ISSN 1977-1053

Euroopan unionin

virallinen lehti

C 345

European flag  

Suomenkielinen laitos

Tiedonantoja ja ilmoituksia

63. vuosikerta
16. lokakuuta 2020


Sisältö

Sivu

 

 

EUROOPAN PARLAMENTTI
ISTUNTOKAUSI 2018–2019
Istunnot 22.–25. lokakuuta 2018
Tämän istunnon pöytäkirja on julkaistu virallisessa lehdessä EUVL C 324, 27.9.2019 .
Hyväksytyt tekstit, 24. lokakuuta 2018, vastuuvapauden myöntämisestä varainhoitovuonna 2016 on julkaistu virallisessa lehdessä EUVL L 331, 28.12.2018 .
HYVÄKSYTYT TEKSTIT

1


 

I   Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot

 

PÄÄTÖSLAUSELMAT

 

Euroopan parlamentti

 

Tiistai 23. lokakuuta 2018

2020/C 345/01

Euroopan parlamentin päätöslauselma 23. lokakuuta 2018 työntekijän taloudellisen osallistumisen roolista työpaikkojen luomisessa ja työttömien aktivoimisessa (2018/2053(INI))

2

 

Keskiviikko 24. lokakuuta 2018

2020/C 345/02

Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. lokakuuta 2018 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia NK603 × MON 810 (MON-ØØ6Ø3-6 × MON-ØØ81Ø-6) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (D058360/01 – 2018/2872(RSP))

8

2020/C 345/03

Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. lokakuuta 2018 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi luvan myöntämisestä muuntogeenistä maissia MON 87427 × MON 89034 × 1507 × MON 88017 × 59122 ja muunnostapahtumista MON 87427, MON 89034, 1507, MON 88017 ja 59122 kahta, kolmea tai neljää yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamiseen ja päätöksen 2011/366/EU kumoamisesta (D058361/01 – 2018/2873(RSP))

13

 

Torstai 25. lokakuuta 2018

2020/C 345/04

Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. lokakuuta 2018 EU:n taloudellisten etujen suojaamisesta – rahan ja varojen takaisinperintä kolmansista maista petostapauksissa (2018/2006(INI))

19

2020/C 345/05

Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. lokakuuta 2018 uusfasistisen väkivallan lisääntymisestä Euroopassa (2018/2869(RSP))

22

2020/C 345/06

Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. lokakuuta 2018 eläinten hyvinvoinnista, mikrobilääkkeiden käytöstä ja teollisen broilerituotannon ympäristövaikutuksista (2018/2858(RSP))

28

2020/C 345/07

Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. lokakuuta 2018 vuonna 2018 Katowicessa Puolassa järjestettävästä YK:n ilmastokokouksesta (COP 24) (2018/2598(RSP))

32

2020/C 345/08

Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. lokakuuta 2018 biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen sopimuspuolten 14. kokouksesta (COP14) (2018/2791(RSP))

45

2020/C 345/09

Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. lokakuuta 2018 euroalueen työllisyys- ja sosiaalipolitiikasta (2018/2034(INI))

49

2020/C 345/10

Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. lokakuuta 2018 Cambridge Analytican käyttämistä Facebookin käyttäjien tiedoista ja vaikutuksesta tietosuojaan (2018/2855(RSP))

58

2020/C 345/11

Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. lokakuuta 2018 toimittaja Jamal Khashoggin tappamisesta Saudi-Arabian Istanbulin-konsulaatissa (2018/2885(RSP))

67

2020/C 345/12

Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. lokakuuta 2018 tilanteesta Asovanmerellä (2018/2870(RSP))

71

2020/C 345/13

Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. lokakuuta 2018 Venezuelan tilanteesta (2018/2891(RSP))

74

2020/C 345/14

Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. lokakuuta 2018 tutkintojen automaattisen vastavuoroisen tunnustamisen edistämisestä (2018/2838(RSP))

78

2020/C 345/15

Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. lokakuuta 2018 vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta Euroopan unionissa: aika toimia! (2018/2023(INI))

80

2020/C 345/16

Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. lokakuuta 2018 globalisaation hallinnasta: kauppaa koskevat näkökohdat (2018/2005(INI))

86


 

II   Tiedonannot

 

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT

 

Euroopan parlamentti

 

Tiistai 23. lokakuuta 2018

2020/C 345/17

Euroopan parlamentin päätös 23. lokakuuta 2018 Alfonso Luigi Marran erioikeuksia ja vapauksia koskevasta tiedustelusta (2018/2058(IMM))

98

2020/C 345/18

Euroopan parlamentin päätös 23. lokakuuta 2018 Manolis Kefalogiannisin koskemattomuuden pidättämistä koskevasta pyynnöstä (2017/2133(IMM))

101

2020/C 345/19

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 23. lokakuuta 2018 esityksestä neuvoston asetukseksi Euroopan unionin virallisen lehden sähköisestä julkaisemisesta annetun asetuksen (EU) N:o 216/2013 muuttamisesta (14463/2017 – C8-0412/2018 – 2017/0039(APP))

103

 

Keskiviikko 24. lokakuuta 2018

2020/C 345/20

Euroopan parlamentin päätös 24. lokakuuta 2018 Steeve Briois’n koskemattomuuden pidättämistä koskevasta pyynnöstä (2018/2075(IMM))

104

2020/C 345/21

Euroopan parlamentin päätös 24. lokakuuta 2018 Sophie Montelin koskemattomuuden pidättämistä koskevasta pyynnöstä (2018/2076(IMM))

106

2020/C 345/22

Euroopan parlamentin päätös 24. lokakuuta 2018 Georgios Kyrtsosin koskemattomuuden pidättämistä koskevasta pyynnöstä (2018/2041(IMM))

108


 

III   Valmistelevat säädökset

 

EUROOPAN PARLAMENTTI

 

Tiistai 23. lokakuuta 2018

2020/C 345/23

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 23. lokakuuta 2018 esityksestä neuvoston päätökseksi lyhytaikaista oleskelua koskevasta viisumivapaudesta tehdyn Euroopan yhteisön ja Bahaman liittovaltion välisen sopimuksen muuttamista koskevan Euroopan unionin ja Bahaman liittovaltion välisen sopimuksen tekemisestä unionin puolesta (12389/2017 – C8-0173/2018 – 2017/0169(NLE))

110

2020/C 345/24

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 23. lokakuuta 2018 esityksestä neuvoston päätökseksi lyhytaikaista oleskelua koskevasta viisumivapaudesta tehdyn Euroopan yhteisön ja Mauritiuksen tasavallan välisen sopimuksen muuttamista koskevan Euroopan unionin ja Mauritiuksen tasavallan välisen sopimuksen tekemisestä unionin puolesta (12396/2017 – C8-0177/2018 – 2017/0167(NLE))

111

2020/C 345/25

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 23. lokakuuta 2018 esityksestä neuvoston päätökseksi lyhytaikaista oleskelua koskevasta viisumivapaudesta tehdyn Euroopan yhteisön ja Antigua ja Barbudan välisen sopimuksen muuttamista koskevan Euroopan unionin ja Antigua ja Barbudan välisen sopimuksen tekemisestä unionin puolesta (12383/2017 – C8-0174/2018 – 2017/0171(NLE))

112

2020/C 345/26

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 23. lokakuuta 2018 esityksestä neuvoston päätökseksi lyhytaikaista oleskelua koskevasta viisumivapaudesta tehdyn Euroopan yhteisön ja Saint Kitts ja Nevisin välisen sopimuksen muuttamista koskevan Euroopan unionin ja Saint Kitts ja Nevisin federaation välisen sopimuksen tekemisestä unionin puolesta (12393/2017 – C8-0176/2018 – 2017/0176(NLE))

113

2020/C 345/27

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 23. lokakuuta 2018 esityksestä neuvoston päätökseksi lyhytaikaista oleskelua koskevasta viisumivapaudesta tehdyn Euroopan yhteisön ja Barbadosin välisen sopimuksen muuttamista koskevan Euroopan unionin ja Barbadosin välisen sopimuksen tekemisestä unionin puolesta (12386/2017 – C8-0175/2018 – 2017/0179(NLE))

114

2020/C 345/28

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 23. lokakuuta 2018 esityksestä neuvoston päätökseksi lyhytaikaista oleskelua koskevasta viisumivapaudesta tehdyn Euroopan yhteisön ja Seychellien tasavallan välisen sopimuksen muuttamista koskevan Euroopan unionin ja Seychellien tasavallan välisen sopimuksen tekemisestä unionin puolesta (12399/2017 – C8-0172/2018 – 2017/0168(NLE))

115

2020/C 345/29

Euroopan parlamentin päätöslauselma 23. lokakuuta 2018 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (Portugalin hakemus – EGF/2018/002 PT/Norte – Centro – Lisboa wearing apparel) (COM(2018)0621 – C8-0399/2018 – 2018/2223(BUD))

116

2020/C 345/30

Euroopan parlamentin päätös 23. lokakuuta 2018 Euroopan strategisten investointien rahaston toimitusjohtajan nimitysehdotuksesta (N8-0100/2018 – C8-0423/2018 – 2018/0903(NLE))

120

2020/C 345/31

Euroopan parlamentin päätös 23. lokakuuta 2018 Euroopan strategisten investointien rahaston varatoimitusjohtajan nimitysehdotuksesta (N8-0101/2018 – C8-0424/2018 – 2018/0904(NLE))

121

2020/C 345/32

Euroopan parlamentin tarkistukset 23. lokakuuta 2018 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (uudelleenlaadittu) (COM(2017)0753 – C8-0019/2018 – 2017/0332(COD))

122

2020/C 345/33

P8_TA(2018)0398
Taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden määrärahat ja Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen määrärahat ***I
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 23. lokakuuta 2018 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden määrärahoista sekä kyseisen asetuksen oikaisemisesta siltä osin kuin on kyse Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen määrärahoista (COM(2018)0498 – C8-0307/2018 – 2018/0265(COD))
P8_TC1-COD(2018)0265
Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 23. lokakuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/… antamiseksi asetuksen (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden määrärahoista sekä Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen määrärahoista

198

2020/C 345/34

Euroopan parlamentin tarkistukset 23. lokakuuta 2018 ehdotukseen asetukseksi ympäristöpolitiikan raportointivelvoitteiden yhdenmukaistamisesta ja direktiivien 86/278/ETY, 2002/49/EY, 2004/35/EY, 2007/2/EY, 2009/147/EY ja 2010/63/EU, asetusten (EY) N:o 166/2006 ja (EU) N:o 995/2010 sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 338/97 ja (EY) N:o 2173/2005 muuttamisesta (COM(2018)0381 – C8-0244/2018 – 2018/0205(COD))

199

 

Keskiviikko 24. lokakuuta 2018

2020/C 345/35

Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. lokakuuta 2018 neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2019 (11737/2018 – C8-0410/2018 – 2018/2046(BUD))

221

2020/C 345/36

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 24. lokakuuta 2018 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta jäsenvaltioissa toteutettaville rakenneuudistuksille myönnettävän tuen osalta (COM(2017)0826 – C8-0432/2017 – 2017/0336(COD))

234

2020/C 345/37

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 24. lokakuuta 2018 esityksestä neuvoston täytäntöönpanopäätökseksi sormenjälkitietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittamisesta Irlannin kanssa (11265/2018 – C8-0388/2018 – 2018/0808(CNS))

235

2020/C 345/38

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 24. lokakuuta 2018 esityksestä neuvoston täytäntöönpanopäätökseksi DNA-tietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittamisesta Irlannin kanssa (11282/2018 – C8-0389/2018 – 2018/0809(CNS))

236

2020/C 345/39

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 24. lokakuuta 2018 esityksestä neuvoston täytäntöönpanopäätökseksi sormenjälkitietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittamisesta Kroatian kanssa (11284/2018 – C8-0390/2018 – 2018/0810(CNS))

237

2020/C 345/40

Euroopan parlamentin tarkistukset 24. lokakuuta 2018 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutuksen vähentämisestä (COM(2018)0340 – C8-0218/2018 – 2018/0172(COD))

238

2020/C 345/41

P8_TA(2018)0412
Schengenin tietojärjestelmän perustaminen, toiminta ja käyttö rajatarkastuksissa ***I
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 24. lokakuuta 2018 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä rajatarkastuksissa, asetuksen (EU) N:o 515/2014 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1987/2006 kumoamisesta (COM(2016)0882 – C8-0533/2016 – 2016/0408(COD))
P8_TC1-COD(2016)0408
Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 24. lokakuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/… antamiseksi Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä rajatarkastuksissa, Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1987/2006 muuttamisesta ja kumoamisesta

284

2020/C 345/42

P8_TA(2018)0413
Schengenin tietojärjestelmän perustaminen, toiminta ja käyttö poliisiyhteistyössä ja rikosasioissa tehtävässä oikeudellisessa yhteistyössä ***I
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 24. lokakuuta 2018 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä poliisiyhteistyössä ja rikosasioissa tehtävässä oikeudellisessa yhteistyössä, asetuksen (EU) N:o 515/2014 muuttamisesta sekä asetuksen (EY) N:o 1986/2006, neuvoston päätöksen 2007/533/YOS ja komission päätöksen 2010/261/EU kumoamisesta (COM(2016)0883 – C8-0530/2016 – 2016/0409(COD))
P8_TC1-COD(2016)0409
Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 24. lokakuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/… antamiseksi Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä poliisiyhteistyössä ja rikosasioissa tehtävässä oikeudellisessa yhteistyössä, neuvoston päätöksen 2007/533/YOS muuttamisesta ja kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1986/2006 ja komission päätöksen 2010/261/EU kumoamisesta

285

2020/C 345/43

P8_TA(2018)0414
Schengenin tietojärjestelmän käyttö laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamisessa ***I
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 24. lokakuuta 2018 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Schengenin tietojärjestelmän käytöstä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamisessa (COM(2016)0881 – C8-0532/2016 – 2016/0407(COD))
P8_TC1-COD(2016)0407
Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 24. lokakuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/… antamiseksi Schengenin tietojärjestelmän käytöstä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi

286

2020/C 345/44

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 24. lokakuuta 2018 ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi alkoholin ja alkoholijuomien valmisteverojen rakenteiden yhdenmukaistamisesta annetun direktiivin 92/83/ETY muuttamisesta (COM(2018)0334 – C8-0269/2018 – 2018/0173(CNS))

288

 

Torstai 25. lokakuuta 2018

2020/C 345/45

Euroopan parlamentin tarkistukset 25. lokakuuta 2018 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kulttuuriesineiden tuonnista (COM(2017)0375 – C8-0227/2017 – 2017/0158(COD))

290

2020/C 345/46

P8_TA(2018)0420
Ihmisille ja eläimille tarkoitettuja lääkkeitä koskevat luvat ja valvonta ***I
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 25. lokakuuta 2018 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi ihmisille ja eläimille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön lupa- ja valvontamenettelyistä ja Euroopan lääkeviraston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 726/2004 muuttamisesta (COM(2014)0557 – C8-0142/2014 – 2014/0256(COD))
P8_TC1-COD(2014)0256
Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 25. lokakuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi ihmisille ja eläimille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön lupa- ja valvontamenettelyistä ja Euroopan lääkeviraston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 726/2004, lastenlääkkeistä annetun asetuksen (EY) N:o 1901/2006 ja ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä annetun direktiivin 2001/83/EY muuttamisesta

334

2020/C 345/47

P8_TA(2018)0421
Eläinlääkkeet ***I
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 25. lokakuuta 2018 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eläinlääkkeistä (COM(2014)0558 – C8-0164/2014 – 2014/0257(COD))
P8_TC1-COD(2014)0257
Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 25. lokakuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi eläinlääkkeistä ja direktiivin 2001/82/EY kumoamisesta

335

2020/C 345/48

P8_TA(2018)0422
Lääkerehun valmistus, markkinoille saattaminen ja käyttö ***I
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 25. lokakuuta 2018 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi lääkerehun valmistuksesta, markkinoille saattamisesta ja käytöstä sekä neuvoston direktiivin 90/167/ETY kumoamisesta (COM(2014)0556 – C8-0143/2014 – 2014/0255(COD))
P8_TC1-COD(2014)0255
Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 25. lokakuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi lääkerehun valmistuksesta, markkinoille saattamisesta ja käytöstä sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 183/2005 muuttamisesta ja neuvoston direktiivin 90/167/ETY kumoamisesta

336

2020/C 345/49

P8_TA(2018)0423
Verojen ja maksujen kantaminen raskailta tavaraliikenteen ajoneuvoilta tiettyjen infrastruktuurien käytöstä ***I
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 25. lokakuuta 2018 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi verojen ja maksujen kantamisesta raskailta tavaraliikenteen ajoneuvoilta tiettyjen infrastruktuurien käytöstä annetun direktiivin 1999/62/EY muuttamisesta (COM(2017)0275 – C8-0171/2017 – 2017/0114(COD))
P8_TC1-COD(2017)0114
Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 25. lokakuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/… antamiseksi verojen ja maksujen kantamisesta raskailta tavaraliikenteen ajoneuvoilta tiettyjen infrastruktuurien käytöstä annetun direktiivin 1999/62/EY muuttamisesta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

337

2020/C 345/50

Euroopan parlamentin tarkistukset 25. lokakuuta 2018 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistämisestä annetun direktiivin 2009/33/EY muuttamisesta (COM(2017)0653 – C8-0393/2017 – 2017/0291(COD))

374

2020/C 345/51

Euroopan parlamentin tarkistukset 25. lokakuuta 2018 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi läntisten vesialueiden ja niiden lähivesialueiden kalakantoja koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta, Itämerta koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta annetun asetuksen (EU) 2016/1139 muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007 ja (EY) N:o 1300/2008 kumoamisesta (COM(2018)0149 – C8-0126/2018 – 2018/0074(COD)

419

2020/C 345/52

P8_TA(2018)0426
Euroopan pankkiviranomaisen kotipaikan sijainti ***I
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 25. lokakuuta 2018 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta Euroopan pankkiviranomaisen kotipaikan sijainnin osalta (COM(2017)0734 – C8-0420/2017 – 2017/0326(COD))
P8_TC1-COD(2017)0326
Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 25. lokakuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/… antamiseksi asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta Euroopan pankkiviranomaisen kotipaikan sijainnin osalta

452

2020/C 345/53

P8_TA(2018)0427
Euroopan lääkeviraston kotipaikan sijainti ***I
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 25. lokakuuta 2018 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EY) N:o 726/2004 muuttamisesta Euroopan lääkeviraston kotipaikan sijainnin osalta (COM(2017)0735 – C8-0421/2017 – 2017/0328(COD))
P8_TC1-COD(2017)0328
Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 25. lokakuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/… antamiseksi asetuksen (EY) N:o 726/2004 muuttamisesta Euroopan lääkeviraston kotipaikan sijainnin osalta

456


Käytettyjen merkkien selitykset

*

Kuulemismenettely

***

Hyväksyntämenettely

***I

Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely

***II

Tavallinen lainsäätämisjärjestys: toinen käsittely

***III

Tavallinen lainsäätämisjärjestys: kolmas käsittely

(Menettely määräytyy säädösesityksessä ehdotetun oikeusperustan mukaan.)

Parlamentin tarkistukset:

Uusi teksti merkitään lihavoidulla kursiivilla . Poistot ilmaistaan joko merkillä ▌tai yliviivauksella. Tekstiä korvattaessa muutosmerkinnät tehdään siten, että uusi teksti lihavoidaan ja kursivoidaan ja korvattava teksti poistetaan tai viivataan yli.

FI

 


16.10.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 345/1


EUROOPAN PARLAMENTTI

ISTUNTOKAUSI 2018–2019

Istunnot 22.–25. lokakuuta 2018

Tämän istunnon pöytäkirja on julkaistu virallisessa lehdessä EUVL C 324, 27.9.2019.

Hyväksytyt tekstit, 24. lokakuuta 2018, vastuuvapauden myöntämisestä varainhoitovuonna 2016 on julkaistu virallisessa lehdessä EUVL L 331, 28.12.2018.

HYVÄKSYTYT TEKSTIT

 


I Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot

PÄÄTÖSLAUSELMAT

Euroopan parlamentti

Tiistai 23. lokakuuta 2018

16.10.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 345/2


P8_TA(2018)0400

Työntekijän taloudellisen osallistumisen rooli työpaikkojen luomisessa ja työttömien aktivoimisessa

Euroopan parlamentin päätöslauselma 23. lokakuuta 2018 työntekijän taloudellisen osallistumisen roolista työpaikkojen luomisessa ja työttömien aktivoimisessa (2018/2053(INI))

(2020/C 345/01)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) ja erityisesti sen 3 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 9 artiklan, jossa unionia vaaditaan edistämään korkeaa työllisyystasoa, takaamaan riittävä sosiaalinen suojelu, torjumaan sosiaalista syrjäytymistä sekä takaamaan korkeatasoinen koulutus ja ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu,

ottaa huomioon 7. joulukuuta 2015 annetut neuvoston päätelmät yhteisötalouden edistämisestä Euroopan taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen veturina,

ottaa huomioon 2. kesäkuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Yhteistyötaloutta koskeva eurooppalainen toimintasuunnitelma” (COM(2016)0356),

ottaa huomioon 27. maaliskuuta 2014 annetun komission tiedonannon Euroopan talouden pitkäaikaisesta rahoituksesta (COM(2014)0168),

ottaa huomioon 12. joulukuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Toimintasuunnitelma: eurooppalainen yhtiöoikeus sekä yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä – nykyaikainen oikeudellinen kehys aiempaa sitoutuneemmille osakkeenomistajille ja kestävää liiketoimintaa harjoittaville yrityksille” (COM(2012)0740),

ottaa huomioon 3. lokakuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Toinen sisämarkkinoiden toimenpidepaketti – Yhdessä uuteen kasvuun” (COM(2012)0573),

ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (COM(2010)2020),

ottaa huomioon työmarkkinoilta syrjäytyneiden aktiivisen osallisuuden edistämisestä 3. lokakuuta 2008 annetun komission suosituksen (1),

ottaa huomioon 25. kesäkuuta 2008 annetun komission tiedonannon ”Pienet ensin – Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukeva aloite (’Small Business Act’)” (COM(2008)0394) ja komission työohjelmat vuosiksi 2008 ja 2009,

ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2006 annetun komission tiedonannon ”Kasvua ja työllisyyttä edistävän Lissabonin ohjelman täytäntöönpano – Omistajanvaihdos – Jatkuvuutta uudella alulla” (COM(2006)0117),

ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2002 annetun komission tiedonannon työntekijöiden taloudellisen osallistumisen edistämisestä (COM(2002)0364) ja 5. kesäkuuta 2003 kyseisestä aiheesta antamansa päätöslauselman (2),

ottaa huomioon 21. lokakuuta 2010 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon ”Työntekijöiden rahoitusosakkuus Euroopassa”,

ottaa huomioon 15. tammikuuta 2013 antamansa päätöslauselman työntekijöille tiedottamisesta ja heidän kuulemisestaan sekä rakennemuutoksen ennakoinnista ja hallitsemisesta (3),

ottaa huomioon 14. tammikuuta 2014 antamansa päätöslauselman työntekijöiden rahoitusosakkuudesta yritysten tuloksissa (4) sekä talous- ja raha-asioiden valiokunnan lausunnon (2013/2127(INI)),

ottaa huomioon parlamentin työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan pyytämän tutkimuksen työntekijöiden rahoitusosakkuudesta yritysten tuloksissa, joka julkaistiin syyskuussa 2012,

ottaa huomioon 8. kesäkuuta 2017 julkaistun pääomamarkkinaunionia koskevan toimintasuunnitelman väliarvioinnin (COM(2017)0292),

ottaa huomioon komission pilottihankkeen ”työntekijäomistuksen ja työntekijöiden osallistumisen edistäminen”, jonka lopullinen versio julkaistiin vuonna 2014,

ottaa huomioon Berliinin vapaan yliopiston lokakuussa 2009 julkaiseman Pepper IV -kertomuksen ”Benchmarking of employee participation in profits and enterprise results in the member and candidate countries of the European Union”,

ottaa huomioon Berliinin vapaan yliopiston kesäkuussa 2006 julkaiseman Pepper III -kertomuksen ”Promotion of employee participation in profits and enterprise results in the new member and candidate countries of the European Union”,

ottaa huomioon 18. joulukuuta 2003 annetun riippumattomien asiantuntijoiden korkean tason työryhmän kertomuksen työntekijöiden osakkuuden lisäämisen rajat ylittävistä esteistä kansainvälisissä yrityksissä,

ottaa huomioon komission tammikuussa 1997 julkaiseman Pepper II -kertomuksen ”Voittopalkkiojärjestelmien edistäminen (mukaan lukien pääomaosakkuus) jäsenvaltioissa” (COM(1996)0697),

ottaa huomioon komission ja yliopistollisen Eurooppa-instituutin maaliskuussa 1991 julkaiseman Pepper I -kertomuksen ”Promotion of employee participation in profits and enterprise results”,

ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön (A8-0293/2018),

A.

toteaa, että työnantajan valittavissa on useita työntekijöiden taloudellisen osallistumisen malleja: voitonjako, yksittäisten työntekijöiden osakkeenomistus, työntekijöiden omistus osuuskuntamalleissa sekä palkansaajarahastosuunnitelmat (ESOP);

B.

toteaa, että yksittäisen yrityksen ja sen työntekijöiden on valittava huolellisesti sopivin työntekijöiden taloudellisen osallistumisen malli ottaen asianmukaisesti huomioon erityiset kansalliset verotussäännöt ja alakohtaiset olosuhteet, ja että malli riippuu etupäässä yrityksen koosta, toiminnasta ja asemasta etenkin, jos kyseessä on pörssiyhtiö; toteaa, että ei ole tarkoituksenmukaista kehittää työntekijöiden taloudelliselle osallistumiselle kattavaa yhtenäismallia EU:n tasolla;

C.

toteaa, että Euroopan yritystutkimuksen 2013 (5) tietojen mukaan työntekijöiden taloudellisen osallistumisen mallit voivat olla hyvin erilaisia yritysten ominaisuuksien mukaisesti; toteaa, että 62 prosenttia eurooppalaista yrityksistä käyttää jonkinlaista vaihtelevaa palkkaa, 30 prosenttia voitonjakoa ja 25 prosenttia ryhmän suoritukseen sidottua palkkaa; toteaa, että viisi prosenttia yrityksistä käyttää osakkuusjärjestelmiä; toteaa, että tällaisia työntekijöiden taloudellisen osallistumisen malleja käytetään enemmän yksityisellä kuin julkisella sektorilla (joitakin kansallisia poikkeuksia lukuun ottamatta) ja tietyillä talouden aloilla, erityisesti tieto- ja viestintätekniikan alalla sekä rahoitus-, vakuutus- ja konsultointialalla; toteaa, että suuret yritykset käyttävät työntekijöiden taloudellisen osallistumisen malleja todennäköisemmin kuin pk-yritykset ja että ne ovat yleisempiä myös ulkomaisissa osakeyhtiöissä tai monikansallisissa yrityksissä ja yrityksissä, jotka sijaitsevat taloudellisesti (6) keskeisillä tai edistyneillä alueilla;

D.

toteaa, että palkansaajarahastosuunnitelmat ovat työntekijöiden taloudellisen osallistumisen malleja, joissa käytettävä välittäjäyhteisö voi käyttää äänioikeutta tai harjoittaa muunlaista hallintoa työntekijöiden hyväksi ja työntekijät voivat vapaaehtoisesti valita niitä;

E.

toteaa, että työntekijöiden taloudellisen osallistumisen mallit, joissa työntekijät osallistuvat kuulemisiin ja päätöksentekoon, hyödyttävät todistetusti (7) sekä työntekijöitä että yritystä esimerkiksi kestävän hallinnon, avoimuuden, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun, työnantajien ja työntekijöiden keskinäisen kunnioituksen ja muiden tekijöiden kautta, joita ovat esimerkiksi palvelukseenotto, työsuhteen jatkuminen, motivaatio, työtyytyväisyys ja ammattitaidon kehittäminen sekä yleinen tuloksellisuus ja kannattavuus;

F.

toteaa, että työntekijöiden osallistuminen päätöksentekoon voi parantaa organisaation suorituskykyä ja työntekijöiden työelämän laatua ja sitä voidaan käyttää myös työpaikan innovointivälineenä (8) omistajuuden tunteen edistämiseen, tiedonkulun parantamiseen yrityksessä sekä työnantajien ja työntekijöiden välisen luottamuksen lisäämiseen;

G.

toteaa, että työntekijöiden taloudellisen osallistumisen malleilla voi olla myönteisiä vaikutuksia jäsenvaltioiden talouteen, sillä ne tukevat yrityksiä, pk-yritykset mukaan luettuina, ja työmarkkinoita; katsoo, että työntekijöiden taloudellinen osallistuminen yrityksiinsä voi parantaa työviihtyvyyttä, omistajuutta, työnantajien ja työntekijöiden vastavuoroista kunnioitusta sekä yleistä tuloksellisuutta ja voi auttaa työntekijöitä löytämään mahdollisuuksia kotimaassaan;

H.

toteaa, että pääomamarkkinaunionin kehittämisen yhteydessä työntekijöiden taloudellisella osallistumisella voidaan edistää pääomamarkkinaunionin tavoitteita eli osallistavaa kasvua ja taloudellisen toiminnan avoimuutta; toteaa, että jos työntekijöiden taloudellinen osallistuminen yhdistetään yritysten ja jäsenvaltioiden antamaan osallistujien koulutukseen, näin voidaan parantaa unionin kansalaisten taloustietämystä, mahdollisesti lisätä heidän haluaan sijoittaa ja mahdollisesti lisätä piensijoittamista;

I.

toteaa, että Euroopan työllisyysstrategiassa ja Eurooppa 2020 -strategiassa määritellään painopisteitä työpaikkojen laadun parantamiseksi ja parempien työolojen varmistamiseksi; toteaa, että työntekijöiden entistä voimakkaampi osallistuminen yritysten taloudelliseen tulokseen ja parempien palkkioiden tarjoaminen voisivat auttaa näiden tavoitteiden saavuttamisessa;

J.

katsoo, että työntekijöiden taloudellisen osallistumisen malleihin täytyy kuulua olennaisena osana työntekijöiden tietojen, koulutuksen ja heidän kuulemisensa korkea taso, jotta työntekijät ovat täysin tietoisia siitä, miten heidän saatavillaan olevat taloudellisen osallistumisen mallit toimivat, ja jotta he näin ollen voivat täysin tietoisina asiaan vaikuttavista seikoista arvioida näiden mallien mahdollisia hyötyjä ja riskejä esimerkiksi yritysten konkurssien yhteydessä;

K.

toteaa, että työntekijöiden taloudellinen osallistuminen, tehostettu työmarkkinavuoropuhelu ja strateginen päätöksenteko voivat saada työnantajat investoimaan työntekijöidensä kehitysmahdollisuuksiin, millä torjutaan osaltaan sosiaalista syrjäytymistä ja varmistetaan korkeatasoinen koulutus;

L.

toteaa, että kun työntekijät otetaan mukaan päätöksentekoprosessiin, työntekijöiden taloudellisen osallistumisen mallit voivat kulloisenkin mallin ominaisuuksista riippuen joissakin tapauksissa auttaa yrityksiä, pk-yritykset mukaan luettuina, rakennemuutoksessa ja liiketoiminnan jatkamisessa, sillä niiden avulla voidaan käsitellä yrityksen jatkamiseen ja sukupolvenvaihdokseen liittyviä ongelmia esimerkiksi perheyrityksissä;

M.

kehottaa muistamaan, että työntekijöiden taloudellisen osallistumisen malleihin liittyy sekä myönteisiä että kielteisiä tekijöitä;

N.

toteaa, että työntekijöiden taloudellisen osallistumisen malleihin liittyy joitakin rahallisia riskejä, mutta ne voivat myös vaimentaa häiriöitä, mahdollistaa bonuksia tai muita palkkioita ja myös varmistaa, että työntekijöiden osakesalkku koostuu turvatuista osakkeista; toteaa, että varsinkin palkansaajarahastosuunnitelmat voivat olla esimerkkinä mallista, jossa työntekijät voivat lunastaa pörssin ulkopuolella olevia yrityksiä, jos ensisijainen yritysosto-oikeus voi mahdollisesti auttaa työntekijöitä turvaamaan omat työpaikkansa, jos on olemassa mahdollisuus, että muut yritykset ostavat yrityksen;

O.

toteaa, että tarvitaan siksi toimia työntekijöiden suojaamiseksi riskeiltä ja esimerkiksi tilanteelta, jossa he menettävät sekä työpaikkansa että sijoittamansa pääoman, kun työnantaja joutuu kriisiin; katsoo, että työntekijöiden taloudellista osallistumista ei saa käyttää vähentämään työntekijöille kertyneitä sosiaalisia ja työoikeuksia, eikä se saa korvata tavanomaista peruspalkkaa tai muunlaisia maksujärjestelmiä, kuten eläkejärjestelmää, eikä sitä saa käyttää riskien siirtämiseen työntekijälle tai työlainsäädännön noudattamatta jättämiseen;

P.

toteaa, että työntekijöiden taloudellisen osallistumisen tulisi edelleen olla työntekijöille vapaaehtoista etenkin pk-yrityksissä eikä se saa vaikuttaa työntekijöiden liikkuvuuteen työmarkkinoilla, heidän sosiaaliturvaansa tai heidän oikeuteensa ryhtyä työtaistelutoimiin; katsoo, että työntekijöillä olisi siksi oltava aina mahdollisuus saada tietoa yrityksen taloudellisesta tilanteesta, yrityksen liikesalaisuuksia ja arkaluonteisia kaupallisia tietoja lukuun ottamatta, ja saada tietoja kunkin käytettävissä olevan työntekijöiden taloudellisen osallistumisen mallin eduista ja haitoista;

Q.

toteaa, että verokannustimet ovat keskeisiä työntekijöiden taloudellista osallistumista edistäviä tekijöitä, jotka maksavat itsensä takaisin keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, sillä mailla, joilla on pitkät perinteet työntekijöiden taloudellisessa osallistumisessa, on myös kaikkein kehittynein työntekijäomistus ja suurimmat veroedut;

R.

toteaa, että aktiivinen työllisyyspolitiikka, kuten tuki aitona itsenäisenä ammatinharjoittajana työskentelemiselle ja sosiaaliselle yrittäjyydelle, ovat keskeisiä välineitä työttömien saamisessa takaisin työmarkkinoille ja että tämä vastaa tammikuussa 2013 hyväksyttyä Euroopan yrittäjyyden toimintasuunnitelmaa;

S.

ottaa huomioon, että Euroopan sosiaalirahasto edistää sosiaalista yrittäjyyttä sekä yhteisö- ja solidaarisuustaloutta ja että tulevan ESR+:n olisi tehtävä samoin; toteaa, että työntekijöiden taloudellinen osallistuminen voi antaa tärkeän panoksen yhteisö- ja solidaarisuustalouden kehittämiseen esimerkiksi parantamalla investointien tai rahoituksen saatavuutta;

T.

toteaa, että työntekijöiden taloudellinen osallistuminen voi täydentää unionin ohjelmia, joilla pyritään parantamaan etenkin pk-yritysten mahdollisuuksia saada pääomaa ja joihin kuuluvat esimerkiksi COSME-ohjelma, InnovFin-ohjelma, Luova Eurooppa -ohjelma sekä Euroopan rakenne- ja investointirahastot;

U.

toteaa, että työntekijöiden taloudellinen osallistuminen voi olla Euroopan globalisaatiorahastoa täydentävä väline, jolla tuetaan globalisaation aiheuttamien rakennemuutosten tai maailmanlaajuisen talous- ja rahoituskriisin vuoksi työttömiksi jääneitä edistämällä uudelleenkouluttautumista ja lisäkoulutuksen saantia ja tukemalla itsenäistä ammatinharjoittamista, yritysten perustamista ja yritysten toiminnan jatkamista työntekijöiden johdolla;

V.

toteaa, että työntekijöiden taloudellista osallistumista koskevat unionin suuntaviivat voivat auttaa jäsenvaltioita luomaan työntekijöiden taloudellisen osallistumisen malleille kehyksiä, jotka voivat hyödyttää sekä työnantajia että työntekijöitä ja myös lisätä työntekijöiden taloudellista osallistumista koskevaa yleistä tietoisuutta;

1.

kehottaa komissiota harkitsemaan asianmukaisia suosituksia, joilla jäsenvaltioita ja yrityksiä ja etenkin pk-yrityksiä kannustetaan kehittämään ja tarjoamaan työntekijöiden taloudellisen osallistumisen malleja sekä työntekijöiden että yritysten hyväksi ja näiden etujen mukaisesti; korostaa, että näiden mallien olisi

suojattava työntekijöiden tuloturvaa;

estettävä työntekijöiden riisto kriisitilanteissa;

estettävä yrittäjäriskin siirto työntekijöille;

taattava työntekijöiden investointien korkeatasoinen suoja;

2.

kehottaa jäsenvaltioita tarjoamaan ei-pakollisia kannustimia ja myös verokannustimia jotka eivät syrjäytä kansallisia verotussääntöjä, parhaiden käytäntöjen periaatteiden mukaisesti edistettäessä työntekijöiden omistusjärjestelmiä yritysten ja työntekijöiden keskuudessa ja tukemaan samalla työntekijöiden korkeatasoista sosiaalista suojelua ja turvaamaan heidän työtaisteluoikeutensa;

3.

korostaa, että työntekijöiden taloudellinen osallistuminen on sisällytettävä koko työntekijöiden osallistumisen järjestelmään esimerkiksi yritysten päätöstenteossa ja myös työntekijöiden edustajien kautta ja että työntekijöiden taloudellinen osallistumisen ei saa korvata oikeudenmukaista ja ihmisarvoista palkkaa eikä se saa olla vaihtoehtona julkisille eläkkeille tai kollektiivisesti sovituille eläkejärjestelmille;

4.

kehottaa komissiota panemaan täytäntöön viisikohtaisen toimintasuunnitelman, joka sisältyy vuonna 2014 esitettyyn loppuraporttiin työntekijäomistuksen ja työntekijöiden osallistumisen edistämistä koskevasta pilottihankkeesta;

5.

panee merkille yhteyden työntekijöiden taloudellisen osallistumisen malleja tukevien kansallisen tason lainsäädäntötoimien ja toisaalta näitä malleja käyttävien yritysten ja työntekijöiden määrän välillä;

6.

korostaa rajat ylittäviä esteitä, joita kohtaavat sekä tällaisia malleja tarjoavat yritykset monissa jäsenvaltioissa että työntekijät; toteaa, että tällaisia esteitä ovat esimerkiksi lainsäädännön erot ja kaksinkertaiseen verotukseen liittyvät riskit, jotka voivat aiheuttaa huomattavia hallinnollisia kustannuksia ja haitata työntekijöiden liikkuvuutta, mikä on tärkeä kysymys torjuttaessa työttömyyttä ja parannettaessa lähentymistä ja integraatiota jäsenvaltioiden keskuudessa;

7.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita parantamaan tietämystä, kuten kehotettiin vuonna 2014 esitetyssä loppuraportissa työntekijäomistuksen ja työntekijöiden osallistumisen edistämistä koskevasta pilottihankkeesta, ja kehottaa hyödyntämään tutkimushankkeiden tuloksia, kannustamaan parhaiden käytäntöjen rajatylittävään siirtoon ja ehdottamaan yksinkertaisia, helppoja ja selkeitä tukimalleja;

8.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarjoamaan asiaa koskevia verkkosivustoja, joilla olisi pk-yrityksille ja mikroyrityksille malleja voitonjakosopimuksista toteutuksen helpottamiseksi sekä tietoa asiaan liittyvistä riskeistä sekä muuta asiaa koskevaa materiaalia; kehottaa lisäksi komissiota ja jäsenvaltioita jatkamaan tiedon keruuta taloudellisen osallistumisen mallien käytöstä ja levinneisyydestä ja kehottaa tutkimaan taloudellisen osallistumisen vaikutusta yritysten toimintaan, niiden työn laatuun ja työntekijöiden pysymiseen niissä; kehottaa tekemään tämän Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön avulla;

9.

kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota auttamaan työntekijöiden taloudellisen osallistumisen malleista kiinnostuneita yrityksiä ratkaisuilla ja erityisillä tukitoimilla, jotta voidaan välttää tällaisten mallien toteutukseen liittyvät liialliset hallinnolliset kustannukset ja kehityskustannukset etenkin pk-yrityksissä; kehottaa kannustamaan ulkoistavia toimijoita, kuten pankkeja ja sijoitusrahastoja, ehdottamaan tämäntyyppisille yrityksille räätälöityjä yksinkertaisia työntekijöiden taloudellisen osallistumisen malleja ja kehottaa samalla varmistamaan, etteivät välikädet käytä pienimpiä yrityksiä hyväkseen eikä piilokustannuksia ole;

10.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita unionin kansalaisten voimaannuttamiseksi tukemaan rahoitusalan koulutusta ja tiedottamaan työntekijöiden taloudellisen osallistumisen vaikutuksista;

11.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan mukaan työmarkkinaosapuolet, työntekijöiden omistajuutta käsittelevät organisaatiot ja muut sidosryhmät prosessin alkuvaiheessa, jotta voidaan suunnitella sopivimpia työntekijöiden taloudellisen osallistumisen malleja ja neuvotella siitä yrityskohtaisesti sitten, kun mallia pidetään sopivana, ottaen huomioon yritysten koko, tyyppi, niiden työntekijät ja rahoitustilanne mutta myös kansallinen lainsäädäntö ja käytännöt;

12.

suosittaa, että työntekijöiden säästöohjelmia koskevista välineistä neuvotellaan alakohtaisesti, jotta pk- ja mikroyrityksiä koskevat sopimukset ovat suoraan ja helposti niiden sovellettavissa;

13.

korostaa, että työntekijöiden taloudellisen osallistumisen olisi oltava avointa kaikille työntekijöille syrjimättömällä tavalla esimerkiksi iästä, sukupuolesta, kansalaisuudesta ja kokopäivä-/osapäivätyöstä riippumatta;

14.

lisää, että työntekijöiden välinen eriyttäminen voi olla perusteltua heidän erilaisten tarpeidensa ja etujensa huomioon ottamiseksi esimerkiksi käytettäessä johtohenkilöihin rajattuja osakkeenomistusmalleja;

15.

katsoo, että palkansaajarahastosuunnitelmissa työntekijöiden olisi voitava käyttää palkansaajarahastosuunnitelman tiliä muihinkin kuin nykyisen työnantajansa osakkeisiin keskittymäriskin pienentämiseksi, erityisesti pk-yrityksissä;

16.

muistuttaa, että päätöksen työntekijöiden taloudellisen osallistumisen malleihin osallistumisesta tulisi olla täysin vapaaehtoinen ja ettei pitäisi ryhtyä mihinkään sellaisten työntekijöiden vastaisiin toimiin, jotka päättävät olla liittymättä malliin, ja että kun he osallistuvat siihen, sen tulisi perustua asianmukaiseen koulutukseen ja työntekijän antamaan tietoon perustuvaan suostumukseen niin, että työntekijä on täysin tietoinen oikeuksistaan, velvoitteistaan ja riskeistään, yrityksen tilanteesta, kunkin mallin eduista ja haitoista, malliin liittymisen verotusvaikutuksista sekä ehdoista, joita sovelletaan työntekijöiden lähtiessä yrityksestä tai mallista;

17.

toteaa, että työntekijöiden taloudellisen osallistumisen ei pitäisi korvata tai pienentää tavanomaista peruspalkkaa eikä muunlaisia maksuja, kuten sosiaaliturvamaksuja, vaan sen pitäisi täydentää kaikkia sosiaalisia ja sopimuksiin perustuvia oikeuksia ja että tämä on ennakkoehtona työntekijöiden taloudellisen osallistumisen mallin toteuttamiselle;

18.

katsoo, että olisi kehitettävä yhteyksiä työntekijöiden taloudellisen osallistumisen ja yhteisötalouden välillä erityisesti hyödyntämällä Luova Eurooppa -ohjelman kaltaisia ohjelmia, joista myönnetään jopa 25 000 euron suuruisia mikrolainoja pienyrityksille ja yhteiskunnallisille yrityksille;

19.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan huomioon työmarkkinoiden nopean kehityksen ja muutokset sekä niiden aiheuttamat haasteet, jotka liittyvät pätevyyksiin, digitalisaatioon, automatisoitumiseen, varallisuuseroihin ja sosiaaliturvan leikkauksiin, ja kehottaa ottamaan huomioon jatkuvan uusien mahdollisuuksien luomisen, jonka avulla työntekijöitä voidaan tukea ja suojella ja heitä voidaan auttaa mukautumaan ja kehittymään ammatillisesti ja henkilökohtaisesti;

20.

korostaa, että työntekijöiden taloudellisella osallistumisella voi olla tärkeä rooli yrittäjyyden ja yrittäjähenkisyyden rakentamisessa, sillä se helpottaa pääoman etsimistä ja saantia etenkin uusyritysten osalta;

21.

korostaa, että vaikka mikroyrityksillä on merkittävä asema useimpien EU:n jäsenvaltioiden taloudessa, niiden osalta ei ole vielä toteutettu työntekijöiden osakkeenomistusta koskevia toimenpiteitä;

22.

pitää myönteisenä komission pääosastojen, kuten pääosastojen EMPL, FISMA ja GROW, johtamia aloitteita työllisyyden, pk-yritysten ja pääomamarkkinaunionin tukemiseksi ja kehottaa toteuttamaan koordinoituja toimia käytettävissä olevien resurssien käyttämiseksi parhaalla mahdollisella tavalla; kehottaa pitämään mielessä, että lopullinen edunsaaja on unionin kansalainen;

23.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)  EUVL L 307, 18.11.2008, s. 11.

(2)  EUVL C 68 E, 18.3.2004, s. 429.

(3)  EUVL C 440, 30.12.2015, s. 23.

(4)  EUVL C 482, 23.12.2016, s. 41.

(5)  Kolmas Euroopan yritystutkimus, Eurofound, 2013.

(6)  Muutokset palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmissä, Eurofound, 2016.

(7)  Annual economic survey of employee share ownership in European countries.

(8)  Workplace innovation in European companies, Eurofound 2016.


Keskiviikko 24. lokakuuta 2018

16.10.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 345/8


P8_TA(2018)0416

Muuntogeenisen maissin NK603 × MON 810 luvan uusiminen

Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. lokakuuta 2018 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia NK603 × MON 810 (MON-ØØ6Ø3-6 × MON-ØØ81Ø-6) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (D058360/01 – 2018/2872(RSP))

(2020/C 345/02)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon ehdotuksen komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia NK603 × MON 810 (MON-ØØ6Ø3-6 × MON-ØØ81Ø-6) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (D058360/01,

ottaa huomioon muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista 22. syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 (1) ja erityisesti sen 11 artiklan 3 kohdan ja 23 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 11. syyskuuta 2018 toimitetun äänestyksen, jossa päätettiin olla antamatta lausuntoa,

ottaa huomioon yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16. helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (2) 11 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) 24. tammikuuta 2018 hyväksymän lausunnon, joka julkaistiin 26. helmikuuta 2018 (3),

ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, annetun asetuksen (EU) N:o 182/2011 muuttamisesta (COM(2017)0085, COD(2017)0035),

ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa, joissa vastustetaan luvan myöntämistä muuntogeenisille organismeille (4),

ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

ottaa huomioon työjärjestyksen 106 artiklan 2 ja 3 kohdan,

A.

ottaa huomioon, että Monsanto Europe N.V./S.A. jätti 20. lokakuuta 2016 komissiolle asetuksen (EY) N:o 1829/2003 11 ja 23 artiklan mukaisesti hakemuksen muuntogeenistä maissia NK603 × MON 810 koskevan luvan uusimiseksi elintarvikkeina ja rehuna käytettäväksi;

B.

ottaa huomioon, että EFSA antoi 24. tammikuuta 2018 asetuksen (EY) N:o 1829/2003 6 ja 18 artiklan mukaisesti puoltavan lausunnon (1), jossa se totesi, että uusimista koskevassa hakemuksessa ei ole näyttöä sellaisista uusista vaaroista, muutoksista altistumisessa tai uusista tieteellisistä epävarmuustekijöistä, jotka muuttaisivat muuntogeenistä maissia NK603 × MON 810 koskevan alkuperäisen riskinarvioinnin päätelmiä, jotka EFSA oli hyväksynyt vuonna 2005 (2);

C.

toteaa, että EFSA ei tieteellisen lausuntonsa mukaan tehnyt järjestelmällistä omaa kirjallisuusselvitystä vaan ainoastaan arvioi hakijan tekemän kirjallisuusselvityksen, jonka perustella se totesi, ettei se ollut havainnut uutta julkaisua, joka aiheuttaisi turvallisuuteen liittyvää huolta;

D.

ottaa huomioon, että EFSA antoi lausuntonsa olettaen, että muuntogeenisen maissin NK603 × MON 810 molempien muunnostapahtumien DNA-sekvenssi on identtinen alun perin arvioitujen tapahtumien sekvenssin kanssa; toteaa, että hakija ei ole toimittanut mitään tietoja, jotka tukisivat tätä oletusta;

E.

ottaa huomioon, että muuntogeeninen maissi NK603 × MON 810 ilmentää proteiinia, jonka ansiosta se kestää rikkakasvien torjunta-aineena käytettävää glyfosaattia; ottaa huomioon, että Kansainvälinen syöväntutkimuskeskus (Maailman terveysjärjestön erityinen syöpävirasto) luokitteli glyfosaatin todennäköisesti ihmisille syöpää aiheuttavaksi 20. maaliskuuta 2015 (5);

F.

toteaa, että muuntogeenisen maissin NK603 × MON 810 unioniin tuonnin sallimisen oletetaan johtavan sen viljelyn lisääntymiseen muualla maailmassa, kuten Argentiinassa, Brasiliassa, Kanadassa, Kolumbiassa, Japanissa, Filippiineillä, Etelä-Afrikassa ja Uruguayssa, ja vastaavasti glyfosaattia sisältävien rikkakasvien torjunta-aineiden käytön lisääntymiseen;

G.

ottaa huomioon, että muuntogeeninen maissi NK603 × MON 810 ilmaisee Cry1Ab-proteiinia, joka on (Bacillus thuringiensis -bakteerista saatava) Bt-proteiini ja antaa suojan tiettyjä perhostuholaisia (Ostrinia nubilalis, Sesamia spp.) vastaan;

H.

toteaa, että muuntogeeniset Bt-kasvit ilmentävät hyönteisiä torjuvaa toksiinia jokaisessa solussa koko elämänsä ajan, myös ihmisten ja eläinten syömissä osissa; toteaa, että eläinten ruokintakokeet osoittavat, että muuntogeenisilla Bt-kasveilla voi olla toksisia vaikutuksia (6); toteaa, että on osoitettu, että Bt-toksiini muuntogeenisissä kasveissa poikkeaa merkittävästi luonnossa esiintyvästä Bt-toksiinista (7);

I.

toteaa, että huolenaiheena on edelleen se, että kohteena olevien perhostuholaisten vastustuskyky Cry1F-proteiinia vastaan saattaa kasvaa, mikä voi johtaa tuholaistorjunnan käytäntöjen muuttumiseen maissa, joissa näitä kasveja viljellään;

J.

ottaa huomioon, että jäsenvaltiot esittivät kolmen kuukauden kuulemisjakson aikana monia kriittisiä huomioita; toteaa, että näissä huomioissa viitattiin muun muassa seuraaviin seikkoihin: tietojen puuttuminen nykyään käytössä olevista linjoista, puutteelliset tiedot muun muassa horisontaalisen geeninsiirron mahdollisuudesta tapahtumissa MON 810 ja NK603, puutteellinen kirjallisuusselvitys, osittain vanhentunut tietojen tuottaminen ja hajanainen lähestymistapa ympäristönseurantaan, mukaan luettuna se, että ympäristöön vapautuneiden Cry-proteiinien säilymistä ei ollut seurattu, ympäristön altistumista Cry-toksiinille ei ollut analysoitu ja teosintin, maissin luonnonvaraisen sukulaislajin, esiintyminen Euroopassa oli jätetty huomiotta (8)

K.

toteaa, että näistä epäilyistä huolimatta markkinoille saattamisen jälkeistä seurantaa koskevaa suunnitelmaa ei vaadittu; toteaa, että tapauskohtaista markkinoille saattamisen jälkeistä ympäristöseurantaa ei myöskään pidetty tarpeellisena;

L.

ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 11. syyskuuta 2018 toimitetussa äänestyksessä päätettiin olla antamatta lausuntoa; ottaa huomioon, että 13 jäsenvaltiota äänesti vastaan, vain 11 puolesta ja 4 tyhjää;

M.

ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1829/2003 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse jäsenvaltioiden mahdollisuudesta rajoittaa muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen käyttöä tai kieltää se alueellaan 22. huhtikuuta 2015 tekemänsä lainsäädäntöehdotuksen perusteluissa sekä asetuksen (EU) N:o 182/2011 muuttamisesta 14. helmikuuta 2017 tehdyn lainsäädäntöehdotuksen perusteluissa komissio piti valitettavana, että asetuksen (EY) N:o 1829/2003 voimaantulosta alkaen komissio on hyväksynyt lupapäätökset ilman jäsenvaltioiden komiteassa antamaa puoltavaa lausuntoa ja että muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen luvista päätettäessä on muodostunut säännöksi, että asia palautetaan komissiolle lopullista päätöstä varten, mikä on hyvin pitkälti poikkeus siitä, miten menettely kokonaisuutena toimii; toteaa, että komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on pitänyt tätä käytäntöä useissa yhteyksissä valitettavana ja epädemokraattisena (9);

N.

ottaa huomioon, että parlamentti hylkäsi 28. lokakuuta 2015 asetuksen (EY) N:o 1829/2003 muuttamisesta 22. huhtikuuta 2015 annetun lainsäädäntöehdotuksen ensimmäisessä käsittelyssä (10) ja kehotti komissiota peruuttamaan ehdotuksen ja esittämään uuden;

1.

katsoo, että ehdotus komission täytäntöönpanopäätökseksi ylittää asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 säädetyn täytäntöönpanovallan;

2.

katsoo, että ehdotus komission täytäntöönpanopäätökseksi ei ole EU:n oikeuden mukainen eikä se ole sopusoinnussa asetuksen (EY) N:o 1829/2003 tarkoituksen kanssa; toteaa, että kyseisenä tarkoituksena on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 178/2002 (11) säädettyjen yleisperiaatteiden mukaisesti luoda perusta ihmisten elämän ja terveyden, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin, ympäristön sekä kuluttajien etujen korkeatasoisen suojelun varmistamiselle muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen suhteen ja varmistaa samalla sisämarkkinoiden tehokas toiminta;

3.

pyytää komissiota peruuttamaan ehdotuksen täytäntöönpanopäätökseksi;

4.

kehottaa komissiota lykkäämään täytäntöönpanopäätösten tekemistä muuntogeenisten organismien lupahakemuksista, kunnes lupamenettelyä on tarkistettu siten, että korjataan nykyisen riittämättömäksi osoittautuneen menettelyn puutteet;

5.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)  EUVL L 268, 18.10.2003, s. 1.

(2)  EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.

(3)  Tieteellinen lausunto Monsanton hakemuksesta (hakemus EFSA-GMO-RX-007) – muuntogeenisen maissin NK603 × MON 810 arviointi sitä koskevan luvan uusimiseksi asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (hakemus EFSA-GMO-RX-007). EFSA Journal 2018;16(2):5163: https://efsa.onlinelibrary.wiley.com/doi/epdf/10.2903/j.efsa.2018.5163

(4)  

Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. tammikuuta 2014 ehdotuksesta neuvoston päätökseksi muuntogeenisen maissin (Zea mays L., linja 1507), joka on vastustuskykyinen tiettyjä perhostuholaisia kohtaan, markkinoille saattamisesta viljelyä varten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY mukaisesti (EUVL C 482, 23.12.2016, s. 110).

Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. joulukuuta 20154. joulukuuta 2015 annetusta komission täytäntöönpanopäätöksestä (EU) 2015/2279 muuntogeenistä maissia NK603 × T25 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 399, 24.11.2017, s. 71).

Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. helmikuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 87705 × MON 89788 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 35, 31.1.2018, s. 19).

Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. helmikuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 87708 × MON 89788 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 35, 31.1.2018, s. 17).

Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. helmikuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa FG72 (MST-FGØ72-2) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 35, 31.1.2018, s. 15).

Euroopan parlamentin päätöslauselma 8. kesäkuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi, muuntogeenistä maissia Bt11 × MIR162 × MIR604 × GA21 ja muunnostapahtumista Bt11, MIR162, MIR604 ja GA21 kahta tai kolmea yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 86, 6.3.2018, s. 108).

Euroopan parlamentin päätöslauselma 8. kesäkuuta 2016 luonnoksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen neilikan (Dianthus caryophyllus L., linja SHD-27531-4) markkinoille saattamisesta (EUVL C 86, 6.3.2018, s. 111).

Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin MON 810 siementen markkinoille saattamista viljelyä varten koskevan luvan uusimisesta (EUVL C 215, 19.6.2018, s. 76).

Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 810 sisältävien tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 215, 19.6.2018, s. 80).

Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin Bt11 siementen markkinoille saattamisesta viljelyä varten (EUVL C 215, 19.6.2018, s. 70).

Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin 1507 (DAS-Ø15Ø7-1) siementen markkinoille saattamisesta markkinoille viljelyä varten (EUVL C 215, 19.6.2018, s. 73).

– Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa 281-24-236 × 3006-210-23 × MON 88913 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 215, 19.6.2018, s. 83).

Euroopan parlamentin päätöslauselma 5. huhtikuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia Bt11 × 59122 × MIR604 × 1507 × GA21 ja muunnostapahtumista Bt11, 59122, MIR604, 1507 ja GA21 kahta, kolmea tai neljää yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 298, 23.8.2018, s. 34).

Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. toukokuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia DAS-40278-9 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 307, 30.8.2018, s. 71).

Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. toukokuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa GHB119 (BCS-GHØØ5-8) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 307, 30.8.2018, s. 67).

Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. syyskuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa DAS-68416-4 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 337, 20.9.2018, s. 54).

Euroopan parlamentin päätöslauselma 4. lokakuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa FG72 × A5547-127 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 346, 27.9.2018, s. 55).

Euroopan parlamentin päätöslauselma 4. lokakuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa DAS-44406-6 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 346, 27.9.2018, s. 60).

Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. lokakuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia 1507 (DAS-Ø15Ø7-1) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 346, 27.9.2018, s. 122).

Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. lokakuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa 305423 × 40-3-2 (DP-3Ø5423-1 × MON-Ø4Ø32-6) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 346, 27.9.2018, s. 127).

Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. lokakuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisiä rapseja MON 88302 × Ms8 × Rf3 (MON-883Ø2-9 × ACSBNØØ5-8 × ACS-BNØØ3-6), MON 88302 × Ms8 (MON-883Ø2-9 × ACSBNØØ5-8) ja MON 88302 × Rf3 (MON-883Ø2-9 × ACS-BNØØ3-6) sisältävien, niistä koostuvien tai niistä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 346, 27.9.2018, s. 133).

Euroopan parlamentin päätöslauselma 1. maaliskuuta 2018 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia 59122 (DAS-59122-7) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0051).

Euroopan parlamentin päätöslauselma 1. maaliskuuta 2018 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi luvan myöntämisestä muuntogeenistä maissia MON 87427 × MON 89034 × NK603 (MON-87427-7 × MON-89Ø34-3 × MON-ØØ6Ø3-6 ja muunnostapahtumista MON 87427, MON 89034 ja NK603 kahta yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamiseen ja päätöksen 2010/420/EU kumoamisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0052).

Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. toukokuuta 2018 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisestä sokerijuurikkaasta H7-1 (KM-ØØØH71-4) valmistettujen elintarvikkeiden tai rehujen markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit P8_TA(2018)0197).

Euroopan parlamentin päätöslauselma 30. toukokuuta 2018 esityksestä komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia GA21 (MON-ØØØ21-9) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0221).

Euroopan parlamentin päätöslauselma 30. toukokuuta 2018 esityksestä komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia 1507× 59122 × MON 810 × NK603 ja muunnostapahtumista 1507, 59122, MON 810 ja NK603 kahta tai kolmea yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta ja päätösten 2009/815/EY, 2010/428/EU ja 2010/432/EU kumoamisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0222).

(1)  Tieteellinen lausunto muuntogeenisestä maissista NK603 × MON 810 sitä koskevan luvan uusimiseksi asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (hakemus EFSA-GMO-RX-007). EFSA Journal 2018;16(2):5163: https://efsa.onlinelibrary.wiley.com/doi/epdf/10.2903/j.efsa.2018.5163

(2)  Muuntogeenisiä organismeja käsittelevän paneelin lausunto (viite EFSA-GMO-UK-2004-01) Monsanton hakemuksesta, joka koskee glyfosaattia kestävän ja hyönteisille vastustuskykyisen muuntogeenisen maissin NK603 × MON 810 saattamista markkinoille elintarvikkeina ja rehuna asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti. EFSA Journal (2005) 309, 1-22: https://efsa.onlinelibrary.wiley.com/doi/pdf/10.2903/j.efsa.2005.309

(5)  IARC Monographs Volume 112: evaluation of five organophosphate insecticides and herbicides, 20. maaliskuuta 2015: http://monographs.iarc.fr/ENG/Monographs/vol112/mono112.pdf

(6)  Ks. esimerkiksi El-Shamei Z.S, Gab-Alla AA, Shatta A.A., Moussa E.A., Rayan A.M., Histopathological Changes in Some Organs of Male Rats Fed on Genetically Modified Corn (Ajeeb Y.G.). Journal of American Science, 2012, 8(9), s. 1117-1123: https://www.researchgate.net/publication/235256452_Histopathological_Changes_in_Some_Organs_of_Male_Rats_Fed_on_Genetically_Modified_Corn_Ajeeb_YG

(7)  Székács A., Darvas B., Comparative aspects of Cry Toxin Usage in Insect Control, julkaisussa: Ishaaya I., Palli S.R., Horowitz A.R. (eds), Advanced Technologies for Managing Insect Pests, Dordrecht, Alankomaat, Springer, 2012, s. 195-230: https://link.springer.com/chapter/10.1007/978-94-007-4497-4_10

(8)  Katso EFSA:n kysymysrekisteri, liite G kysymykseen numero EFSA-Q-2017-00028, joka on saatavilla osoitteessa http://registerofquestions.efsa.europa.eu/roqFrontend/ListOfQuestionsNoLogin?1&panel=ALL;

(9)  Esimerkiksi Euroopan parlamentin täysistunnon avauspuheenvuorossa, jossa hän esitti poliittiset suuntaviivat seuraavalle Euroopan komissiolle (Strasbourg 15. heinäkuuta 2014), tai unionin tilaa vuonna 2016 koskevassa puheessa (Strasbourg 14. syyskuuta 2016).

(10)  EUVL C 355, 20.10.2017, s. 165.

(11)  EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1.


16.10.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 345/13


P8_TA(2018)0417

Muuntogeenisen maissin MON 87427 × MON 89034 × 1507 × MON 88017 × 59122 hyväksyminen

Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. lokakuuta 2018 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi luvan myöntämisestä muuntogeenistä maissia MON 87427 × MON 89034 × 1507 × MON 88017 × 59122 ja muunnostapahtumista MON 87427, MON 89034, 1507, MON 88017 ja 59122 kahta, kolmea tai neljää yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamiseen ja päätöksen 2011/366/EU kumoamisesta (D058361/01 – 2018/2873(RSP))

(2020/C 345/03)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon ehdotuksen komission täytäntöönpanopäätökseksi luvan myöntämisestä muuntogeenistä maissia MON 87427 × MON 89034 × 1507 × MON 88017 × 59122 ja muunnostapahtumista MON 87427, MON 89034, 1507, MON 88017 ja 59122 kahta, kolmea tai neljää yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamiseen ja päätöksen 2011/366/EU kumoamisesta (D058361/01,

ottaa huomioon muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista 22. syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 (1) ja erityisesti sen 7 artiklan 3 kohdan ja 19 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 11. syyskuuta 2018 toimitetun äänestyksen, jossa päätettiin olla antamatta lausuntoa,

ottaa huomioon yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16. helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (2) 11 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) 28. kesäkuuta 2017 hyväksymän lausunnon, joka julkaistiin 1. elokuuta 2017 (3),

ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, annetun asetuksen (EU) N:o 182/2011 muuttamisesta (COM(2017)0085, COD(2017)0035),

ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa, joissa vastustetaan luvan myöntämistä muuntogeenisille organismeille (4),

ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

ottaa huomioon työjärjestyksen 106 artiklan 2 ja 3 kohdan,

A.

ottaa huomioon, että Monsanto Europe S.A./N.V. jätti 26. marraskuuta 2013 Monsanto Company -yhtiön puolesta Belgian kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle asetuksen (EY) N:o 1829/2003 5 ja 17 artiklan mukaisesti hakemuksen muuntogeenistä maissia MON 87427 × MON 89034 × 1507 × 88017 × 59122 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen elintarvikkeiden, elintarvikkeiden ainesosien ja rehun saattamiseksi markkinoille (jäljempänä ”hakemus”); ottaa huomioon, että hakemus kattoi myös muuntogeenistä maissia MON 87427 × MON 89034 × 1507 × MON 88017 × 59122 sisältävien tai siitä koostuvien tuotteiden saattamisen markkinoille muuhun kuin elintarvike- ja rehukäyttöön, viljelyä lukuun ottamatta;

B.

toteaa, että lisäksi hakemus kattoi sellaisten tuotteiden markkinoille saattamisen, jotka sisältävät 25 yksittäisten muunnostapahtumien alayhdistelmää, jotka muodostavat maissin MON 87427 × MON 89034 × 1507 × MON 88017 × 59122, tai koostuvat niistä tai ovat niistä valmistettuja; toteaa, että näistä alayhdistelmistä 12:lle on jo myönnetty lupa; toteaa, että komission täytäntöönpanopäätös maissin sallimisesta kattaa 14 alayhdistelmää;

C.

toteaa, että Monsanto Europe S.A./N.V., joka on yhtä näistä jo luvan saanutta 12:ta alayhdistelmää, nimittäin alayhdistelmää MON 89034 × MON 88017, koskevan luvan haltija, pyysi komissiota kumoamaan päätöksen 2011/366/EU ja sisällyttämään tämän päätöksen komission päätöksen soveltamisalaan; toteaa, että tähän pyyntöön suostuttiin; katsoo, että tällaisen lähestymistavan oikeutus on kyseenalainen;

D.

ottaa huomioon, että 28. kesäkuuta 2017 EFSA antoi asetuksen (EY) N:o 1829/2003 (5) 6 ja 18 artiklan mukaisesti puoltavan lausunnon, joka liittyi viisi muunnostapahtumaa sisältävän geenimuunnospakan mukaiseen maissiin, aiemmin arvioituihin alayhdistelmiin ja jäljellä oleviin alayhdistelmiin;

E.

ottaa huomioon, että EFSA myöntää, että yhdestäkään näistä 14 alayhdistelmästä ei ole toimitettu yksityiskohtaisia tietoja; toteaa, että monia niistä ei ole vielä edes muodostettu; ottaa huomioon, että EFSA toteaa kuitenkin, että kaikkien alayhdistelmien oletetaan olevan yhtä turvallisia kuin viisi muunnostapahtumaa sisältävän geenimuunnospakan mukaisen maissin;

F.

ottaa huomioon, ettei toksikologiaa koskevia testejä ole tehty eikä ole toimitettu eläintutkimuksia, joita olisi tehty muuntogeenisestä maissista MON 87427, MON 89034, 1507, MON 88017 ja 59122 tai yhdestäkään alayhdistelmistä saaduilla elintarvikkeilla tai rehuilla (6);

G.

ottaa huomioon, että kaksi asianomaisista maissilajikkeista ilmensi proteiineja, joiden ansiosta ne kestävät rikkakasvien torjunta-aineena käytettävää glufosinaattiammoniumia (7); ottaa huomioon, että glufosinaatti on luokiteltu lisääntymiselle vaaralliseksi aineeksi ja sen tähden se kuuluu asetuksessa (EY) N:o 1107/2009 säädettyjen poissulkemisperusteiden soveltamisalaan; ottaa huomioon, että glufosinaatin hyväksynnän voimassaolo päättyi 31. heinäkuuta 2018 (8);

H.

ottaa huomioon, että kaksi asianomaisista maissilajikkeista ilmensi proteiineja, joiden ansiosta ne kestävät glyfosaattia sisältäviä rikkakasvien torjunta-aineita; ottaa huomioon, että 20. maaliskuuta 2015 Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos (IARC) – Maailman terveysjärjestön erityinen syöpävirasto – luokitteli glyfosaatin todennäköisesti ihmisille syöpää aiheuttavaksi (9);

I.

ottaa huomioon, että geneettisesti muunnetun maissin MON 87427, MON 89034, 1507, MON 88017 ja 59122 unioniin suuntautuvan tuonnin sallimisen oletetaan johtavan viljelyn lisääntymiseen muualla, esimerkiksi Meksikossa ja Etelä-Koreassa, sekä glufosinaattiammoniumia tai glyfosaattia sisältävien rikkakasvien torjunta-aineiden käytön vastaavaan lisääntymiseen;

J.

ottaa huomioon, että asianomaisista maissilajikkeista neljä ilmentää Bt-proteiineihin (peräisin Bacillus thuringiensis -bakteerista) kuuluvia Cry-proteiineja, jotka antavat vastustuskyvyn tiettyjä perhostuholaisia ja vastaavasti kovakuoriaisiin kuuluvia tuholaisia kohtaan;

K.

toteaa, että muuntogeeniset Bt-kasvit ilmentävät hyönteisiä torjuvaa toksiinia jokaisessa solussa koko elämänsä ajan, myös ihmisten ja eläinten syömissä osissa; toteaa, että eläinten ruokintakokeet osoittavat, että muuntogeenisilla Bt-kasveilla voi olla toksisia vaikutuksia (10); toteaa, että on osoitettu, että Bt-toksiini muuntogeenisissä kasveissa poikkeaa merkittävästi luonnossa esiintyvästä Bt-toksiinista (11);

L.

toteaa, että huolenaiheena on edelleen se, että kohteena olevien tuholaisten vastustuskyky Cry-proteiineja vastaan saattaa kasvaa, mikä voi johtaa tuholaistorjunnan käytäntöjen muuttumiseen maissa, joissa näitä kasveja viljellään;

M.

ottaa huomioon, että jäsenvaltiot esittivät kolmen kuukauden kuulemisjakson aikana monia kriittisiä huomioita; toteaa, että näissä huomioissa viitattiin muun muassa seuraaviin seikkoihin: testauksen koeasetelman puutteellisuudet, puuttuvat testit, esimerkiksi ravitsemuksellisen arvioinnin ja jyrsijöillä tehdyn 90-päiväisen ruokintatutkimuksen puuttuminen; tietojen puuttuminen tai riittämättömyys, esimerkiksi tapahtumien yhdistelmään liittyvien tahattomien vaikutusten osalta, tai kahdeksan proteiinin välisten mahdollisten vuorovaikutusten osalta, jotka saattavat johtaa tahattomiin vaikutuksiin; hakijan virheelliset olettamukset, esimerkiksi suun kautta nautitun DNA:n hajoamisesta sen kulkiessa ruoansulatuskanavan kautta; osittain puuttuva ympäristöriskien arviointi ja riittämätön ympäristöseurantasuunnitelma (12);

N.

toteaa, että riippumaton tutkimus herättää myös huolta merkittävistä puutteista vertailevassa arvioinnissa, vakavista puutteista, jotka liittyvät toksikologisen arvioinnin puuttumiseen, allergeenisuuden epävarmasta arvioinnista, yhteisvaikutusten huomiotta jättämisestä sekä virheellisestä ympäristöriskien arvioinnista (13);

O.

ottaa huomioon, että huolimatta kaikista näistä huolenaiheista EFSA ei pitänyt muuntogeenisestä maissista MON 87427, MON 89034, 1507, MON 88017 ja 59122 peräisin olevien elintarvikkeiden ja rehujen markkinoille saattamisen jälkeistä seurantaa tarpeellisena;

P.

ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 11. syyskuuta 2018 toimitetussa äänestyksessä päätettiin olla antamatta lausuntoa; ottaa huomioon, että 14 jäsenvaltiota äänesti vastaan, vain 11 puolesta ja 3 tyhjää;

Q.

ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1829/2003 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse jäsenvaltioiden mahdollisuudesta rajoittaa muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen käyttöä tai kieltää se alueellaan 22. huhtikuuta 2015 tekemänsä lainsäädäntöehdotuksen perusteluissa sekä asetuksen (EU) N:o 182/2011 muuttamisesta 14. helmikuuta 2017 tehdyn lainsäädäntöehdotuksen perusteluissa komissio piti valitettavana, että asetuksen (EY) N:o 1829/2003 voimaantulosta alkaen komissio on hyväksynyt lupapäätökset ilman jäsenvaltioiden komiteassa antamaa puoltavaa lausuntoa ja että muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen luvista päätettäessä on muodostunut säännöksi, että asia palautetaan komissiolle lopullista päätöstä varten, mikä on hyvin pitkälti poikkeus siitä, miten menettely kokonaisuutena toimii; toteaa, että komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on pitänyt tätä käytäntöä useissa yhteyksissä valitettavana ja epädemokraattisena (14);

R.

ottaa huomioon, että parlamentti hylkäsi 28. lokakuuta 2015 asetuksen (EY) N:o 1829/2003 muuttamisesta 22. huhtikuuta 2015 annetun lainsäädäntöehdotuksen ensimmäisessä käsittelyssä (15) ja kehotti komissiota peruuttamaan ehdotuksen ja esittämään uuden;

1.

katsoo, että ehdotus komission täytäntöönpanopäätökseksi ylittää asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 säädetyn täytäntöönpanovallan;

2.

katsoo, että ehdotus komission täytäntöönpanopäätökseksi ei ole EU:n oikeuden mukainen eikä se ole sopusoinnussa asetuksen (EY) N:o 1829/2003 tarkoituksen kanssa; toteaa, että kyseisenä tarkoituksena on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 178/2002 (16) säädettyjen yleisperiaatteiden mukaisesti luoda perusta ihmisten elämän ja terveyden, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä ympäristön ja kuluttajien etujen korkeatasoisen suojelun varmistamiselle muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen suhteen sekä varmistaa samalla sisämarkkinoiden tehokas toiminta;

3.

katsoo erityisesti, että ehdotus komission täytäntöönpanopäätökseksi on vastoin yleisen elintarvikelainsäädännön periaatteita, sellaisina kuin ne on vahvistettu asetuksessa (EY) N:o 178/2002, koska siinä hyväksytään lajikkeita, joista ei ole toimitettu turvallisuustietoja, joita ei ole edes testattu tai joita ei ole vielä edes muodostettu;

4.

pyytää komissiota peruuttamaan ehdotuksen täytäntöönpanopäätökseksi;

5.

kehottaa komissiota lykkäämään täytäntöönpanopäätösten tekemistä muuntogeenisten organismien lupahakemuksista, kunnes lupamenettelyä on tarkistettu siten, että korjataan nykyisen riittämättömäksi osoittautuneen menettelyn puutteet;

6.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)  EUVL L 268, 18.10.2003, s. 1.

(2)  EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.

(3)  Tieteellinen lausunto Monsanto-yhtiön asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti jättämästä hakemuksesta (EFSA-GMO-BE-2013-118) muuntogeenistä maissia MON 87427 × MON 89034 × 1507 × MON 88017 × 59122 ja alayhdistelmiä niiden alkuperästä riippumatta koskevan luvan saamiseksi elintarvike- ja rehukäyttöön sekä tuontia ja valmistusta varten, EFSA Journal Volume 15, Issue 8: https://efsa.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.2903/j.efsa.2017.4921

(4)  

Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. tammikuuta 2014 ehdotuksesta neuvoston päätökseksi muuntogeenisen maissin (Zea mays L., linja 1507), joka on vastustuskykyinen tiettyjä perhostuholaisia kohtaan, markkinoille saattamisesta viljelyä varten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY mukaisesti (EUVL C 482, 23.12.2016, s. 110).

Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. joulukuuta 20154. joulukuuta 2015 annetusta komission täytäntöönpanopäätöksestä (EU) 2015/2279 muuntogeenistä maissia NK603 × T25 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 399, 24.11.2017, s. 71).

Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. helmikuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 87705 × MON 89788 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 35, 31.1.2018, s. 19).

Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. helmikuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 87708 × MON 89788 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 35, 31.1.2018, s. 17).

Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. helmikuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa FG72 (MST-FGØ72-2) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 35, 31.1.2018, s. 15).

Euroopan parlamentin päätöslauselma 8. kesäkuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia Bt11 × MIR162 × MIR604 × GA21 ja muunnostapahtumista Bt11, MIR162, MIR604 ja GA21 kahta tai kolmea yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 86, 6.3.2018, s. 108).

Euroopan parlamentin päätöslauselma 8. kesäkuuta 2016 luonnoksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen neilikan (Dianthus caryophyllus L., linja SHD-27531-4) markkinoille saattamisesta (EUVL C 86, 6.3.2018, s. 111).

Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin MON 810 siementen markkinoille saattamista viljelyä varten koskevan luvan uusimisesta (EUVL C 215, 19.6.2018, s. 76).

Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 810 sisältävien tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 215, 19.6.2018, s. 80).

Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin Bt11 siementen markkinoille saattamisesta viljelyä varten (EUVL C 215, 19.6.2018, s. 70).

Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin 1507 siementen markkinoille saattamisesta viljelyä varten (EUVL C 215, 19.6.2018, s. 73).

Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa 281-24-236 × 3006-210-23 × MON 88913 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 215, 19.6.2018, s. 83).

Euroopan parlamentin päätöslauselma 5. huhtikuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia Bt11 × 59122 × MIR604 × 1507 × GA21 ja muunnostapahtumista Bt11, 59122, MIR604, 1507 ja GA21 kahta, kolmea tai neljää yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 298, 23.8.2018, s. 34).

Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. toukokuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia DAS-40278-9 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 307, 30.8.2018, s. 71).

Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. toukokuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa GHB119 (BCS-GHØØ5-8) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 307, 30.8.2018, s. 67).

Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. syyskuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa DAS-68416-4 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 337, 20.9.2018, s. 54).

Euroopan parlamentin päätöslauselma 4. lokakuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa FG72 × A5547-127 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 346, 27.9.2018, s. 55).

Euroopan parlamentin päätöslauselma 4. lokakuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa DAS-44406-6 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 346, 27.9.2018, s. 60).

Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. lokakuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia 1507 (DAS-Ø15Ø7-1) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 346, 27.9.2018, s. 122).

Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. lokakuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa 305423 × 40-3-2 (DP-3Ø5423-1 × MON-Ø4Ø32-6) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 346, 27.9.2018, s. 127).

Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. lokakuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisiä rapseja MON 88302 × Ms8 × Rf3 (MON-883Ø2-9 × ACSBNØØ5-8 × ACS-BNØØ3-6), MON 88302 × Ms8 (MON-883Ø2-9 × ACSBNØØ5-8) ja MON 88302 × Rf3 (MON-883Ø2-9 × ACS-BNØØ3-6) sisältävien, niistä koostuvien tai niistä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 346, 27.9.2018, s. 133).

Euroopan parlamentin päätöslauselma 1. maaliskuuta 2018 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia 59122 (DAS-59122-7) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0051).

Euroopan parlamentin päätöslauselma 1. maaliskuuta 2018 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi luvan myöntämisestä muuntogeenistä maissia MON 87427 × MON 89034 × NK603 (MON-87427-7 × MON-89Ø34-3 × MON-ØØ6Ø3-6) ja muunnostapahtumista MON 87427, MON 89034 ja NK603 kahta yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamiseen ja päätöksen 2010/420/EU kumoamisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0052).

Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. toukokuuta 2018 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisestä sokerijuurikkaasta H7-1 (KM-ØØØH71-4) valmistettujen elintarvikkeiden tai rehujen markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0197).

Euroopan parlamentin päätöslauselma 30. toukokuuta 2018 esityksestä komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia GA21 (MON-ØØØ21-9) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0221).

Euroopan parlamentin päätöslauselma 30. toukokuuta 2018 esityksestä komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia 1507× 59122 × MON 810 × NK603 ja muunnostapahtumista 1507, 59122, MON 810 ja NK603 kahta tai kolmea yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta ja päätösten 2009/815/EY, 2010/428/EU ja 2010/432/EU kumoamisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0222).

(5)  EFSAn GMO-paneeli (EFSAn muuntogeenisiä organismeja käsittelevä paneeli), 2017: Tieteellinen lausunto Monsanto-yhtiön asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti jättämästä hakemuksesta (EFSA-GMO-BE-2013-118) muuntogeenistä maissia MON 87427 × MON 89034 × 1507 × MON 88017 × 59122 ja alayhdistelmiä niiden alkuperästä riippumatta koskevan luvan saamiseksi elintarvike- ja rehukäyttöön sekä tuontia ja valmistusta varten. EFSA Journal 2017; 15(8):4921, s. 32: https://doi.org/10.2903/j.efsa.2017.4921

(6)  Kuten edellä mainitussa EFSAn lausunnossa todetaan (EFSA Journal 2017;15(8):4921).

(7)  Maissi MON-87427-7 ilmentää CP4 EPSPS -proteiinia, jonka ansiosta se kestää glyfosaattipohjaisia rikkakasvien torjunta-aineita; Maissi MON-89Ø34-3 ilmentää Cry1A.105- ja Cry2Ab2-proteiineja, jotka antavat suojan tiettyjä perhostuholaisia vastaan; Maissi DAS-Ø15Ø7-1 ilmentää Cry1F-proteiinia, joka antaa suojan tiettyjä perhostuholaisia vastaan, ja PAT-proteiinia, jonka ansiosta se kestää glufosinaattiammoniumiin pohjautuvia rikkakasvien torjunta-aineita; Maissi MON-88Ø17-3 ilmentää muunnettua Cry3Bb1-proteiinia, joka antaa suojan tiettyjä kovakuoriaisiin kuuluvia tuholaisia vastaan, ja CP4 EPSPS -proteiinia, jonka ansiosta se kestää glyfosaattipohjaisia rikkakasvien torjunta-aineita; Maissi DAS-59122-7 ilmentää Cry34Ab1- ja Cry35Ab1-proteiineja, jotka antavat suojan tiettyjä kovakuoriaisiin kuuluvia tuholaisia vastaan, ja PAT-proteiinia, jonka ansiosta se kestää glufosinaattiammoniumiin pohjautuvia rikkakasvien torjunta-aineita.

(8)  http://ec.europa.eu/food/plant/pesticides/eu-pesticides-database/public/?event=activesubstance.detail&language=EN&selectedID=1436

(9)  IARC Monographs Volume 112: evaluation of five organophosphate insecticides and herbicides, 20. maaliskuuta 2015: http://monographs.iarc.fr/ENG/Monographs/vol112/mono112.pdf

(10)  Ks. esimerkiksi El-Shamei Z.S, Gab-Alla A.A., Shatta A.A., Moussa E.A., Rayan A.M., Histopathological Changes in Some Organs of Male Rats Fed on Genetically Modified Corn (Ajeeb Y.G.), Journal of American Science, 2012; 8(9), s. 1117-1123: https://www.researchgate.net/publication/235256452_Histopathological_Changes_in_Some_Organs_of_Male_Rats_Fed_on_Genetically_Modified_Corn_Ajeeb_YG

(11)  Székács A., Darvas B., Comparative aspects of Cry Toxin Usage in Insect Control, teoksessa: Ishaaya I., Palli S.R., Horowitz A.R. (eds.), Advanced Technologies for Managing Insect Pests, Dordrecht, Alankomaat, Springer, 2012; s. 195-230. https://link.springer.com/chapter/10.1007/978-94-007-4497-4_10

(12)  Katso EFSA:n kysymysrekisteri, liite G kysymykseen numero EFSA-Q-2013-00926, joka on saatavilla verkko-osoitteessa: http://registerofquestions.efsa.europa.eu/roqFrontend/ListOfQuestionsNoLogin?1

(13)  Bauer-Panskus, A, Then, C, Testbiotechin huomautuksia tieteellisestä lausunnosta Monsanto-yhtiön asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti jättämästä hakemuksesta (EFSA-GMO-BE-2013-118) muuntogeenistä maissia MON 87427 × MON 89034 × 1507 × MON 88017 × 59122 ja alayhdistelmiä niiden alkuperästä riippumatta koskevan luvan saamiseksi elintarvike- ja rehukäyttöön sekä tuontia ja valmistusta varten, saatavilla verkko-osoitteessa: https://www.testbiotech.org/sites/default/files/Testbiotech_Comment_Maize%20MON%2087427%20x%20MON%2089034%20x%201507%20x%20MON%2088017%20x%2059122.pdf

(14)  Esimerkiksi Euroopan parlamentin täysistunnon avauspuheenvuorossa, jossa hän esitti poliittiset suuntaviivat seuraavalle Euroopan komissiolle (Strasbourg 15. heinäkuuta 2014), tai unionin tilaa vuonna 2016 koskevassa puheessa (Strasbourg 14. syyskuuta 2016).

(15)  EUVL C 355, 20.10.2017, s. 165.

(16)  EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1.


Torstai 25. lokakuuta 2018

16.10.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 345/19


P8_TA(2018)0419

EU:n taloudellisten etujen suojelu – rahan ja varojen takaisinperintä kolmansista maista petostapauksissa

Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. lokakuuta 2018 EU:n taloudellisten etujen suojaamisesta – rahan ja varojen takaisinperintä kolmansista maista petostapauksissa (2018/2006(INI))

(2020/C 345/04)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) 18. kertomuksen vuodelta 2017,

ottaa huomioon unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin 5. heinäkuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (1),

ottaa huomioon tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa 12. lokakuuta 2017 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 (2),

ottaa huomioon 7. huhtikuuta 2016 annetun komission tiedonannon arvonlisäveroa koskevasta toimintasuunnitelmasta: Kohti EU:n yhtenäistä arvonlisäveroaluetta – aika tehdä päätöksiä (COM(2016)0148),

ottaa huomioon 3. syyskuuta 2018 annetun komission kertomuksen ”29. vuosikertomus Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamista ja petostentorjunnasta (2017)” (COM(2018)0553) ja siihen liittyvät komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SWD(2018)0381–0386),

ottaa huomioon Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä 26. toukokuuta 2014 annetun neuvoston päätöksen 2014/335/EU, Euratom (3),

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18. joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 (4),

ottaa huomioon 23. lokakuuta 2013 antamansa päätöslauselman järjestäytyneestä rikollisuudesta, korruptiosta ja rahanpesusta: suositukset toteutettaviksi toimenpiteiksi ja aloitteiksi (lopullinen mietintö) (5) (CRIM-päätöslauselma) ja 25. lokakuuta 2016 antamansa päätöslauselman korruption torjunnasta ja jatkotoimenpiteistä CRIM-erityisvaliokunnan päätöslauselman (6) johdosta,

ottaa huomioon erityiseurobarometrin 470,

ottaa huomioon kysymyksen komissiolle tullipetosten torjunnasta ja EU:n omien varojen suojelusta (O-000066/2018),

ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A8-0298/2018),

A.

katsoo, että EU:n taloudellisten etujen suojaamisen olisi oltava keskeinen osatekijä unionin toimintapolitiikassa, jolla lisätään kansalaisten luottamusta varmistamalla, että heidän rahansa käytetään asianmukaisesti ja vaikuttavasti;

B.

katsoo, että jäsenvaltioiden oikeudellisten ja hallinnollisten järjestelmien erilaisuus tekee petosten torjuntaympäristöstä haastavan kun järjestäytyneen rikollisuuden torjumista koskeva yhtenäinen unionin tason lainsäädäntö puuttuu;

C.

toteaa, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 325 artiklan 2 kohdan mukaisesti ”jäsenvaltiot toteuttavat samat toimenpiteet suojatakseen unionin taloudellisia etuja petolliselta menettelyltä kuin ne toteuttavat suojatakseen omia taloudellisia etujaan petolliselta menettelyltä”;

D.

ottaa huomioon, että omaisuuden jäädyttämistä sen mahdollista myöhempää menetetyksi tuomitsemista varten tai tuomitsemista menetetyksi rikosasiassa koskevista EU:n vähimmäisstandardeista säädetään rikoksentekovälineiden ja rikoshyödyn jäädyttämisestä ja menetetyksi tuomitsemisesta Euroopan unionissa 3. huhtikuuta 2014 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/42/EU (7),

E.

ottaa huomioon, että 21. joulukuuta 2016 annetussa komission ehdotuksessa asetuksesta jäädyttämistä ja menetetyksi tuomitsemista koskevien päätösten vastavuoroisesta tunnustamisesta sisältää esityksen jäsenvaltioiden vakioiduiksi yhteistyötavoiksi (2016/0412(COD));

F.

ottaa huomioon, että yhtäkään näistä välineistä ei voida soveltaa kolmansiin maihin;

G.

ottaa huomioon, että neuvoston asetuksessa (EU) 2017/1939 ja erityisesti sen 104 artiklassa säädetään kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön tavoista;

H.

ottaa huomioon, että rikoksen tuottaman hyödyn rahanpesua, etsintää, takavarikkoa ja menetetyksi tuomitsemista sekä terrorismin rahoittamista koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen (yleissopimus nro 198) 3 artiklan 4 kohdassa todetaan seuraavaa: kukin sopimuspuoli ryhtyy sellaisiin lainsäädännöllisiin ja muihin toimenpiteisiin, jotka voivat olla tarpeen sen varmistamiseksi, että kansallisessa lainsäädännössä määritellyn törkeän rikoksen tai törkeiden rikosten osalta rikoksentekijä osoittaa väitetyn rikoksen tuottaman hyödyn tai muun menetetyksi tuomitun omaisuuden alkuperän siltä osin kuin tällainen vaatimus on sen kansallisen lainsäädännön periaatteiden mukainen;

I.

ottaa huomioon, että Yhdistyneet kansakunnat ja Euroopan neuvosto ovat kehittäneet useita menetetyksi tuomitsemista ja varojen takaisinperintää koskevia alueellisia ja maailmanlaajuisia sopimuksia ja mekanismeja, kuten 31. lokakuuta 2003 tehty korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus, 15. marraskuuta 2000 tehty kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus, 16. toukokuuta 2005 tehty rikoksen tuottaman hyödyn rahanpesua, etsintää, takavarikkoa ja menetetyksi tuomitsemista sekä terrorismin rahoittamista koskeva Euroopan neuvoston yleissopimus ja 8. marraskuuta 1990 tehty rikoksen tuottaman hyödyn rahanpesua, etsintää, takavarikkoa ja menetetyksi tuomitsemista koskeva Euroopan neuvoston yleissopimus, mutta erinäisistä syistä nämä välineet eivät aina mahdollista varastettujen varojen tehokasta ja oikea-aikaista takaisinperintää;

J.

ottaa huomioon, että EU on nimennyt kysymyksen yhdeksi yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan painopisteeksi; ottaa huomioon, että tältä osin toteutetaan pilottihankkeita ja valmistelevia hankkeita;

K.

toteaa, että Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 11. syyskuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (8) 1, 3 ja 14 artiklan mukaan OLAFin toimeksiantona on tehdä tutkimuksia kaikkialla, missä EU:n varoja käytetään, myös EU:n ulkopuolisissa maissa, jotka saavat EU:n apua;

L.

toteaa, että asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 14 artiklan mukaan Euroopan petostentorjuntavirasto voi tehdä hallinnollisen yhteistyön järjestelyjä kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa sovitettuaan toimintaansa ensin yhteen komission asianomaisten yksiköiden ja Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa;

1.

tuo esiin jatkuvan ongelman, joka liittyy petostapauksiin, joiden vuoksi EU:n varoja on menetetty, koska varat on siirretty kolmansiin maihin;

2.

painottaa, että ennaltaehkäisyä varten on tarpeen välttää varojen siirtämistä sellaisten rahoituksen välittäjien kautta, jotka toimivat läpinäkymättömillä ja yhteistyöhaluttomilla oikeudenkäyttöalueilla;

3.

korostaa huolestuneena, että kolmansista maista peräisin olevia varoja on myös voitu siirtää vilpillisesti unioniin; painottaa, että EU:n rahoittaman ja YK:n alueidenvälisen rikollisuuden ja oikeuden tutkimuslaitoksen (UNICRI) toimeenpaneman valmistelutoimen, jolla tuettiin arabikevään maita niiden varallisuuden takaisin hankinnassa, tulosten on johdettava pysyvään ja laajempaan EU:n ohjelmaan varojen takaisin perimiseksi;

4.

painottaa tarvetta kytkeä varojen maksaminen tosiasiallista edunsaajaa koskevien tietojen julkaisemiseen, jotta helpotetaan varojen takaisin hankkimista petostapauksissa;

5.

tähdentää, että tähän mennessä EU on valitettavasti tehnyt keskinäistä oikeusapua koskevia sopimuksia ainoastaan muutaman kolmannen maan, kuten Japanin, Liechtensteinin, Norjan ja Yhdysvaltojen kanssa, vaikka varoja epäillään myös siirrettävän muille lainkäyttöalueille; kehottaa komissiota edistämään pyrkimyksiä sopimusten tekemiseksi EU:n rahoitusta vastaanottavien kolmansien maiden kanssa;

6.

pitää valitettavana, että monien jäsenvaltioiden on tällä hetkellä tukeuduttava kahdenvälisiin sopimuksiin ja että tähän vakavaan ongelmaan ei ole EU:n laajuista lähestymistapaa; korostaa sen vuoksi, että tarvitaan yhtenäisempää lähestymistapaa;

7.

kehottaa EU:ta jättämään mahdollisimman pian jäsenyyshakemuksen Euroopan neuvoston lahjonnan vastaiselle valtioiden ryhmälle (GRECO) ja vaatii, että parlamentille tiedotetaan asian etenemisestä;

8.

kehottaa komissiota tiukentamaan linjaansa kolmansien maiden kanssa allekirjoitettavissa sopimuksissa lisäämällä niihin petostentorjuntaa koskevia lausekkeita; pitää valitettavana, että ei ole olemassa tietoja siitä, minkä verran EU:n varoja menetetään vuosittain sellaisten petostapausten vuoksi, jotka liittyvät varojen siirtoon kolmansiin maihin; pyytää komissiota laskemaan menetettyjen EU:n varojen määrän;

9.

pyytää komissiota arvioimaan EU:n säädösten riskit, jotka helpottavat laitonta varojen siirtoa EU:n ulkopuolelle, ja poistamaan kyseisten säädösten arat kohdat;

10.

pyytää komissiota perustamaan vakioidun tiedonkeruumenetelmän, jonka avulla on mahdollista havaita vilpillisten varojen siirrot kolmansiin maihin ja joka olisi samanlainen kaikissa jäsenvaltioissa, jotta voitaisiin perustaa EU:n keskustietokanta mahdollisimman pian; korostaa, että tällainen mekanismi on jo olemassa rahanpesun torjumiseksi ja että tätä mekanismia voitaisiin laajentaa;

11.

korostaa, että rikoksen tuottaman hyödyn rahanpesua, etsintää, takavarikkoa ja menetetyksi tuomitsemista sekä terrorismin rahoittamista koskeva 16. toukokuuta 2005 tehty Euroopan neuvoston yleissopimus ja rikoksen tuottaman hyödyn rahanpesua, etsintää, takavarikkoa ja menetetyksi tuomitsemista koskeva 8. marraskuuta 1990 tehty Euroopan neuvoston yleissopimus ovat tärkeitä välineitä, jotka helpottavat varojen jäädyttämiseen ja takaisin perimiseen liittyvää yhteistyötä kolmansien maiden kanssa; pitää myönteisenä, että neuvottelut jäädyttämistä ja menetetyksi tuomitsemista koskevien päätösten vastavuoroista tunnustamista koskevasta asetusehdotuksesta saatettiin onnistuneesti päätökseen, ja toteaa, että sen tärkeimmät osatekijät voisivat muodostaa hyödyllisen perustan kolmansien maiden kanssa tehtävälle yhteistyölle kansainvälisissä yleissopimuksissa ja kahdenvälisissä sopimuksissa, joissa EU on osapuolena;

12.

pitää valitettavana, että kaikki EU:n jäsenvaltiot eivät ole suostuneet osallistumaan EPPOn toimintaan; korostaa EPPOn merkitystä, sillä siitä on tulossa keskeinen toimija kolmansia maita koskevassa mahdollisessa takaisinperintämekanismissa, ja painottaa, että tämä edellyttää, että se tunnustetaan tätä tarkoitusta varten toimivaltaiseksi viranomaiseksi, EPPO-asetuksen 104 artiklan mukaisesti, keskinäistä oikeusapua ja varojen takaisinperintää koskevissa voimassa olevissa ja tulevissa sopimuksissa, erityisesti Euroopan neuvoston ja YK:n yleissopimuksissa;

13.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja Euroopan petostentorjuntavirastolle.

(1)  EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29.

(2)  EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1.

(3)  EUVL L 168, 7.6.2014, s. 105.

(4)  EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1.

(5)  EUVL C 208, 10.6.2016, s. 89.

(6)  EUVL C 215, 19.6.2018, s. 96.

(7)  EUVL L 127, 29.4.2014, s. 39.

(8)  EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1.


