—

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) ja erityisesti sen 3 artiklan 3 kohdan,

—

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 9 artiklan, jossa unionia vaaditaan edistämään korkeaa työllisyystasoa, takaamaan riittävä sosiaalinen suojelu, torjumaan sosiaalista syrjäytymistä sekä takaamaan korkeatasoinen koulutus ja ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu,

—

ottaa huomioon 7. joulukuuta 2015 annetut neuvoston päätelmät yhteisötalouden edistämisestä Euroopan taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen veturina,

—

ottaa huomioon 2. kesäkuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Yhteistyötaloutta koskeva eurooppalainen toimintasuunnitelma” (COM(2016)0356),

—

ottaa huomioon 27. maaliskuuta 2014 annetun komission tiedonannon Euroopan talouden pitkäaikaisesta rahoituksesta (COM(2014)0168),

—

ottaa huomioon 12. joulukuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Toimintasuunnitelma: eurooppalainen yhtiöoikeus sekä yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä – nykyaikainen oikeudellinen kehys aiempaa sitoutuneemmille osakkeenomistajille ja kestävää liiketoimintaa harjoittaville yrityksille” (COM(2012)0740),

—

ottaa huomioon 3. lokakuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Toinen sisämarkkinoiden toimenpidepaketti – Yhdessä uuteen kasvuun” (COM(2012)0573),

—

ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (COM(2010)2020),

—

ottaa huomioon työmarkkinoilta syrjäytyneiden aktiivisen osallisuuden edistämisestä 3. lokakuuta 2008 annetun komission suosituksen (1),

—

ottaa huomioon 25. kesäkuuta 2008 annetun komission tiedonannon ”Pienet ensin – Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukeva aloite (’Small Business Act’)” (COM(2008)0394) ja komission työohjelmat vuosiksi 2008 ja 2009,

—

ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2006 annetun komission tiedonannon ”Kasvua ja työllisyyttä edistävän Lissabonin ohjelman täytäntöönpano – Omistajanvaihdos – Jatkuvuutta uudella alulla” (COM(2006)0117),

—

ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2002 annetun komission tiedonannon työntekijöiden taloudellisen osallistumisen edistämisestä (COM(2002)0364) ja 5. kesäkuuta 2003 kyseisestä aiheesta antamansa päätöslauselman (2),

—

ottaa huomioon 21. lokakuuta 2010 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon ”Työntekijöiden rahoitusosakkuus Euroopassa”,

—

ottaa huomioon 15. tammikuuta 2013 antamansa päätöslauselman työntekijöille tiedottamisesta ja heidän kuulemisestaan sekä rakennemuutoksen ennakoinnista ja hallitsemisesta (3),

—

ottaa huomioon 14. tammikuuta 2014 antamansa päätöslauselman työntekijöiden rahoitusosakkuudesta yritysten tuloksissa (4) sekä talous- ja raha-asioiden valiokunnan lausunnon (2013/2127(INI)),

—

ottaa huomioon parlamentin työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan pyytämän tutkimuksen työntekijöiden rahoitusosakkuudesta yritysten tuloksissa, joka julkaistiin syyskuussa 2012,

—

ottaa huomioon 8. kesäkuuta 2017 julkaistun pääomamarkkinaunionia koskevan toimintasuunnitelman väliarvioinnin (COM(2017)0292),

—

ottaa huomioon komission pilottihankkeen ”työntekijäomistuksen ja työntekijöiden osallistumisen edistäminen”, jonka lopullinen versio julkaistiin vuonna 2014,

—

ottaa huomioon Berliinin vapaan yliopiston lokakuussa 2009 julkaiseman Pepper IV -kertomuksen ”Benchmarking of employee participation in profits and enterprise results in the member and candidate countries of the European Union”,

—

ottaa huomioon Berliinin vapaan yliopiston kesäkuussa 2006 julkaiseman Pepper III -kertomuksen ”Promotion of employee participation in profits and enterprise results in the new member and candidate countries of the European Union”,

—

ottaa huomioon 18. joulukuuta 2003 annetun riippumattomien asiantuntijoiden korkean tason työryhmän kertomuksen työntekijöiden osakkuuden lisäämisen rajat ylittävistä esteistä kansainvälisissä yrityksissä,

—

ottaa huomioon komission tammikuussa 1997 julkaiseman Pepper II -kertomuksen ”Voittopalkkiojärjestelmien edistäminen (mukaan lukien pääomaosakkuus) jäsenvaltioissa” (COM(1996)0697),

—

ottaa huomioon komission ja yliopistollisen Eurooppa-instituutin maaliskuussa 1991 julkaiseman Pepper I -kertomuksen ”Promotion of employee participation in profits and enterprise results”,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

—

ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön (A8-0293/2018),

A.

toteaa, että työnantajan valittavissa on useita työntekijöiden taloudellisen osallistumisen malleja: voitonjako, yksittäisten työntekijöiden osakkeenomistus, työntekijöiden omistus osuuskuntamalleissa sekä palkansaajarahastosuunnitelmat (ESOP);

B.

toteaa, että yksittäisen yrityksen ja sen työntekijöiden on valittava huolellisesti sopivin työntekijöiden taloudellisen osallistumisen malli ottaen asianmukaisesti huomioon erityiset kansalliset verotussäännöt ja alakohtaiset olosuhteet, ja että malli riippuu etupäässä yrityksen koosta, toiminnasta ja asemasta etenkin, jos kyseessä on pörssiyhtiö; toteaa, että ei ole tarkoituksenmukaista kehittää työntekijöiden taloudelliselle osallistumiselle kattavaa yhtenäismallia EU:n tasolla;

C.

toteaa, että Euroopan yritystutkimuksen 2013 (5) tietojen mukaan työntekijöiden taloudellisen osallistumisen mallit voivat olla hyvin erilaisia yritysten ominaisuuksien mukaisesti; toteaa, että 62 prosenttia eurooppalaista yrityksistä käyttää jonkinlaista vaihtelevaa palkkaa, 30 prosenttia voitonjakoa ja 25 prosenttia ryhmän suoritukseen sidottua palkkaa; toteaa, että viisi prosenttia yrityksistä käyttää osakkuusjärjestelmiä; toteaa, että tällaisia työntekijöiden taloudellisen osallistumisen malleja käytetään enemmän yksityisellä kuin julkisella sektorilla (joitakin kansallisia poikkeuksia lukuun ottamatta) ja tietyillä talouden aloilla, erityisesti tieto- ja viestintätekniikan alalla sekä rahoitus-, vakuutus- ja konsultointialalla; toteaa, että suuret yritykset käyttävät työntekijöiden taloudellisen osallistumisen malleja todennäköisemmin kuin pk-yritykset ja että ne ovat yleisempiä myös ulkomaisissa osakeyhtiöissä tai monikansallisissa yrityksissä ja yrityksissä, jotka sijaitsevat taloudellisesti (6) keskeisillä tai edistyneillä alueilla;

D.

toteaa, että palkansaajarahastosuunnitelmat ovat työntekijöiden taloudellisen osallistumisen malleja, joissa käytettävä välittäjäyhteisö voi käyttää äänioikeutta tai harjoittaa muunlaista hallintoa työntekijöiden hyväksi ja työntekijät voivat vapaaehtoisesti valita niitä;

E.

toteaa, että työntekijöiden taloudellisen osallistumisen mallit, joissa työntekijät osallistuvat kuulemisiin ja päätöksentekoon, hyödyttävät todistetusti (7) sekä työntekijöitä että yritystä esimerkiksi kestävän hallinnon, avoimuuden, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun, työnantajien ja työntekijöiden keskinäisen kunnioituksen ja muiden tekijöiden kautta, joita ovat esimerkiksi palvelukseenotto, työsuhteen jatkuminen, motivaatio, työtyytyväisyys ja ammattitaidon kehittäminen sekä yleinen tuloksellisuus ja kannattavuus;

F.

toteaa, että työntekijöiden osallistuminen päätöksentekoon voi parantaa organisaation suorituskykyä ja työntekijöiden työelämän laatua ja sitä voidaan käyttää myös työpaikan innovointivälineenä (8) omistajuuden tunteen edistämiseen, tiedonkulun parantamiseen yrityksessä sekä työnantajien ja työntekijöiden välisen luottamuksen lisäämiseen;

G.

toteaa, että työntekijöiden taloudellisen osallistumisen malleilla voi olla myönteisiä vaikutuksia jäsenvaltioiden talouteen, sillä ne tukevat yrityksiä, pk-yritykset mukaan luettuina, ja työmarkkinoita; katsoo, että työntekijöiden taloudellinen osallistuminen yrityksiinsä voi parantaa työviihtyvyyttä, omistajuutta, työnantajien ja työntekijöiden vastavuoroista kunnioitusta sekä yleistä tuloksellisuutta ja voi auttaa työntekijöitä löytämään mahdollisuuksia kotimaassaan;

H.

toteaa, että pääomamarkkinaunionin kehittämisen yhteydessä työntekijöiden taloudellisella osallistumisella voidaan edistää pääomamarkkinaunionin tavoitteita eli osallistavaa kasvua ja taloudellisen toiminnan avoimuutta; toteaa, että jos työntekijöiden taloudellinen osallistuminen yhdistetään yritysten ja jäsenvaltioiden antamaan osallistujien koulutukseen, näin voidaan parantaa unionin kansalaisten taloustietämystä, mahdollisesti lisätä heidän haluaan sijoittaa ja mahdollisesti lisätä piensijoittamista;

I.

toteaa, että Euroopan työllisyysstrategiassa ja Eurooppa 2020 -strategiassa määritellään painopisteitä työpaikkojen laadun parantamiseksi ja parempien työolojen varmistamiseksi; toteaa, että työntekijöiden entistä voimakkaampi osallistuminen yritysten taloudelliseen tulokseen ja parempien palkkioiden tarjoaminen voisivat auttaa näiden tavoitteiden saavuttamisessa;

J.

katsoo, että työntekijöiden taloudellisen osallistumisen malleihin täytyy kuulua olennaisena osana työntekijöiden tietojen, koulutuksen ja heidän kuulemisensa korkea taso, jotta työntekijät ovat täysin tietoisia siitä, miten heidän saatavillaan olevat taloudellisen osallistumisen mallit toimivat, ja jotta he näin ollen voivat täysin tietoisina asiaan vaikuttavista seikoista arvioida näiden mallien mahdollisia hyötyjä ja riskejä esimerkiksi yritysten konkurssien yhteydessä;

K.

toteaa, että työntekijöiden taloudellinen osallistuminen, tehostettu työmarkkinavuoropuhelu ja strateginen päätöksenteko voivat saada työnantajat investoimaan työntekijöidensä kehitysmahdollisuuksiin, millä torjutaan osaltaan sosiaalista syrjäytymistä ja varmistetaan korkeatasoinen koulutus;

L.

toteaa, että kun työntekijät otetaan mukaan päätöksentekoprosessiin, työntekijöiden taloudellisen osallistumisen mallit voivat kulloisenkin mallin ominaisuuksista riippuen joissakin tapauksissa auttaa yrityksiä, pk-yritykset mukaan luettuina, rakennemuutoksessa ja liiketoiminnan jatkamisessa, sillä niiden avulla voidaan käsitellä yrityksen jatkamiseen ja sukupolvenvaihdokseen liittyviä ongelmia esimerkiksi perheyrityksissä;

M.

kehottaa muistamaan, että työntekijöiden taloudellisen osallistumisen malleihin liittyy sekä myönteisiä että kielteisiä tekijöitä;

N.

toteaa, että työntekijöiden taloudellisen osallistumisen malleihin liittyy joitakin rahallisia riskejä, mutta ne voivat myös vaimentaa häiriöitä, mahdollistaa bonuksia tai muita palkkioita ja myös varmistaa, että työntekijöiden osakesalkku koostuu turvatuista osakkeista; toteaa, että varsinkin palkansaajarahastosuunnitelmat voivat olla esimerkkinä mallista, jossa työntekijät voivat lunastaa pörssin ulkopuolella olevia yrityksiä, jos ensisijainen yritysosto-oikeus voi mahdollisesti auttaa työntekijöitä turvaamaan omat työpaikkansa, jos on olemassa mahdollisuus, että muut yritykset ostavat yrityksen;

O.

toteaa, että tarvitaan siksi toimia työntekijöiden suojaamiseksi riskeiltä ja esimerkiksi tilanteelta, jossa he menettävät sekä työpaikkansa että sijoittamansa pääoman, kun työnantaja joutuu kriisiin; katsoo, että työntekijöiden taloudellista osallistumista ei saa käyttää vähentämään työntekijöille kertyneitä sosiaalisia ja työoikeuksia, eikä se saa korvata tavanomaista peruspalkkaa tai muunlaisia maksujärjestelmiä, kuten eläkejärjestelmää, eikä sitä saa käyttää riskien siirtämiseen työntekijälle tai työlainsäädännön noudattamatta jättämiseen;

P.

toteaa, että työntekijöiden taloudellisen osallistumisen tulisi edelleen olla työntekijöille vapaaehtoista etenkin pk-yrityksissä eikä se saa vaikuttaa työntekijöiden liikkuvuuteen työmarkkinoilla, heidän sosiaaliturvaansa tai heidän oikeuteensa ryhtyä työtaistelutoimiin; katsoo, että työntekijöillä olisi siksi oltava aina mahdollisuus saada tietoa yrityksen taloudellisesta tilanteesta, yrityksen liikesalaisuuksia ja arkaluonteisia kaupallisia tietoja lukuun ottamatta, ja saada tietoja kunkin käytettävissä olevan työntekijöiden taloudellisen osallistumisen mallin eduista ja haitoista;

