisen järjestyksen kannalta EU:n tasolla;

23.

kehottaa neuvostoa vauhdittamaan ehdotettua sähköisen viestinnän tietosuoja-asetusta koskevaa työtään;

24.

toistaa, että EU:n on tuettava verkkoturvallisuutta koko arvoketjussa aina tutkimuksesta keskeisten teknologioiden käyttöönottoon ja yleistymiseen, levitettävä asiaan liittyvää tietoa ja edistettävä kyberhygieniaa koskevia opetussuunnitelmia, kyberturvallisuus mukaan luettuna, ja katsoo, että Digitaalinen Eurooppa -ohjelma on muiden toimenpiteiden ohella tehokas väline tämän tavoitteen saavuttamiseksi;

25.

vaatii komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään tarvittaviin toimiin, vakaat investointijärjestelyt mukaan luettuina, luodakseen EU:hun sellaisen investoinneille suotuisan ympäristön, joka on kaikkien EU:n digitaalitalouden yritysten, myös pienten ja keskisuurten yritysten, ulottuvilla; vaatii lisäksi, että tällaisen ympäristön olisi annettava eurooppalaisille tavarantoimittajille mahdollisuus kehittää uusia tuotteita, palveluja ja teknologioita kilpailukykynsä varmistamiseksi;

26.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan edellä mainitut pyynnöt huomioon tulevissa EU:n Kiina-strategiaa koskevissa keskusteluissaan, sillä ne ovat edellytyksiä sille, että EU pysyy kilpailukykyisenä ja varmistaa digitaalisen infrastruktuurinsa turvallisuuden;

27.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)  EUVL L 321, 17.12.2018, s. 36.

(2)  EUVL L 194, 19.7.2016, s. 1.

(3)  EUVL L 218, 14.8.2013, s. 8.

(4)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0121.

(5)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0343.

(6)  EUVL C 307, 30.8.2018, s. 144.

(7)  EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1.

(8)  EUVL L 348, 20.12.2013, s. 129.


21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/7


P8_TA(2019)0157

EU:n ja Venäjän poliittisten suhteiden tila

Euroopan parlamentin päätöslauselma 12. maaliskuuta 2019 EU:n ja Venäjän poliittisten suhteiden tilasta (2018/2158(INI))

(2021/C 23/02)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon 10. kesäkuuta 2015 antamansa päätöslauselman EU:n ja Venäjän suhteiden tilasta (1),

ottaa huomioon Minskissä 5. ja 19. syyskuuta 2014 sekä 12. helmikuuta 2015 tehdyt sopimukset (2),

ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa ja etenkin 14. kesäkuuta 2018 antamansa päätöslauselman Georgian miehitetyistä alueista kymmenen vuotta Venäjän hyökkäyksen jälkeen (3) sekä 4. helmikuuta 2016 antamansa päätöslauselman Krimin ja erityisesti Krimin tataarien ihmisoikeustilanteesta (4),

ottaa huomioon 2. huhtikuuta 2014 neuvostolle antamansa suosituksen Sergei Magnitskin tapaukseen osallistuneita Venäjän viranomaisia koskevien yhteisten viisumirajoitusten käyttöönotosta (5),

ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2016 annetut ulkoasiainneuvoston päätelmät Venäjästä,

ottaa huomioon, että vuoden 2018 Saharov-mielipiteenvapauspalkinto myönnettiin ukrainalaiselle elokuvaohjaajalle Oleg Sentsoville,

ottaa huomioon 14. kesäkuuta 2018 antamansa päätöslauselman Venäjästä ja erityisesti ukrainalaisen poliittisen vangin Oleg Sentsovin tapauksesta (6),

ottaa huomioon 25. lokakuuta 2018 antamansa päätöslauselman tilanteesta Asovanmerellä (7),

ottaa huomioon 18. maaliskuuta 2018 annetun Etyjin / Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR) loppukertomuksen presidentinvaaleista Venäjän federaatiossa,

ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A8-0073/2019),

A.

ottaa huomioon, että EU on yhteisö, joka perustuu keskeisiin yhteisiin arvoihin, joihin kuuluvat rauha, vapaus, demokratia, oikeusvaltio ja perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen;

B.

katsoo, että YK:n peruskirjaan, vuoden 1975 Helsingin päätösasiakirjaan ja Etyjin vuoden 1990 Pariisin peruskirjaan kirjatut periaatteet ovat rauhanomaisen Euroopan mantereen kulmakiviä;

C.

toteaa, että nämä arvot muodostavat perustan EU:n suhteille kolmansiin osapuoliin;

D.

katsoo, että EU:n Venäjän-suhteiden on perustuttava kansainvälisen oikeuden periaatteiden ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, demokratiaan ja konfliktien ratkaisemiseen rauhanomaisesti, ja koska Venäjä suhtautuu näihin periaatteisiin välinpitämättömästi, EU:n Venäjän-suhteet perustuvat nykyään yhteistyöhön tietyissä yhteistä etua koskevissa asioissa, jotka on määritelty 14. maaliskuuta 2016 annetuissa ulkoasiainneuvoston päätelmissä, sekä uskottavaan pelotteeseen;

E.

ottaa huomioon, että EU on edelleen avoin vahvemmalle suhteelle ja siihen johtavalle vuoropuhelulle ja toivoo voivansa palauttaa yhteistyösuhteet Venäjään, kunhan Venäjän viranomaiset täyttävät kansainväliset ja oikeudelliset velvoitteensa ja osoittavat, että Venäjä on aidosti sitoutunut palauttamaan menetetyn luottamuksen; katsoo, että rakentava ja ennustettavissa oleva suhde hyödyttäisi molempia osapuolia ja olisi ihanteellisessa tapauksessa molempien osapuolien edun mukainen;

F.

toteaa, että Venäjän federaatio on Euroopan neuvoston ja Etyjin täysjäsen ja on näin ollen sitoutunut demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen periaatteisiin; ottaa huomioon, että viime vuosina tapahtuneet jatkuvat vakavat oikeusvaltioperiaatteen loukkaukset ja rajoittavien lakien hyväksyminen asettavat yhä kyseenalaisemmaksi sen, noudattaako Venäjä kansainvälisiä ja kansallisia velvoitteitaan; ottaa huomioon, että Venäjä on jättänyt panematta täytäntöön yli tuhat Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomiota;

G.

ottaa huomioon, että hallitusten raporteista ilmenee, että Venäjän vihamielinen vakoilutoiminta on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina ja noussut tasolle, jollaista ei ole nähty kylmän sodan jälkeen;

H.

ottaa huomioon, että Minskin sopimusten täysimääräinen täytäntöönpano ja kansainvälisen oikeuden laajempi kunnioittaminen ovat edelleen keskeisenä edellytyksenä tiiviimmälle yhteistyölle Venäjän kanssa; toteaa, että EU on vastannut Krimin niemimaan laittomaan liittämiseen Venäjään ja hybridisotaan, jota Venäjä käy Ukrainaa vastaan, hyväksymällä rajoittavia toimia, joita olisi noudatettava, kunnes Minskin sopimukset on pantu täytäntöön;

I.

ottaa huomioon, että EU:n ja Venäjän välille on syntynyt vuoden 2015 jälkeen uusia jännitteitä, joita ovat aiheuttaneet muun muassa Venäjän väliintulo Syyriassa ja puuttuminen asioihin Libyan ja Keski-Afrikan tasavallan kaltaisissa maissa, laajamittaiset sotaharjoitukset (Zapad 2017), Venäjän pyrkimykset vaikuttaa vaaleihin ja kansanäänestyksiin ja lietsoa jännitteitä eurooppalaisissa yhteiskunnissa, Kremlin tuki EU:n vastaisille puolueille ja äärioikeistoa edustaville liikkeille, perusvapauksien rajoitukset ja laajat ihmisoikeusloukkaukset Venäjällä sekä hlbti-henkilöiden vastaisen asenteen leviäminen, poliittisen opposition tukahduttaminen, ihmisoikeuksien puolustajiin, toimittajiin ja kansalaisyhteiskuntaan kohdistetut järjestelmälliset toimet Venäjällä, mukaan lukien Memorial-ihmisoikeusjärjestön Tšetšenian-toimiston johtajan Ojub Titijevin mielivaltainen vangitseminen ja järjestön Karjalan-osastoa edustavan Juri Dmitrijevin tapaus, kansalaisyhteiskunnan aktivistien leimaaminen ”ulkomaisiksi agenteiksi”, vakavat ihmisoikeusloukkaukset Pohjois-Kaukasuksella ja varsinkin Tšetšenian tasavallassa (sieppaukset, kidutus, laittomat teloitukset, tekaistut rikossyytteet jne.), tataarivähemmistön syrjintä miehitetyllä Krimillä ja Aleksei Navalnyin ja monien muiden vaino poliittisista syistä sekä murhat, joista huomattavimpia ovat Boris Nemtsovin ja Sergei Magnitskin tapaukset, kyber- ja hybridihyökkäykset ja venäläisten tiedustelutyöntekijöiden Euroopan maaperällä tekemät salamurhat kemiallisilla aseilla, vuoden 2018 Saharov-palkinnon saaneen Oleg Sentsovin ja monen muun ulkomaalaisen uhkailu, pidättäminen ja vangitseminen Venäjällä kansainvälisen oikeuden vastaisesti, laittomien ja sääntöjen vastaisten vaalien järjestäminen Donbassin alueella, epädemokraattiset presidentinvaalit, joissa ei tarjottu todellisia vaihtoehtoja ja joiden yhteydessä rajoitettiin perusvapauksia, disinformaatiokampanjat ja Kertšinsalmen sillan laiton rakentaminen, laittomasti miehitetyn ja liitetyn Krimin samoin kuin Mustanmeren ja Asovanmeren osien laajamittainen militarisointi, kansainvälisen laivaliikenteen rajoittaminen Asovanmerellä ja Kertšinsalmessa, joka on koskenut myös EU:n jäsenvaltioiden lipun alla purjehtivia aluksia, Ukrainan laivaston aluksiin kohdistettu laiton hyökkäys ja alusten takavarikointi ja ukrainalaisten merimiesten pidättäminen Kertšinsalmessa, asevalvontasopimusten rikkominen, toimittajien ja riippumattomien tiedotusvälineiden tukahduttaminen toimittajien ja bloginpitäjien jatkuvilla pidätyksillä sekä Venäjän sijoittuminen sijalle 148/180 tiedotusvälineiden vapautta vuonna 2018 mittaavassa maailman lehdistönvapausindeksissä;

J.

ottaa huomioon, että Memorial-ihmisoikeusjärjestö on rekisteröinyt 1. maaliskuuta 2018 alkaen 143 poliittisia vankeja koskevaa tapausta, joista 97:ssä oli kyse vainoamisesta uskonnollisin perustein; ottaa huomioon, että Memorial-ihmisoikeusjärjestön laatimaa poliittisia vankeja koskevaa luetteloa analysoitaessa käy ilmi, että vuonna 2017 syytteitä oli nostettu 23 tapauksessa julkisten tapahtumien yhteydessä tapahtuneista rikoksista (mellakat, viranomaisten väkivaltainen vastustaminen) ja 21 tapauksessa, jotka liittyivät pääasiassa kirjoitusten julkaisemiseen internetissä, syytteitä oli nostettu ääriliikkeiden torjuntaa koskevien rikoslain pykälien nojalla;

K.

ottaa huomioon, että Venäjä on suoraan tai epäsuorasti osapuolena useissa yhteisten naapurialueiden, kuten Transnistrian, Etelä-Ossetian, Abhasian, Donbassin alueen ja Vuoristo-Karabahin, pitkittyneissä konflikteissa, jotka aiheuttavat vakavaa haittaa kyseisten naapurimaiden kehitykselle ja vakaudelle, vaarantavat niiden itsenäisyyden ja rajoittavat niiden vapaita riippumattomia valintoja;

L.

ottaa huomioon, että Itä-Ukrainan konflikti on kestänyt yli neljä vuotta, vaatinut yli 10 000 kuolonuhria, joista lähes kolmasosa on siviilejä, ja aiheuttanut tuhansien siviilien loukkaantumisen;

M.

ottaa huomioon, että EU:n ja Venäjän väliset jatkuvat jännitteet ja vastakkainasettelu eivät ole kummankaan osapuolen etujen mukaisia; katsoo, että viestintäkanavat olisi pidettävä avoimina pettymyksen tuottavista tuloksista huolimatta; ottaa huomioon, että uusi jakolinja mantereella vaarantaa sekä EU:n että Venäjän turvallisuuden;

N.

ottaa huomioon, että Venäjä on tällä hetkellä EU:n tärkein ulkoinen maakaasun toimittaja; ottaa huomioon, että energia-asioilla on edelleen keskeinen ja strateginen rooli EU:n ja Venäjän suhteissa; katsoo, että Venäjä käyttää energiaa suojellakseen ja edistääkseen ulkopoliittisia etujaan; ottaa huomioon, että EU:n riippuvuus Venäjän kaasutoimituksista on lisääntynyt vuodesta 2015; ottaa huomioon, että ulkoisia paineita koskevaa EU:n kestävyyttä voidaan parantaa monipuolistamalla energiatoimituksia ja vähentämällä riippuvuutta Venäjästä; katsoo, että EU:n on toimittava yksimielisesti ja osoitettava vahvaa sisäistä solidaarisuutta energiaturvallisuutta koskevissa kysymyksissä; ottaa huomioon, että EU:n suuri riippuvuus fossiilisista polttoaineista estää unionia kehittämästä tasapainoista, johdonmukaista ja arvopohjaista suhdetta Venäjään; toteaa, että EU:ssa, jäsenvaltioissa ja itäisen kumppanuuden maissa tarvitaan luotettavampaa ja strategista energiainfrastruktuuria, jotta parannetaan vastustuskykyä Venäjän hybriditoimille;

O.

ottaa huomioon, että venäläisten suihkuhävittäjien vastuuton toiminta lähellä EU:n ja Naton jäsenvaltioiden ilmatilaa uhkaa siviililentojen turvallisuutta ja saattaa vaarantaa eurooppalaisen ilmatilan turvallisuuden; ottaa huomioon, että Venäjä on suorittanut provokatiivisia ja laajoja sotilaallisia toimia EU:n alueen välittömässä läheisyydessä;

P.

ottaa huomioon, että Venäjä suhtautuu edelleen välinpitämättömästi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomioihin ja kansainvälisen pysyvän välitystuomioistuimen velvoittaviin päätöksiin, kuten Naftogazin tapauksessa, mikä heikentää kansainvälisiä kauppakiistojen ratkaisumekanismeja;

Q.

toteaa, että Venäjän monikeskuksinen näkemys vallan keskittymisestä on ristiriidassa monenvälisyyden ja sääntöperusteisen kansainvälisen järjestyksen kanssa, joihin EU uskoo; toteaa, että Venäjän liittyminen monenväliseen sääntöperusteiseen järjestykseen ja sen tukeminen olisivat edellytyksenä suhteiden lähentämiselle EU:hun;

R.

toteaa, että Venäjän viranomaiset kohtelevat laittomasti miehitettyjä alueita edelleen ikään kuin Venäjän alueen sisäisinä osina sallimalla näiden alueiden edustajien osallistumisen Venäjän federaation lainsäädäntö- ja täytäntöönpanoelinten toimintaan, mikä on vastoin kansainvälistä oikeutta;

S.

ottaa huomioon, että neuvosto jatkoi 21. joulukuuta 2018 Minskin sopimusten täytäntöönpanoa arvioituaan Venäjän talouden tiettyihin aloihin kohdistettujen talouspakotteiden voimassaoloa 31. heinäkuuta 2019 asti;

T.

toteaa, että Venäjän toimet ovat kansainvälisen oikeuden, kansainvälisten sitoumusten sekä hyvien naapuruussuhteiden vastaisia;

U.

ottaa huomioon, että Venäjän federaation strategia-asiakirjoissa EU ja Nato kuvataan Venäjän päävastustajiksi;

Haasteet ja yhteiset edut

1.

korostaa, että Ukrainaan kuuluvan Krimin niemimaan laiton miehitys ja liittäminen Venäjään, Venäjän suora ja välillinen osallistuminen aseellisiin konflikteihin Ukrainan itäosassa sekä Georgian ja Moldovan alueellisen koskemattomuuden jatkuva loukkaaminen ovat kansainvälisen oikeuden, demokratian periaatteiden sekä perusarvojen tahallisia loukkauksia; tuomitsee painokkaasti ihmisoikeusrikkomukset, joihin Venäjän edustajat ovat syyllistyneet miehitetyillä alueilla;

2.

painottaa, että EU ei voi suunnitella paluuta tavanomaiseen tilanteeseen niin kauan kuin Venäjä ei pane täysimääräisesti täytäntöön Minskin sopimusta ja palauta Ukrainan alueellista koskemattomuutta; kehottaa tämän osalta EU:ta arvioimaan suhteitaan Venäjän federaatioon uudelleen kriittisesti ja kattavasti;

3.

painottaa, että Venäjää ei nykyoloissa enää voida pitää ”strategisena kumppanina”; katsoo, ettei kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen 2 artiklassa tarkoitettuja periaatteita enää noudateta, minkä vuoksi sopimusta olisi tarkasteltava uudelleen; katsoo, että EU:n ja Venäjän välisten suhteiden kehyksen tulisi perustua aina siihen, että noudatetaan täysimääräisesti kansainvälistä oikeutta, Helsingin Etyj-periaatteita, demokratiaperiaatteita, ihmisoikeuksia sekä oikeusvaltioperiaatetta, ja kehyksen olisi mahdollistettava vuoropuhelu globaalien haasteiden hallitsemisesta ja globaalin hallinnon vahvistamisesta sekä varmistettava kansainvälisten sääntöjen täytäntöönpanon valvonta, mikä koskee varsinkin Euroopan rauhanjärjestyksen takaamista sekä turvallisuuden takaamista EU:n naapurustossa ja Länsi-Balkanilla;

4.

katsoo, että Minskin sopimusten täytäntöönpano olisi osoitus Venäjän hyvästä tahdosta edistää Itä-Ukrainan konfliktin ratkaisua ja sen valmiuksista taata Euroopan turvallisuus; painottaa tarvetta edistää kuulemisia Normandia-ryhmässä ja tarvetta vahvistaa unionin roolia; toteaa jälleen tukevansa Ukrainan itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta;

5.

katsoo, että on tärkeää lieventää vallitsevia jännitteitä ja aloittaa Venäjän kanssa keskustelut, jotta vähennetään väärinymmärrysten, väärintulkintojen ja väärinkäsitysten riskiä; ottaa kuitenkin huomioon, että EU:n on pysyttävä lujana suhteessa Venäjää koskeviin odotuksiinsa; korostaa EU:n ja Venäjän välisen yhteistyön merkitystä monenvälisessä sääntöperusteisessa järjestyksessä ja myönteisessä sitoutumisessa kansainvälisiin ja monenvälisiin järjestöihin, joiden jäsen Venäjä on, erityisesti Etyjin kehyksessä kiistakysymysten ja kriisien ratkaisemiseksi;

6.

tuomitsee voimakkaasti Venäjän osallisuuden Skripalien tapauksessa samoin kuin Venäjän tiedustelupalvelujen järjestämät disinformaatiokampanjat ja kyberhyökkäykset, joilla on pyritty horjuttamaan julkista ja yksityistä viestintäinfrastruktuuria ja lisäämään jännitteitä EU:ssa ja jäsenvaltioissa;

7.

pitää erittäin huolestuttavina Venäjän hallituksen ja EU:n äärioikeistolaisten ja populististen puolueiden ja hallitusten välisiä yhteyksiä, jotka uhkaavat unionin perusarvoja, jotka on vahvistettu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa ja jotka ilmenevät EU:n perusoikeuskirjassa, kuten demokratian, tasa-arvon, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen;

8.

pitää myös valitettavana, että Venäjä pyrkii heikentämään EU:n ehdokasvaltioita erityisesti ja esimerkiksi siten, että Moskova myöntää tukea järjestöille ja poliittisille voimille, jotka vastustavat Prespan sopimusta, jolla olisi tarkoitus lopettaa pitkäaikainen nimikiista entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian ja Kreikan välillä;

9.

uskoo, että venäläiset valtiolliset toimijat puuttuivat brexit-kansanäänestykseen liittyvään kampanjaan käyttäen avoimia ja salattuja keinoja, kuten sosiaalista mediaa, ja mahdollisesti myöntämällä laitonta rahoitustukea, mitä Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset parhaillaan tutkivat;

10.

korostaa, että suurempi molemminpuolinen avoimuus sotilas- ja rajavartiotoiminnassa on tärkeää enempien jännitteiden välttämiseksi; tuomitsee jyrkästi sen, että Venäjä loukkaa EU:n jäsenvaltioiden ilmatilaa; kehottaa laatimaan selkeät käytännesäännöt sotilas- ja siviililentokoneiden ilmatilan käytölle; suhtautuu tältä osin hyvin tuomitsevasti siihen, että Venäjä on toistuvasti loukannut Itämeren alueen maiden aluevesiä ja ilmatilaa; tuomitsee Venäjän federaation syyllistymisen lennon MH17 alasampumiseen Itä-Ukrainan yllä vuonna 2014, minkä kansainvälinen tutkijaryhmä on näyttänyt toteen, ja kehottaa saattamaan syylliset oikeuden eteen;

11.

pitää valitettavina ihmisoikeustilanteen merkittävää heikentymistä sekä ilmaisunvapauden, yhdistymisvapauden ja rauhanomaisen kokoontumisen vapauden laajalle levinneitä ja perusteettomia rajoituksia Venäjällä ja pitää erittäin huolestuttavana ihmisoikeuksien puolustajien, mieltään osoittavien aktivistien ja muiden arvostelijoiden tukahduttamista, häirintää ja vainoamista;

12.

pitää erittäin huolestuttavana sitä, että Venäjä esittelee niin avoimesti sotilaallista voimaansa, uhkailee muita maita ja osoittaa käytännössä olevansa halukas ja valmis käyttämään sotilaallista voimaansa muita kansakuntia vastaan, myös kehittyneiden ydinaseiden avulla, kuten presidentti Putin totesi useasti vuonna 2018;

13.

suhtautuu tuomitsevasti tukahduttamistoimiin, joita hallitus toteuttaa eriäviä mielipiteitä ja tiedotusvälineiden vapautta vastaan sekä aktivisteja, poliittisia vastustajia ja niitä vastaan, jotka ovat avoimesti eri mieltä hallituksen kanssa;

14.

pitää huolestuttavina raportteja, joiden mukaan homoseksuaaleina pidettyjä miehiä vangitaan mielivaltaisesti ja kidutetaan Tšetšeniassa, ja suhtautuu tuomitsevasti Tšetšenian hallituksen lausuntoihin, joiden mukaan maassa ei ole homoseksuaaleja ja joissa kannustetaan väkivaltaan hlbti-henkilöitä vastaan;

15.

korostaa, että ilmastonmuutosta, ympäristöä, energiaturvallisuutta, digitalisaatiota ja siihen liittyviä algoritmeihin perustuvaa päätöksentekoa ja tekoälyä, ulko- ja turvallisuuspoliittisia kysymyksiä, joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä sekä terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa ja arktisen alueen herkässä ympäristössä tapahtuvaa koskevat maailmanlaajuiset haasteet edellyttävät valikoivaa yhteistyötä Venäjän kanssa;

16.

pitää huolestuttavana sitä, että venäläiset yritykset ja henkilöt pesevät vuosittain mahdollisesti satoja miljardeja euroja EU:n kautta pyrkien laillistamaan korruption avulla saadun tuoton, ja kehottaa tutkimaan näitä rikoksia;

17.

korostaa, että Venäjän rahanpesua ja järjestäytynyttä talousrikollisuutta hyödynnetään vakautta horjuttaviin poliittisiin tarkoituksiin ja että ne uhkaavat Euroopan turvallisuutta ja vakautta; katsoo rahanpesun suuruusluokan olevan osa vihamielisiä pyrkimyksiä heikentää tilannetta, antaa väärää tietoa ja horjuttaa vakautta ylläpitäen samalla rikollista toimintaa ja korruptiota; panee merkille, että Venäjän EU:ssa toteuttamat rahanpesutoimet uhkaavat itsemääräämisoikeutta ja oikeusvaltioperiaatetta kaikissa jäsenvaltioissa, joissa Venäjä toteuttaa näitä toimia; toteaa, että tämä uhkaa Euroopan turvallisuutta ja vakautta ja asettaa vakavan haasteen Euroopan unionin yhteiselle ulko- ja turvallisuuspolitiikalle;

18.

suhtautuu tuomitsevasti Venäjän rahanpesutoimiin, laittomiin rahoitustoimiin ja muihin taloussodankäynnin keinoihin; kehottaa EU:n toimivaltaisia rahoitusalan viranomaisia lisäämään keskinäistä yhteistyötään ja asianomaisten tiedustelu- ja turvallisuuspalvelujen kanssa tehtävää yhteistyötä Venäjän rahanpesutoimien torjumiseksi;

19.

muistuttaa, että vaikka EU pitäytyy johdonmukaisesti ja yhtenäisesti kannassaan ja sen Venäjälle asettamia pakotteita jatketaan niin kauan kuin Venäjä jatkaa kansainvälisen oikeuden rikkomista, EU:n Venäjää koskeva ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja kaipaa lisää koordinointia ja johdonmukaisuutta; kehottaakin jäsenvaltioita lopettamaan kultainen viisumi/passi -ohjelmat, jotka hyödyttävät venäläisiä oligarkkeja, jotka tukevat usein Kremliä ja saattavat vähentää kansainvälisten pakotteiden vaikuttavuutta; toistaa aiemmat kehotuksensa säätää Euroopan unionin ”Magnitski-laki”(ihmisoikeuksien alaan liittyvä EU:n Global Human Rights Sanctions Regime -seuraamusjärjestelmä), ja kehottaa neuvostoa jatkamaan asiaa koskevaa työtään viipymättä; kehottaa jäsenvaltioita tekemään Venäjän-politiikassaan täyttä yhteistyötä unionin tasolla;

20.

painottaa, että rajoittavia kohdennettuja toimia, jotka liittyvät Itä-Ukrainaan ja miehitettyyn Krimin niemimaahan, ei ole suunnattu Venäjän kansaa vastaan vaan tiettyjä sellaisia henkilöitä ja yrityksiä vastaan, jotka ovat yhteydessä Venäjän johtoon;

21.

painottaa tässä yhteydessä, että EU:n sisäisten ja ulkoisten politiikkatoimien yhdenmukaisuus ja ulkoisten politiikkatoimien koordinoinnin parantaminen on keskeisessä EU:n yhtenäisemmän, vaikuttavamman ja menestyksekkäämmän ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta myös suhteessa Venäjään; korostaa, että tämä koskee erityisesti sellaisia politiikanaloja kuin Euroopan puolustusunionia, Euroopan energiaunionia, kyberpuolustusta strategisen viestinnän välineitä;

22.

tuomitsee naapurimaiden alueellisen koskemattomuuden loukkaukset, joihin Venäjä on syyllistynyt myös näiden maiden kansalaisten laittomilla sieppauksilla, joiden tarkoituksena on asettaa heidät syytteeseen venäläisessä tuomioistuimessa; tuomitsee myös Venäjän harjoittaman Interpolin väärinkäytön, joka ilmenee siten, että se käyttää kansainvälisiä etsintäkuulutuksia poliittisten vastustajien vainoamiseen;

23.

suhtautuu tuomitsevasti Venäjän toimiin Asovanmerellä, koska ne loukkaavat kansainvälistä merioikeutta ja Venäjän kansainvälisiä sitoumuksia, sekä Kertšinsalmen sillan rakentamiseen ja vedenalaisten kaapelien vetämiseen Venäjään laittomasti liitetylle Krimin niemimaalle ilman Ukrainan suostumusta; pitää erittäin huolestuttavana Venäjän harjoittamaa Asovanmeren, Mustanmeren sekä Kaliningradin alueen militarisointia sekä Euroopan maiden aluevesien toistuvaa loukkaamista Itämerellä;

24.

vahvistaa tukevansa yksiselitteisesti Georgian itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta; vaatii Venäjän federaatiota lopettamaan Georgiaan kuuluvien alueiden (Abhasia ja Tshinvalin alue / Etelä-Ossetia) miehittämisen ja kunnioittamaan täysimääräisesti Georgian itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta; korostaa, että Venäjän federaation on noudatettava ehdoitta kaikkia 12. elokuuta 2008 tehdyn tulitaukosopimuksen määräyksiä ja varsinkin sitoumusta vetää pois kaikki sotilasjoukkonsa Georgian alueelta;

25.

painottaa, että se, että Venäjä ei kunnioita kansainvälisiä sääntöjä – mikä tarkoittaa tässä tapauksessa merten vapautta, kahdenvälisiä sopimuksia ja Krimin niemimaan laitonta liittämistä Venäjään – on uhka Venäjän naapureille kaikkialla Euroopassa, ei ainoastaan Mustanmeren alueella vaan myös Itämeren alueella ja Välimerellä; korostaa, että on tärkeää kehittää vakaata Venäjän-politiikkaa kaikilta näiltä osin;

26.

ottaa huomioon, että ODIHR:n vaalitarkkailuvaltuuskunnan ja Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen muodostama kansainvälinen vaalitarkkailuvaltuuskunta tarkkaili 18. maaliskuuta 2018 pidettyjä presidentinvaaleja; ottaa huomioon, että ODIHR:n vaalitarkkailuvaltuuskunnan loppukertomuksen mukaan vaalit pidettiin ylimitoitetusti valvotussa oikeudellisessa ja poliittisessa ympäristössä, jossa ilmeni jatkuvaa painostusta kriittisiä näkemyksiä esittäviä kohtaan ja rajoitettiin kokoontumisen, yhdistymisen ja ilmaisun perusvapauksia sekä ehdokkaiden rekisteröintiä, minkä vuoksi todellista kilpailua ei ollut;

27.

pitää huolestuttavana sitä, että Venäjä jatkaa tuen antamista autoritaarisille järjestelmille ja maille, kuten Pohjois-Korealle, Iranille, Venezuelalle, Syyrialle, Kuuballe ja Nicaragualle, ja että se pyrkii jatkuvasti estämään kansainvälisiä toimia käyttämällä veto-oikeuttaan YK:n turvallisuusneuvostossa;

Yhteistä etua koskevat asiat

28.

toteaa jälleen tukevansa viittä periaatetta, jotka ohjaavat EU:n Venäjän-politiikkaa, ja kehottaa määrittelemään tarkemmin valikoivan yhteydenpidon periaatteen; suosittelee, että keskitytään MENA-alueeseen sekä pohjoiseen alueeseen ja arktiseen alueeseen, terrorismiin, väkivaltaisiin ääriliikkeisiin, aseiden leviämisen estämiseen, asevalvontaan, kyberalan strategiseen vakauteen, järjestäytyneeseen rikollisuuteen, muuttoliikkeeseen ja ilmastonmuutokseen liittyviin kysymyksiin, mukaan lukien yhteiset toimet, joilla turvataan YK:n turvallisuusneuvoston tukema yhteinen kattava toimintasuunnitelma Iranin kanssa ja lopetetaan Syyrian sota; painottaa, että vaikka EU:n ja Venäjän välistä keskustelua kyberterrorismista ja järjestäytyneestä rikollisuudesta pitääkin jatkaa, Venäjän järjestelmälliset hybridiuhat edellyttävät vahvaa pelotetta; kehottaa tässä yhteydessä käymään EU:n, Venäjän, Kiinan ja Keski-Aasian välistä vuoropuhelua yhteyksistä;

29.

korostaa, että EU on tällä hetkellä Venäjän suurin kauppakumppani ja säilyttää asemansa keskeisenä talouskumppanina myös lähitulevaisuudessa, mutta Nord Stream 2 -hanke lisää EU:n riippuvuutta Venäjän kaasutoimituksista, uhkaa EU:n sisämarkkinoita eikä ole EU:n energiapolitiikan tai sen strategisten etujen mukainen, minkä vuoksi se on pysäytettävä; painottaa, että EU on edelleen sitoutunut saattamaan energiaunionin valmiiksi ja monipuolistamaan energialähteitään; korostaa, että mitään uusia hankkeita ei pitäisi panna täytäntöön toteuttamatta oikeudellista ennakkoarviointia siitä, miten ne vastaavat EU:n lainsäädäntöä ja sovittuja poliittisia painopisteitä; pitää valitettavana Venäjän noudattamaa politiikkaa, jossa se käyttää energiavarojaan poliittisena välineenä käyttääkseen, ylläpitääkseen ja lisätäkseen poliittista vaikutusvaltaansa ja painostusta omaksi katsomaansa vaikutuspiiriin ja loppukuluttajiin nähden;

30.

korostaa, että EU:n ja Venäjän rajat ylittävät yhteistyöohjelmat ja rakentava yhteistyö pohjoisen ulottuvuuden kumppanuuden ja Barentsin euroarktisen neuvoston kehyksessä tuovat konkreettisia etuja raja-alueiden asukkaille ja tukevat näiden alueiden kestävää kehitystä; suosittaa tässä yhteydessä, että kaikkia näitä myönteisiä rakentavan yhteistyön aloja tuetaan edelleen;

31.

ottaa huomioon esimerkiksi koulutuksen ja kulttuurin avulla aikaansaatavien ihmisten välisten yhteyksien merkityksen;

32.

kehottaa komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa ja jäsenvaltioita vahvistamaan niiden pyrkimyksiä niin sanottujen jäätyneiden konfliktien ratkaisemiseksi itäisissä naapurimaissa, jotta varmistetaan EU:n itäisten kumppanien turvallisuuden ja vakauden paraneminen;

Suositukset

33.

korostaa, että on tärkeää antaa jatkuvaa poliittista ja taloudellista tukea yleisesti ihmisten välisille yhteyksille ja erityisesti kansalaisyhteiskunnan aktivisteille, ihmisoikeuksien puolustajille, bloggaajille, riippumattomille tiedotusvälineille, tutkiville journalisteille, suorapuheisille tutkijoille ja julkisuuden henkilöille sekä kansalaisjärjestöille; kehottaa komissiota asettamaan olemassa olevista ulkoisista rahoitusvälineistä saataville kunnianhimoisempaa ja pitkän aikavälin taloudellista ja institutionaalista samoin kuin kapasiteettia lisäävää apua Venäjän kansalaisyhteiskunnalle ja kehottaa jäsenvaltioita lisäämään osallistumistaan tähän apuun; kannustaa jäsenvaltioita panemaan aktiivisesti täytäntöön ihmisoikeuksien puolustajia koskevat EU:n suuntaviivat antamalla vaikuttavaa ja oikea-aikaista tukea ja suojelua ihmisoikeuksien puolustajille, toimittajille ja muille aktivisteille; kannustaa erityisesti jäsenvaltioita myöntämään pitkäaikaisviisumeita uhattuina oleville ihmisoikeuksien puolustajille ja heidän perheenjäsenilleen; tukee lisärahoituksen myöntämistä toimittajien koulutukselle ja eurooppalaisten toimittajien kanssa toteutettaville vaihdoille sekä välineille, joilla edistetään ihmisoikeuksia ja demokratiaa, kuten demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline (EIDHR) ja eurooppalainen demokratiarahasto;

34.

kehottaa lisäämään ihmisten välisiä yhteyksiä keskittyen nuoriin, vuoropuhelun ja yhteistyön lisäämiseen EU:n ja Venäjän asiantuntijoiden, tutkijoiden, kansalaisyhteiskuntien ja paikallisviranomaisten välillä sekä tiivistämään opiskelijoiden, ammatillisessa koulutuksessa olevien harjoittelijoiden ja nuorten välisiä vaihtoja, erityisesti Erasmus+-ohjelman kehyksessä; tukee tältä osin uusille Erasmus+-ohjelmille vuosiksi 2021–2027 myönnetyn rahoituksen lisäämistä; toteaa, että EU tarjoaa Venäjälle enemmän mahdollisuuksia akateemiseen liikkuvuuteen kuin muut kansainväliset kumppanimaat;

35.

kehottaa vapauttamaan ehdoitta kaikki ihmisoikeuksien puolustajat ja muut henkilöt, jotka on vangittu heidän käytettyään rauhanomaisesti oikeuttaan ilmaisun, kokoontumisen ja yhdistymisen vapauteen, erityisesti Tšetšenian tasavallan Memorial-ihmisoikeusjärjestön johtajan Ojub Titijevin, jota vastaan on nostettu syyte huumausaineiden hallussapitoa koskevien tekaistujen väitteiden perusteella; kehottaa Venäjän viranomaisia takaamaan heidän ihmisoikeuksiensa ja lainmukaisten oikeuksiensa täyden kunnioittamisen, mikä koskee myös oikeutta käyttää asianajajaa ja saada sairaanhoitoa, ja kehottaa kunnioittamaan heidän ruumiillista koskemattomuuttaan ja ihmisarvoaan ja suojelemaan heitä oikeudelliselta ahdistelulta, kriminalisoinnilta ja mielivaltaiselta pidättämiseltä;

36.

ottaa huomioon, että kansalaisyhteiskunnan järjestöt ovat usein liian heikkoja vaikuttaakseen merkittävästi korruption torjuntaan Venäjällä, kun taas kansalaisjärjestöjä kannustetaan järjestelmällisesti olemaan osallistumatta aktiivisesti korruption torjuntaan tai viranomaisten lahjomattomuuden edistämiseen; korostaa, että on tarpeen ottaa kansalaisyhteiskunta mukaan korruption torjuntaa koskevien politiikkojen vaikuttavuuden riippumattomaan seurantaan; kehottaa Venäjää panemaan asianmukaisesti täytäntöön kansainväliset korruption torjuntaa koskevat normit, joita on määritetty esimerkiksi korruption vastaisessa YK:n yleissopimuksessa ja Kansainvälisissä liikesuhteissa tapahtuvan ulkomaisiin virkamiehiin kohdistuvan lahjonnan torjuntaa koskevassa OECD:n yleissopimuksessa (lahjonnan torjuntaa koskeva yleissopimus);

37.

korostaa, että ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen edistämisen on oltava keskeisellä sijalla EU:n Venäjän-suhteissa; kehottaa siksi EU:ta ja jäsenvaltioita jatkamaan ihmisoikeuskysymysten ottamista esille kaikissa yhteyksissä Venäjän viranomaisten kanssa; kannustaa EU:ta kehottamaan jatkuvasti Venäjää kumoamaan kaikki lait ja asetukset – tai tarkistamaan niitä – jotka ovat yhteensopimattomia kansainvälisten ihmisoikeusnormien kanssa, mukaan lukien säädökset, joilla rajoitetaan oikeutta ilmaisun, kokoontumisen ja yhdistymisen vapauteen;

38.

ilmaisee olevansa vakuuttunut, että Venäjän jäsenyys Euroopan neuvostossa on nykyisin tärkeä osa instituutioiden välisiä suhteita Euroopassa; toivoo, että voidaan löytää tapoja vakuuttaa Venäjä olemaan luopumatta jäsenyydestään Euroopan neuvostossa;

39.

tuomitsee Venäjän hallituksen yritykset estää internetin viestipalvelujen ja verkkosivustojen toiminta; kehottaa Venäjän hallitusta ylläpitämään perusvapauksia, jotka koskevat ilmaisunvapautta ja yksityisyydensuojaa niin verkossa kuin sen ulkopuolella;

40.

kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan vastustuskyvyn parantamiseksi erityisesti kyber- ja media-aloilla, mukaan lukien mekanismit, joilla havaitaan vaaleihin vaikuttaminen ja torjutaan sitä; vaatii kyberhyökkäyksiä koskevan vastustuskyvyn parantamista; pitää erittäin huolestuttavana sitä, että EU on reagoinut ja vastannut Venäjän propagandakampanjaan ja laajoihin suoriin disinformaatiohyökkäyksiin riittämättömästi, ja katsoo, että tähän liittyviä toimia on vahvistettava erityisesti ennen toukokuussa 2019 pidettäviä tulevia Euroopan parlamentin vaaleja; painottaa tässä yhteydessä, että East StratCom -työryhmälle myönnettävää EU:n rahoitusta ja työryhmän henkilöstöresursseja on lisättävä huomattavasti; vaatii EU:n laajuista tukea Euroopan kyberturvallisuusalalle ja toimiville digitaalisille sisämarkkinoille sekä vahvempaa sitoutumista tutkimukseen; kannustaa tähän liittyen East StratCom -työryhmää tekemään eurooppalaisia arvoja tunnetuiksi venäjäksi; suhtautuu myönteisesti disinformaation torjuntaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman hyväksymiseen ja kehottaa jäsenvaltioita ja kaikkia asiaankuuluvia EU:n toimijoita panemaan sen toimet täytäntöön erityisesti toukokuussa 2019 pidettäviä Euroopan parlamentin vaaleja edeltävänä aikana;

41.

kehottaa EU:ta tarkastelemaan sellaisen sitovan oikeudellisen kehyksen laatimista sekä unionissa että kansainvälisesti, jolla torjutaan hybridisodankäyntiä ja jonka avulla unioni voisi toteuttaa päättäväisiä toimia demokratiaa tai oikeusvaltioperiaatetta uhkaavien kampanjoiden torjumiseksi, mukaan lukien kohdennetut pakotteet näiden kampanjoiden järjestämisestä ja toteuttamisesta vastuussa olevia tahoja vastaan;

42.

katsoo, että merkityksellinen vuoropuhelu edellyttää jäsenvaltioiden välistä vahvempaa yhtenäisyyttä ja selkeämpää tiedottamista siitä, mitä EU pitää ehdottomina kysymyksinä; painottaa siksi, että EU:n olisi oltava valmis hyväksymään uusia pakotteita, myös kohdennettuja henkilökohtaisia pakotteita, ja rajoitettava rahoituksen ja teknologian saantia, jos Venäjä jatkaa edelleen kansainvälisen oikeuden rikkomista; painottaa kuitenkin, että tällaiset toimet eivät kohdistu Venäjän kansaa vaan tiettyjä henkilöitä vastaan; kehottaa neuvostoa analysoimaan perin pohjin käytössä olevan pakotejärjestelmän tehokkuutta ja tiukkuutta; pitää myönteisenä neuvoston päätöstä kohdistaa rajoittavia toimenpiteitä Kertšinsalmen sillan laittomaan rakentamiseen osallistuneisiin eurooppalaisiin yrityksiin; toistaa huolensa näiden yritysten osallistumisesta, koska ne ovat näin tietämättään tai tietoisesti horjuttaneet EU:n pakotejärjestelmää; kehottaa tässä yhteydessä komissiota arvioimaan voimassa olevien unionin rajoittavien toimenpiteiden soveltamista ja varmistamaan sen ja kehottaa jäsenvaltioita jakamaan tietoja mahdollisissa rikkomistapauksissa suoritetuista kansallisista tulli- tai rikostutkinnoista;

43.

kehottaa ottamaan käyttöön EU:n laajuisen mekanismin, jonka avulla voidaan valvoa poliittisten puolueiden rahoitusta, ja toteuttamaan jatkotoimia sen estämiseksi, että joitakin osapuolia ja liikkeitä käytetään horjuttamaan Eurooppa-hanketta sisältä päin;

44.

suhtautuu tuomitsevasti Venäjän sotaharjoitusten, joissa Venäjän joukot harjoittelevat ydinasehyökkäyksiä, laajenemiseen ja määrään;

45.

kehottaa komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa valmistelemaan viipymättä EU:n laajuista Magnitski-lakia koskevan lainsäädäntöehdotuksen, jonka nojalla voitaisiin määrätä viisumikieltoja ja kohdennettuja pakotteita, kuten omaisuuden tai omistusoikeuksien jäädyttäminen EU:n lainkäyttöalueella, yksittäisille viranomaisille tai virallisessa asemassa toimiville henkilöille, jotka ovat syyllistyneet korruptioon tai vakaviin ihmisoikeusrikkomuksiin; painottaa välittömien pakotteiden luettelon merkitystä, jotta varmistetaan, että unionin versio Magnitski-laista pannaan tehokkaasti täytäntöön;

46.

kehottaa EU:ta varmistamaan EU:n voimassa olevien rajoittavien toimien soveltamisen ja jäsenvaltioiden välisen tiedonjaon sen varmistamiseksi, että EU:n Venäjän toimien vastaista pakotejärjestelmää ei heikennetä vaan että sitä sovelletaan oikeasuhteisesti Venäjän aiheuttamaan uhkaan nähden; korostaa vaaraa, joka liittyy pakotteiden vähentämiseen ilman, että Venäjä on osoittanut selkein toimin eikä ainoastaan sanallisesti kunnioittavansa Euroopan rajoja, sen naapureiden ja muiden kansakuntien itsemääräämisoikeutta sekä kansainvälisiä sääntöjä ja sopimuksia; toteaa jälleen, että tilanne voi jatkua tavanomaisena vasta, kun Venäjä noudattaa kaikilta osin sääntöjä ja rajoittaa toimiaan rauhanomaiseen toimintaan;

47.

toteaa jälleen, että Venäjällä ei ole veto-oikeutta eurooppalaisten kansakuntien euroatlanttisiin pyrkimyksiin nähden;

48.

kehottaa komissiota seuraamaan tiiviisti Venäjän vastatoimien vaikutuksia talouden toimijoihin ja harkitsemaan tarvittaessa korvaustoimia;

49.

korostaa, että Itä-Ukrainan sota voidaan ratkaista vain poliittisesti; kannustaa luottamusta lisääviin toimiin Donbassin alueella; tukee mandaattia, joka koskee YK:n rauhanturvajoukkojen sijoittamista tälle Itä-Ukrainan alueelle; kehottaa jälleen nimittämään Krimin niemimaasta ja Donbassin alueesta vastaavan EU:n erityislähettilään;

50.

tuomitsee EU-poliitikkojen, muun muassa Euroopan parlamentin nykyisten ja entisten jäsenten, ja EU-virkamiesten Venäjälle pääsyä koskevan mielivaltaisen kiellon; vaatii poistamaan maahantulokiellon välittömästi ja ehdoitta;

51.

kehottaa Venäjää vapauttamaan välittömästi poliittiset vangit, kuten ulkomaiden kansalaiset, ja toimittajat;

52.

kehottaa Venäjää toimimaan täydessä yhteistyössä kansainvälisessä tutkinnassa, joka koskee mahdollisesti sotarikokseksi katsottavaa lennon MH17 alasampumista; tuomitsee kaikki yritykset ja päätökset armahtaa henkilöt, joiden todetaan olevan vastuussa turmasta, tai viivyttää syytteiden nostamista, sillä tekijät pitää saattaa vastuuseen teoistaan;

53.

kehottaa Venäjän hallitusta olemaan estämättä sellaisten YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien käsittelyä, joissa tarkastellaan Syyrian tilannetta ja joilla pyritään torjumaan siviileihin kohdistuvaa jatkuvaa väkivaltaa ja esimerkiksi kemiallisten aseiden käyttöä, Geneven sopimuksien räikeää rikkomista ja yleismaailmallisten ihmisoikeuksien loukkaamista;

54.

tukee yhdennetyn Euroopan energiaunionin ripeää loppuun saattamista ja itäisten kumppanien ottamista siihen mukaan tulevaisuudessa; korostaa energiatehokkuutta ja uusiutuvia energialähteitä koskevan kunnianhimoisen politiikan merkitystä tässä yhteydessä; tuomitsee voimakkaasti Venäjän painostuksen Valko-Venäjää kohtaan, jotta tämä luopuisi itsenäisyydestään; korostaa, että EU:n on sen Venäjän-strategian edistämisestä riippumatta vahvistettava sitoutumistaan itäisiin kumppaneihin ja niille myönnettävää tukea sekä tuettava uudistuksia, joilla vahvistetaan turvallisuutta ja vakautta, demokraattista hallintoa ja oikeusvaltiota;

55.

tukee eurooppalaisen demokratiarahaston, Russian Language News Exchange (RLNE) -tiedotusalustan ja muiden demokratiaa ja ihmisoikeuksia Venäjällä ja muualla edistävien välineiden rahoituksen lisäämistä;

56.

kehottaa Venäjän viranomaisia tuomitsemaan kommunismin ja Neuvostoliiton hallinnon ja rankaisemaan kyseisen hallinnon aikana tehtyihin rikoksiin ja rikkomuksiin syyllistyneitä;

o

o o

57.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle sekä komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle.

(1)  EUVL C 407, 4.11.2016, s. 35.

(2)  Kolmen osapuolen yhteysryhmän tapaamisissa aikaansaatuja tuloksia koskeva pöytäkirja, joka allekirjoitettiin 5. syyskuuta 2014, ja Minskin sopimusten täytäntöönpanotoimenpiteitä koskeva paketti, joka hyväksyttiin 12. helmikuuta 2015.

(3)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0266.

(4)  EUVL C 35, 31.1.2018, s. 38.

(5)  EUVL C 408, 30.11.2017, s. 43.

(6)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0259.

(7)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0435.


21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/16


P8_TA(2019)0158

EU:n valmiuksien parantaminen konfliktinestossa ja välitystoiminnassa

Euroopan parlamentin päätöslauselma 12. maaliskuuta 2019 EU:n valmiuksien parantamisesta konfliktinestossa ja välitystoiminnassa (2018/2159(INI))

(2021/C 23/03)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja YK:n muut ihmisoikeussopimukset ja -välineet,

ottaa huomioon YK:n peruskirjan periaatteet ja päämäärät,

ottaa huomioon Euroopan ihmisoikeussopimuksen,

ottaa huomioon Helsingissä vuonna 1975 allekirjoitetun Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) päätösasiakirjan ja kaikki sen periaatteet ja pitää sitä keskeisenä asiakirjana Euroopan ja laajemman alueellisen turvallisuusjärjestyksen kannalta,

ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT),

ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030,

ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat konfliktinestosta ja välitystoiminnasta sekä naisista, rauhasta ja turvallisuudesta ja nuorisosta, rauhasta ja turvallisuudesta,

ottaa huomioon 10. marraskuuta 2009 hyväksytyn unionin välitys- ja vuoropuheluvalmiuksien vahvistamista koskevan neuvoston toimintaperiaatteen (15779/09),

ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Federica Mogherinin 28. kesäkuuta 2016 esittelemän Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian sekä 18. kesäkuuta 2017 julkaistun ensimmäisen kertomuksen sen täytäntöönpanosta ”From Shared Vision to Common Action: Implementing the EU Global Strategy”,

ottaa huomioon ennen marraskuun 2017 huippukokousta 15. marraskuuta 2017 neuvostolle, komissiolle ja Euroopan ulkosuhdehallinnolle (EUH) antamansa suosituksen itäisestä kumppanuudesta (1),

ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2018 antamansa suosituksen neuvostolle Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen 73. istunnosta (2),

ottaa huomioon vakautta ja rauhaa edistävän välineen perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 230/2014 muuttamisesta 12. joulukuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2017/2306 (3),

ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 13. kesäkuuta 2018 neuvostolle tekemän ja komission tukeman ehdotuksen neuvoston päätökseksi Euroopan rauhanrahaston perustamisesta (HR(2018) 94),

ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A8-0075/2019),

A.

toteaa, että kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden edistäminen on yksi unionin perimmäisistä tarkoituksista, josta tunnustuksena se sai vuonna 2012 Nobelin rauhanpalkinnon, ja että se on keskeinen osa Lissabonin sopimusta;

B.

ottaa huomioon, että unioni on sitoutunut panemaan täytäntöön naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevan toimintaohjelman YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 ja sen myöhempien päivitysten mukaisesti sekä nuorisoa, rauhaa ja turvallisuutta koskevan toimintaohjelman YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2250 ja sen myöhempien päivitysten mukaisesti;

C.

toteaa, että unioni on yksi suurimmista avunantajista, joka tukee konfliktinestoa ja rauhanrakentamista ulkoisen avun välineillään;

D.

katsoo, että unionin olisi otettava johtoasema maailmanlaajuisessa rauhanrakentamisessa, konfliktinestossa ja kansainvälisen turvallisuuden vahvistamisessa, koska se on tärkeä kansainvälisten järjestöjen rahoittaja, keskeinen avunantaja ja maailman suurin kauppakumppani; katsoo, että konfliktinesto ja välitystoiminta olisi nivellettävä osaksi kattavaa lähestymistapaa, jossa yhdistetään turvallisuus, diplomatia ja kehitys;

E.

pitää yhteistyötä alueellisten järjestöjen kanssa välttämättömänä ja katsoo, että näihin järjestöihin kuuluu myös Etyj, jonka Helsingissä vuonna 1975 allekirjoitetussa päätösasiakirjassa määrätään muun muassa voimankäytöstä pidättymisen, valtioiden alueellisen koskemattomuuden ja kansojen yhtäläisten oikeuksien ja itsemääräämisoikeuden periaatteista, ja toteaa, että nämä järjestöt ovat keskeisessä roolissa konfliktinestossa ja välitystoiminnassa;

F.

ottaa huomioon, että väkivaltaisten konfliktien ehkäiseminen on erittäin tärkeää, jotta Eurooppa ja sen naapurialueet selviytyvät turvallisuushaasteistaan ja jotta saavutettaisiin poliittista ja sosiaalista edistystä; toteaa, että se on myös tehokkaan monenvälisyyden keskeinen osatekijä ja tärkeä väline pyrittäessä saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteet ja erityisesti tavoite 16, joka koskee rauhanomaisia ja osallistavia yhteiskuntia, oikeussuojan saatavuuden takaamista kaikille ja tehokkaita, vastuullisia ja osallistavia instituutioita kaikilla tasoilla;

G.

toteaa, että unionin jatkuva tuki kolmansien maiden siviili- ja sotilastoimijoille on huomattava tekijä uusiutuvien väkivaltaisten konfliktien ennaltaehkäisyssä; toteaa, että kestävä ja pysyvä rauha ja turvallisuus liittyvät erottamattomasti kestävään kehitykseen;

H.

katsoo, että konfliktinestolla ja välitystoiminnalla olisi varmistettava vakauden ja kehityksen ylläpitäminen niissä valtioissa ja niillä maantieteellisillä alueilla, joiden tilanne aiheuttaa unionille välittömän turvallisuusongelman;

I.

toteaa, että konfliktinesto on strateginen toiminto, jolla pyritään varmistamaan tehokkaat toimet ennen kriisien puhkeamista; toteaa, että välitystoiminta on diplomatian toinen väline, jota voidaan käyttää konfliktien ehkäisemisessä, hillitsemisessä tai ratkaisemisessa;

J.

katsoo, että sisäinen ja ulkoinen turvallisuus kytkeytyvät yhä erottamattomammin toisiinsa ja että maailmanlaajuisten haasteiden monimutkainen luonne edellyttää laaja-alaista ja yhdennettyä unionin tason lähestymistapaa ulkoisiin konflikteihin ja kriiseihin;

K.

pitää tarpeellisena vahvempaa toimielinten välistä lähestymistapaa, jotta varmistettaisiin, että unioni pystyy kehittämään valmiuksiaan ja hyödyntämään niiden koko potentiaalin;

L.

toteaa, että unionin globaalistrategia, poliittiset lausumat ja institutionaalinen kehitys ovat tervetulleita merkkejä siitä, että varapuheenjohtaja / korkea edustaja on sitoutunut asettamaan konfliktineston ja välitystoiminnan etusijalle;

M.

toteaa, että konfliktinestoa ja rauhanrakentamista tuetaan huomattavasti ulkoisten rahoitusvälineiden avulla;

N.

katsoo, että siirtymäkauden oikeusjärjestelyt ovat tärkeä oikeussuojakeinojen ja muiden muutoksenhakukeinojen kokonaisuus, jossa keskitytään menneisyyden väärinkäytöksiä koskeviin vastuisiin ja kestävän, oikeudenmukaisen ja rauhanomaisen tulevaisuuden luomiseen;

O.

toteaa, että parlamentti on omaksunut näkyvän roolin parlamentaarisessa diplomatiassa, muun muassa välitys- ja vuoropuheluprosesseissa, ja se nojautuu tässä työssä omaan vuoropuhelua ja yhteisymmärryksen rakentamista koskevaan kulttuuriinsa;

P.

ottaa huomioon, että väkivaltaiset konfliktit ja sota vaikuttavat suhteettomasti siviileihin, erityisesti naisiin ja lapsiin, ja asettavat naiset miehiä enemmän alttiiksi riskeille joutua taloudellisen ja seksuaalisen riiston, pakkotyön, pakkosiirtojen ja pidätysten sekä seksuaalisen väkivallan, kuten sotataktiikkana käytetyn raiskauksen, uhreiksi; toteaa, että naisten ja nuorten aktiivinen osallistuminen on tärkeää konfliktineston ja rauhanrakentamisen sekä kaikkien väkivallan muotojen ehkäisemisen kannalta, mukaan lukien seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva väkivalta;

Q.

katsoo, että on tärkeää ottaa sekä kansalaisyhteiskunta että paikalliset siviili- ja sotilaalliset toimijat, myös naiset, vähemmistöt, alkuperäiskansat ja nuoret, mukaan ja tukea näiden aktiivista ja tarkoituksenmukaista osallistumista välitystoimintaa, vuoropuhelua ja sovinnontekoa koskevien valmiuksien kehittämisen ja luottamuksen rakentamisen edistämiseen ja helpottamiseen;

R.

katsoo, että konfliktinestoon, rauhanrakentamiseen ja rauhanturvaamiseen osoitetaan usein liian vähän rahoitusta, vaikka unioni on sitoutunut niihin poliittisesti, mikä puolestaan vaikuttaa kykyyn edistää ja helpottaa näiden alojen toimia;

1.

kannustaa unionia ottamaan nykyisten sovittujen neuvottelumuotojen ja -periaatteiden yhteydessä ja niiden tukemiseksi entistä enemmän painopisteekseen konfliktineston ja välitystoiminnan; tähdentää, että unioni saa tästä runsaasti poliittista, sosiaalista ja taloudellista lisäarvoa ja yleistä ihmisten turvallisuuteen liittyvää lisäarvoa; muistuttaa, että konfliktinesto ja välitystoiminta vahvistavat osaltaan unionin läsnäoloa ja uskottavuutta kansainvälisellä näyttämöllä;

2.

antaa tunnustusta yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan (YTPP) liittyville siviili- ja sotilasoperaatioille rauhan turvaamiseksi, konfliktien ehkäisemiseksi ja kansainvälisen turvallisuuden vahvistamiseksi;

3.

kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa, komission puheenjohtajaa ja Euroopan parlamentin puhemiestä vahvistamaan konfliktinestoa ja välitystoimintaa koskevat yhteiset pitkän aikavälin painopisteet, joista olisi tultava osa säännöllistä strategista ohjelmasuunnittelua;

4.

kehottaa rakentamaan rauhaa pitkäkestoisesti puuttumalla konfliktien perimmäisiin syihin;

5.

kehottaa parantamaan nykyistä arkkitehtuuria, jotta unionin painopisteitä voitaisiin tukea jäljempänä kuvatulla tavalla;

6.

kehottaa noudattamaan konfliktisensitiivisiä ja ihmiskeskeisiä toimintatapoja, joissa unionin toiminnan keskiössä on ihmisten turvallisuus, jotta toiminnassa saadaan aikaan myönteisiä ja kestäviä tuloksia;

7.

kehottaa EUH:ta ja ulkoisista toimista vastaavia komission yksiköitä esittämään parlamentille vuosittain kertomuksen konfliktinestoa ja välitystoimintaa koskevien unionin sitoumusten täytäntöönpanon edistymisestä;

Unionin toimielinten konfliktinestoa ja välitystoimintaa koskevien valmiuksien parantaminen

8.

tukee unionin johdonmukaisempaa ja kokonaisvaltaisempaa sitoutumista ulkoisissa konflikteissa ja kriiseissä ja katsoo, että yhdennetty lähestymistapa ulkoisiin konflikteihin ja kriiseihin lisää unionin ulkoisen toiminnan lisäarvoa ja että kaikki toimet on pantava mahdollisimman nopeasti täytäntöön, jotta unioni antaisi selkeitä vastauksia konfliktien eri vaiheissa ja jotta tämä yhdennetty lähestymistapa olisi toimivampi ja tehokkaampi; palauttaa tässä yhteydessä mieliin kansainvälisen oikeuden ja YK:n peruskirjan normit ja periaatteet ja ilmaisee tukensa nykyisille neuvottelukehyksille, lähestymistavoille ja periaatteille; toteaa jälleen, että jokaista konfliktia olisi tarkasteltava erikseen;

9.

korostaa, että näiden valmiuksien kehittämisen ansiosta jäsenvaltioiden olisi pystyttävä määrittämään konfliktineston ja välitystoiminnan kannalta ensisijaiset maantieteelliset alueet ja Euroopan maiden kahdenvälisen yhteistyön pitäisi helpottua;

10.

kehottaa perustamaan varapuheenjohtajan / korkean edustajan alaisuuteen konfliktinestoa ja välitystoimintaa käsittelevän EU:n korkean tason neuvoa-antavan toimikunnan, jotta yhteen koottu kattava joukko johtavia poliittisia sovittelijoita ja konfliktineston asiantuntijoita voisi tarjota nopeasti poliittista ja teknistä asiantuntemusta; katsoo, että tarvitaan myös sovitteluun ja siirtymäkauden oikeusjärjestelyihin liittyviä asioita käsittelevä asiantuntijaryhmä; kehottaa kannustamaan järjestelmällisesti sovinnonteon ja vastuuvelvollisuuden mekanismien perustamiseen kaikilla konflikteista toipuvilla alueilla, jotta varmistetaan tehtyjä rikoksia koskeva vastuuvelvollisuus sekä tulevien rikosten ehkäisy pelotevaikutuksen avulla;

11.

kehottaa nimittämään rauhankysymyksiä käsittelevän EU:n erityislähettilään, joka toimisi EU:n korkean tason neuvoa-antavan toimikunnan puheenjohtajana, jotta edistettäisiin eri toimielinten välistä johdonmukaisuutta ja koordinointia, myös niiden yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan kanssa, parannettaisiin tietojenvaihtoa ja lisättäisiin ja joudutettaisiin toimia;

12.

kehottaa perustamaan muita toimielinten välisiä mekanismeja, kuten erityistyöryhmiä erityisiä konfliktinestotilanteita varten;

13.

kehottaa perustamaan konfliktinestoa ja välitystoimintaa käsittelevän neuvoston työryhmän korostaen unionin vahvaa sitoutumista rauhaan ja vakauteen naapurialueillaan;

Euroopan ulkosuhdehallinto

14.

suhtautuu myönteisesti erillisen konfliktineston, rauhanrakentamisen ja välitystoiminnan välineistä vastaavan EUH:n yksikön perustamiseen ja ennakkovaroitusjärjestelmän ja tulevaisuuden kartoitusjärjestelmän kaltaisten välineiden kehittämiseen; kehottaa tekemään investointeja tällaisten välineiden kehittämiseksi edelleen;

15.

kehottaa keräämään, hallinnoimaan ja levittämään asiaa koskevaa tietämystä järjestelmällisemmin unionin toimielinten henkilöstölle helppokäyttöisissä, käytännöllisissä ja toiminnan kannalta merkityksellisissä muodoissa;

16.

kehottaa kehittämään edelleen sisäisen henkilöstön, sovittelijoiden ja muiden asiantuntijoiden sekä kolmansien osapuolten sukupuolisensitiiviseen konfliktien analyysiin, ennakkovaroitukseen, välitystoimintaan ja konfliktinestoon liittyviä valmiuksia yhdessä EUH:n ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa;

Euroopan komissio

17.

muistuttaa, että konfliktinesto on yhä tarpeellisempaa, jotta voidaan puuttua konfliktien perimmäisiin syihin ja saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet, erityisesti demokratia ja ihmisoikeudet, oikeusvaltio, oikeuslaitoksen uudistaminen ja kansalaisyhteiskunnan tukeminen;

18.

korostaa, että unionin toimien väkivallasta ja konflikteista kärsivillä alueilla on oltava poikkeuksetta konflikti- ja sukupuolisensitiivisiä; kehottaa ryhtymään välittömiin toimiin, joilla nämä näkökohdat sisällytetään kaikkiin asiaankuuluviin politiikkoihin, strategioihin, toimiin ja operaatioihin siten, että kiinnitetään enemmän huomiota siihen, ettei aiheuteta haittaa, ja maksimoidaan unionin panos konfliktineston ja rauhanrakentamisen pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamiseen;

Euroopan parlamentti

19.

korostaa demokratiatuki- ja vaalikoordinointiryhmän ja sen johdossa olevien Euroopan parlamentin jäsenten roolia välitys- ja vuoropuhelualoitteiden koordinoinnista vastaavana operatiivisena elimenä ja suhtautuu myönteisesti uusiin aloitteisiin, kuten rauhaa ja demokratiaa koskeviin Jean Monnet -vuoropuheluihin (joita järjestetään Ranskassa, Bazochesissa, sijaitsevassa, historiallisessa Jean Monnet -talossa), vaaliväkivaltaisuuksia koskeviin toimiin, puolueiden keskinäiseen vuoropuheluun ja yhteisymmärryksen edistämiseen ja nuorten poliittisten johtajien ohjelmaan, ja suosittelee, että näitä Euroopan parlamentin keskeisiä välitystoiminnan, tukitoimien ja vuoropuhelun välineitä kehitetään edelleen; pitää myönteisenä demokratiatuki- ja vaalikoordinointiryhmän päätöstä jatkaa entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian parlamentin (Sobranie) kanssa käydyn Jean Monnet -vuoropuheluprosessin menestyksekkäitä toimia laajentamalla vuoropuhelun menetelmien soveltaminen kaikkiin Länsi-Balkanin maihin;

20.

suhtautuu myönteisesti kumppanuuteen Ukrainan parlamentin (Verh’ovna Rada, Korkein neuvosto) kanssa Jean Monnet -vuoropuheluissa, joilla pyritään rakentamaan yhteisymmärrystä parlamentin poliittisten ryhmittymien ja puolueiden välille sekä ennen kaikkea muuttamaan poliittista kulttuuria modernin eurooppalaisen parlamentarismin suuntaan, joka perustuu demokraattiseen vuoropuheluun ja yhteisymmärryksen rakentamiseen;

21.

panee tyytyväisenä merkille 11.–13. lokakuuta 2018 käydyn viidennen Jean Monnet -vuoropuhelun päätelmät ja toteaa, että vuoropuhelu edisti tukea assosiaatiosopimuksen täytäntöönpanolle; toteaa, että parlamenttia on pyydetty työskentelemään yhdessä komission kanssa, jotta helpotettaisiin Ukrainan parlamentin ja hallituksen keskeisten sidosryhmien kanssa käytävää vuoropuhelua, jolla pyritään tehostamaan Ukrainan parlamentin toimintaa assosiaatiosopimuksen täytäntöönpanotehtävässä;

22.

suhtautuu myönteisesti Ukrainan, Moldovan ja Georgian parlamenttien puhemiesten väliseen uuteen kolmen osapuolen aloitteeseen alueellisen parlamentaarisen edustajakokouksen perustamisesta strategisista kysymyksistä, muun muassa assosiaatiosopimusten täytäntöönpanosta, käytävän alueellisen vuoropuhelun merkittäväksi foorumiksi, joka reagoi keskeisiin turvallisuushaasteisiin, kuten hybridisodankäyntiin ja disinformaatioon; pitää parlamentin tukea tälle alueelliselle parlamentaariselle vuoropuhelulle tärkeänä merkkinä sen sitoutumisesta alueeseen yhteisten alueellisten turvallisuushaasteiden uhan alla;

23.

pitää tärkeänä kasvavaa rooliaan poliittisissa välitysprosesseissa; korostaa tässä yhteydessä Euroopan naapuruuspolitiikasta ja laajentumisneuvotteluista vastaavan komission jäsenen ja kolmen Euroopan parlamentin sovittelijan, Kukanin, Vajglin ja Fleckensteinin, yhteistä aloitetta, jolla tuetaan entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian puoluejohtajia poliittisesta kriisistä selviämisessä hyväksymällä vuonna 2015 tehty Przinon sopimus; vahvistaa olevansa valmis jatkamaan tämän komission ja EUH:n kanssa tehtävän toimielinten välisen tiiviin yhteistyön viitoittamalla saralla lujittaen sitoumustaan vahvistaa poliittisia vuoropuheluita ja sovinnontekoa kaikkialla Länsi-Balkanin alueella ja laajemmassa naapurustossa;

24.

kehottaa jatkamaan nuorten poliittisten johtajien ohjelman kehittämistä YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaan 2250 perustuvan nuorisoa, rauhaa ja turvallisuutta koskevan toimintaohjelman yhteydessä sekä jatkamaan erinomaista yhteistyötä korkean edustajan / varapuheenjohtajan Välimeren aluetta koskevan aloitteen parissa Young Med Voices -ohjelman puitteissa;

25.

katsoo, että korkean tason ”Bridging the gap” -nuorisodialogi tarjoaa mahdollisuuden nuorison edustajien ja Länsi-Balkanin alueen maiden parlamenttien nuorten jäsenten väliselle vuoropuhelulle, joka on tärkeä puolueiden välisen vuoropuhelukulttuurin ja sovinnon tukemiseksi ja alueen maiden EU-jäsenyysnäkymien vahvistamiseksi;

26.

suosittelee Euroopan parlamentin jäsenten, erityisesti sovittelijoiksi tai päävaalitarkkailijoiksi nimitettyjen jäsenten, käytettävissä olevien parlamentaaristen koulutus- ja tukiohjelmien sekä kolmansien maiden parlamenttien jäsenten, puolueiden ja henkilöstön koulutusohjelmien, myös sukupuoli- ja nuorisonäkökohtia koskevien ohjelmien, kehittämisen jatkamista, myös koordinoimalla toimia tämän alan asiantuntemusta hankkineiden jäsenvaltioiden rakenteiden kanssa;

27.

katsoo, että parlamentin valmiuksia voitaisiin kehittää edelleen nimittämällä varapuhemies, joka vastaisi välitystoiminnan ja vuoropuhelun helpottamisen koordinoinnista ja toimisi tiiviissä yhteistyössä demokratiatuki- ja vaalikoordinointiryhmän kanssa, kehottaa perustamaan ryhmän, johon kuuluu Euroopan parlamentin nykyisiä ja entisiä jäseniä;

28.

korostaa Euroopan parlamentin Saharov-palkinnon merkitystä tietoisuuden lisäämisessä konflikteista eri puolilla maailmaa; kehottaa suurentamaan palkintosummaa parlamentin seuraavalla vaalikaudella;

29.

toteaa, että parlamentin on unionin yleisiä toimia tukeakseen virallistettava välitysmenettelynsä; kehottaa vahvistamaan parlamentaarista diplomatiaa ja vaihtotoimintaa, myös parlamentin valtuuskuntien toiminnan kautta;

30.

korostaa parlamentin ja Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR) pitkäaikaista tiivistä yhteistyötä vaalien ja demokratiatuen alalla; kehottaa laajentamaan tätä yhteistyötä välitystoimintaan ja vuoropuheluun;

Naiset, rauha ja turvallisuus – sukupuolinäkökohtia koskevien valmiuksien parantaminen unionin konfliktinesto- ja välitystoimissa

31.

kehottaa EU:ta omaksumaan johtavan roolin naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevien YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien täytäntöönpanossa sekä niihin sisältyvien periaatteiden sisällyttämisessä kaikkiin EU:n konfliktinesto- ja välitystoiminnan vaiheisiin;

32.

kehottaa toteuttamaan sukupuolten täyden tasa-arvon ja toteuttamaan erityisesti toimia, joilla varmistetaan, että unionin konfliktienesto- ja välitystoimissa turvataan naisten, tyttöjen ja nuorten osallistuminen ja suojellaan heidän oikeuksiaan konfliktien kaikissa vaiheissa konfliktien ehkäisemisestä aina konfliktien jälkeiseen jälleenrakentamiseen;

33.

kehottaa tekemään kaikista yhteistyö- ja koulutustoimista ja interventioista sukupuolisensitiivisiä; panee tyytyväisenä merkille tätä koskevat unionin aloitteet ja sen aktiivisen osallistumisen sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevan seuraavan toimintasuunnitelman kehittämiseen sekä unionin uuden strategisen lähestymistavan naisiin, rauhaan ja turvallisuuteen;

34.

kehottaa sisällyttämään sukupuolinäkökohtia, myös sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa ja konflikteihin liittyvää seksuaalista väkivaltaa, koskevan asiantuntemuksen kaikkiin konfliktineston, välitystoiminnan ja rauhanrakentamisen vaiheisiin;

35.

kehottaa unionia ottamaan johtavan roolin nuorisoa, rauhaa ja turvallisuutta koskevien YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien täytäntöönpanossa ja kehottaa sisällyttämään niissä vahvistetut periaatteet unionin kaikkeen konfliktinesto- ja välitystoimintaan;

36.

kehottaa ottamaan kaikissa yhteistyö- ja koulutus- ja muissa toimissa selville ja huomioon nuorten naisten ja nuorten miesten tarpeet ja toiveet ja pitämään mielessä erilaiset tavat, joilla väkivaltainen konflikti vaikuttaa heidän elämäänsä ja tulevaisuuteensa, sekä heidän arvokkaan panoksensa väkivaltaisen konfliktin ehkäisemiseen ja ratkaisemiseen;

Kansalaisyhteiskunnan järjestöjen roolin lujittaminen ja valmiuksien parantaminen konfliktinestoa ja välitystoimintaa koskevassa unionin lähestymistavassa

37.

katsoo, että kansalaisyhteiskunnan järjestöjen rooli olisi otettava huomioon unionin yleisessä lähestymistavassa ja sen valmiuksien kehittämistä koskevissa painopisteissä;

38.

korostaa luottamusta lisäävien toimien ja ihmisten välisten yhteyksien tärkeyttä konfliktinestossa ja -ratkaisussa;

39.

kehottaa kuulemaan kansalaisyhteiskunnan järjestöjä, erityisesti naisten oikeuksiin ja vähemmistöjen ihmisoikeuksiin erikoistuneita järjestöjä, laadittaessa ja pantaessa täytäntöön unionin ohjelmia ja toimintapolitiikkoja, jotka koskevat rauhaa, turvallisuutta ja välitystoimintaa;

Konfliktinestoon ja välitystoimintaan käytettävissä olevat unionin rahoitus- ja talousarviovarat

40.

katsoo, että kasvavat haasteet edellyttävät konfliktinestoon tarkoitettujen määrärahojen korottamista ja asiaan perehtynyttä henkilöstöä;

41.

painottaa tarvetta asettaa seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä (2021–2027) saataville riittävästi korvamerkittyjä rahoitusvaroja unionin konfliktinesto- ja välitystoimiin;

42.

kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa toimittamaan parlamentille ajantasaiset tiedot konfliktien analysointiin ja konfliktiherkkyyteen, ennakkovaroitukseen ja välitystukeen varatusta EUH:n budjettikohdasta ja tämän alan tulevista painopisteistä;

o

o o

43.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komission ja neuvoston puheenjohtajille, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, neuvostolle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle, ihmisoikeuksista vastaavalle EU:n erityisedustajalle, komissiolle, Etyjille, YK:n pääsihteerille sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)  EUVL C 356, 4.10.2018, s. 130.

(2)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0312.

(3)  EUVL L 335, 15.12.2017, s. 6.


Keskiviikko 13. maaliskuuta 2019

21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/23


P8_TA(2019)0186

Suojeleva Eurooppa – puhdasta ilmaa kaikille

Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 suojelevasta Euroopasta – puhdasta ilmaa kaikille (2018/2792(RSP))

(2021/C 23/04)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 37 artiklan,

ottaa huomioon tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisten päästöjen vähentämisestä, direktiivin 2003/35/EY muuttamisesta sekä direktiivin 2001/81/EY kumoamisesta 14. joulukuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/2284 (1),

ottaa huomioon ilmanlaadusta ja sen parantamisesta 21. toukokuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/50/EY (2),

ottaa huomioon rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2010/31/EU ja energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2012/27/EU muuttamisesta 30. toukokuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/844 (3) sekä sen terveellisen sisäympäristön saavuttamista koskevat vaatimukset,

ottaa huomioon autoalan päästömittauksia käsittelevän tutkimuksen johdosta 4. huhtikuuta 2017 antamansa suosituksen neuvostolle ja komissiolle (4),

ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2017 antamansa päätöslauselman kestävyyttä edistävistä EU:n toimista (5),

ottaa huomioon 14. joulukuuta 2017 antamansa päätöslauselman vähäpäästöistä liikkuvuutta koskevasta EU:n strategiasta (6),

ottaa huomioon 2. joulukuuta 2015 antamansa päätöslauselman kestävästä kaupunkiliikenteestä (7),

ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2018 antamansa päätöslauselman seitsemännen ympäristöalan toimintaohjelman toteuttamisesta (8),

ottaa huomioon Euroopan ympäristökeskuksen vuonna 2017 julkaiseman raportin ilmanlaadusta Euroopassa,

ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen 11. syyskuuta 2018 julkaistun erityiskertomuksen ”Ilman pilaantuminen: terveyttämme ei edelleenkään suojella riittävästi” (9),

ottaa huomioon Maailman terveysjärjestön (WHO) maailmanlaajuisen päivitetyn ilmanlaatutietokannan 2018,

ottaa huomioon sisäilman laatua koskevat WHO:n suuntaviivat,

ottaa huomioon syyskuussa 2018 tekemänsä tutkimuksen ”Ilmanlaatu ja kaupunkiliikenne EU:ssa: parhaat käytännöt ja mahdolliset ratkaisut” (10),

ottaa huomioon unionin yleisen tuomioistuimen 13. joulukuuta 2018 asiassa T-339/16 (Pariisin kaupunki v. komissio), T-352/16 (Brysselin kaupunki v. komissio) ja T-391/16 (Madridin kaupunki v. komissio) antaman tuomion,

ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen 7. helmikuuta 2019 julkaiseman aihekohtaisen katsauksen EU:n vastauksesta dieselgate-skandaaliin (11);

ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

ottaa huomioon komissiolle esitetyn kysymyksen suojelevasta Euroopasta: puhdasta ilmaa kaikille (O-000138/2018 – B8-0009/2019),

ottaa huomioon työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 2 kohdan,

A.

ottaa huomioon, että EU:n lakisääteiset päästörajat ovat edelleen WHO:n suosituksia suuremmat ja että Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) arvion mukaan EU:ssa raportoidaan vuosittain yli 400 000 ennenaikaista kuolemantapausta, jotka johtuvat ilman epäpuhtauksista; ottaa huomioon, että 98 prosenttia EU:n kaupunkien väestöstä altistuu WHO:n suuntaviivat ylittäville otsonitasoille;

B.

ottaa huomioon, että ilmanlaatu Euroopassa on parantunut hitaasti mutta varmasti viime vuosikymmeninä ja että EU:n lainsäädäntö on ollut tärkein syy tähän myönteiseen kehitykseen;

C.

ottaa huomioon, että EEA:n viimeisin arvio ilman epäpuhtauksille altistumiseen liittyvistä terveysvaikutuksista osoittaa, että hiukkaspitoisuudet (PM2,5) olivat vuonna 2014 aiheuttaneet EU:n 28:ssa jäsenvaltiossa noin 399 000 ennenaikaista kuolemantapausta, joiden syynä oli pitkäaikainen altistuminen ilman epäpuhtauksille; ottaa huomioon, että vuonna 2014 nitriitti- ja otsonipitoisuuksille altistuminen aiheutti EU:ssa noin 75 000 ja otsonipitoisuuksille altistuminen noin 13 600 ennenaikaista kuolemantapausta vuodessa;

D.

toteaa, että huonolla ilmanlaadulla on valtava vaikutus terveyteen, ja erityisen alttiita sen vaikutuksille ovat raskaana olevat naiset, lapset ja ikääntyneet ihmiset;

E.

ottaa huomioon, että noin 90 prosenttia kaupungeissa asuvista eurooppalaisista altistuu ihmisen terveydelle haitalliseksi katsotuille ilman epäpuhtauksien tasoille;

F.

ottaa huomioon, että tieliikenteen osuus typpioksidien (NOx) päästöistä EU:ssa on noin 40 prosenttia ja että kaikista liikenteen typpioksidipäästöistä noin 80 prosenttia on peräisin dieselkäyttöisistä ajoneuvoista; ottaa huomioon, että EU:n päästörajoitukset ylittävät dieselhenkilöautot olivat vuonna 2015 syynä 6 800:n eurooppalaisen ennenaikaisiin kuolemantapauksiin;

G.

ottaa huomioon, että huonon ilmanlaadun terveysvaikutusten aiheuttamien taloudellisten seurausten on arvioitu vastaavan 3–9 prosenttia EU:n BKT:sta;

H.

ottaa huomioon, että kaupunkien ilmanlaadun parantamista koskevan lainsäädännön täytäntöönpanon laiminlyönti ja sisäilman pilaantumiseen puuttumattomuus on erityisen huolestuttavaa ja se estää seitsemännen ympäristöalan toimintaohjelman mukaisen erityistavoitteen 3 saavuttamisen; ottaa huomioon, että kyseisen erityistavoitteen mukaan unionin kansalaisia olisi suojeltava ympäristöön liittyviltä paineilta sekä terveydelle ja hyvinvoinnille aiheutuvilta riskeiltä;

I.

ottaa huomioon, että nykyiset elintarviketuotannon ja maatalouden järjestelmät tuottavat liiallisia ammoniakki-, typpioksiduuli- ja metaanipäästöjä; ottaa huomioon, että 94 prosenttia ammoniakkipäästöistä ja 40 prosenttia metaanipäästöistä ovat peräisin maataloustoiminnasta; ottaa huomioon, että maailmanlaajuisella tasolla eläinten tehotuotanto tuottaa enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin liikenne;

J.

ottaa huomioon, että huono ilmanlaatu muodostaa kasvavan haasteen kestävälle kehitykselle ja että ilmansaasteiden vähentäminen on ratkaisevan tärkeää YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanon varmistamiselle Euroopassa ja muualla;

K.

ottaa huomioon, että WHO hyväksyi vuonna 2000 periaatteita, joilla vahvistetaan oikeus terveelliseen sisäilmaan, ja totesi, että oikeutta terveyteen koskevan periaatteen mukaan jokaisella on oikeus hengittää terveellistä sisäilmaa;

L.

ottaa huomioon, että unionin olisi pyrittävä edistämään maailmanlaajuisia toimia ilman epäpuhtauksien hillitsemiseksi;

M.

ottaa huomioon, että musta hiili, jota syntyy orgaanisen hiilen epätäydellisessä palamisessa liikenteessä, fossiilisten polttoaineiden ja biomassan polttamisessa ja teollisuudessa, on yksi pienhiukkasten ainesosa ja että se vaikuttaa osaltaan maapallon ilmaston lämpenemiseen;

Yleisiä huomioita

1.

panee merkille, että vuonna 2018 Euroopan unionin tuomioistuimessa nostettiin kanne kuutta sellaista jäsenvaltiota vastaan, jotka eivät noudattaneet EU:n ilmanlaatunormeja; muistuttaa lisäksi, että parhaillaan on käynnissä 29 rikkomismenettelyä EU:n ilmanlaaturajoitusten rikkomisesta 20 jäsenvaltiossa ja että noin kaksi kolmasosaa jäsenvaltioista ei tällä hetkellä noudata päästörajoja PM10:n ja NO2:n osalta ja viidennes ylittää PM2,5:n tavoitearvon;

2.

kehottaa komissiota toimimaan viipymättä PM2,5:n suhteen ehdottamalla, että näiden hiukkasten osalta EU:n ilmanlaatulainsäädännössä otetaan käyttöön WHO:n suosituksia tiukemmat päästörajat;

3.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita arvioimaan ja tarkistamaan ilmanlaatupolitiikkoja ainoastaan luotettavien, ajantasaisten, riippumattomien ja vertaisarvioitujen tieteellisten todisteiden perusteella;

4.

kehottaa jäsenvaltioita asettamaan kaupunkien ja kaupunkialueiden ilmanlaadun parantamista koskevien koordinoitujen toimien ja toimintalinjojen kaikilla tasoilla ja aloilla toteuttamisen etusijalle EU:n ilmanlaatutavoitteiden saavuttamisen ja niihin liittyvien ilmasto- ja ekosysteemivaikutusten huomioimisen; muistuttaa, että ilman epäpuhtaudet ja niihin liittyvät sairaudet ja kuolemantapaukset aiheuttavat huomattavia sosiaalisia kustannuksia ja rasittavat merkittävästi kansallisia talousarvioita koko unionissa; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että toimenpiteillä kaupunkialueiden ilmanlaadun parantamiseksi ei ole kielteisiä vaikutuksia niitä ympäröivien alueiden, kuten esikaupunkialueiden ja laajempien taajamien ilmanlaatuun;

5.

on vakuuttunut siitä, että ilman epäpuhtauksilla on paikallinen, alueellinen, kansallinen ja rajat ylittävä ulottuvuus, ja edellyttää toimien toteuttamista kaikilla hallinnon tasoilla; kehottaa tästä syystä vahvistamaan monitasoiseen hallintoon perustuvaa lähestymistapaa, jossa kaikki toimijat ottavat vastuun sellaisten toimien toteuttamisesta, joita voi toteuttaa ja joita olisi toteutettava niiden tasolla; katsoo myös, että komission poliittista päätöksentekoa olisi yhtenäistettävä ottamalla mukaan kaikki asianomaiset pääosastot; pitää valitettavana, että vaikka ympäristön pääosasto on toimivaltainen ilman epäpuhtauksien alalla, muista osastoista peräisin olevat toimet ja etunäkökohdat usein vaarantavat sen tavoitteet;

6.

kehottaa jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia omaksumaan kattavan ja kokonaisvaltaisen lähestymistavan ilman pilaantumiseen ja myös sisäilman epäpuhtauksiin sekä ottamaan huomioon maatalouden ja elintarviketuotannon järjestelmien, luonnonsuojelun, ilmastonmuutoksen, energiatehokkuuden, liikkuvuuden ja kaupunkisuunnittelun kaltaiset merkitykselliset alat ja priorisoimaan pilaantumisen vähentämiseen tähtääviä lähestymistapoja, joilla on yhteisvaikutusta myös muilla aloilla; kehottaa toimivaltaisia viranomaisia laatimaan puhdasta ilmaa koskevia toimintasuunnitelmia, joihin sisältyy uskottavia toimenpiteitä, jotka koskevat kaikkia ilmansaasteiden lähteitä ja kaikkia talouden aloja; kannustaa kaupunkeja ja toimivaltaisia viranomaisia toimimaan kaikilla tasoilla puhdasta ilmaa koskevan sopimuksen tekemiseksi;

7.

kannattaa puhdasta ilmaa koskevien vuoropuhelujen jatkamista komission ja jäsenvaltioiden välillä ja katsoo, että vuoropuheluissa olisi tarkasteltava kaikkia täytäntöönpanossa havaittuja aukkoja kokonaisvaltaisen lähestymistavan pohjalta;

8.

toteaa, että niillä alueilla ja taajamissa, joissa ilmanlaatu on huono ilman epäpuhtauksien jatkuvasti ylittäessä EU:n tasolla vahvistetut raja-arvot, ilmanlaatusuunnitelmilla olisi pyrittävä lopettamaan ylitykset mahdollisimman nopeasti, kuten direktiivissä 2008/50/EY edellytetään ja mikä on myös selvästi vahvistettu unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä (12) (13);

9.

huomauttaa, että Euroopan kaupunkien ilman pilaantumista on käsiteltävä kokonaisvaltaisella lähestymistavalla, jossa otetaan huomioon ilman epäpuhtauksien eri lähteet; kehottaa komissiota toteuttamaan ilmanlaatudirektiivin kunnianhimoisen päivityksen siten, että se vastaisi WHO:n viimeisimpiä raja- ja tavoitearvoja (PM, SO2 ja O3), ja vahvistamaan PM2,5-hiukkasten osalta lyhyen aikavälin arvon sekä esittämään tehokkaita toimenpiteitä, joiden avulla jäsenvaltiot voivat noudattaa direktiiviä 2008/50/EY, asettamaan rikkomismenettelyn yhteydessä etusijalle jäsenvaltioiden ilmanlaadun parantamiseksi toteuttamien toimenpiteiden arvioinnin ja tehostamaan pyrkimyksiään sen tarkistamiseksi, että jäsenvaltiot noudattavat niitä, mukaan lukien moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä annettuun komission asetukseen (EU) 2017/1151 sisältyviä todellisia ajonaikaisia päästöjä mittaavan testimenettelyn mukaisia normeja (14);

10.

pitää valitettavana direktiivin 2016/2284 5 artiklalla käyttöön otettua joustomekanismia; korostaa, että yksitoista jäsenvaltiota on vuonna 2018 pyytänyt päästötavoitteidensa mukauttamista; kehottaa komissiota rajoittamaan päästökartoituksen mukauttamista vain välttämättömimpään ja harkitsemaan, ovatko jäsenvaltiot toteuttaneet toimia kompensoidakseen jonkin alan mahdolliset odottamattomat päästöt ennen päästökartoitusten mukauttamisen pyytämistä;

11.

pitää valitettavana, että direktiivin 2008/50/EY kriteerit ilmansaasteiden mittauksen näytteenottopaikkojen sijainnille jättävät jäsenvaltioille jonkin verran liikkumavaraa ja että vaarana on, ettei edustavuuden tavoitetta saavuteta; kehottaa komissiota analysoimaan, millä tavalla tämä vaikuttaa mittausten vertailukelpoisuuteen ja sen välittömiin seurauksiin;

12.

kehottaa komissiota ottamaan politiikoissaan ja yhteistyöohjelmissaan unionin ulkorajoilla sijaitsevien kolmansien maiden kanssa huomioon näistä maista peräisin olevat ja valtiosta toiseen kulkeutuvat ilman epäpuhtaudet sekä sen tosiasian, että EU:n toimilla ja yhteistyöohjelmilla näiden maiden kanssa voi olla vaikutusta ilmanlaadun parantamiseen, ja keskittymään tukiohjelmissaan ensisijaisesti ilman epäpuhtauksien syiden torjuntaan;

13.

korostaa, että WHO:n mukaan huono ilmanlaatu vaikuttaa terveyden sosiaalisiin ja ympäristöön liittyviin taustatekijöihin, kuten juomaveteen ja riittäviin elintarvikkeisiin;

14.

muistuttaa ilman epäpuhtauksien ja eriarvoisuuden välisestä yhteydestä, sillä haavoittuvammassa asemassa olevien väestöryhmien altistus on yleensä suurempi; kannustaa jäsenvaltioita ponnistelemaan sosiodemografisten, taloudellisten ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi muun muassa toteuttamalla toimenpiteitä epäpuhtauksien rajoittamiseksi riskialttiissa paikoissa, kuten terveydenhuollon, opetuksen ja sosiaalipalvelujen tiloissa ja kaupunkien keskustoissa;

15.

on huolestunut kasvavasta tieteellisestä näytöstä, joka koskee liikenteeseen liittyvien ilman epäpuhtauksien vaikutusta lasten ja muiden väestönosien kognitiiviseen kehitykseen;

16.

muistuttaa, että parhaan käytettävissä olevan tekniikan yhdenmukainen soveltaminen ja päivittäminen ilmaan pääsevien epäpuhtauksien rajoittamiseksi on ratkaisevan tärkeää ympäristönsuojelun asianmukaisen tason säilyttämisen varmistamiseksi kaikkialla EU:ssa;

17.

korostaa, että on tärkeää varmistaa kuluttajansuojan korkea ja yhdenmukainen taso sisämarkkinoilla mahdollisten tulevien päästöskandaalien varalta, ja kehottaa lainsäätäjiä kehittämään kollektiivisia oikeussuojakeinoja komission huhtikuussa 2018 ehdottaman Kuluttajat vahvempaan asemaan -toimenpidepaketin mukaisesti;

Liikenne

18.

muistuttaa, että ilman epäpuhtauksien ja liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ovat kaupunkialueiden kaksoishaaste ja että nollapäästöiset ja vähäpäästöiset autot, pakettiautot ja bussit ovat olennaisen tärkeitä puhtaan, energiatehokkaan ja kohtuuhintaisen liikkuvuuden järjestämisessä kaikille kansalaisille ja että tällaisten ajoneuvojen massamarkkinoiden kehityksen jouduttaminen lisäämällä niiden tarjontaa unionissa on ratkaisevan tärkeää hintojen laskemiseksi kuluttajien, ajoneuvokannasta vastaavien toimijoiden, julkisista hankinnoista vastaavien viranomaisten ja koko eurooppalaisen yhteiskunnan eduksi;

19.

painottaa, että on ratkaisevan tärkeää tukea sähköajoneuvojen markkinoita ja antaa jäsenvaltioille ohjaavia suosituksia, jotta niitä kannustetaan panemaan täytäntöön verokannustimia vähäpäästöisille ja päästöttömille ajoneuvoille; korostaa kuluttajahyväksynnän edellyttävän ehdottomasti latausinfrastruktuurin saatavilla oloa ja käytettävyyttä niin yksityisissä kuin julkisissa rakennuksissa rakennusten energiatehokkuutta koskevan direktiivin (15) mukaisesti ja myös sähköajoneuvojen kilpailukykyä; korostaa, että on tärkeää varmistaa, että sähköautoja varten tuotettu sähkö on peräisin kestävistä energianlähteistä; edellyttää tässä yhteydessä seuraavan sukupolven akkuja koskevaa unionin pitkän aikavälin aloitetta;

20.

palauttaa mieliin jäsenvaltioiden toteuttamien erilaisten toimenpiteiden raportoidut myönteiset tulokset yksityisautojen kaupunkikeskustoihin pääsyn rajoittamisessa, julkiseen liikenteeseen investoimisessa ja muiden liikennemuotojen, kuten polkupyörien pääsyn helpottamisessa;

21.

painottaa, että aktiivisten liikennemuotojen, kuten pyöräilyn ja kävelemisen, edistäminen on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan parantaa ilmanlaatua vähentämällä yksityisautoilua kaupungeissa ja kaupunkialueilla; katsoo, että aktiivisia liikennemuotoja olisi tämän vuoksi tuettava kattavalla ja korkealaatuisella infrastruktuurilla, jota täydennetään luotettavalla julkisella liikenteellä kaupunkien ja alueiden tasolla, ja siihen olisi kannustettava alueidenkäytön suunnittelulla;

22.

täsmentää lisäksi, että päivittäiset matkat ovat keskimäärin hyvin lyhyitä, joten on välttämätöntä, että luodaan luontoa vähän rasittavan liikkuvuuden (muun muassa kävely ja pyöräily) infrastruktuuri, jotta ihmisillä on vaihtoehto tieliikenteelle;

23.

muistuttaa, että ilmansaasteiden vähentämiseksi on ratkaisevan tärkeää tukea vähäpäästöisiä ja päästöttömiä kuorma-autoja ja stimuloida niiden markkinoita ja niiden käyttöä;

24.

korostaa jälleen pitkän aikavälin kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien merkitystä ja kannustaa jäsenvaltioita laatimaan sellaisia suunnitelmia, joissa keskitytään päästöttömiin ja vähäpäästöisiin liikennemuotoihin ilmansaasteiden, kasvihuonekaasujen ja energiankulutuksen vähentämiseksi; tukee sellaisten liikennealueiden ja intermodaalisten järjestelmien perustamista, joissa etusijalla on julkisen liikenteen käyttö; painottaa, että tarvitaan selkeitä ja helposti saatavia tietoja kaupunkien ja alueiden ajoneuvojen pääsyä säätelevistä järjestelmistä, ja kehottaa komissiota tukemaan eurooppalaisen digitaalisen tietovälineen kehittämistä;

25.

kehottaa komissiota vahvistamaan jatkuvaa monitasoista yhteistyötä jäsenvaltioiden ja eurooppalaisten kaupunkien kanssa EU:n kaupunkiagendan yhteydessä, viimeistelemään vuoden 2018 kaupunkiliikenteen toimintasuunnitelmansa (16), jossa olisi määriteltävä selkeitä ratkaisuja ilmansaasteiden torjumiseksi kunnallisella tasolla, sekä jatkamaan tukeaan kaupunkiliikenteen seurantakeskukselle (ELTIS) (17), joka levittää hyödyllistä tietoa rahoitusmahdollisuuksista, tapaustutkimuksista ja parhaista käytännöistä sen osalta, miten ilmanlaatua voidaan parantaa paremmilla kaupunkiliikenteen ratkaisuilla;

26.

kannattaa ajoneuvojen ympäristöominaisuuksiin perustuvien sähköisten tiemaksu- ja lippujärjestelmien kaltaisten digitaalisten teknologioiden käytön lisäämistä saastuttaja maksaa -periaatteen täytäntöönpanossa; korostaa, että tiemaksujärjestelmien yhdenmukaistetussa kehyksessä olisi otettava ympäristötehokkuuden kohdalla huomioon sekä kasvihuonekaasu- että epäpuhtauspäästöt, jotta uusien ajoneuvojen kehittämistä silmällä pitäen lähetetyt signaalit olisivat selkeitä ja tasapainoisia; painottaa kuitenkin, että näiden sääntöjen olisi oltava teiden käyttäjien näkökulmasta selkeitä ja avoimia; korostaa optimoitujen liikennevirtojen ja pysäköintipaikkaa etsivien autojen aiheuttaman liikenteen vähentämisen kaltaisten verkotetun liikenteen ja automaattisten liikenneratkaisujen ympäristöhyötyjä ja turvallisuusvaikutuksia kaupunkialueilla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita siksi tukemaan kaupunkeja tarvittavan tekniikan käyttöönottamisessa;

27.

painottaa, että ympäristöä säästävät julkiset hankinnat viranomaisten omiin ajoneuvokantoihin hankittavien päästöttömien ja vähäpäästöisten ajoneuvojen tai (osittain) julkisten autojen yhteiskäyttöohjelmien osalta ovat keskeinen osatekijä tieliikenteen hiilestä irrottamisessa sekä ilmanlaadun parantamisessa kaikkialla Euroopassa;

28.

on tyytyväinen useiden kaupunkien eri puolilta Eurooppaa esittämiin sitoumuksiin puhdistaa kaupunkiliikenteen ajoneuvokantaa asettamalla sähkökäyttöisten bussien hankintaa koskevia vaatimuksia ja kehottaa useampia kaupunkeja noudattamaan C40-Cities -verkoston joidenkin eurooppalaisten jäsenten (18) esimerkkiä, sillä ne ovat allekirjoittaneet ”Fossil Free Streets”-julistuksen (19) ja sopineet hankkivansa vuodesta 2025 alkaen vain sähkökäyttöisiä busseja ja varmistavansa suurten päästöttömien kaupunkialueiden luomisen vuoteen 2030 mennessä;

29.

painottaa, että typen oksidien (NOx) tyyppihyväksyntäpäästöjä ja todellisia päästöjä (Euro 3–6 päästörajoitusten mukaiset autot) koskevien virallisten lukujen välinen ero on suurin syy viivytyksiin kaupunkien ja kaupunkialueiden ilmanlaadun parantamisessa ja että se heikentää vakavalla tavalla saastuttavimpien ajoneuvojen rajoittamista koskevia paikallisia järjestelmiä ja toimenpiteitä;

30.

toteaa, että nykyään on käytettävissä teknologiaa, jolla dieselajoneuvojen Euro 6 NOx-normien noudattaminen myös todellisissa ajo-olosuhteissa on mahdollista ilman, että hiilidioksidipäästöt siitä kasvavat;

31.

kehottaa jäsenvaltioita ja autonvalmistajia huolehtimaan yhdessä vaatimustenvastaisiin dieselajoneuvoihin tehtävistä pakollisista jälkiasennuksista, esimerkiksi selektiivisestä katalyyttisestä pelkistyksestä (SCR), jolla vähennetään typpidioksidin (NO2) päästöjä ja puhdistetaan nykyinen autokanta, jotta voidaan välttää dieselautojen kieltäminen; katsoo, että asianomaisen autonvalmistajan olisi vastattava näiden jälkiasennusten kustannuksista;

32.

kehottaa komissiota jatkamaan EU:n autokannan NOx-päästöjen vähentämistä tarkastelemalla uudelleen toisessa RDE-paketissa säädettyä vaatimustenmukaisuuden tunnuslukua vuosittain ja teknologian kehityksen mukaisesti siten, että se alennetaan yhteen mahdollisimman pian ja viimeistään vuonna 2021;

33.

kehottaa komissiota hyödyntämään sille moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen määräaikaiskatsastuksista annetulla direktiivillä 2014/45/EU (20) siirrettyä valtaa testausmenettelyn päivittämiseen siten, että kaikkien jäsenvaltioiden on toteutettava käytössä olevien ajoneuvojen vaatimustenmukaisuutta koskevat tarkastukset NOx-päästönormien osalta määräaikaiskatsastuksissa;

34.

kehottaa komissiota ehdottamaan henkilöautoille Euro 6-normin jälkeistä normia, joka on polttoaine-, teknologia- ja sovellusneutraali ja vähintään yhdenmukainen Kalifornian/Yhdysvaltojen (Tier 3 ja LEV III) NOx-normien sekä käytössä olevien ajoneuvojen vaatimustenmukaisuutta ja kestävyyttä koskevien vaatimusten kanssa;

35.

kehottaa komissiota jatkamaan työtään kannettavien päästöjenmittausjärjestelmien (PEMS) suorituskyvyn parantamiseksi niiden tarkkuuden lisäämiseksi ja niiden virhemarginaalin pienentämiseksi; katsoo, että hiukkasten osalta PEMS-laitteiden olisi pystyttävä käsittelemään alle 23 nanometrin kokoisia hiukkasia, jotka ovat kaikkein vaarallisimpia ihmisten terveydelle;

36.

tuomitsee jyrkästi European Research Group on Environment and Health in the Transport Sector -ryhmän (EUGT) tilaamat ja vuosina 2014–2015 ihmisillä ja apinoilla toteutetut kokeet, joilla pyrittiin osoittamaan, että uusien ajoneuvojen dieselmoottorien pakokaasupäästöt eivät aiheuttaneet terveysuhkaa;

37.

pyytää komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että tällaisia kokeita, jotka ovat eettisesti vastenmielisiä ja kaikin tavoin täysin perusteettomia, ei koskaan enää toisteta Euroopan unionin alueella;

38.

kehottaa komissiota harkitsemaan normien käyttöönottoa ajoneuvojen muiden kuin pakokaasuista aiheutuvien päästöjen hillitsemiseksi;

39.

kehottaa komissiota tarkastelemaan rakennustyömaakoneiden päästöjä liikkuvia työkoneita koskevan asetuksen (21) soveltamisalan lisäksi myös toteuttamalla vaikutustenarvioinnin päästöttömien rakennuskoneiden potentiaalista ilman- ja melusaasteiden vähentämisessä sekä myös sen mahdollisesta sisällyttämisestä asianomaisen EU:n lainsäädännön tuleviin tarkastuksiin;

40.

katsoo, että päästöjen valvonta-alueet voivat auttaa parantamaan ilmanlaatua rannikkokaupungeissa ja kaupungeissa, joissa on runsaasti merenkulusta peräisin olevaa rikin ja typen oksidien aiheuttamaa pilaantumista; kannustaa siksi asianomaisia jäsenvaltioita toimimaan Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä (IMO), jotta päästöjen valvonta-alueiden täytäntöönpanoa EU:n vesillä voidaan edistää, ja kehottaa komissiota tukemaan kaikkia tähän liittyviä toimia;

Maatalous

41.

ottaa huomioon, että nykyiset elintarviketuotannon ja maatalouden järjestelmät tuottavat liiallisia ammoniakki- (NH3), typpioksiduuli- (N2O) ja metaanipäästöjä (CH4); ottaa huomioon, että 94 prosenttia ammoniakkipäästöistä ja 40 prosenttia metaanipäästöistä ovat peräisin maataloustoiminnasta;

42.

painottaa, että maatalous on EU:n kolmanneksi suurin PM10-päästöjen lähde, kuten Euroopan ympäristökeskus on korostanut;

43.

muistuttaa Euroopan ympäristökeskuksen vuoden 2017 toteamuksista, joiden mukaan maatalouden NH3-päästöt edistävät osaltaan ympäri Eurooppaa aina keväisin koettuja korkeiden hiukkaspitoisuuksien kausia ja joiden mukaan ammoniakkipäästöt edistävät osaltaan sekä lyhytaikaisia että pitkäaikaisia kielteisiä terveysvaikutuksia;

44.

korostaa, että kaupunkialueilla ammoniakkipäästöt muodostavat noin 50 prosenttia ilman epäpuhtauksien terveysvaikutuksista, koska ammoniakki on hiukkasten keskeinen lähtöaine; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita hyödyntämään EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) uudistusta mahdollisuutena torjua maatalousalan aiheuttamaa ilman pilaantumista;

45.

painottaa sitä, että tekniset toimenpiteet ammoniakkipäästöjen rajoittamiseksi ovat olemassa, mutta käytössä vain harvassa jäsenvaltiossa; muistuttaa, että näitä ovat muun muassa seuraavat: typen hallinta, ottaen huomioon koko typpikierto; eläinten ruokintaa koskevat strategiat nautakarjan, sikojen ja siipikarjan typen erityksen vähentämiseksi; lannan ja lannoitteiden vähäpäästöinen levittäminen; vähäpäästöiset lannanvarastointijärjestelmät; vähäpäästöiset kannan käsittely- ja kompostointijärjestelmät; vähäpäästöiset eläinsuojajärjestelyt; vähäpäästöiset mineraalitypen lisäystavat;

46.

kehottaa lainsäätäjiä sisällyttämään tulevaan YMP:hen toimenpiteitä, joilla annetaan maanviljelijöille mahdollisuus vähentää maatalousalan yleisiä epäpuhtauspäästöjä kaikkien unionin kansalaisten eduksi;

47.

painottaa, että tieteellinen näyttö eläinten tehotuotannon haitallisista terveys- ja ympäristövaikutuksista vahvistuu jatkuvasti sekä Euroopassa että muualla maailmassa;

48.

muistuttaa, että maatalouden metaanipäästöt ovat tärkeitä alailmakehän otsonin lähtöaineita, joilla on haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen, ja että 98 prosenttia EU:n kaupunkiväestöstä altistuu otsonitasoille, jotka ylittävät WHO:n suuntaviivat;

49.

korostaa, että metaanipäästöjä ei säännellä ilman pilaantumista koskevalla EU:n lainsäädännöllä eikä niitä erityisesti säännellä myöskään EU:n ilmastopolitiikalla;

50.

painottaa erilaisia kustannustehokkaita keinoja torjua metaanipäästöjä puuttumatta lihan ja maidon kulutukseen; katsoo, että lannankäsittelyyn liittyy päästövähennyspotentiaalia, joka perustuu yksinkertaisten ja kustannustehokkaiden toimenpiteiden soveltamiseen varastointiin ja levittämiseen; katsoo lisäksi, että ruokintaa koskevien strategioiden muutokset (esimerkiksi alfalfan ja pellavan kaltaisten palkokasvien osuuden lisääminen) vähentäisivät merkittävästi enteerisiä metaanipäästöjä; muistuttaa, että anaerobisen hajoamisen, jossa mikro-organismit pilkkovat biokaasua synnyttävän orgaanisen jätteen, tuloksena saatava materiaali on ravinnerikasta ja sitä voidaan käyttää luonnollisena lannoitteena;

51.

painottaa, että ilmansuojelun kustannukset Euroopassa ovat merkittävästi alhaisempia maataloudessa kuin muilla aloilla, joilla on jo pantu täytäntöön tiukempaa päästövalvontaa;

52.

katsoo, että tulevan YMP:n rahoitus olisi liitettävä pakollisiin ilman epäpuhtauksien hillitsemistä koskeviin toimenpiteisiin;

Energia

53.

muistuttaa, että energian tuotanto- ja jakelualat vastaavat yli puolesta rikkioksidipäästöistä (SOx) ja viidenneksestä typpioksidien (NOx) päästöistä 33:ssa EEA:n jäsenmaassa;

54.

painottaa hiili- ja ruskohiilivoimalaitosten merkittävää osuutta EU:n elohopeapäästöistä ja toteaa, että 62 prosenttia EU:n teollisuuden elohopeapäästöistä on peräisin hiilivoimalaitoksista;

55.

muistuttaa, että elohopea on vaarallinen hermomyrkky, joka on hermostolle vahingollinen jo suhteellisen alhaisella altistumistasolla;

56.

on tyytyväinen vähintään kymmenen EU:n jäsenvaltion sitoutumiseen hiilestä luopumiseen; kehottaa muita jäsenvaltioita luopumaan hiilestä energian lähteenä viimeistään vuoteen 2030 mennessä;

57.

tunnustaa kaukolämmön merkityksen päästöjen vähentämisessä ja korostaa, että hyvin kehittyneet kaukolämpöjärjestelmät ovat keskeisiä tekijöitä, jotka voivat rajoittaa ilman pilaantumista; kannustaa jäsenvaltioita, joissa ei ole kaukolämpöä, harkitsemaan järjestelmän käyttöön ottamisen etuja;

58.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita rohkaisemaan, että otetaan käyttöön uusiutuvaan energiaan perustuvia tehokkaita kotitalouksien lämmitysratkaisuja kotitalouksien aiheuttamien epäpuhtauksien vähentämiseksi kaikkialla unionissa;

Sisäilman epäpuhtaudet

59.

painottaa, että ihmiset viettävät lähes 90 prosenttia ajastaan sisätiloissa, joissa ilma voi olla merkittävästi saastuneempaa kuin ulkona;

60.

muistuttaa, että sisäilman huono laatu on vastuussa kymmenessä prosentissa ei-tarttuvista taudeista maailmanlaajuisesti ja että huono sisäilman laatu toimistoissa on myös yhteydessä tuottavuuden laskuun; kehottaa komissiota laatimaan sisäilman epäpuhtauksia mittaavia yhdenmukaistettuja testistandardeja;

61.

katsoo, että sisäilman laatua koskevan todistuksen pakollista toimittamista olisi sovellettava kaikkiin uusiin ja korjattuihin rakennuksiin unionissa, ja siinä olisi otettava huomioon standardiin EN 16798–1 perustuvat olemassa olevat suoritusindikaattorit ja testimenetelmät sekä sisäilman laatua koskevat WHO:n ohjeet;

62.

kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota ottamaan käyttöön ja toteuttamaan toimenpiteitä ilman epäpuhtauksien ehkäisemiseksi niiden lähteellä ottaen huomioon sisä- ja ulkoilman epäpuhtauksien lähteiden väliset erot;

Ilman epäpuhtauksia koskeva tiede, seuranta ja tutkimus

63.

tunnustaa ilman pilaantumiseen liittyvän tieteen monitahoisuuden ja siihen liittyvät epävarmuustekijät ja edistää siksi tietämyksen eri muotojen, myös kansalaisten tiedealoitteiden (22), käyttöä ilmanlaadun seurannassa ja politiikan arvioinnissa; painottaa, että on tärkeää lisätä kansalaisten tietoisuutta ja tietoa osallistamalla kansalaisia ilmanlaatukysymyksissä;

64.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan sisä- että ulkoilmanlaadun seurannassa tarvittavien innovatiivisten ja älykkäiden monianturijärjestelmien tutkimusta, kehittämistä ja sertifiointia EU:n tasolla; korostaa, että älykkäät ilmanlaadun seurantajärjestelmät voivat olla käyttökelpoinen väline kansalaisten tieteelliselle toiminnalle ja tarjota erityistä hyötyä astmasta ja sydän- ja verisuonitaudeista kärsiville ihmisille;

65.

kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan ilmanlaadun riittävän, edustavan, tarkan ja jatkuvan mittaamisen ja seurannan; muistuttaa, että kaupunkitaajamissa käytettävien asemien sijoituspaikan merkitys on merkittävä ilmanlaatuongelmien yhteydessä, kun otetaan huomioon, että huono sijoituspaikka ei mahdollista kansanterveydellisten riskien asianmukaista seurantaa;

66.

kehottaa jäsenvaltioita perustamaan riippumattomia ilmanlaatua käsitteleviä elimiä, jotka vastaavat ilmanlaatua koskevien analyysien tekemisestä ja toimenpiteiden riittävyyden arvioinnista; katsoo, että nämä analyysit olisi laadittava paikallisella tasolla kuukausittain ja että ne olisi julkaistava;

67.

katsoo, että pienempien hiukkasten terveysvaikutuksista tarvitaan lisää tutkimusta, mukaan lukien PM1 ja ultrapienet hiukkaset;

Rahoitusnäkökohdat

68.

kehottaa jäsenvaltioita tasapuolisten toimintaedellytysten periaatteen mukaisesti poistamaan sellaiset verokannustimet, veroetuudet tai määrärahojen siirtämiset, jotka suosivat suuripäästöisiä liikennevälineitä suoraan tai välillisesti;

69.

palauttaa mieliin tulojen käyttöä koskevan periaatteen tiemaksujen yhteydessä ja pyytää, että mahdollisuuksien mukaan osuus tieinfrastruktuurin käytöstä saatavista tuloista kohdistettaisiin toimiin, joilla tuetaan kaupunkien ilmanlaadun parantamista;

70.

kiinnittää huomiota tarpeeseen tukea alueita, joita energian muuntaminen koskee, erityisesti kaivosalueita, sillä näille yleensä köyhille alueille ovat usein tyypillisiä ilman korkeat haitallisten aineiden pitoisuudet;

71.

kehottaa luopumaan asteittain fossiilisten polttoaineiden tuista;

72.

kehottaa jäsenvaltioita lisäämään rahoitusta tutkimukseen, joka koskee ilmanlaadun vaikutusta kansanterveyteen, yhteiskuntaan ja talouteen, mukaan lukien arvio asiaan liittyvistä ulkoisvaikutuksista ja sellaisten kattavampien mittausstrategioiden tutkimuksesta, joilla voitaisiin havaita ilman epäpuhtauksille altistuminen yksittäisten henkilöiden aika- ja sijaintitietojen perusteella; kehottaa komissiota ja jäsenmaita antamaan kaupungeille ja kunnille riittävät resurssit ilman epäpuhtauksien torjuntaan;

o

o o

73.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)  EUVL L 344, 17.12.2016, s. 1.

(2)  EUVL L 152, 11.6.2008, s. 1.

(3)  EUVL L 156, 19.6.2018, s. 75.

(4)  EUVL C 298, 23.8.2018, s. 140.

(5)  EUVL C 334, 19.9.2018, s. 151.

(6)  EUVL C 369, 11.10.2018, s. 114.

(7)  EUVL C 399, 24.11.2017, s. 10.

(8)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0100.

(9)  Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 23/2018, https://www.eca.europa.eu/lists/ecadocuments/sr18_23/sr_air_quality_fi.pdf

(10)  https://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/STUD/2018/604988/IPOL_STU(2018)604988_EN.pdf

(11)  https://www.eca.europa.eu/Lists/ECADocuments/BRP_Vehicle_emissions/BRP _Vehicle_emissions_FI.pdf

(12)  Unionin tuomioistuimen tuomio 5. huhtikuuta 2017, komissio v. Bulgaria, C-488/15, ECLI:EU:C:2017:267.

(13)  Unionin tuomioistuimen tuomio 22. helmikuuta 2018, komissio v. Puola, C-336/16, ECLI:EU:C:2018:94.

(14)  Komission asetus (EU) 2017/1151, annettu 1. kesäkuuta 2017, moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjen (Euro 5 ja Euro 6) osalta ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 715/2007 täydentämisestä, EUVL L 175, 7.7.2017, s. 1.

(15)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/31/EU, annettu 19. toukokuuta 2010, rakennusten energiatehokkuudesta, EUVL L 153, 18.6.2010, s. 13.

(16)  https://ec.europa.eu/futurium/en/system/files/ged/pum_draft_action_plan.pdf

(17)  http://www.eltis.org

(18)  Pariisi, Lontoo, Barcelona, Heidelberg, Milano, Rooma, Rotterdam, Varsova, Birmingham, Oxford ja Manchester (8. lokakuuta 2018 mennessä).

(19)  https://c40-production-images.s3.amazonaws.com/other_uploads/images/1579_3_FFFS_declaration_FINAL.original.pdf?1535129747

(20)  EUVL L 127, 29.4.2014, s. 51.

(21)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1628, annettu 14. syyskuuta 2016, liikkuviin työkoneisiin tarkoitettujen polttomoottoreiden kaasu- ja hiukkaspäästöjen raja-arvoihin ja tyyppihyväksyntään liittyvistä vaatimuksista, EUVL L 252, 16.9.2016, s. 53.

(22)  http://ec.europa.eu/environment/integration/research/newsalert/multimedia /citizen_science_en.htm


21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/33


P8_TA(2019)0195

Täytäntöönpanosäädöksen vastustaminen: jäämien enimmäismäärät muun muassa klotinidiini

Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta komission asetukseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 396/2005 liitteiden II, III ja IV muuttamisesta siltä osin kuin on kyse klotianidiinin, sykloksidiimin, epoksikonatsolin, flonikamidin, haloksifopin, mandestrobiinin, mepikvatin, Metschnikowia fructicola kannan NRRL Y-27328 ja proheksadionin jäämien enimmäismääristä tietyissä tuotteissa tai niiden pinnalla (D059754/02 – 2019/2520(RPS))

(2021/C 23/05)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon yhteisön politiikan puitteista torjunta-aineiden kestävän käytön aikaansaamiseksi 21. lokakuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/128/EY (1),

ottaa huomioon ehdotuksen komission asetukseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 396/2005 liitteiden II, III ja IV muuttamisesta siltä osin kuin on kyse klotianidiinin, sykloksidiimin, epoksikonatsolin, flonikamidin, haloksifopin, mandestrobiinin, mepikvatin, Metschnikowia fructicola kannan NRRL Y-27328 ja proheksadionin jäämien enimmäismääristä tietyissä tuotteissa tai niiden pinnalla,

ottaa huomioon torjunta-ainejäämien enimmäismääristä kasvi- ja eläinperäisissä elintarvikkeissa ja rehuissa tai niiden pinnalla sekä neuvoston direktiivin 91/414/ETY muuttamisesta 23. helmikuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 396/2005 (2) ja erityisesti sen 5 artiklan 1 kohdan ja 14 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

ottaa huomioon 25. marraskuuta 2014 päivätyn ja 4. joulukuuta 2014 julkaistun Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) perustellun lausunnon asetuksen (EY) N:o 396/2005 12 artiklan mukaisesta klotianidiinin ja tiametoksaamin jäämien nykyisten enimmäismäärien arvioinnista (3),

ottaa huomioon 30. elokuuta 2018 päivätyn ja 20. syyskuuta 2018 julkaistun EFSAn perustellun lausunnon perunoissa olevien klotianidiinin jäämien voimassa olevien enimmäismäärien muuttamisesta (4),

ottaa huomioon pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean 27. marraskuuta 2018 antaman lausunnon,

ottaa huomioon menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28. kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (5) 5 a artiklan 3 kohdan b alakohdan ja 5 a artiklan 5 kohdan,

ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

ottaa huomioon työjärjestyksen 106 artiklan 2 ja 3 kohdan sekä 4 kohdan c alakohdan,

A.

toteaa, että klotianidiini on neonikotinoidipohjainen hyönteismyrkky ja toisen neonikotinoidin, tiametoksaamin, päämetaboliitti, jonka kohteena ovat useat hyönteislajit sekä pölyttäjät;

B.

ottaa huomioon, että EFSA hyväksyi 21. syyskuuta 2017 lausunnon neonikotinoidien myrkyllisyydestä;

C.

toteaa, että EFSA julkaisi 28. helmikuuta 2018 kolmesta neonikotinoidista – klotianidiinista, imidaklopridista ja tiametoksaamista – uudet riskiarvioinnit, joissa vahvistettiin, että useimmat neonikotinoidipohjaisten hyönteismyrkkyjen käyttötarkoituksista muodostavat riskin luonnonvaraisille mehiläisille ja hunajamehiläisille (6);

D.

ottaa huomioon, että klotianidiini on yksi kolmesta unionissa kielletystä neonikotinoidista;

E.

ottaa huomioon, että useiden tutkimusten mukaan klotianidiini vaikuttaa maksan ja munuaisten aineenvaihduntaan ja sillä on immunotoksisia vaikutuksia nisäkkäisiin (7);

F.

ottaa huomioon, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 191 artiklan 2 kohdassa määrätään ennalta varautumisen periaatteesta yhtenä unionin perusperiaatteena;

G.

toteaa, että SEUT:n 168 artiklan 1 kohdan mukaan ”kaikkien yhteisön politiikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja toteuttamisessa varmistetaan ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu”;

H.

ottaa huomioon, että direktiivin 2009/128/EY tarkoituksena on, että torjunta-aineita käytettäisiin unionissa kestävällä tavalla, siten että vähennetään torjunta-aineiden käytöstä ihmisten ja eläinten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvia riskejä ja vaikutuksia sekä edistetään integroidun torjunnan ja vaihtoehtoisten toimintatapojen tai tekniikoiden, kuten torjunta-aineiden muiden kuin kemiallisten vaihtoehtojen, käyttöä;

I.

ottaa huomioon, että ehdotuksessa komission asetukseksi katsotaan klotianidiinin sallittuja tasoja yhdysvaltalaisessa tuontiperunassa koskevien hakemusten perusteella, että jäämien korkeammat enimmäismäärät ovat tarpeen, jotta vältetään tällaisten viljelykasvien tuontia koskevat kaupan esteet;

J.

ottaa huomioon, että komission ehdotus klotianidiinin jäämien enimmäismäärien korottamiseksi herättää epäilyksiä ennalta varautumisen periaatteen kannalta, kun otetaan huomioon tiedoissa olevat puutteet ja jatkuva epävarmuus klotianidiinin vaikutuksista kansanterveyteen, nuoriin nisäkkäisiin ja ympäristöön;

K.

ottaa huomioon, että EFSA toteaa jäämien enimmäismäärien korottamista koskevan pyynnön yhteydessä, että jäsenvaltioiden on komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/784 (8) mukaisesti tarvittaessa muutettava tai peruutettava klotianidiinia tehoaineena sisältävien kasvinsuojeluaineiden voimassa olevat luvat viimeistään 19. syyskuuta 2018; toteaa, että nämä klotianidiinin hyväksymisedellytysten rajoitukset eivät ole merkityksellisiä, koska jäämien enimmäismääriä koskeva hakemus koskee tuotuja viljelykasveja;

L.

ottaa huomioon, että EFSAn 30. elokuuta 2018 antamassa lausunnossa todetaan, että Bayer CropScience AG toimitti asetuksen (EY) N:o 396/2005 6 artiklan mukaisesti Saksan toimivaltaiselle kansalliselle viranomaiselle (arvioinnista vastaava jäsenvaltio) hakemuksen, joka koskee tehoaine klotianidiinin sallittuja tasoja kanadalaisessa tuontiperunassa, ja että ympäristöasioiden hallintajärjestelmä (EMS) laati asetuksen (EY) N:o 396/2005 8 artiklan mukaisen arviointikertomuksen, joka toimitettiin Euroopan komissiolle ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselle (EFSA) 26. huhtikuuta 2018, ja että EMS ehdotti, että klotianidiinin sallituksi tasoksi kanadalaisessa tuontiperunassa vahvistetaan 0,3 mg/kg;

M.

ottaa huomioon, että EFSAn 30. elokuuta 2018 antamassaan lausunnossa tekemissä päätelmissä klotianidiinin jäämien enimmäismäärän korottamista perustellaan ainoastaan sillä syyllä, että on noudatettava Kanadan normatiivisia arvoja, eikä niissä analysoida lainkaan neonikotinoidien kumulatiivisia ympäristövaikutuksia ja niiden käyttöä;

N.

toteaa, että EFSAn päätelmät laadittiin teoreettisten näkökohtien perusteella, erityisesti siltä osin kuin on kyse enimmäispäiväsaannista lyhyen aikavälin riskin arvioimiseksi; ottaa huomioon, että EFSAn analyysin tiettyjen näkökohtien teoreettinen luonne herättää epäilyjä siitä, pystyykö EFSA hyödyntämään empiiristä tietoa, ja näin ollen siitä, vastaavatko sen tulokset todellisuutta;

O.

ottaa huomioon, että EFSA totesi, että klotianidiinin jäämien enimmäismäärien korottaminen ”ei todennäköisesti” aiheuta riskiä kuluttajien terveydelle; toteaa kuitenkin, että tämä ilmaus pitää sisällään tietynasteisen todennäköisyyden eli jää epävarmaksi, ovatko uudet jäämien enimmäismäärät todella turvallisia;

1.

vastustaa ehdotuksen komission asetukseksi hyväksymistä;

2.

katsoo, että ehdotus komission asetukseksi ylittää asetuksessa (EY) N:o 396/2005 säädetyn täytäntöönpanovallan;

3.

katsoo, että ehdotus komission asetukseksi on ristiriidassa asetuksen (EY) N:o 396/2005 tavoitteen ja sisällön kanssa;

4.

toteaa, että ehdotetussa asetuksessa klotianidiinin nykyinen jäämien enimmäismäärä nousisi 0,03 mg:sta/kg 0,3 mg:aan/kg;

5.

ehdottaa, että klotianidiinin jäämien enimmäismäärä olisi säilytettävä tasolla 0,03 mg/kg;

6.

katsoo, että klotianidiinin rekisteröintipäätöstä ei voida perustella, koska ei ole riittävästi näyttöä siitä, että estetään eläimiin, elintarviketurvallisuuteen ja pölyttäjiin kohdistuvat riskit, joita ei voida hyväksyä;

7.

ottaa huomioon, että torjunta-aineista annetussa nykyisessä direktiivissä 2009/128/EY säädetystä menettelystä huolimatta saksalainen hakijayritys valitsi arvioinnista vastaavaksi jäsenvaltioksi Saksan ja sen toimivaltaisen viranomaisen, mikä on saanut useat sidosryhmät huolestumaan torjunta-aineiden arviointimenettelystä, kuten torjunta-aineiden lupamenettelystä unionissa 16. tammikuuta 2019 annetun päätöslauselman (9) johdanto-osan AJ. ja AK. kappaleissa mainitaan;

8.

muistuttaa, että klotianidiinin käyttö torjunta-aineena vaikuttaa pölyttäjiin maailmanlaajuisesti (10);

9.

katsoo, että EFSAn lausunnossa ei otettu huomioon ihmisten terveyteen ja mehiläisiin kohdistuvaa kumulatiivista riskiä; katsoo, että jäämien enimmäismääriä arvioitaessa olisi otettava huomioon pölyttäjiin ja ympäristöön kohdistuvat vaikutukset; kehottaa jäsenvaltioita ja EFSAa olemaan tarkkaavaisempia kansanterveyden ja pölyttäjien kohdalla arvioidessaan jäämien enimmäismääriä koskevia hakemuksia;

10.

pyytää komissiota peruuttamaan ehdotuksen komission asetukseksi;

11.

pyytää komissiota antamaan Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen perustuvan uuden lainsäädäntöehdotuksen, joka on ennalta varautumisen periaatteen mukainen;

12.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)  EUVL L 309, 24.11.2009, s. 71.

(2)  EUVL L 70, 16.3.2005, s. 1.

(3)  DOI: DOI:10.2903/j.efsa.2014.3918, EFSA Journal 2014;12(12):3918.

(4)  DOI: 10.2903/j.efsa.2018.5413, EFSA Journal 2018;16(9):5413.

(5)  EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(6)  DOI: 10.2903/sp.efsa.2018.EN-1378.

(7)  Bal R. ja muut, ”Effects of clothianidin exposure on sperm quality, testicular apoptosis and fatty acid composition in developing male rats”, Cell Biol Toxicol, vol. 28, nro 3, 2012, s. 187–200; Tokumoto J. ja muut, ”Effects of exposure to clothianidin on the reproductive system of male quails”, J. Vet. Med. Sci., vol. 75, nro 6, 2013, s. 755–760; Wang Y. ja muut, ”Metabolism distribution and effect of thiamethoxam after oral exposure in Mongolian racerunner (Eremias argus)”, J. Agric. Food Chem., vol. 66, nro 28, 2018, s. 7376–7383; Wang X. ja muut, ”Mechanism of neonicotinoid toxicity: Impact on oxidative stress and metabolism”, Annu. Rev. Pharmacol. Toxicol., vol. 58, nro 1, 2018, s. 471–507.

(8)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/784, annettu 29 päivänä toukokuuta 2018, täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 muuttamisesta tehoaineen klotianidiini hyväksymisedellytysten osalta (EUVL L 132, 30.5.2018, s. 35).

(9)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0023.

(10)  El Hassani, A. K., Dacher, M., Gary, V., Lambin, M., Gauthier, M., Armengaud, C., ”Effets sublétaux de l’Acétamipride et du Thiamethoxam sur le comportement de l’abeille (Apis mellifera)”, 23. toukokuuta 2014, https://www.researchgate.net/publication/255636607_Effets_subletaux_de_l%27Acetamipride_et_du_Thiamethoxam_sur_le_comportement_de_l%27abeille_Apis_mellifera


21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/36


P8_TA(2019)0196

Muuntogeeninen maissi 4114 (DP-ØØ4114-3)

Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia 4114 (DP-ØØ4114-3) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (D060242/03 – 2019/2551(RSP))

(2021/C 23/06)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon ehdotuksen komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia 4114 (DP-ØØ4114-3) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (D060242/03,

ottaa huomioon muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista 22. syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 (1) ja erityisesti sen 7 artiklan 3 kohdan ja 19 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 14. tammikuuta 2019 toimitetun äänestyksen, jossa päätettiin olla antamatta lausuntoa,

ottaa huomioon yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16. helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (2) 11 ja 13 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) 19. huhtikuuta 2018 hyväksymän ja 24. toukokuuta 2018 julkaiseman lausunnon, jota muutettiin 5. heinäkuuta 2018 (3),

ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa, joissa vastustetaan luvan myöntämistä muuntogeenisille organismeille (4),

ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

ottaa huomioon työjärjestyksen 106 artiklan 2 ja 3 kohdan,

A.

toteaa, että Pioneer Overseas Corporation esitti 27. marraskuuta 2014 Yhdysvaltoihin sijoittautuneen yhtiön Pioneer Hi-Bred International Inc.:n puolesta asetuksen (EY) N:o 1829/2003 5 ja 17 artiklan mukaisesti Alankomaiden kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle hakemuksen, joka koski muuntogeenistä maissia 4114 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen elintarvikkeiden, elintarvikkeiden ainesosien ja rehun saattamista markkinoille (jäljempänä ”hakemus”), ja hakemus kattoi myös muuntogeenistä maissia MON 4114 sisältävien tai siitä koostuvien tuotteiden saattamisen markkinoille muuhun kuin elintarvike- ja rehukäyttöön, viljelyä lukuun ottamatta;

B.

ottaa huomioon, että EFSA antoi 19. huhtikuuta 2018 hakemusta koskevan myönteisen lausunnon;

C.

ottaa huomioon, että muuntogeeninen maissi 4114 kehitettiin ilmaisemaan kolmea hyönteisiä torjuvaa proteiinia (Cry1F, Cry34Ab1 ja Cry35Ab1) suojaksi erityisiä perhostuholaisia ja kovakuoriaisiin kuuluvia tuholaisia vastaan, ja PAT-proteiinin ansiosta ne kestävät rikkakasvien torjunta-aineena käytettävää glufosinaattiammoniumia;

Täydentävien rikkakasvien torjunta-aineiden jäämät ja komponentit

D.

toteaa, että täydentävien rikkakasvien torjunta-aineiden, tässä tapauksessa glufosinaatin, käyttö kuuluu tavanomaiseen maatalouskäytäntöön viljeltäessä torjunta-aineita sietäviä kasveja, ja sen vuoksi voidaan olettaa, että ne altistuvat sekä suuremmille että toistuville annoksille, mikä johtaa jäämien suurempaan määrään sadonkorjuussa ja sen vuoksi myös tuontituotteessa, ja saattaa vaikuttaa myös muuntogeenisen kasvin koostumukseen ja sen viljelyominaisuuksiin;

E.

ottaa huomioon, että glufosinaatin käyttö ei ole ollut sallittua unionissa 1. elokuuta 2018 lähtien, koska se on luokiteltu lisääntymiselle vaaralliseksi aineeksi ja kuuluu sen vuoksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1107/2009 (5) säädettyjen kohdentamisperusteiden soveltamisalaan;

F.

katsoo, että rikkakasvien torjunta-aineiden ja niiden aineenvaihduntatuotteiden jäämäpitoisuuksia koskevat tiedot ovat olennaisia, jotta torjunta-aineita kestävien muuntogeenisten kasvien riskejä voidaan arvioida perusteellisesti; ottaa huomioon, että rikkakasvien torjunta-aineiden ruiskutuksista peräisin olevia jäämiä ei oteta huomioon muuntogeenisiä organismeja käsittelevän EFSAn tiedelautakunnan toimeksiannon ulkopuolella; ottaa huomioon, että muuntogeenisen maissin rikkakasvien torjunta-aineilla ruiskuttamisen vaikutuksia ei ole arvioitu;

G.

ottaa huomioon, että jäsenvaltioilla ei ole velvollisuutta mitata tuontimaissin glufosinaattijäämiä niiden enimmäismäärien noudattamisen varmistamiseksi osana unionin yhteensovitettua monivuotista valvontaohjelmaa vuosiksi 2019, 2020 ja 2021 (6); katsoo, ettei voida taata, että muuntogeenisen maissin 4114 glufosinaattijäämissä noudatetaan unionin jäämien enimmäismääriä;

Bt-toksiinit

H.

ottaa huomioon, että geenimuunnteltu maissi 4114 ilmentää kolmea Bt-toksiinia (Cry1F, Cry34Ab1 ja Cry35Ab1 -proteiineja), jotka antavat suojan tiettyjä perhostuholaisia ja kovakuoriaisiin kuuluvia tuholaisia vastaan;

I.

toteaa, että vaikka Cry1-proteiineilla on todettu olevan liitännäisominaisuuksia, mikä tarkoittaa, että ne voivat voimistaa muiden elintarvikkeiden allergeenisia ominaisuuksia, mutta EFSA ei tutkinut tätä; ottaa huomioon, että tämä on ongelmallista, sillä Bt-toksiinit voivat sekoittua muihin elintarvikkeissa ja rehussa oleviin allergeeneihin, kuten soijapapuihin;

J.

ottaa huomioon, että vuonna 2017 tehdyssä tutkimuksessa (7) Bt-toksiinien ja täydentävien torjunta-aineiden ruiskutusjäämien mahdollisista vaikutuksista terveyteen todettiin, että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä torjunta-aineiden jäämiin ja niiden vuorovaikutukseen Bt-toksiinien kanssa; toteaa, että EFSA ei ole tutkinut tätä seikkaa;

Demokraattisen oikeutuksen puute

K.

ottaa huomioon asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 14. tammikuuta 2019 toimitetun äänestyksen, jossa päätettiin olla antamatta lausuntoa, mikä merkitsi sitä, ettei jäsenvaltioiden määräenemmistö tukenut lupaa;

L.

ottaa huomioon, että komissio piti asetuksen (EY) N:o 1829/2003 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse jäsenvaltioiden mahdollisuudesta rajoittaa muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen käyttöä tai kieltää se alueellaan 22. huhtikuuta 2015 esittämänsä lainsäädäntöehdotuksen perusteluissa samoin kuin asetuksen (EU) N:o 182/2011 muuttamisesta 14. helmikuuta 2017 tehdyn lainsäädäntöehdotuksen perusteluissa valitettavana, että komissio on asetuksen (EY) N:o 1829/2003 voimaantulosta alkaen hyväksynyt lupapäätökset ilman jäsenvaltioiden komitean lausunnon tukea ja että muuntogeenisiä elintarvikkeita ja rehuja koskevien lupapäätösten yhteydessä on muodostunut säännöksi, että asia palautetaan komissiolle lopullista päätöstä varten, mikä on merkittävä poikkeus koko menettelyn kannalta; toteaa, että puheenjohtaja Juncker on useissa yhteyksissä pitänyt tätä käytäntöä valitettavana ja epädemokraattisena (8);

M.

ottaa huomioon, että parlamentti hylkäsi 28. lokakuuta 2015 asetuksen (EY) N:o 1829/2003 muuttamisesta 22. huhtikuuta 2015 annetun lainsäädäntöehdotuksen ensimmäisessä käsittelyssä (9) ja kehotti komissiota peruuttamaan ehdotuksen ja esittämään uuden;

1.

katsoo, että ehdotus komission täytäntöönpanopäätökseksi ylittää asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 säädetyn täytäntöönpanovallan;

2.

katsoo, että ehdotus komission täytäntöönpanopäätökseksi ei ole EU:n oikeuden mukainen eikä se ole sopusoinnussa asetuksen (EY) N:o 1829/2003 tarkoituksen kanssa; toteaa, että tarkoituksena on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 178/2002 (10) säädettyjen yleisperiaatteiden mukaisesti luoda perusta ihmisten elämän ja terveyden, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä ympäristön ja kuluttajien etujen korkeatasoisen suojelun varmistamiselle muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen suhteen sekä varmistaa samalla sisämarkkinoiden tehokas toiminta;

3.

pyytää komissiota peruuttamaan ehdotuksen täytäntöönpanopäätökseksi;

4.

kehottaa komissiota olemaan antamatta lupaa sellaisen muuntogeenisen kasvin tuonnille elintarvike- tai rehukäyttöön, joka on vastustuskykyinen sellaiselle rikkakasvien torjunta-aineelle, jolle ei ole myönnetty lupaa käyttöön unionissa, tässä tapauksessa glufosinaatille;

5.

vaatii, ettei komissio hyväksy rikkakasvien torjunta-aineita kestäviä muuntogeenisiä kasveja tekemättä täydellistä arviointia jäämistä, jotka ovat peräisin ruiskutuksista täydentävillä torjunta-aineilla, metaboliiteilla sekä viljelymaissa käytettävillä niistä tehdyillä kaupallisilla valmisteilla;

6.

kehottaa komissiota liittämään rikkakasvien torjunta-aineita kestävien muuntogeenisten kasvien riskinarviointiin täydentävien rikkakasvien torjunta-aineiden käyttöä ja niiden jäämiä kaikilta osin koskevan riskinarvioinnin riippumatta siitä, onko kyseistä muuntogeenistä kasvia tarkoitus viljellä EU:n alueella vai tuoda sinne elintarvike- ja rehukäyttöön;

7.

toistaa sitoutuneensa edistämään työtä joka liittyy asetuksen (EU) N:o 182/2011 muuttamista koskevaan komission ehdotukseen; kehottaa neuvostoa jouduttamaan pikaisesti kyseistä komission ehdotusta koskevaa työtään;

8.

kehottaa komissiota lykkäämään täytäntöönpanopäätösten tekemistä muuntogeenisten organismien lupahakemuksista, kunnes lupamenettelyä on tarkistettu siten, että otetaan huomioon nykyisen riittämättömäksi osoittautuneen menettelyn puutteet;

9.

kehottaa komissiota peruuttamaan muuntogeenisten organismien lupia koskevat ehdotukset, jos elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevä pysyvä komitea ei anna lausuntoa viljelystä tai käytöstä elintarvikkeissa ja rehussa;

10.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)  EUVL L 268, 18.10.2003, s. 1.

(2)  EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.

(3)  Tieteellinen lausunto ”Assessment of genetically modified maize 4114 for food and feed uses, under Regulation (EC) No 1829/2003 (application EFSA-GMO-NL-2014-123)”, EFSA Journal 2018; 16(5):5280, s. 25 https://doi.org/10.2903/j.efsa.2018.5280

(4)  

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 16. tammikuuta 2014, ehdotuksesta neuvoston päätökseksi muuntogeenisen maissin (Zea mays L., linja 1507), joka on vastustuskykyinen tiettyjä perhostuholaisia kohtaan, markkinoille saattamisesta viljelyä varten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY mukaisesti (EUVL C 482, 23.12.2016, s. 110).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 16. joulukuuta 2015, 4. joulukuuta 2015 annetusta komission täytäntöönpanopäätöksestä (EU) 2015/2279 muuntogeenistä maissia NK603 × T25 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 399, 24.11.2017, s. 71).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 3. helmikuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 87705 × MON 89788 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 35, 31.1.2018, s. 19).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 3. helmikuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 87708 × MON 89788 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 35, 31.1.2018, s. 17).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 3. helmikuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa FG72 (MST-FGØ72-2) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 35, 31.1.2018, s. 15).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 8. kesäkuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia Bt11 × MIR162 × MIR604 × GA21 ja muunnostapahtumista Bt11, MIR162, MIR604 ja GA21 kahta tai kolmea yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 86, 6.3.2018, s. 108).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 8. kesäkuuta 2016, luonnoksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen neilikan (Dianthus caryophyllus L., linja SHD-27531-4) markkinoille saattamisesta (EUVL C 86, 6.3.2018, s. 111).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 6. lokakuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin MON 810 siementen markkinoille saattamista viljelyä varten koskevan luvan uusimisesta (EUVL C 215, 19.6.2018, s. 76).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 6. lokakuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 810 sisältävien tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 215, 19.6.2018, s. 80).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 6. lokakuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin Bt11 siementen markkinoille saattamisesta viljelyä varten (EUVL C 215, 19.6.2018, s. 70).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 6. lokakuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin 1507 siementen markkinoille saattamisesta viljelyä varten (EUVL C 215, 19.6.2018, s. 73).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 6. lokakuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa 281-24-236 × 3006-210-23 × MON 88913 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 215, 19.6.2018, s. 83).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 5. huhtikuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia Bt11 × 59122 × MIR604 × 1507 × GA21 ja muunnostapahtumista Bt11, 59122, MIR604, 1507 ja GA21 kahta, kolmea tai neljää yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 298, 23.8.2018, s. 34).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 17. toukokuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia DAS-40278-9 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 307, 30.8.2018, s. 71).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 17. toukokuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa GHB119 (BCS-GHØØ5-8) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 307, 30.8.2018, s. 67).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 13. syyskuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa DAS-68416-4 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 337, 20.9.2018, s. 54).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 4. lokakuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa FG72 × A5547-127 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 346, 27.9.2018, s. 55).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 4. lokakuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa DAS-44406-6 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 346, 27.9.2018, s. 60).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 24. lokakuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia 1507 (DAS-Ø15Ø7-1) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 346, 27.9.2018, s. 122).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 24. lokakuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa 305423 × 40-3-2 (DP-3Ø5423-1 × MON-Ø4Ø32-6) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 346, 27.9.2018, s. 127).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 24. lokakuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisiä rapseja MON 88302 × Ms8 × Rf3 (MON-883Ø2-9 × ACSBNØØ5-8 × ACS-BNØØ3-6), MON 88302 × Ms8 (MON-883Ø2-9 × ACSBNØØ5-8) ja MON 88302 × Rf3 (MON-883Ø2-9 × ACS-BNØØ3-6) sisältävien, niistä koostuvien tai niistä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 346, 27.9.2018, s. 133).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 1. maaliskuuta 2018, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia 59122 (DAS-59122-7) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0051).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 1. maaliskuuta 2018, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi luvan myöntämisestä muuntogeenistä maissia MON 87427 × MON 89034 × NK603 (MON-87427-7 × MON-89Ø34-3 × MON-ØØ6Ø3-6) ja muunnostapahtumista MON 87427, MON 89034 ja NK603 kahta yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamiseen ja päätöksen 2010/420/EU kumoamisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0052).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 3. toukokuuta 2018, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisestä sokerijuurikkaasta H7-1 (KM-ØØØH71-4) valmistettujen elintarvikkeiden tai rehujen markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0197).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 30. toukokuuta 2018, esityksestä komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia GA21 (MON-ØØØ21-9) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0221).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 30. toukokuuta 2018, esityksestä komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia 1507× 59122 × MON 810 × NK603 ja muunnostapahtumista 1507, 59122, MON 810 ja NK603 kahta tai kolmea yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta ja päätösten 2009/815/EY, 2010/428/EU ja 2010/432/EU kumoamisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0222).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 24. lokakuuta 2018, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia NK603 × MON 810 (MON-ØØ6Ø3-6 × MON-ØØ81Ø-6) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0416).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 24. lokakuuta 2018, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi luvan myöntämisestä muuntogeenistä maissia MON 87427 × MON 89034 × 1507 × MON 88017 × 59122 ja muunnostapahtumista MON 87427, MON 89034, 1507, MON 88017 ja 59122 kahta, kolmea tai neljää yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamiseen ja päätöksen 2011/366/EU kumoamisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0417).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 31. tammikuuta 2019, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi täytäntöönpanopäätöksen 2013/327/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse muuntogeenistä rapsia Ms8, Rf3 ja Ms8 × Rf3 sisältävien tai niistä koostuvien rehujen tai kyseisistä muuntogeenisistä organismeista valmistettujen rehujen markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0057).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 31. tammikuuta 2019, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia 5307 (SYN-Ø53Ø7-1) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0058).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 31. tammikuuta 2019, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 87403 (MON-874Ø3-1) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0059).

Euroopan parlamentin päätöslauselma 31. tammikuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa GHB614 × LLCotton25 × MON 15985 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0060).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1107/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1).

(6)  komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/555, annettu 9. huhtikuuta 2018 (EUVL L 92, 10.4.2018, s. 6).

(7)  https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5236067/

(8)  Katso esimerkiksi Euroopan parlamentin täysistunnon avauspuheenvuoro, joka sisältyy seuraavan komission poliittisiin suuntaviivoihin (Strasbourg 15. heinäkuuta 2014), tai vuoden 2016 unionin tilaa koskeva puhe (Strasbourg 14. syyskuuta 2016).

(9)  EUVL C 355, 20.10.2017, s. 165.

(10)  EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1.


21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/42


P8_TA(2019)0197

Muuntogeeninen maissi MON 87411 (MON-87411-9)

Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 87411 (MON-87411-9) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (D060243/03 – 2019/2552(RSP))

(2021/C 23/07)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon ehdotuksen komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 87411 (MON-87411-9) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (D060243/03,

ottaa huomioon muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista 22. syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 (1) ja erityisesti sen 7 artiklan 3 kohdan ja 19 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 14. tammikuuta 2019 toimitetun äänestyksen, jossa päätettiin olla antamatta lausuntoa,

ottaa huomioon yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16. helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (2) 11 ja 13 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) 31. toukokuuta 2018 antaman lausunnon, joka julkaistiin 28. kesäkuuta 2018 (3),

ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa, joissa vastustetaan luvan myöntämistä muuntogeenisille organismeille (4),

ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

ottaa huomioon työjärjestyksen 106 artiklan 2 ja 3 kohdan,

A.

toteaa, että Monsanto Europe N.V. esitti 5. helmikuuta 2015 yhtiön Monsanto Company, United States, puolesta asetuksen (EY) N:o 1829/2003 5 ja 17 artiklan mukaisesti Alankomaiden kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle hakemuksen, joka koski maissia MON 87411 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen elintarvikkeiden, elintarvikkeiden ainesosien ja rehun saattamista markkinoille (jäljempänä ”hakemus”), ja hakemus kattoi myös muuntogeenisestä maissista MON 87411 koostuvien tuotteiden saattamisen markkinoille muunlaisen maissin tapaan muuhun kuin elintarvike- ja rehukäyttöön, viljelyä lukuun ottamatta;

B.

ottaa huomioon, että EFSA antoi 31. toukokuuta 2018 hakemusta koskevan myönteisen lausunnon;

C.

ottaa huomioon, että geenimuunneltu maissi MON 87411 kehitettiin antamaan vastustuskykyä maissin juurikuoriaisia vastaan siten, että se ilmentää muunneltua versiota Bt Cry3Bb1 -geenistä ja DvSnf7 dsRNA -kasetista, sekä kestämään glyfosaattia sisältäviä rikkakasvien torjunta-aineita;

D.

ottaa huomioon, että koska joillakin Yhdysvaltojen kasvavilla alueilla maissijuurikuoriaisilla on vastustuskykyä Bt-proteiineja, mukaan lukien Cry3Bb1, vastaan, geenimuunneltu maissi MON 87411 on muutettu tuottamaan hyönteisiä torjuva kaksisäikeinen RNA, dsRNA;

E.

ottaa huomioon, että dsRNA:n tarkoitettu vaikutus on, että se joutuu kohdeorganismin, tässä tapauksessa maissin juurikuoriaisen toukan, suolistoon, jossa se vaikuttaa olennaisten biologisten prosessien geenisääntelyyn ja siten tappaa juurikuoriaisen;

F.

ottaa huomioon, että komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 503/2013 (5) säädetään, että kun geenimuunnelluissa kasveissa käytetään RNAi:n aiheuttamaa geenien vaimentamista, on käytettävä bioinformatiikka-analyysiä mahdollisten ei-tavoiteltujen geenien havaitsemiseksi; katsoo tässä yhteydessä, että perusteellinen analyysi edellyttää, että dsRNAn rakennetta verrataan sellaisten organismien genomialueisiin, jotka saattavat joutua kosketuksiin kyseisten molekyylien kanssa, mukaan lukien muut kuin kohdeorganismit;

G.

toteaa kuitenkin, että EFSA rajoitti huomionsa ja riskiarvionsa mahdollisiin tahattomiin vaikutuksiin kasveissa tarkastelematta vaikutusta ihmisiin ja kotieläimiin ja niiden suoliston mikrobiostoon, jotka altistuvat maissille elintarvike- ja rehuketjun kautta; ottaa huomioon, että EFSAn lausuntoa koskevassa riippumattoman instituutin arviossa todetaan, että tämä on täydellinen esimerkki ”älä etsi, älä löydä” -strategiasta, joka on ristiriidassa voimassa olevan asetuksen (6) kanssa;

H.

ottaa huomioon, että arviossa todetaan muun muassa, että edellä mainituista syistä EFSAn riskinarviointi molekylaarisista ominaisuuksista ei ole vakuuttava eikä riittävä elintarvikkeiden ja rehun turvallisuuden osoittamiseksi;

I.

ottaa huomioon, että hakijan esittämästä 90 vuorokauden toksisuustutkimuksesta ilmenee tilastollisesti merkittävää painonlaskua rotilla, joille oli syötetty geenimuunneltua maissia MON 87411; toteaa, että vaikka EFSA hylkäsi tämän tuloksen, koska siihen ei liittynyt koeruokavalioon liittyviä kliinisiä merkkejä ja histopatologisia muutoksia ruoansulatuskanavassa, on todennäköistä, muuntogeenisessä maississa MON 87411 tuotettu dsRNA voi vaikuttaa suoraan suoliston mikrobiomiin ilman suoraa imeytymistä suolessa, ja että tämä voisi selittää eläinten ruokintaa koskevien tutkimusten tulokset, joissa ilmenee painoeroja ilman patologisia vaikutuksia; toteaa, että EFSAn olisi pitänyt tutkia tätä seikkaa;

Täydentäviä torjunta-aineiden ja niiden jäämiä koskevien arviointien ja tarkastusten puute

J.

toteaa, että täydentävien rikkakasvien torjunta-aineiden, tässä tapauksessa glyfosaatin, käyttö kuuluu tavanomaiseen maatalouskäytäntöön viljeltäessä torjunta-aineita sietäviä kasveja, ja sen vuoksi voidaan olettaa, että ne altistuvat sekä suuremmille että toistuville annoksille, mikä johtaa jäämien suurempaan määrään sadossa ja sen vuoksi myös tuontituotteessa, ja saattaa vaikuttaa myös muuntogeenisen kasvin koostumukseen ja sen viljelyominaisuuksiin;

K.

toteaa, että kysymystä glyfosaatin karsinogeenisuudesta ei ole ratkaistu; ottaa huomioon, että EFSA totesi marraskuussa 2015, että glyfosaatti ei todennäköisesti ole karsinogeeninen, ja Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) totesi maaliskuussa 2017, että vaaraluokitus ei ollut aiheellinen; toteaa, että Maailman terveysjärjestön Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos sitä vastoin luokitteli vuonna 2015 glyfosaatin todennäköisesti ihmisille syöpää aiheuttavaksi aineeksi;

L.

ottaa huomioon, että EFSAn kasvinsuojeluaineita ja niiden jäämiä käsittelevän tiedelautakunnan mukaan ei voida tehdä päätelmiä muuntogeenisten viljelykasvien ruiskutuksista glyfosaattivalmisteilla aiheutuvien jäämien turvallisuudesta (7); ottaa huomioon, että glyfosaatin ruiskuttamiseen tarkoitetuissa kaupallisissa valmisteissa käytettävien lisäaineiden ja niiden seosten toksisuus voi olla suurempi kuin pelkän vaikuttavan aineen (8);

M.

toteaa, että EU on jo vetänyt markkinoilta polyetoksyloituna talialkyyliamiinina tunnetun glyfosaatin lisäaineen, jonka myrkyllisyys aiheutti huolta; toteaa, että ongelmalliset lisäaineet ja seokset saattavat kuitenkin olla edelleen sallittuja maissa, joissa viljellään kyseistä muuntogeenistä maissia (tällä hetkellä Argentiina, Brasilia, Kanada ja Yhdysvallat);

N.

katsoo, että rikkakasvien torjunta-aineiden ja niiden aineenvaihduntatuotteiden jäämäpitoisuuksia koskevat tiedot ovat olennaisia, jotta torjunta-aineita kestävien muuntogeenisten kasvien riskejä voidaan arvioida perusteellisesti; ottaa huomioon, että rikkakasvien torjunta-aineiden ruiskutuksista peräisin olevia jäämiä ei oteta huomioon muuntogeenisiä organismeja käsittelevän EFSAn tiedelautakunnan toimeksiannon ulkopuolella; ottaa huomioon, että muuntogeenisen maissin MON 87411 rikkakasvien torjunta-aineilla ruiskuttamisen vaikutuksia ei ole arvioitu;

O.

ottaa huomioon, että jäsenvaltioilla ei ole velvollisuutta mitata tuontimaissin glyfosaattijäämiä, jotta voidaan varmistaa jäämien enimmäismäärien noudattaminen osana unionin yhteensovitettua monivuotista valvontaohjelmaa vuosiksi 2019, 2020 ja 2021 (9); katsoo, ettei voida taata, että muuntogeenisen maissin MON 87411 glyfosaattijäämissä noudatetaan unionin jäämien enimmäismääriä;

Demokraattisen oikeutuksen puute

P.

ottaa huomioon asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 14. tammikuuta 2019 toimitetun äänestyksen, jossa päätettiin olla antamatta lausuntoa, mikä merkitsi sitä, ettei jäsenvaltioiden määräenemmistö tukenut lupaa;

Q.

ottaa huomioon, että komissio piti asetuksen (EY) N:o 1829/2003 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse jäsenvaltioiden mahdollisuudesta rajoittaa muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen käyttöä tai kieltää se alueellaan 22. huhtikuuta 2015 esittämänsä lainsäädäntöehdotuksen perusteluissa samoin kuin asetuksen (EU) N:o 182/2011 muuttamisesta 14. helmikuuta 2017 tehdyn lainsäädäntöehdotuksen perusteluissa valitettavana, että komissio on asetuksen (EY) N:o 1829/2003 voimaantulosta alkaen hyväksynyt lupapäätökset ilman jäsenvaltioiden komitean lausunnon tukea ja että muuntogeenisiä elintarvikkeita ja rehuja koskevien lupapäätösten yhteydessä on muodostunut säännöksi, että asia palautetaan komissiolle lopullista päätöstä varten, mikä on merkittävä poikkeus koko menettelyn kannalta; toteaa, että puheenjohtaja Juncker on useissa yhteyksissä pitänyt tätä käytäntöä valitettavana ja epädemokraattisena (10);

R.

ottaa huomioon, että parlamentti hylkäsi 28. lokakuuta 2015 asetuksen (EY) N:o 1829/2003 muuttamisesta 22. huhtikuuta 2015 annetun lainsäädäntöehdotuksen ensimmäisessä käsittelyssä ja kehotti komissiota peruuttamaan ehdotuksen ja esittämään uuden (11);

1.

katsoo, että ehdotus komission täytäntöönpanopäätökseksi ylittää asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 säädetyn täytäntöönpanovallan;

2.

katsoo, että ehdotus komission täytäntöönpanopäätökseksi ei ole EU:n oikeuden mukainen eikä se ole sopusoinnussa asetuksen (EY) N:o 1829/2003 tarkoituksen kanssa; toteaa, että tarkoituksena on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 178/2002 (12) säädettyjen yleisperiaatteiden mukaisesti luoda perusta ihmisten elämän ja terveyden, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä ympäristön ja kuluttajien etujen korkeatasoisen suojelun varmistamiselle muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen suhteen sekä varmistaa samalla sisämarkkinoiden tehokas toiminta;

3.

pyytää komissiota peruuttamaan ehdotuksen täytäntöönpanopäätökseksi;

4.

vaatii, ettei komissio hyväksy rikkakasvien torjunta-aineita kestäviä muuntogeenisiä kasveja tekemättä täydellistä arviointia jäämistä, jotka ovat peräisin ruiskutuksista täydentävillä torjunta-aineilla, metaboliiteilla sekä viljelymaissa käytettävillä niistä tehdyillä kaupallisilla valmisteilla;

5.

kehottaa komissiota liittämään rikkakasvien torjunta-aineita kestävien muuntogeenisten kasvien riskinarviointiin täydentävien rikkakasvien torjunta-aineiden käyttöä ja niiden jäämiä kaikilta osin koskevan riskinarvioinnin riippumatta siitä, onko kyseistä muuntogeenistä kasvia tarkoitus viljellä EU:n alueella vai tuoda sinne elintarvike- ja rehukäyttöön;

6.

toistaa sitoutuneensa edistämään työtä joka liittyy asetuksen (EU) N:o 182/2011 muuttamista koskevaan komission ehdotukseen; kehottaa neuvostoa jouduttamaan pikaisesti kyseistä komission ehdotusta koskevaa työtään;

7.

kehottaa komissiota lykkäämään täytäntöönpanopäätösten tekemistä muuntogeenisten organismien lupahakemuksista, kunnes lupamenettelyä on tarkistettu siten, että otetaan huomioon nykyisen riittämättömäksi osoittautuneen menettelyn puutteet;

8.

kehottaa komissiota peruuttamaan muuntogeenisten organismien lupia koskevat ehdotukset, jos elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevä pysyvä komitea ei anna lausuntoa viljelystä tai käytöstä elintarvikkeissa ja rehussa;

9.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)  EUVL L 268, 18.10.2003, s. 1.

(2)  EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.

(3)  Tieteellinen lausunto ”Assessment of genetically modified maize MON 87411 for food and feed uses, import and processing, under Regulation (EC) No 1829/2003 (application EFSA-GMO-NL-2015-124)”, EFSA Journal 2018; 16(6):5310, s. 29, https://doi.org/10.2903/j.efsa.2018.5310

(4)  

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 16. tammikuuta 2014, ehdotuksesta neuvoston päätökseksi muuntogeenisen maissin (Zea mays L., linja 1507), joka on vastustuskykyinen tiettyjä perhostuholaisia kohtaan, markkinoille saattamisesta viljelyä varten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY mukaisesti (EUVL C 482, 23.12.2016, s. 110).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 16. joulukuuta 2015, 4. joulukuuta 2015 annetusta komission täytäntöönpanopäätöksestä (EU) 2015/2279 muuntogeenistä maissia NK603 × T25 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 399, 24.11.2017, s. 71).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 3. helmikuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 87705 × MON 89788 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 35, 31.1.2018, s. 19).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 3. helmikuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 87708 × MON 89788 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 35, 31.1.2018, s. 17).

Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. helmikuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa FG72 (MST-FGØ72-2) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 35, 31.1.2018, s. 15).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 8. kesäkuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia Bt11 × MIR162 × MIR604 × GA21 ja muunnostapahtumista Bt11, MIR162, MIR604 ja GA21 kahta tai kolmea yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 86, 6.3.2018, s. 108).

Päätöslauselma 8. kesäkuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen neilikan (Dianthus caryophyllus L., linja SHD-27531-4) markkinoille saattamisesta. (EUVL C 86, 6.3.2018, s. 111).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 6. lokakuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin MON 810 siementen markkinoille saattamista viljelyä varten koskevan luvan uusimisesta (EUVL C 215, 19.6.2018, s. 76).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 6. lokakuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 810 sisältävien tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 215, 19.6.2018, s. 80).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 6. lokakuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin Bt11 siementen markkinoille saattamisesta viljelyä varten (EUVL C 215, 19.6.2018, s. 70).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 6. lokakuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin 1507 siementen markkinoille saattamisesta viljelyä varten (EUVL C 215, 19.6.2018, s. 73).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 6. lokakuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa 281-24-236 × 3006-210-23 × MON 88913 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 215, 19.6.2018, s. 83).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 5. huhtikuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia Bt11 × 59122 × MIR604 × 1507 × GA21 ja muunnostapahtumista Bt11, 59122, MIR604, 1507 ja GA21 kahta, kolmea tai neljää yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 298, 23.8.2018, s. 34).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 17. toukokuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia DAS-40278-9 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 307, 30.8.2018, s. 71).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 17. toukokuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa GHB119 (BCS-GHØØ5-8) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 307, 30.8.2018, s. 67).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 13. syyskuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa DAS-68416-4 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 337, 20.9.2018, s. 54).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 4. lokakuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa FG72 × A5547-127 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 346, 27.9.2018, s. 55).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 4. lokakuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa DAS-44406-6 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 346, 27.9.2018, s. 60).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 24. lokakuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia 1507 (DAS-Ø15Ø7-1) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 346, 27.9.2018, s. 122).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 24. lokakuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa 305423 × 40-3-2 (DP-3Ø5423-1 × MON-Ø4Ø32-6) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 346, 27.9.2018, s. 127).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 24. lokakuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisiä rapseja MON 88302 × Ms8 × Rf3 (MON-883Ø2-9 × ACSBNØØ5-8 × ACS-BNØØ3-6), MON 88302 × Ms8 (MON-883Ø2-9 × ACSBNØØ5-8) ja MON 88302 × Rf3 (MON-883Ø2-9 × ACS-BNØØ3-6) sisältävien, niistä koostuvien tai niistä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 346, 27.9.2018, s. 133).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 1. maaliskuuta 2018, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia 59122 (DAS-59122-7) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0051).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 1. maaliskuuta 2018, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi luvan myöntämisestä muuntogeenistä maissia MON 87427 × MON 89034 × NK603 (MON-87427-7 × MON-89Ø34-3 × MON-ØØ6Ø3-6) ja muunnostapahtumista MON 87427, MON 89034 ja NK603 kahta yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamiseen ja päätöksen 2010/420/EU kumoamisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0052).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 3. toukokuuta 2018, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisestä sokerijuurikkaasta H7-1 (KM-ØØØH71-4) valmistettujen elintarvikkeiden tai rehujen markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0197).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 30. toukokuuta 2018, esityksestä komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia GA21 (MON-ØØØ21-9) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0221).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 30. toukokuuta 2018, esityksestä komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia 1507× 59122 × MON 810 × NK603 ja muunnostapahtumista 1507, 59122, MON 810 ja NK603 kahta tai kolmea yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta ja päätösten 2009/815/EY, 2010/428/EU ja 2010/432/EU kumoamisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0222).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 24. lokakuuta 2018, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia NK603 × MON 810 (MON-ØØ6Ø3-6 × MON-ØØ81Ø-6) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0416).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 24. lokakuuta 2018, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi luvan myöntämisestä muuntogeenistä maissia MON 87427 × MON 89034 × 1507 × MON 88017 × 59122 ja muunnostapahtumista MON 87427, MON 89034, 1507, MON 88017 ja 59122 kahta, kolmea tai neljää yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamiseen ja päätöksen 2011/366/EU kumoamisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0417).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 31. tammikuuta 2019, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi täytäntöönpanopäätöksen 2013/327/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse muuntogeenistä rapsia Ms8, Rf3 ja Ms8 × Rf3 sisältävien tai niistä koostuvien rehujen tai kyseisistä muuntogeenisistä organismeista valmistettujen rehujen markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0057).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 31. tammikuuta 2019, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia 5307 (SYN-Ø53Ø7-1) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0058).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 31. tammikuuta 2019, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 87403 (MON-874Ø3-1) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0059).

Euroopan parlamentin päätöslauselma 31. tammikuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa GHB614 × LLCotton25 × MON 15985 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0060).

(5)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 503/2013, annettu 3. huhtikuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisista muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen lupahakemuksista sekä asetusten (EY) N:o 641/2004 ja (EY) N:o 1981/2006 muuttamisesta (EUVL L 157, 8.6.2013, s. 1).

(6)  https://www.testbiotech.org/sites/default/files/Testbiotech_Comment_ Maize%20Mon87411.pdf

(7)  EFSA conclusion on the peer review of the pesticide risk assessment of the active substance glyphosate, EFSA Journal 2015;13(11):4302, http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.2903/j.efsa.2015.4302/epdf

(8)  https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3955666

(9)  EUVL L 92, 10.4.2018, s. 6.

(10)  Katso esimerkiksi Euroopan parlamentin täysistunnon avauspuheenvuoro, joka sisältyy seuraavan komission poliittisiin suuntaviivoihin (Strasbourg 15. heinäkuuta 2014), tai vuoden 2016 unionin tilaa koskeva puhe (Strasbourg 14. syyskuuta 2016).

(11)  EUVL C 355, 20.10.2017, s. 165.

(12)  EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1.


21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/48


P8_TA(2019)0198

Muuntogeeninen maissi Bt11 × MIR162 × 1507 × GA21 ja alayhdistelmät Bt11 × MIR162 × 1507, MIR162 × 1507 × GA21 ja MIR162 × 1507

Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia Bt11 × MIR162 × 1507 × GA21 ja alayhdistelmiä Bt11 × MIR162 × 1507, MIR162 × 1507 × GA21 ja MIR162 × 1507 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (D060244/03 – 2019/2553(RSP))

(2021/C 23/08)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon ehdotuksen komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia Bt11 × MIR162 × 1507 × GA21 ja alayhdistelmiä Bt11 × MIR162 × 1507, MIR162 × 1507 × GA21 ja MIR162 × 1507 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (D060244/03,

ottaa huomioon muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista 22. syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 (1) ja erityisesti sen 7 artiklan 3 kohdan ja 19 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 14. tammikuuta 2019 toimitetun äänestyksen, jossa päätettiin olla antamatta lausuntoa,

ottaa huomioon yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16. helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (2) 11 ja 13 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) 31. toukokuuta 2018 antaman lausunnon (3), joka julkaistiin 11. heinäkuuta 2018,

ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa, joissa vastustetaan luvan myöntämistä muuntogeenisille organismeille (4),

ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

ottaa huomioon työjärjestyksen 106 artiklan 2 ja 3 kohdan,

A.

toteaa, että Syngenta Crop Protection AG esitti 10. elokuuta 2010 yhtiön Syngenta Crop Protection NV/SA, puolesta asetuksen (EY) N:o 1829/2003 5 ja 17 artiklan mukaisesti Saksan kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle hakemuksen, joka koski muuntogeenistä maissia Bt11 × MIR162 × 1507 × GA21 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen elintarvikkeiden, elintarvikkeiden ainesosien ja rehun saattamista markkinoille (jäljempänä ”hakemus”), ja hakemus kattoi myös muuntogeenistä maissia Bt11 × MIR162 × 1507 × GA21 sisältävien tai siitä koostuvien tuotteiden saattamisen markkinoille muuhun kuin elintarvike- ja rehukäyttöön, viljelyä lukuun ottamatta;

B.

ottaa huomioon, että hakemuksen tekohetkellä sen soveltamisala kattoi kaikki muuntogeenisen maissin Bt11 × MIR162 × 1507 × GA21 alayhdistelmät, mutta sittemmin sitä rajoitettiin kattamaan kolme alayhdistelmää Bt11 × MIR162 × 1507, MIR162 × 1507 × GA21 ja MIR162 × 1507 riippumatta niiden alkuperästä, elintarvikkeiden ja rehun käyttötarkoituksista, tuonnista ja jalostuksesta;

C.

ottaa huomioon, että neljä muunnostapahtumaa sisältävä maissi Bt11 × MIR162 × 1507 × GA tuotettiin perinteisellä risteytyksellä yhdistämään neljä muunnostapahtumaa, jotka johtavat muun muassa kahteen eri Cry-proteiinin (joita kutsutaan myös Bt-proteiineiksi) ilmentymään, jotka suojaavat tiettyjä perhostuholaisia vastaan, ja proteiinien ilmentymiin, jotka lisäävät glyfosaatin ja glufosinaatin sietokykyä;

D.

ottaa huomioon, että EFSA antoi hakemusta koskevan myönteisen lausunnon; ottaa kuitenkin huomioon, että muuntogeenisiä organismeja käsittelevän EFSAn tiedelautakunnan jäsen ilmaisi vähemmistöön jääneen mielipiteen;

Kolmea alayhdistelmää koskevien tietojen puuttuminen

E.

ottaa huomioon, että hakija ei toimittanut tietoja mistään kolmesta alayhdistelmästä eikä myöskään perustellut, miksei hän pitänyt sitä tarpeellisena riskinarviointia varten; ottaa huomioon, että EFSA ei pyytänyt tietoja näistä kolmesta alayhdistelmästä; toteaa, että ei tiedetä, onko näitä alayhdistelmiä edes tuotettu;

EFSA:n vähemmistöön jäänyt mielipide

F.

ottaa huomioon, että muuntogeenisiä organismeja käsittelevän EFSAn tiedelautakunnan jäsenen antamassa vähemmistöön jääneessä mielipiteessä ei voida hyväksyä sitä, että muuntogeenisten viljelykasvien (eli kolmen alyhdistelmän) ”arvioinneille”, joista ei ole toimitettu tietoja, annetaan sama painoarvo ja luotettavuus kuin niiden muuntogeenisten viljelykasvien arvioinneille, joita koskevat tiedot on toimitettu ja arvioitu;

G.

toteaa, että kuten vähemmistöön jääneessä mielipiteessä todetaan, tutkimusten mukaan havaitut sivuvaikutukset saattavat tietyissä olosuhteissa vaikuttaa immuunijärjestelmään Bt-proteiineille altistumisen jälkeen, ja että joillakin Bt-proteiineilla voi olla adjuvanttiominaisuuksia, mikä tarkoittaa, että ne voivat lisätä muiden sellaisten proteiinien allergeenisuutta, joiden kanssa ne ovat kosketuksissa;

H.

ottaa huomioon, että vähemmistöön jääneessä mielipiteessä todetaan, että vaikka tahattomia vaikutuksia ei ole koskaan havaittu missään Bt-proteiineja ilmentävissä sovelluksissa, niitä ei voida havaita EFSAn tällä hetkellä suosittelemilla ja muuntogeenisten kasvien turvallisuuden arviointia varten suoritettavilla toksikologisilla tutkimuksilla, koska niihin ei sisälly asianmukaisia testejä tätä tarkoitusta varten (5);

I.

toteaa, että vähemmistöön jääneen mielipiteen mukaan kolmea alayhdistelmää koskevan tiedon puuttumisen vuoksi ei voida sulkea pois riskiä uusien Bt-proteiinien ilmenemisestä ja niiden yhdistelmän kumulatiivisesta vaikutuksesta immuunijärjestelmään (joka aiheuttaa esimerkiksi adjuvanttitoimintaa), ja että ei ole mahdollista selventää muuntogeenisten organismien roolia allergiariskin lisääntymisessä eikä näin ollen täysin suojella kuluttajia, jotka voivat olla vaarassa;

Täydentävien torjunta-aineiden ja niiden jäämiä koskevien arviointien ja tarkastusten puute

J.

toteaa, että täydentävien rikkakasvien torjunta-aineiden, tässä tapauksessa glufosinaatin ja glyfosaatin, käyttö kuuluu tavanomaiseen maatalouskäytäntöön viljeltäessä torjunta-aineita sietäviä kasveja, ja sen vuoksi voidaan olettaa, että ne altistuvat sekä suuremmille että toistuville annoksille, mikä johtaa jäämien suurempaan määrään sadossa ja sen vuoksi myös tuontituotteessa, ja saattaa vaikuttaa myös muuntogeenisen kasvin koostumukseen ja sen viljelyominaisuuksiin;

K.

ottaa huomioon, että glufosinaatin käyttö ei ole sallittua unionissa, koska se on luokiteltu lisääntymiselle vaaralliseksi aineeksi ja sen vuoksi se kuuluu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1107/2009 säädettyjen kohdentamisperusteiden soveltamisalaan (6);

L.

toteaa, että kysymystä glyfosaatin karsinogeenisuudesta ei ole ratkaistu; ottaa huomioon, että EFSA totesi marraskuussa 2015, että glyfosaatti ei todennäköisesti ole karsinogeeninen, ja Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) totesi maaliskuussa 2017, että vaaraluokitus ei ollut aiheellinen; toteaa, että Maailman terveysjärjestön Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos sitä vastoin luokitteli vuonna 2015 glyfosaatin todennäköisesti ihmisille syöpää aiheuttavaksi aineeksi;

M.

ottaa huomioon, että EFSAn kasvinsuojeluaineita ja niiden jäämiä käsittelevän tiedelautakunnan mukaan muuntogeenisten viljelykasvien ruiskutuksista glyfosaattivalmisteilla aiheutuvien jäämien turvallisuudesta ei voida tehdä päätelmiä (7); ottaa huomioon, että glyfosaatin ruiskuttamiseen tarkoitetuissa kaupallisissa valmisteissa käytettävien lisäaineiden ja niiden seosten toksisuus voi olla suurempi kuin pelkän vaikuttavan aineen (8);

N.

toteaa, että EU on jo vetänyt markkinoilta polyetoksyloituna talialkyyliamiinina tunnetun glyfosaatin lisäaineen, jonka myrkyllisyys aiheutti huolta; toteaa, että ongelmalliset lisäaineet ja seokset saattavat kuitenkin olla edelleen sallittuja maissa, joissa viljellään muuntogeenistä maissia (tällä hetkellä Argentiina, Kanada ja Japani);

O.

katsoo, että rikkakasvien torjunta-aineiden ja niiden metaboliittien jäämäpitoisuuksia koskevat tiedot ovat olennaisia, jotta torjunta-aineita kestävien muuntogeenisten kasvien riskejä voidaan arvioida perusteellisesti; toteaa, että torjunta-aineiden ruiskutuksista peräisin olevien jäämien ei katsota kuuluvan EFSAn GMO-paneelin toimivaltaan; ottaa huomioon, että muuntogeenisiä organismeja Bt11 × MIR162 × 1507 × GA21 tai kolmea alayhdistelmää koskevista ruiskutuksista peräisin olevia jäämiä ei ole arvioitu;

P.

ottaa lisäksi huomioon, että pinotuissa kasveissa esiintyvien täydentävien rikkakasvien torjunta-aineiden metaboliitit voivat olla erilaisia kuin emokasvien metaboliitit, mitäEFSA ei ottanut huomioon arvioinnissaan;

Q.

ottaa huomioon, että riippumattoman tutkimuksen (9) mukaan EFSA:n olisi pitänyt pyytää hakijaa toimittamaan tietoja kenttäkokeista, joissa käytetään maksimiannos torjunta-aineita kasvien sietokykyyn nähden; toteaa, että näistä kasveista peräisin oleva aines olisi pitänyt arvioida elintoksisuuden, immuunijärjestelmän reaktioiden ja lisääntymismyrkyllisyyden osalta ottaen huomioon myös muiden kasviyhdisteiden ja Bt-toksiinien yhteisvaikutukset;

R.

ottaa huomioon, että osana unionin yhteensovitettua monivuotista valvontaohjelmaa vuosiksi 2019, 2020 ja 2021 jäsenvaltioilla ei ole velvollisuutta mitata tuontimaissin glufosinaatti- tai glyfosaattijäämiä niiden enimmäismäärien noudattamisen varmistamiseksi (10); ottaa huomioon, että muuntogeenisen maissin Bt11 × MIR162 × 1507 × GA21 tai kolmen alayhdistelmän glyfosaatti- ja glufosinaattijäämistä ei voida taata, että ne ovat unionin enimmäismäärien mukaisia;

Demokraattisen oikeutuksen puute

S.

ottaa huomioon asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 14. tammikuuta 2019 toimitetun äänestyksen, jossa päätettiin olla antamatta lausuntoa, mikä merkitsi sitä, ettei jäsenvaltioiden määräenemmistö tukenut lupaa;

T.

ottaa huomioon, että komissio piti asetuksen (EY) N:o 1829/2003 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse jäsenvaltioiden mahdollisuudesta rajoittaa muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen käyttöä tai kieltää se alueellaan 22. huhtikuuta 2015 esittämänsä lainsäädäntöehdotuksen perusteluissa samoin kuin asetuksen (EU) N:o 182/2011 muuttamisesta 14. helmikuuta 2017 tehdyn lainsäädäntöehdotuksen perusteluissa valitettavana, että komissio on asetuksen (EY) N:o 1829/2003 voimaantulosta alkaen hyväksynyt lupapäätökset ilman jäsenvaltioiden komitean lausunnon tukea ja että muuntogeenisiä elintarvikkeita ja rehuja koskevien lupapäätösten yhteydessä on muodostunut säännöksi, että asia palautetaan komissiolle lopullista päätöstä varten, mikä on merkittävä poikkeus koko menettelyn kannalta; toteaa, että puheenjohtaja Juncker on useissa yhteyksissä pitänyt tätä käytäntöä valitettavana ja epädemokraattisena (11);

U.

ottaa huomioon, että parlamentti hylkäsi 28. lokakuuta 2015 asetuksen (EY) N:o 1829/2003 muuttamisesta 22. huhtikuuta 2015 annetun lainsäädäntöehdotuksen ensimmäisessä käsittelyssä (12) ja kehotti komissiota peruuttamaan ehdotuksen ja esittämään uuden;

1.

katsoo, että ehdotus komission täytäntöönpanopäätökseksi ylittää asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 säädetyn täytäntöönpanovallan;

2.

katsoo, että ehdotus komission täytäntöönpanopäätökseksi ei ole EU:n oikeuden mukainen eikä se ole sopusoinnussa asetuksen (EY) N:o 1829/2003 tarkoituksen kanssa; toteaa, että tarkoituksena on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 178/2002 (13) säädettyjen yleisperiaatteiden mukaisesti luoda perusta ihmisten elämän ja terveyden, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä ympäristön ja kuluttajien etujen korkeatasoisen suojelun varmistamiselle muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen suhteen sekä varmistaa samalla sisämarkkinoiden tehokas toiminta;

3.

pyytää komissiota peruuttamaan ehdotuksen täytäntöönpanopäätökseksi;

4.

kehottaa komissiota olemaan antamatta lupaa sellaisen muuntogeenisen kasvin tuonnille elintarvike- tai rehukäyttöön, joka on vastustuskykyinen sellaiselle rikkakasvien torjunta-aineelle, jolle ei ole myönnetty lupaa käyttöön unionissa, tässä tapauksessa glufosinaatille;

5.

vaatii, ettei komissio hyväksy rikkakasvien torjunta-aineita kestäviä muuntogeenisiä kasveja tekemättä täydellistä arviointia jäämistä, jotka ovat peräisin ruiskutuksista täydentävillä torjunta-aineilla, metaboliiteilla sekä viljelymaissa käytettävillä niistä tehdyillä kaupallisilla valmisteilla;

6.

kehottaa komissiota liittämään rikkakasvien torjunta-aineita kestävien muuntogeenisten kasvien riskinarviointiin täydentävien rikkakasvien torjunta-aineiden käyttöä ja niiden jäämiä kaikilta osin koskevan riskinarvioinnin riippumatta siitä, onko kyseistä muuntogeenistä kasvia tarkoitus viljellä EU:n alueella vai tuoda sinne elintarvike- ja rehukäyttöön;

7.

kehottaa komissiota olemaan hyväksymättä useiden muunnostapahtumien alayhdistelmiä, paitsi jos EFSA on arvioinut ne perusteellisesti hakijan toimittamien täydellisten tietojen perusteella;

8.

kehottaa EFSAa kehittämään edelleen ja järjestelmällisesti menetelmiä, joiden avulla voidaan tunnistaa sellaisten useiden muunnostapahtumien tahattomat vaikutukset, jotka ovat tunnettuja ja oletettavissa, esimerkiksi Bt-toksiinin adjuvanttiominaisuuksien suhteen;

9.

toistaa sitoutuneensa edistämään työtä joka liittyy asetuksen (EU) N:o 182/2011 muuttamista koskevaan komission ehdotukseen; kehottaa neuvostoa jouduttamaan pikaisesti kyseistä komission ehdotusta koskevaa työtään;

10.

kehottaa komissiota lykkäämään muuntogeenisten organismien lupahakemuksia koskevan täytäntöönpanopäätöksen antamista, kunnes lupamenettelyä on tarkistettu siten, että korjataan nykyisen, riittämättömäksi osoittautuneen menettelyn puutteet;

11.

kehottaa komissiota peruuttamaan muuntogeenisten organismien lupia koskevat ehdotukset, jos elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevä pysyvä komitea ei anna lausuntoa viljelystä tai käytöstä elintarvikkeissa ja rehussa;

12.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)  EUVL L 268, 18.10.2003, s. 1.

(2)  EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.

(3)  Tieteellinen lausunto ”Assessment of genetically modified maize Bt11 × MIR162 × 1507 × GA21 and three subcombinations independently of their origin, for food and feed uses under Regulation (EC) No 1829/2003 (application EFSA-GMO-DE-2010-86)”, EFSA Journal 2018;16(7):5309, https://doi.org/10.2903/j.efsa.2018.5309

(4)  Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 16. tammikuuta 2014, ehdotuksesta neuvoston päätökseksi muuntogeenisen maissin (Zea mays L., linja 1507), joka on vastustuskykyinen tiettyjä perhostuholaisia kohtaan, markkinoille saattamisesta viljelyä varten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY mukaisesti (EUVL C 482, 23.12.2016, s. 110).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 16. joulukuuta 2015, 4. joulukuuta 2015 annetusta komission täytäntöönpanopäätöksestä (EU) 2015/2279 muuntogeenistä maissia NK603 × T25 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 399, 24.11.2017, s. 71).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 3. helmikuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 87705 × MON 89788 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 35, 31.1.2018, s. 19).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 3. helmikuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 87708 × MON 89788 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 35, 31.1.2018, s. 17).

Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. helmikuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa FG72 (MST-FGØ72-2) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 35, 31.1.2018, s. 15).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 8. kesäkuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia Bt11 × MIR162 × MIR604 × GA21 ja muunnostapahtumista Bt11, MIR162, MIR604 ja GA21 kahta tai kolmea yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 86, 6.3.2018, s. 108).

Päätöslauselma 8. kesäkuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen neilikan (Dianthus caryophyllus L., linja SHD-27531-4) markkinoille saattamisesta (EUVL C 86, 6.3.2018, s. 111).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 6. lokakuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin MON 810 siementen markkinoille saattamista viljelyä varten koskevan luvan uusimisesta (EUVL C 215, 19.6.2018, s. 76).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 6. lokakuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 810 sisältävien tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 215, 19.6.2018, s. 80).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 6. lokakuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin Bt11 siementen markkinoille saattamisesta viljelyä varten (EUVL C 215, 19.6.2018, s. 70).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 6. lokakuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin 1507 siementen markkinoille saattamisesta viljelyä varten (EUVL C 215, 19.6.2018, s. 73).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 6. lokakuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa 281-24-236 × 3006-210-23 × MON 88913 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 215, 19.6.2018, s. 83).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 5. huhtikuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia Bt11 × 59122 × MIR604 × 1507 × GA21 ja muunnostapahtumista Bt11, 59122, MIR604, 1507 ja GA21 kahta, kolmea tai neljää yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 298, 23.8.2018, s. 34).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 17. toukokuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia DAS-40278-9 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 307, 30.8.2018, s. 71).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 17. toukokuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa GHB119 (BCS-GHØØ5-8) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 307, 30.8.2018, s. 67).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 13. syyskuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa DAS-68416-4 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 337, 20.9.2018, s. 54).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 4. lokakuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa FG72 × A5547-127 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 346, 27.9.2018, s. 55).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 4. lokakuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa DAS-44406-6 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 346, 27.9.2018, s. 60).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 24. lokakuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia 1507 (DAS-Ø15Ø7-1) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 346, 27.9.2018, s. 122).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 24. lokakuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa 305423 × 40-3-2 (DP-3Ø5423-1 × MON-Ø4Ø32-6) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 346, 27.9.2018, s. 127).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 24. lokakuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisiä rapseja MON 88302 × Ms8 × Rf3 (MON-883Ø2-9 × ACSBNØØ5-8 × ACS-BNØØ3-6), MON 88302 × Ms8 (MON-883Ø2-9 × ACSBNØØ5-8) ja MON 88302 × Rf3 (MON-883Ø2-9 × ACS-BNØØ3-6) sisältävien, niistä koostuvien tai niistä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 346, 27.9.2018, s. 133).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 1. maaliskuuta 2018, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia 59122 (DAS-59122-7) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0051).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 1. maaliskuuta 2018, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi luvan myöntämisestä muuntogeenistä maissia MON 87427 × MON 89034 × NK603 (MON-87427-7 × MON-89Ø34-3 × MON-ØØ6Ø3-6) ja muunnostapahtumista MON 87427, MON 89034 ja NK603 kahta yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamiseen ja päätöksen 2010/420/EU kumoamisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0052).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 3. toukokuuta 2018, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisestä sokerijuurikkaasta H7-1 (KM-ØØØH71-4) valmistettujen elintarvikkeiden tai rehujen markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0197).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 30. toukokuuta 2018, esityksestä komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia GA21 (MON-ØØØ21-9) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0221).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 30. toukokuuta 2018, esityksestä komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia 1507× 59122 × MON 810 × NK603 ja muunnostapahtumista 1507, 59122, MON 810 ja NK603 kahta tai kolmea yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta ja päätösten 2009/815/EY, 2010/428/EU ja 2010/432/EU kumoamisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0222).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 24. lokakuuta 2018, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia NK603 × MON 810 (MON-ØØ6Ø3-6 × MON-ØØ81Ø-6) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0416).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 24. lokakuuta 2018, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi luvan myöntämisestä muuntogeenistä maissia MON 87427 × MON 89034 × 1507 × MON 88017 × 59122 ja muunnostapahtumista MON 87427, MON 89034, 1507, MON 88017 ja 59122 kahta, kolmea tai neljää yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamiseen ja päätöksen 2011/366/EU kumoamisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0417).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 31. tammikuuta 2019, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi täytäntöönpanopäätöksen 2013/327/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse muuntogeenistä rapsia Ms8, Rf3 ja Ms8 × Rf3 sisältävien tai niistä koostuvien rehujen tai kyseisistä muuntogeenisistä organismeista valmistettujen rehujen markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0057).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 31. tammikuuta 2019, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia 5307 (SYN-Ø53Ø7-1) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0058).

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 31. tammikuuta 2019, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 87403 (MON-874Ø3-1) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0059).

Euroopan parlamentin päätöslauselma 31. tammikuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa GHB614 × LLCotton25 × MON 15985 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0060).

(5)  https://efsa.onlinelibrary.wiley.com/doi/epdf/10.2903/j.efsa.2018.5309, s. 34.

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1107/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1).

(7)  EFSA conclusion of the peer review of the pesticide risk assessment of the active substance glyphosate. EFSA Journal 2015;13(11):4302, http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.2903/j.efsa.2015.4302/epdf

(8)  https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3955666

(9)  https://www.testbiotech.org/sites/default/files/Testbiotech_Comment_ Maize%20Bt11xMIR162x1507xGA21_fin.pdf, s. 6.

(10)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/555, annettu 9. huhtikuuta 2018 (EUVL L 92, 10.4.2018, s. 6).

(11)  Katso esimerkiksi Euroopan parlamentin täysistunnon avauspuheenvuoro, joka sisältyy seuraavan komission poliittisiin suuntaviivoihin (Strasbourg 15. heinäkuuta 2014), tai vuoden 2016 unionin tilaa koskeva puhe (Strasbourg 14. syyskuuta 2016).

(12)  EUVL C 355, 20.10.2017, s. 165.

(13)  EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1.


21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/54


P8_TA(2019)0199

Vaikuttavat aineet, kuten tiaklopridi

Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanoasetukseksi täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tehoaineiden abamektiini, Bacillus subtilis (Cohn 1872) kanta QST 713, Bacillus thuringiensis subsp. Aizawai, Bacillus thuringiensis subsp. israeliensis, Bacillus thuringiensis subsp. kurstaki, Beauveria bassiana, benfluraliini, klodinafoppi, klopyralidi, Cydia pomonella Granulovirus (CpGV), syprodiniili, diklorproppi-P, epoksikonatsoli, fenpyroksimaatti, fluatsinami, flutolaniili, fosetyyli, Lecanicillium muscarium, mepanipyriimi, mepikvatti, Metarhizium anisopliae var. Anisopliae, metkonatsoli, metrafenoni, Phlebiopsis gigantea, pirimikarbi, Pseudomonas chlororaphis kanta: MA 342, pyrimetaniili, Pythium oligandrum, rimsulfuroni, spinosadi, Streptomyces K61, tiaklopridi, tolklofossi-metyyli, Trichoderma asperellum, Trichoderma atroviride, Trichoderma gamsii, Trichoderma harzianum, triklopyyri, trineksapakki, tritikonatsoli, Verticillium albo-atrum ja tsiraami hyväksynnän voimassaoloajan pidentämisestä (D060042/02 – 2019/2541(RSP))

(2021/C 23/09)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon yhteisön politiikan puitteista torjunta-aineiden kestävän käytön aikaansaamiseksi 21 päivänä lokakuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/128/EY (1),

ottaa huomioon ehdotuksen komission täytäntöönpanoasetukseksi täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tehoaineiden abamektiini, Bacillus subtilis (Cohn 1872) kanta QST 713, Bacillus thuringiensis subsp. Aizawai, Bacillus thuringiensis subsp. israeliensis, Bacillus thuringiensis subsp. kurstaki, Beauveria bassiana, benfluraliini, klodinafoppi, klopyralidi, Cydia pomonella Granulovirus (CpGV), syprodiniili, diklorproppi-P, epoksikonatsoli, fenpyroksimaatti, fluatsinami, flutolaniili, fosetyyli, Lecanicillium muscarium, mepanipyriimi, mepikvatti, Metarhizium anisopliae var. Anisopliae, metkonatsoli, metrafenoni, Phlebiopsis gigantea, pirimikarbi, Pseudomonas chlororaphis kanta: MA 342, pyrimetaniili, Pythium oligandrum, rimsulfuroni, spinosadi, Streptomyces K61, tiaklopridi, tolklofossi-metyyli, Trichoderma asperellum, Trichoderma atroviride, Trichoderma gamsii, Trichoderma harzianum, triklopyyri, trineksapakki, tritikonatsoli, Verticillium albo-atrum ja tsiraami hyväksynnän voimassaoloajan pidentämisestä (D060042/02,

ottaa huomioon kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta 21 päivänä lokakuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 (2) ja erityisesti sen 17 artiklan ensimmäisen kohdan,

ottaa huomioon tiaklopridista annetun komission asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti lokakuussa 2017 laaditun uusimista koskevan arviointikertomuksen (3),

ottaa huomioon yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (4) 11 ja 13 artiklan,

ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

ottaa huomioon työjärjestyksen 106 artiklan 2 ja 3 kohdan,

Taustaa

A.

ottaa huomioon, että tiaklopridi on hyväksytty käyttöön hyönteismyrkkynä 1. tammikuuta 2005 alkaen;

B.

ottaa huomioon, että menettely tiaklopridin hyväksynnän uusimiseksi komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 844/2012 (5) mukaisesti on ollut käynnissä vuodesta 2015 ja hakemus on toimitettu noudattaen kolmen vuoden aikarajaa; ottaa huomioon, että hyväksynnän nykyinen voimassaoloaika päättyy 30. huhtikuuta 2019;

C.

ottaa huomioon, että tehoaine tiaklopridin hyväksynnän voimassaoloaikaa on jo pidennetty komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2018/524 (6);

D.

toteaa, että komissio ei perustele toisen pidentämisen syitä muutoin kuin toteamalla, että ”koska aineiden [tiaklopridi mukaan luettuna] arviointi on viivästynyt hakijoista riippumattomista syistä, kyseisten tehoaineiden hyväksyntien voimassaolo todennäköisesti päättyy ennen kuin on tehty päätös niiden uusimisesta”;

E.

toteaa, että asetuksen (EY) N:o 1107/2009 tarkoituksena on varmistaa sekä ihmisten ja eläinten terveyden että ympäristön korkeatasoinen suojelu ja turvata samalla unionin maatalouden kilpailukyky; katsoo, että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä herkkien väestöryhmien, kuten raskaana olevien naisten, imeväisten ja lasten suojeluun;

F.

toteaa, että ennalta varautumisen periaatetta olisi sovellettava ja että asetuksessa (EY) N:o 1107/2009 korostetaan, että aineita olisi sisällytettävä kasvinsuojeluaineisiin ainoastaan, kun on osoitettu, että niistä on selvää hyötyä kasvintuotannossa ja ettei niillä odoteta olevan haitallisia vaikutuksia ihmisten tai eläinten terveyteen tai kohtuuttomia haittavaikutuksia ympäristöön;

G.

toteaa, että asetuksessa (EY) N:o 1107/2009 säädetään, että tehoaineiden hyväksynnän nopeuttamiseksi eri menettelyvaiheille olisi vahvistettava tiukat määräajat, mitä ei selvästikään ole tapahtunut;

H.

toteaa, että asetuksessa (EY) N:o 1107/2009 säädetään, että tehoaineiden hyväksynnän voimassaoloaikaa olisi rajoitettava turvallisuussyistä; katsoo, että hyväksynnän voimassaoloajan olisi oltava oikeassa suhteessa tällaisten aineiden käyttöön liittyviin mahdollisiin riskeihin, mutta tällaista oikeasuhteisuutta ei selvästikään ole;

I.

toteaa, että tehoaine tiaklopridi on syanosubstituoitu neonikotinoidi, jota käytetään laajalti korvaamaan klotianidiinia, imidaklopridia ja tiametoksaamia, jotka ovat kiellettyjä unionissa lukuun ottamatta käyttöä kasvihuoneissa;

J.

toteaa, että tiaklopridiin perustuvia valmisteita suihkutetaan pelloilla paljon enemmän kuin aiemmin käytettyjä aineita klotianidiinia, imidaklopridia ja tiametoksaamia;

K.

toteaa, että tiaklopridivalmisteiden käyttö on sallittua kukinnan aikana, koska pölyttäjille on odotettavissa vähemmän haittaa;

Hormonitoimintaa häiritsevät ominaisuudet

L.

ottaa huomioon, että useissa viimeaikaisissa tutkimuksissa on osoitettu tiaklopridilla olevan hormonitoimintaa häiritseviä vaikutuksia (7), genotoksisia ja sytotoksisia vaikutuksia (8)(9) sekä vaikutuksia hermoston kehitykseen ja on osoitettu sen olevan neurotoksinen (10) ja immunotoksinen (11);

M.

toteaa, että EU:n torjunta-ainetietokannassa (12) tehoaine tiaklopridilla katsotaan olevan ”hormonitoimintaa häiritseviä ominaisuuksia” ja sitä ehdotetaan korvattavaksi;

N.

ottaa huomioon, että Euroopan kemikaalivirasto on perustanut tehoaine tiaklopridia varten seuraavan luokituksen ja merkinnät: ”epäillään olevan ihmisen karsinogeeni ja oletetaan olevan ihmisen lisääntymiselle vaarallinen”;

O.

toteaa, että lokakuussa 2017 Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen julkaisi julkista kuulemista varten uusimista koskevan arviointikertomuksen tiaklopridista ja siihen sisältyi hälyttäviä ja peruuttamattomia päätelmiä tiaklopridin vaarallisuudesta ihmisten terveydelle (13);

P.

toteaa, että 16. kesäkuuta 2016 pidetyssä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan kokouksessa komission jäsen Andriukaitis selitti, että ennalta varautumisen periaate on ensisijainen, jos hormonaalisten haitta-aineiden kriteereistä ei ole varmuutta;

Q.

toteaa, että Ranskan ympäristövirasto ANSES antoi tehoaine tiaklopridista kielteisen lausunnon toukokuussa 2018 julkaisemassaan kertomuksessa (14)(15)(16) neonikotinoideista;

R.

toteaa, että Ranska on kieltänyt tiaklopridin käytön syyskuusta 2018 alkaen, koska sen epäillään aiheuttavan syöpää;

Uhka biologiselle monimuotoisuudelle

S.

toteaa, että tiaklopridi voi olla hunajamehiläisille yhtä toksinen kuin imidaklopridi ja tiametoksaami (17);

T.

toteaa, että tiaklopridi voi vaikuttaa hunajamehiläisten oppimiseen ja muistiin ja siten niiden yhdyskuntien elinvoimaisuuteen (18); toteaa, että viimeaikaiset tieteelliset tiedot (19) osoittavat, että hunajamehiläisten krooninen altistuminen pelloilla tehoaine tiaklopridille pieninä pitoisuuksina aiheuttaa merkittäviä subletaaleja vaikutuksia, kuten näiden hyönteisten heikentynyttä ravinnonhankintakykyä, viestintää ja navigointia, minkä vuoksi on kyseenalaista, noudatetaanko tiaklopridin käytössä tosiasiallisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 396/2005 (20);

U.

toteaa, että neonikotinoidien pölyttäjiin kohdistuvien tunnettujen sivuvaikutusten lisäksi viimeisimmissä tieteellisissä julkaisuissa (21) on osoitettu, että tehoaine tiaklopridi vaikuttaa hunajamehiläisten immunokompetenssiin, joka on jo huomattavasti heikentynyt;

V.

toteaa, että pölyttäjiin kohdistuvan toksisuuden lisääntyminen on seurausta useiden torjunta-aineiden ja hyönteismyrkkyjen, myös tiaklopridin, yhteisvaikutuksesta (22);

1.

katsoo, että komission ehdotus täytäntöönpanoasetukseksi ylittää asetuksessa (EY) N:o 1107/2009 säädetyn täytäntöönpanovallan;

2.

katsoo, että tiaklopridin rekisteröintipäätöstä ei voida perustella, koska ei ole riittävästi näyttöä siitä, että estetään eläimiin, elintarviketurvallisuuteen ja pölyttäjiin kohdistuvat riskit, joita ei voida hyväksyä;

3.

katsoo, että ehdotus komission täytäntöönpanoasetukseksi ei perustu siihen, että unionin maataloudessa tarvittaisiin kiireellisesti tehoaine tiaklopridia;

4.

katsoo, että komission ehdotus täytäntöönpanoasetukseksi ei ole ennalta varautumisen periaatteen mukainen;

5.

katsoo, että komission olisi aiheellista ehdottaa sen sijaan hunajamehiläisille erityisasemaa, jossa otetaan huomioon, että pölyttäjät ovat välttämättömiä kestävälle maataloudelle, kasvintuotannolle ja samanaikaisesti muille luonnonvaraisille ja elintarviketuotantoon käytettäville eläimille, ja ehdottaa asiaa koskevien säännösten muuttamista, yhdenmukaistamista ja johdonmukaistamista tämän perusteella, jotta voidaan varmistaa hunajamehiläisten ja muiden pölyttäjien suojelun korkea taso;

6.

kehottaa komissiota perumaan ehdotuksen täytäntöönpanoasetukseksi ja toimittamaan valiokunnalle uuden ehdotuksen, jossa otetaan huomioon tehoaine tiaklopridin krooniset vaikutukset hunajamehiläisiin, ihmisten ja eläinten terveyteen sekä ympäristöön;

7.

kehottaa komissiota kieltämään viipymättä neonikotinoidiluokkaan kuuluvat tehoaineet, jotka toimivat samalla tavalla, tiaklopridi mukaan luettuna;

8.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)  EUVL L 309, 24.11.2009, s. 71.

(2)  EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1.

(3)  Renewal Assessment Report prepared according to the Commission Regulation (EY) No 1107/2009, Thiacloprid, osa 1, lokakuu 2017, https://www.efsa.europa.eu/en/consultations/call/180123

(4)  EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.

(5)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 844/2012, annettu 18 päivänä syyskuuta 2012, säännösten vahvistamisesta tehoaineiden uusimismenettelyn täytäntöönpanemiseksi kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti (EUVL L 252, 19.9.2012, s. 26).

(6)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/524, annettu 28 päivänä maaliskuuta 2018, täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tehoaineen Bacillus subtilis (Cohn 1872) kanta QST 713, identtinen kannan AQ 713 kanssa, sekä tehoaineiden klodinafoppi, klopyralidi, syprodiniili, diklorproppi-P, fosetyyli, mepanipyriimi, metkonatsoli, metrafenoni, pirimikarbi, Pseudomonas chlororaphis kanta: MA 342, pyrimetaniili, kinoksifeeni, rimsulfuroni, spinosadi, tiaklopridi, tiametoksaami, tiraami, tolklofossimetyyli, triklopyyri, trineksapakki, tritikonatsoli ja tsiraami hyväksynnän voimassaoloajan pidentämisestä (EUVL L 88, 4.4.2018, s. 4).

(7)  Effects of commercial formulations of deltamethrin and/or thiacloprid on thyroid hormone levels in rat serum. Sekeroglu, V., 2014, https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22677783

(8)  In vitro investigation of the genotoxic and cytotoxic effects of thiacloprid in cultured human peripheral blood lymphocytes. Kocaman, A.Y., 2014, https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22730181

(9)  Investigation of the genotoxic and cytotoxic effects of widely used neonicotinoid insecticides in HepG2 and SH-SY5Y cells. Şenyildiz, M., 2018, https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/29591886

(10)  A critical review of neonicotinoid insecticides for developmental neurotoxicity. Sheets, L.P., 2015, https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4732412/.

(11)  Effects of thiacloprid, deltamethrin and their combination on oxidative stress in lymphoid organs, polymorphonuclear leukocytes and plasma of rats. Birsen Aydin, 2011, https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0048357511000617

(12)  https://ec.europa.eu/food/plant/pesticides/eu-pesticides-database/active-substances/?event=as.details&as_id=841

(13)  https://www.efsa.europa.eu/en/consultations/call/180123

(14)  Risques et bénéfices relatifs des alternatives aux produits phytopharmaceutiques comportant des néonicotinoïdes, Tome 1 – Rapport du groupe de travail Identification des alternatives aux usages autorisés des néonicotinoïdes. Rapport d’expertise collective, toukokuu 2018, https://www.anses.fr/fr/system/files/PHYTO2016SA0057Ra-Tome1.pdf

(15)  Risques et bénéfices relatifs des alternatives aux produits phytopharmaceutiques comportant des néonicotinoïdes, Tome 2 – Rapport sur les indicateurs de risque. Rapport d’expertise collective, toukokuu 2018, https://www.anses.fr/fr/system/files/PHYTO2016SA0057Ra-Tome2.pdf

(16)  Risques et bénéfices relatifs des alternatives aux produits phytopharmaceutiques comportant des néonicotinoïdes, Tome 3 – Rapport d’appui scientifique et technique sur l’impact agricole. Rapport d’expertise collective, toukokuu 2018, https://www.anses.fr/fr/system/files/PHYTO2016SA0057Ra-Tome3.pdf

(17)  https://www.farmlandbirds.net/en/content/acetamiprid-and-thiacloprid-can-be-toxic-honey-bees-imidacloprid-and-thiamethoxam?page=1

(18)  https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/28819056

(19)  https://pubs.acs.org/doi/abs/10.1021/acs.est.6b02658?journalCode=esthag

(20)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 396/2005, annettu 23 päivänä helmikuuta 2005, torjunta-ainejäämien enimmäismääristä kasvi- ja eläinperäisissä elintarvikkeissa ja rehuissa tai niiden pinnalla sekä neuvoston direktiivin 91/414/ETY muuttamisesta (EUVL L 70, 16.3.2005, s. 1).

(21)  https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0022191016300014

(22)  Traynor, K.S., Pettis, J.S., Tarpy, D.R., Mullin, C.A., Frazier, J.L., Frazier, M., van Engeldsorp, D., ‘In-hive Pesticide Exposome: Assessing risks to migratory honey bees from in-hive pesticide contamination in the Eastern United States’, Scientific Reports 6, 15. syyskuuta 2016, http://www.nature.com/articles/srep33207


21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/58


P8_TA(2019)0200

Turkkia koskeva vuoden 2018 kertomus

Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 Turkkia koskevasta komission vuoden 2018 kertomuksesta (2018/2150(INI))

(2021/C 23/10)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon aiemmat Turkkia koskevat päätöslauselmansa, erityisesti EU:n ja Turkin välisistä suhteista 24. marraskuuta 2016 antamansa päätöslauselman (1), toimittajien tilanteesta Turkissa 27. lokakuuta 2016 antamansa päätöslauselman (2) ja Turkin tämänhetkisestä ihmisoikeustilanteesta 8. helmikuuta 2018 antamansa päätöslauselman (3),

ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2018 annetun komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle EU:n laajentumispolitiikasta (COM(2018)0450), Turkkia koskevan vuoden 2018 kertomuksen (SWD(2018)0153) ja elokuussa 2018 hyväksytyn Turkkia koskevan tarkistetun ohjeellisen strategia-asiakirjan (2014–2020),

ottaa huomioon puheenjohtajavaltion 13. joulukuuta 2016 antamat päätelmät ja 26. kesäkuuta 2018 annetut neuvoston päätelmät ja aiemmat asiaa koskevat neuvoston ja Eurooppa-neuvoston päätelmät,

ottaa huomioon 3. lokakuuta 2005 hyväksytyn Turkin neuvottelukehyksen ja sen, että kaikkien muiden liittymisneuvotteluja käyvien maiden tavoin Turkin liittyminen EU:hun edellyttää Kööpenhaminan arviointiperusteiden noudattamista kaikilta osin,

ottaa huomioon 18. helmikuuta 2008 tehdyn neuvoston päätöksen 2008/157/EY Turkin tasavallan liittymiskumppanuuden periaatteista, ensisijaisista tavoitteista ja ehdoista (4) sekä aiemmat, vuosina 2001, 2003 ja 2006 tehdyt neuvoston päätökset liittymiskumppanuudesta,

ottaa huomioon 29. marraskuuta 2015 pidetyssä EU:n ja Turkin huippukokouksessa annetun yhteisen julkilausuman sekä EU:n ja Turkin yhteisen toimintasuunnitelman,

ottaa huomioon Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden 21. syyskuuta 2005 antaman julistuksen, jonka mukaan kaikkien jäsenvaltioiden antama hyväksyntä on välttämätön osatekijä neuvotteluissa ja että Turkin on pantava täytäntöön Ankaran sopimuksen lisäpöytäkirja kaikkien jäsenvaltioiden osalta poistamalla kaikki tavaroiden vapaan liikkuvuuden esteet rajoituksitta ja ilman syrjintää,

ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

ottaa huomioon Euroopan ihmisoikeussopimuksen 46 artiklan, jonka mukaan sopimuspuolet sitoutuvat noudattamaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen lopullisia tuomioita asioissa, joiden osapuolina ne ovat, sekä näin ollen Turkin velvoitteen panna täytäntöön kaikki Euroopan tuomioistuinten tuomiot,

toteaa, että Toimittajat ilman rajoja -järjestön vuonna 2018 julkaiseman lehdistönvapautta kuvaavan indeksin mukaan Turkki on 180 maan joukossa sijalla 157,

ottaa huomioon Euroopan neuvoston päätöslauselman 1625 (2008), joka koskee kreikkalais-ortodoksisen väestön ja sen säätiöiden omistus- ja perintöoikeutta Gökçeadan (Imbros) ja Bozcaadan (Tenedos) saarilla,

ottaa huomioon 13. marraskuuta 2014 antamansa päätöslauselman Turkin jännitteitä aiheuttavista toimista Kyproksen tasavallan talousvyöhykkeellä (5) ja 15. huhtikuuta 2015 antamansa päätöslauselman Armenian kansanmurhan satavuotismuistopäivästä (6),

ottaa huomioon Euroopan neuvoston Venetsian komission lausunnot, erityisesti 10.–11. maaliskuuta 2017 annetut lausunnot, jotka koskevat perustuslakia koskevia muutoksia, jotka on alistettu kansanäänestykseen, ja viimeaikaisissa poikkeustila-asetuksissa säädettyjä tiedotusvälineiden vapauteen sekä rauhantuomareiden tehtäviin, toimivaltaan ja toimintaan liittyviä toimenpiteitä, 6.–7. lokakuuta 2017 annetut lausunnot, jotka koskevat säädöksen nro 674 säännöksiä paikallisdemokratian harjoittamisesta, 9.–10. joulukuuta 2016 annetut lausunnot, jotka koskevat 15. heinäkuuta 2016 tehdyn epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeen annettuja poikkeustila-asetuksia nro 667–676 sekä 14.–15. lokakuuta 2016 annetut lausunnot parlamentaarista koskemattomuutta koskevan perustuslain 83 artiklan toisen kohdan soveltamisen keskeyttämisestä,

ottaa huomioon Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun 26. heinäkuuta 2016 antaman lausunnon Turkissa poikkeustilan aikana toteutetuista toimista,

ottaa huomioon Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR) tarvearviointivaltuuskunnan tekemät havainnot ja päätelmät 24. kesäkuuta 2018 pidetyistä ennenaikaisista presidentinvaaleista ja parlamenttivaaleista,

ottaa huomioon Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen demokraattisten instituutioiden toiminnasta Turkissa 25. huhtikuuta 2017 antaman päätöslauselman 2156, jonka johdosta seurantamenettely käynnistettiin uudelleen,

ottaa huomioon 18. maaliskuuta 2016 annetun EU:n ja Turkin julkilausuman,

ottaa huomioon 2. maaliskuuta 2017 annetun komission tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle Turkin pakolaisavun koordinointivälineen ensimmäisestä vuosikertomuksesta (COM(2017)0130), 14. maaliskuuta 2018 annetun komission tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle Turkin pakolaisavun koordinointivälineen toisesta vuosikertomuksesta (COM(2018)0091) ja 2. maaliskuuta 2017 annetun komission viidennen kertomuksen Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle ja neuvostolle EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanon edistymisestä (COM(2017)0204),

ottaa huomioon 21. joulukuuta 2016 annetun komission suosituksen neuvoston päätökseksi luvan antamisesta aloittaa Turkin kanssa neuvottelut etuuskohtelun soveltamisalan laajentamista kahdenvälisissä kauppasuhteissa ja tulliliiton uudistamista koskevasta sopimuksesta sekä 26. kesäkuuta 2018 annetut neuvoston päätelmät, joissa todetaan, että EU:n ja Turkin välisen tulliliiton uudistamiseksi ei ole suunnitteilla lisätoimia,

ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen 14. maaliskuuta 2018 antaman erityiskertomuksen ”Liittymistä valmisteleva EU:n tuki Turkille: tähän mennessä vähäisiä tuloksia”,

ottaa huomioon, että vuoden 2019 talousarviossa vähennetään Turkille myönnettäviä IPA II:n varoja 146,7 miljoonaa euroa, mikä johtuu Turkissa vallitsevasta ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltiota koskevasta tilanteesta,

ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston maaliskuussa 2018 antaman raportin poikkeustilan vaikutuksista ihmisoikeuksiin Turkissa, erityisesti maan kaakkoisosassa,

ottaa huomioon EU:n ja Turkin takaisinottosopimuksen,

ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A8-0091/2019),

A.

ottaa huomioon, että EU:n ja Turkin parlamentaarinen sekavaliokunta piti kauan odotetun 77. kokouksensa Brysselissä 28. huhtikuuta 2018 parlamenttien välisissä suhteissa vallinneen kolmen vuoden tauon jälkeen;

B.

ottaa huomioon, että Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun (UNHCR) mukaan Turkki on vastaanottanut eniten pakolaisia maailmassa ja että maassa on yli 3 miljoonaa rekisteröityä pakolaista Syyriasta, Irakista ja Afganistanista;

C.

ottaa huomioon, että oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien kunnioittaminen, mukaan lukien vallanjako, demokratia, sananvapaus ja lehdistönvapaus, ihmisoikeudet, vähemmistöjen oikeudet ja uskonnonvapaus, yhdistymisvapaus ja oikeus rauhanomaiseen mielenosoittamiseen, korruption torjunta ja rasismin ja haavoittuvien ryhmien syrjinnän torjuminen, ovat neuvotteluprosessin ytimessä;

D.

ottaa huomioon, että marraskuussa 2016 parlamentti kehotti komissiota ja jäsenvaltioita jäädyttämään väliaikaisesti Turkin kanssa käytävät liittymisneuvottelut ja sitoutui tarkistamaan kantaansa, kun Turkin poikkeustilan nojalla toteuttamat suhteettomat toimet on poistettu;

E.

ottaa huomioon, että heinäkuussa 2017 parlamentti kehotti komissiota ja jäsenvaltioita neuvottelukehyksen mukaisesti keskeyttämään viipymättä liittymisneuvottelut Turkin kanssa, jos perustuslain uudistuspaketti pannaan täytäntöön muuttumattomana;

1.

toteaa, että poikkeustilaa, joka otettiin käyttöön vuoden 2016 vallankaappausyrityksen jälkeen, jatkettiin seitsemän kertaa; suhtautuu myönteisesti 19. heinäkuuta 2018 tehtyyn päätökseen kumota poikkeustila; pitää kuitenkin valitettavana, että heinäkuussa 2018 voimaan tulleessa uudessa lainsäädännössä, erityisesti laissa nro 7145, monet presidentille ja toimeenpanovallan käyttäjälle poikkeustilan nojalla myönnetyt valtaoikeudet jäävät voimaan, mikä periaatteessa mahdollistaa poikkeustilan jatkumisen kaikkine vapauksiin ja perusihmisoikeuksiin kohdistuvine rajoituksineen; korostaa, että tämä vaimentaa poikkeustilan kumoamisen myönteisiä vaikutuksia; panee merkille, että pitkittynyt poikkeustila on horjuttanut vakavasti oikeusvaltiota ja heikentänyt ihmisoikeuksia Turkissa, millä saattaa olla kauaskantoisia vaikutuksia maan institutionaaliseen ja sosioekonomiseen rakenteeseen; on huolestunut siitä, että poliisi ja paikallishallinto soveltavat edelleen monia poikkeustilan aikana voimassa olleita menettelyjä; on huolestunut myös vakavasta taantumisesta ilmaisunvapauden, kokoontumisvapauden, yhdistymisvapauden sekä menettelyllisten oikeuksien ja omistusoikeuksien alalla;

2.

on erittäin huolissaan siitä, että yli 150 000 henkilöä on otettu säilöön vallankaappausyrityksen jälkeisissä tukahduttamistoimissa, 78 000 on pidätetty terrorismisyytteiden nojalla ja yli 50 000 ihmistä on edelleen vankilassa, useimmissa tapauksissa ilman vakuuttavia todisteita; on huolissaan liian pitkistä tutkintavankeusajoista ja oikeudenkäynneistä, siitä, että useissa tapauksissa syytteitä ei ole edelleenkään nostettu, sekä vankeusolojen ankaruudesta; on huolestunut myös siitä, että vangittuina olevien ja epäiltyjen henkilöiden sukulaisten passeja on laajamittaisesti peruutettu, ja korostaa tarvetta oikeudenmukaiseen menettelyyn ja hallinnollisiin muutoksenhakukeinoihin tapauksissa, joissa peruutusta ei ole perusteltu asianmukaisesti; on erityisen huolissaan siitä, että tällaiset pidätykset näyttävät kohdistuvan myös laillisiin toisinajattelijoihin, mukaan lukien ihmisoikeuksien puolustajiin, toimittajiin tai opposition jäseniin; on erittäin huolissaan väitteistä, joiden mukaan vankiloissa olevia kohdellaan huonosti ja kidutetaan, kuten useat ihmisoikeusjärjestöt ja YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto ovat raportoineet; on erittäin huolissaan kertomuksista, joiden mukaan pitkäaikaista eristämistä sovelletaan yleisesti ja että siitä on tullut toinen rangaistus vangituille henkilöille; varoittaa käyttämästä terrorismin vastaisia toimia väärin ihmisoikeuksien tukahduttamisen oikeuttamiseksi; kehottaa painokkaasti Turkkia noudattamaan suhteellisuusperiaatetta toteuttaessaan terrorismin vastaisia toimia ja varmistamaan, että maan terrorismin vastainen lainsäädäntö on kansainvälisten ihmisoikeusnormien mukainen;

3.

pitää valitettavina toimia, joita Turkin hallitus on toteuttanut Turkin kansalaisia vastaan kolmansissa maissa ja joita ovat muun muassa häirintä, sieppaukset ja tarkkailu sekä vihjepuhelinnumerot, joiden kautta ihmisiä kannustetaan ilmiantamaan muita kansalaisia Turkin hallitukselle; on erittäin huolestunut siitä, että 101 Turkin kansalaista 18 maassa on siepattu ja luovutettu, mikä on vahvistettu Turkin viranomaisten 16. heinäkuuta 2018 antamassa lausunnossa; kehottaa painokkaasti EU:n jäsenvaltioita käsittelemään kaikki Turkin luovutuspyynnöt avoimesti ja noudattaen oikeudellisia menettelyjä, jotka ovat kaikilta osin kansainvälisten ihmisoikeusnormien mukaisia; toteaa jälleen, että Interpolin pidätysmääräyksiä ei saa käyttää väärin siten, että ne kohdistetaan turkkilaisiin toisinajattelijoihin, ihmisoikeuksien puolustajiin, toimittajiin ja hallitukseen kriittisesti suhtautuviin henkilöihin, kuten Saharov-palkintoehdokkaaseen Can Dündariin;

4.

toteaa, että poikkeustilan julistamisen jälkeen yli 152 000 virkamiestä, esimerkiksi opettajia, lääkäreitä, (rauhan)tutkijoita, lakimiehiä, tuomareita ja syyttäjiä, on irtisanottu; panee merkille, että 125 000 henkilöä on valittanut poikkeustilatoimenpiteiden tutkintakomissiolle (COSEM), jonka tehtävänä on tarkistaa ja tehdä päätös kahden vuoden kuluessa valituksista, jotka koskevat poikkeustilan ja siihen liittyvien asetusten nojalla suoritettuja toimenpiteitä, ja että 81 000 näistä odottaa edelleen päätöstä; panee merkille, että myönteisiä tuloksia, joiden perusteella valituksen tekijöille on palautettu heidän asemansa, on ollut erittäin vähän (seitsemän prosenttia); on huolissaan tämän komission vähäisistä toimivaltuuksista, sen riippumattomuuden puutteesta sekä siitä, että tutkimukset tehdään yksinomaan aineiston sisältämien asiakirjojen perusteella ilman asianomaisen henkilön osallistumista; toteaa, että irtisanomisilla on ollut hyvin ankara vaikutus asianomaisiin henkilöihin ja heidän perheisiinsä myös taloudellisesti, ja että niiden seurauksena on pysyvä sosiaalinen ja ammatillinen leimautuminen; kehottaa Turkin hallitusta varmistamaan, että kaikilla on oikeus oikeudenmukaiseen menettelyyn ja saada asiansa käsitellyksi kansainvälisten normien mukaisesti riippumattomassa tuomioistuimessa, joka voi myöntää korvauksia aineellisista ja henkisistä vahingoista, joita heidän mielivaltainen erottamisensa on aiheuttanut; kehottaa Turkkia varmistamaan kansallisen ihmisoikeus- ja tasa-arvoinstituution ja oikeusasiamiesinstituution toiminnallisen, rakenteellisen ja taloudellisen riippumattomuuden, jotta voidaan taata niiden valmiudet tarjota todellisia uudelleentarkastelumahdollisuuksia ja oikeussuojakeinoja;

5.

on hyvin huolestunut raporteista, joiden mukaan Turkin tiedustelupalvelu käyttää uskonnollisten asioiden virastoa (Diyanet) Gülen-liikettä edustavien oppositiojohtajien tai muiden vastustajien vainoamiseen, ja kehottaa painokkaasti unionin ja jäsenvaltioiden turvallisuusyksikköjä tutkimaan tätä vakavaa itsemääräämisoikeuden ja yleisen järjestyksen rikkomista;

6.

tuomitsee toimeenpanovallan käyttäjän harjoittaman lisääntyneen valvonnan ja poliittisen painostuksen, jotka vaikuttavat tuomarien ja syyttäjien työhön; korostaa, että Turkin on uudistettava perusteellisesti lainsäädäntövallan ja tuomiovallan rakenteita, jotta parannetaan pääsyä oikeusjärjestelmän piiriin, lisätään sen tehokkuutta ja suojataan paremmin oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa; korostaa, että näitä uudistuksia tarvitaan myös, jotta Turkki voi noudattaa kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön mukaisia velvoitteitaan; on huolissaan siitä, että yli 4 000 tuomarin ja syyttäjän erottaminen on uhka oikeuslaitoksen riippumattomuudelle ja puolueettomuudelle; katsoo myös, että yli 570 lakimiehen pidättäminen on este puolustautumisoikeudelle ja oikeudelle oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin; tuomitsee myös ihmisoikeusasianajajien pidätykset ja oikeudellisen ahdistelun; kehottaa uudistusta käsittelevää toimintaryhmää tarkistamaan oikeuslaitoksen uudistamista koskevaa strategiaa ja varmistamaan, että se on vaadittujen EU:n ja Euroopan neuvoston normien mukainen; kehottaa Turkkia varmistamaan koko uudistusprosessin ajan kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien ja erityisesti kansalaisjärjestöjen osallistumisen; kehottaa komissiota valvomaan, että EU:n rahoitusta käytetään asianmukaisesti tuomareiden ja lainvalvontaviranomaisten koulutukseen, sillä niitä ei saisi käyttää oikeuttamaan tukahduttamistoimia;

7.

panee huolestuneena merkille, että poikkeustilan julistamisen jälkeen Turkin kansalaisten turvapaikkahakemusten määrä lisääntyi jyrkästi ja että Turkki on näin ollen Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston mukaan viidenneksi suurin EU:n jäsenvaltioihin jätettyjen turvapaikkahakemusten alkuperämaa; korostaa, että yli 16 000 hakemukseen odotettiin syyskuussa 2018 edelleen ensimmäisessä oikeusasteessa tehtävää päätöstä;

8.

painottaa jälleen tiedotusvälineiden vapauden ja riippumattomuuden merkitystä yhtenä EU:n perusarvoista ja kaiken demokratian kulmakivenä; on erittäin huolestunut suhteettomista ja mielivaltaisista toimenpiteistä, joilla rajoitetaan ilmaisunvapautta, tiedotusvälineiden vapautta ja tiedonsaantia; tuomitsee sen, että vallankaappausyrityksen jälkeen Turkissa on suljettu yli 160 tiedotusvälinettä, pidätetty suuri määrä toimittajia ja media-alan työntekijöitä, langetettu perusteettomia ja suhteettomia tuomioita ja estetty viime vuoteen saakka pääsy yli 114 000 verkkosivustolle, myös Wikipediaan; kiinnittää huomiota kurdikysymyksen parissa työskentelevien toimittajien ja ihmisoikeuksien puolustajien oikeuksia koskeviin rajoituksiin; kehottaa Turkkia takaamaan ensisijaisesti tiedotusvälineiden vapauden ja vapauttamaan syytteistä ja päästämään välittömästi vapaaksi kaikki laittomasti vangitut toimittajat; kehottaa Turkin viranomaisia osoittamaan nollatoleranssia kaikkea toimittajiin kohdistettua fyysistä ja sanallista väkivaltaa tai uhkailua vastaan;

9.

ilmaisee vakavan huolensa kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien sekä perusoikeuksien ja -vapauksien edistämismahdollisuuksien kutistumisesta; korostaa, että suuri määrä aktivisteja, myös ihmisoikeuksien puolustajia, pidätettiin ja että mielenosoitukset kiellettiin jatkuvasti poikkeustilan aikana; kehottaa Turkkia vapauttamaan kaikki vangitut ihmisoikeuksien puolustajat, toimittajat ja muut, jotka on pidätetty perusteettomien syytteiden nojalla, ja luopumaan näistä syytteistä ja antamaan heille mahdollisuus tehdä työtään ilman uhkailua ja esteettä kaikissa olosuhteissa; kehottaa Turkkia suojelemaan kaikkien kansalaisten perusoikeuksia, myös etnisten, uskonnollisten ja seksuaalisten vähemmistöjen; muistuttaa, että Turkin vihapuhetta koskeva lainsäädäntö ei ole Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön mukainen; kehottaa painokkaasti Turkin hallitusta ja parlamenttia hyväksymään viharikoslain, jolla voidaan suojella kaikkiin vähemmistöihin kuuluvia fyysisiltä ja sanallisilta hyökkäyksiltä ja täyttää EU:n ehdokasmaita koskevat Kööpenhaminan arviointiperusteet vähemmistöjen kunnioittamisen ja suojelemisen osalta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään suojeluaan ja tukeaan vaarassa oleville ihmisoikeuksien puolustajille Turkissa muun muassa myöntämällä hätäavustuksia;

10.

tuomitsee Osman Kavalan mielivaltaisen pidättämisen; toteaa, että kyseessä on näkyvä ja arvostettu Turkin kansalaisyhteiskunnan johtohahmo, jota on pidetty vangittuna yli puolentoista vuoden ajan; on tyrmistynyt, että Osman Kavala ja 15 muuta asetettiin äskettäin syytteeseen ja että heitä odottaa kovennettu elinkautistuomio ”yrityksestä syrjäyttää hallitus” sen vuoksi, minkälainen rooli heillä väitetään olleen Gezi-puistossa vuonna 2013 järjestetyissä mielenosoituksissa; vaatii vapauttamaan heidät välittömästi ja ehdoitta ja pyytää Turkissa toimivaa EU:n edustustoa seuraamaan heidän tapaustaan tarkasti; kehottaa lisäksi Euroopan parlamentin valtuuskuntaa olemaan läsnä asiaan liittyvissä oikeudenkäynneissä; pitää valitettavana 13 tutkijan ja aktivistin pidättämistä 16. marraskuuta 2018 Osman Kavalan tapauksen yhteydessä; panee merkille, että heistä 12 vapautettiin sen jälkeen, kun he olivat antaneet lausuntonsa ja että yksi on edelleen vangittuna; pyytää, että hänet vapautetaan vireillä olevassa menettelyssä ja että muille asetetut matkustuskiellot kumotaan;

11.

on vakavasti huolissaan uskonnonvapauden kunnioittamisen puutteesta, uskonnollisiin vähemmistöihin, kuten kristittyihin ja alaviitteihin, kohdistuvasta syrjinnästä ja väkivallasta uskonnon perusteella; painottaa, että kirkoilla on Turkissa edelleen ongelmia, jotka koskevat pyhättöjen perustamista tai niiden käytön jatkamista; kehottaa Turkin viranomaisia edistämään myönteisiä ja vaikuttavia uudistuksia ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapauden alalla mahdollistamalla sen, että uskonnolliset yhteisöt voivat saada oikeushenkilöllisyyden, sallimalla hyväntekeväisyyssäätiöiden valita omat hallintoelimensä, poistamalla kaikki pappien koulutusta, nimittämistä ja virassa seuraamista koskevat rajoitukset, kunnioittamalla asianomaisia Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomioita sekä noudattamalla Venetsian komission suosituksia ja poistamalla kaikenlaisen uskontoon perustuvan syrjinnän ja kaikenlaiset uskontoon perustuvat esteet; kehottaa Turkkia kunnioittamaan ekumeenisen patriarkaatin erillisluonnetta ja merkitystä ja antamaan sille oikeushenkilöyden; toteaa, että on sallittava Halkin pappisseminaarin uudelleen avaaminen ja poistettava kaikki esteet sen asianmukaiselta toiminnalta; kehottaa julkaisemaan muita kuin islaminuskoisia säätiöitä koskevat vaalimääräykset; pitää myönteisenä, että Turkin hallitus on palauttanut 50 aramealaiskirkkoa, luostaria ja hautausmaata Mardinissa, ja kehottaa Turkin viranomaisia palauttamaan myös kyseiset maat oikeille omistajilleen; kiinnittää huomiota turvatoimien vaikutukseen Tur Abdinin väestöön ja kehottaa Turkkia varmistamaan, että asukkaat voivat edelleen saada koulutusta, harjoittaa taloudellista toimintaa ja käydä uskonnollisissa kohteissa; kehottaa Turkkia tekemään kaikkensa, jotta vältetään aramealaisen kulttuuriperinnön tuhoaminen käynnissä olevalla Ilisiun patohankkeen valmistelutyöllä; kehottaa Turkin viranomaisia ryhtymään torjumaan vakavasti kaikkia antisemitismin ilmenemismuotoja yhteiskunnassa;

12.

on huolestunut hlbti-henkilöiden ihmisoikeusloukkauksista, erityisesti Pride-kulkueiden ja hlbti-tapahtumien toistuvasta kieltämisestä kaikkialla maassa poikkeustilan kumoamisesta huolimatta, ja kehottaa kumoamaan välittömästi nämä syrjivät kiellot; kehottaa Turkkia toteuttamaan asianmukaisia toimia, joilla ehkäistään vihapuheita tai rikoksia, jotka kohdistuvat muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin, kuten romaneihin ja syyrialaisiin pakolaisiin sekä turvapaikanhakijoihin, ja rangaistaan niistä, ja kehottaa toteuttamaan jatkuvia toimia heidän tilanteensa parantamiseksi; kehottaa Turkkia panemaan täysimääräisesti täytäntöön romanien integraatiota edistävän strategian (2016–2021) ja kiinnittämään erityistä huomiota mustalaisvastaisuuden torjuntaan, takaamaan romaneille kohtuuhintaisen ja laadukkaan asunnon saannin, turvaamaan heidän pääsynsä koulutukseen ja toteuttamaan toimenpiteitä, joilla ehkäistään koulunkäynnin keskeyttämistä, torjutaan erottelua ja nostetaan romanien työllisyysastetta; panee huolestuneena merkille niin sanottujen kunniamurhien lisääntymisen; kehottaa Turkkia yhdenmukaistamaan kansallisen lainsäädäntönsä naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn Euroopan neuvoston Istanbulin yleissopimuksen kanssa; kehottaa Turkkia varmistamaan täysimääräisen tasa-arvon kaikille kansalaisille ja ryhtymään toimiin vähemmistöjen ongelmien ja erityisesti koulutus- ja omistusoikeusongelmien ratkaisemiseksi; muistuttaa, että on tärkeää panna täysimääräisesti täytäntöön Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen päätöslauselma Imbrosin ja Tenedosin saarista, ja kehottaa Turkkia auttamaan sellaisten ulkomailla asuvien vähemmistöperheiden paluuta, jotka ovat halukkaita muuttamaan takaisin saarille; pitää myönteisenä edistysaskeleena kreikkalaisvähemmistön koulun perustamista Imbrosin saarelle;

13.

on huolissaan Turkin yhteiskunnassa naisiin kohdistuvan väkivallan yleisyydestä ja vakavuudesta, mukaan lukien kunniamurhat, laittomat lapsiavioliitot ja seksuaalinen hyväksikäyttö, sekä Turkin viranomaisten haluttomuudesta rangaista sukupuoleen perustuvan väkivallan tekijöitä; korostaa, että perheväkivallan vuoksi kuoli 440 naista vuonna 2018 – eli enemmän kuin edellisvuosina – ja että rikosoikeudelliset menettelyt ovat usein pitkiä ja omiaan viivästymään; kehottaa Turkin hallitusta noudattamaan nollatoleranssipolitiikkaa tässä asiassa;

14.

kehottaa Turkin hallitusta noudattamaan täysin antamiaan oikeudellisia sitoumuksia ja panemaan ne kokonaisuudessaan täytäntöön, mukaan luettuina kulttuuriperinnön suojelemista koskevat määräykset, ja erityisesti teettämään vilpittömästi inventaarion viime vuosisadalla tuhotusta tai raunioituneesta kreikkalaisesta, armenialaisesta, assyrialaisesta ja muusta kulttuuriperinnöstä; vastustaa tässä yhteydessä kaikkia äärinäkemyksiä, joissa kannatetaan muutoksia historiallisen ja uskonnollisen monumentin, Hagia Sofian, olemukseen ja sen muuttamista moskeijaksi; kehottaa Turkkia ratifioimaan vuoden 2005 Unescon yleissopimuksen kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä; kehottaa Turkkia tekemään yhteistyötä asianomaisten kansainvälisten organisaatioiden, kuten erityisesti Euroopan neuvoston, kanssa, jotta ehkäistään ja torjutaan laitonta kauppaa ja kulttuuriperinnön tarkoituksellista tuhoamista;

15.

on syvästi huolissaan Turkin kaakkoisosan tilanteesta ja vakavista syytöksistä, jotka koskevat ihmisoikeusloukkauksia, liiallista voimankäyttöä, kidutusta sekä mielipiteen- ja ilmaisuvapauden sekä poliittisen osallistumisen huomattavaa rajoittamista maan kaakkoisosassa, erityisesti sen jälkeen kun kurdikysymyksen ratkaisemiseen tähdännyt prosessi romahti vuonna 2015, kuten YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto ja ihmisoikeuksien puolustajat Turkissa ovat dokumentoineet; toistaa tuomitsevansa ankarasti EU:n terroristijärjestöjen luettelossa vuodesta 2002 alkaen olleen Kurdistanin työväenpuolueen (PKK) palaamisen väkivaltaan; korostaa, että on käynnistettävä pikaisesti uskottava poliittinen prosessi, joka johtaa kurdikysymyksen rauhanomaiseen ratkaisemiseen; kehottaa Turkkia tutkimaan pikaisesti kaikki vakavat väitteet ihmisoikeusloukkauksista ja surmista sekä sallimaan kansainvälisten tarkkailijoiden suorittaa riippumatonta tarkkailutoimintaa; on huolestunut siitä, että Turkin hallinto tuhoaa Turkin kaakkoisosan historiallisia perintökohteita, mukaan lukien Diyarbakirissa sijaitsevassa muinaisessa Surissa, joka on sisällytetty Unescon maailmanperintöluetteloon, mikä vaarantaa kurdien identiteetin ja kulttuurin säilyttämisen Turkissa;

16.

panee huolestuneena merkille, että poikkeustilan aikana valtava määrä kaupunginjohtajia ja apulaiskaupunginjohtajia maan kaakkoisosassa irtisanottiin ja/tai pidätettiin ja että hallitus nimitti edunvalvojia korvaamaan heidät; painottaa, että tämän seurauksena suuri osa Turkin väestöstä oli ilman demokraattista edustusta paikallisella tasolla; katsoo, että maaliskuussa 2019 pidettävien kunnallisvaalien on tarjottava merkittävä mahdollisuus suoran demokraattisen mandaatin periaatteen täysimittaiseen palauttamiseen;

17.

toteaa huolestuneena, että poikkeustila ja perustuslain uudistuspaketin tietyt säännökset ovat rajoittaneet entisestään kansalliskokouksen valmiuksia hoitaa demokraattista valvontaa ja vastuuvelvollisuutta koskevaa perustavanlaatuista tehtäväänsä; panee erittäin huolestuneena merkille kahden Tasavaltalaisen kansanpuolueen (CHP) kansanedustajan pidättämisen ja Kansan demokraattisen puolueen (HDP) erityisen syrjinnän, sillä useita HDP:n kansanedustajia on pidätetty väitetyn terrorismin tukemisen perusteella; kehottaa vapauttamaan kaikki parlamentin jäsenet, jotka on pidätetty heidän kansanedustajan työhön liittyvien puheidensa ja toimiensa perusteella; painottaa, että Turkin kansalliskokouksen olisi oltava keskeinen instituutio Turkin demokratiassa ja sen olisi edustettava kaikkia kansalaisia yhdenveroisesti; pitää valitettavana korkeaa äänikynnystä, joka rajoittaa aitoa poliittista edustusta eikä kuvasta Turkin moniarvoista yhteiskuntaa;

18.

tuomitsee oppositiojohtajan ja presidenttiehdokkaan Selahattin Demirtaşin edelleen jatkuvan pidätyksen; suhtautuu myönteisesti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen häntä koskevassa asiassa antamaan päätökseen, jossa kehotetaan Turkin viranomaisia vapauttamaan hänet välittömästi; korostaa, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antoi lisäksi tuomion, jonka mukaan Demirtaşin pidätyksellä pyrittiin viime kädessä tukahduttamaan moniarvoisuutta ja rajoittamaan poliittisen keskustelun vapautta; tuomitsee Turkin viranomaisten tätä tuomiota vastustavan kannan; odottaa, että komissio ja jäsenvaltiot seuraavat tätä tapausta hyvin tiiviisti, ja vaatii vapauttamaan Demirtaşin välittömästi ja ehdoitta;

19.

painottaa korruption torjunnan tärkeyttä ja kiinnittää huomiota komission Turkkia koskevan vuoden 2018 kertomuksen pohjalta tekemiin havaintoihin, joiden mukaan korruptio on edelleen yleistä monilla aloilla ja on yhä vakava ongelma; on huolissaan siitä, että korruptiotapausten tutkinnan, syytetoimien ja tuomioiden alalla tulokset ovat yhä heikkoja varsinkin korkean tason tapauksissa;

20.

muistuttaa, että Venetsian komissio arvioi perustuslain muutoksia, jotka liittyvät presidenttivaltaisen järjestelmän käyttöönottoon, ja katsoi, että niistä puuttuu riittävä valvontajärjestelmä ja ne vaarantavat toimeenpanovallan ja oikeuslaitoksen välisen vallanjaon; muistuttaa lisäksi, että Euroopan parlamentti on kehottanut Turkin hallitusta panemaan täytäntöön perustuslain ja oikeuslaitoksen muutoksia ja uudistuksia yhteistyössä Venetsian komission kanssa, ja kehotti viime vuonna myös keskeyttämään virallisesti liittymisneuvottelut, jos perustuslakiuudistus pannaan täytäntöön muuttumattomana, koska se olisi ristiriidassa Kööpenhaminan kriteerien kanssa;

21.

kehottaa kaiken edellä mainitun perusteella komissiota ja Euroopan unionin neuvostoa neuvottelukehyksen mukaisesti keskeyttämään virallisesti liittymisneuvottelut Turkin kanssa; on kuitenkin edelleen sitoutunut Turkin kanssa käytävään demokraattiseen ja poliittiseen vuoropuheluun; pyytää komissiota käyttämään kaikki tällä hetkellä liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (IPA II ja tuleva IPA III) osoitetut varat Turkin kansalaisyhteiskunnan, ihmisoikeuksien puolustajien ja toimittajien tukemiseen sekä parantamaan mahdollisuuksia ihmisten välisiin yhteyksiin, akateemista vuoropuhelua, turkkilaisten opiskelijoiden pääsyä eurooppalaisiin yliopistoihin ja toimittajille tarkoitettuja media-alustoja demokraattisten arvojen ja periaatteiden, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen suojelemiseksi ja edistämiseksi; odottaa, että Turkin ja EU:n välinen suhde määritellään uudelleen tehokkaan kumppanuuden mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 49 artiklan soveltamista; painottaa, että EU:n ja Turkin välisten mahdollisten uusien suhteiden olisi perustuttava demokratian, oikeusvaltion ja perusoikeuksien kunnioittamista koskeviin ennakkoehtoihin;

22.

panee merkille, että vaikka EU:hun liittymisprosessi oli aluksi vahva kannustin Turkissa toteutettaville uudistuksille, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien alalla on tapahtunut voimakasta taantumista viime vuosina;

23.

korostaa, että tulliliiton uudistaminen lujittaisi entisestään Turkin ja EU:n jo ennestään vahvoja siteitä ja pitäisi Turkin taloudellisesti kiinnittyneenä EU:hun; katsoo siksi, että olisi annettava mahdollisuus nykyaikaistaa ja kehittää EU:n ja Turkin vuoden 1995 tulliliittoa, jotta siihen voitaisiin sisällyttää myös sellaiset alat kuin maatalous, palvelut ja julkiset hankinnat, jotka eivät tällä hetkellä kuulu sen piiriin; muistuttaa, että Turkki on EU:n viidenneksi suurin kauppakumppani ja EU Turkin suurin kauppakumppani ja että kaksi kolmasosaa Turkkiin tehtävistä suorista ulkomaisista investoinneista tulee EU:n jäsenvaltioista ja että Turkki on EU:lle tärkeä kasvumarkkina; katsoo, että tulliliiton kehittäminen tarjoaisi arvokkaan mahdollisuuden demokraattiselle ehdollisuudelle, myönteiselle vipuvaikutukselle ja mahdollisuudelle laatia etenemissuunnitelma, jossa tulliliiton kehittäminen kulkisi käsi kädessä Turkin demokraattisista uudistuksista demokratian, ihmisoikeuksien, perusvapauksien sekä oikeusvaltion alalla tekemien konkreettisten parannusten kanssa tiellä kohti kansalaisyhteiskunnan avoimia ja aitoja toimintamahdollisuuksia ja moniarvoisuutta; katsoo lisäksi, että tulliliiton kehittäminen tarjoaisi merkittävän mahdollisuuden käydä poliittista vuoropuhelua sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävästä talouskehityksestä, ilmastonmuutoksesta ja työntekijöiden oikeuksista Turkissa; kehottaa komissiota aloittamaan valmistelut tulliliiton kehittämiseksi heti, kun Turkin hallitus osoittaa olevansa valmis vakaviin uudistuksiin; kehottaa komissiota sisällyttämään parannettuun tulliliittoon ihmisoikeuksia ja perusvapauksia koskevan lausekkeen, joka tekee ihmisoikeuksista ja perusvapauksista keskeisen ehdon; muistuttaa, että tulliunionin potentiaalia ei kyetä hyödyntämään täysimääräisesti ennen kuin Turkki panee lisäpöytäkirjat täytäntöön täysimääräisesti kaikkien jäsenvaltioiden osalta;

24.

korostaa, että järjestäytymisvapaus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ovat välttämättömiä moniarvoisen yhteiskunnan kehittämiseksi; pitää valitettavana työntekijöiden ja ammattiliittojen oikeuksia koskevia lainsäädännöllisiä puutteita ja korostaa, että järjestäytymisoikeus, kollektiivinen neuvotteluoikeus ja lakko-oikeus ovat työntekijöiden perusoikeuksia; pitää erittäin valitettavana, että ammattiliiton jäsenyyttä on usein pidetty todisteena rikollisuudesta oikeustapauksissa; katsoo, että tällainen asenne voi entisestään vaarantaa maassa toimivien ammattiliittojen asemaa; on vakavasti huolissaan työntekijöiden työoloista Istanbulin uuden lentokentän rakennustyömaalla, ottaen huomioon, että raporttien mukaan 38 työntekijää on kuollut työtapaturmissa sen jälkeen, kun rakennustyöt aloitettiin toukokuussa 2015, ja että 31 ihmistä, mukaan lukien yksi ay-johtaja, on tällä hetkellä vankilassa, koska he ovat protestoineet huonoja työoloja ja pientä ja epäsäännöllisesti maksettavaa palkkaa vastaan; kehottaa Turkin viranomaisia neuvottelemaan tiiviisti asianomaisten ammattiliittojen kanssa tarvittavista toimista työntekijöiden suojelemiseksi työpaikoilla ja suorittamaan perusteellisen tutkimuksen kuolemantapauksista ja loukkaantumisista ja sallimaan ammattiliitoille täydet mahdollisuudet valvoa asianomaisten työntekijöiden etua; on huolissaan lapsityövoiman käytöstä erityisesti maataloudessa ja kausityöntekijöinä; panee merkille Turkin hallituksen pyrkimykset myöntää Turkissa tilapäistä suojelua saaville pakolaisille oikeus työskennellä, johon vaaditaan asianmukainen lupa; panee merkille, että yli 20 000 työlupaa on myönnetty syyrialaisille ja että niihin sisältyy tiettyjä ehtoja vähimmäispalkan ja sosiaaliturvan osalta; huomauttaa, että näistä toimista huolimatta monet syyrialaiset työskentelevät edelleen ilman lupaa monilla aloilla ja monissa Turkin maakunnissa; korostaa, että kielitaidon puute on edelleen yksi tärkeimmistä esteistä syyrialaisille työntekijöille;

25.

kehottaa Turkin hallitusta keskeyttämään Akkuyuun rakennettavaa ydinvoimalaa koskevat suunnitelmansa; kehottaa Turkkia liittymään Espoon yleissopimukseen; pyytää Turkin hallitusta ottamaan jatkossa naapurimaidensa, kuten Kreikan ja Kyproksen, hallitukset mukaan Akkuyu-hankkeen kehittämiseen tai ainakin kuulemaan niitä tästä hankkeesta;

26.

toteaa, että viisumipakon poistaminen on erittäin tärkeää Turkin kansalaisille ja erityisesti opiskelijoille, tutkijoille, liike-elämän edustajille ja henkilöille, joilla on perhesiteitä EU:n jäsenvaltioissa; kannustaa Turkin hallitusta noudattamaan täysimääräisesti viisumivapautta koskevassa etenemissuunnitelmassa esitettyjä 72 kriteeriä; tähdentää, että Turkin terrorismin vastaisen lainsäädännön uudelleentarkastelu on keskeinen ehto perusoikeuksien ja -vapauksien varmistamiseksi; kannustaa Turkkia toteuttamaan tarvittavat toimet jäljellä olevien etappien saavuttamiseksi; korostaa, että viisumivapaus on mahdollista, kun kaikki kriteerit on täytetty täysimääräisesti ja tosiasiallisesti syrjimättömällä tavalla;

27.

muistuttaa Turkin tärkeästä roolista Syyrian sodasta johtuvaan muuttoliikekriisiin vastaamisessa; katsoo, että Turkki ja turkkilaiset ovat osoittaneet suurta vieraanvaraisuutta tarjoamalla suojaa yli 3,5 miljoonalle syyrialaispakolaiselle; korostaa, että Turkissa on noin miljoona kouluikäistä syyrialaista lasta, joista 60 prosenttia on rekisteröity Turkin kouluihin; ottaa huomioon 18. maaliskuuta 2016 annetun EU:n ja Turkin julkilausuman; kehottaa Turkkia noudattamaan palauttamiskiellon periaatetta; pitää valitettavana, että EU rahoitti IPA-ohjelman 2011/2012 nojalla Cobra II -panssariautojen hankintaa, ja kehottaa komissiota seuraamaan tiiviisti EU:n ohjelmista (yhteis)rahoitettujen välineiden käyttöä ja palauttamiskiellon periaatteen tehokasta täytäntöönpanoa erityisesti Syyrian rajalla; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita pitämään lupauksensa laajamittaisesta uudelleensijoittamisesta ja varmistamaan riittävät taloudelliset resurssit Turkissa olevien syyrialaispakolaisten tukemiseksi pitkällä aikavälillä; panee merkille Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2018 erityiskertomuksen, jossa kehotetaan tehostamaan ja avaamaan rahoituksen kohdentamista ja jakamista; kiinnittää huomiota siihen, että syyrialaispakolaisten tilanne Turkissa on yhä epävarmempi heidän tilapäisen suojelunsa näkymien osalta, ja pyytää Turkkia harkitsemaan, millä tavoin voitaisiin lisätä sosiaalista yhteenkuuluvuutta alueilla, joilla on suuria syyrialaisia pakolaisyhteisöjä, parantaa sosioekonomista ja kulttuurista osallisuutta pidemmällä aikavälillä sekä varmistaa koulutuksen ja ammattikoulutuksen riittävä ja tehokas saatavuus; kehottaa komissiota pysymään valppaana ja varmistamaan, että EU:n varoja käytettäessä pakolaisten oikeuksia kunnioitetaan asianmukaisesti ja että toteutetaan toimia, joilla estetään lapsityövoiman käyttö, lasten seksuaalinen hyväksikäyttö ja muut ihmisoikeusloukkaukset;

28.

toteaa, että sekä EU:n että sen jäsenvaltioiden ja Turkin on tärkeää jatkaa tiivistä vuoropuhelua ja yhteistyötä ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksissä; kannustaa tekemään yhteistyötä ja jatkamaan ulkopolitiikan sekä puolustus- ja turvallisuusasioiden yhdenmukaistamista, myös terrorismin vastaisessa yhteistyössä; muistuttaa, että Turkki on myös Naton pitkäaikainen jäsen ja sillä on keskeinen geostrateginen sijainti alueellisen ja eurooppalaisen turvallisuuden ylläpitämisen kannalta; toteaa, että EU ja Turkki jatkavat yhteistyötä (sotilaallisesti) strategisesti tärkeissä asioissa Naton toimintakehyksessä; kehottaa Turkkia aloittamaan uudelleen yhteistyön Natoon kuuluvien EU:n jäsenten kanssa EU:hun kuulumattomia valtioita koskevassa Naton jatkuvassa yhteistyöohjelmassa;

29.

kiittää Turkkia Idlib-yhteisymmärryspöytäkirjan neuvotteluista; pitää valitettavana, että Turkin tukemat Vapaan Syyrian armeijan (FSA) aseistetut ryhmät ovat raporttien mukaan takavarikoineet, ryöstäneet ja tuhonneet kurdisiviilien omaisuutta Pohjois-Syyriassa sijaitsevalla Afrinin alueella; korostaa, että Turkin ja FSA:n Afrinissa sijaitsevien ryhmien olisi maksettava korvauksia siirtymään joutuneille asukkaille, joiden omaisuutta ne ovat takavarikoineet, tuhonneet tai ryöstäneet, eikä asukkaiden pitäisi menettää omaisuuttaan lopullisesti; on huolestunut raporteista, joiden mukaan etupäässä Turkin varustamat ja aseistamat syyrialaisjoukot ja Turkin armeija ovat syyllistyneet laajoihin väkivaltaisuuksiin Afrinissa ja että ne ovat väitetysti vallanneet kouluja keskeyttäen lasten kouluopetuksen; on huolestunut siitä, että Turkki pyrkii myös muuttamaan väestötasapainoa Afrinin alueella siirtämällä syyrialaisia sunniarabipakolaisia Turkista kurdien asuttamalle alueelle; pyytää Turkin hallitusta luopumaan syytteistä kaikkia niitä kansalaisia vastaan, jotka ovat kritisoineet Turkin sotatoimia Syyriassa, ja kunnioittamaan siten oikeutta sananvapauteen;

30.

muistuttaa hyvien naapuruussuhteiden merkityksestä; kehottaa tässä yhteydessä Turkkia lisäämään ponnistelujaan jäljellä olevien kahdenvälisten kysymysten ratkaisemiseksi, mukaan lukien oikeudellisten velvoitteiden täyttämättä jättäminen sekä Turkin ja sen maa- ja merirajanaapureiden välisten ja ilmatilaa koskevien kiistojen ratkaiseminen YK:n peruskirjan ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti; kehottaa jälleen Turkin hallitusta allekirjoittamaan ja ratifioimaan YK:n merioikeusyleissopimuksen (UNCLOS); kehottaa Turkin hallitusta lopettamaan Kreikan ilmatilan ja aluevesien toistuvat loukkaukset sekä kunnioittamaan kaikkien naapureidensa alueellista koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta; pitää valitettavana, että Turkin kansalliskokouksen Kreikalle osoittamaa ”casus belli” -vaatimusta ei ole vielä kumottu;

31.

suhtautuu myönteisesti YK:n pääsihteerin alaisuudessa toteutettaviin pyrkimyksiin käynnistää uudelleen neuvottelut Kyproksen jälleenyhdistymisestä; toistaa tukevansa oikeudenmukaista, kattavaa ja toteuttamiskelpoista ratkaisua, joka perustuu sellaiseen kahden yhteisön ja kahden alueen liittovaltioon, jolla on yksi kansainvälinen oikeushenkilöys, yksi itsemääräämisoikeus ja yksi kansalaisuus ja jonka kaksi yhteisöä ovat poliittisesti yhdenvertaisia YK:n turvallisuusneuvoston asiaankuuluvien päätöslauselmien, kansainvälisen oikeuden ja EU:n säännöstön mukaisesti ja unionin perustana olevien periaatteiden kunnioittamisen perusteella; kiinnittää huomiota YK:n pääsihteerin esittämään kehykseen ja hänen vetoomukseensa neuvottelujen uudelleenaloittamisesta vuoden 2017 Crans-Montana -prosessissa jo tehtyjen sopimusten pohjalta; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita toimimaan aktiivisemmin, jotta neuvotteluille saadaan myönteinen lopputulos; kehottaa jälleen kaikkia asianomaisia osapuolia, erityisesti Turkkia, sitoutumaan kattavan ratkaisun aikaansaamiseen ja edistämään sitä; kehottaa Turkkia aloittamaan joukkojensa vetämisen Kyprokselta, siirtämään Famagustan suljetun alueen YK:n alaisuuteen YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman nro 550 mukaisesti ja pidättymään toimista, joilla muutetaan saaren väestötasapainoa laittomien siirtokuntien politiikalla; painottaa tarvetta panna EU:n säännöstö täytäntöön koko saaren alueella; toteaa tältä osin, että EU-valmisteluja käsittelevän kahden yhteisön tilapäisen komitean toiminta jatkuu; sitoutuu tehostamaan pyrkimyksiään saada kyproksenturkkilaiset mukaan valmisteluihin, jotka koskevat täyttä integroitumista unioniin Kyproksen ongelman ratkaisemisen jälkeen, ja pyytää komissiota toimimaan samoin; antaa runsaasti tunnustusta kahden yhteisön välisen kateissa olevien henkilöiden komitean, joka etsii sekä kyproksenturkkilaisia että kyproksenkreikkalaisia kateissa olevia henkilöitä, tekemälle merkittävälle työlle ja kiittää komitean pääsyn helpottamisesta kaikkiin asiaankuuluviin paikkoihin myös sotilasalueilla; kehottaa Turkkia avustamaan kateissa olevien henkilöiden komiteaa antamalla tietoja sotilasarkistostaan; toteaa, että Kyproksen tasavallalla on oikeus tehdä kahdenvälisiä sopimuksia, jotka koskevat sen talousvyöhykettä; kehottaa Turkkia jälleen unionin säännöstön ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti kunnioittamaan unionin kaikkien jäsenvaltioiden täysivaltaisia oikeuksia, myös luonnonvarojen etsimiseen ja hyödyntämiseen liittyviä oikeuksia; kehottaa Turkkia keskittymään kiistojen rauhanomaiseen ratkaisuun ja pidättymään uhkailusta tai toimista, joilla saattaisi olla kielteisiä vaikutuksia hyville naapurisuhteille;

32.

kehottaa Turkkia ja Armeniaa tavoittelemaan suhteidensa normalisointia; korostaa, että Turkin ja Armenian välisen rajan avaaminen saattaisi johtaa maiden suhteiden parantumiseen erityisesti rajat ylittävän yhteistyön ja taloudellisen yhdentymisen myötä;

33.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioille sekä Turkin hallitukselle ja kansalliskokoukselle ja käännättämään tämän mietinnön turkin kielelle.