16.10.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 345/22


P8_TA(2018)0428

Uusfasistisen väkivallan lisääntyminen Euroopassa

Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. lokakuuta 2018 uusfasistisen väkivallan lisääntymisestä Euroopassa (2018/2869(RSP))

(2020/C 345/05)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

ottaa huomioon rasismin, rotusyrjinnän, muukalaisvihamielisyyden ja niihin liittyvän suvaitsemattomuuden nykyaikaisia muotoja käsittelevän YK:n erityisraportoijan 9. toukokuuta 2017 esittämän raportin,

ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 19. joulukuuta 2016 antaman päätöslauselman 71/179 natsismin, uusnatsismin ja muun sellaisen toiminnan ihannoinnin torjunnasta, joka lietsoo rasismin, rotusyrjinnän, muukalaisvihan ja niihin liittyvän suvaitsemattomuuden nykyaikaisia muotoja,

ottaa huomioon Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja erityisesti sen 14 artiklan sekä sen pöytäkirjan nro 12,

ottaa huomioon kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2, 3, 6 ja 7 artiklan,

ottaa huomioon rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta 29. kesäkuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/43/EY (1),

ottaa huomioon rasismin ja muukalaisvihan tiettyjen muotojen ja ilmaisujen torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin 28. marraskuuta 2008 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2008/913/YOS (2),

ottaa huomioon rikoksen uhrin oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/29/EU (3),

ottaa huomioon Euroopan tason poliittisten puolueiden ja Euroopan tason poliittisten säätiöiden perussäännöstä ja rahoituksesta 22. lokakuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 (4),

ottaa huomioon kesäkuussa 2016 perustetun rasismin, muukalaisvihan ja muiden suvaitsemattomuuden muotojen torjumista käsittelevän EU:n korkean tason työryhmän,

ottaa huomioon Euroopan neuvoston 30. syyskuuta 2014 antaman päätöslauselman, joka koskee uusnatsismin ja oikeistolaisen ääriliikehdinnän ilmentymien vastatoimia,

ottaa huomioon disinformaatiota koskevat EU:n käytännesäännöt,

ottaa huomioon käytännesäännöt verkossa esiintyvän laittoman vihapuheen torjumiseksi,

ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 ja 4 kohdan,

A.

toteaa, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklan mukaan unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina; ottaa huomioon, että nämä arvot ovat yhteisiä kaikille jäsenvaltioille;

B.

toteaa, että uusfasisti- ja uusnatsiryhmien vastaisten päättäväisten toimien puuttuminen on mahdollistanut tämänhetkisen muukalaisvihamielisyyden kasvun Euroopassa;

C.

ottaa huomioon, että avoimesti uusfasistiset, uusnatsistiset, rasistiset ja muukalaisvihamieliset ryhmät ja puolueet ovat yllyttäneet vihaan ja väkivaltaan yhteiskunnassa, ja pitää tätä muistutuksena siitä, mihin ne ovat aiemmin kyenneet;

D.

toteaa, että vihapuheen levittäminen verkossa johtaa usein väkivallan, myös uusfasististen järjestöjen harjoittaman väkivallan, lisääntymiseen;

E.

ottaa huomioon, että uusfasistiset ryhmät ovat tappaneet tuhansia ihmisiä, joiden joukossa on pakolaisia ja maahanmuuttajia, etnisiä ja uskonnollisia vähemmistöjä, hlbtiq-ihmisiä, ihmisoikeuksien puolustajia, aktivisteja, poliitikkoja ja poliiseja;

F.

ottaa huomioon, että uusfasistiset ryhmät hyödyntävät ja käyttävät väärin demokratian välineitä vihan ja väkivallan levittämiseen;

G.

ottaa huomioon, että kuten Europol raportoi, turvallisuudesta vastaava komission jäsen Sir Julian King piti 22. maaliskuuta 2017 vuoden 2016 Brysselin iskujen muistoksi järjestetyssä tilaisuudessa puheen ja korosti siinä väkivaltaisen oikeistolaisen ääriliikehdinnän aiheuttamaa kasvavaa uhkaa ja totesi, ettei hän tiennyt ainuttakaan EU:n jäsenvaltiota, johon ilmiö ei vaikuttaisi jollakin tavalla, ja mainitsi erityisesti Norjassa vuonna 2011 tehdyt iskut, brittikansanedustaja Jo Coxin salamurhan ja hyökkäykset turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksiin ja moskeijoihin eri puolilla Eurooppaa korostaen, että kyseessä on turvallisuusuhka, josta ei ole liiemmin raportoitu; ottaa huomioon, että uusfasisti- ja uusnatsiryhmiä on monenlaisia; ottaa huomioon, että useimmat näistä ryhmistä sulkevat tiettyjä ihmisiä tai ryhmiä yhteiskunnan ulkopuolelle; toteaa, että tällaiset järjestöt käyttävät vähemmistöryhmistä usein aggressiivista kieltä, mitä ne puolustavat vetoamalla sananvapauteen; toteaa, että sananvapaus ei ole absoluuttista;

H.

ottaa huomioon, että ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 30 artiklassa todetaan selvästi, että ”mitään tässä julistuksessa ei saa tulkita niin, että valtio, ryhmä tai yksityinen henkilö voi sen perusteella katsoa oikeudekseen tehdä sellaista, mikä voisi hävittää tässä määriteltyjä oikeuksia ja vapauksia”;

I.

ottaa huomioon, että kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa vahvistetaan, että sen sopimusvaltiot tuomitsevat kaiken propagandan ja kaikki järjestöt, joiden perustana ovat aatteet tai opit jonkin rodun tahi samaa ihonväriä tai etnistä alkuperää olevan henkilöryhmän paremmuudesta;

J.

katsoo, että fasismin edistäminen on kielletty useissa jäsenvaltioissa niiden kansallisen lainsäädännön nojalla;

K.

ottaa huomioon, että Europolin TESAT 2018 -raportin mukaan äärioikeistolaisista rikoksista pidätettyjen henkilöiden lukumäärä lähes kaksinkertaistui vuonna 2017;

L.

ottaa huomioon, että Norjassa 22. heinäkuuta 2011 tehdyissä iskuissa kuoli 77 ihmistä ja 151 loukkaantui;

M.

ottaa huomioon, että 16. kesäkuuta 2016 Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin jäsen Jo Cox murhattiin julmalla tavalla Birstallissa Yhdistyneessä kuningaskunnassa;

N.

ottaa huomioon, että Europolin TESAT 2018 -raportin mukaan Yhdistyneessä kuningaskunnassa ilmoitettiin vuonna 2017 viidestä estetystä, epäonnistuneesta tai toteutetusta terrori-iskusta, joita pidettiin äärioikeistolaisten henkilöiden tekeminä (5);

O.

ottaa huomioon, että 21. syyskuuta 2018 Euroopan parlamentin jäsenen Eleonora Forenzan ja hänen avustajansa Antonio Perillon kimppuun hyökättiin fasisminvastaisen mielenosoituksen jälkeen Barissa, Italiassa;

P.

ottaa huomioon, että Ranskan tiedustelupalvelu on ilmaissut huolensa siitä, että yhä useammat armeijan ja lainvalvontaviranomaisten edustajat liittyvät väkivaltaisiin äärioikeistolaisiin ryhmiin (6);

Q.

ottaa huomioon, että Euroopan neuvoston perustama Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio (ECRI) ilmaisi 15. toukokuuta 2018 julkaistussa kertomuksessaan (7) olevansa erittäin huolestunut äärioikeistolaisten liikkeiden ja uusfasismin noususta Kroatiassa;

R.

toteaa, että Puolassa marraskuussa 2017 järjestetyssä mielenosoituksessa maan eteläosassa sijaitsevan Katowicen kaupungin aukiolla äärioikeistolaisen puolalaisen ONR-liikkeen jäsenet roikottivat hirsipuussa suvaitsevaisuutta, oikeusvaltioperiaatetta ja muita eurooppalaisia arvoja edustavan kuuden Euroopan parlamentin jäsenen kuvia; toteaa, että tutkinta on vielä kesken, mutta syytteitä ei ole tähän mennessä nostettu yhtään epäiltyä vastaan, vaikka tapahtumasta raportoitiin useissa tiedotusvälineissä, videoaineisto mukaan luettuna;

S.

toteaa, että marraskuussa 2017 Puolan itsenäisyyspäivän kunniaksi äärioikeistojärjestöt järjestivät Varsovassa laajan mielenosoituksen, johon osallistui yli 60 000 ihmistä; toteaa, että mielenosoittajat kantoivat muukalaisvihamielisiä banderolleja, joiden iskulauseissa luki esimerkiksi ”veljeskansakuntien valkoinen Eurooppa” ja joihinkin oli kuvattu 1930-luvulta peräisin oleva fasistinen falanga-symboli;

T.

panee merkille, että Kreikassa on edelleen käynnissä oikeudenkäynti, jossa uusnatsistista ”Kultainen aamunkoitto” -puoluetta syytetään rikollisjärjestöksi ja muiden rikosten ohella, murhayritys mukaan lukien, Pavlos Fyssasin murhasta;

U.

toteaa, että hlbtiq-aktivisti Zak Kostopoulos murhattiin raa'asti Ateenan keskustassa 21. syyskuuta 2018; toteaa, että yhdellä syytetyistä väitetään olevan yhteyksiä äärioikeistolaisiin ryhmiin; katsoo, että asiasta on suoritettava kattava tutkinta, jotta häneen kohdistetusta huonosta kohtelusta ja hänen kuolemastaan vastuussa olevat voidaan saattaa oikeuden eteen;

V.

toteaa, että italialainen mies tuomittiin 12 vuoden vankeuteen, kun hän oli ampunut ja haavoittanut kuutta afrikkalaista maahanmuuttajaa rasismiin perustuneessa hyökkäyksessä keskisessä Italiassa sijaitsevassa Maceratan kaupungissa;

W.

toteaa, että syyskuun 2018 puolivälissä Chemnitzissä pidätettiin seitsemän äärioikeistolaisen ”järjestyksenvalvontaryhmän” jäsentä rauhan häiritsemisestä, ja heidät haastettiin äskettäin oikeuteen epäiltyinä Revolution Chemnitz -nimisen terroristiryhmän perustamisesta; toteaa, että liittovaltion syyttäjien mukaan tutkijat olivat nostaneet syytteet rikossyytteistä terrorismisyytteiksi tutkittuaan ryhmän sisäistä viestintää;

X.

toteaa, että 7. joulukuuta 2017 Ranskassa viisi Génération Identitaire -liikkeen jäsentä tuomittiin rasistisen ja uskonnollisen vihan lietsonnasta; toteaa, että äärioikeistolaisiin ryhmiin, kuten Action Françaiseen, liittyneet henkilöt suunnittelivat kohdistavansa terroristi-iskuja joihinkin ranskalaisiin poliitikkoihin ja moskeijoihin vuoden 2017 presidentinvaalien aikana; toteaa, että 24. kesäkuuta 2018 pidätettiin 10 äärioikeistolaisen Action des Forces Opérationnelles -ryhmän (AFO) jäsentä, jotka olivat suunnitelleet muslimiyhteisön jäseniin kohdistuvien iskujen sarjaa; toteaa, että 14. syyskuuta 2018 kaksi entistä skinheadia tuomittiin syyllisiksi Clément Méricin murhaan – Méric oli nuori opiskelija ja fasismia vastustanut aktivisti, joka surmattiin kesäkuussa 2013;

Y.

toteaa, että Espanjassa tutkitaan parhaillaan 12:ta uusnatsistisen Hogar Social Madrid -järjestön jäsentä vihanlietsonnasta; toteaa. että espanjalaisten fasistiryhmien Falange, Alianza Nacional ja Democracia Nacional jäseniä pidätettiin ja Espanjan korkein oikeus tuomitsi heidät sen jälkeen, kun he olivat hyökänneet Madridissa sijaitsevaan Blanquerna-kulttuurikeskukseen Katalonian kansallisuuspäivän juhlan aikana vuonna 2013; toteaa, että vuonna 2016 rasismin vastainen SOS Racismo -kansalaisjärjestö dokumentoi 309 muukalaisvastaisen väkivallan tapausta; toteaa, että tämän järjestön puheenjohtaja sai tappouhkauksia kerrottuaan näistä tapauksista ja on tuominnut tehokkaiden mekanismien puutteen näiden rikosten ilmoittamiseksi;

Z.

toteaa, että Francisco Franco -säätiö, joka ihannoi diktatuuria ja sen rikoksia, sekä Francon perhe ovat syyttäneet 19:ää ihmistä useista rikoksista, joista voi seurata 13 vuoden vankeustuomio, ihmisten järjestettyä rauhanomaisen ja symbolisen tilaisuuden, jonka yhteydessä Pazo de Meirásin kartanossa levitettiin kaksi suurta banderollia, joissa viranomaisia kehotettiin puuttumaan asiaan ja palauttamaan tämä kiinteistö galicialaisille;

AA.

toteaa, että Espanjan edustajainhuone on hyväksynyt ehdotuksen Francisco Francon maallisten jäännösten siirtämisestä Kaatuneiden laaksona tunnetussa sotamuistomerkissä sijaitsevasta haudastaan, josta oli tullut äärioikeiston pyhiinvaelluskohde; katsoo, että kaikki jäljellä olevat sotilaiden kapinaa, kansalaissotaa ja Francon diktatuuria ylistävät symbolit ja muistomerkit olisi tosiasiassa poistettava ja ne, joita ei voida poistaa, olisi asetettava oikeaan asiayhteyteen ja tulkittava uudelleen, jotta niillä voidaan myötävaikuttaa kansalaisten tietoisuuteen menneisyydestä ja sen muistamiseen;

AB.

toteaa, että uusnatsistinen Pohjoismainen vastarintaliike (NMR) järjestää säännöllisesti ympäri Skandinaviaa joukkokokoontumisia, joissa huudetaan iskulauseita ja heilutetaan järjestön vihreävalkoisia lippuja; toteaa, että useita NMR:n jäseniä on tuomittu siviileihin ja poliiseihin kohdistuneista väkivaltaisista hyökkäyksistä; toteaa, että useat pakolaisten vastaanottokeskuksiin tehdyt tuhopolttoiskut johtivat siihen, että Ruotsin hallitus päätti vuonna 2015 salata pakolaisten vastaanottamiseen tarkoitettujen rakennusten sijainnin;

AC.

toteaa, että joka vuosi 16. maaliskuuta Latvian Riiassa kokoontuu tuhansia ihmisiä ”latvialaislegioonan päivänä” kunnioittamaan Waffen-SS-joukoissa palvelleita latvialaisia;

AD.

ottaa huomioon, että vuoden 2018 alusta lukien C14-ryhmä ja muut ukrainalaiset äärioikeistolaiset ryhmät, kuten Azovin pataljoonaan liittynyt Kansallinen Miliisi, Oikea sektori, Karpatska Sitš -ryhmä ja muut ryhmät, ovat hyökänneet useaan otteeseen romaniyhteisöjä vastaan sekä fasismia vastustaneita mielenosoittajia, kaupunginvaltuustojen kokouksia, Amnesty Internationalin järjestämää tapahtumaa, taidenäyttelyitä, hlbtqi-tapahtumia ja naisten oikeuksia puolustaneita aktivisteja ja ympäristöaktivisteja vastaan;

1.

tuomitsee voimakkaasti uusfasisti- ja uusnatsijärjestöjen terrori-iskut, murhat, henkisen väkivallan, väkivaltaiset fyysiset hyökkäykset ja marssit, joita on esiintynyt useissa EU:n jäsenvaltioissa, ja paheksuu niitä;

2.

on erittäin huolissaan siitä, että fasismista, rasismista, muukalaisvihasta ja muista suvaitsemattomuuden muodoista on tullut yhä yleisempiä Euroopan unionissa, ja pitää huolestuttavana tietoja, jotka koskevat poliittisten johtajien, puolueiden ja lainvalvontaviranomaisten yhteyksiä uusfasisteihin ja uusnatseihin eräissä jäsenvaltioissa;

3.

on erityisen huolissaan uusfasistisesta väkivallasta, joka vaikuttaa koko yhteiskuntaan ja kohdistuu tiettyihin vähemmistöihin, kuten tummaihoisiin/afrikkalaistaustaisiin eurooppalaisiin, juutalaisiin, muslimeihin, romaneihin, kolmansien maiden kansalaisiin, hlbti-ihmisiin ja vammaisiin henkilöihin;

4.

tuomitsee ankarasti kaikki uusfasististen ryhmien poliitikkoja ja puolueiden jäseniä vastaan tekemät väkivaltaiset iskut, joista on raportoitu joissakin jäsenvaltioissa, ja etenkin CasaPound-puolueen fasististen ryhmien äskettäisen iskun Euroopan parlamentin jäsentä Eleonora Forenzaa, hänen avustajaansa Antonio Perilloa ja muita fasisminvastaiseen mielenosoitukseen 21. syyskuuta 2018 Barissa, Italiassa osallistuneita vastaan;

5.

on erittäin huolissaan siitä, että uusfasisti- ja uusnatsiryhmät toimivat eräissä jäsenvaltioissa rangaistuksetta, ja korostaa, että rankaisemattomuuden ilmapiiri on yksi syistä, joiden vuoksi tiettyjen äärioikeistolaisten järjestöjen väkivaltaiset toimet lisääntyvät huolestuttavalla tavalla;

6.

panee merkille huolestuttavan suuntauksen, jossa uusfasisti- ja uusnatsiryhmät käyttävät sosiaalista mediaa ja internetiä organisoitumiseen ja strategiseen toimintaan kaikkialla Euroopan unionissa;

7.

pitää valitettavana, että eräiden jäsenvaltioiden yleisradioyhtiöt ovat ryhtyneet levittämään yhden ainoan puolueen propagandaa, jolloin oppositio ja vähemmistöryhmät suljetaan usein yhteiskunnan ulkopuolelle ja jopa yllytetään väkivaltaan;

8.

muistuttaa, että fasistiseen ideologiaan ja suvaitsemattomuuteen liittyy aina hyökkäys itse demokratiaa vastaan;

9.

kehottaa jäsenvaltioita tuomitsemaan voimakkaasti viharikokset, vihapuheen ja syyllistämisen, joihin syyllistyviä poliitikkoja ja viranomaisia on kaikilla tasoilla ja joita esiintyy kaikentyyppisissä tiedotusvälineissä, ja määräämään niistä seuraamuksia, koska tällaisella toiminnalla suoraan normalisoidaan ja vahvistetaan vihaa ja väkivaltaa yhteiskunnassa;

10.

kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan lisätoimenpiteitä, joilla ehkäistään, tuomitaan ja torjutaan vihapuhetta ja viharikoksia;

11.

kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja sosiaalisen median alalla toimivia yrityksiä torjumaan rasismin, fasismin ja muukalaisvihan leviämistä internetissä yhteistyössä asiaa käsittelevien kansalaisjärjestöjen kanssa niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla;

12.

kehottaa jäsenvaltioita tutkimaan viharikoksia, nostamaan niistä syytteitä ja jakamaan parhaita käytäntöjä viharikosten tunnistamista ja tutkintaa varten, mukaan lukien rikokset, joiden motiivina ovat erityisesti erilaiset muukalaisvihan muodot;

13.

kehottaa jäsenvaltioita suunnittelemaan ja tarjoamaan asianmukaista tukea rasististen tai muukalaisvihamielisten rikosten ja viharikosten uhreille ja suojelemaan kaikkia todistajia rikoksentekijöiltä;

14.

kehottaa jäsenvaltioita perustamaan poliisivoimiinsa viharikoksia torjuvia yksiköitä; kehottaa poliisivoimia varmistamaan, ettei niiden henkilöstö osallistu minkäänlaisiin rasistisiin, muukalaisvihamielisiin tai syrjiviin toimiin ja että kaikki tällaiset teot tutkitaan ja niistä vastuussa olevat henkilöt saatetaan oikeuden eteen;

15.

kehottaa komissiota pyytämään kansalaisjärjestöjä seuraamaan vihapuhetta ja viharikoksia jäsenvaltioissa ja raportoimaan niistä;

16.

tukee, kannattaa ja kehottaa suojelemaan yhteisöryhmiä ja kansalaisjärjestöjä, jotka torjuvat fasismia, rasismia, muukalaisvihaa ja muita suvaitsemattomuuden muotoja;

17.

kehottaa lujittamaan EU:n syrjinnänvastaista lainsäädäntöä, mukaan lukien voimassa olevan lainsäädännön saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen täytäntöönpano, ja antamaan uutta lainsäädäntöä, kuten yhdenvertaista kohtelua koskevan direktiivin;

18.

muistuttaa, että rasismin ja muukalaisvihan tiettyjen muotojen ja ilmaisujen torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin tehty neuvoston puitepäätös 2008/913/YOS, jonka täytäntöönpanon määräaika oli marraskuussa 2010, on oikeusperusta seuraamusten määräämiselle oikeushenkilöille, jotka yllyttävät julkisesti väkivaltaan tai vihaan vähemmistöryhmää vastaan, ja että seuraamuksia voivat olla oikeuden menettäminen julkisista varoista myönnettyjen etuisuuksien saamiseen, liiketoimintakielto, oikeudelliseen valvontaan asettaminen ja oikeudellinen määräys lopettaa toiminta;

19.

kehottaa komissiota saattamaan vuonna 2014 edellä mainitun neuvoston puitepäätöksen täytäntöönpanosta antamansa kertomuksen ajan tasalle ja käynnistämään rikkomusmenettelyn niitä jäsenvaltioita vastaan, jotka eivät ole noudattaneet puitepäätöksen säännöksiä;

20.

kehottaa jäsenvaltioita kansallista oikeusjärjestystään ja tuomiovaltaansa noudattaen huolehtimaan siitä, että ne noudattavat neuvoston puitepäätöksen säännöksiä, torjumaan vihapuhetta ja väkivaltaa julkisissa tiloissa ja verkossa levittäviä järjestöjä sekä tosiasiallisesti kieltämään uusfasisti- ja uusnatsiryhmät ja kaikki muut säätiöt tai yhdistykset, jotka ylistävät ja ihannoivat natsismia ja fasismia;

21.

kehottaa lainvalvontaviranomaisia, tiedustelupalveluja, oikeuslaitosta ja kansalaisjärjestöjä tekemään kattavaa ja oikea-aikaista yhteistyötä fasismin, rasismin, muukalaisvihan ja muiden suvaitsemattomuuden muotojen torjumiseksi;

22.

kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan Euroopan neuvoston suosituksia uusnatsismin ja oikeistolaisen ääriliikehdinnän ilmenemismuotojen torjunnasta;

23.

kehottaa jäsenvaltioita tarjoamaan lainvalvontatehtävissä ja oikeuslaitoksessa kaikilla tasoilla toimiville virkamiehille pakollista, ihmisoikeuksiin perustuvaa ja palvelusuuntautunutta työhön kuuluvaa koulutusta;

24.

kehottaa jäsenvaltioita keskittymään ennaltaehkäisemiseen koulutuksen, valistuksen ja parhaiden käytäntöjen vaihtamisen avulla;

25.

kehottaa jäsenvaltioita ja kansallisia urheiluliittoja, etenkin jalkapalloseuroja, torjumaan rasismia, fasismia ja muukalaisvihaa stadioneilla ja urheilukulttuurissa tuomitsemalla niistä vastuussa olevat ja rankaisemalla heitä ja edistämällä nuorille kannattajille tarkoitettuja myönteisiä kasvatustoimia yhteistyössä koulujen ja asiaa käsittelevien kansalaisjärjestöjen kanssa;

26.

kannustaa jäsenvaltioita tarjoamaan julkisessa yleisradiotoiminnassa ja tiedotusvälineissä työskenteleville henkilöille koulutusta, jonka tarkoituksena on lisätä heidän tietoisuuttaan uusfasisti- ja uusnatsiryhmien uhrien ongelmista ja syrjinnästä;

27.

kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön kansallisia irtautumisohjelmia, joilla autetaan henkilöitä lähtemään väkivaltaisista uusfasisti- ja uusnatsiryhmistä; painottaa, että tällaisten ohjelmien olisi mentävä huomattavasti yksittäisiä toimia pidemmälle ja niihin olisi kuuluttava pitkän aikavälin tuki henkilöille, joilla on vaikeuksia löytää työtä, asettua uudelle paikkakunnalle ja luoda uusia ja turvallisia sosiaalisia verkostoja;

28.

korostaa, että historian tuntemus on yksi edellytys kyseisten rikosten ehkäisemiseksi tulevaisuudessa ja että sillä on tärkeä tehtävä nuorempien sukupolvien valistamisessa;

29.

kehottaa jäsenvaltioita tuomitsemaan kaikki juutalaisten joukkotuhon kieltämisen muodot ja torjumaan niitä, mukaan lukien natsien ja yhteistoimintaa heidän kanssaan harjoittaneiden rikosten trivialisointi ja vähätteleminen; toteaa, että totuutta juutalaisten joukkotuhosta ei saa trivialisoida poliittisessa keskustelussa eikä tiedotusvälineissä käytävässä keskustelussa;

30.

kehottaa luomaan yhteisen muistamisen kulttuurin, jossa ei hyväksytä menneisyyden fasistisia rikoksia; on erittäin huolestunut siitä, että nuorempi sukupolvi Euroopassa ja muualla on yhä vähemmän huolissaan fasismin historiasta, minkä vuoksi heistä saattaa tulla välinpitämättömiä uusille uhkakuville;

31.

kehottaa jäsenvaltioita edistämään valtavirtakulttuurin kautta opetusta yhteiskuntiemme monimuotoisuudesta ja yhteisestä historiastamme, myös toisen maailmansodan kauheuksista, kuten juutalaisten joukkotuhosta, ja sen uhrien ihmisyyden järjestelmällisestä riistämisestä monen vuoden ajan;

32.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Euroopan neuvostolle, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestölle ja Yhdistyneille kansakunnille.

(1)  EYVL L 180, 19.7.2000, s. 22.

(2)  EUVL L 328, 6.12.2008, s. 55.

(3)  EUVL L 315, 14.11.2012, s. 57.

(4)  EUVL L 317, 4.11.2014, s. 1.

(5)  https://www.europol.europa.eu/activities-services/main-reports/european-union-terrorism-situation-and-trend-report-2018-tesat-2018

(6)  https://www.mediapart.fr/journal/france/090418/forces-de-l-ordre-liees-l-ultra-droite-violente-la-dgsi-s-inquiete?onglet=full

(7)  https://rm.coe.int/fifth-report-on-croatia/16808b57be


16.10.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 345/28


P8_TA(2018)0429

Eläinten hyvinvointi, mikrobilääkkeiden käyttö ja teollisen broilerituotannon ympäristövaikutukset

Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. lokakuuta 2018 eläinten hyvinvoinnista, mikrobilääkkeiden käytöstä ja teollisen broilerituotannon ympäristövaikutuksista (2018/2858(RSP))

(2020/C 345/06)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon lihantuotantoa varten pidettävien kanojen suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista 28. kesäkuuta 2007 annetun neuvoston direktiivin 2007/43/EY (1), jäljempänä ”broileridirektiivi”,

ottaa huomioon 26. marraskuuta 2015 antamansa päätöslauselman uudesta eläinten hyvinvointia koskevasta strategiasta vuosille 2016–2020 (2),

ottaa huomioon vuonna 2017 laaditun eurooppalaisen yhteinen terveys -toimintasuunnitelman mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi,

ottaa huomioon 19. tammikuuta 2012 annetun komission tiedonannon eläinten suojelua ja hyvinvointia koskevasta Euroopan unionin strategiasta vuosille 2012–2015 (COM(2012)0006),

ottaa huomioon 13. huhtikuuta 2018 annetun komission kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle direktiivin 2007/43/EY soveltamisesta, sen vaikutuksista lihantuotantoa varten pidettävien kanojen suojeluun ja hyvinvointi-indikaattoreiden kehityksestä (COM(2018)0181),

ottaa huomioon 21. marraskuuta 2017 julkaistun komission selvityksen neuvoston direktiivin 2007/43/EY soveltamisesta ja hyvinvointi-indikaattorien kehittämisestä,

ottaa huomioon 5. kesäkuuta 2018 aikaansaadun sopimuksen (3) eläinlääkeasetuksesta,

ottaa huomioon tarttuvista eläintaudeista sekä tiettyjen eläinterveyttä koskevien säädösten muuttamisesta ja kumoamisesta (”eläinterveyssäännöstö”) 9. maaliskuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 (4),

ottaa huomioon virallisesta valvonnasta ja muista virallisista toimista, jotka suoritetaan elintarvike- ja rehulainsäädännön ja eläinten terveyttä ja hyvinvointia, kasvien terveyttä ja kasvinsuojeluaineita koskevien sääntöjen soveltamisen varmistamiseksi, 15. maaliskuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/625 (5),

ottaa huomioon tuotantoeläinten suojelua koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen ja samasta aiheesta 20. heinäkuuta 1998 annetun neuvoston direktiivin 98/58/EY (6),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU mukaisten parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevien päätelmien vahvistamisesta siipikarjan tai sikojen tehokasvatusta varten 15. helmikuuta 2017 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2017/302 (7),

ottaa huomioon työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 4 kohdan,

A.

ottaa huomioon, että Euroopan unioni on merkittävä maailmanlaajuinen broilerintuottaja ja EU:ssa teurastetaan noin seitsemän miljardia broileria ruuaksi; ottaa huomioon, että Euroopan siipikarja-alalla tuotannon lähtökohtana on maatilalta ruokapöytään -periaate, ala työllistää yli neljännesmiljoonaa ihmistä ja Euroopassa on 23 000 suurbroileritilaa;

B.

ottaa huomioon, että direktiivissä 2007/43/EY (broileridirektiivi) säädetään lihantuotantoa varten pidettävien kanojen suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista; pitää tärkeänä, että komissio, jäsenvaltiot ja tuottajat noudattavat näitä sääntöjä ja tekevät säännöllisiä tarkastuksia tällä alalla;

C.

ottaa huomioon, että neuvoston direktiivin 2007/43/EY soveltamista koskevan 21. marraskuuta 2017 julkaistun komission selvityksen mukaan kasvatustiheys on 34 prosentilla broilereista yleissäännön mukainen 33 kg/m2, 40 prosentilla 34–39 kg/m2 ja 26 prosentilla direktiivin suurin sallima (enintään 42 kg/m2);

D.

toteaa, että broileridirektiivin täytäntöönpano ei ole yhdenmukaista ja komission tuore täytäntöönpanokertomus osoitti, että täytäntöönpano on parhaassakin tapauksessa epäjohdonmukaista eri jäsenvaltioissa;

E.

katsoo, että eläimille tarkoitettujen mikrobilääkkeiden liikakäyttö, erityisesti kasvunedistäjinä ja ryhmä- tai estolääkityksenä, on ollut yksi niistä keskeisistä tekijöistä, jotka ovat vaikuttaneet bakteerien mikrobilääkeresistenssin kehittymiseen maailmanlaajuisesti; huomauttaa, että suuresta kasvatustiheydestä tai lämpöstressistä johtuva puutteellinen hyvinvointi voi johtaa immuunijärjestelmän häiriöihin ja tehdä broilereista alttiimpia sairauksille;

F.

huomauttaa, että Campylobacter spp.- ja Salmonella spp. -bakteerien monilääkeresistenttien zoonoottisten kantojen esiintyminen broileritiloilla ja broilerinlihassa aiheuttaa yhä suuremman uhan kansanterveydelle, kuten Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen ja Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen raporteissa todetaan;

G.

katsoo, että eläinten hyvinvointia koskevia sääntöjä olisi ajantasaistettava uuden tieteellisen tiedon perusteella ja ottaen asianmukaisesti huomioon kotieläintalouden pitkän aikavälin kilpailukyky; huomauttaa, että käyttämällä korkeammat hyvinvointivaatimukset täyttäviä tuotantomenetelmiä voidaan parantaa eläinten terveyttä ja hyvinvointia ja samalla osaltaan vähentää mikrobilääkkeiden tarvetta mutta tuottaa kuitenkin laadukkaita tuotteita;

H.

ottaa huomioon, että geneettisten parametrien vaikutuksesta tuotantobroilerien hyvinvointiin ja stressinsietokykyyn vuonna 2010 annettu Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen tieteellinen lausunto osoitti, että nopeakasvuisuuteen tähtäävä broilerien geneettinen valinta voi vaarantaa kyseisten eläinten terveyden ja hyvinvoinnin;

I.

toteaa, että unionin kansalaiset ovat erittäin kiinnostuneita eläinten hyvinvoinnista ja haluavat kuluttajina saada valintojensa tueksi entistä enemmän tietoa;

J.

panee merkille, että viimeisin eläinten hyvinvointia käsitellyt erityiseurobarometri osoitti, että yli puolet EU:n kansalaisista hakee eläintuotteita ostaessaan tietoa tuotantomenetelmästä ja voi olla valmiita maksamaan enemmän eläinten paremmasta hyvinvoinnista; panee merkille, että 80 prosenttia EU:n kansalaisista haluaa, että tuotantoeläinten hyvinvointia kohennetaan unionissa;

K.

ottaa huomioon, että 25 prosenttia unionissa kulutetusta siipikarjanlihasta (rintapaloista) tuodaan kolmansista maista, joissa sovelletaan löyhempää eläinten hyvinvointia koskevaa lainsäädäntöä; ottaa huomioon, että suurin osa tuodusta siipikarjanlihasta käytetään ruokapalveluissa tai elintarvikejalostuksessa, joissa lihan alkuperän ilmoittaminen ja merkitseminen ei ole pakollista;

L.

toteaa, että komission terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosasto on tehnyt tarkastuksia Thaimaassa, Brasiliassa, Ukrainassa, joiden osuus kolmansista maista peräisin olevasta tuonnista on yhteensä 90 prosenttia, ja tarkastuksissa on tullut esiin merkittäviä puutteita tuotantoprosessissa ja unionin lainsäädännön noudattamisessa; panee merkille, että EU:n maataloustuottajat ja kansalaisjärjestöt ovat ilmaisseet huolensa halvalla tuotetun kananlihan tuonnin taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristövaikutuksista ja unionissa jalostetun mutta kolmansista maista peräisin olevan kananlihan harhaanjohtavista tuotemerkinnöistä;

1.

ottaa huomioon direktiivin 2007/43/EY soveltamisesta ja sen vaikutuksista lihantuotantoa varten pidettävien kanojen hyvinvointiin annetun komission kertomuksen tulokset, joista käy ilmi, että vain kaksi kolmasosaa jäsenvaltioista on pannut direktiivin asianmukaisesti täytäntöön; on huolissaan kertomuksen havainnosta, että monin paikoin hallitsevana on suuri kasvatustiheys, suurempi kuin yleissääntönä oleva 33 kg/m2;

2.

on huolissaan tyypillisesti broileritiloilla tavattavien monilääkeresistenttien zoonoosin aiheuttajien, kuten Campylobacter spp.-, Salmonella spp.- ja E. coli -bakteerien, lisääntymisestä;

3.

panee merkille broilerien hyvinvointia koskevat toimet, joita viljelijät ovat jo toteuttaneet eri jäsenvaltioissa broileridirektiivin täytäntöönpanon yhteydessä, ja erityisesti vapaaehtoisiin järjestelmiin osallistuvien toteuttamat toimet;

4.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan direktiivissä 2007/43/EY vahvistettujen rakennuksia ja turvallisuutta koskevien vaatimusten yhdenmukaisen täytäntöönpanon ja täysimääräisen noudattamisen, jotta voidaan varmistaa direktiivin tavoitteiden saavuttaminen;

5.

korostaa, että vilpillinen kilpailu johtaa epätasapuolisiin toimintaedellytyksiin, sillä ne, jotka eivät noudata sääntöjä, myyvät halvemmalla kuin sääntöjä noudattavat toimijat;

6.

kehottaa komissiota varmistamaan vankkoja ja mitattavissa olevia yhdenmukaistettuja indikaattoreita broilerien ja vanhempaispolven lintujen hyvinvoinnin mittaamiseksi, myös hautomoille tarkoitettua ohjeistusta parhaista käytännöistä;

7.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ratkaisemaan kanalapalojen ongelman edistämällä parhaita käytäntöjä; kehottaa jäsenvaltioita sitoutumaan vahvasti siihen, että eläinten pitäjille tarjotaan asianmukaista ja riittävää koulutusta direktiivissä 2007/43/EY säädetyllä tavalla;

8.

kehottaa Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaista antamaan lausunnon mahdollisesti zoonoottisten mikrobilääkeresistenttien Campylobacter spp.-, Salmonella spp.- ja E. coli -bakteerien yleisyydestä ja niihin liittyvistä riskitekijöistä;

9.

suhtautuu myönteisesti 5. kesäkuuta 2018 aikaansaatuun sopimukseen eläinlääkeasetuksesta; panee tyytyväisenä merkille säännökset, joilla rajoitetaan antibioottien käyttöä ryhmä- tai estolääkityksenä; palauttaa mieliin kantansa ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin sekä Euroopan lääkeviraston ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen yhteisen tieteellisen lausunnon (8), jossa vaaditaan käyttämään jalostusparvia, jotka kasvavat terveempinä ja hitaammin, ja eläintiheyttä, joka ei lisää sairauksien riskiä, pienempiä ryhmiä, sekä vaaditaan sairaiden eläinten eristämistä (asetuksen (EU) 2016/429 10 artiklan mukaisesti) ja hyvinvointia koskevien voimassa olevien säädösten täytäntöönpanoa; uskoo, että asetus helpottaa kipeästi kaivattuja mikrobilääkeresistenssiä koskevia toimia ja edistää innovointia eläinlääkealalla; toteaa, että Euroopan siipikarja-ala ja kansalliset viranomaiset toteuttavat aloitteita antibioottien käytön vähentämiseksi nykyaikaistamalla siipikarjatiloja;

10.

korostaa, että kotieläintalouden tekniikoiden parantaminen kohentaa siipikarjan elämänlaatua ja vähentää mikrobilääkkeiden käyttötarvetta, ja toteaa, että tällaisia parannuksia tuovat esimerkiksi luonnonvalo, puhdas ilma ja tilan lisääminen sekä ilman ammoniakkipitoisuuden vähentäminen; muistuttaa komissiota eläinten terveyttä koskevassa strategiassa vahvistetusta motosta ”Mieluummin ennaltaehkäisy kuin hoito” ja tarpeesta edistää sitä;

11.

korostaa, että eläinten hyvinvointi toimii sellaisenaan ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä, joka vähentää eläimen sairastumisriskiä ja siten mikrobilääkkeiden käyttöä ja usein parantaa tuottavuutta; toteaa, että mikrobilääkkeiden virheellinen käyttö voisi johtaa niiden tehottomuuteen, mikä vaarantaisi ihmisten terveyden;

12.

kehottaa komissiota lisäämään mikrobilääkeresistenssin tutkimusta ja kehittämään edelleen parhaita käytäntöjä ja varmistamaan, että jäsenvaltiot todella toteuttavat ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, kuten tautien valvontaa ja tarkastuksia;

13.

kehottaa komissiota edistämään politiikkatoimia, joilla kannustetaan ottamaan käyttöön vaihtoehtoisia broilerituotantomenetelmiä ja menetelmiä, joissa käytetään perinteisiä broilerirotuja ja/tai rotuja, joiden yksilöt voivat paremmin;

14.

kehottaa komissiota laatimaan etenemissuunnitelman, jolla tuetaan kilpailukykyistä ja kestävää siipikarjanlihan tuotantoa ja siipikarjankasvatusta, joka takaa broilerien paremman hyvinvoinnin;

15.

kehottaa komissiota tehostamaan kolmansista maista tuodun siipikarjanlihan rajatarkastuksia, jotta varmistetaan, että kyseinen tuonti on eläinten hyvinvointia, elintarviketurvallisuutta ja ympäristöä koskevan unionin lainsäädännön mukaista;

16.

painottaa, että kananlihan tuonti maista, joissa sovelletaan löyhempiä sosiaalisia sekä ympäristöä, elintarviketurvallisuutta ja eläinten hyvinvointia koskevia vaatimuksia, on lisääntynyt; kehottaa komissiota varmistamaan, että unioniin tuotu kananliha sekä kananlihatuotteet ja -valmisteet on tuotettu sosiaalisia sekä ympäristöä, elintarviketurvallisuutta ja eläinten hyvinvointia koskevien unionin vaatimusten mukaisesti, jotta unionin tuottajille voidaan taata oikeudenmukaiset ja tasapuoliset toimintaedellytykset;

17.

kehottaa komissiota antamaan säädösehdotuksen tuontilihan alkuperän pakollisesta merkitsemisestä unionissa jalostetuissa tuotteissa vähittäiskaupassa ja catering- ja ruokapalveluissa, jotta kuluttajat voivat tehdä tietoon perustuvia päätöksiä;

18.

kehottaa komissiota kehittämään broilerille samantyyppisen tuotantotapaa koskevan unionin merkintämallin kuin kananmunien kohdalla jo on käytössä, jotta voidaan lisätä avoimuutta ja parantaa kuluttajille tiedottamista eläinten hyvinvoinnista maataloustuotannossa;

19.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle ja jäsenvaltioille.

(1)  EUVL L 182, 12.7.2007, s. 19.

(2)  EUVL C 366, 27.10.2017, s. 149.

(3)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0421.

(4)  EUVL L 84, 31.3.2016, s. 1.

(5)  EUVL L 95, 7.4.2017, s. 1.

(6)  EYVL L 221, 8.8.1998, s. 23.

(7)  EUVL L 43, 21.2.2017, s. 231.

(8)  Euroopan lääkeviraston eläinlääkekomitea (CVMP) ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen alainen biologisia vaaroja käsittelevä tiedelautakunta (BIOHAZ), 2016. EMA and EFSA Joint Scientific Opinion on measures to reduce the need to use antimicrobial agents in animal husbandry in the European Union, and the resulting impacts on food safety.


16.10.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 345/32


P8_TA(2018)0430

Vuonna 2018 Katowicessa Puolassa järjestettävä YK:n ilmastokokous (COP 24)

Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. lokakuuta 2018 vuonna 2018 Katowicessa Puolassa järjestettävästä YK:n ilmastokokouksesta (COP 24) (2018/2598(RSP))

(2020/C 345/07)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) ja siihen liitetyn Kioton pöytäkirjan,

ottaa huomioon Pariisin sopimuksen, päätöksen 1/CP.21, ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) osapuolten 21. kokouksen (COP 21) ja Pariisissa Ranskassa 30. marraskuuta – 11. joulukuuta 2015 pidetyn Kioton pöytäkirjan osapuolten kokouksena toimivan osapuolten 11. konferenssin (CMP11),

ottaa huomioon ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) osapuolten 18. kokouksen (COP 18) ja Dohassa Qatarissa 26. marraskuuta–8. joulukuuta 2012 pidetyn Kioton pöytäkirjan osapuolten kokouksena toimivan osapuolten 8. konferenssin (CMP8) sekä pöytäkirjan muutoksen, jolla vahvistetaan Kioton pöytäkirjan toisen velvoitekauden kestoksi 1. tammikuuta 2013–31. joulukuuta 2020,

ottaa huomioon, että Pariisin sopimus on ollut valmiina allekirjoitettavaksi Yhdistyneiden kansakuntien (YK) päämajassa New Yorkissa 22. huhtikuuta 2016 alkaen, että allekirjoittaminen on ollut mahdollista 21. huhtikuuta 2017 asti ja että 195 valtiota on allekirjoittanut Pariisin sopimuksen ja 175 valtiota on jättänyt ratifiointiasiakirjat,

ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen (UNFCCC) osapuolten 23. kokouksen (COP 23), Kioton pöytäkirjan osapuolten kokouksena toimivan osapuolten 13. konferenssin (CMP 13) ja Bonnissa Saksassa 4.–16. marraskuuta 2017 pidetyn Pariisin sopimuksen osapuolten kokouksena toimivan osapuolten 2. konferenssin (CMA2),

ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman sekä kestävän kehityksen tavoitteet,

ottaa huomioon 3. heinäkuuta 2018 antamansa päätöslauselman ilmastodiplomatiasta (1),

ottaa huomioon 4. lokakuuta 2017 antamansa päätöslauselman vuonna 2017 Bonnissa Saksassa järjestettävästä YK:n ilmastokokouksesta (COP 23) (2),

ottaa huomioon 20. heinäkuuta 2016 annetun komission tiedonannon vähähiiliseen talouteen siirtymisen nopeuttamisesta Euroopassa (COM(2016)0500),

ottaa huomioon 15. helmikuuta 2016, 30. syyskuuta 2016, 23. kesäkuuta 2017 ja 22. maaliskuuta 2018 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät,

ottaa huomioon 13. lokakuuta 2017, 26. helmikuuta 2018 ja 9. lokakuuta 2018 annetut neuvoston päätelmät,

ottaa huomioon 17. heinäkuuta 2017 annetun neuvoston päätöksen (EU) 2017/1541 otsonikerrosta heikentäviä aineita koskevaan Montrealin pöytäkirjaan tehdyn Kigalin muutoksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta (3),

ottaa huomioon Latvian ja komission 6. maaliskuuta 2015 ilmastonmuutossopimukseen esittämät EU:n ja sen jäsenvaltioiden suunnitellut kansallisesti määritellyt panokset (INDC),

ottaa huomioon hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) viidennen arviointiraportin (AR5), sen yhteenvetokertomuksen ja IPCC:n erityiskertomuksen maapallon keskilämpötilan noususta 1,5 celsiusasteella ”Global Warming of 1,5 oC”,

ottaa huomioon marraskuussa 2017 julkaistun Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelman (UNEP) 8. yhteenvetoraportin ”The Emissions Gap Report 2017” sekä sen 3. raportin sopeutumiseroista ”Adaptation Gap Report 2017”,

ottaa huomioon Kansainvälisen energiajärjestön vuoden 2017 raportin maailman energia- ja hiilidioksidipäästötilanteesta (Global Energy & CO2 Status Report 2017),

ottaa huomioon maaliskuussa 2018 julkistetun Maailman ilmatieteellisen järjestön (WMO) lausunnon ”Statement on the state of the global climate in 2017” sekä 30. lokakuuta 2017 julkaistun WMO:n 13. Greenhouse Gas Bulletin -tiedotteen,

ottaa huomioon Maailman talousfoorumin vuoden 2018 raportin maailmanlaajuisista riskeistä (4),

ottaa huomioon 14 EU:n ympäristö- ja ilmastoministerin 5. maaliskuuta 2018 allekirjoittaman Vihreä kasvu -ryhmän lausunnon, jossa käsitellään EU:n ilmastotoimien rahoitusta ja ilmastomenojen lisäämistä ja valtavirtaistamista seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä (5),

ottaa huomioon komission yhteisen tutkimuskeskuksen marraskuussa 2017 julkaiseman raportin ”CO2 – an operational anthropogenic CO2 emissions monitoring and verification support capacity” (6),

ottaa huomioon arktisen alueen valtioiden ulkoministereiden Fairbanksissa Alaskassa 10.–11. toukokuuta 2017 pidetyssä arktisen neuvoston 10. ministerikokouksessa hyväksymän Fairbanksin julkilausuman,

ottaa huomioon Pariisissa 12. joulukuuta 2017 järjestetyn ensimmäisen One Planet -huippukokouksen sekä kokouksessa hyväksytyt 12 sitoumusta;

ottaa huomioon paavi Franciscuksen ”Laudato si” -kiertokirjeen,

ottaa huomioon 19. kesäkuuta 2018 annetun Mesebergin julistuksen,

ottaa huomioon työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 2 kohdan,

A.

toteaa, että Pariisin sopimus tuli voimaan 4. marraskuuta 2016 ja että sopimuksen 197 osapuolesta 181 on jättänyt YK:lle ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjat (tieto päivitetty 11. lokakuuta 2018);

B.

toteaa, että EU ja sen jäsenvaltiot esittivät 6. maaliskuuta 2015 suunnitellut kansallisesti määritellyt panoksensa (INDC) ilmastosopimukseen, ja sitoutuivat näin sitovaan vähennystavoitteeseen, jonka mukaan unionin sisäisiä kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään vuoteen 2030 mennessä vähintään 40 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna;

C.

ottaa huomioon, että Pariisin sopimuksen allekirjoittajien tekemät tähänastiset sitoumukset eivät ole riittäviä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi; ottaa huomioon, että tämänhetkiset EU:n ja jäsenvaltioiden esittämät kansallisesti määritellyt panokset eivät ole Pariisin sopimuksessa asetettujen tavoitteiden mukaisia, minkä vuoksi niitä on tarkistettava;

D.

ottaa huomioon, että on laadittu EU:n kansallisesti määriteltyjen panosten saavuttamista edistäviä EU:n lainsäädännön keskeisiä osia, joiden tavoitetaso on yhä korkeampi, kuten uusiutuvaa energiaa koskeva direktiivi ja energiatehokkuusdirektiivi, joiden avulla EU:n kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään vähintään 45 prosenttia vuoteen 2030 mennessä; ottaa huomioon, että 45 prosentin vähennys vuoteen 2030 mennessä ei vielä riitä Pariisin sopimuksen tavoitteiden eikä nettomääräisten päästöjen vähentämistä nollaan vuoteen 2050 mennessä koskevan tavoitteen saavuttamiseen;

E.

ottaa huomioon, että avoimuudella on keskeinen merkitys päästöjen mittaamisessa, jotta kasvihuonekaasujen vähentämisessä maailmanlaajuisesti saadaan aikaan merkittävää edistystä oikeudenmukaisella tavalla;

F.

ottaa huomioon, että maailman ja EU:n hiilidioksidipäästöt lisääntyivät vuonna 2017 ensimmäistä kertaa pysyttyään kolme vuotta samalla tasolla; toteaa, että tämä lisäys jakautui epätasaisesti eri puolille maailmaa;

G.

ottaa huomioon, että äärimmäisten sääilmiöiden ja lämpöennätysten runsas esiintyminen vuonna 2017 on lisännyt maailmanlaajuisten ilmastotoimien kiireellisyyttä;

H.

ottaa huomioon, että kunnianhimoinen ilmastonmuutoksen hillitsemistä koskeva politiikka voi luoda kasvua ja työpaikkoja; ottaa huomioon, että tietyt alat ovat kuitenkin alttiita hiilivuodoille, jos tavoite ei ole vertailukelpoinen muiden alojen tavoitteiden kanssa; toteaa, että näillä aloilla on suojauduttava tarkoituksenmukaisesti hiilivuodolta työpaikkojen säilyttämiseksi;

I.

toteaa, että ilmastonmuutos lisää monia muita uhkia, jotka vaikuttavat suhteettomasti kehitysmaihin; toteaa, että kuivuudet ja muut epäsuotuisat sääilmiöt heikentävät ja tuhoavat luonnonvaroja, joista köyhien elanto on suoraan riippuvainen, lisäävät kilpailua jäljelle jäävistä luonnonvaroista, vaikuttavat osaltaan humanitaarisien kriisien ja jännitteiden syntyyn, lisäävät pakkomuuttoja, radikalisoitumista ja konflikteja; katsoo, että on olemassa näyttöä siitä, että ilmastonmuutos on vaikuttanut levottomuuksiin ja väkivallan leviämiseen Lähi-idässä, Sahelin alueella ja Afrikan sarvessa ja että sen vaikutukset ulottuvat pitkälle eteenpäin;

J.

katsoo, että IPCC:n 1,5 celsiusasteen nousua koskevasta raportista käy ilmi, että tällaisen lämpötilan nousun vaikutukset ovat todennäköisesti huomattavasti lievempiä kuin 2 celsiusasteen lämpötilan nousun vaikutukset;

K.

ottaa huomioon, että ilmastonmuutoksen hillitsemisen pitkän aikavälin onnistuminen edellyttää paljon voimakkaampia toimia erityisesti kehittyneissä maissa hiilitaloudesta eroon pääsemiseksi ja ilmastoälykkään kasvun edistämiseksi myös kehitysmaissa; toteaa, että on pyrittävä jatkuvasti vahvistamaan kehitysmaille annettavaa rahoituksellista, teknologista ja valmiuksien kehittämistä koskevaa tukea;

L.

toteaa, että merkittävien päästöjen aiheuttajien kyvyttömyys vähentää kasvihuonekaasupäästöjään maapallon keskilämpötilan nousun rajoittamiseksi 1,5 celsiusasteeseen tai 2 celsiusasteeseen lisää jo nyt ilmastonmuutokseen sopeutumisen edellyttämiä valtavia kustannuksia, millä on erityisen vakavia seurauksia vähiten kehittyneille maille ja pienille kehittyville saarivaltioille; toteaa, että olisi tuettava kaikkia vähiten kehittyneiden maiden ja pienten kehittyvien saarivaltioiden aloitteita riskitietojen ja varhaisvaroitusten tuottamiseksi;

M.

toteaa, että sopeutumistarpeiden ja -ponnistusten välinen kasvava kuilu on korjattava kiireellisesti paljon voimakkaammilla hillitsemis- ja sopeutumistoimilla;

N.

toteaa, että on kestämätöntä jättää sopeutumiskustannukset niiden maksettaviksi, joita sopeutuminen koskee, sillä kasvihuonekaasupäästöistä päävastuun kantavien olisi kannettava myös suurin osa kokonaisrasitteesta;

O.

toteaa, että Pariisin sopimuksen 7 artiklassa määritellään maailmanlaajuinen sopeutumistavoite ja tämä tavoite on nyt toteutettava viipymättä käytännössä; toteaa, että kansallisilla sopeutumissuunnitelmilla olisi oltava tärkeä asema;

P.

toteaa, että metsät vaikuttavat osaltaan merkittävästi ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen; toteaa, että metsäkadon osuus maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä on lähes 20 prosenttia, ja siihen vaikuttavat erityisesti lisääntynyt tehokarjankasvatus sekä soijan- ja palmuöljyntuotanto, myös EU:n markkinoita varten; katsoo, että EU:n olisi lievennettävä epäsuoraa vaikutustaan metsäkatoon;

Q.

toteaa, että maa on niukka resurssi, jonka käyttö perinteisen ja ensimmäisen sukupolven biopolttoaineen raaka-aineen tuotannossa voi uhata elintarviketurvaa ja viedä kehitysmaiden köyhiltä elannon erityisesti maananastuksen, pakkomuuton, saasteiden ja alkuperäisväestön oikeuksien rikkomisen myötä; toteaa, että päästökompensaatiot ja uudelleenmetsittämissuunnitelmat voivat myös aiheuttaa tällaista vahinkoa, jos niitä ei ole asianmukaisesti suunniteltu ja pantu täytäntöön;

1.

muistuttaa, että ilmastonmuutos aiheuttaa ja vahvistaa muita riskejä ja on siksi ihmiskunnan pakottavin haaste ja että kaikkien valtioiden ja toimijoiden kautta maailman on tehtävä parhaansa sen torjumiseksi voimakkaalla yksilötason toiminnalla; korostaa myös, että hyvissä ajoin tehty kansainvälinen yhteistyö, solidaarisuus sekä johdonmukainen ja pysyvä sitoutuminen yhteisiin toimiin ovat ainoa ratkaisu koko maapallon ja sen luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä koskevan yhteisen vastuumme täyttämiseksi nykyistä ja tulevia sukupolvia varten; korostaa, että EU on edelleen valmis johtamaan tätä globaalia ponnistelua ja varmistamaan samanaikaisesti kestävän alhaisten kasvihuonekaasujen talouskehityksen, joka mahdollistaa energiaturvallisuuden, unionin teollisuuden kilpailuedut ja työpaikkojen luomisen;

Ilmastotoimien tieteelliset perusteet

2.

huomauttaa, että WMO on vahvistanut vuosien 2015–2017 olleen lämpimimmät kaikista tilastoiduista vuosista, mikä on nostanut arktisen alueen lämpötilaa merkittävästi, millä puolestaan on pitkäkestoisia seurauksia merenpinnan tasoon ja maailmanlaajuisiin sääoloihin;

3.

ottaa huomioon, että maailman lämpötilan kahden celsiusasteen nousun vakavat ja mahdollisesti peruuttamattomat seuraukset voidaan ehkä välttää, mikäli kunnianhimoisempi 1,5 celsiusasteen tavoite saavutetaan ja edellyttäen, että maailmanlaajuisten kasvihuonekaasupäästöjen kasvu saadaan painettua nettomäärältään nollaan viimeistään vuoteen 2050 mennessä; painottaa, että tähän tarvittavat teknologiset ratkaisut ovat jo saatavilla ja niiden kustannuskilpailukyky paranee koko ajan ja että kaikki EU:n toimintapolitiikat olisi mukautettava tiiviisti Pariisin sopimuksen pitkän aikavälin tavoitteisiin ja niitä olisi tarkistettava säännöllisesti tavoitteissa pysymiseksi; odottaakin kiinnostuneena maailman lämpötilan 1,5 celsiusasteen noususta esiteolliseen aikakauteen verrattuna johtuvia vaikutuksia tarkastelevan IPCC:n vuoden 2018 erityisraportin tuloksia;

4.

korostaa, että WHO:n mukaan ilmastonmuutos vaikuttaa yhteiskunnallisiin ja ympäristöön liittyviin terveyttä määrittäviin tekijöihin (puhdas ilma, turvallinen juomavesi, riittävä ravinto ja turvallinen asuinsija) ja vuosien 2030 ja 2050 välisenä aikana aliravitsemuksen, malarian, ripulin ja lämpörasituksen odotetaan aiheuttavan vuosittain 250 000 lisäkuolemaa; toteaa, että ilman äärimmäisen kuuma lämpötila on yksi sydän- ja verisuonitautien sekä hengityselinten sairauksien aiheuttamien kuolemien välittömistä osasyistä erityisesti ikäihmisten keskuudessa; toteaa, että ilmastonmuutos aiheuttaa konflikteja; katsoo, että Pariisin sopimuksen sitoumusten täysimääräinen täytäntöönpano edistäisi valtavasti Euroopan ja kansainvälisen turvallisuuden ja rauhan vahvistamista;

Pariisin sopimuksen ratifiointi ja sitoumusten täytäntöönpano

5.

on tyytyväinen Pariisin sopimuksen ennennäkemättömän nopeaan ratifiointitahtiin ja sekä valtiollisten että valtiosta riippumattomien toimijoiden yleiseen aktivoitumiseen ja päättäväisyyteen varmistaa, että sopimus pannaan täysimääräisesti ja nopeasti täytäntöön, mikä ilmenee merkittävien maailmanlaajuisten tapahtumien, kuten 4.–6. joulukuuta 2017 Chicagossa pidetyn Pohjois-Amerikan vuoden 2017 ilmastohuippukokouksen, 12. joulukuuta 2017 Pariisissa pidetyn One Planet -huippukokouksen ja 12.–14. syyskuuta 2018 San Franciscossa pidettävän globaalien ilmastotoimien huippukokouksen, yhteydessä annetuista sitoumuksista;

6.

korostaa, että kansallisesti määritellyt panokset rajoittaisivat globaalin lämpötilojen nousun ainoastaan 3,2 celsiusasteeseen (7), mikä ei olisi edes lähellä 2 celsiusastetta; kehottaa kaikkia osapuolia osallistumaan rakentavasti vuoteen 2020 mennessä – jolloin kansallisesti määritellyt panokset on saatettava ajan tasalle – käyttöön otettavaan prosessiin ja varmistamaan, että niiden panokset ovat yhteensopivia Pariisin sopimuksessa asetetun pitkän aikavälin lämpötilatavoitteen kanssa, joka on maapallon lämpenemisen rajoittaminen huomattavasti alle 2 celsiusasteen esiteolliseen aikakauteen verrattuna, ja jatkamaan ponnisteluja nousun rajoittamiseksi edelleen 1,5 celsiusasteeseen; toteaa, että nykyiset sitoumukset, mukaan lukien unionin ja jäsenvaltioiden antama sitoumus, ovat riittämättömiä Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseen; painottaa sen vuoksi, että maailmanlaajuisten kasvihuonekaasupäästöjen kasvu pitäisi saada pysäytettyä mahdollisimman pian ja että kaikkien osapuolten, erityisesti EU:n ja kaikkien G20-maiden, on tehostettava toimiaan ja päivitettävä kansallisesti määritellyt panoksensa vuoteen 2020 mennessä vuonna 2018 käytävän Talanoa-vuoropuhelun jälkeen, jotta ero saadaan kurottua kiinni ja kyseiseen tavoitteeseen voidaan päästä;

7.

katsoo, että jos muut suuret taloudet eivät tee EU:n kasvihuonekaasupäästöjä koskevien sitoumusten kaltaisia sitoumuksia, on hiilivuotoja koskevat määräykset säilytettävä etenkin niillä aloilla, joilla hiilivuotojen riski on suurempi, jotta varmistetaan Euroopan talouden maailmanlaajuinen kilpailukyky;

8.

pitää valitettavana, että useimmissa Pariisin sopimuksen mukaisia sitoumuksia tehneissä kolmansissa maissa keskustelu niiden panosten lisäämisestä on alkanut hyvin hitaasti; pyytää sen vuoksi komissiota virtaviivaistamaan EU:n ajatuksen lisätä sitoutumistaan tehokkaammilla toimenpiteillä ja siten motivoimaan muita kumppaneita tekemään samoin;

9.

korostaa, että voidakseen toimia maailmanlaajuisesti uskottavana ja luotettavana kumppanina EU:n on noudatettava kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja että on tärkeää, että EU säilyttää maailmanlaajuisen johtajuutensa ilmastoasioissa ja noudattaa Pariisin sopimusta; suhtautuu myönteisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston sopimukseen nostaa uusiutuvia energialähteitä koskeva tavoite 32 prosenttiin ja energiatehokkuutta koskeva tavoite 32,5 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, joka johtaa kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen yli 45 prosentilla vuoteen 2030 mennessä; suhtautuu tämän vuoksi myönteisesti komission huomioihin EU:n kansallisesti määriteltyjen panosten ajan tasalle saattamiseen siten, että niissä otetaan huomioon nämä korkeammat tavoitteet ja nostetaan vuoteen 2030 mennessä saavutettavaa päästövähennystavoitetta; kehottaa komissiota laatimaan vuoden 2018 loppuun mennessä EU:lle vuosisadan puoliväliin ulottuvan kunnianhimoisen päästöttömyysstrategian, jossa esitetään kustannustehokas reitti Pariisin sopimuksessa esitetyn nollapäästötavoitteen ja nollanettohiilitalouden saavuttamiseksi unionissa viimeistään vuoteen 2050 mennessä, jotta unionin osuus jäljellä olevasta maailman hiilibudjetista olisi oikeudenmukainen; kannattaa unionin kansallisesti määriteltyjen panosten saattamista ajan tasalle asettamalla koko unionin taloutta koskevaksi EU:n sisäisten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen tavoitteeksi 55 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä;

10.

on tyytyväinen YK:n pääsihteerin ilmoitukseen, että ilmastohuippukokous järjestetään syyskuussa 2019 samaan aikaan 74:ttä kertaa järjestettävän yleiskokouksen kanssa, jotta vauhditetaan ilmastotoimia Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi ja etenkin edistetään ilmastositoumusten tavoitetason nostamista; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita tukemaan näitä ponnistuksia osoittamalla sitoutumisensa ja poliittisen tahtonsa sitoumustemme tehostamiseen sekä puhumaan muiden osapuolten osuuksien vahvistamisen puolesta;

11.

pitää valitettavana Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin ilmoitusta aikomuksestaan irrottaa Yhdysvallat Pariisiin sopimuksesta ja pitää sitä askeleena taaksepäin; ilmaisee tyytyväisyytensä siihen, että kaikki merkittävät osapuolet ovat vahvistaneet sitoutumisensa Pariisin sopimukseen presidentti Trumpin ilmoituksen jälkeen; on erittäin tyytyväinen siihen, että Yhdysvaltojen tärkeimmät kaupungit, korkeakoulut ja muut valtiosta riippumattomat organisaatiot ovat jatkaneet ilmastotoimia ”We are still in” -kampanjassa;

12.

korostaa, että erityisesti presidentti Trumpin ilmoituksen jälkeen on tärkeää, että käytössä on asianmukaisia hiilivuodon vastaisia säännöksiä ja että varmistetaan, että parhaat toimijat saavat päästöoikeudet maksutta, kuten päästökauppajärjestelmää koskevassa direktiivissä on sovittu; kehottaa komissiota selvittämään hiilivuodon riskille alttiina olevien toimialojen suojelemiseksi toteutettavien lisätoimenpiteiden, esimerkiksi hiilen rajaverojärjestelyjen ja käyttömaksujen, tehokkuutta ja laillisuutta ottaen erityisesti huomioon niistä maista lähtöisin olevat tuotteet, jotka eivät täytä Pariisin sopimuksen mukaisia sitoumuksiaan;

13.

pitää myönteisenä Montrealin pöytäkirjaan tehdyn Kigalin muutoksen voimaantuloa 1. tammikuuta 2019 27 osapuolen (joiden joukossa on seitsemän jäsenvaltiota) jätettyä tähän mennessä ratifioimiskirjansa, kehottaa kaikkia Montrealin pöytäkirjan osapuolia ryhtymään tarvittaviin toimiin sen pikaisen ratifioinnin varmistamiseksi, etenkin niitä jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä jättäneet ratifioimisasiakirjojaan, sillä se on Pariisin sopimuksen täytäntöönpanon välttämätön osatekijä, sekä saavuttamaan keskipitkän ja pitkän aikavälin ilmasto- ja energiatavoitteet;

14.

on tyytyväinen, että kaikki jäsenvaltiot ovat ratifioineet Kioton pöytäkirjaan tehdyn Dohan muutoksen ja että unionin yhteinen ratifiointikirja jätettiin 21. joulukuuta 2017; katsoo, että kyseinen toimenpide antaa merkittävästi neuvotteluvoimaa vuoden 2018 ilmastoneuvotteluiden saattamiseksi menestyksekkäästi päätökseen ja tehdyn yhteistyön ansiosta sillä myös vähennetään tehokkaasti kasvihuonekaasupäästöjä;

15.

korostaa, että täytäntöönpano ennen vuotta 2020 ja kunnianhimoiset tavoitteet olivat keskeisiä kysymyksiä COP 23:ssa käydyissä neuvotteluissa; suhtautuu myönteisesti päätökseen toteuttaa kaksi tilannekatsausta COP-konferensseissa vuosina 2018 ja 2019; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan vuoteen 2020 mennessä toteutettavia päästövähennyksiä koskevia kantoja esitettäväksi COP 24 -kokouksen vuotta 2020 edeltävää aikaa koskevassa tilannekatsauksessa; pitää niitä tärkeinä askeleina kohti tavoitetta, jonka mukaan kaikkien osapuolten on nostettava tavoitetasoaan vuoden 2020 jälkeisenä aikana, ja odottaakin kiinnostuneena Katowicen konferenssissa annettavan ensimmäisen tilannekatsauksen tuloksia; toteaa, että tulokset olisi julkaistava COP-kokouksessa tehtynä päätöksenä, jolla vahvistetaan uudelleen sitoutuminen osapuolten kansallisesti määriteltyjä panoksia koskevan vuoden 2030 tavoitetason nostamiseen vuoteen 2020 mennessä, jotta panokset olisivat yhteensopivia Pariisin sopimuksen pitkän aikavälin tavoitteiden kanssa;

16.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään viestintästrategioiden ja -toimien avulla ilmastotoimille annettavaa julkista ja poliittista tukea ja levittämään tietoa ilmastonmuutoksen torjunnan tuottamista eduista, kuten ilmanlaadun ja kansanterveyden paraneminen, luonnonvarojen suojelu, talouskasvu ja korkeampi työllisyys, energiaturvallisuuden kasvu ja energiantuontikustannusten väheneminen sekä kansainväliseen kilpailuun liittyvät edut innovoinnin ja teknologiakehityksen seurauksena; korostaa, että olisi kiinnitettävä huomiota ilmastonmuutoksen sekä sosiaalisen epäoikeudenmukaisuuden, muuttoliikkeen, epävakauden ja köyhyyden välisiin yhteyksiin ja siihen, että maailmanlaajuisilla ilmastotoimilla voidaan edistää merkittävästi näiden asioiden ratkaisemista;

17.

korostaa Pariisin sopimuksen, kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman, Sendain kehyksen ja Addis Abeban toimintaohjelman (Finance for Development) sekä muiden Rion yleissopimusten välisiä synergiavaikutuksia, sillä kaikki nämä ovat tärkeitä ja toisiinsa liittyviä edistysaskelia sen varmistamisessa, että köyhyyden poistamista ja kestävää kehitystä voidaan edistää samanaikaisesti;

COP 24 (Katowice)

18.

panee merkille vuoden 2018 Talanoa-vuoropuhelun mallin yhdessä suunnitelleiden COP 22:n ja COP 23:n puheenjohtajien saavutuksen ja toteaa, että malli sai laajaa kannatusta osapuolten keskuudessa ja se otettiin käyttöön tammikuussa 2018; odottaa kiinnostuneena sen COP 24:n yhteydessä julkistettavia ensimmäisiä tuloksia sekä sen jälkeen annettavia poliittisia päätelmiä, jotta yhteinen tavoitetaso voidaan yhteensovittaa Pariisin sopimuksen vuotta 2020 koskevien pitkän aikavälin tavoitteiden kanssa; katsoo, että Talanoa-vuoropuhelua ei ole rajoitettu vain kansallisten hallitusten väliseen keskusteluun, vaan monenlaiset sidosryhmät, kuten alueet ja kaupungit sekä niiden vaaleilla valitut edustajat voivat tuoda kansallisten ja maailmanlaajuisten päätöksentekijöiden tietoon keskeisiä ilmastotoimiin liittyviä kysymyksiä; on tyytyväinen kaupunkeja ja alueita osallistaviin vuoropuheluihin (Cities and Regions Talanoa Dialogues) ja odottaa kiinnostuneena tulevia Euroopassa käytäviä vuoropuheluja; odottaa kiinnostuneena valtiosta riippumattomien toimijoiden panosta ja kehottaa kaikkia osapuolia esittämään kantansa hyvissä ajoin Katowicessa käytävien poliittisten keskusteluiden helpottamiseksi;

19.

toteaa myös, että huolimatta kaikesta edistymisestä COP 23:ssa Pariisin työohjelman (”sääntökirja”) läpiviemisessä merkittäviä haasteita on vielä edessä sen loppuun saattamiseksi ja konkreettisten päätösten tekemiseksi COP 24:ssa; kehottaa suorittamaan kaiken tarpeellisen valmistelutyön ennen huippukokousta sääntökirjan viimeistelemiseksi, mikä on keskeisen tärkeää Pariisin sopimuksen oikea-aikaisen täytäntöönpanon kannalta;

20.

kannattaa sääntökirjaa, jossa edellytetään laajaa avoimuutta ja kaikkiin osapuoliin sovellettavia tehokkaita ja sitovia sääntöjä, jotta voidaan mitata tarkasti edistymistä ja rakentaa luottamusta kansainväliseen prosessiin osallistuvien osapuolien keskuudessa; pitää huolestuttavana, että jotkin osapuolet eivät halua edistää täyttä avoimuutta päästöjen mittauksessa; kehottaa kaikkia suuria talouksia ottamaan johtavan aseman sääntökirjaa koskevissa neuvotteluissa ja edistämään sitovia vaatimuksia, kuten kasvihuonekaasupäästöjä koskevia oikea-aikaisia ja luotettavia tietoja ja arvioita, seuranta- ja varmennusjärjestelmiä varten;

21.

korostaa, että on tärkeää täydentää sääntökirjaa ilmakehän havainnointiin perustuvilla tiedoilla, joilla lisätään raportoinnin luotettavuutta ja tarkkuutta; kehottaa komissiota, Euroopan avaruusjärjestöä (ESA), Euroopan sääsatelliittijärjestöä (Eumetsat), Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskusta (ECMWF), Euroopan tutkimusinfrastruktuuriin kuuluvaa integroitua hiilipitoisuuksien seurantajärjestelmää (ICOS), kartoituksesta vastaavia kansallisia viranomaisia ja tutkimuskeskuksia sekä muita keskeisiä toimijoita kehittämään toimintavalmiuksia, joilla voidaan tuottaa ihmisen toiminnasta aiheutuviin päästöihin liittyvää tietoa satelliiteista saatavien tietojen avulla ja jotka täyttävät tarvittavat vaatimukset, kuten satelliittiryhmiä;

22.

korostaa sen tärkeyttä, että poliittisen voimansa ja uskottavuutensa varmistamiseksi EU puhuu yhdellä ja yhtenäisellä äänellä Katowicen COP24-konferenssissa; kehottaa kaikkia jäsenvaltioita tukemaan EU:n mandaattia neuvotteluissa sekä kahdenvälisissä tapaamisissa muiden toimijoiden kanssa;

23.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita saattamaan ilmastotoimet tärkeiden YK:n kansainvälisten foorumien sekä G7:n ja G20:n kaltaisten elinten asialistalle ja muodostamaan monenvälisiä kumppanuuksia tiettyjen Pariisin sopimuksen ja kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon liittyvien kysymysten osalta;

Avoimuus, osallistavuus ja läpinäkyvyys

24.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ylläpitämään ja vahvistamaan strategisia kumppanuuksia kehittyneiden maiden ja nousevien talouksien kanssa ja perustamaan tulevina vuosina ilmastoalan edelläkävijöiden ryhmän ja osoittamaan siten solidaarisuutta haavoittuvia valtioita kohtaan; kannattaa EU:n jatkuvaa ja aktiivista sitoutumista High Ambition Coalition -ryhmään ja sen jäsenvaltioihin, jotta voidaan antaa näkyvyyttä niiden päättäväisille pyrkimyksille panna Pariisin sopimus tarkoituksenmukaisesti täytäntöön, laatimalla tiukka sääntökirja vuonna 2018, ja käydä onnistunut Tanaloa-vuoropuhelu COP24-kokouksessa;

25.

korostaa, että kaikkien osapuolten tehokas osallistuminen on tarpeen, jotta voidaan saavuttaa tavoite, jonka mukaan maapallon keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 celsiusasteeseen, mikä puolestaan edellyttää, että on käsiteltävä eri osapuolten etuja ja myös eturistiriitoja; toistaa tässä yhteydessä tukensa maailman väestön enemmistöä edustavien hallitusten tekemälle aloitteelle, joka koskee erityisen eturistiriitoja koskevan menettelytavan käyttöönottoa YK:n ilmastonmuutoksen puitesopimuksen yhteydessä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita osallistumaan tähän prosessiin rakentavalla tavalla vaarantamatta YK:n ilmastonmuutoksen puitesopimuksen ja Pariisin sopimuksen tavoitteita;

26.

korostaa, että 80 prosenttia ilmastonmuutoksen vuoksi siirtymään joutuneista ihmisistä on naisia, joihin ilmastonmuutos vaikuttaa yleensä enemmän kuin miehiin ja joihin kohdistuu suurempi rasite, koska he eivät ole yhtä paljon mukana ilmastotoimia koskevassa keskeisessä päätöksenteossa; korostaa näin ollen, että naisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen sekä heidän täysimääräinen ja tasavertainen osallistumisensa ja johtajuutensa UNFCCC:n kaltaisilla kansainvälisillä foorumeilla sekä kansallisissa, alueellisissa ja paikallisissa ilmastotoimissa ovat erittäin tärkeitä tällaisten toimien onnistumisen ja tehokkuuden kannalta; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita valtavirtaistamaan sukupuolinäkökulman ilmastopolitiikkaan ja edistämään alkuperäisväestöön kuuluvien naisten ja naisten oikeuksien puolustajien osallistumista YK:n ilmastonmuutoksen puitesopimuksen yhteydessä;

27.

pitää myönteisenä COP23:n päätöstä, jonka mukaan sopeutumisrahasto on jatkossakin käytettävissä Pariisin sopimusta varten; panee merkille rahaston merkityksen ilmastonmuutokselle kaikkein alttiimmille yhteisöille ja on siksi tyytyväinen siihen, että jäsenvaltiot ovat sitoutuneet maksamaan rahastoon 93 miljoonaa dollaria aiempien lupaustensa lisäksi;

28.

toteaa, että EU ja sen jäsenvaltiot ovat edelleen suurimpia julkisen ilmastorahoituksen tarjoajia; esittää huolensa siitä, että kehittyneiden maiden toteutuneet sitoumukset jäävät kauaksi niiden yhteisestä tavoitteesta, joka on 100 miljardia dollaria vuodessa; korostaa sen merkitystä, että kaikki teollisuusmaaosapuolet suorittavat osuutensa tämän tavoitteen saavuttamiseksi, sillä pitkän aikavälin rahoitus on avainedellytys sille, että kehitysmaiden on mahdollista päästä ilmastonmuutokseen mukautumista ja sen lieventämistä koskeviin tavoitteisiinsa;

29.

korostaa, että EU:n talousarviossa olisi otettava johdonmukaisesti huomioon EU:n antamat kestävää kehitystä koskevat kansainväliset sitoumukset sekä sen keskipitkän ja pitkän aikavälin ilmasto- ja energiatavoitteet ja että sillä ei pitäisi haitata kyseisiä tavoitteita tai vaikeuttaa niiden täytäntöönpanoa; panee huolestuneena merkille, että unioni todennäköisesti epäonnistuu tavoitteessaan osoittaa 20 prosenttia kaikista menoistaan ilmastotoimiin, ja kehottaakin ryhtymään korjaaviin toimiin; korostaa lisäksi, että ilmasto- ja energiatavoitteiden olisi oltava vuoden 2020 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä koskevien poliittisten keskustelujen keskiössä alusta alkaen, jotta voidaan varmistaa, että niiden saavuttamiseen tarvittavat resurssit ovat käytettävissä; palauttaa mieliin kantansa, jonka mukaan nykyisiä ilmastoon liittyviä menoja olisi lisättävä 20 prosentista 30 prosenttiin mahdollisimman nopeasti ja viimeistään vuoteen 2027 mennessä; katsoo, että kaikkien jäljelle jäävien monivuotisen rahoituskehyksen menojen olisi oltava Pariisin sopimuksen mukaisia eikä ilmastotoimia haittaavia;

30.

kehottaa perustamaan erityisen automaattisen EU:n rahoitusmekanismin, josta tarjotaan asianmukaista lisätukea EU:n oikeudenmukaisen osuuden kattamiseksi 100 miljardin Yhdysvaltain dollarin kansainvälisestä ilmastorahoitustavoitteesta;

Valtiosta riippumattomien toimijoiden rooli

31.

palauttaa mieliin, että Pariisin sopimuksessa tunnustetaan monitasoisen hallinnon tärkeä rooli ilmastopolitiikassa sekä tarve tehdä yhteistyötä alueiden, kaupunkien ja valtiosta riippumattomien toimijoiden kanssa;

32.

on tyytyväinen, että yhä suurempi ja moninaisempi joukko valtiosta riippumattomia toimijoita kaikkialla maailmassa on sitoutunut konkreettisia ja mitattavissa olevia tuloksia tuottaviin ilmastotoimiin; korostaa kansalaisyhteiskunnan, yksityisen sektorin ja valtiotasoa alempien hallintojen ratkaisevaa merkitystä julkisen mielipiteen ja valtion toimien painostamisessa ja niiden ohjaamisessa; kehottaa EU:ta, jäsenvaltioita ja kaikkia osapuolia edistämään ja helpottamaan valtiosta riippumattomien toimijoiden toimintaa ja keskustelemaan niiden kanssa täysin avoimesti, sillä ne ovat yhä useammin ilmastonmuutoksen torjumisen edelläkävijöitä, ja pitämään yhteyttä myös valtiotasoa alempiin toimijoihin erityisesti tapauksissa, joissa EU:n suhteet kansallisiin hallituksiin ovat heikentyneet ilmastopolitiikan alalla; antaa tässä yhteydessä tunnustusta 25 edelläkävijäkaupungin, joiden yhteenlaskettu asukasmäärä on 150 miljoonaa, COP23:ssa antamalle sitoumukselle vähentää nettomääräiset päästönsä nollaan vuoteen 2050 mennessä;

33.

kehottaa komissiota tehostamaan entisestään suhteitaan paikallisiin ja alueellisiin viranomaisiin kaupunkien ja alueiden välisen aihe- ja alakohtaisen yhteistyön tehostamiseksi EU:ssa ja sen ulkopuolella, jotta kehitettäisiin ilmastonmuutokseen sopeutumista ja ilmastonmuutoksen sietokykyä koskevia aloitteita ja vahvistettaisiin kestävän kehityksen malleja ja päästövähennyssuunnitelmia energian, teollisuuden, teknologian, maatalouden ja kaupunki- ja maaseutuliikenteen kaltaisilla keskeisillä aloilla esimerkiksi kumppanuusohjelmien, kansainvälistä kaupunkikehityksen alan yhteistyötä koskevan ohjelman sekä kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen kaltaisten foorumien tuen avulla ja luomalla uusia foorumeita parhaiden käytäntöjen vaihtoa varten; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita tukemaan alueellisten ja paikallisten toimijoiden pyrkimyksiä ottaa käyttöön (kansallisesti määriteltyjen panosten kaltaisia) alueellisesti ja paikallisesti määriteltyjä panoksia, kun tällä voidaan lisätä kunnianhimoisia ilmastotavoitteita;

34.

kannustaa komissiota asettamaan konkreettisia ja kaikkia aloja koskevia kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteita vuoteen 2050 mennessä ehdotuksessaan EU:n vuosisadan puoliväliin ulottuvaksi nollanettopäästöstrategiaksi ja esittämään selkeän suunnitelman näiden tavoitteiden saavuttamiseksi sekä konkreettiset välitavoitteet vuosiksi 2035, 2040 ja 2045; kehottaa komissiota sisällyttämään ehdotuksia myös siitä, miten vahvistetaan nielujen aikaansaamia kasvihuonekaasupoistumia pyrittäessä Pariisin sopimuksen tavoitteisiin, jotta EU:n nettokasvihuonekaasupäästöt olisivat vuoteen 2050 mennessä nollassa ja kääntyisivät negatiivisiksi pian sen jälkeen; pyytää, että strategialla varmistetaan taakan oikeudenmukainen jakautuminen eri aloille ja että siihen sisällytettäisiin mekanismi viisivuosittaisen maailmanlaajuisen tilannekatsauksen tulosten sisällyttämiseksi ja siinä huomioitaisiin tulevan ilmastonmuutospaneelin (IPCC) erityiskertomuksen tulokset, Euroopan parlamentin suositukset ja kannat sekä paikallis- ja alueviranomaisten, kansalaisyhteiskunnan ja yksityisen sektorin kaltaisten muiden kuin valtiollisten toimijoiden näkemykset;

35.

korostaa, että EU:n pitkän aikavälin strategiaa olisi pidettävä mahdollisuutena asettaa tulevia strategisia painopisteitä uudenaikaiselle EU:n vihreälle taloudelle, jossa hyödynnetään täysimääräisesti teknologiakehityksen mahdollisuuksia ja jossa säilytetään sosiaaliturvan korkea taso ja korkeat kuluttajanormit ja joka hyödyttää sekä teollisuutta että kansalaisyhteiskuntaa etenkin pitkällä aikavälillä;

36.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään strategioita ja ohjelmia, joilla voidaan käsitellä hiilestä irtautumisen ja teknologiakehityksen aiheuttamaa työvoiman siirtymistä alojen välillä ja mahdollistaa osaamisen ja hyvien käytäntöjen vaihto asianomaisten alueiden, työntekijöiden ja yritysten välillä sekä tukea alueita ja työntekijöitä auttamalla heitä valmistautumaan rakennemuutoksiin, etsimään aktiivisesti uusia taloudellisia mahdollisuuksia ja kehittämään strategista työntekijöiden sijoittamispolitiikkaa, jotta varmistetaan, että siirtyminen nollanettopäästötalouteen tapahtuu Euroopassa oikeudenmukaisesti;

37.

katsoo, että sen varmistamiseksi, että kansallisesti määritellyt panokset ovat Parisiin sopimuksessa vaadittavien koko unionin taloutta koskevien sitoumusten mukaisia, osapuolia olisi kannustettava ottamaan huomioon kansainvälisen laiva- ja lentoliikenteen tuottamat päästöt sekä hyväksymään ja panemaan täytäntöön toimenpiteitä kansainvälisellä, alueellisella ja paikallisella tasolla näiden alojen päästöjen vähentämiseksi;

Kaikkien alojen kattavat toimet

38.

pitää myönteisenä päästökauppajärjestelmän kehityksen jatkumista maailmanlaajuisesti ja erityisesti Kiinan kansallisen päästökauppajärjestelmän energia-alaa koskevan ensimmäisen vaiheen käyttöönottoa joulukuussa 2017; on tyytyväinen myös vuoden 2017 lopussa allekirjoitettuun sopimukseen EU:n päästökauppajärjestelmän ja Sveitsin järjestelmän yhdistämisestä ja kannustaa komissiota selvittämään mahdollisuuksia muihin vastaaviin sopimuksiin ja yhteistyömuotoihin kolmansien maiden ja alueiden hiilimarkkinoiden kanssa sekä edistämään uusien hiilimarkkinoiden ja muiden hiilen hinnoittelumekanismien perustamista, jotta edistetään maailmanlaajuisesti päästöjen vähentämistä, saadaan aikaan lisää tehon- ja kustannussäästöjä ja vähennetään hiilivuodon riskiä luomalla maailmanlaajuiset tasapuoliset toimintaedellytykset; kehottaa komissiota laatimaan suojatoimet, joiden avulla varmistetaan, että EU:n päästökauppajärjestelmän ja muiden järjestelmien yhdistäminen tuottaa pysyvän lisäpanoksen ilmastonmuutoksen vaikutusten hillintään eikä vaaranna EU:n sisäisiä kasvihuonekaasupäästöjä koskevia sitoumuksia;

39.

pitää valitettavana, että liikenneala on ainoa ala, jonka päästöt ovat lisääntyneet vuoden 1990 jälkeen; korostaa, että tämä ei pitkällä aikavälillä ole kestävän kehityksen mukaista, vaan päästöjen tulee sen sijaan vähentyä enemmän ja nopeammin kaikilla yhteiskunnan aloilla; palauttaa mieliin, että liikennealan on irtaannuttava hiilestä kokonaan vuoteen 2050 mennessä;

40.

toteaa olevansa erittäin pettynyt komission ehdotukseen henkilöautojen ja kevyiden hyötyajoneuvojen päästönormeista vuoden 2020 jälkeiselle ajalle, koska ne eivät ole Pariisin sopimuksen pitkän aikavälin tavoitteiden mukaisia;

41.

on huolestunut Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) kansainvälisen lentoliikenteen päästöhyvitysjärjestelmälle (CORSIA) asettamasta tavoitetasosta, kun otetaan huomioon meneillään oleva työ niiden standardien ja suositeltujen menettelytapojen (SARPs) vahvistamiseksi, joiden avulla järjestelmä on tarkoitus panna täytäntöön vuonna 2019; vastustaa voimakkaasti pyrkimystä soveltaa CORSIAa Euroopan sisäisiin lentoihin, koska se syrjäyttää EU:n lainsäädännön ja loukkaa EU:n päätöksenteon riippumattomuutta; korostaa, että CORSIAn standardeja ja suositeltuja menettelytapoja koskevan luonnoksen heikentämistä edelleen ei voida hyväksyä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tekemään parhaansa CORSIAn määräysten tiukentamiseksi ja siten sen tulevan vaikutuksen tehostamiseksi;

42.

palauttaa mieliin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/2392 (8) annettu 13 päivänä joulukuuta 2017, direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta voimassa olevan ilmailutoimintaa koskevan rajoitetun soveltamisen jatkamiseksi ja maailmanlaajuisen markkinaperusteisen toimenpiteen vuonna 2021 alkavan täytäntöönpanon valmistelemiseksi ja etenkin sen 1 artiklan 7 kohdan, jossa todetaan selkeästi, että Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat lainsäätäjinä ainoat toimielimet, jotka päättävät päästökauppadirektiivin mahdollisista muutoksista; kehottaa jäsenvaltioita paremmasta lainsäädännöstä tehdyn toimielinten välinen sopimuksen hengessä esittämään CORSIAn standardeja ja suositeltuja menettelytapoja koskevan virallisen varauman, jossa todetaan, että CORSIAn täytäntöönpano ja osallistuminen sen vapaaehtoisiin vaiheisiin edellyttää neuvoston ja Euroopan parlamentin ennakkoon antamaa suostumusta;

43.

palauttaa mieliin, että unioni myönsi ETA:n ja kolmansien maiden välisiä lentoja koskevalle vapautukselle EU:n päästökauppajärjestelmän noudattamisesta uuden pidennyksen vuoteen 2024 saakka tukeakseen ICAO:n prosessia maailmanlaajuisen ratkaisun löytämiseksi ilmaliikenteen päästöjen ongelmaan; korostaa kuitenkin, että lainsäädäntöön olisi tehtävä vain sellaisia muutoksia, jotka ovat yhteensopivia koko unionin taloutta koskevan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissitoumuksen kanssa, ja että näihin sitoumuksiin ei sisälly päästöhyvityksiä vuoden 2020 jälkeen;

44.

on tyytyväinen, että ilmailualalla EU:n päästökauppajärjestelmä on jo tuottanut noin 100 miljoona tonnia hiilidioksidipäästöjen vähennyksiä/hyvityksiä;

45.

muistuttaa, että laivaliikenteen hiilidioksidipäästöjen arvioidaan lisääntyvän 50–250 prosenttia vuoteen 2050 mennessä ja että saatavilla on teknisiä ratkaisuja, joilla voidaan vähentää tuntuvasti laivaliikenteen päästöjä; on tyytyväinen IMO:n meriympäristön suojelukomitean 72. istunnossa huhtikuussa 2018 aikaansaatuun sopimukseen IMO:n alustavasta strategiasta laivojen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja pitää sitä ensimmäisenä askeleena alan pyrkimyksissä edistää Pariisin sopimuksen lämpötilatavoitteen saavuttamista; kehottaa IMO:ta sopimaan pikaisesti tavoitteiden saavuttamisen edellyttämistä uusista pakollisista päästöjenvähennystoimista ja korostaa, että ne on pantava täytäntöön kiireesti ennen vuotta 2023; painottaa, että meriliikenteen päästöjen rajoittaminen edellyttää lisää toimia, ja kehottaakin EU:ta ja jäsenvaltioita seuraamaan tarkasti IMO:n sopimuksen vaikutuksia ja täytäntöönpanoa ja harkitsemaan EU:n lisätoimien toteuttamista, jotta varmistetaan meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen saaminen Pariisin sopimuksen lämpötilatavoitteen mukaisiksi; kehottaa komissiota sisällyttämään kansainvälisen kuljetuksen tulevaan vuoteen 2050 ulottuvaan hiilipäästöjen vähentämisstrategiaan, jolla EU:n sijoituspäätöksiä ohjataan kohti hiilidioksidipäästöttömien polttoaineiden ja käyttövoimateknologioiden käyttöä kuljetusalalla;

46.

toteaa, että metsänhakkuusta ja metsien tilan heikkenemisestä aiheutuu 20 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä; korostaa metsien ja kosteikkojen merkitystä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, koska niissä on runsaasti potentiaalia hiilidioksidin talteenottoon; korostaa, että EU:n ja maailmanlaajuiset hiilinielut ja -varastot olisi säilytettävä ja niitä olisi lisättävä pitkällä aikavälillä ja että maailman metsien koko ja niiden ilmastonmuutokseen liittyvää sopeutumis- ja vastustuskykyä on lisättävä entisestään Pariisin sopimuksen pitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseksi; korostaa lisäksi, että ilmastonmuutoksen hillintää koskevia toimia on kohdistettava trooppisten metsien alaan ja että ensiksi on puututtava metsäkadon ja ilmastonmuutoksen perussyihin;

Sopeutumistoimien avulla saavutettava kyky sietää ilmastonmuutoksen vaikutuksia

47.

kehottaa komissiota tarkistamaan EU:n strategiaa ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi, sillä sopeutumistoimet ovat välttämättömiä kaikissa maissa, jos halutaan minimoida ilmastonmuutoksen kielteiset vaikutukset ja hyödyntää täysin ilmastonmuutokseen sopeutuvan kasvun ja kestävän kehityksen mahdollisuudet;

48.

pitää paikallisyhteisöjen ja alkuperäiskansojen foorumin toimintavalmiiksi saattamista yhtenä COP 23:n menestyksistä ja merkittävänä lisäaskeleena kohti Pariisin päätösten toteuttamista; katsoo, että foorumi helpottaa sopeutumistoimia ja -strategioita koskevien kokemusten ja parhaiden käytäntöjen tehokasta vaihtamista;

49.

painottaa, että kansallisten sopeutumissuunnitelmien ja -toimien kehityksen ja tehokkuuden arvioimiseksi olisi kehitettävä sopivia julkisia, avoimia ja käyttäjäystävällisiä järjestelmiä ja välineitä;

Ilmastodiplomatia

50.

kannattaa voimakkaasti unionin poliittisen yhteydenpidon ja ilmastodiplomatian jatkamista ja vahvistamista entisestään, sillä ne ovat olennaisen tärkeitä ilmastotoimien profiilin nostamiseksi kumppanimaissa ja kansainvälisessä yleisessä keskustelussa; kehottaa jakamaan henkilöresurssit ja taloudelliset resurssit EUH:ssa ja komissiossa siten, että otetaan paremmin huomioon sitoutuminen ilmastodiplomatiaan ja siihen osallistumisen lisääntyminen; korostaa, että on tarpeen kehittää EU:n ilmastodiplomatiaa koskeva kattava strategia ja sisällyttää ilmasto EU:n ulkoiseen toimintaan kaikilla aloilla, mukaan luettuina kauppa, kehitysyhteistyö, humanitaarinen apu sekä turvallisuus ja puolustus;

51.

korostaa, että ilmastomuutoksen seuraukset, kuten ympäristön pilaantuminen, toimeentulon menetys, ilmastonmuutoksen aiheuttamat väestön siirtymiset sekä niihin liittyvät levottomuudet, vaikuttavat yhä voimakkaammin kansainväliseen turvallisuuteen ja alueelliseen vakauteen, ja katsoo, että ilmastonmuutosta voidaan usein pitää uhkien voimistajana; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita tekemään sen vuoksi yhteistyötä kumppaneidensa eri puolilla maailmaa kanssa ilmastonmuutoksen vakautta horjuttavien vaikutusten ymmärtämisen, huomioon ottamisen, ennakoimisen ja hallinnan tehostamiseksi; korostaakin tästä syystä, että on tärkeää valtavirtaistaa ilmastodiplomatia konfliktien ehkäisemiseen tähtääviin EU:n toimintapolitiikkoihin;

52.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita käynnistämään kunnianhimoisia liittoutumia, jotta voidaan näyttää esimerkkiä ilmastotoimien valtavirtaistamisessa ulkopolitiikan eri aloilla, kuten kaupan, kansainvälisen muuttoliikkeen, kansainvälisten rahoitusinstituutioiden uudistuksen ja turvallisuuden aloilla;

53.

kehottaa komissiota sisällyttämään ilmastonmuutosta koskevan ulottuvuuden kansainvälisiin kauppa- ja investointisopimuksiin ja tekemään Pariisin sopimuksen ratifioinnista ja täytäntöönpanosta ehdon tuleville kauppasopimuksille; kehottaa komissiota laatimaan kattavan arvion voimassa olevien sopimusten yhteensopivuudesta Pariisin sopimuksen kanssa;

Teollisuus ja kilpailukyky

54.

korostaa, että ilmastonmuutos on ennen kaikkea yhteiskunnallinen haaste ja että sen torjumisen olisi siksi oltava edelleen yksi EU:n toimintapolitiikkojen ja toimien johtavista periaatteista, myös teollisuuden, energian, tutkimuksen ja digitaaliteknologian alalla;

55.

suhtautuu myönteisesti Euroopan kansalaisten, yritysten ja teollisuuden tämän mennessä toteuttamiin toimiin ja aikaansaamaan edistykseen Pariisin sopimuksen velvoitteiden saavuttamisessa; kannustaa näitä olemaan entistä kunnianhimoisempia ja hyödyntämään täysimääräisesti Pariisin sopimuksen mukanaan tuomia mahdollisuuksia ja pysymään teknologisen kehityksen tahdissa;

56.

korostaa, että vakaa ja ennakoitava oikeudellinen kehys ja selkeät poliittiset signaalit sekä EU:n tasolla että globaalilla tasolla helpottavat ja tehostavat ilmastoon liittyviä investointeja; korostaa tähän liittyen merkitystä, joka ”Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille” -paketin mukaisilla lainsäädäntöehdotuksilla on EU:n kilpailukyvyn vahvistamisen ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisen kannalta ja sille, että asetetaan tavoitteita, jotka noudattavat Pariisin sopimuksen ja sen viisivuotisen tarkistusmekanismin mukaisesti tehtyjä EU:n sitoumuksia;

57.

pitää myönteisenä, että useat maat, jotka ovat EU:n tärkeimpiä kilpailijoita energiavaltaisilla teollisuudenaloilla, ovat ottaneet käyttöön hiilipäästökaupan ja muita hinnoittelumekanismeja; kehottaa muita maita noudattamaan tätä esimerkkiä;

58.

korostaa, että on tärkeää lisätä laadukkaita työpaikkoja ja ammattitaitoisten työntekijöiden määrää EU:n teollisuudessa sen innovaation ja kestävän siirtymän edistämiseksi; kehottaa ottamaan käyttöön kokonaisvaltaisen ja osallistavan prosessin, joilla kehitetään visiota vaihtoehtoisesta liiketoimintamallista hiili- ja hiilidioksidi-intensiivisillä alueilla, joilla huomattava osuus työntekijöistä työskentelee hiilestä riippuvaisilla aloilla, jotta voidaan helpottaa dynaamisten toimialojen ja palvelujen kestävää siirtymistä ja ottaa huomioon perinteet ja käytettävissä olevan työvoiman taidot; korostaa jäsenvaltioiden tärkeää roolia nopeutettaessa uudistuksia, jotka voivat johtaa oikeudenmukaiseen työvoiman siirtymiseen näillä alueilla; palauttaa mieliin, että täydentävällä EU:n taloudellisella tuella on korvaamaton rooli tässä suhteessa;

Energiapolitiikka

59.

muistuttaa, että investoinnit uusiutuvaan energiaan EU:ssa ovat laskussa; korostaa siksi uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden merkitystä päästöjen vähentämisessä ja energiaturvallisuudessa sekä energiaköyhyyden estämisessä ja lieventämisessä haavoittuvassa asemassa olevien ja köyhien kotitalouksien suojelemiseksi ja auttamiseksi; kehottaa edistämään maailmanlaajuisesti energiatehokkuutta ja energiansäästöä koskevia toimia ja uusiutuvien energiamuotojen kehittämistä ja niiden tehokasta käyttöönottoa (esimerkiksi kannustamalla uusiutuvien energialähteiden omaehtoista tuotantoa ja kulutusta);

60.

muistuttaa, että energiatehokkuuden priorisointi, myös energiatehokkuus ensin -periaatteen avulla, ja maailmanlaajuinen johtoasema uusiutuvan energian alalla ovat kaksi EU:n energiaunionin keskeistä tavoitetta; korostaa puhtaan energian paketin mukaisen kunnianhimoisen lainsäädännön merkitystä näiden tavoitteiden saavuttamiselle sekä vuosisadan puoliväliä koskevan tulevan strategian merkitystä sille, että EU:n toimintapolitiikoissa voidaan panna tehokkaasti täytäntöön Pariisin sopimuksen mukaiset sitoumukset pitää maailman keskilämpötilan nousu selvästi alle 2 celsiusasteessa ja lisäksi tavoitella sen pitämistä alle 1,5 celsiusasteen;

61.

korostaa, että on tärkeää kehittää energian varastointiteknologiaa, älykkäitä sähköverkkoja ja kysynnän ohjausta, joiden avulla vahvistetaan uusiutuvan energian tehokasta käyttöönottoa sähköntuotannossa ja kotitalouksien lämmityksessä ja jäähdytyksessä;

62.

kehottaa EU:ta kannustamaan kansainvälistä yhteisöä viipymättä hyväksymään konkreettisia toimenpiteitä, myös aikataulun, jotta poistetaan vaiheittain ympäristön kannalta haitalliset tuet, jotka vääristävät kilpailua, estävät kansainvälistä yhteistyötä ja haittaavat innovointia;

Tutkimus, innovointi, digitaaliteknologiat ja avaruuspolitiikka

63.

korostaa, että jatkuva ja tehostettu tutkimus ja innovointi ilmastonmuutoksen hillitsemisen, mukauttamistoimien, resurssitehokkuuden, kestävän vähäpäästöisten ja päästöttömien teknologioiden alalla, kestävä uusioraaka-aineiden käyttö (”kiertotalous”) ja ilmastonmuutosta koskevien tietojen keruu ovat keskeisiä ilmastonmuutoksen torjumiseksi kustannustehokkaalla tavalla ja vähentävät riippuvuutta fossiilisista polttoaineista; vaatii siksi maailmanlaajuisia sitoumuksia investointien lisäämiseksi ja kohdistamiseksi näille aloille; korostaa tarvetta asettaa etusijalle kestävien energiahankkeiden rahoittamisen uuden Euroopan horisontti -ohjelman mukaisesti ottaen huomioon energiaunionin ja Pariisin sopimuksen mukaiset unionin sitoumukset;

64.

korostaa, että kestävän kehityksen tavoitteet edustavat radikaalia muutosta kansainvälisissä kehitysyhteistyötoimissa ja että EU on sitoutunut panemaan ne täytäntöön sisäisissä ja ulkoisissa toimissaan; korostaa kestävän kehityksen ulkoisen ulottuvuuden mukaisesti tarvetta tutkia eri menetelmiä, joilla tuetaan kehitysmaita ja kehittyviä talouksia niiden energiasiirtymässä muun muassa valmiuksien kehittämistä koskevien toimien avulla, autetaan vähentämään uusiutuvaa energiaa koskevien hankkeiden ja energiatehokkuushankkeiden pääomakustannuksia, teknologian siirtoa ja älykkäiden kaupunkien sekä syrjäisten alueiden ja maaseutualueiden kehittämistä koskevia ratkaisuja, joilla tällä tavoin autetaan niitä saavuttamaan Pariisin sopimuksen mukaiset sitoumuksensa; on tältä osin tyytyväinen hiljattain perustettuun Euroopan kestävän kehityksen rahastoon;

65.

palauttaa mieliin, että tutkimus, innovointi ja kilpailukyky kuuluvat EU:n energiaunionistrategian viiteen pilariin; toteaa, että EU haluaa pysyä maailman johtavana tahona näillä aloilla ja samalla kehittää tiivistä tieteellistä yhteistyötä kansainvälisten kumppanien kanssa; korostaa, että hyvien innovointivalmiuksien luominen ja ylläpito on tärkeää niin kehittyneissä maissa kuin nousevan talouden maissakin puhtaan ja kestävän energiateknologian käyttöön ottamiseksi;

66.

palauttaa mieliin digitaaliteknologioiden perustavaa laatua olevan roolin tuettaessa energiasiirtymää ja erityisesti parannettaessa energiatehokkuutta ja energiansäästöjä; korostaa ilmastoetuja, joita Euroopan teollisuuden digitalisointi voi tuoda mukanaan resurssien tehokkaan käytön ja materiaali-intensiteetin vähentämisen ja nykyisen työvoiman tehostamisen avulla;

67.

uskoo vakaasti, että unionin avaruusohjelmat olisi suunniteltava siten, että varmistetaan, että niillä edistetään ilmastonmuutoksen torjuntaa ja hillitsemisstrategioita; palauttaa tässä yhteydessä mieliin Copernicus-järjestelmän erityisen roolin ja tarpeen varmistaa, että siihen sisällytetään hiilidioksidin seurantapalvelu; korostaa, että on tärkeää säilyttää vapaa, täysimittainen ja avoin datapolitiikka, koska se on olennainen tiedeyhteisölle ja tukee kansainvälistä yhteistyötä tällä alalla;

Ilmastotoimet kehitysmaissa

68.

vaatii, että on pidettävä avoimena mahdollisuutta rajoittaa maapallon lämpeneminen 1,5 celsiusasteeseen, ja korostaa päästöjen suurimpien aiheuttajien, EU mukaan lukien, velvollisuutta tehostaa nopeasti hillitsemistoimiaan, joilla voidaan saada aikaan merkittäviä kestävän kehityksen oheishyötyjä, sekä lisätä kestävästi tukeaan ilmastotoimille kehitysmaissa;

69.

korostaa, että ilmastotietoinen päätöksenteko ja sen tukeminen parantamalla erityisesti kehitysmaille merkityksellisiä ilmastotoimia on tärkeää; kehottaa tekemään tästä EU:n rahoittaman tutkimuksen merkittävän tavoitteen ja toteuttamaan tehokkaita EU:n toimia, joilla helpotetaan teknologian siirtymistä kehitysmaihin; kehottaa WTO:ta antamaan teollis- ja tekijänoikeuksista ja ilmastonmuutoksesta julistuksen, joka vastaa TRIPS-sopimuksesta ja kansanterveydestä annettua Dohassa 2001 annettua julistusta;

70.

palauttaa mieliin kehittyneiden maiden sitoumuksen myöntää kehitysmaille ilmastotoimia varten uutta ja täydentävää rahoitusta 100 miljardia dollaria vuodessa vuoteen 2020 mennessä; toteaa, että on jatkuvasti lisättävä ja valvottava entistä tarkemmin taloudellisia toimia myös kiinnittämällä huomiota vaatimukseen, että rahoituksen on oltava uutta ja täydentävää, ja sisällyttämällä toimiin ainoastaan lainojen avustuksia vastaavat määrät, jotka lasketaan käyttämällä OECD:n kehitysyhteistyökomiteassa sovittua menetelmää; suosittelee, että EU:n jäsenvaltiot noudattavat komission kehittämiä käytäntöjä, joiden mukaisesti Rion tunnusmerkkejä käytetään viralliseen kehitysapuun, johon sisältyy ilmastotavoite;

71.

kehottaa EU:ta noudattamaan kehityspolitiikan johdonmukaisuuden periaatetta SEUT:n 208 artiklan mukaisesti, koska se on Pariisin sopimusta koskevan EU:n panostuksen keskeinen näkökohta; kehottaa sen vuoksi EU:ta varmistamaan johdonmukaisuus sen kehitys-, kauppa-, maatalous-, energia- ja ilmastopolitiikan välillä;

72.

palauttaa mieliin, että ilmastonmuutoksella on sekä suoria että välillisiä vaikutuksia maatalouden tuottavuuteen; toistaa, että elintarvikkeiden tuotanto- ja kulutustapoja on muutettava kohti ”agroekologista lähestymistapaa” maataloustieteen ja -tekniikan kehitystä koskevassa kansainvälisessä arvioinnissa (IAASTD) esitettyjen johtopäätösten sekä oikeutta ruokaan käsittelevän YK:n erityisraportoijan suositusten mukaisesti; on tyytyväinen YK:n elintarvike ja maatalousjärjestön (FAO) aloitteisiin agroekologian edistämiseksi, jotta kestävän kehityksen tavoitteet voidaan saavuttaa; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita laatimaan kehityspolitiikkansa näiden suuntaviivojen mukaisesti, EKKR:n maatalouden investointi-ikkuna mukaan lukien;

73.

korostaa, että liikenteestä ja kansainvälisestä kaupasta johtuvien hiilidioksidipäästöjen jatkuva kasvu heikentää EU:n ilmastonmuutosstrategian tehoa; toteaa, että vientijohtoisen kehityksen edistämistä muun muassa vientiin suuntautuvan teollisen maatalouden avulla on vaikea sovittaa välttämättömään ilmastonmuutoksen hillitsemiseen;

74.

katsoo, että EU:n olisi etsittävä keinoja ottaa käyttöön Euroopan kauppaa koskevia valvontatoimia, jotka koskevat metsälle riskejä aiheuttavien hyödykkeiden, kuten soijan, palmuöljyn, eukalyptuksen, naudanlihan, nahan ja kaakaon kauppaa, sekä niiden kulutusta ottaen huomioon FLEGT-toimintasuunnitelmasta ja puutavara-asetuksesta sekä muiden toimitusketjujen sääntelyä koskevista EU:n toimenpiteistä saadut kokemukset, jotta vakava haitta saadaan loppumaan tai vältettyä; toteaa, että tällaisten toimien menestyksen avaimia ovat jäljitettävyyden vahvistaminen ja pakolliset due diligence -vaatimukset koko toimitusketjussa;

75.

kehottaa Euroopan investointipankkia lopettamaan nopeasti lainanannon fossiilisia polttoaineita koskevia hankkeita varten ja pyytää EU:n jäsenvaltioita lopettamaan kaikki vientiluottotakuut fossiilisia polttoaineita koskeville hankkeille; kehottaa antamaan julkisia takuita vihreiden investointien vauhdittamiseksi sekä tunnuksia ja veroetuja vihreille investointirahastoille ja vihreiden joukkovelkakirjojen liikkeeseen laskemiselle;

76.

korostaa, että on tärkeää saattaa toimintavalmiiksi maailmanlaajuinen sopeutumistavoite ja ottaa käyttöön huomattavasti uusia varoja kehitysmaiden sopeutumista varten; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita sitoutumaan siihen, että ne lisäävät merkittävästi sopeutumistoimiin myöntämäänsä rahoitusta; toteaa, että tarvitaan edistymistä myös menetyksiä ja vahinkoa koskevassa kysymyksessä, jota varten olisi otettava käyttöön täydentäviä resursseja julkisen rahoituksen innovatiivisista lähteistä Varsovan kansainvälistä mekanismia hyödyntämällä;

77.

korostaa, että tarvitaan alhaalta ylöspäin suuntautuvia paikallisesti johdettuja hankkeita, jotka saavuttavat erityisen haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset ja yhteisöt; toteaa, että nykyinen toimien yhdistämisen korostaminen ja yksityisten investointien helpottamisen takaaminen suosivat suuren mittaluokan hankkeita, ja kehottaa saattamaan tukirahastojen käytön asianmukaiseen tasapainoon;

78.

toteaa, että ilmailuteollisuus on suuresti riippuvainen hiilidioksidipäästöjen kompensoimisesta ja että kompensointia metsien avulla on vaikea mitata ja mahdoton taata; korostaa tarvetta varmistaa, että CORSIA ja muut hankkeet eivät missään tapauksessa aiheuta haittaa elintarviketurvalle, maaoikeuksille, alkuperäisväestön oikeuksille tai biologiselle monimuotoisuudelle ja että tietoon perustuvan vapaan ennakkosuostumuksen periaatetta noudatetaan;

Euroopan parlamentin rooli

79.

katsoo, että parlamentti on integroitava EU:n valtuuskuntaan hyvin, koska sen on annettava hyväksyntänsä kansainvälisten sopimusten tekemiselle ja se on lainsäätäjänä keskeisessä asemassa Pariisin sopimuksen kansallisessa täytäntöönpanossa; edellyttää näin ollen, että parlamentin sallitaan osallistua EU:n koordinointikokouksiin Katowicessa ja sille taataan oikeus tutustua kaikkiin valmisteluasiakirjoihin neuvottelujen käynnistämisestä lähtien;

o

o o

80.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä UNFCCC:n sihteeristölle ja pyytämään sen välittämistä kaikille sopimuksen Euroopan unioniin kuulumattomille osapuolille.

(1)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0280.

(2)  EUVL C 346, 27.9.2018, s. 70.

(3)  EUVL L 236, 14.9.2017, s. 1.

(4)  http://www3.weforum.org/docs/WEF_GRR18_Report.pdf

(5)  http://www.bmub.bund.de/fileadmin/Daten_BMU/Download_PDF/ Europa___International/green_growth_group_financing_climate_action_bf.pdf

(6)  http://copernicus.eu/news/report-operational-anthropogenic-co2-emissions-monitoring

(7)  UNEP, ”The Emissions Gap Report 2017 – The emissions gap and its implications”, s. 18.

(8)  EUVL L 350, 29.12.2017, s. 7.