Q.

toteaa, että verokannustimet ovat keskeisiä työntekijöiden taloudellista osallistumista edistäviä tekijöitä, jotka maksavat itsensä takaisin keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, sillä mailla, joilla on pitkät perinteet työntekijöiden taloudellisessa osallistumisessa, on myös kaikkein kehittynein työntekijäomistus ja suurimmat veroedut;

R.

toteaa, että aktiivinen työllisyyspolitiikka, kuten tuki aitona itsenäisenä ammatinharjoittajana työskentelemiselle ja sosiaaliselle yrittäjyydelle, ovat keskeisiä välineitä työttömien saamisessa takaisin työmarkkinoille ja että tämä vastaa tammikuussa 2013 hyväksyttyä Euroopan yrittäjyyden toimintasuunnitelmaa;

S.

ottaa huomioon, että Euroopan sosiaalirahasto edistää sosiaalista yrittäjyyttä sekä yhteisö- ja solidaarisuustaloutta ja että tulevan ESR+:n olisi tehtävä samoin; toteaa, että työntekijöiden taloudellinen osallistuminen voi antaa tärkeän panoksen yhteisö- ja solidaarisuustalouden kehittämiseen esimerkiksi parantamalla investointien tai rahoituksen saatavuutta;

T.

toteaa, että työntekijöiden taloudellinen osallistuminen voi täydentää unionin ohjelmia, joilla pyritään parantamaan etenkin pk-yritysten mahdollisuuksia saada pääomaa ja joihin kuuluvat esimerkiksi COSME-ohjelma, InnovFin-ohjelma, Luova Eurooppa -ohjelma sekä Euroopan rakenne- ja investointirahastot;

U.

toteaa, että työntekijöiden taloudellinen osallistuminen voi olla Euroopan globalisaatiorahastoa täydentävä väline, jolla tuetaan globalisaation aiheuttamien rakennemuutosten tai maailmanlaajuisen talous- ja rahoituskriisin vuoksi työttömiksi jääneitä edistämällä uudelleenkouluttautumista ja lisäkoulutuksen saantia ja tukemalla itsenäistä ammatinharjoittamista, yritysten perustamista ja yritysten toiminnan jatkamista työntekijöiden johdolla;

V.

toteaa, että työntekijöiden taloudellista osallistumista koskevat unionin suuntaviivat voivat auttaa jäsenvaltioita luomaan työntekijöiden taloudellisen osallistumisen malleille kehyksiä, jotka voivat hyödyttää sekä työnantajia että työntekijöitä ja myös lisätä työntekijöiden taloudellista osallistumista koskevaa yleistä tietoisuutta;

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

14.

15.

16.

17.

18.

19.

20.

21.

22.

23.

—

ottaa huomioon ehdotuksen komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia NK603 × MON 810 (MON-ØØ6Ø3-6 × MON-ØØ81Ø-6) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (D058360/01,

—

ottaa huomioon muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista 22. syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 (1) ja erityisesti sen 11 artiklan 3 kohdan ja 23 artiklan 3 kohdan,

—

ottaa huomioon asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 11. syyskuuta 2018 toimitetun äänestyksen, jossa päätettiin olla antamatta lausuntoa,

—

ottaa huomioon yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16. helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (2) 11 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) 24. tammikuuta 2018 hyväksymän lausunnon, joka julkaistiin 26. helmikuuta 2018 (3),

—

ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, annetun asetuksen (EU) N:o 182/2011 muuttamisesta (COM(2017)0085, COD(2017)0035),

—

ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa, joissa vastustetaan luvan myöntämistä muuntogeenisille organismeille (4),

—

ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 106 artiklan 2 ja 3 kohdan,

A.

ottaa huomioon, että Monsanto Europe N.V./S.A. jätti 20. lokakuuta 2016 komissiolle asetuksen (EY) N:o 1829/2003 11 ja 23 artiklan mukaisesti hakemuksen muuntogeenistä maissia NK603 × MON 810 koskevan luvan uusimiseksi elintarvikkeina ja rehuna käytettäväksi;

B.

ottaa huomioon, että EFSA antoi 24. tammikuuta 2018 asetuksen (EY) N:o 1829/2003 6 ja 18 artiklan mukaisesti puoltavan lausunnon (1), jossa se totesi, että uusimista koskevassa hakemuksessa ei ole näyttöä sellaisista uusista vaaroista, muutoksista altistumisessa tai uusista tieteellisistä epävarmuustekijöistä, jotka muuttaisivat muuntogeenistä maissia NK603 × MON 810 koskevan alkuperäisen riskinarvioinnin päätelmiä, jotka EFSA oli hyväksynyt vuonna 2005 (2);

C.

toteaa, että EFSA ei tieteellisen lausuntonsa mukaan tehnyt järjestelmällistä omaa kirjallisuusselvitystä vaan ainoastaan arvioi hakijan tekemän kirjallisuusselvityksen, jonka perustella se totesi, ettei se ollut havainnut uutta julkaisua, joka aiheuttaisi turvallisuuteen liittyvää huolta;

D.

ottaa huomioon, että EFSA antoi lausuntonsa olettaen, että muuntogeenisen maissin NK603 × MON 810 molempien muunnostapahtumien DNA-sekvenssi on identtinen alun perin arvioitujen tapahtumien sekvenssin kanssa; toteaa, että hakija ei ole toimittanut mitään tietoja, jotka tukisivat tätä oletusta;

E.

ottaa huomioon, että muuntogeeninen maissi NK603 × MON 810 ilmentää proteiinia, jonka ansiosta se kestää rikkakasvien torjunta-aineena käytettävää glyfosaattia; ottaa huomioon, että Kansainvälinen syöväntutkimuskeskus (Maailman terveysjärjestön erityinen syöpävirasto) luokitteli glyfosaatin todennäköisesti ihmisille syöpää aiheuttavaksi 20. maaliskuuta 2015 (5);

F.

toteaa, että muuntogeenisen maissin NK603 × MON 810 unioniin tuonnin sallimisen oletetaan johtavan sen viljelyn lisääntymiseen muualla maailmassa, kuten Argentiinassa, Brasiliassa, Kanadassa, Kolumbiassa, Japanissa, Filippiineillä, Etelä-Afrikassa ja Uruguayssa, ja vastaavasti glyfosaattia sisältävien rikkakasvien torjunta-aineiden käytön lisääntymiseen;

G.

ottaa huomioon, että muuntogeeninen maissi NK603 × MON 810 ilmaisee Cry1Ab-proteiinia, joka on (Bacillus thuringiensis -bakteerista saatava) Bt-proteiini ja antaa suojan tiettyjä perhostuholaisia (Ostrinia nubilalis, Sesamia spp.) vastaan;

H.

toteaa, että muuntogeeniset Bt-kasvit ilmentävät hyönteisiä torjuvaa toksiinia jokaisessa solussa koko elämänsä ajan, myös ihmisten ja eläinten syömissä osissa; toteaa, että eläinten ruokintakokeet osoittavat, että muuntogeenisilla Bt-kasveilla voi olla toksisia vaikutuksia (6); toteaa, että on osoitettu, että Bt-toksiini muuntogeenisissä kasveissa poikkeaa merkittävästi luonnossa esiintyvästä Bt-toksiinista (7);

I.

toteaa, että huolenaiheena on edelleen se, että kohteena olevien perhostuholaisten vastustuskyky Cry1F-proteiinia vastaan saattaa kasvaa, mikä voi johtaa tuholaistorjunnan käytäntöjen muuttumiseen maissa, joissa näitä kasveja viljellään;

J.

ottaa huomioon, että jäsenvaltiot esittivät kolmen kuukauden kuulemisjakson aikana monia kriittisiä huomioita; toteaa, että näissä huomioissa viitattiin muun muassa seuraaviin seikkoihin: tietojen puuttuminen nykyään käytössä olevista linjoista, puutteelliset tiedot muun muassa horisontaalisen geeninsiirron mahdollisuudesta tapahtumissa MON 810 ja NK603, puutteellinen kirjallisuusselvitys, osittain vanhentunut tietojen tuottaminen ja hajanainen lähestymistapa ympäristönseurantaan, mukaan luettuna se, että ympäristöön vapautuneiden Cry-proteiinien säilymistä ei ollut seurattu, ympäristön altistumista Cry-toksiinille ei ollut analysoitu ja teosintin, maissin luonnonvaraisen sukulaislajin, esiintyminen Euroopassa oli jätetty huomiotta (8)

K.

toteaa, että näistä epäilyistä huolimatta markkinoille saattamisen jälkeistä seurantaa koskevaa suunnitelmaa ei vaadittu; toteaa, että tapauskohtaista markkinoille saattamisen jälkeistä ympäristöseurantaa ei myöskään pidetty tarpeellisena;

L.

ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 11. syyskuuta 2018 toimitetussa äänestyksessä päätettiin olla antamatta lausuntoa; ottaa huomioon, että 13 jäsenvaltiota äänesti vastaan, vain 11 puolesta ja 4 tyhjää;

M.

ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1829/2003 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse jäsenvaltioiden mahdollisuudesta rajoittaa muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen käyttöä tai kieltää se alueellaan 22. huhtikuuta 2015 tekemänsä lainsäädäntöehdotuksen perusteluissa sekä asetuksen (EU) N:o 182/2011 muuttamisesta 14. helmikuuta 2017 tehdyn lainsäädäntöehdotuksen perusteluissa komissio piti valitettavana, että asetuksen (EY) N:o 1829/2003 voimaantulosta alkaen komissio on hyväksynyt lupapäätökset ilman jäsenvaltioiden komiteassa antamaa puoltavaa lausuntoa ja että muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen luvista päätettäessä on muodostunut säännöksi, että asia palautetaan komissiolle lopullista päätöstä varten, mikä on hyvin pitkälti poikkeus siitä, miten menettely kokonaisuutena toimii; toteaa, että komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on pitänyt tätä käytäntöä useissa yhteyksissä valitettavana ja epädemokraattisena (9);

N.

ottaa huomioon, että parlamentti hylkäsi 28. lokakuuta 2015 asetuksen (EY) N:o 1829/2003 muuttamisesta 22. huhtikuuta 2015 annetun lainsäädäntöehdotuksen ensimmäisessä käsittelyssä (10) ja kehotti komissiota peruuttamaan ehdotuksen ja esittämään uuden;

1.

2.

3.

4.

5.

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. tammikuuta 2014 ehdotuksesta neuvoston päätökseksi muuntogeenisen maissin (Zea mays L., linja 1507), joka on vastustuskykyinen tiettyjä perhostuholaisia kohtaan, markkinoille saattamisesta viljelyä varten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY mukaisesti (EUVL C 482, 23.12.2016, s. 110).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. joulukuuta 20154. joulukuuta 2015 annetusta komission täytäntöönpanopäätöksestä (EU) 2015/2279 muuntogeenistä maissia NK603 × T25 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 399, 24.11.2017, s. 71).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. helmikuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 87705 × MON 89788 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 35, 31.1.2018, s. 19).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. helmikuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 87708 × MON 89788 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 35, 31.1.2018, s. 17).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. helmikuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa FG72 (MST-FGØ72-2) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 35, 31.1.2018, s. 15).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 8. kesäkuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi, muuntogeenistä maissia Bt11 × MIR162 × MIR604 × GA21 ja muunnostapahtumista Bt11, MIR162, MIR604 ja GA21 kahta tai kolmea yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 86, 6.3.2018, s. 108).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 8. kesäkuuta 2016 luonnoksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen neilikan (Dianthus caryophyllus L., linja SHD-27531-4) markkinoille saattamisesta (EUVL C 86, 6.3.2018, s. 111).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin MON 810 siementen markkinoille saattamista viljelyä varten koskevan luvan uusimisesta (EUVL C 215, 19.6.2018, s. 76).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 810 sisältävien tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 215, 19.6.2018, s. 80).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin Bt11 siementen markkinoille saattamisesta viljelyä varten (EUVL C 215, 19.6.2018, s. 70).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin 1507 (DAS-Ø15Ø7-1) siementen markkinoille saattamisesta markkinoille viljelyä varten (EUVL C 215, 19.6.2018, s. 73).