(1)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0450.

(2)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0423.

(3)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0040.

(4)  EUVL L 51, 26.2.2008, s. 4.

(5)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2014)0052.

(6)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0094.


21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/67


P8_TA(2019)0201

Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso: vuotuinen kasvuselvitys 2019

Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta: vuotuinen kasvuselvitys 2019 (2018/2119(INI))

(2021/C 23/11)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT), erityisesti sen 121 artiklan 2 kohdan, 126 ja 136 artiklan sekä pöytäkirjan N:o 12,

ottaa huomioon pöytäkirjan N:o 1 kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa,

ottaa huomioon pöytäkirjan N:o 2 toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta,

ottaa huomioon sopimuksen talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta,

ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja koordinoinnin tehostamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 muuttamisesta 16. marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1175/2011 (1),

ottaa huomioon jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista 8. marraskuuta 2011 annetun neuvoston direktiivin 2011/85/EU (2),

ottaa huomioon täytäntöönpanotoimista liiallisen makrotalouden epätasapainon korjaamiseksi euroalueella 16. marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1174/2011 (3),

ottaa huomioon liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä annetun asetuksen (EY) N:o 1467/97 muuttamisesta 8. marraskuuta 2011 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 1177/2011 (4),

ottaa huomioon makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta 16. marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 (5),

ottaa huomioon julkisen talouden valvonnan tehokkaasta täytäntöönpanosta euroalueella 16. marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1173/2011 (6),

ottaa huomioon alustavien talousarviosuunnitelmien seurantaa ja arviointia sekä euroalueen jäsenvaltioiden liiallisen alijäämän tilanteen korjaamisen varmistamista koskevista yhteisistä säännöksistä 21. toukokuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 473/2013 (7),

ottaa huomioon rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa olevien tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsivien euroalueen jäsenvaltioiden talouden ja julkisen talouden valvonnan tiukentamisesta 21. toukokuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 472/2013 (8),

ottaa huomioon 21. marraskuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Vuotuinen kasvuselvitys 2019: Maailmanlaajuinen epävarmuus vaatii vahvempaa Eurooppaa” (COM(2018)0770) ja kertomuksen varoitusmekanismista – vuosi 2019 (COM(2018)0758),

ottaa huomioon Euroopan finanssipoliittisen komitean 10. lokakuuta 2018 antaman vuosikertomuksen,

ottaa huomioon komission antamat syksyä 2018 ja talvea 2019 koskevat Euroopan talousennusteet,

ottaa huomioon rakenneuudistusten tukiohjelman perustamisesta kaudeksi 2017–2020 ja asetusten (EU) N:o 1303/2013 ja (EU) N:o 1305/2013 muuttamisesta 17. toukokuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/825 (9),

ottaa huomioon vuoden 2018 ikääntymisraportin, jonka komissio julkaisi 25. toukokuuta 2018,

ottaa huomioon 21. marraskuuta 2018 annetun komission suosituksen neuvoston suositukseksi euroalueen talouspolitiikasta (COM(2018)0759),

ottaa huomioon 16. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin toiminnan parantamisesta hyödyntämällä Lissabonin sopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia (10),

ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan, komission puheenjohtajan, euroryhmän puheenjohtajan, EKP:n pääjohtajan ja Euroopan parlamentin puhemiehen 22. kesäkuuta 2015 antaman kertomuksen Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistelystä, komission 1. maaliskuuta 2017 antaman valkoisen kirjan Euroopan tulevaisuudesta ja komission 31. toukokuuta 2017 antaman pohdinta-asiakirjan talous- ja rahaliiton syventämisestä,

ottaa huomioon euroryhmän 4. joulukuuta 2018 antaman talous- ja rahaliiton syventämistä koskevan raportin EU-johtajille,

ottaa huomioon 14. joulukuuta 2018 annetun eurohuippukokouksen julkilausuman,

ottaa huomioon 10. lokakuuta 2018 annetun alueiden komitean päätöslauselman aiheesta ”Euroalueen talouspolitiikat ja vuotuinen kasvuselvitys 2019” (11),

ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan ja aluekehitysvaliokunnan lausunnot sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan kannan tarkistuksina (A8-0159/2019),

A.

toteaa, että Euroopan taloudella on nyt edessään seitsemäs jatkuvan kasvun vuosi; toteaa, että euroalueen ja EU:n BKT:n kasvuennusteita on tarkistettu alaspäin ja kasvun ennakoidaan olevan 1,3 ja 1,5 prosenttia vuonna 2019 ja 1,6 ja 1,8 prosenttia (EU27) vuonna 2020; ottaa huomioon, että kasvuvauhdin odotetaan hidastuvan entisestään, mikä johtuu osittain siitä, että maailmantalouden kasvunäkymät ovat yhä huolestuttavampia; ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden välillä on edelleen eroavuuksia talous- ja työllisyyskehityksessä;

B.

ottaa huomioon, että euroalueen ja EU:n työttömyysasteet olivat 7,9 ja 6,6 prosenttia joulukuussa 2018; ottaa huomioon, että monissa jäsenvaltioissa työttömyysaste on edelleen kriisiä edeltävää tasoa korkeammalla, erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden osalta, ja nuorisotyöttömyys on edelleen korkea useissa jäsenvaltioissa;

C.

ottaa huomioon, että työllisyysaste kasvaa EU:ssa, joskin epätasaisesti eri jäsenvaltioissa; ottaa huomioon, että työllisten määrä on noussut kaikkien aikojen korkeimmalle tasolle euroalueella ja että työllisiä oli 146 miljoonaa vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä; ottaa huomioon, että monet uusista työpaikoista ovat osa-aikaisia;

D.

toteaa, että talouskasvu vaihtelee jäsenvaltioittain ja on edelleen haavoittuvainen muun muassa jatkuville geopoliittisille jännitteille, jotka vaikuttavat maailmankauppaan, sekä pitkittyneelle epävarmuudelle, joka liittyy unionin tuleviin suhteisiin Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa;

E.

toteaa, että Euroopassa on edelleen investointivaje, vaikka se on hyötynyt vuosien ajan poikkeuksellisen alhaisesta korkotasosta ja vaikka rahoitusolosuhteet ovat edelleen suotuisat;

F.

toteaa, että Eurostatin mukaan nykyisen politiikan jatkuessa vanhushuoltosuhteen ennustetaan kasvavan EU:ssa vuoden 2016 29,3 prosentista 52,3 prosenttiin vuoteen 2080 mennessä, mikä tarkoittaa alle kahta työikäistä jokaista ikääntynyttä henkilöä kohden; toteaa, että jäsenvaltioiden välillä on tässä suhteessa suuria eroja;

G.

toteaa, että kahden viime vuosikymmenen aikana euroalueen kokonaistuottavuus on jäänyt jälkeen suurista maailmanlaajuisista talouksista;

H.

toteaa, että euroalueen julkisen talouden velkasuhteen odotetaan jatkavan pienenemistään viime vuosien tapaan ja supistuvan vuoden 2018 noin 87 prosentista noin 85 prosenttiin vuonna 2019; toteaa kuitenkin, että komission ennusteen mukaan kymmenen jäsenvaltion velkasuhteen odotetaan vuonna 2019 olevan yli 60 prosenttia ja seitsemässä jäsenvaltiossa velkasuhde on edelleen yli 90 prosenttia; toteaa, että velan vähennystoimenpiteet ovat olleet hitaita joissakin jäsenvaltioissa; ottaa huomioon, että viidellä euroalueen jäsenvaltiolla, joiden julkinen velka suhteessa BKT:hen on suuri, ennakoidaan olevan merkittävä rakenteellinen alijäämä vuonna 2019;

I.

toteaa, että yhdenkään euroalueen jäsenvaltion alijäämän ei ennakoida ylittävän vuonna 2019 rajaa, joka on kolme prosenttia BKT:sta, ja euroalueen julkisen talouden alijäämän odotetaan laskeneen 0,6 prosenttiin BKT:sta vuonna 2018 ja nousevan hieman 0,8 prosenttiin BKT:sta vuonna 2019;

J.

toteaa, että unionin jäsenvaltioiden julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen liittyy sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta koskevia huolenaiheita;

K.

ottaa huomioon, että vaihtotaseen ylijäämä saavutti huippunsa vuonna 2017 ja että se supistunee hieman ja asettunee euroalueella noin 3,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen ja EU:ssa 2,3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuosina 2019 ja 2020; toteaa, että näin ollen EU:n vaihtotaseen ylijäämä kuuluu maailman korkeimpiin;

1.

on tyytyväinen komission vuotuiseen kasvuselvitykseen 2019, jossa vahvistetaan seuraavien merkitys:

a)

korkealaatuisten investointien lisääminen;

b)

uudistukset, joilla lisätään tuottavuuden kasvua, osallistavuutta ja instituutioiden laatua; ja

c)

makrotalouden vakaus ja terve julkinen talous;

2.

kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita toteuttamaan päättäväisiä ja yhteensovitettuja toimia osallistavan ja kestävän kasvun tavoitteen saavuttamiseksi, kantamaan vastuuta tulevista sukupolvista ja varmistamaan, että julkinen talous ja sosiaaliturvajärjestelmämme ovat kestäviä ja riittäviä, jotta voidaan turvata sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ja näin myös hyvinvointivaltioidemme tulevaisuus;

3.

toteaa, että komission vuoden 2018 ikääntymisraportti osoittaa, että jos politiikkaa ei muuteta, eläkkeisiin, terveydenhoitoon ja pitkäaikaishoitoon liittyvien julkisen talouden kustannusten odotetaan kasvavan tulevina vuosikymmeninä, sillä Euroopan väestö ikääntyy edelleen huomattavasti;

4.

kehottaa jäsenvaltioita valmistautumaan väestörakenteen kehitykseen

a)

toteuttamalla sosiaalisesti tasapainoisia rakenneuudistuksia kustannusten leikkaamiseksi,

b)

edistämällä tuottavuuden kasvua, joka on ratkaisevan tärkeä vahvan ja kestävän talouskasvun varmistamiseksi tulevaisuudessa, ja

c)

rakentamalla asianmukaisia finanssipoliittisia puskureita, joilla varaudutaan julkisen talouden kasvaviin kustannuksiin;

5.

on tyytyväinen siihen, että työllisyysaste kasvaa EU:ssa, joskin epätasaisesti eri jäsenvaltioissa; toteaa, että pitkäaikaistyöttömyys ja nuorisotyöttömyys ovat edelleen korkeita joissakin jäsenvaltioissa, mikä edellyttää jatkuvia uudistuksia ja investointeja, joilla helpotetaan nuorten ja pitkäaikaistyöttömien pääsyä työmarkkinoille;

6.

kehottaa komissiota edistämään edelleen talous- ja rahaliiton syventämistä sovitun etenemissuunnitelman mukaisesti;

7.

kehottaa komissiota asettamaan sisämarkkinoiden loppuunsaattamisen esityslistansa kärkeen;

Laadukkaiden investointien toteuttaminen

8.

painottaa, että sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi pitkällä aikavälillä jäsenvaltioiden on lisättävä tuottavuutta tuottavilla investoinneilla, kuten kasvua edistävillä kestävillä infrastruktuurihankkeilla, jotka ovat yhdenmukaisia YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa ja joiden avulla voidaan piristää kipeästi kaivattua potentiaalista talouskasvua;

9.

panee tyytyväisenä merkille Euroopan investointiohjelman myönteisen vaikutuksen talouskasvuun ja työpaikkojen luomiseen; korostaa, että parlamentti on jo hyväksynyt InvestEU-ohjelmaa koskevan neuvottelukantansa, ja kehottaa toimielimiä pääsemään mahdollisimman pian poliittiseen sopimukseen; panee merkille Euroopan tilintarkastustuomioistuimen ehdotuksen, jonka mukaan Euroopan strategisten investointien rahastosta (ESIR) tuettujen investointien maantieteellistä jakautumista olisi parannettava;

10.

toteaa, että Euroopan investointiohjelman myönteisistä tuloksista huolimatta euroalueella on edelleen investointivaje; huomauttaa, että nykytilanteessa näkyy merkkejä talouden taantumasta ja lisääntyvistä ulkoisista riskeistä ja haasteista, minkä vuoksi julkiset ja yksityiset investoinnit ovat tärkeässä asemassa kasvun ja lähentymisen edistämisessä Euroopan tasolla;

11.

palauttaa mieliin, että jäsenvaltioiden on budjettivaroja käyttäessään erotettava toisistaan tuottavat julkiset pitkäaikaiset investoinnit ja juoksevat kustannukset;

12.

painottaa, että tuottavuuden lisääminen edellyttää investointeja osaamiseen, innovaatioihin, automaatioon, digitalisaatioon, tutkimukseen ja kehitykseen sekä kestävään liikenteeseen ja infrastruktuuriin Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden mukaisesti; korostaa tarvetta investoida sekä fyysiseen että inhimilliseen pääomaan ja kehottaa näin ollen jäsenvaltioita varmistamaan kaikille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua elinikäiseen oppimiseen, taitojen päivittämiseen ja uudelleenkoulutukseen;

13.

katsoo, että investointien tiellä olevien kohtuuttomien hallinnollisten rasitteiden poistamiseksi toteutettavat uudistukset edistäisivät taloudellista toimintaa ja loisivat sopivat olosuhteet pitkän aikavälin kasvulle;

14.

painottaa, että suorat ulkomaiset sijoitukset Euroopan sisällä voivat johtaa tuottavuuden kasvuun sekä sijoittavassa yrityksessä että vastaanottavan alueen paikallisissa yrityksissä ja edistää taloudellista lähentymistä Euroopassa; katsoo, että investointien houkutteleminen edellyttää selkeitä ja täytäntöönpanokelpoisia sääntöjä, tasapuolisia toimintaedellytyksiä ja matalampia sääntöjen noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia;

15.

korostaa, että tarvitaan kiireellisesti täysimääräistä pääomamarkkinaunionia, sillä paremmin yhdentyneet rahoitusmarkkinat voisivat lisätä yksityisiä riskinjakoa ja riskien vähentämistä koskevia mekanismeja, helpottaa rajat ylittäviä investointeja ja reaalitalouden rahoituksen saantia sekä edistää kestäviä yksityisiä investointeja;

Uudistusten kohdentaminen tuottavuuden kasvuun, osallistavuuteen ja institutionaaliseen laatuun

16.

muistuttaa, että jos olot säilyvät ennallaan, työväestön ikääntymisestä voi muutaman seuraavan vuosikymmenen aikana tulla hidaste Euroopan tuottavuuden kasvulle; on edelleen huolissaan EU:n heikosta kilpailukyvystä ja tuottavuuden kasvusta ja kehottaa jäsenvaltioita näin ollen toteuttamaan sosiaalisesti tasapainoisia, tuottavuutta lisääviä rakenneuudistuksia;

17.

painottaa, että kansallisten julkisten eläkejärjestelmien riittävyyttä ja pitkän aikavälin taloudellista kestävyyttä on tarkasteltava uudelleen kiireellisesti; painottaa tarvetta uudistaa uudistuksia tarvitsevien jäsenvaltioiden eläkejärjestelmiä pitkän aikavälin kestävyyden varmistamiseksi;

18.

on yhtä mieltä komission kanssa siitä, että tuottavuuden suuremman kasvun ja osallistavuuden lisäämisen olisi oltava kansallisten uudistusten merkittäviä tavoitteita;

19.

painottaa, että työvoimaan osallistumista on tärkeää lisätä muun muassa siksi, että sosiaaliturvajärjestelmien kestävyyttä voidaan ylläpitää, erityisesti huoltosuhteen kasvaessa; kehottaa näin ollen jäsenvaltioita toteuttamaan toimenpiteitä, joilla kannustetaan työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria sekä pakolaisia osallistumaan työmarkkinoille;

20.

toteaa, että liian korkea verotus voi haitata investointeja ja työllisyyttä; kehottaa siirtämään Euroopassa verorasituksen pois työn korkeasta verotuksesta; katsoo lisäksi, että matala- ja keskipalkkaisten verorasituksen keventäminen todennäköisesti lisäisi kysyntää ja vauhdittaisi kasvua; korostaa tarvetta parantaa veronkantoa ja koordinoida paremmin veroalan hallinnollisia käytäntöjä; suhtautuu myönteisesti tällaisia uudistuksia tekevien jäsenvaltioiden pyrkimyksiin;

21.

painottaa, että digitalisaatio, globalisaatio, tekoäly, automaatio ja teknologinen muutos tarjoavat suuria kasvumahdollisuuksia, muuttavat jyrkästi työmarkkinoitamme ja vaikuttavat Euroopan talouksien kasvudynamiikkaan;

22.

painottaa, että supistuvan työikäisen väestön mobilisoiminen edellyttää entistä monitaitoisempia ja osaavampia työntekijöitä, dynaamisempia työmarkkinoita ja aktiivista työmarkkinapolitiikkaa samoin kuin työvoiman elinikäistä oppimista, (uudelleen)koulutusta ja taitojen päivitystä sekä vahvempaa yhteyttä koulutus- ja harjoittelujärjestelmien ja liike-elämän välillä, yhdistettyinä kaikkien saatavilla oleviin sosiaaliturvajärjestelmiin; vaatii, että nämä periaatteet otetaan asianmukaisesti huomioon, jotta tuetaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin mukaisesti osallistavia ja moitteettomasti toimivia työmarkkinoita ja parannetaan työpaikkojen laatua;

23.

painottaa, että pienet ja keskisuuret yritykset, jotka ovat tärkeitä työpaikkojen luojia, eivät voi hyödyntää EU:n sisämarkkinoita täysimääräisesti lainsäädännöllisten ja hallinnollisten esteiden vuoksi; kehottaa komissiota vähentämään näitä esteitä; kehottaa komissiota lisäksi puuttumaan epäreiluun kilpailuun ja verotukseen pk-yritysten ja monikansallisten yhtiöiden välillä; korostaa, että on tärkeää jatkaa veropetosten, verovilpin ja veronkierron torjumista;

24.

palauttaa mieliin, että on tärkeää luoda liiketoiminnalle myönteinen hallinnollinen ja sääntelyä koskeva ympäristö ottaen samalla huomioon riittävä kuluttajansuoja, jotta voidaan lisätä yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta ja hankkia varoja rajat ylittävästi; pitää myönteisenä vuotuisen kasvuselvityksen 2019 painotusta, jonka mukaan julkishallinnon tehokkuutta hallinnon kaikilla tasoilla olisi parannettava; kehottaa jäsenvaltioita poistamaan tarpeettomat esteet yksityisten ja julkisten investointien tieltä paikallis- ja aluetasolla;

25.

korostaa, että mahdollisista tulevista häiriötilanteista selviytyminen edellyttää edistymistä talous- ja rahaliiton syventämisessä; muistuttaa, että talous- ja rahaliiton syventäminen edellyttää vahvaa poliittista sitoutumista, tehokasta hallintoa ja demokraattista vastuuvelvollisuutta; palauttaa mieleen, että kestävä pankkisektori ja sen tehokas ja asianmukainen sääntely ovat tärkeitä rahoitusvakauden turvaamiselle; kehottaa pankkiunionin vaiheittaiseen toteutukseen niin, että siihen liitetään uskottava eurooppalainen talletussuojajärjestelmä ja pyritään jatkuvasti vähentämään järjestämättömien lainojen määrää; ottaa huomioon eurohuippukokouksen euroryhmälle antaman valtuutuksen kehittää lähentymistä ja kilpailukykyä koskevaa talousarviovälinettä;

Makrotalouden vakauden ja terveen julkisen talouden varmistaminen

26.

toteaa, että kestävä kasvu edellyttää vastaisuudessakin makrotaloudellista vakautta ja tervettä julkista taloutta;

27.

toteaa, että ikääntyneiden kasvava osuus väestöstä johtaa terveydenhuoltoon, vanhustenhoitoon ja eläkkeisiin liittyvien menojen kasvuun; toteaa lisäksi, että jos olot muuten pysyvät samoina, ikääntyvässä yhteiskunnassa työikäisten osuus suhteessa ikääntyneisiin pienenee, mikä merkitsee sitä, että ikääntyneitä henkilöitä kohden on vähemmän työikäisiä veronmaksajia; korostaa, että tämä rasittaa valtavasti niiden jäsenvaltioiden julkista taloutta, jotka eivät ole toteuttaneet tarvittavia uudistuksia, ja vaarantaa niiden talouden kestävyyden;

28.

kehottaa jäsenvaltioita, joilla on suuri alijäämä ja julkinen velka, pyrkimään jatkuvasti vähentämään niitä; panee merkille eräiden jäsenvaltioiden pyrkimykset vakauttaa julkista talouttaan mutta pitää valitettavana, että jotkut jäsenvaltiot eivät ole hyödyntäneet mahdollisuutta toteuttaa tarvittavia uudistuksia; toteaa, että joissakin jäsenvaltioissa, joilla on finanssipoliittista liikkumavaraa, on vakautettu taloutta edelleen, mikä on osaltaan edistänyt euroalueen nykyistä vaihtotaseen ylijäämää;

29.

panee tyytyväisenä merkille komission pyrkimykset kannustaa jäsenvaltioita, joilla on vaihtotaseen alijäämä tai runsaasti ulkomaanvelkaa, parantamaan kilpailukykyään, ja jäsenvaltioita, joilla on korkea vaihtotaseen ylijäämä, edistämään kysyntää lisäämällä palkkojen kasvua tuottavuuden kasvua vastaavasti ja vauhdittamaan tuottavuuden kasvua investointeja edistämällä;

30.

kehottaa jäsenvaltioita muodostamaan asiaankuuluvia finanssipoliittisia puskureita nykyisiä ja tulevia sukupolvia varten; kehottaa panemaan vakaus- ja kasvusopimuksen täytäntöön ja noudattamaan sitä ja sen joustolausekkeita johdonmukaisesti, jotta voidaan turvata vastuullinen julkinen talous; muistuttaa finanssipoliittisten sääntöjen johdonmukaisen täytäntöönpanon merkityksestä, jotta varmistetaan investointien houkuttelemisen kannalta perustavanlaatuisen tärkeä rahoitusmarkkinoiden luottamus;

31.

on tyytyväinen Euroopan finanssipoliittisen komitean ehdotukseen budjettisääntöjen perinpohjaisesta yksinkertaistamisesta unionin finanssipoliittisen kehyksen parantamiseksi nykyisestä; painottaa, että voimassa oleviin vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöihin sisältyvä jousto antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden luoda hyvä tasapaino maltillisen finanssipolitiikan varmistamisen ja tuottavien investointien edistämisen välille; kehottaa komissiota ottamaan velkakestävyysanalyyseissaan huomioon kaikki maakohtaiset tekijät;

Kansallinen omistajuus

32.

muistuttaa, että maakohtaisten suositusten täytäntöönpanotaso on liian alhainen; katsoo, että eurooppalaisessa ohjausjaksossa olisi painotettava kansallista omistajuutta; kehottaa kansallisia ja alueellisia parlamentteja keskustelemaan maaraporteista ja maakohtaisista suosituksista ja tekemään yhteistyötä asiaankuuluvien toimijoiden kanssa; huomauttaa, että virtaviivaisempi ja kohdennetumpi eurooppalainen ohjausjakso voisi lisätä omistajuutta;

o

o o

33.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)  EUVL L 306, 23.11.2011, s. 12.

(2)  EUVL L 306, 23.11.2011, s. 41.

(3)  EUVL L 306, 23.11.2011, s. 8.

(4)  EUVL L 306, 23.11.2011, s. 33.

(5)  EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25.

(6)  EUVL L 306, 23.11.2011, s. 1.

(7)  EUVL L 140, 27.5.2013, s. 11.

(8)  EUVL L 140, 27.5.2013, s. 1.

(9)  EUVL L 129, 19.5.2017, s. 1.

(10)  EUVL C 252, 18.7.2018, s. 215.

(11)  EUVL C 461, 21.12.2018, s. 1.


21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/73


P8_TA(2019)0202

Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso: vuotuisen kasvuselvityksen 2019 työllisyys- ja sosiaalinäkökohdat

Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta: vuotuisen kasvuselvityksen 2019 työllisyys- ja sosiaalinäkökohdat (2018/2120(INI))

(2021/C 23/12)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon 21. marraskuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Vuotuinen kasvuselvitys 2019: Maailmanlaajuinen epävarmuus vaatii vahvempaa Eurooppaa” (COM(2018)0770),

ottaa huomioon maailman johtajien syyskuussa 2015 hyväksymät kestävän kehityksen tavoitteet, jotka neuvosto vahvisti ja joiden täytäntöönpanoon se ilmoitti sitoutuvansa,

ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston, Euroopan parlamentin ja komission marraskuussa 2017 vahvistaman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin,

ottaa huomioon 21. marraskuuta 2018 annetun luonnoksen komission ja neuvoston yhteiseksi työllisyysraportiksi, joka on oheisasiakirja komission tiedonantoon vuotuisesta kasvuselvityksestä 2019 (COM(2018)0761),

ottaa huomioon 21. marraskuuta 2018 annetun komission suosituksen neuvoston suositukseksi euroalueen talouspolitiikasta (COM(2018)0759),

ottaa huomioon 21. marraskuuta 2018 annetun komission asiakirjan ”Kertomus varoitusmekanismista – vuosi 2019” (COM(2018)0758),

ottaa huomioon 21. marraskuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Vuoden 2019 alustavien talousarviosuunnitelmien kokonaisarviointi” (COM(2018)0807),

ottaa huomioon 29. marraskuuta 2018 antamansa päätöslauselman vammaisten naisten tilanteesta (1),

ottaa huomioon 15. marraskuuta 2018 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa-arvoa edistävistä hoitopalveluista EU:ssa (2),

ottaa huomioon 25. lokakuuta 2018 antamansa päätöslauselman euroalueen työllisyys- ja sosiaalipolitiikasta (3),

ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2018 antamansa päätöslauselman ”Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso: vuotuisen kasvuselvityksen 2018 työllisyys- ja sosiaalinäkökohdat” (4),

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon sukupuolten välisestä digitaalisesta kuilusta,

ottaa huomioon kansallisten parlamenttien edustajien kanssa käydyt keskustelut talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson vuoden 2018 painopisteistä,

ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnon (A8-0162/2019),

A.

ottaa huomioon, että 20–64-vuotiaiden työllisyysaste oli 73,2 prosenttia vuonna 2017, mikä osoittaa, että EU:lla on hyvät mahdollisuudet saavuttaa Eurooppa 2020 -strategiassa tavoitteeksi asetettu 75 prosentin työllisyysaste;

B.

toteaa, että ihmisarvoiset työpaikat, joissa työllisyys on turvattu, ovat tärkeitä sosiaalisen syrjinnän torjunnassa ja niitä olisi edistettävä, jotta työttömyyteen voidaan puuttua kaikkialla EU:ssa sekä lisätä kotimaista kysyntää ja edistää kasvua; ottaa huomioon, että osa-aikatyöntekijöiden osuus kasvoi vuosien 2008 ja 2017 välillä 16,8 prosentista 18,7 prosenttiin koko työvoimasta ja että nuorten osalta osuus ja kasvu oli tätä suurempi;

C.

ottaa huomioon, että työllisyysasteissa on merkittäviä eroja eri puolilla EU:ta niin jäsenvaltioiden välillä kuin myös niiden sisällä, ja toteaa, että myös työllisyyden laadussa on eroja;

D.

toteaa, että vaikka pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys laskevat EU:n tasolla, ne ovat edelleen korkeita useissa jäsenvaltioissa;

E.

toteaa, että unionin tason nuorisotyöttömyysaste on 18,6 prosenttia ja se on edelleen korkeampi kuin vuonna 2008; ottaa huomioon, että Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) mukaan työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten arvioidaan maksavan EU:lle 153 miljardia euroa vuodessa, kun taas arvioidut kustannukset nuorisotakuujärjestelmien perustamisesta euroalueelle ovat 21 miljardia euroa vuodessa; toteaa, että nuorisotakuuseen on osoitettu tällä hetkellä kahden miljardin euron määrärahat kaudelle 2017-2020;

F.

toteaa, että kun uudet työmuodot, mukaan lukien alustatyö ja itsenäinen ammatinharjoittaminen, lisääntyvät ja yleistyvät, sosiaalista suojelua, joka on perinteisesti kattanut kokoaikaiset toistaiseksi voimassa olevat työsopimukset, on nykyaikaistettava ja mukautettava;

G.

katsoo, että työllisyysasteen nousuun jäsenvaltioissa on liittynyt epätyypillisten, epävarmojen ja epävirallisten työllistymisen muotojen lisääntyminen, nollatuntisopimukset mukaan lukien, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun heikkeneminen ja joissakin jäsenvaltioissa työehtosopimusneuvottelujen hajauttaminen, mikä vaikuttaa kielteisesti työntekijöiden oikeuksiin;

H.

toteaa, että epävarmimpia työpaikkoja ovat ne, joissa henkilöt eivät voi harjoittaa oikeuksiaan, joista puuttuu sosiaaliturva, jotka vaarantavat terveyden ja turvallisuuden ja joissa ei saa työstä riittäviä tuloja ihmisarvoiseen elämään; toteaa, että toinen keskeinen tekijä epävarmoissa työsuhteissa on epävarmuus, joka käsittää epävarmuuden työpaikasta, tulojen riittämättömyyden, irtisanomissuojan puuttumisen sekä epätietoisuuden työsuhteen kestosta ja mahdollisesta tulevasta työllistymisestä;

I.

toteaa, että vaikka tuloerot kaventuivat EU:ssa hieman vuonna 2017, työssäkäyvien köyhyys on edelleen liian suuri, 9,6 prosenttia työväestöstä, ja ottaa huomioon, että ongelma koskee pääasiassa naisia;

J.

toteaa, että köyhyys- ja syrjäytymisriskiaste on 22,5 prosenttia ja vaikka se jääkin kriisiä edeltävän tason alle, Eurooppa 2020 -strategian yleistavoitetta vähentää köyhyyden tai syrjäytymisen vaarassa elävien määrää 20 miljoonalla ei ole läheskään saavutettu; toteaa, että vaikka köyhyyden tai syrjäytymisen vaarassa elävien lasten osuus laskee edelleen, se on vieläkin liian korkea; toteaa, että yksinhuoltajatalouksien lasten köyhyys- ja syrjäytymisriskiaste on kaksi kertaa suurempi kuin lapsilla keskimäärin; katsoo, että suuri eriarvoisuus heikentää kansantalouden tuottoa ja mahdollisuuksia kestävään kasvuun;

K.

toteaa, että vaikka globalisaatio on auttanut lisäämään talouskasvua, sen edut jakautuvat epätasaisesti niin jäsenvaltioiden välillä kuin niiden sisälläkin; ottaa huomioon, että Euroopan kasvumallia olisi tarkasteltava uudelleen ja sitä olisi vahvistettava erityisesti sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden osalta;

L.

ottaa huomioon, että hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) raportissa korostetaan tarvetta ryhtyä kiireesti toimiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi, sillä kolmen vuoden kuluttua muutoksesta voi tulla peruuttamaton; katsoo, että teollisuuden, liikenteen ja energian nykyaikaistamiseksi ja hiilestä irrottamiseksi varoja (niin julkisia kuin yksityisiä investointeja) olisi asetettava saataville hallinnon kaikilla tasoilla;

M.

toteaa, että EU:n talous kasvaa nyt kuudetta vuotta peräkkäin, investoinnit elpyvät, kuluttajakysyntä kasvaa ja työllisyys paranee tasaisesti ja että kasvuasteiden vaihtelu euroalueella on pienintä talous- ja rahaliiton historiassa; pitää kuitenkin valitettavana, että kasvun hyödyt eivät jakaudu tasaisesti;

N.

toteaa, että kotitalouksien tulot ovat kasvaneet hitaammin kuin BKT, mikä herättää kysymyksiä viimeaikaisen kasvun osallistavuudesta;

O.

ottaa huomioon, että väestörakenteen muutos ja elinajanodotteen piteneminen aiheuttavat eläke-, terveydenhuolto- ja pitkäaikaishoitojärjestelmille erittäin suuria kestävyyteen ja riittävyyteen liittyviä haasteita;

P.

toteaa, että toimiva työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu on keskeinen osa Euroopan sosiaalista markkinataloutta ja se vahvistaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja vähentää ristiriitoja yhteiskunnassa, mikä on työntekijöiden, työnantajien ja hallitusten yhteisen edun mukaista;

Q.

toteaa, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin sisällyttäminen talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon on helpottanut osallistavan kasvun ja työllisyyden tukemista ja vähentänyt makrotalouden epätasapainotiloja;

R.

toteaa, että talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson tulisi edistää Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toteutumista, jotta varmistetaan naisten ja miesten yhtäläinen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet, oikeus samaan palkkaan samasta työstä sekä naisille että miehille ja oikeus saada laadukasta ja kohtuuhintaista terveydenhuoltoa;

S.

ottaa huomioon, että 80 miljoonaa eurooppalaista vammaista sekä joukko erityisryhmiä, kuten syrjäytyneitä nuoria ja yhteisöjä, kroonisia sairauksia sairastavia ja vähemmistöyhteisöjen ryhmiä, kohtaavat erityisiä esteitä työllistymiselle ja ovat suuremmassa vaarassa ajautua köyhyyteen ja syrjäytyä sosiaalisesti; ottaa huomioon, että kansalaisyhteiskunnan järjestöjen panos on keskeisessä asemassa osallisuutta edistävien palvelujen tarjoamisessa sekä edustuksen varmistamiseksi politiikanteossa;

T.

toteaa, että sitkeät terveyserot ja kroonisten sairauksien yleistyminen johtavat ennenaikaisen kuolleisuuden korkeaan tasoon kaikkialla EU:ssa ja vaikuttavat kielteisesti työvoimaan, tuottavuuteen ja hyvinvointijärjestelmiin;

U.

ottaa huomioon, että sukupuolten välinen tasa-arvo on EU:n keskeinen arvo ja se on kirjattu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 8 ja 19 artiklaan, joissa määrätään velvoitteesta poistaa eriarvoisuus, edistää miesten ja naisten välistä tasa-arvoa ja torjua sukupuoleen perustuvaa syrjintää sekä varmistaa sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen kaikissa EU:n politiikoissa ja toimissa;

V.

toteaa, että naisten työllisyysaste oli 66,5 prosenttia vuonna 2017, mutta sukupuolten välinen työllisyysero oli edelleen huomattavat 12 prosenttia, samoin kuin palkkaero ja siten myös sukupuolten välinen eläke-ero; ottaa huomioon, että naiset kärsivät miehiä useammin köyhyydestä ja että naiset ovat suuremmassa vaarassa syrjäytyä sosiaalisesti vanhuusiässä, että naiset saavat todennäköisesti 40 prosenttia vähemmän eläketuloja koko eliniän ajan kestäneen sukupuolten välisen eriarvoisuuden johdosta ja tämä on haaste, joka koskee monia naisia ja koko yhteiskuntaa; ottaa huomioon, että sekä miesten että naisten yhtäläisiä mahdollisuuksia osallistua työmarkkinoille voidaan helpottaa tarjoamalla mahdollisuus kohtuuhintaisiin ja laadukkaisiin hoitopalveluihin;

W.

katsoo, että naisten osuuden lisääminen päätöksenteossa vahvistaisi tasa-arvoa;

X.

toteaa, että omaishoitajilla on muita suurempi riski kokea köyhyyttä sekä hoitojakson aikana että sitten, kun he saavat eläke-etuuksia; ottaa huomioon, että omaishoitajat ovat pääasiassa naisia; ottaa huomioon, että kaikesta hoivatyöstä EU:ssa noin 80 prosenttia on palkatonta työtä tekevien omaishoitajien vastuulla, ja heistä 75 prosenttia on naisia;

Y.

ottaa huomioon, että hoitopalvelujen laatu vaihtelee suuresti jäsenvaltioiden sisällä ja niiden välillä sekä yksityisen ja julkisen sektorin, kaupunki- ja maaseutualueiden ja eri ikäryhmien välillä; ottaa huomioon, että naiset kärsivät julkisia palveluja, kuten terveydenhuoltoa, koulutusta ja asumista, koskevista säästötoimista sekä suoraan palvelujen käyttäjinä ja työntekijöinä että epäsuorasti auttaessaan julkisista peruspalveluista riippuvaisia perheenjäseniään;

Z.

ottaa huomioon, että naisten työuralle tulee todennäköisemmin pitkiä taukoja, jotka johtuvat naisten roolista perheessä, ja naiset jäävät miehiä useammin pois töistä huolehtiakseen lapsesta tai sairaasta sukulaisesta; ottaa huomioon, että tällainen rooli voi haitata naisten urakehitystä; ottaa huomioon työn ja yksityiselämän yhteensovittamisesta parhaillaan käytävät neuvottelut;

AA.

toteaa, että on saavutettu huomattavaa edistystä 2020 -strategian yleistavoitteessa, joka koskee 10 prosentin koulutuksen keskeyttämisastetta, ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuuden 40 prosentin tavoitteessa, mutta jäsenvaltioiden välillä on edelleen suuria eroja; katsoo, että jäsenvaltioita olisi kannustettava parantamaan ammatillisen koulutuksen saatavuutta ja yleistä hyväksyntää samalla kun varmistetaan, että korkea-asteen koulutuksen laatu on edelleen ensisijainen tavoite pyrittäessä vuoden 2020 yleistavoitteisiin;

AB.

toteaa, että digitaalisella aikakaudella digitaaliset taidot ovat olennaisia kaikkien henkilökohtaisten tai ammatillisten tehtävien hoitamiseksi ja silti yli 40 prosentilla EU:n aikuisista ei ole digitaalisia perustaitoja; toteaa, että 60 miljoonalla aikuisella ei edelleenkään ole perustason luku- ja laskutaitoa; toteaa, että sukupuolten välinen ero on 12,9 prosenttia, kun tarkastellaan perustasoa vaativampia digitaalisia taitoja;

AC.

ottaa huomioon, että matalan osaamistason ja vanhempien työntekijöiden osallistuminen koulutus- ja uudelleenkoulutusohjelmiin on huomattavasti epätodennäköisempää kuin muiden ryhmien osallistuminen; toteaa, että usein mikroyrityksillä ja pienillä ja keskisuurilla yrityksillä (pk-yrityksillä) ei ole tarvittavia resursseja koulutus- ja uudelleenkoulutusohjelmien järjestämiseksi työntekijöilleen;

AD.

toteaa, että asuntomarkkinoilta syrjäytyminen, asunnottomuus ja kohtuuhintainen asuminen muodostavat merkittävän haasteen monissa jäsenvaltioissa ja jopa kymmenessä jäsenvaltiossa ahtaasti asuvien osuus ylitti EU:n keskiarvon; ottaa huomioon, että asumiskulut muodostavat eurooppalaisten suurimman menoerän ja että useimmissa jäsenvaltioissa asumiskustannukset nousevat nopeammin kuin tulot; ottaa huomioon, että eriarvoisuus ja asuntomarkkinoilta syrjäytyminen ovat toisiaan vahvistavia ilmiöitä ja että naiset, lapset ja muuttajataustaiset henkilöt ovat erityisen alttiita asuntomarkkinoilta syrjäytymiselle ja asunnottomuudelle;

AE.

ottaa huomioon, että eräät pitkän aikavälin haasteet, kuten väestön ikääntyminen, digitalisaatio ja sen vaikutukset työhön, ilmastonmuutos sekä luonnonvarojen kestämätön käyttö, ovat edelleen vailla ratkaisua;

1.

panee merkille sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun alalla saavutetun edistyksen mutta toteaa, että useimmilla jäsenvaltioilla on haasteita vähintään yhden pääindikaattorin osalta ja että 10 prosenttia kaikista arvioinneista on luokiteltu ”kriittisiksi tilanteiksi”;

2.

korostaa, että EU:n sosiaaliset tavoitteet ja sitoumukset ovat yhtä tärkeitä kuin sen taloudelliset tavoitteet; korostaa, että tarve sijoittaa sosiaaliseen kehitykseen ei ole vain keino taata talouskasvu ja lähentyminen, vaan sosiaalisen kehityksen on oltava myös itse tavoite; pitää myönteisenä sitä, että sosiaalisen pilarin merkitys ja tarve lujittaa EU:n sosiaalista ulottuvuutta sekä puuttua alueiden sisäiseen ja niiden väliseen eriarvoisuuteen on tunnustettu; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan sosiaalisia oikeuksia panemalla Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöön siten, että EU:lle rakennetaan todellinen sosiaalinen ulottuvuus, myös ottamalla huomioon äskettäiset tutkimukset (5) ja parantamalla keskeisten työllisyys- ja sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun poliittista näkyvyyttä ja vaikutusta, samalla kun toteutetaan kaikki maakohtaiset suositukset, mukaan luettuina sellaiset, joilla pyritään sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävämpään unioniin; kehottaa unionia käyttämään Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 20:ä periaatetta perusteina arvioitaessa, miten maat ovat onnistuneet sisällyttämään sitoumuksensa talouspolitiikkaansa, sekä vahvistamaan sosiaalisten olojen seurantavalmiuksiaan;

3.

kehottaa sitoutumaan talouspolitiikan eurooppalaisessa ohjausjaksossa täysin Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin siten, että korostetaan naisten ja miesten välistä yhdenvertaista kohtelua ja yhtäläisiä mahdollisuuksia, oikeutta samaan palkkaan samanarvoisesta työstä ja oikeutta laadukkaisiin ja kohtuuhintaisiin hoivapalveluihin;

4.

huomauttaa, että jäsenvaltioilla on rakenteellisia työmarkkinahaasteita, kuten alhainen osallistumisaste, työmarkkinoiden lohkoutuminen sekä osaamisen ja pätevyyden kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuus; toteaa, että tarvitaan yhä enemmän vaikuttavia toimia työelämän ulkopuolella olevan työvoiman, myös maahanmuuttajien, integroimiseksi tai uudelleenintegroimiseksi työelämään;

5.

kehottaa vahvistamaan talouspolitiikan ohjausjakson johdonmukaisuutta, myös varmistamalla, että yhteisessä työllisyysraportissa esille nostetut kysymykset otetaan asianmukaisesti huomioon vuotuisessa kasvuselvityksessä ja maakohtaisissa suosituksissa ja että ensisijaiset tavoitteet pidetään voimassa monivuotisesti, ellei niitä katsota saavutetun;

6.

toteaa, että kaikkien jäsenvaltioiden talouksien ennustetaan kasvavan edelleen mutta entistä hitaammin; korostaa tarvetta kuroa umpeen infrastruktuuria koskevan tutkimuksen ja innovoinnin investointivaje, joka koskee muun muassa sosiaali-, terveys- ja hoitopalveluja, terveyden edistämistä ja tautien ehkäisemistä sekä kunnollisia ja energiatehokkaita asuntoja ja inhimillistä pääomaa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita maksimoimaan investointinsa kohtuuhintaiseen, kaikkien saatavilla olevaan ja kohdennettuun laadukkaaseen koulutukseen, vahvistamaan täydennys- ja uudelleenkoulutusta koskevia toimenpiteitä, mukaan lukien digitaaliset ja monialaiset taidot, sekä edistämään elinikäistä oppimista ja taitojen kehittämistä; korostaa, että on tärkeää kohdistaa erityisiä toimia naisiin ja tyttöihin, jotka ovat edelleen aliedustettuja luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan aloilla, sekä vahvistaa opettajien peruskoulutusta ja jatkuvaa ammatillista kehitystä; kehottaa jäsenvaltioita vahvistamaan ammatillisen koulutuksen järjestelmiä, harjoittelu- ja koulutusjärjestelmiä sekä todellisuuteen perustuvaa oppimista ja sovittamaan ne samalla entistä paremmin työmarkkinoiden nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin; panee lisäksi merkille epävirallisissa oppimisympäristöissä hankittujen taitojen ja osaamisen merkityksen ja kehottaa jäsenvaltioita luomaan epävirallisia, erityisesti vapaaehtoistoiminnassa hankittuja, taitoja koskevia validointijärjestelmiä;

7.

jakaa komission kannan, jonka mukaan tämänhetkisen talouskasvun siivittämänä olisi tehtävä etupainotteisia investointeja, joilla edistetään Euroopan teollisuuden, liikenteen ja energiajärjestelmien irtautumista hiilestä; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan toimia, joilla tarjotaan oikeanlaista osaamista koskevaa asianmukaista ja helposti saatavilla olevaa koulutusta, mukaan luettuna yrityksille tarjottava tuki, jotta ne voivat kouluttaa ja uudelleenkouluttaa työntekijöitään ja päivittää heidän ammattitaitojaan, sekä koulutusjärjestelmien mukauttaminen;

8.

toteaa, että eräissä jäsenvaltioissa työttömyys pysyy korkeana olemattoman kasvun ja sellaisten rakenteellisten puutteiden johdosta, jotka johtuvat suurelta osin tehottomista ja monissa tapauksissa jäykistä työmarkkinoiden sääntelykehyksistä;

9.

panee merkille, että parannuksista huolimatta jäsenvaltioiden ja alueiden välillä on huomattavia eroja talouden elpymisen ja kehityksen suhteen, mikä johtuu useiden jäsenvaltioiden jo entuudestaan olemassa olleista rakenteellisista puutteista erityisesti työllisyyden ja tuottavuuden aloilla; katsoo tässä yhteydessä, että tavoiteltaessa EU:n tasolla tapahtuvaa asteittaista lähentymistä on otettava huomioon kehityserot jäsenvaltioiden sisällä, sillä alueelliset erot vaikuttavat unionin kasvupotentiaaliin, koska useat toimintapolitiikat ja palvelut pannaan täytäntöön aluetasolla;

10.

katsoo, että sen lisäksi, että sosiaalista pilaria koskevaa tulostaulua käytetään toimintapoliittisten suositusten ohjaamiseen, sitä olisi käytettävä samankaltaisten, yksittäisten maiden ympäristö- ja ilmastonmuutospolitiikan tuloksia koskevien analyysien mallina, jotta tuloksia voidaan arvioida samalla vakavuuden tasolla;

11.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tutkimaan huolellisesti työssäkäyvien köyhyyttä ja ehdottamaan EU:n ja kansallisen tason ratkaisuja tämän salakavalan ongelman ratkaisemiseksi; katsoo, että on toteutettava välittömiä ja koordinoituja toimia tämän suuntauksen kääntämiseksi, joka uhkaa pirstoa sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja sukupolvien välisen solidaarisuuden; toistaa huolensa siitä, että köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen uhkaavat monia ihmisiä laskevasta suuntauksesta huolimatta; on erittäin huolestunut korkeasta lapsiköyhyydestä, maaseudun köyhyydestä ja vanhuusköyhyydestä, josta naiset kärsivät huomattavasti miehiä laajemmin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet, joilla köyhyyttä, erityisesti lapsiköyhyyttä, vähennetään selvästi; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tunnustamaan aiempaa selvemmin kansalaisjärjestöjen, köyhyyden vastaista työtä tekevien ja sosiaalista osallisuutta edistävien järjestöjen sekä itse köyhyydessä elävien ihmisten työn ja asiantuntemuksen sekä edistämään näiden osallistumista hyvien käytänteiden vaihtoon; katsoo, että suuri eriarvoisuus vähentää talouden tuottoa ja mahdollisuuksia kestävään ja osallistavaan kasvuun;

12.

muistuttaa, että kohtuulliset palkat ovat tärkeitä sekä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden että vahvan talouden ja tuottavan työvoiman ylläpitämisen kannalta; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan toimenpiteitä työpaikkojen laadun parantamiseksi ja palkkahajonnan vähentämiseksi esimerkiksi nostamalla vähimmäispalkkatasoa, myös tarvittaessa asettamalla minimipalkat kohtuulliselle tasolle; kehottaa tässä yhteydessä toteuttamaan politiikkatoimia, joilla kunnioitetaan, edistetään ja vahvistetaan keskitettyä sopimista ja työntekijöiden asemaa palkanmuodostusjärjestelmissä, sillä ne ovat ratkaisevassa asemassa korkeatasoisten työolojen aikaansaamisessa; katsoo, että tavoitteena tässä olisi oltava kokonaiskysynnän ja talouden elpymisen tukeminen, palkkaerojen vähentäminen sekä työssäkäyvien köyhyyden torjuminen; painottaa tässä yhteydessä, että unionin lainsäädännössä ja politiikkatoimissa on kunnioitettava ammattiyhdistysoikeuksia ja -vapauksia, noudatettava työehtosopimuksia ja toteutettava työntekijöiden yhdenvertainen kohtelu;

13.

korostaa, että vaikka työttömyysasteet ovat EU:ssa alimmillaan, avoimien työpaikkojen osuus oli 2,2 prosenttia vuonna 2018 oltuaan 1,9 prosenttia vuotta aiemmin; panee huolestuneena merkille, että osaamisen kohtaanto-ongelmat ovat huomattavia; muistuttaa, että laadukkaan koulutuksen saatavuuden takaaminen on jäsenvaltioiden tehtävä; kehottaa jäsenvaltioita priorisoimaan koulutukseen suuntautuvia laadukkaita julkisia investointeja, jotta kaikki kansalaiset voivat käyttää oikeuttaan laadukkaaseen ja osallistavaan koulutukseen; katsoo, että uraneuvonta ja koulutus voivat olla kestävää ja osallistavaa kasvua edistäviä tekijöitä; korostaa, että unionin kilpailukykyisten työmarkkinoiden luominen edellyttää, että taidot ja pätevyydet sovitetaan yhteen työllistymismahdollisuuksien kanssa, ja tähän olisi puututtava tiivistämällä koulutusjärjestelmien yhteistyötä yritysten ja ammattiliittojen kanssa esimerkiksi edistämällä harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevää koulutusta, harjoittelujaksoja, oppisopimuskoulutusta ja todellisuuteen perustuvaa oppimista koulutuksen kaikilla tasoilla ja sen kaikissa muodoissa, myös korkea-asteen koulutuksessa;

14.

kehottaa komissiota edelleen tukemaan ammatillisen liikkuvuuden EURES-portaalia ja muita ohjelmia, joilla helpotetaan oppimiseen ja koulutukseen liittyvää liikkuvuutta; toteaa, että tutkintojen vastavuoroinen tunnustaminen edistää työllistymismahdollisuuksia erityisesti maissa, joissa avoimien työpaikkojen osuus on suuri;

15.

korostaa, että pitkäaikaistyöttömien työmarkkinoille integroiminen yksilöllisten kohdistettujen toimien avulla on keskeinen tekijä torjuttaessa eriarvoisuutta, köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä ja edistää loppujen lopuksi kansallisten sosiaaliturvajärjestelmien kestävyyttä; kehottaa tässä yhteydessä pyrkimään entistä ponnekkaammin edistämään työmarkkinoilla tarvittavia taitoja sekä lisäämään huomattavasti käytännönläheisen koulutuksen osuutta, jotta työllistettävyystavoite voidaan saavuttaa; katsoo, että on otettava huomioon näiden kansalaisten sosiaalinen tilanne ja heidän tarpeensa erityisesti riittävien tulojen, asianmukaisen asunnon, julkisen liikenteen, terveydenhuollon ja päivähoidon osalta ja että on tärkeää seurata unionin tasolla aiempaa tarkemmin kansallisella tasolla täytäntöönpantuja politiikkatoimia;

16.

kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret, myös vammaiset nuoret ja nuoret, joiden tarpeet ovat moninaiset, voivat komission ja tilintarkastustuomioistuimen antamien suositusten mukaisesti hyötyä nuorisotakuusta todellisella ja merkityksellisellä tavalla; korostaa, että on tärkeää puuttua nykyisiin, tarjousten laatuun ja järjestelmän laajuuteen liittyviin puutteisiin; katsoo, että olisi lisäksi pyrittävä ottamaan käyttöön laatunormeja, tarjottava jatkuvaa rahoitustukea ja lisättävä sitä sekä EU:n rahoitusvälineiden että kansallisten talousarvioiden kautta ja varmistettava nuorten ja nuorisojärjestöjen tarkoituksenmukainen osallistuminen nuorisotakuun mukaisten toimenpiteiden suunnitteluun, täytäntöönpanoon ja seurantaan; korostaa, että on otettava huomioon, että ikäkriteerien vuoksi monet henkilöt, jotka olivat nuorina työttömiä tai alityöllistettyjä, eivät kuuluneet erityisesti nuorille työntekijöille suunnattujen toimenpiteiden piiriin ja tarvitsevat siksi mahdollisuuden päivittää taitonsa; korostaa, että koulutus on avainasemassa köyhyyden välttämisessä; katsoo, että koulutuslaitoksissa on olennaisen tärkeää lisätä digitaalisia perustaitoja, kuten digitaalisten tiedotusvälineiden käyttöä ja ohjelmoinnin alkeita, koskevaa koulutusta; korostaa tässä yhteydessä, että koulutuspaikoissa on oltava riittävät tekniset välineet ja asianmukainen digitaalinen infrastruktuuri; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita panemaan viipymättä täytäntöön harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevän koulutusjärjestelmän, joka on vakiinnuttanut asemansa EU:n johtavana mallina ottaen kuitenkin huomioon tarpeen mukauttaa se jäsenvaltioiden omiin järjestelmiin;

17.

painottaa, että on tärkeää seurata muiden indikaattorien lisäksi myös koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten kokonaisosuutta 15–24-vuotiaasta väestöstä ja keskittyä erityisesti nuoriin naisiin ja tyttöihin, sillä sukupuolten välillä on merkittävä ero siinä, kuinka suuri osuus väestöstä on työelämän ja koulutuksen ulkopuolella;

18.

toteaa, että EU kärsii edelleen rakenneongelmista, joihin on puututtava; tähdentää, että on olennaisen tärkeää vauhdittaa kotimaista kysyntää edistämällä julkisia ja yksityisiä investointeja sekä edistämällä sosiaalisesti ja taloudellisesti tasapainoisia rakenneuudistuksia, jotka vähentävät epätasa-arvoa ja edistävät laadukkaita ja osallistavia työpaikkoja, kestävää kasvua ja yhteiskunnallisia investointeja ja vastuullista julkisen talouden vakauttamista ja vahvistavat siten osaltaan suotuisaa etenemistä yhteenkuuluvuuden lisäämiseen ja ylöspäin suuntautuvaan lähentymisympäristöön yrityksille ja julkisille palveluille, jotta voidaan luoda aiempaa enemmän laadukkaita työpaikkoja ja saada sosiaaliset ja taloudelliset näkökohdat tasapainoon; korostaa, että nämä painopisteet saavutetaan vain, jos inhimilliseen pääomaan tehtävät investoinnit asetetaan etusijalle yhteisenä strategiana;

19.

painottaa, että sosiaalisesti vastuullisten uudistusten on perustuttava yhteisvastuullisuuteen, yhdentymiseen, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja varallisuuden oikeudenmukaiseen jakautumiseen, jolloin luodaan malli, jolla varmistetaan tasa-arvo ja sosiaalinen suojelu, suojellaan muita heikommassa asemassa olevia ryhmiä ja parannetaan kaikkien kansalaisten elinoloja; tähdentää lisäksi, että unionin talouspolitiikka on suunnattava uudelleen sosiaaliseen markkinatalouteen;

20.

kehottaa komissiota toteuttamaan rakenneuudistusten sukupuolivaikutusten arvioinnin;

21.

kehottaa komissiota ja kaikkia jäsenvaltioita aloittamaan uusien työmuotojen sääntelyn tai vahvistamaan sitä; ilmaisee tässä yhteydessä huolensa siitä, miten sosiaalisen suojelun järjestelmät kattavat epätyypillisessä työsuhteessa olevat työntekijät ja itsenäiset ammatinharjoittajat, jotka eivät usein voi osallistua niihin täysimääräisesti; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään ja edistämään toimenpiteitä, joilla todistetusti vähennetään pimeän työn tekemistä, mahdollistetaan kotitalous- ja hoivatyöntekijöiden oikeuksien tunnustaminen ja parannetaan työoloja; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota kieltämään nollatuntisopimukset;

22.

kehottaa jäsenvaltioita lisäämään tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten ja muiden asiaan liittyvien sidosryhmien, tarvittaessa myös kansalaisyhteiskunnan, kanssa aktiivisten työmarkkinatoimien kattavuutta ja tehokkuutta myös lisäämällä niiden tulossuuntautuneisuutta ja tekemällä tiivistä yhteistyötä julkisten työvoimapalvelujen kanssa;

23.

korostaa sosiaaliturvajärjestelmien automaattisen vakautuksen merkitystä taantuman kaltaisten ulkoisten tekijöiden aiheuttamien voimakkaiden yhteiskunnallisten vaikutusten vaimentamisessa; kehottaa siksi jäsenvaltioita ottamaan käyttöön politiikkatoimia, joilla voidaan palauttaa työllisyysturva tarjoamalla ennakoivaa suojaa, myös irtisanomistapauksissa; kehottaa jäsenvaltioita lisäksi sosiaalisen suojelun vähimmäistasot määrittävän ILOn suosituksen nro 202 puitteissa varmistamaan investoinnit sosiaaliturvajärjestelmiin ja lisäämään niitä, jotta voidaan taata niiden suorituskyky köyhyyden ja eriarvoisuuden ehkäisemisessä ja torjunnassa ja varmistaa niiden kestävyys;

24.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan toimia, joilla parannetaan vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia osallistua työmarkkinoille, poistamalla lainsäädännöllisiä esteitä, luomalla kannustimia heidän työllistämisekseen ja varmistamalla esteettömän pääsyn työpaikoille hyödyntämällä aiempaa laajemmin esimerkiksi viestinnän alan ja vammaisten henkilöiden liikkuvuutta koskevaa uutta avustavaa teknologiaa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään myös ponnistelujaan työmarkkinoilta kauimmas etääntyneiden ryhmien, kuten yksinhuoltajien, omaishoitajien, pitkäaikaissairaiden, vammaisten henkilöiden, terveysongelmista tai monitahoisista kroonisista sairauksista kärsivien henkilöiden, maahanmuuttajien ja pakolaisten sekä etnisiin ja uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden, työmarkkinoihin osallistumisen lisäämiseksi; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään ponnistelujaan työntekijöiden taitojen päivittämiseksi ja korkealaatuiseen työllisyyteen johtavien ihmisarvoisten työpaikkojen lisäämiseksi;

25.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että kaikki romanien osallisuuden lisäämiseen tähtäävät toimet ovat yhteensopivia romanien hyväksyttyjen kansallisten integrointistrategioiden yleisperiaatteiden kanssa;

26.

toteaa mikroyritysten ja pk-yritysten olevan erittäin merkittäviä kestävälle ja osallistavalle kehitykselle, talouskasvulle ja työpaikkojen luomiselle Euroopassa; kehottaa lisäämään tukea, jotta mikroyritykset ja pk-yritykset voivat järjestää asianmukaista koulutusta työntekijöilleen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan päätöksenteossa paremmin huomioon mikro- ja pk-yritysten edut luomalla yrityksille, myös pienille yrityksille ja mikroyrityksille, asianmukaisen sääntelykehyksen työpaikkojen luomiseksi esimerkiksi panemalla täytäntöön järkevää sääntelyä;

27.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan sen varmistamiseksi, että verotus on aiempaa oikeudenmukaisempaa, myös digitaalitalouden osalta, sillä tämä on edellytys entistä suotuisamman osallisuuden edistämiselle;

28.

pitää huolestuttavana, että vuotuisessa kasvuselvityksessä työ- ja yksityiselämän tasapaino jää niin vähälle huomiolle; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet työ- ja yksityiselämän tasapainon parantamiseksi ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi; kehottaa kehittämään saatavilla olevia, kohtuuhintaisia, koko elinkaaren kattavia ja laadukkaita hoitopalveluita ja lasten päivähoito- ja varhaiskasvatuspalveluita, pyrkimään edelleen saavuttamaan Barcelonan vuoden 2002 tavoitteet ja laatimaan joustavia työjärjestelyjä edistävää lainsäädäntöä; kehottaa tunnustamaan epävirallisten hoitajien panoksen sekä tarjoamaan aiempaa parempia työoloja ja riittävää tukea tärkeää työtä tekeville omaishoitajille, jotka suorittavat suurimman osan hoidosta EU:ssa esimerkiksi tarjoamalla heille eläke- ja sosiaaliturvaa sekä koulutusta ja heidän epävirallisten pätevyyksiensä tunnustamista; kehottaa edistämään joustavia työjärjestelyjä ja kannattavien äitiys-/isyysloma-, vanhempainloma- ja omaishoitovapaaehtojen hyödyntämistä; katsoo, että tämä ongelma edellyttää monitahoisia toimia, ja kehottaa jäsenvaltioita puuttumaan siihen kiireesti; on voimakkaasti sitä mieltä, että vanhempien ja omaistaan hoitavien työ- ja yksityiselämän tasapainottamisesta annetun direktiivin hyväksyminen on työ- ja yksityiselämän tasapainon parantamisen välttämätön edellytys;

29.

vaatii jäsenvaltioita parantamaan sukupuolten tasa-arvoa asiaankuuluvilla aloilla ja yrityksissä sekä kiinnittämään erityishuomiota vammaisiin naisiin, sillä heidän asemansa työmarkkinoilla on erityisen haavoittuva;

30.

ilmaisee huolensa siitä, että EU:n työmarkkinat ovat eriytyneet sukupuolen mukaan sekä vertikaalisesti että horisontaalisesti, että naisten ja miesten välillä on palkka- ja eläke-eroja ja että naisia on päättävissä asemissa vain vähän; painottaa, että naisten työllisyysaste on edelleen alhaisempi kuin miesten; painottaa lisäksi, että ero työllistymisasteessa on erityisen suuri äitien ja hoitovastuullisten naisten kohdalla;

31.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan sukupuolinäkökulman laajemman sisällyttämisen maakohtaisten suositusten, vakaus- ja lähentymisohjelmien ja kansallisten uudistusohjelmien laatimiseen ottamalla käyttöön laadullisia tavoitteita ja toimenpiteitä, joilla puututaan sitkeisiin tasa-arvoeroihin, sekä kehottaa niitä soveltamaan järjestelmällisesti sukupuolitietoista budjetointia;

32.

kehottaa jäsenvaltioita asettamaan kansallisissa uudistusohjelmissa erityiset määrälliset tavoitteet yleisesti naisten työllisyydelle;

33.

vaatii komissiota ja neuvostoa lisäämään sukupuolten tasa-arvon pilarin Eurooppa 2020 -strategiaan ja ottamaan käyttöön yleisen sukupuolten tasa-arvon tavoitteen;

34.

kehottaa komissiota ottamaan sukupuolten tasa-arvoindeksin yhdeksi eurooppalaisen ohjausjakson välineistä, joilla seurataan edistymistä työllisyys- ja sosiaalitavoitteiden saavuttamisessa;

35.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarkkailemaan naisten osallistumista työmarkkinoille; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita jatkamaan naisten johtokuntapaikkoja koskevan direktiivin käsittelyä;

36.

vaatii jäsenvaltioita ja komissiota poistamaan kaikki tekijät, jotka rajoittavat naisten osallistumista työmarkkinoille, kaiken verotukseen liittyvän sukupuolittumisen ja muut kannustimet, jotka ylläpitävät eriarvoisia sukupuolirooleja;

37.

vaatii toimintamalleja, joilla tuetaan naisten yrittäjyyttä ja parannetaan rahoituksen saantia ja liiketoimintamahdollisuuksia räätälöidyn koulutuksen sekä työ- ja yksityiselämän yhteensovittamisen varmistavien toimien avulla;

38.

korostaa, että sukupuoleen liittyvää syrjintää esiintyy edelleen paljon, mistä todistavat sukupuolten väliset palkkaerot (miespuolisten työntekijöiden keskimääräinen tuntipalkka on noin 16 prosenttia suurempi kuin naispuolisilla työntekijöillä) ja 37 prosentin suuruinen ero eläkkeissä; painottaa, että eläke-ero, joka on sukupuolten eriarvoisuuden merkittävin indikaattori, johtuu naisen aliedustuksesta korkean palkkatason aloilla, syrjinnästä työmarkkinoilla, osa-aikatyötä tekevien naisten suuresta osuudesta sekä sellaisten järjestelyjen riittämättömyydestä, joilla perhe- ja työelämään liittyviä velvollisuuksia sovitetaan yhteen naisten ja miesten välillä;

39.

palauttaa mieliin, että ikäjakauman muuttumisen ja siihen liittyvän elinajanodotteen pitenemisen vuoksi eläkejärjestelmiä on muutettava ja eräissä jäsenvaltioissa on toteutettava asianmukaisia uudistuksia, jotta varmistetaan kestävät ja riittävät eläkkeet; kehottaa jälleen ottamaan käyttöön eläkejärjestelmissä hoitohyvityksiä, joilla korvataan naisten ja miesten lastenhoito- ja pitkäaikaishoitovastuiden takia menettämät eläkemaksut keinona kuroa umpeen sukupuolten välisiä palkka- ja eläke-eroja ja turvata sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita laatimaan ja panemaan täytäntöön yhdessä työmarkkinaosapuolten ja tasa-arvojärjestöjen kanssa sukupuolten palkka- ja eläke-erojen poistamiseen tähtääviä toimia; kehottaa jäsenvaltioita tekemään määräajoin palkkakartoituksia näiden toimien täydentämiseksi; muistuttaa Eurooppa-neuvostoa, että se harkitsisi vuotuisten kertomusten käyttöä naisten ja miesten tasa-arvosta talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä edistämään sukupuolinäkökohtien valtavirtaistamista;

40.

korostaa, että julkisen, solidaarisen ja riittävän työ- ja vanhuuseläkkeen yleinen saatavuus on taattava kaikille; panee merkille jäsenvaltioiden kohtaamat haasteet eläkejärjestelmien kestävyyden vahvistamisessa mutta korostaa, että on tärkeää turvata kyseisten järjestelmien yhteisvastuullisuus; katsoo, että paras tapa varmistaa kestävät, turvalliset ja riittävät eläkkeet naisille ja miehille, on nostaa yleistä työllisyysastetta ja lisätä laadukkaita työpaikkoja kaikenikäisille, parantaa työoloja ja -ehtoja ja sitoutua tarvittaviin julkisiin lisämenoihin; katsoo, että eläkejärjestelmien uudistuksissa olisi keskityttävä muun muassa tosiasialliseen eläköitymisikään ja olisi otettava huomioon työmarkkinasuuntaukset, syntyvyys, terveys- ja varallisuustilanne, työolot ja elatussuhde; katsoo, että näissä uudistuksissa on myös otettava huomioon miljoonien sellaisten eurooppalaisten työntekijöiden, erityisesti naisten, nuorten ja itsenäisten ammatinharjoittajien, tilanne, jotka joutuvat epävarmoihin, epätyypillisiin työsuhteisiin, tahtomattaan työttömiksi tai joutuvat tekemään lyhennettyä työaikaa;

41.

toteaa, että sosiaali- ja terveydenhoitopalvelut ovat keskeisessä asemassa pyrittäessä edistämään köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita turvaamaan investoinnit ja julkisen talouden liikkumavaran, jotta kehitettäessä näitä palveluja varmistetaan niiden kohtuuhintaisuus, helppo saatavuus ja korkea laatu;

42.

pitää valitettavana, ettei asuntokriisi ole yksi tärkeimpiä poliittisia painopisteitä vuonna 2019, ja pyytää komissiota ja jäsenvaltioita hyödyntämään eurooppalaista ohjausjaksoa aiempaa tehokkaammin asumisen kohtuuhintaisuuden ja asunnottomuuden seuraamiseen ja niitä koskevan edistymisen tukemiseen, sillä ne ovat keskeisiä huolenaiheita; kehottaa komissiota sisällyttämään ensimmäisenä toimenpiteenä (kohtuuttoman asumismenorasituksen) EUSILC-indikaattorin (European Union Statistics on Income and Living Conditions) sosiaali-indikaattoreiden tulostauluun Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteen 19 mukaisesti; korostaa, että ahtaasti asumisen yleisyys (15–29-vuotiaiden) nuorten keskuudessa vaikuttaa kielteisesti koulutukseen sekä henkilökohtaiseen ja ammatilliseen kehitykseen ja elämänlaatuun; katsoo, että osoitettaessa julkista rahoitusta olisi ensisijaisesti keskityttävä epätyydyttävissä oloissa asuviin nuoriin;

43.

katsoo, että koheesiopolitiikka, joka on yksi Euroopan unionin tärkeimmistä investointipolitiikoista, on osoittanut vaikuttavuutensa sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lisäämisessä ja epätasa-arvon vähentämisessä; kannustaa jäsenvaltioita hyödyntämään Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa varten saatavilla olevaa rahoitusta täysimääräisesti;

44.

toistaa komissiolle osoittamansa kehotuksen tukea jäsenvaltioita, jotta ne voivat hyödyntää paremmin rakennerahastovaroja julkisiin hoivapalveluihin ja lapsille, ikääntyneille ja muille huollettaville suunnattuihin palveluihin tehtävissä investoinneissa, jotta voidaan helpottaa naisten paluuta työmarkkinoille ja varmistaa työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen;

45.

muistuttaa, että vuotuisessa kasvuselvityksessä asetetaan etusijalle tietyt sosiaalisten investointien alat, kuten terveydenhuolto, pitkäaikaishoidon järjestelmät ja julkinen asuntotuotanto; korostaa, että Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on puheenvuoroissaan tuonut esille hyvin suunniteltujen, vaikuttavien ja tehokkaiden tulevaisuuteen suuntautuneiden sosiaalisten investointien lukuisia myönteisiä vaikutuksia;

46.

kehottaa jäsenvaltioita, komissiota ja Euroopan parlamenttia tunnustamaan aiempaa selvemmin sosiaalialan kansalaisjärjestöjen asiantuntemuksen pyrkimällä käymään eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklassa tarkoitettua kansalaisvuoropuhelua;

47.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0484.

(2)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0464.

(3)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0432.

(4)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0078.

(5)  Ks. OECD:n (”In it together: why less inequality benefits all”, 2015) ja IMF:n raportit (”Causes and consequences of income inequality”, kesäkuu 2015)


Torstai 14. maaliskuuta 2019

21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/83


P8_TA(2019)0203

Kazakstanin ihmisoikeustilanne

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. maaliskuuta 2019 Kazakstanin ihmisoikeustilanteesta (2019/2610(RSP))

(2021/C 23/13)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon 12. joulukuuta 2017 antamansa päätöslauselman esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kazakstanin tasavallan tehostetun kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen tekemisestä unionin puolesta (1) sekä 10. maaliskuuta 2016 antamansa päätöslauselman sananvapaudesta Kazakstanissa (2),

ottaa huomioon 12. joulukuuta 2017 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kazakstanin tasavallan tehostetun kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta (3),

ottaa huomioon aiemmat Kazakstania koskevat päätöslauselmansa, mukaan lukien 18. huhtikuuta 2013 (4) ja 15. maaliskuuta 2012 (5) antamansa päätöslauselmat sekä 17. syyskuuta 2009 antamansa päätöslauselman Jevgeni Žovtisin tapauksesta Kazakstanissa (6),

ottaa huomioon 21. joulukuuta 2015 Astanassa allekirjoitetun tehostetun kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen,

ottaa huomioon 15. joulukuuta 2011 antamansa päätöslauselman EU:n Keski-Aasian strategian täytäntöönpanon nykytilasta (7) ja 13. huhtikuuta 2016 antamansa päätöslauselman EU:n Keski-Aasian strategian täytäntöönpanosta ja uudelleentarkastelusta (8),

ottaa huomioon 22. kesäkuuta 2015 ja 19. kesäkuuta 2017 annetut neuvoston päätelmät EU:n Keski-Aasian strategiasta,

ottaa huomioon EU: n ja Kazakstanin vuotuiset ihmisoikeusvuoropuhelut,

ottaa huomioon työjärjestyksen 135 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 4 kohdan,

A.

ottaa huomioon, että 21. joulukuuta 2015 Euroopan unioni ja Kazakstan allekirjoittivat tehostetun kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen, jonka tarkoituksena on tarjota laajat puitteet vahvistetulle poliittiselle vuoropuhelulle ja yhteistyölle oikeus- ja sisäasioiden alalla sekä monilla muilla aloilla; toteaa, että tässä sopimuksessa korostetaan merkittävästi demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta, ihmisoikeuksia ja perusvapauksia, markkinatalouden ja kestävän kehityksen periaatteita sekä kansalaisyhteiskunnan kanssa tehtävää yhteistyötä sekä kansalaisyhteiskunnan osallistumista julkiseen politiikkaan;

B.

ottaa huomioon, että Kazakstan liittyi maaliskuussa 2012 Demokratiaa oikeusteitse -komissioon (Venetsian komissio);

C.

toteaa, ettei Kazakstanin hallitus näytä toteuttaneen mitään toimia tarkistaakseen epämääräisesti muotoiltuja säännöksiä rikoslain 174 pykälässä, jonka nojalla kielletään sosiaalisen, kansallisen tai muun epäjärjestyksen ”lietsominen”, eikä 274 pykälää, joka kieltää ”vääriksi tiedettyjen tietojen levittämisen”, vaan se käyttää näitä pykäliä edelleen asettaakseen syytteeseen kansalaisyhteiskunnan aktivisteja ja toimittajia;

D.

toteaa, että poliittisten vankien määrä on lisääntynyt Kazakstanissa; toteaa, että vuonna 2016 järjestettiin eri puolilla Kazakstania rauhanomaisia mielenosoituksia, joilla vastustettiin maalakia ja joiden yhteydessä otettiin säilöön yli 1 000 osanottajaa (mukaan lukien 55 toimittajaa), joista yli 30 pidätettiin sen jälkeen; toteaa, että mielivaltaista vangitsemista käsittelevä YK:n työryhmä pani merkille säilöönoton mielivaltaisen luonteen, oikeudenmukaisten oikeudenkäyntien puutteen ja vakavat oikeuksien loukkaukset joissakin tapauksissa; toteaa, että kansalaisaktivisti Maks Bokajev kärsii parhaillaan vankeustuomiota käytettyään oikeuttaan osallistua tähän rauhanomaiseen joukkomielenosoitukseen;

E.

toteaa, että Kazakstanin hallitus teki yhteistyötä Kansainvälisen työjärjestön (ILO) korkean tason valtuuskunnan kanssa ja sitoutui panemaan täytäntöön etenemissuunnitelman, jossa puututaan ILO:n esittämiin huolenaiheisiin, mutta se ei ole toteuttanut merkittäviä toimenpiteitä etenemissuunnitelman kohtien täytäntöönpanemiseksi esimerkiksi ammattiyhdistyslain muuttamisen osalta; toteaa, että se ei myöskään ole pannut täytäntöön ILO:n sääntöjen noudattamista seuraavan komitean suosituksia, jotka koskevat ammattiyhdistyslain ja työlainsäädännön tarkistamista, eikä toteuttanut kaikkia tarvittavia toimenpiteitä varmistaakseen, että Kazakstanin riippumattomien ammattijärjestöjen keskusliitto (CITUK) ja sen jäsenjärjestöt voivat käyttää täysimääräisesti ammattiyhdistysoikeuksiaan;

F.

toteaa, että ammattiyhdistysaktivistit Nurbek Kušakbajev ja Amin Jeleusinov pääsivät ehdonalaiseen vankeuteen toukokuussa 2018, mutta heitä on kielletty harjoittamasta ammattiyhdistystoimintaa; toteaa, että Larisa Harkovaa koskevat samanlaiset rajoitukset ja hän kokee jatkuvaa oikeudellista häirintää ja että Jerlan Baltabai, toinen ammattiyhdistysaktiivi Šymkentistä, on rikostutkinnan kohteena kyseenalaisten syytteiden perusteella;

G.

toteaa, että uusi kansalaisjärjestöjä koskeva laki on tiukentanut kansalaisyhteiskunnan järjestöihin sovellettavia tilinpitosääntöjä; toteaa, että ihmisoikeusjärjestöihin kohdistetaan verotuspainetta niiden saadessa avustuksia ulkomaisilta lahjoittajilta;

H.

toteaa, että uskonnon- ja vakaumuksenvapautta on heikennetty vakavasti; toteaa, että viranomaiset käyttävät uskonnollista vakaumusta tekosyynä mielivaltaisille pidätyksille; toteaa, että Saken Tulbajev vangittiin syytettynä ”uskonnollisen vihan lietsomisesta”;

I.

toteaa, että 13. maaliskuuta 2018 viranomaiset kielsivät rauhanomaisen Kazakstanin demokraattinen valinta -oppositioliikkeen (DCK) ja että yli 500 ihmistä osoitti eri tavoin tukea DCK:lle; toteaa, että kansalaisaktivisti Almat Žumagulov ja runoilija Kenžebek Abišev ovat joutuneet uhreiksi Kazakstanin viranomaisten yrittäessä torjua DCK:ta, ja heistä edellinen on tuomittu 8 vuoden ja jälkimmäinen 7 vuoden vankeuteen; toteaa, että Ablovas Džumajev tuomittiin kolmen vuoden vankeuteen ja Aset Abišev tuomittiin 4 vuoden vankeuteen heidän arvosteltuaan vallanpitäjiä verkossa ja tuettuaan DCK:ta;

J.

toteaa, että vaikka oikeus yhdistymisvapauteen on suojattu Kazakstanin perustuslaissa, sitä rajoitetaan edelleen laajalti maassa, ja yhdistyslain mukaan kaikkien julkisten yhdistysten on edelleen rekisteröidyttävä oikeusministeriöön; toteaa, että joulukuussa 2015 kyseiseen lakiin tehtyjen uusien muutosten avulla määrättiin raskaista raportointivelvoitteista ja siitä, että rahoitusta sääntelee hallituksen nimittämä elin; toteaa, että rekisteröimättömien järjestöjen toimiin osallistuville henkilöille voidaan määrätä hallinnollisia ja rikosoikeudellisia seuraamuksia;

K.

toteaa, että kansalaisyhteiskunnan aktivisteihin ja ihmisoikeusaktivisteihin kohdistuu edelleen kostotoimia ja heidän toimintaansa rajoitetaan, ja että heidän joukossaan on ihmisoikeusaktivisti Elena Semenova, joka määrättiin matkustuskieltoon ”vääriksi tiedettyjen tietojen levittämisestä”, ja Šymkentissä toimiva aktivisti Ardak Ashim, jota syytettiin ”eripuraan yllyttämisestä” hänen kriittisten sosiaalisen median julkaisujensa vuoksi ja joka määrättiin psykiatriseen pakkohoitoon; toteaa, että 10. toukokuuta 2018 Euroopan parlamentin valtuuskunnan Kazakstanin-vierailun aikana poliisi turvautui liiallisen väkivallan käyttöön rauhanomaisia mielenosoittajia vastaan, joiden tarkoituksena oli tavata Euroopan parlamentin jäseniä; toteaa, että poliisi pidätti yli 150 henkilöä ja yli 30 mielenosoittajalle annettiin hallinnollinen pidätysmääräys; toteaa, että 17. ja 18. syyskuuta 2018 Kazakstanin poliisi pidätti useita aktivisteja, jotka halusivat tavata Euroopan parlamentin valtuuskunnan jäseniä;

L.

toteaa, että uudet rajoittavat muutokset tiedotusvälineitä ja tiedonvälitystä koskevaan lainsäädäntöön tulivat voimaan huhtikuussa 2018, sosiaalista mediaa koskeva tiedonsaanti on edelleen estetty ja Forbes Kazakhstan ja Ratel.kz joutuvat rikostutkinnan kohteeksi perusteena ”väärän tiedon tietoinen levittäminen”; toteaa, että viranomaiset valvovat ja rajoittavat sosiaalisten verkostojen käyttöä; toteaa, että monia bloggaajia ja sosiaalisten verkostojen käyttäjiä on tuomittu vankeuteen, ja heihin kuuluvat Ruslan Ginatullin, Igor Tšupina ja Igor Sytšov; toteaa, että bloggaaja Muratbek Tungišabajev karkotettiin Kirgisiasta Kazakstaniin vakavasti lakia rikkoen ja häntä pahoinpideltiin Kazakstanissa;

M.

toteaa, että vankien ja epäiltyjen kiduttamisesta ja pahoinpitelystä rankaisematta jättäminen on normi siitä huolimatta, että hallitus on sitoutunut kidutuksen nollatoleranssiperiaatteeseen; toteaa, että viranomaiset eivät ole tutkineet uskottavasti väitteitä Jañaözenissa vuonna 2011 pitkään jatkuneen öljyalan lakon aikana tapahtuneesta kidutuksesta;

N.

toteaa, että Almatyn yleisen syyttäjän virasto ei löytänyt uskottavia todisteita sellaisten väitteiden tueksi, että liikemies Iskander Jerimbetovia, joka tuomittiin seitsemäksi vuodeksi vankeuteen laajamittaisesta petoksesta lokakuussa 2018, olisi kidutettu; ottaa huomioon, että mielivaltaista vangitsemista käsittelevä YK:n työryhmä totesi vuonna 2018, että hänen pidättämisensä ja säilöönottamisensa olivat mielivaltaisia, ja vaati hänen vapauttamistaan sekä ilmaisi huolensa väitteistä, joiden mukaisesti häntä olisi kidutettu tutkintavankeuden aikana;

O.

toteaa, että naisiin kohdistuva huomattava väkivalta sekä perinteiset patriarkaaliset normit ja stereotypiat ovat merkittävä sukupuolten tasa-arvon este Kazakstanissa; ottaa huomioon, että kansalaisjärjestöjen mukaan naisiin kohdistuva väkivalta jää usein ilmoittamatta ja että naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja seksuaalisesta häirinnästä syytteeseen asettamisen aste on alhainen;

P.

toteaa, että hlbti-henkilöt kohtaavat Kazakstanissa oikeudellisia haasteita ja syrjintää; toteaa, että samaa sukupuolta olevien henkilöiden seksuaaliset suhteet ovat laillista Kazakstanissa sekä miesten että naisten osalta, mutta samaa sukupuolta olevat pariskunnat ja samaa sukupuolta olevien pariskuntien kotitaloudet eivät ole oikeutettuja samaan oikeussuojaan kuin eri sukupuolta olevat avioparit;

Q.

toteaa, että maailman demokratiaindeksissä Kazakstan on 167 maan joukosta sijalla 143, minkä vuoksi maan hallinto määritellään autoritaariseksi;

1.

kehottaa Kazakstania noudattamaan kansainvälisiä velvoitteitaan sekä kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja perusoikeuksia; kehottaa Kazakstania lopettamaan ihmisoikeusloukkaukset ja kaikenlaisen poliittisen sorron tehostetun kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen 1, 4, 5 ja 235 artiklan periaatteiden mukaisesti;

2.

korostaa, että EU:n ja Kazakstanin poliittisten, taloudellisten ja kulttuuristen suhteiden tehostamisen on perustuttava yleismaailmallisia arvoja, erityisesti demokratiaa, oikeusvaltiota, hyvää hallintotapaa ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskeviin yhteisiin sitoumuksiin; odottaa, että tehostetulla kumppanuus- ja yhteistyösopimuksella edistetään oikeusvaltioperiaatetta ja kaikkien kansalaisten demokraattista osallistumista, monipuolisempaa poliittista toimintaympäristöä, toimivampaa riippumatonta ja puolueetonta oikeuslaitosta, hallinnon avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden parantamista ja työlainsäädännön kohentamista;

3.

pitää myönteisenä useiden poliittisten vankien vapauttamista, joita ovat Vladimir Kozlov, Gyuzyal Baydalinova, Seytkazy Matayev, Edige Batyrov, Erzhan Orazalinov, Ayat Ibrayev, Aset Matayev, Zinaida Mukhortova, Talgat Ayan ja Jañaözenin öljytyöntekijät sekä ammattiyhdistysaktiivit Amin Eleusinov ja Nurbek Kushakbayev, joiden vapautta kaikesta huolimatta edelleen rajoitetaan; suhtautuu myönteisesti päätökseen Ardak Ashimin vapauttamisesta psykiatriselta klinikalta; tuomitsee tällaisen raakalaismaisen toimenpiteen rankaisevan psykiatrian muotona ja kehottaa lopettamaan Ashumiin kohdistetun pakollisen psykiatrisen avohoidon ja kaikki aktivisti Natalia Ulasikiin kohdistuvat lääketieteelliset toimenpiteet;

4.

kehottaa vapauttamaan välittömästi kaikki tällä hetkellä vankilassa olevat aktivistit ja poliittiset vangit, erityisesti Muhtar Džhakiševin, Maks Bokajevin, Iskander Jerimbetovin, Aron Atabekin, Sanat Bukenovin, Mahambet Abžanin ja Saken Tulbajevin, sekä poistamaan muille asetetut liikkumista koskevat rajoitukset;

5.

kehottaa Kazakstania muuttamaan rikoslain 174 pykälän ”yllyttämisestä yhteiskunnalliseen ja kansalliseen sekä klaanien, rotujen tai uskontojen väliseen eripuraan” lyhentämällä sitä, jotta estetään mielivaltaiset syytetoimet, jotka loukkaavat ihmisoikeusnormeja, sekä rikoslain 274 pykälän, jonka nojalla kielletään laajamittaisesti ”vääräksi tiedetyn tiedon levittäminen”, ja vapauttamaan aktivistit, toimittajat ja muut kriittiset henkilöt, jotka ovat tällä hetkellä pidätettyinä kyseisten pykälien perusteella;

6.

kehottaa Kazakstanin hallitusta lopettamaan riippumattomiin ammattijärjestöihin kohdistuvat tukahduttamistoimet ja poistamaan niiden toimintaa koskevat rajoitukset, lopettamaan ammattiyhdistysjohtajien syytteeseen asettamisen poliittisin perustein ja kumoamaan Larissa Kharkovan, Nurbek Kushakbaevin ja Amin Eleusinovin tuomiot sekä sallimaan heidän ammattiyhdistystoimintansa jatkamisen siihen puuttumatta tai sitä häiritsemättä; kehottaa hallitusta myös ottamaan huomioon Erlan Baltabayn rikostutkintaa koskevat Euroopan parlamentin huomautukset ja tarkistamaan vuoden 2014 ammattiyhdistyslakia ja vuoden 2015 työlainsäädäntöä niiden saattamiseksi ILO:n normien mukaisiksi;

7.

kehottaa Kazakstanin hallitusta panemaan täytäntöön rauhanomaista kokoontumis- ja yhdistymisvapautta käsittelevän YK:n erityisraportoijan suositukset ja tarkistamaan yhdistyslakia ja rahoituksen saannin edellytyksiä;

8.

kehottaa Kazakstanin hallitusta lopettamaan kaikenlaiset mielivaltaiset pidätykset, kostotoimet ja häirinnän ihmisoikeuksia, kansalaiskunnan järjestöjä ja poliittisia oppositioliikkeitä sekä DVK:n nykyisiä tai oletettuja kannattajien vastaan;

9.

kehottaa Kazakstanin hallitusta tarkistamaan muutoksia, jotka on tehty tiedotusvälineitä ja tiedonvälitystä koskevaan lakiin, joka tuli voimaan tänä vuonna, keskeyttämään kunnianloukkausta koskevat rangaistukset, toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet uuden rikoslain kunnianloukkaukseen liittyvien asianomaisten pykälien kumoamiseksi, asettamaan enimmäismäärän kunnianloukkausta koskevien siviilikanteiden määrälle, lopettamaan hallitusta arvostelevien toimittajien häirinnän ja heihin kohdistuvat kostotoimet sekä lopettamaan tiedonsaannin estämisen verkossa ja sen ulkopuolella;

10.

kehottaa ryhtymään toimenpiteisiin YK:n ihmisoikeuskomitean, mielivaltaista vangitsemista käsittelevän YK:n työryhmän ja kidutusta käsittelevän YK:n erityisraportoijan tiedonantojen pohjalta; kehottaa suojelemaan kidutuksen uhreja, antamaan heille asianmukaista lääketieteellistä hoitoa ja tutkimaan asianmukaisesti kidutustapaukset; pyytää tekemään lopun väärinkäytöksistä, jotka koskevat Interpolin luovutusmenettelyjä, ja pyytää lopettamaan ulkomailla olevan poliittisen opposition häirinnän; kehottaa Kazakstanin hallitusta täyttämään lupauksensa nollatoleranssin soveltamisesta kidutukseen ja varmistamaan, että väitteet kidutuksesta, Jañaözen tapausten yhteydessä tapahtuneet kiduttamiset mukaan lukien, tutkitaan täysimääräisesti; kehottaa hallitusta tutkimaan uudelleen Iskander Jerimbetovin tapauksen mielivaltaista vangitsemista käsittelevän YK:n työryhmän päätelmien valossa ja varmistamaan, että kidutusta koskevat väitteet tutkitaan täysin;

11.

ottaa huomioon Kazakstanin monietnisen ja moniuskontoisen luonteen ja korostaa, että on suojeltava vähemmistöjä ja niiden oikeuksia, erityisesti kun on kyse oman kielen käyttämisestä, uskonnon- tai vakaumuksenvapaudesta, syrjimättömyydestä ja yhdenvertaisista mahdollisuuksista; pitää myönteisenä Kazakstanin eri yhteisöjen rauhanomaista yhteiseloa; kehottaa Kazakstania lopettamaan ihmisten vainoamisen siksi, että he harjoittavat laillisesti omantunnon- ja uskonnonvapautta koskevaa oikeuttaan; vaatii vapauttamaan välittömästi henkilöt, jotka on tuomittu vakaumuksensa vuoksi;

12.

kehottaa viranomaisia torjumaan kaikenlaista naisiin kohdistuvaa väkivaltaa; kehottaa lisäksi ryhtymään toimenpiteisiin, jotta varmistetaan tehokkaat ja helposti käytettävissä olevat ilmoittamiskanavat ja suojelutoimenpiteet, joissa otetaan huomioon uhrien tarpeet ja luottamuksellisuus; kehottaa lopettamaan rankaisemattomuuden ja ryhtymään toimiin asianmukaisten rikosoikeudellisten seuraamusten varmistamiseksi rikoksentekijöille;

13.

vaatii, että hlbti-yhteisön oikeuksia kunnioitetaan täysimääräisesti; kehottaa Kazakstanin hallitusta takaamaan, että hlbti-yhteisöön ei kohdistu minkäänlaista syrjintää;

14.

vaatii, että Kazakstan panee kokonaisuudessaan täytäntöön Etyjin/ODIHR:n kansainvälisen vaalitarkkailuvaltuuskunnan 20. maaliskuuta 2016 pidetyistä vaaleista antamat suositukset, joiden mukaan maalla on vielä kosolti tehtävää täyttääkseen demokraattisia vaaleja koskevat Etyj-sitoumuksensa; kehottaa Kazakstanin viranomaisia välttämään riippumattomien ehdokkaiden toiminnan rajoittamista; kehottaa myös kunnioittamaan kansalaisten vaalioikeuksia;

15.

muistuttaa, että on tärkeää, että EU ja Etyj tekevät yhteistyötä maan demokraattista hallintoa koskevien hyvien käytäntöjen parantamiseksi erityisesti ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen alalla; kehottaa Kazakstanin viranomaisia sen vuoksi laajentamaan Etyjin toimivaltuuksia maassa ja erityisesti palauttamaan Etyjin keskuksen toimivaltuudet Astanassa EU:n ja Kazakstanin välisen yhteistyön lisäämisen tärkeänä edellytyksenä;

16.

kehottaa unionia ja erityisesti Euroopan ulkosuhdehallintoa (EUH) seuraamaan tiiviisti kehitystä Kazakstanissa, ottamaan tarvittaessa Kazakstanin viranomaisten kanssa esille huolenaiheita, tarjoamaan apua sekä huolehtimaan säännöllisestä tiedottamisesta Euroopan parlamentille; kehottaa EU:n edustustoa Astanassa edelleen seuraamaan aktiivisesti tilannetta ja ottamaan esille sananvapauden kaikissa asiaankuuluvissa kahdenvälisissä kokouksissa; kehottaa EUH:ta osallistumaan ennakoivasti oikeudenkäyntien tarkkailutoimintaan ja seuraamaan poliittisesti arkaluonteisia oikeudenkäyntejä ja poliittisiin motiiveihin perustuvia syytetoimia ja varmistamaan, että oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin taataan kaikille;

17.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, EU:n Keski-Aasian erityisedustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Kazakstanin hallitukselle ja parlamentille.

(1)  EUVL C 369, 11.10.2018, s. 2.

(2)  EUVL C 50, 9.2.2018, s. 38.

(3)  EUVL C 369, 11.10.2018, s. 179.

(4)  EUVL C 45, 5.2.2016, s. 85.

(5)  EUVL C 251 E, 31.8.2013, s. 93.

(6)  EUVL C 224 E, 19.8.2010, s. 30.

(7)  EUVL C 168 E, 14.6.2013, s. 91.

(8)  EUVL C 58, 15.2.2018, s. 119.


21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/88


P8_TA(2019)0204

Iran ja erityisesti ihmisoikeuksien puolustajien tilanne

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. maaliskuuta 2019 Iranista ja erityisesti ihmisoikeuksien puolustajien tilanteesta (2019/2611(RSP))

(2021/C 23/14)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon 13. joulukuuta 2018 antamansa päätöslauselman Iranista ja erityisesti Nasrin Sotoudehin tapauksesta (1) ja 25. lokakuuta 2016 antamansa päätöslauselman EU:n Iranin-strategiasta ydinsopimuksen jälkeen (2),

ottaa huomioon 4. helmikuuta 2019 annetut neuvoston päätelmät Iranista,

ottaa huomioon Iranin islamilaisen tasavallan ihmisoikeustilannetta käsittelevän erityisraportoijan 30. tammikuuta 2019 antaman kertomuksen ja hänen Iranista 29. marraskuuta 2018 antamansa julkilausuman,

ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 17. joulukuuta 2018 antaman päätöslauselman Iranin islamilaisen tasavallan ihmisoikeustilanteesta,

ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

ottaa huomioon vuonna 1966 tehdyn kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, jonka sopimuspuolena Iran on,

ottaa huomioon Iranin presidentin kansalaisten oikeuksia koskevan perusoikeuskirjan,

ottaa huomioon ihmisoikeuksien puolustajia koskevat EU:n suuntaviivat,

ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusasiantuntijoiden 29. marraskuuta 2018 antaman julkilausuman ”Iran must protect women’s rights advocates”,

ottaa huomioon kuolemanrangaistusta koskevat EU:n suuntaviivat, EU:n politiikan suuntaviivat kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rangaistukseen liittyvissä kysymyksissä sekä sananvapautta verkossa ja verkon ulkopuolella koskevat EU:n ihmisoikeussuuntaviivat,

ottaa huomioon neuvoston 12. huhtikuuta 2018 tekemän päätöksen, jolla sen rajoittavia toimenpiteitä jatkettiin 12 kuukaudella vastauksena Iranissa ilmenneisiin vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin,

ottaa huomioon Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) tiedottajan 12. maaliskuuta 2019 antaman julkilausuman iranilaisen ihmisoikeusasianajajan Nasrin Sotoudehin tuomiosta,

ottaa huomioon työjärjestyksen 135 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 4 kohdan,

A.

ottaa huomioon, että ihmisoikeuksien puolustajat, toimittajat, lakimiehet ja verkkoaktivistit joutuvat Iranissa edelleen ahdistelun, mielivaltaisten pidätysten, vangitsemisten ja syytteiden nostamisen kohteeksi työnsä takia; ottaa huomioon, että Iranin tiedusteluministeriö ja muut elimet ovat käynnistäneet viime kuukausina kansalaisyhteiskunnan ankaran tukahduttamiskampanjan;

B.

ottaa huomioon, että 25. lokakuuta 2016 annetussa päätöslauselmassa EU:n Iranin-strategiasta ydinsopimuksen jälkeen korostettiin, että EU:n ja Iranin välisten suhteiden yhteydessä on tärkeää pitää kiinni EU:n ihmisoikeuksia koskevista suuntaviivoista myös ihmisoikeuksien puolustajien osalta;

C.

ottaa huomioon, että maineikas ihmisoikeusasianajaja Nasrin Sotoudeh tuomittiin äskettäin vähintään seitsemäksi vuodeksi vankeuteen; ottaa huomioon, että kahden oikeudenkäynnin kuluessa on raportoitu, että hänen yhdistetty tuomionsa voisi olla merkittävästi pidempi, vaikkakin hänen vankeusrangaistuksensa täsmällinen pituus on edelleen epäselvä; ottaa huomioon, että hänen vangitsemisensa todellinen syy näyttää olevan ihmisoikeuksien rauhanomainen puolustaminen Iranissa; ottaa huomioon, että hänen oikeudenkäynneissään ei noudatettu asianmukaisen oikeuskäsittelyn kansainvälisiä perusnormeja;

D.

ottaa huomioon, että Nasrin Sotoudehin aviomies Reza Khandan vangittiin, kun hän tuki naisia, jotka ovat rauhanomaisesti kampanjoineet hijab-huivin käyttöpakkoa vastaan, ja hänen vaimonsa vankilasta vapauttamisen puolesta; ottaa huomioon, että tammikuussa 2019 Teheranin vallankumoustuomioistuin tuomitsi hänet kuudeksi vuodeksi vankeuteen;

E.

ottaa huomioon, että ympäristöaktivistit Taher Ghadirian, Niloufar Bayani, Amirhossein Khaleghi, Houman Jokar, Sam Rajabi, Sepideh Kashani, Abdolreza Kouhpayeh ja Morad Tahbaz, jotka edustavat Persian Wildlife Heritage Foundation -järjestöä, pidätettiin tammi- ja helmikuussa 2018, heidät vangittiin ilman oikeutta tavata asianajajaa, ja he ovat viime viikkoina joutuneet oikeuden eteen menettelyissä, jotka eivät täyttäneet oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimuksia; ottaa huomioon, että ryhmän toinen jäsen, iranilais-kanadalainen yliopiston professori Kavous Seyed Emami, kuoli vangittuna viime vuonna epäselvissä oloissa;

F.

ottaa huomioon, että ammattiyhdistysaktivistit Esmaeil Bakhshi, Sepideh Gholian ja Mohammad Habibi pidätettiin vuonna 2018 ja 2019 heidän johdettuaan mielenosoituksia työntekijöiden ja opettajien oikeuksien puolesta; ottaa huomioon, että ihmisoikeuksien puolustaja Maryam Akbari Monfared tuomittiin 15 vuodeksi vankeuteen vuonna 2010 ”vihamielisyydestä jumalaa kohtaan” ja häneltä on evätty lääketieteellinen hoito, vaikka hän kärsii eri sairauksista;

G.

ottaa huomioon, että aktivistit Arash Sadeghi, Narges Mohammadi ja Farhad Meysami ovat kaikki saaneet pitkiä vankilatuomioita kampanjoituaan naisten oikeuksien, kuolemanrangaistuksen poistamisen ja ihmisoikeuksien puolesta;

H.

ottaa huomioon, että iranilaiset tuomioistuimet eivät säännönmukaisesti mahdollista oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä ja käyttävät kidutuksella saatuja tunnustuksia todisteina tuomioistuimessa; ottaa huomioon, että viranomaiset pitävät ihmisoikeusaktivismia edelleen rikoksena ja käyttävät Iranin rikosprosessioikeuden 48 pykälää rajoittaakseen vangittujen mahdollisuuksia saada oikeusapua; toteaa, että ei ole olemassa riippumattomia mekanismeja, joilla taataan tuomioistuinlaitoksen vastuunalaisuus;

I.

ottaa huomioon, että EU:n ja Iranin kaksoiskansalaisia, mukaan luettuna brittiläis-iranilainen Nazanin Zaghari-Ratcliffe, pidätetään edelleen, minkä jälkeen he joutuvat pitkäaikaisen eristämisen ja kuulustelujen kohteeksi, eivät saa asianmukaista oikeudenkäyntiä ja heidät tuomitaan pitkiin vankeustuomioihin, jotka perustuvat epämääräisiin tai määrittelemättömiin syytteisiin, jotka koskevat ”kansallista turvallisuutta” ja ”vakoilua”, ja vangittuihin henkilöihin kohdistetaan valtion tukemia häväistyskampanjoita;

J.

ottaa huomioon, että on raportoitu lukuisista tapauksista, joissa vankilaolot ovat epäinhimilliset ja alentavat, ja että Iranissa ei tutkintavankeuden aikana ole tarjolla asianmukaista lääketieteellistä hoitoa, mikä rikkoo vankien kohtelun minimitasoa koskevia YK:n sääntöjä;

K.

toteaa, että Iran Human Rights -kansalaisjärjestön raportin mukaan Iranin arvioidaan teloittaneen 273 ihmistä vuonna 2018, mikä on kyseisen vuoden toiseksi suurin määrä maailmassa;

L.

ottaa huomioon, että vuonna 2018 tuhannet ihmiset osallistuivat rauhanomaisiin mielenosoituksiin ja lakkoihin, joilla protestoitiin maksamattomia palkkoja, kehnoja työoloja, korruptiota, poliittista tukahduttamista ja muita epäkohtia vastaan; ottaa huomioon, että viranomaiset pidättivät heistä satoja, joista monet tuomittiin vankeuteen tai ruoskittaviksi;

M.

ottaa huomioon, että Iranin oikeuslaitos kohtelee edelleen ankarasti rauhanomaista vastarintaa, jota naisten oikeuksien puolustajat harjoittavat vastustaessaan hijab-huivin käyttöpakkoa; ottaa huomioon, että vuonna 2018 protestien yhteydessä pidätettiin vähintään 39 naista, ja toiset 55 pidätettiin heidän naisten oikeuksien puolesta tekemänsä työn vuoksi;

N.

ottaa huomioon, että lehdistönvapaus sekä verkossa että verkon ulkopuolella, yhdistymisvapaus ja mielipiteenvapaus on tukahdutettu Iranissa;

O.

ottaa huomioon, että Iranin viranomaiset ovat järjestelmällisesti kohdistaneet toimittajiin, mukaan luettuina ne, jotka työskentelevät BBC:n persiankielisessä palvelussa, ja heidän perheisiinsä rikostutkimuksia, varojen jäädyttämisiä, mielivaltaisia pidätyksiä, vangitsemisia, valvontaa ja ahdistelua sekä levittäneet väärää, pahantahtoista ja halventavaa tietoa; ottaa huomioon, että Iranissa on tällä hetkellä vangittuna vähintään kahdeksan toimittajaa;

P.

ottaa huomioon, että Iranin presidentti Hassan Rouhani esitteli kansalaisten oikeuksien peruskirjan joulukuussa 2016; ottaa huomioon, että kyseinen peruskirja ei ole oikeudellisesti sitova;

Q.

ottaa huomioon, että uskonnollisten ja etnisten vähemmistöjen jäsenet, mukaan luettuina Baha’i-uskon edustajat ja azeri-, kurdi-, arabi- ja belutšiyhteisöt, sunnimuslimit, kristityt ja uskonnottomat joutuvat Iranissa syrjinnän kohteiksi työelämässä, koulutuksessa sekä uskonnonvapauden ja poliittisen toiminnan alalla;

1.

kehottaa Iranin viranomaisia vapauttamaan viipymättä ja ehdoitta kaikki ihmisoikeuksien puolustajat, mielipidevangit ja toimittajat, jotka on pidätetty ja tuomittu pelkästään sen vuoksi, että he ovat käyttäneet sananvapauttaan ja oikeuttaan rauhanomaiseen kokoontumiseen; korostaa, että Iranin viranomaisten on kaikissa oloissa varmistettava, että ihmisoikeuksien puolustajat, lakimiehet ja toimittajat pystyvät tekemään työtään ilman uhkailua, ahdistelua ja haitantekoa;

2.

kehottaa jälleen Iranin hallitusta vapauttamaan Saharov-palkintoehdokkaan Nasrin Sotoudehin välittömästi ja ehdoitta, ja antaa tunnustusta tämän rohkeudelle ja sitoutumiselle ihmisoikeuksiin ja naisten oikeuksiin Iranissa; pitää Nasrin Sotoudehin selkeästi epäoikeudenmukaista oikeudenkäyntiä ja tuomitsemista vakavasti virheellisenä ja pitää ulkosuhdehallinnon 12. maaliskuuta 2019 asiasta antamaa julkilausumaa tervetulleena;

3.

vaatii Iranin viranomaisia tarkistamaan maan rikosprosessioikeuden 48 pykälää, jotta varmistetaan, että kaikilla syytetyillä on oikeus saada edustajakseen valitsemansa asianajaja ja oikeudenmukainen oikeudenkäynti tavalla, joka vastaa Iranin sitoutumista kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen;

4.

vaatii Iranin viranomaisia varmistamaan kaikkien vangittujen turvallisuuden ja hyvinvoinnin, mukaan luettuna riittävän lääketieteellisen hoidon saanti; vaatii myös riippumatonta tutkimusta Kavous Seyed Emamin vankeudessa tapahtuneesta kuolemasta sekä syytöksistä, jotka koskevat muiden vangittuina olevien aktivistien kidutusta, ja tuomitsee käytännön, jonka mukaan poliittisilta vangeilta tahallisesti kielletään lääketieteellinen hoito;

5.

vaatii Iranin viranomaisia lopettamaan kiireellisesti toimittajien, verkkoaktivistien ja näiden perheiden valvonnan, pidätykset, ahdistelun ja syytteeseenpanon sekä lopettamaan verkkosensuurin, ja vaatii luomaan olosuhteet, joissa sallitaan sananvapaus ja tiedotusvälineiden vapaus sekä verkossa että verkon ulkopuolella;

6.

vaatii Iranin hallitusta tekemään yhteistyötä Iranin ihmisoikeustilannetta käsittelevän YK:n erityisraportoijan kanssa myös sallimalla hänen pääsynsä maahan;

7.

vaatii unionin jäsenvaltioita ja toimielimiä ottamaan pidätettyjen ihmisoikeuksien puolustajien tapauksen edelleen esille iranilaisten kumppaneidensa kanssa YK:n ihmisoikeusneuvoston seuraavassa kokouksessa Genevessä;

8.

vaatii EUH:ta sisällyttämään jatkossakin ihmisoikeudet ja erityisesti ihmisoikeuksien puolustajien tilanteen EU:n ja Iranin korkean tason vuoropuheluun; vaatii edelleen unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa / komission varapuheenjohtajaa julkisesti vahvistamaan, että ihmisoikeuksien kunnioittaminen on EU:n ja Iranin suhteiden kehittymisen keskeinen osatekijä;

9.

kehottaa korkeaa edustajaa / varapuheenjohtajaa tutkimaan mahdollisuutta käynnistää muodollinen ihmisoikeusvuoropuhelu Iranin kanssa tavalla, joka vastaa unionin suuntaviivoja ihmisoikeusvuoropuhelusta kolmansien maiden kanssa;

10.

vaatii unionin virkamiehiäkehottamaan Iranin viranomaisia takaamaan vangittuina olevien ihmisoikeusaktivistien turvallisuus ja hyvinvointi ja tutkimaan perusteellisesti kidutusta koskevat raportit;

11.

kehottaa kaikkia jäsenvaltioita, joilla on diplomaattinen edustus Teheranissa, käyttämään ihmisoikeuksien puolustajia koskevissa EU:n suuntaviivoissa esitettyjä mekanismeja näiden henkilöiden tukemiseen, mukaan luettuina julkiset lausunnot, diplomaattiset toimenpiteet, oikeudenkäyntien seuranta ja vankilavierailut;

12.

kehottaa Irania lopettamaan naisten oikeuksien puolustajien työn kriminalisoinnin, mukaan luettuina henkilöt, jotka protestoivat rauhanomaisesti hijab-pakkoa vastaan, ja vaatii luopumaan tästä syrjivästä ja nöyryyttävästä käytännöstä;

13.

kehottaa Iranin hallitusta suojelemaan kaikkien uskonnollisiin ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeuksia ja puuttumaan kaikkiin näihin kohdistuvan syrjinnän muotoihin;

14.

pitää tervetulleena huumekauppaa koskevan lain muutoksia, joilla on vähennetty kuolemanrangaistusten langettamista, ja kehottaa tarkistamaan kaikki kuolemantuomiot, jotta varmistetaan, että näissä oikeudenkäynneissä noudatetaan kansainvälisiä normeja; kehottaa Iranin viranomaisia lopettamaan välittömästi kuolemanrangaistusten täytäntöönpanon askeleena kohti kuolemanrangaistuksen lakkauttamista;

15.

kehottaa lähettämään ihmisoikeuksien alivaliokunnan tilapäisen valtuuskunnan Iraniin ennen kuluvan toimikauden päättymistä, jotta voidaan vierailla vangittujen naisten luona ja järjestää tarvittavat tapaamiset Iranin viranomaisten kanssa;

16.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden parlamenteille ja hallituksille, Iranin islamilaisen tasavallan korkeimmalle johtajalle, Iranin islamilaisen tasavallan presidentille ja Iranin parlamentaarisen yleiskokouksen jäsenille.

(1)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0525.

(2)  EUVL C 215, 19.6.2018, s. 86.


21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/92


P8_TA(2019)0205

Guatemalan ihmisoikeustilanne

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. maaliskuuta 2019 Guatemalan ihmisoikeustilanteesta (2019/2618(RSP))

(2021/C 23/15)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon 15. maaliskuuta 2007 Guatemalasta (1)11. joulukuuta 2012 esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Keski-Amerikan välisen assosiaatiosopimuksen tekemisestä (2) ja 16. helmikuuta 2017 Guatemalasta ja erityisesti ihmisoikeuksien puolustajien tilanteesta (3) antamansa päätöslauselmat,

ottaa huomioon ihmisoikeuksien alivaliokunnan helmikuussa 2016 tekemän vierailun Meksikoon ja Guatemalaan sekä valiokunnan vierailua koskevan mietinnön,

ottaa huomioon suhteista Keski-Amerikan maihin vastaavan valtuuskunnan laatiman mietinnön valtuuskunnan 16.–20. helmikuuta 2015 tekemästä matkasta Guatemalaan ja Hondurasiin,

ottaa huomioon suhteista Keski-Amerikan maihin vastaavan valtuuskunnan 28. lokakuuta-1. marraskuuta 2018 tekemän matkan Guatemalaan,

ottaa huomioon 25. lokakuuta 2016 antamansa päätöslauselman yritysten vastuusta kolmansissa maissa tehdyistä vakavista ihmisoikeusrikkomuksista (4),

ottaa huomioon Guatemalaa koskevan monivuotisen maaohjelman 2014–2020, jossa sitoudutaan konfliktien ratkaisemiseen sekä rauhan ja turvallisuuden edistämiseen,

ottaa huomioon Guatemalan oikeusalaa tukevat Euroopan unionin ohjelmat ja etenkin SEJUST-hankkeen,

ottaa huomioon ihmisoikeuksien puolustajia koskevat unionin suuntaviivat ja ihmisoikeuksia koskevan unionin strategiakehyksen, joissa sitoudutaan yhteistyöhön ihmisoikeuksien puolustajien kanssa,

ottaa huomioon EU:n vuotuisen toimintaohjelman 2018 Guatemalaan liittyen ”kestävän ja osallistavan kehityksen turvaamisesta Guatemalan välittömässä läheisyydessä” ja ”Guatemalan kansainvälisen rankaisematta jättämisen vastaisen komitean (CICIG) toimeksiannon jatkamisen tukemisesta”,

ottaa huomioon, että CICIG allekirjoitti neuvonantoa koskevan sopimuksen Guatemalan korkeimman oikeuden kanssa elokuussa 2017,

ottaa huomioon Euroopan ulkosuhdehallinnon edustajan 2. syyskuuta 2018 antaman julkilausuman Guatemalan hallituksen päätöksestä olla uusimatta CICIGin toimeksiantoa,

ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien sieppauksia ja tahdonvastaisia katoamisia käsittelevän työryhmän puheenjohtajan ja totuuden, oikeuden, korvausten ja uusiutumattomuuden takaamisen erityisraportoijan 6. huhtikuuta 2018 päivätyn yhteiskirjeen Guatemalan presidentille,

ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusvaltuutetun Michelle Bachelet’n 10. syyskuuta 2018 antaman julkilausuman Guatemalan hallituksen päätöksestä olla jatkamatta CICIGin toimeksiantoa,

ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusvaltuutetun Michelle Bachelet’n 6. maaliskuuta 2019 antaman julkilausuman kehitysyhteistyötä tekeviin kansalaisjärjestöihin sovellettavasta Guatemalan lainsäädännöstä,

ottaa huomioon viimeisimmän Human Rights Watch -järjestön Guatemalaa koskevan raportin,

ottaa huomioon Guatemalan perustuslain,

ottaa huomioon työjärjestyksen 135 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 4 kohdan,

A.

ottaa huomioon, että Guatemala on edistynyt jonkin verran ihmisoikeusloukkauksiin ja korruptioon syyllistyneiden syytteeseen asettamisessa ja tämä johtuu suurelta osin yhteistyöstä Guatemalan yleisen syyttäjän viraston ja YK:n tukema Guatemalan kansainvälisen rankaisematta jättämisen vastaisen komitean (CICIG) välillä, joka perustettiin vuonna 2007 tutkimaan järjestäytynyttä rikollisuutta ja tehostamaan paikallisia toimia oikeusvaltion lujittamiseksi;

B.

ottaa huomioon, että taloudellisten, sosiaalisten, kulttuuristen ja ympäristöön liittyvien oikeuksien puolustajiin, järjestöihin ja yhteisöihin kohdistuneet tapot ja hyökkäykset ovat lisääntyneet Guatemalassa viime vuosina; ottaa huomioon, että vuonna 2018 ihmisoikeuksien ja alkuperäiskansojen puolustajiin ja erityisesti maa- ja alueoikeuksien parissa työskenteleviin kohdistuvien hyökkäysten kokonaismäärä oli Guatemalan ihmisoikeuksien puolustajien suojeluyksikön (UDEFEGUA) mukaan 391, ja näistä 147 oli kriminalisointeja ja 26 salamurhia, ja ottaa huomioon, että lisäystä vuodesta 2017 oli 136 prosenttia;

C.

ottaa huomioon, että ihmisoikeuksien puolustajat kohtaavat myös uhkauksia, pelottelua, leimautumista, yksityisten toimijoiden ja Guatemalan viranomaisten kunnianloukkauskampanjoita ja oikeuslaitoksen vainoamista; ottaa huomioon, että rikosoikeudellisten menettelyjen väärinkäyttö ihmisoikeuksien puolustajien työn estämiseksi tai siitä rankaisemiseksi on edelleen erittäin huolestuttavaa;

D.

katsoo, että toimittajiin kohdistuvien hyökkäysten määrä on myös erittäin huolestuttava: vuonna 2017 tehtiin 93 hyökkäystä, joista neljä johti kuolemaan; ottaa huomioon, että tiedotusvälineet ovat edelleen keskittyneet vain harvoille yrityksille ja riippumattomiin tiedotusvälineisiin ja toimittajiin kohdistetaan edelleen hyökkäyksiä ja uhkauksia;

E.

katsoo, että naisiin kohdistuva väkivalta on edelleen vakava ongelma Guatemalassa, mikä käy ilmi siitä, että naisten väkivaltaiset kuolemat lisääntyivät 8 prosentilla ja tapauksia oli kaikkiaan 662; ottaa huomioon, että kansainvälisenä naistenpäivänä vuonna 2017 valvojien väärinkäytöksiä vastaan protestoineet 41 tyttöä kuoli sen jälkeen, kun alaikäisille tarkoitetussa valtion johtamassa laitoksessa syttyi tulipalo; ottaa huomioon, että rikoksista jää Guatemalassa rankaisematta 97 prosenttia;

F.

ottaa huomioon, että CICIG on torjunut korruptiota ja rankaisemattomuutta Guatemalan hallituksen kehotuksesta ja tiiviissä yhteistyössä maan kansallisten elinten kanssa vuodesta 2007 alkaen, jotta voidaan tunnistaa ja auttaa purkamaan puolivaltiolliset laitokset sekä auttaa vahvistamaan maan oikeus- ja turvallisuusalan laitosten valmiuksia;

G.

ottaa huomioon, että Guatemalan hallitus pyysi YK:n pääsihteeriä jatkamaan CICIGin toimeksiantoa syyskuuhun 2019 asti sen jälkeen, kun sen kaksivuotista toimeksiantoa oli jatkettu neljä kertaa; toteaa, että näin kyettiin vahvistamaan hallintoa CICIGin erittäin merkittävien tutkimusten ja sen oikeusvaltioperiaatteen toteutumiselle Guatemalassa antaman tuen avulla sekä tukemaan hallinnon pyrkimyksiä vähentää merkittävästi korruptiota ja puuttua sellaisten valtiosta riippumattomien toimien rankaisemattomuuteen, joilla on yhteyksiä hallitukseen;

H.

ottaa huomioon, että CICIG ja yleisen syyttäjän virasto esittelivät huhtikuussa 2018 FCN-puolueen laitonta rahoitusta vaalikampanjan aikana koskevien uusien tutkimusten tulokset; ottaa huomioon, että korkein oikeus suunnitteli heinäkuussa 2018 presidentti Jimmy Moralesin toimintaa koskevaa tutkimusta, joka koskee hänen vaalikampanjansa laitonta rahoitusta;

I.

ottaa huomioon, että Guatemalan hallitus ilmoitti elokuun 2018 lopussa CICIGin toimeksiannon peruuttamisesta syyskuusta 2019 alkaen; ottaa huomioon, että pian tämän jälkeen hallitus kielsi myös korkean tason korruptiotapauksia tutkineen CICIGin johtajan Iván Velásquezin paluun maahan ja peruutti myöhemmin korkean tason korruptiotapauksia tutkineiden yhdentoista CICIGin työntekijän viisumit; ottaa huomioon, että tammikuussa 2019 hallitus peruutti yksipuolisesti YK:n kanssa tehdyn CICIGiä koskevan sopimuksen välittömästi ja vaati CICIGiä poistumaan maasta; ottaa huomioon, että Iván Velásquezia vastaan on myös nostettu syytteitä ja hän on jatkuvien mustamaalauskampanjoiden kohteena;

J.

ottaa huomioon, että Guatemalan perustuslakituomioistuin on riitauttanut ja kumonnut nämä toimenpiteet; ottaa huomioon, että perustuslakituomioistuin määräsi yksimielisesti, että hallituksen oli sallittava Iván Velásquezin pääsy maahan; toteaa, että hallitus on jättänyt nämä määräykset huomiotta; ottaa huomioon, että kongressi on valmistellut perustuslakituomioistuinta ja sen jäseniä vastaan kanteen, mikä on räikeässä ristiriidassa oikeusvaltioperiaatteen kanssa;

K.

toteaa, että uudistusta koskevan lakiesityksen nro 5377, jolla muutetaan kansallisesta sovinnosta annettua lakia ja jonka kongressi hyväksyi toisessa kaikkiaan kolmesta käsittelystä maaliskuun 2019 alussa, mukaan kaikille hallituksen puolesta toimiviin turvallisuusjoukkoihin kuuluville ja yksityishenkilöille, jotka ovat syyllistyneet rikoksiin, myös rikoksiin ihmisyyttä vastaan, kuten kidutukseen, tahdonvastaisiin katoamisiin ja kansanmurhaan, myönnetään armahdus; ottaa huomioon, että YK:n ihmisoikeusvaltuutettu ja Amerikan valtioiden ihmisoikeustoimikunta (IACHR) ovat ilmaisseet huolensa lakiesityksestä ja pyytäneet, että nykyistä lakia ei muutettaisi;

L.

toteaa, että Amerikan valtioiden ihmisoikeustoimikunnan mukaan uudistusta koskeva lakiesitys nro 5377 ei noudata Guatemalan kansainvälisiä sitoumuksia, se on väitetysti kansainvälisen oikeuden vastainen ja rikkoo Guatemalan perustuslain 171 artiklan g alakohtaa, koska kaikki vankilassa olevat henkilöt, jotka on todettu syyllisiksi aseellisen selkkauksen aikana tehtyihin poliittisiin rikoksiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan ja jotka on tuomittu niistä, vapautettaisiin muutamassa tunnissa;

M.

ottaa huomioon, että Guatemalassa ihmiset kärsivät erittäin suuresta turvallisuuden puutteesta ja kansallista siviilipoliisia (PNC) on heikennetty huomattavasti viime vuosina; ottaa huomioon, että on esitetty syytöksiä CICIGin kanssa yhteistyötä tehneiden oikeusviranomaisten, tuomareiden, syyttäjien ja oikeusalan toimijoiden pelottelusta ja uhkailusta;

N.

ottaa huomioon, että oikeussuojan saatavuus, vankilaolot, poliisin käyttäytyminen ja väitteet kidutuksesta, laajalle levinneestä korruptiosta, salaisesta yhteistyöstä ja rankaisemattomuudesta ovat edelleen vakava ongelma;

O.

toteaa, että Guatemalan ihmisoikeusvaltuutettu, jonka määrärahoja on leikattu, sekä ministeriö ja oikeuslaitos ovat toteuttaneet merkittäviä toimenpiteitä rankaisemattomuuden lopettamiseksi ja ihmisoikeuksien edistämiseksi; toteaa, että Guatemalan viranomaiset yrittävät selvästi heikentää korruption ja rankaisemattomuuden vastaisia toimia sekä oikeusvaltiota;

P.

ottaa huomioon, että Guatemalan ihmisoikeuksien puolustajien suojeluyksikön (UDEFEGUA) mukaan hyökkäysten uhrit ovat olleet pääasiassa alkuperäiskansoihin kuuluvia johtajia, jotka puolustavat oikeutta maahan ja alueeseen; ottaa huomioon, että YK:n erityisraportoija on ilmaissut huolensa alkuperäiskansojen oikeuksista, sillä ihmiset ovat valittaneet vesivoima-, kaivos- ja maatalousteollisuuden hankkeista, joiden toimiluvat ja toiminta ovat johtaneet alkuperäiskansojen oikeuksien loukkaamiseen; ottaa huomioon, että YK:n erityisraportoija on ilmaissut huolestumisensa myös siitä, että valtio ja kolmannet osapuolet suhtautuvat yhteisöjen rauhanomaisiin protesteihin rikollisina konflikteina, jotka vaikuttavat yleiseen turvallisuuteen; ottaa huomioon, että Aura Lolita Chávez, Guatemalan alkuperäiskansojen ympäristöpuolustaja ja vuoden 2017 Euroopan parlamentin Saharov-palkinnon finalisti, lähti maastaan vakavien hyökkäysten, tappouhkausten ja kunnianloukkausten jälkeen ja hän joutuu useisiin oikeudenkäynteihin, jos palaa maahan;

Q.

ottaa huomioon, että kansallisen siviilipoliisin mellakkajoukot hyökkäsivät 9. lokakuuta 2018 Ixquisisin mikroalueen rauhanomaisen vastarintaliikkeen jäseniä vastaan niin että kuusi mielenosoittajaa loukkaantui;

R.

ottaa huomioon, että Ruotsin Guatemalan-suurlähettiläs on julistettu ei-toivotuksi henkilöksi (perustuslakituomioistuin kumosi julistuksen myöhemmin), koska hänen väitettiin tukevan CICIGin työtä maassa;

S.

ottaa huomioon, että Guatemalan yleiset ja presidentinvaalit on suunniteltu pidettäväksi 16. kesäkuuta ja 11. elokuuta 2019;

T.

katsoo, että demokratian ja oikeusvaltion kehittämisen ja vahvistamisen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen on muodostettava olennainen osa unionin ulkoista toimintaa, johon kuuluu myös EU:n ja Keski-Amerikan maiden välinen assosiaatiosopimus vuodelta 2012; ottaa huomioon, että tähän sopimukseen sisältyy sen olennaisena osana demokratialauseke; toteaa, että Guatemala on Keski-Amerikan kolmanneksi suurin EU:n myöntämän kahdenvälisen kehitysavun saaja ja että sen kaudella 2014–2020 saaman avun arvo on 167 miljoonaa euroa ja että kehitysapu keskitetään elintarviketurvaan, konfliktien ratkaisemiseen, rauhaan, turvallisuuteen ja kilpailukykyyn;

1.

ilmaisee syvän huolensa murhien ja väkivallantekojen lisääntymisestä sekä kaikkien kansalaisten ja erityisesti naisten ja ihmisoikeuksien puolustajien turvallisuuden puutteesta; muistuttaa riippumattoman ja tehokkaan oikeusjärjestelmän merkityksestä ja siitä, että rankaisemattomuus on lopetettava; pitää valitettavana, että Guatemalan hallitus rikkoo edelleen oikeusvaltioperiaatetta ja vallanjaon periaatetta; muistuttaa, että vallanjaon ja oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on vapaiden demokratioiden keskeinen periaate;

2.

kehottaa Guatemalan viranomaisia lopettamaan kaikki pelottelutoimet Guatemalan kansalaisyhteiskuntaa ja erityisesti ihmisoikeusjärjestöjä kohtaan, kunnioittamaan perustuslaillista järjestystä ja takaamaan kaikkien Guatemalan kansalaisten perusoikeudet; korostaa, että voimakas kansalaisyhteiskunta on olennaisen tärkeä, jotta valtiosta saadaan vastuullisempi, paremmin tarpeita vastaava, osallistavampi ja tehokkaampi kaikilla tasoilla ja tätä kautta legitiimimpi; vaatii, että on tuettava ja vahvistettava kaikkia instituutioita, jotka puolustavat perustuslaillista demokratiaa ja ihmisoikeuksia Guatemalassa; muistuttaa, että riippumattoman oikeuslaitoksen takaaminen ja sen riippumattomuuden kunnioittaminen sekä puolueettoman oikeusjärjestelmän varmistaminen ovat keskeisiä tekijöitä; korostaa, että nämä ovat keskeisiä tekijöitä korruption ja rankaisemattomuuden torjumisen vakiinnuttamisessa; katsoo, että väitteiden oikeusviranomaisten, tuomareiden ja syyttäjien pelottelusta ja uhkailusta olisi johdettava välittömiin toimiin maan oikeudellisten instituutioiden ja niiden edustajien suojelemiseksi; kehottaa Guatemalan hallitusta varmistamaan välittömästi oikeuslaitoksen riippumattomuuden ja takaamaan lehdistön ja tiedotusvälineiden vapauden;

3.

on vakuuttunut siitä, että CICIG on ollut keskeisessä asemassa Guatemalassa ja että sen työ rankaisemattomuuden ja korruption torjunnassa ja Guatemalan instituutioiden käymiä oikeudenkäyntejä edeltävien tutkimusten valmistelussa on ratkaisevan tärkeä oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen kannalta; on erittäin huolissaan CICIGin nykyisestä tilanteesta Guatemalassa ja pyytää Guatemalan hallitusta lopettamaan kaikki laittomat hyökkäykset CICIGiä ja sen kansallista ja kansainvälistä henkilöstöä vastaan;

4.

suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti komission syyskuussa 2018 tekemään täytäntöönpanopäätökseen, jolla tuetaan CICIGin toimeksiannon jatkamista 5 miljoonalla eurolla kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä (DCI) vuoden 2018 Guatemalan vuotuista toimintaohjelmaa varten; kehottaa komissiota maksamaan sovitut 5 miljoonaa euroa kiireellisesti ja jatkamaan kaikkia hyväksyttyjä ohjelmia CICIGin kanssa; pyytää komissiota olemaan valmis jatkamaan yhteistyötään CICIGin kanssa ja sen rahoitusta syyskuun 2019 jälkeen ja kannattaa aktiivisesti CICIGin toimeksiannon jatkamista;

5.

on vakuuttunut siitä, että kansallista sovintoa koskevaan lakiin ehdotettu muutos on merkittävä uhka oikeusvaltioperiaatteelle Guatemalassa ja että se heikentäisi merkittävästi kansallisten tuomioistuinten työn ansiosta saavutettua merkittävää edistymistä rankaisematta jättämisen torjunnassa; on samaa mieltä YK:n ihmisoikeusvaltuutetun kanssa siitä, että lakiesityksessä säädetty ihmisoikeusloukkauksiin, rikoksiin ihmisyyttä vastaan ja sotarikoksiin syyllistyneiden rikoksentekijöiden yleinen armahdus lisäisi entisestään väkivaltaisuuksia maassa; toteaa, että tällaisiin toimiin voisi sisältyä vapautettujen vankien kostotoimia, jotka voisivat johtaa yhteiskunnan epävakauteen; kehottaa näin ollen Guatemalan kongressia pidättäytymään lakiesityksen hyväksymisestä;

6.

kehottaa toteuttamaan Yhdistyneiden kansakuntien alaisuudessa riippumattoman tutkimuksen, jossa olisi otettava huomioon CICIGin työn lopullinen vaikutus Guatemalan oikeusjärjestelmään ja sen vaikutus maan poliittiseen vakauteen sekä CICIGin ja korkeimman vaalilautakunnan välisen sopimuksen tulos;

7.

on huolissaan ehdotetusta kehitysyhteistyötä tekeviin kansalaisjärjestöihin sovellettavasta laista; pyytää, että Guatemalan kongressi pidättäytyy YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston antaman teknisen neuvonnan mukaisesti hyväksymästä tätä lakia, joka, jos se hyväksytään, rajoittaa sananvapautta ja kansalaisjärjestöjen kokoontumisvapautta, saattaa rajoittaa niiden mahdollisuuksia saada rahoitusta ja kaventaa niiden määritelmää ja rajoittaa siten niiden laajuutta ja estää niiden toiminnan ja saattaa johtaa niiden mielivaltaiseen kieltämiseen; muistuttaa Guatemalan viranomaisia ja instituutioita siitä, että on tarpeen luoda kansalaisjärjestöille turvallinen ja suotuisa ympäristö ja ylläpitää sitä, jotta ne voivat vapaasti ilmaista mielipiteensä ja tehdä työtään koko yhteiskunnan hyödyksi;

8.

ilmaisee huolensa valituksista, jotka koskevat vapaita, etukäteen tehtyjä ja tietoon perustuvia kuulemisia (ILO:n yleissopimus 169); muistuttaa YK:n erityisraportoijan suosituksesta, että alkuperäiskansojen oikeuksia olisi kunnioitettava täysimääräisesti kansainvälisten normien mukaisesti, joihin kuuluu oikeus vapaisiin, etukäteen tehtyihin ja tietoon perustuviin kuulemisiin; muistuttaa, että kansallisia ja kansainvälisiä yhteisöjä sitovat suoraan perussopimusten määräykset ja muut kansalliset ja kansainväliset ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskevia oikeuksia koskevat säännöt niiden koko arvoketjussa ja että jos yritysten todetaan aiheuttaneen vahinkoa tai myötävaikuttaneen vahingon aiheutumiseen, niiden on tarjottava vahinkoa kärsineille henkilöille ja yhteisöille tehokkaat korjausprosessit tai osallistuttava sellaisten tarjoamiseen; toteaa, että tähän kuuluvat vahingonkorvaukset, vahinkojen korjaaminen ja takuut siitä, että vahinko ei toistu; muistuttaa, että hallituksilla on vastuu ihmisoikeuksien suojelusta ja näiden oikeuksien loukkauksiin syyllistyneiden saattamisesta oikeuden eteen;

9.

kehottaa jälleen suojelemaan ihmisoikeuksien puolustajia, erityisesti naispuolisia ihmisoikeuksien puolustajia; pitää myönteisinä ja tukee Euroopan suurlähetystöjen ja EU:n Guatemalan-edustuston tähän mennessä toteuttamia toimia; pyytää Euroopan unionia ylläpitämään ja tarvittaessa lisäämään hankkeita, joilla tuetaan kansallisten ja kansainvälisten järjestöjen työtä Guatemalassa;

10.

vaatii Guatemalan viranomaisia ilmoittamaan ja varmistamaan, että Saharov-palkinnon finalisti Lolita Chávez on lain mukaan ja fyysisesti turvassa, jos hän päättää palata kotimaahansa;

11.

vaatii, että Guatemalan vaalit olisi pidettävä rauhanomaisella ja avoimella tavalla ja että kaikkien ehdokkaiden turvallisuus olisi taattava; korostaa, että korkeimman vaalilautakunnan on toimittava riippumattomasti ja ilman valtion instituutioiden tai toimijoiden puuttumista asioihin; tarjoutuu lähettämään maahan EU:n vaaliasiantuntijoiden valtuuskunnan;

12.

pitää valitettavana, että Guatemalan rauhansopimuksia ei ole vielä pantu täytäntöön yli 20 vuoden jälkeen ja että ne ovat todella vaarassa tulla puretuiksi; kannustaa voimakkaasti kaikkia kansallisia ja kansainvälisiä toimijoita tekemään kaiken mahdollisen, jotta voidaan nopeuttaa niiden täysimääräistä täytäntöönpanoa; kehottaa Guatemalan hallitusta varmistamaan tätä varten kansallisen siviilipoliisin ja muiden toimielinten, kuten CONREDin (kansallinen katastrofiavun koordinaattori) demokraattisen ja poliittisen valvonnan ja ammattimaistamisen, jotta estetään niiden militarisoituminen ja humanitaaristen varojen ohjaaminen armeijan kautta, koska tämä ei ole rauhansopimusten tavoitteiden mukaista;

13.

muistuttaa Guatemalan hallitusta siitä, että EU:n ja Keski-Amerikan väliseen assosiaatiosopimukseen sisältyy olennaisena osana ihmisoikeuslauseke ja että assosiaatiosopimuksen jäsenyys voidaan keskeyttää ihmisoikeuslausekkeen rikkomisen vuoksi; pyytää unionia ja jäsenvaltioita hyödyntämään assosiaatiosopimuksessa ja poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä koskevassa sopimuksessa tarkoitettuja mekanismeja ja kannustaa painokkaasti Guatemalaa toteuttamaan kunnianhimoista ihmisoikeusohjelmaa ja torjumaan rankaisemattomuutta;

14.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Guatemalan presidentille, hallitukselle ja parlamentille, Guatemalan kansainväliselle rankaisematta jättämisen vastaiselle komitealle (CICIG), Keski-Amerikan taloudellisen yhdentymissopimuksen sihteeristölle (SIECA), Keski-Amerikan parlamentille sekä EU:n ja Latinalaisen Amerikan parlamentaarisen edustajakokouksen yhteispuheenjohtajille.

(1)  EUVL C 301 E, 13.12.2007, s. 257.

(2)  EUVL C 434, 23.12.2015, s. 181.

(3)  EUVL C 252, 18.7.2018, s. 196.

(4)  EUVL C 215, 19.6.2018, s. 125.


21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/98


P8_TA(2019)0207

GSP-asetuksen täytäntöönpano

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. maaliskuuta 2019 GSP-asetuksen (EU) N:o 978/2012 täytäntöönpanosta (2018/2107(INI))

(2021/C 23/16)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon yleisen tullietuusjärjestelmän soveltamisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 732/2008 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 978/2012 (1),

ottaa huomioon yleisten tullietuuksien väliaikaisesta peruuttamisesta Myanmarilta/Burmalta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 552/97 kumoamisesta 12. kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 607/2013 (2) ja 23. toukokuuta 2013 antamansa päätöslauselman yleisten tullietuuksien palauttamisesta Myanmarille/Burmalle (3),

ottaa huomioon heinäkuussa 2018 annetun nykyisen GSP-asetuksen väliarvioinnin (4) ja komission kertomuksen asetuksen (EU) N:o 978/2012 soveltamisesta (5) sekä siihen liittyvän 4. lokakuuta 2018 päivätyn komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (6),

ottaa huomioon 28. tammikuuta 2016 ja 19. tammikuuta 2018 annetut yleistä tullietuusjärjestelmää koskevat komission kertomukset, jotka kattavat vuodet 2014–2015 (7) ja 2016–2017 (8) ja joissa arvioidaan yleisen tullietuusjärjestelmän vaikutuksia ja keskitytään GSP+-edunsaajamaiden tuloksellisuuteen,

ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnassa (INTA) 16. helmikuuta 2016 järjestetyn julkisen kuulemisen, 21. maaliskuuta 2017 järjestetyn keskustelun GSP+-etuuksien myöntämisestä Sri Lankalle ja 19. helmikuuta 2018 järjestetyn keskustelun GSP-asetuksen täytäntöönpanosta,

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 5 ja 21 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 208 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan oikeusasiamiehen päätöksen kanteluasiassa 1409/2014/MHZ, joka koskee Euroopan komission tekemättä jättämää ihmisoikeuksiin kohdistuvien vaikutusten arviointia ennen EU:n ja Vietnamin välisen vapaakauppasopimuksen tekemistä (9),

ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman parlamentin vuonna 2010 antamien sosiaali- ja ympäristönormeja, ihmisoikeuksia ja yritysten yhteiskuntavastuuta koskevien suositusten täytäntöönpanosta (10),

ottaa huomioon 12. joulukuuta 2018 antamansa päätöslauselman EU:n vuosikertomuksesta ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa 2017 ja Euroopan unionin toiminnasta tällä alalla (11),

ottaa huomioon 27. huhtikuuta 2017 antamansa päätöslauselman vaatetusalaa koskevasta EU:n lippulaiva-aloitteesta (12),

ottaa huomioon 14. kesäkuuta 2017 antamansa päätöslauselman kestävyyssopimuksen täytäntöönpanon tilanteesta Bangladeshissa (13),

ottaa huomioon vapaaehtoiset maakohtaiset kumppanuudet, kuten Bangladeshin kestävyyssopimuksen ja työntekijöiden oikeuksia koskevan aloitteen Myanmarin kanssa,

ottaa huomioon vuonna 2007 hyväksytyn EU:n ja sen jäsenvaltioiden yhteisen strategian ”EU:n kauppaa tukevan avun strategia: Kehitysmaiden kauppaan liittyviä tarpeita tukevien EU:n toimien tehostaminen”,

ottaa huomioon vuoteen 2030 ulottuvat YK:n kestävän kehityksen tavoitteet,

ottaa huomioon Kansainvälisen työjärjestön keskeiset yleissopimukset lapsityöstä, pakkotyöstä, syrjinnästä, yhdistymisvapaudesta ja kollektiivisesta neuvottelumenettelystä,

ottaa huomioon 12. toukokuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät ”EU ja vastuulliset globaalit arvoketjut”,

ottaa huomioon 12. syyskuuta 2017 antamansa päätöslauselman kansainvälisen kaupan ja EU:n kauppapolitiikan vaikutuksesta globaaleihin arvoketjuihin (14),

ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan sekä valiokunta-aloitteisten mietintöjen laatimista koskevasta lupamenettelystä 12. joulukuuta 2002 tehdyn puheenjohtajakokouksen päätöksen (15) 1 artiklan 1 kohdan e alakohdan ja liitteen 3,

ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön sekä ulkoasiainvaliokunnan ja kehitysvaliokunnan lausunnot (A8-0090/2019),

A.

ottaa huomioon, että EU otti vuonna 1971 ensimmäisenä käyttöön tullietuusjärjestelmän seuraten YK:n kauppa- ja kehityskonferenssin (UNCTAD) suositusta, jonka mukaisesti teollisuusmaiden olisi myönnettävä yleisiä, ei-vastavuoroisia ja syrjimättömiä kauppaetuuksia kehitysmaille ja näin autettava niitä saamaan kansainvälisen kaupan avulla lisätuloja; ottaa huomioon, että toimien tavoitteena on vähentää köyhyyttä sekä edistää hyvää hallintoa ja kestävää kehitystä;

B.

ottaa huomioon, että SEUT:n 207 artiklan mukaisesti EU:n kauppapolitiikan on perustuttava unionin ulkosuhdepolitiikan periaatteille ja tavoitteille ja sillä on edistettävä SEU:n 2 artiklassa vahvistettuja unionin perustana olevia arvoja sekä 21 artiklassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamista, kuten demokratian ja oikeusvaltion vahvistamista, ihmisoikeuksien sekä perusoikeuksien ja -vapauksien kunnioittamista, tasa-arvoa, ihmisarvon kunnioittamista sekä ympäristön ja sosiaalisten oikeuksien suojelua;

C.

ottaa huomioon, että oikeusasiamies totesi päätelmissään seuraavaa: hyvä hallintotapa tarkoittaa perusoikeuksien noudattamista ja kunnioittamista; hyvä hallintotapa puuttuu sieltä, missä perusoikeuksia ei noudateta; EU:n toimielinten ja elinten on aina toimittava perusoikeuksia noudattaen ja pyrittävä edistämään ihmisoikeuksien noudattamista kumppanuusmaissa;

D.

ottaa huomioon, että nykyinen GSP-järjestelmä perustettiin asetuksella (EU) N:o 978/2012, joka hyväksyttiin SEUT 207 artiklan nojalla tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä ja jossa Euroopan parlamentti ensimmäisen kerran toimi GSP-asetuksen toisena lainsäätäjänä;

E.

ottaa huomioon, että GSP-asetuksen 40 artiklan mukaisesti komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen GSP-asetuksen soveltamisesta viiden vuoden kuluttua asetuksen hyväksymisestä; ottaa huomioon, että kertomus on määrä ottaa huomioon laadittaessa seuraavaa, vuoteen 2022 mennessä hyväksyttävää GSP-asetusta; ottaa huomioon, että asetus on ollut voimassa 1. tammikuuta 2014 alkaen; ottaa huomioon, että tämän asetuksen toimivuudesta on tehty perusteellinen riippumaton arviointi, jonka tarkoituksena on antaa komissiolle tietoja arviointimenettelyä varten ja jonka pohjalta on laadittu luettelo konkreettisista suosituksista;

F.

ottaa huomioon, että GSP-järjestelmään kuuluu kolme menettelyä: yleinen GSP-menettely, GSP+-kannustusmenettely ja Kaikki paitsi aseet -menettely (EBA); ottaa huomioon, että yleisen GSP-menettelyn edunsaajamaat, joita on tällä hetkellä 18, hyötyvät alennetuista tullimaksuista 66 prosentissa kaikista EU:n tuoteluokista; ottaa huomioon, että GSP+-menettelyyn osallistuvat kahdeksan edunsaajaa vievät noin 66 prosenttia kaikista tuoteluokista tullitta ja sitoutuvat vastavuoroisesti panemaan tosiasiallisesti täytäntöön 27 keskeistä työntekijöiden oikeuksiin, ihmisoikeuksiin, hyvään hallintoon ja ympäristöasioihin liittyvää kansainvälistä yleissopimusta; ottaa huomioon, että 49:lle vähiten kehittyneelle GSP-järjestelmän ”Kaikki paitsi aseet” -menettelyyn osallistuvalle maalle on myönnetty tulliton pääsy EU:n markkinoille kaikkien muiden tuotteiden paitsi aseiden ja ammusten osalta; toteaa, että kansainvälisten yleissopimusten ihmisoikeus- ja työoikeusvelvoitteet sitovat kaikkia edunsaajamaita GSP-asetuksen puitteissa; katsoo, että sen lisäksi GSP+-edunsaajamaita velvoittavat myös ympäristöä ja hyvää hallintotapaa koskevat kansainväliset yleissopimukset; toteaa, että ainoastaan GSP+-menettelyssä säädetään jäsennellystä vuoropuhelusta, jossa arvioidaan näiden yleissopimusten tosiasiallista täytäntöönpanoa edunsaajamaissa; katsoo, että GSP-edunsaajamaiden on myös voitava panna kansainväliset vaatimukset ja normit täytäntöön myös laatimalla asianmukaista lainsäädäntöä, panemalla se täytäntöön ja valvomalla sen noudattamista erityisesti oikeusvaltioperiaatteen toteuttamisen ja korruption torjunnan aloilla;

G.

ottaa huomioon, että GSP-järjestelmän vuoden 2012 uudistuksen keskeisinä tavoitteina oli kohdistaa etuudet paremmin niitä eniten tarvitseville maille – vähiten kehittyneille maille ja muille alhaisen ja matalan tulotason maille –, edistää edelleen kestävän kehityksen ja hyvän hallinnon keskeisiä periaatteita, parantaa vakautta ja ennakoitavuutta ja lisätä liiketoimijoiden toimintaympäristön varmuutta;

H.

toteaa, että ihmisoikeusloukkauksia pyritään estämään useilla kansainvälisillä yleissopimuksilla, suuntaviivoilla ja säännöillä; ottaa erityisesti huomioon, että GSP-edunsaajamailla on velvoite panna suuntaviivat täytäntöön ja luoda asianmukaiset oikeudelliset ja taloudelliset olosuhteet yritysten toiminnalle ja osallistumiselle globaaleihin toimitusketjuihin;

I.

katsoo, että EU:n olisi tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamisen lisäksi puututtava entistäkin voimakkaammin sosiaaliseen ja ympäristöön liittyvään polkumyyntiin ja epäreiluihin kilpailu- ja kauppakäytäntöihin;

J.

toteaa, että vientiteollisuuden vapaa-alueet on useissa maissa vapautettu kansallisen työlainsäädännön noudattamisesta, mikä estää täysimääräisen oikeuden ammattiyhdistystoimintaan tai oikeussuojan hakemiseen; ottaa huomioon, että tämä rikkoo ILO:n keskeisiä normeja ja saattaa entisestään heikentää ihmisoikeuksien toteutumista;

K.

ottaa huomioon SEUT:n 8 artiklan, jossa vahvistetaan, että unioni edistää sukupuolten tasa-arvoa kaikissa toimissaan; toteaa, että kauppa- ja investointisopimusten vaikutukset kohdistuvat yleensä eri tavalla naisiin ja miehiin sukupuolten rakenteellisen eriarvoisuuden vuoksi; toteaa, että ILO:n mukaan vuonna 2012 maailmassa oli 21 miljoonaa pakkotyön uhria, joista 55 prosenttia oli naisia ja tyttöjä ja 90 prosenttia oli pakkotyössä yksityistalouden alalla;

L.

toteaa, että GSP-asetuksen 19 artiklan 6 kohdassa edellytetään, että komissio ottaa huomioon ”kaikki saatavilla olevat tiedot”, mukaan lukien kansalaisyhteiskunnan antamat tiedot, määrittäessään sitä, noudattavatko GSP-edunsaajamaat asianmukaisesti ihmisoikeusvelvoitteitaan; katsoo, että kansalaisyhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolten osallistuminen GSP-järjestelmän täytäntöönpanoon voi lisätä EU:n yhteisen kauppapolitiikan legitimiteettiä ja tehokkuutta;

M.

toteaa, että asetus mahdollistaa unionille etuuskohtelun keskeyttämisen kaikkein vakavimmissa ihmisoikeusrikkomustapauksissa, mikä perustuu tullietuusjärjestelmää koskevan asetuksen V luvun 19 artiklan 1 kohdan a alakohtaan, jonka nojalla etuuskohtelu voidaan tilapäisesti peruuttaa useista eri syistä, muun muassa liitteessä VIII olevassa A osassa luetelluissa yleissopimuksissa vahvistettujen periaatteiden järjestelmällisen rikkomisen johdosta;

N.

ottaa huomioon, että komissio on käynnistänyt Kambodžan osalta etuuskohtelun peruuttamisprosessin ja on käynnistämässä Myanmarin tapauksessa ”Kaikki paitsi aseet” -menettelyn mahdollisen peruuttamisen puitteissa tutkimuksia maan ihmisoikeusrikkomuksista;

Keskeiset päätelmät ja suositukset

1.

suhtautuu myönteisesti väliarviointiraporttiin, jossa arvioidaan nykyisen GSP-asetuksen soveltamista ja asetettujen tavoitteiden saavuttamisen todennäköisyyttä; pitää myönteisenä, että uuden asetuksen myötä ”Kaikki paitsi aseet” -menettelystä ja GSP+-menettelystä hyötyvien edunsaajien vienti on kasvanut, mikä tukee merkittävästi köyhyyden poistamista;

2.

panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2016 EU:hun suuntautuvan GSP-etuuksien alaisen tuonnin arvo oli 62,6 miljardia euroa (nouseva suuntaus), joka jakautui seuraavasti: 31,6 miljardia euroa yleisen GSP-menettelyn edunsaajamaista, noin 7,5 miljardia euroa GSP+-menettelyn edunsaajamaista ja 23,5 miljardia euroa ”Kaikki paitsi aseet” -menettelyn edunsaajamaista (Eurostatin tiedot syyskuulta 2017);

3.

muistuttaa, että GSP-järjestelmä auttaa kehitysmaiden toimialoja voittamaan korkeisiin alkuvaiheen kustannuksiin liittyvät vaikeudet vientimarkkinoilla; muistuttaa, että UNCTADin mukaan GSP-järjestelmän tavoitteena on lisätä vientituloja, edistää kehitysmaiden ja siten myös vähiten kehittyneiden maiden teollistamista ja nopeuttaa niiden kasvua köyhyyden poistamiseksi;

4.

katsoo, että GSP+-menettely on EU:n kauppapolitiikan keskeinen väline, jolla voidaan parantaa markkinoille pääsyä ja yhdessä tiukkojen valvontamekanismien kanssa edistää ihmisoikeuksia ja työelämän oikeuksia, ympäristönsuojelua ja hyvää hallintotapaa heikommassa asemassa olevissa kehitysmaissa;

5.

huomauttaa, että nykyinen GSP-asetus on ollut voimassa kolme vuotta väliarviointimenettelyn alkamisen jälkeen ja että väliarvioinnissa on jo yksilöity osatekijöitä, joiden uudistamista on harkittava seuraavaa GSP-asetusta laadittaessa; pitää myönteisenä väliarvioinnin loppuraportissa annettuja suosituksia;

6.

painottaa, että osana EU:n kauppapolitiikkaa tullietuusjärjestelmän tulee SEU:n 21 artiklan mukaisesti perustua EU:n ulkosuhdepolitiikan perusperiaatteisiin eli vaikuttavuuteen, avoimuuteen ja arvoihin; ottaa huomioon, että SEUT:n 208 artiklassa vahvistetaan kehityspolitiikan johdonmukaisuuden periaate ja asetetaan päätavoitteeksi köyhyyden poistaminen; painottaa, että komission ”Kaikkien kauppa” -tiedonannossa vahvistetaan nämä periaatteet;

7.

toteaa, että GSP+-menettely on tärkeässä asemassa kansainvälisten työntekijöiden oikeuksien, ihmisoikeuksien, hyvän hallintotavan ja ympäristönsuojelunormien edistämisessä edunsaajamaissa paitsi tarjoamalla kannustimia näiden normien noudattamiseen myös luomalla foorumin, jolla yleissopimusten kattamista aiheista voidaan käydä säännöllistä vuoropuhelua, ja edistämällä sitoutumista merkittäviin uudistuksiin;

8.

toteaa, että GSP-järjestelmä on hyödyttänyt taloudellisesti edunsaajamaita ja EU:ta, sillä se on lisännyt vientiä EU:hun ja parantanut Kaikki paitsi aseet -menettelyn ja GSP+-menettelyn edunsaajien tullietuuksien käyttöastetta; kehottaa EU:ta toimimaan GSP-sääntöjen tunnettavuuden lisäämiseksi edunsaajamaissa, jotta voidaan edistää järjestelmän entistä laajempaa käyttöä; pyytää komissiota arvioimaan mahdollisuuksien mukaan tullietuusjärjestelmän tuottamien hyötyjen jakautumista saatavilla olevien tietojen pohjalta; panee merkille, että joissakin tapauksissa lisääntyneellä viennillä ja parantuneilla taloudellisilla mahdollisuuksilla on myös ollut tahattomia kielteisiä välillisiä vaikutuksia perusoikeuksiin ja sosiaaliseen kehitykseen, kun ne ovat johtaneet esimerkiksi maananastukseen tai työntekijöiden oikeuksien noudattamatta jättämiseen; korostaa tämän vuoksi, että kauppaetuudet on kytkettävä kansainvälisten yleissopimusten täytäntöönpanoon ja uudistusten toteuttamiseen, jotta voidaan estää se, että GSP-ohjelmat mahdollisesti johtavat ympäristöperusteisen ja sosiaalisen polkumyynnin lisääntymiseen;

9.

suhtautuu myönteisesti yksinkertaistettuun GSP+-menettelyyn pääsyn mekanismiin, jolla järjestelmästä tehdään houkuttelevampi yleisen GSP-menettelyn edunsaajamaille; korostaa, että monet GSP+-ehdokasmaat ovat ratifioineet useita menettelyyn pääsyyn vaadittavista kansainvälisistä yleissopimuksista; korostaa, että täytäntöönpanoprosessin tehostettu, jatkuva ja järjestelmällinen seuranta on äärimmäisen tärkeää ja että se voidaan saavuttaa tehostamalla kaikkien toimijoiden välistä yhteistyötä, jotta voidaan parantaa tietojen keräämistä ja syvällistä analysointia käyttämällä kaikkia saatavilla olevia tietoja ja resursseja, mukaan lukien YK:n, ILO:n ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kaltaisten kansainvälisten valvontaelinten raportteja, ja sisällyttämällä prosessiin kansalaisyhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolten suora osallistuminen; korostaa, että tämä on välttämätöntä, jotta 27 yleissopimuksen tosiasiallisen täytäntöönpanon avulla voidaan hyödyntää GSP+-menettelyn koko potentiaalia työntekijöiden oikeuksien parantamiseksi, sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi ja lapsityövoiman käytön ja pakkotyön poistamiseksi;

10.

kehottaa komissiota käsittelemään ”Kaikkien kauppa” -tiedonannon mukaisesti kansalaisyhteiskunnan kaventuvaa tilaa ja vaarassa olevien ihmisoikeuksien puolustajien suojelua GSP+-edunsaajamaiden kanssa käytävässä vuoropuhelussa ja ”Kaikki paitsi aseet” -maiden kanssa käytävässä tehostetussa vuoropuhelussa, koska nämä kysymykset liittyvät suoraan kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen mukaisiin velvoitteisiin sekä ILO:n keskeisten yleissopimusten asiaa koskeviin määräyksiin; pyytää komissiota lisäksi selvittämään uusia vaihtoehtoja kansalaisyhteiskunnan, ammattiliittojen edustajien ja yksityisen sektorin jäsennetylle, viralliselle ja riippumattomalle osallistumiselle, joka voisi toimia mahdollisena keinona vahvistaa seurantaprosessia;

11.

korostaa, että GSP-järjestelmä näyttäisi kaiken kaikkiaan synnyttäneen kannustimia ratifioida kansainvälisiä yleissopimuksia ja se on näin luonut paremmat puitteet edistykselle; korostaa perusteellisten lisätoimenpiteiden toteuttamisen merkitystä, jotta varmistetaan, että GSP edistää myönteistä ympäristökehitystä; suosittaa, että Pariisin ilmastosopimus lisätään niiden 27 keskeisen kansainvälisen yleissopimuksen luetteloon, joita GSP+-edunsaajamaiden on noudatettava; painottaa, että kestävän kehityksen mallin saavuttamiseksi edunsaajamaissa on vielä paljon tehtävää;

12.

panee merkille tehostetun seurannan, erityisesti 27 keskeisen yleissopimuksen tosiasiallisen täytäntöönpanon seurannan, ja EU:n ja edunsaajamaiden välisen vuoropuhelun avulla saavutetun edistyksen täytäntöönpanon tehokkuudessa; korostaa tarvetta lisäkoordinoinnille Euroopan ulkosuhdehallinnon, EU:n edustustojen, jäsenvaltioiden diplomaattisten edustustojen, edunsaajamaiden hallitusten, kansainvälisten organisaatioiden, yritysten, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan välillä, jotta voidaan parantaa tietojen keräämistä ja syventää seurannan analyysia; suosittaa, että osapuolten keskuudessa noudatetaan mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman laajaa avoimuutta ja lisätään viestintää GSP:n keskeyttämisprosessin puitteissa, erityisesti Euroopan komission toteuttamien tutkimusten aikana;

13.

toteaa, että keskeisten yleissopimusten ratifiointi ja tosiasiallisen täytäntöönpanon edistyminen ovat tärkeitä vertailukohtia, jotta voidaan saavuttaa tarvittava edistys järjestelmän sisällä; pyytää komissiota varmistamaan, että yleissopimusten tosiasiallista täytäntöönpanoa edunsaajamaissa koskevat seurantatoimenpiteet ovat täysin maakohtaisten strategia-asiakirjojen mukaisia, jotta varmistetaan toimintapolitiikan johdonmukaisuus ja jatkuvuus sekä ihmisoikeuskysymysten sisällyttäminen osaksi kauppapolitiikkaa;

14.

painottaa tarvetta sitoutua edelleen GSP+-menettelyn seurantaan ja parantaa sen avoimuutta sekä varmistaa samalla, että EU voi säilyttää täyden vaikutusvaltansa edunsaajamaiden kanssa käytävässä vuoropuhelussa, erityisesti tulostaulun osalta; kehottaa komissiota harkitsemaan lisätoimenpiteitä niin tässä asiassa kuin edunsaajamaiden kanssa käytävän vuoropuhelunkin osalta, jotta voidaan lisätä järjestelmän avoimuutta, valvontaa ja vaikuttavuutta;

15.

katsoo, että kaikkien etuuksien keskeyttämistä koskevien päätösten on oltava täysin yhdenmukaisia köyhyyden lievittämistä koskevan yleistavoitteen kanssa, ja korostaa, että EU:n johdetun lainsäädännön säädökset on laadittava ja niitä on tulkittava EU:n primaarilainsäädännön ja EU:n lainsäädännön yleisten periaatteiden mukaisesti; korostaa tämän vuoksi tarvetta säilyttää nykyinen kohdennettu lähestymistapa etuuksien keskeyttämiseen ja varmistaa, että keskeyttäminen koskee vain yksittäisiä aloja ja se on toteutettu niin, että paikallisväestölle koituvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi; kehottaa komissiota hyödyntämään tarpeen vaatiessa tullietuuksien asteittaista peruuttamista tai muita aikarajoitteisia peruuttamistoimenpiteitä; korostaa lopuksi, että tullietuuksien poistamista olisi pidettävä viimeisenä keinona ja sitä olisi sovellettava ainoastaan tapauksissa, joissa on vakavia puutteita kansainvälisten yleissopimusten tosiasiallisessa täytäntöönpanossa ja joissa edunsaajamaa ei selvästikään ole halukas ja sitoutunut puuttumaan niihin; korostaa samanaikaisesti järjestelmien ehdollista luonnetta ja sitä, että näitä ehtoja olisi käytettävä kunkin järjestelmän uskottavuuden säilyttämiseen ja toimenpiteiden varmistamiseen tapauksissa, joissa yleissopimuksia on rikottu vakavasti ja järjestelmällisesti;

16.

panee tyytyväisenä merkille komission viimeaikaiset päätökset Kambodžan ”Kaikki paitsi aseet” -etuuksien peruuttamismenettelyn käynnistämisestä ja EU:n korkean tason valtuuskunnan lähettämisestä Myanmariin vastauksena näiden maiden ihmisoikeustilanteisiin; edellyttää, että komissio pitää parlamentin täysin ajan tasalla ja mukana tulevissa vaiheissa, myös kauppaetuuksien keskeyttämisen suhteen;

17.

panee merkille, että edunsaajamaiden määrä on laskenut merkittävästi uudistettujen etuuskohteluun oikeuttavien perusteiden vuoksi, mikä yhdessä tuotteiden etuuskohtelun loppumisen kanssa on johtanut EU:n tuonnin määrän kokonaisvaltaiseen laskuun GSP-maista; toteaa, että näiden uudistusten avulla voidaan keskittää tullietuudet maille, jotka niitä eniten tarvitsevat; pyytää komissiota varmistamaan seuraavaa asetusta varten tehtävässä vaikutustenarvioinnissa tullietuus- ja vapaakauppasopimusjärjestelmien välisen johdonmukaisuuden ja yhdenmukaisuuden, jotta varmistetaan se, että GSP-järjestelmän kehitysmaiden kannalta keskeinen asema EU:n kauppapolitiikassa säilyy; panee tässä yhteydessä merkille, että ”Kaikki paitsi aseet” -menettelyn edunsaajamaihin kohdistuu yhä enemmän kilpailupainetta maista, jotka ovat tehneet vapaakauppasopimuksia EU:n kanssa; toteaa lisäksi, että jotkut maat, joihin sovellettiin aikaisemmin GSP+-seurantaa, ovat nyt mukana vapaakauppasopimuksissa, joihin sisältyy kauppaa ja kestävää kehitystä koskevat luvut, joiden olisi oltava tehokkaita ja täytäntöönpanokelpoisia;

18.

pitää valitettavana, että erityisesti 29:n ”Kaikki paitsi aseet” -maan osalta GSP-järjestelmä ei ole johtanut mihinkään muutoksiin ja että joidenkin maiden kohdalla viennin monipuolistuminen on heikentynyt tuotetasolla; pitää myös valitettavana, että GSP-järjestelmä ei ole edistänyt riittävästi talouden monipuolistumista; kehottaa lisätoimenpiteisiin GSP-maiden viennin monipuolistamiseksi; pitää valitettavana, että kumulaatiomahdollisuuden poistaminen GSP-järjestelmästä poistuneiden maiden kanssa näyttäisi vaikeuttaneen edunsaajamaiden viennin monipuolistamista, koska ne eivät voi enää hyötyä GSP-edunsaajia koskevista alkuperäsäännöistä; vaatii painokkaasti sisällyttämään tämän mahdollisuuden uudelleen asetukseen sen tarkistuksen yhteydessä, erityisesti kaikista heikoimmassa asemassa oleville maille; panee merkille viennin monipuolistumisen merkittävän heikkenemisen kaikilla aloilla yleisen GSP-menettelyn edunsaajamaissa; kehottaa lisäksi komissiota harkitsemaan asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden luettelon uudistamista ja laajentamista erityisesti puolivalmiiden ja valmiiden tuotteiden osalta ja tarvittaessa keventämään alkuperäsääntöjä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien maiden kohdalla; kannustaa lisäksi GSP-edunsaajamaita ottamaan käyttöön tehokkaita toimenpiteitä tuotannon monipuolistamiseksi; korostaa tässä mielessä tarvetta luoda pääsy tiedon ja teknologian saantiin ja siten monipuolistaa tuotantoa ja varmistaa, että vienti pärjää maailmanlaajuisessa kilpailussa, erityisesti Euroopassa;

19.

kehottaa GSP-edunsaajamaita ottamaan käyttöön ja panemaan tehokkaasti täytäntöön teollis- ja tekijänoikeuksia suojaavia oikeudellisia toimenpiteitä;

20.

panee tyytyväisenä merkille, että ”Kaikki paitsi aseet” -aloitteen edunsaajien etuuksien käyttöaste on korkea; korostaa edunsaajamaiden valmiuksien parantamisen merkitystä, jotta voidaan auttaa niitä hyötymään järjestelmästä mahdollisemman paljon; kehottaa käyttämään kauppaa tukevan avun aloitteen toimenpiteitä tehokkaammin tässä yhteydessä; katsoo, että olisi harkittava palvelujen sisällyttämistä seuraavaan GSP-asetukseen, jotta monipuolisuuden lisääntymistä voitaisiin edistää entisestään; korostaa lisäksi tässä yhteydessä yritysten välisten väliseen liiketoimintaan perustuvan lähestymistavan merkitystä; kehottaa perustamaan alakohtaisia, monta sidosryhmää kattavia alustoja ja online-palveluja GSP-edunsaajamaiden vientiä harjoittaville yrityksille, EU:ssa toimiville tuontiyrityksille ja mahdollisille uusille tulokkaille molemmilla puolilla – niille, jotka eivät tällä hetkellä harjoita vientiä eivätkä tuontia – , jotta voidaan vaihtaa parhaita käytäntöjä ja lisätä tietoisuutta GSP-järjestelmän säännöistä, ehdoista ja sen tarjoamista taloudellisista mahdollisuuksista;

21.

suhtautuu myönteisesti asetukseen liittyvän ensimmäisen suojatoimenpidetutkimuksen käynnistämiseen ja katsoo, että tällä lausekkeella olisi varmistettava, että EU:n rahoitukselliset, taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät edut suojataan; korostaa, että kun tarjotaan etuuskohtelua herkille tuotteille, niille on annettava mahdollisuus erityiskohteluun, jotta vältetään tiettyjen alojen asettaminen vaaraan;

22.

painottaa, että järjestelmä ja asiaa koskevien yleissopimusten ratifioinnista johtuvat velvoitteet kattavat kaikki edunsaajamaiden alueen osat, myös vientiteollisuuden vapaa-alueet; kehottaa edunsaajamaita panemaan tosiasiallisesti täytäntöön työelämän normit ja komissiota käsittelemään työelämän normien rikkomuksia, myös työehtosopimusneuvotteluja ja yhdistymisvapautta, vientiteollisuuden vapaa-alueilla nykyisissä tai mahdollisissa tulevissa edunsaajamaissa ja varmistamaan, että kaikki poikkeuslausekkeet poistetaan; kehottaa komissiota selvittämään keinoja, joilla voitaisiin varmistaa, että vientiteollisuuden vapaa-alueilta tulevat tuotteet eivät kuulu tullietuusjärjestelmän piiriin, jos ne on vapautettu kansallisen lainsäädännön säännöksistä ja rikkovat asiaa koskevia kansainvälisiä yleissopimuksia;

23.

korostaa, että GSP on muuttanut yrityssektoria dynaamisemmaksi ja edistänyt tietyssä määrin naisten taloudellista osallisuutta ja heidän osallistumistaan työelämään erityisesti EU:n kanssa kauppaa käyvien vientimaiden teollisuudessa: korostaa tämän suhteen, että on tärkeää luoda naisille sopiva liiketoimintaympäristö, jotta naiset voivat hankkimiensa uusien taitojen ja kokemusten avulla yletä yrityshierarkiassa tai perustaa omia uusia yrityksiä; toteaa kuitenkin, että naisia syrjitään edelleen, ja on huolestunut naisten työolosuhteista, erityisesti tekstiili- ja vaatetusalalla; palauttaa mieliin 27. huhtikuuta 2017 antamansa päätöslauselman ja kehottaa komissiota jatkotoimiin sen osalta;

24.

suhtautuu myönteisesti siihen vaikutukseen, joka GSP:llä on ollut puhtaampien ja turvallisempien teknologioiden käyttöönottoon ja vapaaehtoisiin yritysten yhteiskuntavastuuta koskeviin aloitteisiin, joilla on ollut välittömiä myönteisiä vaikutuksia työntekijöihin ja ympäristöön; katsoo, että olisi suunniteltava toimenpiteitä, joilla voidaan edistää kehitystä entisestään ja arvioida sitä luotettavasti; toteaa, että tässä yhteydessä on löydettävä oikea tasapaino yritysten due diligence -prosessia koskevien sääntelytoimien ja vapaaehtoisten toimien välillä, ja kehottaa komissiota tutkimaan tapoja ottaa käyttöön due diligence -velvoitteita;

25.

katsoo, että EU:n olisi varmistettava politiikan johdonmukaisuus kannustamalla muita kansainvälisiä toimijoita, kuten monikansallisia yrityksiä, osallistumaan täysimääräisesti ihmisoikeuksien, sosiaalisten oikeuksien ja ympäristönormien parantamiseen maailmanlaajuisesti, erityisesti velvoittamalla talouden toimijat ottamaan käyttöön due diligence -käytännöt yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden mukaisesti; kehottaa komissiota osoittamaan johtajuutta sen varmistamiseksi, että ihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia noudatetaan maailmanlaajuisissa arvoketjuissa, ja raportoimaan parlamentin vuonna 2016 sosiaali- ja ympäristönormeja, ihmisoikeuksia ja yritysten yhteiskuntavastuuta koskevien suositusten täytäntöönpanosta antaman päätöslauselman täytäntöönpanosta, mukaan lukien sen kehotus sisällyttää yritysten yhteiskuntavastuu asetukseen ja uudistaa WTO:n sääntöjä, jotta toimitusketjussa voidaan ottaa käyttöön due diligence -periaatteet ja avoimuusvaatimukset noudattaen yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia YK:n ohjaavia periaatteita;

26.

muistuttaa, että toimintapolitiikan johdonmukaisuuden vuoksi EU:n on kannustettava muita kansainvälisiä toimijoita, kuten monikansallisia yrityksiä, osallistumaan täysipainoisesti työhön, jolla lisätään ihmisoikeuksien, lasten oikeuksien, sosiaalisten oikeuksien ja ympäristöoikeuksien noudattamista ja kansanterveyden suojelemista maailmassa; kehottaa EU:ta varmistamaan, että oikeuteen tehdä työtä liittyviä ihmisoikeuksia kunnioitetaan globaaleissa arvoketjuissa eli koko toimitusketjussa;

27.

kehottaa komissiota tarkastelemaan GSP-asetuksen tulevan tarkistuksen yhteydessä mahdollisuutta esittää lisätullietuuksia tuotteille, jotka on todistetusti tuotettu kestävällä tavalla; katsoo, että tavaroille olisi vapaaehtoiselta pohjalta tehtävä kestävää tuotantotapaa koskeva sertifiointi, ja siitä olisi esitettävä todisteet, kun tavarat tuodaan EU:hun;

o

o o

28.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)  EUVL L 303, 31.10.2012, s. 1.

(2)  EUVL L 181, 29.6.2013, s. 13.

(3)  EUVL C 55, 12.2.2016, s. 112.

(4)  http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2018/october/tradoc_157434.pdf

(5)  COM(2018)0665.

(6)  SWD(2018)0430.

(7)  COM(2016)0029.

(8)  COM(2018)0036.

(9)  https://www.ombudsman.europa.eu/en/decision/en/64308

(10)  EUVL C 101, 16.3.2018, s. 19.

(11)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0515.

(12)  EUVL C 298, 23.8.2018, s. 100.

(13)  EUVL C 331, 18.9.2018, s. 100.

(14)  EUVL C 337, 20.9.2018, s. 33.

(15)  http://www.europarl.europa.eu/RegData/organes/conf_pres_groupes/proces_verbal/2002/12-12/CPG_PV(2002)12-12(ANN01)_FI.doc


21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/105


P8_TA(2019)0211

Sukupuolten tasa-arvo nimettäessä henkilöitä talous- ja rahapolitiikkaa koskeviin EU-tehtäviin

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. maaliskuuta 2019 sukupuolten tasa-arvosta nimettäessä ehdokkaita talous- ja rahapolitiikkaa koskeviin EU-tehtäviin (2019/2614(RSP))

(2021/C 23/17)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklan ja 3 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 8 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 23 artiklan,

ottaa huomioon komission strategisen toimintaohjelman sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi (2016–2019),

ottaa huomioon 11. helmikuuta 2019 annetun neuvoston suosituksen Euroopan keskuspankin (EKP) johtokunnan jäsenen nimittämisestä,

ottaa huomioon SEUT:n 283 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan N:o 4 ja erityisesti sen 11.2 artiklan,

ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0144/2019),

ottaa huomioon, että Euroopan pankkiviranomaisen hallintoneuvosto nimitti 19. helmikuuta 2019 José Manuel Campan viranomaisen puheenjohtajaksi,

ottaa huomioon Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/78/EY kumoamisesta 24. marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1093/2010 (1) 48 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0146/2019),

ottaa huomioon 30. tammikuuta 2019 annetun komission ehdotuksen Sebastiano Laviolan nimittämiseksi yhteisen kriisinratkaisuneuvoston jäseneksi,

ottaa huomioon yhdenmukaisten sääntöjen ja yhdenmukaisen menettelyn vahvistamisesta luottolaitosten ja tiettyjen sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua varten yhteisen kriisinratkaisumekanismin ja yhteisen kriisinratkaisurahaston puitteissa sekä asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta 15. heinäkuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 806/2014 (2) 56 artiklan 6 kohdan,

ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0148/2019),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin puhemiehen komission puheenjohtajalle sekä EU:n neuvoston puheenjohtajalle 5. maaliskuuta 2019 lähettämät kirjeet,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin puhemiehen komission puheenjohtajalle 5. maaliskuuta 2019 lähettämän kirjeen sekä komission puheenjohtajan 11. maaliskuuta 2019 antaman vastauksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin puhemiehen neuvoston puheenjohtajalle 23. maaliskuuta 2018 lähettämän kirjeen,

ottaa huomioon parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnan puheenjohtajan euroryhmän puheenjohtajalle 8. maaliskuuta 2018 lähettämän kirjeen,

ottaa huomioon Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) vuoden 2017 tasa-arvoindeksin,

ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 ja 4 kohdan sekä 228 a artiklan,

A.

ottaa huomioon, että SEUT:n 8 artiklassa sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen vahvistetaan horisontaaliseksi periaatteeksi ja että SEU:n 2 artiklassa sukupuolten tasa-arvo asetetaan yhdeksi unionin arvoksi;

B.

toteaa, että yhtäläiset mahdollisuudet ja syrjimättömyys ovat Euroopan unionin keskeisiä arvoja;

C.

ottaa huomioon, että neuvosto hyväksyi 7. maaliskuuta 2011 Euroopan tasa-arvosopimuksen vuosiksi 2011–2020;

D.

toteaa, että naiset ovat edelleen aliedustettuina pankki- ja rahoituspalvelualan johtotehtävissä, mitä parlamentti pitää valitettavana; katsoo, että kaikkien EU:n ja kansallisten toimielinten ja elinten olisi toteutettava konkreettisia toimenpiteitä sukupuolten välisen tasapainon varmistamiseksi;

E.

toteaa, että sen talous- ja raha-asioiden valiokunnan puheenjohtajat ovat poliittisten ryhmien puolesta viime vuosina useaan otteeseen kiinnittäneet neuvoston, euroryhmän ja komission puheenjohtajien sekä EU:n neuvoston puheenjohtajien huomion sukupuolten epätasapainoiseen edustukseen niin Euroopan keskuspankissa (EKP) kuin EU:n muissakin talous-, rahoitus- tai rahapolitiikan alan elimissä;

F.

toteaa, että EIGEn vuoden 2017 tasa-arvoindeksissä todettiin, että taloudellinen päätöksenteko on edelleen se ala, jossa EU saa alhaisimmat pisteet tasa-arvosta ja naisten edustuksesta;

G.

ottaa huomioon, että EKP:n johtokunnan kuudesta jäsenestä vain yksi on nainen; ottaa huomioon, että EKP:n neuvoston 25 jäsenestä vain kaksi on naisia;

H.

ottaa huomioon, että Euroopan pankkiviranomaisen (EPV), Euroopan vakuutus- ja työeläkeviranomaisen (EIOPA) ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (EAMV) puheenjohtajat ovat miehiä;

I.

ottaa huomioon, että yhteisen valvontamekanismin puheenjohtajaksi on juuri nimitetty mies, mikä tarkoittaa, että yhteinen kriisinratkaisuneuvosto on talous- ja rahoitusalan EU-elinten laajassa joukossa ainoa, jonka puheenjohtaja on nainen;

J.

toteaa, että vaikka parlamentti on useaan kertaan pyytänyt neuvostoa korjaamaan sukupuolten välisen tasapainon puutteen EKP:n johtokunnassa, neuvosto ei ole valitettavasti ottanut tätä pyyntöä vakavasti;

K.

ottaa huomioon, että vaikka parlamentti on aiempien nimitysten yhteydessä useaan otteeseen kehottanut noudattamaan sukupuolten välistä tasapainoa ehdokasluetteloita esitettäessä, kaikki ehdokkaat EPV:n puheenjohtajan tehtävään olivat miehiä;

L.

ottaa huomioon, että vaikka tähän mennessä yhteisen kriisinratkaisuneuvoston puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja jäsenten valintamenettelyissä on yleisesti ottaen otettu huomioon sukupuolten tasapuolista edustusta koskeva periaate, tässä tapauksessa parlamentille esitelty esivalintaluettelo koostui yksinomaan miehistä asetuksen (EU) N:o 806/2014 56 artiklan 4 kohdassa asetetuista velvoitteista huolimatta;

M.

katsoo, että vaikka henkilökohtaisiin hakemuksiin perustuvassa yksittäisessä valintamenettelyssä ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että päteviä henkilöitä ei ole ehdolla kummastakin sukupuolesta, EKP:n ja valvontaviranomaisten johtokuntien kokoonpanossa on noudatettava sukupuolten tasapuolista edustusta koskevaa yleistä kriteeriä;

N.

ottaa huomioon, että nykyiset ehdokkaat EKP:n pääekonomistin, EPV:n puheenjohtajan ja yhteisen kriisinratkaisuneuvoston jäsenen tehtäviin ovat parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnan mukaan kokeneita ja päteviä ja että salaisissa äänestyksissä heidän nimittämistään on kannatettu merkittävillä äänten enemmistöillä;

O.

katsoo, että sukupuolten tasa-arvoon pyrkiminen ei ole vain naisten asia vaan koko yhteiskunnan olisi osallistuttava siihen;

1.

korostaa, että johtokuntien ja hallitusten tasapuolisella sukupuolijakaumalla varmistetaan laajempi osaaminen ja avarammat näkökulmat, ja toteaa, että sukupuolten välisen tasapainon puutteen vuoksi vaarana on, että mahdollisesti erinomaiset ehdokkaat jäävät valitsematta elimiin;

2.

pitää valitettavana, että komissio ja valtaosa EU:n jäsenvaltioiden hallituksista eivät ole tähän mennessä edistäneet tasapuolisempaa sukupuolijakaumaa EU:n toimielimissä ja muissa elimissä etenkään nimityksissä talous-, rahoitus- ja raha-asioiden alojen korkean tason tehtäviin; odottaa, että jäsenvaltiot ja EU:n toimielimet parantavat pikaisesti huipputehtävien sukupuolijakaumaa;

3.

kehottaa jäsenvaltioiden hallituksia, Eurooppa-neuvostoa, neuvostoa, euroryhmää ja komissiota toimimaan aktiivisesti sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta huolehtimiseksi seuraavissa esivalintaluetteloita ja nimityksiä koskevissa ehdotuksissaan ja pyrkimään esittämään kussakin nimitysmenettelyssä vähintään yhden nais- ja yhden miesehdokkaan;

4.

korostaa, että parlamentti sitoutuu jatkossa olemaan ottamatta huomioon sellaisia ehdokasluetteloita, joita edeltävissä valintamenettelyissä ei ole noudatettu tasapuolisen sukupuolijakauman periaatetta pätevyyttä ja kokemusta koskevien vaatimusten ohella;

5.

ehdottaa, että parlamentin tulevassa sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevassa toimintasuunnitelmassa, jonka laatimisesta määrätään parlamentin työjärjestyksen 228 a artiklassa, otetaan käyttöön vaatimus, jonka mukaan nimityksiä unionin virastojen johtokuntiin ja muihin elimiin ei saa hyväksyä, jos kyseisen toimielimen tai elimen esittämässä ehdokkaiden esivalintaluettelossa ei ole noudatettu tasapainoisen sukupuolijakauman periaatetta;

6.

toteaa, että parlamentti ei ole itsekään noudattanut näitä vaatimuksia, ja sitoutuu parantamaan omia saavutuksiaan tasapuolisen sukupuolijakauman edistämisessä talous- ja raha-asioiden alalla;

7.

toteaa, että sukupuolten tasapuolinen edustus unionin toimielimissä ja elimissä edellyttää päteviä ehdokkaita jäsenvaltioista; kehottaakin jäsenvaltioita ryhtymään konkreettisiin toimiin sukupuolten edustuksen tasapainottamiseksi kansallisissa instituutioissa ja valmistelemaan näin maaperää niin mies- kuin naispuolisten korkeatasoisten ehdokkaiden nimittämiselle pankki- ja rahoituspalvelujen alan EU:n huipputason virkoihin;

8.

kehottaa komissiota ja neuvostoa lisäämään EU:n virastojen pääjohtajien palvelukseenotto- ja nimitysmenettelyjen avoimuutta julkistamalla hakijoiden luettelon ja ehdokkaiden esivalintaluettelon sekä perusteet esivalintaluetteloon ottamiselle, jotta näiden menettelyiden avoimuutta, niihin liittyvää kilpailua sekä sitä, onko niissä otettu huomioon sukupuolinäkökulma, voidaan valvoa julkisesti;

9.

kehottaa tiivistämään EU:n toimielinten välistä yhteistyötä näiden toimenpiteiden vaikuttavuuden varmistamiseksi,

10.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille, Euroopan keskuspankille, yhteiselle valvontamekanismille, yhteiselle kriisinratkaisuneuvostolle, Euroopan pankkiviranomaiselle, Euroopan vakuutus- ja työeläkeviranomaiselle, Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle sekä jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille.

(1)  EUVL L 331, 15.12.2010, s. 12.

(2)  EUVL L 225, 30.7.2014, s. 1.


21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/108


P8_TA(2019)0215

Ihmisoikeusloukkauksia koskeva eurooppalainen seuraamusjärjestelmä

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. maaliskuuta 2019 ihmisoikeusloukkauksia koskevasta eurooppalaisesta pakotejärjestelmästä (2019/2580(RSP))

(2021/C 23/18)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa, joissa vaadittiin unionin laajuista järjestelmää kohdennettujen pakotteiden asettamiseksi vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneille henkilöille, mukaan luettuna vuosikertomuksesta ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa 2009 ja EU:n toiminnasta tällä alalla 16. joulukuuta 2010 annettu päätöslauselma (1) ja kidutuksen poistamisesta maailmasta 11. maaliskuuta 2014 annettu päätöslauselma (2),

ottaa huomioon aikaisemmat työjärjestyksen 135 artiklan mukaiset päätöslauselmansa, joissa vaadittiin kohdennettuja pakotteita vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneille henkilöille, mukaan luettuina 19. tammikuuta 2017 Burundin tilanteesta (3), 5. heinäkuuta 2018 Burundista (4), 18. toukokuuta 2017 Etelä-Sudanista (5), 14. kesäkuuta 2017 Kongon demokraattisen tasavallan tilanteesta (6), 18. tammikuuta 2018 Kongon demokraattisesta tasavallasta (7), 14. syyskuuta 2017 Gabonista ja sen opposition vainosta (8), 5. lokakuuta 2017 Malediivien tilanteesta (9), 5. lokakuuta 2017 Krimin tataarijohtajien Ahtem Tšijgozin ja Ilmi Umerovin sekä toimittaja Mykola Semenan tapauksista (10), 30. marraskuuta 2017 (11) ja 4. lokakuuta 2018 (12) Jemenin tilanteesta, 14. joulukuuta 2017 Kambodžasta ja erityisesti CNRP-puolueen hajottamisesta (13), 14. joulukuuta 2017 Rohingya-väestön tilanteesta (14), 15. maaliskuuta 2018 Syyrian tilanteesta (15), 25. lokakuuta 2018 Venezuelan tilanteesta (16), 13. syyskuuta 2018 Myanmarista ja erityisesti Wa Lone ja Kyaw Soe Oo -nimisten toimittajien tapauksista (17), 25. lokakuuta 2018 tilanteesta Asovanmerellä (18), 25. lokakuuta 2018 toimittaja Jamal Khashoggin tappamisesta Saudi-Arabian Istanbulin-konsulaatissa (19) ja 14. helmikuuta 2019 Tšetšenian tilanteesta ja Ojub Titijevin tapauksesta (20) antamansa päätöslauselmat,

ottaa huomioon 2. huhtikuuta 2014 neuvostolle esittämänsä suosituksen Sergei Magnitskin tapaukseen osallistuneita Venäjän viranomaisia koskevien yhteisten viisumirajoitusten käyttöönotosta (21),

ottaa huomioon 12. joulukuuta 2018 antamansa päätöslauselman EU:n vuosikertomuksesta ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa 2017 ja Euroopan unionin toiminnasta tällä alalla (22),

ottaa huomioon 13. syyskuuta 2017 antamansa päätöslauselman korruptiosta ja ihmisoikeuksista kolmansissa maissa (23),

ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2019 antamansa päätöslauselman EU:n ja Venäjän poliittisten suhteiden tilasta (24),

ottaa huomioon 4. helmikuuta 2016 antamansa päätöslauselman niin kutsutun Isisin/Da’eshin järjestelmällisesti toteuttamasta uskonnollisten vähemmistöjen joukkomurhasta (25),

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) V osaston 2 luvun pakotteiden hyväksymisestä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) yhteydessä,

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 215 artiklan, joka koskee kolmansia maita samoin kuin henkilöitä, ryhmiä ja muita kuin valtion alaisia yhteisöjä koskevien pakotteiden hyväksymistä,

ottaa huomioon Lissabonin sopimuksen julistuksen nro 25 tarpeesta varmistaa EU:n rajoittavien toimenpiteiden tai EU:n terrorismin torjuntaan liittyvien toimien kohteena olevien henkilöiden tai yhteisöjen oikeus puolueettomaan menettelyyn,

ottaa huomioon Euroopan ihmisoikeusyleissopimuksen ja sen pöytäkirjat,

ottaa huomioon ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n strategiakehyksen ja toimintasuunnitelman (2015–2019),

ottaa huomioon lausunnon, jonka puheenjohtaja Jean-Claude Juncker esitti 12. syyskuuta 2018 unionin tilaa koskevan puheen yhteydessä ja jossa hän ehdotti, että jäsenvaltiot käyttävät unionin olemassa olevia sääntöjä siirtyäkseen yksimielisyydestä määräenemmistöön, kun äänestetään tietyistä EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan (YUTP) liittyvistä kysymyksistä, kuten kollektiivisesta vastauksesta ihmisoikeusloukkauksiin ja tehokkaiden pakotteiden asettamisesta,

ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan joulukuussa 2018 pidetyn EU:n ulkoasiainneuvoston kokouksen jälkeen 10. joulukuuta 2018 antaman julkilausuman,

ottaa huomioon Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen 22. tammikuuta 2019 antaman päätöslauselman Sergei Magnitskista ja rankaisemattomuuden torjumisesta kohdennetuilla pakotteilla,

ottaa huomioon huhtikuussa 2018 julkaistun tutkimuksensa ”Targeted sanctions against individuals on grounds of grave human rights violations – impact, trends and prospects at EU level”,

ottaa huomioon 14. marraskuuta 2018 esitetyn ehdotuksen unionin komiteasta, joka voisi evätä maahanpääsyn ihmisoikeuksiin liittyvistä syistä,

ottaa huomioon Alankomaissa 20. marraskuuta 2018 pidetyn kokouksen, jossa käsiteltiin ihmisoikeuksia koskevaa EU:n globaalia pakotejärjestelmää,

ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 ja 4 kohdan,

A.

ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklan mukaan unionin toiminta perustuu demokratian ja oikeusvaltion periaatteisiin, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleismaailmallisuuteen ja jakamattomuuteen, ihmisarvon kunnioittamiseen, tasa-arvon ja yhteisvastuun periaatteisiin sekä Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan periaatteiden ja kansainvälisen oikeuden noudattamiseen;

B.

ottaa huomioon, että EU on sitoutunut panemaan järjestelmällisesti täytäntöön YK:n turvallisuusneuvoston YK:n peruskirjan VII luvun nojalla määräämät pakotteet ja että se määrää myös pakotteita itsenäisesti, mikäli YK:n turvallisuusneuvostolla ei ole toimivaltaa ryhtyä toimenpiteisiin tai se ei voi toteuttaa toimenpiteitä jäsentensä yhteisymmärryksen puutteen takia;

C.

ottaa huomioon, että unionin määräämistä pakotteista (”rajoittavista toimenpiteistä”) on viimeksi kuluneiden kahden vuosikymmenen aikana tullut unionin ulkosuhteissa käytettävän välineistön kiinteä osa ja että tällä hetkellä 34 maahan kohdistuu yli 40 erilaista rajoittavaa toimenpidettä; ottaa huomioon, että arviolta kaksi kolmannesta unionin maakohtaisista pakotteista on määrätty ihmisoikeus- ja demokratiatavoitteiden tueksi;

D.

ottaa huomioon, että henkilöihin kohdennetut pakotteet on suunniteltu niin, että minimoidaan niiden haitalliset vaikutukset niihin, jotka eivät ole vastuussa pakotteisiin johtaneista politiikoista tai toimista, erityisesti vaikutukset paikalliseen siviiliväestöön sekä maassa tai sen kanssa tapahtuvaan lailliseen toimintaan; ottaa huomioon, että ne kohdistuvat suoraan vastuussa oleviin henkilöihin ja toimivat pelotteena;

E.

ottaa huomioon, että kaikki EU:n hyväksymät pakotteet ovat täysin kansainvälisen oikeuden sekä ihmisoikeuksia ja perusvapauksia koskevien velvoitteiden mukaisia; ottaa huomioon, että pakotteita olisi tarkistettava säännöllisesti sen varmistamiseksi, että niiden avulla päästään haluttuihin tavoitteisiin;

F.

toteaa, että maakohtaisten pakotteiden lisäksi, joilla pyritään muuttamaan valtioiden käyttäytymistä, unioni on äskettäin ottanut käyttöön rajoittavia toimia torjuakseen kemiallisten aseiden leviämistä ja käyttöä ja kyberhyökkäyksiä ja erityistoimia terrorismin torjumiseksi;

G.

toteaa, että unionin tämänhetkiset pakotteet kohdistuvat sekä valtiollisiin toimijoihin että muihin kuin valtiollisiin toimijoihin, kuten terroristeihin ja terroristiryhmiin;

H.

toteaa, että viime kuukausina on esiintynyt monia tapauksia, joissa eurooppalaiset yritykset ja jopa unionin jäsenvaltiot ovat rikkoneet unionin asettamia pakotteita, toteaa näiden kielteisten esimerkkien osoittavan, että tällä hetkellä voimassa olevien pakotteiden laajuutta ja soveltamisalaa on selvennettävä edelleen ja samoin on selvennettävä, missä määrin maat ja yritykset ovat vastuussa sen varmistamisesta, että niiden tavaroiden ja palveluiden loppukäyttö tai päämäärä ei kuulu pakotteiden piiriin;

I.

toteaa, että unionin jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ovat vastuussa pakotteiden täytäntöönpanosta ja että näistä toimista päätetään unionin tasolla;

J.

toteaa, että Yhdysvaltojen kongressi hyväksyi vuonna 2016 maailmanlaajuisen Magnitski-lain, joka seurasi vuonna 2012 annettua Sergei Magnitsky Rule of Law Accountability -lakia, jolla pyrittiin asettamaan pakotteita henkilöille, jotka olivat vastuussa Sergei Magnitskin kuolemasta hänen ollessaan ennen oikeudenkäyntiä venäläisessä vankilassa, jossa hän joutui kärsimään epäinhimillisistä oloista, tahallisesta huonosta kohtelusta sekä kidutuksesta;

K.

toteaa, että Viro, Latvia, Liettua, Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada ja Yhdysvallat ovat hyväksyneet lakeja ihmisoikeuksia koskevista pakotejärjestelmistä eli Magnitski-lain tyyppisiä lakeja; toteaa, että Euroopan parlamentti on toistuvasti vaatinut ottamaan käyttöön samanlaisen ihmisoikeuksia koskevan EU:n maailmanlaajuisen pakotejärjestelmän, jonka avulla voitaisiin taata yhdenmukaisuus ja tehokkuus, kun jäsenvaltiot ja unioni jäädyttävät henkilöiden varoja ja määräävät viisumikieltoja ja muita henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvia pakotteita;

L.

ottaa huomioon, että Alankomaiden hallitus käynnisti unionin jäsenvaltioiden keskuudessa marraskuussa 2018 keskustelun ihmisoikeusloukkauksista määrättäviä pakotteita koskevan unionin tason järjestelmän poliittisesta tarkoituksenmukaisuudesta; ottaa huomioon, että alustavat keskustelut jatkuvat neuvoston työryhmän tasolla;

1.

tuomitsee jyrkästi kaikki ihmisoikeusloukkaukset kaikkialla maailmassa; kehottaa neuvostoa ottamaan nopeasti käyttöön itsenäisen, joustavan ja reaktiivisen unionin laajuisen pakotejärjestelmän, jonka avulla kohteeksi voidaan ottaa henkilö, valtio, muu kuin valtiollinen toimija tai muu yhteisö, joka on vastuussa vakavista ihmisoikeusloukkauksista tai osallistunut niihin;

2.

korostaa, että EU:n ihmisoikeusloukkauksista määräämien pakotteiden järjestelmän olisi perustuttava aiempien päätöslauselmien ehdotuksiin, joissa vaadittiin unionin laajuista järjestelmää kohdennettujen pakotteiden asettamiseksi; katsoo, että ihmisoikeusloukkauksia koskeva unionin pakotejärjestelmä, joka kohdistuu henkilöihin, jotka ovat osallistuneet ihmisoikeusloukkauksiin missä tahansa maailmassa, olisi symbolisesti nimettävä Sergei Magnitskin mukaan; pitää myönteisenä, että monissa maissa on hyväksytty samanlaista lainsäädäntöä, joka kohdistuu ihmisoikeuksien loukkaajiin kaikkialla maailmassa; korostaa, että tarvitaan transatlanttista yhteistyötä ihmisoikeuksien rikkojien saattamiseksi vastuuseen; kannustaa muita valtioita kehittämään vastaavia välineitä;

3.

uskoo vakaasti, että tällainen järjestelmä on keskeinen osa unionin olemassa olevaa ihmisoikeuksiin ja ulkopolitiikkaan liittyvää välineistöä ja että se vahvistaisi unionin roolia globaalina ihmisoikeuksien alan toimijana varsinkin sen torjuessa rankaisemattomuutta ja antaessa tukea huonon kohtelun kohteiksi joutuneille sekä ihmisoikeuksien puolustajille koko maailmassa;

4.

korostaa, että tämän järjestelmän olisi mahdollistettava rajoittavat toimenpiteet, erityisesti varojen jäädyttäminen ja saapumiskielto unioniin, joita voidaan kohdistaa henkilöihin tai yhteisöihin, jotka ovat vastuussa törkeissä ihmisoikeusloukkauksista, väärinkäytöksistä ja järjestelmällisestä korruptiosta tai osallisina niissä tai avustavat, rahoittavat tai edistävät niiden suunnittelua, ohjailua tai toteuttamista; korostaa, että on määriteltävä selvästi loukkausten rajat ja luotava asianmukaiset oikeuskeinot, joiden avulla luetteloon ottamiseen voidaan hakea muutosta;

5.

on vakuuttunut tällaisen uuden järjestelmän vaikutuksesta asianomaisten yksilöiden ja yhteisöjen käyttäytymiseen sekä sen pelotevaikutuksesta; korostaa sen vuoksi, että kaikkien unionin jäsenvaltiot on tulkittava, selitettävä ja toteutettava pakotteita samalla johdonmukaisella tavalla; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota lisäämään yhteistyötään ja tietojen jakamista sekä perustamaan eurooppalaisen valvonta- ja täytäntöönpanomekanismin;

6.

pitää myönteisenä komission puheenjohtajan ehdotusta yksimielisyyden vaatimuksesta luopumisesta neuvoston tehdessä YUTP-päätöksiä ja kehottaa neuvostoa ottamaan tämän uuden pakotevälineen käyttöön siten, että ihmisoikeuksiin liittyvät pakotteet voitaisiin hyväksyä neuvostossa määräenemmistöllä;

7.

tukee tällaisen pakotevälineen käyttöönotosta neuvostossa käytyjä alustavia keskusteluja; kehottaa komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa ja hänen yksiköitään omaksumaan rakentavan ja ennakoivan lähestymistavan näiden keskustelujen saattamiseksi onnistuneesti päätökseen ennen vaalikauden loppua ja toivoo, että hän raportoi keskustelujen etenemisestä parlamentille; pitää tärkeänä, että parlamentti valvoo tätä tulevaa järjestelmää ja varsinkin luetteloon lisäämisen perusteiden laajuutta ja määritelmää sekä mahdollisuutta oikeudelliseen muutoksenhakuun;

8.

kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että sekä niiden viranomaiset että niiden alueelle rekisteröidyt yritykset ja muut toimijat noudattavat täysin neuvoston päätöksiä henkilöihin ja yhteisöihin kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä, mikä koskee erityisesti luettelossa olevien henkilöiden varojen jäädyttämistä ja näiden henkilöiden pääsyä jäsenvaltioiden alueelle ihmisoikeusloukkausten jälkeen; on huolissaan viimeaikaisista raporteista, joissa kerrotaan näiden päätösten rikkomisista, ja muistuttaa jäsenvaltioita niiden kansainvälisen oikeuden mukaisesta velvoitteesta varmistaa, että niiden alueella olevat julmista rikoksista epäillyt henkilöt pidätetään ja asetetaan syytteeseen;

9.

korostaa, että näiden viranomaisten välisen yhteistyön ja tiedon jakamisen lisääminen samoin kuin unionin tason täytäntöönpanomekanismi ovat keskeisellä sijalla, jotta voidaan varmistaa voimassa olevien unionin rajoittavien toimien yhdenmukainen täytäntöönpano ja tulkinta ja jotta unionin yrityksille voidaan varmistaa yhtäläiset toimintaedellytykset;

10.

korostaa, että ihmisoikeuksiin liittyvän unionin tulevan pakotejärjestelmän on oltava johdonmukainen voimassa olevien EU:n politiikkatoimien sekä maakohtaisten ja laaja-alaisten rajoittavien toimenpiteiden kanssa ja täydennettävä niitä; vaatii tässä yhteydessä, että tällä uudella pakotejärjestelmällä ei pitäisi korvata nykyisten maakohtaisten toimenpiteiden ihmisoikeusulottuvuutta; katsoo myös, että mahdollisen tulevan järjestelmän on oltava täysin nykyistä pakotteita koskevaa kansainvälistä kehystä täydentävä ja johdonmukainen sen kanssa erityisesti suhteessa Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvostoon;

11.

korostaa, että järjestelmän uskottavuuden ja legitiimiyden ehtona on, että siinä noudatetaan täysimääräisesti mahdollisimman tiukkoja vaatimuksia, jotka liittyvät siihen, että asianomaisten henkilöiden tai yhteisöjen oikeutta puolueettomaan menettelyyn suojellaan ja noudatetaan; vaatii tähän liittyen, että henkilöiden tai yhteisöjen luetteloon ottamista tai sieltä poistamista koskevien päätösten olisi perustuttava selkeisiin, avoimiin ja yksiselitteisiin kriteereihin ja oltava suorassa yhteydessä tehtyyn rikokseen, jotta taataan perinpohjainen laillisuusvalvonta ja muutoksenhakuoikeudet; vaatii sisällyttämään järjestelmään systemaattisesti selkeät ja yksityiskohtaiset vertailuarvot ja metodologian pakotteiden lopettamiselle ja luettelosta poistamiselle;

12.

korostaa, että kaikissa unionin ja jäsenvaltioiden toimissa, joilla pyritään torjumaan rankaisemattomuutta, ensisijaisena tavoitteena olisi edelleen oltava rikossyytteiden nostaminen vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin ja julmiin rikoksiin syyllistyneitä tahoja vastaan kotimaisen tai kansainvälisen lainkäyttövallan puitteissa; muistuttaa tässä yhteydessä universaalitoimivallan periaatteesta; kehottaa neuvostoa sisällyttämään rajatylittävät loukkaukset tämän järjestelmän soveltamisalaan; korostaa, että tarvitaan monenvälistä yhteistyötä ja koordinointia, jotta estetään pakotteiden kiertäminen;

13.

vaatii komissiota osoittamaan järjestelmän täytäntöönpanoon ja valvontaan riittävästi voimavaroja ja asiantuntemusta sitten, kun se on käytössä, sekä kiinnittämään erityistä huomiota julkiseen tiedottamiseen luetteloon ottamisista sekä unionissa että kyseisissä maissa;

14.

antaa tunnustuksen kansalaisyhteiskunnan aktivistien väsymättömälle toiminnalle tällaisen järjestelmän tukemiseksi; kannustaa perustamaan EU:n tason neuvoa-antavan komitean;

15.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerille sekä Euroopan neuvoston pääsihteerille.

(1)  EUVL C 169 E, 15.6.2012, s. 81.

(2)  EUVL C 378, 9.11.2017, s. 52.

(3)  EUVL C 242, 10.7.2018, s. 10.

(4)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0305.

(5)  EUVL C 307, 30.8.2018, s. 92.

(6)  EUVL C 331, 18.9.2018, s. 97.

(7)  EUVL C 458, 19.12.2018, s. 52.

(8)  EUVL C 337, 20.9.2018, s. 102.

(9)  EUVL C 346, 27.9.2018, s. 90.

(10)  EUVL C 346, 27.9.2018, s. 86.

(11)  EUVL C 356, 4.10.2018, s. 104.

(12)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0383.

(13)  EUVL C 369, 11.10.2018, s. 76.

(14)  EUVL C 369, 11.10.2018, s. 91.

(15)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0090.

(16)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0436.

(17)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0345.

(18)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0435.

(19)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0434.

(20)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0115.

(21)  EUVL C 408, 30.11.2017, s. 43.

(22)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0515.

(23)  EUVL C 337, 20.9.2018, s. 82.

(24)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0157.

(25)  EUVL C 35, 31.1.2018, s. 77.


21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/113


P8_TA(2019)0216

Rahanpesudirektiivin mukaisesti kiireellisesti käyttöön otettava EU:n musta lista kolmansista maista

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. maaliskuuta 2019 rahanpesudirektiivin mukaisesti kiireellisesti käyttöön otettavasta EU:n mustasta listasta kolmansista maista (2019/2612(RSP))

(2021/C 23/19)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/849 täydentämisestä yksilöimällä suuririskiset kolmannet maat, joilla on strategisia puutteita 13. helmikuuta 2019 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o …/…,

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan,

ottaa huomioon rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY ja komission direktiivin 2006/70/EY kumoamisesta 20. toukokuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/849 (neljäs rahanpesun vastainen direktiivi), ja erityisesti sen 9 artiklan 2 kohdan ja 64 artiklan 5 kohdan (1), sellaisena kuin se on muutettuna rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen annetun direktiivin (EU) 2015/849 ja direktiivien 2009/138/EY ja 2013/36/EU muuttamisesta 30. toukokuuta 2018 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2018/843 (2) (viides rahanpesun vastainen direktiivi), ja erityisesti 1 artiklan 5 kohdan osalta,

ottaa huomioon komission etenemissuunnitelman ”Towards a new methodology for the EU assessment of High Risk Third Countries under Directive (EU) 2015/849 on the prevention of the use of the financial system for the purposes of money laundering or terrorist financing” (3),

ottaa huomioon 22. kesäkuuta 2018 annetun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Methodology for identifying high risk third countries under Directive (EU) 2015/849” (SWD(2018)0362), jossa määritellään muun muassa prioriteetin 1 ja prioriteetin 2 kolmannet maat,

ottaa huomioon talousrikoksia, veropetoksia ja veronkiertoa käsittelevän valiokunnan (TAX3) puheenjohtajan 25. helmikuuta 2019 päivätyn kirjeen komission jäsen Jourovalle sellaisista delegoiduista säädöksistä, jotka koskevat suuririskisiä kolmansia maita, joilla on rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan järjestelmissään strategisia puutteita,

ottaa huomioon talousrikoksia, veropetoksia ja veronkiertoa käsittelevän valiokunnan (TAX3) puheenjohtajan 5. maaliskuuta 2019 päivätyn kirjeen neuvoston kannasta komission listaan suuririskisistä kolmansista maista, joilla on puutteita siinä, miten torjutaan rahanpesua ja terrorismin rahoitusta,

ottaa huomioon komission jäsen Jourovan ja parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnan ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan 6. maaliskuuta 2019 käymän keskustelun,

ottaa huomioon neuvoston lausuman 6964/1/19 komission 13. helmikuuta 2019 annetusta delegoidusta asetuksesta (EU) …/…, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/849 täydentämisestä yksilöimällä suuririskiset kolmannet maat, joilla on strategisia puutteita (C(2019)1326),

ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.

toteaa, että delegoidun asetuksen ja sen liitteen ja delegoidun asetuksen muuttamisesta annettujen delegoitujen asetusten tarkoituksena on yksilöidä suuririskiset kolmannet maat, joilla on strategisia puutteita siinä, miten torjutaan rahanpesua ja terrorismin rahoitusta, jotka uhkaavat EU:n rahoitusjärjestelmää ja joiden vuoksi neljännen rahanpesun vastaisen direktiivin nojalla EU:n ilmoitusvelvollisten on tehostettava asiakkaan tuntemisvelvollisuutta koskevia toimenpiteitä;

B.

ottaa huomioon, että neljännen rahanpesun vastaisen direktiivin 9 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole yhden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä;

C.

ottaa huomioon, että parlamentti hylkäsi kaksi viidestä delegoidun asetuksen muuttamisesta annettua ehdotusta (C(2016)07495 ja C(2017)01951) sillä perusteella, että suuririskisten kolmansien maiden määrittämistä koskeva komission menettely ei ollut riittävän autonominen;

D.

toteaa tukevansa komission laatimaa uutta menetelmää, jossa ei turvauduta yksinomaan ulkoisiin tietolähteisiin yksilöitäessä lainkäyttöalueita, joilla esiintyy strategisia puutteita rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnassa;

E.

ottaa huomioon, että listan tavoitteena on suojata unionin rahoitusjärjestelmän ja sisämarkkinoiden eheyttä; ottaa huomioon, että maan sisällyttäminen suuririskisten kolmansien maiden listalle ei johda minkään taloudellisen tai diplomaattisen seuraamuksen käyttöönottoon, vaan velvoittaa ilmoitusvelvolliset, kuten pankit, kasinot ja kiinteistövälittäjät, soveltamaan tehostettuja asiakkaan tuntemisvelvollisuutta koskevia toimenpiteitä näihin maihin kohdistuviin liiketoimiin ja varmistamaan, että EU:n rahoitusjärjestelmä on varustettu siten, että se estää rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskejä kolmansista maista;

F.

ottaa huomioon, että maat voitaisiin poistaa listalta, jos ne korjaavat rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevat puutteensa;

G.

ottaa huomioon, että komissio antoi 13. helmikuuta 2019 delegoidun säädöksen, johon sisältyy 23 maan ja alueen luettelo: Afganistan, Amerikan Samoa, Bahama, Botswana, Korean demokraattinen kansantasavalta, Etiopia, Ghana, Guam, Iran, Irak, Libya, Nigeria, Panama, Pakistan, Puerto Rico, Samoa, Saudi-Arabia, Sri Lanka, Syyria, Trinidad ja Tobago, Tunisia, Yhdysvaltain Neitsytsaaret ja Jemen;

H.

ottaa huomioon, että neuvosto totesi 7. maaliskuuta 2019 antamassaan lausumassa vastustavansa delegoitua säädöstä, koska ehdotusta ei ole laadittu avoimella ja joustavalla tavalla kannustaen asianomaisia maita aktiivisesti ryhtymään määrätietoisiin toimiin eikä kunnioittaen niiden oikeutta tulla kuulluiksi;

I.

ottaa huomioon, että uusi menetelmä esiteltiin 22. kesäkuuta 2018 julkaistussa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa, jossa sovelletaan tarkistettuja kriteerejä suuririskisten kolmansien maiden määrittämiseksi;

J.

ottaa huomioon, että komissio alkoi kuulla delegoidussa säädöksessä lueteltuja kolmansia maita 23. tammikuuta 2019 ja tapasi kaikki maat, jotka pyysivät lisätietoja niiden luetteloon merkitsemisen syistä;

K.

toteaa, että neuvosto hylkäsi delegoidun säädöksen 7. maaliskuuta 2019 oikeus- ja sisäasiain neuvostossa;

1.

suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio hyväksyi 13. helmikuuta 2019 uuden listan 23 sellaisesta kolmannesta maasta, joilla on strategisia puutteita rahanpesun ja terrorismin rahoituksen vastaisissa kehyksissä;

2.

pitää valitettavana, että neuvosto ei tukenut komission ehdottamaa delegoitua säädöstä;

3.

kannustaa komissiota ottamaan huomioon kaikki esitetyt huolenaiheet ja antamaan uuden delegoidun säädöksen mahdollisimman pian;

4.

on tyytyväinen siihen, että komissio hyväksyy itsenäisen listan, joka perustuu lainsäädäntövallan käyttäjien sopimiin tiukkoihin kriteereihin; korostaa, että unionissa on tärkeää laatia autonominen luettelo suuririskisistä kolmansista maista, joilla on strategisia puutteita siinä, miten torjutaan rahanpesua ja terrorismin rahoitusta, ja pitää myönteisenä komission uutta menetelmää neljännen ja viidennen rahanpesudirektiivin mukaisten suuririskisten maiden määrittämiseksi;

5.

muistuttaa, että direktiivin (EU) 2015/849, sellaisena kuin se on muutettuna vuoden viidennellä rahanpesudirektiivillä, 9 artiklan 2 kohdassa velvoitetaan komissio arvioimaan itsenäisesti strategisia puutteita useilla aloilla;

6.

katsoo, että suuririskisten maiden listan eheyden turvaamiseksi arviointi- ja päätöksentekoprosessi olisi toteutettava pelkän menetelmän perusteella, eivätkä muut kuin rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan puutteisiin liittyvät näkökohdat saa vaikuttaa niihin;

7.

toteaa, että luetteloitujen maiden lobbaus ja diplomaattinen painostus on ollut ja tulee olemaan osa suuririskisten maiden määrittämisprosessia; korostaa, että tällainen painostus ei saisi heikentää EU:n toimielinten kykyä torjua unioniin liittyvää rahanpesua ja terrorismin rahoitusta tehokkaalla ja autonomisella tavalla;

8.

kehottaa komissiota julkaisemaan listalle sisältyviä maita koskevat arviointinsa julkisen valvonnan varmistamiseksi, jottei väärinkäyttö ole mahdollista;

9.

kehottaa komissiota varmistamaan avoimen prosessin, jossa on selkeät ja konkreettiset vertailuarvot maille, jotka sitoutuvat toteuttamaan uudistuksia, jotta vältetään listalle kirjaaminen;

10.

toteaa, että Venäjän federaation arviointi on edelleen käynnissä; odottaa, että komissio sisällyttää viimeisimmät ”Troika Laundromat” -paljastukset arviointiinsa; muistuttaa, että ECON-, LIBE- ja TAX3-valiokuntien työ tällä vaalikaudella on nostanut esiin huolta Venäjän federaation rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan kehyksistä;

11.

kehottaa komissiota tekemään yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa neuvoston omavastuullisuuden lisäämiseksi komission ehdottamaan menetelmään nähden;

12.

kehottaa niitä jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä saattaneet neljättä ja viidettä rahanpesudirektiiviään osaksi kansallista lainsäädäntöään, saattamaan ne osaksi kansallista lainsäädäntöään;

13.

vaatii, että asiasta vastaavalle komission pääosastolle eli oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosastolle osoitetaan enemmän henkilöresursseja ja taloudellisia resursseja;

14.

kehottaa komissiota edistämään merkittävästi arviointivaihetta prioriteetin 2 kolmansissa maissa;

15.

muistuttaa, että EU:n delegoitu säädös on FATF:n luettelosta erillinen prosessi ja sen olisi säilyttävä yksinomaan EU:n asiana;

16.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)  EUVL L 141, 5.6.2015, s. 73.

(2)  EUVL L 156, 19.6.2018, s. 43.

(3)  Ks. https://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-11189-2017-INIT/en/pdf


21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/116


P8_TA(2019)0217

Ilmastonmuutos

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. maaliskuuta 2019 ilmastonmuutoksesta: eurooppalainen visio kukoistavasta, nykyaikaisesta, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta Pariisin sopimuksen mukaisesti (2019/2582(RSP))

(2021/C 23/20)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon 28. marraskuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Puhdas maapallo kaikille – Eurooppalainen visio kukoistavasta, nykyaikaisesta, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta” (COM(2018)0773),

ottaa huomioon komission tiedonannon tueksi laaditun perusteellisen analyysin (1),

ottaa huomioon ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) ja siihen liitetyn Kioton pöytäkirjan,

ottaa huomioon Pariisin sopimuksen, päätöksen 1/CP.21, ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) osapuolten 21. kokouksen (COP 21) ja Pariisissa Ranskassa 30. marraskuuta–11. joulukuuta 2015 pidetyn Kioton pöytäkirjan osapuolten kokouksena toimivan osapuolten 11. konferenssin (CMP11),

ottaa huomioon ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) osapuolten 24. kokouksen (COP 24), Kioton pöytäkirjan osapuolikokouksen 14. istunnon (CMP 14) ja Katowicessa Puolassa 2.–14. joulukuuta 2018 pidetyn Pariisin sopimuksen osapuolten kokouksena toimivan osapuolten ensimmäisen konferenssin kolmannen osan (CMA1.3),

ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman sekä kestävän kehityksen tavoitteet,

ottaa huomioon 25. lokakuuta 2018 antamansa päätöslauselman vuonna 2018 Katowicessa Puolassa järjestetystä YK:n ilmastokokouksesta (COP 24) (2),

ottaa huomioon 22. maaliskuuta 2018 annetut neuvoston päätelmät,

ottaa huomioon hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) erityisraportin ”Global Warming of 1,5 oC” ja sen viidennen arviointikertomuksen (AR5) sekä sitä koskevan yhteenvetokertomuksen,

ottaa huomioon 27. marraskuuta 2018 hyväksytyn YK:n ympäristöohjelman yhdeksännen ”The Emissions Gap Report” -raportin,

ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 ja 4 kohdan,

1.

suhtautuu myönteisesti komission tiedonantoon ”Puhdas maapallo kaikille – Eurooppalainen visio kukoistavasta, nykyaikaisesta, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta”, jossa korostetaan mahdollisuuksia ja haasteita, joita siirtyminen kasvihuonekaasujen nollanettopäästötalouteen tuo Euroopan kansalaisille ja unionin taloudelle, ja luodaan perusta laajalle keskustelulle, jossa ovat mukana EU:n toimielimet, kansalliset parlamentit, yrityssektori, kansalaisjärjestöt, kaupungit ja yhteisöt sekä kansalaiset; hyväksyy tavoitteen vähentää kasvihuonekaasujen nettopäästöt nollaan vuoteen 2050 mennessä ja kehottaa jäsenvaltioita tekemään samoin Sibiussa toukokuussa 2019 pidettävän, Euroopan tulevaisuutta pohtivan erityishuippukokouksen yhteydessä; kehottaa jäsenvaltioita sitoutumaan tämän tavoitteen saavuttamiseen riittävän kunnianhimoisesti;

2.

ottaa huomioon, että ilmastonmuutoksen vakavat riskit kuuluvat kansalaisten suurimpiin huolenaiheisiin; panee tyytyväisenä merkille, että ihmiset osoittavat eri puolilla Eurooppaa yhä aktiivisemmin mieltään ilmasto-oikeudenmukaisuuden puolesta; panee tyytyväisenä merkille näiden aktivistien vaatimukset kunnianhimoisemmista tavoitteista ja ripeistä toimista, jotta ilmastonmuutosta koskeva 1,5 celsiusasteen raja ei ylittyisi; katsoo, että kansallisten, alueellisten ja paikallisten hallintojen sekä EU:n olisi otettava nämä vaatimukset huomioon;

3.

korostaa, että unionin kansalaiset kokevat jo nyt ilmastomuutoksen suoria vaikutuksia; painottaa, että Euroopan ympäristökeskuksen mukaan äärimmäisten sää- ja ilmastoilmiöiden aiheuttamat keskimääräiset vuotuiset menetykset unionissa olivat vuosina 2010–2016 noin 12,8 miljardia euroa, ja toteaa, että ellei lisätoimia toteuteta, ilmastovahingot EU:ssa voivat nousta vähintään 190 miljardiin euroon vuoteen 2080 mennessä, mikä vastaisi 1,8 prosentin nettohyvinvoinnin menetystä tämänhetkisestä BKT:stä; korostaa, että suurten päästöjen skenaariossa tulvien aiheuttamat vuosittaiset kustannukset EU:ssa voivat nousta jopa biljoonaan euroon vuonna 2100 ja että säähän liittyvät katastrofit saattavat vaikuttaa vuoteen 2100 mennessä noin kahteen kolmasosaan Euroopan kansalaisista, kun nykyisin tämä osuus on 5 prosenttia; korostaa lisäksi, että Euroopan ympäristökeskuksen mukaan 50 prosenttia EU:n asutuista alueista kärsii vakavasta vedenpuutteesta vuoteen 2030 mennessä;

4.

korostaa, että 1,5 celsiusasteen lämpenemistä koskeva IPCC:n erityisraportti on kattavin ja ajantasaisin tieteellinen arvio Pariisin sopimuksen mukaisista etenemistavoista vaikutusten lieventämiseksi;

5.

korostaa, että 1,5 celsiusasteen lämpenemistä koskevan IPCC:n erityisraportin mukaan ilmaston lämpenemisen rajoittaminen 1,5 celsiusasteeseen ilman että tavoitetta ylitetään tai ylittäminen on rajallista edellyttää, että kasvihuonekaasupäästöt vähennetään maailmanlaajuisesti nollaan viimeistään vuoteen 2067 mennessä ja että vuoteen 2030 mennessä maailmanlaajuisten vuosittaisten kasvihuonekaasupäästöjen määrä vähennetään enintään 27,4 gigatonniin hiilidioksidiekvivalenttia (GtCO2eq) vuodessa; korostaa näiden tulosten valossa, että maailmanlaajuisena johtajana unionin on pyrittävä saavuttamaan nollatason nettomääräiset kasvihuonekaasupäästöt mahdollisimman varhain ja viimeistään vuoteen 2050 mennessä, jotta olisi vahva mahdollisuus saada ilmaston lämpeneminen rajoitettua alle 1,5 celsiusasteeseen vuoteen 2100 mennessä;

6.

ilmaisee huolestuneisuutensa YK:n vuoden 2018 ”The Emissions Gap Report” -raportista, jonka mukaan nykyiset kansallisesti määritellyt panokset ylittävät selvästi Pariisin sopimuksen 2 celsiusasteen lämpenemisrajan ja johtavat sen sijaan arviolta 3,2 celsiusasteen (3) lämpenemiseen vuoteen 2100 mennessä; korostaa, että UNFCCC:n kaikkien osapuolten on kiireesti päivitettävä ilmastoa koskevaa tavoitetasoaan vuoteen 2020 mennessä;

Vuosisadan puoliväliin ulottuvan unionin päästöttömyysstrategian toteuttamistavat

7.

katsoo, että Eurooppa voi näyttää tietä ilmastoneutraliteettiin investoimalla innovatiivisiin teknologisiin ratkaisuihin, lisäämällä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja mukauttamalla toimia energian, teollisuuspolitiikan ja tutkimuksen kaltaisilla avainaloilla samalla kun varmistetaan oikeudenmukaisen siirtymän takaava sosiaalinen oikeudenmukaisuus;

8.

panee merkille, että strategiassa esitetään kahdeksan tapaa, joilla voidaan toteuttaa ne taloudelliset, teknologiset ja sosiaaliset muutokset, jotka ovat välttämättömiä, jotta unioni voi saavuttaa Pariisin sopimuksessa asetetun pitkän aikavälin lämpötilatavoitteen; korostaa, että tavoista ainoastaan kaksi on sellaisia, joilla unioni voisi lopettaa kasvihuonekaasujen nettopäästöt kokonaan viimeistään vuoteen 2050 mennessä; korostaa, että tämä edellyttää nopeaa toimintaa ja huomattavia ponnisteluja paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla sekä unionin tasolla ja kaikkien, myös muiden kuin julkisen sektorin toimijoiden, on osallistuttava niihin; muistuttaa, että jäsenvaltioilla on velvollisuus hyväksyä kansallisia pitkän aikavälin strategioita, kuten hallintoasetuksessa säädetään; kehottaa siksi jäsenvaltioita asettamaan selkeitä lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteita ja toimintapolitiikkoja Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisesti ja tarjoamaan investointitukea päästöjen nettomääräisen nollatason toteuttamistavoille;

9.

korostaa, että strategiassa esitetyn toteutustapojen ensimmäisen ryhmän tavoilla pyritään vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä vain noin 80 prosenttia vuoden 1990 tasoon verrattuna vuoteen 2050 mennessä; panee huolestuneena merkille, että tämä päämäärä vastaa alempaa tavoitetasoa, jonka mukaan ilmaston lämpeneminen on pidettävä kahden celsiusasteen alapuolella, eikä näin ollen vastaa Pariisin sopimuksen tavoitetta, jonka mukaan se on pidettävä selvästi alle kahdessa celsiusasteessa, eikä myöskään tavoitetta, jonka mukaan se on lisäksi pyrittävä pitämään 1,5 celsiusasteen alapuolella;

10.

toteaa, että komission arvioiden mukaan EU:n BKT:n odotetaan kasvavan enemmän nollapäästöskenaariossa kuin skenaariossa, jossa päästövähennykset ovat vähäisempiä, ja että molemmissa tapauksissa vaikutukset jakautuvat epätasaisesti eri puolille EU:ta, mikä johtuu jäsenvaltioiden eroista muun muassa asukaskohtaisen BKT:ssä ja energialähdeyhdistelmien hiilivaltaisuudessa; katsoo, että toimiin ryhtymättömyys olisi skenaarioista selvästi kallein ja johtaisi BKT:n romahtamiseen Euroopassa ja lisäisi myös entisestään taloudellista eriarvoisuutta jäsenvaltioiden ja alueiden välillä ja niiden sisällä, sillä toimiin ryhtymättömyyden seurausten odotetaan olevan joissakin jäsenvaltioissa voimakkaampia kuin muissa;

11.

panee huolestuneena merkille, että EU:n riippuvuus tuontienergiasta on nykyisin noin 55 prosenttia; korostaa, että nollatason nettopäästöjen skenaariossa riippuvuus laskisi 20 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä, millä olisi myönteinen vaikutus EU:n kauppataseeseen ja geopoliittiseen asemaan; huomauttaa, että fossiilisten polttoaineiden tuonnin kustannuksissa saavutettavat kumulatiiviset säästöt vuosina 2031–2050 olisivat noin 2–3 biljoonaa euroa, jotka voitaisiin käyttää muihin painopistealoihin unionin kansalaisten hyväksi;

12.

pitää myönteisenä, että strategiaan sisältyy kaksi toteutustapaa, joilla on määrä saavuttaa nollatason nettomääräiset kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 2050 mennessä, ja että komissio tukee näitä toteutustapoja, ja katsoo, että tämä vuosisadan puoliväliin ulottuva tavoite on ainoa, joka vastaa Pariisin sopimuksen mukaisia unionin sitoumuksia; pitää valitettavana, että strategiassa ei pohdita toteutustapoja kasvihuonekaasujen nettopäästöjen lopettamiseksi kokonaan ennen vuotta 2050;

13.

panee merkille, että strategiassa ehdotetuissa toteutustavoissa käytetään useita hiilenpoistoteknologioita, kuten hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia (CCS) tai hiilidioksidin talteenottoa ja käyttöä (CCU) sekä talteenottoa suoraan ilmasta, vaikka niitä ei vielä ole otettu laajamittaisesti käyttöön; katsoo kuitenkin, että nollanettopäästöjä koskevassa EU:n strategiassa olisi asetettava etusijalle suorat päästövähennykset ja toimet, joilla suojellaan ja parannetaan EU:n luontaisia hiilinieluja ja varastoja, ja että siinä olisi pyrittävä hiilidioksidin poistoteknologian käyttöön ainoastaan silloin, kun käytettävissä ei ole suoria päästövähennysvaihtoehtoja; katsoo, että vuoteen 2030 mennessä on toteutettava lisää toimia, jos unioni aikoo välttää laskemasta sellaisten hiilenpoistoteknologioiden varaan, jotka aiheuttaisivat merkittäviä riskejä ekosysteemeille, luonnon monimuotoisuudelle ja elintarviketurvalle, kuten myös 1,5 celsiusasteen lämpenemistä koskevassa IPCC:n erityisraportissa on vahvistettu;

Ilmastonmuutoksen sosiaaliset vaikutukset ja oikeudenmukainen siirtymä

14.

suhtautuu myönteisesti komission arvioon, jonka mukaan nollatason nettopäästöt on mahdollista saavuttaa ilman työpaikkojen nettomenetyksiä, ja panee myönteisesti merkille yksityiskohtaisen arvioinnin energiavaltaisessa teollisuudessa toteutettavasta siirtymästä; korostaa näkemystä, että jos siirtyminen kasvihuonekaasujen nollatason nettopäästöihin hoidetaan hyvin ja kaikkein heikoimmassa asemassa oleville alueille, aloille ja kansalaisille annetaan asianmukaista tukea, työpaikkojen luomisessa on mahdollista päästä nettomääräisesti voiton puolelle, ja toteaa, että nollatason nettopäästöskenaariossa uusien työpaikkojen määrä kasvaa vuoteen 2050 mennessä koko taloudessa 2,1 miljoonalla, kun taas 80 prosentin päästövähennysskenaariossa uusien työpaikkojen määrä kasvaa 1,3 miljoonalla; katsoo näin ollen, että komission olisi kehitettävä uudistettu taitojen arviointi EU:n osaamispanoraamassa ja sisällytettävä siihen alueellisia tietoja siitä, millaisia taitoja tarvitaan ilmastoneutraalia unionia varten, jotta näitä heikoimmassa asemassa olevia alueita, aloja ja ihmisiä voidaan tukea uudelleenkouluttamalla heitä kyseisillä alueilla oleviin tulevaisuuden vaatimukset täyttäviin laadukkaisiin työpaikkoihin;

15.

korostaa ilmastoneutraalin yhteiskunnan lukuisia sivuhyötyjä kansanterveydelle, myös hoitokustannusten säästöinä ja vakuutus- ja kansanterveysjärjestelmiin kohdistuvan rasituksen vähentymisenä, sekä Euroopan kansalaisten yleiselle hyvinvoinnille, joka on seurausta luonnon monimuotoisuuden lisääntymisestä, ilman epäpuhtauksien vähenemisestä ja vähäisemmästä altistumisesta epäpuhtauksille; toteaa, että tällaisessa skenaariossa terveyshaittojen aiheuttamat vuosittaiset kustannukset vähenisivät noin 200 miljardia euroa;

16.

korostaa, että on tärkeää perustaa oikeudenmukaisen siirtymän rahasto erityisesti niille alueille, jotka kärsivät eniten hiilestä irtautumisesta, kuten hiilikaivosalueille, ja että tämän lisäksi sosiaaliset vaikutukset on otettava yleisesti huomioon nykyisessä ilmastorahoituksessa; korostaa tässä yhteydessä, että joillakin aloilla tarvittavat muutokset huomioon ottaen on tarvetta saada pitkän aikavälin strategialle laaja yleinen hyväksyntä;

17.

korostaa, että puhtaaseen energiaan siirtyminen vaatisi tietyillä EU:n alueilla, kuten kivihiilialueilla, lisätoimia ja enemmän panostusta; toistaa tässä yhteydessä vaatimuksensa, että monivuotiseen rahoituskehykseen 2021–2027 sisällytetään 4,8 miljardin euron erityismääräraha uudelle oikeudenmukaista energiasiirtymää koskevalle rahastolle työntekijöiden ja yhteisöjen tukemiseksi sellaisilla alueilla, joihin siirtymä vaikuttaa haitallisesti;

18.

korostaa, että tarvitaan ennakoivaa lähestymistapaa, jotta EU:n kansalaisille varmistetaan oikeudenmukainen siirtymä ja tuetaan alueita, jotka kärsivät eniten hiilestä irtautumisesta; on sitä mieltä, että Euroopan ilmastosiirtymän on tapahduttava ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla; korostaa, että kaikkien kansalaisten poliittisen hyväksynnän varmistamiseksi on tärkeää ottaa huomioon ilmastoon ja hiilestä luopumiseen tähtäävien politiikkojen jakaumavaikutukset erityisesti pienituloisiin henkilöihin; katsoo siksi, että sosiaaliset vaikutukset olisi otettava täysimääräisesti huomioon kaikissa EU:n ja jäsenvaltioiden ilmastopolitiikoissa, jotta voidaan varmistaa sosiaalinen ja ekologinen muutos Euroopassa; korostaa tässä yhteydessä, että tiiviissä yhteistyössä paikallisten ja alueellisten viranomaisten, ammattiliittojen, oppilaitosten, kansalaisjärjestöjen ja yksityisen sektorin kanssa on kaikilla tasoilla laadittava osallistavien prosessien perusteella räätälöityjä ja riittävästi rahoitettuja strategioita, joilla varmistetaan, että tässä siirtymässä tarjotaan kaikille unionin kansalaisille oikeudenmukaiset ja yhtäläiset mahdollisuudet;

19.

muistuttaa, että noin 50–125 miljoonaa unionin kansalaista on nykyisin vaarassa ajautua energiaköyhyyteen (4); korostaa, että energiasiirtymä voi vaikuttaa suhteettomasti pienituloisiin henkilöihin ja lisätä entisestään energiaköyhyyttä; kehottaa jäsenvaltioita arvioimaan energiaköyhyydessä olevien kotitalouksien määrää kansallisissa yhdennetyissä energia- ja ilmastosuunnitelmissaan ja toteuttamaan tarvittaessa jatkotoimia, kuten hallintoasetuksessa edellytetään; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan ennakoivia toimia, joilla varmistetaan oikeudenmukainen energiasiirtymä ja energian saanti kaikille EU:n kansalaisille;

20.

katsoo, että nuorten yhteiskunnallinen ja ympäristötietoisuus on yhä vahvempaa ja että tämä on voima, joka voi muuttaa yhteiskuntiamme tulevaisuudessa ilmastonmuutosta kestävään suuntaan; katsoo myös, että nuorten koulutus on yksi tehokkaimmista välineistä ilmastonmuutoksen torjumiseksi; korostaa, että nuoremmat sukupolvet on otettava aktiivisesti mukaan luomaan kansainvälisiä, kulttuurien välisiä ja sukupolvien välisiä suhteita, joihin kestävämpään tulevaisuuteen tähtääviä maailmanlaajuisia toimia tukeva kulttuurinen muutos perustuu;

Välitavoitteet

21.

on tietoinen siitä, että 2020–2030-luku on erittäin tärkeä vuosikymmen sen kannalta, että EU voi saavuttaa nollatason nettopäästöt vuoteen 2050 mennessä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan vahvaa keskipitkän aikavälin tavoitetta vuodeksi 2030, sillä tämä on välttämätöntä markkinoiden riittävän investointivakauden varmistamiseksi sekä teknologisten innovaatioiden mahdollisuuksien hyödyntämiseksi täysimääräisesti ja jotta lisätään eurooppalaisten yritysten mahdollisuuksia nousta johtavaan asemaan vähäpäästöisen tuotannon maailmanmarkkinoilla;

22.

korostaa, että nollatason nettomääräisten kasvihuonekaasupäästöjen saavuttaminen vuonna 2050 kaikkein kustannustehokkaimmalla tavalla edellyttää vuotta 2030 koskevan tavoitetason nostamista ja mukauttamista nollatason nettopäästöjä vuonna 2050 koskevaan skenaarioon; pitää erittäin tärkeänä, että unioni antaa viimeistään New Yorkissa syyskuussa 2019 pidettävässä YK:n ilmastohuippukokouksessa selkeän viestin siitä, että se on valmis tarkistamaan panostaan Pariisiin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi;

23.

kannattaa unionin kansallisesti määriteltyjen panosten saattamista ajan tasalle, siten että asetetaan koko unionin taloutta koskevaksi EU:n sisäisten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen tavoitteeksi 55 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä; kehottaa siksi EU:n johtajia tukemaan unionin kansallisesti määritellyn panoksen tavoitetason nostamista Sibiussa toukokuussa 2019 pidettävän erityishuippukokouksen yhteydessä syyskuussa 2019 järjestettävä YK:n ilmastohuippukokous mielessä pitäen;

24.

katsoo, että komission olisi viimeistään arvioidessaan vuosina 2022–2024 vuoden 2030 ilmastopakettia ja muuta asiaan liittyvää lainsäädäntöä esitettävä lainsäädäntöehdotuksia, joissa nostetaan kyseistä tavoitetasoa uusia kansallisesti määriteltyjä panoksia ja nollatason nettopäästöjä koskevia tavoitteita vastaavasti; katsoo, että vuodeksi 2030 asetettujen tavoitteiden riittämättömyys rajoittaisi vaihtoehtoja tulevaisuudessa, mahdollisesti myös tiettyjen kustannustehokasta hiilestä irtautumista koskevien vaihtoehtojen saatavuutta; pitää näitä arviointeja tärkeänä merkkipaaluna EU:n ilmastositoumusten lunastamisessa;

25.

katsoo, että keinona lisätä markkinoiden vakautta entisestään EU:n olisi myös hyödyllistä vahvistaa toinenkin, vuotta 2040 koskeva päästövähennysten välitavoite, jolla voidaan lisätä vakautta ja varmistaa, että vuodelle 2050 asetettu pitkän aikavälin tavoite saavutetaan;

26.

katsoo, että EU:n nollatason nettopäästöstrategia olisi laadittava Pariisin sopimuksen mukaisen viisivuosittaisen maailmanlaajuisen tilannekatsauksen perusteella ja siinä olisi otettava huomioon tekninen ja yhteiskunnallinen kehitys sekä valtiosta riippumattomien toimijoiden ja Euroopan parlamentin palaute;

Alakohtaiset panokset

27.

korostaa, että nettopäästöt on painettava lähelle nollatasoa talouden kaikilla aloilla ja että kaikkien alojen olisi osallistuttava yhteisiin ponnisteluihin päästöjen vähentämiseksi; kehottaa tästä syystä komissiota laatimaan kaikille aloille toteutustapoja ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi; korostaa tässä yhteydessä saastuttaja maksaa -periaatteen noudattamisen merkitystä;

28.

korostaa eri politiikka-alueilla toteutettujen erilaisten ilmastotoimenpiteiden ja hyväksytyn lainsäädännön merkitystä, mutta varoittaa, että hajanainen lähestymistapa saattaisi johtaa epäjohdonmukaisuuksiin eikä siihen, että EU saavuttaisi kasvihuonekaasujen nollanettopäästötalouden vuoteen 2050 mennessä; katsoo, että on omaksuttava kokonaisvaltainen lähestymistapa;

29.

kehottaa komissiota tutkimaan, miten voidaan yhdenmukaistaa hiilen ja energian hinnoittelu EU:ssa, jotta tuetaan siirtymää ilmastoneutraaliin talouteen erityisesti aloilla, jotka eivät kuulu EU:n päästökauppajärjestelmän piiriin; pyytää komissiota tutkimaan, mikä olisi paras mahdollinen tapa välttää vaikeiden tilanteiden syntyminen, ja vaatii, että kansalaisiin kohdistuvaa yleistä rasitetta ei saa nostaa;

30.

panee merkille roolin, joka hiilidioksidin talteenotolle ja varastoinnille on annettu 1,5 celsiusasteen lämpenemistä koskevan IPCC:n erityisraportin useimmissa 1,5 celsiusasteen skenaarioissa; korostaa, että EU:n on toimittava tässä asiassa kunnianhimoisemmin; panee lisäksi merkille tavoitteet, joita jäsenvaltiot ovat asettaneet strategisessa energiateknologiasuunnitelmassa (SET-suunnitelma) toteuttaakseen hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin kaupallisesti unionin energia-alalla ja teollisuudessa 2020-luvulla; katsoo, että teollisissa prosesseissa on käytettävä entistä enemmän ympäristön kannalta turvallista hiilidioksidin talteenottoa, käyttöä ja varastointia (CCU ja CCS), joiden avulla saadaan aikaan päästöjen nettovähennys päästöjen välttämisen tai hiilidioksidin pysyvän varastoinnin avulla; panee huolestuneena merkille, että tällä hetkellä monet hiilidioksidin talteenotto- ja käyttötekniikat eivät tuota pysyviä päästövähennyksiä; kehottaa siksi komissiota kehittämään teknisiä perusteita, joilla varmistetaan tuki ainoastaan niille teknologioille, joilla saadaan aikaan todennettavia tuloksia;

31.

huomauttaa strategian vahvistavan, että liikenteen kasvihuonekaasupäästöt lisääntyvät edelleen ja että nykyiset politiikkatoimet eivät riitä liikennealan muuttamiseksi hiilettömäksi vuoteen 2050 mennessä; korostaa, että on tärkeää varmistaa liikennemuotosiirtymä lentoliikenteestä rautatieliikenteeseen, myös yhteentoimivan EU:n sisäisen rautatieverkoston nopean toteuttamisen ja investointien lisäämisen avulla, ja kohti julkiseen liikenteeseen ja yhteiskäyttöön perustuvia liikenneratkaisuja; toteaa, että tieliikenteen osuus EU:n kaikista hiilidioksidipäästöistä on noin viidesosa; kehottaa siksi jäsenvaltioita ja komissiota ryhtymään määrätietoisiin toimiin, joilla mahdollistetaan päästöttömien ja vähäpäästöisten ajoneuvojen saanti kuluttajille kaikissa jäsenvaltioissa, samalla kun vältetään vanhojen saastuttavien ajoneuvojen käytön lisääntyminen alhaisemman tulotason jäsenvaltioissa; korostaa lisäksi älykkään teknologian, kuten älykkään latausinfrastruktuurin, merkitystä luotaessa synergioita liikenteen sähköistämisen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöönoton välillä;

32.

korostaa, että ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi koko EU:n taloudessa kaikkien alojen, myös ilmailu- ja merenkulkualan, on annettava panoksensa; huomauttaa komission analyysin osoittavan, että Kansainvälisen merenkulkujärjestön ja Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön suunnittelemat tämänhetkiset maailmanlaajuiset tavoitteet ja toimenpiteet eivät täysimääräisesti toteutettuinakaan riitä tarvittaviin päästövähennyksiin ja että tarvitaan koko taloutta koskevan nollanettopäästötavoitteen mukaisia lisätoimia; korostaa, että näillä aloilla tarvitaan investointeja hiilettömiin ja vähähiilisiin teknologioihin ja polttoaineisiin; kehottaa komissiota soveltamaan näillä aloilla käytännössä saastuttaja maksaa -periaatetta; palauttaa mieliin, että kansainvälisen merenkulun kasvihuonekaasupäästöjen ennustetaan lisääntyvän jopa 250 prosenttia vuoteen 2050 mennessä; pitää myönteisenä, että kansainvälinen merenkulkuala on asettanut itselleen absoluuttisen kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteen; panee huolestuneena merkille, ettei tämän tavoitteen muuntamisessa lyhyen ja keskipitkän aikavälin toimenpiteiksi ja muiksi konkreettisiksi toimiksi ole edistytty; panee merkille, että eri liikennemuotoihin kohdistuva rasite vaihtelee; vaatii, että päästökauppajärjestelmän kasvavilla tuloilla olisi edistettävä ympäristöystävällisiä liikennemuotoja, kuten linja-auto- tai rautatieliikennettä;

33.

huomauttaa, että noin 60 prosenttia maailman metaanipäästöistä on peräisin maatalouden, kaatopaikkojen ja jäteveden kaltaisista lähteistä sekä fossiilisten polttoaineiden tuotannosta ja siirrosta putkien avulla; muistuttaa, että metaani on vaikutukseltaan merkittävä kasvihuonekaasu, jonka lämmitysvaikutus sadan vuoden aikana on 28-kertainen hiilidioksidiin verrattuna (5); kehottaa jälleen komissiota tarkastelemaan mahdollisimman pian toimintapoliittisia vaihtoehtoja metaanipäästöihin puuttumiseksi pikaisesti osana unionin strategista metaanisuunnitelmaa sekä antamaan tähän liittyviä lainsäädäntöehdotuksia parlamentille ja neuvostolle;

34.

korostaa, että maatalous on yksi merkittävimmistä jäljelle jäävistä EU:n kasvihuonekaasupäästöjen lähteistä vuonna 2050 erityisesti alan metaani- ja typpioksidipäästöjen vuoksi; korostaa maatalousalan potentiaalia vastata ilmastonmuutoksen haasteisiin esimerkiksi ekologisilla ja teknologisilla innovaatioilla sekä hiilen sitomisella maaperään; kehottaa laatimaan yhteisen maatalouspolitiikan, joka edistää kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen mukaisella tavalla; kehottaa komissiota varmistamaan, että maatalouspolitiikka ja etenkin EU:n ja kansalliset rahastot ovat Pariisin sopimuksen tavoitteiden ja päämäärien mukaisia;

35.

korostaa tarvetta ottaa ilmastotavoitteet huomioon kaikissa EU:n politiikoissa, myös kauppapolitiikassa; kehottaa komissiota varmistamaan, että kaikki EU:n allekirjoittamat kauppasopimukset ovat täysin yhteensopivia Pariisin sopimuksen kanssa, koska näin paitsi tehostetaan globaaleja ilmastotoimia myös taataan tasapuoliset toimintaedellytykset asianomaisille aloille;

36.

tukee aktiivista ja kestävää kansallisen tason metsänhoitoa sekä konkreettisia toimia, joilla luodaan kannustimia tehokkaalle ja kestävälle EU:n biotaloudelle, kun pidetään mielessä metsien tarjoamat suuret mahdollisuudet myötävaikuttaa unionin ilmastotoimien vahvistamiseen (hiilidioksidipäästöjen sitomisen, varastoimisen ja korvaamisen avulla), ja nollapäästötavoitteen saavuttamiseen vuoteen 2050 mennessä; tunnustavat tarpeen ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ja tarpeen pysäyttää biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen ja ekosysteemipalvelujen heikentyminen EU:ssa vuoteen 2020 mennessä ja kehittää näyttöön perustuvaa politiikkaa, jolla autetaan panemaan täytäntöön ja rahoittamaan luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä koskevia EU:n toimenpiteitä;

37.

korostaa, että maaperässä on varastoituneena enemmän hiiltä kuin biosfäärissä ja ilmakehässä yhteensä; painottaa näin ollen, että on tärkeää pysäyttää maaperän huonontuminen EU:ssa ja varmistaa EU:n yhteiset toimet maaperän laadun ja sen hiilenvarastointikyvyn säilyttämiseksi ja parantamiseksi;

Energiapolitiikka

38.

korostaa energiatehokkuuden vaikutusta toimitusvarmuuteen, taloudelliseen kilpailukykyyn, ympäristönsuojeluun, energialaskujen pienentämiseen ja asuntojen laadun parantamiseen; vahvistaa, että energiatehokkuudella on liiketoimintamahdollisuuksien luomisen ja työllisyyden sekä sen maailmanlaajuisten ja alueellisten hyötyjen kannalta tärkeä merkitys; muistuttaa tässä yhteydessä, että energiatehokkuus etusijalle -periaate otettiin käyttöön energiaunionin hallinnosta annetussa asetuksessa ja sen soveltamista olisi hyödynnettävä täysimääräisesti koko energiaketjussa kustannustehokkaasti ja sitä olisi pidettävä perustana mahdolliselle toteutustavalle kohti vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoitetta;

39.

korostaa energia-alan keskeistä roolia siirryttäessä kohti nollatason nettomääräisiin kasvihuonekaasupäästöihin perustuvaa taloutta; palauttaa mieliin, että unioni on onnistunut irrottamaan kasvihuonekaasupäästöt talouskasvusta viime vuosikymmeninä ja että se on vähentänyt päästöjä erityisesti energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden käytön avulla; painottaa, että puhtaaseen energiaan siirtymisellä olisi edelleen vauhditettava Euroopan talouden nykyaikaistamista, edistettävä kestävää talouskasvua ja tuotava yhteiskunnallisia ja ympäristöön liittyviä hyötyjä unionin kansalaisille;

40.

katsoo, että EU:n johtoasema uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden alalla osoittaa muulle maailmalle, että siirtymä puhtaaseen energiaan on sekä mahdollista että hyödyllistä muustakin kuin ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmasta;

41.

toteaa, että kasvihuonekaasujen nollanettopäästötalouden saavuttaminen edellyttää huomattavia lisäinvestointeja EU:n energiajärjestelmään ja siihen liittyvään infrastruktuuriin verrattuna nykytasoon, ja toteaa, että tarvittavat investoinnit ovat määrältään 175–290 miljardia euroa vuodessa;

42.

korostaa, että kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtäävät toimet, joilla pyritään saavuttamaan ilmastoneutraalius EU:n tasolla, voivat energiasiirtymän erilaisten lähtökohtien vuoksi jakautua EU:ssa epätasaisesti;

43.

kehottaa jäsenvaltioita panemaan puhtaan energian säädöspaketin viipymättä täytäntöön; palauttaa mieliin, että jäsenvaltioilla on toimivalta päättää energiavalikoimastaan EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan puitteissa;

44.

kehottaa luomaan erittäin energiatehokkaan ja uusiutuviin energialähteisiin perustuvan energiajärjestelmän ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan tämän osalta kaikki tarvittavat toimet, koska sillä on heijastusvaikutuksia kaikkiin talouden aloihin; korostaa, että kaikissa komission esittämissä toteutustavoissa oletetaan fossiilisten polttoaineiden käytön vähentyneen jyrkästi ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisääntyneen voimakkaasti;

45.

korostaa, että ekosuunnitteludirektiivi (6) on edistänyt merkittävästi EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamista vähentämällä kasvihuonekaasupäästöjä vuosittain 320 hiilidioksidiekvivalenttitonnilla ja että arvioiden mukaan direktiivin ansiosta EU:n kuluttajat säästävät vuoteen 2020 mennessä yhteensä jopa 112 miljardia euroa eli noin 490 euroa vuodessa kotitaloutta kohti; kehottaa sääntelemään ekosuunnitteludirektiivillä muitakin tuotteita, kuten tabletteja ja älypuhelimia, ja kehottaa pitämään nykyiset standardit ajan tasalla teknologian kehityksen huomioon ottamiseksi;

46.

painottaa, että on varmistettava Euroopan energiamarkkinoiden yhdentymisen jatkuminen, jotta hiilen käytöstä energia-alalla voidaan luopua mahdollisimman tehokkaasti ja jotta voidaan helpottaa investointeja siellä, missä voidaan saavuttaa suurin uusiutuvan energian tuotanto, ja kansalaisia on kannustettava osallistumaan aktiivisesti, jotta voidaan nopeuttaa siirtymistä kohti hiilineutraalia ja kestävää taloutta; katsoo, että on keskeisen tärkeää lisätä yhteenliitettävyyttä jäsenvaltioiden välillä ja kannustaa perustamaan useampia rajat ylittäviä tukijärjestelmiä;

47.

huomauttaa, että EU:ssa rakennukset aiheuttavat tällä hetkellä 40 prosenttia Euroopan energian loppukulutuksesta ja 36 prosenttia sen hiilidioksidipäästöistä (7); kehottaa hyödyntämään alan mahdollisuudet energian säästämiseen ja hiilijalanjäljen pienentämiseen rakennusten energiatehokkuusdirektiivissä (8) asetetun tavoitteen mukaisesti, jotta saavutetaan erittäin energiatehokas ja vähähiilinen rakennuskanta vuoteen 2050 mennessä; korostaa, että rakennusten energiankulutuksen tehostaminen tarjoaa huomattavat mahdollisuudet vähentää Euroopan kasvihuonekaasupäästöjä edelleen; katsoo lisäksi, että vähän ja ainoastaan uusiutuvaa energiaa kuluttavien rakennusten aikaansaaminen on välttämätön edellytys Pariisin sopimuksen toteuttamiselle ja kasvua, paikallisia työpaikkoja ja Euroopan kaikkien kansalaisten elinolojen parantamista koskevalle EU:n toimintasuunnitelmalle;

48.

kehottaa kaikkia hallinnon tasoja eli kansallisia, alueellisia tai paikallisia tasoja toteuttamaan toimenpiteitä, joilla kansalaisia kannustetaan osallistumaan energiasiirtymään ja edistetään parhaiden käytäntöjen vaihtoa; pitää nollatason nettomääräisten kasvihuonekaasupäästöjen siirtymisen kannalta erittäin tärkeänä, että kansalaiset osallistuvat energiajärjestelmään tuottamalla hajautetusti uusiutuvaa energiaa, varastoimalla sähköä ja osallistumalla kysyntäjousto- ja energiatehokkuusjärjestelmiin; kehottaa siksi sisällyttämään aktiivisen kansalaisosallistumisen täysimääräiseksi osaksi näitä toteutustapoja erityisesti kysyntäpuolella;

Teollisuuspolitiikka

49.

katsoo, että taloudellinen vauraus, teollisuuden maailmanlaajuinen kilpailukyky ja ilmastopolitiikka ovat toisiaan vahvistavia; toistaa, että siirtyminen kasvihuonekaasujen nollanettopäästötalouteen merkitsee EU:lle haasteita ja mahdollisuuksia ja että investoinnit teolliseen innovointiin sekä digitaaliteknologiaan ja puhtaaseen teknologiaan ovat tarpeen kasvun vauhdittamiseksi ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi, tulevaisuuden taitojen parantamiseksi ja miljoonien työpaikkojen luomiseksi esimerkiksi kasvavan kiertotalouden ja biotalouden aloilla;

50.

korostaa, että vakaat ja ennakoitavat energia- ja ilmastopolitiikan puitteet ovat keskeisessä asemassa, jotta saavutetaan kipeästi kaivattu sijoittajien luottamus ja mahdollistetaan se, että unionin teollisuusalat voivat tehdä investointipäätöksiä Euroopassa pitkällä aikavälillä, koska useimpien teollisuuslaitosten käyttöikä on yli 20 vuotta;

51.

korostaa energiavaltaisten teollisuudenalojen roolia EU:n pitkän aikavälin kasvihuonekaasupäästöjen vähennysten saavuttamisessa; katsoo, että toimintakehysten on oltava älykkäitä ja kohdennettuja, jotta EU säilyttäisi vähähiilisen teollisuuden johtoasemansa, riippuvuus fossiilisista polttoaineista ja altistuminen fossiilisten polttoaineiden tuontihintojen vaihteluille ja nousulle voitaisiin minimoida, teollisuustuotanto jäisi EU:hun, pidettäisiin yllä Euroopan teollisuuden kilpailukykyä ja vältettäisiin hiilivuoto; kehottaa komissiota laatimaan uuden ja yhdennetyn EU:n teollisuuden ilmastostrategian energiavaltaisille teollisuudenaloille, jotta tuetaan raskaan teollisuuden kilpailukykyistä siirtymää nollatason nettopäästöihin;

52.

kehottaa komissiota laatimaan teollisuusstrategian, johon sisältyy toimenpiteitä, joiden avulla Euroopan teollisuus voi kilpailla maailmanlaajuisesti tasapuolisin toimintaedellytyksin; katsoo, että komission olisi tarkasteltava osana tätä politiikkaa sellaisten lisätoimenpiteiden tehokkuutta ja yhteensopivuutta Maailman kauppajärjestön sääntöjen kanssa, joilla hiilivuodon riskille alttiita teollisuudenaloja suojellaan tuotteiden tuonnilta ja jotka korvaisivat, mukauttaisivat tai täydentäisivät olemassa olevia hiilivuotoa koskevia toimenpiteitä;

53.

huomauttaa, että monet kehittyvät taloudet ovat ottamassa merkittävän roolin maailmanmarkkinoiden tarpeiden täyttämisessä nollatason nettomääräisiin kasvihuonekaasupäästöihin perustuvaan talouteen siirtymisen yhteydessä esimerkiksi päästöttömän liikenteen ja uusiutuvan energian suhteen; korostaa, että EU:n on pysyttävä johtavana taloutena vihreiden innovaatioiden ja vihreään teknologiaan tehtävien investointien alalla;

54.

panee merkille, että komission vuonna 2018 julkaisemassa kertomuksessa energian hinnoista ja kustannuksista Euroopassa (COM(2019)0001) (9) korostetaan EU:n jatkuvasti suurta alttiutta fossiilisten polttoaineiden hintojen vaihtelulle ja nousulle ja että sähköntuotannon kustannusten odotetaan tulevaisuudessa nousevan fossiilisilla polttoaineilla tuotetun sähkön osalta ja laskevan uusiutuviin energialähteisiin perustuvan sähkön osalta; korostaa, että vuonna 2017 EU:n energiantuontikustannukset kasvoivat 26 prosenttia 266 miljardiin euroon lähinnä öljyn hinnan nousun vuoksi; toteaa lisäksi, että kertomuksessa arvioidaan öljyn hinnan nousun vaikuttaneen kielteisesti EU:n kasvuun (BKT:n kasvu oli -0,4 prosenttia vuonna 2017) ja inflaatioon (+0,6);

Tutkimus ja innovointi

55.

korostaa, että EU:n ja kansallisen tason tutkimus- ja innovointiohjelmat ovat erittäin tärkeitä tuettaessa unionin johtavaa roolia ilmastonmuutoksen torjunnassa, ja katsoo, että ilmastotoimien valtavirtaistaminen olisi otettava asianomaisesti huomioon tutkimus- ja innovointiohjelmien valmistelussa ja täytäntöönpanossa;

56.

katsoo, että seuraavien kahden vuosikymmenen aikana tarvitaan huomattavaa panostusta tutkimukseen ja innovointiin, jotta voidaan tarjota vähähiilisiä ja hiilineutraaleja ratkaisuja, jotka ovat kaikkien saatavilla sekä sosiaalisesti ja taloudellisesti elinkelpoisia, ja saada aikaan uusia ratkaisuja nollatason nettomääräisiin kasvihuonekaasupäästöihin perustuvan talouden saavuttamiseksi;

57.

painottaa Euroopan horisontti -ohjelmaa koskevaa kantaansa, jonka mukaan ohjelmaan osoitetuista varoista on käytettävä vähintään 35 prosenttia ilmastotavoitteiden tukemiseen osana ilmastotoimien valtavirtaistamista koskevaa unionin yleistä tavoitetta;

Rahoitus

58.

kehottaa panemaan nopeasti täytäntöön EU:n päästökauppajärjestelmän innovointirahaston ja käynnistämään ensimmäisen ehdotuspyynnön vuonna 2019, jotta voidaan lisätä investointeja vähähiilisten teollisten läpimurtoteknologioiden demonstrointiin useilla eri aloilla eikä siis pelkästään sähköntuotannossa, vaan myös kaukolämmön osalta ja teollisuusprosesseissa; vaatii, että vuosien 2021–2027 monivuotinen rahoituskehys ja sen ohjelmat vastaavat täysin Parisiin sopimusta;

59.

katsoo, että jotta unioni voi saavuttaa nettopäästöttömyystavoitteen viimeistään vuoteen 2050 mennessä, on saatava liikkeelle merkittävästi yksityisiä investointeja; katsoo, että tämä edellyttää pitkän aikavälin suunnittelua, sääntelyn vakautta ja ennustettavuutta sijoittajien kannalta ja että tämä on otettava huomioon tulevissa EU-säännöissä; korostaa tämän vuoksi, että maaliskuussa 2018 hyväksytyn vakaan ja kestävän rahoituskehyksen täytäntöönpano olisi asetettava etusijalle;

60.

katsoo, että vuosia 2021–2027 koskevaa monivuotista rahoituskehystä olisi ennen sen hyväksymistä arvioitava ilmastoneutraalin talouden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä koskevan tavoitteen valossa ja että on laadittava vakiomuotoinen testi, jolla varmistetaan EU:n talousarvion menojen ilmastokestävyys;

61.

pitää valitettavana, että fossiilisten polttoaineiden tuet kasvavat edelleen ja niiden määrä on noin 55 miljardia euroa vuodessa (10); kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita viipymättä lakkauttamaan vaiheittain kaikki fossiilisille polttoaineille myönnetyt unionin tason ja kansalliset tuet;

62.

korostaa, että on tärkeää, että siirtyminen hiilineutraaliin talouteen toteutuu oikeudenmukaisella tavalla, ja kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään asianmukaisiin toimiin ja järjestämään tarvittavan rahoituksen; painottaa, että asiaankuuluvista EU:n rahastoista voidaan tarvittaessa myöntää täydentävää tukea;

Kuluttajien ja kiertotalouden rooli

63.

korostaa käyttäytymismuutosten suurta vaikutusta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä; kehottaa komissiota tarkastelemaan mahdollisimman pian mahdollisia politiikkatoimia käyttäytymisen muuttumisen edistämiseksi, mukaan lukien ympäristövero; korostaa alhaalta ylöspäin suuntautuvien aloitteiden, kuten kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen, merkitystä käyttäytymismuutosten edistämisessä;

64.

korostaa, että erittäin suuri osa energian kulutuksesta ja siten myös kasvihuonekaasujen päästöistä on suoraan sidoksissa resurssien hankintaan, jalostukseen, kuljetukseen, muuntamiseen, käyttöön ja hävittämiseen; painottaa, että energiaa voidaan säästää merkittävästi kussakin resurssien hallinnan ketjun vaiheessa; painottaa siksi, että resurssien tuottavuuden lisääminen tehokkuutta parantamalla ja resurssihävikin vähentäminen esimerkiksi uudelleenkäytön, kierrätyksen ja uudelleenvalmistuksen avulla voivat merkittävästi vähentää sekä kulutusta että kasvihuonekaasupäästöjä ja samalla parantaa kilpailukykyä ja luoda liiketoimintamahdollisuuksia ja työpaikkoja; korostaa kiertotalouden toimien kustannustehokkuutta; painottaa, että paremmalla resurssitehokkuudella ja kiertotalouden periaatteiden mukaisilla tuotantotavoilla ja tuotesuunnittelulla voidaan muuttaa tuotanto- ja kulutuskäyttäytymistä ja vähentää jätteen määrää;

65.

pitää erityisen tärkeänä tuotepolitiikkaa, kuten ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja ja ekosuunnittelua, joilla voidaan vaikuttaa merkittävästi energian säästöön ja tuotteiden hiilijalanjäljen pienentämiseen samalla kun parannetaan tuotteiden materiaalijalanjälkeä ja yleisiä ympäristövaikutuksia; korostaa tarvetta lisätä EU:n ekologisen suunnittelun standardeihin kiertotaloutta koskevia vaatimuksia ja soveltaa nykyisiä ekosuunnittelun menetelmiä myös muissa tuoteryhmissä, kuten energiaan liittyvissä tuotteissa;

66.

katsoo, että on jatkettava työtä luotettavan mallin kehittämiseksi kulutukseen perustuvan ilmastovaikutuksen mittaamiseen; panee merkille komission perusteellisessa selvityksessä esitetyt päätelmät, joiden mukaan EU:n pyrkimykset vähentää oman tuotannon päästöjä mitätöityvät sellaisten tuotteiden tuonnin vaikutuksesta, joiden hiilijalanjälki on korkeampi, mutta EU oli jo osallistunut merkittävästi päästöjen vähenemiseen muissa maissa lisääntyneen kauppavirran ja vientituotteidensa parantuneen hiilitehokkuuden takia;

EU ja muun maailman ilmastotoimet

67.

korostaa, että on tärkeää lisätä aloitteita ja pitää yllä vuoropuhelua asiaan liittyvillä kansainvälisillä foorumeilla sekä harjoittaa tehokasta ilmastodiplomatiaa ja pyrkiä siten saamaan aikaan vastaavanlaisia toimintapoliittisia päätöksiä ja kiristämään ilmastoon liittyviä tavoitteita muilla alueilla ja kolmansissa maissa; kehottaa EU:ta muun muassa lisäämään omaa ilmastorahoitustaan ja aktiivisesti kannustamaan jäsenvaltioita ilmastotukensa lisäämiseen (mieluummin kehitysapuna kuin lainoina) kolmansille maille ulkomaan kehitysavun lisäksi niin, ettei tukea lasketa kahteen kertaan sekä kehitysavuksi että ilmastorahoitustueksi;

68.

korostaa, että syyskuussa 2019 pidettävä YK:n ilmastonmuutoshuippukokous on maiden johtajille sopiva tilaisuus ilmoittaa kunnianhimoisemmista kansallisesti määriteltyjä panoksia koskevista tavoitteista; katsoo, että EU:n olisi vahvistettava kantansa omien kansallisesti määriteltyjen panostensa päivittämiseen hyvissä ajoin etukäteen, jotta se voi osallistua huippukokoukseen hyvin valmistautuneena ja toimia tiiviissä yhteistyössä kunnianhimoisia ilmastotavoitteita tukevien osapuolten kansainvälisen liittouman kanssa;

69.

painottaa, että on tarkoituksenmukaista vahvistaa EU:n politiikkavälineiden ja kolmansien maiden vastaavien välineiden välistä yhteentoimivuutta erityisesti hiilen hinnoittelumekanismien osalta; kehottaa komissiota jatkamaan ja tehostamaan yhteistyötä ja tukea hiilen hinnoittelumekanismien kehittämiseksi Euroopan ulkopuolella, jotta voitaisiin tavoitella suurempia päästövähennyksiä ja entistä tasapuolisempia maailmanlaajuisia toimintaedellytyksiä; painottaa, että on tärkeää laatia ympäristötakuita, joilla varmistetaan todelliset ja uudet vähennykset kasvihuonekaasupäästöissä; kehottaa siksi komissiota edistämään tiukkoja ja vankkoja kansainvälisiä sääntöjä, jotta voidaan estää kirjanpidon porsaanreiät ja päästövähennysten laskeminen kahteen kertaan;

o

o o

70.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)  https://ec.europa.eu/clima/sites/clima/files/docs/pages/com_2018_733_ analysis_in_support_en_0.pdf

(2)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0430.