16.10.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 345/45


P8_TA(2018)0431

Biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen sopimuspuolten 14. kokous (COP 14)

Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. lokakuuta 2018 biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen sopimuspuolten 14. kokouksesta (COP14) (2018/2791(RSP))

(2020/C 345/08)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon 2. helmikuuta 2016 antamansa päätöslauselman biologista monimuotoisuutta koskevan EU:n strategian väliarvioinnista (1),

ottaa huomioon 15. marraskuuta 2017 antamansa päätöslauselman toimintasuunnitelmasta luontoa, ihmisiä ja taloutta varten (2),

ottaa huomioon 20. toukokuuta 2015 julkaistun komission kertomuksen ”Luonnon tila Euroopan unionissa: Lintu- ja luontotyyppidirektiivien kattamien luontotyyppien ja lajien suojelutasoa ja kehityssuuntia koskeva kertomus (2007–2012) luontotyyppidirektiivin 17 artiklan ja lintudirektiivin 12 artiklan mukaisesti” (COM(2015)0219),

ottaa huomioon komissiolle ja neuvostolle esitetyt kysymykset biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen sopimuspuolten 14. kokouksesta (COP 14) (O-000115/2018 – B8-0413/2018 ja O-000116/2018 – B8-0414/2018),

ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

ottaa huomioon työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 2 kohdan,

A.

ottaa huomioon, että biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen sopimuspuolten vuonna 2010 hyväksymän, biologista monimuotoisuutta koskevan strategisen suunnitelman 2011–2020 toiminta-ajatuksena on toteuttaa tehokkaita ja kiireellisiä toimia, jotta voidaan pysäyttää biologisen monimuotoisuuden (meitä ympäröivien ekosysteemien, lajien ja geenivarojen valtavan kirjon) katoaminen ja jotta voidaan varmistaa, että vuoteen 2020 mennessä ekosysteemit ovat sopeutumiskykyisiä ja tarjoavat edelleen olennaisia palveluja, jolloin varmistetaan planeetan elämän monimuotoisuus ja edistetään ihmisten hyvinvointia ja köyhyyden poistamista;

B.

ottaa huomioon, että biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen mukaisesti hyväksytyssä vuoden 2050 visiossa ”Elämä sopusoinnussa luonnon kanssa” todetaan, että vuoteen 2050 mennessä biologista monimuotoisuutta arvostetaan, suojellaan, ennallistetaan ja käytetään viisaasti siten, että ekosysteemipalveluja pidetään yllä, maapallo voi hyvin ja tuotetaan kaikille ihmisille olennaisia hyötyjä;

C.

toteaa, että vuoden 2050 visiolla on viisi yleistavoitetta: a) käsitellä biologisen monimuotoisuuden häviämisen taustalla olevia syitä sisällyttämällä biologinen monimuotoisuus julkisyhteisöjen ja yhteiskunnan kaikkeen toimintaan, b) vähentää biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvia välittömiä paineita ja edistää kestävää käyttöä, c) parantaa biologisen monimuotoisuuden tilaa suojelemalla ekosysteemejä, lajeja ja geneettistä monimuotoisuutta, d) tehostaa biologisesta monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista kaikille aiheutuvia hyötyjä ja e) parantaa täytäntöönpanoa osallistavan suunnittelun, tietämyksen hallinnan ja valmiuksien kehittämisen kautta;

D.

ottaa huomioon, että geenivarojen saatavuutta ja hyötyjen jakoa koskevassa Nagoyan pöytäkirjassa pyritään varmistamaan, että geenivarojen käytöstä saatavat hyödyt jaetaan oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti;

E.

ottaa huomioon, että vuoteen 2020 ulottuvalla biologista monimuotoisuutta koskevalla EU:n strategialla pyritään pysäyttämään biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen häviäminen EU:ssa ja osaltaan pysäyttämään monimuotoisuuden häviäminen maailmanlaajuisesti vuoteen 2020 mennessä, samalla kun pidetään mielessä biologisen monimuotoisuuden luontainen arvo ja ekosysteemipalvelujen olennainen panos ihmisten hyvinvointiin ja taloudelliseen vaurauteen;

F.

toteaa, että EU ja sen jäsenvaltiot ovat hyväksyneet Agenda 2030 -toimintaohjelman ja siihen liittyvät kestävän kehityksen tavoitteet, joissa edellytetään maailmamme muuttamista ja planeettamme suojelemista, mukaan lukien maaekosysteemien ja vedenalaisen elämän suojeleminen, ja että ne ovat sitoutuneet ohjelman täytäntöönpanoon kaikilta osin;

G.

toteaa, että ekosysteemien heikkeneminen aiheuttaa EU:lle valtavia sosiaalisia ja taloudellisia tappioita;

Yleisiä huomioita

1.

panee huolestuneena merkille, että biologista monimuotoisuutta koskevat vuoden 2020 Aichin tavoitteet eivät toteudu luonnon monimuotoisuuden kadotessa nykyisellä vauhdilla, ja kehottaa kaikkia yleissopimuksen sopimuspuolia ja sidosryhmiä tehostamaan toimiaan; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sitoutumaan tältä osin välittömiin ja merkittäviin lisätoimiin biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi, jotta EU:n tavoitteet saavutetaan;

2.

korostaa, että biologisen monimuotoisuuden suojeleminen maailmanlaajuisesti on keskeinen haaste ja siten EU:n strateginen etu, johon olisi kiinnitettävä mitä suurinta poliittista huomiota; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sitoutumaan aktiivisesti erityisesti ulkoisten välineidensä kautta kolmansien maiden kanssa biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä koskevien toimenpiteiden ja hallinnon edistämiseen ja vahvistamiseen, etenkin kaikissa monenvälisissä sopimuksissa;

3.

korostaa, että on tarpeen luoda kattava hallintojärjestelmä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen säilyttämistä ja kestävää käyttöä varten; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita edelleen määrätietoisesti lujittamaan yleissopimusta ja ottamaan johtoaseman vuoden 2020 jälkeisen biologista monimuotoisuutta koskevan maailmanlaajuisen kehyksen valmistelussa, erityisesti sopimuspuolten konferenssin 14. ja 15. kokouksen edellä, sekä esittämään avoimesti visionsa ja painopisteensä vuoden 2020 jälkeiselle kehykselle;

4.

muistuttaa, että biologisen monimuotoisuuden säilyttämisellä ja ennallistamisella tuetaan useimpien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja että ne ovat olennaisia pyrittäessä saavuttamaan unionin toimintapolitiikan tavoitteita, jotka liittyvät muun muassa ympäristöön, elintarviketurvaan, ilmastonmuutoksen lievittämiseen ja siihen sopeutumiseen, terveyteen, katastrofiriskien vähentämiseen ja muuttoliikkeeseen;

5.

muistuttaa, että biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien säilyttäminen on luontaisesti synergistä ja olennainen osa kestävää kehitystä; korostaa, että on tarpeen ottaa huomioon biologinen monimuotoisuus ja parantaa ympäristöpolitiikan johdonmukaisuutta kaikissa EU:n sisäisissä ja ulkoisissa toimintapolitiikoissa, mukaan lukien niiden sitoutuminen kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen kaikilta osin vuoteen 2030 mennessä, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita helpottamaan tätä;

6.

katsoo, että on ratkaisevan tärkeää puuttua biologisen monimuotoisuuden häviämisen ja heikkenemisen avaintekijöihin pitkän aikavälin strategisella lähestymistavalla ja laatia ja panna täytäntöön tehokkaita päätöksiä ja toimenpiteitä, jotka ulottuvat suojelualueiden määrittämisestä ja säilyttämisestä alueen arkaluonteisuuden, uhanalaisten lajien tai kartoitettujen osaamisvajeiden ja/tai tehokkaan hallinnoinnin avulla aina biologisen monimuotoisuuden häviämisen ja alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen alueille ja toimeentulomahdollisuuksille aiheutuvien kielteisten vaikutusten rajoittamiseen, ekosysteemien ja niiden palvelujen palauttamiseen myös muilla kuin suojelualueilla, biologisen monimuotoisuuden sisällyttämiseen muille aloille (kuten maa- ja metsätalouteen, maankäytön suunnitteluun, kehitysyhteistyöhön, tutkimukseen ja innovointiin, liikenteeseen, kaivostoimintaan ja terveysalalle) sekä vääristävien tukien lakkauttamiseen; pitää myös tärkeänä rajoittaa biologisen monimuotoisuuden häviämistä ja sen kielteisiä vaikutuksia alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen alueille ja toimeentulomahdollisuuksille;

Biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen ja strategisen suunnitelman 2011–2020 täytäntöönpano

7.

muistuttaa, että Egyptin COP 14 -kokouksessa yleissopimuksen voimaantulosta on kulunut 25 vuotta; pitää siksi erittäin tärkeänä tehostaa toimia, joilla pannaan täytäntöön biologista monimuotoisuutta koskeva nykyinen strateginen suunnitelma 2011–2020, keskittyä Aichin tavoitteiden ja Nagoyan pöytäkirjan tärkeimpien osatekijöiden saavuttamiseen sekä valmistella kunnianhimoinen strateginen suunnitelma ja täytäntöönpanomekanismi vuoden 2020 jälkeiselle ajalle, jotta voidaan kehittää vuotta 2050 koskeva skenaario, jossa otetaan huomioon biologisen monimuotoisuuden uudet haasteet Agenda 2030 -toimintaohjelman ja kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti;

8.

korostaa Aichin tavoitteiden merkitystä pantaessa täytäntöön Agenda 2030 ja kestävän kehityksen tavoitteet, etenkin tavoitteet nro 14 (valtamerten, merten ja meren elollisten luonnonvarojen säilyttäminen ja kestävä käyttö) ja 15 (maaekosysteemien suojelu, kestävä metsänhoito, aavikoitumisen torjunta, maaperän köyhtymisen pysäyttäminen ja kehityssuunnan kääntäminen sekä biologisen monimuotoisuuden häviämisen pysäyttäminen);

9.

panee huolestuneena merkille, että suojeltavien lajien ja luontotyyppien suojelun tasoa EU:ssa koskevien arvioiden (3) mukaan vain 7 prosentilla meriympäristön lajeista ja 9 prosentilla meriympäristön luontotyypeistä suojelun taso on suotuisa ja että 27 prosentilla arvioiduista lajeista ja 66 prosentilla arvioiduista luontotyypeistä suojelun taso on epäsuotuisa;

Biologista monimuotoisuutta koskeva maailmanlaajuinen kehys vuoden 2020 jälkeen

10.

kehottaa toteuttamaan toimia, joilla tehostetaan vuoden 2020 jälkeisen biologista monimuotoisuutta koskevan maailmanlaajuisen kehyksen kunnianhimoisia tavoitteita ja parannetaan sen toimintaa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita jatkamaan aktiivisesti selkeiden määrällisten ja mitattavissa olevien tavoitteiden ja tulosindikaattoreiden, parempien seurantavälineiden, sitoutumisprosessien ja uudelleenarviointi- ja raportointimekanismien kehittämistä Pariisin ilmastosopimuksen mekanismeja noudattelevien yhteisten normien mukaisesti sopimuspuolten avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden parantamiseksi ja biologista monimuotoisuutta koskevan seuraavan maailmanlaajuisen kehyksen yleisen tehokkuuden parantamiseksi;

11.

korostaa, että tarvitaan vahvempaa kansainvälistä kehystä, jotta voidaan suojella biologista monimuotoisuutta maailmanlaajuisesti, pysäyttää sen nykyinen heikkeneminen ja ennallistaa se mahdollisimman pitkälle; katsoo, että tällaisen kehyksen olisi perustuttava tavoitteisiin ja vapaaehtoisiin sitoumuksiin, jotka muodostuvat kansallisesti päätetyistä rahoitusosuuksista, joita tuetaan paikallisilla ja alueellisilla rahoitusosuuksilla, ja muista asianmukaisista välineistä, rahoitussitoumuksista ja valmiuksien lisäämiseen liittyvistä parannuksista, sekä viisivuotiseen tarkistusmekanismiin, jossa painotetaan suojelualueiden hallinnon parantamista ja tehokkaampia säilyttämistoimenpiteitä sekä tavoitteiden tiukentamista;

12.

korostaa, että on tärkeää minimoida aikaviive vuoden 2020 jälkeisen biologista monimuotoisuutta koskevan maailmanlaajuisen kehyksen hyväksymisen ja kansallisten biodiversiteettitavoitteiden laatimisen välillä, jotta voidaan välttää viivästyminen konkreettisissa toimissa biologisen monimuotoisuuden häviämisen pysäyttämiseksi;

Taloudelliset näkökohdat ja rahoitus

13.

korostaa, että talouskasvulla voidaan helpottaa kestävää kehitystä vain, jos se irrotetaan biologisen monimuotoisuuden ja luonnon ihmisten hyvinvointia edistävän kapasiteetin heikkenemisestä, ja tähdentää, miten tärkeää on kehittää laajalti sovellettavia luontoon perustuvia ratkaisuja, jotka auttavat yhteiskuntia selviämään täysin kestävästi monimutkaisista haasteista, joissa on sosiaalinen ja taloudellinen ulottuvuus;

14.

korostaa tarvetta varmistaa riittävä rahoitus biologista monimuotoisuutta varten; painottaa, että biologisen monimuotoisuuden huomioimisella talousarviossa ja varojen mahdollisella korvamerkitsemisellä biologiseen monimuotoisuuteen seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä olisi merkittävä ja myönteinen vaikutus vuoden 2050 vision saavuttamiseen;

15.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään uusien kansainvälisten rahoitusmekanismien perustamista biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi yleissopimuksen mukaisesti ja korostaa yksityisen rahoituksen merkitystä tässä suhteessa;

16.

pitää tärkeänä lisätä investointeja, joilla saavutetaan Pariisin sopimuksen sitoumukset, jotta voidaan vähentää ilmastonmuutoksen vaikutuksia biologiseen monimuotoisuuteen ja varmistaa samalla ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista sekä biologista monimuotoisuutta koskevien politiikkatoimien johdonmukaisuus;

Maa- ja metsätalous

17.

panee tyytyväisenä merkille, että suosituksessa 10.2.g (XXI/1) COP 14 -kokouksen päätökseksi mainitaan maa- ja metsätalouden tarjoamat mahdollisuudet; korostaa, että maatalouteen liittyvät toimet ja biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen liittyvät tiiviisti yhteen; korostaa, että kestävä maa- ja metsätalous edistää merkittävästi lajien, luontotyyppien ja ekosysteemien monimuotoisuutta ja vähentää ilmastonmuutoksen vaikutuksia;

18.

panee kuitenkin merkille tehomaatalouden kielteiset vaikutukset biologiseen monimuotoisuuteen erityisesti metsäkadon ja torjunta-aineiden käytön osalta; muistuttaa, että hyvin toimivien ekosysteemien kannalta olennaisten pölyttäjien väheneminen on hälyttävää; kehottaa sopimuspuolia sitoutumaan vahvasti kestävään maa- ja metsätalouteen ja tukemaan vaatimuksia agroekologisten lähestymistapojen edistämisestä ja haitallisten kasvinsuojeluaineiden käytön lopettamisesta sekä sitoutumaan strategioihin maaperän ja elinympäristöjen suojelemiseksi;

Innovointi

19.

panee tyytyväisenä merkille, että suosituksessa 10.2.h (XXI/1) mainitaan teknologian kehitys; muistuttaa innovoinnin, tutkimuksen ja kehittämisen merkityksestä vuoden 2050 vision tavoitteiden saavuttamisessa ja kehottaa sopimuspuolia keskittymään erityisesti biologisen monimuotoisuuden säilyttämisen sekä ihmisten terveydelle ja taloudelliselle hyvinvoinnille aiheutuvien hyötyjen välisiin yhteyksiin ja koordinoimaan tiedonkeruutoimia;

Valmiuksien lisääminen, yleinen tietoisuus ja kaikkien toimijoiden osallistuminen

20.

korostaa, että valmiuksien lisääminen ja tietoisuuden lisääminen muun muassa biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen arvoista ovat onnistuneen täytäntöönpanon edellytys; panee näin ollen tyytyväisenä merkille, että COP 13 -kokous hyväksyi päätöksissään XIII/23 ja suosituksessaan XXI/1 lyhyen aikavälin toimintasuunnitelman (2017–2022) valmiuksien lisäämiseksi ja tukemiseksi sekä viestintästrategiansa, ja kehottaa COP 14 -kokousta kehittämään edelleen näitä keskeisiä kysymyksiä;

21.

korostaa kattavan ja osallistavan prosessin merkitystä laadittaessa kehystä vuoden 2020 jälkeiselle ajalle;

22.

panee tyytyväisenä merkille, että valistuskampanjat mainitaan päätöksessä XXI/1 COP 14 -kokouksen valmistelua varten, ja kehottaa sopimuspuolia edistämään yleistä tietoisuutta ja monen sidosryhmän osallistumista sen varmistamiseksi, että paikallisyhteisöille ja alkuperäisväestölle saadaan aikaan räätälöityjä ratkaisuja, jotta voidaan edistää kestävää maankäyttöä biologisen monimuotoisuuden lisäämiseksi siten, että maisemien ja luontotyyppien alueelliset erot otetaan täysimääräisesti huomioon;

23.

pitää myönteisenä, että aikomuksena on aktiivisesti noudattaa monen sidosryhmän, mukaan lukien alueelliset ja paikalliset toimijat, lähestymistapaa, joka on olennaisen tärkeä biologisen monimuotoisuuden arvostamisen, suojaamisen, säilyttämisen, kestävän käytön ja ennallistamisen kannalta, ja korostaa, että parempi sitoutuminen hallintotasojen ja hallinnon alojen sekä liike-elämän ja biologisen monimuotoisuuden foorumien kanssa ja niiden välillä luo mahdollisuuksia saavuttaa biologisen monimuotoisuuden tavoitteet paremmin ja sisällyttää biologista monimuotoisuutta koskevat tavoitteet osaksi muita toimintapolitiikkoja;

o

o o

24.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)  EUVL C 35, 31.1.2018, s. 2.

(2)  EUVL C 356, 4.10.2018, s. 38.

(3)  Biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja käsittelevä hallitustenvälinen tiede- ja politiikkafoorumi, The Regional Assessment Report on Biodiversity and Ecosystem Services for Europe and Central Asia, 2018.


16.10.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 345/49


P8_TA(2018)0432

Euroalueen työllisyys- ja sosiaalipolitiikka

Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. lokakuuta 2018 euroalueen työllisyys- ja sosiaalipolitiikasta (2018/2034(INI))

(2020/C 345/09)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 3 ja 5 artiklan,

ottaa huomioon 16. helmikuuta 2012 annetun komission valkoisen kirjan ”Toimintasuunnitelma riittäviä, turvattuja ja kestäviä eläkkeitä varten” (COM(2012)0055),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 9, 145, 148, 149, 152, 153, 174 ja 349 artiklan,

ottaa huomioon 13. huhtikuuta 2016 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen paremmasta lainsäädännöstä (1),

ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen IV osaston (Yhteisvastuu),

ottaa huomioon vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen,

ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja erityisesti tavoitteet 1, 3, 4, 5, 8, 10 ja 13,

ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan, komission puheenjohtajan, euroryhmän puheenjohtajan, EKP:n pääjohtajan ja Euroopan parlamentin puhemiehen 22. kesäkuuta 2015 antaman kertomuksen Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistelystä,

ottaa huomioon 14. toukokuuta 2018 annetun neuvoston suosituksen euroalueen talouspolitiikasta (2),

ottaa huomioon 7. joulukuuta 2015 annetut neuvoston päätelmät yhteisötalouden edistämisestä Euroopan taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen veturina,

ottaa huomioon 23. toukokuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Talouspolitiikan 2018 EU-ohjausjakso: maakohtaiset suositukset” (COM(2018)0400),

ottaa huomioon 22. marraskuuta 2017 annetun komission tiedonannon ”Vuotuinen kasvuselvitys 2018” (COM(2017)0690),

ottaa huomioon 22. marraskuuta 2017 annetun luonnoksen komission ja neuvoston yhteiseksi työllisyysraportiksi, joka on oheisasiakirja komission 22. marraskuuta 2017 antamaan tiedonantoon vuotuisesta kasvuselvityksestä 2018 (COM(2017)0674),

ottaa huomioon 22. marraskuuta 2017 annetun komission ehdotuksen neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (COM(2017)0677) ja siitä 19. huhtikuuta 2018 vahvistetun Euroopan parlamentin kannan (3),

ottaa huomioon 22. marraskuuta 2017 annetun komission suosituksen neuvoston suositukseksi euroalueen talouspolitiikasta (COM(2017)0770),

ottaa huomioon 22. marraskuuta 2017 annetun komission asiakirjan ”Kertomus varoitusmekanismista – vuosi 2018” (COM(2017)0771),

ottaa huomioon 22. marraskuuta 2017 annetun komission tiedonannon ”Vuoden 2018 alustavien talousarviosuunnitelmien kokonaisarviointi” (COM(2017)0800),

ottaa huomioon 26. huhtikuuta 2017 annetun komission tiedonannon ”Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin perustaminen” (COM(2017)0250),

ottaa huomioon 26. huhtikuuta 2017 annetun komission tiedonannon ”Työssäkäyvien vanhempien ja omaisiaan hoitavien työ- ja yksityiselämän tasapainottamisen tukemista koskeva aloite” (COM(2017)0252),

ottaa huomioon 26. huhtikuuta 2017 annetun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan, jossa luodaan tilannekatsaus vuonna 2013 annettuun suositukseen ”Investoidaan lapsiin – murretaan huono-osaisuuden kierre” (SWD(2017)0258),

ottaa huomioon komission strategisen toimintaohjelman sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi (2016–2019) ja Euroopan tasa-arvosopimuksen (2011–2020) sekä 7. maaliskuuta 2011 annetut asiaan liittyvät neuvoston päätelmät (4),

ottaa huomioon Barcelonan vuoden 2002 tavoitteet, joilla pyritään vuoteen 2010 mennessä tarjoamaan päivähoitopaikka vähintään 90 prosentille kolmivuotiaista ja sitä vanhemmista alle kouluikäisistä lapsista ja vähintään 33 prosentille alle kolmivuotiaista lapsista,

ottaa huomioon 4. lokakuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Nuorisotakuu ja nuorisotyöllisyysaloite kolmen vuoden jälkeen” (COM(2016)0646),

ottaa huomioon 14. syyskuuta 2016 annetun komission ehdotuksen neuvoston asetukseksi vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 muuttamisesta (COM(2016)0604),

ottaa huomioon 14. syyskuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Lisätään Euroopan investointeja kasvuun ja työllisyyteen: Euroopan strategisten investointien rahaston toinen toimintakausi ja uusi Euroopan ulkoinen investointiohjelma” (COM(2016)0581),

ottaa huomioon 10. kesäkuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Uusi osaamisohjelma Euroopalle: Vahvistetaan yhdessä inhimillistä pääomaa, työllistettävyyttä ja kilpailukykyä” (COM(2016)0381),

ottaa huomioon 2. kesäkuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Yhteistyötaloutta koskeva eurooppalainen toimintasuunnitelma” (COM(2016)0356),

ottaa huomioon kiertotalouspaketin (5),

ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Euroopassa investoidaan taas – Tilannekatsaus Euroopan investointiohjelmaan ja seuraavat toimet” (COM(2016)0359),

ottaa huomioon 8. maaliskuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan kuulemisen käynnistäminen” (COM(2016)0127) ja sen liitteet,

ottaa huomioon 11. syyskuuta 2018 antamansa päätöslauselman ”Keinot loukkaantumisesta tai sairaudesta toipuvien työntekijöiden integroimiseksi uudelleen laadukkaisiin työpaikkoihin” (6),

ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2018 antamansa päätöslauselman ”Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso: vuotuisen kasvuselvityksen 2018 työllisyys- ja sosiaalinäkökohdat” (7),

ottaa huomioon 16. marraskuuta 2017 antamansa päätöslauselman eriarvoisuuden torjunnasta työpaikkojen luontia ja kasvua edistävänä tekijänä (8),

ottaa huomioon 26. lokakuuta 2017 antamansa päätöslauselman euroalueen talouspolitiikasta (9),

ottaa huomioon 24. lokakuuta 2017 antamansa päätöslauselman vähimmäistoimeentulosta köyhyyden torjunnassa (10),

ottaa huomioon 14. syyskuuta 2017 antamansa päätöslauselman uudesta osaamisohjelmasta Euroopalle (11),

ottaa huomioon 19. tammikuuta 2017 antamansa päätöslauselman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista (12),

ottaa huomioon 26. toukokuuta 2016 antamansa päätöslauselman ”Köyhyys: sukupuolinäkökulma” (13),

ottaa huomioon 25. marraskuuta 2015 antamansa päätöslauselman työterveyttä ja työturvallisuutta koskevasta EU:n strategiakehyksestä kaudelle 2014–2020 (14),

ottaa huomioon komission kertomuksen ”Eläkkeiden riittävyyttä koskeva raportti 2018: nykyinen ja tuleva vanhuusiän tulojen riittävyys EU:ssa”,

ottaa huomioon väestön ikääntymistä koskevan komission kertomuksen vuodelta 2018: ”Ageing Report: Economic and budgetary projections for the EU Member States (2016-2070)”,

ottaa huomioon 2. helmikuuta 2016 ottaa huomioon vahvistamansa kannanehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi pimeän työn ehkäisemiseksi ja torjumiseksi tehtävän yhteistyön edistämistä käsittelevän eurooppalaisen foorumin perustamisesta (15),

ottaa huomioon tarkistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan ja vuonna 2014 käynnistetyn Torinon prosessin, jolla pyritään vahvistamaan Euroopan sosiaalisen peruskirjan sopimusjärjestelmää Euroopan neuvostossa ja sen suhteessa Euroopan unionin oikeuteen (16),

ottaa huomioon vammaisten henkilöiden oikeuksia käsittelevän YK:n komitean loppupäätelmät Euroopan unionin ensimmäisestä kertomuksesta (syyskuu 2015),

ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen maaliskuussa 2017 antaman erityiskertomuksen nro 5/2017: ”Nuorisotyöttömyys – ovatko EU:n toimintapolitiikat tuottaneet tulosta? Nuorisotakuun ja nuorisotyöllisyysaloitteen arviointi”,

ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön ja kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnon (A8–0329/2018),

A.

ottaa huomioon, että euroalueen kausitasoitettu työttömyysaste oli kesäkuussa 2018 laskenut 8,3 prosenttiin, kun se kesäkuussa 2017 oli 9,0 prosenttia, ja että kyseessä oli joulukuun 2008 jälkeen alhaisin työttömyysaste euroalueella; toteaa, että euroalueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden työllisyysasteiden erot ovat huomattavat ottaen huomioon, että kesäkuussa 2018 alhaisimmat työttömyysasteet kirjattiin Maltassa (3,9 %) ja Saksassa (3,4 %), kun taas korkeimmat – ja yhä huolestuttavat – työttömyysasteet olivat Kreikassa (20,2 % huhtikuussa 2018) ja Espanjassa (15,2 %) ja että työllisyysaste oli Kreikassa 57,8 prosenttia ja Espanjassa 65,5 prosenttia;

B.

toteaa, että kesäkuussa 2018 euroalueen nuorisotyöttömyysaste oli 16,9 prosenttia, kun vastaava luku kesäkuussa 2017 oli 18,9 prosenttia; katsoo, että vaikka kyseinen työttömyysaste onkin laskussa, on se yhä liian korkea ja yli kaksi kertaa korkeampi kuin keskimääräinen kokonaistyöttömyysaste, sillä joissakin maissa työttömänä on suunnilleen yksi nuori kolmesta; toteaa, että päävastuu työttömyyden torjunnasta on jäsenvaltioilla ja niiden olisi kehitettävä työmarkkinoiden sääntelykehyksiä, koulutusjärjestelmiä ja aktiivista työmarkkinapolitiikkaa ja pantava ne täytäntöön, jotta voidaan varmistaa muun muassa sellaisten kunnollisten työpaikkojen luominen, joista maksetaan kunnollista palkkaa;

C.

toteaa, että euroalueen jäsenvaltioiden väliset erot nuorisotyöttömyysasteissa ovat myös merkittävät, sillä kesäkuussa 2018 euroalueen alhaisimmat nuorisotyöttömyysasteet olivat Maltassa (5,5 %) ja Saksassa (6,2 %) ja korkeimmat Kreikassa (42,3 % huhtikuussa 2018), Espanjassa (34,1 %) ja Italiassa (32,6 %);

D.

ottaa huomioon, että joissakin muissa jäsenvaltioilla on rakenteellisia työmarkkinahaasteita, kuten alhainen osallistumisaste sekä osaamiseen ja pätevyyteen liittyvä kohtaanto-ongelma; ottaa huomioon, että tarvitaan yhä enemmän konkreettisia toimia työelämän ulkopuolella olevan työvoiman integroimiseksi tai uudelleenintegroimiseksi työelämään, jotta voidaan vastata työmarkkinoiden tarpeisiin;

E.

toteaa, että vuonna 2017 euroalueen kokonaistyöllisyysaste oli 71,0 prosenttia, kun taas naisten työllisyysaste oli 65,4 prosenttia; ottaa huomioon, että Euroopan unionin tavoitteena Eurooppa 2020 -strategiassa on nostaa 20–64-vuotiaiden työllisyysaste vähintään 75 prosenttiin muun muassa lisäämällä naisten ja ikääntyneiden työntekijöiden osallistumista ja integroimalla maahantulijoita työmarkkinoille entistä paremmin; toteaa, että euroalueen työllisyysaste ylitti kriisiä edeltäneen huipun vuoden 2016 loppuun mennessä ja kasvoi 1,5 prosentilla vuoden 2018 toisella neljänneksellä verrattuna edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen; toteaa, että työllisyysaste jäi kuitenkin kauas joissakin jäsenvaltioissa kymmenen vuotta sitten kirjatuista tasoista ja muistuttaa, että Itä-Euroopan maissa tämän voidaan katsoa johtuvan pikemminkin kokonaisväestön vähenemisestä pitkällä aikavälillä kuin työmarkkinoiden kielteisestä kehityksestä; toteaa, että työntekijöiden työtuntimäärien laskeva suuntaus, joka johtuu muun muassa vastentahtoisesta osa-aikatyöstä, on edelleen huolestuttavaa, vaikka se hieman väheni (0,3 %) vuonna 2017 edelliseen vuoteen verrattuna ja on edelleen noin 3,0 prosenttia alhaisemmalla tasolla kuin vuonna 2008 (17);

F.

toteaa, että työmarkkinoiden segmentoituminen vaikuttaa erityisesti naisiin, matalan osaamistason työntekijöihin, nuoriin ja ikääntyneisiin sekä vammaisiin ja maahanmuuttajataustaisiin henkilöihin, jotka ovat myös todennäköisemmin osa-aikaisissa tai tilapäisissä työsuhteissa, joita esiintyy edelleen epätavanomaisten ja epätyypillisten työsuhteiden ja näennäisyrittäjyyden lisäksi; toteaa, että 55–64-vuotiaiden työllisyysaste EU:ssa oli 57 prosenttia vuonna 2017 eli 10 prosenttiyksikköä alle yleisen työllisyysasteen, ja sukupuolten välinen ero oli 13 prosenttiyksikköä – kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin vastaava luku koko työikäisen väestön osalta; toteaa, että väestörakenteen kehitys ennakoi ikääntyvien työntekijöiden määrän lisääntymistä;

G.

toteaa, että laadukkaan terveydenhuollon yleinen saatavuus on perustarve, joka jäsenvaltioiden on turvattava ja johon niiden on investoitava;

H.

toteaa, että vuonna 2016 köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden osuus euroalueella oli 23,1 prosenttia, joka on yhä vuoden 2009 lukua korkeampi, ja työssä käyvien köyhyysaste oli 9,5 prosenttia; toteaa, että 118:ta miljoonaa EU:n kansalaista uhkaa yhä köyhyys tai sosiaalinen syrjäytyminen, mikä on miljoona enemmän kuin ennen kriisiä; toteaa, että edelleen ollaan hyvin kaukana Eurooppa 2020 -strategian tavoitteesta vähentää köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riskiä 20 miljoonalla vuoteen 2008 verrattuna; toteaa, että vaikka aineellinen puute vähenee, taloudellinen köyhyys ja köyhyysriski ovat kasvussa;

I.

toteaa, että euroalueen pitkäaikaistyöttömyysaste on laskussa (vuoden 2016 viidestä prosentista 4,4 prosenttiin vuonna 2017), mutta pitkäaikaistyöttömiä on työttömistä edelleen 48,5 prosenttia, mitä ei voida hyväksyä;

J.

toteaa, että työllisyyttä ja sosiaalialaa käsittelevän vuoden 2018 julkaisun ”Employment and Social Developments in Europe” (ESDE) mukaan palkkojen nousuun vaikuttavan työntekijäkohtaisen tuottavuuden maltillinen kasvuvauhti liittyy osa-aikatyöpaikkojen suuremman osuuden ja alhaisemman työtuntimäärän kaltaisiin tekijöihin;

K.

toteaa, että osa-aika- ja tilapäistyön osuus euroalueella on pysynyt vakaana vuodesta 2013 lähtien, mutta niiden osuus kaikista työsopimuksista on suuri, sillä 21,2 prosenttia kaikista sopimuksista oli osa-aikaisia vuonna 2017; ottaa huomioon, että osa-aikatyön osuus naisten keskuudessa (31,4 %) on huomattavasti korkeampi kuin miesten keskuudessa (8,2 %), millä voi olla merkittävät vaikutukset tuloihin ja sosiaaliseen suojeluun liittyviin oikeuksiin; toteaa, että vuonna 2016 nuorten osuus tilapäisistä sopimuksista oli selvästi kaikkein suurin – 43,8 prosenttia kaikista 15–24-vuotiaista työntekijöistä;

L.

toteaa, että eläkkeiden riittävyys on edelleen haaste, sillä sosiaalisen syrjäytymisen riski kasvaa iän myötä, ja sukupuolten välinen 37 prosentin kuilu aiheuttaa edelleen vaikeuksia monille ikääntyville naisille lisäten köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riskiä; toteaa, että epätyypillisissä töissä olevien ja yrittäjinä toimivien henkilöiden eläkkeet ovat työntekijöitä alhaisempia;

M.

toteaa, että sosiaalipalvelujen, kuten lastenhoito-, terveydenhoito- ja pitkäaikaishoitopalvelujen sekä liikkuvuutta tukevien kohtuuhintaisten palvelujen, saannilla on merkittävä vaikutus tulojen riittävyyteen, erityisesti pienituloisten tai sosiaalisesta suojelusta riippuvaisten ihmisten kohdalla;

1.

panee merkille, että vaikka euroalueen taloudelliset olosuhteet ovat tällä hetkellä suotuisat ja kokonaistyöllisyys kasvaa tasaisesti, talouden elpyminen ei ole jakautunut tasaisesti euroalueella ja parantamisen varaa on edelleen paljon talouden lähentymisessä sekä nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden, sukupuolten epätasa-arvon, työmarkkinoiden segmentoitumisen ja eriarvoisuuden torjunnassa varsinkin, kun on kyse haavoittuvassa asemassa olevista ryhmistä ja kun halutaan vähentää koulutustaan alempiarvoista työtä tekevien lukumäärää, köyhyyttä yleensä ja työssäkäyvien köyhyyttä erityisesti, poistaa lasten köyhyys ja edistää tuottavuutta ja palkkojen nousua; panee merkille, että tuloerot olisivat olleet paljon suuremmat ilman sosiaalisten tulonsiirtojen uudelleenjakovaikutuksia, sillä niiden ansiosta köyhyysvaarassa olevien ihmisten osuus aleni noin kolmanneksella (33,7 %) vuonna 2015; pitää valitettavana, että vaikutus oli riittämätön ja vaihteli suuresti eri jäsenvaltioissa, sillä tuloerot pienenivät yli 20 prosentilla Belgiassa, Suomessa ja Irlannissa mutta alle 10 prosentilla Virossa, Kreikassa, Italiassa, Latviassa ja Portugalissa;

2.

korostaa, että sosiaaliset oikeudet sekä asianmukaisesti toimiva ja tehokas sosiaalisen suojelun järjestelmä, joka tarjoaa riittävää suojelua kaikille työntekijöille heidän työsuhteensa tai -sopimuksensa tyypistä tai muodosta riippumatta, ovat aktiivisten ja kestävien työmarkkinatoimenpiteiden lisäksi tärkeitä ennakkoedellytyksiä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vähentämiselle, erityisesti kaikkien heikoimmassa asemassa olevien osalta, osallistavien kansallisten työmarkkinoiden varmistamiselle sekä koko euroalueen talouden kestävyydelle ja kilpailukyvylle;

3.

on tyytyväinen jäsenvaltioille rakenneuudistusten tukiohjelmasta osoitettuun entistä suurempaan taloudelliseen tukeen, jotta ne voivat jatkaa uudistuksiaan ja luoda korkealaatuisia työpaikkoja työllisyyden parantamiseksi ja työttömyyden vähentämiseksi keskittyen pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyden ratkaisemiseen sekä pyrkiä nostamaan palkkoja; on tyytyväinen komission ehdotukseen laajentaa rakenneuudistusten tukiohjelmaa kattamaan myös valtioita, joiden valuuttana ei ole euro, jotta voidaan edistää taloudellista ja sosiaalista lähentymistä kaikkialla EU:ssa;

4.

panee merkille komission vuoden 2018 maakohtaiset suositukset merkittävänä osana eurooppalaista ohjausjaksoa koskevaa prosessia ja on tyytyväinen, että suosituksissa kiinnitetään erityistä huomiota sosiaalisiin haasteisiin; kannustaa komissiota varmistamaan sosiaalisten ja taloudellisten maakohtaisten suositusten välisen johdonmukaisuuden sekä noudattamaan vakaus- ja kasvusopimuksen joustolauseketta vakaus- ja kasvusopimukseen sisältyvää joustoa koskevan yhteisesti sovitun neuvoston kannan mukaisesti; panee huolestuneena merkille, että vain 50 prosenttia vuoden 2017 maakohtaisista suosituksista pantiin joko täysin tai osittain täytäntöön, ja kannustaa jäsenvaltioita siksi tehostamaan toimiaan suositusten täytäntöön panemiseksi erityisesti seuraavilla aloilla:

köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen, myös lasten ja työssäkäyvien köyhyys, erityisesti haavoittuvien ryhmien keskuudessa

nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys, noudattaen neuvoston suositusta pitkäaikaistyöttömien integroitumisesta työmarkkinoille (18)

tuloerot

palkkakehitys

koulunkäynnin keskeyttämisen torjunta ja NEET-nuorten määrän vähentäminen

koulutus, elinikäinen oppiminen ja ammattikoulutus

eläkejärjestelmien kestävyys ja riittävyys

terveydenhuolto, mukaan lukien pitkäaikaishoito

varma ja sopeutuva työllistyminen

sukupuolten tasapuolinen edustus erityisesti työmarkkinoilla sekä sukupuolten palkkaerot ja eläke-erot;

5.

korostaa siksi, että kunnollisten työpaikkojen luominen, sosiaalisen suojelun saatavuus työsuhteesta tai -sopimuksen tyypistä riippumatta, ja palkkojen nousu vaikuttavat merkittävästi eriarvoisuuden, köyhyysriskin ja sosiaalisen syrjäytymisen vähenemiseen sekä auttavat nostamaan elintasoa ja tukemaan talouden elpymistä; korostaa, että jäsenvaltioiden uudistuksissa, joita tehdään komission maakohtaisten suositusten mukaisesti, olisi siksi keskityttävä erityisesti politiikkatoimiin, joilla lisätään tuottavuutta ja kestävän kasvun potentiaalia, tuetaan laadukkaiden työpaikkojen luomista ja vähennetään eriarvoisuutta ja köyhyyttä, erityisesti lapsiköyhyyttä; kannustaa luomaan toistaiseksi voimassa olevien työsuhteiden malleja ja varmistamaan samalla sopeutumiskyvyn, edistämään osallistavia työmarkkinoita sekä varmistamaan työ- ja yksityiselämän kohtuullisen yhteensovittamisen;

6.

on tyytyväinen 13. maaliskuuta 2018 annettuun komission tiedonantoon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanon seurannasta (COM(2018)0130), jossa pilari sovitetaan eurooppalaisen ohjausjaksoon ottamalla sen painopistealat huomioon kansallisella tasolla toteutettujen toimenpiteiden ja saavutetun edistymisen analysoinnissa; korostaa, että EU:n sosiaalisten tavoitteiden ja sitoumusten olisi oltava yhtä tärkeitä painopisteitä kuin taloudellisten tavoitteidenkin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan sosiaalisia oikeuksia panemalla Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöön siten, että EU:lle rakennetaan todellinen sosiaalinen ulottuvuus (lainsäädännöllä, poliittisen päätöksenteon mekanismeilla ja asianmukaisella tasolla tarjolla olevilla rahoitusvälineillä);

7.

panee merkille, että euroalueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden työmarkkinat poikkeavat merkittävästi toisistaan, mikä vaikeuttaa niiden moitteetonta toimintaa; kehottaa näin ollen laatimaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta toissijaisuusperiaatteen soveltamista, hyvin suunniteltuja työmarkkinatoimia ja -uudistuksia, joilla luodaan laadukkaita työpaikkoja, edistetään yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja työntekijöiden tasavertaista kohtelua sekä yhteisö- ja solidaarisuustaloutta, helpotetaan yhdenvertaista pääsyä työmarkkinoille ja sosiaalisen suojelun piiriin, helpotetaan työvoiman liikkuvuutta, saatetaan työttömät takaisin työmarkkinoille ja puututaan eriarvoisuuteen ja sukupuolten epätasa-arvoon; kehottaa jäsenvaltioita kehittämään sosiaali- ja talouspolitiikkaa työmarkkinoilta syrjäytyneiden aktiivisen osallisuuden edistämisestä 3. lokakuuta 2008 annetun komission suosituksen (19) sisältämien periaatteiden mukaisesti ja varmistamaan erityisesti riittävän toimeentulotuen, työmarkkinoille pääsyn ja laadukkaiden palvelujen saatavuuden, joita kaikkia pidetään kestävien tulosten kannalta perustavanlaatuisina;

8.

painottaa tarvetta nostaa työllisyysastetta ja edistää kunnollisten työpaikkojen luomista, erityisesti pitkäaikaistyöttömien, matalan osaamistason työntekijöiden, nuorten ja ikääntyneiden työntekijöiden, naisten, maahanmuuttajien, vammaisten henkilöiden, vähemmistöjen ja marginalisoituneiden yhteisöjen, kuten romanien, keskuudessa, jotta voidaan saavuttaa Eurooppa 2020 -strategian vähintään 75 prosentin työllisyysasteen tavoite ja lieventää köyhyysriskiä, varsinkin lapsien ja työssäkäyvien köyhyyttä, sekä näiden ihmisten kohtaamaa sosiaalista syrjäytymistä; korostaa tarvetta vähentää köyhyydestä kärsivien ihmisten määrää, jotta voidaan saavuttaa Eurooppa 2020 -strategian tavoite köyhien määrän vähentämisestä 20 miljoonalla ihmisellä; korostaa tarvetta vähentää lapsiköyhyyttä panemalla täytäntöön EU:n laajuinen lapsitakuu;

9.

kehottaa jäsenvaltioita kehittämään toimia ja strategioita Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin mukaisesti, jotta voidaan vastata niiden henkilöiden sosiaalisiin tarpeisiin, joiden on vaikea päästä työmarkkinoille ja jotka elävät äärimmäisessä puutteessa, kuten kodittomat, lapset ja nuoret sekä kroonisista fyysisistä ja mielenterveysongelmista kärsivät;

10.

vaatii kansallisia strategioita ja EU:n tason koordinointia ikäsyrjinnän torjumiseksi työmarkkinoilla, kun otetaan huomioon ikääntyneiden työntekijöiden kasvava osuus EU:n työvoimassa, muun muassa tiedottamalla yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista annetusta neuvoston direktiivistä 2000/78/EY (20), mukauttamalla työterveys- ja -turvallisuusasetuksia kestävän työllisyyden tavoitteisiin ottaen huomioon uudet ja tulevat työhön liittyvät riskit, varmistamalla mahdollisuuden elinikäisen oppimiseen sekä parantamalla työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista tukevia toimia;

11.

kehottaa euroalueen jäsenvaltioita hyödyntämään täysimääräisesti myönteisiä talousnäkymiä ja toteuttamaan työmarkkinauudistuksia, joissa keskitytään sellaisten työpaikkojen luomiseen, joilla edistetään ennakoitavia, varmoja ja toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita ja työehdot sisältäviä oikeudellisesti varmoja työsopimuksia, torjumalla näennäisyrittäjyyttä ja varmistamalla riittävän sosiaalisen suojelun työsuhteesta tai työsopimuksen tyypistä riippumatta; kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään ja panemaan täytäntöön ehdotetun neuvoston suosituksen sosiaalisen suojelun saatavuudesta ja kannustamaan epätyypillisessä työssä olevia henkilöitä kirjautumaan sosiaalisen suojelun järjestelmiin; pitää erittäin tärkeinä meneillään olevia neuvotteluja ennakoitavia ja avoimia työoloja koskevasta direktiivistä;

12.

kehottaa jäsenvaltioita investoimaan koko elämänkaaren kattaviin hoitopalveluihin, jatkamaan Barcelonan vuoden 2002 päivähoitotavoitteisiin pyrkimistä sekä kehittämään hoitotavoitteita ikääntyneitä ja huollettavia henkilöitä varten; katsoo, että perheen sisäiset hoitopalvelut eivät saisi vaikuttaa kielteisesti sosiaali- tai eläke-etuuksiin; kehottaa tässä yhteydessä jäsenvaltioita varmistamaan, että eläkeoikeuksien karttuminen on riittävää;

13.

kehottaa euroalueen jäsenvaltioita kaventamaan sukupuolten välisiä eläke-eroja ja varmistamaan sukupolvien välisen tasa-arvon kohtuullisilla ja riittävillä eläke-etuuksilla, jotta voidaan poistaa ikääntyvien köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen sekä turvata samalla eläkejärjestelmien pitkän aikavälin kestävyys ja riittävyys; kehottaa niitä myös nostamaan suurempia eläkemaksuja tarjoavien kunnollisten työpaikkojen työllisyysastetta, jolloin nuorempaan sukupolveen ei kohdistu kohtuuton taakka; panee huolestuneena merkille, että useimmissa euroalueen jäsenvaltioissa sekä sukupuolten väliset eläke-erot että varhaiseläkkeelle jäävien määrät ovat edelleen suuria; huomauttaa, että eläkejärjestelmien kestävyyttä voidaan muiden aloitteiden ohella parantaa vähentämällä työttömyyttä, puuttumalla tehokkaasti pimeään työhön ja integroimalla maahanmuuttajat ja pakolaiset työmarkkinoille; suhtautuu myönteisesti eläkkeiden riittävyyttä koskevassa komission raportissa (2018) esitettyyn suositukseen, jonka mukaan tarvitaan kokonaisvaltaista pohdintaa vanhuusiän tulojen riittävyydestä ja eläkejärjestelmien rahoituksen kestävyydestä; kehottaa tekemään lisäanalyyseja kaikkein iäkkäimpien tilanteesta, sillä heidän eläkeoikeutensa ovat saattaneet ajan myötä pienentyä inflaation vuoksi;

14.

katsoo, että jäsenvaltioiden sosiaalisen suojelun järjestelmien uudistukset on suunniteltava siten, että helpotetaan työkykyisten henkilöiden osallistumista työmarkkinoille varmistamalla työnteon kannattavuus; korostaa tässä yhteydessä, että tulotuki olisi kohdistettava eniten apua tarvitseville;

15.

panee merkille, että vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä avointen työpaikkojen osuus euroalueella oli 2,1 prosenttia, kun se vuonna 2017 oli 1,9 prosenttia; painottaa, että soveltuvia taitoja voidaan hankkia ja osaamisen kohtaanto-ongelmiin puuttua parantamalla koulutuksen, myös kohdennetun laadukkaan koulutuksen, laatua, kohtuuhintaisuutta ja saatavuutta, parantamalla tutkintojen vastavuoroista tunnustamista, vahvistamalla täydennys- ja uudelleenkoulutusta koskevia toimenpiteitä kiinnittämällä erityistä huomiota perustaitoihin sekä tarjoamalla epävirallisia aikuiskoulutusmahdollisuuksia, jotka edellyttävät asianmukaista tukea, myös EU:n rahoitusta, rajoittamatta kuitenkaan SEUT-sopimuksen 149 artiklan soveltamista, sekä kansallisen ja alueellisen tason rahoitusta; vaatii tässä yhteydessä kohdennettuja toimenpiteitä, joilla tuetaan haavoittuvia ryhmiä, kuten romaneja, vammaisia henkilöitä, koulupudokkaita, pitkäaikaistyöttömiä, maahanmuuttajia ja pakolaisia; painottaa, että on lisättävä ammatillisen koulutuksen merkityksellisyyttä työmarkkinoilla ja lisättävä sen houkuttelevuutta akateemisiin urapolkuihin verrattuna; kannattaa taitojen parantamista koskevan aloitteen täytäntöönpanon jatkamista ja seurantaa, jotta ihmiset voivat hankkia 2000-luvun perustaitoja; kehottaa jäsenvaltioita asettamaan etusijalle digitaalisia ja yrittäjätaitoja koskevan kattavan koulutuksen sekä ottamaan digitaaliseen talouteen siirtymisen huomioon taitojen parantamisessa ja uudelleenkoulutuksessa;

16.

on huolissaan siitä, että 19:ssä EU:n jäsenvaltiossa julkisyhteisöjen koulutusmenojen keskimääräinen prosenttiosuus BKT:stä laski vuosittain vuosina 2009–2016 (21); painottaa, että julkiset koulutusjärjestelmät, joilla on riittävät resurssit, ovat keskeisen tärkeitä tasa-arvon ja sosiaalisen osallisuuden toteutumiselle;

17.

panee huolestuneena merkille, että monilla unionin kansalaisilla on edelleen kehno lukutaito tai lukemisvaikeuksia, mukaan lukien toiminnallinen lukutaidottomuus ja medialukutaidottomuus, mikä on erittäin huolestuttavaa merkityksellisen ja tosiasiallisen yhteiskuntaan ja työmarkkinoille osallistumisen kannalta;

18.

kannustaa edistämään harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdisteleviä koulutusmalleja ja vastaavanlaisia toimia; korostaa, että toimiva yhteys koulutuksen, tutkimuksen, innovoinnin ja työmarkkinoiden välillä voi vaikuttaa ratkaisevasti työpaikkojen luomiseen;

19.

korostaa, että turvallinen ja asianmukainen oppimisympäristö on tärkeä opiskelijoiden ja opetushenkilökunnan hyvinvoinnille;

20.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan työmarkkina-, koulutus- ja sosiaalipoliittisia erityistoimenpiteitä, joilla varmistetaan vammaisten ja heikommat lähtökohdat omaavien olevien henkilöiden tehokas osallistaminen;

21.

korostaa tarvetta suunnitella ja edistää kouluissa järjestelmällistä ja ajan tasalla olevaa ammatinvalinnanohjausta, varsinkin maaseudulla sekä raja-, vuoristo- ja saarialueilla;

22.

tukee opiskelijoiden, työntekijöiden, urheilijoiden ja taiteilijoiden liikkuvuutta EU:ssa ja euroalueella; on kuitenkin huolissaan siitä, että huomattavat erot euroalueen elin- ja työoloissa johtavat pakkomuuttoon, joka pahentaa entisestään ns. aivovuodon vaikutuksia; huomauttaa, että aivovuotoilmiöön voidaan puuttua vain luomalla kunnollisia työpaikkoja ja toteuttamalla tehokkaita koulutus- ja uraohjausstrategioita; kehottaa puuttumaan tähän ilmiöön tehokkaasti tulevilla koulutus- ja työmarkkinapoliittisilla toimilla, joihin kuuluu myös eurooppalaisen koulutusalueen täysimääräinen kehittäminen; korostaa, että on kehitettävä eurooppalainen opiskelijakortti, jotta voidaan edistää oppimiseen liittyvää liikkuvuutta ja helpottaa tutkintojen ja ammattipätevyyksien vastavuoroista tunnustamista ja myös vähentää opiskelijoille ja koulutuslaitoksille aiheutuvia hallinnollisia rasitteita ja kustannuksia;

23.

painottaa, että Koulutus 2020 -aloitteen vertailuarvojen mukaan vuoteen 2020 mennessä enää alle 15 prosentilla 15-vuotiaista pitäisi olla heikot taidot lukemisen, matematiikan ja luonnontieteiden alalla; pitää myönteisenä, että uuteen sosiaali-indikaattoreiden tulostauluun on sisällytetty 15-vuotiaille ”alisuoriutumista koulutuksessa” koskeva vertailuarvo (PISA-ohjelman eli kansainvälisen oppimistulosten arviointiohjelman matematiikassa heikosti menestyvät);

24.

muistuttaa, että Koulutus 2020 -aloitteen vertailuarvojen mukaan tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä vähintään 95 prosenttia lapsista (neljä vuotta täyttäneistä alle kouluikäisistä) osallistuu varhaiskasvatukseen; tähdentää, että sosiaali-indikaattoreiden tulostauluun sisältyy vain yksi varhaiskasvatukseen liittyvä indikaattori, joka koskee virallisessa hoidossa olevia alle kolmevuotiaita lapsia; huomauttaa, ettei siinä ole tietoja tätä vanhempien mutta alle kouluikäisten lasten osallistumisesta varhaiskasvatukseen eikä päivähoitotarjonnan laajuudesta tuntimääräisesti mitattuna;

25.

korostaa avoimen koulutuksen ja avointen yliopistojen myönteistä merkitystä tietämyksen ja osaamisen hankkimisessa ja mainitsee erityisesti työntekijöiden verkkokoulutusohjelmat, jotka ovat dynaaminen ja osallistujien senhetkisiä tarpeita ja etuja vastaava oppimismuoto;

26.

toistaa vaatimuksensa, että Erasmus+-ohjelman määrärahat vähintään kolminkertaistetaan seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä, jotta sen avulla voidaan tavoittaa yhä useampia nuoria, nuorisojärjestöjä sekä ylemmän perusasteen ja keskiasteen opiskelijoita ja harjoittelijoita kaikkialla Euroopassa; kehottaa kiinnittämään huomiota erityisesti sosioekonomiselta taustaltaan heikommassa asemassa oleviin, jotta he voivat osallistua ohjelmaan, samoin kuin vammaisiin henkilöihin vammaisten henkilöiden oikeuksista tehtyyn YK:n yleissopimukseen perustuvien EU:n ja jäsenvaltioiden velvoitteiden mukaisesti;

27.

huomauttaa, että kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla on EU:ssa strategista potentiaalia työpaikkojen ja vaurauden luomiseen; korostaa, että kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla toimii 11,2 prosenttia kaikista EU:n talouden yksityisistä yrityksistä ja 7,5 prosenttia sen koko työvoimasta ja että ne synnyttävät 5,3 prosenttia EU:n koko bruttoarvonlisäyksestä; painottaa kulttuurialan ja luovien toimialojen merkitystä Euroopan kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden säilyttämisessä ja edistämisessä sekä niiden panosta talouskasvuun, innovointiin ja työllisyyteen, etenkin nuorisotyöllisyyteen;

28.

korostaa, että riittävät investoinnit ja suunnittelu koulutuksen ja etenkin digitaalisten taitojen ja ohjelmoinnin alalla ovat välttämättömiä, jotta voidaan turvata unionin kilpailuasema, koulutetun työvoiman saatavuus ja työvoiman työllistettävyys;

29.

kehottaa komissiota antamaan nuorille kannustimia ja teknistä apua oman yrityksen perustamisessa ja ehdottamaan toimia, joilla edistetään yrittäjyyttä myös jäsenvaltioiden opinto-ohjelmissa;

30.

painottaa tarvetta jatkaa uudistuksia, joilla valmistellaan työmarkkinoita ja työvoimaa kaikenikäisiä ja -taustaisia ihmisiä koskevaan digitaaliseen muutokseen joustavalla ja oppijakeskeisellä lähestymistavalla, erityisesti varmistamalla elinikäisen oppimisen ja digitaalisten taitojen opetuksen riittävä tarjonta, mikä on olennaisen tärkeää tietoperustaiselle taloudelle; korostaa elinikäisen uraohjauksen merkitystä tekijänä, jonka avulla voidaan varmistaa osallistuminen asianmukaiseen, joustavaan ja laadukkaaseen koulutukseen ja urapolkuihin; muistuttaa tässä yhteydessä osaamisennusteiden rajoituksista, jotka johtuvat työmarkkinoiden nopeasti muuttuvasta luonteesta, ja korostaa tältä osin monialaisten taitojen kuten viestinnän, ongelmanratkaisun, luovuuden ja oppimiskyvyn merkitystä, sillä ne kaikki parantavat ihmisten selviytymiskykyä ja edistävät kykyä sopeutua muutoksiin ja hankkia uusia taitoja koko elämän ajan; painottaa tarvetta varmistaa, että kansalliset sosiaalisen suojelun järjestelmät tarjoavat asianmukaista suojelua kaikille työntekijöille, myös uudentyyppisissä työn muodoissa ja työsuhteissa työskenteleville työntekijöille, sekä kattavat riittävällä tavalla sellaiset henkilöt, jotka eivät kykene työskentelemään tai eivät löydä työtä; kehottaa jäsenvaltioita kehittämään työmarkkinapolitiikkaa, joka tukee liikkuvuutta alojen välillä ja työntekijöiden uudelleenkoulutusta, mikä on entistä tärkeämpää työmarkkinoiden sopeutuessa talouksiemme digitaaliseen muutokseen; korostaa siksi tarvetta varmistaa sekä ammattiliittojen että työnantajajärjestöjen osallistuminen, jotta taataan oikeudenmukainen muutos;

31.

kehottaa euroalueen jäsenvaltioita toteuttamaan tarvittavat uudistukset ja lisäämään sosiaalisia investointeja, jotta ne voivat varmistaa terveydenhuoltojärjestelmiensä saatavuuden, kohtuuhintaisuuden, laadun ja kustannustehokkuuden; vaatii uutta EU:n tavoitetta lisätä merkittävästi terveiden elinvuosien määrää asettamalla ennaltaehkäiseminen hoitotoimenpiteiden ohella etusijalle EU:n terveyspolitiikassa; kehottaa jatkamaan aktiivisesti terveyskampanjoita;

32.

kehottaa laatimaan eurooppalaisen strategian laadukkaista pitkäaikaishoitojärjestelmistä ja niiden saatavuudesta pyrkimällä oikeuksiin ja yhteisöön perustuvaan, pitkäaikaishoidon ja -tuen toimintamalliin; vaatii merkittäviä investointeja pitkäaikaishoitopalveluihin, jotta voidaan valmistautua lisätarpeisiin, joita on odotettavissa väestörakenteen muutoksen myötä; on tietoinen pitkäaikaishoidon alan puutteellisista työoloista ja vaatii hoitotyön ja -palvelujen työolojen uudelleenarviointia keinona varmistaa pitkäaikaishoidon laatu;

33.

painottaa, että tarvitaan hyvin suunniteltuja politiikkatoimia työ- ja yksityiselämän tasapainon parantamiseksi, myös tarjoamalla kohtuuhintaista lastenhoitoa, päivähoitoa ja pitkäaikaishoitoa, tasapainottamalla miesten ja naisten välisiä sukupuoleen perustuvia hoitorooleja sekä edistämällä mukautuvia työjärjestelyjä ja palkallisten äitiys-, isyys-, vanhempain- ja omaishoitovapaiden hyödyntämistä etuineen; katsoo, että vanhempien ja omaistaan hoitavien työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista koskevan monitahoisen direktiivin hyväksyminen on välttämätön edellytys työ- ja yksityiselämän tasapainon parantamiseksi; peräänkuuluttaa myös eurooppalaista aloitetta, joka koskee omaishoitajien sosiaalista suojelua ja sosiaalipalveluja;

34.

painottaa, että on tärkeää vahvistaa jäsenneltyä vuoropuhelua sekä työnantajajärjestöjen, ammattiliittojen ja kansalaisjärjestöjen osallistumista työllisyys- ja sosiaalipolitiikkojen ja uudistusten suunnitteluun ja täytäntöönpanoon sekä niiden aktiivista osallistumista ohjausjaksoa koskevaan prosessiin;

35.

katsoo, että maailmanlaajuisen kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja parantamiseksi työmarkkinoita koskevien jäsenvaltioiden sääntelykehysten on oltava selkeitä, yksinkertaisia ja joustavia sekä ylläpidettävä korkeita työelämän normeja;

36.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)  EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(2)  EUVL C 179, 25.5.2018, s. 1.

(3)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0181.

(4)  EUVL C 155, 25.5.2011, s. 10.

(5)  Direktiivit (EU) 2018/849, (EU) 2018/850, (EU) 2018/851 ja (EU) 2018/852.

(6)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0325.

(7)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0078.

(8)  EUVL C 356, 4.10.2018, s. 89.

(9)  EUVL C 346, 27.9.2018, s. 200.

(10)  EUVL C 346, 27.9.2018, s. 156.

(11)  EUVL C 337, 20.9.2018, s. 135.

(12)  EUVL C 242, 10.7.2018, s. 24.

(13)  EUVL C 76, 28.2.2018, s. 93.

(14)  EUVL C 366, 27.10.2017, s. 117.

(15)  EUVL C 35, 31.1.2018, s. 157.

(16)  https://www.coe.int/en/web/turin-european-social-charter/turin-process

(17)  http://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=738&langId=en&pubId=8030&furtherPubs =yes

(18)  EUVL C 67, 20.2.2016, s. 1.

(19)  EUVL L 307, 18.11.2008, s. 11.

(20)  EUVL L 303, 2.12.2000, s. 16.

(21)  Eurostatin tiedot.


16.10.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 345/58


P8_TA(2018)0433

Cambridge Analytican käyttöön luovutetut Facebookin käyttäjien tiedot ja tämän vaikutus tietosuojaan

Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. lokakuuta 2018 Cambridge Analytican käyttämistä Facebookin käyttäjien tiedoista ja vaikutuksesta tietosuojaan (2018/2855(RSP))

(2020/C 345/10)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU), Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT), Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 7, 8, 11, 12, 39, 40, 47 ja 52 artiklan, yleissopimuksen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi ja erityisesti sen 8, 9, 10, 11, 13, 16, ja 17 artiklan sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskevan yleissopimuksen pöytäkirjan ja erityisesti sen 3 artiklan,

ottaa huomioon kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen ja erityisesti sen 2, 17, 19, 20 ja 25 artiklan,

ottaa huomioon luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta 27. huhtikuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus) (1) ja luonnollisten henkilöiden suojelusta toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten ennalta estämistä, tutkimista, paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja neuvoston puitepäätöksen 2008/977/YOS kumoamisesta 27. huhtikuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/680 (2),

ottaa huomioon Euroopan neuvoston yleissopimuksen yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä ja sen lisäpöytäkirjan,

ottaa huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin alahuoneen tutkimuksen valeuutisista sekä alahuoneen digitaaliasioita, kulttuuria, medioita ja urheilua käsittelevän valiokunnan viidennen väliraportin disinformaatiosta ja valeuutisista,

ottaa huomioon Yhdysvaltojen edustajainhuoneen energia- ja kauppavaliokunnan järjestämät kuulemiset,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY nojalla 12. heinäkuuta 2016 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2016/1250 EU:n ja Yhdysvaltojen välisen Privacy Shield -järjestelyn tarjoaman tietosuojan tason riittävyydestä (3),

ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2018 antamansa päätöslauselman EU:n ja Yhdysvaltojen Privacy Shield -järjestelyn tarjoaman suojan riittävyydestä (4),

ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen 6. lokakuuta 2015 antaman tuomion asiassa C-362/14 Maximillian Schrems v. Data Protection Commissioner (5),

ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen 25. tammikuuta 2018 antaman tuomion asiassa C-498/16 Maximillian Schrems v. Facebook Ireland Limited (6),

ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen 5. kesäkuuta 2018 antaman tuomion asiassa C-210/16 Unabhängiges Landeszentrum für Datenschutz Schleswig-Holstein v. Wirtschaftsakademie Schleswig-Holstein GmbH (7),

ottaa huomioon David Carollin esittämän virallisen pyynnön, jossa vaaditaan Cambridge Analyticaa palauttamaan tämän henkilötiedot ja paljastamaan tietojen lähde,

ottaa huomioon Euroopan tietosuojavaltuutetun 19. maaliskuuta 2018 antaman lausunnon 3/2018 verkkomanipuloinnista ja henkilötiedoista (8),

ottaa huomioon 29 artiklan mukaisen tietosuojatyöryhmän 3. lokakuuta 2017 antamat suuntaviivat automatisoiduista yksittäispäätöksistä ja profiloinnista asetuksen (EU) 2016/679 täytäntöön panemiseksi (9),

ottaa huomioon Facebookin 23. toukokuuta 2018 (10) ja 4. kesäkuuta 2018 (11) julkaisemat kirjalliset vastaukset kysymyksiin, joihin Facebookin toimitusjohtaja Mark Zuckerberg jätti vastaamatta tapaamisessaan Euroopan parlamentin ryhmänjohtajien kanssa,

ottaa huomioon 14. helmikuuta 2018 annetun komission suosituksen (EU) 2018/234 vuonna 2019 pidettävien Euroopan parlamentin vaalien eurooppalaisen luonteen korostamisesta ja vaalimenettelyn tehostamisesta (12), 12. syyskuuta 2018 annetun komission suosituksen vaaliyhteistyöverkostoista, läpinäkyvyydestä verkossa, suojautumisesta kyberturvallisuuden häiriötilanteilta sekä disinformaatiokampanjoiden torjumisesta Euroopan parlamentin vaalien yhteydessä (C(2018)5949) sekä 12. syyskuuta 2018 annetun komission tiedonannon vapaiden ja oikeudenmukaisten EU-vaalien turvaamisesta (COM(2018)0637),

ottaa huomioon 12. syyskuuta 2018 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 muuttamisesta henkilötietojen suojaa koskevien sääntöjen rikkomuksiin liittyvän tarkastusmenettelyn osalta Euroopan parlamentin vaalien yhteydessä (COM(2018)0636),

ottaa huomioon 12. syyskuuta 2018 annetut komission ohjeet unionin tietosuojalainsäädännön soveltamisesta vaalien yhteydessä (COM(2018)0638),

ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan Euroopan parlamentin toimeksiannosta suorittamat perusteelliset kuulemiset siitä, miten Cambridge Analytica on käyttänyt Facebookin käyttäjien tietoja, ja käytön vaikutuksesta tietosuojaan,

ottaa huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan tietosuojaviranomaisen julkaisemat raportit data-analyysien käyttöä poliittisissa kampanjoissa koskevasta tutkimuksesta sekä sen laatiman raportin ”Democracy disrupted” (13),

ottaa huomioon Euroopan kuluttajajärjestöjen liiton (BEUC) 25. kesäkuuta 2018 antaman todistajanlausunnon (14),

ottaa huomioon komission 23. lokakuuta 2018 antaman julkilausuman,

ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.

ottaa huomioon, että tutkivat journalistit paljastivat ja julkistivat Facebookin kolmansien osapuolten sovelluksille myöntämään pääsyyn liittyviä merkittäviä Facebookin käyttäjätietojen vuotoja ja sen, että kyseisiä tietoja käytettiin niiden vuotamisen jälkeen väärin vaalikampanjaan liittyvissä toimissa, sekä myöhemmin esiin tulleita muita tietoturvaloukkauksia, jotka kohdistuivat merkittävien sosiaalisen median yhtiöiden hallussa pitämiin ja keräämiin henkilötietoihin;

B.

huomauttaa, että kyseiset henkilötietojen tietoturvaloukkaukset vaikuttivat ihmisiin kaikkialla maailmassa, myös unionin alueella asuviin unionin kansalaisiin ja muihin kuin unionin kansalaisiin; toteaa, että useat kansalliset parlamentit järjestivät asian tiimoilta kuulemisia ja tutkimuksia ja julkistivat niiden tulokset;

C.

ottaa huomioon, että kyseisiä henkilötietojen tietoturvaloukkauksia tehtiin pitkän ajan kuluessa; toteaa, että asianomaiset yhtiöt rikkoivat toiminnallaan kyseisenä aikana sovellettua EU:n tietosuojalainsäädäntöä ja erityisesti direktiivejä 95/46/EY ja 2002/58/EY;

D.

toteaa, että Cambridge Analytica -skandaalin yhteydessä paljastunut tietojen väärinkäyttö tapahtui ennen uuden yleisen tietosuoja-asetuksen soveltamista;

E.

ottaa huomioon Facebookin vahvistaneen, että se ei jakanut Cambridge Analyticalle pankkitili- tai luottokorttitietoja tai kansallisia henkilötunnuksia koskevia tietoja;

F.

ottaa huomioon, että Cambridge Analytica väitti, että tietoja käsiteltiin virallisesti tutkimustarkoituksiin, mutta se luovutti kerätyt tiedot myöhemmin käytettäväksi poliittisiin ja kaupallisiin tarkoituksiin;

G.

toteaa, että asianomaisten yhtiöiden ensireaktiot eivät vastanneet edellytettyjä vaatimuksia eivätkä antaneet viranomaisille mahdollisuutta suorittaa kattavaa ja riippumatonta tutkimusta ja tarkastusta sen enempää kansallisella kuin unionin tasollakaan;

H.

ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin poliittisten ryhmien puheenjohtajat keskustelivat ensimmäisen kerran suljettujen ovien takana Facebookin toimitusjohtajan ja perustajan Mark Zuckerbergin kanssa 22. toukokuuta 2018 ja että tapaamisen tuloksena puheenjohtajakokous pyysi kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa järjestämään yhdessä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan, oikeudellisten asioiden valiokunnan ja teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan kanssa asiasta perusteellisia jatkokuulemisia;

I.

ottaa huomioon, että Facebook / Cambridge Analytica -tapauksen vaikutuksesta tietosuojaa, vaaliprosesseja, valeuutisia ja sosiaalisen median markkina-asemaa koskeviin kysymyksiin järjestettiin 4. ja 25. kesäkuuta sekä 2. heinäkuuta 2018 kolme kuulemistilaisuutta, joihin osallistuivat asianomaiset komission jäsenet, Euroopan unionin verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA) pääjohtaja, Euroopan tietosuojavaltuutettu, Euroopan tietosuojaneuvoston puheenjohtaja, Yhdistyneen kuningaskunnan tietosuojaviranomainen, Yhdistyneen kuningaskunnan keskusvaalilautakunnan pääjohtaja ja Facebook ja joissa oli mukana myös asianomaisia kansalaisia;

J.

toteaa, että Facebook kieltäytyi noudattamasta asianomaisten valiokuntien puheenjohtajien esittämää pyyntöä eikä siis valtuuttanut niitä henkilöstönsä jäseniä, jotka toimivat riittävän vastuullisessa asemassa ja joilla on vaadittu tekninen asiantuntemus ja osaaminen, vaan lähetti sen sijaan julkisesta politiikasta vastaavan ryhmänsä edustajia kaikkiin kolmeen mainittuun kuulemistilaisuuteen; toteaa, että Facebookin edustajien kuulemisissa antamien tietojen perusteella ei saatu täsmällistä selvyyttä konkreettisista ja nimenomaisista toimenpiteistä, jotka olisi toteutettu EU:n tietosuojalainsäädännön täysimääräisen noudattamisen varmistamiseksi, vaan tiedot olivat melko yleisluonteisia;

K.

ottaa huomioon, että lausunnossaan 3/2018 Euroopan tietosuojavaltuutettu esittää useita verkkomanipulointia ja henkilötietoja koskevia huolenaiheita; toteaa, että tietosuojavaltuutettu katsoo myös, että kilpailulainsäädännöllä on ratkaiseva merkitys määräävässä markkina-asemassa olevien toimijoiden vastuuvelvollisuuden varmistamisessa ja demokratian suojelemisessa liialliselta markkinavoimalta; katsoo, että yksityishenkilöiden edut olisi otettava paremmin huomioon arvioitaessa mahdollista määräävän aseman väärinkäyttöä tai mahdollisesti merkittävää tietovaltaa keränneiden yritysten sulautumisia;

L.

ottaa huomioon, että 3. lokakuuta 2017 antamassaan lausunnossa 29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä totesi, että profilointi ja automaattinen päätöksenteko voivat aiheuttaa merkittäviä yksilön oikeuksiin ja vapauksiin kohdistuvia riskejä ja että tämä edellyttää asianmukaisia suojatoimia;

M.

ottaa huomioon Euroopan tietosuojaneuvoston puheenjohtajan korostaneen, että Facebook / Cambridge Analytica -tapaus sattui ennen yleisen tietosuoja-asetuksen voimaantuloa ja että näin ollen yleisen tietosuoja-asetuksen mukainen johtavan valvontaviranomaisen järjestelmä ei ollut käytössä; toteaa, että tutkintaa johti Yhdistyneen kuningaskunnan tietosuojaviranomainen;

N.

ottaa huomioon Facebookin myöntäneen tehneensä sopimuksen sovelluskehittäjän kanssa tarkistamatta etukäteen sopimusehtoja, joissa kyseinen sovelluskehittäjä oli varannut itselleen oikeuden luovuttaa henkilötietoja kolmansille osapuolille; toteaa, että tällä tarkkaamattomuudella oli vakavia seurauksia ja että kyseinen käytäntö oli lainvastainen jo tuolloin sovelletun tietosuojalainsäädännön mukaan;

O.

ottaa huomioon, että sähköisen viestinnän tietosuoja-asetuksesta käydään parhaillaan neuvotteluja;

P.

ottaa huomioon Euroopan tietosuojaneuvoston ilmoittaneen, että yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisen yhdenmukaisuusmekanismin puitteissa käsitellään jo noin sataa rajatylittävää tapausta; toteaa, että mekanismi koordinoi kansallisten tietosuojaviranomaisten toimia yhteisen lähestymistavan varmistamiseksi EU:n tietosuojalainsäädännön täytäntöönpanoon;

Q.

ottaa huomioon, että Privacy Shield -järjestelyn allekirjoittanut Facebook on vahvistanut, että poliittiseen konsultointiin erikoistunut Cambridge Analytica -yhtiö käytti epäasianmukaisesti muiden muassa jopa 2,7 miljoonan EU-kansalaisen henkilötietoja;

R.

toteaa Facebookin julkistaneen 28. syyskuuta 2018 tiedon, jonka mukaan ulkopuolinen toimija oli hyökännyt sen järjestelmiä kohtaan ja käyttänyt hyväksi haavoittuvuutta, joka mahdollisti pääsyn 50 miljoonan Facebook-tilin kirjautumistunnisteeseen, ja toteaa, että Irlannin tietosuojaviranomainen ja muut tietosuojaviranomaiset ovat käynnistäneet tutkimuksia, joissa arvioidaan näiden seikkojen yhdenmukaisuuta EU:n tietosuojalainsäädännön kanssa;

S.

ottaa huomioon, että Yhdysvaltojen liittovaltion kauppakomissio (FTC) tutkii parhaillaan, onko Facebook rikkonut yksityisyyteen liittyviä lupauksiaan, muun muassa lupausta noudattaa Privacy Shield -järjestelyä, tai onko se harjoittanut sopimatonta toimintaa, joka on aiheuttanut merkittävää vahinkoa kuluttajille vastoin liittovaltion kauppakomissiosta annettua lakia sekä FTC:n ja Facebookin edellistä, vuonna 2011 sovittua ratkaisua;

T.

toteaa, että Belgian, Italian, Espanjan ja Portugalin kuluttajajärjestöt ovat nostaneet Facebookia vastaan ryhmäkanteen, jolla ne vaativat taloudellisia hyvityksiä maittensa asianomaisille Facebookin käyttäjille;

U.

ottaa huomioon, että Euroopan kuluttajajärjestöjen liitto totesi 25. kesäkuuta 2018 antamassaan lausunnossa olevan välttämätöntä varmistaa, että alustoilla on kolmansien osapuolten pääsyä henkilötietoihin koskeva vastuuvelvollisuus; toteaa liiton katsovan lausunnossaan myös, että yritysten olisi tehostettava toimiaan sen varmistamiseksi, että kumppanien pääsyyn henkilötietoihin ja mahdollisuuksiin hyödyntää kyseisiä tietoja sovelletaan vankkoja vastuuvelvollisuutta koskevia järjestelmiä;

V.

toteaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan tietosuojaviranomaisen tutkimuksessa paljastui myös Cambridge Analytican, sen emoyhtiön SCL Elections Limitedin ja Aggregate IQ -yhtiön välinen yhteys ja siihen liittyi väitteitä, joiden mukaan Yhdistyneen kuningaskunnan EU-jäsenyyttä koskevassa kansanäänestyksessä molemmat osapuolet ovat saattaneet käyttää väärin Facebookilta saatuja henkilötietoja ja kyseisiä tietoja on saatettu käyttää äänestäjien tavoittamiseen Yhdysvaltojen vuoden 2016 presidentinvaalien yhteydessä; ottaa huomioon, että Yhdistyneen kuningaskunnan tietosuojaviranomaisen tutkimuksessa noudatettiin pääasiassa vuoden 1998 tietosuojalakia sekä yksityisyyttä ja sähköistä viestintää koskevia asetuksia vuodelta 2003 ja että siinä otettiin tarvittaessa huomioon myös tuleva yleinen tietosuoja-asetus;

W.

ottaa huomioon, että Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin alahuoneen kulttuuria, medioita ja urheilua käsittelevän erityisvaliokunnan kuulemien todistajalausuntojen mukaan oli aiheellista epäillä, että Venäjä puuttui EU:ssa toimeenpantuihin vaaliprosesseihin, ja että erityisvaliokunta kehotti asiasta vastaavia kansallisia viranomaisia tutkimaan kyseiset väitteet; ottaa huomioon, että Yhdysvalloissa nimitettiin toukokuussa 2017 erikoissyyttäjä tutkimaan Venäjän sekaantumista vuoden 2016 presidentinvaaleihin ja siihen liittyviä kysymyksiä ja että tämä tutkimus on edelleen käynnissä;

X.

ottaa huomioon, että Yhdistyneen kuningaskunnan tietosuojaviranomainen on antanut Facebookille ilmoituksen aikomuksestaan määrätä sille 500 000 punnan sakkorangaistus tietojen haravointiin liittyvästä avoimuuden puutteesta ja turvallisuusongelmista, joissa on kyse vuoden 1998 tietosuojalaissa vahvistettujen ensimmäisen ja seitsemännen tietosuojaperiaatteen rikkomisesta;

Y.

ottaa huomioon, että Yhdistyneen kuningaskunnan tietosuojaviranomainen on jo antanut 17 eri organisaatiolle ja yksityishenkilölle, myös Facebookille 23. helmikuuta 2018, 23 ilmoitusta, joissa pyydetään toimittamaan organisaatioista jäsenneltyjä tietoja; toteaa Facebookin vahvistaneen 18. toukokuuta 2018, että Aggregate IQ -yhtiö oli laatinut mainoksia eroamista kannattavan Democratic Unionist Party (DUP) -puolueen Vote to Leave -kampanjalle, BeLeave-kampanjalle ja Veterans for Britain -kampanjaryhmälle ja eräissä tapauksissa julkaissut mainoksia niiden puolesta;

Z.

ottaa huomioon, että Yhdistyneen kuningaskunnan tietosuojaviranomainen on esittänyt huolensa siitä, millä ehdoilla käyttäjät saavat tietoa datan lähteistä, sekä käyttäjille tarjottujen valvontamahdollisuuksien saatavuudesta ja avoimuudesta; toteaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan tietosuojaviranomaisen mukaan myöskään Facebookin tarjoamat yleiset tietosuojaa koskevat tiedot ja valvontavälineet eivät tosiasiallisesti tehneet käyttäjille selviksi, mihin heidän henkilötietojaan todennäköisesti käytetään; ottaa huomioon, että Yhdistyneen kuningaskunnan tietosuojaviranomainen on pitänyt huolestuttavina tapauksia, joissa tietoihin päästiin käsiksi Facebookin alustalla ja käytettiin epäasianmukaisiin tarkoituksiin tai tarkoituksiin, joihin rekisteröidyt eivät olisi kohtuudella odottaneet niitä käytettävän;

AA.

ottaa huomioon, että Yhdistyneen kuningaskunnan keskusvaalilautakunnan julkaisemista tiedoista käy ilmi Yhdistyneen kuningaskunnan poliittisten puolueiden käyttäneen vuoden 2017 parlamenttivaalien yhteydessä 3,2 miljoonaa puntaa suoraan Facebook-mainontaan;

AB.

ottaa huomioon, että sosiaaliset verkostot ovat tärkeä foorumi poliittisille puolueille ja julkisille instituutioille, sillä tällaisten verkostojen avulla ne voivat saada yhteyden kansalaisiin;

AC.

toteaa, että maailmanlaajuisille verkkoalustoille on haasteellista torjua tehokkaasti valeuutisia, kun otetaan huomioon eri maissa ja alueilla vaikuttavat erilaiset uhat ja mediaympäristöt;

AD.

katsoo, että data-analyysit ja algoritmit vaikuttavat yhä enemmän kansalaisten saataville asetettavaan tietoon; katsoo, että tällaisten tekniikoiden väärinkäyttö saattaa vaarantaa tiedonsaantia koskevan perusoikeuden sekä tiedotusvälineiden vapauden ja moniarvoisuuden;

AE.

toteaa, että algoritmeja koskeva vastuuvelvollisuus ja avoimuus on olennaisen tärkeää sen varmistamiseksi, että ihmiset saavat asianmukaista tietoa henkilötietojensa käsittelystä ja heillä on selkeä käsitys siitä, miten niitä käsitellään; toteaa, että algoritmeja koskevalla vastuuvelvollisuudella ja avoimuudella olisi tarkoitettava sellaisten teknisten ja operatiivisten toimenpiteiden toteuttamista, joilla varmistetaan avoimuus ja syrjimättömyys automatisoidussa päätöksenteossa sekä kielletään yksilöiden käyttäytymisen todennäköisyyksien laskenta; katsoo, että avoimuuden olisi merkittävä sitä, että ihmiset saavat merkityksellistä tietoa sovelletusta logiikasta, sen merkityksestä ja suunnitelluista seurauksista; katsoo, että myös massadata-analytiikan algoritmin kouluttamisessa käytetystä datasta olisi annettava avoimesti tietoa ja että sen myötä ihmisten olisi voitava ymmärtää ja valvoa heihin vaikuttavia päätöksiä;

AF.

toteaa, että tapaamisessaan komission jäsenten kanssa 2. heinäkuuta 2018 Facebook lupasi tehdä yhteistyötä ja antaa riippumattomille tutkijoille oikeuden tutustua väitettyä äänestyskäyttäytymisen manipulointia koskeviin tietoihin;

1.

odottaa, että kaikki verkkoalustat varmistavat noudattavansa täysimääräisesti EU:n tietosuojalainsäädäntöä, eli yleistä tietosuoja-asetusta ja (sähköisen viestinnän tietosuojaa koskevaa) direktiiviä 2002/58/EY, ja auttavat käyttäjiä ymmärtämään, miten heidän henkilötietojaan käytetään kohdennetun mainonnan mallissa, ja varmistavat, että käyttäjien saatavilla on tehokkaita valvontavälineitä, kuten sen varmistaminen, että eri käsittelytarkoituksia varten käytetään erilaisia suostumuslomakkeita, ja että myös yksityisyysasetukset sekä tietosuojaselosteiden mallit ovat avoimempia ja että selosteet ovat näkyvämmin esillä;

2.

korostaa, että EU:n tietosuojalainsäädäntöön sisältyvää, tutkimuskäyttöä koskevaa poikkeusperustelua ei saa koskaan käyttää tietojen väärinkäytön mahdollistavana porsaanreikänä;

3.

panee merkille Facebookin toteamuksen, jonka mukaan se käyttää sellaisten henkilöiden tietoja, jotka eivät käytä Facebookia, pelkästään luodessaan yhdistettyjä tietojoukkoja, joiden perusteella se tekee johtopäätöksiä siitä, miten palvelua käytetään;

4.

korostaa tarvetta lisätä huomattavasti julkisen ja yksityisen sektorin sekä muiden data-analyysejä käyttävien toimijoiden harjoittaman tietojenkäsittelyn ja analysoinnin algoritmeja koskevaa vastuuvelvollisuutta ja avoimuutta, sillä se on olennainen väline, jolla taataan, että yksilö saa asianmukaisesti tietoja henkilötietojensa käsittelystä;

5.

katsoo, että digitaaliajalla vaalilainsäädäntö on sopeutettava tähän uuteen digitaaliseen todellisuuteen, ja ehdottaa vaaleihin liittyvien tavanomaisten suojakeinojen, kuten vaalien aikaiseen poliittiseen viestintään sovellettavien sääntöjen, vaalibudjettien avoimuuden ja rajojen, vaalirauhan kunnioittamisen sekä ehdokkaiden yhdenvertaisen kohtelun soveltamista myös verkossa; katsoo, että jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön pakollinen digitaalisia sormenjälkiä koskeva järjestelmä sähköistä kampanjointia ja mainontaa varten ja pantava täytäntöön komission suositus, jolla pyritään lisäämään maksetun poliittisen verkkoviestinnän ja -mainonnan avoimuutta; korostaa, että kaikkeen poliittiseen mainontaan olisi sisällytettävä helposti saatavilla ja ymmärrettävissä olevia tietoja kyseisen mainoksen julkistaneesta organisaatiosta ja siitä, kuka on oikeudellisesti vastuussa mainoksen rahoittamisesta, jotta on selvää, kuka tukee kampanjoita, ja että tässä olisi noudatettava samoja vaatimuksia, joita eri jäsenvaltioissa nykyisin sovelletaan painettuun kampanjamateriaaliin; korostaa, että unionin kansalaisten olisi voitava helposti tunnistaa maksulliset poliittiset mainokset ja viestintä verkossa sekä niiden taustalla oleva puolue, säätiö tai organisaatio; painottaa lisäksi, että avoimuuteen olisi kuuluttava myös täydelliset tiedot tietyn poliittisen mainonnan kohderyhmän valintaperusteista sekä kohderyhmän oletetusta koosta;

6.

panee merkille, että Facebook on päivittänyt yksityisyysasetuksiaan, jotta käyttäjät voivat kieltäytyä ottamasta vastaan kohdennettuja viestejä, myös mainoksia, jotka perustuvat kolmansilta osapuolilta saatuihin tietoihin, ja voivat kieltää käyttämästä Facebookin keräämiä henkilötietoja mainosten näyttämiseen muilla verkkosivustoilla tai alustoilla;

7.

suosittelee kaikille verkkoalustoille, että ne tekevät eron verkkomainonnan tuotteidensa poliittisen ja kaupallisen käytön välillä; muistuttaa, että henkilötietojen käsittely poliittista mainontaa varten edellyttää erillisen oikeusperustan kaupalliseen mainontaan nähden;

8.

pitää Facebookin hiljan Yhdysvalloissa käyttöön ottamaa vaatimusta, jonka mukaan poliittisten mainosten esittäjien nimi, sijaintitiedot ja tukijat on tarkistettava, hyvänä aloitteena, joka lisää avoimuutta ja edistää ulkomaisten toimijoiden sekaantumista vaaleihin torjuvia toimia; kehottaa Facebookia ottamaan samat vaatimukset käyttöön Euroopassa julkistettujen poliittisten mainosten osalta; kehottaa jäsenvaltioita mukauttamaan vaalilainsäädäntöään tämän huomioon ottamiseksi;

9.

katsoo, että poliittisia ja vaalikampanjoihin liittyviä tarkoituksia varten tehty profilointi sekä verkkokäyttäytymiseen, kuten poliittiseen sisältöön liittyvään vuorovaikutukseen, perustuva profilointi, joka saattaa paljastaa poliittisia mieltymyksiä, olisi kiellettävä, sillä siinä viitataan poliittisiin tai vakaumuksellisiin mielipiteisiin EU:n tietosuojalainsäädännön tarkoittamassa mielessä, ja että sosiaalisen median alustojen olisi seurattava tilannetta ja tiedotettava aktiivisesti viranomaisille, jos tällaista toimintaa esiintyy; katsoo myös, että muihin tietoihin, kuten sosioekonomisiin tai väestötieteellisiin tekijöihin, perustuva poliittisia ja vaalikampanjoihin liittyviä tarkoituksia varten tehty profilointi olisi kiellettävä; kehottaa puolueita ja muita vaaleihin osallistuvia toimijoita pidättymään käyttämästä profilointia poliittisia ja vaalikampanjoihin liittyviä tarkoituksia varten; kehottaa puolueita toimimaan avoimesti verkkoalustojen ja tietojen käytössä;

10.

palauttaa mieliin komission ehdottamat toimenpiteet vapaiden ja oikeudenmukaisten EU-vaalien turvaamiseksi, erityisesti lainsäädäntömuutoksen Euroopan tason poliittisten puolueiden rahoitusta koskevien sääntöjen tiukentamiseksi siten, että on mahdollista määrätä taloudellisia seuraamuksia tietosuojasääntöjen rikkomisesta, jolla pyritään tarkoituksellisesti vaikuttamaan kyseisten vaalien tulokseen; muistuttaa, että henkilötietojen käsittelyyn EU:n puolueissa sovelletaan yleistä tietosuoja-asetusta ja että kyseisen säädöksen sisältämien periaatteiden, oikeuksien ja velvoitteiden rikkominen johtaa lisäsakkoihin ja -seuraamuksiin;

11.

katsoo, että vaaleihin sekaantuminen on suuri riski demokratialle ja että siihen vastaaminen edellyttää palveluntarjoajien, sääntelyviranomaisten ja poliittisten toimijoiden ja puolueiden yhteisiä toimia;

12.

on tyytyväinen komission 12. syyskuuta 2018 esittelemään, Euroopan parlamentin vaalien valmisteluja koskevaan pakettiin;

13.

muistuttaa Facebookia sen lupauksesta antaa riippumattomille tieteentekijöille oikeus tutustua väitettyä äänestyskäyttäytymisen manipulointia koskevaan dataan ja odottaa saavansa ennen vuoden 2018 loppua tietoja selvitysten pääasiallisista havainnoista ja ehdotetuista korjaavista toimista;

14.

panee merkille toimet, joihin Facebook on ryhtynyt tietojen väärinkäytön torjumiseksi, kuten käyttäjätietojen väärinkäytöstä epäiltyjen sovellusten toiminnan estäminen tai kieltäminen; odottaa Facebookin ryhtyvän pikaisiin toimiin saadessaan tietää epäilyttävistä tai sääntöjä rikkovista sovelluksista ja lähtökohtaisesti estämään tällaisten sovellusten pääsyn alustalle;

15.

korostaa, että sosiaalisen median alustat eivät ole pelkkiä passiivisia alustoja, jotka vain ryhmittelevät käyttäjien tuottamaa sisältöä, ja tähdentää, että tekninen kehitys on laajentanut kyseisten yritysten toiminta-alaa ja roolia algoritmeihin perustuvan mainonnan ja sisällön käyttöönoton myötä; toteaa, että kyseinen uusi rooli olisi otettava huomioon sääntelyn alalla;

16.

pitää valitettavana, että Facebook ei halunnut lähettää kuulemistilaisuuksiin henkilöstönsä jäseniä, joilla on asianmukainen tekninen pätevyys ja jotka päättävät yrityksen yhteiskuntavastuusta, ja huomauttaa, että kyseinen lähestymistapa heikentää unionin kansalaisten luottamusta sosiaalisiin alustoihin; pitää valitettavana, että Mark Zuckerberg ei halunnut osallistua julkiseen kuulemiseen yhdessä Euroopan parlamentin jäsenten kanssa;

17.

katsoo, että Facebook ei pelkästään pettänyt EU:n kansalaisten luottamusta vaan myös rikkoi EU:n lainsäädäntöä, ja muistuttaa, että kuulemisissa Facebookin edustaja vahvisti Facebookin olleen tietoinen ”This is your digital life” -sovelluksen ehdoista, joiden mukaan sovelluksen keräämiä tietoja voidaan lähettää kolmansille; katsoo näin ollen, että Facebook teki tietoisesti sopimuksen sellaisen sovelluskehittäjän kanssa, joka myönsi avoimesti varaavansa oikeuden paljastaa henkilötietoja kolmansille; katsoo lisäksi, että Facebook on näiden henkilötietojen rekisterinpitäjä ja tämän vuoksi oikeudellisesti vastuussa tehdessään sopimuksen EU:n tietosuojalainsäädäntöä rikkovan käsittelijän kanssa;

18.

panee merkille Facebookin Cambridge Analytica -skandaalin jälkeen toteuttamat yksityisyyttä parantavat muutokset mutta muistuttaa, että Facebook lupasi suorittaa kattavan sisäisen tarkastuksen, josta parlamentti ei vielä ole saanut kuulla, ja suosittaa Facebookia tekemään sellaisia merkittäviä muutoksia alustaansa, joilla varmistetaan, että se on EU:n tietosuojalainsäädännön vaatimusten mukainen;

19.

kehottaa Facebookia sallimaan ja mahdollistamaan sen, että Euroopan unionin verkko- ja tietoturvavirasto (ENISA) ja Euroopan tietosuojaneuvosto voivat toimivaltuuksiensa mukaisesti toteuttaa kattavan ja riippumattoman tarkastuksen, joka kohdistuu Facebookin alustaan, ja esittää tarkastuksen tulokset komissiolle, Euroopan parlamentille ja kansallisille parlamenteille; katsoo, että tällainen tarkastus olisi toteutettava muillakin merkittävillä alustoilla;

20.

korostaa, että on kiireellisesti puututtava kaikkiin yrityksiin manipuloida EU-vaaleja ja tiukennettava verkkoalustoihin sovellettavia sääntöjä, jotka mahdollistavat disinformaatiota levittävien tilien ja verkkosivustojen mainostulojen katkaisemisen; pitää myönteisinä verkkoalustojen ja mainosalan komissiolle 16. lokakuuta 2018 esittämiä yksittäisiä etenemissuunnitelmia, joissa esitetään konkreettisia toimia disinformaation torjumiseksi kaikissa EU:n jäsenvaltioissa; kehottaa verkkoalustoja merkitsemään kaapattujen tietokoneiden jakamat sisällöt soveltamalla avoimia sääntöjä, nopeuttamaan valetilien poistamista, noudattamaan tuomioistuinten ratkaisuja, joilla määrätään luovuttamaan yksityiskohtaisia tietoja laitonta sisältöä luovista tahoista, sekä tekemään yhteistyötä riippumattomien faktantarkastajien ja tutkijoiden kanssa käyttäjien valistamiseksi huomattavan laajalle levinneestä disinformaatiosta ja tarjoamaan mahdollisuutta oikaisujen tekemiseen aina, kun se on mahdollista;

21.

kehottaa kaikkia puolueille ja kampanjoille mainospalveluja tarjoavia verkkoalustoja sisällyttämään myynnin tukiryhmiinsä asiantuntijoita, jotka voivat tarjota puolueille ja kampanjoille erityistä neuvontaa avoimuudesta ja vastuuvelvollisuudesta sen suhteen, miten ehkäistään henkilötietojen käyttö käyttäjäkohdennuksessa; kehottaa kaikkia verkkoalustoja, jotka sallivat mainostajien tehdä tiettyjä valintoja, tarjoamaan mainostajille oikeudellista neuvontaa niiden vastuusta yhteisrekisterinpitäjinä unionin tuomioistuimen asiassa C-210/16 antaman tuomion mukaisesti;

22.

kehottaa kaikkia verkkoalustoja ottamaan kiireesti käyttöön kaavaillut poliittiseen mainontaan liittyvät avoimuutta lisäävät ominaisuudet, joihin olisi sisällyttävä vaalitarkkailusta ja -valvonnasta vastaavien kansallisten viranomaisten kuuleminen kyseisistä välineistä sekä se, että viranomaisten on arvioitava välineet; painottaa, että tällaista poliittista ja vaalikampanjoihin liittyvää mainontaa ei pitäisi toteuttaa yksittäisten käyttäjäprofiilien perusteella;

23.

kehottaa jäsenvaltioita mukauttamaan vaalisääntöjä verkossa käytävään kampanjointiin, myös rahoitusta koskevan avoimuuden, vaalirauhan sekä tiedotusvälineiden ja disinformaation aseman osalta;

24.

suosittelee ottamaan käyttöön vaatimuksen riippumattomien kolmansien osapuolten suorittamien tarkastusten teettämisestä kansanäänestyskampanjoiden päätyttyä, jotta varmistetaan, että kampanjoiden hallussa olleet henkilötiedot on poistettu tai, jos niitä on jaettu, että jakamiselle on saatu asianmukainen suostumus;

25.

kehottaa Facebookia parantamaan avoimuuttaan, jotta käyttäjät voivat nähdä, miten ja miksi puolue tai kampanja saattaa kohdentaa viestintää heihin;

26.

katsoo, että tietosuojaviranomaisille olisi osoitettava riittävästi rahoitusta, jotta ne voivat kehittää itselleen yhtä hyvän teknisen asiantuntemuksen kuin niiden valvonnassa olevilla organisaatioilla on; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että tietosuojaviranomaisille osoitetaan tarvittavat henkilöresurssit sekä tekniset ja taloudelliset resurssit, jotta ne voivat toteuttaa tehtäväänsä tehokkaasti ja harjoittaa toimivaltaansa yleisen tietosuoja-asetuksen 52 artiklassa edellytetyllä tavalla; kehottaa komissiota valvomaan tiiviisti jäsenvaltioiden velvoitetta asettaa saataville nämä resurssit ja tarvittaessa käynnistämään rikkomusmenettelyn;

27.

muistuttaa, että Facebook on EU:n ja Yhdysvaltojen Privacy Shield -järjestelyn mukainen oman varmennuksen antanut organisaatio ja että se siten hyötyi tietosuojan tason riittävyyttä koskevasta päätöksestä, joka tarjosi oikeusperustan henkilötietojen siirrolle unionista Yhdysvaltoihin ja tietojen jatkokäsittelylle;

28.

palauttaa mieliin 5. heinäkuuta 2018 antamansa päätöslauselman EU:n ja Yhdysvaltojen Privacy Shield -järjestelyn tarjoaman suojan riittävyydestä ja ottaen huomioon Facebookin tunnustuksen, että yksityisyyden suojaa rikottiin vakavasti, kehottaa Privacy Shield -järjestelyn noudattamisen varmistamisesta vastaavia Yhdysvaltojen viranomaisia ryhtymään kyseisten paljastusten johdosta viipymättä toimiin ja noudattamaan tällöin täysimääräisesti voimassa olevan Privacy Shield -järjestelyn ylläpitämistä koskevia vakuutuksia ja sitoumuksia sekä tarvittaessa poistamaan kyseiset yritykset Privacy Shield -luettelosta; panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille Cambridge Analytican poistamisen Privacy Shield -luettelosta kesäkuussa 2018; kehottaa myös toimivaltaisia EU:n tietosuojaviranomaisia tutkimaan tällaisia paljastuksia ja tarvittaessa keskeyttämään tai kieltämään Privacy Shield -järjestelyn puitteissa tehtävät tietojen siirrot; odottaa Yhdysvaltojen liittovaltion kauppakomission maan asiasta vastaavana viranomaisena toimittavan komissiolle yksityiskohtaisen yhteenvedon havainnoistaan saatuaan valmiiksi tutkimuksensa tietoturvaloukkauksesta, jossa Facebook ja Cambridge Analytica ovat osallisina, ja ryhtyvän asianmukaisiin täytäntöönpanotoimiin asianomaisia yhtiöitä vastaan tehokkaan pelotevaikutuksen luomiseksi;

29.

pitää valitettavana, että Yhdysvallat ei ole noudattanut määräaikaa, jonka mukaan Privacy Shield -järjestelyä oli noudatettava täysimääräisesti 1. syyskuuta 2018 mennessä; katsoo tämän vuoksi, että komissio ei ole toiminut yleisen tietosuoja-asetuksen 45 artiklan 5 kohdan mukaisesti; kehottaa komissiota tämän vuoksi parlamentin EU:n ja Yhdysvaltojen Privacy Shield -järjestelyn tarjoaman suojan riittävyydestä 5. heinäkuuta 2018 antaman päätöslauselman mukaisesti keskeyttämään Privacy Shield -järjestelyn, kunnes Yhdysvaltojen viranomaiset noudattavat sen ehtoja;

30.

toteaa, että henkilötietojen väärinkäyttö vaikuttaa maailmanlaajuisesti miljardien ihmisten perusoikeuksiin; katsoo, että yleinen tietosuoja-asetus ja sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi edustavat korkeinta suojelun tasoa; pitää valitettavana, että Facebook päätti siirtää 1,5 miljardia EU:n ulkopuolista käyttäjää edellä mainittujen säädösten tarjoaman suojan ulkopuolelle; epäilee kyseisen toimenpiteen laillisuutta; kehottaa kaikkia verkkoalustoja soveltamaan yleisen tietosuoja-asetuksen (ja sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin) vaatimuksia kaikkiin palveluihinsa riippumatta siitä, missä ne niitä tarjoavat, sillä korkeatasoista henkilötietojen suojaa pidetään yhä yleisemmin merkittävänä kilpailuetuna;

31.

kehottaa komissiota parantamaan kilpailusääntöjä digitaalisen todellisuuden huomioon ottamiseksi ja tarkastelemaan sosiaalisen median alustojen liiketoimintamallia ja niiden mahdollista monopoliasemaa ottaen asianmukaisesti huomioon sen, että kyseinen monopoliasema voi johtua pikemmin tuotemerkin erityisyydestä ja hallussa pidettyjen henkilötietojen määrästä kuin perinteisestä monopoliasetelmasta, ja kehottaa ryhtymään aiheellisiin toimiin tilanteen korjaamiseksi; kehottaa komissiota esittämään eurooppalaiseen sähköisen viestinnän säännöstöön muutoksia, joilla myös avoimen internetin kautta tapahtuvaa jakelua hyödyntävät viestinnän tarjoajat velvoitetaan yhdistämään palvelunsa muihin palveluihin käyttäjien teknologialukkiutuman estämiseksi;

32.

pyytää parlamenttia, komissiota, neuvostoa ja kaikkia muita unionin toimielimiä, virastoja ja elimiä varmistamaan, että niiden verkkosivustoilla olevat sosiaalisen median sivut ja sivustoilla käytetyt analyyttiset ja markkinointivälineet eivät millään tavoin vaaranna kansalaisten henkilötietoja; ehdottaa, että ne arvioivat nykyisiä viestintäalan toimintapolitiikkojaan edellä mainitusta näkökulmasta, ja pitää mahdollisena, että tämän tuloksena niiden on harkittava Facebook-tiliensä lopettamista edellytyksenä jokaisen niihin yhteyttä ottavan yksilön henkilötietojen suojelemiselle; ohjeistaa omaa viestintäosastoaan noudattamaan tiukasti Euroopan tietosuojavaltuutetun antamia suuntaviivoja EU:n toimielinten tarjoamien verkkopalvelujen käsittelemien henkilötietojen suojelusta (15);

33.

katsoo, että seuraavassa komissiossa olisi annettava yhdelle komission jäsenelle erityistehtäväksi yksityisyyden suojaan ja tietosuojaan liittyvät asiat, jotta voidaan tehdä proaktiivista yhteistyötä unionin sisäisten ja ulkopuolisten kumppaneiden kanssa ja varmistaa, että kaikki lainsäädäntöehdotukset ovat täysin yhteensopivia yksityisyyden suojaa ja tietosuojaa koskevan EU:n säännöstön kanssa;

34.

kehottaa neuvostoa päättämään sähköisen viestinnän tietosuoja-asetusta koskevien neuvottelujen pattitilanteen ja pääsemään – heikentämättä sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin nykyistä suojelutasoa – vihdoin yhteisymmärrykseen parlamentin kanssa, jotta varmistetaan, että käyttäjien oikeuksia suojellaan erityisesti kohdennetun viestinnän osalta;

35.

pyytää komissiota tarkastamaan mainosalan toiminnan sosiaalisessa mediassa ja ehdottamaan lainsäädäntötoimia, mikäli ala ja asianomaiset osapuolet eivät pääse sopuun vapaaehtoisten, ennaltaehkäiseviä toimia sisältävien käytännesääntöjen käyttöön ottamisesta;

36.

kehottaa kansallisia ja unionin tason tietosuojaviranomaisia toteuttamaan perusteellisen Facebookia ja sen nykykäytäntöjä koskevan tutkimuksen, jotta voidaan luottaa siihen, että uusi yleisen tietosuoja-asetuksen mukainen yhdenmukaisuusmekanismi tarjoaa unionille mahdollisuuden toteuttaa asianmukaisia ja tehokkaita lainvalvontatoimia;

37.

kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan toimenpiteitä, joilla puututaan vaalien järjestämisessä käytettävien verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuteen kohdistuviin uhkiin;

38.

katsoo, että jäsenvaltioiden olisi yhteistyössä kolmansien osapuolten, kuten tiedotusvälineiden, verkkoalustojen ja tietotekniikan tarjoajien, kanssa toteutettava tietoisuuden lisäämiseksi toimia, joilla lisätään vaalien avoimuutta ja luottamusta vaaliprosessia kohtaan;

39.

on sitä mieltä, että jäsenvaltioiden olisi tarvittaessa yhdessä Eurojustin kanssa kiireesti toteutettava tutkimuksia väitteistä, joiden mukaan ulkovallat ovat käyttäneet väärin internetin poliittista tilaa;

40.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden ja Yhdysvaltojen hallituksille ja parlamenteille, Euroopan neuvostolle ja Facebookin toimitusjohtajalle.

(1)  EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1.

(2)  EUVL L 119, 4.5.2016, s. 89.

(3)  EUVL L 207, 1.8.2016, s. 1.

(4)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0315.

(5)  ECLI:EU:C:2015:650.

(6)  ECLI:EU:C:2018:37.

(7)  ECLI:EU:C:2018:388.

(8)  https://edps.europa.eu/sites/edp/files/publication/18-03-19_online_manipulation_en.pdf

(9)  http://ec.europa.eu/newsroom/article29/item-detail.cfm?item_id=612053

(10)  http://www.europarl.europa.eu/the-president/en/newsroom/answers-from-facebook-to-questions-asked-during-mark-zuckerberg-meeting

(11)  http://www.europarl.europa.eu/resources/library/media/ 20180604RES04911/20180604RES04911.pdf

(12)  EUVL L 45, 17.2.2018, s. 40.