—

– Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa 281-24-236 × 3006-210-23 × MON 88913 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 215, 19.6.2018, s. 83).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 5. huhtikuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia Bt11 × 59122 × MIR604 × 1507 × GA21 ja muunnostapahtumista Bt11, 59122, MIR604, 1507 ja GA21 kahta, kolmea tai neljää yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 298, 23.8.2018, s. 34).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. toukokuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia DAS-40278-9 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 307, 30.8.2018, s. 71).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. toukokuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa GHB119 (BCS-GHØØ5-8) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 307, 30.8.2018, s. 67).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. syyskuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa DAS-68416-4 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 337, 20.9.2018, s. 54).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 4. lokakuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa FG72 × A5547-127 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 346, 27.9.2018, s. 55).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 4. lokakuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa DAS-44406-6 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 346, 27.9.2018, s. 60).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. lokakuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia 1507 (DAS-Ø15Ø7-1) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 346, 27.9.2018, s. 122).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. lokakuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa 305423 × 40-3-2 (DP-3Ø5423-1 × MON-Ø4Ø32-6) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 346, 27.9.2018, s. 127).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. lokakuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisiä rapseja MON 88302 × Ms8 × Rf3 (MON-883Ø2-9 × ACSBNØØ5-8 × ACS-BNØØ3-6), MON 88302 × Ms8 (MON-883Ø2-9 × ACSBNØØ5-8) ja MON 88302 × Rf3 (MON-883Ø2-9 × ACS-BNØØ3-6) sisältävien, niistä koostuvien tai niistä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 346, 27.9.2018, s. 133).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 1. maaliskuuta 2018 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia 59122 (DAS-59122-7) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0051).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 1. maaliskuuta 2018 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi luvan myöntämisestä muuntogeenistä maissia MON 87427 × MON 89034 × NK603 (MON-87427-7 × MON-89Ø34-3 × MON-ØØ6Ø3-6 ja muunnostapahtumista MON 87427, MON 89034 ja NK603 kahta yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamiseen ja päätöksen 2010/420/EU kumoamisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0052).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. toukokuuta 2018 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisestä sokerijuurikkaasta H7-1 (KM-ØØØH71-4) valmistettujen elintarvikkeiden tai rehujen markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit P8_TA(2018)0197).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 30. toukokuuta 2018 esityksestä komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia GA21 (MON-ØØØ21-9) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0221).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 30. toukokuuta 2018 esityksestä komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia 1507× 59122 × MON 810 × NK603 ja muunnostapahtumista 1507, 59122, MON 810 ja NK603 kahta tai kolmea yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta ja päätösten 2009/815/EY, 2010/428/EU ja 2010/432/EU kumoamisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0222).

—

ottaa huomioon ehdotuksen komission täytäntöönpanopäätökseksi luvan myöntämisestä muuntogeenistä maissia MON 87427 × MON 89034 × 1507 × MON 88017 × 59122 ja muunnostapahtumista MON 87427, MON 89034, 1507, MON 88017 ja 59122 kahta, kolmea tai neljää yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamiseen ja päätöksen 2011/366/EU kumoamisesta (D058361/01,

—

ottaa huomioon muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista 22. syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 (1) ja erityisesti sen 7 artiklan 3 kohdan ja 19 artiklan 3 kohdan,

—

ottaa huomioon asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 11. syyskuuta 2018 toimitetun äänestyksen, jossa päätettiin olla antamatta lausuntoa,

—

ottaa huomioon yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16. helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (2) 11 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) 28. kesäkuuta 2017 hyväksymän lausunnon, joka julkaistiin 1. elokuuta 2017 (3),

—

ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, annetun asetuksen (EU) N:o 182/2011 muuttamisesta (COM(2017)0085, COD(2017)0035),

—

ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa, joissa vastustetaan luvan myöntämistä muuntogeenisille organismeille (4),

—

ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 106 artiklan 2 ja 3 kohdan,

A.

ottaa huomioon, että Monsanto Europe S.A./N.V. jätti 26. marraskuuta 2013 Monsanto Company -yhtiön puolesta Belgian kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle asetuksen (EY) N:o 1829/2003 5 ja 17 artiklan mukaisesti hakemuksen muuntogeenistä maissia MON 87427 × MON 89034 × 1507 × 88017 × 59122 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen elintarvikkeiden, elintarvikkeiden ainesosien ja rehun saattamiseksi markkinoille (jäljempänä ”hakemus”); ottaa huomioon, että hakemus kattoi myös muuntogeenistä maissia MON 87427 × MON 89034 × 1507 × MON 88017 × 59122 sisältävien tai siitä koostuvien tuotteiden saattamisen markkinoille muuhun kuin elintarvike- ja rehukäyttöön, viljelyä lukuun ottamatta;

B.

toteaa, että lisäksi hakemus kattoi sellaisten tuotteiden markkinoille saattamisen, jotka sisältävät 25 yksittäisten muunnostapahtumien alayhdistelmää, jotka muodostavat maissin MON 87427 × MON 89034 × 1507 × MON 88017 × 59122, tai koostuvat niistä tai ovat niistä valmistettuja; toteaa, että näistä alayhdistelmistä 12:lle on jo myönnetty lupa; toteaa, että komission täytäntöönpanopäätös maissin sallimisesta kattaa 14 alayhdistelmää;

C.

toteaa, että Monsanto Europe S.A./N.V., joka on yhtä näistä jo luvan saanutta 12:ta alayhdistelmää, nimittäin alayhdistelmää MON 89034 × MON 88017, koskevan luvan haltija, pyysi komissiota kumoamaan päätöksen 2011/366/EU ja sisällyttämään tämän päätöksen komission päätöksen soveltamisalaan; toteaa, että tähän pyyntöön suostuttiin; katsoo, että tällaisen lähestymistavan oikeutus on kyseenalainen;

D.

ottaa huomioon, että 28. kesäkuuta 2017 EFSA antoi asetuksen (EY) N:o 1829/2003 (5) 6 ja 18 artiklan mukaisesti puoltavan lausunnon, joka liittyi viisi muunnostapahtumaa sisältävän geenimuunnospakan mukaiseen maissiin, aiemmin arvioituihin alayhdistelmiin ja jäljellä oleviin alayhdistelmiin;

E.

ottaa huomioon, että EFSA myöntää, että yhdestäkään näistä 14 alayhdistelmästä ei ole toimitettu yksityiskohtaisia tietoja; toteaa, että monia niistä ei ole vielä edes muodostettu; ottaa huomioon, että EFSA toteaa kuitenkin, että kaikkien alayhdistelmien oletetaan olevan yhtä turvallisia kuin viisi muunnostapahtumaa sisältävän geenimuunnospakan mukaisen maissin;

F.

ottaa huomioon, ettei toksikologiaa koskevia testejä ole tehty eikä ole toimitettu eläintutkimuksia, joita olisi tehty muuntogeenisestä maissista MON 87427, MON 89034, 1507, MON 88017 ja 59122 tai yhdestäkään alayhdistelmistä saaduilla elintarvikkeilla tai rehuilla (6);

G.

ottaa huomioon, että kaksi asianomaisista maissilajikkeista ilmensi proteiineja, joiden ansiosta ne kestävät rikkakasvien torjunta-aineena käytettävää glufosinaattiammoniumia (7); ottaa huomioon, että glufosinaatti on luokiteltu lisääntymiselle vaaralliseksi aineeksi ja sen tähden se kuuluu asetuksessa (EY) N:o 1107/2009 säädettyjen poissulkemisperusteiden soveltamisalaan; ottaa huomioon, että glufosinaatin hyväksynnän voimassaolo päättyi 31. heinäkuuta 2018 (8);

H.

ottaa huomioon, että kaksi asianomaisista maissilajikkeista ilmensi proteiineja, joiden ansiosta ne kestävät glyfosaattia sisältäviä rikkakasvien torjunta-aineita; ottaa huomioon, että 20. maaliskuuta 2015 Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos (IARC) – Maailman terveysjärjestön erityinen syöpävirasto – luokitteli glyfosaatin todennäköisesti ihmisille syöpää aiheuttavaksi (9);

I.

ottaa huomioon, että geneettisesti muunnetun maissin MON 87427, MON 89034, 1507, MON 88017 ja 59122 unioniin suuntautuvan tuonnin sallimisen oletetaan johtavan viljelyn lisääntymiseen muualla, esimerkiksi Meksikossa ja Etelä-Koreassa, sekä glufosinaattiammoniumia tai glyfosaattia sisältävien rikkakasvien torjunta-aineiden käytön vastaavaan lisääntymiseen;

J.

ottaa huomioon, että asianomaisista maissilajikkeista neljä ilmentää Bt-proteiineihin (peräisin Bacillus thuringiensis -bakteerista) kuuluvia Cry-proteiineja, jotka antavat vastustuskyvyn tiettyjä perhostuholaisia ja vastaavasti kovakuoriaisiin kuuluvia tuholaisia kohtaan;

K.

toteaa, että muuntogeeniset Bt-kasvit ilmentävät hyönteisiä torjuvaa toksiinia jokaisessa solussa koko elämänsä ajan, myös ihmisten ja eläinten syömissä osissa; toteaa, että eläinten ruokintakokeet osoittavat, että muuntogeenisilla Bt-kasveilla voi olla toksisia vaikutuksia (10); toteaa, että on osoitettu, että Bt-toksiini muuntogeenisissä kasveissa poikkeaa merkittävästi luonnossa esiintyvästä Bt-toksiinista (11);

L.

toteaa, että huolenaiheena on edelleen se, että kohteena olevien tuholaisten vastustuskyky Cry-proteiineja vastaan saattaa kasvaa, mikä voi johtaa tuholaistorjunnan käytäntöjen muuttumiseen maissa, joissa näitä kasveja viljellään;

M.

ottaa huomioon, että jäsenvaltiot esittivät kolmen kuukauden kuulemisjakson aikana monia kriittisiä huomioita; toteaa, että näissä huomioissa viitattiin muun muassa seuraaviin seikkoihin: testauksen koeasetelman puutteellisuudet, puuttuvat testit, esimerkiksi ravitsemuksellisen arvioinnin ja jyrsijöillä tehdyn 90-päiväisen ruokintatutkimuksen puuttuminen; tietojen puuttuminen tai riittämättömyys, esimerkiksi tapahtumien yhdistelmään liittyvien tahattomien vaikutusten osalta, tai kahdeksan proteiinin välisten mahdollisten vuorovaikutusten osalta, jotka saattavat johtaa tahattomiin vaikutuksiin; hakijan virheelliset olettamukset, esimerkiksi suun kautta nautitun DNA:n hajoamisesta sen kulkiessa ruoansulatuskanavan kautta; osittain puuttuva ympäristöriskien arviointi ja riittämätön ympäristöseurantasuunnitelma (12);

N.

toteaa, että riippumaton tutkimus herättää myös huolta merkittävistä puutteista vertailevassa arvioinnissa, vakavista puutteista, jotka liittyvät toksikologisen arvioinnin puuttumiseen, allergeenisuuden epävarmasta arvioinnista, yhteisvaikutusten huomiotta jättämisestä sekä virheellisestä ympäristöriskien arvioinnista (13);

O.

ottaa huomioon, että huolimatta kaikista näistä huolenaiheista EFSA ei pitänyt muuntogeenisestä maissista MON 87427, MON 89034, 1507, MON 88017 ja 59122 peräisin olevien elintarvikkeiden ja rehujen markkinoille saattamisen jälkeistä seurantaa tarpeellisena;

P.

ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 11. syyskuuta 2018 toimitetussa äänestyksessä päätettiin olla antamatta lausuntoa; ottaa huomioon, että 14 jäsenvaltiota äänesti vastaan, vain 11 puolesta ja 3 tyhjää;

Q.

ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1829/2003 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse jäsenvaltioiden mahdollisuudesta rajoittaa muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen käyttöä tai kieltää se alueellaan 22. huhtikuuta 2015 tekemänsä lainsäädäntöehdotuksen perusteluissa sekä asetuksen (EU) N:o 182/2011 muuttamisesta 14. helmikuuta 2017 tehdyn lainsäädäntöehdotuksen perusteluissa komissio piti valitettavana, että asetuksen (EY) N:o 1829/2003 voimaantulosta alkaen komissio on hyväksynyt lupapäätökset ilman jäsenvaltioiden komiteassa antamaa puoltavaa lausuntoa ja että muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen luvista päätettäessä on muodostunut säännöksi, että asia palautetaan komissiolle lopullista päätöstä varten, mikä on hyvin pitkälti poikkeus siitä, miten menettely kokonaisuutena toimii; toteaa, että komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on pitänyt tätä käytäntöä useissa yhteyksissä valitettavana ja epädemokraattisena (14);

R.

ottaa huomioon, että parlamentti hylkäsi 28. lokakuuta 2015 asetuksen (EY) N:o 1829/2003 muuttamisesta 22. huhtikuuta 2015 annetun lainsäädäntöehdotuksen ensimmäisessä käsittelyssä (15) ja kehotti komissiota peruuttamaan ehdotuksen ja esittämään uuden;

1.

2.

3.

4.

5.

6.