(3)  YK:n ympäristöohjelma, ”Emissions Gap Report 2018”, s. 10.

(4)  http://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/STUD/2015/563472/IPOL_STU(2015)563472_EN.pdf

(5)  Van Dingenen, R., Crippa, M., Maenhout, G., Guizzardi, D., Dentener, F., Global trends of methane emissions and their impacts on ozone concentrations, EUR 29394 EN, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg, 2018, ISBN 978-92-79-96550-0, doi:10.2760/820175, JRC113210.

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/125/EY, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, energiaan liittyvien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista (EUVL L 285, 31.10.2009, s. 10).

(7)  https://ec.europa.eu/energy/en/topics/energy-efficiency/buildings

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/844, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2010/31/EU ja energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2012/27/EU muuttamisesta (EUVL L 156, 19.6.2018, s. 75).

(9)  https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?qid=1548155579433&uri=CELEX:52019DC0001

(10)  Energian hinnat ja kustannukset Euroopassa, s. 10–11.


21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/126


P8_TA(2019)0219

Nigaraguan tilanne

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. maaliskuuta 2019 Nicaraguan tilanteesta (2019/2615(RSP))

(2021/C 23/21)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Nicaraguasta ja erityisesti 18. joulukuuta 2008 (1), 26. marraskuuta 2009 (2), 16. helmikuuta 2017 (3) ja 31. toukokuuta 2018 (4) antamansa päätöslauselmat,

ottaa huomioon vuonna 2012 tehdyn EU:n ja Keski-Amerikan välisen assosiaatiosopimuksen,

ottaa huomioon Nicaraguaa koskevan EU:n maakohtaisen strategian ja suuntaa-antavan monivuotisen ohjelman (2014–2020),

ottaa huomioon vuonna 1966 tehdyn kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,

ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

ottaa huomioon ihmisoikeuksien puolustajia koskevat EU:n suuntaviivat kesäkuulta 2004,

ottaa huomioon Nicaraguan perustuslain,

ottaa huomioon 21. tammikuuta 2019 annetut ulkoasiainneuvoston päätelmät Nicaraguasta,

ottaa huomioon korkean edustajan EU:n puolesta 2. lokakuuta 2018, 15. toukokuuta 2018, 22. huhtikuuta 2018 ja 15. joulukuuta 2018 antamat julkilausumat Nicaraguan tilanteesta sekä korkean edustajan 1. maaliskuuta 2019 antaman julkilausuman kansallisen vuoropuhelun aloittamisesta uudestaan,

ottaa huomioon 18. helmikuuta 2019 annetut neuvoston päätelmät EU:n painopisteistä YK:n ihmisoikeusfoorumeilla vuonna 2019,

ottaa huomioon Amerikan valtioiden ihmisoikeustoimikunnan 21. kesäkuuta 2018 hyväksymän raportin räikeistä ihmisoikeusloukkauksista Nicaraguassa ”Gross Human Rights Violations in the Context of Social Protests in Nicaragua”,

ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusvaltuutetun raportin Nicaraguan mielenosoitusten yhteydessä 18. huhtikuuta–18. elokuuta 2018 tapahtuneista ihmisoikeusloukkauksista ja -rikkomuksista,

ottaa huomioon eri alojen riippumattomien asiantuntijoiden ryhmän (GIEI) 20. joulukuuta 2018 antaman raportin Nicaraguassa 18. huhtikuuta–30. toukokuuta 2018 sattuneista väkivaltaisista tapahtumista,

ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusvaltuutetun Michelle Bachelet’n 22. helmikuuta 2019 antaman julkilausuman toisinajattelun kriminalisoinnista Nicaraguassa,

ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 ja 4 kohdan,

A.

ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti hyväksyi 31. toukokuuta 2018 päätöslauselman, jossa Nicaraguan kriisi tuomittiin voimakkaasti; ottaa huomioon, että tämän päätöslauselman jatkotoimena parlamentin 11 jäsenen valtuuskunta vieraili maassa 23.–26. tammikuuta 2019 arvioidakseen tilannetta paikalla;

B.

ottaa huomioon, että valtuuskunta pystyi noudattamaan omaa ohjelmaansa ja Nicaraguan hallitus myönsi pääsyn kaikkiin jäsenten pyytämiin tiloihin, esimerkiksi kahteen vankilaan; ottaa huomioon, että Nicaraguan hallitus antoi takeet siitä, että nykytilannetta arvostelevia vastaan ei käynnistettäisi vastatoimia; toteaa, että valtuuskunta todisti häirintää, mustamaalausta ja uhkailua, joita kohdistettiin valtuuskunnan kanssa keskustelleisiin ihmisoikeuksien puolustajiin ja kansalaisyhteiskunnan järjestöihin; ottaa huomioon, että monet järjestöt vastasivat kutsuihin kieltävästi hallituksen johtamien pelottelun ja uhkailun vuoksi; katsoo, että sortotoimia on voimistettu sen jälkeen, kun valtuuskunta vieraili maassa;

C.

ottaa huomioon, että valtuuskunta torjui julkisesti Nicaraguan hallituksen virallisen kannan, jonka mukaan sen jäsenet ovat joutuneet Yhdysvaltain johtaman vallankaappauksen ja väärien tietojen levittämiskampanjan kohteiksi; ottaa huomioon, että mielenosoituksia ruokkii ensi sijassa syvä demokraattinen, institutionaalinen ja poliittinen kriisi, joka on viime vuosikymmenen aikana vaikuttanut maassa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen ja rajoittanut perusvapauksia, kuten yhdistymisvapautta, mielenosoitusvapautta ja kokoontumisvapautta;

D.

toteaa, että monen ihmisen ilmaisunvapautta, kokoontumisvapautta ja mielenosoitusvapautta, myös kansallislaulun käyttöä, on rajoitettu vakavasti; ottaa huomioon, että huomattava määrä poliittisia vankeja on vangittuina yksin siitä syystä, että he ovat käyttäneet oikeuksiaan; ottaa huomioon, että useat huolestuttavat raportit kertovat pidätettyinä olevien tilanteen heikkenemisestä ja epäinhimillisestä kohtelusta;

E.

ottaa huomioon, että pidätettyjä vastaan käynnistetyt oikeustoimet rikkovat kansainvälisiä normeja, erityisesti prosessi- ja rikosoikeudellisia takeita oikeudesta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin; toteaa, että vankilaolot eivät myöskään täytä kansainvälisiä normeja asianmukaisesti; ottaa huomioon vallanjaon selvän puuttumisen Nicaraguassa;

F.

ottaa huomioon, että tiedonsaantioikeus on vakavasti uhattuna; ottaa huomioon, että toimittajia pidetään pidätettyinä, ajetaan maanpakoon ja uhkaillaan; ottaa huomioon, että audiovisuaalisia tiedotusvälineitä suljetaan ja niiden tiloihin tehdään etsintöjä ilman tuomioistuimen etukäteen antamaa lupaa; ottaa huomioon, että Nicaraguan hallituksen takavarikoiman paperin ja musteen puute vaarantaa sanomalehtien julkaisemisen;

G.

ottaa huomioon, että Nicaraguan hallitus on karkottanut maasta kansainvälisiä järjestöjä, kuten eri alojen riippumattomien asiantuntijoiden ryhmän (GIEI) sekä Nicaraguan seurantamekanismin MESENIn, jotka pyrkivät konfliktin rauhanomaiseen ratkaisuun ja kansalliseen sovintoon; ottaa huomioon, että kansalaisyhteiskunnan järjestöjen tukahduttaminen on lisääntynyt ja niiltä on evätty niiden oikeudellinen asema, ja tämä rankaisee kaksinkertaisesti sorron uhreja maassa, jossa institutionaaliset puitteet ovat heikot;

H.

ottaa huomioon, että myös akateeminen vapaus on uhattuna; ottaa huomioon, että lähes 200 yliopisto-opiskelijaa on erotettu yliopistoista siksi, että he ovat osallistuneet demokratian, vapauden ja ihmisoikeuksien puolesta järjestettyihin mielenosoituksiin;

I.

katsoo, että demokratian ja oikeusvaltion kehittämisen ja vahvistamisen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen on muodostettava olennainen osa unionin ulkoista toimintaa, johon kuuluu myös EU:n ja Keski-Amerikan maiden välinen assosiaatiosopimus vuodelta 2012; ottaa huomioon, että tähän sopimukseen sisältyy sen olennaisena osana demokratialauseke;

J.

ottaa huomioon, että 16. toukokuuta 2018 aloitetussa presidentti Ortegan ja Nicaraguan opposition ja kansalaisryhmien välisessä kansallisessa vuoropuhelussa, jossa katolinen kirkko toimi välittäjänä, ei löydetty ratkaisua kriisiin; ottaa huomioon, että tunnustelevat neuvottelut kansallisen vuoropuhelun käymiseksi Nicaraguan hallituksen ja Alianza Cívican välillä aloitettiin uudelleen 27. helmikuuta 2019; ottaa huomioon, että Alianza Cívica on asettanut neuvotteluille kolme päätavoitetta: poliittisten vankien vapauttaminen ja yksilönvapauksien kunnioittaminen sekä tarvittavat vaaliuudistukset, joiden on johdettava vaaleihin, ja oikeuden toteutuminen; toteaa, että Nicaraguan hallitus on vapauttanut 100 poliittista vankia ja hyväksynyt, että nämä suorittavat vankeusrangaistuksensa kotiarestissa; ottaa huomioon, että useimpia heistä ahdistellaan ja pidätykset jatkuvat; ottaa huomioon, että vankiloihin jää edelleen suuri määrä vankeja (yli 600); ottaa huomioon, että kansallinen vuoropuhelu keskeytyi 10. maaliskuuta 2019, kun Alianza Cívica vetäytyi neuvotteluista;

1.

korostaa, että huhti–toukokuun 2018 tapahtumat ovat johtaneet siihen, että Nicaraguassa rikotaan vakavasti demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltiota; muistuttaa 31. toukokuuta 2018 hyväksymänsä päätöslauselman tärkeydestä;

2.

tuomitsee kaikki Nicaraguan hallituksen sortotoimet; toteaa, että parlamentin valtuuskunnan vierailu auttoi muodostamaan totuudenmukaisen kuvan nykytilanteesta; toteaa edelleen, että viime kuukausina ja erityisesti valtuuskunnan vierailun jälkeen opposition tukahduttaminen ja perusvapauksille asetetut rajoitukset ovat epäilemättä lisääntyneet; pitää tässä yhteydessä tuomittavina yleistä sortoa, ilmaisunvapauden, kokoontumisvapauden ja mielenosoitusvapauden rajoittamista, kansalaisjärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan kieltämistä lailla, kansainvälisten järjestöjen karkottamista maasta, tiedotusvälineiden sulkemista ja hyökkäyksiä tiedotusvälineitä vastaan, tiedonsaantioikeuden rajoituksia, opiskelijoiden erottamista yliopistosta sekä vankiloissa vallitsevan tilanteen huononemista sekä epäinhimillisen kohtelun käyttöä;

3.

katsoo, että tällaiset hallituksen, sen instituutioiden ja sen puolipoliittisten järjestöjen toimet vastaavat suunniteltua strategiaa, jolla on tarkoitus tuhota viime vuoden mielenosoituksia johtanut poliittinen oppositio; uskoo, että tätä strategiaa sovelletaan järjestelmällisesti ja valikoivasti kaikkiin johtajiin, kansalaisjärjestöihin, tiedotusvälineisiin ja yhteiskunnallisiin liikkeisiin, jotka pyrkivät ilmaisemaan vapautta ja demokratiaa koskevat oikeutetut vaatimuksensa;

4.

on huolissaan valtavista demokraattisista, poliittisista ja taloudellisista riskeistä, joita ihmiset ja maa kohtaavat ja jotka lisääntyvät, jos ei toteuteta kiireellisiä toimia, kun otetaan huomioon nykyiset sisäiset yhteenotot, yhteiskunnan murtuminen ja talouden taantuminen maassa; kehottaa kiireesti merkitykselliseen sisäiseen vuoropuheluun, jotta saavutetaan kestävä ja rauhanomainen ratkaisu, joka mahdollistaisi sen, että kaikki yhteiskunnan toimijat voivat toimia ja ilmaista itseään vapaasti ja voidaan palauttaa näiden kansalaisoikeudet, kuten oikeus rauhanomaiseen mielenosoitukseen; muistuttaa, että miten ikinä tilanne ratkaistaankin, rikkomuksiin syyllistyneet on saatettava vastuuseen; pyytää kaikkia poliittisia puolueita, yhteiskunnallisia liikkeitä, johtajia, opiskelijoita ja kansalaisjärjestöjä säilyttämään ja toistamaan tinkimättömän sitoutumisensa kriisin rauhanomaiseen ratkaisuun; toistaa antavansa täyden tukensa oikeusjärjestelmän ja vaalilain uudistamiselle ja kehottaa korkeaa edustajaa / varapuheenjohtajaa toimimaan vastaavasti; pyytää varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja unionin edustustoa seuraamaan tiiviisti hallituksen ja Alianza Cívican välillä maassa käytäviä neuvotteluja ja vastaamaan jatkossakin maassa vallitsevan tilanteen synnyttämiin inhimillisiin ongelmiin, jotka koskevat muun muassa vankeja, opiskelijoita, mielenosoittajia, toimittajia;

5.

pitää valitettavana MESENIn toiminnan keskeyttämistä sekä Amerikan valtioiden ihmisoikeustoimikunnan GIEIn toimeksiannon päättymistä; tuomitsee voimakkaasti YK:n ja muiden kansainvälisten elinten kanssa yhteistyötä tekeviin henkilöihin kohdistuvat vainot, pidätykset ja pelottelun;

6.

kehottaa Nicaraguan hallitusta toteuttamaan osoituksena halukkuudestaan käynnissä olevassa vuoropuhelussa kolme kiireellistä toimenpidettä: poliittisten vankien vapauttaminen välittömästi ja ehdoitta, Nicaraguan kansalaisiin kohdistuvien sortotoimien, kuten oppositiojohtajien ahdistelun, pelottelun, vakoilun ja vainon lopettaminen välittömästi sekä kaikkien edellä mainittujen vapauksien rajoitusten poistaminen, ihmisoikeusjärjestöjen oikeushenkilöllisyyden ja niiden omaisuuden palauttaminen sekä kansainvälisten organisaatioiden paluu maahan;

7.

huomauttaa, että näissä olosuhteissa prosessin on johdettava poliittisia vankeja vastaan käynnistettyjen oikeudellisten menettelyjen peruuttamiseen sekä vankien fyysisen ja moraalisen koskemattomuuden sekä yksityisyyden takaamiseen sekä asianmukaiseen oikeuskäsittelyyn, maanpakoon ajettujen, myös toimittajien ja opiskelijoiden, paluuseen, katujen demilitarisointiin ja puolisotilaallisten joukkojen riisumiseen aseista sekä selkeän etenemissuunnitelman laatimiseen vapaiden, oikeudenmukaisten ja avoimien vaalien järjestämiseksi lähitulevaisuudessa siten, että mukana on kansainvälisiä tarkkailijoita;

8.

vaatii luovuttamaan välittömästi Italialle Alessio Casimirrin, joka elää tällä hetkellä Managuassa Nicaraguan hallituksen suojeluksessa ja jolle tuomittiin Italiassa poissaolevana kuusi elinkautista vankeusrangaistusta kristillisdemokraattien entisen puheenjohtajan, pääministerin ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Aldo Moron ja tämän henkivartijoiden kidnappauksesta ja murhista, jotka tehtiin Roomassa 16. maaliskuuta 1978;

9.

pyytää Euroopan ulkosuhdehallintoa ja jäsenvaltioita panemaan maan väestölle haittaa aiheuttamatta porrastetusti täytäntöön 21. tammikuuta 2019 annettujen neuvoston päätelmien mukaiset kohdennetut ja yksilölliset pakotteet, esimerkiksi viisumikiellot ja varojen jäädytykset, Nicaraguan hallitusta ja ihmisoikeusrikkomuksista vastuussa olevia henkilöitä vastaan, kunnes ihmisoikeudet ja perusvapaudet on palautettu maahan ja niitä kunnioitetaan täysin vuoropuhelussa vaaditulla tavalla; vaatiikin tässä tilanteessa käyttämään EU:n ja Keski-Amerikan välisen assosiaatiosopimuksen, jonka allekirjoittaja Nicaragua on, demokratialauseketta siten, että Nicaragua suljetaan sopimuksen ulkopuolelle;

10.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Amerikan valtioiden järjestön pääsihteerille, EU:n ja Latinalaisen Amerikan parlamentaariselle edustajakokoukselle, Keski-Amerikan parlamentille, Liman ryhmälle ja Nicaraguan tasavallan hallitukselle ja parlamentille.

(1)  EUVL C 45 E, 23.2.2010, s. 89.

(2)  EUVL C 285 E, 21.10.2010, s. 74.

(3)  EUVL C 252, 18.7.2018, s. 189.

(4)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0238.


21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/130


P8_TA(2019)0220

Vuotuinen strateginen mietintö kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanosta ja tuloksista

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. maaliskuuta 2019 vuotuisesta strategisesta mietinnöstä kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanosta ja tuloksista (2018/2279(INI))

(2021/C 23/22)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen päätöslauselman ”Transforming our World: the 2030 Agenda for Sustainable Development”, joka hyväksyttiin YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa New Yorkissa 25. syyskuuta 2015,

ottaa huomioon ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen osapuolten 21. konferenssissa (COP 21) 12. joulukuuta 2015 hyväksytyn Pariisin sopimuksen sekä Latvian ja Euroopan komission 6. maaliskuuta 2015 ilmastonmuutosta koskevaan YK:n puitesopimukseen esittämät EU:n ja sen jäsenvaltioiden suunnitellut kansallisesti määritellyt panokset (INDC),

ottaa huomioon Addis Abebassa (Etiopia) 13.–16. heinäkuuta 2015 pidetyn kolmannen kansainvälisen kehitysyhteistyön rahoitusta koskevan konferenssin,

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 208 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 7 artiklan, jonka mukaan ”unioni varmistaa eri politiikkojensa ja toimiensa välisen johdonmukaisuuden kaikki tavoitteensa huomioon ottaen”,

ottaa huomioon 7. kesäkuuta 2017 hyväksytyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen julkilausuman ”Uusi kehityspolitiikkaa koskeva eurooppalainen konsensus – meidän maailmamme, meidän ihmisarvomme, meidän tulevaisuutemme” (1),

ottaa huomioon 22. marraskuuta 2016 annetun komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle aiheesta ”Seuraavat toimet Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi – Kestävyyttä edistävät EU:n toimet” (COM(2016)0739),

ottaa huomioon 30. tammikuuta 2019 julkaistun komission pohdinta-asiakirjan ”Kohti kestävää Eurooppaa vuoteen 2030 mennessä”,

ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoa käsittelevän korkean tason monisidosryhmäfoorumin ja sen 11. lokakuuta 2018 esittämän yhteisen kannanoton, jossa suositellaan, että EU laatii ja toteuttaa kokonaisvaltaisen, visionäärisen ja muutoksia aikaan saavan Kestävä Eurooppa 2030 -strategian, joka ohjaa kaikkia EU:n politiikkoja ja ohjelmia, myös välitavoitteita ja pitkän aikavälin tavoitteita, ja esittää Euroopan vision kestävästä Euroopasta Agenda 2030:n jälkeen,

ottaa huomioon 28. tammikuuta 2019 julkaistun EU:n vuoden 2019 kertomuksen kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuudesta,

ottaa huomioon vuoteen 2020 ulottuvan yleisen unionin ympäristöalan toimintaohjelman ”Hyvä elämä maapallon resurssien rajoissa” (2),

ottaa huomioon 19. toukokuuta 2015 antamansa päätöslauselman kehitystyön rahoituksesta (3),

ottaa huomioon 12. toukokuuta 2016 antamansa päätöslauselman Agenda 2030:n seurannasta ja arvioinnista (4),

ottaa huomioon 7. kesäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman EU:n vuotta 2015 koskevasta kertomuksesta kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuudesta (5),

ottaa huomioon 22. marraskuuta 2016 antamansa päätöslauselman kehitysyhteistyön tehokkuuden parantamisesta (6),

ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2017 antamansa päätöslauselman kestävyyttä edistävistä EU:n toimista (7),

ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2018 antamansa päätöslauselman ”Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso: vuotuinen kasvuselvitys 2018” (8),

ottaa huomioon 3. heinäkuuta 2018 antamansa päätöslauselman maailman alkuperäiskansojen oikeuksien loukkaamisesta, maakaappaus mukaan lukien (9),

ottaa huomioon 20. kesäkuuta 2017 annetut neuvoston päätelmät aiheesta ”EU:n vastaus kestävän kehityksen toimintaohjelmaan Agenda 2030:een” (10502/17),

ottaa huomioon 30. toukokuuta 2018 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan sosiaalirahasto plussasta (ESR+) (COM(2018)0382),

ottaa huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin,

ottaa huomioon 20. marraskuuta 2018 julkaistun Maailman terveysjärjestön ja Euroopan parlamentin yhteisen julkilausuman ”United to accelerate progress to health related Sustainable Development Goals – leaving no one behind” (vauhditetaan yhdessä etenemistä kohti terveyteen liittyvien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista – ketään unohtamatta),

ottaa huomioon Eurostatin vuoden 2018 seurantakertomuksen edistymisestä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa EU:n puitteissa,

ottaa huomioon Eurooppa 2020 -strategian,

ottaa huomioon 19. syyskuuta 2018 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon ”Kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisen arviointiin paremmin sopivat indikaattorit – kansalaisyhteiskunnan panos”,

ottaa huomioon 18. lokakuuta 2018 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät (EUCO 13/18), joiden mukaan EU ja sen jäsenvaltiot ovat täysin sitoutuneita kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmaan ja sen toteutukseen ja joissa Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille komission aikomuksen julkaista vuonna 2018 pohdinta-asiakirjansa, jolla on tarkoitus valmistella toimintaohjelman kattavaa toteuttamisstrategiaa vuonna 2019,

ottaa huomioon neuvoston 25. kesäkuuta 2018 hyväksymät EU:n painopisteet Yhdistyneissä kansakunnissa ja Yhdistyneiden kansakuntien 73. yleiskokouksessa (syyskuu 2018–syyskuu 2019),

ottaa huomioon kestävän kehityksen tavoitteita käsittelevän monisidosryhmäfoorumin panoksen 12. lokakuuta 2018 julkaistuun komission pohdinta-asiakirjaan ”Kohti kestävää Eurooppaa vuoteen 2030 mennessä”,

ottaa huomioon vuonna 2018 julkistetut muuttoliikettä ja pakolaisia koskevat Global Compact -aloitteet,

ottaa huomioon katastrofiriskien vähentämistä koskevan Sendain kehyksen 2015–2030, jonka YK:n jäsenvaltiot hyväksyivät 18. maaliskuuta 2015 järjestetyssä katastrofiriskien vähentämistä käsitelleessä kolmannessa YK:n maailmankonferenssissa,

ottaa huomioon 27. syyskuuta 2018 annetun Euroopan unionin ja Yhdistyneiden kansakuntien yhteisen tiedonannon uudistetusta kehityskumppanuudesta ”A renewed partnership in development” (10),

ottaa huomioon New Yorkissa 23. syyskuuta 2018 järjestetyn Afrikan unionin, Euroopan unionin ja Yhdistyneiden kansakuntien kolmannen kolmenvälisen kokouksen päätteeksi annetun yhteisen tiedonannon (11),

ottaa huomioon 23. syyskuuta 2018 annetun EU:n ja YK:n yhteisen lehdistötiedotteen (12),

ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

ottaa huomioon kehitysvaliokunnan ja ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan työjärjestyksen 55 artiklan mukaisesti järjestämät yhteiskokoukset,

ottaa huomioon kehitysvaliokunnan ja ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön (A8-0160/2019),

A.

katsoo, että Agenda 2030:llä voidaan saada aikaan muutoksia, ja toteaa, että se sisältää köyhyyden poistamista, syrjinnän ja kasvavan eriarvoisuuden torjuntaa, vaurauden edistämistä, kestävyyttä, ympäristövastuullisuutta, sosiaalista osallisuutta, sukupuolten tasa-arvoa, ihmisoikeuksien kunnioittamista ja taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden varmistamista sekä rauhan ja turvallisuuden vahvistamista koskevia yleisiä, kunnianhimoisia, kokonaisvaltaisia, jakamattomia ja toisiinsa liittyviä tavoitteita; katsoo Euroopan unionin välittömien ja kaikilla tasoilla toteutettavien toimien ja tehokkaan täytäntöönpanostrategian sekä seuranta- ja arviointimekanismien olevan kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta ratkaisevan tärkeitä;

B.

ottaa huomioon, että Agenda 2030 ja kestävän kehityksen tavoitteet ovat kunnianhimoinen visio vauraammasta, osallistavammasta ja kestävämmästä maailmasta; ottaa huomioon, että Agenda 2030 perustuu unionin keskeisiin arvoihin eli demokratiaan ja osallistumiseen, hyvään hallintoon, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, yhteisvastuuseen ja kestävyyteen sekä oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen niin Euroopan unionissa ja sen jäsenvaltioissa kuin muuallakin maailmassa; katsoo, että pyrkiminen kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen on näin ollen luonnollinen seuraus Euroopan unionin suunnitelmista luoda Euroopalle parempi, terveempi ja kestävämpi tulevaisuus, ja katsoo, että kyseisten suunnitelmien olisi kuuluttava EU:n strategisiin painopisteisiin;

C.

ottaa huomioon, että Agenda 2030 ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen ovat haaste; katsoo, että nämä 17 päämäärää ja 169 tavoitetta edellyttävät EU:n ja sen jäsenvaltioiden, Euroopan parlamentin, kansallisten parlamenttien sekä alueellisten ja paikallisten viranomaisten välistä koordinointia sekä monitasoista hallintoa, jotka perustuvat myös julkisen sektorin, kansalaisyhteiskunnan ja yksityisen sektorin aktiiviseen ja laajaan osallistumiseen;

D.

toteaa, että työmarkkinaosapuolet ovat alusta lähtien osallistuneet keskeisellä tavalla Agenda 2030:n ja kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseen ja pitäneet esillä sellaisia painopisteitä kuin ihmisarvoinen työ, eriarvoisuuden torjunta, oikeudenmukainen siirtymä ja kansalaisyhteiskunnan osallistaminen; katsoo, että niiden aktiivinen osallistuminen edistymisen arviointiprosessiin ja Agenda 2030:n ja kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon on avainasemassa;

E.

ottaa huomioon, että komissio ei ole vielä laatinut sellaista kattavaa strategiaa Agenda 2030:n täytäntöön panemiseksi, joka kattaisi EU:n sisäiset ja ulkoiset politiikanalat ja jolle määriteltäisiin tarkka aikaraja vuoteen 2030 mennessä, tavoitteet ja konkreettiset toimenpiteet, kuten Euroopan parlamentti, neuvosto ja Eurooppa-neuvosto ovat vaatineet, ja että komissio ei ole myöskään sisällyttänyt kestävän kehityksen tavoitteita kokonaisvaltaisena kehyksenä vuonna 2017 julkaistuihin tarkistettuihin paremman sääntelyn suuntaviivoihin; katsoo, että tarvitaan yhteisiä indikaattoreita ja vertailuarvoja strategian täytäntöönpanon arvioimiseksi ja seuraamiseksi järjestelmällisesti ja puutteiden tunnistamiseksi sekä nyt että vastaisuudessa;

F.

katsoo, että kestävyys ja siirtyminen ilmastoneutraaliin, sosiaalisesti osallistavaan kiertotalouteen on ratkaisevaa, jotta voidaan varmistaa pitkän aikavälin kasvu ja kilpailukyky EU:ssa, ja se on mahdollista vain, jos pysytään kaikilta osin maapallon sietokyvyn rajoissa;

G.

ottaa huomioon, että kehityspolitiikkaa koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa tunnustetaan, että kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuus on olennainen osa EU:n pyrkimystä saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet ja että kestävä kehitys edellyttää kokonaisvaltaista ja monialaista politiikkaa, koska se on viime kädessä hallintoasia, jota on tavoiteltava yhteistyöllä kaikkien sidosryhmien kanssa kaikilla tasoilla; katsoo, että kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuutta koskevan periaatteen tehokas toteuttaminen on Agenda 2030:n tavoitteiden saavuttamisen kannalta olennaisen tärkeää;

H.

katsoo, että EU:n politiikka- ja hallintokehykseen kuuluu jo tietty määrä sitovia ja ei-sitovia poliittisia tavoitteita, vertailuarvoja ja indikaattoreita esimerkiksi talousarvioon liittyvillä, sosiaalisia kysymyksiä koskevilla sekä energiaan ja ympäristöön liittyvillä osa-alueilla ilman, että ne perustuisivat kattavaan, johdonmukaiseen ja yhtenäiseen poliittiseen strategiaan;

I.

katsoo, että kestävän kehityksen Agenda 2030 -ohjelman täytäntöönpano edellyttää kansalaisten tietoisuuden lisäämistä;

J.

toteaa, että ennakko- ja jälkiarvioinnit ovat ratkaisevan tärkeitä välineitä sen varmistamiseksi, että EU:n toimintapolitiikat eivät vaikuta kielteisesti kestävään kehitykseen erityisesti kehitysmaissa, sekä sen varmistamiseksi, että niiden myönteiset vaikutukset ovat mahdollisimman suuret; katsoo, että arvioinnit olisi julkaistava, jotta varmistetaan täysimääräinen avoimuus ja vastuuvelvollisuus;

K.

toteaa, että Agenda 2030 on yleismaailmallinen toimintaohjelma, joka olisi pantava täytäntöön kaikissa maissa; katsoo, että yleismaailmallisuuden periaate edellyttää sitä, että jokainen maa ottaa huomioon toimintansa vaikutukset muihin, jotta varmistetaan kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuus, mikä on unionille suuri haaste EU:n politiikan monitahoisuuden ja hajanaisuuden vuoksi;

L.

toteaa, että komission on seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman mukaan arvioitava elintarvikkeiden ja muiden hyödykkeiden kulutuksesta unionissa aiheutuvia ympäristövaikutuksia maailmanlaajuisesti;

M.

katsoo, että kehitysyhteistyön tehostamista koskevalla maailmanlaajuisella kumppanuudella GPEDC:llä voisi olla merkittävä rooli kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista koskeviin tehokkuusperiaatteisiin liittyvän valvonnan ja vastuuvelvollisuuden näyttöön perustuvissa kysymyksissä sekä kyseisten periaatteiden täytäntöönpanon edistämisessä kaikkien toimijoiden keskuudessa kansallisella tasolla; toteaa, että GPEDC:n on määritettävä selkeästi tavat tehdä yhteistyötä sellaisten yksittäisten OECD:n ulkopuolisten kehitysyhteistyön toimijoiden kanssa, kuten nousevat avunantajamaat, kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, yksityiset lahjoittajat, rahoituslaitokset ja yksityisyritykset;

N.

katsoo, että kestävän kehityksen tavoitteiden rahoittaminen on valtava haaste, joka ei vain edellytä vahvaa poliittista sitoutumista EU:lta ja sen jäsenvaltioilta vaan myös vahvaa maailmanlaajuista kumppanuutta sekä kaikkien rahoitusmuotojen (kotimaisten, kansainvälisten, julkisten, yksityisten sekä innovatiivisten lähteiden) käyttöä; katsoo, että yksityinen rahoitus on olennaista muttei saisi korvata julkista rahoitusta;

O.

katsoo, että kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen ei ole kiinni pelkästään riittävästä rahoituksesta vaan myös muista kuin rahoitukseen liittyvistä toimista, kuten Agenda 2030:ssa todetaan;

P.

katsoo, että kotimaisten resurssien käyttöönotto on välttämätön tekijä Agenda 2030:n päämäärien saavuttamisen kannalta; toteaa, että yritysten verovilppi ja veronkierto vaikuttavat erityisesti kehitysmaihin;

Q.

toteaa, että SEUT:n 208 artiklassa vahvistetaan, että kehitysyhteistyöpolitiikan päätavoite on köyhyyden vähentäminen ja lopulta sen poistaminen;

R.

ottaa huomioon, että Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen korkean tason poliittinen foorumi kokoontuu huippukokoustasolla YK:n yleiskokouksen yhteydessä syyskuussa 2019 luomaan katsauksen Agenda 2030:n täytäntöönpanoon kokonaisuudessaan tarkistaen edistymisen kaikkien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa kattavasti ja ministeritasolla heinäkuussa 2019 arvioimaan edistymistä kestävän kehityksen tavoitteiden 4 (laadukas koulutus), 8 (ihmisarvoinen työ ja talouskasvu), 10 (eriarvoisuuden vähentäminen), 13 (ilmastotoimet), 16 (rauha, oikeus ja vahvat instituutiot) ja 17 (kumppanuus tavoitteiden saavuttamiseksi) saavuttamisessa sekä tämän jälkeen vuosittain arvioimaan, miten on edistytty niiden päämäärien osalta, jotka eivät sisältyneet vuoden 2019 aihekohtaiseen arviointiin;

S.

ottaa huomioon, että YK:n yleiskokouksen kestävän kehityksen tavoitteita käsittelevä korkean tason kokous on EU:lle ja sen jäsenvaltioille sopiva tilaisuus korostaa edistymistään Agenda 2030:n ja kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisessä kattavasti;

T.

toteaa, että Agenda 2030:n seuranta- ja arviointiprosessissa YK:ssa EU ei ole aina äänestänyt yhtenäisesti varsinkaan silloin, kun on ollut kyse seksuaali- ja lisääntymisterveydestä ja siihen liittyvistä oikeuksista;

U.

ottaa huomioon, että korkean tason poliittinen foorumi on EU:lle ja sen jäsenvaltioille oiva tilaisuus arvioida edistymistään Agenda 2030:n edistämisessä vapaaehtoisten kansallisten selvitysten avulla ja toimia johtoasemassa virallisen kehitysavun suurimpana antajana sekä kestävyys- ja ympäristöpolitiikan kärkijoukkona; toteaa, että näiden valmiiksi saatettujen vapaaehtoisten kansallisten selvitysten avulla pystytään arvioimaan edistymistä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa ja tunnistaa tämänhetkiset puutteet ja haasteet;

V.

katsoo, että julkisella kehitysavulla on ratkaiseva merkitys kestävän kehityksen toimintaohjelman (Agenda 2030) toteuttamisessa etenkin alhaisen tulotason maissa sekä äärimmäisen köyhyyden ja epätasa-arvoisuuden torjunnassa, jos siinä noudatetaan tehokkaan kehitysyhteistyön periaatteita, joita ovat esimerkiksi edunsaajamaiden omavastuullisuus, avoimuus ja vastuuvelvollisuus, tulosperusteisuus ja osallistavuus;

W.

ottaa huomioon, että ”ketään unohtamatta” -periaate on Agenda 2030:n ydin; ottaa huomioon, että vuonna 2017 noin 22,5 prosenttia EU:n väestöstä oli köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa ja 6,9 prosenttia eurooppalaisista kärsi yhä vaikeasta aineellisesta puutteesta (13); katsoo, että eriarvoisuudella on lukuisia sosiaalisia seurauksia, kuten suuret erot hyvinvoinnissa ja elämänlaadussa, myös ammatillisten mahdollisuuksien ja terveydenhuollon osalta;

X.

toteaa, että lasten köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen on unionissa edelleen yleistä (26,4 prosenttia vuonna 2017); ottaa huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin, jonka mukaan lapsilla on oikeus suojeluun köyhyyttä vastaan ja heikoista lähtökohdista tulevilla lapsilla on oikeus yhtäläisiä mahdollisuuksia edistäviin erityistoimenpiteisiin; katsoo, että lapsiin varhaisessa vaiheessa tehtävillä investoinneilla saadaan merkittäviä hyötyjä näille lapsille ja koko yhteiskunnalle ja ne ovat ratkaisevan tärkeitä huono-osaisuuden kierteen katkaisemiseksi jo lasten ensimmäisinä elinvuosina;

Y.

ottaa huomioon, että viimeisten viiden vuoden aikana EU on edistynyt liki kaikkien kestävän kehityksen tavoitteiden kohdalla ja että 27 jäsenvaltiosta 7 on 10 parhaiten suoriutuneen maan joukossa maailmanlaajuisella kestävän kehityksen indeksillä mitattuna ja kaikki 27 ovat 50 parhaiten suoriutuneen maan joukossa (yht. 156 maasta) (14); toteaa, että eräät jäsenvaltiot ovat jo johtoasemassa kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanossa; toteaa, että EU:lla ei ole kuitenkaan vieläkään kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanostrategiaa;

Z.

katsoo, että maiden välisen ja sisäisen suuren ja lisääntyvän eriarvoisuuden sosiaaliset ja taloudelliset kustannukset voivat olla merkittävät; toteaa, että eriarvoisuus on selvästi kestävän kehityksen tavoitteen vastaista;

AA.

ottaa huomioon, että sääntelyn parantaminen oli nimenomaisesti mainittu komission tiedonannossa yhtenä keinona varmistaa, että kestävän kehityksen tavoitteiden valtavirtaistamisessa edistytään kaikilla EU:n politiikka-aloilla (15);

AB.

toteaa, että 19. heinäkuuta 2018 julkaistussa HI-viruksen/aidsin, virushepatiitin ja tuberkuloosin torjuntaa Euroopan unionissa ja sen naapurimaissa koskevassa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa (SWD(2018)0387) korostetaan virushepatiitin seurantatietojen aukkoja ja puutteita, minkä vuoksi on vaikea arvioida, miten kaukana EU:n jäsenvaltiot ovat kestävän kehityksen tavoitteesta;

AC.

ottaa huomioon, että komission 1. maaliskuuta 2017 julkaisema ”Valkoinen kirja Euroopan tulevaisuudesta” (COM(2017)2025) ei sisältänyt kestävää kehitystä tai Agenda 2030:tä EU:n tulevaisuuden visiona tai narratiivina;

AD.

ottaa huomioon, että maaliskuussa 2018 julkistetussa Unicefin raportissa ”Progress for Every Child in the SDG Era” havaittiin, että hälyttävästi 64 maan tiedot puuttuivat ja 37 maan eteneminen kohti kestävän kehityksen tavoitteita oli riittämätöntä; toteaa, että maissa, jotka eivät ole kyenneet mittaamaan edistymistä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa, elää yli puoli miljardia lasta;

AE.

katsoo, että ihmisarvoinen työ on oikeudenmukaisen ja osallistavan kasvun perusta sekä kehityksen ja sosiaalisen edistymisen kannalta keskeinen tekijä; toteaa, että yhdessä työttömille tai työkyvyttömille tarjottavan sosiaalisen suojelun kanssa se voi torjua eriarvoisuutta ja vaikuttaa merkittävästi sosiaaliseen ja taloudelliseen edistykseen;

Euroopan johtajuus universaalien arvojen ajamisessa monenvälisissä puitteissa ihmisten, planeetan ja vaurauden hyväksi

1.

painottaa, että maailman edessä olevat monimutkaiset maailmanlaajuiset haasteet edellyttävät kokonaisvaltaista ja kohdennettua vastausta, joka voidaan saavuttaa kestävän kehityksen Agenda 2030:n avulla;

2.

korostaa, että Agenda 2030:n tavoitteena on parantaa kaikkien hyvinvointia maapallon resurssien rajoissa ja luoda oikeudenmukainen maailma ketään unohtamatta ja että kestävän kehityksen neljää olennaista pilaria (sosiaalinen, taloudellinen sekä hallintoon ja ympäristöön liittyvä kehitys) on käsiteltävä kokonaisvaltaisesti kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi; painottaa, että kestävä kehitys on Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 3 artiklan 3 kohdassa vahvistettu perustavoite ja että sen olisi oltava keskeisessä asemassa Euroopan tulevaisuutta koskevassa keskustelussa ja narratiivissa; korostaa lisäksi, että kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanon olisi johdettava ajattelutavan muutokseen ja siitä olisi tultava EU:n kokonaisvaltainen pitkän aikavälin taloudellinen malli, joka korvaa nykyisen Eurooppa 2020 -strategian;

3.

korostaa, että Agenda 2030:n täytäntöönpano liittyy tiiviisti unionin arvoihin ja intresseihin ja on merkittävä innovaatio, jonka avulla on mahdollista elvyttää monenvälisyyteen ja kansainväliseen yhteistyöhön perustuva maailmanjärjestys;

4.

palauttaa mieliin, että tarvitaan järjestelmällisesti sukupuolen ja muiden ominaisuuksien mukaan eriteltyjä tietoja kaikista kaikkia tavoitteita koskevista asiaankuuluvista indikaattoreista;

5.

painottaa, että EU:n olisi uudistettava sitoutumisensa rooliinsa Agenda 2030:n ja kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanon maailmanlaajuisena edelläkävijänä yhdessä jäsenvaltioidensa ja niiden paikallis- ja alueviranomaisten kanssa toissijaisuusperiaatteen mukaisesti ja tiiviissä yhteistyössä kansainvälisten kumppaneidensa kanssa; muistuttaa, että EU:n poliittinen sitoutuminen tulisi ottaa huomioon vuosien 2021–2017 monivuotisessa rahoituskehyksessä; korostaa, että Agenda 2030:n on edelleen tehostettava koordinoitua lähestymistapaa EU:n sisäisten ja ulkoisten toimien ja sen muiden toimintapolitiikkojen välillä sekä EU:n rahoitusvälineiden johdonmukaisuutta maailmanlaajuisen reagoinnin mahdollistamiseksi ja kestävään kasvuun ja kehitykseen sitoutumiseksi;

6.

painottaa, että kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttaminen edellyttää EU:n, kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason tehokasta yhteistyötä, jossa noudatetaan toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita; korostaa ympäristön ja kestävän kehityksen neuvoa-antavien toimikuntien tärkeää tehtävää tässä yhteistyössä ja katsoo, että niiden osallistumista olisi vahvistettava kaikilla hallinnon tasoilla;

7.

pitää myönteisenä sitä, että monet jäsenvaltiot ja EU:n ulkopuoliset kumppanimaat ovat tehneet lujasti töitä luodakseen mekanismeja ja strategioita kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöön panemiseksi ja niiden sisällyttämiseksi toimintapolitiikkoihinsa ja hallintopuitteisiinsa; kehottaa niitä jäsenvaltioita, jotka eivät vielä ole luoneet tällaisia mekanismeja, tekemään sen; korostaa, että auttamalla ja kannustamalla kolmansia maita toteuttamaan vastaavia toimia EU edistää tasapuolisen toimintaympäristön luomista; toteaa, että EU:n tasolla tarvitaan silti lisää parannuksia;

8.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että ne soveltavat toimintapolitiikoissaan horisontaalista lähestymistapaa kestävän kehityksen tavoitteisiin;

9.

ottaa huomioon, että vuonna 2015 kaikki Euroopan maat, niin EU:n jäsenvaltiot kuin EU:hun kuulumattomat maatkin, sitoutuivat Agenda 2030:een; katsoo, että Euroopan tulevaisuudesta käytävien keskustelujen yhteydessä olisi otettava huomioon yleiseurooppalaisen kehyksen kehittäminen kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiselle EU:n jäsenvaltioiden, ETA-maiden, EU:n assosiaatiosopimusten osapuolten, ehdokasmaiden ja unionista eroamisen jälkeen myös Yhdistyneen kuningaskunnan kesken; painottaa kaikilla tasoilla käytävien parlamentaaristen keskustelujen edistämisen merkitystä;

10.

on tyytyväinen komission pohdinta-asiakirjaan ”Kohti kestävää Eurooppaa vuoteen 2030 mennessä”, jossa esitetään kolme skenaariota siitä, miten EU voisi edistää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista; pitää parhaana skenaariota 1, jossa ehdotetaan kokonaisvaltaista strategiaa ohjaamaan EU:n ja jäsenvaltioiden toimia kestävän kehityksen tavoitteiden panemiseksi täytäntöön; katsoo, että Euroopan tulevaisuutta tarkasteltaessa kestävä Eurooppa on ainoa tie sen kansalaisten ja maapallon hyvinvoinnin ja vaurauden varmistamiseksi;

11.

pitää valitettavana, että komissio ei ole vielä laatinut integroitua ja kokonaisvaltaista kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanostrategiaa;

12.

korostaa julkisen kehitysavun tärkeyttä keskeisenä välineenä pyrkimyksissä poistaa köyhyys ja palauttaa mieliin EU:n ja jäsenvaltioiden virallista kehitysapua koskevat sitoumukset, kuten sitoumuksen nostaa sen määrä 0,7 prosentin tavoiteosuuteen bruttokansantulosta ja vähiten kehittyneiden maiden kehitysavun määrä 0,15–0,20 prosenttiin bruttokansantulosta; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita sitoutumaan viipymättä uudelleen tavoitteeseen, jonka mukaan 0,7 prosenttia bruttokansantulosta kohdennetaan julkiseen kehitysapuun, ja lisäämään asteittain julkista kehitysapua, jotta saavutetaan kyseinen taso selkeän aikataulun mukaisesti; kehottaa jäsenvaltioita laatimaan todennettavissa olevat vuotuiset toimintasuunnitelmat yksilöllisten virallisen kehitysavun tavoitteidensa saavuttamiseksi; korostaa, että koska sekä EU että jäsenvaltiot ovat vastuussa kehitysapua koskevan tavoitteen, joka on 0,7 prosenttia bruttokansantulosta, saavuttamisesta, jäsenvaltiot ovat vastuuvelvollisia sekä kansallisille parlamenteilleen että Euroopan parlamentille;

13.

on tietoinen siitä, että terveyshyötyjä on suojeltava ja edistymistä on vauhditettava, jotta kestävän kehityksen tavoitteet saavutetaan; toteaa, että vaikka maailma on edistynyt huomattavasti useilla terveyden osa-alueilla, jäljellä on vielä paljon haasteita, joihin kuuluvat vakaiden maiden kansalaisten terveyden ja hauraissa ja haavoittuvassa asemassa olevissa elinympäristöissä elävien ihmisten terveyden erojen sekä maiden välisten terveyserojen pienentäminen;

14.

on tietoinen siitä, että kestävän kehityksen Agenda 2030 on vahvistanut maailmanlaajuista terveyttä yhtenä poliittisena painopisteenä; toteaa, että terve väestö on kestävän kehityksen kannalta ratkaisevaa, jotta voidaan poistaa köyhyys, edistää rauhanomaisia ja osallistavia yhteiskuntia ja suojella ympäristöä; painottaa, että terveys on myös edistyksen tulos ja indikaattori, joka kuvaa monien tavoitteiden ja koko Agenda 2030:n onnistumista;

15.

painottaa, että EU on kaiken kaikkiaan onnistunut vähentämään omia kasvihuonekaasupäästöjään ja irrottamaan ne talouskasvusta ja edistämään siten maailmanlaajuisia vähennystoimia ottaen myös huomioon EU:n tuontiin ja vientiin liittyvät päästöt (16); panee kuitenkin merkille, että tarvitaan lisätoimia sekä EU:n tasolla että maailmanlaajuisesti;

EU:n strategisten ja yhtenäisten toimien tehostaminen maailmanlaajuisten tavoitteiden saavuttamiseksi

16.

kehottaa komissiota tekemään perusteellisen puuteanalyysin nykyisistä toimintapolitiikoista ja niiden täytäntöönpanosta synergioita ja epäjohdonmukaisuuksia sisältävien kriittisten osa-alueiden tunnistamiseksi; pyytää komissiota viipymättä määrittelemään selvästi toimet, jotka on toteutettava vuoteen 2030 mennessä EU:n toimintapolitiikkojen, lainsäädännön, tilastojen ja eriteltyjen tietojen keruun, hallinnon ja toimeenpanon osalta Agenda 2030:n toteuttamista koskevan kattavan strategian laatimiseksi vuoden 2019 loppuun mennessä;

17.

kehottaa komissiota laatimaan kunnianhimoisen, kokonaisvaltaisen ja kaikenkattavan strategian Agenda 2030:n toteuttamiseksi niin, että kaikki kestävän kehityksen tavoitteet sisällytetään EU:n kaikkiin toimintapolitiikkoihin ja hallintoon ja EU:n toimielimille ja jäsenvaltioille annetaan ohjeita Agenda 2030:n täytäntöönpanosta, seurannasta ja arvioinnista sekä laaditaan selkeitä etenemissuunnitelmia ja asetetaan konkreettisia tavoitteita ja määräaikoja; kehottaa komissiota varmistamaan, että tämä strategia koskee kestävän kehityksen tavoitteiden välisiä yhteyksiä;

18.

kehottaa komissiota tiivistämään yhteistyötään YK:n kanssa ja EU:n jäsenvaltioita tukemaan YK:n meneillään olevaa uudistusta Agenda 2030:n tarkoituksenmukaisen täytäntöönpanon mahdollistamiseksi;

19.

muistuttaa, että kestävän kehityksen tavoitteet ovat lapsen oikeuksien toteutumisen kannalta olennaisia; painottaa, että on tärkeää toteuttaa EU:n suuntaviivat lapsen oikeuksien edistämiseksi ja suojaamiseksi EU:n ulkosuhteiden yhteydessä, kehottaa komissiota seuraamaan lapsen oikeuksien edistymistä EU:n ulkoisissa ohjelmissa ja raportoimaan siitä;

20.

kehottaa komissiota johtamaan elintarvikkeiden sellaisen kestävän tuotanto- ja kulutusmallin kehittämistä, joka suojelee elintarvikejärjestelmiä ja poistaa niiltä terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia paineita ja tuottaa taloudellisia etuja viljelijöille, yrityksille ja kansalaisille, koska se on keskeinen perusta kestävän Euroopan rakentamisessa;

21.

kehottaa komissiota tekemään yhteistyötä sidosryhmien kanssa kaikilla tasoilla kaiken ikäisten ihmisten terveellisen elämän turvaamiseksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi tarjoamalla erityisesti terveydenhuoltoa paremmin saataville kohtuuhintaisesti, tehokkaasti ja kestävästi, torjumalla tartuntatautien riskitekijöitä kokonaisvaltaisemmin, vaihtamalla parhaita käytäntöjä ja vahvistamalla valmiuksia ehkäistä ja hallita maailmanlaajuisia terveysuhkia, kuten mikrobilääkeresistenssiä;

22.

kehottaa komissiota yhdenmukaistamaan ohjelma-, rahoitus- ja toimintapolitiikkoja, lähestymistapoja ja menetelmiä, joiden tehokkuutta ja vaikuttavuutta se voi parantaa, YK:n ja sen kumppanien kanssa, jotta voidaan parantaa useiden yhteisten painopisteiden, kuten sukupuolten tasa-arvon sekä lisääntymis- ja äitiysterveyden ja vastasyntyneiden, lasten ja nuorten terveyden, ilmastonmuutoksen ja ympäristön, eriarvoisuuden ja köyhyyden torjumisen, vaikuttavuutta;

23.

painottaa, että verotuksen oikeudenmukaisuuden ja avoimuuden varmistaminen, veronkierron ja veropetosten torjuminen, lainvastaisten rahoitusvirtojen ja veroparatiisien kitkeminen sekä kotimaisten resurssien hyödyntämisen lisääminen on Agenda 2030:n rahoituksen kannalta ratkaisevaa; toistaa kehotuksensa arvioida kansallisten ja EU:n veropolitiikkojen heijastusvaikutuksia kehitysmaihin, millä varmistetaan kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuus;

24.

painottaa sosiaalisen ja taloudellisen eriarvoisuuden poistamisen ja sukupuolten tasa-arvon edistämisen merkitystä EU:ssa ja maailmanlaajuisesti; muistuttaa Agenda 2030:n perustana olevasta ”ketään ei jätetä” -periaatteesta; kehottaa siksi komissiota kiinnittämään erityistä huomiota yhteiskunnan kaikkein syrjäytyneimpiin ja haavoittuvimmassa asemassa oleviin ryhmiin ja varmistamaan niiden täysimääräisen osallistamisen;

25.

kehottaa komissiota edistämään kestäviä globaaleja arvoketjuja perustamalla yritysten koko toimitusketjuun keskittyviä due diligence -järjestelmiä, joilla kannustetaan yrityksiä investoimaan vastuullisemmin ja edistetään vapaakauppasopimusten kestävyyttä koskevien lukujen tehokkaampaa täytäntöönpanoa, johon kuuluvat korruption torjunta, avoimuus, veronkierron torjunta ja vastuullinen yritystoiminta;

26.

katsoo, että kestävän kehityksen tavoitteiden olisi oltava kestävää kehitystä ja osallistavaa kasvua koskevan EU:n strategian keskiössä; korostaa, että on tarpeen vahvistaa selkeästi yhteiset indikaattorit, vertailuarvot ja tavoitteet, selvitettävä tavoitteiden saavuttamiseen jäljellä oleva matka sekä vaadittavat toimet ja täytäntöönpanovälineet; korostaa, että EU:n 2030-strategiassa olisi niin ikään vahvistettava, milloin ja miten unioni arvioi kestävään kehitykseen kohdistuvia vaikutuksia olemassa olevien puutteiden korjaamiseksi, nykyisten toimintapolitiikkojen kohdentamiseksi uudelleen ja uusien lainsäädäntöehdotusten laatimiseksi tai EU:n lainsäädännön tarkistamiseksi, ja varmistettava samalla johdonmukaisuus ja koordinointitoimet sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla; kehottaakin komissiota ja neuvostoa kaikissa kokoonpanoissaan pyrkimään tähän viipymättä;

27.

katsoo, että parlamentin olisi osallistuttava talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon, että se olisi yhdenmukaistettava Agenda 2030:n kanssa ja että prosessiin olisi sisällytettävä kestävyystarkastus; kehottaa siksi komissiota jatkamaan nykyisen talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson mukauttamista; korostaa tämän edellyttävän erityisesti sitä, että ohjausjaksossa otetaan kattavasti huomioon kestävän kehityksen tavoitteiden kaikki ulottuvuudet;

28.

kehottaa komissiota laatimaan kattavan strategian, jolla tuetaan ympäristön kestävyyttä lisääviä investointeja, ja varmistamaan, että kestävän kehityksen tavoitteiden ja talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson välillä on asianmukainen yhteys;

29.

korostaa tarvetta määritellä selkeästi kullakin hallinnon tasolla tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettavat toimet noudattaen samalla toissijaisuusperiaatetta; kehottaa laatimaan selkeitä ja johdonmukaisia kestävää kehitystä koskevia suunnitelmia asianmukaisella tasolla (kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla) niissä jäsenvaltioissa, joissa tätä ei vielä ole tehty; painottaa, että komission olisi ohjattava tätä prosessia johdonmukaisen lähestymistavan varmistamiseksi; vaatii soveltamaan monitasoista lähestymistapaa ymmärryksen, sitoutumisen ja jaetun vastuun lisäämiseksi kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanossa;

30.

pitää myönteisenä, että Eurostat on julkaissut toisen EU:n kestävää kehitystä koskevan seurantakertomuksen, joka on askel kohti täysivaltaisen EU:n seurantamekanismin luomista;

31.

korostaa, että komission on kehitettävä kestävän kehityksen tavoitteiden ja Agenda 2030:n täytäntöönpanoa ja valtavirtaistamista varten yhdennetyt, vaikuttavat ja osallistavat seuranta-, vastuuvelvollisuus- ja arviointipuitteet, jotka ovat yhdenmukaiset YK:n maailmanlaajuisen indikaattorikehyksen kanssa ja joilla kerätään tietoa ja asiaan liittyviä eriteltyjä tilastotietoja kansallisella ja valtiotasoa alemmalla tasolla, mutta toteaa samalla, että Eurostat ei yksin pysty kattavasti ilmentämään kaikkia kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa edistymisen ulottuvuuksia; korostaa, että on otettava huomioon heijastusvaikutukset ja tavoitteiden toisiinsa liittyvä ja jakamaton luonne, ja pyytää, että Eurostatille annetaan tehtäväksi myös raportoida järjestelmällisesti kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisesta kussakin jäsenvaltiossa yhdenmukaisten indikaattorien perusteella;

32.

korostaa tarvetta kehittää monenlaisia indikaattoreita, jotka eivät ole luonteeltaan puhtaasti taloudellisia ja jotka ilmentävät kestävän kehityksen tavoitteiden muutoksen aikaansaavaa luonnetta erityisesti köyhyyden kaikkien muotojen torjunnassa, ja katsoo, että indikaattoreita mitattaessa olisi käytettävä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta merkityksellisiä eriytettyjä tietoja; korostaa, että Eurostatin on laadittava erityiset EU:ssa sisäisesti asianomaisilla hallintotasoilla sovellettavat indikaattorit, jotka kuvaavat etenemistä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa;

33.

muistuttaa, että EU on avainasemassa globaalien arvoketjujen avoimuuden, vastuuvelvollisuuden ja kestävyyden lisäämisessä; painottaa, että EU:lla on normatiivista ja taloudellista voimaa, ja siksi sen on asettauduttava johtoasemaan hyvien käytäntöjen noudattamisessa ja maailmanlaajuisten sääntöjen laatimisessa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan neuvotteluja YK:n sitovasta kansainvälisestä monikansallisia yhtiöitä ja ihmisoikeuksia koskevasta sopimuksesta;

34.

kehottaa EU:n jäsenvaltioita antamaan Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen vahvistamien indikaattorien mukaisia tietoja virushepatiitin tehokasta seurantaa varten ja kehottaa komissiota seuraamaan tätä prosessia tiiviisti marraskuussa 2016 julkaistussa tiedonannossaan ”Seuraavat toimet Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi” antamansa sitoumuksen mukaisesti;

35.

korostaa, että on tärkeää lisätä tietoisuutta kestävän kehityksen Agenda 2030:n muutospotentiaalista ja sen tavoitteista; muistuttaa, että on välttämätöntä ottaa mukaan kansalaisia ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjä koko täytäntöönpano- ja seurantaprosessin ajan; painottaa Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien tärkeää roolia;

36.

painottaa avoimuuden ja demokraattisen vastuuvelvollisuuden merkitystä seurattaessa EU:n edistymistä Agenda 2030:n toteuttamisessa ja painottaa tämän vuoksi myös lainsäädäntövallan käyttäjien asemaa tässä prosessissa; katsoo, että SEUT-sopimuksen 295 artiklan mukaisen sitovan toimielinten välisen sopimuksen tekeminen mahdollistaisi asianmukaiset yhteistyöjärjestelyt tämän osalta;

37.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita parantamaan entisestään Agenda 2030:n toteuttamisen välttämättömyyttä koskevien tietojen saatavuutta sekä lisäämään kansalaisten tietoisuutta siitä;

38.

painottaa, että monivuotinen rahoituskehys on suunnattava Agenda 2030:n mukaisesti ja että on varmistettava kestävän kehityksen aiempaa kattavampi valtavirtaistaminen kaikkiin rahoitusmekanismeihin ja budjettikohtiin; kehottaakin komissiota lisäämään vastuuvelvollisuutta yhteisten tulosten tuottamiseksi monivuotisen rahoituskehyksen kautta; toistaa tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä esittämänsä kannan, jossa vaaditaan monivuotisen rahoituskehyksen toiminnan tarkistuksen jälkeen suoritettavaa pakollista välitarkistusta, jossa otetaan huomioon kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa tapahtuneen edistyksen arviointi; korostaa, että on varmistettava, että olemassa olevien politiikkojen suunnitellut kokonaismäärärahat ovat yhdenmukaisia kestävän kehityksen kanssa;

39.

katsoo, että EU:ssa on vauhditettava vihreitä investointeja, innovaatioita ja kasvua huomattavasti, jotta Agenda 2030:n täytäntöönpano voi tapahtua oikea-aikaisesti ja menestyksekkäästi, ja korostaa, että on otettava laajemmin käyttöön innovatiivisia olemassa olevia rahoitusvälineitä, kuten ympäristöä säästävät julkiset hankinnat, ja on sovellettava pikaisesti erilaisia lähestymistapoja nykyiseen investointipolitiikkaan, erityisesti ympäristölle haitallisten tukien asteittaista poistamista;

40.

pitää myönteisenä kestävän kehityksen tavoitteiden rahoittamiseen osoitetun instituutioiden ja yksityisen pääoman kasvua ja korostaa vakaan ja kestävän rahoituskehyksen merkitystä, myös pankkien pääomavaatimusten kalibrointia, runsaasti hiilidioksidipäästöjä aiheuttavien resurssien vakavaraisuuskohtelua, vakuutusyhtiöihin sovellettavia vakavaraisuussääntöjä ja institutionaalisten sijoittajien ja varainhoitajien tehtävien päivitystä;

Politiikan johdonmukaisuus ja kestävän kehityksen tavoitteiden koordinointi ja sisällyttäminen kaikkeen politiikkaan

41.

tähdentää päätöksentekoelinten, erilaisten järjestöjen ja asiaan liittyvien sidosryhmien, myös paikallisviranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen välisen sekä niiden sisäisen paremman koordinoinnin ja yhteistyön merkitystä Agenda 2030:n täytäntöönpanossa ja kestävää kehitystä tukevan politiikkajohdonmukaisuuden parantamisessa;

42.

pitää myönteisenä kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuutta koskevan komission kertomuksen hyväksymistä ja pyrkimystä integroida kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuus kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoa vuonna 2019 koskevaan EU:n lähestymistapaan; muistuttaa, että kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuus on periaate, joka on vahvistettu SEUT-sopimuksessa (208 artiklassa) ja on samalla kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen perusta;

43.

toteaa, että kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuuden välineillä on saatu aikaan edistystä vaikuttamalla EU:n päätöksentekoon; kehottaa ryhtymään lisätoimiin, jotta varmistetaan, että muussa kuin kehityspolitiikassa otetaan kehitystavoitteet huomioon politiikkojen johdonmukaisuuden mekanismien tuloksena;

44.

korostaa, että kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuus on kestävää kehitystä tukevan politiikkajohdonmukaisuuden keskeinen osatekijä ja vaikuttaa siihen olennaisesti; suosittelee painokkaasti, että parhaita käytäntöjä ja kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuudesta saatuja kokemuksia sovelletaan kestävää kehitystä tukevan politiikkajohdonmukaisuuden edelleen kehittämiseen ja käyttöön ottamiseen;

45.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan uudelleen sitoumuksensa kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuuteen, joka on tärkeä askel tavoiteltaessa laajempaa kestävää kehitystä tukevaa politiikkajohdonmukaisuutta Agenda 2030:n täytäntöönpanoa koskevassa toiminnassa; korostaa, että kestävää kehitystä tukevaa politiikkajohdonmukaisuutta koskevia mekanismeja on kehitettävä kaikissa unionin toimielimissä ja kaikissa päätöksentekoprosesseissa ja on varmistettava, että tätä periaatetta noudatetaan asianmukaisesti säännöllisillä etukäteen tehtävillä vaikutustenarvioinneilla ja ottamalla käyttöön asianmukaisia vastuuvelvollisuus- ja lieventämismekanismeja;

46.

katsoo, että kestävää kehitystä tukeva politiikkajohdonmukaisuus tarkoittaa, että kaikki asiaankuuluvat politiikat ja kaikki EU:n tason rahoitus- ja muut välineet on tulevaisuudessa suunniteltava ja pantava täytäntöön ja niitä on seurattava kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen mielessä pitäen ja että komission olisi siksi pikaisesti kehitettävä tarvittavat poliittiset valmiudet kaikilla tasoilla;

47.

kehottaa komissiota hyväksymään jatkotoimia koskevan toimintasuunnitelman ja noudattamaan siten kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuuden ulkoisen arvioinnin suositusta, jossa vaaditaan hyväksymään tämän konseptin täytäntöönpanoa koskevat selvät säännöt; toistaa kehotuksensa määritellä selvästi EU:n kunkin toimielimen vastuut kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuutta koskevien sitoumusten saavuttamisessa;

48.

toistaa vaatimuksensa siitä, että kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuudesta keskustellaan Eurooppa-neuvoston tasolla, jotta saadaan vauhtia sen mekanismien täytäntöönpanolle pyrittäessä saavuttamaan kestävän kehityksen Agenda 2030:n päämäärät; katsoo, että kuten kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuuden ulkopuolisessa arvioinnissa tuotiin esiin, vain EU:n poliittisella tahdolla on merkittävä vaikutus kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuutta koskevan lähestymistavan edistämiseen ja vaikuttavuuteen;

49.

painottaa, että koska EU on sitoutunut oikeudellisesti edistämään kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuutta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 208 artiklan mukaisesti, sen on käytävä kehitysmaiden ja -alueiden kanssa ennakoivaa vuoropuhelua, jossa keskustellaan niihin mahdollisesti vaikuttavista merkittävistä toimintapoliittisista aloitteista ja jossa kyseiset aloitteet otetaan huomioon;

50.

korostaa, että EU:n ympäristönormit kuuluvat maailman tiukimpiin ja sen yritykset ovat jo edellä globaaleja kilpailijoitaan, minkä vuoksi EU:ta pidetään myös vapauden ja demokratian tukikohtana, jolla on vakaat, oikeusvaltioperiaatteeseen perustuvat instituutiot ja voimakas kansalaisyhteiskunta; katsoo, että EU:n voisi siten päättää edistää nykyisiä yhteiskunnallisia ja ilmasto- ja hallintonormejaan aiempaa tehokkaammin;

51.

pitää myönteisenä Agenda 2030:tä käsittelevän työryhmän perustamista yleisten asioiden neuvoston puitteissa; kehottaa luomaan parlamentin, neuvoston ja komission välille sekä toimielinten sisälle kestävän kehityksen tavoitteiden koordinointi- ja yhteistyömekanismeja politiikan johdonmukaisuuden varmistamiseksi; korostaa, että kyseiset mekanismit olisi selvästi muotoiltava ja vahvistettava kestävän Euroopan saavuttamista vuoteen 2030 mennessä koskevassa toimielinten välisessä sopimuksessa, koska kolmen toimielimen väliset johdonmukaiset poliittiset prosessit ovat ratkaisevia Agenda 2030:n täytäntöönpanon onnistumisen kannalta; kehottaa kaikkia kolmea toimielintä osallistumaan tulevan kestävän kehityksen tavoitteita käsittelevän monisidosryhmäfoorumin työhön ja korostaa, että on tärkeää, että kaikki asiaan liittyvät toimijat ovat mukana tässä foorumissa, kansalaisyhteiskunnan järjestöt mukaan luettuina;

52.

katsoo, että kumppanuuksia koskevan kestävän kehityksen tavoitteen 17 mukaisesti nykyisen kestävän kehityksen tavoitteita käsittelevän monisidosryhmäfoorumin tehtävä olisi päivitettävä ja sisällytettävä viralliseen ja toimielinten väliseen kuulemiskehykseen;

53.

painottaa kehitysyhteistyön osuutta Agenda 2030:n täytäntöönpanon tukemisessa kehitysmaissa; pitää myönteisenä kestävän kehityksen tavoitteiden valtavirtaistamista uuteen kehityspolitiikkaa koskevaan eurooppalaiseen konsensukseen; muistuttaa, että köyhyyden poistamisen (kestävän kehityksen tavoite 1) on pysyttävä EU:n kehitysyhteistyön ensisijaisena tavoitteena; muistuttaa, että tavoitteet 1 ja 2 liittyvät olennaisesti toisiinsa; muistuttaa jälleen, että edistyksestä huolimatta täytäntöönpanon nykyinen vauhti ja laajuus eivät todennäköisesti edistä perusteellisia muutoksia, joita tarvitaan tavoitteen 2 toteuttamiseksi; vaatii lisäämään toimia vuonna 2017 korkean tason poliittisessa foorumissa tehdyn kestävän kehityksen tavoitteen 2 aihekohtaisen arvioinnin suositusten noudattamiseksi;

54.

toistaa vaatimuksensa kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisen valtavirtaistamisesta kaikkiin politiikanaloihin; pitää myönteisenä komission sitoutumista kestävän kehityksen tavoitteiden valtavirtaistamiseen sen paremman sääntelyn agendaan ja painottaa, että paremman sääntelyn välineitä voidaan käyttää strategisesti komission tekemiin EU:n toimintapolitiikan johdonmukaisuuden riippumattomiin arviointeihin Agenda 2030:n ja EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan osalta; kehottaa komissiota tarkistamaan pikaisesti paremman sääntelyn agendaa koskevat suuntaviivat ja vahvistamaan edelleen ja seuraamaan säännöllisiä jälkiarviointejaan politiikan täyden johdonmukaisuuden varmistamiseksi kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanossa siten, että samalla edistetään synergioita, saadaan oheishyötyjä ja vältetään kompromisseja sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla;

55.

kehottaa ottamaan käyttöön parlamenttiin valiokuntien välisen koordinoinnin, jotta voidaan seurata ja valvoa Agenda 2030:ä koskevien EU:n sitoumusten täytäntöönpanoa;

56.

kehottaa Euroopan parlamentin puheenjohtajakokousta ja valiokuntien puheenjohtajia arvioimaan parlamentin nykyisen rakenteen tarkoituksenmukaisuuden silloin, kun halutaan varmistaa sen kyky seurata tehokkaasti ja kattavasti EU:n sisä- ja ulkopolitiikassa kaikilla politiikanaloilla kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi tehtävää työtä;

57.

kehottaa parlamenttia, komissiota ja neuvostoa laatimaan yhteisen kestävyyttä koskevan julkilausuman, jossa kestävän kehityksen tavoitteet ankkuroidaan monivuotisiin toimielinten välisiin painopisteisiin seuraavalla vaalikaudella;

58.

korostaa säännöllisten ja asianmukaisten ennakkoon ja jälkikäteen tehtävien vaikutustenarviointien merkitystä Agenda 2030:n paremman valtavirtaistamisen varmistamisessa ja asianmukaisten tulosten varmistamisessa; korostaa, että on tärkeää arvioida, mitä lyhyen ja pitkän aikavälin seurauksia politiikoilla on ja miten ne mahdollisesti vaikuttavat kestävään kehitykseen; palauttaa mieliin perussopimuksiin perustuvan velvoitteen ottaa huomioon kehitysyhteistyön tavoitteet kaikkien sellaisten politiikkojen täytäntöönpanossa, jotka voivat vaikuttaa kehitysmaihin;

59.

palauttaa mieliin, että kehitysmaiden kansallisten varojen käyttöönotto on kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta olennaisen tärkeää; painottaa, että Yhdistyneiden kansakuntien kauppa- ja kehityskonferenssin (UNCTAD) raportissa ”World Investment Report 2015 – Reforming International Investment Governance” (17) arvioidaan, että kehitysmaat menettävät vähintään 100 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuodessa yhteisöverotuloja suurten yhtiöiden harjoittaman veronkierron vuoksi; pitää tässä yhteydessä myönteisenä 15. lokakuuta 2015 julkistettua komission yksiköiden valmisteluasiakirjaa ”Collect More – Spend Better: Achieving Development in an Inclusive and Sustainable Way” (SWD(2015)0198), jolla pyritään torjumaan tätä ilmiötä; pitää kuitenkin valitettavana, että edellä mainitun komission strategian toteuttamiseksi ei ole ryhdytty mihinkään konkreettisiin toimiin; kehottaa komissiota ehdottamaan kansallisten varojen käyttöönottoa koskevaa lippulaivaohjelmaa sen varmistamiseksi, että saadaan kerättyä entistä enemmän verotuloja ja mahdollistetaan kestävän kehityksen tavoitteiden rahoitus;

60.

painottaa, että on vahvistettava paikallisia toimijoita kestävän kehityksen välittäjinä, ja vaatii kansallisia parlamentteja ja alue- ja paikallisviranomaisia osallistumaan tiiviimmin kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanon kaikkiin vaiheisiin suunnittelusta ja ohjelmasuunnittelusta arviointiin ja seurantaan; kehottaa lisäksi komissiota tehostamaan tukeaan kaupungeille ja paikallisviranomaisille kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävien tehokkaiden poliittisten aloitteiden ja strategioiden kehittämiseksi, täytäntöönpanemiseksi ja seuraamiseksi;

61.

pitää myönteisenä yksityissektorin lisääntyvää osallistumista kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen edistämiseksi; painottaa, että on tärkeää luoda ympäristö, joka helpottaa uusien aloitteiden ja kumppanuuksien luomista julkisen ja yksityisen sektorin välille, ja kannustaa yrityksiä mukauttamaan liiketoimintastrategiansa kestävän kehityksen tavoitteisiin;

62.

muistuttaa, että YK:n arvion mukaan kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi on investoitava 5–7 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuodessa; vaatii siksi kerryttämään investointeja ja pitää EU:n ulkoista investointiohjelmaa tässä suhteessa myönteisenä;

Vapaaehtoiset kansalliset selvitykset ja EU:n raportointi YK:n yleiskokouksen vuoden 2019 korkean tason poliittiselle foorumille

63.

kannustaa jäsenvaltioita arvioimaan edistymistä säännöllisesti ja osallistavasti ja kannustaa niitä jäsenvaltioita, jotka eivät vielä ole sitoutuneet vapaaehtoisen kansallisen selvityksen laatimiseen, tekemään niin Agenda 2030:n mukaisesti, ja niitä jäsenvaltioita, jotka ovat jo esittäneet vapaaehtoisen kansallisen selvityksen, laatimaan aikataulun säännöllisiä tulevia vapaaehtoisia kansallisia selvityksiä varten;

64.

kehottaa komissiota analysoimaan säännöllisesti jäsenvaltioiden vapaaehtoisia kansallisia selvityksiä edistymisen ja hyvien käytäntöjen arvioimiseksi; kehottaa myös analysoimaan vähiten kehittyneiden maiden vapaaehtoisia kansallisia selvityksiä tarpeiden yksilöimiseksi, puutteiden korjaamiseksi ja tuen ja yhteistyön tehostamiseksi sekä tekemään tiivistä yhteistyötä OECD:n kanssa vertaisarviointimenettelyjen kehittämiseksi menestyksekkäitä kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanostrategioita ja sisä- ja ulkopolitiikan toimia varten, ja kehottaa parantamaan parhaiden käytäntöjen vaihtamista ja seuraamaan kielteisiä ulkoisia heijastusvaikutuksia;

65.

kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita laajentamaan yhteistä ohjelmasuunnittelua ja kehitysyhteistyön toteuttamista kumppanimaiden kanssa käytävien kestävän kehityksen tavoitteita koskevien politiikkakeskustelujen, kansallisten kehityssuunnitelmien ja vapaaehtoisten kansallisten selvitysten perusteella ottaen asianmukaisesti huomioon edunsaajamaiden omavastuullisuuden ja muut kehitysyhteistyön tuloksellisuutta koskevat periaatteet;

66.

painottaa korkean tason poliittisen foorumin roolia kestävän kehityksen tavoitteiden seurannassa ja arvioinnissa; tukee voimakkaasti unionin sitoutumista vapaaehtoisen selvityksen toteuttamiseen korkean tason poliittisen foorumin puitteissa; kehottaa komissiota kunnioittamaan EU:n johtavaa roolia Agenda 2030:n suunnittelussa ja täytäntöönpanossa ja esittämään kattavan yhtenäisen kertomuksen kaikista kestävän kehityksen tavoitteista; korostaa, että EU:n raportointiin, tuleva EU:n kehitysmaille antamaa tukea koskeva yhteinen yhteenveto mukaan luettuna, olisi sisällyttävä tämänhetkisen tilanteen sekä nykyisten puutteiden analyysi;

67.

kehottaa komissiota tekemään itsestään roolimallin korkean tason poliittisen foorumin prosessissa; kehottaa komissiota tekemään kolmansien maiden kanssa yhteistyötä Agenda 2030:n toteuttamiseksi myös YK:n Euroopan talousneuvoston kautta;

68.

vaatii järjestämään vuotuisen eurooppalaisen kestävän kehityksen tavoitteita käsittelevän foorumin korkean tason poliittista foorumia valmisteltaessa, jotta ulkopuoliset sidosryhmät ja kansalaisyhteiskunnan järjestöt sekä parlamentin jäsenet voivat osallistua kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon ja käydä siitä vuoropuhelua;

69.

pitää myönteisenä sitä, että korkean tason poliittisen foorumin huippukokoustason kokous, joka järjestetään YK:n yleiskokouksen yhteydessä syyskuussa 2019 ja sen jälkeen tulevien huippukokousten yhteydessä, tarjoaa tilaisuuden luoda katsaus kaikkien Agenda 2030:ssa asetettujen kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon, ja odottaa, että unioni on huippukokouksessa johtavassa roolissa; panee merkille, että jäsenvaltioiden edistyminen vaihtelee muiden tekijöiden lisäksi muun muassa kunkin kestävän kehityksen tavoitteen ja kansallisten ensisijaisten tavoitteiden mukaan; korostaa, että kestävän kehityksen tavoitteet liittyvät tiiviisti toisiinsa ja että niiden täytäntöönpanoon olisi sovellettava yhdennettyä ja kattavaa järjestelmällistä lähestymistapaa;

Kestävän kehityksen tavoitteet vuoden 2019 korkean tason poliittisen foorumin painopisteenä tulevissa syventävissä arvioinneissa

70.

pitää myönteisenä pian tehtävää kestävän kehityksen tavoitteiden 4 (laadukas koulutus), 8 (ihmisarvoinen työ ja talouskasvu), 10 (eriarvoisuuden vähentäminen), 13 (ilmastotoimet), 16 (rauha, oikeus ja vahvat instituutiot) ja 17 (kumppanuus tavoitteiden saavuttamiseksi) syventävää arviointia ja odottaa EU:n antavan siihen täysipainoisen ja kattavan panoksensa; odottaa kiinnostuneena kaikkien kestävän kehityksen tavoitteiden syventäviä arviointeja tulevina vuosina, mutta korostaa samalla Agenda 2030:n jakamattomuutta ja päämäärien keskinäistä riippuvuutta;

71.

toteaa jälleen, että laadukas koulutus ja pääsy perusopetukseen kaikille (kestävän kehityksen tavoite 4) on ratkaisevaa, jotta saavutetaan kestävä kehitys, yhteiskunnista tulee omavaraisia ja varmistetaan nuorten voimaannuttaminen ja työllistettävyys; toteaa, että laadukas koulutus on monissa jäsenvaltioissa korkean tason painopistealue, ja korostaa, että tekninen ja ammatillinen koulutus on keskeinen edellytys nuorten työllistettävyydelle ja pääsylle ammattitaitoa edellyttäviin työpaikkoihin; pitää kuitenkin valitettavana sitä, että EU:n sisällä ja sen ulkopuolella on kaupunkien ja maaseudun sekä sukupuolten välillä edelleen yleisesti eroja koulutuksessa; vaatii siksi lisää investointeja koulutuksen ja siihen liittyvän infrastruktuurin laadun parantamiseen siten, että painopiste on erityisesti sisäisesti vähemmän kehittyneillä alueilla ja ulkoisesti vähiten kehittyneissä maissa;

72.

kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita pyrkimään järjestelmällisemmin saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteen 8 (kestävä kasvu ja työllisyys) kehitysyhteistyöpolitiikallaan ja yhteisellä ohjelmasuunnittelulla; vaatii tavoitteen 8 saavuttamiseksi lisää toimia, jotka liittyvät muun muassa tuotantokapasiteettien parantamiseen, tulonmuodostukseen, teollistamiseen, kestäviin kulutus- ja tuotantotapoihin, kauppaan, yksityisen sektorin kehittämiseen, liiketoimintaympäristöön, infrastruktuuriin ja matkailuun;

73.

panee merkille mikroyritysten ja pienten ja keskisuurten yritysten, osuuskuntien, osallistavien liiketoimintamallien sekä tutkimuslaitosten roolin kasvun, työllisyyden ja paikallisen innovoinnin moottoreina; kehottaa edistämään tasapuolisia toimintaedellytyksiä kestävää investointitoimintaa, teollistamista, liiketoimintaa, vastuullinen yritystoiminta mukaan luettuna, rahoitusta ja verotusta, tieteen harjoittamista, teknologiaa sekä tutkimusta ja innovointia varten, jotta lisätään ja vauhditetaan kansallista talouskehitystä ja inhimillistä kehitystä sekä tuetaan pitkän aikavälin kestävää kasvua kestävän kehityksen tavoitteiden ja Pariisin sopimuksen mukaisesti; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kannustamaan uusien liiketoimintamallien luomiseen ja hyödyntämään uusia teknologioita, kuten tekoälyä;

74.

korostaa yksityisen sektorin ratkaisevaa osuutta edistymisessä kohti kestävän kehityksen tavoitteita, erityisesti tekemällä vastuullisia ja kestäviä investointeja, tehostamalla osallistavaa kasvua ja edistämällä vastuullista liiketoimintaa ja sitoutumalla siihen; painottaa tässä yhteydessä tarvetta luoda investointiystävällisiä toimintapoliittisia kehyksiä, joihin sisältyy kestävyyttä mittaavia suorituskykyindikaattoreita ja vaatimuksia, jotka koskevat kestävyysriskien integroimista investointeja koskevaan päätöksentekoon ja oikeusjärjestykseen;

75.

toteaa, että EU:n tutkimus-, kehitys- ja innovaatiokeskittymät ovat kestävän kehityksen rakenteiden tukemisen kannalta tärkeitä; kehottaakin komissiota ja jäsenvaltioita edistämään vahvempia yhteyksiä tutkijoiden ja yritysten välillä, jotta tutkijat ja yrittäjät voivat vaihtaa parhaita käytäntöjä ja vauhdittaa innovointia; korostaa, että tutkimuksen ja innovoinnin rahoitusta on täydennettävä strategisella lähestymistavalla investointeihin innovatiivisten ratkaisujen saamiseksi markkinoille, koska ne vaativat usein pääomavaltaisia ja suuren riskin investointeja;

76.

kehottaa neuvostoa pitämään mielessä kestävän kehityksen tavoitteet muodostaessaan kantansa tulevasta ESR+:sta ja tarvittavien määrärahojen kohdentamisesta; korostaa, että kestävän kehityksen tavoitteiden onnistuminen unionissa on kiinni kunnianhimoisesta politiikasta, jota tuetaan riittävillä resursseilla;

77.

pitää valitettavana, että jäsenvaltioiden välillä on edelleen kestävän kehityksen tavoitteen 10 saavuttamisessa huomattavia eroja tuloista sekä iästä, sukupuolesta, vammaisuudesta, rodusta, etnisyydestä, alkuperästä, uskonnosta ja taloudellisesta asemasta johtuvan eriarvoisuuden vähentämisen suhteen sekä muiden sosiaalista yhteenkuuluvuutta mahdollisesti lisäävien tekijöiden suhteen ja että eriarvoisuus säilyy ja lisääntyy maiden sisällä ja välillä sekä EU:n sisällä että ulkopuolella; vaatii vauhdittamaan edistymistä kohti kasvavien erojen pienentämistä ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistämistä kaikille auttamalla suoraan haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä ja eniten apua tarvitsevia ja edistämällä osallistavampaa ja kestävämpää kasvua ja inhimillistä kehitystä; kehottaa komissiota sisällyttämään kestävän kehityksen tavoitteen 10 arviointiinsa parannetut taloudellista eriarvoisuutta koskevat kriteerit;

78.

on tietoinen siitä, että EU ja sen kaikki jäsenvaltiot ovat allekirjoittaneet ja ratifioineet Pariisin sopimuksen ja että useimmat jäsenvaltiot mainitsevat Pariisin sopimuksen keskeisenä pilarina kansainvälisissä yhteistyöpolitiikoissaan Agenda 2030:n lisäksi, kun taas jotkin niistä ovat asettaneet etusijalle ilmastonmuutoksen ja sen vaikutusten torjumisen tavoitteen (kestävän kehityksen tavoite 13); kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään viestintästrategioiden ja -toimien avulla ilmastotoimille annettavaa julkista ja poliittista tukea ja levittämään tietoa ilmastonmuutoksen torjunnan tuottamista eduista, kuten ilmanlaadun ja kansanterveyden paranemisesta, luonnonvarojen suojelusta, talouskasvusta ja paremmasta työllisyydestä, energiaturvallisuuden kasvusta ja energiantuontikustannusten vähenemisestä;

79.

kehottaa panemaan Agenda 2030:n täytäntöön kokonaisuudessaan koordinoidusti ja johdonmukaisesti Pariisin ilmastosopimuksen kanssa ja ottamaan huomioon myös tarpeen tehostaa kiireesti toimia ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi sekä lisätä ilmastonmuutokseen sopeutumisen edellyttämää työtä ja rahoitusta; muistuttaa EU:n sitoumuksesta kohdentaa 20 prosenttia sen vuosien 2014–2020 talousarviosta (noin 180 miljardia euroa) ilmastonmuutoksen torjuntaan sekä unionin ulkoisten toimien että kehitysyhteistyön kautta;

80.

pitää valitettavana sitä, että vaikka 1,5 celsiusastetta koskevassa IPCC:n erityiskertomuksessa tällaisen lämpötilan nousun haitallisista vaikutuksista ja merkittävästä erosta 2 celsiusasteeseen liittyviin vaikutuksiin verrattuna esitetään asiasta selvää ja kattavaa tieteellistä näyttöä, eräät Pariisin sopimuksen osapuolet eivät ole tähän mennessä kiristäneet ilmastoon liittyviä tavoitteitaan; pitää myönteisenä päästökauppaa koskevaa kansainvälistä yhteistyötä ja kolmansien maiden ja alueellisten hiilimarkkinoiden yhdistämistä toisiinsa; kehottaa unionia kannustamaan markkinaperusteisten päästövähennysjärjestelmien perustamiseen kehittyvissä talouksissa ja kehitysmaissa; panee merkille, että tämä auttaa vähentämään päästöjä maailmanlaajuisesti, tuottamaan kustannussäästöjä ja tehostamaan toimintaa sekä pienentämään hiilivuotoriskiä luomalla tasapuolisen toimintaympäristön;

81.

painottaa tarvetta toteuttaa maailmanlaajuisia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ja korostaa kehitysmaiden perustavaa laatua olevaa osuutta Pariisin sopimuksen, kestävän kehityksen Agenda 2030:n ja Addis Abeban toimintaohjelman tavoitteiden täyttämisessä sekä pikaista tarvetta auttaa näitä maita saavuttamaan niiden kansallisesti määrittelemät panokset; pitää tässä suhteessa myönteisenä, että ilmastonmuutoksen torjunta on hiljattain perustetun Euroopan kestävän kehityksen rahaston (EKKR) ensisijainen tavoite, ja toteaa, että rahaston tarkoituksena on saada liikkeelle julkisen ja yksityisen sektorin investointeja kumppanimaihin Afrikassa ja EU:n naapurialueilla;

82.

korostaa, että EU:n olisi jatkettava tiellään siirtymisessä vähähiiliseen, ilmastoneutraaliin, resurssitehokkaaseen ja biologisesti monimuotoiseen talouteen noudattaen täysimääräisesti YK:n Agenda 2030:tä ja 17:ää kestävän kehityksen tavoitetta, jotta heikennetään kestämättömiä suuntauksia, jotka perustuvat luonnonvarojen liikakäyttöön sekä biologisen monimuotoisuuden heikkenemiseen kestämättömän kulutuksen ja kestämättömien tuotantotapojen seurauksena; korostaa, että EU:n on vauhditettava aloitteitaan, joilla pyritään edistämään vastuullista ja kestävää kulutusta ja tuotantoa, ja pidettävä samalla kiinni johtoasemastaan kiertotalouden edistämisessä;

83.

muistuttaa jälleen, että demokratian, hyvän hallintotavan, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien yleismaailmalliset arvot ovat kestävän kehityksen tavoitteessa 16 (rauhanomaiset ja osallistavat yhteiskunnat) määritellyn kestävän kehityksen perusedellytyksiä; pitää kuitenkin erittäin valitettavana, että aseelliset selkkaukset ja väkivalta ovat yhä maailmanlaajuisesti yleisiä; on huolestunut siitä, että oikeusvaltioperiaatteen ja oikeussuojan edistämisessä ei monissa maissa ole edistytty; muistuttaa, että EU ja jäsenvaltiot ovat sitoutuneet kehityspolitiikkaa koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan konflikteihin ja kriiseihin painottaen epävakautta ja ihmisten turvallisuutta, ja tunnustaa samalla kestävän kehityksen, humanitaarisen toiminnan, rauhan ja turvallisuuden välisen yhteyden ja kiinnittää erityistä huomiota epävakaisiin ja konfliktien koettelemiin valtioihin; korostaa, että tavoite rauhallisista ja osallistavista yhteiskunnista, joissa muun muassa oikeussuoja on kaikkien saatavilla, olisi sisällytettävä EU:n ulkoiseen toimintaan, jonka avulla voidaan paikallisia sidosryhmiä tukemalla parantaa selviytymiskykyä, lisätä ihmisten turvallisuutta, vahvistaa oikeusvaltiota ja puuttua turvattomuuteen, haavoittuvuuteen ja demokratiaan siirtymiseen liittyviin monimutkaisiin haasteisiin;

84.

korostaa, että maiden sisäisen ja välisen eriarvoisuuden, syrjinnän torjumisen ja rauhan edistämisen, osallistavan demokratian, hyvän hallintotavan, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien on oltava kaiken EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan tavoitteita;

85.

pitää myönteisenä EU:n pyrkimyksiä mahdollisimman suureen yhtenäisyyteen ja synergioiden muodostamiseen eri politiikkojen välille kestävää kehitystä edistävän maailmanlaajuisen kumppanuuden toteutus- ja elvyttämiskeinojen vahvistamiseksi;

86.

painottaa, että osallistava ja tasapuolinen koulutus, tiede, tekniikka ja innovointi ovat erityisen tärkeitä välineitä kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanon kannalta ja toteaa, että hallintoa on parannettava tällä sektorilla; pitää valitettavana, että mahdollista tiedeyhteisön osallistumista ei ole toistaiseksi tehostettu; korostaa, että kestävän kehityksen käsite ja yhteiskunnalliset haasteet on integroitava paremmin Horisontti 2020 -ohjelmaan ja tuleviin tutkimuksen puiteohjelmiin; muistuttaa, että on helpotettava teknologian mielekästä siirtämistä kehitysmaihin koskevien mekanismien käyttöä;

87.

kehottaa komissiota lisäämään kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyviä tietoja korkean lisäarvon tietoaineistoihin avoimesta datasta ja julkisen sektorin hallussa olevista tiedoista annetun direktiivin määritelmän mukaisesti ja kannustamaan jäsenvaltioita julkaisemaan kaikki kestävän kehityksen tavoitteita koskevat raportit maksuttomalla lisenssillä;

88.

korostaa, että on tärkeää hyödyntää täysimääräisesti olemassa olevia ja tulevia EU:n ohjelmia ja välineitä, kuten Horisontti- ja Life-ohjelmia, jotka mahdollistavat kolmansien maiden osallistumisen energian, ilmastonmuutoksen ja kestävän kehityksen aloilla;

89.

vaatii, että EU:n talousarviossa annetaan kestävälle kehitykselle ensisijaisen tavoitteen asema; muistuttaa, että petosten ja veronkierron torjuminen on solidaarisuuden kehittymiseen liittyvä asia;

90.

korostaa, että kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen elintarvikkeiden, maatalouden, energian, raaka-aineiden, kaupunkien sekä terveyden ja hyvinvoinnin aloilla voisi avata yli 10 biljoonan euron arvoiset mahdollisuudet (18); korostaa kuitenkin, että EU:n resurssitehokasta taloutta koskevan tavoitteen saavuttamiseksi EU:n ja sen jäsenvaltioiden on oltava johtoasemassa tieteessä, teknologiassa ja nykyaikaisissa infrastruktuureissa;

91.

korostaa, että koska toimitusketjujen monimutkaisuus ja maailmanlaajuisuus lisääntyvät, on tärkeää edistää korkeiden kestävyyttä koskevien normien soveltamista myös kolmansissa maissa;

o

o o

92.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, OECD:lle sekä Yhdistyneille kansakunnille.

(1)  EUVL C 210, 30.6.2017, s. 1.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1386/2013/EU, 20. marraskuuta 2013 (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 171).

(3)  EUVL C 353, 27.9.2016, s. 2.

(4)  EUVL C 76, 28.2.2018, s. 45.

(5)  EUVL C 86, 6.3.2018, s. 2.

(6)  EUVL C 224, 27.6.2018, s. 36.

(7)  EUVL C 334, 19.9.2018, s. 151.

(8)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0077.

(9)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0279.

(10)  http://europa.eu/rapid/press-release_STATEMENT-18-5927_en.htm

(11)  http://europa.eu/rapid/press-release_STATEMENT-18-5882_en.htm

(12)  http://europa.eu/rapid/press-release_STATEMENT-18-5870_en.htm

(13)  Eurostat 2017, tiedot päivätty 16. lokakuuta 2018.

(14)  Pohdinta-asiakirja ”Kohti kestävää Eurooppaa vuoteen 2030 mennessä”, sivu 7 (https://ec.europa.eu/commission/sites/beta-political/files/rp_sustainable_europe_fi_v2_web.pdf).

(15)  Komission tiedonanto ”Seuraavat toimet Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi – Kestävyyttä edistävät EU:n toimet” (COM(2016)0739).

(16)  Komission tiedonantoa ”Puhdas maapallo kaikille – Eurooppalainen visio kukoistavasta, nykyaikaisesta, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta” (COM(2018)0773) tukeva perusteellinen analyysi.

(17)  http://unctad.org/en/PublicationChapters/wir2015ch0_KeyMessage_en.pdf

(18)  Komission kertomus liiketoiminnasta ja kestävästä kehityksestä ”Better Business, Better World”, tammikuu 2017.


SUOSITUKSET

Euroopan parlamentti

Keskiviikko 13. maaliskuuta 2019

21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/146


P8_TA(2019)0172

EU:n erityisedustajien toiminta-ala ja tehtävät

Euroopan parlamentin suositus 13. maaliskuuta 2019 neuvostolle, komissiolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle EU:n erityisedustajien toiminta-alasta ja tehtävistä (2018/2116(INI))

(2021/C 23/23)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2, 3, 6, 21, 33 ja 36 artiklan,

ottaa huomioon neuvoston 26. heinäkuuta 2010 tekemän päätöksen Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiosta ja toiminnasta (1),

ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan julkilausuman poliittisesta vastuusta (2),

ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan vuosittaiset kertomukset Euroopan parlamentille yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan täytäntöönpanosta,

ottaa huomioon EU:n vuosittaiset raportit ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa,

ottaa huomioon 20. marraskuuta 2002 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston toimielinten sopimuksen neuvoston arkaluonteisten turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alan tietojen saamisesta Euroopan parlamentin tutustuttavaksi,

ottaa huomioon 9. heinäkuuta 2007 annetut EU:n erityisedustajien nimittämistä, toimeksiantoa ja rahoitusta koskevat säännöt ja 11. maaliskuuta 2014 annetun neuvoston tiedotteen (7510/14),

ottaa huomioon 8. heinäkuuta 2010 antamansa päätöslauselman ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiosta ja toiminnasta (3),

ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / korkean edustajan 28. kesäkuuta 2016 esittelemän Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian ja siitä annetut täytäntöönpanokertomukset,

ottaa huomioon neuvoston vuonna 2013 hyväksymät EU:n suuntaviivat homo- ja biseksuaalien, transihmisten sekä intersukupuolisten henkilöiden (hlbti) kaikkien ihmisoikeuksien edistämiseksi ja suojelemiseksi,

ottaa huomioon Helsingissä vuonna 1975 allekirjoitetun Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) päätösasiakirjan ja kaikki sen periaatteet ja pitää sitä keskeisenä asiakirjana Euroopan ja laajemman alueellisen turvallisuusjärjestyksen kannalta,

ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan vuosittaisista kertomuksista Euroopan parlamentille yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan täytäntöönpanosta antamansa päätöslauselmat,

ottaa huomioon päätöslauselmansa EU:n vuosittaisista raporteista ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa,

ottaa huomioon 15. marraskuuta 2017 antamansa suosituksen neuvostolle, komissiolle ja Euroopan ulkosuhdehallinnolle itäisestä kumppanuudesta ennen marraskuussa 2017 pidettävää huippukokousta (4),

ottaa huomioon 4. heinäkuuta 2017 antamansa päätöslauselman puuttumisesta ihmisoikeusloukkauksiin sotarikosten ja ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten, kuten joukkotuhonnan, yhteydessä (5),

ottaa huomioon Ukrainasta antamansa päätöslauselmat, joissa vaaditaan EU:n erityisedustajan nimittämistä Krimille ja Donbassin alueelle,

ottaa huomioon 13. kesäkuuta 2012 neuvostolle antamansa suosituksen ihmisoikeuksista vastaavasta Euroopan unionin erityisedustajasta (6),

ottaa huomioon työjärjestyksen 110 ja 113 artiklan,

ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A8-0171/2019),

A.

ottaa huomioon, että EU:n kunnianhimoisena tavoitteena on olla vahvempi maailmanlaajuinen toimija, ei pelkästään taloudellisesti vaan myös poliittisesti, ja pyrkiä toimillaan ja politiikallaan edistämään kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden sekä sääntöihin perustuvan maailmanjärjestyksen ylläpitämistä;

B.

ottaa huomioon, että neuvosto nimittää EU:n erityisedustajat varapuheenjohtajan / korkean edustajan ehdotuksesta, ja heidän tehtävänään on edistää aihepiireittäin tai maantieteellisesti eriytyneitä poliittisia tai turvallisuuteen liittyviä erityistavoitteita; toteaa, että erityisedustajat ovat osoittautuneet arvokkaaksi ja joustavaksi unionin diplomatian välineeksi, sillä he voivat personoida ja edustaa unionia tärkeissä paikoissa ja tilanteissa kaikkien jäsenvaltioiden tuella; toteaa, että EU:n erityisedustajien tehtävien joustavuus merkitsee sitä, että he ovat operatiivisia välineitä, joita voidaan hyödyntää nopeasti, kun tietyistä maista tai tietyistä aiheista herää huolta;

C.

toteaa, että EU:n erityisedustajien tiivis läsnäolo paikalla tarjoaa heille suotuisan aseman vuoropuhelun käynnistämiseen kansalaisyhteiskunnan ja paikallisten toimijoiden kanssa sekä tutkimusten suorittamiseen paikalla; toteaa, että tämä suora kokemus antaa heille mahdollisuuden edistää osaltaan rakentavasti politiikan ja strategioiden laatimista;

D.

ottaa huomioon, että EU:lla on tällä hetkellä viisi alueellista erityisedustajaa (Afrikan sarvi, Sahel, Keski-Aasia, Lähi-idän rauhanprosessi, Etelä-Kaukasia ja Georgian kriisi), kaksi maakohtaista erityisedustajaa (Kosovo sekä Bosnia ja Hertsegovina) ja yksi aihepiirikohtainen erityisedustaja, joka vastaa ihmisoikeuksista;

E.

ottaa huomioon, että tällä hetkellä vain kaksi EU:n erityisedustajista on naisia;

F.

ottaa huomioon, että joissakin maissa EU:n maakohtaiset erityisedustajat ovat samalla myös unionin edustuston päällikköjä, mikä on auttanut osaltaan parantamaan unionin ulkomaanedustuksen johdonmukaisuutta ja tehokkuutta; katsoo, että uusien maakohtaisten erityisedustajien lähettämisen on oltava johdonmukaista EU:n ulkoisia toimia koskevien strategioiden kanssa, koska unionin edustustoja on vahvistettu Lissabonin sopimuksella, jolla niille annettiin vastuu kaikkien unionin paikan päällä toteuttamien toimien, myös YUTP-toimien, koordinoinnista;

G.

toteaa, että myös EU:n välittömässä naapurustossa on muitakin ensisijaisia alueita ja konflikteja, jotka edellyttävät erityishuomiota, enemmän osallistumista ja EU:n näkyvyyttä, kuten esimerkiksi Venäjän voimatoimet Ukrainassa ja Krimin laiton miehitys;

H.

toteaa, että EU:n erityisedustajat ovat osoittautuneet hyödyllisiksi etenkin käymällä korkean tason poliittista vuoropuhelua ja että heillä on valmiudet tavoittaa korkean tason kumppaneita hyvin arkaluonteisissa poliittisissa ympäristöissä;

I.

ottaa huomioon, että EU:n erityisedustajat rahoitetaan YUTP-määrärahoista, joita parlamentti on mukana hyväksymässä yhteispäätösmenettelyssä, ja että he vastaavat talousarvion toteuttamisesta komissiolle;

J.

ottaa huomioon, että varapuheenjohtaja / korkea edustaja on sitoutunut vastaamaan myönteisesti Euroopan parlamentin pyyntöihin kuulla vastanimitettyjä erityisedustajia ennen kuin heidän työnsä alkaa ja auttaa heitä tiedottamaan toiminnastaan säännöllisesti parlamentille;

K.

toteaa, että EU:n erityisedustajat valitaan sellaisten henkilöiden joukosta, jotka ovat aiemmin olleet korkeissa diplomaattisissa tai poliittisissa viroissa omassa maassaan tai kansainvälisissä järjestöissä; toteaa, että heillä on huomattavasti joustavuutta ja harkintavaltaa tehtäviensä toteutuksessa ja että tämä voi auttaa saavuttamaan tavoitteita, panemaan strategioita täytäntöön ja tuomaan lisäarvoa EU:lle;

L.

toteaa, että EU:n erityisedustajien keskeisenä tehtävänä on edistää osaltaan EU:n ulkoisten toimien ja edustuksen yhtenäisyyttä, johdonmukaisuutta ja tehokkuutta; toteaa, että erityisedustajat osoittavat EU:n mielenkiintoa tiettyä maata, aluetta tai aihealuetta kohtaan ja lisäävät sen näkyvyyttä sekä edistävät osaltaan tietyn EU:n strategian tai politiikan täytäntöönpanoa tehtäviensä kattamassa maassa, niiden kattamalla alueella tai aihealueella;

1.

suosittaa neuvostolle, komissiolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, että

a)

esitetään strateginen pohdinta EU:n erityisedustajien hyödyntämisestä ja heidän roolistaan, tehtävistään ja panoksestaan, kun pannaan täytäntöön EU:n globaalistrategiaa;

b)

varmistetaan, että erityisedustajia nimitetään vain, kun tämän välineen käytöstä saadaan selvää lisäarvoa, toisin sanoen kun erityisedustajien tehtäviä ei voida hoitaa tehokkaasti ulkoasiainhallinnon, mukaan lukien EU:n edustustot, tai komission nykyisten rakenteiden avulla;

c)

varmistetaan, että erityisedustajien avulla tehostetaan ennen kaikkea unionin toimia konfliktien ehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi ja EU:n strategioiden panemiseksi täytäntöön erityisesti sovittelun ja vuoropuhelun helpottamisen avulla ja EU:n poliittisten tavoitteiden edistämiseksi ulkosuhteiden alaan kuuluvilla temaattisilla erityisaloilla kansainvälistä oikeutta noudattaen;

d)

vältetään lisäämästä erityisedustajien määrää ja hajottamasta heidän tehtäviään, mikä aiheuttaisi päällekkäisyyksiä EU:n muiden toimielinten kanssa ja lisäisi koordinointikustannuksia;

e)

varmistetaan, että kun käsitellään alueellista turvallisuutta ja konfliktien ehkäisemistä, sovittelua ja niiden ratkaisemista, EU:n erityisedustajien tehtäviä ja toimia ohjaavat kansainvälisen oikeuden periaatteet, kuten ne on esitetty Helsingin vuoden 1975 päätösasiakirjassa, ja muut kansainvälisen oikeuden keskeiset normit samoin kuin konfliktien rauhanomainen ratkaisu, joka on keskeinen osa Euroopan turvallisuusjärjestystä, kuten EU:n globaalistrategiassa korostetaan; noudatetaan kaikkia sääntöjä ja politiikkaa, joita EU on hyväksynyt suhteessa heidän vastuullaan oleviin alueisiin tai konflikteihin;

f)

tarkastellaan kaikkia mahdollisia keinoja vahvistaa erityisedustajien roolia unionin ulkopolitiikan tehokkaana välineenä, jonka avulla voidaan kehittää ja edistää unionin ulkopoliittisia aloitteita ja edistää synergiaa, etenkin varmistamalla, että EU:n erityisedustajat voivat matkustaa vapaasti tehtäviinsä kuuluvalla alueella ja myös konfliktialueilla suorittaakseen tehtäviään tehokkaasti;

g)

varmistetaan EU:n erityisedustajien työn suurempi avoimuus ja näkyvyys myös raportoimalla julkisesti maavierailuista, työohjelmista ja painopistealoista sekä perustamalla omat verkkosivut heidän toimintansa julkisen valvonnan mahdollistamiseksi;

h)

vahvistetaan ominaisuuksia, joihin erityisedustajien lisäarvo perustuu ja joita ovat varapuheenjohtajan / korkean edustajan ja jäsenvaltioiden tukeen perustuva legitimiteetti, maakohtaiset, alueelliset tai aihepiirikohtaiset vastuut, poliittinen painoarvo, joustavuus ja EU:n läsnäolon ja näkyvyyden vahvistaminen kumppanimaissa, millä lujitetaan EU:n profiilia tehokkaana kansainvälisenä toimijana;

Tehtävät

i)

annetaan riittävän pitkä toimeksianto, joka tarjoaa mahdollisuuksia pätevien ylempien toimihenkilöiden palkkaamiseen ja mahdollistaa tehtävien toteuttamisen sekä luottamuksen lisäämisen kumppaneihin nähden, verkostojen perustamisen ja prosesseihin vaikuttamisen; varmistetaan säännöllinen uudelleentarkastelu maan, alueen tai kyseisen alan kehityksen perusteella ja mahdollistetaan myös toimeksiannon jatkaminen, jos olosuhteet sitä edellyttävät;

j)

edistetään EU:n politiikan tai strategian täytäntöönpanoa tehtävien kattamalla alueella sekä strategioiden tai politiikkojen laatimista ja tarkistamista;

k)

varmistetaan, että konfliktien ehkäiseminen ja ratkaiseminen, sovittelu ja vuoropuhelun helpottaminen sekä perusvapaudet, ihmisoikeudet, demokratia, oikeusvaltio ja sukupuolten tasa-arvo ovat horisontaalisia painopisteitä ja näin ollen kulmakiviä EU:n erityisedustajien tehtävissä, ja varmistetaan riittävä näillä aloilla toteutettuja toimia koskeva raportointi;

l)

edellytetään arviointi- ja seurantamenettelyjä, jotka kattavat saavutetut tulokset, kohdatut esteet, keskeiset haasteet ja politiikan laatimiseen tarvittavat tiedot, ja sen arviointia, miten erityisedustajan toimintaa koordinoidaan muiden EU:n toimijoiden kanssa, jotta voidaan edistää parhaiden käytäntöjen vaihtoa erityisedustajien kesken, sekä arvioidaan tuloksia ja harkitaan toimeksiantojen uusimista ja uudelleentarkastelua;

m)

varmistetaan Keski-Aasiaa koskevien tehtävien johdonmukaisuus EU:n vuoden 2007 Keski-Aasiaa koskevan strategian kanssa, jota tarkistettiin vuonna 2015, unionin tehokkuuden ja näkyvyyden lisäämiseksi alueella;

n)

otetaan käyttöön erityisedustajien pitkä karenssiaika tarkoituksena varmistaa mahdollisimman korkeat eettiset normit eturistiriitatilanteissa;

o)

varmistetaan, että parlamentin ulkoasiainvaliokunta osallistuu EU:n erityisedustajien uusista ja laajennetuista toimeksiannoista päättämiseen;

Välineet

p)

säilytetään EU:n erityisedustajien nykyinen joustavuus ja riippumattomuus erillisenä YUTP:n välineenä, jolla on erillinen rahoituslähde ja etuoikeutettu suhde neuvostoon; vahvistetaan kuitenkin samalla koordinointia ja raportointia asiaan liittyvien EUH:n hallinto-osastojen (alueellinen, aihepiirikohtainen, YTPP ja kriisinhallinta) ja komission vastaavien pääosastojen kanssa; varmistetaan nopea ja avoin nimitys- ja vahvistusmenettely;

q)

pyritään ratkaisemaan institutionaalisen muistin säilyttämiseen ja jatkuvuuteen liittyvät puutteet erityisedustajien vaihtuessa siten, että vahvistetaan EUH:n antamaa logistista ja hallinnollista tukea, myös arkistoinnissa, ja ennen kaikkea siirretään tarvittaessa EUH:n ja muiden unionin toimielinten poliittisia neuvonantajia erityisedustajien palvelukseen;

Henkilökohtainen profiili

r)

nimitetään erityisedustajiksi henkilöitä, joilla on laaja diplomaattinen ja poliittinen asiantuntemus ja asianmukainen profiili, ja varmistetaan etenkin, että heillä on poliittista painoarvoa, jota tarvitaan, kun luodaan yhteyksiä korkean tason keskustelukumppaneihin ja vahvistetaan keskinäistä luottamusta näiden kanssa; hyödynnetään tässä mielessä olemassa olevaa reserviä henkilöistä, joilla on poliittista ja diplomaattista kokemusta eri puolilta EU:ta; noudatetaan sukupuolten tasapainoa ja maantieteellistä tasapainoa; varmistetaan, että päätös tietyn henkilön nimittämisestä tehdään avoimesti ja vasta sen jälkeen, kun ehdokkaan hyväksyttävyys on vahvistettu erityisesti mahdollisten eturistiriitojen osalta, ja varmistetaan, että ehdokas täyttää vaadittavat eettiset normit;

s)

varmistetaan, että EU:n erityisedustajien nimitys voidaan vahvistaa vasta sen jälkeen, kun Euroopan parlamentin ulkoasiainvaliokunta on antanut heistä myönteisen arvion;

t)

helpotetaan valittuja ehdokkaita koskevien tietojen ja perustelujen saatavuutta;

Toiminta-alat

u)

keskitetään erityisedustajien tehtävät alueellisen turvallisuuden vahvistamiseen ja konfliktien ehkäisyyn ja ratkaisemiseen erityisesti helpottamalla vuoropuhelua ja sovittelua, joissa EU:n toiminta voi tuoda lisäarvoa; varmistetaan, että aihepiirikohtaisen EU:n erityisedustajan tehtävät eivät ole päällekkäisiä komission tehtävien kanssa eivätkä heikennä tämän ja EUH:n roolia;

v)

otetaan huomioon EU:n erityisedustajien asema erityisenä diplomaattisena välineenä EU:n ulkoisissa toimissa ja otetaan huomioon unionin naapuruston vakaus, kannustetaan EU:n erityisedustajia kehittämään yhä läheisempiä suhteita sellaisten maiden kanssa, joihin pitkittyneet konfliktit vaikuttavat, ja korostetaan EU:n erityisedustajien suurta tarvetta edistää konfliktien rauhanomaista ratkaisua EU:n naapurustossa;

w)

pidetään myönteisenä ihmisoikeuksista vastaavan EU:n uuden erityisedustajan nimittämistä ja pannaan merkille viran aiemman haltijan tekemä työ, jolla hän täytti tehtävänsä edistäen EU:n ihmisoikeuspolitiikan tehokkuutta ja näkyvyyttä; toteaa, että virkaan liittyvät tehtävät ovat laajentuneet niin, että ne käsittävät kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön noudattamisen edistämisen ja kansainvälisen rikosoikeuden alan tukemisen;

x)

vahvistetaan ihmisoikeuksia käsittelevän EU:n erityisedustajan valmiuksia ja asemaa ottaen huomioon, että tehtävä on maailmanlaajuinen, joten se edellyttää ja merkitsee poliittista vuoropuhelua kolmansien maiden, asianomaisten kumppanien, kansalaisyhteiskunnan sekä kansainvälisten ja alueellisten järjestöjen kanssa, sekä toimintaa asianomaisilla kansainvälisillä foorumeilla;

y)

otetaan huomioon, ettei EU:n erityisedustajien määrää pidä lisätä merkittävästi, jotta tehtävän erityisluonne ei vesittyisi, ja lopetetaan vähitellen tämänhetkisten maakohtaisten EU:n erityisedustajien toimeksiannot ja harkitaan alueellisten EU:n erityisedustajien nimittämistä odotettaessa seuraavan komission ja EUH:n yleistä vastuunjakoa; harkitaan EU:n aihepiirikohtaisten erityisedustajien nimittämistä ilmastonmuutoksen torjunnan kansainvälistä koordinointia varten samoin kuin kansainväliselle humanitaariselle oikeudelle ja kansainväliselle oikeudelle sekä aseriisunnalle ja aseiden leviämisen estämiselle, ja viimeksi mainitussa tapauksessa tehtävät siirtyisivät EU:n tämänhetkiseltä erityislähettiläältä;

z)

nimitetään Ukrainaan uusi EU:n erityisedustaja, joka keskittyy erityisesti Krimiin ja Donbassiin ja vastaa ihmisoikeustilanteen seurannasta miehitetyillä alueilla, Minskin sopimusten täytäntöönpanon seurannasta, Asovanmeren de-eskalaation seurannasta sekä sisäisesti siirtymään joutuneiden henkilöiden oikeuksien noudattamisesta, kuten parlamentti on aiemmin vaatinut päätöslauselmissaan;

Vuorovaikutus ja yhteistyö

aa)

vahvistetaan erityisedustajien vuorovaikutusta ja koordinointia EU:n eri toimielinten, kansalaisyhteiskunnan ja jäsenvaltioiden kanssa, jotta varmistetaan mahdollisimman suuri synergia ja kaikkien toimijoiden johdonmukainen sitoutuminen; vahvistetaan erityisedustajien osallistumista EU:n konfliktien varhaisvaroitusjärjestelmään; varmistetaan, ettei muodostu päällekkäisyyksiä muiden korkean tason diplomaattisten tahojen, kuten EU:n erityislähettiläiden, kanssa; varmistetaan yhteistyö muiden samanmielisten kumppanien ja lähettiläiden kanssa ja myös YK:n, Naton ja Yhdysvaltojen lähettiläiden kanssa;

ab)

ottaen huomioon, että Euroopan parlamentti on ulkopolitiikan välineiden hallinnon hallinnoimien YUTP:n määrärahojen siviiliosion osalta toinen lainsäätäjä, vahvistetaan EU:n erityisedustajia koskevaa parlamentin valvontaa ja vahvistetaan edustajien vastuuvelvollisuutta ja heidän työnsä avoimuutta ja muistutetaan, että tämä tavoite voidaan saavuttaa jakamalla säännöllisesti tietoja siitä, miten erityisedustajat toteuttavat tehtäväänsä, sekä heidän työstään ja saavutuksistaan ja haasteistaan järjestämällä säännöllisesti ja ainakin vuosittain kokouksia ja keskusteluita EU:n erityisedustajien ja EP:n asianomaisten elinten välillä ja varsinkin parlamentin ulkoasiainvaliokunnan ja sen ihmisoikeuksien ja turvallisuus- ja puolustusalivaliokunnan kanssa, ja jaetaan järjestelmällisesti EP:lle EU:n erityisedustajien raportit ja maastrategiat, joita ne toimittavat neuvoston poliittisten ja turvallisuusasioiden komitealle sekä EUH:lle; ja vaaditaan sen vuoksi, että nämä asiakirjat on sisällytettävä YUTP:ta koskevaan toimielinten väliseen sopimukseen;

ac)

kannustetaan vuorovaikutusta ja helpotetaan vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisten kanssa EU:n erityisedustajien toiminta-alueilla osana ennaltaehkäisevää diplomatiaa ja sovitteluprosesseja, myös unionin näkyvyyden parantamiseksi; varmistetaan erityisesti, että EU:n erityisedustajat toteuttavat ennakoivia toimia kansalaisyhteiskunnan toimijoiden, ihmisoikeuksien puolustajien tai toisinajattelijoiden osalta, joihin voi kohdistua paikallisviranomaisten taholta uhkaa tai muita toimia;

2.

suosittelee, että seuraava Euroopan parlamentti edellyttää uudelta varapuheenjohtajalta / korkealta edustajalta sitoumusta käynnistää toimikautensa ensimmäisten kuuden kuukauden aikana strateginen pohdinta EU:n erityisedustajien hyödyntämisestä, kun pannaan täytäntöön globaalistrategiaa, edellä esitettyjen periaatteiden ja suositusten mukaisesti;

3.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle ja EU:n erityisedustajille.

(1)  EUVL L 201, 3.8.2010, s. 30.

(2)  EUVL C 210, 3.8.2010, s. 1.

(3)  EUVL C 351 E, 2.12.2011, s. 454.

(4)  EUVL C 356, 4.10.2018, s. 130.

(5)  EUVL C 334, 19.9.2018, s. 69.

(6)  EUVL C 332 E, 15.11.2013, s. 114.


21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/152


P8_TA(2019)0187

EUH:n toteuttama seuranta kahden vuoden kuluttua Euroopan parlamentin mietinnöstä, joka laadittiin EU:n strategisesta viestinnästä kolmansien osapuolten levittämän EU:n vastaisen propagandan torjumiseksi

Euroopan parlamentin suositus 13. maaliskuuta 2019 neuvostolle Euroopan parlamentin suosituksesta neuvostolle sekä komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle Euroopan ulkosuhdehallinnon toteuttaman seurannan tarkastelusta kahden vuoden kuluttua Euroopan parlamentin mietinnöstä, joka laadittiin EU:n strategisesta viestinnästä kolmansien osapuolten levittämän EU:n vastaisen propagandan torjumiseksi (2018/2115(INI))

(2021/C 23/24)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon 28. kesäkuuta ja 18. lokakuuta 2018 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät,

ottaa huomioon 26. huhtikuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Eurooppalainen lähestymistapa disinformaation torjuntaan verkossa” (COM(2018)0236),

ottaa huomioon 26. syyskuuta 2018 julkaistut disinformaatiota koskevat EU:n käytännesäännöt,

ottaa huomioon 23. marraskuuta 2016 antamansa päätöslauselman EU:n strategisesta viestinnästä kolmansien osapuolten levittämän EU:n vastaisen propagandan torjumiseksi (1),

ottaa huomioon 6. huhtikuuta 2016 annetun unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja komission yhteisen tiedonannon ”Yhteinen kehys hybridiuhkien torjumiseksi: Euroopan unionin toimet” (JOIN(2016)0018),

ottaa huomioon 20. huhtikuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Euroopan turvallisuusagendan valjastaminen terrorismin torjuntaan ja toimivan ja todellisen turvallisuusunionin perustamisen valmisteluun” (COM(2016)0230),

ottaa huomioon venäjänkielisistä media-aloitteista itäisen kumppanuuden maissa ja muualla tehdyn eurooppalaisen demokratiarahaston toteutettavuustutkimuksen ”Bringing Plurality and Balance to the Russian Language Media Space”,

ottaa huomioon 18. toukokuuta 2015 annetun komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan selvityksen ”EU muuttuvassa globaalissa toimintaympäristössä – yhteenliitetympi, kiistanalaisempi ja monimutkaisempi maailma” sekä uutta EU:n turvallisuuspoliittista globaalistrategiaa koskevan meneillään olevan työn,

ottaa huomioon 15. marraskuuta 2017 antamansa suosituksen (2) neuvostolle, komissiolle ja Euroopan ulkosuhdehallinnolle itäisestä kumppanuudesta ennen marraskuussa 2017 pidettävää huippukokousta,

ottaa huomioon 13. syyskuuta 2017 annetun unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja komission yhteisen tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle ”Resilienssi, pelote ja puolustus: vahvan kyberturvallisuuden rakentaminen EU:lle” (JOIN(2017)0450),

ottaa huomioon 7. kesäkuuta 2017 annetun unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja komission yhteisen tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle ”Strateginen lähestymistapa selviytymiskykyyn EU:n ulkoisessa toiminnassa” (JOIN(2017)0021),

ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 19 artiklan, jossa suojellaan jokaisen oikeutta häiritsemättä pitää mielipiteensä sekä oikeutta rajoista riippumatta hankkia, vastaanottaa ja levittää tietoja kaikkien tiedotusvälineiden kautta,

ottaa huomioon 10. heinäkuuta 2018 annetun yhteisen julistuksen EU:n ja Naton yhteistyöstä,

ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2017 annetun mielipiteen- ja sananvapauden edistämisestä ja suojelusta vastaavan YK:n erityisraportoijan, Etyjin mediavaltuutetun, Amerikan valtioiden järjestön (OAS) ilmaisunvapauden erityisraportoijan sekä Afrikan ihmisoikeuksien ja kansojen oikeuksien toimikunnan (ACHPR) ilmaisunvapauden ja tiedonsaannin erityisraportoijan yhteisen julistuksen sananvapaudesta ja ”valeuutisista”, disinformaatiosta ja propagandasta,

ottaa huomioon 6. huhtikuuta 2018 annetun mielipiteen- ja sananvapauden edistämisestä vastaavan YK:n erityisraportoijan raportin,

ottaa huomioon 29. marraskuuta 2018 antamansa suosituksen neuvostolle, komissiolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle akateemisen vapauden puolustamisesta EU:n ulkoisessa toiminnassa (3),

ottaa huomioon viimeisimmän terrorismitilanteesta ja -suuntauksista Euroopassa vuonna 2018 laaditun Europolin selvityksen, jossa korostetaan terroristiryhmien toiminnan lisääntymistä kybertoimintaympäristössä ja niiden mahdollista lähentymistä muiden rikollisryhmien kanssa,

ottaa huomioon 5. joulukuuta 2018 annetun unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja komission yhteisen tiedonannon Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, Euroopan talous ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Disinformaation torjuntaa koskeva toimintasuunnitelma” (JOIN(2018)0036) sekä samana päivänä annetun komission kertomuksen tiedonannon ”Eurooppalainen lähestymistapa disinformaation torjuntaan verkossa” täytäntöönpanosta (COM(2018)0794),

ottaa huomioon Transatlantic Commission on Election Integrity -elimen toiminnan,

ottaa huomioon Santa Claran periaatteet sisällön moderointia koskevien käytäntöjen avoimuudesta ja niihin liittyvästä vastuuvelvollisuudesta,

ottaa huomioon 22. kesäkuuta 2015 annetun EU:n strategista viestintää koskevan toimintasuunnitelman,

ottaa huomioon työjärjestyksen 113 artiklan,

ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A8-0031/2019),

1.

suosittaa neuvostolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, että

Tilanne vuonna 2018 – Hybridisodankäynnin torjunta

a)

korostetaan, että sanan- ja ilmaisunvapaus sekä tiedotusvälineiden moniarvoisuus ovat selviytymiskykyisten demokraattisten yhteiskuntien keskiössä, ja taataan parhaimmat suojatoimet disinformaatiota ja vihamielistä propagandaa vastaan; on huolestunut tiedotusvälineiden vapauden heikentymisestä ja tapauksista, joissa toimittajiin on kohdistettu hyökkäyksiä; toteaa, että kaikkien asiaan liittyvien sidosryhmien kanssa olisi toteutettava lisätoimia, joilla varmistetaan tiedotusvälineiden omistuksen avoimuus ja tiedotusvälineiden moniarvoisuus ilman sensurointijärjestelmän soveltamista ja joilla suojellaan ympäristöä, joka mahdollistaa monenlaisten tietojen ja ajatusten ja moniarvoisten tiedotusvälineiden ja kansalaisjärjestöjen kirjon, sekä toimia, joilla pyritään tunnistamaan disinformaatiota ja propagandaa ja lisäämään tietoisuutta niistä; osallistetaan tähän prosessiin kaikki asiaan liittyvät sidosryhmät, mukaan lukien keskeiset toimittaja- ja tiedotusvälinejärjestöt; korostaa toimivan julkisen yleisradiotoiminnan järjestelmän merkitystä, sillä se näyttää esimerkkiä siitä, miten tarjotaan puolueettomia ja objektiivisia tietoja journalismin parhaiden käytäntöjen ja etiikan mukaisesti;

b)

harkitaan oikeudellisen kehyksen laatimista sekä unionin että kansainvälisellä tasolla hybridiuhkien torjumiseksi, kyber- ja informaatiosodankäynti mukaan luettuina, jotta unioni voisi ryhtyä päättäväisiin vastatoimiin, joihin kuuluu myös kohdennettujen pakotteiden määräämistä näiden kampanjoiden järjestämisestä ja toteuttamisesta vastuussa olevia tahoja vastaan, sillä valtiollisten ja valtiosta riippumattomien toimijoiden vihamieliset toimet näillä aloilla ovat osoittaneet ne tarpeellisiksi;

c)

otetaan huomioon, että Da’esh on vaihtanut taktiikkaansa ja siirtynyt verkkosivustoista salattuihin viestipalveluihin, jotka ovat suosittuja islamistiryhmien keskuudessa;

d)

tuetaan propagandaa ja disinformaatiota käsittelevien valtioelinten, ajatushautomoiden ja kansalaisjärjestöjen sekä ruohonjuuritason kybertoimintojen kasvavaa joukkoa; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja komissiota osallistumaan tiiviimmin tämän alan toimintaan valmistelemalla kattava arviointi uusista asetuksista, mukaan lukien yleinen tietosuoja-asetus ja tuleva sähköisen viestinnän tietosuoja-asetus, jotta voidaan suojautua sosiaalisten alustojen vahingolliselta käytöltä; varmistetaan, että EU:n strategisesta viestinnästä tehdään tärkeä prioriteetti unionin asialistalla ja että EU:n toimielimet ja jäsenvaltiot toimivat tiiviissä yhteistyössä tällaisten ilmiöiden ehkäisemiseksi samalla kun pidetään mielessä, että disinformaatio ja propaganda kukoistavat kahtiajakautuneessa ympäristössä, jossa tiedotusvälineisiin kohdistuva luottamus hupenee;

e)

kehotetaan jäsenvaltioita, jotka edelleen kiistävät disinformaation ja vihamielisen propagandan ja disinformaation pääasiallisten lähteiden olemassaolon Euroopassa ja disinformaation ja propagandan vaikutuksen yleiseen mielipiteeseen, myöntämään ne, ja kannustetaan näitä jäsenvaltioita toteuttamaan ennakoivia toimia tällaisen propagandan torjumiseksi ja osoittamiseksi paikkansa pitämättömäksi, toteen näytetyt kolmansien maiden harjoittamaa vakoilua koskevat tapaukset mukaan luettuina; kehotetaan kaikkia jäsenvaltioita arvioimaan tilannetta alueellaan ja tekemään tarkoituksenmukaisia investointeja omiin valmiuksiinsa, jotta ne voivat torjua vihamielisten kolmansien osapuolten strategista viestintää ja parantaa kansalaisten kykyä havaita disinformaatiota, sekä kannustetaan jäsenvaltioita varmistamaan tehokas tietojenvaihto tässä asiassa; kehotetaan niitä eurooppalaisia johtajia, jotka eivät ole vielä kiinnittäneet riittävästi huomiota tähän uhkaan, myöntämään, että heidän on tiedostettava strategisen havahtumisen kiireellinen välttämättömyys vihamielisen informaatiosodankäynnin torjumiseksi;

f)

vaaditaan jäsenvaltioita investoimaan ennakoivasti koulutustoimenpiteisiin, joilla kerrotaan erilaisista tavoista tuottaa ja levittää disinformaatiota, jotta voidaan parantaa kansalaisten kykyä tunnistaa disinformaatio ja vastata siihen;

g)

kannustetaan jäsenvaltioita varmistamaan tehokas tietojen vaihto niiden kaikkien asiaankuuluvien viranomaisten välillä propagandan, manipuloinnin ja disinformaation ja myös verkko- ja informaatiosodankäynnin torjumiseksi;

h)

lisätään tietoisuutta Venäjän disinformaatiokampanjoista, sillä ne ovat Euroopassa esiintyvän disinformaation pääasiallinen lähde;

EU:hun ja sen naapurivaltioihin kohdistuvan väärän tiedon, disinformaation ja propagandan tyypit

i)

annetaan tunnustusta eri tasoilla tehdystä työstä EU:n ja sen naapurivaltioiden vastaisten vaikutteiden ja välineiden tunnistamiseksi; lisätään tietoisuutta käynnissä olevista disinformaatiokampanjoista ja siirretään huomio niiden vaikutusten ja vaikuttavuuden perusteelliseen selvittämiseen, jotta voidaan kehittää toimenpiteitä niiden torjumiseksi ennakoivasti ja nopeasti; kannustetaan jäsenvaltioita laatimaan pysyviä rakenteita disinformaation tunnistamiseksi, estämiseksi ja torjumiseksi; korostaa, että disinformaatiokampanjat ovat osa laajempaa strategiaa ja niiden rinnalla harjoitetaan tavallisesti muuta vihamielistä toimintaa, ja toteaa, että erityisesti informaatiosodankäyntiin ja siihen liittyviin sotilaallisiin hyökkäyksiin olisi suhtauduttava vakavasti ja niitä olisi torjuttava päättäväisesti, yhtenäisesti ja voimakkaasti;

j)

varoitetaan vaikutuksista, jotka liittyvät tekoälyyn ja sen käytön nopeaan kehitykseen valeuutisten levittämisessä; panee huolestuneena merkille, että tekoäly kykenee pian luomaan itse lisää tekoälyominaisuuksia; sitoudutaan siten osoittamaan merkittävästi rahoitusta tekoälyn ja informaatiosodankäynnin yhtymäkohtia koskevaan tutkimus- ja kehitystoimintaan, kun otetaan huomioon tekoälyn nopeasti lisääntyvät valmiudet propagandan ja disinformaation levittämiseen muun muassa deepfake-videoiden välityksellä;

k)

keskitytään disinformaation jatkuvaan käyttöön, johon syyllistyvät autoritaariset toimijat, kuten Iran, jonka tapa levittää valeuutisia lietsoo ja aiheuttaa lisää jännitteitä ailahtelevilla konfliktialueilla samalla kun kohteeksi otetaan Euroopan maiden kansalaiset vahingollisen tarkoituksen piilottamiseksi; vaaditaan jäsenvaltioita torjumaan tällaisia toimia tehostamalla yhteistyötä ja hyödyntämällä samanmielisten maiden ja kansalaisjärjestöjen kokemuksia;

l)

keskitytään disinformaation ja valeuutisten luomiseen ja levittämiseen käytettävien välineiden jatkuvasti nousevaan kehitysasteeseen, myös propagandan välittämisen uusiin keinoihin, joissa käytetään useita tasoltaan vaatimattomia verkkosivustoja, yksityisiä viestisovelluksia, hakukoneoptimointia, manipuloitua ääntä, kuvaa tai videota, tekoälyä verkkouutisportaaleja ja TV-kanavia pääasiallisen viestin levittämiseen ja joita käyttävät erityisesti mielipidevaikuttajat ja valtiojohtoiset ja valtion rahoittamat instituutiot itsevaltaisiin toimijoihin vetoavien keskeisten viestien ja narratiivien levittämiseksi, ja mukautetaan EU:n ja jäsenvaltioiden vastatoimia vastaavasti; tuomitaan tässä yhteydessä jyrkästi Venäjän, Kiinan, Iranin, Pohjois-Korean ja muiden yhä aggressiivisemmat toimet, joilla pyritään heikentämään eurooppalaisten demokratioiden normatiivista perustaa ja periaatteita ja lamauttamaan niiden soveltaminen, horjuttamaan kaikkien itäisten kumppanimaiden itsemääräämisoikeutta ja vaikuttamaan vaaleihin ja tukemaan ääriliikkeitä, kun pidetään mielessä, että kyberhyökkäysten mittasuhteet kasvavat jatkuvasti;

m)

kiinnitetään erityistä huomiota viesteihin ja sisältöihin, joiden tavoitteena on avoimesti kannustaa väkivaltaan, rasismiin, itsemurhaiskuihin, ”vierastaistelijoiden” värväämiseen ja erilaisiin rikoksiin tai yllyttää yhteen tai useampaan tällaiseen toimintaan;

Toimiala ja sosiaalinen media

n)

pannaan merkille sosiaalisen median yritysten aiempaa tarmokkaammat toimet disinformaation torjumiseksi ja kiinnitetään erityistä huomiota disinformaatiota koskevien EU:n käytännesääntöjen vaikuttavaan täytäntöönpanoon ja kehotetaan samalla EU:n naapuri- ja kumppanimaita ryhtymään soveltamaan niitä ja kiinnitetään erityistä huomiota myös uuteen keinoon, jossa käytetään salattuja viestipalveluja ja sosiaalista mediaa, joita pidetään niiden vastatoimista huolimatta yleisimpänä disinformaation, vihamielisen propagandan sekä vihaan ja väkivaltaan yllyttävän sisällön levittämisen välineenä;

o)

säännellään yhdessä jäsenvaltioiden kanssa sosiaalisen median yhtiöiden, viestipalvelujen ja hakukoneiden tarjoajien toimintaa ja varmistetaan niiden täysi avoimuus ja etenkin niiden vastuuvelvollisuus ottamalla käyttöön unionin laajuinen lähestymistapa ja mahdollistamalla toimitetun poliittisen sisällön tekijöiden ja tukijoiden henkilöllisyyden ja sijainnin selvittäminen sekä huolehtimalla, että yhtiöt joutuvat vastuuseen disinformaatiota edistävien automaattisten suositusjärjestelmien sosiaalisista vaikutuksista, ja korostamalla niille, että niiden vastuulla on poistaa nopeasti järjestelmälliset valeuutiset; kehotetaan jäsenvaltioita, ehdokasmaita ja assosioituneita maita hyväksymään tehokasta ja selkeää lainsäädäntöä, jonka avulla varmistetaan tiedotusvälineiden omistajuuden avoimuus; kiinnitetään erityistä huomiota sellaisten EU:ssa ja sen kumppanimaissa toimivien valtioista riippumattomien järjestöjen rahoitukseen, avoimuuteen ja tavoitteisiin, joilla on yhteyksiä itsevaltaisiin valtioihin;

p)

varmistetaan, että toimiala ja verkkoalustat noudattavat disinformaatiota koskevissa käytännesäännöissä tehtyjä sitoumuksia ja ratkaisevat disinformaatio-ongelman tehokkaasti i) varmistamalla poliittisen mainonnan avoimuuden sen tukijoiden henkilöllisyyttä koskevien tehokkaiden due diligence -tarkastusten pohjalta, ii) ryhtymällä päättäväisiin toimiin palveluissaan aktiivisia valekäyttäjätilejä vastaan, iii) tunnistamalla automaattisten bottiohjelmien väärinkäytön ja iv) tekemällä tehokasta yhteistyötä riippumattomien faktantarkistajien kanssa;

q)

vaaditaan sosiaalisen median yhtiöitä ja viestipalvelujen tarjoajia noudattamaan täysimääräisesti EU:n tietosuojalainsäädäntöä ja muita asetuksia ja vastaamaan reaaliajassa sekä tekemään tiivistä yhteistyötä toimivaltaisten viranomaisten kanssa kaikissa tutkimuksissa, jotka koskevat niiden alustojen käyttöä vihamielisiin tarkoituksiin, ja tehdään avoimia tarkastuksia toimijoille, joiden epäillään levittävän väärää tietoa; kehotetaan teknologiayrityksiä investoimaan enemmän propagandan tunnistamiseen tarkoitettuihin työkaluihin, verkkoon liittyvän vastuuvelvollisuuden parantamiseen, sen varmistamiseen, että bottiverkkojen torjumiseksi käyttäjien henkilöllisyys tarkistetaan paremmin ennen kyseessä olevaan alustaan liittymistä sekä disinformaatiosta hyötyvien tahojen taloudellisten kannustimien vähentämiseen; vaaditaan sosiaalisen median yhtiöitä reagoimaan kiireesti, kun epäilyttävää poliittista sisältöä levitetään, erityisesti jos siinä lietsotaan vihaa tai yllytetään rikoksiin;

r)

pidetään mielessä, että epäilyttävien tilien sulkemista voidaan pitää sensuurina, ja varmistetaan siksi, että tällaiset toimet ovat oikeutettuja, jos ne perustuvat lain säännöksiin ja ne toteutetaan avoimesti ja yhteistyössä jäsenvaltioiden ja kumppanimaiden toimivaltaisten viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa kertoen kaikki syyt sille, miksi näin tehdään, sekä kehottamalla sosiaalisen median yhtiöitä ilmoittamaan selvästi kaikille käyttäjille, millainen sisältö on kielletty, ja ilmoittamaan jokaiselle asianomaiselle käyttäjälle, miksi heidän sisältönsä on poistettu tai heidän käyttäjätilinsä on suljettu; kehotetaan sosiaalisia medioita sovittamaan käyttäjilleen antamansa sisäiset ohjeet yhteen sen maan oikeusjärjestyksen kanssa, jossa mediat toimivat;

Parhaat käytännöt

s)

kehitetään edelleen parempaa sietokykyä koko hallituksen ja koko yhteiskunnan lähestymistavan pohjalta ja kykyä vastata uhkiin reaaliaikaisesti, kehitetään ennalta ehkäiseviä ja ennakoivia toimia ja varaudutaan tulevaan sen sijaan, että vain reagoitaisiin kyber- ja informaatioympäristöissä jo tapahtuneisiin hyökkäyksiin ja analysoitaisiin niitä; kiinnitetään huomiota tällä alalla tapahtuneeseen tekniseen kehitykseen ja jaetaan parhaita käytäntöjä koskevia esimerkkejä toimenpiteitä, joihin yksittäiset jäsenvaltiot ovat jo ryhtyneet, jäsenvaltioiden käyttöön ottamien kansallisten lähestymistapojen toiminnan arviointi mukaan luettuna, samalla kun kehitetään keinoja tiiviin yhteistyön ylläpitämiseksi Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa brexitin jälkeen ja yhteistyön tekemiseksi tiedusteluyhteisön sekä liittolaisten, kuten Yhdysvaltojen ja Kanadan, Naton ja EU:n tiedusteluanalyysikeskuksen (INTCEN) kanssa;

t)

kiinnitetään erityistä huomiota käynnissä olevaa propagandan ulkoistamista ja voiman monikertaistavien työkalujen käyttöä vihamielisten kolmansien osapuolien toimesta koskevien tutkimustoimien tehostamiseen sekä siihen, että on tärkeää, että sen ohella, että tällaiset hyökkäykset kumotaan ja paljastetaan ja niiden tekijöiden selvittämiseen liittyviä voimavaroja lisätään, varmistetaan, että syylliset saatetaan selkeästi vastuuseen, myös nimeämällä syylliset ja heidän tukijansa ja tavoitteensa julkisesti, ja että mitataan näiden hyökkäysten kohdeyleisöön kohdistuvia vaikutuksia; julkistetaan kaikki paikkansapitämättömäksi osoitetun vihamielisen propagandan tapaukset julkaisemalla niiden yhteydessä yksityiskohtainen tietosivu, jotta yleisöä voidaan varoittaa tavalla, joka tavoittaa kyseisen vihamielisen propagandan kohdeyleisön;

u)

tuetaan kansalaisyhteiskuntaa, asiantuntijayhteisöä, yksityisiä laitoksia, yliopistoja, ruohonjuuritason kyberaktivisteja, valtavirtaa edustavia lehdistö-, toimittaja- ja tiedotusvälinejärjestöjä ja niiden toimijoiden kasvavaa joukkoa, jotka ovat joutuneet asian kohteeksi ja joita se koskee, ja otetaan ne mukaan sellaisten toimenpiteiden jatkokehittämiseen, joiden tavoitteena on tosiasioiden tarkistaminen ja disinformaation paljastaminen, tutkimuksen syventäminen, perusteelliset selvitykset ja sosiologiset tutkimukset mukaan luettuina, ja informaation manipuloinnin aiempaa tehokkaampi analysointi; tuetaan ammatti- ja tutkivaa journalismia sekä hankkeita, joissa paljastetaan disinformaatiota, ja huipputekniikan startup-yrityksiä, jotka luovat digitaalisia työkaluja, joilla yleisö voidaan varustaa disinformaatiohyökkäyksiä vastaan; korostetaan rahoituksen ja koulutuksen tarjoamisen merkitystä ja tarvetta, yhdessä jäsenvaltioiden ja kansalaisyhteiskunnan kanssa järjestettävät seminaarit ja koulutuskurssit mukaan luettuina, esimerkkinä verkossa oleva medialukutaidon kirjasto ja oppimiskeskus, jolla pyritään lisäämään tietoisuutta, torjumaan disinformaatiota ja lisäämään medialukutaitoa;

v)

suhtaudutaan myönteisesti Naton hyväksymiin toimenpiteisiin, joiden tavoitteena on torjua uudenlaisia hybridiuhkia, ja EU:n ja Naton yhteiseen tiedonantoon tästä asiasta; kehotetaan EU:ta varmistamaan näiden suositusten tehokas ja nopea täytäntöönpano, myös yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) tasolla;

Unionin lähestymistapa

w)

suhtaudutaan myönteisesti sellaisten uusien EUH:n strategisen viestinnän työryhmien perustamiseen, jotka koostuvat asiantuntijoista, joilla on asianmukainen kielitaito ja osaaminen; toteaa, että näitä työryhmiä ovat Länsi-Balkanin työryhmä ja eteläinen työryhmä Lähi-idän, Pohjois-Afrikan ja Persianlahden alueen maita varten ja että niiden tehtäväksi on annettu koordinoidun ja yhdenmukaisen EU:n viestinnän varmistaminen näillä alueilla ja EU:n vastaisen disinformaation ja propagandan torjunta;

x)

annetaan tunnustusta East StratCom -työryhmän saavuttamille konkreettisille tuloksille, joihin kuuluvat muun muassa euvsdisinfo.eu-verkkosivuston perustaminen ja @EUmythbuster-käyttäjätilin luominen Twitterissä; korostetaan, että se on perustamisestaan lähtien paljastanut yli 4 000 disinformaatiokampanjaa monesta eri aiheesta; tuetaan edelleen komission, EUH:n ja East StratCom -työryhmän (sen jälkeen kun sen vahvuudet, heikkoudet ja parannustarpeet on analysoitu) yhteisiä ponnisteluja disinformaation havaitsemista, analysointia ja paljastamista koskevien valmiuksien parantamiseksi varustamalla EUH:n strategisen viestinnän työryhmät ja EU:n edustustot naapurialueilla uudella henkilöstöllä, työkaluilla ja osaamisella, mukaan lukien uudet työkalut datan analysointia varten, uusien datatutkijoiden ja disinformaatioasiantuntijoiden palkkaaminen sekä laajemman lähde- ja kielivalikoiman kattaminen disinformaation ulottuvuuden ja vaikutuksen osalta;

y)

muutetaan East StratCom -työryhmä kiireesti EUH:n täysipainoiseksi yksiköksi tai jopa yksikköäkin laajemmaksi rakenteeksi ja tuetaan Euroopan parlamentin myöntämän tulevan rahoituksen turvin EUH:n jokaista kolmea strategisen viestinnän työryhmää osoittamalla niille riittävät ja edelleen tarvittavat taloudelliset ja henkilöresurssit, minkä tarkoituksena on lisätä merkittävästi niiden tarjoamia mahdollisuuksia, tehokkuutta, ammattimaisuutta, institutionaalista jatkuvuutta ja työn laatua sekä suojata niitä Venäjän disinformaatiota tukevien viranomaisten ja maiden poliittiselta sekaantumiselta;

z)

puututaan East StratCom -työryhmän nykyisiin puutteisiin, muun muassa alueellisen asiantuntemuksen puutteeseen, henkilöstön suureen vaihtuvuuteen ja institutionaalisen jatkuvuuden puutteeseen, ja varmistetaan riittävät taloudelliset resurssit ja organisaatiorakenne, koska vain siten voidaan varmistaa täydellinen ammattimaisuus, tehokkuus ja tulokset;

aa)

kehotetaan myös niitä jäsenvaltioita nimeämään omat kansalliset asiantuntijansa kolmeen StratCom-työryhmään, jotka eivät ole niin vielä tehneet, ja varmistetaan, että EU:n disinformaation torjumista varten kuhunkin maahan palkkaamat asiantuntijat ovat poliittisesti puolueettomia eivätkä osallistu aktiivisesti sisäpoliittisiin kiistoihin kyseisessä maassa; kehotetaan läheisiä kumppanimaita neuvomaan työryhmää yhteisten valtiollisten ja valtiosta riippumattomien vastustajien taktiikoista ja tunnustetaan, että on tärkeää ja välttämätöntä parantaa koordinointia EU:ssa;

ab)

tehostetaan East StratCom -työryhmän ja kaikkien EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden ja samanmielisten kumppaneiden välistä yhteistyötä; kannustetaan unionissa ja unionin ulkopuolella sijaitsevia EU:n edustustoja tukemaan East StratCom -työryhmän, eteläisen työryhmän ja Länsi-Balkanin työryhmän työtä, myös jakamalla kansainvälisiä kokemuksia ja parhaita käytäntöjä sekä tarjoamalla niiden julkaisujen käännöksiä paikallisilla kielillä; kehottaa osoittamaan lisää henkilöstöä työskentelemään strategisen viestinnän parissa erityisesti EU:n edustustoissa itäisissä ja eteläisissä naapurimaissa ja Länsi-Balkanilla;

ac)

keskitytään liittymisneuvotteluja käyviin maihin ja kumppaneihin EU:n naapurialueella tukemalla niiden ponnisteluja vihamielisen propagandan ja disinformaatiotoimien torjumiseksi ja ottamalla mukaan asiantuntijoita niistä kolmansista maista EU:n naapurialueella, joihin kohdistuu samoja uhkia, sekä pitämällä ensisijaisena pitkän aikavälin strategisen lähestymistavan ja erityisesti itäisiin kumppanimaihin kohdistuvien toimien kehittämistä; vahvistetaan EU:n ulkopuolisissa maissa sijaitsevien edustustojen, komission edustustojen ja jäsenvaltioissa sijaitsevien Euroopan parlamentin yhteystoimistojen valmiuksia kehittää paikallisia voimavaroja disinformaation havaitsemiseksi ja paljastamiseksi ja EU:n arvoista ja politiikoista tehokkaasti viestimiseksi ja laajennetaan kampanjoihin perustuvaa viestintää ja koordinoidaan paremmin ja vahvistetaan myönteisiä narratiiveja kaikkien EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden osalta; otetaan huomioon disinformaation nykyinen leviäminen ja tulevat uhat, joilla pyritään uhkaamaan kaikkien itäisten kumppanimaiden itsenäisyyttä, itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta niiden kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisällä; painotetaan erityisesti sellaisen pitkän aikavälin strategisen lähestymistavan ja sellaisten itäisiin kumppanimaihin kohdistuvien toimien kehittämistä, joissa keskitytään ihmisten välisiin yhteyksiin ja työskentelyyn sellaisten jo olemassa olevien kansalaisyhteiskunnan verkkojen kanssa, jotka ovat jo yhteisöpohjaisen sietokyvyn lähde;

ad)

asetetaan etusijalle strateginen viestintä ja tarkistetaan säännöllisesti asiaa koskeva EU:n politiikka; jatketaan käytännön ratkaisuihin suuntautuneen eurooppalaisen demokratiarahaston toiminnan tukemista, jotta voidaan tukea ja vahvistaa demokraattisia, riippumattomia ja monimuotoisia venäjänkielisiä tiedotusvälineitä itäisissä kumppanimaissa ja muissa maissa; kehotetaan komissiota ja kaikkia jäsenvaltioita ja samanmielisiä maita osallistumaan myönteisesti tähän hankkeeseen ja tukemaan sitä; kiinnitetään huomiota kaikkiin kansainvälisiin toimijoihin, jotka toimivat nykyisin samalla tavoin;

ae)

ehdotetaan Eurooppa-neuvostolle, että disinformaation ja vihamielisen propagandan torjuminen asetetaan ensisijaiseksi tavoitteeksi ja siihen osoitetaan riittävästi resursseja ja välineitä, jotta turvataan objektiivinen raportointi ja tiedonlevitys;

af)

yhdistetään nykyiset kansalliset ja paikalliset erikoistuneet keskukset, uutismediat, ajatushautomot, kansalaisjärjestöt ja muut hybridisodankäyntiä käsittelevät toimijat ja instituutiot, erityisesti Nato, EU:n laajuiseksi verkostoksi, joka auttaisi niitä toimien koordinoinnissa ja kokoaisi niiden tekemät havainnot; varataan tähän toimintaan asianmukaiset resurssit; korostaa, että verkoston olisi oltava avoin EU:n samanmielisille kumppaneille, jotka voisivat jakaa kokemuksiaan disinformaation ja vihamielisen propagandan kohteeksi joutumisesta ja torjunnasta; varmistetaan uudenlaisten hybridiuhkien torjumista koskevien EU–Nato-suositusten tehokas ja nopea täytäntöönpano, myös YTPP:n tasolla, ja sisällytetään strategisen propagandan torjuminen Euroopan turvallisuus- ja puolustusakatemian ja sen verkoston opinto-ohjelmaan;

Vaalien turvaaminen vihamieliseltä propagandalta

ag)

tuomitaan jyrkästi kaikenlaisten kolmansien osapuolien, myös yksityisten yritysten, puuttuminen vaaleihin ja kansanäänestyksiin sekä bottien, algoritmien, tekoälyn, trollien, deep fake -videoiden ja valetilien vahingontekotarkoituksessa tapahtuva käyttö poliittisissa kampanjoissa ja kehotetaan niiden kohteiksi joutuneita jäsenvaltioita suorittamaan kiireellisesti perusteelliset tutkimukset näistä vihamielisistä kampanjoista; on huolestunut laajojen sosiaalisten verkostojen algoritmien viimeaikaisesta kehityksestä ja niiden mahdollisesta haitallisesta vaikutuksesta tuotaessa esiin väärää tietoa ja vihapuhetta sisältävää sisältöä; korostetaan riippumattomien demokraattisten yhteisöjen kykyä tehdä itsenäisesti omat ja lailliset poliittiset valintansa;

ah)

kehotetaan jäsenvaltioita ja samanmielisiä maita jakamaan tietoja mahdollisesta ulkopuolisesta tai sisäisestä sekaantumisesta vaaliprosesseihin ja vaihtamaan parhaita käytäntöjä sen torjumiseksi, jotta voidaan lisätä kykyä selviytyä tällaisesta sekaantumisesta;

ai)

kehotetaan jäsenvaltioita varmistamaan, että vaalilainsäädännössä otetaan huomioon disinformaatiokampanjoiden, kyberhyökkäysten, kyberrikollisuuden ja äänestämisenvapauden rikkomisen aiheuttamat mahdolliset uhat; korostaa, että lakeja olisi muutettava asianmukaisesti, jotta jäsenvaltiot voivat niiden avulla torjua tehokkaasti ja ennakoivasti uhkia; suosittelee tähän liittyen Ruotsin turvallisuusvirasto MSB:n kaltaisia aloitteita; tuetaan EU:hun assosioituneita maita ja Länsi-Balkanin maita parhaiden käytäntöjen, henkilöresurssien ja teknologian avulla, jotta varmistetaan niiden vaaliprosessien kestävä suojaaminen Venäjän ja muiden vihamielisten toimijoiden vahingollisilta tietoverkko-, disinformaatio- ja propagandatoimilta;

aj)

kehotetaan jäsenvaltioita soveltamaan vaalisääntöjään verkossa käytävään kampanjointiin ja seuraamaan ja arvioimaan verkkoalustojen poliittiseen mainontaan liittyviä avoimuutta lisääviä ominaisuuksia;

ak)

ehdotetaan lainsäädäntöä datan käytöstä vaalikampanjoinnissa, kun otetaan huomioon paljastettu datan väärinkäyttö, johon Cambridge Analytica syyllistyi Yhdistyneen kuningaskunnan vuoden 2016 kansanäänestykseen liittyvässä kampanjassa, jotta tulevia vaalikampanjoita voidaan suojella paremmin sopimattomalta vaikuttamiselta;

al)

arvioidaan aloitteita, kuten kahden osapuolen välinen Transatlantic Commission on Election Integrity -elin, joilla kootaan yhteen politiikan, teknologia-alan, tiedotusvälineiden ja yritysten edustajat ja joiden tavoitteena on suojata vaaliprosessi ulkomaiden sekaantumiselta;

2.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle sekä tiedoksi EUH:lle ja Natolle sekä Venäjän presidentille, hallitukselle ja parlamentille.

(1)  EUVL C 224, 27.6.2018, s. 58.

(2)  EUVL C 356, 4.10.2018, s. 130.

(3)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0483.


21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/159


P8_TA(2019)0188

Assosiaatiosopimus unionin ja Monacon, Andorran ja San Marinon välillä

Euroopan parlamentin suositus 13. maaliskuuta 2019 Euroopan parlamentin suosituksesta neuvostolle, komissiolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle assosiaatiosopimuksesta unionin ja Monacon, Andorran ja San Marinon välillä (2018/2246(INI))

(2021/C 23/25)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon 22. joulukuuta 2014 annetun neuvoston päätöksen (EU) N:o 2014/… komission valtuuttamisesta neuvottelemaan jäsenvaltioiden puolesta Andorran ruhtinaskunnan, Monacon ruhtinaskunnan ja San Marinon tasavallan kanssa yhden tai useamman assosiaatiosopimuksen niistä määräyksistä, jotka kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan,

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 8 artiklan ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 8 artiklaa koskevan julistuksen, jossa todetaan, että unioni ottaa huomioon sen kanssa läheisyytensä vuoksi erityissuhteissa olevien kooltaan pienten maiden erityistilanteen,

ottaa huomioon 20. marraskuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”EU:n sekä Andorran ruhtinaskunnan, Monacon ruhtinaskunnan ja San Marinon tasavallan väliset suhteet – Vaihtoehdot tiiviimmälle yhdentymiselle EU:n kanssa” (COM(2012)0680),

ottaa huomioon Andorran, Monacon ja San Marinon EU:n sisämarkkinoille pääsyä haittaavista esteistä 20. marraskuuta 2012 laaditun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Obstacles to access by Andorra, Monaco and San Marino to the EU’s Internal Market and Cooperation in other Areas” (SWD(2012)0388),

ottaa huomioon 18. marraskuuta 2013 annetun komission kertomuksen ”EU:n sekä Andorran ruhtinaskunnan, Monacon ruhtinaskunnan ja San Marinon tasavallan väliset suhteet: Vaihtoehdot näiden maiden osallistumiselle sisämarkkinoiden toimintaan” (COM(2013)0793),

ottaa huomioon 11. joulukuuta 2018 annetut neuvoston päätelmät yhtenäisistä laajemmista sisämarkkinoista ja EU:n suhteista EU:n ulkopuolisiin länsieurooppalaisiin maihin,

ottaa huomioon työjärjestyksen 113 artiklan,

ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A8-0074/2019),

A.

toteaa, että Andorran ruhtinaskunnalla (Andorra), Monacon ruhtinaskunnalla (Monaco) ja San Marinon tasavallalla (San Marino) on pitkä valtiollinen historia; toteaa, että ne ovat aina olleet keskeisessä asemassa Euroopan historiassa ja niillä on tiiviit ja kauan jatkuneet poliittiset, taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset suhteet niiden välittömässä läheisyydessä sijaitseviin jäsenvaltioihin ja koko EU:hun; toteaa, että EU:n kumppanuus näiden maiden kanssa perustuu yhteisiin poliittisiin ja kulttuurisiin arvoihin;

B.

toteaa, että Andorra, Monaco ja San Marino ovat osoittaneet voimakasta poliittista, taloudellista ja kulttuurista sitoutumista eurooppalaisuuteen ja vahvaa pyrkimystä entistä tiiviimpiin poliittisiin, taloudellisiin ja kulttuurisiin suhteisiin Euroopan unionin kanssa; toteaa, että Andorran, Monacon ja San Marinon sekä EU:n etujen mukaisesti on tärkeää vastata myönteisesti ja hyvissä ajoin tähän sitoumukseen ja helpottaa uutta assosiaatiosopimusta koskevien neuvottelujen nopeaa päätökseen saattamista, ottaen huomioon, että uudesta assosiaatiosopimuksesta tulee uusi kehys EU:n ja näiden maiden välisille suhteille;

C.

katsoo, että myös jäsenvaltioiden, joilla on perinteisesti ollut tiiviit historialliset, poliittiset ja taloudelliset siteet Andorraan, Monacoon ja San Marinoon, etujen mukaista on edistää näiden valtioiden ja koko Euroopan unionin välisten suhteiden täsmentämistä ja tiivistämistä; toteaa, että sen takia on tärkeää ottaa erityisesti oikeusvarmuuden vuoksi huomioon, että näillä jäsenvaltioilla on jo erityiset kahdenväliset suhteet Andorran, Monacon ja San Marinon kanssa;

D.

ottaa huomioon, että Andorra, Monaco ja San Marino ovat jo pitkään tukeneet Euroopan unionin poliittista linjaa YK:ssa;

E.

toteaa, että Andorra, Monaco ja San Marino ovat kukin tahollaan tärkeitä talouskumppaneita niiden välittömässä läheisyydessä sijaitseville jäsenvaltioille ja tarjoavat työllistymismahdollisuuksia huomattavalle määrälle EU:n kansalaisia; katsoo, että entistä tiiviimmät Andorran, Monacon ja San Marinon sekä EU:n väliset yhteydet tarjoaisivat kaikille osapuolille merkittävän tilaisuuden edistää taloudellista kehitystä ja saada aikaan välittömässä läheisyydessä sijaitsevien jäsenvaltioiden alueisiin kohdistuvia myönteisiä heijastusvaikutuksia muun muassa täydentävien työllistymismahdollisuuksien avulla ja parantamalla kansainvälistä ammatillista osaamista;

F.

katsoo, että assosiaatiosopimuksesta käytävien neuvottelujen yhteydessä on tärkeää ottaa täysimääräisesti huomioon Andorran, Monacon ja San Marinon erityispiirteet pienvaltioina Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 8 artiklaa koskevan julistuksen N:o 3 mukaisesti; katsoo, että siksi on tärkeää ottaa huomioon Andorran, Monacon ja San Marinon alueiden pieni alueellinen ulottuvuus ja asukasmäärä sekä niistä johtuvat merkitykselliset vaikutukset näiden valtioiden kansalaisten sosioekonomisten mahdollisuuksien ja osallisuuden asianmukaisen säilyttämisen kannalta; katsoo, että nämä mahdollisuudet ja osallisuus ovat näille kolmelle yhteisölle ominaisten kulttuurin, perinteiden ja arvojen säilymisen kannalta olennaisia; katsoo, että ilman tällaisia mahdollisuuksia ja osallisuutta koskevia erityisiä mekanismeja joidenkin kansalaisten voi olla vaikea löytää tarvittavat keinot elää omassa alkuperämaassaan; katsoo, että sen vuoksi on tärkeää säilyttää myös assosiaatiosopimukseen sisältyvien asianmukaisten määräysten avulla Andorran, Monacon ja San Marinon poliittinen ja sosioekonominen sekä kulttuuriin ja identiteettiin liittyvä rakenne ja mukauttaa sitä Euroopan unionin yhdentymisen realiteetteihin;

G.

ottaa huomioon, että Andorra, Monaco ja San Marino ovat tehneet naapurimaidensa kanssa pitkäaikaisia kahdenvälisiä sopimuksia, joissa käsitellään molempia osapuolia koskevia kysymyksiä ja joissa otetaan huomioon kyseisten kolmen maan erityispiirteet ja tärkeät näkökohdat sekä tarve säilyttää kyseisten valtioiden elinkelpoisuus; ottaa huomioon, että Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous on tunnustanut nämä erityispiirteet ja tärkeät näkökohdat;

H.

ottaa huomioon, että Andorra, Monaco ja San Marino ovat kukin tahollaan toteuttaneet merkittäviä uudistuksia ja lähentäneet sääntelyä EU:hun erityisesti pankki- ja rahoitusalan sääntelyn osalta;

I.

ottaa huomioon, että neuvosto päätti 4. joulukuuta 2018 pitämässään kokouksessa poistaa Andorran ja San Marinon 5. joulukuuta 2017 annettujen neuvoston päätelmien liitteestä II, millä vahvistettiin, että ne ovat noudattaneet kaikkia jäljellä olevia sitoumuksia, jotka liittyvät avoimuuteen, oikeudenmukaiseen verotukseen ja (veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoja koskeviin) BEPS-torjuntatoimiin; toteaa, että Monacoa ei koskaan sisällytetty tähän liitteeseen ja että neuvosto ilmoitti jo 5. joulukuuta 2017, että Monaco noudattaa täysimääräisesti näitä sitoumuksia; ottaa huomioon, että verotusta koskevaa avoimuutta ja tietojenvaihtoa käsittelevä OECD:n maailmanlaajuinen foorumi ilmoitti huhtikuussa ja heinäkuussa 2018 pitämissään kokouksissa, että Andorra, Monaco ja San Marino noudattavat kansainvälistä standardia pyynnöstä annettavien tietojen osalta;

J.

katsoo, että olisi annettava tunnustusta Andorran merkittävistä uudistuksista ja lainsäädännön asteittaisesta mukauttamisesta EU:n lainsäädäntöön rahoitusalan sääntelyn osalta; ottaa huomioon, että EU ja Andorra ovat päässeet arvokkaaseen sopimukseen tupakasta ja että Andorra voi nyt tehostaa entisestään siirtymistä kohti monipuolisempaa taloutta; ottaa huomioon, että tämä pitkän aikavälin prosessi tuo mukanaan merkittäviä haasteita ja että Andorrassa työskenteleviä työntekijöitä on siksi suojeltava asianmukaisesti, kun maa on siirtymässä kohti monipuolisempaa taloutta; katsoo, että laajempi pääsy sisämarkkinoille tukee taloudellista kehitystä pitkällä aikavälillä ja luo Andorraan uusia taloudellisia ja työllistymismahdollisuuksia;

K.

ottaa huomioon, että San Marinolla on vaadittavien ylimääräisten ALV-asiakirjojen (T2) vuoksi tällä hetkellä vaikeuksia muihin EU:n jäsenvaltioihin kuin Italiaan suuntautuvassa viennissä; katsoo, että assosiaatiosopimuksen olisi tarjottava mahdollisuus yhdenvertaisiin toimintaedellytyksiin kaikkialla EU:ssa, mikä olisi San Marinon viejille erittäin hyödyllistä; katsoo, että assosiaatiosopimuksen olisi annettava Andorran ja San Marinon pankeille täysimääräinen pääsy EU:n pankkien ja rahoituspalvelualan yritysten Passporting System -tietojärjestelmään;

L.

ottaa huomioon, että Monacon kansalaiset ovat omassa maassaan vähemmistönä ja että asunto- ja työmarkkinoiden luonteen vuoksi Monacon kansalaisille on annettava aktiivista tukea, jotta he voivat säilyttää asuinpaikkansa maassa; ottaa huomioon, että työnsaannin helpottamista koskevia säännöksiä sovelletaan yhtäläisesti Monacon kansalaisiin ja Monacon välittömässä läheisyydessä sijaitsevien kaupunkien asukkaisiin; ottaa huomioon, että Monacossa 92 prosenttia työntekijöistä on EU:n kansalaisia;

M.

ottaa huomioon, että assosiaatiosopimus EU:n kanssa avaa mahdollisuuden kehittää yhteistyötä yhteistä etua koskevilla aloilla ja osallistua joihinkin EU:n horisontaalisiin toimintapolitiikkoihin, kuten tutkimukseen, ympäristöön ja koulutukseen (Erasmus +);

N.

toteaa, että assosiaatiosopimuksen voimaantulo edellyttää parlamentin hyväksyntää;

1.

suosittaa neuvostolle, komissiolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, että

a)

hyödynnetään assosiaatiosopimuksesta käytyjen neuvottelujen tarjoamaa mahdollisuutta osoittaa entistä tiiviimpien suhteiden ja EU:hun integroitumisen arvo – yleinen mielipide Andorrassa, Monacossa ja San Marinossa sekä EU:ssa huomioon ottaen – ja vahvistaa uudelleen, että on tärkeää ottaa nämä maat pitkällä aikavälillä mukaan EU:n elimiin ja toimintapolitiikkoihin;

b)

ehkäistään assosiaatiosopimuksen hylkäämisen vaara neuvottelujen päätyttyä ja ryhdytään uusiin toimiin, joiden avulla annetaan Andorrassa, Monacossa ja San Marinossa asemansa muita heikommaksi kokeville ihmisille tietoa assosiaatiosopimuksesta ja selitetään heille mahdollisimman avoimesti kolmen valtion viranomaisten avulla assosiaatiosopimuksen soveltamisala, ansiot ja mahdolliset puutteet siten, että pyritään saavuttamaan poliittinen yhtenäisyys ja mahdollisimman laaja kansalaisten tuki kussakin kolmessa valtiossa; kannustetaan Andorraa, Monacoa ja San Marinoa toimimaan samoin ja tuetaan niitä siinä;

c)

otetaan täysimääräisesti huomioon Andorran, Monacon ja San Marinon pienet alueelliset ulottuvuudet ja rajalliset hallinnolliset resurssit ja mukautetaan neuvotteluprosessissa yhteisön säännöstön hyväksymistä ja täytäntöönpanoa vastaavasti, jotta voidaan minimoida liiallinen budjettipaine, jolla puolestaan olisi kielteinen vaikutus yleiseen mielipiteeseen ja käytettävissä oleviin talousarviovaroihin; annetaan tarvittaessa apua Andorralle, Monacolle ja San Marinolle sellaisten tarvittavien hallinnollisten valmiuksien luomiseksi, joilla varmistetaan yhteisön säännöstön nopea, dynaaminen ja yhtenäinen saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä;

d)

kehotetaan luomaan kuhunkin kolmeen valtioon johdonmukainen, tehokas ja toimiva institutionaalinen kehys, jonka avulla assosiaatiosopimus pannaan täytäntöön, jotta voidaan varmistaa EU:n säännöstön saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä näissä kolmessa maassa sekä sopimuksen määräysten yhdenmukainen soveltaminen ja johdonmukainen tulkinta, ja johon on kuuluttava kuulemisfoorumi ja riitojenratkaisumekanismi;

e)

korostetaan Andorralle, Monacolle ja San Marinolle sisämarkkinoiden yleisen eheyden ja yhdenmukaisuuden sekä sisämarkkinoiden kaikkien neljän vapauden kunnioittamisen merkitystä; palautetaan mieliin täysimääräisen sisämarkkinoille pääsyn, myös tuotteiden ja palvelujen pääsyn, mukanaan tuomat edut ja taloudelliset hyödyt, ja tarve säilyttää sisämarkkinoilla tasapuoliset toimintaedellytykset sekä vahva, kestokykyinen ja tehokas institutionaalinen perusta, joka hyödyttää kaikkia;

f)

tarjotaan Andorralle, Monacolle ja San Marinolle riittävästi EU:n tukea, jotta ne voivat hyväksyä ja panna säännöstön täysimääräisesti täytäntöön pidemmällä aikavälillä, myös niiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevien jäsenvaltioiden kanssa tehtävällä tiiviimmällä institutionaalisella yhteistyöllä; tarjotaan mahdollisuus saada EU:n rahoitusta kohdennetuille hankkeille ja kääntyä jäsenvaltioissa toimivien EU:n säännöstön täytäntöönpanosta vastaavien olemassa olevien hallintoelinten puoleen;

g)

edistetään EU:n säännöstön asianmukaista hyväksyntää ja täytäntöönpanoa koskevaa valmiutta lähettämällä Andorran, Monacon ja San Marinon julkishallinnon virkamiehiä asianomaisiin EU:n ja sen jäsenvaltioiden toimielimiin ja elimiin;

h)

harkitaan mahdollisuutta myöntää väliaikaisia poikkeuksia, jotka perustuvat kolmen valtion todellisten tarpeiden arviointiin, joihin sovelletaan uudelleentarkastelulausekkeita ja jotka on ankkuroitu kunkin neuvottelevan valtion demografisiin ja sosioekonomisiin kriteereihin ja mukautettu asetettuun määräaikaan, jotta kussakin valtiossa voidaan varmistaa asteittaisen lähestymistavan avulla todella tasavertaiset toimintaedellytykset sekä työntekijöiden ja yritysten riittävä kilpailukyky, kun otetaan huomioon tarve sovittaa yhteen assosiaatiosopimuksessa määrätty sekä Andorran, Monacon ja San Marinon kansallisten säännösten mukainen sijoittautumisvapaus niiden kansalaisten sosioekonomisen osallisuuden säilyttämiseksi; otetaan huomioon, että nämä maat ovat niin pieniä, että neuvoteltujen EU:n säännöstöä koskevien väliaikaisten poikkeusten vaikutukset olisivat vähäiset;

i)

hyödynnetään assosiaatiosopimuksen tarjoamaa tilaisuutta edistää yhteistyötä Andorran, Monacon ja San Marinon kanssa rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen 20. toukokuuta 2015 annetun direktiivin (EU) 2015/849 mukaisesti (1);

j)

mukautetaan assosiaatiosopimuksen mukaisten tilastotietojen toimittamiseen liittyvät vaatimukset Andorran, Monacon ja San Marinon kokoon;

k)

tutkitaan rinnakkain assosiaatiosopimuksesta käytävien neuvottelujen kanssa mahdollisuutta turvata Andorran ja San Marinon riittävä eurojärjestelmän mukainen likviditeetin saanti ja sen toteuttamiskelpoisuutta, jotta voidaan edistää niiden kansallisten pankkijärjestelmien selviytymiskykyä ja vakautta sisäisten tai ulkoisten järjestelmäkriisien tapauksessa ja samalla varmistaa Euroopan keskuspankin harjoittama asianmukainen valvonta; kannustetaan Andorraa ja Monacoa liittymään Kansainvälisen valuuttarahaston jäseniksi ja annetaan niille tarvittaessa liittymistä koskevaa teknistä apua; kannustetaan Andorraa, Monacoa ja San Marinoa jatkamaan onnistuneita pyrkimyksiään lähentyä EU:hun rahoitusalan sääntelyssä, veroalan hallinnossa ja rahanpesun torjunnassa;

l)

edistetään Andorran, Monacon ja San Marinon kanssa käytäviä neuvotteluja assosiaatiosopimuksesta ja tarjotaan neuvotteluosapuolille kaikki tarvittava institutionaalinen ja toimikohtainen tuki ajoissa, komission asiasta vastaavien pääosastojen arvioinnit ja asiantuntemus mukaan lukien, jotta neuvottelut saadaan päätökseen mahdollisimman pian ja joka tapauksessa seuraavien kahden vuoden kuluessa;

m)

annetaan ennen kuluvan toimikauden päättymistä yhteinen poliittinen julkilausuma Andorran, Monacon ja San Marinon kanssa assosiaatiosopimuksen puitteista, jotta voidaan arvioida tähän mennessä neuvotteluissa saavutettua edistystä ja säilyttää se niin, että uusi komissio ja Euroopan ulkosuhdehallinto voivat arvioida ja hyödyntää tätä yhteisymmärrystä ja edistää neuvotteluja edelleen;

n)

tarkastellaan assosiaatiosopimuksesta käytäviä neuvotteluja tilaisuutena toteuttaa yhteisiä investointeja yhteistä etua koskeviin infrastruktuureihin sekä toteuttaa toimenpiteitä, joilla pyritään edistämään yhteistä akateemista tutkimusta Andorran, Monacon, San Marinon ja EU:n jäsenvaltioiden välillä;

2.

katsoo, että Euroopan parlamentin seuraavalla vaalikaudella voi tarjoutua arvokas tilaisuus perustaa uusi parlamenttien välinen valtuuskunta, joka erikoistuu parlamenttien väliseen vuoropuheluun ja yhteistyöhön Andorran, Monacon ja San Marinon kanssa; katsoo lisäksi, että parlamentin olisi pyrittävä omien yksiköidensä sekä Andorran, Monacon ja San Marinon parlamenttien asiasta vastaavien yksiköiden väliseen tiiviiseen yhteistyöhön ja otettava säännöllisesti vastaan nuoria poliittisia, yrityselämän ja kansalaisyhteiskunnan johtajia näistä kolmesta maasta, jotta voidaan tehostaa EU:n kanssa harjoitettavaan entistä tiiviimpään poliittiseen, taloudelliseen ja toimintapoliittiseen vuorovaikutukseen liittyvää myönteistä sanomaa assosiaatiosopimuksesta käytävien neuvottelujen puitteissa; katsoo, että parlamentin olisi edistettävä säännöllisiä keskusteluja Andorran, Monacon ja San Marinon kansallisten parlamenttien valtuuskuntien kanssa neuvottelujen keston ajan; katsoo, että Euroopan parlamentin ja Andorran, Monacon ja San Marinon kansallisten parlamenttien valtuuskuntien välillä olisi vaihdettava näkemyksiä myös Euroopan parlamentin käsittelemistä asioista, joilla voi olla suora vaikutus näiden maiden talouteen, niiden EU-suhteisiin tai assosiaatiosopimuksen tehokkuuteen;

3.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän suosituksen neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, Andorran yhteisruhtinaille, hallitukselle ja yleisneuvostolle, Monacon ruhtinaalle, pääministerille ja kansallisneuvostolle sekä San Marinon kapteenivaltionhoitajalle ja suurelle ja yleiselle neuvostolle.

(1)  EUVL L 141, 5.6.2015, s. 73.


II Tiedonannot

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT

Euroopan parlamentti

Tiistai 12. maaliskuuta 2019

21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/164


P8_TA(2019)0135

Monika Hohlmeierin koskemattomuuden pidättämistä koskeva pyyntö

Euroopan parlamentin päätös 12. maaliskuuta 2019 Monika Hohlmeierin koskemattomuuden pidättämistä koskevasta pyynnöstä (2019/2002(IMM))

(2021/C 23/26)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon Coburgin syyttäjänviraston syyttäjän 27. marraskuuta 2018 alustavan tutkimuksen yhteydessä esittämän, Monika Hohlmeierin koskemattomuuden pidättämistä koskevan pyynnön, josta ilmoitettiin täysistunnossa 14. tammikuuta 2019,

ottaa huomioon, että Monika Hohlmeier ei ole käyttänyt oikeuttaan tulla kuulluksi työjärjestyksen 9 artiklan 6 kohdan mukaisesti,

ottaa huomioon Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevan 9 artiklan sekä Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä välittömillä vaaleilla 20. syyskuuta 1976 annetun säädöksen 6 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen 12. toukokuuta 1964, 10. heinäkuuta 1986, 15. ja 21. lokakuuta 2008, 19. maaliskuuta 2010, 6. syyskuuta 2011 ja 17. tammikuuta 2013 antamat tuomiot (1),

ottaa huomioon Saksan liittotasavallan perustuslain 46 pykälän,

ottaa huomioon työjärjestyksen 5 artiklan 2 kohdan, 6 artiklan 1 kohdan ja 9 artiklan,

ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0165/2019),

A.

ottaa huomioon, että Coburgin syyttäjänviraston syyttäjä on esittänyt Saksan liittotasavallasta valitun Euroopan parlamentin jäsenen Monika Hohlmeierin koskemattomuuden pidättämistä koskevan pyynnön, joka liittyy Saksan rikoslain 142 pykälän mukaiseen rikokseen; ottaa huomioon, että oikeustoimet liittyvät liikennepakoon;

B.

ottaa huomioon, että 4. syyskuuta 2018 noin kello 15.00 Monika Hohlmeier yritti pysäköidä autonsa pysäköintipaikalle Lichtenfelsissä Saksassa; ottaa huomioon, että hänen autonsa keula osui toisen pysäköitynä olleen auton perään aiheuttaen arvioiden mukaan 287,84 euron vahingot; ottaa huomioon, että tämän jälkeen Monika Hohlmeier poistui onnettomuuspaikalta selvittämättä, miten hän voisi korvata vahingon;

C.

ottaa huomioon, että Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevan 9 artiklan mukaisesti Euroopan parlamentin jäsenillä on oman valtionsa alueella kansanedustajille myönnetty koskemattomuus;

D.

ottaa huomioon, että Saksan liittotasavallan perustuslain 46 pykälässä säädetään, että parlamentin jäsentä ei voida asettaa vastuuseen rangaistavasta teosta eikä pidättää muutoin kuin liittopäivien suostumuksella, ellei hän ole jäänyt kiinni itse teossa tai teon jälkeisenä päivänä;

E.

toteaa, että kysymys koskemattomuuden pidättämisestä tai säilyttämisestä tietyssä tapauksessa on yksin Euroopan parlamentin päätettävissä; ottaa huomioon, että parlamentti voi kohtuudella ottaa huomioon jäsenen aseman tehdessään päätöksen koskemattomuuden pidättämisestä tai säilyttämisestä (2);

F.

ottaa huomioon, että oletetulla rikoksella ei ole suoraa ja ilmeistä yhteyttä Monika Hohlmeierin Euroopan parlamentin jäsenen tehtävien hoitamiseen eikä se ole jäsenen tehtäviään hoitaessaan ilmaisema mielipide tai äänestys Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevassa 8 artiklassa tarkoitetussa mielessä;

G.

ottaa huomioon, että tässä tapauksessa parlamentti ei ole löytänyt todisteita ”fumus persecutionis” -tapauksesta eli riittävän vakavia ja täsmällisiä epäilyjä siitä, että rikosilmoitus olisi tehty asianomaisen jäsenen poliittisen toiminnan vahingoittamiseksi;

1.

päättää pidättää Monika Hohlmeierin koskemattomuuden;

2.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen sekä asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön viipymättä Saksan liittotasavallan toimivaltaiselle viranomaiselle ja Monika Hohlmeierille.

(1)  Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 12.5.1964, Wagner v. Fohrmann ja Krier, 101/63, ECLI:EU:C:1964:28, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 10.7.1986, Wybot v. Faure ym., 149/85, ECLI:EU:C:1986:310, yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 15.10.2008, Mote v. parlamentti, T-345/05, ECLI:EU:T:2008:440, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 21.10.2008, Marra v. De Gregorio ja Clemente, C-200/07 ja C-201/07, ECLI:EU:C:2008:579, unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 19.3.2010, Gollnisch v. parlamentti, T-42/06, ECLI:EU:T:2010:102, unionin tuomioistuimen tuomio 6.9.2011, Patriciello, C-163/10, ECLI: EU:C:2011:543 sekä unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 17.1.2013, Gollnisch v. parlamentti, T-346/11 ja T-347/11, ECLI:EU:T:2013:23.

(2)  Asia T-345/05, Mote v. parlamentti, tuomio 15.10.2008, ECLI:EU:C:2008:440, 28 kohta.


21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/166


P8_TA(2019)0136

Jean-Marie Le Penin koskemattomuuden pidättämistä koskeva pyyntö

Euroopan parlamentin päätös 12. maaliskuuta 2019 Jean-Marie Le Penin koskemattomuuden pidättämistä koskevasta pyynnöstä (2018/2247(IMM))

(2021/C 23/27)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon Jean-Marie Le Penin koskemattomuuden pidättämistä koskevan, Ranskan tasavallan oikeusministeriön Pariisin muutoksenhakutuomioistuimen yleisen syyttäjän pyynnöstä 5. syyskuuta 2018 välittämän pyynnön, joka liittyy tutkintatuomareiden esitutkinnassa olevaan asiaan, joka koskee luottamusaseman väärinkäyttöä, luottamusaseman väärinkäytön salaamista, järjestäytyneenä ryhmänä harjoitettua petosta, väärennöksiä ja väärennösten hyödyntämistä sekä työn teettämistä laiminlyömällä työntekijän ilmoittamisvelvoite parlamentin jäsenten avustajien työsuhteen ehdoissa, ja josta ilmoitettiin täysistunnossa 22. lokakuuta 2018,

on kuullut Jean-François Jalkhia Jean-Marie Le Penin sijaisena työjärjestyksen 9 artiklan 6 kohdan mukaisesti,

ottaa huomioon Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevan 9 artiklan sekä Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä välittömillä vaaleilla 20. syyskuuta 1976 annetun säädöksen 6 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen 12. toukokuuta 1964, 10. heinäkuuta 1986, 15. ja 21. lokakuuta 2008, 19. maaliskuuta 2010, 6. syyskuuta 2011 ja 17. tammikuuta 2013 antamat tuomiot (1),

ottaa huomioon Ranskan tasavallan perustuslain 26 pykälän,

ottaa huomioon työjärjestyksen 5 artiklan 2 kohdan, 6 artiklan 1 kohdan ja 9 artiklan,

ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0167/2019),

A.

ottaa huomioon, että Pariisin alioikeuden tutkintatuomarit ovat pyytäneet Jean-Marie Le Penin koskemattomuuden pidättämistä voidakseen kuulla häntä väitettyjen rikosten yhteydessä;

B.

ottaa huomioon, että Jean-Marie Le Penin koskemattomuuden pidättämistä koskeva pyyntö liittyy väitettyihin rikoksiin, jotka koskevat luottamusaseman väärinkäyttöä, luottamusaseman väärinkäytön salaamista, järjestäytyneenä ryhmänä harjoitettua petosta, väärennöksiä ja väärennösten hyödyntämistä sekä työn teettämistä laiminlyömällä työntekijän ilmoittamisvelvoite Kansallista rintamaa (Front national) edustavien Euroopan parlamentin jäsenten avustajien työsuhteen ehdoissa;

C.

ottaa huomioon, että esitutkinta käynnistettiin 5. joulukuuta 2016 sen jälkeen, kun oli tehty alustava tutkinta Euroopan parlamentin silloisen puhemiehen tehtyä 9. maaliskuuta 2015 ilmoituksen eräistä Kansallista rintamaa edustavien Euroopan parlamentin jäsenten avustajista;

D.

toteaa, että Kansallisen rintaman puoluetoimistossa helmikuussa 2016 tehdyssä etsinnässä puolueen varainhoitajan toimistosta takavarikoitiin eräitä asiakirjoja, joista käy ilmi kyseisen puolueen halu säästää antamalla Euroopan parlamentin maksaa puolueen työntekijöiden palkat sillä perusteella, että nämä ovat parlamentin jäsenten avustajia;

E.

ottaa huomioon, että helmikuussa 2015 julkaistun Kansallisen rintaman organisaatiokaavion tarkastelu osoitti, että yhteensä 23:sta Kansallista rintamaa edustavasta Euroopan parlamentin jäsenestä ja 54:stä parlamentin jäsenten avustajasta vain 15 parlamentin jäsentä, 21 paikallista avustajaa ja viisi valtuutettua avustajaa mainittiin organisaatiokaaviossa; ottaa huomioon, että eräät avustajat ilmoittivat Kansallisen rintaman Nanterressa sijaitsevan puoluetoimiston työpaikakseen, joissakin tapauksissa kokoaikaiseksi työpaikakseen, vaikka he asuivat 120–945 kilometrin päässä ilmoitetusta työpaikasta; ottaa huomioon, että tutkinnan tässä vaiheessa voitiin todeta, että kahdeksan parlamentin jäsenten avustajaa ei ollut työskennellyt lähes lainkaan avustajan tehtävissä tai työskentely oli ollut erittäin vähäistä;

F.

ottaa huomioon, että tehdyissä tutkimuksissa tuli myös ilmi seikkoja, joiden perusteella voitiin esittää epäilys siitä, olivatko kyseiset avustajat tosiasiallisesti toimineet avustajana Euroopan parlamentissa tehdyssä työssä:

Euroopan parlamentin jäsenten avustajien työsopimukset sijoittuivat ajallisesti kahden Kansallisen rintaman kanssa tehdyn työsopimuksen väliin,

Euroopan parlamentin jäsenten avustajien Euroopan parlamentin kanssa tehdyt työsopimukset sijoittuivat samaan aikaan Kansallisen rintaman kanssa tehtyjen työsopimusten kanssa,

Kansallisen rintaman kanssa tehdyt työsopimukset alkoivat välittömästi Euroopan parlamentin jäsenten avustajien kanssa tehtyjen työsopimusten päättymisen jälkeen;

G.

ottaa huomioon, että tutkimuksissa kävi ilmi, että Jean-Marie Le Pen palkkasi Euroopan parlamentin jäsenenä avustajan vuonna 2011, mutta kyseinen avustaja ilmoitti tutkijoille työskennelleensä kyseisenä ajanjaksona toisen jäsenen vaalikampanjan parissa; ottaa huomioon, että Jean-Marie Le Pen maksoi parlamentin avustajan työstä palkkaa kolmelle muulle henkilölle, vaikka nämä eivät hoitaneet lainkaan siihen liittyviä tehtäviä;

H.

ottaa huomioon, että tutkimuksissa kävi myös ilmi, että toimiessaan väitettyjen rikosten ajankohtana Kansallisen rintaman puheenjohtajana hän otti käyttöön järjestelmän, josta Euroopan parlamentti on ilmoittanut ja jossa osa Kansallisen rintaman työntekijöistä koituneista kustannuksista maksettiin unionin varoista, niin että henkilöt, jotka itse asiassa työskentelivät puolueelle, allekirjoittivat sopimuksia Euroopan parlamentin kanssa voimassa olevien unionin sääntöjen vastaisesti;

I.

toteaa, että tutkintatuomarit katsoivat tarpeelliseksi kuulla Jean-Marie Le Peniä;

J.

toteaa, että Jean-Marie Le Pen kieltäytyi saapumasta tilaisuuteen, johon hänet oli kutsuttu vastaamaan tutkijoille 21. kesäkuuta 2018, ja myös saapumasta tutkintatuomareiden kuultavaksi heinäkuussa 2018 vedoten koskemattomuuteensa parlamentin jäsenenä;

K.

toteaa, että voidakseen kuulustella Jean-Marie Le Peniä häntä vastaan esitetyistä syytteistä toimivaltainen viranomainen esitti hänen koskemattomuutensa pidättämistä koskevan pyynnön;

L.

ottaa huomioon, että Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevan 9 artiklan mukaan Euroopan parlamentin jäsenillä on oman valtionsa alueella sen valtion kansanedustajille myönnetty koskemattomuus;

M.

ottaa huomioon, että Ranskan perustuslain 26 pykälän mukaan parlamentin jäsentä ei voida pidättää eikä hänen vapauttaan muuten riistää tai rajoittaa törkeästä rikoksesta tai muusta rikoksesta ilman sen parlamentin kamarin puhemiehistön lupaa, jonka jäsen hän on; lupaa ei kuitenkaan tarvita, jos hänet on tavattu itse teossa tai jos hänet on lainvoimaisesti tuomittu syylliseksi;

N.

ottaa huomioon, että fumus persecutionis -tilanteesta ei ole todisteita eikä sellaista ole syytä epäillä;

1.

päättää pidättää Jean-Marie Le Penin koskemattomuuden;

2.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen sekä asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön viipymättä Ranskan tasavallan oikeusministerille ja Jean-Marie Le Penille.

(1)  Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 12.5.1964, Wagner v. Fohrmann ja Krier, 101/63, ECLI:EU:C:1964:28, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 10.7.1986, Wybot v. Faure ym., 149/85, ECLI:EU:C:1986:310, yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 15.10.2008, Mote v. parlamentti, T-345/05, ECLI:EU:T:2008:440, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 21.10.2008, Marra v. De Gregorio ja Clemente, C-200/07 ja C-201/07, ECLI:EU:C:2008:579, unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 19.3.2010, Gollnisch v. parlamentti, T-42/06, ECLI:EU:T:2010:102, unionin tuomioistuimen tuomio 6.9.2011, Patriciello, C-163/10, ECLI: EU:C:2011:543 sekä unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 17.1.2013, Gollnisch v. parlamentti, T-346/11 ja T-347/11, ECLI:EU:T:2013:23.


21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/168


P8_TA(2019)0137

Dominique Bilden koskemattomuuden pidättämistä koskeva pyyntö

Euroopan parlamentin päätös 12. maaliskuuta 2019 Dominique Bilden koskemattomuuden pidättämistä koskevasta pyynnöstä (2018/2267(IMM))

(2021/C 23/28)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon Dominique Bilden koskemattomuuden pidättämistä koskevan, Ranskan tasavallan oikeusministeriön Pariisin muutoksenhakutuomioistuimen yleisen syyttäjän pyynnöstä 19. lokakuuta 2018 välittämän pyynnön, joka liittyy tutkintatuomareiden esitutkinnassa olevaan asiaan, joka koskee luottamusaseman väärinkäyttöä, luottamusaseman väärinkäytön salaamista, järjestäytyneenä ryhmänä harjoitettua petosta, väärennöksiä ja väärennösten hyödyntämistä sekä työn teettämistä laiminlyömällä työntekijän ilmoittamisvelvoite avustajien työsuhteen ehdoissa, ja josta ilmoitettiin täysistunnossa 12. marraskuuta 2018,

on kuullut Jean-François Jalkhia Dominique Bilden sijaisena työjärjestyksen 9 artiklan 6 kohdan mukaisesti,

ottaa huomioon Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevan 9 artiklan sekä Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä välittömillä vaaleilla 20. syyskuuta 1976 annetun säädöksen 6 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen 12. toukokuuta 1964, 10. heinäkuuta 1986, 15. ja 21. lokakuuta 2008, 19. maaliskuuta 2010, 6. syyskuuta 2011 ja 17. tammikuuta 2013 antamat tuomiot (1),

ottaa huomioon Ranskan tasavallan perustuslain 26 pykälän,

ottaa huomioon työjärjestyksen 5 artiklan 2 kohdan, 6 artiklan 1 kohdan ja 9 artiklan,

ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0166/2019),

A.

ottaa huomioon, että Pariisin alioikeuden tutkintatuomarit ovat pyytäneet Dominique Bilden koskemattomuuden pidättämistä voidakseen kuulla häntä väitettyjen rikosten yhteydessä;

B.

ottaa huomioon, että Dominique Bilden koskemattomuuden pidättämistä koskeva pyyntö liittyy väitettyihin rikoksiin, jotka koskevat luottamusaseman väärinkäyttöä, luottamusaseman väärinkäytön salaamista, järjestäytyneenä ryhmänä harjoitettua petosta, väärennöksiä ja väärennösten hyödyntämistä sekä työn teettämistä laiminlyömällä työntekijän ilmoittamisvelvoite Kansallista rintamaa (Front national) edustavien Euroopan parlamentin jäsenten avustajien työsuhteen ehdoissa;

C.

ottaa huomioon, että esitutkinta käynnistettiin 5. joulukuuta 2016 sen jälkeen, kun oli tehty alustava tutkinta Euroopan parlamentin silloisen puhemiehen tehtyä 9. maaliskuuta 2015 ilmoituksen eräistä Kansallista rintamaa edustavien Euroopan parlamentin jäsenten avustajista;

D.

toteaa, että Kansallisen rintaman puoluetoimistossa helmikuussa 2016 tehdyssä etsinnässä puolueen varainhoitajan toimistosta takavarikoitiin eräitä asiakirjoja, joista käy ilmi kyseisen puolueen halu säästää antamalla Euroopan parlamentin maksaa puolueen työntekijöiden palkat sillä perusteella, että nämä ovat parlamentin jäsenten avustajia; ottaa huomioon, että tutkinnan tässä vaiheessa voitiin todeta, että kahdeksan parlamentin jäsenten avustajaa ei ollut työskennellyt lähes lainkaan avustajan tehtävissä tai työskentely oli ollut erittäin vähäistä;

E.

toteaa, että kävi ilmi, että Dominique Bilden kokoaikainen avustaja 1. lokakuuta 2014 – 31. heinäkuuta 2015 kuului avustajiin, jotka eivät olleet työskennelleet lähes lainkaan avustajan tehtävissä; ottaa huomioon, että helmikuussa 2015 julkaistussa Kansallisen rintaman organisaatiokaaviossa Dominique Bilden avustajan tehtävänimikkeenä on ”délégué national à la prospective” ja hän työskenteli yhdellä erään toisen Euroopan parlamentin jäsenen vastuualueella (”Veille et prospective”); ottaa huomioon, että hänen sopimustaan parlamentin jäsenen avustajana seuraa kaksi muuta työsopimusta, jotka liittyvät Kansallisen rintaman toimintaan elokuun 2015 ja 31. joulukuuta 2016 välisenä aikana; toteaa, että hänellä oli myös parlamentin jäsenen avustajan sopimuksensa keston ajan seuraavat tehtävät: Collectif Marianne -ajatushautomon pääsihteeri, Collectif Mer et Francophonie -kansalaisjärjestön pääsihteeri ja ehdokkuus kantonivaaleissa Doubs’n departementissa maaliskuussa 2015;

F.

toteaa, että Euroopan parlamentti lykkäsi Dominique Bilden avustajan sopimukseen liittyvien avustajakulujen maksamista;

G.

toteaa, että tutkintatuomarit katsoivat tarpeelliseksi kuulla Dominique Bildeä;

H.

ottaa huomioon, että Dominique Bilde kieltäytyi vastaamasta tutkijoille tilaisuudessa, johon hänet oli kutsuttu elokuussa 2017, ja kieltäytyi saapumasta tutkintatuomareiden kuultavaksi, jotta hänet voitaisiin asettaa syyteharkintaan luottamusaseman väärinkäytöstä 24. marraskuuta 2017, vedoten koskemattomuuteensa parlamentin jäsenenä;

I.

toteaa, että voidakseen kuulustella Dominique Bildeä häntä vastaan esitetyistä syytteistä toimivaltainen viranomainen esitti hänen koskemattomuutensa pidättämistä koskevan pyynnön;

J.

ottaa huomioon, että Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevan 9 artiklan mukaan Euroopan parlamentin jäsenillä on oman valtionsa alueella sen valtion kansanedustajille myönnetty koskemattomuus;

K.

ottaa huomioon, että Ranskan perustuslain 26 pykälän mukaan parlamentin jäsentä ei voida pidättää eikä hänen vapauttaan muuten riistää tai rajoittaa törkeästä rikoksesta tai muusta rikoksesta ilman sen parlamentin kamarin puhemiehistön lupaa, jonka jäsen hän on; lupaa ei kuitenkaan tarvita, jos hänet on tavattu itse teossa tai jos hänet on lainvoimaisesti tuomittu syylliseksi;

L.

ottaa huomioon, että fumus persecutionis -tilanteesta ei ole todisteita eikä sellaista ole syytä epäillä;

1.

päättää pidättää Dominique Bilden koskemattomuuden;

2.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen sekä asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön viipymättä Ranskan tasavallan oikeusministerille ja Dominique Bildelle.

(1)  Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 12.5.1964, Wagner v. Fohrmann ja Krier, 101/63, ECLI:EU:C:1964:28, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 10.7.1986, Wybot v. Faure ym., 149/85, ECLI:EU:C:1986:310, yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 15.10.2008, Mote v. parlamentti, T-345/05, ECLI:EU:T:2008:440, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 21.10.2008, Marra v. De Gregorio ja Clemente, C-200/07 ja C-201/07, ECLI:EU:C:2008:579, unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 19.3.2010, Gollnisch v. parlamentti, T-42/06, ECLI:EU:T:2010:102, unionin tuomioistuimen tuomio 6.9.2011, Patriciello, C-163/10, ECLI: EU:C:2011:543 sekä unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 17.1.2013, Gollnisch v. parlamentti, T-346/11 ja T-347/11, ECLI:EU:T:2013:23.


Keskiviikko 13. maaliskuuta 2019

21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/170


P8_TA(2019)0164

Se, jos tarkistettu tai muu esitys oikeudellisesti velvoittavaksi säädökseksi ei saa valiokunnassa annettujen äänten enemmistöä (työjärjestyksen 171 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan tulkinta)

Euroopan parlamentin päätös 13. maaliskuuta 2019 siitä, jos tarkistettu tai muu esitys oikeudellisesti velvoittavaksi säädökseksi ei saa valiokunnassa annettujen äänten enemmistöä (työjärjestyksen 171 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan tulkinta) (2019/2011(REG))

(2021/C 23/29)

Euroopan parlamentti, joka,

ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan puheenjohtajan 7. maaliskuuta 2019 päivätyn kirjeen,

ottaa huomioon työjärjestyksen 226 artiklan,

1.

päättää lisätä työjärjestyksen 171 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohtaan tulkinnan seuraavasti:

”Jos tarkistettu tai muu esitys oikeudellisesti velvoittavaksi säädökseksi ei saa valiokunnassa annettujen äänten enemmistöä, valiokunta ehdottaa parlamentille esityksen hylkäämistä.”

2.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen tiedoksi neuvostolle ja komissiolle.

III Valmistelevat säädökset

Euroopan parlamentti

Tiistai 12. maaliskuuta 2019

21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/171


P8_TA(2019)0138

Parlamentin työjärjestyksen 159 artiklan soveltamisen jatkaminen yhdeksännen vaalikauden loppuun

Euroopan parlamentin päätös 12. maaliskuuta 2019 parlamentin työjärjestyksen 159 artiklan voimassaolon jatkamisesta yhdeksännen vaalikauden loppuun (2019/2545(RSO))

(2021/C 23/30)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 342 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisössä käytettäviä kieliä koskevista järjestelyistä 15. huhtikuuta 1958 annetun neuvoston asetuksen N:o 1 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetukset (EY) N:o 920/2005 (2) ja (EU, Euratom) 2015/2264 (3),

ottaa huomioon puhemiehistön 16. kesäkuuta 2014 hyväksymät monikielisyyttä koskevat menettelysäännöt,

ottaa huomioon 26. helmikuuta 2014 tekemänsä päätöksen (4) työjärjestyksen 159 artiklan voimassaolon jatkamisesta kahdeksannen vaalikauden loppuun ja puhemiehistön sitä seuraavat päätökset, joilla on jatkettu työjärjestyksen 158 artiklaan tehdyn poikkeuksen voimassaoloa meneillään olevan vaalikauden loppuun,

ottaa huomioon työjärjestyksen 158 ja 159 artiklan,

A.

ottaa huomioon, että 158 artiklan mukaisesti kaikki parlamentin asiakirjat laaditaan virallisilla kielillä ja kaikilla jäsenillä on oikeus käyttää haluamallaan virallisella kielellä parlamentissa puheenvuoroja, jotka tulkataan muille virallisille kielille;

B.

ottaa huomioon, että 159 artiklan mukaan 158 artiklan määräyksistä voidaan poiketa kahdeksannen vaalikauden loppuun asti, jos jonkin virallisen kielen lingvistejä ei ole käytettävissä riittävästi, vaikka tilanteeseen on pyritty varautumaan asianmukaisesti; ottaa huomioon, että kunkin sellaisen virallisen kielen osalta, jota koskeva poikkeus katsotaan tarpeelliseksi, puhemiehistön on pääsihteerin ehdotuksesta ja ottaen asianmukaisesti huomioon neuvoston perussopimusten nojalla hyväksymät tilapäiset erityisjärjestelyt, jotka koskevat säädösten laatimista, varmistettava, täyttyvätkö edellytykset, ja tarkistettava päätöksensä joka kuudes kuukausi;

C.

ottaa huomioon, että neuvoston asetuksissa (EY) N:o 920/2005 ja (EU, Euratom) 2015/2264 säädetään iirin kieltä koskevan poikkeuksen asteittaisesta rajoittamisesta ja, jos muuta neuvoston asetusta ei ole, että poikkeuksen voimassaolo päättyy 1. tammikuuta 2022;

D.

ottaa huomioon, että kaikista toimenpiteistä huolimatta kroaatin, iirin ja maltan kielten kapasiteetin ei odoteta riittävän täysimääräisten tulkkauspalvelujen tarjoamiseen yhdeksännen vaalikauden alusta alkaen;

E.

ottaa huomioon, että pitkään jatkuneista toimielinten yhteisistä ponnisteluista ja huomattavasta edistymisestä huolimatta pätevien iirin kielen kääntäjien määrän odotetaan edelleen olevan niin rajallinen, että lähitulevaisuudessa ei pystytä tarjoamaan työjärjestyksen 158 artiklan mukaisia kattavia iirinkielisiä palveluja; ottaa huomioon, että neuvoston asetusten (EY) N:o 920/2005 ja (EU, Euratom) 2015/2264 mukaisesti yhä suurempi määrä säädöksiä on käännettävä iiriksi, mikä vähentää mahdollisuutta kääntää muita parlamentin asiakirjoja kyseiselle kielelle;

F.

ottaa huomioon, että 159 artiklan 4 kohdan mukaan parlamentti voi puhemiehistön perustellusta suosituksesta päättää vaalikauden lopussa artiklan voimassaolon jatkamisesta;

G.

ottaa edellä sanotun perusteella huomioon, että puhemiehistö on suositellut työjärjestyksen 159 artiklan voimassaolon jatkamista yhdeksännen vaalikauden loppuun;

1.

päättää jatkaa Euroopan parlamentin työjärjestyksen 159 artiklan voimassaoloa yhdeksännen vaalikauden loppuun;

2.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen tiedoksi neuvostolle ja komissiolle.

(1)  EYVL 17, 6.10.1958, s. 385.

(2)  Neuvoston asetus (EY) N:o 920/2005, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2005, Euroopan talousyhteisössä käytettäviä kieliä koskevista järjestelyistä huhtikuun 15 päivänä 1958 annetun asetuksen N:o 1 ja Euroopan atomienergiayhteisössä käytettäviä kieliä koskevista järjestelyistä huhtikuun 15 päivänä 1958 annetun asetuksen N:o 1 muuttamisesta ja näitä asetuksia koskevista käyttöön otettavista väliaikaisista toimenpiteistä (EUVL L 156, 18.6.2005, s. 3).

(3)  Neuvoston asetus (EU, Euratom) 2015/2264, annettu 3 päivänä joulukuuta 2015, Euroopan talousyhteisössä käytettäviä kieliä koskevista järjestelyistä huhtikuun 15 päivänä 1958 annettua asetusta N:o 1 ja Euroopan atomienergiayhteisössä käytettäviä kieliä koskevista järjestelyistä huhtikuun 15 päivänä 1958 annettua asetusta N:o 1 koskevien, asetuksella (EY) N:o 920/2005 käyttöön otettujen väliaikaisten toimenpiteiden jatkamisesta ja vaiheittaisesta käytöstä poistamisesta (EUVL L 322, 8.12.2015, s. 1).

(4)  EUVL C 285, 29.8.2017, s. 164.


21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/173


P8_TA(2019)0139

Sähköiset kuljetustiedot ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 12. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sähköisistä kuljetustiedoista (COM(2018)0279 – C8-0191/2018 – 2018/0140(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

(2021/C 23/31)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0279),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan, 91 artiklan, 100 artiklan 2 kohdan sekä 192 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0191/2018),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 17. lokakuuta 2018 antaman lausunnon (1),

on kuullut alueiden komiteaa,

ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön (A8-0060/2019),

1.

vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1)  EUVL C 62, 15.2.2019, s. 265.


P8_TC1-COD(2018)0140

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 12. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) …/… antamiseksi sähköisistä kuljetustiedoista

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 91 artiklan, 100 artiklan 2 kohdan ja 192 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Tehokas tavaraliikenne ja logistiikka on olennaisen tärkeää unionin talouden kasvulle ja kilpailukyvylle, sisämarkkinoiden toiminnalle ja unionin kaikkien alueiden sosiaaliselle ja taloudelliselle yhteenkuuluvuudelle. [Tark. 1]

(1 a)

Tämän asetuksen tarkoituksena on vähentää viranomaisten ja talouden toimijoiden välisestä kuljetustietojen käsittelystä aiheutuvia kustannuksia ja parantaa viranomaisten valvontavalmiuksia sekä kannustaa tavaraliikenteen ja logistiikan digitalisointiin. [Tark. 2]

(2)

Tavaraliikenteeseen liittyy suuria tietomääriä, joita vaihdetaan edelleen paperimuodossa yritysten kesken sekä yritysten ja viranomaisten välillä. Paperiasiakirjojen käyttö aiheuttaa huomattavan hallinnollisen taakan ja lisäkustannuksia logistiikkayhtiöille logistiikkayhtiöille ja niihin liittyville toimialoille (kuten kauppa ja valmistusteollisuus), erityisesti pk-yrityksille, ja vaikuttaa kielteisesti ympäristöön . [Tark. 3]

(2 a)

Sääntöjen täytäntöönpanon tosiasiallinen ja tehokas valvonta on ennakkoedellytys tasapuoliselle kilpailulle sisämarkkinoilla. Valvontavälineiden digitalisoinnin jatkaminen on olennaisen tärkeää, jotta voidaan vapauttaa valvontakapasiteettia, vähentää kansainvälisten liikenteenharjoittajien ja erityisesti pk-yritysten tarpeetonta hallinnollista taakkaa, kohdistaa valvonta paremmin suuririskisiin liikenteenharjoittajiin ja havaita vilpilliset käytännöt. Tämä digitaalinen, ”älykäs” valvonta edellyttää, että kaikkien asiaa koskevien tietojen osalta siirrytään paperittomuuteen ja että tiedot ovat toimivaltaisten viranomaisten käytettävissä sähköisessä muodossa. Sähköisten kuljetusasiakirjojen käytön olisi tulevaisuudessa siis oltava sääntö. Jotta lisäksi voidaan antaa valvontaviranomaisille, myös tienvarsitarkastuksia suorittaville viranomaisille, selkeä ja kattava yleiskuva tarkastettavista liikenteenharjoittajista, niille olisi annettava suora ja reaaliaikainen pääsy kaikkiin asiaa koskeviin tietoihin, jotta ne voivat havaita rikkomukset ja poikkeamat aiempaa nopeammin ja tehokkaammin. [Tark. 4]

(3)

Unionin tasolta puuttuu yhtenäinen lainsäädäntökehys, jossa viranomaisten edellytettäisiin hyväksyvän asiaankuuluvat lakisääteiset kuljetustiedot sähköisessä muodossa, ja tätä pidetään tärkeimpänä syynä siihen, ettei saatavilla olevien sähköisten välineiden mahdollistaman yksinkertaistamisen ja suuremman tehokkuuden suhteen ole saavutettu edistystä. Se, että viranomaiset eivät hyväksy sähköisessä muodossa olevia tietoja, ei vaikuta ainoastaan niiden ja liikenteenharjoittajien välisen viestinnän sujuvuuteen, vaan se haittaa myös yksinkertaisemman yritystenvälisen sähköisen viestinnän kehitystä koko unionissa ja johtaa hallintokustannusten kasvuun erityisesti pk-yrityksissä . [Tark. 5]

(4)

Joillain unionin liikennelainsäädännön aloilla edellytetään, että viranomaiset hyväksyvät digitalisoituja tietoja, mutta tämä ei koske läheskään kaikkea asiaa koskevaa unionin lainsäädäntöä. Jotta voitaisiin vähentää hallinnollista taakkaa ja tehostaa tarkastuksia ja rikkomusten torjuntaa, Ttavarakuljetuksia koskevat lakisääteiset tiedot olisi voitava aina asettaa viranomaisten saataville sähköisiä välineitä käyttäen koko unionin alueella ja unionin alueella tehtävien kuljetusten kaikissa asiaankuuluvissa vaiheissa. Tämän mahdollisuuden olisi lisäksi koskettava kaikkia lakisääteisiä tietoja ja kaikkia liikennemuotoja. Jäsenvaltioiden olisi yleisesti hyväksyttävä sähköiset kuljetusasiakirjat sekä ratifioitava sähköisiä kuljetusasiakirjoja koskeva pöytäkirja ja sovellettava sitä viipymättä. Sen vuoksi viranomaisten olisi viestittävä talouden toimijoiden kanssa lakisääteisistä tiedoista sähköisesti ja asetettava omat tietonsa digitaalisesti saataville sovellettavan lainsäädännön mukaisesti. [Tark. 6]

(5)

Jäsenvaltioiden viranomaisia olisi siksi vaadittava hyväksymään sähköisessä muodossa saataville asetetut tiedot aina kun talouden toimijoiden edellytetään asettavan saataville tietoja näyttönä SEUT-sopimuksen kolmannen osan VI osaston nojalla hyväksytyissä unionin säädöksissä vahvistettujen vaatimusten noudattamisesta tai, tilanteiden samankaltaisuus huomioon ottaen, jätteiden siirtoa koskevan unionin lainsäädännön noudattamisesta. Näin olisi oltava myös silloin, kun SEUT-sopimuksen kolmannen osan VI osaston soveltamisalaan kuuluvia kysymyksiä koskevassa kansallisessa lainsäädännössä edellytetään sellaisten lakisääteisten tietojen antamista, jotka ovat osittain tai kokonaan samoja kuin tällaisen unionin lainsäädännön nojalla annettavat tiedot.

(5 a)

Jotta voidaan vähentää hallinnollista taakkaa ja vapauttaa vähiin käynyttä valvontakapasiteettia, olisi edellytettävä, että talouden toimijat toimittavat lakisääteiset tiedot sähköisesti jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi viestittävä asianomaisten talouden toimijoiden kanssa sähköisesti lakisääteisten tietojen antamisesta. [Tark. 7]

(6)

Koska tämän asetuksen tarkoituksena on ainoastaan helpottaa ja edistää tietojen antamista talouden toimijoiden ja hallinnollisten elinten välillä etenkin sähköisessä muodossa, sen ei pitäisi vaikuttaa unionin tai kansallisen lainsäädännön säännöksiin, joissa määritellään lakisääteisten tietojen sisältö, eikä siinä etenkään pitäisi asettaa mitään uusia lakisääteisiä tietovaatimuksia. Tämän asetuksen tarkoituksena on mahdollistaa lakisääteisten tietovaatimusten noudattaminen sähköisin välinein paperisten asiakirjojen sijaan, mutta se joten sen olisi mahdollistettava eurooppalaisten alustojen kehittäminen, jotta tietoja voidaan vaihtaa ja jakaa helposti. Se ei saisi muulla tavoin vaikuttaa sovellettaviin unionin säännöksiin niitä asiakirjoja koskevista vaatimuksista, joita on käytettävä kyseessä olevien tietojen jäsennetyssä esittämisessä. Tämä asetus ei samoin saisi vaikuttaa jätteiden siirtoa koskevan unionin lainsäädännön säännöksiin, joihin sisältyy kuljetuksia koskevia menettelyvaatimuksia. Tämä asetus ei myöskään saisi rajoittaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 952/2013 (3) tai sen nojalla hyväksytyissä täytäntöönpanosäädöksissä tai delegoiduissa säädöksissä vahvistettujen raportointivelvollisuuksia koskevien säännösten soveltamista. Komission olisi kuitenkin arvioitava, onko tavaroiden kuljetusta unionin alueella koskevien lakisääteisten tietovaatimusten sisällöstä annettuja säännöksiä mukautettava, jotta voidaan parantaa toimivaltaisten viranomaisten valvontavalmiuksia. [Tark. 8]

(7)

Tämän asetuksen mukainen sähköisten välineiden käyttö tietojen vaihdossa olisi järjestettävä tavalla, joka takaa turvallisuuden ja suojaa arkaluonteisten kaupallisten tietojen luottamuksellisuuden.

(8)

Jotta toiminnanharjoittajat voisivat antaa asiaankuuluvat tiedot sähköisessä muodossa samalla tavalla kaikissa jäsenvaltioissa, on tarpeellista laatia yhteiset spesifikaatiot, jotka hyväksyy komissio. Näillä spesifikaatioilla olisi varmistettava asiaankuuluvia lakisääteisiä tietoja koskevien erilaisten tietojoukkojen ja osajoukkojen tietojen yhteentoimivuus, ja niissä olisi määriteltävä yhteiset menettelyt ja yksityiskohtaiset säännöt sille, kuinka toimivaltaiset viranomaiset saavat käyttöönsä ja käsittelevät näitä tietoja.

(9)

Näitä spesifikaatioita määriteltäessä olisi otettava asianmukaisesti huomioon tiedonsiirtospesifikaatiot, jotka on vahvistettu asiaa koskevassa unionin lainsäädännössä ja multimodaalista tiedonvaihtoa koskevissa eurooppalaisissa ja kansainvälisissä standardeissa, mukaan lukien yleisen tietosuoja-asetuksen säännökset. Talouden toimijoiden tekemät investoinnit ja näin ollen jo olemassa olevat liikennemuotokohtaiset tietomallit olisi myös otettava huomioon, samoin kuin eurooppalaisiin yhteentoimivuusperiaatteisiin (4) sisältyvät periaatteet ja suositukset, joissa määritellään lähestymistapa jäsenvaltioiden yhteisesti sopimien eurooppalaisten julkisten palvelujen tarjoamiseen. On myös tärkeää, että kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät otetaan asianmukaisesti mukaan näiden spesifikaatioiden kehittämiseen ja valmisteluun. Lisäksi olisi huolehdittava siitä, että spesifikaatiot pysyvät teknologianeutraaleina ja avoimina innovatiivisille teknologioille. [Tark. 9]

(10)

Tässä asetuksessa olisi vahvistettava niihin tieto- ja viestintäteknologiapohjaisiin alustoihin sovellettavat toiminnalliset vaatimukset, joita talouden toimijat voivat käyttää sähköisessä muodossa olevien lakisääteisten kuljetustietojen (eFTI) asettamiseksi toimivaltaisten viranomaisten saataville (eFTI-alustat). Lisäksi olisi määriteltävä ehdot kolmansina osapuolina oleville eFTI-alustojen palveluntarjoajille (eFTI-palveluntarjoajat).

(11)

Jotta voitaisiin lisätä sekä jäsenvaltioiden viranomaisten että talouden toimijoiden luottamusta siihen, että eFTI-alustat ja eFTI-palveluntarjoajat noudattavat näitä vaatimuksia, jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi otettava käyttöön sertifiointijärjestelmä, joka pohjautuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 765/2008 (5) mukaiseen akkreditointiin. Suhteellisen pitkän täytäntöönpanoajanjakson vuoksi komission olisi arvioitava, voisivatko lohkoketjuteknologian kaltaiset teknologiat taata samanlaisen tuloksen kuin sertifiointijärjestelmä ja vähentää samalla merkittävästi talouden toimijoille ja jäsenvaltioille aiheutuvia kustannuksia. [Tark. 10]

(12)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen mukaisesti sähköisessä muodossa saataville asetettujen lakisääteisten tietojen hyväksymistä koskevan velvollisuuden yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (6) mukaisesti. [Tark. 11]

(13)

Komissiolle olisi erityisesti siirrettävä täytäntöönpanovalta hyväksyä tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin lakisääteisiin tietovaatimuksiin liittyvä yhteinen tietojoukko ja sen osajoukot sekä yhteiset menettelyt ja yksityiskohtaiset säännöt sille, kuinka toimivaltaiset viranomaiset saavat käyttöönsä ja käsittelevät näitä tietoja, kun asianomaiset talouden toimijat asettavat tiedot saataville sähköisesti, mukaan lukien yksityiskohtaiset säännöt ja tekniset spesifikaatiot. [Tark. 12]

(14)

Komissiolle olisi lisäksi siirrettävä täytäntöönpanovalta vahvistaa yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat eFTI-alustoja ja eFTI-palveluntarjoajia koskevien vaatimusten täytäntöönpanoa. [Tark. 13]

(15)

Tämän asetuksen moitteettoman soveltamisen varmistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, joilla

muutetaan liitteessä I olevaa B osaa, jotta siihen voidaan lisätä luettelot jäsenvaltioiden lainsäädäntöön sisältyvistä lakisääteisistä tietovaatimuksista, jotka jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet komissiolle tämän asetuksen mukaisesti;

muutetaan liitteessä I olevaa A osaa sellaisten komission hyväksymien delegoitujen säädösten tai täytäntöönpanosäädösten huomioon ottamiseksi, joissa asetetaan uusia tavaraliikenteeseen liittyviä unionin lakisääteisiä tietovaatimuksia;

muutetaan liitteessä I olevaa B osaa, jotta siihen voidaan lisätä asiaa koskevan kansallisen lainsäädännön uudet säännökset, joilla tehdään muutoksia kansallisiin lakisääteisiin tietovaatimuksiin tai asetetaan uusia tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia lakisääteisiä tietovaatimuksia, jotka jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet komissiolle tämän asetuksen mukaisesti;

täydennetään tämän asetuksen tiettyjä teknisiä näkökohtia, etenkin eFTI-alustojen ja eFTI-palveluntarjoajien sertifiointia koskevien sääntöjen osalta;

vahvistetaan yhteiset menettelyt, tekniset spesifikaatiot ja yksityiskohtaiset säännöt sille, kuinka toimivaltaiset viranomaiset saavat käyttöönsä ja käsittelevät tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia tietovaatimuksia, sekä yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat eFTI-alustoja ja eFTI-palveluntarjoajia koskevien vaatimusten täytäntöönpanoa. [Tark. 14]

(16)

On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (7) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(17)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli varmistaa yhdenmukainen lähestymistapa sen suhteen, että jäsenvaltioiden viranomaiset hyväksyvät sähköisesti saataville asetetut kuljetustiedot, vaan se voidaan yhteisten vaatimusten vahvistamistarpeen vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(18)

Lakisääteisten kuljetustietojen osana vaadittujen henkilötietojen sähköisen käsittelyn olisi tapahduttava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (8) mukaisesti.

(19)

Komission olisi tehtävä tätä asetusta koskeva arviointi. Tämän arvioinnin tueksi olisi kerättävä tietoja, samoin kuin tämän asetuksen tuloksellisuuden arvioimiseksi suhteessa sille asetettuihin tavoitteisiin.

(20)

Tätä asetusta ei voida soveltaa tehokkaasti ennen kuin siinä säädetyt delegoidut säädökset ja täytäntöönpanosäädökset ovat tulleet voimaan. Siksi tätä asetusta olisi sovellettava … päivästä …kuuta … [lisätään päivämäärä], jotta komissiolla olisi aikaa hyväksyä mainitut säädökset.

(20 a)

Komission olisi aloitettava välittömästi tarvittavien delegoitujen säädösten valmistelu, jotta vältetään lisäviivästykset ja varmistetaan, että talouden toimijoilla ja jäsenvaltioilla on riittävästi aikaa valmistautua. [Tark. 15]

(21)

Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (9) 28 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ja hän antoi lausunnon … päivänä …kuuta … [lisätään päivämäärä] (10),

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I luku

Yleiset säännökset

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.   Tässä asetuksessa vahvistetaan lainsäädäntökehys tavaroiden kuljettamiseen ja kuljetusten yhteentoimivuuteen unionin alueella liittyvien lakisääteisten tietojen sähköiselle toimittamiselle. Tätä varten tässä asetuksessa [Tark. 16]

a)

vahvistetaan ehdot, joiden mukaisesti jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten edellytetään hyväksyvän lakisääteiset tiedot, kun jotka asianomaiset talouden toimijat asettavat ne saataville antavat sähköisessä muodossa; [Tark. 17]

a a)

vahvistetaan ehdot, joiden mukaisesti asianomaisten talouden toimijoiden edellytetään asettavan lakisääteiset tiedot sähköisessä muodossa jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten saataville; [Tark. 18]

a b)

vahvistetaan ehdot, joiden mukaisesti jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on viestittävä talouden toimijoiden kanssa sähköisesti lakisääteisten tietojen antamisesta; [Tark. 19]

b)

vahvistetaan säännöt niiden palvelujen tarjoamiselle, jotka liittyvät siihen, että asianomaiset talouden toimijat asettavat lakisääteisten tiedot saataville sähköisessä muodossa.

2.   Tätä asetusta sovelletaan lakisääteisiin tietovaatimuksiin, joista säädetään unionin säädöksissä, joissa vahvistetaan tavaroiden kuljetusta unionin alueella koskevat ehdot SEUT-sopimuksen kolmannen osan VI osaston mukaisesti tai joissa vahvistetaan jätteiden siirtoa koskevat ehdot , ja tavaroiden kuljetusta koskeviin lakisääteisiin tietovaatimuksiin, joista määrätään unionissa sovellettavissa kansainvälisissä yleissopimuksissa . Jätteiden siirron osalta tätä asetusta ei sovelleta tullitoimipaikkojen tekemiin tarkastuksiin, joista säädetään sovellettavissa unionin lainsäädännön säännöksissä. Unionin säädökset, joihin tätä asetusta sovelletaan, ja niihin liittyvät lakisääteiset tietovaatimukset luetellaan liitteessä I olevassa A osassa. [Tark. 20]

Tätä asetusta sovelletaan myös lakisääteisiin tietovaatimuksiin, joista säädetään SEUT-sopimuksen kolmannen osan VI osaston soveltamisalaan kuuluvia kysymyksiä koskevassa jäsenvaltioiden lainsäädännössä ja joissa edellytetään sellaisten tietojen antamista, jotka ovat osittain tai kokonaan samoja kuin ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen lakisääteisten tietovaatimusten mukaisesti annettavat tiedot.

Toisessa alakohdassa tarkoitetut kansalliset lait ja niihin liittyvät lakisääteiset tietovaatimukset luetellaan liitteessä I olevassa B osassa 2 artiklan b alakohdassa vahvistetun menettelyn mukaisesti.

3.   Jäsenvaltioiden on viimeistään … päivänä …kuuta … [vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä] ilmoitettava komissiolle 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetut kansallisen lainsäädännön säännökset ja niihin liittyvät lakisääteiset tietovaatimukset, jotka sisällytetään liitteessä I olevaan B osaan. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle myös tämän jälkeen hyväksytyistä uusista kansallisen lainsäädännön säännöksistä, jotka kuuluvat 2 kohdan toisen alakohdan soveltamisalaan ja joilla tehdään muutoksia näihin lakisääteisiin tietovaatimuksiin tai asetetaan uusia lakisääteisiä tietovaatimuksia, kuukauden kuluessa tällaisten säännösten hyväksymisestä.

2 artikla

Liitteen I mukauttaminen

Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 13 artiklan mukaisesti liitteen I muuttamiseksi siten, että siihen

a)

lisätään viittaus sellaisiin komission hyväksymiin delegoituihin säädöksiin tai täytäntöönpanosäädöksiin, joissa asetetaan SEUT-sopimuksen kolmannen osan VI osaston mukaista tavaroiden kuljetusta säänteleviin unionin säädöksiin liittyviä uusia lakisääteisiä tietovaatimuksia;

b)

lisätään viittaukset jäsenvaltioiden 1 kohdan 3 alakohdan mukaisesti ilmoittamiin kansallisiin lakeihin ja lakisääteisiin tietovaatimuksiin.

b a)

lisätään viittaukset muihin tavaroiden kuljetusta säänteleviin unionin säädöksiin, joissa vahvistetaan lakisääteisiä tietovaatimuksia; [Tark. 21]

b b)

lisätään viittaukset unionissa sovellettaviin kansainvälisiin yleissopimuksiin, joissa vahvistetaan tavaroiden kuljetukseen suoraan tai epäsuorasti liittyviä lakisääteisiä tietovaatimuksia. [Tark. 22]

3 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)

”lakisääteisillä tiedoilla” tavaroiden kuljettamiseen unionin alueella, mukaan lukien kauttakulku, liittyviä tietoja, riippumatta siitä, onko ne esitetty asiakirjana, jotka asianomaisen talouden toimijan on asetettava saataville 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säännösten mukaisesti osoittaakseen, että sovellettavien säädösten asiaa koskevia vaatimuksia on noudatettu;

2)

”lakisääteisellä tietovaatimuksella” lakisääteisten tietojen antamista koskevaa vaatimusta;

3)

”sähköisillä kuljetustiedoilla” (electronic freight transport information, eFTI) mitä tahansa tietoalkioiden joukkoa, jota käsitellään sähköisellä välineellä lakisääteisten tietojen vaihtamiseksi asianomaisten talouden toimijoiden ja toimivaltaisten viranomaisten välillä;

4)

”käsittelyllä” kaikenlaisia sellaisia toimintoja tai toimintojen kokonaisuuksia, joita kohdistetaan eFTI-tietoihin joko automaattisen tietojenkäsittelyn avulla tai muutoin, kuten tietojen kerääminen, tallentaminen, järjestäminen, jäsentäminen, säilyttäminen, muokkaaminen tai muuttaminen, haku, tutkiminen, käyttö, luovuttaminen siirtämällä, levittämällä tai asettamalla muutoin saataville, yhteensovittaminen tai yhdistäminen taikka rajoittaminen, poistaminen tai tuhoaminen;

5)

”eFTI-alustalla” mitä tahansa tieto- ja viestintätekniikkaan perustuva ratkaisua, kuten käyttöjärjestelmää, käyttöympäristöä tai tietokantaa, joka on tarkoitettu käytettäväksi eFTI-tietojen käsittelyssä;

6)

”eFTI-alustan kehittäjällä” luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka on kehittänyt tai hankkinut eFTI-alustan joko omaan taloudelliseen toimintaansa liittyvien lakisääteisten tietojen käsittelyä varten tai saattaakseen tämän alustan markkinoille;

7)

”eFTI-palvelulla” palvelua, joka koostuu eFTI-tietojen käsittelystä pelkästään eFTI-alustalla tai yhdessä muiden tieto- ja viestintätekniikkaratkaisujen kanssa, mukaan lukien muut eFTI-alustat;

8)

”eFTI-palveluntarjoajalla” luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka tarjoaa eFTI-palvelua asianomaisille talouden toimijoille sopimuksen pohjalta;

9)

”asianomaisella talouden toimijalla” liikenteenharjoittajaa tai logistiikkayhtiötä tai mitä tahansa muuta luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka on vastuussa lakisääteisten tietojen asettamisesta toimivaltaisten viranomaisten saataville sovellettavien lakisääteisten tietovaatimusten mukaisesti;

10)

”ihmisen luettavissa olevalla muodolla” tietojen esittämistä sellaisessa sähköisessä muodossa, jota luonnollinen henkilö voi käyttää tietolähteenä ilman lisäkäsittelyä;

11)

”koneellisesti luettavalla muodolla” tietojen esittämistä sellaisessa sähköisessä muodossa, jota voidaan käyttää koneen suorittamassa automaattisessa käsittelyssä;

12)

”vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksella” asetuksen (EY) N:o 765/2008 2 artiklan 13 kohdassa määriteltyä vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosta, joka on akkreditoitu mainitun asetuksen mukaisesti tekemään eFTI-alustojen tai eFTI-palveluntarjoajien vaatimustenmukaisuuden arviointi.

II luku

Sähköisessä muodossa saataville asetetut lakisääteiset tiedot

4 artikla

Asianomaisia talouden toimijoita koskevat vaatimukset (Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.) [Tark. 23]

1.   Kun asianomaiset Asianomaisten talouden toimijat asettavat toimijoiden on asetettava lakisääteiset tiedot saataville sähköisessä muodossa, niiden . Niiden on tehtävä se sertifioidun eFTI-alustan käsittelemien tietojen pohjalta 8 artiklan mukaisesti ja, tapauksen mukaan, sertifioidun eFTI-palveluntarjoajan käsittelemien tietojen pohjalta 9 artiklan mukaisesti . Lakisääteiset tiedot on asetettava saataville koneellisesti luettavassa muodossa ja, jos toimivaltainen viranomainen sitä pyytää, ihmisen luettavissa olevassa muodossa. [Tark. 24]

Koneellisesti luettavassa muodossa olevat tiedot on asetettava saataville varmennetulla , yhteentoimivalla ja suojatulla yhteydellä eFTI-alustalla olevaan tietolähteeseen. Asianomaisten talouden toimijoiden on ilmoitettava verkko-osoite, jonka kautta tiedot ovat saatavilla, sekä kaikki muut tekijät, jotka ovat tarpeellisia, jotta toimivaltainen viranomainen voi yksiselitteisesti tunnistaa lakisääteiset tiedot. [Tark. 25]

Ihmisen luettavissa olevassa muodossa olevat tiedot on asetettava saataville paikan päällä, asianomaisen talouden toimijan tai toimivaltaisen viranomaisen omistamien sähköisten välineiden näytöllä.

2.   Jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä, jotta niiden toimivaltaiset viranomaiset voivat käsitellä lakisääteisiä tietoja, joita asianomaiset talouden toimijat ovat asettaneet saataville koneellisesti luettavassa muodossa 1 kohdan toisen alakohdan nojalla, komission 7 artiklan nojalla hyväksymien säännösten mukaisesti.

5 artikla

Toimivaltaisten viranomaisten hyväksyntä ja lakisääteisten tietojen antaminen [Tark. 26]

Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on hyväksyttävä lakisääteiset tiedot, jotka asianomaiset talouden toimijat asettavat saataville sähköisessä muodossa 4 artikla mukaisesti.

Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on viestittävä asianomaisten talouden toimijoiden kanssa lakisääteisistä tiedoista sähköisesti. [Tark. 27]

6 artikla

Luottamukselliset kaupalliset tiedot

Toimivaltaisten viranomaisten, eFTI-palveluntarjoajien ja asianomaisten talouden toimijoiden on toteuttavat toimenpiteitä varmistaakseen tämän asetuksen mukaisesti käsiteltyjen ja vaihdettujen kaupallisten tietojen luottamuksellisuuden.

7 artikla

Yhteinen eFTI-tietojoukko ja tietojen saantia koskevat menettelyt ja säännöt

Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä Siirretään komissiolle valta antaa 13 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla vahvistetaan [Tark. 28]

a)

lakisääteisiin tietovaatimuksiin liittyvän yhteisen eFTI-tietojoukon ja sen osajoukot, mukaan lukien yhteiseen tietojoukkoon ja sen osajoukkoihin sisältyvien tietoalkioiden määritelmät;

b)

toimivaltaisten viranomaisten pääsyä eFTI-alustoille koskevat yhteiset menettelyt ja yksityiskohtaiset säännöt, mukaan lukien yhteiset tekniset spesifikaatiot, sekä asianomaisten talouden toimijoiden sähköisessä muodossa saataville asettamien lakisääteisten tietojen käsittelyä koskevat menettelyt.

b a)

yhteiset menettelyt ja yksityiskohtaiset säännöt tämän asetuksen nojalla oikeudellisesti sitovia lausuntoja antavan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön henkilöllisyyden vahvistamiseksi. [Tark. 29]

Unionissa sovellettavissa kansainvälisissä yleissopimuksissa määriteltyjä, olemassa olevia standardoituja tietomalleja ja tietojoukkoja käytetään viitekohtina määriteltäessä näitä yhteisiä eFTI-tietoja, menettelyjä ja tietojen saantia koskevia sääntöjä. [Tark. 30]

Täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. [Tark. 31]

III luku

EFTI-alustat ja -palvelut

1 jakso

eFTI-alustoja ja -palveluja koskevat vaatimukset

8 artikla

eFTI-alustoja koskevat toiminnalliset vaatimukset

1.    eFTI-alustoihin sovelletaan teknologianeutraaliuden ja yhteentoimivuuden yleisiä periaatteita. Lakisääteisten tietojen käsittelyssä käytettävien eFTI-alustojen on tarjottava toiminnot, joilla varmistetaan, että [Tark. 32]

a)

henkilötietoja voidaan käsitellä on käsiteltävä asetuksen (EU) 2016/679 mukaisesti; [Tark. 33]

b)

kaupallisia tietoja voidaan käsitellä on käsiteltävä 6 artiklan mukaisesti; [Tark. 34]

b a)

eFTI-alustat ja niillä olevat tiedot ovat yhteentoimivia; [Tark. 35]

c)

käsiteltyjen tietojen ja sen määritellyn tavarakokonaisuuden fyysisen kuljetuksen, johon tiedot liittyvät, välille voidaan muodostaa yksilöllinen sähköinen tunnistuslinkki lähtöpaikasta määräpaikkaan yhden kuljetussopimuksen tai rahtikirjan ehtojen mukaisesti konttien, kollien tai kappaletavaroiden lukumäärästä riippumatta; [Tark. 36]

d)

tietoja voidaan käsitellä yksinomaan valtuutetun ja varmennetun pääsyn pohjalta;

e)

kaikki käsittelytoiminnot kirjataan asianmukaisesti, jotta mahdollistetaan vähintään kunkin erillisen toiminnon ja sen suorittaneen luonnollisen tai oikeushenkilön tunnistaminen ja kutakin yksittäistä tietoalkiota koskevien toimintojen järjestyksen määrittely; jos toiminnoissa muutetaan tai poistetaan olemassa olevia tietoalkioita, alkuperäinen tietoalkio on säilytettävä;

e a)

toimivaltaisilla viranomaisilla on välitön pääsy kaikkiin asiaa koskeviin tietoihin kansallisen tai unionin lainsäädännön mukaisesti, jotta varmistetaan yleinen järjestys ja niiden unionin säädösten noudattaminen, joilla säännellään tavaroiden kuljetusta SEUT-sopimuksen kolmannen osan VI osaston mukaisesti; [Tark. 37]

f)

tiedot voidaan arkistoida ja ne pysyvät saatavilla riittävän ajan asiaa koskevien lakisääteisten tietovaatimusten mukaisesti;

g)

tiedot suojataan korruptoitumiselta ja varkauksilta;

h)

käsitellyt tietoalkiot vastaavat yhteistä eFTI-tietojoukkoa ja sen osajoukkoja ja niitä voidaan käsitellä millä tahansa unionin virallisella kielellä tai jäsenvaltion toisella virallisella kielellä . [Tark. 38]

1 a.     On otettava käyttöön standardoitu eFTI-formaatti, joka sisältää kaikki liitteen 1 osassa A luetellut lakisääteiset tietovaatimukset ja kaikki liitteen 1 osassa B luetellut lakisääteiset tietovaatimukset erillisessä asiaa koskevassa jäsenvaltioiden luetteloon kuuluvan eFTI-formaatin osassa. [Tark. 39]

2.   Komissio hyväksyy 1 kohdassa vahvistettuja vaatimuksia koskevat yksityiskohtaiset säännöt täytäntöönpanosäädöksillä. Täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Siirretään komissiolle valta antaa 13 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä 1 kohdassa vahvistettuja vaatimuksia koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamiseksi . [Tark. 40]

9 artikla

eFTI-palveluntarjoajia koskevat vaatimukset

1.   eFTI-palveluntarjoajien on varmistettava, että

a)

tietoja käsittelevät ainoastaan valtuutetut käyttäjät ja niitä käsitellään eFTI-alustalla selkeästi määriteltyjen käyttäjäroolien ja käsittelyoikeuksien mukaisesti ja asiaa koskevien lakisääteisten tietovaatimusten mukaisesti;

a a)

tiedot ovat yhteentoimivia; [Tark. 41]

b)

tiedot arkistoidaan ja ne pysyvät saatavilla riittävän neljän vuoden ajan asiaa koskevien lakisääteisten tietovaatimusten mukaisesti; [Tark. 42]

c)

toimivaltaisilla viranomaisilla on välitön pääsy niiden eFTI-alustoilla käsiteltyihin tavarakuljetusta koskeviin lakisääteisiin tietoihin, kun asianomainen talouden toimija on antanut tämän pääsyn toimivaltaiselle viranomaiselle; [Tark. 43]

d)

tiedot on suojattu asianmukaisesti, myös luvattomalta ja lainvastaiselta käsittelyltä sekä vahingossa tapahtuvalta häviämiseltä, tuhoutumiselta tai vahingoittumiselta.