(13)  https://ico.org.uk/media/action-weve-taken/2259369/democracy-disrupted-110718.pdf

https://ico.org.uk/about-the-ico/news-and-events/news-and-blogs/2018/07/findings-recommendations-and-actions-from-ico-investigation-into-data-analytics-in-political-campaigns/

(14)  https://www.beuc.eu/publications/beuc-x-2018-067_ep_hearing_facebook-cambridge_analytica.pdfhttp

(15)  https://edps.europa.eu/sites/edp/files/publication/16-11-07_guidelines_web_services_en.pdf


16.10.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 345/67


P8_TA(2018)0434

Toimittaja Jamal Khashoggin tappaminen Saudi-Arabian Istanbulin-konsulaatissa

Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. lokakuuta 2018 toimittaja Jamal Khashoggin tappamisesta Saudi-Arabian Istanbulin-konsulaatissa (2018/2885(RSP))

(2020/C 345/11)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon aiemmat Saudi-Arabiaa koskevat päätöslauselmansa, erityisesti 11. maaliskuuta 2014 antamansa päätöslauselman Saudi-Arabiasta, sen suhteista EU:n kanssa ja roolista Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa (1), 12. helmikuuta 2015 antamansa päätöslauselman Raif Badawin (Saudi-Arabia) tapauksesta (2), 8. lokakuuta 2015 antamansa päätöslauselman Ali Mohammed al-Nimrin tapauksesta (3), 31. toukokuuta 2018 antamansa päätöslauselman naisten oikeuksien puolustajien tilanteesta Saudi-Arabiassa (4), 25. helmikuuta 2016 antamansa päätöslauselman Jemenin ihmisoikeustilanteesta (5) sekä 30. marraskuuta 2017 (6) ja 4. lokakuuta 2018 (7) antamansa päätöslauselmat Jemenin tilanteesta,

ottaa huomioon 2. huhtikuuta 2014 neuvostolle esittämänsä suosituksen Sergei Magnitskin tapaukseen osallistuneita Venäjän viranomaisia koskevien yhteisten viisumirajoitusten käyttöönotosta (8),

ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Federica Mogherinin 9. lokakuuta 2018 yhteisessä lehdistötilaisuudessa Portugalin ulkoministerin kanssa ja 15. lokakuuta 2018 ulkoasiainneuvoston kokouksen yhteydessä antamat lausunnot sekä hänen Euroopan unionin puolesta 20. lokakuuta 2018 antamansa julkilausuman saudiarabialaisen toimittajan Jamal Khashoggin tapauksen uusimmista käänteistä,

ottaa huomioon sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa koskevien yhteisten sääntöjen määrittämisestä 8. joulukuuta 2008 vahvistetun neuvoston yhteisen kannan 2008/944/YUTP (9),

ottaa huomioon YK:n pääsihteerin tiedottajan 19. lokakuuta 2018 antaman julkilausuman,

ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusvaltuutetun Michelle Bachelet’n 16. lokakuuta 2018 antaman julkilausuman, jossa Saudia-Arabiaa kehotetaan paljastamaan kaikki, mitä se tietää Jamal Khashoggin katoamisesta,

ottaa huomioon YK:n asiantuntijoiden 9. lokakuuta 2018 antaman lausunnon, jossa vaaditaan Istanbulissa tapahtuneen saudiarabialaisen toimittajan Jamal Khashoggin katoamisen tutkimista,

ottaa huomioon tahdonvastaisia katoamisia käsittelevän YK:n työryhmän 18. lokakuuta 2018 antaman raportin, jossa ilmaistaan syvä huoli valtion järjestämiä sieppauksia koskevasta uudesta käytännöstä,

ottaa huomioon G7-maiden ulkoministerien 17. lokakuuta 2018 antaman julkilausuman Jamal Khashoggin katoamisesta,

ottaa huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan, Ranskan ja Saksan ulkoministereiden 14. lokakuuta 2018 antaman yhteisen julkilausuman saudiarabialaisen toimittajan Jamal Khashoggin katoamisesta ja 21. lokakuuta 2018 annetun julkilausuman hänen kuolemastaan,

ottaa huomioon Saudi-Arabian ulkoministeriön julkilausuman maan kansalaisen Jamal Khashoggin katoamisesta,

ottaa huomioon, että Saudi-Arabia on YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsen,

ottaa huomioon sananvapautta verkossa ja verkon ulkopuolella koskevat EU:n ihmisoikeussuuntaviivat,

ottaa huomioon kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,

ottaa huomioon kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen YK:n yleissopimuksen,

ottaa huomioon Saudi-Arabian vuonna 2009 ratifioiman Arabiliiton ihmisoikeusperuskirjan,

ottaa huomioon vuonna 1963 tehdyn konsulisuhteita koskevan Wienin yleissopimuksen,

ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

ottaa huomioon, että vuoden 2015 Saharov-palkinto myönnettiin saudiarabialaiselle bloggaajalle Raif Badawille,

ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 ja 4 kohdan,

A.

ottaa huomioon, että merkittävä saudiarabialainen toimittaja Jamal Khashoggi oli ollut kadoksissa sen jälkeen, kun hän 2. lokakuuta 2018 meni Saudi-Arabian Istanbulin-konsulaattiin hankkiakseen avioliittoon tarvittavat asiakirjat, eikä häntä ole sen jälkeen nähty, vaikka Saudi-Arabian viranomaiset aluksi sanoivat hänen lähteneen rakennuksesta; ottaa huomioon, että hänen kohtalostaan on tullut esiin erittäin huolestuttavia tietoja, joiden perusteella on esitetty väitteitä laittomasta teloituksesta ja valtion tukemasta murhasta;

B.

ottaa huomioon, että Saudi-Arabia aluksi kielsi osallisuutensa Khashoggin katoamiseen mutta ankaran kansainvälisen painostuksen jälkeen myönsi, että hänen tappamisensa tapahtui maan Istanbulin-konsulaatissa;

C.

ottaa huomioon Saudi-Arabian yleisen syyttäjän todenneen 19. lokakuuta 2018, että se jatkaa tapauksen tutkimista ja kaikki syylliset saadaan vastuuseen tapahtumista ja oikeuden eteen; ottaa huomioon Saudi-Arabian ulkoministerin 21. lokakuuta 2018 antaman lausuman, jonka mukaan operaatioon osallistuneet ylittivät toimivaltuutensa ja vastuunsa, ja että Saudi-Arabian viranomaiset aikovat ehdottomasti rangaista kaikkia murhaan syyllisiä; toteaa, että koska turvallisuusjoukot ovat täysin Muhammad bin Salman al-Saudin määräysvallassa, on erittäin epätodennäköistä, että operaatioon olisi ryhdytty hänen tietämättään tai ilman hänen valvontaansa;

D.

ottaa huomioon, että on esitetty väitteitä, jotka Saudi-Arabian viranomaisten mukaan ovat ”perusteettomia” ja ”täysin vääriä” ja joiden mukaan konsulaatin valvontakameran nauhoituksia on poistettu, että konsulaatin koko turkkilaiselle henkilöstölle oli määrätty vapaapäivä, että osa konsulaatista on maalattu Jamal Khashoggin katoamisen jälkeen ja että 15 saudiarabialaista henkilöä, joilla useimmilla on tiettävästi kytkökset kruununprinssi Muhammad bin Salmaniin, valtion turvallisuuspalveluun, armeijaan tai muihin valtion ministeriöihin, saapui Istanbuliin ja poistui sieltä kahdella tilauslennolla 2. lokakuuta 2018 eli päivänä, jolloin Jamal Khashoggi katosi;

E.

ottaa huomioon, että Jamal Khashoggin katoamisen jälkeen Saudi-Arabian viranomaiset asettivat esteitä nopean, perusteellisen, tehokkaan, riippumattoman ja avoimen tutkimuksen vaikeuttamiseksi; ottaa huomioon, että vasta kansainvälisen painostuksen ja Turkin viranomaisten kanssa tehdyn sopimuksen jälkeen tutkijat saivat 15. lokakuuta 2018 tutkia Saudi-Arabian konsulaatin sisätilat ja pääsivät sisään pääkonsulin virka-asuntoon 17. lokakuuta 2018;

F.

ottaa huomioon, että Turkin ja Saudi-Arabian viranomaiset ovat ilmoittaneet tutkivansa yhdessä Khashoggin katoamista; ottaa huomioon, että YK:n asiantuntijat ovat vaatineet kansainvälistä ja riippumatonta tutkimusta hänen katoamisestaan; ottaa huomioon, että Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot ovat edellyttäneet perinpohjaista, luotettavaa ja avointa tutkimusta asiasta, jotta Jamal Khashoggin murhaa koskevista olosuhteista saataisiin paikkansapitävä käsitys ja varmistetaan, että kaikki vastuussa olevat joutuisivat vastaamaan tekemisistään täysimääräisesti;

G.

ottaa huomioon, että Saudi-Arabian agenttien Jamal Khashoggiin kohdistamat toimet maan Istanbulin-konsulaatissa rikkovat räikeästi konsulisuhteista vuonna 1963 tehtyä Wienin yleissopimusta, jonka 55 artiklan 2 kohdassa määrätään, että ”konsuliedustuston tiloja ei saa käyttää tavalla, joka on ristiriidassa konsuliedustuston tehtävien kanssa”; ottaa huomioon, että saman yleissopimuksen 41 artiklassa määrätään, että konsulivirkamiehen koskemattomuus voidaan oikeusviranomaisen päätöksellä peruuttaa tapauksissa, joissa on kyse ”törkeästä rikoksesta”;

H.

ottaa huomioon, että Saudi-Arabia ja Turkki ovat molemmat kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen YK:n yleissopimuksen osapuolia ja siten velvollisia toteuttamaan kaikki toimenpiteet estääkseen kidutuksen, tahdonvastaiset katoamiset ja muut vakavat ihmisoikeusloukkaukset, tutkimaan näitä rikoksia koskevat epäilyt ja saattamaan epäillyt oikeuden eteen; toteaa, että YK:n yleissopimuksen nojalla Jamal Khashoggin tappamista on pidettävä tuomioistuimen yleistoimivaltaan kuuluvana asiana, joten kaikki teosta epäillyt voidaan pidättää kaikkien sopimuksen allekirjoittaneiden maiden alueella, ja mahdollinen tuomio voidaan langettaa heidän kotimaassaan;

I.

ottaa huomioon, että mielipiteen- ja sananvapaus lehdistössä ja tiedotusvälineissä sekä verkossa että sen ulkopuolella ovat jokaisen ihmisen perusoikeuksia ja ratkaisevan tärkeitä edellytyksiä ja katalysaattoreita demokratisoinnin, uudistamisen ja vallankäytön olennaisen valvonnan kannalta; ottaa huomioon, että vapaat, monimuotoiset ja riippumattomat tiedotusvälineet ovat olennaisen tärkeitä kaikissa yhteiskunnissa ihmisoikeuksien edistämiseksi ja suojelemiseksi; ottaa huomioon, että toimittajien työ vallan väärinkäytösten paljastamiseksi, korruption julkituomiseksi ja vakiintuneiden mielipiteiden kyseenalaistamiseksi merkitsee usein sitä, että heillä on erityinen riski joutua uhkailun ja väkivallan uhreiksi;

J.

ottaa huomioon, että toimittaja Jamal Khashoggin tappaminen on osa merkittävien ihmisoikeuksien puolustajien, naisaktivistin, juristien, toimittajien, kirjailijoiden ja bloggaajien vastaisia laaja-alaisia toimia, joita on lisätty sen jälkeen, kun kruununprinssi Muhammad bin Salman alkoi lujittaa valtaansa maan turvallisuuselimissä; ottaa huomioon, että viranomaiset pyrkivät kuolemantuomioiden langettamiseen useille näistä aktivisteista; ottaa huomioon, että Saudi-Arabiassa on käytetty valvontajärjestelmiä ja muita kaksikäyttötuotteita ihmisoikeuksien puolustajien ja kriitikkojen liikkeiden jäljittämiseen; ottaa huomioon, että maansa ulkopuolella, myös länsimaiden pääkaupungeissa, oleskelevien saudiarabialaisten toimittajien ja ihmisoikeuksien puolustajien perheitä on uhkailtu Saudi-Arabiassa;

K.

ottaa huomioon, että samaan aikaan Saudi-Arabian hallinto ylläpitää kallista kansainvälistä mediakampanjaa, jossa se esittelee itsensä nykyaikaistavana voimana ja kertoo uudistuksista, vaikka järjestelmä on edelleen epädemokraattinen ja syrjivä; toteaa, että Jamal Khashoggin katoamisen aiheuttaman suuttumuksen vallitessa useat korkean tason puhujat, sponsorit ja mediakumppanit peruivat osallistumisensa Future Investment Initiative -konferenssiin, joka pidettiin lokakuussa 2018 Riadissa;

L.

ottaa huomioon, että Saudi-Arabian hallinto on useaan otteeseen painostanut, pakottanut ja uhkaillut maita ja kansainvälisiä järjestöjä sekä estänyt kansainvälisiä riippumattomia tutkimuksia vastauksena kyseisten maiden ja järjestöjen esittämään arvosteluun, joka koskee Saudi-Arabian ihmisoikeusloukkauksia tai Jemenissä tehtyjä kansainvälisen humanitaarisen oikeuden rikkomuksia;

M.

panee merkille, että Saksan liittokansleri ilmoitti 21. lokakuuta 2018, että Saksa keskeyttää toistaiseksi aseiden viennin Saudi-Arabiaan Jamal Khashoggin kuoleman epäselvien olosuhteiden vuoksi;

1.

tuomitsee mitä jyrkimmin Jamal Khashoggin kiduttamisen ja tappamisen ja ilmaisee osanottonsa hänen omaisilleen ja ystävilleen; vaatii Saudi-Arabian viranomaisia paljastamaan hänen jäännöstensä paikan; muistuttaa, että henkilöiden tahdonvastaisten katoamisten ja laittomien teloitusten järjestelmällinen käytäntö on rikos ihmisyyttä vastaan;

2.

vaatii suorittamaan Jamal Khashoggin kuolemaan liittyvistä olosuhteista riippumattoman ja puolueettoman kansainvälisen tutkinnan; vaatii löytämään syylliset ja tuomaan heidät oikeuden eteen ja järjestämään kansainvälisten normien mukaisen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin puolueettomassa tuomioistuimessa kansainvälisten tarkkailijoiden läsnä ollessa;

3.

on erittäin huolestunut Jamal Khashoggin kohtaloa koskevista tiedoista ja Saudi-Arabian agenttien osuudesta; panee merkille Turkin ja Saudi-Arabian viranomaisten meneillään olevat tutkimukset ja kannustaa jatkamaan yhteisiä toimia; kehottaa Saudi-Arabian viranomaisia tekemään kaikin tavoin yhteistyötä Turkin viranomaisten kanssa ja kehottaa Turkin viranomaisia omalta osaltaan asettamaan kaiken tiedon saataville, jotta voidaan ilman oletuksia selvittää, mitä 2. lokakuuta 2018 todella tapahtui;

4.

muistuttaa, että jos Jamal Khashoggin katoaminen ja murha osoittautuu Saudi-Arabian agenttien tekemäksi, sekä valtion yksiköt että yksittäiset henkilöt on saatettava vastuuseen; kehottaa varapuheenjohtajaa /korkeaa edustajaa ja jäsenvaltioita olemaan valmiina määräämään kohdennettuja pakotteita, mukaan lukien saudiarabialaisia koskevat viisumikiellot ja varojen jäädyttäminen, sekä ihmisoikeustilanteeseen liittyviä pakotteita Saudi-Arabian kuningaskuntaa vastaan, kun tosiasiat on vahvistettu; vaatii, että tällaiset pakotteet olisi kohdistettava paitsi rikoksentekijöihin, myös tämän rikoksen suunnittelijoihin ja siihen yllyttäneisiin;

5.

on huolissaan siitä, että Khashoggin katoaminen liittyy hänen Saudi-Arabian toimintatavoista viime vuosina esittämäänsä arvosteluun; toistaa Saudi-Arabian viranomaisille esittämänsä kehotuksen kunnioittaa perusoikeuksia, mukaan luettuina oikeus elämään ja oikeus sananvapauteen ja rauhanomaiseen toisinajatteluun;

6.

kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa, Euroopan ulkosuhdehallintoa (EUH) ja jäsenvaltioita käymään Saudi-Arabian kanssa vuoropuhelua ihmisoikeuksista ja perusvapauksista sekä maan ongelmallisesta roolista alueella Euroopan unionin ja Persianlahden yhteistyöneuvoston suhteiden puitteissa;

7.

tuomitsee Saudi-Arabian viranomaisten harjoittaman, maassa ja sen ulkopuolella olevien ihmisoikeuksien puolustajien, juristiaktivistien, toimittajien, uskonnollisten johtajien, kirjailijoiden ja bloggaajien jatkuvan häirinnän, joka heikentää Saudi-Arabian uudistusprosessin uskottavuutta; vaatii, että Saudi-Arabian viranomaiset toteuttavat tarvittavat toimenpiteet, jotta kaikki voivat vapaasti käyttää oikeuksiaan ilman oikeudellista häirintää tai muita kostotoimenpiteitä, kuten heidän perheenjäsentensä uhkailua; kehottaa Saudi-Arabian viranomaisia vapauttamaan viipymättä ja ehdoitta kaikki ihmisoikeuksien puolustajat ja omantunnonsyistä vangitut, jotka on pidätetty ja joille on jaettu tuomioita pelkästään sen vuoksi, että he ovat käyttäneet ilmaisunvapauttaan ja toimineet rauhanomaisesti ihmisoikeuksien puolesta;

8.

korostaa, että sananvapautta verkossa ja sen ulkopuolella ja lehdistönvapautta on puolustettava ja toimittajien suojeleminen on varmistettava; korostaa, ettei toimittajien uhkailua, heidän kimppuunsa käymistä ja heidän tappamistaan voida suvaita missään olosuhteissa ja että tällaisia tekoja on pidettävä erittäin huolestuttavina;

9.

muistuttaa Saudi-Arabian viranomaisia niiden kansainvälisistä velvoitteista, jotka liittyvät ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen sekä kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaiseen YK:n yleissopimukseen;

10.

kehottaa unionia ja sen jäsenvaltioita omaksumaan voimakkaan kannan seuraavassa ihmisoikeusneuvoston kokouksessa Genevessä, jossa Saudi-Arabia esittää 5. marraskuuta 2018 ihmisoikeuksia koskevan yleisen määräaikaisarviointinsa; kehottaa unionin jäsenvaltioita ehdottamaan YK:n ihmisoikeusneuvostossa, että nimitetään Saudi-Arabian ihmisoikeuksia käsittelevä erityisraportoija; vaatii jäsenvaltioita tekemään ihmisoikeusneuvoston seuraavassa kokouksessa aloitteen, jolla nostetaan esiin ihmisoikeushistorialtaan hyvin kyseenalaisten valtioiden, myös Saudi-Arabian, jäsenyyttä koskeva kysymys; pitää valitettavana, että useat jäsenvaltiot äänestivät Saudi-Arabian YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenyyden puolesta;

11.

tukee voimakkaasti aloitetta, jonka tarkoituksena on luoda EU:n maailmanlaajuinen ihmisoikeusseuraamusten järjestelmä, joka kohdistuu ihmisoikeuksien loukkaajiin kaikkialla maailmassa ja jonka osana yksityishenkilöille voitaisiin määrätä viisumikieltoja ja jäädyttää heidän varansa; odottaa konkreettisia tuloksia Alankomaiden viranomaisten järjestämästä ja marraskuussa Haagissa pidettäväksi suunnitellusta konferenssista, jonka tarkoituksena on käynnistää tällainen aloite, ja kehottaa jäsenvaltioita ja EUH:ta antamaan ehdotukselle täyden tukensa;

12.

kehottaa Saudi-Arabian viranomaisia vapauttamaan Raif Badawin välittömästi ja ehdoitta, sillä hänen katsotaan olevan mielipidevanki, joka pidätettiin ja tuomittiin yksinomaan siksi, että hän käytti oikeuttaan ilmaisunvapauteen; kehottaa EU:n viranomaisia ottamaan hänen tapauksensa esille kaikissa mahdollisissa korkean tason yhteyksissä sekä perustamaan asiaankuuluvien toimijoiden, myös EUH:n ja EU:n edustuston, kanssa toimielinten välisen työryhmän, jotta voidaan tehostaa toimia hänen vapauttamisensa varmistamiseksi;

13.

kehottaa lykkäämään kuolemanrangaistusten täytäntöönpanoa; kehottaa tarkastelemaan kaikkia kuolemantuomioita uudelleen, jotta voidaan varmistua, että oikeudenkäynnit ovat olleet kansainvälisten normien mukaisia;

14.

kehottaa neuvostoa hyväksymään yhteisen kannan, jotta Saudi-Arabia voidaan asettaa EU:n asevientikieltoon ja noudattaa yhteistä kantaa 2008/944/YUTP; kehottaa kieltämään sellaisten valvontajärjestelmien ja muiden kaksikäyttötuotteiden viennin, joita voidaan käyttää tukahduttamistarkoituksiin Saudi-Arabiassa;

15.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle, YK:n pääsihteerille, YK:n ihmisoikeusvaltuutetulle, Turkin hallitukselle, kuningas Salman bin Abdulaziz Al Saudille, kruununprinssi Muhammad bin Salman Al Saudille, Saudi-Arabian kuningaskunnan hallitukselle ja Saudi-Arabian kuningaskunnan kansallisen vuoropuhelun keskuksen pääsihteerille; pyytää, että tämä päätöslauselma käännetään arabiaksi.

(1)  EUVL C 378, 9.11.2017, s. 64.

(2)  EUVL C 310, 25.8.2016, s. 29.

(3)  EUVL C 349, 17.10.2017, s. 34.

(4)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0232.

(5)  EUVL C 35, 31.1.2018, s. 142.

(6)  EUVL C 356, 4.10.2018, s. 104.

(7)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0383.

(8)  EUVL C 408, 30.11.2017, s. 43.

(9)  EUVL L 335, 13.12.2008, s. 99.


16.10.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 345/71


P8_TA(2018)0435

Tilanne Asovanmerellä

Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. lokakuuta 2018 tilanteesta Asovanmerellä (2018/2870(RSP))

(2020/C 345/12)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Venäjästä ja Ukrainasta,

ottaa huomioon Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) tiedottajan 15. toukokuuta 2018 antaman julkilausuman Kertšinsalmen sillan osittaisesta avaamisesta,

ottaa huomioon YK:n merioikeusyleissopimuksen, ydinsulkusopimuksen ja YK:n peruskirjan,

ottaa huomioon rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta annetun päätöksen 2014/145/YUTP muuttamisesta 30. heinäkuuta 2018 tehdyn neuvoston päätöksen (YUTP) 2018/1085 (1), jolla lisätään kuusi Kertšinsalmen sillan rakentamiseen osallistunutta yhteisöä asetuksen (EU) N:o 269/2014 liitteessä I olevaan luetteloon henkilöistä, yhteisöistä ja elimistä, joihin kohdistetaan rajoittavia toimenpiteitä,

ottaa huomioon vuonna 2003 tehdyn Venäjän federaation ja Ukrainan sopimuksen Asovanmeren ja Kertšinsalmen yhteiskäytöstä, 5. joulukuuta 1994 tehdyn turvatakuita koskevan Budapestin muistion ja 12. helmikuuta 2015 hyväksytyn Minskin sopimusten täytäntöönpanotoimenpiteitä koskevan paketin,

ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 ja 4 kohdan,

A.

katsoo, että Asovanmeren tilannetta käsiteltiin Ukrainan ja Venäjän vuonna 2003 tekemässä kahdenvälisessä sopimuksessa, jossa kyseiset alueet määritellään näiden kahden valtion sisäisiksi vesialueiksi ja jossa kummallekin maalle annetaan valtuudet tarkastaa epäilyttäviä aluksia; toteaa, että sekä vuonna 2003 tehdyssä sopimuksessa että YK:n merioikeusyleissopimuksessa määrätään merenkulun vapaudesta;

B.

katsoo, että Kertšinsalmen sillan ja kaasuputken rakentaminen sekä merenalaisten kaapeleiden asentaminen laittomasti liitetylle Krimin niemimaalle ilman Ukrainan suostumusta ovat jälleen toimia, joilla Venäjän federaatio loukkaa Ukrainan itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta;

C.

ottaa huomioon, että Kertšinsalmen silta rajoittaa Ukrainan satamiin Asovanmerellä pääsevien alusten kokoa, sillä alusten suurin korkeus vedenpinnasta voi olla enintään 33 metriä ja pituus enintään 160 metriä, minkä vuoksi Panamax-luokan alusten, joiden osuus koko laivaliikenteestä oli yli 20 prosenttia ennen sillan rakentamista, on mahdotonta päästä Asovanmerelle; toteaa, että ennen Kertšinsalmen sillan avaamista tämän vuoden keväällä tarkastukset olivat satunnaisia ja niiden vaikutus oli vähäinen eivätkä ne häirinneet alusten ja rahdin vapaata kulkua;

D.

toteaa, että Venäjä pysäyttää ja tarkastaa vähän väliä Ukrainan satamiin menossa tai niistä tulossa olevia Kertšinsalmen läpi kulkevia aluksia; ottaa huomioon, että tarkastukset aiheuttavat jopa viikon mittaisiksi venyviä viivästyksiä ja vähentävät rahtiliikenteen määrää ja aiheuttavat konkreettisia taloudellisia tappioita Ukrainan paikallistaloudelle ja kauppiaille, joiden alukset joutuvat näihin tarkastuksiin; ottaa huomioon, että Ukrainan hallituslähteiden mukaan näihin ylimitoitettuihin tarkastuksiin oli syyskuun 2018 loppuun mennessä joutunut yli 200 alusta, joiden joukossa oli yli 120 EU:hun rekisteröityä alusta, kun taas Venäjän lipun alla purjehtiville aluksille kyseisiä tarkastuksia ei tehty;

E.

ottaa huomioon, että asianomaiset kaupungit ja koko alue kärsivät jo muutenkin taloudellisista ja sosiaalisista haitoista, joita Krimin liittäminen ja Itä-Ukrainassa jatkuva Venäjän tukema konflikti ovat aiheuttaneet; katsoo, että nämä Venäjän uudet toimet ovat jo aiheuttaneet merkittävää vahinkoa paikalliselle taloudelle ja johtaneet Ukrainan rahtisatamien liikevaihdon jyrkkään laskuun;

F.

ottaa huomioon, että tämän valtavan sillan rakentamisella on ollut kielteisiä ympäristövaikutuksia, sillä se on madaltanut vedenkorkeutta salmessa ja haittaa veden vaihtumista Asovanmeren ja Mustanmeren välillä;

G.

ottaa huomioon, että Ukraina päätti syyskuussa 2018 kumota vuonna 1997 Ukrainan ja Venäjän federaation välillä allekirjoitetun ystävyys-, yhteistyö- ja kumppanuussopimuksen ja perustaa laivastotukikohdan Asovanmerelle ja lisäsi siten sotilaallista läsnäoloaan siirtämällä kyseiselle rannikkoalueelle lisää merijalkaväkeä ja rannikkotykistöä;

1.

pitää valitettavina Venäjän federaation toimia Asovanmerellä, sikäli kuin ne rikkovat kansainvälistä merioikeutta ja Venäjän itse tekemiä kansainvälisiä sitoumuksia; tuomitsee kauppa-alusten ylimitoitetut pysäyttämiset ja tarkastukset, joita tehdään sekä ukrainalaisille että muiden maiden lippujen alla purjehtiville aluksille, myös EU:n eri jäsenvaltioiden lippujen alla purjehtiville aluksille; korostaa, että vaikka satunnaiset alusten tarkastukset ovat sallittuja, niitä ei pitäisi käyttää väärin tai tehdä poliittisin perustein tarkoituksena heikentää edelleen Ukrainan turvallisuutta, koskemattomuutta ja sosiaalista ja taloudellista tilannetta; kehottaa neuvostoa ja komission varapuheenjohtajaa /unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa vaatimaan, että Venäjän federaatio lopettaa välittömästi alusten syrjivät tehotarkastukset, sekä tarvittaessa harkitsemaan asianmukaisia vastatoimia;

2.

ilmaisee olevansa erittäin huolissaan Asovanmeren erittäin herkästä turvallisuustilanteesta, joka voi helposti kärjistyä avoimeksi konfliktiksi; on syvästi huolissaan Asovanmeren ja Mustanmeren alueen ja erityisesti laittomasti miehitetyn ja liitetyn Krimin niemimaan jatkuvasta militarisoinnista sekä siitä, että Venäjän federaatio on kehittänyt pääsyn ja toiminnanvapauden alueella estäviä järjestelmiä (Anti-Access/Area Denial), myös uusia S-400-ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä, ja siirtänyt alueelle sotilas- ja partioaluksia Kaspianmereltä; pitää valitettavana, että Venäjän Ukrainaa vastaan toteuttamat sotatoimet ovat saaneet uuden merellisen ulottuvuuden Asovanmerellä;

3.

tuomitsee Kertšinsalmen yli kulkevan ja Krimin laittomasti liitetyn niemimaan Manner-Venäjään yhdistävän sillan rakentamisen sekä merenkulkua koskevien oikeuksien rikkomisen Ukrainan aluevesillä; huomauttaa, että kansainvälinen merioikeus ja Ukrainan kanssa tehty kahdenvälinen yhteistyösopimus sitovat Venäjää eikä se saisi vaikeuttaa tai estää kauttakulkua Kertšinsalmessa ja Asovanmerellä;

4.

toistaa tukensa Ukrainan itsenäisyydelle ja alueelliselle koskemattomuudelle, vahvistaa jälleen Ukrainan itsemääräämisoikeuden Krimin niemimaalla ja sille kuuluvassa Asovanmeren osassa ja toistaa tukevansa Ukrainan ehdotonta oikeutta päästä esteettömästi Asovanmerelle YK:n merioikeusyleissopimuksen mukaisesti;

5.

tuomitsee Venäjän federaation Ukrainan alueella laittomasti harjoittaman öljy- ja kaasuvarojen hyödyntämisen; korostaa, että vaarana on, että Venäjä mahdollisesti kaappaa Asovanmerellä sijaitsevat Ukrainan nykyiset öljy- ja kaasukentät, kunhan se saavuttaa tavoitteensa ja muuttaa alueen Venäjän federaation sisäiseksi merialueeksi;

6.

korostaa, että Venäjä on toiminut saman mallin mukaan ennenkin, kun se on loukannut Euroopan maiden aluevesiä ja estänyt meriliikennettä Itämerellä, erityisesti Baltian maiden ja Puolan (Veikselinlahti) tapauksissa;

7.

kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa seuraamaan entistä tiiviimmin Asovanmeren muuttuvaa turvallisuustilannetta, koska konfliktin mahdollisuus unionin lähellä kasvaa, millä saattaa olla suoraan unioniin ja sen jäsenvaltioihin kohdistuvia laajempia turvallisuusvaikutuksia; katsoo tässä yhteydessä, että olisi erittäin hyödyllistä nimittää Krimille ja Donbassin alueelle EU:n erityislähettiläs, jonka tehtävät kattaisivat myös Asovanmeren;

8.

kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa toteuttamaan tarvittavat toimet, jotta voidaan ehdottaa, että Etyjin Ukrainaa koskevan erityistarkkailuoperaation mandaatti, joka käsittää Ukrainan koko alueen merialue mukaan luettuna, kattaisi myös uudet jännitteet Asovanmerellä, ja korostaa vaihtoehtoina olevan, että operaatiolle annetaan tarvittavat välineet, jotta se voi hoitaa valvontatehtävänsä merialueilla, tai sitten perustetaan erillinen kansainvälinen tarkkailuoperaatio tälle vesialueelle;

9.

korostaa, että Kertšinsalmen silta on rakennettu laittomasti, ja pitää myönteisenä neuvoston päätöstä kohdistaa rajoittavia toimenpiteitä kuuteen sen rakentamiseen osallistuneeseen yritykseen; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa harkitsemaan neuvostossa unionin jäsenvaltioiden kanssa kohdennettujen Venäjä-pakotteiden tiukentamista, jos Asovanmeren konflikti kärjistyy entisestään;

10.

toistaa huolensa eurooppalaisten yritysten osallistumisesta Kertšinsalmen sillan rakentamiseen, millä on tietoisesti tai tahattomasti heikennetty unionin pakotteita; kehottaa tässä yhteydessä komissiota arvioimaan voimassa olevien unionin rajoittavien toimenpiteiden soveltamista ja varmistumaan siitä ja kehottaa jäsenvaltioita jakamaan tietoja mahdollisissa rikkomistapauksissa suoritetuista kansallisista tulli- tai rikostutkinnoista;

11.

tukee kaikkia Ukrainan kansainvälisen oikeuden ja asiaankuuluvien yleissopimusten mukaisesti toteuttamia diplomaattisia toimia ja oikeudellisia menettelyjä, mukaan lukien YK:n merioikeusyleissopimukseen liittyvä käynnissä oleva välitysoikeudellinen menettely, Venäjän Asovanmerellä harjoittamien vihamielisten käytäntöjen torjumiseksi;

12.

kehottaa komissiota ja EUH:ta toimittamaan kattavan arvioinnin tämän käytännössä saartoa merkitsevän tilanteen aiheuttamasta taloudellisesta vahingosta ja selvittämään mahdollisia tapoja tukea kielteisistä vaikutuksista kärsiviä kuljetusten harjoittajia ja satamia etenkin vahvistamalla EU:n panosta Mariupolin ja Berdjanskin satamissa ja parantamalla näiden kaupunkien ja koko Ukrainan kaakkoisosan yhteiskunnan sietokykyä ja edistämällä niiden taloudellista kehitystä;

13.

on huolissaan Kertšinsalmen sillan haitallisista ympäristövaikutuksista, jotka voivat vahingoittaa kaikkien Mustanmeren alueen maiden etuja; kehottaa Ukrainaa, komissiota ja Mustanmeren äärellä sijaitsevia jäsenvaltioita seuraamaan tilannetta, vaihtamaan asiaa koskevia tietoja ja yksilöimään mahdollisia sovittelutarpeita;

14.

ilmaisee surunvalittelunsa ja myötätuntonsa Kertšissä sijaitsevassa koulussa 17. lokakuuta 2018 tapahtuneen joukkomurhan uhrien perheille ja toteaa, että joukkomurhassa 20 ihmistä sai surmansa ja kymmeniä loukkaantui;

15.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) pääsihteerille, Naton pääsihteerille, Ukrainan presidentille, hallitukselle ja parlamentille, Venäjän federaation presidentille, hallitukselle ja parlamentille sekä EU:n jäsenvaltioille.

(1)  EUVL L 194, 31.7.2018, s. 147.


16.10.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 345/74


P8_TA(2018)0436

Venezuelan tilanne

Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. lokakuuta 2018 Venezuelan tilanteesta (2018/2891(RSP))

(2020/C 345/13)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Venezuelasta, erityisesti 27. helmikuuta 2014 Venezuelan tilanteesta (1), 18. joulukuuta 2014 Venezuelan demokraattisen opposition vainoamisesta (2), 12. maaliskuuta 2015 (3), 8. kesäkuuta 2016 (4), 27. huhtikuuta 2017 (5) ja 8. helmikuuta 2018 Venezuelan tilanteesta (6), 3. toukokuuta 2018 Venezuelan vaaleista (7) sekä 5. heinäkuuta 2018 muuttoliikekriisistä ja humanitaarisesta tilanteesta Venezuelassa ja sen Kolumbian ja Brasilian vastaisilla maarajoilla (8) antamansa päätöslauselmat,

ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

ottaa huomioon kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,

ottaa huomioon taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,

ottaa huomioon Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön,

ottaa huomioon Kansainvälisen rikostuomioistuimen syyttäjän Fatou Bensoudan 8. helmikuuta 2018 Filippiinien ja Venezuelan tilanteiden esitutkinnan aloittamisesta ja 27. syyskuuta 2018 kuuden sopimusvaltion ryhmän Venezuelan tilannetta koskevasta tutkintapyynnöstä antamat lausunnot,

ottaa huomioon 15. lokakuuta 2018 annetut ulkoasiainneuvoston päätelmät,

ottaa huomioon Eduardo Steinin nimityksen 19. syyskuuta 2018 venezuelalaisiin pakolaisiin ja maahanmuuttajiin alueella liittyviä kysymyksiä käsitteleväksi YK:n pakolaisjärjestön ja Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön yhteiseksi erityisedustajaksi,

ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 9. lokakuuta 2018 antaman julkilausuman venezuelalaisen kunnallispoliitikon Fernando Albánin kuolemasta,

ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan ja ihmisoikeuksien alivaliokunnan 10. lokakuuta 2018 antaman julkilausuman Fernando Albánin kuolemasta,

ottaa huomioon raportin tiedonhankintamatkastaan, jonka aiheena oli muuttoliikekriisi ja humanitaarinen tilanne Venezuelassa ja sen Kolumbian ja Brasilian vastaisilla maarajoilla,

ottaa huomioon päätöksensä myöntää vuoden 2017 Saharov-palkinto Venezuelan demokraattiselle oppositiolle ja poliittisille vangeille,

ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 ja 4 kohdan,

A.

ottaa huomioon, että ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion tilanne Venezuelassa heikkenee edelleen hälyttävästi; ottaa huomioon, että Venezuelassa vallitsee ennennäkemätön sosiaalinen, taloudellinen ja humanitaarinen kriisi, joka on seurausta poliittisesta kriisistä ja joka on aiheuttanut valtavan määrän kuolonuhreja ja ajanut noin 2,3 miljoonaa ihmistä pois maasta ja pakolaisiksi;

B.

ottaa huomioon, että 87 prosenttia Venezuelan väestöstä elää köyhyydessä ja että äärimmäisestä köyhyydestä kärsii 61,2 prosenttia väestöstä; ottaa huomioon, että äitiyskuolleisuus on lisääntynyt 60 prosentilla ja imeväiskuolleisuus 30 prosentilla; ottaa huomioon, että 89 prosentilla venezuelalaisista ei ole tarpeeksi rahaa voidakseen hankkia riittävästi ruokaa perheelleen; ottaa huomioon, että IMF:n mukaan inflaation ennustetaan nousevan 1,4 miljoonaan prosenttiin vuonna 2018 ja 10 miljoonaan prosenttiin vuonna 2019;

C.

toteaa, että kansainvälisen yhteisön toimintavalmiudesta huolimatta Venezuelan hallitus valitettavasti kieltäytyy itsepintaisesti ottamasta avoimesti vastaan kansainvälistä humanitaarista apua ja helpottamasta avun jakamista ja on siten lyönyt laimin velvollisuutensa omia kansalaisiaan kohtaan;

D.

ottaa huomioon, että venezuelalaisen oppositiopoliitikon Fernando Albánin väitetään tulleen kidutetuksi ja murhatuksi 8. lokakuuta 2018 Venezuelan turvallisuuspoliisin alaisen bolivariaanisen kansallisen tiedustelupalvelun (SEBIN) tiloissa, ja Venezuelan viranomaisia on näin ollen pidettävä vastuullisina hänen olinpaikastaan; toteaa, että YK:n ja EU:n pyynnöistä huolimatta viranomaiset eivät ole antaneet lupaa Albánin kuolinsyytä koskevaan riippumattomaan tutkintaan, johon sisältyisi myös riippumattoman kansainvälisen oikeuslääketieteellisen tutkimusryhmän suorittama ruumiinavaus; toteaa, että Albán oli pidätettynä SEBINin tiloissa;

E.

ottaa huomioon, että vuoden 2017 Saharov-palkinnon saaja Lorent Saleh vapautettiin 13. lokakuuta 2018 vankeudesta ja saatettiin suoraan lentoasemalle ja karkotettiin välittömästi Espanjaan pakotettuna maanpakoon; toteaa, että hän oli vangittuna ilman oikeudenkäyntiä neljä vuotta ja joutui kärsimään hirvittävää kidutusta ja että hänen oikeuskäsittelyään lykättiin ainakin 53 kertaa; ottaa huomioon, että hänen lausuntonsa ja monien muiden uhrien lausunnot vahvistavat järjestelmällisen sorron ja poliittisten vankien julman ja epäinhimillisen kohtelun Venezuelassa;

F.

toteaa, että Venezuelan vankiloissa on edelleen yli kaksisataa poliittista vankia; toteaa, että kansalliskokouksen jäsen Juan Recasens pidätettiin mielivaltaisesti ja häntä kidutettiin ja että häntä pidetään edelleen eristyksissä, mikä rikkoo jatkuvasti ja laittomasti hänen poliittista koskemattomuuttaan;

G.

ottaa huomioon, että kansalliskokouksen entistä puhemiestä ja vuoden 2017 Saharov-palkinnon saajaa Julio Borgesia, entistä valtakunnansyyttäjää Luisa Ortega Díazia ja Venezuelan syyttäjänviraston entistä syyttäjää Zair Mundaray Rodríguezia on syytetty perusteettomasti osallisuudesta juonitteluun Venezuelan presidentin Nicolás Maduron murhaamiseksi; ottaa huomioon, että Venezuelan viranomaiset ovat antaneet Interpolin kautta kansainväliset pidätysmääräykset näistä kolmesta henkilöstä;

H.

ottaa huomioon, että Venezuelassa vallitsee lisääntyvän väkivallan ja täydellisen rankaisemattomuuden ilmapiiri, mikä johtuu viranomaisten kyvyttömyydestä saattaa vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin, mukaan lukien murhiin, liialliseen voimankäyttöön mielenosoittajia vastaan, mielivaltaisiin pidätyksiin, kidutukseen ja muuhun halventavaan ja epäinhimilliseen kohteluun, mutta myös rikolliseen väkivaltaan syyllistyneitä vastuuseen teoistaan;

I.

ottaa huomioon, että Kansainvälisen rikostuomioistuimen syyttäjä aloitti 8. helmikuuta 2018 esitutkinnan Venezuelan tilanteesta; ottaa huomioon, että kuuden Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön sopimusvaltion (Argentiina, Kanada, Kolumbia, Chile, Paraguay ja Peru) muodostama ryhmä pyysi 27. syyskuuta 2018 rikostuomioistuimen syyttäjää käynnistämään tutkinnan Venezuelan alueella ihmisyyttä vastaan tehdyistä rikoksista; ottaa huomioon, että myös Ranska ja Costa Rica antoivat tukensa tutkintapyynnölle; ottaa huomioon, että tämä oli ensimmäinen kerta, kun sopimusvaltioiden ryhmä esittää tutkintapyynnön toisen sopimusvaltion alueen tilanteesta; toteaa esittäneensä saman pyynnön kahdesti, 8. helmikuuta 2018 antamassaan päätöslauselmassa Venezuelan tilanteesta sekä 13. syyskuuta 2017 antamassaan päätöslauselmassa EU:n poliittisista suhteista Latinalaiseen Amerikkaan (9);

J.

ottaa huomioon, että neuvosto päätti 13. marraskuuta 2017 ottaa käyttöön Venezuelaa koskevan, kansallisiin tukahduttamistoimiin mahdollisesti käytettävien aseiden ja niihin liittyvien tarvikkeiden vientikiellon; ottaa huomioon, että neuvosto päätti yksimielisesti 22. tammikuuta 2018 määrätä pakotteita rajoittavien toimenpiteiden kuten matkustuskiellon ja varojen jäädyttämisen muodossa seitsemää venezuelalaista valtion viranhaltijaa vastaan demokratian periaatteiden noudattamatta jättämisen vuoksi; ottaa huomioon, että 25. kesäkuuta 2018 pakotteet ulotettiin koskemaan yhtätoista muuta venezuelalaista viranhaltijaa, jotka ovat vastuussa ihmisoikeusloukkauksista ja demokratian ja oikeusvaltion heikentämisestä;

K.

ottaa huomioon, että EU ja muut demokraattiset yhteisöt eivät ole tunnustaneet presidentinvaalien tai perustuslakia säätävän kokouksen vaalien tulosta eivätkä myöskään näiden laittomien vaalien tuloksena nimitettyjä viranomaisia; ottaa huomioon, että Venezuelan kansallinen vaalilautakunta on asettanut kunnallisvaalien päivämääräksi 9. joulukuuta 2018; ottaa huomioon, että tärkeimmät ja suurimmat oppositiopuolueet, Acción Democrática (AD), Primero Justicia (PJ), Un Nuevo Tiempo (UNT) ja Voluntad Popular, eivät saa osallistua vaaleihin; toteaa, että kansainvälinen yhteisö ei aio hyväksyä vaalituloksia tilanteessa, jossa oppositiojohtajat ovat vangittuina ja puolueita kielletään osallistumasta;

L.

toteaa, että 15. lokakuuta 2018 annetuissa ulkoasiainneuvoston päätelmissä viitataan nykyisen kriisin poliittiseen ratkaisuun, johon on pyrittävä tutkimalla mahdollisuutta perustaa kontaktiryhmä, jonka tavoitteena olisi edistää yhdessä keskeisten alueellisten ja kansainvälisten kumppanien kanssa aloitetta sellaisten olosuhteiden luomiseksi, jotka voisivat johtaa poliittiseen prosessiin;

M.

ottaa huomioon, että hallituksen ja opposition välille yritettiin Vatikaanin ja kansainvälisten sovittelijoiden avulla luoda kahteen otteeseen kansallista vuoropuhelua kriisin ratkaisemiseksi, mutta tässä epäonnistuttiin, koska Venezuelan viranomaiset eivät suhtautuneet yrityksiin vakavasti vaan pyrkivät pelkästään voittamaan aikaa ja saamaan kansainvälistä tunnustusta;

1.

ilmaisee syvän osanottonsa Fernando Albánin omaisille ja ystäville; tuomitsee Venezuelan viranomaisten rikokset ja pyytää tässä nimenomaisessa tapauksessa välittömästi toteutettavaa hallituksen toimien riippumatonta tutkintaa, johon sisältyy riippumattoman kansainvälisen oikeuslääketieteellisen tutkimusryhmän tekemä ruumiinavaus; muistuttaa, että valtion velvollisuutena on varmistaa kaikkien säilöönotettujen henkilöiden turvallisuus ja fyysinen koskemattomuus;

2.

tuomitsee mielivaltaiset pidätykset sekä tuhansien ihmisoikeusaktivistien, vaaleilla valittujen opposition edustajien ja riippumattomien kansalaisyhteiskunnan järjestöjen vainoamisen oikeudellisella ja hallinnollisella häirinnällä; kehottaa Venezuelan viranomaisia lopettamaan kaikki ihmisoikeusloukkaukset ja saattamaan syylliset vastuuseen ja varmistamaan, että kaikkia perusvapauksia ja ihmisoikeuksia kunnioitetaan täysimääräisesti;

3.

palauttaa mieliin, että kaksi edellistä yritystä löytää poliittinen ratkaisu Venezuelan kriisiin Vatikaanin välityksellä ja Dominikaanisessa tasavallassa järjestetyn kansallisen poliittisen dialogin kautta selvästikin epäonnistuivat;

4.

palauttaa mieliin aiemmin esitetyn unionin ja parlamentin kannan, jonka mukaan kaikkiin poliittisiin toimiin on sisällytettävä jatkossa seuraavat ehdottomat vaatimukset: kaikkien poliittisten vankien välitön vapauttaminen ja poliittisen opposition, ihmisoikeusaktivistien ja rauhanomaisten mielenosoittajien kidutuksen, kaltoinkohtelun ja häirinnän lopettaminen; uuden riippumattoman kansallinen vaalilautakunnan valitseminen kansalliskokouksessa; kansainvälisiä vaatimuksia noudattavien vapaiden ja rehellisten, poliittista moniarvoisuutta kunnioittavien vaalien järjestäminen kansainvälisten demokraattisten vaalitarkkailijoiden läsnä ollessa ja laillisen kansalliskokouksen vallan tunnustaminen ja perustuslakia säätävän kokouksen hajottaminen uskottavan prosessin takaamiseksi;

5.

panee kiinnostuneena merkille neuvoston päätelmät mahdollisesta yhteyksien luomisesta alueellisten ja kansainvälisten kumppanien kanssa, jotta voidaan tutkia mahdollisuutta perustaa kontaktiryhmä; muistuttaa tältä osin, että kansainvälisen sovittelun tai kontaktiryhmän täytyy toimia puolueettomasti ja että sen on saatava molempien osapuolten hyväksyntä; katsoo, että tämän tunnustelevan kontaktiryhmän tavoitteena olisi oltava demokraattisen ja poliittisen ratkaisun löytäminen Venezuelan konfliktiin rauhanomaisin keinoin yksinomaan Venezuelan kansan päätöksellä; korostaa varapuheenjohtajalle / korkealle edustajalle, että tutkittaessa mahdollisuutta kontaktiryhmän perustamiseen on otettava yhteyttä Venezuelan demokraattisen opposition laillisiin edustajiin, jotta voidaan selvittää, tukeeko enemmistö tällaista aloitetta;

6.

tukee täysin Kansainvälisen rikostuomioistuimen alustavaa lausuntoa Venezuelan hallituksen omia kansalaisiaan vastaan toteuttamista laajamittaisista rikoksista ja tukahduttamistoimista; kehottaa unionia ja sen jäsenvaltioita yhtymään sopimusvaltioiden aloitteeseen Venezuelan hallituksen maan alueella ihmisyyttä vastaan tekemien rikosten tutkimiseksi, jotta syylliset joutuvat vastuuseen teoistaan; muistuttaa EU:n sitoutumisesta monenvälisyyteen YK:n periaatteiden puitteissa ja Kansainvälisen rikostuomioistuimen roolista vakavien ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten rankaisematta jäämisen torjunnassa ja niiden tekijöiden saattamisessa oikeuden eteen;

7.

suhtautuu myönteisesti EU:n asettamiin kohdennettuihin ja peruutettavissa oleviin lisäpakotteisiin, jotka johtuivat 20. toukokuuta 2018 järjestetyistä laittomista, kansainvälistä tunnustusta vaille jääneistä vaaleista ja joilla ei vahingoiteta Venezuelan kansaa; kehottaa vahvistamaan näitä pakotteita, jos maan ihmisoikeus- ja demokratiatilanne huononee entisestään;

8.

kiittää Kolumbian hallitusta sen nopeasta toiminnasta ja kaikille maahan saapuville venezuelalaisille antamasta tuesta; kiittää myös Brasiliaa, Perua ja muita alueen maita, erityisesti niitä, jotka ovat allekirjoittaneet Quiton julistuksen Venezuelan kansalaisten ihmisarvoisesta liikkuvuudesta, sekä alueellisia ja kansainvälisiä järjestöjä, yksityisiä ja julkisia elimiä, katolista kirkkoa ja koko alueen kansalaisia heidän aktiivisesta avustaan ja solidaarisuudestaan venezuelalaisille maahantulijoille ja pakolaisille; kehottaa niitä EU:n jäsenvaltioita, joihin saapuu suuria määriä venezuelalaisia, takaamaan heille peruspalveluiden saatavuuden ja myöntämään heille tilapäistä suojelua ja erityisiä oleskeluoikeuksia;

9.

muistuttaa kesäkuussa 2018 Venezuelan Kolumbian ja Brasilian vastaisille maarajoille lähettämänsä valtuuskunnan erittäin huolestuttavista havainnoista ja kehottaa Peruun vuonna 2019 lähetettävää tilapäistä valtuuskuntaa arvioimaan Venezuelan muuttoliikekriisin vaikutuksia paikan päällä; kehottaa toistamiseen Venezuelan viranomaisia kiireellisesti sallimaan esteettömän humanitaarisen avun maahantulon, jotta voitaisiin estää humanitaarisen ja kansanterveydellisen kriisin syveneminen, ja panemaan nopeasti täytäntöön lyhyen aikavälin toimet aliravitsemuksen torjumiseksi;

10.

kehottaa neuvostoa ja komission varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ottamaan käyttöön lisää varoja ja apua ja koordinoimaan toimia yhdessä YK:n pakolaisjärjestön ja Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön vastanimitetyn venezuelalaisten pakolaisten ja maahantulijoiden yhteisen erityisedustajan Eduardo Steinin kanssa; pitää tässä yhteydessä myönteisenä hänen nimittämistään ja katsoo sen ilmentävän selkeästi Venezuelan meneillään olevan kriisin alueellista ja maailmanlaajuista laajuutta;

11.

muistuttaa, että Interpol on kansainvälinen poliisijärjestö, jonka pääasiallisena tehtävänä on kansainvälisen rikollisuuden torjuminen; pyytää Interpolia ottamaan tarkasti huomioon sen, että Venezuelan hallituksen Julio Borgesista, Luisa Ortega Díazista ja Zair Mundaray Rodríguezista esittämät kansainväliset pidätysmääräyspyynnöt ovat puhtaasti poliittisin perustein tehtyjä;

12.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, Venezuelan bolivariaanisen tasavallan hallitukselle ja kansalliskokoukselle, Kolumbian tasavallan, Brasilian liittotasavallan ja Perun tasavallan hallituksille ja parlamenteille, EU:n ja Latinalaisen Amerikan parlamentaariselle edustajakokoukselle, Amerikan valtioiden järjestön pääsihteerille ja Liman ryhmälle.

(1)  EUVL C 285, 29.8.2017, s. 145.

(2)  EUVL C 294, 12.8.2016, s. 21.

(3)  EUVL C 316, 30.8.2016, s. 190.

(4)  EUVL C 86, 6.3.2018, s. 101.

(5)  EUVL C 298, 23.8.2018, s. 137.

(6)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0041.

(7)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0199.

(8)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0313.

(9)  EUVL C 337, 20.9.2018, s. 71.


16.10.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 345/78


P8_TA(2018)0437

Tutkintojen automaattisen vastavuoroisen tunnustamisen edistäminen

Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. lokakuuta 2018 tutkintojen automaattisen vastavuoroisen tunnustamisen edistämisestä (2018/2838(RSP))

(2020/C 345/14)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 26, 53 ja 165 artiklan,

ottaa huomioon 14. joulukuuta 2017 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät korkea-asteen ja toisen asteen tutkintojen vastavuoroista tunnustamista koskevan jäsenvaltioiden yhteistyön edistämisestä,

ottaa huomioon eurooppalaisesta tutkintojen viitekehyksestä elinikäisen oppimisen edistämiseksi ja eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustamisesta elinikäisen oppimisen edistämiseksi 23. huhtikuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen kumoamisesta 22. toukokuuta 2017 annetun neuvoston suosituksen (1),

ottaa huomioon vuonna 2012 annetun Bukarestin julkilausuman,

ottaa huomioon 17. tammikuuta 2018 annetun komission ehdotuksen neuvoston suositukseksi elinikäisen oppimisen avaintaidoista (COM(2018)0024),

ottaa huomioon 22. toukokuuta 2018 annetun komission ehdotuksen neuvoston suositukseksi korkea-asteen ja toisen asteen koulutuksen tutkintojen ja ulkomailla suoritettujen opintojaksojen automaattisen vastavuoroisen tunnustamisen edistämisestä (COM(2018)0270),

ottaa huomioon komissiolle esitetyn kysymyksen tutkintojen automaattisen vastavuoroisen tunnustamisen edistämisestä (O-000084/2018 – B8-0415/2018),

ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan päätöslauselmaesityksen,

ottaa huomioon työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 2 kohdan,

A.

ottaa huomioon, että oppimiseen liittyvä liikkuvuus edistää taitoja, pätevyyttä ja osaamista sekä eurooppalaisia arvoja ja aktiivista osallistumista yhteiskuntaan;

B.

ottaa huomioon, että tutkintojen ja ulkomailla suoritettujen opintojaksojen vastavuoroisen tunnustamisen ansiosta jäsenvaltiot voivat tehostaa ja nopeuttaa koulutusalan yhteistyötään, ja katsoo sen olevan yksi EU:n yhteistyön konkreettisista hyödyistä kansalaisille;

C.

ottaa huomioon, että korkea-asteen ja toisen asteen koulutuksen tutkintojen ja ulkomailla suoritettujen opintojaksojen tunnustamismenettelyjen parantaminen on edellytys eurooppalaisen koulutusalueen (2) saavuttamiselle vuoteen 2025 mennessä;

D.

ottaa huomioon, että korkea-asteen koulutuksen tasolla on jo saavutettu huomattavaa edistystä varsinkin joidenkin jäsenvaltioiden välisten alueellisten sopimusten ansiosta, ja katsoo, että alueelliset sopimukset voivat toimia esimerkkinä automaattisen tunnustamisen aikaansaamiseksi eurooppalaisella koulutusalueella;

E.

toteaa, että toisen asteen koulutuksen tutkintojen ja ulkomailla suoritettujen toisen asteen koulutuksen opintojaksojen vastavuoroisen tunnustamisen prosessit eivät ole vielä tarpeeksi kehittyneitä;

F.

ottaa huomioon, että oppimiseen liittyvän liikkuvuuden merkitys on kasvanut EU:ssa niin tosiasiallisten opiskelijamäärien kuin kapasiteetin ja oppimismahdollisuuksienkin osalta;

G.

ottaa huomioon, että ulkomaisten tutkintojen oikeudenmukainen ja läpinäkyvä tunnustaminen kuuluu sekä Bolognan prosessin teknisiin tavoitteisiin että avoimen ja osallistavan eurooppalaisen korkeakoulutusalueen (EHEA) perusarvoihin;

H.

ottaa huomioon, että oikeus koulutukseen on perusihmisoikeus, joka on taattava yleismaailmallisesti;

1.

kehottaa jäsenvaltioita antamaan poliittisia sitoumuksia ja ottamaan käyttöön mekanismeja korkea-asteen ja toisen asteen koulutuksen tutkintojen ja ulkomailla suoritettujen opintojaksojen automaattista vastavuoroista tunnustamista varten eurooppalaisen koulutusalueen tavoitteiden mukaisesti; kehottaa komissiota tukemaan tämän tavoitteen saavuttamista edistämällä vastavuoroista oppimista ja hyvien käytäntöjen vaihtoa esimerkiksi toisen asteen koulutuksen tutkintojen vertailtavuutta koskevien lausuntojen säännöllisen antamisen ja eurooppalaisen opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmän arvosanataulukon johdonmukaisen käytön tapauksessa;

2.

pyytää jäsenvaltioita tekemään enemmän valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä ja hyödyntämään uutta tekniikkaa tehokkuuden parantamiseksi, kustannusten vähentämiseksi, avoimuuden lisäämiseksi ja luottamuksen rakentamiseksi, jotta voidaan hyödyntää sisämarkkinoiden tarjoamia koulutus- ja työmahdollisuuksia; korostaa myös, että komission kanssa on tarpeen tehdä yhteistyötä eurooppalaisen opiskelijakortin tehokkaaksi kehittämiseksi ja käyttöön ottamiseksi, jotta voidaan helpottaa tutkintojen ja ulkomailla suoritettujen opintojaksojen vastavuoroista tunnustamista ja samalla vähentää opiskelijoille ja koulutuslaitoksille aiheutuvia hallinnollisia rasitteita ja kustannuksia;

3.

kehottaa jäsenvaltioita käynnistämään yleistä toisen asteen koulutusta koskevan yhteistyöprosessin avoimuuden edistämiseksi ja koulutusjärjestelmien välisen luottamuksen rakentamiseksi;

4.

korostaa EU:n rahoituslähteiden ja Erasmus+-ohjelman tärkeyttä ja potentiaalia varsinkin liikkuvuuden edistämisessä kaikilla koulutustasoilla sekä Eurooppa-yliopistojen ja yhteisten maisterintutkintojen perustamisessa;

5.

muistuttaa tähän liittyen, että on tärkeää huolehtia EU:n liikkuvuusohjelmien osallistavuudesta ja varmistaa erityisesti vammaisten ja sosioekonomiselta taustaltaan heikommassa asemassa olevien henkilöiden osallistuminen;

6.

kehottaa jäsenvaltioita helpottamaan vasta saapuneiden opiskelijoiden, pakolaisten ja maahanmuuttajien sopeutumista opiskeluympäristöönsä varmistamalla, ettei heidän tutkintojensa tai ulkomailla suorittamiensa opintojaksojen tulosten alustava tunnustaminen jossakin EU:n jäsenvaltiossa aiheuta liiallista hallinnollista rasitetta;

7.

kehottaa jäsenvaltioita ottamaan vuoteen 2025 mennessä käyttöön mekanismeja tutkintojen ja ulkomailla suoritettujen opintojaksojen automaattisen vastavuoroisen tunnustamisen helpottamiseksi eurooppalaisen koulutusalueen tavoitteiden mukaisesti ja ottaen mallia olemassa olevista mekanismeista, kuten EU:n avaintaitojen kehyksestä; pitää myös tässä yhteydessä erityisen tärkeinä eurooppalaisen koulutusalueen ja eurooppalaisen korkeakoulutusalueen keskinäisiä yhteyksiä ja täydentävyyttä;

8.

panee merkille eurooppalaisen ylioppilastutkinnon tarjoaman myönteisen esimerkin jäsenvaltioiden välisestä yhteistyöstä toisen asteen koulutuksen tutkintojen tunnustamisessa; suosittaa kuitenkin, että jäsenvaltiot poistavat kaikki aiheettomat esteet eurooppalaisten kouluarvosanojen nopealta ja läpinäkyvältä tunnustamiselta korkea-asteen koulutukseen pääsyn ollessa kyseessä;

9.

suosittaa, että jäsenvaltiot varmistavat tutkintojen automaattisen vastavuoroisen tunnustamisen ja oikeudenmukaisen korkea-asteen oppilaitoksiin pääsyn toteuttamiseksi, että kaikilla eurooppalaisilla opiskelijoilla on oikeus osallistua toisen asteen koulutukseen samoin edellytyksin kuin asianomaisen jäsenvaltion kansalaiset sekä oikeus tulla sijoitetuksi ikätasoaan vastaavalle luokalle ja alkuperämaansa tasoa vastaavalle luokka-asteelle kielitaidostaan riippumatta;

10.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)  EUVL C 189, 15.6.2017, s. 15.

(2)  https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:52017DC0673&qid=1540367851249&from=EN


16.10.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 345/80


P8_TA(2018)0438

Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotto EU:ssa: aika toimia!

Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. lokakuuta 2018 vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta Euroopan unionissa: aika toimia! (2018/2023(INI))

(2020/C 345/15)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon 8. marraskuuta 2017 annetun komission tiedonannon ”Kohti mahdollisimman laajamittaista vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä – Direktiivin 2014/94/EU 10 artiklan 6 kohdan mukainen toimintasuunnitelma ja 10 artiklan 2 kohdan mukainen kansallisten toimintakehysten arviointi” (COM(2017)0652),

ottaa huomioon vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta 22. lokakuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/94/EU (1),

ottaa huomioon puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistämisestä 23. huhtikuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/33/EY (2),

ottaa huomioon Pariisin sopimuksen, päätöksen 1/CP.21, ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) osapuolten 21. kokouksen (COP 21) ja Pariisissa Ranskassa 30. marraskuuta–11. joulukuuta 2015 pidetyn Kioton pöytäkirjan osapuolten kokouksena toimivan osapuolten 11. konferenssin (CMP 11),

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi päästönormien asettamisesta uusille henkilöautoille ja uusille kevyille kuljetusajoneuvoille osana unionin kokonaisvaltaista lähestymistapaa kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ja asetuksen (EY) N:o 715/2007 muuttamisesta (uudelleenlaadittu teksti) (COM(2017)0676),

ottaa huomioon kaasua tai muuta matalan leimahduspisteen polttoainetta käyttäviä aluksia koskevan kansainvälisen turvallisuussäännöstön (IGF-säännöstö, International Code of Safety for Ships using Gases or other Low-flashpoint Fuels) sekä esitetyt tarkistukset säännöstön muuttamisesta pakolliseksi ihmishengen turvallisuudesta merellä tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen (SOLAS) mukaisesti, joilla pyritään vastaamaan vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönottoon liittyviin sääntelyä koskeviin haasteisiin merenkulkualalla sekä minimoimaan aluksiin, niiden miehistöön ja ympäristöön kohdistuvat riskit, ja ottaa huomioon kyseisten polttoaineiden luonteen,

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 19. huhtikuuta 2018 antaman lausunnon,

ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan sekä sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan lausunnot (A8-0297/2018),

A.

katsoo, että liikkuvuus on perustarve ja yhteiskuntiemme ja talouksiemme selkäranka ja että sen olisi oltava puhdasta, kestävää, luotettavaa, kohtuuhintaista ja kaikin puolin turvallista; ottaa huomioon, että puhdas teknologia tarjoaa merkittävien terveys- ja ympäristövaikutuksien myötä valtavia mahdollisuuksia ja hyötyjä yhteiskunnalle, autoteollisuudelle, energiantoimittajille, yleishyödyllisille yrityksille ja verkko-operaattoreille;

B.

ottaa huomioon, että jäsenvaltiot ovat hyväksyneet kansalliset toimintakehyksensä ja komissio arvioi niitä hiljattain antamassaan tiedonannossa COM(2017)0652, jossa todettiin, että sähköisten ajoneuvojen latausinfrastruktuurin tavoitteet ja täytäntöönpano vaihtelevat jäsenvaltioiden välillä, että vain kahdeksan jäsenvaltiota 25:stä täytti täysin direktiivissä 2014/94/EU (3) esitetyt kansallisia toimintakehyksiä koskevat vaatimukset ja että kaksi jäsenvaltiota ei ollut toimittanut kansallista toimintakehystään 16. marraskuuta 2016 mennessä direktiivin 2014/94/EU 3 artiklan mukaisesti;

C.

ottaa huomioon, että liikennealan irrottaminen hiilestä parantaa ilmanlaatua ja lujittaa EU:n energiavarmuutta ja vähentää sen riippuvuutta tuontienergiasta ja fossiilisista polttoaineista; katsoo, että se edellyttää näin ollen nopeaa ja perinpohjaista muutosta käytettävien energialähteiden, polttoaineiden ja voimalaitteiden tyypissä sekä energiatehokkuuden parantamista tehokkaimman ja edistyneimmän teknologian käyttöönoton, multimodaaliseen liikenteeseen siirtymisen ja liikkuvuuskäyttäytymisen muutosten avulla;

D.

ottaa huomioon, että liikenne on EU:ssa ainoa merkittävä talouden ala, jolla kasvihuonekaasupäästöt ovat lisääntyneet vuodesta 1990 lähtien; ottaa huomioon, että se tuottaa 23 prosenttia hiilidioksidipäästöistä ja että sen osuus kasvaa yhä; ottaa huomioon, että tieliikenteessä käytetään lähes 75 prosenttia kaikesta liikenteessä kulutettavasta energiasta ja että se tuottaa lähes 73 prosenttia liikennealan kasvihuonekaasupäästöistä; ottaa huomioon, että liikenteen määrä kasvaa jatkuvasti, mikä johtuu tavaroiden kuljetusten ja määrien kasvusta EU:ssa sekä ihmisten lisääntyneestä liikkuvuudesta; ottaa huomioon, että tällä vuoteen 2030 mennessä tapahtuvaksi ennakoidulla lisäyksellä on seurauksia ilmastonmuutokselle, ilmanlaadulle ja energiankulutukselle sekä vaikutuksia infrastruktuuriin; ottaa huomioon, että tieliikenteen hiilestä irtautuminen kestävien vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön avulla edellyttää joustavaa lähestymistapaa, mikä merkitsee sitä, että eri ajoneuvosegmenteille saatetaan tarvita erilaisia vaihtoehtoisia polttoaineita;

E.

ottaa huomioon, että merenkulkualan osuus maailmankaupan volyymistä on yli 80 prosenttia ja sen osuus kaikista kasvihuonekaasupäästöistä 3 prosenttia ja että se lisää ilmansaasteita rannikkoalueilla ja satamissa; toteaa, että ottaen huomioon merenkulkualan merkittävän osuuden maailmanlaajuisista liikennemarkkinoista vaihtoehtoisten polttoaineiden asteittaisella käyttöönotolla merenkulkualalla olisi merkittävä myönteinen ympäristövaikutus;

F.

ottaa huomioon, että maapallon lämpötilan nousun rajoittamiseksi alle kahteen celsiusasteeseen samalla kun pyritään rajoittamaan sen nousu edelleen alle 1,5 celsiusasteeseen, mihin on sitouduttu Pariisin sopimuksessa, tieliikenne on saatettava kokonaan hiilivapaaksi, jotta voidaan saavuttaa nollanettopäästöt viimeistään vuoteen 2050 mennessä; toteaa, että vaihtoehtoisiin polttoaineisiin siirtyminen voi auttaa saavuttamaan tämän tavoitteen, mutta perinteisiä polttoaineita tarvitaan vielä lähitulevaisuudessa, kunnes kokonaistarve voidaan kattaa täysin vaihtoehtoisilla polttoaineilla;

G.

katsoo, että ajoneuvojen koko elinkaari huomioon ottaen siirtyminen kestävien vaihtoehtoisten polttoaineiden ja voimalaitteiden käyttöön on paras keino saattaa nykyinen ja tuleva autokanta hiilivapaaksi; ottaa huomioon, että kokonaisvaikutus on vielä suurempi, kun se yhdistetään ajoneuvojen suurempaan tehokkuuteen, julkisen liikenteen ja polkupyörien käyttöön, ajoneuvojen yhteiskäytön kehittämiseen sekä liikennejärjestelmien kokonaistehokkuuden paranemiseen vuorovaikutteisten älykkäiden liikennejärjestelmien sekä automaatio- ja digitalisaatiotekniikan kautta; ottaa huomioon, että kaupunki- ja aluesuunnittelu voi tukea ja täydentää teknisiä ponnisteluja ja edistää lataus- ja tankkausinfrastruktuurin käyttöönottoa; ottaa huomioon, että vaihtoehtoisten polttoaineiden edistäminen voi vaikuttaa merkittävästi kaupunkien ilmanlaadun paranemiseen;

H.

ottaa huomioon, että vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien ajoneuvojen perinteisiä polttomoottoriajoneuvoja kalliimmat hinnat sekä riittämätön tankkaus- ja latausinfrastruktuuri ovat vieläkin tärkeimpiä tekijöitä, jotka vaikuttavat asiakkaiden ostopäätöksiin; ottaa huomioon, että ostajille tarjottavien etujen, verohelpotusten sekä muiden kuin verotuksellisten kannustimien on todettu nopeuttavan tuotteiden yleistymistä markkinoilla, ja katsoo, että niiden olisi heijastettava sitä, kuinka paljon erilaiset vaihtoehtoiset polttoaineet vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä ja epäpuhtauspäästöjä;

I.

katsoo, että siirtyminen vaihtoehtoisten polttoaineiden ja voimalaitteiden käyttöön on kilpailukykyiselle EU:n teollisuudelle kannustin tutkimuksen tekemiseen sekä tilaisuus vahvistaa sen teknologista johtoasemaa; katsoo, että tämä siirtymä on erittäin tärkeää, jotta voidaan vastata kansainväliseen kilpailuun taidoista, teknologioista ja markkinaosuuksista;

J.

toivoo, että päästönormien asettamista uusille henkilöautoille ja uusille kevyille kuljetusajoneuvoille koskevan asetuksen uudelleenlaadinnassa asetetaan kunnianhimoiset vähennystavoitteet sekä kannustimia vähäpakokaasupäästöisille ja pakokaasupäästöttömille ajoneuvoille samalla kun säilytetään teknologianeutraali lähestymistapa ja viitoitetaan siten tietä EU:n autokannan saattamiselle hiilivapaaksi, mikä edellyttää asianmukaisen vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuriverkoston käyttöönottoa; toteaa, että puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistämisestä annetun direktiivin tarkistamisella täydennetään vaihtoehtoisista polttoaineista annettua direktiiviä takaamalla toimittajille kysyntä ja lisäämällä puhtaiden ajoneuvojen käyttöönottoa;

K.

ottaa huomioon, että 94 prosenttia Euroopan liikennealasta on riippuvaista öljystä, josta 90 prosenttia joudutaan tuomaan EU:hun ja osa tuodaan poliittisesti epävakaista maista;

L.

ottaa huomioon, että direktiivin 2014/94/EU mukaan vaihtoehtoisiin polttoaineisiin kuuluu yhä fossiilista alkuperää olevia polttoaineita, mikä on ristiriidassa hiilestä irtautumista ja fossiilisten polttoaineiden asteittaista käytöstä poistamista koskevan tavoitteen kanssa; katsoo, että etusijalla olisi oltava vähäpakokaasupäästöiset ja pakokaasupäästöttömät ratkaisut, joissa otetaan huomioon ajoneuvon koko elinkaari; toteaa, että raskaiden hyötyajoneuvojen osalta ja merenkulkualalla nesteytetty maakaasu ja paineistettu maakaasu voivat kuitenkin lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä edistää ilmanlaadun paranemista erityisesti satama-alueilla ja rannikoilla;

M.

katsoo, että energia- ja liikenneala on liitettävä tiiviimmin yhteen, jotta perusteellinen hiilestä irtautuminen olisi mahdollista liikkuvuuden alalla; ottaa huomioon, että sellaiset energialähteet kuin sähkö ja vety mahdollistavat päästöttömän liikkuvuuden samalla kun niissä yhdistyvät uusiutuvat energialähteet; ottaa huomioon, että energia-alan siirtyessä asteittain käyttämään pelkästään uusiutuvia energialähteitä on järjestettävä ylijäämäenergian varastointi silloin, kun kysyntä on vähäistä; ottaa huomioon, että akulla varustetut sähköajoneuvot ja polttokennokäyttöiset autot voivat edistää tämän tavoitteen saavuttamista; ottaa huomioon, että vähäpäästöiset energialähteet ovat välivaihe siirryttäessä päästöttömään liikkuvuuteen; katsoo, että teknologianeutraaliuden olisi oltava siksi lähtökohtana vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotolle;

N.

toteaa, että sähköisten ajoneuvojen akkujen keskeisiä osia, litiumionikennoja, valmistetaan lähes yksinomaan Euroopan unionin ulkopuolella, pääasiassa Aasiassa;

O.

ottaa huomioon, että älykkäät vakaat sähköverkot, sähkö- ja kaasuverkkojen parempi yhteenliittäminen sähkö–kaasu-muuntamisen avulla, latauspalvelun tarjoajien ja yksityisten latauspisteiden verkkoon pääsy sekä vetytankkausasemien käyttöönotto ovat olennaisia sähköisen liikkuvuuden kannalta; ottaa huomioon, että akulla varustettujen sähköajoneuvojen ja polttokennokäyttöisten ajoneuvojen älykäs ja hallittu lataaminen voi auttaa verkkojen tasapainottamisessa, mutta sääntely- ja verotuskehys sekä tekniset puitteet puuttuvat vielä;

P.

ottaa huomioon, että Euroopan laajuiset liikenneverkot (TEN-T) muodostavat EU:n tärkeimmät liikenneverkostot; katsoo, että keskeisenä painopisteenä olisi oltava keskittyminen vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottoon ja kaikki TEN-T-ydinverkkokäytävät kattavan lataus- ja tankkausinfrastruktuurin valmiiksi saattamiseen vuoteen 2025 mennessä, mikä on tiedonannossa vahvistettu tavoite; katsoo, että tasapainoisen kattavuuden aikaansaamiseksi tätä tavoitetta olisi vielä täydennettävä ottamalla käyttöön vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri sekä kattavassa TEN-T-verkossa että kaupunki- ja maaseutualueilla ja harvaan asutuilla alueilla ottaen huomioon rakenteelliset ja taloudelliset rajoitteet;

1.

pitää tervetulleena edellä mainittua komission tiedonantoa vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta; korostaa, että EU:n tasolla tarvitaan lisää koordinointia ja yhteistyötä liikennealan saattamiseksi hiilivapaaksi vuoteen 2050 mennessä, ja korostaa vaihtoehtoisten polttoaineiden ja niihin liittyvän infrastruktuurin käyttöönoton mukanaan tuomia mahdollisuuksia teollisuuden, tekniikan ja työllisyyden kannalta;

Ponnistelujen tehostaminen

2.

kehottaa kuitenkin komissiota ehdottamaan direktiivin 2014/94/EU tarkistamista siten, että säilytetään 2 artiklaan sisältyvä vaihtoehtoisten polttoaineiden nykyinen määritelmä, sekä keskittymään sen asianmukaiseen täytäntöönpanoon – ottaen huomioon, että 25:stä jäsenvaltiosta vain kahdeksan on tähän mennessä pannut sen täysimääräisesti täytäntöön – vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurissa eri puolilla EU:ta ilmenevien puutteiden korjaamiseksi; korostaa tarvetta edistää vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön yleistymistä ja luoda vakaa ympäristö investoinneille;

3.

panee merkille, että komission kansallisista puitesuunnitelmista tekemä arviointi paljasti eroja siinä, miten eri jäsenvaltiot ponnistelevat asian hyväksi, sekä niiden kunnianhimossa ja käytettävissä olevassa rahoituksessa, ja toi esille, että vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönotto ei ole tarpeeksi kattavaa eikä jakaudu tasaisesti; kehottaa näin ollen komissiota arvioimaan perusteellisesti kansallisiin puitesuunnitelmiin sisältyviä hankkeita ja niiden kunnianhimon tasoa, ehdottamaan tarvittaessa lisätoimenpiteitä ja tukemaan jäsenvaltioita esimerkeillä parhaista käytännöistä; kehottaa komissiota korvaamaan kansallisten puitesuunnitelmien järjestelmän tehokkaammilla välineillä, myös konkreettisilla, sitovilla ja täytäntöönpanokelpoisilla tavoitteilla, kestävyyttä koskevien kriteerien laatimiseksi; ehdottaa, että komissio ottaa huomioon vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien ajoneuvojen suunnitellun ja toteutuneen käyttöönoton sekä niiden teknisen edistymisen, mahdollistaa jäsenvaltioille jouston siitä päättämisessä, miten ne saavuttavat tavoitteet, sekä pyrkii tavoitteeseen kaikkien vaihtoehtoisten polttoaineiden saavutettavan, yhteensopivan ja yhteentoimivan Euroopan laajuisen infrastruktuuriverkoston käyttöönotosta;

4.

kehottaa ottamaan huomioon kuljetusten ja kuljetusmäärien ennakoidun lisääntymisen vuoteen 2030 mennessä, jotta uudet infrastruktuurit voidaan mitoittaa ja varustaa asianmukaisesti; korostaa parhaillaan käynnissä olevaa tai ilmoitettua teknistä edistymistä akkujen, vedyn ja energian varastoinnin alalla, ja korostaa tarvetta ottaa huomioon nämä edistysaskeleet strategisissa valinnoissa; toteaa, että uuden infrastruktuurin on mukauduttava muutoksiin sekä määrän että teknologian osalta; korostaa, että sähköautojen lukumäärän huomattava lisääntyminen ja näiden ajoneuvojen toimintasäteen ulottuminen 400 kilometriin vaikuttavat siihen, kuinka tiheä latausasemaverkko otetaan käyttöön, sekä tarvittavaan lataustyyppiin;

5.

ehdottaa, että jäsenvaltioiden täytäntöönpanotilannetta arvioidaan vuosittain ja että direktiivin soveltamisalaa laajennetaan siirtämällä sitä Euroopan laajuisen liikenneverkon runkoverkon yhteydessä tapahtuvasta käyttöönotosta kattamaan myös Euroopan laajuisen liikenneverkon kattava verkko, kaupunkien ja alueiden solmukohdat sekä alueet, joilla saavutetaan EU:n ilmanlaatuindeksin taso ”korkea” yli 35 päivänä vuodessa ja joiden väestöntiheys on kuusi kertaa EU:n keskiarvoa suurempi, laajan maantieteellisen kattavuuden aikaansaamiseksi, sekä sisällyttämään soveltamisalaan myös julkisten ajoneuvokantojen infrastruktuurin; kehottaa komissiota laajentamaan Verkkojen Eurooppa -välineen soveltamisalaa tältä osin sekä lisäämään sen rahoitusta;

6.

kannattaa sähköistettyjä teitä, joilla sähköajoneuvot latautuvat ajaessaan; kehottaa laajentamaan niiden kehittämistä ainakin Euroopan laajuisen liikenneverkon ydinverkon ja kattavan verkon teillä; katsoo, että sähköistetyt tiet voisivat olla ratkaisu akkujen koon pienentämiseen ja näin myös uusien ajoneuvojen hinnan alentamiseen;

7.

kehottaa komissiota luomaan erilaisille vaihtoehtoisille polttoaineille tasavertaiset toimintaedellytykset varmistaen teknologianeutraaliuden erityisesti jakeluinfrastruktuuria edistettäessä ja tehden siten vetyinfrastruktuurista pakollisen ja asettaen sille vastaavat toimintavalmiusvaatimukset kuin paineistetulle maakaasulle mutta mukauttamalla kuitenkin kyseisiä vaatimuksia;

8.

painottaa kestävän kaupunkisuunnittelun sekä liikennevälineiden yksityisestä käytöstä yhteiskäyttöön ja julkiseen käyttöön siirtymisen merkitystä ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kiinnittämään huomiota erityisesti vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottoon kollektiivisessa ja julkisessa liikenteessä, johon kuuluvat esimerkiksi linja-autot, raitiovaunut, junat, yhteiskäyttöautot, taksit ja tila-autot sekä polkupyörät, skootterit ja moottoripyörät; kehottaa ottamaan käyttöön vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin kaupunki- ja esikaupunkialueilla asettaen etusijalle alueet, joilla ilmanlaatu on heikko;

9.

kannustaa maailmanlaajuisessa kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksessa mukana olevia paikallis- ja alueviranomaisia pyrkimään siihen, että ne sisällyttävät kestäviä energiatoimia koskeviin suunnitelmiinsa konkreettisia toimenpiteitä, joiden tavoitteena on erityisesti rakentaa tai saada valmiiksi sähköajoneuvojen latausinfrastruktuuri;

10.

kehottaa komissiota täydentämään direktiivin 2014/94/EU ilmastoon liittyviä tavoitteita puhdasta ilmaa koskevilla lisätoimenpiteillä EU:n ilmanlaatudirektiivien 2004/107/EY (4) ja 2008/50/EY (5) toimivuustarkastuksen tulosten mukaisesti;

11.

muistuttaa kestävien julkisten, vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivien ajoneuvojen hankintojen tärkeydestä vaihtoehtoisten polttoaineiden ja polttoaineiden infrastruktuurin kysynnän moottorina;

12.

kannustaa tarjoamaan puhtaan energian lähteen lentoasemilla (paikallaan olevia lentokoneita varten sekä lentokenttien liikkuvia laitteita varten), jotta voidaan vähentää kerosiinin kulutusta, parantaa ilman laatua sekä vähentää ilmastovaikutusta ja melusaastetta;

Puhtaan liikkuvuuden rahasto: vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin rahoittaminen

13.

pitää myönteisinä komission ponnisteluja 800 miljoonan euron lisärahoituksen järjestämiseksi alkurahoitukseksi vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönoton tukemiseen; epäilee kuitenkin vipuvaikutuksen riittävyyttä, koska on arvioitu, että vuoteen 2020 mennessä tarvitaan 5,2 miljardia euroa ja vuoteen 2025 mennessä lisäksi 16–22 miljardin euron kokonaisinvestoinnit (6); kehottaa komissiota suurentamaan alkuperäisiä rahoitusmääriä, tukemaan tällaisen infrastruktuurin käyttöönoton lisäksi myös sen käyttöä taloudellisesti kannattamattoman käyttöönottovaiheen aikana sekä keskittymään julkisen liikenteen harjoittajien tarpeisiin, myös kunnossapitotilojen kaltaiseen tuki-infrastruktuuriin; korostaa, että tarvitaan lisää julkisia ja erityisesti yksityisiä investointeja;

14.

ehdottaa, että vuoteen 2025 mennessä tarvittaviksi arvioidut 25 miljardin euron investoinnit voitaisiin yhteisrahoittaa siten, että EU maksaisi noin 10 prosenttia ja noin 90 prosenttia varoista tulisi teollisuudelta, varsinkin valmistajilta, toimittajilta, energian ja polttoaineen tuottajilta sekä muilta sidosryhmiltä; korostaa, että vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuriin liittyvien hankkeiden olisi saatava Verkkojen Eurooppa -välineen, Euroopan investointipankin ja Euroopan investointiohjelman avustuksia ja lainoja, joskin on aina varmistettava, etteivät markkinat vääristy; pyytää, että rahaston varoja myönnetään kestävyyden, toteutettavuuden, teknologianeutraaliuden, ilmastotavoitteiden, eurooppalaisen lisäarvon, käyttöönottoa koskevien tavoitteiden saavuttamisen ja koheesiopolitiikan kriteerien perusteella; pyytää, että innovoinnin ja verkkojen toimeenpanovirastosta, joka jo valvoo Verkkojen Eurooppa -välinettä, tehdään asiasta vastaava virasto;

15.

katsoo, että Euroopan rakenne- ja investointirahastot (ERI 2 -rahastot) sekä Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), koheesiorahasto, InvestEU-ohjelma ja Euroopan horisontti ovat sopivia välineitä tuettaessa vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottoa ja jatkuvia investointeja tutkimukseen ja innovointiin eri alojen, kuten liikenne- ja energia-alan, liittämiseksi paremmin yhteen;

16.

kehottaa komissiota tarkistamaan uudelleen autojen merkinnöistä annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 1999/94/EY (7); katsoo, että tällaisella tarkistamisella olisi pyrittävä huomattavasti parantamaan kuluttajille tarkoitettuja tietoja polttoaineen kulutuksesta, hiilidioksidipäästöistä ja epäpuhtauspäästöistä ja tekemään mahdolliseksi perinteisten ja vaihtoehtoisten polttoaineteknologioiden tehokkuuden ja päästöjen vertailun todellisissa ajo-olosuhteissa;

17.

kehottaa komissiota laatimaan asetuksen yleisesti saatavilla olevien vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurien käyttöoikeudesta ainakin Euroopan laajuisessa liikenneverkossa;

18.

toteaa, että verotuksella on suuri vaikutus vaihtoehtoisten polttoaineiden hintojen kilpailukykyyn; kehottaa sen vuoksi jäsenvaltioita tarkistamaan energiaverotuspuitteitaan vähähiilisten ja hiilettömien vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönoton helpottamiseksi ja edistämiseksi ja eri liikennemuotojen verotuksessa nykyisin ilmenevien erojen poistamiseksi esimerkiksi aluksiin satamissa syötettävän maasähkön ja vaihtoehtoisten polttoaineiden tuottamiseen käytettävän sähkön osalta, myös silloin kun sähkö–kaasu-muuntamista käytetään varastoimiseen jaksoittaisten uusiutuvien energiamuotojen tapauksessa;

19.

pyytää komissiota tukemaan merenkulkualan hiilestä irtautumista panostamalla selvästi innovointiin, digitalisointiin ja satamien ja alusten mukauttamiseen; pyytää komissiota sekä jäsenvaltioita ja niiden alueita perustamaan yhteisen hankkeen ”Siniset käytävät nesteytetyn maakaasun toimittamiseksi saarille” erityisesti syrjäisimpiä alueita varten; korostaa, että maaenergiansyöttö sekä sisämaan satamissa että merisatamissa voi vaikuttaa merkittävästi melun sekä hiilidioksidi- ja muiden päästöjen vähenemiseen ja parantaa samalla ilmanlaatua;

Vaihtoehtoiset polttoaineet – vaihtoehtoinen teollisuuspolitiikka

20.

pitää valitettavana, että vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotossa ja vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivien ajoneuvojen tarjoamisessa edistytään liian hitaasti, sillä vuonna 2017 oli saatavilla vain 19 akkukäyttöistä ajoneuvomallia ja 25 ladattavaa hybridimallia, kun taas polttomoottorilla varustettuja ajoneuvoja oli tarjolla 417 mallia, ja kehottaa valmistajia jouduttamaan ponnistelujaan tässä asiassa; katsoo, että tarvitaan politiikkatoimia, joilla kannustetaan pakokaasupäästöttömien ja vähäpakokaasupäästöisten ajoneuvojen käyttöön ja edistetään vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien kevyiden ja raskaiden ajoneuvojen tarjontaa, kuten uusille kevyille ja raskaille ajoneuvoille asetettavia kunnianhimoisia päästönormeja, jotka niiden on saavutettava vuosiin 2025 ja 2030 mennessä, mukaan lukien pakokaasupäästöttömiä ja vähäpakokaasupäästöisiä ajoneuvoja koskevat voimakkaat kannustimet; toteaa samalla, että tarvitaan lisää julkisia ja yksityisiä investointeja;

21.

korostaa vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivien ajoneuvojen saatavuuden, vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönoton ja näitä tekniikoita koskevan kuluttajakysynnän välillä vallitsevaa yhteyttä; korostaa tässä yhteydessä, että siirtyminen vaihtoehtoisten polttoaineiden ja voimalaitteiden käyttöön voisi parantaa teollisuuden maailmanlaajuista kilpailukykyä ja auttaa pitämään laadukkaat työpaikat Euroopassa korvaten samalla autoteollisuuden hiilestä irtautumisessa menetetyt tilaisuudet ja kestävään liikenteeseen tehtävien investointien puutteen; korostaa, että vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien ajoneuvojen laajamittaisempi käyttöönotto alentaa tuotantokustannuksia ja nopeuttaa omistamisesta aiheutuvien kokonaiskustannusten alenemista;

22.

muistuttaa sellaisten toimivien sisämarkkinoiden tärkeydestä, joilla varmistetaan tankkausasemien helppo saavutettavuus, maksujärjestelmien ja teknisten standardien yhteentoimivuus, polttoaineiden avoin hinnoittelu sekä eri palvelimien ja tiedostomuotojen yhteentoimivuus; korostaa, että on tärkeää antaa kuluttajille oikea-aikaista, helppotajuista, paikkansapitävää, avoimesti saatavilla olevaa ja esteetöntä tietoa ja että tämän tiedon on oltava saatavilla avoimen datan alustalla; kehottaa ottamaan käyttöön monienergiajärjestelmiä, jotta vältetään monien erilaisten jakeluverkkojen luominen kutakin voimanlähdetyyppiä varten;

23.

panee merkille, että sähköajoneuvojen lataaminen tapahtuu useimmiten kotona tai työpaikalla ja että julkisilla ja puolijulkisilla paikoilla, kuten supermarketeissa, rautatieasemilla tai lentokentillä, suoritetaan täydentävää latausta; korostaa tässä yhteydessä, että on tarpeen keskittyä enemmän älykkäisiin latausratkaisuihin, varmistaa verkon vakaus ja mahdollistaa itse tuotetun energian käyttö; korostaa, että pitkän matkan sähköinen liikkuvuus edellyttää nopeita ja ultranopeita latausratkaisuja moottoriteillä, muilla keskeisillä reiteillä ja liikenneverkkojen solmukohdissa; painottaa, että avoin pääsy latauspisteisiin, tekniikan ja maksujärjestelmien yhteensopivuus sekä kuluttajien vapaus valita energiamuoto, uusiutuva energia mukaan lukien, ja energiantoimittaja ovat toimivan järjestelmän kannalta olennaisia tekijöitä;

24.

pitää myönteisenä kestävää EU:n akkualan yhteenliittymää koskevaa komission aloitetta, ja tukee voimakkaasti seuraavan sukupolven teknologiaan keskittyvän akkukennojen eurooppalaisen tuotannon aloittamista; kehottaa komissiota ulottamaan aloitteen koskemaan muitakin voimalaitteita, kuten polttokennoja, jotta EU voi säilyttää teknologia-alan johtoasemansa;

25.

kehottaa komissiota arvioimaan kaikkien vaihtoehtoisten polttoaineiden, akkujen ja voimalaiteratkaisujen elinkaariarviointien toteutettavuutta, jotta liikenneala voidaan saattaa kestävällä tavalla hiilivapaaksi ja jotta voidaan arvioida niiden päästöjä ja vaikutusta energian ja veden kysyntään, maankäyttöön, ympäristöön sekä yhteisöihin;

o

o o

26.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)  EUVL L 307, 28.10.2014, s. 1.

(2)  EUVL L 120, 15.5.2009, s. 5.

(3)  EUVL L 307, 28.10.2014, s. 1.

(4)  EUVL L 23, 26.1.2005, s. 3.

(5)  EUVL L 152, 11.6.2008, s. 1.

(6)  COM(2017)0652.

(7)  EYVL L 12, 18.1.2000, s. 16.


16.10.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 345/86


P8_TA(2018)0439

Globalisaation hallinta: kauppaa koskevat näkökohdat

Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. lokakuuta 2018 globalisaation hallinnasta: kauppaa koskevat näkökohdat (2018/2005(INI))

(2020/C 345/16)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon 10. toukokuuta 2017 julkaistun komission pohdinta-asiakirjan globalisaation hallinnasta (COM(2017)0240),

ottaa huomioon 13. syyskuuta 2017 annetun komission tiedonannon globalisaation hallinnasta tasapainoisen ja edistyksellisen kauppapolitiikan avulla (COM(2017)0492),

ottaa huomioon 13. syyskuuta 2017 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unioniin tulevien ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaan tarkoitettujen puitteiden perustamisesta (COM(2017)0487),

ottaa huomioon 14. lokakuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Kaikkien kauppa: Vastuullisempaa kauppa- ja investointipolitiikkaa” (COM(2015)0497),

ottaa huomioon 30. toukokuuta 2018 antamansa päätöslauselman vuosikertomuksesta yhteisen kauppapolitiikan täytäntöönpanosta (1),

ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman uudesta eteenpäin suuntautuvasta ja innovatiivisesta tulevaisuuden kauppa- ja investointistrategiasta (2),

ottaa huomioon 12. joulukuuta 2017 antamansa päätöslauselman ”Kohti sähköisen kaupankäynnin strategiaa” (3),

ottaa huomioon 13. syyskuuta 2017 annetun komission kertomuksen ”Kaikkien kauppa -strategian täytäntöönpano – Globalisaation hallinta edistyksellisen kauppapolitiikan avulla” (COM(2017)0491),

ottaa huomioon 9. marraskuuta 2017 annetun komission kertomuksen vapaakauppasopimusten täytäntöönpanosta 1. tammikuuta 2016–31. joulukuuta 2016 (COM(2017)0654),

ottaa huomioon 25. syyskuuta 2015 annetun YK:n yleiskokouksen päätöslauselman kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmasta ”Transforming our world: the 2030 Agenda for Sustainable Development”,

ottaa huomioon 26. kesäkuuta 2014 annetun YK:n ihmisoikeusneuvoston päätöslauselman 26/9, jossa se päätti perustaa avoimen hallitustenvälisen työryhmän, jossa käsitellään monikansallisia yhtiöitä ja muita liikeyrityksiä ihmisoikeuksien kunnioittamisen kannalta ja jonka tehtävänä on laatia oikeudellisesti sitova kansainvälinen väline, jonka avulla säännellään ihmisoikeuksia koskevan kansainvälisen oikeuden mukaisesti monikansallisten yhtiöiden ja muiden liikeyritysten toimintaa,

ottaa huomioon kauppa- ja investointisopimusten ihmisoikeusvaikutusten arviointia koskevat YK:n ohjaavat periaatteet,

ottaa huomioon komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin 13. syyskuuta 2017 unionin tilasta pitämän puheen,

ottaa huomioon 12. syyskuuta 2017 antamansa päätöslauselman kansainvälisen kaupan ja EU:n kauppapolitiikan vaikutuksesta globaaleihin arvoketjuihin (4),

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta annetun asetuksen (EU) 2016/1036 ja muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta annetun asetuksen (EU) 2016/1037 muuttamisesta 12. joulukuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/2321 (5),

ottaa huomioon 16. maaliskuuta 2017 ensimmäisessä käsittelyssä vahvistamansa kannan ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi konfliktialueilta ja korkean riskin alueilta peräisin olevien tinan, tantaalin ja volframin, niiden malmien ja kullan toimitusketjuun sovellettavan, vastuullisten tuojien omaehtoiseen vakuutukseen perustuvan unionin due diligence -järjestelmän perustamisesta (6),

ottaa huomioon 4. lokakuuta 2016 ensimmäisessä käsittelyssä vahvistamansa kannan ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tiettyjen sellaisten tavaroiden kaupasta, joita voi käyttää kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen, annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1236/2005 muuttamisesta (7),

ottaa huomioon 25. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselman ihmisoikeuksista sekä sosiaali- ja ympäristönormeista kansainvälisissä kauppasopimuksissa (8),

ottaa huomioon 25. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselman kansainvälisestä kauppapolitiikasta ja ilmastonmuutoksen haasteista (9),

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 ja 21 artiklan,

ottaa huomioon 26. helmikuuta 2018 julkaistun komission yksiköiden epävirallisen asiakirjan palautteesta ja edistymisestä EU:n vapaakauppasopimusten kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen täytäntöönpanon ja sen valvonnan parantamiseksi (Feedback and way forward on improving the implementation and enforcement of Trade and Sustainable Development chapters in EU Free Trade Agreements),

ottaa huomioon 14. heinäkuuta 2015 annetun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden täytäntöönpanon tilanteesta ”Implementing the UN Guiding Principles on Business and Human Rights – State of Play” (SWD(2015)0144),

ottaa huomioon 31. toukokuuta 2018 julkaistun vastuullista liiketoimintaa koskevan OECD:n due diligence -oppaan,

ottaa huomioon kidutuksesta vapaan kaupan liittouman (Alliance for Torture-Free Trade) toiminnan aloittamisen YK:n yleiskokouksessa 18. syyskuuta 2017,

ottaa huomioon 10. huhtikuuta 2017 annetun Euroopan perusoikeusviraston lausunnon yritystoiminnan ja ihmisoikeuksien alan oikeussuojakeinojen saatavuuden parantamisesta EU:n tasolla (1/2017),

ottaa huomioon ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen (Euroopan ihmisoikeussopimus) ja erityisesti sen 4 artiklan 1 kohdan, jossa kielletään orjuus ja pakkotyö,

ottaa huomioon 10. huhtikuuta 2017 julkaistun Kansainvälisen valuuttarahaston, Maailmanpankin ja Maailman kauppajärjestön (WTO) toimintapoliittisen asiakirjan ”Making trade an engine of growth for all: the case for trade and for policies to facilitate adjustment”,

ottaa huomioon kesäkuussa 2017 julkaistun, globalisaation keskeisiä kysymyksiä tarkastelevan OECD:n asiakirjan ”Making globalisation work: better lives for all” (10),

ottaa huomioon vuonna 1970 tehdyn Unescon yleissopimuksen kulttuuriomaisuuden luvattoman tuonnin, viennin ja omistusoikeuden siirron kieltämiseksi ja ehkäisemiseksi ja vuonna 1995 tehdyn Unidroit’n yleissopimuksen varastetuista tai laittomasti maasta viedyistä kulttuuriesineistä,

ottaa huomioon komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon yhteisen tiedonannon ”Tavoitteena kansainvälisiä kulttuurisuhteita koskeva EU:n strategia” (JOIN(2016)0029),

ottaa huomioon 25. huhtikuuta 2018 voimaan tulleen EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (11),

ottaa huomioon vuonna 2010 annetun Euroopan unionin perusoikeuskirjan 10 ja 11 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 167, 207, 208 ja 218 artiklan,

ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön sekä kehitysvaliokunnan, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan, kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan ja oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnot (A8-0319/2018),

A.

toteaa, että globalisaatio on jatkuva prosessi, joka on nopean teknologisen kehityksen takia synnyttänyt uusia poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia tulevaisuuden haasteita, ja että muutoksia tapahtuu lähes kaikilla aloilla; huomauttaa, että sääntely- ja lainsäädäntökehys on jäänyt jälkeen tästä kehityksestä, mikä vaarantaa merkittävät sosiaaliset saavutukset;

B.

ottaa huomioon, että tuloerot ovat pysyneet ennätyksellisen korkeina, mutta äärimmäisessä köyhyydessä elävän väestön osuus on vähentynyt maailmanlaajuisesti 44 prosentista vuonna 1980 aina 10 prosenttiin vuonna 2015; yhtyy näin ollen komission näkemykseen, että globalisaatio asettaa haasteita myös siksi, että sen hyödyt jakautuvat epätasaisesti ihmisten ja alueiden välillä, ja jollei aktiivisia toimia toteuteta, vaarana on, että globalisaatio kärjistää teknologisen kehityksen vaikutusta ja äskettäistä talouskriisiä ja pahentaa entisestään eriarvoisuutta ja yhteiskunnan kahtiajakoa;

C.

katsoo, että globaalin kaupan avoimuudella ja globalisaatiolla on ollut myönteisiä vaikutuksia, sillä ne ovat nostaneet miljoonia ihmisiä pois köyhyydestä, ja siten ne voivat edistää maiden talouskasvua, vaurautta ja kilpailukykyä; huomauttaa, että globalisaatio asettaa myös haasteita ja sen hyödyt jakautuvat epätasaisesti ihmisten ja alueiden välillä; katsoo, että globalisaatio ei saisi tapahtua ympäristön kustannuksella; toteaa EU:n kansalaisten vaativan yhä äänekkäämmin, että unionin kauppapolitiikalla varmistetaan, että EU:n markkinoille saapuvat tavarat on tuotettu ihmisarvoisissa ja kestävissä olosuhteissa ja että EU edistää arvoihin perustuvaa kaupan agendaa muuttuvassa globaalissa tilanteessa;

D.

katsoo, että arvoihin perustuva ”avoin ja reilu kauppa” ja investointipolitiikka edellyttävät monia tehokkaita liitännäistoimia kaupan vapauttamisesta EU:lle ja kolmansien maiden väestölle ja talouksille koituvien hyötyjen maksimoimiseksi ja haittojen minimoimiseksi; toteaa, että YK:n kestävän kehityksen tavoitteilla pyritään poistamaan köyhyys ja saavuttamaan sosiaalista ja ympäristöön liittyvää edistystä ja niiden täytäntöönpanosta olisi tultava vertailuarvo, jolla arvioidaan unionin kauppapolitiikan menestystä;

E.

katsoo, että protektionismi on yksinkertaistava ja ponneton vastaus globalisaation haasteisiin; huomauttaa, että protektionistisella politiikalla, jota ei toteuteta WTO:n sääntöjen mukaisesti, on dominovaikutus kaikkiin ja se aiheuttaa haittaa maahantuojille, vientiyrityksille ja kuluttajille; katsoo, että reiluista ja eettisistä kauppasuhteista olisi tultava sääntö kansainvälisissä kauppasuhteissa;

F.

toteaa, että ihmisen toiminnan aiheuttaman ilmastonmuutoksen laajuus ylittää IPCC:n pessimistisimmätkin ennusteet ja se kiihdyttää biologisen monimuotoisuuden tuhoutumista ja pahentaa erityisesti hiilivetyjen hyödyntämiseen liittyvää saastumista, joka uhkaa keskipitkällä aikavälillä ekosysteemien, erityisesti meriekosysteemien, säilymistä;

G.

toteaa, että EU:lla on oikeus toteuttaa kulttuuri- ja audiovisuaalisten palvelujen kauppaa koskevia toimia, joiden tarkoituksena on suojella ja edistää kulttuuri-ilmaisujen moninaisuutta samoin kuin kulttuuriperintöä ja auttaa osaltaan laadukasta koulutusta koskevan kestävän kehityksen tavoitteen 4 saavuttamisessa; toteaa, että näihin muihin määräyksiin kuuluu yhteinen kauppapolitiikka SEUT-sopimuksen 207 artiklan mukaisesti;

H.

toteaa, että SEU-sopimuksen 3 artiklan 3 kohdan mukaan EU:n on kunnioitettava kulttuuriensa ja kieltensä rikkautta ja monimuotoisuutta sekä huolehdittava Euroopan kulttuuriperinnön vaalimisesta ja kehittämisestä;

I.

toteaa, että Euroopan perinteiden kirjo on runsas ja sen kulttuuriteollisuus ja luovat toimialat, pk-yritykset ja julkisten mediaorganisaatioiden ja julkisen elokuvarahoituksen eri järjestelmät ovat vahvoja; toteaa, että EU:n kansainvälisen kaupan lähestymistavan mukaisesti kulttuurin monimuotoisuuden edistämistä, kulttuurin saatavuutta ja demokraattista vuoropuhelua on jatkossakin pidettävä ohjaavana periaatteena;

J.

toteaa, että kulttuuriala ja luovat toimialat luovat osaltaan ihmisarvoisia työpaikkoja ja edistävät taloudellista vaurautta ja niiden osuus EU:n BKT:stä on noin 2,6 prosenttia, minkä lisäksi nämä alat kasvavat muuta taloutta nopeammin ja lukeutuvat talouskriisistä parhaiten selviytyneisiin aloihin; toteaa, että kulttuuriteollisuuden ja luovien toimialojen tuotteiden ja palvelujen kaupan kehityksellä on merkittävä asema kestävän talouskasvun ja työpaikkojen syntymisen edistäjänä Euroopassa;

K.

toteaa, että yleisessä tietosuoja-asetuksessa säädetään henkilötietojen käsittelylle tiukat vaatimukset, joissa edellytetään jakelualustoilta ja suoratoistopalveluilta tietyn tasoista vastuuta kansainvälisen kaupan sääntelyssä;

L.

toteaa, että globalisaation hallinta kulttuurihyödykkeiden kauppaa koskevien näkökohtien osalta merkitsee kaikkien kulttuuriperinnön suojelua koskevien kansainvälisten yleissopimusten ja erityisesti vuoden 1954 Haagin yleissopimuksen, vuoden 1970 Unescon yleissopimuksen ja vuoden 1995 Unidroit’n yleissopimuksen määräysten tiukkaa noudattamista;

M.

toteaa, että kulttuurienvälinen vuoropuhelu edistää kunnioitusta ja keskinäistä ymmärrystä ja kannustaa oikeudenmukaisempaan sosiaaliseen ja taloudelliseen vaihtoon, kaupankäynti mukaan lukien, ja auttaa siten kehittämään kaikkien osapuolten etuja tasapuolisesti kunnioittavia käytäntöjä ja torjumaan kohtuuttomien sopimusehtojen ja yksipuolisten ehtojen kaltaisia epäoikeudenmukaisia käytäntöjä;

Globalisaation hallinta

1.

panee tyytyväisenä merkille komission pohdinta-asiakirjan globalisaation hallinnasta ja sen, että siinä keskitytään globalisaation myönteisten vaikutusten hyödyntämisen helpottamiseen mutta huomautetaan myös, että kielteisiä vaikutuksia on torjuttava;

2.

painottaa, että kansainvälinen kauppa on ratkaisevassa asemassa maiden talouskehityksen ja yhteistyön kannalta globalisoituneessa taloudessa ja lisäksi sillä on perustava vaikutus rauhaan, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävään kasvuun, työllisyyteen, köyhyyden ja heikon ruokaturvan poistamiseen, ihmisoikeuksiin ja ilmastonmuutoksen torjuntaan; toteaa näin ollen, että EU:lla on kasvava vastuu siitä, että se auttaa löytämään vastauksia näihin haasteisiin globaaleissa kauppa- ja ulkosuhteissaan;

3.

huomauttaa, että on tarpeen vahvistaa tehokkaasti kaksikäyttötuotteiden kaupan valvontaa, ja kehottaakin panemaan täytäntöön kansainvälisen asekauppasopimuksen mukaiset unionin velvoitteet;

Tilannekatsaus

4.

toteaa, että globalisaation myötä maat ja taloudet ovat yhä enemmän sidoksissa toisiinsa; huomauttaa, että tämä on johtanut kansainvälisten arvoketjujen syntyyn, ja korostaa, että nämä arvoketjut muuttavat kansainvälisen työnjaon ja valtioiden keskinäisen riippuvuuden luonnetta; muistuttaa, että niiden äärimmäisen monimutkainen luonne, avoimuuden puute ja vastuiden heikentyminen voivat kasvattaa ihmisoikeuksien ja työntekijöiden oikeuksien loukkausten riskiä sekä lisätä tosiasiallista rankaisemattomuutta ympäristörikoksista ja laajamittaista veronkiertoa ja veropetoksia; muistuttaa yhteisiin sääntöihin ja arvoihin perustuvan EU:n kauppapolitiikan hyödyistä esimerkiksi ihmisoikeuksia, työehtoja ja ympäristönsuojelua koskevissa kysymyksissä;

5.

toteaa, että globalisaation hyödyt jakautuvat epätasaisesti alueiden välillä ja yhteiskuntien sisällä, sillä jotkin alueet ja alat hyötyvät siitä suuresti, kun taas toiset kärsivät rakennemuutoksesta ja pahenevasta työttömyydestä; huomauttaa, että yhdessä automatisoinnin ja digitalisoinnin kaltaisten teknologian muutosten kanssa tämä on syynä siihen, että tietyt yhteiskunnan osat suhtautuvat globalisaatioon yhä epäluuloisemmin tai torjuvat sen; panee merkille, että finanssi- ja talouskriisit vaikuttivat tulonjakoon ja pahensivat köyhyysongelmaa; huomauttaa, että kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja kuvaava keskimääräinen Gini-kerroin saavutti vuonna 2014 korkeimman mitatun arvonsa 30 vuoteen, mutta suuntaus oli erityisen negatiivinen pieni- ja keskituloisten ryhmässä; toteaa, että keskiluokka on supistunut monissa EU:n jäsenvaltioissa ja sen osuus kokonaistuloista on vastaavasti vähentynyt; katsoo, että keskiluokan supistuminen, kansalaisten pelko sosiaalisen ja taloudellisen asemansa menettämisestä ja globalisaatioon kohdistuva epäluulo voivat yhdessä johtaa protektionismiin, joka on yksinkertaistava vastaus yhteisiin pelkoihin; toteaa, että kansallismieliset ja protektionistiset politiikat tai nykyistä kehitystä jatkavat politiikat eivät tässä yhteydessä ole oikea ratkaisu;

6.

huomauttaa, että kestävät ja kukoistavat kotimaiset tulevaisuudennäkymät helpottavat EU:hun suuntautuvan laittoman muuttoliikkeen hallintaa ja tukevat sen vähentämistä;

7.

toteaa, että talouden pettäessä myös demokratia joutuu vaikeuksiin; panee merkille, että demokratia on nyt taantumassa lähes kaikkialla; korostaa, että kansalaisilla on enemmän vaikutusmahdollisuuksia kuin koskaan, mutta monista tuntuu, että demokratia ei enää edistä heidän asiaansa; huomauttaa, että tämän suuntauksen seurauksena autokraattiset ja epädemokraattiset valtiot aseistavat menestyksellisesti yhteiskuntiamme ja hyödyntävät väestön keskuudessa suosiota saavuttanutta globalisaation vastustusta;

8.

panee merkille, että Kiinan ja muiden Kaakkois-Aasian maiden taloudellinen merkitys on selvässä kasvussa; painottaa tämän alueen kasvavia kauppa- ja investointivirtoja; huomauttaa, että tämä suuntaus jatkuu tulevina vuosina; toteaa tämän johtavan siihen, että maailman nykyiset talouskeskittymät Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa menettävät suhteellista merkitystään, ja aiheuttavan arvoihin perustuvan kansainvälisen kauppapolitiikan turvaamiseen liittyviä uusia haasteita; painottaa, että on tärkeää mukautua näihin uusiin taloudellisiin haasteisiin; muistuttaakin, että on tarpeen vahvistaa entisestään sääntöihin ja arvoihin perustuvaa monenkeskistä järjestelmää; korostaa, että tämä kehitys on omiaan vaarantamaan unionin strategiset edut;

9.

toteaa, että globalisaatio on nopeuttanut ja lisännyt teknologian ja innovoinnin leviämistä ja että teknologia voi olla kaupan keskeinen mahdollistaja; korostaa, että EU ei ole vielä pannut täytäntöön sähköisen kaupankäynnin strategiaa tai tarkastellut hyötyjä, joita internet ja digitaalisen tilikirjan teknologia voivat tuoda kansainväliselle kaupalle;

10.

toteaa, että Kiinan talous kasvaa nopeasti ja lisää markkinaosuuttaan Euroopan ja Pohjois-Amerikan kustannuksella; huomauttaa, että Kiinan Uusi silkkitie -aloite on sen yritys nousta maailmanlaajuiseen johtoasemaan talouden alalla; korostaa, että Kiinan vaikutusvalta, joka ei ole vain taloudellista vaan johon liittyy myös strateginen ja turvallisuutta koskeva osatekijä, on leviämässä Eurooppaan; pitää Amerikka ensin -politiikkaa yrityksenä torjua laskusuhdannetta Yhdysvalloissa ja vaikutuksiltaan tuhoisana sääntöihin perustuvalle maailman talousjärjestykselle;

11.

huomauttaa, että transatlanttinen akseli on viime vuosikymmeninä ollut aina arvoihin perustuvan vapaan maailmankaupan tae ja sillä voi olla tällainen merkitys myös tulevaisuudessa; toteaa, että transatlanttinen sopimus voisi tässä yhteydessä antaa uusia virikkeitä;

12.

panee merkille, että maailman monenkeskinen talousjärjestys, jonka ytimessä on WTO, on vaikeuksissa pyrkiessään sisällyttämään nämä perusteelliset muutokset ja maiden muuttuneet intressit kansainvälisiin sopimuksiin; toteaa, että protektionismin lisääntyminen Yhdysvalloissa ja muualla sekä kehitysmaiden tarpeiden ja odotusten laiminlyönti kansainvälisissä sopimuksissa heikentävät WTO:ta; katsoo, että WTO:n pysyvä valituselin on erityisen tärkeä kauppakiistojen sovittelussa, ja on hyvin huolestunut siitä, että Yhdysvallat jarruttaa jäsenten nimittämistä elimeen, mikä horjuttaa WTO:n toimintaa; kehottaa komissiota suhtautumaan joustavasti valituselimen uudistukseen mutta pitämään kiinni kaksivaiheisesta riitojenratkaisumekanismista; pitää valitettavana, ettei kestävän kehityksen tavoitteita ole sisällytetty maailmankaupan agendaan eikä muutenkaan otettu riittävästi huomioon; katsoo, että kehitysmaiden tarpeet ja odotukset olisi otettava entistä paremmin huomioon kansainvälisissä sopimuksissa ja Dohan kehityskierroksella;

EU:n politiikka

13.

toteaa, että EU:n haasteena on varmistaa menestyksellinen toiminta tässä muuttuvassa globaalissa talousympäristössä, mikä tarkoittaa, että sen on varmistettava kilpailukykynsä säilyttäen samalla sosiaaliset ja ympäristönormit, lisättävä yhteistyötään Kaakkois-Aasian nousevien talouksien sekä Intian, Kiinan ja Latinalaisen Amerikan kanssa ja puututtava Yhdysvaltojen yhä mielivaltaisempaan protektionismiin; huomauttaa, että on tärkeää uudistaa maailman talousjärjestyksen rakennetta ja ottaa huomioon kehitysmaiden sekä näiden maiden taloudellisesti ja sosiaalisesti vähäosaisten ihmisten tarpeet; korostaa, että kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien tavoitteiden on tarjottava yleiset puitteet tälle pyrkimykselle ja että kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuus on tässä erittäin tärkeää; korostaa, että julkinen rahoitus, virallinen kehitysapu ja kotimaisten resurssien käyttöönotto ovat välttämättömiä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi;

14.

korostaa liitännäistoimien merkitystä tuettaessa globalisaation myönteisiä vaikutuksia ja sen tarjoamia mahdollisuuksia; painottaa jäsenneltyjen ja tasapainoisten vapaakauppasopimusten tarvetta; tukee edelleen komission kauppapolitiikkaa ja kauppapolitiikan välineiden edistämistä globalisaation haasteiden sääntelyssä ja ratkaisemisessa;

15.

katsoo, että EU tarjoaa asianmukaisen tukikehyksen, jossa voidaan laatia edistyksellisiä kauppa- ja investointisääntöjä, kannustaa taloudelliseen yhteistyöhön, edistää kansojen välistä solidaarisuutta ja torjua ilmastonmuutosta; kannustaa unionia kehittämään edelleen aloitteitaan, jotta globalisaatiota voidaan säännellä paremmin tehokkaiden tukitoimien avulla;

16.

toteaa, että jäsenvaltioilla on vaikeuksia puuttua yksin rajatylittäviin haasteisiin, kuten muuttovirtoihin, finanssikriiseihin, verovilppiin, terrorismiin tai ilmastonmuutokseen; korostaa alueiden ja kaupunkien yhteistä vastuuta ja roolia globalisaation hallinnassa; toteaa, että unionin toimien vaikuttavuus on riippuvainen jäsenvaltioiden toimista;

17.

huomauttaa, että EU:n ja Yhdysvaltojen väliset kiistat tuovat EU:lle uusia haasteita mutta luovat myös mahdollisuuksia löytää uusia tapoja hallita globalisaatiota, ohjata sitä ja ottaa siitä vastuu;

EU:n sisäiset toimet

18.

on komission kanssa samaa mieltä siitä, että EU:n strategian menestys edellyttää kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamista siten, että samalla taataan korkeatasoiset sosiaaliset ja ympäristönormit; on tyytyväinen EU:n sisämarkkinoiden vahvistamiseen entisestään sekä talousunionin vakiinnuttamiseen yhdenmukaistamalla sosiaaliturvaa, palkkoja ja elintasoa koskevia vaatimuksia; pitää tällaista yhdenmukaistamista erittäin tärkeänä, sillä vakaat sisämarkkinat ovat edellytyksenä kansainvälisten strategioiden onnistuneelle täytäntöönpanolle;

19.

toteaa, että kansainvälinen kilpailukyky on vahvasti sidoksissa automatisoinnin ja digitalisoinnin onnistuneeseen toteutukseen sosiaalisesti ja ympäristön kannalta vastuullisella tavalla siten, että samalla taataan EU:n kansalaisten yksityiselämän suoja; toteaa, että uusi teknologia, erityisesti lohkoketjuteknologia, muuttaa kansainvälisen kaupan luonnetta; toteaa, että on tärkeää saavuttaa ilmastopolitiikan tavoitteet ja että siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin on toteutettava mahdollisimman pian; katsoo, että EU:n on pikaisesti kehitettävä todellinen ja vaikuttava teollisuusstrategia, jotta vähennetään ulkoista haavoittuvuutta ja edistetään samalla siirtymistä vähähiiliseen talouteen; katsoo, että globalisaation mahdollisuuksiin ja haasteisiin ja joidenkin kolmansien maiden viimeaikaisiin toimiin olisi vastattava EU:n kauppapolitiikalla, jolla suositaan läpinäkyviin sääntöihin perustuvaa avointa ja reilua kauppaa sekä lujaa monenkeskistä järjestelmää WTO:n kehyksessä;

20.

toteaa, että SEUT-sopimuksen 12 artiklassa määrätään, että kuluttajansuojaa koskevat vaatimukset on otettava huomioon unionin muita politiikkoja ja muuta toimintaa määriteltäessä ja toteutettaessa, ja huomauttaa, että sen mukaisesti kuluttajansuojaa koskevalla erillisellä luvulla voitaisiin osaltaan saavuttaa korkea kuluttajansuojan taso oikeudellisilla suojatoimilla, jotka koskevat esimerkiksi sääntelyoikeutta ja varovaisuusperiaatetta, mutta myös tuottaa konkreettista hyötyä kuluttajille ja edistää heidän luottamustaan, myös verkkopalveluissa, edistää kestävää kulutusta, ottaa kuluttajan edut huomioon kauppasopimusten täytäntöönpanossa ja parantaa kuluttajalainsäädännön täytäntöönpanon valvontaa, myös rajatylittävissä tilanteissa;

21.