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. tammikuuta 2014 ehdotuksesta neuvoston päätökseksi muuntogeenisen maissin (Zea mays L., linja 1507), joka on vastustuskykyinen tiettyjä perhostuholaisia kohtaan, markkinoille saattamisesta viljelyä varten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY mukaisesti (EUVL C 482, 23.12.2016, s. 110).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. joulukuuta 20154. joulukuuta 2015 annetusta komission täytäntöönpanopäätöksestä (EU) 2015/2279 muuntogeenistä maissia NK603 × T25 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 399, 24.11.2017, s. 71).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. helmikuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 87705 × MON 89788 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 35, 31.1.2018, s. 19).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. helmikuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 87708 × MON 89788 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 35, 31.1.2018, s. 17).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. helmikuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa FG72 (MST-FGØ72-2) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 35, 31.1.2018, s. 15).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 8. kesäkuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia Bt11 × MIR162 × MIR604 × GA21 ja muunnostapahtumista Bt11, MIR162, MIR604 ja GA21 kahta tai kolmea yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 86, 6.3.2018, s. 108).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 8. kesäkuuta 2016 luonnoksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen neilikan (Dianthus caryophyllus L., linja SHD-27531-4) markkinoille saattamisesta (EUVL C 86, 6.3.2018, s. 111).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin MON 810 siementen markkinoille saattamista viljelyä varten koskevan luvan uusimisesta (EUVL C 215, 19.6.2018, s. 76).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 810 sisältävien tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 215, 19.6.2018, s. 80).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin Bt11 siementen markkinoille saattamisesta viljelyä varten (EUVL C 215, 19.6.2018, s. 70).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin 1507 siementen markkinoille saattamisesta viljelyä varten (EUVL C 215, 19.6.2018, s. 73).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa 281-24-236 × 3006-210-23 × MON 88913 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 215, 19.6.2018, s. 83).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 5. huhtikuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia Bt11 × 59122 × MIR604 × 1507 × GA21 ja muunnostapahtumista Bt11, 59122, MIR604, 1507 ja GA21 kahta, kolmea tai neljää yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 298, 23.8.2018, s. 34).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. toukokuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia DAS-40278-9 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 307, 30.8.2018, s. 71).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. toukokuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa GHB119 (BCS-GHØØ5-8) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 307, 30.8.2018, s. 67).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. syyskuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa DAS-68416-4 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 337, 20.9.2018, s. 54).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 4. lokakuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa FG72 × A5547-127 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 346, 27.9.2018, s. 55).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 4. lokakuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa DAS-44406-6 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 346, 27.9.2018, s. 60).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. lokakuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia 1507 (DAS-Ø15Ø7-1) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 346, 27.9.2018, s. 122).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. lokakuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa 305423 × 40-3-2 (DP-3Ø5423-1 × MON-Ø4Ø32-6) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 346, 27.9.2018, s. 127).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. lokakuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisiä rapseja MON 88302 × Ms8 × Rf3 (MON-883Ø2-9 × ACSBNØØ5-8 × ACS-BNØØ3-6), MON 88302 × Ms8 (MON-883Ø2-9 × ACSBNØØ5-8) ja MON 88302 × Rf3 (MON-883Ø2-9 × ACS-BNØØ3-6) sisältävien, niistä koostuvien tai niistä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 346, 27.9.2018, s. 133).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 1. maaliskuuta 2018 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia 59122 (DAS-59122-7) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0051).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 1. maaliskuuta 2018 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi luvan myöntämisestä muuntogeenistä maissia MON 87427 × MON 89034 × NK603 (MON-87427-7 × MON-89Ø34-3 × MON-ØØ6Ø3-6) ja muunnostapahtumista MON 87427, MON 89034 ja NK603 kahta yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamiseen ja päätöksen 2010/420/EU kumoamisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0052).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. toukokuuta 2018 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisestä sokerijuurikkaasta H7-1 (KM-ØØØH71-4) valmistettujen elintarvikkeiden tai rehujen markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0197).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 30. toukokuuta 2018 esityksestä komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia GA21 (MON-ØØØ21-9) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0221).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma 30. toukokuuta 2018 esityksestä komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia 1507× 59122 × MON 810 × NK603 ja muunnostapahtumista 1507, 59122, MON 810 ja NK603 kahta tai kolmea yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta ja päätösten 2009/815/EY, 2010/428/EU ja 2010/432/EU kumoamisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0222).

—

ottaa huomioon Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) 18. kertomuksen vuodelta 2017,

—

ottaa huomioon unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin 5. heinäkuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (1),

—

ottaa huomioon tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa 12. lokakuuta 2017 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 (2),

—

ottaa huomioon 7. huhtikuuta 2016 annetun komission tiedonannon arvonlisäveroa koskevasta toimintasuunnitelmasta: Kohti EU:n yhtenäistä arvonlisäveroaluetta – aika tehdä päätöksiä (COM(2016)0148),

—

ottaa huomioon 3. syyskuuta 2018 annetun komission kertomuksen ”29. vuosikertomus Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamista ja petostentorjunnasta (2017)” (COM(2018)0553) ja siihen liittyvät komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SWD(2018)0381–0386),

—

ottaa huomioon Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä 26. toukokuuta 2014 annetun neuvoston päätöksen 2014/335/EU, Euratom (3),

—

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18. joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 (4),

—

ottaa huomioon 23. lokakuuta 2013 antamansa päätöslauselman järjestäytyneestä rikollisuudesta, korruptiosta ja rahanpesusta: suositukset toteutettaviksi toimenpiteiksi ja aloitteiksi (lopullinen mietintö) (5) (CRIM-päätöslauselma) ja 25. lokakuuta 2016 antamansa päätöslauselman korruption torjunnasta ja jatkotoimenpiteistä CRIM-erityisvaliokunnan päätöslauselman (6) johdosta,

—

ottaa huomioon erityiseurobarometrin 470,

—

ottaa huomioon kysymyksen komissiolle tullipetosten torjunnasta ja EU:n omien varojen suojelusta (O-000066/2018),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

—

ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A8-0298/2018),

A.

katsoo, että EU:n taloudellisten etujen suojaamisen olisi oltava keskeinen osatekijä unionin toimintapolitiikassa, jolla lisätään kansalaisten luottamusta varmistamalla, että heidän rahansa käytetään asianmukaisesti ja vaikuttavasti;

B.

katsoo, että jäsenvaltioiden oikeudellisten ja hallinnollisten järjestelmien erilaisuus tekee petosten torjuntaympäristöstä haastavan kun järjestäytyneen rikollisuuden torjumista koskeva yhtenäinen unionin tason lainsäädäntö puuttuu;

C.

toteaa, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 325 artiklan 2 kohdan mukaisesti ”jäsenvaltiot toteuttavat samat toimenpiteet suojatakseen unionin taloudellisia etuja petolliselta menettelyltä kuin ne toteuttavat suojatakseen omia taloudellisia etujaan petolliselta menettelyltä”;

D.

ottaa huomioon, että omaisuuden jäädyttämistä sen mahdollista myöhempää menetetyksi tuomitsemista varten tai tuomitsemista menetetyksi rikosasiassa koskevista EU:n vähimmäisstandardeista säädetään rikoksentekovälineiden ja rikoshyödyn jäädyttämisestä ja menetetyksi tuomitsemisesta Euroopan unionissa 3. huhtikuuta 2014 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/42/EU (7),

E.

ottaa huomioon, että 21. joulukuuta 2016 annetussa komission ehdotuksessa asetuksesta jäädyttämistä ja menetetyksi tuomitsemista koskevien päätösten vastavuoroisesta tunnustamisesta sisältää esityksen jäsenvaltioiden vakioiduiksi yhteistyötavoiksi (2016/0412(COD));

F.

ottaa huomioon, että yhtäkään näistä välineistä ei voida soveltaa kolmansiin maihin;

G.

ottaa huomioon, että neuvoston asetuksessa (EU) 2017/1939 ja erityisesti sen 104 artiklassa säädetään kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön tavoista;

H.

ottaa huomioon, että rikoksen tuottaman hyödyn rahanpesua, etsintää, takavarikkoa ja menetetyksi tuomitsemista sekä terrorismin rahoittamista koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen (yleissopimus nro 198) 3 artiklan 4 kohdassa todetaan seuraavaa: kukin sopimuspuoli ryhtyy sellaisiin lainsäädännöllisiin ja muihin toimenpiteisiin, jotka voivat olla tarpeen sen varmistamiseksi, että kansallisessa lainsäädännössä määritellyn törkeän rikoksen tai törkeiden rikosten osalta rikoksentekijä osoittaa väitetyn rikoksen tuottaman hyödyn tai muun menetetyksi tuomitun omaisuuden alkuperän siltä osin kuin tällainen vaatimus on sen kansallisen lainsäädännön periaatteiden mukainen;

I.

ottaa huomioon, että Yhdistyneet kansakunnat ja Euroopan neuvosto ovat kehittäneet useita menetetyksi tuomitsemista ja varojen takaisinperintää koskevia alueellisia ja maailmanlaajuisia sopimuksia ja mekanismeja, kuten 31. lokakuuta 2003 tehty korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus, 15. marraskuuta 2000 tehty kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus, 16. toukokuuta 2005 tehty rikoksen tuottaman hyödyn rahanpesua, etsintää, takavarikkoa ja menetetyksi tuomitsemista sekä terrorismin rahoittamista koskeva Euroopan neuvoston yleissopimus ja 8. marraskuuta 1990 tehty rikoksen tuottaman hyödyn rahanpesua, etsintää, takavarikkoa ja menetetyksi tuomitsemista koskeva Euroopan neuvoston yleissopimus, mutta erinäisistä syistä nämä välineet eivät aina mahdollista varastettujen varojen tehokasta ja oikea-aikaista takaisinperintää;

J.

ottaa huomioon, että EU on nimennyt kysymyksen yhdeksi yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan painopisteeksi; ottaa huomioon, että tältä osin toteutetaan pilottihankkeita ja valmistelevia hankkeita;

K.

toteaa, että Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 11. syyskuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (8) 1, 3 ja 14 artiklan mukaan OLAFin toimeksiantona on tehdä tutkimuksia kaikkialla, missä EU:n varoja käytetään, myös EU:n ulkopuolisissa maissa, jotka saavat EU:n apua;

L.

toteaa, että asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 14 artiklan mukaan Euroopan petostentorjuntavirasto voi tehdä hallinnollisen yhteistyön järjestelyjä kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa sovitettuaan toimintaansa ensin yhteen komission asianomaisten yksiköiden ja Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa;

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

—

ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

—

ottaa huomioon rasismin, rotusyrjinnän, muukalaisvihamielisyyden ja niihin liittyvän suvaitsemattomuuden nykyaikaisia muotoja käsittelevän YK:n erityisraportoijan 9. toukokuuta 2017 esittämän raportin,

—

ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 19. joulukuuta 2016 antaman päätöslauselman 71/179 natsismin, uusnatsismin ja muun sellaisen toiminnan ihannoinnin torjunnasta, joka lietsoo rasismin, rotusyrjinnän, muukalaisvihan ja niihin liittyvän suvaitsemattomuuden nykyaikaisia muotoja,

—

ottaa huomioon Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja erityisesti sen 14 artiklan sekä sen pöytäkirjan nro 12,

—

ottaa huomioon kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,

—

ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

—

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2, 3, 6 ja 7 artiklan,

—

ottaa huomioon rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta 29. kesäkuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/43/EY (1),

—

ottaa huomioon rasismin ja muukalaisvihan tiettyjen muotojen ja ilmaisujen torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin 28. marraskuuta 2008 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2008/913/YOS (2),

—

ottaa huomioon rikoksen uhrin oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/29/EU (3),

—

ottaa huomioon Euroopan tason poliittisten puolueiden ja Euroopan tason poliittisten säätiöiden perussäännöstä ja rahoituksesta 22. lokakuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 (4),

—

ottaa huomioon kesäkuussa 2016 perustetun rasismin, muukalaisvihan ja muiden suvaitsemattomuuden muotojen torjumista käsittelevän EU:n korkean tason työryhmän,

—

ottaa huomioon Euroopan neuvoston 30. syyskuuta 2014 antaman päätöslauselman, joka koskee uusnatsismin ja oikeistolaisen ääriliikehdinnän ilmentymien vastatoimia,

—

ottaa huomioon disinformaatiota koskevat EU:n käytännesäännöt,

—

ottaa huomioon käytännesäännöt verkossa esiintyvän laittoman vihapuheen torjumiseksi,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 ja 4 kohdan,

A.

toteaa, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklan mukaan unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina; ottaa huomioon, että nämä arvot ovat yhteisiä kaikille jäsenvaltioille;

B.

toteaa, että uusfasisti- ja uusnatsiryhmien vastaisten päättäväisten toimien puuttuminen on mahdollistanut tämänhetkisen muukalaisvihamielisyyden kasvun Euroopassa;

C.

ottaa huomioon, että avoimesti uusfasistiset, uusnatsistiset, rasistiset ja muukalaisvihamieliset ryhmät ja puolueet ovat yllyttäneet vihaan ja väkivaltaan yhteiskunnassa, ja pitää tätä muistutuksena siitä, mihin ne ovat aiemmin kyenneet;

D.

toteaa, että vihapuheen levittäminen verkossa johtaa usein väkivallan, myös uusfasististen järjestöjen harjoittaman väkivallan, lisääntymiseen;

E.

ottaa huomioon, että uusfasistiset ryhmät ovat tappaneet tuhansia ihmisiä, joiden joukossa on pakolaisia ja maahanmuuttajia, etnisiä ja uskonnollisia vähemmistöjä, hlbtiq-ihmisiä, ihmisoikeuksien puolustajia, aktivisteja, poliitikkoja ja poliiseja;

F.

ottaa huomioon, että uusfasistiset ryhmät hyödyntävät ja käyttävät väärin demokratian välineitä vihan ja väkivallan levittämiseen;

G.