2.   Komissio hyväksyy 1 kohdassa vahvistettuja vaatimuksia koskevat yksityiskohtaiset säännöt täytäntöönpanosäädöksillä. Täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Siirretään komissiolle valta antaa 13 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä 1 kohdassa vahvistettuja vaatimuksia koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamiseksi . [Tark. 44]

3 jakso

Sertifiointi

10 artikla

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset

1.   Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset on akkreditoitava asetuksen (EY) N:o 765/2008 mukaisesti suorittamaan 11 ja 12 artiklassa tarkoitettu eFTI-alustojen ja eFTI-palveluntarjoajien sertifiointi.

2.   Akkreditointia varten vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen on täytettävä liitteessä II vahvistetut vaatimukset.

3.   Jäsenvaltioiden on pidettävä yllä ajan tasalla olevaa luetteloa akkreditoiduista vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksista sekä eFTI-alustoista ja eFTI-palveluntarjoajista, jotka nämä laitokset ovat sertifioineet 11 ja 12 artiklan mukaisesti. Niiden on asetettava luettelo julkisesti saataville valtion virallisella verkkosivulla. Luetteloa Luettelo on päivitettävä säännöllisesti viipymättä joka kerta, kun sen sisältämät tiedot muuttuvat, ja viimeistään kunkin vuoden maaliskuun toukokuun 31 päivään mennessä. [Tark. 45]

4.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle 3 kohdassa tarkoitettu luettelo sekä sen verkkosivun osoite, jossa luettelo on julkaistu, viimeistään kunkin vuoden maaliskuun toukokuun 31 päivänä. Komissio julkaisee linkin näille verkkosivulle omalla virallisella verkkosivustollaan. [Tark. 46]

11 artikla

eFTI-alustojen sertifiointi

1.   Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen on eFTI-alustan kehittäjän pyynnöstä arvioitava, onko eFTI-alusta 8 artiklan 1 kohdassa säädettyjen vaatimusten mukainen. Jos arviointi on myönteinen, hakijalle on annettava vaatimustenmukaisuustodistus. Jos arviointi on kielteinen, vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen on ilmoitettava hakijalle, miksi alusta ei ole vaatimusten mukainen.

1 a.     Sertifiointi on suoritettava riippumattomalla tavalla, jotta vältetään kilpailun vääristyminen. On varmistettava yhdenmukaisuus unionissa sovellettavissa kansainvälisissä yleissopimuksissa määriteltyjen, olemassa olevien standardoitujen alustojen kanssa. [Tark. 47]

1 b.     Olemassa olevat tietotekniset järjestelmät, joita kuljetusalan talouden toimijat nykyisin käyttävät lakisääteisten tietojen antamiseen ja jotka täyttävät 8 artiklan 1 kohdassa vahvistetut toiminnalliset vaatimukset, on sertifioitava eFTI-alustoiksi. [Tark. 48]

2.   Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten on pidettävä yllä ajan tasalla olevaa luetteloa sertifioiduista eFTI-alustoista ja kielteisen arvioinnin saaneista alustoista. Päivitetty luettelo on toimitettava asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille jokaisen sertifioinnin tai kielteisen arvioinnin jälkeen.

3.   Tietoihin, jotka asetetaan toimivaltaisten viranomaisten saataville sertifioidun eFTI-alustan kautta, on liityttävä tarkastusmerkki.

4.   eFTI-alustan kehittäjän on haettava sertifiointinsa uudelleenarviointia, jos 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilla täytäntöönpanosäädöksillä hyväksyttyjä teknisiä spesifikaatiota tarkistetaan.

5.   Siirretään komissiolle valta antaa 13 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi eFTI-alustojen sertifiointia, tarkastusmerkin käyttöä ja sertifioinnin uusimista koskevilla säännöillä.

12 artikla

eFTI-palveluntarjoajien sertifiointi

1.   Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen on eFTI-palveluntarjoajan pyynnöstä arvioitava, onko eFTI-palveluntarjoaja 9 artiklan 1 kohdassa säädettyjen vaatimusten mukainen. Jos arviointi on myönteinen, hakijalle on annettava vaatimustenmukaisuustodistus. Jos arviointi on kielteinen, vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen on ilmoitettava hakijalle, miksi palveluntarjoaja ei ole vaatimusten mukainen.

2.   Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten on pidettävä yllä ajan tasalla olevaa luetteloa sertifioiduista eFTI-palveluntarjoajista ja kielteisen arvioinnin saaneista palveluntarjoajista. Päivitetty luettelo on asetettava asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten saataville jokaisen sertifioinnin tai kielteisen arvioinnin jälkeen.

3.   Siirretään komissiolle valta antaa 13 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi eFTI-palveluntarjoajien sertifiointia koskevilla säännöillä.

IV luku

Säädösvallan siirto ja täytäntöönpanosäännökset

13 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle … päivästä …kuuta … [tämän asetuksen voimaantulopäivästä] määräämättömäksi ajaksi 2 artiklassa, 7 artiklassa, 8 artiklan 2 kohdassa, 9 artiklan 2 kohdassa, 11 artiklan 5 kohdassa ja 12 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. [Tark. 49]

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 2 artiklassa, 7 artiklassa, 8 artiklan 2 kohdassa, 9 artiklan 2 kohdassa, 11 artiklan 5 kohdassa ja 12 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen. [Tark. 50]

4.   Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Edellä olevan 2 artiklan mukaisesti annettujen delegoitujen säädösten soveltaminen alkaa vuoden kuluttua siitä, kun ne ovat tulleet voimaan . [Tark. 51]

4 a.     Ennen delegoidun säädöksen antamista komissio varmistaa asianomaisten sidosryhmien ja niitä edustavien elinten kuulemisen asianmukaisilla foorumeilla eli asiantuntijaryhmässä, joka on perustettu 13 päivänä syyskuuta 2018 annetulla komission päätöksellä C(2018)5921 (”digitaalista tavaraliikennettä ja logistiikkaa käsittelevä foorumi”). [Tark. 52]

5.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.   Edellä olevan 2 artiklan, 10 artiklan 5 kohdan ja 11 artiklan 3 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

14 artikla

Komiteamenettely

1.   Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa. [Tark. 53]

V luku

Loppusäännökset

15 artikla

Uudelleentarkastelu

1.   Komissio tekee arvioinnin tästä asetuksesta viimeistään … päivänä …kuuta … [viiden kolmen vuoden kuluttua sen soveltamisen alkamispäivästä] ja esittää kertomuksen tärkeimmistä havainnoista Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle. Tässä arvioinnissa tarkastellaan erityisesti mahdollisuutta ulottaa tämän asetuksen soveltamisala koskemaan tiettyjä yritysten välisiä tietoja, joita tarvitaan, jotta voidaan osoittaa tavaroiden kuljetusta SEUT-sopimuksen kolmannen osan VI osaston mukaisesti säänteleviin unionin säädöksiin sisältyvien asiaa koskevien vaatimusten noudattaminen. [Tark. 54]

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tämän kertomuksen laatimista varten tarvittavat tiedot.

16 artikla

Seuranta

Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle seuraavat tiedot joka toinen vuosi ja ensimmäisen kerran viimeistään … päivänä …kuuta … [kahden vuoden kuluttua tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivästä]:

1.

niiden toimivaltaisten viranomaisten lukumäärä, jotka ovat toteuttaneet toimenpiteitä saadakseen käyttöönsä ja käsitelläkseen asianomaisten talouden toimijoiden saataville asettamia tietoja 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

2.

niiden asianomaisten talouden toimijoiden lukumäärä, jotka ovat asettaneet lakisääteisiä tietoja jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten saataville 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti, liikennemuodoittain jaoteltuna.

Tiedot on annettava kultakin raportointijakson kattamalta vuodelta.

17 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan … päivästä …kuuta … [neljän kolmen vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta]. [Tark. 55]

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty …

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja


(1)  EUVL C 62, 15.2.2019, s. 265.

(2)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 12. maaliskuuta 2019.

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 952/2013, annettu 9 päivänä lokakuuta 2013, unionin tullikoodeksista (EUVL L 269, 10.10.2013, s. 1).

(4)  Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Eurooppalaiset yhteentoimivuusperiaatteet – täytäntöönpanostrategia, COM(2017)0134.

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 765/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 339/93 kumoamisesta (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 30).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(7)  EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).

(10)  EUVL C …

LIITE I

TÄMÄN ASETUKSEN SOVELTAMISALAAN KUULUVAT LAKISÄÄTEISET TIEDOT

Unionin oikeudessa säädetyt lakisääteiset tietovaatimukset

Seuraavassa taulukossa esitetään lakisääteiset tietovaatimukset, joista säädetään unionin säädöksissä, joissa vahvistetaan tavaroiden kuljetusta unionin alueella koskevat ehdot SEUT-sopimuksen kolmannen osan VI osaston mukaisesti tai joissa vahvistetaan jätteiden siirtoa koskevat ehdot:

EU:n lainsäädäntö

Tietoyksikkö

Neuvoston asetus N:o 11 syrjinnän poistamisesta kuljetusmaksuista ja -ehdoista

EYVL L 052 (16.8.1960, s. 1121–1126)

Direktiivi 92/106/ETY tietynlaisia jäsenvaltioiden välisiä tavaroiden yhdistettyjä kuljetuksia koskevista yhteisistä säännöistä

EYVL L 368 (17.12.1992, s. 38–42)

[Ehdotus COM(2017)0648 – 2017/0290 (COD) direktiivin 92/106/ETY muuttamisesta]

Asetus (EY) N:o 1072/2009 maanteiden kansainvälisen tavaraliikenteen markkinoille pääsyä koskevista yhteisistä säännöistä

EUVL L 300 (14.11.2009, s. 72-87)

[Ehdotus COM(2017)0281 – 2017/0123 (COD) asetuksen (EY) N:o 1071/2009 ja asetuksen (EY) N:o 1072/2009 muuttamisesta]

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/1998 yksityiskohtaisista toimenpiteistä ilmailun turvaamista koskevien perusvaatimusten täytäntöönpanemiseksi

EUVL L 299 (14.11.2015, s. 1-142)

Direktiivi 2008/68/EY vaarallisten aineiden sisämaankuljetuksista

EUVL L 260, (30.9.2008, s. 13–59)

Viittaukset ADR-, RID ja ADN-määräyksiin  (1)

Asetus (EY) N:o 1013/2006 jätteiden siirrosta

(EYVL L 190, 12.7.2006, s. 1-98)

Lähettäjän nimi ja osoite

6 artiklan 1 kohta

3 artikla (viittaus neuvoston asetuksen N:o 11 6 artiklaan)

 

 

 

 

 

 

Tavaroiden laatu ja paino

6 artiklan 1 kohta

3 artikla (viittaus neuvoston asetuksen N:o 11 6 artiklaan)

 

 

 

 

 

 

Paikka, jossa tavarat on vastaanotettu kuljetusta varten, sekä vastaanottopäivä

6 artiklan 1 kohta

3 artikla (viittaus neuvoston asetuksen N:o 11 6 artiklaan)

 

 

 

 

 

 

Paikka, johon tavarat on määrä toimittaa

6 artiklan 1 kohta

3 artikla (viittaus neuvoston asetuksen N:o 11 6 artiklaan)

 

 

 

 

 

 

Käytettävä reitti tai kuljetusmatkan pituus, jos kuljetusmaksu näiden tekijöiden perusteella on muu kuin tavallisesti sovellettava maksu

6 artiklan 1 kohta

3 artikla (viittaus neuvoston asetuksen N:o 11 6 artiklaan)

 

 

 

 

 

 

Tarvittaessa rajanylityspaikat

6 artiklan 1 kohta

3 artikla (viittaus neuvoston asetuksen N:o 11 6 artiklaan)

 

 

 

 

 

 

Rautatien kuormaus- ja purkausasemat

 

3 artikla

 

 

 

 

 

 

Sisävesien laivaus- ja purkaussatamat

 

3 artikla

 

 

 

 

 

 

Merenkulun laivaus- ja purkaussatamat

 

3 artikla

 

 

 

 

 

 

Asianomaisten asemien tai satamien rautatie- tai satamaviranomaisten leima kyseisen rautateitse, sisävesiteitse tai meritse tapahtuvan kuljetusosuuden päätyttyä

 

3 artikla

 

 

 

 

 

 

[Rahdinantajan nimi, osoite, yhteystiedot ja allekirjoitus]

 

 

[3 artiklan 2 kohdan a alakohta (korvaa neuvoston direktiivin 92/106/ETY 3 artiklan)]

 

 

 

 

 

[Paikka, jossa yhdistetty kuljetus alkaa unionissa, ja yhdistetyn kuljetuksen alkamispäivä]

 

 

[3 artiklan 2 kohdan b alakohta (korvaa neuvoston direktiivin 92/106/ETY 3 artiklan)]

 

 

 

 

 

[Vastaanottajan nimi, osoite ja yhteystiedot]

 

 

[3 artiklan 2 kohdan c alakohta (korvaa neuvoston direktiivin 92/106/ETY 3 artiklan)]

 

 

 

 

 

[Paikka, jossa yhdistetty kuljetus päättyy unionissa]

 

 

[3 artiklan 2 kohdan d alakohta (korvaa neuvoston direktiivin 92/106/ETY 3 artiklan)]

 

 

 

 

 

[Etäisyys linnuntietä niiden paikkojen välillä, joissa yhdistetty kuljetus alkaa ja päättyy unionissa]

 

 

[3 artiklan 2 kohdan e alakohta (korvaa neuvoston direktiivin 92/106/ETY 3 artiklan)]

 

 

 

 

 

[Rahdinantajan allekirjoittama kuvaus yhdistetyn kuljetuksen reitistä, joka sisältää kustakin kuljetuksen unionissa tapahtuvasta osuudesta vähintään seuraavat tiedot, myös kustakin liikennemuodosta, joka muodostaa kuljetuksen muun kuin maantieosuuden:

i)

osuuden järjestys kuljetuksessa (eli ensimmäinen osuus, muu kuin maantieosuus tai viimeinen osuus)

ii)

liikenteenharjoittajan nimi, osoite ja yhteystiedot

iii)

liikennemuoto ja sen järjestys kuljetuksessa]

 

 

[3 artiklan 2 kohdan f alakohta (korvaa neuvoston direktiivin 92/106/ETY 3 artiklan)]

 

 

 

 

 

[Kuljetetun intermodaalisen kuormausyksikön tunniste]

 

 

[3 artiklan 2 kohdan g alakohta (korvaa neuvoston direktiivin 92/106/ETY 3 artiklan)]

 

 

 

 

 

[Ensimmäisestä maantieosuudesta:

i)

uudelleenlastauspaikka muulle kuin maantieosuudelle

ii)

ensimmäisen maantieosuuden pituus linnuntietä lähetyspaikasta ensimmäiseen uudelleenlastausterminaaliin

iii)

jos ensimmäinen maantieosuus on suoritettu loppuun, liikenteenharjoittajan allekirjoitus, joka vahvistaa, että maantieosuuden kuljetus on suoritettu]

 

 

[3 artiklan 2 kohdan h alakohta (korvaa neuvoston direktiivin 92/106/ETY 3 artiklan)]

 

 

 

 

 

[Viimeisestä maantieosuudesta:

i)

paikka, jossa tavarat otetaan vastaan muulta kuin maantieosuudelta (rautatie-, sisävesi- tai merikuljetus)

ii)

viimeisen maantieosuuden pituus linnuntietä uudelleenlastauspaikasta paikkaan, jossa yhdistetty kuljetus päättyy unionissa]

 

 

[3 artiklan 2 kohdan i alakohta (korvaa neuvoston direktiivin 92/106/ETY 3 artiklan)]

 

 

 

 

 

[Muusta kuin maantieosuudesta:

i)

jos muu kuin maantieosuus on suoritettu loppuun, liikenteenharjoittajan (tai liikenteenharjoittajien, jos muuhun kuin maantieosuuteen sisältyy kaksi tai useampi muuta kuin maantiekuljetusta) allekirjoitus, joka vahvistaa, että kuljetus muulla kuin maantieosuudella on suoritettu

ii)

muun kuin maantiekuljetuksen reitillä sijaitsevien terminaalien (rautatieasema tai satama) asianomaisten rautatie- tai satamaviranomaisten allekirjoitus tai leima, jos saatavilla, joka vahvistaa, että muun kuin maantieosuuden kyseinen osa on suoritettu]

 

 

[3 artiklan 2 kohdan j alakohta (korvaa neuvoston direktiivin 92/106/ETY 3 artiklan)]

 

 

 

 

 

Lähettäjän nimi, osoite ja allekirjoitus

 

 

 

8 artiklan 3 kohdan a alakohta

[8 artiklan 3 kohdan a alakohta (muutoksia ei ehdoteta)]

 

 

 

Liikenteenharjoittajan nimi, osoite ja allekirjoitus

 

 

 

8 artiklan 3 kohdan b alakohta

[8 artiklan 3 kohdan b alakohta (muutoksia ei ehdoteta)]

 

 

 

Vastaanottajan nimi, osoite ja allekirjoitus sekä toimituspäivä, kun tavarat on toimitettu

 

 

 

8 artiklan 3 kohdan c alakohta

[8 artiklan 3 kohdan c alakohta (muutoksia ei ehdoteta)]

 

 

 

Tavaroiden haltuunottopaikka ja -aika sekä määräpaikka

 

 

 

8 artiklan 3 kohdan d alakohta

[8 artiklan 3 kohdan d alakohta (muutoksia ei ehdoteta)]

 

 

 

Tavaralajin yleisesti käytetty nimitys ja pakkaustapa sekä, kun on kyse vaarallisista tavaroista, tavaran yleisesti hyväksytty nimitys sekä kollien määrä, niiden erityismerkinnät ja numerot

 

 

 

8 artiklan 3 kohdan e alakohta

[8 artiklan 3 kohdan e alakohta (muutoksia ei ehdoteta)]

 

 

 

Tavaran kokonaismassa tai sen määrä muulla tavoin ilmaistuna

 

 

 

8 artiklan 3 kohdan f alakohta

[8 artiklan 3 kohdan f alakohta (muutoksia ei ehdoteta)]

 

 

 

Moottoriajoneuvon ja perävaunun rekisterinumero

 

 

 

8 artiklan 3 kohdan g alakohta

[8 artiklan 3 kohdan g alakohta (muutoksia ei ehdoteta)]

 

 

 

Asianomaiselta viranomaiselta saatu valvotun edustajan yksilöivä aakkosnumeerinen tunniste

 

 

 

 

 

Liitteen 6.3.2.6 kohdan a alakohta

 

 

Lähetyksen yksilöivä tunniste, kuten lentorahtikirjan (alarahtikirjan tai päärahtikirjan) numero

 

 

 

 

 

Liitteen 6.3.2.6 kohdan b alakohta

 

 

Lähetyksen sisältö (**)

 

 

 

 

 

Liitteen 6.3.2.6 kohdan c alakohta

 

 

Lähetyksen turvaluokitus, eli mainitaan joko

”SPX”, jos lähetys on turvallinen matkustaja-, rahti- ja posti-ilma-aluksessa kuljetettavaksi, tai

”SCO”, jos lähetys on turvallinen ainoastaan rahti- ja posti-ilma-aluksessa kuljetettavaksi, tai

”SHR”, jos lähetys on turvallinen matkustaja-, rahti- ja posti-ilma-aluksessa kuljetettavaksi suuririskisiä lähetyksiä koskevien vaatimusten mukaisesti

 

 

 

 

 

Liitteen 6.3.2.6 kohdan d alakohta

 

 

Syy turvaluokituksen antamiseen, eli mainitaan

”KC”, kun lähetys on vastaanotettu tunnetulta lähettäjältä, tai

”AC”, kun lähetys on vastaanotettu tunnetulta tiliasiakkaalta, tai

”RA”, kun lähetys on valvotun edustajan valitsema, tai

turvatarkastuksessa käytetty keino tai menetelmä, tai

perusteet lähetyksen vapauttamiselle turvatarkastuksesta

 

 

 

 

 

Liitteen 6.3.2.6 kohdan e alakohta

 

 

Turvaluokituksen antaneen henkilön nimi tai vastaava tunniste ja luokituksen antamispäivä ja -aika

 

 

 

 

 

Liitteen 6.3.2.6 kohdan f alakohta

 

 

Sellaisen valvotun edustajan asianomaiselta viranomaiselta saama yksilöivä tunniste, joka on hyväksynyt toisen valvotun edustajan lähetykselle antaman turvaluokituksen

 

 

 

 

 

Liitteen 6.3.2.6 kohdan g alakohta

 

 

Yleiset rahtikirjamerkinnät

 

 

 

 

 

 

5.4.1.1.1

 

Yleiset tiedot, jotka edellytetään säiliöaluksilla tapahtuvista kuljetuksista

 

 

 

 

 

 

5.4.1.1.2 – ainoastaan ADN

 

Erityistiedot, joita edellytetään tietyntyyppisistä vaarallisista aineista tai tietyistä pakkauksista, konteista, säiliöistä ja vastaavista tai kun on kyse eri liikennemuotoja sisältävästä kuljetusketjusta, ADR-, RID- ja ADN-sopimuksen sovellettavissa liitteissä olevassa 5.4 luvussa annettujen erityismääräysten mukaisesti

 

 

 

 

 

 

5.4.1.1.3 – 5.4.1.1.21 – ADR ja RID

5.4.1.1.3 – 5.4.1.1.22 – ADN

 

Lisä- tai erityistiedot tietyille vaarallisten aineiden luokille

 

 

 

 

 

 

5.4.1.2

 

Vaarattomat aineet

 

 

 

 

 

 

5.4.1.5

 

Kontin/ajoneuvon pakkaustodistus

 

 

 

 

 

 

5.4.2

 

Kirjalliset turvallisuusohjeet

 

 

 

 

 

 

5.4.3

 

Sellaisten jätteiden siirtoa koskevaan ilmoitusasiakirjaan sisältyvät tiedot, joihin sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1013/2016 4 artiklan mukaista kirjallista ennakkoilmoitus- ja -hyväksyntämenettelyä

 

 

 

 

 

 

 

Liite IA

Sellaisten jätteiden siirtoa koskevaan siirtoasiakirjaan sisältyvät tiedot, joihin sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1013/2016 4 artiklan mukaista kirjallista ennakkoilmoitus- ja -hyväksyntämenettelyä

 

 

 

 

 

 

 

Liite IB

Sellaisten jätteiden siirron mukana seuraavaan asiakirjaan sisältyvät tiedot, joihin sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1013/2016 18 artiklan mukaisia yleisiä tietojen antamista koskevia vaatimuksia

 

 

 

 

 

 

 

Liite VII

Jäsenvaltioiden lainsäädäntö

Seuraavassa taulukossa luetellaan SEUT-sopimuksen kolmannen osan VI osaston soveltamisalaan kuuluvia kysymyksiä koskeva jäsenvaltioiden kansallinen lainsäädäntö, jossa edellytetään sellaisten tietojen antamista, jotka ovat osittain tai kokonaan samoja kuin tämän liitteen A kohdassa yksilöidyt tiedot.

[Jäsenvaltio]

Lainsäädäntö

Tietoyksikkö

[Lainsäädäntöviite]

[Lainsäädäntöviite]

[…]

[Lainsäädäntöviite]

[Kyseessä olevassa säädöksen artiklassa määritelty tietoyksikkö]

[Artiklaviite]

[Artiklaviite]

 

[Artiklaviite]

[…]

[…]

[…]

[…]

[…]

[Kyseessä olevassa säädöksen artiklassa määritelty tietoyksikkö]

[Artiklaviite]

[Artiklaviite]

[…]

[Artiklaviite]

[Jäsenvaltio]

Lainsäädäntö

Tietoyksikkö

[Lainsäädäntöviite]

[Lainsäädäntöviite]

[…]

[Lainsäädäntöviite]

[Kyseessä olevassa säädöksen artiklassa määritelty tietoyksikkö]

[Artiklaviite]

[Artiklaviite]

 

[Artiklaviite]

[…]

[…]

[…]

[…]

[…]

[Kyseessä olevassa säädöksen artiklassa määritelty tietoyksikkö]

[Artiklaviite]

[Artiklaviite]

[…]

[Artiklaviite]


(1)  Viittaukset ADR-, RID- ja ADN-sopimuksiin on ymmärrettävä siten kuin ne on määritelty direktiivin 2008/68/EY 2 artiklan 1, 2 ja 3 alakohdassa. Numerot viittaavat ADR-, RID- ja ADN-sopimusten liitteisiin.

LIITE II

VAATIMUSTENMUKAISUUDEN ARVIOINTILAITOKSIA KOSKEVAT VAATIMUKSET

1.

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen on akkreditointia varten täytettävä 2–11 kohdassa säädetyt vaatimukset.

2.

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen on oltava perustettu jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti, ja sen on oltava oikeushenkilö.

3.

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen on oltava arvioimastaan organisaatiosta taikka eFTI-alustasta tai eFTI-palveluntarjoajasta riippumaton kolmas osapuoli.

Laitosta, joka kuuluu sellaisia yrityksiä edustavaan toimialajärjestöön tai ammatilliseen liittoon, jotka osallistuvat laitoksen arvioimien eFTI-alustojen tai eFTI-palveluntarjoajien suunnitteluun, valmistukseen, toimittamiseen, kokoamiseen, käyttöön tai huoltoon, voidaan pitää tällaisena laitoksena sillä ehdolla, että osoitetaan, että kyseinen laitos on riippumaton eikä eturistiriitoja ole.

4.

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos, sen ylin johto ja vaatimustenmukaisuuden arviointitehtävien suorittamisesta vastaava henkilöstö eivät saa olla arvioimiensa eFTI-alustojen tai eFTI-palveluntarjoajien suunnittelijoita, valmistajia, toimittajia, asentajia, ostajia, omistajia, käyttäjiä tai kunnossapitäjiä eivätkä minkään tällaisen osapuolen edustajia.

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos, sen ylin johto ja vaatimustenmukaisuuden arviointitehtävien suorittamisesta vastaava henkilöstö eivät myöskään saa olla suoranaisesti mukana näiden eFTI-alustojen tai eFTI-palveluntarjoajien suunnittelussa, valmistuksessa tai rakentamisessa, kaupan pitämisessä, asentamisessa, käytössä tai huollossa eivätkä edustaa näissä toiminnoissa mukana olevia osapuolia. Ne eivät saa osallistua mihinkään toimintaan, joka voi olla ristiriidassa sen kanssa, että ne ovat arvioissaan riippumattomia, tai joka voi vaarantaa niiden riippumattomuuden niissä vaatimuksenmukaisuuden arviointitoimissa, joita varten ne on ilmoitettu. Tämä koskee erityisesti konsultointipalveluja.

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten on varmistettava, että niiden tytäryhtiöiden tai alihankkijoiden toimet eivät vaikuta niiden suorittamien vaatimustenmukaisuuden arviointitoimien luottamuksellisuuteen, objektiivisuuteen ja puolueettomuuteen.

5.

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten ja niiden henkilöstön on suoritettava vaatimustenmukaisuuden arviointitoimet moitteetonta ammattietiikkaa ja kyseisellä erityisalalla vaadittavaa teknistä pätevyyttä osoittaen, eikä arviointilaitoksiin ja niiden henkilöstöön saa kohdistua mitään sellaista painostusta tai johdattelua – etenkään taloudellista painostusta tai johdattelua – joka saattaisi vaikuttaa arviointilaitosten ja niiden henkilöstön harkintaan tai vaatimustenmukaisuuden arviointitoimien tuloksiin, erityisesti sellaisten henkilöiden tai henkilöryhmien osalta, joille näiden toimien tuloksilla on merkitystä.

6.

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen on kyettävä suorittamaan kaikki vaatimustenmukaisuuden arviointitehtävät, jotka tällaiselle laitokselle on osoitettu 12 ja 13 artiklassa ja joita varten se on ilmoitettu, siitä riippumatta, suorittaako vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos kyseiset tehtävät itse vai suoritetaanko ne sen puolesta ja sen vastuulla.

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksella on kaikissa tapauksissa ja kunkin sellaisen sertifiointimenettelyn osalta, jota varten se on ilmoitettu, oltava käytössään

a)

tarvittava henkilöstö, jolla on tekninen tietämys sekä riittävä ja soveltuva kokemus vaatimustenmukaisuuden arviointitehtävien suorittamiseksi;

b)

tarvittavat kuvaukset menettelyistä, joiden mukaisesti vaatimustenmukaisuuden arviointi suoritetaan, siten, että varmistetaan näiden menettelyiden avoimuus ja toistettavuus. Sillä on oltava käytössään asianmukaiset toimintatavat ja menettelyt, joissa erotetaan toisistaan ilmoitettuna laitoksena suoritetut tehtävät ja muu toiminta;

c)

tarvittavat menettelyt, joiden mukaisesti se hoitaa tehtäviään siten, että yritysten koko, toimiala ja rakenne sekä kyseessä olevan teknologian monimutkaisuus otetaan asianmukaisesti huomioon.

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksella on oltava käytössään tarvittavat keinot niiden teknisten ja hallinnollisten tehtävien suorittamiseen, joita vaatimustenmukaisuuden arviointitoimien asianmukainen hoitaminen edellyttää.

7.

Vaatimustenmukaisuuden arviointitehtävien suorittamisesta vastaavalla henkilöstöllä on oltava

a)

vankka tekninen ja ammatillinen koulutus, joka kattaa kaikki ne vaatimustenmukaisuuden arviointitoimet, joita varten vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos on ilmoitettu;

b)

riittävät tiedot suoritettavia arviointeja koskevista vaatimuksista ja riittävät valtuudet tällaisten arviointien suorittamiseen;

c)

asianmukaiset tiedot ja ymmärrys 9 artiklassa vahvistetuista vaatimuksista;

d)

kyky laatia vaatimustenmukaisuustodistuksia, asiakirjoja ja selostuksia, joilla osoitetaan, että arvioinnit on suoritettu.

8.

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten, niiden ylimmän johdon ja vaatimustenmukaisuuden arviointitehtävien suorittamisesta vastaavan henkilöstön puolueettomuus on taattava.

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen ylimmän johdon ja vaatimustenmukaisuuden arviointitehtävien suorittamisesta vastaavan henkilöstön palkka ei saa olla riippuvainen suoritettujen arviointien määrästä eikä arviointien tuloksista.

9.

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten on otettava vastuuvakuutus, jollei tällainen vastuu kuulu valtiolle kansallisen lainsäädännön perusteella tai jollei jäsenvaltio itse ole välittömästi vastuussa vaatimustenmukaisuuden arvioinnista.

10.

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten henkilöstöllä on vaitiolovelvollisuus kaikkien niiden tietojen suhteen, jotka se saa suorittaessaan tehtäviään 12 ja 13 artiklan tai niiden täytäntöön panemiseksi annetun kansallisen lainsäädännön säännösten mukaisesti, paitsi sen jäsenvaltion toimivaltaisiin viranomaisiin nähden, jossa laitosten toimet suoritetaan. Omistusoikeudet on suojattava.

11.

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten on osallistuttava asiaankuuluviin standardointitoimiin ja asiaankuuluviin sääntelytoimiin tai varmistettava, että niiden vaatimustenmukaisuuden arviointitehtävien suorittamisesta vastaava henkilöstö saa niistä tiedon.

21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/200


P8_TA(2019)0140

Metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja puukauppaa koskeva EU:n ja Vietnamin vapaaehtoinen kumppanuussopimus ***

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 12. maaliskuuta 2019 esityksestä neuvoston päätökseksi metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja puukauppaa koskevan Euroopan unionin ja Vietnamin sosialistisen tasavallan vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen tekemisestä (10861/2018 – C8-0445/2018 – 2018/0272(NLE))

(Hyväksyntä)

(2021/C 23/32)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja puukauppaa koskevan Euroopan unionin ja Vietnamin sosialistisen tasavallan vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen tekemisestä (10861/2018),

ottaa huomioon luonnoksen metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja puukauppaa koskevaksi Euroopan unionin ja Vietnamin sosialistisen tasavallan vapaaehtoiseksi kumppanuussopimukseksi (10877/2018),

ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artiklan 3 ja 4 kohdan ensimmäisen alakohdan sekä 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan ja 7 kohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0445/2018),

ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2019 antamansa päätöslauselman, joka ei liity lainsäädäntöön (1), esityksestä päätökseksi,

ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 ja 4 kohdan sekä 108 artiklan 7 kohdan,

ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan suosituksen ja kehitysvaliokunnan lausunnon (A8-0083/2019),

1.

antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle;

2.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Vietnamin sosialistisen tasavallan hallituksille ja parlamenteille.

(1)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0141.


21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/201


P8_TA(2019)0141

Metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja puukauppaa koskeva EU:n ja Vietnamin vapaaehtoinen kumppanuussopimus (päätöslauselma)

Euroopan parlamentin päätöslauselma, joka ei liity lainsäädäntöön, 12. maaliskuuta 2019 esityksestä neuvoston päätökseksi metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja puukauppaa koskevan Euroopan unionin ja Vietnamin sosialistisen tasavallan vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen tekemisestä (10861/2018 – C8-0445/2018 – 2018/0272M(NLE))

(2021/C 23/33)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja puukauppaa koskevan Euroopan unionin ja Vietnamin sosialistisen tasavallan vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen tekemisestä (10861/2018),

ottaa huomioon 9. lokakuuta 2018 päivätyn luonnoksen metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja puukauppaa koskevaksi Euroopan unionin ja Vietnamin sosialistisen tasavallan vapaaehtoiseksi kumppanuussopimukseksi (10877/2018),

ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artiklan 3 ja 4 kohdan ensimmäisen alakohdan sekä 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan ja 7 kohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0445/2018),

ottaa huomioon puitesopimuksen Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Vietnamin sosialistisen tasavallan kokonaisvaltaisesta kumppanuudesta ja yhteistyöstä (1),

ottaa huomioon luonnoksen Euroopan unionin ja Vietnamin sosialistisen tasavallan väliseksi vapaakauppasopimukseksi,

ottaa huomioon luonnoksen Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Vietnamin sosialistisen tasavallan väliseksi sijoitussuojasopimukseksi,

ottaa huomioon Euroopan yhteisöön suuntautuvaa puutavaran tuontia koskevan FLEGT-lupajärjestelmän perustamisesta 20. joulukuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2173/2005 (2) (FLEGT-asetus),

ottaa huomioon komission ehdotuksen metsälainsäädännön soveltamisen valvonnan, metsähallinnon ja puukaupan toimintasuunnitelmaksi (COM(2003)0251),

ottaa huomioon 28. kesäkuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät metsälainsäädännön soveltamisen valvonnasta, metsähallinnosta ja puukaupasta (10721/2016),

ottaa huomioon puutavaraa ja puutuotteita markkinoille saattavien toimijoiden velvollisuuksien vahvistamisesta 20. lokakuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 995/2010 (3) (unionin puutavara-asetus),

ottaa huomioon Environmental Investigation Agencyn (EIA) 31. toukokuuta 2018 julkaiseman raportin ”Serial Offender: Vietnam’s continued imports of illegal Cambodian timber” (4) ja 25. syyskuuta 2018 julkaiseman raportin ”Vietnam in Violation: Action required on fake CITES permits for rosewood trade” (5),

ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen tavoitteet vuosiksi 2015–2030,

ottaa huomioon ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen osapuolten 21. konferenssissa (COP21) 12. joulukuuta 2015 hyväksytyn Pariisin sopimuksen,

ottaa huomioon vuoden 2011 Bonnin haasteen eli maailmanlaajuisen tavoitteen kunnostaa maa-alueita, joilta metsä on hävitetty tai joiden maaperä on huonontunut, 150 miljoonaa hehtaaria vuoteen 2020 mennessä ja 350 miljoonaa hehtaaria vuoteen 2030 mennessä,

ottaa huomioon YK:n ympäristöohjelman (UNEP) vuonna 2012 julkaiseman raportin ”Green carbon, black trade: illegal logging, tax fraud and laundering in the world’s tropical forests” (6),

ottaa huomioon YK:n yleissopimukset rikollisuuden ja korruption torjumiseksi, mukaan lukien kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastainen yleissopimus ja korruption vastainen yleissopimus,

ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2019 (7) antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman esityksestä neuvoston päätökseksi,

ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön ja kehitysvaliokunnan lausunnon (A8-0093/2019),

A.

toteaa, että Vietnam oli Indonesian ja Malesian jälkeen kolmas Aasian maa, joka aloitti neuvottelut metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja puukauppaa (FLEGT) koskevasta vapaaehtoisesta kumppanuussopimuksesta vuonna 2010; toteaa, että neuvottelut saatiin päätökseen toukokuussa 2017 ja sopimus allekirjoitettiin 19. lokakuuta 2018;

B.

toteaa, että vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen tavoitteena on vahvistaa oikeudellinen kehys sen varmistamiseksi, että kaikki sopimuksen alaiset Vietnamista EU:n alueelle tuotavat puutuotteet ja puutavara on tuotettu laillisesti; toteaa, että vapaaehtoisilla kumppanuussopimuksilla pyritään yleisesti tukemaan järjestelmällisiä muutoksia metsäalalla metsänhoidon kestävyyden saavuttamiseksi, lopettamaan laittomat hakkuut ja tukemaan maailmanlaajuisia pyrkimyksiä estää metsäkato ja metsien pilaaminen;

C.

toteaa, että Vietnam on puukaupan alalla merkittävä valtio, jonka puunjalostusala on maailman neljänneksi suurin ja vientiin suuntautunut ja joka pyrkii alalla maailman suurimmaksi; toteaa, että jalostuksen keskuksena Vietnam on merkittävä puutuotteiden viejä EU:hun ja myös lähialueelleen, erityisesti Kiinaan ja Japaniin;

D.

toteaa, että Vietnam on merkittävä puutavaran ja puutuotteiden tuoja, sillä maan tehtaissa kulutettiin vuonna 2017 noin 34 miljoonaa kuutiometriä puutavaraa ja puutuotteita, joista 25 prosenttia oli tuotu maahan ja 75 prosenttia oli peräisin kotimaisista viljelysmetsistä, joista monet ovat pienviljelijöiden omistamia ja hoitamia; toteaa, että tuonnin arvo kasvoi 68 prosentilla vuosina 2011–2017; toteaa, että viime vuosina Vietnam on edistynyt huomattavasti maan sisäisen metsäkadon vähentämisessä ja maan metsäpinta-ala on lisääntynyt niin, että kun vuonna 2005 metsää oli 37 prosenttia pinta-alasta, vuonna 2018 sitä on 41,65 prosenttia, kun viljelysmetsät lasketaan mukaan; toteaa, että kotimaisten luonnonmetsien hakkuukielto on ollut voimassa Vietnamissa vuodesta 2016;

E.

toteaa, että tukkien ja sahatavaran tärkeimmät alkuperämaat vuonna 2017 olivat Kamerun, Yhdysvallat ja Kambodža ja myös Kongon demokraattinen tasavalta oli merkittävä toimittaja; toteaa, että vuodesta 2015 alkaen Kambodža on ollut toiseksi merkittävin trooppisen puutavaran toimittaja Vietnamiin huolimatta tiedoista, joiden mukaan vienti Vietnamiin on kielletty (8); toteaa, että vuosina 2016–2017 Afrikan maista tapahtuneen tuonnin määrän ilmoitettiin kasvaneen 43 prosenttia ja tuonnin arvon 40 prosenttia; toteaa, että asiaan perehtyneiden kansalaisjärjestöjen mukaan Kambodžasta ja Kongon demokraattisesta tasavallasta tuotavalle puutavaralle olisi annettava korkea riskiluokitus ja että raakapuuta tuodaan usein maista, joille on tunnusomaista heikko hallinto sekä korruption ja konfliktien yleisyys, ja puunkorjuun laittomuuden riski on näissä maissa yleinen;

F.

toteaa, että Kambodžassa metsäkato on maailman viidenneksi korkeimmalla tasolla ja YK:n tilastojen mukaan Kambodžan metsäpinta-ala on huvennut niin, että kun vuonna 1990 metsää oli 73 prosenttia, vuonna 2010 sitä oli enää 57 prosenttia pinta-alasta;

G.

toteaa, että 28. marraskuuta 2006 annetun määräyksen nro 131 3 artiklan perusteella Kambodža kieltää muiden kuin viljelysmetsistä peräisin olevien pyöröhirsien ja höyläämättömän puutavaran sekä paksuudeltaan ja leveydeltään yli 25 senttimetrin kokoisen neliön tai suorakaiteen muotoon särmätyn puutavaran viennin (9); toteaa, että lähtökohtaisesti kaikki luonnonmetsistä peräisin olevat kambodžalaiset puutuotteet rikkovat Kambodžan lakia; toteaa, että vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen nojalla Vietnam sitoutuu tuomaan maahan ainoastaan puutavaraa, joka on korjattu puun alkuperämaan kansallisen lainsäädännön mukaisesti;

H.

toteaa, että vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen mukaisesti valtio sitoutuu laatimaan toimintatavan, jolla varmistetaan, että EU:hun viedään vain lailliseksi todistettua puutavaraa ja puutuotteita (10); toteaa, että Vietnamin on hyväksyttävä puutavaran laillisuuden varmistusjärjestelmää koskeva lainsäädäntö ja luotava tarvittavat hallinnolliset rakenteet ja valmiudet sopimukseen kuuluvien sitoumusten täytäntöönpanoa ja sen valvomista varten; toteaa, että tämä sopimus koskee sekä kotimaan markkinoille että vientimarkkinoille tarkoitettua puutavaraa ja puutuotteita lukuun ottamatta FLEGT-lupajärjestelmän viimeistä vaihetta, joka koskee toistaiseksi ainoastaan EU:hun suuntautuvaa vientiä;

I.

toteaa, että Vietnam on sitoutunut hyväksymään lainsäädännön, joka takaa, että vain laillisesti tuotettua puutavaraa (11) tuodaan sen markkinoille, puutavaran ja puutuotteiden tuojia koskevien due diligence -velvoitteiden mukaisesti; toteaa, että Vietnam on sitoutunut myös tunnustamaan korjuumaiden asiaankuuluvat lait vapaaehtoiseen kumppanuussopimukseen sisältyvän laillisuuden määritelmän mukaisesti;

J.

toteaa, että tämän sopimuksen edistäminen alueella on tärkeä tekijä taloudellisen yhdentymisen ja kansainvälisten kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta; toteaa, että uusien vapaaehtoisten kumppanuussopimusten tekeminen, erityisesti Kiinan kanssa, joka on Vietnamin rajanaapuri ja väistämättä merkittävä toimija puunjalostusalalla, voisi tuoda lisää takeita puutavaran ja puutuotteiden laillisuudesta ja kestävyydestä alueella;

K.

toteaa, että Vietnam voi liittyä EU:n FLEGT-lupajärjestelmään vasta kun se on osoittanut panneensa täytäntöön kaikki vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen sitoumukset (12) ja luonut valmiudet siihen liittyvän kansallisen lainsäädännön täytäntöönpanon valvontaan; toteaa, että FLEGT-lupajärjestelmän nojalla tuodun puutavaran oletetaan olevan laillista EU:n puutavara-asetuksen mukaisesti; toteaa, että Vietnamin liittyminen FLEGT-lupajärjestelmään hyväksytään delegoidulla säädöksellä;

L.

toteaa, että EU:n ja Vietnamin välinen vapaakauppasopimus vapauttaa voimaan tullessaan puutavaran ja puutuotteiden kauppaa ja EU:n puutavara-asetuksen mukaiset yleiset due diligence -velvoitteet koskevat Vietnamista tuotavia tuotteita ennen kuin FLEGT-lupien myöntäminen käynnistyy (13);

1.

muistuttaa, että kestävä ja osallistava metsänhoito ja metsähallinto on oleellisen tärkeää kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030:n ja Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi;

2.

kehottaa EU:ta varmistamaan, että vapaaehtoinen kumppanuussopimus on yhdenmukainen kaikkien sen toimintalinjojen kanssa, myös kehityksen, ympäristön, maatalouden ja kaupan aloilla;

3.

tukee voimakkaasti Vietnamin FLEGT-prosessia ottaen huomioon maan aseman puunjalostussektorilla; suhtautuu myönteisesti vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen allekirjoittamiseen, kun sopimuksen tarkoituksena on asteittain saavutettava kokonaisvaltainen toimintapoliittinen uudistus laittomasti tuotetun puutavaran poistamiseksi vietnamilaisten toimijoiden toimitusketjuista; panee tyytyväisenä merkille Vietnamin sitoutumisen ja tähän mennessä saavutetut tulokset ja on tietoinen siitä, että sopimuksen täysimääräinen täytäntöönpano on pitkä prosessi, johon kuuluu paitsi laajan lainsäädännön (puutavaran laillisuuden varmistusjärjestelmä) hyväksyminen myös sen varmistaminen, että hallinnolliset valmiudet ja asiantuntemus sopimuksen täytäntöönpanoa ja valvontaa varten ovat riittävät; muistuttaa, että FLEGT-lupien myöntäminen voi alkaa vasta kun Vietnam on osoittanut puutavaran laillisuuden varmistusjärjestelmänsä valmiuden; panee merkille haasteet, jotka liittyvät kansallisen ja alueellisen tason väliseen koordinointiin, joka on välttämätöntä sopimuksen koko maan laajuisen asianmukaisen ja johdonmukaisen täytäntöönpanon kannalta, ja kehottaa Vietnamin hallitusta varmistamaan tällaisen koordinoinnin;

4.

muistuttaa, että sopimuksen täytäntöönpanolla on täydennettävä ympäristönsuojelua koskevia EU:n sitoumuksia ja varmistettava yhdenmukaisuus laajamittaisen metsäkadon estämistä koskevien sitoumusten kanssa;

5.

kehottaa komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa osoittamaan riittävät resurssit vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen täytäntöönpanoon, muun muassa takaamalla riittävät resurssit EU:n edustustolle Hanoissa ja kohdentamalla nykyisistä ja tulevista kehitysyhteistyön rahoitusvälineistä Vietnamille määrärahoja sopimuksen täytäntöönpanoon; kannustaa komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa avustamaan Vietnamin viranomaisia ja kansalaisyhteiskunnan edustajia muun muassa antamalla satelliittikuvia näiden käyttöön; kehottaa EU:ta kohdentamaan pyrkimyksensä Vietnamin oikeudellisen kehyksen ja institutionaalisten valmiuksien vahvistamiseen puuttumalla niihin teknisiin ja taloudellisiin haasteisiin, jotka estävät nykyisen kansallisen ja kansainvälisen sääntelyn tehokkaan täytäntöönpanon ja sen valvonnan;

6.

panee merkille Vietnamin puunjalostusalan tekemät sitoumukset laittoman puutavaran poistamiseksi toimitusketjuista ja tietoisuuden lisäämiseksi asiasta; painottaa kuitenkin, että alan sisäinen ajattelutavan muutos ja määrätietoinen täytäntöönpano ovat avainasemassa; muistuttaa, että kun toimitusketjuissa on mukana laitonta puutavaraa, riskinä on, että Vietnamin puunjalostusteollisuuden maine kärsii;

7.

on kuitenkin tietoinen siitä, että aiemmin Vietnamilla on ollut huomattavia vaikeuksia puuttua laittomaan puukauppaan Laosista ja viime vuosina Kambodžasta; katsoo, että näissä tapauksissa Vietnam ja toimittajamaat ovat yhdessä vastuussa laittoman kaupan kiihdyttämisestä, sillä etenkin maakunnallisella tasolla Vietnamin viranomaiset ovat tehneet virallisia päätöksiä, jotka rikkovat puun korjuumaan lainsäädäntöä, kuten määränneet virallisia tuontikiintiöitä;

8.

panee tyytyväisenä merkille, että Vietnam on sitoutunut hyväksymään lainsäädännön, joka takaa, että maan markkinoille tuodaan vain laillisesti tuotettua puutavaraa tuojilta edellytettyjen due diligence -velvoitteiden mukaisesti, ja pitää tätä yhtenä vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen pääsaavutuksista; muistuttaa, että due diligence -velvoitteiden täyttämisessä pelkkä ”rasti ruutuun” -periaate ei riitä, vaan niihin on sisällyttävä kaikki tarvittavat toimenpiteet, kuten tietojen kerääminen, riskien arviointi ja lisätoimet havaittujen riskien pienentämiseksi niin, että saavutetaan vähäinen riskitaso, ja toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava näiden velvoitteiden täyttäminen perusteellisilla ja järjestelmällisillä yrityksissä tehdyillä tarkastuksilla; korostaa, että tulliviranomaisten suorittama due diligence -velvoitteiden valvonta on haasteellista ja vaatii riittävästi koulutusta; muistuttaa, että Vietnamin viranomaisten olisi otettava käyttöön EU:n puutavara-asetusta vastaava due diligence -järjestelmä, ja korostaa, että riippumattomien kolmansien osapuolten kuuleminen kansallisessa due diligence -lainsäädännössä on tarpeen; kehottaa Vietnamin viranomaisia harkitsemaan kolmannen osapuolen suorittamien tarkastusten ja yritysten julkisen raportointivelvollisuuden lisäämistä due diligence -järjestelmän vaatimuksiin, tukemaan yrityksiä riittävästi niiden sitoumusten täyttämisessä ja välttämään sekä suhteettomien rasitteiden luomista pienille puutavaran toimittajille että myös porsaanreikien syntymistä;

9.

kehottaa Vietnamin hallitusta määräämään tehokkaita, varoittavia ja oikeasuhteisia seuraamuksia lainsäädännön rikkomisesta puutavaran laillisuuden varmistusjärjestelmän täytäntöönpanossa, kuten tuonnin osalta täysimääräisen kiellon saattaa Vietnamin markkinoille laitonta puutavaraa ja sellaisen puutavaran takavarikoinnin;

10.

suhtautuu myönteisesti riippumattomaan arviointimekanismiin sekä valitus- ja palautemekanismeihin ja kehottaa Vietnamin viranomaisia varmistamaan, että niiden johdosta ryhdytään asianmukaisiin toimenpiteisiin ja tarvittaessa määrätään varoittavia ja tehokkaita seuraamuksia; odottaa, että nämä mekanismit toimivat täysin avoimesti ja edistävät tietojenvaihtoa kansalaisyhteiskunnan ja täytäntöönpanon valvonnasta vastaavien viranomaisten välillä; panee tyytyväisenä merkille, että Vietnam on sitoutunut takaamaan vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen täytäntöönpanon riippumattoman valvonnan, jota tekevät kansalaisjärjestöt, metsänhoitoyhdistykset, yritykset, ammattiliitot, paikallisyhteisöt ja metsäalueilla asuvat ihmiset; painottaa, että on ratkaisevan tärkeää, että nämä toimijat ovat mukana ja että niillä on pääsy asiaa koskeviin ajantasaisiin tietoihin, jotta ne voivat täyttää tehtävänsä ja edistää omalta osaltaan puutavaran laillisuuden varmistusjärjestelmän uskottavuutta ja jatkuvaa kehittämistä; panee tyytyväisenä merkille Vietnamin sitoumuksen sallia kansalaisyhteiskunnan edustajille pääsy kansalliseen metsätaloustietokantaan ja kannustaa Vietnamin hallitusta järjestämään julkisen kuulemisen puutavaran laillisuuden varmistusjärjestelmän täytäntöönpanoon liittyvästä lainsäädännöstä ja ottamaan saadun palautteen huomioon;

11.

panee tyytyväisenä merkille kansalaisjärjestöjen osallistumisen kumppanuussopimusneuvottelujen aikana ja niiden jälkeen ja kehottaa Vietnamin hallitusta takaamaan niiden aidon ja täysimääräisen osallisuuden täytäntöönpanovaiheen aikana ja sen jälkeen siten, että osallisuus kattaa sopimuksen koko alan, myös tuonnin valvonnan, due diligence -velvoitteet, organisaatioiden luokitusjärjestelmän ja yritysten ja FLEGT-lupien riskiperusteisen tarkastuksen; korostaa, että paikallisten yhteisöjen osallistuminen on tärkeää sekä sosioekonomisista syistä että uuden metsätalouslainsäädännön ja vapaaehtoiseen kumppanuussopimukseen sisältyvien sitoumusten asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi;

12.

tuomitsee jyrkästi laittoman puutavaran kaupan, jota käydään Kambodžan rajalla, ja kehottaa maiden viranomaisia estämään laittomat tavaravirrat välittömästi ja kokonaan ehdottomana edellytyksenä sille, että vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen prosessia voidaan onnistuneesti jatkaa; kehottaa Vietnamin viranomaisia selvittämään, pidättämään tehtävistään ja saattamaan oikeuden eteen henkilöt, jotka ovat sallineet Kambodžasta ja muualta tapahtuneen laittoman kaupan ja hoitaneet sitä; panee tyytyväisenä merkille Vietnamin viranomaisten äskettäisen päätöksen sallia ainoastaan tärkeimpien kansainvälisten porttien kautta tapahtuva puukauppa sekä vahvistaa valvontavalmiuksia laittoman kaupan torjumiseksi; kehottaa Vietnamin viranomaisia antamaan Kambodžasta tuotavalle puutavaralle välittömästi korkean riskiluokituksen ja varmistamaan, että Kambodžan puun korjuuta ja vientiä koskevaa lainsäädäntöä noudatetaan vapaaehtoiseen kumppanuussopimukseen sisältyvien sitoumusten mukaisesti; kehottaa Vietnamia ja Kambodžaa lisäämään ja kehittämään vuoropuheluaan, rajat ylittävää yhteistyötä, kauppatietojen vaihtoa sekä tietojenvaihtoa laittomaan puukauppaan liittyvistä riskeistä ja kussakin maassa voimassa olevasta lainsäädännöstä ja kannustaa hyödyntämään EU:n tukea vuoropuhelun helpottamisessa; kehottaa Vietnamia ja Kambodžaa pyytämään Interpolilta tukea ja kehittämään yhdessä tehokkaita ja pitkäkestoisia toimenpiteitä, joilla voidaan torjua kiihtyviä laittomia hakkuita ja puutavaran salakuljetusta rajan yli Vietnamiin; kehottaa Vietnamin viranomaisia soveltamaan samoja toimenpiteitä tuontiin myös muista sellaisista toimittajamaista, joiden kohdalla ilmenee nyt tai jatkossa samanlaisia huolenaiheita, erityisesti Afrikassa esimerkiksi Kongon demokraattisen tasavallan kohdalla;

13.

painottaa tarvetta keskittyä puun laittoman korjuun, kuljetuksen, jalostuksen ja kaupan alueelliseen ulottuvuuteen koko toimitusketjussa; kehottaa lisäämään tämän alueellisen ulottuvuuden sopimuksen arviointiprosessiin arvioimalla yhteyttä alueen muiden valtioiden heikompien valvontamekanismien ja näistä valtioista EU:hun tapahtuvan tuonnin lisääntymisen välillä;

14.

korostaa, että metsäalan kehno hallintotapa ja korruptio kiihdyttävät laittomia hakkuita ja metsien hävitystä ja että koko FLEGT-aloitteen onnistuminen riippuu myös petosten ja korruption torjumisesta puutavaran toimitusketjun kaikissa vaiheissa; kehottaa Vietnamin hallitusta toimimaan laajalle levinneen korruption kitkemiseksi ja puuttumaan muihin laitonta kauppaa kiihdyttäviin tekijöihin, erityisesti tullin ja muiden sellaisten viranomaisten osalta, joilla on merkittävä rooli vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen täytäntöönpanossa ja valvonnassa, osoittaakseen konkreettisesti Vietnamin sitoutumisen sopimusprosessiin; korostaa, että rankaisematta jättäminen puutavara-alalla on lopetettava varmistamalla, että rikkomuksista nostetaan syytteet;

15.

panee tyytyväisenä merkille Vietnamin hallituksen äskettäin hyväksymän vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen täytäntöönpanon toimintasuunnitelman ja kehottaa hallitusta noudattamaan konkreettista, aikaan sidottua ja mitattavissa olevaa lähestymistapaa; panee tyytyväisenä merkille, että 1. tammikuuta 2019 tuli voimaan uusi metsätalouslainsäädäntö, johon sisältyy kielto tuoda laittomasti tuotettua puutavaraa Vietnamiin, ja kehottaa Vietnamin viranomaisia panemaan tämän kiellon täytäntöön ja tarvittaessa hyväksymään täytäntöönpanotoimenpiteet nopeasti, jotta paikataan puutteita siihen saakka, kunnes puutavaran laillisuuden varmistusjärjestelmä on käytössä;

16.

panee tyytyväisenä merkille metsien kestävää hoitoa koskevat määräykset, jotka sisältyvät EU:n ja Vietnamin väliseen vapaakauppasopimukseen ja liittyvät siten myös vapaaehtoiseen kumppanuussopimukseen; kehottaa komissiota kiinnittämään erityistä huomiota puutavaralla ja puutuotteilla käytävään kauppaan vapaakauppasopimuksen täytäntöönpanon aikana ja seuraamaan kauppavirtoja tarkoin sen varmistamiseksi, että kaupan lisääntynyt vapauttaminen ei lisää laittoman kaupan riskiä;

17.

pyytää komissiota raportoimaan parlamentille vuosittain Vietnamin edistymisestä vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen täytäntöönpanossa, myös tämän päätöslauselman vaatimusten osalta, ja yhteisen täytäntöönpanokomitean toiminnasta, jotta harkittu päätös on mahdollinen sitten kun FLEGT-lupien hyväksymisen vahvistavaa delegoitua säädöstä ehdotetaan; kehottaa komissiota harkitsemaan FLEGT-lupajärjestelmän sääntelyn parantamista seuraavan väliarvioinnin yhteydessä, jotta voidaan reagoida nopeasti tapauksissa, joissa vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen sitoumuksia rikotaan merkittävästi;

18.

kehottaa komissiota edistämään vuoropuhelua ja tekemään EU:n puutavara-asetusta tunnetuksi alueen merkittävimpien tuojamaiden ja EU:n merkittävien kauppakumppanien, kuten Kiinan ja Japanin, kanssa ja painottamaan kahdenvälisissä suhteissa ja kauppasuhteissa näihin maihin tarvetta löytää konkreettisia ratkaisuja laittoman puukaupan estämiseksi, jotta voidaan luoda tasapuoliset globaalit toimintaedellytykset asiaan puuttumiselle; tukee komissiota vapaaehtoista kumppanuussopimusta koskevien neuvottelujen aloittamisessa Vietnamin naapurimaiden kanssa heti kun tarvittavat edellytykset täyttyvät ja painottaa FLEGT-kumppanuussopimusten merkitystä tulevissa kehitys- ja yhteistyövälineissä; kehottaa komissiota luomaan välineitä, joilla edistetään hyvien käytäntöjen vaihtoa Vietnamin ja muiden sellaisten maiden kanssa, jotka ovat jo tehneet EU:n kanssa vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen;

19.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Vietnamin sosialistisen tasavallan ja Kambodžan kuningaskunnan hallituksille ja parlamenteille.

(1)  EUVL L 329, 3.12.2016, s. 8.

(2)  EUVL L 347, 30.12.2005, s. 1.

(3)  EUVL L 295, 12.11.2010, s. 23.

(4)  https://eia-international.org/wp-content/uploads/eia-serial-offender-web.pdf

(5)  https://eia-international.org/report/vietnam-violation-action-required-fake-cites-permits-rosewood-trade/

(6)  Nellemann, C., Interpolin ympäristörikollisuusohjelma (toim). 2012. Green Carbon, Black Trade: Illegal Logging, Tax Fraud and Laundering in the Worlds Tropical Forests. A Rapid Response Assessment. YK:n ympäristöohjelma, GRID-Arendal, http://wedocs.unep.org/bitstream/handle/20.500.11822/8030/Green%20carbon%20Black%20Trade_%20Illegal%20logging.pdf?sequence=5&isAllowed=y

(7)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0140.

(8)  https://www.phnompenhpost.com/national/despite-ban-timber-exports-vietnam-nearing-2016-total

(9)  https://eia-international.org/wp-content/uploads/eia-serial-offender-web.pdf, s. 6.

(10)  Vapaaehtoinen kumppanuussopimus kattaa kaikki tärkeimmät EU:hun viedyt tuotteet, erityisesti vuoden 2005 FLEGT-asetuksessa määritellyt viisi pakollista puutuotetta (tukit, sahatavara, ratapölkyt, vaneri ja viilu), ja siihen sisältyy myös monia muita puutuotteita, kuten puuhake, parketti, lastulevy ja puuhuonekalut. Sopimus kattaa kaiken kolmansiin maihin suuntautuvan viennin, vaikka ainakin aluksi lupajärjestelmä koskee vain vientiä EU:hun.

(11)  Vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen 2 artiklan j alakohdan mukaan ”laillisesti tuotetulla puutavaralla”, jäljempänä myös ”laillinen puutavara”, tarkoitetaan puutuotteita, jotka on hakattu tai tuotu maahan ja tuotettu liitteessä II vahvistetun Vietnamin lainsäädännön ja muiden tämän sopimuksen asiaankuuluvien määräysten mukaisesti; ja, jos kyseessä on maahantuotu puutavara, puutuotteita, jotka on hakattu, tuotettu ja viety hakkuumaan asiaankuuluvan lainsäädännön ja liitteessä V kuvattujen menettelyjen mukaisesti.

(12)  EU ja Vietnam arvioivat ensin yhdessä puutavaran laillisuuden varmistusjärjestelmän FLEGT-lupajärjestelmää koskevan valmiuden. Lupien myöntäminen voi alkaa vasta jos osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että järjestelmä on riittävän varma.

(13)  13.8 artiklan 2 kohdan a alakohta: ”[kummankin osapuolen on] edistettävä sellaisten metsätuotteiden kauppaa, jotka on saatu kestävästi hoidetuista metsistä ja joiden korjuussa on noudatettu sen maan lainsäädäntöä, jonka metsissä korjuu tapahtuu. Tähän voi sisältyä sopimus metsälainsäädännön noudattamista, metsähallintoa ja puukauppaa (FLEGT) koskevasta vapaaehtoisesta kumppanuudesta”.


21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/207


P8_TA(2019)0142

Pöytäkirja yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä tehdyn yleissopimuksen muuttamisesta ***

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 12. maaliskuuta 2019 esityksestä neuvoston päätökseksi luvan antamisesta jäsenvaltioille ratifioida Euroopan unionin edun mukaisesti yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen muuttamista koskeva pöytäkirja (10923/2018 – C8-0440/2018 – 2018/0238(NLE))

(Hyväksyntä)

(2021/C 23/34)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (10923/2018),

ottaa huomioon Euroopan neuvoston yleissopimusta yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä muuttavan lisäpöytäkirjan (ETS N:o 108) (CETS N:o 223),

ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 16 artiklan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0440/2018),

ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 ja 4 kohdan sekä 108 artiklan 7 kohdan,

ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan suosituksen (A8-0070/2019),

1.

antaa hyväksyntänsä esitykselle neuvoston päätökseksi;

2.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille ja Euroopan neuvostolle.

21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/208


P8_TA(2019)0143

Jäsenvaltioille annettava valtuutus tulla turvallisuutta, turvatoimia ja palveluja koskevaa yhdennettyä lähestymistapaa jalkapallo-otteluissa ja muissa urheilutilaisuuksissa koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen osapuoleksi ***

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 12. maaliskuuta 2019 esityksestä neuvoston päätökseksi jäsenvaltioille annettavasta valtuutuksesta tulla Euroopan unionin edun mukaisesti turvallisuutta, turvatoimia ja palveluja koskevaa yhdennettyä lähestymistapaa jalkapallo-otteluissa ja muissa urheilutilaisuuksissa koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen osapuoliksi (CETS N:o 218) (12527/2018 – C8-0436/2018 – 2018/0116(NLE))

(Hyväksyntä)

(2021/C 23/35)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (12527/2018),

ottaa huomioon turvallisuutta, turvatoimia ja palveluja koskevaa yhdennettyä lähestymistapaa jalkapallo-otteluissa ja muissa urheilutilaisuuksissa koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen (CETS N:o 218),

ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 87 artiklan 1 kohdan sekä 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan ja 8 kohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0436/2018),

ottaa huomioon 25. huhtikuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen 2002/348/YOS turvallisuudesta kansainvälisten jalkapallo-ottelujen yhteydessä (1),

ottaa huomioon 2. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman yhtenäistetystä lähestymistavasta urheilupolitiikkaan: hyvä hallinto, saavutettavuus ja rehellisyys (2),

ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 ja 4 kohdan sekä 108 artiklan 7 kohdan,

ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan suosituksen ja kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnon (A8-0080/2019),

1.

antaa hyväksyntänsä esitykselle neuvoston päätökseksi;

2.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle, komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille ja Euroopan neuvostolle.

(1)  EYVL L 121, 8.5.2002, s. 1.

(2)  EUVL C 252, 18.7.2018, s. 2.


21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/209


P8_TA(2019)0144

EU:n ja Kiinan välisen meriliikennesopimuksen muuttamista koskeva pöytäkirja (Kroatian liittyminen Euroopan unioniin) ***

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 12. maaliskuuta 2019 esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Kiinan kansantasavallan hallituksen välisen meriliikennesopimuksen muuttamisesta Kroatian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi tehdyn pöytäkirjan tekemisestä unionin ja jäsenvaltioiden puolesta (05083/2015 – C8-0022/2019 – 2014/0327(NLE))

(Hyväksyntä)

(2021/C 23/36)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (05083/2015),

ottaa huomioon luonnoksen pöytäkirjaksi Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Kiinan kansantasavallan hallituksen välisen meriliikennesopimuksen muuttamisesta (05880/2015),

ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 100 artiklan 2 kohdan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0022/2019),

ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 ja 4 kohdan sekä 108 artiklan 7 kohdan,

ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan suosituksen (A8-0168/2019),

1.

antaa hyväksyntänsä pöytäkirjan tekemiselle;

2.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Kiinan kansantasavallan hallituksille ja parlamenteille.

21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/210


P8_TA(2019)0145

EU:n ja Egyptin Euro–Välimeri-sopimus (Kroatian liittyminen Euroopan unioniin) ***

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 12. maaliskuuta 2019 esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Egyptin arabitasavallan välisestä assosiaatiosta tehtyyn Euro–Välimeri-sopimukseen Kroatian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi liitettävän pöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden puolesta (10219/2016 – C8-0135/2017 – 2016/0121(NLE))

(Hyväksyntä)

(2021/C 23/37)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (10219/2016),

ottaa huomioon luonnoksen pöytäkirjaksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Egyptin arabitasavallan välisestä assosiaatiosta tehtyyn Euro–Välimeri-sopimukseen Kroatian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi (10221/2016),

ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 217 artiklan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0135/2017),

ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 ja 4 kohdan sekä 108 artiklan 7 kohdan,

ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan suosituksen (A8-0025/2019),

1.

antaa hyväksyntänsä pöytäkirjan tekemiselle;

2.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Egyptin arabitasavallan hallituksille ja parlamenteille.

21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/211


P8_TA(2019)0146

EU:n ja Turkmenistanin kumppanuus- ja yhteistyösopimus

Euroopan parlamentin päätöslauselma 12. maaliskuuta 2019 esityksestä neuvoston ja komission päätökseksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin välisen kumppanuutta koskevan kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen tekemisestä Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön puolesta (12183/1/2011 – C8-0059/2015 – 1998/0031R(NLE))

(2021/C 23/38)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon esityksen neuvoston ja komission päätökseksi (12183/1/2011),

ottaa huomioon esityksen Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin kumppanuus- ja yhteistyösopimukseksi (12288/2011),

ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 91 artiklan, 100 artiklan 2 kohdan, 207 ja 209 artiklan sekä 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan mukaisesti ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 101 artiklan toisen kohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0059/2015),

ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Keski-Aasian alueesta ja etenkin 20. helmikuuta 2008 EU:n Keski-Aasian strategiasta (1), 15. joulukuuta 2011 EU:n Keski-Aasian strategian täytäntöönpanon nykytilasta (2), 13. huhtikuuta 2016 EU:n Keski-Aasian strategian täytäntöönpanosta ja uudelleentarkastelusta (3) ja 22. huhtikuuta 2009 EU:n ja Turkmenistanin väliaikaisesta kauppasopimuksesta (4) antamansa päätöslauselmat sekä 14. helmikuuta 2006 antamansa päätöslauselman ihmisoikeus- ja demokratialausekkeesta Euroopan unionin sopimuksissa (5),

ottaa huomioon vuonna 1999 tehdyn Euroopan yhteisön, Euroopan hiili- ja teräsyhteisön ja Euroopan atomienergiayhteisön sekä Turkmenistanin kauppaa ja kaupan liitännäistoimenpiteitä koskevan väliaikaisen sopimuksen, jonka neuvosto hyväksyi 27. heinäkuuta 2009 (5144/1999), ja sen mukaisesti perustetun sekakomitean säännölliset kokoukset,

ottaa huomioon EU:n ja Turkmenistanin välillä toukokuussa 2008 tehdyn energia-alan yhteistyötä koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan,

ottaa huomioon kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen sekä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, joiden osapuoli Turkmenistan on,

ottaa huomioon EU:n ja Turkmenistanin vuotuisen ihmisoikeusvuoropuhelun,

ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 16. joulukuuta 2015 ulkoasiainvaliokunnalle lähettämässä kirjeessä tekemän sitoumuksen, joka sisältää 3 kohdassa mainitut näkökohdat,

ottaa huomioon varapuheenjohtajan / korkean edustajan 5. heinäkuuta 2018 ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajalle lähettämän kirjeen, jossa hän ilmaisee tukensa Turkmenistanin kanssa tehtävälle kumppanuus- ja yhteistyösopimukselle,

ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 5 kohdan,

ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan väliaikaisen mietinnön (A8-0072/2019),

A.

ottaa huomioon, että Euroopan unionilla on yhä enemmän yhteistoimintaa Keski-Aasian alueen kanssa;

B.

ottaa huomioon, että Turkmenistanin kanssa tehty kumppanuus- ja yhteistyösopimus parafoitiin vuonna 1997 ja allekirjoitettiin vuonna 1998; toteaa, että kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen alun perin allekirjoittaneista 15 jäsenvaltiosta 14 on sittemmin ratifioinut sopimuksen (Yhdistynyt kuningaskunta on viimeinen, joka ei vielä ole ratifioinut sitä); toteaa, että Turkmenistan ratifioi kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen vuonna 2004, toteaa, että EU:hun sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen liittyneiden jäsenvaltioiden liittymiseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen sovelletaan erillistä pöytäkirjaa ja ratifiointimenettelyä;

C.

toteaa, että kun kaikki ovat ratifioineet kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen, se tehdään aluksi kymmeneksi vuodeksi, minkä jälkeen se uusitaan vuosittain, jolloin EU voi irtisanoa sopimuksen, jos herää vakavia epäilyksiä ihmisoikeuksien kunnioittamisesta tai muista vakavista rikkomuksista; ottaa huomioon, että osapuolet voivat muuttaa sopimusta uusien tapahtumien huomioon ottamiseksi;

D.

ottaa huomioon, että neuvosto kuuli huhtikuussa 2009 Euroopan parlamenttia Turkmenistanin kanssa tehtävästä väliaikaisesta kauppasopimuksesta osana vaihtoehtoista menettelyä, joka ei ole oikeudellisesti sitova;

E.

toteaa, että Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj) ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD) ovat asettaneet vertailuarvonsa, joiden perusteella Turkmenistanin edistystä mitataan, ja edellytykset yhteistyön jatkamiselle kansainvälisesti tunnustettujen normien, oikeusvaltion, hyvä hallintotavan ja ihmisoikeuksien mukaisesti;

F.

toteaa, että Turkmenistanin pitkän aikavälin tavoitteina olisi edelleen oltava demokratian ja perus- ja ihmisoikeuksien sekä markkinatalouden periaatteiden noudattaminen, jotka muodostavat väliaikaisen kauppasopimuksen keskeiset osat (sopimuksen 1 artiklan ja kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen 2 artiklan mukaisesti); toteaa, että soveltamisen yksipuolinen keskeyttäminen on mahdollista, jos toinen osapuolista ei noudata näitä osia;

G.

ottaa huomioon, että suositusluonnoksessa, joka koski parlamentin hyväksynnän antamista kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen tekemiselle, ja siihen liitetyssä 8. toukokuuta 2015 annetussa päätöslauselmaesityksen sisältävässä mietintöluonnoksessa esitettyjen seikkojen perusteella ulkoasiainvaliokunta päätti 24. toukokuuta 2016 keskeyttää menettelyn toistaiseksi siihen saakka kunnes se katsoi ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisessa tapahtuneen riittävästi edistystä ja päätti avata nykyisen väliaikaisen menettelyn;

H.

toteaa, että Turkmenistanin ihmisoikeustilanteen kehittymistä koskevien vertailuarvojen voimassa pysyminen on parlamentin aiempien päätöslauselmien mukaisesti erittäin tärkeää, jotta suhteet maahan voivat perustua periaatteelliseen ja johdonmukaiseen EU:n politiikkaan;

I.

toteaa, että Turkmenistan hyväksyi vuonna 2015 YK:n kehitysohjelman avustuksella vuonna 2013 laaditun ihmisoikeuksia koskevan kansallisen toimintasuunnitelman vuosiksi 2016–2020;

J.

toteaa, että Turkmenistan on tehnyt kansainvälisiä sopimuksia, kuten kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen sekä ILO:n yleissopimukset;

1.

pyytää neuvostoa, komissiota ja komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa asettamaan kiireellisesti Turkmenistanin valtiollisten viranomaisten toteuttaman kestävän edistyksen mittaamiseksi seuraavassa esitetyt YK:n, Etyjin ja EBRD:n antamiin suosituksiin perustuvat lyhyen aikavälin vertailuarvot, ennen kuin se antaa hyväksyntänsä kumppanuus- ja yhteistyösopimukselle:

Poliittinen järjestelmä, oikeusvaltioperiaate ja hyvä hallintotapa

i)

toimeenpanovallan, lainsäädäntövallan ja tuomiovallan erottaminen selkeästi toisistaan ja muun muassa väestön todellisen osallistumisen valtiollisiin päätöksentekoprosesseihin mahdollistaminen ja takaaminen, mukaan luettuna kansainvälisten asiantuntijoiden kuten Euroopan neuvoston Venetsian komission ja Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR) kuuleminen Turkmenistanin perustuslain yhteensopivuudesta näiden demokraattisten periaatteiden kanssa, ja Turkmenistanin osoittama halukkuus ottaa näiden järjestöjen ehdottamat uudistussuositukset huomioon;

ii)

kansalaisjärjestöjen rekisteröinnille ja toiminnalle asetettujen rajoitusten poistaminen;

Ihmisoikeudet ja perusvapaudet

iii)

Turkmenistanin hallituksen ihmisoikeuksia koskevassa kansallisessa toimintasuunnitelmassa vuosiksi 2016–2020 tekemien sitoumusten täytäntöönpano;

iv)

salaisten pidätysten ja tahdonvastaisten katoamisten, pakkotyön ja kidutuksen loppuminen sekä kadonneiden henkilöiden kohtalosta tai olinpaikasta ilmoittaminen, mikä antaa perheille mahdollisuuden olla yhteydessä pidätettyihin henkilöihin; poliittisten vankien olemassaolon myöntäminen valtion viranomaisten toimesta ja kansainvälisten järjestöjen ja riippumattomien tarkkailijoiden, mukaan lukien Punaisen Ristin kansainvälinen komitea, esteetön pääsy maahan;

v)

erilaisten tietolähteiden esteettömän saatavuuden varmistaminen ja erityisesti sen mahdollistaminen, että saatavilla on vaihtoehtoisia tietolähteitä, myös kansainvälisiä viestintäpalveluja, ja että ihmiset voivat omistaa televiestintälaitteita, kuten yksityisen satelliittiantennin tai kohtuuhintaisen internetyhteyden;

vi)

on lopetettava maassa tai ulkomailla toimivien riippumattomien toimittajien ja kansalais- ja ihmisoikeusaktivistien sekä heidän perheenjäsentensä vainoaminen ja pelottelu; on taattava sananvapaus ja kokoontumisvapaus;

vii)

on sallittava lupaa pyytäneiden ja edelleen vastauksia odottavien YK:n ja kansainvälisten ja alueellisten ihmisoikeusjärjestöjen vierailut;

(viii)

on lakkautettava epävirallinen ja mielivaltainen matkustuskieltojärjestelmä ja varmistettava, että henkilöt, joilta on evätty lupa lähteä maasta, voivat matkustaa vapaasti;

2.

pyytää neuvostoa, komissiota ja varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ottamaan huomioon seuraavat pitkän aikavälin suositukset kestävän ja uskottavan edistyksen varmistamiseksi:

Poliittinen järjestelmä, oikeusvaltioperiaate ja hyvä hallintotapa

i)

poliittisen moniarvioisuuden ja demokraattisen vastuuvelvollisuuden periaatteiden kunnioittaminen, mukaan lukien poliittisten puolueiden asianmukainen toiminta ilman asioihin puuttumista;

ii)

uudistusten jatkuva toteuttaminen kaikilla hallinnon tasoilla ja aloilla YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti, erityisesti oikeuslaitoksessa ja lainvalvonnassa;

iii)

voimakkaat ja tehokkaat suojatoimet korkean tason korruptiolta, rahanpesulta, järjestäytyneeltä rikollisuudelta ja huumekaupalta;

iv)

lapsityön kieltoa koskevan lain täysimääräinen täytäntöönpano;

Ihmisoikeudet ja perusvapaudet

v)

sanan- ja yhdistymisvapautta koskevan oikeuden ja uskonnon tai vakaumuksen vapauden rauhanomaisen ja lainmukaisen käytön yleinen kunnioittaminen;

vi)

yleinen liikkumisvapaus sekä maan sisällä että sen ulkopuolella;

3.

korostaa, että Euroopan parlamentin on seurattava ja tarkkailtava tiiviisti Turkmenistanin tilannetta samoin kuin kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen kaikkien osien täytäntöönpanoa sen tultua voimaan; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa tässä yhteydessä panemaan täytäntöön ihmisoikeuksien valvontamekanismin ja julkisesti sitoutumaan siihen, koska näin parlamentti voi saada Euroopan ulkosuhdehallinnolta asianmukaisesti tietoja kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen täytäntöönpanosta sen tultua voimaan ja erityisesti sen tavoitteista ja yhteensopivuudesta 2 artiklan kanssa, jotta sillä voidaan vastata tapahtumiin paikalla, jos vakavista ihmisoikeusrikkomuksista on dokumentoitua ja todistettua näyttöä; korostaa, että tällaisissa tilanteissa mekanismilla on mahdollista keskeyttää kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen soveltaminen, ja suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti varapuheenjohtajan / korkean edustajan ulkoasiainvaliokunnalle 16. joulukuuta 2015 lähettämään kirjeeseen, joka sisältää seuraavat tavoitteet:

i)

sen varmistaminen, että Euroopan parlamentti saa asianmukaisesti tietoa kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen ihmisoikeus- ja demokratisointimääräysten täytäntöönpanosta, ihmisoikeus-, demokratisointi- ja oikeusvaltiotilanteen kehittymistä koskevien tietojen saanti mukaan luettuna, ja että parlamentille annetaan oikea-aikaisesti pyynnöstä tilannekatsaus yhteistyöneuvoston kokousta ennen ja kokouksen jälkeen, asiassa sovellettavien salassapitosääntöjen mukaisesti;

ii)

läheisempi yhteistyö Euroopan parlamentin ja kansalaisjärjestöjen kanssa vuosittaisten ihmisoikeusvuoropuhelujen valmistelujen ja jälkiarvioinnin aikana;

iii)

Euroopan parlamentin kuuleminen EU:n Turkmenistania koskevan maakohtaisen ihmisoikeusstrategian tarkistamisen valmistelujen yhteydessä;

4.

panee tyytyväisenä merkille varapuheenjohtajan / korkean edustajan marraskuussa 2018 antaman ilmoituksen, joka koskee täysivaltaisen EU:n edustuston perustamista Ašgabatiin; korostaa, että uuden edustuston olisi laadittava molempia osapuolia hyödyttävä yhteistyösopimus, joka on räätälöity Turkmenistanin kehitysedellytysten ja -vaatimusten mukaisesti, tarkkailtava tilannetta maassa, myös ihmisoikeusrikkomuksia ja huolta aiheuttavia yksittäistapauksia, oltava keskusteluyhteydessä kumppanimaan erilaisiin poliittisiin, yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin toimijoihin, mahdollistettava diplomatia paikan päällä ja parannettava EU:n ulkoisen rahoituksen välineistä rahoitettavien hankkeiden hallintaa ja tarkkailua;

5.

toteaa näin ollen harkitsevansa hyväksynnän antamista sen jälkeen, kun se katsoo komission, neuvoston, varapuheenjohtajan / korkean edustajan ja Turkmenistanin valtiollisten viranomaisten käsitelleen asianmukaisesti 1 ja 3 kohdissa esitettyjä suosituksia;

6.

kehottaa puhemiestä pyytämään, että neuvosto, komissio ja varapuheenjohtaja / korkea edustaja antavat parlamentille säännöllisesti olennaisia tietoja Turkmenistanin tilanteesta;

o

o o

7.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / korkealle edustajalle sekä Turkmenistanin hallitukselle ja parlamentille.

(1)  EUVL C 184 E, 6.8.2009, s. 49.

(2)  EUVL C 168 E, 14.6.2013, s. 91.

(3)  EUVL C 58, 15.2.2018, s. 119.

(4)  EUVL C 184 E, 8.7.2010, s. 20.

(5)  EUVL C 290 E, 29.11.2006, s. 107.


21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/215


P8_TA(2019)0147

Täytäntöönpanopäätös DNA-tietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittamisesta Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa *

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 12. maaliskuuta 2019 esityksestä neuvoston täytäntöönpanopäätökseksi DNA-tietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittamisesta Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa (13123/2018 – C8-0474/2018 – 2018/0812(CNS))

(Kuuleminen)

(2021/C 23/39)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon neuvoston esityksen (13123/2018),

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna Amsterdamin sopimuksella, 39 artiklan 1 kohdan ja siirtymämääräyksistä tehdyssä pöytäkirjassa N:o 36 olevan 9 artiklan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8-0164/2018),

ottaa huomioon rajatylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin ja rajatylittävän rikollisuuden torjumiseksi 23. kesäkuuta 2008 tehdyn neuvoston päätöksen 2008/615/YOS (1) ja erityisesti sen 33 artiklan,

ottaa huomioon työjärjestyksen 78 c artiklan,

ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A8-0092/2019),

1.

hyväksyy neuvoston esityksen;

2.

pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

3.

pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia parlamentin hyväksymään tekstiin;

4.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)  EUVL L 210, 6.8.2008, s. 1.


21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/216


P8_TA(2019)0148

Kolmansien maiden kansalaisia koskeva tietojenvaihto ja eurooppalainen rikosrekisteritietojärjestelmä (ECRIS) ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 12. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi neuvoston puitepäätöksen 2009/315/YOS muuttamisesta kolmansien maiden kansalaisia koskevan tietojenvaihdon ja eurooppalaisen rikosrekisteritietojärjestelmän (ECRIS) osalta sekä neuvoston päätöksen 2009/316/YOS korvaamisesta (COM(2016)0007 – C8-0012/2016 – 2016/0002(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

(2021/C 23/40)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2016)0007),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 82 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan d alakohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0012/2016),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 19. joulukuuta 2018 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A8-0219/2016),

1.

vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

P8_TC1-COD(2016)0002

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 12. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/… antamiseksi neuvoston puitepäätöksen 2009/315/YOS muuttamisesta kolmansien maiden kansalaisia koskevan tietojenvaihdon ja eurooppalaisen rikosrekisteritietojärjestelmän (ECRIS) osalta sekä neuvoston päätöksen 2009/316/YOS korvaamisesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, direktiiviä (EU) 2019/884.)


21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/217


P8_TA(2019)0149

Keskitetty järjestelmä sellaisten jäsenvaltioiden määrittämiseksi, joilla on kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden rikostuomioita koskevia tietoja (ECRIS-TCN) ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 12. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi niiden jäsenvaltioiden määrittämistä koskevan keskitetyn järjestelmän perustamisesta, joilla on kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden rikostuomioita koskevia tietoja, eurooppalaisen rikosrekisteritietojärjestelmän (ECRIS-TCN-järjestelmä) täydentämiseksi ja tukemiseksi ja asetuksen (EU) N:o 1077/2011 muuttamisesta (COM(2017)0344 – C8-0217/2017 – 2017/0144(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

(2021/C 23/41)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2017)0344),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 82 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan d alakohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0217/2017),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 19. joulukuuta 2018 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön ja budjettivaliokunnan lausunnon (A8-0018/2018),

1.

vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

P8_TC1-COD(2017)0144

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 12. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi niiden jäsenvaltioiden tunnistamista koskevan keskitetyn järjestelmän perustamisesta, joilla on kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden tuomioita koskevia tietoja (ECRIS-TCN), eurooppalaisen rikosrekisteritietojärjestelmän täydentämiseksi ja asetuksen (EU) 2018/1726 muuttamisesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2019/816.)


21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/218


P8_TA(2019)0150

Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskeva ohjelma ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 12. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevan ohjelman perustamisesta sekä [Euroopan solidaarisuusjoukoista annetun asetuksen] ja asetuksen (EU) N:o 375/2014 kumoamisesta (COM(2018)0440 – C8-0264/2018 – 2018/0230(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

(2021/C 23/42)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0440),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 165 artiklan 4 kohdan, 166 artiklan 4 kohdan ja 214 artiklan 5 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0264/2018),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 17. lokakuuta 2018 antaman lausunnon (1),

ottaa huomioon alueiden komitean 6. joulukuuta 2018 antaman lausunnon (2),

ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön ja kehitysvaliokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, budjettivaliokunnan ja aluekehitysvaliokunnan lausunnot (A8-0079/2019),

1.

vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1)  EUVL C 62, 15.2.2019, s. 201.

(2)  EUVL C 86, 7.3.2019, s. 282.


P8_TC1-COD(2018)0230

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 12. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen …/… antamiseksi Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevan ohjelman perustamisesta sekä [Euroopan solidaarisuusjoukoista annetun asetuksen] ja asetuksen (EU) N:o 375/2014 kumoamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 165 artiklan 4 kohdan, 166 artiklan 4 kohdan ja 214 artiklan 5 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Euroopan unioni perustuu sen kansalaisten ja jäsenvaltioiden väliseen solidaarisuuteen. Tämä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa vahvistettu yhteinen arvo ohjaa sen toimintaa ja luo yhtenäisyyden, jota tarvitaan, jotta voidaan selvitä nykyisistä ja tulevista yhteiskunnan haasteista, joihin vastaamisessa nuoret eurooppalaiset ovat valmiita auttamaan ilmaisten solidaarisuuttaan käytännössä. [tark. 1]

(1 a)

Koska humanitaaristen kriisien ja hätätilanteiden määrä maailmassa lisääntyy huomattavasti, on tarpeen edistää solidaarisuutta jäsenvaltioiden välillä sekä niiden kolmansien maiden kanssa, joihin ihmisten aiheuttamat kriisit tai luonnonkatastrofit vaikuttavat, ja pyrkiä vahvistamaan solidaarisuuden edistämistä ja lisäämään humanitaarisen avun näkyvyyttä unionin kansalaisten keskuudessa. [tark. 2]

(1 b)

Humanitaarinen apu perustuu puolueettomuuden, tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden periaatteisiin, jotka sisältyvät kansainväliseen humanitaariseen oikeuteen ja unionin oikeuteen. Humanitaarinen apu on tarveperusteista hätäapua, jolla pyritään pelastamaan ihmishenkiä, ehkäisemään ja lieventämään inhimillistä kärsimystä, säilyttämään ihmisarvo sekä suojelemaan ihmisen aiheuttamista tai luonnonkatastrofeista kärsimään joutuneita haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä. Katastrofiriskin vähentäminen ja katastrofivalmiuden kehittäminen parantamalla valmiuksia ja selviytymiskykyä ovat myös humanitaarisen avun keskeisiä osatekijöitä. [tark. 3]

(2)

Unionin tilaa käsitelleessä puheessa 14 päivänä syyskuuta 2016 korostettiin tarvetta investoida nuoriin ja ilmoitettiin Euroopan solidaarisuusjoukkojen, jäljempänä ”ohjelma”, perustamisesta tarkoituksena luoda nuorille koko unionissa mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan toimintaan mielekkäällä tavalla, osoittaa solidaarisuutta ja kehittää taitojaan ja tällä tavalla saada työn lisäksi arvokasta inhimillistä kokemusta.

(3)

Komissio painotti 7 päivänä joulukuuta 2016 antamassaan tiedonannossa ”Euroopan solidaarisuusjoukot” (4) tarvetta vahvistaa yhteisvastuutoiminnan perustaa koko Euroopan alueella, tarjota nuorille enemmän ja parempia mahdollisuuksia solidaarisuustoimiin monilla eri aloilla ja tukea kansallisia , alueellisia ja paikallisia toimijoita niiden pyrkimyksissä selvitä erilaisista haasteista ja kriiseistä. Tiedonannolla käynnistettiin Euroopan solidaarisuusjoukkojen ensimmäinen toimintavaihe, jossa tarjottiin unionin eri ohjelmien puitteissa vapaaehtoistoiminta-, harjoittelu- ja työmahdollisuuksia nuorille eri puolilla unionia. [tark. 4]

(4)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa korostetaan yhteisvastuuta yhtenä Euroopan unionin keskeisistä periaatteista. Myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 21 artiklan 1 kohdassa viitataan samaan periaatteeseen yhtenä EU:n ulkoisen toiminnan peruselementeistä.

(4 a)

Tässä asetuksessa solidaarisuudella tarkoitetaan jokaisen vastuuntuntoa muista ja sitoutumista yhteiseen hyvään, mikä ilmenee käytännön toimintana, josta ei odoteta saatavan vastinetta. [tark. 5]

(4 b)

Avun antaminen unionin ulkopuolisissa maissa oleville ihmisille ja yhteisöille, jotka ovat joutuneet kärsimään katastrofeista tai jotka ovat erityisen alttiina katastrofeille ja jotka tarvitsevat humanitaarista apua, joka perustuu neutraaliuden, humaanisuuden, riippumattomuuden ja puolueettomuuden perusperiaatteisiin, on tärkeä solidaarisuuden ilmaus. [tark. 6]

(4 c)

Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukkojen yhteydessä toimia toteuttavien vapaaehtoisten osallistujien ja järjestöjen olisi noudatettava humanitaarista apua koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa esitettyjä periaatteita. [tark. 7]

(4 d)

On tarpeen edelleen kehittää solidaarisuutta kolmansien maiden kriisien ja katastrofien uhreja kohtaan sekä lisätä unionin kansalaisten tietoisuutta humanitaarisesta avusta ja yleensä vapaaehtoistoiminnasta elinikäisenä aktiviteettina ja antaa tällaiselle toiminnalle lisää näkyvyyttä. [tark. 8]

(4 e)

Unioni ja jäsenvaltiot ovat sitoutuneet panemaan täytäntöön YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman 2030 ja siinä olevat kestävän kehityksen tavoitteet sekä sisäisesti että ulkoisten toimien kautta. [tark. 9]

( 4 f)

Neuvosto korosti humanitaarisen avun ja kehitystoimien välisen käytännön yhteyden toteuttamisesta 19 päivänä toukokuuta 2017 antamissaan päätelmissä tarvetta vahvistaa selviytymiskykyä yhdistämällä humanitaarinen apu aiempaa tiiviimmin kehitysyhteistyöhön ja vahvistaa edelleen humanitaarisen avun, kehitysyhteistyön ja konfliktien ennaltaehkäisyn toisiaan täydentävien toimintatapojen välisiä operatiivisia yhteyksiä. [tark. 10]

(5)

Nuorille olisi tarjottava helposti käytettävissä olevia , osallistavia ja mielekkäitä mahdollisuuksia osallistua solidaarisuustoimiin, joiden kautta he voisivat tuoda esiin sitoutumisensa yhteisöjä hyödyttävään toimintaan ja samalla hankkia hyödyllistä kokemusta, taitoja ja osaamista henkilökohtaista, koulutuksellista, sosiaalista, kansalaisuuteen liittyvää ja ammatillista kehittymistään varten ja siten parantaa työllistettävyyttään. Tällaisilla toimilla olisi tuettava myös nuorten vapaaehtoisten, harjoittelijoiden ja työntekijöiden liikkuvuutta ja monikulttuurista vaihtoa . [tark. 11]

(6)

Nuorille tarjottavien solidaarisuustoimien olisi oltava laadukkaita, eli niiden olisi vastattava . Niillä olisi pyrittävä vastaamaan täyttämättömiin yhteiskunnallisiin tarpeisiin, lisäämään solidaarisuutta sekä vahvistettava yhteisöjä, ja demokraattista osallistumista. Niillä olisi tarjottava nuorille tilaisuuksia hankkia arvokasta tietoa ja osaamista, . Niiden olisi oltava taloudellisesti nuorten ulottuvilla ja ne olisi toteutettava turvallisissa ja terveellisissä olosuhteissa , osallistavissa ja terveellisissä olosuhteissa. Paikallisten ja alueellisten viranomaisten ja kiireellisiin sosiaalisiin ongelmiin erikoistuneiden eurooppalaisten verkostojen kanssa käytävää vuoropuhelua olisi kannustettava, jotta voidaan parhaiten määrittää täyttämättömät yhteiskunnalliset tarpeet ja varmistaa tarvelähtöinen ohjelma. Solidaarisuustoimet eivät saisi vaikuttaa kielteisesti olemassa oleviin työ- tai harjoittelupaikkoihin, ja niiden olisi osaltaan lujitettava yritysten yhteiskuntavastuuta koskevia sitoumuksia eikä korvattava niitä. [tark. 12]

(7)

Euroopan solidaarisuusjoukot tarjoavat keskitetyn asiointipisteen, jonka kautta pääsee osallistumaan solidaarisuustoimiin koko unionissa ja sen ulkopuolella. Ohjelman yhdenmukaisuus ja täydentävyys unionin muihin asiaan liittyviin politiikkoihin ja ohjelmiin nähden olisi varmistettava. Euroopan solidaarisuusjoukot pohjautuvat aiempien ja nykyisten ohjelmien, erityisesti eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun (5) ja EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen (6), vahvuuksiin ja synergioihin niiden kanssa. Lisäksi ne täydentävät jäsenvaltioiden nuorisotakuun kaltaisten järjestelmien yhteydessä toteuttamia toimia, joilla tuetaan nuoria ja helpotetaan heidän siirtymistään opinnoista työelämään, tarjoamalla heille lisää mahdollisuuksia päästä mukaan työmarkkinoille solidaarisuuteen liittyvien alojen harjoittelujen tai työpaikkojen kautta joko kunkin omassa jäsenvaltiossa tai muissa maissa. Myös täydentävyys Euroopan solidaarisuusjoukkojen toiminnan kannalta olennaisten unionin tason verkostojen, kuten Euroopan laajuisen julkisten työvoimapalvelujen verkoston, EURES-verkoston ja Eurodesk-verkoston, ja asiaankuuluvien kansalaisyhteiskunnan järjestöjen, myös työmarkkinaosapuolten ja nuoria ja vapaaehtoisia edustavien verkostojen, kanssa varmistetaan. Lisäksi olisi varmistettava nykyisten asiaan liittyvien järjestelmien, erityisesti kansallisten yhteisvastuujärjestelmien , kuten vapaaehtoistoiminnan, yhteiskuntapalvelun ja nuorten liikkuvuusjärjestelmien, ja Euroopan solidaarisuusjoukkojen välinen täydentävyys hyödyntäen hyviä käytäntöjä tapauksen mukaan , jotta voidaan vastavuoroisesti lisätä ja parantaa tällaisten järjestelmien vaikutusta ja ominaisuuksia sekä hyödyntää hyviä käytäntöjä. Euroopan solidaarisuusjoukoilla ei pitäisi korvata kansallisia järjestelmiä. Kaikkien nuorten mahdollisuus osallistua kansallisiin solidaarisuustoimiin olisi varmistettava. Komission olisi laadittava käytännön ohjeita ohjelman täydentävyydestä suhteessa muihin unionin ohjelmiin ja rahoituslähteisiin, sekä niiden välisestä synergiasta . [tark. 13]

(8)

Asiaan liittyvää unionin tason lainsäädäntöä tulkittaessa sekä Euroopan solidaarisuusjoukkojen mukaiset maiden väliset toimet että jatkossakin asetuksen (EU) N:o 1288/2013 mukaisesti tuettavat vapaaehtoistoimet olisi katsottava vastaaviksi kuin ne, joita toteutetaan eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun puitteissa.

(8 a)

Lähettävien ja vastaanottavien organisaatioiden sertifiointia asetuksen (EU) N:o 375/2014 mukaisesti ei pitäisi toistaa ohjelman puitteissa, ja vastaavuus olisi tunnustettava tämän asetuksen täytäntöönpanossa vuodesta 2021 eteenpäin. [tark. 14]

(9)

Euroopan solidaarisuusjoukot avaavat nuorille uusia epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoisuuteen, harjoitteluun tai työhön perustuviin toimiin solidaarisuuteen liittyvillä aloilla sekä suunnitella ja kehittää solidaarisuushankkeita omien ideoidensa pohjalta. Tällaisten mahdollisuuksien avulla nuoret voivat vauhdittaa henkilökohtaista, koulutuksellista, sosiaalista, kansalaisuuteen liittyvää ja ammatillista kehitystään. Euroopan solidaarisuusjoukot tukevat myös osallistujien ja organisaatioiden verkostotoimia sekä toimenpiteitä, joilla varmistetaan tuettujen toimien laatu ja edistetään oppimistulosten validointia. Näin ollen ne myös osaltaan edistävät nuorten kannalta merkityksellistä eurooppalaista yhteistyötä ja lisäävä tietoisuutta yhteistyön positiivisista vaikutuksista. Niiden olisi lisäksi osaltaan vahvistettava yhteisöjä ja tuettava olemassa olevia organisaatioita, jotka toteuttavat solidaarisuustoimia. [tark. 15]

(10)

Näiden toimien olisi tuotettava selvää eurooppalaista lisäarvoa ja hyödytettävä yhteisöjä ja samalla tuettava osallistujan henkilökohtaista, koulutuksellista, yhteiskunnallista, kansalaisuuteen liittyvää ja ammatillista kehitystä, ja ne voivat . Näiden toimien olisi voitava olla olla muodoltaan vapaaehtoistoimintaa, harjoitteluja tai työtä, hankkeita taikka verkostotoimia, joita kehitetään eri aloilla, kuten koulutuksen, työllisyyden, sukupuolten tasa-arvon, yrittäjyyden – erityisesti sosiaalisen yrittäjyyden –, kansalaisuuden ja demokraattisen osallistumisen, kulttuurien ja uskontojen välisen vuoropuhelun, sosiaalisen osallistamisen, vammaisten henkilöiden osallistamisen, ympäristön- ja luonnonsuojelun, ilmastotoimien, katastrofien ehkäisyn, katastrofivalmiuden ja jälleenrakennustoiminnan, maatalouden, maaseudun kehittämisen, elintarvikkeiden ja muiden hyödykkeiden tarjonnan, terveyden ja hyvinvoinnin, luovuuden ja kulttuurin, kulttuurin, myös kulttuuriperinnön, luovuuden, liikunnan ja urheilun, sosiaalihuollon ja -turvan, kolmansien maiden kansalaisten vastaanottamisen ja kotouttamisen , jossa keskitytään muuttajien kohtaamiin haasteisiin vastaamiseen , alueellisen yhteistyön ja koheesion sekä rajatylittävän yhteistyön alalla. Tällaisiin solidaarisuustoimiin olisi sisällyttävä vankka oppimis- ja koulutusulottuvuus osallistujille ennen solidaarisuustoimea, sen aikana tai sen jälkeen tarjottavien tarkoituksenmukaisten toimien kautta. [tark. 16]

(11)

Vapaaehtoistoiminta (sekä unionissa että sen ulkopuolella) tarjoaa epäviralliseen ja arkioppimiseen liittyviä rikastuttavia kokemuksia, joiden avulla nuoret voivat edistää henkilökohtaista, sosiaalista, koulutuksellista ja ammatillista kehitystään sekä kansalaisaktiivisuuttaan , demokraattista osallistumistaan ja työllistettävyyttään. Vapaaehtoistoimilla Vapaaehtoistoiminnan olisi perustuttava kirjalliseen vapaaehtoistoimintasopimukseen, ja sillä ei saisi olla kielteistä vaikutusta mahdolliseen tai olemassa olevaan palkkatyöhön, eikä niitä saisi pitää korvikkeena palkkatyölle. Komission ja jäsenvaltioiden olisi tehtävä nuorisoalan vapaaehtoistoimintaan sovellettavia toimintapolitiikkoja koskevaa yhteistyötä avoimen koordinointimenetelmän avulla. [tark. 17]

(12)

Solidaarisuuteen liittyvien alojen Helposti saatavilla olevat harjoittelut ja työpaikat voivat tarjota nuorille lisämahdollisuuksia työmarkkinoille pääsyyn samalla kun ne helpottavat merkittäviin yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamista. Niiden avulla voidaan edistää nuorten työllistettävyyttä ja tuottavuutta ja helpottaa siirtymistä opiskelusta työelämään, mikä on ratkaisevaa nuorten mahdollisuuksien parantamiseksi työmarkkinoilla. olisi erotettava selkeästi vapaaehtoistoiminnasta sekä rahoituksen että organisoinnin kannalta. Harjoittelujen ei pitäisi koskaan johtaa työpaikkojen korvaamiseen. Palkallinen harjoittelu ja työpaikat voivat kuitenkin olla epäedullisessa asemassa oleville nuorille ja nuorille, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, kannustin osallistua solidaarisuustoimiin, joihin he eivät välttämättä muuten voisi osallistua. Samalla ne tuovat selvää Euroopan solidaarisuusjoukkojen puitteissa tarjottavissa harjoittelutoimissa noudatetaan laatuperiaatteita, jotka esitetään harjoittelujen laatupuitteista annetussa neuvoston suosituksessa7. tason lisäarvoa auttamalla käsittelemään keskeisiä ratkaisemattomia sosiaalisia haasteita ja vahvistamalla paikallisyhteisöjä. Harjoittelu voi helpottaa nuorten siirtymistä opiskelusta työelämään ja parantaa nuorten työllistettävyyttä, mikä on ratkaisevaa, jotta he voivat integroitua kestävästi työmarkkinoille. Tarjottavat harjoittelut ja työpaikat toimivat nuorten ponnahduslautana työmarkkinoille, ja niihin liittyy asianmukainen toimen jälkeinen tuki. Osallistujaorganisaation, joka vastaanottaa tai ottaa palvelukseensa osallistujan, olisi aina suoritettava korvaus Euroopan solidaarisuusjoukkojen puitteissa tarjottavasta harjoittelusta tai työpaikasta. Harjoittelun olisi perustuttava sen suorittamismaassa sovellettavan lain mukaiseen kirjalliseen harjoittelusopimukseen, ja siinä olisi noudatettava periaatteita, jotka esitetään harjoittelujen laatupuitteista 10 päivänä maaliskuuta 2014 annetussa neuvoston suosituksessa  (7) . Työskentelyn olisi perustuttava sen osallistujamaan, jossa työskentely tapahtuu, kansallisen lainsäädännön tai kyseisessä maassa sovellettavien työehtosopimusten tai niiden molempien mukaiseen työsopimukseen. Työpaikkoja tarjoaville osallistujaorganisaatioille ei pitäisi antaa rahoitustukea yli 12 kuukauden ajan. Osallistujaorganisaatioiden olisi haettava rahoitusta Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimivaltaisen täytäntöönpanoelimen kautta voidakseen toimia välittäjinä osallistujanuorten ja solidaarisuuteen liittyvien alojen harjoitteluun ja työhön perustuvia toimia tarjoavien työnantajien välillä . Harjoitteluihin ja työpaikkoihin olisi yhdistettävä asianmukainen valmennus, työssäoppiminen ja kotiinpaluun jälkeinen tuki, joka liittyy osallistujan osallistumiseen. Työmarkkinoiden asiaankuuluvat toimijat, etenkin julkiset ja yksityiset työvoimapalvelut, työmarkkinaosapuolet ja kauppakamarit helpottavat harjoitteluun ja työhön perustuvien toimien suorittamista, ja osallistujaorganisaatiot maksavat niistä korvauksen. ja rajatylittävien toimien tapauksessa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/589  (8) tarkoitetut Eures-verkoston jäsenorganisaatiot, voisivat helpottaa harjoittelua ja työskentelyä. Osallistujaorganisaatioina niiden olisi haettava rahoitusta Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimivaltaisen täytäntöönpanoelimen kautta voidakseen toimia välittäjinä osallistujanuorten ja solidaarisuuteen liittyvien alojen harjoittelu- ja työtoimia tarjoavien työnantajien välillä [tark. 18]

(12 a)

Olisi toteutettava toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että harjoitteluja ja työtä on kaikkien nuorten ja erityisesti sellaisten nuorten saatavilla, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, kuten vammaiset nuoret, nuoret, jotka ovat sosiaalisesti tai kulttuurisesti heikommassa asemassa, maahanmuuttajat ja unionin eristyneiden maaseutualueiden ja syrjäisimpien alueiden asukkaat. [tark. 19]

(13)

Nuorten aloitteellisuus on yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla merkittävä voimavara. Euroopan solidaarisuusjoukot edistävät sitä tarjoamalla nuorille mahdollisuuden laatia ja toteuttaa omia hankkeitaan, joissa he voivat tarttua tiettyihin ongelmiin paikallisyhteisöjensä eduksi. Kyseisissä hankkeissa nuoret voivat testata ideoitaan, ja ne tukevat nuorten itsensä ryhtymistä voidaan kokeilla ideoita innovoivien ratkaisujen kehittämiseksi yhteisiin haasteisiin alhaalta ylöspäin suuntautuvalla lähestymistavalla nuorten tukemiseksi ryhtymään itse solidaarisuustoiminnan vetäjiksi. Hankkeet toimivat myös lähtökohtana vahvemmalle sitoutumiselle solidaarisuustoimiin, ja ne antavat Euroopan solidaarisuusjoukkojen osallistujille kannustavan alkusysäyksen yrittäjyyteen tai yhdistysten, kansalaisjärjestöjen tai muiden ja toimimiseen edelleen aktiivisina kansalaisina joko vapaaehtoisina, harjoittelijoina tai työntekijöinä yhdistyksissä, kansalaisjärjestöissä tai muissa solidaarisuus- ja nuorisoalan tai voittoa tavoittelemattoman sektorin elinten perustamiseen elimissä. Euroopan solidaarisuusjoukkojen olisi pohjimmiltaan luotava ilmapiiri, joka yhä enemmän innostaa nuoria osallistumaan solidaariseen ja yleisen edun mukaiseen toimintaan. . [tark. 20]

(13 a)

Vapaaehtoiset voivat osaltaan vahvistaa unionin valmiuksia antaa tarveperusteista humanitaarista apua tiettyjen periaatteiden mukaisesti ja osaltaan tehostaa humanitaarisen alan toimintaa, kun heidät valitaan, koulutetaan ja valmennetaan kenttätyöhön asianmukaisesti siten, että heillä on varmasti tarvittavat taidot ja pätevyys avun tarpeessa olevien ihmisten auttamiseen mahdollisimman tuloksellisesti, ja edellyttäen, että he saavat asianmukaista tukea ja ohjausta paikan päällä. Sen vuoksi kentällä toimivien erittäin pätevien, korkeasti koulutettujen ja kokeneiden valmentajien tai mentorien rooli on tärkeä humanitaarisen avun tehokkuuden sekä vapaaehtoisten tukemisen kannalta. [tark. 21]

(14)

Euroopan solidaarisuusjoukkoihin osallistuvien nuorten ja organisaatioiden olisi tunnettava kuuluvansa yksittäisten ihmisten ja eri tahojen muodostamaan yhteisöön, joka on sitoutunut lisäämään yhteisvastuullisuutta koko Euroopassa. Samaan aikaan osallistujaorganisaatiot tarvitsevat tukea parantaakseen valmiuksiaan tarjota laadukkaita toimia kasvavalle osallistujajoukolle. Euroopan solidaarisuusjoukot tukevat verkostotoimia, joilla pyritään vahvistamaan nuorten ja osallistujaorganisaatioiden sitoutumista tähän yhteisöön ja lisäämään Euroopan solidaarisuusjoukkojen yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä edistämään hyödyllisten parhaiden käytäntöjen ja kokemusten jakamista. Kyseisillä toimilla myös lisätään julkisten ja yksityisten toimijoiden tietoisuutta Euroopan solidaarisuusjoukoista ja kerätään osallistujanuorilta ja -organisaatioilta yksityiskohtaista ja mielekästä palautetta Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimien toteuttamisesta toteuttamisen eri vaiheista . Palautteessa olisi oltava ohjelman tavoitteita koskevia kysymyksiä, jotta tavoitteiden saavuttamista voitaisiin arvioida paremmin . [tark. 22]

(14 a)

Ohjelman onnistuneen täytäntöönpanon varmistaminen edellyttää, että lisätään näkyvyyttä ja tietoisuutta ja edistetään tarjolla olevia rahoitusmahdollisuuksia entisestään tiedotuskampanjoilla, mukaan lukien vuotuinen Euroopan solidaarisuusjoukkojen tiedotuspäivä, ja dynaamisilla viestintäkeinoilla siten, että keskitytään voimakkaasti sosiaaliseen mediaan ja varmistetaan mahdollisimman laaja tietoisuus kohderyhmien, sekä yksityishenkilöiden että organisaatioiden, keskuudessa. [tark. 23]

(15)

Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä toimien ja muiden Euroopan solidaarisuusjoukkojen puitteissa tarjottavien mahdollisuuksien laadun varmistamiseen ja osallistavuuden tavoitteen saavuttamiseen erityisesti tarjoamalla osallistujille asianmukaista koulutusta verkossa tai sen ulkopuolella , kielitukea, kohtuullinen majoitus, vakuutus, hallinnollista yksinkertaistetut hallintomenettelyt, tukea ja toimen jälkeistä tukea ennen toimea ja sen jälkeen sekä huolehtimalla Euroopan solidaarisuusjoukkoihin osallistumisen aikana hankittujen tietojen, taitojen ja osaamisen validoinnista. Vapaaehtoisten Tukitoimia olisi kehitettävä ja tarjottava yhteistyössä nuorisojärjestöjen ja muiden voittoa tavoittelemattomien ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa, jotta voidaan hyödyntää niiden asiantuntemusta alalla. Osallistujien ja suunniteltujen edunsaajien turvallisuus on äärimmäisen tärkeää, eikä vapaaehtoisia . Kaikessa toiminnassa olisi noudatettava haitan aiheuttamisen välttämistä koskevaa (”do no harm”) periaatetta. Osallistujia ei pitäisi lähettää operaatioihin, joita suoritetaan kansainvälisten tai muiden aseellisten konfliktien alueella eikä ympäristöihin, jotka ovat ristiriidassa kansainvälisen ihmisoikeusstandardien kanssa. Lapsen etua koskevan periaatteen olisi ohjattava toimia, joissa ollaan suoraan tekemisissä lasten kanssa, ja tällaisten toimien yhteydessä olisi tarvittaessa tehtävä osallistujien taustatarkastuksia tai toteutettava muita toimenpiteitä lasten suojelun varmistamiseksi. [tark. 24]

(15 a)

Lapsen oikeuksien edistämistä ja suojaamista koskevien EU:n suuntaviivojen (2017) ja vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen 9 artiklan mukaisesti unionin ja jäsenvaltioiden on edistettävä ja tuettava haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden, kuten vammaisten henkilöiden ja lasten, siirtymistä laitoshoidosta perhe- ja yhteisöpohjaisiin hoitopalveluihin. Tässä yhteydessä ohjelmalla ei pitäisi tukea toimenpiteitä tai aloitteita, jotka estävät pitämästä kiinni sitoumuksesta luopua laitoshoidosta tai sellaisesta sijoittamisesta, joka olisi haitallista lapsille tai vammaisille henkilöille. [tark. 25]

(15 b)

Unionin yhdenvertaisten mahdollisuuksien ja syrjimättömyyden periaatteita olisi noudatettava täysimääräisesti kaikissa ohjelman täytäntöönpanon vaiheissa, myös osallistujien ja järjestöjen määrittämisessä ja valinnassa. [tark. 26]

(16)

Jotta voidaan varmistaa Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimien vaikutus osallistujien henkilökohtaiseen, koulutukselliseen, sosiaaliseen , kulttuuriseen , kansalaisuuteen liittyvään ja ammatilliseen kehittymiseen, toimen oppimistuloksina saavutetut tiedot, taidot ja osaaminen olisi yksilöitävä ja dokumentoitava asianmukaisesti kansalliset olosuhteet ja erityispiirteet huomioon ottaen, kuten suositellaan epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista 20 päivänä joulukuuta 2012 annetussa neuvoston suosituksessa (9). Jotta voidaan varmistaa, että rekisteröityneille ehdokkaille tarjotaan soveltuvaa solidaarisuustoimintaa, solidaarisuustoimien oppimistulosten olisi oltava heidän saatavillaan ennen kuin he tekevät päätöksen osallistumisesta. Siksi olisi tarvittaessa kannustettava käyttämään epävirallisen ja arkioppimisen tunnustamisen kansallisen ja unionin tason tehokkaita välineitä, kuten Youthpassia ja Europassia. [tark. 27]

(16 a)

Kansallisten toimistojen olisi myös kannustettava nuoria vapaaehtoisia ryhtymään ohjelman lähettiläiksi, jotta he voivat jakaa kokemuksiaan nuorisoverkostojen, oppilaitosten ja työpajojen avulla. Entiset vapaaehtoistyöntekijät tai lähettiläät voisivat myös osallistua tulevien ehdokkaiden koulutukseen. [tark. 28]

(17)

Laatumerkin avulla olisi varmistettava, että osallistujaorganisaatiot noudattavat unionin arvoja, periaatteita ja tavoitteita sekä Euroopan solidaarisuusjoukkojen periaatteita ja vaatimuksia, jotka koskevat niiden oikeuksia ja velvollisuuksia sekä turvallisuusnormeja solidaarisuustoiminnan kaikissa vaiheissa. Laatumerkin saaminen on ennakkoedellytyksenä osallistumiselle, mutta se ei saisi johtaa automaattisesti Euroopan solidaarisuusjoukkojen mukaisen rahoituksen saamiseen. Laatumerkit olisi eriteltävä solidaarisuustoimen lajin mukaan. [tark. 29]

(18)

Kaikkien yhteisöjen, jotka haluavat osallistua Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimintaan, olisi saatava laatumerkki, jos sitä koskevat edellytykset täyttyvät. Jotta voitaisiin varmistaa, että osallistujaorganisaatiot noudattavat tosiasiallisesti Euroopan solidaarisuusjoukkojen periaatteita ja vaatimuksia niiden oikeuksien ja velvollisuuksien osalta, olisi otettava käyttöön erillisiä laatumerkkejä vapaaehtoistoimintaan solidaarisuustoimissa, vapaaehtoistoimintaan humanitaarisen avun toimien tukemisessa sekä harjoitteluihin ja työhön, ja niiden olisi myös vaihdeltava osallistuvan organisaation toiminnan perusteella. Euroopan solidaarisuusjoukkoja täytäntöönpanevien elinten olisi pidettävä yllä jatkuvaa menettelyä laatumerkin myöntämiseksi. Myönnetyt laatumerkit olisi arvioitava määräajoin säännöllisesti uudelleen, ja merkki olisi peruutettava, jos toteutettavien tarkastusten yhteydessä käy ilmi, että sen myöntämisen edellytykset eivät enää täyty. Hallinnollinen prosessi olisi karsittava mahdollisimman vähäiseksi, jotta vältetään pienten organisaatioiden lannistaminen. [tark. 30]

(19)

Yhteisöjen, jotka haluavat hakea rahoitusta tarjotakseen toimia Euroopan solidaarisuusjoukkojen puitteissa, on sitä ennen täytynyt saada ennakkoedellytyksenä oleva laatumerkki. Tämä vaatimus ei koske luonnollisia henkilöitä, jotka hakevat rahoitustukea Euroopan solidaarisuusjoukkojen osallistujista koostuvan epävirallisen ryhmän puolesta näiden solidaarisuushankkeita varten.

(19 a)

Yleisenä sääntönä on, että avustushakemukset olisi toimitettava sen maan kansalliselle toimistolle, johon osallistujaorganisaatio on sijoittautunut. Euroopan laajuisten tai kansainvälisten organisaatioiden järjestämiä solidaarisuustoimia, vapaaehtoistiimien unionin tasolla yksilöidyillä ensisijaisilla aloilla toteutettavia solidaarisuustoimia sekä solidaarisuustoimia humanitaarisen avun operaatioiden tukemiseksi EU:n ulkopuolisissa maissa koskevat avustushakemukset olisi toimitettava komission täytäntöönpanopäätöksellä 2013/776/EU  (10) perustetulle koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirastolle (EACEA). [tark. 31]

(20)

Osallistujaorganisaatiot voivat hoitaa useita tehtäviä Euroopan solidaarisuusjoukkojen puitteissa. Vastaanottavan organisaation tehtävää hoitaessaan ne suorittavat osallistujien vastaanottamiseen liittyviä toimenpiteitä, mukaan lukien toimien järjestäminen ja osallistujien opastaminen ja tukeminen solidaarisuustoimen aikana ja palautteen antaminen toimen jälkeen tarpeen mukaan. Tukitehtävää hoitaessaan ne suorittavat toimenpiteitä, jotka liittyvät osallistujien lähettämiseen ja heidän valmentamiseensa ennen lähtöä sekä solidaarisuushankkeen aikana ja sen jälkeen, mukaan lukien koulutus sekä osallistujien ohjaaminen paikallisiin organisaatioihin toimen jälkeen , jotta voidaan lisätä mahdollisuuksia uuteen solidaarisuustoimintaan. Kansallisten toimistojen olisi myös kannustettava vapaaehtoisia ryhtymään ohjelman lähettiläiksi ja jakamaan omia kokemuksiaan nuorisoverkostojen ja oppilaitosten avulla ja edistämään siten ohjelman markkinointia. Kansallisten toimistojen olisi tätä varten tuettava vapaaehtoisia. [tark. 32]

(20 a)

Nuorten solidaarisuustoiminnan tukemiseksi osallistuvien organisaatioiden olisi oltava julkisia tai yksityisiä yhteisöjä tai kansainvälisiä, voittoa tavoittelemattomia tai tavoittelevia järjestöjä, ja niiden joukossa voi olla nuorisojärjestöjä, uskonnollisia yhteisöjä ja hyväntekeväisyysjärjestöjä, tunnustuksettomia humanistisia järjestöjä, kansalaisjärjestöjä tai muita kansalaisyhteiskunnan toimijoita. Ohjelmasta olisi rahoitettava ainoastaan voittoa tavoittelematonta osaa osallistujaorganisaatioiden toiminnasta. [tark. 33]

(21)

Euroopan solidaarisuusjoukkojen hankkeiden määrän kasvattamista olisi helpotettava. Samaan aikaan olisi tarjottava tarkkaa ja jatkuvasti ajantasaista tietoa näistä mahdollisuuksista mahdollisille edunsaajille. Olisi toteutettava erityisiä toimenpiteitä, joilla autetaan Euroopan solidaarisuusjoukkojen hankkeiden vetäjiä hakemaan avustuksia tai luomaan yhteisvaikutuksia Euroopan rakenne- ja investointirahastojen sekä maahanmuuttoon, turvallisuuteen, oikeusasioihin ja kansalaisuuteen, terveyteen ja kulttuuriin liittyvien ohjelmien tuella. [tark. 34]

(22)

Euroopan solidaarisuusjoukkojen resurssikeskusten olisi avustettava Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimintaan osallistuvia täytäntöönpanoelimiä, osallistujaorganisaatioita ja osallistujanuoria, jotta voidaan parantaa Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimien toteuttamisen laatua ja tehostaa kyseisten toimien kautta hankitun osaamisen yksilöintiä ja validointia, muun muassa antamalla Youthpass-todistuksia.

(23)

Euroopan solidaarisuusjoukkojen portaalia olisi kehitettävä jatkuvasti, jotta voidaan varmistaa Euroopan solidaarisuusjoukkojen hyvä saavutettavuus ja tarjota niin kiinnostuneille henkilöille kuin organisaatioillekin keskitetty asiointipiste, , esteetön ja käyttäjäystävällinen saavutettavuus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/2102  (11) vaatimusten mukaisesti. Euroopan solidaarisuusjoukkojen portaali tarjoaa niin kiinnostuneille henkilöille kuin organisaatioillekin keskitetyn asiointipisteen, joka mahdollistaa rekisteröitymisen, profiilien ja tarjottavien mahdollisuuksien määrittämisen ja yhteensovittamisen, verkkotoiminnan ja virtuaalisen yhteydenpidon, verkkokoulutuksen, kielituen ja toimen jälkeisen tuen toimea edeltävän ja toimen jälkeisen tuen, palaute- ja arviointimekanismit sekä muita käytännöllisiä toimintoja, joihin saattaa ilmetä tarvetta myöhemmin. Keskitetyn asiointipisteen etuna on, että se tarjoaa integroidun pääsyn erilaisiin toimintoihin, mutta henkilöillä voi olla fyysisiä, sosiaalisia tai muita esteitä Euroopan solidaarisuusjoukkojen portaaliin pääsyssä. Tällaisten esteiden poistamiseksi osallistujaorganisaatioiden olisi tarjottava osallistujille tukea rekisteröitymistä varten. [tark. 35]

(24)

Euroopan solidaarisuusjoukkojen portaalia olisi kehitettävä edelleen ottaen huomioon eurooppalaiset yhteentoimivuusperiaatteet (12), joissa annetaan ohjeita yhteentoimivien digitaalisten julkisten palvelujen perustamista varten ja joita pannaan täytäntöön jäsenvaltioissa ja muissa Euroopan talousalueen maissa kansallisten yhteentoimivuusperiaatteiden avulla. Niissä annetaan julkishallinnoille 47 konkreettista suositusta, jotka koskevat yhteentoimivuutta koskevien toimien hallinnoinnin parantamista, organisaatioiden välisten suhteiden luomista, digitaalisia päästä päähän -palveluja tukevien prosessien yhdenmukaistamista sekä sen varmistamista, ettei nykyinen tai uusi lainsäädäntö vaaranna yhteentoimivuuteen liittyviä pyrkimyksiä. Lisäksi portaalin olisi oltava direktiivissä (EU) 2016/2102 vahvistettujen vaatimusten mukainen. [tark. 36]

(24 a)

Komission olisi täytäntöönpanon avoimuuden parantamiseksi ja ohjelman vaikuttavuuden lisäämiseksi kuultava säännöllisesti keskeisiä sidosryhmiä, mukaan lukien osallistujaorganisaatiot, ohjelman täytäntöönpanosta. [tark. 37]

(24 b)

Ohjelman asianmukaisen toiminnan ja ohjelman toimien oikea-aikaisen toteuttamisen varmistamiseksi on olennaista, että ohjelman työohjelmissa otetaan käyttöön mekanismeja, joilla taataan, että rekisteröityneille hakijoille esitetään tarjouksia kohtuullisessa ja suhteellisen ennakoitavassa ajassa. Rekisteröityneille hakijoille olisi näin ollen lähetettävä säännöllisesti tietoa ja päivityksiä, jotka koskevat käytettävissä olevia jaksoja ja aktiivisia osallistujaorganisaatioita, jotta heitä kannustetaan osallistumaan ohjelmaan rekisteröintinsä jälkeen, minkä lisäksi heille olisi tarjottava mahdollisuus olla suoraan yhteydessä jäsenvaltioiden ja unionin tason solidaarisuuden alan toimijoihin. [tark. 38]

(25)

Tähän ohjelmaan sovelletaan asetusta [uusi varainhoitoasetus] (13), jäljempänä ”varainhoitoasetus”. Siinä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat unionin talousarvion toteuttamista, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä toteutusta, rahoitusapua, rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita koskevat säännöt.

(26)

Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (14) ja neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 (15) nojalla tehdä tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 (16) nojalla tutkia petoksia ja muuta laitonta toimintaa, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niiden perusteella syytteitä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (17) mukaisesti. Varainhoitoasetuksen mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, Euroopan syyttäjänvirastolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(27)

Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimet on kohdennettu 18–30-vuotiaisiin nuoriin, ja niihin osallistumisen edellytyksenä olisi oltava Euroopan solidaarisuusjoukkojen portaalissa tehtävä ennakkorekisteröityminen.

(27 a)

Tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä koskevien unionin periaatteiden mukaisesti kaikkia eri elämänaloja ja ikäryhmiä edustavien unionin kansalaisten ja unionissa pitkään asuneiden olisi voitava osallistua aktiivisina kansalaisina. Ottaen huomioon erityiset humanitaariset haasteet EU:n vapaaehtoisapua koskevaan aloitteeseen osallistuvien olisi oltava vähintään 18-vuotiaita, ja he voivat edustaa erilaisia profiileja ja eri sukupolvia, joiden osaaminen on merkityksellistä kyseisten humanitaaristen toimenpiteiden menestyksellisen toteuttamisen kannalta. [tark. 39]

(28)

Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä sen varmistamiseen, että Euroopan solidaarisuusjoukkojen tukemat toimet ovat kaikkien nuorten, erityisesti heikoimmassa asemassa olevien, saavutettavissa sellaisten, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, saavutettavissa, mitä täsmennetään Erasmus+-ohjelmassa kehitetyssä ja sovellettavassa osallisuus- ja monimuotoisuusstrategiassa . Käytössä olisi oltava erityistoimenpiteitä sosiaalisen osallisuuden ja heikossa asemassa olevien nuorten , kuten asianmukaisia solidaarisuustoimien ja yksilöllisen neuvonnan malleja, sosiaalisen osallisuuden ja sellaisten nuorten, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, osallistumisen edistämiseksi ja sellaisten rajoitteiden huomioon ottamiseksi, jotka johtuvat eräiden maaseutualueiden ja unionin syrjäisimpien alueiden sekä merentakaisten maiden ja alueiden syrjäisestä sijainnista. Tätä varten sellaisten nuorten, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, olisi voitava osallistua myös osa-aikaisesti tai omassa asuinmaassaan ja hyötyä muista toimenpiteistä, joilla pyritään helpottamaan heidän osallistumistaan ohjelmaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisuutta osallistua kokopäiväisesti ja muualla kuin asuinmaassaan. Myös osallistujamaiden olisi pyrittävä toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet Euroopan solidaarisuusjoukkojen asianmukaista toimintaa haittaavien oikeudellisten ja hallinnollisten esteiden poistamiseksi. Siihen kuuluu, mahdollisuuksien mukaan ja sanotun rajoittamatta kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksiä koskevan Schengenin säännöstön ja unionin lainsäädännön soveltamista, sellaisten hallinnollisten kysymysten ratkaiseminen, jotka hankaloittavat viisumin ja oleskeluluvan saamista, sekä eurooppalaisen sairaanhoitokortin myöntäminen maiden välisten toimien tapauksessa Euroopan unionin sisällä. [tark. 40]

(28 a)

Erityistä huomiota ja tukea olisi annettava kolmansien maiden vastaanottavien kumppaniorganisaatioiden valmiuksiin ja tarpeeseen juurruttaa vapaaehtoisten toiminta paikalliseen ympäristöön ja helpottaa vapaaehtoisten yhteydenpitoa paikallisten humanitaaristen toimijoiden, vastaanottavien yhteisöjen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. [tark. 41]

(29)

Tässä ohjelmassa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon liittyvien unionin sitoumusten mukaisesti, ja sillä edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että unionin talousarviomenoista 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita vähintään 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen aikana, ja sitä, että vuotuinen 30 prosentin tavoite saavutetaan mahdollisimman pian ja viimeistään vuonna 2027 . Ohjelman valmistelun ja toteutuksen aikana yksilöidään asiaankuuluvia toimia, ja niitä arvioidaan uudelleen asiaankuuluvien arviointien ja tarkasteluprosessien yhteydessä. [tark. 42]

(30)

Tässä asetuksessa säädetään vuosia 2021–2027 koskevasta rahoituskehyksestä, joka muodostaa talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 17 kohdassa tarkoitetun ensisijaisen rahoitusohjeen Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönottoa varten Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittaisessa talousarviomenettelyssä (18)’.

(30 a)

Talousarviosta olisi kohdennettava asianmukainen osa jäsenvaltioiden parhaiden käytäntöjen levittämiseen ja nuorisoverkostojen kehittämiseen. [tark. 43]

(31)

Tämän asetuksen mukaisen rahoituksen muodot ja täytäntöönpanomenetelmät valitaan sen perusteella, miten hyvin niillä saavutetaan toimien erityistavoitteet ja saavutetaan tuloksia, kun otetaan huomioon erityisesti tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus ja oletettu noudattamatta jättämisen riski. Avustusten osalta on harkittava kertasuoritusten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannustaulukoiden käyttämistä.

(32)

Kolmannet maat, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, voivat osallistua ohjelmaan Euroopan talousaluetta koskevaan sopimukseen (ETA-sopimukseen) perustuvan yhteistyön puitteissa; ETA-sopimuksessa määrätään ohjelmien toteuttamisesta kyseisen sopimuksen mukaisesti tehtävällä päätöksellä. Kolmannet maat voivat osallistua myös muiden säädösten nojalla. Tässä asetuksessa olisi säädettävä tarvittavien valtuuksien myöntämisestä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti. Kolmansien maiden olisi voitava osallistua täysimittaisesti ohjelmaan niiden edellytysten mukaisesti, jotka vahvistetaan kunkin kolmannen maan kanssa tehdyssä ohjelmaan osallistumista koskevassa sopimuksessa. Täysimittaiseen osallistumiseen sisältyy myös velvollisuus perustaa kansallinen toimisto ja hallinnoida joitakin ohjelman toimia hajautetulla tasolla. Ohjelmaan assosioitumattomista kolmansista maista tulevien yksityishenkilöiden ja yhteisöjen olisi voitava osallistua joihinkin ohjelman toimiin, jotka määritellään työohjelmassa ja komission julkaisemissa ehdotuspyynnöissä.

(33)

Jotta Euroopan solidaarisuusjoukkojen vaikutus olisi mahdollisimman suuri, olisi vahvistettava säännökset, jotka antavat osallistujamaille sekä muille unionin ohjelmille mahdollisuuden asettaa käyttöön lisärahoitusta Euroopan solidaarisuusjoukkojen sääntöjen mukaisesti.

(34)

Merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat [MMA:iden assosiaatiota koskevan uuden neuvoston päätöksen] (19) 88 artiklan nojalla saada rahoitusta ohjelman sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa.

(35)

Ohjelmassa olisi otettava huomioon kyseisten alueiden erityistilanne komission tiedonannon ”Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa” (20) mukaisesti. Sellaisia toimenpiteitä toteutetaan, joilla pyritään lisäämään syrjäisimpien alueiden osallistumista kaikkiin toimiin , mukaan lukien julkisuustoimien tehostaminen .. Kyseisiä toimenpiteitä seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. [tark. 44]

(36)

Varainhoitoasetuksen mukaan komission olisi hyväksyttävä työohjelmia ja ilmoitettava niistä Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Koska ohjelma pannaan täytäntöön seitsemän vuoden aikana, on tarpeen säätää riittävästä joustavuudesta, jotta ohjelma voi mukautua muuttuvaan todellisuuteen ja solidaarisuustoimien toteuttamisen poliittisiin painopisteisiin. Tässä asetuksessa ei sinällään säädetä yksityiskohtaisesti, miten toimet suunnitellaan, eikä siinä määritetä ennalta poliittisia painopisteitä tai talousarviota koskevia ensisijaisia tavoitteita seitsemän seuraavan vuoden aikana. Sen sijaan toissijaiset politiikkaan liittyvät valinnat ja painopisteet, kuten eri toimilla toteutettavien erityisten aloitteiden yksityiskohdat, olisi määritettävä työohjelmalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046  (21) (varainhoitoasetus) mukaisesti. Työohjelmissa olisi myös vahvistettava toimenpiteet, jotka ovat tarpeen niiden toteuttamiseksi ohjelman yleis- ja erityistavoitteiden mukaisesti, avustusten valinta- ja myöntämisperusteet sekä kaikki muut vaadittavat seikat. Työohjelmat ja niihin mahdollisesti tehtävät muutokset olisi hyväksyttävä täytäntöönpanosäädöksillä tarkastelumenettelyä noudattaen delegoidulla säädöksellä. Jotta varmistettaisiin tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan toteutettava valmistelutyönsä aikana asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti . [tark. 45]

(37)

Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 22 ja 23 kohdan nojalla tätä ohjelmaa on arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Näihin vaatimuksiin olisi sisällyttävä sellaisia täsmällisiä, mitattavissa olevia ja realistisia indikaattoreita, joita voidaan mitata ajan myötä pohjaksi ohjelman käytännön vaikutusten arvioinnille.

(38)

Tiedottaminen ohjelman tukemien toimien tarjoamista mahdollisuuksista ja niitä koskeva julkisuus ja tulosten levittäminen olisi varmistettava niin Euroopan tasolla kuin alueellisella, kansallisella ja paikallistasolla. Ohjelmaa olisi markkinoitava dynaamisten viestintäkeinojen avulla ja keskittyen erityisesti sosiaaliseen mediaan, jotta tavoitettaisiin monia mahdollisia ehdokkaita. Erityisesti olisi kiinnitettävä huomiota sosiaalisiin yhteisötalouden yrityksiin ja kannustettava niitä tukemaan Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimia. Tiedotus-, julkisuus- ja tulostenlevitystoimien toteuttamisen olisi oltava ohjelman kaikkien täytäntöönpanoelinten tehtävänä, tarvittaessa muiden keskeisten sidosryhmien avulla , unionin verkkosivujen ja Euroopan solidaarisuusjoukkoihin liittyvien unionin ohjelmien tehtävänä, ja tarvittaessa niihin olisi otettava mukaan muiltakin sidosryhmiltä saatava tuki. . [tark. 46]

(39)

Jotta ohjelman tavoitteet voitaisiin saavuttaa paremmin, komission, jäsenvaltioiden ja kansallisten toimistojen olisi toivottavaa tehdä tehtävä tiivistä yhteistyötä kansalaisjärjestöjen, yhteisötalouden yritysten, nuorisojärjestöjen , vammaisia henkilöitä edustavien järjestöjen ja solidaarisuustoimien asiantuntemusta omaavien paikallisten sidosryhmien kanssa ja myös vapaaehtoiskeskusten kaltaisten vapaaehtoistoiminnan infrastruktuurin ja tukivirastojen kanssa. [tark. 47]

(40)

Jotta varmistetaan yleisölle suunnatun tiedotuksen tehostuminen ja komission aloitteesta toteutettujen viestintätoimien välinen vahvempi yhteisvaikutus, viestintätoimiin tämän asetuksen mukaisesti kohdennetuilla määrärahoilla olisi tuettava esteettömästi myös komission tiedotustoimintaa, joka koskee unionin poliittisia painopisteitä, edellyttäen, että ne liittyvät tämän asetuksen yleiseen tavoitteeseen. [tark. 48]

(41)

Tämän asetuksen tehokkaan ja vaikuttavan täytäntöönpanon varmistamiseksi ohjelmassa olisi hyödynnettävä mahdollisimman paljon jo käytössä olevia hallinnointijärjestelyjä. Näin ollen ohjelman täytäntöönpano olisi annettava nykyisten rakenteiden eli komission ja [uuden Erasmus-asetuksen] III luvussa tarkoitettujen toimien hallinnointiin nimettyjen kansallisten toimistojen tehtäväksi. Komission olisi kuultava säännöllisesti keskeisiä sidosryhmiä, mukaan lukien osallistujaorganisaatiot, Euroopan solidaarisuusjoukkojen toteuttamisesta.

(42)

Moitteettoman varainhoidon , kustannusten optimoinnin ja oikeusvarmuuden varmistamiseksi kaikissa osallistujamaissa kunkin kansallisen viranomaisen olisi nimettävä riippumaton tarkastuselin. Kyseisen riippumattoman tarkastuselimen olisi tehokkuuden maksimoimiseksi oltava mahdollisuuksien mukaan sama kuin [uuden Erasmus-asetuksen] III luvussa tarkoitettuja toimia varten nimetty elin. [tark. 49]

(43)

Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet ohjelman asianmukaista toimintaa haittaavien oikeudellisten ja hallinnollisten esteiden poistamiseksi. Siihen kuuluu – mahdollisuuksien mukaan ja sanotun rajoittamatta kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksiä koskevan unionin lainsäädännön soveltamista – sellaisten kysymysten ratkaiseminen, jotka hankaloittavat viisumin ja oleskeluluvan saamista , ja muiden oikeudellisten vaikeuksien, jotka saattaisivat haitata nuorten pääsyä ohjelmaan, ratkaiseminen . Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/801 (22) mukaisesti jäsenvaltioita kannustetaan perustamaan nopeutettuja hyväksyntämenettelyjä. [tark. 50]

(44)

Tulosraportointijärjestelmällä olisi varmistettava, että ohjelman toteuttamisen seurannassa ja arvioinnissa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti ja asianmukaisella tarkkuustasolla. Tällaiset tiedot olisi toimitettava komissiolle asiaankuuluvien tietosuojasääntöjen mukaisella tavalla.

(45)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (23) mukaisesti. [tark. 51]

(46)

Tuensaajia koskevien vaatimusten yksinkertaistamiseksi olisi mahdollisimman usein käytettävä yksinkertaistettuja avustuksia, joiden muotona on kertakorvaus, yksikkökustannukset tai kiinteämääräinen rahoitus. Ohjelman mukaisten liikkuvuustoimien tukemiseen tarkoitetuissa yksinkertaistetuissa avustuksissa, sellaisina kuin komissio ne määrittää, olisi otettava huomioon isäntämaan oleskelu- ja elinkustannukset. Jäsenvaltioita olisi myös kannustettava vapauttamaan kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti tällaiset avustukset veroista ja sosiaaliturvamaksuista. Samaa vapautusta olisi sovellettava julkisiin tai yksityisiin yhteisöihin, jotka myöntävät tällaista rahoitustukea kyseisille henkilöille.

(47)

Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013, neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2988/95 (24), neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 mukaan unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Komissiolle olisi ohjelman tulosindikaattoreiden tarkistamista/täydentämistä varten siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(48)

Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa (25) tunnustetut periaatteet. Tällä asetuksella pyritään erityisesti varmistamaan, että noudatetaan täysimääräisesti oikeutta naisten ja miesten tasa-arvoon sekä oikeutta syrjimättömyyteen sukupuolen, rodun, etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, vammaisuuden, iän tai sukupuolisen suuntautumisen tai sosioekonomisen taustan perusteella, ja edistämään Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 ja 23 artiklan soveltamista. [tark. 52]

(49)

Tähän asetukseen sovelletaan horisontaalisia rahoitussääntöjä, jotka Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 322 artiklan nojalla. Näissä varainhoitoasetukseen sisältyvissä säännöissä vahvistetaan varsinkin menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, hankintoja, palkintoja ja välillistä toteutusta, sekä säädetään taloushallinnon henkilöstön toiminnan valvonnasta. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksyttävät säännöt koskevat myös unionin talousarvion suojelua siinä tapauksessa, että jäsenvaltioissa ilmenee oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen liittyviä yleisiä puutteita, koska oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on moitteettoman varainhoidon ja unionin rahoituksen tuloksellisuuden välttämätön ennakkoedellytys.

(50)

Koska jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli lisätä nuorison ja organisaatioiden osallistumista helposti saavutettaviin, laadukkaisiin solidaarisuustoimiin, vaan se voidaan sen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(51)

[Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskeva asetus] olisi kumottava 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen.

(52)

Jotta voidaan varmistaa ohjelman perusteella annettavan rahoituksen jatkuvuus, tätä asetusta olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2021,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Tällä asetuksella perustetaan Euroopan solidaarisuusjoukot, jäljempänä ”ohjelma”.

Siinä vahvistetaan ohjelman tavoitteet, talousarvio vuosiksi 2021–2027, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)

”solidaarisuustoimella” laadukasta väliaikaista toimea, jolla , osallistavaa ja asianmukaisesti rahoitettua toimea, jolla vastataan merkittäviin yhteiskunnallisiin haasteisiin yhteisön tai koko yhteiskunnan eduksi, edistetään Euroopan solidaarisuusjoukkojen tavoitteiden saavuttamista ja joka voi olla muodoltaan eri alojen vapaaehtoistoimintaa, harjoitteluja, työtä, solidaarisuushankkeita ja verkostotoimia, mukaan luettuina 13 kohdassa tarkoitetut toimet, joissa varmistetaan eurooppalainen lisäarvo ja terveys- ja turvallisuussäännösten sekä kansainvälisten ihmisoikeusnormien noudattaminen; [tark. 53]

2)

”rekisteröidyllä ehdokkaalla” 17–30-vuotiasta henkilöä, joka oleskelee laillisesti osallistujamaassa ja on rekisteröitynyt Euroopan solidaarisuusjoukkojen portaalissa ilmaistakseen kiinnostuksensa osallistua solidaarisuustoimeen mutta joka ei vielä osallistu tällaiseen toimeen; [tark. 54]

3)

”osallistujalla” 18–30-vuotiasta henkilöä, joka oleskelee laillisesti osallistujamaassa, on rekisteröitynyt Euroopan solidaarisuusjoukkojen portaalissa ja osallistuu solidaarisuustoimeen Euroopan solidaarisuusjoukkojen puitteissa; [tark. 55]

4)

”nuorilla, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia”nuoria henkilöitä, joiden on hankalaa hyödyntää tehokkaasti ohjelman tarjoamia mahdollisuuksia taloudellisista, sosiaalisista, kulttuuriin liittyvistä, maantieteellisistä tai terveyteen liittyvistä syistä tai esimerkiksi vammaan tai oppimisvaikeuksiin liittyvistä syistä henkilöitä, jotka tarvitsevat lisätukea erilaisten esteiden, kuten vamman, terveysongelmien, oppimisvaikeuksien, maahanmuuttajataustan, kulttuurierojen tai taloudellisen, sosiaalisen ja maantieteellisen tilanteen, vuoksi, mukaan lukien marginalisoituneisiin yhteisöihin kuuluvat henkilöt tai ihmiset, jotka ovat vaarassa kohdata syrjintää jollakin Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 artiklassa vahvistetulla perusteella ; [tark. 56]

5)

”osallistujaorganisaatiolla” mitä tahansa julkista tai yksityistä, joko voittoa tavoittelematonta tai tavoittelevaa, paikallista, alueellista, kansallista tai kansainvälistä yhteisöä, jolle on vastaanottavana ja/tai tukevana organisaationa myönnetty Euroopan solidaarisuusjoukkojen laatumerkki , jolla varmistetaan, että se kykenee toteuttamaan laadukkaita solidaarisuustoimia ohjelman tavoitteiden mukaisesti ; [tark. 57]

6)

”vapaaehtoistoiminnalla”solidaarisuustoimea, joka toteutetaan enintään 12 kuukautta kestävänä vapaaehtoisena palkattomana toimena valinnaista solidaarisuustoimea, johon kuuluu yleishyödyllistä toimintaa, jolla edistetään julkista hyvinvointia ja jota osallistuja harjoittaa vapaa-ajallaan ja omasta tahdostaan saamatta siitä korvausta enintään 12 kuukauden ajan; ; [tark. 58]

7)

”harjoittelulla”kahdesta kolmesta kuuteen kestävää palkallista solidaarisuustoimea, joka toteutetaan työharjoitteluna osallistujaorganisaatiossa, jonka voi uusia kerran ja enintään 12 kuukaudeksi ja, jonka Euroopan solidaarisuusjoukkojen osallistujan vastaanottanut osallistujaorganisaatio maksaa ja johon kuuluu oppimisosio asiaankuuluvan pätevyyden ja kokemuksen saamiseksi ; [tark. 59]

8)

”työllä”kahdesta 12 kuukauteen kestävää solidaarisuustoimea, jonka Euroopan solidaarisuusjoukkojen osallistujan palkkaava osallistujaorganisaatio maksaa kolmesta 12 kuukauteen kestävää kohtuullisesti palkattua solidaarisuustoimea, joka sisältää oppimis- ja koulutusosion, josta tehdään kirjallinen sopimus, jonka osallistujan palkkaava Euroopan solidaarisuusjoukkojen osallistujaorganisaatio tarjoaa ja maksaa ja jolla ei korvata olemassa olevaa työmahdollisuutta; ; [tark. 60]

9)

”solidaarisuushankkeella” palkatonta kotimaista tai rajat ylittävää enintään 12 kuukautta kestävää solidaarisuustoimea, jonka toteuttaa vähintään viidestä Euroopan solidaarisuusjoukkojen osallistujasta koostuva ryhmä ja jonka avulla vastataan keskeisiin haasteisiin osallistujien yhteisöissä ja saadaan samalla selkeää eurooppalaista lisäarvoa; [tark. 61]

10)

”laatumerkillä” sertifiointia, joka on myönnetty solidaarisuustoiminnan lajin mukaisesti vaihtelevien erityisten vaatimusten perusteella osallistujaorganisaatiolle, joka haluaa tarjota Euroopan solidaarisuusjoukkojen solidaarisuustoimia vastaanottajan asemassa ja/tai tukitehtävässä ja jolla vahvistetaan, että osallistujaorganisaatio kykenee varmistamaan solidaarisuustoimien laadun solidaarisuustoiminnan kaikissa vaiheissa ohjelman periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti ; [tark. 62]

11)

”Euroopan solidaarisuusjoukkojen resurssikeskuksilla” lisätoimintoja, jotka nimetyt kansalliset toimistot toteuttavat, jotta voidaan tukea Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimien kehittämistä, toteuttamista ja laatua sekä osallistujien solidaarisuustoimiensa kautta hankkiman osaamisen tunnistamista;

12)

”avoimuutta ja tunnustamista lisäävillä unionin välineillä” välineitä, joilla sidosryhmiä autetaan ymmärtämään, arvostamaan ja tarvittaessa tunnustamaan epävirallisen ja arkioppimisen tuloksia kaikkialla unionissa. Kaikki osallistujat saavat toimensa päätökseen saatettuaan todistuksen, kuten Youthpass- tai Europass-todistuksen, jossa todetaan toimien aikana hankitut oppimistulokset ja taidot;

13)

”humanitaarisen avun toimella” toimea, joka tukee kolmansissa maissa toteutettavia humanitaarisen avun operaatioita, joiden tarkoituksena on antaa tarveperusteista hätäapua, jolla pyritään pelastamaan ja suojelemaan ihmishenkiä, ehkäisemään ja lieventämään inhimillistä kärsimystä ja säilyttämään ihmisarvo ihmisten aiheuttamissa kriiseissä tai luonnonkatastrofeissa, mukaan lukien avustus-, hätäapu- ja suojelutoimet humanitaarisissa kriiseissä tai niiden jälkitilanteissa, tukitoimenpiteet, joilla varmistetaan apua tarvitsevien luokse pääseminen ja helpotetaan avun esteetöntä toimittamista, sekä toimet, joiden tarkoituksena on parantaa katastrofivalmiutta ja vähentää katastrofiriskiä, ja joissa yhdistyvät hätäapu, kunnostustoimet ja kehitystoimet ja joilla edistetään selviytymiskykyä ja valmiutta toimia kriisitilanteissa ja toipua niistä;

14)

”kolmannella maalla” maata, joka ei ole unionin jäsenvaltio;

15)

”ohjelmaan assosioituneella kolmannella maalla” kolmatta maata, joka on osapuolena unionin kanssa tehdyssä sopimuksessa, jonka perusteella sen on mahdollista osallistua ohjelmaan, ja joka täyttää kaikki jäsenvaltioille tässä asetuksessa säädetyt velvoitteet;

16)

”ohjelmaan assosioitumattomalla kolmannella maalla” kolmatta maata, joka ei osallistu ohjelmaan täysimittaisesti, mutta jonka oikeussubjektit voivat poikkeuksellisesti hyötyä ohjelmasta asianmukaisesti perustelluissa unionin edun mukaisissa tapauksissa.

3 artikla

Ohjelman tavoitteet

1.   Ohjelman yleisenä tavoitteena on lisätä nuorten edistää yhteisvastuuta arvona, lähinnä vapaaehtoistoiminnan avulla, lisätä solidaariseen toimintaan valmiin nuorison ja organisaatioiden osallistumista helposti saavutettaviin ja laadukkaisiin solidaarisuustoimiin, jotta voidaan vahvistaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta, solidaarisuutta ja demokratiaa unionissa ja sen ulkopuolella sekä käsitellä yhteiskunnallisia ja humanitaarisia haasteita sekä eurooppalaista identiteettiä ja aktiivista kansalaisuutta unionissa ja sen ulkopuolella, tukea yhteisöjä ja vastata yhteiskunnallisiin ja humanitaarisiin haasteisiin ruohonjuuritasolla pyrkien erityisesti edistämään sosiaalista osallisuutta ja yhtäläisiä mahdollisuuksia . [tark. 63]

2.   Ohjelman erityistavoitteena on tarjota nuorille, myös niille, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, helposti käytettävissä olevia ja osallistavia mahdollisuuksia osallistua solidaarisuustoimiin , joilla saadaan aikaan myönteisiä yhteiskunnallisia muutoksia Euroopassa ja sen ulkopuolella, ja samalla parantaa heidän osaamistaan henkilökohtaista, koulutuksellista, sosiaalista, kulttuurista, kansalaisuuteen liittyvää ja ammatillista kehittymistä varten ja validoida se asianmukaisesti, sekä helpottaa heidän jatkuvaa osallistumistaan aktiivisina kansalaisina, heidän työllistettävyyttään ja siirtymistään työmarkkinoille. [tark. 64]

2 a.     Osallistujien ja osallistujaorganisaatioiden palautteeseen on sisällyttävä myös arvio ohjelman tavoitteiden saavuttamisesta. [tark. 65]

3.   Ohjelman tavoitteet toteutetaan seuraavien toimintalohkojen puitteissa:

a)

nuorten osallistuminen yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaaviin solidaarisuustoimiin, joita tarkoitetaan 6 artiklassa , ja kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen ; [tark. 66]

b)

nuorten osallistuminen humanitaariseen apuun liittyviin solidaarisuustoimiin ja henkilöiden, joilla on asiantuntemusta humanitaariseen apuun liittyvistä solidaarisuustoimista (Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukot), joita tarkoitetaan 10 artiklassa , osallistuminen sekä unionissa että sen ulkopuolella toimiin, joilla pyritään kehittämään vastaanottavan organisaation valmiuksia 11 artiklassa tarkoitetun humanitaarisen avun antamiseen kolmansissa maissa . [tark. 67]

3 a.     Tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetuilla toimintalohkoilla toteutettavien toimien operatiiviset tavoitteet ja niihin liittyvät poliittiset painopisteet on eriteltävä yksityiskohtaisesti 18 artiklan mukaisesti hyväksyttävissä vuotuisissa työohjelmissa. [tark. 68]

II LUKU

EUROOPAN SOLIDAARISUUSJOUKKOJEN TOIMET

4 artikla

Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimet

1.   Ohjelman tavoitteet, jotka esitetään 3 artiklassa, pyritään saavuttamaan seuraavan tyyppisillä toimilla:

a)

vapaaehtoistoiminta, jota tarkoitetaan 7 ja 11 artiklassa;

b)

laadukkaat harjoittelut ja työ, joita tarkoitetaan 8 artiklassa; [tark. 69]

c)

solidaarisuushankkeet, joita tarkoitetaan 9 artiklassa;

d)

verkostotoimet, joita tarkoitetaan 5 artiklassa;

e)

laatu- ja tukitoimenpiteet, joita tarkoitetaan 5 artiklassa.

2.   Ohjelmalla tuetaan sellaisia solidaarisuustoimia, joista saadaan selkeää eurooppalaista lisäarvoa ottaen huomioon esimerkiksi niiden

a)

kansalliset rajat ylittävä luonne, erityisesti oppimiseen liittyvässä liikkuvuudessa ja yhteistyössä;

b)

täydentävyys paikallisen, alueellisen, kansallisen, unionin ja kansainvälisen tason muiden ohjelmien ja toimintalinjojen kanssa;

c)

eurooppalainen ulottuvuus, joka liittyy kyseisten solidaarisuustoimien aiheisiin, tavoitteisiin, toimintamalleihin, odotettuihin tuloksiin ja muihin näkökohtiin;

d)

toimintamalli osallistavuus ja tosiasialliset valmiudet taustaltaan erilaisten nuorten saamiseksi mukaan , vammaiset nuoret mukaan luettuina ; [tark. 70]

e)

vaikutukset avoimuutta ja tunnustamista lisäävien unionin välineiden tulokselliseen hyödyntämiseen.

2 a.     Jäljempänä olevan 18 artiklan mukaisesti hyväksyttäviin vuotuisiin työohjelmiin on sisällyttävä luettelo toimista, jotka saattavat olla haitallisia osallistujille, tuensaajille ja yhteiskunnalle tai eivät sovi osallistujille ja joita ei suoriteta ohjelman puitteissa tai jotka edellyttävät erityistä koulutusta, taustatarkastuksia tai muita toimenpiteitä. [tark. 71]

3.   Solidaarisuustoimien toteuttamisessa on noudatettava erityisvaatimuksia, jotka on asetettu kullekin 5, 7, 8, 9 ja 11 artiklassa tarkoitetulle ohjelman puitteissa toteutettavalle toimityypille, sekä osallistujamaissa sovellettavia sääntelykehyksiä.

4.   Unionin lainsäädännössä olevat viittaukset eurooppalaiseen vapaaehtoispalveluun on tulkittava siten, että ne käsittävät sekä asetuksen (EU) N:o 1288/2013 että tämän asetuksen mukaiset vapaaehtoistoimet.

5 artikla

Kummallekin toimintalohkolle yhteiset toimet

1.   Verkostotoimien, joita tarkoitetaan 4 artiklan 1 kohdan d alakohdassa, tavoitteena on oltava

a)

vahvistaa osallistujaorganisaatioiden valmiuksia tarjota laadukkaita erittäin laadukkaita, helposti käytettävissä olevia ja asianmukaisesti rahoitettuja hankkeita kasvavalle määrälle Euroopan solidaarisuusjoukkojen osallistujia; [tark. 72]

b)

houkutella uusia tulokkaita, sekä nuoria että henkilöitä, joilla on tiettyä kokemusta EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen kehyksessä, ja osallistujaorganisaatioita; [tark. 73]

b a)

edistää vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia käyttää kaikkia tarjottavia toimintoja; [tark. 74]

c)

tarjota mahdollisuuksia antaa palautetta solidaarisuustoimista sekä markkinoida ohjelmaa lähettiläänä ; ja [tark. 75]

d)

edistää kokemusten vaihtoa ja lujittaa yhteenkuuluvuuden tunnetta Euroopan solidaarisuusjoukkoihin osallistuvien henkilöiden ja yhteisöjen keskuudessa ja tukea tällä tavoin solidaarisuusjoukkojen laajemmalle ulottuvaa positiivista vaikutusta.

2.   Laatu- ja tukitoimenpiteisiin, joita tarkoitetaan 4 artiklan 1 kohdan e alakohdassa, on sisällyttävä

a)

toimenpiteet, joilla pyritään varmistamaan vapaaehtoistoiminnan, harjoittelujen ja työn laatu, mukaan lukien osallistujille tarjottava koulutus, kielituki, täydentävä vakuutus, tuki ennen solidaarisuustoimea tai sen jälkeen ja Youthpass-todistuksen käyttö siten, että siinä yksilöidään osallistujien solidaarisuustoimien aikana hankkima osaaminen, ja osallistujaorganisaatioille tarjottava valmiuksien kehittäminen ja hallinnollinen tuki;

a a)

toimenpiteet, joilla suojellaan solidaarisuustoiminnan edunsaajia, mukaan lukien sellaisten osallistujien kohdennettu koulutus, jotka toteuttavat solidaarisuustoimiaan muita heikommassa asemassa olevien ryhmien, kuten lasten, hyväksi, sekä lasten parissa työskentelevien henkilöiden taustaselvitykset; [tark. 76]

a b)

toimenpiteet, joilla pyritään edistämään sosiaalista osallisuutta ja yhtäläisiä mahdollisuuksia erityisesti niiden nuorten, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, osallistumista silmällä pitäen, kuten asianmukaiset solidaarisuustoimet ja yksilöllisen neuvonnan mallit; [tark. 77]

a c)

toimenpiteet, joilla pyritään varmistamaan valmiuksien kehittäminen ja hallinnollinen tuki osallistujaorganisaatioille; [tark. 78]

b)

laatumerkin laatumerkkien suunnittelu ja hallinnointi sellaisia yhteisöjä varten, jotka haluavat tarjota solidaarisuustoimia Euroopan solidaarisuusjoukoille; [tark. 79]

c)

Euroopan solidaarisuusjoukkojen resurssikeskusten toimet, joilla tuetaan Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimien toteuttamista ja parannetaan toteutuksen laatua sekä tehostetaan tulosten validointia;

d)

Euroopan solidaarisuusjoukkojen helppokäyttöisen portaalin sekä muiden tarpeellisten verkkopalveluiden ja tarvittavien tietoteknisten tukijärjestelmien ja verkkotyökalujen perustaminen, ylläpito ja päivittäminen vähintään kaikilla unionin virallisilla kielillä direktiivin (EU)2016/2102 saavutettavuusvaatimusten mukaisesti .; [tark. 80]

d a)

toimenpiteet, joilla kannustetaan yhteisötalouden yrityksiä tukemaan ohjelman toimia tai sallimaan työntekijöiden osallistuminen vapaaehtoistoimintaan ohjelman puitteissa; [tark. 81]

d b)

osallistujille ja osallistujaorganisaatioille osoitetun selkeän ja yksityiskohtaisen menettelyn laatiminen, jossa vahvistetaan solidaarisuustoimien kaikki vaiheet ja aikataulut. [tark. 82]

III LUKU

NUORTEN OSALLISTUMINEN YHTEISKUNNALLISIIN HAASTEISIIN VASTAAVIIN SOLIDAARISUUSTOIMIIN

6 artikla

Toimien tarkoitus ja tyypit

1.   Toimintalohkon ”Nuorten osallistuminen yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaaviin solidaarisuustoimiin” puitteissa toteutettavien toimien on edistettävä erityisesti yhteenkuuluvuuden, solidaarisuuden , kansalaisuuden ja demokratian vahvistamista unionissa ja sen ulkopuolella ja samalla vastattava yhteiskunnallisiin haasteisiin pyrkien erityisesti edistämään sosiaalista osallisuutta ja yhtäläisiä mahdollisuuksia . [tark. 83]

2.   Tämän toimintalohkon on tuettava 4 artiklan 1 kohdan a, b, c, d ja e alakohdassa tarkoitettuja toimia seuraavilla tavoilla:

a)

vapaaehtoistoiminnalla, jota tarkoitetaan 7 artiklassa;

b)

laadukkailla harjoitteluilla ja työllä, joita tarkoitetaan 8 artiklassa; [tark. 84]

c)

solidaarisuushankkeilla, joita tarkoitetaan 9 artiklassa;

d)

tähän toimintalohkoon osallistuvien henkilöiden ja organisaatioiden verkostotoimilla 5 artiklan mukaisesti;

e)

laatu- ja tukitoimenpiteillä 5 artiklan mukaisesti.

7 artikla

Vapaaehtoistoiminta solidaarisuustoimissa

1.   Vapaaehtoistoimintaan, jota tarkoitetaan 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa, on sisällyttävä oppimis- ja koulutuskomponentti, kiinteä koulutus- ja oppimisulottuvuus sekä ennen toimintaa ja toiminnan aikana sitä varten räätälöity verkossa ja sen ulkopuolella annettava koulutus, sillä on pyrittävä vaikuttamaan huomattavasti tunnistettuihin yhteisön tarpeisiin , se ei saa korvata harjoitteluja tai työtä, sitä ei saa rinnastaa palkkatyöhön ja sen on perustuttava kirjalliseen vapaaehtoistoimintasopimukseen asiaa koskevan kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Kyseisessä sopimuksessa on varmistettava osallistujalle riittävä oikeudellinen, sosiaalinen ja taloudellinen suoja. [tark. 85]

2.   Vapaaehtoistoiminta voi tapahtua muussa kuin osallistujan asuinmaassa (kansainvälinen) tai osallistujan asuinmaassa (kotimainen) tapahtuu pääsääntöisesti muussa kuin osallistujan asuinmaassa (kansainvälinen). Vapaaehtoistyö voi tapahtua osallistujan asuinmaassa (kotimainen), mutta siihen osallistuminen on avointa vain nuorille, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, ja siihen voivat osallistua myös sellaiset osallistujat, jotka asuvat muussa maassa kuin siinä, jossa toiminta tapahtuu. . [tark. 86]

8 artikla

Harjoittelut ja työ

1.   Harjoittelujen, joita tarkoitetaan 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa, on on oltava palkallisia ja perustuttava siinä maassa, jossa harjoittelu suoritetaan, sovellettavan sääntelykehyksen mukaiseen kirjalliseen harjoittelusopimukseen, ja niissä joka tehdään harjoittelun alkaessa sen maan sovellettavan sääntelykehyksen mukaisesti, jossa harjoittelu suoritetaan, tapauksen mukaan. Harjoittelusopimuksessa on esitettävä koulutustavoitteet, työehdot ja harjoittelun kesto, korvaus, jonka osallistuja saa, sekä osapuolten oikeudet ja velvollisuudet, ja siinä on otettava huomioon harjoittelun laatupuitteita koskevat periaatteet laatupuitteet (2014/C 88/01). Harjoittelut eivät saa korvata työpaikkoja. [tark. 87]

2.   Työn, jota tarkoitetaan 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa, on perustuttava siinä osallistujamaassa, jossa työskentely suoritetaan, sovellettavan sääntelykehyksen mukaiseen työsopimukseen on perustuttava kirjalliseen työsopimukseen, jossa noudatetaan kaikkia sen maan kansallisen lainsäädännön mukaisia tai siinä maassa sovellettavien työehtosopimusten mukaisia työehtoja, jossa työ suoritetaan, tai sekä kansallisen lainsäädännön että työehtosopimusten mukaisia työehtoja . Työtä tarjoaville osallistujaorganisaatioille saa antaa rahoitustukea enintään 12 kuukaudeksi tapauksissa, joissa työsopimuksen kesto on yli 12 kuukautta. [tark. 88]

3.   Harjoitteluihin ja työskentelyyn on sisällyttävä oppimiskomponentti oppimis- ja koulutuskomponentti sekä ennen toimintaa että toiminnan aikana kiinteä oppimis- ja koulutuskomponentti, joka auttaa osallistujia hankkimaan asiaankuuluvaa kokemusta, jotta voidaan kehittää osaamista, joka on hyödyllistä osallistujien henkilökohtaisen, koulutuksellisen, sosiaalisen, kansalaisuuteen liittyvän ja ammatillisen kehittymisen kannalta . [tark. 89]

4.   Harjoittelut ja työskentely voivat tapahtua muussa kuin osallistujan asuinmaassa (kansainvälinen) tai osallistujan asuinmaassa (kotimainen) tapahtuvat pääsääntöisesti muussa kuin osallistujan asuinmaassa (kansainvälinen). Harjoittelut ja työskentely voivat tapahtua osallistujan asuinmaassa (kotimainen), mutta niihin osallistuminen on avointa vain nuorille, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, ja niihin voivat osallistua myös sellaiset osallistujat, jotka asuvat muussa maassa kuin siinä, jossa toiminta tapahtuu . [tark. 90]

4 a.     On kohdennettava riittävästi varoja sellaisen kohtuullisen mukauttamisen rahoittamiseen, jonka ansiosta vammaiset henkilöt pystyvät tosiasiallisesti osallistumaan yhdenvertaisesti muiden kanssa vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen 27 artiklan ja neuvoston direktiivin 2000/78/EY  (26) mukaisesti. [tark. 91]

9 artikla

Solidaarisuushankkeet

Solidaarisuushankkeet, joita tarkoitetaan 4 artiklan 1 kohdan c alakohdassa, eivät saa korvata harjoitteluja ja/tai työtä.

IV LUKU

EUROOPAN HUMANITAARISEN AVUN VAPAAEHTOISJOUKOT

10 artikla

Toimien tarkoitus ja tyypit

1.   Toimintalohkon ”Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukot” puitteissa toteutettavien toimien on edistettävä erityisesti tarveperusteisen humanitaarisen avun antamista, jolla pyritään pelastamaan ihmishenkiä, ehkäisemään ja lieventämään inhimillistä kärsimystä ja säilyttämään ihmisarvo, sekä haavoittuvassa asemassa olevien tai katastrofista kärsimään joutuneiden yhteisöjen valmiuksien ja selviytymiskyvyn vahvistamista luonnonkatastrofien tai ihmisen aiheuttamien katastrofien yhteydessä, sekä haavoittuvassa asemassa olevien, herkkien tai luonnonkatastrofeista tai ihmisen aiheuttamista katastrofeista kärsimään joutuneiden yhteisöjen valmiuksien ja selviytymiskyvyn vahvistamista, ja helpottamaan siirtymistä humanitaarisesta avusta pidempiaikaiseen kestävään ja osallistavaan kehitykseen . [tark. 92]

2.   Tämän luvun nojalla toteutettavissa toimissa on noudatettava humanitaarista apua koskevaa eurooppalaista konsensusta, edistettävä perustavanlaatuisia humanitaarisen avun periaatteita eli humaanisuutta, puolueettomuutta, tasapuolisuutta ja riippumattomuutta ja samalla on vahvistettava, että unioni on vahvasti sitoutunut tarveperusteiseen lähestymistapaan ilman kärsimään joutuneiden väestöryhmien välistä tai niiden sisällä tapahtuvaa syrjintää ja kansainvälistä oikeutta noudattaen .uutta. [tark. 93]

2 a.     Unioni antaa humanitaarista apua tilanteissa, joissa voidaan käyttää muita kehitysyhteistyön, kriisinhallinnan ja pelastuspalvelun välineitä. Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukkojen toiminnan on oltava johdonmukaista asiaan liittyvien unionin politiikkojen ja välineiden kanssa ja täydennettävä niitä sekä vältettävä päällekkäisyyksiä niiden kanssa, erityisesti unionin humanitaarisen avun politiikan, kehitysyhteistyöpolitiikan ja unionin pelastuspalvelumekanismin kanssa. [tark. 94]

2 b.     Kun edistetään johdonmukaista kansainvälistä humanitaarisiin kriiseihin vastaamista, tämän luvun nojalla toteutettavien toimien on oltava Yhdistyneiden kansakuntien humanitaaristen asioiden koordinointitoimiston koordinoimien toimien mukaisia. [tark. 95]]

2 c.     Euroopan humanitaarisen avun joukkojen on osaltaan vahvistettava sukupuolinäkökulmaa unionin humanitaarisessa avussa ja edistettävä riittäviä humanitaarisia toimia naisten erityistarpeiden huomioon ottamiseksi. Erityistä huomiota on kiinnitettävä naisryhmien ja -verkostojen kanssa tehtävään yhteistyöhön, jotta edistetään naisten osallistumista ja johtajuutta humanitaarisen avun alalla ja hyödynnetään heidän valmiuksiaan ja asiantuntemustaan kriisistä toipumisessa, rauhan rakentamisessa, katastrofiriskin vähentämisessä ja kärsimään joutuneiden yhteisöjen selviytymiskyvyn parantamisessa. [tark. 96]

2 d.     Lähettämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt on vahvistettava läheisessä yhteistyössä vastaanottavien organisaatioiden kanssa lähettävän organisaation ja Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukkojen välisessä sopimuksessa, johon sisältyvät oikeudet ja velvollisuudet, lähettämisen kesto ja paikka sekä tehtävät. [tark. 97]

3.   Tämän toimintalohkon on tuettava 4 artiklan 1 kohdan a, d ja e alakohdassa tarkoitettuja toimia seuraavilla tavoilla:

a)

vapaaehtoistoiminnalla, jota tarkoitetaan 11 artiklassa;

a a)

solidaarisuushankkeilla; [tark. 98]

b)

tähän toimintalohkoon osallistuvien henkilöiden ja organisaatioiden verkostotoimilla 5 artiklan mukaisesti;

c)

laatu- ja tukitoimenpiteillä 5 artiklan mukaisesti kiinnittäen erityistä huomiota toimenpiteisiin osallistujien turvallisuuden varmistamiseksi.

3 a.     Tällä asetuksella tuetaan kolmansien maiden tarpeita koskevan etukäteen tehdyn arvioinnin perusteella toimia, joilla pyritään vahvistamaan humanitaarisen avun valmiuksia ja siten parantamaan paikallisella tasolla valmistautumista humanitaarisiin kriiseihin ja varmistamaan vapaaehtoisten käytännön työn tehokkuus ja kestävyys, mukaan lukien

a)

katastrofiriskien hallinta, katastrofi- ja toimintavalmius, työnohjaus, vapaaehtoisten johtamista koskeva koulutus ja muut vastaanottavien järjestöjen henkilöstön ja vapaaehtoisten kannalta merkityksellisten alojen toimet;

b)

parhaiden käytäntöjen vaihto, tekninen apu, kumppanuusohjelmat ja henkilöstön ja vapaaehtoisten vaihto-ohjelmat, verkostojen perustaminen ja muut asiaankuuluvat toimet. [tark. 99]

3 b.     Komissio jatkaa, ylläpitää ja päivittää EU:n vapaaehtoisavun tietokantaa, sääntelee sen saatavuutta ja käyttöä, myös EU:n vapaaehtoisavun saatavuuden ja soveltuvuuden osalta, mikä mahdollistaa palaavien vapaaehtoisten jatkuvan osallistumisen. Tähän tietokantaan tai sitä varten kerättyjen henkilötietojen käsittely hoidetaan tarvittaessa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679  (27) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/1725  (28) säännösten mukaisesti. [tark. 100]

11 artikla

Humanitaarisen avun operaatioita tukeva vapaaehtoistoiminta

1.   Humanitaarisen avun operaatioita tukevaan vapaaehtoistoimintaan, jota tarkoitetaan 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa, on sisällyttävä oppimis- ja koulutuskomponentti, on sisällyttävä – myös ennen toimintaan osallistumista – asianmukainen oppiminen ja koulutus, joka liittyy hankkeisiin, joihin nuoret vapaaehtoiset tulevat osallistumaan, ja jossa painotetaan asianmukaisesti 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja humanitaarisen avun periaatteita, myös haitan aiheuttamisen välttämistä (”do no harm”) koskevaa periaatetta, ja se ei saa korvata harjoitteluja tai työtä ja sen on perustuttava kirjalliseen vapaaehtoistoimintasopimukseen. [tark. 101]

1 a.     EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen kehyksessä on edistettävä kolmansien maiden paikallisten vapaaehtoisten osallistumista. [tark. 102]

2.   Tähän toimintalohkoon perustuvaa vapaaehtoistoimintaa voidaan toteuttaa ainoastaan sellaisissa kolmansissa maissa, [tark. 103]

a)

joissa toteutetaan humanitaarisen avun toimia ja operaatioita; ja

b)

joissa ei ole käynnissä kansainvälisiä tai muita aseellisia konflikteja.

2 a.     Lähettävien tai vastaanottavien organisaatioiden tai muiden asianomaisten toimijoiden ennakolta kolmansissa maissa tekemien tarvearviointien perusteella Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukot tukevat toimia, joilla pyritään

a)

vahvistamaan vastaanottavien organisaatioiden valmiuksia kolmansissa maissa annettavaa humanitaarista apua varten, jotta voidaan tehostaa paikallista katastrofivalmiutta ja humanitaarisiin kriiseihin vastaamista ja varmistaa Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukkojen työn tosiasiallinen ja kestävä vaikutus kentällä katastrofiriskien hallinnan, katastrofi- ja reagointivalmiuden, humanitaarisesta toiminnasta kestävään paikalliseen kehitykseen siirtymisen, työnohjauksen ja vapaaehtoisten johtamista koskevan koulutuksen avulla;

b)

vaihtamaan parhaita käytäntöjä, antamaan teknistä apua ja toteuttamaan kumppanuusohjelmia sekä henkilöstön ja vapaaehtoisten vaihtoa. [tark. 104]

2 b.     Vapaaehtoisten turvallisuutta koskevan riskinarvioinnin on oltava ensisijainen, erityisesti maissa tai alueilla, joiden katsotaan olevan epävakaita tai joissa on välittömiä uhkia. [tark. 105]

2 c.     Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevia tiedotuskampanjoita on toteutettava ensisijaisesti unionin alueella, kun ne koskevat EU:n vapaaehtoisapua koskevaa aloitetta, ja niiden on liityttävä vapaaehtoisten ja humanitaarisen avun antajien tekemään työhön sitä ohjaavien humanitaarisen avun periaatteiden eli humaanisuuden, puolueettomuuden, tasapuolisuuden ja riippumattomuuden pohjalta. [tark. 106]

2 d.     Vapaaehtoistyöllä on vastattava vastaanottavan järjestön paikallisella tasolla havaitsemiin puutteisiin ja todellisiin tarpeisiin. [tark. 107]

11 a artikla

Vapaaehtoisehdokkaiden määrittäminen ja valinta

1.     Kolmansien maiden tarpeita koskevan etukäteen tehdyn arvioinnin perusteella komissio määrittää ja valitsee vapaaehtoisehdokkaat, jotka osallistuvat ohjelmaan ja saavat koulutusta yhteistyössä kansallisten toimistojen ja vastaanottavien järjestöjen kanssa.

2.     Vapaaehtoisehdokkaat määritetään ja valitaan 14 artiklan mukaisesti noudattaen syrjimättömyyden, tasa-arvon ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien periaatteita.

3.     Tämän asetuksen 2 ja 15 artiklassa tarkoitettuja ikärajoja ei sovelleta vapaaehtoistoimintaan, jolla tuetaan tämän artiklan mukaisia humanitaarisia avustustoimia. [tark. 108]

11 b artikla

Vapaaehtoisehdokkaiden koulutus

1.     Kolmansien maiden tarpeita koskevan etukäteen tehdyn arvioinnin perusteella komissio laatii koulutusohjelman, jonka tarkoituksena on valmistella vapaaehtoisehdokkaita tukemaan ja täydentämään humanitaarisen avun toimia.

2.     Hakemusmenettelyn mukaisesti määritetyt ja valitut ehdokkaat voivat osallistua pätevien elinten toteuttamiin koulutusohjelmiin. Kaikille vapaaehtoisehdokkaille pakollisen koulutuksen laajuus ja sisältö määritetään yhteistyössä sertifioidun vastaanottavan järjestön kanssa tarpeiden perusteella ottaen huomioon vapaaehtoisehdokkaan edeltävän kokemuksen ja suunnitellun lähettämispaikan.

3.     Koulutusohjelman on sisällettävä arviointi, jossa tarkastellaan vapaaehtoisehdokkaiden valmiuksia lähteä kenttätyöhön tukemaan ja täydentämään humanitaarisen avun antamista koskevia toimia kolmansissa maissa ja täyttää paikalliset tarpeet. [tark. 109]

V LUKU

RAHOITUSSÄÄNNÖKSET

12 artikla

Budjetti

1.   Ohjelman toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat 1 112 988 000 euroa vuoden 2018 hintoina [ 1 260 000 000 euroa käypinä hintoina]. [tark. 110]

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettua määrää voidaan käyttää ohjelman toteuttamista koskevaan tekniseen ja hallinnolliseen apuun, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimintaan, mukaan lukien tietotekniikkajärjestelmät. Talousarviosta on kohdennettava asianmukainen määrä jäsenvaltioiden parhaiden käytäntöjen levittämiseen ja nuorisoverkostojen kehittämiseen. [tark. 111]

2 a.     Komissio antaa 29 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tätä asetusta, jotta se olisi joustava ja voitaisiin mukauttaa määrärahojen ohjeellista jakautumista eri toimiin 12 a artiklan mukaisesti. Tämän artiklan nojalla annettavissa delegoiduissa säädöksissä otetaan uudet poliittiset painopisteet huomioon noudattamalla mukauttamisessa 20 prosentin enimmäisliikkumavaraa. [tark. 112]

3.   Menot, jotka aiheutuvat ensimmäiseen työohjelmaan sisältyvien hankkeiden toimista, voivat olla avustuskelpoisia 1 päivästä tammikuuta 2021, sanotun kuitenkaan rajoittamatta varainhoitoasetuksen soveltamista.

4.   Jäsenvaltioille yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa myönnettyjä varoja voidaan niiden pyynnöstä siirtää ohjelman käyttöön. Komissio käyttää kyseisiä varoja joko suoraan varainhoitoasetuksen [62 artiklan 1 kohdan a alakohdan] mukaisesti tai välillisesti [saman artiklan 1 kohdan c alakohdan] mukaisesti. Kyseisiä varoja on mahdollisuuksien mukaan käytettävä asianomaisen jäsenvaltion hyväksi.

12 a artikla

Määrärahojen jakautuminen 7, 8, 9 ja 11 artiklassa tarkoitettuihin toimiin

Määrärahojen ohjeellinen jakautuminen 7, 8, 9 ja 11 artiklassa tarkoitettuihin toimiin on seuraava:

a)

edellä 7 artiklassa tarkoitettu vapaaehtoistoiminta solidaarisuustoimissa ja 9 artiklassa tarkoitetut solidaarisuushankkeet: 86 prosenttia;

b)

edellä 8 artiklassa tarkoitetut harjoittelut ja työ: kahdeksan prosenttia; ja

c)

edellä 11 artiklassa tarkoitettu humanitaarisen avun operaatioita tukeva vapaaehtoistoiminta: kuusi prosenttia. [tark. 113]

13 artikla

EU:n rahoituksen muodot ja toteuttamismenetelmät

1.   Ohjelman toteutuksessa käytetään johdonmukaisesti suoraa hallinnointia varainhoitoasetuksen mukaisesti tai välillistä hallinnointia varainhoitoasetuksen [62 artiklan 1 kohdan c alakohdassa] tarkoitettujen elinten kanssa.

2.   Ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta missä tahansa varainhoitoasetuksessa vahvistetussa muodossa; rahoitusmuotoja ovat erityisesti avustukset, palkinnot ja hankinnat. Vaatimusten yksinkertaistamiseksi tuensaajien kannalta on käytettävä mahdollisimman usein kertakorvauksia, yksikkökustannuksia ja kiinteämääräistä rahoitusta. [tark. 114]

3.   Riski, joka liittyy varojen perintään takaisin tuensaajilta, voidaan kattaa keskinäiseen vakuutusjärjestelmään suoritettavilla maksuilla, jotka katsotaan varainhoitoasetuksessa tarkoitetuksi riittäväksi vakuudeksi. Asetuksen XXX [takuurahastosta annetun asetuksen seuraaja] [X artiklan] säännöksiä sovelletaan.

4.   Arviointikomitea niin suoran kuin välillisen hallinnoinnin puitteissa tehtäviä valintoja varten voi koostua ulkopuolisista asiantuntijoista.

VI LUKU

OSALLISTUMINEN EUROOPAN SOLIDAARISUUSJOUKKOIHIN

14 artikla

Osallistujamaat

1.   Edellä 5, 7, 8, 9 ja 11 artiklassa tarkoitettuihin vapaaehtoistoimintaan, harjoitteluihin, työhön, solidaarisuushankkeisiin, verkostotoimiin ja laatu- ja tukitoimenpiteisiin voivat osallistua kaikki jäsenvaltiot ja merentakaiset maat ja alueet.

2.   Edellä 5 ja 7 artiklassa tarkoitettuihin vapaaehtoistoimintaan, verkostotoimiin ja laatu- ja tukitoimenpiteisiin voivat osallistua myös seuraavat:

a)

Euroopan vapaakauppaliiton jäsenet, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti;

b)

unioniin liittymässä olevat maat, ehdokkaat ja mahdolliset ehdokkaat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettuja erityisiä edellytyksiä noudattaen;

c)

Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat maat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettuja erityisiä edellytyksiä noudattaen;

d)

muut kolmannet maat kunkin kolmannen maan osallistumisesta yhteen tai useampaan unionin ohjelmaan tehdyssä erityisessä sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti edellyttäen, että kyseisellä sopimuksella

varmistetaan asianmukainen tasapaino unionin ohjelmiin osallistuvan kolmannen maan maksamien rahoitusosuuksien ja sen saamien hyötyjen välillä;

vahvistetaan ohjelmiin osallistumisen edellytykset, mukaan lukien yksittäisiin ohjelmiin maksettavien rahoitusosuuksien ja niiden hallintokustannusten laskentatapa. Maksettavia rahoitusosuuksia pidetään käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina varainhoitoasetuksen [21 artiklan 5 kohdan] mukaisesti;

ei anneta kolmannelle maalle ohjelmaa koskevaa päätösvaltaa;

taataan unionin oikeus varmistaa varainhoidon moitteettomuus ja suojata taloudellisia etujaan.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitetut maat voivat osallistua täysimääräisesti ohjelmaan ainoastaan siinä tapauksessa, että ne täyttävät kaikki jäsenvaltioille tässä asetuksessa säädetyt velvoitteet.

3 a.     Kolmansien maiden maksamat ja niiltä odotettavat ohjelman rahoitusosuudet on ilmoitettava budjettivallan käyttäjille heti, kun riittävästi tietoa on saatavilla, osana ohjelman vuosittaista arviointia tai väliarviointia. [tark. 115]

4.   Vapaaehtois- ja verkostotoimet, joita tarkoitetaan 5 ja 7 artiklassa, voivat olla avoimia ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden, etenkin naapuruusmaiden, osallistumiselle.

15 artikla

Yksityishenkilöiden osallistuminen

1.    Iältään 17–30-vuotiaiden nuorten, jotka haluavat osallistua Euroopan solidaarisuusjoukkoihin, on rekisteröidyttävä Euroopan solidaarisuusjoukkojen portaalissa. Nuoren on vapaaehtoistoiminnan, harjoittelun, työn tai solidaarisuushankkeen käynnistyessä kuitenkin oltava vähintään 18-vuotias ja enintään 30-vuotias.

1 a.     Toiseen maahan muuttavilla osallistujilla on oikeus vastaavanlaiseen täyteen terveydenhoitoon kuin heidän asuinjäsenvaltiossaan, ei pelkästään kiireelliseen terveydenhoitoon. Terveydenhoitoa on tarjottava sen jäsenvaltion julkisten terveydenhuoltopalvelujen kautta, jossa toimintaa harjoitetaan, ja silloin, kun tällaisia palveluja ei ole, tai jos asuinjäsenvaltion laatunormeja ei selvästikään noudateta, yksityisten terveydenhuoltopalvelujen välityksellä siinä jäsenvaltiossa, jossa toimintaa harjoitetaan. [tark. 116]

1 b.     Pannessaan täytäntöön tätä asetusta komissio, jäsenvaltiot ja muut osallistujamaat edistävät sosiaalista osallisuutta ja yhtäläisiä osallistumisedellytyksiä ja varsinkin sellaisten nuorten osallistumista, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia. [tark. 117]

16 artikla

Osallistujaorganisaatiot

1.   Euroopan solidaarisuusjoukkoihin osallistumisen on oltava avointa sekä voittoa tavoittelemattomille että tavoitteleville julkisille tai yksityisille yhteisöille ja kansainvälisille organisaatioille , mukaan lukien nuorisojärjestöt, uskonnolliset yhteisöt, hyväntekeväisyysjärjestöt, sekulaariset humanistiset järjestöt, kansalaisjärjestöt tai muut kansalaisyhteiskunnan toimijat sillä edellytyksellä, että ne tarjoavat solidaarisuustoimia, että ne ovat oikeushenkilöitä sen valtion lain mukaan, jossa ne on rekisteröity, ja että ne ovat saaneet Euroopan solidaarisuusjoukkojen laatumerkin. Laatumerkin on vahvistettava, että toiminnalla voidaan saavuttaa 3 artiklan mukaiset tavoitteet ja varmistaa 4 artiklan mukaiset toimet. [tark. 118]

2.   Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimivaltainen täytäntöönpanoelin arvioi Euroopan solidaarisuusjoukkojen osallistujaorganisaatioksi ryhtymistä koskevat hakemukset käyttäen perusteena seuraavia periaatteita: yhdenvertainen kohtelu; tasa-arvo ja syrjimättömyys; palkkatyön korvaamisen välttäminen; sellaisten laadukkaiden , helposti käytettävissä olevien ja osallistavien toimien tarjoaminen, jotka tuovat selvää lisäarvoa yhteisön yksilöityjen tarpeiden kannalta ja joihin liittyy henkilökohtaista, sosiaalista, koulutuksellista ja ammatillista kehittymistä edistävä oppimisulottuvuus; asiaankuuluvat koulutus-, työskentely- ja vapaaehtoistoimintajärjestelyt; turvallinen ja asianmukainen ympäristö ja olosuhteet; ja varainhoitoasetuksen mukainen voiton tuottamisen kieltävä periaate. Edellä esitettyjen periaatteiden avulla varmistetaan, että yhteisön toimet ovat Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevien vaatimusten ja tavoitteiden mukaisia. Laatumerkki myönnetään vain organisaatioille, jotka sitoutuvat noudattamaan näitä periaatteita. [tark. 119]

3.   Arvioinnin perusteella yhteisölle voidaan myöntää Euroopan solidaarisuusjoukkojen laatumerkki. Erityisvaatimukset, jotka laatumerkin saamiseksi on täytettävä, vaihtelevat solidaarisuustoimen lajin ja yhteisön tehtävän mukaan. Saatu merkki arvioidaan säännöllisin väliajoin uudestaan ja se voidaan peruuttaa on peruutettava, jos sitä käytetään väärin tai jos 2 kohdassa esitettyjä periaatteita ei noudateta. Yksikön, joka muuttaa toimiaan merkittävästi, on ilmoitettava asiasta toimivaltaiselle täytäntöönpanoelimelle uudelleenarviointia varten . [tark. 120]

4.   Yhteisölle, joka on saanut Euroopan solidaarisuusjoukkojen laatumerkin, on tarjottava pääsy Euroopan solidaarisuusjoukkojen portaaliin vastaanottajan tehtävän, tukitehtävän tai molempien hoitamista varten, ja sen on voitava tarjota solidaarisuustoimia rekisteröityneille ehdokkaille.

4 a.     Osallistujaorganisaatioilla, joille on myönnetty laatumerkki, on pääsy verkkofoorumiin, josta ne voivat helposti etsiä sopivia hakijoita, jotta solidaarisuustoimiin osallistuminen olisi helpompaa sekä osallistujille että osallistujaorganisaatioille. [tark. 121]

4 b.     Osallistujaorganisaatiot edistävät ohjelman tunnetuksi tekemistä tarjoamalla entisille osallistujille mahdollisuuden jakaa kokemuksiaan ja toimia lähettiläinä ohjelman mahdolliselle seuraavalle sukupolvelle verkoston avulla. [tark. 122]

5.   Euroopan solidaarisuusjoukkojen laatumerkki ei saa automaattisesti johtaa Euroopan solidaarisuusjoukkojen puitteissa saatavaan rahoitukseen.

5 a.     Osallistujaorganisaatioiden on hoidettava useita tehtäviä Euroopan solidaarisuusjoukkojen puitteissa. Vastaanottavan organisaation tehtävää hoitaessaan niiden on suoritettava solidaarisuustoimien tarjoamiseen rekisteröityneille osallistujille, osallistujien valitsemiseen ja vastaanottamiseen liittyviä toimenpiteitä, mukaan lukien toimien järjestäminen ja osallistujien opastaminen ja tukeminen solidaarisuustoimen kaikissa vaiheissa, turvallisen ja sopivan työympäristön tarjoaminen osallistujille ja palautteen antaminen osallistujalle toimen jälkeen tarpeen mukaan. Tukitehtävää hoitaessaan niiden on suoritettava toimenpiteitä, jotka liittyvät osallistujien lähettämiseen ja heidän valmentamiseensa ja tukemiseensa ennen lähtöä sekä solidaarisuustoimen aikana ja sen jälkeen, mukaan lukien osallistujien kouluttaminen sekä heidän ohjaamisensa paikallisiin organisaatioihin toimen jälkeen. Tukitehtävissä toimivat organisaatiot voivat tarjota osallistujille myös hallinnollista ja logistista tukea solidaarisuushankkeissa. [tark. 123]

6.   Osallistujaorganisaation tarjoamiin solidaarisuustoimiin ja niihin liittyviin laatu- ja tukitoimenpiteisiin voi saada rahoitusta Euroopan solidaarisuusjoukoista tai muista rahoituslähteistä, jotka eivät ole riippuvaisia unionin talousarviosta.

7.   Organisaatioiden, joiden osallistuminen liittyy 11 artiklassa kuvailtuihin toimiin, on asetettava vapaaehtoisten turvallisuus etusijalle.

17 artikla

Euroopan solidaarisuusjoukkojen rahoituksen saanti

Kaikki johonkin osallistujamaahan sijoittautuneet julkiset tai yksityiset yhteisöt ja kansainväliset järjestöt voivat hakea rahoitusta Euroopan solidaarisuusjoukkojen puitteissa. Kun kyseessä ovat 7, 8 ja 11 artiklassa tarkoitetut toimet, osallistujaorganisaation on saatava laatumerkki ennakkoedellytyksenä Euroopan solidaarisuusjoukkojen rahoituksen saamiselle. Kun kyseessä ovat 9 artiklassa tarkoitetut solidaarisuushankkeet, myös luonnolliset henkilöt voivat hakea rahoitusta Euroopan solidaarisuusjoukkojen osallistujien muodostamien epävirallisten ryhmien puolesta. Yleisenä sääntönä on, että avustushakemukset on toimitettava sen maan kansalliselle toimistolle, johon organisaatio on sijoittautunut. Euroopan laajuisten tai kansainvälisten organisaatioiden järjestämiä toimia, vapaaehtoistiimien toimia unionin tasolla yksilöidyillä ensisijaisilla aloilla sekä toimia humanitaarisen avun operaatioiden tukemiseksi EU:n ulkopuolisissa maissa koskevat avustushakemukset on toimitettava koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirastolle (EACEA). [tark. 124]

VII LUKU

OHJELMASUUNNITTELU, SEURANTA JA ARVIOINTI

18 artikla

Työohjelma Vuotuinen työohjelma [tark. 125]

Toissijaiset politiikkaan liittyvät valinnat ja painopisteet, kuten 4–11 artiklassa esitettyjen erityisten toimien yksityiskohdat, määritetään vuosittain työohjelmassa varainhoitoasetuksen 110 artiklan säännösten mukaisesti. Vuotuisessa työohjelmassa on esitettävä myös yksityiskohtaiset tiedot ohjelman täytäntöönpanosta. Työohjelmassa on oltava myös maininta kullekin toimelle osoitetun rahoituksen määrästä ja rahoituksen jakautumisesta jäsenvaltioiden ja ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden kesken kansallisen toimiston kautta hallinnoitavien toimien osalta. Komissiolle siirretään valta antaa 29 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi hyväksymällä vuotuinen työohjelma. [tark. 126]

Ohjelma toteutetaan varainhoitoasetuksen [110 artiklassa] tarkoitetuilla työohjelmilla. Työohjelmassa on oltava myös maininta kullekin toimelle osoitetun rahoituksen määrästä ja rahoituksen jakautumisesta jäsenvaltioiden ja ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden kesken kansallisen toimiston kautta hallinnoitavien toimien osalta. Komissio hyväksyy työohjelman täytäntöönpanosäädöksellä. Tällaiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 30 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

19 artikla

Seuranta ja raportointi

1.   Indikaattorit, joiden avulla raportoidaan ohjelman edistymisestä 3 artiklassa säädettyjen yleisten ja erityistavoitteiden saavuttamisessa, esitetään liitteessä.

2.   Jotta varmistetaan tuloksellinen arviointi, jolla mitataan ohjelman edistymistä tavoitteidensa saavuttamisessa, komissiolle siirretään valta antaa 29 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä indikaattorien tarkistamiseksi tai täydentämiseksi tarvittaessa tai täydennetään tätä asetusta seuranta- ja arviointikehyksen perustamista koskevilla säännöksillä.

3.   Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että varainhoitoasetuksen [2 artiklan 5 kohdassa] tarkoitetut unionin varojen saajat keräävät ohjelman toteuttamisen seurannassa ja arvioinnissa käytettävät tiedot tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti ja riittävän yksityiskohtaisella tasolla. Sitä varten unionin varojen saajille ja jäsenvaltioille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

20 artikla

Arviointi

1.   Arvioinnit on suoritettava oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa.

2.   Ohjelman väliarviointi on suoritettava heti kun ohjelman täytäntöönpanosta on saatavilla riittävästi tietoa, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua siitä, kun ohjelman täytäntöönpano on käynnistynyt. Komissio toimittaa väliarvioinnin Euroopan parlamentille , neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2024 . Siihen on liitettävä myös edeltävän ohjelman loppuarviointi. [tark. 127]

3.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle ohjelman toteuttamista ja vaikutuksia omilla alueillaan koskeva kertomus viimeistään 30 päivänä huhtikuuta 2024, sanotun kuitenkaan rajoittamatta IX luvussa vahvistettujen vaatimusten ja 23 artiklassa tarkoitettujen kansallisten toimistojen velvollisuuksien noudattamista.

3 a.     Komissio esittää tarvittaessa ja jäsenvaltioiden toimittamien väliarviointien ja täytäntöönpanokertomusten perusteella lainsäädäntöehdotuksia tämän asetuksen muuttamiseksi. Komissio tulee Euroopan parlamentin asiasta vastaavien valiokuntien kuultavaksi väliarviointia koskevasta kertomuksesta, myös päätöksestään siitä, onko tätä asetusta tarpeen muuttaa. [tark. 128]

4.   Komissio suorittaa ohjelman toteuttamisen päätyttyä, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua 1 artiklassa mainitun ajanjakson päättymisestä, ohjelman lopullisen arvioinnin.

5.   Komissio toimittaa arviointien päätelmät ja omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

VIII LUKU

TIEDOTUS, VIESTINTÄ JA TULOSTEN LEVITTÄMINEN

21 artikla

Tiedotus, viestintä ja tulosten levittäminen

1.   Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia) tarjoamalla oikea-aikaista, johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien. [tark. 129]

2.   Komissio toteuttaa yhteistyössä osallistujamaiden kansallisten viranomaisten ja kansallisten toimistojen sekä asiaankuuluvien unionin tason verkostojen kanssa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat ohjelmaa ja sen toimia ja tuloksia. Ohjelmalle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa komission tiedottamista sikäli kuin painopisteet liittyvät 3 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin. [tark. 130]

3.   Jäljempänä 23 artiklassa tarkoitettujen kansallisten toimistojen on kehitettävä johdonmukainen strategia, joka koskee tehokasta tiedotusta niiden hallinnoimien ohjelman toimien yhteydessä tuetuista toiminnoista sekä tulosten tehokasta levittämistä kaikille mahdollisille edunsaajille ja hyödyntämistä, ja avustettava komissiota sen yleisessä tiedottamisessa, joka koskee ohjelmaa, kansallisella ja unionin tasolla hallinnoituja toimia koskevat tiedot mukaan luettuina, ja sen tuloksia, sekä tiedotettava asiaankuuluville kohderyhmille niiden maassa toteutetuista toimista. [tark. 131]

3 a.     Osallistujaorganisaatioiden on käytettävä ohjelmaa koskevassa viestinnässään ja sitä koskevaa tietoa levittäessään nimikettä ”Euroopan solidaarisuusjoukot”. [tark. 132]

IX LUKU

HALLINNOINTI- JA TARKASTUSJÄRJESTELMÄ

22 artikla

Kansallinen viranomainen

[Uuden Erasmus-asetuksen] III luvussa tarkoitettujen toimien hallintaan nimetyt kansalliset viranomaiset toimivat kussakin Euroopan solidaarisuusjoukkojen osallistujamaassa kansallisina viranomaisina myös Euroopan solidaarisuusjoukkojen puitteissa. [Uuden Erasmus-asetuksen] 23 artiklan 1, 2, 6, 7, 9, 10, 11, 12, 13 ja 14 kohtaa sovelletaan analogisesti myös Euroopan solidaarisuusjoukkoihin.

23 artikla

Kansallinen toimisto

1.   [Uuden Erasmus-asetuksen] III luvussa tarkoitettujen toimien hallintaan nimetyt kansalliset toimistot toimivat kussakin Euroopan solidaarisuusjoukkojen osallistujamaassa kansallisina toimistoina myös Euroopan solidaarisuusjoukkojen puitteissa.

[Uuden Erasmus-asetuksen] 24 artiklan 1, 2, 3, 4, 5 ja 6 kohtaa sovelletaan analogisesti myös Euroopan solidaarisuusjoukkoihin.

2.   Rajoittamatta [uuden Erasmus-asetuksen] 24 artiklan 2 kohdan soveltamista kansallisen toimiston on vastattava myös hankkeen elinkaaren kaikkien vaiheiden hallinnosta 18 artiklassa tarkoitetuissa täytäntöönpanosäädöksissä lueteltujen Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimien osalta varainhoitoasetuksen [62 artiklan 1 kohdan c alakohdan v ja vi alakohdan] mukaisesti.

3.   Jos tämän asetuksen 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun maan osalta ei ole nimetty kansallista toimistoa, se on vahvistettava [uuden Erasmus-asetuksen] 24 artiklan 1, 3, 4, 5 ja 6 kohdan mukaisesti.

3 a.     Kansallisen toimiston on kuultava säännöllisesti ohjelman edunsaajia (yksityishenkilöitä ja organisaatioita), jotta se voi kerätä palautetta ohjelmasta, arvioida toiminnan laatua ja kehittymistä komission ohjeiden perusteella ja antaa tukea vaikeuksiin joutuneille osallistujille ja jotta voidaan parantaa ohjelman täytäntöönpanoa kansallisella tasolla niiden palautteen ja asiantuntemuksen perusteella. [tark. 133]

24 artikla

Euroopan komissio

1.   Komission ja kansallisen toimiston väliseen suhteeseen sovellettavat säännöt esitetään [uuden Erasmus-asetuksen] 24 artiklan sääntöjen mukaisesti kirjallisessa asiakirjassa, jossa on

a)

vahvistettava kyseisen kansallisen toimiston sisäistä valvontaa koskevat vaatimukset ja tukea varten kansallisille toimistoille siirrettävien unionin varojen hallinnointia koskevat säännöt ottaen huomioon yksinkertaistamisvaatimukset ja välttäen lisäämästä osallistujille ja osallistuville organisaatioille aiheutuvaa rasitetta ; [tark. 134]

b)

esitettävä kansallisen toimiston työohjelma, joka sisältää kansallisen toimiston hallinnointitehtävät, joihin myönnetään unionin tukea;

b a)

sisällytettävä vaatimus järjestää säännöllisesti kokouksia ja koulutusta kansallisten toimistojen verkoston kanssa ja verkostoa varten, jotta varmistetaan, että Euroopan solidaarisuusjoukot toteutetaan yhtenäisellä tavalla kaikissa osallistujamaissa; [tark. 135]

c)

tarkennettava kansalliseen toimistoon sovellettavat raportointivaatimukset.

1 a.     Komissio järjestää ohjelman täytäntöönpanoa koskevia säännöllisiä kokouksia, joissa on lukumäärältään ja tyypiltään edustava joukko nuoria ja vapaaehtoistyöntekijöitä edustavia verkostoja ja muita asiaankuuluvia kansalaisyhteiskunnan organisaatioita, mukaan lukien työmarkkinaosapuolet ja ohjelman toimien kannalta merkitykselliset verkostot. [tark. 136]

2.   Komissio antaa kansallisen toimiston käyttöön vuosittain seuraavat varat:

a)

varat tukien myöntämiseksi kyseisessä osallistujamaassa Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimiin, joiden hallinnointi on annettu kansallisen toimiston tehtäväksi;

b)

kansallisen toimiston hallinnointitehtäviin osoitettava rahoitustuki, joka määritetään [uuden Erasmus-asetuksen] 25 artiklan 3 kohdan b alakohdassa kuvailtujen menettelyiden mukaisesti.

3.   Komissio vahvistaa kansallisen toimiston työohjelmaa koskevat vaatimukset. Komissio ei anna Euroopan solidaarisuusjoukkojen varoja kansallisen toimiston käyttöön ennen kuin se on hyväksynyt muodollisesti kyseisen kansallisen toimiston työohjelman.

4.   Komissio tarkistaa kansalliset hallinnointi- ja valvontajärjestelmät, kansallisen toimiston johdon vahvistuslausuman ja riippumattoman tarkastuselimen siitä antaman tarkastuslausunnon [uuden Erasmus-asetuksen] 23 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen kansallisiin toimistoihin sovellettavien vaatimustenmukaisuutta koskevien säännösten perusteella, ottaen asianmukaisesti huomioon kansallisen viranomaisen toimittamat tiedot Euroopan solidaarisuusjoukkoihin liittyvistä seuranta- ja valvontatoimistaan.

5.   Arvioituaan vuotuisen johdon vahvistuslausuman ja riippumattoman tarkastuselimen siitä antaman tarkastuslausunnon komissio antaa lausunnon ja huomautukset kansalliselle toimistolle ja kansalliselle viranomaiselle.

5 a.     Jos komissio ei voi hyväksyä vuotuista johdon vahvistuslausumaa tai riippumattoman tarkastuselimen siitä antamaa tarkastuslausuntoa taikka jos kansallinen toimisto ei tyydyttävällä tavalla toteuta komission huomautuksia, komissio voi toteuttaa varotoimenpiteitä ja korjaavia toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi varainhoitoasetuksen 131 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti. [tark. 137]

24 a artikla

Koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto (EACEA)

Unionin tasolla EACEA on vastuussa Euroopan laajuisten tai foorumiin osallistuvien organisaatioiden 7 artiklassa lueteltuihin ohjelman hanketoimiin hakemien avustusten kaikkien vaiheiden hallinnoinnista, kun ne on tarkoitettu Euroopan tasolla yksilöidyillä ensisijaisilla aloilla toimivien vapaaehtoistiimien toimintaan sekä kolmansissa maissa toteutettaviin, humanitaarisen avun toimintaa tukeviin toimiin.

EACEA vastaa myös Euroopan laajuisten tai foorumiin osallistuvien organisaatioiden, kansallisten järjestelmien tai unionin yhteisesti hallinnoitavien rahastojen täytäntöönpanosta vastaavien organisaatioiden sekä sellaisten organisaatioiden, jotka haluavat toteuttaa humanitaarisen avun operaatioita tukevia toimia, akkreditoinnista (kuten laatumerkistä) ja seurannasta. [tark. 138]

25 artikla

Tarkastukset

1.   Henkilöiden tai yhteisöjen, mukaan lukien muut kuin unionin toimielinten tai elinten valtuuttamat henkilöt ja yhteisöt, tekemät unionin rahoitusosuuden käyttöä koskevat tarkastukset muodostavat yleisen varmuuden perustan varainhoitoasetuksen [127 artiklan] mukaisesti , ja ne on toteutettava noudattaen samoja perusteita kaikissa jäsenvaltioissa . [tark. 139]

2.   Kansallisen viranomaisen on nimettävä riippumaton tarkastuselin. Riippumattoman tarkastuselimen on annettava tarkastuslausunto varainhoitoasetuksen [155 artiklan 1 kohdassa] tarkoitetusta johdon vahvistuslausumasta.

3.   Riippumattoman tarkastuselimen on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)

sillä on oltava tarvittava ammatillinen pätevyys julkisen sektorin tarkastusten suorittamiseksi;

b)

sen on varmistettava, että tarkastustoimissa otetaan huomioon kansainvälisesti hyväksytyt tarkastusstandardit; ja

c)

sillä ei saa olla eturistiriitatilannetta siihen oikeussubjektiin nähden, johon 23 artiklassa tarkoitettu kansallinen toimisto kuuluu, ja sen on oltava toiminnallisesti riippumaton siitä oikeussubjektista, johon kansallinen toimisto kuuluu.

4.   Riippumattoman tarkastuselimen on annettava komissiolle ja sen edustajille sekä tilintarkastustuomioistuimelle mahdollisuus tutustua kaikkiin asiakirjoihin ja raportteihin, jotka ovat sen antaman, kansallisen toimiston johdon vahvistuslausumaa koskevan tarkastuslausunnon perustana.

X LUKU

VALVONTAJÄRJESTELMÄ

26 artikla

Valvontajärjestelmän periaatteet

1.   Komissio vastaa kansallisen toimiston hallinnoimiin Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimiin kohdistuvasta valvontatoiminnasta. Se vahvistaa vähimmäisvaatimukset kansallisen toimiston ja riippumattoman tarkastuselimen suorittamalle valvonnalle.

2.   Kansalliset toimistot ovat vastuussa tuensaajien ensisijaisesta valvonnasta Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimissa, jotka on annettu niiden tehtäväksi. Valvonnan on oltava oikeasuhtaista ja riittävää ja annettava kohtuulliset takeet siitä, että myönnetyt tuet käytetään tarkoitetulla tavalla ja sovellettavien unionin sääntöjen mukaisesti. [tark. 140]

3.   Komissio varmistaa kansallisille toimistoille siirrettyjen varojen osalta, että sen suorittama valvonta sovitetaan asianmukaisella tavalla yhteen kansallisten viranomaisten ja kansallisten toimistojen suorittaman valvonnan kanssa yhden tarkastuksen periaatteen ja riskiperustaisen analyysin perusteella. Tätä säännöstä ei sovelleta Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) suorittamiin tutkimuksiin.

27 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

Jos jokin kolmas maa osallistuu ohjelmaan kansainväliseen sopimukseen perustuvan päätöksen tai jonkin muun säädöksen nojalla, sen on myönnettävä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti. Euroopan petostentorjuntaviraston osalta näihin oikeuksiin kuuluu oikeus tehdä tutkimuksia, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 tarkoitetut paikalla suoritettavat todentamiset ja tarkastukset mukaan lukien.

XI LUKU

TÄYDENTÄVYYS

28 artikla

Unionin toiminnan täydentävyys

1.   Euroopan solidaarisuusjoukkojen toiminnan on oltava johdonmukaista ja täydentävää asiaan liittyviin unionin tason toimintalinjoihin, välineisiin ja ohjelmiin, erityisesti Erasmus-ohjelmaan, Euroopan rakenne- ja investointirahastoihin (ERI-rahastot) ja perusoikeuksien ja arvojen ohjelmaan, nähden sekä Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimien kannalta merkityksellisiin unionin tason nykyisiin verkostoihin nähden. [tark. 141]

2.   Euroopan solidaarisuusjoukkojen toiminnan on oltava johdonmukaista ja täydentävää myös osallistujamaiden asiaan liittyviin kansallisen , alueellisen ja paikallisen tason toimintalinjoihin, ohjelmiin ja välineisiin nähden eikä se saa korvata niitä . Sitä varten komissio, kansalliset viranomaiset ja kansalliset toimistot vaihtavat tietoja yhtäältä solidaarisuuteen ja nuorisoon ja toisaalta Euroopan solidaarisuusjoukkojen puitteissa toteuttaviin toimiin liittyvistä nykyisistä kansallisista järjestelmistä ja painopisteistä, jotta voidaan hyödyntää tarkoituksenmukaisia hyviä käytäntöjä sekä parantaa tehokkuutta ja tuloksellisuutta. [tark. 142]

2 a.     Unionin rahoituksen tehokkuuden ja ohjelman vaikutusten maksimoimiseksi kaikkien tasojen asianomaisten viranomaisten on pyrittävä luomaan synergiaa kaikkien asiaankuuluvien ohjelmien välillä johdonmukaisella tavalla. Tällainen synergia ei saa johtaa siihen, että varoja käytetään muiden kuin tässä asetuksessa säädettyjen tavoitteiden saavuttamiseen. Mahdollisten synergian ja täydentävyyden tuloksena on oltava täytäntöönpanotasolla yksinkertaiset hakumenettelyt ja asiaankuuluvat täytäntöönpanon suuntaviivat. [tark. 143]

3.   Kolmansissa maissa toteutettavan Euroopan solidaarisuusjoukkojen toiminnan, jota tarkoitetaan 11 artiklassa, on oltava johdonmukaista ja täydentävää erityisesti unionin muihin ulkoisen toiminnan aloihin ja etenkin humanitaarista apua koskevaan politiikkaan, kehitysyhteistyöpolitiikkaan, turvallisuuspolitiikkaan, naapuruuspolitiikkaan ja unionin pelastuspalvelumekanismiin nähden. [tark. 144]

4.   Toimi, joka on saanut rahoitusta ohjelmasta, voi saada rahoitusta myös muusta unionin ohjelmasta edellyttäen, että rahoitusosuudet eivät kata samoja kuluja. Kunkin rahoitusta myöntävän unionin ohjelman sääntöjä sovelletaan sen toimea varten osoittamaan rahoitusosuuteen. Kumulatiivisen rahoituksen määrä ei saa olla suurempi kuin toimen tukikelpoisten kustannusten kokonaismäärä, ja unionin eri ohjelmista myönnetty tuki voidaan laskea suhteutettuna tukiedellytykset vahvistavien asiakirjojen mukaisesti.

5.   Jos sekä ohjelmasta että [asetuksen (EU) XX (yhteisiä säännöksiä koskeva asetus)] 1 artiklassa tarkoitetuista Euroopan rakenne- ja investointirahastoista (ERI-rahastot) myönnetään rahoitustukea samaan toimeen, kyseinen toimi on toteutettava tässä asetuksessa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti, mukaan luettuina perusteettomasti maksettujen määrien takaisinperintää koskevat säännöt.

6.   Ohjelman mukaisesti avustuskelpoiset toimet, jotka on arvioitu ohjelmaan perustuvan ehdotuspyynnön yhteydessä ja jotka täyttävät ehdotuspyynnössä esitetyt laatua koskevat vähimmäisvaatimukset mutta joita ei budjettirajoitusten vuoksi voida rahoittaa, voivat saada tukea Euroopan aluekehitysrahastosta, koheesiorahastosta, Euroopan sosiaalirahasto+:sta tai Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta asetuksen (EU) XX [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [65] artiklan 7 kohdan ja asetuksen (EU) XX [yhteisen maatalouspolitiikan rahoitusta, hallinnointia ja seurantaa koskeva asetus] 8 artiklan mukaisesti edellyttäen, että kyseiset toimet ovat asianomaisen ohjelman tavoitteiden mukaisia. Tukea antavan rahaston sääntöjä sovelletaan.

XII LUKU

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

29 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle ohjelman keston ajaksi 12, 18 ja 19 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. [tark. 145]

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 12, 18 ja 19 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen. [tark. 146]

4.   Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.   Edellä olevan olevien 12, 18 ja 19 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella. [tark. 147]

30 artikla

Komiteamenettely

1.   Komissiota avustaa asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

31 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (EU) [Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskeva asetus] ja asetus (EU) N:o 375/2014 1 päivästä tammikuuta 2021.

32 artikla

Siirtymäsäännökset

1.   Tämän asetuksen estämättä voidaan jatkaa tai muuttaa toimia niiden päättämiseen saakka noudattaen [Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevaa asetusta] tai asetusta (EU) N:o 375/2014. Mainittuja asetuksia sovelletaan kyseisiin toimiin niiden päättämiseen asti.

2.   Ohjelman rahoituspuitteet voivat kattaa myös teknisen ja hallinnollisen avun menoja, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa siirtyminen ohjelman ja [Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevan asetuksen] tai asetuksen (EU) N:o 375/2014 nojalla hyväksyttyjen toimenpiteiden välillä.

3.   Talousarvioon voidaan 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen kulujen kattamiseksi tarvittaessa sisällyttää määrärahoja myös vuoden 2027 jälkeen, jotta voidaan hallinnoida toimia ja toimintoja, joita ei ole saatu päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027.

4.   Jäsenvaltioiden on varmistettava kansallisella tasolla esteetön siirtyminen Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevan ohjelman (2018–2020) yhteydessä toteutettavien toimien ja tämän ohjelman nojalla toteutettavien toimien välillä.

33 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan [kahdentenakymmenentenä] päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja


(1)  EUVL C 62, 15.2.2019, s. 201.

(2)  EUVL C 86, 7.3.2019, s. 282.

(3)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 12. maaliskuuta 2019.

(4)  Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Euroopan solidaarisuusjoukot (COM(2016)0942).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1288/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Erasmus+” perustamisesta ja päätösten N:o 1719/2006/EY, 1720/2006/EY ja 1298/2008/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 50.

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 375/2014, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2014, Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukkojen perustamisesta (”EU:n vapaaehtoisapua koskeva aloite”) (EUVL L 122, 24.4.2014, s. 1).

(7)  Neuvoston suositus, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2018, laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen eurooppalaisista puitteista (EUVL C 153, 2.5.2018, s. 1) 10 päivänä maaliskuuta 2014, harjoittelun laatupuitteista (EUVL C 88, 27.3.2014, s. 1) .

(8)   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/589, annettu 13 päivänä huhtikuuta 2016, työnvälityspalvelujen eurooppalaisesta verkostosta (Eures), liikkuvuuspalvelujen tarjoamisesta työntekijöille ja työmarkkinoiden yhdentymisen tiivistämisestä ja asetusten (EU) N:o 492/2011 ja (EU) N:o 1296/2013 muuttamisesta (EUVL L 107, 22.4.2016, s. 1).

(9)  Neuvoston suositus, annettu 20 päivänä joulukuuta 2012, epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista (EUVL C 398, 22.12.2012, s. 1).

(10)   Komission täytäntöönpanopäätös 2013/776/EU, annettu 18 päivänä joulukuuta 2013, koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston perustamisesta ja päätöksen 2009/336/EY kumoamisesta (EUVL L 343, 19.12.2013, s. 46).

(11)   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2102, annettu 26 päivänä lokakuuta 2016, julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta (EUVL L 327, 2.12.2016, s. 1).

(12)  Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Eurooppalaiset yhteentoimivuusperiaatteet – täytäntöönpanostrategia (COM(2017)0134).

(13)  [Viittaus varainhoitoasetukseen].

(14)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(15)  Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

(16)  Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).

(17)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).

(18)  Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välillä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehty toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1).

(19)  [Viittaus MMA:iden assosiaatiota koskevaan uuteen neuvoston päätökseen].

(20)  Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja Euroopan investointipankille – Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa (COM(2017)0623).

(21)   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(22)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/801, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, tutkimusta, opiskelua, harjoittelua, vapaaehtoistyötä, oppilasvaihto-ohjelmaa tai koulutushanketta ja au pairina työskentelyä varten tapahtuvan kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä (EUVL L 132, 21.5.2016, s. 21).

(23)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(24)  Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EUVL L 312, 23.12.1995, s. 1).

(25)  Euroopan unionin perusoikeuskirja (EUVL C 326, 26.10.2012, s. 391).

(26)   Neuvoston direktiivi 2000/78/EY, annettu 27 päivänä marraskuuta 2000, yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista (EUVL L 303, 2.12.2000, s. 16).

(27)   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(28)   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).

LIITE

Indikaattorit seurantaa ja raportointia varten: Ohjelmaa on seurattava tarkasti, jotta voidaan mitata, missä määrin yleinen tavoite ja erityistavoitteet on saavutettu, ja on tarkkailtava sen tuotoksia, tuloksia ja vaikutuksia. Tätä varten vahvistetaan vähimmäisindikaattorit, joiden perusteella kehitetään ohjelman tuotosten, tulosten ja vaikutusten tuleva yksityiskohtainen seurantaohjelma ja joihin sisältyy laajennettu valikoima laadullisia ja määrällisiä indikaattoreita : [tark. 148]

a)

solidaarisuustoimiin osallistujien lukumäärä;

b)

niiden osallistujien osuus, joilla on taustansa vuoksi muita vähemmän mahdollisuuksia; ja [tark. 149]

c)

niiden organisaatioiden lukumäärä, jolla on Euroopan solidaarisuusjoukkojen laatumerkki.; [tark. 150]

c a)

työskentelyyn (maan sisäiset ja rajatylittävät toimet) osallistujien lukumäärä eriteltynä maan, iän, sukupuolen, ammatillisen taustan ja koulutustason mukaan; [tark. 151]

c b)

solidaarisuushankkeisiin osallistujien lukumäärä eriteltynä maan, iän, sukupuolen, ammatillisen taustan ja koulutustason mukaan; [tark. 152]

c c)

niiden organisaatioiden määrä, joiden laatumerkki on peruutettu; [tark. 153]

c d)

laatumerkin saaneiden organisaatioiden lukumäärä eriteltynä maan ja saadun rahoituksen mukaan; [tark. 154]

c e)

sellaisten osallistuvien nuorten lukumäärä, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia; [tark. 155]

c f)

niiden osallistujien lukumäärä, jotka arvioivat saaneensa myönteisiä oppimistuloksia; [tark. 156]

c g)

niiden osallistujien prosenttiosuus, jotka ovat saaneet oppimistuloksistaan todistuksen, esimerkiksi Youthpass-todistuksen, tai muun virallisen tunnustuksen osallistumisestaan Euroopan solidaarisuusjoukkoihin; [tark. 157]

c h)

osallistujien yleinen tyytyväisyys toimien laatuun; ja [tark. 158]

c i)

solidaarisuustoimien kautta suoraan tai välillisesti tukea saaneiden ihmisten lukumäärä. [tark. 159]


21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/252


P8_TA(2019)0151

EU:n kyberturvallisuusasetus ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 12. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi EU:n kyberturvallisuusvirasto ENISAsta ja asetuksen (EU) N:o 526/2013 kumoamisesta sekä tieto- ja viestintätekniikan kyberturvallisuussertifioinnista (”kyberturvallisuusasetus”) (COM(2017)0477 – C8-0310/2017 – 2017/0225(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

(2021/C 23/43)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2017)0477),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0310/2017),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon Ranskan senaatin toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antaman perustellun lausunnon, jonka mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 14. helmikuuta 2018 antaman lausunnon (1),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean 31. tammikuuta 2018 antaman lausunnon, (2)

ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 19. joulukuuta 2018 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön ja sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan, budjettivaliokunnan ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnot (A8-0264/2018),

1.

vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1)  EUVL C 227, 28.6.2018, s. 86.

(2)  EUVL C 176, 23.5.2018, s. 29.


P8_TC1-COD(2017)0225

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 12. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi Euroopan unionin kyberturvallisuusvirasto ENISAsta ja tieto- ja viestintätekniikan kyberturvallisuussertifioinnista sekä asetuksen (EU) N:o 526/2013 kumoamisesta (kyberturvallisuusasetus)

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2019/881.)


21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/254


P8_TA(2019)0152

Epäterveet kaupan käytännöt yritysten välisissä suhteissa elintarvikeketjussa ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 12. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi epäterveistä kaupan käytännöistä yritysten välisissä suhteissa elintarvikeketjussa (COM(2018)0173 – C8-0139/2018 – 2018/0082(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

(2021/C 23/44)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0173),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 43 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0139/2018),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon Ruotsin valtiopäivien toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antaman perustellun lausunnon jonka mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 19. syyskuuta 2018 antaman lausunnon (1),

ottaa huomioon alueiden komitean 4. heinäkuuta 2018 antaman lausunnon (2),

ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 14. tammikuuta 2019 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön sekä sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan, kehitysvaliokunnan ja ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnot (A8-0309/2018),

1.

vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.

hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan lausumansa;

3.

hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen lausuman;

4.

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

5.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1)  EUVL C 440, 6.12.2018, s. 165.

(2)  EUVL C 387, 25.10.2018, s. 48.


P8_TC1-COD(2018)0082

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 12. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/… antamiseksi hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä yritysten välisissä suhteissa maataloustuote- ja elintarvikeketjussa

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, direktiiviä (EU) 2019/633.)


LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE

Euroopan parlamentin lausuma ostoliittymistä

Euroopan parlamentti tunnustaa, että ostajien muodostamilla liittymillä voi olla merkitystä taloudellisten tehokkuusetujen luomisessa maatalous- ja elintarvikeketjussa, mutta se korostaa myös, että tämänhetkisen tiedonpuutteen vuoksi ei ole mahdollista arvioida tällaisten ostoliittymien taloudellisia vaikutuksia toimitusketjun toimivuuteen.

Euroopan parlamentti kehottaakin komissiota käynnistämään viipymättä perusteellisen analyysin tällaisten kansallisten ja kansainvälisten ostoliittymien laajuudesta ja niiden vaikutuksista maatalous- ja elintarvikeketjun taloudelliseen toimivuuteen.

Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteinen lausuma maatalous- ja elintarvikemarkkinoiden avoimuudesta

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio korostavat, että maatalous- ja elintarvikemarkkinoiden avoimuus on toimivan maatalous- ja elintarvikeketjun keskeinen osa, jonka avulla talouden toimijat ja viranomaiset voivat tehdä paremmin tietoon perustuvia valintoja ja toimijat saavat paremman käsityksen markkinoiden kehityksestä. Komissiota kannustetaan jatkamaan työtään markkinoiden avoimuuden lisäämiseksi EU:n tasolla. Tässä yhteydessä voidaan esimerkiksi tehostaa EU:n markkinoiden seurantakeskuksia koskevaa työtä ja parantaa maatalous- ja elintarvikeketjun hinnanmuodostusmekanismien analysointiin tarvittavien tilastotietojen keräämistä.


21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/257


P8_TA(2019)0153

Eurooppalainen kansalaisaloite ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 12. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta (COM(2017)0482 – C8-0308/2017 – 2017/0220(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

(2021/C 23/45)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2017)0482),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 24 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0308/2017),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 14. maaliskuuta 2018 antaman lausunnon (1),

ottaa huomioon alueiden komitean 23. maaliskuuta 2018 antaman lausunnon, (2)

ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 20. joulukuuta 2018 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietinnön sekä kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan ja vetoomusvaliokunnan lausunnot (A8-0226/2018),

1.

vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1)  EUVL C 237, 6.7.2018, s. 74.

(2)  EUVL C 247, 13.7.2018, s. 62.


P8_TC1-COD(2017)0220

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 12. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2019/788.)


21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/258


P8_TA(2019)0154

Kulttuuriesineiden tuonti ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 12. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kulttuuriesineiden tuonnista (COM(2017)0375 – C8-0227/2017 – 2017/0158(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

(2021/C 23/46)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen parlamentille ja neuvostolle (COM(2017)0375),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 207 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0227/2017),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3kohdan,

ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 19. joulukuuta 2018 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan ja sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan työjärjestyksen 55 artiklan mukaisesti järjestämät yhteiskokoukset,

ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan ja sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön sekä kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnot (A8-0308/2018),

1.

vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan (1);

2.

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1)  Tämä kanta korvaa 25. lokakuuta 2018 hyväksytyt tarkistukset (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0418).


P8_TC1-COD(2017)0158

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 12. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi kulttuuriesineiden tullialueelle siirtämisestä ja tuonnista

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2019/880.)


21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/259


P8_TA(2019)0155

Henkilötietojen suoja Euroopan parlamentin vaalien yhteydessä ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 12. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 muuttamisesta henkilötietojen suojaa koskevien sääntöjen rikkomuksiin liittyvän tarkastusmenettelyn osalta Euroopan parlamentin vaalien yhteydessä (COM(2018)0636 – C8-0413/2018 – 2018/0336(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

(2021/C 23/47)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0636),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 224 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0413/2018),

ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 106 A artiklan,

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 12. joulukuuta 2018 antaman lausunnon (1),

on kuullut alueiden komiteaa,

ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 25. tammikuuta 2019 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietinnön ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon (A8-0435/2018),

1.

vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1)  EUVL C 110, 22.3.2019, s. 72.


P8_TC1-COD(2018)0336

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 12. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2019/… antamiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 muuttamisesta henkilötietojen suojaa koskevien sääntöjen rikkomuksiin liittyvän tarkastusmenettelyn osalta Euroopan parlamentin vaalien yhteydessä

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU, Euratom) 2019/493.)


Keskiviikko 13. maaliskuuta 2019

21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/260


P8_TA(2019)0159

Päätös olla vastustamatta delegoitua asetusta: Bank of Englandin vapauttaminen asetuksessa (EU) N:o 600/2014 säädetyistä kauppaa edeltävistä ja sen jälkeisistä avoimuusvaatimuksista

Euroopan parlamentin päätös olla vastustamatta delegoidun asetuksen (EU) 2017/1799 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse Bank of Englandin vapauttamisesta asetuksessa (EU) N:o 600/2014 säädetyistä kauppaa edeltävistä ja sen jälkeisistä avoimuusvaatimuksista 30. tammikuuta 2019 annettua komission delegoitua asetusta (C(2019)00793 – 2019/2546(DEA))

(2021/C 23/48)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission delegoidun asetuksen (C(2019)00793),

ottaa huomioon komission 30. tammikuuta 2019 päivätyn kirjeen, jossa komissio pyytää parlamenttia ilmoittamaan, ettei se aio vastustaa delegoitua asetusta,

ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan 21. helmikuuta 2019 päivätyn kirjeen valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtajalle,

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan,

ottaa huomioon rahoitusvälineiden markkinoista sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta 15. toukokuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 600/2014 (1) ja erityisesti sen 1 artiklan 9 kohdan ja 50 artiklan 5 kohdan,

ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan suosituksen päätökseksi,

ottaa huomioon työjärjestyksen 105 artiklan 6 kohdan,

A.

ottaa huomioon, että säädöstä muuttava delegoitu säädös sisältää merkittäviä muutoksia, joilla varmistetaan, että Bank of England voi edelleen hyötyä siihen tällä hetkellä asetuksen (EU) N:o 600/2014 1 artiklan 9 kohdan mukaisesti sovelletusta poikkeuksesta sen jälkeen, kun Yhdistyneen kuningaskunnan asema muuttuu kolmanneksi maaksi;

B.

toteaa, että parlamentti on tietoinen tämän säädöksen nopean hyväksymisen merkityksestä, jotta voidaan varmistaa Euroopan unionin varautuminen siihen tilanteeseen, että Yhdistynyt kuningaskunta eroaa unionista ilman erosopimusta;

1.

ilmoittaa, ettei se vastusta delegoitua asetusta;

2.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle ja komissiolle.

(1)  EUVL L 173, 12.6.2014, s. 84.


21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/261


P8_TA(2019)0160

Päätös olla vastustamatta delegoitua asetusta: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/2365 muuttamisesta sen soveltamisalan ulkopuolelle jääviä yhteisöjä koskevan luettelon osalta

Euroopan parlamentin päätös olla vastustamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/2365 muuttamisesta sen soveltamisalan ulkopuolelle jääviä yhteisöjä koskevan luettelon osalta 30. tammikuuta 2019 annettua komission delegoitua asetusta (C(2019)00794 – 2019/2547(DEA))

(2021/C 23/49)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission delegoidun asetuksen (C(2019)00794),

ottaa huomioon komission 30. tammikuuta 2019 päivätyn kirjeen, jossa komissio pyytää parlamenttia ilmoittamaan, ettei se aio vastustaa delegoitua asetusta,

ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan 21. helmikuuta 2019 päivätyn kirjeen valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtajalle,

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan,

ottaa huomioon arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien ja uudelleenkäytön läpinäkyvyydestä 25. marraskuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/2365 (1) ja erityisesti sen 2 artiklan 4 kohdan ja 30 artiklan 5 kohdan,

ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan suosituksen päätökseksi,

ottaa huomioon työjärjestyksen 105 artiklan 6 kohdan,

A.

ottaa huomioon, että delegoitu säädös sisältää merkittäviä muutoksia, joilla varmistetaan, että Yhdistyneen kuningaskunnan keskuspankki ja julkiset elimet, joiden vastuulla on julkisen velan hoito tai jotka osallistuvat sen hoitoon, vapautetaan asetuksen (EU) N:o 2015/2365 4 artiklassa säädetyistä raportointivaatimuksista sekä asetuksen 15 artiklassa säädetyistä uudelleenkäytön läpinäkyvyyttä koskevista vaatimuksista;

B.

toteaa, että parlamentti on tietoinen tämän säädöksen nopean hyväksymisen merkityksestä, jotta voidaan varmistaa Euroopan unionin varautuminen siihen tilanteeseen, että Yhdistynyt kuningaskunta eroaa unionista ilman erosopimusta;

1.

ilmoittaa, ettei se vastusta delegoitua asetusta;

2.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle ja komissiolle.

(1)  EUVL L 337, 23.12.2015, s. 1.


21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/262


P8_TA(2019)0161

Päätös olla vastustamatta delegoitua asetusta: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sen soveltamisalan ulkopuolelle jääviä yhteisöjä koskevan luettelon osalta

Euroopan parlamentin päätös olla vastustamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sen soveltamisalan ulkopuolelle jääviä yhteisöjä koskevan luettelon osalta 30. tammikuuta 2019 annettua komission delegoitua asetusta (C(2019)00791 – 2019/2549(DEA))

(2021/C 23/50)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission delegoidun asetuksen (C(2019)00791),

ottaa huomioon komission 30. tammikuuta 2019 päivätyn kirjeen, jossa komissio pyytää parlamenttia ilmoittamaan, ettei se aio vastustaa delegoitua asetusta,

ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan 21. helmikuuta 2019 päivätyn kirjeen valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtajalle,

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan,

ottaa huomioon OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä 4. heinäkuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 (1) ja erityisesti sen 1 artiklan 6 kohdan ja 82 artiklan 6 kohdan,

ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan suosituksen päätökseksi,

ottaa huomioon työjärjestyksen 105 artiklan 6 kohdan,

A.

ottaa huomioon, että delegoitu säädös sisältää merkittäviä muutoksia, joilla varmistetaan, että Yhdistyneen kuningaskunnan keskuspankki ja julkiset elimet, joiden vastuulla on julkisen velan hoito tai jotka osallistuvat sen hoitoon, vapautetaan asetuksessa (EU) N:o 648/2012 säädetyistä määritys- ja ilmoitusvaatimuksista sekä asetuksessa säädetystä vaatimuksesta soveltaa riskien vähentämistekniikoita määrittämättömiin transaktioihin;

B.

toteaa, että parlamentti on tietoinen tämän säädöksen nopean hyväksymisen merkityksestä, jotta voidaan varmistaa Euroopan unionin varautuminen siihen tilanteeseen, että Yhdistynyt kuningaskunta eroaa unionista ilman erosopimusta;

1.

ilmoittaa, ettei se vastusta delegoitua asetusta;

2.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle ja komissiolle.

(1)  EUVL L 201, 27.7.2012, s. 1.


21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/263


P8_TA(2019)0162

Päätös olla vastustamatta delegoitua asetusta: Bank of Englandiin ja United Kingdom Debt Management Officeen sovellettavasta poikkeuksesta asetuksen (EU) N:o 596/2014 soveltamisalasta

Euroopan parlamentin päätös olla vastustamatta delegoidun asetuksen (EU) 2016/522 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse Bank of Englandiin ja United Kingdom Debt Management Officeen sovellettavasta poikkeuksesta asetuksen (EU) N:o 596/2014 soveltamisalasta 30. tammikuuta 2019 annettua komission delegoitua asetusta (C(2019)00792 – 2019/2550(DEA))

(2021/C 23/51)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission delegoidun asetuksen (C(2019)00792),

ottaa huomioon komission 30. tammikuuta 2019 päivätyn kirjeen, jossa komissio pyytää parlamenttia ilmoittamaan, ettei se aio vastustaa delegoitua asetusta,

ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan 21. helmikuuta 2019 päivätyn kirjeen valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtajalle,

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan,

ottaa huomioon markkinoiden väärinkäytöstä (markkinoiden väärinkäyttöasetus) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/6/EY ja komission direktiivien 2003/124/EY, 2003/125/EY ja 2004/72/EY kumoamisesta 16 päivänä huhtikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 596/2014 (1) ja erityisesti sen 6 artiklan 5 kohdan ja 35 artiklan 5 kohdan,

ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan suosituksen päätökseksi,

ottaa huomioon työjärjestyksen 105 artiklan 6 kohdan,

A.

ottaa huomioon, että säädöstä muuttava delegoitu säädös sisältää merkittäviä muutoksia, joilla varmistetaan, että Bank of England ja United Kingdom Debt Management Office voivat edelleen hyötyä niihin tällä hetkellä asetuksen (EU) N:o 596/2014 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti sovelletusta poikkeuksesta sen jälkeen, kun Yhdistyneen kuningaskunnan asema muuttuu kolmanneksi maaksi;

B.

toteaa, että parlamentti on tietoinen tämän säädöksen nopean hyväksymisen merkityksestä, jotta voidaan varmistaa Euroopan unionin varautuminen siihen tilanteeseen, että Yhdistynyt kuningaskunta eroaa unionista ilman erosopimusta;

1.

ilmoittaa, ettei se vastusta delegoitua asetusta;

2.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle ja komissiolle.

(1)  EUVL L 173, 12.6.2014, s. 1.


21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/264


P8_TA(2019)0163

Päätös olla vastustamatta delegoitua asetusta: mahdollisuus mukauttaa osaketta koskevien liiketoimien keskimääräistä päivittäistä lukumäärää, kun osakkeen osalta suurimman vaihdon kauppapaikka sijaitsee unionin ulkopuolella

Euroopan parlamentin päätös olla vastustamatta delegoidun asetuksen (EU) 2017/588 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse mahdollisuudesta mukauttaa osaketta koskevien liiketoimien keskimääräistä päivittäistä lukumäärää, kun osakkeen osalta suurimman vaihdon kauppapaikka sijaitsee unionin ulkopuolella 13. helmikuuta 2019 annettua komission delegoitua asetusta (C(2019)00904 – 2019/2579(DEA))

(2021/C 23/52)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission delegoidun asetuksen (C(2019)00904),

ottaa huomioon komission 21. helmikuuta 2019 päivätyn kirjeen, jossa komissio pyytää parlamenttia ilmoittamaan, ettei se aio vastustaa delegoitua asetusta,

ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan 4. maaliskuuta 2019 päivätyn kirjeen valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtajalle,

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan,

ottaa huomioon rahoitusvälineiden markkinoista sekä direktiivin 2002/92/EY ja direktiivin 2011/61/EU (1) muuttamisesta 15. toukokuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/65/EU ja erityisesti sen 49 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/77/EY (2), kumoamisesta 24 päivänä marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10 artiklan 1 kohdan ja 13 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen 8. marraskuuta 2018 direktiivin 2014/65/EU 49 artiklan 3 kohdan nojalla toimittaman luonnoksen teknisistä sääntelystandardeista, jotka koskevat komission delegoidun asetuksen (EU) 2017/588 (RTS II) muuttamista,

ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan suosituksen päätökseksi,

ottaa huomioon työjärjestyksen 105 artiklan 6 kohdan,

A.

ottaa huomioon, että delegoitu säädös sisältää tärkeitä tarkistuksia, joilla säilytetään sellaisten EU:n kauppapaikkojen kilpailukyky, jotka käyvät kauppaa niillä osakkeilla, jotka on otettu kaupankäynnin kohteeksi tai joilla käydään kauppaa unionissa ja kolmannessa maassa samanaikaisesti, ja joissa kauppapaikka, joilla on näiden osakkeiden suurin liikevaihto, sijaitsee unionin ulkopuolella;

B.

toteaa, että parlamentti on tietoinen tämän säädöksen nopean hyväksymisen merkityksestä, jotta voidaan varmistaa Euroopan unionin varautuminen siihen tilanteeseen, että Yhdistynyt kuningaskunta eroaa unionista ilman erosopimusta;

C.

katsoo, että hyväksytyt tekniset sääntelystandardit eivät ole ”samoja” kuin Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen toimittama teknisten sääntelystandardien luonnos komission tähän luonnokseen tekemien muutosten vuoksi, ja katsoo, että sillä on kolme kuukautta aikaa (”tarkastuskausi”) vastustaa teknisiä sääntelystandardeja; kehottaa komissiota ilmoittamaan tarkastuskaudeksi yhden kuukauden ainoastaan tapauksissa, joissa komissio on hyväksynyt Euroopan valvontaviranomaisten luonnokset ilman muutoksia, eli kun luonnos ja hyväksytyt tekniset sääntelystandardit ”ovat samat”;

1.

ilmoittaa, ettei se vastusta delegoitua asetusta;

2.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle ja komissiolle.

(1)  EUVL L 173, 12.6.2014, s. 349.

(2)  EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84.


21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/266


P8_TA(2019)0165

Unionin yleinen vientilupa tiettyjen kaksikäyttötuotteiden vientiin unionista Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 428/2009 muuttamisesta myöntämällä unionin yleinen vientilupa tiettyjen kaksikäyttötuotteiden vientiin unionista Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneeseen kuningaskuntaan (COM(2018)0891 – C8-0513/2018 – 2018/0435(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

(2021/C 23/53)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0891),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 207 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0513/2018),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon neuvoston edustajan 6. maaliskuuta 2019 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön ja ulkoasiainvaliokunnan lausunnon (A8-0071/2019),

1.

vahvistaa ensimmäisen käsittelyn kantanaan komission ehdotuksen;

2.

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

P8_TC1-COD(2018)0435

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 13. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 428/2009 muuttamisesta myöntämällä unionin yleinen vientilupa tiettyjen kaksikäyttötuotteiden vientiin unionista Yhdistyneeseen kuningaskuntaan

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2019/496.)


21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/267


P8_TA(2019)0166

Alueellisten yhteistyöohjelmien PEACE IV (Ireland-United Kingdom) ja Yhdistynyt kuningaskunta – Irlanti (Ireland-Northern Ireland-Scotland) jatkaminen Yhdistyneen kuningaskunnan erotessa Euroopan unionista ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi, jolla luodaan edellytykset alueellisten yhteistyöohjelmien PEACE IV (Ireland-United Kingdom) ja Yhdistynyt kuningaskunta–Irlanti (Ireland-Northern Ireland-Scotland) jatkamiselle Yhdistyneen kuningaskunnan erotessa Euroopan unionista (COM(2018)0892 – C8-0512/2018 – 2018/0432(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

(2021/C 23/54)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0892),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 178 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0512/2018),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 20. helmikuuta 2019 antaman lausunnon (1),

on kuullut alueiden komiteaa,

ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan mietinnön (A8-0021/2019),

1.

vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.


P8_TC1-COD(2018)0432

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 13. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi, jolla luodaan edellytykset alueellisten yhteistyöohjelmien PEACE IV (Ireland-United Kingdom) ja Yhdistynyt kuningaskunta – Irlanti (Ireland-Northern Ireland-Scotland) jatkamiselle Yhdistyneen kuningaskunnan erotessa unionista

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2019/491.)


21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/268


P8_TA(2019)0167

Erasmus+ -ohjelman käynnissä olevien oppimiseen liittyvien liikkuvuustoimien jatkaminen Yhdistyneen kuningaskunnan erotessa Euroopan unionista ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Erasmus+ -ohjelman käynnissä olevien oppimiseen liittyvien liikkuvuustoimien jatkamista koskevista säännöksistä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan (Yhdistyneen kuningaskunnan) erotessa Euroopan unionista (COM(2019)0065 – C8-0040/2019 – 2019/0030(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

(2021/C 23/55)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2019)0065),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 165 artiklan 4 kohdan sekä 166 artiklan 4 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0040/2019),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 20. helmikuuta 2019 antaman lausunnon (1),

on kuullut alueiden komiteaa,

ottaa huomioon neuvoston edustajan 20. helmikuuta 2019 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön (A8-0082/2019),

1.

vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.


P8_TC1-COD(2019)0030

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 13. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi asetuksella (EU) N:o 1288/2013 perustetun Erasmus+ -ohjelman käynnissä olevien oppimiseen liittyvien liikkuvuustoimien jatkamista koskevista säännöksistä Yhdistyneen kuningaskunnan erotessa unionista

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2019/499.)


21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/269


P8_TA(2019)0168

Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamiseen liittyvät lentoturvallisuusnäkökohdat ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tietyistä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamiseen liittyvistä lentoturvallisuusnäkökohdista (COM(2018)0894 – C8-0514/2018 – 2018/0434(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

(2021/C 23/56)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0894),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 100 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0514/2018),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 20. helmikuuta 2019 antaman lausunnon (1),

on kuullut alueiden komiteaa,

ottaa huomioon neuvoston edustajan 22. helmikuuta 2019 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön (A8-0061/2019),

1.

vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.


P8_TC1-COD(2018)0434

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 13. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi tietyistä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamiseen liittyvistä lentoturvallisuusnäkökohdista

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2019/494.)


21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/270


P8_TA(2019)0169

EU:n ja Afganistanin kumppanuutta ja kehitystyötä koskeva yhteistyösopimus ***

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Afganistanin islamilaisen tasavallan välisen kumppanuutta ja kehitystä koskevan yhteistyösopimuksen tekemisestä unionin puolesta (15093/2016 – C8-0107/2018 – 2015/0302(NLE))

(Hyväksyntä)

(2021/C 23/57)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (15093/2016),

ottaa huomioon luonnoksen Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Afganistanin islamilaisen tasavallan väliseksi kumppanuutta ja kehitystä koskevaksi yhteistyösopimukseksi (05385/2015),

ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artiklan, 209 artiklan, 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan ja 218 artiklan 8 kohdan toisen alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0107/2018),

ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2019 antamansa päätöslauselman, joka ei liity lainsäädäntöön, esityksestä päätökseksi (1),

ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 ja 4 kohdan sekä 108 artiklan 7 kohdan,

ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan suosituksen ja kehitysvaliokunnan lausunnon (A8-0026/2019),

1.

antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle;

2.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Afganistanin islamilaisen tasavallan hallituksille ja parlamenteille.

(1)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0170.