huomauttaa, että pk-yrityksille on taattava entistä tasapuolisemmat toimintaolosuhteet; pyytää komissiota luomaan EU:n kauppastrategian pk-yrityksiä varten, jotta pk-yritykset voivat osallistua kansainvälisiin arvoketjuihin ja ylittää kaupan esteet, kuten tullien ulkopuoliset esteet; korostaa, että tiedonsaanti on yksi suurimmista pk-yritysten markkinoillepääsyn esteistä, minkä vuoksi on lisättävä avoimuutta ja tukea; vaatii komissiota kehittämään tässä yhteydessä välineitä, jotka helpottavat alkuperäsääntöjen käsittelyä ja etuuskohtelun käyttöä pk-yrityksissä; korostaa käyttämättä jääneen etuuskohtelun suuria mahdollisuuksia ja vaatii komissiota asettamaan käyttöasteen lisäämistä koskevia kunnianhimoisia tavoitteita; korostaa pk-yritysten merkitystä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa; kehottaa sisällyttämään kauppasopimuksiin erillisiä lukuja, jotka koskevat pk-yritysten tarpeita ja etuja etenkin markkinoillepääsyn helpottamisessa;

22.

katsoo, että tarvitaan vaikuttavia kaupan suojakeinoja, ja suhtautuu myönteisesti äskettäiseen kaupan suojakeinojen uudistukseen, joka on pantava vaikuttavasti ja oikeasuhteisesti täytäntöön, jotta voidaan suojata teollisuudenaloja ja työpaikkoja polkumyynnillä tapahtuvalta ja epäreilusti tuetulta tuonnilta; toteaa, että kaupan suojakeinoja ei saisi käyttää protektionistisiin tarkoituksiin; tukee toimia, joita komissio on toteuttanut Yhdysvaltojen otettua käyttöön teräs- ja alumiinitullit; huomauttaa, että sijoitusten seurantaa koskevat säännöt on otettava käyttöön mahdollisimman pian, jotta voidaan estää ulkomaiset investoinnit, joiden taustalla on pelkästään teollisuuspoliittisia intressejä ja joilla pyritään hankkimaan eurooppalaista teknologiaa; muistuttaa, että tarvitaan vahva kansainvälisten julkisten hankintojen väline; suhtautuu myönteisesti rohkeisiin toimiin, joita on toteutettu sosiaalista ja ympäristöalan polkumyyntiä koskevan ulottuvuuden sisällyttämiseksi näihin välineisiin, ja kehottaa komissiota edelleen kehittämään vakaita menetelmiä, jotta nämä ulottuvuudet voidaan ottaa täysin huomioon, myös suhteessa viejämaissa sovellettaviin sosiaali- ja ympäristönormeihin;

23.

toteaa, että jäsenvaltioiden on lujitettava työmarkkinapolitiikkaansa ja koulutustarjontaansa, jotta voidaan vastata globalisaatiosta aiheutuviin työpaikkojen menetyksiin; huomauttaa kuitenkin, että Euroopan globalisaatiorahastoa (EGR) on tarpeen uudistaa, jotta voidaan vastata globalisaation uusiin haasteisiin, ja myös tuensaannin ehtoja on uudistettava; painottaa, että EGR:stä on tultava ennakoivampi väline, jolla työntekijöitä ja yrityksiä autetaan varautumaan globalisaation kielteisiin vaikutuksiin; katsoo, että pienemmillä yrityksillä on oltava oikeus saada EGR:n rahoitusta; huomauttaa, että EGR:n soveltamisalaa olisi laajennettava kattamaan muut toimintapolitiikasta johtuvat mukautukset ja että se tarvitsee riittävän talousarvion sekä asianmukaisen seuranta- ja arviointimekanismin;

24.

antaa tunnustusta komissiolle sen myönteisistä toimista vapaakauppasopimusten avoimuuden lisäämiseksi; kehottaa komissiota vastaamaan globalisaatioon kohdistuvaan epäluuloon tehostamalla entisestään kauppasopimusten avoimuutta, parantamalla EU:n sääntöjen ja lainsäädännön seurantaa ja lisäämällä osallisuutta kansalaisten kannalta; kehottaa komissiota käymään neuvotteluja täysin avoimesti Euroopan parlamentin, kansallisten parlamenttien, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa käytävän jatkuvan vuoropuhelun välityksellä; kehottaa neuvostoa tiedottamaan kansallisille parlamenteille ja kansalaisyhteiskunnalle ja ottamaan ne mukaan ennen neuvotteluvaltuuksien hyväksymistä ja neuvottelujen aikana; pitää valitettavana, että neuvosto päätti 22. toukokuuta 2018 antamissaan päätelmissä säilyttää vallitsevan asiaintilan, kun se päätti julkistaa EU:n vapaakauppasopimusten neuvotteluohjeet tapauskohtaisesti; kehottaa neuvostoa julkistamaan kaikki neuvotteluvaltuudet;

25.

painottaa tarvetta lisätä globaalihallintaa ja globaaleja sääntöjä globalisaation hallinnan parantamiseksi; korostaa, että EU:n kilpailukyvyn ja häiriönsietokyvyn parantamiseksi on tärkeää harjoittaa tätä tukevia sisäisiä politiikkoja;

26.

huomauttaa, että EU:n elintarvikkeet täyttävät maailman tiukimmat vaatimukset; pyytää komissiota varmistamaan, että maatalouden tuontituotteet täyttävät EU:n vaatimukset, ja vahvistamaan tuotujen maatalouselintarvikkeiden tarkastuksia alkuperäpaikassa sekä niiden saavuttua EU:hun;

27.

muistuttaa tehtyjen kauppasopimusten tehokkaan täytäntöönpanon tärkeydestä sen varmistamisessa, että EU:n viljelijät saavat täyden hyödyn sopimusten, kuten EU:n ja Kanadan laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen, tuomista vientimahdollisuuksista;

28.

korostaa tarvetta kehittää maailmanlaajuisesti uusia kaupan alan sääntöjä ja määräyksiä, jotka selkeyttäisivät ja yhdenmukaistaisivat tuotanto-, sosiaali- ja ympäristövaatimuksia maatalous- ja elintarvikealalla;

29.

pitää myönteisenä, että EU on tehnyt kauppasopimuksen Japanin, EU:n neljänneksi suurimman maataloustuotteiden vientimarkkina-alueen, kanssa ja että sopimus tarjoaa hyvät vientimahdollisuudet useille EU:n maataloustuotteille, kuten maitotuotteille;

30.

korostaa, että on tärkeää yhtäältä sisällyttää tehokkaita ja nopeasti sovellettavissa olevia kahdenvälisiä suojalausekkeita, joiden avulla suosituimmuuskohtelun soveltamista voidaan väliaikaisesti lykätä, jos kauppasopimuksen voimaantulon seurauksena tuonnin kasvu aiheuttaa tai saattaa aiheuttaa vakavaa haittaa herkille aloille, ja toisaalta tarkistaa asetuksessa (EU) N:o 1308/2013 (12) (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) vahvistettuja monenvälisiä suojamekanismeja, joiden olisi toimittava ennalta ehkäisevässä roolissa herkkien alojen kannalta viitteellisten volyymirajojen ja hintarajojen perusteella, jotta suojamekanismit voidaan ottaa käyttöön automaattisesti ja lykkäävällä vaikutuksella, jos raja-arvot saavutetaan;

31.

korostaa, että elintarvikeomavaraisuuden säilyttämisellä korkealla tasolla on EU:lle strateginen merkitys; katsoo, että kaupan globaalistuminen ei saisi vaarantaa EU:n maatalous- ja elintarviketuottajien elinkelpoisuutta, sillä tämä voisi johtaa pitkällä aikavälillä samanlaiseen ulkoiseen riippuvuuteen kuin energia-alalla;

32.

toteaa, että komission pohdinta-asiakirja globalisaation hallinnasta on ensimmäinen tällainen asiakirja, jossa mainitaan, että on tärkeää edistää eläinten hyvinvointia koskevia vaatimuksia EU:n kauppa- ja investointistrategian kautta; suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio on halukas lisäämään globaalihallintaa alalla; kehottaa komissiota sisällyttämään nimenomaisesti eläinten hyvinvoinnin sen seuraavaan kauppapoliittiseen strategiaan ja käyttämään nykyisten vapaakauppasopimusten uudelleentarkastelulausekkeita kohentaakseen eläinten hyvinvointia koskevia sääntöjä entisestään; kehottaa komissiota varmistamaan, että kauppaetuudet edellyttävät eläinten hyvinvointia koskevien EU:n vaatimusten noudattamista, millä taataan tasapuolisemmat toimintaolosuhteet ja kunnioitetaan lähes kaikkien EU:n kansalaisten toiveita; kehottaa komissiota tunnustamaan, että eläinten hyvinvointia koskevilla tiukemmilla vaatimuksilla voi olla tärkeä rooli monien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa, erityisesti terveyden osalta mikrobilääkeresistenssin yhteydessä ja ilmastonmuutoksen osalta;

33.

korostaa, että kulttuuri ja koulutus, elinikäinen oppiminen mukaan lukien, ovat julkisia hyödykkeitä, niiden saatavuus on ihmisoikeus eikä niitä siksi voida ajatella tai hallinnoida samalla tavalla kuin muita tavaroita tai palveluja vaan pikemminkin kuin suojeltavaa ja jatkuvasti kehitettävää yhteisomaisuutta; katsoo siksi, että kulttuuri-, audiovisuaaliset ja koulutuspalvelut, myös verkossa tarjottavat palvelut, on nimenomaisesti jätettävä pois unionin ja kolmansien maiden välisistä kauppasopimuksista, kuten transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuudesta Yhdysvaltojen kanssa;

34.

korostaakin kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä vuonna 2005 tehdyn Unescon yleissopimuksen keskeistä merkitystä kansainvälisille kauppasopimuksille, joissa on otettava huomioon sen asiaankuuluvat määräykset ja kunnioitettava niitä;

35.

katsoo, että kauppaneuvotteluissa on olennaisen tärkeää löytää tekijänoikeuksien kannalta tasapaino, jotta varmistetaan, ettei niiden osalta päädytä pienimpään yhteiseen nimittäjään vaan varmistetaan mahdollisimman hyvät säännöt, jotka suojelevat kulttuuriperintöä, edistävät kulttuurista monimuotoisuutta, turvaavat kulttuurin ja median parissa työskentelevien toimeentulon sekä edistävät ja parantavat luovuutta, tiedon ja sisällön levittämistä ja käyttäjien oikeuksia digiaikana ja jotka toimivat perustana avoimelle, sääntöihin perustuvalle kaupankäyntiympäristölle, joka on keskeisen tärkeä EU:n kulttuurialan ja luovien toimialojen menestymiselle;

36.

toistaa kehotuksensa, että EU:n olisi käytettävä oikeuttaan hyväksyä tai pitää voimassa kolmansien maiden kanssa käytävissä kauppaneuvotteluissa (erityisesti sääntelyyn ja/tai talouteen liittyviä) toimia, kuten oikeudellisesti sitova yleislauseke, jotka suojelevat ja edistävät kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta, kulttuuriperintöä, sananvapautta sekä tiedotusvälineiden moniarvoisuutta ja vapautta riippumatta käytetystä tekniikasta tai jakelualustasta;

37.

toteaa, että tietosuoja on EU:ssa perusoikeus; vaatii tietosuojan hyvän tason varmistamista kauppasopimuksissa siten, että EU ja EU:n ulkopuoliset maat tekevät vastavuoroisen päätöksen tietosuojan tason riittävyydestä;

38.

painottaa, että on tärkeää edistää edelleen Euroopan unionin maantieteellisten merkintöjen ja aitojen perinteisten tuotteiden järjestelmiä ja jatkaa asiaa koskevien kahdenvälisten sopimusten tekemistä kolmansien maiden kanssa;

39.

panee tyytyväisenä merkille neuvoston hiljattain komissiolle antaman valtuutuksen neuvotella Euroopan unionin puolesta yleissopimus investointiriitojen ratkaisemiseen tarkoitetun monenvälisen investointituomioistuimen perustamiseksi, jotta puututaan nykyisen sijoittajan ja valtion välisen riitojenratkaisujärjestelmän puutteisiin; toteaa, että monenvälinen investointituomioistuin toimii pysyvänä elimenä investointiriitojen ratkaisemisessa ja on entistä läpinäkyvämpi, johdonmukaisempi ja oikeudenmukaisempi järjestelmä, joka hyödyttää suuresti sijoittajia; pitää tässä yhteydessä myönteisenä myös sitä, että neuvosto on lisäksi päättänyt asettaa neuvotteluohjeet julkisesti saataville, kuten parlamentti on jo pitkään pyytänyt pyrkiessään lisäämään kansainvälisten neuvottelujen avoimuutta;

EU:n ulkoiset toimet

40.

kehottaa komissiota asettamaan kestävän kehityksen tavoitteet ja Pariisin sopimuksen EU:n kauppapolitiikkaa ohjaaviksi periaatteiksi; toteaa, että ”Kaikkien kauppa” -strategiassa mainitut uudistukset eivät riitä tähän; kehottaa komissiota ottamaan kestävyyden kaikkien kauppasopimusten pääperiaatteeksi, esimerkiksi kirjaamalla kaikkiin lukuihin kestävyyteen liittyviä velvoitteita, ja sisällyttämään sopimuksiin erillisen luvun, jolla tuetaan ja edistetään sosiaalisia oikeuksia, työntekijöiden oikeuksia ja ihmisoikeuksia koskevia kansainvälisiä yleissopimuksia sekä monenvälisiä ympäristösopimuksia; toteaa, että näiden velvoittavien ja täytäntöönpanokelpoisten määräysten soveltamista on seurattava asianmukaisesti, jotta voidaan käynnistää hallitusten kuulemismenettelyjä ja tarvittaessa erityisiä riitojenratkaisumekanismeja, joista määrätään kauppaa ja kestävää kehitystä koskevassa luvussa; kehottaa neuvostoa ja komissiota toimimaan kunnianhimoisemmin käydessään kumppaneina olevien teollisuusmaiden kanssa neuvotteluja ILO:n yleissopimuksista, joihin sopimuksessa on tarkoitus viitata;

41.

kehottaa komissiota sisällyttämään vapaakauppasopimuksiin kestävää kehitystä koskevia tehokkaita ja kattavia lukuja, jotta tuetaan kansainvälistä kauppaa; suhtautuu myönteisesti komission 15 kohdan suunnitelmaan, jolla lisätään EU:n kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen vaikuttavuutta;

42.

toteaa, että tasapainoisella ja edistyksellisellä kauppapolitiikalla on suuri merkitys torjuttaessa globalisaation haasteita tasapainoisten vapaakauppasopimusten avulla, jollaisia on jo tehty tai joista käydään vielä neuvotteluja, esimerkiksi Kanadan, Japanin, Singaporen, Australian, Uuden-Seelannin, Vietnamin ja Meksikon kanssa;

43.

pyytää komissiota harjoittamaan kunnianhimoista kauppapolitiikkaa ja ylläpitämään avointa investointiympäristöä; lisää, että jo tehdyt ja allekirjoitetut kauppasopimukset olisi ratifioitava pikaisesti, jotta voidaan lunastaa kumppaneille tehdyt sitoumukset;

44.

kehottaa komissiota sisällyttämään EU:n vapaakauppasopimuksiin sähköisen kaupankäynnin sääntöjä, myös rajatylittävien tietovirtojen yhteydessä, jotta osoitetaan, että digitaalisten tavaroiden ja palvelujen kauppa voi tuoda todellista hyötyä yrityksille ja kuluttajille;

45.

on ilahtunut komission päätöksestä perustaa EU:n reilun ja eettisen kaupan kaupunki -palkinto;

46.

kehottaa komissiota arvioimaan, miten hajautetun tilikirjan teknologiaa ja lohkoketjuteknologiaa voidaan käyttää kansainvälisen kaupan edistämiseksi, ja tarkastelemaan avoimuuden ja joustavuuden kaltaisia kysymyksiä ja torjumaan väärennöksiä;

47.

korostaa, että YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmassa ja Pariisin ilmastosopimuksessa määritellään vertailuarvot, joilla voidaan mitata EU:n kauppapolitiikan vaikutusta sovittujen maailmanlaajuisten kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumiseen; toteaa, että ennen neuvottelujen aloittamista tehtävissä vaikutustenarvioinneissa on otettava huomioon kestävyyttä koskevien tavoitteiden saavuttaminen; toteaa, että yhdeksi vaikutustenarviointien keskeisistä kohdista on otettava kansalliset kestävän kehityksen strategiat ja Pariisin sopimuksen täytäntöönpanosuunnitelmat; huomauttaa, että kauppasopimusten ja niiden mahdollisten vaikutusten olisi vastattava kestävän kehityksen tavoitteiden vaatimuksia; kehottaa komissiota esittämään vapaakauppasopimusten täytäntöönpanoa koskevissa tulevissa kertomuksissa arvioinnin ja tietoja siitä, miten ne vaikuttavat kestävän kehityksen tavoitteiden ja Pariisin sopimuksen toteutumiseen; toteaa, että mukautuksia on tehtävä, jos sopimuksen tietyt osat estävät kestävän kehityksen tavoitteiden tai Pariisin sopimuksen toteutumisen;

48.

toteaa, että kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuuden toteuttamista koskevan komission järjestelmän olisi vastattava kestävän kehityksen tavoitetta 17; huomauttaa, että kauppa-, maatalous-, ulko-, kalastus-, ympäristö- ja veropolitiikan sekä muiden politiikanalojen vastavuoroisia vaikutuksia on arvioitava johdonmukaisesti kansalaisyhteiskunnan, komission ja kansallisten parlamenttien välillä; toteaa, että kestävyyttä koskevien määräysten rikkomiseen on vastattava korjaavilla toimenpiteillä; vaatii arvioimaan kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuutta kauppaan liittyviä lainsäädäntöehdotuksia koskevien Lissabonin sopimuksen määräysten mukaisesti; toteaa, että vastuullinen liiketoiminta ja globaalien arvoketjujen vastuullinen hallinta ovat välttämättömiä kestävän kehityksen tavoitteiden ja Agenda 2030:n toteutumiseksi, ja painottaa, että on kiireellisesti laadittava vastuullista liiketoimintaa koskeva EU:n toimintasuunnitelma, jolla edistettäisiin politiikan johdonmukaisuutta ja yhtenevyyttä EU:n tasolla;

49.

toteaa, että ILO:n keskeisten työnormien ratifioinnin ja täytäntöönpanon on oltava etusijalla vapaakauppasopimusten täytäntöönpanossa; katsoo, että järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta ja työmarkkinaosapuolet olisi otettava mukaan sopimusten valmisteluvaiheeseen, täytäntöönpanovaiheeseen ja täytäntöönpanon jälkeiseen seurantavaiheeseen kahdenvälisissä tapaamisissa neuvottelukumppanien kanssa; toteaa, että olisi otettava käyttöön tehokas ja toimiva riitojenratkaisumekanismi samoin kuin tehokkaita seurantaelimiä, joiden toimintaan kansalaisyhteiskunta osallistuu;

50.

huomauttaa, että EU sääntelee puutavaran, kalan ja konfliktimineraalien toimitusketjuja ja että useat jäsenvaltiot ovat kehittäneet due diligence -kehyksiä eri aloille, mikä osoittaa, että on tarpeen laatia laaja kehys tasavertaisten toimintaedellytysten varmistamiseksi; kehottaakin komissiota vastaamaan arvoketjujen kasvavaan monimutkaisuuteen ja tuottajien lisääntyvään keskinäiseen riippuvuuteen selkeillä avoimuus- ja due diligence -velvoitteilla koko toimitusketjussa, sillä voimassa olevan työlainsäädännön ja työturvallisuusvaatimusten täytäntöönpanon vähäinen valvonta hankintamaissa on yhä pakottava ongelma; kehottaa komissiota perustamaan toimensa voimassa olevaan EU:n lainsäädäntöön konfliktimineraalien ja puutavaran alalla ja äskettäin julkistettuun vastuullista liiketoimintaa koskevaan OECD:n due diligence -oppaaseen; toteaa, että globaalit arvoketjut ovat myös johtaneet siihen, että eräät toimittajayritykset kiertävät työlainsäädäntöä, siirtävät toimintojaan EU:n ulkopuolelle ja pakottavat työntekijöitä toimimaan vaarallisissa ja sietämättömissä olosuhteissa; muistuttaa, että tällaiset käytännöt aiheuttavat epäreilua kilpailua toimittajille, jotka noudattavat työlainsäädäntöä ja kansainvälisiä vaatimuksia, sekä hallituksille, jotka haluavat nostaa palkkoja ja elintasoa; painottaa, että kohtuullinen palkka ja asianmukaiset työturvallisuusvaatimukset ovat tärkeitä kestävässä globaalissa kauppajärjestelmässä ja uusissa globaaleissa tuotantoketjuissa; kehottaa komissiota tutkimaan globaalien arvoketjujen syntymisen vaikutusta ja esittämään konkreettisia ehdotuksia niissä vallitsevien olojen parantamiseksi sekä tavoittelemaan yritysten vastuuvelvollisuuden ja vastuullisen liiketoiminnan alalla monenvälistä ja oikeudellisesti velvoittavaa kehystä, jota sovelletaan ihmisarvoiseen työhön, ympäristön kestävyyteen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, tiiviissä yhteistyössä ILO:n ja OECD:n kanssa; toteaa, että EU:n on suotavampaa tavoitella tällaista sitovaa kehystä monenvälisissä neuvotteluissa kuin asettaa yksipuolisesti kattavia sääntöjä; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita ottamaan johtoaseman ja sitoutumaan vahvemmin YK:ssa käytäviin neuvotteluihin yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevan sitovan sopimuksen tekemiseksi; kehottaa komissiota sitoutumaan ILO:n ihmisarvoista työtä koskevan ohjelman neljän strategisen tavoitteen mukaisesti noudattamaan, edistämään ja panemaan täytäntöön kansainvälisiä työnormeja sekä työhön liittyviä perusperiaatteita ja työntekijöiden oikeuksia;

51.

huomauttaa, että sukupuolten tasa-arvoa koskevan tavoitteen saavuttamiseksi on toteutettava aktiivisia toimia, joilla lisätään naisten mahdollisuuksia hyötyä vapaakauppasopimusten tuomista mahdollisuuksista; kehottaa sisällyttämään kauppasopimuksiin kauppaa ja sukupuolten tasa-arvoa sekä naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä koskevan luvun, jossa määrätään toimenpiteistä, joilla muun muassa parannetaan työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen saantia, edistetään naisten johtamien yritysten (erityisesti mikro- ja pk-yritysten) osallistumista julkisiin hankintamenettelyihin ja tuetaan naisten johtamien yritysten kansainvälistymistä ja heidän osallistumistaan moodi 4 -mahdollisuuksiin;

52.

toteaa, että maailman monenkeskistä talousjärjestystä vastaan hyökätään, mutta tämän järjestyksen säilyttäminen on erittäin tärkeää, koska kaikenlainen luisuminen protektionismiin olisi vahingollista ja johtaisi kauppasotaan; katsoo, että monenkeskistä järjestystä voidaan ylläpitää ainoastaan uudistamalla sitä; katsoo, että tämän järjestyksen säilyttämiseksi siihen olisi sisällytettävä entistä paremmin YK:n Agenda 2030 ja Pariisin ilmastosopimus; kehottaa komissiota poistamaan aktiivisesti WTO:n pysyvän valituselimen toiminnan esteitä ja pyytää komissiota edistämään kansainvälistä yhteistyötä epäreilun kilpailun ja protektionismin torjumiseksi, sillä ne ovat haitaksi niin yrityksille kuin kuluttajillekin; toteaa, että EU:n ensisijaisena tavoitteena olisi oltava avoin ja reilu kauppa, joka täyttää kestävän kehityksen tavoitteet ja jossa otetaan huomioon kehitysmaiden tarpeet ”Kaikkien kauppa” -strategian mukaisesti; toteaa, että koska monenkeskisten aloitteiden menestyminen on nykyään harvinaista, EU:n olisi pyrittävä tekemään sellaisia kahden- ja monenvälisiä sopimuksia, joissa reilu kauppa on yksi ohjaavista periaatteista, mutta katsoo, että EU:lla on nykyisessä tilanteessa tilaisuus osoittaa vahvaa johtajuutta, kun monenkeskistä kauppajärjestystä uudistetaan kestävästi ja elinkelpoisesti;

53.

katsoo, että avoin, reilu ja kestävä kauppa on taloudellisesti toivottavaa ja siitä on tärkeitä poliittisia seurauksia; huomauttaa, että Amerikka ensin -strategian ja Uusi silkkitie -strategian valossa EU:n on strategiselta kannalta ensiarvoisen tärkeää käyttää kauppaa välineenä, jolla edistetään demokraattista ja kestävää kehitystä, sekä lujittaa vuoropuhelua ja teknistä apua, etenkin itäisen kumppanuuden valtioissa sekä Afrikan kumppanimaissa; huomauttaa, että kaupan ja investointien on kumppanimaissa oltava yhteydessä kestävän kehityksen strategioihin; kehottaa komissiota edistämään assosiaatiosopimusten johdonmukaista täytäntöönpanoa itäisen kumppanuuden valtioiden kanssa; kehottaa komissiota laatimaan keskipitkällä aikavälillä strategian vakaiden suhteiden luomiseksi Itsenäisten valtioiden yhteisöön (IVY); toteaa, että Afrikan alueiden ja maiden kanssa tehtyjen talouskumppanuussopimusten täytäntöönpanossa kauppa ei ole ainoa tärkeä näkökohta vaan on olennaista nivoa sopimukset yhteen Afrikan valtioiden kestävää kehitystä koskevien vaatimusten kanssa; pyytää komissiota toimimaan hallitusten valmiuksien lisäämiseksi, jotta ne sisällyttävät kestävää ja osallistavaa talouskehitystä koskevat näkökohdat kansallisiin kauppastrategioihin ja -ohjelmiin; toteaa, että EU:n on tärkeää syventää yhteistyötään kansainvälisten järjestöjen, kuten YK:n, ILO:n, OECD:n ja Maailmanpankin, kanssa kauppaa koskevissa asioissa globalisaation haasteiden valossa; pitää tässä yhteydessä valitettavana, että unioni ja useimmat jäsenvaltiot eivät ole saavuttaneet kehitysyhteistyön rahoitustavoitetta, joka on 0,7 prosenttia BKTL:stä;

54.

korostaa, että maailmankaupan hallinnan olisi mahdollistettava kaupan yhdentyminen siten, että sen avulla luodaan todellisia mahdollisuuksia kestävälle kehitykselle; huomauttaa tältä osin, että nykyinen erityis- ja erilliskohtelujärjestelmä WTO:ssa ei ole tuottanut toivottuja tuloksia; korostaa, että erityis- ja erilliskohtelua koskevista määräyksistä on tehtävä tuloksellisempia ja toimivampia kehitysmaille;

55.

korostaa, että kauppasopimuksilla voi olla kielteinen vaikutus kehitysmaiden elintarviketurvaan; kehottaa EU:ta puolustamaan paikallista ruoantuotantoa ja suojaamaan väestöä halpatuonnin mahdollisilta haittavaikutuksilta, myös talouskumppanuussopimuksissa;

56.

pitää valitettavana, että vähintään 218:aa miljoonaa lasta käytetään lapsityövoimana, millä pyritään pääasiassa kustannusten vähentämiseen; kehottaa EU:ta varmistamaan, että EU:ssa eettisten sertifiointijärjestelmien nojalla liikkeellä olevien tavaroiden valmistamisessa ei ole käytetty pakkotyövoimaa eikä lapsityövoimaa, jotta taataan sanojen ”reilu” ja ”eettinen” luotettava käyttö ja autetaan kuluttajia tekemään tietoon perustuvia valintoja;

57.

panee merkille, että tähän mennessä on tehty ainoastaan yksi kattava talouskumppanuussopimus; kehottaa siksi EU:ta tunnustamaan kehitysmaiden kohtaamat vaikeudet, jotka liittyvät talouskumppanuussopimuksiin Cotonoun sopimuksen jälkeisessä prosessissa; korostaa erityisesti, että on suoritettava syväluotaava analyysi niiden vaikutuksista Afrikan maiden talouksiin ja niiden työmarkkinoihin sekä Afrikan alueiden sisäisen kaupan edistämiseen;

58.

pitää valitettavana, että Afrikasta virtaa pois vuosittain laittomina rahavirtoina niin paljon varoja, että summa ylittää virallisen kehitysavun vuotuisen kokonaismäärän; korostaa verovilpin haitallista vaikutusta kehitysmaihin, sillä ne menettävät tätä kautta huomattavia määriä julkisia varoja, jotka voitaisiin käyttää esimerkiksi talouskasvun, ympäristönsuojelun ja julkisten palvelujen parantamiseksi sekä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiseksi; kehottaa komissiota priorisoimaan kauppasopimusneuvotteluissa tämän vakavan ongelman torjuntaa hyödyntäen kaikkia käytettävissään olevia välineitä; vaatii sisällyttämään EU:n vapaakauppasopimuksiin ja etuuskohtelukauppaa koskeviin järjestelmiin tiukkoja määräyksiä verovilpin ja veronkierron torjumiseksi;

59.

pyytää uudelleen luomaan tehokkaita työkaluja verovilpin ja veronkierron torjumiseksi maailmanlaajuisesti ja veroihin liittyvän yhteistyön tehostamiseksi kehitysmaiden kanssa, mukaan lukien kotimaisten resurssien hyödyntäminen;

60.

palauttaa mieliin tarpeen perustaa YK:n alainen hallitustenvälinen elin, jonka tehtävänä on sitouttaa kehitysmaat tasavertaisesti maailmanlaajuisten verosääntöjen uudistamiseen;

61.

tukee voimakkaasti digitaaliteknologian ja -palvelujen valtavirtaistamista edelleen EU:n kehityspolitiikassa; kehottaa komissiota lisäämään sijoituksia digitaalisen infrastruktuurin kehittämiseen kehitysmaissa;

62.

suhtautuu myönteisesti EU:n ulkoiseen investointiohjelmaan, jonka tavoitteena on edistää kestävää kasvua, investointeja ja työpaikkojen luomista kehitysmaissa; kehottaa laajentamaan EIP:n nykyistä ulkoista lainanantovaltuutta, jotta tehostetaan sen roolia kestävän kehityksen saavuttamisessa – yhdistämällä rahoituslähteitä ja myöntämällä hankkeisiin ja paikallisen yksityissektorin kehittämiseen yhteisrahoitusta – ja painottamaan tässä yhteydessä vähiten kehittyneitä maita ja hauraita valtioita;

63.

suhtautuu myönteisesti komission vuonna 2017 ajan tasalle saattamaan kauppaa tukevan kehitysavun strategiaan, jonka tavoitteena on EU:n kehitysmaille antaman tuen vahvistaminen ja nykyaikaistaminen; kehottaa ryhtymään lisätoimiin ja lisäämään EU:n rahoitustukea kauppaa tukevan kehitysavun aloitteille, jotta kehitysmaita ja erityisesti vähiten kehittyneitä maita voidaan auttaa vaurastumaan kaupan ja investointien avulla ja jotta voidaan tukea niiden pyrkimyksiä saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet;

o

o o

64.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0230.

(2)  EUVL C 101, 16.3.2018, s. 30.

(3)  EUVL C 369, 11.10.2018, s. 22.

(4)  EUVL C 337, 20.9.2018, s. 33.

(5)  EUVL L 338, 19.12.2017, s. 1.

(6)  EUVL C 263, 25.07.2018, s. 371.

(7)  EUVL C 215, 19.6.2018, s. 261.

(8)  EUVL C 99 E, 3.4.2012, s. 31.

(9)  EUVL C 99 E, 3.4.2012, s. 94.

(10)  OECD, C/MIN(2017)2.

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27. huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(12)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.


II Tiedonannot

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT

Euroopan parlamentti

Tiistai 23. lokakuuta 2018

16.10.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 345/98


P8_TA(2018)0385

Alfonso Luigi Marran erioikeuksia ja vapauksia koskeva tiedustelu

Euroopan parlamentin päätös 23. lokakuuta 2018 Alfonso Luigi Marran erioikeuksia ja vapauksia koskevasta tiedustelusta (2018/2058(IMM))

(2020/C 345/17)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon Alfonso Luigi Marran erioikeuksia ja vapauksia koskevan tiedustelun, jonka esitti 7. maaliskuuta 2018 Napolin muutoksenhakutuomioistuin (Corte d’Appello) (Italia) vireillä olevissa asioissa nro 4831/2015 RG ja 4832/2015 RG ja josta ilmoitettiin täysistunnossa 17. huhtikuuta 2018,

on kuullut Alfonso Luigi Marraa työjärjestyksen 9 artiklan 6 kohdan mukaisesti,

ottaa huomioon Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevan 8 artiklan sekä Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä välittömillä vaaleilla 20. syyskuuta 1976 annetun säädöksen 6 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen 12. toukokuuta 1964, 10. heinäkuuta 1986, 15. ja 21. lokakuuta 2008, 19. maaliskuuta 2010, 6. syyskuuta 2011 ja 17. tammikuuta 2013 antamat tuomiot (1),

ottaa huomioon 11. kesäkuuta 2002 antamansa päätöslauselman italialaisten jäsenten parlamentaarisesta koskemattomuudesta ja Italian viranomaisten asiaan liittyvistä toimista (2),

ottaa huomioon työjärjestyksen 5 artiklan 2 kohdan ja 9 artiklan 14 kohdan,

ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0325/2018),

A.

ottaa huomioon, että Alfonso Luigi Marra toimi Euroopan parlamentin jäsenenä 21. heinäkuuta 1994 – 19. heinäkuuta 1999;

B.

toteaa, että Marraa vastaan on pantu vireille kaksi kannetta, jotka koskevat väitettyjä herjaavia lausuntoja, jotka hän esitti 19. syyskuuta 1996 päivätyssä lehtisessä, siis Euroopan parlamentin jäsenenä toimiessaan; toteaa, että Marra määrättiin maksamaan korvaus vahinkoa kärsineille osapuolille sekä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa (17. ja 22. helmikuuta 2000 annetut tuomiot) että toisen oikeusasteen tuomioistuimessa (6. maaliskuuta 2002 annetut tuomiot); ottaa huomioon, että Marran pyynnöstä Italian ylimmän oikeusasteen tuomioistuin (Corte di Cassazione) pyysi 20. helmikuuta 2007 tehdyillä päätöksillä silloiselta yhteisöjen tuomioistuimelta ennakkoratkaisua Euroopan parlamentin jäsenten koskemattomuutta koskevien yhteisön sääntöjen tulkinnasta;

C.

ottaa huomioon, että sitä ennen parlamentti oli antanut 11. kesäkuuta 2002 päätöslauselman italialaisten jäsenten parlamentaarisesta koskemattomuudesta ja Italian viranomaisten asiaan liittyvistä toimista; toteaa, että parlamentti katsoi tuolloin, että Alfonso Luigi Marran tapauksessa kyse oli ensi näkemältä (prima facie) täydellisestä koskemattomuudesta, että toimivaltaisia tuomioistuimia oli kehotettava lähettämään parlamentille tarvittavat asiakirjat sen määrittämiseksi, liittyykö kyseiseen tapaukseen pöytäkirjassa N:o 7 olevan 8 artiklan mukainen täydellinen koskemattomuus, ja että toimivaltaisia tuomioistuimia oli kehotettava lykkäämään käsittelyään parlamentin lopullista kantaa odoteltaessa; ottaa huomioon, että yhteisöjen tuomioistuimelle lähetettyjen ennakkoratkaisupyyntöjen perusteella oli selvää, ettei päätöslauselma ollut tavoittanut italialaisia tuomioistuimia;

D.

ottaa huomioon, että yhteisöjen tuomioistuin katsoi edellä mainittujen ennakkoratkaisupyyntöjen yhteydessä, että kun Euroopan parlamentin jäsentä vastaan on pantu vireille oikeudenkäynti kansallisessa tuomioistuimessa ja kun kansalliselle tuomioistuimelle on ilmoitettu, että kyseisen jäsenen erioikeuksien ja koskemattomuuden puolustamista koskeva menettely, sellaisena kuin siitä määrätään työjärjestyksessä, on aloitettu, kansallisen tuomioistuimen on lykättävä oikeudenkäyntiä ja pyydettävä parlamenttia antamaan lausuntonsa mahdollisimman nopeasti (3);

E.

ottaa huomioon, että yhteisöjen tuomioistuimen tuomion jälkeen Italian ylimmän oikeusasteen tuomioistuin siirsi 10. joulukuuta 2009 annetuilla tuomioilla asian takaisin Napolin muutoksenhakutuomioistuimen käsiteltäväksi, jotta se antaisi ratkaisun Marran tapauksesta sekä parlamentin 11. kesäkuuta 2002 antaman päätöslauselman että yhteisöjen tuomioistuimen asiaa koskevan oikeuskäytännön perusteella; toteaa, että oikeudenkäyntiä lykkäämättä ja parlamentin lausuntoa pyytämättä muutoksenhakutuomioistuin vahvisti 5. joulukuuta 2012 antamillaan tuomioilla aiemmat tuomionsa, joilla Marra oli määrätty maksamaan korvaus vahinkoa kärsineille osapuolille; ottaa huomioon, että Italian ylimmän oikeusasteen tuomioistuin kumosi 30. huhtikuuta 2015 antamillaan tuomioilla muutoksenhakutuomioistuimen ratkaisut ja siirsi asian takaisin sen käsiteltäväksi, jotta se voisi lykätä oikeudenkäyntiä ja pyytää parlamentilta lausunnon; toteaa, että Napolin muutoksenhakutuomioistuin päättikin lykätä oikeudenkäyntiä ja esittää 27. tammikuuta 2018 päivätyllä kirjeellä Euroopan parlamentille Alfonso Luigi Marran erioikeuksia ja vapauksia koskevan tiedustelun;

F.

toteaa, että Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevat 8 ja 9 artikla ovat toisensa poissulkevia (4); ottaa huomioon, että nyt esillä oleva asia koskee ainoastaan Euroopan parlamentin jäsenen ilmaisemia väitettyjä syrjiviä mielipiteitä; toteaa, että sen vuoksi on selvää, että asiassa sovelletaan yksinomaan 8 artiklaa;

G.

toteaa, että pöytäkirjassa N:o 7 olevan 8 artiklan mukaan Euroopan parlamentin jäseniä ei voida alistaa tutkittavaksi, pidättää tai haastaa oikeuteen heidän tehtäviään hoitaessaan ilmaisemiensa mielipiteiden tai äänestystensä perusteella; huomauttaa, että tällaista koskemattomuutta on pidettävä, koska sen tarkoituksena on suojata Euroopan parlamentin jäsenten ilmaisunvapautta ja riippumattomuutta, absoluuttisena koskemattomuutena, joka on esteenä oikeudenkäynneille, jotka koskevat parlamentaaristen tehtävien hoidossa ilmaistua mielipidettä tai suoritettua äänestystä (5);

H.

toteaa yhteisöjen tuomioistuimen todenneen, että jotta mielipiteeseen sovelletaan koskemattomuutta, Euroopan parlamentin jäsenen on täytynyt esittää se tehtäviään hoitaessaan, mikä näin ollen merkitsee vaatimusta siitä, että ilmaistun mielipiteen ja parlamentaaristen tehtävien välillä on yhteys; huomauttaa, että tällaisen yhteyden on oltava suora ja ilmeinen (6); toteaa, että vaikka väitetyt herjaavat lausunnot esitettiin vuosina 1996–2001 ennen asiassa Patriciello vuonna 2011 annettua tuomiota, Italian tuomioistuimet pyysivät oikeudellisten asioiden valiokunnalta lausuntoa vasta vuonna 2018 eli mainitun oikeuskäytännön jo vakiinnuttua;

I.

katsoo, että tapauksen tosiseikat, sellaisina kuin ne on esitetty oikeudellisten asioiden valiokunnalle toimitetuissa asiakirjoissa ja siellä järjestetyssä kuulemisessa, viittaavat siihen, että Marran lausunnoilla ei ole suoraa ja ilmeistä yhteyttä hänen parlamentaarisiin tehtäviinsä;

J.

toteaa, että Alfonso Luigi Marran ei sen vuoksi voida katsoa esittäneen tässä asiassa ilmaisemansa mielipiteet hoitaessaan tehtäviään Euroopan parlamentin jäsenenä;

1.

katsoo, että pöytäkirjassa N:o 7 olevassa 8 artiklassa tarkoitettu parlamentaarinen koskemattomuus ei koske Alfonso Luigi Marran ilmaisemia mielipiteitä;

2.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen sekä asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön viipymättä Italian tasavallan toimivaltaiselle viranomaiselle ja Alfonso Luigi Marralle.

(1)  Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 12.5.1964, Wagner v. Fohrmann ja Krier, 101/63, ECLI:EU:C:1964:28, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 10.7.1986, Wybot v. Faure ym., 149/85, ECLI:EU:C:1986:310, yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 15.10.2008, Mote v. parlamentti, T-345/05, ECLI:EU:T:2008:440, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 21.10.2008, Marra v. De Gregorio ja Clemente, C-200/07 ja C-201/07, ECLI:EU:C:2008:579, unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 19.3.2010, Gollnisch v. parlamentti, T-42/06, ECLI:EU:T:2010:102, unionin tuomioistuimen tuomio 6.9.2011, Patriciello, C-163/10, ECLI:EU:C:2011:543 sekä unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 17.1.2013, Gollnisch v. parlamentti, T-346/11 ja T-347/11, ECLI:EU:T:2013:23.

(2)  EUVL C 261 E, 30.10.2003, s. 102.

(3)  Edellä mainitut yhdistetyt asiat C-200/07 ja C-201/07, Marra, tuomion 43 kohta.

(4)  Edellä mainitut yhdistetyt asiat C-200/07 ja C-201/07, Marra, tuomion 45 kohta.

(5)  Edellä mainitut yhdistetyt asiat C-200/07 ja C-201/07, Marra, tuomion 27 kohta.

(6)  Edellä mainittu asia C-163/10, Patriciello, tuomion 33 ja 35 kohta.


16.10.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 345/101


P8_TA(2018)0386

Manolis Kefalogiannisin koskemattomuuden pidättämistä koskeva pyyntö

Euroopan parlamentin päätös 23. lokakuuta 2018 Manolis Kefalogiannisin koskemattomuuden pidättämistä koskevasta pyynnöstä (2017/2133(IMM))

(2020/C 345/18)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon Manolis Kefalogiannisin koskemattomuuden pidättämistä koskevan, Kreikan tasavallan korkeimman oikeuden yleisen syyttäjän 31. toukokuuta 2017 välittämän pyynnön, joka liittyy rikosasiaan nro ABM:EOE 20/2017 ja josta ilmoitettiin täysistunnossa 3. heinäkuuta 2017,

on kuullut Manolis Kefalogiannisia työjärjestyksen 9 artiklan 6 kohdan mukaisesti,

on kuullut myös Euroopan parlamentin henkilöstön pääosaston virkaa tekevää pääjohtajaa Kristian Knudsenia,

on käynyt keskustelun Kreikan tasavallan ylimmän syyttäjäviranomaisen talousrikoksista vastaavan apulaissyyttäjän kanssa,

ottaa huomioon Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevan 8 ja 9 artiklan sekä Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä välittömillä vaaleilla 20. syyskuuta 1976 annetun säädöksen 6 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen 12. toukokuuta 1964, 10. heinäkuuta 1986, 15. ja 21. lokakuuta 2008, 19. maaliskuuta 2010, 6. syyskuuta 2011 ja 17. tammikuuta 2013 antamat tuomiot (1),

ottaa huomioon Kreikan tasavallan perustuslain 62 pykälän,

ottaa huomioon työjärjestyksen 5 artiklan 2 kohdan, 6 artiklan 1 kohdan ja 9 artiklan,

ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0333/2018),

A.

ottaa huomioon, että Kreikan tasavallan korkeimman oikeuden apulaissyyttäjä pyysi Euroopan parlamentin jäsenen Manolis Kefalogiannisin koskemattomuuden pidättämistä, jotta häntä vastaan voitaisiin aloittaa rikosoikeudenkäynti kahden oletetun rikoksen vuoksi;

B.

ottaa huomioon, että Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevassa 8 artiklassa määrätään, että Euroopan parlamentin jäseniä ei voida alistaa tutkittavaksi, pidättää tai haastaa oikeuteen heidän tehtäviään hoitaessaan ilmaisemiensa mielipiteiden tai äänestystensä perusteella;

C.

ottaa huomioon, että Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevan 9 artiklan mukaan Euroopan parlamentin jäsenillä on oman valtionsa alueella sen valtion kansanedustajille myönnetty koskemattomuus;

D.

ottaa huomioon, että Kreikan tasavallan perustuslain 62 pykälän mukaan ketään kansanedustajaa ei voida toimikautensa aikana syyttää, pidättää tai vangita eikä häneen voida kohdistaa muita vapaudenmenetyksen käsittäviä toimenpiteitä ilman Kreikan parlamentin lupaa;

E.

ottaa huomioon, että Kreikan tasavallan korkeimman oikeuden apulaissyyttäjän esittämä pyyntö koskee Kreikan rikoslain 385 pykälän 1 momentin b alamomentin ja lain nro 2803/2000 4 pykälän nojalla oletettuja rikkomuksia, jotka koskevat kiristystä ja petosta;

F.

ottaa huomioon, että Manolis Kefalogiannisia syytetään yrityksestä tehdä Euroopan unionin taloudellisiin etuihin kohdistuva petos, josta olisi aiheutunut yli 73 000 euron vahinko, yrittämällä kavaltaa avustajansa palkkiosta 4 240 euron suuruinen määrä kuukaudessa heinäkuun 2014 ja vuoden 2016 lopun välisenä aikana;

G.

ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin työjärjestyksen 9 artiklan 8 kohdan mukaisesti oikeudellisten asioiden valiokunta ei missään tapauksessa ilmaise kantaansa jäsenen syyllisyyteen tai syyttömyyteen eikä siihen, oikeuttavatko lausumat tai teot, joihin jäsenen väitetään syyllistyneen, syytteeseen asettamisen, vaikka valiokunta pyyntöä käsitellessään saisi yksityiskohtaista tietoa tapaukseen liittyvistä tosiasioista;

H.

toteaa myös, että Euroopan parlamentin tehtävä ei ole ottaa kantaa jäsenen syyllisyyteen tai syyttömyyteen eikä siihen, oikeuttavatko teot, joihin jäsenen väitetään syyllistyneen, syytteeseen asettamisen, eikä myöskään ilmaista kantaansa kansallisen oikeus- ja tuomioistuinjärjestelmän ansioihin;

I.

toteaa, että Euroopan parlamentin työjärjestyksen 5 artiklan 2 kohdan mukaan parlamentaarinen koskemattomuus ei ole jäsenen henkilökohtainen erioikeus, vaan tae koko parlamentin ja sen jäsenten riippumattomuudesta;

J.

toteaa, että parlamentaarisen koskemattomuuden tarkoituksena on suojella Euroopan parlamenttia ja sen jäseniä oikeusmenettelyiltä, jotka liittyvät toimintaan, jota harjoitetaan hoidettaessa parlamentin jäsenten tehtäviä ja jota ei voida erottaa kyseisistä tehtävistä;

K.

toteaa, että kun kyseessä oleva menettely ei koske Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevassa 8 artiklassa tarkoitettuja jäsenen ilmaisemia mielipiteitä tai äänestyksiä, koskemattomuus olisi pidätettävä, paitsi jos vaikuttaa siltä, että oikeudenkäynnin tarkoituksena voi olla jäsenen poliittisen toiminnan tai hänen maineensa vahingoittaminen ja siten parlamentin riippumattomuuden vaarantaminen (fumus persecutionis -olettamus);

L.

katsoo, että mahdolliset päätelmät on tehtävä tässä asiassa toimitettujen tietojen ja annettujen selitysten perusteella, mukaan lukien vastaukset, jotka Kreikan tasavallan ylimmän syyttäjäviranomaisen talousrikoksista vastaava apulaissyyttäjä antoi hänen kanssaan käydyssä näkemystenvaihdossa, ja ottaen huomioon olosuhteet, joissa asianomaiset viranomaiset ovat käsitelleet Manolis Kefalogiannisia vastaan esitettyä asiaa, koskemattomuuden pidättämistä koskevan pyynnön taustalla oleviin seikkoihin liittyvät epävarmuustekijät ja menettelyä koskevat vakavat epäilyt, mukaan lukien koskemattomuuden pidättämistä koskevan pyynnön taustalla olevat syyt;

M.

toteaa, että tämän vuoksi kyseisessä asiassa voidaan olettaa olevan kyse fumus persecutionis -tapauksesta;

N.

katsoo, että Manolis Kefalogiannisin koskemattomuutta ei näin ollen pitäisi pidättää;

1.

päättää säilyttää Manolis Kefalogiannisin koskemattomuuden;

2.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen sekä asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön viipymättä Kreikan tasavallan korkeimman oikeuden syyttäjälle ja Manolis Kefalogiannisille.

(1)  Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 12.5.1964, Wagner v. Fohrmann ja Krier, 101/63, ECLI:EU:C:1964:28, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 10.7.1986, Wybot v. Faure ym., 149/85, ECLI:EU:C:1986:310, yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 15.10.2008, Mote v. parlamentti, T-345/05, ECLI:EU:T:2008:440, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 21.10.2008, Marra v. De Gregorio ja Clemente, C-200/07 ja C-201/07, ECLI:EU:C:2008:579, unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 19.3.2010, Gollnisch v. parlamentti, T-42/06, ECLI:EU:T:2010:102, unionin tuomioistuimen tuomio 6.9.2011, Patriciello, C-163/10, ECLI: EU:C:2011:543 sekä unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 17.1.2013, Gollnisch v. parlamentti, T346/11 ja T-347/11, ECLI:EU:T:2013:23.


16.10.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 345/103


P8_TA(2018)0387

Euroopan unionin virallisen lehden sähköinen julkaiseminen ***

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 23. lokakuuta 2018 esityksestä neuvoston asetukseksi Euroopan unionin virallisen lehden sähköisestä julkaisemisesta annetun asetuksen (EU) N:o 216/2013 muuttamisesta (14463/2017 – C8-0412/2018 – 2017/0039(APP))

(Erityinen lainsäätämisjärjestys – hyväksyntä)

(2020/C 345/19)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon esityksen neuvoston asetukseksi (14463/2017),

ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 352 artiklan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0412/2018),

ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon ehdotetusta oikeusperustasta,

ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 ja 4 kohdan sekä 39 artiklan,

ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan suosituksen (A8-0323/2018),

1.

antaa hyväksyntänsä esitykselle neuvoston asetukseksi;

2.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Keskiviikko 24. lokakuuta 2018

16.10.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 345/104


P8_TA(2018)0401

Steeve Brioisin koskemattomuuden pidättämistä koskeva pyyntö

Euroopan parlamentin päätös 24. lokakuuta 2018 Steeve Briois’n koskemattomuuden pidättämistä koskevasta pyynnöstä (2018/2075(IMM))

(2020/C 345/20)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon Steeve Briois’n koskemattomuuden pidättämistä koskevan, Ranskan tasavallan oikeusministerin 21. helmikuuta 2018 välittämän pyynnön, joka liittyy Nanterren alioikeudessa aloitettuun Steeve Briois’ta koskevaan rikostutkintaan (B-49 2018/00242) Maison des Potes – Maison de l’Égalité -yhdistyksen pantua vireille kanteen julkisesta yllyttämisestä rotuun tai uskontoon perustuvaan syrjintään, ja josta ilmoitettiin täysistunnossa 28. toukokuuta 2018,

on kuullut Steeve Briois’ta työjärjestyksen 9 artiklan 6 kohdan mukaisesti,

ottaa huomioon Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevan 8 ja 9 artiklan sekä Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä välittömillä vaaleilla 20. syyskuuta 1976 annetun säädöksen 6 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen 12. toukokuuta 1964, 10. heinäkuuta 1986, 15. ja 21. lokakuuta 2008, 19. maaliskuuta 2010, 6. syyskuuta 2011 ja 17. tammikuuta 2013 antamat tuomiot (1),

ottaa huomioon Ranskan tasavallan perustuslain 26 pykälän, sellaisena kuin se on muutettuna 4. elokuuta 1995 annetulla perustuslain muutossäädöksellä nro 95-880,

ottaa huomioon työjärjestyksen 5 artiklan 2 kohdan, 6 artiklan 1 kohdan ja 9 artiklan,

ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0349/2018),

A.

ottaa huomioon, että Versailles’n muutoksenhakutuomioistuimen yleinen syyttäjä on pyytänyt Euroopan parlamentin jäsenen Steeve Briois’n koskemattomuuden pidättämistä väitettyä rikosta koskevan oikeudenkäynnin yhteydessä;

B.

ottaa huomioon, että Steeve Briois’n koskemattomuuden pidättäminen liittyy väitettyyn rikokseen, joka koskee yhden tai useamman tuntemattoman henkilön julkista yllyttämistä kansalaisuuteen, rotuun tai uskontoon perustuvaan syrjintään suullisesti, kirjallisesti, kuvallisesti tai sähköisillä viestintävälineillä, ja toteaa, että kyseessä on Ranskan lainsäädännössä ja tarkemmin sanottuna 29. heinäkuuta 1881 annetun lain 24 pykälän 8 momentissa, 23 pykälän 1 momentissa ja 42 pykälässä sekä 29. heinäkuuta 1982 annetun lain nro 82-652 93 pykälän 3 momentissa määritelty rikos, josta määrättävistä seuraamuksista säädetään 29. heinäkuuta 1881 annetun lain 24 pykälän 8, 10, 11 ja 12 momentissa sekä rikoslain 121 pykälän 7 momentissa;

C.

ottaa huomioon, että Steeve Briois’ta koskeva rikostutkinta aloitettiin Maison des Potes – Maison de l’Égalité -yhdistyksen 22. toukokuuta 2014 esittämän kanteen johdosta;

D.

ottaa huomioon, että kanne koski lausuntoja, jotka esitettiin 19. syyskuuta 2013 julkaistussa ja Front nationalin keskusjärjestön viralliselle verkkosivustolle 30. marraskuuta 2013 ilmestyneessä esitteessä ”Opas Front nationalin kunnan- ja kaupunginvaltuutetuille”, jossa kannustettiin 23. ja 30. maaliskuuta 2014 pidettävissä vaaleissa kunnan- tai kaupunginvaltuutetuiksi valittavia Front nationalin ehdokkaita suosittamaan uuden kunnan- tai kaupunginvaltuustonsa ensimmäisessä istunnossa, että sosiaalisia vuokra-asuntoja jaettaessa annettaisiin etusija ranskalaisille (”priorité nationale”);

E.

ottaa huomioon, että Ranskan lainsäädännössä rikosvastuu ei aina kuulu yksinomaan julkaisun tekijälle;

F.

ottaa huomioon, että Front nationalin silloinen julkaisujohtaja ilmoitti tutkintatuomareille tutkinnan aikana, että kiistanalaisen oppaan olivat laatineet pääsihteeristön yksiköt; ottaa huomioon, että Steve Briois oli tuolloin pääsihteeri;

G.

ottaa huomioon, että toimivaltaiset viranomaiset pyysivät Steeve Briois’n koskemattomuuden pidättämistä, jotta häntä voitaisiin kuulustella alustavasti häntä vastaan esitetyistä syytteistä;

H.

ottaa huomioon, että Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevassa 9 artiklassa määrätään, että Euroopan parlamentin jäsenillä on oman valtionsa alueella sen valtion kansanedustajille myönnetty koskemattomuus;

I.

toteaa, että Ranskan perustuslain 26 pykälässä määrätään, että Ranskan kansalliskokouksen jäsentä ei saa asettaa syytteeseen, alistaa tutkittavaksi, pidättää, vangita tai haastaa oikeuteen hänen tehtäviään hoitaessaan ilmaisemiensa mielipiteiden tai äänestystensä perusteella;

J.

ottaa huomioon, että Ranskan kansalliskokouksen jäsenille myönnetyn koskemattomuuden laajuus vastaa tosiasiallisesti Euroopan parlamentin jäsenille Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevassa 8 artiklassa myönnetyn koskemattomuuden laajuutta; toteaa Euroopan unionin tuomioistuimen todenneen, että jotta Euroopan parlamentin jäsen voi nauttia koskemattomuutta, hänen on täytynyt esittää mielipide tehtäviään hoitaessaan, mikä näin ollen merkitsee vaatimusta siitä, että ilmaistun mielipiteen ja parlamentaaristen tehtävien välillä on yhteys; toteaa, että tällaisen yhteyden on oltava suora ja ilmeinen;

K.

ottaa huomioon, että Steeve Briois ei ollut Euroopan parlamentin jäsen väitetyn rikoksen tapahtuessa eli 19. syyskuuta ja 30. marraskuuta 2013, mutta väitetty loukkaava aineisto oli vielä kaikkien halukkaiden nähtävissä 23. kesäkuuta ja 2. lokakuuta 2014;

L.

toteaa, että syytteet ovat selvästi vailla yhteyttä Steeve Briois’n asemaan Euroopan parlamentin jäsenenä ja koskevat sen sijaan kansallista tai alueellista toimintaa, sillä lausunnot esitettiin tuleville kunnan- tai kaupunginvaltuutetuille 23. ja 30. maaliskuuta 2014 pidettäviä kunnallisvaaleja silmällä pitäen;

M.

toteaa, että väitetyt teot eivät liity Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevassa 8 artiklassa tarkoitettuihin, Euroopan parlamentin jäsenen tehtäviään hoitaessaan ilmaisemiin mielipiteisiin tai äänestyksiin;

N.

katsoo, että ei ole syytä epäillä, että oikeudenkäynnin tarkoituksena olisi Steeve Briois’n parlamentaarisen toiminnan estäminen (fumus persecutionis), sillä se aloitettiin Maison des potes – Maison de l’égalité -yhdistyksen nostettua kanteen ennen kuin hän ryhtyi hoitamaan tehtäviään Euroopan parlamentin jäsenenä;

1.

päättää pidättää Steeve Briois’n koskemattomuuden;

2.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen sekä asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön viipymättä Ranskan tasavallan oikeusministerille ja Steeve Briois’lle.

(1)  Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 12.5.1964, Wagner v. Fohrmann ja Krier, 101/63, ECLI:EU:C:1964:28, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 10.7.1986, Wybot v. Faure ym., 149/85, ECLI:EU:C:1986:310, yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 15.10.2008, Mote v. parlamentti, T-345/05, ECLI:EU:T:2008:440, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 21.10.2008, Marra v. De Gregorio ja Clemente, C-200/07 ja C-201/07, ECLI:EU:C:2008:579, unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 19.3.2010, Gollnisch v. parlamentti, T-42/06, ECLI:EU:T:2010:102, unionin tuomioistuimen tuomio 6.9.2011, Patriciello, C-163/10, ECLI:EU:C:2011:543 sekä unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 17.1.2013, Gollnisch v. parlamentti, T-346/11 ja T-347/11, ECLI:EU:T:2013:23.


16.10.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 345/106


P8_TA(2018)0402

Sophie Montelin koskemattomuuden pidättämistä koskeva pyyntö

Euroopan parlamentin päätös 24. lokakuuta 2018 Sophie Montelin koskemattomuuden pidättämistä koskevasta pyynnöstä (2018/2076(IMM))

(2020/C 345/21)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon Sophie Montelin koskemattomuuden pidättämistä koskevan, Ranskan tasavallan oikeusministerin 21. helmikuuta 2018 välittämän pyynnön, joka liittyy Nanterren alioikeudessa aloitettuun Sophie Montelia koskevaan rikostutkintaan (B-49 2018/00243) Maison des Potes – Maison de l’Égalité -yhdistyksen pantua vireille kanteen julkisesta yllyttämisestä rotuun tai uskontoon perustuvaan syrjintään, ja josta ilmoitettiin täysistunnossa 28. toukokuuta 2018,

on kuullut Sophie Montelia työjärjestyksen 9 artiklan 6 kohdan mukaisesti,

ottaa huomioon Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevan 8 ja 9 artiklan sekä Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä välittömillä vaaleilla 20. syyskuuta 1976 annetun säädöksen 6 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen 12. toukokuuta 1964, 10. heinäkuuta 1986, 15. ja 21. lokakuuta 2008, 19. maaliskuuta 2010, 6. syyskuuta 2011 ja 17. tammikuuta 2013 antamat tuomiot (1),

ottaa huomioon Ranskan tasavallan perustuslain 26 pykälän, sellaisena kuin se on muutettuna 4. elokuuta 1995 annetulla perustuslain muutossäädöksellä nro 95-880,

ottaa huomioon työjärjestyksen 5 artiklan 2 kohdan, 6 artiklan 1 kohdan ja 9 artiklan,

ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0350/2018),

A.

ottaa huomioon, että Versailles’n muutoksenhakutuomioistuimen yleinen syyttäjä on pyytänyt Euroopan parlamentin jäsenen Sophie Montelin koskemattomuuden pidättämistä väitettyä rikosta koskevan oikeudenkäynnin yhteydessä;

B.

ottaa huomioon, että Sophie Montelin koskemattomuuden pidättäminen liittyy väitettyyn rikokseen, joka koskee yhden tai useamman tuntemattoman henkilön julkista yllyttämistä kansalaisuuteen, rotuun tai uskontoon perustuvaan syrjintään suullisesti, kirjallisesti, kuvallisesti tai sähköisillä viestintävälineillä, ja toteaa, että kyseessä on Ranskan lainsäädännössä ja tarkemmin sanottuna 29. heinäkuuta 1881 annetun lain 24 pykälän 8 momentissa, 23 pykälän 1 momentissa ja 42 pykälässä sekä 29. heinäkuuta 1982 annetun lain nro 82-652 93 pykälän 3 momentissa määritelty rikos, josta määrättävistä seuraamuksista säädetään 29. heinäkuuta 1881 annetun lain 24 pykälän 8, 10, 11 ja 12 momentissa sekä rikoslain 121 pykälän 7 momentissa;

C.

ottaa huomioon, että Sophie Montelia koskeva rikostutkinta aloitettiin Maison des Potes – Maison de l’Égalité -yhdistyksen 22. toukokuuta 2014 esittämän kanteen johdosta;

D.

ottaa huomioon, että kanne koski lausuntoja, jotka esitettiin 19. syyskuuta 2013 julkaistussa ja Front nationalin keskusjärjestön viralliselle verkkosivustolle 30. marraskuuta 2013 ilmestyneessä esitteessä ”Opas Front nationalin kunnan- ja kaupunginvaltuutetuille”, jossa kannustettiin 23. ja 30. maaliskuuta 2014 pidettävissä vaaleissa kunnan- tai kaupunginvaltuutetuiksi valittavia Front nationalin ehdokkaita suosittamaan uuden kunnan- tai kaupunginvaltuustonsa ensimmäisessä istunnossa, että sosiaalisia vuokra-asuntoja jaettaessa annettaisiin etusija ranskalaisille (”priorité nationale”);

E.

ottaa huomioon, että Ranskan lainsäädännössä rikosvastuu ei aina kuulu yksinomaan julkaisun tekijälle;

F.

ottaa huomioon, että Front nationalin silloinen julkaisujohtaja ilmoitti tutkintatuomareille tutkinnan aikana, että kiistanalaisen oppaan olivat laatineet pääsihteeristön yksiköt; ottaa huomioon, että Sophie Montel oli tuolloin vastuussa kunnan- ja kaupunginvaltuutettujen koordinoinnista pääsihteeristössä;

G.

ottaa huomioon, että toimivaltaiset viranomaiset pyysivät Sophie Montelin koskemattomuuden pidättämistä, jotta häntä voitaisiin kuulustella alustavasti häntä vastaan esitetyistä syytteistä;

H.

ottaa huomioon, että Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevassa 9 artiklassa määrätään, että Euroopan parlamentin jäsenillä on oman valtionsa alueella sen valtion kansanedustajille myönnetty koskemattomuus;

I.

toteaa, että Ranskan perustuslain 26 pykälässä määrätään, että Ranskan kansalliskokouksen jäsentä ei saa asettaa syytteeseen, alistaa tutkittavaksi, pidättää, vangita tai haastaa oikeuteen hänen tehtäviään hoitaessaan ilmaisemiensa mielipiteiden tai äänestystensä perusteella;

J.

ottaa huomioon, että Ranskan kansalliskokouksen jäsenille myönnetyn koskemattomuuden laajuus vastaa tosiasiallisesti Euroopan parlamentin jäsenille Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevassa 8 artiklassa myönnetyn koskemattomuuden laajuutta; toteaa Euroopan unionin tuomioistuimen todenneen, että jotta Euroopan parlamentin jäsen voi nauttia koskemattomuutta, hänen on täytynyt esittää mielipide tehtäviään hoitaessaan, mikä näin ollen merkitsee vaatimusta siitä, että ilmaistun mielipiteen ja parlamentaaristen tehtävien välillä on yhteys; toteaa, että tällaisen yhteyden on oltava suora ja ilmeinen;

K.

ottaa huomioon, että Sophie Montel ei ollut Euroopan parlamentin jäsen väitetyn rikoksen tapahtuessa eli 19. syyskuuta ja 30. marraskuuta 2013, mutta väitetty loukkaava aineisto oli vielä kaikkien halukkaiden nähtävissä 23. kesäkuuta ja 2. lokakuuta 2014;

L.

toteaa, että syytteet ovat selvästi vailla yhteyttä Sophie Montelin asemaan Euroopan parlamentin jäsenenä ja koskevat sen sijaan kansallista tai alueellista toimintaa, sillä lausunnot esitettiin tuleville kunnan- tai kaupunginvaltuutetuille 23. ja 30. maaliskuuta 2014 pidettäviä kunnallisvaaleja silmällä pitäen;

M.

toteaa, että väitetyt teot eivät liity Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevassa 8 artiklassa tarkoitettuihin, Euroopan parlamentin jäsenen tehtäviään hoitaessaan ilmaisemiin mielipiteisiin tai äänestyksiin;

N.

katsoo, että ei ole syytä epäillä, että oikeudenkäynnin tarkoituksena olisi Sophie Montelin parlamentaarisen toiminnan estäminen (fumus persecutionis), sillä se aloitettiin Maison des Potes – Maison de l’Égalité -yhdistyksen nostettua kanteen ennen kuin hän ryhtyi hoitamaan tehtäviään Euroopan parlamentin jäsenenä;

1.

päättää pidättää Sophie Montelin koskemattomuuden;

2.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen sekä asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön viipymättä Ranskan tasavallan oikeusministerille ja Sophie Montelille.

(1)  Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 12.5.1964, Wagner v. Fohrmann ja Krier, 101/63, ECLI:EU:C:1964:28, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 10.7.1986, Wybot v. Faure ym., 149/85, ECLI:EU:C:1986:310, yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 15.10.2008, Mote v. parlamentti, T-345/05, ECLI:EU:T:2008:440, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 21.10.2008, Marra v. De Gregorio ja Clemente, C-200/07 ja C-201/07, ECLI:EU:C:2008:579, unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 19.3.2010, Gollnisch v. parlamentti, T-42/06, ECLI:EU:T:2010:102, unionin tuomioistuimen tuomio 6.9.2011, Patriciello, C-163/10, ECLI:EU:C:2011:543 sekä unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 17.1.2013, Gollnisch v. parlamentti, T-346/11 ja T-347/11, ECLI:EU:T:2013:23.


16.10.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 345/108


P8_TA(2018)0403

Georgios Kyrtsosin koskemattomuuden pidättämistä koskeva pyyntö

Euroopan parlamentin päätös 24. lokakuuta 2018 Georgios Kyrtsosin koskemattomuuden pidättämistä koskevasta pyynnöstä (2018/2041(IMM))

(2020/C 345/22)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon Georgios Kyrtsosin koskemattomuuden pidättämistä koskevan, Kreikan tasavallan korkeimman oikeuden apulaissyyttäjän 27. helmikuuta 2018 välittämän pyynnön, joka liittyy 986,46 euron suuruisen pääsiäisbonuksen maksamatta jättämiseen (rekisterinumero AVM O 2017/6101) ja josta ilmoitettiin täysistunnossa 14. maaliskuuta 2018,

on kuullut Georgios Kyrtsosia työjärjestyksen 9 artiklan 6 kohdan mukaisesti,

ottaa huomioon Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevan 8 ja 9 artiklan sekä Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä välittömillä vaaleilla 20. syyskuuta 1976 annetun säädöksen 6 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen 12. toukokuuta 1964, 10. heinäkuuta 1986, 15. ja 21. lokakuuta 2008, 19. maaliskuuta 2010, 6. syyskuuta 2011 ja 17. tammikuuta 2013 antamat tuomiot (1),

ottaa huomioon Kreikan tasavallan perustuslain 62 pykälän,

ottaa huomioon työjärjestyksen 5 artiklan 2 kohdan, 6 artiklan 1 kohdan ja 9 artiklan,

ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A8–0351/2018),

A.

ottaa huomioon, että Kreikan tasavallan korkeimman oikeuden syyttäjänvirasto on pyytänyt Euroopan parlamentin jäsenen Georgios Kyrtsosin koskemattomuuden pidättämistä väitettyä rikosta koskevan mahdollisen oikeudenkäynnin yhteydessä;

B.

ottaa huomioon, että Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevassa 9 artiklassa määrätään, että Euroopan parlamentin jäsenillä on oman valtionsa alueella sen valtion kansanedustajille myönnetty koskemattomuus;

C.

ottaa huomioon, että Kreikan tasavallan perustuslain 62 pykälässä säädetään, että parlamentin jäsentä ei saa vaalikauden aikana asettaa syytteeseen, pidättää tai vangita eikä hänen vapauttaan muuten rajoittaa ilman parlamentin ennalta antamaa lupaa;

D.

ottaa huomioon, että KMP Publishing House Ltd- ja Free Sunday Publishing House Ltd -yritysten laillisena edustajana (puheenjohtaja ja toimitusjohtaja) Georgios Kyrtsos palkkasi entisen työntekijänsä 26. heinäkuuta 2005 KMP Publishing House Ltd:n nimissä sopimuksella, joka koski työskentelyä kummassakin yrityksessä visuaalisena suunnittelijana;

E.

ottaa huomioon, että Georgios Kyrtsosia syytetään siitä, että hän on jättänyt maksamatta entiselle työntekijälleen 986,46 euron suuruisen pääsiäisbonuksen 27. huhtikuuta 2016 hätälain nro 690/1945 vastaisesti, sellaisena kuin se on korvattuna lain nro 236/95 8 artiklan 1 kohdalla, mikä on rikos lain nro 3996/2011 28 artiklan nojalla, yhdessä ministeriöiden yhteispäätöksen 19040/1981 kanssa;

F.

toteaa, että väitetyllä rikoksella ei selvästikään ole suoraa yhteyttä Georgios Kyrtsosin toimeen Euroopan parlamentin jäsenenä vaan se liittyy hänen aiempaan asemaansa kahden sanomalehtiyrityksen johtajana;

G.

toteaa, että syytteeseenpanossa ei ole kyse Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevassa 8 artiklassa tarkoitetuista mainitun Euroopan parlamentin jäsenen tehtäviensä hoitamisen yhteydessä ilmaisemista mielipiteistä tai suorittamista äänestyksistä;

H.

toteaa, ettei ole syytä epäillä, että rikosoikeudenkäynnin tarkoituksena olisi vahingoittaa jäsenen poliittista toimintaa (fumus persecutionis -olettamus);

1.

päättää pidättää Georgios Kyrtsosin koskemattomuuden;

2.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen sekä asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön viipymättä Kreikan viranomaisille ja Georgios Kyrtsosille.

(1)  Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 12.5.1964, Wagner v. Fohrmann ja Krier, 101/63, ECLI:EU:C:1964:28, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 10.7.1986, Wybot v. Faure ym., 149/85, ECLI:EU:C:1986:310, yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 15.10.2008, Mote v. parlamentti, T-345/05, ECLI:EU:T:2008:440, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 21.10.2008, Marra v. De Gregorio ja Clemente, C-200/07 ja C-201/07, ECLI:EU:C:2008:579, unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 19.3.2010, Gollnisch v. parlamentti, T-42/06, ECLI:EU:T:2010:102, unionin tuomioistuimen tuomio 6.9.2011, Patriciello, C-163/10, ECLI:EU:C:2011:543 sekä unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 17.1.2013, Gollnisch v. parlamentti, T-346/11 ja T-347/11, ECLI:EU:T:2013:23.


III Valmistelevat säädökset

EUROOPAN PARLAMENTTI

Tiistai 23. lokakuuta 2018

16.10.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 345/110


P8_TA(2018)0388

EU:n ja Bahaman välinen sopimus lyhytaikaista oleskelua koskevasta viisumivapaudesta ***

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 23. lokakuuta 2018 esityksestä neuvoston päätökseksi lyhytaikaista oleskelua koskevasta viisumivapaudesta tehdyn Euroopan yhteisön ja Bahaman liittovaltion välisen sopimuksen muuttamista koskevan Euroopan unionin ja Bahaman liittovaltion välisen sopimuksen tekemisestä unionin puolesta (12389/2017 – C8-0173/2018 – 2017/0169(NLE))

(Hyväksyntä)

(2020/C 345/23)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (12389/2017),

ottaa huomioon luonnoksen Euroopan unionin ja Bahaman liittovaltion väliseksi sopimukseksi lyhytaikaista oleskelua koskevasta viisumivapaudesta tehdyn Euroopan yhteisön ja Bahaman liittovaltion välisen sopimuksen muuttamisesta (12388/2017),

ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 77 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0173/2018),

ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 ja 4 kohdan sekä 108 artiklan 7 kohdan,

ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan suosituksen (A8-0304/2018),

1.

antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle;

2.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Bahaman liittovaltion hallituksille ja parlamenteille.

16.10.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 345/111


P8_TA(2018)0389

EU:n ja Mauritiuksen välinen sopimus lyhytaikaista oleskelua koskevasta viisumivapaudesta ***

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 23. lokakuuta 2018 esityksestä neuvoston päätökseksi lyhytaikaista oleskelua koskevasta viisumivapaudesta tehdyn Euroopan yhteisön ja Mauritiuksen tasavallan välisen sopimuksen muuttamista koskevan Euroopan unionin ja Mauritiuksen tasavallan välisen sopimuksen tekemisestä unionin puolesta (12396/2017 – C8-0177/2018 – 2017/0167(NLE))

(Hyväksyntä)

(2020/C 345/24)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (12396/2017),

ottaa huomioon luonnoksen Euroopan unionin ja Mauritiuksen tasavallan väliseksi sopimukseksi lyhytaikaista oleskelua koskevasta viisumivapaudesta tehdyn Euroopan yhteisön ja Mauritiuksen tasavallan välisen sopimuksen muuttamisesta (12395/2017),

ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 77 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0177/2018),

ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 ja 4 kohdan sekä 108 artiklan 7 kohdan,

ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan suosituksen (A8-0303/2018),

1.

antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle;

2.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Mauritiuksen tasavallan hallituksille ja parlamenteille.

16.10.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 345/112


P8_TA(2018)0390

EU:n ja Antigua ja Barbudan välinen sopimus lyhytaikaista oleskelua koskevasta viisumivapaudesta ***

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 23. lokakuuta 2018 esityksestä neuvoston päätökseksi lyhytaikaista oleskelua koskevasta viisumivapaudesta tehdyn Euroopan yhteisön ja Antigua ja Barbudan välisen sopimuksen muuttamista koskevan Euroopan unionin ja Antigua ja Barbudan välisen sopimuksen tekemisestä unionin puolesta (12383/2017 – C8-0174/2018 – 2017/0171(NLE))

(Hyväksyntä)

(2020/C 345/25)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (12383/2017),

ottaa huomioon luonnoksen Euroopan unionin ja Antigua ja Barbudan väliseksi sopimukseksi lyhytaikaista oleskelua koskevasta viisumivapaudesta tehdyn Euroopan yhteisön ja Antigua ja Barbudan välisen sopimuksen muuttamisesta (12382/2017),

ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 77 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0174/2018),

ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 ja 4 kohdan sekä 108 artiklan 7 kohdan,

ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan suosituksen (A8-0305/2018),

1.

antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle;

2.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Antigua ja Barbudan hallituksille ja parlamenteille.

16.10.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 345/113


P8_TA(2018)0391

EU:n ja Saint Kitts ja Nevisin federaation välinen sopimus lyhytaikaista oleskelua koskevasta viisumivapaudesta ***

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 23. lokakuuta 2018 esityksestä neuvoston päätökseksi lyhytaikaista oleskelua koskevasta viisumivapaudesta tehdyn Euroopan yhteisön ja Saint Kitts ja Nevisin välisen sopimuksen muuttamista koskevan Euroopan unionin ja Saint Kitts ja Nevisin federaation välisen sopimuksen tekemisestä unionin puolesta (12393/2017 – C8-0176/2018 – 2017/0176(NLE))

(Hyväksyntä)

(2020/C 345/26)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (12393/2017),

ottaa huomioon luonnoksen Euroopan unionin ja Saint Kitts ja Nevisin federaation väliseksi sopimukseksi lyhytaikaista oleskelua koskevasta viisumivapaudesta tehdyn Euroopan yhteisön ja Saint Kitts ja Nevisin välisen sopimuksen muuttamisesta (12391/2017),

ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 77 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0176/2018),

ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 ja 4 kohdan sekä 108 artiklan 7 kohdan,

ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan suosituksen (A8-0306/2018),

1.

antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle;

2.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Saint Kitts ja Nevisin federaation hallituksille ja parlamenteille.

16.10.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 345/114


P8_TA(2018)0392

EU:n ja Barbadosin välinen sopimus lyhytaikaista oleskelua koskevasta viisumivapaudesta ***

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 23. lokakuuta 2018 esityksestä neuvoston päätökseksi lyhytaikaista oleskelua koskevasta viisumivapaudesta tehdyn Euroopan yhteisön ja Barbadosin välisen sopimuksen muuttamista koskevan Euroopan unionin ja Barbadosin välisen sopimuksen tekemisestä unionin puolesta (12386/2017 – C8-0175/2018 – 2017/0179(NLE))

(Hyväksyntä)

(2020/C 345/27)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (12386/2017),

ottaa huomioon luonnoksen Euroopan unionin ja Barbadosin väliseksi sopimukseksi lyhytaikaista oleskelua koskevasta viisumivapaudesta tehdyn Euroopan yhteisön ja Barbadosin välisen sopimuksen muuttamisesta (12385/2017),

ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 77 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0175/2018),

ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 ja 4 kohdan sekä 108 artiklan 7 kohdan,

ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan suosituksen (A8-0301/2018),

1.

antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle;

2.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Barbadosin hallituksille ja parlamenteille.

16.10.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 345/115


P8_TA(2018)0393

EU:n ja Seychellien välinen sopimus lyhytaikaista oleskelua koskevasta viisumivapaudesta ***

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 23. lokakuuta 2018 esityksestä neuvoston päätökseksi lyhytaikaista oleskelua koskevasta viisumivapaudesta tehdyn Euroopan yhteisön ja Seychellien tasavallan välisen sopimuksen muuttamista koskevan Euroopan unionin ja Seychellien tasavallan välisen sopimuksen tekemisestä unionin puolesta (12399/2017 – C8-0172/2018 – 2017/0168(NLE))

(Hyväksyntä)

(2020/C 345/28)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (12399/2017),

ottaa huomioon luonnoksen Euroopan unionin ja Seychellien tasavallan väliseksi sopimukseksi lyhytaikaista oleskelua koskevasta viisumivapaudesta tehdyn Euroopan yhteisön ja Seychellien tasavallan välisen sopimuksen muuttamisesta (12398/2017),

ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 77 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0172/2018),

ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 ja 4 kohdan sekä 108 artiklan 7 kohdan,

ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan suosituksen (A8-0302/2018),

1.

antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle;

2.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Seychellien tasavallan hallituksille ja parlamenteille.

16.10.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 345/116


P8_TA(2018)0394

Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto: hakemus EGF/2018/002 PT/Norte – Centro – Lisboa wearing apparel

Euroopan parlamentin päätöslauselma 23. lokakuuta 2018 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (Portugalin hakemus – EGF/2018/002 PT/Norte – Centro – Lisboa wearing apparel) (COM(2018)0621 – C8-0399/2018 – 2018/2223(BUD))

(2020/C 345/29)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0621 – C8-0399/2018),

ottaa huomioon Euroopan globalisaatiorahastosta (2014–2020) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1309/2013 (1) (EGR-asetus),

ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (2) ja erityisesti sen 12 artiklan,

ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (3) ja erityisesti sen 13 kohdan,

ottaa huomioon 2. joulukuuta 2013 tehdyn toimielinten sopimuksen 13 kohdassa tarkoitetun trilogimenettelyn,

ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan kirjeen,

ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan kirjeen,

ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A8-0311/2018),

A.

ottaa huomioon, että unioni on ottanut käyttöön lainsäädäntö- ja budjettivälineitä voidakseen tarjota lisätukea työntekijöille, jotka kärsivät maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten tai maailmanlaajuisen talous- ja rahoituskriisin seurauksista, ja auttaakseen heitä palaamaan työmarkkinoille;

B.

katsoo, että unionin taloudellisen tuen vähennetyille työntekijöille olisi oltava dynaamista ja sitä olisi tarjottava mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti;

C.

ottaa huomioon, että Portugali jätti hakemuksen EGF/2018/002 PT/Norte – Centro – Lisboa wearing apparel rahoitustuen saamiseksi EGR:stä sen jälkeen, kun 1 161 työntekijää oli vähennetty NACE Rev. 2:n kaksinumerotasoon 14 (Vaatteiden valmistus) luokitellulla toimialalla NUTS 2 -tason alueilla Pohjois-Portugali (PT11), Keski-Portugali (PT16) ja Lissabon (PT17) Portugalissa;

D.

ottaa huomioon, että hakemus perustuu EGR-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan toimintakriteeriin, jossa edellytetään, että vähintään 500 työntekijää vähennetään yhdeksän kuukauden viiteajanjaksona yrityksissä, jotka toimivat samalla NACE Rev. 2:n kaksinumerotasoon määritellyllä talouden alalla ja sijaitsevat yhdellä NUTS 2 -tason alueella tai kahdella vierekkäisellä alueella taikka useammalla kuin kahdella vierekkäisellä NUTS 2 -tason alueella edellyttäen, että vaikutukset kohdistuvat jäsenvaltion kahdella alueella yhteensä yli 500 työntekijään;

1.

on yhtä mieltä komission kanssa siitä, että EGR-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät ja että Portugali on oikeutettu saamaan kyseisen asetuksen mukaista rahoitustukea 4 655 883 euroa eli 60 prosenttia 7 759 806 euron kokonaiskustannuksista;

2.

toteaa, että Portugalin viranomaiset jättivät hakemuksen 24. huhtikuuta 2018 ja että Portugalin toimitettua hakemusta koskevia lisätietoja komissio sai sitä koskevan arvionsa valmiiksi 10. syyskuuta 2018 ja ilmoitti asiasta parlamentille samana päivänä;

3.

panee merkille Portugalin todenneen, että työntekijävähennykset ovat yhteydessä globalisaatiosta johtuviin maailmankaupan huomattaviin rakenteellisiin muutoksiin ja erityisesti tekstiilien ja vaatteiden kaupan vapautumiseen, kun Maailman kauppajärjestön monikuitusopimus päättyi vuoden 2004 lopussa, mikä johti radikaaleihin muutoksiin tekstiili- ja vaatealan maailmankaupan rakenteessa;

4.

panee merkille, että seuduilla, joilla työntekijävähennykset toteutettiin, vaatteiden valmistuksen alan työttömyysaste on korkeampi kuin alueilla, joilla nämä seudut sijaitsevat (Pohjois- ja Keski-Portugali ja Lissabon), ja että uudelleentyöllistymisnäkymät ovat heikot, sillä irtisanotut työntekijät ovat enimmäkseen vähän koulutettuja naisia;

5.

muistuttaa, että Portugalin vaatetusalalla toimivien kahden yrityksen työntekijävähennyksillä odotetaan olevan huomattavia kielteisiä vaikutuksia paikalliseen talouteen ja että vähennysten vaikutukset kytkeytyvät uudelleentyöllistymisen vaikeuksiin, jotka johtuvat työpaikkojen vähyydestä, irtisanottujen työntekijöiden alhaisesta koulutustasosta sekä työnhakijoiden suuresta määrästä;

6.

suosittelee rakenne- ja investointirahastojen ja etenkin Euroopan sosiaalirahaston käyttämistä maan työntekijöiden pätevyyksien kehittämiseksi, jotta voidaan vähentää työttömyyttä, varsinkin nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyttä;

7.

toteaa, että hakemus koskee 1 161:tä vähennettyä työntekijää, joista ehdotettujen toimenpiteiden kohteena on 730 työntekijää; panee merkille, että suurin osa vähennetyistä työntekijöistä (88,63 prosenttia) on naisia; toteaa lisäksi, että 20,55 prosenttia vähennetyistä työntekijöistä on yli 55-vuotiaita; pitää siksi EGR:stä osarahoitettuja aktiivisia työmarkkinatoimenpiteitä tärkeinä, sillä ne parantavat näiden haavoittuvien ryhmien mahdollisuuksia palata työmarkkinoille;

8.

pitää myönteisenä, että EGR:stä yhteisrahoitettavia yksilöllisiä palveluja tarjotaan myös työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville alle 30-vuotiaille nuorille, joiden määrä voi olla enintään 730;

9.

toteaa, että Portugali suunnittelee hakemuksen piiriin kuuluville vähennetyille työntekijöille kolmenlaisia toimia: i) koulutus ja uudelleenkoulutus, ii) yrittäjyyden edistäminen sekä iii) avustukset;

10.

korostaa, että koulutuksella ja uudelleenkoulutuksella olisi luotava todellisia vaihtoehtoja uudelleentyöllistymistä varten samalla alueella ottaen huomioon alat, joilla työvoiman kysyntä on kasvussa;

11.

toteaa, että taloudellisten avustusten, mukaan lukien koulutus- ja liikkuvuusavustukset sekä ateriakorvaukset, osuus ei ylitä EGR-asetuksessa vahvistettua 35 prosentin enimmäisosuutta kokonaiskustannuksista ja että kyseisten toimien edellytyksenä on, että kohteena olevat edunsaajat osallistuvat aktiivisesti työnhaku- tai koulutustoimiin;

12.

panee merkille, että yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin laadinnassa kuultiin työryhmää, jossa olivat mukana julkinen työvoimapalvelu, ammattijärjestöjen edustajia, sosiaaliturvalaitos ja työoloista vastaava viranomainen;

13.

korostaa Portugalin viranomaisten vahvistaneen, ettei tukikelpoisille toimille saada avustusta muista unionin rahastoista tai rahoitusvälineistä, ja vahvistaneen myös, että kaksinkertainen rahoitus estetään ja että ehdotetuilla toimilla täydennetään rakennerahastoista rahoitettavia toimia;

14.

toteaa jälleen, ettei EGR-tuki saa korvata toimenpiteitä, jotka kuuluvat kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla yritysten vastuulle, eikä EGR:stä rahoiteta myöskään yritysten tai toimialojen rakenneuudistuksia; pitää myönteisenä Portugalin asiasta antamaa vahvistusta;

15.

palauttaa mieliin, että yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin suunnittelussa olisi EGR-asetuksen 7 artiklan mukaisesti ennakoitava tulevia työmarkkinanäkymiä sekä tarvittavia taitoja ja että sen olisi sovittava yhteen resurssitehokkaaseen ja kestävään talouteen siirtymisen kanssa;

16.

pyytää, että komissio kehottaa kansallisia viranomaisia antamaan tulevissa ehdotuksissa yksityiskohtaisempaa tietoa siitä, millä aloilla on kasvumahdollisuuksia ja siten mahdollisuuksia palkata työntekijöitä, sekä keräämään perusteltuja tietoja EGR-rahoituksen vaikutuksesta muun muassa työpaikkojen laatuun ja EGR:n toimien avulla saavutetusta työmarkkinoille paluun asteesta;

17.

pyytää jälleen komissiota varmistamaan kaikkien EGR-tapauksiin liittyvien asiakirjojen julkisuuden;

18.

hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan päätöksen;

19.

kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan päätöksen neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

20.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman liitteineen neuvostolle ja komissiolle.

(1)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 855.

(2)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.

(3)  EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.


LIITE

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta Portugalin hakemuksen johdosta – EGF/2018/002 PT/Norte – Centro – Lisboa wearing apparel

(Tätä liitettä ei esitetä tässä, koska se vastaa lopullista säädöstä, päätöstä (EU) 2018/1720.)


16.10.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 345/120


P8_TA(2018)0395

ESIRin toimitusjohtajan nimittäminen

Euroopan parlamentin päätös 23. lokakuuta 2018 Euroopan strategisten investointien rahaston toimitusjohtajan nimitysehdotuksesta (N8-0100/2018 – C8-0423/2018 – 2018/0903(NLE))

(Hyväksyntä)

(2020/C 345/30)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) johtokunnan 19. heinäkuuta 2018 tekemän ehdotuksen rahaston toimitusjohtajan uudelleennimityksestä (C8-0423/2018),

ottaa huomioon Euroopan strategisten investointien rahastosta, Euroopan investointineuvontakeskuksesta ja Euroopan investointihankeportaalista sekä asetusten (EU) N:o 1291/2013 ja (EU) N:o 1316/2013 muuttamisesta 25. kesäkuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/1017 7 artiklan 6 kohdan – Euroopan strategisten investointien rahasto (1),

ottaa huomioon työjärjestyksen 122 a artiklan,

ottaa huomioon budjettivaliokunnan sekä talous- ja raha-asioiden valiokunnan työjärjestyksen 55 artiklan mukaisesti järjestämät yhteiskokoukset,

ottaa huomioon budjettivaliokunnan ja talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0314/2018),

A.

ottaa huomioon, että asetuksen (EU) 2015/1017 7 artiklan 6 kohdassa säädetään, että Euroopan investointipankki (EIP) nimittää Euroopan parlamentin hyväksynnän jälkeen ESIRin toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan kolmen vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia kerran, noudattaen EIP:n menettelyjä vastaavaa avointa ja läpinäkyvää valintamenettelyä, jonka yhteydessä Euroopan parlamentille on tiedotettava asianmukaisesti ja hyvissä ajoin kaikissa sen vaiheissa;

B.

ottaa huomioon, että ESIRin johtokunta hyväksyi 19. heinäkuuta 2018 ESIRin toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan uudelleennimitystä koskevan ehdotuksen ja välitti tämän ehdotuksen Euroopan parlamentille;

C.

ottaa huomioon, että budjettivaliokunta sekä talous- ja raha-asioiden valiokunta järjestivät 25. syyskuuta 2018 ESIRin toimitusjohtajan tehtävään ehdotetun Wilhelm Moltererin kuulemistilaisuuden, jossa tämä piti avauspuheenvuoron ja vastasi sitten valiokuntien jäsenten kysymyksiin;

1.

hyväksyy Wilhelm Moltererin nimityksen Euroopan strategisten investointien rahaston toimitusjohtajaksi;

2.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle, komissiolle, Euroopan investointipankille ja jäsenvaltioiden hallituksille.

(1)  EUVL L 169, 1.7.2015, s. 1.


16.10.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 345/121


P8_TA(2018)0396

ESIRin varatoimitusjohtajan nimittäminen

Euroopan parlamentin päätös 23. lokakuuta 2018 Euroopan strategisten investointien rahaston varatoimitusjohtajan nimitysehdotuksesta (N8-0101/2018 – C8-0424/2018 – 2018/0904(NLE))

(Hyväksyntä)

(2020/C 345/31)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) johtokunnan 19. heinäkuuta 2018 tekemän ehdotuksen rahaston varatoimitusjohtajan uudelleennimityksestä (C8-0424/2018),

ottaa huomioon Euroopan strategisten investointien rahastosta, Euroopan investointineuvontakeskuksesta ja Euroopan investointihankeportaalista sekä asetusten (EU) N:o 1291/2013 ja (EU) N:o 1316/2013 muuttamisesta 25. kesäkuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/1017 7 artiklan 6 kohdan – Euroopan strategisten investointien rahasto (1),

ottaa huomioon työjärjestyksen 122 a artiklan,

ottaa huomioon budjettivaliokunnan sekä talous- ja raha-asioiden valiokunnan työjärjestyksen 55 artiklan mukaisesti järjestämät yhteiskokoukset,

ottaa huomioon budjettivaliokunnan ja talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0312/2018),

A.

ottaa huomioon, että asetuksen (EU) 2015/1017 7 artiklan 6 kohdassa säädetään, että Euroopan investointipankki (EIP) nimittää Euroopan parlamentin hyväksynnän jälkeen ESIR-rahaston toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan kolmen vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia kerran, noudattaen EIP:n menettelyjä vastaavaa avointa ja läpinäkyvää valintamenettelyä, jonka yhteydessä Euroopan parlamentille on tiedotettava asianmukaisesti ja hyvissä ajoin kaikissa sen vaiheissa;

B.

ottaa huomioon, että ESIR-rahaston johtokunta hyväksyi 19. heinäkuuta 2018 ESIRin toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan uudelleennimitystä koskevan ehdotuksen ja välitti tämän ehdotuksen Euroopan parlamentille;

C.

ottaa huomioon, että budjettivaliokunta sekä talous- ja raha-asioiden valiokunta järjestivät 25. syyskuuta 2018 ESIR-rahaston varatoimitusjohtajan tehtävään ehdotetun Iliyana Tsanovan kuulemistilaisuuden, jossa tämä piti avauspuheenvuoron ja vastasi sitten valiokuntien jäsenten kysymyksiin;

1.

hyväksyy Iliyana Tsanovan nimityksen Euroopan strategisten investointien rahaston varatoimitusjohtajaksi;

2.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle, komissiolle, Euroopan investointipankille ja jäsenvaltioiden hallituksille.

(1)  EUVL L 169, 1.7.2015, s. 1.


16.10.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 345/122


P8_TA(2018)0397

Ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatu ***I

Euroopan parlamentin tarkistukset 23. lokakuuta 2018 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (uudelleenlaadittu) (COM(2017)0753 – C8-0019/2018 – 2017/0332(COD)) (1)

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys – uudelleenlaatiminen)

(2020/C 345/32)

Tarkistukset 161, 187, 206 ja 213

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 2 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(2)

Direktiivissä 98/83/EY asetetaan oikeudelliset puitteet, joiden tavoitteena on suojella ihmisten terveyttä ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saastumisesta aiheutuvilta haitallisilta vaikutuksilta varmistamalla, että vesi on terveellistä ja puhdasta. Tällä direktiivillä olisi oltava sama tavoite. Tämän vuoksi on tarpeen vahvistaa unionin tasolla ne vähimmäisvaatimukset, jotka kyseiseen käyttöön tarkoitetun veden on täytettävä, Jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ihmisten käyttöön tarkoitettu vesi ei sisällä pieneliöitä tai loisia tai mitään aineita, joista tietyissä tapauksissa voi olla vaaraa ihmisten terveydelle, ja että se täyttää mainitut vähimmäisvaatimukset.

(2)

Direktiivissä 98/83/EY asetetaan oikeudelliset puitteet, joiden tavoitteena on suojella ihmisten terveyttä ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saastumisesta aiheutuvilta haitallisilta vaikutuksilta varmistamalla, että vesi on terveellistä ja puhdasta. Tällä direktiivillä olisi oltava sama tavoite , ja sillä olisi varmistettava tällaisen veden yleinen saatavuus kaikille unionissa . Tämän vuoksi on tarpeen vahvistaa unionin tasolla ne vähimmäisvaatimukset, jotka kyseiseen käyttöön tarkoitetun veden on täytettävä. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ihmisten käyttöön tarkoitettu vesi ei sisällä pieneliöitä tai loisia tai mitään aineita, joista tietyissä tapauksissa voi olla vaaraa ihmisten terveydelle, ja että se täyttää mainitut vähimmäisvaatimukset.

Tarkistus 2

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 2 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(2 a)

Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle 2 päivänä joulukuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Kierto kuntoon – Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma” mukaisesti tässä direktiivissä olisi pyrittävä edistämään vesivarojen tehokasta käyttöä ja kestävyyttä kiertotaloutta koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi.

Tarkistus 3

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 2 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(2 b)

Yhdistyneiden kansakuntien (YK) yleiskokous julisti 28 päivänä heinäkuuta 2010 ihmisten oikeuden veteen ja sanitaatioon ihmisoikeudeksi, ja siten puhtaan juomaveden saantia ei saisi rajoittaa loppukäyttäjän varattomuuden vuoksi.

Tarkistus 4

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 2 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(2 c)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY  (1 a) ja tämän direktiivin on oltava johdonmukaisia.

Tarkistus 5

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 2 d kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(2 d)

Tässä direktiivissä asetettujen vaatimusten olisi vastattava kansallista tilannetta ja veden toimittajien olosuhteita jäsenvaltioissa.

Tarkistus 6

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 3 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(3)

On tarpeen jättää tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle luonnolliset kivennäisvedet sekä lääkinnälliseen tarkoitukseen käytettävät vedet, sillä luonnolliset kivennäisvedet kuuluvat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/54/EY (68) soveltamisalaan ja lääkinnälliseen tarkoitukseen käytettävät vedet Euroopan parlamentin ja neuvoston 2001/83/EY (69) soveltamisalaan. Direktiivissä 2009/54/EY käsitellään sekä kivennäisvesiä että lähdevesiä, ja niistä ainoastaan kivennäisvedet olisi jätettävä tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Direktiivin 2009/54/EY 9 artiklan 4 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti lähdevesien olisi noudatettava tämän direktiivin säännöksiä. Kun kyseessä on myyntiin tarkoitettu tai elintarviketeollisuudessa tai elintarvikkeiden valmistuksessa tai käsittelyssä käytetty pullotettu tai säiliöissä oleva ihmisten käyttöön tarkoitettu vesi, veden olisi noudatettava tämän direktiivin säännöksiä vaatimustenmukaisuuden määrittelykohtaan (eli hanaan) saakka, ja sitä olisi tämän jälkeen pidettävä elintarvikkeena Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002 (70) 2 artiklan toisen alakohdan mukaisesti.

(3)

On tarpeen jättää tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle luonnolliset kivennäisvedet sekä lääkinnälliseen tarkoitukseen käytettävät vedet, sillä luonnolliset kivennäisvedet kuuluvat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/54/EY (68) soveltamisalaan ja lääkinnälliseen tarkoitukseen käytettävät vedet Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/83/EY (69) soveltamisalaan. Direktiivissä 2009/54/EY käsitellään sekä kivennäisvesiä että lähdevesiä, ja niistä ainoastaan kivennäisvedet olisi jätettävä tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Direktiivin 2009/54/EY 9 artiklan 4 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti lähdevesien olisi noudatettava tämän direktiivin säännöksiä. Tätä velvoitetta ei pitäisi kuitenkaan ulottaa mikrobiologisiin muuttujiin, jotka esitetään tämän direktiivin liitteessä I olevassa A osassa. Kun kyseessä on myyntiin tarkoitettu tai elintarvikkeiden kaupallisessa tuotannossa, valmistuksessa tai käsittelyssä käytetty julkisesta vesihuollosta tai yksityisistä kaivoista peräisin oleva pullotettu tai säiliöissä oleva ihmisten käyttöön tarkoitettu vesi, veden olisi periaatteessa noudatettava edelleen tämän direktiivin säännöksiä vaatimustenmukaisuuden määrittelykohtaan saakka, ja sitä olisi tämän jälkeen pidettävä elintarvikkeena Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002 (70) 2 artiklan toisen alakohdan mukaisesti. Sovellettavien elintarviketurvallisuutta koskevien vaatimusten täyttyessä jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla olisi oltava valtuudet antaa lupa veden uudelleenkäyttöön elintarvikejalostusteollisuudessa.

Tarkistus 7

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 4 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(4)

Eurooppalaisen kansalaisaloitteen ”Vesi on perusoikeus” (71) (Right2Water) johdosta käynnistettiin unionin laajuinen julkinen kuuleminen ja tehtiin sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskeva REFIT-arviointi direktiivistä 98/83/EY (72). Sen perusteella oli selvää, että tietyt direktiivin 98/83/EY säännökset on saatettava ajan tasalle. Parantamisen varaa todettiin neljällä alalla: laatuun perustuvien muuttujien arvojen luettelo, riskiperusteisen lähestymistavan rajallinen käyttö, kuluttajatietoja koskevat epätäsmälliset säännökset sekä erot niiden materiaalien hyväksymisjärjestelmissä, jotka ovat kosketuksissa ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa. Lisäksi eurooppalaisessa kansalaisaloitteessa ”Vesi on perusoikeus” havaittiin erillisenä ongelmana se, että osalla väestöstä , erityisesti syrjäytyneillä ryhmillä, ei ole mahdollisuutta saada ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä. Tämä on vastoin sitoumusta, joka tehtiin YK:n Agenda 2030 -ohjelmassa kestävän kehityksen tavoitteen 6 yhteydessä. Lopuksi on todettu yleinen tietoisuuden puute vesivuodoista, jotka johtuvat siitä, että vesi-infrastruktuurin huoltoon eikä uudistamiseen ole investoitu tarpeeksi . Tähän kiinnitettiin huomiota myös tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa vesi-infrastruktuurista (73).

(4)

Eurooppalaisessa kansalaisaloitteessa ”Vesi on perusoikeus” (71) (Right2Water) kehotettiin unionia lisäämään toimiaan, jotta varmistettaisiin veden yleinen saatavuus kaikille, ja sen johdosta käynnistettiin unionin laajuinen julkinen kuuleminen ja tehtiin sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskeva REFIT-arviointi direktiivistä 98/83/EY (72). Sen perusteella oli selvää, että tietyt direktiivin 98/83/EY säännökset on saatettava ajan tasalle. Parantamisen varaa todettiin neljällä alalla: laatuun perustuvien muuttujien arvojen luettelo, riskiin perustuvan lähestymistavan rajallinen käyttö, kuluttajatietoja koskevat epätäsmälliset säännökset sekä erot niiden materiaalien hyväksymisjärjestelmissä, jotka ovat kosketuksissa ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa , ja tämän vaikutukset ihmisten terveyteen . Lisäksi eurooppalaisessa kansalaisaloitteessa ”Vesi on perusoikeus” havaittiin erillisenä ongelmana se, että osalla väestöstä heikoimmassa asemassa olevissa ja syrjäytyneissä ryhmissä on rajallinen mahdollisuus tai ei ole mahdollisuutta saada ihmisten käyttöön tarkoitettua edullista vettä. Edullisen veden saannin varmistaminen on myös YK:n Agenda 2030 -ohjelmassa kestävän kehityksen tavoitteen 6 yhteydessä annettu sitoumus . Euroopan parlamentti tunnusti tässä yhteydessä kaikkien oikeuden saada ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä unionissa. Lopuksi on todettu yleinen tietoisuuden puute vesivuodoista, jotka johtuvat siitä, ettei vesi-infrastruktuurin huoltoon eikä uudistamiseen ole investoitu tarpeeksi , kuten myös tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa vesi-infrastruktuurista (73) todetaan, ja siitä, ettei vedenjakelujärjestelmiä aina tunneta riittävän hyvin .

Tarkistus 8

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(4 a)

YK:n kestävän kehityksen tavoitteen 6 mukaisten kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseksi jäsenvaltioiden pitäisi olla velvollisia toteuttamaan toimintasuunnitelmia, joilla varmistetaan turvallisen ja edullisen juomaveden yleinen ja yhtäläinen saatavuus kaikille vuoteen 2030 mennessä.

Tarkistus 9

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 4 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(4 b)

Euroopan parlamentti antoi 8 päivänä syyskuuta 2015 päätöslauselman eurooppalaisen kansalaisaloitteen Right2Water seurannasta.

Tarkistus 11

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(5 a)

Ihmisten käyttöön tarkoitetulla vedellä on keskeinen rooli Euroopan unionin jatkuvissa pyrkimyksissä parantaa ihmisten terveyden ja ympäristön suojelua hormonitoimintaa häiritseviltä kemikaaleilta. Hormonitoimintaa häiritsevien yhdisteiden sääntely tässä direktiivissä on lupaava askel kohti unionin päivitettyä hormitoimintaa häiritseviä aineita koskevaa strategiaa, joka komission on nyt laadittava viipymättä.

Tarkistus 13

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(6 a)

Jos ei ole riittävästi tieteellisiä tietoja, joiden perusteella voitaisiin määrittää ihmisten käyttöön tarkoitetussa vedessä olevasta aineesta ihmisten terveydelle aiheutuva riski tai sen puuttuminen tai tällaisen aineen sallittu määrä, tällainen aine olisi otettava varovaisuusperiaatteen perusteella tarkkailtavien aineiden luetteloon, kunnes saadaan selvempiä tieteellisiä tietoja. Siksi jäsenvaltioiden olisi valvottava tällaisia uusia muuttujia erikseen.

Tarkistus 14

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 6 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(6 b)

Osoitinmuuttujat eivät vaikuta suoraan kansanterveyteen. Ne ovat kuitenkin tärkeä keino määrittää, miten veden tuotanto- ja jakelulaitokset toimivat, ja arvioida veden laatua. Ne voivat auttaa tunnistamaan veden käsittelyyn liittyviä toimintahäiriöitä ja myös merkittävästi lujittaa ja ylläpitää kuluttajien luottamusta veden laatuun. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi valvottava niitä.

Tarkistus 15

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 7 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(7)

Jos se on tarpeen ihmisten terveyden turvaamiseksi niiden alueella, jäsenvaltioiden olisi edellytettävä asettavan arvoja lisämuuttujille, joita ei ole sisällytetty liitteeseen I.

(7)

Jos se on tarpeen varovaisuusperiaatteen noudattamiseksi täysimääräisesti ja ihmisten terveyden turvaamiseksi niiden alueella, jäsenvaltioiden olisi edellytettävä asettavan arvoja lisämuuttujille, joita ei ole sisällytetty liitteeseen I.

Tarkistus 16

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 8 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(8)

Ennaltaehkäisevää turvallisuussuunnittelua ja riskiin perustuvia osia tarkasteltiin direktiivissä 98/83/EY ainoastaan rajallisessa määrin. Riskiin perustuvan lähestymistavan ensimmäiset osat otettiin käyttöön vuonna 2015 direktiivillä (EU) 2015/1787, jolla muutettiin direktiiviä 98/83/EY siten, että jäsenvaltiot voivat poiketa perustamistaan seurantaohjelmista edellyttäen, että toteutetaan luotettavia riskinarviointeja , jotka voivat perustua WHO:n juomaveden laatua koskeviin suuntaviivoihin (76). Nämä suuntaviivat, joissa esitetään niin sanottu Water Safety Plan -konsepti, ja standardi EN 15975–2, joka koskee juomavesijärjestelmien turvallisuutta, ovat kansainvälisesti tunnustettuja periaatteita, joihin ihmisten käyttöön tarkoitetun veden tuotanto ja jakelu sekä muuttujien seuranta ja analysointi perustuvat. Ne olisi säilytettävä tässä direktiivissä. Sen varmistamiseksi, että nämä periaatteet eivät rajoitu seurantakysymyksiin, ja jotta voidaan keskittää aikaa ja resursseja merkityksellisiin riskeihin ja kustannustehokkaisiin lähteitä koskeviin toimenpiteisiin sekä välttää analyysejä ja toimia, jotka liittyvät merkityksettömiin kysymyksiin, on syytä ottaa käyttöön kattava riskiin perustuva lähestymistapa koko toimitusketjussa aina vedenottoalueesta jakeluun ja hanaan asti. Lähestymistavan olisi koostuttava kolmesta osasta: ensinnäkin jäsenvaltioiden arviointi vedenottoalueeseen liittyvistä vaaroista (”vaaran arviointi”) WHO:n suuntaviivojen ja Water Safety Plan -käsikirjan (77) mukaisesti; toiseksi veden toimittajien mahdollisuus mukauttaa seuranta pääasiallisiin riskeihin (”toimitukseen liittyvien riskien arviointi”); ja kolmanneksi jäsenvaltioiden suorittama arviointi mahdollisista riskeistä, jotka johtuvat kotitalouksien vedenjakelujärjestelmistä (esim. legionella tai lyijy) (” kotitalouksien vedenjakelujärjestelmiä koskeva riskin arviointi). Näitä arviointeja olisi tarkistettava säännöllisesti, muun muassa jotta voidaan vastata ilmastosta johtuviin äärimmäisiin sääilmiöihin, ihmisten toiminnan tunnettuihin muutoksiin vedenottoalueella tai lähteistä johtuviin häiriöihin. Riskiin perustuvalla lähestymistavalla varmistetaan tietojen jatkuva vaihto toimivaltaisten viranomaisten ja veden toimittajien välillä.