ottaa huomioon, että kuten Europol raportoi, turvallisuudesta vastaava komission jäsen Sir Julian King piti 22. maaliskuuta 2017 vuoden 2016 Brysselin iskujen muistoksi järjestetyssä tilaisuudessa puheen ja korosti siinä väkivaltaisen oikeistolaisen ääriliikehdinnän aiheuttamaa kasvavaa uhkaa ja totesi, ettei hän tiennyt ainuttakaan EU:n jäsenvaltiota, johon ilmiö ei vaikuttaisi jollakin tavalla, ja mainitsi erityisesti Norjassa vuonna 2011 tehdyt iskut, brittikansanedustaja Jo Coxin salamurhan ja hyökkäykset turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksiin ja moskeijoihin eri puolilla Eurooppaa korostaen, että kyseessä on turvallisuusuhka, josta ei ole liiemmin raportoitu; ottaa huomioon, että uusfasisti- ja uusnatsiryhmiä on monenlaisia; ottaa huomioon, että useimmat näistä ryhmistä sulkevat tiettyjä ihmisiä tai ryhmiä yhteiskunnan ulkopuolelle; toteaa, että tällaiset järjestöt käyttävät vähemmistöryhmistä usein aggressiivista kieltä, mitä ne puolustavat vetoamalla sananvapauteen; toteaa, että sananvapaus ei ole absoluuttista;

H.

ottaa huomioon, että ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 30 artiklassa todetaan selvästi, että ”mitään tässä julistuksessa ei saa tulkita niin, että valtio, ryhmä tai yksityinen henkilö voi sen perusteella katsoa oikeudekseen tehdä sellaista, mikä voisi hävittää tässä määriteltyjä oikeuksia ja vapauksia”;

I.

ottaa huomioon, että kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa vahvistetaan, että sen sopimusvaltiot tuomitsevat kaiken propagandan ja kaikki järjestöt, joiden perustana ovat aatteet tai opit jonkin rodun tahi samaa ihonväriä tai etnistä alkuperää olevan henkilöryhmän paremmuudesta;

J.

katsoo, että fasismin edistäminen on kielletty useissa jäsenvaltioissa niiden kansallisen lainsäädännön nojalla;

K.

ottaa huomioon, että Europolin TESAT 2018 -raportin mukaan äärioikeistolaisista rikoksista pidätettyjen henkilöiden lukumäärä lähes kaksinkertaistui vuonna 2017;

L.

ottaa huomioon, että Norjassa 22. heinäkuuta 2011 tehdyissä iskuissa kuoli 77 ihmistä ja 151 loukkaantui;

M.

ottaa huomioon, että 16. kesäkuuta 2016 Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin jäsen Jo Cox murhattiin julmalla tavalla Birstallissa Yhdistyneessä kuningaskunnassa;

N.

ottaa huomioon, että Europolin TESAT 2018 -raportin mukaan Yhdistyneessä kuningaskunnassa ilmoitettiin vuonna 2017 viidestä estetystä, epäonnistuneesta tai toteutetusta terrori-iskusta, joita pidettiin äärioikeistolaisten henkilöiden tekeminä (5);

O.

ottaa huomioon, että 21. syyskuuta 2018 Euroopan parlamentin jäsenen Eleonora Forenzan ja hänen avustajansa Antonio Perillon kimppuun hyökättiin fasisminvastaisen mielenosoituksen jälkeen Barissa, Italiassa;

P.

ottaa huomioon, että Ranskan tiedustelupalvelu on ilmaissut huolensa siitä, että yhä useammat armeijan ja lainvalvontaviranomaisten edustajat liittyvät väkivaltaisiin äärioikeistolaisiin ryhmiin (6);

Q.

ottaa huomioon, että Euroopan neuvoston perustama Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio (ECRI) ilmaisi 15. toukokuuta 2018 julkaistussa kertomuksessaan (7) olevansa erittäin huolestunut äärioikeistolaisten liikkeiden ja uusfasismin noususta Kroatiassa;

R.

toteaa, että Puolassa marraskuussa 2017 järjestetyssä mielenosoituksessa maan eteläosassa sijaitsevan Katowicen kaupungin aukiolla äärioikeistolaisen puolalaisen ONR-liikkeen jäsenet roikottivat hirsipuussa suvaitsevaisuutta, oikeusvaltioperiaatetta ja muita eurooppalaisia arvoja edustavan kuuden Euroopan parlamentin jäsenen kuvia; toteaa, että tutkinta on vielä kesken, mutta syytteitä ei ole tähän mennessä nostettu yhtään epäiltyä vastaan, vaikka tapahtumasta raportoitiin useissa tiedotusvälineissä, videoaineisto mukaan luettuna;

S.

toteaa, että marraskuussa 2017 Puolan itsenäisyyspäivän kunniaksi äärioikeistojärjestöt järjestivät Varsovassa laajan mielenosoituksen, johon osallistui yli 60 000 ihmistä; toteaa, että mielenosoittajat kantoivat muukalaisvihamielisiä banderolleja, joiden iskulauseissa luki esimerkiksi ”veljeskansakuntien valkoinen Eurooppa” ja joihinkin oli kuvattu 1930-luvulta peräisin oleva fasistinen falanga-symboli;

T.

panee merkille, että Kreikassa on edelleen käynnissä oikeudenkäynti, jossa uusnatsistista ”Kultainen aamunkoitto” -puoluetta syytetään rikollisjärjestöksi ja muiden rikosten ohella, murhayritys mukaan lukien, Pavlos Fyssasin murhasta;

U.

toteaa, että hlbtiq-aktivisti Zak Kostopoulos murhattiin raa'asti Ateenan keskustassa 21. syyskuuta 2018; toteaa, että yhdellä syytetyistä väitetään olevan yhteyksiä äärioikeistolaisiin ryhmiin; katsoo, että asiasta on suoritettava kattava tutkinta, jotta häneen kohdistetusta huonosta kohtelusta ja hänen kuolemastaan vastuussa olevat voidaan saattaa oikeuden eteen;

V.

toteaa, että italialainen mies tuomittiin 12 vuoden vankeuteen, kun hän oli ampunut ja haavoittanut kuutta afrikkalaista maahanmuuttajaa rasismiin perustuneessa hyökkäyksessä keskisessä Italiassa sijaitsevassa Maceratan kaupungissa;

W.

toteaa, että syyskuun 2018 puolivälissä Chemnitzissä pidätettiin seitsemän äärioikeistolaisen ”järjestyksenvalvontaryhmän” jäsentä rauhan häiritsemisestä, ja heidät haastettiin äskettäin oikeuteen epäiltyinä Revolution Chemnitz -nimisen terroristiryhmän perustamisesta; toteaa, että liittovaltion syyttäjien mukaan tutkijat olivat nostaneet syytteet rikossyytteistä terrorismisyytteiksi tutkittuaan ryhmän sisäistä viestintää;

X.

toteaa, että 7. joulukuuta 2017 Ranskassa viisi Génération Identitaire -liikkeen jäsentä tuomittiin rasistisen ja uskonnollisen vihan lietsonnasta; toteaa, että äärioikeistolaisiin ryhmiin, kuten Action Françaiseen, liittyneet henkilöt suunnittelivat kohdistavansa terroristi-iskuja joihinkin ranskalaisiin poliitikkoihin ja moskeijoihin vuoden 2017 presidentinvaalien aikana; toteaa, että 24. kesäkuuta 2018 pidätettiin 10 äärioikeistolaisen Action des Forces Opérationnelles -ryhmän (AFO) jäsentä, jotka olivat suunnitelleet muslimiyhteisön jäseniin kohdistuvien iskujen sarjaa; toteaa, että 14. syyskuuta 2018 kaksi entistä skinheadia tuomittiin syyllisiksi Clément Méricin murhaan – Méric oli nuori opiskelija ja fasismia vastustanut aktivisti, joka surmattiin kesäkuussa 2013;

Y.

toteaa, että Espanjassa tutkitaan parhaillaan 12:ta uusnatsistisen Hogar Social Madrid -järjestön jäsentä vihanlietsonnasta; toteaa. että espanjalaisten fasistiryhmien Falange, Alianza Nacional ja Democracia Nacional jäseniä pidätettiin ja Espanjan korkein oikeus tuomitsi heidät sen jälkeen, kun he olivat hyökänneet Madridissa sijaitsevaan Blanquerna-kulttuurikeskukseen Katalonian kansallisuuspäivän juhlan aikana vuonna 2013; toteaa, että vuonna 2016 rasismin vastainen SOS Racismo -kansalaisjärjestö dokumentoi 309 muukalaisvastaisen väkivallan tapausta; toteaa, että tämän järjestön puheenjohtaja sai tappouhkauksia kerrottuaan näistä tapauksista ja on tuominnut tehokkaiden mekanismien puutteen näiden rikosten ilmoittamiseksi;

Z.

toteaa, että Francisco Franco -säätiö, joka ihannoi diktatuuria ja sen rikoksia, sekä Francon perhe ovat syyttäneet 19:ää ihmistä useista rikoksista, joista voi seurata 13 vuoden vankeustuomio, ihmisten järjestettyä rauhanomaisen ja symbolisen tilaisuuden, jonka yhteydessä Pazo de Meirásin kartanossa levitettiin kaksi suurta banderollia, joissa viranomaisia kehotettiin puuttumaan asiaan ja palauttamaan tämä kiinteistö galicialaisille;

AA.

toteaa, että Espanjan edustajainhuone on hyväksynyt ehdotuksen Francisco Francon maallisten jäännösten siirtämisestä Kaatuneiden laaksona tunnetussa sotamuistomerkissä sijaitsevasta haudastaan, josta oli tullut äärioikeiston pyhiinvaelluskohde; katsoo, että kaikki jäljellä olevat sotilaiden kapinaa, kansalaissotaa ja Francon diktatuuria ylistävät symbolit ja muistomerkit olisi tosiasiassa poistettava ja ne, joita ei voida poistaa, olisi asetettava oikeaan asiayhteyteen ja tulkittava uudelleen, jotta niillä voidaan myötävaikuttaa kansalaisten tietoisuuteen menneisyydestä ja sen muistamiseen;

AB.

toteaa, että uusnatsistinen Pohjoismainen vastarintaliike (NMR) järjestää säännöllisesti ympäri Skandinaviaa joukkokokoontumisia, joissa huudetaan iskulauseita ja heilutetaan järjestön vihreävalkoisia lippuja; toteaa, että useita NMR:n jäseniä on tuomittu siviileihin ja poliiseihin kohdistuneista väkivaltaisista hyökkäyksistä; toteaa, että useat pakolaisten vastaanottokeskuksiin tehdyt tuhopolttoiskut johtivat siihen, että Ruotsin hallitus päätti vuonna 2015 salata pakolaisten vastaanottamiseen tarkoitettujen rakennusten sijainnin;

AC.

toteaa, että joka vuosi 16. maaliskuuta Latvian Riiassa kokoontuu tuhansia ihmisiä ”latvialaislegioonan päivänä” kunnioittamaan Waffen-SS-joukoissa palvelleita latvialaisia;

AD.

ottaa huomioon, että vuoden 2018 alusta lukien C14-ryhmä ja muut ukrainalaiset äärioikeistolaiset ryhmät, kuten Azovin pataljoonaan liittynyt Kansallinen Miliisi, Oikea sektori, Karpatska Sitš -ryhmä ja muut ryhmät, ovat hyökänneet useaan otteeseen romaniyhteisöjä vastaan sekä fasismia vastustaneita mielenosoittajia, kaupunginvaltuustojen kokouksia, Amnesty Internationalin järjestämää tapahtumaa, taidenäyttelyitä, hlbtqi-tapahtumia ja naisten oikeuksia puolustaneita aktivisteja ja ympäristöaktivisteja vastaan;

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

14.

15.

16.

17.

18.

19.

20.

21.

22.

23.

24.

25.

26.

27.

28.

29.

30.

31.

32.