21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/271


P8_TA(2019)0170

EU:n ja Afganistanin kumppanuutta ja kehitystä koskeva yhteistyösopimus (päätöslauselma)

Euroopan parlamentin päätöslauselma, joka ei liity lainsäädäntöön, 13. maaliskuuta 2019 esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Afganistanin islamilaisen tasavallan välisen kumppanuutta ja kehitystä koskevan yhteistyösopimuksen tekemisestä unionin puolesta (15093/2016 – C8-0107/2018 – 2015/0302M(NLE))

(2021/C 23/58)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (15093/2016),

ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Federica Mogherinin 18. helmikuuta 2017 allekirjoittaman Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Afganistanin islamilaisen tasavallan välisen kumppanuutta ja kehitystä koskevan yhteistyösopimuksen (1),

ottaa huomioon neuvoston 6. helmikuuta 2018 Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 37 artiklan sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 207 ja 209 artiklan sekä 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan toisen alakohdan ja 8 kohdan toisen alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0107/2018),

ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2019 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman esityksestä neuvoston päätökseksi (2),

ottaa huomioon EU:n yksinomaisen toimivallan piiriin kuuluvan kumppanuutta ja kehitystä koskevan yhteistyösopimuksen osien tilapäisen soveltamisen 1. joulukuuta 2017 alkaen,

ottaa huomioon 13. kesäkuuta 2013 antamansa päätöslauselman EU:n ja Afganistanin kumppanuutta ja kehitystä koskevaan yhteistyösopimukseen liittyvistä neuvotteluista (3),

ottaa huomioon aiemmat Afganistaniin liittyvät päätöslauselmansa, erityisesti 16. joulukuuta 2010 antamansa päätöslauselman Afganistania koskevasta uudesta strategiasta (4), 15. joulukuuta 2011 antamansa päätöslauselman EU:n Afganistanille antaman taloudellisen tuen valvonnasta (5), 12. maaliskuuta 2014 antamansa päätöslauselman Pakistanin alueellisesta roolista ja poliittisista suhteista EU:n kanssa (6), 8. lokakuuta 2015 antamansa päätöslauselman kuolemanrangaistuksesta (7), 26. marraskuuta 2015 antamansa päätöslauselman Afganistanista ja erityisesti Zabulin maakunnassa tehdyistä murhista (8), 28. huhtikuuta 2016 antamansa päätöslauselman sairaaloihin ja kouluihin tehdyistä hyökkäyksistä, jotka ovat vastoin kansainvälistä humanitaarista oikeutta (9), 5. huhtikuuta 2017 antamansa päätöslauselman pakolais- ja muuttovirtojen käsittelystä: EU:n ulkoisten toimien merkitys (10), 13. syyskuuta 2017 antamansa päätöslauselman EU:n poliittisista suhteista Intiaan (11) ja 14. joulukuuta 2017 antamansa päätöslauselman Afganistanin tilanteesta (12),

ottaa huomioon 19. marraskuuta 2018 ja 16. lokakuuta 2017 annetut neuvoston päätelmät Afganistanista,

ottaa huomioon komission sekä komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Euroopan parlamentille ja neuvostolle 24. heinäkuuta 2017 antaman yhteisen tiedonannon EU:n Afganistan-strategian osatekijöistä (JOIN(2017)0031),

ottaa huomioon Afganistania koskevan suuntaa-antavan monivuotisen ohjelman vuosille 2014–2020, joka kuuluu unionin kehitysyhteistyön rahoitusvälineeseen,

ottaa huomioon vuosia 2018–2020 koskevan unionin maakohtaisen etenemissuunnitelman, joka koskee yhteistyötä Afganistanin kansalaisyhteiskunnan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan unionin Afganistanissa toteuttaman poliisioperaation (EUPOL Afganistan) päättymisen vuonna 2016,

ottaa huomioon 10. syyskuuta 2018 annetun YK:n pääsihteerin raportin Afganistanin tilanteesta ja sen vaikutuksista kansainväliseen rauhaan ja turvallisuuteen,

ottaa huomioon 2. lokakuuta 2016 esitetyn muuttoliikekysymyksiä koskevan EU:n ja Afganistanin yhteisen etenemissuunnitelman,

ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat 2210 (2015) ja 2344 (2017) ja YK:n avustusoperaatiota Afganistanissa (UNAMA) koskevan toimeksiannon,

ottaa huomioon maansisäisten pakolaisten ihmisoikeustilanteesta raportoivan YK:n erityisraportoijan 12. huhtikuuta 2017 antaman raportin käynnistään Afganistanissa,

ottaa huomioon Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) pääsyyttäjän Fatou Bensoudan 3. marraskuuta 2017 esittämän vaatimuksen tutkimuksen käynnistämisestä Afganistanissa väitetysti 1. toukokuuta 2003 lähtien tehdyistä sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan,

ottaa huomioon lapsen oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen,

ottaa huomioon 27.–28. marraskuuta 2018 pidetyn Afganistania käsitelleen Geneven ministerikokouksen,

ottaa huomioon Brysselissä 5. lokakuuta 2016 pidetyn Afganistania käsitelleen kansainvälisen konferenssin, jonka yhteispuheenjohtajana Euroopan unioni toimi, tulokset sekä Bonnissa 5. joulukuuta 2011, Tokiossa 8. heinäkuuta 2012 ja Lontoossa 4. joulukuuta 2014 pidetyissä Afganistania käsitelleissä kansainvälisissä konferensseissa annetut molemminpuoliset sitoumukset,

ottaa huomioon 26.–27. maaliskuuta 2018 pidetyn Afganistania käsitelleen Taškentin konferenssin,

ottaa huomioon Istanbulissa 2. marraskuuta 2011 käynnistetyn ”Heart of Asia” -prosessin,

ottaa huomioon 22. joulukuuta 2002 annetun Kabulin julkilausuman hyvistä naapuruussuhteista,

ottaa huomioon Naton johtaman ja YK:n valtuuttaman kansainvälisen turvallisuusjoukon (ISAF) (2003–2014) ja Brysselissä 24.–25. toukokuuta 2017 pidetyn Naton huippukokouksen päätelmät sen koulutus-, neuvonta- ja avustusoperaation ”Resolute Support” (2014–) jatkamisesta,

ottaa huomioon Afganistanin humanitaarisen avun suunnitelman vuosiksi 2018–2021,

ottaa huomioon omavaraisuutta keskinäisen vastuun avulla koskevan puiteasiakirjan, josta sovittiin Brysselissä 4.–5. lokakuuta 2016 pidetyssä Afganistania käsitelleessä konferenssissa,

ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon ulkoasiain valiokunnan mietinnön ja kehitysvaliokunnan lausunnon sekä kansainvälisen kaupan valiokunnan kannan tarkistuksina (A8-0058/2019),

A.

ottaa huomioon, että neuvosto hyväksyi 10. marraskuuta 2011 päätöksen, jolla komissio valtuutettiin neuvottelemaan Euroopan unionin ja Afganistanin välillä tehtävästä kumppanuutta ja kehitystä koskevasta yhteistyösopimuksesta (13); toteaa, että kumppanuutta ja kehitystä koskevaa yhteistyösopimusta sovellettiin väliaikaisesti 1. joulukuuta 2017 lähtien, ennen kuin Euroopan parlamentti antoi sille hyväksyntänsä;

B.

ottaa huomioon, että varapuheenjohtaja / korkea edustaja ja komissio esittivät 13. tammikuuta 2016 neuvostolle yhteisen ehdotuksen neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Afganistanin välisen kumppanuutta ja kehitystä koskevan yhteistyösopimuksen allekirjoittamisesta ja tekemisestä (”pelkästään EU:ta koskeva sopimus”);

C.

ottaa huomioon, että jäsenvaltiot hyväksyivät EU:n ja Afganistanin kumppanuutta ja kehitystä koskevan yhteistyösopimuksen sisällön mutta ilmaisivat kannattavansa väliaikaisesti sovellettavaa ”yhdistelmäsopimusta” ja pyysivät siksi komissiota ja varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa tarkistamaan ehdotuksia niin, että niissä otetaan huomioon yhdistelmäsopimus ja sen väliaikainen soveltaminen;

D.

ottaa huomioon, että EU:n ja Afganistanin kumppanuutta ja kehitystä koskeva yhteistyösopimus allekirjoitettiin 18. helmikuuta 2017;

E.

ottaa huomioon, että kumppanuutta ja kehitystä koskeva yhteistyösopimus muodostaa perustan EU:n ja Afganistanin välisille suhteille seuraavien kymmenen vuoden ajan ja että sen voimassaoloa voidaan automaattisesti pidentää viidellä vuodella kerrallaan;

F.

ottaa huomioon, että parlamentille on tiedotettu vain osittain neuvottelujen kulusta; toteaa, että parlamentti sai neuvoston neuvotteluohjeet Euroopan ulkosuhdehallintoa varten vasta 16. maaliskuuta 2018 eikä marraskuussa 2011, jolloin parlamentille tiedotettiin päätöksestä käynnistää neuvottelut;

G.

ottaa huomioon, että tämä oikeuskehys perustuu EU:n nykyiseen Afganistania koskevaan strategiaan sekä EU:n laajaan ulkoiseen rahoitustukeen;

H.

toteaa, että kumppanuutta ja kehitystä koskeva yhteistyösopimus on ensimmäinen EU:n ja Afganistanin välinen sopimussuhde, jossa vahvistetaan EU:n sitoutuminen Afganistanin tulevaan kehitykseen ”muutoksen vuosikymmenen” aikana (2014–2024) ja vahvistetaan osapuolten historiallisia, poliittisia ja taloudellisia siteitä;

I.

ottaa huomioon, että kumppanuutta ja kehitystä koskeva yhteistyösopimus kuvastaa periaatteita ja ehtoja, joille EU:n ja Afganistanin tuleva kumppanuus perustuu (I ja II osasto), mukaan lukien olennaiset osat, kuten ihmisoikeuksia ja joukkotuhoasesulkua, koskevat lausekkeet; ottaa huomioon, että kumppanuutta ja kehitystä koskevassa yhteistyösopimuksessa vahvistetaan mahdollisuus tehdä yhteistyötä monilla eri aloilla, kuten kehityksen (III osasto), kaupan ja investointien (IV osasto), oikeuden ja oikeusvaltioperiaatteen (V osasto) aloilla, mukaan lukien järjestäytyneen rikollisuuden, rahanpesun ja huumeiden torjunta, muuttoliikkeeseen liittyvä yhteistyö ja mahdollinen tuleva takaisinottosopimus sekä alakohtainen yhteistyö (VI osasto);

J.

toteaa, että kumppanuutta ja kehitystä koskeva yhteistyösopimus mahdollistaa myös sen, että EU ja Afganistan voivat yhdessä vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin, jotka liittyvät esimerkiksi ydinturvallisuuteen, asesulkuun ja ilmastonmuutokseen;

K.

ottaa huomioon, että Afganistan on ratkaisevassa tilanteessa, mikä tarkoittaa sitä, että jos lisätoimia ei toteuteta, on vaara, että kaikki Afganistanin kehityksen hyväksi tähän mennessä toteutetut toimet, edistys ja uhraukset menevät hukkaan;

L.

toteaa, että Isisiin kytköksissä olevan ryhmän, joka tunnetaan nimellä Khorasanin maakunnan islamilainen valtio (IS-KP), aiheuttaman terroriuhkan lisääntyminen heikensi turvallisuustilannetta edelleen huomattavasti; ottaa huomioon, että toukokuussa 2018 Afganistanin hallituksen hallinnassa oli 56 prosenttia Afganistanin piirikunnista, 56 prosenttia alueesta ja 65 prosenttia väestöstä ja että 32 prosentista piirikunnista taistellaan ja 12 prosenttia niistä on kapinallisten hallinnassa (14) (15);

M.

ottaa huomioon, että vuodesta 2002 alkaen Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot ovat yhdessä olleet Afganistanin ja sen väestön suurin kansainvälinen avunantaja ja että ne ovat antaneet yli 3,66 miljardia euroa kehitysapua ja humanitaarista apua; toteaa, että Afganistania koskevan suuntaa-antavan monivuotisen ohjelman (MIP 2014–2020) mukaan sille on myönnetty uusi 1,4 miljardin euron kehitysrahoitus vuosiksi 2014–2020; ottaa huomioon, että Afganistanin BKT on tällä hetkellä 20 miljardia Yhdysvaltain dollaria ja sen kasvu on hidastunut vuodesta 2014; toteaa, että Afganistanin taloudella on edelleen monia haasteita, kuten korruptio, heikko veronkanto, huono infrastruktuuri ja uusien työpaikkojen vähäisyys;

N.

ottaa huomioon, että monet EU:n jäsenvaltiot, Naton kumppanit ja liittolaismaat ovat vuodesta 2001 lähtien osallistuneet Afganistanin vakauttamiseen ja kehittämiseen sotilas- ja siviiliresursseilla, mikä on aiheuttanut niille raskaita miestappioita ja menetyksiä; ottaa huomioon, että vakaa ja itsenäinen Afganistan, joka pystyy huolehtimaan itsestään ja kieltäytymään toimimasta terroristiryhmien turvapaikkana, on edelleen Naton sekä EU:n ja sen jäsenvaltioiden keskeinen turvallisuusintressi; ottaa huomioon, että Afganistanissa on edelleen yli 3 000 sotilashenkilöstöön kuuluvaa EU:n jäsenvaltioiden kansalaista, jotka osallistuvat Naton Resolute Support -operaatioon;

O.

ottaa huomioon, että Iranissa ja Pakistanissa on 2,5 miljoonaa rekisteröityä pakolaista ja 2–3 miljoonaa paperitonta afganistanilaista; ottaa huomioon, että Afganistanissa elää konfliktin vuoksi yli kaksi miljoonaa ihmistä sisäisinä pakolaisina, joista yli 300 000 lähti pakosalle vuonna 2018; ottaa huomioon, että monet näistä henkilöistä kärsivät puutteellisesta elintarviketurvasta, puutteellisesta suojasta, riittämättömistä saniteettitiloista ja terveydenhoitopalveluista sekä suojelun puutteesta, ja ottaa huomioon, että monet heistä ovat lapsia, jotka on luokiteltu erityisen alttiiksi lapsityön riskille, seksuaaliselle hyväksikäytölle tai mahdolliselle värväämiselle rikollisryhmiin; ottaa huomioon, että yli 450 000 afganistanilaista on palannut tai karkotettu Iranista vuoden 2018 alun jälkeen; ottaa huomioon, että Pakistanin hallitus on ilmoittanut, että 1,7 miljoonaa maahan rekisteröitynyttä afganistanilaista pakolaista on palautettava pakolla Afganistaniin;

P.

ottaa huomioon, että YK:n mukaan korruptio heikentää Afganistanissa valtion legitimiteettiä ja muodostaa vakavan uhkan hyvälle hallinnolle ja kestävälle kehitykselle estämällä reaalitalouden syntymisen;

Q.

ottaa huomioon, että Afganistan on konfliktin jälkeisessä tilassa oleva alhaisen tulotason sisämaavaltio, mikä aiheuttaa erityishaasteita kansainväliselle yhteisölle ja sen instituutioille;

R.

ottaa huomioon, että maailmanlaajuista sopeutumista kuvaavan indeksin (Global Adaptation Index) mukaan Afganistan on yksi maailman ilmastonmuutoksen vaikutuksille altteimmista maista;

S.

ottaa huomioon, että maailmassa syntyy uusia uhkia ja kansainvälisiä kriisejä, joiden vuoksi Afganistanin tilanteeseen kohdistuva suuren yleisön kiinnostus, tuki ja huoli vähenevät;

T.

ottaa huomioon, että arviolta 87 prosenttia afganistanilaisista naisista on joutunut sukupuoleen perustuvan väkivallan kohteeksi; toteaa, että Afganistan oli YK:n vuoden 2017 tasa-arvoindeksissä 160 maan joukossa 153. sijalla;

U.

ottaa huomioon, että vuonna 2017 oopiumin viljelyssä saavutettiin Afganistanissa ennätys, kun se lisääntyi 63 prosenttia vuoteen 2016 verrattuna; toteaa, että opiaattien laiton kauppa lietsoo entisestään epävakautta ja kapinallisuutta ja lisää terroristiryhmien rahoitusta Afganistanissa;

V.

ottaa huomioon, että Afganistanin talousarvio on vuonna 2018 ensimmäisen kerran ennusteita ja tilinpäätöstä koskevien kansainvälisten standardien mukainen;

W.

ottaa huomioon, että EU:n poliisioperaatio Afganistanissa päättyi vuonna 2016 yhdeksän vuoden edistyksen jälkeen;

Poliittis-strategiset näkökohdat

1.

on edelleen sitoutunut tukemaan Afganistanin hallitusta sen pyrkimyksissä rakentaa turvallinen ja vakaa tulevaisuus Afganistanin väestölle toteuttamalla keskeisiä uudistuksia, jotta voidaan parantaa hallintoa ja oikeusvaltiota, torjua terrorismia ja ääriliikkeitä, saavuttaa kestävä rauha ja kehitys, rakentaa legitiimejä ja demokraattisia instituutioita, kehittää selviytymiskykyä kansallisten ja alueellisten turvallisuushaasteiden edessä, turvata ihmisoikeuksien, myös naisten, lasten sekä etnisten ja uskonnollisten vähemmistöjen oikeuksien, kunnioittaminen, torjua korruptiota, torjua huumeita, parantaa julkisen talouden kestävyyttä ja edistää osallistavaa ja kestävää talouskasvua ja yhteiskunnan ja maaseudun kehitystä, tarjota parempi tulevaisuus nuorille, joiden osuus väestöstä on kaksi kolmasosaa; painottaa, että Afganistanin konfliktiin tarvitaan rauhanomainen ratkaisu ja tähän kiireellisimpään tavoitteeseen olisi pyrittävä kaikin mahdollisin tavoin;

2.

korostaa, että Afganistanin pitkän aikavälin kehitys riippuu vastuuvelvollisuudesta, hyvästä hallinnosta, ihmisten turvallisuuden kestävästä takaamisesta, mukaan lukien köyhyyden poistaminen ja työllistymismahdollisuuksien luominen, sosiaali- ja terveyspalvelujen saannista, koulutuksesta ja perusvapauksien ja ihmisoikeuksien, myös naisten ja vähemmistöjen oikeuksien, suojelusta; korostaa, että asioita on tarpeen hallinnoida tavalla, jolla varmistetaan osallistava talouskasvu ja suotuisat olosuhteet kestäville ulkomaisille investoinneille, jotka hyödyttävät Afganistanin kansaa ja joissa noudatetaan täysimääräisesti sosiaalisia, ympäristöön liittyviä ja työelämän normeja;

3.

on huolissaan keskushallinnon hauraudesta ja epävakaudesta ja siitä, että suuri osa maasta ei ole sen hallinnassa, mikä pahentaa konfliktin vaikutuksia siviiliväestöön; kehottaa EU:ta ja kansainvälistä yhteisöä helpottamaan sovittelua ratkaisemattomien vaalien jälkeisten kiistojen kaltaisissa tapauksissa;

4.

kehottaa EU:ta avustamaan toimissa, joilla torjutaan etnisten ryhmien välillä pitkään jatkuneita jännitteitä, jotka edistävät keskusvallan hajoamista, ja tuetaan Afganistanin yhteiskunnan rikasta monietnistä rakennetta;

5.

korostaa pitkän aikavälin tukeaan uskottaville, vapaille, rehellisille ja avoimille vaaleille, jotka toimitetaan kansainvälisten normien mukaisesti, ja ilmaisee tukensa EU:n vaalitarkkailulle maassa, vuoden 2019 presidentinvaalien tarkkailu mukaan luettuna; painottaa, että jatkuvan poliittisen kilpailun vuoksi näiden vaalien tuloksella on valtava vaikutus Afganistanin hallituksen tulevaan vakauteen;

6.

korostaa, että maalla on suuri taloudellinen potentiaali maantieteellisen sijaintinsa ja inhimillisten voimavarojensa ja luonnonvarojensa vuoksi;

7.

korostaa EU:n huomattavaa taloudellista ja poliittista tukea Afganistanin sosiaaliselle ja taloudelliselle kehitykselle, humanitaariselle avulle ja alueelliselle yhteenliitettävyydelle; kehottaa jatkamaan ponnisteluja kohti EU:n ja sen jäsenvaltioiden yhteistä ohjelmasuunnittelua;

8.

painottaa tässä yhteydessä, että EU:n ja Yhdysvaltojen on Afganistanin alueellisissa kysymyksissä koordinoitava politiikkojaan paremmin ja lisättävä vuoropuhelua;

9.

pitää myönteisenä YK:n 27.–28. marraskuuta 2018 Genevessä järjestämän Afganistania käsitelleen ministerikonferenssin yhteistä tiedonantoa Brysselissä 2016 pidetyssä Afganistania käsitelleessä konferenssissa annettujen sitoumusten osalta;

Alueellisten toimijoiden rooli ja vastuu

10.

muistuttaa, että Afganistan on sisämaavaltio, joka sijaitsee Aasian ja Lähi-Idän yhtymäkohdassa, ja toteaa, että naapurimaiden ja alueellisten voimien, erityisesti Kiinan, Iranin, Intian, Venäjän ja Pakistanin, tuki ja myönteinen yhteistyö ovat olennaisen tärkeitä Afganistanin vakauttamiselle, kehitykselle ja taloudelliselle elinkelpoisuudelle; pitää valitettavana, että vakaa ja menestyksekäs Afganistan ei aina ole näiden alueellisten toimijoiden päätavoitteena, ja korostaa näiden maiden ratkaisevan tärkeää roolia vakauttamis- ja rauhanprosessissa; pyytää naapurivaltioita pidättymään tulevaisuudessa jäädyttämästä Afganistanin vientituotteita, kuten on tapahtunut aiemmin;

11.

painottaa, että terroristiverkostojen liikkuvuus ja jatkuva toiminta Afganistanissa ja Pakistanissa heikentää osaltaan vakautta koko alueella;

12.

korostaa, että Afganistan on usein alueellisten voimien vastakkaisten tavoitteiden kohde; kehottaa niitä tukemaan täysimääräisesti rauhanponnisteluja Afganistanissa; tukee alueellisia yhteistyöfoorumeita, mutta on kuitenkin huolissaan joidenkin Afganistanin konfliktin naapurivaltioiden epäsuorasta sekaantumisesta maan tilanteeseen rauhanpyrkimyksiä heikentäen; kehottaa näitä naapureita pidättymään asiamiesten soluttamisesta kilpailuasetelmiinsa Afganistanissa ja kehottaa sekä naapurimaita että alueellisia voimia tekemään täysimääräistä yhteistyötä pitkäaikaisen ja kestävän rauhan aikaansaamiseksi Afganistaniin;

13.

kehottaa EU:ta tehostamaan vuoropuheluun ja yhteistyöhön alueellisten kumppaneiden kanssa liittyviä toimiaan huumekaupan, rahanpesun, terrorismin rahoituksen ja ihmisten salakuljetuksen torjumiseksi;

14.

painottaa, että Afganistanin infrastruktuuri ja alueellinen kehitys ovat perustekijöitä Keski- ja Etelä-Aasian maiden välisen kaupan ja yhteyksien parantamisessa ja aluetta vakauttavana tekijänä;

15.

kehottaa EU:ta sisällyttämään Keski- ja Etelä-Aasian strategioihinsa EU:n ja Afganistanin yhteistyötä koskevia näkökohtia;

Turvallisuus ja rauhanrakentaminen

16.

on edelleen erittäin huolissaan Afganistanin turvallisuustilanteen jatkuvasta heikkenemisestä sekä Taliban-taistelijoiden ja useiden terroristiryhmien, kuten IS-KP:n, meneillään olevista aluevaltauksista, joita ulkomaalaisten taistelijoiden läsnäolo näyttää voimakkaasti vahvistavan; tuomitsee jyrkästi hyökkäykset, joita nämä ovat tehneet afganistanilaisia siviilejä, turvallisuusjoukkoja, instituutioita ja kansalaisyhteiskuntaa vastaan; toteaa jälleen olevansa täysin sitoutunut torjumaan kaikkia terrorismin muotoja ja osoittaa kunnioitusta kaikille liittouman ja Afganistanin joukoille sekä siviileille, jotka ovat maksaneet raskaimman hinnan demokraattisesta, osallistavasta, vauraasta, turvallisesta ja vakaasta Afganistanista; panee merkille, että yli puolet hallituksen vastaisista iskuista vuonna 2018 oli IS-KP:n tekemiä ja niiden tavoitteena oli keskeyttää sovinto- ja rauhanprosessi ja suistaa se raiteiltaan; panee huolestuneena merkille, että nykyiset jihadistijärjestöt IS-KP, al-Qaida ja niiden eri alahaarat ovat onnistuneet sopeutumaan ja juurtumaan, mikä aiheuttaa suuren turvallisuushaasteen Afganistanille, alueelle ja Euroopalle;

17.

korostaa EU:n jatkuvaa tukea osallistavalle, afganistanilaisten johtamalle ja omakseen kokemalle rauhan- ja sovintoprosessille, myös Hezb-e-Islamin kanssa tehdyn rauhansopimuksen täytäntöönpanolle; on valmis osallistumaan tähän kaikkien EU:n asiaankuuluvien välineiden avulla heti, kun käynnistetään mielekäs rauhanprosessi; kehottaa Talibania sanoutumaan irti väkivallasta, osallistumaan rauhanprosessiin ja hyväksymään Afganistanin perustuslain; korostaa tukevansa hallituksen toistuvasti Talibanille tekemää kattavaa rauhantarjousta; kehottaa kansalaisyhteiskuntaa osallistumaan täysimääräisesti näihin keskusteluihin; toteaa, että on tarpeen käsitellä kysymystä pitkäaikaisesta yhdistetystä kansainvälisestä sotilaallisesta läsnäolosta, jotta voidaan auttaa Afganistanin turvallisuusjoukkoja vakauttamaan maa ja estämään sen muuttuminen taas terroristiryhmien turvapaikaksi ja alueellisen epävakauden lähteeksi; kehottaa konfliktin kaikkia osapuolia noudattamaan kansainvälistä humanitaarista oikeutta;

18.

pitää myönteisenä Eid al-Fitr -juhlan aikana toteutunutta ensimmäistä tulitaukoa vuoden 2001 jälkeen ja katsoo sen osoittaneen, että afganistanilaiset toivovat laajasti rauhaa; vaatii Talibania noudattamaan Afganistanin presidentin uutta tulitaukoa koskevia kehotuksia;

19.

korostaa, että neljä vuosikymmentä sotaa ja konfliktia, joka alkoi Neuvostoliiton hyökätessä Afganistaniin vuonna 1979, ovat johtaneet moniin Afganistanin nykyisiin ratkaisemattomiin ongelmiin; on tietoinen nuorten ja Afganistanin maastamuuttajayhteisöjen roolista prosessissa turvallisemman ja paremman tulevaisuuden rakentamiseksi maahan; kehottaa EU:ta tukemaan väkivallan uhreja koskevia siirtymäkauden oikeusjärjestelyjä;

20.

panee merkille, että sen jälkeen, kun yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan operaatio EUPOL Afganistan, jossa annettiin erityiskoulutusta ja neuvontaa Afganistanin kansalliselle poliisille ja sisäministeriölle, päättyi joulukuussa 2016, unioni on jatkanut yhteistyötään Afganistanin poliisin kanssa ulkoisten välineidensä, kuten sovintotoimia rahoittavan vakautta ja rauhaa edistävän välineen (IcSP), kautta;

21.

panee merkille, että ISAF-operaatio loi Afganistanin kansalliset turvallisuusjoukot onnistuneesti tyhjästä 352 000 sotilaan ja poliisin päteväksi sotajoukoksi, johon kuuluvat jalkaväki, sotilaspoliisi, tiedustelu, reitinraivaus, taistelujoukkojen tuki, lääkintä, ilmailu ja logistiikkavalmiudet ja joka torjuu näin kapinallisten vaikutusta maassa;

22.

panee merkille, että ISAF loi hallinnon parantamiselle ja talouden kehittämiselle turvallisen ympäristön, joka johti perusterveydenhuollon ja muiden kehitystä kuvaavien indikaattorien suurempaan prosentteina ilmaistuun kasvuun kuin missään muussa maassa; panee merkille, että ISAFin menestys johti myös elinvoimaisen median syntymiseen ja siihen, että miljoonat afganistanilaiset käyttävät nyt äänioikeuttaan;

23.

kehottaa edelleen Naton Resolute Support -operaatiota jatkamaan maan armeijan koulutusta ja valvontaa; kannustaa jäsenvaltioita tarjoamaan siviilikriisinhallintakoulutusta Afganistanin kansalliselle hallitukselle ja paikallishallinnolle;

24.

kannustaa Natoa ja EU:ta tekemään yhteistyötä tiedustelutiedon keräämiseksi Afganistania uhkaavista kapinallisryhmistä ja koordinoimaan yhdessä Afganistanin turvallisuusjoukoille annettavia toimintapoliittisia suosituksia;

25.

pitää erittäin valitettavana, että Taliban ja muut kapinallisryhmät käyttävät EU:n ja kansainvälisen yhteisön läsnäoloa ja niiden saavuttamaa edistystä propagandatarkoitusiin levittäen sanomaa siitä, että ulkomaiset miehittäjät aiheuttavat haittaa Afganistanille ja sen elämäntavalle; kannustaa EU:ta ja Afganistanin hallitusta torjumaan tällaista propagandaa;

26.

korostaa, että terrorismin ja sen rahoituksen torjuminen on keskeistä pyrittäessä luomaan Afganistaniin turvallisuutta tukeva ympäristö; kehottaa kaikkia asiaankuuluvia kumppaneita tehostamaan toimiaan kaikkien terrorismin rahoitusverkostojen purkamiseksi, mukaan lukien hawala-verkostojen ja kansainvälisten lahjoitusten väärinkäytön lopettaminen, jotta voidaan torjua radikalisoitumista, ääriliikkeitä ja Afganistanin terroristijärjestöjen värväystyökaluja;

27.

kehottaa Afganistanin hallitusta toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ääri-ideologioiden leviämisen ehkäiseminen ja torjuminen ovat yksi sen tärkeimmistä painopisteistä;

28.

tukee Afganistanin rauhan- ja sopeuttamisohjelmaa, jossa Talibanin jäsenet, jotka antautuvat ja sanoutuvat irti väkivallasta, sopeutetaan takaisin yhteiskuntaan; kiittää Yhdistynyttä kuningaskuntaa siitä, että se on jo osallistunut ohjelmaan yhdeksällä miljoonalla punnalla;

29.

kehottaa Afganistanin hallitusta panemaan täysimääräisesti täytäntöön YK:n turvallisuusneuvoston naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevan päätöslauselman ja varmistamaan naisten osallistumisen, suojelun ja oikeudet konfliktien kaikkien vaiheiden aikana konfliktien ehkäisemisestä konfliktien jälkeiseen jälleenrakentamiseen;

30.

kannustaa Afganistanin hallitusta kehittämään tehokkaita kemiallisia, biologisia, säteilyyn ja ydinaineisiin (CBRN) liittyviä vastatoimia; kehottaa EU:ta antamaan operatiivista, teknistä ja taloudellista tukea CBRN-valmiuksien parantamiseen;

31.

kannustaa Afganistanin hallitusta tehostamaan kotimaisia valvontajärjestelmiään pienaseiden ja kevytaseiden laajan levinneisyyden torjumiseksi voimassa olevien kansainvälisten normien mukaisesti;

Valtiorakenteiden kehittäminen

32.

korostaa, että Afganistanin hallituksen ja kansainvälien yhteisön olisi tehostettava toimiaan korruption poistamiseksi maasta sekä vahvistettava vastaanottokykyisiä ja osallistavia instituutioita ja parannettava paikallishallintoa ratkaisevina askelina kohti vakaata ja legitiimiä valtiota, joka pystyy ehkäisemään konflikteja ja kapinoita; kehottaa Afganistanin hallitusta kehittämään kansallisia valmiuksia varastetun omaisuuden takaisin saamiseksi esimerkiksi Maailmanpankkiryhmän ja YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaavan järjestön aloitteen kaltaisten ohjelmien avulla;

33.

kehottaa Afganistanin hallitusta lisäämään poliittista osallistavuutta, vahvistamaan tilivelvollisuutta ja torjumaan aktiivisesti korruptiota;

34.

painottaa, että Afganistanin kansallisen ja paikallisen hallinnon välinen kuilu on kurottava umpeen; toteaa, että tätä ongelmaa voitaisiin mahdollisesti lieventää, jos Afganistanin hallitus valvoisi aluekuvernöörien läsnäoloa heidän edustamillaan alueilla edellyttävän ohjesäännön noudattamista;

35.

kehottaa EU:ta varmistamaan, että EU:n varat sijoitetaan Afganistanin väestöä auttaviin hankkeisiin ja että kuntia tuetaan asianmukaisesti niiden huolehtiessa keskeisten palveluiden tarjoamisesta ja paikallishallinnon kehittämisestä väestön perustoimeentulon varmistamiseksi, että varmistetaan keskusviranomaisten ja kunnallisten viranomaisten välinen koordinointi investointipainopisteiden määrittämiseksi, että vahvistetaan kansalaisyhteiskunnalle, erityisesti ihmisoikeuksien puolustajille, annettavaa tukea ja että priorisoidaan erityisesti rahoitusta sellaisille hankkeille, joilla tuetaan vastuuvelvollisuutta, ihmisoikeuksia ja demokraattisia periaatteita tukevia toimijoita sekä vaalitaan paikallisesti juurtuneita vuoropuhelu- ja konfliktinratkaisumekanismeja;

36.

kehottaa EU:ta jatkamaan asteittaista luopumista koskevaa suunnitelmaansa EUPOL-operaation päättämisen jälkeen, johon sisältyy toimintojen kestävä siirtäminen EUPOLin paikallisille ja kansainvälisille kumppaneille; kehottaa kaikkia osapuolia jatkamaan ponnistelujaan Afganistanin kansallisen poliisin kehittämiseksi ammattimaiseksi turvallisuutta edistäväksi voimaksi ja kaikkien lainvalvontaelinten vahvistamiseksi ja keskittymään erityisesti oikeusjärjestelmän riippumattomuuteen ja Afganistanin vankiloiden tilan parantamiseen sekä vankien oikeuksien kunnioittamiseen;

37.

pitää valitettavana, että Afganistanin huumeidentorjuntakampanjat ovat epäonnistuneet ja että ei ole toteutettu riittäviä toimia Talibanin huumelaboratorioiden ja kansainvälisten järjestäytyneiden rikollisverkostojen torjumiseksi, sillä ne ovat huumekaupan ytimessä ja rahoittavat Talibania ja terroritoimintaa; kannattaa ja tukee Afganistanin hallituksen uutta huumeidentorjuntastrategiaa, jonka taustavoimana on YK:n huumausaine- ja kriminaalipolitiikan toimisto (UNODC); pitää huolestuttavana oopiuminviljelyn lisääntymistä Afganistanissa (16), ja kehottaa Afganistanin hallitusta toteuttamaan kohdennettua politiikkaa tämän suuntauksen kääntämiseksi; panee merkille, että on ratkaisevan tärkeää järjestää konkreettisia ja kestäviä vaihtoehtoja unikon tuotannolle ja antaa ne tuottajien saataville;

38.

korostaa, että Talibanin tulojen pääasiallisia lähteitä ovat laiton kaivostoiminta ja oopiumin tuotanto; panee merkille, että tämänhetkisten arvioiden mukaan Taliban saa laittomasta kaivostoiminnasta 200–300 miljoonan euron tulot vuodessa;

39.

kehottaa lisäämään asianmukaisen keskinäisen valvontajärjestelmän sekä lisäämään avoimuutta, jotta voidaan varmistaa julkishallinnon tehokkuus, mukaan lukien varainhoito, sekä ulko- ja kehitysavun mahdollisen väärinkäytön estäminen avun tuloksellisuudesta annetun Pariisin julistuksen mukaisesti;

40.

pitää myönteisenä, että EU teki vuonna 2016 Afganistanin kanssa valtiorakenteiden kehittämistä koskevan sopimuksen, jossa kohdennetaan kahden vuoden aikana 200 miljoonaa euroa budjettitukeen, jotta voidaan vahvistaa hallinnon instituutioita ja lisätä resursseja ensisijaisiin kehityskohteisiin, kuten talouskasvun tuottamiseen, köyhyyden vähentämiseen ja korruption torjumiseen; korostaa, että resursseja on käytettävä tehokkaasti;

41.

panee merkille, että valtiorakenteiden kehittämistä koskeva sopimus perustuu myönteiseen yleisarvioon Afganistanin edistymisestä keskeisillä uudistusalueilla; toteaa, että on tärkeää hahmotella tavoitteet, joita valtiorakenteiden kehittämistä koskevalla sopimuksella edistetään, ja rahoituksen ehdot; korostaa lisäksi valvonnan ja järjestelmällisen seurannan merkitystä väärinkäytösten estämiseksi; korostaa pitävänsä tärkeänä, että Afganistanin hallitus keskittyy kehitykseen ja vakauteen; kehottaa komissiota tiedottamaan parlamentille säännöllisesti valtiorakenteiden kehittämistä koskevan sopimuksen täytäntöönpanosta ja korostaa, että siihen liittyviä havaintoja olisi hyödynnettävä valmisteltaessa budjettitukitoimien jatkamista kaudella 2018–2021;

Kansalaisyhteiskunta ja ihmisoikeudet

42.

panee tyytyväisenä merkille, että EU:n ja Afganistanin kumppanuutta ja kehitystä koskevassa yhteistyösopimuksessa korostetaan vuoropuhelua ihmisoikeuskysymyksistä, erityisesti naisten, lasten, etnisten ja uskonnollisten vähemmistöjen oikeuksista, jotta voidaan varmistaa resurssien saatavuus ja tukea näihin ryhmiin kuuluvien perusoikeuksien täysimääräistä harjoittamista, myös lisäämällä naisten määrää Afganistanin hallintorakenteissa sekä turvallisuus- ja oikeusjärjestelmissä; kehottaa Afganistania toteuttamaan toimia kaiken naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan ja syrjinnän poistamiseksi; korostaa tarvetta panostaa enemmän EU:n ja Afganistanin kumppanuutta ja kehitystä koskevan yhteistyösopimuksen luvuissa I ja II olevien määräysten täytäntöönpanoon;

43.

vaatii, että EU:n on säilytettävä vahva kanta ihmisoikeuksien toteutumiseen, ja painottaa, että demokratian periaatteet, ihmisoikeudet, erityisesti naisten ja vähemmistöjen oikeudet, ja oikeusvaltioperiaate ovat sopimuksen olennaisia osatekijöitä; vaatii EU:ta toteuttamaan erityisiä toimia, jos Afganistanin hallitus rikkoo sopimuksen olennaisia osia;

44.

muistuttaa, että EU keskittyy erityisesti parantamaan naisten, lasten, vammaisten henkilöiden ja köyhyydessä elävien ihmisten oloja ja että nämä ryhmät tarvitsevat apua erityisesti terveydenhuollon ja koulutuksen alalla;

45.

suhtautuu myönteisesti siihen, että sukupuolten tasa-arvo ja siihen liittyvät toimet ovat sopimuksessa erittäin keskeisessä asemassa ja että siinä painotetaan voimakkaasti kansalaisyhteiskunnan kehitystä; kehottaa EU:ta yhä edistämään kehitystyössään naisten ja miesten tasa-arvoa ja lisäämään naisten vaikutusmahdollisuuksia ottaen huomioon, että naisten sosioekonomista roolia koskevien asenteiden muuttaminen yhteiskunnassa edellyttää vastaavia toimia tietoisuuden lisäämisen, koulutuksen ja sääntelykehyksen uudistamisen saroilla;

46.

korostaa tarvetta suojella etnisiä ja uskonnollisia vähemmistöjä, joita uhkaillaan tai joita vastaan hyökätään; panee merkille, että shiialainen etninen Hazara-ryhmä on useammin kohteena kuin muut ryhmät ja ansaitsee siksi erityistä huomiota;

47.

vaatii vahvistamaan ja tukemaan Afganistanin kansallisia ja alueellisia ihmisoikeuksiin liittyviä instituutioita, kansalaisyhteiskunnan järjestöjä ja tiedemaailmaa; kehottaa kansainvälisiä vastapuolia edistämään tiiviimpää yhteistyötä näiden afganistanilaisten kumppanien kanssa ja niihin sitoutumista;

48.

tukee Kansainvälisen rikostuomioistuimen toimia, joilla varmistetaan vastuuseen joutuminen toukokuusta 2003 lähtien tehdyistä sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan;

49.

on huolissaan terveydenhuoltolaitoksiin, terveydenhuollon työntekijöihin ja siviili-infrastruktuuriin kohdistettujen entistä väkivaltaisempien ja harkittujen iskujen kasvavasta määrästä; kehottaa kaikkia osapuolia täyttämään kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaiset velvollisuutensa siviileihin ja siviili-infrastruktuuriin kohdistuvien iskujen estämiseksi;

50.

kehottaa Afganistanin hallitusta lopettamaan välittömästi kuolemanrangaistusten täytäntöönpanon askeleena kohti kuolemanrangaistuksen lakkauttamista;

Kehitys ja kauppa

51.

toteaa, että EU:n Afganistanille antaman avun lopullisena tavoitteena on auttaa maan hallitusta ja taloutta poistamaan köyhyys ja kehittymään omavaraiseksi ja kasvavaksi valtioksi, joka kehittyy sisäisesti ja tekee alueellista yhteistyötä ulkomaankaupan ja kestävien julkisten investointien avulla, jotta voidaan vähentää liiallista riippuvuutta ulkomaisesta avusta ja edistää Afganistanin sosiaalista, taloudellista ja ympäristöön liittyvää kehitystä;

52.

toteaa, että Afganistan on yksi eniten kehitysapua saavista maista maailmassa ja että EU:n toimielimet sitoutuivat tukemaan sitä 3,6 miljardilla eurolla vuosina 2002–2016; pitää valitettavana, että köyhyydessä elävien afganistanilaisten osuus on noussut 38 prosentista (2012) 55 prosenttiin (2017), ja korostaa, että maan talouskasvu on ollut hidasta vuoden 2014 jälkeen, kun kansainvälisten turvallisuusjoukkojen määrää supistettiin, kansainvälisiä avustuksia vähennettiin ja turvallisuustilanne heikkeni;

53.

painottaa tarvetta puuttua korkeaan työttömyyteen ja torjua köyhyyttä, jotta maassa voidaan pyrkiä kohti rauhaa ja vakautta;

54.

korostaa, että tarvitaan lisää työpaikkoja maanviljelyn ja hallituksen palveluksessa työskentelyn lisäksi, jotta estetään nuorten miesten värvääminen Talibaniin ja muihin kapinallisverkostoihin;

55.

on tyytyväinen Afganistanin hallituksen hyväksymään vuoden 2016 kansalliseen rauhanrakentamis- ja kehittämisohjelmaan (ANPDF) ja omavaraisuutta keskinäisen vastuun avulla koskevaan puiteasiakirjaan (SMAF); kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tukemaan edelleen kumppanuutta ja kehitystä koskevan yhteistyösopimuksen puitteissa afganistanilaisten omistamia ensisijaisia kehityskohteita kehitysavun tuloksellisuutta koskevien periaatteiden mukaisesti;

56.

kehottaa komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa ja komissiota arvioimaan kaikkia EU:n toimenpiteitä säännöllisesti käyttäen tarkkoja laadullisia ja määrällisiä indikaattoreita, jotka koskevat erityisesti kehitystukea, hyvää hallintoa, myös oikeusalalla, ihmisoikeuksien kunnioittamista ja turvallisuutta; kehottaa tässä yhteydessä myös arvioimaan EU:n toimien suhteellista vaikutusta maan yleiseen tilanteeseen ja EU:n toimijoiden ja muiden kansainvälisten toimijoiden ja toimien koordinoinnin ja yhteistyön tasoa sekä julkaisemaan tulokset ja suositukset ja raportoimaan niistä Euroopan parlamentille;

57.

pitää valitettavana, että maalle annetusta huomattavasta ulkomaisesta avusta huolimatta vaikutukset ovat olleet vähäisiä; kehottaa Euroopan tilintarkastustuomioistuinta laatimaan erityiskertomuksen EU:n Afganistanille kymmenen viime vuoden aikana antaman avun tehokkuudesta;

58.

kannustaa EU:ta ja muita Afganistanin kehittämiseen osallistuvia kansainvälisiä toimijoita tekemään yhteistyötä Afganistanin tiedotusvälineiden kanssa, jotta voidaan varmistaa strateginen tiedotus kehitystoimista, niiden lähteistä, tarkoitusperistä ja vaikutuksista Afganistanin väestölle;

59.

muistuttaa, että Afganistanissa on tällä hetkellä pulaa siviiliasiantuntijoista; kannustaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita palkkaamaan ja kouluttamaan asianmukaisesti siviiliasiantuntijoita keskeisillä aloilla, jotka ovat taloudellisen kehityksen ja huumeiden torjunnan kannalta ratkaisevia, niin että he pystyvät avustamaan ja kouluttamaan afganistanilaisia viranomaisia ja paikallisia ihmisiä;

60.

korostaa, että on välttämätöntä tukea Afganistanin koulutusjärjestelmää, jotta useammat lapset kävisivät koulua kaikilla tasoilla;

61.

panee tyytyväisenä merkille, että kouluun ilmoittautuminen on kymmenkertaistunut vuoden 2001 jälkeen ja että tyttöjen osuus ilmoittautuneista on 39 prosenttia;

62.

vaatii kiinnittämään erityistä huomiota nuoreen sukupolveen ja hyödyntämään täysimääräisesti sellaisia ohjelmia kuin Erasmus+ ja Horisontti 2020 yhteyksien luomiseksi koulutuslaitosten, tiedemaailman, tutkimusalan sekä pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) välille;

63.

tukee EU:n ja jäsenvaltioiden toimia, jotka edistävät Afganistanin jälleenrakennusrahastoa, jota Maailmanpankki ja Afganistanin valtiovarainministeriö hallinnoivat yhdessä ja joka tuottaa kriittiset peruspalvelut keskittyen erityisesti terveyteen ja koulutukseen;

64.

suhtautuu myönteisesti Afganistanin liittymiseen WTO:hon vuonna 2016 ja uskoo, että kauppa ja suorat ulkomaiset sijoitukset tuovat Afganistanille lisäarvoa tulevaisuudessa; toteaa, että WTO:n jäsenyydellä voisi olla myönteinen rooli Afganistanin liittämisessä maailmantalouteen;

65.

panee merkille, että sen jälkeen, kun maa liittyi WTO:hon vuonna 2016, mikä lisäsi Afganistanin siteitä maailmantalouteen, EU myönsi Afganistanille tullittoman ja kiintiöttömän pääsyn EU:n markkinoille, mutta toteaa, että tarvitaan edelleen konkreettisia toimenpiteitä, jotta yksityissektorin on mahdollista hyödyntää tätä järjestelmää ja lisätä sen sisäistä kehitystä;

66.

painottaa, että Afganistanin viranomaisten olisi kehitettävä kestävä taloudellinen malli, jonka keskeisenä periaatteena on uudelleenjako; kehottaa EU:ta tukemaan Afganistania sen ympäristöön liittyvässä kehityksessä ja energiakäänteessä, koska puhdasta ja kestävää energiaa koskevat säännökset ovat kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanon vauhdittamisen kannalta olennaisen tärkeitä;

67.

korostaa, että tarvitaan lisätoimia, jotta voidaan lisätä valtion elinten valmiuksia laatia ja toteuttaa kauppastrategioita ja -politiikkoja, parantaa rajat ylittävää tavaroiden liikkuvuutta ja parantaa tuotteiden laatua niin, että ne täyttävät kansainväliset vaatimukset;

68.

kehottaa tehostamaan EU:hun sijoittautuneiden yritysten ja Afganistanin yksityissektorin yritysten välisiä suhteita; kannustaa panemaan täytäntöön pk-yritysten kehityksen kannalta suotuisat edellytykset;

69.

tukee ja pitää myönteisenä sitä, että EU, yksittäiset jäsenvaltiot tai muut kansainvälisen yhteisön jäsenet käynnistävät kehitysohjelman, jonka tavoitteena on auttaa pienyritysten omistajia ja yrittäjiä selviämään oikeudellisista kuluista, säännöksistä ja muista tuotannon esteistä, jotka muuten eivät kannusta yrityksiä siirtymään markkinoille ja/tai kasvamaan markkinoilla;

70.

toteaa, että Afganistanin mineraalivarannot tarjoavat maalle taloudellisen mahdollisuuden saada tuloja ja luoda työpaikkoja; panee merkille, että Kiina on osoittanut kiinnostuksensa näihin mineraalivarantoihin ja erityisesti harvinaisiin maametalleihin;

Muuttoliike

71.

toteaa, että muuttoliike on Afganistanille jatkuva haaste, joka aiheuttaa ongelmia naapurimaille ja EU:n jäsenvaltioille; pitää huolestuttavana pääasiassa Pakistanista ja Iranista ja vähemmässä määrin Euroopasta palaavien maastamuuttajien ennen näkemätöntä määrää; toteaa, että maan sisällä siirtymään joutuneita henkilöitä ja pakolaisia koskevat kysymykset ovat seurausta kapinallisryhmien harjoittaman väkivallan uhkasta Afganistanissa sekä taloudellisista ja ympäristötekijöistä; korostaa, että EU:n ja kansainvälisen yhteisön toimissa olisi keskityttävä laajamittaisen muuttoliikkeen perimmäisten syiden ehkäisemiseen; panee tyytyväisenä merkille Afganistanin kansallisen strategian palautusten hallinnoimiseksi; on kuitenkin huolissaan siitä, että Afganistanin viranomaisilla ei ole vakiintunutta sopeuttamispolitiikkaa, jonka mukaisesti ne huolehtisivat nykyisistä paluumuuttajista; on vakuuttunut siitä, että paluumuuttajien, erityisesti lasten, joille on taattava oikeus perus- ja keskiasteen koulutukseen, asianmukainen uudelleenkotouttaminen on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan varmistaa maan vakaus ja se, että palautetut henkilöt eivät joudu väkivallan tai pakottamisen kohteiksi palauttamismenettelyjen aikana;

72.

korostaa, että YK:n humanitaarisen avun koordinointitoimiston OCHA:n mukaan Afganistanissa 5,5 miljoonaa ihmistä on humanitaarisen avun tarpeessa, mukaan lukien konfliktin tai kuivuuden vuoksi kotimaansa sisällä siirtymään joutuneet henkilöt, ja että kuivuus on pakottanut yli 250 000 ihmistä siirtymään maan pohjois- ja länsiosissa; panee merkille, että humanitaarisen avun suunnitelmasta on rahoitettu vain 33,5 prosenttia, ja kehottaa siksi EU:ta ja sen jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan, jotta ne voivat vastata keskeisiin humanitaarisiin haasteisiin ja ihmisten tarpeisiin, ja kiinnittämään erityistä huomiota heikommassa asemassa oleviin henkilöihin, kuten vaikeasti tavoitettavien alueiden ihmisiin;

73.

pitää valitettavana, että huolimatta kumppanuutta ja kehitystä koskevan yhteistyösopimuksen 28 artiklan 4 kohdasta, jossa todetaan, että osapuolten olisi tehtävä takaisinottosopimus, virallista sopimusta ei ole tehty, vaan ainoastaan epävirallinen sopimus – yhteinen etenemissuunnitelma; pitää tärkeänä, että kaikki takaisinottoa koskevat sopimukset olisi virallistettava demokraattisen vastuuvelvollisuuden varmistamiseksi; pitää valitettavana, että yhteisen etenemissuunnitelman tekemiseen ei sovellettu parlamentaarista ja demokraattista valvontaa, ja korostaa, että on tärkeää käydä jatkuvaa vuoropuhelua asianomaisten toimijoiden kanssa kestävän ratkaisun löytämiseksi Afganistanin pakolaisia koskevan ongelman alueellisiin näkökohtiin;

74.

pitää valitettavana erityisesti koulutettujen ihmisten ja nuorten muuttoaaltoa Afganistanista länteen, joka johtuu tulevaisuudennäkymien puuttumisesta maassa; korostaa EU:n apua Pakistanissa ja Iranissa asuvien afganistanilaisten siirtolaisten elämän parantamiseksi; kehottaa näitä maita olemaan karkottamatta kyseisiä henkilöitä, koska katkottamisella voisi olla erittäin kielteinen vaikutus Afganistanin vakauteen ja talouteen; vaatii, että pakolaisten palauttaminen koteihinsa järjestetään turvallisesti, hallitusti ja vapaaehtoisesti;

75.

on erittäin tyytyväinen komission vuonna 2016 perustamaan suureen hankkeeseen, jossa parannetaan Afganistaniin, Bangladeshiin ja Pakistaniin palaavien maastamuuttajien uudelleenkotoutumista ja jossa on varattu 72 miljoonaa euroa nimenomaan Afganistanille vuosiksi 2016–2020;

76.

korostaa, että Afganistanille annettavaa EU:n kehitysapua ei pitäisi nähdä pelkästään maahanmuuton ja rajavalvonnan näkökulmasta, ja katsoo, että kehitysavulla olisi puututtava tehokkaasti muuttoliikkeen perimmäisiin syihin;

Alakohtainen yhteistyö

77.

kehottaa komissiota esittämään kullekin alalle kattavan strategian, jonka tavoitteena on varmistaa laaja kehitys kaikilla yhteistyöaloilla Afganistanissa;

78.

kehottaa toteuttamaan toimia, joissa hyödynnetään EU:n kokemusta valmiuksien kehittämisestä ja julkisesta hallinnosta sekä virkamieskunnan uudistamisesta; korostaa, että verohallintoa on kiireellisesti parannettava; kehottaa tukemaan kansalaisyhteiskunnan järjestöjä kunnioittaen kaikilta osin niiden erilaisia etnisiä, uskonnollisia, sosiaalisia ja poliittisia taustoja;

79.

painottaa, että maatalouden osuus Afganistanin väestön tuloista on 50 prosenttia ja BKT:stä neljäsosa; panee merkille, että EU on sitoutunut käyttämään 1,4 miljardia euroa vuodesta 2014 vuoteen 2020 maaseudun kehityshankkeisiin; panee lisäksi merkille, että nämä hankkeet ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta varmistetaan, että viljelijät eivät siirry harmaan talouden piiriin;

80.

panee merkille, että 80 prosenttia Afganistanin väestöstä harjoittaa omavaraisviljelyä viljelylle vihamielisessä ympäristössä ja heillä on huonot kastelumenetelmät; tukee toimien tehostamista elintarviketurvan parantamiseksi;

81.

panee huolestuneena merkille Afganistanin tämänhetkisen kuivuuden, joka on pahin vuosikymmeniin ja uhkaa ihmisiä, karjaa ja maataloutta; on lisäksi huolissaan usein toistuvista luonnonkatastrofeista, kuten rankkasadetulvista, maanjäristyksistä, maanvyörymistä ja ankarista talvista;

82.

panee huolestuneena merkille, että vehnän kaltaisille maataloustuotteille aiheutuneet vahingot voivat johtaa sisäiseen pakolaisuuteen, köyhyyteen, nälkiintymiseen ja joissakin tapauksissa mustaan pörssiin siirtymiseen ja että kolme miljoonaa ihmistä on elintarviketurvan ja elinkeinon menetyksen osalta äärimmäisen suuressa vaarassa;

83.

toteaa, että jos suurempi osa elintarviketuotannon arvoketjusta siirrettäisiin takaisin Afganistaniin, se voisi lisätä perheiden tuloja, parantaa elintarviketurvaa, vähentää elintarvikekustannuksia ja lisätä työllistymismahdollisuuksia;

84.

kehottaa EU:ta jatkamaan toimiaan terveydenhuollon parantamiseksi Afganistanissa ja korostaa rokotusten merkitystä kaikille, mutta erityisesti niille, jotka ovat erityisen alttiita sairauksille, kuten lapsille;

85.

pitää myönteisenä sitä, että pääsy terveydenhuoltoon on lisääntynyt yhdeksästä prosentista yli 57 prosenttiin, että elinajanodote on noussut 44 vuodesta 60 vuoteen ja että nämä parannukset olivat mahdollisia EU:n, yksittäisten jäsenvaltioiden ja kansainvälisen yhteisön tuen ansiosta; toteaa, että näistä saavutuksista huolimatta on tehtävä enemmän, jotta elinajanodote nousee edelleen ja jotta äitiys- ja lapsikuolleisuus vähenevät;

86.

tuomitsee ankarasti Afganistanin terveydenhuoltojärjestelmän korruptoituneet käytännöt, kuten laittomien lääkeaineiden maahantuonnin, ja kehottaa EU:ta jatkamaan Afganistanin hallituksen painostamista tehostamaan toimiaan tällaisten korruptoituneiden käytäntöjen estämiseksi;

87.

muistuttaa jälleen koulutettujen terveydenhuollon ammattilaisten tarpeesta Afganistanissa ja kannustaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita jatkamaan terveydenhuollon ammattilaisten viemistä kouluttamaan paikallisia lääkäreitä ja hoitajia;

88.

panee merkille, että ihmiskauppa ja siirtolaisten salakuljetus haittaavat kaikkia osapuolia ja erityisesti Afganistanin yhteiskuntaa; vaatii panemaan nopeasti täytäntöön voimassa olevat sopimukset ja vaihtamaan tietoja, jotta voidaan purkaa epävakaudesta ja heikoista instituutioista hyötyvät kansainväliset rikollisverkostot;

Kumppanuutta ja kehitystä koskevan yhteistyösopimuksen täytäntöönpano

89.

suhtautuu myönteisesti kumppanuutta ja kehitystä koskevaan yhteistyösopimukseen ensimmäisenä EU:n ja Afganistanin välisenä sopimussuhteena;

90.

panee merkille, että kumppanuutta ja kehitystä koskeva yhteistyösopimus muodostaa perustan suhteiden kehittämiselle eri aloilla, kuten oikeusvaltion, terveyden, maaseudun kehittämisen, koulutuksen, tieteen ja tekniikan sekä korruption, rahanpesun, terrorismin rahoituksen, järjestäytyneen rikollisuuden ja huumeiden torjunnan, muuttoliikkeen, ydinturvallisuuden, joukkotuhoasesulun ja ilmastonmuutoksen aloilla;

91.

suhtautuu myönteisesti yhteisten täytäntöönpanoelinten perustamiseen ja pitää erityisen tärkeänä, että käydään säännöllistä vuoropuhelua poliittisista kysymyksistä, kuten ihmisoikeuksista, erityisesti naisten ja lasten oikeuksista, jotka ovat olennaisia tässä sopimuksessa, ja että vastataan haasteisiin ja luodaan tilaisuuksia vahvempaan kumppanuuteen;

92.

ilmaisee huolensa siitä, että kumppanuutta ja kehitystä koskeva yhteistyösopimus ei sisällä määräyksiä sen täytäntöönpanon yhteisestä parlamentaarisesta valvonnasta; tukee Euroopan parlamentin, jäsenvaltioiden parlamenttien ja Afganistanin parlamentin roolia kumppanuutta ja kehitystä koskevan yhteistyösopimuksen täytäntöönpanon seurannassa;

93.

panee merkille, että EU on korvannut EU:n Afganistanin erityisedustajan erityislähettiläällä syyskuusta 2017 alkaen EUH:n rakenteen mukaisesti;

94.

pitää valitettavana, että neuvosto teki päätöksen väliaikaisesta soveltamisesta aloilla, jotka kuuluvat parlamentin hyväksynnän piiriin, erityisesti kauppaa ja investointeja koskevaa yhteistyötä koskevasta luvusta, joka kuuluu unionin yksinomaiseen toimivaltaan, sen sijaan, että neuvosto olisi pyytänyt ratifiointia prosessin varhaisessa vaiheessa ennen tämän vaiheen aloittamista; katsoo, että päätös on ristiriidassa SEU:n 4 artiklan 3 kohdassa vahvistetun vilpittömän yhteistyön periaatteen kanssa ja heikentää parlamentin oikeuksia ja velvollisuuksia;

o

o o

95.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, EU:n Afganistanin erityislähettiläälle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Afganistanin islamilaisen tasavallan hallitukselle ja parlamentille.

(1)  EUVL L 67, 14.3.2017, s. 3.

(2)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0169.

(3)  EUVL C 65, 19.2.2016, s. 133.

(4)  EUVL C 169 E, 15.6.2012, s. 108.

(5)  EUVL C 168 E, 14.6.2013, s. 55.

(6)  EUVL C 378, 9.11.2017, s. 73.

(7)  EUVL C 349, 17.10.2017, s. 41.

(8)  EUVL C 366, 27.10.2017, s. 129.

(9)  EUVL C 66, 21.2.2018, s. 17.

(10)  EUVL C 298, 23.8.2018, s. 39.

(11)  EUVL C 337, 20.9.2018, s. 48.

(12)  EUVL C 369, 11.10.2018, s. 85.

(13)  Neuvoston 10. marraskuuta 2011 tekemät päätökset (16146/11 ja 16147/11).

(14)  EASO Country of Origin Information report, Afganistan Security Situation – Update, toukokuu 2018, https://coi.easo.europa.eu/administration/easo/PLib/Afghanistan-security_situation_2018.pdf

(15)  US Special Inspector General for Afghanistan Reconstruction (SIGAR), Quarterly report to the United States Congress, 30. lokakuuta 2018, https://www.sigar.mil/pdf/quarterlyreports/2018-10-30qr.pdf

(16)  https://www.unodc.org/unodc/en/frontpage/2018/May/last-years-record-opium-production-in-afghanistan-threatens-sustainable-development--latest-survey-reveals.html


21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/284


P8_TA(2019)0171

Norjan, Islannin, Sveitsin ja Liechtensteinin osallistuminen eu-LISAan ***

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin sekä Norjan kuningaskunnan, Islannin tasavallan, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välisen kyseisten valtioiden osallistumista vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston toimintaan koskevan järjestelyasiakirjan tekemisestä unionin puolesta (15832/2018 – C8-0035/2019 – 2018/0316(NLE))

(Hyväksyntä)

(2021/C 23/59)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (15832/2018),

ottaa huomioon luonnoksen Euroopan unionin sekä Norjan kuningaskunnan, Islannin tasavallan, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan väliseksi järjestelyasiakirjaksi (12367/2018),

ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 74 artiklan, 77 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan, 78 artiklan 2 kohdan e alakohdan, 79 artiklan 2 kohdan c alakohdan, 82 artiklan 1 kohdan d alakohdan, 85 artiklan 1 kohdan, 87 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 88 artiklan 2 kohdan sekä 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0035/2018),

ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 ja 4 kohdan ja 108 artiklan 7 kohdan,

ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan suosituksen (A8-0081/2019),

1.

antaa hyväksyntänsä järjestelyasiakirjan tekemiselle;

2.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Norjan kuningaskunnan, Islannin tasavallan, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan hallituksille ja parlamenteille.

21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/285


P8_TA(2019)0173

Tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimukset ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksia koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä (COM(2015)0615 – C8-0387/2015 – 2015/0278(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

(2021/C 23/60)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2015)0615),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0387/2015),

ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon ehdotetusta oikeusperustasta,

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon 25. toukokuuta 2016 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 19. joulukuuta 2018 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

ottaa huomioon työjärjestyksen 59 ja 39 artiklan,

ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan, kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan, naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan ja vetoomusvaliokunnan lausunnot (A8-0188/2017),

1.

vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan; (2)

2.

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1)  EUVL C 303, 19.8.2016, s. 103.

(2)  Tämä kanta korvaa 14. syyskuuta 2017 hyväksytyt tarkistukset (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0347).


P8_TC1-COD(2015)0278

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 13. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/… antamiseksi tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, direktiiviä (EU) 2019/882.)


21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/286


P8_TA(2019)0174

Viisumitietojärjestelmä ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EY) N:o 767/2008, asetuksen (EY) N:o 810/2009, asetuksen (EU) 2017/2226, asetuksen (EU) 2016/399, asetuksen 2018/XX [yhteentoimivuudesta annettu asetus] ja päätöksen 2004/512/EY muuttamisesta ja neuvoston päätöksen 2008/633/YOS kumoamisesta (COM(2018)0302 – C8-0185/2018 – 2018/0152(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

(2021/C 23/61)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0302),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 294 artiklan 2 kohdan, 16 artiklan 2 kohdan, 77 artiklan 2 kohdan a, b, d ja e alakohdan, 78 artiklan 2 kohdan d, e ja g alakohdan, 79 artiklan 2 kohdan c ja d alakohdan, 87 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 88 artiklan 2 kohdan a alakohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0185/2018),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan lausunnon (A8-0078/2019),

1.

vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

P8_TC1-COD(2018)0152

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 13. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) …/… antamiseksi asetuksen viisumitietojärjestelmän uudistamisesta muuttamalla asetusta (EY) N:o 767/2008, asetuksen asetusta (EY) N:o 810/2009, asetuksen asetusta (EU) 2017/2226, asetuksen asetusta (EU) 2016/399, asetuksen asetusta 2018/XX [yhteentoimivuudesta annettu asetus] ja päätöksen kumoamalla päätös 2004/512/EY muuttamisesta ja neuvoston päätöksen päätös 2008/633/YOS kumoamisesta [tark. 1]

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 16 artiklan 2 kohdan, 77 artiklan 2 kohdan a, b, d ja e alakohdan, 78 artiklan 2 kohdan d, e ja g alakohdan, 79 artiklan 2 kohdan c ja d alakohdan, 87 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 88 artiklan 2 kohdan a alakohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Viisumitietojärjestelmä (VIS) perustettiin neuvoston päätöksellä 2004/512/EY (4) tekniseksi ratkaisuksi, jolla helpotetaan viisumitietojen vaihtoa jäsenvaltioiden välillä. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 767/2008 (5) määriteltiin viisumitietojärjestelmän tarkoitus, toiminnot ja siihen liittyvät vastuualueet sekä luotiin tarvittavat edellytykset ja menettelyt lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeita koskevien tietojen vaihtamiseksi jäsenvaltioiden välillä, jotta voidaan helpottaa lyhytaikaista viisumia koskevien hakemusten käsittelyä ja niihin liittyvää päätöksentekoa. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 810/2009 (6) vahvistettiin säännöt biometristen tunnisteiden rekisteröimisestä viisumitietojärjestelmään. Neuvoston päätöksessä 2008/633/YOS (7) vahvistettiin edellytykset, joiden täyttyessä nimetyt jäsenvaltioiden viranomaiset ja Europol voivat tehdä hakuja viisumitietojärjestelmästä ja näin ehkäistä, havaita ja tutkia terrorismirikoksia ja muita vakavia rikoksia. VIS-järjestelmä otettiin käyttöön 11 päivänä lokakuuta 2011  (8) ja sen jälkeen vaiheittain kaikissa jäsenvaltioiden konsulaateissa kaikkialla maailmassa lokakuun 2011 ja helmikuun 2016 välisenä aikana. [tark. 2]

(2)

Viisumitietojärjestelmän yleistavoitteena on parantaa yhteisen viisumipolitiikan täytäntöönpanoa, konsuliyhteistyötä ja keskusviisumiviranomaisten keskinäistä kuulemista helpottamalla jäsenvaltioiden välistä viisumihakemuksia ja niihin liittyviä päätöksiä koskevaa tietojenvaihtoa, jotta voidaan helpottaa viisumihakemusmenettelyä; ehkäistä mahdollisimman edullisen viisumikohtelun etsimistä (visa shopping); helpottaa henkilöllisyyspetosten torjuntaa; helpottaa ulkorajojen ylityspaikoissa ja jäsenvaltioiden alueella tehtäviä tarkastuksia; auttaa tunnistamaan henkilöitä, jotka mahdollisesti eivät tai eivät enää täytä jäsenvaltioiden alueelle tuloa, siellä oleskelua tai asumista koskevia edellytyksiä; helpottaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 604/2013 (9) soveltamista ja auttaa osaltaan minkä hyvänsä jäsenvaltion sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvien uhkien ehkäisyssä.

(3)

Komissio esitti 6 päivänä huhtikuuta 2016 antamassaan tiedonannossa Vahvemmat ja älykkäämmät tietojärjestelmät rajaturvallisuuden ja sisäisen turvallisuuden tueksi (10), että EU:n on tarpeen parantaa rajaturvallisuuteen, lainvalvontaan ja terrorismin torjuntaan liittyviä tietojärjestelmiään, tietoarkkitehtuuriaan ja tietojenvaihtoa, ja painotti tarvetta parantaa tietojärjestelmien yhteentoimivuutta. Tiedonannossa todettiin myös tarve korjata tietovajeet, myös niiden kolmansien maiden kansalaisten osalta, joilla on pitkäaikaista oleskelua varten myönnetty viisumi , kun otetaan huomioon, että Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 21 artiklassa määrätään sopimuspuolten myöntämien oleskelulupien ja pitkäaikaisten viisumien vastavuoroiseen tunnustamiseen perustuvasta oikeudesta liikkua vapaasti muiden sopimuspuolten alueella enintään 90 päivää minkä tahansa 180 päivän jakson aikana. Tämän perusteella komissio teki kaksi tutkimusta: ensimmäisessä toteutettavuustutkimuksessa  (11) todettiin, että rekisterin perustaminen olisi teknisesti toteutettavissa ja että viisumitietojärjestelmän rakenteen käyttäminen olisi paras tekninen vaihtoehto, kun taas toisessa tutkimuksessa  (12) analysoitiin tarpeellisuutta ja oikeasuhteisuutta ja tultiin siihen johtopäätökseen, että olisi tarpeen ja oikeasuhteista laajentaa viisumitietojärjestelmän soveltamisalaa siten, että se kattaa myös edellä mainitut asiakirjat . [tark. 3]

(4)

Neuvosto vahvisti 10 päivänä kesäkuuta 2016 etenemissuunnitelman (13) tietojenvaihdon ja tiedonhallinnan tehostamiseksi. Kolmansien maiden kansalaisille myönnettyihin asiakirjoihin tällä hetkellä liittyvän tietovajeen korjaamiseksi neuvosto kehotti komissiota arvioimaan sellaisen jäsenvaltioiden myöntämien oleskelulupien ja pitkäaikaisten viisumien keskustietoarkiston perustamista, johon talletettaisiin tietoja näistä asiakirjoista, mukaan lukien niiden päättymispäivistä ja mahdollisesta peruuttamisesta. Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 21 artiklassa määrätään sopimuspuolten myöntämien oleskelulupien ja pitkäaikaisten viisumien vastavuoroiseen tunnustamiseen perustuvasta oikeudesta liikkua vapaasti muiden sopimuspuolten alueella enintään 90 päivää minkä tahansa 180 päivän jakson aikana. [tark. 4]

(5)

Neuvosto totesi 9 päivänä kesäkuuta 2017 antamissaan päätelmissä toimista tietojenvaihdon parantamiseksi ja EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuuden takaamiseksi (14) , että saatetaan tarvita uusia toimenpiteitä, jotta nykyiset pitkäaikaisten viisumien ja oleskelulupien haltijoiden rajanylityksiin liittyvät tietovajeet voidaan täyttää rajaturvallisuuden ja lainvalvonnan varmistamiseksi. Neuvosto pyysi komissiota tekemään ensisijaisena asiana toteutettavuustutkimuksen sellaisen EU:n keskitetyn rekisterin perustamisesta, joka sisältää tiedot pitkäaikaisista viisumeista ja oleskeluluvista. Tämän perusteella komissio teki kaksi tutkimusta: ensimmäisessä toteutettavuustutkimuksessa (15) todettiin, että rekisterin perustaminen olisi teknisesti toteutettavissa ja että viisumitietojärjestelmän rakenteen käyttäminen olisi paras tekninen vaihtoehto, kun taas toisessa tutkimuksessa (16) analysoitiin tarpeellisuutta ja oikeasuhteisuutta ja pääteltiin, että olisi tarpeen ja oikeasuhteista laajentaa viisumitietojärjestelmän soveltamisalaa siten, että se kattaa myös edellä mainitut asiakirjat. [tark. 5]

(6)

Komission 27 päivänä syyskuuta 2017 antamassa tiedonannossa Euroopan muuttoliikeagendan täytäntöönpanosta (17) todetaan, että EU:n yhteinen viisumipolitiikka on paitsi keskeinen matkailun ja liiketoiminnan edistämisväline myös tärkeä keino ehkäistä turvallisuusriskejä tai EU:hun suuntautuvaa sääntöjenvastaista muuttoliikettä. Tiedonannossa todetaan, että yhteisen viisumipolitiikan sovittamista nykyisiin haasteisiin on kuitenkin jatkettava ottamalla huomioon uudet tietotekniset ratkaisut ja sovittamalla yhteen toisaalta viisumin myöntämisen helpottamisen hyödyt ja toisaalta muuttoliikkeen sekä yleisen turvallisuuden ja rajaturvallisuuden hallinnan tehostaminen. Tiedonannossa todetaan, että viisumitietojärjestelmän oikeudellista kehystä tarkistetaan viisumien käsittelyn tehostamiseksi, mukaan lukien tietosuojanäkökohdat ja lainvalvontaviranomaisten pääsy järjestelmään, viisumitietojärjestelmän käytön laajentamiseksi uusien tietoluokkien ja tiedon käyttötarkoitusten osalta ja välineiden yhteentoimivuuden hyödyntämiseksi täysimääräisesti.

(7)

Komission 14 päivänä maaliskuuta 2018 antamassa tiedonannossa Yhteisen viisumipolitiikan mukauttaminen uusiin haasteisiin (18) toistetaan, että viisumitietojärjestelmän oikeudellista kehystä tarkistettaisiin osana tietojärjestelmien yhteentoimivuutta koskevaa pohdintaprosessia.

(8)

Asetusta (EY) N:o 810/2009 hyväksyttäessä todettiin, että alle 12-vuotiaiden lasten sormenjälkien luotettavuutta tunnistamis- ja toteamistarkoituksiin ja erityisesti sormenjälkien kehittymistä iän myötä olisi käsiteltävä myöhemmässä vaiheessa komission teettämän tutkimuksen tulosten perusteella. Yhteisen tutkimuskeskuksen vuonna 2013 toteuttamassa tutkimuksessa (19) todettiin, että 6–12-vuotiaiden lasten sormenjälkien tunnistaminen voidaan suorittaa tyydyttävällä tarkkuudella tietyin edellytyksin. Tämä tulos vahvistettiin joulukuussa 2017 toisessa tutkimuksessa (20), jossa saatiin lisätietoa ikääntymisen vaikutuksesta sormenjälkien laatuun. Tällä perusteella komissio toteutti vuonna 2017 uuden tutkimuksen, jossa tarkasteltiin, olisiko tarpeen ja oikeasuhteista alentaa lasten sormenjälkien ottamista koskeva ikäraja viisumimenettelyssä kuuteen vuoteen. Kyseisessä tutkimuksessa (21) havaittiin, että ikärajan alentaminen voisi osaltaan parantaa viisumitietojärjestelmän tavoitteiden saavuttamista erityisesti silloin, kun tavoitteena on helpottaa henkilöllisyyspetosten torjuntaa ja ulkorajojen ylityspaikoilla tehtäviä tarkastuksia, sekä synnyttää lisähyötyä lujittamalla lapsen oikeuksien loukkausten ehkäisyä ja torjuntaa erityisesti mahdollistamalla sellaisten kolmansista maista lähtöisin olevien lasten henkilöllisyyden selvittäminen/todentaminen, jotka löydetään Schengenin alueelta tilanteessa, jossa heidän oikeuksiaan on tai on saatettu loukata (esim. ihmiskaupan lapsiuhrit, kadonneet lapset ja ilman huoltajaa olevat alaikäiset, jotka hakevat turvapaikkaa). Lapset ovat samalla erityisen haavoittuva ryhmä, ja kerättäessä heiltä erityisiin tietoryhmiin kuuluvia tietoja, kuten sormenjälkiä, olisi sovellettava tiukempia suojatoimia, myös rajoittamalla tietojen säilyttämisaikaa, ja tarkoitusperät, joita varten kyseisiä tietoja voidaan käyttää, olisi rajoitettava tilanteisiin, joissa se on lapsen edun mukaista. Toisessa tutkimuksessa havaittiin myös, että 70 vuotta täyttäneiden henkilöiden sormenjäljet olivat heikkolaatuisia ja tarkkuudeltaan keskinkertaisia. Komission ja jäsenvaltioiden olisi tehtävä yhteistyötä parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi ja puutteiden korjaamiseksi. [tark. 6]

(9)

Jäsenvaltioiden on kaikkien tässä asetuksessa säädettyjen menettelyjen soveltamisessa otettava ensisijaisesti huomioon lapsen etu. Lapsen hyvinvointi ja turvallisuus ja lapsen näkemykset on otettava huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Viisumitietojärjestelmä on erityisen tärkeä silloin, kun on olemassa riski siitä, että lapsi on ihmiskaupan uhri.

(10)

Viisumitietojärjestelmässä olisi käsiteltävä lyhytaikaista viisumia hakevan henkilön tietoja sen arvioimiseksi, muodostaako hakijan saapuminen unioniin uhkan yleiselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle unionissa, sekä hakijaan liittyvän laittoman maahanmuuton riskin arvioimiseksi. Sellaisten kolmansien maiden kansalaisten osalta, joille on myönnetty pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa, näiden tarkastusten olisi liityttävä ainoastaan asiakirjan haltijan henkilöllisyyden todentamiseen, pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan aitouden arvioimiseen ja sen voimassaolon selvittämiseen sekä sen arvioimiseen, voiko kolmannen maan kansalaisen saapuminen unioniin aiheuttaa uhkan yleiselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle unionissa. Niillä ei pitäisi puuttua pitkäaikaisia viisumeja tai oleskelulupia koskeviin päätöksiin. [tark. 7]

(11)

Tällaisia riskejä ei voida arvioida käsittelemättä henkilötietoja, jotka liittyvät hakijan henkilöllisyyteen, matkustusasiakirjaan ja mahdolliseen ylläpitäjään tai, jos hakija on alaikäinen, hänessä vastuussa olevan henkilön henkilöllisyyteen. Kutakin hakemuksessa olevaa henkilötietoa olisi verrattava tietojärjestelmässä (Schengenin tietojärjestelmässä (SIS), viisumitietojärjestelmässä (VIS), Europolin tiedoissa, Interpolin varastettujen ja kadonneiden matkustusasiakirjojen tietokannassa (SLTD-tietokanta), rajanylitystietojärjestelmässä (EES), Eurodacissa, ECRIS-TCN-järjestelmässä terrorismirikoksiin tai muihin vakaviin rikoksiin liittyvien tuomioiden osalta ja/tai Interpolin TDWAN-tietokannassa) tai ETIAS-seurantalistassa olevaan tietueeseen, tiedostoon tai kuulutukseen taikka seurantalistoihin tai erityisiin riski-indikaattoreihin. Vertailussa olisi käytettävä ainoastaan hakujen kohteena olevissa tietojärjestelmissä, seurantalistoissa tai erityisissä riski-indikaattoreissa olevia henkilötietojen luokkia. [tark. 8]

(12)

EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuudesta säädetään [yhteentoimivuudesta (rajaturvallisuus ja viisumiasiat) annetulla asetuksella (EU) XX], jotta nämä EU:n tietojärjestelmät ja niiden tiedot täydentäisivät toisiaan, kun jonka tavoitteena on ulkorajojen valvonnan parantaminen, laittoman muuttoliikkeen ehkäisemisen ja torjumisen edistäminen ja korkean turvallisuustason varmistaminen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella, mukaan lukien yleisen järjestyksen ylläpitäminen ja turvallisuuden takaaminen jäsenvaltioiden alueella. [tark. 9 (Vastaava muutos tehdään kaikkialle tekstiin. )]

(13)

EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuus mahdollistaa sen, että järjestelmät täydentävät toisiaan. Näin voitaisiin helpottaa helpottavat henkilöiden virheetöntä tunnistamista, edistää edistävät henkilöllisyyspetoksien torjuntaa, parantaa parantavat ja yhdenmukaistaa yhdenmukaistavat kyseisten EU:n tietojärjestelmien tietojen laatua koskevia vaatimuksia, tehdä tekevät EU:n nykyisten ja tulevien tietojärjestelmien teknisestä ja operatiivisesta toteutuksesta jäsenvaltioille helpompaa, vahvistaa ja yksinkertaistaa vahvistavat, yhdenmukaistavat ja yksinkertaistavat kyseisiä EU:n tietojärjestelmiä ohjaavia tietoturva- ja tietosuojatakeita, virtaviivaistaa virtaviivaistavat lainvalvontaviranomaisten valvottua pääsyä EES-, VIS-, [ETIAS-] ja Eurodac-järjestelmiin ja tukea tukevat EES-, VIS-, [ETIAS-], Eurodac-, SIS- ja [ECRIS-TCN]-järjestelmien päämääriä. [tark. 10]

(14)

Yhteentoimivuuden komponentit kattavat EES-, VIS-, [ETIAS-,] Eurodac-, SIS- ja [ECRIS-TCN-]järjestelmät ja Europolin tiedot, jotta niistä voidaan tehdä hakuja samanaikaisesti näiden EU:n tietojärjestelmien kanssa, ja näin ollen on asianmukaista käyttää näitä komponentteja automaattisten tarkastusten tekemiseen ja käytettäessä viisumitietojärjestelmää lainvalvontatarkoituksessa. Tähän tarkoitukseen olisi käytettävä eurooppalaista hakuportaalia (ESP), jotta voidaan varmistaa käyttöoikeuksien puitteissa nopea, saumaton, tehokas, järjestelmällinen ja valvottu pääsy EU:n tietojärjestelmiin, Europolin tietoihin ja Interpolin tietokantoihin, joita tarvitaan tehtävien suorittamiseksi, ja jotta voidaan tukea viisumitietojärjestelmän tavoitteita. [tark. 11]

(15)

Vertailu muihin tietokantoihin olisi automatisoitava. Kun vertailussa tulee esiin vastaavuus (”osuma”) hakemuksessa olevien henkilötietojen tai niiden yhdistelmän ja edellä mainituissa tietojärjestelmissä olevassa tietueessa, tiedostossa tai kuulutuksessa olevien henkilötietojen tai niiden yhdistelmän tai seurantalistojen henkilötietojen välillä ja VIS-järjestelmä ei vahvista automaattisesti osumaa , vastuuviranomaisen virkailijan olisi käsiteltävä hakemus manuaalisesti . Osuman tuottaneiden tietojen tyypistä riippuen osuma olisi arvioitava joko konsulaateissa tai kansallisessa keskitetyssä asiointipisteessä viimeksi mainitun ollessa vastuussa erityisesti lainvalvontatietokantojen tai -järjestelmien tuottamien osumien arvioimisesta . Vastuuviranomaisen tekemän arvioinnin perusteella olisi päätettävä, myönnetäänkö lyhytaikainen viisumi vai ei. [tark. 12]

(16)

Lyhytaikaista viisumia koskevan hakemuksen hylkäämisen ei pitäisi perustua pelkästään hakemuksissa esitettyjen henkilötietojen automaattiseen käsittelyyn.

(17)

Hakijoiden, joilta on evätty lyhytaikainen viisumi viisumitietojärjestelmässä suoritetun käsittelyn tulosten perusteella, olisi voitava hakea päätökseen muutosta. Muutosta olisi haettava siinä jäsenvaltiossa, joka on tehnyt hakemusta koskevan päätöksen, kyseisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Olemassa olevia suojatoimia ja asetuksessa (EY) N:o 767/2008 säädettyjä muutoksenhakua koskevia sääntöjä olisi sovellettava.

(18)

Lyhytaikaista viisumia koskevan hakemuksen analysoinnissa olisi käytettävä erityisiä riski-indikaattoreita, jotka vastaavat aiemmin määritettyä turvallisuusriskiä, laittoman maahanmuuton riskiä tai kansanterveyttä koskevaa riskiä suurta epidemiariskiä . Erityisten riski-indikaattorien määrittelyssä käytetyt kriteerit eivät saisi missään olosuhteissa perustua yksinomaan henkilön sukupuoleen tai ikään. Ne eivät myöskään saa missään olosuhteissa perustua tietoihin, jotka ilmaisevat henkilön rodun, ihonvärin, etnisen tai yhteiskunnallisen alkuperän, geneettisiä ominaisuuksia, kielen, poliittisia tai muita mielipiteitä, uskonnon tai filosofisen vakaumuksen, ammattiliiton jäsenyyden, kansalliseen vähemmistöön kuulumisen, varallisuuden, syntyperän, vammaisuuden tai sukupuolisen suuntautumisen. [tark. 13]

(19)

Esiin tulee jatkuvasti turvallisuuteen sekä laittomaan muuttoliikkeeseen ja kansanterveyteen liittyvien uhkien liittyvien riskien ja suurten epidemiariskien uusia muotoja, mikä edellyttää tehokkaita toimia ja torjuntaa nykyaikaisin keinoin. Koska näihin keinoihin liittyy runsaasti henkilötietojen käsittelyä, olisi otettava käyttöön asianmukaiset suojakeinot, joiden avulla varmistetaan, että yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamista ja henkilötietojen suojaa koskeviin oikeuksiin puututaan vain sen verran kuin on tarpeen ja oikeasuhteista demokraattisessa yhteiskunnassa. [tark. 14]

(20)

Olisi varmistettava, että lyhytaikaista viisumia hakeville tai kolmansien maiden kansalaisille, joille on myönnetty pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa, tehdään vähintään samantasoinen tarkastus kuin viisumipakosta vapautetuille kolmansien maiden kansalaisille. Tätä varten laaditaan seurantalista, jossa on tietoja sellaisista henkilöistä, joiden epäillään tehneen vakavan rikoksen tai terroriteon tai joiden tapauksessa on tosiseikkoihin perustuvaa näyttöä tai perusteltua syytä uskoa, että he tekevät vakavan rikoksen tai terroriteon, ja jota olisi käytettävä myös näitä kolmansien maiden kansalaisten ryhmiä koskevien tarkistusten tekemiseen.

(21)

Noudattaakseen Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen mukaisia velvoitteitaan kansainvälisten liikenteenharjoittajien olisi voitava tarkistaa tarkistettava lähettämällä kysely VIS-järjestelmään , onko kolmannen maan kansalaisella, jolla on lyhytaikainen viisumi, pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa, vaaditut voimassa olevat matkustusasiakirjat. Tarkistaminen olisi mahdollistettava viisumitietojärjestelmästä päivittäin erilliseen, ainoastaan luettavissa olevaan tietokantaan tehtävällä sisältöhaulla, jonka ansiosta tietojen pienimmästä tarpeellisesta osajoukosta voidaan tehdä haku, johon saadaan vastaus muodossa ok / not ok. Liikenteenharjoittajilla ei tulisi olla pääsyä varsinaiseen hakemukseen. Liikenteenharjoittajien yhteyskeskuksen kautta tapahtuvaa viisumitietojärjestelmään pääsyä koskevilla teknisillä eritelmillä olisi rajoitettava mahdollisimman tarkoin vaikutusta matkustajaliikenteeseen ja liikenteenharjoittajiin. Tätä varten olisi harkittava asianmukaista integrointia EES- ja ETIAS-järjestelmiin. [tark. 15]

(21 a)

Jotta rajoitettaisiin vaikutuksia, joita tässä asetuksessa vahvistetuista vaatimuksista aiheutuisi ryhmiä linja-autoilla maanteitse kuljettaville kansainvälisille liikenteenharjoittajille, olisi asetettava saataville käyttäjäystävällisiä mobiiliratkaisuja. [tark. 16]

(21 b)

Komission olisi kahden vuoden kuluessa tämän asetuksen soveltamispäivästä arvioitava tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 26 artiklassa tarkoitettujen määräysten asianmukaisuutta, yhteensopivuutta ja johdonmukaisuutta VIS-säännösten soveltamiseksi maanteitse harjoitettavaan linja-autoliikenteeseen. Viimeaikainen kehitys, joka koskee ryhmien kuljettamista linja-autoilla maanteitse, olisi otettava huomioon. Olisi tarkasteltava tarvetta muuttaa ryhmien kuljettamista linja-autoilla maanteitse koskevia mainitun yleissopimuksen 26 artiklassa tarkoitettuja määräyksiä tai sitä koskevia tässä asetuksessa tarkoitettuja säännöksiä. [tark. 17]

(22)

Tässä asetuksessa olisi määriteltävä jäsenvaltioiden viranomaiset, joille voidaan antaa lupa päästä viisumitietojärjestelmään syöttämään, muuttamaan, poistamaan tai katsomaan pitkäaikaisia viisumeja ja oleskelulupia koskevia tietoja niitä erityistarkoituksia varten, jotka viisumitietojärjestelmässä on vahvistettu tämän asiakirjaluokan ja asiakirjojen haltijoiden osalta ja siinä laajuudessa kuin se on tarpeen viranomaisten tehtävien suorittamista varten.

(23)

Pitkäaikaisia viisumeja ja oleskelulupia koskevien viisumitietojärjestelmän tietojen käsittelyn olisi oltava oikeasuhteista asetettuihin tavoitteisiin nähden ja tarpeellista toimivaltaisten viranomaisten tehtävien suorittamisen kannalta. Kun toimivaltaiset viranomaiset käyttävät viisumitietojärjestelmää, niiden olisi varmistettava, että sen henkilön ihmisarvoa ja koskemattomuutta kunnioitetaan, jota koskevia tietoja pyydetään, ja että ketään ei syrjitä tämän sukupuoleen, ihonväriin, etniseen taikka yhteiskunnalliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään, vammaisuuteen, ikään tai seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvällä perusteella.

(23 a)

Biometriset tiedot, joihin tässä asetuksessa sisältyvät sormenjäljet ja kasvokuvat, ovat ainutlaatuisia ja siksi paljon luotettavampia henkilön tunnistamisessa kuin aakkosnumeeriset tiedot. Biometriset tiedot ovat kuitenkin arkaluonteisia henkilötietoja. Siten tässä asetuksessa säädetään perusta ja suojatoimet tällaisten tietojen käsittelylle henkilöiden yksiselitteistä tunnistamista varten. [tark. 18]

(24)

On välttämätöntä, että lainvalvontaviranomaisilla on terrorismirikosten ja muiden vakavien rikosten torjuntaan liittyvien tehtäviensä hoitamiseksi käytössään mahdollisimman ajan tasalla olevat tiedot. Jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten ja Europolin pääsystä VIS-järjestelmään säädetään neuvoston päätöksellä 2008/633/YOS. Kyseisen päätöksen sisältö olisi sisällytettävä VIS-asetukseen, jotta se vastaisi nykyistä perussopimuskehystä.

(25)

Pääsy viisumitietojärjestelmän tietoihin lainvalvontatarkoituksissa on jo osoittautunut hyödylliseksi väkivaltaisesti kuolleiden henkilöiden tunnistamisessa ja auttanut tutkijoita edistymään merkittävästi ihmiskauppaan, terrorismiin tai huumekauppaan liittyvissä tutkimuksissa. Tämän vuoksi pitkään oleskeluun liittyvien viisumitietojärjestelmän tietojen tulisi olla myös jäsenvaltioiden nimettyjen viranomaisten ja Euroopan poliisiviraston (Europol) käytettävissä tässä asetuksessa säädetyillä edellytyksillä.

(26)

Europol on avainasemassa rajat ylittävän rikollisuuden tutkimiseen liittyvässä jäsenvaltioiden viranomaisten välisessä yhteistyössä siten, että se tukee unioninlaajuista rikosten torjumista, analysointia ja tutkintaa. Europolin nykyinen pääsy viisumitietojärjestelmään sen tehtävien puitteissa olisi sen vuoksi kodifioitava ja sitä olisi sujuvoitettava ottaen huomioon myös oikeudellisen kehyksen viimeaikainen kehitys, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/794 (22).

(27)

Pääsy viisumitietojärjestelmään terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten torjumiseksi, havaitsemiseksi tai tutkimiseksi merkitsee puuttumista perusoikeuksiin, joissa on kyse yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamisesta ja – silloin kun yksilön henkilötietoja käsitellään viisumitietojärjestelmässä – henkilötietojen suojaamisesta. Tällaisen puuttumisen olisi tapahduttava lain mukaisesti, ja lainsäädäntö olisi muotoiltava riittävän yksityiskohtaisesti, jotta henkilöt voivat mukauttaa käyttäytymistään, ja lainsäädännöllä olisi myös suojattava henkilöitä mielivaltaiselta kohtelulta, ja siinä olisi ilmaistava riittävän selkeästi toimivaltaisille viranomaisille annetun harkintavallan rajat ja sen käyttötavat. Yksityiselämän suojaan puuttumisen on oltava välttämätöntä oikeutetun ja oikeasuhteisen edun suojaamiseksi demokraattisessa yhteiskunnassa, ja sen on oltava oikeassa suhteessa oikeutettuun tavoitteeseensa.

(28)

[Yhteentoimivuudesta (rajaturvallisuus ja viisumiasiat) annetussa asetuksessa 2018/XX] säädetään, että jäsenvaltion poliisiviranomainen saa tunnistaa henkilön biometrisillä tiedoilla, jotka on saatu henkilöllisyyden selvittämisen yhteydessä, jos sille on annettu kansallisella säädöksellä tähän valtuudet. Sellaisia erityisolosuhteita voi kuitenkin esiintyä, joissa henkilön tunnistaminen on tarpeellista kyseisen henkilön etujen vuoksi. Tällaisia ovat esimerkiksi tilanteet, joissa on löydetty henkilö, joka oli kadonnut, kaapattu tai todettu ihmiskaupan uhriksi. Yksistään tällaisia tilanteita varten olisi säädettävä lainvalvontaviranomaisten nopeasta pääsystä viisumitietojärjestelmän tietoihin, jotta ne voivat tunnistaa henkilön nopeasti ja luotettavasti ilman, että niiden täytyy täyttää kaikki lainvalvontaviranomaisten pääsyä koskevat ennakkoedellytykset ja lisätakeet. [tark. 19]

(29)

Poliisiyhteistyön kannalta on keskeistä, että voidaan vertailla tietoja sellaisten latenttien sormenjälkien perusteella, joita voidaan löytää rikospaikalta sormenjälkitutkimuksessa. Kun tapauksissa, joissa on perusteltua syytä uskoa, että rikokseen syyllistynyt henkilö tai rikoksen uhri on saatettu rekisteröidä viisumitietojärjestelmään, voidaan verrata latenttia sormenjälkeä viisumitietojärjestelmään tallennettuihin sormenjälkitietoihin, ja sen jälkeen, kun on ensin tehty haku neuvoston päätöksen 2008/615/YOS mukaisesti  (23) tämän mahdollisuuden pitäisi antaa jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisille erittäin arvokas työkalu niiden pyrkiessä torjumaan, havaitsemaan tai tutkimaan terrorismirikoksia tai muita vakavia rikoksia esimerkiksi silloin, kun latentit sormenjäljet ovat ainoita rikospaikalta löytyneitä todisteita. [tark. 20]

(30)

On tarpeen nimetä jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset sekä kansalliset keskusyhteyspisteet, joiden kautta pyynnöt pääsystä viisumitietojärjestelmään toimitetaan, sekä pitää luetteloa nimettyjen viranomaisten operatiivisista yksiköistä, joilla on valtuudet pyytää tällaista pääsyä terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten torjumiseksi, havaitsemiseksi tai tutkimiseksi.

(31)

Nimetyissä viranomaisissa olevien operatiivisten yksiköiden olisi toimitettava perustellut pyynnöt keskusyhteyspisteeseen. Kyseiset operatiiviset yksiköt, joilla on valtuudet esittää pyyntö pääsystä viisumitietojärjestelmän tietoihin, eivät saisi toimia todentavina viranomaisina. Keskusyhteyspisteiden olisi oltava riippumattomia nimetyistä viranomaisista, ja niiden olisi vastattava itsenäisesti siitä, että tässä asetuksessa säädettyjä viisumitietoärjestelmään pääsyn edellytyksiä noudatetaan tiukasti. Poikkeuksellisissa tapauksissa, jotka ovat kiireellisiä ja joissa tietojen varhainen saanti on tarpeen terrorismirikoksiin tai muihin vakaviin rikoksiin liittyvään erityiseen ja tosiasialliseen uhkaan vastaamiseksi, keskusyhteyspisteen olisi voitava ratkaista pyyntö välittömästi ja tehdä tarkistus vasta jälkikäteen.

(32)

Jotta henkilötiedot voitaisiin suojata ja jotta voitaisiin estää lainvalvontaviranomaisten suorittamat tietojen järjestelmälliset haut, viisumitietojärjestelmän tietoja olisi käsiteltävä ainoastaan yksittäistapauksissa ja kun se on tarpeen terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten torjumiseksi, havaitsemiseksi tai tutkimiseksi. Nimettyjen viranomaisten ja Europolin olisi pyydettävä pääsyä viisumitietojärjestelmään ainoastaan, jos niillä on perustellut syyt uskoa, että pääsyn avulla saadaan tietoja, joilla edistetään merkittävästi terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten torjumista, havaitsemista tai tutkimista , ja sen jälkeen, kun on ensin tehty haku päätöksen 2008/615/YOS mukaisesti . [tark. 21]

(32 a)

Yleisenä käytäntönä on, että jäsenvaltioiden loppukäyttäjät tekevät hakuja asiaan liittyvissä kansallisissa tietokannoissa, ennen kuin tai samalla kun ne tekevät hakuja EU:n tietokannoista. [tark. 22]

(33)

Viisumitietojärjestelmään tallennettuja sellaisten henkilöiden henkilötietoja, joilla on pitkäaikaiseen oleskeluun oikeuttava asiakirja viisumi , olisi säilytettävä vain niin kauan kuin on tarpeen viisumitietojärjestelmän käyttötarkoituksia varten. On asianmukaista, että kolmansien maiden kansalaisiin liittyvät tiedot säilytetään viiden vuoden ajan, jotta tiedot voidaan ottaa huomioon lyhytaikaista viisumia koskevien hakemusten käsittelyssä, jotta voidaan havaita sallitun oleskeluajan ylitys viisumin voimassaoloajan päätyttyä ja jotta voidaan tehdä turvallisuusriskien arviointeja kolmansien maiden kansalaisista, joille on myönnetty viisumi. Asiakirjan aiempaa käyttöä koskevat tiedot voisivat helpottaa tulevien lyhytaikaisten viisumien myöntämistä. Tietojen lyhyempi säilytysaika ei olisi riittävä mainittuja tarkoituksia varten. Tiedot olisi poistettava viiden vuoden jälkeen, paitsi jos on olemassa perusteet poistaa ne jo aiemmin. [tark. 23]

(34)

Jäsenvaltioiden tämän asetuksen mukaisesti suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan 27. huhtikuuta 2016 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/679 (24). Lainvalvontaviranomaisten suorittamaa henkilötietojen käsittelyä rikosten ennalta estämistä, tutkimista, paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten säännellään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2016/680 (25).

(35)

Euroopan raja- ja merivartioryhmien jäsenet tai Euroopan raja- ja merivartioviraston palveluksessa olevien, palauttamiseen liittyviin tehtäviin osallistuvan henkilöstön ryhmien jäsenet valtuutetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2016/1624 käyttämään vastaanottavan jäsenvaltion alaisuudessa eurooppalaisia tietokantoja, joiden käyttö on tarpeen rajatarkastuksia, rajojen valvontaa ja henkilöiden palauttamista koskevassa toteutussuunnitelmassa määriteltyjen operatiivisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Kyseisen käytön helpottamiseksi ja jotta ryhmillä olisi tosiasiallinen pääsy viisumitietojärjestelmään syötettyihin tietoihin, Euroopan raja- ja merivartiovirastolla olisi oltava pääsy viisumitietojärjestelmään. Tässä pääsyssä olisi noudatettava edellytyksiä ja rajoituksia, joita sovelletaan jäsenvaltioiden toimivaltaisiin viranomaisiin kunkin sellaisen erityistarkoituksen osalta, jota varten viisumitietojärjestelmän tietoja voidaan katsoa. [tark. 24]

(36)

Sellaisten kolmansien maiden kansalaisten palauttaminen, jotka eivät täytä tai eivät enää täytä jäsenvaltioiden alueelle tuloa, siellä oleskelua tai asumista koskevia edellytyksiä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/115/EY (26) mukaisesti, on olennainen osa laajoja pyrkimyksiä torjua laitonta muuttoliikettä ja muodostaa tärkeää yleistä etua koskevan merkittävän syyn.

(37)

Kolmansiin maihin, joihin henkilöitä palautetaan, ei usein sovelleta riittävyyttä koskevia päätöksiä, jotka komissio on hyväksynyt asetuksen (EU) 2016/679 45 artiklan nojalla tai direktiivin (EU) 2016/680 36 artiklan täytäntöönpanemiseksi annettujen kansallisten säädösten nojalla. Lisäksi unionin laajoilla pyrkimyksillä tehdä yhteistyötä laittomasti oleskelevien ja palaamaan velvoitettujen kolmansien maiden kansalaisten tärkeimpien lähtömaiden kanssa ei ole pystytty varmistamaan, että kyseiset kolmannet maat täyttävät järjestelmällisesti kansainvälisen oikeuden mukaiset velvoitteensa ottaa takaisin omat kansalaisensa. Unionin tai jäsenvaltioiden tekemät tai neuvottelemat takaisinottosopimukset, joissa säädetään asianmukaisista suojatoimista siirrettäessä tietoja kolmansiin maihin asetuksen (EU) 2016/679 46 artiklan nojalla tai direktiivin (EU) 2016/680 37 artiklan täytäntöönpanemiseksi annettujen kansallisten säädösten nojalla, kattavat rajoitetun määrän tällaisia kolmansia maita, ja uusien sopimusten tekeminen on edelleen epävarmaa. Tällaisissa tilanteissa henkilötietoja voitaisiin käsitellä tämän asetuksen nojalla kolmansien maiden viranomaisten kanssa unionin palauttamispolitiikan täytäntöönpanemiseksi edellyttäen, että asetuksen (EU) 2016/679 49 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tai direktiivin (EU) 2016/680 38 tai 39 artiklan täytäntöönpanemiseksi annetuissa kansallisissa säännöksissä säädetyt edellytykset täyttyvät. Henkilötietoja , jotka jäsenvaltiot ovat saaneet haltuunsa tämän asetuksen nojalla , ei tulisi siirtää kolmannelle maalle, kansainväliselle järjestölle eikä unioniin tai sen ulkopuolelle sijoittautuneelle yksityiselle yhteisölle, eikä tällaisia henkilötietoja saisi asettaa kyseisten tahojen saataville. Tästä säännöstä poiketen olisi kuitenkin oltava mahdollista siirtää tällaisia henkilötietoja kolmannelle valtiolle tai kansainväliselle järjestölle , kun tällaiseen siirtoon sovelletaan tiukkoja ehtoja ja se on yksittäistapauksissa tarpeellista, koska tällä tavoin helpotetaan kolmansien maiden kansalaisen henkilöllisyyden selvittämistä hänen palauttamistaan koskevassa asiassa. Jos ei ole olemassa asetuksen (EU) 2016/679 mukaista riittävyyttä koskevaa päätöstä täytäntöönpanosäädöksen muodossa tai saman asetuksen mukaisia asianmukaisia suojatoimia , joita sovellettaisiin siirtoihin , viisumitietojärjestelmän tietoja olisi voitava poikkeuksellisesti siirtää kolmannelle maalle tai kansainväliselle järjestölle palauttamistarkoituksia varten ainoastaan , jos se on välttämätöntä kyseisessä asetuksessa tarkoitettujen tärkeää yleistä etua koskevien syiden vuoksi . [tark. 25]

(38)

Jäsenvaltioiden olisi asetettava sovellettavien tietosuojasääntöjen mukaisesti ja silloin, kun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) …/… (27) [uudelleensijoittamiskehystä koskeva asetus] mukaisten tehtävien toteuttaminen sitä yksittäisissä tapauksissa edellyttää, [Euroopan unionin turvapaikkaviraston] ja asiaankuuluvien kansainvälisten elinten, kuten YK:n pakolaisvaltuutetun, Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön ja pakolaiskysymyksiä ja uudelleensijoittamistoimia käsittelevän Punaisen Ristin kansainvälisen komitean saataville viisumitietojärjestelmässä käsitellyt henkilötiedot, jotka koskevat kolmansien maiden kansalaisia tai kansalaisuudettomia henkilöitä, jotka ne ovat osoittaneet jäsenvaltioille asetuksen (EU) …/… [uudelleensijoittamiskehystä koskeva asetus] täytäntöönpanon yhteydessä. [tark. 26]

(39)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001 (EU) 2018/1725  (28) sovelletaan unionin toimielinten ja elinten toimintaan niiden vastatessa VIS:n operatiiviseen hallinnointiin liittyvistä tehtävistä. [tark. 27]

(40)

Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu asetuksen (EY) N:o 45/2001 28 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ja hän on antanut lausunnon … 12 päivänä joulukuuta 2018 . [tark. 28]

(41)

Jotta voitaisiin lisätä kolmansien maiden yhteistyötä laittomien maahanmuuttajien takaisinotossa ja helpottaa sellaisten laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamista, joiden tiedot on saatettu tallentaa viisumitietojärjestelmään, lyhytaikaista viisumia hakevien henkilöiden matkustusasiakirjan jäljennös olisi tallennettava viisumitietojärjestelmään. Toisin kuin viisumitietojärjestelmästä haetut tiedot, matkustusasiakirjojen jäljennökset ovat kolmansissa maissa laajasti tunnustettu todiste kansalaisuudesta.

(42)

Viisumihakemusten käsittelyprosessissa on pakollista tutkia luetteloa ulkorajojen ylittämiseen oikeuttavista matkustusasiakirjoista, joihin voidaan liittää viisumi, sellaisena kuin se on vahvistettu Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä 1105/2011/EU (29). Viisumiviranomaisten olisi noudatettava tätä velvoitetta järjestelmällisesti, ja sen vuoksi luettelo olisi sisällytettävä viisumitietojärjestelmään, jotta hakijan matkustusasiakirjan tunnustaminen voidaan tarkistaa automaattisesti.

(43)

Eu-LISAlle olisi annettava vastuu tietojen laadun parantamisesta siten, että se ottaa käyttöön keskitetyn tietojen laadun seurantavälineen , ylläpitää ja jatkuvasti kehittää sitä ja laatii jäsenvaltioille kertomuksia säännöllisin väliajoin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden vastuuta viisumitietojärjestelmään tallennettujen tietojen paikkansapitävyydestä. [tark. 29]

(44)

Jotta viisumitietojärjestelmän käyttöä voitaisiin seurata tehokkaammin muuttopaineita ja rajaturvallisuutta koskevien suuntausten analysoimiseksi, eu-LISAn olisi voitava kehittää valmiudet jäsenvaltioille, komissiolle ja Euroopan raja- ja merivartiovirastolle suoritettavaa tilastollista raportointia varten tietojen eheyden vaarantumatta. Sen vuoksi eu-LISAn olisi perustettava tilastotietojen keskusrekisteri tallennettava tiettyjä tilastotietoja keskusrekisteriin raporttien ja tilastojen laatimista varten [yhteenkuuluvuudesta (rajaturvallisuus ja viisumiasiat) annettu asetus 2018/XX] mukaisesti . Tuotettuihin tilastoihin ei saisi sisältyä henkilötietoja. [tark. 30]

(45)

Tämä asetus ei rajoita Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38/EY (30) soveltamista.

(46)

Koska on tarpeen varmistaa yhteisen viisumipolitiikan täytäntöönpano, korkea turvallisuustaso alueella, jolla ei suoriteta sisärajatarkastuksia, ja yhdennetyn ulkorajojen valvontajärjestelmän asteittainen perustaminen, jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(47)

Tässä asetuksessa vahvistetaan tiukat säännöt, jotka koskevat pääsyä viisumitietojärjestelmään, sekä tarvittavat suojatoimet. Ehdotuksessa on säädetty myös yksilön oikeudesta tutustua tietoihinsa ja oikaista ja poistaa niitä sekä muutoksenhakukeinoista ja erityisesti oikeudesta käyttää oikeussuojakeinoja samoin kuin riippumattomien julkisten viranomaisten toteuttamasta tietojenkäsittelytoiminnan valvonnasta. Tällä asetuksella otetaan käyttöön lisätakeita, jotka kattavat viisumitietojärjestelmässä käsiteltävien uusien tietoluokkien erityistarpeet. Tässä asetuksessa kunnioitetaan näin ollen perusoikeuksia ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita ja otetaan huomioon erityisesti oikeus ihmisarvoon, oikeus vapauteen ja turvallisuuteen, yksityis- ja perhe-elämän kunnioittaminen, henkilötietojen suoja, oikeus turvapaikkaan ja palauttamiskiellon periaatteen kunnioittaminen ja suoja palauttamis-, karkottamis- ja luovuttamistapauksissa, oikeus syrjimättömyyteen, lapsen oikeudet ja oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin.

(47 a)

Tämä asetus ei vaikuta velvoitteisiin, jotka perustuvat pakolaisten oikeusasemaa koskevaan 28 päivänä heinäkuuta 1951 tehtyyn Geneven yleissopimukseen, sellaisena kuin se on täydennettynä 31 päivänä tammikuuta 1967 tehdyllä New Yorkin pöytäkirjalla, eikä unionin ja sen jäsenvaltioiden tekemiin kansainvälisiin sitoumuksiin. [tark. 31]

(48)

Erityisiä säännöksiä olisi sovellettava sellaisiin kolmansien maiden kansalaisiin, joilta vaaditaan viisumi ja jotka ovat sellaisia unionin kansalaisen perheenjäseniä, joihin sovelletaan direktiiviä 2004/38/EY, tai sellaisen kolmannen maan kansalaisen perheenjäseniä, joka kuuluu unionin oikeuden mukaisen vapaata liikkuvuutta koskevan oikeuden piiriin, ja joilla ei ole direktiivissä 2004/38/EY tarkoitettua oleskelukorttia. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 21 artiklan 1 kohdan mukaan jokaisella unionin kansalaisella on oikeus vapaasti liikkua ja oleskella jäsenvaltioiden alueella, jollei perussopimuksissa määrätyistä ja niiden soveltamisesta annetuissa säännöksissä säädetyistä rajoituksista ja ehdoista muuta johdu. Tällaisista tässä kyseeseen tulevista rajoituksista ja ehdoista säädetään direktiivissä 2004/38/EY.

(49)

Kuten Euroopan unionin tuomioistuin on vahvistanut, tällaisilla perheenjäsenillä on paitsi oikeus saapua jäsenvaltioiden alueelle myös oikeus saada viisumi tätä tarkoitusta varten. Jäsenvaltioiden on kaikin tavoin helpotettava näiden henkilöiden tarvitsemien viisumien saantia, ja tällaiset viisumit on myönnettävä maksutta mahdollisimman pian ja nopeutettua menettelyä noudattaen.

(50)

Oikeus saada viisumi ei ole ehdoton, sillä se voidaan evätä niiltä perheenjäseniltä, jotka aiheuttavat riskin yleiselle järjestykselle, yleiselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle direktiivissä 2004/38/EY tarkoitetulla tavalla. Tätä varten perheenjäsenten henkilötiedot voidaan tarkistaa ainoastaan silloin, kun tiedot liittyvät henkilöllisyyden toteamiseen ja henkilöiden asemaan ja ainoastaan siltä osin kuin niillä on merkitystä arvioitaessa heidän mahdollisesti aiheuttamaansa turvallisuusuhkaa. Näin ollen heidän viisumihakemuksiaan olisi tarkasteltava ainoastaan turvallisuusseikkojen, ei muuttoliikkeeseen liittyvien riskien, kannalta.

(51)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan. Koska tämä asetus perustuu Schengenin säännöstöön, Tanska päättää pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on hyväksynyt tämän asetuksen, saattaako se sen osaksi kansallista lainsäädäntöään.

(52)

Tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu neuvoston päätöksen 2000/365/EY (31) mukaisesti. Yhdistynyt kuningaskunta ei sen vuoksi osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä sitä sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan.

(53)

Tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Irlanti ei osallistu neuvoston päätöksen 2002/192/EY (32) mukaisesti. Irlanti ei sen vuoksi osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin.

(54)

Islannin ja Norjan osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välisessä sopimuksessa näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön (33) täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen ja jotka kuuluvat neuvoston päätöksen 1999/437/EY (34) 1 artiklan A kohdassa tarkoitettuun alaan.

(55)

Sveitsin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisessä sopimuksessa Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön (35) täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen ja jotka kuuluvat neuvoston päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan A kohdassa, tarkasteltuna yhdessä neuvoston päätöksen 2008/146/EY (36) 3 artiklan ja neuvoston päätöksen 2008/149/YOS (37) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(56)

Liechtensteinin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välisessä pöytäkirjassa Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön (38) täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan A kohdassa, tarkasteltuna yhdessä neuvoston päätöksen 2011/350/EU (39) 3 artiklan ja neuvoston päätöksen 2011/349/EU (40) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(57)

Tämä asetus on 22 r artiklaa lukuun ottamatta vuoden 2003 liittymisasiakirjan 3 artiklan 2 kohdassa, vuoden 2005 liittymisasiakirjan 4 artiklan 2 kohdassa ja vuoden 2011 liittymisasiakirjan 4 artiklan 2 kohdassa, lukuun ottamatta säännöksiä, joita on sovellettava Bulgariassa ja Romaniassa neuvoston päätöksen (EU) 2017/1908 (41) nojalla, tarkoitettu Schengenin säännöstöön perustuva tai muuten siihen liittyvä säädös,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 767/2008 seuraavasti:

-1)

Korvataan otsikko seuraavasti:

”Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 767/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, viisumitietojärjestelmästä (VIS) ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja, pitkäaikaisia viisumeja ja oleskelulupia koskevasta jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta (VIS-asetus)”; [tark. 32]

1)

Lisätään 1 artiklaan kohdat seuraavasti:

”Tässä asetuksessa säädetään myös menettelyt, joita sovelletaan jäsenvaltioiden väliseen tietojenvaihtoon pitkäaikaisista viisumeista ja oleskeluluvista, myös tietyistä pitkäaikaisia viisumeja ja oleskelulupia koskevista päätöksistä.

Viisumitietojärjestelmä helpottaa osaltaan viisumitietojärjestelmään rekisteröityjen henkilöiden virheetöntä tunnistamista ja auttaa siinä tallentamalla henkilöllisyystietoja, matkustusasiakirjojen tietoja ja biometrisiä tietoja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen 2018/XX (*1) [yhteentoimivuudesta annettu asetus 2018/XX (rajaturvallisuus ja viisumiasiat) ] 17 artiklalla perustettuun yhteiseen henkilötietorekisteriin (CIR).

(*1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus 2018/XX* [yhteentoimivuudesta annettu asetus 2018/XX (rajaturvallisuus ja viisumiasiat) ] (EUVL L).”"

2)

Korvataan 2 artikla seuraavasti:

”2 artikla

Viisumitietojärjestelmän tarkoitus

1.   Viisumitietojärjestelmän tarkoituksena on parantaa lyhytaikaisia viisumeja koskevan yhteisen viisumipolitiikan täytäntöönpanoa, konsuliyhteistyötä ja keskusviisumiviranomaisten keskinäistä kuulemista helpottamalla jäsenvaltioiden välistä viisumihakemuksia ja niihin liittyviä päätöksiä koskevaa tietojenvaihtoa, jotta voidaan: [tark. 33]

a)

helpottaa ja nopeuttaa viisumihakemusmenettelyä; [tark. 34]

b)

estää niiden perusteiden kiertäminen, joiden perusteella määritetään hakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio;

c)

helpottaa petosten torjuntaa;

d)

helpottaa ulkorajojen ylityspaikoissa ja jäsenvaltioiden alueella tehtäviä tarkastuksia;

e)

auttaa tunnistamaan ja palauttamaan henkilöitä, jotka mahdollisesti eivät tai eivät enää täytä jäsenvaltioiden alueelle tuloa, siellä oleskelua tai asumista koskevia edellytyksiä;

f)

auttaa tunnistamaan tämän asetuksen 22 o artiklassa tarkoitettuja kadonneita henkilöitä; [tark. 35]

g)

helpottaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 604/2013 (*2) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/32/EU (*3) soveltamista;

h)

edistää terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten torjumista, havaitsemista ja tutkimista minkä tahansa jäsenvaltion sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvien uhkien ehkäisyä, erityisesti torjumalla , havaitsemalla ja tutkimalla terrorismirikoksia tai muita vakavia rikoksia asianmukaisissa ja tiukasti määritellyissä olosuhteissa ; [tark. 36]

i)

ehkäistä jäsenvaltioiden sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvia uhkia; [tark. 37]

j)

varmistaa henkilöiden virheetön tunnistaminen;

k)

tukea Schengenin tietojärjestelmän (SIS) niihin kuulutuksiin liittyviä tavoitteita, jotka koskevat kolmansien maiden kansalaisia, joille on määrätty maahantulokielto, kiinniottoa ja eurooppalaisen pidätysmääräyksen tai luovutussopimuksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista varten etsittäviä henkilöitä, kadonneita henkilöitä, oikeudelliseen menettelyyn osallistumista varten etsittäviä henkilöitä tai henkilöitä, joita etsitään salaista tarkkailua tai erityistarkastuksia varten.

2.   Pitkäaikaisten viisumien ja oleskelulupien osalta viisumitietojärjestelmän tarkoituksena on helpottaa jäsenvaltioiden välistä tietojenvaihtoa niihin liittyvistä päätöksistä, jotta voidaan:

a)

tukea turvallisuuden korkeaa tasoa kaikissa jäsenvaltioissa myötävaikuttamalla siihen, että ennen hakijan saapumista ulkorajojen ylityspaikoille arvioidaan, muodostaako hakija tai asiakirjan haltija uhkan yleiselle järjestykselle, tai sisäiselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle; [tark. 38]

b)

parantaa rajatarkastusten ja alueen sisällä helpottaa ulkorajojen ylityspaikoissa tehtäviä tarkastuksia ja parantaa jäsenvaltioiden alueella tehtävien tarkastusten tuloksellisuutta; [tark. 39]

c)

edistää terrorismirikosten ja muiden vakavien rikosten torjumista, havaitsemista ja tutkimista minkä tahansa jäsenvaltion sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvien uhkien ehkäisyä, erityisesti torjumalla, havaitsemalla ja tutkimalla terrorismirikoksia tai muita vakavia rikoksia asianmukaisissa ja tiukasti määritellyissä olosuhteissa [tark. 40];

d)

varmistaa henkilöiden virheetön tunnistaminen;

d a)

auttaa tunnistamaan tämän asetuksen 22 o artiklassa tarkoitettuja kadonneita henkilöitä; [tark. 41]

e)

helpottaa asetuksen (EU) N:o 604/2013 ja direktiivin 2013/32/EU soveltamista;

f)

tukea Schengenin tietojärjestelmän (SIS) niihin kuulutuksiin liittyviä tavoitteita, jotka koskevat kolmansien maiden kansalaisia, joille on määrätty maahantulokielto, kiinniottoa ja eurooppalaisen pidätysmääräyksen tai luovutussopimuksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista varten etsittäviä henkilöitä, kadonneita henkilöitä, oikeudelliseen menettelyyn osallistumista varten etsittäviä henkilöitä tai henkilöitä, joita etsitään salaista tarkkailua tai erityistarkastuksia varten.

(*2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 604/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta (EUVL L 180, 29.6.2013, s. 31)."

(*3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/32/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevista yhteisistä menettelyistä (EUVL L 180, 29.6.2013, s. 60).”"

2 a)

Lisätään artikla seuraavasti:

”2 a artikla

Arkkitehtuuri

1.     Viisumitietojärjestelmä perustuu keskitettyyn arkkitehtuuriin ja muodostuu seuraavista:

a)

[yhteentoimivuudesta (rajaturvallisuus ja viisumiasiat) annetun asetuksen 2018/XX 17 artiklan 2 kohdan a alakohdan] mukaisesti perustettu yhteinen henkilötietorekisteri;

b)

keskusjärjestelmä (jäljempänä ’VIS-keskusjärjestelmä’);

c)

kussakin jäsenvaltiossa käytössä oleva rajapinta (’kansallinen rajapinta’ eli ’NI-VIS’), jolla muodostetaan yhteys jäsenvaltion asianomaiseen keskusviranomaiseen, tai kussakin jäsenvaltiossa oleva yhdenmukainen kansallinen rajapinta (NUI), joka perustuu yhteisiin teknisiin eritelmiin, on samanlainen kaikissa jäsenvaltioissa ja mahdollistaa VIS-keskusjärjestelmän yhteyden jäsenvaltioiden kansallisiin infrastruktuureihin;

d)

viestintäinfrastruktuuri VIS-keskusjärjestelmän ja kansallisten rajapintojen välillä;

e)

suojattu viestintäkanava VIS-keskusjärjestelmän ja EES:n keskusjärjestelmän välillä;

f)

suojattu viestintäinfrastruktuuri VIS-keskusjärjestelmän ja [yhteentoimivuudesta (rajaturvallisuus ja viisumiasiat) annetun asetuksen 2018/XX 6 artiklalla] perustetun eurooppalaisen hakuportaalin, [yhteentoimivuudesta (rajaturvallisuus ja viisumiasiat) annetun asetuksen 2018/XX 12 artiklalla] perustetun yhteisen biometrisen tunnistuspalvelun, [yhteentoimivuudesta (rajaturvallisuus ja viisumiasiat) annetun asetuksen 2018/XX 17 artiklalla] perustetun yhteisen henkilötietorekisterin ja [yhteentoimivuudesta (rajaturvallisuus ja viisumiasiat) annetun asetuksen 2018/XX 25 artiklalla] perustetun rinnakkaishenkilöllisyyksien tunnistimen keskusinfrastruktuurien välillä;

g)

mekanismi keskusviisumiviranomaisten välistä viisumihakemuksia koskevaa kuulemista ja tietojenvaihtoa varten (’VISMail’);

h)

liikenteenharjoittajien yhteyskeskus;

i)

suojattu verkkopalvelu, joka mahdollistaa viestinnän yhtäältä VIS-keskusjärjestelmän ja toisaalta liikenteenharjoittajien yhteyskeskuksen ja kansainvälisten järjestelmien välillä;

j)

raportoinnin ja tilastoinnin tietoarkisto;

k)

väline, jonka avulla hakijat voivat antaa tai peruuttaa suostumuksensa sille, että heidän hakemustiedostonsa säilyttämisaikaa jatketaan;

VIS-keskusjärjestelmä, yhdenmukaiset kansalliset rajapinnat, verkkopalvelu, liikenteenharjoittajien yhteyskeskus ja VIS-viestintäinfrastruktuuri jakavat ja käyttävät uudelleen niin pitkälti kuin se on teknisesti mahdollista EES:n keskusjärjestelmän, EES:n yhdenmukaisten kansallisten rajapintojen, ETIAS-järjestelmän liikenteenharjoittajien yhteyskeskuksen, EES-verkkopalvelun ja EES-viestintäinfrastruktruurin laitteisto- ja ohjelmistokomponentteja.

2.     NI-VIS koostuu seuraavista:

a)

kussakin jäsenvaltiossa on yksi kansallinen paikallisliittymä (LNI), jonka kautta jäsenvaltio on fyysisesti yhteydessä suojattuun tietoliikenneverkkoon ja joka sisältää viisumitietojärjestelmän edellyttämät salausvälineet. LNI sijaitsee jäsenvaltion tiloissa;

b)

LNI:n varajärjestelmä (BLNI), jolla on sama sisältö ja tehtävä kuin LNI:llä.

3.     LNI:tä ja BLNI:tä käytetään yksinomaan viisumitietojärjestelmään sovellettavassa unionin lainsäädännössä määriteltyihin tarkoituksiin.

4.     Keskitetyt palvelut sijoitetaan kahteen eri paikkaan eli Strasbourgiin (Ranska), jossa sijaitsevat keskusviisumitietojärjestelmän pääkeskus ja keskusyksikkö, ja Sankt Johann im Pongauhun (Itävalta), jossa sijaitsevat keskusviisumitietojärjestelmän varakeskus ja varakeskuksen keskusyksikkö. Keskusviisumitietojärjestelmän pääkeskuksen ja keskusviisumitietojärjestelmän varakeskuksen välinen yhteys mahdollistaa jatkuvan synkronoinnin keskusyksikön ja varakeskuksen keskusyksikön välillä. Viestintäinfrastruktuurilla tuetaan ja edistetään VIS-järjestelmän keskeytymätöntä käytettävyyttä. Siihen sisältyy varmennettuja ja toisistaan eroteltuja polkuja keskusviisumitietojärjestelmän pääkeskuksen ja keskusviisumitietojärjestelmän varakeskuksen välisiä yhteyksiä varten samoin kuin varmennettuja ja toisistaan eroteltuja polkuja jokaisen kansallisen rajapinnan ja keskusviisumitietojärjestelmän pääkeskuksen ja keskusviisumitietojärjestelmän varakeskuksen välisiä yhteyksiä varten. Tietoliikenneinfrastruktuuri tarjoaa salatun, virtuaalisen, yksityisen verkon, joka on tarkoitettu viisumitietojärjestelmän tietoja varten, jäsenvaltioiden välistä tietoliikennettä varten ja jäsenvaltioiden ja VIS:n operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan viranomaisen välistä tietoliikennettä varten.”; [tark. 42]

3)

Poistetaan 3 artikla.

4)

Muutetaan 4 artikla seuraavasti:

a)

lisätään kohta seuraavasti:

3 a)

”keskusviranomaisella” tarkoitetaan jäsenvaltion asetuksen (EY) N:o 810/2009 soveltamiseksi perustamaa viranomaista; [tark. 43]

b)

lisätään kohdat seuraavasti:

12)

”viisumitietojärjestelmän tiedoilla” tarkoitetaan kaikkia tietoja, jotka on tallennettu VIS:n keskusjärjestelmään ja CIR:ään 9–14 artiklan ja 22 c–22 f artiklan mukaisesti;

13)

”henkilöllisyystiedoilla” tarkoitetaan 9 artiklan 4 alakohdan a ja aa alakohdassa tarkoitettuja tietoja;

14)

”sormenjälkitiedoilla” tarkoitetaan VIS-tiedostoon tallennettuja sormenjälkiin liittyviä tietoja;

15)

”kasvokuvalla” tarkoitetaan digitaalista kasvokuvaa , jossa kuvan resoluutio ja laatu ovat riittävät käytettäviksi automaattisessa biometrisessa tunnistuksessa ; [tark. 44]

16)

”Europolin tiedoilla” tarkoitetaan Europolin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/794 (*4) 18 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisessa tarkoituksessa käsittelemiä henkilötietoja;

17)

”oleskeluluvalla” tarkoitetaan kaikkia oleskelulupia, jotka jäsenvaltiot ovat myöntäneet neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1030/2002 (*5) säädetyn yhtenäisen kaavan mukaisesti, ja kaikkia muita asetuksen (EU) 2016/399 2 artiklan 16 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja asiakirjoja;

18)

”pitkäaikaisella viisumilla” tarkoitetaan lupaa, jonka jäsenvaltio on myöntänyt Schengenin yleissopimuksen 18 artiklan määräysten mukaisesti;

19)

”kansallisella valvontaviranomaisella” tarkoitetaan lainvalvontatarkoitusten osalta ”valvontaviranomaisilla” tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679  (*6) 51 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja valvontaviranomaisia ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/680 (*7) 41 artiklan mukaisesti perustettua valvontaviranomaista artiklassa tarkoitettuja valvontaviranomaisia ; [tark. 45]

19 a)

”osumalla” tarkoitetaan vastaavuutta, joka tulee esiin vertaamalla VIS-järjestelmässä olevaan hakemustiedostoon tallennettuja asiaan liittyviä tietoja asiaan liittyviin tietoihin, jotka on tallennettu VIS-järjestelmän, Schengenin tietojärjestelmän, EES- ja ETIAS-järjestelmien, Eurodac-järjestelmän, Europolin tietojen tai Interpolin SLTD-tietokantojen tietueisiin, tiedostoihin tai kuulutuksiin; [tark. 46]

20)

”lainvalvonnalla” tarkoitetaan terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten torjumista, havaitsemista tai tutkimista tarkasti määritetyssä kehyksessä ; [tark. 47]

21)

”terrorismirikoksilla” tarkoitetaan rikoksia, jotka kansallisessa lainsäädännössä määritellään rikoksiksi ja jotka ovat joita tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä direktiivin  (EU) 2017/541 (*8) tarkoitettuja tai niitä vastaavia rikoksia 3–14 artiklassa, tai jos kyseinen direktiivi ei sido jäsenvaltiota, rikosta, joka on jokin niitä vastaava rikos ; [tark. 48]

22)

”vakavilla rikoksilla” tarkoitetaan rikoksia, jotka ovat neuvoston puitepäätöksen 2002/584/YOS (*9) 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tai niitä vastaavia rikoksia, jos niistä voi seurata kansallisen lainsäädännön mukaan vapaudenmenetyksen käsittävä rangaistus tai turvaamistoimenpide, jonka enimmäiskesto on vähintään kolme vuotta.

(*4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/794, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastosta (Europol) sekä neuvoston päätösten 2009/371/YOS, 2009/934/YOS, 2009/935/YOS, 2009/936/YOS ja 2009/968/YOS korvaamisesta ja kumoamisesta (EUVL L 135, 24.5.2016, s. 53)."

(*5)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1030/2002, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2002, kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvan yhtenäisestä kaavasta (EYVL L 157, 15.6.2002, s. 1)."

(*6)   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1). [tark. 49]"

(*7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/680, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten ennalta estämistä, tutkimista, paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja neuvoston puitepäätöksen 2008/977/YOS kumoamisesta (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 89)."

(*8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/541, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2017, terrorismin torjumisesta sekä neuvoston puitepäätöksen 2002/475/YOS korvaamisesta sekä neuvoston päätöksen 2005/671/YOS muuttamisesta (EUVL L 88, 31.3.2017, s. 6)."

(*9)  Neuvoston puitepäätös 2002/584/YOS, tehty 13 päivänä kesäkuuta 2002, eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä (EYVL L 190, 18.7.2002, s. 1).”"

5)

Korvataan 5 artikla seuraavasti:

”5 artikla

Tietoluokat

1.   Viisumitietojärjestelmään tallennetaan ainoastaan seuraavat tietoluokat:

a)

9 artiklan 1–4 alakohdassa ja 10–14 artiklassa tarkoitetut aakkosnumeeriset tiedot lyhytaikaisen viisumin hakijasta ja haetuista, myönnetyistä, evätyistä, mitätöidyistä, kumotuista tai pidennetyistä viisumeista, 22 c, 22 d, 22 e ja 22 f artiklassa tarkoitetut aakkosnumeeriset tiedot myönnetyistä, peruutetuista, evätyistä, mitätöidyistä, kumotuista tai pidennetyistä pitkäaikaisista viisumeista ja oleskeluluvista sekä tiedot 9 a ja 22 b artiklassa tarkoitetuista osumista ja 9 c artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen tarkistusten tulokset;

b)

9 artiklan 5 alakohdassa ja 22 c artiklan 2 alakohdan f alakohdassa tarkoitetut kasvokuvat;

c)

9 artiklan 6 alakohdassa ja , 22 c artiklan 2 alakohdan g alakohdassa ja 22 d artiklan g alakohdassa tarkoitetut sormenjälkitiedot; [tark. 50]

c a)

jäljempänä 9 artiklan 7 kohdassa tarkoitetut skannatut jäljennökset matkustusasiakirjan henkilötietosivusta; [tark. 51]

d)

linkit 8 artiklan 3 ja 4 kohdassa ja 22 a artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin muihin hakemuksiin.

2.   Jäljempänä 16 artiklassa, 24 artiklan 2 kohdassa ja 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja viisumitietojärjestelmässä toimitettuja viestejä ei tallenneta järjestelmään, tämän kuitenkaan estämättä 34 artiklan nojalla tapahtuvaa tietojenkäsittelytapahtumien kirjaamista.

3.   CIR sisältää 9 artiklan 4 alakohdan a–cc alakohdassa, 9 artiklan 5 ja 6 alakohdassa, 22 c artiklan 2 alakohdan a–cc, f ja g alakohdassa sekä 22 d artiklan a–cc a–c , f ja g alakohdassa tarkoitetut tiedot. Muut viisumitietojärjestelmän tiedot tallennetaan VIS-keskusjärjestelmään.”[tark. 52]

6)

Lisätään 5 a artikla seuraavasti:

”5 a artikla

Luettelo hyväksytyistä matkustusasiakirjoista

1)

. Viisumitietojärjestelmään sisällytetään Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä 1105/2011/EU (*10) vahvistettu luettelo ulkorajojen ylittämiseen oikeuttavista matkustusasiakirjoista, joihin voidaan liittää viisumi. [tark. 53]

2)

. Viisumitietojärjestelmä tarjoaa toiminnon hyväksyttyjen matkustusasiakirjojen luettelon sekä päätöksen N:o 1105/2011/EU 4 artiklan mukaisten matkustusasiakirjojen tunnustamista tai tunnustamatta jättämistä koskevien ilmoitusten keskitettyä hallinnointia varten. [tark. 54]

3)

. Edellä 2 kohdassa tarkoitetun toiminnon hoitamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan täytäntöönpanosäädöksissä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 49 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. [tark. 55]

(*10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1105/2011/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2011, ulkorajojen ylittämiseen oikeuttavia matkustusasiakirjoja, joihin voidaan liittää viisumi, koskevasta luettelosta ja tämän luettelon vahvistamista varten luotavasta järjestelmästä (EUVL L 287, 4.11.2011, s. 9).”"

7)

Muutetaan 6 artikla seuraavasti:

-a)

korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.     Pääsy viisumitietojärjestelmään 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen tallentamista, muuttamista tai poistamista varten on varattu ainoastaan viisumiviranomaisten asianmukaisesti valtuutetulle henkilöstölle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 22 a artiklan soveltamista . Asianmukaisesti valtuutetun henkilöstön määrä rajataan ehdottomasti siihen, mikä on tarpeen heidän tehtävänsä hoitamiseksi.” [tark. 56]

a)

korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Pääsy viisumitietojärjestelmään tietojen hakemista varten on varattu yksinomaan kunkin jäsenvaltion niiden viranomaisten ja niiden EU:n elinten asianmukaisesti valtuutetulle henkilöstölle, joilla on toimivalta 15–22 artiklassa, 22 c–22 f artiklassa ja 22 g–22 j 22 l  artiklassa säädettyjä tarkoituksia varten sekä [yhteentoimivuudesta (rajaturvallisuus ja viisumiasiat) annetun asetuksen 2018/XX] 20 ja 21 artiklassa säädettyjä tarkoituksia varten.

Viranomaiset, joilla on valtuudet päästä viisumitietojärjestelmään tai tehdä hakuja siitä terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten torjumiseksi, havaitsemiseksi ja tutkimiseksi, nimetään III b luvun mukaisesti.

Pääsy on annettava ainoastaan siinä laajuudessa kuin tietoja tarvitaan kyseisten tarkoitusten mukaisten tehtävien suorittamiseen, ja sen on oltava oikeassa suhteessa tavoitteisiin nähden.”[tark. 57]

a a)

korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3.     Kunkin jäsenvaltion on nimettävä toimivaltaiset viranomaiset, joiden asianmukaisesti valtuutetulla henkilöstöllä on pääsy viisumitietojärjestelmään tietojen tallentamista, muuttamista, poistamista tai hakemista varten. Kunkin jäsenvaltion on viipymättä toimitettava eu-LISAlle luettelo näistä viranomaisista, myös 29 artiklan 3 a kohdassa tarkoitetuista, ja kaikista luetteloon tehtävistä muutoksista. Kunkin viranomaisen osalta täsmennetään , mitä tietoja se voi hakea ja mihin tarkoituksiin .

Eu-LISA varmistaa, että luettelo sekä 22 k artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen nimettyjen viranomaisten ja 22 k artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen keskusyhteyspisteiden luettelot julkaistaan vuosittain Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Eu-LISA ylläpitää verkkosivullaan jatkuvasti päivitettyä luetteloa, joka sisältää jäsenvaltioiden vuosittaisten julkaisujen välillä lähettämät muutokset.” [tark. 58]

b)

lisätään 4 kohta seuraavasti:

”4.   Viisumitietojärjestelmä tarjoaa toiminnon tämän luettelon keskitettyä hallinnointia varten.”

c)

lisätään 5 kohta seuraavasti:

”5.    Komissio antaa 48 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt 3 kohdassa tarkoitetun luettelon keskitettyä hallinnointia varten luodun toiminnon hoitamisesta vahvistetaan täytäntöönpanosäädöksissä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 49 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen hoitamista varten .”[tark. 59]

7 a)

Korvataan 7 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.    Minkään toimivaltaisen viranomaisen toteuttama henkilötietojen käsittely viisumitietojärjestelmässä ei saa johtaa hakijoihin, viisumin haltijoihin tai pitkäaikaisten viisumien tai oleskelulupien hakijoihin tai haltijoihin kohdistuvaan syrjintään sukupuolen, rodun, ihonvärin, etnisen tai yhteiskunnallisen alkuperän, geneettisten ominaisuuksien, kielen, uskonnon tai vakaumuksen, poliittisten tai muiden mielipiteiden, kansalliseen vähemmistöön kuulumisen, varallisuuden, syntyperän, vamman, iän tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella. Kyseisessä käsittelyssä on kunnioitettava täysimääräisesti ihmisarvoa ja koskemattomuutta ja noudatettava Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita sekä perusoikeuksia, myös oikeutta yksityiselämän kunnioittamiseen ja henkilötietojen suojaamiseen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä lapsiin, vanhuksiin ja vammaisiin sekä kansainvälisen suojelun tarpeessa oleviin henkilöihin. Lapsen etu on asetettava etusijalle.” [tark. 60]

8)

Lisätään 7 artiklaan uusi 3 kohta kohdat seuraavasti:

”3.   Jäsenvaltioiden on kaikkien tässä asetuksessa säädettyjen menettelyjen soveltamisessa otettava ensisijaisesti huomioon kaikkien muiden näkökohtien edelle menevä lapsen etu kunnioittaen kaikilta osin kansainvälistä yleissopimusta lasten oikeuksista . Lapsen hyvinvointi ja turvallisuus, erityisesti silloin, kun on olemassa riski, että lapsi on ihmiskaupan uhri, ja lapsen näkemykset on otettava huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti.” [tark. 61]

3 a.     Jäsenvaltiot panevat asetuksen täytäntöön noudattaen kaikilta osin Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita ja ottaen huomioon erityisesti oikeuden ihmisarvoon, oikeuden vapauteen ja turvallisuuteen, yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamisen, henkilötietojen suojan, oikeuden turvapaikkaan ja palauttamiskiellon periaatteen kunnioittamisen ja suojan palauttamis-, karkottamis- ja luovuttamistapauksissa, oikeuden syrjimättömyyteen, lapsen oikeudet ja oikeuden tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin.” [tark. 62]

8 a)

Lisätään artikla seuraavasti:

”7 a artikla

Lasten sormenjälkitiedot

1.     Poiketen siitä, mitä 22 c artiklan 2 kohdan g alakohdassa säädetään, alle 6-vuotiaiden lasten sormenjälkiä ei saa tallentaa VIS-järjestelmään.

2.     Vähintään kuuden vuoden ikäisten alaikäisten biometriset tiedot ottavan henkilön on oltava virkailija, joka on koulutettu ottamaan erityisesti alaikäisen biometriset tiedot lapsiystävällisellä ja lapsen huomioon ottavalla tavalla ja noudattaen täysimääräisesti lapsen etua ja lapsen oikeuksista tehdyssä Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksessa vahvistettuja suojatoimia.

Biometrisia tietoja otettaessa alaikäisen seurassa on oltava aikuinen perheenjäsen, jos tällainen henkilö on saatavilla. Biometrisia tietoja otettaessa ilman huoltajaa olevan alaikäisen seurassa on oltava holhooja tai edunvalvoja, tai jos edunvalvojaa ei ole nimitetty, henkilö, joka on koulutettu suojelemaan lapsen etua ja yleistä hyvinvointia. Tällainen koulutettu henkilö ei saa olla biometristen tietojen ottamisesta vastaava henkilö, hänen on toimittava riippumattomasti ja hän ei saa olla biometristen tietojen ottamisesta vastaavan henkilön tai yksikön määräysvallassa. Minkäänlaista voimaa ei saa käyttää alaikäisiä kohtaan sen varmistamiseksi, että velvollisuus antaa biometriset tiedot täytetään.

3.     Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 810/2009 13 artiklan 2 kohdassa säädetään, konsulaatit eivät saa vaatia, että 6–12-vuotiaiden lasten on käytävä henkilökohtaisesti konsulaatissa biometristen tunnisteiden keräämistä varten, jos se aiheuttaisi kohtuuttoman rasitteen ja kohtuuttomasti kustannuksia perheille. Tällöin biometriset tunnisteet on otettava ulkorajoilla kiinnittäen erityistä huomiota lapsikaupan välttämiseen.

4.     Poiketen siitä, mitä luvussa II, II, III a ja III b olevissa säännöksissä säädetään tietojen käytöstä, lasten sormijälkitietoja voidaan käyttää vain seuraavissa tarkoituksissa:

a)

lapsen henkilöllisyyden todentaminen viisumihakemusmenettelyn yhteydessä 15 artiklan mukaisesti ja ulkorajoilla 18 ja 22 g artiklan mukaisesti ja

b)

lapsen oikeuksien väärinkäytön ehkäisemisen ja torjumisen edistämiseksi luvun III b mukaisesti edellyttäen, että kaikki seuraavat ehdot täytetään:

i)

kyseisen käytön on oltava tarpeen lapsikaupan torjuntaa, havaitsemista tai tutkintaa varten;

ii)

käyttö on tarpeen tietyssä yksittäistapauksessa;

iii)

henkilöllisyyden todentaminen on lapsen edun mukaista.” [tark. 63]

9)

Korvataan II luvun otsikko seuraavasti:

”LYHYTAIKAISIA VIISUMEJA KOSKEVIEN TIETOJEN TALLENTAMINEN JA KÄYTTÖ VIISUMIVIRANOMAISTEN TOIMESTA”[tark. 64 (Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)]

10)

Muutetaan 8 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Jos hakemus otetaan tutkittavaksi asetuksen (EY) N:o 810/2009 19 artiklan nojalla, viisumiviranomaisen on luotava hakemustiedosto kahden työpäivän kuluessa tallentamalla 9 artiklassa tarkoitetut tiedot viisumitietojärjestelmään, mikäli hakijan on annettava nämä tiedot.”

b)

Lisätään 1 a kohta seuraavasti:

”1 a.   Kun hakemustiedosto on luotu, viisumitietojärjestelmä käynnistää automaattisesti 9 a artiklan mukaisen haun ja näyttää haun tulokset.”

c)

Korvataan 5 kohta seuraavasti:

”5.   Jos jotakin tietoa ei oikeudellisista syistä vaadita tai sitä ei tosiseikkojen perusteella voida antaa, asianomaiseen kohtaan tai asianomaisiin kohtiin merkitään ’ei sovelleta’. Sormenjälkien puuttumisesta olisi ilmoitettava merkinnällä ’VIS0’; lisäksi järjestelmässä on voitava erottaa toisistaan asetuksen (EY) N:o 810/2009 13 artiklan 7 kohdan a–d alakohdassa tarkoitetut tapaukset.”

11)

Muutetaan 9 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 4 alakohdan a, b ja c alakohta seuraavasti:

”a)

sukunimi; etunimi tai etunimet; syntymäaika; kansalaisuus tai kansalaisuudet; sukupuoli;

aa)

sukunimi syntymähetkellä (aiempi sukunimi tai aiemmat sukunimet); syntymäpaikka ja -maa; kansalaisuus syntymähetkellä;

b)

matkustusasiakirjan tai -asiakirjojen laji ja numero ja matkustusasiakirjan tai -asiakirjojen myöntäjämaan kolmikirjaiminen tunnus;

c)

matkustusasiakirjan tai -asiakirjojen voimassaolon päättymispäivä;

cc)

matkustusasiakirjan myöntänyt viranomainen ja myöntämispäivä;”.

b)

korvataan 5 alakohta seuraavasti:

”5)

hakijan kasvokuva asetuksen (EY) N:o 810/2009 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti;”. [tark. 65]

b a)

korvataan 6 alakohta seuraavasti:

”6.

hakijan sormenjäljet asetuksen (EY) N:o 810/2009 13 artiklan mukaisesti.”; [tark. 66]

c)

lisätään 7 alakohta seuraavasti:

”7)

skannattu jäljennös henkilötietosivusta.”

d)

lisätään kaksi kohtaa seuraavasti:

8)

Ensimmäisen kohdan 5 alakohdassa tarkoitetun kolmansien maiden kansalaisten kasvokuvan resoluution ja laadun on oltava riittävät automaattiseen biometriseen tunnistukseen. Jos laatu ei ole riittävä, kasvokuvaa ei käytetä automaattiseen tunnistukseen. [tark. 67]

Poiketen siitä, mitä toisessa ensimmäisessä kohdassa säädetään, jos laatu- ja resoluutiovaatimukset reaaliaikaisen kasvokuvan käyttämiseksi viisumitietojärjestelmässä eivät poikkeuksellisesti täyty, kasvokuva voidaan poimia sähköisesti koneluettavan matkustusasiakirjan (eMRTD) sirusta. Tässä tapauksessa kasvokuva voidaan lisätä henkilökohtaiseen tiedostoon vasta kun on todennettu sähköisesti, että koneluettavan matkustusasiakirjan siruun tallennettu kasvokuva vastaa asianomaisen kolmannen maan kansalaisen reaaliaikaista kasvokuvaa.”[tark. 68]

12)

Lisätään 9 a–9 d artikla seuraavasti:

”9 a artikla

Haut muista järjestelmistä

1.   Viisumitietojärjestelmä käsittelee hakemustiedostot automaattisesti osumien löytämiseksi. Viisumitietojärjestelmä tutkii kunkin hakemustiedoston erikseen.

2.   Viisumitietojärjestelmä tarkastaa hakemuksen luomisen tai viisumin myöntämisen yhteydessä, onko hakemukseen liittyvä matkustusasiakirja tunnustettu päätöksen N:o 1105/2011/EU mukaisesti, suorittamalla automaattisen haun 5 a artiklassa tarkoitetusta hyväksyttyjen matkustusasiakirjojen luettelosta, ja näyttää tuloksen. [tark. 69]

3.   Asetuksen (EY) N:o 810/2009 21 artiklan 1 kohdassa ja 21 artiklan 3 kohdan a, c ja d a ja c alakohdassa säädettyjen tarkistusten tekemiseksi viisumitietojärjestelmä käynnistää haun käyttämällä [yhteentoimivuudesta annetun asetuksen (rajaturvallisuus ja viisumiasiat) ] 6 artiklan 1 kohdassa määriteltyä eurooppalaista hakuportaalia verratakseen tämän asetuksen 9 artiklan 4 alakohdassa , 5 ja 6 kohdassa tarkoitettuja tietoja tietoihin, jotka sisältyvät viisumitietojärjestelmässä, Schengenin tietojärjestelmässä (SIS), rajanylitystietojärjestelmässä (EES), EU:n matkustustieto- ja lupajärjestelmässä (ETIAS), mukaan lukien EU:n matkustustieto- ja -lupajärjestelmän perustamisesta annetun asetuksen (EU) 2018/XX 29 artiklassa tarkoitettu seurantalista, Eurodacissa, [ECRIS-TCN-järjestelmässä terrorismirikoksiin ja muihin vakaviin rikoksiin liittyvien tuomioiden osalta], Europolin tiedoissa, varastettuja ja kadonneita matkustusasiakirjoja koskevassa Interpolin tietokannassa (SLTD) ja Interpolin TDAWN-tietokannassa (Travel Documents Associated with Notices) olevaan tietueeseen, tiedostoon tai kuulutukseen. Viisumitietojärjestelmä tarkistaa,

a)

vastaako hakemusta varten käytetty matkustusasiakirja SIS:ssä kadonneeksi, varastetuksi tai kavalletuksi ilmoitettua tai mitätöityä matkustusasiakirjaa

b)

vastaako hakemusta varten käytetty matkustusasiakirja SLTD-tietokannassa kadonneeksi tai varastetuksi ilmoitettua tai mitätöityä matkustusasiakirjaa

c)

onko hakijasta annettu SIS:iin maahantulo- ja oleskelukieltoa koskeva kuulutus

d)

onko hakijasta annettu SIS:iin tallennettu kuulutus, joka koskee kiinniottoa ja eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista varten tai kiinniottoa ja luovutussopimuksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista varten etsittäviä henkilöitä

e)

onko ETIAS-keskusjärjestelmässä hakijaa ja matkustusasiakirjaa ja sen haltijaa koskeva evätty, kumottu tai mitätöity matkustuslupa

f)

ovatko hakija ja matkustusasiakirja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1240  (*11) 34 artiklassa tarkoitetulla seurantalistalla

g)

onko hakijaa koskevat tiedot jo tallennettu viisumitietojärjestelmään

h)

vastaavatko hakemuksessa annetut matkustusasiakirjaa koskevat tiedot toista viisumihakemusta, jossa on eri henkilötiedot

i)

koskeeko hakijaa ilmoitus, jonka mukaan hän on sallitun oleskeluajan ylittänyt henkilö, tai onko hänet aikaisemmin ilmoitettu tällaiseksi henkilöksi EES:ssä

j)

onko hakija rekisteröity henkilöksi, jolta on evätty maahanpääsy

k)

onko hakija sellaisen VIS:iin tallennetun päätöksen kohteena, jolla on evätty, mitätöity tai kumottu lyhytaikainen viisumi

l)

onko hakija sellaisen VIS:iin tallennetun päätöksen kohteena, jolla on evätty, mitätöity tai kumottu pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa

m)

onko hakijan henkilöllisyyden yksilöiviä tietoja tallennettu Europolin tietoihin

n)

onko lyhytaikaisen viisumin hakija rekisteröity Eurodac-järjestelmään

o)

kun on kyse alaikäisestä hakijasta, onko

i)

hakijan huoltajasta tai laillisesta holhoojasta annettu SIS-järjestelmään tallennettu kuulutus, joka koskee kiinniottoa ja eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista varten tai kiinniottoa ja luovutussopimuksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista varten etsittäviä henkilöitä

ii)

hakijan huoltajasta tai laillisesta holhoojasta annettu SIS-järjestelmään tallennettu maahantulo- ja oleskelukieltoa koskeva kuulutus

iii)

hakijan huoltajalla tai laillisella holhoojalla matkustusasiakirja asetuksen (EU) 2018/1240 34 artiklassa tarkoitetulla seurantalistalla. [tark. 70]

3 a.     Kun tehdään haku SLTD-tietokantaan, tietoja, joita ESP:n käyttäjä käyttää haun käynnistämiseen, ei jaeta Interpolin tietojen omistajien kanssa. [tark. 71]

4.   Viisumitietojärjestelmä lisää hakemustiedostoon viitteen 3 kohtaa sovellettaessa saatuihin osumiin. Lisäksi viisumitietojärjestelmä tapauksen mukaan määrittää osuman aikaansaaneiden tietojen tallentajaksi tai toimittajaksi yhden tai useamman jäsenvaltion tai Europolin ja kirjaa tämän tiedon hakemustiedostoon. Muita tietoja kuin viittausta mahdolliseen osumaan sekä tiedon luovuttajaa ei tallenneta. [tark. 72]

5.   Tämän artiklan 3 kohdan nojalla tehdyissä hauissa on 2 artiklan 1 kohdan k alakohdan soveltamiseksi verrattava 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tietoja SIS-järjestelmässä oleviin tietoihin, jotta voidaan määrittää, onko hakijasta tehty jokin seuraavista kuulutuksista:

a)

kuulutus henkilöistä, joita etsitään kiinniottoa ja eurooppalaisen pidätysmääräyksen tai luovutussopimuksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista varten;

b)

kuulutus kadonneista henkilöistä;

c)

kuulutus henkilöistä, joita etsitään oikeudelliseen menettelyyn osallistumista varten;

d)

kuulutus henkilöistä ja esineistä salaista tarkkailua tai , erityistarkastuksia tai tiedustelutarkastuksia varten. [tark. 73]

5 a.     Viisumihakemuksen vastaanottaneen konsulaatin on arvioitava, tarvittaessa keskusviranomaisen 9 c artiklan mukaisesti suorittaman tarkistuksen jälkeen, kaikki 9 a artiklan 3 kohdan a, b, c, e, g, h, i, j, k, l ja n alakohdan mukaisten hakujen tuloksena saadut osumat. [tark. 74]

5 b.     Niiden jäsenvaltioiden keskitettyjen yhteyspisteiden, jotka tallensivat tai toimittivat tiedot, jotka tuottivat osuman, on tarvittaessa tarkistettava ja arvioitava kaikki 9 a artiklan 3 kohdan d, f, m ja o alakohdan mukaisten hakujen tuloksena saadut osumat 9 c a artiklan mukaisesti. [tark. 75]

5 c.     Kaikki SIS-järjestelmän antamat osumat ilmoitetaan myös automaattisesti sen jäsenvaltion Sirene-toimistolle, joka teki osuman tuottaneen kuulutuksen. [tark. 76]

5 d.     Kuulutuksen tehneen jäsenvaltion Sirene-toimistolle tai keskitetylle yhteyspisteelle lähetettävässä ilmoituksessa on annettava seuraavat tiedot:

a)

sukunimi tai -nimet, etunimi tai -nimet ja mahdolliset lisänimet

b)

syntymäaika ja -paikka

c)

sukupuoli

d)

kansalaisuus ja mahdolliset muut kansalaisuudet

e)

jäsenvaltio, jossa hakijan on tarkoitus oleskella ensimmäiseksi ja suunnitellun ensimmäinen oleskelupaikan osoite, jos se on saatavissa

f)

hakijan kotiosoite tai, jos sellaista ei ole saatavissa, hänen asuinkaupunkinsa ja asuinmaansa

g)

viittaus saatuihin osumiin sekä osuman päivämäärä ja kellonaika. [tark. 77]

5 e.     Tällä artiklalla ei saa estää turvapaikkahakemuksen jättämistä sen perusteluista riippumatta. Siinä tapauksessa, että viisumihakemuksen jättänyt henkilö on perheväkivallan tai ihmiskaupan kaltaisen väkivaltaisen rikollisuuden uhri, johon tukija on syyllistynyt, viisumitietojärjestelmään rekisteröidyt tiedot on erotettava tukijan tiedoista uhrin suojelemiseksi uusilta riskeiltä. [tark. 78]

9 b artikla

Säännökset, joita sovelletaan muista järjestelmistä tehtyihin hakuihin, jotka koskevat EU:n kansalaisten tai unionin lainsäädännön mukaisen vapaata liikkuvuutta koskevan oikeuden piiriin kuuluvien kolmansien maiden kansalaisten perheenjäseniä

1.   Kun on kyse kolmansien maiden kansalaisista, jotka ovat direktiivin 2004/38/EY soveltamisalaan kuuluvia unionin kansalaisen perheenjäseniä tai sellaisia kolmannen maan kansalaisen perheenjäseniä, joilla on unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä kolmannen maan välisen sopimuksen nojalla vastaava oikeus vapaaseen liikkuvuuteen kuin unionin kansalaisilla, 9 a artiklan 3 kohdassa tarkoitetut automaattiset tarkistukset on suoritettava ainoastaan sen varmistamiseksi, että ei ole tosiseikkoihin perustuvaa näyttöä tai tosiseikkoihin perustuvia perusteltuja syitä, joiden perusteella voitaisiin päätellä, että henkilön oleskelusta jäsenvaltioiden alueella aiheutuu direktiivissä 2004/38/EY tarkoitettu turvallisuusriski tai suuri epidemiariski. [tark. 79]

2.   Viisumitietojärjestelmä ei tarkista:

a)

rajanylitystietojärjestelmästä tehtävällä haulla, koskeeko hakijaa ilmoitus, jonka mukaan hän on sallitun oleskeluajan ylittänyt henkilö, tai onko hänet aikaisemmin ilmoitettu tällaiseksi henkilöksi;

b)

onko hakija henkilö, jonka tiedot on tallennettu Eurodac-järjestelmään.

3.   Jos 9 a artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa hakemuksen automatisoidussa käsittelyssä on saatu osuma asetuksen (EY) N:o 1987/2006 ( EU 2018 / 1861 24 artiklassa tarkoitettua maahantulo- ja oleskelukieltoa koskevaan kuulutukseen, viisumiviranomaisen on tarkistettava sen päätöksen perusteet, jonka perusteella tämä kuulutus tehtiin SIS-järjestelmään. Jos nämä perusteet liittyvät laittoman maahanmuuton riskiin, kuulutusta ei saa ottaa huomioon hakemuksen arvioinnissa. Viisumiviranomaisen on edettävä SIS II -asetuksen 25 asetuksen (EU) 2018/1861 26  artiklan 2 kohdan mukaisesti. [tark. 80]

9 c artikla

Keskusviranomaisten ja kansallisen keskitetyn asiointipisteen suorittamat tarkistukset [tark. 81]

1.   Hakemuksen käsittelystä vastaavan jäsenvaltion keskusviranomaisen on Keskitetyn yhteyspisteen on 9 c a artiklan mukaisesti manuaalisesti tarkistettava sellaiset 9 a artiklan 3 kohdan mukaisten hakujen tuloksena saadut 9 a artiklan 5 b kohdassa tarkoitetut osumat , joita VIS-järjestelmä ei automaattisesti vahvista. Hakemuksen käsittelystä vastaavan jäsenvaltion keskusviranomaiselle ilmoitetaan asiasta . [tark. 82]

2.    Keskusviranomaisen on manuaalisesti tarkistettava sellaiset 9 a artiklan 3 kohdan mukaisten hakujen tuloksena saadut 9 a artiklan 5 b kohdassa tarkoitetut osumat, joita VIS-järjestelmä ei automaattisesti vahvista. Tarkistaessaan manuaalisesti osumia keskusviranomaisella on pääsy hakemustiedostoon ja siihen mahdollisesti linkitettyihin hakemustiedostoihin sekä kaikkiin 9 a artiklan 3 5 a  kohdan mukaisessa automatisoidussa käsittelyssä löytyneisiin osumiin. [tark. 83]

3.   Keskusviranomaisen on tarkistettava, vastaako hakemustiedostoon kirjattu hakijan henkilöllisyys viisumitietojärjestelmässä tai jossakin hakujen kohteena olleessa tietokannassa olevia tietoja.

4.   Jos henkilötiedot eivät vastaa toisiaan eikä 9 a artiklan 3 kohdan mukaisessa automatisoidussa käsittelyssä ole löytynyt muita osumia, keskusviranomaisen on poistettava virheellinen osuma hakemustiedostosta.

5.   Jos tiedot vastaavat toisiaan tai jos hakijan henkilöllisyydestä on edelleen epäilyjä, hakemusta käsittelevän keskusviisumiviranomaisen on ilmoitettava asiasta perustelluissa tapauksissa niiden muiden jäsenvaltioiden keskusviranomaisille, joiden todetaan tallentaneen tai toimittaneen tiedot, jotka tuottivat osuman 9 a artiklan 3 kohdan mukaisessa haussa. Jos yhden tai useamman jäsenvaltion todetaan tallentaneen tai toimittaneen tietoja, jotka tuottivat tällaisen osuman, keskusviranomaisen on kuultava kyseisten muiden jäsenvaltioiden keskusviranomaisia 16 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen. Epäilyttävissä tapauksissa epäilys on katsottava hakijan eduksi. [tark. 84]

6.   Muiden jäsenvaltioiden keskusviranomaisten tekemien tarkistusten tulokset on lisättävä hakemustiedostoon.

7.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jos 9 a artiklan 5 kohdassa tarkoitettu vertailu tuottaa yhden tai useamman osuman, viisumitietojärjestelmä lähettää haun käynnistäneen jäsenvaltion keskusviranomaiselle automaattisen ilmoituksen, jotta se toteuttaisi asianmukaiset jatkotoimet. [tark. 85]

8.   Jos Europolin todetaan toimittaneen tiedot, jotka ovat tuottaneet osuman 9 a artiklan 3 kohdan mukaisessa haussa, vastuussa olevan jäsenvaltion keskusviranomaisen on kuultava jatkotoimista Europolin kansallista yksikköä asetuksen (EU) 2016/794 ja erityisesti sen IV luvun mukaisesti. [tark. 86]

9 c a artikla

Kansallisen keskitetyn yhteyspisteen suorittama tarkistus ja arviointi

1.     Kunkin jäsenvaltion on nimettävä ympäri vuorokauden seitsemänä päivänä viikossa toimiva kansallinen viranomainen, joka varmistaa osumien asiaan liittyvän manuaalisen tarkistamisen ja arvioinnin suorittamisen tämän asetuksen soveltamista varten (jäljempänä ’keskitetty yhteyspiste’). Keskitetty yhteyspiste koostuu Sirene-toimistojen, Interpolin kansallisten keskustoimistojen, Europolin kansallisten keskuspisteiden, ETIAS-järjestelmän kansallisten yksiköiden ja kaikkien asiaan liittyvien kansallisten lainvalvontaviranomaisten yhteyshenkilöistä. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että keskitetyssä yhteyspisteessä on riittävästi henkilöstöä, jotta se voi tarkistaa sille tämän asetuksen mukaisesti ilmoitetut osumat noudattaen asetuksen (EY) N:o 810/2009 23 artiklassa vahvistettuja määräaikoja.

2.     Keskitetty yhteyspiste tarkistaa manuaalisesti sille käsiteltäväksi annetut osumat. Tällöin noudatetaan 9 c artiklan 2–6 kohdassa säädettyjä menettelyjä.

3.     Jos tämän artiklan 2 kohdan mukaisen arvioinnin perusteella tiedot vastaavat toisiaan ja osuma vahvistetaan, keskitetty yhteyspiste ottaa tarvittaessa yhteyttä asiasta vastaaviin viranomaisiin, kuten Europoliin, jotka toimittivat osuman tuottaneet tiedot. Tämän jälkeen se arvioi osuman. Keskitetyn yhteyspisteen on annettava perusteltu lausunto hakemusta koskevasta asetuksen (EY) N:o 810/2009 23 artiklan mukaisesta päätöksestä. Perusteltu lausunto liitetään hakemustiedostoon. [tark. 87]

9 c b artikla

Käsikirja

Komissio hyväksyy 48 a artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, joka koskee niiden tietojen, joita on verrattava 9 a artiklan 3 kohdan mukaisesti muihin järjestelmiin tehdyissä hauissa saatuihin tietoihin, sekä 9 a–9 c a artiklassa tarkoitettujen hakujen, tarkistusten ja arviointien yhteydessä noudatettavien menettelyjen ja sääntöjen kirjaamista käsikirjaan. Kyseiseen delegoituun säädökseen on sisällytettävä 9 a artiklan mukaisesti kuhunkin järjestelmään tehtäviä hakuja koskevien tietoluokkien yhdistelmä. [tark. 88]

9 d artikla

Europolin vastuualueet

Europol mukauttaa tietojärjestelmäänsä sen varmistamiseksi, että 9 a artiklan 3 kohdassa ja 22 b artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen hakujen automatisoitu käsittely on mahdollista.”

(*11)   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1240, annettu 12 päivänä syyskuuta 2018, EU:n matkustustieto- ja -lupajärjestelmän (ETIAS) perustamisesta ja asetusten (EU) N:o 1077/2011, (EU) N:o 515/2014, (EU) 2016/399, (EU) 2016/1624 ja (EU) 2017/2226 muuttamisesta (EUVL L 236, 19.9.2018, s. 1). "

13)

Lisätään 13 artiklaan 4 kohta seuraavasti:

”4.   Kun hakemustiedostoa päivitetään 1 ja 2 kohdan mukaisesti, viisumitietojärjestelmä lähettää viisumin myöntäneelle jäsenvaltiolle ilmoituksen kyseisen viisumin mitätöimistä tai peruuttamista koskevasta perustellusta päätöksestä. Keskusjärjestelmä luo ilmoituksen automaattisesti ja lähettää sen 16 artiklassa säädetyn mekanismin kautta.”[tark. 89]

14)

Muutetaan 15 artikla seuraavasti:

a)

Lisätään 2 kohtaan ea alakohta seuraavasti:

”ea)

kasvokuva;”.

b)

Lisätään 2 a kohta seuraavasti:

”2 a.   Edellä 2 kohdan ea alakohdassa tarkoitettu kasvokuva ei saa olla ainoa hakuehto.”

15)

Korvataan 16 artiklan 2 ja 3 kohta seuraavasti:

”2.   Kun viisumitietojärjestelmässä luodaan hakemustiedosto tietyn kolmannen maan kansalaisesta tai tiettyyn ryhmään kuuluvasta kolmannen maan kansalaisesta, jonka osalta pyydetään ennalta kuulemista asetuksen (EY) N:o 810/2009 22 artiklan nojalla, viisumitietojärjestelmä siirtää kuulemista koskevan pyynnön automaattisesti asianomaiselle jäsenvaltiolle tai asianomaisille jäsenvaltioille.

Kuullun jäsenvaltion tai kuultujen jäsenvaltioiden on toimitettava vastauksensa viisumitietojärjestelmään, joka välittää sen edelleen hakemuksen luoneelle jäsenvaltiolle.

Luettelo jäsenvaltioista, jotka vaativat asetuksen (EY) N:o 810/2009 22 artiklan nojalla, että muiden jäsenvaltioiden keskusviranomaisten on kuultava niiden keskusviranomaisia tutkittaessa tiettyjen kolmansien maiden kansalaisten tai tiettyihin ryhmiin kuuluvien kolmansien maiden kansalaisten jättämiä yhtenäistä viisumia koskevia hakemuksia, ja asianomaisista kolmansien maiden kansalaisista on sisällytettävä viisumitietojärjestelmään yksinomaan kuulemismenettelyn toteuttamista varten. [tark. 90]

3.   Edellä 2 kohdassa esitettyä menettelyä on sovellettava myös seuraavissa tilanteissa:

a)

tietojen toimittaminen asetuksen (EY) N:o 810/2009 25 artiklan 4 kohdan nojalla alueellisesti rajoitettujen viisumien myöntämisestä, 24 artiklan 2 kohdan nojalla tämän asetuksen mukaisesta tietojen muuttamisesta ja 31 artiklan nojalla jälkikäteen annettavista ilmoituksista; [tark. 91]

b)

kaikki muut viestit, jotka liittyvät viisumitietojärjestelmään kirjattujen tai siihen liittyvien henkilötietojen toimittamista edellyttävään konsuliyhteistyöhön, toimivaltaisille viisumiviranomaisille osoitettuihin pyyntöihin toimittaa 9 artiklan 7 alakohdassa tarkoitettuja matkustusasiakirjojen hakemusta tukevien asiakirjojen jäljennöksiä ja muita hakemusta tukevia asiakirjoja ja kyseisten asiakirjojen sähköisten jäljennösten toimittamiseen sekä 9 c artiklan ja 38 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin pyyntöihin. Toimivaltaisten viisumiviranomaisten on vastattava kaikkiin tällaisiin pyyntöihin kahden työpäivän kuluessa.”[tark. 92]

16)

Poistetaan 17 artikla.

17)

Korvataan III luvun otsikko seuraavasti:

”MUIDEN VIRANOMAISTEN OIKEUS TUTUSTUA LYHYTAIKAISIA VIISUMEJA KOSKEVIIN TIETOIHIN”

18)

Korvataan 18 artiklan 6 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Rajoilla, joilla käytetään rajanylitystietojärjestelmää, suoritettavista tarkastuksista vastaavien toimivaltaisten viranomaisten on verrattava viisuminhaltijan sormenjälkiä viisumitietojärjestelmään tallennettuihin sormenjälkiin. Silloin kun viisuminhaltijoiden sormenjälkiä ei voida käyttää, 1 kohdassa tarkoitettu haku suoritetaan käyttäen 1 kohdassa tarkoitettuja aakkosnumeerisia tietoja yhdessä kasvokuvan kanssa.”

18 a)

Korvataan 18 a artikla seuraavasti:

”18 a artikla

Tietojen hakeminen viisumitietojärjestelmästä viisuminhaltijan maahantulo-/maastalähtötietueen tai pääsyn epäämistä koskevan tietueen luomiseksi tai päivittämiseksi rajanylitystietojärjestelmässä

Rajoilla, joilla käytetään rajanylitystietojärjestelmää, suoritettavista tarkastuksista vastaavalle toimivaltaiselle viranomaiselle on annettava pääsy hakemaan viisumitietojärjestelmästä ja viemään viisumitietojärjestelmään tallennettuja ja asetuksen (EU) 2017/2226 16 artiklan 1 kohdan d alakohdan ja 2 kohdan c–f alakohdassa lueteltuja tietoja rajanylitystietojärjestelmään yksinomaan viisuminhaltijan maahantulo-/maastalähtötietueen tai pääsyn epäämistä koskevan tietueen luomista tai päivittämistä rajanylitystietojärjestelmässä varten kyseisen asetuksen 14 artiklan 2 kohdan ja 16 ja 18 artiklan mukaisesti.” [tark. 93]

19)

Lisätään 20 a artikla seuraavasti:

”20 a artikla

Viisumitietojärjestelmän tietojen käyttäminen SIS-kuulutusten tekemiseksi kadonneista henkilöistä tai haavoittuvassa asemassa olevista henkilöistä, joita on estettävä matkustamasta, ja näihin tietoihin pääsy [tark. 94]

1.   Viisumitietojärjestelmään tallennettuja sormenjälkitietoja ja kasvokuvia voidaan käyttää kuulutuksen tekemiseksi kadonneista henkilöistä , lapsista, jotka ovat vaarassa joutua kaapatuiksi, tai haavoittuvassa asemassa olevista henkilöistä, joita on estettävä matkustamasta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU)… (*12)[asetus (EU) … Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä poliisiyhteistyössä ja rikosasioissa tehtävässä oikeudellisessa yhteistyössä] 32 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tällaisissa tapauksissa sormenjälkitiedot ja kasvokuvat on toimitettava tiedot omistavan jäsenvaltion Sirene-toimistolle suojatulla tavalla. [tark. 95]

2.   Jos 1 kohdassa tarkoitettu SIS-kuulutus antaa osuman viisumitietojärjestelmään tallennettujen sormenjälkitietojen ja kasvokuvien johdosta , lastensuojeluviranomaiset ja kansalliset oikeusviranomaiset, mukaan lukien asetuksen (EU)… [COM(2016)0883 – SIS LE] 43 (poliisiyhteistyö)] 44  artiklassa tarkoitetut viranomaiset, jotka vastaavat syytteeseenpanosta rikosasioissa ja tutkinnasta ennen syytteeseenpanoa, sekä koordinointiviranomaiset, voivat pyytää viranomaiselta, jolla on pääsy viisumitietojärjestelmään, tehtäviensä suorittamista varten pääsyä viisumitietojärjestelmään tallennettuihin tietoihin. Unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisia edellytyksiä on sovellettava. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tiedot siirretään suojattua yhteyttä käyttäen. [tark. 96]

(*12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) …, annettu … (EUVL L …, s. …).”"

20)

Korvataan 22 artiklan  1 ja kohdat seuraavasti:

1.     Toimivaltaiset turvapaikkaviranomaiset saavat asetuksen (EY) N:o 343/2003 21 artiklan mukaisesti tehdä hakuja turvapaikanhakijan sormenjälkien perusteella, mutta ainoastaan turvapaikkahakemuksen käsittelyä varten. Jos turvapaikanhakijan sormenjälkiä ei voida käyttää tai sormenjälkien perusteella tehty haku epäonnistuu, haku tehdään 9 artiklan 4 kohdan a ja/tai b–cc alakohdassa tarkoitettujen tietojen perusteella. Haussa voidaan käyttää lisäperusteina 9 artiklan 4 kohdan aa alakohdassa tarkoitettuja tietoja. [tark. 97]

2.   Jos 1 kohdassa tarkoitetun tiedon perusteella tehty haku osoittaa, että kansainvälistä suojelua hakevaa henkilöä koskevia tietoja on tallennettu viisumitietojärjestelmään, toimivaltainen turvapaikkaviranomainen saa tutustua seuraaviin hakijaa koskeviin tietoihin ja 8 artiklan 3 kohdan nojalla linkitettyjen hakijan muiden hakemustiedostojen tietoihin, mutta yksinomaan 1 kohdassa mainittua tarkoitusta varten:

a)

hakemuksen numero;

b)

9 artiklan 4, 5 ja 7 alakohdassa tarkoitetut hakemuslomakkeesta tai hakemuslomakkeista saadut tiedot;

c)

valokuvat kasvokuvat ; [tark. 98]

d)

tiedot, jotka koskevat 10, 13 ja 14 artiklassa tarkoitettuja myönnettyjä, mitätöityjä, peruutettuja tai pidennettyjä viisumeja;

e)

9 artiklan 4 ja 5 alakohdassa tarkoitetut 8 artiklan 4 kohdan nojalla linkitettyjen hakemustiedostojen tiedot.”[tark. 99]

21)

Korvataan 23 artikla seuraavasti:

”23 artikla

Tietojen säilyttämisaika

1.   Kukin tiedosto hakemustiedosto säilytetään viisumitietojärjestelmässä enintään viiden vuoden ajan, tämän kuitenkaan vaikuttamatta 24 ja 25 artiklassa tarkoitettuun tietojen poistamiseen tai 34 artiklassa tarkoitettuun tietojenkäsittelytapahtumien kirjaamiseen. [tark. 100]

Tämä ajanjakso alkaa

a)

viisumin, pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan voimassaolon päättymispäivänä, jos viisumi, pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa on myönnetty;

b)

viisumin, tai pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan voimassaolon uutena päättymispäivänä, jos viisumia, tai pitkäaikaista viisumia tai oleskelulupaa on pidennetty; [tark. 101]

c)

päivänä, jolloin hakemustiedosto on perustettu viisumitietojärjestelmään, jos hakemus on peruutettu taikka sen käsittely on päätetty tai keskeytetty;

d)

vastuuviranomaisen tekemän päätöksen päivänä, jos viisumi, pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa on tapauksen mukaan evätty, mitätöity, peruutettu, kumottu tai sitä on lyhennetty.

2.   Kun 1 kohdassa tarkoitettu ajanjakso päättyy, viisumitietojärjestelmä poistaa automaattisesti tiedoston ja siihen 8 artiklan 3 ja 4 kohdan sekä 22 a artiklan 3 ja 5 kohdan nojalla tehdyt linkit.”[tark. 102]

2 a.     Edellä 1 kohdasta poiketen:

a)

oleskelulupaan liittyvät hakemustiedostot on poistettava kymmenen vuoden enimmäisajan kuluttua;

b)

alle 12-vuotiaita lapsia koskevat hakemustiedostot on poistettava lapsen poistuessa Schengen-alueelta. [tark. 103]

2 b.     Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, siinä tarkoitettua hakemustiedostoa voidaan säilyttää uuden hakemuksen laatimisen helpottamiseksi enintään kolmen vuoden ajan pitkäaikaista oleskelua varten myönnetyn viisumin tai oleskeluluvan voimassaoloajan päättymisen jälkeen ja ainoastaan, jos hakija suostumusta pyydettäessä vapaaehtoisesti ja nimenomaisesti antaa siihen suostumuksensa allekirjoittamalla vakuutuksen. Suostumuksen antamista koskevat pyynnöt on esitettävä selvästi erillään muista asioista helposti ymmärrettävässä ja saatavilla olevassa muodossa selkeällä ja yksinkertaisella kielellä asetuksen (EU) 2016/679 7 artiklan mukaisesti. Hakija voi milloin tahansa peruuttaa suostumuksensa asetuksen (EU) 2016/679 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Jos hakija peruuttaa suostumuksensa, hakemustiedosto on automaattisesti poistettava viisumitietojärjestelmästä.

Eu-LISA kehittää välineen, jonka avulla hakijat voivat antaa ja peruuttaa suostumuksensa.

Komissio antaa delegoituja säädöksiä 48 a artiklan mukaisesti määritelläkseen tarkemmin välineen, jota hakijoiden on käytettävä suostumuksensa antamista ja peruuttamista varten . [tark. 104]

22)

Korvataan 24 artiklan 2 ja 3 kohdat seuraavasti:

”2.   Jos jokin jäsenvaltio voi osoittaa, että viisumitietojärjestelmässä olevat tiedot ovat virheellisiä tai että tietoja on käsitelty viisumitietojärjestelmässä tämän asetuksen vastaisesti, sen on välittömästi ilmoitettava vastuussa olevalle jäsenvaltiolle. Tällainen viesti on toimitettava 16 artiklan 3 kohdan mukaista menettelyä noudattaen.

Jos virheelliset tiedot koskevat 8 artiklan 3 tai 4 kohdan tai 22 a artiklan 3 kohdan nojalla luotuja linkkejä, vastuussa olevan jäsenvaltion on tehtävä tarvittavat tarkistukset ja annettava vastaus 48 tunnin kuluessa ja tarvittaessa oikaistava linkki. Jos vastausta ei anneta asetetussa määräajassa, pyynnön esittäneen jäsenvaltion on oikaistava linkki ja ilmoitettava vastuussa olevalle jäsenvaltiolle oikaisusta VISMail-järjestelmän kautta.

3.     Vastuussa olevan jäsenvaltion on mahdollisimman pian tarkistettava asianomaiset tiedot ja tarvittaessa oikaistava tai poistettava ne välittömästi.”; [tark. 105]

23)

Muutetaan 25 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Jos hakija on saanut jonkin jäsenvaltion kansalaisuuden ennen 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ajanjakson päättymistä, jäsenvaltion, joka on luonut hakijaa koskevat hakemustiedostot, tiedostot ja 8 artiklan 3 ja 4 kohdassa sekä 22 a artiklan 3 kohdassa tarkoitetut linkit, on viipymättä poistettava ne viisumitietojärjestelmästä.”[tark. 106 (Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)]

b)

Korvataan 2 kohdassa oleva ilmaisu ”viisumitietojärjestelmän” ilmaisulla ”VISMail-järjestelmän”.

23 a)

Muutetaan 26 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

”1.     Eu-LISA vastaa viisumitietojärjestelmän ja sen 2 a artiklassa tarkoitettujen komponenttien operatiivisesta hallinnosta. Sen on yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa varmistettava, että näissä komponenteissa käytetään aina parasta saatavilla olevaa teknologiaa, siitä tehtävä kustannushyötyanalyysi huomioon ottaen. [tark. 107]

2.    VIS:n operatiiviseen hallinnointiin kuuluvat kaikki tehtävät VIS:n pitämiseksi toiminnassa ympäri vuorokauden seitsemänä päivänä viikossa tämän asetuksen mukaisesti sekä erityisesti järjestelmän ylläpito ja tarpeellinen tekninen kehittäminen, joilla varmistetaan, että VIS toimii operationaalisesti tyydyttävällä laadullisella tasolla, erityisesti kun on kyse konsulaattien ja rajaviranomaisten keskusviisumitietojärjestelmästä tekemien hakujen vasteajasta. Vasteaikojen on oltava mahdollisimman lyhyitä.” [tark. 108]

b)

kumotaan 3–8 kohta. [tark. 109]

24)

Lisätään 26 artiklaan 8 a kohta seuraavasti:

”8 a.   Eu-LISAn sallitaan käyttää VIS-tuotantojärjestelmän anonymisoituja todellisia henkilötietoja testaustarkoituksiin seuraavissa olosuhteissa:

a)

vianmääritys ja korjaaminen, kun keskusjärjestelmässä havaitaan vikoja;

b)

sellaisten uusien teknologioiden ja tekniikoiden testaaminen, jotka ovat merkityksellisiä keskusjärjestelmän suorituskyvyn tai tietojen siihen siirtämisen parantamiseksi.

Tällaisissa tapauksissa turvallisuustoimenpiteet, pääsynvalvonta ja lokitoiminnot ovat testausympäristössä samantasoiset kuin VIS-tuotantojärjestelmässä. Testaukseen valitut todelliset henkilötiedot on muutettava anonyymeiksi siten, että rekisteröity ei ole enää tunnistettavissa.” [tark. 110]

c)

lisätään kohdat seuraavasti:

”9 a.     Jos eu-LISA tekee ulkopuolisten toimeksisaajien kanssa yhteistyötä jossakin VIS:ään liittyvässä tehtävässä, sen on seurattava tiiviisti toimeksisaajan toimia, jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen noudattaminen, erityisesti turvallisuuden, luottamuksellisuuden ja tietosuojan noudattaminen.

9 b.     VIS-keskusjärjestelmän operatiivista hallinnointia ei saa antaa yksityisten yritysten tai organisaatioiden tehtäväksi.” [tark. 111]

25)

Korvataan 27 artikla seuraavasti:

”27 artikla

Keskusviisumitietojärjestelmän sijainti

Keskusviisumitietojärjestelmän pääkeskus, joka huolehtii teknisestä valvonnasta ja hallinnosta, sijaitsee Strasbourgissa (Ranska), ja keskusviisumitietojärjestelmän varakeskus, joka voi huolehtia kaikista keskusviisumitietojärjestelmän pääkeskuksen toiminnoista, sijaitsee Sankt Johann im Pongaussa (Itävalta).

Molempia keskuksia voidaan käyttää samanaikaisesti Eu-LISA panee täytäntöön teknisiä ratkaisuja, jotta varmistetaan viisumitietojärjestelmän aktiivisessa toiminnassa keskeytymätön saatavuus joko keskusviisumitietojärjestelmän ja keskusviisumitietojärjestelmän varakeskuksen samanaikaisella toiminnalla, edellyttäen, että keskusviisumitietojärjestelmän varakeskuksella on edelleen valmiudet varmistaa viisumitietojärjestelmän toiminta järjestelmän keskusviisumitietojärjestelmän häiriötilanteissa , tai toisintamalla järjestelmä tai sen komponentit .”[tark. 112]

26)

Muutetaan 29 artikla seuraavasti:

a)

korvataan otsikko seuraavasti:

”Vastuu tietojen käytöstä ja laadusta”.

b)

muutetaan 1 kohta seuraavasti:

i)

korvataan c alakohta seuraavasti:

”c)

tiedot ovat oikeita, ajantasaisia ja riittävän laadukkaita ja täydellisiä silloin kun ne toimitetaan viisumitietojärjestelmään.”

ii)

lisätään alakohta seuraavasti:

”Jäsenvaltioiden on tässä tarkoituksessa varmistettava, että konsulaattien henkilöstölle ja kaikkien ulkoisten palveluntarjoajien henkilöstölle, joiden kanssa ne tekevät yhteistyötä asetuksen (EY) N:o 810/2009 43 artiklan mukaisesti, annetaan säännöllisesti koulutusta tietojen laadusta.” [tark. 113]

c)

Korvataan 2 kohdan a alakohdassa ilmaisu ”keskusviisumitietojärjestelmän” ilmaisulla ”keskusviisumitietojärjestelmän tai CIR:n turvallisuuden” ja ilmaisu ”sen” ilmaisulla ”keskusviisumitietojärjestelmän tai CIR:n”.

d)

Lisätään seuraava 2 a kohdat seuraavasti :

”2 a.   Tietokantaa hallinnoiva viranomainen Eu-LISA kehittää ja , ylläpitää jatkuvasti päivittää yhdessä komission kanssa tietojen automaattisia laadunvalvontamekanismeja ja -menettelyjä viisumitietojärjestelmän tietojen laadun tarkastamista varten ja raportoi säännöllisesti jäsenvaltioille. Eu-LISAn on varmistettava, että ammatillisesti koulutettu henkilöstö pystyy panemaan täytäntöön tarvittavat tekniset innovaatiot ja parannukset, joita tietojen laadunvalvontamekanismien käyttö edellyttää. Tietokantaa hallinnoiva viranomainen Eu-LISA raportoi jäsenvaltioille ja komissiolle säännöllisesti tietojen laadunvalvonnasta. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle säännöllisesti kertomuksen tietojen laadussa havaitsemistaan ongelmista ja niiden ratkaisemisesta. [tark. 114]

Laatuvaatimusten noudattamista koskevat mekanismit, menettelyt ja tulkinnat vahvistetaan täytäntöönpanotoimenpitein 49 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

2 b.     Komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen sen tekniikan toteutettavuudesta, saatavuudesta, valmiudesta ja luotettavuudesta, jota tarvitaan, jotta kasvokuvia voidaan käyttää henkilöiden tunnistamiseksi.”;” [tark. 115]

d a)

Lisätään kohta seuraavasti:

”3 a.     Kunkin jäsenvaltion on nimettävä VIS:ssä tapahtuvaa henkilötietojen käsittelyä varten viranomainen, joka toimii asetuksen (EU) 2016/679 4 artiklan 7 kohdassa tarkoitettuna rekisterinpitäjänä ja jolle on keskitetty vastuu kyseisen jäsenvaltion tietojenkäsittelystä. Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava nimeämisestä komissiolle.”; [tark. 116]

27)

Lisätään 29 a artikla seuraavasti:

”29 a artikla

Tietojen tallentamista koskevat erityissäännöt

1.   Kun 9, 22 c ja 22 d artiklassa tarkoitettuja tietoja tallennetaan viisumitietojärjestelmään, sovelletaan seuraavia ennakkoedellytyksiä:

a)

9, 22 c ja 22 d artiklassa sekä 6 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut tiedot voidaan lähettää tallentaa viisumitietojärjestelmään ainoastaan kansallisten vastuuviranomaisten suorittaman laaduntarkastuksen jälkeen; [tark. 117]

b)

9, 22 c ja 22 d artiklassa sekä 6 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut tiedot käsitellään viisumitietojärjestelmässä sen jälkeen kun viisumitietojärjestelmä on suorittanut 2 kohdassa tarkoitetun laaduntarkastuksen.

2.   Viisumitietojärjestelmä suorittaa laaduntarkastukset seuraavasti:

a)

kun viisumitietojärjestelmään luodaan hakemustiedosto tai -tiedostoja kolmansien maiden kansalaisista, 9, 22 c ja 22 d artiklassa tarkoitetuille tiedoille suoritetaan laaduntarkastus; jos vahvistetut laatukriteerit eivät näissä tarkastuksissa täyty, viisumitietojärjestelmä ilmoittaa asiasta automaattisesti vastuuviranomaiselle tai vastuuviranomaisille;

b)

viisumitietojärjestelmä voi käynnistää 9 a artiklan 3 kohdan ja 22 b artiklan 2 kohdassa tarkoitetut automaattiset menettelyt ainoastaan viisumitietojärjestelmän tämän artiklan mukaisesti suorittaman laaduntarkastuksen jälkeen; jos vahvistetut laatukriteerit eivät näissä tarkastuksissa täyty, viisumitietojärjestelmä ilmoittaa asiasta automaattisesti vastuuviranomaiselle tai vastuuviranomaisille; [tark. 118 (Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)]

c)

kasvokuvien ja sormenjälkitietojen laatu tarkastetaan luotaessa kolmansien maiden kansalaisten hakemustiedostoja viisumitietojärjestelmään, jotta voidaan varmistaa, että biometrisen tunnistamisen mahdollistavat tietojen vähimmäislaatuvaatimukset täyttyvät; [tark. 119] (Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)

d)

edellä olevan 6 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen tietojen laatu tarkastetaan tallennettaessa tietoja nimetyistä kansallisista viranomaisista viisumitietojärjestelmään.

3.   Tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen tallentamiselle vahvistetaan laatuvaatimukset. Näiden laatuvaatimusten sisältö vahvistetaan täytäntöönpanosäädöksissä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 49 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.”[tark. 120] (Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)

28)

Korvataan 31 artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

”1.   Edellä olevan 9 artiklan 4 alakohdan a, b, c, k ja m alakohdassa, 9 artiklan 6 alakohdassa ja 9 artiklan 7 alakohdassa tarkoitettuja tietoja voidaan siirtää kolmansiin maihin tai liitteessä mainituille kansainvälisille järjestöille tai saattaa niiden saataville, ainoastaan jos se on tarpeen yksittäisissä tapauksissa kolmansien maiden kansalaisten henkilöllisyyden toteamiseksi, ja yksinomaan direktiivin 2008/115/EY mukaista palauttamista varten tai asetuksen … [asetus uudelleensijoittamiskehyksestä] mukaista uudelleensijoittamista varten, edellyttäen että tiedot viisumitietojärjestelmään tallentanut jäsenvaltio on antanut suostumuksensa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) 2016/679 soveltamista.” [tark. 121]

28 a)

Muutetaan 31 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 2 ja 3 kohta seuraavasti:

”2.     Rajaviranomaiset tai maahanmuuttoviranomaiset voivat tämän artiklan 1 kohdasta poiketen siirtää 9 artiklan 4 kohdan a, a a, b, c, c c, k ja m alakohdassa ja 6 ja 7 kohdassa tarkoitettuja tietoja kolmansille maille tai tämän asetuksen liitteessä I mainituille kansainvälisille järjestöille yksittäistapauksissa, jos se on tarpeen kolmansien maiden kansalaisten henkilöllisyyden toteamiseksi yksinomaan heidän palauttamistaan varten, mutta vain sillä edellytyksellä, että

a)

komissio on tehnyt päätöksen henkilötietojen suojan riittävästä tasosta kyseisessä kolmannessa maassa asetuksen (EU) 2016/679 45 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

b)

asetuksen (EU) 2016/679 46 artiklassa tarkoitetuista asianmukaisista suojatoimista on määrätty esimerkiksi takaisinottosopimuksessa, joka on voimassa unionin tai jonkin jäsenvaltion ja kyseisen kolmannen maan välillä; tai

c)

sovelletaan asetuksen (EU) 2016/679 49 artiklan 1 kohdan d alakohtaa. [tark. 122]

3.    Tämän asetuksen 9 artiklan 4 kohdan a, b, c, k ja m alakohdassa ja 6 ja 7 kohdassa tarkoitettuja tietoja voidaan siirtää tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti ainoastaan kun kaikki seuraavista edellytyksistä täyttyvät:

a)

tiedot siirretään noudattaen asianomaisia unionin oikeuden säännöksiä, erityisesti tietosuojasäännöksiä, mukaan lukien asetuksen (EU) 2016/679 V luku, sekä takaisinottosopimuksia ja tietoja siirtävän jäsenvaltion kansallista oikeutta;

b)

tiedot viisumitietojärjestelmään tallentanut jäsenvaltio on antanut hyväksyntänsä;

c)

kolmas maa tai kansainvälinen järjestö on sitoutunut käsittelemään tietoja vain siinä tarkoituksessa, jota varten ne on annettu; sekä

d)

asianomaisesta kolmannen maan kansalaisesta on direktiivin 2008/115/EY nojalla tehty palauttamispäätös, edellyttäen että kyseisen palautuspäätöksen täytäntöönpanoa ei ole lykätty eikä siihen ole haettu muutosta tavalla, joka voisi johtaa sen täytäntöönpanon lykkäämiseen.”; [tark. 123]

b)

lisätään kohdat seuraavasti:

”3 a.     Henkilötietojen siirrot kolmansille maille tai kansainvälisille järjestöille 2 kohdan mukaisesti eivät vaikuta kansainvälistä suojelua pyytävien tai saavien henkilöiden oikeuksiin erityisesti palauttamiskiellon osalta.

3 b.     Henkilötietoja, jotka jäsenvaltio tai Europol saa viisumitietojärjestelmästä lainvalvontatarkoituksia varten, ei saa siirtää kolmansille maille, kansainvälisille järjestöille tai unioniin tai sen ulkopuolelle sijoittautuneille yksityisille yhteisöille eikä asettaa niiden saataville. Tätä kieltoa sovelletaan myös, kun näitä tietoja käsitellään edelleen kansallisella tasolla tai jäsenvaltioiden välillä direktiivin (EU) 2016/680 nojalla.”; [tark. 124]

28 b)

Muutetaan 32 artiklan 2 kohta seuraavasti:

a)

lisätään alakohta seuraavasti:

”e a)

estää asiattomia käyttämästä automaattisia tietojenkäsittelyjärjestelmiä tiedonsiirtolaitteiden avulla;”; [tark. 125]

b)

lisätään kohdat seuraavasti:

”j a)

varmistetaan, että asennettujen järjestelmien normaali toiminta voidaan palauttaa keskeytystilanteessa;

j b)

taataan luotettavuus varmistamalla, että kaikista VIS:n toiminnassa ilmenevistä vioista ilmoitetaan asianmukaisesti ja että toteutetaan tarvittavat tekniset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että henkilötiedot voidaan palauttaa, jos VIS:n toimintahäiriö aiheuttaa tietojen turmeltumista;”; [tark. 126]

28 c)

Lisätään artikla seuraavasti:

”32 a artikla

Turvallisuushäiriöt

1.     Kaikki tapahtumat, joilla on tai saattaa olla vaikutusta VIS-järjestelmän turvallisuuteen ja jotka voivat aiheuttaa järjestelmälle vahinkoa tai johtaa tietojen häviämiseen, katsotaan turvallisuushäiriöiksi, erityisesti jos tietoihin on mahdollisesti päästy lainvastaisesti käsiksi tai jos tietojen saatavuus, eheys tai luottamuksellisuus on vaarantunut tai saattanut vaarantua.

2.     Turvallisuushäiriöihin on vastattava nopeasti, tehokkaasti ja asianmukaisesti.

3.     Jäsenvaltioiden, Europolin ja Euroopan raja- ja merivartioviraston on ilmoitettava turvallisuushäiriöistä viipymättä komissiolle, eu-LISAlle, toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle ja Euroopan tietosuojavaltuutetulle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta henkilötietojen tietoturvaloukkauksen ilmoittamista ja siitä tiedottamista asetuksen (EU) 2016/679 33 artiklan mukaisesti tai direktiivin (EU) 2016/680 30 artiklan mukaisesti. Eu-LISA ilmoittaa kaikista VIS-keskusjärjestelmään liittyvistä turvallisuushäiriöistä viipymättä komissiolle ja Euroopan tietosuojavaltuutetulle.

4.     Turvallisuushäiriöstä, jolla on tai saattaa olla vaikutusta VIS-järjestelmän toimintaan jäsenvaltiossa tai eu-LISAssa taikka muiden jäsenvaltioiden tallentamien tai toimittamien tietojen saatavuuteen, eheyteen tai luottamuksellisuuteen, ilmoitetaan kaikille jäsenvaltioille viipymättä ja raportoidaan eu-LISAn toimittaman turvallisuushäiriöiden hallintaa koskevan suunnitelman mukaisesti.

5.     Jäsenvaltiot ja eu-LISA tekevät yhteistyötä turvallisuushäiriön tapahtuessa.

6.     Komissio raportoi vakavista tietoturvaloukkauksista Euroopan parlamentille ja neuvostolle välittömästi. Nämä raportit on luokiteltava turvallisuusluokkaan EU RESTRICTED / RESTREINT UE sovellettavien turvallisuusmääräysten mukaisesti.

7.     Jos turvallisuushäiriö johtuu tietojen väärinkäytöstä, jäsenvaltioiden, Europolin ja Euroopan raja- ja merivartioviraston on varmistettava, että seuraamuksia määrätään 36 artiklan nojalla.” [tark. 127]

28 d)

Korvataan 33 artikla seuraavasti:

”33 artikla

Korvausvastuu

1.    Rajoittamatta oikeutta rekisterinpitäjältä tai tietojen käsittelijältä saatavaan korvaukseen ja rekisterinpitäjän tai tietojen käsittelijän vastuuta asetuksen (EU) 2016/679, direktiivin (EU) 2016/680 ja asetuksen (EU) 2018/1726 mukaisesti

a)

henkilöllä tai jäsenvaltiolla, jolle on aiheutunut aineellista vahinkoa lainvastaisesta henkilötietojen käsittelystä tai jostain muusta tämän asetuksen vastaisesta jäsenvaltion toteuttamasta teosta, on oikeus saada kyseiseltä jäsenvaltiolta korvaus aiheutuneesta vahingosta;

b)

henkilöllä tai jäsenvaltiolla, jolle on aiheutunut aineellista tai aineetonta vahinkoa Europolin, Euroopan raja- ja rannikkovartioviraston tai eu-LISAn tämän asetuksen vastaisesta teosta, on oikeus saada korvausta kyseiseltä virastolta.

Kyseinen jäsenvaltio, Europol, Euroopan raja- ja merivartiovirasto tai eu-LISA vapautuu ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta vastuustaan osittain tai kokonaan, jos ne osoittavat, etteivät ne ole vastuussa vahingon aiheuttaneesta tapahtumasta.

2.     Jos VIS-keskusjärjestelmälle aiheutuu vahinkoa siitä, ettei jokin jäsenvaltio ole noudattanut tämän asetuksen mukaisia velvoitteitaan, tämä jäsenvaltio on velvollinen korvaamaan tällaisen vahingon, paitsi jos ja siltä osin kuin eu-LISA tai toinen VIS-keskusjärjestelmään osallistuva jäsenvaltio on jättänyt toteuttamatta kohtuulliset toimenpiteet vahingon syntymisen ehkäisemiseksi tai sen vaikutusten rajoittamiseksi mahdollisimman vähiin.

3.    Jäsenvaltiota vastaan esitettyihin korvausvaatimuksiin, jotka koskevat 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua vahinkoa, sovelletaan kyseisen jäsenvaltion kansallista lainsäädäntöä. Valvontaviranomaista, Europolia, Euroopan raja- ja merivartiovirastoa tai eu-LISAa vastaan esitettyihin korvausvaatimuksiin, jotka koskevat 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua vahinkoa, sovelletaan perussopimuksissa säädettyjä edellytyksiä.”; [tark. 128]

29)

Korvataan 34 artikla seuraavasti:

”34 artikla

Lokitietojen säilyttäminen

1.   Kunkin jäsenvaltion, Euroopan raja- ja merivartioviraston ja tietokantaa hallinnoivan viranomaisen eu-LISAn on säilytettävä lokitiedot kaikista viisumitietojärjestelmässä toteutetuista tietojenkäsittelytapahtumista. Näissä lokitiedoissa on mainittava 6 artiklan 1 kohdassa, 20 a artiklan 1 kohdassa, 22 k artiklan 1 kohdassa sekä 15–22 artiklassa ja 22 g–22 j artiklassa tarkoitettu tietojen käyttötarkoitus, käsittelyn päivämäärä ja kellonaika, 9–14 artiklassa ja 22 c–22 f artiklassa tarkoitettu siirrettyjen tietojen luonne, 15 artiklan 2 kohdassa, 18 artiklassa, 19 artiklan 1 kohdassa, 20 artiklan 1 kohdassa, 21 artiklan 1 kohdassa, 22 artiklan 1 kohdassa, 22 g artiklassa, 22 h artiklassa, 22 i artiklassa, 22 j artiklassa, 45 a artiklassa ja 45 d artiklassa tarkoitettu haussa käytettyjen tietojen luonne sekä tietoja tallentavan ja niitä hakevan viranomaisen nimi. Lisäksi kunkin jäsenvaltion on säilytettävä lokitiedot henkilöstöstä, jolla on asianmukaiset valtuudet tallentaa tai hakea tietoja. [tark. 129]

2.   Jäljempänä 45 b artiklassa lueteltujen tapahtumien osalta jokaisesta viisumitietojärjestelmässä ja rajanylitystietojärjestelmässä toteutetusta tietojenkäsittelytapahtumasta on säilytettävä lokitiedot tämän kyseisen artiklan ja rajanylitystietojärjestelmän (EES) perustamisesta annetun asetuksen (EU) 2017/2226 41 46  artiklan mukaisesti. Edellä 17 a artiklassa lueteltujen tapahtumien osalta jokaisesta viisumitietojärjestelmässä ja rajanylitystietojärjestelmässä toteutetusta tietojenkäsittelytapahtumasta on pidettävä kirjaa tämän artiklan sekä asetuksen (EU) 2017/2226 46 artiklan mukaisesti. [tark. 130]

3.   Tällaisia lokitietoja saa käyttää ainoastaan tietosuojaan liittyvään tietojenkäsittelyn luvallisuuden valvontaan sekä tietoturvallisuuden varmistamiseen. Lokitiedot on suojattava asianmukaisesti niiden luvattoman käytön estämiseksi, ja ne on tuhottava vuoden kuluttua 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun säilytysajan päättymisestä, jollei niitä tarvita jo aloitetuissa valvontamenettelyissä.”

29 a)

Korvataan 35 artikla seuraavasti:

”35 artikla

Sisäinen valvonta

”Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jokainen viranomainen, jolla on oikeus käyttää viisumitietojärjestelmän tietoja, toteuttaa tämän asetuksen noudattamisen edellyttämät toimenpiteet ja tekee yhteistyötä kansallisen valvontaviranomaisen kanssa.”; [tark. 131]

29 b)

Korvataan 36 artikla seuraavasti:

”36 artikla

Seuraamukset

’Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että viisumitietojärjestelmän tietojen väärinkäyttäminen tai käsittely tämän asetuksen vastaisesti on rangaistavaa seuraamuksin, kansallisen lainsäädännön mukaiset hallinnolliset ja/tai rikosoikeudelliset seuraamukset mukaan lukien, ja että seuraamukset ovat tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.’”; [tark. 132]

30)

Muutetaan 37 artikla seuraavasti:

a)

muutetaan 1 kohta seuraavasti:

i)

korvataan johdantolause seuraavasti:

1.     Sanotun rajoittamatta oikeutta saada asetuksen (EU) 2018/1725 15 ja 16 artiklassa, asetuksen (EU) 2016/679 13 ja 14 artiklassa ja direktiivin (EU) 2016/680 13 artiklassa tarkoitettuja tietoja, vastuussa olevan jäsenvaltion on ilmoitettava kolmansien maiden kansalaisille ja 9 artiklan 4 alakohdan f alakohdassa, 22 c artiklan 2 alakohdan e alakohdassa ja tai 22 d artiklan e alakohdassa tarkoitetuille henkilöille seuraavat tiedot:”. [tark. 133]

ii)

korvataan f alakohta seuraavasti:

”f)

hakijan oikeus tutustua itseään koskeviin tietoihin ja oikeus pyytää, että heitä koskevat virheelliset tiedot oikaistaan tai että heitä koskevat lainvastaisesti käsitellyt tiedot poistetaan, mukaan lukien oikeus saada tietoa edellä mainittujen oikeuksien käyttöä koskevista menettelyistä ja niiden 41 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen Euroopan tietosuojavaltuutetun ja tietojen keruusta vastaavan jäsenvaltion kansallisen valvontaviranomaisen yhteystiedot, jotka käsittelevät henkilötietosuojaa koskevia vaatimuksia.” [tark. 134]

iii)

lisätään alakohta seuraavasti:

”f a)

tieto siitä, että jäsenvaltioilla ja Europolilla voi olla pääsy viisumitietojärjestelmään lainvalvontatarkoituksissa.”; [tark. 135]

b)

Korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tiedot on ilmoitettava selvästi, tiiviisti ja täsmällisesti kirjallisesti, ja tarvittaessa suullisesti, kolmannen maan kansalaiselle, kun 9 artiklan 4, 5 ja 6 alakohdassa, 22 c artiklan 2 alakohdassa ja 22 d artiklan a–g alakohdassa tarkoitetut tiedot, valokuva kasvokuva ja sormenjäljet kerätään, sellaisella kielellä ja tavalla, jota rekisteröity ymmärtää tai jota hänen voidaan kohtuudella olettaa ymmärtävän. Lapsille tiedot on annettava ikätasolle sopivalla tavalla käyttäen lehtisiä ja/tai infografiikkaa ja/tai esittelyjä, joiden nimenomaisena tarkoituksena on selittää sormenjälkien ottamismenettelyä.”[tark. 136]

c)

Korvataan 3 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Jos näiden henkilöiden allekirjoittamaa lomaketta ei ole, tiedot on ilmoitettava asetuksen (EU) 2016/679 14 artiklan mukaisesti.”

31)

Korvataan 38 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Jos 2 kohdassa säädetty pyyntö esitetään muulle kuin vastuussa olevalle jäsenvaltiolle, on sen jäsenvaltion viranomaisten, jolle pyyntö on esitetty, otettava yhteyttä vastuussa olevan jäsenvaltion viranomaisiin seitsemän päivän kuluessa. Vastuussa olevan jäsenvaltion on kuukauden kuluessa tarkistettava tietojen oikeellisuus ja se, onko niiden käsittely viisumitietojärjestelmässä tapahtunut lainmukaisesti.” [tark. 137]

31 a)

Korvataan 38 artikla seuraavasti:

”38 artikla

Oikeus saada pääsy henkilötietoihin, oikaista ne, täydentää niitä ja poistaa ne sekä oikeus rajoittaa niiden käsittelyä

1.     Pitkäaikaisten viisumien tai oleskelulupien hakijoille tai haltijoille, joiden tiedot tallennetaan VIS-keskusjärjestelmään, on ilmoitettava kyseisten tietojen keruuajankohtana menettelyistä , joiden mukaisesti he voivat käyttää asetuksen (EU) 2018/1725 17–20 artiklan ja asetuksen (EU) 2016 / 679 15–18 artiklan mukaisia oikeuksiaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) 2018/1725 15 ja 16 artiklan mukaista tiedonsaantioikeutta. Heille on myös samalla annettava Euroopan tietosuojavaltuutetun yhteystiedot.

2.     Jotta 1 kohdassa tarkoitetut henkilöt voivat käyttää asetuksen (EU) 2018/1725 17–20 artiklan ja asetuksen (EU) 2016/679 15–18 artiklan mukaisia oikeuksiaan, heillä on oltava oikeus kääntyä sen jäsenvaltion puoleen, joka tallensi heidän tietonsa VIS-järjestelmään. Pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion on tutkittava pyyntö ja vastattava siihen mahdollisimman pian ja viimeistään 30 päivän kuluttua. Jos pyyntöön vastatessa havaitaan, että VIS-järjestelmään tallennetut tiedot ovat virheellisiä tai ne on kirjattu laittomasti, vastuussa olevan jäsenvaltion on asetuksen (EU) 2016/679 12 artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisesti korjattava tiedot tai poistettava ne VIS-järjestelmästä viipymättä tai viimeistään 30 päivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Jos pyyntö esitetään muulle kuin vastuussa olevalle jäsenvaltiolle, on sen jäsenvaltion viranomaisten, jolle pyyntö on esitetty, otettava yhteyttä vastuussa olevan jäsenvaltion viranomaisiin seitsemän päivän kuluessa. Vastuussa olevan jäsenvaltion on kuukauden kuluessa tarkistettava tietojen oikeellisuus ja se, onko niiden käsittely viisumitietojärjestelmässä tapahtunut lainmukaisesti. Vastuussa olevan jäsenvaltion viranomaisiin yhteyttä ottaneen jäsenvaltion on ilmoitettava asianomaisille henkilöille heidän pyyntönsä välittämistä koskevasta jatkomenettelystä.

3.     Jos vastuussa oleva jäsenvaltio ei ole samaa mieltä väitteestä , jonka mukaan viisumitietojärjestelmään tallennetut tiedot ovat virheellisiä tai että ne on tallennettu lainvastaisesti, sen on viipymättä tehtävä hallintopäätös, jossa annetaan asianomaiselle henkilölle kirjallinen selvitys siitä, miksi se ei aio oikaista tai poistaa häntä koskevia tietoja .

4.     Kyseisessä päätöksessä on lisäksi annettava asianomaiselle henkilölle tiedot tämän mahdollisuudesta riitauttaa 2 kohdassa tarkoitettua pyyntöä koskeva päätös sekä tarvittaessa tiedot siitä, miten asianomainen henkilö voi tarvittaessa panna vireille kanteen tuomioistuimessa tai tehdä kantelun toimivaltaisille viranomaisille, sekä avusta, jota hän voi saada muun muassa toimivaltaisilta kansallisilta valvontaviranomaisilta.

5.     Edellä 2 kohdan nojalla tehtyyn pyyntöön on sisällytettävä asianomaisen henkilön tunnistamiseksi tarvittavat tiedot. Näitä tietoja voidaan käyttää yksinomaan 2 kohdassa tarkoitettujen oikeuksien toteuttamiseksi.

6.     Vastuussa olevan jäsenvaltion pidettävä kirjaa tapahtumasta kirjallisen asiakirjan muodossa, josta ilmenee, että 2 kohdassa tarkoitettu pyyntö on tehty ja miten sitä on käsitelty. Sen on asetettava tämä asiakirja tietosuojasta vastaavien toimivaltaisten kansallisten valvontaviranomaisten saataville viipymättä ja viimeistään seitsemän päivän kuluttua 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetusta tietojen oikaisemista tai poistamista koskevasta päätöksestä tai vastaavasti 3 kohdassa tarkoitetusta päätöksestä.”; [tark. 138]

31 b)

Korvataan 39 artikla seuraavasti:

”39 artikla

Tietosuojaa koskevien oikeuksien varmistamista koskeva yhteistyö

1.     Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä aktiivisesti yhteistyötä 38 artiklassa säädettyjen oikeuksien toteuttamiseksi.

2.     Asetuksen (EU) 2016/679 51 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun valvontaviranomaisen on kussakin jäsenvaltiossa pyynnöstä autettava ja neuvottava rekisteröityä hänen käyttäessään oikeuttaan oikaista, täydentää tai poistaa itseään koskevia henkilötietoja tai rajoittaa tällaisten tietojen käsittelyä asetuksen (EU) 2016/679 mukaisesti.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tiedot siirtäneen vastuussa olevan jäsenvaltion valvontaviranomaisen ja sen jäsenvaltion valvontaviranomaisen, jolle pyyntö on esitetty, on tehtävä keskenään yhteistyötä.” [tark. 139]

31 c)

Korvataan 40 artikla seuraavasti:

”40 artikla

Oikeussuojakeinot

1.     Kenellä tahansa on oltava kussakin jäsenvaltiossa oikeus panna vireille kanne tai tehdä kantelu sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille tai toimivaltaiselle tuomioistuimelle, joka on evännyt häneltä 38 artiklassa säädetyn oikeuden tutustua itseään koskeviin tietoihin tai oikaista niitä, täydentää niitä tai poistaa ne, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) 2016/679 77 ja 79 artiklan soveltamista. Oikeus panna vireille kanne tai tehdä kantelu koskee myös tapauksia, joissa rekisterinpitäjä ei vastannut tietoihinpääsy-, oikaisu-, täydentämis- tai poistamispyyntöön 38 artiklan mukaisessa määräajassa tai ei koskaan käsitellyt pyyntöä.

2.     Asetuksen (EU) 2016/679 51 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun valvontaviranomaisen on avustettava asianomaista henkilöä asian koko käsittelyn ajan.” [tark. 140]

31 d)

Korvataan 41 artikla seuraavasti:

”41 artikla

Kansallisen valvontaviranomaisen harjoittama valvonta

1.     Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että asetuksen (EU) 2016/679 51 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valvontaviranomainen valvoo itsenäisesti kyseisen jäsenvaltion tämän asetuksen nojalla suorittaman henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuutta.

2.     Asetuksen (EU) 2016/679 51 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun valvontaviranomaisen tai valvontaviranomaisten on varmistettava, että kansallisten vastuuviranomaisten suorittama tietojenkäsittely tarkastetaan vähintään joka kolmas vuosi asiaankuuluvien kansainvälisten tarkastuskäytäntöjen mukaisesti. Tarkastuksen tulokset voidaan ottaa huomioon neuvoston asetuksella (EU) N:o 1053/2013 perustetun mekanismin avulla suoritetuissa arvioinneissa. Asetuksen (EU) 2016/679 51 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun valvontaviranomaisen on vuosittain julkaistava tietojen oikaisemista, täydentämistä tai poistamista taikka tietojen käsittelyn rajoittamista koskevien pyyntöjen lukumäärä, niiden seurauksena toteutetut toimet ja kyseisten henkilöiden pyynnöstä toteutettujen oikaisujen, täydennysten, poistojen ja käsittelyn rajoitusten lukumäärä.

3.     Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että valvontaviranomaisella on riittävät voimavarat sille tämän asetuksen nojalla annettujen tehtävien hoitamiseksi sekä mahdollisuus saada neuvoja henkilöiltä, joilla on riittävä asiantuntemus biometrisistä tiedoista .

4.     Jäsenvaltioiden on toimitettava asetuksen (EU) 2016/679 51 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle valvontaviranomaiselle kaikki sen pyytämät tiedot ja erityisesti ilmoitettava sille toimista, joita ne ovat toteuttaneet tässä asetuksessa säädettyjen tehtäviensä hoitamiseksi. Jäsenvaltioiden on annettava asetuksen (EU) 2016/679 51 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle valvontaviranomaiselle pääsy lokitietoihinsa sekä pääsy milloin tahansa kaikkiin yhteentoimivuuteen liittyviin toimitiloihinsa.”; [tark. 141]

31 e)

Korvataan 42 artikla seuraavasti:

”42 artikla

Euroopan tietosuojavaltuutetun harjoittama valvonta

1.     Euroopan tietosuojavaltuutetun tehtävänä on valvoa eu-LISAn, Europolin ja Euroopan raja- ja merivartioviraston suorittamia tämän asetuksen mukaisia henkilötietojen käsittelytoimia ja varmistaa, että tällaiset toimet suoritetaan asetuksen (EU) 2018/1725 ja tämän asetuksen mukaisesti.

2.     Euroopan tietosuojavaltuutettu varmistaa, että eu-LISAn suorittamat henkilötietojen käsittelytoimet tarkastetaan vähintään joka kolmas vuosi asiaankuuluvien kansainvälisten tarkastusstandardien mukaisesti. Tarkastuskertomus toimitetaan Euroopan parlamentille, neuvostolle, eu-LISAlle, komissiolle ja jäsenvaltioille. Eu-LISAlle annetaan tilaisuus esittää huomautuksia ennen kertomusten hyväksymistä.

3.     Eu-LISAn on toimitettava Euroopan tietosuojavaltuutetun pyytämät tiedot ja myönnettävä Euroopan tietosuojavaltuutetulle oikeus tutustua kaikkiin asiakirjoihin ja 22 r, 34 ja 45 b artiklassa tarkoitettuihin lokitietoihinsa sekä annettava Euroopan tietosuojavaltuutetulle milloin tahansa pääsy kaikkiin toimitiloihinsa.”; [tark. 142]

32)

Korvataan 43 artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

”1.   Euroopan tietosuojavaltuutettu toimii tiiviissä yhteistyössä kansallisten valvontaviranomaisten kanssa sellaisten erityiskysymysten yhteydessä, jotka edellyttävät jäsenvaltioiden toimia, erityisesti jos Euroopan tietosuojavaltuutettu tai kansallinen valvontaviranomainen havaitsee jäsenvaltioiden käytänteiden välillä suuria eroja tai mahdollisesti lainvastaisia tiedonsiirtoja yhteentoimivuuden komponenttien viestintäkanavia pitkin, tai yhden tai useamman kansallisen valvontaviranomaisen esittämien, tämän asetuksen täytäntöönpanoa ja tulkintaa koskevien kysymysten yhteydessä.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa koordinoitu valvonta varmistetaan asetuksen (EU) XXXX/2018 [tarkistettu asetus (EY) N:o 45/2001] 62 artiklan mukaisesti.” [tark. 143]

32 a)

Korvataan 43 artikla seuraavasti:

”43 artikla

Kansallisten valvontaviranomaisten ja Euroopan tietosuojavaltuutetun yhteistyö

1.     Valvontaviranomaiset ja Euroopan tietosuojavaltuutettu tekevät kukin toimivaltansa puitteissa aktiivisesti yhteistyötä hoitaessaan tehtäviään, jotta varmistetaan yhteentoimivuuden komponenttien ja tämän asetuksen muiden säännösten soveltamisen koordinoitu valvonta.

2.     Euroopan tietosuojavaltuutettu ja valvontaviranomaiset vaihtavat tarpeen mukaan asiaankuuluvia tietoja, avustavat toisiaan tarkastusten ja tutkimusten suorittamisessa, tarkastelevat tämän asetuksen tulkintaan ja soveltamiseen mahdollisesti liittyviä vaikeuksia, arvioivat riippumattomaan valvontaan tai rekisteröidyn oikeuksien käyttöön liittyviä ongelmia, laativat yhdenmukaisia ehdotuksia ongelmien ratkaisemiseksi yhdessä sekä edistävät tietoisuutta tietosuojaoikeuksista.

3.     Edellä olevan 2 kohdan tarkoitusta varten valvontaviranomaiset ja Euroopan tietosuojavaltuutettu kokoontuvat vähintään kaksi kertaa vuodessa Euroopan tietosuojaneuvoston puitteissa. Näiden kokousten kustannuksista ja järjestelyistä vastaa Euroopan tietosuojaneuvosto. Ensimmäisessä kokouksessa hyväksytään työjärjestys. Uusia työmenetelmiä kehitetään tarvittaessa yhteisesti.

4.     Euroopan tietosuojaneuvosto toimittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, Europolille, Euroopan raja- ja merivartiovirastolle ja eu-LISAlle joka toinen vuosi yhteisen toimintakertomuksen. Kertomukseen on sisällytettävä kunkin jäsenvaltion valvontaviranomaisen laatima kyseistä jäsenvaltiota koskeva luku.”; [tark. 144]

32 b)

Poistetaan 44 artikla. [tark. 145]

33)

Lisätään 45 artiklaan 3 kohta kohdat seuraavasti:

”2 a.     VIS-keskusjärjestelmän, kunkin jäsenvaltion kansallisen rajapinnan sekä VIS-keskusjärjestelmän ja kansallisten rajapintojen välisen tiedonsiirtoinfrastruktuurin kehittämiseksi tarvittavista, seuraavia asioita koskevista toimenpiteistä päätetään 49 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen:

a)

järjestelmän fyysisen arkkitehtuurin suunnittelu, sen tietoliikenneverkko mukaan luettuna

b)

tekniset näkökohdat, jotka liittyvät henkilötietojen suojeluun

c)

tekniset näkökohdat, joilla on huomattavaa taloudellista vaikutusta jäsenvaltioiden talousarvioon tai joilla on huomattavia teknisiä vaikutuksia jäsenvaltioiden kansallisiin järjestelmiin

d)

turvavaatimusten, myös biometristen näkökohtien kehittäminen”. [tark. 146]

3.   Tekniset eritelmät, jotka koskevat sormenjälkien ja kasvokuvan laatua, resoluutiota ja käyttöä biometriseen todentamiseen ja tunnistamiseen viisumitietojärjestelmässä, vahvistetaan täytäntöönpanosäädöksissä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 49 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen”.

34)

Lisätään 45 a artikla seuraavasti:

”45 a artikla

Tietojen käyttö raporttien ja tilastojen laatimista varten

1.   Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, komission, eu-LISAn ja asetuksella (EU) 2016/1624 perustetun Euroopan raja- ja merivartioviraston asianmukaisesti valtuutettu henkilöstö saa käyttää seuraavia tietoja, mutta ainoastaan raporttien ja tilastojen laatimista varten ja tietojen täydellisen anonymisoinnin avulla ilman, että yksittäiset henkilöt voidaan tunnistaa: [tark. 147]

a)

statusta koskevat tiedot;

b)

toimivaltainen viranomainen, sen paikkakunta mukaan lukien;

c)

hakijan sukupuoli, syntymäaika syntymävuosi ja nykyinen kansalaisuus; [tark. 148]

d)

ainoastaan lyhytaikaisten viisumien osalta jäsenvaltio, johon hakija saapuu ensimmäisenä;

e)

hakemuksen ja hakemusta koskevan päätöksen (myönnetty vai evätty) paikka ja päiväys;

f)

myönnetyn asiakirjan tyyppi eli onko kyse lentokentän kauttakulkuviisumista, yhtenäisestä tai alueellisesti rajoitetusta viisumista, pitkäaikaisesta viisumista vai oleskeluluvasta;

g)

ainoastaan lyhytaikaisten viisumien osalta matkustusasiakirjan laji ja myöntäjämaan kolmikirjaiminen tunnus;

h)

ainoastaan lyhytaikaisten viisumien osalta asiakirjaa tai hakemusta epäämistä koskevan päätöksen perustelut; pitkäaikaisten viisumien ja oleskelulupien osalta hakemusta koskeva päätös (myönnetäänkö vai evätäänkö hakemus ja millä perustein) , mukaan lukien viittaus kaikkiin osumiin hakujen kohteena olleista unionin tietojärjestelmistä, Europolin tai Interpolin tiedoista, asetuksen (EU 2018/1240 29 artiklassa tarkoitetusta seurantalistasta tai erityisistä riski-indikaattoreista ; [tark. 149]

h a)

asiakirjojen epäämistä koskevan päätöksen perustelut, mukaan lukien viittaus kaikkiin osumiin hakujen kohteena olleista unionin tietojärjestelmistä, Europolin tai Interpolin tiedoista, asetuksen (EU) 2018/1240 34 artiklassa tarkoitetusta seurantalistasta tai erityisistä riski-indikaattoreista; [tark. 150]

i)

ainoastaan lyhytaikaisten viisumien osalta hakemuksen evännyt toimivaltainen viranomainen, sen paikkakunta mukaan lukien, ja epäämispäivä;

j)

ainoastaan lyhytaikaisten viisumien osalta tapaukset, joissa sama hakija on hakenut lyhytaikaista oleskelua varten viisumia useammalta kuin yhdeltä viisumiviranomaiselta, ja tiedot näistä viisumiviranomaisista, niiden paikkakunnat ja epäämispäivämäärät;

k)

lyhytaikaisen viisumin osalta matkan päätarkoitus tai -tarkoitukset; pitkäaikaisten viisumien ja oleskelulupien osalta hakemuksen tarkoitus; [tark. 151]

l)

minkä tahansa asiakirjan viisumiasiakirjan peruuttamisen, mitätöinnin, kumoamisen tai voimassaolon jatkamisen yhteydessä tallennetut tiedot; [tark. 152]

m)

pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan voimassaolon päättymispäivä;

n)

sormenjälkien antamista koskevasta vaatimuksesta asetuksen (EY) N:o 810/2009 13 artiklan 7 kohdan nojalla vapautettujen henkilöiden määrä;

o)

8 artiklan 5 kohdan toisen virkkeen mukaisesti tapaukset, joissa 9 artiklan 6 alakohdassa tarkoitettuja tietoja ei tosiseikkojen perusteella ole voitu antaa;

p)

8 artiklan 5 kohdan toisen virkkeen mukaisesti tapaukset, joissa 9 artiklan 6 alakohdassa tarkoitettuja tietoja ei oikeudellisista syistä ole vaadittu;

q)

8 artiklan 5 kohdan toisen virkkeen mukaisesti tapaukset, joissa viisumi on evätty hakijalta, joka ei tosiseikkojen perusteella voinut antaa 9 artiklan 6 alakohdassa tarkoitettuja tietoja.

Euroopan raja- ja merivartioviraston asianmukaisesti valtuutetulla henkilöstöllä on oltava pääsy ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin tietoihin asetuksen (EU) 2016/1624 11 artiklassa tarkoitettujen riskianalyysien ja 13 artiklassa tarkoitettujen haavoittuvuusarviointien tekemiseksi.

2.   Eu-LISA tallentaa tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tiedot kyseisessä kohdassa mainittua tarkoitusta varten [yhteentoimivuudesta annetun (rajaturvallisuus ja viisumiasiat) ] asetuksen 2018/XX 39 artiklassa tarkoitettuun raportoinnin ja tilastoinnin keskustietoarkistoon.

3.   Jäljempänä 50 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut, eu-LISAn käyttöön ottamat menetelmät, joiden avulla voidaan arvioida viisumitietojärjestelmän toimintaa, antavat myös mahdollisuuden tuottaa säännöllisesti tilastoja seurannan varmistamiseksi.

4.   Eu-LISA laatii neljännesvuosittain tilastot, jotka perustuvat lyhytaikaisia viisumeja koskeviin viisumitietojärjestelmän tietoihin ja joista käy ilmi kunkin viisumihakemusten jättämispaikan osalta erityisesti seuraavat tiedot:

a)

lentokentän kauttakulkuviisumeja, useaan kauttakulkuun oikeuttavat lentokentän kauttakulkuviisumit mukaan lukien, koskevien hakemusten kokonaismäärä;

b)

myönnettyjen viisumien kokonaismäärä, A-toistuvaisviisumit mukaan lukien;

c)

myönnettyjen toistuvaisviisumien kokonaismäärä;

d)

evättyjen viisumien kokonaismäärä, A-toistuvaisviisumit mukaan lukien;

e)

yhtenäisiä viisumeja, mukaan lukien yhtenäiset toistuvaisviisumit, koskevien hakemusten kokonaismäärä;

f)

myönnettyjen viisumien kokonaismäärä, toistuvaisviisumit mukaan lukien;

g)

myönnettyjen toistuvaisviisumien kokonaismäärä, voimassaolon pituuden mukaan jaoteltuna (alle 6 kuukautta, 1 vuosi, 2 vuotta, 3 vuotta, 4 vuotta ja 5 vuotta);

h)

evättyjen yhtenäisten viisumien kokonaismäärä, toistuvaisviisumit mukaan lukien;

i)

myönnettyjen alueellisesti rajoitettujen viisumien kokonaismäärä.

Päivittäiset tilastotiedot tallennetaan raportoinnin ja tilastoinnin keskustietoarkistoon.

5.   Eu-LISA laatii neljännesvuosittain tilastot, jotka perustuvat pitkäaikaisia viisumeja ja oleskelulupia koskeviin viisumitietojärjestelmän tietoihin, joista käy ilmi kunkin paikan osalta erityisesti seuraavat tiedot:

a)

haettujen, myönnettyjen, evättyjen, pidennettyjen ja peruutettujen pitkäaikaisten viisumien kokonaismäärä;

b)

haettujen, myönnettyjen, evättyjen, pidennettyjen ja peruutettujen oleskelulupien kokonaismäärä.

6.   Kunkin vuoden lopussa laaditaan tilasto vuotuinen kertomus , johon on koottu kyseisen vuoden aikana neljännesvuosittain tehdyt tilastot. Tilastoissa esitetään tiedot kunkin jäsenvaltion osalta erikseen. Kertomus julkaistaan ja toimitetaan Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, Euroopan raja- ja merivartiovirastolle, Euroopan tietosuojavaltuutetulle ja kansallisille valvontaviranomaisille. [tark. 153]

7.   Eu-LISA antaa komission pyynnöstä sille tilastoja erityisistä näkökohdista, jotka liittyvät yhteisen viisumipolitiikan tai muuttoliikepolitiikan täytäntöönpanoon, mukaan lukien asetuksen (EU) N:o 1053/2013 soveltamiseen liittyvät näkökohdat.”

35)

Lisätään 45 b, 45 c, 45 d ja 45 e artikla seuraavasti:

”45 b artikla

Liikenteenharjoittajien pääsy tietoihin tarkistusten tekemiseksi

1.   Noudattaakseen Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 26 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisia velvoitteitaan lentoliikenteen harjoittajien, meriliikenteen harjoittajien ja ryhmiä linja-autoilla maanteitse kuljettavien kansainvälisten liikenteenharjoittajien on lähetettävä kysely viisumitietojärjestelmään sen tarkistamiseksi, onko kolmannen maan kansalaisella, jolla on lyhytaikainen viisumi, pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa, voimassa oleva lyhytaikainen viisumi, pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa. Tätä tarkoitusta varten liikenteenharjoittajien on toimitettava lyhytaikaisten viisumien osalta tämän asetuksen 9 artiklan 4 alakohdan a, b ja c alakohdassa tai 22 c artiklan a, b ja c alakohdassa luetellut tiedot tapauksen mukaan. Tapauksissa, joissa matkustajilta evätään pääsy liikennevälineeseen VIS-järjestelmästä tehdyn haun perusteella, liikenteenharjoittajien on ilmoitettava matkustajille asiasta ja siitä, miten he voivat käyttää oikeuksiaan tutustua VIS-järjestelmään tallennettuihin henkilötietoihin ja oikaista ja poistaa niitä . [tark. 154]

2.   Edellä olevan 1 kohdan täytäntöönpanemiseksi tai sen soveltamisesta johtuvien mahdollisten riitojen ratkaisemiseksi eu-LISA säilyttää lokitiedot kaikista sellaisista tietojenkäsittelytoiminnoista, jotka liikenteenharjoittajat suorittavat liikenteenharjoittajien yhteyskeskuksessa. Näistä lokitiedoista on käytävä ilmi päivä ja aika, jolloin toiminto suoritettiin, haussa käytetyt tiedot, liikenteenharjoittajien yhteyskeskuksen välittämät tiedot ja kyseisen liikenteenharjoittajan nimi.

Lokitietoja säilytetään kahden vuoden ajan. Lokitiedot suojataan asianmukaisin toimin luvattomalta pääsyltä.

3.   Suojattu pääsy päätöksen 2004/512/EY, sellaisena kuin se on muutettuna tällä asetuksella, 1 artiklan 2 kohdan h alakohdassa myös mobiiliteknisiä ratkaisuja hyödyntäen, 2 a artiklan h kohdassa tarkoitettuun liikenteenharjoittajien yhteyskeskukseen mahdollistaa sen, että liikenteenharjoittajat voivat tehdä 1 kohdassa tarkoitetun kyselyn ennen kuin matkustaja nousee liikennevälineeseen. Tätä tarkoitusta varten liikenteenharjoittajan on lähetettävä kysely voidakseen tehdä viisumitietojärjestelmästä haun käyttäen matkustusasiakirjan koneellisesti luettavaan kenttään sisältyviä tietoja. Liikenteenharjoittajan on annettava matkustusasiakirjan koneluettavan alueen sisältämät tiedot ja ilmoitettava maahantulojäsenvaltio. Lentoaseman kauttakulun tapauksessa liikenteenharjoittajaa ei poikkeuksellisesti velvoiteta tarkistamaan, onko kolmannen maan kansalaisella tapauksen mukaan voimassa oleva lyhytaikainen viisumi, pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa. [tark. 155]

4.   Viisumitietojärjestelmä vastaa ilmoittamalla, onko henkilöllä tapauksen mukaan voimassa oleva lyhytaikainen viisumi , pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa vai ei, antamalla liikenteenharjoittajille vastauksen muodossa OK / NOT OK. Jos on myönnetty asetuksen (EY) N:o 810/2009 25 artiklan mukaisesti alueellisesti rajoitettu lyhytaikainen viisumi, VIS-järjestelmän antamassa vastauksessa otetaan huomioon jäsenvaltio tai jäsenvaltiot, joiden osalta lupa on voimassa sekä liikenteenharjoittajan ilmoittama maahantulojäsenvaltio. Liikenteenharjoittajat voivat tallentaa lähetetyt tiedot ja saadun vastauksen sovellettavan lainsäädännön mukaisesti. Muodossa OK/NOT OK olevaa vastausta ei voida pitää päätöksenä sallia tai evätä maahantulo asetuksen (EU) 2016/399 mukaisesti. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä yksityiskohtaiset säännöt liikenteenharjoittajien yhdyskäytävän toimintaedellytyksistä ja sovellettavat tietosuoja- ja tietoturvallisuussäännöt. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 49 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. [tark. 156]

5.   Perustetaan yksinomaan liikenteenharjoittajille tarkoitettu todentamisjärjestelmä, jotta liikenteenharjoittajien asianmukaisesti valtuutetulla henkilöstöllä olisi 2 kohdan soveltamiseksi pääsy liikenteenharjoittajien yhteyskeskukseen. Todentamisjärjestelmää perustettaessa on otettava huomioon tietoturvallisuusriskien hallinta sekä sisäänrakennetun ja oletusarvoisen tietosuojan periaatteet. Komissio hyväksyy todentamisjärjestelmän täytäntöönpanosäädöksillä, jotka annetaan noudattaen 49 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä. [tark. 157]

5 a.     Liikenteenharjoittajien yhdyskäytävässä käytetään erillistä, ainoastaan luettavissa olevaa tietokantaa, jota päivitetään päivittäin yksisuuntaisella sisältöhaulla pienimmästä tarpeellisesta osajoukosta viisumitietojärjestelmään talletettuja tietoja. Liikenteenharjoittajien yhdyskäytävän turvallisuudesta, sen sisältämien henkilötietojen suojasta sekä prosessista, jossa henkilötietoja haetaan ja siirretään erilliseen, ainoastaan luettavissa olevaan tietokantaan, vastaa eu-LISA. [tark. 158]

5 b.     Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin liikenteenharjoittajiin kohdistetaan tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen, jäljempänä ’Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehty yleissopimus’, 26 artiklan 2 kohdan ja neuvoston direktiivin 2001/51/EY 4 artiklan mukaisia seuraamuksia, jos he kuljettavat sellaisia kolmansien maiden kansalaisia, joilta vaaditaan viisumi ja joilla ei ole voimassa olevaa viisumia. [tark. 159]

5 c.     Jos kolmansien maiden kansalaisilta evätään maahanpääsy, liikenteenharjoittaja, joka toi heidät ulkorajalle lento-, meri- tai maateitse, on velvoitettava ottamaan heidät välittömästi uudestaan vastuulleen. Rajaviranomaisten pyynnöstä liikenteenharjoittajat on velvoitettava palauttamaan kolmansien maiden kansalaiset joko kolmanteen maahan, josta heidät kuljetettiin, tai kolmanteen maahan, joka myönsi matkustusasiakirjan, jonka perusteella he matkustivat, tai mihin tahansa kolmanteen maahan, joka ottaa heidät varmasti vastaan. [tark. 160]

5 d.     Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, 1 kohdassa tarkoitettu tarkistaminen on tämän asetuksen soveltamispäivää seuraavien ensimmäisten kolmen vuoden ajan ryhmiä linja-autoilla maanteitse kuljettavien kansainvälisten liikenteenharjoittajien osalta valinnaista, eikä niihin sovelleta 5 b kohdassa tarkoitettuja säännöksiä. [tark. 161]

45 c artikla

Varmistusmenettelyt, joita sovelletaan, jos liikenteenharjoittajat eivät teknisistä syistä pääse tietoihin

1.   Jos 45 b artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kyselyn tekeminen on teknisistä syistä mahdotonta viisumitietotietojärjestelmän jonkin osan toimintahäiriön vuoksi tai muista liikenteenharjoittajien vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevista syistä, liikenteenharjoittajat vapautetaan velvollisuudesta varmistaa liikenteenharjoittajien yhteyskeskuksen kautta, että matkustajalla on hallussaan voimassa oleva viisumi tai matkustusasiakirja. Jos tietokantaa hallinnoiva viranomainen eu-LISA havaitsee tällaisen toimintahäiriön, se ilmoittaa asiasta liikenteenharjoittajille. Se ilmoittaa liikenteenharjoittajille myös siitä, että häiriö on korjattu. Jos liikenteenharjoittajat havaitsevat tällaisen toimintahäiriön, ne voivat ilmoittaa asiasta tietokantaa hallinnoivalla viranomaiselle eu-LISAlle . [tark. 162]

1 a.     Edellä 45 b artiklan 5 b kohdassa tarkoitettuja seuraamuksia ei määrätä liikenteenharjoittajille tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa. [tark. 163]

1 b.     Jos 45 b artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kyselyn tekeminen on liikenteenharjoittajalle teknisistä syistä mahdotonta muun syyn takia kuin viisumitietotietojärjestelmän jonkin osan toimintahäiriön vuoksi, kyseisen liikenteenharjoittajan on ilmoitettava asiasta eu-LISAlle. [tark. 164]

2.   Varmistusmenettelyjen yksityiskohdat hyväksytään täytäntöönpanosäädöksellä, joka hyväksytään 49 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

45 d artikla

Euroopan raja- ja merivartioryhmien pääsy viisumitietojärjestelmän tietoihin

1.   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1624 (*13) 40 artiklan 8 kohdassa säädetyn pääsyn lisäksi mukaisesti Euroopan raja- ja merivartioryhmien jäsenillä sekä palauttamiseen liittyviin tehtäviin osallistuvan henkilöstön ryhmillä on toimeksiantonsa rajoissa oltava pääsy viisumitietojärjestelmään tallennettuihin tietoihin ja oikeus tehdä niihin hakuja hoitaessaan mainitun asetuksen 40 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tehtäviään ja käyttäessään siinä tarkoitettuja valtuuksiaan. [tark. 165]

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun pääsyn varmistamiseksi Euroopan raja- ja rannikkovartiovirasto nimeää keskusyhteyspisteeksi erikoisyksikön, joka koostuu asianmukaisesti valtuutetuista eurooppalaisen raja- ja rannikkovartioston virkamiehistä. Keskusyhteyspiste tarkistaa, että 45 e artiklassa säädetyt viisumitietojärjestelmään pääsyn pyytämistä koskevat edellytykset täyttyvät.

45 e artikla

Euroopan raja- ja merivartioryhmien pääsyä viisumitietojärjestelmän tietoihin koskevat edellytykset ja menettely

1.   Euroopan raja- ja rannikkovartioryhmä voi 45 d artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tietoihin pääsyn osalta pyytää 45 d artiklan 2 kohdassa tarkoitetulta eurooppalaisen raja- ja merivartioston keskusyhteyspisteeltä pääsyä kaikkiin viisumitietojärjestelmään tallennettuihin tietoihin tai tiettyihin tietoihin. Pyynnössä on viitattava kyseisen jäsenvaltion rajatarkastuksia, ja rajojen valvontaa ja/tai henkilöiden palauttamista koskevaan toteutussuunnitelmaan, johon pyyntö perustuu. Saatuaan tietoihin pääsyä koskevan pyynnön eurooppalaisen raja- ja merivartioston keskusyhteyspiste tarkistaa, täyttyvätkö 2 kohdassa tarkoitetut edellytykset. Jos kaikki edellytykset täyttyvät, keskusyhteyspisteen asianmukaisesti valtuutettu henkilöstö käsittelee pyynnöt. Viisumitietojärjestelmästä haetut tiedot on välitettävä ryhmälle siten, että tietoturvaa ei vaaranneta. [tark. 166]

2.   Tietoihin pääsyyn sovelletaan seuraavia edellytyksiä:

a)

vastaanottava jäsenvaltio valtuuttaa ryhmän jäsenet tekemään hakuja viisumitietojärjestelmästä rajatarkastuksia, ja rajojen valvontaa ja henkilöiden palauttamista koskevassa toteutussuunnitelmassa määriteltyjen operatiivisten tavoitteiden saavuttamiseksi; ja [tark. 167]

b)

hakujen tekeminen viisumitietojärjestelmästä on välttämätöntä vastaanottavan jäsenvaltion ryhmälle uskomien erityistehtävien suorittamiseksi.

3.   Ryhmien jäsenet ja palauttamiseen liittyviin tehtäviin osallistuvan henkilöstön ryhmät saavat toimia viisumitietojärjestelmästä saatujen tietojen perusteella asetuksen (EU) 2016/1624 40 artiklan 3 kohdan mukaisesti ainoastaan toimintapaikkanaan olevan vastaanottavan jäsenvaltion rajavartijoiden tai palauttamiseen liittyviin tehtäviin osallistuvan henkilöstön ohjeiden mukaisesti ja pääsääntöisesti näiden läsnä ollessa. Vastaanottava jäsenvaltio voi valtuuttaa ryhmien jäseniä toimimaan puolestaan. [tark. 168]

4.   Epäilyttävissä tapauksissa tai jos viisumin haltijan, pitkäaikaisen viisumin haltijan tai oleskeluluvan haltijan henkilöllisyyden todentaminen epäonnistuu, Euroopan raja- ja merivartioryhmän jäsen lähettää henkilön vastaanottavan jäsenvaltion rajavartijan luo.

5.   Ryhmien jäsenet käyttävät viisumitietojärjestelmän tietoja seuraavasti:

a)

suorittaessaan asetuksessa (EU) 2016/399 tarkoitettuja rajatarkastuksiin liittyviä tehtäviä ryhmien jäsenillä on pääsy viisumitietojärjestelmän tietoihin ulkorajojen ylityspaikoilla tapahtuvaa todentamista varten tämän asetuksen 18 tai 22 g artiklan mukaisesti;

b)

tarkastaessaan, täyttyvätkö jäsenvaltioiden alueelle tuloa ja siellä oleskelua ja asumista koskevat edellytykset, ryhmien jäsenillä on pääsy viisumitietojärjestelmän tietoihin jäsenvaltioiden alueella tapahtuvaa kolmansien maiden kansalaisia koskevaa todentamista varten tämän asetuksen 19 tai 22 h artiklan mukaisesti;

c)

tunnistaessaan henkilöitä, jotka eivät ehkä täytä tai eivät ehkä enää täytä jäsenvaltioiden alueelle tuloa, siellä oleskelua tai asumista koskevia edellytyksiä, ryhmien jäsenillä on pääsy viisumitietojärjestelmän tietoihin tunnistamista varten tämän asetuksen 20 artiklan mukaisesti.

6.   Jos tietoihin pääsy ja haku tuottavat osuman viisumitietojärjestelmästä, siitä ilmoitetaan vastaanottavalle jäsenvaltiolle.

7.   Tietokantaa hallinnoiva viranomainen säilyttää lokitiedot Euroopan raja- ja merivartioryhmien jäsenten tai palauttamiseen liittyviin tehtäviin osallistuvan henkilöstön ryhmien viisumitietojärjestelmässä suorittamista tietojenkäsittelytapahtumista 34 artiklan säännösten mukaisesti. [tark. 169]

8.   Jokaisesta Euroopan raja- ja merivartioviraston suorittamasta tietojenkäsittelytapahtumasta ja hausta on tallennettava lokitiedot 34 artiklan säännösten mukaisesti, ja kaikki tapaukset, joissa on käytetty Euroopan raja- ja merivartioviraston ryhmien saamia tietoja, on kirjattava. [tark. 170]

9.   Lukuun ottamatta tilanteita, joissa on suoritettava tehtäviä EU:n matkustustieto- ja lupajärjestelmän (ETIAS) perustamisesta annetun asetuksen soveltamiseksi, Mitään viisumitietojärjestelmän osaa ei saa yhdistää mihinkään Euroopan raja- ja merivartioviraston käyttämään tai virastossa käytettävään tietojen keräämiseen ja käsittelyyn tarkoitettuun tietokonejärjestelmään, eikä sellaisia viisumitietojärjestelmään sisältyviä tietoja, joihin Euroopan raja- ja merivartiovirastolla on pääsy, saa siirtää tällaiseen järjestelmään. Mitään viisumitietojärjestelmän osaa ei saa ladata verkon kautta. Lokitietojen tallentamista tietojenkäsittelytapahtumista ja hauista ei katsota viisumitietojärjestelmän tietojen laittomaksi lataamiseksi tai kopioinniksi. [tark. 171]

10.   Euroopan raja- ja merivartiovirasto hyväksyy 32 artiklassa säädetyt toimenpiteet tietoturvan varmistamiseksi ja soveltaa niitä.”

(*13)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1624, annettu 14 päivänä syyskuuta 2016, Eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 863/2007, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2007/2004 ja neuvoston päätöksen 2005/267/EY kumoamisesta (EUVL L 251, 16.9.2016, s. 1)."

35 a)

Poistetaan 46, 47 ja 48 artiklat. [tark. 172, 173 ja 174]

35 b)

Lisätään artikla seuraavasti:

”48 a artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.     Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2.     Siirretään komissiolle … päivästä …kuuta … … …[tämän asetuksen voimaantulopäivä] viiden vuoden ajaksi 9 c b ja 23 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.     Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 9 c b ja 23 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.     Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.     Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.     Edellä olevien 9 c b ja 23 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.” [tark. 175]

36)

Korvataan 49 artikla seuraavasti:

”49 artikla

Komiteamenettely

1.   Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011 (*14) tarkoitettu komitea.

2.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

(*14)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).”"

37)

Lisätään 49 a artikla seuraavasti:

”49 a artikla

Neuvoa-antava ryhmä

Eu-LISA perustaa neuvoa-antavan ryhmän, joka tarjoaa sille viisumitietojärjestelmään liittyvää asiantuntemusta erityisesti sen vuotuisen työohjelman ja vuotuisen toimintakertomuksen laadinnan yhteydessä.”

38)

Korvataan 50 artikla seuraavasti:

”50 artikla

Perusoikeuksiin kohdistuvien vaikutusten seuranta ja arviointi [tark. 176]

1.   Tietokantaa hallinnoiva viranomainen Eu-LISA varmistaa, että käytettävissä on menetelmiä, joiden avulla voidaan arvioida viisumitietojärjestelmän toimintaa suhteessa tuloksia, kustannustehokkuutta, tietoturvaa ja palvelujen laatua koskeviin tavoitteisiin , sekä arvioida, noudatetaanko perusoikeuksia, myös oikeutta henkilötietojen suojaan, oikeutta syrjimättömyyteen, lapsen oikeuksia ja oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin . [tark. 177]

2.   Tietokantaa hallinnoivalla viranomaisella Eu-LISAlla on oltava teknistä ylläpitoa varten käytössään tarvittavat tiedot viisumitietojärjestelmässä suoritetusta tietojenkäsittelystä. [tark. 178]

3.   Eu-LISA antaa kahden vuoden välein Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle kertomuksen viisumitietojärjestelmän teknisestä toiminnasta ja sen turvallisuudesta turvallisuudesta ja kustannuksista. Kertomuksen on sisällettävä katsaus hankkeen senhetkiseen etenemiseen ja sen kustannusten kehitykseen, arvio rahoitusvaikutuksista sekä tietoja mahdollisista teknisistä ongelmista ja riskeistä, jotka voivat vaikuttaa järjestelmän kokonaiskustannuksiin. [tark. 179]

3 a.     Jos kehitysprosessi viivästyy, eu-LISAn on ilmoitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle mahdollisimman pian viivästyksen syistä sekä sen ajallisista ja rahoitukseen liittyvistä vaikutuksista. [tark. 180]

4.   Kunkin jäsenvaltion ja Europolin on arkaluonteisten tietojen julkistamista koskevaa kansallista lainsäädäntöä noudattaen laadittava vuosittain kertomukset, jotka koskevat lainvalvontatarkoituksessa viisumitietojärjestelmään pääsyn toimivuutta ja jotka sisältävät tietoja ja tilastoja seuraavista:

a)

tietojen katsomisen täsmällinen tarkoitus, mukaan lukien terrorismirikoksen tai muun vakavan rikoksen nimike , sekä alle 12-vuotiaita lapsia koskevien tietojen tutustumiskerrat ; [tark. 181]

b)

asianmukaiset syyt perusteltuun epäilyyn, jonka mukaan rikoksesta epäilty, rikokseen syyllistynyt tai rikoksen uhri kuuluu tämän asetuksen soveltamisalaan;

c)

lainvalvontatarkoituksessa viisumitietojärjestelmään pääsyä koskevien pyyntöjen lukumäärä;

c a)

niiden tapausten lukumäärä ja tyypit, joissa käytettiin 22 m artiklan 2 kohdassa olevia kiireellisiä tapauksia varten tarkoitettuja menettelyjä, mukaan lukien tapaukset, joissa keskusyhteyspiste on jälkikäteen tehtävän tarkistuksen seurauksena todennut, että kyse ei ollut kiireellisestä tapauksesta; [tark. 182]

d)

henkilöiden tunnistamiseen johtaneiden tapausten lukumäärä ja tyypit.

d a)

lapsikauppaa koskevat tilastot, henkilöiden tunnistamiseen johtaneiden tapausten lukumäärä mukaan luettuna. [tark. 183]

Jäsenvaltioiden ja Europolin vuosittaiset kertomukset on toimitettava komissiolle viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun 30 päivänä. Komission on koottava vuosittaiset kertomukset kattavaan kertomukseen, joka julkaistaan viimeistään saman vuoden joulukuun 30 päivänä. [tark. 184]

5.   Komissio laatii joka neljäs toinen vuosi yleisarvioinnin viisumitietojärjestelmästä. Yleisarvioinnissa tarkastellaan tuloksia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja aiheutuneita kustannuksia sekä arvioidaan toiminnan perustana olevien periaatteiden pätevyyttä ja sen vaikutusta perusoikeuksiin , tämän asetuksen soveltamista VIS-järjestelmään, VIS-järjestelmän toimintavarmuutta, 31 artiklassa tarkoitettujen säännösten käyttöä ja tulevan toiminnan edellytyksiä. Komissio toimittaa arvioinnin Euroopan parlamentille ja neuvostolle. [tark. 185]

6.   Jäsenvaltioiden on toimitettava tietokantaa hallinnoivalle viranomaiselle ja komissiolle 3, 4 ja 5 kohdassa tarkoitettujen kertomusten laatimiseen tarvittavat tiedot.

7.   Tietokantaa hallinnoivan viranomainen toimittaa komissiolle 5 kohdassa tarkoitettujen yleisarviointien laatimiseen tarvittavat tiedot.”

39)

Korvataan liitteen 1 otsikko seuraavasti:

”Luettelo 31 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista kansainvälisistä järjestöistä”. [tark. 186]

40)

Lisätään 22 artiklan jälkeen III a ja III b luku seuraavasti:

III a LUKU

PITKÄAIKAISIA VIISUMEJA JA OLESKELULUPIA KOSKEVIEN TIETOJEN TALLENTAMINEN JA KÄYTTÖ

22 a artikla

Menettelyt tietojen tallentamiseksi pitkäaikaista viisumia tai oleskelulupaa koskevasta hakemuksesta tehdyn päätöksen jälkeen

1.   Pitkäaikaista viisumia tai oleskelulupaa koskevasta hakemuksesta tehdyn päätöksen jälkeen kyseisen päätöksen tehneen viranomaisen on viipymättä luotava henkilökohtainen tiedosto tallentamalla viisumitietojärjestelmään 22 c tai 22 d artiklassa tarkoitetut tiedot.

1 a.     Viranomaisen, jolla on päätöksenteon edellyttämä toimivalta, on luotava henkilökohtainen tiedosto ennen päätöksen tekemistä. [tark. 187]

2.   Kun henkilökohtainen tiedosto on luotu, viisumitietojärjestelmä käynnistää automaattisesti 22 b artiklan mukaisen haun.

3.   Jos hakemus on tehty ryhmän jäsenenä tai perheenjäsenen kanssa, viranomaisen on luotava henkilökohtainen tiedosto kustakin ryhmään kuuluvasta henkilöstä ja linkitettävä niiden henkilöiden tiedostot, jotka ovat tehneet hakemuksen yhdessä ja joille on myönnetty pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa. Vanhempien tai laillisten holhoojien ja lasten hakemuksia ei eroteta toisistaan. [tark. 188]

4.   Jos jotakin tietoa ei unionin tai kansallisen lainsäädännön nojalla vaadita tai sitä ei tosiseikkojen perusteella voida antaa, asianomaiseen kohtaan tai asianomaisiin kohtiin merkitään ”ei sovelleta”. Sormenjälkien osalta viisumitietojärjestelmässä on voitava erottaa toisistaan tapaukset, joissa sormenjälkien antamista ei vaadita unionin tai kansallisen lainsäädännön nojalla, ja tapaukset, joissa niitä ei tosiseikkojen perusteella voida antaa.

22 b artikla

Haut muista järjestelmistä

1.   Viisumitietojärjestelmä käsittelee tiedostot automaattisesti osumien löytämiseksi yksinomaan sen arvioimiseksi, voisiko henkilö muodostaa asetuksen (EU) 2016/399 6 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetun uhkan jäsenvaltioiden yleiselle järjestykselle, tai sisäiselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle. Viisumitietojärjestelmä tutkii kunkin tiedoston erikseen. [tark. 189]

2.   Joka kerta kun pitkäaikaisesta viisumista tai oleskeluluvasta luodaan 22 c artiklan mukaisesti henkilökohtainen tiedosto pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan myöntämisen tai epäämisen jälkeen, viisumitietojärjestelmä käynnistää [yhteentoimivuudesta annetun asetuksen (rajaturvallisuus ja viisumiasiat) ] 6 artiklan 1 kohdassa määriteltyä Euroopan hakuportaalia käyttäen haun, jossa verrataan tämän asetuksen 22 c artiklan 2 alakohdan a, b, c, f ja g alakohdassa tarkoitettuja tietoja viisumitietojärjestelmässä, Schengenin tietojärjestelmässä (SIS), rajanylitystietojärjestelmässä (EES), EU:n matkustustieto- ja lupajärjestelmässä (ETIAS), mukaan lukien EU:n matkustustieto- ja -lupajärjestelmän perustamisesta annetun asetuksen (EU) 2018/XX 29 artiklassa tarkoitettu seurantalista, [ECRIS-TCN-järjestelmässä terrorismirikoksiin ja muihin vakaviin rikoksiin liittyvien tuomioiden osalta], Europolin tiedoissa, varastettuja ja kadonneita matkustusasiakirjoja koskevassa Interpolin tietokannassa (SLTD) ja Interpolin TDAWN-tietokannassa (Travel Documents Associated with Notices) oleviin tietoihin. Viisumitietojärjestelmä tarkistaa ,

a)

vastaako hakemusta varten käytetty matkustusasiakirja SIS:ssä kadonneeksi, varastetuksi tai kavalletuksi ilmoitettua tai mitätöityä matkustusasiakirjaa

b)

vastaako hakemusta varten käytetty matkustusasiakirja SLTD-tietokannassa kadonneeksi tai varastetuksi ilmoitettua tai mitätöityä matkustusasiakirjaa

c)

onko hakijasta annettu SIS:iin tallennettu maahantulo- ja oleskelukieltoa koskeva kuulutus

d)

onko hakijasta annettu SIS:iin tallennettu kuulutus, joka koskee kiinniottoa ja eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista varten tai kiinniottoa ja luovutussopimuksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista varten etsittäviä henkilöitä

e)

onko ETIAS-keskusjärjestelmässä hakijaa ja matkustusasiakirjaa koskeva evätty, kumottu tai mitätöity matkustuslupa

f)

ovatko hakija ja matkustusasiakirja asetuksen (EU) 2018/1240 34 artiklassa tarkoitetulla seurantalistalla

g)

onko hakijaa koskevat tiedot jo kirjattu VIS-järjestelmään saman henkilön kohdalle

h)

vastaavatko hakemuksessa annetut matkustusasiakirjaa koskevat tiedot toista hakemusta, joka koskee pitkäaikaista viisumia tai oleskelulupaa ja jossa on eri henkilötiedot

i)

koskeeko hakijaa ilmoitus, jonka mukaan hän on sallitun oleskeluajan ylittänyt henkilö, tai onko hänet aikaisemmin ilmoitettu tällaiseksi henkilöksi EES:ssä

j)

onko hakija rekisteröity henkilöksi, jolta on evätty maahanpääsy EES:ssä

k)

onko hakija sellaisen VIS:iin tallennetun päätöksen kohteena, jolla on evätty, mitätöity tai kumottu lyhytaikainen viisumi

l)

onko hakija sellaisen VIS:iin tallennetun päätöksen kohteena, jolla on evätty, mitätöity tai kumottu pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa

m)

onko hakijan henkilöllisyyden yksilöiviä tietoja tallennettu Europolin tietoihin

n)

kun on kyse alaikäisestä hakijasta, onko

i)

hakijan huoltajasta tai laillisesta holhoojasta annettu SIS-järjestelmään tallennettu kuulutus, joka koskee kiinniottoa ja eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista varten tai kiinniottoa ja luovutussopimuksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista varten etsittäviä henkilöitä

ii)

hakijan huoltajasta tai laillisesta holhoojasta annettu SIS-järjestelmään maahantulo- ja oleskelukieltoa koskeva kuulutus

iii)

hakijan huoltajalla tai laillisella holhoojalla matkustusasiakirja asetuksen (EU) 2018/1240 34 artiklassa tarkoitetulla seurantalistalla.

Tällä kohdalla ei saa estää turvapaikkahakemuksen jättämistä sen perusteluista riippumatta. Siinä tapauksessa, että viisumihakemuksen jättänyt henkilö on perheväkivallan tai ihmiskaupan kaltaisen väkivaltaisen rikollisuuden uhri, johon tukija on syyllistynyt, viisumitietojärjestelmään rekisteröidyt tiedot on erotettava tukijan tiedoista uhrin suojelemiseksi uusilta riskeiltä.