(8)

Ennaltaehkäisevää turvallisuussuunnittelua ja riskiin perustuvia osia tarkasteltiin direktiivissä 98/83/EY ainoastaan rajallisessa määrin. Riskiin perustuvan lähestymistavan ensimmäiset osat otettiin käyttöön vuonna 2015 direktiivillä (EU) 2015/1787, jolla muutettiin direktiiviä 98/83/EY siten, että jäsenvaltiot voivat poiketa perustamistaan seurantaohjelmista edellyttäen, että toteutetaan luotettavia riskin arviointeja , jotka voivat perustua WHO:n juomaveden laatua koskeviin suuntaviivoihin (76). Nämä suuntaviivat, joissa esitetään niin sanottu Water Safety Plan -konsepti, ja standardi EN 15975–2, joka koskee juomavesijärjestelmien turvallisuutta, ovat kansainvälisesti tunnustettuja periaatteita, joihin ihmisten käyttöön tarkoitetun veden tuotanto ja jakelu sekä muuttujien seuranta ja analysointi perustuvat. Ne olisi säilytettävä tässä direktiivissä. Sen varmistamiseksi, että nämä periaatteet eivät rajoitu seurantakysymyksiin, ja jotta voidaan keskittää aikaa ja resursseja merkityksellisiin riskeihin ja kustannustehokkaisiin lähteitä koskeviin toimenpiteisiin sekä välttää analyysejä ja toimia, jotka liittyvät merkityksettömiin kysymyksiin, on syytä ottaa käyttöön kattava riskiin perustuva lähestymistapa koko toimitusketjussa aina vedenottoalueesta jakeluun ja hanaan asti. Lähestymistavan olisi perustuttava direktiivin 2000/60/EY nojalla saatuun tietoon ja toteutettuihin toimiin, ja siinä olisi otettava entistä paremmin huomioon ilmastonmuutoksen vaikutus vesivaroihin. Riskiin perustuvan lähestymistavan olisi koostuttava kolmesta osasta: ensinnäkin jäsenvaltioiden arviointi vedenottoalueeseen liittyvistä vaaroista (”vaaran arviointi”) WHO:n suuntaviivojen ja Water Safety Plan -käsikirjan (77) mukaisesti; toiseksi veden toimittajien mahdollisuus mukauttaa seuranta pääasiallisiin riskeihin (”toimitukseen liittyvien riskien arviointi”); ja kolmanneksi jäsenvaltioiden suorittama arviointi mahdollisista riskeistä, jotka johtuvat sisäisistä vedenjakelujärjestelmistä (esim. legionella tai lyijy) erityisesti ensisijaisissa tiloissa (” sisäisiä vedenjakelujärjestelmiä koskeva riskin arviointi”). Näitä arviointeja olisi tarkistettava säännöllisesti, muun muassa jotta voidaan vastata ilmastosta johtuviin äärimmäisiin sääilmiöihin, ihmisten toiminnan tunnettuihin muutoksiin vedenottoalueella tai lähteistä johtuviin häiriöihin. Riskiin perustuvalla lähestymistavalla varmistetaan tietojen jatkuva vaihto toimivaltaisten viranomaisten, veden toimittajien ja muiden sidosryhmien, myös pilaantumislähteen tai -riskin aiheuttajien, välillä. Riskiin perustuvaa lähestymistapaa olisi poikkeuksellisesti mukautettava erityisiin rajoitteisiin, joita liittyy veden suolanpoistoa harjoittaviin ja matkustajia kuljettaviin merialuksiin. Euroopan unionin jäsenvaltion lipun alla purjehtivat merialukset noudattavat kansainvälistä sääntelykehystä liikkuessaan kansainvälisillä vesillä. Lisäksi ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kuljetukseen ja tuotantoon aluksilla liittyy erityisiä rajoitteita, jotka edellyttävät tämän direktiivin säännösten mukauttamista.

Tarkistus 17

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(8 a)

Vesivarojen tehoton käyttö, erityisesti vesihuoltoinfrastruktuurin vuodot, johtaa ihmisten käyttöön tarkoitettujen niukkojen vesivarojen liikakäyttöön. Tämä rajoittaa merkittävästi jäsenvaltioiden mahdollisuuksia saavuttaa direktiivissä 2000/60/EY asetetut tavoitteet.

Tarkistus 18

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 9 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(9)

Vaaran arviointia olisi ohjattava siten , että vähennetään tarvittavan käsittelyn tasoa ihmisten käyttöön tarkoitetun veden tuotannossa esimerkiksi vähentämällä paineita, jotka aiheuttavat ihmisten käyttöön tarkoitetun veden ottoon käytettyjen vesimuodostumien saastumista . Tätä varten jäsenvaltioiden olisi tunnistettava kyseisiin vesimuodostumiin liittyvät vaarat ja mahdolliset pilaantumislähteet sekä seurattava epäpuhtauksia, jotka ne katsovat merkityksellisiksi. Tähän voivat olla syynä havaitut vaarat (esimerkiksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY (78) yhteydessä tunnistetut mikromuovi, nitraatit, torjunta-aineet ja lääkkeet), luontainen esiintyminen vedenottoalueella (esim. arseeni) tai veden toimittajilta saadut tiedot (esim. tietyn muuttujan äkillinen lisääntyminen raakavedessä). Näitä muuttujia olisi käytettävä merkkiaineina, jotka käynnistävät toimivaltaisten viranomaisten toimet vesimuodostumiin kohdistuvien paineiden vähentämiseksi, kuten ennaltaehkäisy- ja hillitsemistoimet, (mukaan lukien tarvittaessa tutkimus terveyteen kohdistuvien vaikutusten ymmärtämiseksi), vesimuodostumien suojelemiseksi ja pilaantumislähteeseen tarttumiseksi. Toimet toteutetaan yhteistyössä veden toimittajien ja sidosryhmien kanssa.

(9)

Vaaran arvioinnissa riskin arviointiin olisi sovellettava kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka perustuu siihen nimenomaiseen tavoitteeseen , että tarvittavan käsittelyn tasoa vähennetään ihmisten käyttöön tarkoitetun veden tuotannossa esimerkiksi vähentämällä paineita, jotka aiheuttavat ihmisten käyttöön tarkoitetun veden ottoon käytettyjen vesimuodostumien pilaantumista tai pilaantumisriskin . Tätä varten jäsenvaltioiden olisi tunnistettava kyseisiin vesimuodostumiin liittyvät vaarat ja mahdolliset pilaantumislähteet sekä seurattava epäpuhtauksia, jotka ne katsovat merkityksellisiksi. Tähän voivat olla syynä havaitut vaarat (esimerkiksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY (78) yhteydessä tunnistetut mikromuovi, nitraatit, torjunta-aineet ja lääkkeet), luontainen esiintyminen vedenottoalueella (esim. arseeni) tai veden toimittajilta saadut tiedot (esim. tietyn muuttujan äkillinen lisääntyminen raakavedessä). Näitä muuttujia olisi käytettävä direktiivin 2000/60/EY mukaisesti merkkiaineina, jotka käynnistävät toimivaltaisten viranomaisten toimet vesimuodostumiin kohdistuvien paineiden vähentämiseksi, kuten ennaltaehkäisy- ja hillitsemistoimet, (mukaan lukien tarvittaessa tutkimus terveyteen kohdistuvien vaikutusten ymmärtämiseksi), vesimuodostumien suojelemiseksi ja pilaantumislähteeseen tai -riskiin tarttumiseksi. Toimet toteutetaan yhteistyössä kaikkien sidosryhmien, myös epäpuhtauksista tai mahdollisista epäpuhtauksien lähteistä vastuussa olevien sidosryhmien, kanssa. Jos jäsenvaltio havaitsee vaaran arvioinnissa, että tietyllä vedenottoalueella ei ole jotakin muuttujaa esimerkiksi siksi, että ainetta ei koskaan esiinny pohja- tai pintavedessä, jäsenvaltion olisi ilmoitettava siitä asiaankuuluville veden toimittajille ja sen olisi voitava sallia niiden vähentää kyseisen muuttujan seurantatiheyttä tai poistaa kyseinen muuttuja seurattavien muuttujien luettelosta tekemättä toimitukseen liittyvien riskien arviointia.

Tarkistus 19

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 11 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(11)

Muuttujille asetettuja arvoja, joita käytetään arvioimaan ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatua, on noudatettava siinä kohdassa, missä ihmisten käyttöön tarkoitettu vesi saatetaan asianomaisen kuluttajan käyttöön. Kotitalouksien vedenjakelujärjestelmät saattavat vaikuttaa ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatuun. WHO toteaa, että unionissa legionella aiheuttaa kaikista vesivälitteisistä patogeeneista korkeimman rasituksen terveydelle. Se siirtyy lämpimän veden järjestelmissä hengitysteitse esimerkiksi suihkussa, ja liittyy sen vuoksi selkeästi kotitalouksien vedenjakelujärjestelmään. Yksipuolinen velvoite seurata kaikkia yksityisiä ja julkisia tiloja tämän patogeenin osalta johtaisi suhteettoman korkeisiin kustannuksiin, joten tätä kysymystä voidaan paremmin käsitellä kotitalouksien vedenjakelujärjestelmiä koskevassa riskin arvioinnissa. Lisäksi kotitalouksien vedenjakelujärjestelmiä koskevassa riskin arvioinnissa olisi tarkasteltava mahdollisia riskejä, joita aiheutuu ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvista tuotteista ja materiaaleista. Kotitalouksien vedenjakelujärjestelmiä koskevassa riskin arvioinnissa olisi sen vuoksi keskitettävä seuranta ensisijaisiin tiloihin, arvioitava riskejä, jotka ovat peräisin kotitalouksien vedenjakelujärjestelmistä ja niihin liittyvistä tuotteista ja materiaaleista, ja todennettava niiden rakennustuotteiden suorituskyky, jotka ovat kosketuksissa ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa , Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 305/2011  (79) mukaisen suoritustasoilmoituksen perusteella . Lisäksi yhdessä suoritustasoilmoituksen kanssa on toimitettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (80) 31 ja 33 artiklassa tarkoitetut tiedot. Tämän arvioinnin perusteella jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet muun muassa sen varmistamiseksi, että on toteutettu asianmukaiset valvonta- ja hallintotoimenpiteet (esim. taudinpurkausten yhteydessä) WHO:n (81) ohjeiden mukaisesti ja että aineiden irtoaminen rakennustuotteista ei vaaranna ihmisten terveyttä. Jos näistä toimenpiteistä kuitenkin aiheutuisi rajoituksia tuotteiden ja materiaalien vapaalle liikkuvuudelle unionissa, nämä rajoitukset on perusteltava asianmukaisesti ja niiden on oltava ehdottoman oikeasuhtaisia eivätkä ne saa olla keino mielivaltaiseen syrjintään tai jäsenvaltioiden välisen kaupan peiteltyyn rajoittamiseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) N:o 305/2011 soveltamista.

(11)

Muuttujille asetettuja arvoja, joita käytetään arvioimaan ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatua, on noudatettava siinä kohdassa, missä ihmisten käyttöön tarkoitettu vesi saatetaan asianomaisen kuluttajan käyttöön. Sisäiset vedenjakelujärjestelmät saattavat vaikuttaa ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatuun. WHO toteaa, että unionissa legionella aiheuttaa kaikista vesivälitteisistä patogeeneista korkeimman rasituksen terveydelle , erityisesti Legionella pneumophila -bakteeri, joka aiheuttaa suurimman osan legioonalaistautitapauksista unionissa . Se siirtyy lämpimän veden järjestelmissä hengitysteitse esimerkiksi suihkussa, ja liittyy sen vuoksi selkeästi sisäiseen vedenjakelujärjestelmään. Yksipuolinen velvoite seurata kaikkia yksityisiä ja julkisia tiloja tämän patogeenin osalta johtaisi suhteettoman korkeisiin kustannuksiin ja olisi vastoin toissijaisuusperiaatetta , joten tätä kysymystä voidaan paremmin käsitellä sisäisiä vedenjakelujärjestelmiä koskevassa riskin arvioinnissa keskittyen erityisesti ensisijaisiin tiloihin . Lisäksi sisäisiä vedenjakelujärjestelmiä koskevassa riskin arvioinnissa olisi tarkasteltava mahdollisia riskejä, joita aiheutuu ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvista tuotteista ja materiaaleista. Sisäisiä vedenjakelujärjestelmiä koskevassa riskin arvioinnissa olisi sen vuoksi keskitettävä seuranta ensisijaisiin tiloihin, arvioitava riskejä, jotka ovat peräisin sisäisistä vedenjakelujärjestelmistä ja niihin liittyvistä tuotteista ja materiaaleista, jotka ovat kosketuksissa ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa. Lisäksi yhdessä suoritustasoilmoituksen kanssa on toimitettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (80) 31 ja 33 artiklassa tarkoitetut tiedot. Tämän arvioinnin perusteella jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet muun muassa sen varmistamiseksi, että on toteutettu asianmukaiset valvonta- ja hallintotoimenpiteet (esim. taudinpurkausten yhteydessä) WHO:n (81) ohjeiden mukaisesti ja että siirtyminen ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksissa olevista aineista ja materiaaleista ei vaaranna ihmisten terveyttä.

Tarkistus 20

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 12 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(12)

Direktiivin 98/83/EY säännöksillä käsittelyn, laitteiston ja materiaalien laadunvalvonnasta ei onnistuttu puuttumaan sisämarkkinoiden esteisiin, jotka liittyvät ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvien rakennustuotteiden vapaaseen liikkuvuuteen. Kansalliset tuotehyväksynnät ovat edelleen käytössä, ja vaatimukset vaihtelevat jäsenvaltiosta toiseen. Tämän vuoksi valmistajien on vaikeaa ja kallista markkinoida tuotteitaan kaikkialla unionissa. Teknisten esteiden poisto voidaan saavuttaa tehokkaasti ainoastaan laatimalla yhdenmukaiset tekniset eritelmät ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvia rakennustuotteita varten asetuksen (EU) N:o 305/2011 mukaisesti. Kyseisen asetuksen perusteella voidaan laatia eurooppalaisia standardeja , joilla yhdenmukaistetaan arviointimenetelmiä ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvia rakennustuotteita varten, sekä raja-arvoja ja luokkia , jotka asetetaan suhteessa perusominaisuuden suoritustasoon . Tätä varten vuoden 2017 standardoinnin työohjelmaan  (82) on sisällytetty standardointipyyntö, joka koskee erityisesti standardointityötä ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvien tuotteiden ja materiaalien hygieniaa ja turvallisuutta, asetuksen (EU) N:o 305/2011 mukaisesti, ja standardi on määrä antaa vuonna 2018 . Tämän yhdenmukaistetun standardin julkaiseminen Euroopan unionin virallisessa lehdessä varmistaa rationaalisen päätöksenteon ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvien rakennustuotteiden markkinoille saattamiselle tai saataville asettamiselle . Tämän seurauksena olisi poistettava ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvia rakennustuotteita koskevat säännökset. Ne korvataan osittain säännöksillä kotitalouksien vedenjakelujärjestelmiä koskevasta riskin arvioinnista sekä asetuksen (EU) N:o 305/2011 mukaisilla yhdenmukaisilla standardeilla .

(12)

Direktiivin 98/83/EY säännöksillä käsittelyn, laitteiston ja materiaalien laadunvalvonnasta ei onnistuttu puuttumaan sisämarkkinoiden esteisiin, jotka liittyvät ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvien rakennustuotteiden vapaaseen liikkuvuuteen , eikä tarjoamaan ihmisten terveyden riittävää suojelua . Kansalliset tuotehyväksynnät ovat edelleen käytössä, ja vaatimukset vaihtelevat jäsenvaltiosta toiseen. Tämän vuoksi valmistajien on vaikeaa ja kallista markkinoida tuotteitaan kaikkialla unionissa. Tämä tilanne johtuu siitä , ettei unionissa ole ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvien kaikkien tuotteiden ja materiaalien hygieniaa koskevia vähimmäisvaatimuksia , jotka ovat ehdoton edellytys jäsenvaltioiden välisen vastavuoroisen tunnustamisen täysimääräiselle toteutumiselle . Teknisten esteiden poisto ja ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvien kaikkien tuotteiden ja materiaalien vaatimustenmukaisuus unionin tasolla voidaan siksi saavuttaa tehokkaasti ainoastaan vahvistamalla laatua koskevat vähimmäisvaatimukset unionin tasolla . Tämän vuoksi näitä säännöksiä olisi lujitettava tällaisia tuotteita ja materiaaleja koskevalla yhdenmukaistamismenettelyllä. Tällaisen työn olisi perustuttava niiden jäsenvaltioiden kokemuksiin ja saavutuksiin, jotka ovat pyrkineet yhteistyössä jo joidenkin vuosien ajan sääntelyn lähentämiseen .

Tarkistus 21

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 13 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(13)

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että otetaan käyttöön seurantajärjestelmä sen tarkastamiseksi, että ihmisten käyttöön tarkoitettu vesi täyttää tämän direktiivin vaatimukset. Veden toimittajat suorittavat suurimman osan tämän direktiivin tarkoituksia varten suoritettavasta seurannasta. Veden toimittajille olisi suotava tietty joustavuus niiden muuttujien osalta, joita ne seuraavat veden toimitukseen liittyvien riskien arviointia varten. Jos muuttujaa ei havaita, veden toimittajien olisi voitava vähentää seurantatiheyttä tai lopettaa kyseisen muuttujan seuranta kokonaan. Veden toimitukseen liittyvien riskien arviointia olisi sovellettava useimpiin muuttujiin. Olisi kuitenkin aina seurattava keskeisen luettelon muuttujien arvoja tietyn vähimmäistiheyden mukaisesti. Direktiivissä asetetaan säännökset pääasiassa seurantatiheydestä velvoitteiden noudattamista koskevia tarkastuksia varten ja ainoastaan rajallisessa määrin säännöksiä, jotka koskevat seurantaa operationaalisia tarkoituksia varten. Veden toimittajien harkinnanvarainen lisäseuranta operationaalisia tarkoituksia varten voi olla tarpeen, jotta varmistetaan veden käsittelyn asianmukainen toiminta. Tämän osalta veden toimittajat voivat turvautua WHO:n ohjeisiin ja Water Safety Plan -käsikirjaan.

(13)

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että otetaan käyttöön seurantajärjestelmä sen tarkastamiseksi, että ihmisten käyttöön tarkoitettu vesi täyttää tämän direktiivin vaatimukset. Veden toimittajat suorittavat suurimman osan tämän direktiivin tarkoituksia varten suoritettavasta seurannasta mutta tarvittaessa jäsenvaltioiden olisi selvennettävä, mille toimivaltaiselle viranomaiselle kuuluvat velvoitteet, jotka johtuvat tämän direktiivin saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä . Veden toimittajille olisi suotava tietty joustavuus niiden muuttujien osalta, joita ne seuraavat veden toimitukseen liittyvien riskien arviointia varten. Jos muuttujaa ei havaita, veden toimittajien olisi voitava vähentää seurantatiheyttä tai lopettaa kyseisen muuttujan seuranta kokonaan. Veden toimitukseen liittyvien riskien arviointia olisi sovellettava useimpiin muuttujiin. Olisi kuitenkin aina seurattava keskeisen luettelon muuttujien arvoja tietyn vähimmäistiheyden mukaisesti. Direktiivissä asetetaan säännökset pääasiassa seurantatiheydestä velvoitteiden noudattamista koskevia tarkastuksia varten ja ainoastaan rajallisessa määrin säännöksiä, jotka koskevat seurantaa operationaalisia tarkoituksia varten. Veden toimittajien harkinnanvarainen lisäseuranta operationaalisia tarkoituksia varten voi olla tarpeen, jotta varmistetaan veden käsittelyn asianmukainen toiminta. Tämän osalta veden toimittajat voivat turvautua WHO:n ohjeisiin ja Water Safety Plan -käsikirjaan.

Tarkistus 188

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 14 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(14)

Kaikkien veden toimittajien, myös pienten veden toimittajien, olisi vähitellen noudatettava riskiin perustuvaa lähestymistapaa, koska direktiivin 98/83/EY arviointi osoitti puutteita tavassa, jolla veden toimittajat panevat sen täytäntöön, mikä joskus johtui tarpeettomista seurantatoimista johtuvista kustannuksista. Riskiperusteista lähestymistapaa sovellet olisi otettava huomioon turvallisuusnäkökohdat

(14)

Kaikkien veden toimittajien, myös erittäin pienten , pienten ja keskisuurten veden toimittajien, olisi vähitellen noudatettava riskiin perustuvaa lähestymistapaa, koska direktiivin 98/83/EY arviointi osoitti puutteita tavassa, jolla veden toimittajat panevat sen täytäntöön, mikä joskus johtui tarpeettomista seurantatoimista johtuvista kustannuksista , kun taas erittäin pienille toimittajille olisi voitava myöntää poikkeuksia . Riskiin perustuvaa lähestymistapaa sovellettaessa olisi otettava huomioon turvallisuusnäkökohdat ja aiheuttaja maksaa -periaatteeseen liittyvät huolenaiheet. Toimivaltaisen viranomaisen olisi tuettava pienempien toimittajien seurantatoimia antamalla asiantuntija-apua.

Tarkistus 24

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 14 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(14 a)

Kansanterveyden suojelemiseksi mahdollisimman hyvin jäsenvaltioiden olisi varmistettava selvä ja tasapuolinen vastuunjako riskiin perustuvan lähestymistavan soveltamista varten kansallisen institutionaalisen ja oikeudellisen kehyksensä mukaisesti.

Tarkistus 25

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 15 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(15)

Niissä tapauksissa, joissa tässä direktiivissä säädettyjä standardeja ei ole noudatettu, asianomaisen jäsenvaltion olisi välittömästi tutkittava, mistä tämä johtuu, ja varmistettava, että tarvittaviin veden laatua korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytään mahdollisimman pian. Tapauksissa, joissa veden toimituksesta aiheutuu mahdollinen vaara ihmisten terveydelle, kyseisen veden toimitus olisi kiellettävä tai sen käyttöä olisi rajoitettava. Lisäksi on tärkeää selventää , että mikäli mikrobiologisia ja kemiallisia muuttujia koskevia vähimmäisvaatimuksia ei noudateta, jäsenvaltioiden on automaattisesti katsottava tämä mahdolliseksi vaaraksi ihmisten terveydelle. Jos korjaavien toimenpiteiden katsotaan olevan tarpeen juomaveden laadun palauttamiseksi, perussopimuksen 191 artiklan 2 kohdan mukaisesti on ensisijaisiksi katsottava sellaiset toimenpiteet, jotka vaikuttavat ongelmaan sen lähteellä.

(15)

Niissä tapauksissa, joissa tässä direktiivissä säädettyjä standardeja ei ole noudatettu, asianomaisen jäsenvaltion olisi välittömästi tutkittava, mistä tämä johtuu, ja varmistettava, että tarvittaviin veden laatua korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytään mahdollisimman pian. Tapauksissa, joissa veden toimituksesta aiheutuu mahdollinen vaara ihmisten terveydelle, kyseisen veden toimitus olisi kiellettävä tai sen käyttöä olisi rajoitettava ja asianmukaista tietoa olisi annettava niille kansalaisille , joihin tilanne voisi vaikuttaa. Lisäksi, mikäli mikrobiologisia ja kemiallisia muuttujia koskevia vähimmäisvaatimuksia ei noudateta, jäsenvaltioiden olisi määritettävä, aiheutuuko arvojen ylittymisestä mahdollinen riski ihmisten terveydelle. Tätä varten jäsenvaltioiden olisi otettava erityisesti huomioon, kuinka paljon vähimmäisvaatimukset ylittyvät ja minkä tyyppisestä muuttujasta on kyse. Jos korjaavien toimenpiteiden katsotaan olevan tarpeen juomaveden laadun palauttamiseksi, perussopimuksen 191 artiklan 2 kohdan mukaisesti on ensisijaisiksi katsottava sellaiset toimenpiteet, jotka vaikuttavat ongelmaan sen lähteellä.

Tarkistus 26

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 15 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(15 a)

On tärkeää estää se, että saastuneesta vedestä aiheutuu mahdollinen vaara ihmisten terveydelle. Siksi tällaisen veden jakelu olisi kiellettävä tai sen käyttöä olisi rajoitettava.

Tarkistus 27

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 16 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(16)

Jäsenvaltioilla ei enää pitäisi olla lupaa poiketa tämän direktiivin säännöksistä. Poikkeukset jättivät alunperin jäsenvaltioille jopa yhdeksän vuotta aikaa ratkaista tilanne, jossa jonkin muuttujan arvoa ei noudatettu. Menettely osoittautui hankalaksi sekä jäsenvaltioille että komissiolle . Lisäksi joissakin tapauksissa se johti viivästyksiin korjaavien toimien toteuttamisessa, koska mahdollisuutta poikkeukseen pidettiin siirtymäkautena. Poikkeuksia koskeva säännös olisi sen vuoksi poistettava. Kun muuttujien arvoja ylitetään, korjaavia toimia koskevia säännöksiä olisi ihmisten terveyden suojelemiseksi sovellettava välittömästi ilman mahdollisuutta myöntää poikkeusta muuttujan arvosta. Poikkeuksia, jotka jäsenvaltiot ovat myöntäneet direktiivin 98/83/EY 9 artiklan mukaisesti ja joita edelleen sovelletaan tämän direktiivin voimaantulopäivänä, olisi kuitenkin edelleen sovellettava poikkeuksen voimassaolon loppuun saakka, mutta niitä ei tulisi uusia .

(16)

Jäsenvaltioilla pitäisi olla lupa poiketa tämän direktiivin säännöksistä. Poikkeukset jättivät alun perin jäsenvaltioille jopa yhdeksän vuotta aikaa ratkaista tilanne, jossa jonkin muuttujan arvoa ei noudatettu. Menettely on osoittautunut jäsenvaltioille hyödylliseksi direktiivin kunnianhimoisten tavoitteiden vuoksi . Olisi kuitenkin pantava merkille, että joissakin tapauksissa kyseinen menettely on johtanut viivästyksiin korjaavien toimenpiteiden toteuttamisessa, koska mahdollisuutta poikkeukseen pidettiin toisinaan siirtymäkautena. Kun otetaan huomioon, että laatua koskevia muuttujia olisi vahvistettava tässä direktiivissä ja että uusia epäpuhtauksia havaitaan entistä paremmin, mikä edellyttää tehostettuja arviointi-, valvonta- ja hallintatoimenpiteitä, olisi kuitenkin edelleen pidettävä voimassa poikkeusmenettely, joka soveltuu näihin olosuhteisiin, edellyttäen, ettei poikkeuksista aiheudu mahdollista vaaraa ihmisten terveydelle ja ettei ihmisten käyttöön tarkoitetun veden jakelusta kyseisellä alueella voida huolehtia millään muulla kohtuulliseksi katsotulla tavalla. Poikkeuksia koskevaa direktiivin 98/83/EY säännöstä olisi sen vuoksi muutettava sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot noudattavat tämän direktiivin vaatimuksia entistä nopeammin ja tehokkaammin. Poikkeuksia, jotka jäsenvaltiot ovat myöntäneet direktiivin 98/83/EY 9 artiklan mukaisesti ja joita edelleen sovelletaan tämän direktiivin voimaantulopäivänä, olisi edelleen sovellettava poikkeusmenettelyn aloittamishetkellä voimassa olleissa säännöksissä määriteltyjen järjestelyjen mukaisesti .

Tarkistus 28

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 17 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(17)

Vastatessaan eurooppalaiseen kansalaisaloitteeseen ”Vesi on perusoikeus” vuonna 2014 (83) komissio kehotti jäsenvaltioita varmistamaan vähimmäisvesihuollon saatavuuden kaikille kansalaisille Maailman terveysjärjestön (WHO) suositusten mukaisesti. Se myös sitoutui parantamaan ”koko väestön mahdollisuuksia turvallisen juomaveden […] saantiin ympäristöpolitiikan keinoin” (84). Tämä vastaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteen 6 alatavoitetta ”varmistaa turvallisen ja edullisen juomaveden saatavuus kaikille”. Yhdenvertaisen vedensaannin käsite kattaa monia erilaisia kysymyksiä kuten saatavuuden (joka liittyy maantieteellisiin tekijöihin, infrastruktuurin puutteeseen tai väestön tiettyjen osien erityiseen tilanteeseen), laadun, hyväksyttävyyden tai kohtuuhintaisuuden. Veden kohtuuhintaisuuden osalta on syytä muistaa, että asetettaessa vesimaksuja direktiivissä 2000/60/EY esitetyn kustannusten kattamisen periaatteen mukaisesti jäsenvaltiot voivat ottaa huomioon väestön taloudellisten ja sosiaalisten olosuhteiden erot ja ne voivat sen vuoksi ottaa käyttöön sosiaaliperusteisia tariffeja tai toteuttaa toimenpiteitä, joilla suojataan sosioekonomisesti epäedullisessa asemassa olevia väestönosia. Tässä direktiivissä käsitellään erityisesti vedensaantia koskevia kysymyksiä, jotka liittyvät laatuun ja saatavuuteen. Näiden kysymysten käsittelemiseksi ja osana vastausta eurooppalaiseen kansalaisaloitteeseen sekä jotta voidaan edistää Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin (85) periaatteen 20 toteutumista, jonka mukaan ”jokaisella on oikeus laadukkaisiin peruspalveluihin, joita ovat esimerkiksi vesihuolto”, jäsenvaltiot olisi velvoitettava puuttumaan vedensaantiin kansallisella tasolla mutta samalla niille olisi jätettävä harkintavaltaa sen osalta, millaisia toimenpiteitä toteutetaan. Tämä voidaan tehdä toimilla, joiden tavoitteena on esimerkiksi parantaa ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saantia kaikille, esimerkiksi vapaasti käytettävissä olevat juomavesipisteet kaupungeissa, ja edistämällä ihmisten käyttöön tarkoitetun veden vapaata saatavuutta julkisissa rakennuksissa ja ravintoloissa.

(17)

Vastatessaan eurooppalaiseen kansalaisaloitteeseen ”Vesi on perusoikeus” vuonna 2014 (83) komissio kehotti jäsenvaltioita varmistamaan vähimmäisvesihuollon saatavuuden kaikille kansalaisille Maailman terveysjärjestön (WHO) suositusten mukaisesti. Se myös sitoutui parantamaan ”koko väestön mahdollisuuksia turvallisen juomaveden […] saantiin ympäristöpolitiikan keinoin” (84). Tämä vastaa Euroopan unionin perusoikeuskirjan 1 ja 2 artiklaa. Tämä vastaa myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteen 6 alatavoitetta ”varmistaa turvallisen ja edullisen juomaveden saatavuus kaikille”. Yhdenvertaisen vedensaannin käsite kattaa monia erilaisia kysymyksiä kuten saatavuuden (joka liittyy maantieteellisiin tekijöihin, infrastruktuurin puutteeseen tai väestön tiettyjen osien erityiseen tilanteeseen), laadun, hyväksyttävyyden tai kohtuuhintaisuuden. Veden kohtuuhintaisuuden osalta on syytä muistaa, että asetettaessa vesimaksuja direktiivissä 2000/60/EY esitetyn kustannusten kattamisen periaatteen mukaisesti jäsenvaltiot voivat ottaa huomioon väestön taloudellisten ja sosiaalisten olosuhteiden erot ja ne voivat sen vuoksi ottaa käyttöön sosiaaliperusteisia tariffeja tai toteuttaa toimenpiteitä, joilla suojataan sosioekonomisesti epäedullisessa asemassa olevia väestönosia , sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 2000/60/EY 9 artiklan 4 kohdan soveltamista . Tässä direktiivissä käsitellään erityisesti vedensaantia koskevia kysymyksiä, jotka liittyvät laatuun ja saatavuuteen. Näiden kysymysten käsittelemiseksi ja osana vastausta eurooppalaiseen kansalaisaloitteeseen sekä jotta voidaan edistää Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin (85) periaatteen 20 toteutumista, jonka mukaan ”jokaisella on oikeus laadukkaisiin peruspalveluihin, joita ovat esimerkiksi vesihuolto”, jäsenvaltiot olisi velvoitettava puuttumaan edullisen veden saantiin kansallisella tasolla mutta samalla niille olisi jätettävä tiettyä harkintavaltaa sen osalta, millaisia toimenpiteitä toteutetaan. Tämä voidaan tehdä toimilla, joiden tavoitteena on esimerkiksi parantaa ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saantia kaikille, esimerkiksi pidättymällä tiukentamasta perusteettomasti veden laatua koskevia vaatimuksia kansanterveydellisistä syistä, mikä nostaisi kansalaisten vedestä maksamaa hintaa, tarjoamalla vapaasti käytettävissä olevia juomavesipisteitä kaupungeissa ja edistämällä ihmisten käyttöön tarkoitetun veden vapaata saatavuutta julkisissa rakennuksissa, ravintoloissa , kauppa- ja virkistyskeskuksissa ja erityisesti kauttakulkualueilla ja alueilla, joilla liikkuu paljon ihmisiä, kuten rautatie- ja lentoasemilla. Jäsenvaltioiden olisi voitava vapaasti määrittää tällaisten välineiden sopiva yhdistelmä erityinen kansallinen tilanteensa huomioon ottaen.

Tarkistus 29

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 18 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(18)

Euroopan parlamentti totesi päätöslauselmassaan eurooppalaisen kansalaisaloitteen Right2Water seurannasta (86), että ”jäsenvaltioiden tulisi kiinnittää erityistä huomiota yhteiskunnan haavoittuviin ryhmiin” (87). Vähemmistöjen, kuten romanit , sintit, travellerit , kaaleet ja liikkuva väestö , erityistilanne, olivatpa ne paikallaan pysyviä tai eivät, ja erityisesti niiden juomaveden puute, tunnustettiin myös komission kertomuksessa romanien integraatiota edistäviä strategioita koskevan EU:n puitekehyksen täytäntöönpanosta (88) sekä neuvoston suosituksessa romanien integraatiota jäsenvaltioissa edistävistä tuloksellisista toimenpiteistä (89). Tässä yleisessä tilanteessa on asianmukaista, että jäsenvaltiot kiinnittävät erityistä huomiota heikoimmassa asemassa oleviin ja syrjäytyneisiin ryhmiin toteuttamalla tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kyseisillä ryhmillä on mahdollisuus saada vettä. Näihin ryhmiin olisi kuuluttava ainakin pakolaiset, nomadiyhteisöt, kodittomat ja vähemmistöt, kuten romanit , sintit, travellerit , kaaleet ja liikkuva väestö , olivatpa ne paikallaan pysyviä tai eivät, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden oikeutta määritellä tällaiset ryhmät. Tällaisia toimenpiteitä, joilla varmistetaan vedensaanti ja jotka kuuluvat jäsenvaltioiden harkintavaltaan, voisivat olla esimerkiksi vaihtoehtoiset toimitusjärjestelmät (erilliset käsittelylaitteet), vedentoimitus tankeilla (säiliöautot ja säilöt) sekä sen varmistaminen, että leireillä on tarvittava infrastruktuuri.

(18)

Euroopan parlamentti totesi päätöslauselmassaan eurooppalaisen kansalaisaloitteen Right2Water seurannasta (86), että ”jäsenvaltioiden tulisi kiinnittää erityistä huomiota yhteiskunnan haavoittuviin ryhmiin” (87). Vähemmistöjen, kuten romanit ja travellerit, erityistilanne, olivatpa ne paikallaan pysyviä tai eivät, ja erityisesti niiden juomaveden puute, tunnustettiin myös komission kertomuksessa romanien integraatiota edistäviä strategioita koskevan EU:n puitekehyksen täytäntöönpanosta (88) sekä neuvoston suosituksessa romanien integraatiota jäsenvaltioissa edistävistä tuloksellisista toimenpiteistä (89). Tässä yleisessä tilanteessa on asianmukaista, että jäsenvaltiot kiinnittävät erityistä huomiota heikoimmassa asemassa oleviin ja syrjäytyneisiin ryhmiin toteuttamalla tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kyseisillä ryhmillä on mahdollisuus saada vettä. Direktiivissä 2000/60/EY säädetyn kustannusten kattamisen periaatteen huomioon ottaen jäsenvaltioiden olisi parannettava heikoimmassa asemassa olevien ja syrjäytyneiden ryhmien mahdollisuutta saada vettä vaarantamatta edullisen ja korkealaatuisen veden toimittamista kaikille. Näihin ryhmiin olisi kuuluttava ainakin pakolaiset, nomadiyhteisöt, kodittomat ja vähemmistöt, kuten romanit ja travellerit, olivatpa ne paikallaan pysyviä tai eivät, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden oikeutta määritellä tällaiset ryhmät. Tällaisia toimenpiteitä, joilla varmistetaan vedensaanti ja jotka kuuluvat jäsenvaltioiden harkintavaltaan, voisivat olla esimerkiksi vaihtoehtoiset toimitusjärjestelmät (erilliset käsittelylaitteet), vedentoimitus tankeilla (säiliöautot ja säilöt) sekä sen varmistaminen, että leireillä on tarvittava infrastruktuuri. Jos paikallisviranomaisille annetaan vastuu näiden velvoitteiden noudattamisesta, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että paikallisviranomaisilla on riittävät taloudelliset resurssit sekä riittävät tekniset ja materiaaliset valmiudet, ja tuettava niitä tarjoamalla esimerkiksi asiantuntemusta. Varsinkaan vedenjakelu heikoimmassa asemassa oleville ja syrjäytyneille ryhmille ei saisi aiheuttaa paikallisviranomaisille kohtuuttomia kustannuksia.

Tarkistus 30

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 19 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(19)

Vuoteen 2020 ulottuvassa seitsemännessä ympäristöalan toimintaohjelmassa ”Hyvä elämä maapallon resurssien rajoissa” (90) edellytetään, että yleisöllä on mahdollisuus saada selkeää ympäristötietoa kansallisella tasolla. Direktiivissä 98/83/EY säädettiin ainoastaan passiivisesta pääsystä tietoihin eli jäsenvaltioiden oli ainoastaan varmistettava, että tiedot olivat käytettävissä. Nämä säännökset olisi sen vuoksi korvattava sen varmistamiseksi, että ajantasaiset tiedot ovat helposti saatavilla esimerkiksi verkkosivustoilla , joiden osoitetta olisi aktiivisesti jaettava . Ajantasaisten tietojen tulisi sisältää seurantaohjelmien tulosten lisäksi myös lisätietoja, joita yleisö voi pitää hyödyllisenä, kuten tiedot indikaattoreista (rauta, kovuus, mineraalit jne.), jotka usein vaikuttavat kuluttajien käsitykseen hanavedestä. Tätä varten direktiivin 98/83/EY indikaattorimuuttujat, joista ei saatu terveyteen liittyvää tietoa, olisi korvattava kyseisiä muuttujia koskevilla tiedoilla verkossa . Erittäin suurten vedentoimittajien osalta verkossa olisi oltava saatavilla lisätietoja esimerkiksi energiatehokkuudesta, hallinnoinnista, hallinnasta, kustannusrakenteesta sekä käytetystä käsittelystä. Oletuksena on, että paremmat kuluttajatiedot ja parempi avoimuus auttavat lisäämään kuluttajien luottamusta niille toimitettuun veteen . Tämän puolestaan odotetaan lisäävän hanaveden käyttöä ja siten vähentävän muoviroskia ja kasvihuonekaasujen päästöjä sekä edistävän positiivista vaikutusta ilmastonmuutoksen hillintään ja ympäristöön yleensä.

(19)

Vuoteen 2020 ulottuvassa seitsemännessä ympäristöalan toimintaohjelmassa ”Hyvä elämä maapallon resurssien rajoissa” (90) edellytetään, että yleisöllä on mahdollisuus saada selkeää ympäristötietoa kansallisella tasolla. Direktiivissä 98/83/EY säädettiin ainoastaan passiivisesta pääsystä tietoihin eli jäsenvaltioiden oli ainoastaan varmistettava, että tiedot olivat käytettävissä. Nämä säännökset olisi sen vuoksi korvattava sen varmistamiseksi, että ajantasaiset , kattavat ja kuluttajan kannalta helposti ymmärrettävät tiedot ovat helposti saatavilla esimerkiksi esitteenä , verkkosivustoilla tai älykkäinä sovelluksina . Ajantasaisten tietojen tulisi sisältää seurantaohjelmien tulosten lisäksi myös lisätietoja, joita yleisö voi pitää hyödyllisenä, kuten veden toimittajien seuraamiseksi toteutettujen toimien tulokset veden laatua koskevien muuttujien osalta ja tiedot liitteessä I olevassa B a osassa luetelluista osoitinmuuttujista . Erittäin suurten veden toimittajien osalta verkossa olisi oltava saatavilla lisätietoja esimerkiksi maksurakenteesta sekä käytetystä käsittelystä. Merkityksellisiä tietoja koskevilla paremmilla kuluttajatiedoilla ja paremmalla avoimuudella olisi pyrittävä lisäämään kuluttajien luottamusta niille toimitettuun veteen ja vesihuoltopalveluihin ja lisäämään hanaveden käyttöä juomavetenä, mikä voisi vähentää muovin käyttöä, roskia ja kasvihuonekaasujen päästöjä sekä edistää positiivista vaikutusta ilmastonmuutoksen hillintään ja ympäristöön yleensä.

Tarkistus 31

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 20 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(20)

Samoista syistä ja jotta kuluttajat saataisiin tietoisemmiksi vedenkulutuksen vaikutuksista, niiden olisi myös saatava (esimerkiksi laskussaan tai älykkäiden sovellusten kautta) tietoa kulutetuista määristä, vedentoimittajan perimien maksujen kustannusrakenteesta , mukaan lukien muuttuvat ja kiinteät kustannukset , sekä hinnasta ihmisten käyttöön tarkoitettua vesilitraa kohti, mikä mahdollistaa vertailun pullotetun veden hinnan kanssa.

(20)

Samoista syistä ja jotta kuluttajat saataisiin tietoisemmiksi vedenkulutuksen vaikutuksista, niiden olisi myös saatava helposti saatavilla olevalla tavalla, esimerkiksi laskussaan tai älykkäiden sovellusten kautta, tietoa kulutetuista määristä vuotta kohti , kulutuksen muuttumisesta, vertailusta kotitalouksien keskimääräiseen kulutukseen, jos nämä tiedot ovat veden toimittajan saatavilla, veden toimittajan perimien maksujen rakenteesta , mukaan lukien sen muuttuvat ja kiinteät osat , sekä hinnasta ihmisten käyttöön tarkoitettua vesilitraa kohti, mikä mahdollistaa vertailun pullotetun veden hinnan kanssa.

Tarkistus 32

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 21 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(21)

Periaatteet , joita vesimaksujen määrittämisessä on otettava huomioon, kuten vesihuoltopalvelujen kustannusten kattaminen ja aiheuttaja maksaa -periaate, esitetään direktiivissä 2000/60/EY . Vesihuoltopalveluiden taloudellista kestävyyttä ei kuitenkaan aina ole varmistettu, mikä joskus johtaa siihen, että investoinnit vesi-infrastruktuurin huoltamiseen ovat liian alhaisia. Kun seurantatekniikat ovat parantuneet, pääasiassa tästä investointien vähäisyydestä johtuvien vuotojen määrä on käynyt yhä selvemmäksi, ja vesihävikin vähentämistä olisi edistettävä unionin tasolla, jotta voidaan parantaa vesi-infrastruktuurin tehokkuutta. Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti kyseiseen ongelmaan olisi puututtava lisäämällä avoimuutta ja kuluttajatietoja vuotojen määristä ja energiatehokkuudesta .

(21)

Perusperiaatteet , joita vesimaksujen määrittämisessä on otettava huomioon rajoittamatta kuitenkaan direktiivin 2000/60/EY 9 artiklan 4 kohdan soveltamista , kuten vesihuoltopalvelujen kustannusten kattaminen ja aiheuttaja maksaa -periaate, esitetään kyseisessä direktiivissä . Vesihuoltopalvelujen taloudellista kestävyyttä ei kuitenkaan aina ole varmistettu, mikä joskus johtaa siihen, että investoinnit vesi-infrastruktuurin huoltamiseen ovat liian alhaisia. Kun seurantatekniikat ovat parantuneet, pääasiassa tästä investointien vähäisyydestä johtuvien vuotojen määrä on käynyt yhä selvemmäksi, ja vesihävikin vähentämistä olisi edistettävä unionin tasolla, jotta voidaan parantaa vesi-infrastruktuurin tehokkuutta. Jotta kyseinen ongelma tiedostettaisiin paremmin, siitä olisi toissijaisuusperiaatteen mukaisesti annettava avoimemmin tietoja kuluttajille .

Tarkistus 34

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 25 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(25)

Sääntelyn parantamista koskevan toimielinten sopimuksen 22 kohdan mukaisesti komission olisi tehtävä tästä direktiivistä arviointi tietyn ajan kuluttua päivästä, jona se saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä. Kyseinen arviointi olisi perustettava direktiivin täytäntöönpanon aikana saatuihin kokemuksiin ja kerättyihin tietoihin, asianmukaisiin tieteellisiin, analyyttisiin ja epidemiologisiin tietoihin sekä mahdollisesti käytettävissä oleviin WHO:n suosituksiin .

(25)

Sääntelyn parantamista koskevan toimielinten sopimuksen 22 kohdan mukaisesti komission olisi tehtävä tästä direktiivistä arviointi tietyn ajan kuluttua päivästä, jona se saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä. Kyseinen arviointi olisi perustettava direktiivin täytäntöönpanon aikana saatuihin kokemuksiin ja kerättyihin tietoihin, käytettävissä oleviin WHO:n suosituksiin sekä merkityksellisiin tieteellisiin, analyyttisiin ja epidemiologisiin tietoihin.

Tarkistus 35

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 28 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(28)

Jotta tämä direktiivi voitaisiin mukauttaa tieteen ja tekniikan kehitykseen tai jotta voitaisiin määrittää seurantavaatimukset vaaran arviointeja ja kotitalouksien vedenjakelujärjestelmiä koskevia riskin arviointeja varten, komissiolle olisi siirrettävä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti valta muuttaa tämän direktiivin liitteitä I–IV. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä. Lisäksi liitteessä I olevan C osan huomautuksessa 10 säädetty valtuutus, joka koskee radioaktiivisen aineen seurantatiheyden ja -menetelmien määrittämistä, on vanhentunut neuvoston direktiivin 2013/51/Euratom (96) antamisen vuoksi ja se olisi sen vuoksi poistettava. Direktiivin 98/83/EY liitteessä III olevassa A osassa säädetty valtuutus, joka koskee direktiivin muutoksia, ei enää ole tarpeellinen ja se olisi poistettava.

(28)

Jotta tämä direktiivi voitaisiin mukauttaa tieteen ja tekniikan kehitykseen tai jotta voitaisiin määrittää seurantavaatimukset vaaran arviointeja ja sisäisiä vedenjakelujärjestelmiä koskevia riskin arviointeja varten, komissiolle olisi siirrettävä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti valta muuttaa tämän direktiivin liitteitä I–IV ja toteuttaa tarvittavia toimenpiteitä 10 a artiklassa säädettyjen muutosten mukaisesti . On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä. Lisäksi liitteessä I olevan C osan huomautuksessa 10 säädetty valtuutus, joka koskee radioaktiivisen aineen seurantatiheyden ja -menetelmien määrittämistä, on vanhentunut neuvoston direktiivin 2013/51/Euratom (96) antamisen vuoksi ja se olisi sen vuoksi poistettava. Direktiivin 98/83/EY liitteessä III olevassa A osassa säädetty valtuutus, joka koskee direktiivin muutoksia, ei enää ole tarpeellinen ja se olisi poistettava.

Tarkistus 36

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.   Tämä direktiivi koskee ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatua.

1.   Tämä direktiivi koskee kaikkien ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatua unionissa .

Tarkistukset 163, 189, 207 ja 215

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.   Tämän direktiivin tavoitteena on suojella ihmisten terveyttä ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saastumisesta aiheutuvilta vaikutuksilta varmistamalla, että vesi on terveellistä ja puhdasta.

2.   Tämän direktiivin tavoitteena on suojella ihmisten terveyttä ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saastumisesta aiheutuvilta vaikutuksilta varmistamalla, että vesi on terveellistä ja puhdasta , ja varmistaa ihmisten käyttöön tarkoitetun veden yleinen saatavuus .

Tarkistus 38

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 1 kohta – 1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

1.

”ihmisten käyttöön tarkoitetulla vedellä” kaikkea vettä, joka alkuperäisessä tilassaan tai käsittelyn jälkeen on tarkoitettu juomavedeksi, ruoanlaittoon, ruoanvalmistukseen tai -tuotantoon tai muihin kotitaloustarkoituksiin sekä julkisissa että yksityisissä tiloissa riippumatta sen alkuperästä tai siitä, toimitetaanko se jakeluverkon kautta, tankeista, tai lähdeveden ollessa kyseessä, pulloissa.

1.

”ihmisten käyttöön tarkoitetulla vedellä” kaikkea vettä, joka alkuperäisessä tilassaan tai käsittelyn jälkeen on tarkoitettu juomavedeksi, ruoanlaittoon, ruoanvalmistukseen tai -tuotantoon tai muuhun elintarvikekäyttöön tai muihin kotitaloustarkoituksiin sekä julkisissa että yksityisissä tiloissa , elintarvikeyritykset mukaan luettuina, riippumatta sen alkuperästä tai siitä, toimitetaanko se jakeluverkon kautta, tankeista tai pulloissa tai säiliöissä .

Tarkistus 39

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

2.

kotitalouden vedenjakelujärjestelmällä”: putkistoja, putkivarusteita ja laitteita, jotka on asennettu sekä julkisissa että yksityisissä tiloissa yleensä ihmisten käyttöön tarkoitettujen hanojen ja jakeluverkon väliin, mutta vain jos veden toimittaja ei ole sovellettavan kansallisen oikeuden mukaan veden toimittajan ominaisuudessa vastuussa niistä.

2.

sisäisellä vedenjakelujärjestelmällä”: putkistoja, putkivarusteita ja laitteita, jotka on asennettu sekä julkisissa että yksityisissä tiloissa yleensä ihmisten käyttöön tarkoitettujen hanojen ja jakeluverkon väliin, mutta vain jos veden toimittaja ei ole sovellettavan kansallisen oikeuden mukaan veden toimittajan ominaisuudessa vastuussa niistä.

Tarkistus 40

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 1 kohta – 3 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

3.

”veden toimittajalla” yhteisöä , joka toimittaa keskimäärin vähintään 10 m3 ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä päivässä.

3.

”veden toimittajalla” oikeushenkilöä , joka toimittaa keskimäärin vähintään 10 m3 ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä päivässä.

Tarkistus 41

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 1 kohta – 3 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

3 a.

”erittäin pienellä veden toimittajalla” veden toimittajaa, joka toimittaa vettä alle 50 m3 päivässä tai jonka toimitukset kattavat alle 250 ihmistä.

Tarkistus 42

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 1 kohta – 4 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

4.

”pienellä veden toimittajalla” veden toimittajaa, joka toimittaa vettä alle 500 m3 päivässä tai jonka toimitukset kattavat alle 5 000 ihmistä.

4.

”pienellä veden toimittajalla” veden toimittajaa, joka toimittaa vettä alle 500 m3 päivässä tai jonka toimitukset kattavat alle 2 500 ihmistä.

Tarkistus 43

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 1 kohta – 4 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

4 a.

”keskisuurella veden toimittajalla” veden toimittajaa, joka toimittaa vettä vähintään 500 m3 päivässä tai jonka toimitukset kattavat vähintään 2 500 ihmistä.

Tarkistus 44

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 1 kohta – 5 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

5.

”suurella veden toimittajalla” veden toimittajaa, joka toimittaa vettä vähintään 500  m3 päivässä tai jonka toimitukset kattavat vähintään 5 000 ihmistä.

5.

”suurella veden toimittajalla” veden toimittajaa, joka toimittaa vettä vähintään 5 000  m3 päivässä tai jonka toimitukset kattavat vähintään 25 000 ihmistä.

Tarkistus 45

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 1 kohta – 6 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

6.

”erittäin suurella veden toimittajalla” veden toimittajaa, joka toimittaa vettä vähintään 5 000  m3 päivässä tai jonka toimitukset kattavat vähintään 50 000 ihmistä.

6.

”erittäin suurella veden toimittajalla” veden toimittajaa, joka toimittaa vettä vähintään 20 000  m3 päivässä tai jonka toimitukset kattavat vähintään 100 000 ihmistä.

Tarkistus 46

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 1 kohta – 7 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

7.

”ensisijaisilla tiloilla” suuria tiloja, joissa monet käyttäjät mahdollisesti altistuvat veteen liittyville riskeille, kuten sairaalat, terveydenhuollon toimintayksiköt, rakennukset, joissa on majoitustila, rangaistuslaitokset ja leirintäalueet, sellaisina kuin jäsenvaltiot ovat ne määrittäneet.

7.

”ensisijaisilla tiloilla” suuria muita kuin kotitalouden käyttöön tarkoitettuja tiloja, joissa monet ihmiset ja erityisesti heikoimmassa asemassa olevat ihmiset mahdollisesti altistuvat veteen liittyville riskeille, kuten sairaalat, terveydenhuollon toimintayksiköt , vanhainkodit, koulut, yliopistot ja muut oppilaitokset, päiväkodit, urheilu-, virkistys-, vapaa-ajan- ja näyttelytilat , rakennukset, joissa on majoitustila, rangaistuslaitokset ja leirintäalueet, sellaisina kuin jäsenvaltiot ovat ne määrittäneet.

Tarkistus 47

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 1 kohta – 8 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

8 a.

elintarvikeyrityksellä” elintarvikealan yritystä, sellaisena kuin se on määritelty asetuksen (EY) N:o 178/2002 3 artiklan 2 kohdassa.

Tarkistus 48

Ehdotus direktiiviksi

3 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

1 a.     Vesiin, joita käytetään elintarvikeyrityksissä ihmisten käyttöön tarkoitettujen tuotteiden tai aineiden valmistukseen, jalostukseen, säilytykseen tai markkinoille saattamiseen, sovelletaan vain tämän direktiivin 4, 5, 6 ja 11 artiklaa. Mitään tämän direktiivin artikloista ei kuitenkaan sovelleta, jos elintarvikealan toimija voi osoittaa toimivaltaisia kansallisia viranomaisia tyydyttävällä tavalla, että sen käyttämän veden laatu ei vaikuta sen toiminnan tuloksena syntyvien tuotteiden tai aineiden hygieenisyyteen ja että nämä tuotteet tai aineet ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 852/2004  (1 a) mukaisia.

Tarkistus 49

Ehdotus direktiiviksi

3 artikla – 1 b kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

1 b.     Ihmisten käyttöön tarkoitetun pullotetun tai säiliöissä olevan veden tuottajaa ei pidetä veden toimittajana.

Tämän direktiivin säännöksiä sovelletaan pullotettuun tai säiliöissä olevaan ihmisten käyttöön tarkoitettuun veteen vain siinä tapauksessa, että muussa unionin lainsäädännössä ei säädetä niitä koskevista velvoitteista.

Tarkistus 50

Ehdotus direktiiviksi

3 artikla – 1 c kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

1 c.     Merialuksiin, jotka harjoittavat veden suolanpoistoa, kuljettavat matkustajia ja toimivat veden toimittajina, sovelletaan ainoastaan tämän direktiivin 1–7 ja 9–12 artiklaa ja sen liitteitä.

Tarkistus 51

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 1 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c)

jäsenvaltiot ovat toteuttaneet kaikki muut tarpeelliset toimenpiteet täyttääkseen tämän direktiivin 5–12 artiklassa esitetyt vaatimukset.

c)

jäsenvaltiot ovat toteuttaneet kaikki muut tarpeelliset toimenpiteet täyttääkseen vaatimukset , jotka on esitetty seuraavasti:

 

 

i)

tämän direktiivin 4–12 artiklassa loppukuluttajille jakeluverkon kautta tai tankista toimitetun ihmisten käyttöön tarkoitetun veden osalta;

ii)

tämän direktiivin 4, 5 ja 6 artiklassa ja 11 artiklan 4 kohdassa elintarvikeyrityksessä pullotetun tai säiliöissä olevan ihmisten käyttöön tarkoitetun veden osalta;

iii)

tämän direktiivin 4, 5, 6 ja 11 artiklassa elintarvikeyrityksessä elintarvikkeiden tuotantoa, jalostusta ja jakelua varten tuotetun ja käytetyn ihmisten käyttöön tarkoitetun veden osalta.

Tarkistus 52

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.   Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että kaikki tämän direktiivin soveltamiseksi tarkoitetut toimenpiteet ovat sellaisia, ettei niillä missään tapauksessa välittömästi tai välillisesti aiheuteta ihmisten käyttöön tarkoitetun veden nykyisen laadun heikkenemistä tai lisätä ihmisten käyttöön tarkoitetun veden tuotantoon käytettyjen vesien pilaantumista.

2.   Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että kaikki tämän direktiivin soveltamiseksi tarkoitetut toimenpiteet ovat täysin varovaisuusperiaatteen mukaisia ja sellaisia, ettei niillä missään tapauksessa välittömästi tai välillisesti aiheuteta ihmisten käyttöön tarkoitetun veden nykyisen laadun heikkenemistä tai lisätä ihmisten käyttöön tarkoitetun veden tuotantoon käytettyjen vesien pilaantumista.

Tarkistus 53

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a.     Jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä varmistaakseen, että toimivaltaiset viranomaiset tekevät arvion vesivuotojen määrästä alueellaan ja mahdollisuudesta tehostaa vesivuotojen vähentämistä juomavesialalla. Arvioinnissa on otettava huomioon merkitykselliset kansanterveydelliset, ympäristölliset, tekniset ja taloudelliset näkökohdat. Jäsenvaltioiden on hyväksyttävä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022 kansalliset tavoitteensa veden toimittajien vesivuotojen määrän vähentämiseksi alueellaan 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä. Jäsenvaltiot voivat tarjota mielekkäitä kannustimia varmistaakseen, että veden toimittajat niiden alueella täyttävät kansalliset tavoitteet.

Tarkistus 54

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 2 b kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2 b.     Jos ihmisten käyttöön tarkoitetun veden tuotannosta ja jakelusta vastaava toimivaltainen viranomainen siirtää kyseisen veden tuotantoa tai toimittamista koskevan toiminnan kokonaan tai osittain veden toimittajalle, toimivaltaisen viranomaisen ja veden toimittajan sopimuksessa on täsmennettävä kullekin osapuolelle tämän direktiivin nojalla kuuluvat vastuut.

Tarkistus 55

Ehdotus direktiiviksi

5 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.   Jäsenvaltioiden on asetettava ihmisten käyttöön tarkoitettuun veteen sovellettavat arvot liitteessä I esitetyille muuttujille , eivätkä ne saa olla vähemmän tiukkoja kuin liitteessä I asetetut arvot .

1.   Jäsenvaltioiden on asetettava ihmisten käyttöön tarkoitettuun veteen sovellettavat arvot liitteessä I esitetyille muuttujille.

Tarkistus 56

Ehdotus direktiiviksi

5 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

1 a.     Edellä 1 kohdan mukaisesti asetetut arvot eivät saa olla vähemmän tiukkoja kuin liitteessä I olevassa A, B ja B a osassa asetetut arvot. Liitteessä I olevassa B a osassa esitetyille muuttujille vahvistetaan arvot ainoastaan seurantatarkoituksiin ja 12 artiklan mukaisten velvoitteiden noudattamista varten.

Tarkistus 57

Ehdotus direktiiviksi

5 artikla – 2 kohta – 1 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että vedenjakelujärjestelmissä desinfiointitarkoituksiin käytetyt käsittelyaineet, materiaalit ja desinfiointimenetelmät eivät vaikuta haitallisesti ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatuun. Ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saastuminen näiden aineiden, materiaalien ja menetelmien käytöstä on minimoitava heikentämättä kuitenkaan desinfioinnin tehokkuutta.

Tarkistus 58

Ehdotus direktiiviksi

6 artikla – 1 kohta – johdantolause

Komission teksti

Tarkistus

Edellä 5 artiklan mukaisesti liitteessä I olevissa A  ja B osassa esitetyille muuttujille asetettujen muuttujien arvojen on oltava vaatimusten mukaisia:

Edellä 5 artiklan mukaisesti liitteessä I olevissa A, B ja C osassa esitetyille muuttujille asetettujen muuttujien arvojen on oltava vaatimusten mukaisia:

Tarkistus 59

Ehdotus direktiiviksi

6 artikla – 1 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c)

lähdeveden osalta kohdassa, jossa vesi pullotetaan.

c)

pullotetun tai säiliöissä olevan ihmisten käyttöön tarkoitetun veden osalta kohdassa, jossa vesi pullotetaan tai pannaan säiliöihin;

Tarkistus 60

Ehdotus direktiiviksi

6 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

c a)

elintarvikeyrityksessä käytetyn veden toimittajan toimittaman veden osalta kohdassa, jossa kyseinen vesi toimitetaan yritykseen.

Tarkistus 61

Ehdotus direktiiviksi

6 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

1 a.

Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun veden osalta jäsenvaltioiden katsotaan täyttäneen tämän artiklan mukaiset velvoitteensa, jos 5 artiklan mukaisesti asetettujen muuttujien arvojen poikkeaman voidaan todeta johtuvan sisäisestä vedenjakelujärjestelmästä tai sen kunnossapidosta, paitsi ensisijaisissa tiloissa.

Tarkistus 62

Ehdotus direktiiviksi

7 artikla – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)

vaaran arviointi vesimuodostumista, joista otetaan ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä, 8 artiklan mukaisesti;

a)

jäsenvaltioiden suorittama vaaran arviointi vesimuodostumista tai niiden osista , joista otetaan ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä, 8 artiklan mukaisesti;

Tarkistus 63

Ehdotus direktiiviksi

7 artikla – 1 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)

toimitukseen liittyvien riskien arviointi, jonka veden toimittajat suorittavat toimittamansa veden laadun seurantaa varten 9 artiklan ja liitteessä II olevan C osan mukaisesti;

b)

toimitukseen liittyvien riskien arviointi, jonka veden toimittajat suorittavat kunkin vedentoimitusjärjestelmän osalta toimittamansa veden laadun suojaamista ja seurantaa varten 9 artiklan ja liitteessä II olevan C osan mukaisesti;

Tarkistus 64

Ehdotus direktiiviksi

7 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

1 a.     Jäsenvaltiot voivat mukauttaa riskiin perustuvan lähestymistavan soveltamista vaarantamatta kuitenkaan tämän direktiivin tavoitetta, joka koskee ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatua ja kuluttajien terveyttä, jos maantieteelliset olosuhteet, kuten syrjäinen sijainti tai vedenjakelualueen saavutettavuus, aiheuttavat erityisiä rajoitteita.

Tarkistus 65

Ehdotus direktiiviksi

7 artikla – 1 b kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

1 b.     Jäsenvaltioiden on varmistettava selvä ja asianmukainen jäsenvaltioiden määrittelemien sidosryhmien välinen vastuunjako riskiin perustuvan lähestymistavan soveltamiseksi vesimuodostumiin, joista otetaan ihmisten käyttöön ja sisäisiin vedenjakelujärjestelmiin tarkoitettua vettä. Tällainen vastuunjako on räätälöitävä jäsenvaltioiden institutionaalisen ja oikeudellisen kehyksen mukaisesti.

Tarkistus 66

Ehdotus direktiiviksi

7 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.   Vaaran arvioinnit on tehtävä viimeistään [kolmen vuoden kuluttua päivästä, jona tämä direktiivi on viimeistään saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä]. Ne on tarkistettava kolmen vuoden välein ja saatettava tarvittaessa ajan tasalle.

2.   Vaaran arvioinnit on tehtävä viimeistään [kolmen vuoden kuluttua päivästä, jona tämä direktiivi on viimeistään saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä]. Ne on tarkistettava kolmen vuoden välein ottaen huomioon direktiivin 2000/60/EY 7 artiklassa säädetty vaatimus, jonka mukaan jäsenvaltioiden on yksilöitävä vesimuodostumat, ja saatettava tarvittaessa ajan tasalle.

Tarkistus 67

Ehdotus direktiiviksi

7 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.    Erittäin suurten veden toimittajien ja suurten vedentoimittajien on tehtävä toimitukseen liittyvien riskien arviointi viimeistään [kolmen vuoden kuluttua päivästä, jona tämä direktiivi on viimeistään saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä] ja pienten veden toimittajien viimeistään [kuuden vuoden kuluttua päivästä, jona tämä direktiivi on viimeistään saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä]. Ne on tarkistettava säännöllisin väliajoin ja enintään kuuden vuoden välein ja saatettava tarvittaessa ajan tasalle.

3.   Veden toimittajien on tehtävä toimitukseen liittyvien riskien arviointi viimeistään [kuuden vuoden kuluttua päivästä, jona tämä direktiivi on viimeistään saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä]. Ne on tarkistettava säännöllisin väliajoin ja enintään kuuden vuoden välein ja saatettava tarvittaessa ajan tasalle.

Tarkistus 68

Ehdotus direktiiviksi

7 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

3 a.     Tämän direktiivin 8 ja 9 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden on ryhdyttävä tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin direktiivin 2000/60/EY 11 artiklassa tarkoitettujen toimenpideohjelmien ja 13 artiklassa tarkoitettujen vesipiirin hoitosuunnitelmien nojalla.

Tarkistus 69

Ehdotus direktiiviksi

7 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4.    Kotitalouksien vedenjakelujärjestelmiä koskevat riskin arvioinnit on tehtävä viimeistään [kolmen vuoden kuluttua päivästä, jona tämä direktiivi on viimeistään saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä]. Ne on tarkistettava kolmen vuoden välein ja saatettava tarvittaessa ajan tasalle.

4.    Sisäisiä vedenjakelujärjestelmiä koskevat riskin arvioinnit 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa tiloissa on tehtävä viimeistään [kolmen vuoden kuluttua päivästä, jona tämä direktiivi on viimeistään saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä]. Ne on tarkistettava kolmen vuoden välein ja saatettava tarvittaessa ajan tasalle.

Tarkistus 70

Ehdotus direktiiviksi

8 artikla – otsikko

Komission teksti

Tarkistus

Vaaran arviointi vesimuodostumista, joista otetaan ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä

Vaaran arviointi vesimuodostumista, joista otetaan ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä , ja vesimuodostumien seuranta ja hallinta

Tarkistus 71

Ehdotus direktiiviksi

8 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tehdään vaaran arviointi, joka kattaa vesimuodostumat, joista otetaan ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä keskimäärin yli 10 m3 päivässä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 2000/60/EY 6 ja 7 artiklan soveltamista. Vaaran arvioinnin on sisällettävä seuraavat osat:

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava toimivaltaisten vesiviranomaistensa kanssa , että tehdään vaaran arviointi, joka kattaa vesimuodostumat, joista otetaan ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä keskimäärin yli 10 m3 päivässä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 2000/60/EY ja erityisesti sen 4–8 artiklan soveltamista. Vaaran arvioinnin on sisällettävä seuraavat osat:

Tarkistus 72

Ehdotus direktiiviksi

8 artikla – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)

kaikkien vaaran arvioinnin kattamissa vesimuodostumissa olevien vedenottopisteiden tunnistaminen ja georeferointi;

a)

kaikkien vaaran arvioinnin kattamissa vesimuodostumissa tai niiden osissa olevien vedenottopisteiden tunnistaminen ja georeferointi . Koska tässä kohdassa tarkoitetut tiedot voivat olla arkaluontoisia erityisesti kansanterveyden suojelun kannalta, jäsenvaltioiden on varmistettava, että tällaiset tiedot suojataan ja ne annetaan ainoastaan asiaankuuluville viranomaisille;

Tarkistus 73

Ehdotus direktiiviksi

8 artikla – 1 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)

kartoitus suojavyöhykkeistä, jos kyseisiä vyöhykkeitä on perustettu direktiivin 2000/60/EY 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti , sekä mainitun direktiivin 6 artiklassa tarkoitetuista suojelualueista ;

b)

kartoitus suojavyöhykkeistä, jos kyseisiä vyöhykkeitä on perustettu direktiivin 2000/60/EY 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

Tarkistus 216

Ehdotus direktiiviksi

8 artikla – 1 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c)

niiden vaarojen ja mahdollisten pilaantumislähteiden tunnistaminen, jotka vaikuttavat vaaran arvioinnin kattamiin vesimuodostumiin. Tätä varten jäsenvaltiot voivat käyttää direktiivin 2000/60/EY 5 artiklan mukaisesti tehtyä tarkastelua ihmistoiminnan vaikutuksesta sekä kyseisen direktiivin liitteessä II olevan 1.4 kohdan mukaisesti kerättyjä tietoja merkittävistä paineista;

c)

niiden vaarojen ja mahdollisten pilaantumislähteiden tunnistaminen, jotka vaikuttavat vaaran arvioinnin kattamiin vesimuodostumiin. Pilaantumislähteiden tutkimus- ja tunnistamistoimia on päivitettävä säännöllisesti, jotta havaitaan uudet aineet, jotka vaikuttavat mikromuoveihin, erityisesti PFAS-aineet. Tätä varten jäsenvaltiot voivat käyttää direktiivin 2000/60/EY 5 artiklan mukaisesti tehtyä tarkastelua ihmistoiminnan vaikutuksesta sekä kyseisen direktiivin liitteessä II olevan 1.4 kohdan mukaisesti kerättyjä tietoja merkittävistä paineista;

Tarkistus 75

Ehdotus direktiiviksi

8 artikla – 1 kohta – d alakohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

d)

säännöllinen seuranta vesimuodostumista, jotka kuuluvat seuraavasta luettelosta valittuja epäpuhtauksia koskevan vaaran arvioinnin piiriin:

d)

säännöllinen seuranta vesimuodostumista tai niiden osista , jotka kuuluvat vedentoimituksen kannalta merkityksellisiä ja seuraavasta luettelosta valittuja epäpuhtauksia koskevan vaaran arvioinnin piiriin:

Tarkistus 76

Ehdotus direktiiviksi

8 artikla – 1 kohta – d alakohta – iv alakohta

Komission teksti

Tarkistus

iv)

muut merkitykselliset epäpuhtaudet, kuten mikromuovit, tai vesialuekohtaiset epäpuhtaudet, jotka jäsenvaltiot ovat määrittäneet direktiivin 2000/60/EY 5 artiklan mukaisesti tehdyn ihmistoiminnan vaikutusta koskevan tarkastelun sekä kyseisen direktiivin liitteessä II olevan 1.4 kohdan mukaisesti merkittävistä paineista kerättyjen tietojen perusteella.

iv)

liitteessä I olevassa C a osassa esitetyt muuttujat ainoastaan seurantatarkoituksiin tai muut merkitykselliset epäpuhtaudet, kuten mikromuovit , edellyttäen, että 11 artiklan 5 b kohdassa tarkoitettu mikromuovien mittausmenetelmä on otettu käyttöön , tai vesialuekohtaiset epäpuhtaudet, jotka jäsenvaltiot ovat määrittäneet direktiivin 2000/60/EY 5 artiklan mukaisesti tehdyn ihmistoiminnan vaikutusta koskevan tarkastelun sekä kyseisen direktiivin liitteessä II olevan 1.4 kohdan mukaisesti merkittävistä paineista kerättyjen tietojen perusteella.

Tarkistus 77

Ehdotus direktiiviksi

8 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Erittäin pienet veden toimittajat voidaan vapauttaa tämän kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetuista vaatimuksista, edellyttäen, että toimivaltaisella viranomaisella on ennalta saatua ja ajantasaista dokumentoitua tietoa kyseisissä alakohdissa tarkoitetuista merkityksellisistä muuttujista. Toimivaltaisen viranomaisen on tarkasteltava tätä vapautusta uudelleen vähintään kolmen vuoden välein ja saatettava se tarvittaessa ajan tasalle.

Tarkistus 217

Ehdotus direktiiviksi

8 artikla – 1 kohta – 3 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltiot voivat käyttää säännöllistä seurantaa varten seurantaa, joka suoritetaan unionin muun lainsäädännön mukaisesti.

Jäsenvaltiot voivat käyttää säännöllistä seurantaa varten ja uusien haitallisten aineiden havaitsemiseksi uusien tutkimusten avulla seuranta- ja tutkimusvalmiuksia sekä seurantaa, joka suoritetaan unionin muun lainsäädännön mukaisesti.

Tarkistus 78

Ehdotus direktiiviksi

8 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.     Jäsenvaltioiden on ilmoitettava veden toimittajille, jotka käyttävät vaaran arvioinnin kattamaa vedenmuodostumaa, 1 kohdan d alakohdan mukaisesti suoritetun seurannan tuloksista, ja ne voivat kyseisten seurannan tulosten perusteella:

Poistetaan.

a)

vaatia, että veden toimittajat suorittavat tiettyjen muuttujien lisäseurantaa tai -käsittelyä;

 

b)

sallia sen, että veden toimittajat pienentävät tiettyjen muuttujien seurantatiheyttä ilman, että niitä vaaditaan suorittamaan toimituksiin liittyvien riskien arviointi, edellyttäen, että kyseessä eivät ole liitteessä II olevan B osan 1 kohdassa tarkoitetut keskeiset muuttujat ja ettei yksikään kohtuudella odotettava tekijä todennäköisesti huononna ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatua.

 

Tarkistus 79

Ehdotus direktiiviksi

8 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4.     Tapauksissa, joissa veden toimittajan sallitaan pienentävän seurantatiheyttä siten kuin 2 kohdan b alakohdassa on tarkoitettu, jäsenvaltioiden on jatkettava kyseisten muuttujien seurantaa vaaran arvioinnin kattamassa vesimuodostelmassa.

Poistetaan.

Tarkistus 80

Ehdotus direktiiviksi

8 artikla – 5 kohta – 1 alakohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden on 1 ja 2 kohdan ja direktiivin 2000/60/EY mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella toteutettava yhteistyössä veden toimittajien ja muiden sidosryhmien kanssa seuraavat toimenpiteet tai varmistettava, että veden toimittajat toteuttavat kyseiset toimenpiteet :

Jäsenvaltioiden on 1 ja 2 kohdan ja direktiivin 2000/60/EY mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella toteutettava yhteistyössä veden toimittajien ja muiden sidosryhmien kanssa seuraavat toimenpiteet:

Tarkistus 178

Ehdotus direktiiviksi

8 artikla – 5 kohta – 1 alakohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)

ennaltaehkäisytoimet, joilla vähennetään tarvittavaa käsittelyä ja suojellaan veden laatua, mukaan lukien toimenpiteet, joihin viitataan direktiivin 2000/60/EY 11 artiklan 3 kohdan d alakohdassa;

Poistetaan.

Tarkistus 82

Ehdotus direktiiviksi

8 artikla – 5 kohta – 1 alakohta – a a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

a a)

toimenpiteet, joilla varmistetaan, että pilaantumisen aiheuttajat toteuttavat yhteistyössä veden toimittajien ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa ennaltaehkäisytoimenpiteitä, joilla vähennetään tarvittavan käsittelyn tasoa tai vältetään se ja suojellaan veden laatua, mukaan lukien direktiivin 2000/60/EY 11 artiklan 3 kohdan d alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet sekä lisätoimenpiteet, jotka katsotaan tarpeellisiksi tämän artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti suoritettavan seurannan perusteella;

Tarkistus 83

Ehdotus direktiiviksi

8 artikla – 5 kohta – 1 alakohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)

vähentämistoimenpiteet, jotka katsotaan tarpeellisiksi 1 kohdan d alakohdan mukaisesti suoritettavan seurannan perusteella, jotta voidaan tunnistaa pilaantumisen lähde ja puuttua siihen.

b)

vähentämistoimenpiteet, jotka katsotaan tarpeellisiksi 1 kohdan d alakohdan mukaisesti suoritettavan seurannan perusteella, jotta voidaan tunnistaa pilaantumislähde ja puuttua siihen ja välttää mahdollinen lisäkäsittely, mikäli ennaltaehkäisytoimenpiteitä ei pidetä toteuttamiskelpoisina tai riittävän tehokkaina, jotta pilaantumislähteeseen voidaan puuttua nopeasti .

Tarkistus 84

Ehdotus direktiiviksi

8 artikla – 5 kohta – 1 alakohta – b a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

b a)

jos edellä a a ja b alakohdassa säädettyjä toimenpiteitä ei ole pidetty riittävinä tarjoamaan asianmukaista suojelua ihmisten terveydelle, toimenpiteet, jotka veden toimittajien on toteutettava tiettyjen muuttujien lisäseurannan suorittamiseksi vedenotto- tai vedenkäsittelypisteessä, jos tämä on ehdottoman välttämätöntä terveysriskien ehkäisemiseksi.

Tarkistus 85

Ehdotus direktiiviksi

8 artikla – 5 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

5 a.     Jäsenvaltioiden on ilmoitettava veden toimittajille, jotka käyttävät vaaran arvioinnin kattamia vesimuodostumia tai niiden osia, 1 kohdan d alakohdan mukaisesti suoritetun seurannan tuloksista, ja ne voivat kyseisten seurannan tulosten sekä 1 ja 2 kohdan nojalla koottujen ja direktiivin 2000/60/EY nojalla kerättyjen tietojen perusteella:

 

a)

sallia sen, että veden toimittajat pienentävät tiettyjen muuttujien seurantatiheyttä tai seurattavien muuttujien määrää ilman, että niitä vaaditaan suorittamaan toimituksiin liittyvien riskien arviointi, edellyttäen, että kyseessä eivät ole liitteessä II olevan B osan 1 kohdassa tarkoitetut keskeiset muuttujat ja ettei yksikään kohtuudella odotettava tekijä todennäköisesti huononna ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatua;

 

b)

jos veden toimittajan sallitaan pienentävän seurantatiheyttä a alakohdassa tarkoitetulla tavalla, jatkaa kyseisten muuttujien säännöllistä seurantaa vaaran arvioinnin kattamassa vesimuodostumassa.

Tarkistus 86

Ehdotus direktiiviksi

9 artikla – otsikko

Komission teksti

Tarkistus

Toimituksiin liittyvien riskien arviointi

Toimituksiin liittyvien riskien arviointi , seuranta ja hallinta

Tarkistus 87

Ehdotus direktiiviksi

9 artikla – 1 kohta – 1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että veden toimittajat suorittavat toimituksiin liittyvien riskien arvioinnin, jossa annetaan mahdollisuus mukauttaa minkä tahansa liitteessä I olevassa A  ja B osassa mainitun muuttujan seurantatiheyttä – kun kyseessä ei ole liitteessä II olevan B osan mukainen keskeinen muuttuja – riippuen niiden esiintymisestä raakavedessä.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että veden toimittajat suorittavat liitteessä II olevan C osan mukaisesti toimituksiin liittyvien riskien arvioinnin, jossa annetaan mahdollisuus mukauttaa minkä tahansa liitteessä I olevassa A, B ja B a osassa mainitun muuttujan seurantatiheyttä – kun kyseessä ei ole liitteessä II olevan B osan mukainen keskeinen muuttuja – riippuen niiden esiintymisestä raakavedessä.

Tarkistus 88

Ehdotus direktiiviksi

9 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Näiden muuttujien osalta jäsenvaltioiden on varmistettava, että veden toimittajat voivat poiketa liitteessä II olevassa B osassa esitetyistä näytteenottotiheyksistä liitteessä II olevassa C osassa esitettyjen eritelmien mukaisesti.

Näiden muuttujien osalta jäsenvaltioiden on varmistettava, että veden toimittajat voivat poiketa liitteessä II olevassa B osassa esitetyistä näytteenottotiheyksistä liitteessä II olevassa C osassa esitettyjen eritelmien mukaisesti riippuen niiden esiintymisestä raakavedessä ja käsittelyjärjestelyistä .

Tarkistus 89

Ehdotus direktiiviksi

9 artikla – 1 kohta – 3 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Tätä varten veden toimittajien on otettava huomioon tämän direktiivin 8 artiklan mukaisesti suoritetun vaaran arvioinnin sekä direktiivin 2000/60/EY 7 artiklan 1 kohdan ja 8 artiklan mukaisesti suoritetun seurannan tulokset.

Tätä varten veden toimittajat ottavat huomioon tämän direktiivin 8 artiklan mukaisesti suoritetun vaaran arvioinnin sekä direktiivin 2000/60/EY 7 artiklan 1 kohdan ja 8 artiklan mukaisesti suoritetun seurannan tulokset.

Tarkistus 90

Ehdotus direktiiviksi

9 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

1 a.     Jäsenvaltiot voivat vapauttaa erittäin pienet veden toimittajat 1 kohdan soveltamisesta edellyttäen, että toimivaltaisella viranomaisella on ennalta saatua ja ajantasaista dokumentoitua tietoa merkityksellisistä muuttujista ja että se katsoo, että tällaisen poikkeuksen vuoksi ei aiheudu riskiä ihmisten terveydelle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 artiklan mukaisia viranomaisen velvoitteita.

Toimivaltaisen viranomaisen on tarkasteltava vapautusta uudelleen kolmen vuoden välein tai silloin, kun valuma-alueella havaitaan uusia pilaantumisvaaroja, ja saatettava se tarvittaessa ajan tasalle.

Tarkistus 91

Ehdotus direktiiviksi

9 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.   Toimituksiin liittyvien riskien arviointien on oltava toimivaltaisten viranomaisten hyväksymiä .

2.   Toimituksiin liittyvien riskien arviointien on oltava veden toimittajien vastuulla, joiden on varmistettava, että ne ovat tämän direktiivin mukaisia . Tätä varten veden toimittajat voivat pyytää tukea toimivaltaisilta viranomaisilta.

 

Jäsenvaltiot voivat vaatia toimivaltaisia viranomaisia hyväksymään tai seuraamaan veden toimittajien riskin arviointeja.

Tarkistus 92

Ehdotus direktiiviksi

9 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a.     Jäsenvaltioiden on varmistettava 1 kohdan mukaisesti suoritetun toimituksiin liittyvien riskien arvioinnin tulosten perusteella, että veden toimittajat ottavat käyttöön vesiturvallisuussuunnitelman, joka on räätälöity tunnistettujen riskien mukaisesti ja oikeasuhteinen veden toimittajan kokoon nähden. Vesiturvallisuussuunnitelma voi koskea esimerkiksi veden kanssa kosketuksiin joutuvia materiaaleja, vedenkäsittelytuotteita, vuotavista putkista aiheutuvia mahdollisia riskejä tai toimenpiteitä mukautumiseksi olemassa oleviin tai tuleviin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, ja jäsenvaltioiden on määriteltävä suunnitelmien sisältö tarkemmin.

Tarkistus 93

Ehdotus direktiiviksi

10 artikla – otsikko

Komission teksti

Tarkistus

Kotitalouksien vedenjakelujärjestelmiä koskevat riskin arvioinnit

Sisäisiä vedenjakelujärjestelmiä koskevat riskin arvioinnit , seuranta ja hallinta

Tarkistus 94

Ehdotus direktiiviksi

10 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tehdään kotitalouksien vedenjakelujärjestelmiä koskevat riskin arvioinnit, joissa on seuraavat osat:

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ensisijaisissa tiloissa tehdään sisäisiä vedenjakelujärjestelmiä koskevat riskin arvioinnit, joissa on seuraavat osat:

Tarkistus 95

Ehdotus direktiiviksi

10 artikla – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)

arviointi mahdollisista riskeistä, jotka liittyvät kotitalouksien vedenjakelujärjestelmiin ja niihin liittyviin tuotteisiin ja materiaaleihin, sekä siitä, vaikuttavatko riskit veden laatuun siinä kohdassa, mistä sitä otetaan hanoista, jotka on yleensä tarkoitettu ihmisten käyttöön , erityisesti kun vettä toimitetaan yleisölle ensisijaisissa tiloissa ;

a)

arviointi mahdollisista riskeistä, jotka liittyvät sisäisiin vedenjakelujärjestelmiin ja niihin liittyviin tuotteisiin ja materiaaleihin, sekä siitä, vaikuttavatko riskit veden laatuun siinä kohdassa, mistä sitä otetaan hanoista, jotka on yleensä tarkoitettu ihmisten käyttöön;

Tarkistus 96

Ehdotus direktiiviksi

10 artikla – 1 kohta – b alakohta – 1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)

liitteessä I olevassa C osassa lueteltujen muuttujien säännöllinen seuranta tiloissa, joissa mahdollinen vaara ihmisten terveydelle katsotaan suurimmaksi. Asianmukaiset muuttujat ja tilat seurantaa varten valitaan kohdan mukaisesti tehdyn arvioinnin perusteella .

b)

liitteessä I olevassa C osassa lueteltujen muuttujien säännöllinen seuranta ensisijaisissa tiloissa, joissa on tunnistettu erityisiä veden laatuun liittyviä riskejä alakohdan mukaisesti tehdyn arvioinnin aikana .

Tarkistus 97

Ehdotus direktiiviksi

10 artikla – 1 kohta – b alakohta – 2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun säännölliseen seurannan osalta jäsenvaltiot voivat luoda seurantastrategian, jossa keskitytään ensisijaisiin tiloihin ;

Säännöllisen seurannan osalta jäsenvaltioiden on varmistettava pääsy ensisijaisissa tiloissa sijaitseviin laitteistoihin näytteenottoa varten, ja ne voivat luoda erityisesti Legionella pneumophila -bakteeria koskevan seurantastrategian ;

Tarkistus 98

Ehdotus direktiiviksi

10 artikla – 1 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c)

sen todentaminen, onko ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvien rakennustuotteiden toimivuus asianmukainen suhteessa rakennuskohteen perusvaatimuksiin liittyviin keskeisiin ominaisuuksiin, jotka määritetään asetuksen (EU) N:o 305/2011 liitteessä I olevan 3 kohdan e alakohdassa .

c)

sen todentaminen, onko ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvien tuotteiden ja materiaalien toimivuus asianmukainen suhteessa ihmisten terveyden suojeluun .

Tarkistus 99

Ehdotus direktiiviksi

10 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

c a)

sen todentaminen, soveltuvatko käytetyt materiaalit olemaan kosketuksissa ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa ja täyttyvätkö 11 artiklassa täsmennetyt vaatimukset.

Tarkistus 100

Ehdotus direktiiviksi

10 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.   Jos jäsenvaltiot katsovat 1 kohdan a alakohdan mukaisesti tehdyn arvioinnin perusteella, että kotitalouksien vedenjakelujärjestelmistä ja niihin liittyvistä tuotteista ja materiaaleista aiheutuu riski ihmisten terveydelle tai jos 1 kohdan b alakohdan mukaisesti suoritettu seuranta osoittaa, että liitteessä I olevassa C osassa esitettyjä muuttujien arvoja ei noudateta, jäsenvaltioiden on:

2.   Jos jäsenvaltiot katsovat 1 kohdan a alakohdan mukaisesti tehdyn arvioinnin perusteella, että ensisijaisten tilojen sisäisistä vedenjakelujärjestelmistä ja niihin liittyvistä tuotteista ja materiaaleista aiheutuu riski ihmisten terveydelle tai jos 1 kohdan b alakohdan mukaisesti suoritettu seuranta osoittaa, että liitteessä I olevassa C osassa esitettyjä muuttujien arvoja ei noudateta, jäsenvaltioiden on varmistettava, että toteutetaan asianmukaisia toimenpiteitä sen riskin poistamiseksi tai vähentämiseksi, ettei liitteessä I olevassa C osassa esitettyjen muuttujien arvoja noudateta.

a)

toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä sen riskin poistamiseksi tai vähentämiseksi, ettei liitteessä I olevassa C osassa asetettujen muuttujien arvoja noudateta;

 

b)

toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ihmisten käyttöön tarkoitetun veden käsittelyssä tai jakelussa käytetyistä rakennustuotteista irtoavat aineet tai kemikaalit eivät suoraan tai välillisesti vaaranna ihmisten terveyttä;

 

c)

toteutettava yhteistyössä veden toimittajien kanssa muita toimenpiteitä, kuten asianmukaisia mukautustekniikoita, joiden avulla muutetaan veden luonne tai sen ominaisuudet ennen sen jakelua niin, että vähennetään tai poistetaan riski siitä, että muuttujien arvosta poiketaan jakelun jälkeen,

 

d)

asianmukaisesti ilmoitettava ja tiedotettava kuluttajille veden kulutuksen ja käytön edellytyksistä sekä mahdollisista toimista, joilla vältetään riskin toistuminen,

 

e)

järjestettävä koulutusta putkiasentajille ja muille ammattilaisille, jotka käsittelevät kotitalouksien vedenjakelujärjestelmiä ja asentavat rakennustuotteita,

 

f)

legionellan osalta varmistettava, että toteutetaan toimivia valvonta- ja hallintatoimenpiteitä, joilla ehkäistään ja käsitellään mahdollisia tautiesiintymiä.

 

Tarkistus 101

Ehdotus direktiiviksi

10 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a.     Sisäisiin vedenjakelujärjestelmiin liittyvien riskien vähentämiseksi kaikissa sisäisissä vedenjakelujärjestelmissä jäsenvaltioiden on:

 

a)

kannustettava julkisten ja yksityisten tilojen omistajia toteuttamaan sisäisiin vedenjakelujärjestelmiin liittyvien riskien arviointi;

 

b)

tiedotettava kuluttajille ja julkisten ja yksityisten tilojen omistajille toimenpiteistä sen riskin poistamiseksi tai vähentämiseksi, ettei ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatuvaatimuksia noudateta sisäiseen vedenjakelujärjestelmään liittyvästä syystä;

 

c)

asianmukaisesti ilmoitettava ja tiedotettava kuluttajille veden kulutuksen ja käytön edellytyksistä sekä mahdollisista toimista, joilla vältetään riskin toistuminen;

 

d)

edistettävä koulutusta putkiasentajille ja muille ammattilaisille, jotka käsittelevät sisäisiä vedenjakelujärjestelmiä ja asentavat veden kanssa kosketuksiin joutuvia materiaaleja ja tuotteita; ja

 

e)

Legionella- ja erityisesti Legionella pneumophila -bakteerin osalta varmistettava, että toteutetaan toimivia ja riskiin nähden oikeasuhteisia valvonta- ja hallintatoimenpiteitä, joilla ehkäistään ja käsitellään mahdollisia tautiesiintymiä.

Tarkistus 102

Ehdotus direktiiviksi

10 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

10 a artikla

 

Ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuviin tuotteisiin, aineisiin ja materiaaleihin sovellettavat hygieniaa koskevat vähimmäisvaatimukset

 

1.     Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että aineet ja materiaalit, joita käytetään veden ottoon, käsittelyyn tai jakeluun tarkoitettujen uusien, ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvien markkinoille saatettavien tuotteiden valmistukseen, tai näihin aineisiin liittyvät epäpuhtaudet

 

a)

eivät aiheuta suoraan tai epäsuoraan haittaa ihmisten terveydelle tässä asetuksessa tarkoitetulla tavalla;

 

b)

eivät vaikuta ihmisten käyttöön tarkoitetun veden hajuun tai makuun;

 

c)

eivät esiinny ihmisten käyttöön tarkoitetussa vedessä sellaista pitoisuutta suurempina pitoisuuksina, jota tarvitaan niiden käyttötarkoituksen saavuttamiseen; ja

 

d)

eivät lisää mikrobiologista kasvua.

 

2.     Edellä olevan 1 kohdan yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi komissio antaa viimeistään … [kolmen vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulopäivästä] 19 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä direktiiviä vahvistamalla hygieniaa koskevat vähimmäisvaatimukset ja luettelo aineista, joita käytetään ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvien materiaalien tuotantoon ja jotka on hyväksytty unionissa, mukaan lukien tarvittaessa erityiset siirtymisen raja-arvot ja erityiset käyttöehdot. Komissio tarkastelee luetteloa säännöllisesti uudelleen ja saattaa sen ajan tasalle uusimman tieteellisen ja teknisen kehityksen perusteella.

 

3.     Komission tukemiseksi sen antaessa ja muuttaessa 2 kohdan mukaisia delegoituja säädöksiä perustetaan pysyvä komitea, johon kuuluu jäsenvaltioiden nimittämiä edustajia, jotka voivat pyytää tukea asiantuntijoilta tai neuvonantajilta.

 

4.     Ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvien materiaalien, joista säädetään muussa unionin lainsäädännössä, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 305/2011  (1a) , on oltava tämän artiklan 1 ja 2 kohdan vaatimusten mukaisia.

Tarkistus 103

Ehdotus direktiiviksi

11 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.   Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatua seurataan säännöllisesti, jotta kuluttajien saatavilla oleva vesi täyttäisi tämän direktiivin vaatimukset ja noudattaisi erityisesti 5 artiklan mukaisesti asetettuja muuttujien arvoja. Näytteet on otettava niin, että ne edustavat koko vuoden aikana kulutettavan veden laatua. Jäsenvaltioiden on lisäksi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen takaamiseksi, että silloin kun desinfiointi kuuluu ihmisten käyttöön tarkoitetun veden käsittelyyn tai jakeluun, desinfiointimenetelmien tehokkuus varmistetaan, ja että desinfioinnin sivutuotteista aiheutuva saastuminen pidetään mahdollisimman vähäisenä desinfiointia vaarantamatta.

1.   Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatua seurataan säännöllisesti, jotta vesi täyttäisi tämän direktiivin vaatimukset ja noudattaisi erityisesti 5 artiklan mukaisesti asetettuja muuttujien arvoja. Näytteet on otettava niin, että ne edustavat koko vuoden aikana kulutettavan veden laatua. Jäsenvaltioiden on lisäksi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen takaamiseksi, että silloin kun desinfiointi kuuluu ihmisten käyttöön tarkoitetun veden käsittelyyn tai jakeluun, desinfiointimenetelmien tehokkuus varmistetaan, ja että desinfioinnin sivutuotteista aiheutuva saastuminen pidetään mahdollisimman vähäisenä desinfiointia vaarantamatta.

Tarkistus 104

Ehdotus direktiiviksi

11 artikla – 5 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

5 a.     Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle liitteessä I olevassa C a osassa lueteltujen muuttujien mukaisesti suoritetun valvonnan tulokset viimeistään … [kolme vuotta tämän direktiivin voimaantulopäivästä] ja tämän jälkeen kerran vuodessa.

 

Siirretään komissiolle valta antaa 19 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tätä direktiiviä ajantasaistamalla liitteessä I olevassa C a osassa esitetty tarkkailtavien aineiden luettelo. Komissio voi päättää lisätä luetteloon aineita, jos on olemassa riski, että tällaisia aineita esiintyy ihmisten käyttöön tarkoitetussa vedessä ja että niistä voi aiheutua mahdollinen riski ihmisten terveydelle, mutta joiden osalta tieteelliset tiedot eivät ole osoittaneet riskiä ihmisten terveydelle. Tätä varten komissio hyödyntää erityisesti WHO:n tieteellistä tutkimusta. Uusien aineiden lisääminen on perusteltava asianmukaisesti tämän direktiivin 1 artiklan nojalla.

Tarkistus 105

Ehdotus direktiiviksi

11 artikla – 5 b kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

5 b.     Komissio antaa viimeistään … [vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulopäivästä] 19 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä direktiiviä hyväksymällä menetelmä, jolla mitataan liitteessä I olevassa C a osassa esitetyssä tarkkailtavien aineiden luettelossa mainittuja mikromuoveja.

Tarkistus 106

Ehdotus direktiiviksi

12 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki puutteet 5 artiklan mukaisesti asetettujen muuttujien arvojen noudattamisessa tutkitaan heti syiden selville saamiseksi.

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki puutteet 5 artiklan mukaisesti asetettujen muuttujien arvojen noudattamisessa 6 artiklassa tarkoitetussa vaatimustenmukaisuuden määrittelykohdassa tutkitaan heti syiden selville saamiseksi.

Tarkistus 107

Ehdotus direktiiviksi

12 artikla – 2 kohta – 2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Jos liitteessä I olevassa C osassa esitettyjä muuttujien arvoja ei noudateta, korjaaviin toimiin on kuuluttava 10 artiklan 2 kohdan a–f alakohdassa esitetyt toimenpiteet.

Jos liitteessä I olevassa C osassa esitettyjä muuttujien arvoja ei noudateta, korjaaviin toimiin on kuuluttava 10 artiklan 2 a kohdassa esitetyt toimenpiteet.

Tarkistus 108

Ehdotus direktiiviksi

12 artikla – 3 kohta – 2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Jos liitteessä I olevassa A ja B osassa esitettyjä muuttujia koskevia vähimmäisvaatimuksia ei noudateta, jäsenvaltioiden on automaattisesti katsottava tämä mahdolliseksi vaaraksi ihmisten terveydelle.

Jos liitteessä I olevassa A ja B osassa esitettyjä muuttujia koskevia vähimmäisvaatimuksia ei noudateta, jäsenvaltioiden on katsottava tämä mahdolliseksi vaaraksi ihmisten terveydelle , paitsi jos toimivaltaiset viranomaiset katsovat muuttujien arvojen poikkeaman olevan merkitykseltään vähäinen .

Tarkistus 109

Ehdotus direktiiviksi

12 artikla – 4 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

4.   Edellä 2 ja 3 kohdassa kuvatuissa tapauksissa jäsenvaltioiden on mahdollisimman nopeasti toteutettava kaikki seuraavat toimenpiteet:

4.   Edellä 2 ja 3 kohdassa kuvatuissa tapauksissa jäsenvaltioiden on mahdollisimman nopeasti toteutettava kaikki seuraavat toimenpiteet , jos muuttujien arvon poikkeama katsotaan mahdolliseksi vaaraksi ihmisten terveydelle :

Tarkistus 110

Ehdotus direktiiviksi

12 artikla – 4 kohta – 1 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Edellä a, b ja c alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet toteutetaan yhteistyössä kyseisen veden toimittajan kanssa.

Tarkistus 111

Ehdotus direktiiviksi

12 artikla – 5 kohta

Komission teksti

Tarkistus

5.    Toimivaltaisten viranomaisten tai muiden asianmukaisten tahojen on päätettävä, mihin toimiin 3 kohdan perusteella on ryhdyttävä, ottaen huomioon myös ne riskit ihmisten terveydelle, joita ihmisten käyttöön tarkoitetun veden jakelun keskeyttäminen tai sen käytön rajoittaminen aiheuttaisi.

5.    Jos poikkeama todetaan vaatimustenmukaisuuden määrittelykohdassa, toimivaltaisten viranomaisten tai muiden asianmukaisten tahojen on päätettävä, mihin toimiin 3 kohdan perusteella on ryhdyttävä, ottaen huomioon myös ne riskit ihmisten terveydelle, joita ihmisten käyttöön tarkoitetun veden jakelun keskeyttäminen tai sen käytön rajoittaminen aiheuttaisi.

Tarkistus 112

Ehdotus direktiiviksi

12 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

12 a artikla

 

Poikkeukset

 

1.     Jäsenvaltiot voivat säätää poikkeuksista liitteessä I olevassa B osassa esitettyjen tai 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti asetettujen muuttujien arvoihin niiden itse määrittämään enimmäisarvoon asti sillä edellytyksellä, ettei tällaisista poikkeuksista aiheudu mahdollista vaaraa ihmisten terveydelle ja ettei ihmisten käyttöön tarkoitetun veden jakelusta kyseisellä alueella voida huolehtia millään muulla kohtuulliseksi katsotulla tavalla. Tällaiset poikkeukset on rajoitettava seuraaviin tapauksiin:

 

a)

uusi vedenjakelualue;

 

b)

vedenjakelualueella havaittu uusi pilaantumislähde tai äskettäin tutkitut tai havaitut uudet muuttujat.

 

Poikkeuksien voimassaoloaika on rajoitettava mahdollisimman lyhyeksi, eikä se saa ylittää kolmea vuotta, jonka ajanjakson loppupuolella jäsenvaltioiden on laadittava tilannekatsaus sen määrittämiseksi, onko riittävää edistystä tapahtunut.

 

Poikkeuksellisissa olosuhteissa jäsenvaltio voi myöntää toisen poikkeuksen ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdan osalta. Jos jäsenvaltio aikoo myöntää toisen poikkeuksen, sen on toimitettava komissiolle tilannekatsaus sekä perustelut toisen poikkeuksen myöntämispäätökselle. Myöskään tämä toinen poikkeus ei saa olla yli kolmen vuoden pituinen.

 

2.     Edellä 1 kohdan mukaisesti tehdyssä poikkeuksessa on määriteltävä seuraavat seikat:

 

a)

poikkeuksen syy,

 

b)

kyseinen muuttuja, aiemmat asiaa koskevat seurantatulokset ja suurin poikkeuksen nojalla sallittu arvo,

 

c)

maantieteellinen alue, toimitetun veden määrä päivää kohden, väestö, jota asia koskee, sekä tieto siitä, vaikuttaako tilanne johonkin asiaankuuluvaan elintarvikkeita tuottavaan yritykseen,

 

d)

asianmukainen seurantasuunnitelma, tarvittaessa tihennetty seuranta,

 

e)

yhteenveto tarvittavia korjaavia toimenpiteitä koskevasta suunnitelmasta aikatauluineen sekä kustannusarvio ja määräykset tilannekatsauksen laatimisesta, ja

 

f)

anottu poikkeuksen kesto.

 

3.     Jos toimivaltaiset viranomaiset katsovat poikkeamien muuttujien arvoista olevan merkitykseltään vähäisiä ja jos 12 artiklan 2 kohdan mukaisesti toteutettavat toimet mahdollistavat ongelman korjaamisen enintään 30 päivän kuluessa, tämän artiklan 2 kohdassa esitettyjä tietoja ei tarvitse määritellä poikkeuksessa.

 

Tällaisessa tapauksessa toimivaltaisten viranomaisten tai muiden asiaankuuluvien elinten on asetettava vain kyseisen muuttujan korkein sallittu arvo sekä aika, jonka kuluessa ongelma on korjattava.

 

4.     Edellä olevaan 3 kohtaan ei voi enää vedota, jos tietyn muuttujan arvo on poikennut sallitusta arvosta tietyssä vedenottamossa yhteensä yli 30 päivänä edeltäneiden 12 kuukauden aikana.

 

5.     Jäsenvaltion, joka turvautuu tässä artiklassa tarkoitettuihin poikkeuksiin, on varmistettava, että poikkeuksen vaikutuspiiriin kuuluvalle väestölle ilmoitetaan heti poikkeuksesta ja sen ehdoista asianmukaisella tavalla. Jäsenvaltion on lisäksi huolehdittava siitä, että väestöryhmille, joille poikkeuksesta voi koitua erityinen riski, annetaan tarvittaessa ohjeet.

 

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja velvoitteita ei sovelleta 3 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa, jolleivat toimivaltaiset viranomaiset toisin päätä.

 

6.     Lukuun ottamatta 3 kohdan mukaisesti tehtyjä poikkeuksia, jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle kahden kuukauden kuluessa kaikista poikkeuksista, joiden soveltamisalaan kuuluva veden toimitus käsittää keskimäärin yli 1 000  m3 päivässä tai yli 5 000  ihmistä, ja liitettävä mukaan 2 kohdassa määritellyt tiedot.

 

7.     Tätä artiklaa ei sovelleta pulloissa tai säiliöissä myytävään, ihmisten käyttöön tarkoitettuun veteen.

Tarkistukset 113, 165, 191, 208, 166, 192, 169, 195, 170, 196, 197, 220

Ehdotus direktiiviksi

13 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.   Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, joilla parannetaan ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saatavuutta kaikille, ja edistettävä sen käyttöä alueellaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 2000/60/EY 9 artiklan soveltamista. Toimenpiteisiin on kuuluttava kaikki seuraavat toimenpiteet:

1.   Jäsenvaltioiden on vedenjakelua koskevat paikalliset ja alueelliset näkymät ja olosuhteet huomioon ottaen toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, joilla parannetaan ihmisten käyttöön tarkoitetun veden yleistä saatavuutta kaikille, ja edistettävä sen käyttöä alueellaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 2000/60/EY 9 artiklan ja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamista.

a)

tunnistetaan ihmiset, joilla ei ole mahdollisuutta saada ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä, sekä syyt saatavuuden puuttumiseen (kuten kuuluminen heikoimmassa asemassa oleviin ja syrjäytyneisiin ryhmiin) , arvioidaan mahdollisuuksia parantaa kyseisten ihmisten mahdollisuuksia saada vettä ja tiedotetaan heille mahdollisuuksista liittyä vedenjakeluverkkoon sekä vaihtoehtoisista keinoista saada vettä;

a)

tunnistetaan ihmiset, joilla ei ole mahdollisuutta tai joilla on rajalliset mahdollisuudet saada ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä, kuten haavoittuvat ja syrjäytyneet ryhmät , sekä syyt saatavuuden puuttumiseen, arvioidaan mahdollisuuksia parantaa kyseisten ihmisten mahdollisuuksia saada vettä ja toteutetaan toimia saannin parantamiseksi ja tiedotetaan heille mahdollisuuksista liittyä vedenjakeluverkkoon sekä vaihtoehtoisista keinoista saada vettä;

 

a a)

varmistetaan ihmisten käyttöön tarkoitetun veden yleinen toimitus;

b)

perustetaan ja ylläpidetään ulkona ja sisätiloissa laitteistoja, joilla tarjotaan ilmaiseksi ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä julkisissa tiloissa;

b)

perustetaan ja ylläpidetään ulkona ja sisätiloissa laitteistoja, kuten täyttöpisteitä, joilla tarjotaan ilmaiseksi ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä julkisissa tiloissa , erityisesti paikoissa, joissa on runsaasti kävijöitä; näin on toimittava, jos se on teknisesti toteuttamiskelpoista ja oikeasuhteista tällaisten toimenpiteiden tarpeellisuuteen nähden, ja ottaen huomioon paikalliset erityisolosuhteet, kuten ilmaston ja maantieteen;

c)

edistetään ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saatavuutta

c)

edistetään ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saatavuutta

 

i)

käynnistämällä kampanjoita, joilla tiedotetaan kansalaisille kyseisen veden laadusta;

 

i)

käynnistämällä kampanjoita, joilla tiedotetaan kansalaisille hanaveden korkeasta laadusta ja lähimmästä nimetystä täyttöpisteestä ;

 

 

i a)

käynnistämällä kampanjoita, joilla kannustetaan kansalaisia käyttämään uudelleen käytettäviä vesipulloja, ja käynnistämällä aloitteita, joilla lisätään tietoisuutta täyttöpisteiden sijainnista;

 

ii)

edistämällä kyseisen veden saatavuutta hallinnoissa ja julkisissa rakennuksissa;

 

ii)

varmistamalla kyseisen veden vapaa saatavuus hallinnoissa ja julkisissa rakennuksissa ja kannustamalla luopumaan kertakäyttöisiin muovipulloihin pullotetun veden käytöstä näissä hallinnoissa ja rakennuksissa;

 

iii)

edistämällä kyseisen veden vapaata saatavuutta ravintoloissa, ruokaloissa ja ateriapalveluissa.

 

iii)

edistämällä kyseisen veden saatavuutta ilmaiseksi tai pientä palvelumaksua vastaan asiakkaille ravintoloissa, ruokaloissa ja ateriapalveluissa.

Tarkistus 114

Ehdotus direktiiviksi

13 artikla – 2 kohta – 1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden on 1 kohdan a alakohdan mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, joilla varmistetaan ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saatavuus heikoimmassa asemassa oleville ja syrjäytyneille ryhmille.

Jäsenvaltioiden on 1 kohdan a alakohdan mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella toteutettava kaikki tarpeellisiksi ja asianmukaisiksi katsomansa toimenpiteet, joilla varmistetaan ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saatavuus heikoimmassa asemassa oleville ja syrjäytyneille ryhmille.

Tarkistukset 173, 199 ja 209

Ehdotus direktiiviksi

13 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a.     Jos tässä artiklassa säädetyt velvoitteet kuuluvat kansallisen lainsäädännön nojalla paikallisviranomaisille, jäsenvaltioiden on varmistettava, että kyseisillä viranomaisilla on keinot ja resurssit varmistaa ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saatavuus ja että kaikki tältä osin toteutetut toimenpiteet ovat oikeasuhteisia asianomaisen jakeluverkoston kapasiteettiin ja kokoon nähden.

Tarkistukset 174, 200 ja 210

Ehdotus direktiiviksi

13 artikla – 2 b kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2 b.     Jäljempänä 15 artiklan 1 kohdan a alakohdan säännösten mukaisesti kerätyt tiedot huomioon ottaen komissio tekee yhteistyötä jäsenvaltioiden ja Euroopan investointipankin kanssa sellaisten unionin kuntien tukemiseksi, joilla ei ole tarvittavaa pääomaa voidakseen hankkia teknistä tukea, saatavilla olevaa unionin rahoitusta ja pitkäaikaisia lainoja tavallista alhaisemmalla korolla, erityisesti vesi-infrastruktuurin ylläpitämistä ja uudistamista varten, jotta varmistetaan korkealaatuisen veden saanti ja asetetaan vesi- ja jätevesipalvelut myös heikoimmassa asemassa olevien ja syrjäytyneiden väestöryhmien saataville.