—

ottaa huomioon lihantuotantoa varten pidettävien kanojen suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista 28. kesäkuuta 2007 annetun neuvoston direktiivin 2007/43/EY (1), jäljempänä ”broileridirektiivi”,

—

ottaa huomioon 26. marraskuuta 2015 antamansa päätöslauselman uudesta eläinten hyvinvointia koskevasta strategiasta vuosille 2016–2020 (2),

—

ottaa huomioon vuonna 2017 laaditun eurooppalaisen yhteinen terveys -toimintasuunnitelman mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi,

—

ottaa huomioon 19. tammikuuta 2012 annetun komission tiedonannon eläinten suojelua ja hyvinvointia koskevasta Euroopan unionin strategiasta vuosille 2012–2015 (COM(2012)0006),

—

ottaa huomioon 13. huhtikuuta 2018 annetun komission kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle direktiivin 2007/43/EY soveltamisesta, sen vaikutuksista lihantuotantoa varten pidettävien kanojen suojeluun ja hyvinvointi-indikaattoreiden kehityksestä (COM(2018)0181),

—

ottaa huomioon 21. marraskuuta 2017 julkaistun komission selvityksen neuvoston direktiivin 2007/43/EY soveltamisesta ja hyvinvointi-indikaattorien kehittämisestä,

—

ottaa huomioon 5. kesäkuuta 2018 aikaansaadun sopimuksen (3) eläinlääkeasetuksesta,

—

ottaa huomioon tarttuvista eläintaudeista sekä tiettyjen eläinterveyttä koskevien säädösten muuttamisesta ja kumoamisesta (”eläinterveyssäännöstö”) 9. maaliskuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 (4),

—

ottaa huomioon virallisesta valvonnasta ja muista virallisista toimista, jotka suoritetaan elintarvike- ja rehulainsäädännön ja eläinten terveyttä ja hyvinvointia, kasvien terveyttä ja kasvinsuojeluaineita koskevien sääntöjen soveltamisen varmistamiseksi, 15. maaliskuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/625 (5),

—

ottaa huomioon tuotantoeläinten suojelua koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen ja samasta aiheesta 20. heinäkuuta 1998 annetun neuvoston direktiivin 98/58/EY (6),

—

ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU mukaisten parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevien päätelmien vahvistamisesta siipikarjan tai sikojen tehokasvatusta varten 15. helmikuuta 2017 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2017/302 (7),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 4 kohdan,

A.

ottaa huomioon, että Euroopan unioni on merkittävä maailmanlaajuinen broilerintuottaja ja EU:ssa teurastetaan noin seitsemän miljardia broileria ruuaksi; ottaa huomioon, että Euroopan siipikarja-alalla tuotannon lähtökohtana on maatilalta ruokapöytään -periaate, ala työllistää yli neljännesmiljoonaa ihmistä ja Euroopassa on 23 000 suurbroileritilaa;

B.

ottaa huomioon, että direktiivissä 2007/43/EY (broileridirektiivi) säädetään lihantuotantoa varten pidettävien kanojen suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista; pitää tärkeänä, että komissio, jäsenvaltiot ja tuottajat noudattavat näitä sääntöjä ja tekevät säännöllisiä tarkastuksia tällä alalla;

C.

ottaa huomioon, että neuvoston direktiivin 2007/43/EY soveltamista koskevan 21. marraskuuta 2017 julkaistun komission selvityksen mukaan kasvatustiheys on 34 prosentilla broilereista yleissäännön mukainen 33 kg/m2, 40 prosentilla 34–39 kg/m2 ja 26 prosentilla direktiivin suurin sallima (enintään 42 kg/m2);

D.

toteaa, että broileridirektiivin täytäntöönpano ei ole yhdenmukaista ja komission tuore täytäntöönpanokertomus osoitti, että täytäntöönpano on parhaassakin tapauksessa epäjohdonmukaista eri jäsenvaltioissa;

E.

katsoo, että eläimille tarkoitettujen mikrobilääkkeiden liikakäyttö, erityisesti kasvunedistäjinä ja ryhmä- tai estolääkityksenä, on ollut yksi niistä keskeisistä tekijöistä, jotka ovat vaikuttaneet bakteerien mikrobilääkeresistenssin kehittymiseen maailmanlaajuisesti; huomauttaa, että suuresta kasvatustiheydestä tai lämpöstressistä johtuva puutteellinen hyvinvointi voi johtaa immuunijärjestelmän häiriöihin ja tehdä broilereista alttiimpia sairauksille;

F.

huomauttaa, että Campylobacter spp.- ja Salmonella spp. -bakteerien monilääkeresistenttien zoonoottisten kantojen esiintyminen broileritiloilla ja broilerinlihassa aiheuttaa yhä suuremman uhan kansanterveydelle, kuten Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen ja Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen raporteissa todetaan;

G.

katsoo, että eläinten hyvinvointia koskevia sääntöjä olisi ajantasaistettava uuden tieteellisen tiedon perusteella ja ottaen asianmukaisesti huomioon kotieläintalouden pitkän aikavälin kilpailukyky; huomauttaa, että käyttämällä korkeammat hyvinvointivaatimukset täyttäviä tuotantomenetelmiä voidaan parantaa eläinten terveyttä ja hyvinvointia ja samalla osaltaan vähentää mikrobilääkkeiden tarvetta mutta tuottaa kuitenkin laadukkaita tuotteita;

H.

ottaa huomioon, että geneettisten parametrien vaikutuksesta tuotantobroilerien hyvinvointiin ja stressinsietokykyyn vuonna 2010 annettu Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen tieteellinen lausunto osoitti, että nopeakasvuisuuteen tähtäävä broilerien geneettinen valinta voi vaarantaa kyseisten eläinten terveyden ja hyvinvoinnin;

I.

toteaa, että unionin kansalaiset ovat erittäin kiinnostuneita eläinten hyvinvoinnista ja haluavat kuluttajina saada valintojensa tueksi entistä enemmän tietoa;

J.

panee merkille, että viimeisin eläinten hyvinvointia käsitellyt erityiseurobarometri osoitti, että yli puolet EU:n kansalaisista hakee eläintuotteita ostaessaan tietoa tuotantomenetelmästä ja voi olla valmiita maksamaan enemmän eläinten paremmasta hyvinvoinnista; panee merkille, että 80 prosenttia EU:n kansalaisista haluaa, että tuotantoeläinten hyvinvointia kohennetaan unionissa;

K.

ottaa huomioon, että 25 prosenttia unionissa kulutetusta siipikarjanlihasta (rintapaloista) tuodaan kolmansista maista, joissa sovelletaan löyhempää eläinten hyvinvointia koskevaa lainsäädäntöä; ottaa huomioon, että suurin osa tuodusta siipikarjanlihasta käytetään ruokapalveluissa tai elintarvikejalostuksessa, joissa lihan alkuperän ilmoittaminen ja merkitseminen ei ole pakollista;

L.

toteaa, että komission terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosasto on tehnyt tarkastuksia Thaimaassa, Brasiliassa, Ukrainassa, joiden osuus kolmansista maista peräisin olevasta tuonnista on yhteensä 90 prosenttia, ja tarkastuksissa on tullut esiin merkittäviä puutteita tuotantoprosessissa ja unionin lainsäädännön noudattamisessa; panee merkille, että EU:n maataloustuottajat ja kansalaisjärjestöt ovat ilmaisseet huolensa halvalla tuotetun kananlihan tuonnin taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristövaikutuksista ja unionissa jalostetun mutta kolmansista maista peräisin olevan kananlihan harhaanjohtavista tuotemerkinnöistä;

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

14.

15.

16.

17.

18.

19.

—

ottaa huomioon ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) ja siihen liitetyn Kioton pöytäkirjan,

—

ottaa huomioon Pariisin sopimuksen, päätöksen 1/CP.21, ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) osapuolten 21. kokouksen (COP 21) ja Pariisissa Ranskassa 30. marraskuuta – 11. joulukuuta 2015 pidetyn Kioton pöytäkirjan osapuolten kokouksena toimivan osapuolten 11. konferenssin (CMP11),

—

ottaa huomioon ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) osapuolten 18. kokouksen (COP 18) ja Dohassa Qatarissa 26. marraskuuta–8. joulukuuta 2012 pidetyn Kioton pöytäkirjan osapuolten kokouksena toimivan osapuolten 8. konferenssin (CMP8) sekä pöytäkirjan muutoksen, jolla vahvistetaan Kioton pöytäkirjan toisen velvoitekauden kestoksi 1. tammikuuta 2013–31. joulukuuta 2020,

—

ottaa huomioon, että Pariisin sopimus on ollut valmiina allekirjoitettavaksi Yhdistyneiden kansakuntien (YK) päämajassa New Yorkissa 22. huhtikuuta 2016 alkaen, että allekirjoittaminen on ollut mahdollista 21. huhtikuuta 2017 asti ja että 195 valtiota on allekirjoittanut Pariisin sopimuksen ja 175 valtiota on jättänyt ratifiointiasiakirjat,

—

ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen (UNFCCC) osapuolten 23. kokouksen (COP 23), Kioton pöytäkirjan osapuolten kokouksena toimivan osapuolten 13. konferenssin (CMP 13) ja Bonnissa Saksassa 4.–16. marraskuuta 2017 pidetyn Pariisin sopimuksen osapuolten kokouksena toimivan osapuolten 2. konferenssin (CMA2),

—

ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman sekä kestävän kehityksen tavoitteet,

—

ottaa huomioon 3. heinäkuuta 2018 antamansa päätöslauselman ilmastodiplomatiasta (1),

—

ottaa huomioon 4. lokakuuta 2017 antamansa päätöslauselman vuonna 2017 Bonnissa Saksassa järjestettävästä YK:n ilmastokokouksesta (COP 23) (2),

—

ottaa huomioon 20. heinäkuuta 2016 annetun komission tiedonannon vähähiiliseen talouteen siirtymisen nopeuttamisesta Euroopassa (COM(2016)0500),

—

ottaa huomioon 15. helmikuuta 2016, 30. syyskuuta 2016, 23. kesäkuuta 2017 ja 22. maaliskuuta 2018 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät,

—

ottaa huomioon 13. lokakuuta 2017, 26. helmikuuta 2018 ja 9. lokakuuta 2018 annetut neuvoston päätelmät,

—

ottaa huomioon 17. heinäkuuta 2017 annetun neuvoston päätöksen (EU) 2017/1541 otsonikerrosta heikentäviä aineita koskevaan Montrealin pöytäkirjaan tehdyn Kigalin muutoksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta (3),

—

ottaa huomioon Latvian ja komission 6. maaliskuuta 2015 ilmastonmuutossopimukseen esittämät EU:n ja sen jäsenvaltioiden suunnitellut kansallisesti määritellyt panokset (INDC),

—

ottaa huomioon hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) viidennen arviointiraportin (AR5), sen yhteenvetokertomuksen ja IPCC:n erityiskertomuksen maapallon keskilämpötilan noususta 1,5 celsiusasteella ”Global Warming of 1,5 oC”,

—

ottaa huomioon marraskuussa 2017 julkaistun Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelman (UNEP) 8. yhteenvetoraportin ”The Emissions Gap Report 2017” sekä sen 3. raportin sopeutumiseroista ”Adaptation Gap Report 2017”,

—

ottaa huomioon Kansainvälisen energiajärjestön vuoden 2017 raportin maailman energia- ja hiilidioksidipäästötilanteesta (Global Energy & CO2 Status Report 2017),

—

ottaa huomioon maaliskuussa 2018 julkistetun Maailman ilmatieteellisen järjestön (WMO) lausunnon ”Statement on the state of the global climate in 2017” sekä 30. lokakuuta 2017 julkaistun WMO:n 13. Greenhouse Gas Bulletin -tiedotteen,

—

ottaa huomioon Maailman talousfoorumin vuoden 2018 raportin maailmanlaajuisista riskeistä (4),

—

ottaa huomioon 14 EU:n ympäristö- ja ilmastoministerin 5. maaliskuuta 2018 allekirjoittaman Vihreä kasvu -ryhmän lausunnon, jossa käsitellään EU:n ilmastotoimien rahoitusta ja ilmastomenojen lisäämistä ja valtavirtaistamista seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä (5),

—

ottaa huomioon komission yhteisen tutkimuskeskuksen marraskuussa 2017 julkaiseman raportin ”CO2 – an operational anthropogenic CO2 emissions monitoring and verification support capacity” (6),

—

ottaa huomioon arktisen alueen valtioiden ulkoministereiden Fairbanksissa Alaskassa 10.–11. toukokuuta 2017 pidetyssä arktisen neuvoston 10. ministerikokouksessa hyväksymän Fairbanksin julkilausuman,

—

ottaa huomioon Pariisissa 12. joulukuuta 2017 järjestetyn ensimmäisen One Planet -huippukokouksen sekä kokouksessa hyväksytyt 12 sitoumusta;

—

ottaa huomioon paavi Franciscuksen ”Laudato si” -kiertokirjeen,

—

ottaa huomioon 19. kesäkuuta 2018 annetun Mesebergin julistuksen,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 2 kohdan,

A.

toteaa, että Pariisin sopimus tuli voimaan 4. marraskuuta 2016 ja että sopimuksen 197 osapuolesta 181 on jättänyt YK:lle ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjat (tieto päivitetty 11. lokakuuta 2018);

B.

toteaa, että EU ja sen jäsenvaltiot esittivät 6. maaliskuuta 2015 suunnitellut kansallisesti määritellyt panoksensa (INDC) ilmastosopimukseen, ja sitoutuivat näin sitovaan vähennystavoitteeseen, jonka mukaan unionin sisäisiä kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään vuoteen 2030 mennessä vähintään 40 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna;

C.

ottaa huomioon, että Pariisin sopimuksen allekirjoittajien tekemät tähänastiset sitoumukset eivät ole riittäviä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi; ottaa huomioon, että tämänhetkiset EU:n ja jäsenvaltioiden esittämät kansallisesti määritellyt panokset eivät ole Pariisin sopimuksessa asetettujen tavoitteiden mukaisia, minkä vuoksi niitä on tarkistettava;

D.

ottaa huomioon, että on laadittu EU:n kansallisesti määriteltyjen panosten saavuttamista edistäviä EU:n lainsäädännön keskeisiä osia, joiden tavoitetaso on yhä korkeampi, kuten uusiutuvaa energiaa koskeva direktiivi ja energiatehokkuusdirektiivi, joiden avulla EU:n kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään vähintään 45 prosenttia vuoteen 2030 mennessä; ottaa huomioon, että 45 prosentin vähennys vuoteen 2030 mennessä ei vielä riitä Pariisin sopimuksen tavoitteiden eikä nettomääräisten päästöjen vähentämistä nollaan vuoteen 2050 mennessä koskevan tavoitteen saavuttamiseen;

E.

ottaa huomioon, että avoimuudella on keskeinen merkitys päästöjen mittaamisessa, jotta kasvihuonekaasujen vähentämisessä maailmanlaajuisesti saadaan aikaan merkittävää edistystä oikeudenmukaisella tavalla;

F.

ottaa huomioon, että maailman ja EU:n hiilidioksidipäästöt lisääntyivät vuonna 2017 ensimmäistä kertaa pysyttyään kolme vuotta samalla tasolla; toteaa, että tämä lisäys jakautui epätasaisesti eri puolille maailmaa;