Virheellisten osumien riskin estämiseksi biometristen tietojen asiantuntijan on ehdottomasti tarkastettava manuaalisesti alle 14-vuotiaita tai yli 75-vuotiaita koskevat osumat, jotka on saatu yli viisi vuotta aiemmin otettujen biometristen tunnisteiden pohjalta ja jotka eivät vahvista kolmannen maan kansalaisen henkilöllisyyttä. [tark. 190]

3.   Viisumitietojärjestelmä lisää henkilökohtaiseen tiedostoon viitteen 2 ja 5 kohtaa sovellettaessa saatuihin osumiin. Lisäksi viisumitietojärjestelmä tapauksen mukaan määrittää osuman aikaansaaneiden tietojen tallentajaksi tai toimittajaksi yhden tai useamman jäsenvaltion tai Europolin, ja kirjaa tämän tiedon henkilökohtaiseen tiedostoon. Muita tietoja kuin viittausta mahdolliseen osumaan sekä tiedon luovuttajaa ei tallenneta. [tark. 191]

3 a.     Kun tehdään haku SLTD-tietokantaan, tietoja, joita ESP:n käyttäjä käyttää haun käynnistämiseen, ei jaeta Interpolin tietojen omistajien kanssa. [tark. 192]

4.   Tämän artiklan 2 kohdan nojalla tehtävissä hauissa, jotka koskevat myönnettyjä tai pidennettyjä pitkäaikaisia viisumeja, on 2 artiklan 2 kohdan f alakohdan soveltamiseksi verrattava 22 c artiklan 2 alakohdassa tarkoitettuja tietoja SIS-järjestelmässä oleviin tietoihin, jotta voidaan määrittää, onko viisuminhaltijasta tehty jokin seuraavista kuulutuksista: [tark. 193] (Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)

a)

kuulutus henkilöistä, joita etsitään kiinniottoa ja eurooppalaisen pidätysmääräyksen tai luovutussopimuksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista varten;

b)

kuulutus kadonneista henkilöistä;

c)

kuulutus henkilöistä, joita etsitään oikeudelliseen menettelyyn osallistumista varten;

d)

kuulutus henkilöistä ja esineistä salaista tarkkailua tai , erityistarkastuksia tai tiedustelutarkastuksia varten. [tark. 194]

Jos tässä kohdassa tarkoitettu vertailu tuottaa yhden tai useamman osuman, viisumitietojärjestelmä lähettää haun käynnistäneen jäsenvaltion keskusviranomaiselle automaattisen ilmoituksen, jotta se toteuttaisi asianmukaiset jatkotoimet. Edellä olevaa 9 a artiklan 5 a, 5 b, 5 c ja 5 d kohtaa sekä 9 c, 9 c a ja 9 c b artiklaa sovelletaan soveltuvin osin, jollei seuraavista erityissäännöksistä muuta johdu. [tark. 195]

5.   EES-, ETIAS- ja VIS-järjestelmän tietoihin 2 kohdan nojalla tehtävien hakujen osalta osumat rajataan matkustusluvan, maahantulon tai viisumin epäämisiin turvallisuussyistä.

6.   Jos jäsenvaltion konsuliviranomainen myöntää pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan tai pidentää sitä, sovelletaan 9 a artiklaa. [tark. 196]

7.   Jos jäsenvaltion alueella oleva viranomainen myöntää oleskeluluvan tai pidentää sitä tai jos se pidentää pitkäaikaista viisumia, sovelletaan seuraavaa:

a)

kyseisen viranomaisen on tarkistettava, vastaavatko henkilökohtaiseen tiedostoon tallennetut tiedot viisumitietojärjestelmässä olevia tietoja tai jossakin 2 kohdan nojalla haun kohteena olevassa EU:n tietojärjestelmässä tai tietokannassa olevia tietoja, Europolin tietoja tai Interpolin tietokannoissa olevia tietoja;

b)

jos 2 kohtaa sovellettaessa saatu osuma liittyy Europolin tietoihin, siitä ilmoitetaan Europolin kansalliselle yksikölle jatkotoimia varten;

c)

jos tiedot eivät vastaa toisiaan eikä 2 ja 3 kohdassa tarkoitetussa automatisoidussa käsittelyssä ole löytynyt muita osumia, viranomaisen on poistettava virheellinen osuma hakemustiedostosta;

d)

jos tiedot vastaavat toisiaan tai jos on edelleen epäilyksiä hakijan henkilöllisyydestä, viranomaisen on ryhdyttävä toimiin EU:n ja kansallisessa lainsäädännössä säädettyjen menettelyjen, edellytysten ja kriteerien mukaisesti niiden tietojen perusteella, jotka saivat aikaan 4 kohdassa tarkoitetun osuman. [tark. 197]

22 c artikla

Pitkäaikaisesta viisumista tai oleskeluluvasta luotava henkilökohtainen tiedosto

Edellä olevan 22 a artiklan 1 kohdan nojalla luodun henkilökohtaisen tiedoston on sisällettävä seuraavat tiedot:

1)

asiakirjan myöntänyt viranomainen, paikkakunta mukaan lukien;

2)

seuraavat haltijaa koskevat tiedot:

a)

sukunimi; etunimi tai etunimet; syntymäaika syntymävuosi ; nykyinen kansalaisuus tai kansalaisuudet; sukupuoli; syntymäaika, -paikka syntymäpaikka ja -maa; [tark. 198]

b)

matkustusasiakirjan laji ja numero ja matkustusasiakirjan myöntäneen maan kolmikirjaiminen tunnus;

c)

matkustusasiakirjan voimassaolon päättymispäivä;

cc)

matkustusasiakirjan myöntänyt viranomainen;

d)

alaikäisten osalta haltijan huoltajan tai laillisen holhoojan sukunimi ja etunimi tai etunimet;

e)

luonnollisen henkilön suku- ja etunimi sekä osoite taikka työnantajan tai muun organisaation, johon hakemus perustuu, nimi ja osoite;

f)

haltijan kasvokuva, jos mahdollista, reaaliaikaisesti otettuna; [tark. 199]

g)

haltijan kaksi sormenjälkeä asiaa koskevan unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti;

3)

seuraavat myönnettyä pitkäaikaista viisumia tai oleskelulupaa koskevat tiedot:

a)

statusta koskevat tiedot, joista käy ilmi, että pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa on myönnetty;

b)

pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan myöntämispäätöksen paikka ja päiväys;

c)

myönnetyn asiakirjan tyyppi (pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa);

d)

pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan numero;

e)

pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan voimassaolon päättymispäivä.

22 d artikla

Pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan epäämisestä tietyissä tapauksissa luotava henkilökohtainen tiedosto

Kun on tehty päätös pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan epäämisestä, koska hakijan katsotaan muodostavan uhkan yleiselle järjestykselle, tai sisäiselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle tai koska hakija on esittänyt vilpillisin keinoin hankittuja tai väärennettyjä tai muutettuja asiakirjoja, epäämispäätöksen tehneen viranomaisen on viipymättä luotava henkilökohtainen tiedosto, joka sisältää seuraavat tiedot: [tark. 200]

a)

nykyinen sukunimi, sukunimi syntymähetkellä (aiempi sukunimi tai aiemmat sukunimet); etunimi tai etunimet; sukupuoli; syntymäaika, -paikka ja -maa;

b)

nykyinen kansalaisuus ja kansalaisuus syntymähetkellä;

c)

matkustusasiakirjan laji ja numero, asiakirjan myöntänyt viranomainen ja myöntämispäivä sekä voimassaolon päättymispäivä;

d)

alaikäisten osalta hakijan huoltajan tai laillisen holhoojan sukunimi ja etunimi tai etunimet;

e)

sen luonnollisen henkilön sukunimi, etunimi ja osoite, johon hakemus perustuu; [tark. 201] (Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)

f)

hakijan kasvokuva, jos mahdollista, reaaliaikaisena reaaliaikaisesti otettuna; [tark. 202]

g)

hakijan kaksi sormenjälkeä asiaa koskevan unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti;

h)

tiedot, jotka osoittavat, että pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa on evätty, koska hakijan katsotaan muodostavan uhkan yleiselle järjestykselle, tai sisäiselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle, tai koska hakija on esittänyt vilpillisin keinoin hankittuja tai väärennettyjä tai muutettuja asiakirjoja; [tark. 203]

i)

viranomainen, joka on evännyt pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan, paikkakunta mukaan lukien;

j)

pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan epäämispäätöksen paikka ja päiväys.

22 e artikla

Lisätiedot, jotka tallennetaan, jos pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa peruutetaan

1.   Jos oleskelulupa tai pitkäaikainen viisumi on päätetty peruuttaa taikka pitkäaikaisen viisumin voimassaoloaikaa on päätetty lyhentää, päätöksen tehneen viranomaisen on lisättävä henkilökohtaiseen tiedostoon seuraavat tiedot:

a)

statusta koskevat tiedot, joista käy ilmi, että pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa on peruutettu tai pitkäaikaisen viisumin voimassaoloaikaa on lyhennetty;

b)

viranomainen, joka on peruuttanut pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan tai lyhentänyt pitkäaikaisen viisumin voimassaoloaikaa, paikkakunta mukaan lukien;

c)

päätöksen paikka ja päiväys;

d)

pitkäaikaisen viisumin voimassaolon mahdollinen uusi päättymispäivä;

e)

viisumitarran sarjanumero, jos viisumin voimassaoloajan lyhentäminen tapahtuu antamalla uusi viisumitarra.

2.   Henkilökohtaisessa tiedostossa on myös ilmoitettava 22 d artiklan h alakohdassa tarkoitetut syyt pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan peruuttamiseen tai pitkäaikaisen viisumin voimassaoloajan lyhentämiseen.

22 f artikla

Lisätiedot, jotka tallennetaan, jos pitkäaikaista viisumia tai oleskelulupaa pidennetään

Jos oleskelulupaa tai pitkäaikaista viisumia on päätetty pidentää, pidentämisestä päättäneen viranomaisen on lisättävä henkilökohtaiseen tiedostoon seuraavat tiedot:

a)

statusta koskevat tiedot, joista käy ilmi, että pitkäaikaista viisumia tai oleskelulupaa on pidennetty;

b)

viranomainen, joka pidensi pitkäaikaista viisumia tai oleskelulupaa, paikkakunta mukaan lukien;

c)

päätöksen paikka ja päiväys;

d)

pitkäaikaisen viisumin tapauksessa viisumitarran sarjanumero, jos pitkäaikaisen viisumin pidentäminen tapahtuu antamalla uusi viisumitarra;

e)

viisumin pidennetyn voimassaoloajan päättymispäivä.

22 g artikla

Pääsy tietoihin pitkäaikaisten viisumien ja oleskelulupien tarkistamista varten ulkorajojen ylityspaikoilla

1.   Ulkorajojen ylityspaikoilla asetuksen (EU) 2016/399 mukaisesti suoritettavista tarkastuksista vastaavilla toimivaltaisilla viranomaisilla on oikeus tehdä hakuja käyttämällä asiakirjan numeroa yhdessä yhden tai useamman tämän asetuksen 22 c artiklan 2 alakohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetun tiedon kanssa, mutta ainoastaan todentaakseen asiakirjan haltijan henkilöllisyyden ja/tai pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan aitouden ja voimassaolon sekä varmistaakseen, että henkilön ei katsota muodostavan asetuksen (EU) 2016/399 6 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettua uhkaa minkään jäsenvaltion yleiselle järjestykselle, tai sisäiselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle. [tark. 204]

2.   Jos haku 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen perusteella osoittaa, että asiakirjan haltijaa koskevia tietoja on tallennettu viisumitietojärjestelmään, toimivaltainen rajavalvontaviranomainen saa pääsyn seuraaviin henkilökohtaisen tiedoston tietoihin, mutta ainoastaan 1 kohdassa mainittuja tarkoituksia varten:

a)

pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan statusta koskevat tiedot, joista käy ilmi, onko se myönnetty, peruutettu tai onko sitä pidennetty;

b)

22 c artiklan 3 alakohdan c, d ja e alakohdassa tarkoitetut tiedot;

c)

tapauksen mukaan 22 e artiklan 1 kohdan d ja e alakohdassa tarkoitetut tiedot;

d)

tapauksen mukaan 22 f artiklan d ja e alakohdassa tarkoitetut tiedot;

e)

22 c artiklan 2 alakohdan f alakohdassa tarkoitetut valokuvat kasvokuvat . [tark. 205]

22 h artikla

Tietoihin pääsy jäsenvaltioiden alueella tapahtuvaa todentamista varten

1.   Viranomaisilla, joilla on toimivalta suorittaa jäsenvaltioiden alueella jäsenvaltioiden alueelle tuloa ja siellä oleskelua ja asumista koskevien edellytysten täyttymistä koskevia tarkastuksia, ja tapauksen mukaan myös poliisiviranomaisilla, on oikeus tehdä hakuja käyttämällä pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan numeroa yhdessä yhden tai useamman 22 c artiklan 2 alakohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetun tiedon kanssa, mutta ainoastaan todentaakseen asiakirjan haltijan henkilöllisyyden ja pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan aitouden ja voimassaolon sekä varmistaakseen, että henkilön ei katsota muodostavan uhkaa minkään jäsenvaltion yleiselle järjestykselle, sisäiselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle. [tark. 206]

2.   Jos haku 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen perusteella osoittaa, että haltijaa koskevia tietoja on tallennettu viisumitietojärjestelmään, toimivaltainen viranomainen saa pääsyn seuraaviin henkilökohtaisessa tiedostossa oleviin tietoihin sekä mahdollisissa 22 a artiklan 3 kohdan nojalla linkitetyissä tiedostoissa oleviin tietoihin, mutta ainoastaan 1 kohdassa mainittuja tarkoituksia varten:

a)

pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan statusta koskevat tiedot, joista käy ilmi, onko se myönnetty, peruutettu tai onko sitä pidennetty;

b)

22 c artiklan 3 alakohdan c, d ja e alakohdassa tarkoitetut tiedot;

c)

tapauksen mukaan 22 e artiklan 1 kohdan d ja e alakohdassa tarkoitetut tiedot;

d)

tapauksen mukaan 22 f artiklan d ja e alakohdassa tarkoitetut tiedot;

e)

22 c artiklan 2 alakohdan f alakohdassa tarkoitetut valokuvat kasvokuvat . [tark. 207]

22 i artikla

Tietoihin pääsy kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten käsittelyvastuun määrittämistä varten

1.   Toimivaltaisilla turvapaikkaviranomaisilla on oikeus tehdä hakuja kansainvälistä suojelua hakevan henkilön sormenjälkien perusteella, mutta ainoastaan kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastaavan jäsenvaltion määrittämiseksi asetuksen (EU) N:o 604/2013 12 artiklan mukaisesti.

Jos kansainvälistä suojelua hakevan sormenjälkiä ei voida käyttää tai haku sormenjäljillä epäonnistuu, haku tehdään käyttämällä pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan numeroa yhdessä 22 c artiklan 2 alakohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettujen tietojen kanssa.

2.   Jos haku 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen perusteella osoittaa, että viisumitietojärjestelmään on kirjattu pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa, toimivaltainen turvapaikkaviranomainen saa pääsyn seuraaviin hakemustiedoston tietoihin ja g alakohdassa tarkoitettuihin 22 a artiklan 4 kohdan nojalla linkitettyjen hakijan puolison ja lasten hakemustiedostojen tietoihin, mutta ainoastaan 1 kohdassa mainittuja tarkoituksia varten:

a)

viranomainen, joka on myöntänyt pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan tai pidentänyt sitä;

b)

22 c artiklan 2 alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut tiedot;

c)

asiakirjan laji;

d)

pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan voimassaoloaika;

f)

22 c artiklan 2 alakohdan f alakohdassa tarkoitetut valokuvat;

g)

puolison ja lasten linkitettyjen hakemustiedostojen 22 c artiklan 2 alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut tiedot.

3.   Ainoastaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 603/2013 (*15) 27 artiklassa tarkoitetut nimetyt kansalliset viranomaiset voivat tehdä hakuja viisumitietojärjestelmästä tämän artiklan 1 ja 2 kohdan nojalla.

22 j artikla

Pääsy tietoihin kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelyä varten

1.   Toimivaltaisilla turvapaikkaviranomaisilla on asetuksen (EU) N:o 603/2013 27 artiklan mukaisesti oikeus tehdä hakuja kansainvälistä suojelua hakevan henkilön sormenjälkien perusteella, mutta ainoastaan kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelyä varten.

Jos kansainvälistä suojelua hakevan sormenjälkiä ei voida käyttää tai haku sormenjäljillä epäonnistuu, haku tehdään käyttämällä pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan numeroa yhdessä 22 c artiklan 2 alakohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettujen tietojen kanssa tai yhdessä 22 d artiklan a, b, c ja f alakohdassa tarkoitettujen tietojen kanssa.

2.   Jos haku 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen perusteella osoittaa, että viisumitietojärjestelmään on tallennettu kansainvälistä suojelua hakevaa henkilöä koskevia tietoja, toimivaltaisella turvapaikkaviranomaisella on pääsy 22 c, 22 d, 22 e ja 22 f artiklassa tarkoitettuihin, myönnettyjä, evättyjä, peruutettuja tai pidennettyjä pitkäaikaisia viisumeja tai oleskelulupia koskeviin hakijan tietoihin ja 22 a artiklan 3 kohdan nojalla linkitettyjen hakemustiedostojen tietoihin.

3.   Ainoastaan asetuksen (EU) N:o 603/2013 27 artiklassa tarkoitetut nimetyt kansalliset viranomaiset voivat tehdä hakuja viisumitietojärjestelmästä tämän artiklan 1 ja 2 kohdan nojalla.

III b LUKU

Menettely ja edellytykset, jotka koskevat viisumitietojärjestelmään pääsyä lainvalvontatarkoituksessa

22 k artikla

Jäsenvaltioiden nimetyt viranomaiset

1.   Jäsenvaltioiden on nimettävä viranomaiset, joilla on valtuudet katsoa viisumitietojärjestelmään tallennettuja tietoja terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten torjumiseksi, havaitsemiseksi ja tutkimiseksi 22 n artiklassa tarkoitetussa asianmukaisessa ja tarkasti määritetyssä kehyksessä. Kyseiset viranomaiset saavat katsoa alle 12-vuotiaiden lasten tietoja vain suojellakseen kadonneita lapsia sekä lapsia, jotka ovat vakavien rikosten uhreja. [tark. 208]

2.   Kunkin jäsenvaltion on pidettävä tarkasti rajoitettua luetteloa nimetyistä viranomaisista. Kunkin jäsenvaltion on annettava eu-LISAlle ja komissiolle ilmoitus nimetyistä viranomaisistaan, ja kukin jäsenvaltio voi milloin tahansa muuttaa ilmoitustaan tai korvata sen toisella ilmoituksella. [tark. 209]

3.   Kunkin jäsenvaltion on nimettävä keskusyhteyspiste, jolla on pääsy viisumitietojärjestelmään. Keskusyhteyspisteen on tarkistettava, että 22 n artiklassa säädetyt viisumitietojärjestelmään pääsyn pyytämistä koskevat edellytykset täyttyvät.

Nimetty viranomainen ja keskusyhteyspiste voivat kuulua samaan organisaatioon, jos tämä on kansallisen oikeuden mukaan sallittua, mutta keskusyhteyspisteen on toimittava täysin riippumattomasti nimetyistä viranomaisista suorittaessaan tämän asetuksen mukaisia tehtäviään. Keskusyhteyspisteen on oltava erillinen nimetyistä viranomaisista, eikä se saa ottaa niiltä vastaan ohjeita, jotka koskevat sen riippumattomasti tekemän tarkistamistyön tuloksia.

Jäsenvaltiot voivat perustuslaillisten tai oikeudellisten vaatimustensa täyttämiseksi nimetä organisaatio- ja hallintorakenteensa huomioon ottaen useamman kuin yhden keskusyhteyspisteen.

4.   Jokaisen jäsenvaltion on ilmoitettava eu-LISAlle ja komissiolle keskusyhteyspisteensä, ja se voi milloin tahansa muuttaa ilmoitustaan tai korvata sen.

5.   Kunkin jäsenvaltion on pidettävä kansallisella tasolla luetteloa nimettyjen viranomaisten operatiivisista yksiköistä, joilla on valtuudet pyytää pääsyä viisumitietojärjestelmään tallennettuihin tietoihin keskusyhteyspisteiden kautta.

6.   Vain keskusyhteyspisteiden asianmukaisesti valtuutetulla henkilöstöllä on valtuudet päästä viisumitietojärjestelmään 22 m ja 22 n artiklan mukaisesti.

22 l artikla

Europol

1.   Europol nimeää yhden operatiivisista yksiköistään ”Europolin nimeämäksi viranomaiseksi” ja antaa sille valtuudet pyytää pääsyä viisumitietojärjestelmään 2 kohdassa tarkoitetun viisumitietojärjestelmän keskusyhteyspisteen kautta, jotta voidaan tukea ja täydentää jäsenvaltioiden toimia terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten torjumiseksi, havaitsemiseksi ja tutkimiseksi.

2.   Europol nimeää keskusyhteyspisteeksi erikoisyksikön, joka koostuu asianmukaisesti valtuutetuista Europolin virkamiehistä. Keskusyhteyspisteen on tarkistettava, että 22 p artiklassa säädetyt viisumitietojärjestelmään pääsyn pyytämistä koskevat edellytykset täyttyvät.

Keskusyhteyspisteen on toimittava täysin riippumattomasti suorittaessaan tämän asetuksen mukaisia tehtäviään, eikä se saa ottaa 1 kohdassa tarkoitetulta Europolin nimeämältä viranomaiselta vastaan tarkistamisen tuloksia koskevia ohjeita. [tark. 210]

22 m artikla

Menettely, joka koskee pääsyä viisumitietojärjestelmään lainvalvontatarkoituksessa

1.   Edellä 22 k artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen operatiivisten yksiköiden on esitettävä perusteltu sähköinen tai kirjallinen pyyntö 22 k artiklan 3 kohdassa tarkoitetuille keskusyhteyspisteille saadakseen pääsyn viisumitietojärjestelmään tallennettuihin tietoihin. Saatuaan pyynnön keskusyhteyspiste(et) tarkistaa (tarkistavat), täyttyvätkö 22 n artiklassa tarkoitetut edellytykset järjestelmään pääsemiseksi. Jos pääsyn edellytykset täyttyvät, keskusyhteyspiste(et) käsittelee (käsittelevät) pyynnöt. Viisumitietojärjestelmästä haetut tiedot on välitettävä 22 k artiklan 5 kohdassa tarkoitetuille operatiivisille yksiköille siten, että tietoturvaa ei vaaranneta.

2.   Poikkeuksellisen kiireellisessä tapauksessa, jossa on tarpeen estää terrorismirikokseen tai muuhun vakavaan rikokseen liittyvä ihmishenkeä uhkaava välitön vaara, keskusyhteyspisteen(-pisteiden) on käsiteltävä pyyntö välittömästi ja tarkistettava vasta jälkikäteen, täyttyvätkö kaikki 22 n artiklassa tarkoitetut edellytykset, myös se, oliko kyseessä tosiasiallisesti kiireellinen tapaus. Jälkikäteen tehtävä tarkistus on suoritettava ilman aiheetonta viivytystä ja joka tapauksessa viimeistään seitsemän työpäivän kuluttua siitä, kun pyyntö on käsitelty.

3.   Jos jälkikäteen tehtävässä tarkistuksessa todetaan, että viisumitietojärjestelmän tietoihin pääsylle ei ollut perusteita, kaikkien näihin tietoihin pääsyn saaneiden viranomaisten on poistettava viisumitietojärjestelmästä saamansa tiedot välittömästi ja ilmoitettava keskusyhteyspisteille niiden poistamisesta. [tark. 211]

22 n artikla

Edellytykset jäsenvaltioiden nimettyjen viranomaisten pääsylle viisumitietojärjestelmään

1.    Rajoittamatta [yhteentoimivuudesta annetun (rajaturvallisuus ja viisumiasiat)] asetuksen (EU) 2018/XX 22 artiklan soveltamista nimetyt viranomaiset voivat päästä viisumitietojärjestelmän tietoihin, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät: [tark. 212]

a)

pääsy tietoihin on tarpeen ja oikeasuhteista terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten torjuntaa, havaitsemista tai tutkintaa varten;

b)

pääsy tietoihin on tarpeen ja oikeasuhteista tietyssä yksittäistapauksessa;

c)

on perusteltu syy katsoa, että pääsy viisumitietojärjestelmän tietoihin myötävaikuttaa merkittävästi jonkin kyseessä olevan rikoksen torjumiseen, havaitsemiseen tai tutkimiseen, erityisesti, jos on olemassa perusteltu epäily siitä, että terrorismirikoksesta tai muusta vakavasta rikoksesta epäilty, tällaiseen rikokseen syyllistynyt tai tällaisen rikoksen uhri kuuluu tämän asetuksen soveltamisalaan;

c a)

kun kyseessä on sormenjälkiä käyttäen tehtävä haku, ensin on käynnistetty haku muiden jäsenvaltioiden sormenjälkien automaattisessa tunnistamisjärjestelmässä päätöksen 2008/615/YOS mukaisesti, kun sormenjälkien vertailut ovat teknisesti käytettävissä, ja kyseinen haku on joko suoritettu täysin loppuun tai haku on käynnistetty mutta sitä ei ole suoritettu täysin loppuun 24 tunnin kuluttua sen käynnistämisestä. [tark. 213]

d)

jos haku CIR:stä on käynnistetty [yhteentoimivuudesta annetun (rajaturvallisuus ja viisumiasiat) ] asetuksen 2018/XX 22 artiklan nojalla, kyseisen [[yhteentoimivuudesta annetun (rajaturvallisuus ja viisumiasiat)]] asetuksen 22 artiklan 5 kohdassa tarkoitetusta vastauksesta käy ilmi, että tietoja on tallennettu viisumitietojärjestelmään. ”[tark. 214]

2.   Edellä 1 kohdan d alakohdassa säädetyn edellytyksen ei tarvitse täyttyä, jos pääsy viisumitietojärjestelmään on tarpeen välineenä tarkastella tunnetun terrorismirikoksesta tai muusta vakavasta rikoksesta epäillyn, tällaiseen rikokseen syyllistyneen tai tällaisen rikoksen epäillyn uhrin viisumihistoriaa tai jäsenvaltioiden alueella sallitun oleskelun jaksoja.

3.   Pääsy viisumitietojärjestelmään on rajoitettava koskemaan hakuja, jotka tehdään seuraavilla hakemustiedostossa tai henkilökohtaisessa tiedostossa olevilla tiedoilla: [tark. 215]

a)

sukunimi tai sukunimet, etunimi tai etunimet, syntymäaika syntymävuosi , kansalaisuus tai kansalaisuudet ja/tai sukupuoli; [tark. 216]

b)

matkustusasiakirjan tai -asiakirjojen laji ja numero, matkustusasiakirjan myöntäneen maan kolmikirjaiminen tunnus ja matkustusasiakirjan voimassaolon päättymispäivä;

c)

viisumitarran numero tai pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluasiakirjan numero ja tapauksen mukaan viisumin, pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluasiakirjan voimassaolon päättymispäivä;

d)

sormenjäljet, mukaan lukien latentit sormenjäljet;

e)

kasvokuva.

3 a.     Komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen sen tekniikan toteutettavuudesta, saatavuudesta, valmiudesta ja luotettavuudesta, jota tarvitaan, jotta kasvokuvia voidaan käyttää henkilöiden tunnistamiseksi. [tark. 217]

3 b.     Edellä 3 kohdan e alakohdassa tarkoitettu kasvokuva ei saa olla ainoa hakuehto. [tark. 218]

4.   Jos haku tuottaa osuman, pääsy viisumitietojärjestelmään koskee edellisessä tämän artiklan 3 kohdassa lueteltuja tietoja sekä muita hakemustiedoston tai henkilökohtaisen tiedoston tietoja, mukaan lukien minkä tahansa asiakirjan myöntämisestä, epäämisestä, mitätöimisestä, kumoamisesta tai pidentämisestä tallennetut tiedot. Pääsy 9 artiklan 4 alakohdan l alakohdassa tarkoitettuihin tietoihin, sellaisina kuin ne on tallennettu hakemustiedostoon, on annettava ainoastaan, jos perustellussa pyynnössä, joka on hyväksytty riippumattomassa tarkistuksessa, on nimenomaisesti pyydetty pääsyä kyseisiin tietoihin. [tark. 219]

22 o artikla

Pääsy viisumitietojärjestelmään henkilöiden tunnistamiseksi erityisolosuhteissa

Poiketen siitä, mitä 22 n artiklan 1 kohdassa säädetään, nimettyjen viranomaisten ei tarvitse täyttää kyseisessä kohdassa säädettyjä viisumitietojärjestelmään pääsyn edellytyksiä, kun tarkoituksena on tunnistaa kadonneita, kaapattuja tai ihmiskaupan uhreiksi tunnistettuja henkilöitä, erityisesti lapsia, joiden osalta on perusteltu vakava syy katsoa, että viisumitietojärjestelmän tietojen käyttö tukee heidän tunnistamistaan ja/tai edistää yksittäisten ihmiskauppatapausten tutkimista. Nimetyt viranomaiset voivat tällaisissa olosuhteissa tehdä hakuja viisumitietojärjestelmästä kyseisten henkilöiden sormenjäljillä. [tark. 220]

Jos kyseisten henkilöiden sormenjälkiä ei voida käyttää tai sormenjälkien perusteella tehty haku epäonnistuu, haku on tehtävä 9 artiklan 4 alakohdan a ja b alakohdassa tai 22 c artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen tietojen perusteella. [tark. 221]

Jos haku tuottaa osuman, pääsy viisumitietojärjestelmään koskee kaikkia 9 artiklassa, 22 c artiklassa tai 22 d artiklassa sekä 8 artiklan 3 ja 4 kohdassa tai 22 a artiklan 3   kohdassa tarkoitettuja tietoja. [tark. 222]

22 p artikla

Menettely ja edellytykset, jotka koskevat Europolin pääsyä viisumitietojärjestelmän tietoihin

1.   Europolilla on pääsy viisumitietojärjestelmän tietoihin, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

pääsy tietoihin on tarpeen ja oikeasuhteista jäsenvaltioiden toimien tukemiseksi ja tehostamiseksi Europolin toimeksiannon piiriin kuuluvassa terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten torjumisessa, havaitsemisessa tai tutkimisessa;

b)

pääsy tietoihin on tarpeen ja oikeasuhteista tietyssä yksittäistapauksessa;

c)

on perusteltu syy katsoa, että pääsy viisumitietojärjestelmän tietoihin myötävaikuttaa merkittävästi jonkin kyseessä olevan rikoksen torjumiseen, havaitsemiseen tai tutkimiseen, erityisesti, jos on olemassa perusteltu epäily siitä, että terrorismirikoksesta tai muusta vakavasta rikoksesta epäilty, tällaiseen rikokseen syyllistynyt tai tällaisen rikoksen uhri kuuluu tämän asetuksen soveltamisalaan;

d)

jos haku CIR:stä on käynnistetty [yhteentoimivuudesta annetun (rajaturvallisuus ja viisumiasiat) ] asetuksen 2018/XX 22 artiklan nojalla, kyseisen asetuksen 22 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta vastauksesta käy ilmi, että tietoja on tallennettu viisumitietojärjestelmään.

2.   Edellä olevan 22 n artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa säädettyjä edellytyksiä sovelletaan vastaavasti.

3.   Europolin nimeämä viranomainen voi esittää 22 k artiklan 3 kohdassa 22 l artiklan 2 kohdassa tarkoitetulle Europolin keskusyhteyspisteelle perustellun sähköisen pyynnön päästä kaikkiin tai tiettyihin viisumitietojärjestelmään tallennettuihin tietoihin. Saatuaan tietoihin pääsyä koskevan pyynnön Europolin keskusyhteyspiste tarkistaa, täyttyvätkö 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut edellytykset järjestelmään pääsemiseksi. Jos kaikki edellytykset täyttyvät, keskusyhteyspisteen asianmukaisesti valtuutettu henkilöstö käsittelee pyynnöt. Viisumitietojärjestelmästä haetut tiedot on välitettävä 22 l artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille operatiivisille yksiköille siten, että tietoturvaa ei vaaranneta. [tark. 223]

4.   Europolin saamien, viisumitietojärjestelmästä haettujen tietojen käsittelyyn tarvitaan lähettävän jäsenvaltion suostumus. Suostumus hankitaan kyseisessä jäsenvaltiossa sijaitsevan Europolin kansallisen yksikön kautta.

22 q artikla

Lokitiedot ja dokumentointi

1.   Kunkin jäsenvaltion ja Europolin on varmistettava, että kaikista tietojenkäsittelytapahtumista kaikki tietojenkäsittelytapahtumat , jotka aiheutuvat III c luvun III b luvun mukaisista viisumitietojärjestelmän tietoihin pääsyä koskevista pyynnöistä, tallennetaan lokitiedot rekisteröidään tai niistä laaditaan asiakirjat dokumentoidaan pyynnön hyväksyttävyyden tarkistamiseksi sekä , tietojenkäsittelyn lainmukaisuuden, tietojen eheyden ja tietoturvallisuuden turvallisuuden sekä perusoikeuksiin kohdistuvien mahdollisten vaikutusten valvomiseksi ja sisäisen valvonnan harjoittamiseksi.

Tietueet ja asiakirjat suojataan asianmukaisin toimin luvattoman pääsyn estämiseksi, ja ne poistetaan kahden vuoden kuluttua niiden luomisesta, paitsi jos niitä tarvitaan jo aloitetuissa valvontamenettelyissä. [tark. 224]

2.   Lokitiedoista tai asiakirjoista on käytävä kaikissa tapauksissa ilmi

a)

viisumitietojärjestelmän tietoihin pääsyä koskevan pyynnön täsmällinen tarkoitus, mukaan lukien kyseessä olevan terrorismirikoksen tai muun vakavan rikoksen nimike, ja Europolin osalta tietoihin pääsyä koskevan pyynnön täsmällinen tarkoitus;

b)

tapauksen kansalliset viitetiedot;

c)

päivämäärä ja tarkka kellonaika, jolloin keskusyhteyspiste lähetti tietoihin pääsyä koskevan pyynnön viisumitietojärjestelmän keskusjärjestelmään;

d)

sen viranomaisen nimi, joka pyysi pääsyä tietojen katsomista varten;

e)

mahdollista jälkikäteen tehtyä tarkistusta koskeva päätös;

f)

tietojen haussa käytetyt tiedot;

g)

kansallisten sääntöjen tai asetuksen (EU) 2016/794 mukainen tai tarvittaessa asetuksen (EU) 2018/1725 mukaisen haun tehneen virkamiehen ja tietojen haun määränneen virkamiehen yksilöllinen käyttäjätunnus. [tark. 225]

3.   Lokitietoja ja asiakirjoja saa käyttää ainoastaan tietojenkäsittelyn lainmukaisuuden valvontaan , perusoikeuksiin kohdistuvan vaikutuksen seurantaan sekä tietojen eheyden ja tietoturvallisuuden varmistamiseen. Tämän asetuksen 50 artiklassa tarkoitettua seurantaa ja arviointia varten saa käyttää ainoastaan lokitietoja, jotka eivät sisällä henkilötietoja. Pyynnön hyväksyttävyyden tarkistamisesta sekä Tietojenkäsittelyn lainmukaisuuden, tietojen eheyden ja tietoturvallisuuden valvonnasta vastaavalla direktiivin (EU) 2016/680 41 artiklan 1 kohdan nojalla perustetulla valvontaviranomaisella on oltava pyynnöstä pääsy näihin lokitietoihin tehtäviensä hoitamista varten. [tark. 226]

22 r artikla

Edellytykset sellaisen jäsenvaltion nimettyjen viranomaisten pääsylle viisumitietojärjestelmän tietoihin, jonka osalta tämä asetus ei ole tullut vielä voimaan

1.   Sellaisen jäsenvaltion nimetyt viranomaiset, jonka osalta tämä asetus ei ole tullut vielä voimaan, pääsevät viisumitietojärjestelmän tietoihin seuraavien edellytysten täyttyessä:

a)

pääsy ei ylitä niiden toimivaltaa;

b)

pääsyyn sovelletaan 22 n artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja edellytyksiä;

c)

pääsyä edeltää asianmukaisesti perusteltu kirjallinen tai sähköinen pyyntö sellaisen jäsenvaltion nimetylle viranomaiselle, johon tätä asetusta sovelletaan; kyseinen viranomainen pyytää sen jälkeen yhtä tai useampaa kansallista keskusyhteyspistettään tekemään haun viisumitietojärjestelmästä.

2.   Jäsenvaltion, jonka osalta tämä asetus ei ole vielä tullut voimaan, on annettava viisumitietonsa asianmukaisesti perustellun kirjallisen tai sähköisen pyynnön perusteella niiden jäsenvaltioiden käyttöön, joihin tätä asetusta sovelletaan, edellyttäen, että 22 n artiklan 1 kohdassa säädettyjä edellytyksiä noudatetaan.

22 r a artikla

Niiden henkilötietojen suoja, joihin on pääsy III b luvun mukaisesti

1.     Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että direktiivin (EU) 2016/680 nojalla annettuja kansallisia lakeja, asetuksia ja hallinnollisia säännöksiä sovelletaan myös sen kansallisten viranomaisten pääsyyn VIS-järjestelmään tämän luvun mukaisesti, myös liittyen niiden henkilöiden oikeuksiin, joiden tietoihin näin päästään.

2.     Direktiivin (EU) 2016/680 41 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valvontaviranomainen valvoo jäsenvaltioiden tämän luvun mukaisesti tapahtuvan henkilötietoihin pääsyn lainmukaisuutta, mukaan lukien henkilötietojen siirto VIS-järjestelmään ja VIS-järjestelmästä. Vastaavasti sovelletaan tämän asetuksen 41 artiklan 3 ja 4 kohtaa.

3.     Europolin on noudatettava tämän asetuksen nojalla suoritettavassa henkilötietojen käsittelyssä asetusta (EU) 2016/794, ja Euroopan tietosuojavaltuutetun on valvottava sitä.

4.     Henkilötietoja, joihin on pääsy VIS:ssä tämän luvun mukaisesti, voidaan käsitellä vain sen yksittäisen tapauksen torjumiseksi, havaitsemiseksi tai tutkimiseksi, jota varten jäsenvaltio tai Europol on tietoja pyytänyt.

5.     Eu-LISAn, nimettyjen viranomaisten, keskusyhteyspisteiden ja Europolin on säilytettävä 22 q artiklan mukaisesti hakuja koskevat lokitiedot, jotta direktiivin (EU) 2016/680 41 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valvontaviranomainen ja Euroopan tietosuojavaltuutettu voivat valvoa unionin ja kansallisten tietosuojasääntöjen noudattamista tietojen käsittelyssä. Tällaisiin tarkoituksiin säilytettäviä henkilötietoja lukuun ottamatta henkilötiedot sekä hakuja koskevat tietueet on poistettava kaikista kansallisista ja Europolin tiedostoista 30 päivän kuluttua, ellei näitä tietoja ja tietueita tarvita käynnissä olevassa yksittäisessä rikostutkinnassa, jota varten jäsenvaltio tai Europol on tietoja pyytänyt. [tark. 227]

(*15)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) No 603/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailua varten kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 604/2013 tehokkaaksi soveltamiseksi sekä jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten ja Europolin esittämistä, Eurodac-tietoihin lainvalvontatarkoituksessa tehtäviä vertailuja koskevista pyynnöistä sekä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1077/2011 muuttamisesta (EUVL L 180, 29.6.2013, s. 1).”"

2 artikla

Päätöksen 2004/512/EY muuttaminen kumoaminen [tark. 228]

Korvataan päätöksen Kumotaan päätös  2004/512/EY 1 artiklan 2 kohta seuraavasti: Viittauksia kyseiseen päätökseen pidetään viittauksina asetukseen (EY) N:o 767/2008, ja ne luetaan liitteessä 2 olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

”2.   Viisumitietojärjestelmä perustuu keskitettyyn arkkitehtuuriin ja muodostuu seuraavista:

a)

[yhteentoimivuudesta annetun asetuksen 2018/XX 17 artiklan 2 kohdan a alakohdassa] tarkoitettu yhteinen henkilötietorekisteri;

b)

keskusjärjestelmä, jäljempänä ’keskusviisumitietojärjestelmä’ (VIS);

c)

kussakin jäsenvaltiossa käytössä oleva rajapinta, jäljempänä ’kansallinen rajapinta’ (NI-VIS), jolla muodostetaan yhteys jäsenvaltion asianomaiseen keskusviranomaiseen, tai kussakin jäsenvaltiossa oleva yhdenmukainen kansallinen rajapinta (NUI), joka perustuu yhteisiin teknisiin eritelmiin, on samanlainen kaikissa jäsenvaltioissa ja mahdollistaa keskusjärjestelmän yhteyden jäsenvaltioiden kansallisiin infrastruktuureihin;

d)

VIS:n ja kansallisten rajapintojen välinen viestintäinfrastruktuuri;

e)

suojattu viestintäkanava VIS:n ja EES:n keskusjärjestelmän välillä;

f)

suojattu viestintäinfrastruktuuri VIS:n keskusjärjestelmän ja [yhteentoimivuudesta annetun asetuksen 2017/XX 6 artiklalla] perustetun eurooppalaisen hakuportaalin, [yhteentoimivuudesta annetun asetuksen 2017/XX 12 artiklalla] perustetun yhteisen biometrisen tunnistuspalvelun, [yhteentoimivuudesta annetun asetuksen 2017/XX 17 artiklalla] perustetun yhteisen henkilötietorekisterin ja [yhteentoimivuudesta annetun asetuksen 2017/XX 25 artiklalla] perustetun rinnakkaishenkilöllisyyksien tunnistimen keskusinfrastruktuurien välillä;

g)

mekanismi keskusviisumiviranomaisten välistä viisumihakemuksia koskevaa kuulemista ja tietojenvaihtoa varten (’VISMail’);

h)

liikenteenharjoittajien yhteyskeskus;

i)

suojattu verkkopalvelu, joka mahdollistaa viestinnän yhtäältä VIS:n ja toisaalta liikenteenharjoittajien yhteyskeskuksen ja kansainvälisten järjestelmien (Interpolin järjestelmät/tietokannat) välillä;

j)

raportoinnin ja tilastoinnin tietoarkisto.

VIS:n keskusjärjestelmä, yhdenmukaiset kansalliset rajapinnat, verkkopalvelu, liikenteenharjoittajien yhteyskeskus ja viestintäinfrastruktuuri jakavat ja käyttävät uudelleen niin pitkälti kuin se on teknisesti mahdollista EES:n keskusjärjestelmän, EES:n yhdenmukaisten kansallisten rajapintojen, ETIAS-järjestelmän liikenteenharjoittajien yhteyskeskuksen, EES-verkkopalvelun ja EES-viestintäinfrastruktruurin laitteisto- ja ohjelmistokomponentteja”. [tark. 229]

3 artikla

Asetuksen (EY) N:o 810/2009 muuttaminen

Muutetaan asetus (EY) N:o 810/2009 seuraavasti:

1)

Korvataan 10 artiklan 3 kohdan c alakohta seuraavasti:

”c)

esitettävä valokuva asetuksessa (EY) N:o 1683/95 säädettyjen vaatimusten mukaisesti, tai sallittava kasvokuvan ottaminen reaaliaikaisesti ensimmäistä hakemusta jättäessään ja sen jälkeen vähintään 59 kuukauden välein tämän asetuksen 13 artiklassa säädettyjä vaatimuksia noudattaen;”[tark. 230]

2)

Muutetaan 13 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan 2 kohdan ensimmäinen luetelmakohta seuraavasti:

”—

valokuva kasvokuva , joka otetaan reaaliaikaisesti ja tallennetaan digitaalisesti hakemusta esitettäessä;”. [tark. 231]

b)

Korvataan 3 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Jos hakijalta aiempaa hakemusta varten otetut sormenjäljet ja reaaliaikaisesti otettu riittävän laatuinen valokuva on tallennettu viisumitietojärjestelmään alle 59 kuukautta ennen uuden hakemuksen päivämäärää, nämä [tiedot] voidaan jäljentää jäljennetään seuraavaan hakemukseen.”[tark. 232]

c)

Korvataan 7 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a)

alle 6-vuotiaat lapset ja yli 70-vuotiaat henkilöt ;”. [tark. 253]

d)

Poistetaan 8 kohta.

3)

Muutetaan 21 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Jokaisen hakemuksen osalta on tarkistettava viisumitietojärjestelmän tiedot asetuksen (EY) N:o 767/2008 8 artiklan 2 kohdan, 15 artiklan ja 9 a artiklan mukaisesti. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikkia näiden artiklojen mukaisia hakuperusteita käytetään täysimääräisesti, jotta vältytään virheellisiltä hylkäämisiltä ja tunnistamisilta.”

b)

Lisätään 3 a ja 3 b kohta seuraavasti:

”3 a.   Edellä 3 kohdassa säädettyjen maahantulon edellytysten arvioimiseksi konsulaatin on otettava huomioon asetuksen (EY) N:o 767/2008 9 c artiklan nojalla seuraavista tietokannoista tehtyjen tarkistusten tulokset:

a)

SIS ja varastettuja ja kadonneita matkustusasiakirjoja koskeva Interpolin tietokanta SLTD, joista tarkistetaan, vastaako hakemusta varten käytetty matkustusasiakirja kadonneeksi tai varastetuksi ilmoitettua tai mitätöityä matkustusasiakirjaa ja vastaako hakemusta varten käytetty matkustusasiakirja Interpolin TDAWN-tietokannassa (Travel Documents Associated with Notices) olevaan tietueeseen kirjattua matkustusasiakirjaa; [tark. 233]

b)

ETIAS-keskusjärjestelmä, josta tarkistetaan, onko järjestelmässä hakijaa koskeva matkustuslupahakemus, joka on hylätty, kumottu tai mitätöity;

c)

viisumitietojärjestelmä, josta tarkistetaan, vastaavatko hakemuksessa annetut matkustusasiakirjaa koskevat tiedot toista viisumihakemusta, jossa on annettu eri henkilötiedot, ja onko hakija ollut sellaisen päätöksen kohteena, jolla on evätty, kumottu tai mitätöity lyhytaikainen viisumi;

d)

rajanylitystietojärjestelmä (EES), josta tarkistetaan, koskeeko hakijaa ilmoitus, jonka mukaan hän on sallitun oleskeluajan ylittänyt henkilö, onko hänet aikaisemmin ilmoitettu tällaiseksi henkilöksi tai onko häneltä evätty aikaisemmin maahanpääsy;

e)

Eurodac, josta tarkistetaan, onko hakijan tekemä kansainvälistä suojelua koskeva hakemus peruutettu tai hylätty;

f)

Europolin tiedot, joista tarkistetaan, vastaavatko hakemuksessa annetut tiedot kyseiseen tietokantaan tallennettuja tietoja;

g)

ECRIS-TCN-järjestelmä, josta tarkistetaan, vastaako hakija henkilöä, jonka tiedot on tallennettu kyseiseen tietokantaan terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten vuoksi; [tark. 234]

h)

SIS, josta tarkistetaan, onko hakijasta annettu kuulutus, joka koskee kiinniottoa ja eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista varten tai kiinniottoa ja luovutussopimuksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista varten etsittäviä henkilöitä.

Konsulaatti saa pääsyn hakemustiedostoon ja siihen mahdollisesti linkitettyihin hakemustiedostoihin sekä kaikkiin asetuksen (EY) N:o 767/2008 9 c artiklan nojalla tehtyjen tarkistusten tuloksiin.

3 b.   Viisumiviranomaisen on käytettävä rinnakkaishenkilöllisyyksien tunnistinta ja [yhteentoimivuudesta annetun (rajaturvallisuus ja viisumiasiat) ] asetuksen 2018/XX 4 artiklan 37 alakohdassa tarkoitettua yhteistä henkilötietorekisteriä tai SIS-järjestelmää tai molempia arvioidakseen linkitettyjen henkilöllisyyksien eroja ja suoritettava lisätarkistuksia, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan tehdä päätös linkin tilasta ja väristä sekä päätös asianomaisen henkilön viisumin myöntämisestä tai epäämisestä.

Tätä kohtaa sovelletaan [yhteentoimivuudesta annetun (rajaturvallisuus ja viisumiasiat) ] asetuksen 2018/XX 59 artiklan 1 kohdan nojalla] vasta rinnakkaishenkilöllisyyksien tunnistimen käyttöönotosta alkaen.”

c)

Korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4.   Konsulaatin on tarkistettava EES:stä saatuja tietoja käyttäen, ettei hakija ylitä suunnitellulla oleskelulla jäsenvaltioiden alueella sallitun oleskelun enimmäiskestoa, riippumatta mahdollisesta pitkäaikaista oleskelua varten myönnetyn kansallisen viisumin tai toisen jäsenvaltion myöntämän oleskeluluvan nojalla sallitusta oleskelusta.”

4)

Lisätään 21 a artikla seuraavasti:

”21 a artikla

Erityiset riski-indikaattorit

-1.     Erityisten riski-indikaattoreiden on oltava algoritmi, joka mahdollistaa asetuksen (EU) 2016/679 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun profiloinnin vertaamalla sellaiseen hakemustiedostoon tallennettuja tietoja, jossa on turvallisuusriskiin, laittoman maahanmuuton riskiin tai suureen epidemiariskiin viittaavia erityisiä riski-indikaattoreita. Erityiset riski-indikaattorit kirjataan VIS:ään. [tark. 235]

1.    Komissio antaa delegoidun säädöksen 51 a artiklan mukaisesti turvallisuusriskin, laittoman maahanmuuton riskin tai suuren epidemiariskin arvioinnin on perustuttava seuraaviin tietoihin määrittelemiseksi tarkemmin seuraavien tietojen perusteella : [tark. 236]

a)

rajanylitystietojärjestelmästä tuotetut tilastot, jotka osoittavat, että oleskeluajan ylittäneiden henkilöiden ja sellaisten henkilöiden, joilta on evätty maahanpääsy, osuudet ovat tavanomaisesta poikkeavia tietyssä viisumilla matkustavien ryhmässä;

b)

viisumitietojärjestelmästä 45 a artiklan mukaisesti tuotetut tilastot, jotka osoittavat, että laittoman maahanmuuton riskin, tai turvallisuusriskin tai kansanterveyteen liittyvän riskin perusteella perusteella tietyn henkilön kohdalla evättyjen viisumihakemusten osuudet ovat tavanomaisesta poikkeavia tietyssä matkustajaryhmässä; [tark. 237]

c)

viisumitietojärjestelmästä 45 a artiklan mukaisesti tuotetut tilastot sekä rajanylitystietojärjestelmästä tuotetut tilastot, jotka osoittavat, että hakulomakkeella kerättyjen tietojen ja niiden tapausten, joissa oleskeluaika on ylitetty tai maahanpääsy evätty, välillä on korrelaatioita;

d)

jäsenvaltioiden toimittamat tosiseikoilla ja näyttöön perustuvilla tekijöillä perustellut tiedot, jotka koskevat erityisiä turvallisuusriski-indikaattoreita tai kyseisen jäsenvaltion havaitsemia turvallisuusuhkia;

e)

jäsenvaltioiden toimittamat tosiseikoilla ja näyttöön perustuvilla tekijöillä perustellut tiedot, jotka koskevat oleskeluajan ylittäneiden henkilöiden ja sellaisten henkilöiden, joilta on evätty maahanpääsy, tavanomaisesta poikkeavia osuuksia tietyssä matkustajaryhmässä kyseisen jäsenvaltion tapauksessa;

f)

jäsenvaltioiden toimittamat tiedot erityisistä suurista epidemiariskeistä sekä Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen toimittamat epidemiologiset seurantatiedot ja sen tekemät epidemiologiset riskinarvioinnit ja Maailman terveysjärjestön (WHO) raportoimat tautiesiintymät.

2.   Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksen, joilla määritetään1 kohdassa tarkoitetut riskit. Tämä täytäntöönpanosäädös hyväksytään 52 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. [tark. 238]

3.   Edellä olevan 2 kohdan Tämän asetuksen ja 1 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen nojalla määritettyjen erityisriskien pohjalta vahvistetaan erityiset riski-indikaattorit, jotka muodostuvat tietojen yhdistelmästä, johon kuuluu yksi tai useampi seuraavista tiedoista: [tark. 239]

a)

ikäryhmä, sukupuoli, kansalaisuus;

b)

asuinmaa ja -paikkakunta;

c)

kohdejäsenvaltio (tai -valtiot);

d)

jäsenvaltio, johon hakija saapuu ensimmäisenä;

e)

matkan tarkoitus;

f)

nykyinen ammatti.

4.   Erityisten riski-indikaattorien on oltava kohdennettuja ja oikeasuhteisia. Ne eivät saa missään olosuhteissa perustua yksinomaan henkilön sukupuoleen tai ikään. Ne eivät saa missään olosuhteissa perustua tietoihin, jotka ilmaisevat henkilön rodun, ihonvärin, etnisen tai yhteiskunnallisen alkuperän, geneettisiä ominaisuuksia, kielen, poliittisia tai muita mielipiteitä, uskonnon tai filosofisen vakaumuksen, ammattiliiton jäsenyyden, kansalliseen vähemmistöön kuulumisen, varallisuuden, syntyperän, vammaisuuden tai sukupuolisen suuntautumisen.

5.   Komissio hyväksyy erityiset riski-indikaattorit täytäntöönpanosäädöksellä. Tämä täytäntöönpanosäädös hyväksytään 52 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

6.   Viisumiviranomaisten on käytettävä erityisiä riski-indikaattoreita arvioidessaan 21 artiklan 1 kohdan nojalla, aiheutuuko hakijasta laittoman maahanmuuton riski, tai riski jäsenvaltioiden turvallisuudelle tai suuri epidemiariski. [tark. 240]

7.   Komissio tarkastelee ja Euroopan unionin perusoikeusvirasto tarkastelevat säännöllisesti erityisiä riskejä ja erityisiä riski-indikaattoreita.”[tark. 241]

4 a)

Korvataan 39 artikla seuraavasti:

”39 artikla

Henkilöstön käyttäytyminen ja perusoikeuksien kunnioittaminen

1.     Jäsenvaltioiden konsulaattien on varmistettava, että hakijat otetaan vastaan kohteliaasti. Konsulaattihenkilöstön on tehtäviään suorittaessaan täysimääräisesti kunnioitettava ihmisarvoa.

2.     Konsulaattihenkilöstön on täysimääräisesti kunnioitettava perusoikeuksia ja noudatettava Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita tehtäviään suorittaessaan. Kaikkien toimenpiteiden on oltava oikeassa suhteessa niiden tavoitteeseen nähden.

3.     Konsulaattihenkilöstö ei tehtäviään suorittaessaan saa syrjiä ketään sukupuolen, rodun, etnisen alkuperän, ihonvärin, yhteiskunnallisen alkuperän, geneettisten ominaisuuksien, kielen, poliittisten tai muiden mielipiteiden, kansalliseen vähemmistöön kuulumisen, varallisuuden, syntyperän, uskonnon tai vakaumuksen, vammaisuuden, iän tai sukupuolisen suuntautumisen vuoksi. Lapsen etu on asetettava etusijalle.”; [tark. 242]

4 b)

Lisätään artikla seuraavasti:

39 a artikla

Perusoikeudet

Jäsenvaltioiden on tätä asetusta soveltaessaan toimittava noudattaen täysimääräisesti unionin asiaa koskevaa oikeutta, mukaan lukien Euroopan unionin perusoikeuskirja, asian kannalta merkityksellistä kansainvälistä oikeutta, mukaan lukien Genevessä 28 päivänä heinäkuuta 1951 tehty pakolaisten oikeusasemaa koskeva yleissopimus, kansainvälisen suojelun saatavuuteen liittyviä velvoitteita, erityisesti palauttamiskiellon periaatetta, ja perusoikeuksia. Unionin oikeuden yleisten periaatteiden mukaisesti tämän asetuksen nojalla tehtävät päätökset on tehtävä tapauskohtaisin perustein. Lapsen etu on asetettava etusijalle.”; [tark. 243]

5)

Korvataan 46 artikla seuraavasti:

”46 artikla

Tilastojen laatiminen

Komissio julkaisee vuosittain viimeistään 1 päivänä maaliskuuta seuraavat vuosittaiset tilastot viisumeista kutakin sellaista konsulaattia ja rajanylityspaikkaa kohden, joissa yksittäiset jäsenvaltiot käsittelevät viisumihakemuksia:

a)

haettujen, myönnettyjen ja evättyjen lentokentän kauttakulkuviisumien määrä;

b)

haettujen, myönnettyjen (eriteltynä voimassaoloajan mukaan: 1, 2, 3, 4 ja 5 vuotta) ja evättyjen yhtenäisten kerta- ja toistuvaisviisumien määrä;

c)

myönnettyjen alueellisesti rajoitettujen viisumien määrä.

Tilastot laaditaan viisumitietojärjestelmän keskusrekisteristä tuotettujen raporttien perusteella asetuksen (EY) N:o 767/2008 17 artiklan mukaisesti.”

5 a)

Lisätään artikla seuraavasti:

”51 a artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.     Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2.     Siirretään komissiolle … päivästä …kuuta … [tämän asetuksen voimaantulopäivä] viiden vuoden ajaksi 21 a artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.     Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 21 a artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.     Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.     Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.     Edellä 21 a artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.” [tark. 244]

6)

Poistetaan 57 artiklan 3 ja 4 kohta.

4 artikla

Asetuksen (EU) 2017/2226 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) 2017/2226 seuraavasti:

1)

Lisätään 9 artiklan 2 kohtaan alakohta seuraavasti:

”EES tarjoaa toiminnon tämän luettelon keskitettyä hallinnointia varten. Tämän toiminnon hoitamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan täytäntöönpanosäädöksissä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään tämän asetuksen 68 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.”

2)

Korvataan 13 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Noudattaakseen Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 26 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisia velvoitteitaan liikenteenharjoittajien on käytettävä verkkopalvelua sen tarkistamiseksi, onko lyhytaikainen viisumi voimassa, onko sallitut maahantulokerrat jo käytetty tai onko viisuminhaltija saavuttanut sallitun oleskelun enimmäiskeston taikka, tapauksen mukaan, onko viisumi voimassa kyseisen matkan määräsataman alueella. Liikenteenharjoittajan on annettava tämän asetuksen 16 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa luetellut tiedot. Tämän perusteella verkkopalvelu antaa liikenteenharjoittajille vastauksen muodossa OK / NOT OK. Liikenteenharjoittajat voivat tallentaa lähetetyt tiedot ja saadun vastauksen sovellettavan lainsäädännön mukaisesti. Liikenteenharjoittajien on perustettava todentamisjärjestelmä sen varmistamiseksi, että vain valtuutetulla henkilöstöllä on pääsy verkkopalveluun. Muodossa OK / NOT OK annettua vastausta ei voida pitää päätöksenä sallia tai evätä maahantulo asetuksen (EU) 2016/399 nojalla. Tapauksissa, joissa matkustajilta evätään pääsy liikennevälineeseen VIS-järjestelmästä tehdyn haun perusteella, liikenteenharjoittajien on ilmoitettava matkustajille asiasta ja siitä, miten he voivat käyttää oikeuksiaan tutustua VIS-järjestelmään tallennettuihin henkilötietoihin ja oikaista ja poistaa niitä. [tark. 245]

2 a)

Korvataan 14 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3 .     Jos on tarpeen tallentaa tietoja viisuminhaltijan maahantulo-/maastalähtötietueeseen tai päivittää niitä, rajaviranomaiset voivat hakea VIS:stä ja tuoda EES:ään tämän asetuksen 16 artiklan 1 kohdan d alakohdan ja 2 kohdan c–f alakohdassa tarkoitetut tiedot tämän asetuksen 8 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 767/2008 18 a artiklan mukaisesti.”; [tark. 246]

2 b)

Muutetaan 15 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.     Jos on tarpeen luoda henkilökohtainen tiedosto tai päivittää 17 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu kasvokuva, kasvokuva on otettava reaaliaikaisena.”; [tark. 247]

b)

lisätään kohta seuraavasti:

”1 a.     Jäljempänä olevassa 16 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettu kasvokuva haetaan VIS:stä ja tuodaan EES:ään.”; [tark. 248]

c)

kumotaan 5 kohta. [tark. 249]

3)

Poistetaan 35 artiklan 4 kohdasta ilmaisu ”VIS:n infrastruktuurin kautta”.

5 artikla

Asetuksen (EU) 2016/399 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) 2016/399 seuraavasti:

1)

Lisätään 8 artiklan 3 kohtaan ba alakohta seuraavasti:

”ba)

Jos kolmannen maan kansalaisella on pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa, perusteelliseen maahantulotarkastukseen kuuluu myös pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan haltijan henkilöllisyyden ja pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan aitouden todentaminen tutustumalla viisumitietojärjestelmässä (VIS) oleviin tietoihin asetuksen (EY) N:o 767/2008 22 g artiklan mukaisesti;

jos asiakirjan haltijan tai asiakirjan todentaminen mainitun asetuksen 22 g artiklan mukaisesti epäonnistuu tai jos on epäilyjä haltijan henkilöllisyydestä tai asiakirjan ja/tai matkustusasiakirjan aitoudesta, kyseisten toimivaltaisten viranomaisten asianmukaisesti valtuutetun henkilöstön on tarkistettava asiakirjan siru.”

2)

Poistetaan 8 artiklan 3 kohdan c–f alakohta.

7 artikla

Kehyksen luomisesta EU:n tietojärjestelmien (rajaturvallisuus ja viisumiasiat) yhteentoimivuudelle annetun asetuksen (EU) XXX [yhteentoimivuudesta annettu asetus] muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) XXX kehyksen luomisesta EU:n tietojärjestelmien (rajaturvallisuus ja viisumiasiat) yhteentoimivuudelle [yhteentoimivuudesta annettu asetus] seuraavasti:

1)

Korvataan 13 artiklan 1 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b)

asetuksen (EY) N:o 767/2008 9 artiklan 6 alakohdassa, 22 c artiklan 2 alakohdan f ja g alakohdassa sekä 22 d artiklan f ja g alakohdassa tarkoitetut tiedot;”.

2)

Korvataan 18 artiklan 1 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b)

asetuksen (EY) N:o 767/2008 9 artiklan 4 alakohdan a, b ja c a–cc  alakohdassa ja 9 artiklan 5 ja 6 alakohdassa, 22 c artiklan 2 alakohdan a–cc, f ja g alakohdassa sekä 22 d artiklan a, b, c, f ja g alakohdassa tarkoitetut tiedot;”. [tark. 250]

3)

Korvataan 26 artiklan 1 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b)

asetuksen (EY) N:o 767/2008 6 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset, jotka asetuksen (EY) N:o 767/2008 8 artiklan tai 22 a artiklan mukaisesti luovat VIS-järjestelmään hakemustiedoston tai henkilökohtaisen tiedoston tai päivittävät sitä;”.

4)

Muutetaan 27 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan 1 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b)

VIS-järjestelmässä luodaan hakemustiedosto tai henkilökohtainen tiedosto tai sellaista päivitetään asetuksen (EY) N:o 767/2008 8 artiklan tai 22 a artiklan mukaisesti;”.

b)

Korvataan 3 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b)

asetuksen (EY) N:o 767/2008 9 artiklan 4 alakohdan a alakohdassa, 22 c artiklan 2 alakohdan a alakohdassa ja 22 d artiklan a alakohdassa tarkoitetut sukunimi; etunimi tai -nimet; syntymäaika, sukupuoli ja kansalaisuus (kansalaisuudet);”.

5)

Korvataan 29 artiklan 1 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b)

asetuksen (EY) N:o 767/2008 6 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset, kun on kyse osumista, jotka on saatu luotaessa tai päivitettäessä hakemustiedostoa tai henkilökohtaista tiedostoa VIS-järjestelmässä asetuksen (EY) N:o 767/2008 8 artiklan tai 22 a artiklan mukaisesti;”.

8 artikla

Päätöksen 2008/633/YOS kumoaminen

Kumotaan päätös 2008/633/YOS. Viittauksia päätökseen 2008/633/YOS pidetään viittauksina asetukseen (EY) N:o 767/2008, ja ne luetaan liitteessä 2 olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

9 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan … päivästä …kuuta … [kaksi vuotta voimaantulopäivästä] lukuun ottamatta 1 artiklan 6, 7, 26, 27, 33 ja 35 alakohdassa, 3 artiklan 4 alakohdassa ja 4 artiklan 1 alakohdassa annettuja täytäntöönpanosäädöksiä ja delegoituja säädöksiä koskevia säännöksiä, joita sovelletaan tämän asetuksen voimaantulopäivästä.

Komissio antaa … päivänä …kuuta … [yksi vuosi tämän asetuksen voimaantulosta] Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen täysimääräistä täytäntöönpanoa koskevien valmistelujen edistymisestä. Tässä kertomuksessa on oltava myös yksityiskohtaisia tietoja aiheutuneista kustannuksista sekä tietoja mahdollisista riskeistä, jotka voivat vaikuttaa kokonaiskustannuksiin. [tark. 251]

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty …

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja


(1)  EUVL C , , s. .

(2)  EUVL C , , s. .

(3)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 13. maaliskuuta 2019.

(4)  Neuvoston päätös 2004/512/EY, tehty 8 päivänä kesäkuuta 2004, viisumitietojärjestelmän (VIS) perustamisesta (EUVL L 213, 15.6.2004, s. 5).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 767/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, viisumitietojärjestelmästä (VIS) ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevasta jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta (VIS-asetus) (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 60).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 810/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta (viisumisäännöstö) (EUVL L 243, 15.9.2009, s. 1).

(7)  Neuvoston päätös 2008/633/YOS, tehty 23 päivänä kesäkuuta 2008, jäsenvaltioiden nimeämien viranomaisten ja Europolin pääsystä tekemään hakuja viisumitietojärjestelmästä (VIS) terrorismirikosten ja muiden vakavien rikosten torjumiseksi, havaitsemiseksi ja tutkimiseksi (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 129).

(8)   Komission täytäntöönpanopäätös 2011/636/EU, tehty 21 päivänä syyskuuta 2011, viisumitietojärjestelmän (VIS) käyttöönottopäivän määrittämiseksi ensimmäisellä alueella (EUVL L 249, 27.9.2011, s. 18).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 604/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta (EUVL L 180, 29.6.2013, s. 31).

(10)  COM(2016)0205.

(11)  ” Integrated Border Management (IBM) – Feasibility Study to include in a repository documents for Long-Stay visas, Residence and Local Border Traffic Permits” (2017).

(12)  ” Legal analysis on the necessity and proportionality of extending the scope of the Visa Information System (VIS) to include data on long stay visas and residence documents” (2018).

(13)  Etenemissuunnitelma oikeus- ja sisäasioiden alan tietojenvaihdon ja tiedonhallinnan tehostamiseksi yhteentoimivuusratkaisut mukaan lukien (9368/1/16 REV 1).

(14)  Neuvoston päätelmät toimista tietojenvaihdon parantamiseksi ja EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuuden takaamiseksi (10151/17).

(15)  Integrated Border Management (IBM) – Feasibility Study to include in a repository documents for Long-Stay visas, Residence and Local Border Traffic Permits (2017).

(16)  Legal analysis on the necessity and proportionality of extending the scope of the Visa Information System (VIS) to include data on long stay visas and residence documents (2018).

(17)  COM(2017)0558, s. 15.

(18)  COM(2018)0251.

(19)  Fingerprint Recognition for Children (2013 – EUR 26 193).

(20)  Automatic fingerprint recognition: from children to elderly (2018 – JRC).

(21)  Feasibility and implications of lowering the fingerprinting age for children and on storing a scanned copy of the visa applicant's travel document in the Visa Information System (VIS) (2018).

(22)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/794, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastosta (Europol) sekä neuvoston päätösten 2009/371/YOS, 2009/934/YOS, 2009/935/YOS, 2009/936/YOS ja 2009/968/YOS korvaamisesta ja kumoamisesta (EUVL L 135, 24.5.2016, s. 53).

(23)   Neuvoston päätös 2008/615/YOS, tehty 23 päivänä kesäkuuta 2008, rajatylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin ja rajatylittävän rikollisuuden torjumiseksi (EUVL L 210, 6.8.2008, s. 1).

(24)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(25)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/680 luonnollisten henkilöiden suojelusta toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten ennalta estämistä, tutkimista, paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja neuvoston puitepäätöksen 2008/977/YOS kumoamisesta (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 89).

(26)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/115/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi (EUVL L 348, 24.12.2008, s. 98).

(27)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) …/…, annettu …, [täydellinen nimi] (EUVL L …, s. …).

(28)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1) (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39) .

(29)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1105/2011/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2011, ulkorajojen ylittämiseen oikeuttavia matkustusasiakirjoja, joihin voidaan liittää viisumi, koskevasta luettelosta ja tämän luettelon vahvistamista varten luotavasta järjestelmästä (EUVL L 287, 4.11.2011, s. 9).

(30)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/38/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella, asetuksen (ETY) N:o 1612/68 muuttamisesta ja direktiivien 64/221/ETY, 68/360/ETY, 72/194/ETY, 73/148/ETY, 75/34/ETY, 75/35/ETY, 90/364/ETY, 90/365/ETY ja 93/96/ETY kumoamisesta (EUVL L 158, 30.4.2004, s. 77).

(31)  Neuvoston päätös 2000/365/EY, tehty 29 päivänä toukokuuta 2000, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin (EYVL L 131, 1.6.2000, s. 43).

(32)  Neuvoston päätös 2002/192/EY, tehty 28 päivänä helmikuuta 2002, Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin (EYVL L 64, 7.3.2002, s. 20).

(33)  EYVL L 176, 10.7.1999, s. 36.

(34)  Neuvoston päätös 1999/437/EY, tehty 17 päivänä toukokuuta 1999, tietyistä Euroopan unionin neuvoston, Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä (EYVL L 176, 10.7.1999, s. 31).

(35)  EUVL L 53, 27.2.2008, s. 52.

(36)  Neuvoston päätös 2008/146/EY, tehty 28 päivänä tammikuuta 2008, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen, Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (EUVL L 53, 27.2.2008, s. 1).

(37)  Neuvoston päätös 2008/149/YOS, tehty 28 päivänä tammikuuta 2008, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen, Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta (EUVL L 53, 27.2.2008, s. 50).

(38)  EUVL L 160, 18.6.2011, s. 21.

(39)  Neuvoston päätös 2011/350/EU, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2011, Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen, joka koskee Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä tehtävän pöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin puolesta, siltä osin kuin kyse on tarkastusten poistamisesta sisärajoilta ja henkilöiden liikkumisesta rajojen yli (EUVL L 160, 18.6.2011, s. 19).

(40)  Neuvoston päätös 2011/349/EU, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2011, Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen, joka koskee Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä tehtävän pöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin puolesta, erityisesti rikosasioita koskevan oikeudellisen yhteistyön ja poliisiyhteistyön osalta (EUVL L 160, 18.6.2011, s. 1).

(41)  Neuvoston päätös (EU) 2017/1908, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, viisumitietojärjestelmää koskevien Schengenin säännöstön tiettyjen määräysten voimaansaattamisesta Bulgarian tasavallassa ja Romaniassa (EUVL L 269, 19.10.2017, s. 39).

LIITE 2

VASTAAVUUSTAULUKKO

Neuvoston päätös 2008/633/YOS

Asetus (EY) N:o 767/2008

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

2 artikla

Määritelmät

4 artikla

Määritelmät

3 artikla

Nimetyt viranomaiset ja keskusyhteyspisteet

22 k artikla

Jäsenvaltioiden nimetyt viranomaiset

22 l artikla

Europol

4 artikla

Viisumitietojärjestelmään pääsyä koskeva menettely

22 m artikla

Menettely, joka koskee pääsyä viisumitietojärjestelmään lainvalvontatarkoituksessa

5 artikla

Jäsenvaltioiden nimettyjen viranomaisten viisumitietojärjestelmään pääsyä koskevat ehdot

22 n artikla

Edellytykset jäsenvaltioiden nimettyjen viranomaisten pääsylle viisumitietojärjestelmään

6 artikla

Sellaisen jäsenvaltion nimettyjen viranomaisten pääsyä viisumitietojärjestelmään koskevat ehdot, jonka osalta asetus (EY) N:o 767/2008 ei ole tullut vielä voimaan

22 r artikla

Edellytykset sellaisen jäsenvaltion nimettyjen viranomaisten pääsylle viisumitietojärjestelmän tietoihin, jonka osalta tämä asetus ei ole tullut vielä voimaan

7 artikla

Europolin pääsyä viisumitietojärjestelmään koskevat ehdot

22 p artikla

Menettely ja edellytykset, jotka koskevat Europolin pääsyä viisumitietojärjestelmän tietoihin

8 artikla

Henkilötietojen suojaaminen

VI luku

Tietosuojaa koskevat oikeudet ja niiden valvonta

9 artikla

Tietoturva

32 artikla

Tietoturva

10 artikla

Korvausvastuu

33 artikla

Korvausvastuu

11 artikla

Sisäinen valvonta

35 artikla

Sisäinen valvonta

12 artikla

Seuraamukset

36 artikla

Seuraamukset

13 artikla

Viisumitietojärjestelmän tietojen säilyttäminen kansallisissa tiedostoissa

30 artikla

Viisumitietojärjestelmän tietojen säilyttäminen kansallisissa tiedostoissa

14 artikla

Oikeus tutustua tietoihin, oikaista niitä ja poistaa ne

38 artikla

Oikeus tutustua tietoihin sekä oikaista ja poistaa ne

15 artikla

Kustannukset

Ei ole

16 artikla

Tietojenkäsittelytapahtumien kirjaaminen

22 q artikla

Lokitiedot ja dokumentointi

17 artikla

Seuranta ja arviointi

50 artikla

Seuranta ja arviointi


21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/356


P8_TA(2019)0175

Turvapaikka- ja maahanmuuttorahasto ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston perustamisesta (COM(2018)0471 – C8-0271/2018 – 2018/0248(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

(2021/C 23/62)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0471),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan, 78 artiklan 2 kohdan ja 79 artiklan 2 ja 4 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0271/2018),

ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon ehdotetusta oikeusperustasta,

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon työjärjestyksen 59 ja 39 artiklan,

ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön sekä kehitysvaliokunnan ja budjettivaliokunnan lausunnot (A8-0106/2019),

1.

vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

P8_TC1-COD(2018)0248

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 13. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston , maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston perustamisesta [tark. 1]

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 78 artiklan 2 kohdan, sekä 79 artiklan 2 ja 4 kohdan sekä 80 artiklan , [tark. 2]

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (*1),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Euroopan unioni kohtaa muuttuvia muuttoliikkeeseen liittyviä haasteita, joita luonnehtii tarve vahvistaa jäsenvaltioiden vastaanotto-, turvapaikka- kotouttamis- ja muuttoliikejärjestelmiä, ehkäistä ja käsitellä asianmukaisesti ja yhteisvastuullisesti paineita aiheuttavia tilanteita ja korvata laittomat ja vaaralliset maahansaapumiset laillisilla ja turvallisilla väylillä. Sijoittaminen tehokkaaseen ja koordinoituun muuttoliikkeen hallintaan unionissa on näin ollen keskeisessä asemassa, kun pyritään unionin tavoitteeseen luoda vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ”SEUT-sopimus”, 67 artiklan 2 kohdan mukaisesti. [tark. 3]

(2)

Unionin ja jäsenvaltioiden koordinoidun lähestymistavan merkitys on otettu huomioon toukokuussa 2015 hyväksytyssä Euroopan muuttoliikeagendassa, jossa painotettiin, että tarvitaan johdonmukainen ja selkeä yhteinen politiikka, jotta voidaan palauttaa unionin kyky yhdistää eurooppalaiset ja kansalliset pyrkimykset muuttoliikekysymyksiin vastaamiseksi ja tehdä tuloksellista yhteistyötä SEUT 80 artiklassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuun ja oikeudenmukaisen vastuunjaon periaatteiden periaatteen mukaisesti, ja se vahvistettiin sen puoliväliarvioinnissa syyskuussa 2017 ja edistymiskertomuksissa maaliskuussa ja toukokuussa 2018. [tark. 4]

(3)

Eurooppa-neuvosto vahvisti 19 päivänä lokakuuta 2017 antamissaan päätelmissä tarpeen jatkaa muuttoliikkeen hallintaa koskevaa kokonaisvaltaista, käytännönläheistä ja määrätietoista toimintatapaa, jonka tavoitteena on saada ulkorajojen valvonta takaisin hallintaan ja vähentää laittomasti saapuvien sekä hukkuneiden määrää ja jonka olisi perustuttava unionin ja jäsenvaltioiden kaikkien käytettävissä olevien välineiden joustavaan ja koordinoituun käyttöön. Eurooppa-neuvosto kehotti lisäksi varmistamaan huomattavasti tehokkaammat palauttamiset niin EU:n kuin jäsenvaltioiden tasolla toteutettavilla toimilla, kuten tehokkailla takaisinottosopimuksilla ja -järjestelyillä. Eurooppa-neuvosto kehotti myös toteuttamaan ja kehittämään vapaaehtoisia uudelleensijoittamisohjelmia. [tark. 5]

(4)

Sellaisten toimien tukemiseksi, joilla varmistetaan jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten keskinäiseen luottamukseen, yhteisvastuuseen ja vastuunjakoon perustuva kokonaisvaltainen lähestymistapa muuttoliikkeen hallintaan ja joiden avulla saavutetaan kestävän ja yhteisen turvapaikka- ja muuttoliikeasioita koskevan unionin politiikan varmistamista koskeva tavoite, olisi tuettava jäsenvaltioita riittävillä taloudellisilla resursseilla perustamalla turvapaikka-- ja maahanmuuttorahasto , maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (jäljempänä ”rahasto”). [tark. 6]

(4 a)

Rahaston olisi kunnioitettava täysimääräisesti ihmisoikeuksia, oltava YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelman, SEUT 208 artiklassa vahvistetun kehityspolitiikan johdonmukaisuuden periaatteen sekä kansainvälisellä tasolla tehtyjen maahanmuuttoa ja turvapaikkaa koskevien sitoumusten, erityisesti pakolaisia koskevan Global Compact -aloitteen sekä muuttoliikettä koskevan Global Compact -aloitteen, mukainen. [tark. 7]

(4 b)

Rahaston hallinnoinnissa olisi kehityksen näkökulmasta tarkasteltuna otettava huomioon muuttoliikkeen perimmäiset syyt, joita ovat esimerkiksi konfliktit, köyhyys, maatalouden tuotantomahdollisuuksien puuttuminen, koulutus ja eriarvoisuus. [tark. 8]

(5)

Rahasto Rahaston avulla tuettavat toimet olisi pantava täytäntöön noudattaen täysimääräisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja oikeuksia ja periaatteita ja , kuten oikeutta henkilötietojen suojaan, sekä unionin ja jäsenvaltioiden kansainvälisiä velvoitteita perusoikeuksien osalta , kuten YK:n lapsen oikeuksien yleissopimusta ja pakolaisten oikeusasemaa koskevaa 28 päivänä heinäkuuta 1951 tehtyä Geneven yleissopimusta, sellaisena kuin se on täydennettynä 31 päivänä tammikuuta 1967 tehdyllä pöytäkirjalla . [tark. 9]

(5 a)

Sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden periaatteet kuuluvat unionin keskeisiin arvoihin, joten niitä olisi kunnioitettava ja edistettävä rahastoa toteutettaessa. Rahastosta ei pitäisi tukea mitään toimia, jotka millään tavalla edistävät erottelua tai sosiaalista syrjäytymistä. [tark. 10]

(5 b)

Rahaston täytäntöönpanossa etusijalle olisi asetettava toimet, joilla puututaan ilman huoltajaa saapuvien ja huoltajastaan eroon joutuneiden alaikäisten tilanteeseen varhaisessa vaiheessa tapahtuvan tunnistamisen ja rekisteröinnin avulla, sekä lapsen edun mukaiset toimet. [tark. 11]

(6)

Rahaston on perustuttava sen edeltäjien tuella tehtyihin sijoituksiin ja saavutettuihin tuloksiin. Näitä edeltäjiä olivat Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 573/2007/EY perustettu Euroopan pakolaisrahasto, neuvoston päätöksellä 2007/435/EY perustettu eurooppalainen rahasto kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista varten, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 575/2007/EY perustettu Euroopan paluurahasto vuosiksi 2007–2013 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 516/2014 perustettu turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto vuosiksi 2014–2020. Samalla olisi otettava huomioon kaikki asiaankuuluvat uudet kehityssuuntaukset.

(7)

Rahastosta olisi tuettava jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuuta ja muuttovirtojen tehokasta hallintaa muun muassa niin, että edistetään yhteisiä toimia turvapaikka-asioiden alalla, mukaan lukien jäsenvaltioiden toimet kansainvälistä suojelua tarvitsevien henkilöiden vastaanottamisessa uudelleensijoituksen ja humanitaarisen maahanpääsyn kautta ja kansainvälistä suojelua hakevien tai sitä saavien henkilöiden siirrot jäsenvaltioiden välillä , ja parannetaan muita heikommassa asemassa olevien turvapaikanhakijoiden, kuten lasten, suojelua . Lisäksi tuettaisiin kotouttamisstrategioita ja tehokkaampaa laillista muuttoliikettä koskevaa politiikkaa, niin että varmistetaan ja luotaisiin turvallisia laillisen maahantulon väyliä unioniin , millä autettaisiin myös varmistamaan unionin pitkän aikavälin kilpailukyky ja sen sosiaalisen mallin tulevaisuus ja vähennetään vähentämään laittoman muuttoliikkeen kannustimia kestävän palauttamis- ja takaisinottopolitiikan avulla. Unionin sisäisen toiminnan välineenä ja ainoana unionin tason turvapaikka- ja muuttoliikeasioiden rahoitusvälineenä rahastosta olisi ensisijaisesti tuettava turvapaikka- ja muuttoliikealan toimia unionissa. Rahaston avulla olisi kuitenkin määritellyissä rajoissa ja asianmukaisia turvatakeita noudattaen lujitettava kolmansien maiden kanssa tehtävää yhteistyötä ja siten parannettava turvapaikkaa tai muunlaista kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden maahantulon hallintaa, lisättävä luotava laillisen maahantulon väyliä ja torjuttava laitonta muuttoliikettä sekä varmistettava palauttamisten kestävyys ja tehokas takaisinotto kolmansiin maihin ja ihmissalakuljettajien ja -kauppiaiden verkostoja sekä varmistettava turvallisten ja ihmisarvoisten palauttamisten kestävyys sekä uudelleenkotouttaminen kolmansissa maissa . [tark. 12]

(8)

Muuttoliikekriisi osoitti ja yhä useammat kuolemantapaukset Välimerellä viime vuosina osoittivat , että Euroopan yhteistä turvapaikkajärjestelmää on uudistettava että voidaan varmistaa tehokkaat ja käyttöön on otettava nykyistä oikeudenmukaisempi ja tehokkaampi järjestelmä kansainvälistä suojelua hakevia henkilöitä koskevan jäsenvaltioiden vastuun määrittämiseksi sekä kehys jäsenvaltioiden uudelleensijoittamistoimille ja humanitaariseen maahanpääsyyn liittyville toimille, jotta voidaan lisätä yleisesti käytettävissä olevien uudelleensijoituspaikkojen kokonaismäärää. Samalla tarvitaan uudistusta, jotta voidaan varmistaa, että käytettävissä on tehokkaat ja oikeuksiin perustuvat turvapaikkamenettelyt, ja ehkäistä hakijoiden edelleen liikkumista sekä tarjota yhtäläiset ja asianmukaiset vastaanotto-olosuhteet kansainvälistä suojelua hakeville henkilöille, yhdenmukaiset vaatimukset kansainvälisen suojelun myöntämiselle ja asianmukaiset oikeudet ja edut kansainvälistä suojelua saaville henkilöille sekä laittomien maahantulijoiden tehokkaat ja toimivat palautusmenettelyt . Uudistusta tarvitaan myös, jotta voidaan ottaa käyttöön nykyistä oikeudenmukaisempi ja tehokkaampi järjestelmä kansainvälistä suojelua hakevia henkilöitä koskevan jäsenvaltioiden vastuun määrittämiseksi sekä unionin kehys jäsenvaltioiden uudelleensijoittamistoimille. Näin ollen on aiheellista, että rahastosta tuetaan enemmän jäsenvaltioiden pyrkimyksiä panna täytäntöön uudistettu Euroopan yhteinen turvapaikkajärjestelmä kokonaisuudessaan ja asianmukaisesti. [tark. 13]

(9)

Rahaston olisi myös täydennettävä ja lujitettava asetuksella (EU) N:o …/.. [Euroopan turvapaikkavirastoa koskeva asetus] (3) perustetun Euroopan unionin turvapaikkaviraston (EUAA) Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston toimia, jotta helpotettaisiin ja parannettaisiin yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän toimintaa, lujittamalla käytännön yhteistyötä ja koordinoimalla tiedonvaihtoa jäsenvaltioiden välillä ja edistämällä turvapaikkoja koskevia unionin lainsäädäntöä ja operatiivisia standardeja, jotta taataan korkeatasoisiin suojeluvaatimuksiin perustuvat yhtenäiset kansainvälisen suojelun menettelyt, vastaanotto-olosuhteet ja suojelutarpeiden arviointi turvapaikka-asioista ja etenkin hyvistä käytännöistä jäsenvaltioiden välillä, edistämällä unionin lainsäädäntöä ja kansainvälistä oikeutta ja edistämällä asiaa koskevien ohjeiden ja operatiivisten standardien avulla turvapaikkoja koskevan unionin lainsäädännön yhdenmukaista täytäntöönpanoa noudattaen korkeatasoisia suojeluvaatimuksia, jotka koskevat kansainvälisen suojelun menettelyjä, vastaanotto-olosuhteita ja suojelutarpeiden arviointia kaikkialla unionissa ja mahdollistetaan kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten kestävä ja oikeudenmukainen jakaminen. Lisäksi helpotettaisiin kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten yhdenmukaisempaa arviointia koko unionissa, tuettaisiin jäsenvaltioiden uudelleensijoittamistoimia ja tarjottaisiin operatiivista ja teknistä tukea turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmien hallinnointiin erityisesti niille jäsenvaltioille, joiden järjestelmiin kohdistuu suhteeton paine. [tark. 14]

(9 a)

Rahaston olisi tuettava unionin ja jäsenvaltioiden toimia, joilla parannetaan jäsenvaltioiden valmiuksia kehittää, seurata ja arvioida turvapaikkapolitiikkaansa voimassa olevan unionin oikeuden mukaisten velvoitteidensa mukaisesti. [tark. 15]

(10)

Rahaston olisi tuettava unionin unionia ja jäsenvaltioiden toimia, joilla parannetaan jäsenvaltioiden valmiuksia kehittää, seurata ja arvioida turvapaikkapolitiikkaansa voimassa olevan unionin oikeuden mukaisten velvoitteidensa mukaisesti jäsenvaltioita voimassa olevan unionin oikeuden , erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2013/33/EU  (4) (vastaanotto-olosuhteita koskeva direktiivi) , 2013/32/EU  (5) (turvapaikkamenettelydirektiivi), 2011/95/EU  (6) (aseman määrittelyä koskeva direktiivi) ja 2008/115/EY  (7) (palauttamista koskeva direktiivi) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 604/2013  (8) (Dublin-asetus), täytäntöönpanossa niin, että varmistetaan perusoikeuksien täysimääräinen noudattaminen . [tark. 16]

(11)

Kumppanuudet ja yhteistyö kolmansien maiden kanssa turvapaikkaa tai muunlaista kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden maahantulon hallitsemiseksi asianmukaisella tavalla ovat unionin turvapaikkapolitiikan olennainen osa. Rahastosta olisi tarjottava taloudellisia kannustimia uudelleensijoittamista [ja humanitaarista maahanpääsyä] koskevan unionin kehyksen käyttöönottamiseksi, jotta voidaan korvata kansainvälistä suojelua tarvitsevien kolmansien maiden kansalaisten tai kansalaisuudettomien henkilöiden vaaralliset ja laittomat saapumiset jäsenvaltioiden alueelle laillisilla ja turvallisilla väylillä, osoittaa yhteisvastuullisuutta sellaisten alueiden maille, joihin tai joiden sisällä suuri määrä kansainvälistä suojelua tarvitsevia henkilöitä on joutunut siirtymään, lievittämällä näihin maihin kohdistuvaa painetta, edistää unionin muuttoliikepolitiikkaa koskevien tavoitteiden saavuttamista lisäämällä unionin vaikutusvaltaa kolmansiin maihin ja osallistua maailmanlaajuisiin uudelleensijoittamisaloitteisiin esiintymällä yhtenä rintamana kansainvälisillä foorumeilla ja suhteissa kolmansiin maihin. [tark. 17]

(11 a)

Rahaston olisi tuettava jäsenvaltioiden pyrkimyksiä antaa kansainvälistä suojelua ja tarjota pysyvä ratkaisu alueellaan pakolaisille ja kotiseudultaan siirtymään joutuneille henkilöille, joilla on oikeus uudelleensijoittamiseen tai humanitaariseen maahanpääsyyn kansallisten järjestelmien mukaisesti, joissa on otettava YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) ennustamat maailmanlaajuiset uudelleensijoittamistarpeet. Jotta rahaston tuki olisi kunnianhimoista ja tehokasta, sen olisi annettava kullekin maahanpääsyluvan saaneelle tai uudelleensijoitetulle henkilölle kohdennettua tukea taloudellisten kannustimien muodossa. [tark. 18]

(12)

Kun otetaan huomioon unioniin viime vuosina kohdistuneiden muuttovirtojen suuri määrä ja yhteiskunnallisen yhteenkuuluvuuden varmistamisen merkitys, on ratkaisevan tärkeää tukea laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten alkuvaiheen kotouttamista koskevia jäsenvaltioiden politiikkoja, mukaan lukien komission vuonna 2016 hyväksymässä kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista koskevassa toimintasuunnitelmassa esitetyt painopistealat. [tark. 19]

(13)

Jotta lisättäisiin tehokkuutta ja saavutettaisiin mahdollisimman suuri unionin tason lisäarvo ja jotta unionin toiminta kolmansien maiden kansalaisten kotouttamiseksi olisi johdonmukaista, rahastosta rahoitettavat toimet olisi määriteltävä tarkkaan ja niillä olisi täydennettävä Euroopan sosiaalirahasto plussasta (ESR+) ja Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) unionin rakennerahastoista rahoitettavia toimia. Tästä rahastosta rahoitettavilla toimenpiteillä olisi tuettava kolmansien maiden kansalaisten tarpeisiin räätälöityjä toimia, jotka yleensä joita toteutetaan yleensä kotouttamisen alkuvaiheessa varhaisessa vaiheessa , ja horisontaalisia toimia, joilla tuetaan jäsenvaltioiden kotouttamisvalmiuksia, kun taas kolmansien maiden kansalaisia koskevat toimet, joilla on pidemmän aikavälin vaikutuksia, olisi rahoitettava EAKR:stä ja ESR+:sta ja niitä olisi täydennettävä toimilla, joilla edistetään kolmansien maiden kansalaisten sosiaalista ja taloudellista osallisuutta rakennerahastojen avulla . [tark. 20]

(13 a)

Kotouttamistoimenpiteitä olisi sovellettava myös kansainvälistä suojelua saaviin henkilöihin, jotta voidaan varmistaa kokonaisvaltainen lähestymistapa kotouttamiseen ottaen huomioon tämän kohderyhmän erityispiirteet. Kun kotouttamistoimenpiteet on yhdistetty vastaanottoon, toimien olisi voitava koskea tapauksen mukaan myös turvapaikanhakijoita. [tark. 21]

(14)

Rahaston täytäntöönpanosta vastaavien jäsenvaltioiden viranomaisten olisi luotava yhteistyössä koordinointimenettelyt niiden viranomaisten kanssa, jotka jäsenvaltiot ovat nimenneet huolehtimaan ESR+:n ja EAKR:n rakennerahastojen toimien hallinnoinnista, ja tarvittaessa niiden hallintoviranomaisten ja muiden kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista edistävien unionin rahastojen hallintoviranomaisten kanssa. Näiden koordinointimekanismien avulla komission olisi arvioitava rahastojen johdonmukaisuutta ja täydentävyyttä sekä sitä, missä määrin kunkin rahaston toimenpiteet edistävät kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista. [tark. 22]

(15)

Rahaston täytäntöönpanon olisi tällä osa-alueella oltava johdonmukaista unionin yhteisten kotouttamista koskevien perusperiaatteiden kanssa, siten kuin yhteisessä kotouttamisohjelmassa on tarkemmin esitetty.

(16)

On asianmukaista antaa niille jäsenvaltioille, jotka sitä haluavat, mahdollisuus ottaa ohjelmissaan huomioon, että kotouttamistoimet voivat koskea myös kolmansien maiden kansalaisten lähimpiä sukulaisia , millä tuetaan perheiden yhtenäisyyttä lapsen edun mukaisesti, siinä määrin kuin se on tarpeen tällaisten toimien tehokkaan täytäntöönpanon kannalta. Käsitteellä ”lähimmät sukulaiset” tarkoitetaan puolisoita tai kumppaneita sekä kaikkia henkilöitä, joilla on kotouttamistoimien kohteena olevan kolmannen maan kansalaisen kanssa suora perheside alenevassa tai ylenevässä polvessa ja jotka eivät muutoin kuuluisi rahaston soveltamisalaan. [tark. 23]

(17)

Kun otetaan huomioon paikallis- ja alueviranomaisten ja kansalaisjärjestöjen niitä edustavien yhdistysten keskeinen rooli kotouttamisessa, ja jotta helpotettaisiin unionin tason rahoituksen suoraa saatavuutta näiden tahojen keskuudessa, rahastolla olisi edistettävä paikallis- ja alueviranomaisten tai kansalaisjärjestöjen toteuttamia kotouttamista koskevia toimia, mukaan lukien käyttämällä temaattista rahoitusvälinettä ja suurempaa yhteisrahoitusosuutta näille toimille sekä temaattisen rahoitusvälinen asianomaista osaa silloin, kun paikallis- ja alueviranomaisilla on valtuudet toteuttaa kotouttamistoimenpiteitä . [tark. 24]

(18)

Kun otetaan huomioon unionin pitkän aikavälin taloudelliset ja väestönkehitykseen liittyvät haasteet ja muuttoliikkeen alati globaalistuva luonne , on tärkeää perustaa hyvin toimivia laillisia unioniin suuntautuvia muuttoliikekanavia, jotta säilytetään EU houkuttelevana kohteena maahanmuuttajille lailliselle maahanmuutolle jäsenvaltioiden taloudellisten ja sosiaalisten tarpeiden mukaisesti ja varmistetaan unionin hyvinvointijärjestelmien kestävyys ja talouden kasvu suojellen samalla siirtotyöläisiä työvoiman hyväksikäytöltä . [tark. 25]

(19)

Rahaston olisi tuettava jäsenvaltioita laillisen maahanmuuton järjestämistä koskevien strategioiden laatimisessa sellaisten strategioiden laatimisessa, joilla järjestetään ja laajennetaan laillisen maahanmuuton väyliä, parantamalla niiden valmiuksia kehittää, toteuttaa, seurata ja arvioida kaikkia laillisesti oleskelevia kolmansien maiden kansalaisia koskevia maahanmuutto- ja kotouttamisstrategioita, -politiikkoja ja -toimenpiteitä, unionin oikeudelliset välineet mukaan lukien ja etenkin laillista maahanmuuttoa koskevia unionin välineitä . Rahaston olisi tuettava myös tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa sekä yhteistyötä eri hallintoyksiköiden ja hallinnon tasojen välillä ja muiden jäsenvaltioiden kanssa. [tark. 26]

(20)

Tehokas ja ihmisarvoinen palauttamispolitiikka on olennainen osa unionin ja jäsenvaltioiden noudattamaa kokonaisvaltaista muuttoliikepolitiikkaa. Rahastosta olisi tuettava ja edistettävä jäsenvaltioiden toimia, joilla pannaan tehokkaasti täytäntöön palauttamista koskevat yhteiset vaatimukset, joissa painotetaan vapaaehtoista paluuta, erityisesti siten kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2008/115/EY (9) säädetään, sekä palauttamisten hallintaan sovellettava yhdennetty ja koordinoitu lähestymistapa ja kehitetään niitä. Kestävien palauttamispolitiikkojen osalta Rahastosta olisi yhtä lailla tuettava asiaan liittyviä toimia kolmansissa maissa, kuten palautettavien henkilöiden uudelleenkotouttamista jotta edistetään turvallista ja ihmisarvoista paluuta ja takaisinottoa sekä kestävää uudelleenkotouttamista ja taataan ne muuttoliikettä koskevan Global Compact -aloitteen mukaisesti . [tark. 27]

(21)

Jäsenvaltioiden olisi annettava etusija vapaaehtoiselle paluulle. Niiden olisi edistettävä vapaaehtoista paluuta kannustimilla, esimerkiksi soveltamalla vapaaehtoisesti palaaviin ja varmistettava laittomien maahantulijoiden tehokas, turvallinen ja ihmisarvoinen paluu. Rahastosta olisi siksi annettava tukea ensisijaisesti vapaaehtoiseen paluuseen liittyville toimille. Sen edistämiseksi jäsenvaltioiden olisi suunniteltava kannustimia ja esimerkiksi sovellettava erityiskohtelua paluun tehostettuna tukemisena ja pitkän aikavälin uudelleenkotouttamistukena . Tällainen vapaaehtoinen paluu on sekä paluumuuttajien että viranomaisten edun mukaista, koska se on kustannustehokasta. Lapsen edun olisi oltava ensisijainen huomioon otettava seikka kaikissa toimissa ja päätöksissä, jotka koskevat maahanmuuttajalapsia, palautukset mukaan luettuina, ja olisi otettava täysin huomioon lapsen oikeus ilmaista mielipiteensä. [tark. 28]

(22)

Vapaaehtoinen paluu ja pakkoon perustuva paluu Vaikka vapaaehtoinen paluu olisi asetettava etusijalle pakkoon perustuvaan paluuseen nähden, ne ovat kuitenkin sidoksissa toisiinsa, ja näillä kahdella menettelytavalla on toisiaan täydentävä vaikutus, minkä vuoksi jäsenvaltioita olisi rohkaistava tehostamaan näiden kahden tavan täydentävyyttä. Mahdollisuus soveltaa maastapoistamista on tärkeä tekijä, kun edistetään turvapaikkajärjestelmän ja laillista muuttoliikettä koskevien menettelyjen eheyttä. Rahastosta olisi sen vuoksi tuettava jäsenvaltioiden toimia helpottaa ja suorittaa maastapoistamisia, soveltuvin osin unionin oikeudessa asetettujen vaatimusten mukaisesti sekä palautettavien henkilöiden perusoikeuksia ja ihmisarvoa täysimääräisesti kunnioittaen. Rahastosta olisi tuettava lasten palauttamiseen liittyviä toimia vain, jos tällainen palauttaminen perustuu lapsen etua koskevaan myönteiseen arvioon. [tark. 29]

(23)

Paluun edellytyksiä ja uudelleenkotouttamista voidaan edistää jäsenvaltioissa ja paluumaissa palautettavien henkilöiden hyväksi toteutettavilla erityisillä tukitoimilla kiinnittäen erityistä huomiota heidän humanitaarisiin tarpeisiinsa ja suojelutarpeisiinsa . Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin. Palauttamispäätösten olisi perustuttava kattavaan ja huolelliseen arvioon alkuperämaan tilanteesta ja arvioon vastaanottokyvystä paikallisella tasolla. Alkuperämaita ja erityisesti muita heikommassa asemassa olevia henkilöitä tukevilla erityistoimenpiteillä ja -toimilla varmistetaan osaltaan palauttamisten kestävyys, turvallisuus ja tehokkuus. Paikallisviranomaiset, kansalaisyhteiskunta ja muuttajayhteisöt olisi otettava mukaan näiden tukitoimien toteuttamiseen . [tark. 30]

(24)

Takaisinottosopimukset ja muut järjestelyt ovat olennainen Viralliset takaisinottosopimukset ovat olennainen ja keskeinen osa unionin palauttamispolitiikkaa ja muuttovirtojen tehokkaan hallinnan keskeinen väline, koska ne helpottavat laittomien maahantulijoiden nopeaa palauttamista. Nämä sopimukset ja järjestelyt ovat tärkeä osatekijä laittomien maahantulijoiden alkuperämaiden ja kauttakulkumaiden kanssa käytävässä vuoropuhelussa ja niiden kanssa tehtävässä yhteistyössä, ja niiden täytäntöönpanoa kolmansissa maissa olisi tuettava kansallisella ja unionin tasolla toteutettavien palauttamispolitiikkojen tehokkuutta ajatellen rahastosta olisi tuettava niiden täytäntöönpanoa kolmansissa maissa, jotta palauttamispolitiikkoja voidaan toteuttaa tehokkaasti, turvallisesti ja ihmisarvoisesti määritellyissä rajoissa ja asianmukaisia turvatakeita noudattaen . [tark. 31]

(25)

Sen lisäksi, että tuetaan henkilöiden palauttamista tämän asetuksen mukaisesti, kolmansien maiden kansalaisten tai kansalaisuudettomien henkilöiden kotouttamista jäsenvaltioissa, rahastosta olisi tuettava myös muita toimenpiteitä, joilla torjutaan laitonta muuttoliikettä, laittoman muuttoliikkeen kannustimia tai voimassa olevien muuttajien salakuljetusta sekä kannustetaan ja helpotetaan laillista muuttoliikettä koskevien sääntöjen kiertämistä laatimista, ja turvata turvattava näin jäsenvaltioiden maahanmuuttojärjestelmien eheys alkuperämaissa noudattaen täysimääräisesti kestävän kehityksen johdonmukaisuuden periaatetta . [tark. 32]

(26)

Laittomien maahantulijoiden työllistäminen muodostaa vetotekijän laittomalle muuttoliikkeelle ja heikentää työvoiman liikkuvuutta koskevan, laillisiin muuttojärjestelyihin perustuvan politiikan kehittämistä ja vaarantaa maahanmuuttajatyöntekijöiden oikeudet ja saattaa heidät alttiiksi oikeuksien rikkomiselle ja hyväksikäytölle . Rahastosta olisi sen vuoksi tuettava jäsenvaltioita joko suoraan tai välillisesti niiden pannessa täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2009/52/EY (10), jossa kielletään maassa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työllistäminen ja säädetään hyväksikäytön kohteeksi joutuneiden työntekijöiden kanteluja ja palkkojen perimistä koskevasta mekanismista sekä seuraamuksista työnantajille, jotka rikkovat kieltoa. [tark. 33]

(26 a)

Jäsenvaltioiden olisi tuettava kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja työntekijäjärjestöjen pyyntöjä, esimerkkinä pyyntö sellaisen eurooppalaisen mies- ja naispuolisten vastaanottotyöntekijöiden verkoston perustamiseksi, joka kokoaa yhteen kaikki muuttajien parissa työskentelevät työntekijät Euroopassa, jotta voidaan edistää muuttajien ihmisarvoista vastaanottoa ja varmistaa, että maahanmuuttoa koskeva lähestymistapa perustuu ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, sekä vaihtaa muuttajien vastaanottoa ja työllistymistä koskevia hyviä käytäntöjä. [tark. 34]

(27)

Rahastosta olisi sen vuoksi tuettava jäsenvaltioita joko suoraan tai välillisesti niiden pannessa täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2011/36/EU (11), jossa säädetään ihmiskaupan uhreille annettavasta avusta ja tuesta ja heidän suojelemisesta. Näissä toimenpiteissä olisi otettava huomioon ihmiskaupan sukupuolittunut luonne. Jäsenvaltioiden olisi rahastoa toteuttaessaan otettava huomioon, että henkilöillä, jotka ovat joutuneet lähtemään kodeistaan sellaisten äkillisten tai vähitellen kehittyvien ilmastoon liittyvien ympäristön muutosten vuoksi, jotka vaikuttavat kielteisesti heidän elämäänsä tai elinolosuhteisiinsa, on suuri riski joutua ihmiskaupan uhreiksi. [tark. 35]

(27 a)

Rahastosta olisi tuettava etenkin haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakijoiden – kuten ilman huoltajaa saapuvien alaikäisten ja kidutuksen tai muun vakavan väkivallan uhrien – tunnistamista sekä heidän tarpeitaan vastaavia toimia unionin turvapaikkasäännöstön mukaisesti. [tark. 36]

(27 b)

Jotta resurssit voidaan jakaa oikeudenmukaisesti ja avoimesti rahaston tavoitteiden kesken, olisi varmistettava menojen vähimmäistaso tiettyjä tavoitteita varten riippumatta siitä, onko kyse suorasta, välillisestä vai yhteistyöhön perustuvasta hallinnoinnista. [tark. 37]

(28)

Rahaston olisi täydennettävä ja tuettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2016/1624 (12) perustetun eurooppalaisen raja- ja merivartioston toteuttamia palauttamiseen liittyviä toimia ja tällä tavoin edistettävä mainitun asetuksen 4 artiklassa määritettyä Euroopan yhdennettyä rajaturvallisuutta ohjaamatta kuitenkaan lisävaroja Euroopan raja-ja merivartiovirastolle, sillä budjettivallan käyttäjä päättää viraston vuotuisista määrärahoista, joiden turvin sen olisi voitava hoitaa kaikki tehtävänsä . [tark. 38]

(29)

Muiden unionin rahastojen kanssa olisi pyrittävä kehittämään synergioita, yhdenmukaisuutta , täydentävyyttä ja tehokkuutta, ja estämään toimien päällekkäisyyttä tai ristiriitaisuutta . [tark. 39]

(30)

Kun rahastosta tuetaan kolmansissa maissa toteutettavia ja niihin liittyviä toimenpiteitä, Rahaston ensisijaisena tavoitteena olisi oltava toimien rahoittaminen unionin alueella. Rahastosta voidaan rahoittaa kolmansissa maissa tapahtuvia ja niihin liittyviä toimenpiteitä, joiden olisi oltava rahallisesti rajoitettuja mutta kuitenkin riittäviä, jotta voidaan saavuttaa tämän asetuksen 3 artiklassa vahvistetut rahaston tavoitteet asianmukaisia turvatakeita noudattaen. Tällaisilla toimenpiteillä olisi täydennettävä muita unionin ulkopuolella toteutettavia toimia, jotka saavat tukea unionin ulkoisista rahoitusvälineistä. Näiden toimien toteuttamisessa olisi etenkin pyrittävä noudattamaan täysin johdonmukaisesti ja täydentävällä tavalla asianomaista maata tai aluetta koskevan unionin ulkoisen toiminnan ja ulkopolitiikan periaatteita ja yleistavoitteita ja unionin kansainvälisiä sitoumuksia. Ulkoisen ulottuvuuden puitteissa rahastosta olisi myönnettävä kohdennettua tukea kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön tehostamiseen ja muuttoliikkeen hallinnan keskeisten näkökohtien vahvistamiseen sellaisilla alueilla, joilla on merkitystä unionin muuttoliikepolitiikan kannalta. Kehityspolitiikkaa koskevan eurooppalaisen konsensuksen 35 kohdassa vahvistettua kehityspolitiikan johdonmukaisuuden periaatetta olisi noudatettava. Humanitaarista apua koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa vahvistettu johdonmukaisuus humanitaaristen periaatteiden kanssa olisi varmistettava hätäavun antamisen yhteydessä . [tark. 40]

(31)

Unionin talousarviosta myönnettävä rahoitus olisi keskitettävä toimiin, joissa unionin toiminta voi tuoda lisäarvoa verrattuna jäsenvaltioiden yksinään toteuttamiin toimiin. Tämän asetuksen perusteella myönnettävällä rahoitustuella olisi etenkin edistettävä sekä jäsenvaltioiden yhteisvastuuta turvapaikka- ja maahanmuuttoasioissa SEUT-sopimuksen 80 artiklan mukaisesti ja kansallisten että sekä unionin tason valmiuksien lujittamista turvapaikka- ja muuttoliikeasioissa. [tark. 41]

(32)

Jäsenvaltion katsotaan jättäneen noudattamatta asianomaista unionin säännöstöä mukaan luettuna tämän rahaston mukaisen operatiivisen tuen käytön osalta, jos jäsenvaltio ei ole täyttänyt perussopimusten mukaisia velvollisuuksiaan turvapaikka-asioiden palauttamisten alalla, jos on olemassa selvä vaara, että jäsenvaltio loukkaa vakavasti unionin arvoja turvapaikka-asioita ja palauttamista koskevaa säännöstöä täytäntöön pannessaan tai jos Schengenin tai Euroopan unionin turvapaikkaviraston arviointi- ja valvontamekanismin puitteissa laaditussa arviointikertomuksessa on havaittu puutteita kyseisellä alalla.

(33)

Rahastossa olisi otettava huomioon avoimuuden ja joustavuuden lisäämisen ja sekä yksinkertaistamisen tarve ja samalla myös ennustettavuuteen liittyvät vaatimukset sekä varmistettava resurssien jakautuminen tavalla, joka on oikeudenmukainen ja avoin, siten, että saavutetaan tässä asetuksessa asetetut politiikka- ja erityistavoitteet. Tehokkuuden, tuloksellisuuden ja varainkäytön laadun periaatteiden olisi ohjattava rahaston täytäntöönpanoa. Lisäksi rahaston täytäntöönpanon olisi oltava mahdollisimman käyttäjäystävällistä. [tark. 43]

(34)

Tässä asetuksessa olisi vahvistettava jäsenvaltioille osoitetut alkuperäiset määrät,, jotka muodostuvat kiinteästä määrästä ja liitteessä I vahvistettujen kriteereiden mukaisesti lasketusta määrästä, ottaen huomioon eri jäsenvaltioiden kokemat tarpeet ja paineet turvapaikka-asioiden, maahanmuuton, kotouttamisen sekä palauttamisen aloilla. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä saariyhteisöihin, jotka kohtaavat suhteettoman suuria muuttoliikkeeseen liittyviä haasteita. [tark. 44]

(35)

Kyseisten alkuperäisten määrien olisi muodostettava perusta jäsenvaltioiden pitkän aikavälin investoinneille. Jotta otettaisiin huomioon muuttovirroissa tapahtuvat muutokset ja vastattaisiin tarpeisiin, jotka koskevat turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmien hallintaa sekä laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista, kehitettäisiin laillista maahanmuuttoa ja torjuttaisiin laitonta muuttoliikettä tehokkaan , oikeuksia kunnioittavan ja kestävän palauttamispolitiikan avulla, jäsenvaltioille olisi myönnettävä kauden puolivälissä lisämäärä ottaen huomioon käyttöasteet. Määrän olisi perustuttava uusimpiin saatavilla oleviin tilastotietoihin liitteessä I vahvistetun mukaisesti, jotta voidaan ottaa huomioon jäsenvaltioiden alkutilanteen muutokset. [tark. 45]

(36)

Jäsenvaltioiden ja komission olisi rahaston toimintapoliittisen tavoitteen edistämiseksi varmistettava, että niiden ohjelmiin sisältyy tämän asetuksen erityistavoitteisiin kohdistuvia toimia, jäsenvaltioiden ohjelmiin sisältyy toimia, jotka auttavat saavuttamaan kaikki tämän asetuksen erityistavoitteet. Niiden olisi myös varmistettava, että rahoituksen osoittaminen erityistavoitteille palvelee näitä tavoitteita mahdollisimman hyvin ja perustuu ajantasaisimpiin tarpeisiin, että ohjelmat käsittävät näitä tavoitteita koskevan rahoituksen vähimmäistason, että resurssien jakaminen tavoitteiden kesken vastaa kohdattuja haasteita ja että valitut painopisteet ovat liitteessä II esitettyjen täytäntöönpanotoimenpiteiden mukaisia ja että määrärahojen kohdentamisella eri tavoitteisiin varmistetaan yleisten toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttaminen. [tark. 46]

(37)

Koska muuttoliikkeeseen liittyvät haasteet muuttuvat jatkuvasti, rahoituksen jakaminen on tarpeen mukauttaa muuttovirroissa tapahtuviin muutoksiin. Jotta voidaan vastata kiireellisiin tarpeisiin ja politiikassa ja unionin painopisteissä tapahtuviin muutoksiin sekä kohdentaa rahoitusta toimiin, joilla on suurta lisäarvoa unionin kannalta, osa rahoituksesta jaetaan säännöllisin väliajoin erityistoimiin, unionin toimiin, paikallis- ja alueviranomaisten toimiin, hätäapuun ja uudelleensijoittamiseen sekä lisätukena jäsenvaltioille, jotka osallistuvat yhteisvastuu- ja vastuunjakotoimiin, temaattisesta rahoitusvälineestä. [tark. 47]

(38)

Jäsenvaltioita olisi kannustettava käyttämään osa ohjelmaan myönnetyistä määrärahoista liitteessä IV lueteltujen toimien rahoittamiseen myöntämällä niille suurempi unionin rahoitusosuus.

(38 a)

Rahastosta olisi tuettava jäsenvaltioiden pyrkimyksiä panna täytäntöön unionin turvapaikkasäännöstö kokonaisuudessaan ja asianmukaisesti, luoda asianmukaiset vastaanotto-olosuhteet kansainvälistä suojelua hakeville ja saaville henkilöille, varmistaa aseman oikea määrittely direktiivin 2011/95/EU mukaisesti ja soveltaa tasapuolisia ja tehokkaita turvapaikkamenettelyjä varsinkin silloin, kun nämä toimet koskevat ilman huoltajaa saapuvia alaikäisiä, joiden kustannukset ovat suuremmat. Siksi jäsenvaltioiden olisi saatava kiinteämääräinen summa kustakin ilman huoltajaa saapuvasta alaikäisestä, jolle myönnetään kansainvälistä suojelua, mutta tämä kiinteämääräinen summa ei saa kumuloitua muuhun, tämän asetuksen mukaisesti uudelleensijoittamiseen annettavaan lisärahoitukseen nähden. [tark. 48]

(39)

Osa käytettävissä olevista rahaston varoista voitaisiin alkuperäisen määrän lisäksi kohdentaa myös sellaisiin jäsenvaltioiden ohjelmiin, joilla toteutetaan erityistoimia. Kyseiset erityistoimet olisi määriteltävä unionin tasolla ja niiden olisi liityttävä toimiin, jotka edellyttävät yhteisiä ponnisteluja, tai toimiin, jotka ovat tarpeen sellaisen unionissa tapahtuneen kehityksen huomioon ottamiseksi, jonka vuoksi yhdelle tai useammalle jäsenvaltiolle on myönnettävä lisärahoitusta.

(40)

Rahastosta olisi myönnettävä tukea turvapaikka- ja palauttamisasioista maahanmuuttoasioista aiheutuvien operatiivisten kustannusten kattamiseen niin, että jäsenvaltiot voivat pitää yllä valmiuksiaan tämän koko unionin kannalta olennaisen tehtävän hoitamiseksi. Tällainen tuki käsittää rahaston tavoitteisiin liittyvien erityisten kustannusten täyden korvaamisen, ja sen olisi kuuluttava erottamattomana osana jäsenvaltioiden ohjelmiin. [tark. 49]

(41)

Jotta tämän rahaston toimintapoliittisen tavoitteen täytäntöönpanoa voidaan täydentää kansallisella tasolla jäsenvaltioiden ohjelmien kautta, rahastosta olisi myös tuettava unionin tason toimia. Tällaisilla toimilla olisi edistettävä yleisiä strategisia tavoitteita rahaston toiminta-alan puitteissa, ja niiden olisi liityttävä politiikan analysointiin ja innovointiin, kansainväliseen keskinäiseen oppimiseen ja kumppanuuksiin sekä uusien aloitteiden ja toimien testaamiseen kaikkialla unionissa siten, että samalla otetaan huomioon tarve tarjota riittävästi rahoitusta oikeudenmukaisella ja avoimella tavalla rahaston tavoitteiden saavuttamiseksi . Näiden toimien avulla olisi varmistettava perusoikeuksien suoja rahaston täytäntöönpanon yhteydessä . [tark. 50]

(42)

Jotta voidaan vahvistaa unionin valmiutta vastata välittömästi odottamattomaan tai suhteettoman suureen muuttopaineeseen yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa, joissa vallitsee voimakas tai suhteettoman suuri muuttopaine, johon liittyy kolmansien maiden kansalaisten laajamittainen ja suhteeton maahantulo odottamattoman suureen tai suhteettomaan kolmansien maiden kansalaisten muuttopaineeseen yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa , mistä aiheutuu niiden vastaanotto- ja säilöönottovalmiuksiin, ja turvapaikkajärjestelmiin ja -menettelyihin kohdistuvia liittyviä huomattavia ja kiireellisiä vaatimuksia, ja vastata voimakkaaseen muuttopaineeseen, joka vallitsee vaatimuksia tai maahanmuuttoon liittyviä haasteita tai merkittäviä uudelleensijoittamistarpeita kolmansissa maissa mullistusten , konfliktien tai konfliktien luonnonkatastrofien vuoksi, olisi oltava mahdollista myöntää hätäapua tässä asetuksessa säädetyn kehyksen mukaisesti. [tark. 51]

(43)

Tällä asetuksella olisi varmistettava neuvoston päätöksellä 2008/381/EY (13) perustetun Euroopan muuttoliikeverkoston toiminnan jatkuminen ja annettava rahoitustukea sen tavoitteiden ja tehtävien mukaisesti.

(44)

Tämän rahaston toimintapoliittisia tavoitteita käsitellään myös InvestEU-rahaston asianomaisen politiikanalan ikkunoihin kuuluvilla rahoitusvälineillä ja talousarviotakuulla. Taloudellista tukea olisi käytettävä toimiin, joilla puututaan oikeasuhteisesti markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin, eikä toimien pitäisi olla päällekkäisiä yksityisen rahoituksen kanssa tai syrjäyttää sitä taikka vääristää kilpailua sisämarkkinoilla. Toimilla olisi saatava aikaan selvä Euroopan tason lisäarvo. [tark. 52]

(45)

Tässä asetuksessa vahvistetaan koko turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä [viite täydennettävä uuden toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti: talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (14) 17 kohdan mukaisesti].

(46)

Tähän rahastoon sovelletaan asetusta (EU) N:o …/… [varainhoitoasetus]. Siinä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat unionin talousarvion toteuttamista, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä hallinnointia, rahoitustukea, rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita koskevat säännöt.

(47)

Yhteistyössä hallinnoitavien toimien täytäntöönpanon osalta rahaston olisi oltava osa johdonmukaista kehystä, joka koostuu tästä asetuksesta, varainhoitoasetuksesta ja asetuksesta (EU) …/2021 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] Ristiriitaisten säännösten tapauksessa tämä asetus olisi asetettava etusijalle asetukseen (EU) …/… [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] nähden. [tark. 53]

(48)

Asetuksella (EU) …/2021 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] luodaan puitteet Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+), koheesiorahaston, Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR), turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston (AMF), sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF) ja ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen (osana yhdennettyä rajaturvallisuuden rahastoa) toiminnalle ja vahvistetaan yhteistyössä hallinnoitavien unionin rahastojen ohjelmasuunnittelua, seurantaa, arviointia, hallintaa ja valvontaa koskevat säännöt. Sen vuoksi Sen lisäksi, että hyväksytään useille unionin rahastoille ja myös turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastolle yhteiset rahoitussäännöt, on aiheellista täsmentää turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston , maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston yleiset tavoitteet ja antaa erityissäännöksiä siitä, minkä tyyppisiä toimia siitä voidaan rahoittaa. [tark. 54]

(49)

Tämän asetuksen mukaisen rahoituksen muodot ja toteuttamismenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä saavutetaan toimien erityistavoitteet ja saavutetaan tuloksia, kun otetaan huomioon erityisesti tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus ja oletettu noudattamatta jättämisen riski. Tässä olisi harkittava kertakorvausten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannusten käyttämistä sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kustannuksiin perustumattoman rahoituksen käyttämistä.

(50)

Varainhoitoasetuksen (15), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (16), neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2988/95 (17), neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 (18) ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 (19) mukaan unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, oikaiseminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten ja/tai rikosoikeudellisten seuraamusten määrääminen. Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla tehdä hallinnollisia tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse unionin taloudellisia etuja vahingoittavasti petoksesta, lahjonnasta tai muusta rikoksesta. Asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi tutkia petoksia ja muuta laitonta toimintaa, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niistä syytteen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (20) mukaisesti. Varainhoitoasetuksen mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet. Jäsenvaltioiden on tehtävä täysimääräistä yhteistyötä ja annettava unionin toimielimille, virastoille ja elimille kaikki tarvittava apu unionin taloudellisten etujen suojaamisessa. Rahastoon liittyviä sääntöjenvastaisuuksia tai petoksia koskevien tutkimusten tulokset olisi annettava Euroopan parlamentin käyttöön. [tark. 55]

(51)

Euroopan parlamentin ja neuvoston SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä sovelletaan tähän asetukseen. Nämä säännöt annetaan varainhoitoasetuksessa, ja niissä vahvistetaan etenkin menettely, jota käytetään vahvistettaessa talousarviota ja toteutettaessa sitä käyttämällä avustuksia, hankintoja, palkintoja sekä välillistä toteutusta, ja järjestetään taloushallinnon henkilöstön toiminnan valvonta. SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksyttävät säännöt koskevat myös unionin talousarvion suojelua siinä tapauksessa, että jäsenvaltioissa ilmenee oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen liittyviä yleisiä puutteita, koska oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on moitteettoman varainhoidon ja EU:n rahoituksen tuloksellisuuden välttämätön ennakkoedellytys.

(51 a)

Jos on selvää näyttöä siitä, että hankkeiden laillisuus tai rahoituksen laillisuus ja sääntöjenmukaisuus tai hankkeiden toteuttaminen kyseenalaistuisivat komission SEUT 258 artiklassa tarkoitetusta rikkomisesta antaman perustellun lausunnon seurauksena, komission olisi varmistettava, ettei näihin hankkeisiin ole saatavissa rahoitusta. [tark. 56]

(52)

Merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat neuvoston päätöksen 2013/755/EU (21) 94 artiklan nojalla saada rahoitusta rahaston sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa.

(53)

SEUT-sopimuksen 349 artiklan nojalla ja neuvoston 12 päivänä huhtikuuta 2018 antamissaan päätelmissä hyväksymän komission tiedonannon ”Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa” (22) mukaisesti asianomaisten jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että niiden kansallisissa strategioissa ja ohjelmissa pyritään puuttumaan syrjäisimpien alueiden kohtaamiin muuttoliikkeen hallintaan liittyviin haasteisiin. Rahastosta tuetaan kyseisiä jäsenvaltioita tarvittavilla resursseilla, jotta nämä alueet voivat hallita muuttoliikettä kestävällä tavalla ja käsitellä mahdollisia painetilanteita.

(53 a)

Jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden kansalaisjärjestöjä, paikallis- ja alueviranomaisia sekä kansallisia parlamentteja olisi kuultava rahastosta rahoitettavien ohjelmien suunnittelussa, täytäntöönpanossa ja arvioinnissa. [tark. 57]

(54)

Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 22 ja 23 kohdan nojalla tätä rahastoa on arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Näihin vaatimuksiin voidaan tarvittaessa sisällyttää mitattavissa olevia indikaattoreita, myös laadullisia ja määrällisiä indikaattoreita, joiden perusteella kerätään näyttöä rahaston käytännön vaikutuksista. Rahoitusvälineen saavutusten arvioimiseksi olisi määriteltävä tämän rahoitusvälineen kuhunkin erityistavoitteeseen liittyvät yhteiset indikaattorit ja tavoitteet. Komission ja jäsenvaltioiden olisi näiden yhteisten indikaattoreiden ja tilinpäätösraportoinnin avulla seurattava rahaston täytäntöönpanoa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) …/2021 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] ja tämän asetuksen asiaankuuluvien säännösten mukaisesti . Voidakseen täysin täyttää valvontatehtävänsä komission olisi pystyttävä määrittämään rahastosta kunakin vuonna todellisuudessa käytetyt määrät. Ilmoittaessaan kansallisten ohjelmiensa vuotuiset tilinpäätökset komissiolle jäsenvaltioiden olisi siksi erotettava toisistaan takaisin perityt summat, ennakkomaksut lopullisille edunsaajille ja tosiasiallisesti aiheutuneet menot. Rahaston täytäntöönpanon tarkastamisen ja valvonnan mahdollistamiseksi komission olisi sisällytettävä nämä määrät rahaston täytäntöönpanoa koskevaan vuotuiseen kertomukseensa samoin kuin seurannan tulokset ja rahastosta rahoitettujen toimien toteuttaminen paikallisella, alueellisella, kansallisella ja unionin tasolla, erityiset hankkeet ja kumppanit mukaan luettuina. Komission olisi esitettävä vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhteenveto hyväksytyistä vuotuisista tuloksellisuuskertomuksista. Kertomukset, joissa esitetään seurannan tulokset ja rahastosta rahoitettujen toimien toteuttaminen sekä jäsenvaltioissa että unionin tasolla, olisi asetettava julkisesti saataville ja esitettävä Euroopan parlamentille. [tark. 58]

(55)

Tässä rahastossa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon liittyvien unionin sitoumusten mukaisesti, ja sillä edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että EU:n talousarviomenoista 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteitailmastotavoitteita vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen aikana, ja vuotuisen 30 prosentin tavoitteen saavuttamista mahdollisimman pian ja viimeistään vuonna 2027 . Asiaan liittyvät toimet yksilöidään ohjelman laadinnan ja täytäntöönpanon aikana, ja niitä arvioidaan uudelleen asianomaisten arviointien ja uudelleentarkastelujen yhteydessä. [tark. 59]

(56)

Tämän asetuksen tiettyjen muiden kuin olennaisten osien täydentämiseksi ja muuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, jotka koskevat temaattisen rahoitusvälineen työohjelmia, liitteessä III olevaa luetteloa välineellä tuettavista tukikelpoisista toimista, liitteessä IV tarkoitettuja toimia, joille voidaan myöntää suurempia yhteisrahoitusosuuksia, ja liitteessä VII tarkoitettua toimintatukea koskevia säädöksiä sekä säädöksiä yhteisen seuranta- ja arviointikehyksen edelleen kehittämiseksi. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen tasolla, mukaan luettuina maahanmuuttaja- ja pakolaisjärjestöt , ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. [tark. 60]

(57)

Komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta tämän asetuksen yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (23) mukaisesti. Tarkastelumenettelyä olisi käytettävä sellaisten täytäntöönpanosäädösten osalta, joissa säädetään kaikkia jäsenvaltioita koskevat velvollisuudet, erityisesti ne, jotka koskevat tietojen toimittamista komissiolle, ja neuvoa-antavaa menettelyä olisi puolestaan käytettävä sellaisten täytäntöönpanosäädösten osalta, jotka liittyvät järjestelyihin tietojen toimittamiseksi komissiolle suunnittelun ja raportoinnin puitteissa, kun otetaan huomioon niiden puhtaasti tekninen luonne.

(58)

Koska jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli edistää unionin muuttovirtojen tehokasta hallintaa turvapaikka-asioita ja kansainvälistä suojelua koskevan yhteisen politiikan ja yhteisen maahanmuuttopolitiikan mukaisesti, vaan se tavoitteita eli lisätä jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuuta, edistää muuttovirtojen tehokasta hallintaa ja turvapaikka-asioita, toissijaista suojelua ja tilapäistä suojelua koskevan yhteisen politiikan sekä yhteisen maahanmuuttopolitiikan täytäntöönpanoa, lujittamista ja kehittämistä, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen mainitun tavoitteen saavuttamiseksi. [tark. 61]

(59)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, [Yhdistyneen kuningaskunnan] ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa olevan 3 artiklan mukaisesti Irlanti [ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin / on ilmoittanut haluavansa osallistua tämän asetuksen antamiseen ja soveltamiseen], sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista.

(60)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, se ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan.

(61)

On asianmukaista yhdenmukaistaa tämän välineen soveltamiskausi vastaamaan neuvoston asetuksen (EU, Euratom) …/2021 [monivuotista rahoituskehystä koskeva asetus] soveltamiskautta,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

1.   Tällä asetuksella perustetaan turvapaikka- ja maahanmuuttorahasto , maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (jäljempänä ”rahasto”). [tark. 62]

2.   Asetuksessa vahvistetaan rahaston tavoitteet, talousarvio vuosiksi 2021–2027, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

a)

”kansainvälistä suojelua hakevalla henkilöllä”asetuksen (EU) …/… [turvapaikkamenettelyasetus] (24) 2 artiklan [x] kohdassa direktiivin 2013/32/EU 2 artiklan c alakohdassa määriteltyä hakijaa; [tark. 63]

b)

”kansainvälistä suojelua saavalla henkilöllä”asetuksen (EU) …/… [aseman määrittelyä koskeva asetus] (25) 2 artiklan 2 kohdassa direktiivin 2011/95/EU 2 artiklan b alakohdassa tarkoitettua henkilöä; [tark. 64]

c)

”rahoitusta yhdistävällä toimella” unionin talousarviosta tuettavia toimia, muun muassa varainhoitoasetuksen 2 artiklan 6 alakohdassa tarkoitettuja rahoitusta yhdistäviä välineitä, joiden tarkoituksena on yhdistää unionin talousarviosta rahoitettavia tukimuotoja, joita ei makseta takaisin, tai rahoitusvälineitä ja kehitysrahoituslaitosten tai muiden julkisten rahoituslaitosten sekä kaupallisten rahoituslaitosten ja sijoittajien rahoittamia, takaisin maksettavia tukimuotoja;

d)

”perheenjäsenellä” tästä rahastosta tuettavaa toimintapolitiikan alaa koskevassa unionin oikeudessa määriteltyjä kolmansien maiden kansalaisia;

e)

”humanitaarisella maahanpääsyllä” asetuksen (EU) …/… [uudelleensijoittamista [ja humanitaarista maahanpääsyä] koskeva unionin kehys] (26) 2 artiklassa tarkoitettua maahanpääsyä järjestelmällä’ pääsyn myöntämistä jäsenvaltion alueelle kolmansien maiden kansalaisille tai kansalaisuudettomille henkilöille, joille myönnetään kansainvälistä suojelua tai humanitaarinen asema sellaisen kansallisen lain nojalla, jonka mukaiset oikeudet ja velvoitteet vastaavat direktiivin 2011/95/EU 20–32artiklan ja 34 artiklan mukaisia toissijaista suojelua saavien henkilöiden oikeuksia ja velvoitteita, sen jälkeen kun heidät on jäsenvaltion pyynnöstä siirretty YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) tai muun asiaankuuluvan kansainvälisen elimen ohjauksesta kolmannesta maasta, johon he ovat joutuneet siirtymään ; [tark. 65]

f)

”maastapoistamisella” direktiivin 2008/115/EY 5 artiklan 3 kohdassa määriteltyä maastapoistamista;

g)

”uudelleensijoittamisella”asetuksen (EU) …/… [uudelleensijoittamista [ja humanitaarista maahanpääsyä] koskeva unionin kehys] [2] artiklassa tarkoitettua uudelleensijoittamista jäsenvaltioiden alueelle pääsyn myöntämistä sellaisille kolmansien maiden kansalaisille tai kansalaisuudettomille henkilöille, sen jälkeen kun heidät on siirretty UNHCR:n ohjauksesta kolmannesta maasta, johon he ovat joutuneet siirtymään, joille myönnetään kansainvälistä suojelua ja joiden tilanteeseen on olemassa kestävä ratkaisu unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti ; [tark. 66]

h)

”palauttamisella” direktiivin 2008/115/EY 3 artiklan 3 kohdassa määriteltyä palauttamista;

i)

”kolmannen maan kansalaisella” henkilöä, joka ei ole SEUT-sopimuksen 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu unionin kansalainen. Viittaus kolmannen maan kansalaisiin on ymmärrettävä niin, että siihen sisältyvät kansalaisuudettomat henkilöt ja henkilöt, joiden kansalaisuus on määrittelemätön;

j)

”haavoittuvassa asemassa olevalla henkilöllä” tästä rahastosta tuettavaa toimintapolitiikan alaa koskevassa unionin oikeudessa määriteltyjä henkilöitä;

j a)

”ilman huoltajaa saapuvalla alaikäisellä” alaikäistä, joka saapuu jäsenvaltioiden alueelle ilman hänestä joko asianomaisen jäsenvaltion lain tai käytännön mukaan vastuussa olevaa aikuista, edellyttäen, että hän ei tosiasiallisesti ole tällaisen aikuisen huostassa; tämä tarkoittaa myös alaikäistä, joka jää ilman huoltajaa sen jälkeen, kun hän on saapunut jäsenvaltioiden alueelle. [tark. 67]

3 artikla

Rahaston tavoitteet

1.   Rahaston toimintapoliittisena tavoitteena on edistää muuttovirtojen tehokasta hallintaa asiaankuuluvan unionin säännöstön ja perusoikeuksia koskevien unionin sitoumusten mukaisesti osaltaan panna täytäntöön, vahvistaa ja kehittää kaikkia eurooppalaisen turvapaikkapolitiikan näkökohtia noudattaen SEUT-sopimuksen 78 artiklaa ja SEUT-sopimuksen 79 artiklan mukaista unionin yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa yhteisvastuun ja oikeudenmukaisen vastuunjaon periaatteen mukaisesti kunnioittaen kaikilta osin kansainvälisen oikeuden mukaisia unionin ja jäsenvaltioiden velvoitteita sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja oikeuksia ja periaatteita . [tark. 68]

2.   Edellä 1 kohdassa säädetyn toimintapoliittisen tavoitteen puitteissa rahastolla edistetään seuraavia erityistavoitteita:

a)

vahvistetaan ja kehitetään yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän kaikkia näkökohtia, myös sen ulkoista ulottuvuutta;

b)

tuetaan jäsenvaltioihin suuntautuvaa laillista muuttoliikettä, myös kolmansien maiden kansalaisten kotouttamisen edistämiseksi lujitetaan ja kehitetään laillista muuttoliikettä koskevia politiikkatoimia unionin tasolla ja kansallisella tasolla jäsenvaltioiden taloudellisten ja sosiaalisten tarpeiden mukaisesti ; [tark. 69]

c)

osallistutaan laittoman muuttoliikkeen torjuntaan ja varmistetaan palauttamisen ja takaisinoton tehokkuus kolmansissa maissa kolmansien maiden kansalaisten tehokkaaseen kotouttamiseen ja sosiaaliseen osallistamiseen muita unionin rahastoja täydentävällä tavalla; [tark. 70]

c a)

osallistutaan laittoman muuttoliikkeen torjuntaan ja varmistetaan tehokas, turvallinen ja ihmisarvoinen palauttaminen, takaisinotto ja uudelleenkotouttaminen kolmansiin maihin; [tark. 71]

c b)

varmistetaan jäsenvaltioiden välinen yhteisvastuu ja oikeudenmukainen vastuunjako varsinkin niiden jäsenvaltioiden osalta, joihin muuttajien aiheuttamat haasteet kohdistuvat voimakkaimmin, myös käytännön yhteistyön kautta. [tark. 72]

3.   Edellä 2 kohdassa säädettyjen erityistavoitteiden puitteissa rahasto pannaan täytäntöön toteuttamalla liitteessä II lueteltuja toimenpiteitä.

3 a artikla

Kumppanuus

Tämän rahaston yhteydessä kumppanuuksiin on otettava mukaan ainakin paikallis- ja alueviranomaiset tai niitä edustavat yhdistykset, alan kansainväliset järjestöt, kansalaisjärjestöt ja varsinkin pakolais- ja maahanmuuttajajärjestöt, kansalliset ihmisoikeusinstituutiot ja tasa-arvoelimet sekä talouden toimijat ja työmarkkinaosapuolet.

Kumppanit osallistuvat merkityksellisellä tavalla ohjelmien valmisteluun, täytäntöönpanoon, seurantaan ja arviointiin. [tark. 73]

4 artikla

Tuen soveltamisala

1.   Edellä 3 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden puitteissa ja liitteessä Liitteessä II lueteltujen täytäntöönpanotoimenpiteiden mukaisesti rahastosta tuetaan erityisesti toimia, jotka edistävät 3 artiklassa tarkoitettujen ja liitteessä III lueteltuja toimia lueteltujen tavoitteiden saavuttamista . Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 32 artiklan mukaisesti liitteessä III olevan rahastosta tuettavien tukikelpoisten toimien luettelon muuttamiseksi . [tark. 74]

2.   Tämän asetuksen 3 artiklassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi rahastosta voidaan tarvittaessa poikkeustapauksissa, määritellyissä rajoissa ja asianmukaisia takeita soveltaen tukea liitteessä III tarkoitettujen unionin painopisteiden mukaisia tarkoitettuja kolmansiin maihin liittyviä ja kolmansissa maissa toteutettavia toimia 5 ja 6 artiklan mukaisesti. [tark. 75]

2 a.     Kolmansissa maissa toteutettavia tai niihin liittyviä toimia koskevaan tukeen temaattisesta rahoitusvälineestä 9 artiklan mukaisesti myönnettävän rahoituksen kokonaismäärä ei saa ylittää 5:ttä prosenttia temaattiseen rahoitusvälineeseen 8 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti osoitetusta kokonaismäärästä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 16 artiklan säännösten soveltamista. [tark. 76]

2 b.     Kolmansissa maissa toteutettavia tai niihin liittyviä toimia koskevaan tukeen jäsenvaltioiden ohjelmista 13 artiklan mukaisesti myönnettävän rahoituksen kokonaismäärä ei saa ylittää kunkin jäsenvaltion osalta viittä prosenttia kyseiselle jäsenvaltiolle 8 artiklan 2 kohdan a alakohdan, 11 artiklan 1 kohdan ja liitteen I mukaisesti osoitetusta kokonaismäärästä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 16 artiklan säännösten soveltamista. [tark. 77]

2 c.     Tämän kohdan mukaisesti tuettavien toimien on oltava täysin johdonmukaisia unionin ulkoisilla rahoitusvälineillä tuettujen toimenpiteiden kanssa, ja niiden on oltava unionin ulkoisen toiminnan yleisten tavoitteiden ja yleisten periaatteiden mukaisia. [tark. 78]

3.   Tämän asetuksen tavoitteena on tukea toimia, jotka kohdistetaan SEUT-sopimuksen 78 ja 79 artiklan soveltamisalaan kuuluvaan yhteen tai useampaan kohderyhmään.

4 a artikla

Sukupuolten tasa-arvo ja syrjimättömyys

Komissio ja jäsenvaltiot varmistavat, että sukupuolten tasa-arvoa ja sukupuolinäkökulman huomioimista edistetään rahaston täytäntöönpanon eri vaiheissa ja että ne ovat olennainen osa rahaston täytäntöönpanoa. Komissio ja jäsenvaltiot toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet sukupuoleen, rotuun, ihonväriin, etniseen tai sosiaaliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään, vammaisuuteen, ikään tai seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjumiseksi rahaston varojen käytön yhteydessä ja rahaston täytäntöönpanon eri vaiheissa. [tark. 79]

5 artikla

Rahastoon osallistuvat kolmannet maat

Rahasto on avoin Schengenin säännöstöön osallistuville kolmansille maille kunkin kolmannen maan osallistumisesta turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoon tehdyssä SEUT 218 artiklan mukaisesti tehtävässä erityisessä sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti edellyttäen, että kyseisellä sopimuksella: [tark. 80]

varmistetaan asianmukainen tasapaino rahastoon osallistuvan kolmannen maan maksamien rahoitusosuuksien ja sen saamien hyötyjen välillä;

vahvistetaan rahastoon osallistumisen edellytykset, mukaan lukien rahastoon maksettavien rahoitusosuuksien ja niiden hallintokustannusten laskentatapa; maksettavia rahoitusosuuksia pidetään käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina varainhoitoasetuksen [21 artiklan 5 kohdan] mukaisesti;

ei anneta kolmannelle maalle rahastoa koskevaa päätösvaltaa;

taataan unionin oikeus varmistaa varainhoidon moitteettomuus ja suojata taloudellisia etujaan.

Komissio kuulee tässä artiklassa tarkoitetun erityisen sopimuksen laadinnassa Euroopan unionin perusoikeusvirastoa etenkin sopimuksen perusoikeusnäkökohdista. [tark. 81]

6 artikla

Osallistumiskelpoiset yhteisöt

1.   Osallistumiskelpoisiin yhteisöihin voivat kuulua seuraavat:

a)

oikeushenkilöt, jotka ovat sijoittautuneet johonkin seuraavista maista:

1)

jäsenvaltio tai siihen sidoksissa oleva merentakainen maa tai alue;

2)

rahastoon osallistuva kolmas maa;

3)

työohjelmassa mainittu kolmas maa siinä säädetyin edellytyksin ja sillä edellytyksellä, että kaikki kyseiseen kolmanteen maahan liittyvät, sen kanssa toteutetut tai sen toteuttamat toimet ovat täysin Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettujen oikeuksien ja periaatteiden mukaisia sekä unionin ja jäsenvaltioiden kansainvälisten velvoitteiden mukaisia ; [tark. 82]

b)

mikä tahansa unionin oikeuden mukaisesti perustettu oikeushenkilö tai mikä tahansa asiaankuuluva kansainvälinen organisaatio. [tark. 83]

2.   Luonnolliset henkilöt eivät ole osallistumiskelpoisia.

3.   Oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet johonkin kolmanteen maahan, ovat poikkeustapauksissa osallistumiskelpoisia, jos tämä on tarpeen tietyn toimen tavoitteiden saavuttamiseksi. [tark. 84]

4.   Oikeushenkilöt, jotka osallistuvat vähintään kahden riippumattoman yhteisön muodostamiin yhteenliittymiin, jotka ovat sijoittautuneet eri jäsenvaltioihin tai kyseisiin jäsenvaltioihin sidoksissa oleviin merentakaisiin maihin ja alueille tai kolmansiin maihin, ovat osallistumiskelpoisia , ovat osallistumiskelpoisia, jos tämä edistää tämän asetuksen 3 artiklassa määritettyjen rahaston tavoitteiden saavuttamista . [tark. 85]

II LUKU

RAHOITUS- JA TÄYTÄNTÖÖNPANOKEHYS

1 JAKSO

YHTEISET SÄÄNNÖKSET

7 artikla

Yleiset periaatteet

1.   Tämän asetuksen nojalla myönnettävä tuki täydentää kansallisia, alueellisia ja paikallisia toimia ja tuo unionin tason lisäarvoa tämän asetuksen tavoitteisiin. [tark. 86]

2.   Komissio ja jäsenvaltiot varmistavat, että jäsenvaltioiden tämän asetuksen nojalla myöntämä tuki on johdonmukainen unionin asiaankuuluvien toimien, politiikkojen ja painopisteiden kanssa ja että se täydentää kansallisia rahoitusvälineitä ja unionin muita rahoitusvälineitä ja toimia, joita rahoitetaan muista unionin rahastoista ja etenkin unionin rakennerahastoista ja ulkoisista rahoitusvälineistä, ja että sitä koordinoidaan näiden kanssa . [tark. 87]

3.   Rahastoa hallinnoidaan suoraan, välillisesti tai yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa varainhoitoasetuksen [62 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdan] mukaisesti.

8 artikla

Talousarvio

1.   Rahaston täytäntöönpanoon varatut määrärahat vuosiksi 2021–2027 ovat 9 204 957 000 euroa vuoden 2018 hintoina ( 10 415 000 000 euroa käypinä hintoina). [tark. 88]

2.   Määrärahat käytetään seuraavasti:

a)

5 522 974 200 euroa vuoden 2018 hintoina ( 6 249 000 000 euroa käypinä hintoina) kohdennetaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitaviin ohjelmiin; [tark. 89]

b)

temaattiseen rahoitusvälineeseen osoitetaan 4 166 000 000 euroa 3 681 982 800 euroa vuoden 2018 hintoina (4 166 000 000 euroa käypinä hintoina) osoitetaan temaattiseen rahoitusvälineeseen . [tark. 90]

3.   Enintään 0,42 prosenttia määrärahoista osoitetaan asetuksen (EU) N:o …/… [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 29 artiklassa tarkoitettuun komission aloitteesta annettavaan tekniseen tukeen. [tark. 91]

9 artikla

Temaattisen rahoitusvälineen täytäntöönpanoa koskevat yleiset säännökset

1.   Edellä 8 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut määrärahat kohdennetaan joustavasti temaattisesta rahoitusvälineestä käyttäen yhteistyöhön perustuvaa, suoraa tai välillistä hallinnointia työohjelmissa esitetyn mukaisesti. Temaattisesta rahoitusvälineestä saatava rahoitus käytetään sen seuraaviin osiin:

a)

erityistoimet;

b)

unionin toimet;

c)

hätäapu;

d)

uudelleensijoittaminen;

e)

yhteisvastuu- ja vastuunjakotoimiin osallistuville jäsenvaltioille annettava tuki ja tuki jäsenvaltioille, paikallis- ja alueviranomaiset mukaan luettuina, sekä yhteisvastuutoimiin osallistuville kansainvälisille järjestöille ja kansalaisjärjestöille; ja [tark. 92]

f)

Euroopan muuttoliikeverkosto.

Komission aloitteesta annettavaa teknistä tukea on myös tuettava temaattisen rahoitusvälineen määrärahoista.

2.   Temaattisesta rahoitusvälineestä saatava rahoitus osoitetaan painopisteisiin, joilla on suuri lisäarvo unionille, tai ne käytetään kiireellisiin tarpeisiin liitteessä II esitettyjen sovittujen unionin painopisteiden mukaisesti ja liitteen III mukaisiin tukikelpoisiin toimiin .

Komissio varmistaa kansalaisyhteiskunnan järjestöjen säännöllisen osallistumisen työohjelmien valmisteluun, täytäntöönpanoon, seurantaan ja arviointiin .

Vähintään 20 prosenttia temaattisen rahoitusvälineen rahoituksesta osoitetaan 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen.

Vähintään 10 prosenttia temaattisen rahoitusvälineen rahoituksesta osoitetaan 3 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen.

Vähintään 10 prosenttia temaattisen rahoitusvälineen rahoituksesta osoitetaan 3 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen.

Vähintään 10 prosenttia temaattisen rahoitusvälineen rahoituksesta osoitetaan 3 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan c b alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen. [tark. 93]

3.   Jos temaattisesta rahoitusvälineestä myönnetään jäsenvaltioille rahoitusta, jota hallinnoidaan suoraan tai välillisesti, on varmistettava, ettei komissio ole antanut valituista hankkeista perusteltua lausuntoa SEUT-sopimuksen 258 artiklassa tarkoitetusta rikkomisesta, joka vaarantaa menojen laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden tai hankkeiden toteuttamisen rahoitusta ei ole saatavissa hankkeisiin, kun on selvää näyttöä siitä, että kyseisten hankkeiden laillisuus tai kyseisen rahoituksen laillisuus ja sääntöjenmukaisuus tai kyseisten hankkeiden toteuttaminen kyseenalaistuisivat komission SEUT 258 artiklassa tarkoitetusta rikkomisesta antaman perustellun lausunnon seurauksena . [tark. 94]

4.   Jos temaattisesta rahoitusvälineestä myönnetään jäsenvaltioille rahoitusta, jota hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, komission on asetuksen (EU) …/… [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 18 artiklaa ja 19 artiklan 2 kohtaa sovellettaessa arvioitava, antaako komissio suunnitelluista toimista perustellun lausunnon SEUT-sopimuksen 258 artiklassa tarkoitetusta rikkomisesta, joka vaarantaa menojen laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden tai hankkeiden toteuttamisen varmistettava, ettei rahoitusta ole saatavissa hankkeisiin, kun on selvää näyttöä siitä, että kyseisten hankkeiden laillisuus tai kyseisen rahoituksen laillisuus ja sääntöjenmukaisuus tai kyseisten hankkeiden toteuttaminen kyseenalaistuisivat komission SEUT 258 artiklassa tarkoitetusta rikkomisesta antaman perustellun lausunnon seurauksena . [tark. 95]

5.   Komissio vahvistaa kokonaismäärän, joka on käytettävissä temaattiseen rahoitusvälineeseen unionin talousarvion vuotuisista määrärahoista. Komissio hyväksyy varainhoitoasetuksen [110] artiklassa tarkoitetut rahoituspäätökset antaa 32 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä työohjelmien vahvistamiseksi temaattisen rahoitusvälineen osalta ja määrittää tuettavat tavoitteet ja toimet sekä määrät kullekin sen 1 kohdassa tarkoitetulle osalle. Rahoituspäätöksissä esitetään tarvittaessa rahoitusta yhdistäviä toimia varten varattu kokonaismäärä. Työohjelmat asetetaan julkisesti saataville . [tark. 96]

6.   Temaattisesta rahoitusvälineestä tuetaan etenkin liitteessä II olevan 2 kohdan b alakohdassa olevassa a kohdassa tarkoitetun täytäntöönpanotoimenpiteen soveltamisalaan kuuluvia toimia, joita paikallis- ja alueviranomaiset tai kansalaisjärjestöt panevat täytäntöön. Tältä osin vähintään 5 prosenttia temaattisen rahoitusvälineen määrärahoista myönnetään suoran tai välillisen hallinnoinnin mukaisesti kotouttamistoimia toteuttaville paikallis- ja alueviranomaisille. [tark. 97]

7.   Edellä 5 kohdassa tarkoitetun rahoituspäätöksen tarkoitettujen työohjelmien hyväksymisen jälkeen komissio voi vastaavasti muuttaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoituja ohjelmia. [tark. 98]

8.   Rahoituspäätökset Työohjelmat voivat olla yksi- tai monivuotisia, ja ne voivat kattaa temaattisen rahoitusvälineen yhden tai useamman osan. [tark. 99]

2 JAKSO

TUKI JA TÄYTÄNTÖÖNPANO YHTEISTYÖHÖN PERUSTUVAN HALLINNOINNIN KAUTTA

10 artikla

Soveltamisala

1.   Tätä jaksoa sovelletaan 8 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin määrärahoihin ja lisävaroihin, joita hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, 9 artiklassa tarkoitetun temaattisen rahoitusvälineen osalta tehdyn komission päätöksen mukaisesti.

2.   Tämän jakson mukaista tukea hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa varainhoitoasetuksen [63] artiklan ja asetuksen (EU) …/… [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] useille unionin rahastoille, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto mukaan luettuna, yhteisen rahoitussääntökehyksen mukaisesti. [tark. 100]

11 artikla

Talousarviomäärärahat

1.   Edellä 8 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut varat kohdennetaan jäsenvaltioiden toteuttamiin kansallisiin ohjelmiin, jäljempänä ”ohjelmat”, joita hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, seuraavasti:

a)

5 207 500 000 euroa jäsenvaltioille liitteen I mukaisesti;

b)

1 041 500 000 euroa jäsenvaltioille ohjelmiin kohdennettavien määrärahojen muuttamista varten 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

2.   Jos 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua määrää ei kohdenneta, jäljellä oleva määrä voidaan lisätä 8 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun määrään.

12 artikla

Yhteisrahoitusosuudet

1.   Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuus hankkeen kaikista tukikelpoisista menoista on enintään 75 prosenttia. Jäsenvaltioita kannustetaan tarjoamaan täydentävää rahoitusta rahastosta tukea saaviin toimiin. [tark. 101]

2.   Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuus voidaan korottaa 90 prosenttiin erityistoimien puitteissa toteutettavien hankkeiden kaikista tukikelpoisista menoista.

3.   Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuus korotetaan vähintään 80 prosenttiin, ja se voidaan korottaa 90 prosenttiin liitteessä IV lueteltujen toimien kaikista tukikelpoisista menoista. [tark. 102]

4.   Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuus voidaan korottaa 100 prosenttiin operatiivisen tuen kaikista tukikelpoisista menoista.

5.   Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuutta voidaan korottaa 100 prosenttiin hätäavun kaikista tukikelpoisista menoista.

6.   Ohjelman hyväksymistä koskevassa komission päätöksessä vahvistetaan yhteisrahoitusosuus ja tästä rahoitusvälineestä annettava tuen enimmäismäärä 1–5 kohdassa tarkoitettujen toimien tyyppien osalta.

7.   Kunkin erityistavoitteen osalta komission päätöksessä vahvistetaan, sovelletaanko erityistavoitetta koskevaa yhteisrahoitusosuutta

a)

kokonaismäärään, mukaan luettuina julkiset ja yksityiset rahoitusosuudet, vai

b)

ainoastaan julkiseen rahoitusosuuteen.

13 artikla

Ohjelmat

1.   Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että sen ohjelmassa olevat painopisteet ovat johdonmukaisia suhteessa muuttoliikkeen hallintaan liittyviin unionin painopisteisiin ja haasteisiin, että niillä vastataan näihin painopisteisiin ja haasteisiin ja että ne ovat täysin asiaan liittyvän unionin säännöstön ja sovittujen unionin painopisteiden mukaisia. Kukin jäsenvaltio ja komissio varmistavat, että kansallisessa ohjelmassa olevat painopisteet ovat johdonmukaisia suhteessa turvapaikka-asioihin ja muuttoliikkeen hallintaan liittyviin unionin painopisteisiin ja että ne ovat täysin asiaan liittyvän unionin säännöstön ja sellaisten unionin ja jäsenvaltioiden kansainvälisten velvoitteiden mukaisia, jotka johtuvat niiden allekirjoittamista kansainvälisistä välineistä ja etenkin YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksesta. Ohjelmiensa toimintalinjoja määrittäessään jäsenvaltioiden on varmistettava, että liitteessä II esitetyt täytäntöönpanotoimenpiteet otetaan riittävällä tavalla huomioon. Tältä osin jäsenvaltioiden on varattava vähintään 20 prosenttia osoittamastaan rahoituksesta 3 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen.

Jäsenvaltioiden on osoitettava vähintään 10 prosenttia osoittamastaan rahoituksesta 3 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettuihin erityistavoitteisiin.

Jäsenvaltioiden on osoitettava vähintään 10 prosenttia osoittamastaan rahoituksesta 3 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitettuihin erityistavoitteisiin.

Jäsenvaltioiden on osoitettava vähintään 10 prosenttia osoittamastaan rahoituksesta 3 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan c b alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen. [tark. 103]

1 a.     Jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että niiden ohjelmat käsittävät toimia, jotka liittyvät kaikkiin 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin rahaston erityistavoitteisiin, ja että näiden tavoitteiden saavuttaminen varmistetaan määrärahojen jakamisella tavoitteiden kesken. Kun komissio arvioi jäsenvaltioiden ohjelmia, se varmistaa, että rahoitusta ei ole saatavissa hankkeisiin, kun on selvää näyttöä siitä, että kyseisten hankkeiden laillisuus tai kyseisen rahoituksen laillisuus ja säännönmukaisuus tai kyseisten hankkeiden toteuttaminen kyseenalaistuisivat komission SEUT 258 artiklassa tarkoitetusta rikkomisesta antaman perustellun lausunnon seurauksena. [tark. 104]

2.   Komissio varmistaa, että Euroopan turvapaikkavirasto turvapaikka-asioiden tukivirasto, Euroopan unionin perusoikeusvirasto ja Euroopan raja- ja merivartiovirasto ovat mukana ohjelmien kehittämisprosessissa jo alkuvaiheessa niiden toimivaltaan kuuluvilla aloilla. Komission on kuultava Euroopan raja- ja merivartiovirastoa ja Euroopan turvapaikkavirastoa , Euroopan unionin perusoikeusvirastoa ja Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastoa ohjelmaluonnoksista sen varmistamiseksi, että virastojen ja jäsenvaltioiden toimet ovat johdonmukaisia ja täydentäviä. [tark. 105]

3.   Komissio voi antaa Euroopan turvapaikkavirastolle turvapaikka-asioiden tukivirastolle, Euroopan unionin perusoikeusvirastolle ja Euroopan raja- ja merivartiovirastolle ja UNHCR:lle 5 jaksossa tarkoitetut seuranta- ja arviointitehtävät erityisesti sen varmistamiseksi, että rahaston tuella toteutetut toimet noudattavat asianomaista unionin säännöstöä ja sovittuja unionin painopisteitä. [tark. 106]

4.   Asetuksen (EU) [../..] [Euroopan turvapaikkavirastoa koskeva asetus] mukaisesti Kaiken toteutettavan seurannan tai asetuksen (EU) N:o 1053/2013 mukaisen, tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien suositusten hyväksymisen lisäksi asianomaisen jäsenvaltion on tarkasteltava yhdessä komission ja tarvittaessa Euroopan unionin turvapaikkaviraston turvapaikka-asioiden tukiviraston, Euroopan unionin perusoikeusviraston ja Euroopan raja- ja merivartioviraston kanssa, mitä toimia havaintojen, mukaan lukien mahdolliset valmiuksiin liittyvät puutteet tai ongelmat, perusteella on toteutettava ja pantava suositukset täytäntöön ohjelmansa kautta. [tark. 107]

5.   Kyseessä olevaa ohjelmaa on tarvittaessa muutettava 4 kohdassa tarkoitettujen suositusten huomioon ottamiseksi , jotta otetaan huomioon 4 kohdassa tarkoitetut suositukset ja edistyminen välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisessa 30 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetuissa vuotuisissa tuloksellisuuskertomuksissa esitetyn arvioinnin mukaisesti . Komissio voi hyväksyä tarkistetun ohjelman riippuen siitä, minkälainen vaikutus muutoksella on. [tark. 108]

6.   Yhteistyössä komission ja asiaankuuluvien virastojen kanssa niiden toimivaltuuksien mukaisesti, ohjelman varat voidaan tarvittaessa kohdentaa uudelleen, jotta voidaan toteuttaa 4 kohdassa tarkoitetut suositukset, joilla on rahoitusvaikutuksia.

7.   Jäsenvaltioiden on edistettävä erityisesti liitteessä IV lueteltuja toimia, joille voidaan myöntää suurempia yhteisrahoitusosuuksia. Odottamattomiin tai uusiin olosuhteisiin reagoimiseksi tai rahoituksen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä 32 artiklan mukaisesti, jotta se voi muuttaa liitteessä IV olevaa luetteloa toimista, joille voidaan myöntää suurempia yhteisrahoitusosuuksia.

7 a.     Kansallisiin ohjelmiin voidaan sisällyttää liitteessä III olevassa 3 a kohdassa tarkoitettuja toimia kyseisessä kohdassa tarkoitettuihin kohderyhmiin kuuluvien henkilöiden lähimpien sukulaisten osalta siinä määrin kuin se on tarpeen tällaisten toimien tehokkaan toteuttamisen kannalta. [tark. 109]

8.   Jos jäsenvaltio päättää panna täytäntöön rahaston tuella hankkeita kolmannen maan kanssa tai kolmannessa maassa, asianomaisen jäsenvaltion on kuultava komissiota ennen hankkeen käynnistämistä pyydettävä komission hyväksyntää ennen hankkeen käynnistämistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan soveltamista. Komissio varmistaa suunniteltujen hankkeiden täydentävyyden ja johdonmukaisuuden unionin ja jäsenvaltioiden muiden sellaisten toimien kanssa, joita on toteutettu asianomaisen kolmannen maan suhteen, ja se varmistaa, että 6 artiklan 1 kohdan a alakohdan 3 alakohdassa säädetyt ehdot täyttyvät . [tark. 110]

9.   Asetuksen (EU) 2021 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 17 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun ohjelmasuunnittelun on perustuttava liitteessä VI olevassa taulukossa 1 esitettyihin tukitoimityyppeihin. Kussakin kansallisessa ohjelmassa vahvistetaan kullekin erityistavoitteelle liitteessä VI olevan taulukon 1 mukaiset tukitoimityypit sekä esitetään suunniteltujen määrärahojen alustava jakautuminen tukitoimityyppien tai tuen kohteiden mukaan . [tark. 111]

9 a.     Kunkin jäsenvaltion on julkaistava ohjelmansa erityisellä verkkosivustolla ja toimitettava se Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Tällä verkkosivustolla on mainittava toimet, joita tuetaan ohjelman täytäntöönpanon yhteydessä, ja luettelo tuensaajista. Sitä on päivitettävä säännöllisesti, vähintään samaan aikaan 30 artiklassa tarkoitetun vuotuisen tuloksellisuuskertomuksen julkistamisen kanssa. [tark. 112]

14 artikla

Väliarviointi

-1.     Ohjelmiin sovelletaan tämän asetuksen 29 artiklan mukaista väliarviointia ja arviointia. [tark. 113]

1.   Komissio kohdentaa vuonna 2024 asianomaisten jäsenvaltioiden ohjelmiin 11 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun lisärahoituksen liitteessä I olevan 1 kohdan b alakohdassa – liitteessä I olevassa 5 osoittaa vuoden 2024 loppuun mennessä ja ilmoitettuaan asiasta Euroopan parlamentille asianomaisten jäsenvaltioiden ohjelmiin 11 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun lisärahoituksen liitteessä I olevassa 1 b–5 kohdassa tarkoitettujen kriteereiden mukaisesti. Rahoitus tulee voimaan kalenterivuodesta 2025 alkaen. [tark. 114]

2.   Jos vähintään 10 30  prosentista 11 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista ohjelman alkuperäisistä määrärahoista ei ole tehty asetuksen (EU) …/2021 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [85] artiklan mukaisesti toimitettua maksatushakemusta, asianomainen jäsenvaltio ei voi saada ohjelmaansa 1 kohdassa tarkoitettua lisärahoitusta. [tark. 115]

3.   Temaattisesta rahoitusvälineestä vuodesta 2025 alkaen kohdennettavien määrärahojen osalta on tarvittaessa otettava huomioon edistyminen asetuksen (EU) …/2021 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [12] artiklassa tarkoitetun suoritusperusteisen kehyksen välitavoitteiden saavuttamisessa ja täytäntöönpanossa havaitut puutteet. [tark. 116]

15 artikla

Erityistoimet

1.   Erityistoimet ovat tämän asetuksen tavoitteiden mukaisia kansainvälisiä tai kansallisia hankkeita, jotka tuovat unionin tason lisäarvoa ja joiden osalta yksi, useampi tai kaikki jäsenvaltiot voivat saada lisärahoitusta ohjelmiinsa. [tark. 117]

2.   Jäsenvaltiot voivat 11 artiklan 1 kohdan mukaisesti lasketun osuuden lisäksi saada täydentävän määrän edellyttäen, että se merkitään ohjelmassa erityistoimiin osoitetuksi rahoitukseksi ja käytetään edistämään tämän asetuksen tavoitteiden toteuttamista.

3.   Rahoitusta ei saa käyttää muihin ohjelman toimiin paitsi asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa ja jos komissio hyväksyy sen ohjelmaan tehtävällä muutoksella.

16 artikla

Uudelleensijoittamista [ja humanitaarista maahanpääsyä] koskevan unionin kehyksen määrärahat

1.   Jäsenvaltiot saavat 11 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti lasketun osuutensa lisäksi 10 000 euron rahoitusosuuden kutakin uudelleensijoitettua henkilöä kohden unionin kohdennetun uudelleensijoittamisjärjestelmän mukaisesti. Tämä rahoitusosuus on varainhoitoasetuksen [125] artiklassa tarkoitettua kustannuksiin perustumatonta rahoitusta.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu määrä jaetaan jäsenvaltioille muuttamalla niiden ohjelmaa edellyttäen, että henkilö, jonka osalta rahoitusosuus myönnetään, on tosiasiallisesti uudelleensijoitettu uudelleensijoittamista [ja humanitaarista maahanpääsyä] koskevan unionin kehyksen mukaisesti.

3.   Rahoitusta ei saa käyttää muihin ohjelman toimiin paitsi asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa ja jos komissio hyväksyy sen ohjelmaan tehtävällä muutoksella.

4.   Jäsenvaltioiden on säilytettävä tiedot, jotka tarvitaan uudelleensijoitettavien henkilöiden tunnistamista ja heidän uudelleensijoittamisensa ajankohdan määrittämistä varten. [tark. 118]

16 a artikla

Uudelleensijoittamista ja humanitaarista maahanpääsyä koskevat määrärahat

1.     Jäsenvaltiot saavat 11 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti lasketun osuutensa lisäksi joka toinen vuosi täydentävän määrän, joka perustuu 10 000 euron suuruiseen kertakorvaukseen kutakin maahan uudelleensijoitettuna päässyttä henkilöä kohden.

2.     Jäsenvaltiot saavat 11 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti lasketun osuutensa lisäksi joka toinen vuosi täydentävän määrän, joka perustuu 6 000 euron suuruiseen kertakorvaukseen kutakin maahan humanitaarisen maahanpääsyn kautta päässyttä henkilöä kohden.

3.     Jäsenvaltioilla voi tarvittaessa olla oikeus kertakorvauksiin myös 1 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden perheenjäsenten osalta perheiden yhtenäisyyden varmistamiseksi.

4.     Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu täydentävä määrä osoitetaan jäsenvaltioille joka toinen vuosi ja ensimmäisen kerran yksilöllisissä rahoituspäätöksissä, joilla hyväksytään niiden kansallinen ohjelma, ja sen jälkeen rahoituspäätöksessä, joka liitetään kansallisen ohjelman hyväksymispäätökseen.

5.     Komissiolle siirretään valta antaa 32 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun kertakorvauksen mukauttamiseksi, jos se katsotaan tarpeelliseksi, ottaen erityisesti huomioon vallitseva inflaatiotaso, uudelleensijoittamiseen liittyvät kehityssuunnat sekä tekijät, joilla voidaan optimoida kertakorvauksen taloudellinen kannustinvaikutus. [tark. 119]

17 artikla

Määrärahat asetuksen …/… [Dublin-asetus] täytäntöönpanon tukemiseksi

1.   Jäsenvaltio saa 11 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti lasketun osuutensa lisäksi [10 000] euron rahoitusosuuden kutakin sellaista kansainvälistä suojelua hakevaa henkilöä kohden, josta kyseinen jäsenvaltio on vastuussa, siitä lähtien, kun sen olosuhteet ovat olleet haasteellisia asetuksessa (EU) …/… [Dublin-asetus] määritellyn mukaisesti.

2.   Jäsenvaltio saa 11 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti lasketun osuutensa lisäksi [10 000] euron rahoitusosuuden kutakin kansainvälistä suojelua hakevaa henkilöä kohden, joka on kohdennettu kyseiselle jäsenvaltiolle ja jota hyötyvän jäsenvaltion oikeudenmukainen osuus ei kata.

3.   Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu jäsenvaltio saa [10 000] euron lisärahoitusosuuden kutakin sellaista hakijaa kohden, jolle on myönnetty kansainvälinen suojelu, kotouttamistoimien toteuttamista varten.

4.   Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu jäsenvaltio saa [10 000] euron lisärahoitusosuuden kutakin sellaista henkilöä kohden, jonka osalta jäsenvaltio voi vahvistaa päivittämällä tietokokonaisuuden asetuksen (EU) …/… [Eurodac-asetus] 11 artiklan d kohdan mukaisesti, että henkilö on poistunut jäsenvaltion alueelta joko pakkoon perustuen tai vapaaehtoisesti palauttamispäätöksen tai maastapoistamismääräyksen mukaisesti.

5.   Jäsenvaltio saa 11 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti lasketun osuutensa lisäksi [500] euron rahoitusosuuden kutakin yhdestä jäsenvaltiosta toiseen siirrettyä kansainvälistä suojelua hakevaa henkilöä kohden, kutakin asetuksen (EU) …/… [Dublin-asetus] 34 artiklan i kohdan ensimmäisen kohdan c alakohdan nojalla siirrettyä hakijaa kohden ja tarvittaessa kutakin asetuksen (EU) …/… [Dublin-asetus] 34 artiklan j kohdan g alakohdan nojalla siirrettyä hakijaa kohden.

6.   Tässä artiklassa tarkoitetut määrät ovat varainhoitoasetuksen [125] artiklassa tarkoitettua kustannuksiin perustumatonta rahoitusta.

7.   Edellä 1–5 kohdassa tarkoitetut täydentävät määrät kohdennetaan jäsenvaltioille niiden ohjelmien puitteissa edellyttäen, että henkilö, jonka osalta rahoitusosuus myönnetään, tapauksen mukaan joko siirrettiin tosiasiallisesti jäsenvaltioon, palautettiin tosiasiallisesti tai rekisteröitiin hakijaksi vastuussa olevassa jäsenvaltiossa asetuksen (EU) …/… [Dublin-asetus] mukaisesti.

8.   Rahoitusta ei saa käyttää muihin ohjelman toimiin paitsi asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa ja jos komissio hyväksyy sen ohjelmaan tehtävällä muutoksella. [tark. 120]

17 a artikla

Määrärahat asetuksen (EU) N:o 604/2013 täytäntöönpanon tukemiseksi

1.     Käsittelystä vastaava jäsenvaltio saa tämän asetuksen 11 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti lasketun osuutensa lisäksi palautuksen vastaanottokustannuksista kutakin kansainvälistä suojelua hakevaa henkilöä kohden hakemuksen esittämishetkestä siihen saakka, kunnes hakija siirretään käsittelystä vastaavaan jäsenvaltioon tai kunnes käsittelystä vastaava jäsenvaltio ottaa vastuun hakijasta asetuksen (EU) N:o 604/2013 mukaisesti.

2.     Siirtämisestä vastaava jäsenvaltio saa tämän asetuksen 11 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti lasketun osuutensa lisäksi korvauksen hakijan tai muiden asetuksen (EU) N:o 604/2013 18 artiklan 1 kohdan c ja d alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden siirtämiskustannuksista.

3.     Kukin jäsenvaltio saa tämän asetuksen 11 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti lasketun osuutensa lisäksi 10 000 euron kertakorvauksen jokaisesta ilman huoltajaa saapuvasta alaikäisestä, jolle myönnetään kansainvälistä suojelua kyseisessä jäsenvaltioissa edellyttäen, ettei jäsenvaltio ole oikeutettu kertakorvaukseen asianomaisesta ilman huoltajaa saapuvasta alaikäisestä 16 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

4.     Tässä artiklassa tarkoitettu korvaus on varainhoitoasetuksen 125 artiklassa tarkoitettua rahoitusta.

5.     Edellä 2 kohdassa tarkoitetut korvaukset kohdennetaan jäsenvaltioille niiden ohjelmien puitteissa edellyttäen, että henkilö, jonka osalta korvaus myönnetään, siirrettiin tosiasiallisesti jäsenvaltioon asetuksen (EU) N:o 604/2013 mukaisesti. [tark. 121]

17 b artikla

Kansainvälistä suojelua hakevien tai kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden siirtoja varten tarkoitetut määrärahat

1.     Yhteisvastuun ja oikeudenmukaisen vastuunjaon periaatteen toteuttamiseksi jäsenvaltiot saavat 11 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti lasketun osuutensa lisäksi täydentävän määrän, joka perustuu 10 000 euron suuruiseen kertakorvaukseen kutakin kansainvälistä suojelua hakevaa henkilöä tai toisesta jäsenvaltiosta siirrettyä kansainvälistä suojelua saavaa henkilöä kohden.

2.     Jäsenvaltioilla voi tarvittaessa olla oikeus kertakorvauksiin myös 1 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden perheenjäsenten osalta edellyttäen, että nämä perheenjäsenet on siirretty tämän asetuksen mukaisesti.

3.     Edellä 1 kohdassa tarkoitetut täydentävät määrät osoitetaan jäsenvaltioille ensimmäisen kerran yksilöllisissä rahoituspäätöksissä, joilla hyväksytään niiden kansallinen ohjelma, ja sen jälkeen rahoituspäätöksessä, joka liitetään kansallisen ohjelman hyväksymispäätökseen. Rahoitusta ei saa käyttää muihin ohjelman toimiin paitsi asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa ja jos komissio hyväksyy sen ohjelman muuttamisen kautta.

4.     Jotta SEUT-sopimuksen 80 artiklassa tarkoitetut jäsenvaltioiden yhteisvastuun ja oikeudenmukaisen vastuunjaon tavoitteet voidaan tehokkaasti saavuttaa ja jotta voidaan ottaa huomioon vallitseva inflaatiotaso, kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden ja jäsenvaltioista toiseen siirrettyä kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden siirtoihin sekä uudelleensijoitukseen tai muuhun tilapäiseen humanitaariseen maahanpääsyyn liittyvät kehityssuunnat samoin kuin tekijät, joilla voidaan optimoida kertakorvauksen taloudellinen kannustinvaikutus, siirretään komissiolle valta antaa 32 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kertakorvauksen mukauttamiseksi, jos se katsotaan tarpeelliseksi. [tark. 122]

18 artikla

Operatiivinen tuki

1.   Operatiivinen tuki on osa jäsenvaltion määrärahoja, joka voidaan käyttää tukemaan viranomaisia, jotka vastaavat sellaisten tehtävien ja palvelujen suorittamisesta, jotka muodostavat unionin hyväksi suoritettavan julkisen palvelun.

2.   Jäsenvaltio voi käyttää enintään 10 prosenttia rahastosta sen ohjelmaan kohdennetuista määrärahoista rahoittaakseen operatiivista tukea 3 artiklan 2 kohdan a ja c alakohdassa kohdassa määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti. [tark. 123]

3.   Operatiivista tukea käyttävien jäsenvaltioiden on noudatettava turvapaikka-asioita ja palauttamista maahanmuuttoa koskevaa unionin säännöstöä ja kunnioitettava täysimääräisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja oikeuksia ja periaatteita . [tark. 124]

4.   Jäsenvaltioiden on perusteltava ohjelmassa ja 30 artiklassa tarkoitetussa vuotuisessa tuloksellisuuskertomuksessa operatiivisen tuen käyttöä tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ennen ohjelman hyväksymistä komissio arvioi Euroopan unionin turvapaikkaviraston turvapaikka-asioiden tukiviraston, Euroopan unionin perusoikeusviraston ja Euroopan raja- ja merivartioviraston kanssa 13 artiklan mukaisesti alkutilanteen niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat ilmoittaneet aikovansa käyttää operatiivista tukea. Komissio ottaa huomioon kyseisten jäsenvaltioiden toimittamat tiedot ja tarvittaessa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvista seurantatoimista saadut tiedot, sellaisina kuin nämä toimet on toteutettu asetuksen (EU) …/… [Euroopan turvapaikkavirastoa koskeva asetus] ja Euroopan unionin turvapaikka-asioiden tukivirasto on toteuttanut nämä toimet asetuksen (EU) N:o 1053/2013 mukaisesti. [tark. 125]

5.   Operatiivinen tuki keskitetään erityistehtäviin ja -palveluihin tukikelpoisiin toimiin liitteessä VII esitetyn mukaisesti. [tark. 126]

6.   Odottamattomiin tai uusiin olosuhteisiin reagoimiseksi tai rahoituksen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä 32 artiklan mukaisesti, jotta se voi muuttaa liitteessä VII olevaa erityistehtävien ja -palveluiden olevien tukikelpoisten toimien luetteloa. [tark. 127]

3 JAKSO

TUKI JA TÄYTÄNTÖÖNPANO SUORAN JA VÄLILLISEN HALLINNOINNIN KAUTTA

19 artikla

Soveltamisala

Joko komissio panee tämän jakson mukaisen tuen täytäntöön suoraan varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti tai se pannaan täytäntöön välillisesti saman artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti.

20 artikla

Unionin toimet

1.   Unionin toimet ovat tämän asetuksen tavoitteiden mukaisesti toteutettavia kansainvälisiä hankkeita tai unionin etujen kannalta erityisen tärkeitä hankkeita.

2.   Komission aloitteesta rahastosta voidaan rahoittaa unionin toimia, jotka koskevat 3 artiklassa tarkoitettuja tämän asetuksen tavoitteita, liitteen III mukaisesti.

3.   Unionin toimista voidaan myöntää rahoitusta missä tahansa varainhoitoasetuksessa vahvistetussa muodossa, erityisesti avustuksina, palkintoina ja hankintoina. Lisäksi niistä voidaan myöntää rahoitusta sellaisten rahoitusvälineiden avulla, jotka kuuluvat rahoitusta yhdistäviin toimiin.

4.    Suoran ja välillisen hallinnoinnin kautta toteutettavat avustukset myönnetään ja niitä hallinnoidaan varainhoitoasetuksen [VIII osaston] mukaisesti. [tark. 128]

4 a.     Komissio varmistaa, että määrärahat jaetaan joustavalla, oikeudenmukaisella ja avoimella tavalla 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden kesken. [tark. 129]

5.   Ehdotuksia arvioiva arviointikomitea voi koostua ulkopuolisista asiantuntijoista.

6.   Riski, joka liittyy varojen perintään takaisin tuensaajilta, voidaan kattaa keskinäiseen vakuutusjärjestelmään suoritettavilla maksuilla, jotka katsotaan varainhoitoasetuksessa tarkoitetuksi riittäväksi vakuudeksi. Asetuksen (EU) …/… [takuurahastosta annetun asetuksen seuraaja] [X artiklan] säännöksiä sovelletaan. [tark. 130]

21 artikla

Euroopan muuttoliikeverkosto

1.   Rahastosta tuetaan Euroopan muuttoliikeverkostoa ja myönnetään sen toimintaa ja tulevaa kehitystä varten tarvittavaa rahoitustukea.

2.   Komissio hyväksyy ohjausryhmän hyväksynnän saatuaan rahaston vuotuisista määrärahoista Euroopan muuttoliikeverkostolle osoitettavan määrän ja työohjelman, jossa vahvistetaan sen toiminnan painopisteet, päätöksen 2008/381/EY, sellaisena kuin se on muutettuna, 4 artiklan 5 kohdan a alakohdan mukaisesti. Komission päätös on varainhoitoasetuksen [110] artiklan mukainen rahoituspäätös. Varmistaakseen, että resursseja on käytettävissä oikeaan aikaan, komissio voi hyväksyä Euroopan muuttoliikeverkoston työohjelman erillisellä rahoituspäätöksellä. [tark. 131]

3.   Euroopan muuttoliikeverkoston toimintaa varten myönnettävä rahoitustuki myönnetään päätöksen 2008/381/EY 3 artiklassa tarkoitetuille kansallisille yhteyspisteille annettavina avustuksina ja tarpeen mukaan hankintoina varainhoitoasetuksen mukaisesti.

21 a artikla

Päätöksen 2008/381/EY muuttaminen

Lisätään päätöksen 2008/381/EY 5 artiklan 5 kohtaan alakohta seuraavasti:

”d a)

toimiminen yhteyspisteenä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta annetun asetuksen mukaisille mahdollisille edunsaajille ja ohjeiden, käytännön tietojen ja avun antaminen kaikissa rahastoon liittyvissä kysymyksissä ja myös rahoitushakemuksissa, jotka liittyvät asiaankuuluvaan kansalliseen ohjelmaan tai temaattiseen rahoitusvälineeseen.” [tark. 132]

22 artikla

Rahoitusta yhdistävät toimet

Tämän rahaston puitteissa 2 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti päätetyt rahoitusta yhdistävät toimet toteutetaan [InvestEU-asetuksen] ja varainhoitoasetuksen X osaston mukaisesti. [tark. 133]

23 artikla

Komission aloitteesta annettava tekninen tuki

Rahastosta voidaan tukea komission aloitteesta tai komission puolesta toteutettavia teknisen tuen toimenpiteitä. Toimenpiteet voidaan rahoittaa täysimääräisesti.

24 artikla

Tarkastukset

Henkilöiden tai yhteisöjen, mukaan lukien muut kuin unionin toimielinten tai elinten valtuuttamat henkilöt ja yhteisöt, tekemät unionin rahoitusosuuden käyttöä koskevat tarkastukset muodostavat yleisen varmuuden perustan asetuksen (EU) [asetus unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä] 127 artiklan mukaisesti.

25 artikla

Tiedotus, viestintä ja julkisuus

1.   Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys erityisesti kun ne tekevät tehtävä tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille merkityksellistä tietoa erilaisille asiaankuuluville kohderyhmille tarvittavilla kielillä , tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien. Unionin rahoituksen näkyvyyden varmistamiseksi unionin rahoituksen saajien on toimesta tiedottaessaan mainittava rahoituksen alkuperä. Tätä varten vastaanottajien on varmistettava, että kaikessa tiedotusvälineissä ja suurelle yleisölle näkyvässä viestinnässä näytetään unionin tunnus ja mainitaan nimenomaisesti unionin rahoitustuki. [tark. 134]

2.   Komissio Mahdollisimman laajan yleisön saavuttamiseksi komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat tätä rahastoa ja sen toimia ja tuloksia. Komissio julkaisee erityisesti tiedot temaattisen rahoitusvälineen vuotuisten ja monivuotisten ohjelmien kehittämisestä. Komissio julkaisee myös luettelon toimista, jotka on valittu tuettaviksi temaattisesta rahoitusvälineestä, yleisesti saatavilla olevalla verkkosivustolla ja päivittää luetteloa vähintään kolmen kuukauden välein. Tälle rahoitusvälineelle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä poliittisten painopisteiden toteuttamista koskevaa komission tiedottamista sikäli kuin ne liittyvät tämän asetuksen tavoitteisiin. Komissio voi erityisesti edistää parhaita käytäntöjä ja tietojen vaihtoa välineen täytäntöönpanon osalta. [tark. 135]

2 a.     Komissio julkaisee 2 kohdassa tarkoitetut tiedot avoimessa koneellisesti luettavassa muodossa, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/98/EY  (27) 5 artiklan 1 kohdassa säädetään, minkä ansiosta tietoja voidaan luokitella, niihin voidaan tehdä hakuja, niistä voidaan poimia otteita, niitä voidaan verrata ja käyttää uudelleen. Tiedot on voitava luokitella painopisteiden, erityistavoitteen, toimien tukikelpoisten kokonaiskustannusten, hankkeiden kokonaiskustannusten, hankintamenettelyjen kokonaiskustannusten, tuensaajan nimen ja toimeksisaajan nimen perusteella. [tark. 136]

4 JAKSO

TUKI JA TÄYTÄNTÖÖNPANO YHTEISTYÖHÖN PERUSTUVAN, SUORAN JA VÄLILLISEN HALLINNOINNIN KAUTTA

26 artikla

Hätäapu

1.   Rahastosta myönnetään Komissio voi päättää myöntää rahoitustukea sellaisiin kiireellisiin erityistarpeisiin vastaamista varten, jotka johtuvat yhdestä tai useammasta seuraavasta syystä: [tark. 137]

a)

yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa vallitseva voimakas muuttopaine, johon liittyy tapahtuva kolmansien maiden kansalaisten ennakoimaton laajamittainen ja tai suhteeton maahantulo, mistä aiheutuu jäsenvaltioiden vastaanotto- ja säilöönottovalmiuksiin, lastensuojelujärjestelmiin sekä turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinnan järjestelmiin ja menettelyihin kohdistuvia huomattavia kiireellisiä vaatimuksia, [tark. 138]

a a)

vapaaehtoinen uudelleensijoitus; [tark. 139]

b)

direktiivissä 2001/55/EY (28) tarkoitetun tilapäisen suojelun toteuttaminen;

c)

voimakas muuttopaine ennakoimaton laajamittainen tai suhteeton henkilöiden maahantulo kolmansissa maissa, joihin esimerkiksi jää pakolaisia poliittisten mullistusten tai konfliktien tai luonnonkatastrofien kaltaisten tapahtumien vuoksi erityisesti, kun tällä voi olla vaikutusta unioniin kohdistuviin muuttovirtoihin. [tark. 140]

1 a.     Kolmansissa maissa toteutettujen tämän artiklan mukaisten toimenpiteiden on oltava johdonmukaisia ja tarvittaessa täydentäviä humanitaarista apua koskevan unionin politiikan kanssa, ja niissä on noudatettava humanitaarista apua koskevassa konsensuksessa vahvistettuja humanitaarisia periaatteita. [tark. 141

1 b.     Komissio tiedottaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle viipymättä tämän artiklan 1 kohdan a, a a, b ja c alakohdan kohdan mukaisissa tapauksissa. [tark. 142]

2.   Hätäapua voidaan myöntää erillisvirastoille suoraan myönnettävinä avustuksina Euroopan unionin turvapaikka-asioiden tukivirastolle, UNHCR:lle sekä paikallis- ja alueviranomaisille, kun niihin kohdistuu ennakoimaton laajamittainen tai suhteeton kolmansien maiden kansalaisten maahantulo, ja erityisesti tahoille, jotka vastaavat ilman huoltajaa saapuvien alaikäisten maahanmuuttajien vastaanottamisesta ja kotouttamisesta . [tark. 143]

3.   Jäsenvaltioiden ohjelmiin voidaan 11 artiklan 1 kohdan ja liitteen I mukaisesti lasketun osuuden lisäksi kohdentaa hätäapua edellyttäen, että se sidotaan ohjelmassa hätäavuksi. Rahoitusta ei saa käyttää muihin ohjelman toimiin paitsi asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa ja jos komissio hyväksyy tämän ohjelman muuttamisen kautta.

4.   Suoran hallinnoinnin kautta toteutettavat avustukset myönnetään ja niitä hallinnoidaan varainhoitoasetuksen [VIII osaston] mukaisesti. [tark. 144]

4 a.     Hätäapuun voidaan sisällyttää menoja, jotka ovat aiheutuneet ennen avustushakemuksen jättämispäivää tai tukipyyntöä, mutta eivät ennen 1 päivää tammikuuta 2021, jos tämä on välttämätöntä toimen toteuttamiseksi. [tark. 145]

27 artikla

Kumulatiivinen, täydentävä ja yhdistetty rahoitus

1.   Toimi, Operaatio, joka on saanut rahoitusta rahastosta, voi saada rahoitusta myös muusta unionin ohjelmasta, mukaan lukien yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitavista rahastoista, edellyttäen, että rahoitusosuudet eivät kata samoja kustannuksia. Komission ehdottamien ohjelmien on oltava vuorovaikutuksessa ja täydennettävä toisiaan, ja ne on suunniteltava niin avoimesti, että vältetään mahdolliset päällekkäisyydet. Kunkin unionin ohjelman, josta myönnetään rahoitusta, sääntöjä sovelletaan sen toimea operaatiota koskevaan rahoitusosuuteen. Kumulatiivinen rahoitus ei saa ylittää toimen operaation tukikelpoisia kokonaiskustannuksia, ja unionin eri ohjelmista saatava tuki voidaan laskea määräsuhteessa tukiedellytykset vahvistavien asiakirjojen mukaisesti. [tark. 146]

2.   Toimet, Operaatiot, joille on myönnetty huippuosaamismerkki tai jotka täyttävät seuraavat kumulatiiviset, vertailevat edellytykset: [tark. 147]

a)

ne on arvioitu rahoitusvälineeseen perustuvan ehdotuspyynnön yhteydessä;

b)

ne täyttävät ehdotuspyynnössä esitetyt laatua koskevat vähimmäisvaatimukset;

c)

niitä ei voida rahoittaa kyseisen ehdotuspyynnön perusteella budjettirajoitusten takia,

voivat saada tukea Euroopan aluekehitysrahastosta, koheesiorahastosta, Euroopan sosiaalirahasto plussasta tai Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta asetuksen (EU) N:o …/… [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [67] artiklan 5 kohdan ja asetuksen (EU) N:o …/… [yhteisen maatalouspolitiikan rahoitus, hallinnointi ja seuranta] [8] artiklan mukaisesti edellyttäen, että tällaiset toimet ovat yhdenmukaisia kyseisen ohjelman tavoitteiden kanssa. Tukea myöntävän rahaston sääntöjä sovelletaan.

5 JAKSO

SEURANTA, RAPORTOINTI JA ARVIOINTI

1 ALAJAKSO

YHTEISET SÄÄNNÖKSET

28 artikla

Seuranta ja raportointi

1.   Komissio antaa vähintään kerran vuodessa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tietoja tuloksellisuudesta liitteen V mukaisesti noudattaen varainhoitoasetuksen [43 artiklan 3 kohdan h alakohdan i alakohdan iii alakohdassa] varainhoitoasetuksessa säädettyjä raportointivaatimuksia. [tark. 148]

2.   Komissiolla on valta antaa delegoituja säädöksiä 32 artiklan mukaisesti liitteen V muuttamiseksi, jotta Euroopan parlamentille ja neuvostolle annettaviin tuloksellisuutta koskeviin tietoihin voidaan tehdä tarvittavat mukautukset.

3.   Indikaattorit, joiden avulla raportoidaan rahaston edistymisestä tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamisessa, vahvistetaan liitteessä VIII. Tuotosindikaattorien perustasona käytetään nollaa. Vuodelle 2024 asetettujen välitavoitteiden ja vuodelle 2029 asetettujen tavoitteiden on oltava kumulatiivisia. Komission saamat tiedot tuotos- ja tulosindikaattoreista annetaan pyynnöstä Euroopan parlamentin ja neuvoston saataville. [tark. 149]

4.   Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että ohjelman toteuttamisen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Sitä varten unionin rahoituksen saajille ja tarvittaessa jäsenvaltioille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

5.   Jotta voidaan varmistaa, että edistystä rahaston tavoitteiden saavuttamisessa voidaan arvioida tehokkaasti, komissiolla on valta antaa delegoituja säädöksiä 32 artiklan mukaisesti liitteen VIII muuttamiseksi, jotta indikaattoreita voidaan tarvittaessa tarkastella uudelleen ja täydentää ja tätä asetusta voidaan täydentää seuranta- ja arviointikehyksen perustamista, myös jäsenvaltioiden toimittamia hanketietoja, koskevilla säännöksillä.

29 artikla

Arviointi

1.   Komissio suorittaa tämän asetuksen, myös tämän rahaston mukaisesti toteutettujen toimien, väli- ja jälkiarvioinnin.

2.   Väli- ja jälkiarviointi on suoritettava oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa. [tark. 150]

29 a artikla

Arviointi

1.     Komissio esittää väliarvioinnin tämän asetuksen täytäntöönpanosta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024. Väliarvioinnissa tarkastellaan rahaston tuloksellisuutta, tehokkuutta, yksinkertaistamista ja joustavuutta. Siinä arvioidaan erityisesti seuraavia seikkoja:

a)

edistyminen tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamisessa ottaen huomioon kaikki jo käytettävissä olevat asiaankuuluvat tiedot, erityisesti jäsenvaltioiden 30 artiklan mukaisesti toimittamat vuotuiset tuloksellisuuskertomukset ja liitteessä VIII vahvistetut tuotos- ja tulosindikaattorit;

b)

tämän asetuksen nojalla toteutettujen toimien ja operaatioiden unionin tason lisäarvo;

c)

panos unionin yhteisvastuuseen turvapaikka- ja maahanmuuttoasioissa;

d)

se, ovatko liitteessä II esitetyt täytäntöönpanotoimenpiteet ja liitteessä III esitetyt toimet edelleen merkityksellisiä;

e)

rahastosta tuettujen toimien ja unionin muista rahastoista, kuten rakennerahastoista ja unionin ulkoisista rahoitusvälineistä, myönnettävän tuen välinen täydentävyys, koordinointi ja yhdenmukaisuus;

f)

rahaston pitkän aikavälin vaikutukset ja kestävyys.

Väliarvioinnissa on otettava huomioon edeltävän rahaston, eli turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston 2014–2020, pitkän aikavälin vaikutusten jälkiarvioinnista saadut tulokset, ja siihen on tarvittaessa liitettävä tämän asetuksen tarkistamista koskeva lainsäädäntöehdotus.

2.     Komissio suorittaa jälkiarvioinnin 31 päivään tammikuuta 2030 mennessä. Komissio toimittaa samaan päivään mennessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle arviointikertomuksen. Jälkiarvioinnissa on arvioitava kaikkia 1 kohdassa esitettyjä seikkoja. Tämän takia rahaston pitkän aikavälin vaikutuksia ja kestävyyttä on arvioitava seuraavan rahaston mahdollista uusimista tai muuttamista koskevan päätöksen perustaksi.

Tämän kohdan ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitettu väliarviointi ja jälkiarviointi on tehtävä niin, että niihin osallistuvat mielekkäällä tavalla työmarkkinaosapuolet, kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, maahanmuuttaja- ja pakolaisjärjestöt mukaan luettuina, tasa-arvoelimet, kansalliset ihmisoikeuselimet ja muut asiaankuuluvat organisaatiot 3 a artiklassa tarkoitetun kumppanuusperiaatteen mukaisesti.

3.     Väliarvioinnissaan ja jälkiarvioinnissaan komissio kiinnittää erityistä huomiota kolmansiin maihin liittyvien, niiden kanssa toteutettujen tai niiden toteuttamien toimien seurantaan 5 artiklan, 6 artiklan ja 13 artiklan 8 kohdan mukaisesti. [tark. 151]

2 ALAJAKSO

YHTEISTYÖHÖN PERUSTUVAA HALLINNOINTIA KOSKEVAT SÄÄNNÖT

30 artikla

Vuotuiset tuloksellisuuskertomukset

1.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle 15 päivänä helmikuuta 2023 mennessä ja tämän jälkeen vuosittain samaan päivään mennessä vuoteen 2031 saakka asetuksen (EU) …/2021 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 36 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu vuotuinen tuloksellisuuskertomus. Vuonna 2023 toimitetun kertomuksen on katettava ohjelman täytäntöönpano 30 päivään kesäkuuta 2022 ulottuvalla jaksolla. Jäsenvaltioiden on julkaistava nämä kertomukset erityisellä verkkosivustolla ja toimitettava ne Euroopan parlamentille ja neuvostolle. [tark. 152]

2.   Vuotuisessa tuloksellisuuskertomuksessa on oltava erityisesti tiedot seuraavista:

a)

edistyminen ohjelman täytäntöönpanossa ja välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisessa ottaen huomioon viimeisimmät tiedot asetuksen (EU) .…/2021 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [37] artiklan mukaisesti komissiolle toimitetut kumulatiiviset tiedot ; [tark. 153]

a a)

kansallisen ohjelman tilinpäätöksen erittely perityistä summista, ennakkomaksuista lopullisille edunsaajille ja tosiasiallisesti aiheutuneista menoista; [tark. 154]

b)

ohjelman tuloksellisuuteen vaikuttavat tekijät ja niiden korjaamiseksi toteutetut toimenpiteet , mukaan luettuina perustellut lausunnot, jotka komissio on antanut SEUT 258 artiklan mukaisen rikkomusmenettelyn yhteydessä ; [tark. 155]

c)

rahastosta tuettujen toimien ja unionin muista rahastoista, erityisesti kolmansissa maissa olevista tai niihin liittyvistä rahastoista, myönnettävän tuen välinen täydentävyys kuten rakennerahastoista ja unionin ulkoisista rahoitusvälineistä, myönnettävän tuen välinen täydentävyys, koordinointi ja yhdenmukaisuus ; [tark. 156]

d)

ohjelman rahoitusosuus asiaa koskevan unionin säännöstön ja toimintasuunnitelmien täytäntöönpanoon ja jäsenvaltioiden välinen yhteistyö ja yhteisvastuu turvapaikka-asioissa ; [tark. 157]

d a)

perusoikeuksia koskevien vaatimusten noudattaminen; [tark. 158]

e)

viestintä- ja näkyvyystoimien toteuttaminen;

f)

sovellettavien mahdollistavien edellytysten täyttyminen ja niiden soveltaminen koko ohjelmakauden ajan;

g)

niiden henkilöiden määrä, jotka on sijoitettu uudelleen tai jotka ovat saaneet maahanpääsyluvan rahaston avulla 16 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen määrien mukaisesti; [tark. 159]

h)

rahaston tuella 17 b artiklan mukaan jäsenvaltiosta toiseen siirrettyjen kansainvälistä suojelua hakevien tai saavien henkilöiden lukumäärä. [tark. 160]

h a)

ohjelman avulla avustettavien muita heikommassa asemassa olevien henkilöiden määrä, lapset ja kansainvälistä suojelua saavat henkilöt mukaan luettuina; [tark. 161]

3.   Komissio voi esittää huomautuksia vuotuisesta tuloksellisuuskertomuksesta kahden kuukauden kuluessa sen vastaanottamisesta. Jos komissio ei esitä huomautuksia tässä määräajassa, kertomus katsotaan hyväksytyksi. Kun komissio on hyväksynyt vuotuiset tuloksellisuuskertomukset, se toimittaa yhteenvedon niistä Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja julkaisee ne erityisellä verkkosivustolla. Vuotuisen tuloksellisuuskertomuksen koko teksti on pyynnöstä toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle, jos jäsenvaltiot eivät ole toimittaneet sitä 1 kohdan mukaisesti. [tark. 162]

4.   Tämän artiklan täytäntöönpanon yhdenmukaisten edellytysten varmistamiseksi komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksen, jossa vahvistetaan vuotuisen tuloksellisuuskertomuksen malli. Tämä täytäntöönpanosäädös hyväksytään 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

31 artikla

Seuranta ja raportointi

1.   Asetuksen (EU) …/… [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] IV osaston mukaisen seurannan ja raportoinnin on perustuttava liitteessä VI olevissa taulukoissa 1, 2 ja 3 esitettyihin tukitoimityyppeihin. Odottamattomiin tai uusiin olosuhteisiin reagoimiseksi tai rahoituksen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi komissiolla on valta antaa delegoituja säädöksiä tukitoimityyppien muuttamiseksi 32 artiklan mukaisesti.

2.   Näitä indikaattoreita on käytettävä asetuksen (EU) …/2021 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 12 artiklan 1 kohdan, 17 artiklan ja 37 artiklan mukaisesti.

III LUKU

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

32 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle 31 päivään joulukuuta 2028 saakka 13, 4, 9, 13, 16, 17 b, 18, 28 ja 31 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. [tark. 163]

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 13, 4, 9, 13, 16, 17 b, 18, 28 ja 31 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan kyseisessä päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen. [tark. 164]

4.   Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.   Edellä olevan 13, 4, 9, 13, 16, 17 b, 18, 28 ja 31 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella. [tark. 165]

33 artikla

Komiteamenettely

1.   Komissiota avustaa turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston, sisäisen turvallisuuden rahaston ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen koordinointikomitea. Kyseinen komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

3.   Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi. Tätä ei sovelleta 30 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuun täytäntöönpanosäädökseen.

34 artikla

Siirtymäsäännökset

1.   Tämä asetus ei estä jatkamasta tai muuttamasta toimia turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston puitteissa, joka perustettiin osana sisäisen turvallisuuden rahastoa vuosiksi 2014–2020 asetuksella (EU) N:o 516/2014, jota sovelletaan edelleen kyseisiin toimiin niiden päättymiseen saakka.

2.   Rahaston rahoituspuitteet voivat kattaa myös teknisen ja hallinnollisen avun menoja, jotka ovat tarpeen toteutettaessa siirtyminen rahaston ja sen edeltäjän, asetuksella (EU) N:o 516/2014 perustetun turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston, mukaisesti hyväksyttyjen toimenpiteiden välillä.

35 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Strasbourgissa …

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja


(1)  EUVL C , , s. .

(2)  EUVL C , , s. .

(*1)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 13. maaliskuuta 2019.

(3)  Asetus (EU) N:o …/… Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o …/… [Euroopan turvapaikkavirastoa koskeva asetus] (EUVL L …, [päivämäärä], s. ..).

(4)   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/33/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vaatimuksista (EUVL L 180, 29.6.2013, s. 96).

(5)   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/32/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevista yhteisistä menettelyistä (EUVL L 180, 29.6.2013, s. 60).

(6)   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/95/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, vaatimuksista kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelemiseksi kansainvälistä suojelua saaviksi henkilöiksi, pakolaisten ja henkilöiden, jotka voivat saada toissijaista suojelua, yhdenmukaiselle asemalle sekä myönnetyn suojelun sisällölle (EUVL L 337, 20.12.2011, s. 9).

(7)   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/115/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi (EUVL L 348, 24.12.2008, s. 98).

(8)   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 604/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta (EUVL L 180, 29.6.2013, s. 31).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/115/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi (EUVL L 348, 24.12.2008, s. 98).

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/52/EY, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, maassa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työnantajiin kohdistettavia seuraamuksia ja toimenpiteitä koskevista vähimmäisvaatimuksista (EUVL L 168, 30.6.2009, s. 24).

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/36/EU, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2011, ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta sekä ihmiskaupan uhrien suojelemisesta ja neuvoston puitepäätöksen 2002/629/YOS korvaamisesta (EUVL L 101, 15.4.2011, s. 1).

(12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1624, annettu 14 päivänä syyskuuta 2016, eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 863/2007, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2007/2004 ja neuvoston päätöksen 2005/267/EY kumoamisesta (EUVL L 251, 16.9.2016, s. 1).

(13)  2008/381/EY: Neuvoston päätös, tehty 14 päivänä toukokuuta 2008, Euroopan muuttoliikeverkoston perustamisesta (EUVL L 131, 21.5.2008, s. 7).

(14)  EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.

http://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=uriserv:OJ.C_.2013.373.01.0001.01.ENG&toc=OJ:C:2013:373:TOC

(15)  EUVL C , , s. .

(16)  EUVL C , , s. .

(17)  Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).

(18)  EUVL C , , s. .

(19)  Neuvoston asetus (EU) 2017/1371 2017/1939 , annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).

(20)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).

(21)  Neuvoston päätös 2013/755/EU, annettu 25 päivänä marraskuuta 2013, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin (MMA-assosiaatiopäätös) (EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1).

(22)  COM(2017)0623.

(23)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(24)  EUVL C , , s. .

(25)  EUVL C , , s. .

(26)  EUVL C , , s. .

(27)   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/98/EY, annettu 17 päivänä marraskuuta 2003, julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä (EUVL L 345, 31.12.2003, s. 90).

(28)  Neuvoston direktiivi 2001/55/EY, annettu 20 päivänä heinäkuuta 2001, vähimmäisvaatimuksista tilapäisen suojelun antamiseksi siirtymään joutuneiden henkilöiden joukottaisen maahantulon tilanteissa, ja toimenpiteistä näiden henkilöiden vastaanottamisen ja vastaanottamisesta jäsenvaltioille aiheutuvien rasitusten tasapuolisen jakautumisen edistämiseksi (EYVL L 212, 7.8.2001, s. 12).

LIITE I

Ohjelmien rahoituksen kohdentamisen perusteet yhteistyöhön perustuvassa hallinnoinnissa

1.

11 artiklassa tarkoitetut käytettävissä olevat varat jaetaan jäsenvaltioiden kesken seuraavasti:

a)

Kukin jäsenvaltio saa rahastosta 5 000 000 10 000 000 euron kiinteän määrän yksinomaan ohjelmakauden alussa. [tark. 166]

b)

Loput 11 artiklassa tarkoitetuista varoista jaetaan seuraavien perusteiden mukaisesti:

30 % – turvapaikka-asiat;

30 % – laillinen muuttoliike ja kotouttaminen;

40 % – laiton muuttoliike ja palauttamiset.

2.

Turvapaikka-asioiden suhteen otetaan huomioon seuraavat perusteet, joiden painotukset ovat seuraavat:

a)

30 % suhteessa niiden henkilöiden määrään, jotka kuuluvat johonkin seuraavista luokista:

kolmansien maiden kansalaiset tai kansalaisuudettomat henkilöt, joille on myönnetty Geneven yleissopimuksessa määritelty pakolaisasema;

kolmansien maiden kansalaiset tai kansalaisuudettomat henkilöt, jotka saavat uudelleenlaaditussa direktiivissä 2011/95/EU (1) tarkoitettua toissijaista suojelua;

kolmansien maiden kansalaiset tai kansalaisuudettomat henkilöt, jotka saavat direktiivissä 2001/55/EY (2) tarkoitettua tilapäistä suojelua.

b)

60 % suhteessa niiden kolmansien maiden kansalaisten määrään, jotka ovat hakeneet kansainvälistä suojelua.

c)

10 % suhteessa niiden kolmansien maiden kansalaisten tai kansalaisuudettomien henkilöiden määrään, joita ollaan uudelleensijoittamassa tai jotka on jo sijoitettu uudelleen.

3.

Laillisen muuttoliikkeen ja kotouttamisen suhteen otetaan huomioon seuraavat perusteet, joiden painotukset ovat seuraavat:

a)

40 % suhteessa jäsenvaltiossa oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten kokonaismäärään.

b)

60 % suhteessa niiden kolmansien maiden kansalaisten määrään, jotka ovat saaneet ensimmäisen oleskeluluvan.

c)

Edellä 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettua määrää laskettaessa ei kuitenkaan oteta huomioon seuraavia ryhmiä:

kolmansien maiden kansalaiset, joille myönnetään ensimmäinen työhön liittyvä oleskelulupa, joka on voimassa alle 12 kuukautta;

kolmansien maiden kansalaiset, jotka ovat saaneet maahanpääsyluvan opiskelua, opiskelijavaihtoa, palkatonta harjoittelua tai vapaaehtoistyötä varten neuvoston direktiivin 2004/114/EY (3) tai tapauksen mukaan direktiivin (EU) 2016/801 (4) mukaisesti;

kolmansien maiden kansalaiset, jotka ovat saaneet maahanpääsyluvan tieteellistä tutkimusta varten neuvoston direktiivin 2005/71/EY (5) tai tapauksen mukaan direktiivin (EU) 2016/801 mukaisesti.

4.

Laittoman muuttoliikkeen torjunnan sekä palautusten suhteen otetaan huomioon seuraavat perusteet, joiden painotukset ovat seuraavat seuraava peruste : [tark. 167]

a)

50 prosenttia suhteessa niiden kolmansien maiden kansalaisten määrään määrä , jotka eivät täytä tai eivät enää täytä jäsenvaltion alueelle saapumisen ja siellä oleskelun edellytyksiä ja joista on annettu kansallisen ja/tai yhteisön unionin lainsäädännön mukainen lopullinen palauttamispäätös eli hallinnollinen tai oikeudellinen päätös tai toimi, jolla oleskelu todetaan laittomaksi ja määrätään paluuvelvoite; [tark. 168]

b)

50 prosenttia suhteessa niiden kolmansien maiden kansalaisten määrään, jotka ovat tosiasiallisesti poistuneet jäsenvaltion alueelta hallinnollisen tai oikeudellisen määräyksen nojalla, riippumatta siitä onko maasta poistuminen tapahtunut vapaaehtoisesti vai pakkoon perustuen. [tark. 169]

5.

Vertailuluvut alustavia määrärahoja varten ovat viimeisimmät komission (Eurostatin) tuottamat vuotuiset tilastotiedot, jotka kattavat edeltävät kolme kalenterivuotta jäsenvaltioiden tämän asetuksen unionin lainsäädännön mukaisena ensimmäisenä soveltamispäivänä toimittamien tietojen perusteella. Tiedot on eriteltävä iän ja sukupuolen, erityisen haavoittuvuuden ja turvapaikka-aseman mukaan, myös lasten tapauksessa. Vertailuluvut väliarviointeja varten ovat viimeisimmät komission (Eurostatin) tuottamat vuotuiset tilastotiedot, jotka kattavat edeltävät kolme kalenterivuotta ja jotka ovat saatavilla vuonna 2024 tehtävän väliarvioinnin aikaan jäsenvaltioiden unionin lainsäädännön mukaisesti toimittamien tietojen perusteella. Jos jäsenvaltiot eivät ole toimittaneet komissiolle (Eurostatille) kyseisiä tilastoja, niiden on toimitettava alustavia tietoja mahdollisimman pian. [tark. 170]

6.

Ennen kuin komissio (Eurostat) hyväksyy kyseiset tiedot vertailuluvuiksi, se arvioi tilastotietojen laadun, vertailtavuuden ja täydellisyyden tavanomaisten menettelyjen mukaisesti. Jäsenvaltioiden on toimitettava komission (Eurostat) pyynnöstä sille kaikki tätä varten tarvittavat tiedot.

(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/95/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, vaatimuksista kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelemiseksi kansainvälistä suojelua saaviksi henkilöiksi, pakolaisten ja henkilöiden, jotka voivat saada toissijaista suojelua, yhdenmukaiselle asemalle sekä myönnetyn suojelun sisällölle (EUVL L 337, 20.12.2011, s. 9).

(2)  Tieto otetaan huomioon ainoastaan, jos käynnistetään vähimmäisvaatimuksista tilapäisen suojelun antamiseksi siirtymään joutuneiden henkilöiden joukottaisen maahantulon tilanteissa, ja toimenpiteistä näiden henkilöiden vastaanottamisen ja vastaanottamisesta jäsenvaltioille aiheutuvien rasitusten tasapuolisen jakautumisen edistämiseksi 20 päivänä heinäkuuta 2001 annetun neuvoston direktiivin 2001/55/EY (EYVL L 212, 7.8.2001, s. 12) mukaiset toimet.

(3)  Neuvoston direktiivi 2004/114/EY, annettu 13 päivänä joulukuuta 2004, kolmansien maiden kansalaisten opiskelua, opiskelijavaihtoa, palkatonta harjoittelua tai vapaaehtoistyötä varten tapahtuvan maahanpääsyn edellytyksistä (EUVL L 375, 23.12.2004, s. 12).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/801, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, tutkimusta, opiskelua, harjoittelua, vapaaehtoistyötä, oppilasvaihto-ohjelmaa tai koulutushanketta ja au pairina työskentelyä varten tapahtuvan kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä (EUVL L 132, 21.5.2016, s. 21).

(5)  Neuvoston direktiivi 2005/71/EY, annettu 12 päivänä lokakuuta 2005, kolmansien maiden kansalaisten erityisestä maahanpääsymenettelystä tieteellistä tutkimusta varten, (EUVL L 289, 3.11.2005, s. 15).

LIITE II

Täytäntöönpanotoimenpiteet

1.

Rahasto edistää 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa esitetyn erityistavoitteen saavuttamista keskittymällä seuraaviin täytäntöönpanotoimenpiteisiin:

a)

unionin säännöstön ja Euroopan yhteiseen turvapaikkajärjestelmään liittyvien painopisteiden yhdenmukaisen soveltamisen varmistaminen;

b)

jäsenvaltioiden turvapaikkajärjestelmien kapasiteetin tukeminen infrastruktuurin ja palvelujen osalta, myös paikallis- ja aluetasolla infrastruktuurin osalta, mikä koskee esimerkiksi riittäviä vastaanotto-olosuhteita varsinkin alaikäisille, ja palvelujen osalta, mikä koskee esimerkiksi oikeudellista apua ja edustusta sekä tulkkausta tarvittaessa; [tark. 171]

c)

jäsenvaltioiden yhteisvastuullisuuden ja vastuunjaon lisääminen varsinkin niitä jäsenvaltioita kohtaan, joihin muuttovirrat vaikuttavat voimakkaimmin, sekä tuen antaminen jäsenvaltioille, jotka osallistuvat yhteisvastuutoimiin; [tark. 172]

d)

yhteisvastuullisuuden ja yhteistyön lisääminen niiden kolmansien maiden kanssa, joihin muuttovirrat vaikuttavat, esimerkiksi on siirretty suuri määrä kansainvälistä apua tarvitsevia henkilöitä, esimerkiksi tukemalla näiden maiden kykyä parantaa vastaanottoa ja kansainvälisen suojelun olosuhteita, uudelleensijoittamisen ja muiden sellaisten laillisten keinojen kautta, jotka johtavat suojan saamiseen unionista, joilla unionissa annetaan suojaa erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille, kuten lapsille ja nuorille, joilla on suojeluun liittyviä riskejä , sekä kumppanuus ja yhteistyö kolmansien maiden kanssa muuttoliikkeen hallitsemiseksi kansainvälistä suojelua koskevan globaalin yhteistyön kehyksessä . [tark. 173]

d a)

teknisen ja operatiivisen avun toteuttaminen yhdelle tai usealle jäsenvaltioille yhteistyössä Euroopan unionin turvapaikka-asioiden tukiviraston kanssa. [tark. 174]

2.

Rahasto edistää 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa esitetyn erityistavoitteen saavuttamista keskittymällä seuraaviin täytäntöönpanotoimenpiteisiin:

a)

niiden politiikkojen kehittämisen ja toteuttamisen tukeminen, joilla edistetään laillista muuttoliikettä ja laillista muuttoliikettä koskevaa unionin säännöstöä , mukaan lukien perheenyhdistäminen, ja laillista muuttoliikettä koskevan unionin säännöstön täytäntöönpanoa, etenkin työvoiman laillista muuttoa edistäviä välineitä muuttoliikettä ja siirtotyöläisten suojelua koskevien sovellettavien kansainvälisten normien mukaisesti ; [tark. 175]

a a)

sellaisten rakenteellisten toimenpiteiden ja tukitoimenpiteiden edistäminen ja kehittäminen, joilla helpotetaan laillista maahantuloa ja oleskelua unionissa; [tark. 176]

a b)

kumppanuuden ja yhteistyön lujittaminen niiden kolmansien maiden kanssa, joihin muuttovirrat vaikuttavat, myös luomalla laillisia tuloväyliä unioniin, jotta edistetään globaaleja yhteistyöpyrkimyksiä muuttoliikkeen alalla; [tark. 177]

b)

alkuvaiheen kotouttamistoimien edistäminen kolmansien maiden kansalaisten sosiaalisen ja taloudellisen osallisuuden edistämistä varten, heidän valmistamisensa osallistumaan aktiivisesti vastaanottavaan yhteiskuntaan ja tulemaan siellä hyväksytyiksi erityisesti paikallisten ja alueellisten viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen avulla. [tark. 178]

2 a.

Rahasto edistää 3 artiklan 2 kohdan c alakohdassa esitetyn erityistavoitteen saavuttamista keskittymällä seuraaviin täytäntöönpanotoimenpiteisiin:

a)

kotouttamistoimenpiteiden edistäminen kolmansien maiden kansalaisten sosiaalisen ja taloudellisen osallisuuden edistämistä varten, perheenyhdistämisen helpottaminen, kansalaisten valmistaminen osallistumaan aktiivisesti vastaanottavaan yhteiskuntaan ja tulemaan siellä hyväksytyiksi erityisesti paikallis- tai alueviranomaisten, kansalaisjärjestöjen, pakolais- ja maahanmuuttajajärjestöt mukaan luettuina, ja työmarkkinaosapuolten avulla; ja

b)

muita heikommassa asemassa olevien henkilöiden suojelutoimenpiteiden edistäminen ja toteuttaminen kotouttamistoimenpiteiden yhteydessä. [tark. 179]

3.

Rahasto edistää 3 artiklan 2 kohdan c  a alakohdassa esitetyn erityistavoitteen saavuttamista keskittymällä seuraaviin täytäntöönpanotoimenpiteisiin: [tark. 180]

a)

infrastruktuuria, menettelyjä ja palveluja koskevan unionin säännöstön ja politiikan painopisteiden yhdenmukaisen soveltamisen varmistaminen;

b)

palauttamisen hallintaa koskevan yhdennetyn ja koordinoidun lähestymistavan tukeminen unionin ja jäsenvaltioiden tasolla, jotta voidaan kehittää valmiuksia tehokkaaseen , ihmisarvoiseen ja kestävään palauttamispolitiikkaan ja vähentää laittoman muuttoliikkeen kannustimia; [tark. 181]

c)

tuetun vapaaehtoisen paluun , perheenjäsenten jäljittämisen ja uudelleenkotouttamisen tukeminen alaikäisten etua kunnioittaen ; [tark. 182]

d)

yhteistyön lisääminen kolmansien maiden kanssa ja niiden valmiuksien lisääminen takaisinottosopimusten ja muiden järjestelyjen uudelleenkotouttamisen toteuttamiseksi ja kestävän paluun mahdollistamiseksi. [tark. 183]

3 a.

Rahasto edistää 3 artiklan 2 kohdan c b alakohdassa esitetyn erityistavoitteen saavuttamista keskittymällä seuraaviin täytäntöönpanotoimenpiteisiin:

a)

kansainvälisen oikeuden ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan noudattamisen edistäminen ja täytäntöönpano turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikassa ja -toimenpiteissä;

b)

jäsenvaltioiden yhteisvastuullisuuden ja vastuunjaon lisääminen, varsinkin yhteisvastuu niitä jäsenvaltioita kohtaan, joihin muuttovirrat vaikuttavat voimakkaimmin, sekä tuen antaminen yhteisvastuutoimiin osallistuville jäsenvaltioille keskushallinnon tasolla sekä alue- tai paikallistasolla, kansainvälisille järjestöille, kansalaisjärjestöille ja työmarkkinaosapuolille;

c)

kansainvälistä suojelua hakevien tai saavien henkilöiden jäsenvaltiosta toiseen siirtämisen tukeminen. [tark. 184]

LIITE III

Tuen soveltamisala Välineellä 3 artiklan mukaisesti tuettavat tukikelpoiset toimet [tark. 185]

1.

Rahastosta tuetaan 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun toimintapoliittisen tavoitteen suhteen erityisesti seuraavia: [tark. 186]

a)

turvapaikka-asioita, laillista muuttoliikettä, kotouttamista ja varsinkin paikallisia kotouttamisstrategioita , palauttamista ja laitonta muuttoliikettä koskevien kansallisten koskevan unionin säännöstön täytäntöönpanoa koskevien kansallisten, alueellisten ja paikallisten strategioiden vahvistaminen ja kehittäminen; [tark. 187]

b)

hallinnollisten rakenteiden, järjestelmien ja välineiden perustaminen ja esimerkiksi paikallisten viranomaisten ja muiden sidosryhmien henkilöstön koulutus tarvittaessa yhteistyössä asiaankuuluvien unionin virastojen kanssa ; [tark. 188]

c)

politiikkojen ja menettelyjen kehittäminen, seuranta ja arviointi esimerkiksi tiedon kokoamisen ja vaihdon osalta, mukaan luettuina muuttoliikettä ja kansainvälistä suojelua koskevien laadullisten ja määrällisten tietojen ja tilastojen kehittäminen, kerääminen, analysointi ja levittäminen sekä yhteisten tilastollisten välineiden, menetelmien ja indikaattoreiden kehittäminen ja soveltaminen edistymisen mittaamiseksi ja toimintapoliittisen kehityksen arvioimiseksi; [tark. 189]

d)

tiedon, parhaiden käytänteiden ja strategioiden vaihtaminen, keskinäinen oppiminen, tutkimukset, yhteisten toimien ja operaatioiden kehittäminen ja toteuttaminen ja rajatylittävien yhteistyöverkostojen perustaminen;

e)

sukupuolinäkökulman huomioon ottavat apu- ja tukipalvelut, jotka vastaavat kyseisen henkilön asemaa ja tarpeita, erityisesti muita heikommassa asemassa olevien ryhmien henkilöiden osalta; [tark. 190]

e a)

muuttavien lasten tehokas suojelu ja lapsen etua koskevien arviointien täytäntöönpano ennen päätösten tekemistä, kaikki komission 12 päivänä huhtikuuta 2017 lasten suojelusta muuttoliikkeen yhteydessä antamassa tiedonannossa luetellut toimet, kuten asianmukaisen asumisen tarjoaminen ja holhoojien oikea-aikainen nimittäminen kaikille ilman huoltajaa saapuville alaikäisille, osallistuminen Euroopan edunvalvontalaitosten verkoston rahoitukseen ja lastensuojeluun liittyvien politiikkatoimien ja menettelyjen kehittäminen, valvonta ja arviointi, mukaan luettuna lapsen oikeuksiin perustuva vaatimustenmukainen mekanismi; [tark. 191]

f)

toimet, joilla pyritään lisäämään turvapaikka-asioiden, kotouttamisen, laillisen muuttoliikkeen ja palauttamispolitiikan tuntemusta sidosryhmien ja kansalaisten keskuudessa keskittyen erityisesti muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin ja alaikäisiin ; [tark. 192]

2.

Rahastosta tuetaan 3 artiklan 2 kohdassa a kohdassa tarkoitetun erityistavoitteen suhteen erityisesti seuraavia toimia: [tark. 193]

a)

aineellisen avun, myös rajalla annettavan avun antaminen, mukaan luettuina lapsiystävälliset ja sukupuolen huomioon ottavat palvelut, paikallisviranomaisten antamat hätäpalvelut, opetus ja koulutus, tukipalvelut, oikeudellinen apu ja edustus, terveydenhoito sekä psykologinen hoito ; [tark. 194]

b)

turvapaikkamenettelyjen toteuttaminen, mukaan luettuna perheenjäsenten jäljittäminen ja oikeudellisen avun ja edustuksen sekä tulkkauksen varmistaminen turvapaikanhakijoille menettelyn kaikissa vaiheissa ; [tark. 195]

c)

niiden hakijoiden yksilöiminen, joilla on erityisiä menettelyyn tai vastaanottoon liittyviä tarpeita , mukaan lukien ihmiskaupan uhrien, alaikäisten ja muiden muita heikommassa asemassa olevien henkilöiden, kuten kidutuksen ja sukupuoleen perustuvan väkivallan uhrien, yksilöiminen varhaisessa vaiheessa ja ohjaaminen erikoistuneisiin palveluihin ; [tark. 196]

c a)

pätevien psykososiaalisten ja kuntoutuspalveluiden tarjoaminen väkivallan ja kidutuksen uhreille sukupuoleen perustuva väkivalta mukaan luettuna; [tark. 197]

d)

vastaanottoon liittyvän majoitusinfrastruktuurin perustaminen tai parantaminen, esimerkiksi tällaisen infrastruktuurin yhteinen käyttö majoitus pienissä yksiköissä ja pienen mittakaavan infrastruktuuri, jolla käsitellään alaikäisiä käsittävien perheiden tarpeita, mukaan luettuina paikallis- ja alueviranomaisten tarjoama infrastruktuuri ja mahdollisuus tällaisen infrastruktuurin yhteiseen käyttöön usean jäsenvaltion kesken; [tark. 198]

d a)

sellaisten vaihtoehtoisten huolenpitomuotojen tarjoaminen, jotka on integroitu olemassa oleviin kansallisiin lastensuojelujärjestelmiin ja joiden avulla käsitellään kaikkien lasten tarpeita kansainvälisten normien mukaisesti; [tark. 199]

e)

jäsenvaltioiden valmiuksien parantaminen alkuperämaita koskevan tiedon keräämisessä, analysoinnissa ja levittämisessä keskinäisessä jakamisessa ; [tark. 200]

f)

toimet, jotka liittyvät uudelleensijoittamista [ja humanitaarista maahanpääsyä] koskevan unionin kehyksen tai uudelleensijoittamista koskevaa unionin kehystä vastaavien kansallisten järjestelyjen täytäntöönpanomenettelyjen tässä asetuksessa tarkoitettujen kansallista uudelleensijoittamista tai humanitaarista maahanpääsyä koskevien menettelyjen toteuttamiseen; [tark. 201]

g)

kansainvälistä suojelua hakevien ja sitä saavien henkilöiden siirrot; [tark. 202]

h)

kolmansien maiden valmiuksien lisääminen suojelun tarpeessa olevien henkilöiden suojelun parantamisessa, myös tukemalla vahvojen lastensuojelumekanismien kehittämistä kolmansissa maissa ja varmistamalla, että lapsia suojellaan kaikilla aloilla väkivallalta, huonolta kohtelulta ja laiminlyönniltä ja että he saavat koulutusta ja terveydenhoitoa ; [tark. 203]

i)

tehokkaiden säilöönoton ja laitoshoidon vaihtoehtojen perustaminen, kehittäminen ja parantaminen erityisesti ilman huoltajaa saapuvien alaikäisten ja perheiden kohdalla ja lapsiperheiden kohdalla Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien julistusta noudattaen . [tark. 204]

3.

Rahastosta tuetaan 3 artiklan 2 kohdassa b alakohdassa tarkoitetun erityistavoitteen suhteen erityisesti seuraavia: [tark. 205]

a)

tietopaketit ja -kampanjat, joilla lisätään laillisten unionin suuntautuvien muuttoliikekanavien ja unionin laillista muuttoliikettä koskevan säännöstön tuntemusta;

b)

unioniin suuntautuvien liikkuvuusjärjestelyjen, mukaan lukien mutta niihin rajoittumatta kiertomuuttoon ja väliaikaiseen muuttoon liittyvien järjestelyjen kehittäminen, myös ammatillinen ja muu koulutus työllistymisen edistämiseksi; [tark. 206]

c)

kolmansien maiden ja jäsenvaltioiden yksityisten ja julkisten työnvälityspalvelujen sekä maahanmuuttoviranomaisten välinen yhteistyö;

d)

kolmannessa maassa hankitun ammattitaidon ja -pätevyyden arviointi sekä ammattikokemuksen arviointi ja tunnustaminen sekä niiden avoimuus ja yhteensopivuus jäsenvaltioon vastaaviin nähden ja yhteisten arviointiperusteiden kehittäminen ; [tark. 207]

e)

avustaminen neuvoston direktiivissä 2003/86/EY (1) tarkoitettua perheenyhdistämistä koskevien hakemusten osalta perheenyhdistämistä koskevissa hakemuksissa neuvoston direktiivin 2003/86/EY51 yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi ; [tark. 208]

f)

apu , mukaan luettuna oikeudellinen apu ja edustus, jäsenvaltiossa jo laillisesti oleskelevan kolmannen maan kansalaisen aseman muutoksen yhteydessä erityisesti kun kyseessä on unionin tasolla määritellyn laillisen oleskelun aseman saaminen; [tark. 209]

f a)

avustaminen unionissa laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten oikeuksien käytössä etenkin siltä osin kuin ne koskevat liikkuvuutta unionissa ja työmarkkinoille pääsyä; [tark. 210]

g)

alkuvaiheen kotouttamistoimet kuten kolmansien maiden kansalaisten tarpeiden mukaan räätälöity tuki ja kotouttamisohjelmat, joilla keskitytään koulutukseen, kieleen ja muuhun koulutukseen, esimerkiksi kansalaistaidon kursseihin ja ammatilliseen ohjaukseen; [tark. 211]

h)

toimet, joilla edistetään kolmansien maiden kansalaisten yhtäläisiä mahdollisuuksia saada ja käyttää julkisia tai ja yksityisiä palveluja ja niiden mukauttaminen kohderyhmän tarpeisiin; [tark. 212]

i)

julkisten ja yksityisten elinten välinen kokonaisvaltainen yhteistyö myös koordinoitujen kotouttamisen tukikeskusten, esimerkiksi keskitettyjen asiointipisteiden, kautta; [tark. 213]

j)

toimet, joilla mahdollistetaan kolmansien maiden kansalaisten tutustuttaminen ja aktiivinen osallistuminen vastaanottavaan yhteiskuntaan ja toimet, joilla edistetään kolmansien maiden kansalaisten hyväksymistä vastaanottavassa yhteiskunnassa; [tark. 214]

k)

kolmansien maiden kansalaisten, vastaanottavan yhteiskunnan ja viranomaisten keskinäisen yhteydenpidon ja vuoropuhelun edistäminen, myös kolmansien maiden kansalaisten kuulemisen sekä kulttuurien ja uskontojen välisen vuoropuhelun kautta. [tark. 215]

3 a.

Rahastosta tuetaan 3 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetun erityistavoitteen suhteen erityisesti seuraavia:

a)

kotouttamistoimenpiteet, joihin kuuluu kolmansien maiden kansalaisten tarpeiden mukaan räätälöity tuki ja kotouttamisohjelmat, joissa keskitytään osallistavaan koulutukseen ja hoitoon, kieleen, neuvontaan, ammatilliseen ja muuhun koulutukseen, esimerkiksi kansalaistaidon kursseihin ja ammatilliseen ohjaukseen;

b)

paikallisviranomaisten tarjoamien kotouttamispalveluiden kapasiteetin lisääminen;

c)

toimet, joilla edistetään kolmansien maiden kansalaisten yhtäläisiä mahdollisuuksia saada ja käyttää julkisia ja yksityisiä palveluja, mukaan luettuina koulutuksen, terveydenhoidon ja psykososiaalisen tuen saanti, ja niiden mukauttaminen kohderyhmän tarpeisiin;

d)

julkisten ja yksityisten elinten välinen kokonaisvaltainen yhteistyö myös koordinoitujen kotouttamisen tukikeskusten, esimerkiksi keskitettyjen asiointipisteiden, kautta;

e)

toimet, joilla mahdollistetaan kolmansien maiden kansalaisten tutustuttaminen ja aktiivinen osallistuminen vastaanottavaan yhteiskuntaan ja toimet, joilla edistetään kolmansien maiden kansalaisten hyväksymistä vastaanottavassa yhteiskunnassa;

f)

kolmansien maiden kansalaisten, vastaanottavan yhteiskunnan ja viranomaisten keskinäisen yhteydenpidon ja vuoropuhelun edistäminen, myös kolmansien maiden kansalaisten kuulemisen sekä kulttuurien ja uskontojen välisen vuoropuhelun kautta. [tark. 216]

4.

Rahastosta tuetaan 3 artiklan 2 kohdassa c 2 kohdan c a alakohdassa tarkoitetun erityistavoitteen suhteen erityisesti seuraavia: [tark. 217]

a)

vastaanottoon tai säilöönottoon liittyvä infrastruktuuri, avoimeen vastaanottoon liittyvän infrastruktuurin parantaminen ja säilöönottoon liittyvän nykyisen infrastruktuurin parantaminen, myös mahdollisuus, että tätä infrastruktuuria käyttää useampi kuin yksi jäsenvaltio; [tark. 218]

b)

tehokkaiden säilöönoton vaihtoehtojen käyttöönotto, kehittäminen yhteisössä tapahtuvaan asianhallintaan perustuvien tehokkaiden säilöönotolle vaihtoehtoisten toimien perustaminen, kehittäminen, toteuttaminen ja parantaminen erityisesti ilman huoltajaa saapuvien alaikäisten ja perheiden kohdalla; [tark. 219]

b a)

ihmiskaupan uhrien tunnistaminen ja vastaanottaminen direktiivin 2011/36/EU ja neuvoston direktiivin 2004/81/EY  (2) mukaisesti; [tark. 220]

c)

direktiivin 2008/115/EY (3) 8 artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen pakkoon perustuvaa palauttamista koskevien riippumattomien ja tehokkaiden seurantajärjestelmien käyttöönotto ja lujittaminen;

d)

laittoman muuttoliikkeen kannustimien, myös laittomien muuttajien työllistämisen, torjuminen vähentäminen tehokkaiden ja riittävien, riskinarviointiin perustuvien tarkastusten kautta, henkilöstön kouluttaminen, sellaisen mekanismien perustaminen ja toteuttaminen, joiden kautta laittomat muuttajat voivat vaatia maksuja takaisin ja tehdä valituksia työnantajistaan, työnantajille ja laittomille muuttajille suunnatut tiedotuskampanjat heidän direktiivin 2009/52/EY (4) mukaisista oikeuksistaan; [tark. 221]

e)

palauttamisen valmistelu, myös palauttamispäätöksen antamiseen johtavat toimenpiteet, kolmansien maiden kansalaisten tunnistaminen, matkustusasiakirjojen myöntäminen ja perheenjäsenten jäljittäminen;

f)

yhteistyö kolmansien maiden konsuli- ja maahanmuuttoviranomaisten tai muiden asianomaisten viranomaisten ja palvelujen kanssa tavoitteena hankkia matkustusasiakirjoja, helpottaa palauttamista ja varmistaa takaisinotto esimerkiksi käyttämällä kolmansien maiden kansallisia yhteyshenkilöitä;-

g)

tuki palauttamiseen, erityisesti tuettu vapaaehtoinen paluu ja tiedot tuetun vapaaehtoisen paluun ohjelmista, mukaan lukien palautusmenettelyihin liittyvän erityisen opastuksen antaminen lapsille ja lapsen oikeuksiin perustuvien palautusmenettelyiden varmistaminen ; [tark. 222]

h)

maastapoistamisoperaatiot sekä niihin liittyvät toimenpiteet unionin oikeudessa asetettujen vaatimusten mukaisesti, pakkokeinoihin liittyviä välineitä lukuun ottamatta;

i)

toimenpiteet, joilla tuetaan palautettavan henkilön kestävää paluuta ja uudelleenkotoutumista;

j)

asianmukaiset väliaikaiset majoitus- ja vastaanottotilat ja -palvelut kolmansissa maissa sinne saavuttaessa, myös ilman huoltajaa saapuvia alaikäisiä ja muita heikommassa asemassa olevia ryhmiä varten kansainvälisten normien mukaisesti; valmiudet ja tukipalvelut kolmansissa maissa ja asianmukaisten väliaikaisten majoitus- ja vastaanottotilojen varmistaminen saavuttaessa sekä nopea siirto yhteisöperustaiseen majoitukseen [tark. 223]

k)

yhteistyö kolmansien maiden kanssa laittoman muuttoliikkeen torjumisen ja tehokkaiden palautus- ja takaisinottotoimien alalla, myös osana takaisinottosopimusten ja muiden järjestelyjen toteuttamista; [tark. 224]

l)

toimenpiteet, joilla pyritään lisäämään tietoisuutta maahanmuuttoa muuttoliikettä koskevista asianmukaisista laillisista väylistä ja laittoman muuttoliikkeen maahanmuuton riskeistä; [tark. 225]

m)

tuki kolmansille maille ja toimet kolmansissa maissa esimerkiksi infrastruktuuriin, laitteisiin ja muihin toimenpiteisiin liittyen, mikäli nämä edistävät tehokasta yhteistyötä kolmansien maiden ja unionin ja sen jäsenvaltioiden välillä palauttamisen ja takaisinoton aloilla. [tark. 226]

4 a.

Rahastosta tuetaan 3 artiklan 2 kohdan c b alakohdassa tarkoitetun erityistavoitteen suhteen seuraavia:

a)

kansainvälistä suojelua hakevien tai saavien henkilöiden siirrot jäsenvaltiosta toiseen, mukaan lukien tämän asetuksen 17 b artiklassa tarkoitetut toimenpiteet;

b)

operatiivinen tuki, jota jäsenvaltio tarjoaa kansallisten asiantuntijoiden tai rahoitustuen muodossa toiselle jäsenvaltiolle, johon kohdistuu suuria muuttoliikkeeseen liittyviä haasteita;

c)

toimet, jotka liittyvät kansallista uudelleensijoittamista tai humanitaarista maahanpääsyä koskevien menettelyjen toteuttamiseen. [tark. 227]


(1)  Neuvoston direktiivi 2003/86/EY, annettu 22 päivänä syyskuuta 2003, oikeudesta perheenyhdistämiseen (EUVL L 251, 3.10.2003, s. 12).

(2)   Neuvoston direktiivi 2004/81/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, oleskeluluvasta, joka myönnetään yhteistyötä toimivaltaisten viranomaisten kanssa tekeville kolmansien maiden kansalaisille, jotka ovat ihmiskaupan uhreja tai jotka ovat joutuneet laittomassa maahantulossa avustamisen kohteiksi (EUVL L 261, 6.8.2004, s. 19).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/115/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi (EUVL L 348, 24.12.2008, s. 98).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/52/EY, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, maassa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työnantajiin kohdistettavia seuraamuksia ja toimenpiteitä koskevista vähimmäisvaatimuksista (EUVL L 168, 30.6.2009, s. 24).

LIITE IV

Toimet, joiden yhteisrahoitusosuus voi olla suurempi 12 artiklan 2 kohdan ja 13 artiklan 7 kohdan mukaisesti

Paikallisten ja alueellisten viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen , myös pakolais- ja maahanmuuttojärjestöjen, toteuttamat kotouttamistoimenpiteet; [tark. 228]

Toimet tehokkaiden vaihtoehtojen kehittämiseksi ja toteuttamiseksi säilöönotolle ja laitoshoidolle ; [tark. 229]

Tuettu vapaaehtoinen paluu ja uudelleenkotouttamisohjelmat ja niihin liittyvät toiminnot;

Toimet, jotka on kohdennettu muita heikommassa asemassa oleviin henkilöihin ja sellaisiin kansainvälistä suojelua hakeviin henkilöihin, joilla on erityisiä vastaanottoon ja/tai menettelyihin liittyviä tarpeita, myös toimenpiteet, joilla varmistetaan lasten, erityisesti ilman huoltajaa saapuvien, lasten alaikäisten suojelu muuttoliikkeen yhteydessä. [tark. 230]

LIITE V

28 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut keskeiset tuloksellisuuden indikaattorit

Erityistavoite 1: Vahvistetaan ja kehitetään yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän kaikkia näkökohtia, myös sen ulkoista ulottuvuutta:

-1.

Kaikki jäljempänä luetellut keskeiset tuloksellisuuden indikaattorit on eriteltävä sukupuolen ja iän mukaan. [tark. 231]

1.

Rahaston tuella uudelleensijoitettujen henkilöiden määrä.

1 a.

Humanitaarisen maahanpääsyn nojalla maahan päässeiden henkilöiden lukumäärä. [tark. 232]

2.

Vastaanottojärjestelmän piirissä olevien henkilöiden määrä verrattuna turvapaikanhakijoiden määrään.

3.

Samasta maasta tulevien turvapaikanhakijoiden suojelun tunnustamisasteen lähentäminen.

3 a.

Rahaston tuella jäsenvaltiosta toiseen siirrettyjen kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden lukumäärä. [tark. 233]

3 b.

Rahaston tuella jäsenvaltiosta toiseen siirrettyjen kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden lukumäärä. [tark. 234]

Erityistavoite 1 a: Jäsenvaltioihin suuntautuvan laillisen muuttoliikkeen tukeminen:

1.

Rahaston tuella myönnettyjen EU:n sinisten korttien määrä.

2.

Niiden sisäisen siirron saaneiden työntekijöiden määrä, joille myönnettiin tämä asema rahaston tuella.

3.

Niiden perheenyhdistämistä hakeneiden henkilöiden määrä, jotka todella yhdistettiin perheisiinsä rahaston tuella.

4.

Rahaston tuella pitkäaikaisen oleskeluluvan saaneiden kolmansien maiden kansalaisten määrä. [tark. 235]

Erityistavoite 2: Jäsenvaltioihin suuntautuvan laillisen muuttoliikkeen tukeminen, myös kolmansien maiden kansalaisten kotouttamisen edistämiseksi Kolmansien maiden kansalaisten tehokkaan kotouttamisen edistäminen : [tark. 236]

1.

Rahastosta tuettuihin lähtöä edeltäviin toimenpiteisiin osallistuneiden henkilöiden määrä. Rahastosta tuettuihin kotouttamistoimenpiteisiin osallistuneiden henkilöiden määrä.

2.

Niiden henkilöiden määrä, jotka ovat osallistuneet rahastosta tuettuihin kotouttamistoimenpiteisiin ja jotka ovat raportoineet, että toimenpiteet olivat hyödyllisiä heidän alkuvaiheen kotouttamiselleen, verrattuna rahastosta tuettuihin kotouttamistoimenpiteisiin osallistuneiden henkilöiden kokonaismäärään. [tark. 237]

2 a.

Niiden henkilöiden määrä, jotka ovat osallistuneet rahastosta tuettuihin kotouttamistoimenpiteisiin ja saaneet sen jälkeen työpaikan. [tark. 238]

2 b.

Niiden henkilöiden määrä, jotka ovat osallistuneet rahastosta tuettuihin kotouttamistoimenpiteisiin ja joiden pätevyys on tunnustettu tai jotka ovat suorittaneet tutkinnon jäsenvaltioissa. [tark. 239]

Erityistavoite 3: Laittoman muuttoliikkeen torjuntaan osallistuminen sekä palauttamisen ja takaisinoton tehokkuuden varmistaminen kolmansissa maissa:

1.

Maastapoistumismääräyksen nojalla rahaston tuella maasta poistuneiden määrä verrattuna niiden kolmansien maiden kansalaisten määrään, jotka on määrätty poistumaan maasta. [tark. 240]

2.

Rahastosta osarahoitettua paluuta edeltävää tai sen jälkeistä uudelleenkotoutumista koskevaa apua saaneiden paluumuuttajien määrä verrattuna kaikkien rahaston tuella palanneiden määrään.

Erityistavoite 3 a: Yhteisvastuun ja oikeudenmukaisen vastuunjaon varmistaminen:

1.

Tämän asetuksen 17 b artiklan mukaisesti toteutettujen kansainvälistä suojelua hakeneiden henkilöiden siirtojen määrä.

1 a.

Tämän asetuksen 17 b artiklan mukaisesti toteutettujen kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden siirtojen määrä.

2.

Kansallisten asiantuntijoiden määrä tai rahoitustuki jäsenvaltioille, joihin kohdistuu muuttoliikkeeseen liittyviä haasteita.

3.

Rahaston tuella uudelleensijoitettujen tai humanitaarisen maahanpääsyn kautta maahan tulleiden henkilöiden määrä. [tark. 241]

LIITE VI

Tukitoimityypit

TAULUKKO 1: TUKITOIMIEN KOODIT

I.

Euroopan yhteinen turvapaikkajärjestelmä

001

Vastaanotto-olosuhteet

002

Turvapaikkakäytännöt

003

Unionin säännöstön täytäntöönpano

004

Lasten asema muuttoliikkeessä

005

Henkilöt, joilla on erityisiä vastaanottoon ja menettelyihin liittyviä tarpeita

006

Uudelleensijoittaminen

007

Jäsenvaltioiden väliseen yhteisvastuuseen tähtäävät toimet

008

Operatiivinen tuki

II.

Laillinen muuttoliike ja kotouttaminen

001

Kotouttamisstrategioiden kehittäminen

002

Ihmiskaupan uhrit

003

Kotouttamistoimenpiteet – tiedotus ja orientaatio, keskitetyt asiointipisteet

004

Kotouttamistoimenpiteet – kielikoulutus

005

Kotouttamistoimenpiteet – kansalaistaitokurssit ja muu koulutus

006

Kotouttamistoimenpiteet – esittely, osallistuminen, yhteydenpito vastaanottavan yhteiskunnan kanssa

007

Kotouttamistoimenpiteet – perustarpeet

008

Lähtöä edeltävät toimenpiteet

009

Liikkuvuusjärjestelyt

010

Laillisen oleskeluluvan saaminen

III.

Palauttaminen

001

Vaihtoehdot säilöönotolle

002

Vastaanoton/säilöönoton olosuhteet

003

Palauttamismenettelyt

004

Tuettu vapaaehtoinen paluu

005

Uudelleenkotoutumista koskeva apu

006

Muutto/palautustoimet

007

Pakkoon perustuvan paluun valvontajärjestelmä

008

Muita heikommassa asemassa olevat henkilöt / ilman huoltajaa saapuvat alaikäiset

009

Toimenpiteet, joilla puututaan laittoman muuttoliikkeen kannustimiin

010

Operatiivinen tuki

IV.

Tekninen tuki

001

Tiedotus ja viestintä

002

Valmistelu, täytäntöönpano, seuranta ja valvonta

003

Arviointi ja selvitykset, tietojenkeruu

004

Valmiuksien kehittäminen


TAULUKKO 2: TOIMITYYPPIEN KOODIT

001

Kansallisten strategioiden kehittäminen

002

Valmiuksien kehittäminen

003

Kolmansien maiden kansalaisten koulutus

004

Tilastollisten välineiden, menetelmien ja indikaattoreiden kehittäminen

005

Tietojen ja parhaiden käytänteiden vaihto

006

(Jäsenvaltioiden) yhteiset toimet/operaatiot

007

Kampanjat ja tiedotus

008

Asiantuntijoiden vaihto ja tilapäinen siirto

009

Tutkimukset, pilottihankkeet, riskienarviointi

010

Valmistelu- ja seurantatoimet, hallinnolliset ja tekniset toimet

011

Apu- ja tukipalveluiden tarjoaminen kolmansien maiden kansalaisille

012

Infrastruktuuri

013

Välineistö


TAULUKKO 3: TOTEUTUSTAPOJEN KOODIT

001

Erityistoimet

002

Hätäapu

003

Yhteistyö kolmansien maiden kanssa

004

Kolmansissa maissa toteutettavat toimet

005

Liitteessä IV luetellut toimet

LIITE VII

Operatiiviseen tukeen oikeutetut toimet

Erityistavoitteessa, joka koskee kaikkien Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän eri osatekijöiden, myös ulkoisen ulottuvuuden, lujittamista ja kehittämistä, ja erityistavoitteessa, joka koskee laittoman muuttoliikkeen torjuntaa sekä palauttamisen ja takaisinoton tehokkuuden varmistamista kolmansissa maissa, operatiivinen tuki kattaa seuraavat:

henkilöstökustannukset;

käyttöönottokustannukset, esimerkiksi välineistön huolto tai korvaaminen;

käyttöönottokustannukset, esimerkiksi infrastruktuurin huolto tai korjaaminen.

LIITE VIII

28 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut keskeiset tuotos- ja tulosindikaattorit

-1

Kaikki jäljempänä luetellut keskeiset tuloksellisuuden indikaattorit on eriteltävä sukupuolen ja iän mukaan. [tark. 242]

Erityistavoite 1: Vahvistetaan ja kehitetään yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän kaikkia näkökohtia, myös sen ulkoista ulottuvuutta:

1.

Niiden kohderyhmään kuuluvien henkilöiden määrä, joille on annettu apua rahaston tuella:

a)

Tietoa ja apua turvapaikkamenettelyjen kuluessa saaneiden kohderyhmään kuuluvien henkilöiden määrä;

b)

Oikeudellista apua ja edustajan saaneiden kohderyhmään kuuluvien henkilöiden määrä;

c)

Erityisapua saaneiden muita heikommassa asemassa olevien henkilöiden, ihmiskaupan uhrien ja ilman huoltajaa saapuvien alaikäisten määrä.

2.

Unionin säännöstössä vahvistettujen yhteisten vastaanottovaatimusten mukaisesti perustettujen uusien vastaanottoon liittyvien majoitusinfrastruktuurien ja tästä rahastosta tuettujen hankkeiden tuloksena samojen vaatimusten mukaisesti parannettujen olemassa olevien vastaanottoon liittyvien majoitusinfrastruktuurien vastaanottokyky (paikkojen lukumäärä) sekä prosenttiosuus vastaanottoon liittyvien majoitusinfrastruktuurien kokonaismäärästä;

3.

Niiden paikkojen määrä, jotka on mukautettu ilman huoltajaa saapuvia alaikäisiä varten rahaston tuella, verrattuna ilman huoltajaa saapuvia alaikäisiä varten mukautettujen paikkojen kokonaismäärään;

4.

Turvapaikka-asioiden koulutusta rahaston tuella saaneiden henkilöiden määrä ja tämä määrä prosenttiosuutena näistä aiheista koulutusta saaneen henkilöstön kokonaismäärästä;

5.

Rahaston tuella jäsenvaltiosta toiseen siirrettyjen kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden lukumäärä;

6.

Rahaston tuella uudelleensijoitettujen henkilöiden määrä.

Erityistavoite 1 a: Jäsenvaltioihin suuntautuvan laillisen muuttoliikkeen tukeminen:

1.

Rahaston tuella myönnettyjen EU:n sinisten korttien määrä.

2.

Niiden sisäisen siirron saaneiden työntekijöiden määrä, joille myönnettiin tämä asema rahaston tuella.

3.

Niiden perheenyhdistämistä hakeneiden henkilöiden määrä, jotka todella yhdistettiin perheisiinsä rahaston tuella.

4.

Rahaston tuella pitkäaikaisen oleskeluluvan saaneiden kolmansien maiden kansalaisten määrä. [tark. 243]

Erityistavoite nro 2: Jäsenvaltioihin suuntautuvan laillisen muuttoliikkeen tukeminen, myös kolmansien maiden kansalaisten kotouttamisen edistämiseksi Kolmansien maiden kansalaisten tehokkaan kotouttamisen edistäminen : [tark. 244]

1.

Rahastosta tuettuihin lähtöä edeltäviin toimenpiteisiin osallistuneiden henkilöiden määrä.

2.

Niiden paikallisten ja alueellisten viranomaisen määrä, jotka ovat toteuttaneet kotouttamistoimia rahaston tuella.

2 a.

Niiden henkilöiden määrä, jotka ovat osallistuneet rahastosta tuettuihin kotouttamistoimenpiteisiin ja saaneet sen jälkeen työpaikan. [tark. 245]

2 b.

Niiden henkilöiden määrä, jotka ovat osallistuneet rahastosta tuettuihin kotouttamistoimenpiteisiin ja suorittaneet sen jälkeen tutkinnon jossakin jäsenvaltiossa. [tark. 246]

3.

Seuraaviin aloihin keskittyviin, rahastosta tuettuihin toimenpiteisiin osallistuneiden henkilöiden määrä:

a)

koulutus;

b)

integroituminen työmarkkinoille;

c)

peruspalvelujen saatavuus ja

d)

aktiivinen osallistuminen ja sosiaalinen osallisuus.

4.

Niiden henkilöiden määrä, jotka ovat osallistuneet rahastosta tuettuihin kotouttamistoimenpiteisiin ja jotka ovat raportoineet, että toimenpiteet olivat hyödyllisiä heidän alkuvaiheen kotouttamiselleen, verrattuna rahastosta tuettuihin kotouttamistoimenpiteisiin osallistuneiden henkilöiden kokonaismäärään;

4 a.

Niiden kolmansien maiden kansalaisten määrä, jotka ovat saaneet rahaston tuella jäsenvaltiossa päätökseen joko ensimmäisen, toisen tai kolmannen asteen koulutuksen. [tark. 247]

Erityistavoite 3: Laittoman muuttoliikkeen torjuntaan osallistuminen sekä palauttamisen ja takaisinoton tehokkuuden varmistaminen kolmansissa maissa:

1.