Tarkistus 116

Ehdotus direktiiviksi

14 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä koskevat asianmukaiset ja ajan tasalle saatetut tiedot ovat verkossa kaikkien vedentoimituksen kattamien henkilöiden saatavilla liitteen IV mukaisesti.

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä koskevat asianmukaiset, ajan tasalle saatetut ja saatavissa olevat tiedot ovat verkossa tai muilla käyttäjäystävällisillä tavoilla kaikkien vedentoimituksen kattamien henkilöiden saatavilla liitteen IV mukaisesti ja sovellettavia tietosuojasääntöjä noudattaen .

Tarkistus 117

Ehdotus direktiiviksi

14 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki vedentoimituksen kattavat henkilöt saavat säännöllisesti ja vähintään kerran vuodessa kaikkein sopivimmassa muodossa (esimerkiksi laskussaan tai älykkäiden sovellusten kautta) pyytämättä seuraavat tiedot:

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki vedentoimituksen kattavat henkilöt saavat säännöllisesti ja vähintään kerran vuodessa kaikkein sopivimmassa ja helposti saatavilla olevassa toimivaltaisen viranomaisen määrittelemässä muodossa (esimerkiksi laskussaan tai älykkäiden sovellusten kautta) pyytämättä seuraavat tiedot:

Tarkistus 118

Ehdotus direktiiviksi

14 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – a alakohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

a)

tiedot ihmisten käyttöön tarkoitetusta vedestä kuutiometriä kohti perittävien maksujen kustannusrakenteesta, mukaan lukien muuttuvat ja kiinteät kustannukset ja vähintään ne, jotka liittyvät seuraaviin:

a)

silloin kun kustannukset katetaan maksujärjestelmällä, tiedot ihmisten käyttöön tarkoitetusta vedestä kuutiometriä kohti perittävien maksujen kustannusrakenteesta, mukaan lukien muuttuvien ja kiinteiden kustannusten jakautuminen;

Tarkistus 119

Ehdotus direktiiviksi

14 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – a alakohta – i alakohta

Komission teksti

Tarkistus

i)

veden toimittajien 8 artiklan 5 kohdan mukaisesti vaaran arviointia varten toteuttamat toimenpiteet;

Poistetaan.

Tarkistus 120

Ehdotus direktiiviksi

14 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – a alakohta – ii alakohta

Komission teksti

Tarkistus

ii)

ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadun käsittely ja jakelu;

Poistetaan.

Tarkistus 121

Ehdotus direktiiviksi

14 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – a alakohta – iii alakohta

Komission teksti

Tarkistus

iii)

jäteveden keräys ja käsittely;

Poistetaan.

Tarkistus 122

Ehdotus direktiiviksi

14 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – a alakohta – iv alakohta

Komission teksti

Tarkistus

iv)

13 artiklan mukaisesti toteutetut toimenpiteet, jos veden toimittajat ovat toteuttaneet kyseisiä toimenpiteitä;

Poistetaan.

Tarkistus 123

Ehdotus direktiiviksi

14 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – a a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

a a)

tiedot ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta, mukaan lukien osoitinmuuttujat;

Tarkistus 124

Ehdotus direktiiviksi

14 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)

toimitetun ihmisten käyttöön tarkoitetun veden hinta litraa ja kuutiometriä kohti;

b)

silloin kun kustannukset katetaan maksujärjestelmällä, ihmisten käyttöön tarkoitetun veden toimitushinta kuutiometriä kohti ja litraa kohti laskutettu hinta ; silloin kun kustannuksia ei kateta maksujärjestelmällä, tämän direktiivin noudattamisen varmistamisesta vesijärjestelmälle aiheutuvat vuotuiset kokonaiskustannukset sekä merkitykselliset taustatiedot siitä, miten ihmisten käyttöön tarkoitettu vesi toimitetaan alueelle;

Tarkistus 125

Ehdotus direktiiviksi

14 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – b a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

b a)

ihmisten käyttöön tarkoitetun veden käsittely ja jakelu;

Tarkistus 126

Ehdotus direktiiviksi

14 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c)

kotitalouden kuluttama määrä, vähintään vuosi- ja laskutuskausikohtaisesti, yhdessä kulutuksen vuosittaisten suuntausten kanssa;

c)

kotitalouden kuluttama määrä, vähintään vuosi- ja laskutuskausikohtaisesti, yhdessä kotitalouksien kulutuksen vuosittaisten suuntausten kanssa , jos tämä on teknisesti toteutettavissa, ja ainoastaan, jos nämä tiedot ovat veden toimittajan saatavilla ;

Tarkistus 127

Ehdotus direktiiviksi

14 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – d alakohta

Komission teksti

Tarkistus

d)

kotitalouden vuosittaisen vedenkulutuksen vertaaminen samaan luokkaan kuuluvan kotitalouden keskimääräisen kulutuksen kanssa;

d)

kotitalouden vuosittaisen vedenkulutuksen vertaaminen samaan luokkaan kuuluvan kotitalouden keskimääräisen kulutuksen kanssa c alakohdan mukaisesti soveltuvissa tapauksissa ;

Tarkistus 128

Ehdotus direktiiviksi

14 artikla – 2 kohta – 2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä , joissa täsmennetään ensimmäisen alakohdan perusteella toimitettavien tietojen muoto ja järjestelyt. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Jäsenvaltioiden on määriteltävä selkeä vastuunjako, joka koskee tietojen antamista ensimmäisen alakohdan nojalla veden toimittajien, sidosryhmien ja toimivaltaisten paikallisviranomaisten välillä. Komissio antaa 19 artiklan mukaisesti tämän direktiivin täydentämiseksi delegoituja säädöksiä , joissa täsmennetään ensimmäisen alakohdan perusteella toimitettavien tietojen muoto ja järjestelyt.

Tarkistus 129

Ehdotus direktiiviksi

15 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – d alakohta

Komission teksti

Tarkistus

d)

luotava ja saatettava sen jälkeen vuosittain ajan tasalle tietokokonaisuus, joka sisältää tiedot juomavesihäiriöistä, joista on aiheutunut mahdollinen vaara ihmisten terveydelle, riippumatta siitä, onko muuttujien arvoja jäänyt noudattamatta, jos häiriöt ovat kestäneet yli 10 peräkkäistä päivää ja vaikuttaneet yli 1 000 ihmiseen, mukaan lukien kyseisten häiriöiden syyt ja 12 artiklan mukaisesti toteutetut korjaavat toimet.

d)

luotava ja saatettava sen jälkeen vuosittain ajan tasalle tietokokonaisuus, joka sisältää tiedot juomavesihäiriöistä, joista on aiheutunut mahdollinen riski ihmisten terveydelle, riippumatta siitä, onko muuttujien arvoja jäänyt noudattamatta, jos häiriöt ovat kestäneet yli 10 peräkkäistä päivää ja vaikuttaneet yli 1 000 ihmiseen, mukaan lukien kyseisten häiriöiden syyt ja 12 artiklan mukaisesti toteutetut korjaavat toimet.

Tarkistus 130

Ehdotus direktiiviksi

15 artikla – 4 kohta – 1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

4.   Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä , joissa täsmennetään 1 ja 3 alakohdan perusteella toimitettavien tietojen muoto ja järjestelyt, mukaan lukien yksityiskohtaiset vaatimukset 3 kohdassa tarkoitetuista indikaattoreista, unionin laajuisista yleiskartoista ja jäsenvaltioiden yleiskatsauksista.

4.   Komissio antaa 19 artiklan mukaisesti tämän direktiivin täydentämiseksi delegoituja säädöksiä , joissa täsmennetään 1 ja 3 alakohdan perusteella toimitettavien tietojen muoto ja järjestelyt, mukaan lukien yksityiskohtaiset vaatimukset 3 kohdassa tarkoitetuista indikaattoreista, unionin laajuisista yleiskartoista ja jäsenvaltioiden yleiskatsauksista.

Tarkistus 131

Ehdotus direktiiviksi

15 artikla – 4 kohta – 2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Poistetaan.

Tarkistus 132

Ehdotus direktiiviksi

17 artikla – 2 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)

13 artiklassa esitetyt veden saatavuuteen liittyvät säännökset;

b)

13 artiklassa esitetyt veden saatavuuteen liittyvät säännökset ja sen väestön osuus, jolla ei ole mahdollisuutta saada vettä ;

Tarkistus 133

Ehdotus direktiiviksi

17 artikla – 2 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c)

14 artiklassa ja liitteessä IV esitetyt säännökset yleisölle toimitettavista tiedoista.

c)

14 artiklassa ja liitteessä IV esitetyt säännökset yleisölle toimitettavista tiedoista , mukaan lukien käyttäjäystävällinen unionin tason yhteenveto liitteessä IV olevassa 7 kohdassa mainituista tiedoista .

Tarkistus 134

Ehdotus direktiiviksi

17 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a.     Komissio esittää viimeistään … [viiden vuoden kuluttua päivästä, jona tämä direktiivi on viimeistään saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä] ja sen jälkeen tarpeen mukaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen mikromuovien, lääkkeiden ja tarvittaessa muiden äskettäin ilmaantuneiden epäpuhtauksien aiheuttamasta mahdollisesta uhasta ihmisten käyttöön tarkoitetun veden lähteille ja siihen liittyvistä mahdollisista terveysriskeistä. Siirretään komissiolle valta antaa tarvittaessa 19 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä direktiiviä määrittämällä mikromuovin, lääkkeiden ja muiden äskettäin ilmaantuneiden epäpuhtauksien enimmäisarvot ihmisten käyttöön tarkoitetussa vedessä.

Tarkistus 135

Ehdotus direktiiviksi

18 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a.     Komissio arvioi viimeistään … [viisi vuotta tämän direktiivin voimaantulopäivästä], onko 10 a artiklan säännöksillä saatu aikaan ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuviin materiaaleihin ja tuotteisiin sovellettavien hygieniavaatimusten riittävä yhdenmukaistamisen taso, ja toteuttaa tarvittaessa muita asianmukaisia toimenpiteitä.

Tarkistus 136

Ehdotus direktiiviksi

23 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.    Vapautuksia , jotka jäsenvaltiot ovat myöntäneet direktiivin 98/83/EY 9 artiklan mukaisesti ja joita edelleen sovelletaan [määräaika tämän direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä], olisi kuitenkin edelleen sovellettava vapautuksen voimassaolon loppuun saakka. Niitä ei voida uusia.

2.    Poikkeuksia , jotka jäsenvaltiot ovat myöntäneet direktiivin 98/83/EY 9 artiklan mukaisesti ja joita edelleen sovelletaan [määräaika tämän direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä], olisi kuitenkin edelleen sovellettava poikkeuksien voimassaolon loppuun saakka.

Tarkistus 179

Ehdotus direktiiviksi

Liite I – A osa – taulukko

Komission teksti

Muuttuja

Muuttujan arvo

Yksikkö

Clostridium perfringens (itiöt)

0

lukumäärä/100 ml

Koliformiset bakteerit

0

lukumäärä/100 ml

Enterokokit

0

lukumäärä/100 ml

Escherichia coli (E. coli)

0

lukumäärä/100 ml

Heterotrofinen pesäkeluku (HPC) 22o

ei epätavallisia muutoksia

 

Somaattisia lambda-faageja

0

lukumäärä/100 ml

Sameus

<1

NTU

Tarkistus

Muuttuja

Muuttujan arvo

Muuttuja

Clostridium perfringens (itiöt)

0

lukumäärä/100 ml

Enterokokit

0

lukumäärä/100 ml

Escherichia coli (E. coli)

0

lukumäärä/100 ml

Somaattisia lambda-faageja

0

lukumäärä/100 ml

Huomautus

Tässä osassa esitettyjä muuttujia ei sovelleta direktiivin 2009/54/EY mukaisiin lähde- ja kivennäisvesiin.

Tarkistukset 138 ja 180

Ehdotus direktiiviksi

Liite I – B osa – taulukko

Komission teksti

Kemialliset muuttujat

Muuttuja

Muuttujan arvo

Yksikkö

Huomautukset

Akryyliamidi

0,10

μg/l

Muuttujan arvo viittaa vedessä olevaan monomeerin jäännöspitoisuuteen, joka on laskettu vastaavan tuoteselosteen mukaan veden kanssa kosketuksissa olevasta polymeeristä enimmillään irtoavasta tai liukenevasta määrästä.

Antimoni

5,0

μg/l

 

Arseeni

10

μg/l

 

Bentseeni

1,0

μg/l

 

Bentso(a)-pyreeni

0,010

μg/l

 

Beeta-estradioli (50-28-2)

0,001

μg/l

 

Bisfenoli A

0,01

μg/l

 

Boori

1,0

μg/l

 

Bromaatti

10

μg/l

 

Kadmium

5,0

μg/l

 

Kloraatti

0,25

mg/l

 

Kloriitti

0,25

mg/l

 

Kromi

25

μg/l

Arvo on saavutettava viimeistään [10 vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta]. Siihen asti kromin parametrin arvo on 50 μg/l.

Kupari

2,0

μg/l

 

Syanidit

50

μg/l

 

1,2-dikloorietaani

3,0

μg/l

 

Epikloorihydriini

0,10

μg/l

Muuttujan arvo viittaa vedessä olevaan monomeerin jäännöspitoisuuteen, joka on laskettu vastaavan tuoteselosteen mukaan veden kanssa kosketuksissa olevasta polymeeristä enimmillään irtoavasta tai liukenevasta määrästä.

Fluoridi

1,5

μg/l

 

Haloetikkahapot (HAA)

80

μg/l

Seuraavien yhdeksän edustavan aineen summa: monokloori-, dikloori- ja trikloorietikkahappo, mono- ja dibromietikkahappo, bromokloorietikkahappo, bromodikloorietikkahappo, dibromokloorietikkahappo ja tribromoetikkahappo.

Lyijy

5

μg/l

Arvo on saavutettava viimeistään [10 vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta]. Siihen asti lyijyn parametrin arvo on 10 μg/l.

Elohopea

1,0

μg/l

 

Mikrokystiini-LR

10

μg/l

 

Nikkeli

20

μg/l

 

Nitraatti

50

μg/l

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että edellytystä [nitraatti]/50 + [nitriitti]/3 ≤ 1, jossa hakasulkeet tarkoittavat pitoisuusyksikköä mg/l, nitraatin (NO3) ja nitriitin (NO2), osalta noudatetaan ja että nitriittien osalta arvo 0,10  mg/l toteutuu vedenkäsittelylaitokselta lähtevässä vedessä.

Nitriitti

0,50

μg/l

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että edellytystä [nitraatti]/50 + [nitriitti]/3 ≤ 1, jossa hakasulkeet tarkoittavat pitoisuusyksikköä mg/l, nitraatin (NO3) ja nitriitin (NO2), osalta noudatetaan ja että nitriittien osalta arvo 0,10  mg/l toteutuu vedenkäsittelylaitokselta lähtevässä vedessä.

Nonyylifenoli

0,3

μg/l

 

Torjunta-aineet

0,10

μg/l

”Torjunta-aineet” tarkoittaa:

 

orgaanisia hyönteismyrkkyjä,

 

orgaanisia rikkaruohomyrkkyjä,

 

orgaanisia sienimyrkkyjä,

 

orgaanisia ankeroismyrkkyjä,

 

orgaanisia punkkimyrkkyjä,

 

orgaanisia levämyrkkyjä,

 

orgaanisia jyrsijämyrkkyjä,

 

orgaanisia limantorjunta-aineita,

 

sekä niiden metaboliitteja siten kuin asetuksen (EY) No 1107/2009 3 artiklan 32 kohdassa määritellään (2).

Muuttujan arvo koskee jokaista yksittäistä torjunta-ainetta.

Aldriinin, dieldriinin, heptakloorin ja heptaklooriepoksidin osalta arvo on 0,030 μg/l.

Torjunta-aineet yhteensä

0,50

μg/l

”Torjunta-aineet yhteensä” tarkoittaa kaikkia edellisellä rivillä määriteltyjä seurannassa havaittuja ja määrällisesti ilmaistuja yksittäisiä torjunta-aineita yhteensä.

PFAS

0,10

μg/l

”PFAS” tarkoittaa kutakin yksittäistä per- ja polyfluorattua alkyyliainetta (kemiallinen kaava: CnF2n+1–R).

PFAS:t yhteensä

0,50

μg/l

”PFAS:t yhteensä” tarkoittaa per- ja polyfluorattujen alkyyliaineiden (kemiallinen kaava: CnF2n+1–R) summaa.

Polysykliset aromaattiset hiilivedyt

0,10

μg/l

Seuraavien määriteltyjen yhdisteiden pitoisuuksien summa: benzo-(b)-fluoranteeni, benzo-(k)-fluoranteeni, benzo-(ghi)-peryleeni ja indaani-(1,2,3-cd)pyreeni.

Seleeni

10

μg/l

 

Tetrakloorieteeni ja trikloorieteeni

10

μg/l

Määriteltyjen muuttujien pitoisuuksien summa

Trihalometaanit yhteensä

100

μg/l

Jäsenvaltioiden on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä alhaisempaan arvoon desinfiointia vaarantamatta.

Seuraavien määriteltyjen yhdisteiden pitoisuuksien summa: kloroformi, bromoformi, dibromoklorometaani, bromodiklorometaani.

Uraani

30

μg/l

 

Vinyylikloridi

0,50

μg/l

Muuttujan arvo viittaa vedessä olevaan monomeerin jäännöspitoisuuteen, joka on laskettu vastaavan tuoteselosteen mukaan veden kanssa kosketuksissa olevasta polymeeristä enimmillään irtoavasta tai liukenevasta määrästä.

Tarkistus

Kemialliset muuttujat

Muuttuja

Muuttujan arvo

Yksikkö

Huomautukset

Akryyliamidi

0,10

μg/l

Muuttujan arvo viittaa vedessä olevaan monomeerin jäännöspitoisuuteen, joka on laskettu vastaavan tuoteselosteen mukaan veden kanssa kosketuksissa olevasta polymeeristä enimmillään irtoavasta tai liukenevasta määrästä.

Antimoni

5,0

μg/l

 

Arseeni

10

μg/l

 

Bentseeni

1,0

μg/l

 

Bentso(a)-pyreeni

0,010

μg/l

 

Beeta-estradioli (50-28-2)

0,001

μg/l

 

Bisfenoli A

0,1

μg/l

 

Boori

1,5

mg /l

 

Bromaatti

10

μg/l

 

Kadmium

5,0

μg/l

 

Kloraatti

0,25

mg/l

 

Kloriitti

0,25

mg/l

 

Kromi

25

μg/l

Arvo on saavutettava viimeistään [10 vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta]. Siihen asti kromin parametrin arvo on 50 μg/l.

Kupari

2,0

mg/l

 

Syanidit

50

μg/l

 

1,2-dikloorietaani

3,0

μg/l

 

Epikloorihydriini

0,10

μg/l

Muuttujan arvo viittaa vedessä olevaan monomeerin jäännöspitoisuuteen, joka on laskettu vastaavan tuoteselosteen mukaan veden kanssa kosketuksissa olevasta polymeeristä enimmillään irtoavasta tai liukenevasta määrästä.

Fluoridi

1,5

mg/l

 

Haloetikkahapot (HAA)

80

μg/l

Seuraavien yhdeksän edustavan aineen summa: monokloori-, dikloori- ja trikloorietikkahappo, mono- ja dibromietikkahappo, bromokloorietikkahappo, bromodikloorietikkahappo, dibromokloorietikkahappo ja tribromoetikkahappo.

Lyijy

5

μg/l

Arvo on saavutettava viimeistään [10 vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta]. Siihen asti lyijyn parametrin arvo on 10 μg/l.

Elohopea

1,0

μg/l

 

Mikrokystiini-LR

10

μg/l

 

Nikkeli

20

μg/l

 

Nitraatti

50

mg/l

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että edellytystä [nitraatti]/50 + [nitriitti]/3 ≤ 1, jossa hakasulkeet tarkoittavat pitoisuusyksikköä mg/l, nitraatin (NO3) ja nitriitin (NO2), osalta noudatetaan ja että nitriittien osalta arvo 0,10  mg/l toteutuu vedenkäsittelylaitokselta lähtevässä vedessä.

Nitriitti

0,50

mg/l

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että edellytystä [nitraatti]/50 + [nitriitti]/3 ≤ 1, jossa hakasulkeet tarkoittavat pitoisuusyksikköä mg/l, nitraatin (NO3) ja nitriitin (NO2), osalta noudatetaan ja että nitriittien osalta arvo 0,10  mg/l toteutuu vedenkäsittelylaitokselta lähtevässä vedessä.

Nonyylifenoli

0,3

μg/l

 

Torjunta-aineet

0,10

μg/l

”Torjunta-aineet” tarkoittaa:

 

orgaanisia hyönteismyrkkyjä,

 

orgaanisia rikkaruohomyrkkyjä,

 

orgaanisia sienimyrkkyjä,

 

orgaanisia ankeroismyrkkyjä,

 

orgaanisia punkkimyrkkyjä,

 

orgaanisia levämyrkkyjä,

 

orgaanisia jyrsijämyrkkyjä,

 

orgaanisia limantorjunta-aineita,

 

vastaavia tuotteita (muun muassa kasvunsäätely-aineita) sekä niiden metaboliitteja siten kuin asetuksen (EY) N:o 1107/20091  (3) 3 artiklan 32 kohdassa määritellään.

Muuttujan arvo koskee jokaista yksittäistä torjunta-ainetta.

Aldriinin, dieldriinin, heptakloorin ja heptaklooriepoksidin osalta arvo on 0,030 μg/l.

Torjunta-aineet yhteensä

0,50

μg/l

”Torjunta-aineet yhteensä” tarkoittaa kaikkia edellisellä rivillä määriteltyjä seurannassa havaittuja ja määrällisesti ilmaistuja yksittäisiä torjunta-aineita yhteensä.

PFAS

0,10

μg/l

”PFAS” tarkoittaa kutakin yksittäistä per- ja polyfluorattua alkyyliainetta (kemiallinen kaava: CnF2n+1–R).

Kaavassa myös erotellaan pitkäketjuiset ja lyhytketjuiset PFAS-yhdisteet. Tätä direktiiviä sovelletaan ainoastaan pitkäketjuisiin PFAS-yhdisteisiin.

Tätä yksittäistä PFAS-ainetta koskevaa muuttujan arvoa sovelletaan ainoastaan niihin PFAS-aineisiin, joita todennäköisesti esiintyy ja joista tämän direktiivin 8 artiklassa tarkoitetun vaaran arvioinnin mukaan aiheutuu vaaraa ihmisten terveydelle.

PFAS:t yhteensä

0,50

μg/l

”PFAS:t yhteensä” tarkoittaa per- ja polyfluorattujen alkyyliaineiden (kemiallinen kaava: CnF2n+1–R) summaa.

Tätä PFAS-aineita yhteensä koskevaa muuttujan arvoa sovelletaan ainoastaan niihin PFAS-aineisiin, joita todennäköisesti esiintyy ja joista tämän direktiivin 8 artiklassa tarkoitetun vaaran arvioinnin mukaan aiheutuu vaaraa ihmisten terveydelle.

Polysykliset aromaattiset hiilivedyt

0,10

μg/l

Seuraavien määriteltyjen yhdisteiden pitoisuuksien summa: benzo-(b)-fluoranteeni, benzo-(k)-fluoranteeni, benzo-(ghi)-peryleeni ja indaani-(1,2,3-cd)pyreeni.

Seleeni

10

μg/l

 

Tetrakloorieteeni ja trikloorieteeni

10

μg/l

Määriteltyjen muuttujien pitoisuuksien summa

Trihalometaanit yhteensä

100

μg/l

Jäsenvaltioiden on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä alhaisempaan arvoon desinfiointia vaarantamatta.

Seuraavien määriteltyjen yhdisteiden pitoisuuksien summa: kloroformi, bromoformi, dibromoklorometaani, bromodiklorometaani.

Uraani

30

μg/l

 

Vinyylikloridi

0,50

μg/l

Muuttujan arvo viittaa vedessä olevaan monomeerin jäännöspitoisuuteen, joka on laskettu vastaavan tuoteselosteen mukaan veden kanssa kosketuksissa olevasta polymeeristä enimmillään irtoavasta tai liukenevasta määrästä.

Tarkistus 139

Ehdotus direktiiviksi

Liite I – B a osa (uusi)

Komission teksti

 

Tarkistus

Osoitinmuuttujat

Muuttuja

Muuttujan arvo

Yksikkö

Huomautukset

Alumiini

200

μg/l

 

Ammonium

0,50

mg/l

 

Kloridi

250

mg/l

huomautus 1

Väri

Kuluttajien hyväksyttävissä, eikä epätavallisia muutoksia

 

 

Johtavuus

2 500

μS cm-1 20 oC lämpötilassa

huomautus 1

Vetyionipitoisuus

≥ 6,5 ja ≤ 9,5

pH-yksikköä

huomautus 1 ja 3

Rauta

200

μg/l

 

Mangaani

50

μg/l

 

Haju

Kuluttajien hyväksyttävissä, eikä epätavallisia muutoksia

 

 

Sulfaatit

250

mg/l

huomautus 1

Natrium

200

mg/l

 

Maku

Kuluttajien hyväksyttävissä, eikä epätavallisia muutoksia

 

 

Pesäkkeiden lukumäärä 22 oC

ei epätavallisia muutoksia

 

 

Koliformiset bakteerit

0

lukumäärä/100 ml

 

Orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC)

ei epätavallisia muutoksia

 

 

Sameus

Kuluttajien hyväksyttävissä, eikä epätavallisia muutoksia

 

 

Huomautus 1:

Vesi ei saa olla syövyttävää.

Huomautus 2:

Tätä muuttujaa ei tarvitse mitata, ellei vesi ole peräisin pintavedestä tai pintavesi vaikuta siihen. Jos arvo ei toteudu, asianomaisen jäsenvaltion on tutkittava jakelu varmistuakseen siitä, ettei patogeeneistä, esim. Cryptosporidium-alkueläimistä, aiheudu mahdollista vaaraa ihmisten terveydelle.

Huomautus 3:

Pulloissa tai säiliöissä olevan hiilihapottoman veden osalta vähimmäisarvo voidaan alentaa 4,5 pH-yksikköön.

Vähimmäisarvo voi olla alempi sellaisen pulloissa tai säiliöissä olevan veden osalta, joka sisältää luonnollista hiilihappoa tai johon sitä on keinotekoisesti lisätty.

Tarkistus 140

Ehdotus direktiiviksi

Liite I – C osa

Komission teksti

Kotitalouksien vedenjakelujärjestelmiä koskevan riskinarvioinnin muuttujat

Muuttuja

Muuttujan arvo

Yksikkö

Huomautukset

Legionella

< 1 000

lukumäärä/l

Jos muuttujan arvo <1 000 /l ei täyty legionellan osalta, on otettava uudet näytteet Legionella pneumophilan varalta. Jos Legionella pneumophilaa ei esiinny, legionellan muuttujan arvo on 10 000 /l

Lyijy

5

μg/l

Arvo on saavutettava viimeistään [10 vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta ]. Siihen asti lyijyn parametrin arvo on 10 μg/l.

Tarkistus

Sisäisiä vedenjakelujärjestelmiä koskevan riskin arvioinnin muuttujat

Muuttuja

Muuttujan arvo

Yksikkö

Huomautukset

Legionella pneumophila

< 1 000

lukumäärä/l

 

Legionella

< 10 000

lukumäärä/l

Jos Legionella pneumophilaa, jonka muuttujan arvo on < 1 000 /l, ei esiinny, Legionellan muuttujan arvo on < 10 000 /l.

Lyijy

5

μg/l

Arvo on saavutettava viimeistään [10 vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulopäivästä ]. Siihen asti lyijyn muuttujan arvo on 10 μg/l.

Tarkistus 141

Ehdotus direktiiviksi

Liite I – C a osa (uusi)

Komission teksti

 

Tarkistus

Seurattavat uudet muuttujat

Mikromuovit

Seuranta on suoritettava 11 artiklan 5 b kohdassa tarkoitetussa delegoidussa säädöksessä vahvistetun mikromuovien mittausmenetelmän mukaisesti.

Tarkistus 142

Ehdotus direktiiviksi

Liite II – B osa – 1 kohta – 1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Escherichia coli (E. coli) , Clostridium perfringens (itiöt) ja somaattiset lambda-faagit ovat keskeisiä muuttujia, joista ei voi tehdä toimituksiin liittyvien riskien arviointia tämän liitteen C osan mukaisesti. Niitä on aina seurattava taulukossa 1 olevassa 2 kohdassa esitetyllä tiheydellä.

Escherichia coli (E. coli) ja enterokokit ovat keskeisiä muuttujia, joista ei voi tehdä toimituksiin liittyvien riskien arviointia tämän liitteen C osan mukaisesti. Niitä on aina seurattava taulukossa 1 olevassa 2 kohdassa esitetyllä tiheydellä.

Tarkistus 186

Ehdotus direktiiviksi

Liite II – B osa – 2 kohta

Komission teksti

Näytteenottotiheydet

Kaikki 5 artiklan mukaisesti asetettuja muuttujia on seurattava vähintään seuraavassa taulukossa esitetyillä tiheyksillä, ellei päätetä muusta näytteenottotiheydestä 9 artiklan ja tämän liitteen C osan mukaisen toimituksiin liittyvien riskien arvioinnin perusteella:

Taulukko 1

Näytteenoton ja analysoinnin vähimmäistiheys vaatimustenmukaisuuden valvontaa varten

Vedenjakelualueella päivittäin toimitettavan tai tuotettavan veden määrä (m3)

Näytteiden lukumäärä vuodessa

≤ 100

> 100 ≤ 1 000

> 1 000 ≤ 10 000

>10 000 ≤ 100 000

>100 000

10  (a)

10  (a)

50  (b)

365

365

Huomautus 1: Vedenjakelualue on maantieteellisesti määritelty alue, josta ihmisten käyttöön tarkoitettu vesi on peräisin yhdestä tai useammasta lähteestä ja jolla tulevan veden laatua voidaan pitää jokseenkin tasaisena.

Huomautus 2: Määrät lasketaan kalenterivuoden keskiarvoina. Vedenjakelualueella asuvien asukkaiden lukumäärää voidaan käyttää vesimäärän sijaan määritettäessä vähimmäistiheyttä olettaen, että veden kulutus on 200 litraa/ (pv*/hlö).

Huomautus 3 Jäsenvaltiot, jotka ovat päättäneet myöntää vapautuksen yksittäisille vedentoimituksille 3 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti, soveltavat näitä tiheyksiä ainoastaan niillä vedenjakelualueilla, joille vettä toimitetaan 10–100 m3/pv.

Tarkistus

Näytteenottotiheydet

Kaikki 5 artiklan mukaisesti asetettuja muuttujia on seurattava vähintään seuraavassa taulukossa esitetyillä tiheyksillä, ellei päätetä muusta näytteenottotiheydestä 9 artiklan ja tämän liitteen C osan mukaisen toimituksiin liittyvien riskien arvioinnin perusteella:

Taulukko 1

Näytteenoton ja analysoinnin vähimmäistiheys vaatimustenmukaisuuden valvontaa varten

Vedenjakelualueella päivittäin toimitettavan tai tuotettavan veden määrä

(Ks. huomautukset 1 ja 2)  m3

Ryhmän A muuttuja (mikrobiologinen muuttuja) – näytteiden lukumäärä vuodessa

(Ks. huomautus 3)

Ryhmän B muuttuja (kemiallinen muuttuja) – näytteiden lukumäärä vuodessa

 

≤ 100

> 0

(Ks. huomautu 4)

> 0

(Ks. huomautus 4)

> 100

≤ 1 000

4

1

> 1 000

≤ 10 000

4 + 3 Jokaista 1 000  m3/pv ja tämän määrän osaa kohti suhteessa kokonaistilavuuteen

1 + 1 Jokaista 1 000  m3/pv ja tämän määrän osaa kohti suhteessa kokonaistilavuuteen

> 10 000

≤ 100 000

 

3 + 1 Jokaista 1 000  m3/pv ja tämän määrän osaa kohti suhteessa kokonaistilavuuteen

> 100 000

 

 

12 + 1 Jokaista 25 000  m3/pv ja tämän määrän osaa kohti suhteessa kokonaistilavuuteen

Huomautus 1: Vedenjakelualue on maantieteellisesti määritelty alue, josta ihmisten käyttöön tarkoitettu vesi on peräisin yhdestä tai useammasta lähteestä ja jolla tulevan veden laatua voidaan pitää jokseenkin tasaisena.

Huomautus 2: Määrät lasketaan kalenterivuoden keskiarvoina. Vedenjakelualueella asuvien asukkaiden lukumäärää voidaan käyttää vesimäärän sijaan määritettäessä vähimmäistiheyttä olettaen, että veden kulutus on 200 litraa/ (pv*/hlö).

Huomautus 3: Ilmoitettu tiheys lasketaan seuraavasti: esim. 4 300 m3/pv = 16 näytettä (neljä näytettä ensimmäistä 1 000 m3/pv kohti + 12 näytettä seuraavaa 3 300 m3/pv kohti)

Huomautus  4: Jäsenvaltiot, jotka ovat päättäneet myöntää vapautuksen yksittäisille vedentoimituksille tämän direktiivin 3 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti, soveltavat näitä tiheyksiä ainoastaan niillä vedenjakelualueilla, joille vettä toimitetaan 10–100 m3/pv.

Tarkistus 144

Ehdotus direktiiviksi

Liite II – D osa – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a.

Sisäisistä jakelujärjestelmistä Legionella-näytteet otetaan nopean lisääntymisen riskikohdista ja/tai Legionella pneumofilialle altistumisen kohdista. Jäsenvaltiot laativat Legionellan näytteenottomenetelmiä koskevat suuntaviivat.

Tarkistus 145

Ehdotus direktiiviksi

Liite II a (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Hygieniaa koskevat vähimmäisvaatimukset aineille ja materiaaleille, joita käytetään sellaisten uusien tuotteiden valmistuksessa, jotka joutuvat kosketuksiin ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa:

 

a)

luettelo hyväksytyistä aineista, joita käytetään materiaalien valmistuksessa, mukaan luettuina, muttei niihin rajoittuen, orgaaniset materiaalit, elastomeerit, silikonit, metallit, sementti, ioninvaihtohartsi ja komposiittimateriaalit sekä niistä valmistetut tuotteet;

 

b)

aineiden käyttöä materiaaleissa ja niistä valmistetuissa tuotteissa koskevat erityisvaatimukset;

 

c)

tiettyjen aineiden ihmisten käyttöön tarkoitettuun veteen siirtymistä koskevat erityiset rajoitukset;

 

d)

muita ominaisuuksia koskevat hygieniasäännöt, joita tarvitaan vaatimustenmukaisuuden noudattamiseksi;

 

e)

perussäännöt, joiden mukaan a–d alakohdan noudattamista valvotaan;

 

f)

näytteenottoa ja analyysimenetelmiä koskevat säännöt, joiden mukaan a–d alakohdan noudattamista valvotaan.

Tarkistukset 177 ja 224

Ehdotus direktiiviksi

Liite III – B osa – 1 kohta – 1 taulukko – rivi 28

Komission teksti

PFASs

50

 

Tarkistus

PFAS:t

20

 

Tarkistus 146

Ehdotus direktiiviksi

Liite IV – otsikko

Komission teksti

Tarkistus

TIEDOT, JOTKA ON ANNETTAVA SAATAVILLE VERKOSSA

TIEDOTTAMINEN YLEISÖLLE

Tarkistus 147

Ehdotus direktiiviksi

Liite IV – 1 kohta – johdanto-osa

Komission teksti

Tarkistus

Seuraavien tietojen on oltava kuluttajien saatavilla verkossa käyttäjäystävällisessä ja soveltuvassa muodossa:

Seuraavien tietojen on oltava kuluttajien saatavilla verkossa tai muussa yhtä käyttäjäystävällisessä ja soveltuvassa muodossa:

Tarkistus 148

Ehdotus direktiiviksi

Liite IV – 1 kohta – 1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

1)

vedentoimittajan tunnistetiedot;

1)

veden toimittajan tunnistetiedot , toimituksen kattama alue ja henkilömäärä sekä vedentuotantomenetelmä ;

Tarkistus 149

Ehdotus direktiiviksi

Liite IV – 1 kohta – 2 alakohta – johdanto-osa

Komission teksti

Tarkistus

2)

liitteessä I olevassa A ja B osassa lueteltujen muuttujien viimeisimmät seurannan tulokset , mukaan lukien kyseisen vedenkäyttäjän kannalta merkitykselliset näytteenottotiheys ja näytteenottopaikkojen sijainti, sekä 5 artiklan mukaisesti asetettu muuttujan arvo. Seurantatulokset eivät saa olla vanhempia kuin

2)

katsausliitteessä I olevassa A , B ja B  a osassa lueteltujen muuttujien viimeisimpiin seurantatuloksiin , mukaan lukien kyseisen vedenkäyttäjän kannalta merkityksellinen näytteenottotiheys sekä 5 artiklan mukaisesti asetettu muuttujan arvo. Seurantatulokset eivät saa olla vanhempia kuin

Tarkistus 202

Ehdotus direktiiviksi

Liite IV – 1 kohta – 2 alakohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)

kuusi kuukautta, jos on kyse suurista veden toimittajista;

b)

kuusi kuukautta, jos on kyse keskisuurista ja suurista veden toimittajista;

Tarkistus 203

Ehdotus direktiiviksi

Liite IV – 1 kohta – 2 alakohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c)

vuoden, jos on kyse pienistä veden toimittajista;

c)

vuoden, jos on kyse hyvin pienistä ja pienistä veden toimittajista;

Tarkistus 150

Ehdotus direktiiviksi

Liite IV – 1 kohta – 3 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

3)

jos 5 artiklan mukaisesti asetetut muuttujien arvot ylittyvät, tiedot mahdollisesta vaarasta ihmisten terveydelle sekä siihen liittyvä terveyttä ja kulutusta koskeva neuvonta tai hyperlinkki, jonka kautta tällaiset tiedot ovat saatavilla;

3)

jos 5 artiklan mukaisesti asetetut muuttujien arvot ylittyvät ja tästä aiheutuu toimivaltaisten viranomaisten määrittelemä mahdollinen vaara ihmisten terveydelle , tiedot mahdollisesta vaarasta ihmisten terveydelle sekä siihen liittyvä terveyttä ja kulutusta koskeva neuvonta tai hyperlinkki, jonka kautta tällaiset tiedot ovat saatavilla;

Tarkistus 151

Ehdotus direktiiviksi

Liite IV – 1 kohta – 4 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

4)

yhteenveto asiaa koskevasta toimituksiin liittyvien riskien arvioinnista;

Poistetaan.

Tarkistus 152

Ehdotus direktiiviksi

Liite IV – 1 kohta – 5 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

5)

tiedot seuraavista osoitinmuuttujista ja niihin liittyvistä muuttujien arvoista:

5)

tiedot liitteessä I olevassa B a osassa luetelluista osoitinmuuttujista ja niihin liittyvistä muuttujien arvoista;

 

a)

väri;

 

 

b)

pH (vetyionipitoisuus);

 

 

c)

johtavuus;

 

 

d)

rauta;

 

 

e)

mangaani;

 

 

f)

haju;

 

 

g)

maku;

 

 

h)

kovuus;

 

 

i)

veteen liuenneet mineraalit, anionit/kationit:

 

 

 

boraatti BO3-

 

 

 

karbonaatti CO3 2-

 

 

 

kloridi Cl-

 

 

 

fluoridi F-

 

 

 

vetykarbonaatti HCO3-

 

 

 

nitraatti NO3-

 

 

 

nitriitti NO2-

 

 

 

fosfaatti PO4 3-

 

 

 

silikaatti SiO2

 

 

 

sulfaatti SO4 2-

 

 

 

sulfidi S2-

 

 

 

alumiini Al

 

 

 

ammonium NH4+

 

 

 

kalsium Ca

 

 

 

magnesium Mg

 

 

 

kalium K

 

 

 

natrium Na

 

Näiden muuttujien arvojen sekä muiden ionisoimattomien yhdisteiden ja hivenaineiden yhteydessä voidaan ilmoittaa viitearvo ja/tai selitys;

 

Tarkistus 153

Ehdotus direktiiviksi

Liite IV – 1 kohta – 6 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

6)

ohjeet kuluttajille, myös vedenkulutuksen vähentämiseksi ;

6)

ohjeet kuluttajille, myös tarvittaessa vedenkulutuksen vähentämisestä ja paikallisiin olosuhteisiin nähden vastuullisesta vedenkulutuksesta ;

Tarkistus 154

Ehdotus direktiiviksi

Liite IV – 1 kohta – 7 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

7)

erittäin suurten veden toimittajien tapauksessa vuotuiset tiedot seuraavista:

7)

suurten ja erittäin suurten veden toimittajien tapauksessa vuotuiset tiedot seuraavista:

Tarkistus 155

Ehdotus direktiiviksi

Liite IV – 1 kohta – 7 alakohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)

vesijärjestelmän yleinen suoritustaso tehokkuutena ilmaistuna, mukaan lukien vuotojen määrät ja energian kulutus kuutiometriä toimitettua vettä kohden ;

a)

vesijärjestelmän yleinen suoritustaso tehokkuutena ilmaistuna, mukaan lukien jäsenvaltioiden määrittelemät vuotojen määrät;

Tarkistus 156

Ehdotus direktiiviksi

Liite IV – 1 kohta – 7 alakohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)

tiedot veden toimittajan hallinnosta ja hallintorakenteesta, mukaan lukien johtokunnan kokoonpano ;

b)

veden toimittajan antamat tiedot veden toimittajan hallintomallista ja omistusrakenteesta ;

Tarkistus 157

Ehdotus direktiiviksi

Liite IV – 1 kohta – 7 alakohta – d alakohta

Komission teksti

Tarkistus

d)

tiedot kuluttajilta kuutiometristä vettä perittävän hinnan kustannusrakenteesta, mukaan lukien kiinteät ja muuttuvat kustannukset , joista on ilmoitettava vähintään energiankäytön kustannukset kuutiometriltä toimitettua vettä, veden toimittajien toimenpiteet 8 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun vaaran arvioinnin osalta, ihmisten käyttöön tarkoitetun veden käsittely ja jakelu, jäteveden keräys ja käsittely sekä kustannukset , jotka liittyvät 13 artiklan mukaisiin toimenpiteisiin, jos veden toimittajat ovat toteuttaneet niitä;

d)

silloin kun kustannukset katetaan maksujärjestelmällä, tiedot kuutiometristä vettä perittävän hinnan kustannusrakenteesta, mukaan lukien kiinteät ja muuttuvat kustannukset sekä kustannukset , jotka liittyvät veden toimittajien toimenpiteisiin 8 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun vaaran arvioinnin osalta, ihmisten käyttöön tarkoitetun veden käsittelyyn ja jakeluun sekä kustannuksiin , jotka liittyvät 13 artiklan mukaisiin toimenpiteisiin, jos veden toimittajat ovat toteuttaneet niitä;

Tarkistus 158

Ehdotus direktiiviksi

Liite IV – 1 kohta – 7 alakohta – e alakohta

Komission teksti

Tarkistus

e)

investointien määrä , jonka veden toimittaja katsoo tarpeelliseksi, jotta se voi varmistaa vesipalvelujen toimittamisen (mukaan lukien infrastruktuurin ylläpito) taloudellisen kestävyyden, sekä tosiasiassa saadut tai hankitut investoinnit ;

e)

toteutettujen, käynnissä olevien ja suunniteltujen investointien määrä sekä rahoitussuunnitelma ;

Tarkistus 159

Ehdotus direktiiviksi

Liite IV – 1 kohta– 7 alakohta – g alakohta

Komission teksti

Tarkistus

g)

yhteenveto ja tilastotiedot kuluttajien valituksista sekä ongelmien ratkaisemisen ajoista ja asianmukaisuudesta ;

g)

yhteenveto ja tilastotiedot kuluttajien valituksista sekä siitä, miten ne ratkaistaan ;

Tarkistus 160

Ehdotus direktiiviksi

Liite IV – 1 kohta – 8 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

8)

10 vuotta kattavien 2 ja 3 kohdan tietojen historiallinen saatavuus pyynnöstä.

8)

10 vuotta kattavien 2 ja 3 kohdan tietojen historiallinen saatavuus pyynnöstä ja aikaisintaan siitä päivästä, jona direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä .


(1)  Asia päätettiin palauttaa asiasta vastaavaan valiokuntaan toimielinten välisiä neuvotteluja varten työjärjestyksen 59 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti (A8-0288/2018).

(1 a)   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1).

(68)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/54/EY, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, luontaisten kivennäisvesien hyödyntämisestä ja markkinoille saattamisesta (Uudelleenlaadittu toisinto) (EUVL L 164, 4. 3. 2006 , s. 45).

(69)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/83/EY, annettu 6 päivänä marraskuuta 2001, ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä (EYVL L 311, 28.11.2001, s. 67).

(70)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002, annettu 28 päivänä tammikuuta 2002, elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä (EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1).

(68)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/54/EY, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, luontaisten kivennäisvesien hyödyntämisestä ja markkinoille saattamisesta (uudelleenlaadittu toisinto) (EUVL L 164, 26. 6. 2009 , s. 45).

(69)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/83/EY, annettu 6 päivänä marraskuuta 2001, ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä (EYVL L 311, 28.11.2001, s. 67).

(70)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002, annettu 28 päivänä tammikuuta 2002, elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä (EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1).

(71)  COM(2014)0 177

(72)  SWD(2016)0428

(73)  Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus SR 12/2017: ”Juomavesidirektiivin täytäntöönpano: veden laatu ja saatavuus ovat parantuneet Bulgariassa, Unkarissa ja Romaniassa, mutta investointitarpeet ovat yhä huomattavat”.

(71)  COM(2014) 0177.

(72)  SWD(2016)0428.

(73)  Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 12/2017: ”Juomavesidirektiivin täytäntöönpano: veden laatu ja saatavuus ovat parantuneet Bulgariassa, Unkarissa ja Romaniassa, mutta investointitarpeet ovat yhä huomattavat”.

(76)  Guidelines for drinking water quality, Fourth Edition, World Health Organisation, 2011 http://www.who.int/water_sanitation_health/publications/2011/dwq_guidelines/en/index.html

(77)  Water Safety Plan Manual: step-by-step risk management for drinking water suppliers, World Health Organisation, 2009, http://apps.who.int/iris/bitstream/10665/75141/1/9789241562638_eng.pdf

(76)  Guidelines for drinking water quality, Fourth Edition, World Health Organisation, 2011 http://www.who.int/water_sanitation_health/publications/2011/dwq_guidelines/en/index.html

(77)  Water Safety Plan Manual: step-by-step risk management for drinking water suppliers, World Health Organisation, 2009, http://apps.who.int/iris/bitstream/10665/75141/1/9789241562638_eng.pdf

(78)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1).

(78)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1).

(79)   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 305/2011, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2011, rakennustuotteiden kaupan pitämistä koskevien ehtojen yhdenmukaistamisesta ja neuvoston direktiivin 89/106/ETY kumoamisesta (EUVL L 88, 4.4.2011, s. 5).

(80)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta (EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1).

(81)  ”Legionella and the prevention of Legionellosis”, World Health Organisation, 2007, http://www.who.int/water_sanitation_health/emerging/legionella.pdf

(80)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta (EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1).

(81)  ”Legionella and the prevention of Legionellosis”, World Health Organisation, 2007, http://www.who.int/water_sanitation_health/emerging/legionella.pdf

(82)   SWD(2016)0185

(83)  COM(2014)0 177

(84)  COM(2014)0 177 , s. 12.

(85)  Toimielinten välinen julistus Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista (2017/C 428/09), 17.11 2017 (EUVL C 428, 13.12.2017, s. 10).

(83)  COM(2014) 0177.

(84)  COM(2014) 0177 , s. 12.

(85)  Toimielinten välinen julistus Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista (2017/C 428/09), 17.11 2017 (EUVL C 428, 13.12.2017, s. 10).

(86)  P8_TA(2015)0294

(87)  P8_TA(2015)0294, 62 kohta.

(88)  COM(2014)0 209 .

(89)  Neuvoston suositus (2013/C 378/01), annettu 9 päivänä joulukuuta 2013, jäsenvaltioissa toteutettavista romanien integraatiota edistävistä tuloksellisista toimenpiteistä (EUVL C 378, 24.12.2013, s. 1).

(86)  P8_TA(2015)0294.

(87)  P8_TA(2015)0294, 62 kohta.

(88)  COM(2014) 0209.

(89)  Neuvoston suositus (2013/C 378/01), annettu 9 päivänä joulukuuta 2013, jäsenvaltioissa toteutettavista romanien integraatiota edistävistä tuloksellisista toimenpiteistä (EUVL C 378, 24.12.2013, s. 1).

(90)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1386/2013/EU, annettu 20 päivänä marraskuuta 2013, vuoteen 2020 ulottuvasta yleisestä unionin ympäristöalan toimintaohjelmasta ”Hyvä elämä maapallon resurssien rajoissa” (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 171).

(90)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1386/2013/EU, annettu 20 päivänä marraskuuta 2013, vuoteen 2020 ulottuvasta yleisestä unionin ympäristöalan toimintaohjelmasta ”Hyvä elämä maapallon resurssien rajoissa” (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 171).

(96)  Neuvoston direktiivi 2013/51/Euratom, annettu 22 päivänä lokakuuta 2013, väestön terveyden suojelemista ihmisten käyttöön tarkoitetussa vedessä olevilta radioaktiivisilta aineilta koskevista vaatimuksista (EUVL L 296, 7.11.2013, s. 12).

(96)  Neuvoston direktiivi 2013/51/Euratom, annettu 22 päivänä lokakuuta 2013, väestön terveyden suojelemista ihmisten käyttöön tarkoitetussa vedessä olevilta radioaktiivisilta aineilta koskevista vaatimuksista (EUVL L 296, 7.11.2013, s. 12).

(1 a)   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 852/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, elintarvikehygieniasta (EUVL L 139, 30.4.2004, s. 1).

(1a)   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 305/2011, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2011, rakennustuotteiden kaupan pitämistä koskevien ehtojen yhdenmukaistamisesta ja neuvoston direktiivin 89/106/ETY kumoamisesta (EUVL L 88, 4.4.2011, s. 5).

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1107/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1107/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1).

(a)   a: kaikki näytteet on otettava aikoina, jolloin on olemassa suuri riski siitä, että käsittelystä pääsee läpi suolistopatogeeneja.

(b)   b: vähintään 10 näytettä on otettava aikoina, jolloin on olemassa suuri riski siitä, että käsittelystä pääsee läpi suolistopatogeeneja.


16.10.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 345/198


P8_TA(2018)0398

Taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden määrärahat ja Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen määrärahat ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 23. lokakuuta 2018 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden määrärahoista sekä kyseisen asetuksen oikaisemisesta siltä osin kuin on kyse Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen määrärahoista (COM(2018)0498 – C8-0307/2018 – 2018/0265(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

(2020/C 345/33)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0498),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 177 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0307/2018),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

on kuullut Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa,

on kuullut alueiden komiteaa,

ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan mietinnön (A8-0282/2018),

A.

katsoo, että asian kiireellisyyden vuoksi on perusteltua toimittaa äänestys ennen kuin toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamista koskevan pöytäkirjan N:o 2 6 artiklan mukainen kahdeksan viikon määräaika on päättynyt;

1.

vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille

P8_TC1-COD(2018)0265

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 23. lokakuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/… antamiseksi asetuksen (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden määrärahoista sekä Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen määrärahoista

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2018/1719.)


16.10.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 345/199


P8_TA(2018)0399

Ympäristöpolitiikan raportointivelvoitteiden yhdenmukaistaminen ***I

Euroopan parlamentin tarkistukset 23. lokakuuta 2018 ehdotukseen asetukseksi ympäristöpolitiikan raportointivelvoitteiden yhdenmukaistamisesta ja direktiivien 86/278/ETY, 2002/49/EY, 2004/35/EY, 2007/2/EY, 2009/147/EY ja 2010/63/EU, asetusten (EY) N:o 166/2006 ja (EU) N:o 995/2010 sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 338/97 ja (EY) N:o 2173/2005 muuttamisesta (COM(2018)0381 – C8-0244/2018 – 2018/0205(COD)) (1)

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

(2020/C 345/34)

Tarkistus 1

Ehdotus asetukseksi

Otsikko

Komission teksti

Tarkistus

Ehdotus

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

ympäristöpolitiikan raportointivelvoitteiden yhdenmukaistamisesta ja direktiivien 86/278/ETY, 2002/49/EY, 2004/35/EY, 2007/2/EY, 2009/147/EY ja 2010/63/EU, asetusten (EY) N:o 166/2006 ja (EU) N:o 995/2010 sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 338/97 ja (EY) N:o 2173/2005 muuttamisesta

ympäristöön liittyvän lainsäädännön raportointivelvoitteiden yhdenmukaistamisesta ja direktiivien 86/278/ETY, 2002/49/EY, 2004/35/EY, 2007/2/EY, 2009/147/EY ja 2010/63/EU, asetusten (EY) N:o 166/2006 ja (EU) N:o 995/2010 sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 338/97 ja (EY) N:o 2173/2005 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

Tarkistus 2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(1)

Useita ympäristölainsäädännön säädöksiä olisi muutettava, jotta voidaan täyttää täytäntöönpanoa ja vaatimusten noudattamista koskevien tietojen tarve. Tässä yhteydessä olisi otettava huomioon komission kertomuksen ”Toimet ympäristöraportoinnin virtaviivaistamiseksi” (45) ja siihen liittyvän toimivuustarkastuksen (46) tulokset.

(1)

Useita ympäristöön liittyvän lainsäädännön säädöksiä olisi muutettava, jotta voidaan täyttää täytäntöönpanoa ja vaatimusten noudattamista koskevien tietojen tarve. Tässä yhteydessä olisi otettava huomioon komission kertomuksen ”Toimet ympäristöraportoinnin virtaviivaistamiseksi” (45) ja siihen liittyvän toimivuustarkastuksen (46) tulokset.

Tarkistus 3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(1 a)

Tällä asetuksella pyritään nykyaikaistamaan tietohallintoa ja varmistamaan johdonmukaisempi menettely sen piiriin kuuluvien säädösten osalta, jolloin kulloisenkin tarpeen mukaan voidaan yksinkertaistaa raportointia hallinnollisen rasitteen vähentämiseksi, laajentaa tietokantaa tulevia arviointeja varten ja lisätä avoimuutta suureen yleisöön nähden.

Tarkistus 4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 2 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(2)

Tietojen saatavuudella olisi varmistettava, että kaikkien yhteisöjen hallinnollinen rasite pysyy mahdollisimman pienenä. Tämä edellyttää tietojen aktiivista levittämistä kansallisella tasolla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2003/4/EC (47) ja 2007/2/EC (48) sekä niiden täytäntöönpanosääntöjen mukaisesti. Näin taataan infrastruktuuri, joka on tarkoituksenmukainen tietojen julkisen saatavuuden, raportoinnin ja viranomaisten välisen tietojenvaihdon kannalta.

(2)

Tietojen saatavuudella olisi varmistettava, että kaikkien yhteisöjen , erityisesti valtiosta riippumattomien tahojen, kuten pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset), hallinnollinen rasite pysyy mahdollisimman pienenä. Tämä edellyttää tietojen aktiivista levittämistä kansallisella tasolla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2003/4/EC (47) ja 2007/2/EC (48) sekä niiden täytäntöönpanosääntöjen mukaisesti. Näin taataan infrastruktuuri, joka on tarkoituksenmukainen tietojen julkisen saatavuuden, raportoinnin ja viranomaisten välisen tietojenvaihdon kannalta.

Tarkistus 5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(3)

Jäsenvaltioiden ilmoittamat tiedot ovat komissiolle olennaisen tärkeitä , sillä niiden avulla voidaan seurata, tarkistaa ja arvioida lainsäädännön tuloksellisuutta sen tavoitteisiin nähden. Näin voidaan luoda tietopohja lainsäädännön tulevalle arvioinnille paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen (49) 22 artiklan mukaisesti. On aiheellista lisätä uusia säännöksiä useisiin ympäristöalan säädöksiin, jotta näitä voidaan myöhemmin arvioida täytäntöönpanon aikana kerättyjen ja mahdollisesti tieteellisillä analyyttisillä lisätiedoilla täydennettyjen tietojen perusteella. Tässä yhteydessä tarvitaan merkityksellisiä tietoja, joiden avulla voidaan arvioida paremmin unionin lainsäädännön tehokkuutta, tuloksellisuutta, merkityksellisyyttä, johdonmukaisuutta ja lisäarvoa, jota se tuottaa EU:lle. Siksi on varmistettava, että käytössä on tarkoituksenmukaiset raportointimekanismit, jotka voivat toimia myös indikaattoreina tässä tarkoituksessa.

(3)

Prosessi, jossa jäsenvaltiot kattavasti ja oikea-aikaisesti ilmoittavat merkitykselliset tiedot , on komissiolle olennaisen tärkeä , sillä sen avulla voidaan seurata, tarkistaa ja arvioida lainsäädännön tuloksellisuutta sen tavoitteisiin nähden. Näin voidaan luoda tietopohja lainsäädännön tulevalle arvioinnille paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen (49) 22 artiklan mukaisesti. On aiheellista lisätä uusia säännöksiä useisiin ympäristöalan säädöksiin, jotta näitä voidaan myöhemmin arvioida täytäntöönpanon aikana kerättyjen ja mahdollisesti tieteellisillä analyyttisillä lisätiedoilla täydennettyjen tietojen perusteella. Tässä yhteydessä tarvitaan merkityksellisiä tietoja, joiden avulla voidaan arvioida paremmin unionin lainsäädännön tehokkuutta, tuloksellisuutta, merkityksellisyyttä, johdonmukaisuutta ja lisäarvoa, jota se tuottaa EU:lle. Siksi on varmistettava, että käytössä on tarkoituksenmukaiset raportointimekanismit, jotka voivat toimia myös indikaattoreina tässä tarkoituksessa päätöksentekijöille sekä kansalaisille .

Tarkistus 6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(5)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2002/49/EY (50) koskevan arvioinnin mukaan melukarttoja ja toimintasuunnitelmia koskevia raportointimääräaikoja on virtaviivaistettava, jotta käytettävissä on riittävästi aikaa toteuttaa julkinen kuuleminen toimintasuunnitelmista. Tätä tarkoitusta varten toimintasuunnitelmien tarkastelemisen ja tarkistamisen määräaikaa lykätään kertaluonteisesti vuodella niin, että toimintasuunnitelmien seuraavan kierroksen (neljäs kierros) määräaika ei ole 18 päivä heinäkuuta 2023 vaan 18 päivä heinäkuuta 2024. Näin ollen jäsenvaltioilla on neljännestä kierroksesta alkaen käytettävissään noin kaksi vuotta nykyisen yhden vuoden sijaan melukarttojen laatimisen ja toimintasuunnitelmien tarkastelun tai tarkistuksen loppuunsaattamisen välillä. Seuraaviin toimintasuunnitelmakierroksiin sovelletaan jälleen tarkastelun ja tarkistuksen viisivuotissykliä. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava tiedot sähköisesti, jotta voidaan saavuttaa paremmin direktiivin 2002/49/EY tavoitteet ja luoda perusta toimenpiteiden kehittämiselle unionin tasolla. On tarpeen myös lisätä yleisön osallistumista vaatimalla, että tietyt tiedot on asetettava julkisesti saataville. On tarpeen myös lisätä yleisön osallistumista vaatimalla, että tietyt tiedot on asetettava julkisesti saataville. Tämä velvoite olisi yhdenmukaistettava unionin muun lainsäädännön, kuten direktiivin 2007/2/EY, kanssa, kuitenkaan asettamatta päällekkäisiä käytännön vaatimuksia.

(5)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2002/49/EY (50) koskevan arvioinnin mukaan melukarttoja ja toimintasuunnitelmia koskevia raportointimääräaikoja on virtaviivaistettava, jotta käytettävissä on riittävästi aikaa toteuttaa julkinen kuuleminen toimintasuunnitelmista. Tätä tarkoitusta varten toimintasuunnitelmien tarkastelemisen ja tarkistamisen määräaikaa lykätään kertaluonteisesti vuodella niin, että toimintasuunnitelmien seuraavan kierroksen (neljäs kierros) määräaika ei ole 18 päivä heinäkuuta 2023 vaan 18 päivä heinäkuuta 2024. Näin ollen jäsenvaltioilla on neljännestä kierroksesta alkaen käytettävissään noin kaksi vuotta nykyisen yhden vuoden sijaan melukarttojen laatimisen ja toimintasuunnitelmien tarkastelun tai tarkistuksen loppuunsaattamisen välillä. Seuraaviin toimintasuunnitelmakierroksiin sovelletaan jälleen tarkastelun ja tarkistuksen viisivuotissykliä. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava tiedot sähköisesti, jotta voidaan saavuttaa paremmin direktiivin 2002/49/EY tavoitteet ja luoda perusta toimenpiteiden kehittämiselle unionin tasolla. On tarpeen myös lisätä yleisön osallistumista vaatimalla, että tietyt tiedot on asetettava julkisesti saataville. On tarpeen myös lisätä yleisön osallistumista vaatimalla, että kattavat, täsmälliset ja vertailukelpoiset tiedot on asetettava julkisesti saataville. Tämä velvoite olisi yhdenmukaistettava unionin muun lainsäädännön, kuten direktiivin 2007/2/EY, kanssa, kuitenkaan asettamatta päällekkäisiä käytännön vaatimuksia.

Tarkistus 7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 7 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(7)

Kun otetaan huomioon direktiivin 2007/2/EY täytäntöönpanoa ja REFIT-arviointia koskeva komission kertomus neuvostolle ja Euroopan parlamentille (52), kyseisen direktiivin täytäntöönpanon yksinkertaistamiseksi ja jäsenvaltioiden suorittamaan seurantaan liittyvän hallinnollisen rasitteen vähentämiseksi jäsenvaltioilta ei tulisi enää vaatia raporttien toimittamista komissiolle kolmen vuoden välein, eikä komission tulisi enää esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhteenvetokertomusta, koska toimivuustarkastuksessa vahvistettiin, että tällaisten raporttien käyttö on vähäistä (53).

(7)

Kun otetaan huomioon direktiivin 2007/2/EY täytäntöönpanoa ja REFIT-arviointia koskeva komission kertomus neuvostolle ja Euroopan parlamentille (52), kyseisen direktiivin täytäntöönpanon yksinkertaistamiseksi ja jäsenvaltioiden suorittamaan seurantaan liittyvän hallinnollisen rasitteen vähentämiseksi jäsenvaltioilta ei tulisi enää vaatia raporttien toimittamista komissiolle kolmen vuoden välein, eikä komission tulisi enää esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhteenvetokertomusta, koska toimivuustarkastuksessa vahvistettiin, että tällaisten raporttien käyttö on vähäistä (53). Komission olisi kuitenkin jatkettava kyseisen direktiivin arviointia säännöllisin väliajoin ja asetettava arviointi julkisesti saataville.

Tarkistus 8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(9)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/63/EU (56) 43, 54  ja 57 artiklassa säädettyjä raportointivelvoitteita on muutettava. Nämä säännökset, joiden tavoitteena on lisätä avoimuutta ja vähentää hallinnollista rasitetta, kattavat keskitetyn, avoimesti saatavilla olevan, haut mahdollistavan tietokannan perustamisen hankkeiden yleistajuisia tiivistelmiä ja niihin liittyviä takautuvia arviointeja varten, täytäntöönpanovallan siirtämisen komissiolle yhteisen muodon määrittelemiseksi yleistajuisten tiivistelmien ja niihin liittyvien takautuvien arviointien toimittamista varten, täytäntöönpanotiedot sekä komission kolmen vuoden välein tekemän tilastoraportoinnin korvaamisen velvoitteella perustaa dynaaminen keskustietokanta, jota komissio ylläpitää, ja julkistaa tietoja vuosittain.

(9)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/63/EU (56) 43, 54, 57  ja 58  artiklassa säädettyjä raportointivelvoitteita on muutettava. Nämä säännökset, joiden tavoitteena on lisätä avoimuutta ja vähentää hallinnollista rasitetta, kattavat keskitetyn, avoimesti saatavilla olevan, haut mahdollistavan tietokannan perustamisen hankkeiden yleistajuisia tiivistelmiä ja niihin liittyviä takautuvia arviointeja varten, täytäntöönpanovallan siirtämisen komissiolle yhteisen muodon määrittelemiseksi yleistajuisten tiivistelmien ja niihin liittyvien takautuvien arviointien toimittamista varten, täytäntöönpanotiedot sekä komission kolmen vuoden välein tekemän tilastoraportoinnin korvaamisen velvoitteella perustaa dynaaminen keskustietokanta, jota komissio ylläpitää, ja julkistaa tietoja vuosittain. Ottaen huomioon komission vuonna 2017 antaman kertomuksen  (56a) kyseisen direktiivin uudelleentarkastelulauseketta, sellaisena kuin se sisältyy 58 artiklaan, olisi harkittava uudelleen tulevaa tarkistamista silmällä pitäen.

Tarkistus 9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 14 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(14 a)

Direktiivit 86/278/ETY, 2002/49/EY, 2004/35/EY, 2007/2/EY, 2009/147/EY ja 2010/63/EU, asetukset (EY) N:o 166/2006 ja (EU) N:o 995/2010 sekä asetukset (EY) N:o 338/97 ja (EY) N:o 2173/2005 olisi näin ollen muutettava,

Tarkistus 10

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – - 1 alakohta (uusi)

Direktiivi 86/278/ETY

2 artikla – 1 kohta – d a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

-1.     Lisätään 2 artiklaan alakohta seuraavasti:

”d a)

’paikkatietopalveluilla’: toimintoja, joita voidaan suorittaa käsittelemällä paikkatietoaineistojen sisältämiä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/2/EY  (*1) 3 artiklan 4 kohdassa määriteltyjä paikkatietoja tai niihin liittyvää metatietoa tietokonesovelluksen avulla;

Tarkistus 11

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – - 1 a alakohta (uusi)

Direktiivi 86/278/ETY

2 artikla – 1 kohta – d b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

-1 a.     Lisätään 2 artiklaan alakohta seuraavasti:

 

”d b)

’paikkatietoaineistolla’: direktiivin 2007/2/EY 3 artiklan 3 kohdassa määriteltyä tunnistettavissa olevaa paikkatietojen kokonaisuutta.”

Tarkistus 12

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta

Direktiivi 86/278/ETY

10 artikla – 1 kohta – d alakohta

Komission teksti

Tarkistus

d)

lietteen vastaanottajien nimet ja osoitteet sekä paikka, jossa lietettä on tarkoitus käyttää;

Poistetaan.

Tarkistus 13

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta

Direktiivi 86/278/ETY

10 artikla – 1 kohta – e alakohta

Komission teksti

Tarkistus

e)

muut jäsenvaltioiden 17 artiklan nojalla komissiolle toimittamat tiedot, jotka liittyvät tämän direktiivin saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä sekä täytäntöönpanoon.

Poistetaan.

Tarkistus 14

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta

Direktiivi 86/278/ETY

10 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Näihin tiedostoihin merkittyihin tietoihin sisältyvät paikkatietoaineistot on esitettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/2/EY* 3 artiklan 4 kohdassa määriteltyjen paikkatietopalvelujen avulla.

Näihin tiedostoihin merkittyihin tietoihin sisältyvät paikkatietoaineistot on esitettävä paikkatietopalvelujen avulla.

Tarkistus 15

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta

Direktiivi 86/278/ETY

10 artikla – 2 kohta – 1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Edellä 1 kohdassa mainitut tiedostot on asetettava yleisön saataville jokaiselta kalenterivuodelta kolmen kuukauden kuluessa kyseisen kalenterivuoden päättymisestä yhteenvetomuodossa, joka esitetään komission päätöksen 94/741/EY** liitteessä, tai muussa 17 artiklan nojalla vahvistetussa muodossa.

Edellä 1 kohdassa mainitut tiedostot on asetettava helposti yleisön saataville jokaiselta kalenterivuodelta kolmen kuukauden kuluessa kyseisen kalenterivuoden päättymisestä yhteenvetomuodossa, joka esitetään komission päätöksen 94/741/EY** liitteessä, tai muussa 17 artiklan nojalla vahvistetussa muodossa.

Tarkistus 16

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta

Direktiivi 86/278/ETY

10 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.   Käsittelymenetelmiä koskevat tiedot sekä analyysitulokset on toimitettava asianomaisille viranomaisille pyynnöstä .

3.   Käsittelymenetelmiä koskevat tiedot sekä analyysitulokset on toimitettava asianomaisille viranomaisille.

Tarkistus 50

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Direktiivi 86/278/ETY

17 artikla

Komission teksti

Tarkistus

”Komissiolle siirretään valta vahvistaa täytäntöönpanosäädöksellä muoto, jossa jäsenvaltioiden on annettava tiedot direktiivin 86/278/ETY täytäntöönpanosta tämän direktiivin 10 artiklan mukaisesti. Kyseinen täytäntöönpanosäädös hyväksytään 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Komission yksiköt julkaisevat jäsenvaltioiden 10 ja 17 artiklan nojalla saataville asettamien tietojen perusteella unionin laajuisen yleiskatsauksen karttoineen.”

”Komissiolle siirretään valta vahvistaa täytäntöönpanosäädöksellä muoto, jossa jäsenvaltioiden on annettava tiedot direktiivin 86/278/ETY täytäntöönpanosta tämän direktiivin 10 artiklan mukaisesti. Kyseinen täytäntöönpanosäädös hyväksytään 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Komission yksiköt julkaisevat jäsenvaltioiden 10 ja 17 artiklan nojalla saataville asettamien tietojen perusteella unionin laajuisen yleiskatsauksen karttoineen. Komissio tekee myös näiden tietojen perusteella tarvittaessa asianmukaisia ehdotuksia maaperän ja ympäristön suojelun tehostamiseksi .”

Tarkistus 17

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 4 alakohta

Direktiivi 2002/49/EY

10 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että liitteessä VI tarkoitetut strategisista melukartoista saadut tiedot ja toimintasuunnitelmien tiivistelmät lähetetään komissiolle kuuden kuukauden kuluessa 7 ja 8 artiklassa säädetyistä päivistä. Tätä tarkoitusta varten jäsenvaltioiden on ilmoitettava tiedot vain sähköisessä muodossa tietovarastoon , joka perustetaan 13 artiklan 3 kohdassa mainitun valvonnan käsittävän sääntelymenettelyn mukaisesti . Jos jokin jäsenvaltio haluaa saattaa tietoja ajan tasalle, sen on selostettava, miten ajan tasalle saatetut ja alkuperäiset tiedot eroavat toisistaan ja mikä on ajantasaistamisen syy, kun se asettaa ajantasaiset tiedot saataville tietovarastoon.

2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että liitteessä VI tarkoitetut strategisista melukartoista saadut tiedot ja toimintasuunnitelmien tiivistelmät lähetetään komissiolle kuuden kuukauden kuluessa 7 ja 8 artiklassa säädetyistä päivistä. Tätä tarkoitusta varten jäsenvaltioiden on ilmoitettava tiedot vain sähköisessä muodossa pakolliseen tietovarastoon. Jos jokin jäsenvaltio haluaa saattaa tietoja ajan tasalle, sen on selostettava, miten ajan tasalle saatetut ja alkuperäiset tiedot eroavat toisistaan ja mikä on ajantasaistamisen syy, kun se asettaa ajantasaiset tiedot saataville tietovarastoon.

Tarkistus 18

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 4 a alakohta (uusi)

Direktiivi 2002/49/EY

10 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

4 a.

Lisätään 10 artiklaan 2 kohdan jälkeen kohta seuraavasti:

”2 a.     Komissio antaa tämän direktiivin täydentämiseksi 12 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat 2 kohdassa tarkoitetun pakollisen tietovaraston perustamista sekä digitaalista tietojenvaihtomekanismia koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä tietojen vaihtamiseksi strategisista melukartoista ja toimintasuunnitelmien tiivistelmistä.”

Tarkistus 19

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 4 b alakohta (uusi)

Direktiivi 2002/49/EY

12 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

4 b.

Lisätään artikla seuraavasti:

”12 a artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.     Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.     Siirretään komissiolle … päivästä …kuuta … [tämän asetuksen voimaantulopäivä] viiden vuoden ajaksi 10 artiklan 2 a kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.     Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 10 artiklan 2 a kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.     Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (*2) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti .

5.     Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.     Edellä olevan 10 artiklan 2 a kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.”

Tarkistus 20

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 5 alakohta

Direktiivi 2002/49/EY

Liite VI – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

5.

Korvataan liitteessä VI oleva 3 kohta seuraavasti:

5.

Poistetaan liitteessä VI oleva 3 kohta.

”3.

Tietojenvaihtomekanismi

Komissio, jota avustaa Euroopan ympäristökeskus, kehittää 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun pakollisen digitaalisen tietojenvaihtomekanismin tietojen vaihtamiseksi strategisista melukartoista ja toimintasuunnitelmien tiivistelmistä 13 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun valvonnan käsittävän sääntelymenettelyn mukaisesti.”

 

Tarkistus 21

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – - 1 alakohta (uusi)

Direktiivi 2004/35/EY

2 artikla – 1 kohta – 16 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

-1.     Lisätään 2 artiklaan alakohta seuraavasti:

”16 a.

’paikkatietopalveluilla’ toimintoja, joita voidaan suorittaa käsittelemällä paikkatietoaineistojen sisältämiä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2007/2/EY  (*3) määriteltyjä paikkatietoja tai niihin liittyvää metatietoa tietokonesovelluksen avulla;

Tarkistus 22

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Direktiivi 2004/35/EY

18 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että riittävät ja ajantasaiset tiedot ainakin vahinkojen välittömistä uhkista ovat yleisön saatavilla avoimessa tietomuodossa verkossa tämän direktiivin liitteen VI ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/4/EY* 7 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Kustakin tapauksesta on annettava vähintään tämän direktiivin liitteessä VI mainitut tiedot.

1.    Jäsenvaltioiden on varmistettava, että riittävät ja ajantasaiset tiedot ainakin vahinkojen välittömistä uhkista ovat yleisön ja komission saatavilla avoimessa tietomuodossa verkossa tämän direktiivin liitteen VI ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/4/EY* 7 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Kustakin tapauksesta on annettava vähintään tämän direktiivin liitteessä VI mainitut tiedot.

Tarkistus 23

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Direktiivi 2004/35/EY

18 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

1 a.     Komissio antaa tämän direktiivin liitteen VI muuttamiseksi 18 a artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, joka koskee yksityiskohtaisia kriteerejä, joiden perusteella luokitellaan ympäristövahingon laajuus ja tyyppi.

Tarkistus 24

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Direktiivi 2004/35/EY

18 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.   Tämän artiklan 1 kohdassa mainittuihin tietoihin sisältyvät paikkatietoaineistot, kuten tapausten sijaintipaikka, on esitettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/2/EY** 3 artiklan 4 kohdassa määriteltyjen paikkatietopalvelujen avulla.

2.   Tämän artiklan 1 kohdassa mainittuihin tietoihin sisältyvät paikkatietoaineistot, kuten tapausten sijaintipaikka, on esitettävä paikkatietopalvelujen avulla.

Tarkistus 25

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Direktiivi 2004/35/EY

18 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.   Komission yksiköt julkaisevat jäsenvaltioiden 1 kohdan nojalla saataville asettamien tietojen perusteella unionin laajuisen yleiskatsauksen karttoineen.

3.   Komission yksiköt julkaisevat jäsenvaltioiden 1 kohdan nojalla saataville asettamien tietojen perusteella unionin laajuisen yleiskatsauksen karttoineen ja saattavat sen säännöllisesti ajan tasalle .

Tarkistus 26

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Direktiivi 2004/35/EY

18 artikla – 4 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

4.   Komissio arvioi tätä direktiiviä säännöllisin väliajoin . Arviointi perustuu muun muassa

4.   Komissio arvioi tätä direktiiviä ja sen täytäntöönpanoa viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2022 ja sen jälkeen vähintään viiden vuoden välein . Arviointi asetetaan julkisesti saataville, ja se perustuu muun muassa

Tarkistus 27

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Direktiivi 2004/35/EY

18 artikla – 4 kohta – b a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

b a)

jäsenvaltioissa tapahtuneen kehityksen ja merkityksellisten muutosten analyysiin.

Tarkistus 28

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Direktiivi 2004/35/EY

18 artikla – 4 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

4 a.     Komissio ilmoittaa myöhemmin Euroopan parlamentille ja neuvostolle 4 kohdassa tarkoitetun arvioinnin tulokset sekä esittää tarvittaessa asiaankuuluvat lainsäädäntöehdotukset.

Tarkistus 29

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Direktiivi 2004/35/EY

18 artikla – 4 b kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

4 b.     Edellä 4 kohdassa tarkoitetussa arvioinnissa otetaan myös huomioon 2 artiklan 1 kohdassa määritellyn ”ympäristövahingon” määritelmän ja tämän direktiivin soveltamisalan laajentaminen ihmisten terveydelle aiheutuviin vahinkoihin, jotta siihen voidaan sisällyttää ilmaa koskevat vahingot, jotka voivat aiheuttaa merkittäviä terveysriskejä.

Tarkistus 30

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 2 a alakohta (uusi)

Direktiivi 2004/35/EY

18 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a.

Lisätään artikla seuraavasti:

”18 a artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.     Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.     Siirretään komissiolle … päivästä …kuuta … [tämän asetuksen voimaantulopäivä] määräämättömäksi ajaksi valta antaa 18 artiklan 1 a kohdassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä.

3.     Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 18 artiklan 1 a kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.     Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (*4) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti .

5.     Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.     Edellä olevan 18 artiklan 1 a kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

Tarkistus 31

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 3 alakohta

Direktiivi 2004/35/EY

Liite VI – 1 kohta – johdanto-osa

Komission teksti

Tarkistus

Edellä 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen on viitattava päästöihin , tapahtumiin tai tapauksiin , jotka aiheuttavat ympäristövahingon tai vahingon välittömän uhkan. Kustakin tapauksesta on annettava seuraavat tiedot:

Edellä 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen on sisällettävä luettelo päästöistä , tapahtumista tai tapauksista , jotka aiheuttavat ympäristövahingon tai vahingon välittömän uhkan. Kustakin tapauksesta on annettava seuraavat tiedot:

Tarkistus 32

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 3 alakohta

Direktiivi 2004/35/EY

Liite VI – 7 kohta – c a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

c a)

asianomaiset oikeudelliset menettelyt;

Tarkistus 33

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – a a alakohta (uusi)

Direktiivi 2007/2/EY

21 artikla – 2 kohta – c a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

a a)

Lisätään 2 kohtaan alakohta seuraavasti:

”c a)

INSPIRE-infrastruktuurin kehittämistä jäsenvaltioissa koskeva analyysi;”

Tarkistus 34

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Direktiivi 2007/2/EY

23 artikla – 2 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

Komissio arvioi tätä direktiiviä säännöllisin väliajoin . Arviointi perustuu muun muassa

Komissio arvioi tätä direktiiviä ja sen täytäntöönpanoa viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2022 ja sen jälkeen vähintään viiden vuoden välein ja asettaa arvioinnin julkisesti saataville . Arviointi perustuu muun muassa

Tarkistus 35

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Direktiivi 2007/2/EY

23 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Komissio ilmoittaa myöhemmin Euroopan parlamentille ja neuvostolle toisessa kohdassa tarkoitetun arvioinnin tulokset sekä esittää tarvittaessa asiaankuuluvat lainsäädäntöehdotukset.

Tarkistus 36

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 1 kohta – 1 alakohta

Direktiivi 2009/147/EY

12 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

”1.   Jäsenvaltioiden on joka kuudes vuosi samanaikaisesti neuvoston direktiivin 92/43/ETY* 17 artiklan mukaisesti laaditun kertomuksen kanssa annettava komissiolle kertomus tämän direktiivin perusteella toteutettavien toimenpiteiden täytäntöönpanosta ja näiden toimenpiteiden tärkeimmistä vaikutuksista. Kertomuksessa on erityisesti ilmoitettava tiedot tämän direktiivin nojalla suojeltujen luonnonvaraisten lintulajien tilasta ja kehityssuunnista, niihin kohdistuvista uhkista ja paineista sekä niiden suhteen toteutetuista suojelutoimenpiteistä ja erityisten suojelualueiden verkoston panoksesta tämän direktiivin 2 artiklassa vahvistettuihin tavoitteisiin.

”1.   Jäsenvaltioiden on joka kuudes vuosi samanaikaisesti neuvoston direktiivin 92/43/ETY* 17 artiklan mukaisesti laaditun kertomuksen kanssa annettava komissiolle kertomus tämän direktiivin perusteella toteutettavien toimenpiteiden täytäntöönpanosta ja näiden toimenpiteiden tärkeimmistä vaikutuksista. Kertomus on asetettava yleisön saataville, ja siinä on erityisesti ilmoitettava tiedot tämän direktiivin nojalla suojeltujen luonnonvaraisten lintulajien tilasta ja kehityssuunnista, niihin kohdistuvista uhkista ja paineista sekä niiden suhteen toteutetuista suojelutoimenpiteistä ja erityisten suojelualueiden verkoston panoksesta tämän direktiivin 2 artiklassa vahvistettuihin tavoitteisiin.

Tarkistus 37

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Direktiivi 2009/147/EY

12 artikla – 2 kohta – 1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

”2.   Komissio, jota avustaa Euroopan ympäristökeskus, laatii joka kuudes vuosi 1 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin perustuvan yhteenvetokertomuksen.”

”2.   Komissio, jota avustaa Euroopan ympäristökeskus, laatii ja julkaisee joka kuudes vuosi 1 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin perustuvan yhteenvetokertomuksen.”

Tarkistus 38

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a alakohta

Direktiivi 2010/63/EU

54 artikla – 1 kohta – 3 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Komission yksiköt julkaisevat jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella unionin yleiskatsauksen.

Viimeistään kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun jäsenvaltiot ovat toimittaneet toisessa alakohdassa tarkoitetut tiedot, komission yksiköt julkaisevat kyseisten tietojen perusteella unionin yleiskatsauksen ja saattavat sen säännöllisesti ajan tasalle .

Tarkistus 39

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b alakohta

Direktiivi 2010/63/EU

54 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

”4.   Komissio määrittelee yhteisen muodon ja tietosisällön tämän artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen tietojen toimittamista varten 56 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen.”

”4.   Komissio määrittelee yhteisen muodon ja tietosisällön tämän artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen tietojen toimittamista varten 56 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.”

Tarkistus 40

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 1 kohta – 2 a alakohta (uusi)

Direktiivi 2010/63/EU

56 artikla – 3 kohta

Nykyinen teksti

Tarkistus

 

2 a.

Korvataan 56 artiklan 3 kohta seuraavasti:

3.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset .

 

”3.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.”

Tarkistus 43

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EY) N:o 166/2006

7 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

”2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle vuosittain sähköisesti ilmoitus, joka sisältää kaikki 5 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tiedot, sellaisessa muodossa ja sellaiseen päivämäärään mennessä , jotka komissio vahvistaa täytäntöönpanoasetuksella 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti. Ilmoituspäivän on joka tapauksessa oltava viimeistään yhdeksän kuukauden kuluttua ilmoitusvuoden päättymisestä.

”2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle sähköisesti ilmoitus, joka sisältää kaikki 5 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tiedot, sellaisessa muodossa, jonka komissio vahvistaa täytäntöönpanoasetuksella 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti , viimeistään kunkin vuoden 31 päivänä maaliskuuta . Ilmoituspäivän on joka tapauksessa oltava viimeistään yhdeksän kuukauden kuluttua ilmoitusvuoden päättymisestä.

Tarkistus 44

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 1 kohta

Asetus (EU) N:o 995/2010

20 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.   Jäsenvaltioiden on asetettava yleisön ja komission saataville kunkin vuoden 30 päivään huhtikuuta mennessä tiedot tämän asetuksen soveltamisesta edellisenä kalenterivuotena. Komissio voi vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä, missä muodossa ja millä menettelyllä jäsenvaltioiden on asetettava nämä tiedot saataville. Täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

1.   Jäsenvaltioiden on asetettava yleisön ja komission saataville viimeistään kunkin vuoden 30 päivään huhtikuuta mennessä tiedot tämän asetuksen soveltamisesta edellisenä kalenterivuotena. Komissio voi vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä, missä muodossa ja millä menettelyllä jäsenvaltioiden on asetettava nämä tiedot saataville. Täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Tarkistus 45

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 1 kohta

Direktiivi 995/2010/EU

20 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.   Komissio tarkastelee uudelleen viimeistään 3 päivänä joulukuuta 2015 ja sen jälkeen joka kuudes vuosi tämän asetuksen soveltamista koskevien tietojen ja siitä saatujen kokemusten perusteella tämän asetuksen toimintaa ja tehokkuutta, muun muassa laittomasti korjatun puutavaran ja sellaisesta puutavarasta valmistettujen puutuotteiden markkinoille saattamisen estämisen suhteen. Se käsittelee erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin kohdistuvia hallinnollisia seurauksia ja tuotteiden määrittelyä. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle uudelleentarkastelun tuloksista kertomukset ja liittää niihin tarvittaessa asiaankuuluvat lainsäädäntöehdotukset.”

3.   Komissio tarkastelee uudelleen viimeistään 3 päivänä joulukuuta 2021 ja sen jälkeen joka viides vuosi tämän asetuksen soveltamista koskevien tietojen ja siitä saatujen kokemusten perusteella tämän asetuksen toimintaa ja tehokkuutta, muun muassa laittomasti korjatun puutavaran ja sellaisesta puutavarasta valmistettujen puutuotteiden markkinoille saattamisen estämisen suhteen. Se käsittelee erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin kohdistuvia hallinnollisia seurauksia ja tuotteiden määrittelyä. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle uudelleentarkastelun tuloksista kertomukset ja liittää niihin tarvittaessa asiaankuuluvat lainsäädäntöehdotukset.”

Tarkistus 46

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 1 kohta – 1 alakohta

Asetus (EY) N:o 2173/2005

8 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.   Jäsenvaltioiden on asetettava yleisön ja komission saataville kunkin vuoden 30 päivään huhtikuuta mennessä tiedot tämän asetuksen soveltamisesta edellisenä kalenterivuotena.

1.   Jäsenvaltioiden on asetettava yleisön ja komission saataville viimeistään kunkin vuoden 30 päivään huhtikuuta mennessä tiedot tämän asetuksen soveltamisesta edellisenä kalenterivuotena.

Tarkistus 47

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EY) N:o 2173/2005

9 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Komissio tarkastelee uudelleen joulukuuhun 2021 mennessä ja sen jälkeen kuuden vuoden välein tämän asetuksen soveltamista koskevien tietojen ja kokemusten perusteella tämän asetuksen toimintaa ja tehokkuutta. Komission olisi tässä yhteydessä otettava huomioon edistyminen vapaaehtoisten kumppanuussopimusten täytäntöönpanossa. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle uudelleentarkastelun tuloksista kertomukset ja liittää ne tarvittaessa ehdotuksiin FLEGT-lupajärjestelmän parantamiseksi.”

Komissio tarkastelee uudelleen joulukuuhun 2021 mennessä ja sen jälkeen viiden vuoden välein tämän asetuksen soveltamista koskevien tietojen ja kokemusten perusteella tämän asetuksen toimintaa ja tehokkuutta. Komissio ottaa tässä yhteydessä huomioon edistymisen vapaaehtoisten kumppanuussopimusten täytäntöönpanossa. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle uudelleentarkastelun tuloksista viiden vuoden välein kertomukset ja liittää ne tarvittaessa ehdotuksiin FLEGT-lupajärjestelmän parantamiseksi.

Tarkistus 48

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 1 kohta – 1 alakohta

Asetus (EY) N:o 338/97

15 artikla – 4 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c)

Jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten on ilmoitettava komissiolle vuosi ennen kutakin sopimuspuolten konferenssin kokousta kaikki yleissopimuksen 8 artiklan 7 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen kertomusten laadinnassa tarvittavat edelliseen kauteen liittyvät tiedot ja vastaavat tiedot niistä tämän asetuksen säännöksistä, jotka eivät kuulu yleissopimuksen soveltamisalaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 20 artiklan säädöksen soveltamista. Komissio määrittelee ilmoitettavat tiedot ja niiden esitystavan 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun sääntelymenettelyn mukaisesti.

c)

Jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten on ilmoitettava komissiolle vuosi ennen kutakin sopimuspuolten konferenssin kokousta kaikki yleissopimuksen 8 artiklan 7 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen kertomusten laadinnassa tarvittavat edelliseen kauteen liittyvät tiedot ja vastaavat tiedot niistä tämän asetuksen säännöksistä, jotka eivät kuulu yleissopimuksen soveltamisalaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 20 artiklan säädöksen soveltamista. Komissio määrittelee niiden esitystavan 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun tarkastelumenettelyn mukaisesti.

Tarkistus 49

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 1 a kohta (uusi)

Asetus (EY) N:o 338/97

18 artikla – 2 kohta

Nykyinen teksti

Tarkistus

 

Korvataan 18 artiklan 2 kohta seuraavasti:

2.   Jos tähän artiklaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset .

”2.   Jos tähän artiklaan viitataan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 artiklaa .”

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi. Jos neuvosto ei ole ratkaissut asiaa kolmen kuukauden määräajan kuluessa siitä, kun asia on tullut vireille neuvostossa, komissio tekee päätöksen ehdotetuista toimenpiteistä komitealle 19 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tehtävien osalta.

 


(1)  Asia päätettiin palauttaa asiasta vastaavaan valiokuntaan toimielinten välisiä neuvotteluja varten työjärjestyksen 59 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti (A8-0324/2018).

(45)  COM(2017)0312.

(46)  SWD(2017)0230.

(45)  COM(2017)0312.

(46)  SWD(2017)0230.

(47)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/4/EY, annettu 28 päivänä tammikuuta 2003, ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta ja neuvoston direktiivin 90/313/ETY kumoamisesta (EUVL L 41, 14.2.2003, s. 26).

(48)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/2/EY, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2007, Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta (EUVL L 108, 25.4.2007, s. 1).

(47)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/4/EY, annettu 28 päivänä tammikuuta 2003, ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta ja neuvoston direktiivin 90/313/ETY kumoamisesta (EUVL L 41, 14.2.2003, s. 26).

(48)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/2/EY, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2007, Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta (EUVL L 108, 25.4.2007, s. 1).

(49)  EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(49)  EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(50)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/49/EY, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2002, ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta (EYVL L 189, 18.7.2002).

(50)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/49/EY, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2002, ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta (EYVL L 189, 18.7.2002).

(52)  COM(2016)0478 ja SWD(2016)0273.

(53)  COM(2017)0312.

(52)  COM(2016)0478 ja SWD(2016)0273.

(53)  COM(2017)0312.

(56)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/63/EU, annettu 22 päivänä syyskuuta 2010, tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta (EUVL L 276, 20.10.2010, s. 33).

(56)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/63/EU, annettu 22 päivänä syyskuuta 2010, tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta (EUVL L 276, 20.10.2010, s. 33).

(56a)   Komission kertomus Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta annetun direktiivin 2010/63/EU 58 artiklan mukaisesti, COM(2017)0631.


Keskiviikko 24. lokakuuta 2018

16.10.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 345/221


P8_TA(2018)0404

Euroopan unionin yleinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2019 – kaikki pääluokat

Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. lokakuuta 2018 neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2019 (11737/2018 – C8-0410/2018 – 2018/2046(BUD))

(2020/C 345/35)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

ottaa huomioon Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä 26. toukokuuta 2014 annetun neuvoston päätöksen 2014/335/EU, Euratom (1),

ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (2),

ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (3),

ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (4),

ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (5),

ottaa huomioon 15. maaliskuuta 2018 antamansa päätöslauselman vuoden 2019 talousarvion valmistelua koskevista yleisistä suuntaviivoista (6),

ottaa huomioon 19. huhtikuuta 2018 antamansa päätöslauselman Euroopan parlamentin ennakkoarviosta tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2019 (7),

ottaa huomioon komission 21. kesäkuuta 2018 antaman esityksen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2019 (COM(2018)0600),

ottaa huomioon neuvoston 4. syyskuuta 2018 vahvistaman ja 13. syyskuuta 2018 parlamentille toimittaman kannan esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2019 (11737/2018 – C8-0410/2018),

ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2018 antamansa päätöslauselman varainhoitovuoden 2019 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin neuvotteluvaltuuksista (8),

ottaa huomioon oikaisukirjelmän nro 1/2019 (COM(2018)0709) esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2019,

ottaa huomioon työjärjestyksen 88 artiklan,

ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön ja lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee (A8-0313/2018),

Pääluokka III

Yleiskatsaus

1.

korostaa, että parlamentti ottaa vuoden 2019 talousarviota käsitellessään täysin huomioon poliittiset painopisteet, jotka se hyväksyi ylivoimaisella äänten enemmistöllä edellä mainituissa 15. maaliskuuta 2018 yleisistä suuntaviivoista ja 5. heinäkuuta 2018 trilogin neuvotteluvaltuuksista antamissaan päätöslauselmissa; palauttaa mieliin, että painopisteiden keskiössä ovat kestävä kasvu, innovointi, kilpailukyky, turvallisuus, pakolais- ja muuttovirtojen perimmäisiin syihin puuttuminen, pakolais- ja muuttovirtojen hallinta, ilmastonmuutoksen torjunta ja siirtyminen kestävään energiaan, ja toteaa, että erityisen huomion kohteena on nuoriso;

2.

korostaa, että ennen Yhdistyneen kuningaskunnan eroa unionista unioni tarvitsee riittävästi talousarviovaroja vastatakseen kansalaisten odotuksiin, voidakseen käsitellä tehokkaasti edellä mainittuja lukuisia prioriteetteja ja edessään olevia haasteita ja parantaakseen kansalaistensa arkielämää;

3.

toteaa, että unionin kansalaiset odottavat unionin pyrkivän varmistamaan kaikin keinoin talouskasvun ja edistämään työpaikkojen luomista yhtäläisesti kaikilla unionin alueilla; muistuttaa, että näiden odotusten täyttäminen edellyttää investointeja tutkimukseen ja innovointiin, digitalisaatioon, koulutukseen, infrastruktuuriin ja pk-yrityksiin ja työllisyyden tukemista erityisesti unionin nuorten keskuudessa; ei voi hyväksyä sitä, että neuvosto ehdottaa jälleen kerran leikkauksia juuri niihin ohjelmiin, joilla pyritään tekemään unionin taloudesta kilpailukykyisempi ja innovatiivisempi; korostaa lisäksi, että monet kyseisistä ohjelmista, kuten Horisontti 2020, ovat erittäin ylikuormitettuja, mikä tarkoittaa resurssien huonoa käyttöä ja johtaa siihen, että monet erinomaiset hankkeet jäävät vaille rahoitusta; korostaa myös, että sellaiset ohjelmat kuten Erasmus+, Horisontti 2020 ja yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskeva ohjelma (COSME) osoittavat selvästi unionin laajuisen yhteistyön edut ja auttavat luomaan eurooppalaista yhteenkuuluvuuden tunnetta; on tästä syystä päättänyt lisätä huomattavasti Erasmus+-ohjelman määrärahoja ja vahvistaa ohjelmia, jotka osaltaan edistävät kasvua ja työpaikkojen luomista, kuten Horisontti 2020 -puiteohjelmaa, Verkkojen Eurooppa -välinettä ja COSME-ohjelmaa;

4.

muistuttaa aikovansa edelleen pitää Euroopan strategisten investointien rahastosta (ESIR) käytyjen neuvottelujen aikana antamansa lupaukset siitä, että ESIRin rahoittamiseksi vuotuisessa talousarviomenettelyssä tehdyt leikkaukset Horisontti 2020:n ja Verkkojen Eurooppa -välineen määrärahoihin pysyvät vaikutuksiltaan mahdollisimman vähäisinä; ehdottaakin, että nämä leikkaukset hyvitetään palauttamalla kyseisten kahden ohjelman alkuperäinen vuotuinen rakenne, jotta ne voisivat saavuttaa täysimääräisesti kyseistä lainsäädäntöä hyväksyttäessä sovitut tavoitteet;

5.

korostaa, että nuorisotyöttömyys on edelleen kestämättömän korkealla tietyissä jäsenvaltioissa, etenkin talouskehityksessä jälkeen jääneillä alueilla, ja että työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten ja pitkäaikaistyöttömien tilanne on erityisen huolestuttava; painottaa, että köyhyyden ja sosiaalisen ja taloudellisen syrjäytymisen riski uhkaa eniten nuoria; on siksi päättänyt korottaa nuorisotyöllisyysaloitteen määrärahoja komission ehdottamasta tasosta; tähdentää, että tätä korotusta ei saisi missään tapauksessa pitää monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin yhteydessä hyväksytyn nuorisotyöllisyysaloitteen rahoituksen aikaistamisena, ja vaatii, että jäsenvaltiot parantavat rahoituksen käyttöastetta ja luomaan enemmän laadukkaita työpaikkoja nuorille;

6.

muistuttaa tarpeesta toteuttaa painokkaita toimia köyhyyden torjumiseksi;

7.

muistuttaa, että koheesiopolitiikalla on ensisijainen asema unionin kehityksessä ja kasvussa ja jäsenvaltioiden ja alueiden lähentymisessä; korostaa parlamentin sitoutuneen varmistamaan, että näille ohjelmille myönnetään riittävät määrärahat, sillä ne kuuluvat unionin keskeisiin toimintapolitiikkoihin;

8.

painottaa, että koheesiopolitiikan rahastoista ei pitäisi tukea suoraan eikä epäsuorasti komission asetuksen (EU) N:o 651/2014 2 artiklan 61 a kohdassa määriteltyä toiminnan siirtämistä; kehottaa jäsenvaltioiden hallintoviranomaisia varmistamaan, ettei rahastoista myönnetä rahoitusta edunsaajille, jotka ovat siirtäneet toimintoja rahoitushakemuksen tekemistä edeltävien viiden vuoden aikana; kehottaa myös varmistamaan, että edunsaajat maksavat rahoituksen takaisin kokonaisuudessaan, jos ne siirtävät toimintoja viiden vuoden kuluessa rahoituksen saamisesta;

9.

pitää valitettavana, että nykyennusteiden mukaan unionin talousarviosta kohdennettaisiin vuosina 2014–2020 ainoastaan 19,3 prosenttia ilmastotoimenpiteisiin, mikä tarkoittaa, ettei unioni saavuttaisi 20 prosentin tavoitettaan, joka asetettiin jo ennen Pariisin ilmastosopimusta; ymmärtää, että tämä johtuu pääasiassa koheesiopolitiikan ja maaseudun kehittämisohjelmien viivästymisestä; kehottaa näitä hallinnoivia jäsenvaltioita vauhdittamaan täytäntöönpanoaan ja keskittymään ilmastomenoihin, jotta kompensoidaan monivuotisen rahoituskehyksen ensimmäisten vuosien aikana tehdyt määrärahojen vähennykset; kehottaa komissiota laatimaan toimintasuunnitelman sellaisia ohjelmia varten, joilla on merkittävä potentiaali edistää ilmastoon liittyvän menotavoitteen saavuttamista; kehottaa lisäksi toteuttamaan vuosittain kattavan tietojen kokoamisen, jolla edistetään valtavirtaistamisen tavoitetta, ja ottamaan käyttöön konkreettisia ja johdonmukaisia varokeinoja, joilla varmistetaan ilmaston kannalta kestävät talousarviopäätökset, jotka vastaavat unionin sitoumuksia Pariisin ilmastosopimuksessa, sekä laatimaan kattavia raportteja aloitteiden käynnistämiseksi, jos tavoitteita ei saavuteta;

10.

korostaa, että otsakkeen 3 määrärahoja on käytetty viime vuosina paljon muuttoliike- ja pakolaishaasteen ratkaisemiseen ja näitä toimia olisi jatkettava ja vahvistettava niin paljon ja niin kauan kuin se on tarpeen; kehottaa komissiota valvomaan aktiivisesti, että otsakkeessa 3 on riittävästi määrärahoja, ja hyödyntämään kattavasti kaikkia käytettävissä olevia välineitä vastatakseen oikea-aikaisesti mahdollisiin lisärahoitusta edellyttäviin ennakoimattomiin tapahtumiin muuttoliikkeen alalla sekä kiinnittämään erityistä huomiota Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 174 artiklassa tarkoitettuihin saaristoalueisiin; on päättänyt lisätä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston määrärahoja, jotta maahanmuuttoon liittyvät unionin tarpeet voidaan kattaa täysin ja jotta voidaan etenkin tukea jäsenvaltioita turvapaikanhakijoiden ja muuttajien vastaanotto-olosuhteiden ja kotouttamistoimenpiteiden ja -käytäntöjen parantamisessa ja jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuullisuuden ja vastuunjaon lisäämisessä sekä oikeudenmukaisten ja tehokkaiden palauttamisstrategioiden kehittämisessä; toteaa jälleen, että otsakkeen 3 enimmäismäärä on riittämätön, jotta siitä voitaisiin rahoittaa asianmukaisesti näistä tavoitteista johtuvia sisäisiä tarpeita sekä muita ensisijaisia ohjelmia, esimerkiksi terveyden, elintarvikkeiden turvallisuuden, yleisen turvallisuuden, oikeuden, kansalaisuuden ja kulttuurin alalla; katsoo, että paikallisviranomaisia, jotka ovat halukkaita tukemaan unionin uudelleensijoittamisohjelmaa, olisi tuettava edelleen turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston suoraan hallinnoiduista varoista;

11.

huomauttaa, että unionissa viime aikoina esiintyneiden turvallisuushuolten vuoksi otsakkeen 3 rahoituksessa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota myös toimiin, joilla parannetaan unionin kansalaisten turvallisuutta; on tästä syystä päättänyt kohdentaa lisää resursseja oikeus- ja sisäasioiden alalla toimiville virastoille, kuten Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastolle (Europol), Euroopan unionin lainvalvontakoulutusvirastolle (CEPOL), laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavalle eurooppalaiselle virastolle (eu-LISA), Euroopan unionin oikeudellisen yhteistyön yksikölle (Eurojust) ja uudelle Euroopan syyttäjänvirastolle (EPPO), koska niiden työtaakka ja työtehtävät ovat viime vuosina lisääntyneet ja henkilöstöstä ja rahoituksesta on ollut pulaa;

12.

huomauttaa jälleen, että osa muuttoliike- ja pakolaishaasteen ja unionin kansalaisten turvallisuushuolten ratkaisua on se, että tartutaan muuttoliikkeen perimmäisiin syihin ja osoitetaan riittävästi varoja sisäisiin ja ulkoisiin välineisiin, joilla pyritään puuttumaan muun muassa köyhyyden, työpaikkojen, koulutuksen ja taloudellisten mahdollisuuksien puutteen, epävakauden, konfliktien ja ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ongelmiin unionin naapurimaissa ja Afrikassa; katsoo, että unionin olisi käytettävä mahdollisimman hyvin hyväksi otsakkeessa 4 oleva rahoitus, joka on osoittautunut riittämättömäksi kaikkien ulkoisten haasteiden käsittelemiseksi yhtäläisesti;

13.

myöntää, että muuttajien ja turvapaikanhakijoiden vyöry on tietyille jäsenvaltioille haasteellista; pitää valitettavana, että kaikki pyrkimykset kehittää muuttajia varten oikeudenmukainen ja humaani unionin tason järjestelmä ovat toistaiseksi epäonnistuneet;

14.

pitää valitettavana, että parlamentti ei ole voinut osallistua asianmukaisesti Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen voimassaolon jatkamista koskeviin keskusteluihin; muistuttaa pitkäaikaisesta kannastaan, ettei uusia aloitteita saa rahoittaa unionin nykyisten ulkoisten hankkeiden kustannuksella; toistaa tukensa Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen jatkamiselle mutta pitää kiinni siitä, että unionin talousarviosta olisi osoitettava toiseen erään rahoitusta samassa suhteessa kuin ensimmäiseen eli miljardi euroa, kun taas jäsenvaltioiden rahoitusosuuden olisi oltava kaksi miljardia euroa, sillä otsake 4 on joutunut koville muuttoliikkeen kaltaisten ulkoisten haasteiden vuoksi;

15.

muistuttaa, että Turkki on tärkeä naapurimaa, myös alueen vakauden kannalta, ja korostaa, että Turkin on kunnioitettava kansainvälistä oikeutta alueella ja palattava uudistusten tielle, jolla taataan maan kansalaisten hyvinvointi ja kaikkien heidän oikeuksiensa täysimääräinen kunnioittaminen;

16.

palauttaa kaikkiin otsakkeisiin kaikki vuoden 2019 talousarvioesityksen määrärahat, joihin neuvosto esitti leikkausta, lukuun ottamatta muutamia poikkeuksia otsakkeessa 4 ja alaotsakkeessa 1 b; ei suostu hyväksymään leikkauksia ohjelmiin, joissa unionin tason lisäarvo on suurin, kuten Horisontti 2020 -puiteohjelma ja Verkkojen Eurooppa -väline, joista molemmista on jo siirretty määrärahoja ESIRiin, eikä suurinta osaa ulkoisten toimien leikkauksista; korostaa, että neuvoston leikkauksia ei voida perustella nykyisillä talousarvion toteutusluvuilla eikä niissä oteta huomioon ohjelmien erilaisia täytäntöönpanorakenteita;

17.

toteaa, että kaikkien kiireellisten tarpeiden asianmukainen rahoitus edellyttää kaikkien rahoituskehysasetuksessa säädettyjen joustovälineiden hyödyntämistä, sillä monivuotisen rahoituskehyksen liikkumavarat ovat joissakin otsakkeissa vuonna 2019 erittäin niukat tai olemattomat; toivoo, että neuvosto yhtyy tähän kantaan ja että sovittelussa päästään kitkattomasti yhteisymmärrykseen, jotta unioni pääsisi tilanteen tasalle ja pystyisi vastaamaan tehokkaasti edessä oleviin haasteisiin erityisesti ottaen huomioon, että tämän vuoden sovittelu on viimeinen ennen toukokuussa 2019 pidettäviä EU-vaaleja;

18.

vahvistaa, että vuodeksi 2019 osoitetaan maksusitoumusmäärärahoja yhteensä 166 340 415 936 euroa ja maksumäärärahoja 149 349 039 470 euroa, mikä merkitsee 721 061 034 euron lisäystä maksusitoumusmäärärahoihin vuoden 2019 talousarvioesitykseen verrattuna;

Alaotsake 1 a – Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky

19.

ei hyväksy neuvoston perusteetonta 794 miljoonan euron leikkausta alaotsakkeessa 1 a ja toteaa, että se muodostaa hieman yli puolet kaikista neuvoston monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden sitoumuksiin tekemistä leikkauksista; huomauttaa, että tällaiset leikkaukset ovat ristiriidassa neuvoston poliittisten painopisteiden kanssa; on huolestunut myös siitä, että ne voivat vaikeuttaa sellaisten ohjelmien täytäntöönpanoa, joilla on olennainen tehtävä työpaikkojen ja kasvun luomisessa, millä voi olla kielteinen vaikutus talouteen;

20.

viittaa tässä yhteydessä Horisontti 2020 -puiteohjelman ja Verkkojen Eurooppa -välineen kaltaisiin ohjelmiin sekä avaruusalan lippulaivaohjelmiin, kuten Copernicukseen, jotka tuovat hyvin suurta eurooppalaista lisäarvoa; pitää valitettavana, että neuvosto ehdottaa tutkimuksen ja innovoinnin yhteiseen strategiakehykseen suuria leikkauksia, joilla on suunnaton kielteinen vaikutus Horisontti 2020 -puiteohjelmaan, ja pitää erityisen valitettavina määrärahaleikkauksia kyseisissä budjettikohdissa, kuten ”Tulevan ja nousevan teknologian tutkimuksen vahvistaminen” ja ”Euroopan tutkimusinfrastruktuurin vahvistaminen”; panee myös merkille, että monilla näistä ohjelmista on hyvin tärkeä vaikutus ilmastonmuutoksen torjumiseen, ja katsoo, että tätä vaikutusta olisi vahvistettava; on päättänyt tämän vuoksi peruuttaa kaikki neuvoston tekemät leikkaukset ja palauttaa lisäksi ESIR-takuurahaston rahoittamiseksi Horisontti 2020:n ja Verkkojen Eurooppa -välineen budjettikohdista vähennetyt määrärahat täysin alkuperäiselle tasolle;

21.