G.

ottaa huomioon, että äärimmäisten sääilmiöiden ja lämpöennätysten runsas esiintyminen vuonna 2017 on lisännyt maailmanlaajuisten ilmastotoimien kiireellisyyttä;

H.

ottaa huomioon, että kunnianhimoinen ilmastonmuutoksen hillitsemistä koskeva politiikka voi luoda kasvua ja työpaikkoja; ottaa huomioon, että tietyt alat ovat kuitenkin alttiita hiilivuodoille, jos tavoite ei ole vertailukelpoinen muiden alojen tavoitteiden kanssa; toteaa, että näillä aloilla on suojauduttava tarkoituksenmukaisesti hiilivuodolta työpaikkojen säilyttämiseksi;

I.

toteaa, että ilmastonmuutos lisää monia muita uhkia, jotka vaikuttavat suhteettomasti kehitysmaihin; toteaa, että kuivuudet ja muut epäsuotuisat sääilmiöt heikentävät ja tuhoavat luonnonvaroja, joista köyhien elanto on suoraan riippuvainen, lisäävät kilpailua jäljelle jäävistä luonnonvaroista, vaikuttavat osaltaan humanitaarisien kriisien ja jännitteiden syntyyn, lisäävät pakkomuuttoja, radikalisoitumista ja konflikteja; katsoo, että on olemassa näyttöä siitä, että ilmastonmuutos on vaikuttanut levottomuuksiin ja väkivallan leviämiseen Lähi-idässä, Sahelin alueella ja Afrikan sarvessa ja että sen vaikutukset ulottuvat pitkälle eteenpäin;

J.

katsoo, että IPCC:n 1,5 celsiusasteen nousua koskevasta raportista käy ilmi, että tällaisen lämpötilan nousun vaikutukset ovat todennäköisesti huomattavasti lievempiä kuin 2 celsiusasteen lämpötilan nousun vaikutukset;

K.

ottaa huomioon, että ilmastonmuutoksen hillitsemisen pitkän aikavälin onnistuminen edellyttää paljon voimakkaampia toimia erityisesti kehittyneissä maissa hiilitaloudesta eroon pääsemiseksi ja ilmastoälykkään kasvun edistämiseksi myös kehitysmaissa; toteaa, että on pyrittävä jatkuvasti vahvistamaan kehitysmaille annettavaa rahoituksellista, teknologista ja valmiuksien kehittämistä koskevaa tukea;

L.

toteaa, että merkittävien päästöjen aiheuttajien kyvyttömyys vähentää kasvihuonekaasupäästöjään maapallon keskilämpötilan nousun rajoittamiseksi 1,5 celsiusasteeseen tai 2 celsiusasteeseen lisää jo nyt ilmastonmuutokseen sopeutumisen edellyttämiä valtavia kustannuksia, millä on erityisen vakavia seurauksia vähiten kehittyneille maille ja pienille kehittyville saarivaltioille; toteaa, että olisi tuettava kaikkia vähiten kehittyneiden maiden ja pienten kehittyvien saarivaltioiden aloitteita riskitietojen ja varhaisvaroitusten tuottamiseksi;

M.

toteaa, että sopeutumistarpeiden ja -ponnistusten välinen kasvava kuilu on korjattava kiireellisesti paljon voimakkaammilla hillitsemis- ja sopeutumistoimilla;

N.

toteaa, että on kestämätöntä jättää sopeutumiskustannukset niiden maksettaviksi, joita sopeutuminen koskee, sillä kasvihuonekaasupäästöistä päävastuun kantavien olisi kannettava myös suurin osa kokonaisrasitteesta;

O.

toteaa, että Pariisin sopimuksen 7 artiklassa määritellään maailmanlaajuinen sopeutumistavoite ja tämä tavoite on nyt toteutettava viipymättä käytännössä; toteaa, että kansallisilla sopeutumissuunnitelmilla olisi oltava tärkeä asema;

P.

toteaa, että metsät vaikuttavat osaltaan merkittävästi ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen; toteaa, että metsäkadon osuus maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä on lähes 20 prosenttia, ja siihen vaikuttavat erityisesti lisääntynyt tehokarjankasvatus sekä soijan- ja palmuöljyntuotanto, myös EU:n markkinoita varten; katsoo, että EU:n olisi lievennettävä epäsuoraa vaikutustaan metsäkatoon;

Q.

toteaa, että maa on niukka resurssi, jonka käyttö perinteisen ja ensimmäisen sukupolven biopolttoaineen raaka-aineen tuotannossa voi uhata elintarviketurvaa ja viedä kehitysmaiden köyhiltä elannon erityisesti maananastuksen, pakkomuuton, saasteiden ja alkuperäisväestön oikeuksien rikkomisen myötä; toteaa, että päästökompensaatiot ja uudelleenmetsittämissuunnitelmat voivat myös aiheuttaa tällaista vahinkoa, jos niitä ei ole asianmukaisesti suunniteltu ja pantu täytäntöön;

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

14.

15.

16.

17.

18.

19.

20.

21.

22.

23.

24.

25.

26.

27.

28.

29.

30.

31.

32.

33.

34.

35.

36.

37.

38.

39.

40.

41.

42.

43.

44.

45.

46.

47.

48.

49.

50.

51.

52.

53.

54.

55.

56.

57.

58.

59.

60.

61.

62.

63.

64.

65.

66.

67.

68.

69.

70.

71.

72.

73.

74.

75.

76.

77.

78.

79.

80.

—

ottaa huomioon 2. helmikuuta 2016 antamansa päätöslauselman biologista monimuotoisuutta koskevan EU:n strategian väliarvioinnista (1),

—

ottaa huomioon 15. marraskuuta 2017 antamansa päätöslauselman toimintasuunnitelmasta luontoa, ihmisiä ja taloutta varten (2),

—

ottaa huomioon 20. toukokuuta 2015 julkaistun komission kertomuksen ”Luonnon tila Euroopan unionissa: Lintu- ja luontotyyppidirektiivien kattamien luontotyyppien ja lajien suojelutasoa ja kehityssuuntia koskeva kertomus (2007–2012) luontotyyppidirektiivin 17 artiklan ja lintudirektiivin 12 artiklan mukaisesti” (COM(2015)0219),

—

ottaa huomioon komissiolle ja neuvostolle esitetyt kysymykset biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen sopimuspuolten 14. kokouksesta (COP 14) (O-000115/2018 – B8-0413/2018 ja O-000116/2018 – B8-0414/2018),

—

ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 2 kohdan,

A.

ottaa huomioon, että biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen sopimuspuolten vuonna 2010 hyväksymän, biologista monimuotoisuutta koskevan strategisen suunnitelman 2011–2020 toiminta-ajatuksena on toteuttaa tehokkaita ja kiireellisiä toimia, jotta voidaan pysäyttää biologisen monimuotoisuuden (meitä ympäröivien ekosysteemien, lajien ja geenivarojen valtavan kirjon) katoaminen ja jotta voidaan varmistaa, että vuoteen 2020 mennessä ekosysteemit ovat sopeutumiskykyisiä ja tarjoavat edelleen olennaisia palveluja, jolloin varmistetaan planeetan elämän monimuotoisuus ja edistetään ihmisten hyvinvointia ja köyhyyden poistamista;

B.

ottaa huomioon, että biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen mukaisesti hyväksytyssä vuoden 2050 visiossa ”Elämä sopusoinnussa luonnon kanssa” todetaan, että vuoteen 2050 mennessä biologista monimuotoisuutta arvostetaan, suojellaan, ennallistetaan ja käytetään viisaasti siten, että ekosysteemipalveluja pidetään yllä, maapallo voi hyvin ja tuotetaan kaikille ihmisille olennaisia hyötyjä;

C.

toteaa, että vuoden 2050 visiolla on viisi yleistavoitetta: a) käsitellä biologisen monimuotoisuuden häviämisen taustalla olevia syitä sisällyttämällä biologinen monimuotoisuus julkisyhteisöjen ja yhteiskunnan kaikkeen toimintaan, b) vähentää biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvia välittömiä paineita ja edistää kestävää käyttöä, c) parantaa biologisen monimuotoisuuden tilaa suojelemalla ekosysteemejä, lajeja ja geneettistä monimuotoisuutta, d) tehostaa biologisesta monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista kaikille aiheutuvia hyötyjä ja e) parantaa täytäntöönpanoa osallistavan suunnittelun, tietämyksen hallinnan ja valmiuksien kehittämisen kautta;

D.

ottaa huomioon, että geenivarojen saatavuutta ja hyötyjen jakoa koskevassa Nagoyan pöytäkirjassa pyritään varmistamaan, että geenivarojen käytöstä saatavat hyödyt jaetaan oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti;

E.

ottaa huomioon, että vuoteen 2020 ulottuvalla biologista monimuotoisuutta koskevalla EU:n strategialla pyritään pysäyttämään biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen häviäminen EU:ssa ja osaltaan pysäyttämään monimuotoisuuden häviäminen maailmanlaajuisesti vuoteen 2020 mennessä, samalla kun pidetään mielessä biologisen monimuotoisuuden luontainen arvo ja ekosysteemipalvelujen olennainen panos ihmisten hyvinvointiin ja taloudelliseen vaurauteen;

F.

toteaa, että EU ja sen jäsenvaltiot ovat hyväksyneet Agenda 2030 -toimintaohjelman ja siihen liittyvät kestävän kehityksen tavoitteet, joissa edellytetään maailmamme muuttamista ja planeettamme suojelemista, mukaan lukien maaekosysteemien ja vedenalaisen elämän suojeleminen, ja että ne ovat sitoutuneet ohjelman täytäntöönpanoon kaikilta osin;

G.

toteaa, että ekosysteemien heikkeneminen aiheuttaa EU:lle valtavia sosiaalisia ja taloudellisia tappioita;

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

14.

15.

16.

17.

18.

19.

20.

21.

22.

23.

24.

—

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 3 ja 5 artiklan,

—

ottaa huomioon 16. helmikuuta 2012 annetun komission valkoisen kirjan ”Toimintasuunnitelma riittäviä, turvattuja ja kestäviä eläkkeitä varten” (COM(2012)0055),

—

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 9, 145, 148, 149, 152, 153, 174 ja 349 artiklan,

—

ottaa huomioon 13. huhtikuuta 2016 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen paremmasta lainsäädännöstä (1),

—

ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen IV osaston (Yhteisvastuu),

—

ottaa huomioon vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen,

—

ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja erityisesti tavoitteet 1, 3, 4, 5, 8, 10 ja 13,

—

ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan, komission puheenjohtajan, euroryhmän puheenjohtajan, EKP:n pääjohtajan ja Euroopan parlamentin puhemiehen 22. kesäkuuta 2015 antaman kertomuksen Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistelystä,

—

ottaa huomioon 14. toukokuuta 2018 annetun neuvoston suosituksen euroalueen talouspolitiikasta (2),

—

ottaa huomioon 7. joulukuuta 2015 annetut neuvoston päätelmät yhteisötalouden edistämisestä Euroopan taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen veturina,

—

ottaa huomioon 23. toukokuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Talouspolitiikan 2018 EU-ohjausjakso: maakohtaiset suositukset” (COM(2018)0400),

—

ottaa huomioon 22. marraskuuta 2017 annetun komission tiedonannon ”Vuotuinen kasvuselvitys 2018” (COM(2017)0690),

—

ottaa huomioon 22. marraskuuta 2017 annetun luonnoksen komission ja neuvoston yhteiseksi työllisyysraportiksi, joka on oheisasiakirja komission 22. marraskuuta 2017 antamaan tiedonantoon vuotuisesta kasvuselvityksestä 2018 (COM(2017)0674),

—

ottaa huomioon 22. marraskuuta 2017 annetun komission ehdotuksen neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (COM(2017)0677) ja siitä 19. huhtikuuta 2018 vahvistetun Euroopan parlamentin kannan (3),

—

ottaa huomioon 22. marraskuuta 2017 annetun komission suosituksen neuvoston suositukseksi euroalueen talouspolitiikasta (COM(2017)0770),

—

ottaa huomioon 22. marraskuuta 2017 annetun komission asiakirjan ”Kertomus varoitusmekanismista – vuosi 2018” (COM(2017)0771),

—

ottaa huomioon 22. marraskuuta 2017 annetun komission tiedonannon ”Vuoden 2018 alustavien talousarviosuunnitelmien kokonaisarviointi” (COM(2017)0800),

—

ottaa huomioon 26. huhtikuuta 2017 annetun komission tiedonannon ”Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin perustaminen” (COM(2017)0250),

—

ottaa huomioon 26. huhtikuuta 2017 annetun komission tiedonannon ”Työssäkäyvien vanhempien ja omaisiaan hoitavien työ- ja yksityiselämän tasapainottamisen tukemista koskeva aloite” (COM(2017)0252),

—

ottaa huomioon 26. huhtikuuta 2017 annetun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan, jossa luodaan tilannekatsaus vuonna 2013 annettuun suositukseen ”Investoidaan lapsiin – murretaan huono-osaisuuden kierre” (SWD(2017)0258),

—

ottaa huomioon komission strategisen toimintaohjelman sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi (2016–2019) ja Euroopan tasa-arvosopimuksen (2011–2020) sekä 7. maaliskuuta 2011 annetut asiaan liittyvät neuvoston päätelmät (4),