Rahaston tuella perustettujen/remontoitujen säilöönottokeskusten paikkojen määrä verrattuna perustettujen/remontoitujen tilojen kokonaispaikkamäärään säilöönottokeskuksissa.

2.

Rahaston tukemaa paluuseen liittyvää koulutusta saaneiden henkilöiden lukumäärä.

3.

Niiden palautettujen henkilöiden määrä, joiden paluu on osarahoitettu rahastosta, verrattuna maastapoistumismääräyksen nojalla maasta poistuneiden kokonaismäärään:

a)

vapaaehtoisesti palanneet henkilöt;

b)

henkilöt, jotka on poistettu maasta.

4.

Rahastosta osarahoitettua paluuta edeltävää tai sen jälkeistä uudelleenkotoutumista koskevaa apua saaneiden paluumuuttajien määrä verrattuna kaikkien rahaston tuella vapaaehtoisesti palanneiden määrään.

a)

vapaaehtoisesti palanneet henkilöt;

b)

henkilöt, jotka on poistettu maasta; [tark. 248]

Erityistavoite 3 a: Yhteisvastuun ja oikeudenmukaisen vastuunjaon varmistaminen:

1.

Tämän asetuksen 17 b artiklan mukaisesti toteutettujen kansainvälistä suojelua hakeneiden henkilöiden siirtojen määrä.

1 a.

Tämän asetuksen 17 b artiklan mukaisesti toteutettujen kansainvälistä suojelua aavien henkilöiden siirtojen määrä.

2.

Kansallisten asiantuntijoiden määrä tai rahoitustuki jäsenvaltioille, joihin kohdistuu muuttoliikkeeseen liittyviä haasteita.

3.

Rahaston tuella uudelleensijoitettujen henkilöiden määrä. [tark. 249]


21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/406


P8_TA(2019)0176

Rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukiväline ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen perustamisesta yhdennetyn rajaturvallisuuden rahaston osaksi (COM(2018)0473 – C8-0272/2018 – 2018/0249(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

(2021/C 23/63)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0473),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan, 77 artiklan 2 kohdan ja 79 artiklan 2 kohdan d alakohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0272/2018),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 19. lokakuuta 2018 antaman lausunnon (1),

ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön sekä ulkoasiainvaliokunnan ja budjettivaliokunnan lausunnot (A8-0089/2019),

1.

vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.


P8_TC1-COD(2018)0249

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 13. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) …/… antamiseksi rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen perustamisesta yhdennetyn rajaturvallisuuden rahaston osaksi

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 77 artiklan 2 kohdan ja 79 artiklan 2 kohdan d alakohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Euroopan unionin kohdatessa muuttoliikkeeseen liittyviä muuttuvia haasteita sekä turvallisuuteen liittyviä huolenaiheita henkilöiden vapaan liikkuvuuden ja toisaalta turvallisuuden välisen tasapainon ylläpitäminen on ensisijaisen tärkeää. Unionin tavoite korkean turvallisuustason varmistamisesta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ”SEUT-sopimus”, 67 artiklan 3 kohdan mukaisesti olisi saavutettava muun muassa sisärajoilla henkilöiden rajanylityksen yhteydessä toteutettavien yhteisten toimenpiteiden, ulkorajoilla suoritettavan rajavalvonnan ja yhteisen viisumipolitiikan avulla ylläpitämällä samalla henkilöiden vapaan liikkuvuuden ja toisaalta turvallisuuden välistä herkkää tasapainoa . [tark. 1]

(2)

SEUT-sopimuksen 80 artiklan mukaisesti kyseisessä toimintapolitiikassa ja sen toteuttamisessa olisi noudatettava jäsenvaltioiden yhteisvastuun ja oikeudenmukaisen vastuunjaon periaatetta, myös rahoituksen osalta.

(3)

Rooman julistuksessa, joka allekirjoitettiin 25 päivänä syyskuuta 2017, 27 jäsenvaltion johtajat vakuuttivat haluavansa päättäväisesti kehittää turvallista ja suojattua Eurooppaa varmistaa turvallisen ja suojatun Euroopan ja rakentaa unionin, jossa kaikki kansalaiset tuntevat olonsa turvalliseksi ja voivat liikkua vapaasti, jossa ulkorajat on suojattu tehokkaalla, vastuullisella ja kestävällä muuttoliikepolitiikalla kansainvälisiä normeja kunnioittaen, sekä rakentaa Euroopan, joka torjuu päättäväisesti terrorismia ja järjestäytynyttä rikollisuutta. [tark. 2]

(3 a)

Tästä välineestä rahoitettavat toimet olisi pantava täytäntöön Euroopan unionin perusoikeuskirjan määräyksien, tietosuojaa koskevan unionin oikeuden, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen ja kolmansien maiden kansalaisten oikeudenmukaisen kohtelun periaatteen mukaisesti sekä kunnioittaen oikeutta turvapaikkaan ja kansainväliseen suojeluun ja noudattaen palauttamiskiellon periaatetta ja unionin ja jäsenvaltioiden kansainvälisiä velvoitteita, jotka johtuvat kansainvälisistä oikeusvälineistä, jotka ne ovat allekirjoittaneet, ja joita ovat muun muassa pakolaisten oikeusasemaa koskeva 28 päivänä heinäkuuta 1951 tehty Geneven yleissopimus ja sitä täydentävä 31 päivänä tammikuuta 1967 tehty New Yorkin pöytäkirja. Erityistä huomiota olisi myös kiinnitettävä haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden, erityisesti lasten ja ilman huoltajaa olevien alaikäisten, tunnistamiseen, välittömän avun tarjoamiseen ja heidän ohjaamiseensa suojelupalveluihin. [tark. 3]

(4)

Ulkorajojen valvontaa koskevan unionin politiikan tavoitteena on kehittää ja ylläpitää jäsenvaltioiden ja unionin tasolla Euroopan yhdennettyä rajaturvallisuutta, mikä on välttämätön edellytys henkilöiden vapaalle liikkuvuudelle unionissa sekä yhdennetyn rajaturvallisuuden toiminta-ajatusta laillisten rajanylitysten helpottamiseksi, laittoman maahanmuuton ja rajatylittävän rikollisuuden ehkäisemiseksi ja havaitsemiseksi ja yhteisen viisumipolitiikan tukemiseksi. Tällä olisi vahvistettava henkilöiden vapaata liikkuvuutta unionissa, ja se on olennainen osa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta. [tark. 4]

(5)

Euroopan yhdennetty rajaturvallisuus, jota toteuttaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2016/1624 (4) perustettu eurooppalainen raja- ja merivartiosto, joka koostuu Euroopan raja- ja merivartiovirastosta ja rajavalvonnasta vastaavista kansallisista viranomaisista, mukaan luettuna merivartiostot, silloin kun ne toteuttavat rajavalvontatehtäviä, on välttämätön muuttoliikkeiden hallinnan ja turvallisuuden kannalta olisi omiaan helpottamaan rajavalvontaa ja näin yhdenmukaistamaan muuttoliikkeiden hallintaa – myös helpottamaan kansainvälisen suojelun saantia sitä tarvitseville – ja lisäämään turvallisuutta edistämällä terrorismin ja rajatylittävän rikollisuuden torjumista . [tark. 5]

(6)

Laillisen matkustamisen helpottamisen ja laittoman muuttoliikkeen ja turvallisuuteen liittyvien riskien ehkäisemisen todettiin komission tiedonannossa Euroopan muuttoliikeagenda (5) olevan yksi unionin päätavoitteista sen vastatessa kyseisen alan haasteisiin. [tark. 6]

(7)

Eurooppa-neuvosto kehotti 15 päivänä joulukuuta 2016 (6) EU:n tietojärjestelmien ja tietokantojen yhteentoimivuuden jatkuvaan parantamiseen. Eurooppa-neuvosto korosti 23 päivänä kesäkuuta 2017 (7) tarvetta parantaa tietokantojen yhteentoimivuutta, ja komissio hyväksyi 12 päivänä joulukuuta 2017 ehdotuksen asetukseksi kehyksen luomisesta EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuudelle (8). [tark. 7]

(8)

Schengen-alueen kokonaisuuden säilyttämiseksi ja sen toiminnan vahvistamiseksi Pyrkiessään säilyttämään Schengen-alueen kokonaisuuden ja vahvistamaan EU:n ulkorajojen turvallisuutta jäsenvaltiot ovat 6 päivästä huhtikuuta 2017 olleet velvollisia tekemään asiaankuuluvien tietokantojen käyttöön perustuvia järjestelmällisiä tarkastuksia EU:n ulkorajat ylittävistä EU:n kansalaisista. Komissio antoi lisäksi jäsenvaltioille suosituksen hyödyntää paremmin poliisitarkastuksia ja rajat ylittävää yhteistyötä. , niiden järjestelmällisten tarkastusten lisäksi, joita tehdään jo kaikille kolmansien maiden kansalaisille, jotka tulevat Schengen-alueelle . On kuitenkin osoittautunut tarpeelliseksi käyttää kohdennettuja tarkastuksia järjestelmällisten tarkastusten sijaan useilla ulkorajan ylityspaikoilla, sillä järjestelmällisillä tarkastuksilla on ollut suhteettomia vaikutuksia rajatylittävään liikennevirtaan  (9) . [tark. 8]

(8 a)

Komissio antoi jäsenvaltioille myös suosituksen 2017/1804  (10) poliisitarkastusten ja rajatylittävän yhteistyön paremmasta hyödyntämisestä, jotta voidaan rajoittaa vapaaseen liikkuvuuteen kohdistuvia vaikutuksia ja lieventää julkiselle politiikalle tai sisäiselle turvallisuudelle aiheutuvaa uhkaa. Erilaisista käyttöön otetuista toimenpiteistä huolimatta tietyt jäsenvaltiot ovat säilyttäneet laittoman sisärajavalvonnan, mikä vaarantaa Schengen-alueen perusajatuksen. [tark. 9]

(9)

Unionin talousarvion kautta saatava rahoitustuki on välttämätöntä Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden täytäntöönpanemiseksi, jotta jäsenvaltioita voidaan tukea ulkorajojen ylittämisen tehokkaassa hallinnoinnissa ja muuttoliikkeeseen liittyviin haasteisiin ja mahdollisiin tuleviin uhkiin haasteisiin vastaamisessa näillä rajoilla; näin puututaan osaltaan vakavaan rajat ylittävään rikollisuuteen perusoikeuksia täysimääräisesti kunnioittaen. [tark. 10]

(10)

Euroopan yhdennettyyn rajaturvallisuuteen kuuluvat seuraavat osatekijät asetuksen (EU) 2016/1624 4 artiklan mukaisesti: rajavalvonta, etsintä- ja pelastusoperaatiot rajavalvonnan yhteydessä, riskien analysointi, (Euroopan raja- ja merivartioviraston tukema ja koordinoima) yhteistyö jäsenvaltioiden välillä, virastojen välinen yhteistyö (mukaan luettuna säännöllinen tietojenvaihto), yhteistyö kolmansien maiden kanssa, Schengen-alueella toteutettavat tekniset ja operatiiviset toimenpiteet, jotka liittyvät rajavalvontaan ja joiden tarkoituksena on puuttua laittomaan luvattomaan maahanmuuttoon ja torjua rajat ylittävää rikollisuutta paremmin, uusimman teknologian käyttäminen, laadunvalvonta- ja yhteisvastuumekanismit; Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden täytäntöönpanon edistämiseksi ja sen operatiivisen toteutumisen varmistamiseksi jäsenvaltioille olisi annettava riittävästi unionin rahoitustukea. [tark. 11]

(11)

Koska jäsenvaltioiden tulliviranomaiset ovat ottaneet vastuulleen yhä enemmän tehtäviä, jotka ulottuvat usein turvallisuusalalle ja jotka toteutetaan ulkorajoilla, ulkorajoilla on tärkeää vahvistaa virastojen välistä yhteistyötä, mukaan lukien tiedon jakaminen olemassa olevien tietojenvaihtovälineiden kautta osana Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden lähestymistapaa asetuksen (EU) 2016/1624 4 artiklan e alakohdan mukaisesti. Ulkorajoilla tapahtuvien raja- ja tullivalvonnan yhdenmukaisuuden täydentävyyden varmistamiseksi jäsenvaltioille on annettava riittävää unionin rahoitustukea. Näin paitsi tehostetaan tullitarkastuksia , jotta voidaan torjua sekä kaikkia laittoman kaupan muotoja, erityisesti tavaroiden laitonta kauppaa rajoilla, että terrorismia, myös helpotetaan laillista kauppaa ja matkustusta ja edistetään turvallista ja tehokasta tulliliittoa. [tark. 12]

(12)

Sen vuoksi on tarpeen vahvistaa seuraajarahasto Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 515/2014 (11) perustetulle vuosien 2014–2020 sisäisen turvallisuuden rahastolle , osittain perustamalla yhdennetyn rajaturvallisuuden rahasto, jäljempänä ”rahasto”. [tark. 13]

(13)

SEUT-sopimuksen V osastoon liittyvien oikeudellisten vaatimusten ja ulkoraja- ja tullivalvontapolitiikkoja koskevien erilaisten sovellettavien oikeusperustojen vuoksi rahastoa ei ole oikeudellisesti mahdollista perustaa yhtenä rahoitusvälineenä.

(14)

Sen vuoksi rahasto olisi perustettava kokonaisvaltaisena kehyksenä, josta myönnetään unionin rahoitustukea rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan alalla ja joka käsittää tällä asetuksella perustettavan rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen, jäljempänä ”rahoitusväline”, sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o …/… (12) perustettavan tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälineen. Kehystä olisi täydennettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o …/… (13) [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus], johon tässä asetuksessa olisi viitattava välineellä, jossa vahvistetaan yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia koskevien sääntöjen osalta koskevat säännöt . [tark. 14]

(15)

Rahoitusväline olisi pantava täytäntöön noudattaen täysimääräisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja oikeuksia ja periaatteita ja unionin kansainvälisiä velvoitteita perusoikeuksien osalta , myös ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen osalta, ja erityisesti olisi varmistettava palauttamiskiellon periaatteen, avoimuusperiaatteen, syrjimättömyysperiaatteen ja oikeuden hakea kansainvälistä suojelua kunnioittaminen. Erityistä huomiota olisi myös kiinnitettävä haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden, erityisesti lasten ja ilman huoltajaa olevien alaikäisten tunnistamiseen, välittömän avun tarjoamiseen ja heidän ohjaamiseensa suojelupalveluihin. [tark. 15]

(15 a)

Nämä velvoitteet koskevat yhtä lailla kolmansia maita, joiden kanssa jäsenvaltiot ja unioni toimivat tämän rahoitusvälineen puitteissa. [tark. 16]

(16)

Rahoitusvälineen on perustuttava sen edeltäjien tuella tehtyihin sijoituksiin ja saavutettuihin tuloksiin. Näitä edeltäjiä olivat Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 574/2007/EY (14) vuosiksi 2007–2013 perustettu ulkorajarahasto ja asetuksella (EU) N:o 515/2014 perustettu ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusväline osana sisäisen turvallisuuden rahastoa vuosiksi 2014–2020, ja sitä olisi laajennettava niin, että voidaan ottaa huomioon uudet kehityssuuntaukset. [tark. 17]

(17)

Yhdenmukaisen ja korkeatasoisen ulkorajavalvonnan ja joustavan laillisen rajanylitysliikenteen varmistamiseksi rahoitusvälineellä olisi edistettävä Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden kehittämistä, mihin sisältyvät kaikki toimet, jotka liittyvät politiikkaan, lainsäädäntöön, järjestelmälliseen yhteistyöhön, taakan jakamiseen, tilanteen arviointiin ja muuttuviin olosuhteisiin, jotka koskevat laittomien maahanmuuttajien rajanylityspaikkoja, henkilöstöön, laitteistoon ja teknologiaan; näitä toimia toteuttavat eri tasoilla jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ja Euroopan raja- ja merivartiovirasto yhteistyössä muiden toimijoiden kuten kolmansien maiden ja muiden EU:n elinten, erityisesti vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston (eu-LISA), Europolin sekä tarvittaessa kolmansien maiden ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa. [tark. 18]

(18)

Rahoitusvälineestä olisi edistettävä viisumihakemusten käsittelyn tehostamista siten, että turvallisuuteen ja laittomaan muuttoliikkeeseen liittyvät riskit helpotetaan vilpittömässä mielessä matkustavien henkilöiden viisumien käsittelyä ja voidaan havaita ja arvioida sekä helpottaa vilpittömässä mielessä matkustavien henkilöiden viisumien käsittelyä turvallisuuteen ja laittomaan muuttoliikkeeseen liittyvät riskit . Rahoitusvälineestä olisi erityisesti annettava taloudellista tukea viisumihakemusten käsittelyn digitalisointiin, jonka tavoitteena on mahdollistaa nopeat, suojatut ja asiakaslähtöiset viisumimenettelyt sekä viisuminhakijoiden että konsulaattien eduksi. Rahoitusvälineellä olisi edistettävä myös mahdollisuuksia pitää yllä kattavaa konsuliedustusta eri puolilla maailmaa. Rahoitusvälineestä olisi myös katettava yhteisen viisumipolitiikan yhdenmukainen täytäntöönpano ja sen uudistaminen sekä jäsenvaltioille annettava apu alueellisesti rajoitettujen viisumien myöntämiseen humanitaarisista syistä tai kansallisen edun tai kansainvälisten velvoitteiden vuoksi sekä unionin uudelleensijoittamisohjelmaan tai sisäisten siirtojen ohjelmaan kuuluville henkilöille sekä unionin viisumisäännöstön noudattamiseksi kaikilta osin . [tark. 19]

(19)

Rahoitusvälineestä olisi myös tuettava ulkorajojen valvontaan selvästi liittyviä Schengen-valtioiden alueella toteutettavia, rajavalvontaan liittyviä toimenpiteitä osana yhteisen yhdennetyn rajaturvallisuuden järjestelmän kehittämistä, joka vahvistaa Schengen-alueen yleistä toimivuutta. [tark. 20]

(20)

Ulkorajojen valvonnan parantamiseksi, laittoman muuttoliikkeen ehkäisemisen laillisen matkustamisen helpottamiseksi, laittomien rajanylitysten ehkäisyn ja torjumisen edistämiseksi ja korkean turvallisuustason edistämiseksi unionin vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella rahoitusvälineestä olisi tuettava niiden laaja-alaisten, olemassa oleviin tai uusiin järjestelmiin perustuvien tietojärjestelmien kehittämistä. Siitä tietojärjestelmien kehittämistä , jotka Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat hyväksyneet. Tämän osalta siitä olisi myös tuettava sitä, että EU:n tietojärjestelmät (rajanylitystietojärjestelmä (EES) (15), viisumitietojärjestelmä (VIS) (16), EU:n matkustustieto- ja -lupajärjestelmä (ETIAS) (17), Eurodac (18), Schengenin tietojärjestelmä (SIS) (19) ja kolmansien maiden kansalaisia koskeva eurooppalainen rikosrekisteritietojärjestelmä (ECRIS-TCN) (20) saadaan toimimaan jäsenvaltioissa yhteen, jotta nämä EU:n tietojärjestelmät ja niiden tiedot täydentäisivät toisiaan. Rahoitusvälineestä olisi myös edistettävä kansallisella tasolla tarvittavaa kehitystä sen jälkeen, kun keskustasolla on pantu täytäntöön yhteentoimivuuden komponentit (eurooppalainen hakuportaali (ESP), yhteinen biometrinen tunnistuspalvelu (yhteinen BMS), yhteinen henkilötietorekisteri (CIR) ja rinnakkaishenkilöllisyyksientunnistin (MID) (21). [tark. 21]

(21)

Rahoitusvälineellä olisi täydennettävä ja tehostettava toimia, joilla pannaan täytäntöön Euroopan yhdennetty rajaturvallisuus vastuun jakamisen ja yhteisvastuun periaatteiden mukaisesti jäsenvaltioiden ja Euroopan raja- ja merivartioviraston välillä, jotka edustavat eurooppalaisen raja- ja merivartioston kahta pilaria. Tämä tarkoittaa erityisesti sitä, että jäsenvaltioiden olisi kansallisia ohjelmia laatiessaan otettava huomioon analyyttiset välineet sekä , operatiiviset ja tekniset ohjeistukset, joita Euroopan raja- ja merivartiovirasto on kehittänyt, sekä sen kehittämät koulutussuunnitelmat kuten rajavartijoita koskeva yhteinen opetussuunnitelma ja siihen kuuluvat perusoikeuksiin ja kansainväliseen suojeluun liittyvät komponentit. Jotta Euroopan raja- ja merivartioviraston toimeksianto tehtävät ja jäsenvaltioiden vastuulla olevat ulkorajatarkastukset ja ulkorajojen valvonta täydentäisivät toisiaan ja jotta varmistettaisiin yhdenmukaisuus ja vältettäisiin kustannustehottomuutta, komission olisi kuultava Euroopan raja- ja merivartiovirastoa sen toimivallan rajoissa jäsenvaltioiden toimittamien kansallisten ohjelmien luonnosten ja etenkin operatiivisella tuella rahoitettavien toimien johdosta. Komission olisi varmistettava, että eu-LISA, Euroopan perusoikeusvirasto ja muut asiaankuuluvat unionin virastot ja elimet ovat mukana jäsenvaltioiden kansallisten ohjelmien kehittämisprosessissa jo varhaisessa vaiheessa, sikäli kuin se kuuluu virastojen toimivaltaan. [tark. 22]

(22)

Rahoitusvälineestä olisi tuettava komission tiedonannossa Euroopan muuttoliikeagenda esitetyn ja Eurooppa-neuvoston 25 ja 26 päivänä kesäkuuta 2015 (22) hyväksymän hotspot-lähestymistavan täytäntöönpanoa. Hotspot-lähestymistapa tarjoaa operatiivista tukea hätätilanteeseen joutuneille jäsenvaltioille, joihin kohdistuu suhteettoman suuri muuttopaine unionin ulkorajoilla , jos kyseiset jäsenvaltiot sitä pyytävät . Se tarjoaa yhdennettyä, kokonaisvaltaista ja kohdennettua apua yhteisvastuun ja vastuun jakamisen hengessä mahdollistamalla sen, että suurten ihmismäärien saapuessa unionin ulkorajoille toimitaan inhimillisesti ja tehokkaasti sekä Schengen-alueen yhtenäisyyden turvaamiseksi. [tark. 23]

(23)

Yhteisvastuullisuuden vuoksi koko Schengen-alueella ja kaikkialla unionissa sekä vastuun jakamisen hengessä unionin niiden ulkorajojen suojelemiseksi, joilla on havaittu puutteita tai riskejä erityisesti neuvoston asetuksen (EU) N:o 1053/2013 (23) mukaisesti tehdyn Schengen-arvioinnin jälkeen, asianomaisen jäsenvaltion olisi riittävällä tavalla puututtava asiaan käyttämällä ohjelmastaan varoja pannakseen täytäntöön kyseisen asetuksen nojalla annetut suositukset, jotka ovat linjassa Euroopan raja- ja merivartioviraston asetuksen (EU) 2016/1624 13 artiklan mukaisesti tekemien haavoittuvuusarviointien kanssa. [tark. 24]

(24)

Rahoitusvälineen olisi osoitettava yhteisvastuullisuutta ja vastuun jakamista myöntämällä tarjottava rahoitustukea niille jäsenvaltioille, jotka soveltavat ulkorajoja koskevia Schengenin säännöstön määräyksiä täysimääräisesti, ja niille jäsenvaltioille, jotka valmistautuvat osallistumaan Schengeniin täysimääräisesti, ja jäsenvaltioiden olisi käytettävä rahastoa siten, että edistetään ulkorajojen valvontaa koskevaa unionin yhteistä politiikkaa. [tark. 25]

(25)

Vuoden 2003 liittymisasiakirjan (24) liitteenä olevan, henkilöiden kauttakulusta maitse Kaliningradin alueen ja Venäjän federaation muiden osien välillä tehdyn pöytäkirjan N:o 5 mukaisesti rahoitusvälineestä olisi katettava mahdolliset lisäkustannukset, joita aiheutuu tällaista kauttakulkua koskevan unionin säännöstön erityismääräysten eli neuvoston asetuksen (EY) N:o 693/2003 (25) ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 694/2003 (26) täytäntöönpanosta. Menetettyjen viisumimaksujen korvaamiseen tarkoitetun jatkuvan rahoitustuen tarve olisi kuitenkin määriteltävä unionin ja Venäjän federaation välillä voimassa olevan viisumijärjestelyn perusteella.

(26)

Jäsenvaltioiden olisi rahoitusvälineen toimintapoliittisen tavoitteen saavuttamisen edistämiseksi varmistettava, että niiden ohjelmissa pyritään saavuttamaan rahoitusvälineen erityistavoitteet, valitut painopisteet ovat EU:n sovittujen painopisteiden ja liitteessä II esitettyjen täytäntöönpanotoimenpiteiden mukaisia ja riittävät määrärahat kohdennetaan eri tavoitteisiin ja toimiin oikeassa suhteessa kohdattuihin haasteisiin ja tarpeisiin. Tämän osalta on tärkeää saada aikaan resurssien oikeudenmukainen ja avoin jakautuminen rahoitusvälineen erityistavoitteiden kesken. Vastaavasti on asianmukaista varmistaa yhteisen viisumipolitiikan tukemista koskevalle erityistavoitteelle vähimmäistason menot sekä suoraan tai välillisesti että yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitujen toimenpiteiden osalta. [tark. 26]

(27)

Muiden EU:n rahastojen kanssa olisi pyrittävä kehittämään synergioita, yhdenmukaisuutta ja tehokkuutta, ja estämään toimien päällekkäisyyttä.

(28)

Niiden kolmansien maiden kansalaisten palauttaminen, joista jokin jäsenvaltio on antanut palauttamispäätöksen, on yksi Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden komponenteista asetuksen (EU) 2016/1624 mukaisesti. Palauttamisen alalla toteutettavat toimenpiteet eivät luonteensa ja tavoitteensa vuoksi kuulu rahoitusvälineestä annettavan tuen soveltamisalaan, vaan ne katetaan asetuksessa (EU) N:o …/… [uusi turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoa koskeva asetus] (27).

(29)

Jäsenvaltioiden tulliviranomaisten ulkorajoilla tekemän tärkeä työn tunnustamiseksi ja sen varmistamiseksi, että niillä on käytössään riittävät keinot toteuttaa laaja-alaisia tehtäviään kyseisillä rajoilla, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o …/… [uusi tullitarkastuslaiterahasto] perustettavasta tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälineestä myönnetään kyseisille kansallisille viranomaisille tarvittavaa rahoitusta, jotta ne voivat investoida tullitarkastuslaitteisiin sekä laitteisiin, joita voidaan tullivalvonnan lisäksi käyttää myös muihin tarkoituksiin.

(30)

Useimpia tullitarkastuslaitteita voidaan käyttää myös muun lainsäädännön, kuten rajaturvallisuutta, viisumimenettelyjä tai poliisiyhteistyötä koskevien määräysten, noudattamiseen liittyviin tarkastuksiin. Yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoon on sen vuoksi perustettu kaksi täydentävää rahoitusvälinettä, joilla on erilliset mutta yhdenmukaiset soveltamisalat laitteiden hankintaan. Tällä asetuksella perustettua rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä ei sovelleta sellaisiin laitteisiin, joita voidaan käyttää sekä rajaturvallisuuden että tullivalvonnan alalla. Tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälineestä tuetaan taloudellisesti pääasiassa tullitarkastuksiin tarkoitettuja laitteita, mutta sitä voidaan käyttää myös muihin tarkoituksiin, kuten rajavalvontaan ja turvatoimiin. Roolien jako edistää virastojen välistä yhteistyötä osana Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden lähestymistapaa asetuksen (EU) 2016/1624 4 artiklan e alakohdan mukaisesti, ja se mahdollistaa tulli- ja rajaviranomaisten välisen yhteistyön ja maksimoi unionin talousarviovaikutuksen valvontalaitteiden yhteiskäytön ja yhteentoimivuuden kautta.

(31)

Merirajojen valvonnan katsotaan kuuluvan unionin merialueilla suoritettaviin rannikkovartiostojen tehtäviin. Rannikkovartiostojen tehtäviä suorittavat kansalliset viranomaiset ovat myös vastuussa monenlaisista tehtävistä, joita ovat muun muassa meriturvallisuus, turvallisuus, etsintä ja pelastus, rajavalvonta, kalastuksenvalvonta, tullivalvonta, yleinen lainvalvonta ja ympäristönsuojelu. Rannikkovartiostojen laajan tehtävänkuvauksen vuoksi ne kuuluvat unionin eri politiikkojen toimialoihin, minkä vuoksi olisi kehitettävä synergioita vaikuttavampien ja tehokkaampien tulosten aikaansaamiseksi. [tark. 27]

(31 a)

Toteuttaessaan rahoitusvälineestä rahoitettuja, merirajojen valvontaan liittyviä toimia jäsenvaltioiden olisi kiinnitettävä erityistä huomiota kansainvälisen merioikeuden mukaisiin velvoitteisiinsa antaa apua merihädässä oleville henkilöille. Tältä osin rahoitusvälineestä tuettuja laitteita ja järjestelmiä olisi käytettävä etsintä- ja pelastustilanteissa, joita voi tulla eteen merirajojen valvontaoperaatioissa, ja siten osallistutaan maahanmuuttajien suojeluun ja hengen pelastamiseen. [tark. 28]

(32)

Sen lisäksi, että unioni tekee yhteistyötä rannikkovartiostojen tehtävien osalta asetuksella (EU) 2016/1624 perustetun Euroopan raja- ja merivartioviraston, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1406/2002 (28) perustetun Euroopan meriturvallisuusviraston ja asetuksella (EY) N:o 768/2005 (29) perustetun Euroopan kalastuksenvalvontaviraston kanssa, merialueilla toteutettavien toimien yhdenmukaisuutta on parannettava myös kansallisella tasolla. Merialan eri toimijoiden välisten synergioiden olisi oltava Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden strategian ja merellisen turvallisuusstrategian mukaisia.

(33)

Jotta täydentävyyttä voidaan vahvistaa, merialan toimintojen yhdenmukaisuutta tehostaa sekä välttää toimien päällekkäisyyttä ja lieventää talousarvioon liittyviä rajoitteita merialan kaltaisella kalliiden toimintojen alalla, rahoitusvälineestä olisi tuettava luonteeltaan monikäyttöisiä merioperaatioita, joissa päätavoitteena on rajavalvonta, mutta samanaikaisesti voitaisiin pyrkiä muihinkin siihen liittyviin tavoitteisiin , kuten ihmiskaupan torjumiseen . [tark. 29]

(34)

Kun rahoitusvälineestä tuetaan kolmansissa maissa toteutettavia ja niihin liittyviä toimenpiteitä, Rahoitusvälineen ensisijaisena tarkoituksena olisi oltava tukea yhdennettyä rajaturvallisuutta unionin ulkorajoilla ja yhteistä viisumipolitiikkaa. Määritellyissä rajoissa ja asianmukaisten takeiden mukaisesti rahoitusvälineestä kuitenkin voidaan tukea tiettyjä kolmansissa maissa toteutettavia ja niihin liittyviä toimenpiteitä. Näiden toimenpiteiden synergiaa olisi hyödynnettävä täysimääräisesti ja noudatettava yhdenmukaisuutta sellaisten muiden unionin ulkopuolella toteutettavien toimien kanssa, jotka saavat tukea unionin ulkoisen avun rahoitusvälineistä, ja täydennettävä kyseisiä toimia. Näiden toimien toteuttamisessa olisi etenkin pyrittävä noudattamaan täysin yhdenmukaisesti asianomaista maata tai aluetta koskevan unionin ulkoisen toiminnan ja ulkopolitiikan periaatteita ja yleistavoitteita. Rahaston ulkoisen ulottuvuuden puitteissa rahoitusvälineestä olisi myönnettävä kohdennettua tukea kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön tehostamiseen ja niiden rajavalvontaan ja rajaturvallisuuden ylläpitämisvalmiuksiin liittyvien keskeisten näkökohtien vahvistamiseen sellaisilla alueilla, joilla on merkitystä unionin muuttoliikepolitiikan ja turvallisuustavoitteiden kannalta. [tark. 30]

(34 a)

Komission olisi kiinnitettävä erityistä huomiota kolmansia maita koskevien toimenpiteiden ja ohjelmien arviointiin. [tark. 31]

(35)

Unionin talousarviosta myönnettävä rahoitus olisi keskitettävä toimiin, joissa unionin toiminta voi tuoda lisäarvoa verrattuna jäsenvaltioiden yksinään toteuttamiin toimiin. Koska unionilla on jäsenvaltioita paremmat edellytykset laatia puitteet, joiden avulla osoitetaan unionin yhteisvastuullisuutta rajavalvonnan, rajaturvallisuuden ja yhteisen viisumipolitiikan ja maahanmuuttovirtojen hallinnan alalla, ja tarjota foorumi näiden politiikkojen perustana olevien yhteisten tietotekniikkajärjestelmien kehittämiselle, tämän asetuksen perusteella myönnettävä rahoitustuki edistää erityisesti kansallisten ja unionin tason valmiuksien kehittämistä näillä aloilla. [tark. 32]

(36)

Jäsenvaltion katsotaan jättäneen noudattamatta asianomaista unionin säännöstöä mukaan luettuna tämän rahoitusvälineen mukaisen operatiivisen tuen käytön osalta, jos jäsenvaltio ei ole täyttänyt perussopimusten mukaisia velvollisuuksiaan rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan alalla, jos on olemassa selvä vaara, että jäsenvaltio loukkaa vakavasti unionin arvoja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan alan säännöstöä täytäntöön pannessaan tai jos Schengenin arviointi- ja valvontamekanismin puitteissa laaditussa arviointikertomuksessa on havaittu puutteita kyseisellä alalla , tai jos jäsenvaltio on yhteistyössään kolmannen maan kanssa rahoittanut ja toteuttanut kyseisen kolmannen maan kanssa yhteisiä toimia, jotka ovat johtaneet arviointi- ja valvontamekanismissa raportoituihin perusoikeuksien loukkauksiin . [tark. 33]

(37)

Rahoitusvälineessä olisi otettava huomioon joustavuuden lisäämisen ja yksinkertaistamisen tarve mutta myös ennustettavuuteen liittyvät vaatimukset sekä varmistettava resurssien jakautuminen tavalla, joka on oikeudenmukainen ja avoin siten, että saavutetaan tässä asetuksessa asetetut tavoitteet. Siinä olisi tasapainotettava rahoituksen jakautumisen ennustettavuuden tarve sekä joustavuuden ja yksinkertaistamisen tarve. Täyttääkseen rahoituksen avoimuuden vaatimukset komission olisi julkistettava yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tietoja temaattisen rahoitusvälineen vuotuisten ja monivuotisten ohjelmien kehityksestä. Tehokkuuden, tuloksellisuuden ja varainkäytön laadun periaatteiden olisi ohjattava rahoitusvälineen täytäntöönpanoa. Lisäksi rahoitusvälineen täytäntöönpanon olisi oltava mahdollisimman käyttäjäystävällistä. [tark. 34]

(38)

Tässä asetuksessa olisi vahvistettava jäsenvaltioiden ohjelmiin osoitetut alkuperäiset määrät, jotka laskettiin liitteessä I vahvistettujen kriteereiden mukaisesti ja joissa otetaan huomioon ohjelman pituus ja uhkatasot viimeaikaisiin ja aiempiin tietoihin perustuvat vaikutustasot maa- ja meriulkorajaosuuksilla, työmäärä lentoasemilla ja konsulaateissa sekä konsulaattien määrä. [tark. 35]

(39)

Kyseiset alkuperäiset määrät muodostavat perustan jäsenvaltioiden pitkän aikavälin investoinneille. Jotta voidaan ottaa huomioon alkutilanteessa tapahtuneet muutokset, kuten paine EU:n ulkorajoilla ja työmäärä ulkorajoilla ja konsulaateissa, jäsenvaltioille osoitetaan väliarvioinnin yhteydessä lisämäärä, joka perustuu uusimpiin saatavilla oleviin tilastotietoihin jakoperusteen mukaisesti, ja ottaen huomioon ohjelmien toteutusvaiheen.

(39 a)

Väliarviointia olisi käytettävä ohjelmien tehokkuuden ja unionin tason lisäarvon arvioimisessa, ensimmäisessä vaiheessa ilmaantuneiden ongelmien ratkaisemisessa ja täytäntöönpanoa koskevan avoimen yleiskatsauksen laatimisessa. [tark. 36]

(40)

Koska rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan alan haasteet muuttuvat jatkuvasti, rahoituksen jakaminen on tarpeen mukauttaa muuttovirroissa viisumipolitiikan ja rajaturvallisuuden painopisteissä tapahtuviin muutoksiin, paineisiin rajoilla ja turvallisuusuhkiin myös silloin, kun paine lisääntyy rajoilla, ja kohdentaa rahoitus painopisteisiin, joilla on suurin lisäarvo unionin kannalta. Jotta voidaan vastata kiireellisiin tarpeisiin, politiikassa ja unionin painopisteissä tapahtuviin muutoksiin ja kohdentaa rahoitusta toimiin, joilla on suurta lisäarvoa unionin kannalta, osa rahoituksesta jaetaan säännöllisin väliajoin erityistoimiin, unionin toimiin ja hätäapuun temaattisen rahoitusvälineen kautta. [tark. 37]

(41)

Jäsenvaltioita olisi kannustettava käyttämään osa ohjelmaan myönnetyistä määrärahoista liitteessä IV lueteltujen toimien rahoittamiseen myöntämällä niille suurempi unionin rahoitusosuus.

(42)

Rahoitusvälineestä olisi myönnettävä määritellyissä rajoissa tukea rajaturvallisuudesta, yhteisestä viisumipolitiikasta ja laaja-alaisista tietojärjestelmistä aiheutuvien operatiivisten kustannusten kattamiseen niin, että jäsenvaltiot voivat pitää yllä valmiuksiaan, jotka ovat koko unionin kannalta olennaisen tärkeitä. Tällainen tuki käsittää rahoitusvälineen tavoitteisiin liittyvien erityisten kustannusten täyden korvaamisen, ja sen olisi kuuluttava erottamattomana osana jäsenvaltioiden ohjelmiin. [tark. 38]

(43)

Osa käytettävissä olevista rahoitusvälineen varoista voitaisiin alkuperäisen määrän lisäksi osoittaa myös sellaisiin jäsenvaltioiden ohjelmiin, joilla toteutetaan erityistoimia. Kyseiset erityistoimet olisi määriteltävä unionin tasolla ja niiden olisi liityttävä unionin tason lisäarvoa tuottaviin toimiin, jotka edellyttävät jäsenvaltioiden yhteisiä ponnisteluja, tai toimiin, jotka ovat tarpeen sellaisen unionissa tapahtuneen kehityksen huomioon ottamiseksi, jonka vuoksi yhdelle tai useammalle jäsenvaltiolle on myönnettävä lisärahoitusta. Kyseessä voi olla esimerkiksi Euroopan raja- ja merivartioviraston operatiiviseen toimintaansa tarvitsemien teknisten laitteiden osto jäsenvaltioiden kansallisten ohjelmien kautta, viisumihakemusten käsittelyn uudistaminen, uusien laaja-alaisten tietojärjestelmien kehittäminen ja järjestelmien välisen yhteentoimivuuden varmistaminen. Komissio määrittelee kyseiset erityistoimet työohjelmissaan, ja ne olisi annettava delegoituina säädöksinä . [tark. 39]

(44)

Jotta tämän rahoitusvälineen toimintapoliittisen tavoitteen täytäntöönpanoa voidaan täydentää kansallisella tasolla jäsenvaltioiden ohjelmien kautta, rahoitusvälineestä olisi myös tuettava unionin tason toimia. Kyseisten toimien tavoitteiden olisi oltava yleisiä strategisia tavoitteita rahoitusvälineen toiminta-alan puitteissa ja niiden olisi liityttävä politiikan analysointiin ja innovointiin, kansainväliseen keskinäiseen oppimiseen ja kumppanuuksiin sekä uusien aloitteiden ja toimien testaamiseen kaikkialla unionissa.

(45)

Jotta voidaan vahvistaa unionin valmiutta vastata välittömästi odottamattomaan , kiireelliseen tai suhteettoman suureen muuttopaineeseen erityiseen tarpeeseen hätätilanteessa erityisesti niillä rajaosuuksilla, joilla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1052/2013 (30) mukaisesti muuttopaineen vaikutuksen on todettu olevan sellainen, että se vaarantaa koko Schengen-alueen toimivuuden, jäsenvaltioiden konsulaattien viisumipalveluille aiheutuvaan paineeseen tai rajaturvallisuuteen kohdistuviin riskeihin, rahoitusvälineestä olisi oltava mahdollista myöntää hätäapua poikkeuksellisesti myönnettävä rahoitustukea viimeisenä keinona tässä asetuksessa vahvistetun kehyksen mukaisesti. [tark. 40]

(45 a)

Muuttoliikkeen ja sen, että suuri määrä kolmansien maiden kansalaisia ylittää unionin ulkorajan, ei sinänsä pitäisi katsoa muodostavan yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvaa uhkaa eikä sen pitäisi sellaisenaan käynnistää hätäapua tästä rahoitusvälineestä. [tark. 41]

(46)

Tämän rahoitusvälineen toimintapoliittiseen tavoitteeseen puututaan myös InvestEU-rahaston asianomaisen politiikanalan ikkunoihin kuuluvien rahoitusvälineiden ja talousarviotakuun kautta. Taloudellista tukea olisi käytettävä toimiin, joilla puututaan oikeasuhteisesti markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin, eikä toimien pitäisi olla päällekkäisiä yksityisen rahoituksen kanssa tai syrjäyttää sitä taikka vääristää kilpailua sisämarkkinoilla. Toimilla olisi saatava aikaan selvä Euroopan tason lisäarvo. [tark. 42]

(47)

Tässä asetuksessa vahvistetaan kokonaisuudessaan rahoitusvälineen määrärahat, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä [talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (31) 17 kohdan] mukaisesti.

(48)

Tähän rahoitusvälineeseen sovelletaan asetusta (EU, Euratom) N:o …/… [uusi varainhoitoasetus], jäljempänä ”varainhoitoasetus” (32). Siinä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat unionin talousarvion toteuttamista, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä hallinnointia, rahoitustukea, rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita koskevat säännöt. Rahoitusvälineestä suoraan tai välillisesti hallinnoitaviin toimiin sovelletaan varainhoitoasetusta, jotta varmistetaan unionin rahoitusohjelmien toteutuksen yhdenmukaisuus.

(49)

Yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitavien toimien täytäntöönpanon osalta rahoitusvälineen olisi oltava osa yhdenmukaista kehystä, joka koostuu tästä asetuksesta, varainhoitoasetuksesta ja asetuksesta (EU) N:o …/… [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] välineestä, jolla vahvistetaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tehtävään hallinnointiin sovellettavat yhteiset säännökset . Jos säännökset ovat keskenään ristiriitaisia, tämän asetuksen olisi oltava ensisijainen yhteisiin säännöksiin nähden . [tark. 43]

(50)

Asetuksella (EU) N:o …/… [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] vahvistetaan puitteet Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+), koheesiorahaston, Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR), turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston (AMF), sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF) ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen (BMVI) (osana yhdennettyä rajaturvallisuuden rahastoa) toiminnalle ja vahvistetaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitavien unionin rahastojen ohjelmasuunnittelua, seurantaa, arviointia, hallintaa ja valvontaa koskevat ja säännöt. Lisäksi tässä asetuksessa on tarpeen määritellä rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen tavoitteet ja vahvistaa erityissäännökset niiden toimien osalta, joille voidaan myöntää rahoitusta tästä rahoitusvälineestä.

(51)

Tämän asetuksen mukaisen rahoituksen muodot ja toteutusmenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä saavutetaan toimien erityistavoitteet ja saavutetaan tuloksia, kun otetaan huomioon erityisesti tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus ja oletettu noudattamatta jättämisen riski. Tässä olisi harkittava kertakorvausten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannusten käyttämistä sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua rahoitusmuotoa, joka ei perustu toimien kustannuksiin.

(52)

Asetuksen (EU) N:o …/… [uusi varainhoitoasetus] (33), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (34), neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2988/95 (35), neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 (36) ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 (37) mukaan unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi erityisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla tehdä tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla tutkia petoksia ja muuta laitonta toimintaa, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niiden perusteella syytteitä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (38) mukaisesti. Unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on varainhoitoasetuksen mukaan toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, Euroopan syyttäjänvirastolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet. Rahoitusvälineeseen liittyviä sääntöjenvastaisuuksia tai petoksia koskevien tutkimusten tulokset olisi annettava Euroopan parlamentin saataville. [tark. 44]

(53)

Euroopan parlamentin ja neuvoston SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä sovelletaan tähän asetukseen. Näissä varainhoitoasetukseen sisältyvissä säännöissä vahvistetaan varsinkin menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, hankintoja, palkintoja ja välillistä toteutusta, sekä säädetään taloushallinnon henkilöstön toiminnan valvonnasta. SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla annetut säännöt koskevat myös unionin talousarvion suojaamista tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita, sillä oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on välttämätön ennakkoedellytys moitteettomalle varainhoidolle ja EU:n rahoituksen tuloksellisuudelle.

(54)

Merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat neuvoston päätöksen 2013/755/EU (39) 94 artiklan nojalla saada rahoitusta rahoitusvälineen sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa.

(55)

SEUT-sopimuksen 349 artiklan nojalla ja neuvoston 12 päivänä huhtikuuta 2018 antamissaan päätelmissä hyväksymän komission tiedonannon Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa mukaisesti asianomaisten jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että niiden kansallisissa ohjelmissa pyritään puuttumaan syrjäisimpien alueiden kohtaamiin uusiin uhkiin , kuten rajavalvonta, ihmisten kohtuuton maahantulo tai EU:n tietojärjestelmien käyttöönottaminen . Rahoitusvälineestä tuetaan kyseisiä jäsenvaltioita tarvittavilla resursseilla syrjäisimpien alueiden auttamiseksi ottaen huomioon tällaiset erityispiirteet . [tark. 45]

(56)

Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (40) 22 ja 23 kohdan nojalla tätä rahoitusvälinettä on arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Näihin vaatimuksiin voidaan tarvittaessa sisällyttää mitattavissa olevia indikaattoreita, myös laadullisia ja määrällisiä indikaattoreita, joiden perusteella kerätään näyttöä rahoitusvälineen käytännön vaikutuksista. Rahoitusvälineen saavutusten arvioimiseksi olisi määriteltävä tämän rahoitusvälineen kuhunkin erityistavoitteeseen liittyvät indikaattorit ja tavoitteet. [tark. 46]

(57)

Tässä rahoitusvälineessä otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon liittyvien unionin sitoumusten mukaisesti, ja sillä edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että EU:n talousarviomenoista 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita. Asiaan liittyvät toimet yksilöidään rahoitusvälineen valmistelun ja täytäntöönpanon aikana, ja niitä arvioidaan uudelleen asianomaisten arviointien ja uudelleentarkastelujen yhteydessä.

(58)

Komission ja jäsenvaltioiden olisi indikaattoreiden ja taloudellisen raportoinnin kautta seurattava rahoitusvälineen täytäntöönpanoa asetuksen (EU) N:o …/… [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] ja tämän asetuksen asiaankuuluvien säännösten mukaisesti olisi esitettävä vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhteenveto hyväksytyistä vuotuisista tuloksellisuuskertomuksista. Komission olisi pyynnöstä toimitettava vuotuiset tuloksellisuuskertomukset kokonaisuudessaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle . [tark. 47]

(58 a)

On tärkeää varmistaa moitteeton varainhoito ja oikeusvarmuus siirtymävaiheessa ja koko rahoitusvälineen täytäntöönpanon ajan. Ohjelmakaudella 2014–2020 toteutettuja toimia ei saisi keskeyttää siirtymäkauden aikana. [tark. 48]

(59)

Tämän asetuksen muiden kuin olennaisten osien täydentämiseksi ja muuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, jotka koskevat liitteessä IV tarkoitettuja toimia, joille voidaan myöntää suurempia yhteisrahoitusosuuksia, ja toimintatukea koskevia säädöksiä sekä säädöksiä yhteisen seuranta- ja arviointikehyksen edelleen kehittämiseksi. On erityisen tärkeää, että komissio toteuttaa asiaa valmistellessaan asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että kyseiset kuulemiset toteutetaan 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä parempaa lainsäädäntöä koskevassa toimielinten sopimuksessa (41) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

(60)

Komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta tämän asetuksen yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (42) mukaisesti. Tarkastelumenettelyä olisi käytettävä sellaisten täytäntöönpanosäädösten osalta, joissa säädetään kaikkia jäsenvaltioita koskevat velvollisuudet, erityisesti ne, jotka koskevat tietojen toimittamista komissiolle, ja neuvoa-antavaa Neuvoa-antavaa menettelyä olisi puolestaan käytettävä hyväksyttäessä sellaisia täytäntöönpanosäädöksiä, jotka liittyvät järjestelyihin tietojen toimittamiseksi komissiolle suunnittelun ja raportoinnin puitteissa, kun otetaan huomioon niiden puhtaasti tekninen luonne. [tark. 49]

(61)

Jäsenvaltio ei saisi osallistua tähän rahoitusvälineeseen samanaikaisesti kun se osallistuu unionin väliaikaiseen rahoitusvälineeseen, jonka tarkoituksena on auttaa tukea saavia jäsenvaltioita rahoittamaan muun muassa toimia unionin uusilla ulkorajoilla Schengenin raja- ja viisumisäännöstön täytäntöön panemiseksi ja ulkorajavalvonnan harjoittamiseksi.

(62)

Islannin ja Norjan osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välisessä sopimuksessa viimeksi mainittujen osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (43) ja jotka kuuluvat neuvoston päätöksen 1999/437/EY (44) 1 artiklan A ja B kohdassa tarkoitettuun alaan.

(63)

Sveitsin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisessä sopimuksessa Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (45) ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan A ja B kohdassa, tarkasteltuna yhdessä neuvoston päätöksen 2008/146/EY (46) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(64)

Liechtensteinin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välisessä pöytäkirjassa Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (47) ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan A ja B kohdassa, tarkasteltuna yhdessä neuvoston päätöksen 2011/350/EU (48) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(65)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan. Koska tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstöä, Tanskan olisi päätettävä mainitun pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on hyväksynyt tämän asetuksen, saattaako se asetuksen osaksi kansallista lainsäädäntöään.

(66)

Tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Irlanti ei osallistu neuvoston päätöksen 2002/192/EY (49) mukaisesti. Irlanti ei siten osallistu tämän asetuksen antamiseen, se ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin.

(67)

On asianmukaista yhdenmukaistaa tämän välineen soveltamiskausi vastaamaan neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o …/… [monivuotista rahoituskehystä koskeva asetus] (50) soveltamiskautta,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

1.   Tällä asetuksella perustetaan rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukiväline, jäljempänä ”rahoitusväline”, osana yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoa, jäljempänä ”rahasto” ajanjaksolle 1 päivä tammikuuta 2021 – 31 päivä joulukuuta 2027 . [tark. 50]

2.   Rahasto perustetaan tällä asetuksella yhdessä asetuksen (EU) …/… (51) [tullitarkastuslaiterahasto] kanssa, jolla perustetaan osana [yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoa] tullitarkastuslaitteiden rahoitusväline. [tark. 51]

3.   Siinä Tässä asetuksessa vahvistetaan rahoitusvälineen tavoitteet, erityistavoitteet ja toimenpiteet niiden täytäntöönpanemiseksi , talousarvio vuosiksi 2021–2027, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt. [tark. 52]

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1)

”rahoitusta yhdistävällä toimella” unionin talousarviosta tuettavia toimia, muun muassa varainhoitoasetuksen 2 artiklan 6 alakohdassa tarkoitettuja rahoitusta yhdistäviä välineitä, joiden tarkoituksena on yhdistää sekä unionin talousarviosta rahoitettavia tukimuotoja, joita ei makseta takaisin, ja/tai rahoitusvälineitä että kehitysrahoituslaitosten tai muiden julkisten rahoituslaitosten sekä kaupallisten rahoituslaitosten ja sijoittajien rahoittamia, takaisin maksettavia tukimuotoja; [tark. 53]

2)

”rajanylityspaikalla” toimivaltaisten viranomaisten ulkorajojen ylitykseen hyväksymää ylityspaikkaa, josta on ilmoitettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399 (52) 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti;

3)

”Euroopan yhdennetyllä rajaturvallisuudella” asetuksen (EU) 2016/1624 4 artiklassa lueteltuja komponentteja;

4)

”ulkorajoilla” asetuksen (EU) 2016/399 2 artiklan 2 alakohdassa määriteltyjä jäsenvaltioiden rajoja ulkorajoja : maarajoja, joki- ja järvirajat mukaan luettuina, merirajoja, lentoasemia sekä joki-, meri- ja järviliikenteen satamia, joihin sovelletaan ulkorajojen ylittämistä koskevaa unionin lainsäädäntöä, mukaan luettuina ne sisärajat, joilla tarkastuksia ei ole vielä poistettu; [tark. 54]

5)

”ulkorajaosuudella” jäsenvaltion maa- tai meriulkorajaa kokonaisuudessaan tai osittain sellaisena kuin se on määritelty asetuksessa (EU) N:o 1052/2013;

6)

”hotspot-alueella” asetuksen (EU) 2016/1624 2 artiklan 10 alakohdassa määriteltyä hotspot-aluetta;

7)

”sisärajoilla, joilla tarkastuksia ei ole vielä poistettu”:

a)

yhteistä rajaa Schengenin säännöstöä täysimääräisesti soveltavan jäsenvaltion ja sellaisen jäsenvaltion välillä, jonka on määrä soveltaa Schengenin säännöstöä täysimääräisesti liittymisasiakirjansa mukaisesti, mutta jonka osalta asianomainen neuvoston päätös, jossa se valtuutetaan soveltamaan säännöstöä täysimääräisesti, ei ole vielä tullut voimaan;

b)

yhteistä rajaa kahden sellaisen jäsenvaltion välillä, joiden on määrä soveltaa Schengenin säännöstöä täysimääräisesti liittymisasiakirjansa mukaisesti, mutta joiden osalta asianomainen neuvoston päätös, jossa ne valtuutetaan soveltamaan säännöstöä täysimääräisesti, ei ole vielä tullut voimaan.

3 artikla

Rahoitusvälineen tavoitteet

1.   Rahoitusväline on osa yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoa ja sen toimintapoliittisena tavoitteena on varmistaa vahva ja tehokas Euroopan yhdennetty rajaturvallisuus ulkorajoilla samalla, kun suojataan henkilöiden vapaa liikkuvuus unionin sisällä unionin perusoikeuksiin sitoutumisen mukaisesti ja edistetään siten turvallisuuden korkean tason varmistamista unionissa säännöstön sekä unionin ja sen jäsenvaltioiden allekirjoittamien kansainvälisten oikeusvälineiden mukaisten kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti . [tark. 55]

2.   Edellä 1 kohdassa säädetyn toimintapoliittisen tavoitteen puitteissa rahoitusvälineellä edistetään seuraavia erityistavoitteita:

a)

tuetaan eurooppalaisen raja- ja merivartioston ulkorajoilla toteuttamaa yhdennettyä eurooppalaista rajaturvallisuutta, josta vastaavat yhdessä Euroopan raja- ja merivartiovirasto ja rajavalvonnasta vastaavat kansalliset viranomaiset, laillisten rajanylitysten helpottamiseksi, laittoman luvattoman maahanmuuton ja rajatylittävän rikollisuuden ehkäisemiseksi ja havaitsemiseksi ja muuttovirtojen hallitsemiseksi tehokkaalla tavalla; [tark. 56]

b)

tuetaan yhteistä viisumipolitiikkaa jäsenvaltioiden yhdenmukaisemman lähestymistavan varmistamiseksi viisumien myöntämiseen sekä laillisen matkustamisen helpottamiseksi ja ehkäistään muuttoliike- ja turvallisuusriskejä turvallisuusriskien lieventämiseksi . [tark. 57]

3.   Edellä 2 kohdassa säädettyjen erityistavoitteiden puitteissa rahoitusväline pannaan täytäntöön toteuttamalla liitteessä II lueteltuja toimenpiteitä.

3 a artikla

Syrjimättömyys ja perusoikeuksien kunnioittaminen

Rahoitusväline on pantava täytäntöön noudattaen täysimääräisesti unionin säännöstössä, Euroopan unionin perusoikeuskirjassa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa vahvistettuja oikeuksia ja periaatteita sekä noudattaen unionin kansainvälisiä velvoitteita perusoikeuksien osalta, erityisesti varmistamalla syrjimättömyyden ja palauttamiskiellon periaatteiden noudattaminen. [tark. 58]

4 artikla

Tuen soveltamisala

1.   Edellä 3 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden puitteissa ja liitteessä Liitteessä II lueteltujen täytäntöönpanotoimenpiteiden mukaisesti rahoitusvälineestä tuetaan toimia, jotka edistävät 3 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamista, ja erityisesti liitteessä III lueteltuja toimia. [tark. 59]

2.   Tämän asetuksen Edellä 3 artiklassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi rahoitusvälineestä voidaan tarvittaessa poikkeustapauksissa, määritellyissä rajoissa ja asianmukaisia takeita soveltaen tukea liitteessä III tarkoitettujen unionin painopisteiden mukaisia tarkoitettuja kolmansiin maihin liittyviä ja kolmansissa maissa toteutettavia toimia 5 artiklan mukaisesti. [tark. 60]

2 a.     Kolmansiin maihin liittyvien tai kolmansissa maissa toteutettavien toimien tukemiseen temaattisesta rahoitusvälineestä 8 artiklan mukaisesti osoitettavan rahoituksen kokonaismäärä ei saa ylittää neljää prosenttia temaattiseen rahoitusvälineeseen 7 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti osoitetusta kokonaismäärästä. [tark. 61]

2 b.     Kolmansiin maihin liittyvien tai kolmansissa maissa toteutettavien toimien tukemiseen jäsenvaltioiden ohjelmista 12 artiklan mukaisesti osoitettavan rahoituksen kokonaismäärä ei saa ylittää yhden jäsenvaltion osalta neljää prosenttia kyseiselle jäsenvaltiolle 7 artiklan 2 kohdan a alakohdan, 10 artiklan 1 kohdan ja liitteen I mukaisesti osoitetusta kokonaismäärästä. [tark. 62]

3.   Seuraavat toimet eivät ole tukikelpoisia:

a)

liitteessä III olevan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut toimet niillä sisärajoilla, joilla tarkastuksia ei ole vielä poistettu;

b)

toimet, jotka liittyvät asetuksessa (EU) 2016/399 tarkoitettuun sisärajoilla tehtävien tarkastusten väliaikaiseen ja poikkeukselliseen palauttamiseen;

c)

tavaroiden tarkastuksen osalta:

1)

toimet, joiden yksinomainen tarkoitus tai vaikutus on tavaroiden tarkastus;

2)

laitteiden osto, ylläpito tai parantaminen, lukuun ottamatta liikennevälineitä, jonka yhtenä tarkoituksena tai vaikutuksena on tavaroiden tarkastus;

3)

muut tämän asetuksen mukaiset toimet, joiden pääasiallinen tarkoitus tai vaikutus on tavaroiden tarkastus.

Jos kyseessä on 23 artiklassa tarkoitettu hätätilanne, tässä kohdassa tarkoitetut toimet, jotka eivät ole tukikelpoisia, voidaan katsoa tukikelpoisiksi. [tark. 63]

5 artikla

Osallistumiskelpoiset yhteisöt

1.   Osallistumiskelpoisiin yhteisöihin voivat kuulua seuraavat:

a)

oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet johonkin seuraavista maista:

i)

jäsenvaltio tai siihen sidoksissa oleva merentakainen maa tai alue;

ii)

työohjelmassa mainittu kolmas maa siinä säädetyin edellytyksin , sillä ehdolla, että kaikki kyseisessä kolmannessa maassa toteutetut tai siihen liittyvät toimet ovat täysin Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettujen oikeuksien ja periaatteiden mukaisia sekä unionin ja jäsenvaltioiden kansainvälisten velvoitteiden mukaisia ; [tark. 64]

b)

mikä tahansa unionin oikeuden mukaisesti perustettu oikeussubjekti tai mikä tahansa kansainvälinen organisaatio.

2.   Luonnolliset henkilöt eivät ole osallistumiskelpoisia.

3.   Oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet johonkin kolmanteen maahan, ovat poikkeustapauksissa osallistumiskelpoisia, jos tämä on tarpeen tietyn toimen tavoitteiden saavuttamiseksi ja niiltä osin kuin se on täysin unionin säännöstön ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukaista . [tark. 65]

4.   Oikeussubjektit, jotka osallistuvat vähintään kahden riippumattoman yhteisön muodostamiin yhteenliittymiin, jotka ovat sijoittautuneet eri jäsenvaltioihin tai kyseisiin jäsenvaltioihin sidoksissa oleviin merentakaisiin maihin ja alueille tai kolmansiin maihin, ovat osallistumiskelpoisia. Jos yhteenliittymään osallistuvat kansainväliset organisaatiot ovat sijoittautuneet kolmanteen maahan, sovelletaan 6 artiklan 3 kohtaa. [tark. 66]

II LUKU

RAHOITUS- JA TÄYTÄNTÖÖNPANOKEHYS

1 JAKSO

YHTEISET SÄÄNNÖKSET

6 artikla

Yleiset periaatteet

1.   Tämän asetuksen nojalla myönnettävä tuki täydentää kansallisia, alueellisia ja paikallisia toimia ja tuo unionin tason lisäarvoa tämän asetuksen tavoitteisiin. [tark. 67]

2.   Komissio ja jäsenvaltiot varmistavat, että tämän asetuksen nojalla myönnetty tuki ja jäsenvaltioiden myöntämä tuki ovat yhdenmukaisia unionin asiaankuuluvien toimien, politiikkojen ja painopisteiden kanssa ja että ne täydentävät unionin muita rahoitusvälineitä.

3.   Rahoitusvälinettä hallinnoidaan suoraan, välillisesti tai yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdan mukaisesti.

3 b.     Komissio ja jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä rahoitusvälineen täytäntöönpanossa. Komissio perustaa neuvonta- ja yhteyspisteen tuen tarjoamiseksi jäsenvaltioille ja rahoituksen tehokkaan jakamisen edistämiseksi. [tark. 68]

7 artikla

Talousarvio

1.   Rahoitusvälineen täytäntöönpanoon varatut määrärahat vuosiksi 2021–2027 ovat 7 087 760 000 euroa vuoden 2018 hintoina ( 8 018 000 000 euroa käypinä hintoina). [tark. 69]

2.   Määrärahat käytetään seuraavasti:

a)

yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitaviin ohjelmiin osoitetaan 4 811 000 000 euroa, joista 157 200 000 euroa 4 252 833 000 euroa vuoden 2018 hintoina (4 811 000 000 euroa käypinä hintoina), joista 138 962 000 euroa vuoden 2018 hintoina (157 200 000 euroa käypinä hintoina) osoitetaan 16 artiklassa tarkoitettuun yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitavaan erityiseen kauttakulkujärjestelyyn; [tark. 70]

b)

temaattiseen rahoitusvälineeseen osoitetaan 3 207 000 000 euroa 2 834 927 000 euroa vuoden 2018 hintoina (3 207 000 000 euroa käypinä hintoina) . [tark. 71]

3.   Enintään 0,52 prosenttia määrärahoista osoitetaan komission aloitteesta annettavaan tekniseen apuun rahoitusvälineen täytäntöönpanoa varten.

4.   Schengenin säännöstön määräysten täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen osallistuvien maiden osallistumista koskevan luonteen ja yksityiskohtaisten sääntöjen määrittämiseksi toteutetaan järjestelyjä maiden assosiaatiosopimusten asiaa koskevien määräysten mukaisesti. Näiden maiden rahoitusosuudet lisätään 1 kohdassa tarkoitettuihin unionin talousarviosta saataviin kokonaismäärärahoihin.

8 artikla

Temaattisen rahoitusvälineen täytäntöönpanoa koskevat yleiset säännökset

1.   Edellä 7 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut määrärahat osoitetaan joustavasti temaattisen rahoitusvälineen kautta käyttäen yhteistyöhön perustuvaa, suoraa tai välillistä hallinnointia työohjelmissa esitetyn mukaisesti. Temaattisesta rahoitusvälineestä saatava rahoitus käytetään sen seuraaviin osiin:

a)

erityistoimet;

b)

unionin toimet ja

c)

hätäapu.

Komission aloitteesta annettavaa teknistä apua on myös tuettava temaattisen rahoitusvälineen määrärahoista.

2.   Temaattisesta rahoitusvälineestä saatava rahoitus osoitetaan painopisteisiin, joilla on suuri lisäarvo unionille, tai ne käytetään kiireellisiin tarpeisiin liitteessä II esitettyjen sovittujen unionin painopisteiden mukaisesti tai 20 artiklan tarkoitettuihin tukitoimenpiteisiin . Työohjelmien valmistelua varten komissio kuulee unionin tason kumppaneita, myös kansalaisyhteiskuntaa edustavia järjestöjä . [tark. 72]

2 a.     Vähintään 20 prosenttia temaattisen rahoitusvälineen rahoituksesta osoitetaan 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen. [tark. 73]

3.   Jos temaattisesta rahoitusvälineestä myönnetään jäsenvaltioille rahoitusta, jota hallinnoidaan suoraan tai välillisesti, on varmistettava, ettei komissio ole antanut valituista hankkeista perusteltua lausuntoa SEUT-sopimuksen 258 artiklassa tarkoitetusta rikkomisesta, joka vaarantaa menojen laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden tai hankkeiden toteuttamisen rahoitusta ei anneta hankkeisiin , kun on näyttöä siitä, että niiden laillisuus tai kyseisen rahoituksen laillisuus ja sääntöjenmukaisuus tai kyseisten hankkeiden toteuttaminen asetettaisiin kyseenalaiseksi komission SEUT-sopimuksen 258 artiklassa tarkoitetusta rikkomisesta antaman perustellun lausunnon perusteella . [tark. 74]

4.   Jos temaattisesta rahoitusvälineestä myönnetään jäsenvaltioille rahoitusta, jota hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, komission on asetuksen (EU) N:o …/… [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 18 artiklaa ja 19 artiklan 2 kohtaa sovellettaessa arvioitava, antaako komissio suunnitelluista valituista toimista perustellun lausunnon SEUT-sopimuksen 258 artiklassa tarkoitetusta rikkomisesta, joka vaarantaa menojen laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden tai hankkeiden toteuttamisen arvioitava suunnitellut toimet, jotta voidaan varmistaa, että rahoitusta ei anneta hankkeisiin, kun on näyttöä siitä, että niiden laillisuus tai kyseisen rahoituksen laillisuus ja sääntöjenmukaisuus tai kyseisten hankkeiden toteuttaminen asetettaisiin kyseenalaiseksi komission SEUT-sopimuksen 258 artiklassa tarkoitetusta rikkomisesta antaman perustellun lausunnon perusteella . [tark. 75]

4 a.     Kun temaattisesta rahoitusvälineestä myönnetään rahoitusta suoraan tai välillisesti hallinnoitaviin toimiin, komissio arvioi, vaikuttaako suunniteltuihin toimiin jäsenvaltiossa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen kohdistuvia yleisiä puutteita, jotka vaikuttavat tai uhkaavat vaikuttaa moitteettomaan varainhoitoon tai unionin taloudellisten etujen suojaamiseen tavalla, joka vaarantaa menojen laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden tai hankkeiden toteuttamisen. [tark. 76]

5.   Komissio vahvistaa kokonaismäärän, joka on käytettävissä temaattiseen rahoitusvälineeseen unionin talousarvion vuotuisista määrärahoista.

6.   Komissio hyväksyy Siirretään komissiolle valta antaa 29 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla vahvistetaan varainhoitoasetuksen 110 artiklassa tarkoitetut rahoituspäätökset työohjelmat temaattisen rahoitusvälineen osalta ja määrittää tuettavat tavoitteet ja toimet sekä määrät kullekin sen 1 kohdassa tarkoitetulle osalle. Rahoituspäätöksissä esitetään tarvittaessa rahoitusta yhdistäviä toimia varten varattu kokonaismäärä. [tark. 77]

7.   Edellä 3 kohdassa tarkoitetun rahoituspäätöksen työohjelman hyväksymisen jälkeen komissio voi vastaavasti muuttaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoituja ohjelmia. [tark. 78]

8.   Rahoituspäätökset Työohjelmat voivat olla yksi- tai monivuotisia ja ne voivat kattaa temaattisen rahoitusvälineen yhden tai useamman osan. [tark. 79]

2 JAKSO

TUKI JA TÄYTÄNTÖÖNPANO YHTEISTYÖHÖN PERUSTUVAN HALLINNOINNIN KAUTTA

9 artikla

Soveltamisala

1.   Tätä jaksoa sovelletaan 7 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin määrärahoihin ja lisävaroihin, joita hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa 8 artiklassa tarkoitetun temaattisen rahoitusvälineen osalta tehdyn laadittujen komission päätöksen työohjelmien mukaisesti. [tark. 80]

2.   Tämän jakson mukaista tukea hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa varainhoitoasetuksen 63 artiklan ja asetuksen (EU) N:o …/… [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] mukaisesti.

10 artikla

Talousarviomäärärahat

1.   Edellä 7 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut varat osoitetaan jäsenvaltioiden toteuttamiin kansallisiin ohjelmiin, jäljempänä ”ohjelmat”, joita hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, seuraavasti:

a)

3 543 880 000 euroa vuoden 2018 hintoina ( 4 009 000 000 euroa käypinä hintoina) jäsenvaltioille liitteessä I olevien kriteereiden mukaisesti; [tark. 81]

b)

708 953 000 euroa vuoden 2018 hintoina ( 802 000 000 euroa käypinä hintoina) jäsenvaltioille ohjelmiin osoitettavien määrärahojen muuttamista varten 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti. [tark. 82]

2.   Jos 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua määrää ei osoiteta, jäljellä oleva määrä voidaan lisätä 7 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun määrään.

11 artikla

Yhteisrahoitusosuudet

1.   Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuus hankkeen kaikista tukikelpoisista menoista on enintään 75 prosenttia 85 prosenttia jäsenvaltioissa, joiden bruttokansantulo (BKTL) asukasta kohden on vähemmän kuin 90 prosenttia unionin keskiarvosta, ja 75 prosenttia muiden jäsenvaltioiden kaikista tukikelpoisista menoista . [tark. 83]

2.   Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuutta voidaan nostaa 90 prosenttiin erityistoimien puitteissa toteutettavien hankkeiden kaikista tukikelpoisista menoista.

3.   Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuutta voidaan nostaa 90 prosenttiin liitteessä IV lueteltujen toimien kaikista tukikelpoisista menoista.

4.   Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuutta voidaan nostaa 100 prosenttiin operatiivisen tuen, mukaan lukien erityisen kauttakulkujärjestelyn, kaikista tukikelpoisista menoista.

5.   Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuutta voidaan nostaa 100 prosenttiin hätäavun kaikista tukikelpoisista menoista.

6.   Ohjelman hyväksymistä koskevassa komission päätöksessä vahvistetaan yhteisrahoitusosuus ja tästä rahoitusvälineestä annettava tuen enimmäismäärä 1–5 kohdassa tarkoitettujen toimien tyyppien osalta.

7.   Kunkin erityistavoitteen osalta komission päätöksessä vahvistetaan, sovelletaanko erityistavoitetta koskevaa yhteisrahoitusosuutta

a)

kokonaismäärään, mukaan luettuina julkiset ja yksityiset rahoitusosuudet, vai

b)

ainoastaan julkiseen rahoitusosuuteen.

12 artikla

Ohjelmat

1.   Kunkin jäsenvaltion ja komission on varmistettava, että sen kansallisessa ohjelmassa olevat painopisteet ovat yhdenmukaisia rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan alan unionin painopisteiden ja haasteiden kanssa ja että niillä vastataan näihin painopisteisiin ja haasteisiin, ja että ne ovat täysin linjassa asianomaisen unionin säännöstön ja sovittujen unionin painopisteiden kanssa sekä unionin ja jäsenvaltioiden allekirjoittamista kansainvälisistä oikeusvälineistä seuraavien kansainvälisten velvoitteiden kanssa. Ohjelmiensa painopisteitä määrittäessään jäsenvaltioiden on varmistettava, että liitteessä II esitetyt täytäntöönpanotoimenpiteet otetaan riittävällä tavalla huomioon. [tark. 84]

1 a.     Tämän osalta jäsenvaltiot osoittavat vähintään 20 prosenttia niille myönnetystä rahoituksesta 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen. [tark. 85]

2.   Komissio varmistaa tarvittaessa , että Euroopan raja- ja merivartiovirasto ja tarvittaessa eu-LISA , Euroopan perusoikeusvirasto ja muut asiaankuuluvat unionin virastot ovat mukana jäsenvaltioiden ohjelmien kehittämisprosessissa jo varhaisessa vaiheessa, sikäli kuin se kuuluu virastojen toimivaltaan. [tark. 86]

3.   Se Komissio kuulee Euroopan raja- ja merivartiovirastoa ohjelmaluonnoksista painottaen erityisesti operatiiviseen tukeen sisältyviä toimia 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti sen varmistamiseksi, että viraston ja jäsenvaltioiden rajaturvallisuutta koskevat toimet ovat yhdenmukaisia ja täydentäviä, ja että vältetään kaksoisrahoitus ja saavutetaan kustannustehokkuus. [tark. 87]

3 a.     Komissio kuulee eu-LISAa ohjelmaluonnoksista painottaen erityisesti tekniseen tukeen sisältyviä toimia 3 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti sen varmistamiseksi, että eu-LISAn ja jäsenvaltioiden toimet ovat yhdenmukaisia ja täydentäviä. [tark. 88]

4.   Komissio voi tarvittaessa antaa Euroopan raja- ja merivartiovirastolle ja tarvittaessa eu-LISAlle , Euroopan perusoikeusvirastolle ja muille asiaankuuluville virastoille 5 jaksossa tarkoitetut seuranta- ja arviointitehtävät erityisesti sen varmistamiseksi, että rahoitusvälineen tuella toteutetut toimet noudattavat asianomaista unionin säännöstöä ja sovittuja unionin painopisteitä. [tark. 89]

5.   Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien suositusten hyväksymisen jälkeen asetuksen (EU) N:o 1053/2013 mukaisesti ja haavoittuvuusarviointien toteuttamisen yhteydessä annettujen suositusten hyväksymisen jälkeen asetuksen (EU) 2016/1624 mukaisesti asianomaisen jäsenvaltion on tarkasteltava yhdessä komission kanssa asianmukaisinta tapaa vastata näihin suosituksiin tämän rahoitusvälineen tuella.

6.   Komissio antaa tarvittaessa Euroopan raja- ja merivartioviraston , eu-LISAn, Euroopan unionin perusoikeusviraston ja muiden mahdollisten virastojen tai elinten tehtäväksi tarkastella asianmukaisinta tapaa vastata suosituksiin tämän rahoitusvälineen tuella. [tark. 90]

7.   Edellä 5 kohtaa täytäntöönpannessaan asianomaisen jäsenvaltion on asetettava ohjelmassa etusijalle toimenpiteet havaittujen puutteiden, erityisesti vakavien puutteiden korjaamiseksi, ja noudattamatta jättämistä koskevien arviointien johdosta toteutettavat toimet.

8.   Kyseessä olevaa ohjelmaa on tarvittaessa muutettava , jotta voidaan ottaa huomioon 5 kohdassa tarkoitettujen suositusten huomioon ottamiseksi tarkoitetut suositukset ja välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisessa saavutettu edistyminen 27 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetuissa vuotuisissa tuloksellisuuskertomuksissa esitetyn arvioinnin mukaisesti . Komissio voi hyväksyä hyväksyy tarkistetun ohjelman riippuen siitä, minkälainen vaikutus muutoksella on. [tark. 91]

9.   Yhteistyössä komission ja Euroopan raja- ja merivartioviraston kanssa, viraston toimivaltuuksien mukaisesti, ja niitä kuullen asianomainen jäsenvaltio voi kohdentaa ohjelmansa varat uudelleen, mukaan luettuina operatiiviseen tukeen osoitetut määrärahat, jotta se voisi vastata 5 kohdassa tarkoitettuihin suosituksiin, joilla on rahoitusvaikutuksia.

10.   Jos Ennen kuin jäsenvaltio päättää panna täytäntöön rahoitusvälineen tuella hankkeita kolmannen maan kanssa tai kolmannessa maassa, asianomaisen toteutettavia tai kolmanteen maahan liittyviä hankkeita , sen on varmistettava, että kaikki kyseisen kolmannen maan ehdottamat, kolmannessa maassa toteutetut tai kolmanteen maahan liittyvät toimet ovat unionin ja kyseisen jäsenvaltion kansainvälisten velvoitteiden mukaisia ja että niissä kunnioitetaan täysimääräisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja oikeuksia ja periaatteita. Asianomaisen jäsenvaltion on kuultava komissiota ennen hankkeen käynnistämistä , myös varmistaakseen, että edellä esitetyt edellytykset täyttyvät . [tark. 92]

11.   Jos jäsenvaltio päättää poikkeuksellisesti toteuttaa kolmannen maan kanssa tai kolmannessa maassa tai kolmanteen maahan liittyen rahoitusvälineen tuella toimia, jotka liittyvät laittomien rajanylitysten seurantaan, havaitsemiseen, tunnistamiseen, jäljittämiseen, estämiseen ja pysäyttämiseen tarkoituksena havaita, estää ja torjua laitonta luvatonta maahanmuuttoa ja rajat ylittävää rikollisuutta sekä auttaa suojelemaan maahanmuuttajien henkeä ja pelastamaan maahanmuuttajia hengenmenetykseltä, sen on varmistettava, että se on ilmoittanut komissiolle kaikki kahden- tai monenväliset yhteistyösopimukset kyseisen kolmannen kanssa asetuksen (EU) N:o 1052/2013 20 artiklan mukaisesti. Jäsenvaltioiden on varmistettava palauttamiskiellon periaatteen täysimääräinen noudattaminen, myös aavalla merellä toteutettavien toimien osalta. [tark. 93]

11 a.     Kun jäsenvaltio päättää käynnistää rahoitusvälineen tuella kolmannen maan kanssa, kolmannessa maassa toteutettavia tai kolmanteen maahan liittyviä hankkeita, jäsenvaltion on ilmoitettava siitä kansallisen tason kumppaneita edustaville järjestöille sekä johtokunnan jäsenille kymmenen päivän kuluessa. [tark. 94]

12.   Toimintavälineisiin, mukaan lukien kulkuneuvoihin, ja viestintäjärjestelmiin, joita tarvitaan tehokasta ja turvattua rajavalvontaa ja etsintä- ja pelastustoimintaa varten, ja jotka on hankittu tämän rahoitusvälineen tuella, sovelletaan seuraavaa: [tark. 95]

a)

ennen kuin käynnistetään prosessi toimintavälineiden, mukaan lukien kulkuneuvojen, ja viestintäjärjestelmien hankkimiseksi rahoitusvälineestä saatavalla tuella, jäsenvaltioiden on varmistettava, että kyseiset laitteet täyttävät Euroopan raja- ja merivartioviraston asettamat vaatimukset, jos niitä on, ja varmistettava Euroopan raja- ja merivartiovirastolta laitteiden tekniset eritelmät, jotta voidaan varmistaa eurooppalaisen raja- ja merivartioston käyttämien laitteiden yhteentoimivuus;

b)

kaikki rajavalvontaan tarvittavat suuret toimintavälineet, kuten ilma- ja meriliikenteen kuljetus- ja valvontavälineet, jotka jäsenvaltio on hankkinut, on rekisteröitävä Euroopan raja- ja merivartioviraston kalustoreserviin, jotta nämä voidaan asettaa saataville asetuksen (EU) 2016/1624 39 artiklan 8 kohdan mukaisesti;

c)

jäsenvaltiot voivat päättää hankkia rahoitusvälineen tuella laitteistoa monitavoitteisiin merioperaatioihin edellyttäen, että kansallisten viranomaisten käytössä olevia laitteita käytetään rajavalvontaoperaatioissa vuosittain vähintään 60 prosenttia kansallisiin tarkoituksiin käytetystä kokonaisajasta. Laitteet on rekisteröitävä Euroopan raja- ja merivartioviraston kalustoreserviin, jotta nämä omaisuuserät voidaan asettaa saataville asetuksen (EU) 2016/1624 39 artiklan 8 kohdan mukaisesti;

d)

Euroopan raja- ja merivartioston johdonmukaisen voimavarojen kehittämissuunnitelman ja mahdollisten yhteisten hankintojen tukemiseksi jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle osana 27 artiklan mukaista raportointia monivuotinen suunnitelma laitteista, jotka aiotaan hankkia rahoitusvälineen puitteissa. Komissio toimittaa nämä tiedot Euroopan raja- ja merivartiovirastolle.

Kun jäsenvaltiot toteuttavat tämän rahoitusvälineen mukaisia merirajojen valvontaan liittyviä toimia, niiden on kiinnitettävä erityistä huomiota merellä tehtävää etsintä- ja pelastustoimintaa koskeviin kansainvälisiin velvoitteisiinsa ja niillä on tätä varten oltava oikeus käyttää tämän kohdan a-d alakohdassa tarkoitettuja laitteita ja järjestelmiä. [tark. 96]

13.   Tämän rahoitusvälineen tuella toteutettavan rajaturvallisuuden alan koulutuksen on perustuttava asianmukaiseen yhdenmukaistettuun ja laatuvarmistettuun eurooppalaiseen koulutukseen ja raja- ja merivalvonnan yhteisiin koulutusstandardeihin sekä asiaankuuluvaan unionin ja kansainväliseen oikeuteen, myös perusoikeuksien, kansainvälisen suojelun saatavuuden ja asiaankuuluvan merioikeuden osalta . [tark. 97]

14.   Jäsenvaltioiden on edistettävä erityisesti liitteessä IV lueteltuja toimia. Odottamattomiin tai uusiin olosuhteisiin reagoimiseksi tai rahoituksen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä 29 artiklan mukaisesti, jotta se voi muuttaa liitettä IV.

15.   Asetuksen (EU) N:o …/… [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 17 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun ohjelmasuunnittelun on perustuttava liitteessä VI olevassa taulukossa 1 esitettyihin tukitoimityyppeihin. Kussakin ohjelmassa vahvistetaan kullekin erityistavoitteelle liitteessä VI olevan taulukon 1 mukaiset tukitoimityypit sekä suunniteltujen määrärahojen alustava jakautuminen tukitoimityyppien tai tuen kohteiden mukaan . [tark. 98]

13 artikla

Väliarviointi

-1.     Ohjelmista laaditaan 26 artiklan mukainen väliarviointi ja arviointi. [tark. 99]

1.   Vuonna Vuoden 2024 loppuun mennessä ja ilmoitettuaan asiasta Euroopan parlamentille komissio osoittaa asianomaisten jäsenvaltioiden ohjelmiin 10 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun lisärahoituksen liitteessä I olevissa 1 kohdan c alakohdassa ja 2–11 kohdassa tarkoitettujen kriteereiden mukaisesti. Määrärahat perustuvat liitteessä I olevissa 1 kohdan c alakohdassa ja 2–11 kohdassa tarkoitettujen kriteereiden osalta tuoreimpiin käytössä oleviin tilastotietoihin. Rahoitus tulee voimaan varainhoitovuodesta 2025 alkavana jaksona. [tark. 100]

2.   Jos vähintään 10 30  prosentista 10 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista ohjelman alkuperäisistä määrärahoista ei ole tehty asetuksen (EU) N:o …/… [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 85 artiklan mukaisesti toimitettua välimaksupyyntöä, asianomainen jäsenvaltio ei voi saada ohjelmaansa 1 kohdassa tarkoitettua lisärahoitusta. [tark. 101]

2 a.     Edellä olevaa 2 kohtaa sovelletaan vain silloin, jos asianmukainen sääntelykehys ja siihen liittyvät säädökset ovat voimassa 1 päivänä tammikuuta 2022. [tark. 102]

3.   Temaattisesta rahoitusvälineestä vuodesta 2025 alkaen jaettujen määrärahojen osalta on tarvittaessa otettava huomioon edistyminen asetuksen (EU) N:o …/… [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 12 artiklassa tarkoitetun suoritusperusteisen kehyksen välitavoitteiden saavuttamisessa ja havaitut puutteet täytäntöönpanossa. [tark. 103]

14 artikla

Erityistoimet

1.   Erityistoimet ovat tämän asetuksen tavoitteiden mukaisia kansainvälisiä tai kansallisia hankkeita, jotka tuovat unionin tason lisäarvoa ja joiden osalta yksi, useampi tai kaikki jäsenvaltiot voivat saada lisärahoitusta ohjelmiinsa. [tark. 104]

2.   Jäsenvaltiot voivat 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti lasketun osuuden lisäksi saada rahoitusta erityistoimiin edellyttäen, että se merkitään ohjelmassa erityistoimiin osoitetuksi rahoitukseksi ja käytetään edistämään tämän asetuksen tavoitteiden toteuttamista.

3.   Rahoitusta ei saa käyttää muihin ohjelman toimiin paitsi asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa ja jos komissio hyväksyy sen ohjelman muuttamisen kautta.

15 artikla

Operatiivinen tuki

1.   Operatiivinen tuki on osa jäsenvaltion määrärahoja, joka voidaan käyttää tukemaan viranomaisia, jotka vastaavat sellaisten tehtävien ja palvelujen suorittamisesta, jotka muodostavat unionin hyväksi suoritettavan julkisen palvelun.

2.   Jäsenvaltio voi käyttää enintään 30 prosenttia sen ohjelmaan tämän rahoitusvälineen perusteella myönnetyistä määrärahoista rahoittaakseen operatiivista tukea viranomaisille, jotka vastaavat sellaisten tehtävien ja palvelujen suorittamisesta, jotka muodostavat unionin hyväksi suoritettavan julkisen palvelun.

3.   Operatiivista tukea käyttävien jäsenvaltioiden on noudatettava unionin raja- ja viisumisäännöstöä säännöstöä . [tark. 105]

4.   Jäsenvaltioiden on perusteltava ohjelmassa ja 27 artiklassa tarkoitetuissa vuotuisissa tuloksellisuuskertomuksissa operatiivisen tuen käyttöä tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ennen ohjelman hyväksymistä ja Euroopan raja- ja merivartioviraston kuulemisen jälkeen viraston toimivaltuuksien osalta 12 artiklan 3 kohdan mukaisesti komissio arvioi alkutilanteen niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat ilmoittaneet aikovansa käyttää operatiivista tukea ottaen huomioon kyseisten jäsenvaltioiden toimittamat tiedot, ja tarvittaessa tiedot, jotka ovat saatavilla Schengenin arviointien ja haavoittuvuusarviointien valossa sekä Schengenin arviointien ja haavoittuvuusarviointien jälkeen annetut suositukset.

5.   Operatiivinen tuki keskitetään erityistehtäviin ja -palveluihin tukikelpoisiin toimenpiteisiin liitteessä VII esitetyn mukaisesti sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 artiklan 3 kohdan c alakohdan soveltamista. [tark. 106]

6.   Odottamattomiin tai uusiin olosuhteisiin reagoimiseksi tai rahoituksen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä 29 artiklan mukaisesti, jotta se voi muuttaa liitteessä VII olevia erityistehtäviä ja -palveluita tukikelpoisia toimenpiteitä . [tark. 107]

16 artikla

Erityiselle kauttakulkujärjestelylle myönnettävä operatiivinen tuki

1.   Rahoitusvälineestä myönnetään tukea menetettyjen kauttakulkuviisumimaksujen korvaamiseen ja ylimääräisiin kustannuksiin, joita aiheutuu asetuksen (EY) N:o 693/2003 ja asetuksen (EY) N:o 694/2003 mukaisen kauttakulkua helpottavaan asiakirjaan (FTD) ja rautateitse tapahtuvaa kauttakulkua helpottavaan asiakirjaan (FRTD) liittyvän järjestelyn täytäntöönpanosta.

2.   Liettualle osoitetut määrärahat 7 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettua erityistä kauttakulkujärjestelyä varten asetetaan saataville operatiivisena lisätukena Liettualle liitteessä VII tarkoitettujen ohjelman operatiiviseen tukeen oikeutettujen toimien mukaisesti.

3.   Poiketen siitä, mitä 15 artiklan 2 kohdassa säädetään, Liettua voi käyttää sille 7 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti osoitetut määrärahat operatiivisen tuen rahoittamiseen 15 artiklan 2 kohdassa määritellyn määrän lisäksi.

4.   Komissio ja Liettua tarkastelevat tämän artiklan soveltamista uudelleen, jos tapahtuu muutoksia, jotka vaikuttavat erityisen kauttakulkujärjestelyn olemassaoloon tai toteutukseen.

3 JAKSO

TUKI JA TÄYTÄNTÖÖNPANO SUORAN JA VÄLILLISEN HALLINNOINNIN KAUTTA

17 artikla

Soveltamisala

Komissio panee tämän jakson mukaisen tuen täytäntöön suoraan varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti, tai se pannaan täytäntöön välillisesti saman artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti.

18 artikla

Unionin toimet

1.   Unionin toimet ovat tämän asetuksen tavoitteiden mukaisia kansainvälisiä hankkeita tai unionin etujen kannalta erityisen tärkeitä hankkeita.

2.   Komission aloitteesta rahoitusvälineestä voidaan rahoittaa unionin toimia, jotka koskevat 3 artiklassa tarkoitettuja tämän asetuksen tavoitteita liitteiden II ja III mukaisesti.

3.   Unionin toimista voidaan myöntää rahoitusta missä tahansa varainhoitoasetuksessa vahvistetussa muodossa, erityisesti avustuksina, palkintoina ja hankintoina. Lisäksi niistä voidaan myöntää rahoitusta sellaisten rahoitusvälineiden avulla, jotka kuuluvat rahoitusta yhdistäviin toimiin.

4.   Suoran hallinnoinnin kautta myönnettävät avustukset myönnetään ja niitä hallinnoidaan varainhoitoasetuksen [VIII osaston] mukaisesti.

5.   Ehdotuksia arvioiva arviointikomitea voi koostua ulkopuolisista asiantuntijoista.

6.   Riski, joka liittyy varojen perintään takaisin tuensaajilta, voidaan kattaa keskinäiseen vakuutusjärjestelmään suoritettavilla maksuilla, jotka katsotaan varainhoitoasetuksessa tarkoitetuksi riittäväksi vakuudeksi. Asetuksen (EU) N:o …/… [takuurahastosta annetun asetuksen seuraaja] [X artiklan] säännöksiä sovelletaan.

19 artikla

Rahoitusta yhdistävät toimet

Tämän rahoitusvälineen puitteissa päätetyt rahoitusta yhdistävät toimet toteutetaan [InvestEU-asetuksen] ja varainhoitoasetuksen [X osaston] mukaisesti. [tark. 108]

20 artikla

Tekninen apu komission tasolla

Rahoitusvälineestä voidaan tukea komission aloitteesta tai komission puolesta toteutettavia teknisen avun toimenpiteitä. Toimenpiteet eli valmisteluvaiheet, seuranta, hallinta, tarkastus, arviointi ja kaikki hallinnolliset ja teknisen avun toimet, joita tarvitaan tämän asetuksen täytäntöönpanoa varten, ja tarpeen mukaan kolmansien maiden kanssa voidaan rahoittaa täysimääräisesti. [tark. 109]

21 artikla

Tarkastukset

Henkilöiden tai yhteisöjen, mukaan lukien muut kuin unionin toimielinten tai elinten valtuuttamat henkilöt ja yhteisöt, tekemät unionin rahoitusosuuden käyttöä koskevat tarkastukset muodostavat yleisen varmuuden perustan varainhoitoasetuksen 127 artiklan mukaisesti.

22 artikla

Tiedotus, viestintä ja julkisuus

1.   Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys erityisesti kun ne tekevät tehtävä tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua merkityksellistä tietoa eri erilaisille tarkoituksenmukaisille kohderyhmille asianmukaisilla kielillä , tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien. Unionin rahoituksen näkyvyyden varmistamiseksi unionin rahoituksen saajien on toimesta tiedottaessaan mainittava rahoituksen alkuperä. Tätä varten vastaanottajien on varmistettava, että kaikessa tiedotusvälineissä ja suurelle yleisölle suunnatussa viestinnässä näytetään unionin tunnus ja mainitaan nimenomaisesti unionin rahoitustuki. [tark. 110]

2.   Komissio Mahdollisimman laajan yleisön saavuttamiseksi komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat tätä rahoitusvälinettä tämän rahoitusvälineen täytäntöönpanoa ja sen toimia ja tuloksia. Komissio julkaisee erityisesti tiedot temaattisen rahoitusvälineen vuotuisten ja monivuotisten ohjelmien kehittämisestä. Komissio julkaisee myös luettelon toimista, jotka on valittu tuettavaksi temaattisesta rahoitusvälineestä, julkisesti saatavilla olevalla verkkosivustolla ja päivittää luetteloa vähintään kolmen kuukauden välein. Tälle rahoitusvälineelle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä poliittisten painopisteiden täytäntöönpanoa koskevaa komission tiedottamista sikäli kuin painopisteet liittyvät tämän asetuksen tavoitteisiin. Komissio voi erityisesti edistää parhaita käytäntöjä ja tietojen vaihtoa rahoitusvälineen täytäntöönpanon osalta. [tark. 111]

2 a.     Komissio julkaisee 2 kohdassa tarkoitetut tiedot avoimessa koneellisesti luettavassa muodossa, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/98/EY  (53) 5 artiklan 1 kohdassa säädetään, minkä ansiosta tietoja voidaan luokitella, niihin voidaan tehdä hakuja, niistä voidaan poimia otteita, niitä voidaan verrata ja käyttää uudelleen. Tiedot on voitava luokitella painopisteiden, erityistavoitteen, toimien tukikelpoisten kokonaiskustannusten, hankkeiden kokonaiskustannusten, hankintamenettelyjen kokonaiskustannusten, tuensaajan nimen ja toimeksisaajan nimen perusteella. [tark. 112]

2 b.     Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tiedot yhteisesti hallinnoitujen ohjelmien kehityksestä, jotta komissio voi julkistaa ne verkkosivustollaan. [tark. 113]

4 JAKSO

TUKI JA TÄYTÄNTÖÖNPANO YHTEISTYÖHÖN PERUSTUVAN, SUORAN JA VÄLILLISEN HALLINNOINNIN KAUTTA

23 artikla

Hätäapu

1.   Rahoitusvälineestä myönnetään Komissio voi päättää myöntää poikkeustapauksissa rahoitustukea kiireellisiin tarpeisiin ja erityistarpeisiin asianmukaisesti perustellussa hätätilanteessa, joka johtuu ja viimeisenä keinona. Nämä tilanteet voivat johtua äkillisestä ja poikkeuksellisesta paineesta, kun suuri tai suhteeton määrä kolmansien maiden kansalaisia on ylittänyt, ylittää tai odotetaan ylittävän yhden tai useamman jäsenvaltion ulkorajat erityisesti rajaosuuksilla, joilla vaikutuksen on todettu olevan sellainen, että se vaarantaa koko Schengen-alueen toimivuuden, tai mistä tahansa muusta tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvasta tilanteesta, johon liittyy äkillinen ja poikkeuksellinen paine, ja joka vaatii välitöntä toimintaa asianmukaisesti perustellusta hätätilanteesta , joka edellyttää kiireellisiä toimia ulkorajoilla. Komissio ilmoittaa asiasta viipymättä Euroopan parlamentille ja neuvostolle . [tark. 114]

2.   Hätäapua voidaan myöntää erillisvirastoihin suoraan myönnettävinä avustuksina.

3.   Jäsenvaltioiden ohjelmiin voidaan 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti lasketun osuuden lisäksi osoittaa hätäapua edellyttäen, että se merkitään ohjelmassa hätäavuksi. Rahoitusta ei saa käyttää muihin ohjelman toimiin paitsi asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa ja jos komissio hyväksyy sen ohjelman muuttamisen kautta.

4.   Suoran hallinnoinnin kautta myönnettävät avustukset myönnetään ja niitä hallinnoidaan varainhoitoasetuksen [VIII osaston] mukaisesti.

4 a.     Hätäapuun voidaan sisällyttää menoja, jotka ovat aiheutuneet ennen avustushakemuksen jättämispäivää tai tukipyyntöä, mutta eivät ennen 1 päivää tammikuuta 2021, jos tämä on välttämätöntä toimen toteuttamiseksi. [tark. 115]

4 b.     Hätäapu on toimitettava tavalla, joka on täysin yhdenmukainen unionin säännöstön sekä unionin ja jäsenvaltioiden sellaisten kansainvälisiin sopimuksiin perustuvien velvoitteiden kanssa, joiden allekirjoittajia ne ovat. [tark. 116]

24 artikla

Kumulatiivinen, täydentävä ja yhdistetty rahoitus

1.   Toimi, joka on saanut rahoitusta rahoitusvälineestä, voi saada rahoitusta myös muusta unionin ohjelmasta, mukaan lukien yhteistyössä hallinnoitavista rahastoista, edellyttäen, että rahoitusosuudet eivät kata samoja kuluja. Kunkin rahoitusta myöntävän unionin ohjelman sääntöjä sovelletaan sen toimeen osoitettavaan rahoitusosuuteen. Kumulatiivinen rahoitus ei saa ylittää toimen tukikelpoisia kokonaiskustannuksia ja unionin eri ohjelmista saatava tuki voidaan laskea määräsuhteessa tukiedellytykset vahvistavien asiakirjojen mukaisesti. Unionin muista ohjelmista saatavat rahoitusosuudet tämän rahoitusvälineen mukaisiin toimiin esitetään tapauksen mukaan komission työohjelmissa tai kansallisissa ohjelmissa ja vuotuisissa tuloksellisuuskertomuksissa. [tark. 117]

2.   Toimet Operaatiot , joille on myönnetty huippuosaamismerkki, tai jotka täyttävät seuraavat kumulatiiviset vastaavat edellytykset: [tark. 118]

a)

ne on arvioitu rahoitusvälineeseen perustuvan ehdotuspyynnön yhteydessä;

b)

ne täyttävät ehdotuspyynnössä esitetyt laatua koskevat vähimmäisvaatimukset;

c)

niitä ei voida rahoittaa kyseisen ehdotuspyynnön perusteella budjettirajoitusten takia, mutta

ne voivat saada tukea Euroopan aluekehitysrahastosta, koheesiorahastosta, Euroopan sosiaalirahasto plussasta tai Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta asetuksen (EU) N:o …/… [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 67 artiklan 5 kohdan ja asetuksen (EU) N:o …/… [yhteisen maatalouspolitiikan rahoitus, hallinnointi ja seuranta] 8 artiklan mukaisesti unionin rakennerahastoista edellyttäen, että tällaiset toimet ovat yhdenmukaisia asianomaisen ohjelman tavoitteiden kanssa. Tukea myöntävän rahaston tai rahoitusvälineen sääntöjä sovelletaan. [tark. 119]

5 JAKSO

SEURANTA, RAPORTOINTI JA ARVIOINTI

1 alajakso

Yhteiset säännökset

25 artikla

Seuranta ja raportointi

1.   Komissio antaa vähintään kerran vuodessa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tietoja tuloksellisuudesta liitteen V mukaisesti varainhoitoasetuksen 43 41 artiklan 3 kohdan h alakohdan i alakohdan iii alakohdasta johtuvaa raportointivelvollisuutta noudattaen. [tark. 120]

2.   Komissiolla on valta antaa delegoituja säädöksiä 29 artiklan mukaisesti liitteen V muuttamiseksi, jotta Euroopan parlamentille ja neuvostolle annettaviin tuloksellisuutta koskeviin tietoihin voidaan tehdä tarvittavat mukautukset.

3.   Indikaattorit, joiden avulla raportoidaan rahoitusvälineen edistymisestä tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamisessa, esitetään liitteessä VIII. Tuotosindikaattorien perustasona käytetään nollaa. Vuodelle 2024 asetettujen välitavoitteiden ja vuodelle 2029 asetettujen tavoitteiden on oltava kumulatiivisia. Yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitavien määrärahojen osalta on käytettävä yhteisiä indikaattoreita. Komission saamat tiedot tuotos- ja tulosindikaattoreista annetaan pyynnöstä Euroopan parlamentin ja neuvoston saataville. [tark. 121]

4.   Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että ohjelman toteuttamisen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Sitä varten unionin varojen saajille ja tarvittaessa jäsenvaltioille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

5.   Jotta voidaan varmistaa, että edistystä rahoitusvälineen tavoitteiden saavuttamisessa voidaan arvioida tehokkaasti, komissiolla on valta antaa delegoituja säädöksiä 29 artiklan mukaisesti liitteen VIII muuttamiseksi näin indikaattoreita voidaan tarvittaessa tarkastella uudelleen ja täydentää; ja tätä asetusta voidaan täydentää seuranta- ja arviointikehyksen perustamista, mukaan luettuna jäsenvaltioiden toimittamia tietoja, koskevilla säännöksillä.

5 a.     Yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitavien määrärahojen osalta seurannan ja raportoinnin on perustuttava liitteessä VI esitettyihin tukitoimityyppeihin. Siirretään komissiolle valta antaa 29 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä odottamattomiin tai uusiin olosuhteisiin reagoimiseksi tai rahoituksen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi. [tark. 122]

5 b.     Komissio kiinnittää erityistä huomiota 5 artiklan ja 12 artiklan 10 ja 11 kohdan mukaisten kolmansien maiden toteuttamien, niissä toteutettujen tai niihin liittyvien toimien seurantaan. [tark. 123]

26 artikla

Arviointi

1.   Komissio suorittaa tämän asetuksen, mukaan lukien tämän rahoitusvälineen mukaisesti toteutettujen toimien, väliarvioinnin ja jälkiarvioinnin. Komissio esittää väliarvioinnin tämän asetuksen täytäntöönpanosta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024. Väliarvioinnissa tarkastellaan rahaston tuloksellisuutta, tehokkuutta, yksinkertaistamista ja joustavuutta. Tarkemmin sanoen siihen on sisällyttävä arvio [tark. 124]

a)

edistymisestä tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamisessa ottaen huomioon kaikki jo käytettävissä olevat asiaankuuluvat tiedot, erityisesti jäsenvaltioiden 30 artiklan mukaisesti toimittamat vuotuiset tuloksellisuuskertomukset ja liitteessä VIII vahvistetut tuotos- ja tulosindikaattorit; [tark. 125]

b)

tämän rahoitusvälineen mukaisesti toteutettujen toimien ja operaatioiden unionin tason lisäarvosta; [tark. 126]

c)

rahoitusvälineen vaikutuksesta ulkorajojen nykyisten ja tulevien haasteiden ratkaisemiseen ja yhteisen viisumipolitiikan kehittämiseen sekä rahoitusvälineen käytöstä Schengenin arviointimekanismin ja haavoittuvuusarvioinnin yhteydessä havaittujen puutteiden korjaamiseen; [tark. 127]

d)

siitä, ovatko liitteessä II esitetyt täytäntöönpanotoimenpiteet ja liitteessä III esitetyt toimet edelleen tarpeellisia ja asianmukaisia; [tark. 128]

e)

tästä rahoitusvälineestä tuettujen toimien ja unionin muista rahastoista myönnettävän tuen välisestä johdonmukaisuudesta ja täydentävyydestä; [tark. 129]

Väliarvioinnissa on otettava huomioon jälkiarvioinnin tulokset ulkorajojen ja viisumipolitiikan edellisen rahoitusvälineen pitkän aikavälin vaikutuksista osana sisäisen turvallisuuden rahastoa vuosiksi 2014–2020. [tark. 130]

1 a.     Komissio suorittaa jälkiarvioinnin 31 päivään tammikuuta 2030 mennessä. Komissio toimittaa samaan päivään mennessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle arviointikertomuksen. Jälkiarvioinnissa on arvioitava 1 kohdassa esitettyjä seikkoja. Tässä mielessä on arvioitava rahoitusvälineen pitkän aikavälin vaikutuksia seuraavan rahaston mahdollista uusimista tai muuttamista koskevan päätöksen perustaksi. [tark. 131]

2.   Väliarviointi ja jälkiarviointi on suoritettava oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa asetuksen (EU) N:o …/… [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 40 artiklassa vahvistetun aikataulun tämän asetuksen 14 artiklan mukaisesti. [tark. 132]

2 a.     Väliarvioinnissaan ja jälkiarvioinnissaan komissio kiinnittää erityistä huomiota 5 artiklan ja 12 artiklan 10 ja 11 kohdan mukaisten kolmansien maiden toteuttamien, niissä toteutettujen tai niihin liittyvien toimien arviointiin. [tark. 133]

2 alajakso

Yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia koskevat säännöt

27 artikla

Vuotuiset tuloksellisuuskertomukset

1.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle 15 päivään helmikuuta 2023 mennessä ja tämän jälkeen vuosittain samaan päivään mennessä vuoteen 2031 saakka asetuksen (EU) N:o …/… [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 36 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu vuotuinen tuloksellisuuskertomus. Vuonna 2023 toimitetun kertomuksen on katettava ohjelman täytäntöönpano 30 päivään kesäkuuta 2022 saakka. Jäsenvaltioiden on julkaistava nämä kertomukset erityisellä verkkosivustolla ja toimitettava ne Euroopan parlamentille ja neuvostolle. [tark. 134]

2.   Vuotuisessa tuloksellisuuskertomuksessa on oltava erityisesti tiedot seuraavista:

a)

edistyminen ohjelman täytäntöönpanossa ja välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisessa ottaen huomioon viimeisimmät tiedot asetuksen (EU) N:o …/… [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 37 artiklan mukaisesti komissiolle toimitetut kumulatiiviset tiedot ; [tark. 135]

a a)

kansallisen ohjelman tilinpäätöksen erittely perityistä summista, ennakkomaksuista lopullisille edunsaajille ja tosiasiallisesti aiheutuneista menoista; [tark. 136]

b)

ohjelman tuloksellisuuteen vaikuttavat tekijät ja niiden korjaamiseksi toteutetut toimenpiteet , mukaan luettuina perustellut lausunnot, jotka komissio on antanut SEUT-sopimuksen 258 artiklan mukaisen rikkomusmenettelyn yhteydessä ; [tark. 137]

c)

rahoitusvälineestä tuettujen toimien ja unionin muista rahastoista, erityisesti unionin ulkoisista rahoitusvälineistä ja muista kolmansissa maissa olevista tai niihin rahoitusta myöntävistä tai kolmansiin maihin liittyvistä rahastoista, myönnettävän tuen välinen täydentävyys , yhteensovittaminen ja yhdenmukaisuus ; [tark. 138]

d)

ohjelman rahoitusosuus asiaa koskevan unionin säännöstön ja toimintasuunnitelmien täytäntöönpanoon;

d a)

perusoikeuksia koskevien vaatimusten noudattaminen; Tark. 139]

e)

viestintä- ja näkyvyystoimien toteuttaminen;

f)

mahdollistavien edellytysten täyttyminen ja niiden soveltaminen koko ohjelmakauden ajan.;

f a)

kolmannessa maassa toteutettavien tai kolmanteen maahan liittyvien hankkeiden täytäntöönpano. [tark. 140]

3.   Komissio voi esittää huomautuksia vuotuisesta tuloksellisuuskertomuksesta kahden kuukauden kuluessa sen vastaanottamisesta. Jos komissio ei esitä huomautuksia tässä määräajassa, kertomus katsotaan hyväksytyksi. Kun komissio on hyväksynyt vuotuiset tuloksellisuuskertomukset, se toimittaa yhteenvedon niistä Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja julkaisee yhteenvedot vuotuisista tuloksellisuuskertomuksista erityisellä verkkosivustolla. [tark. 141]

4.   Tämän artiklan täytäntöönpanon yhdenmukaisten edellytysten varmistamiseksi komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksen, jossa vahvistetaan vuotuisen tuloksellisuuskertomuksen malli. Tämä täytäntöönpanosäädös hyväksytään 30 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

28 artikla

Seuranta ja raportointi

1.   Asetuksen (EU) N:o …/… [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] IV osaston mukaisen seurannan ja raportoinnin on perustuttava liitteessä VI olevissa taulukoissa 1, 2 ja 3 esitettyihin tukitoimityyppeihin. Odottamattomiin tai uusiin olosuhteisiin reagoimiseksi tai rahoituksen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi komissiolla on valta antaa 29 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä liitteen VI muuttamiseksi.

2.   Yhteisiä indikaattoreita on käytettävä asetuksen (EU) N:o …/… [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 12 artiklan 1 kohdan, 17 artiklan ja 37 artiklan mukaisesti. [tark. 142]

III LUKU

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

29 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle 31 päivään joulukuuta 2028 saakka 8, 12, 15, 25 ja 28 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. [tark. 143]

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 8, 12, 15, 25 ja 28 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan kyseisessä päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen. [tark. 144]

4.   Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.   Edellä olevan 8, 12, 15, 25 ja 28 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella. [tark. 145]

30 artikla

Komiteamenettely

1.   Komissiota avustaa turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston, sisäisen turvallisuuden rahaston ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen koordinointikomitea. Kyseinen komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

3.   Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi. Tätä ei sovelleta 27 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuun täytäntöönpanosäädökseen. [tark. 146]

31 artikla

Siirtymäsäännökset

1.   Tämä asetus ei estä jatkamasta tai muuttamasta toimia ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen puitteissa, joka perustettiin osana sisäisen turvallisuuden rahastoa vuosiksi 2014–2020 asetuksella (EU) N:o 515/2014, jota sovelletaan edelleen kyseisiin toimiin niiden päättymiseen saakka.

2.   Rahoitusvälineen määrärahat voivat kattaa myös teknisen ja hallinnollisen avun menoja, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa siirtyminen rahoitusvälineen ja sen edeltäjän, ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen, joka perustettiin osana sisäisen turvallisuuden rahastoa vuosiksi 2014–2020 asetuksella (EU) N:o 515/2014, puitteissa hyväksyttyjen toimenpiteiden välillä.

32 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty …

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja


(1)  EUVL C , , s. .

(2)  EUVL C , , s. .

(3)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 13. maaliskuuta 2019.

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1624, annettu 14 päivänä syyskuuta 2016, Eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 863/2007, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2007/2004 ja neuvoston päätöksen 2005/267/EY kumoamisesta (EUVL L 251, 16.9.2016, s. 1).

(5)  COM(2015)0240, 13.5.2015.

(6)  http://www.consilium.europa.eu/en/press/press-releases/2016/12/15/euco-conclusions-final/

(7)  Eurooppa-neuvoston päätelmät, 22. ja 23. kesäkuuta 2017.

(8)  COM(2017)0794.

(9)   Komission 29 päivänä huhtikuuta 2017 antama lausunto maahantulon hallinnasta Slovenian ja Kroatian välisellä rajalla.

(10)   Komission suositus (EU) 2017/1804, annettu 3 päivänä lokakuuta 2017, sisärajavalvonnan väliaikaista palauttamista Schengen-alueella koskevien Schengenin rajasäännöstön säännösten soveltamisesta (EUVL L 259, 7.10.2017, s. 25).

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 515/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen perustamisesta osana sisäisen turvallisuuden rahastoa ja päätöksen N:o 574/2007/EY kumoamisesta (EUVL L 150, 20.5.2014, s. 143).

(12)  EUVL L […], […], s.

(13)  EUVL L […], […], s.

(14)  EUVL L 144, 6.6.2007, s. 22.

(15)  Asetus (EU) 2017/2226, annettu 30 päivänä marraskuuta 2017, rajanylitystietojärjestelmän (EES) perustamisesta jäsenvaltioiden ulkorajat ylittävien kolmansien maiden kansalaisten maahantuloa, maastalähtöä ja pääsyn epäämistä koskevien tietojen rekisteröimiseksi ja edellytysten määrittämisestä pääsylle EES:n tietoihin lainvalvontatarkoituksissa sekä Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen ja asetusten (EY) N:o 767/2008 ja (EU) N:o 1077/2011 muuttamisesta (EUVL L 327, 9.12.2017, s. 20).

(16)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 767/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, viisumitietojärjestelmästä (VIS) ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevasta jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta (VIS-asetus) (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 60).

(17)  COM(2016)0731, 16.11.2016.

(18)  COM(2016)0272, 4.5.2016.

(19)  COM(2016)0881, 0882 ja 0883, 21.12.2016.

(20)  COM(2017)0344, 29.6.2017.

(21)  COM(2017)0794, 12.12.2017.

(22)  EUCO 22/15 CO EUR 8 CONCL 3.

(23)  Neuvoston asetus (EU) N:o 1053/2013, annettu 7 päivänä lokakuuta 2013, arviointi- ja valvontamekanismin perustamisesta Schengenin säännöstön soveltamisen varmistamista varten (EUVL L 295, 6.11.2013, s. 27).

(24)  EUVL L 236, 23.9.2003, s. 946.

(25)  Neuvoston asetus (EY) N:o 693/2003, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2003, erityisen kauttakulkua helpottavan asiakirjan (FTD) ja rautateitse tapahtuvaa kauttakulkua helpottavan asiakirjan (FRTD) käyttöön ottamisesta sekä yhteisen konsuliohjeiston ja yhteisen käsikirjan muuttamisesta (EUVL L 99, 17.4.2003, s. 8).

(26)  Neuvoston asetus (EY) N:o 694/2003, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2003, asetuksessa (EY) N:o 693/2003 säädettyjen kauttakulkua helpottavan asiakirjan (FTD) ja rautateitse tapahtuvaa kauttakulkua helpottavan asiakirjan (FRTD) yhtenäisestä kaavasta (EUVL L 99, 17.4.2003, s. 15).

(27)  EUVL L […], […], s.

(28)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1406/2002, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2002, Euroopan meriturvallisuusviraston perustamisesta (EYVL L 208, 5.8.2002, s. 1).

(29)  Neuvoston asetus (EY) N:o 768/2005, annettu 26 päivänä huhtikuuta 2005, yhteisön kalastuksenvalvontaviraston perustamisesta ja yhteiseen kalastuspolitiikkaan sovellettavasta valvontajärjestelmästä annetun asetuksen (ETY) N:o 2847/93 muuttamisesta (EUVL L 128, 21.5.2005, s. 1).

(30)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1052/2013, annettu 22 päivänä lokakuuta 2013, Euroopan rajavalvontajärjestelmän (Eurosur) perustamisesta (EUVL L 295, 6.11.2013, s. 11).

(31)  EUVL C , , s. .

(32)  EUVL C , , s. .

(33)  EUVL C […], […], s. […].

(34)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(35)  Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).

(36)  Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

(37)  Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).

(38)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).

(39)  Neuvoston päätös 2013/755/EU, annettu 25 päivänä marraskuuta 2013, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin (MMA-assosiaatiopäätös) (EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1).

(40)  Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välillä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehty toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1).

(41)  EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(42)  EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.

(43)  EYVL L 176, 10.7.1999, s. 36.

(44)  Neuvoston päätös 1999/437/EY, tehty 17 päivänä toukokuuta 1999, tietyistä Euroopan unionin neuvoston, Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä viimeksi mainittujen osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä (EYVL L 176, 10.7.1999, s. 31).

(45)  EUVL L 53, 27.2.2008, s. 52.

(46)  Neuvoston päätös 2008/146/EY, tehty 28 päivänä tammikuuta 2008, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen, Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (EUVL L 53, 27.2.2008, s. 1).

(47)  EUVL L 160, 18.6.2011, s. 21.

(48)  Neuvoston päätös 2011/350/EU, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2011, Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen, joka koskee Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä tehtävän pöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin puolesta, siltä osin kuin kyse on tarkastusten poistamisesta sisärajoilta ja henkilöiden liikkumisesta rajojen yli (EUVL L 160, 18.6.2011, s. 19).

(49)  Neuvoston päätös 2002/192/EY, tehty 28 päivänä helmikuuta 2002, Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin (EYVL L 64, 7.3.2002, s. 20).

(50)  EUVL L […], […], s.

(51)  EUVL L […], […], s.

(52)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/399, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2016, henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta unionin säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) (EUVL L 77, 23.3.2016, s. 1).

(53)   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/98/EY, annettu 17 päivänä marraskuuta 2003, julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä (EUVL L 345, 31.12.2003, s. 90).

LIITE I

Ohjelmien rahoituksen kohdentamisen perusteet yhteistyöhön perustuvassa hallinnoinnissa

1.

10 artiklassa tarkoitetut käytettävissä olevat varat jaetaan jäsenvaltioiden kesken seuraavasti:

a)

kukin jäsenvaltio saa rahoitusvälineestä 5 000 000 euron kiinteän määrän vain ohjelmakauden alussa;

b)

Liettualle kohdennetaan 157 200 000 euron määrä erityistä kauttakulkujärjestelyä varten vain ohjelmakauden alussa;

c)

ja loput 10 artiklassa tarkoitetuista varoista jaetaan seuraavien perusteiden mukaisesti:

30 prosenttia – maaulkorajat;

35 prosenttia – meriulkorajat;

20 prosenttia – lentoasemat;

15 prosenttia – konsulaatit.

2.

Edellä 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut maa- ja meriulkorajoihin käytettävissä olevat varat jaetaan jäsenvaltioiden kesken seuraavasti:

a)

70 prosenttia niiden maaulkorajojen ja meriulkorajojen pituudelle, joka lasketaan kullekin asetuksessa (EU) N:o 1052/2013 määritellylle rajaosuudelle 11 kohdan mukaisesti määriteltyjen painotustekijöiden perusteella; ja

b)

30 prosenttia maa- ja meriulkorajojen työmäärälle, joka määritellään 7 kohdan a alakohdan mukaisesti.

3.

Euroopan raja- ja merivartiovirasto määrittää 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun painotuksen 11 kohdan mukaisesti.

4.

Edellä 1 kohdan c alakohdassa mainitut lentoasemien osalta käytettävissä olevat varat jaetaan jäsenvaltioiden kesken lentoasemista aiheutuvan, 7 kohdan b alakohdan mukaisesti määritellyn työmäärän mukaan.

5.

Edellä 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut konsulaattien käytettävissä olevat varat jaetaan jäsenvaltioiden kesken seuraavasti:

a)

50 prosenttia neuvoston asetuksen (EY) N:o 539/2001 (1) liitteessä I luetelluissa maissa olevien jäsenvaltioiden konsulaattien (mukaan lukien kunniakonsulaatit) määrälle ja

b)

50 prosenttia tämän liitteen 7 kohdan c alakohdan mukaisesti määritellylle työmäärälle, joka koskee viisumipolitiikan hoitoa jäsenvaltioiden konsulaateissa asetuksen (EY) N:o 539/2001 liitteessä I luetelluissa maissa.

6.

Edellä 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettua varojen jakamista varten ”meriulkorajoilla” tarkoitetaan jäsenvaltioiden aluevesien ulkorajaa siten kuin se määritellään Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen 4–16 artiklan mukaisesti. Jos laittoman luvattoman muuttoliikkeen tai laittoman maahantulon ehkäiseminen edellyttää säännöllisesti toteutettavia pitkän matkan operaatioita, meriulkorajoilla tarkoitetaan kuitenkin sellaisten alueiden ulkorajaa, joilla uhka on merkittävä. Tällöin ”meriulkorajan” määritelmässä otetaan huomioon asianomaisen jäsenvaltion toimittamat operatiiviset tiedot kahdelta viime vuodelta. Tätä määritelmää käytetään yksinomaan tätä asetusta varten. [tark. 147]

7.

Rahoituksen alustavaa kohdentamista varten työmäärä arvioidaan niiden viimeisimpien keskimääräisten lukujen perusteella, jotka kattavat edeltävät 36 kuukautta ja ovat saatavilla tämän asetuksen ensimmäisenä soveltamispäivänä. Väliarviointia varten työmäärä arvioidaan niiden viimeisimpien keskimääräisten lukujen perusteella, jotka kattavat vuonna 2024 tehtävän väliarvioinnin aikaan saatavilla olevat edeltävät 36 kuukautta. Työmäärän arviointi perustuu seuraaviin tekijöihin:

a)

maaulkorajat ja meriulkorajat:

1)

70 60  prosenttia – ulkorajan ylitysten määrä rajan virallisilla ylityspaikoilla; [tark. 148]

2)

30 20  prosenttia – ulkorajalta käännytettyjen kolmansien maiden kansalaisten määrä; [tark. 149]

2 a)

20 prosenttia – henkilöt, jotka ovat tehneet kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen tai jotka on merkitty perheenjäseniksi tällaiseen hakemukseen ja joiden hakemuksia on käsitelty Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/32/EU  (2) 43 artiklassa tarkoitetun rajamenettelyn mukaisesti;[tark. 150]

b)

lentoasemilla:

1)

70 prosenttia – ulkorajan ylitysten määrä rajan virallisilla ylityspaikoilla;

2)

30 prosenttia – ulkorajalta käännytettyjen kolmansien maiden kansalaisten määrä;

c)

konsulaateissa:

viisumihakemusten määrä lyhytaikaista oleskelua tai lentoaseman kauttakulkua varten.

8.

Edellä 5 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen konsulaattien määrän vertailuluvut lasketaan viisumihakemusten käsittelyä ja myönnettyjen viisumien muuttamista varten laaditusta käsikirjasta 19 päivänä maaliskuuta 2010 annetun komission päätöksen C(2010)1620 liitteessä 28 olevien tietojen mukaisesti.

Jos jäsenvaltiot eivät ole toimittaneet kyseisiä tilastoja, käytetään viimeisimpiä saatavilla olevia kyseisiä jäsenvaltioita koskevia tietoja. Jos jäsenvaltiosta ei ole saatavilla tietoja tai jos jäsenvaltio ei toimita tietoja kahtena peräkkäisenä vuotena , vertailuluku on nolla. [tark. 151]

9.

Vertailuluvut, joita tarkoitetaan

a)

7 kohdan a alakohdan 1 kohdassa ja 7 kohdan b alakohdan 1 alakohdassa, ovat viimeisimmät jäsenvaltion unionin lainsäädännön mukaisesti toimittamat tilastotiedot;

b)

7 kohdan a alakohdan 2 kohdassa ja 7 kohdan b alakohdan 2 alakohdassa, ovat viimeisimmät tilastotiedot, jotka komissio (Eurostat) on tuottanut jäsenvaltion unionin lainsäädännön mukaisesti toimittamien tietojen perusteella;

c)

7 kohdan c alakohdassa, ovat viimeisimmät komission viisumisäännöstön 46 artiklan mukaisesti julkaisemat viisumeita koskevat tilastot (3).

d)

Jos jäsenvaltiot eivät ole toimittaneet kyseisiä tilastoja, käytetään viimeisimpiä saatavilla olevia kyseisiä jäsenvaltioita koskevia tietoja. Jos jäsenvaltiosta ei ole saatavilla tietoja tai jos jäsenvaltio ei toimita tietoja kahtena peräkkäisenä vuotena , vertailuluku on nolla. [tark. 152]

10.

Euroopan raja- ja merivartiovirasto toimittaa komissiolle raportin varojen jakautumisesta maaulkorajojen, meriulkorajojen ja lentoasemien osalta 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla. Komissio asettaa raportin julkisesti saataville. [tark. 153]

11.

Rahoituksen alustavaa kohdentamista varten 10 kohdassa tarkoitetussa raportissa yksilöidään kunkin rajaosuuden keskimääräinen uhkataso vaikutustaso niiden viimeisimpien keskimääräisten lukujen perusteella, jotka kattavat edeltävät 36 kuukautta tämän asetuksen ensimmäisenä soveltamispäivänä. Väliarviointia varten 10 kohdassa tarkoitetussa raportissa yksilöidään kunkin rajaosuuden keskimääräinen uhkataso vaikutustaso niiden viimeisimpien keskimääräisten lukujen perusteella, jotka kattavat vuonna 2024 tehtävän väliarvioinnin aikaan saatavilla olevat edeltävät 36 kuukautta. Siinä määritetään kullekin rajaosuudelle oma painotustekijä soveltamalla asetuksessa (EU) N:o 1052/2013 määriteltyjä uhkatasoja vaikutustasoja : [tark. 154]

a)

kerroin 0,5: matala uhka vaikutustaso ; [tark. 155]

b)

kerroin 3: keskitason uhka vaikutustaso ; [tark. 156]

c)

kerroin 5: korkea uhka vaikutustaso ;. [tark. 157]

d)

tekijä 8: kriittinen uhka. [tark. 158]


(1)  Neuvoston asetus (EY) N:o 539/2001, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2001, luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske (EUVL L 81, 21.3.2001, s. 1).

(2)   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/32/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevista yhteisistä menettelyistä (EUVL L 180, 29.6.2013, s. 60).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 810/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta (viisumisäännöstö) (EUVL L 243, 15.9.2009, s. 1).

LIITE II

Täytäntöönpanotoimenpiteet

1.

Rahoitusväline edistää 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa esitetyn erityistavoitteen saavuttamista keskittymällä seuraaviin täytäntöönpanotoimenpiteisiin:

a)

rajavalvonnan parantaminen asetuksen (EU) 2016/1624 4 artiklan a kohdan mukaisesti seuraavilla toimilla:

i.

tarkastusten toteuttamista ja valvontaa ulkorajoilla koskevien valmiuksien lisääminen, myös toimenpiteet rajat ylittävän rikollisuuden, kuten maahantulijoiden salakuljetuksen, ihmiskaupan ja terrorismin, estämiseksi ja havaitsemiseksi estämiseen ja havaitsemiseen liittyvät toimenpiteet samoin kuin sellaisten henkilöiden palveluihin ohjaamiseen liittyvät toimenpiteet, jotka ovat kansainvälisen suojelun tarpeessa tai haluavat tehdä kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen ; [tark. 159]

ii.

etsintä- ja pelastustoimien tukeminen osana merirajojen valvontaa; [tark. 160]

iii.

Schengen-alueella toteutettavat tekniset ja operatiiviset toimenpiteet, jotka liittyvät rajavalvontaan , edellyttäen että toimenpiteet eivät muodosta uhkaa vapaalle liikkuvuudelle ; [tark. 161]

iv.

sisäisen turvallisuuden riskien analysointi ja ulkorajojen toimintaan tai turvallisuuteen mahdollisesti vaikuttavien uhkien analysointi;

v.

niiden jäsenvaltioiden tukeminen osana tämän asetuksen soveltamisalaa, joihin kohdistuu suhteeton olemassa oleva tai mahdollinen muuttopaine EU:n ulkorajoilla 23 artiklassa tarkoitettu hätätilanne , esimerkiksi teknisen ja operatiivisen tuen kautta ja lähettämällä muuttoliikkeen hallinnan tukiryhmiä hotspot-alueille. [tark. 162]

b)

eurooppalaisen raja- ja merivartioviraston kehittäminen edelleen yhteisen valmiuksien kehittämisen, yhteisten hankintojen, yhteisten normien vahvistamisen ja muiden sellaisten toimenpiteiden kautta, jolla virtaviivaistetaan jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja Euroopan raja- ja merivartioviraston välistä yhteistyötä ja koordinointia kehittämiseksi edelleen, edistäminen ; [tark. 163]

c)

virastojen välisen yhteistyön lisääminen kansallisella tasolla rajavalvonnasta tai rajalla toteutetuista tehtävistä vastaavien kansallisten viranomaisten välillä sekä EU:n tasolla jäsenvaltioiden välillä tai jäsenvaltioiden ja asiaankuuluvien unionin elinten, toimistojen ja virastojen tai kolmansien maiden , ulkoisista toimista vastaavat virastot mukaan luettuina, välillä; [tark. 164]

d)

unionin säännöstön yhdenmukaisen soveltamisen varmistaminen ulkorajoilla esimerkiksi toteuttamalla suosituksia, jotka perustuvat laadunvalvontamekanismeihin, esimerkiksi Schengenin arviointimekanismiin asetuksen (EU) N:o 1053/2013 mukaisesti, haavoittuvuusarviointeihin asetuksen (EU) 2016/1624 mukaisesti ja kansallisiin laadunvalvontamekanismeihin;

e)

niiden laaja-alaisten tietojärjestelmien perustaminen, toiminta ja ylläpito rajavalvonnan alalla, joista jo säädetään unionin lainsäädännössä, myös näiden tietojärjestelmien ja niiden viestintäinfrastruktuurin yhteentoimivuus ja toimet tietojen laadun ja niiden toimittamisen parantamiseksi . [tark. 165]

e a)

valmiuksien lisääminen avun antamiseksi merihätään joutuneille ihmisille, erityisesti tukemalla etsintä- ja pelastustoimintaa; [tark. 166]

e b)

etsintä- ja pelastustoimien tukeminen osana merirajojen valvontaa [tark. 167]

2.

Rahoitusväline edistää 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa esitetyn erityistavoitteen saavuttamista keskittymällä seuraaviin täytäntöönpanotoimenpiteisiin:

a)

tehokkaiden ja asiakasystävällisten palvelujen tarjoaminen viisuminhakijoille siten, että säilytetään viisumimenettelyn turvallisuus ja luotettavuus , kiinnittäen erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin henkilöihin ja lapsiin ; [tark. 168]

a a)

jäsenvaltioiden tukeminen viisumien myöntämisessä, mukaan lukien humanitaarisista syistä tai kansallisen edun tai kansainvälisten velvoitteiden vuoksi ja unionin uudelleensijoittamisohjelmaan tai sisäisten siirtojen ohjelmaan kuuluville henkilöille myönnettävät alueellisesti rajoitetut viisumit, sekä unionin viisumisäännöstön noudattamisessa kaikilta osin; [tark. 169]

b)

unionin viisumisäännöstön yhdenmukaisen soveltamisen varmistaminen, myös yhteisen viisumipolitiikan kehittäminen ja nykyaikaistaminen;

c)

yhteistyön eri muotojen kehittäminen jäsenvaltioiden välille viisumien käsittelyssä;

d)

laaja-alaisten tietojärjestelmien perustaminen päivittäminen , toiminta ja ylläpito yhteisen viisumipolitiikan alalla, myös näiden tietojärjestelmien ja niiden viestintäinfrastruktuurin yhteentoimivuus. [tark. 170]

LIITE III

Tuen soveltamisala

1.

Rahoitusvälineestä tuetaan 3 artiklan 2 kohdassa a alakohdassa tarkoitetun erityistavoitteen suhteen erityisesti seuraavia:

a)

infrastruktuuri, rakennukset, rajanylityspaikoilla edellytetyt järjestelmät ja palvelut hotspot-alueita ja rajanylityspaikkojen rajavalvontaa varten luvattomien rajanylitysten, laittoman luvattoman muuttoliikkeen ja rajat ylittävän rikollisuuden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi ulkorajoilla sekä laillisten matkustajien joustavan kulun varmistamiseksi sekä muuttovirtojen tehokas hallinnointi, myös sellaisten henkilöiden palveluihin ohjaamiseen liittyvät toimenpiteet, jotka ovat kansainvälisen suojelun tarpeessa tai haluavat tehdä kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen, siten että varmistetaan aina kyseisten henkilöiden ihmisarvoinen kohtelu ; [tark. 171]

b)

tehokkaaseen ja turvattuun rajavalvontaan tarvittavien toimintavälineiden, myös liikennevälineiden ja viestintäjärjestelmien, hallinnointi Euroopan raja- ja merivartioviraston kehittämien normien mukaisesti, jos sellaiset ovat olemassa;

c)

koulutus yhdennetyn eurooppalaisen rajaturvallisuuden alalla tai sen kehittämiseen osallistuminen ottaen huomioon operatiiviset tarpeet ja riskianalyysi, sekä , riskianalyysi sekä maakohtaisissa suosituksissa yksilöidyt haasteet, aina perusoikeuksia täysin noudattaen; [tark. 172]

d)

yhteisten yhteyshenkilöiden tilapäinen siirto kolmansiin maihin asetuksessa (EU) N:o …/ … [maahanmuuttoalan yhteyshenkilöverkostoja koskeva asetus] (1) määritellyllä tavalla ja rajavartijoiden ja muiden asiaankuuluvien asiantuntijoiden tilapäinen siirto jäsenvaltioon tai jäsenvaltiosta kolmanteen maahan, yhteistyön ja asiantuntijoiden tai yhteyshenkilöiden verkostojen operatiivisen kapasiteetin lisääminen sekä parhaiden käytänteiden vaihto ja eurooppalaisten verkostojen valmiuksien parantaminen unionin toimintalinjojen arvioinnissa, edistämisessä, tukemisessa ja kehittämisessä; [tark. 173]

e)

tutkimukset, pilottihankkeet ja muut toimet, joilla pyritään toteuttamaan tai kehittämään yhdennettyä eurooppalaista rajaturvallisuutta, esimerkiksi Euroopan raja- ja merivartioviraston kehittäminen edelleen yhteisen valmiuksien kehittämisen, yhteisten hankintojen, yhteisten normien vahvistamisen ja muiden sellaisten toimenpiteiden kautta, joilla virtaviivaistetaan jäsenvaltioiden ja Euroopan raja- ja merivartioviraston välistä yhteistyötä ja koordinointia , sekä sellaisten henkilöiden palveluihin ohjaamiseen liittyvät toimenpiteet, jotka ovat kansainvälisen suojelun tarpeessa tai haluavat tehdä kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen ; [tark. 174]

f)

toimet, joilla kehitetään muihin jäsenvaltioihin siirrettävissä olevia innovatiivisia menetelmiä tai käytetään uusia teknologioita, ja erityisesti turvallisuustutkimushankkeiden tulosten käyttäminen, kun Euroopan raja- ja merivartiovirasto on todennut asetuksen (EU) 2016/1624 37 artiklan mukaisesti toimiessaan, että tällainen käyttäminen edistää eurooppalaisen raja- ja merivartioston operatiivisten valmiuksien kehittämistä . Näitä innovatiivisia menetelmiä ja uusia teknologioita on käytettävä siten, että otetaan täysimääräisesti huomioon perusoikeudet ja oikeus henkilötietojen suojaan ; [tark. 175]

g)

ulkorajapolitiikan toteuttamiseen vaadittavat valmistelu- valmisteluvaiheet , seuranta-, hallinto- ja tekniset toimet, joilla esimerkiksi parannetaan Schengen-alueen hallintoa kehittämällä ja toteuttamalla asetuksessa (EU) N:o 1053/2013 vahvistettuja arviointimekanismeja Schengen-säännöstön ja Schengenin rajasäännöstön soveltamisen varmistamiseksi, mukaan lukien paikalla tehtäviin käynteihin osallistuvien komission ja jäsenvaltioiden asiantuntijoiden virkamatkakulut sekä toimenpiteet Euroopan raja- ja merivartioviraston asetuksen (EU) 2016/1624 mukaisesti tekemän haavoittuvuusarvioinnin jälkeen esitettyjen suositusten toteuttamiseksi; [tark. 176]

g a)

toimet, joilla parannetaan tietoteknisiin järjestelmiin tallennettujen tietojen laatua viisumien ja rajojen alalla ja toteutetaan paremmin rekisteröidyn oikeus tutustua omiin tietoihinsa ja oikaista tai poistaa ne tai rajoittaa niiden käsittelyä tämän rahoitusvälineen soveltamisalaan kuuluvien toimien yhteydessä; [tark. 208]

h)

tunnistaminen, sormenjälkien ottaminen, rekisteröinti, turvatarkastukset, kuulemiset, tietojen tarjoaminen, lääketieteellinen arviointi, haavoittuvuusarviointi ja tarvittaessa lääketieteellinen hoito sekä asianmukaisen menettelyn tarvittaessa asianmukaisen turvapaikkamenettelyn osoittaminen kolmansien maiden kansalaisille ulkorajoilla, erityisesti hotspot-alueilla; [tark. 177]

i)

toimet, joilla pyritään lisäämään sidosryhmien ja kansalaisten tietoisuutta unionin politiikoista ja tavoitteista, mukaan luettuna unionin poliittisia painopisteitä koskeva ulkoinen tiedotustoiminta;

j)

tilastollisten välineiden, menetelmien ja indikaattoreiden kehittäminen ottaen asianmukaisesti huomioon syrjimättömyysperiaatteen ; [tark. 178]

k)

operatiivinen tuki Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden täytäntöönpanoa varten;

k a)

parhaiden käytäntöjen ja asiantuntemuksen vaihto, myös perusoikeuksien suojelun osalta rajavalvonnan eri osatekijöiden yhteydessä, ja erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden tunnistamisen, välittömän avun tarjoamisen ja heidän ohjaamisensa suojelupalveluihin osalta; [tark. 179]

k b)

toimenpiteet toimintapolitiikkojen ja menettelyjen kehittämiseksi, seuraamiseksi ja arvioimiseksi, myös yhteisten tilastollisten välineiden, menetelmien ja indikaattorien soveltaminen edistymisen mittaamiseksi ja toimintapoliittisen kehityksen arvioimiseksi. [tark. 180]

2.

Rahoitusvälineestä tuetaan 3 artiklan 2 kohdassa b alakohdassa tarkoitetun erityistavoitteen suhteen erityisesti seuraavia:

a)

viisumihakemusten käsittelyä ja konsuliyhteistyötä varten tarvittava infrastruktuuri ja rakennukset, myös turvatoimet, sekä muut toimet, joilla pyritään parantamaan viisuminhakijoille tarkoitettuja palveluja;

b)

viisumihakemusten käsittelyä ja konsuliyhteistyötä varten tarvittavat toimintavälineet ja viestintäjärjestelmät;

c)

konsulaattien ja muun henkilöstön kouluttaminen yhteisen viisumipolitiikan ja konsuliyhteistyön , tarvittaessa myös perusoikeuksien noudattamisen, edistämiseksi; [tark. 181]

d)

parhaiden käytänteiden vaihto ja asiantuntijavaihto, myös asiantuntijoiden tilapäinen siirto, sekä eurooppalaisten verkostojen valmiuksien parantaminen unionin toimintalinjojen ja tavoitteiden arvioinnissa, edistämisessä, tukemisessa ja kehittämisessä edelleen , myös siksi, että voidaan suojella perusoikeuksia haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden tunnistamisessa, heidän välittömässä avustamisessa ja heidän ohjaamisessa suojelupalveluihin ; [tark. 182]

e)

tutkimukset, pilottihankkeet ja muut asianmukaiset toimet, esimerkiksi tietämyksen parantaminen analyysien, seurannan ja arviointien kautta;

f)

toimet, joilla kehitetään innovatiivisia menettelyjä tai otetaan käyttöön uusia teknologioita, joita voidaan siirtää muihin jäsenvaltioihin, ja erityisesti hankkeet, joiden tarkoituksena on unionin rahoittamien tutkimushankkeiden tulosten testaus ja validointi;

g)

valmistelu- valmisteluvaiheet , seuranta-, hallinto- ja tekniset toimet, joilla esimerkiksi parannetaan pyritään parantamaan Schengen-alueen hallintoa kehittämällä ja toteuttamalla asetuksessa (EU) N:o 1053/2013 vahvistettuja arviointimekanismeja Schengen-säännöstön ja soveltamisen varmistamiseksi, mukaan lukien paikalla tehtäviin käynteihin osallistuvien komission ja jäsenvaltioiden asiantuntijoiden virkamatkakulut; [tark. 183]

h)

viisumipolitiikkaa koskevat tiedotustoimet sidosryhmien ja kansalaisten keskuudessa, mukaan luettuna unionin poliittisia painopisteitä koskeva ulkoinen tiedotustoiminta;

i)

tilastollisten välineiden, menetelmien ja indikaattoreiden kehittäminen ottaen asianmukaisesti huomioon syrjimättömyysperiaatteen ja oikeuden henkilötietojen suojaan ; [tark. 184]

j)

operatiivinen tuki yhteisen viisumipolitiikan täytäntöönpanoa varten. ottaen asianmukaisesti huomioon syrjimättömyysperiaatteen; [tark. 185]

j a)

jäsenvaltioiden tukeminen viisumien myöntämisessä, mukaan lukien humanitaarisista syistä tai kansallisen edun tai kansainvälisten velvoitteiden vuoksi ja unionin uudelleensijoittamisohjelmaan tai sisäisten siirtojen ohjelmaan kuuluville henkilöille myönnettävät alueellisesti rajoitetut viisumit, sekä unionin viisumisäännöstön noudattamisessa kaikilta osin; [tark. 186]

3.

Rahoitusvälineestä tuetaan 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun toimintapoliittisen tavoitteen suhteen erityisesti seuraavia:

a)

laaja-alaisten tietojärjestelmien ja niihin liittyvien viestintäinfrastruktuurin osien ylläpitoa varten tarvittava infrastruktuuri ja rakennukset;

b)

laajamittaisten tietojärjestelmien moitteetonta toimintaa varten tarvittavat välineet ja viestintäjärjestelmät;

c)

laajamittaisiin viestintäjärjestelmiin liittyvä koulutus ja viestintä;

d)

laajamittaisten tietojärjestelmien kehittäminen ja päivittäminen;

e)

laajamittaisten tietojärjestelmien ja niiden yhteentoimivuuden toteuttamiseen liittyvät tutkimukset, konseptien oikeaksi todistaminen, pilottihankkeet ja muut asianmukaiset toimet;

f)

toimet, joilla kehitetään innovatiivisia menettelyjä tai otetaan käyttöön uusia teknologioita, joita voidaan siirtää muihin jäsenvaltioihin, ja erityisesti hankkeet, joiden tarkoituksena on unionin rahoittamien tutkimushankkeiden tulosten testaus ja validointi;

g)

tilastollisten välineiden, menetelmien ja indikaattoreiden kehittäminen laajoja tietojärjestelmiä varten viisumien ja rajojen alalla ottaen asianmukaisesti huomioon syrjimättömyysperiaatteen ja oikeuden henkilötietojen suojaan ; [tark. 187]

g a)

toimet, joilla parannetaan tietojen laatua ja toteutetaan paremmin rekisteröidyn oikeus tutustua omiin tietoihinsa ja oikaista tai poistaa ne tai rajoittaa niiden käsittelyä; [tark. 188]

h)

operatiivinen tuki laajamittaisten tietojärjestelmien toteuttamisen alalla.


(1)  EUVL C , , s. .

LIITE IV

Toimet, joiden yhteisrahoitusosuus voi olla suurempi 11 artiklan 3 kohdan ja 12 artiklan 14 kohdan mukaisesti

1)

Toimintavälineiden hankkiminen yhteisin hankintajärjestelyin Euroopan raja- ja merivartioviraston kanssa Euroopan raja- ja merivartioviraston käyttöön sen operatiivista toimintaa varten asetuksen (EU) 2016/1624 39 artiklan 14 kohdan mukaisesti.

2)

Toimet, joilla tuetaan yhteistyötä jäsenvaltion ja sen naapurina olevan sellaisen kolmannen maan virastojen välillä, jonka kanssa EU:lla on yhteinen maa- tai meriraja.

3)

Eurooppalaisen raja- ja merivartioston kehittäminen edelleen yhteisen valmiuksien kehittämisen, yhteisten hankintojen, yhteisten normien vahvistamisen ja muiden sellaisten toimenpiteiden kautta, jolla , joilla virtaviivaistetaan jäsenvaltioiden ja Euroopan raja- ja merivartioviraston välistä yhteistyötä ja koordinointia liitteessä II olevan 1 kohdan b alakohdassa esitetyllä tavalla Euroopan raja- ja rannikkovartioston kehittämiseksi edelleen, edistäminen . [tark. 189]

4)

Maahanmuuttoalan yhteyshenkilöiden yhteinen käyttö liitteessä III tarkoitetulla tavalla.

5)

Toimet ihmiskaupan uhrien tunnistamisen ja tukemisen parantamiseksi ja rajat ylittävän yhteistyön lisääminen ihmiskauppiaiden havaitsemiseksi rajavalvonnan puitteissa , myös kehittämällä ja tukemalla suojeluun ja ohjaamiseen tarkoitettuja mekanismeja . [tark. 190]

5 a)

yhdennettyjen lastensuojelujärjestelmien kehittäminen ulkorajoilla ja lasten suojelua muuttoliikkeen yhteydessä koskevan toimintapolitiikan kehittäminen, myös tarjoamalla henkilöstölle riittävää koulutusta ja vaihtamalla hyviä käytäntöjä jäsenvaltioiden kesken. [tark. 191]

6)

Toimet, jotka liittyvät uusien menetelmien tai teknologioiden käyttöönottoon, siirtoon, testaukseen ja validointiin, mukaan lukien unionin rahoittamaan turvallisuustutkimukseen liittyvät pilottihankkeet ja seurantatoimet liitteessä III tarkoitetulla tavalla. joilla parannetaan tietoteknisiin järjestelmiin tallennettujen tietojen laatua viisumien ja rajojen alalla ja joilla toteutetaan paremmin rekisteröidyn oikeus tutustua omiin tietoihinsa ja oikaista tai poistaa ne tai rajoittaa niiden käsittelyä tämän rahoitusvälineen soveltamisalaan kuuluvien toimien yhteydessä; [tark. 209]

6 a)

Toimet, joilla pyritään haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden tunnistamiseen, välittömän avun tarjoamiseen ja heidän ohjaamiseensa suojelupalveluihin. [tark. 193]

7)

Toimet hotspot-alueiden perustamiseksi ja hoitamiseksi niissä jäsenvaltioissa, joihin kohdistuu poikkeuksellinen ja suhteeton olemassa oleva tai mahdollinen muuttopaine.

8)

Viisumien käsittelyä koskevien yhteistyön muotojen kehittäminen edelleen jäsenvaltioiden kesken liitteessä II olevassa 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

9)

Jäsenvaltioiden konsuliedustuksen lisääminen viisumipakon piiriin kuuluvissa maissa, erityisesti niissä, joissa yksikään jäsenvaltio ei ole vielä edustettuna.

LIITE V

25 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut keskeiset tuloksellisuuden indikaattorit

a)

Erityistavoite 1: tuetaan eurooppalaisen raja- ja merivartioston ulkorajoilla toteuttamaa yhdennettyä eurooppalaista rajaturvallisuutta, josta vastaavat yhdessä Euroopan raja- ja merivartiovirasto ja rajavalvonnasta vastaavat kansalliset viranomaiset, laillisten rajanylitysten helpottamiseksi, laittoman luvattoman maahanmuuton ja rajat ylittävän rikollisuuden ehkäisemiseksi ja havaitsemiseksi ja muuttovirtojen hallitsemiseksi tehokkaalla tavalla; [tark. 194]

1)

niiden laittomien rajanylitysten määrä, jotka havaittiin EU:n ulkorajalla a) rajatarkastusasemien välissä ja b) rajatarkastusasemilla

Tietolähde: Euroopan raja- ja merivartiovirasto

2)

Niiden henkilöiden määrä, jotka saatiin kiinni vilpillisten matkustusasiakirjojen käytöstä rajatarkastusasemilla

Tietolähde: Euroopan raja- ja merivartiovirasto

2 a)

Niiden henkilöiden määrä, jotka ovat hakeneet kansainvälistä suojelua rajanylityspaikalla

Tietolähde: jäsenvaltiot [tark. 195]

2 b)

Niiden henkilöiden määrä, joilta on evätty maahantulo

Tietolähde: jäsenvaltiot [tark. 196]

b)

Erityistavoite 2: tuetaan yhteistä viisumipolitiikkaa laillisen matkustamisen helpottamiseksi ja ehkäistään muuttoliike- ja turvallisuusriskejä: jäsenvaltioiden yhdenmukaisemman lähestymistavan varmistamiseksi viisumien myöntämiseen ja laillisen matkustamisen helpottamiseksi ja turvallisuusriskien lieventämiseksi: [tark. 197]

1)

niiden henkilöiden määrä, jotka saatiin kiinni vilpillisten matkustusasiakirjojen käytöstä rahaston tukea saavissa konsulaateissa

Tietolähde: jäsenvaltiot

1 a)

Niiden henkilöiden määrä, jotka ovat hakeneet kansainvälistä suojelua jäsenvaltioiden konsulaateissa

Tietolähde: jäsenvaltiot [tark. 198]

2)

Keskimääräinen päätöksentekoaika (ja suuntaukset) viisumimenettelyssä.

Tietolähde: jäsenvaltiot

LIITE VI

Tukitoimityypit

TAULUKKO 1: TUKITOIMIEN KOODIT

I.

Euroopan yhdennetty rajaturvallisuus

001

Rajatarkastukset

002

Rajavalvonta – ilmavalvontakalusto

003

Rajavalvonta – maavalvontakalusto

004

Rajavalvonta – merivalvontakalusto

005

Rajavalvonta – automaattiset rajavalvontajärjestelmät

006

Rajavalvonta – muut toimenpiteet

007

Schengen-alueella toteutettavat tekniset ja operatiiviset toimenpiteet, jotka liittyvät rajavalvontaan

008

Tilannetietoisuus ja tiedonvaihto

009

Riskianalyysi

010

Tietojenkäsittely

011

Hotspot-alueet

011a

Haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden tunnistamiseen ja palveluihin ohjaamiseen liittyvät toimenpiteet [tark. 199]

011b

Sellaisten henkilöiden tunnistamiseen ja palveluihin ohjaamiseen liittyvät toimenpiteet, jotka ovat kansainvälisen suojelun tarpeessa tai haluavat tehdä kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen [tark. 200]

012

Eurooppalaisen raja- ja merivartioston kehittäminen

013

Virastojen välinen yhteistyö – kansallinen taso

014

Virastojen välinen yhteistyö – EU:n taso

015

Virastojen välinen yhteistyö – kolmansien maiden kanssa

016

Yhteisten maahanmuuttoalan yhteyshenkilöiden käyttö

017

Laaja-alaiset tietojärjestelmät – Eurodac rajaturvallisuustarkoituksiin

018

Laaja-alaiset tietojärjestelmät – rajanylitystietojärjestelmä

019

Laaja-alaiset tietojärjestelmät – EU:n matkustustieto- ja -lupajärjestelmä (ETIAS)

020

Laaja-alaiset tietojärjestelmät – Schengenin tietojärjestelmä (SIS II)

021

Laaja-alaiset tietojärjestelmät – yhteentoimivuus

022

Operatiivinen tuki – yhdennetty rajaturvallisuus

023

Operatiivinen tuki – Eurodac rajaturvallisuustarkoituksiin

024

Operatiivinen tuki – erityinen kauttakulkujärjestely

II.

Yhteinen viisumipolitiikka

001

Viisumihakemusten käsittelyn parantaminen

002

Konsulaattien tehokkuuden, asiakasystävällisyyden ja turvallisuuden parantaminen

003

Asiakirjojen turvallisuus / asiakirja-asiantuntijat

004

Yhteistyö konsuliasioissa

005

Konsuliedustuksen kattavuus

006

Laaja-alaiset tietojärjestelmät – viisumitietojärjestelmä (VIS)

007

Muut tietojärjestelmät viisumihakemusten käsittelyssä

008

Operatiivinen tuki – yhteinen viisumipolitiikka

009

Operatiivinen tuki – laaja-alaiset tietojärjestelmät viisumihakemusten käsittelyssä

010

Operatiivinen tuki – erityinen kauttakulkujärjestely

010a

Humanitaaristen viisumien myöntäminen [tark. 201]

III.

Tekninen tuki

001

Tiedotus ja viestintä

002

Valmistelu, täytäntöönpano, seuranta ja valvonta

003

Arviointi ja selvitykset, tietojenkeruu

003a

Tietojen laatu ja rekisteröidyn oikeudet tutustua omiin tietoihinsa ja oikaista tai poistaa ne tai rajoittaa niiden käsittelyä [tark. 202]

004

Valmiuksien kehittäminen


TAULUKKO 2: TOIMITYYPPIEN KOODIT

001

Infrastruktuuri ja rakennukset

002

Liikennevälineet

003

Muu operatiivinen välineistö

004

Viestintäjärjestelmät

005

Tietojärjestelmät

006

Koulutus

007

Parhaiden käytäntöjen vaihto – jäsenvaltioiden kesken

008

Parhaiden käytäntöjen vaihto – kolmansien maiden kanssa

009

Asiantuntijoiden lähettäminen

010

Tutkimukset, konseptien oikeaksi todistaminen, pilottihankkeet ja vastaavat toimet

011

Viestintätoimet

012

Tilastollisten välineiden, menetelmien ja indikaattoreiden kehittäminen

013

Tutkimushankkeiden käyttöönotto tai muu seuranta


TAULUKKO 3: TOTEUTUSTAPOJEN KOODIT

001

Erityistoimet

002

Hätäapu

003

Liitteessä IV luetellut toimet

004

Schengen-arviointeihin perustuvien suositusten toteuttaminen

005

Haavoittuvuusarviointia koskevien suositusten täytäntöönpano

006

Yhteistyö kolmansien maiden kanssa

007

Kolmansissa maissa toteutettavat toimet

LIITE VII

Operatiiviseen tukeen oikeutetut toimet

a)

Edellä 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa esitetyn erityistavoitteen mukaisesti operatiivinen tuki kattaa seuraavat kustannukset, mikäli Euroopan raja- ja merivartiovirasto ei kata niitä osana operatiivista toimintaansa:

1)

henkilöstökustannukset;

2)

välineistön ja infrastruktuurin huolto tai korjaus;

3)

käyttöönottokustannukset, myös hotspot-alueilla tämän asetuksen mukaisesti; [tark. 203]

4)

operaatioista aiheutuvat toimintakustannukset.

Asetuksen (EU) 2016/1624 2 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu vastaanottava jäsenvaltio voi käyttää operatiivista tukea kattamaan omia käyttökustannuksiaan, jotka johtuvat osallistumisesta asetuksen (EU) 2016/1624 2 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuun operatiiviseen toimintaan ja kuuluvat tämän asetuksen soveltamisalaan, tai kattamaan kansallisia rajavalvontatoimia.

b)

Edellä 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa esitetyn erityistavoitteen mukaisesti operatiivinen tuki kattaa seuraavat:

1)

henkilöstökulut, myös koulutusmenot;

2)

käyttöönottokustannukset;

3)

välineistön ja infrastruktuurin huolto tai korjaus;

4)

kiinteä omaisuus, myös vuokrauskustannukset ja poistot.

c)

Edellä 3 artiklan 1 kohdassa esitetyn toimintapoliittisen tavoitteen mukaisesti operatiivinen tuki kattaa seuraavat:

1)

henkilöstökulut, myös koulutusmenot;

2)

laaja-alaisten tietojärjestelmien ja niiden viestintäinfrastruktuurin operatiivinen hallinnointi ja ylläpito rajavalvonnan alalla, myös näiden järjestelmien yhteentoimivuus ja turvallisten tilojen vuokraus.

d)

Edellä mainitun lisäksi Liettuaa koskevaan ohjelmaan sisältyvästä operatiivisesta tuesta annetaan tukea 16 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

LIITE VIII

25 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut keskeiset tuotos- ja tulosindikaattorit

a)

Erityistavoite 1: tuetaan eurooppalaisen raja- ja merivartioston ulkorajoilla toteuttamaa yhdennettyä eurooppalaista rajaturvallisuutta, josta vastaavat yhdessä Euroopan raja- ja merivartiovirasto ja rajavalvonnasta vastaavat kansalliset viranomaiset, laillisten rajanylitysten helpottamiseksi, laittoman luvattoman maahanmuuton ja rajat ylittävän rikollisuuden ehkäisemiseksi ja havaitsemiseksi ja muuttovirtojen hallitsemiseksi tehokkaalla tavalla; [tark. 204]

1)

rajavalvontainfrastruktuuri, liikennevälineet ja muut rahoitusvälineen avulla rahoitetut toimintavälineet:

vastarakennettujen tai kunnostettujen rajanylityspaikkojen lukumäärä kaikista vastarakennetuista tai kunnostetuista rajanylityspaikoista kyseisessä jäsenvaltiossa;

rajatarkastusautomaattien määrä;

lentoliikennevälineiden määrä;

meriliikennevälineiden määrä;

maaliikennevälineiden määrä;

Euroopan raja- ja merivartioviraston käyttöön asetettujen toimintavälineiden määrä;

muiden toimintavälineiden määrä, ja niistä niiden toimintavälineiden määrä, joita käytetään hotspot-alueiden perustamiseen, kunnostamiseen tai ylläpitoon tässä asetuksessa tarkoitetulla tavalla;

rahoitusvälineestä tuettujen monikäyttöisten toimintavälineiden määrä.

2)

rahoitusvälineestä tuettujen erityisvirkojen määrä kolmansissa maissa

yhteiset yhteyshenkilöt liitteessä III tarkoitetulla tavalla;

muut rajaturvallisuuteen liittyvät erityisvirat.

3)

Jäsenvaltioissa rahoitusvälineen tuella kansallisten viranomaisten ja Euroopan raja- ja merivartioviraston välillä aloitettujen sellaisten yhteistyöhankkeiden tai -kokonaisuuksien määrä, joilla kehitetään eurooppalaista raja- ja merivartiostoa.

4)

Niiden toimintavälineiden, joita käytetään Euroopan raja- ja merivartioviraston operatiivisen toiminnan aikana ja jotka on hankittu rahoitusvälineen tuella, lukumäärän osuus kaikista Euroopan raja- ja merivartioviraston kalustoreserviin rekisteröidyistä toimintavälineistä.

5)

Kansallisten virastojen Eurosurin kansallisen koordinointikeskuksen kanssa rahoitusvälineen tuella aloittamien yhteistyöhankkeiden tai -kokonaisuuksien määrä.

6)

Yhdennettyä rajaturvallisuutta koskevissa kysymyksissä rahoitusvälineen tuella koulutusta saaneen henkilöstön määrä.

7)

Rahoitusvälineen tuella kehitettyjen, toteutettujen, ylläpidettyjen tai päivitettyjen tietotekniikan toimintojen määrä, myös yhteentoimivuutta varten:

SIS II;

ETIAS;

rajanylitystietojärjestelmä;

VIS rajaturvallisuustarkoituksiin;

Eurodac rajaturvallisuustarkoituksiin;

Niiden tietoteknisten järjestelmien yhteyksien määrä eurooppalaiseen hakuportaaliin, jotka on rahoitettu välineen tuella.

Muut tässä asetuksessa tarkoitetut laajamittaiset tietotekniset järjestelmät.

8)

Niiden Schengen-arviointiin perustuvien suositusten määrä rajojen ja haavoittuvuusarviointia koskevien suositusten alalla, jotka on täytetty rahastosta saadun tuen avulla, kaikkien niiden suositusten kokonaismäärästä, joilla on taloudellisia vaikutuksia.

b)

Erityistavoite 2: tuetaan yhteistä viisumipolitiikkaa laillisen matkustamisen helpottamiseksi ja ehkäistään muuttoliike- ja turvallisuusriskejä: jäsenvaltioiden yhdenmukaisemman lähestymistavan varmistamiseksi viisumien myöntämiseen ja laillisen matkustamisen helpottamiseksi ja turvallisuusriskien lieventämiseksi. [tark. 205]

1)

Niiden Schengen-alueen ulkopuolisten konsulaattien, jotka on perustettu tai kunnostettu rahoitusvälineen tuella, lukumäärän osuus kaikista Schengen-alueen ulkopuolella olevista perustetuista tai kunnostetuista jäsenvaltion konsulaateista.

2)

Yhteiseen viisumipolitiikkaan liittyvää koulutusta rahoitusvälineen avulla saaneiden henkilöiden määrä ja tällaisten kurssien määrä

3)

Rahoitusvälineen tuella kehitettyjen, toteutettujen, ylläpidettyjen tai päivitettyjen tietotekniikan toimintojen määrä, myös yhteentoimivuutta varten:

VIS;

rajanylitystietojärjestelmä;

muut tässä asetuksessa tarkoitetut laajamittaiset tietotekniset järjestelmät.

4)

Niiden jäsenvaltioiden välisten viisumien käsittelyyn liittyvien yhteistyön muotojen määrä, jotka on perustettu rahoitusvälineen tuella:

yhteiset tilat;

yhteiset viisumikeskukset;

edustustot;

muut.

5)

Niiden Schengen-arviointiin perustuvien suositusten määrä yhteisen viisumipolitiikan alalla, jotka on toteutettu rahoitusvälineen tuen avulla, kaikkien niiden suositusten kokonaismäärästä, joilla on taloudellisia vaikutuksia.

6)

Niiden viisumipakon piiriin kuuluvien maiden määrä, joissa edustettuina olevien jäsenvaltioiden määrä on lisääntynyt rahoitusvälineen tuella.


21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/451


P8_TA(2019)0177

Sisäisen turvallisuuden rahasto ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sisäisen turvallisuuden rahaston perustamisesta (COM(2018)0472 – C8-0267/2018 – 2018/0250(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

(2021/C 23/64)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0472),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 82 artiklan 1 kohdan, 84 artiklan ja 87 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0267/2018),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan lausunnon (A8-0115/2019),

1.

vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

P8_TC1-COD(2018)0250

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 13. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) …/… antamiseksi sisäisen turvallisuuden rahaston perustamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 82 artiklan 1 kohdan, 84 artiklan sekä 87 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (1),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Sisäisen turvallisuuden varmistaminen Vaikka kansallinen turvallisuus kuuluu edelleen yksinomaan jäsenvaltioiden toimivaltaan, mutta kaikkien sen suojeleminen edellyttää unionin tason yhteistyötä ja koordinointia. Sisäinen turvallisuus on yhteinen hanke, jota EU:n toimielinten, asiaan liittyvien asiaankuuluvien unionin virastojen ja jäsenvaltioiden olisi yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan avulla yhdessä pyrittävä edistämään sitä. Komissio, Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan parlamentti ovat määrittäneet vuosina 2015–2020 yhteisiä painopisteitä, jotka esitetään huhtikuussa 2015 annetussa Euroopan turvallisuusagendassa (2) ja jotka neuvosto vahvisti kesäkuussa 2015 uudistetussa sisäisen turvallisuuden strategiassa (3) ja Euroopan parlamentti heinäkuussa 2015 päätelmissään antamassaan päätöslauselmassa  (4) . Yhteisen strategian tavoitteena oli tarjota strategiset puitteet sisäisen turvallisuuden alalla unionin tasolla toteutettaville toimille, ja siinä määriteltiin toimien painopisteet, jotta voitiin varmistaa tehokkaat unionin vastatoimet turvallisuusuhkiin vuosina 2015–2020, esimerkiksi terrorismin torjuminen ja radikalisoitumisen ehkäiseminen ja joita ovat terrorismin ehkäiseminen ja torjuminen sekä radikalisoitumisen ehkäiseminen , mukaan luettuna verkossa tapahtuva radikalisoituminen, väkivaltainen ääriliikehdintä , suvaitsemattomuus ja syrjintä , järjestäytyneen rikollisuuden kitkeminen ja kyberrikollisuuden torjuminen. [tark. 1]

(2)

Syyskuun Maaliskuun 25 päivänä 2017 allekirjoitetussa Rooman julistuksessa 27 jäsenvaltion johtajat , Eurooppa-neuvosto, Euroopan parlamentti ja Euroopan komissio vakuuttivat haluavansa päättäväisesti kehittää turvallista ja suojattua Eurooppaa ja rakentaa unionin, jossa kaikki kansalaiset tuntevat olonsa turvalliseksi ja voivat liikkua vapaasti, jossa ulkorajat on suojattu tehokkaalla, vastuullisella ja kestävällä muuttoliikepolitiikalla kansainvälisiä normeja kunnioittaen, sekä rakentaa Euroopan, joka torjuu päättäväisesti terrorismia ja järjestäytynyttä rikollisuutta. [tark. 2]

(3)

Eurooppa-neuvosto kehotti 15 päivänä joulukuuta 2016 EU:n tietojärjestelmien ja tietokantojen yhteentoimivuuden jatkuvaan parantamiseen. Eurooppa-neuvosto korosti 23 päivänä kesäkuuta 2017 tarvetta parantaa tietokantojen yhteentoimivuutta, ja komissio hyväksyi 12 päivänä joulukuuta 2017 ehdotuksen asetukseksi kehyksen luomisesta EU:n tietojärjestelmien (poliisi- ja oikeudellinen yhteistyö, turvapaikka- ja muuttoliikekysymykset) yhteentoimivuudelle (5).

(4)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ”SEUT-sopimus”, 67 artiklan 3 kohdan mukainen unionin tavoite korkean turvallisuustason varmistamisesta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella olisi saavutettava muun muassa toteuttamalla toimenpiteitä rikollisuuden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä tukemalla yhteistyötä ja koordinointia jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten ja muiden kansallisten viranomaisten välillä, myös alalla toimivien unionin virastojen ja muiden unionin elinten sekä asiaankuuluvien kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa.

(5)

Tämän tavoitteen saavuttamiseksi olisi toteutettava unionin tason toimia, jotta ihmisiä , julkisia tiloja ja omaisuutta kriittistä infrastruktuuria voidaan suojella uhkatekijöiltä, jotka ovat yhä enemmän rajat ylittäviä, ja jotta voidaan tukea jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten toimintaa. Muun muassa terrorismi, vakava ja järjestäytynyt rikollisuus, liikkuva rikollisuus, huumekauppa huume- ja asekauppa , korruptio, rahanpesu, kyberrikollisuus , seksuaalinen hyväksikäyttö, mukaan lukien lapsiin kohdistuva, ja hybridiuhat sekä kemialliset, biologiset, säteily- ja ydinuhat ja ihmiskauppa ja laittomien aseiden kauppa muodostavat edelleen uhkan unionin sisäiselle turvallisuudelle ja sisämarkkinoille . [tark. 3]

(5 a)

Rahastosta olisi tuettava taloudellisesti sellaisten uusien haasteiden ratkaisemista, jotka johtuvat siitä, että internetin kautta tehtävien tietyntyyppisten rikosten, kuten maksupetosten, lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja asekaupan, jäljempänä ”kyberympäristöä hyväksi käyttäen tehtävät rikokset”, mittakaava on kasvanut merkittävästi viime vuosina. [tark. 4]

(6)

Unionin talousarviosta myönnettävä rahoitus olisi keskitettävä toimiin, joissa unionin toiminta voi tuoda lisäarvoa verrattuna jäsenvaltioiden yksinään toteuttamiin toimiin. SEUT-sopimuksen 84 artiklan ja 87 artiklan 2 kohdan mukaisesti rahoituksella olisi tuettava toimenpiteitä, joilla edistetään ja tuetaan jäsenvaltioiden toimia rikosten ehkäisemisen , yhteisen koulutuksen ja poliisiyhteistyön poliisi- ja oikeudellisen yhteistyön alalla, joihin osallistuvat kaikki jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset sekä unionin virastot ja jotka koskevat erityisesti tiedonvaihtoa, tehostettua operatiivista yhteistyötä ja valmiuksien kehittämistä rikosten torjumiseksi ja ehkäisemiseksi. Rahastosta ei pitäisi tukea operatiivisia kustannuksia eikä toimia, jotka liittyvät SEUT-sopimuksen 72 artiklassa tarkoitettuihin jäsenvaltioiden olennaisiin tehtäviin yleisen järjestyksen ylläpitämiseksi ja sisäisen ja kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi. [tark. 5]

(7)

Schengen-säännöstön ja koko unionin sisämarkkina-alueen säilyttämiseksi ja sen toiminnan vahvistamiseksi jäsenvaltiot ovat 6 päivästä huhtikuuta 2017 olleet velvollisia tekemään asiaankuuluvien tietokantojen käyttöön perustuvia järjestelmällisiä tarkastuksia EU:n ulkorajat ylittävistä EU:n kansalaisista. Komissio antoi lisäksi jäsenvaltioille suosituksen hyödyntää paremmin poliisitarkastuksia ja rajat ylittävää yhteistyötä. Toimivan ja todellisen turvallisuusunionin kehittämiseen tähtäävissä unionin ja jäsenvaltioiden toimissa keskeisinä periaatteina olisi oltava jäsenvaltioiden yhteisvastuullisuus, selkeä tehtävänjako, perusoikeuksien ja -vapauksien sekä oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen, globaalin näkökulman vahva painottaminen sekä tarvittava johdonmukaisuus turvallisuuden ulkoiseen ulottuvuuteen nähden. [tark. 6]

(8)

Jotta edistettäisiin toimivan ja todellisen turvallisuusunionin kehittämistä ja täytäntöönpanoa ja voitaisiin varmistaa sisäisen turvallisuuden korkea taso kaikkialla Euroopan unionissa, jäsenvaltioille olisi annettava riittävästi unionin rahoitustukea perustamalla sisäisen turvallisuuden rahasto, jäljempänä ”rahasto”, ja hallinnoimalla sitä.

(9)

Rahaston toteuttamisessa olisi noudatettava kaikilta osin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä SEU-sopimus, 2 artiklassa vahvistettuja arvoja, Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja oikeuksia ja periaatteita ja perusoikeuksiin ihmisoikeuksiin liittyviä unionin kansainvälisiä velvoitteita. Erityisesti tässä asetuksessa pyritään varmistamaan, että perusoikeuksia, kuten oikeutta ihmisarvoon, oikeutta elämään, kidutuksen sekä epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen kieltoa, oikeutta henkilötietojen suojaan, lapsen oikeuksia ja oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin, kunnioitetaan täysimääräisesti. Asetuksessa pyritään myös edistämään syrjimättömyysperiaatteen soveltamista. [tark. 7]

(10)

SEU-sopimuksen 3 artiklan mukaisesti rahastosta olisi tuettava toimia, joilla varmistetaan lasten suojelu väkivallalta, hyväksikäytöltä, riistolta ja laiminlyönniltä. Rahastosta olisi tuettava myös suoja- ja tukitoimia, jotka on tarkoitettu todistajina toimivien ja uhreiksi joutuneiden lasten sekä erityisesti ilman huoltajaa olevien tai muuten holhousta tarvitsevien lasten auttamiseen.

(10 a)

Lainvalvontaviranomaisten tietoisuuden lisääminen kaikenlaiseen rasismiin, myös juutalais- ja romanivastaisuuteen, liittyvistä kysymyksistä, on keskeinen tekijä sisäisen turvallisuuden lisäämisessä. Lainvalvonta-alan toimijoiden tietoisuuden lisäämistä koskevat koulutustoimenpiteet olisi siksi sisällytettävä rahaston soveltamisalaan, jotta voidaan lisätä paikallisen tason valmiuksia luottamuksen kehittämiseen. [tark. 8]

(11)

Unionin turvallisuuden korkean tason varmistamiseksi tarkoitettujen unionin tasolla yksilöityjen yhteisten painopisteiden mukaisesti rahastosta tuetaan toimia, joilla on tarkoitus puuttua keskeisiin turvallisuusuhkiin ja erityisesti ehkäistä ja torjua terrorismia ja väkivaltaista ääriliikehdintää, mukaan lukien radikalisoitumista, suvaitsemattomuutta ja syrjintää , vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta ja kyberrikollisuutta sekä avustaa ja suojella rikosten uhreja uhreja ja suojella kriittistä infrastruktuuria . Rahastolla varmistetaan, että unioni ja sen jäsenvaltiot ovat asianmukaisesti varustettuja, jotta ne voivat puuttua myös uusiin ja kehittymässä oleviin uhkiin , kuten laittomaan kauppaan, myös sellaiseen, jota harjoitetaan verkossa toimivien kanavien kautta, hybridiuhkiin sekä kemiallisiin, biologisiin, säteily- ja ydinuhkiin, todellisen turvallisuusunionin toteuttamiseksi. Tähän olisi pyrittävä rahoitustuella, jolla tuetaan parempaa tiedonvaihtoa, tiivistetään operatiivista yhteistyötä ja parannetaan kansallisia ja kollektiivisia valmiuksia. [tark. 9]

(12)

Rahastosta annettavalla rahoitustuella – osana rahaston kokonaisvaltaista kehystä – olisi tuettava erityisesti tietojen vaihtoa ja saatavuutta sekä poliisi- ja oikeudellista yhteistyötä ja ehkäiseviä toimia vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden, laittoman asekaupan, korruption, rahanpesun, huumekaupan, ympäristörikosten, tietojen vaihdon ja saatavuuden, terrorismin, ihmiskaupan, laittoman maahanmuuton pakolaisten ja laittomien muuttajien hyväksikäytön , työvoiman vakavan hyväksikäytön, lasten muun muassa lapsiin ja naisiin kohdistuvan seksuaalisen riiston ja hyväksikäytön, lasten hyväksikäyttöä sisältävän kuvamateriaalin ja lapsipornografian levittämisen sekä kyberrikollisuuden alalla. Rahastosta olisi tuettava myös ihmisten, julkisten tilojen ja kriittisten infrastruktuurien suojelua turvallisuuteen liittyviltä vaaratilanteilta sekä turvallisuuteen liittyvien riskien ja kriisien tehokasta hallinnointia, myös yhteisen koulutuksen avulla, kehittämällä yhteistä politiikkaa (strategiat, toimintapoliittiset syklit, ohjelmat ja toimintasuunnitelmat), lainsäädäntöä ja käytännön yhteistyötä. [tark. 10]

(12 a)

Rahastosta olisi avustettava lainvalvontaviranomaisia niiden kansallisen lainsäädännön mukaisesta organisaatiorakenteesta riippumatta. Tästä syystä rahaston tukea olisi voitava myöntää myös toimiin, joihin osallistuu sisäisen turvallisuuden tehtävistä vastaavia sotilasjoukkoja, siltä osin kuin tällaisilla toimilla edistetään rahaston erityistavoitteiden saavuttamista. Hätätilanteissa sekä yleiseen turvallisuuteen kohdistuvien vakavien riskien käsittelemiseksi ja ehkäisemiseksi, myös terrori-iskun jälkeen, jäsenvaltion alueella toimivien sotilasjoukkojen olisi voitava saada tukea rahastosta. Rahastosta ei missään olosuhteissa saisi myöntää tukea jäsenvaltion alueen ulkopuolella toteutettaviin rauhanturva- ja puolustustoimiin. [tark. 11]

(13)

Rahaston olisi pohjauduttava seuraavien sitä edeltäneiden välineiden sijoituksiin ja tuloksiin: rikosten ennalta ehkäisyä ja torjuntaa koskeva erityisohjelma (ISEC) ja terrorismin ja muiden turvallisuuteen liittyvien riskien ennalta ehkäisyä, torjuntavalmiutta ja niiden seurausten hallintaa koskeva erityisohjelma (CIPS) vuosina 2007–2013 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 513/2014 (6) perustettu poliisiyhteistyön, rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan väline (ISF-P) vuosina 2014–2020, ja sitä olisi laajennettava uuden kehityksen huomioon ottamiseksi.

(14)

Unionin rahoituksen vaikutukset on tarpeen maksimoida asettamalla käyttöön, yhdistämällä ja hyödyntämällä julkisia ja yksityisiä rahoitusresursseja. Rahastosta olisi edistettävä kansalaisyhteiskunnan, myös kansalaisjärjestöjen, aktiivista ja merkityksellistä osallistumista ja kannustettava Euroopan teollisen sektorin osallistumista turvallisuuspolitiikan , erityisesti kyberturvallisuuden, kehittämiseen ja täytäntöönpanoon, myös siten, että otetaan asiaankuuluvat muut toimijat, unionin virastot ja muut unionin elimet, kolmannet maat ja kansainväliset järjestöt mukaan toimintaan, kun se on merkityksellistä rahaston tavoitteen kannalta. Olisi kuitenkin varmistettava, että rahastosta saatavaa tukea ei käytetä lakisääteisten tai julkisten tehtävien siirtämiseen yksityisille toimijoille. [tark. 12]

(15)

Unionin huumausainestrategiassa korostetaan tasapainoista lähestymistapaa, jolla pyritään vähentämään samanaikaisesti tarjontaa ja kysyntää, ja osana näitä kokonaisvaltaisia puitteita tästä rahastosta annettavalla rahoitustuella olisi tuettava kaikkia toimia, joilla pyritään estämään ja torjumaan huumekauppaa (tarjonnan ja kysynnän vähentäminen), ja erityisesti toimenpiteitä, jotka kohdistetaan laittomien huumeiden tuotantoon, valmistukseen, uuttamiseen, myyntiin, kuljetukseen, tuontiin ja vientiin sekä hallussapitoon ja hankintaan silloin, kun tarkoituksena on osallistua huumekauppaan liittyvään toimintaan. Rahastosta olisi erityisesti katettava huumausainepolitiikan ennaltaehkäisevät näkökohdat. Jotta voitaisiin lisätä yhteisvaikutuksia ja selkeyttä huumausaineisiin liittyvällä alalla, nämä huumausaineisiin liittyvien tavoitteiden osatekijät, jotka vuosina 2014–2020 kuuluivat oikeusalan ohjelman piiriin, olisi sisällytettävä rahastoon.

(16)

Sen varmistamiseksi, että rahastolla edistetään vaikuttavasti sisäisen turvallisuuden korkeaa tasoa kaikkialla Euroopan unionissa ja kehitetään todellista turvallisuusunionia, sitä olisi hyödynnettävä tavalla, jolla saadaan aikaan eniten eurooppalaista lisäarvoa jäsenvaltioiden toimiin. [tark. 13]

(17)

Jos erityisesti Schengen-arvioinnin jälkeen havaitaan heikkouksia tai riskejä, asianomaisten jäsenvaltioiden olisi unionin sisäisen yhteisvastuullisuuden edistämiseksi ja sen turvallisuuteen liittyvän jaetun vastuun puitteissa puututtava riittävällä tavalla asiaan käyttämällä ohjelmastaan varoja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1053/2013 (7) nojalla annettujen suositusten panemiseksi täytäntöön.

(18)

Jäsenvaltioiden olisi rahaston tavoitteen saavuttamisen edistämiseksi varmistettava, että niiden ohjelmien painopisteillä käsitellään edistetään rahaston erityistavoitteita erityistavoitteiden saavuttamista , että valitut painopisteet ovat liitteessä II 3 a artiklassa esitettyjen täytäntöönpanotoimenpiteiden mukaisia ja että määrärahojen kohdentamisella kohdentaminen eri tavoitteisiin tapahtuu oikeasuhtaisesti haasteisiin ja tarpeisiin nähden ja että sillä varmistetaan yleisten toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttaminen. [tark. 14]

(19)

Muihin EU:n rahastoihin nähden olisi pyrittävä yhteisvaikutuksiin, johdonmukaisuuteen ja tehokkuuteen ja toimien päällekkäisyyden estämiseen.

(20)

Rahaston olisi oltava johdonmukainen muihin turvallisuuden alan unionin rahoitusohjelmiin nähden ja täydennettävä niitä. Yhteisvaikutuksia pyritään erityisesti saamaan aikaan takaamaan seuraavien kanssa: turvapaikka- ja maahanmuuttorahasto, yhdennetyn rajaturvallisuuden rahasto, joka muodostuu asetuksella (EU) X perustetusta rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineestä ja asetuksella (EU) X perustetusta tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälineestä, sekä muut asetuksen (EU) X [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] piiriin kuuluvat koheesiopolitiikan rahastot, asetuksella (EU) X perustetun Euroopan horisontti -ohjelman turvallisuustutkimusosa, asetuksella (EU) X perustettu perusoikeuksien ja arvojen ohjelma, asetuksella (EU) X perustettu oikeusalan ohjelma, asetuksella (EU) X perustettu Digitaalinen Eurooppa -ohjelma ja asetuksella (EU) X perustettu InvestEU-ohjelma. Yhteisvaikutuksia olisi pyrittävä saamaan aikaan erityisesti infrastruktuurien ja julkisten tilojen turvallisuuden, kyberturvallisuuden , uhrien suojelemisen ja väkivaltaisen ääriliikehdinnän, kuten radikalisoitumisen, ehkäisemisen alalla. Toimivat koordinointimekanismit ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan maksimoida toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttaminen, hyödyntää mittakaavaetuja ja välttää toimien päällekkäisyys. [tark. 15]

(21)

Rahastosta tuettavilla kolmansissa maissa toteutettavilla ja niihin liittyvillä toimenpiteillä olisi pyrittävä yhteisvaikutuksiin ja johdonmukaisuuteen sellaisten muiden unionin ulkopuolella toteutettavien toimien kanssa, jotka saavat tukea unionin ulkoisen avun rahoitusvälineistä, ja olisi täydennettävä kyseisiä toimia. Näiden toimien toteuttamisessa olisi etenkin pyrittävä noudattamaan täysin johdonmukaisesti asianomaista maata tai aluetta koskevan unionin ulkoisen toiminnan ja sekä unionin ulkopolitiikan ja kehitysapupolitiikan periaatteita ja yleistavoitteita. Ulkoiseen ulottuvuuteen liittyen rahaston olisi tiivistettävä yhteistyötä kolmansien maiden kanssa aloilla, joilla on merkitystä unionin sisäisen turvallisuuden kannalta, kuten terrorismin ja radikalisoitumisen torjuminen ja yhteistyö kolmansien maiden lainvalvontaviranomaisten kanssa terrorismin (myös henkilöstön tilapäiset siirrot ja yhteiset tutkintaryhmät) terrorismin , erityisesti aseiden, huumausaineiden, uhanalaisten lajien ja kulttuuriesineiden laittoman kaupan , vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption, ihmiskaupan ja maahanmuuttajien salakuljetuksen torjumiseksi. [tark. 16]

(22)

Unionin talousarviosta myönnettävä rahoitus olisi keskitettävä toimiin, joissa unionin toiminta voi tuoda lisäarvoa verrattuna jäsenvaltioiden yksinään toteuttamiin toimiin. Turvallisuusasiat ovat luonteeltaan rajat ylittäviä, minkä vuoksi tarvitaan tehokkaita ja koordinoituja unionin tason toimia. Tämän asetuksen perusteella myönnettävä rahoitustuki edistää sekä kansallisten että unionin tason valmiuksien lujittamista turvallisuuden alalla.

(23)

Jäsenvaltion katsotaan jättäneen noudattamatta asiaa koskevaa unionin säännöstöä tämän rahaston mukaisen operatiivisen tuen käytön osalta, jos jäsenvaltio ei ole täyttänyt perussopimusten mukaisia velvollisuuksiaan turvallisuuden alalla, jos on olemassa selvä riski, että jäsenvaltio loukkaa vakavasti unionin arvoja pannessaan täytäntöön turvallisuuden alan säännöstöä tai jos Schengenin arviointi- ja valvontamekanismin puitteissa laaditussa arviointikertomuksessa yksilöidään puutteita kyseisellä alalla.

(23 a)

Unionin olisi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o X  (8) nojalla ryhdyttävä toimiin talousarvionsa suojaamiseksi, kun oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa on vahvistettu kohdistuvan yleisiä puutteita. Tähän rahastoon olisi sovellettava asetusta (EU) N:o X. [tark. 17]

(24)

Rahastossa olisi otettava huomioon joustavuuden lisäämisen ja yksinkertaistamisen tarve mutta myös ennustettavuuteen liittyvät vaatimukset sekä varmistettava resurssien jakautuminen oikeudenmukaisesti ja avoimesti, jotta saavutetaan tässä asetuksessa asetetut tavoitteet. Tehokkuuden, tuloksellisuuden ja varainkäytön laadun periaatteiden olisi ohjattava rahaston toteuttamista. Lisäksi rahaston tuen toteuttamisen olisi oltava mahdollisimman käyttäjäystävällistä. [tark. 18]

(25)

Tässä asetuksessa olisi vahvistettava jäsenvaltioille osoitetut alkuperäiset määrät, jotka on laskettu liitteessä I vahvistettujen kriteereiden mukaisesti.

(26)

Näiden alkuperäisten määrien olisi muodostettava perusta jäsenvaltioiden pitkän aikavälin investoinneille turvallisuuteen. Jotta voidaan ottaa huomioon sisäisten ja ulkoisten turvallisuusuhkien tai alkutilanteen muutokset, jäsenvaltioille olisi kohdennettava jakoperusteen mukaisesti kauden puolivälissä lisämäärä, joka perustuu uusimpiin saatavilla oleviin tilastotietoihin, ohjelman toteutusvaihe huomioon ottaen. [tark. 19]

(26 a)

Kriittiset infrastruktuurit, joita jäsenvaltioiden on suojeltava, olisi otettava huomioon, kun rahastosta käytettävissä olevia määrärahoja jaetaan. [tark. 20]

(27)

Koska turvallisuuden alan haasteet muuttuvat jatkuvasti, on tarpeen mukauttaa rahoituksen kohdentamista sisäisten ja ulkoisten turvallisuusuhkien muutosten perusteella ja suunnata rahoitus painopisteisiin, joilla on suurin lisäarvo unionin kannalta. Jotta voidaan vastata kiireellisiin tarpeisiin sekä politiikassa ja unionin painopisteissä tapahtuviin muutoksiin ja suunnata rahoitusta toimiin, joilla on suurta unionin tason lisäarvoa, osa rahoituksesta kohdennetaan säännöllisin väliajoin erityistoimiin, unionin toimiin ja hätäapuun temaattisen rahoitusvälineen kautta. [tark. 21]

(28)

Jäsenvaltioita olisi kannustettava käyttämään osa ohjelman määrärahoista rahoittamaan liitteessä IV lueteltuja toimia, joihin myönnetään suurempi unionin rahoitusosuus pääasiassa niiden korkean eurooppalaisen lisäarvon tai niiden unionille keskeisen merkityksen vuoksi . [tark. 22]

(29)

Osa rahastossa käytettävissä olevista resursseista voitaisiin jakaa myös sellaisten erityistoimien toteuttamiseen, jotka edellyttävät yhteistyötä jäsenvaltioiden kesken tai joissa unionissa tapahtunut uusi kehitys edellyttää lisärahoitusta yhdelle tai useammalle jäsenvaltiolle. Komissio määrittelee kyseiset erityistoimet työohjelmissaan.

(30)

Rahastosta olisi myönnettävä tukea sisäiseen turvallisuuteen liittyvien operatiivisten kustannusten kattamiseen niin, että jäsenvaltiot voivat pitää yllä valmiuksiaan, jotka ovat koko unionin kannalta olennaisen tärkeitä. Tällainen tuki käsittää rahaston tavoitteisiin liittyvien joidenkin erityiskustannusten täyden korvaamisen, ja sen olisi kuuluttava erottamattomana osana jäsenvaltioiden ohjelmiin.

(31)

Jotta rahaston toimintapoliittisen tavoitteen toteuttamista voidaan täydentää kansallisella tasolla jäsenvaltioiden ohjelmien kautta, rahastosta olisi tuettava myös unionin tason toimia. Tällaisilla toimilla olisi edistettävä yleisiä strategisia tavoitteita rahaston toiminta-alan puitteissa, ja niiden olisi liityttävä politiikan analysointiin ja innovointiin, kansainväliseen keskinäiseen oppimiseen ja kumppanuuksiin sekä uusien aloitteiden ja toimien testaamiseen kaikkialla unionissa tai tiettyjen jäsenvaltioiden välillä. Tässä yhteydessä olisi edistettävä jäsenvaltioiden tiedustelupalvelujen välistä yhteistyötä, jotta voidaan varmistaa tarvittava tiedonvaihto terrorismin sekä vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan tehostamiseksi ja edistää niiden rajat ylittävän luonteen parempaa ymmärtämistä. Rahastosta olisi tuettava jäsenvaltioiden pyrkimyksiä vaihtaa parhaita käytäntöjä ja edistää yhteistä koulutusta, jotta voidaan auttaa kehittämään yhteistyön kulttuuria ja keskinäistä luottamusta tiedustelupalvelujen välillä sekä tiedustelupalvelujen ja Europolin välillä . [tark. 23]

(32)

Jotta voidaan vahvistaa unionin kykyä reagoida välittömästi unionin turvallisuuteen liittyviin vaaratilanteisiin ja uusiin uhkakuviin, olisi oltava mahdollista myöntää hätäapua tässä asetuksessa säädetyn kehyksen mukaisesti. Sen vuoksi hätäapua ei pitäisi antaa pelkkiin varotoimenpiteisiin ja pitkäaikaisiin toimenpiteisiin tai sellaisiin tilanteisiin puuttumiseen, joissa toiminnan kiireellisyys johtuu toimivaltaisten viranomaisten puutteellisesta hallinnollisesta organisoinnista ja operatiivisesta suunnittelusta.

(33)

Jotta voidaan varmistaa toimien riittävä joustavuus ja vastata kehittymässä oleviin tarpeisiin, olisi säädettävä mahdollisuudesta, jonka mukaan erillisvirastoille voidaan antaa asianmukaista lisärahoitusta tiettyjä hätätilanteessa toteutettavia tehtäviä varten. Tapauksissa, joissa toteutettava tehtävä on niin kiireellinen, että talousarvion muutosta ei voida tehdä ajoissa, erillisvirastojen olisi voitava saada hätäapua, myös avustusten muodossa, EU:n toimielinten unionin tasolla yksilöimien painopisteiden ja aloitteiden mukaisesti.

(33 a)

Ottaen huomioon unionin toimien ylikansallisen luonteen ja jotta voidaan edistää koordinoituja toimia unionin turvallisuuden mahdollisimman korkean tason varmistamista koskevan tavoitteen saavuttamiseksi, erillisvirastojen olisi voitava saada tukea unionin toimista, myös avustusten muodossa. Tällaisen tuen olisi oltava unionin toimielinten unionin tasolla määrittämien painopisteiden ja aloitteiden mukaista, jotta voidaan varmistaa eurooppalainen lisäarvo. [tark. 24]

(34)

Tämän rahaston toimintapoliittisia tavoitteita käsitellään myös InvestEU-rahaston asianomaisen politiikanalan ikkunoihin kuuluvilla rahoitusvälineillä ja talousarviotakuulla. Taloudellista tukea olisi käytettävä toimiin, joilla puututaan oikeasuhteisesti markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin, eikä toimien pitäisi olla päällekkäisiä yksityisen rahoituksen kanssa tai syrjäyttää sitä taikka vääristää kilpailua sisämarkkinoilla. Toimilla olisi saatava aikaan selvä Euroopan tason lisäarvo.

(35)

Tässä asetuksessa vahvistetaan sisäisen turvallisuuden rahaston rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta X tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (9) X kohdan mukaisesti.

(36)

Tähän rahastoon sovelletaan asetusta (EU, Euratom) [uusi varainhoitoasetus] (10), jäljempänä ”varainhoitoasetus”. Siinä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat unionin talousarvion toteuttamista, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä hallinnointia, rahoitustukea, rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita koskevat säännöt. Sisäisen turvallisuuden rahastosta suoraan tai välillisesti hallinnoitaviin toimiin sovelletaan varainhoitoasetusta, jotta varmistetaan unionin rahoitusohjelmien toteutuksen johdonmukaisuus.

(37)

Yhteistyössä hallinnoitavien toimien täytäntöönpanon osalta rahaston olisi oltava osa johdonmukaista kehystä, joka koostuu tästä asetuksesta, varainhoitoasetuksesta ja yhteisiä säännöksiä koskevasta asetuksesta (EU) X (11) [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] . Jos säännökset ovat keskenään ristiriitaisia, tämän asetuksen olisi oltava ensisijainen asetukseen (EU) N:o X [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] nähden . [tark. 159]

(38)

Asetuksella (EU) X [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] vahvistetaan puitteet Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+), koheesiorahaston, Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR), turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston , maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF), sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF) ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen (BMVI) (osana yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoa) toiminnalle ja vahvistetaan yhteistyössä hallinnoitavien unionin rahastojen ohjelmasuunnittelua, seurantaa, arviointia, hallinnointia ja valvontaa koskevat säännöt. Lisäksi tässä asetuksessa on tarpeen määritellä sisäisen turvallisuuden rahaston tavoitteet ja vahvistaa erityissäännökset niiden toimien osalta, joille voidaan myöntää rahoitusta tästä rahastosta. [tark. 26]

(38 a)

Sen varmistamiseksi, että rahastosta tuetaan toimia, joilla puututaan kaikkiin rahaston erityistavoitteisiin, ja että resurssien jakaminen tavoitteiden kesken on oikeassa suhteessa haasteisiin ja tarpeisiin, jotta tavoitteet voidaan saavuttaa, rahaston kullekin erityistavoitteelle olisi määriteltävä tietty rahastosta osoitettava vähimmäisosuus sekä kansallisia ohjelmia että temaattista rahoitusvälinettä varten. [tark. 27]

(39)

Tämän asetuksen mukaisen rahoituksen muodot ja toteutusmenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä saavutetaan toimien tavoitteet ja saadaan aikaan tuloksia, kun otetaan huomioon erityisesti tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasite ja oletettu noudattamatta jättämisen riski. Tässä olisi harkittava kertakorvausten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannusten käyttämistä sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rahoituksen, joka ei perustu toimien kustannuksiin, käyttämistä.

(40)

Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (12), neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2988/95 (13), neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 (14) ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 (15) mukaan unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, oikaiseminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten ja/tai rikosoikeudellisten seuraamusten määrääminen. Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi erityisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla tehdä hallinnollisia tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta rikoksesta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Euroopan syyttäjänvirasto voi neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla tutkia petoksia ja muuta laitonta toimintaa, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niistä syytteen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (16) mukaisesti. Unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on varainhoitoasetuksen mukaan toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, Euroopan syyttäjänvirastolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet. Jäsenvaltioiden on tehtävä täysipainoista yhteistyötä ja annettava kaikki tarvittava tuki unionin toimielimille, virastoille ja elimille unionin taloudellisten etujen suojelemiseksi. Rahastoon liittyviä sääntöjenvastaisuuksia tai petoksia koskevien tutkimusten tulokset olisi annettava Euroopan parlamentin käyttöön. [tark. 28]

(41)

Tähän asetukseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä. Näissä varainhoitoasetukseen sisältyvissä säännöissä vahvistetaan varsinkin menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, hankintoja, palkintoja ja välillistä toteutusta, sekä säädetään taloushallinnon henkilöstön toiminnan valvonnasta. SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla annetut säännöt koskevat myös unionin talousarvion suojaamista tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita, sillä oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on välttämätön ennakkoedellytys moitteettomalle varainhoidolle ja EU:n rahoituksen tuloksellisuudelle.

(42)

Merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat neuvoston päätöksen 2013/755/EU (17) 94 artiklan nojalla saada rahoitusta rahaston sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa.

(43)

SEUT-sopimuksen 349 artiklan nojalla ja neuvoston 12 päivänä huhtikuuta 2018 antamissaan päätelmissä hyväksymän komission tiedonannon ”Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa” (18) mukaisesti asianomaisten jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että niiden ohjelmissa pyritään puuttumaan syrjäisimpiin alueisiin kohdistuviin uusiin uhkiin. Rahastosta tuetaan kyseisiä jäsenvaltioita tarvittavilla resursseilla näiden alueiden auttamiseksi tarpeen mukaan. [tark. 29]

(44)

Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (19) 22 ja 23 kohdan nojalla tätä rahastoa on arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitetta. Näihin vaatimuksiin voidaan tarvittaessa sisällyttää mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella kerätään näyttöä rahaston käytännön vaikutuksista. Rahaston saavutusten arvioimiseksi olisi määriteltävä tämän rahaston kuhunkin erityistavoitteeseen liittyvät indikaattorit ja tavoitteet. Näihin indikaattoreihin olisi kuuluttava laadullisia ja määrällisiä indikaattoreita. [tark. 30]

(45)

Tässä rahastossa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon liittyvien unionin sitoumusten mukaisesti, ja sillä edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että EU:n talousarviomenoista 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita. Asiaan liittyvät toimet yksilöidään rahaston valmistelun ja toteutuksen aikana, ja niitä arvioidaan uudelleen asianomaisten arviointien ja uudelleentarkastelujen yhteydessä vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen aikana, ja sitä , että vuotuinen 30 prosentin tavoite saavutetaan mahdollisimman pian ja viimeistään vuonna 2027 . [tark. 31]

(46)

Komission ja jäsenvaltioiden olisi näiden indikaattoreiden ja tilinpäätösraportoinnin kautta seurattava rahaston toteuttamista asetuksen (EU) X [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] ja tämän asetuksen asiaankuuluvien säännösten mukaisesti. Voidakseen täysin täyttää valvontatehtävänsä komission olisi pystyttävä määrittämään rahastosta kunakin vuonna todellisuudessa käytetyt määrät. Tehdessään kansallisen ohjelmansa vuotuiset tilitykset komissiolle jäsenvaltioiden olisi siksi eroteltava toisistaan takaisin perityt maksut, ennakkomaksut lopullisille tuensaajille ja tosiasiallisesti aiheutuneiden menojen korvaukset. Rahaston toteuttamisen tarkastuksen ja valvonnan helpottamiseksi komission olisi sisällytettävä nämä määrät vuotuiseen raporttiinsa rahaston toteutuksesta. Komission olisi esitettävä vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhteenveto hyväksytyistä vuotuisista tuloksellisuuskertomuksista. Komission olisi pyynnöstä toimitettava vuotuiset tuloksellisuuskertomukset kokonaisuudessaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle. [tark. 32]

(47)

Tämän asetuksen muiden kuin olennaisten osien täydentämiseksi ja muuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, jotka temaattisen rahoitusvälineen työohjelmia, koskevat liitteessä IV tarkoitettuja toimia, joille voidaan myöntää suurempia yhteisrahoitusosuuksia, operatiivista tukea ja seuranta- ja arviointikehyksen kehittämistä edelleen. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. [tark. 33]

(48)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (20) mukaisesti. Tarkastelumenettelyä olisi käytettävä sellaisten täytäntöönpanosäädösten osalta, joissa säädetään kaikkia jäsenvaltioita koskevat velvollisuudet, erityisesti ne, jotka koskevat tietojen toimittamista komissiolle, ja neuvoa-antavaa menettelyä olisi puolestaan käytettävä sellaisten täytäntöönpanosäädösten osalta, jotka liittyvät järjestelyihin tietojen toimittamiseksi komissiolle suunnittelun ja raportoinnin puitteissa, kun otetaan huomioon niiden puhtaasti tekninen luonne. [tark. 34]

(49)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan.

(50)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevan 3 artiklan mukaisesti Irlanti [ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin / on ilmoittanut haluavansa osallistua tämän asetuksen hyväksymiseen ja soveltamiseen], sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista.

(51)

On aiheellista yhdenmukaistaa tämän asetuksen soveltamiskausi vastaamaan monivuotisesta rahoituskehyksestä annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) X (21) soveltamiskautta,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

1.   Tällä asetuksella perustetaan sisäisen turvallisuuden rahasto, jäljempänä ”rahasto” , kaudeksi, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2021 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2027 . [tark. 35]

2.   Siinä Tässä asetuksessa vahvistetaan:

a)

rahaston tavoitteet,;

b)

rahaston erityistavoitteet ja toimenpiteet näiden erityistavoitteiden täytäntöönpanemiseksi;

c)

talousarvio vuosiksi 2021–2027,;

d)

unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta tällaisen rahoituksen tarjoamista koskevat säännöt. [tark. 36]

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

a)

”rahoitusta yhdistävällä toimella” unionin talousarviosta tuettavia toimia, muun muassa varainhoitoasetuksen 2 artiklan 6 alakohdassa tarkoitettuja rahoitusta yhdistäviä välineitä, joiden tarkoituksena on yhdistää sekä unionin talousarviosta rahoitettavia tukimuotoja, joita ei makseta takaisin, ja/tai rahoitusvälineitä että kehitysrahoituslaitosten tai muiden julkisten rahoituslaitosten sekä kaupallisten rahoituslaitosten ja sijoittajien rahoittamia, takaisin maksettavia tukimuotoja;

b)

”rikosten ehkäisemisellä” kaikkia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on vähentää rikollisuutta tai muutoin edistää rikollisuuden ja kansalaisten turvattomuuden tunteen vähentämistä neuvoston päätöksen 2009/902/YOS (22) 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

c)

”kriittisellä infrastruktuurilla” sellaista omaisuutta, verkkoa tai järjestelmää tai niiden osaa, joka on olennainen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen, kansalaisten terveyden, turvallisuuden sekä taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja joiden toimintahäiriöllä, rikkoutumisella tai tuhoutumisella olisi merkittävä vaikutus jäsenvaltiossa tai unionissa sen vuoksi, että näitä toimintoja ei kyettäisi ylläpitämään;

d)

”kyberrikoksella” kyberympäristöstä riippuvaista rikosta eli rikosta, joka voidaan tehdä vain käyttämällä tieto- ja viestintäteknologisia laitteita ja järjestelmiä ja jossa laitteet ja järjestelmät ovat joko rikoksentekovälineitä tai rikoksen ensisijaisia kohteita, sekä kyberympäristöä hyväksi käyttäen tehtävää rikosta eli perinteistä rikosta, kuten lasten seksuaalista hyväksikäyttöä, jonka ulottuvuutta tai saatavuutta voidaan laajentaa käyttämällä tietokoneita, tietokoneverkkoja tai muita tieto- ja viestintäteknologian muotoja; [tark. 37]

e)

”EMPACT-toimilla” toimia, jotka toteutetaan Euroopan monialaisen rikosuhkien torjuntafoorumin (EMPACT) (23) puitteissa. EMPACT on asiaan liittyvien jäsenvaltioiden, unionin toimielinten ja virastojen sekä kolmansien maiden, kansainvälisten järjestöjen ja muiden julkisten ja yksityisten kumppanien jäsennetty monialainen yhteistyöfoorumi, jolla käsitellään järjestäytyneen ja vakavan kansainvälisen rikollisuuden priorisoituja uhkia unionin toimintapoliittisen syklin mukaisesti;

f)

”unionin toimintapoliittisella syklillä” tiedusteluun perustuvaa monialaista aloitetta, jonka tarkoituksena on torjua vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden suurimpia uhkia unionissa edistämällä yhteistyötä jäsenvaltioiden, unionin toimielinten , unionin oikeus- ja sisäasioiden alan virastojen sekä tapauksen mukaan kolmansien maiden ja tiettyjen kansainvälisten järjestöjen kesken; [tark. 38]

g)

”tietojen vaihdolla ja tietojen saatavuudella” sellaisten tietojen suojattua keräämistä, tallentamista, käsittelyä, analysointia ja vaihtoa, joita SEUT-sopimuksen 87 artiklassa tarkoitetut viranomaiset ja Europol , Eurojust ja Euroopan syyttäjänvirasto tarvitsevat rikosten ehkäisemistä, paljastamista, tutkintaa ja syytteeseenpanoa varten, erityisesti kun on kyse terrorismista ja kyberrikollisuudesta sekä rajat ylittävästä , vakavasta ja järjestäytyneestä rikollisuudesta , ja joita käsitellään unionissa sovellettavien tietosuojasääntöjen mukaisesti ; [tark. 39]

h)

”oikeudellisella yhteistyöllä” rikosoikeudellista yhteistyötä; [tark. 40]

i)

”LETS-kehyksellä” lainvalvontaviranomaisten eurooppalaista koulutuskehystä, jonka tarkoituksena on varustaa lainvalvontaviranomaiset tiedoilla ja taidoilla, joita ne tarvitsevat ehkäistäkseen ja torjuakseen järjestäytynyttä ja vakavaa rajat ylittävää rikollisuutta ja terrorismia tehokkaalla yhteistyöllä ja joka esitetään 27 päivänä maaliskuuta 2013 annetussa lainvalvontaviranomaisten eurooppalaisen koulutuskehyksen perustamista koskevassa komission tiedonannossa (24) ja johon viitataan CEPOL-asetuksessa (25); [tark. 41]

j)

”järjestäytyneellä rikollisuudella” sellaista rangaistavaa toimintaa, joka liittyy neuvoston puitepäätöksessä 2008/841/YOS (26) määriteltyyn rikollisjärjestön toimintaan osallistumiseen;

k)

”varautumisella”mitä tahansa erityisiä toimia, joiden tarkoituksena on ehkäistä tai vähentää mahdolliseen terrorihyökkäykseen tai muuhun turvallisuuteen liittyvään vaaratilanteeseen liittyviä riskejä; [tark. 42]

l)

”Schengenin arviointi- ja valvontamekanismilla” asetuksessa (EU) N:o 1053/2013 vahvistetun Schengen-säännöstön moitteettoman soveltamisen todentamista, myös poliisiyhteistyön alalla;

m)

”korruption torjumisella” kaikkia korruption vastaisessa Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksessa katettuja aloja, mukaan luettuna ehkäisevät, kriminalisoivat ja lainvalvontatoimenpiteet, kansainvälinen yhteistyö, varallisuuden takaisinperintä, tekninen apu ja tiedonvaihto;

n)

”terrorismilla” kaikkia terrorismin torjumisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2017/541 (27) määriteltyjä tahallisia tekoja ja rikoksia.

3 artikla

Rahaston tavoitteet

1.   Rahaston toimintapoliittisena tavoitteena on edistää unionin turvallisuuden korkean tason varmistamista, muun muassa lisäämällä yhteistyötä, erityisesti ehkäisemällä ja torjumalla terrorismia ja radikalisoitumista väkivaltaista ääriliikehdintää, mukaan luettuna radikalisoituminen , vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta ja kyberrikollisuutta sekä auttamalla ja suojelemalla rikosten uhreja. Rahastosta tuetaan myös turvallisuuteen liittyviin vaaratilanteisiin valmistautumista ja niiden hallintaa. [tark. 43]

2.   Edellä 1 kohdassa säädetyn toimintapoliittisen tavoitteen puitteissa rahastolla edistetään seuraavia erityistavoitteita:

a)

lisätään tiedonvaihtoa unionin lainvalvontaviranomaisten, parannetaan ja helpotetaan oleellisten ja täsmällisten tietojen vaihtoa jäsenvaltioiden lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten , jäsenvaltioiden muiden toimivaltaisten viranomaisten ja muiden asiaan liittyvien asiaankuuluvien unionin elinten , erityisesti Europolin ja Eurojustin, välillä ja sisällä sekä tarvittaessa kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa; [tark. 44]

b)

parannetaan ja tehostetaan rajat ylittävää koordinointia ja yhteistyötä, myös terrorismiin ja vakavaan ja järjestäytyneeseen rajat ylittävään rikollisuuteen liittyviä rajat ylittäviä merkityksellisiä yhteisiä operaatioita unionin jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten ja muiden toimivaltaisten viranomaisten välillä ja sisällä; ja [tark. 45]

c)

tuetaan pyrkimyksiä vahvistaa rikollisuuden, myös terrorismin, kyberrikollisuuden ja väkivaltaisen ääriliikehdinnän, mukaan lukien radikalisoituminen, torjumiseen ja ehkäisemiseen liittyviä valmiuksia liittyvien jäsenvaltioiden valmiuksien tarvittavaa vahvistamista , erityisesti tiivistämällä viranomaisten , asiaankuuluvien unionin virastojen , kansalaisyhteiskunnan ja yksityisten kumppaneiden toimijoiden välistä yhteistyötä jäsenvaltioiden sisällä ja välillä , sekä turvallisuuteen liittyvän vaaratilanteen jälkeistä siviilikriisinhallintaa; [tark. 46]

c a)

kehitetään yhteistä tiedustelukulttuuria tukemalla yhteyksiä ja keskinäistä luottamusta, ymmärtämystä ja oppimista sekä tietotaidon ja parhaiden käytäntöjen levittämistä jäsenvaltioiden tiedustelupalvelujen kesken ja Europolin kanssa, erityisesti yhteisen koulutuksen ja asiantuntijavaihdon avulla. [tark. 47]

3.   Edellä 2 kohdassa säädettyjen erityistavoitteiden puitteissa rahasto toteutetaan liitteessä II muun muassa 3 a artiklassa luetelluilla toimenpiteillä täytäntöönpanotoimenpiteillä . [tark. 48]

4.   Rahoitettavien toimien toteuttamisessa Rahoitettavat operaatiot on kunnioitettava toteutettava noudattaen täysimääräisesti perusoikeuksia ja ihmisarvoa sekä SEU 2 artiklassa vahvistettuja arvoja, ja rahoitus on keskeytettävä ja perittävä takaisin, jos on saatu selkeää ja perusteltua näyttöä siitä, että toimet loukkaavat näitä oikeuksia . Erityisesti toimien operaatioiden on oltava Euroopan unionin perusoikeuskirjan määräysten, unionin tietosuojalainsäädännön ja ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen mukaisia. Jäsenvaltioiden on mahdollisuuksien mukaan kiinnitettävä toimia toteuttaessaan erityistä huomiota Toteutettaessa haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden ja oleviin henkilöihin, etenkin lasten lapsiin ja ilman huoltajaa olevien alaikäisten avustamiseen ja suojeluun oleviin alaikäisiin liittyviä operaatioita on noudatettava erityistä huolellisuutta . [tark. 49]

3 a artikla

Täytäntöönpanotoimenpiteet

1.     Rahasto edistää 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa esitetyn erityistavoitteen saavuttamista keskittymällä seuraaviin täytäntöönpanotoimenpiteisiin:

a)

turvallisuutta koskevan unionin säännöstön yhdenmukaisen soveltamisen varmistaminen tukemalla asiaankuuluvien tietojen vaihtoa, myös panemalla täytäntöön suositukset, jotka on laadittu laadunvalvonta- ja arviointimekanismien, kuten Schengenin arviointimekanismin ja muiden laadunvalvonta- ja arviointimekanismien perusteella;

b)

turvallisuuden kannalta merkityksellisten unionin tietojärjestelmien ja viestintäverkkojen perustaminen, mukauttaminen ja ylläpito, myös niiden yhteentoimivuuden varmistaminen, sekä asianmukaisten välineiden kehittäminen havaittujen puutteiden korjaamiseksi;

c)

turvallisuuden kannalta merkityksellisten unionin tiedonvaihtovälineiden, järjestelmien ja tietokantojen aktiivisen käytön lisääminen, turvallisuuteen liittyvien kansallisten tietokantojen yhteenliittämisen ja niiden unionin tietokantoihin liittämisen parantaminen, kun tästä on säädetty asiaa koskevissa oikeusperustoissa, sekä sen varmistaminen, että niihin tallennetaan olennaista ja korkealaatuista tietoa;

d)

asiaa koskevien kansallisten toimenpiteiden tukeminen 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa esitettyjen erityistavoitteiden toteuttamiseksi.

2.     Rahasto edistää 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa esitetyn erityistavoitteen saavuttamista keskittymällä seuraaviin täytäntöönpanotoimenpiteisiin:

a)

jäsenvaltioiden yhteisten ja tarvittaessa myös muiden toimijoiden kanssa toteutettavien lainvalvontaoperaatioiden lisääminen, jotta voidaan erityisesti helpottaa ja parantaa yhteisten tutkintaryhmien, yhteispartioinnin, välittömän takaa-ajon, peitetoimina suoritettavan tarkkailun ja muiden operatiivisen yhteistyön mekanismien käyttöä unionin toimintapoliittisen syklin (EMPACT) yhteydessä painottaen erityisesti valtioiden rajat ylittäviä operaatioita;

b)

lainvalvontaviranomaisten ja muiden toimivaltaisten viranomaisten välisen koordinoinnin ja yhteistyön lisääminen sekä jäsenvaltioiden sisällä että niiden välillä ja muiden asiaankuuluvien toimijoiden kanssa esimerkiksi kansallisten erikoisyksiköiden verkostojen, unionin verkostojen ja yhteistyörakenteiden ja unionin keskusten puitteissa;

c)

yhteistyön parantaminen virastojen välillä ja unionin tasolla jäsenvaltioiden välillä tai yhtäältä jäsenvaltioiden ja toisaalta asiaankuuluvien unionin elinten ja laitosten välillä sekä kansallisella tasolla kunkin jäsenvaltion toimivaltaisten kansallisten viranomaisten välillä.

3.     Rahastolla edistetään 3 artiklan 2 kohdan c alakohdassa esitetyn erityistavoitteen saavuttamista keskittymällä seuraaviin täytäntöönpanotoimenpiteisiin:

a)

lainvalvontakoulutuksen, harjoitusten ja keskinäisen oppimisen lisääminen, erityisesti sisällyttämällä siihen elementtejä, joiden tarkoituksena on lisätä tietoisuutta radikalisoitumiseen, väkivaltaiseen ääriliikehdintään ja rasismiin liittyvistä kysymyksistä, jäsenvaltioiden välisiä erityisiä vaihto-ohjelmia, myös nuoremman lainvalvontahenkilöstön osalta, ja parhaiden käytäntöjen jakamista, myös kolmansien maiden ja muiden asiaankuuluvien toimijoiden kanssa;

b)

yhteisvaikutusten hyödyntäminen yhdistämällä voimavaroja ja tietämystä jäsenvaltioiden ja muiden asiaankuuluvien toimijoiden kesken, kansalaisyhteiskunnan toimijat mukaan lukien, esimerkiksi laatimalla yhteisiä riskinarviointeja ja perustamalla yhteisiä osaamiskeskuksia tai yhteisiä operatiivisia tukikeskuksia yhdessä toteutettuja operaatioita varten tai jakamalla rikosten torjumista paikallisella tasolla koskevia parhaita käytäntöjä;

c)

toimenpiteiden, suojatoimien, mekanismien ja parhaiden käytäntöjen edistäminen ja kehittäminen todistajien, väärinkäytösten paljastajien ja rikoksen uhrien varhaista tunnistamista, suojelua ja tukemista varten sekä kumppanuuksien kehittäminen viranomaisten ja muiden asiaankuuluvien toimijoiden kanssa tätä tarkoitusta varten;

d)

tarvittavien varusteiden hankkiminen ja koulutusvälineiden ja muun keskeisen turvallisuusinfrastruktuurin perustaminen ja päivittäminen turvallisuusuhkiin valmistautumisen, selviytymiskyvyn, yleisön tietoisuuden ja asianmukaisten vastatoimien lisäämiseksi;

e)

kriittisen infrastruktuurin ja markkinoilla yleisten tietoteknisten laitteiden haavoittuvuuksien havaitseminen, arvioiminen ja poistaminen tietojärjestelmiin ja kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvien hyökkäysten estämiseksi esimerkiksi tarkastamalla ilmaisten ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen koodi, kehittämällä ja tukemalla ”bug bounty” -ohjelmia tai tekemällä tunkeutumistestejä.

4.     Rahastolla edistetään 3 artiklan 2 kohdan c a alakohdassa esitetyn erityistavoitteen saavuttamista keskittymällä seuraaviin täytäntöönpanotoimenpiteisiin:

a)

parannetaan jäsenvaltioiden tiedustelupalvelujen välistä sekä niiden ja lainvalvontaviranomaisten välistä yhteistyötä ja koordinointia yhteyksien, verkostoitumisen, keskinäisen luottamuksen, ymmärtämyksen ja oppimisen, taitotiedon, kokemusten ja parhaiden käytäntöjen vaihdon ja levittämisen avulla, erityisesti kun on kyse poliisin tutkimusten ja uhkien arvioinnin tukemisesta;

b)

tiedusteluhenkilöstön vaihto ja koulutus. [tark. 50]

4 artikla

Tuen soveltamisala

1.   Edellä 3 a artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden puitteissa ja liitteessä II lueteltujen täytäntöönpanotoimenpiteiden mukaisesti rahastosta tuetaan erityisesti toimia, joilla edistetään 3 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamista. Niihin voivat sisältyä liitteessä III lueteltuja toimia luetellut toimet . [tark. 51]

2.   Tämän asetuksen 3 artiklassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi rahastosta voidaan tarvittaessa poikkeustapauksissa, määritellyissä rajoissa ja asianmukaisia takeita soveltaen tukea liitteessä III tarkoitettujen unionin painopisteiden mukaisia tarkoitettuja kolmansiin maihin liittyviä ja kolmansissa maissa toteutettavia toimia 5 artiklan mukaisesti. [tark. 52]

2 a.     Kolmansiin maihin liittyvien tai kolmansissa maissa toteutettavien toimien tukemiseen temaattisesta rahoitusvälineestä 8 artiklan mukaisesti osoitettavan rahoituksen kokonaismäärä ei saa ylittää kahta prosenttia temaattiseen rahoitusvälineeseen 7 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti osoitetusta kokonaismäärästä. [tark. 53]

2 b.     Kolmansiin maihin liittyvien tai kolmansissa maissa toteutettavien toimien tukemiseen jäsenvaltioiden ohjelmista 12 artiklan mukaisesti osoitettavan rahoituksen kokonaismäärä ei saa ylittää kunkin jäsenvaltion osalta kahta prosenttia kyseiselle jäsenvaltiolle 7 artiklan 2 kohdan a alakohdan, 10 artiklan 1 kohdan ja liitteen I mukaisesti osoitetusta kokonaismäärästä. [tark. 54]

3.   Seuraavat toimet eivät ole avustuskelpoisia:

a)

toimet, jotka rajoittuvat yleisen järjestyksen ylläpitoon kansallisella tasolla tai koostuvat pääosin siitä ; [tark. 55]

b)

toimet, jotka liittyvät SEUT-sopimuksen 87 artiklassa tarkoitettujen lainvalvontaviranomaisten ja muiden toimivaltaisten viranomaisten standardilaitteiden, -ajoneuvojen tai -valmiuksien hankintaan tai ylläpitoon;

c)

sotilaalliset tai maanpuolustukseen liittyvät toimet;

d)

laitteet, joiden käyttötarkoituksista vähintään yksi päätarkoituksena on tullivalvonta; [tark. 56]

e)

pakkokeinoihin liittyvät välineet, kuten aseet, ammukset, räjähteet ja mellakkapamput, paitsi jos niitä käytetään koulutustarkoituksiin;

f)

tietolähteille maksettavat palkkiot ja valeostoihin tarkoitetut varat (”flash money”) (28) EMPACT-toimien ulkopuolella.

Jos kyseessä on hätätilanne, tässä kohdassa ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuja toimia, jotka eivät ole avustuskelpoisia, voidaan pitää avustuskelpoisina. [tark. 57]

5 artikla

Osallistumiskelpoiset yhteisöt

1.   Osallistumiskelpoisia voivat olla seuraavat yhteisöt:

a)

oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet johonkin seuraavista maista:

i)

jäsenvaltio tai siihen sidoksissa oleva merentakainen maa tai alue;

ii)

työohjelmassa mainittu kolmas maa siinä säädetyin edellytyksin ja sillä edellytyksellä, että kaikki kyseisen kolmannen maan toteuttamat, siinä toteutetut tai siihen liittyvät toimet ovat täysin Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettujen oikeuksien ja periaatteiden mukaisia sekä unionin ja jäsenvaltioiden kansainvälisten velvoitteiden mukaisia ; [tark. 58]

b)

mikä tahansa unionin oikeuden mukaisesti perustettu oikeussubjekti tai mikä tahansa asiaankuuluva kansainvälinen järjestö. [tark. 59]

2.   Luonnolliset henkilöt eivät ole osallistumiskelpoisia.

3.   Oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet johonkin kolmanteen maahan, ovat komission antaman hyväksynnän jälkeen poikkeustapauksissa osallistumiskelpoisia, jos tämä on tarpeen tietyn toimen tavoitteiden saavuttamiseksi. [tark. 60]

4.   Oikeussubjektit, jotka osallistuvat vähintään kahden riippumattoman yhteisön muodostamiin yhteenliittymiin, jotka ovat sijoittautuneet eri jäsenvaltioihin tai kyseisiin jäsenvaltioihin sidoksissa oleviin merentakaisiin maihin ja alueille tai kolmansiin maihin, ovat osallistumiskelpoisia. [tark. 61]

II LUKU

RAHOITUS- JA TOTEUTUSKEHYS

1 JAKSO

YHTEISET SÄÄNNÖKSET

6 artikla

Yleiset periaatteet

1.   Tämän asetuksen nojalla myönnettävällä tuella on täydennettävä kansallisia, alueellisia ja paikallisia toimia ja pyrittävä tuomaan eurooppalaista lisäarvoa tämän asetuksen tavoitteisiin. [tark. 62]

2.   Komissio ja jäsenvaltiot varmistavat, että jäsenvaltioiden tämän asetuksen nojalla myöntämä tuki on johdonmukaista suhteessa unionin asiaankuuluviin toimiin, politiikkaan ja painopisteisiin ja että se täydentää kansallisia rahoitusvälineitä ja sovitetaan yhteen muiden unionin muita rahoitusvälineitä välineiden, etenkin unionin muiden rahastojen puitteissa toteutettavien toimien kanssa . [tark. 63]

3.   Rahastoa hallinnoidaan suoraan, välillisesti tai yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdan mukaisesti.

7 artikla

Talousarvio

1.   Rahaston toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat 2 209 725 000 euroa vuoden 2018 hintoina ( 2 500 000 000 euroa käypinä hintoina). [tark. 64]

2.   Määrärahat käytetään seuraavasti:

a)

1 325 835 000 euroa vuoden 2018 hintoina ( 1 500 000 000 euroa käypinä hintoina) kohdennetaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitaviin ohjelmiin; [tark. 65]

b)

883 890 euroa vuoden 2018 hintoina ( 1 000 000 000 euroa käypinä hintoina) kohdennetaan temaattiseen rahoitusvälineeseen. [tark. 66]

3.   Enintään 0,84 prosenttia määrärahoista kohdennetaan komission aloitteesta annettavaan tekniseen apuun rahaston toteuttamista varten.

8 artikla

Temaattisen rahoitusvälineen toteuttamista koskevat yleiset säännökset

1.   Edellä 7 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut määrärahat kohdennetaan joustavasti temaattisen rahoitusvälineen kautta käyttäen yhteistyöhön perustuvaa, suoraa tai välillistä hallinnointia työohjelmissa esitetyn mukaisesti. Temaattisesta rahoitusvälineestä saatava rahoitus käytetään sen seuraaviin osiin:

a)

erityistoimet;

b)

unionin toimet; ja

c)

hätäapu.

Komission aloitteesta annettavaa teknistä apua on myös tuettava temaattisen rahoitusvälineen määrärahoista.

2.   Temaattisesta rahoitusvälineestä saatava rahoitus osoitetaan painopisteisiin, joilla on suuri lisäarvo unionille, tai ne käytetään kiireellisiin tarpeisiin liitteessä II 3 a artiklassa esitettyjen sovittujen unionin painopisteiden mukaisesti , sellaisiin erityistoimiin kuin liitteessä III luetellut toimet tai toimien tukemiseen 19 artiklan mukaisesti . Temaattisen rahoitusvälineen resurssien jakaminen eri painopisteiden kesken toteutetaan mahdollisimman pitkälti oikeasuhteisesti haasteisiin ja tarpeisiin nähden niin, että varmistetaan rahaston tavoitteiden saavuttaminen. [tark. 67]

2 a.     Temaattisesta rahoitusvälineestä saatava rahoitus jaetaan seuraavasti:

a)

vähintään 10 prosenttia osoitetaan 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen;

b)

vähintään 10 prosenttia osoitetaan 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen;

c)

vähintään 30 prosenttia osoitetaan 3 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen;

d)

vähintään 5 prosenttia osoitetaan 3 artiklan 2 kohdan c a alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen; [tark. 68]

3.   Jos temaattisesta rahoitusvälineestä myönnetään jäsenvaltioille rahoitusta, jota hallinnoidaan suoraan tai välillisesti, on varmistettava, ettei komissio ole antanut valituista hankkeista perusteltua lausuntoa SEUT-sopimuksen 258 artiklassa tarkoitetusta rikkomisesta, joka vaarantaa menojen laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden tai hankkeiden toteuttamisen rahoitusta ei osoiteta hankkeille, jos on selvää näyttöä siitä , että niiden laillisuus tai kyseisen rahoituksen laillisuus ja sääntöjenmukaisuus, tai kyseisten hankkeiden tuloksellisuus olisi kyseenalainen perustellun lausunnon seurauksena, jonka komissio on antanut SEUT-sopimuksen 258 artiklassa tarkoitettuun rikkomusmenettelyyn liittyen . [tark. 69]

4.   Jos temaattisesta rahoitusvälineestä myönnetään jäsenvaltioille rahoitusta, jota hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, komission on asetuksen (EU) N:o X [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 18 artiklaa ja 19 artiklan 2 kohtaa sovellettaessa arvioitava, antaako komissio suunnitelluista toimista perustellun lausunnon SEUT-sopimuksen 258 artiklassa tarkoitetusta rikkomisesta, joka vaarantaa menojen laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden varmistettava , että hankkeille ei osoiteta rahoitusta, jos on selvää näyttöä siitä , että kyseisten hankkeiden laillisuus tai kyseisen rahoituksen laillisuus ja sääntöjenmukaisuus, tai kyseisten hankkeiden toteuttamisen tuloksellisuus olisi kyseenalainen perustellun lausunnon seurauksena, jonka komissio on antanut SEUT-sopimuksen 258 artiklassa tarkoitettuun rikkomusmenettelyyn liittyen . [tark. 70]

5.   Komissio vahvistaa kokonaismäärän, joka on käytettävissä temaattiseen rahoitusvälineeseen unionin talousarvion vuotuisista määrärahoista. Komissio hyväksyy Komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä 28 artiklan mukaisesti tämän asetuksen täydentämiseksi vahvistamalla työohjelmia varainhoitoasetuksen [110] artiklassa tarkoitetut rahoituspäätökset artiklan mukaisesti temaattisen rahoitusvälineen osalta ja määrittää tuettavat tavoitteet ja toimet sekä määrät kullekin sen 1 kohdassa tarkoitetulle osalle. Rahoituspäätöksissä Ennen työohjelman hyväksymistä komissio kuulee asiaankuuluvia sidosryhmiä, myös kansalaisyhteiskunnan järjestöjä. Työohjelmissa esitetään tarvittaessa rahoitusta yhdistäviä toimia varten varattu kokonaismäärä. Varmistaakseen, että resursseja on käytettävissä oikeaan aikaan, komissio voi erikseen hyväksyä työohjelman hätäapua varten. [tark. 71]

6.   Edellä 3 5 kohdassa tarkoitetun rahoituspäätöksen työohjelman hyväksymisen jälkeen komissio voi vastaavasti muuttaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoituja ohjelmia. [tark. 72]

7.   Rahoituspäätökset Työohjelmat voivat olla yksi- tai monivuotisia, ja ne voivat kattaa temaattisen rahoitusvälineen yhden tai useamman osan. [tark. 73]

2 JAKSO

TUKI JA TOTEUTTAMINEN YHTEISTYÖHÖN PERUSTUVAN HALLINNOINNIN KAUTTA

9 artikla

Soveltamisala

1.   Tätä jaksoa sovelletaan 7 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun määrärahojen osaan ja lisävaroihin, joita hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, 8 artiklassa tarkoitetun temaattisen rahoitusvälineen osalta tehdyn komission päätöksen mukaisesti.

2.   Tämän jakson mukaista tukea hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa varainhoitoasetuksen 63 artiklan ja asetuksen (EU) [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] mukaisesti.

10 artikla

Talousarviomäärärahat

1.   Edellä 7 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut varat kohdennetaan jäsenvaltioiden toteuttamiin ja yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitaviin kansallisiin ohjelmiin, jäljempänä ”ohjelmat”, seuraavasti:

a)

1 250 000 000 euroa jäsenvaltioille liitteessä I esitettyjen kriteereiden mukaisesti;

b)

250 000 000 jäsenvaltioille ohjelmiin kohdennettujen määrärahojen muuttamista varten 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

2.   Jos 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu määrä jätetään kohdentamatta, jäljellä oleva määrä voidaan lisätä 7 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun määrään.

11 artikla

Yhteisrahoitusosuudet

1.   Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuus hankkeen kaikista avustuskelpoisista menoista on enintään 75 prosenttia.

2.   Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuus voidaan korottaa 90 prosenttiin erityistoimien puitteissa toteutettavien hankkeiden kaikista avustuskelpoisista menoista.

3.   Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuus voidaan korottaa 90 prosenttiin liitteessä IV lueteltujen toimien kaikista avustuskelpoisista menoista.

4.   Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuus voidaan korottaa 100 prosenttiin operatiivisen tuen kaikista avustuskelpoisista menoista.

5.   Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuus voidaan korottaa 100 prosenttiin hätäavun kaikista avustuskelpoisista menoista.

5 a.     Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuus voidaan jäsenvaltioiden aloitteesta korottaa 100 prosenttiin teknisen tuen kaikista avustuskelpoisista menoista. [tark. 74]

6.   Ohjelman hyväksymistä koskevassa komission päätöksessä vahvistetaan yhteisrahoitusosuus ja tästä rahastosta annettava tuen enimmäismäärä 1–5 kohdassa tarkoitettujen toimien tyyppien osalta.

7.   Komission päätöksessä vahvistetaan kunkin erityistavoitteen osalta, sovelletaanko erityistavoitetta koskevaa yhteisrahoitusosuutta

a)

kokonaismäärään, mukaan luettuina julkiset ja yksityiset rahoitusosuudet, vai

b)

ainoastaan julkiseen rahoitusosuuteen.

12 artikla

Ohjelmat

1.   Kunkin jäsenvaltion ja komission on varmistettava, että sen kansallisissa ohjelmissa olevat painopisteet ovat johdonmukaisia suhteessa unionin painopisteisiin ja haasteisiin turvallisuusalalla, että niillä vastataan näihin painopisteisiin ja haasteisiin ja että ne ovat täysin asiaan liittyvän unionin säännöstön ja sovittujen unionin painopisteiden mukaisia. Ohjelmiensa painopisteitä määrittäessään jäsenvaltioiden on varmistettava, että liitteessä II 3 a artiklassa esitetyt täytäntöönpanotoimenpiteet otetaan riittävällä tavalla huomioon ohjelmassa. [tark. 75]

1 a.     Arvioidessaan jäsenvaltioiden kansallisia ohjelmia komissio varmistaa, ettei se ole antanut suunnitelluista hankkeista perusteltua lausuntoa koskien SEUT-sopimuksen 258 artiklassa tarkoitettua rikkomista, joka liittyy menojen laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen tai hankkeiden toteuttamiseen. [tark. 76]

1 b.     Jäsenvaltioiden on osoitettava varat kansallisiin ohjelmiinsa seuraavasti:

a)

vähintään 10 prosenttia osoitetaan 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen;

b)

vähintään 10 prosenttia osoitetaan 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen;

c)

vähintään 30 prosenttia osoitetaan 3 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen;

d)

vähintään 5 prosenttia osoitetaan 3 artiklan 2 kohdan c a alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen. [tark. 77]

1 c.     Jäsenvaltioiden, jotka haluavat poiketa 1 b kohdan säännöksistä, on ilmoitettava asiasta komissiolle ja arvioitava yhdessä komission kanssa, olisiko vähimmäisprosenttiosuuksia muutettava sisäiseen turvallisuuteen vaikuttavien erityisolosuhteiden vuoksi. Tällaisille muutoksille on saatava komission hyväksyntä. [tark. 78]

2.   Komissio varmistaa, että Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto (Europol), Euroopan unionin lainvalvontakoulutusvirasto (CEPOL) , Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virasto (Eurojust), Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO), Euroopan unionin verkko- ja tietoturvavirasto (ENISA), vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava Euroopan unionin virasto (eu-LISA), Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex), Euroopan unionin perusoikeusvirasto (FRA) ja Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus (EMCDDA) otetaan mukaan ohjelmien kehittämisen heti alkuvaiheessa niiden toimivaltaan kuuluvilla aloilla. Jäsenvaltioiden on kuultava Europolia toimiensa suunnittelusta erityisesti, kun ne sisällyttävät ohjelmiinsa unionin toimintapoliittisen syklin mukaisia toimia tai EMPACT-toimia taikka yhteisen kyberrikollisuuden torjunnan työryhmän (J-CAT) koordinoimia toimia. Ennen kuin jäsenvaltiot sisällyttävät koulutusta ohjelmiinsa, niiden on koordinoitava CEPOLin kanssa, jotta vältetään päällekkäisyydet. Jäsenvaltioiden on kuultava toimiensa suunnittelusta myös muita asiaankuuluvia sidosryhmiä, muun muassa kansalaisyhteiskunnan järjestöjä. [tark. 79]

3.   Komissio voi ottaa Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston (Europol) 2 kohdassa tarkoitetut virastot , Euroopan unionin lainvalvontakoulutusviraston (CEPOL) tietosuojaneuvoston ja Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EMCDDA) tietosuojavaltuutetun ( EDPS ) tarvittaessa mukaan 5 jaksossa esitettyihin seuranta- ja arviointitehtäviin erityisesti sen varmistamiseksi, että rahaston tuella toteutettavat toimet , jotka kuuluvat niiden toimeksiantoon, ovat asiaan liittyvän unionin säännöstön ja sovittujen unionin painopisteiden mukaisia. [tark. 80]

4.   Jäsenvaltion ohjelman määrärahoista enintään 15 prosenttia voidaan käyttää laitteiden tai kulkuneuvojen hankintaan tai turvallisuuden kannalta olennaisten laitosten rakentamiseen. Tämä enimmäismäärä voidaan ylittää vain asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ja komission hyväksynnän jälkeen . [tark. 81]

5.   Jäsenvaltioiden on käsiteltävä ohjelmissaan ensisijaisesti seuraavia:

a)

turvallisuuden alalla unionin painopisteet ja säännöstö, erityisesti tiedonvaihto lainvalvontaviranomaisten välinen koordinointi ja yhteistyö sekä oleellisten ja täsmällisten tietojen vaihto ja EU:n ja tietojärjestelmien yhteentoimivuus yhteentoimivuudelle luodun kehyksen osien täytäntöönpano ; [tark. 82]

b)

poliisiyhteistyön alalla Schengenin arviointi- ja valvontamekanismista annetun asetuksen (EU) N:o 1053/2013 puitteissa annetut suositukset, joilla on rahoitusvaikutuksia;

c)

korruption alalla maakohtaiset puutteet, joilla on rahoitusvaikutuksia ja jotka on yksilöity tarpeiden arvioinneissa, kuten EU-ohjausjaksossa annetuissa suosituksissa.

6.   Ohjelmaa on tarvittaessa muutettava siten, että siinä otetaan huomioon 5 kohdassa tarkoitettujen suositusten huomioon ottamiseksi tarkoitetut suositukset ja edistyminen välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisessa 26 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetuissa vuotuisissa tuloksellisuuskertomuksissa esitetyn arvioinnin mukaisesti . Komissio voi hyväksyä hyväksyy tarkistetun ohjelman riippuen siitä, minkälainen vaikutus muutoksella on , asetuksen (EU) N:o X [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 19 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti . [tark. 83]

7.   Jäsenvaltioiden on edistettävä erityisesti liitteessä IV lueteltuja toimia. Odottamattomiin tai uusiin olosuhteisiin reagoimiseksi tai rahoituksen tehokkaan toteuttamisen varmistamiseksi komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä 28 artiklan mukaisesti, jotta se voi muuttaa liitettä IV.

8.   Jos jäsenvaltio päättää toteuttaa rahaston tuella 5 artiklan mukaisesti hankkeita kolmannen maan kanssa tai kolmannessa maassa tai hankkeita, jotka liittyvät kolmanteen maahan , asianomaisen jäsenvaltion on kuultava komissiota ennen hankkeen käynnistämistä. Komissio arvioi suunniteltujen hankkeiden täydentävyyttä ja yhteensopivuutta unionin ja jäsenvaltioiden muiden toimien kanssa suhteessa kyseiseen kolmanteen maahan. Lisäksi komissio tarkistaa, noudattavatko suunnitellut hankkeet tämän asetuksen 3 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja perusoikeuksia koskevia vaatimuksia. [tark. 84]

9.   Asetuksen (EU) N:o X [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 17 artiklan mukaisesti kussakin ohjelmassa vahvistetaan kullekin erityistavoitteelle 5 kohdassa tarkoitetun ohjelmasuunnittelun on perustuttava liitteessä VI olevassa taulukossa olevan taulukon 1 esitettyihin tukitoimityyppeihin mukaiset tukitoimityypit sekä suunniteltujen määrärahojen alustava jakautuminen tukitoimityyppien tai tuen kohteiden mukaan . [tark. 85]

13 artikla

Väliarviointi

1.   Komissio kohdentaa vuonna 2024 , ilmoitettuaan asiasta Euroopan parlamentille, asianomaisten jäsenvaltioiden ohjelmiin 10 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun lisärahoituksen liitteessä I olevassa 2 kohdassa tarkoitettujen kriteereiden mukaisesti. Rahoitus tulee voimaan kalenterivuodesta 2025 alkaen. [tark. 86]

2.   Jos vähintään 10 30  prosentista 10 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista ohjelman alkuperäisistä määrärahoista ei ole tehty asetuksen (EU) N:o X [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 85 artiklan mukaisesti toimitettua välimaksupyyntöä, asianomainen jäsenvaltio ei voi saada ohjelmaansa 1 kohdassa tarkoitettua lisärahoitusta. [tark. 87]

2 a.     Edellä olevaa 2 kohtaa sovelletaan vain silloin, jos asianmukainen sääntelykehys ja siihen liittyvät säädökset ovat voimassa 1 päivänä tammikuuta 2022. [tark. 160]

3.   Temaattisesta rahoitusvälineestä vuodesta 2025 alkaen kohdennettavien määrärahojen osalta on tarvittaessa otettava huomioon edistyminen asetuksen (EU) N:o X [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 12 artiklassa tarkoitetun suoritusperusteisen kehyksen välitavoitteiden saavuttamisessa ja havaitut puutteet toteutuksessa. [tark. 88]

14 artikla

Erityistoimet

1.   Erityistoimet ovat tämän asetuksen tavoitteiden mukaisia kansainvälisiä tai kansallisia hankkeita, joiden osalta yksi, useampi tai kaikki jäsenvaltiot voivat saada lisärahoitusta ohjelmiinsa.

2.   Jäsenvaltiot voivat 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti lasketun osuuden lisäksi saada rahoitusta erityistoimiin edellyttäen, että se merkitään ohjelmassa erityistoimiin kohdennetuksi rahoitukseksi ja käytetään edistämään tämän asetuksen tavoitteiden toteuttamista, mukaan luettuna uusien uhkakuvien kattaminen.

3.   Rahoitusta ei saa käyttää muihin ohjelman toimiin paitsi asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa ja jos komissio hyväksyy sen ohjelman muuttamisen kautta.

15 artikla

Operatiivinen tuki

1.   Operatiivinen tuki on jäsenvaltion määrärahojen osa, joka voidaan käyttää tukemaan viranomaisia, jotka vastaavat sellaisten tehtävien ja palvelujen suorittamisesta, jotka muodostavat unionin hyväksi suoritettavan julkisen palvelun , sikäli kuin ne edistävät turvallisuuden korkean tason varmistamista koko unionissa . [tark. 89]

2.   Jäsenvaltio voi käyttää enintään 10 20 prosenttia rahastosta sen ohjelmaan kohdennetuista määrärahoista rahoittaakseen operatiivista tukea viranomaisille, jotka vastaavat sellaisten tehtävien ja palvelujen suorittamisesta, jotka muodostavat unionin hyväksi suoritettavan julkisen palvelun. [tark. 90]

3.   Operatiivista tukea käyttävien jäsenvaltioiden on noudatettava turvallisuutta koskevaa unionin säännöstöä.

4.   Jäsenvaltioiden on perusteltava ohjelmassa ja 26 artiklassa tarkoitetuissa vuotuisissa tuloksellisuuskertomuksissa operatiivisen tuen käyttöä tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ennen ohjelman hyväksymistä komissio arvioi alkutilanteen niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat ilmoittaneet aikovansa käyttää operatiivista tukea, ottaen huomioon kyseisten jäsenvaltioiden toimittamat tiedot sekä suositukset laadunvalvonta- ja arviointimekanismeista, kuten Schengenin arviointimekanismista , Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) haavoittuvuus- ja riskiarvioinnista tai muista laadunvalvonta- ja arviointimekanismeista , tapauksen mukaan . [tark. 91]

5.   Operatiivinen tuki keskitetään erityistehtäviin ja -palveluihin toimiin liitteessä VII esitetyn mukaisesti. [tark. 92]

6.   Odottamattomiin tai uusiin olosuhteisiin reagoimiseksi tai rahoituksen tehokkaan toteutuksen varmistamiseksi komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä 28 artiklan mukaisesti, jotta se voi muuttaa liitteessä VII olevia erityistehtäviä ja -palveluita.

15 a artikla

Näkyvyys, avoimuus ja viestintä

Unionin rahoituksen saajien on noudatettava täysimääräisesti näkyvyyttä, avoimuutta ja viestintää koskevia vaatimuksia asetuksen (EU) N:o X (yhteisiä säännöksiä koskeva asetus) mukaisesti. [tark. 93]

3 jakso

Tuki ja toteutus suoran ja välillisen hallinnoinnin kautta

16 artikla

Soveltamisala

Joko komissio toteuttaa tämän jakson mukaisen tuen suoraan varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti tai se toteutetaan välillisesti saman artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti.

17 artikla

Unionin toimet

1.   Unionin toimet ovat tämän asetuksen tavoitteiden mukaisia kansainvälisiä hankkeita tai unionin etujen kannalta erityisen tärkeitä hankkeita.

2.   Komission aloitteesta rahastosta voidaan rahoittaa unionin toimia, jotka koskevat 3 artiklassa tarkoitettuja tämän asetuksen tavoitteita liitteen III mukaisesti.

3.   Unionin toimista voidaan myöntää rahoitusta missä tahansa varainhoitoasetuksessa vahvistetussa muodossa, erityisesti avustuksina, palkintoina ja hankintoina. Lisäksi niistä voidaan myöntää rahoitusta sellaisten rahoitusvälineiden avulla, jotka kuuluvat rahoitusta yhdistäviin toimiin.

3 a.     Myös erillisvirastot voivat täyttää unionin toimien puitteissa saatavilla olevan rahoituksen kelpoisuusehdot, jotta voidaan tukea valtioiden välisiä toimia, jotka tuovat eurooppalaista lisäarvoa. [tark. 94]

4.   Avustukset, joihin sovelletaan suoraa hallinnointia, myönnetään ja niitä hallinnoidaan varainhoitoasetuksen VIII osaston mukaisesti.

5.   Ehdotuksia arvioiva arviointikomitea voi koostua ulkopuolisista asiantuntijoista.

6.   Riski, joka liittyy varojen perintään takaisin unionin rahoituksen saajilta, voidaan kattaa keskinäiseen vakuutusjärjestelmään suoritettavilla maksuilla, jotka katsotaan varainhoitoasetuksessa tarkoitetuksi riittäväksi vakuudeksi. Asetuksen X [takuurahastosta annetun asetuksen seuraaja] [X artiklan] säännöksiä sovelletaan.

18 artikla

Rahoitusta yhdistävät toimet

Rahoitusta yhdistävät toimet, joista on tehty päätös tämän rahaston puitteissa, toteutetaan InvestEU-asetuksen (29) ja varainhoitoasetuksen X osaston mukaisesti.

19 artikla

Komission aloitteesta annettava tekninen apu

Rahastosta voidaan tukea komission aloitteesta tai komission puolesta toteutettavia teknisen avun toimenpiteitä. Nämä toimenpiteet , eli valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimet sekä viestintätoimet, joihin kuuluu myös unionin poliittisia painopisteitä turvallisuuden alalla koskeva ulkoinen tiedotustoiminta, näkyvyyttä koskevat ja kaikki hallinnolliset ja teknisen avun toimet, jotka ovat välttämättömiä tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi, tarvittaessa kolmansien maiden kanssa, voidaan rahoittaa täysimääräisesti. [tark. 95]

20 artikla

Tarkastukset

Henkilöiden tai yhteisöjen, mukaan lukien muut kuin unionin toimielinten tai elinten valtuuttamat henkilöt ja yhteisöt, tekemät unionin rahoitusosuuden käyttöä koskevat tarkastukset muodostavat yleisen varmuuden perustan asetuksen (EU) [asetus unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä] 127 artiklan mukaisesti.

21 artikla

Tiedotus, viestintä ja julkisuus

1.   Unionin rahoituksen saajien saajan on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys, erityisesti kun ne tekevät tehtävä tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia tarjoamalla johdonmukaista, olennaista vaikuttavaa ja oikeasuhteista kohdennettua merkityksellistä tietoa eri asianmukaisella kielellä erilaisille tarkoituksenmukaisille kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien. Unionin rahoituksen näkyvyyden varmistamiseksi unionin rahoituksen saajien on toimesta tiedottaessaan mainittava rahoituksen alkuperä. Tätä varten vastaanottajien on varmistettava, että kaikessa tiedotusvälineissä ja suurelle yleisölle näkyvässä viestinnässä näytetään unionin tunnus ja mainitaan nimenomaisesti unionin rahoitustuki. [tark. 96]

2.    Mahdollisimman laajan yleisön saavuttamiseksi komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat rahastoa ja sen toimia ja tuloksia. Komissio julkaisee erityisesti tiedot temaattisen rahoitusvälineen vuotuisten ja monivuotisten ohjelmien kehittämisestä. Komissio julkaisee myös luettelon toimista, jotka on valittu tuettaviksi temaattisesta rahoitusvälineestä, julkisesti saatavilla olevalla verkkosivustolla ja päivittää luetteloa säännöllisesti. Tälle rahastolle kohdennetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös viestintää, erityisesti unionin poliittisia painopisteitä koskevaa komission tiedottamista, sikäli kuin ne liittyvät tämän asetuksen tavoitteisiin. [tark. 97]

2 a.     Komissio julkaisee 2 kohdassa tarkoitetut tiedot avoimessa koneellisesti luettavassa esitysmuodossa, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/98/EY  (30) 5 artiklan 1 kohdassa säädetään, minkä ansiosta tietoja voidaan luokitella, niihin voidaan tehdä hakuja, niistä voidaan poimia otteita, niitä voidaan verrata ja käyttää uudelleen. Tiedot on voitava luokitella painopisteiden, erityistavoitteen, toimien tukikelpoisten kokonaiskustannusten, hankkeiden kokonaiskustannusten, hankintamenettelyjen kokonaiskustannusten, tuensaajan nimen ja toimeksisaajan nimen perusteella. [tark. 98]

4 jakso

Tuki ja toteutus yhteistyöhön perustuvan, suoran ja välillisen hallinnoinnin kautta

22 artikla

Hätäapu

1.    Komissio voi päättää myöntää rahastosta annetaan rahoitustukea kiireellisiin tarpeisiin ja erityistarpeisiin hätätilanteissa, jotka johtuvat asianmukaisesti perustellussa hätätilanteessa. Tällaiset tilanteet voivat johtua tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvista turvallisuuteen liittyvistä vaaratilanteista tai , uusista uhkakuvista tai hiljattain havaituista haavoittuvuuksista , jotka vaikuttavat tai saattavat vaikuttaa hyvin kielteisesti väestön , julkisten tilojen tai kriittisen infrastruktuurin turvallisuuteen yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa. Tällaisissa tapauksissa se ilmoittaa asiasta kohtuullisessa ajassa Euroopan parlamentille ja neuvostolle. [tark. 99]

2.   Hätäapua voidaan myöntää erillisvirastoille suoraan myönnettävinä avustuksina.

3.   Jäsenvaltioiden ohjelmiin voidaan 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti lasketun osuuden lisäksi kohdentaa hätäapua edellyttäen, että se merkitään ohjelmassa hätäavuksi. Rahoitusta ei saa käyttää muihin ohjelman toimiin paitsi asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa ja jos komissio hyväksyy sen ohjelman muuttamisen kautta.

4.   Avustukset, joihin sovelletaan suoraa hallinnointia, myönnetään ja niitä hallinnoidaan varainhoitoasetuksen VIII osaston mukaisesti.

4 a.     Hätäapuun voidaan sisällyttää menoja, jotka ovat aiheutuneet ennen avustushakemuksen jättämispäivää tai tukipyyntöä, mutta eivät ennen 1 päivää tammikuuta 2021, jos tämä on välttämätöntä toimen toteuttamiseksi. [tark. 100]

23 artikla

Kumulatiivinen, täydentävä ja yhdistetty rahoitus

1.   Toimi Operaatio , joka on saanut rahoitusta rahastosta, voi saada rahoitusta myös muusta unionin ohjelmasta, mukaan lukien yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitavista rahastoista, edellyttäen, että rahoitusosuudet eivät kata samoja kustannuksia. Kunkin rahoitusta myöntävän unionin ohjelman sääntöjä sovelletaan sen toimea koskevaan rahoitusosuuteen. Kumulatiivinen rahoitus ei saa ylittää toimen operaation avustuskelpoisia kokonaiskustannuksia ja unionin eri ohjelmista saatava tuki voidaan laskea määräsuhteessa tukiedellytykset vahvistavien asiakirjojen mukaisesti. [tark. 101]

2.   Toimet Operaatiot , joille on myönnetty huippuosaamismerkki, tai jotka täyttävät seuraavat kumulatiiviset vastaavat edellytykset: [tark. 102]

a)

ne on arvioitu rahastoon perustuvan ehdotuspyynnön yhteydessä;

b)

ne täyttävät ehdotuspyynnössä esitetyt laatua koskevat vähimmäisvaatimukset;

c)

niitä ei voida rahoittaa kyseisen ehdotuspyynnön perusteella budjettirajoitusten takia,

voivat saada tukea Euroopan aluekehitysrahastosta, koheesiorahastosta, Euroopan sosiaalirahasto+:sta tai Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta asetuksen (EU) X [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 67 artiklan 5 kohdan ja asetuksen (EU) X [yhteisen maatalouspolitiikan rahoitus, hallinnointi ja seuranta] 8 artiklan mukaisesti edellyttäen, että tällaiset toimet operaatiot ovat yhdenmukaisia asianomaisen ohjelman tavoitteiden kanssa. Tukea myöntävän rahaston sääntöjä sovelletaan. [tark. 103]

5 jakso

Seuranta, raportointi ja arviointi

1 alajakso

Yhteiset säännökset

24 artikla

Seuranta ja raportointi

1.   Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tietoja tuloksellisuudesta liitteen V mukaisesti noudattaen varainhoitoasetuksen 43 artiklan 3 kohdan h alakohdan i alakohdan iii alakohdassa säädettyjä raportointivaatimuksia.