—

ottaa huomioon Barcelonan vuoden 2002 tavoitteet, joilla pyritään vuoteen 2010 mennessä tarjoamaan päivähoitopaikka vähintään 90 prosentille kolmivuotiaista ja sitä vanhemmista alle kouluikäisistä lapsista ja vähintään 33 prosentille alle kolmivuotiaista lapsista,

—

ottaa huomioon 4. lokakuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Nuorisotakuu ja nuorisotyöllisyysaloite kolmen vuoden jälkeen” (COM(2016)0646),

—

ottaa huomioon 14. syyskuuta 2016 annetun komission ehdotuksen neuvoston asetukseksi vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 muuttamisesta (COM(2016)0604),

—

ottaa huomioon 14. syyskuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Lisätään Euroopan investointeja kasvuun ja työllisyyteen: Euroopan strategisten investointien rahaston toinen toimintakausi ja uusi Euroopan ulkoinen investointiohjelma” (COM(2016)0581),

—

ottaa huomioon 10. kesäkuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Uusi osaamisohjelma Euroopalle: Vahvistetaan yhdessä inhimillistä pääomaa, työllistettävyyttä ja kilpailukykyä” (COM(2016)0381),

—

ottaa huomioon 2. kesäkuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Yhteistyötaloutta koskeva eurooppalainen toimintasuunnitelma” (COM(2016)0356),

—

ottaa huomioon kiertotalouspaketin (5),

—

ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Euroopassa investoidaan taas – Tilannekatsaus Euroopan investointiohjelmaan ja seuraavat toimet” (COM(2016)0359),

—

ottaa huomioon 8. maaliskuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan kuulemisen käynnistäminen” (COM(2016)0127) ja sen liitteet,

—

ottaa huomioon 11. syyskuuta 2018 antamansa päätöslauselman ”Keinot loukkaantumisesta tai sairaudesta toipuvien työntekijöiden integroimiseksi uudelleen laadukkaisiin työpaikkoihin” (6),

—

ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2018 antamansa päätöslauselman ”Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso: vuotuisen kasvuselvityksen 2018 työllisyys- ja sosiaalinäkökohdat” (7),

—

ottaa huomioon 16. marraskuuta 2017 antamansa päätöslauselman eriarvoisuuden torjunnasta työpaikkojen luontia ja kasvua edistävänä tekijänä (8),

—

ottaa huomioon 26. lokakuuta 2017 antamansa päätöslauselman euroalueen talouspolitiikasta (9),

—

ottaa huomioon 24. lokakuuta 2017 antamansa päätöslauselman vähimmäistoimeentulosta köyhyyden torjunnassa (10),

—

ottaa huomioon 14. syyskuuta 2017 antamansa päätöslauselman uudesta osaamisohjelmasta Euroopalle (11),

—

ottaa huomioon 19. tammikuuta 2017 antamansa päätöslauselman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista (12),

—

ottaa huomioon 26. toukokuuta 2016 antamansa päätöslauselman ”Köyhyys: sukupuolinäkökulma” (13),

—

ottaa huomioon 25. marraskuuta 2015 antamansa päätöslauselman työterveyttä ja työturvallisuutta koskevasta EU:n strategiakehyksestä kaudelle 2014–2020 (14),

—

ottaa huomioon komission kertomuksen ”Eläkkeiden riittävyyttä koskeva raportti 2018: nykyinen ja tuleva vanhuusiän tulojen riittävyys EU:ssa”,

—

ottaa huomioon väestön ikääntymistä koskevan komission kertomuksen vuodelta 2018: ”Ageing Report: Economic and budgetary projections for the EU Member States (2016-2070)”,

—

ottaa huomioon 2. helmikuuta 2016 ottaa huomioon vahvistamansa kannanehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi pimeän työn ehkäisemiseksi ja torjumiseksi tehtävän yhteistyön edistämistä käsittelevän eurooppalaisen foorumin perustamisesta (15),

—

ottaa huomioon tarkistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan ja vuonna 2014 käynnistetyn Torinon prosessin, jolla pyritään vahvistamaan Euroopan sosiaalisen peruskirjan sopimusjärjestelmää Euroopan neuvostossa ja sen suhteessa Euroopan unionin oikeuteen (16),

—

ottaa huomioon vammaisten henkilöiden oikeuksia käsittelevän YK:n komitean loppupäätelmät Euroopan unionin ensimmäisestä kertomuksesta (syyskuu 2015),

—

ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen maaliskuussa 2017 antaman erityiskertomuksen nro 5/2017: ”Nuorisotyöttömyys – ovatko EU:n toimintapolitiikat tuottaneet tulosta? Nuorisotakuun ja nuorisotyöllisyysaloitteen arviointi”,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

—

ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön ja kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnon (A8–0329/2018),

A.

ottaa huomioon, että euroalueen kausitasoitettu työttömyysaste oli kesäkuussa 2018 laskenut 8,3 prosenttiin, kun se kesäkuussa 2017 oli 9,0 prosenttia, ja että kyseessä oli joulukuun 2008 jälkeen alhaisin työttömyysaste euroalueella; toteaa, että euroalueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden työllisyysasteiden erot ovat huomattavat ottaen huomioon, että kesäkuussa 2018 alhaisimmat työttömyysasteet kirjattiin Maltassa (3,9 %) ja Saksassa (3,4 %), kun taas korkeimmat – ja yhä huolestuttavat – työttömyysasteet olivat Kreikassa (20,2 % huhtikuussa 2018) ja Espanjassa (15,2 %) ja että työllisyysaste oli Kreikassa 57,8 prosenttia ja Espanjassa 65,5 prosenttia;

B.

toteaa, että kesäkuussa 2018 euroalueen nuorisotyöttömyysaste oli 16,9 prosenttia, kun vastaava luku kesäkuussa 2017 oli 18,9 prosenttia; katsoo, että vaikka kyseinen työttömyysaste onkin laskussa, on se yhä liian korkea ja yli kaksi kertaa korkeampi kuin keskimääräinen kokonaistyöttömyysaste, sillä joissakin maissa työttömänä on suunnilleen yksi nuori kolmesta; toteaa, että päävastuu työttömyyden torjunnasta on jäsenvaltioilla ja niiden olisi kehitettävä työmarkkinoiden sääntelykehyksiä, koulutusjärjestelmiä ja aktiivista työmarkkinapolitiikkaa ja pantava ne täytäntöön, jotta voidaan varmistaa muun muassa sellaisten kunnollisten työpaikkojen luominen, joista maksetaan kunnollista palkkaa;

C.

toteaa, että euroalueen jäsenvaltioiden väliset erot nuorisotyöttömyysasteissa ovat myös merkittävät, sillä kesäkuussa 2018 euroalueen alhaisimmat nuorisotyöttömyysasteet olivat Maltassa (5,5 %) ja Saksassa (6,2 %) ja korkeimmat Kreikassa (42,3 % huhtikuussa 2018), Espanjassa (34,1 %) ja Italiassa (32,6 %);

D.

ottaa huomioon, että joissakin muissa jäsenvaltioilla on rakenteellisia työmarkkinahaasteita, kuten alhainen osallistumisaste sekä osaamiseen ja pätevyyteen liittyvä kohtaanto-ongelma; ottaa huomioon, että tarvitaan yhä enemmän konkreettisia toimia työelämän ulkopuolella olevan työvoiman integroimiseksi tai uudelleenintegroimiseksi työelämään, jotta voidaan vastata työmarkkinoiden tarpeisiin;

E.

toteaa, että vuonna 2017 euroalueen kokonaistyöllisyysaste oli 71,0 prosenttia, kun taas naisten työllisyysaste oli 65,4 prosenttia; ottaa huomioon, että Euroopan unionin tavoitteena Eurooppa 2020 -strategiassa on nostaa 20–64-vuotiaiden työllisyysaste vähintään 75 prosenttiin muun muassa lisäämällä naisten ja ikääntyneiden työntekijöiden osallistumista ja integroimalla maahantulijoita työmarkkinoille entistä paremmin; toteaa, että euroalueen työllisyysaste ylitti kriisiä edeltäneen huipun vuoden 2016 loppuun mennessä ja kasvoi 1,5 prosentilla vuoden 2018 toisella neljänneksellä verrattuna edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen; toteaa, että työllisyysaste jäi kuitenkin kauas joissakin jäsenvaltioissa kymmenen vuotta sitten kirjatuista tasoista ja muistuttaa, että Itä-Euroopan maissa tämän voidaan katsoa johtuvan pikemminkin kokonaisväestön vähenemisestä pitkällä aikavälillä kuin työmarkkinoiden kielteisestä kehityksestä; toteaa, että työntekijöiden työtuntimäärien laskeva suuntaus, joka johtuu muun muassa vastentahtoisesta osa-aikatyöstä, on edelleen huolestuttavaa, vaikka se hieman väheni (0,3 %) vuonna 2017 edelliseen vuoteen verrattuna ja on edelleen noin 3,0 prosenttia alhaisemmalla tasolla kuin vuonna 2008 (17);

F.

toteaa, että työmarkkinoiden segmentoituminen vaikuttaa erityisesti naisiin, matalan osaamistason työntekijöihin, nuoriin ja ikääntyneisiin sekä vammaisiin ja maahanmuuttajataustaisiin henkilöihin, jotka ovat myös todennäköisemmin osa-aikaisissa tai tilapäisissä työsuhteissa, joita esiintyy edelleen epätavanomaisten ja epätyypillisten työsuhteiden ja näennäisyrittäjyyden lisäksi; toteaa, että 55–64-vuotiaiden työllisyysaste EU:ssa oli 57 prosenttia vuonna 2017 eli 10 prosenttiyksikköä alle yleisen työllisyysasteen, ja sukupuolten välinen ero oli 13 prosenttiyksikköä – kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin vastaava luku koko työikäisen väestön osalta; toteaa, että väestörakenteen kehitys ennakoi ikääntyvien työntekijöiden määrän lisääntymistä;

G.

toteaa, että laadukkaan terveydenhuollon yleinen saatavuus on perustarve, joka jäsenvaltioiden on turvattava ja johon niiden on investoitava;

H.

toteaa, että vuonna 2016 köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden osuus euroalueella oli 23,1 prosenttia, joka on yhä vuoden 2009 lukua korkeampi, ja työssä käyvien köyhyysaste oli 9,5 prosenttia; toteaa, että 118:ta miljoonaa EU:n kansalaista uhkaa yhä köyhyys tai sosiaalinen syrjäytyminen, mikä on miljoona enemmän kuin ennen kriisiä; toteaa, että edelleen ollaan hyvin kaukana Eurooppa 2020 -strategian tavoitteesta vähentää köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riskiä 20 miljoonalla vuoteen 2008 verrattuna; toteaa, että vaikka aineellinen puute vähenee, taloudellinen köyhyys ja köyhyysriski ovat kasvussa;

I.

toteaa, että euroalueen pitkäaikaistyöttömyysaste on laskussa (vuoden 2016 viidestä prosentista 4,4 prosenttiin vuonna 2017), mutta pitkäaikaistyöttömiä on työttömistä edelleen 48,5 prosenttia, mitä ei voida hyväksyä;

J.

toteaa, että työllisyyttä ja sosiaalialaa käsittelevän vuoden 2018 julkaisun ”Employment and Social Developments in Europe” (ESDE) mukaan palkkojen nousuun vaikuttavan työntekijäkohtaisen tuottavuuden maltillinen kasvuvauhti liittyy osa-aikatyöpaikkojen suuremman osuuden ja alhaisemman työtuntimäärän kaltaisiin tekijöihin;

K.

toteaa, että osa-aika- ja tilapäistyön osuus euroalueella on pysynyt vakaana vuodesta 2013 lähtien, mutta niiden osuus kaikista työsopimuksista on suuri, sillä 21,2 prosenttia kaikista sopimuksista oli osa-aikaisia vuonna 2017; ottaa huomioon, että osa-aikatyön osuus naisten keskuudessa (31,4 %) on huomattavasti korkeampi kuin miesten keskuudessa (8,2 %), millä voi olla merkittävät vaikutukset tuloihin ja sosiaaliseen suojeluun liittyviin oikeuksiin; toteaa, että vuonna 2016 nuorten osuus tilapäisistä sopimuksista oli selvästi kaikkein suurin – 43,8 prosenttia kaikista 15–24-vuotiaista työntekijöistä;

L.

toteaa, että eläkkeiden riittävyys on edelleen haaste, sillä sosiaalisen syrjäytymisen riski kasvaa iän myötä, ja sukupuolten välinen 37 prosentin kuilu aiheuttaa edelleen vaikeuksia monille ikääntyville naisille lisäten köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riskiä; toteaa, että epätyypillisissä töissä olevien ja yrittäjinä toimivien henkilöiden eläkkeet ovat työntekijöitä alhaisempia;

M.

toteaa, että sosiaalipalvelujen, kuten lastenhoito-, terveydenhoito- ja pitkäaikaishoitopalvelujen sekä liikkuvuutta tukevien kohtuuhintaisten palvelujen, saannilla on merkittävä vaikutus tulojen riittävyyteen, erityisesti pienituloisten tai sosiaalisesta suojelusta riippuvaisten ihmisten kohdalla;

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

14.

15.

16.

17.

18.

19.

20.

21.

22.