2.   Komissiolla on valta antaa delegoituja säädöksiä 28 artiklan mukaisesti liitteen V muuttamiseksi, jotta Euroopan parlamentille ja neuvostolle annettaviin tuloksellisuutta koskeviin tietoihin voidaan tehdä tarvittavat mukautukset.

3.   Indikaattorit, joiden avulla raportoidaan rahaston edistymisestä 3 artiklassa säädettyjen erityistavoitteiden saavuttamisessa, esitetään liitteessä VIII. Tuotosindikaattorien perustasona käytetään nollaa. Vuodelle 2024 asetettujen välitavoitteiden ja vuodelle 2029 asetettujen tavoitteiden on oltava kumulatiivisia. Komission antaa saamansa tiedot tuotos- ja tulosindikaattoreista pyynnöstä Euroopan parlamentin ja neuvoston saataville. [tark. 104]

4.   Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että ohjelman toteuttamisen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Sitä varten unionin rahoituksen saajille ja tarvittaessa jäsenvaltioille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

5.   Sen varmistamiseksi, että edistystä rahaston tavoitteiden saavuttamisessa voidaan arvioida tehokkaasti, komissiolla on valta antaa delegoituja säädöksiä 28 artiklan mukaisesti liitteen VIII muuttamiseksi, jotta indikaattoreita voidaan tarvittaessa tarkastella uudelleen ja täydentää ja tätä asetusta täydentää säännöksillä, jotka koskevat seuranta- ja arviointikehyksen perustamista, mukaan luettuna jäsenvaltioiden toimittamat hanketiedot. Arviointiin on sisällytettävä laadullisia indikaattoreita. [tark. 105]

25 artikla

Arviointi

1.   Komissio suorittaa esittää tämän asetuksen, myös tämän rahaston mukaisesti toteutettujen toimien, väli- ja jälkiarvioinnin. väliarvioinnin viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024 . Väliarvioinnissa tarkastellaan rahaston tuloksellisuutta, tehokkuutta, merkityksellisyyttä ja johdonmukaisuutta. Siinä arvioidaan erityisesti seuraavia seikkoja:

a)

edistyminen tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamisessa ottaen huomioon kaikki jo käytettävissä olevat asiaankuuluvat tiedot, erityisesti 26 artiklassa tarkoitetut vuotuiset tuloksellisuuskertomukset ja liitteessä VIII vahvistetut tuotos- ja tulosindikaattorit;

b)

tämän rahaston mukaisesti toteutettujen toimien ja operaatioiden eurooppalainen lisäarvo;

c)

olemassa oleviin ja uusiin turvallisuushaasteisiin vastaamiseksi 3 a artiklassa vahvistettujen täytäntöönpanotoimenpiteiden asianmukaisuus;

d)

rahaston pitkän aikavälin vaikutukset ja kestävyysvaikutukset;

e)

tästä rahastosta tuettujen toimien ja unionin muista rahastoista myönnettävän tuen välinen täydentävyys ja johdonmukaisuus;

Tässä pakollisessa väliarvioinnissa on otettava huomioon edellisen sisäisen turvallisuuden rahoitustukivälineen vuosiksi 2014–2020, eli sisäisen turvallisuuden rahasto – poliisiyhteistyö, jälkiarvioinnista saadut tulokset. Arviointiin liitetään tarvittaessa lainsäädäntöehdotus tämän asetuksen tarkistamiseksi. [tark. 106]

1 a.     Komissio suorittaa viimeistään 31 päivänä tammikuuta 2030 mennessä tämän asetuksen jälkiarvioinnin. Samaan päivään mennessä komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle arviointikertomuksen, joka sisältää 1 kohdassa luetellut osatekijät. Tämän rahoitusvälineen pitkän aikavälin vaikutuksia on arvioitava seuraavan rahaston mahdollista uusimista tai muuttamista koskevan päätöksen perustaksi. [tark. 107]

2.   Väliarviointi ja jälkiarviointi on suoritettava oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa asetuksen (EU) [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 40 artiklassa vahvistetun aikataulun mukaisesti. asetettava julkisesti saataville ja toimitettava parlamentille viipymättä täyden avoimuuden varmistamiseksi. Komissio varmistaa, että arviointeihin ei sisälly tietoja, joiden levittäminen voi vaarantaa yksilöiden turvallisuuden tai yksityisyyden tai vaarantaa turvallisuusoperaatioita. [tark. 108]

2 alajakso

Yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia koskevat säännöt

26 artikla

Vuotuiset tuloksellisuuskertomukset

1.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle 15 päivään helmikuuta 2023 mennessä ja tämän jälkeen vuosittain samaan päivään mennessä vuoteen 2031 saakka asetuksen (EU) N:o X [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 36 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu vuotuinen tuloksellisuuskertomus. Vuonna 2023 toimitettavan kertomuksen on katettava ohjelman toteutus 30 päivään kesäkuuta 2022 saakka. Jäsenvaltioiden on julkaistava nämä kertomukset erityisellä verkkosivustolla ja toimitettava ne Euroopan parlamentille ja neuvostolle. [tark. 109]

2.   Vuotuisessa tuloksellisuuskertomuksessa on oltava erityisesti tiedot seuraavista:

a)

edistyminen ohjelman toteutuksessa ja välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisessa ottaen huomioon viimeisimmät tiedot asetuksen (EU) [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 37 artiklan mukaisesti;

a a)

kansallisen ohjelman tilinpäätöksen erittely takaisin perittyihin maksuihin, ennakkomaksuihin lopullisille tuensaajille ja tosiasiallisesti aiheutuneisiin menoihin; [tark. 110]

b)

ohjelman tuloksellisuuteen vaikuttavat tekijät ja niiden korjaamiseksi toteutetut toimenpiteet , mukaan luettuina perustellut lausunnot, jotka komissio on antanut SEUT-sopimuksen 258 artiklan mukaisen rikkomusmenettelyn yhteydessä ; [tark. 111]

c)

rahastosta tuettavien toimien, erityisesti kolmansissa maissa toteutettavien tai niihin liittyvien toimien, ja unionin muista rahastoista myönnettävän tuen välinen täydentävyys , koordinointi ja johdonmukaisuus ; [tark. 112]

d)

ohjelman panos asiaa koskevan unionin säännöstön ja toimintasuunnitelmien täytäntöönpanoon;

d a)

perusoikeuksia koskevien vaatimusten noudattaminen; [tark. 113]

e)

viestintätoimien ja näkyvyyttä lisäävien toimien toteuttaminen;

f)

mahdollistavien edellytysten täyttyminen ja niiden soveltaminen koko ohjelmakauden ajan.

3.   Komissio voi esittää huomautuksia vuotuisesta tuloksellisuuskertomuksesta kahden kuukauden kuluessa sen vastaanottamisesta. Jos komissio ei esitä huomautuksia tässä määräajassa, kertomus katsotaan hyväksytyksi.

3 a.     Kun vuotuiset tuloksellisuuskertomukset on hyväksytty, komissio toimittaa niiden yhteenvedot Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja julkaisee ne erityisellä verkkosivustolla. Vuotuisen tuloksellisuuskertomuksen koko teksti on pyynnöstä toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle, jos jäsenvaltiot eivät ole toimittaneet sitä 1 kohdan mukaisesti. [tark. 114]

4.   Tämän artiklan täytäntöönpanon yhdenmukaisten edellytysten varmistamiseksi komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksen, jossa vahvistetaan vuotuisen tuloksellisuuskertomuksen malli. Tämä täytäntöönpanosäädös hyväksytään 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

27 artikla

Seuranta ja raportointi

1.   Asetuksen (EU) [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] IV osaston mukaisen seurannan ja raportoinnin on perustuttava liitteessä VI olevissa taulukoissa 1, 2 ja 3 esitettyihin tukitoimityyppeihin. Odottamattomiin tai uusiin olosuhteisiin reagoimiseksi tai rahoituksen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi komissiolla on valta antaa delegoituja säädöksiä 28 artiklan mukaisesti liitteen VI muuttamiseksi.

2.   Indikaattoreita on käytettävä asetuksen (EU) [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 12 artiklan 1 kohdan, 17 artiklan ja 37 artiklan mukaisesti.

III LUKU

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

28 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle 31 päivään joulukuuta 2028 saakka 8, 12, 15, 24 ja 27 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. [tark. 115]

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 8, 12, 15, 24 ja 27 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan kyseisessä päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen. [tark. 116]

4.   Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.   Edellä 8, 12, 15, 24 ja 27 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella. [tark. 117]

29 artikla

Komiteamenettely

1.   Komissiota avustaa turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston, sisäisen turvallisuuden rahaston ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen koordinointikomitea. Kyseinen komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

3.   Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi. Tätä ei sovelleta 26 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuun täytäntöönpanosäädökseen.

30 artikla

Siirtymäsäännökset

1.   Kumotaan asetus (EU) N:o 513/2014 1 päivästä tammikuuta 2021.

2.   Tämän asetuksen estämättä toimia voidaan jatkaa tai muuttaa niiden päättämiseen saakka noudattaen sisäisen turvallisuuden rahaston poliisiyhteistyön välinettä, jota sovelletaan kyseisiin toimiin niiden päättämiseen asti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista.

3.   Rahaston rahoituspuitteet voivat kattaa myös teknisen ja hallinnollisen avun menoja, jotka ovat tarpeen toteutettaessa siirtyminen rahaston ja sen edeltäjän, asetuksella (EU) N:o 513/2014 perustetun sisäisen turvallisuuden rahaston poliisiyhteistyön välineen mukaisesti hyväksyttyjen toimenpiteiden välillä.

31 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja


(1)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 13. maaliskuuta 2019.

(2)  COM(2015)0185, 28.4.2015.

(3)  Neuvoston päätelmät, annettu 16 päivänä kesäkuuta 2015, uudistetusta Euroopan unionin sisäisen turvallisuuden strategiasta 2015–2020.

(4)  Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2015, Euroopan turvallisuusagendasta (2015/2697(RSP)).

(5)  COM(2017)0794.

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 513/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, poliisiyhteistyön, rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan rahoitusvälineen perustamisesta osana sisäisen turvallisuuden rahastoa ja neuvoston päätöksen 2007/125/YOS kumoamisesta (EUVL L 150, 20.5.2014, s. 93).

(7)  Neuvoston asetus (EU) N:o 1053/2013, annettu 7 päivänä lokakuuta 2013, arviointi- ja valvontamekanismin perustamisesta Schengenin säännöstön soveltamisen varmistamista varten ja toimeenpanevan komitean 16 päivänä syyskuuta 1998 pysyvän Schengenin arviointi- ja soveltamiskomitean perustamisesta tekemän päätöksen kumoamisesta (EUVL L 295, 6.11.2013, s. 27).

(8)   Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin talousarvion suojaamisesta tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita (COM(2018)0324).

(9)  EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32013Q1220(01)

(10)  Täydelliset viitetiedot

(11)  Täydelliset viitetiedot Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus, annettu … päivänä …kuuta …, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä ja rahoitussäännöistä sekä turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista rahoitussäännöistä (COM(2018)0375).

(12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(13)  Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).

(14)  Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

(15)  Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).

(16)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).

(17)  Neuvoston päätös 2013/755/EU, annettu 25 päivänä marraskuuta 2013, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin (MMA-assosiaatiopäätös) (EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1).

(18)  COM(2017)0623.

(19)  Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission 13 päivänä huhtikuuta 2016 tekemä toimielinten välinen sopimus paremmasta lainsäädännöstä (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1).

(20)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(21)  Neuvoston asetus (EU, Euratom) XXX.

(22)  Neuvoston päätös 2009/902/YOS, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, eurooppalaisen rikoksentorjuntaverkoston perustamisesta ja päätöksen 2001/427/YOS kumoamisesta (EUVL L 321, 8.12.2009, s. 44)

(23)  Oikeus- ja sisäasioiden neuvoston päätelmät, 8 ja 9 päivänä marraskuuta 2010.

(24)  ”Lainvalvontaviranomaisten eurooppalaisen koulutuskehyksen perustaminen”, COM(2013)0172.

(25)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/2219, annettu 25 päivänä marraskuuta 2015, Euroopan unionin lainvalvontakoulutusvirastosta (CEPOL) ja neuvoston päätöksen 2005/681/YOS korvaamisesta ja kumoamisesta (EUVL L 319, 4.12.2015, s. 1).

(26)  Neuvoston puitepäätös 2008/841/YOS, tehty 24 päivänä lokakuuta 2008, järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta (EUVL L 300, 11.11.2008, s. 42).

(27)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/541, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2017, terrorismin torjumisesta sekä neuvoston puitepäätöksen 2002/475/YOS korvaamisesta sekä neuvoston päätöksen 2005/671/YOS muuttamisesta (EUVL L 88, 31.3.2017, s. 6).

(28)  ”Flash money” on aitoa käteistä, joka esitetään rikostutkimuksen aikana osoituksena maksuvalmiudesta ja vakavaraisuudesta epäillyille tai muille henkilöille, joilla on tietoa saatavuudesta tai toimituksesta tai jotka toimivat välittäjinä, jotta voidaan suorittaa valeosto, jonka tarkoituksena on pidättää epäiltyjä, löytää laittomia tuotantopaikkoja tai muutoin hajottaa järjestäytyneitä rikollisryhmiä.

(29)  Täydelliset viitetiedot.

(30)   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/98/EY, annettu 17 päivänä marraskuuta 2003, julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä (EUVL L 345, 31.12.2003, s. 90).

LIITE I

Ohjelmien rahoituksen kohdentamisen perusteet yhteistyöhön perustuvassa hallinnoinnissa

Asetuksen 10 artiklassa tarkoitetut varat kohdennetaan jäsenvaltioiden ohjelmiin seuraavasti:

1)

jokainen jäsenvaltio saa ohjelmakauden alussa kertaluonteisen kiinteän 5 000 000 euron rahoituksen, jotta voidaan varmistaa kriittinen massa kunkin ohjelman osalta ja kattaa tarpeet, jotka eivät käy suoraan ilmi jäljempänä esitettyjen kriteerien perusteella;

2)

jäljellä olevat varat jaetaan seuraavien kriteerien mukaisesti:

a)

45 prosenttia käänteisessä suhteessa niiden bruttokansantuotteeseen (yksikkönä ostovoimastandardi asukasta kohti)

b)

40 prosenttia suhteessa väestömäärään

c)

15 prosenttia suhteessa pinta-alaan.

Alustavat määrärahat perustuvat viimeisimpiin komission (Eurostatin) tuottamiin vuotuisiin tilastotietoihin, jotka kattavat edeltävän kalenterivuoden. Vertailuluvut väliarviointeja varten ovat viimeisimmät komission (Eurostatin) tuottamat vuotuiset tilastotiedot, jotka kattavat edeltävän kalenterivuoden ja jotka ovat saatavilla vuonna 2024 tehtävän väliarvioinnin aikaan.

LIITE II

Täytäntöönpanotoimenpiteet

Rahasto edistää 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa esitetyn erityistavoitteen saavuttamista keskittymällä seuraaviin täytäntöönpanotoimenpiteisiin:

a)

turvallisuutta koskevan unionin säännöstön yhdenmukaisen soveltamisen varmistaminen tukemalla tiedonvaihtoa muun muassa Prüm-puitteiden, EU:n matkustajarekisteridirektiivin ja SIS II -tietojärjestelmän avulla, myös panemalla täytäntöön suositukset, jotka on laadittu laadunvalvonta- ja arviointimekanismien, kuten Schengenin arviointimekanismin ja muiden laadunvalvonta- ja arviointimekanismien perusteella;

b)

turvallisuuden kannalta merkityksellisten unionin tietojärjestelmien perustaminen, mukauttaminen ja ylläpito, niiden yhteentoimivuus mukaan lukien, sekä asianmukaisten välineiden kehittäminen havaittujen puutteiden korjaamiseksi;

c)

turvallisuuden kannalta merkityksellisten unionin tiedonvaihtovälineiden, järjestelmien ja tietokantojen aktiivisen käytön lisääminen varmistamalla, että niihin tallennetaan korkealaatuista tietoa;

d)

asiaa koskevien kansallisten toimenpiteiden tukeminen, jos se on tarpeen 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa esitettyjen erityistavoitteiden toteuttamiseksi.

Rahasto edistää 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa esitetyn erityistavoitteen saavuttamista keskittymällä seuraaviin täytäntöönpanotoimenpiteisiin:

a)

jäsenvaltioiden yhteisten ja tarvittaessa myös muiden toimijoiden kanssa toteutettavien lainvalvontaoperaatioiden lisääminen, jotta voidaan erityisesti helpottaa ja parantaa yhteisten tutkintaryhmien, yhteispartioinnin, välittömän takaa-ajon, peitetoimina suoritettavan tarkkailun ja muiden operatiivisen yhteistyön mekanismien käyttöä unionin toimintapoliittisen syklin (EMPACT) yhteydessä painottaen erityisesti valtioiden rajat ylittäviä operaatioita;

b)

lainvalvontaviranomaisten ja muiden toimivaltaisten viranomaisten välisen koordinoinnin ja yhteistyön lisääminen sekä jäsenvaltioiden sisällä että niiden välillä ja muiden asiaankuuluvien toimijoiden kanssa esimerkiksi kansallisten erikoisyksiköiden verkostojen, unionin verkostojen ja yhteistyörakenteiden ja unionin keskusten puitteissa;

c)

virastojen välisen yhteistyön parantaminen unionin tasolla jäsenvaltioiden välillä ja jäsenvaltioiden ja asiaankuuluvien unionin toimielinten, elinten ja laitosten välillä sekä kansallisella tasolla kunkin jäsenvaltion kansallisten viranomaisten välillä.

Rahasto edistää 3 artiklan 2 kohdan c alakohdassa esitetyn erityistavoitteen saavuttamista keskittymällä seuraaviin täytäntöönpanotoimenpiteisiin:

a)

lainvalvonta-alan koulutuksen, harjoitusten, keskinäisen oppimisen, erityisten vaihto-ohjelmien ja parhaiden käytäntöjen vaihtamisen lisääminen myös kolmansissa maissa ja niiden kanssa sekä muiden asiaankuuluvien toimijoiden kanssa;

b)

yhteisvaikutusten hyödyntäminen yhdistämällä voimavaroja ja tietämystä jäsenvaltioiden ja muiden asiaankuuluvien toimijoiden kesken, kansalaisyhteiskunnan toimijat mukaan lukien, esimerkiksi laatimalla yhteisiä riskinarviointeja ja perustamalla yhteisiä osaamiskeskuksia tai yhteisiä operatiivisia tukikeskuksia yhdessä toteutettuja operaatioita varten;

c)

toimenpiteiden, suojatoimien, mekanismien ja parhaiden käytänteiden edistäminen ja kehittäminen todistajien, väärinkäytösten paljastajien ja rikoksen uhrien varhaista tunnistamista, suojelua ja tukemista varten sekä kumppanuuksien kehittäminen viranomaisten ja muiden asiaankuuluvien toimijoiden kanssa tätä tarkoitusta varten;

d)

tarvittavien varusteiden hankkiminen ja koulutusvälineiden ja muun keskeisen turvallisuusinfrastruktuurin perustaminen ja päivittäminen turvallisuusuhkiin valmistautumisen, selviytymiskyvyn, yleisön tietoisuuden ja asianmukaisten vastatoimien lisäämiseksi. [tark. 119]

LIITE III

Esimerkkejä tukikelpoisista rahastosta 4 artiklan mukaisesti tuettavat toimet tuettavista toimista [tark. 120]

Sisäisen turvallisuuden rahastosta voidaan tukea muun muassa seuraavantyyppisiä toimia: [tark. 121]

Tietojärjestelmät ja -verkot, jotka edistävät tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamista tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamista edistävien tietojärjestelmien ja -verkkojen perustaminen , koulutus niiden käyttämistä varten, yhteentoimivuuden testaaminen ja parantaminen näiden järjestelmien yhteentoimivuuskomponenttien sekä näiden järjestelmien tietojen laatu tietojen laadun testaaminen ja parantaminen ; [tark. 122]

unionin lainsäädännön ja unionin toimintatavoitteiden toteuttamisen seuranta jäsenvaltioissa turvallisuuden kannalta merkityksellisten tietojärjestelmien alalla , erityisesti tietosuojan, yksityisyyden ja tietoturvallisuuden alalla ; [tark. 123]

EMPACT-toimet, joilla toteutetaan EU:n toimintapoliittiseen sykliin kuuluvia toimia tai helpotetaan niiden toteuttamista;

erillisvirastojen tukeminen yhteistyön helpottamiseksi rajat ylittävien operaatioiden aikana; [tark. 124]

toimet, joilla tuetaan tehokasta ja koordinoitua valmiutta reagoida kriiseihin muun muassa kansanterveyden, pelastuspalvelun ja , terrorismin ja kyberrikollisuuden alalla nykyisten alakohtaisten valmiuksien, asiantuntemuskeskusten ja tilannearviointikeskusten pohjalta; [tark. 125]

toimet, joilla kehitetään innovatiivisia menettelyjä tai otetaan käyttöön uusia teknologioita, joita voidaan siirtää muihin jäsenvaltioihin, ja erityisesti hankkeet, joiden tarkoituksena on unionin rahoittamien turvallisuustutkimushankkeiden tulosten testaus ja validointi;

toimet, joilla edistetään tutkimusta ja asiantuntemuksen vaihtoa selviytymiskyvyn parantamiseksi uusien uhkien varalta, mukaan lukien verkossa toimivien kanavien kautta harjoitettava laiton kauppa, hybridiuhat ja kemialliset, biologiset sekä säteily- ja ydinuhat; [tark. 126]

kansallisten yhteyspisteiden toimet ja verkostot, jotka helpottavat sellaisten tietojen rajat ylittävää vaihtoa, jotka on saatu valvontajärjestelmistä, kuten kameroista ja muista ilmaisimista, joihin on yhdistetty tekoälyalgoritmeja ja joihin kohdistetaan vankkoja suojatoimia, mukaan luettuna tietojen minimointi, oikeusviranomaisen antama ennakkohyväksyntä sekä oikeussuojakeinojen saatavuus; [tark. 127]

erikoistuneista kansallisista yksiköistä muodostettujen temaattisten tai monialaisten verkostojen tukeminen, jotta voidaan parantaa keskinäistä luottamusta ja asiantuntemuksen, tietojen, kokemusten ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa sekä resurssien ja asiantuntemuksen yhdistämistä yhteisissä osaamiskeskuksissa;

jäsenvaltioiden tiedustelupalvelujen verkostointiin liittyvien aloitteiden tukeminen yhteisen tiedustelukulttuurin edistämiseksi, keskinäisen luottamuksen lisäämiseksi sekä tietotaidon, tietojen, kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihdon ja levittämisen edistämiseksi; [tark. 128]

lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten sekä hallintovirastojen henkilöstön ja asiantuntijoiden kouluttaminen, ottaen huomioon operatiiviset tarpeet ja riskianalyysit, lainvalvontaviranomaisten eurooppalaisen koulutuskehyksen pohjalta ja yhteistyössä CEPOLin ja tarvittaessa Euroopan juridisen koulutusverkoston kanssa;

lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten sekä hallintovirastojen henkilöstön ja asiantuntijoiden kouluttaminen ennaltaehkäisevissä toimintapolitiikoissa korostaen erityisesti perusoikeuskoulutusta, mukaan luettuna toimet rasismin havaitsemiseksi ja välttämiseksi sekä parhaiden käytäntöjen vaihto; [tark. 129]

yhteistyö yksityisen sektorin kanssa erityisesti kyberturvallisuuden alalla , jotta voidaan lujittaa luottamusta ja parantaa koordinointia ja valmiussuunnittelua sekä tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden välillä, myös julkisten tilojen suojelun ja kriittisen infrastruktuurin suojelun alalla; [tark. 130]

toimet, joilla annetaan yhteisöille mahdollisuus kehittää paikallisia toimintamalleja ja ennaltaehkäiseviä toimintapolitiikkoja, sekä unionin turvallisuuspolitiikkaa koskeva tiedotus ja viestintä sidosryhmien ja yleisön keskuudessa;

laitteet, kulkuneuvot, viestintäjärjestelmät ja turvallisuuden kannalta olennaiset laitokset;

henkilöstökustannukset, jotka liittyvät rahastosta tuettavien toimien tai sellaisten toimien toteuttamiseen, jotka teknisistä tai turvallisuussyistä edellyttävät henkilöstön osallistumista.

LIITE IV

Toimet, joiden yhteisrahoitusosuus voi olla suurempi 11 artiklan 2 3 kohdan ja 12 artiklan 6 7 kohdan mukaisesti [tark. 131]

Hankkeet, joiden tavoitteena on ehkäistä ja torjua väkivaltaista ääriliikehdintää, mukaan luettuna radikalisoituminen, suvaitsemattomuus ja syrjintä, erityisesti toimet, joilla puututaan niiden perimmäisiin syihin ja ehkäistään radikalisoitumista vankiloissa, sekä hankkeet, jotka tarjoavat erityiskoulutusta lainvalvontaviranomaisille . [tark. 132]

Hankkeet, joiden tavoitteena on parantaa tietojärjestelmien ja viestintäverkkojen yhteentoimivuutta , siinä määrin kuin siitä säädetään unionin tai jäsenvaltion lainsäädännössä  (1). [tark. 133]

Hankkeet, joilla pyritään torjumaan sellaisia järjestäytyneen rikollisuuden rakenteita, jotka ovat EMPACT-foorumin mukaan erityisen vaarallisia. [tark. 134]

Hankkeet, joiden tavoitteena on ehkäistä ja torjua kyberrikollisuutta, erityisesti verkossa tapahtuvaa lasten seksuaalista hyväksikäyttöä, kuten toimenpiteet tietojärjestelmiin ja kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvien iskujen ehkäisemiseksi havaitsemalla ja poistamalla haavoittuvuuksia. [tark. 135]

Hankkeet, joilla pyritään torjumaan verkossa toimivien kanavien kautta harjoitettavaa laitonta kauppaa. [tark. 136]


(1)  Komission tiedonannon Vahvemmat ja älykkäämmät tietojärjestelmät rajaturvallisuuden ja sisäisen turvallisuuden tueksi (COM(2016)0205) mukaisesti.

LIITE V

Asetuksen 24 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut keskeiset tuloksellisuuden indikaattorit

Erityistavoite 1: Tiedonvaihdon parantaminen

1)

EU:n tiedonvaihtomekanismien käyttö.

Tietojen lähde: Europol, EU-LISA, neuvosto, jäsenvaltiot

Erityistavoite 2: Operatiivisen yhteistyön lisääminen

1)

Rahastosta tuettujen yhteisten operatiivisten toimien määrä.

Tietolähde: Europol, Eurojust, jäsenvaltiot

2)

Rahaston avulla jäädytettyjen ja menetetyksi tuomittujen varojen arvioitu arvo.

Tietolähde: Jäsenvaltiot

3)

Niiden laittomien huumausaineiden , aseiden, luonnonvaraisista eläimistä tai kasveista peräisin olevien tuotteiden ja laittomasti kaupattujen kulttuuriesineiden takavarikointien arvo, jotka on takavarikoitu toimeenpantu lainvalvontaviranomaisten rahaston tuella yli rajojen tekemän yhteistyön avulla. [tark. 137]

Tietolähde: Jäsenvaltiot, unionin toimiin liittyvien avustusten saajat

4)

Niiden Schengen-arviointiin perustuvien suositusten määrä, joilla on taloudellisia vaikutuksia turvallisuuden alalla ja jotka on täytetty rahastosta saadun tuen avulla, verrattuna sellaisten suositusten kokonaismäärään, joilla on taloudellisia vaikutuksia turvallisuuden alalla.

Tietolähde: Jäsenvaltiot

Erityistavoite 3: Rikosten torjuntaa ja ehkäisemistä koskevien valmiuksien parantaminen

5)

Niiden lainvalvontaviranomaisten henkilöstön jäsenten määrä, jotka ovat osallistuneet koulutukseen, harjoituksiin, keskinäiseen oppimiseen tai erityisiin vaihto-ohjelmiin, jotka koskevat valtioiden rajat ylittäviä aiheita ja jotka on toteutettu rahaston tuella.

Tietolähde: Jäsenvaltiot

6)

Niiden kriittisten infrastruktuurien ja julkisten tilojen määrä ja kriittisten infrastruktuurien mittakaava , joiden suojelua turvallisuuteen liittyviltä vaaratilanteilta on parannettu rahaston avulla. [tark. 138]

Tietolähde: Jäsenvaltiot

7)

Niiden aloitteiden määrä, joilla on ehkäisty väkivaltaisiin ääriliikkeisiin johtavaa radikalisoitumista.

Tietojen lähde: Radikalisoitumisen torjunnan EU-verkosto (RAN).

LIITE VI

Tukitoimityypit

TAULUKKO 1: TUKITOIMIEN ALAKOODIT

1

TER-Terrorismin rahoituksen torjunta

2

TER-Radikalisoitumisen ehkäiseminen ja torjunta

3

TER-Julkisten tilojen ja muiden pehmeiden kohteiden suojelu ja selviytymiskyky

4

TER-Kriittisen infrastruktuurin suojelu ja selviytymiskyky

5

TER-Kemialliset, biologiset, säteily- ja ydinuhkat

6

TER-Räjähteet

7

TER-Kriisinhallinta

8

TER-Muu

9

OC-Korruptio

10

OC-Talousrikollisuus

10 a

OC – Rikoksen tuottaman hyödyn rahanpesu [tark. 139]

11

OC-Huumausaineet

12

OC-Ampuma-aseiden laiton kauppa

12 a

Kulttuuriesineiden laiton kauppa [tark. 140]

12 b

Uhanalaisten eläinten ja kasvien laiton kauppa [tark. 141]

13

OC-Ihmiskauppa

14

OC-Siirtolaisten salakuljetus

15

OC-Ympäristörikollisuus

16

OC-Järjestäytynyt omaisuusrikollisuus

17

OC-Muu

18

CC-Kyberrikollisuus – Muu

19

CC-Kyberrikollisuus – Ehkäiseminen

20

CC-Kyberrikollisuus – Tutkimusten helpottaminen

21

CC-Kyberrikollisuus – Uhrien avustaminen

22

CC-Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö – Ehkäiseminen

23

CC-Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö – Tutkimusten helpottaminen

24

CC-Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö – Uhrien avustaminen

24 a

CC – Lasten hyväksikäyttökuvien ja lapsipornografian jakelu [tark. 142]

25

CC-Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö – Muu

26

CC-Muu

27

GEN-Tiedonvaihto

28

GEN-Poliisivoimien tai virastojen yhteistyö (tulli, rajavartiostot, tiedustelupalvelut)

29

GEN-Forensinen tiede

30

GEN-Uhrien tukeminen

31

GEN-Operatiivinen tuki

32

TA-Tekninen tuki – tiedotus ja viestintä

33

TA-Tekninen tuki – valmistelu, toteutus, seuranta ja valvonta

34

TA-Tekninen tuki – arviointi ja selvitykset, tiedonkeruu

35

TA-Tekninen tuki – valmiuksien kehittäminen


TAULUKKO 2: TOIMITYYPPIEN KOODIT

1

Tietojärjestelmät, yhteentoimivuus, tietojen laatu, viestintäjärjestelmät (laitteet pois lukien)

2

Verkostot, osaamiskeskukset, yhteistyörakenteet, yhteiset toimet ja operaatiot

3

Yhteiset tutkintaryhmät tai muut yhteiset operaatiot

4

Asiantuntijoiden lähettäminen

5

Koulutus

6

Parhaiden käytäntöjen vaihto, työpajat, konferenssit, tapahtumat, tiedotuskampanjat, viestintätoimet

7

Tutkimukset, pilottihankkeet, riskienarviointi

8

Laitteet (sisältyy 15 prosentin enimmäismäärän laskentaan)

9

Kulkuneuvot (sisältyy 15 prosentin enimmäismäärän laskentaan)

10

Rakennukset, laitteet (sisältyy 15 prosentin enimmäismäärän laskentaan)

11

Tutkimushankkeiden käyttöönotto tai muu seuranta


TAULUKKO 3: TOTEUTUSTAPOJEN KOODIT

1

Yhteistyö kolmansien maiden kanssa

2

Kolmansissa maissa toteutettavat toimet

3

Schengen-arviointeihin perustuvien suositusten toteuttaminen poliisiyhteistyön alalla

4

Erityistoimet (ei tiedossa ohjelmasuunnittelun vaiheessa)

5

Hätäapu (ei tiedossa ohjelmasuunnittelun vaiheessa)

6

Liitteessä IV luetellut toimet

LIITE VII

Operatiiviseen tukeen oikeutetut toimet

Tiedonvaihdon parantamista koskevan erityistavoitteen yhteydessä ohjelmista annettava operatiivinen tuki voi kattaa seuraavat:

huolto- ja tukipalvelut sellaisia unionin ja tarvittaessa kansallisia tietojärjestelmiä varten, jotka edistävät tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamista.

henkilöstökulut, jotka edistävät tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamista.

Operatiivisen yhteistyön lisäämistä koskevan erityistavoitteen yhteydessä kansallisista ohjelmista annettava operatiivinen tuki voi kattaa seuraavat:

huoltopalvelut sellaisia teknisiä laitteita tai kulkuneuvoja varten, joita käytetään valtioiden rajat ylittävän vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden ehkäisemisen, paljastamisen ja tutkinnan alalla.

henkilöstökulut, jotka edistävät tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamista.

Rikosten torjuntaa ja ehkäisemistä koskevien valmiuksien parantamista koskevan erityistavoitteen yhteydessä kansallisista ohjelmista annettava operatiivinen tuki voi kattaa seuraavat:

huoltopalvelut sellaisia teknisiä laitteita tai kulkuneuvoja varten, joita käytetään valtioiden rajat ylittävän vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden ehkäisemisen, paljastamisen ja tutkinnan alalla.

henkilöstökulut, jotka edistävät tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamista.

Rahoitusta ei myönnetä toimiin, jotka eivät ole tukikelpoisia 4 artiklan 3 kohdan nojalla.

LIITE VIII

Asetuksen 24 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut keskeiset tuotos- ja tulosindikaattorit

Erityistavoite 1: Tiedonvaihdon parantaminen

1)

EU:n tiedonvaihtomekanismien käyttö, jota mitataan seuraavien tietojen perusteella:

a)

Schengenin tietojärjestelmässä (SIS) tehtyjen kuulutusten ja hakujen määrä; [tark. 143]

b)

jäsenvaltioiden välisessä forensisten tietojen (DNA, sormenjäljet, rekisterikilvet) vaihtoa koskevassa järjestelmässä (Prüm-mekanismin automatisoitu tiedonvaihtojärjestelmä) tehtyjen hakujen määrä;

c)

Europolin suojatun tiedonvaihdon verkkosovelluksessa (SIENA) vaihdettujen viestien määrä;

d)

Europolin tietojärjestelmässä (EIS) tehtyjen hakujen määrä;

e)

niiden matkustajien kokonaismäärä, joiden EU:n matkustajarekisteritiedot (PNR) on kerätty ja vaihdettu;

e a)

kolmansien maiden kansalaisia koskevan eurooppalaisen rikosrekisteritietojärjestelmän (ECRIS-TCN) kautta tehtyjen hakujen määrä. [tark. 144]

Tietolähde: Europol, EU-LISA, neuvosto, jäsenvaltiot

2)

Turvallisuuden kannalta merkityksellisiin tietokantoihin rahaston tuella luotujen toimivaltaisten viranomaisten uusien yhteyksien määrä: [tark. 145]

a)

yhteydet EU:n (ja tarvittaessa kansainvälisiin) tietokantoihin;

b)

yhteydet jäsenvaltion sisällä;

c)

yhteydet yhden tai useamman toisen jäsenvaltion kanssa;

d)

yhteydet yhden tai useamman kolmannen maan kanssa.

Tietolähde: Jäsenvaltiot

3)

Niiden uusien aktiivikäyttäjien määrä, jotka ovat rahaston tuen ansiosta ryhtyneet käyttämään EU:n ja mahdollisesti kansallisia turvallisuuden kannalta merkityksellisiä tiedonvaihtovälineitä, järjestelmiä ja tietokantoja, verrattuna käyttäjien kokonaismäärään.

Tietojen lähde: Jäsenvaltiot

Erityistavoite 2: Operatiivisen yhteistyön lisääminen

4)

Rahastosta tuettujen yhteisten operatiivisten toimien määrä, mukaan lukien osallistuvat jäsenvaltiot ja viranomaiset, jaoteltuna aloittain (terrorismintorjunta, järjestäytynyt rikollisuus yleensä, järjestäytynyt rikollisuus – ampuma-aseet, kyberrikollisuus, muut):

a)

yhteisten tutkintaryhmien määrä;

b)

Euroopan monialaisen rikosuhkien torjuntafoorumin (EMPACT) puitteissa toteutettujen operatiivisten hankkeiden määrä;

c)

muut yhteiset operatiiviset toimet.

Tietolähde: Europol, Eurojust, jäsenvaltiot

5)

Osallistuminen rahaston tuella toimiviin rajatylittäviin verkostoihin.

Tietojen lähde: Jäsenvaltiot, unionin toimien tai hätäapuavustusten edunsaajat

6)

Rahaston avulla jäädytettyjen ja menetetyksi tuomittujen varojen arvioitu arvo.

Tietolähde: Jäsenvaltiot

7)

Niiden laittomien huumausaineiden , aseiden, luonnonvaraisista eläimistä tai kasveista peräisin olevien tuotteiden ja laittomasti kaupattujen kulttuuriesineiden takavarikointien arvo, jotka on takavarikoitu toimeenpantu lainvalvontaviranomaisten rahaston tuella yli rajojen tekemän yhteistyön avulla. [tark. 146]

Tietolähde: Europol, jäsenvaltiot, unionin toimiin liittyvien avustusten saajat [tark. 147]

8)

Rahaston avulla perustettujen nykyisten rajatylittävien verkostojen tuotokset, kuten parhaita käytäntöjä koskevat käsikirjat, työpajat, yhteiset harjoitukset.

Tietolähde: Unionin toimiin liittyvien avustusten saajat

9)

Niiden Schengen-arviointiin perustuvien suositusten määrä, joilla on taloudellisia vaikutuksia turvallisuuden alalla ja jotka on täytetty rahastosta saadun tuen avulla, verrattuna sellaisten suositusten kokonaismäärään, joilla on taloudellisia vaikutuksia turvallisuuden alalla.

Tietolähde: Jäsenvaltiot

Erityistavoite 3: Rikosten torjuntaa ja ehkäisemistä koskevien valmiuksien parantaminen

10)

Niiden lainvalvontaviranomaisten henkilöstön jäsenten määrä, jotka ovat osallistuneet koulutukseen, harjoituksiin, keskinäiseen oppimiseen tai erityisiin vaihto-ohjelmiin, jotka koskevat valtioiden rajat ylittäviä aiheita ja jotka on toteutettu rahaston tuella, jaoteltuna seuraavien alojen mukaan:

a)

terrorismin torjunta;

b)

järjestäytynyt rikollisuus;

c)

kyberrikollisuus;

d)

muut operatiivisen yhteistyön alat.

Tietolähde: Jäsenvaltiot , Europol, ENISA [tark. 148]

11)

Sellaisten parhaita käytäntöjä, tutkimustekniikoita ja vakioituja toimintaohjeita koskevien käsikirjojen ja muiden välineiden määrä, jotka on tuotettu rahaston tuella eri puolilla EU:ta toimivien organisaatioiden vuorovaikutuksen tuloksena.

Tietolähde: Jäsenvaltiot, unionin toimien tai hätäapuavustusten edunsaajat

12)

Niiden rikoksen uhrien määrä, jotka ovat saaneet tukea rahastosta, rikoksen tyypin mukaan jaoteltuna (ihmiskauppa, siirtolaisten salakuljetus ihmis- ja elinkauppa , terrorismi, vakava ja järjestäytynyt rikollisuus, kyberrikollisuus, seksuaalinen hyväksikäyttö ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö , kidutus tai epäinhimillinen tai halventava kohtelu ). [tark. 149]

Tietolähde: Jäsenvaltiot

13)

Niiden kriittisten infrastruktuurien ja julkisten tilojen määrä ja kriittisten infrastruktuurien mittakaava , joiden suojelua turvallisuuteen liittyviltä vaaratilanteilta on parannettu rahaston avulla. [tark. 150]

Tietolähde: Jäsenvaltiot

14)

Niiden aloitteiden määrä, joilla on ehkäisty väkivaltaisiin ääriliikkeisiin johtavaa radikalisoitumista.

a)

Osumien määrä radikalisoitumisen torjunnan EU-verkoston (RAN) verkkosivulla; [tark. 151]

b)

RAN-verkoston osallistujien määrä asiantuntijatyypin mukaan jaoteltuna;

c)

Niiden opintokäyntien, koulutustapahtumien, työpajojen ja neuvontaistuntojen määrä, jotka on toteutettu jäsenvaltioissa kansallisten viranomaisten tiiviin koordinoinnin avulla, jaoteltuna edunsaajatyypin mukaan (lainvalvontaviranomaiset, muut) , ja osallistujien palaute . [tark. 152]

Tietolähde: Radikalisoitumisen torjunnan EU-verkosto (RAN) , jäsenvaltiot [tark. 153]

15)

Niiden rahaston tuella perustettujen kumppanuuksien määrä, jotka edistävät todistajille, väärinkäytösten paljastajille ja rikoksen uhreille annettavan tuen kehittämistä, sen mukaan, edustavatko kumppanit

a)

yksityistä sektoria;

b)

kansalaisyhteiskuntaa.

Tietolähde: Jäsenvaltiot, unionin toimien tai hätäapuavustusten edunsaajat

Erityistavoite 3 a: Yhteisen tiedustelukulttuurin kehittäminen

15 a)

Jäsenvaltioiden välisten yhteydenottojen määrä tiedustelun alalla.

15 b)

Niiden lainvalvontavirkamiesten ja tiedusteluvirkailijoiden määrä, jotka ovat osallistuneet koulutukseen, harjoituksiin, keskinäisen oppimisen ohjelmiin tai erityisiin vaihto-ohjelmiin, jotka koskevat valtioiden rajat ylittäviä aiheita ja jotka on toteutettu rahaston tuella.

Tietolähde: Jäsenvaltiot [tark. 154]

21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/492


P8_TA(2019)0178

Tislattujen alkoholijuomien määritelmät, esittely ja merkinnät sekä tislattujen alkoholijuomien maantieteellisten merkintöjen suojaaminen ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tislattujen alkoholijuomien määritelmistä, esittelystä ja merkinnöistä, tislattujen alkoholijuomien nimien käytöstä muiden elintarvikkeiden esittelyssä ja merkinnöissä sekä tislattujen alkoholijuomien maantieteellisten merkintöjen suojaamisesta (COM(2016)0750 – C8-0496/2016 – 2016/0392(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

(2021/C 23/65)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2016)0750),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 43 artiklan 2 kohdan sekä 114 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0496/2016),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon Italian senaatin toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antaman perustellun lausunnon, jonka mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 29. maaliskuuta 2017 antaman lausunnon (1),

ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 10. joulukuuta 2018 ja 27. helmikuuta 2019 päivätyillä kirjeillä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön sekä kansainvälisen kaupan valiokunnan sekä maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnot (A8-0021/2018),

1.

vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan (2);

2.

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1)  EUVL C 209, 30.6.2017, s. 54.

(2)  Tämä kanta korvaa 1. maaliskuuta 2018 hyväksytyt tarkistukset (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0049).


P8_TC1-COD(2016)0392

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 13. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi tislattujen alkoholijuomien määritelmistä, kuvauksesta, esittelystä ja merkinnöistä, tislattujen alkoholijuomien nimien käytöstä muiden elintarvikkeiden esittelyssä ja merkinnöissä, tislattujen alkoholijuomien maantieteellisten merkintöjen suojaamisesta, maatalousperäisen etyylialkoholin ja maatalousperäisten tisleiden käytöstä alkoholijuomissa ja asetuksen (EY) N:o 110/2008 kumoamisesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2019/787.)


21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/494


P8_TA(2019)0179

Ehdotus Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan N:o 3 muuttamisesta ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan N:o 3 muuttamisesta (02360/2018 – C8-0132/2018 – 2018/0900(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

(2021/C 23/66)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetun unionin tuomioistuimen pyynnön tarkistetun version (02360/2018),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 256 artiklan 1 kohdan ja 281 artiklan toisen kohdan sekä Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti säädösehdotus on toimitettu Euroopan parlamentille (C8-0132/2018),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 ja 15 kohdan,

ottaa huomioon komission lausunnot (COM(2018)0534) ja C(2018)7500,

ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 16. tammikuuta 2019 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

ottaa huomioon työjärjestyksen 48 ja 59 artiklan,

ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön sekä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan lausunnon (A8-0439/2018),

1.

vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle, komissiolle, unionin tuomioistuimelle ja kansallisille parlamenteille.

P8_TC1-COD(2018)0900

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 13. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2019/… antamiseksi Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan N:o 3 muuttamisesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU, Euratom) 2019/629.)


21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/495


P8_TA(2019)0180

Yhdistyneen kuningaskunnan Euroopan unionista eroamisen vuoksi sosiaaliturvan yhteensovittamisen alalla sovellettavat varautumistoimenpiteet ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan Euroopan unionista eroamisen vuoksi sosiaaliturvan yhteensovittamisen alalla sovellettavista varautumistoimenpiteistä (COM(2019)0053 – C8-0039/2019 – 2019/0019(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

(2021/C 23/67)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2019)0053),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 48 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0039/2019),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon neuvoston edustajan 25. helmikuuta 2019 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön (A8-0161/2019),

1.

vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.

panee merkille tämän päätöslauselman liitteenä olevan komission lausuman, joka julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa;

3.

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

4.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

P8_TC1-COD(2019)0019

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 13. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen vuoksi sosiaaliturvan yhteensovittamisen alalla sovellettavista varautumistoimenpiteistä

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2019/500.)


LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE

Komission lausuma

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan Euroopan unionista eroamisen vuoksi sosiaaliturvan yhteensovittamisen alalla sovellettavista varautumistoimenpiteistä annettu asetus perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 48 artiklaan, koska siinä käsitellään toimenpiteitä sosiaaliturvan yhteensovittamisen alalla. Asetuksen ulottaminen koskemaan kolmansien maiden kansalaisia samassa säädöksessä ei ole mahdollista oikeusperustojen yhteensopimattomuuden vuoksi, sillä tällaisen ulottamisen olisi perustuttava SEUT-sopimuksen 79 artiklan 2 kohdan b alakohtaan.

Komissio katsoo, että 24. marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1231/2010 soveltamisalaan kuuluvien kolmansien maiden kansalaisten olisi edelleen hyödyttävä sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisen perusperiaatteista, jotka on tarkoitus kodifioida sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisen alalla sovellettavista varautumistoimenpiteistä annettavaan asetukseen, joka perustuu asetuksen (EU) N:o 1231/2010 ja asetusten (EY) N:o 883/2004 ja (EY) N:o 987/2009 säännöksiin, jotka jäävät voimaan.

Komissio tarkastelee kuitenkin tarpeen mukaan myöhemmin, onko tässä asetuksessa esitetyt periaatteet ulotettava koskemaan jossakin jäsenvaltiossa laillisesti asuvia kolmannen maan kansalaisia, jotka 24. marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1231/2010 nojalla kuuluvat tai ovat kuuluneet sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevan EU:n lainsäädännön piiriin, jotta voidaan vahvistaa heidän oikeutensa sen kauden suhteen, jona Yhdistynyt kuningaskunta oli unionin jäsen.


21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/497


P8_TA(2019)0181

Perusluonteiset maanteiden tavaraliikenneyhteydet Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen yhteydessä varmistavat yhteiset säännöt ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi perusluonteiset maanteiden tavaraliikenneyhteydet Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen yhteydessä varmistavista yhteisistä säännöistä (COM(2018)0895 – C8-0511/2018 – 2018/0436(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

(2021/C 23/68)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0895),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 91 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0511/2018),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 20. helmikuuta 2019 antaman lausunnon (1),

on kuullut alueiden komiteaa,

ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 15. helmikuuta 2019 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön (A8-0063/2019),

1.

vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.


P8_TC1-COD(2018)0436

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 13. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi perusluonteiset maanteiden tavara- ja henkilöliikenneyhteydet Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen yhteydessä varmistavista yhteisistä säännöistä

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2019/501.)


21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/498


P8_TA(2019)0182

Perusluonteiset lentoyhteydet Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen yhteydessä varmistavat yhteiset säännöt ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi perusluonteiset lentoyhteydet Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen yhteydessä varmistavista yhteisistä säännöistä (COM(2018)0893 – C8-0510/2018 – 2018/0433(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

(2021/C 23/69)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0893),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 100 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0510/2018),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 20. helmikuuta 2019 antaman lausunnon (1),

on kuullut alueiden komiteaa,

ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 27. helmikuuta 2019 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön (A8-0062/2019),

1.

vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.


P8_TC1-COD(2018)0433

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 13. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi perusluonteiset lentoyhteydet Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen yhteydessä varmistavista yhteisistä säännöistä

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2019/502.)


21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/499


P8_TA(2019)0183

Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevat säännöt Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen seurauksena ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 508/2014 muuttamisesta Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevien tiettyjen sääntöjen osalta Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen vuoksi (COM(2019)0048 – C8-0037/2019 – (2019/0009(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

(2021/C 23/70)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2019)0048),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 42 sekä 43 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0037/2019),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

on kuullut Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa,

ottaa huomioon neuvoston edustajan 20. helmikuuta 2019 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

ottaa huomioon työjärjestyksen 59 ja 154 artiklan,

1.

vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

P8_TC1-COD(2019)0009

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 13. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi asetuksen (EU) N:o 508/2014 muuttamisesta Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevien tiettyjen sääntöjen osalta Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen seurauksena

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2019/497.)


21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/500


P8_TA(2019)0184

Unionin kalastusaluksille Yhdistyneen kuningaskunnan vesillä myönnettävät kalastusluvat ja Yhdistyneen kuningaskunnan kalastusalusten kalastustoimet unionin vesillä ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 asetuksen (EU) 2017/2403 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse unionin kalastusaluksille Yhdistyneen kuningaskunnan vesillä myönnettävistä kalastusluvista ja Yhdistyneen kuningaskunnan kalastusalusten kalastustoimista unionin vesillä (COM(2019)0049 – C8-0036/2019 – (2019/0010(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

(2021/C 23/71)

Euroopan parlamentti, joka,

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2019)0049),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 43 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0036/2019),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

on kuullut Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa,

ottaa huomioon neuvoston edustajan 20. helmikuuta 2019 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

ottaa huomioon työjärjestyksen 59 ja 154 artiklan,

1.

vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

P8_TC1-COD(2019)0010

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 13. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi asetuksen (EU) 2017/2403 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse unionin kalastusaluksille Yhdistyneen kuningaskunnan vesillä myönnettävistä kalastusluvista ja Yhdistyneen kuningaskunnan kalastusalusten kalastustoimista unionin vesillä

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2019/498.)


21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/501


P8_TA(2019)0185

Tietyt Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamiseen liittyvät rautatieliikenteen turvallisuutta ja rautatieyhteyksiä koskevat näkökohdat ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tietyistä Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamiseen liittyvistä rautatieliikenteen turvallisuutta ja rautatieyhteyksiä koskevista näkökohdista (COM(2019)0088 – C8-0046/2019 – 2019/0040(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

(2021/C 23/72)

Euroopan parlamentti, joka,

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2019)0088),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 91 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0046/2019),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

on kuullut Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa,

on kuullut alueiden komiteaa,

ottaa huomioon työjärjestyksen 59 ja 154 artiklan,

1.

vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

P8_TC1-COD(2019)0040

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 13. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi tietyistä Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamiseen liittyvistä rautatieliikenteen turvallisuutta ja rautatieyhteyksiä koskevista näkökohdista

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2019/503.)


21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/502


P8_TA(2019)0189

Euroopan kyberturvallisuuden teollisuus-, teknologia- ja tutkimusosaamiskeskus ja kansallisten koordinointikeskusten verkosto ***I

Euroopan parlamentin tarkistukset 13. maaliskuuta 2019 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan kyberturvallisuuden teollisuus-, teknologia- ja tutkimusosaamiskeskuksen ja kansallisten koordinointikeskusten verkoston perustamisesta (COM(2018)0630 – C8-0404/2018 – 2018/0328(COD)) (1)

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

(2021/C 23/73)

Tarkistus 1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 kappale

Komission teksti

Tarkistus

1)

Jokapäiväinen elämä ja talous perustuvat yhä enemmän digitaaliteknologiaan, ja kansalaiset tulevat entistä alttiimmiksi vakaville kyberturvallisuuspoikkeamille. Tulevaisuuden turvallisuus edellyttää muun muassa, että parannetaan teknologisia ja teollisia valmiuksia suojata unioni kyberuhilta, sillä sekä siviili-infrastruktuurit että sotilaalliset valmiudet ovat riippuvaisia turvallisista digitaalisista järjestelmistä. Unioni on jatkuvasti lisännyt toimiaan kasvaviin kyberturvallisuushaasteisiin vastaamiseksi .

1)

Yli 80 prosentilla unionin väestöstä on internetyhteys ja jokapäiväinen elämä ja talous perustuvat yhä enemmän digitaaliteknologiaan, ja kansalaiset tulevat entistä alttiimmiksi vakaville kyberturvallisuuspoikkeamille. Tulevaisuuden turvallisuus edellyttää muun muassa, että edistetään yleistä resilienssiä, parannetaan teknologisia ja teollisia valmiuksia suojata unioni jatkuvasti muuttuvilta kyberuhilta, sillä sekä infrastruktuurit että turvallisuusvalmiudet ovat riippuvaisia turvallisista digitaalisista järjestelmistä. Tällainen turvallisuus voidaan saavuttaa parantamalla tietoisuutta kyberturvallisuusuhista, kehittämällä osaamista, kykyjä ja valmiuksia kaikkialla unionissa sekä ottamalla asianmukaisesti huomioon laitteisto- ja ohjelmistoinfrastruktuurin, tuotteiden ja prosessien vuorovaikutus sekä yhteiskunnalliset ja eettiset seuraukset ja huolenaiheet.

Tarkistus 2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

1 a)

Kyberrikollisuus on nopeasti kasvava uhka unionille, sen kansalaisille ja taloudelle. Vuonna 2017 Euroopan yrityksistä 80 prosenttia koki vähintään yhden kyberhäiriön. Wannacry-hyökkäys toukokuussa 2017 vaikutti yli 150 maahan ja 230 000  tietotekniseen järjestelmään, ja sillä oli merkittävä vaikutus kriittisiin infrastruktuureihin kuten sairaaloihin. Tämä korostaa tarvetta korkeille kyberturvallisuusstandardeille ja kokonaisvaltaisille kyberturvallisuusratkaisuille, joihin sisältyvät ihmiset, tuotteet, prosessit ja teknologia unionissa, sekä unionin johtajuudelle tässä asiassa, ja digitaaliselle autonomialle.

Tarkistus 3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 kappale

Komission teksti

Tarkistus

4)

Valtion- ja hallitusten päämiehet totesivat syyskuussa 2017 järjestetyssä Tallinnan digitaalihuippukokouksessa, että unionista olisi tehtävä ”kyberturvallisuusalan maailmanlaajuinen johtaja vuoteen 2025 mennessä, jotta voisimme varmistaa kansalaistemme, kuluttajiemme ja yritystemme luottamuksen ja suojan verkossa ja mahdollistaisimme vapaan ja lailla säännellyn internetin”.

4)

Valtion- ja hallitusten päämiehet totesivat syyskuussa 2017 järjestetyssä Tallinnan digitaalihuippukokouksessa, että unionista olisi tehtävä ”kyberturvallisuusalan maailmanlaajuinen johtaja vuoteen 2025 mennessä, jotta voisimme varmistaa kansalaistemme, kuluttajiemme ja yritystemme luottamuksen ja suojan verkossa ja mahdollistaisimme vapaan , turvallisemman ja lailla säännellyn internetin” , ja kehottivat hyödyntämään enemmän avoimen lähdekoodin ratkaisuja ja/tai avoimia standardeja silloin, kun (uudelleen)rakennetaan tieto- ja viestintäteknisiä järjestelmiä ja ratkaisuja (jotta voidaan esimerkiksi välttyä myyjien lukituksilta), myös unionin yhteentoimivuutta ja standardointia koskevissa ohjelmissa, kuten ISA2:ssa .

Tarkistus 4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

4 a)

Teollisuus-, teknologia- ja tutkimusalan kyberturvallisuutta käsittelevän eurooppalaisen osaamiskeskuksen (jäljempänä ”osaamiskeskus”) olisi autettava lisäämään verkko- ja tietojärjestelmäinfrastruktuurin, mukaan lukien internet ja muu yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittinen infrastruktuuri, kuten liikenne, terveydenhuolto ja pankkijärjestelmät, resilienssiä ja luotettavuutta.

Tarkistus 5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

4 b)

Osaamiskeskuksen ja sen toimien olisi otettava huomioon asetuksen (EU) 2019/XXX [uudelleenlaadittu asetus (EY) N:o 428/2009 sellaisena kuin sitä esitetään asiakirjassa COM(2016)0616]  (1 a) täytäntöönpano.

Tarkistus 6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 kappale

Komission teksti

Tarkistus

5)

Verkko- ja tietojärjestelmien vakavat häiriöt voivat vaikuttaa yksittäisiin jäsenvaltioihin ja koko unioniin. Verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuus on sen vuoksi olennaisen tärkeää sisämarkkinoiden moitteettomalle toiminnalle . Unioni on tällä hetkellä riippuvainen Euroopan ulkopuolisista kyberturvallisuusalan toimittajista. On kuitenkin unionin strategisten etujen mukaista varmistaa, että se säilyttää kyberturvallisuuteen liittyvät keskeiset teknologiset valmiudet ja kehittää niitä digitaalisten sisämarkkinoidensa turvaamiseksi ja erityisesti kriittisten verkkojen ja tietojärjestelmien suojaamiseksi ja keskeisten kyberturvallisuuspalvelujen tarjoamiseksi.

5)

Verkko- ja tietojärjestelmien vakavat häiriöt voivat vaikuttaa yksittäisiin jäsenvaltioihin ja koko unioniin. Verkko- ja tietojärjestelmien korkein turvallisuustaso koko unionissa on sen vuoksi olennaisen tärkeää sekä yhteiskunnan että talouden kannalta . Unioni on tällä hetkellä riippuvainen Euroopan ulkopuolisista kyberturvallisuusalan toimittajista. On kuitenkin unionin strategisten etujen mukaista varmistaa, että se säilyttää kyberturvallisuuteen liittyvät keskeiset teknologiset kapasiteetit ja valmiudet ja kehittää niitä Euroopan kansalaisten ja yritysten tietosuojan ja kriittisten verkkojen ja tietojärjestelmien turvaamiseksi, mukaan luettuina yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittiset infrastruktuurit, kuten liikenne-, terveydenhoito- ja pankkijärjestelmät sekä digitaaliset sisämarkkinat, ja keskeisten kyberturvallisuuspalvelujen tarjoamiseksi.

Tarkistus 7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 6 kappale

Komission teksti

Tarkistus

6)

Unionissa on runsaasti kyberturvallisuusalan tutkimukseen, teknologiaan ja teolliseen kehittämiseen liittyvää osaamista ja kokemusta, mutta tutkimus- ja teollisuusyhteisöjen toimet ovat hajanaisia ja epäyhtenäisiä ja niiltä puuttuu yhteinen missio, mikä heikentää kilpailukykyä tällä alalla. Nämä toimet ja osaaminen on koottava yhteen ja verkotettava ja niitä on käytettävä tehokkaalla tavalla vahvistamaan ja täydentämään olemassa olevia tutkimus-, teknologia- ja teollisuusvalmiuksia unionin ja jäsenvaltioiden tasolla.

6)

Unionissa on runsaasti kyberturvallisuusalan tutkimukseen, teknologiaan ja teolliseen kehittämiseen liittyvää osaamista ja kokemusta, mutta tutkimus- ja teollisuusyhteisöjen toimet ovat hajanaisia ja epäyhtenäisiä ja niiltä puuttuu yhteinen missio, mikä heikentää kilpailukykyä ja kriittisten tietojen, verkostojen ja järjestelmien tehokasta suojelua tällä alalla. Nämä toimet ja osaaminen on koottava yhteen ja verkotettava ja niitä on käytettävä tehokkaalla tavalla vahvistamaan ja täydentämään olemassa olevia tutkimus-, teknologia- ja teollisuusvalmiuksia ja taitoja unionin ja jäsenvaltioiden tasolla. Samalla kun tieto- ja viestintätekniikan alalla on edessään merkittäviä haasteita, joita ovat esimerkiksi vastaaminen alan ammattitaitoisten työntekijöiden kysyntään, se voi hyötyä yhteiskunnan yleisen monimuotoisuuden edustamisesta ja sukupuolten tasapuolisen edustuksen saavuttamisesta, etnisestä monimuotoisuudesta ja vammaisten syrjimättömyydestä sekä tiedonsaannin helpottamisesta ja tulevien kyberturvallisuusasiantuntijoiden koulutuksesta, mukaan lukien heidän koulutuksensa epävirallisissa yhteyksissä, esimerkiksi vapaan ja avoimen lähdekoodin ohjelmistohankkeissa, kansalaisteknologiahankkeissa, aloittelevissa yrityksissä ja mikroyrityksissä.

Tarkistus 8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

6 a)

Pk-yritykset ovat olennaisia toimijoita unionin kyberturvallisuusalalla, jotka voivat tarjota huipputason ratkaisuja joustavuutensa vuoksi. Kuitenkin pk-yritykset, jotka eivät ole erikoistuneet kyberturvallisuuteen, ovat myös alttiimpia kyberhäiriöille tehokkaisiin kyberturvallisuusratkaisuihin tarvittavien korkeiden investointien ja tietovaatimusten vuoksi. Siksi osaamiskeskuksen ja kyberturvallisuuden osaamisverkoston, jäljempänä ”verkosto”, olisi tarjottava erityistä tukea pk-yrityksille helpottamalla niiden tiedon ja koulutuksen saantia, jotta ne voivat turvata itsensä riittävällä tavalla ja jotta ne, jotka ovat aktiivisia kyberturvallisuuden alalla, voivat edistää unionin johtoasemaa alalla.

Tarkistus 9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 6 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

6 b)

Asiantuntemusta on muuallakin kuin teollisuudessa ja tutkimuksessa. Ei-kaupallisissa ja esikaupallisissa hankkeissa, joita kutsutaan nimellä kansalaisteknologian hankkeet, hyödynnetään avoimia standardeja, avointa dataa sekä ilmaisen ja avoimen lähdekoodin ohjelmistoja yhteiskunnan ja yhteisen edun hyväksi. Ne parantavat kyberturvallisuuteen liittyvää resilienssiä, tietoisuutta ja taitojen kehittämistä ja niillä on tärkeä rooli valmiuksien kehittämisessä teollisuuden ja tutkimuksen alalla.

Tarkistus 10

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 6 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

6 c)

Termillä ”sidosryhmä”, kun sitä käytetään tämän asetuksen yhteydessä, tarkoitetaan muun muassa toimialaa, julkisyhteisöjä ja muita yhteisöjä, jotka käsittelevät operatiivisia ja teknisiä kysymyksiä kyberturvallisuusalalla, sekä kansalaisyhteiskuntaa, muun muassa ammattiliittoja, kuluttajajärjestöjä, maksuttoman ja avoimen lähdekoodin yhteisöä ja korkeakoulu- ja tutkijayhteisöä.

Tarkistus 11

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 8 kappale

Komission teksti

Tarkistus

8)

Osaamiskeskuksen olisi oltava unionin tärkein väline, jonka avulla kootaan yhteen kyberturvallisuusalan tutkimukseen, teknologiaan ja teolliseen kehittämiseen tehtäviä investointeja ja toteutetaan asiaan liittyviä hankkeita ja aloitteita yhdessä kyberturvallisuuden osaamisverkoston kanssa. Sen olisi annettava kyberturvallisuuden alaan liittyvää rahoitustukea Euroopan horisontti -ohjelmasta ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta, sen olisi oltava avoin Euroopan aluekehitysrahastolle ja tarvittaessa muille ohjelmille. Tämän toimintamallin pitäisi edistää kyberturvallisuusalan tutkimukseen , innovointiin, teknologiaan ja teolliseen kehittämiseen liittyvien synergioiden luomista ja rahoitustuen koordinointia sekä auttaa välttämään päällekkäisiä toimia.

8)

Osaamiskeskuksen olisi oltava unionin tärkein väline, jonka avulla kootaan yhteen kyberturvallisuusalan tutkimukseen, teknologiaan ja teolliseen kehittämiseen tehtäviä investointeja ja toteutetaan asiaan liittyviä hankkeita ja aloitteita yhdessä verkoston kanssa. Sen olisi annettava kyberturvallisuuden alaan liittyvää rahoitustukea Euroopan horisontti -ohjelmasta ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta sekä Euroopan puolustusrahastosta puolustukseen liittyvien toimien ja hallinnollisten kustannusten osalta , sen olisi oltava avoin Euroopan aluekehitysrahastolle ja tarvittaessa muille ohjelmille. Tämän toimintamallin pitäisi edistää kyberturvallisuusalan tutkimus- ja kehittämistyön aloilla toteuttaviin unionin aloitteisiin , innovointiin, teknologiaan ja teolliseen kehittämiseen liittyvien synergioiden luomista ja rahoitustuen koordinointia sekä auttaa välttämään päällekkäisiä toimia.

Tarkistus 12

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

8 a)

”Sisäänrakennettu turvallisuus”, sellaisena kuin se vahvistetaan komission 13 päivänä syyskuuta 2017 esittämässä yhteisessä tiedonannossa ”Resilienssi, pelote ja puolustus: vahvan kyberturvallisuuden rakentaminen EU:lle”, sisältää viimeisimmät menetelmät turvallisuuden lisäämiseksi kaikissa tuotteen tai palvelun elinkaaren vaiheissa siten, että aloitetaan turvallisista suunnittelu- ja kehittämismenetelmistä, vähennetään hyökkäyspintaa ja sisällytetään riittävät turvallisuustestit ja turvallisuustarkastukset. Valmistajien tai palveluntarjoajien on koko käytön ja ylläpidon keston ajan asetettava saataville päivityksiä, joilla korjataan uudet haavoittuvuudet ja uhat viipymättä tuotteen arvioidun eliniän ajan ja pitempään. Tämä voidaan saavuttaa myös oikeuttamalla kolmannet osapuolet luomaan ja tarjoamaan tällaisia päivityksiä. Päivitysten tarjoaminen on erityisen tärkeää yleisesti käytettyjen infrastruktuurien, tuotteiden ja prosessien tapauksessa.

Tarkistus 13

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 8 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

8 b)

Ottaen huomioon kyberturvallisuushaasteen laajuuden ja kyberturvallisuuskapasiteettiin ja -valmiuksiin muualla maailmassa tehtyjen investointien määrän unionin ja jäsenvaltioiden olisi lisättävä kyseisen alan tutkimukseen, kehitykseen ja käyttöönottoon osoitetun rahoitustuen osuutta. Mittakaavaetujen toteuttamiseksi ja vertailukelpoisen suojatason saavuttamiseksi kaikkialla unionissa jäsenvaltioiden olisi suunnattava ponnistelunsa eurooppalaiseen toimintakehykseen investoimalla tarvittaessa osaamiskeskusmekanismin kautta.

Tarkistus 14

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 8 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

8 c)

Unionin kilpailukyvyn ja korkeimpien kyberturvallisuusstandardien edistämiseksi osaamiskeskuksen ja kyberturvallisuuden osaamisyhteisön olisi pyrittävä vaihtamaan tietoja kyberturvallisuustuotteista ja prosesseista, standardeista ja teknisistä standardeista kansainvälisen yhteisön kanssa. Teknisiin standardeihin sisältyy avoimilla vakiomuotoisilla lisensseillä julkaistavien viitetoteutusten luominen. Sisäänrakennettu turvallisuus erityisesti viitetoteutusten osalta on keskeistä yleisesti käytettyjen verkkojen ja tietojärjestelmäinfrastruktuurin, kuten internetin ja kriittisten infrastruktuurien yleisen luotettavuuden ja resilienssin kannalta.

Tarkistus 15

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 kappale

Komission teksti

Tarkistus

9)

Koska tämän aloitteen tavoitteet voidaan saavuttaa parhaiten, jos siihen osallistuvat kaikki jäsenvaltiot tai mahdollisimman monet niistä, ja jotta jäsenvaltioilla olisi kannustin osallistua, äänioikeus olisi oltava ainoastaan niillä jäsenvaltioilla, jotka maksavat osuuden osaamiskeskuksen hallinto- ja toimintamenoista.

9)

Koska tämän aloitteen tavoitteet voidaan saavuttaa parhaiten, jos niitä edistävät kaikki jäsenvaltiot tai mahdollisimman monet niistä, ja jotta jäsenvaltioilla olisi kannustin osallistua, äänioikeus olisi oltava ainoastaan niillä jäsenvaltioilla, jotka maksavat osuuden osaamiskeskuksen hallinto- ja toimintamenoista.

Tarkistus 16

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 12 kappale

Komission teksti

Tarkistus

12)

Jäsenvaltioiden olisi valittava kansalliset koordinointikeskukset. Tarvittavan hallintokapasiteetin lisäksi keskuksilla olisi joko oltava tai niiden olisi voitava saada suoraan käyttöönsä kyberturvallisuusalan teknistä asiantuntemusta etenkin sellaisilla aloilla kuten salaus, tieto- ja viestintätekniikan turvallisuuspalvelut, tunkeutumisen havaitseminen, järjestelmän turvallisuus, verkkoturvallisuus, ohjelmien ja sovellusten turvallisuus sekä turvallisuuden ja yksityisyyden inhimilliset ja yhteiskunnalliset näkökohdat. Niillä pitäisi myös olla valmiudet ylläpitää toimivia yhteyksiä teollisuuteen, julkiseen sektoriin, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/1148 (23) mukaisesti nimetyt viranomaiset, ja tutkimusyhteisöön ja koordinoida toimintaansa niiden kanssa.

12)

Jäsenvaltioiden olisi valittava kansalliset koordinointikeskukset. Tarvittavan hallintokapasiteetin lisäksi keskuksilla olisi joko oltava tai niiden olisi voitava saada suoraan käyttöönsä kyberturvallisuusalan teknistä asiantuntemusta etenkin sellaisilla aloilla kuten salaus, tieto- ja viestintätekniikan turvallisuuspalvelut, tunkeutumisen havaitseminen, järjestelmän turvallisuus, verkkoturvallisuus, ohjelmien ja sovellusten turvallisuus sekä turvallisuuden ja yksityisyyden inhimilliset , eettiset, yhteiskunnalliset ja ympäristöön liittyvät näkökohdat. Niillä pitäisi myös olla valmiudet ylläpitää toimivia yhteyksiä teollisuuteen, julkiseen sektoriin, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/1148 (23) mukaisesti nimetyt viranomaiset, ja tutkimusyhteisöön ja koordinoida toimintaansa niiden kanssa , jotta voidaan vakiinnuttaa kyberturvallisuutta koskeva jatkuva julkisen ja yksityisen sektorin vuoropuhelu. Lisäksi yleisön tietoisuutta kyberturvallisuudesta olisi lisättävä asianmukaisilla viestintävälineillä.

Tarkistus 17

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 14 kappale

Komission teksti

Tarkistus

14)

Tekoälyn, esineiden internetin, suurteholaskennan ja kvanttilaskennan ja lohkoketjun kaltaiset kehittyvät teknologiat sekä turvallisten digitaalisten identiteettien kaltaiset konseptit luovat uusia haasteita kyberturvallisuudelle, mutta tarjoavat samalla myös ratkaisuja . Olemassa olevien ja tulevien tieto- ja viestintätekniikkajärjestelmien häiriönsietokyvyn arviointi ja validointi edellyttää hyökkäyksiltä suojaavien turvallisuusratkaisujen testaamista suurteho- ja kvanttitietokoneilla. Osaamiskeskuksen, verkoston ja kyberturvallisuuden osaamisyhteisön pitäisi edistää viimeisimpien kyberturvallisuusratkaisujen kehittämistä ja levittämistä. Osaamiskeskuksen ja verkoston olisi samaan aikaan palveltava kehittäjiä ja operaattoreita kriittisillä aloilla kuten liikenteen, energian, terveydenhuollon, rahoituspalvelujen, julkishallinnon, televiestinnän, valmistuksen, puolustuksen ja avaruuden aloilla ja autettava niitä ratkaisemaan kyberturvallisuuteen liittyvät haasteensa.

14)

Tekoälyn, esineiden internetin, suurteholaskennan ja kvanttilaskennan kaltaiset kehittyvät teknologiat sekä turvallisten digitaalisten identiteettien kaltaiset konseptit luovat uusia haasteita kyberturvallisuudelle, mutta tarjoavat samalla myös tuotteita ja prosesseja . Olemassa olevien ja tulevien tieto- ja viestintätekniikkajärjestelmien häiriönsietokyvyn arviointi ja validointi edellyttävät hyökkäyksiltä suojaavien turvallisuustuotteiden ja -prosessien testaamista suurteho- ja kvanttitietokoneilla. Osaamiskeskuksen, verkoston , eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien ja kyberturvallisuuden osaamisyhteisön pitäisi edistää viimeisimpien kyberturvallisuustuotteiden ja -prosessien, myös kaksikäytön, kehittämistä ja levittämistä erityisesti niiden osalta, jotka auttavat järjestöjä pitämään yllä jatkuvaa rakennuskapasiteettia, resilienssiä ja sopivaa hallintaa . Osaamiskeskuksen ja verkoston olisi nopeutettava koko innovointisykliä ja edistettävä kyberturvallisuusteknologioiden ja -palvelujen innovoinnin kuolemanlaaksovaiheen ylittämistä. Osaamiskeskuksen, verkoston ja yhteisön olisi samaan aikaan palveltava kehittäjiä ja operaattoreita kriittisillä aloilla kuten liikenteen, energian, terveydenhuollon, rahoituspalvelujen, julkishallinnon, televiestinnän, valmistuksen, puolustuksen ja avaruuden aloilla ja autettava niitä ratkaisemaan kyberturvallisuuteen liittyvät haasteensa , ja tutkittava verkostojen ja tietojärjestelmien eheyteen kohdistuvien hyökkäyksien erilaisia motiiveja, kuten rikos, teollisuusvakoilu, häpäiseminen ja disinformaatio .

Tarkistus 18

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 14 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

14 a)

Kyberuhkien ja kyberturvallisuuden nopeasti muuttuvan luonteen vuoksi unionin on voitava sopeutua nopeasti ja jatkuvasti uuteen kehitykseen alalla. Siksi osaamiskeskuksen, verkoston ja kyberturvallisuuden osaamisyhteisön olisi oltava tarpeeksi joustavia vaadittavan reagointikyvyn varmistamiseksi. Niiden olisi edistettävä ratkaisuja, jotka auttavat yhteisöjä kehittämään jatkuvasti valmiuksiaan parantaa niiden omaa ja unionin resilienssiä.

Tarkistus 19

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 14 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

14 b)

Osaamiskeskuksen tavoitteena olisi oltava vakiinnuttaa unionin johtoasema ja asiantuntemus kyberturvallisuuden alalla ja siten taata korkeimmat turvallisuusstandardit unionissa, varmistaa tietojen, tietojärjestelmien, verkostojen ja kriittisten infrastruktuurien suojelu unionissa, luoda uusia korkealaatuisia työpaikkoja alalla, estää eurooppalaisten kyberturvallisuuden asiantuntijoiden aivovuoto kolmansiin maihin ja lisätä eurooppalaista arvoa jo olemassa oleviin kansallisiin kyberturvallisuuden toimenpiteisiin.

Tarkistus 20

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 15 kappale

Komission teksti

Tarkistus

15)

Osaamiskeskuksella olisi oltava useita keskeisiä tehtäviä. Osaamiskeskuksen olisi ensinnäkin helpotettava Euroopan kyberturvallisuuden osaamisverkoston toimintaa ja autettava sen koordinoinnissa sekä tuettava kyberturvallisuuden osaamisyhteisöä. Keskuksen olisi edistettävä kyberturvallisuusalan teknologiastrategiaa ja helpotettava verkostoon ja kyberturvallisuuden osaamisyhteisöön kootun osaamisen käyttöä. Toiseksi sen olisi pantava täytäntöön Digitaalinen Eurooppa -ohjelman ja Euroopan horisontti -ohjelman asiaankuuluvat osat myöntämällä avustuksia, tavallisesti kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella. Kolmanneksi osaamiskeskuksen olisi helpotettava unionin, jäsenvaltioiden ja/tai toimialan yhteisiä investointeja.

15)

Osaamiskeskuksella olisi oltava useita keskeisiä tehtäviä. Osaamiskeskuksen olisi ensinnäkin helpotettava verkoston toimintaa ja autettava sen koordinoinnissa sekä tuettava kyberturvallisuuden osaamisyhteisöä. Keskuksen olisi edistettävä kyberturvallisuusalan teknologiastrategiaa ja koottava, jaettava sekä helpotettava verkostoon ja kyberturvallisuuden osaamisyhteisöön kootun osaamisen ja kyberturvallisuuden infrastruktuurin käyttöä. Toiseksi sen olisi pantava täytäntöön Digitaalinen Eurooppa -ohjelman ja Euroopan horisontti -ohjelman asiaankuuluvat osat myöntämällä avustuksia, tavallisesti kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella. Kolmanneksi osaamiskeskuksen olisi helpotettava unionin, jäsenvaltioiden ja/tai toimialan yhteisiä investointeja , yhteisiä koulutusmahdollisuuksia ja tiedotusohjelmia Digitaalinen Eurooppa -ohjelman mukaisesti kansalaisia ja yrityksiä varten osaamisvajeen poistamiseksi. Sen olisi erityisesti kiinnitettävä huomiota pk-yritysten mahdollisuuksien parantamiseen kyberturvallisuuden alalla.

Tarkistus 21

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 16 kappale

Komission teksti

Tarkistus

16)

Osaamiskeskuksen olisi edistettävä ja tuettava yhteistyötä ja toimien koordinointia kyberturvallisuuden osaamisyhteisössä, johon kuuluisi laaja, avoin ja moninainen joukko kyberturvallisuusalan teknologian kanssa tekemisissä olevia toimijoita. Yhteisössä olisi erityisesti oltava osallistujia tutkimusyksiköistä, tarjontapuolen teollisuudesta, kysyntäpuolen teollisuudesta ja julkiselta sektorilta. Kyberturvallisuuden osaamisyhteisön olisi tarjottava panos osaamiskeskuksen toimiin ja sen työsuunnitelmaan ja sen olisi myös hyödyttävä osaamiskeskuksen ja verkoston yhteisöä kehittävistä toimista, mutta se ei saisi olla muutoin etuoikeutetussa asemassa ehdotuspyynnöissä tai tarjouspyynnöissä.

16)

Osaamiskeskuksen olisi edistettävä ja tuettava pitkäaikaista strategista yhteistyötä ja toimien koordinointia kyberturvallisuuden osaamisyhteisössä, johon kuuluisi laaja, avoin , monitieteellinen ja moninainen joukko eurooppalaisia kyberturvallisuusalan teknologian kanssa tekemisissä olevia toimijoita. Yhteisössä olisi erityisesti oltava osallistujia tutkimusyksiköistä, myös kyberturvallisuuteen liittyviä eettisiä kysymyksiä tarkastelevista yksiköistä, tarjontapuolen teollisuudesta, kysyntäpuolen teollisuudesta , myös pk-yrityksistä, ja julkiselta sektorilta. Kyberturvallisuuden osaamisyhteisön olisi tarjottava panos osaamiskeskuksen toimiin ja sen työsuunnitelmaan ja sen olisi myös hyödyttävä osaamiskeskuksen ja verkoston yhteisöä kehittävistä toimista, mutta se ei saisi olla muutoin etuoikeutetussa asemassa ehdotuspyynnöissä tai tarjouspyynnöissä.

Tarkistus 22

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 16 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

16 a)

Osaamiskeskuksen olisi tarjottava sopivaa tukea ENISAlle sen tehtävissä, jotka on määritelty direktiivissä (EU) 2016/1148 (NIS-direktiivi) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2019/XXX  (1 a) (kyberturvallisuussäädös). Siksi ENISAn olisi tarjottava asianmukaisia tietoja osaamiskeskukselle sen tehtävässä, joka on rahoitusprioriteettien määrittäminen.

Tarkistus 23

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 17 kappale

Komission teksti

Tarkistus

17)

Jotta voitaisiin vastata sekä kysyntäpuolen että tarjontapuolen teollisuuden tarpeisiin, osaamiskeskuksen tehtävän tarjota kyberturvallisuuteen liittyvää tietämystä ja teknistä apua teollisuudelle olisi koskettava sekä tieto- ja viestintätekniikan tuotteita ja palveluja että kaikkia muita teollisuus- ja teknologiatuotteita ja -ratkaisuja , joissa kyberturvallisuus on olennainen tekijä.

17)

Jotta voitaisiin vastata julkisen sektorin ja sekä kysyntäpuolen että tarjontapuolen teollisuuden tarpeisiin, osaamiskeskuksen tehtävän tarjota kyberturvallisuuteen liittyvää tietämystä ja teknistä apua julkiselle sektorille ja teollisuudelle olisi koskettava sekä tieto- ja viestintätekniikan tuotteita , prosesseja ja palveluja että kaikkia muita teollisuus- ja teknologiatuotteita ja -prosesseja , joissa kyberturvallisuus on olennainen tekijä. Osaamiskeskuksen pitäisi erityisesti auttaa hyödyntämään dynaamisia yritystason ratkaisuja, joissa keskitytään kokonaisten järjestöjen valmiuksien kehittämiseen, mukaan luettuna ihmiset, prosessit ja teknologia, jotta järjestöjä voidaan suojella tehokkaasti jatkuvasti muuttuvia kyberuhkia vastaan.

Tarkistus 24

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 17 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

17 a)

Osaamiskeskuksen olisi edistettävä viimeisintä kehitystä edustavien ja erityisesti kansainvälisesti tunnustettujen kyberturvallisuustuotteiden ja -ratkaisujen laajaa käyttöönottoa.

Tarkistus 25

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 18 kappale

Komission teksti

Tarkistus

18)

Vaikka osaamiskeskuksen ja verkoston olisi pyrittävä luomaan synergioita kyberturvallisuuden siviili- ja puolustusulottuvuuksien välillä, Euroopan horisontti ohjelmasta rahoitettavat hankkeet toteutetaan asetuksen XXX [Euroopan horisontti -asetus] mukaisesti, jossa säädetään, että Euroopan horisontti -ohjelmassa toteuttavissa tutkimus- ja innovointitoimissa on keskityttävä siviilisovelluksiin.

18)

Vaikka osaamiskeskuksen ja verkoston olisi pyrittävä luomaan synergioita ja koordinointia kyberturvallisuuden siviili- ja puolustusulottuvuuksien välillä, Euroopan horisontti ohjelmasta rahoitettavat hankkeet toteutetaan asetuksen XXX [Euroopan horisontti -asetus] mukaisesti, jossa säädetään, että Euroopan horisontti -ohjelmassa toteuttavissa tutkimus- ja innovointitoimissa on keskityttävä siviilisovelluksiin.

Tarkistus 26

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 19 kappale

Komission teksti

Tarkistus

19)

Jäsennetyn ja kestävän yhteistyön varmistamiseksi osaamiskeskuksen ja kansallisten koordinointikeskusten välisen suhteen olisi perustuttava sopimukseen.

19)

Jäsennetyn ja kestävän yhteistyön varmistamiseksi osaamiskeskuksen ja kansallisten koordinointikeskusten välisen suhteen olisi perustuttava sopimukseen , joka olisi yhdenmukaistettava unionin tasolla .

Tarkistus 27

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 20 kappale

Komission teksti

Tarkistus

20)

Osaamiskeskuksen vastuuvelvollisuuden ja avoimuuden takaamiseksi olisi annettava asianmukaiset säännökset.

20)

Osaamiskeskuksen ja rahoitusta saavien yritysten vastuuvelvollisuuden ja avoimuuden takaamiseksi olisi annettava asianmukaiset säännökset.

Tarkistus 28

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 20 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

20 a)

Käyttöönottohankkeiden toteutus erityisesti Euroopan tasolla tai yhteishankinnoissa käyttöönotettujen infrastruktuurien ja valmiuksien osalta voidaan jakaa eri toteutusvaiheisiin, kuten erillisiin tarjouksiin laite- ja ohjelmistoarkkitehtuurista, niiden tuotannosta, käytöstä ja huollosta, ja kukin yritys voi osallistua vain yhteen näistä vaiheista ja vaaditaan, että edunsaajat yhdessä tai useammassa näistä vaiheista täyttävät tietyt ehdot eurooppalaisen omistajuuden tai hallinnan osalta.

Tarkistus 29

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 20 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

20 b)

Koska ENISA on erityinen unionin kyberturvallisuusvirasto, osaamiskeskuksen olisi pyrittävä mahdollisimman suureen synergiaan viraston kanssa ja johtokunnan olisi kuultava ENISAa alan kokemuksesta kaikista kyberturvallisuuteen liittyvistä asioista, erityisesti tutkimukseen liittyvistä hankkeista.

Tarkistus 30

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 20 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

20 c)

Euroopan parlamentin olisi sisällytettävä johtokunnan edustajan nimittämistä koskevaan menettelyyn yksityiskohtaiset tiedot valtuuksista, mukaan lukien velvollisuudesta raportoida säännöllisesti Euroopan parlamentille tai asiasta vastaaville valiokunnille.

Tarkistus 31

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 21 kappale

Komission teksti

Tarkistus

21)

Komission Yhteisellä tutkimuskeskuksella ja Euroopan unionin verkko- ja tietoturvavirastolla (ENISA) on kyberturvallisuuteen liittyvää osaamista, joten niiden pitäisi osallistua aktiivisesti kyberturvallisuuden osaamisyhteisöön ja neuvoa-antavaan teollisuus- ja tiedekomiteaan.

21)

Komission Yhteisellä tutkimuskeskuksella ja Euroopan unionin verkko- ja tietoturvavirastolla (ENISA) on kyberturvallisuuteen liittyvää osaamista, joten niiden pitäisi osallistua aktiivisesti kyberturvallisuuden osaamisyhteisöön ja neuvoa-antavaan teollisuus- ja tiedekomiteaan , jotta voidaan varmistaa mahdollisimman tehokas synergia. ENISAn olisi jatkossakin täytettävä asetuksessa (EU) 2019/XXX [kyberturvallisuusasetus]  (1 a) vahvistetut strategiset tavoitteensa erityisesti kybertuvallisuussertifioinnin alalla, kun taas osaamiskeskuksen olisi toimittava kyberturvallisuusalan operatiivisena elimenä .

Tarkistus 32

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 24 kappale

Komission teksti

Tarkistus

24)

Osaamiskeskuksen johtokunnan, jossa ovat edustettuina jäsenvaltiot ja komissio, olisi määriteltävä osaamiskeskuksen toiminnan yleinen suunta ja varmistettava, että se hoitaa tehtäviään tämän asetuksen mukaisesti. Johtokunnalle olisi annettava tarvittavat valtuudet hyväksyä talousarvio, valvoa sen toteuttamista, vahvistaa tarvittavat varainhoitoa koskevat säännöt, luoda avoimet menettelyt osaamiskeskuksen päätöksentekoa varten, hyväksyä osaamiskeskuksen työsuunnitelma ja monivuotinen strateginen suunnitelma ottaen huomioon osaamiskeskuksen tavoitteiden ja tehtävien toteuttamiseen liittyvät prioriteetit, vahvistaa työjärjestyksensä, nimittää pääjohtaja sekä päättää tämän toimikauden jatkamisesta ja päättymisestä.

24)

Osaamiskeskuksen johtokunnan, jossa ovat edustettuina jäsenvaltiot ja komissio, olisi määriteltävä osaamiskeskuksen toiminnan yleinen suunta ja varmistettava, että se hoitaa tehtäviään tämän asetuksen mukaisesti. Johtokunnalle olisi annettava tarvittavat valtuudet hyväksyä talousarvio, valvoa sen toteuttamista, vahvistaa tarvittavat varainhoitoa koskevat säännöt, luoda avoimet menettelyt osaamiskeskuksen päätöksentekoa varten, hyväksyä osaamiskeskuksen työsuunnitelma ja monivuotinen strateginen suunnitelma ottaen huomioon osaamiskeskuksen tavoitteiden ja tehtävien toteuttamiseen liittyvät prioriteetit, vahvistaa työjärjestyksensä, nimittää pääjohtaja sekä päättää tämän toimikauden jatkamisesta ja päättymisestä. Jotta synergioita voidaan hyödyntää, ENISAn olisi oltava pysyvä tarkkailija johtokunnassa ja edistettävä osaamiskeskuksen työtä, ja sitä olisi kuultava monivuotisen strategiasuunnitelman, työsuunnitelman ja rahoitusta varten valittujen toimien luettelon osalta.

Tarkistus 33

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 24 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

24 a)

Johtokunnan olisi pyrittävä tekemään osaamiskeskusta tunnetuksi maailmanlaajuisesti, jotta voidaan lisätä sen houkuttelevuutta ja tehdä siitä maailmanluokan huippuosaamista edustava laitos kyberturvallisuuden alalla.

Tarkistus 34

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 25 kappale

Komission teksti

Tarkistus

25)

Osaamiskeskuksen moitteettoman ja tehokkaan toiminnan takaamiseksi komission ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että johtokunnan jäseniksi nimitettävillä henkilöillä on riittävä ammatillinen asiantuntemus ja kokemus toiminnallisilta aloilta. Johtokunnan työn jatkuvuuden varmistamiseksi komission ja jäsenvaltioiden olisi pyrittävä rajoittamaan johtokunnassa olevien edustajiensa vaihtuvuutta.

25)

Osaamiskeskuksen moitteettoman ja tehokkaan toiminnan takaamiseksi komission ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että johtokunnan jäseniksi nimitettävillä henkilöillä on riittävä ammatillinen asiantuntemus ja kokemus toiminnallisilta aloilta. Johtokunnan työn jatkuvuuden varmistamiseksi komission ja jäsenvaltioiden olisi pyrittävä rajoittamaan johtokunnassa olevien edustajiensa vaihtuvuutta ja saavuttamaan sukupuolten edustuksen tasapaino .

Tarkistus 35

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 25 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

25 a)

Johtokunnan päätöksissä komission äänen painoarvon olisi vastattava unionin osaamiskeskukselle antamaa rahoitusosuutta ja komission vastuuta, joka on unionin talousarvion asianmukaisen hallinnan varmistaminen unionin etujen mukaisesti perussopimuksissa säädetyllä tavalla.

Tarkistus 36

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 26 kappale

Komission teksti

Tarkistus

26)

Osaamiskeskuksen moitteeton toiminta edellyttää, että sen pääjohtaja nimitetään ansioiden ja todistuksin osoitettujen hallinnollisten taitojen ja johtamistaitojen sekä kyberturvallisuuden kannalta merkityksellisen pätevyyden ja kokemuksen perusteella ja että pääjohtajan tehtäviä hoidetaan täysin riippumattomasti.

26)

Osaamiskeskuksen moitteeton toiminta edellyttää, että sen pääjohtaja nimitetään avoimella tavalla ansioiden ja todistuksin osoitettujen hallinnollisten taitojen ja johtamistaitojen sekä kyberturvallisuuden kannalta merkityksellisen pätevyyden ja kokemuksen perusteella ja että pääjohtajan tehtäviä hoidetaan täysin riippumattomasti.

Tarkistus 37

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 27 kappale

Komission teksti

Tarkistus

27)

Osaamiskeskuksella olisi oltava neuvoa-antavana elimenä neuvoa-antava teollisuus- ja tiedekomitea, jotta voidaan varmistaa säännöllinen yhteydenpito yksityisen sektorin, kuluttajajärjestöjen ja muiden asianosaisten sidosryhmien kanssa. Neuvoa-antavan teollisuus- ja tiedekomitean olisi keskityttävä sidosryhmiä koskeviin asioihin ja saatettava ne osaamiskeskuksen johtokunnan tietoon. Neuvoa-antavan teollisuus- ja tiedekomitean kokoonpanossa ja sille annettavissa tehtävissä, kuten siinä, että sitä kuullaan työsuunnitelmasta, olisi varmistettava sidosryhmien riittävä edustus osaamiskeskuksen työskentelyssä.

27)

Osaamiskeskuksella olisi oltava neuvoa-antavana elimenä neuvoa-antava teollisuus- ja tiedekomitea, jotta voidaan varmistaa säännöllinen ja riittävän avoin yhteydenpito yksityisen sektorin, kuluttajajärjestöjen ja muiden asianosaisten sidosryhmien kanssa . Sen olisi myös annettava pääjohtajalle ja johtokunnalle riippumattomia neuvoja käyttöönotosta ja hankinnoista . Neuvoa-antavan teollisuus- ja tiedekomitean olisi keskityttävä sidosryhmiä koskeviin asioihin ja saatettava ne osaamiskeskuksen johtokunnan tietoon. Neuvoa-antavan teollisuus- ja tiedekomitean kokoonpanossa ja sille annettavissa tehtävissä, kuten siinä, että sitä kuullaan työsuunnitelmasta, olisi varmistettava sidosryhmien riittävä edustus osaamiskeskuksen työskentelyssä. Kustakin toimialan sidosryhmästä olisi oltava vähimmäismäärä edustajia, ja erityisesti olisi kiinnitettävä huomiota pk-yritysten edustukseen.

Tarkistus 38

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 28 kappale

Komission teksti

Tarkistus

28)

Osaamiskeskuksen olisi neuvoa-antavan teollisuus- ja tiedekomiteansa kautta hyödynnettävä sopimusperusteisessa julkisen ja yksityisen sektorin kyberturvallisuuskumppanuudessa Horisontti 2020 -ohjelman aikana luotua erityisosaamista ja laajaa ja merkityksellistä sidosryhmäedustusta.

28)

Osaamiskeskuksen ja sen toimien olisi neuvoa-antavan teollisuus- ja tiedekomiteansa kautta hyödynnettävä sopimusperusteisessa julkisen ja yksityisen sektorin kyberturvallisuuskumppanuudessa Horisontti 2020 -ohjelman ja Horisontti 2020 -ohjelman alaisten kyberturvallisuuden osaamisverkostoa koskevien pilottihankkeiden aikana luotua erityisosaamista ja laajaa ja merkityksellistä sidosryhmäedustusta. Osaamiskeskuksen ja neuvoa-antavan teollisuus- ja tiedekomitean olisi soveltuvin osin harkittava nykyisten rakenteiden, esimerkiksi työryhmien, kopiointia.

Tarkistus 39

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 28 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

28 a)

Osaamiskeskuksen ja sen elinten olisi hyödynnettävä kokemusta aikaisemmista ja nykyisistä aloitteista, kuten sopimusperusteisesta julkisen ja yksityisen sektorin kyberturvallisuuskumppanuudesta, Euroopan kyberturvallisuusjärjestöstä (ECSO) sekä ilmaisia ja avoimen lähdekoodin ohjelmistoja koskevasta pilottihankkeesta ja valmistelutoimesta (EU FOSSA).

Tarkistus 40

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 29 kappale

Komission teksti

Tarkistus

29)

Osaamiskeskuksella olisi oltava säännöt eturistiriitojen ehkäisemisestä ja hallinnasta . Osaamiskeskuksen olisi sovellettava asiakirjojen saamista yleisön tutustuttavaksi koskevia asiaankuuluvia unionin säännöksiä, sellaisina kuin ne on vahvistettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 (24). Osaamiskeskuksessa tapahtuvaan henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o XXX/2018. Osaamiskeskuksen olisi noudatettava tietojen käsittelyä koskevia unionin toimielimiin sovellettavia määräyksiä ja kansallista lainsäädäntöä, erityisesti kun on kyse arkaluonteisista turvallisuusluokittelemattomista ja EU:n turvallisuusluokitelluista tiedoista.

29)

Osaamiskeskuksella olisi oltava eturistiriitojen ehkäisemistä, havaitsemista ja ratkaisemista koskevat säännöt , joita sovelletaan sen jäseniin, elimiin ja henkilöstöön, johtokuntaan sekä neuvoa-antavaan teollisuus- ja tiedekomiteaan ja yhteisöön. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava eturistiriitojen ehkäiseminen, havaitseminen ja ratkaiseminen kansallisten koordinointikeskusten osalta . Osaamiskeskuksen olisi sovellettava asiakirjojen saamista yleisön tutustuttavaksi koskevia asiaankuuluvia unionin säännöksiä, sellaisina kuin ne on vahvistettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 (24). Osaamiskeskuksessa tapahtuvaan henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o XXX/2018. Osaamiskeskuksen olisi noudatettava tietojen käsittelyä koskevia unionin toimielimiin sovellettavia määräyksiä ja kansallista lainsäädäntöä, erityisesti kun on kyse arkaluonteisista turvallisuusluokittelemattomista ja EU:n turvallisuusluokitelluista tiedoista.

Tarkistus 41

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 31 kappale

Komission teksti

Tarkistus

31)

Osaamiskeskuksen olisi toimittava avoimella ja läpinäkyvällä tavalla ja annettava ajoissa kaikki asianmukaiset tiedot, ja sen olisi edistettävä toimiensa näkyvyyttä, mukaan lukien suurelle yleisölle suunnatuin tiedotusta ja tulosten levittämistä koskevin toimin. Osaamiskeskuksen elinten työjärjestys olisi asetettava julkisesti saataville.

31)

Osaamiskeskuksen olisi toimittava avoimella ja läpinäkyvällä tavalla ja annettava ajoissa kattavasti tiedot, ja sen olisi edistettävä toimiensa näkyvyyttä, mukaan lukien suurelle yleisölle suunnatuin tiedotusta ja tulosten levittämistä koskevin toimin . Sen olisi esitettävä yleisölle ja kaikille kiinnostuneille luettelo kyberturvallisuuden osaamisyhteisön jäsenistä ja julkistettava näiden 42 artiklan mukaisesti esittämät sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset. Osaamiskeskuksen elinten työjärjestys olisi asetettava julkisesti saataville.

Tarkistus 42

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 31 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

31 a)

Sekä osaamiskeskusta että kansallisia koordinointikeskuksia kehotetaan seuraamaan ja noudattamaan kansainvälisiä normeja mahdollisimman tarkasti, jotta ne voivat edistää kehitystä kohti maailmanlaajuisia hyviä käytäntöjä.

Tarkistus 43

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 33 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

33 a)

Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, joilla määritetään osaamiskeskuksen ja kansallisten koordinointikeskusten välillä allekirjoitettujen sopimusten osatekijät sekä kriteerit, joiden mukaisesti oikeussubjektit arvioidaan ja akkreditoidaan kyberturvallisuuden osaamisyhteisön jäseniksi. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa  (1 a) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

Tarkistus 44

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 34 kappale

Komission teksti

Tarkistus

34)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita eli säilyttää ja kehittää kyberturvallisuuteen liittyviä unionin teknologisia ja teollisia valmiuksia, parantaa unionin kyberturvallisuusalan teollisuuden kilpailukykyä ja tehdä kyberturvallisuudesta kilpailuetu unionin muille teollisuudenaloille, koska olemassa olevat rajalliset resurssit ovat hajanaisia ja tarvittavat investoinnit ovat mittakaavaltaan suuria, vaan nämä tavoitteet voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla , jotta voidaan välttää päällekkäisiä toimia , auttaa saavuttamaan investointien kriittinen massa ja varmistaa julkisen rahoituksen optimaalinen käyttö. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

34)

Nykyisten rajallisten resurssien hajanaisuuden ja tarvittavien investointien määrän vuoksi jäsenvaltiot eivät voi saavuttaa riittävällä tavalla tämän asetuksen tavoitteita , joita ovat unionin kilpailukyvyn ja valmiuksien parantaminen kyberturvallisuuden alalla ja unionin digitaalisen riippuvuuden vähentäminen lisäämällä unionissa kehitettyjen kyberturvallisuustuotteiden, -prosessien ja -palvelujen käyttöönottoa, unionin kyberturvallisuusteknologioiden ja teollisuuden valmiuksien säilyttäminen ja kehittäminen, unionin kyberturvallisuusteollisuuden kilpailukyvyn lisääminen ja kyberturvallisuuden kääntäminen unionin muiden alojen kilpailueduksi. Sen sijaan tavoitteet voidaan saavuttaa unionin tasolla paremmin välttämällä näiden tavoitteiden tarpeetonta toistamista , auttamalla saavuttamaan investointien kriittinen määrä ja varmistamalla, että julkista rahoitusta käytetään optimaalisella tavalla. Lisäksi vain unionin tason toimilla voidaan varmistaa kyberturvallisuuden korkein taso kaikissa jäsenvaltioissa ja poistaa siten joissakin jäsenvaltioissa olevat turvallisuusvajeet, jotka aiheuttavat turvallisuusvajeen koko unionissa. Unioni voi sen vuoksi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

Tarkistus 45

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.   Tällä asetuksella perustetaan Euroopan kyberturvallisuuden teollisuus-, teknologia- ja tutkimusosaamiskeskus, jäljempänä ”osaamiskeskus”, ja kansallisten koordinointikeskusten verkosto ja vahvistetaan kansallisten koordinointikeskusten nimittämistä ja kyberturvallisuuden osaamisyhteisön perustamista koskevat säännöt.

1.   Tällä asetuksella perustetaan Euroopan kyberturvallisuuden teollisuus-, teknologia- ja tutkimusosaamiskeskus, jäljempänä ”osaamiskeskus”, ja kansallisten koordinointikeskusten verkosto, jäljempänä ”verkosto”, ja vahvistetaan kansallisten koordinointikeskusten nimittämistä ja kyberturvallisuuden osaamisyhteisön , jäljempänä ”yhteisö”, perustamista koskevat säännöt. Osaamiskeskuksen ja verkoston on edistettävä yleistä resilienssiä ja tietoisuutta kyberturvallisuusuhista unionissa ottaen asianmukaisesti huomioon yhteiskunnalliset vaikutukset.

Tarkistus 46

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.     Osaamiskeskuksen kotipaikka on [Bryssel, Belgia].

Poistetaan.

Tarkistus 47

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4.     Osaamiskeskus on oikeushenkilö. Sillä on kussakin jäsenvaltiossa laajin kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan oikeushenkilöllä oleva oikeuskelpoisuus. Se voi erityisesti hankkia ja luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä esiintyä kantajana ja vastaajana oikeudenkäynneissä.

Poistetaan.

Tarkistus 48

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

1)

”kyberturvallisuudella” verkko- ja tietojärjestelmien, niiden käyttäjien ja muiden henkilöiden suojaamista kyberuhilta;

1)

”kyberturvallisuudella” kaikkia toimia, joita tarvitaan verkko- ja tietojärjestelmien, niiden käyttäjien ja asianosaisten henkilöiden suojaamiseksi kyberuhilta;

Tarkistus 183

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

1 a)

”kyberpuolustuksella” ja ”kyberturvallisuuden puolustusulottuvuuksilla” yksinomaan defensiivistä ja reaktiivista kyberpuolustusteknologiaa, jolla pyritään suojelemaan elintärkeitä infrastruktuureja, sotilaallisia verkostoja ja tietojärjestelmiä, niiden käyttäjiä ja asianomaisia henkilöitä kyberuhilta, kuten tilannetietoisuutta, uhkien havaitsemista ja digitaalista forensiikkaa;

Tarkistus 49

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

2)

”kyberturvallisuustuotteilla ja -ratkaisuilla” tieto- ja viestintätekniikan tuotteita, palveluja tai prosesseja, joiden erityisenä tarkoituksena on verkko- ja tietojärjestelmien, niiden käyttäjien ja asianosaisten henkilöiden suojaaminen kyberuhilta ;

2)

”tuotteilla ja prosesseilla” kaupallisia ja muita kuin kaupallisia tieto- ja viestintätekniikan tuotteita, palveluja tai prosesseja, joiden erityisenä tarkoituksena on tietojen, verkko- ja tietojärjestelmien, niiden käyttäjien ja muiden henkilöiden suojaaminen kyberturvallisuusuhilta ;

Tarkistus 50

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 2 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a)

”kyberuhalla” potentiaalista tilannetta, tapahtumaa tai toimintaa, joka voi vahingoittaa tai häiritä verkko- ja tietojärjestelmiä, niiden käyttäjiä ja asianosaisia henkilöitä tai muulla tavoin vaikuttaa näihin haitallisesti;

Tarkistus 51

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 3 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

3)

”viranomaisella” keskushallintoa tai muita kansallisia, alueellisia tai paikallisia viranomaisia, julkiset neuvoa-antavat elimet mukaan lukien, tai luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka kansallisen lainsäädännön nojalla hoitaa julkisia hallinnollisia tehtäviä, erityistehtävät mukaan luettuina;

3)

”viranomaisella” keskushallintoa tai muita kansallisia, alueellisia tai paikallisia viranomaisia, julkiset neuvoa-antavat elimet mukaan lukien, tai luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka unionin ja kansallisen lainsäädännön nojalla hoitaa julkisia hallinnollisia tehtäviä, erityistehtävät mukaan luettuina;

Tarkistus 52

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 4 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

4)

”osallistuvalla jäsenvaltiolla” jäsenvaltiota, joka maksaa vapaaehtoisesti rahoitusosuuden osaamiskeskuksen hallinto- ja toimintamenoihin.

4)

”rahoitukseen osallistuvalla jäsenvaltiolla” jäsenvaltiota, joka maksaa vapaaehtoisesti rahoitusosuuden osaamiskeskuksen hallinto- ja toimintamenoihin.

Tarkistus 53

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 4 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

4 a)

”eurooppalaisilla digitaali-innovointikeskittymillä” Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2019/XXX  (1 a) määriteltyjä oikeussubjekteja.

Tarkistus 54

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)

säilyttämään ja kehittämään digitaalisten sisämarkkinoidensa turvaamiseksi tarvittavia kyberturvallisuuteen liittyviä teknologisia ja teollisia valmiuksia ;

a)

kehittämään kyberturvallisuuteen liittyvää teknologista, teollista, yhteiskunnallista, tieteellistä ja tutkimuksellista asiantuntijavalmiutta ja osaamista, joita tarvitaan suojaamaan digitaalisia sisämarkkinoita ja edistämään unionin kansalaisten, yritysten ja julkishallinnon tietosuojaa ;

Tarkistus 55

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – a a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

a a)

lisäämään verkko- ja tietojärjestelmäinfrastruktuurin, myös kriittisen infrastruktuurin, internetin sekä unionissa yleisesti käytettyjen laitteiden ja ohjelmistojen resilienssiä ja luotettavuutta;

Tarkistus 56

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)

parantamaan unionin kyberturvallisuusalan teollisuuden kilpailukykyä ja tekemään kyberturvallisuudesta kilpailuetu unionin muille teollisuudenaloille .

b)

parantamaan unionin kyberturvallisuusalan teollisuuden kilpailukykyä ja tekemään kyberturvallisuudesta yksi unionin muiden teollisuudenalojen kilpailueduista .

Tarkistus 57

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

b a)

lisäämään tietoisuutta kyberturvallisuuden uhista ja niihin liittyvistä yhteiskunnallisista ja eettisistä seurauksista ja huolenaiheista ja vähentämään kyberturvallisuuteen liittyvää osaamisvajetta unionissa;

Tarkistus 58

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – b b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

b b)

kehittämään unionin johtoasemaa kyberturvallisuuden alalla ja varmistamaan korkeimmat kyberturvallisuuden standardit koko unionissa;

Tarkistus 59

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – b c alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

b c)

parantamaan unionin kilpailukykyä ja valmiuksia samalla kun vähennetään unionin digitaalista riippuvuutta lisäämällä unionissa kehitettyjen kyberturvallisuustuotteiden, -prosessien ja -palvelujen käyttöönottoa unionin sisällä;

Tarkistus 60

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – b d alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

b d)

vahvistamaan kansalaisten, kuluttajien ja yritysten luottamusta digitaalimaailmaan edistäen siten digitaalisten sisämarkkinoiden strategian tavoitteita;

Tarkistus 61

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – 1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

1.

helpottaa 6 artiklassa tarkoitetun kansallisten koordinointikeskusten verkoston , jäljempänä ”verkosto”, ja 8 artiklassa tarkoitetun kyberturvallisuuden osaamisyhteisön toimintaa ja auttaa sen koordinoinnissa ;

1.

perustaa 6 artiklassa tarkoitetun verkostonja 8 artiklassa tarkoitetun yhteisönsekä hallinnoi ja helpottaa niiden toimintaa ;

Tarkistus 62

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

2.

osallistua asetuksella N:o XXX (26) perustetun Digitaalinen Eurooppa -ohjelman kyberturvallisuutta koskevan osan ja erityisesti asetuksen (EU) N:o XXX [Digitaalinen Eurooppa -ohjelma] 6 artiklaan liittyvien toimien toteuttamiseen ja asetuksella N:o XXX (27) perustetun Euroopan horisontti -ohjelman ja erityisesti tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Euroopan horisontti” täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta annetun päätöksen N:o XXX [erityisohjelman viitenumero] liitteessä I olevan II pilarin 2.2.6 kohdan toteuttamiseen sekä muiden unionin ohjelmien toteuttamiseen , jos siitä säädetään unionin säädöksissä;

2.

koordinoida asetuksella N:o XXX (26) perustetun Digitaalinen Eurooppa -ohjelman kyberturvallisuutta koskevan osan ja erityisesti asetuksen (EU) N:o XXX [Digitaalinen Eurooppa -ohjelma] 6 artiklaan liittyvien toimien toteuttamista sekä asetuksella N:o XXX (27) perustetun Euroopan horisontti -ohjelman ja erityisesti tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Euroopan horisontti” täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta annetun päätöksen N:o XXX [erityisohjelman viitenumero] liitteessä I olevan II pilarin 2.2.6 kohdan sekä muiden unionin ohjelmien toteuttamista , jos siitä säädetään unionin säädöksissä , ja osallistua asetuksella (EU) 2019/XXX perustetusta Euroopan puolustusrahastosta rahoitettujen toimien toteuttamiseen ;

Tarkistus 63

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

3.

parantaa teollisuutta, julkista sektoria ja tutkimusyhteisöä palvelevia kyberturvallisuuteen liittyviä valmiuksia, tietämystä ja infrastruktuureja toteuttamalla seuraavia tehtäviä:

3.

parantaa teollisuutta, julkista sektoria ja tutkimusyhteisöä palvelevia kyberturvallisuuteen liittyviä resilienssiä, kapasiteetteja, valmiuksia, tietämystä ja infrastruktuureja toteuttamalla seuraavia tehtäviä ja ottamalla siinä huomioon viimeisintä kehitystä edustavat kyberturvallisuuden teollisuus- ja tutkimusinfrastruktuurit ja niihin liittyvät palvelut :

Tarkistus 64

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)

ottaen huomioon viimeisintä kehitystä edustavat kyberturvallisuusalan teolliset ja tutkimusinfrastruktuurit ja niihin liittyvät palvelut, tällaisten infrastruktuurien ja niihin liittyvien palvelujen hankkiminen, parantaminen, käyttö ja asettaminen saataville teollisuuden, myös pk-yritysten, julkisen sektorin ja tutkimus- ja tiedeyhteisön monille erilaisille käyttäjille kaikkialla unionissa;

a)

osaamiskeskusten tilojen ja niihin liittyvien palvelujen hankkiminen, parantaminen, käyttö ja asettaminen saataville tasapuolisesti, avoimesti ja läpinäkyvästi teollisuuden, erityisesti pk-yritysten, julkisen sektorin ja tutkimus- ja tiedeyhteisön monille erilaisille käyttäjille kaikkialla unionissa;

Tarkistus 65

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)

ottaen huomioon viimeisintä kehitystä edustavat kyberturvallisuusalan teolliset ja tutkimusinfrastruktuurit ja niihin liittyvät palvelut, muiden oikeussubjektien tukeminen, myös rahallisesti, tällaisten infrastruktuurien ja niihin liittyvien palvelujen hankinnassa, parantamisessa, käytössä ja asettamisessa saataville teollisuuden, myös pk-yritysten, julkisen sektorin ja tutkimus- ja tiedeyhteisön monille erilaisille käyttäjille kaikkialla unionissa;

b)

muiden oikeussubjektien tukeminen, myös rahallisesti, niiden tilojen ja niihin liittyvien palvelujen hankinnassa, parantamisessa, käytössä ja asettamisessa saataville teollisuuden, erityisesti pk-yritysten, julkisen sektorin ja tutkimus- ja tiedeyhteisön monille erilaisille käyttäjille kaikkialla unionissa;

Tarkistus 66

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – b a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

b a)

taloudellisen ja teknisen tuen antaminen kybertuvallisuusalan startup-yrityksille, pk-yrityksille, mikroyrityksille, järjestöille, yksittäisille asiantuntijoille ja kansalaisteknologian hankkeille;

Tarkistus 67

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – b b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

b b)

ohjelmistojen turvallisuuskoodien tarkastusten ja niihin liittyvien parannusten rahoittaminen hankkeissa, jotka koskevat infrastruktuureissa, tuotteissa ja prosesseissa yleisesti käytettäviä vapaita ja avoimen lähdekoodin ohjelmistoja;

Tarkistus 68

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c)

kyberturvallisuuteen liittyvän tietämyksen ja teknisen avun antaminen teollisuudelle ja viranomaisille, etenkin tukemalla toimia, joilla pyritään helpottamaan verkostossa ja kyberturvallisuuden osaamisyhteisössä saatavilla olevan osaamisen käyttöä;

c)

kyberturvallisuuteen liittyvän tietämyksen ja teknisen avun antaminen muun muassa kansalaisyhteiskunnalle, teollisuudelle ja viranomaisille sekä korkeakoulu- ja tutkimusyhteisölle tapahtuvan jakamisen helpottaminen etenkin tukemalla toimia, joilla pyritään helpottamaan verkostossa ja kyberturvallisuuden osaamisyhteisössä saatavilla olevan osaamisen käyttöä siten, että voidaan parantaa kyberresilienssiä unionissa ;

Tarkistus 69

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – c a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

c a)

”sisäänrakennetun turvallisuuden” edistäminen periaatteena infrastruktuurien, tuotteiden ja palvelujen kehittämis-, ylläpito-, käyttö- ja päivitysprosesseissa, erityisesti tukemalla viimeisimmän kehityksen mukaisia turvallisia kehitysmenetelmiä, asianmukaisia turvallisuustestauksia ja turvatarkastuksia siten, että niihin sisältyy myös tuottajien tai toimittajien sitoumus asettaa saataville päivityksiä, joilla korjataan välittömästi uudet heikkoudet tai uhat, ja jotka ylittävät tuotteen arvioidun käyttöiän, tai antavat kolmannelle osapuolelle mahdollisuuden luoda ja toimittaa tällaisia päivityksiä;

Tarkistus 70

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – c b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

c b)

lähdekoodin tuottamista ja kehittämistä koskevien politiikkatoimien tukeminen erityisesti tilanteissa, joissa viranomaiset käyttävät avoimen lähdekoodin ohjelmistoja;

Tarkistus 71

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – c c alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

c c)

teollisuuden, ammattiliittojen, korkeakoulujen, tutkimusjärjestöjen ja julkisten elinten sidosryhmien tuominen yhteen pitkäaikaisen yhteistyön varmistamiseksi kyberturvallisuuden tuotteiden ja prosessien kehittämisen ja täytäntöönpanon osalta, mukaan luettuna kyseisiä tuotteita ja prosesseja koskevien resurssien ja tiedon kerääminen ja jakaminen soveltuvin osin;

Tarkistus 72

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – 4 alakohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

4.

edistää viimeisistä kehitystä edustavien kyberturvallisuustuotteiden ja -ratkaisujen laajaa käyttöönottoa kaikkialla taloudessa toteuttamalla seuraavia tehtäviä:

4.

edistää viimeistä kehitystä edustavien ja kestävien kyberturvallisuustuotteiden ja -prosessien laajaa käyttöönottoa kaikkialla unionissa toteuttamalla seuraavia tehtäviä:

Tarkistus 73

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – 4 alakohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)

kyberturvallisuusalan tutkimuksen ja kehittämisen ja unionin kyberturvallisuustuotteiden ja -ratkaisujen käyttöönoton edistäminen viranomaisten ja käyttäjäteollisuuden keskuudessa ;

a)

kyberturvallisuusalan tutkimuksen ja kehittämisen ja unionin kyberturvallisuustuotteiden ja kokonaisvaltaisten prosessien käyttöönoton edistäminen koko innovointisyklin aikana muun muassa viranomaisten keskuudessa, teollisuudessa ja markkinoilla ;

Tarkistus 74

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – 4 alakohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)

viranomaisten, kysyntäpuolen teollisuuden ja muiden käyttäjien avustaminen viimeisimpien kyberturvallisuusratkaisujen omaksumisessa ja integroinnissa ;

b)

viranomaisten, kysyntäpuolen teollisuuden ja muiden käyttäjien avustaminen resilienssin lisäämisessä omaksumalla ja integroimalla viimeisimmän kehityksen mukaisia kyberturvallisuustuotteita ja -prosesseja ;

Tarkistus 75

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – 4 alakohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c)

erityisesti viranomaisten tukeminen niiden julkisten hankintojen järjestämisessä tai viimeisintä kehitystä edustavien kyberturvallisuustuotteiden ja -ratkaisujen hankintojen toteuttaminen viranomaisten puolesta;

c)

erityisesti viranomaisten tukeminen niiden julkisten hankintojen järjestämisessä tai viimeisintä kehitystä edustavien kyberturvallisuustuotteiden ja -prosessien hankintojen toteuttaminen viranomaisten puolesta myös tarjoamalla tukea kestäviin hankintoihin, jotta lisätään julkisten investointien turvallisuutta ja hyötyjä ;

Tarkistus 76

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – 4 alakohta – d alakohta

Komission teksti

Tarkistus

d)

rahoitustuen ja teknisen avun antaminen kyberturvallisuusalan startup-yrityksille ja pk-yrityksille, jotta ne voivat päästä potentiaalisille markkinoille ja houkutella investointeja;

d)

rahoitustuen ja teknisen avun antaminen kyberturvallisuusalan startup-yrityksille ja pk-yrityksille, mikroyrityksille, yksittäisille asiantuntijoille, yleisesti käytetyille ilmaisen ja avoimen lähdekoodin ohjelmistohankkeille ja kansalaisteknologian hankkeille, jotta voidaan parantaa kyberturvallisuuden asiantuntemusta, päästä potentiaalisille markkinoille , saada käyttömahdollisuuksia ja houkutella investointeja;

Tarkistus 77

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – 5 alakohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

5.

parantaa kyberturvallisuuden ymmärrystä ja edistää kyberturvallisuuteen liittyvien osaamisvajeiden supistamista unionissa toteuttamalla seuraavia tehtäviä:

5.

parantaa kyberturvallisuuden ymmärrystä ja edistää kyberturvallisuuteen liittyvien osaamisvajeiden supistamista ja osaamistason vahvistamista unionissa toteuttamalla seuraavia tehtäviä:

Tarkistus 78

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – 5 alakohta – -a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

-a)

tarvittaessa Digitaalinen Eurooppa -ohjelman kehittynyttä digitaalista osaamista koskevan erityistavoitteen 4 saavuttamisen tukeminen yhteistyössä eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien kanssa;

Tarkistus 79

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – 5 alakohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)

kyberturvallisuuteen liittyvien taitojen kehittämisen tukeminen, tarvittaessa yhdessä EU:n asianomaisten virastojen ja elinten kanssa, mukaan lukien ENISA;

a)

kyberturvallisuuteen liittyvien taitojen ja osaamisen kehittämisen , yhdistämisen ja jakamisen tukeminen kaikilla asiaankuuluvilla koulutustasoilla , sukupuolten välistä tasapainoa koskevan tavoitteen tukeminen, kyberturvallisuustiedon yleisen korkean tason sekä käyttäjien ja infrastruktuurien resilienssin edistäminen kaikkialla unionissa yhteistyössä verkoston kanssa ja tarvittaessa yhdenmukaistamalla EU:n asianomaisten virastojen ja elinten kanssa, mukaan lukien ENISA;

Tarkistus 80

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – 6 alakohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)

antamalla rahoitustukea kyberturvallisuuteen liittyville tutkimustoimille yhteisen jatkuvasti arvioitavan ja parannettavan monivuotisen strategisen, teollisen, teknologisen ja tutkimusagendan pohjalta;

a)

antamalla rahoitustukea kyberturvallisuuteen liittyville tutkimustoimille 13 artiklassa tarkoitetun yhteisen jatkuvasti arvioitavan ja parannettavan monivuotisen strategisen, teollisen, teknologisen ja tutkimussuunnitelman pohjalta;

Tarkistus 81

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – 6 alakohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)

tukemalla yhteistyössä teollisuuden ja verkoston kanssa suuren mittakaavan tutkimus- ja demonstrointihankkeita, jotka koskevat seuraavan sukupolven teknologisia kyberturvallisuusvalmiuksia;

b)

tukemalla yhteistyössä teollisuuden , korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön, julkisen sektorin ja viranomaisten kanssa , verkosto ja yhteisö mukaan lukien, suuren mittakaavan tutkimus- ja demonstrointihankkeita, jotka koskevat seuraavan sukupolven teknologisia kyberturvallisuusvalmiuksia;

Tarkistus 82

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – 6 alakohta – b a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

b a)

varmistamalla perusoikeuksien kunnioittamisen ja eettisen käyttäytymisen osaamiskeskuksen tukemissa kyberturvallisuutta koskevissa tutkimushankkeissa;

Tarkistus 83

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – 6 alakohta – b b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

b b)

seuraamalla yhteisön havaitsemia haavoittuvuuksia koskevia raportteja ja helpottamalla näiden haavoittuvuuksien julkistamista sekä kehittämällä ja jakamalla paikkauksia, korjauksia ja ratkaisuja;

Tarkistus 84

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – 6 alakohta – b c alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

b c)

seuraamalla itseoppimisalgoritmeja koskevia tutkimustuloksia haitallisten kybertoimien yhteydessä yhteistyössä ENISAn kanssa ja tukemalla direktiivin (EU) 2016/1148 täytäntöönpanoa;

Tarkistus 85

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – 6 alakohta – b d alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

b d)

tukemalla kyberrikollisuuden alalla tehtävää tutkimusta;

Tarkistus 86

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – 6 alakohta – b e alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

b e)

tukemalla vapaasti tutkittavissa, jaettavissa ja kehitettävissä olevien tuotteiden ja prosessien tutkimusta ja kehittämistä erityisesti todennettujen ja todennettavien laitteistojen ja ohjelmistojen alalla tiiviissä yhteistyössä toimialan, verkoston ja yhteisön kanssa;

Tarkistus 87

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – 6 alakohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c)

tukemalla kyberturvallisuusteknologian standardointia koskevaa tutkimusta ja innovointia;

c)

tukemalla kyberturvallisuusteknologian muodolliseen ja vapaamuotoiseen standardointiin ja sertifiointiin tähtäävää tutkimusta ja innovointia , yhdistäen ne jo tehtyyn työhön, ja tarvittaessa tiiviissä yhteistyössä eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden, sertifiointielinten ja ENISAn kanssa ;

Tarkistus 88

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – 6 alakohta – c a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

c a)

erityisen tuen antaminen pk-yrityksille siten, että helpotetaan niiden mahdollisuuksia saada tietoa ja koulutusta ja niiden tarpeisiin sovitettuja tutkimus- ja kehittämistuloksia, joita osaamiskeskukset ja verkosto vahvistavat kilpailukyvyn parantamiseksi;

Tarkistus 184

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – 7 alakohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

7.

parantaa siviili- ja puolustusalan välistä yhteistyötä kyberturvallisuuteen liittyvien kaksikäyttöteknologioiden ja -sovellusten alalla toteuttamalla seuraavia tehtäviä:

7.

parantaa siviili- ja puolustusalan välistä yhteistyötä kyberturvallisuuteen liittyvien sellaisten kaksikäyttöteknologioiden ja -sovellusten alalla toteuttamalla seuraavia tehtäviä , joiden on oltava reaktiivista ja defensiivistä kyberpuolustusteknologiaa, -sovelluksia ja -palveluita :

Tarkistus 185

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – 8 alakohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

8.

parantaa kyberturvallisuuden siviili- ja puolustusulottuvuuksien välisiä synergioita Euroopan puolustusrahaston yhteydessä toteuttamalla seuraavia tehtäviä:

8.

parantaa sellaisia kyberturvallisuuden siviili- ja puolustusulottuvuuksien välisiä synergioita Euroopan puolustusrahaston yhteydessä toteuttamalla seuraavia tehtäviä , joiden on oltava reaktiivista ja defensiivistä kyberpuolustusteknologiaa, -sovelluksia ja -palveluita :

Tarkistus 89

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – 8 alakohta – b a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

b a)

tuen ja neuvojen antaminen komissiolle asetuksen (EU) 2019/XXX [uudelleenlaadittu asetus (EY) N:o 428/2009 sellaisena kuin sitä esitetään asiakirjassa COM(2016)0616] täytäntöönpanon osalta.

Tarkistus 90

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – 8 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

8 a.

edistää unionin toimintaa kyberturvallisuutta koskevassa kansainvälisessä yhteistyössä

a)

helpottamalla osaamiskeskuksen osallistumista kansainvälisiin konferensseihin ja hallitustenvälisiin järjestöihin sekä osallistumalla kansainvälisten standardointijärjestöjen työhön;

b)

tekemällä kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa yhteistyötä asiaankuuluvissa kansainvälisissä yhteistyöpuitteissa.

Tarkistus 91

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – otsikko

Komission teksti

Tarkistus

Investoinnit infrastruktuureihin, valmiuksiin, tuotteisiin tai ratkaisuihin ja niiden käyttö

Investoinnit infrastruktuureihin, valmiuksiin, tuotteisiin tai prosesseihin ja niiden käyttö

Tarkistus 92

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

1.   Kun osaamiskeskus antaa rahoitusta infrastruktuureihin, valmiuksiin, tuotteisiin tai ratkaisuihin 4 artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisesti avustuksen tai palkinnon muodossa, osaamiskeskuksen työsuunnitelmassa voidaan määritellä erityisesti

1.   Kun osaamiskeskus antaa rahoitusta infrastruktuureihin, valmiuksiin, tuotteisiin tai prosesseihin 4 artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisesti hankinnan, avustuksen tai palkinnon muodossa, osaamiskeskuksen työsuunnitelmassa voidaan määritellä erityisesti

Tarkistus 93

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)

infrastruktuurin tai valmiuden toimintaa koskevat säännöt, mukaan lukien tarvittaessa toiminnan antaminen isäntälaitoksen tehtäväksi osaamiskeskuksen määrittelemien kriteerien mukaisesti;

a)

infrastruktuurin tai valmiuden toimintaa koskevat erityiset säännöt, mukaan lukien tarvittaessa toiminnan antaminen isäntälaitoksen tehtäväksi osaamiskeskuksen määrittelemien kriteerien mukaisesti;

Tarkistus 94

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

b a)

täytäntöönpanon eri vaiheita koskevat erityiset säännöt;

Tarkistus 95

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 1 kohta – b b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

b b)

sen varmistaminen, että unionin panoksen tuloksena käyttö on niin avointa kuin mahdollista ja niin suljettua kuin on tarpeen, ja että uudelleenkäyttö on mahdollista.

Tarkistus 96

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.   Osaamiskeskus voi vastata asiaan liittyvien yhteisten hankintatoimien yleisestä toteuttamisesta, mukaan lukien esikaupalliset hankinnat, verkoston jäsenten , kyberturvallisuuden osaamisyhteisön jäsenten tai muiden kyberturvallisuustuotteiden tai -ratkaisujen käyttäjiä edustavien kolmansien osapuolten puolesta. Osaamiskeskusta voi tässä tehtävässä avustaa yksi tai useampi kansallinen koordinointikeskus tai kyberturvallisuuden osaamisyhteisön jäsen.

2.   Osaamiskeskus voi vastata asiaan liittyvien yhteisten hankintatoimien yleisestä toteuttamisesta, mukaan lukien esikaupalliset hankinnat, verkoston jäsenten puolesta. Osaamiskeskusta voi tässä tehtävässä avustaa yksi tai useampi kansallinen koordinointikeskus, kyberturvallisuuden osaamisyhteisön jäsen tai asiaankuuluva eurooppalainen digitaali-innovointikeskittymä .

Tarkistus 97

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – - 1 kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

-1.     Jokaiseen jäsenvaltioon perustetaan yksi kansallinen koordinointikeskus.

Tarkistus 98

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4.   Nimitetyillä kansallisilla koordinointikeskuksilla on oltava valmiudet tukea osaamiskeskusta ja verkostoa niiden tämän asetuksen 3 artiklassa määritellyn mission toteuttamisessa. Niillä on oltava tai niiden on voitava saada suoraan käyttöönsä kyberturvallisuusalan teknistä asiantuntemusta ja niillä on oltava valmiudet ylläpitää toimivia yhteyksiä teollisuuteen, julkisen sektoriin ja tutkimusyhteisöön ja koordinoida toimintaansa niiden kanssa.

4.   Nimitetyillä kansallisilla koordinointikeskuksilla on oltava valmiudet tukea osaamiskeskusta ja verkostoa niiden tämän asetuksen 3 artiklassa määritellyn mission toteuttamisessa. Niillä on oltava tai niiden on voitava saada suoraan käyttöönsä kyberturvallisuusalan teknistä asiantuntemusta ja niillä on oltava valmiudet ylläpitää toimivia yhteyksiä teollisuuteen, julkisen sektoriin , korkeakoulu- tai tutkimusyhteisöön ja kansalaisiin, ja koordinoida toimintaansa niiden kanssa. Komissio julkaisee suuntaviivat, joissa esitetään arviointimenettelyn yksityiskohdat ja selitetään kriteerien soveltaminen.

Tarkistus 99

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 5 kohta

Komission teksti

Tarkistus

5.   Osaamiskeskuksen ja kansallisten koordinointikeskusten välisen suhteen on perustuttava osaamiskeskuksen ja kunkin kansallisen koordinointikeskuksen välillä allekirjoitettuihin sopimuksiin. Sopimuksessa on määrättävä osaamiskeskuksen ja kunkin kansallisen koordinointikeskuksen välistä suhdetta ja niiden tehtävien jakamista koskevista säännöistä.

5.   Osaamiskeskuksen ja kansallisten koordinointikeskusten välisen suhteen on perustuttava osaamiskeskuksen ja kunkin kansallisen koordinointikeskuksen välillä allekirjoitettuihin vakiomuotoisiin sopimuksiin. Sopimuksessa on samat yhdenmukaistetut yleiset ehdot, joissa määrätään osaamiskeskuksen ja kunkin kansallisen koordinointikeskuksen välistä suhdetta ja niiden tehtävien jakamista koskevista säännöistä , ja erityisehdot, jotka on yksilöity tiettyä kansallista koordinointikeskusta varten .

Tarkistus 100

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 5 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

5 a.     Komissio antaa 45 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta, tämän artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen sopimusten yhdenmukaistettujen yleisten ehtojen, niiden muoto mukaan luettuna, määrittämiseksi.

Tarkistus 101

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)

tukea osaamiskeskusta sen tavoitteiden saavuttamisessa ja etenkin kyberturvallisuuden osaamisyhteisön koordinoinnissa;

a)

tukea osaamiskeskusta sen tavoitteiden saavuttamisessa ja etenkin kyberturvallisuuden osaamisyhteisön perustamisessa ja koordinoinnissa;

Tarkistus 102

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)

helpottaa teollisuuden ja muiden toimijoiden osallistumista rajat ylittäviin hankkeisiin jäsenvaltioiden tasolla;

b)

edistää, kannustaa ja helpottaa kansalaisyhteiskunnan, teollisuuden , erityisesti startup- ja pk-yritysten, korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön sekä muiden toimijoiden osallistumista rajat ylittäviin hankkeisiin jäsenvaltioiden tasolla;

Tarkistus 103

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

b a)

toimia yhteistyössä muiden samankaltaisia tehtäviä hoitavien yhteisöjen kanssa keskitettynä palvelupisteenä kyberturvallisuuden tuotteille ja prosesseille, joita rahoitetaan unionin muista ohjelmista, kuten InvestEU- tai sisämarkkinaohjelmista, erityisesti pk-yrityksiä varten;

Tarkistus 104

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c)

osallistua yhdessä osaamiskeskuksen kanssa alakohtaisten kyberturvallisuuteen liittyvien teollisten haasteiden määrittelyyn ja niihin vastaamiseen;

c)

osallistua yhdessä osaamiskeskuksen kanssa alakohtaisten kyberturvallisuuteen liittyvien haasteiden määrittelyyn ja niihin vastaamiseen;

Tarkistus 105

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

c a)

tehdä tiivistä yhteistyötä kansallisten standardointijärjestöjen kanssa voimassa olevien standardien käytön edistämiseksi ja kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien, erityisesti pk-yritysten, saamiseksi mukaan uusien standardien laatimiseen;

Tarkistus 106

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 kohta – e alakohta

Komission teksti

Tarkistus

e)

pyrkiä luomaan synergioita asiaa liittyvien kansallisten ja alueellisten toimien välillä;

e)

pyrkiä luomaan synergioita asiaa liittyvien kansallisten , alueellisten ja paikallisten toimien välillä;

Tarkistus 107

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 kohta – f a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

f a)

tehdä tunnetuksi ja levittää yhteisiä vähimmäistason kyberturvallisuuden opetusohjelmia yhteistyössä jäsenvaltioiden asianomaisten elinten kanssa;

Tarkistus 108

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 kohta – g alakohta

Komission teksti

Tarkistus

g)

tehdä tunnetuksi verkoston, kyberturvallisuuden osaamisyhteisön ja osaamiskeskuksen työtä ja levittää sen tuloksia kansallisella tai alueellisella tasolla;

g)

tehdä tunnetuksi verkoston, kyberturvallisuuden osaamisyhteisön ja osaamiskeskuksen työtä ja levittää sen tuloksia kansallisella , alueellisella tai paikallisella tasolla;

Tarkistus 109

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 kohta – h alakohta

Komission teksti

Tarkistus

h)

arvioida sellaisten oikeussubjektien, jotka ovat sijoittautuneet samaan jäsenvaltioon kuin koordinointikeskus, pyyntöjä liittyä kyberturvallisuuden osaamisyhteisöön.

h)

arvioida sellaisten oikeussubjektien ja yksityishenkilöiden , jotka ovat sijoittautuneet samaan jäsenvaltioon kuin koordinointikeskus, pyyntöjä liittyä kyberturvallisuuden osaamisyhteisöön.

Tarkistus 110

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4.   Kansallisten koordinointikeskusten on tarvittaessa tehtävä yhteistyötä verkoston kautta 1 kohdan a, b, c, e ja g alakohdassa tarkoitettujen tehtävien toteuttamiseksi.

4.   Kansallisten koordinointikeskusten on tarvittaessa tehtävä yhteistyötä verkoston kautta ja asianmukaisten eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien kanssa 1 kohdassa tarkoitettujen tehtävien toteuttamiseksi.

Tarkistus 111

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.   Kyberturvallisuuden osaamisyhteisö edistää 3 artiklassa määritellyn osaamiskeskuksen mission toteuttamista sekä parantaa ja levittää kyberturvallisuutta koskevaa asiantuntemusta kaikkialla unionissa.

1.   Kyberturvallisuuden osaamisyhteisö edistää 3 artiklassa määritellyn osaamiskeskuksen mission toteuttamista sekä parantaa , yhdistää, jakaa ja levittää kyberturvallisuutta koskevaa asiantuntemusta kaikkialla unionissa ja tarjoaa teknistä asiantuntemusta .

Tarkistus 112

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.   Kyberturvallisuuden osaamisyhteisö koostuu alan teollisuudesta, korkeakouluista ja voittoa tavoittelemattomista tutkimusorganisaatioista ja järjestöistä sekä operatiivisten ja teknisten kysymysten parissa työskentelevistä julkisista elimistä ja muista yksiköistä. Se kokoaa yhteen kyberturvallisuuden teknologisiin ja teollisiin valmiuksiin liittyvät keskeiset sidosryhmät unionissa. Siinä ovat mukana kansalliset osaamiskeskukset sekä unionin toimielimet ja elimet, joilla on asiaa koskevaa asiantuntemusta.

2.   Kyberturvallisuuden osaamisyhteisö koostuu kansalaisyhteiskunnasta, kysyntä- ja tarjontapuolen teollisuudesta, pk-yritykset mukaan lukien, korkeakoulu- ja tutkimusyhteisöstä, käyttäjäyhdistyksistä, yksittäisistä asiantuntijoista, asiaankuuluvista eurooppalaisista standardointijärjestöistä ja muista järjestöistä sekä kyberturvallisuuden alan operatiivisten ja teknisten kysymysten parissa työskentelevistä julkisista elimistä ja muista yksiköistä. Se kokoaa yhteen kyberturvallisuuden teknologisiin , teollisiin, korkeakoulutukseen liittyviin, tutkimuksellisiin ja yhteiskunnallisiin valmiuksiin ja osaamiseen liittyvät keskeiset sidosryhmät unionissa ja siinä ovat mukana kansalliset osaamiskeskukset , eurooppalaiset digitaali-innovointikeskittymät sekä tämän asetuksen 10 artiklassa tarkoitetut unionin toimielimet ja elimet, joilla on asiaa koskevaa asiantuntemusta.

Tarkistus 113

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 3 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

3.   Ainoastaan unioniin sijoittautuneet oikeussubjektit voidaan akkreditoida kyberturvallisuuden osaamisyhteisön jäseniksi. Niiden on osoitettava, että niillä on kyberturvallisuutta koskevaa asiantuntemusta ainakin yhdellä seuraavista aloista:

3.   Ainoastaan unioniin , Euroopan talousalueelle (ETA) tai Euroopan vapaakauppaliittoon (EFTA) sijoittautuneet oikeussubjektit ja niissä asuvat yksityishenkilöt voidaan akkreditoida kyberturvallisuuden osaamisyhteisön jäseniksi. Hakijoiden on osoitettava, että ne voivat tarjota kyberturvallisuutta koskevaa asiantuntemusta ainakin yhdellä seuraavista aloista:

Tarkistus 114

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 3 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)

tutkimus;

a)

korkeakoulut tai tutkimus;

Tarkistus 115

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 3 kohta – c a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

c a)

etiikka;

Tarkistus 116

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 3 kohta – c b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

c b)

muodolliset ja tekniset standardoinnit ja eritelmät;

Tarkistus 117

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4.   Osaamiskeskuksen on akkreditoitava kansallisen lainsäädännön mukaisesti perustetut oikeussubjektit kyberturvallisuuden osaamisyhteisön jäseniksi sen jälkeen kun sen jäsenvaltion kansallinen koordinointikeskus, johon oikeussubjekti on sijoittautunut, on arvioinut , täyttääkö kyseinen oikeussubjekti 3 kohdassa vahvistetut kriteerit. Akkreditoinnin kestoa ei saa rajoittaa, mutta osaamiskeskus voi peruuttaa sen milloin tahansa, jos se tai asianomainen kansallinen koordinointikeskus katsoo, ettei oikeussubjekti täytä 3 kohdassa vahvistettuja kriteereitä, tai siihen sovelletaan asetuksen XXX [uusi varainhoitoasetus] 136 artiklan asiaankuuluvia säännöksiä.

4.   Osaamiskeskuksen on akkreditoitava kansallisen lainsäädännön mukaisesti perustetut oikeussubjektit tai yksityishenkilöt kyberturvallisuuden osaamisyhteisön jäseniksi sen jälkeen kun sen jäsenvaltion kansallinen osaamiskeskus, koordinointikeskus, johon oikeussubjekti on sijoittautunut tai jossa yksityishenkilön kotipaikka sijaitsee , on tehnyt yhdenmukaistetun arvioinnin siitä , täyttääkö kyseinen oikeussubjekti tai yksityishenkilö 3 kohdassa vahvistetut kriteerit. Akkreditoinnin kestoa ei saa rajoittaa, mutta osaamiskeskus voi peruuttaa sen milloin tahansa, jos se tai asianomainen kansallinen koordinointikeskus katsoo, ettei oikeussubjekti tai yksityishenkilö täytä 3 kohdassa vahvistettuja kriteereitä, tai siihen sovelletaan asetuksen XXX [uusi varainhoitoasetus] 136 artiklan asiaankuuluvia säännöksiä. Jäsenvaltioiden kansallisten koordinointikeskusten on pyrittävä varmistamaan sidosryhmien tasapainoinen edustus osaamisyhteisössä ja aktiivisesti kannustettava aliedustettuina olevien henkilöluokkien ja -ryhmien, erityisesti pk-yritysten, osallistumista.

Tarkistus 118

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 4 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

4 a.     Komissio antaa 45 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta, ja yksilöi niissä tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja kriteereitä, joiden mukaisesti hakijat valitaan, ja menettelyjä, joilla arvioidaan ja akkreditoidaan oikeussubjekteja, jotka täyttävät tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitetut kriteerit.

Tarkistus 119

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 1 kohta – 5 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

5 a)

tuettava osaamiskeskusta ilmoittamalla haavoittuvuuksista ja tuomalla ne esiin, auttamalla niiden lieventämisessä ja antamalla neuvoja siitä, miten tällaisia haavoittuvuuksia voidaan vähentää, myös asetuksen (EU) 2019/XXX [kyberturvallisuusasetus] mukaisesti hyväksyttyihin järjestelmiin kuuluvalla sertifioinnilla.

Tarkistus 120

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.    Osaamiskeskus tekee yhteistyötä asianomaisten unionin toimielinten, elinten, toimistojen ja virastojen kanssa, mukaan lukien Euroopan unionin verkko- ja tietoturvavirasto , tietotekniikan kriisiryhmä (CERT-EU), Euroopan ulkosuhdehallinto, komission Yhteinen tutkimuskeskus, tutkimuksen toimeenpanovirasto, innovoinnin ja verkkojen toimeenpanovirasto, Europolissa toimiva Euroopan kyberrikostorjuntakeskus sekä Euroopan puolustusvirasto.

1.    Johdonmukaisuuden ja täydentävyyden varmistamiseksi osaamiskeskus tekee kaksikäyttöhankkeita, -palveluja ja -valmiuksia koskevaa yhteistyötä asianomaisten unionin toimielinten, elinten, toimistojen ja virastojen kanssa, mukaan lukien ENISA , tietotekniikan kriisiryhmä (CERT-EU), Euroopan ulkosuhdehallinto, komission Yhteinen tutkimuskeskus, tutkimuksen toimeenpanovirasto, innovoinnin ja verkkojen toimeenpanovirasto , asiaankuuluvat eurooppalaiset digitaali-innovointikeskittymät , Europolissa toimiva Euroopan kyberrikostorjuntakeskus sekä Euroopan puolustusvirasto.

Tarkistus 121

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.   Yhteistyön on tapahduttava työjärjestelyjen puitteissa. Järjestelyt on toimitettava komissiolle ennakkohyväksyntää varten .

2.   Yhteistyön on tapahduttava työjärjestelyjen puitteissa. Johtokunnan on hyväksyttävä järjestelyt sen jälkeen, kun komissio on antanut niille ennakkohyväksynnän .

Tarkistus 122

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.   Johtokunnassa on yksi edustaja kustakin jäsenvaltiosta ja unionin puolesta viisi edustajaa komissiosta .

1.   Johtokunnassa on yksi edustaja kustakin jäsenvaltiosta , yksi Euroopan parlamentin nimittämä edustaja tarkkailijana ja neljä edustajaa komissiosta unionin puolesta siten, että pyritään sukupuolten tasapainoon johtokunnan jäsenten ja heidän varajäsentensä keskuudessa .

Tarkistus 123

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.   Johtokunnan jäsenet ja varajäsenet nimitetään heidän teknologian alan tietämyksensä perusteella sekä asianmukaisten johtamis-, hallinto- ja varainhoitotaitojen perusteella. Johtokunnan toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi komission ja jäsenvaltioiden on pyrittävä rajoittamaan edustajiensa vaihtuvuutta johtokunnassa. Komission ja jäsenvaltioiden on pyrittävä miesten ja naisten tasapuoliseen edustukseen johtokunnassa.

3.   Johtokunnan jäsenet ja varajäsenet nimitetään heidän kyberturvallisuusalan tietämyksensä perusteella sekä asianmukaisten johtamis-, hallinto- ja varainhoitotaitojen perusteella. Johtokunnan toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi komission ja jäsenvaltioiden on pyrittävä rajoittamaan edustajiensa vaihtuvuutta johtokunnassa. Komission ja jäsenvaltioiden on pyrittävä miesten ja naisten tasapuoliseen edustukseen johtokunnassa.

Tarkistus 124

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 6 kohta

Komission teksti

Tarkistus

6.    Komissio voi tarvittaessa kutsua tarkkailijoita, myös asianomaisten unionin elinten, toimistojen ja virastojen edustajia, osallistumaan johtokunnan kokouksiin .

6.    Johtokunta voi tarvittaessa kutsua tarkkailijoita, myös asianomaisten unionin elinten, toimistojen ja virastojen edustajia ja yhteisön jäseniä osallistumaan kokouksiinsa .

Tarkistus 125

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 7 kohta

Komission teksti

Tarkistus

7.    Euroopan unionin verkko- ja tietoturvavirasto ( ENISA ) on pysyvänä tarkkailijana johtokunnassa.

7.   ENISA ja neuvoa-antava teollisuus- ja tiedekomitea ovat johtokunnassa pysyvinä tarkkailijoina, joilla on neuvoa-antava rooli ilman äänioikeutta. Johtokunnan on otettava pysyvien tarkkailijoiden mielipide mahdollisimman tarkasti huomioon.

Tarkistus 126

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 3 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)

hyväksyy monivuotisen strategisen suunnitelman, jossa esitetään osaamiskeskuksen keskeiset prioriteetit ja suunnitellut toimet sekä arvio rahoitustarpeista ja -lähteistä;

a)

hyväksyy monivuotisen strategisen suunnitelman, jossa esitetään osaamiskeskuksen keskeiset prioriteetit ja suunnitellut toimet sekä arvio rahoitustarpeista ja -lähteistä , ottaen huomioon ENISAn antamat neuvot ;

Tarkistus 127

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 3 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)

hyväksyy osaamiskeskuksen työsuunnitelman, vuosittaisen tilinpäätöksen ja taseen sekä vuotuisen toimintakertomuksen pääjohtajan ehdotuksen perusteella;

b)

hyväksyy osaamiskeskuksen työsuunnitelman, vuosittaisen tilinpäätöksen ja taseen sekä vuotuisen toimintakertomuksen pääjohtajan ehdotuksen perusteella , ottaen huomioon ENISAn antamat neuvot ;

Tarkistus 128

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 3 kohta – e alakohta

Komission teksti

Tarkistus

e)

hyväksyy kriteerit ja menettelyt, joiden mukaisesti oikeussubjektit arvioidaan ja akkreditoidaan kyberturvallisuuden osaamisyhteisön jäseniksi;

e)

hyväksyy menettelyt, joiden mukaisesti oikeussubjektit arvioidaan ja akkreditoidaan yhteisön jäseniksi;

Tarkistus 129

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 3 kohta – e a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

e a)

hyväksyy 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut työjärjestelyt;

Tarkistus 130

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 3 kohta – g a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

g a)

hyväksyy osaamiskeskuksen avoimuutta koskevat säännöt;

Tarkistus 131

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 3 kohta – i alakohta

Komission teksti

Tarkistus

i)

perustaa työryhmiä kyberturvallisuuden osaamisyhteisön jäsenten kanssa ;

i)

perustaa työryhmiä , joissa on yhteisön jäseniä, ottaen huomioon pysyvien tarkkailijoiden antamat neuvot ;

Tarkistus 132

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 3 kohta – l alakohta

Komission teksti

Tarkistus

l)

tekee osaamiskeskusta tunnetuksi maailmanlaajuisesti, jotta voidaan lisätä sen houkuttelevuutta ja tehdä siitä maailmanluokan huippuosaamista edustava laitos kyberturvallisuuden alalla ;

l)

edistää osaamiskeskuksen yhteistyötä maailmanlaajuisten toimijoiden kanssa ;

Tarkistus 133

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 3 kohta – r alakohta

Komission teksti

Tarkistus

r)

hyväksyy petostentorjuntastrategian , joka on oikeassa suhteessa petosriskeihin nähden, kun toteutettavien toimenpiteiden kustannus-hyötyanalyysi otetaan huomioon;

r)

hyväksyy petosten ja korruption torjuntaa koskevan strategian , joka on oikeassa suhteessa petos- ja korruptioriskeihin nähden, kun toteutettavien toimenpiteiden kustannus-hyötyanalyysi otetaan huomioon , ja hyväksyy unionin sovellettavan lainsäädännön mukaisia kattavia suojelutoimenpiteitä sellaisia henkilöitä varten, jotka ilmoittavat unionin oikeuden rikkomisesta ;

Tarkistus 134

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 3 kohta – s alakohta

Komission teksti

Tarkistus

s)

hyväksyy jäsenvaltioiden rahoitusosuuden laskentamenetelmän;

s)

hyväksyy jäsenvaltioiden rahoitusosuuksien laajan määritelmän ja laskentamenetelmän jäsenvaltioiden vapaaehtoisille osuuksille, jotka voidaan laskea tämän määritelmän mukaisiksi rahoitusosuuksiksi; tämä arviointi suoritetaan jokaisen varainhoitovuoden lopussa.

Tarkistus 135

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.   Johtokunta valitsee äänivaltaisten jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kahden vuoden mittaiseksi kaudeksi. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikautta voidaan jatkaa kerran johtokunnan päätöksellä. Jos heidän jäsenyytensä johtokunnassa kuitenkin päättyy heidän toimikautensa aikana, myös heidän toimikautensa päättyy tuona päivänä ilman eri toimenpiteitä. Varapuheenjohtaja toimii viran puolesta puheenjohtajan sijaisena tämän ollessa estynyt. Puheenjohtaja osallistuu äänestykseen.

1.   Johtokunta valitsee äänivaltaisten jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kahden vuoden mittaiseksi kaudeksi pyrkien sukupuolten väliseen tasapainoon . Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikautta voidaan jatkaa kerran johtokunnan päätöksellä. Jos heidän jäsenyytensä johtokunnassa kuitenkin päättyy heidän toimikautensa aikana, myös heidän toimikautensa päättyy tuona päivänä ilman eri toimenpiteitä. Varapuheenjohtaja toimii viran puolesta puheenjohtajan sijaisena tämän ollessa estynyt. Puheenjohtaja osallistuu äänestykseen.

Tarkistus 136

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.   Pääjohtaja osallistuu keskusteluihin, jollei johtokunta toisin päätä, mutta hänellä ei ole äänioikeutta. Johtokunta voi tapauskohtaisesti kutsua muita henkilöitä osallistumaan kokouksiinsa tarkkailijoina.

3.   Pääjohtaja osallistuu keskusteluihin, jollei johtokunta toisin päätä, mutta hänellä ei ole äänioikeutta.

Tarkistus 137

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4.     Neuvoa-antavan teollisuus- ja tiedekomitean jäsenet voivat osallistua puheenjohtajan kutsusta johtokunnan kokouksiin ilman äänioikeutta.

Poistetaan.

Tarkistus 138

Ehdotus asetukseksi

15 artikla

Komission teksti

Tarkistus

15 artikla

Poistetaan.

Johtokunnan äänestyssäännöt

 

1.     Unionilla on 50 prosenttia äänimäärästä. Unionin äänioikeus on jakamaton.

 

2.     Kullakin osallistuvalla jäsenvaltiolla on yksi ääni.

 

3.     Johtokunta tekee päätöksensä vähintään 75 prosentin enemmistöllä kaikista äänistä, mukaan lukien poissa olevien jäsenten äänet, kun äänet edustavat vähintään 75:tä prosenttia osaamiskeskuksen kaikista rahoitusosuuksista. Rahoitusosuudet lasketaan 17 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden ehdottamien arvioitujen menojen pohjalta sekä 22 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun osallistuvien jäsenvaltioiden rahoitusosuuksien arvoa koskevan raportin pohjalta.

 

4.     Ainoastaan komission edustajilla ja osallistuvien jäsenvaltioiden edustajilla on äänioikeus.

 

5.     Puheenjohtaja osallistuu äänestykseen.

 

Tarkistus 139

Ehdotus asetukseksi

15 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

15 a artikla

 

Johtokunnan äänestyssäännöt

 

1.     Päätökset voivat koskea seuraavia:

 

a)

osaamiskeskuksen ja verkoston hallinto ja organisaatio;

 

b)

osaamiskeskuksen ja verkoston määrärahojen jakaminen;

 

c)

usean jäsenvaltion yhteiset toimet, joita mahdollisesti täydennetään unionin talousarviosta b alakohdan mukaisesti osoitetuilla määrärahoilla.

 

2.     Johtokunta tekee päätöksensä vähintään 75 prosentin enemmistöllä kaikkien jäsenten äänistä. Unionin äänioikeus, jota komissio edustaa, on jakamaton.

 

3.     Kukin jäsenvaltio on edustettuna yhtäläisellä äänestysoikeudella 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuissa päätöksissä. Muissa äänestyksissä, joissa käytettävissä on enintään 100 prosenttia äänistä, unionilla on vähintään 50 prosenttia sen rahoitusosuutta vastaavista äänioikeuksista.

 

4.     Kun on kyse 1 kohdan b tai c alakohdan soveltamisalaan kuuluvista päätöksistä tai muista päätöksistä, jotka eivät kuulu mihinkään muuhun 1 kohdan luokkaan, unionilla on vähintään 50 prosenttia sen rahoitusosuutta vastaavista äänioikeuksista. Vain rahoitukseen osallistuvilla jäsenvaltiolla on äänioikeuksia, ja äänioikeuksien on vastattava jäsenvaltioiden rahoitusosuuksia.

 

5.     Jos puheenjohtaja on valittu jäsenvaltioiden edustajista, puheenjohtaja osallistuu äänestykseen jäsenvaltionsa edustajana.

Tarkistus 140

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.   Johtokunta nimittää pääjohtajan avointa ja läpinäkyvää valintamenettelyä noudattaen komission esittämän ehdokasluettelon perusteella.

3.   Johtokunta nimittää pääjohtajan noudattaen avointa , läpinäkyvää ja syrjimätöntä valintamenettelyä komission esittämän ehdokasluettelon , johon sisältyvät nimitykset, joilla pyritään saavuttamaan sukupuolten tasapuolinen edustus jäsenvaltioista, perusteella.

Tarkistus 141

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 5 kohta

Komission teksti

Tarkistus

5.   Pääjohtajan toimikausi on neljä vuotta. Toimikauden lopussa komissio laatii arvion, jossa otetaan huomioon pääjohtajan tehtävän hoidon arviointi ja osaamiskeskuksen tulevat tehtävät ja haasteet.

5.   Pääjohtajan toimikausi on viisi vuotta. Toimikauden lopussa komissio laatii arvion, jossa otetaan huomioon pääjohtajan tehtävän hoidon arviointi ja osaamiskeskuksen tulevat tehtävät ja haasteet.

Tarkistus 142

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 6 kohta

Komission teksti

Tarkistus

6.   Johtokunta voi komission ehdotuksesta, jossa otetaan huomioon 5 kohdassa tarkoitettu arviointi, jatkaa pääjohtajan toimikautta kerran enintään neljäksi vuodeksi.

6.   Johtokunta voi komission ehdotuksesta, jossa otetaan huomioon 5 kohdassa tarkoitettu arviointi, jatkaa pääjohtajan toimikautta kerran enintään viideksi vuodeksi.

Tarkistus 143

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 8 kohta

Komission teksti

Tarkistus

8.   Pääjohtaja voidaan erottaa toimestaan ainoastaan johtokunnan päätöksellä, jonka se tekee komission ehdotuksen perusteella.

8.   Pääjohtaja voidaan erottaa toimestaan ainoastaan johtokunnan päätöksellä, jonka se tekee omien jäsentensä tai komission ehdotuksen perusteella.

Tarkistus 144

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 2 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c)

kuultuaan johtokuntaa ja komissiota laatii ja toimittaa johtokunnan hyväksyttäväksi luonnokset osaamiskeskuksen monivuotiseksi strategiseksi suunnitelmaksi ja vuotuiseksi työsuunnitelmaksi, joissa esitetään työsuunnitelman toteuttamiseksi tarvittavien ehdotuspyyntöjen, kiinnostuksenilmaisupyyntöjen ja tarjouspyyntöjen laajuus sekä vastaavat jäsenvaltioiden ja komission ehdottamat menoarviot;

c)

kuultuaan johtokuntaa , neuvoa-antavaa teollisuus- ja tiedekomiteaa, ENISAa ja komissiota laatii ja toimittaa johtokunnan hyväksyttäväksi luonnokset osaamiskeskuksen monivuotiseksi strategiseksi suunnitelmaksi ja vuotuiseksi työsuunnitelmaksi, joissa esitetään työsuunnitelman toteuttamiseksi tarvittavien ehdotuspyyntöjen, kiinnostuksenilmaisupyyntöjen ja tarjouspyyntöjen laajuus sekä vastaavat jäsenvaltioiden ja komission ehdottamat menoarviot;

Tarkistus 145

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 2 kohta – h alakohta

Komission teksti

Tarkistus

h)

laatii toimintasuunnitelman jälkiarviointien päätelmien johdosta toteutettavista toimista ja raportoi suunnitelman edistymisestä komissiolle kahden vuoden välein;

h)

laatii toimintasuunnitelman jälkiarviointien päätelmien johdosta toteutettavista toimista ja raportoi suunnitelman edistymisestä komissiolle ja Euroopan parlamentille kahden vuoden välein;

Tarkistus 146

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 2 kohta – l alakohta

Komission teksti

Tarkistus

l)

hyväksyy luettelon rahoitettaviksi valituista toimista riippumattomien asiantuntijoiden paneelin laatiman järjestysluettelon pohjalta;

l)

neuvoa-antavaa teollisuus- ja tiedekomiteaa ja ENISAa kuultuaan hyväksyy luettelon rahoitettaviksi valituista toimista riippumattomien asiantuntijoiden paneelin laatiman järjestysluettelon pohjalta;

Tarkistus 147

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 2 kohta – s alakohta

Komission teksti

Tarkistus

s)

laatii toimintasuunnitelman sisäisten tai ulkoisten tarkastuskertomusten päätelmiin sekä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksiin perustuvia jatkotoimia varten ja raportoi suunnitelman edistymisestä kahdesti vuodessa komissiolle ja säännöllisesti johtokunnalle;

s)

laatii toimintasuunnitelman sisäisten tai ulkoisten tarkastuskertomusten päätelmiin sekä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksiin perustuvia jatkotoimia varten ja raportoi suunnitelman edistymisestä kahdesti vuodessa komissiolle ja Euroopan parlamentille sekä säännöllisesti johtokunnalle;

Tarkistus 148

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 2 kohta – v alakohta

Komission teksti

Tarkistus

v)

huolehtii tehokkaasta yhteydenpidosta unionin toimielimiin;

v)

huolehtii tehokkaasta yhteydenpidosta unionin toimielimiin ja raportoi pyynnöstä Euroopan parlamentille ja neuvostolle ;

Tarkistus 149

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.   Neuvoa-antavassa teollisuus- ja tiedekomiteassa on enintään 16 jäsenestä . Johtokunta nimittää jäsenet kyberturvallisuuden osaamisyhteisöön kuuluvien oikeussubjektien edustajista.

1.   Neuvoa-antavassa teollisuus- ja tiedekomiteassa on enintään 25 jäsentä . Johtokunta nimittää jäsenet yhteisöön kuuluvien oikeussubjektien edustajista tai omien jäsentensä keskuudesta. Valituiksi voivat tulla ainoastaan sellaisten oikeussubjektien edustajat, jotka eivät ole kolmannen maan tai kolmannen maan oikeussubjektin määräysvallassa, lukuun ottamatta ETA- ja EFTA-maita. Nimitys tapahtuu avointa, läpinäkyvää ja syrjimätöntä menettelyä noudattaen. Johtokunnan kokoonpanossa on pyrittävä sukupuolten tasapuoliseen edustukseen ja siihen on sisällyttävä tasapainoinen edustus teollisuuden, yliopistoyhteisön ja kansalaisyhteiskunnan sidosryhmistä .

Tarkistus 150

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.   Neuvoa-antavan teollisuus- ja tiedekomitean jäsenillä on oltava asiantuntemusta joko kyberturvallisuusalan tutkimuksesta, teollisesta kehittämisestä, ammattimaisista palveluista tai näiden käyttöönotosta. Johtokunta määrittelee pätevyysvaatimukset tarkemmin.

2.   Neuvoa-antavan teollisuus- ja tiedekomitean jäsenillä on oltava asiantuntemusta joko kyberturvallisuusalan tutkimuksesta, teollisesta kehittämisestä, tarjoamisesta, toteuttamisesta tai ammattimaisten palvelujen tai tuotteiden käyttöönotosta. Johtokunta määrittelee pätevyysvaatimukset tarkemmin.

Tarkistus 151

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 5 kohta

Komission teksti

Tarkistus

5.   Komission ja Euroopan unionin verkko- ja tietoturvaviraston edustajat voivat osallistua neuvoa-antavan teollisuus- ja tiedekomitean työhön ja tukea sitä.

5.   Komission ja ENISAn edustajia on kutsuttava osallistumaan neuvoa-antavan teollisuus- ja tiedekomitean työhön ja tuettava sitä. Johtokunta voi tarvittaessa ja tapauskohtaisesti kutsua yhteisöstä muita edustajia tarkkailijoiksi, neuvonantajiksi tai asiantuntijoiksi.

Tarkistus 152

Ehdotus asetukseksi

19 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.   Neuvoa-antava teollisuus- ja tiedekomitea kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa.

1.   Neuvoa-antava teollisuus- ja tiedekomitea kokoontuu vähintään kolme kertaa vuodessa.

Tarkistus 153

Ehdotus asetukseksi

19 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.   Neuvoa-antava teollisuus- ja tiedekomitea voi antaa johtokunnalle neuvoja työryhmien perustamisesta käsittelemään osaamiskeskuksen työskentelyn kannalta merkityksellisiä kysymyksiä, tarvittaessa neuvoa-antavan teollisuus- ja tiedekomitean yhden tai useamman jäsenen yleisen koordinoinnin alaisuudessa.

2.   Neuvoa-antava teollisuus- ja tiedekomitea antaa johtokunnalle ehdotuksia työryhmien perustamisesta käsittelemään osaamiskeskuksen työskentelyn kannalta merkityksellisiä kysymyksiä , erityisesti jos ne kuuluvat 20 artiklassa tarkoitettuihin tehtäviin ja osaamisalueisiin , tarvittaessa neuvoa-antavan teollisuus- ja tiedekomitean yhden tai useamman jäsenen yleisen koordinoinnin alaisuudessa.

Tarkistus 154

Ehdotus asetukseksi

20 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

Neuvoa-antava teollisuus- ja tiedekomitea neuvoo osaamiskeskusta sen tehtävien hoidossa ja

Neuvoa-antava teollisuus- ja tiedekomitea neuvoo osaamiskeskusta säännöllisesti sen tehtävien hoidossa ja

Tarkistus 155

Ehdotus asetukseksi

20 artikla – 1 kohta – 1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

1)

antaa pääjohtajalle ja johtokunnalle strategisia neuvoja ja palautetta työsuunnitelman ja monivuotisen strategisen suunnitelman laatimisesta johtokunnan asettamissa määräajoissa;

1)

antaa pääjohtajalle ja johtokunnalle strategisia neuvoja ja palautetta osaamiskeskuksen suorittamasta käyttöönotosta, linjanvedosta ja toiminnasta teollisuuden ja tieteen osalta, työsuunnitelman ja monivuotisen strategisen suunnitelman laatimisesta johtokunnan asettamissa määräajoissa;

Tarkistus 156

Ehdotus asetukseksi

20 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

1 a)

neuvoo johtokuntaa osaamiskeskuksen työn kannalta merkittäviä erityiskysymyksiä käsittelevien työryhmien perustamisessa;

Tarkistus 157

Ehdotus asetukseksi

20 artikla – 1 kohta – 3 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

3)

tekee tunnetuksi osaamiskeskuksen työsuunnitelmaa ja monivuotista strategista suunnitelmaa ja kerää niistä palautetta.

3)

tekee tunnetuksi osaamiskeskuksen työsuunnitelmaa ja monivuotista strategista suunnitelmaa ja kerää niistä palautetta sekä neuvoo johtokuntaa osaamiskeskuksen strategisten linjanvetojen ja toiminnan parantamisessa .

Tarkistus 158

Ehdotus asetukseksi

21 artikla – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)

1 981 668 000 euroa Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta, mukaan lukien enintään 23 746 000 euroa hallintomenoihin;

a)

1 780 954 875 euroa vuoden 2018 hintoina (1 998 696 000 euroa käypinä hintoina) Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta, mukaan lukien enintään 21 385 465 euroa vuoden 2018 hintoina ( 23 746 000 euroa käypinä hintoina) hallintomenoihin;

Tarkistus 159

Ehdotus asetukseksi

21 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

b a)

määrä, joka kohdennetaan Euroopan puolustusrahastosta puolustukseen liittyviin osaamiskeskuksen toimiin sekä kaikkiin asiaan liittyviin hallinnollisiin kustannuksiin, kuten kustannuksiin, joita osaamiskeskukselle voi aiheutua sen toimiessa hankepäällikkönä toimissa, joita toteutetaan Euroopan puolustusrahaston alaisuudessa.

Tarkistus 160

Ehdotus asetukseksi

21 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.   Unionin rahoitusosuuden enimmäismäärä suoritetaan [Digitaalinen Eurooppa -ohjelmalle] ja Horisontti 2020 -ohjelman täytäntöönpanoa koskevalle, päätöksellä XXX perustetulle erityisohjelmalle osoitetuista unionin yleisen talousarvion määrärahoista.

2.   Unionin rahoitusosuuden enimmäismäärä suoritetaan [Digitaalinen Eurooppa -ohjelmalle] ja Horisontti 2020 -ohjelman täytäntöönpanoa koskevalle, päätöksellä XXX perustetulle erityisohjelmalle , Euroopan puolustusrahastolle ja muille osaamiskeskuksen tai verkoston soveltamisalaan kuuluville ohjelmille ja hankkeille osoitetuista unionin yleisen talousarvion määrärahoista.

Tarkistus 161

Ehdotus asetukseksi

21 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4.   Unionin rahoitusosuus ei kata 4 artiklan 8 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja toimia.

4.   Unionin rahoitusosuus Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta ja Euroopan horisontti -ohjelmasta ei kata 4 artiklan 8 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja toimia. Ne voidaan kattaa Euroopan puolustusrahaston rahoitusosuuksilla.

Tarkistus 162

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4.   Komissio voi lakkauttaa unionin osaamiskeskukselle suorittaman rahoitusosuuden, vähentää sitä suhteellisesti tai keskeyttää sen suorittamisen, jos osallistuvat jäsenvaltiot eivät suorita 1 kohdassa tarkoitettuja osuuksia, suorittavat ne ainoastaan osittain tai suorittavat ne myöhässä .

4.   Komissio voi lakkauttaa unionin osaamiskeskukselle suorittaman rahoitusosuuden, vähentää sitä suhteellisesti tai keskeyttää sen suorittamisen, jos osallistuvat jäsenvaltiot eivät suorita 1 kohdassa tarkoitettuja osuuksia tai suorittavat ne ainoastaan osittain . Komission toteuttama unionin rahoitusosuuden lakkautus, vähennys tai keskeytys on suhteessa jäsenvaltioiden rahoitusosuuksien lakkautuksen, vähennyksen tai keskeytyksen määrään ja ajankohtaan.

Tarkistus 163

Ehdotus asetukseksi

23 artikla – 4 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)

hallintomenoihin osoitettavat osallistuvien jäsenvaltioiden rahoitusosuudet;

a)

hallintomenoihin osoitettavat unionin ja osallistuvien jäsenvaltioiden rahoitusosuudet;

Tarkistus 164

Ehdotus asetukseksi

23 artikla – 4 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)

toimintamenoihin osoitettavat osallistuvien jäsenvaltioiden rahoitusosuudet;

b)

toimintamenoihin osoitettavat unionin ja osallistuvien jäsenvaltioiden rahoitusosuudet;

Tarkistus 165

Ehdotus asetukseksi

23 artikla – 8 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

8 a.     Osaamiskeskus tekee tiivistä yhteistyötä unionin muiden toimielinten, virastojen ja elinten kanssa synergioiden hyödyntämiseksi ja soveltuvissa tapauksissa hallintokustannusten vähentämiseksi.

Tarkistus 166

Ehdotus asetukseksi

30 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.   Osaamiskeskus varmistaa asianmukaisin toimenpitein, että tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavia toimia toteutettaessa unionin taloudellisia etuja suojataan petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja, jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä aiheettomasti maksetut määrät takaisin sekä soveltuvin osin soveltamalla tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia hallinnollisia seuraamuksia.

1.   Osaamiskeskus varmistaa asianmukaisin toimenpitein, että tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavia toimia toteutettaessa unionin taloudellisia etuja suojataan petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, säännöllisillä ja tehokkailla tarkastuksilla ja, jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä aiheettomasti maksetut määrät takaisin sekä soveltuvin osin soveltamalla tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia hallinnollisia seuraamuksia.

Tarkistus 167

Ehdotus asetukseksi

31 artikla – 7 kohta

Komission teksti

Tarkistus

7.    Osaamiskeskuksen henkilöstö koostuu väliaikaisista toimihenkilöistä ja sopimussuhteisista toimihenkilöistä.

7.    Osaamiskeskus pyrkii saavuttamaan sukupuolten välisen tasapainon henkilöstönsä keskuudessa. Henkilöstö koostuu väliaikaisista toimihenkilöistä ja sopimussuhteisista toimihenkilöistä.

Tarkistus 168

Ehdotus asetukseksi

34 artikla – 2 kohta – c a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

c a)

Asetuksen (EU) 2019/XXX [Euroopan puolustusrahasto] 22 artiklaa [tulosten omistusoikeus], 23 artiklaa [tulosten omistusoikeus] ja 30 artiklaa [luottamuksellisia tietoja koskevien sääntöjen soveltaminen] sovelletaan osaamiskeskuksen osallistumiseen kaikkiin puolustukseen liittyviin toimiin, kun työsuunnitelmassa niin säädetään, rinnakkaislisenssien myöntäminen voidaan rajoittaa kolmansiin osapuoliin, jotka ovat sijoittautuneet tai joiden katsotaan sijoittautuneen jäsenvaltioihin ja jotka ovat jäsenvaltioiden ja/tai jäsenvaltioiden kansalaisten määräysvallassa.

Tarkistus 169

Ehdotus asetukseksi

35 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.   Osaamiskeskuksen toiminnan on oltava mahdollisimman avointa .

1.   Osaamiskeskuksen toiminnassa on noudatettava mahdollisimman suurta avoimuutta .

Tarkistus 170

Ehdotus asetukseksi

35 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.   Osaamiskeskus varmistaa, että suuri yleisö ja kaikki asianomaiset tahot saavat asianmukaista, puolueetonta, luotettavaa ja helposti saatavissa olevaa tietoa erityisesti osaamiskeskuksen työn tuloksista. Sen on myös julkistettava 41  artiklan mukaisesti tehdyt sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset.

2.   Osaamiskeskus varmistaa, että suuri yleisö ja kaikki asianomaiset tahot saavat hyvissä ajoin perusteellista, asianmukaista, puolueetonta, luotettavaa ja helposti saatavissa olevaa tietoa erityisesti osaamiskeskuksen , verkoston, neuvoa-antavan teollisuus- ja tiedekomitean ja osaamisyhteisön työn tuloksista. Sen on myös julkistettava 42  artiklan mukaisesti tehdyt sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset.

Tarkistus 171

Ehdotus asetukseksi

38 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitettuun arviointiin sisältyy arviointi osaamiskeskuksen saavuttamista tuloksista, ottaen huomioon sen tavoitteet, toimeksianto ja tehtävät . Jos komissio katsoo, että osaamiskeskuksen toiminnan jatkaminen on perusteltua sille asetettujen tavoitteiden ja sen toimeksiannon ja tehtävien kannalta, se voi esittää, että 46 artiklassa säädettyä osaamiskeskuksen toimikautta jatketaan.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitettuun arviointiin sisältyy arviointi osaamiskeskuksen saavuttamista tuloksista, ottaen huomioon sen tavoitteet, toimeksianto , tehtävät, tehokkuus ja vaikuttavuus . Jos komissio katsoo, että osaamiskeskuksen toiminnan jatkaminen on perusteltua sille asetettujen tavoitteiden ja sen toimeksiannon ja tehtävien kannalta, se voi esittää, että 46 artiklassa säädettyä osaamiskeskuksen toimikautta jatketaan.

Tarkistus 172

Ehdotus asetukseksi

38 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

38 a artikla

Osaamiskeskuksen oikeushenkilöys

1.     Osaamiskeskus on oikeushenkilö.

2.     Osaamiskeskuksella on kussakin jäsenvaltiossa laajin kansallisen lainsäädännön mukaan oikeushenkilöllä oleva oikeuskelpoisuus ja oikeustoimikelpoisuus. Se voi erityisesti hankkia ja luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä esiintyä kantajana ja vastaajana oikeudenkäynneissä.

Tarkistus 173

Ehdotus asetukseksi

42 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Osaamiskeskuksen johtokunta antaa sääntöjä jäseniinsä , elimiinsä ja henkilöstöönsä liittyvien eturistiriitojen ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi. Näiden sääntöjen on sisällettävä määräyksiä , joiden tarkoituksena on estää johtokunnassa ja neuvoa-antavassa teollisuus- ja tiedekomiteassa olevien jäsenten edustajien eturistiriidat asetuksen XXX [uusi varainhoitoasetus] mukaisesti .

Osaamiskeskuksen johtokunta hyväksyy eturistiriitojen ehkäisemistä , havaitsemista ja ratkaisemista koskevat säännöt, joita sovelletaan sen jäseniin, elimiin ja henkilöstöön , myös pääjohtajaan, johtokuntaan sekä neuvoa-antavaan teollisuus- ja tiedekomiteaan ja yhteisöön .

Tarkistus 174

Ehdotus asetukseksi

42 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Jäsenvaltioiden on varmistettava eturistiriitojen ehkäiseminen, havaitseminen ja ratkaiseminen kansallisten koordinointikeskusten osalta.

Tarkistus 175

Ehdotus asetukseksi

42 artikla – 1 b kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen on oltava asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 mukaisia.

Tarkistus 176

Ehdotus asetukseksi

44 artikla – otsikko

Komission teksti

Tarkistus

Isäntäjäsenvaltion tarjoama tuki

Kotipaikka ja isäntäjäsenvaltion tarjoama tuki

Tarkistus 177

Ehdotus asetukseksi

44 artikla – - 1 kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Osaamiskeskuksen toimipaikka määritellään demokraattisesti vastuullisessa menettelyssä käyttäen avoimia perusteita ja noudattaen unionin lainsäädäntöä.

Tarkistus 178

Ehdotus asetukseksi

44 artikla – - 1 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Isäntäjäsenvaltion on tarjottava parhaat mahdolliset edellytykset osaamiskeskuksen sujuvalle toiminnalle, mukaan lukien koko keskuksen sijoittaminen samaan paikkaan, ja muut edellytykset, kuten henkilöstön jäsenten lapsille soveltuvien koulunkäyntimahdollisuuksien saatavuus, puolisoiden asianmukaiset mahdollisuudet päästä työmarkkinoille sekä riittävä sosiaaliturvan ja terveydenhuoltopalvelujen saatavuus lapsille ja puolisoille.

Tarkistus 179

Ehdotus asetukseksi

44 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Osaamiskeskus ja jäsenvaltio [Belgia] , jossa sen kotipaikka sijaitsee, voivat tehdä hallinnollisen sopimuksen kyseisen valtion osaamiskeskukselle myöntämistä erioikeuksista ja vapauksista sekä muusta tämän jäsenvaltion osaamiskeskukselle antamasta tuesta.

Osaamiskeskus ja jäsenvaltio, jossa sen kotipaikka sijaitsee, tekevät hallinnollisen sopimuksen kyseisen valtion osaamiskeskukselle myöntämistä erioikeuksista ja vapauksista sekä muusta tämän jäsenvaltion osaamiskeskukselle antamasta tuesta.

Tarkistus 180

Ehdotus asetukseksi

45 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

45 a artikla

 

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

 

1.     Komissiolle siirrettyä valta antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

 

2.     Siirretään komissiolle [tämän asetuksen voimaantulopäivästä] määräämättömäksi ajaksi 6 artiklan 5 a kohdassa ja 8 artiklan 4 b kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

 

3.     Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 6 artiklan 5 a kohdassa ja 8 artiklan 4 b kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

 

4.     Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

 

5.     Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

 

6.     Edellä olevan 6 artiklan 5 a kohdan ja 8 artiklan 4 b kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.


(1)  Asia päätettiin palauttaa asiasta vastaavaan valiokuntaan toimielinten välisiä neuvotteluja varten työjärjestyksen 59 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti (A8-0084/2019).

(1 a)   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/…, annettu … päivänä …kuuta …, kaksikäyttötuotteiden vientiä, siirtoa, välitystä, teknistä apua ja kauttakulkua koskevan unionin valvontajärjestelmän perustamisesta (EUVL L …, …, s. …).

(23)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/1148, annettu 6 päivänä heinäkuuta 2016, toimenpiteistä yhteisen korkeatasoisen verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuden varmistamiseksi koko unionissa (EUVL L 194, 19.7.2016, s. 1).

(23)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/1148, annettu 6 päivänä heinäkuuta 2016, toimenpiteistä yhteisen korkeatasoisen verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuden varmistamiseksi koko unionissa (EUVL L 194, 19.7.2016, s. 1).

(1 a)   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/…, annettu … päivänä ..kuuta …, ENISAsta, (EU:n kyberturvallisuusvirastosta) ja asetuksen (EU) N:o 526/2013 kumoamisesta, ja tieto- ja viestintäteknologian kyberturvallisuuden sertifioinnista (”kyberturvallisuussäädös”) (EUVL L …) (2017/0225(COD)).

(1 a)   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/…, annettu … päivänä ..kuuta …, ENISAsta, (EU:n kyberturvallisuusvirastosta) ja asetuksen (EU) N:o 526/2013 kumoamisesta, ja tieto- ja viestintäteknologian kyberturvallisuuden sertifioinnista (”kyberturvallisuussäädös”) (EUVL L …) (2017/0225(COD)).

(24)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001, annettu 30 päivänä toukokuuta 2001, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43).

(24)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001, annettu 30 päivänä toukokuuta 2001, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43).

(1 a)   EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(1 a)   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/XXX, annettu … päivänä …kuuta …, digitaalinen Eurooppa -ohjelman perustamisesta vuosiksi 2021–2027 (EUVL, L …) (2018/0227(COD)).

(26)  [Lisätään nimi ja julkaisuviite.]

(27)  [Lisätään nimi ja julkaisuviite.]

(26)  [Lisätään nimi ja julkaisuviite.]

(27)  [Lisätään nimi ja julkaisuviite.]


21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/570


P8_TA(2019)0190

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 391/2009 muuttaminen siltä osin kuin on kyse Yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta unionista ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EY) N:o 391/2009 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse Yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta unionista (COM(2018)0567 – C8-0384/2018 – 2018/0298(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

(2021/C 23/74)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0567),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 100 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0384/2018),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 17. lokakuuta 2018 antaman lausunnon (1),

on kuullut alueiden komiteaa,

ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 25. tammikuuta 2019 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön (A8-0004/2019),

1.

vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1)  EUVL C 62, 15.2.2019, s. 298.


P8_TC1-COD(2018)0298

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 13. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi asetuksen (EY) N:o 391/2009 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse Yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta unionista

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2019/492.)


21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/571


P8_TA(2019)0191

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1316/2013 muuttaminen siltä osin kuin on kyse Yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta unionista ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 1316/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse Yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta unionista (COM(2018)0568 – C8-0385/2018 – 2018/0299(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

(2021/C 23/75)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0568),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 172 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0385/2018),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 17. lokakuuta 2018 antaman lausunnon (1),

ottaa huomioon alueiden komitean 10. lokakuuta 2018 antaman lausunnon (2),

ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 20. helmikuuta 2019 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön ja aluekehitysvaliokunnan lausunnon (A8-0009/2019),

1.

vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1)  EUVL C 62, 15.2.2019, s. 301.

(2)  EUVL C 461, 21.12.2018, s. 173.


P8_TC1-COD(2018)0299

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 13. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi asetuksen (EU) N:o 1316/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse Yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta unionista

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2019/495.)


21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/572


P8_TA(2019)0192

Aluksilta peräisin olevan jätteen toimittamiseen tarkoitetut satamassa olevat vastaanottolaitteet ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi aluksilta peräisin olevan jätteen toimittamiseen tarkoitetuista satamassa olevista vastaanottolaitteista sekä direktiivin 2000/59/EY kumoamisesta ja direktiivien 2009/16/EY ja 2010/65/EU muuttamisesta (COM(2018)0033 – C8-0014/2018 – 2018/0012(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

(2021/C 23/76)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0033),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 100 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0014/2018),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon 23. toukokuuta 2018 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottaa huomioon 10. lokakuuta 2018 annetun alueiden komitean lausunnon (2),

ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 19. joulukuuta 2018 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan ja kalatalousvaliokunnan lausunnot (A8-0326/2018),

1.

vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1)  EUVL C 283, 10.8.2018, s. 61.

(2)  EUVL C 461, 21.12.2018, s. 220.


P8_TC1-COD(2018)0012

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 13. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/… antamiseksi aluksilta peräisin olevan jätteen toimittamiseen tarkoitetuista satamassa olevista vastaanottolaitteista, direktiivin 2010/65/EU muuttamisesta ja direktiivin 2000/59/EY kumoamisesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, direktiiviä (EU) 2019/883.)


21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/573


P8_TA(2019)0193

Muita menetelmiä kuin unionin tullikoodeksissa säädettyjä sähköisiä tietojenkäsittelymenetelmiä koskevan siirtymäkauden pidentäminen ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 952/2013 muuttamisesta muita menetelmiä kuin unionin tullikoodeksissa säädettyjä sähköisiä tietojenkäsittelymenetelmiä koskevan siirtymäkauden pidentämiseksi (COM(2018)0085 – C8-0097/2018 – 2018/0040(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

(2021/C 23/77)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0085),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 33 ja 207 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0097/2018),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 14. helmikuuta 2019 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön (A8-0342/2018),

1.

vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.

hyväksyy tähän päätöslauselmaan liitetyn Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteisen lausuman, joka julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden L-sarjassa yhdessä lopullisen säädöksen kanssa;

3.

panee merkille tämän päätöslauselman liitteenä olevan komission lausuman, joka julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden L-sarjassa yhdessä lopullisen säädöksen kanssa;

4.

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

5.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

P8_TC1-COD(2018)0040

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 13. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi asetuksen (EU) N:o 952/2013 muuttamisesta muita menetelmiä kuin unionin tullikoodeksissa säädettyjä sähköisiä tietojenkäsittelymenetelmiä koskevan siirtymäkauden pidentämiseksi

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2019/632.)


LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE

Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteinen lausuma

Euroopan parlamentti ja neuvosto suhtautuvat myönteisesti Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukseen nro 26/2018 ”Mikä on viivästyttänyt tullin tietoteknisten järjestelmien toteuttamista?” ja muihin viimeaikaisiin tullialaa koskeviin kertomuksiin, joista lainsäätäjät ovat saaneet paremman yleiskuvan unionin tullioperaatioiden parantamisen kannalta välttämättömien tietoteknisten järjestelmien täytäntöönpanon viivästymisen syistä.

Euroopan parlamentti ja neuvosto katsovat, että Euroopan tilintarkastustuomioistuimen mahdolliset tulevat tarkastukset, joissa arvioidaan komission unionin tullikoodeksin 278 a artiklan perusteella laatimia kertomuksia, voisivat auttaa välttämään lisäviiveitä.

Euroopan parlamentti ja neuvosto kehottavat komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan tällaiset tarkastukset kaikilta osin huomioon.

Komission lausuma

Komissio on tyytyväinen, että Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat päässeet sopimukseen ehdotuksesta, jolla pidennettäisiin unionin tullikoodeksissa säädettyä muiden menetelmien kuin sähköisten tietojenkäsittelymenetelmien siirtymäkautta.

Komissio panee merkille Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteisen lausuman, jossa todetaan, että jos Euroopan tilintarkastustuomioistuin arvioi komission unionin tullikoodeksin 278 a artiklan perusteella laatimia kertomuksia, tämä voisi auttaa välttämään lisäviivästyksiä.

Jos tilintarkastustuomioistuin päättää arvioida komission kertomuksia, komissio toimii Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan 3 kohdan mukaisesti täydessä yhteistyössä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kanssa ja ottaa sen havainnot täysin huomioon.


21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/575


P8_TA(2019)0194

Muihin maksuvälineisiin kuin käteisrahaan liittyvien petosten ja väärennysten torjunta ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi muihin maksuvälineisiin kuin käteisrahaan liittyvien petosten ja väärennysten torjunnasta ja neuvoston puitepäätöksen 2001/413/YOS korvaamisesta (COM(2017)0489 – C8-0311/2017 – 2017/0226(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

(2021/C 23/78)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2017)0489),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 83 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0311/2017),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon Tšekin edustajainhuoneen, Tšekin senaatin ja Espanjan parlamentin laatimat kannanotot ehdotukseen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi,

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 18. tammikuuta 2018 antaman lausunnon (1),

ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 19. joulukuuta 2018 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A8-0276/2018),

1.

vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1)  EUVL C 197, 8.6.2018, s. 24.


P8_TC1-COD(2017)0226

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 13. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/… antamiseksi muihin maksuvälineisiin kuin käteisrahaan liittyvien petosten ja väärennysten torjunnasta ja neuvoston puitepäätöksen 2001/413/YOS korvaamisesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, direktiiviä (EU) 2019/713.)


Torstai 14. maaliskuuta 2019

21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/576


P8_TA(2019)0206

Tuomioistuimen toimivalta, päätösten tunnustaminen ja täytäntöönpano avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja kansainvälinen lapsikaappaus *

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 14. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta neuvoston asetukseksi tuomioistuimen toimivallasta, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja kansainvälisestä lapsikaappauksesta (uudelleenlaadittu) (15401/2018 – C8-0023/2019 – 2016/0190(CNS))

(Erityinen lainsäätämisjärjestys – uudelleen kuuleminen)

(2021/C 23/79)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon neuvoston ehdotuksen (15401/2018),

ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (COM(2016)0411),

ottaa huomioon 18. tammikuuta 2018 hyväksymänsä kannan (1),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 81 artiklan 3 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8-0023/2019),

ottaa huomioon työjärjestyksen 78 c ja 78 e artiklan,

ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0056/2019),

1.

hyväksyy neuvoston ehdotuksen;

2.

pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

3.

pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia kyseiseen luonnokseen;

4.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0017.


21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/577


P8_TA(2019)0208

Järjestämättömiin vastuisiin liittyvien tappioiden kattamisen vähimmäisvaatimukset ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 14. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 575/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse järjestämättömiin vastuisiin liittyvien tappioiden kattamisen vähimmäisvaatimuksista (COM(2018)0134 – C8-0117/2018 – 2018/0060(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

(2021/C 23/80)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0134),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0117/2018),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankin 12. heinäkuuta 2018 antaman lausunnon (1),

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 11. heinäkuuta 2018 antaman lausunnon (2),

ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 7. tammikuuta 2019 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0440/2018),

1.

vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1)  EUVL C 79, 4.3.2019, s. 1.

(2)  EUVL C 367, 10.10.2018, s. 43.


P8_TC1-COD(2018)0060

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 14. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi asetuksen (EU) N:o 575/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse järjestämättömiin vastuisiin liittyvien tappioiden kattamisen vähimmäisvaatimuksista

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2019/630).


21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/578


P8_TA(2019)0209

Kilpailun turvaaminen ilmakuljetuksissa ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 14. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kilpailun turvaamisesta ilmakuljetuksissa ja asetuksen (EY) N:o 868/2004 kumoamisesta (COM(2017)0289 – C8-0183/2017 – 2017/0116(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

(2021/C 23/81)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2017)0289),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 100 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0183/2017),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 17. tammikuuta 2018 antaman lausunnon (1),

kuultuaan alueiden komiteaa,

ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 12. joulukuuta 2018 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön sekä talous- ja raha-asioiden valiokunnan lausunnon (A8-0125/2018),

1.

vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1)  EUVL C 197, 8.6.2018, s. 58.


P8_TC1-COD(2017)0116

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 14. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi kilpailun turvaamisesta lentoliikenteessä ja asetuksen (EY) N:o 868/2004 kumoamisesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2019/712).


21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/579


P8_TA(2019)0210

Vuoden 2020 talousarvion suuntaviivat – Pääluokka III

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. maaliskuuta 2019 vuoden 2020 talousarvion valmistelua koskevista yleisistä suuntaviivoista, pääluokka III – Komissio (2019/2001(BUD))

(2021/C 23/82)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (1) (jäljempänä ”varainhoitoasetus”),

ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (2) (jäljempänä ”rahoituskehysasetus”),

ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (3),

ottaa huomioon Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä 26. toukokuuta 2014 annetun neuvoston päätöksen 2014/335/EU, Euratom (4),

ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2019 (5) sekä siihen liittyvät parlamentin, neuvoston ja komission yhteiset lausumat,

ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 25. syyskuuta 2015 antaman ja 1. tammikuuta 2016 voimaan tulleen päätöslauselman 70/1 ”Transforming our world: the 2030 Agenda for Sustainable Development” sekä äskettäin esitellyn komission pohdinta-asiakirjan ”Kohti kestävää Eurooppaa vuoteen 2030 mennessä”,

ottaa huomioon neuvoston 12. helmikuuta 2019 antamat päätelmät varainhoitovuoden 2020 talousarviomenettelyn suuntaviivoista (06323/2019),

ottaa huomioon työjärjestyksen 86 a artiklan,

ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A8-0172/2019),

A.

ottaa huomioon, että unionin vuoden 2020 talousarviota koskevat neuvottelut käydään samanaikaisesti seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä ja unionin omien varojen järjestelmän uudistamisesta käytävien neuvottelujen kanssa; ottaa huomioon, että vuosi 2020 on monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 seitsemäs vuosi;

B.

toteaa neuvoston toiminnan olleen toistuvasti ristiriitaista viime vuosina, sillä se on asettanut unionille uusia poliittisia painopisteitä ja osoittanut toisaalta haluttomuutta myöntää uusia määrärahoja niiden rahoittamiseen; katsoo, että unionin uudet poliittiset painopisteet ja tulevat haasteet olisi rahoitettava uusista määrärahoista, ei vähentämällä nykyisten ohjelmien määrärahoja;

C.

ottaa huomioon, että nykyisen rahoitussuunnittelukauden lähestyessä loppuaan monivuotisten ohjelmien täytäntöönpanoon on osoitettava riittävästi määrärahoja ja vuonna 2020 suoritettaviin maksuihin on näin varauduttava, jotta voidaan ehkäistä uusi maksukriisi vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen ensimmäisinä vuosina;

Talousarvio 2020 – silta tulevaan Eurooppaan: investoinnit innovointiin, kestävään kehitykseen, kansalaisten suojelemiseen ja turvallisuuteen

1.

korostaa, että unionin vuoden 2020 talousarvio on silta monivuotiseen rahoituskehykseen vuosiksi 2021–2027 ja sen olisi edistettävä yhteisen pitkän aikavälin vision luomista unionin tulevista poliittisista painopisteistä ja saatava aikaan eurooppalaista lisäarvoa; odottaa käyvänsä vuoden 2020 talousarvion hyväksymisen aikaan neuvoston kanssa täysitehoisia neuvotteluja monivuotisesta rahoituskehyksestä Eurooppa-neuvoston tekemän poliittisen sopimuksen perusteella; katsoo, että vahva, vastuullinen ja tulevaisuuteen suuntautuva talousarvio vuodeksi 2020 helpottaa sopimukseen pääsyä ja siirtymistä seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen; aikoo siksi hyödyntää täysimääräisesti rahoituskehysasetuksen ja varainhoitoasetuksen nykyisiä joustosäännöksiä ja muita säännöksiä, jotta vuoden 2020 talousarviossa vahvistetaan unionin keskeisiä ohjelmia ja jotta unionin talousarviossa otetaan asianmukaisesti huomioon tulosbudjetointiin perustuva toimintatapa;

2.

katsoo, että maatalouden erityisohjelmissa on edistettävä yhtäältä lyhyitä myyntiketjuja, tuotannosta maksettavia oikeudenmukaisia hintoja ja viljelijöiden vakaata ja ihmisarvoista tulotasoa ja toisaalta tukien uudelleenjakoa, jotta voidaan varmistaa niiden oikeudenmukainen jakautuminen maiden, tuotantomuotojen ja tuottajien välillä ja poistaa nykyiset eroavuudet sekä antaa suhteellista hyötyä niille jäsenvaltioille, joiden tuotanto on selkeimmin alijäämäistä, samoin kuin pienille ja keskisuurille tuottajille;

3.

katsoo siksi, että unionin ensi vuoden talousarviossa olisi määriteltävä selkeät poliittiset painopisteet ja annettava unionille mahdollisuus luoda kestävää ja osallistavaa talouskasvua ja työpaikkoja, jatkaa tulevien ratkaisujen kehittämiseksi investoimista innovointi- ja tutkimusvalmiuksiin, edistää kilpailukykyä, turvata Euroopan turvallisuus ja rauha, parantaa kansalaisten työ- ja elinoloja, vahvistaa taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta, tukea unionia sen pyrkiessä torjumaan ympäristöhaasteita ja ilmastonmuutosta Pariisin sopimuksen velvoitteiden täyttämiseksi, osallistua kaikilta osin YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon ja toteuttaa Euroopan sosiaalisen oikeuksien pilari;

4.

huomauttaa, että vuosi 2020 on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen viimeinen voimassaolovuosi, joten unionin ohjelmien, etenkin yhteistyössä hallinnoitavien koheesiopolitiikan, yhteisen maatalouspolitiikan ja yhteisen kalastuspolitiikan ohjelmien, täytäntöönpanon on nopeuduttava entisestään, jotta aiemmat viivästymiset voidaan kompensoida ja päästään päätösvaiheeseen; uskoo tämän näkyvän maksupyyntöjen määrän huomattavana lisääntymisenä ja odottaa maksumäärärahojen vuotuisen tason nousevan tästä syystä korkealle vuonna 2020; tähdentää, että parlamentti on sitoutunut turvaamaan tarvittavat maksut vuonna 2020 ja estämään sen, että vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen ensimmäisten vuosien aikana syntyy uusi maksukriisi, kuten nykyisellä kaudella kävi; korostaa jatkuvaa tarvetta parantaa valvonta- ja korjausmekanismeja, jotta unionin ohjelmat voidaan panna täytäntöön asianmukaisesti ja ripeästi;

5.

muistuttaa unionin erillisvirastojen tärkeydestä varmistettaessa unionin lainsäädäntöprioriteettien täytäntöönpano ja pyrittäessä siten saavuttamaan unionin politiikkatavoitteet, jotka liittyvät muun muassa kilpailukykyyn, kestävään kasvuun ja työllisyyteen sekä nykyisten muuttoliike- ja pakolaisvirtojen hallintaan; odottaa, että unionin virastojen toimintaan ja hallintoon osoitetaan vuoden 2020 talousarvioneuvotteluissa asianmukainen rahoitus, jotta ne voivat hoitaa lisääntyvät tehtävänsä ja saavuttaa parhaat mahdolliset tulokset; toistaa kantansa, jonka mukaan vuosi 2018 oli viimeinen vuosi, jolloin pannaan täytäntöön viiden prosentin henkilöstövähennys ja ns. uudelleen kohdennettavien toimien varanto; kehottaa komissiota ja neuvostoa pidättymään virastojen resurssien lisäleikkauksista vuoden 2020 talousarviossa;

Innovointi ja tutkimus tulevaisuuden ratkaisujen kehittämiseksi: tuetaan kestävää ja osallistavaa talouskasvua, joka auttaa ennakoimaan muutosta ja parantamaan kilpailukykyä

6.

pitää tärkeänä, että unioni ottaa johtoaseman avainteknologioiden, kuten avaruustutkimuksen, terveydenhuollon, ympäristön, maatalouden, turvallisuuden ja liikenteen, alalla; pitää tarpeellisena varmistaa, että tutkimus- ja innovointitoiminnalla tarjotaan jatkossakin ratkaisuja unionin tarpeita, haasteita ja kilpailukykyä varten, ja muistuttaa tässä mielessä perustutkimuksen tärkeydestä; korostaa, että siirtymisen Horisontti 2020 -puiteohjelmasta Euroopan horisontti -ohjelmaan on tapahduttava kitkattomasti, jotta yrityksille, tutkimuslaitoksille ja korkeakouluille varmistetaan vakaa toimintaympäristö; pitää hälyttävänä Horisontti 2020 -ohjelman huomattavaa rahoitusvajetta koko kauden ajan, minkä vuoksi erinomaiset hakemukset ovat onnistuneet heikosti; aikoo sen vuoksi hyödyntää kaikkia rahoituskehysasetuksen ja varainhoitoasetuksen nykyisiä joustosäännöksiä, jotta varmistettaisiin, että Horisontti 2020 -ohjelmalle myönnetään ensi vuoden talousarviossa mahdollisimman paljon määrärahoja; korostaa myös, että on tärkeää syventää synergioita Euroopan rakenne- ja investointirahastojen kanssa;

7.

korostaa, että unionin teknologinen muutos tarjoaa mahdollisuuksia talouskasvuun, ja kehottaa tukemaan unionin talousarviosta asianmukaisesti unionin teollisuuden digitalisointia ja edistämään digitaalisia taitoja ja yrittäjyyttä; pitää tärkeänä lisäinvestointeja digitaalisiin valmiuksiin, kuten EU:n suurteholaskentaan, tekoälyyn ja kyberturvallisuuteen; tähdentää, että vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä odotetaan suurta lisäystä Digitaalinen Eurooppa -ohjelman rahoitukseen, ja aikoo näin ollen lisätä tähän tarkoitukseen rahoitusta ensi vuoden talousarviossa;

8.

korostaa, että Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR) on onnistunut luomaan lisäinvestointeja unioniin ja että se pyrkii saavuttamaan vuoteen 2020 mennessä vähintään 500 miljardin euron investointitavoitteen voimassaoloaikansa pidentämisen jälkeen; korostaa kuitenkin, että Euroopan tilintarkastustuomioistuimen suositusten mukaisesti sen täytäntöönpanoa olisi parannettava entisestään valittujen hankkeiden täydentävyyden osalta; muistuttaa, että ESIR-takuurahasto rahoitettiin osittain kohdentamalla uudelleen Horisontti 2020 -ohjelman ja Verkkojen Eurooppa -välineen määrärahoja, ja vahvistaa pitkäaikaisen kantansa, jonka mukaan uudet aloitteet on rahoitettava kokonaan uudella rahoituksella;

9.

on täysin vakuuttunut siitä, että unionin kestävän kehityksen edellytyksenä on oikeudenmukaisuuden lisääminen ja yhtäläisten mahdollisuuksien tarjoaminen eurooppalaisessa sosiaalisessa markkinataloudessa; aikoo turvata riittävän rahoituksen COSMEn ja tulevien ja kehitteillä olevien teknologioiden (FET) kaltaisille ohjelmille, jotka tukevat omalta osaltaan merkittävästi uusyritysten ja pk-yritysten menestystä, sillä nämä ovat Euroopan talouden selkäranka ja talouskasvun, työpaikkojen luomisen, innovoinnin ja sosiaalisen integraation avaintekijöitä; korostaa, että näiden ohjelmien toteutus on korkealla tasolla ja että niillä on valmiudet käyttää varoja jopa nykyistä enemmän;

Turvallisuus ja rauha unionin kansalaisille

10.

katsoo, että unionin ulkorajojen ja sisäisen turvallisuuden suojeleminen tukemalla eurooppalaisen raja- ja merivartioston ja Europolin vahvistamista, sisärajaton Euroopan unioni ja Schengen-alueen asianmukainen toiminta sekä unionin liikkumisen vapaus liittyvät erottamattomasti toisiinsa ja hyödyttävät kaikkia osapuolia; korostaa samalla, että on tärkeää, että unioni investoi järeästi sisäiseen turvallisuuteen, jotta voitaisiin muun muassa tehostaa unionin lainvalvontatoimia ja oikeudellista vastausta rajat ylittävän rikollisuuden uhkiin, edistää tietojenvaihtoa ja vahvistaa tukea Eurojustille ja Euroopan syyttäjänvirastolle; pitää välttämättömänä varmistaa, että kaikille turvallisuuden, oikeuden ja rajavalvonnan alalla toimiville virastoille osoitetaan riittävä rahoitus, henkilöstö ja koulutus, sillä nykyinen rahoitus ei riitä, koska niiden vastuut ovat kasvaneet merkittävästi, niiden keskinäinen yhteistyö on tärkeää, tekniset innovaatiot ja mukautukset ovat tarpeellisia ja niillä on olennainen tehtävä jäsenvaltioiden välisen yhteistyön ja koordinoinnin vahvistamisessa;

11.

korostaa samalla unionin humanitaarista vastuuta muuttoliikepolitiikasta ja panee merkille Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston ja perusoikeusviraston keskeisen tehtävän, kun jäsenvaltioissa kehitetään ja pannaan täytäntöön yhteisiä turvapaikkakäytäntöjä; pitää välttämättömänä varmistaa, että kaikki muuttoliike-, turvapaikka- ja ihmisoikeusalalla toimivat virastot saavat riittävän rahoituksen, henkilöstön, henkilöstön koulutuksen sekä asianmukaiset rahoitus- ja henkilöresurssit, jotta ne voivat hoitaa tehtävänsä kunnolla;

12.

panee tyytyväisenä merkille jäsenvaltioiden sitoumuksen EU:n uudistettuun puolustusagendaan ja niiden halukkuuden viedä Euroopan puolustusyhteistyötä eteenpäin; pitää tärkeänä Euroopan puolustusteollisen kehittämisohjelman käynnistämistä Euroopan puolustusrahaston ensimmäisenä vaiheena; pyytää Euroopan puolustusteollisuuden kilpailukyvyn ja innovoinnin parantamiseksi korottamaan entisestään unionin puolustusbudjettia käyttäen sen rahoittamiseen ainoastaan uutta rahoitusta;

13.

kannattaa voimakkaasti unionin toimien vahvistamista, jotta torjuttaisiin kasvavia turvallisuusuhkia, kuten radikalisoitumista ja väkivaltaisia ääriliikkeitä Euroopassa ja naapurimaissa, sekä tällaisten ohjelmien parempaa koordinointia unionin tasolla;

14.

korostaa, että kyberturvallisuus on erittäin tärkeää unionin kukoistuksen ja turvallisuuden kannalta ja myös kansalaisten yksityisyyden kannalta, ja korostaa, että kyberhyökkäykset, kyberrikokset ja manipulointi uhkaavat avoimia yhteiskuntia ja taloudellinen vakoilu haittaa digitaalisten sisämarkkinoiden toimintaa ja vaarantaa eurooppalaisten yritysten kilpailukyvyn; pyytää osoittamaan kaikille asiaankuuluville virastoille riittävät taloudelliset resurssit operatiivisiin ja hallinnollisiin tehtäviin, jotta ne voivat turvata verkko- ja tietojärjestelmät, kehittää vahvaa kyberresilienssiä ja torjua kyberrikollisuutta; tukee tässä yhteydessä Euroopan unionin verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA) ja Europolin välistä strategista yhteistyötä;

15.

palauttaa mieliin, että rauha ja vakaus ovat keskeisiä arvoja, joita tuetaan Euroopan unionin talousarviosta, ja korostaa tässä yhteydessä unionin merkittävää panosta Irlannin saaren rauhan ja sovinnon edistämisessä ja etenkin sen tukea pitkänperjantain sopimukselle ja rahoitusta PEACE- ja Interreg-ohjelmille; korostaa, että on tärkeää säilyttää näiden ohjelmien rahoitus brexitin jälkeen;

16.

viittaa 25. lokakuuta 2018 antamaansa päätöslauselmaan Cambridge Analytican käyttämistä Facebookin käyttäjien tiedoista ja vaikutuksesta tietosuojaan (6) ja katsoo, että disinformaation torjunta, etenkin sen jäljittäminen ja paljastaminen, ja kaiken muun ulkopuolisen sekaantumisen torjunta on ensisijaisen tärkeää etenkin EU-vaalivuonna, jotta taattaisiin oikeudenmukaiset ja demokraattiset vaalit; pyytää lisää rahoitusta strategisten viestintävälineiden systemaattisen käytön vahvistamiseksi, jotta unioni voi tarjota voimakkaan, koordinoidun vastauksen; tukee komission asettamia suuntaviivoja siitä, miten nykyisiä unionin sääntöjä olisi hyödynnettävä, jotta voidaan puuttua henkilötietojen käyttöön kansalaisten tavoittelemiseksi sosiaalisessa mediassa vaalien aikana ja taata vaaliprosessin oikeudenmukaisuus;

17.

panee huolestuneena merkille, että vain harva unionin kansalainen uskoo unionin toimivan hänen hyväkseen ja uskoo hyötyvänsä unionista merkittävästi; kehottaa osoittamaan komissiolle riittävästi määrärahoja investointeihin äskettäin käyttöön otettujen parlamentin aloitteiden ”Näin EU toimii hyväkseni” ja ”Citizens’ App” kaltaisiin välineisiin, jotta kansalaisille tiedotetaan unionin toiminnasta ja jotta korostetaan toimia rauhan, demokratian, oikeusvaltion ja sananvapauden edistämiseksi; katsoo, että näistä välineistä olisi jaettava paremmin tietoa jäsenvaltioissa;

18.

korostaa, että yhteinen maatalouspolitiikka ja yhteinen kalastuspolitiikka ovat Euroopan yhdentymisen kulmakiviä, joilla pyritään varmistamaan unionin kansalaisille turvallinen ja korkealaatuinen elintarvikehuolto, moitteettomasti toimivat maatalouden sisämarkkinat, maaseutualueiden pitkäaikainen kestävyys ja luonnonvarojen kestävä hoito; muistuttaa, että näillä politiikoilla edistetään unionin elinkelpoisuutta ja vakautta; kehottaa komissiota tukemaan edelleen kaikkialla Euroopassa tuottajia, joiden on selviydyttävä markkinoiden odottamattomista heilahteluista ja taattava turvallinen ja laadukas elintarvikehuolto; pyytää kiinnittämään erityistä huomiota pienimuotoiseen maatalouteen ja pienimuotoiseen kalastukseen;

Solidaarisuuden ja keskinäisen ymmärtämyksen lujittaminen

19.

kehottaa lisäämään Erasmus+ -ohjelmalle osoitettuja määrärahoja sen tulevien tarpeiden rahoittamiseksi, sillä se on ensisijainen koulutuksen, myös ammattikoulutuksen, ja nuoriso- ja urheilualan ohjelma Euroopassa, ja kehottaa ottamaan tässä huomioon myös sen ulkoisen ulottuvuuden; korostaa, että ohjelman ”demokratisointiin” on osoitettava riittävästi resursseja, jotta rahoitusta voidaan tarjota kaikista taustoista tuleville ihmisille ja jotta edistetään laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen eurooppalaisia puitteita keinona torjua nuorisotyöttömyyttä; palauttaa mieliin, että parlamentti pyysi kolminkertaistamaan tämän ohjelman määrärahat seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä; pyytää lujittamaan yhteistyötä koulutuksen, oppisopimuskoulutuksen, kulttuurin ja tutkimuksen välillä;

20.

katsoo, että tänä aikana, jolloin Eurooppa-hanke on kyseenalaistettu, on erittäin tärkeää uudistaa voimakas sitoutuminen Eurooppaan kulttuurin, osaamisen, luomisen ja innovoinnin kautta; katsoo siksi, että Luova Eurooppa – ja MEDIA-ohjelmia olisi tuettava asianmukaisella tasolla;

21.

korostaa, että nuorisotyöttömyyden torjunta edellyttää huomattavaa lisäystä määrärahoihin koulutus- ja työllisyysmahdollisuuksien luomiseksi; korostaa tässä yhteydessä nuorisotyöllisyysaloitteen myönteistä vaikutusta, sillä siitä oli tuettu arviolta 1,7:ää miljoonaa nuorta vuoden 2017 loppuun mennessä; panee tyytyväisenä merkille, että nuorisotyöllisyysaloitteen kokonaismäärärahat korotettiin vuoden 2019 talousarviosta käytyjen neuvottelujen tuloksena 350 miljoonaan euroon vuonna 2019, koska parlamentti vaati sitä painokkaasti; odottaa, että vuoden 2020 talousarvioesityksessä tämän ohjelman tavoitteet ovat kunnianhimoisia, jotta voidaan varmistaa kitkaton siirtyminen Euroopan sosiaalirahasto plus -ohjelmaan (ESR+) seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä; korostaa, että tämän ohjelman täytäntöönpanoa on nopeutettava ja sen tehokkuutta on parannettava entisestään, jotta varmistetaan, että se lisää kansallisten työllisyyspolitiikkojen eurooppalaista lisäarvoa;

22.

katsoo, että unionin sosiaalisen yhteenkuuluvuuden on edistettävä kestäviä ratkaisuja, joiden avulla torjutaan köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä ja syrjintää ja edistetään vammaisten osallistamista sekä pitkän aikavälin väestörakenteellista muutosta; korostaa, että on osoitettava määrärahoja unionin ohjelmiin, joiden avulla Euroopan ikääntyvälle väestölle voidaan tarjota asianmukainen tuki liikkuvuuden, terveydenhuollon ja julkisten palvelujen saatavuuden alalla;

23.

palauttaa mieliin, että muuttoliikkeen ja turvapaikka-asioiden alalla tarvitaan jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuullisuutta ja vastuunjakoa, ja kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa (AMIF) asianmukaisesti kansallisten ohjelmien kautta; pyytää osoittamaan tälle rahastolle vuonna 2020 riittävästi määrärahoja, jotta tuettaisiin turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenvaltioissa, tehokkaita palautusstrategioita, uudelleensijoittamisohjelmia ja laillista muuttoliikettä edistävää politiikkaa ja edistettäisiin kolmansien maiden kansalaisten todellista sopeuttamista; on sitä mieltä, että eurooppalaisessa turvapaikkajärjestelmässä olisi tuettava enemmän kaupunkeja ja kuntia;

24.

palauttaa mieliin, että nykyisen muuttoliikeilmiön kestävän ratkaisun perustana on niiden maiden poliittinen, taloudellinen ja sosiaalinen ja ympäristöön liittyvä kehitys, joista muuttovirrat ovat peräisin; kehottaa osoittamaan Euroopan naapuruusvälineelle ja kehitysyhteistyön rahoitusvälineelle riittävät taloudelliset resurssit tämän ensisijaisen tavoitteen tukemiseksi ja kestävien, kaikkia osapuolia hyödyttävien kumppanuuksien kehittämisen jatkamiseksi esimerkiksi Afrikan maiden kanssa; vahvistaa tässä yhteydessä, että YK:n Lähi-idässä olevien palestiinalaispakolaisten avustus- ja työelimen (UNRWA), YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) ja Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) kaltaisille kansainvälisille järjestöille on osoitettava riittävää ja jatkuvaa rahoitustukea; kehottaa lisäämään rahoitustukea ja organisatorista tukea ohjelmille, joilla edistetään unionin ja kumppanimaiden välistä vaihtotoimintaa eri aloilla, kuten ammatillisessa koulutuksessa, uusyritysten luomisessa, pk-yritysten tukemisessa, terveydenhuollossa ja peruskoulutuksessa, sekä toimiin, jotka liittyvät puhtaaseen veteen, jätevedenpuhdistukseen ja jätehuoltoon;

25.

katsoo, että sukupuoleen perustuvaa syrjintää ei pidä suvaita eikä se sovi yhteen unionin arvojen kanssa; huomauttaa, että Daphne-ohjelman ja muita naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan torjuntaan tarkoitettuja varoja koskevien hakemusten hyväksymisaste on hälyttävän alhainen, ja aikoo varmistaa ohjelman rahoituksen lisäämisen; toteaa myös, että sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen on tehokas strategia sukupuolten tasa-arvon saavuttamiseksi ja syrjinnän torjumiseksi, ja kehottaa sisällyttämään sukupuolinäkökulman asiaa koskeviin unionin politiikkoihin ja meno-ohjelmiin; odottaa komission esittävän mahdollisimman varhaisessa vaiheessa puitteet sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiselle unionin talousarviossa;

26.

muistuttaa Euroopan naapuruuspolitiikan merkityksestä vahvistettaessa suhteita naapurimaihin, tuettaessa rauhanprosesseja ja edistettäessä taloudellista ja sosiaalista kasvua ja kestävää rajat ylittävää yhteistyötä; korostaa, että unionin ja Länsi-Balkanin alueen väliset lujat suhteet ovat elintärkeitä alueen vakauttamiselle ja alueen maiden liittymistä edeltävälle prosessille; palauttaa mieliin, että unionin talousarviorahoitus on räätälöitävä niin, että sillä vahvistetaan maiden kykyä jatkaa tarvittavia oikeudellisia, poliittisia, sosiaalisia ja taloudellisia uudistuksia ja etenkin lujitetaan julkishallinnon asianmukaista toimintaa ja tuetaan demokraattisten instituutioiden vakautta ja sopeutumiskykyä ja oikeusvaltion toteutumista;

Ympäristöhaasteisiin ja ilmastonmuutokseen vastaaminen

27.

korostaa, että vuoden 2020 talousarviossa on edistettävä merkittävästi ympäristöhaasteisiin ja ilmastonmuutokseen vastaamista, jotta tilanne saataisiin ajan tasalle ja unionin sitoumukset voitaisiin saavuttaa; palauttaa mieliin, että unioni on sitoutunut olemaan edelläkävijä siirryttäessä vähähiiliseen ja ilmastoneutraaliin kiertotalouteen, mutta pitää valitettavana, että se on jäämässä ilmastotavoitteistaan ja etenkin tavoitteesta, jonka mukaan se käyttäisi vuosina 2014–2020 ilmastotoimiin 20 prosenttia määrärahoistaan; pitää näin ollen ilmastomenojen merkittävää lisäystä keskeisen tärkeänä asiana unionin ilmastopolitiikan ja Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamisen edistämisen kannalta; katsoo, että ilmastotoimien valtavirtaistamista olisi edistettävä kaikilla unionin politiikan aloilla, ja se olisi optimoitava, ja tarvittaessa olisi otettava käyttöön ilmastotoimien ja kestävyyden testaaminen; pyytää lisäämään kaikkien asiaankuuluvien unionin ohjelmien määrärahoja sellaisten hankkeiden tukemiseksi, joista saadaan eurooppalaista lisäarvoa ja joilla edistetään puhtaaseen energiaan siirtymistä ja resurssitehokkuutta, kestävää vihreää ja sinistä taloutta sekä luonnonsuojelua, ja kehottaa kohdistamaan huomion luonnon monimuotoisuuteen, luontotyyppeihin ja uhanalaisiin lajeihin;

28.

korostaa, että unionin olisi asetettava Pariisin sopimuksen ratifiointi ja täytäntöönpano tulevien kauppasopimusten ennakkoehdoksi, jotta ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvät toimet olisivat johdonmukaisia ja tehokkaita; muistuttaa tässä yhteydessä 3. heinäkuuta 2018 ilmastodiplomatiasta antamastaan päätöslauselmasta (7) ja komissiolle esittämästään kehotuksesta tehdä kattava arviointi nykyisten vapaakauppasopimusten yhteensopivuudesta Pariisin sopimuksen sitoumusten kanssa; katsoo, että mikäli unionin kumppani ei täytä näitä sitoumuksia, komissio voisi keskeyttää väliaikaisesti tämän kumppanin kanssa tekemänsä sitoumukset unionin kaupan vapauttamisesta;

Vuoden 2020 menettelyä koskevat avoimet kysymykset

29.

olettaa, ettei Yhdistyneen kuningaskunnan ero unionista maaliskuussa 2019 vaikuta suoraan vuoden 2020 talousarvioon, sillä Yhdistynyt kuningaskunta jatkaa edelleen maksuja talousarvioon ja osallistuu sen toteuttamiseen; kehottaa komissiota kuitenkin arvioimaan kaikkia mahdollisia skenaarioita ja valmistautumaan niihin, jotta varmistettaisiin unionin talousarvion moitteeton varainhoito ja varautumissuunnitelma, määriteltäisiin selkeät sitoumukset ja pääpiirteittäiset mekanismit ja suojeltaisiin unionin talousarviota, jos Yhdistynyt kuningaskunta ei suorita maksujaan tai ei osallistu unionin talousarvion toteuttamiseen vuonna 2020;

30.

palauttaa mieliin, että komissio esittää vuoden 2019 talousarviota koskevissa yhteisissä päätelmissä määrärahojen lisäyksestä alaotsakkeessa 1 a lisätalousarvion avulla annetun parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen lausuman perusteella lisätalousarvion lisätäkseen Erasmus+ -ohjelman ja Horisontti 2020 -ohjelman määrärahoja heti, kun monivuotisen rahoituskehyksen tekninen mukautus vuodeksi 2020 on saatu keväällä 2019 päätökseen, jotta neuvosto ja parlamentti voivat käsitellä sen nopeasti;

31.

korostaa, että varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohdan perusteella vuotuisessa talousarviomenettelyssä on mahdollista ottaa uudelleen käyttöön kokonaan tai osittain toteutumatta jääneisiin tutkimushankkeisiin osoitetut vapautetut määrät hyödyttämään sitä tutkimusohjelmaa, johon hankkeet kuuluvat, asettamatta toteutukselle uusia ennakkoehtoja; pyytää komissiota raportoimaan erityisesti vapautuneista määristä tutkimusohjelmia varten ja esittämään kaikki tarpeelliset tiedot ja yksityiskohdat tähän artiklaan liittyen; pyytää neuvoston puheenjohtajavaltiota selventämään, ovatko kaikki jäsenvaltiot nyt ymmärtäneet täysin tämän artiklan; pyytää joka tapauksessa ottamaan tämän säännöksen ja siihen liittyvän menettelyn käyttöön vuoden 2020 talousarviomenettelyssä ja sisällyttämään sen alkajaisiksi talousarvioesitykseen;

32.

katsoo, että kansalaisten suoraan valitseman Euroopan parlamentin olisi budjettivallan käyttäjänä täytettävä poliittinen tehtävänsä ja esitettävä ehdotuksia pilottihankkeiksi ja valmistelutoimiksi, joista käyvät ilmi sen poliittiset tulevaisuudennäkymät; sitoutuu tässä yhteydessä itse ehdottamaan pilottihanke- ja valmistelutoimipakettia, joka laaditaan tiiviissä yhteistyössä kaikkien sen valiokuntien kanssa, jotta löydetään oikea tasapaino poliittisen tahdon ja teknisen toteutettavuuden välillä komission arvion mukaisesti;

o

o o

33.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle.

(1)  EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.

(2)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.

(3)  EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.

(4)  EUVL L 168, 7.6.2014, s. 105.

(5)  EUVL L 67, 7.3.2019.

(6)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0433.

(7)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0280.


21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/585


P8_TA(2019)0212

Yhteisen kriisinratkaisuneuvoston jäsenen nimittäminen

Euroopan parlamentin päätös 14. maaliskuuta 2019 komission ehdotuksesta yhteisen kriisinratkaisuneuvoston jäsenen nimittämisestä (N8-0021/2019 – C8-0042/2019 – 2019/0901(NLE))

(Hyväksyntä)

(2021/C 23/83)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon 30. tammikuuta 2019 annetun komission ehdotuksen Sebastiano Laviolan nimittämisestä yhteisen kriisinratkaisuneuvoston jäseneksi (N8-0021/2019),

ottaa huomioon yhdenmukaisten sääntöjen ja yhdenmukaisen menettelyn vahvistamisesta luottolaitosten ja tiettyjen sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua varten yhteisen kriisinratkaisumekanismin ja yhteisen kriisinratkaisurahaston puitteissa sekä asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta 15. heinäkuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 806/2014 56 artiklan 6 kohdan (1),

ottaa huomioon työjärjestyksen 122 a artiklan,

ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0148/2019),

A.

ottaa huomioon, että asetuksen (EU) N:o 806/2014 56 artiklan 4 kohdassa säädetään, että asetuksen 43 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut jäsenet nimitetään ansioiden, pätevyyden, pankkitoiminta- ja rahoituskysymysten tuntemuksen sekä rahoitusalan valvonnan ja sääntelyn ja pankkien kriisinratkaisun kannalta merkityksellisen kokemuksen perusteella;

B.

ottaa huomioon, että huolimatta asetuksen (EU) N:o 806/2014 56 artiklan 4 kohdan mukaisista velvoitteista ja huolimatta parlamentin lukuisista kehotuksista kunnioittaa sukupuolten tasapuolista edustusta ehdokkaiden luetteloa esitettäessä kaikki ehdokkaat olivat miehiä, ja pitää tätä valitettavana; pitää valitettavana, että naiset ovat edelleen aliedustettuina johtotehtävissä pankki- ja rahoituspalvelujen alalla, ja vaatii kunnioittamaan tätä kehotusta seuraavan nimityksen yhteydessä; katsoo, että kaikkien EU:n ja kansallisten toimielinten ja elinten olisi toteutettava konkreettisia toimenpiteitä sukupuolten välisen tasapainon varmistamiseksi;

C.

ottaa huomioon, että komissio hyväksyi 7. joulukuuta 2018 asetuksen (EU) N:o 806/2014 56 artiklan 6 kohdan mukaisesti lopullisen luettelon ehdokkaista 43 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuiksi kriisinratkaisuneuvoston jäseniksi;

D.

ottaa huomioon, että asetuksen (EU) N:o 806/2014 56 artiklan 6 kohdan mukaisesti ehdokasluettelo toimitettiin parlamentille;

E.

ottaa huomioon, että komissio hyväksyi 30. tammikuuta 2019 ehdotuksen Sebastiano Laviolan nimittämisestä yhteisen kriisinratkaisuneuvoston jäseneksi ja kriisinratkaisupolitiikan kehittämisestä ja koordinoinnista vastaavan johtokunnan jäseneksi ja toimitti tämän ehdotuksen parlamentille;

F.

ottaa huomioon, että talous- ja raha-asioiden valiokunta arvioi kriisinratkaisuneuvoston jäseneksi ehdotetun ehdokkaan pätevyyttä ja etenkin asetuksen (EU) N:o 806/2014 56 artiklan 4 kohdassa vahvistettujen edellytysten täyttymistä;

G.

ottaa huomioon, että valiokunta järjesti 26. helmikuuta 2019 kuulemisen, jossa ehdokas Sebastiano Laviola antoi lausuman ja vastasi valiokunnan jäsenten esittämiin kysymyksiin;

1.

hyväksyy komission ehdotuksen nimittää Sebastiano Laviola yhteisen kriisinratkaisuneuvoston jäseneksi viiden vuoden toimikaudeksi;

2.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, komissiolle ja jäsenvaltioiden hallituksille.

(1)  EUVL L 225, 30.7.2014, s. 1.


21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/587


P8_TA(2019)0213

Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsenen nimittäminen

Euroopan parlamentin päätös 14. maaliskuuta 2019 neuvoston suosituksesta Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsenen nimittämisestä (05940/2019 – C8-0050/2019 – 2019/0801(NLE))

(Kuuleminen)

(2021/C 23/84)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon 11. helmikuuta 2019 päivätyn neuvoston suosituksen (05940/2019) (1),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 283 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan, jonka mukaisesti Eurooppa-neuvosto on kuullut parlamenttia (C8-0050/2019),

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan N:o 4 ja erityisesti sen 11.2 artiklan,

ottaa huomioon työjärjestyksen 122 artiklan,

ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0144/2019),

A.

ottaa huomioon, että Eurooppa-neuvosto kuuli 14. helmikuuta 2019 päivätyllä kirjeellä Euroopan parlamenttia Philip R. Lanen nimittämisestä Euroopan keskuspankin johtokunnan jäseneksi kahdeksan vuoden pituiseksi toimikaudeksi 1. kesäkuuta 2019 alkaen;

B.

ottaa huomioon, että talous- ja raha-asioiden valiokunta arvioi ehdokkaan pätevyyttä ja etenkin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 283 artiklan 2 kohdassa vahvistettujen edellytysten ja 130 artiklassa asetetun EKP:n täydellisen riippumattomuuden vaatimuksen täyttymistä; ottaa huomioon, että arviointia varten valiokunta sai ehdokkaalta ansioluettelon sekä vastaukset hänelle toimitettuun kysymyslomakkeeseen;

C.

ottaa huomioon, että tämän jälkeen valiokunta järjesti 26. helmikuuta 2019 kuulemisen, jossa ehdokas antoi lausuman ja vastasi valiokunnan jäsenten esittämiin kysymyksiin;

D.

ottaa huomioon, että vaikka Euroopan parlamentti on useaan kertaan pyytänyt neuvostoa korjaamaan sukupuolten välisen tasapainon puutteen EKP:n johtokunnassa, Eurooppa-neuvosto ei ole valitettavasti ottanut tätä pyyntöä vakavasti, ja vaatii, että pyyntöä noudatetaan seuraavan nimityksen yhteydessä; toteaa, että naiset ovat edelleen aliedustettuina pankki- ja rahoituspalvelualan johtotehtävissä; katsoo, että kaikkien EU:n ja kansallisten toimielinten ja elinten olisi toteutettava konkreettisia toimenpiteitä sukupuolten välisen tasapainon varmistamiseksi;

1.

antaa myönteisen lausunnon neuvoston suosituksesta nimittää Philip R. Lane Euroopan keskuspankin johtokunnan jäseneksi;

2.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle ja jäsenvaltioiden hallituksille.

(1)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.


21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/588


P8_TA(2019)0214

Euroopan pankkiviranomaisen puheenjohtajan nimittäminen

Euroopan parlamentin päätös 14. maaliskuuta 2019 Euroopan pankkiviranomaisen puheenjohtajan nimittämisestä (N8-0028/2019 – C8-0052/2019 – 2019/0902(NLE))

(Hyväksyntä)

(2021/C 23/85)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon, että Euroopan pankkiviranomaisen hallintoneuvosto nimitti 19. helmikuuta 2019 José Manuel Campan Euroopan pankkiviranomaisen puheenjohtajaksi (C8-0052/2019),

ottaa huomioon Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/78/EY kumoamisesta 24. marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1093/2010 48 artiklan 2 kohdan (1),

ottaa huomioon työjärjestyksen 122 a artiklan,

ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0146/2019),

A.

ottaa huomioon, että asetuksen (EU) N:o 1093/2010 48 artiklan 2 kohdassa säädetään, että Euroopan pankkiviranomaisen puheenjohtaja nimitetään avoimella valintamenettelyllä ansioiden, pätevyyden, finanssilaitosten ja finanssimarkkinoiden tuntemuksen sekä finanssivalvonnan ja finanssialan sääntelyn kannalta merkityksellisen kokemuksen perusteella;

B.

ottaa huomioon, että Euroopan pankkiviranomainen julkaisi 12. joulukuuta 2018 ilmoituksen viranomaisen puheenjohtajan avoinna olevasta toimesta; ottaa huomioon, että hakemusten jättämisen määräaika oli 11. tammikuuta 2019;

C.

ottaa huomioon, että 5. helmikuuta 2019 Euroopan pankkiviranomaisen hallintoneuvosto hyväksyi lopullisen luettelon ehdokkaista viranomaisen puheenjohtajan tehtävään;

D.

ottaa huomioon, että Euroopan pankkiviranomaisen hallintoneuvosto valitsi 19. helmikuuta 2019 José Manuel Campan Euroopan pankkiviranomaisen puheenjohtajaksi ja ilmoitti siitä Euroopan parlamentille;

E.

ottaa huomioon, että talous- ja raha-asioiden valiokunta arvioi pankkiviranomaisen hallintoneuvoston valitseman ehdokkaan pätevyyttä ja etenkin asetuksen (EU) N:o 1093/2010 48 artiklan 2 kohdassa vahvistettujen edellytysten täyttymistä;

F.

ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunta järjesti 26. helmikuuta 2019 José Manuel Campan kuulemistilaisuuden, jossa tämä esitti avauspuheenvuoron ja vastasi sitten valiokunnan jäsenten kysymyksiin;

G.

ottaa huomioon, että vaikka Euroopan parlamentti on nimitysten yhteydessä useaan otteeseen kehottanut noudattamaan ehdokasluettelossa sukupuolten välistä tasapainoa, kaikki ehdokkaat olivat miehiä, ja pitää tätä valitettavana; vaatii, että tätä kehotusta noudatetaan seuraavan nimityksen yhteydessä; toteaa, että naiset ovat edelleen aliedustettuina pankki- ja rahoituspalvelualan johtotehtävissä; katsoo, että kaikkien EU:n ja kansallisten toimielinten ja elinten olisi toteutettava konkreettisia toimenpiteitä sukupuolten välisen tasapainon varmistamiseksi;

1.

hyväksyy José Manuel Campan nimittämisen Euroopan pankkiviranomaisen puheenjohtajaksi viiden vuoden ajaksi;

2.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle, komissiolle, Euroopan pankkiviranomaiselle ja jäsenvaltioiden hallituksille.

(1)  EUVL L 331, 15.12.2010, s. 12.


21.1.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/590


P8_TA(2019)0218

Euroopan valuuttarahaston perustaminen

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan valuuttarahaston perustamisesta (COM(2017)0827 – 2017/0333R(APP))

(2021/C 23/86)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston asetukseksi Euroopan valuuttarahaston perustamisesta (COM(2017)0827),

ottaa huomioon 16. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin nykyisen toimielinrakenteen mahdollisista kehityskuluista ja mukautuksista (1),

ottaa huomioon 16. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin toiminnan parantamisesta hyödyntämällä Lissabonin sopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia (2),

ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan alueiden komitean lausunnon talous- ja rahaliittoa (EMU) koskevista uudistusehdotuksista,

ottaa huomioon euroryhmän puheenjohtajan 25. kesäkuuta 2018 päivätyn kirjeen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle talous- ja rahaliiton syventämisestä entisestään ja 29. kesäkuuta 2018 annetun eurohuippukokouksen julkilausuman Euroopan vakausmekanismin uudistamisesta,

ottaa huomioon euroryhmän 4. joulukuuta 2018 EU-johtajille antaman raportin talous- ja rahaliiton syventämisestä,

ottaa huomioon 14. joulukuuta 2018 annetun eurohuippukokouksen julkilausuman,

ottaa huomioon 14. marraskuuta 2018 annetun yhteisen kannan komission ja Euroopan vakausmekanismin tulevasta yhteistyöstä,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankin (EKP) 11. huhtikuuta 2018 antaman lausunnon ehdotuksesta asetukseksi Euroopan valuuttarahaston perustamisesta (3),

ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen 18. syyskuuta 2018 antaman lausunnon nro 2/2018 unionin oikeusperustaan sisältyvän Euroopan valuuttarahaston perustamisesta 6 päivänä joulukuuta 2017 annettuun ehdotukseen liittyvistä tarkastus- ja tilivelvollisuusnäkökohdista,

ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan, komission puheenjohtajan, euroryhmän puheenjohtajan, EKP:n pääjohtajan ja Euroopan parlamentin puhemiehen 22. kesäkuuta 2015 antaman kertomuksen Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistelystä, komission 1. maaliskuuta 2017 antaman valkoisen kirjan Euroopan tulevaisuudesta ja komission 31. toukokuuta 2017 antaman pohdinta-asiakirjan talous- ja rahaliiton syventämisestä,

ottaa huomioon 12. kesäkuuta 2013 antamansa päätöslauselman unionin demokraattisen päätöksenteon vahvistamisesta tulevaisuuden talous- ja rahaliitossa (4),

ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2014 antamansa päätöslauselman tutkimuksesta troikan (EKP, komissio ja IMF) roolista ja toiminnoista euroalueen ohjelmamaiden osalta (5),

ottaa huomioon 16. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman euroalueen budjettikapasiteetista (6),

ottaa huomioon 30. toukokuuta 2018 antamansa päätöslauselman monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 ja omista varoista (7),

ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 5 kohdan,

ottaa huomioon budjettivaliokunnan ja talous- ja raha-asioiden valiokunnan työjärjestyksen 55 artiklan mukaisesti järjestämät yhteiskokoukset,

ottaa huomioon budjettivaliokunnan ja talous- ja raha-asioiden valiokunnan väliaikaisen mietinnön sekä talousarvion valvontavaliokunnan ja perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan lausunnot (A8-0087/2019),

A.

ottaa huomioon, että euron käyttöönotto on yksi Euroopan yhdentymisen tärkeimmistä poliittisista saavutuksista ja talous- ja rahaliiton rakentamisen kulmakivi;

B.

ottaa huomioon, että finanssi- ja talouskriisi on paljastanut euron rakenteen heikkoudet ja korostanut kiireellistä tarvetta talous- ja rahaliiton nopeaan syventämiseen ja sen demokraattisen vastuuvelvollisuuden ja avoimuuden vahvistamiseen;

C.

ottaa huomioon, että euro tarjoaa EU:n kansalaisille suojaa ja mahdollisuuksia; katsoo, että vahva ja vakaa euroalue on olennaisen tärkeä siihen kuuluville maille ja koko EU:lle;

D.

ottaa huomioon, että yhteisvaluutta-alueen jäsenyys edellyttää yhteisten sääntöjen ja velvoitteiden, joita on asetettu esimerkiksi vakaus- ja kasvusopimuksessa, noudattamista sekä yhteisiä välineitä, joilla vastataan vakaviin talouden ja rahoitusmarkkinoiden häiriöihin sekä edistetään vastuullisuutta, solidaarisuutta ja ylöspäin suuntautuvaa sosioekonomista lähentymistä; ottaa huomioon, että Euroopan vakausmekanismin perustamisesta tehdyssä sopimuksessa (EVM-sopimus) luodaan selkeä yhteys Euroopan makrotalouden valvontamekanismeihin, erityisesti vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjen noudattamiseen, mukaan lukien sen joustolausekkeet, sekä kestävien ja osallistavien rakenneuudistusten toteuttamiseen; ottaa huomioon, että riskien vähentämisen ja riskien jakamisen olisi kuljettava käsi kädessä syvennettäessä talous- ja rahaliittoa;

E.

ottaa huomioon, että Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) perustaminen ja sen myöhempi muuttuminen Euroopan vakausmekanismiksi (EVM) ovat olleet merkittävässä asemassa pyrittäessä luomaan eurooppalainen kriisinhallintamekanismi, joka auttaa vahvistamaan talous- ja rahaliittoa ja antamaan rahoitusapua useille kriisin koettelemille Euroopan maille;

F.

ottaa huomioon, että EVM:n hallitustenvälinen luonne vaikuttaa sen päätöksentekoprosessiin ja erityisesti sen kykyyn reagoida nopeasti taloudellisiin ja rahoitushäiriöihin;

G.

katsoo, että EVM:n tulevaa sisällyttämistä EU:n lainsäädäntökehykseen olisi edelleen pidettävä osana talous- ja rahaliiton viimeistelyhanketta;

H.

ottaa huomioon, että Euroopan ja talous- ja rahaliiton tulevaisuudesta parhaillaan käytävässä keskustelussa on tuotu esiin jäsenvaltioiden erilaiset poliittiset näkemykset EVM:n pitkän aikavälin tulevaisuudesta, mutta se tarjoaa myös hyvän perustan tärkeälle ensimmäiselle askeleelle kohti sen roolin vahvistamista, sen rahoitusvälineiden kehittämistä sekä sen tehokkuuden ja demokraattisen vastuuvelvollisuuden parantamista osana EVM:n uudistusta; katsoo, että talous- ja rahaliiton syventämisestä käytävässä keskustelussa olisi saatava aikaan poliittinen ratkaisu EVM:n uudistamiseksi;

I.

katsoo, että lyhyellä aikavälillä EVM:n uudistuksella olisi edistettävä pankkiunionia ja tarjottava asianmukainen yhteinen varautumisjärjestely yhteiselle kriisinratkaisurahastolle;

1.

ottaa huomioon komission 6. joulukuuta 2017 antaman ehdotuksen neuvoston asetukseksi Euroopan valuuttarahaston perustamisesta ja pitää sitä hyödyllisenä panoksena meneillään olevaan keskusteluun Euroopan tulevaisuudesta, talous- ja rahaliiton syventämisestä ja Euroopan vakausmekanismin uudistamisesta; on tyytyväinen erityisesti komission ehdotukseen EVM:n sisällyttämisestä EU:n oikeusjärjestykseen;

2.

toteaa, että uudistetun EVM:n tehtävät kuuluvat talouspolitiikan alaan ja että nimi ”Euroopan valuuttarahasto” voisi olla harhaanjohtava; toteaa, että EKP ehdotti 11. huhtikuuta 2018 antamassaan lausunnossa, että EVM:n seuraaja säilyttäisi nimen ”Euroopan vakausmekanismi” (EVM); kehottaa edellä mainitun perusteella arvioimaan asianmukaisesti ja perusteellisesti uudistetun EVM:n nimen valinnasta aiheutuvia seurauksia, jotta voidaan varmistaa mahdollisimman vähäinen vaikutus uudistetun EVM:n toiminnan sujuvuuteen; ehdottaa, että EVM säilyttää nykyisen nimensä, joka tunnetaan pääomamarkkinoilla, ja tekee siten selväksi, että euroalueen rahapolitiikka kuuluu edelleen EKP:n toimivaltaan;

3.

korostaa, että talous- ja rahaliiton moitteetonta toimintaa tukee ”hätärahoittajana” toimivan laitoksen olemassaolo; panee tässä yhteydessä merkille, että EVM on antanut myönteisen panoksen pyrittäessä vastaamaan talous- ja rahaliiton institutionaalisen rakenteen heikkouksiin, erityisesti antamalla rahoitusapua useille maailmanlaajuisen finanssikriisin ja julkisen talouden velkakriisin koettelemille jäsenvaltioille;

4.

palauttaa mieliin aiemmat kantansa, joissa puolletaan EVM:n sisällyttämistä EU:n oikeudelliseen kehykseen, mikä tekisi siitä täysipainoisen EU:n elimen; katsoo, että tässä sisällyttämisessä olisi myös otettava huomioon kansallisten parlamenttien rooli ja sisällyttämistä olisi edelleen pidettävä osana talous- ja rahaliiton viimeistelyhanketta; katsoo, että tällainen yhdentyminen mahdollistaisi hallinnoimisen yhteisömenetelmän mukaisesti, varmistaisi finanssipolitiikan sääntöjen ja velvoitteiden täydellisen johdonmukaisuuden, helpottaisi talous- ja finanssipolitiikan koordinointia sekä lisäisi demokraattista legitiimiyttä ja vastuuvelvollisuutta Euroopan parlamentin kautta;

5.

korostaa, että jos tulevaisuudessa otetaan käyttöön EU:n talousarviovaroja, parlamentilla olisi oltava poliittinen valta käyttää kaikkia EVM:n talousarvioon sovellettavia valvontaoikeuksia vastuuvapausmenettelyn yhteydessä; toteaa, että tällaisessa tapauksessa Euroopan tilintarkastustuomioistuin olisi katsottava riippumattomaksi ulkoiseksi tarkastajaksi ja sille olisi annettava selkeä ja virallinen asema vastuuvapausmenettelyssä;

6.

palauttaa mieliin kansallisten parlamenttien julkista taloutta ja demokratiaa koskevat valvontaoikeudet; katsoo, että kansallisten parlamenttien ja Euroopan parlamentin suorittamaa uudistetun EVM:n valvontaa olisi edelleen parannettava; katsoo, että kansallisilla parlamenteilla olisi oltava oikeus saada tietoja uudistetun EVM:n toiminnoista ja käydä vuoropuhelua uudistetun EVM:n toimitusjohtajan kanssa;

7.

panee merkille, että komission ehdotus on herättänyt vilkasta keskustelua sen poliittisista, taloudellisista ja oikeudellisista vaikutuksista; korostaa kuitenkin, että tämä keskustelu EVM:n institutionaalisen kehyksen pitkän aikavälin visiosta ei saisi viivästyttää kiireellisesti tarvittavia toimia, joilla vahvistetaan ja toimeenpannaan talous- ja rahaliiton demokraattista vastuuvelvollisuutta ja sen valmiuksia edistää rahoitusvakautta ja lähentymistä sekä reagoida talouden häiriöihin; kehottaa siksi toteuttamaan lyhyellä aikavälillä merkityksellisen EVM:n uudistuksen tarkistamalla EVM:ia koskevaa sopimusta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta pidemmälle menevää kehitystä tulevaisuudessa;

8.

korostaa, että uudistetun EVM:n ensisijaisena tehtävänä olisi jatkossakin oltava siirtymäkauden rahoitusavun antaminen sitä tarvitseville jäsenvaltioille erityisten ehtojen pohjalta, joista on sovittu sopeutusohjelmissa, ja ottaen huomioon aiemmista komission, Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja EKP:n hallinnoimista rahoitustukiohjelmista saadut kokemukset; korostaa, että uudistetulla EVM:lla on oltava tähän tarkoitukseen riittävä kapasiteetti; vastustaa näin ollen kaikkia pyrkimyksiä muuttaa uudistettu EVM ainoastaan pankkeja palvelevaksi välineeksi tai vähentää sen taloudellisia valmiuksia tukea jäsenvaltioita;

9.

muistuttaa, että EVM:n käytettävissä olevien rahoitusvälineiden olisi myös oltava uudistetun EVM:n käytettävissä ja niitä olisi parannettava sitä varten, ja niihin olisi sisällyttävä mahdollisuus tarjota riittävää ennalta varautuvaa rahoitustukea, joka antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden saada tukea ennen kuin ne kohtaavat suuria vaikeuksia saada varoja pääomamarkkinoilta; puoltaa sitä, että ennalta varautuvan ehdollisen luoton saannin olisi oltava käytettävissä aiesopimuksen pohjalta ja sovellettavien perusteiden mukaisesti; toteaa, että näitä rahoitusvälineitä on käytettävä jäsenvaltioiden auttamiseksi vakavissa talous- ja rahoitushäiriötilanteissa; palauttaa mieliin, että jäsenvaltioille annettavaa taloudellista apua voidaan täydentää tulevalla lähentymistä ja kilpailukykyä edistävällä talousarviovälineellä, jotta edistetään euroalueen taloudellista ja rahoituksellista vakautta, investointeja ja ylöspäin tapahtuvaa sosioekonomista lähentymistä;

10.

painottaa, että talous- ja rahaliitto käsittää kaikki EU:n jäsenvaltiot, joiden on Tanskaa ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa lukuun ottamatta otettava käyttöön euro ja liityttävä euroalueeseen, ja että tulevan EVM:n olisi näin ollen oltava avoin kaikkien EU:n jäsenvaltioiden osallistumiselle;

11.

katsoo, että uudistetulla EVM:lla olisi oltava näkyvämpi rooli rahoitustukiohjelmien hallinnoinnissa komission rinnalla ja tiiviissä yhteistyössä EKP:n kanssa, millä varmistetaan, että EU:n institutionaalisella kehyksellä on tarvittaessa enemmän autonomiaa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asianmukaisia kumppanuuksia muiden laitosten, erityisesti IMF:n, kanssa;

12.

painottaa, että uudistetulla EVM:lla olisi oltava oma asiantuntemus sen perussäännön edellyttämien osatekijöiden tuottamiseksi ja arvioimiseksi; korostaa kuitenkin, että EVM:n tekemien rahoitustukipyyntöjen arviointi ja sen sopeutusohjelmien suunnittelua koskeva päätöksenteko yhteistyössä muiden laitosten kanssa ei saisi millään tavoin korvata tavanomaista makrotalous- ja finanssivalvontaa, josta määrätään EU:n finanssipoliittisissa säännöissä ja asetuksissa, eikä se saisi olla päällekkäistä sen kanssa, sillä valvonnan on säilyttävä komission yksinomaisessa toimivallassa;

13.

katsoo, että mahdollisissa tulevissa sopeutusohjelmissa olisi otettava huomioon ehdotettujen toimenpiteiden sosiaaliset vaikutukset, ja näitä olisi verrattava myös niihin pitkäaikaisvaikutuksiin, joita olisi politiikan muuttumattomuudella, kun otetaan huomioon edeltävä asianmukainen sosiaalisten vaikutusten arviointi;

14.

korostaa tarvetta varmistaa, että uudistetussa EVM:ssa on käytössä tehokas päätöksentekoprosessi, erityisesti kiireellisissä tilanteissa; kehottaa tässä yhteydessä arvioimaan nykyistä hallintorakennetta;

15.

kehottaa toteuttamaan nopeasti EVM:n uudistuksen, jossa määritellään uudelleen myös sen rooli, tehtävät ja rahoitusvälineet, jotta uudistettu EVM voi tarjota maksuvalmiustukea kriisinratkaisutapauksissa ja toimia kriisinratkaisurahastoa tukevana varautumisjärjestelynä; pyytää, että yhteinen varautumisjärjestely otetaan käyttöön mahdollisimman pian, vuoteen 2020 mennessä, soveltaen sovittuja edellytyksiä ja joka tapauksessa ennen vuotta 2024;

16.

korostaa riskejä, jotka aiheutuvat pankkiunionin syventämisen viivästymisestä; on tyytyväinen päätelmiin, jotka esitettiin euroryhmän 4. joulukuuta 2018 EU-johtajille antamassa talous- ja rahaliiton syventämistä koskevassa raportissa, joka hyväksyttiin kaikilta osin 14. joulukuuta 2018 pidetyssä eurohuippukokouksessa; pitää erityisen myönteisenä yhteistä kriisinratkaisurahastoa tukevan yhteisen varautumisjärjestelyn käyttöönoton aikaistamista edellyttäen, että riskien vähentämisessä on edistytty riittävästi, mitä arvioidaan vuonna 2020, ja EVM:n uudistusta koskevien pääpiirteiden hyväksymistä; muistuttaa aiemmasta kannastaan, jonka mukaan eurooppalainen talletussuojajärjestelmä on saatava valmiiksi, ja toteaa, että riskien vähentämisen ja riskien jakamisen olisi kuljettava käsi kädessä; panee merkille, että tulevan euroalueen talousarvion ja vakautusjärjestelyn osalta ei ole saatu aikaan välittömiä tuloksia, mutta panee kuitenkin tyytyväisenä merkille valtuutuksen työskennellä lähentymistä ja kilpailukykyä koskevan talousarviovälineen kehittämiseksi; painottaa, että riskien vähentämisen alalla on edistytty merkittävästi; muistuttaa myös, että Euroopan parlamentti on tehnyt merkittäviä panostuksia tämän mahdollistamiseksi erityisesti niin kutsutun pankkipaketin ja järjestämättömien lainojen varautumisjärjestelyjen osalta;

17.

ehdottaa, että laaditaan EVM:n ja Euroopan parlamentin välinen, välittömästi voimaan tuleva väliaikaisen yhteistyöpöytäkirjan pöytäkirja, jolla parannetaan toimielinten välistä vuoropuhelua ja lisätään EVM:n avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä täsmennetään parlamentin ja sen jäsenten oikeudet, jotka koskevat uudistetulle EVM:lle esitettäviä kysymyksiä, säännöllisiä kuulemisia, nimitysoikeuksia ja asianmukaisia talousarvion valvontaoikeuksia; toistaa pyyntönsä toimielinten välisestä talouden ohjausta ja hallintaa koskevasta järjestelystä; korostaa, että Euroopan parlamentin olisi suoritettava uudistetun EVM:n toimitusjohtajan valinta ja tämän olisi raportoitava Euroopan parlamentille neuvoston ehdotuksen mukaisesti; kehottaa varmistamaan sukupuolten välisen tasapainon uudistetun EVM:n hallintoelinten kokoonpanossa;

18.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle, komissiolle, neuvostolle, euroryhmälle, Euroopan keskuspankille, Euroopan vakausmekanismin toimitusjohtajalle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)  EUVL C 252, 18.7.2018, s. 201.

(2)  EUVL C 252, 18.7.2018, s. 215.

(3)  EUVL C 220, 25.6.2018, s. 2.

(4)  EUVL C 65, 19.2.2016, s. 96.

(5)  EUVL C 378, 9.11.2017, s. 182.

(6)  EUVL C 252, 18.7.2018, s. 235.

(7)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0226.