palauttaa mieliin, että Erasmus+-ohjelma on edelleen erittäin arvostettu ja suosittu nuorten oppimiseen liittyvää liikkuvuutta ja ammatillista koulutusta edistävä ohjelma, mikä käy ilmi siitä, että saatujen hakemusten määrä ylittää selvästi käytettävissä olevan rahoituksen määrän, ja toteaa myös, että ohjelma auttaa edistämään vahvaa tunnetta eurooppalaisesta identiteetistä ja kannustaa nuoria osallistumaan eurooppalaisen demokratian toimintaan; pitää erittäin valitettavana, että Erasmus+-ohjelmaan vuodeksi 2019 ehdotetut määrärahat ovat selvästi pienemmät kuin parlamentti odotti eikä niissä ole lisäystä nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen määriin; pitää näin ollen välttämättömänä, että Erasmus+-ohjelman koulutus- ja nuoriso-osioita vahvistetaan samalla, kun vahvistetaan nuorisotyöllisyysaloitetta alaotsakkeessa 1 b;

22.

pitää valitettavana, että julkistettuaan 3. helmikuuta 2014 ensimmäisen EU:n korruptiontorjuntakertomuksensa komissio kieltäytyi jatkamasta käytäntöä antaa vuosikertomuksia ja sisällytti sen sijaan korruptiontorjuntatoimet talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon; panee merkille, että ohjausjakson yhteydessä maakohtaisiin kertomuksiin ei sisälly selkeää tilannekuvausta eikä kaikille jäsenvaltioille osoitettuja suosituksia korruptiontorjuntatoimiksi; kehottaa jälleen komissiota antamaan parlamentille toisen EU:n korruptiontorjuntakertomuksen ja kehottaa tässä yhteydessä paitsi arvioimaan korruptiontorjuntatoimia taloudellisten menetysten suhteen myös analysoimaan korruption haitallisia vaikutuksia unionin kansalaisten perusoikeuksiin;

23.

muistuttaa, että on tärkeää edistää laajoja synergioita Verkkojen Eurooppa -välineen liikenne- ja digitaalisen osion välillä, jotta TEN-T-käytävien digitalisoimisen tehostamiseen tähtääviin hankkeisiin kohdistuva rahoituksen vipuvaikutus olisi mahdollisimman suuri;

24.

korostaa jälleen sitä, että pk-yritykset ovat olennainen osa unionin taloutta ja että niillä on keskeinen rooli työpaikkojen luomisessa koko unionin alueella; pitää tarpeellisena luoda pk-yrityksille myönteinen liiketoimintaympäristö ja tukea niiden klustereita ja verkostoja sekä osuustoiminnallisia yrityksiä, jotka noudattavat sosiaalisia, solidaarisuutta koskevia ja eettisiä käytäntöjä; panee kuitenkin hyvin huolestuneena merkille neuvoston pk-yrityksiä koskevaan välineeseen ehdottamat leikkaukset, jotka välittävät ristiriitaisen signaalin unionin yrityksille; katsoo, että unionin talousarvio ja siitä saatava rahoitus sekä startup-yritykset ja mikroyritykset voivat olla keskeisiä välineitä pk-yritysten kilpailukyvyn ja innovatiivisuuden lisäämisessä ja yrityshengen edistämisessä unionissa; palauttaa tässä mielessä mieliin COSMEn ja Horisontti 2020:n;

25.

on näin ollen päättänyt lisätä määrärahoja entisestään vuoden 2019 talousarvioesityksestä ja ESIRiä edeltävästä tasosta niissä ohjelmissa, jotka ovat keskeisiä kasvun ja työpaikkojen luomisen ja ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta ja jotka ovat laajalti hyväksyttyjen unionin painopisteiden mukaisia; toteaa, että näitä ohjelmia ovat Erasmus+, Horisontti 2020 (kuten Marie Curie, Avaruusteknologian johtoasema, Euroopan tutkimusneuvosto ja pk-yrityksiä koskeva väline), COSME, Verkkojen Eurooppa -väline ja EaSI;

26.

korottaa tästä syystä alaotsakkeen 1 a maksusitoumusmäärärahojen tasoa vuoden 2019 talousarvioesitykseen verrattuna 566 773 112 eurolla (pois lukien ESIR-rahastoa edeltävien määrien palauttaminen, Euroopan työviranomaista koskevan ehdotuksen kompensointi sekä pilottihankkeet ja valmistelutoimet); toteaa, että lisäys rahoitetaan käytettävissä olevan liikkumavaran turvin sekä ottamalla käyttöön lisää määrärahoja maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavarasta;

27.

pitää myönteisenä sitoutumista unionin uudistettuun puolustusohjelmaan ja etenkin sopimusta Euroopan puolustusteollisesta kehittämisohjelmasta; ilmaisee aikomuksensa kiinnittää erityistä huomiota siihen, että komissio panee täytäntöön Euroopan puolustusteollisesta kehittämisohjelmasta ja Euroopan solidaarisuusjoukoista tehdyt sopimukset, jotka on esitetty komission 16. lokakuuta 2018 antamassa oikaisukirjelmässä;

Alaotsake 1 b – Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio

28.

panee tyytyväisenä merkille, että unionin nuorisotyöttömyysaste on laskenut 14,8 prosenttiin (tilanne 1. lokakuuta 2018), mutta pitää valitettavana, että joissakin jäsenvaltioissa taso on edelleen aivan liian korkea; korostaa, että ongelman ratkaisemiseksi on tärkeää varmistaa, että nuorisotakuujärjestelmiä rahoitetaan asianmukaisesti nuorisotyöllisyysaloitteesta ja Euroopan sosiaalirahastosta; panee tyytyväisenä merkille sopimuksen siitä, että nuorisotyöllisyysaloitteeseen on kohdennettava uutta rahoitusta, ja on tyytyväinen, että kyseiset määrät on otettu vuoden 2019 talousarvioesitykseen; katsoo kuitenkin, että nuorisotyöttömyyteen liittyvien haasteiden ja riskien vuoksi nuorisotyöllisyysaloitteen määrärahoja olisi lisättävä, ja on siksi päättänyt nostaa aloitteen maksusitoumusmäärärahat 580 miljoonaan euroon vuonna 2019; katsoo, että tämä lisäys täydentää nuorisotyöllisyysaloitteen tämänhetkisiä määrärahoja vuosiksi 2014–2020;

29.

kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että koheesiopolitiikan ohjelmien täytäntöönpanoa nopeutetaan viivästysten umpeen kuromiseksi; panee merkille, että vaikka neuvosto ei ole kyseenalaistanut komission ehdottamien maksumäärärahojen tasoa, parlamentti aikoo tutkia huolellisesti komission ajan tasalle saatetut ennusteet mukauttaakseen maksumäärärahat todellisiin tarpeisiin, jotta vältetään se, että nykyisen rahoituskehyksen loppuvaiheessa kertyy uudelleen maksamattomien maksujen suma;

30.

pitää erittäin valitettavana, että katastrofit vaikuttavat yleensä niihin, joilla on heikommat mahdollisuudet suojautua; katsoo, että luonnonkatastrofeihin ja ihmisen aiheuttamiin katastrofeihin olisi reagoitava mahdollisimman nopeasti, jotta vahingot saadaan minimoitua ja ihmisiä ja omaisuutta saadaan pelastettua; korostaa, että varoja on entisestään lisättävä erityisesti budjettikohdissa, jotka liittyvät katastrofien ehkäisyyn ja katastrofivalmiuksiin unionissa, kun otetaan huomioon etenkin Kreikan, Espanjan ja Portugalin metsäpalot, joissa menetettiin traagisesti ihmishenkiä ja joilla on valtava dramaattinen vaikutus ihmisiin;

31.

hyväksyy sen, että maksusitoumusmäärärahoja siirretään 40 miljoonaa euroa ja maksumäärärahoja 17,2 miljoonaa euroa alaotsakkeesta 1 b otsakkeeseen 2 rakenneuudistusten tukiohjelman tarkistamisesta saavutetun sopimuksen mukaisesti;

Otsake 2 – Kestävä kasvu: luonnonvarat

32.

palauttaa mieliin, että komission ehdottama lisäys Euroopan maatalouden tukirahaston (maataloustukirahasto) määrärahoihin johtuu suurelta osin siitä, että vuonna 2019 oletetaan olevan käytettävissä merkittävästi vähemmän käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja;

33.

toteaa, että neuvosto leikkasi maksusitoumusmäärärahoja 310 miljoonalla eurolla (-0,52 prosenttia vuoden 2019 talousarvioesitykseen verrattuna) ja maksumäärärahoja 328,13 miljoonalla eurolla (-0,57 prosenttia vuoden 2019 talousarvioesitykseen verrattuna), mutta katsoo, että komission oikaisukirjelmää olisi edelleen pidettävä perusteena aina, kun maataloustukirahaston määrärahoja halutaan tarkistaa vakuuttavasti; palauttaa näin ollen vuoden 2019 talousarvioesityksen määrärahat odotettaessa kyseisen oikaisukirjelmän tarkastelua sovittelussa;

34.

on päättänyt lisätä hätäapurahoitusta erityisesti sianlihalle afrikkalaisen sikaruton vuoksi, jotta voidaan vähentää taudin pahiten koettelemien alueiden tilallisille ja työntekijöille aiheutuvia haittoja; on päättänyt antaa voimakkaan tukensa maatalousalalle unionissa lisäämällä hedelmä- ja vihannesalalle kohdennettuja määrärahoja, jotta voidaan puuttua kriisin vaikutuksiin alalla ja Venäjän asettaman tuontikiellon vaikutuksiin, sekä toimenpiteille, joilla torjutaan Xylella fastidiosa -taudin ja oliiviöljyn hinnanvaihtelun vaikutuksia;

35.

toteaa, että unionin erillisvirastoilla on ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden alalla keskeinen rooli, sillä ne auttavat unionia ja jäsenvaltioita tekemään tietoon ja tieteelliseen tutkimukseen perustuvia päätöksiä ympäristön ja kansanterveyden suojelusta ja parantamisesta ja edistävät myös jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä unionin kansalaisten ongelmien ratkaisemiseksi;

36.

on päättänyt ehdottaa 20 miljoonan euron lisäystä vuoden 2019 talousarvioesityksen tasoon nähden Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastolle, jotta edistettäisiin maa- ja metsätalousalan innovointia ja varmistettaisiin näiden elinkeinojen kannattavuus ja kestävyys tulevaisuudessa;

37.

on päättänyt toteuttaa Eurooppa 2020 -tavoitteidensa ja kansainvälisten sitoumustensa mukaisesti toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja ehdottaa ilmastotoimiin 15,6 miljoonan euron lisäystä vuoden 2019 talousarvioesityksen tasoon verrattuna; palauttaa lisäksi mieliin, että unioni on sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen ja kääntämään tämän suuntauksen, ja tähdentää tämän lisäyksen edistävän myös luonnon monimuotoisuuden suojelua;

38.

toteaa, että rakenneuudistusten tukiohjelman uudistamista koskevat neuvottelut on saatu menestyksekkäästi päätökseen, joten on päättänyt poistaa neuvoston esittämän varauksen, joka liittyy alaotsakkeesta 1 b siirrettäviin määriin;

39.

toteaa, että jäsenvaltiot ovat viime kuukausina kärsineet äärimmäisestä kuivuudesta, joka on aiheuttanut huomattavia tappioita maataloudelle ja vaarantanut suuren määrän tiloja, ja pitää tässä mielessä tarpeellisena varmistaa tukitoimet, joiden tarkoituksena on auttaa kuivuudesta kaikkein eniten kärsineitä viljelijöitä;

40.

on päättänyt käyttää POSEI-ohjelmille ehdotettujen määrärahojen enimmäismäärät asiaa koskevan asetuksen (9) mukaisesti ja korostaa kyseisten ohjelmien tärkeyttä maataloustuottajien selviytymisen kannalta ja syrjäisimpien alueiden heikkoa taloudellista tilannetta;

41.

lisää tästä syystä maksusitoumusmäärärahoja 154,1 miljoonalla eurolla, pilottihankkeita ja valmistelutoimia lukuun ottamatta, jolloin otsakkeen 2 maksusitoumusmäärärahojen enimmäismäärään nähden jää 190,8 miljoonan euron liikkumavara;

42.

ottaa huomioon elintarvikeketjun jatkuvan epätasapainotilan, jossa alkutuottajien asema on huomattavasti muiden toimijoiden asemaa heikompi, ja korostaa, että komission olisi siksi toteutettava toimia elintarvikeketjun hintojen ja marginaalien avoimuuden lisäämiseksi, jotta varmistetaan oikeudenmukaisten hintojen maksaminen tuotannosta ja siten parannetaan pienten ja keskisuurten tilojen tuloja;

43.

kiinnittää huomiota moniin metsäekosysteemeihin kohdistuviin uhkatekijöihin kuten haitallisten vieraslajien leviämiseen, tuholaisiin (esimerkiksi mäntyankeroinen) ja metsäpaloihin; katsoo, että unionin tukiohjelmien ja -toimien kautta olisi osoitettava riittävästi rahoitusresursseja metsien ekologisen tilan ja kasvien terveyden arviointiin ja kunnostamiseen, uudelleen metsittäminen mukaan luettuna; toteaa, että nämä resurssit ovat erityisen tärkeitä ja kiireellisiä joillekin jäsenvaltioille, varsinkin Portugalille, Kreikalle ja Espanjalle, niiden koko alueilla äskettäin riehuneiden useiden metsäpalojen vuoksi;

Otsake 3 – Turvallisuus ja kansalaisuus

44.

toteaa olleensa jo pitkään vakuuttunut siitä, että otsakkeen 3 enimmäismäärä on osoittautunut aivan riittämättömäksi tärkeiden toisaalta sisäiseen turvallisuuteen ja kansalaisten suojeluun ja toisaalta pakolaisiin ja maahanmuuttajiin liittyvien haasteiden sisäisen ulottuvuuden rahoittamiseen asianmukaisella tavalla;

45.

olettaa, että kyseisten jäsenvaltioiden maahanmuutto- ja turvapaikkajärjestelmiin ja niiden ulkorajoihin kohdistuva paine pysyy vuonna 2019 ja sitä seuraavina vuosina korkeana, ja pitää lisärahoitusta tarpeellisena pakolaispolitiikan ja muuttoliikkeen alalla myös tämän alan mahdollisten tulevien ennakoimattomien tarpeiden vuoksi; lisää näin ollen turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston määrärahoja, jotta tuettaisiin unioniin suuntautuvaa laillista maahanmuuttoa, edistettäisiin kolmansien maiden kansalaisten tehokasta kotouttamista, lisättäisiin oikeudenmukaisia ja tehokkaita palauttamisstrategioita ja etenkin tuettaisiin jäsenvaltioita pakolaisten ja muuttajien, varsinkin lasten ja ilman huoltajaa tulevien alaikäisten, kotouttamistoimenpiteiden parantamisessa;

46.

on tyytyväinen turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston maksusitoumusmäärärahojen lisäykseen uuden Dublin II -säännöstön rahoittamiseksi (olettaen, että se hyväksytään vuoden 2018 loppuun mennessä) ja torjuu neuvoston päätöksen siirtää vastaavat määrärahat varaukseen;

47.

painottaa, että sisäisen turvallisuuden on pysyttävä yhtenä unionin tärkeimmistä painopisteistä, ja korostaa sisäisen turvallisuuden rahaston roolia keskeisenä rahoitusvälineenä, joka tukee jäsenvaltioita turvallisuuden alalla muun muassa terrorismin ja radikalisoitumisen, vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden ja kyberrikollisuuden torjunnassa; on päättänyt näin ollen lisätä sisäisen turvallisuuden rahaston määrärahoja myös rajavalvonnan tukemiseksi ja terroritekojen uhrien auttamiseksi;

48.

korostaa unionin virastojen merkittävää roolia oikeus- ja sisäasioissa jäsenvaltioiden välisen yhteistyön edistämisessä, jotta voidaan ratkaista unionin kansalaisten suurimpia huolenaiheita; on päättänyt lisätä Europolin, CEPOLin, eu-LISAn, Eurojustin ja EPPOn määrärahoja ja henkilöstöä;

49.

edellyttää tässä yhteydessä, että EPPOlla on käytettävissään riittävästi varoja ja henkilöstöä; panee merkille, että vuoden 2019 talousarvioesityksessä unionin maksuosuus on yhteensä 4 911 000 euroa; korostaa, että tämä määräraha on tarkoitettu kattamaan EPPOn henkilöstö- ja infrastruktuurimenot ja muut hallintomenot sekä toimintamenot; toteaa, että henkilöresursseihin on osoitettu ainoastaan 35 virkaa, mikä tarkoittaa, että kun tästä vähennetään 23 Euroopan syyttäjää, hallinnollisten tehtävien hoitamiseen jää ainoastaan 12 virkaa; ei pidä tätä realistisena määränä erityisesti sen vuoksi, että vielä kaksi jäsenvaltiota on äskettäin päättänyt liittyä EPPOon; on tästä syystä päättänyt ottaa aikaistetusti käyttöön vuodeksi 2020 suunnitellun henkilöstölisäyksen ja mukauttaa Euroopan pääsyyttäjän ja Euroopan syyttäjien palkkaluokitusta vastaamaan OLAFin ja Europolin johdon palkkaluokitusta;

50.

pitää valitettavana, että neuvosto leikkasi maksusitoumusmäärärahoja sattumanvaraisesti yli 35 miljoonaa euroa monista ohjelmista kulttuurin, kansalaisuuden, oikeuden ja kansanterveyden aloilla, vaikka näiden ohjelmien toteutusasteet ovat olleet erinomaiset ja vaikka rahoitus ei ollut muutenkaan riittävä monien laadukkaiden hankkeiden toteutukseen; palauttaa kaikki budjettikohdat vähintään talousarvioesityksen tasolle ja ehdottaa kyseisiin kohtiin lisäyksiä;

51.

korostaa Luova Eurooppa -ohjelman merkitystä tuettaessa unionin audiovisuaali- ja kulttuurialoja ja kehottaa asettamaan rahoituksen tasolle, joka vastaa ohjelman tavoitteita; vaatii lisäämään Media-alaohjelman ja kulttuurin alaohjelman maksusitoumusmäärärahoja, jotta voidaan muun muassa reagoida hakemusten alhaiseen hyväksymisasteeseen; lisää myös määrärahoja multimediatoimille ja pk-yritysten rahoitusvalmiuksien vahvistamiseen unionin kulttuurialalla ja luovilla aloilla;

52.

toistaa kannattavansa oikeuksia, tasa-arvoa, kansalaisuutta ja oikeutta koskevia ohjelmia; on päättänyt lisätä syrjimättömyyttä ja tasa-arvoa yleisesti käsittelevien välineiden maksusitoumusmäärärahoja ja erityisesti Daphne-ohjelman määrärahoja sekä torjua sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa ja panna täytäntöön naisten ja hlbtqi+-ihmisten oikeudet;

53.

palauttaa mieliin, että kulttuuriin ja koulutukseen liittyviä hankkeita tuetaan monista unionin ohjelmista ja välineistä, mm. ERI-rahastoista, ESIR-rahastosta ja Horisontti 2020 -puiteohjelmasta; kehottaa komissiota parantamaan ohjelmien välistä synergiaa ja tehostamaan näin määrärahojen käyttöä; kehottaa komissiota erityisesti hyödyntämään täysimääräisesti unionin eri ohjelmien, kuten Horisontti 2020:n, Verkkojen Eurooppa -välineen, Erasmus+-ohjelman, EaSI-ohjelman, Luova Eurooppa -ohjelman ja COSME-ohjelman, ESIR-rahaston ja ERI-rahastojen, välillä mahdollisesti olemassa olevaa yhteisvaikutusta lisätäkseen tukea kulttuurialan ja luovien alojen hankkeille;

54.

vahvistaa otsakkeen 3 maksusitoumusmäärärahoja 127,75 miljoonalla eurolla talousarvioesitykseen verrattuna, lukuun ottamatta pilottihankkeita ja valmistelutoimia, ja ehdottaa, että lisäys rahoitetaan ottamalla käyttöön lisää varoja erityisrahoitusvälineistä;

Otsake 4 – Globaali Eurooppa

55.

korostaa, että unionin kohtaamat mutkikkaat geopoliittiset haasteet edellyttävät kiireellisesti unionin vahvempaa ulkoista läsnäoloa; korostaa jälleen kerran, että unionin ulkoinen toiminta voi olla uskottavaa vain, jos sitä tuetaan riittävin taloudellisin resurssein; muistuttaa, että rahoituksen on oltava otsakkeen 4 nykyistä rahoitusta huomattavasti suurempi, ja vaatii asianmukaista liikkumavaraa ennakoimattomia ulkoisia kriisejä varten;

56.

muistuttaa, että kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanossa olisi otettava huomioon unionin sisäiset ja ulkoiset toimet; katsoo, että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä korkealaatuisten elintarvikkeiden ja puhtaan veden saantiin sekä uusien jätevedenpuhdistamojen rakentamiseen, jotta voidaan saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet 2 ja 6; kiinnittää lisäksi huomiota energiaköyhyyden laajuuteen ja seurauksiin kehitysmaissa ja vaatii lisätoimenpiteitä energiaköyhyyden vähentämiseksi kestävän kehityksen tavoitteen 7 mukaisesti etenkin energiaverkon ulkopuolisilla syrjäisillä maaseutualueilla;

57.

vahvistaa tässä yhteydessä edellä mainitussa 5. heinäkuuta 2018 annetussa päätöslauselmassa esitetyn kantansa mukaisesti, että nykyinen jakosuhde Turkin-pakolaisavun koordinointivälineelle osoitetuissa määrissä (1 miljardi euroa unionin talousarviosta, 2 miljardia euroa jäsenvaltioilta) olisi säilytettävä välineen toista erää rahoitettaessa; on päättänyt tästä syystä vähentää unionin talousarviosta maksettavia määriä 1,45 miljardista eurosta 450 miljoonaan euroon; katsoo, että erotus olisi sen sijaan rahoitettava jäsenvaltioiden kahdenvälisillä rahoitusosuuksilla;

58.

katsoo, että rauhan, turvallisuuden ja oikeuden edistäminen kehitysmaissa on ratkaisevan tärkeää muuttoliikkeen perussyihin puuttumiseksi ja niistä johtuviin eteläisten naapuruusmaiden, mm. Libyan, humanitaarisiin haasteisiin vastaamiseksi; korostaa, että on tärkeää tukea hyvää hallintotapaa, demokratiaa, oikeusvaltiota ja elinvoimaista kansalaisyhteiskuntaa, jotta voidaan tehokkaasti torjua köyhyyttä pitkällä aikavälillä ja vastata ilmastonmuutoksen haasteisiin kehitysmaissa; on päättänyt tämän vuoksi lisätä kehitysyhteistyön rahoitusvälineen ja Euroopan naapuruusvälineen (ENI) eteläisen osan eri osioiden määrärahoja, jotta voidaan myös ottaa huomioon ENIin vuonna 2019 edelleen kohdistuva huomattava paine;

59.

muistuttaa, että unioni on sitoutunut suojelemaan ja edistämään ulkopolitiikassaan kattavasti lasten, tyttöjen ja naisten sekä vammaisten ja sellaisten ihmisten oikeuksia, joilla on erityistarpeita; korostaa, että ulkosuhteissa on tärkeää panna täytäntöön lapsen oikeuksien edistämistä ja suojaamista unionissa koskevat EU:n suuntaviivat, sukupuolten tasa-arvoa koskeva unionin toimintasuunnitelma ja Euroopan vammaispolitiikka; pitää samasta syystä asianmukaisena osoittaa 10 prosenttia käytettävissä olevista humanitaarisen avun resursseista koulutuksen saatavuuteen kriisialueilla;

60.

korostaa, että on strategisesti tärkeää kohdentaa Länsi-Balkanin alueelle riittävästi rahoitusta, koska siten voidaan vahvistaa alueen maiden etenemistä kohti unionin jäsenyyttä; ei ymmärrä neuvoston ehdotusta leikata poliittisiin uudistuksiin tarkoitettuja määrärahoja, koska tällaiset uudistukset ovat demokraattisen muutoksen perusta; korostaa, että vuosien 2018–2020 Länsi-Balkanin toimintasuunnitelma edellyttää asianmukaista taloudellista tukea, ja on näin ollen päättänyt lisätä liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA II) aluetta koskevia määrärahoja;

61.

korostaa, että itäisen kumppanuuden maiden tilanne on myös huomattava haaste unionille; on vakuuttunut siitä, että on tärkeää tarjota lisää rahoitusta naapurimaidemme uudistuspyrkimysten tukemiseksi, parantaa selviytymiskykyä ja edistää rauhaa sekä parantaa näiden maiden kansalaisten jokapäiväistä elämää;

62.

kehottaa unionia lisäämään tukea UNRWA:lle 8. helmikuuta 2018 antamansa päätöslauselman (10) mukaisesti ottaen huomioon alueen tilanteen heikkeneminen ja Yhdysvaltojen päätös peruuttaa elimen vuotuinen tuki; täsmentää, että ehdotettu lisäys koskee yksinomaan UNRWA:ta kyseisen menetyksen korvaamiseksi;

63.

on vakuuttunut ihmisten välisen kanssakäymisen ja nuorten liikkuvuuden tarjoamasta potentiaalista myös yhtenä keskeisenä strategiana, jolla voidaan lisätä unionin ulkoisten toimien vaikutusta ja unionin näkyvyyttä kumppanimaiden kansalaisten keskuudessa; on päättänyt sen vuoksi vahvistaa kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä, ENIstä, IPA II:sta ja kumppanuusvälineestä Erasmus+:lle osoitettavaa rahoitusta;

64.

kannattaa ehdollisuuden periaatteen mukaisesti Turkille osoitettujen määrien vähentämistä kaikissa budjettikohdissa, kun otetaan huomioon jatkuva taantuminen oikeusvaltioperiaatteen, demokratian ja ihmisoikeuksien noudattamisessa; toteaa, että samalla olisi vahvistettava edelleen suoraa tukea kansalaisyhteiskunnalle sekä ihmisten väliseen kanssakäymiseen;

65.

pitää välttämättömänä lisätä Kyproksen turkkilaisen yhteisön budjettikohdan määrärahoja, jotta voidaan jatkaa ja tehostaa ratkaisevasti Kyproksen kateissa olevien henkilöiden komitean toimintaa, tukea uudelleensijoittautumiseen halukkaiden maroniittien ja kaikkien enklaavissa elävien henkilöiden hyvinvointia kolmannen Wienin sopimuksen mukaisesti ja edistää kulttuuriperintöä käsittelevän yhteisöjenvälisen teknisen komitean toimintaa ja parantaa siten kahden yhteisön välistä luottamusta ja edistää sovintoa niiden välillä;

66.

panee merkille yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) rahoitukseen tehdyn maltillisen lisäyksen komission ehdotuksen mukaisesti mutta toteaa, että YUTP:n määrärahoihin kohdistuu edelleen voimakas paine ja että eräiden yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) piiriin kuuluvien operaatioiden laajentaminen uhkaa pahentaa ongelmaa entisestään vuonna 2019; peruuttaa vähennykset, joita neuvosto on ehdottanut muihin kriisinhallintatoimiin ja -operaatioihin ja jotka vähentäisivät joustavuutta odottamattomien kriisien käsittelyssä;

67.

on tämän vuoksi päättänyt peruuttaa lähes kaikki neuvoston tekemät leikkaukset ja lisätä otsakkeen 4 määrärahoja 425,4 miljoonalla eurolla (pilottihankkeita ja valmistelutoimia lukuun ottamatta) vuoden 2019 talousarvioesitykseen verrattuna mutta vähentää samalla Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen ja Turkkiin liittyvien budjettikohtien määrärahoja ja jättää palauttamatta neuvoston tekemät leikkaukset, mikä merkitsee kaikkiaan 1,24 miljardin vähennystä ja johtaa - 819,1 miljoonan euron nettoeroon otsakkeessa 4 vuoden 2019 talousarvioesitykseen verrattuna;

Otsake 5 – Hallinto: muut otsakkeet – hallinnolliset tukimenot ja tutkimuksen tukimenot

68.

katsoo, että neuvoston tekemät leikkaukset ovat perusteettomia eivätkä vastaa todellisia tarpeita; palauttaa näin ollen vuoden 2019 talousarvioesityksen määrät kaikkiin komission hallintomenokohtiin, mukaan luettuina otsakkeiden 1–4 hallinnolliset tukimenot ja tutkimuksen tukimenot;

Erillisvirastot

69.

hyväksyy yleisesti virastojen talousarviotarpeita koskevan komission ennakkoarvion; katsoo siksi, että neuvoston esittämät lisäleikkaukset vaarantaisivat virastojen moitteettoman toiminnan, sillä leikkausten jälkeen ne eivät enää kykenisi hoitamaan niille annettuja tehtäviä; on erityisen harmissaan CEPOLin talousarvioon tehdystä mielivaltaisesta ja mitättömästä 10 000 euron leikkauksesta, ja kehottaa neuvostoa selvittämään parlamentille tarkkaan, miksi se pitää tällaisia leikkauksia tarpeellisina ja kohtuullisina;

70.

toteaa, että maksuihin perustuva virastojen rahoitus vähentää unionin talousarviotaakkaa miljardilla eurolla vuodessa; tähdentää, että julkisista tehtävistä esimerkiksi terveydenhuollon, ympäristön, turvallisuuden ja oikeuden alalla aiheutuvat menot olisi aina rahoitettava unionin talousarviosta; katsoo kuitenkin, että komission olisi edelleen selvitettävä maksuperusteisten virastojen mahdollisen eturistiriidan riskiä ja toteutettava tarvittavat toimenpiteet tällaisten ristiriitojen välttämiseksi;

71.

pitää tärkeänä, että unioni keskittyy kasvua ja työllisyyttä edistävään kilpailukykyyn; katsoo tässä mielessä, että Euroopan GNSS-virastolle (GSA) ja energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirastolle (ACER) on osoitettava lisärahoitusta ja henkilöstöä; panee merkille Euroopan työviranomaisen (ELA) perustamisen ja korostaa, että tässä tarkoituksessa käyttöön on otettava uusia varoja; palauttaa Euroopan valvontaviranomaisten talousarvioihin määrärahat, joihin neuvosto teki huomattavia leikkauksia, ja ottaa osan näistä määrärahoista varaukseen, kunnes valvontaviranomaisten toiminnan uudelleentarkastelu on saatu päätökseen;

72.

ottaa huomioon unionilla vielä edessään olevat turvallisuushaasteet ja muistuttaa, että niihin tarvitaan koordinoitua eurooppalaista vastausta, ja on päättänyt lisätä Europolin, eu-LISAn, CEPOLin, Eurojustin, EPPOn ja Euroopan unionin verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA) määrärahoja;

73.

uskoo joidenkin jäsenvaltioiden maahanmuutto- ja turvapaikkajärjestelmiin sekä niiden ulkorajoihin kohdistuvan paineen pysyvän korkealla tasolla ja mahdollisesti nousevan vuonna 2019; korostaa, että Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) ja Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) operatiivisia resursseja ja henkilöstöä koskevia tulevia tarpeita on seurattava tiiviisti ja mahdollisesti päivitettävä vuoden 2019 talousarviota varten; kehottaa komissiota selvittämään mahdollisimman pian kyseisten virastojen ehdotettuihin uudistuksiin liittyviä talousarviotarpeita vuoden 2019 talousarviossa;

74.

korostaa, että on varmistettava riittävät määrärahat virastoille, joille on annettu uusia lisätehtäviä;

75.

toistaa kantansa, että 5 prosentin henkilöstövähennystavoite on nyt saavutettu; aikoo esittää tässä yhteydessä kaikkien toimielinten yhteisen lausuman, jossa vahvistetaan tämän kertaluontoisen toimenpiteen päättyminen; katsoo, että sen kannassaan hyväksymät uudet virat tai toimet ovat tarpeellisia uuden toimintapoliittisen kehityksen ja uuden lainsäädännön edellyttämien lisätehtävien hoitamiseksi;

76.

palauttaa mieliin, että erillisvirastojen resursseja käsittelevä toimielinten välinen toinen työryhmä on saattanut työnsä päätöksen ja hyväksynyt suosituksia, jotka koskivat kokemuksia lähestymistavasta viiden prosentin henkilöstövähennystavoitteen saavuttamiseksi, virastojen uusien tehtävien kohtelua, virastojen arviointia, palvelujen jakamista, useammassa toimipaikassa toimivien virastojen arvioimista ja mallia maksuilla rahoitettavia virastoja varten; on tyytyväinen siihen, että toimielimet ovat ratifioineet kyseiset suositukset; ilmaisee aikomuksensa valvoa edelleen komission tulevia toimia näiden suositusten edistämiseksi;

Pilottihankkeet ja valmistelutoimet

77.

muistuttaa, että pilottihankkeet ja valmistelutoimet ovat tärkeitä välineitä poliittisten painopisteiden muotoilussa ja sellaisten uusien aloitteiden käyttöönotossa, joista voi potentiaalisesti tulla unionin pysyviä toimintoja ja ohjelmia; on analysoinut huolellisesti kaikki tehdyt ehdotukset ja ottaen huomioon komission suorittaman oikeudellisten vaatimusten noudattamista ja toteutettavuutta koskevan arvioinnin on päättänyt hyväksyä pilottihankkeita ja valmistelutoimia koskevan tasapainoisen paketin, jossa otetaan huomioon parlamentin poliittiset painopisteet;

78.

pitää myönteisenä DiscoverEU-hankkeen käynnistämistä ja toteaa, että vuonna 2018 siinä jaetaan 15 000 interrail-lippua 18-vuotiaille eurooppalaisille; pitää myönteisenä myös sitä, että komissio ehdottaa monivuotisessa rahoituskehyksessä 2021–2027 siihen 700:aa miljoonaa euroa, mikä vastaa hyvin unionin kunnianhimoisia tavoitteita edistää oppimiseen liittyvää liikkuvuutta, aktiivista kansalaisuutta, sosiaalista osallisuutta ja kaikkia nuoria koskevaa solidaarisuutta; on päättänyt jatkaa asiaa koskevaa valmistelutointa vuonna 2019 ja aikoo jatkaa sitä myös vuonna 2020;

Erityisrahoitusvälineet

79.

korostaa, että erityisrahoitusvälineistä on hyötyä, sillä ne lisäävät joustavuutta nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen erittäin tiukkoihin enimmäismääriin nähden; pitää tervetulleena monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnissa tehtyjä parannuksia; kehottaa käyttämään vuoden 2019 talousarviossa kattavasti joustovälinettä ja maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavaraa, jotta voidaan rahoittaa unionin talousarvioon liittyviä monenlaisia uusia haasteita ja uusia vastuualueita; palauttaa mieliin myös Euroopan globalisaatiorahaston (EGR), hätäapuvarauksen ja Euroopan unionin solidaarisuusrahaston (EUSR) merkityksen;

Maksut

80.

toistaa huolensa siitä, että viimeaikaisesta kiinnikuromisesta huolimatta maksumäärärahojen vajaakäyttö on ollut viimeisten kolmen vuoden aikana ennätyslukemissa erityisesti alaotsakkeessa 1 b; pitää valitettavana, että tällaisten viiveiden vuoksi kansalaiset eivät saa ajoissa täyttä hyötyä unionin ensisijaisten tavoitteiden ja hankkeiden toteutumisesta; korostaa, että tämän tuloksena vuoden 2019 talousarvioesityksessä maksumäärärahojen enimmäismäärään jää ennätyksellisen suuri 19,3 miljardin euron liikkumavara; lisää maksumäärärahoja niissä budjettikohdissa, joiden maksusitoumusmäärärahoja on tarkistettu;

Muut pääluokat

Pääluokka I – Euroopan parlamentti

81.

säilyttää vuoden 2019 talousarvionsa yleisen tason 1 999 144 000 eurossa täysistunnon 19. huhtikuuta 2018 hyväksymän tuloista ja menoista laadittua ennakkoarviota koskevan yllä mainitun päätöslauselmansa mukaisesti; sisällyttää talousarvioon teknisiä muutoksia, joilla ei ole talousarviovaikutuksia, ottaakseen huomioon ajan tasalle saatetut tiedot, joita ei ollut saatavilla aikaisemmin tänä vuonna;

82.

panee merkille, että vuoden 2019 ennakkoarvion osuus otsakkeesta 5 on 18,53 prosenttia eli pienempi kuin vuonna 2018 (18,85 prosenttia) ja pienin osuus otsakkeesta 5 yli viiteentoista vuoteen;

83.

toteaa, että vuoden 2019 EU-vaalien vuoksi menot kasvavat joillakin aloilla, etenkin sellaisten jäsenten kohdalla, joita ei valita uudelleen, sekä heidän avustajiensa kohdalla, kun taas muilla aloilla saadaan aikaan säästöjä, joskin pienempiä, kun parlamentin toiminta vähenee vaalivuonna;

84.

pitää myönteisenä, että vuoden 2019 talousarvioon sisältyy uusia eriä, jotka liittyvät vuonna 2016 käynnistettyihin parlamentin merkittäviin turvallisuusinvestointeihin; huomauttaa, että nämä hankkeet kattavat useita aloja ja liittyvät pääasiassa kiinteistöihin, kuten hankkeet sisäänkäyntien turvallisuusjärjestelyjen parantamiseksi, laitteistoihin ja henkilöstöön, kuten iPACS-hanke, mutta myös kyberturvallisuuteen ja viestinnän turvallisuuteen tehtäviin parannuksiin;

85.

panee merkille, että puhemiehistön päätti harkita PHS-rakennuksen osalta kahta vaihtoehtoa: remontointia ja uudelleenrakentamista; kehottaa pääsihteeriä ja puhemiehistöä toimittamaan budjettivallan käyttäjälle yksityiskohtaisen talousarvion molemmista vaihtoehdoista kaikkien teknisten eritelmien ohella;

86.

vähentää vuodeksi 2019 pääsihteeristönsä henkilöstötaulukosta 59 virkaa tai tointa (yhden prosentin henkilöstövähennystavoite) noudattaen neuvoston kanssa 14. marraskuuta 2015 Euroopan unionin yleisestä talousarviosta varainhoitovuodeksi 2016 tehtyä sopimusta parlamentin vuotuisten henkilöstövähennystoimenpiteiden jatkamisesta vuoteen 2019;

87.

toteaa ilmaisseensa 18. huhtikuuta 2018 komission eettisistä periaatteista antamassaan päätöslauselmassa huolensa komission ylemmän johdon nimittämistä koskevista menettelyistä ja kehottaa jälleen komissiota tarkistamaan vuoden 2018 loppuun mennessä ylemmän johdon nimittämistä koskevaa hallinnollista menettelyään, jotta voidaan täysin varmistaa parhaiden ehdokkaiden valinta siten, että noudatetaan suurinta mahdollista avoimuutta ja yhtäläisiä mahdollisuuksia;

88.

panee merkille unionin yleisen tuomioistuimen 25. syyskuuta 2018 tekemän päätöksen, jolla vahvistettiin parlamentin päätös evätä oikeus tutustua asiakirjoihin, jotka koskevat Euroopan parlamentin jäsenten päivärahoja, matkakorvauksia ja avustajakorvauksia (tuomio asioissa T-639/15–T-666/15 Maria Psara ja muut vastaan parlamentti sekä asiassa T-94/16 Gavin Sheridan vastaan parlamentti); muistuttaa puhemiehistölle, että täysistunto on pyytänyt avoimuuden lisäämistä ja yleisen kulukorvauksen kiireellistä tarkastusta; pitää tässä yhteydessä myönteisenä tilapäisen työryhmän perustamista määrittämään ja julkistamaan yleisen kulukorvauksen käyttöä koskevat säännöt; pitää kuitenkin valitettavana, että puhemiehistö pääsi työryhmän kertomuksen perusteella yksimielisyyteen vain tukikelpoisten kulujen luettelosta, joka ei ole tyhjentävä, sekä siitä, että kullakin parlamentin jäsenellä on oltava yleisen kulukorvauksen piiriin kuuluvien varojen vastaanottamista varten erillinen pankkitili; kehottaa toistamiseen puhemiehistöä tekemään yleiseen kulukorvaukseen seuraavat lisämuutokset:

jäseniä vaaditaan säilyttämään kaikki yleiseen kulukorvaukseen liittyvät kuitit;

jäseniä vaaditaan palauttamaan yleisestä kulukorvauksesta käyttämättä jäänyt osuus toimikautensa päättyessä;

89.

palauttaa mieliin Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen soveltamisohjeista 19. toukokuuta ja 9. heinäkuuta 2008 tehdyn puhemiehistön päätöksen 62 artiklan, jonka mukaan ”maksettavat määrät”, yleinen kulukorvaus mukaan lukien, ”on tarkoitettu yksinomaan jäsenen edustajantoimen hoitamiseen liittyvän toiminnan rahoittamiseen eikä niitä saa käyttää henkilökohtaisiin kuluihin eikä poliittisiin tukiin tai lahjoituksiin” ja ”jäsenen on palautettava käyttämättä jääneet määrät parlamentille”; kehottaa pääsihteeriä ja Euroopan parlamentin puhemiehistöä varmistamaan, että nämä määräykset pannaan täysimääräisesti täytäntöön ja että niitä noudatetaan;

90.

palauttaa mieliin, että vuoden 1998 yleisestä talousarviosta 23. lokakuuta 1997 antamassaan päätöslauselmassa parlamentti kehotti puhemiehistöä pyytämään tilintarkastustuomioistuinta tutkimaan parlamentin vapaaehtoista eläkejärjestelmää, ja tilintarkastustuomioistuin antoi tämän perusteella 16. kesäkuuta 1999 lausunnon nro 5/99 Euroopan parlamentin jäsenten eläkerahastosta ja -järjestelmästä; kehottaa puhemiehistöä nyt pyytämään kiireesti tilintarkastustuomioistuimelta toista tällaista lausuntoa eläkejärjestelmästä ja -rahastosta vuonna 2019;

91.

muistuttaa, että pääsihteeri totesi puhemiehistölle osoittamassaan 8. maaliskuuta 2018 päivätyssä muistiossa, että jäsenten vapaaehtoisen eläkejärjestelmän ”rahaston pääoma on käytetty loppuun jo huomattavasti ennen kuin eläkevelvoitteet päättyvät ja mahdollisesti jo vuoteen 2024 mennessä”; kehottaa näin ollen pääsihteeriä ja puhemiehistöä noudattamaan täysimääräisesti jäsenten asemaa koskevia sääntöjä ja laatimaan kiireellisesti eläkerahaston kanssa selkeän suunnitelman parlamentille, jotta se ottaa vastuulleen ja hoitaakseen jäsentensä vapaaehtoisen eläkejärjestelmän välittömästi vuoden 2019 vaalien jälkeen;

92.

vaatii unionia lisäämään WTO:n parlamentaarisen ulottuvuuden tukea osoittamalla erityisesti asiasta vastaavalle sihteeristölle taloudellista ja henkilöresursseihin liittyvää lisätukea;

93.

pyytää kehittämään Euroopan tiedemediakeskusta, joka hyväksyttiin vuoden 2018 talousarviossa, ja yhteistyötä televisiokanavien, sosiaalisen median ja muiden kumppanien kanssa nuorten toimittajien kouluttamista varten, etenkin asioissa, jotka koskevat uusia tieteellisiä ja teknologisia kehityskulkuja sekä tosiasioihin perustuvia vertaisarvioituja uutisia;

94.

toteaa, että seksuaalisen häirinnän ja hyväksikäytön torjumisesta EU:ssa 26. lokakuuta 2017 annetun parlamentin päätöslauselman suositukset on pantava täytäntöön, ja vaatii siksi lisää tukea niistä ulkopuolisista asiantuntijoista aiheutuvien kulujen kattamiseksi, joita tarvitaan laajentamaan toimitettua ulkoista tarkastusta, joka koskee Euroopan parlamentin jäseniin liittyviä häirintää koskevia valituksia käsittelevää neuvoa-antavaa komiteaa, ulottamalla se kattamaan parlamentin henkilöstön tekemiä häirintää koskevia valituksia käsittelevä neuvoa-antava komitea; vaatii samaa tarkoitusta varten lisää tukea sellaisesta lisähenkilöstöstä aiheutuvia kuluja varten, joka on pätevä käsittelemään parlamentissa esiintyviä häirintätapauksia ja joka on koottu erityiseen yksikköön, jonka jäsenillä on lääketieteellinen, psykologian alan, oikeudellinen tai henkilöstöhallinnon alan tausta ja erityistä asiantuntemusta kyseisellä alalla;

95.

palauttaa mieliin Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2014 tekemän arvion, jonka mukaan parlamentin toiminnan maantieteellisestä hajauttamisesta aiheutuvat kustannukset olisivat 114 miljoonaa euroa vuodessa; panee lisäksi merkille todenneensa 20. marraskuuta 2013 antamassaan päätöslauselmassa Euroopan unionin toimielinten kotipaikan sijainnista (11), että 78 prosenttia kaikista henkilöstösääntöjen alaisen parlamentin henkilöstön matkoista on suoraa seurausta parlamentin toiminnan maantieteellisestä hajauttamisesta; tähdentää, että mietinnössä todetaan myös, että maantieteellisen hajauttamisen ympäristövaikutukset eli hiilidioksidipäästöt ovat arviolta 11 000:n ja 19 000 tonnin välillä; toteaa jälleen, että kansalaiset suhtautuvat hajauttamiseen kielteisesti, ja kehottaa siksi laatimaan etenemissuunnitelman yhden työskentelypaikkakunnan vahvistamiseksi ja asiaan liittyvien budjettikohtien määrärahojen vähentämiseksi;

96.

kehottaa pääsihteeriä hahmottelemaan yksityiskohtaisia järjestelyjä parlamentin, alueiden komitean ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean yhteisten tukitoimintojen ja -palvelujen yhteiskäytön lisäämiselle;

Pääluokka IV – Tuomioistuin

97.

palauttaa vuoden 2019 talousarvioesityksen määrärahat kaikkiin tuomioistuimen toiminnan kannalta olennaisiin budjettikohtiin, joiden määrärahoja neuvosto leikkasi, ja palauttaa ennakkoarvion kahteen budjettikohtaan, jotta tuomioistuin kykenisi suoriutumaan paremmin jatkuvasti lisääntyvästä asiakirjojen käännättämistarpeesta;

98.

palauttaa komission vuoden 2019 talousarvioesityksessä poistamat 16 virkaa ja niihin liittyvät määrärahat, jotta voitaisiin ehkäistä mahdolliset pullonkaulat, jotka saattaisivat heikentää tuomioistuinten tuottavuutta Euroopan unionin tuomioistuimen saatua uusia tehtäviä ja työmäärän lisääntyessä jatkuvasti; katsoo, että tuomioistuimelle olisi annettava tukipalveluihin sen alun perin ehdottamat 16 uutta vakinaista virkaa, joita komissio ei hyväksynyt;

Pääluokka V – Tilintarkastustuomioistuin

99.

palauttaa vuoden 2019 talousarvioesityksen määrärahat kaikkiin neuvoston leikkaamiin budjettikohtiin, jotta tilintarkastustuomioistuin voi panna täytäntöön työohjelmansa ja antaa tarkastuskertomukset suunnitelmien mukaisesti;

Pääluokka VI – Euroopan talous- ja sosiaalikomitea

100.

palauttaa kaikkiin budjettikohtiin neuvoston leikkaamat vuoden 2019 talousarvioesityksen määrärahat;

101.

lisää joidenkin budjettikohtien määrärahoja vuoden 2019 talousarvioesityksen tasosta Euroopan talous- ja sosiaalikomitean oman ennakkoarvion mukaisesti;

Pääluokka VII – Alueiden komitea

102.

palauttaa kaikkiin budjettikohtiin neuvoston leikkaamat vuoden 2019 talousarvioesityksen määrärahat;

103.

lisää joidenkin budjettikohtien määrärahoja vuoden 2019 talousarvioesityksen tasosta alueiden komitean oman ennakkoarvion mukaisesti;

Pääluokka VIII – Euroopan oikeusasiamies

104.

säilyttää oikeusasiamiehen vuoden 2019 talousarvion yleisen tason muuttumattomana ja sellaisena kuin komissio on sitä ehdottanut vuoden 2019 talousarvioesityksessä;

Pääluokka IX – Euroopan tietosuojavaltuutettu

105.

on päättänyt olla palauttamatta neuvoston leikkaamaan budjettikohtaan vuoden 2019 talousarvioesityksen määrärahoja, koska kokonaistalousarvio on kasvanut huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna;

Pääluokka X – Euroopan ulkosuhdehallinto

106.

palauttaa kaikkiin budjettikohtiin neuvoston leikkaamat vuoden 2019 talousarvioesityksen määrärahat;

107.

lisää joidenkin budjettikohtien määrärahoja vuoden 2019 talousarvioesityksen tasosta Euroopan ulkosuhdehallinnon oman ennakkoarvion mukaisesti;

108.

muistuttaa, että parlamentti tukee strategisen viestinnän valmiuksia, ja vahvistaa niitä, jotta unioni voisi toteuttaa vahvempia, koordinoituja toimia disinformaation haasteeseen vastaamiseksi;

109.

palauttaa neuvoston leikkaamat 28 virkaa tai tointa ja niihin liittyvät määrärahat ja lisää viisi muuta virkaa tai tointa, joissa on kyse maltillisesta henkilöstön lisäämisestä, joka on perusteltu ottaen huomioon EUH:n merkittävät uudet tehtävät, jotka liittyvät etenkin brexitiin (unionin uuden edustuston perustaminen Lontooseen ja uuden yksikön perustaminen päätoimipaikkaan) ja erinäisten turvallisuutta ja puolustusta koskevien aloitteiden hyväksymiseen viime kuukausina;

o

o o

110.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman sekä tarkistukset esitykseen yleiseksi talousarvioksi neuvostolle ja komissiolle, muille toimielimille ja elimille, joita asia koskee, sekä kansallisille parlamenteille.

(1)  EUVL L 168, 7.6.2014, s. 105.

(2)  EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

(3)  EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.

(4)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.

(5)  EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.

(6)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0089.

(7)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0182.

(8)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0311.

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 228/2013, annettu 13. maaliskuuta 2013, unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 247/2006 kumoamisesta (EUVL L 78, 20.3.2013, s. 23).

(10)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0042.

(11)  EUVL C 436, 24.11.2016, s. 2.


16.10.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 345/234


P8_TA(2018)0407

Jäsenvaltioissa toteutettaville rakenneuudistuksille myönnettävä tuki ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 24. lokakuuta 2018 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta jäsenvaltioissa toteutettaville rakenneuudistuksille myönnettävän tuen osalta (COM(2017)0826 – C8-0432/2017 – 2017/0336(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

(2020/C 345/36)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2017)0826),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan, 175 artiklan sekä 177 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0432/2017),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 14. maaliskuuta 2018 antaman lausunnon (1),

on kuullut alueiden komiteaa,

ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan, talousarvion valvontavaliokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A8-0316/2018),

1.

hylkää komission ehdotuksen;

2.

pyytää komissiota peruuttamaan ehdotuksensa;

3.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.


16.10.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 345/235


P8_TA(2018)0408

Sormenjälkitietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittaminen Irlannin kanssa *

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 24. lokakuuta 2018 esityksestä neuvoston täytäntöönpanopäätökseksi sormenjälkitietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittamisesta Irlannin kanssa (11265/2018 – C8-0388/2018 – 2018/0808(CNS))

(Kuuleminen)

(2020/C 345/37)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon neuvoston esityksen (11265/2018),

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna Amsterdamin sopimuksella, 39 artiklan 1 kohdan ja siirtymämääräyksistä tehdyssä pöytäkirjassa N:o 36 olevan 9 artiklan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8-0388/2018),

ottaa huomioon rajatylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin ja rajatylittävän rikollisuuden torjumiseksi 23. kesäkuuta 2008 tehdyn neuvoston päätöksen 2008/615/YOS (1) ja erityisesti sen 33 artiklan,

ottaa huomioon työjärjestyksen 78 c artiklan,

ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A8-0344/2018),

1.

hyväksyy neuvoston esityksen;

2.

pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

3.

pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia parlamentin hyväksymään tekstiin;

4.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

(1)  EUVL L 210, 6.8.2008, s. 1.


16.10.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 345/236


P8_TA(2018)0409

DNA-tietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittaminen Irlannin kanssa *

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 24. lokakuuta 2018 esityksestä neuvoston täytäntöönpanopäätökseksi DNA-tietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittamisesta Irlannin kanssa (11282/2018 – C8-0389/2018 – 2018/0809(CNS))

(Kuuleminen)

(2020/C 345/38)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon neuvoston esityksen (11282/2018),

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna Amsterdamin sopimuksella, 39 artiklan 1 kohdan ja siirtymämääräyksistä tehdyssä pöytäkirjassa N:o 36 olevan 9 artiklan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8-0389/2018),

ottaa huomioon rajatylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin ja rajatylittävän rikollisuuden torjumiseksi 23. kesäkuuta 2008 tehdyn neuvoston päätöksen 2008/615/YOS (1) ja erityisesti sen 33 artiklan,

ottaa huomioon työjärjestyksen 78 c artiklan,

ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A8-0343/2018),

1.

hyväksyy neuvoston esityksen;

2.

pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

3.

pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia parlamentin hyväksymään tekstiin;

4.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

(1)  EUVL L 210, 6.8.2008, s. 1.


16.10.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 345/237


P8_TA(2018)0410

Sormenjälkitietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittaminen Kroatian kanssa *

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 24. lokakuuta 2018 esityksestä neuvoston täytäntöönpanopäätökseksi sormenjälkitietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittamisesta Kroatian kanssa (11284/2018 – C8-0390/2018 – 2018/0810(CNS))

(Kuuleminen)

(2020/C 345/39)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon neuvoston esityksen (11284/2018),

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna Amsterdamin sopimuksella, 39 artiklan 1 kohdan ja siirtymämääräyksistä tehdyssä pöytäkirjassa N:o 36 olevan 9 artiklan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8-0390/2018),

ottaa huomioon rajatylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin ja rajatylittävän rikollisuuden torjumiseksi 23. kesäkuuta 2008 tehdyn neuvoston päätöksen 2008/615/YOS (1), ja erityisesti sen 33 artiklan,

ottaa huomioon työjärjestyksen 78 c artiklan,

ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A8-0345/2018),

1.

hyväksyy neuvoston esityksen;

2.

pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

3.

pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia parlamentin hyväksymään tekstiin;

4.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

(1)  EUVL L 210, 6.8.2008, s. 1.


16.10.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 345/238


P8_TA(2018)0411

Tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutuksen vähentäminen ***I

Euroopan parlamentin tarkistukset 24. lokakuuta 2018 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutuksen vähentämisestä (COM(2018)0340 – C8-0218/2018 – 2018/0172(COD)) (1)

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

(2020/C 345/40)

Tarkistus 1

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 1 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(1)

Muovin erinomaisen käyttökelpoisuuden ja siitä aiheutuvien suhteellisen edullisten kustannusten vuoksi se on läsnä kaikkialla jokapäiväisessä elämässä. Muovia käytetään yhä enemmän lyhytikäisissä sovelluksissa, joita ei ole suunniteltu uudelleenkäyttöä tai kustannustehokasta kierrätystä varten, ja tämän myötä tuotanto- ja kulutusmalleista on tullut yhä tehottomampia ja lineaarisempia. Tämän vuoksi komissio totesi muovia koskevassa EU:n strategiassa (32) kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman (33) yhteydessä, että koko ajan lisääntyvään muovijätteeseen ja sen päätymiseen ympäristöön, erityisesti meriympäristöön, on puututtava, jotta muoveille voidaan saada aikaan todellinen kiertotalouden mukainen elinkaari.

(1)

Muovin erinomaisen käyttökelpoisuuden ja siitä aiheutuvien suhteellisen edullisten kustannusten vuoksi se on läsnä kaikkialla jokapäiväisessä elämässä. Muovin tuotanto maailmassa on kasvanut voimakkaasti, ja vuonna 2017 se oli 348 miljoonaa tonnia. Euroopan osuus tuotannosta oli 18,5  prosenttia (64,4  miljoonaa tonnia, mikä on 3,4  prosenttia enemmän kuin tuotanto edellisenä vuotena). Muovia käytetään yhä enemmän lyhytikäisissä sovelluksissa, joita ei ole suunniteltu uudelleenkäyttöä tai kustannustehokasta kierrätystä varten, ja tämän myötä tuotanto- ja kulutusmalleista on tullut yhä tehottomampia ja lineaarisempia. Tämän vuoksi komissio totesi muovia koskevassa EU:n strategiassa (32) kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman (33) yhteydessä, että koko ajan lisääntyvään muovijätteeseen ja sen päätymiseen ympäristöön, erityisesti meriympäristöön, on puututtava, jotta muoveille voidaan saada aikaan todellinen kiertotalouden mukainen elinkaari ja vähentää muovin kokonaismäärää ympäristössä. Muoveja koskeva EU:n strategia on ensimmäinen pieni askel kohti kiertotaloutta, joka perustuu kaikkien muovituotteiden vähentämiseen, uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen.

Tarkistus 2

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(1 a)

Muovi on hyödyllistä talouden kannalta ja tarjoaa olennaisia sovelluksia monilla aloilla. Muovia käytetään erityisesti pakkauksissa (40 prosenttia) sekä rakennusalalla ja rakennusteollisuudessa (20 prosenttia). Lisäksi muovin käyttö on tärkeää autoteollisuudessa, elektroniikassa ja sähkölaitteissa sekä elintarvike- ja maatalousalalla. Tiettyjen muovituotteiden huomattavat kielteiset ympäristö-, terveys- ja taloudelliset vaikutukset edellyttävät kuitenkin oikeudellisen kehyksen luomista näiden huomattavien kielteisten vaikutusten vähentämiseksi tehokkaasti, muun muassa rajoittamalla sellaisten kertakäyttöisten tuotteiden markkinoille saattamista, joista on saatavilla helpommin kierrätettäviä vaihtoehtoja.

Tarkistus 3

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 2 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(2)

Kiertoon perustuvat lähestymistavat , joissa etusijalle asetetaan uudelleenkäytettävät tuotteet ja uudelleenkäyttöjärjestelmät , auttavat vähentämään jätettä, ja jätteen syntymisen ehkäiseminen on ensisijainen tavoite Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY (34) 4 artiklassa vahvistetussa jätehierarkiassa. Tällaiset lähestymistavat vastaavat Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitetta 12 (35), jonka mukaan on varmistettava kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys.

(2)

Tässä direktiivissä säädetyissä toimenpiteissä olisi sovellettava täysin kiertoon perustuvia lähestymistapoja , joissa kertakäyttötuotteisiin nähden etusijalle asetetaan turvalliset ja myrkyttömät uudelleenkäytettävät tuotteet , joissa ei ole mitään vaarallisia aineita, ja uudelleenkäyttöjärjestelmät . Kaikilla toimenpiteillä olisi ensisijaisesti pyrittävä vähentämään jätettä ja edistettävä jätteen syntymisen ehkäisemistä, sillä se on ensisijainen tavoite Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY (34) 4 artiklassa vahvistetussa jätehierarkiassa. Koska kertakäyttötuotteilla on yleensä kielteinen vaikutus ilmastoon tai ympäristöön lyhyen elinkaarensa takia, etusijalle olisi asetettava ennaltaehkäiseminen ja tuotteiden uudelleenkäyttö, millä voidaan vähentää huomattavasti hiilidioksidipäästöjä ja säästää arvokkaita raaka-aineita. Tällä direktiivillä autetaan saavuttamaan Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoite  12 (35), jonka mukaan on varmistettava kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys.

Tarkistus 4

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 3 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(3)

Merten roskaantuminen on luonteeltaan rajat ylittävää ja se tunnustetaan maailmanlaajuiseksi ongelmaksi. Merten roskaantumisen vähentäminen on tärkeää YK:n kestävän kehityksen tavoitteen 14 saavuttamiseksi. Sen mukaan on säilytettävä meret ja merten tarjoamat luonnonvarat sekä edistettävä niiden kestävää käyttöä (36). Unionin on tehtävä osansa merten roskaantumisen vähentämiseksi ja sen on pyrittävä olemaan maailmanlaajuinen esikuva. Tässä yhteydessä unioni toimii yhteistyökumppaneidensa kanssa monilla kansainvälisillä foorumeilla, kuten G20, G7 ja Yhdistyneet kansakunnat, yhteisten toimien edistämiseksi. Tämä aloite on osa tähän liittyviä unionin toimia.

(3)

Merten roskaantuminen on luonteeltaan rajat ylittävää ja se tunnustetaan maailmanlaajuiseksi ongelmaksi. Yhä suurempia määriä jätteitä pääsee meriin kaikkialla maailmassa heikentäen ekosysteemien terveyttä ja tappaen eläimiä. Merten roskaantumisen vähentäminen on tärkeää YK:n kestävän kehityksen tavoitteen 14 saavuttamiseksi. Sen mukaan on säilytettävä meret ja merten tarjoamat luonnonvarat sekä edistettävä niiden kestävää käyttöä (36). Unionin on tehtävä osansa merten roskaantumisen vähentämiseksi , roskien syntymisen ehkäisemiseksi ja merten roskaantumisen hallitsemiseksi tehokkaammin, ja pyrittävä olemaan maailmanlaajuinen esikuva. Tässä yhteydessä unioni toimii yhteistyökumppaneidensa kanssa monilla kansainvälisillä foorumeilla, kuten G20, G7 ja Yhdistyneet kansakunnat, yhteisten toimien edistämiseksi. Tämä aloite on osa tähän liittyviä unionin toimia.

Tarkistus 5

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 5 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(5)

Rannoilla tehtyjen roskien laskentojen perusteella 80–85 prosenttia merten roskaantumisesta unionissa aiheutuu muovista. Tästä kertakäyttöisten muovituotteiden osuus on 50 prosenttia ja kalastukseen liittyvien tuotteiden 27 prosenttia. Kertakäyttöisiin muovituotteisiin kuuluu hyvin erilaisia yleisesti käytettyjä nopeakiertoisia kulutustavaroita, jotka hävitetään sen jälkeen, kun niitä on käytetty kerran niiden suunniteltua tarkoitusta varten. Niitä kierrätetään harvoin ja ne aiheuttavat helposti roskaantumista. Merkittävää osaa markkinoille saatetuista kalastusvälineistä ei kerätä käsittelyä varten. Kertakäyttöiset muovituotteet ja muovia sisältävät kalastusvälineet ovat sen vuoksi erityisen vakava ongelma merten roskaantumisen kannalta. Ne muodostavat merkittävän riskin merien ekosysteemeille, biologiselle monimuotoisuudelle ja ihmisten terveydelle ja aiheuttavat haittaa muun muassa matkailulle, kalastukselle ja meriliikenteelle.

(5)

Rannoilla tehtyjen roskien laskentojen perusteella 80–85 prosenttia merten roskaantumisesta unionissa aiheutuu muovista. Tästä kertakäyttöisten muovituotteiden osuus on 50 prosenttia ja kalastukseen liittyvien tuotteiden 27 prosenttia. Kertakäyttöisiin muovituotteisiin kuuluu hyvin erilaisia yleisesti käytettyjä nopeakiertoisia kulutustavaroita, jotka hävitetään sen jälkeen, kun niitä on käytetty kerran niiden suunniteltua tarkoitusta varten. Niitä kierrätetään harvoin ja ne aiheuttavat helposti roskaantumista. Merkittävää osaa markkinoille saatetuista kalastus- ja vesiviljelyvälineistä ei kerätä käsittelyä varten. Kertakäyttöiset muovituotteet ja muovia sisältävät kalastus- ja vesiviljelyvälineet, kuten merrat, rysät, kohot ja poijut, verkot, köydet, vaijerit, nuorat ja siimat, ovat sen vuoksi erityisen vakava ongelma merten roskaantumisen kannalta. Ne muodostavat merkittävän riskin merien ekosysteemeille, biologiselle monimuotoisuudelle sekä ihmisten ja eläinten terveydelle ja aiheuttavat haittaa muun muassa matkailulle, kalastukselle ja meriliikenteelle.

Tarkistus 6

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(5 a)

Neuvosto hyväksyi 25 päivänä kesäkuuta 2018 pitämässään kokouksessa päätelmät ”Kiertotaloutta koskevan EU:n toimintasuunnitelman toteuttaminen” ja antoi selkeästi tukensa EU:ssa ja globaalilla tasolla toteutetuille toimille, joilla rajoitetaan tuotteisiin tarkoituksellisesti lisättyjen mikromuovien käyttöä ja oxo-muovien käyttöä EU:ssa, sekä muovistrategiassa esitetyille toimille, jotka koskevat tekstiileistä, autonrenkaista ja pellettien vuodoista peräisin olevien mikromuovien vähentämistä. Unioni on jo ryhtynyt toimiin, sillä REACH-asetuksen puitteissa on käynnissä prosessi, jonka perusteella komissio on pyytänyt Euroopan kemikaalivirastoa laatimaan liitteen XV rajoituksia koskevan asiakirja-aineiston, joka koskee kuluttajille tai ammattikäyttöön tarkoitettuihin tuotteisiin tarkoituksellisesti lisättyjen mikromuovien käyttöä.

Tarkistus 7

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 5 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(5 b)

Unionin olisi omaksuttava kattava lähestymistapa mikromuovien ongelmaan, kannustettava kaikkia tuottajia rajoittamaan mahdollisimman paljon mikromuovien käyttöä tuotteissaan ja kiinnitettävä tässä erityistä huomiota tekstiilien ja renkaiden valmistajiin, koska synteettisten vaatteiden ja renkaiden osuus suoraan vesiympäristöön päätyvistä mikromuoveista on 63 prosenttia.

Tarkistus 8

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 6 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(6)

Nykyiset unionin säädökset (40) ja poliittiset välineet tarjoavat joitakin sääntelyn keinoja, joilla voidaan puuttua merten roskaantumiseen. Muovijätteeseen sovelletaan erityisesti yleisiä unionin jätehuoltotoimenpiteitä ja -tavoitteita, kuten muovipakkausjätteen kierrätystavoitetta (41) sekä muovistrategiassa hiljattain hyväksyttyä tavoitetta (42), jonka mukaan on varmistettava, että vuoteen 2030 mennessä kaikki muovipakkaukset ovat kierrätettäviä. Kyseisen lainsäädännön vaikutus merten roskaantumiseen ei kuitenkaan ole riittävä, ja merten roskaantumisen estämiseen ja vähentämiseen tähtäävien kansallisten toimenpiteiden laajuudessa ja tavoitetasossa on eroja. Lisäksi jotkut näistä toimenpiteistä, erityisesti kertakäyttöisten muovituotteiden markkinointirajoitukset, voivat muodostaa kaupan esteitä ja vääristää kilpailua unionissa.

(6)

Asianmukainen jätehuolto on edelleen välttämätöntä (merten) roskaantumisen estämiseksi. Nykyiset unionin säädökset (40) ja poliittiset välineet tarjoavat joitakin sääntelyn keinoja, joilla voidaan puuttua merten roskaantumiseen. Muovijätteeseen sovelletaan erityisesti yleisiä unionin jätehuoltotoimenpiteitä ja -tavoitteita, kuten muovipakkausjätteen kierrätystavoitetta (41) sekä muovistrategiassa hiljattain hyväksyttyä tavoitetta (42), jonka mukaan on varmistettava, että vuoteen 2030 mennessä kaikki muovipakkaukset ovat kierrätettäviä. Kyseisen lainsäädännön vaikutus merten roskaantumiseen ei kuitenkaan ole riittävä, ja merten roskaantumisen estämiseen ja vähentämiseen tähtäävien kansallisten toimenpiteiden laajuudessa ja tavoitetasossa on eroja. Lisäksi jotkut näistä toimenpiteistä, erityisesti kertakäyttöisten muovituotteiden markkinointirajoitukset, voivat muodostaa kaupan esteitä ja vääristää kilpailua unionissa.

Tarkistus 9

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(6 a)

Tutkimuksen ja innovoinnin edistäminen pakkausalalla on keskeinen tekijä entistä kestävämmän arvoketjun tukemisessa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on vahvistettava asianmukaisia rahoitusmekanismeja EU:n tutkimuksen ja kehityksen ohjelmavälineiden, kuten EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti 2020”, yhteydessä valmistautuen tulevaan muovien strategiseen tutkimus- ja innovointiohjelmaan.

Tarkistus 10

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 7 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(7)

Jotta toimet voitaisiin keskittää sinne, missä niitä eniten tarvitaan, tämän direktiivin olisi katettava ainoastaan yleisimmin löydetyt kertakäyttöiset muovituotteet , joiden osuuden arvioidaan olevan noin 86 prosenttia unionin rannoilla tehdyissä laskennoissa löydetyistä kertakäyttöisistä muovituotteista.

(7)

Jotta toimet voitaisiin keskittää sinne, missä niitä eniten tarvitaan, tämän direktiivin olisi katettava ainoastaan yleisimmin löydetyt kertakäyttöiset muovituotteet ja kalastusvälineet. Tämän asetuksen mukaisten toimien kattamien kertakäyttöisten muovituotteiden osuudeksi arvioidaan noin 86 prosenttia unionin rannoilla tehdyissä laskennoissa löydetyistä kertakäyttöisistä muovituotteista.

Tarkistus 11

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(7 a)

Tämä direktiivi ei vaikuta direktiivin 94/62/EY säännöksiin, jotka koskevat kertakäyttöisiä muovituotteita, jotka katsotaan direktiivin 94/62/EY 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuiksi pakkauksiksi.

Tarkistus 12

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 7 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(7 b)

Komission arviointikertomuksessa olisi ilmoitettava, voidaanko soveltamisalaa laajentaa kaikkiin kertakäyttötuotteisiin.

Tarkistus 13

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 7 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(7 c)

Suurten muoviesineiden aiheuttamalla maa-alueiden saastumisella ja maaperän pilaantumisella ja niistä peräisin olevilla palasilla tai mikromuoveilla voi olla huomattavaa paikallista tai alueellista merkitystä. Paikallisella tasolla tämä saattaa olla merkittävää, mikä johtuu muovien intensiivisestä käytöstä maataloudessa. Muovijätteen aiheuttamien ympäristövaikutusten sekä ihmisten ja eläinten terveydelle aiheutuvien vaikutusten vähentämiseksi olisi tutkittava perusteellisesti maatalousmaalta peräisin olevan muovin aiheuttamaa saastumista.

Tarkistus 14

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(8 a)

Muovituotteiden valmistuksessa olisi otettava huomioon niiden koko elinkaari. Muovituotteiden ekologisessa suunnittelussa olisi aina otettava huomioon tuotantovaihe, kierrätettävyys ja mahdollisesti myös tuotteen uudelleenkäytettävyys. Tuottajia olisi myös soveltuvilta osin kannustettava valmistamaan tuotteensa yhdestä polymeeristä tai yhteensopivista polymeereistä, jotta yksinkertaistetaan ja lisätään erityisesti muovipakkausten kierrätettävyyttä.

Tarkistus 16

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(9 a)

Tuotteiden ja materiaalien arvon säilyminen mahdollisimman pitkään ja jätteiden syntymisen vähentäminen voisivat tehdä EU:n taloudesta kilpailukykyisemmän ja kestävämmän, ja samalla myös arvokkaisiin luonnonvaroihin ja ympäristöön kohdistuva paine vähenisi.

Tarkistus 17

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 10 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(10)

Kertakäyttöisiin muovituotteisiin olisi puututtava yhdellä tai usealla toimenpiteellä riippuen useista tekijöistä, kuten käytettävissä olevat sopivat ja kestävämmät vaihtoehdot, mahdollisuus muuttaa kulutusmalleja sekä se, miten laajasti voimassa oleva unionin lainsäädäntö kattaa ne.

(10)

Kertakäyttöisiin muovituotteisiin olisi puututtava yhdellä tai usealla toimenpiteellä riippuen useista tekijöistä, kuten käytettävissä olevat sopivat ja kestävämmät vaihtoehdot elinkaariperiaatteet huomioon ottaen , mahdollisuus muuttaa kulutusmalleja sekä se, miten laajasti voimassa oleva unionin lainsäädäntö kattaa ne.

Tarkistus 18

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 11 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(11)

Tietyille kertakäyttöisille muovituotteille ei vielä ole helposti saatavilla sopivia ja kestävämpiä vaihtoehtoja, ja näistä kertakäyttöisistä muovituotteita useimpien kulutuksen odotetaan lisääntyvän. Jotta voidaan kääntää tämä suuntaus ja edistää pyrkimyksiä kestävämpiin ratkaisuihin, jäsenvaltiot olisi velvoitettava toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet, joilla saadaan aikaan huomattava vähennys kyseisten tuotteiden kulutuksessa ilman, että vaarannetaan unionin elintarvikelainsäädännön mukainen elintarvikehygienia tai elintarviketurvallisuus, hyvät hygieniakäytännöt, hyvät tuotantotavat, kuluttajille suunnattu tiedottaminen ja jäljitettävyysvaatimukset (44).

(11)

Tietyille kertakäyttöisille muovituotteille ei vielä ole helposti saatavilla sopivia ja kestävämpiä vaihtoehtoja, ja näistä kertakäyttöisistä muovituotteista useimpien kulutuksen odotetaan lisääntyvän. Jotta voidaan kääntää tämä suuntaus ja edistää pyrkimyksiä turvallisiin ja kestäviin ratkaisuihin, jäsenvaltiot olisi velvoitettava toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet, joilla saadaan aikaan kunnianhimoinen ja kestävä vähennys kyseisten tuotteiden kulutuksessa , kuten muovipussien tapauksessa on tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 94/62/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä (EU) 2015/720  (43a) , mukaisesti, ja ilman, että vaarannetaan unionin elintarvikelainsäädännön mukainen elintarvikehygienia tai elintarviketurvallisuus, hyvät hygieniakäytännöt, hyvät tuotantotavat, kuluttajille suunnattu tiedottaminen ja jäljitettävyysvaatimukset (44). Näitä toimenpiteitä olisi sovellettava elintarvikepakkauksiin, jotka täyttävät kaikki seuraavat kriteerit: kyseinen elintarvike on tarkoitettu välittömään kulutukseen, se on tarkoitettu kulutukseen ilman lisävalmistamista ja se on tarkoitettu kulutukseen astiasta. Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä mahdollisimman pitkälti toteuttamaan näitä toimenpiteitä, joiden olisi oltava oikeassa suhteessa eri tuotteiden ja käyttötarkoitusten aiheuttaman roskaantumisen riskin vakavuuteen. Jäsenvaltioiden olisi hyväksyttävä kansallisia tavoitteita kunnianhimoisten ja kestävien vähennysten saavuttamiseksi toteutettujen toimenpiteiden tehokkuuden mittaamiseksi. Jäsenvaltioiden olisi edistettävä sellaisten tuotteiden käyttöä, joita voidaan käyttää useaan kertaan ja jotka jätteeksi muututtuaan soveltuvat valmisteltavaksi uudelleenkäyttöön ja kierrätettäväksi, vaarantamatta tavaroiden vapaata liikkuvuutta sisämarkkinoilla. Toimenpiteissä olisi otettava huomioon tuotteiden vaikutus koko niiden elinkaaren ajan, myös silloin kun ne löydetään meriympäristöstä, sekä jätehierarkia.

Tarkistus 19

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 11 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(11 a)

Tupakkatuotteiden suodattimet ovat toiseksi eniten roskaavia kertakäyttöisiä muovituotteita. Vaikka kasviperäisten tupakkatuotteiden selluloosasuodattimien markkinaosuus näyttää kasvavan, ei ole selvää, ovatko saatavilla olevat vaihtoehdot hyväksyttävissä. Ei voida jättää huomiotta myöskään suodattimellisten tupakkatuotteiden valtavaa vaikutusta ympäristöön, koska suodattimet voivat murtua pienempiin muoviosiin. Käytetyt tupakkasuodattimet sisältävät myös monia ympäristölle haitallisia kemikaaleja, joista ainakin 50:n tiedetään olevan ihmiselle syöpää aiheuttavia aineita, sekä raskasmetalleja, jotka voivat liueta suodattimesta ja vahingoittaa ympäröivää maata, ilmaa ja meriympäristöä. Kulutuksen jälkeisen jätteen aiheuttamien ympäristövaikutusten torjumiseksi tarvitaan suodattimellisia tupakkatuotteita koskevia monenlaisia toimenpiteitä, jotka vaihtelevat kertakäyttöisten muovia sisältävien suodattimien vähentämisestä laajennettuun tuottajavastuuseen, jotta voidaan varmistaa vastuullinen loppusijoittaminen ja kattaa roskaantumisen puhdistamisesta aiheutuvat kustannukset. Jotta voidaan ottaa huomioon veronmaksajille tällä hetkellä aiheutuvat merkittävät keräys- ja lajittelukustannukset, laajennettua tuottajan vastuuta koskevien järjestelmien olisi katettava roskaantumisen puhdistamisesta aiheutuvat kustannukset ja kustannukset, jotka aiheutuvat asianmukaisista jätteenkeräysjärjestelmistä. Osana näitä toimenpiteitä jäsenvaltiot voisivat myös luoda kannustimia savuketumppien kierrättämiselle, jotta niistä voidaan puhdistaa selluloosa-asetaatti, joka muodostaa 60 prosenttia savukesuodattimien koostumuksesta, ja muuttaa se sitten uusiksi muovituotteiksi.

Tarkistus 20

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 12 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(12)

Muita kertakäyttöisiä muovituotteita varten on helposti saatavilla sopivia ja kestävämpiä vaihtoehtoja, jotka ovat myös kohtuuhintaisia. Jotta voidaan rajoittaa näiden tuotteiden haitallisia vaikutuksia ympäristöön, jäsenvaltiot olisi velvoitettava kieltämään niiden saattaminen markkinoille unionissa. Näin edistettäisiin helposti saatavilla olevien ja kestävämpien vaihtoehtojen käyttöä sekä innovatiivisia ratkaisuja kohti kestävämpiä liiketoimintamalleja, uudelleenkäytön vaihtoehtoja ja materiaalien korvaamista.

(12)

Muita kertakäyttöisiä muovituotteita varten on helposti saatavilla sopivia ja kestävämpiä vaihtoehtoja, jotka ovat myös kohtuuhintaisia. Jotta voidaan rajoittaa näiden tuotteiden haitallisia vaikutuksia ympäristöön, jäsenvaltiot olisi velvoitettava kieltämään niiden saattaminen markkinoille unionissa. Näin edistettäisiin sellaisten helposti saatavilla olevien ja kestävämpien vaihtoehtojen , jotka ovat voimassa olevan normien ja unionin lainsäädännön mukaisia, käyttöä sekä innovatiivisia ratkaisuja kohti kestävämpiä liiketoimintamalleja, uudelleenkäytön vaihtoehtoja ja materiaalien korvaamista jätehierarkian mukaisesti siten kuin se on määritelty direktiivin 2008/98/EY 4 artiklassa. Tämän direktiivin mukaisten kaupan pitämistä koskevien rajoitusten olisi katettava myös oxo-hajoavasta muovista valmistetut tuotteet, koska tällainen muovi ei ole aidosti biohajoavaa ja näin ollen lisää osaltaan mikromuovin aiheuttamaa ympäristön pilaantumista, ei ole kompostoitavaa, vaikuttaa kielteisesti perinteisen muovin kierrätykseen eikä tuota todistettua ympäristöhyötyä. Myös paisutetusta polystyreenistä valmistettujen kertakäyttöisten elintarvike- ja juomapakkausten käyttöä olisi rajoitettava, koska polystyreeniroskat ovat erittäin yleisiä meriympäristössä ja saatavilla on vaihtoehtoja.

Tarkistus 21

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 12 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(12 a)

On aiheellista lykätä jonkin verran muovilautasten ja muovisten ruokailuvälineiden markkinoille saattamista koskevan kiellon täytäntöönpanoa unionin markkinoilla, vaikka soveltuvia ja kestävämpiä vaihtoehtoja on jo saatavilla, jos tällainen pidennys on perusteltua siksi, että sillä pyritään välttämään tiettyjen yhteiskunnallisten palvelujen, kuten kouluruokailun ja terveydenhuoltopalvelujen, jatkuvuuteen kohdistuvat uhkat.

Tarkistus 23

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 12 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(12 c)

Tässä direktiivissä säädetyt toimenpiteet, joilla edistetään muiden kuin muovisten vaihtoehtojen käyttöä, eivät saisi missään olosuhteissa lisätä ympäristöön ja ilmastoon kohdistuvia haitallisia vaikutuksia, kuten hiilidioksidipäästöjä tai arvokkaiden resurssien hyödyntämistä. Vaikka monet muista kuin muovisista vaihtoehdoista on valmistettu luonnonvaroista ja niiden odotetaan olevan peräisin biotaloudesta, on erityisen tärkeää varmistaa kyseisten materiaalien kestävyys. Jätehierarkian mukaisesti tässä direktiivissä säädetyissä toimenpiteissä ja niiden täytäntöönpanossa olisi aina suosittava ennaltaehkäisyä tai siirtymistä uudelleenkäytettäviin tuotteisiin muiden kertakäyttöisten vaihtoehtojen sijasta, vaikka nämä olisi valmistettu muusta kuin muovista.

Tarkistus 24

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 13 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(13)

Juomapakkausten korkit ja kannet, jotka on merkittäviltä osin valmistettu muovista, ovat unionin rannoilta useimmin löytyviä kertakäyttöisiä muovituotteita. Tämän vuoksi juomapakkausten, jotka ovat kertakäyttöisiä muovituotteita, käyttö olisi sallittava ainoastaan, jos ne täyttävät tietyt tuotesuunnitteluvaatimukset, joiden avulla merkittävästi vähennetään juomapakkausten korkkien ja kansien joutumista ympäristöön. Niiden juomapakkausten osalta, jotka ovat kertakäyttöisiä muovituotteita ja pakkauksia, tämä vaatimus on lisäys direktiivin 94/62/EY liitteessä II esitettyihin perusvaatimuksiin, jotka koskevat pakkausten koostumusta sekä sopivuutta uudelleen käytettäviksi ja hyödynnettäviksi (mukaan lukien kierrätys). Tuotteen suunnittelua koskevan vaatimuksen noudattamisen helpottamiseksi ja sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi on tarpeen laatia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1025/2012 (45) mukainen yhdenmukaistettu standardi, ja kyseisen standardin noudattamisen olisi luotava olettamus kyseisten vaatimusten noudattamisesta. Olisi jätettävä riittävästi aikaa, jotta voidaan laatia yhdenmukaistettu standardi ja jotta tuottajat voivat mukauttaa tuotantoketjuaan niin, että tuotesuunnittelua koskeva vaatimus voidaan panna täytäntöön.

(13)

Juomapakkausten korkit ja kannet, jotka on valmistettu muovista, ovat unionin rannoilta useimmin löytyviä kertakäyttöisiä muovituotteita. Tämän vuoksi juomapakkausten, jotka ovat kertakäyttöisiä muovituotteita, käyttö olisi sallittava ainoastaan, jos ne täyttävät tietyt tuotesuunnitteluvaatimukset, joiden avulla merkittävästi vähennetään juomapakkausten korkkien ja kansien joutumista ympäristöön ja lisätään niiden kierrätettävää määrää . Niiden juomapakkausten osalta, jotka ovat kertakäyttöisiä muovituotteita ja pakkauksia, tämä vaatimus on lisäys direktiivin 94/62/EY liitteessä II esitettyihin perusvaatimuksiin, jotka koskevat pakkausten koostumusta sekä sopivuutta uudelleen käytettäviksi ja hyödynnettäviksi (mukaan lukien kierrätys). Tuotteen suunnittelua koskevan vaatimuksen noudattamisen helpottamiseksi ja sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi on tarpeen laatia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1025/2012 (45) mukainen yhdenmukaistettu standardi, ja kyseisen standardin noudattamisen olisi luotava olettamus kyseisten vaatimusten noudattamisesta. Olisi jätettävä riittävästi aikaa, jotta voidaan laatia yhdenmukaistettu standardi ja jotta tuottajat voivat mukauttaa tuotantoketjuaan niin, että tuotesuunnittelua koskeva vaatimus voidaan panna täytäntöön. Muovien kiertokäytön varmistamiseksi on tarpeen turvata kierrätettyjen materiaalien vastaanotto markkinoilla. Siksi on aiheellista ottaa käyttöön vaatimus kierrätettyjen muovien pakollisesta vähimmäissisällöstä tietyissä tuotteissa.

Tarkistus 25

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 13 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(13 a)

Komission olisi direktiivin 94/62/EY 9 artiklan 5 kohdan mukaisesti tehtävän tarkastelun yhteydessä otettava huomioon erilaisten pakkausmateriaalien, myös komposiittimateriaalien, asiaan liittyvät ominaisuudet elinkaariarviointien perusteella ja käsiteltävä erityisesti ennaltaehkäisyä ja kiertotalouteen liittyvää suunnittelua.

Tarkistus 26

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 13 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(13 b)

Vaarallisten kemikaalien käyttö terveyssiteissä, tamponeissa ja tamponien asettimissa olisi estettävä naisten terveyden suojelemiseksi. Samalla on tärkeää huolehtia monikäyttöisten ja taloudellisesti kestävämpien ratkaisujen saatavuudesta, jotta taataan, että naiset voivat osallistua kaikilta osin elämään yhteiskunnassa.

Tarkistus 27

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 14 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(14)

Tietyt kertakäyttöiset muovituotteet päätyvät ympäristöön viemäreiden kautta epäasianmukaisen hävittämisen tuloksena tai pääsevät muuten ympäristöön epäasiallisella tavalla. Tämän vuoksi kertakäyttöisiin muovituotteisiin, joita hävitetään usein viemärien kautta tai muuten epäasianmukaisesti, olisi sovellettava merkintävaatimuksia. Merkinnöissä olisi annettava kuluttajille tiedot asianmukaisista jätehuoltovaihtoehdoista, vältettävistä jätehuoltovaihtoehdoista ja/tai epäasianmukaisesta hävittämisestä johtuvan roskaantumisen negatiivisista ympäristövaikutuksista. Komissiolle olisi siirrettävä valta vahvistaa yhdenmukaistettu muoto merkintöjä varten ja niin tehdessään komission olisi tarvittaessa testattava kuluttajien edustavien ryhmien kanssa sitä, miten kuluttajat ymmärtävät ehdotetun merkinnän, jotta varmistetaan, että se on toimiva ja ymmärrettävä.

(14)

Tietyt kertakäyttöiset muovituotteet päätyvät ympäristöön viemäreiden kautta epäasianmukaisen hävittämisen tuloksena tai pääsevät muuten ympäristöön epäasiallisella tavalla. Hävittäminen viemärin kautta voi lisäksi aiheuttaa huomattavaa taloudellista vahinkoa viemäriverkoissa tukkimalla pumppuja ja viemäriputkia. Näissä tuotteissa käytettyjen materiaalien ominaisuuksista ja asianmukaisista jätehuoltovaihtoehdoista tiedetään usein huomattavan vähän. Tämän vuoksi kertakäyttöisiin muovituotteisiin, joita hävitetään usein viemärien kautta tai muuten epäasianmukaisesti, olisi sovellettava merkintävaatimuksia ja niiden osalta olisi toteutettava valistustoimenpiteitä . Merkinnöissä olisi annettava kuluttajille tiedot asianmukaisista jätehuoltovaihtoehdoista, vältettävistä jätehuoltovaihtoehdoista ja/tai epäasianmukaisesta hävittämisestä johtuvan roskaantumisen negatiivisista ympäristövaikutuksista sekä muovin esiintymisestä tuotteessa ja tuotteen kierrätettävyydestä . Komissiolle olisi siirrettävä valta vahvistaa yhdenmukaistettu muoto merkintöjä varten ja niin tehdessään komission olisi tarvittaessa testattava kuluttajia edustavien ryhmien kanssa sitä, miten kuluttajat ymmärtävät ehdotetun merkinnän, jotta varmistetaan, että se on toimiva ja ymmärrettävä ja että se ei ole harhaanjohtava. Komission olisi lisäksi tarkasteltava olemassa olevia vapaaehtoisia sopimuksia.

Tarkistus 28

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 15 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(15)

Tapauksissa, joissa kertakäyttöisille muovituotteille ei ole helposti saatavilla olevia ja kestävämpiä vaihtoehtoja, jäsenvaltioiden olisi aiheuttamisperiaatteen mukaisesti otettava käyttöön laajennettua tuottajan vastuuta koskevia järjestelmiä, jotta katetaan jätehuollon ja roskien puhdistamisen kustannukset sekä tällaisen roskaantumisen ehkäisemiseen ja vähentämiseen tähtäävistä valistustoimenpiteistä aiheutuvat kustannukset.

(15)

Tapauksissa, joissa kertakäyttöisille muovituotteille ei ole helposti saatavilla olevia ja kestävämpiä vaihtoehtoja, jäsenvaltioiden olisi aiheuttamisperiaatteen mukaisesti otettava käyttöön laajennettua tuottajan vastuuta koskevia järjestelmiä, jotta katetaan jätehuollon ja roskien puhdistamisen välttämättömät kustannukset sekä tällaisen roskaantumisen ehkäisemiseen ja vähentämiseen tähtäävistä valistustoimenpiteistä aiheutuvat kustannukset , ja puututtava kuluttajien virheelliseen käyttäytymiseen. Nämä kustannukset eivät saisi ylittää kustannuksia, jotka ovat välttämättömiä kyseisten palvelujen tarjoamiseksi kustannustehokkaasti, ja ne olisi vahvistettava asianomaisten toimijoiden kesken avoimella tavalla. Roskien puhdistamisesta aiheutuvien kustannusten olisi oltava oikeasuhteisia, ja niiden olisi perustuttava direktiivin 2008/98/EY 8 a artiklan 1 kohdan mukaisesti vahvistettuihin selkeisiin tavoitteisiin. Näissä tavoitteissa olisi määriteltävä laajennettua tuottajan vastuuta koskevan järjestelmän piiriin kuuluvien puhdistustoimien laajuus ja soveltamisala unionin lainsäädännössä säädettyjen jätteiden syntymisen ehkäisemistä ja merten roskaantumista koskevien asianomaisten velvoitteiden mukaisesti. Tällaisia toimia ovat esimerkiksi roskaantumisen ehkäiseminen ja roskien keruu kaduilla, toreilla ja muilla julkisilla alueilla ja julkisissa tilaisuuksissa, mutta niihin ei saa sisältyä toimia, joista viranomaiset eivät ole vastuussa, mukaan lukien meren ja valtameren puhdistus.

Tarkistus 29

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 15 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(15 a)

Taloudelliset kannustimet voivat vaikuttaa kuluttajien valintoihin, rohkaista tai ehkäistä tiettyjä kuluttajien tapoja, ja niitä voidaan näin ollen käyttää tehokkaana välineenä tiettyjen muovien ympäristövaikutusten vähentämiseksi tuotantoketjun alkupäässä.

Tarkistus 30

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 16 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(16)

Muovia sisältävistä hylätyistä, kadonneista tai muuten poisheitetyistä kalastusvälineistä peräisin olevan muovin suuri osuus merten roskaantumisesta osoittaa, että nykyiset oikeudelliset vaatimukset (46) eivät tarjoa riittävästi kannustimia tällaisten kalastusvälineiden palauttamiseen rannalle keräämistä ja käsittelyä varten. Välillisten maksujen järjestelmä, josta on tarkoitus säätää aluksilta peräisin olevan jätteen toimittamiseen tarkoitetuista satamassa olevia vastaanottolaitteita koskevassa unionin lainsäädännössä, poistaa aluksilta kannustimen päästää jätteet mereen ja oikeuttaa jätteen toimitukseen. Tätä järjestelmää olisi kuitenkin täydennettävä kalastajille suunnatuilla taloudellisilla lisäkannustimilla tuoda kalastusvälineet rannalle välillisen jätemaksun mahdollisen korotuksen välttämiseksi. Koska kalastusvälineiden muoviosiin liittyy runsaasti kierrätysmahdollisuuksia, jäsenvaltioiden olisi aiheuttamisperiaatteen mukaisesti otettava käyttöön laajennettu tuottajan vastuu muovia sisältäviä kalastusvälineitä varten, jotta voidaan helpottaa kalastusvälinejätteen erilliskeräystä ja rahoittaa tällaisten kalastusvälineiden ympäristöä suojelevaa jätehuoltoa, erityisesti kierrätystä.

(16)

Muovia sisältävistä hylätyistä, kadonneista tai muuten poisheitetyistä kalastusvälineistä peräisin olevan muovin suuri osuus merten roskaantumisesta osoittaa, että nykyiset oikeudelliset vaatimukset (46) eivät tarjoa riittävästi kannustimia tällaisten kalastusvälineiden palauttamiseen rannalle keräämistä ja käsittelyä varten. Asetuksessa (EY) N:o 1224/2009 säädetään, että jos kadonnutta pyydystä ei voida ottaa talteen, aluksen päällikön on ilmoitettava asiasta lippujäsenvaltionsa toimivaltaiselle viranomaiselle. Yhdenmukaisen seurannan varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi kerättävä ja kirjattava tiedot kadonneista kalastusvälineistä ja ilmoitettava tiedot vuosittain komissiolle. Välillisten maksujen järjestelmä, josta on tarkoitus säätää aluksilta peräisin olevan jätteen toimittamiseen tarkoitetuista satamassa olevia vastaanottolaitteita koskevassa unionin lainsäädännössä, poistaa aluksilta kannustimen päästää jätteet mereen ja oikeuttaa jätteen toimitukseen. Tätä järjestelmää olisi kuitenkin täydennettävä kalastajille suunnatuilla taloudellisilla lisäkannustimilla tuoda kalastusvälineet rannalle välillisen jätemaksun mahdollisen korotuksen välttämiseksi. Koska kalastusvälineiden muoviosiin liittyy runsaasti kierrätysmahdollisuuksia, jäsenvaltioiden olisi aiheuttamisperiaatteen mukaisesti otettava käyttöön laajennettu tuottajan vastuu muovia sisältäviä kalastusvälineitä varten, jotta voidaan helpottaa kalastusvälinejätteen erilliskeräystä ja rahoittaa tällaisten kalastusvälineiden ympäristöä suojelevaa jätehuoltoa, erityisesti kierrätystä. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavia toimenpiteitä, joilla voidaan varmistaa, että tukia joita tuottajat maksavat muovia sisältävien kalastusvälineiden tuottajavastuuta koskevien velvollisuuksiensa täyttämiseksi, muutetaan siten, että niissä otetaan erityisesti huomioon kyseisten kalastusvälineiden kestävyys, korjattavuus, uudelleenkäytettävyys ja kierrätettävyys.

Tarkistus 31

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 16 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(16 a)

Muovia sisältäviä kalastusvälineitä koskevan laajennetun tuottajavastuun puitteissa jäsenvaltioiden olisi seurattava, arvioitava, kerättävä ja kierrätettävä kalastusvälineitä, jotta tässä direktiivissä säädetyt muovia sisältävien kalastusvälineiden määrälliset keräys- ja kierrätystavoitteet saavutetaan.

Tarkistus 32

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 17 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(17 a)

YMP:n strategisissa suunnitelmissa olisi käsiteltävä maatalousmuoveja koskevaa ongelmaa, ja komission olisi tarvittaessa otettava vuoteen 2023 mennessä käyttöön muovijätteeseen sovellettava maan hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskeva vaatimus uutena osana vahvempaa ehdollisuutta väliarvioinnissa. Viljelijöihin sovellettaisiin täydentäviä ehtoja koskevaa uutta vaatimusta, jonka mukaan heidän on käytettävä valtuutettua jätehuoltoyritystä muovin keräämiseen ja kierrätykseen ja osoitettava, että muovijäte on käsitelty asianmukaisesti.

Tarkistus 33

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 18 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(18)

Jotta ehkäistään roskaamista ja muita epäasianmukaisia hävittämismuotoja, joiden seurauksena mereen joutuu muoviroskia, kuluttajille on annettava riittävästi tietoa asianmukaisimmista käytettävissä olevista jätteen hävittämisen vaihtoehdoista ja/tai vältettävistä jätteen hävittämisen vaihtoehdoista, parhaista käytännöistä jätteen hävittämisen kannalta, huonojen hävittämiskäytäntöjen ympäristövaikutuksista sekä tiettyjen kertakäyttöisten muovituotteiden ja kalastusvälineiden muovisisällöstä. Näin ollen jäsenvaltioilta olisi edellytettävä, että ne toteuttavat valistustoimenpiteitä sen varmistamiseksi, että kyseiset tiedot annetaan kuluttajille. Tietojen ei tulisi sisältää myynninedistämiseen liittyvää tietoa, joka kannustaa käyttämään kertakäyttöisiä muovituotteita. Jäsenvaltioiden olisi voitava valita sopivimmat toimenpiteet tuotteen luonteen tai sen käytön kannalta. Kertakäyttöisten muovituotteiden ja muovia sisältävien kalastusvälineiden tuottajien olisi katettava valistustoimenpiteiden kustannukset osana laajennettua tuottajavastuuta.

(18)

Jotta ehkäistään roskaamista ja muita epäasianmukaisia hävittämismuotoja, joiden seurauksena mereen joutuu muoviroskia, kuluttajille on annettava riittävästi tietoa asianmukaisimmista käytettävissä olevista jätteen hävittämisen vaihtoehdoista ja/tai vältettävistä jätteen hävittämisen vaihtoehdoista, parhaista käytännöistä jätteen hävittämisen kannalta, huonojen hävittämiskäytäntöjen ympäristövaikutuksista sekä tiettyjen kertakäyttöisten muovituotteiden ja kalastusvälineiden muovisisällöstä , niin että heitä kannustetaan käyttäytymään vastuullisesti ja hävittämään jätteet oikein . Näin ollen jäsenvaltioilta olisi edellytettävä, että ne toteuttavat valistustoimenpiteitä sen varmistamiseksi, että kyseiset tiedot annetaan kuluttajille. Tiedoissa olisi mainittava epäasianmukaisen jätteiden hävittämisen vaikutus viemäriverkkoon. Tietojen ei tulisi sisältää myynninedistämiseen liittyvää tietoa, joka kannustaa käyttämään kertakäyttöisiä muovituotteita. Jäsenvaltioiden olisi voitava valita sopivimmat toimenpiteet tuotteen luonteen tai sen käytön kannalta. Roskaantumisen torjunta kuuluu yhteisesti toimivaltaisille viranomaisille, tuottajille ja kuluttajille. Kertakäyttöisten muovituotteiden ja muovia sisältävien kalastusvälineiden tuottajien olisi katettava valistustoimenpiteiden kustannukset osana laajennettua tuottajavastuuta. Tuottajia olisi kannustettava käyttämään markkinointikapasiteettiaan tuotteiden kestävän ja kiertotaloutta edistävän kulutuksen ja käytön tunnetuksi tekemiseksi ja edistämiseksi.

Tarkistus 34

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 18 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(18 a)

Komission olisi unionin lainsäädännön mukaisesti avustettava jäsenvaltioita laatimaan strategioita ja suunnitelmia kalastusvälineiden mereen joutumisen vähentämiseksi, muun muassa Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) tukien avulla. Näihin toimiin voivat kuulua kyseisen jätteen vaikutusta meriekosysteemeihin koskevat valistuskampanjat ja -ohjelmat, biohajoavien/kompostoitavien kalastusvälineiden toteutettavuutta koskeva tutkimus, kalastajille tarkoitetut koulutushankkeet ja erityiset julkiset ohjelmat muovin ja muiden esineiden poistamiseksi meriympäristöstä.

Tarkistus 35

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 20 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(20)

Juomapullot, jotka ovat kertakäyttöisiä muovituotteita, ovat yleisimpiä unionin rannoilta löytyviä meriroskia. Tämä johtuu huonosti toimivista erilliskeräysjärjestelmistä ja siitä, että kuluttajat osallistuvat huonosti näihin järjestelmiin. On tarpeen edistää toimivampia erilliskeräysjärjestelmiä, ja sen vuoksi olisi asetettava erillinen keräyksen vähimmäistavoite juomapulloille, jotka ovat kertakäyttöisiä muovituotteita. Jäsenvaltioiden olisi voitava saavuttaa kyseinen vähimmäistavoite asettamalla erilliskeräyksen tavoitteet juomapulloille, jotka ovat kertakäyttöisiä muovituotteita, laajennettua tuottajavastuuta koskevien järjestelmien puitteissa tai luomalla pantilliset palautusjärjestelmät taikka muilla toimenpiteillä, jotka ne katsovat sopiviksi. Tällä on suora positiivinen vaikutus keräysasteeseen , kerätyn materiaalin laatuun ja uusiomateriaalien laatuun, mikä tarjoaa mahdollisuuksia kierrätysyrityksille ja uusiomateriaalien markkinoille.

(20)

Juomapullot, joissa on korkki tai kansi ja jotka ovat kertakäyttöisiä muovituotteita, ovat yleisimpiä unionin rannoilta löytyviä meriroskia. Tämä johtuu huonosti toimivista erilliskeräysjärjestelmistä ja siitä, että kuluttajat osallistuvat huonosti näihin järjestelmiin. On tarpeen edistää toimivampia erilliskeräysjärjestelmiä ja lisätä tuotantoa kierrätetyistä materiaaleista , ja sen vuoksi olisi asetettava erillinen keräyksen vähimmäistavoite juomapulloille, jotka ovat kertakäyttöisiä muovituotteita. Jäsenvaltioiden olisi voitava saavuttaa kyseinen vähimmäistavoite asettamalla erilliskeräyksen tavoitteet juomapulloille, jotka ovat kertakäyttöisiä muovituotteita, laajennettua tuottajavastuuta koskevien järjestelmien puitteissa tai luomalla pantilliset palautusjärjestelmät taikka muilla toimenpiteillä, jotka ne katsovat sopiviksi. Tämän vähimmäiskeräystavoitteen lisäksi olisi asetettava muovipullojen sisältämän kierrätysmateriaalin määrää koskeva vaatimus sen varmistamiseksi, että kerätyt suuremmat muovimäärät käytetään uudelleen ja kierrätetään ja palautetaan tällä tavalla kiertotalouteen. Näillä toimenpiteillä olisi siis suora positiivinen vaikutus keräys- ja kierrätysasteeseen , kerätyn materiaalin laatuun ja uusiomateriaalien laatuun, mikä tarjoaa uusia mahdollisuuksia kierrätysyrityksille ja uusiomateriaalien markkinoille. Kun toteutetaan toimenpiteitä erillisten vähimmäiskeräystavoitteiden saavuttamiseksi, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että säilytetään nykyisten laajennettua tuottajavastuuta koskevien järjestelmien moitteeton toiminta. Komission olisi laadittava pantillisten palautusjärjestelmien toimintaa koskevia suuntaviivoja niille jäsenvaltioille, jotka haluavat ottaa käyttöön sellaisia järjestelmiä.

Tarkistus 36

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 20 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(20 a)

Direktiivissä 2008/98/EY määritellään ”erilliskeräys” keräykseksi, jossa erityyppiset ja ominaisuuksiltaan erilaiset jätevirrat pidetään erillään erityiskäsittelyn helpottamiseksi. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2018/851 jätteistä annetun direktiivin 2008/98/EY muuttamisesta  (1a) todetaan, että erilliskeräys voidaan toteuttaa jätteen keräyksenä suoraan kotitalouksista, jätteen tuonti- ja vastaanottojärjestelminä tai muina keräysjärjestelyinä. Direktiivin 2008/98/EY 10 artiklan 3 kohdan a alakohdan nojalla sallitaan poikkeus, jonka mukaan tiettyjen jätetyyppien kerääminen olisi voitava toteuttaa yhdessä, edellyttäen ettei tämä haittaa jätehierarkian mukaista korkealaatuista jätteen kierrättämistä tai muuta hyödyntämistä ja että näiden toimintojen lopputulos on verrattavissa erilliskeräyksellä saavutettavaan laatuun. Poikkeuksen olisi oltava käytettävissä myös tämän direktiivin täytäntöönpanossa.

Tarkistus 37

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 22 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(22)

Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen (48) 22 kohdan nojalla komission olisi tehtävä tästä direktiivistä arviointi. Arvioinnin olisi perustettava tämän direktiivin täytäntöönpanosta saatuun kokemukseen ja sen aikana kerättyihin tietoihin sekä direktiivin 2008/56/EY ja direktiivin 2008/98/EY nojalla kerättyihin tietoihin. Arvioinnin tulisi muodostaa perusta pohdinnalle, joka koskee mahdollisia lisätoimenpiteitä sekä sitä, onko unionissa tehtävän merten roskaantumisen seurannan kannalta tarpeen tarkistaa liitettä, jossa luetellaan kertakäyttöiset muovituotteet. Arvioinnissa olisi käsiteltävä myös sitä, mahdollistaako täytäntöönpanon aikana tapahtunut tieteen ja tekniikan kehitys, mukaan lukien biohajoavien materiaalien kehitys ja kriteerien tai normien laatiminen muovien biohajoavuudesta meriympäristössä, kuten muovia koskevassa EU:n strategiassa esitetään, normin asettamisen tiettyjen kertakäyttöisten muovituotteiden biohajoavuudelle meriympäristössä. Kyseinen normi sisältäisi standardin, jonka mukaan testattaisiin, hajoaisivatko muovit meriympäristössä tapahtuvan fyysisen ja biologisen hajoamisen tuloksena kokonaan hiilidioksidiksi (CO2), biomassaksi ja vedeksi ajassa, joka on tarpeeksi lyhyt, jotta muovit eivät ole haitallisia meren eliöille eivätkä johda muovin kerääntymiseen ympäristöön. Mikäli näin on, kertakäyttöiset muovituotteet, jotka täyttävät kyseisen normin, voitaisiin vapauttaa kiellosta saattaa näitä tuotteita markkinoille. Vaikka muovia koskevassa EU:n strategiassa käsiteltiin jo tämän alan toimia, siinä tunnustetaan myös haasteet, jotka liittyvät sääntelypuitteiden määrittämiseen biohajoaville muoveille ja jotka johtuvat eri merien erilaisista olosuhteista.

(22)

Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen (48) 22 kohdan nojalla komission olisi tehtävä tästä direktiivistä arviointi. Arvioinnin olisi perustettava tämän direktiivin täytäntöönpanosta saatuun kokemukseen ja sen aikana kerättyihin tietoihin sekä direktiivin 2008/56/EY ja direktiivin 2008/98/EY nojalla kerättyihin tietoihin. Arvioinnin tulisi muodostaa perusta pohdinnalle, joka koskee mahdollisia lisätoimenpiteitä , kuten unionin laajuisten vähennystavoitteiden asettamista vuodelle 2030 ja sen jälkeen, sekä sitä, onko unionissa tehtävän merten roskaantumisen seurannan kannalta tarpeen tarkistaa liitettä, jossa luetellaan kertakäyttöiset muovituotteet.

Tarkistus 38

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 23 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(23)

Jäsenvaltioiden olisi hyväksyttävä tämän direktiivin säännösten rikkomiseen sovellettavia seuraamuksia koskevat säännöt ja varmistettava niiden täytäntöönpano. Seuraamusten olisi oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

(23)

Jäsenvaltioiden olisi hyväksyttävä tämän direktiivin säännösten rikkomiseen sovellettavia seuraamuksia koskevat säännöt ja varmistettava niiden täytäntöönpano. Seuraamusten olisi oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Kuluttajille olisi myös tarjottava kannustimia tai soveltuvissa tapauksissa heille olisi aiheuduttava seuraamuksia vääristä toimintatavoista.

Tarkistus 39

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 25 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(25)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän direktiivin tavoitteita, joita ovat tiettyjen kertakäyttöisten muovituotteiden ja muovia sisältävien kalastusvälineiden ympäristöön kohdistuvan vaikutuksen ennaltaehkäiseminen ja vähentäminen, kiertotalouteen siirtymisen edistäminen, mukaan lukien innovatiivisten liiketoimintamallien, tuotteiden ja materiaalien tukeminen ja siten sisämarkkinoiden tehokkaan toiminnan edistäminen, vaan ne voidaan toimien laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

(25)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän direktiivin tavoitteita, joita ovat tiettyjen kertakäyttöisten muovituotteiden ja muovia sisältävien kalastus- ja vesiviljelyvälineiden ympäristöön ja ihmisten terveyteen kohdistuvan vaikutuksen ennaltaehkäiseminen ja vähentäminen, kiertotalouteen siirtymisen edistäminen, mukaan lukien innovatiivisten liiketoimintamallien, tuotteiden ja materiaalien tukeminen ja siten sisämarkkinoiden tehokkaan toiminnan edistäminen, vaan ne voidaan toimien laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

Tarkistus 40

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 25 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(25 a)

Koska muovin aiheuttama merten roskaantuminen ei rajoitu unionia ympäröivään meriympäristöön ja koska merissä on myös muualla maailmassa valtavasti muoviroskia, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että jätteiden vienti kolmansiin maihin ei lisää merten roskaantumista muovilla muualla.

Tarkistus 41

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 25 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(25 b)

Jäsenvaltiot voivat vähentää merten roskaantumista myös vaihtamalla kestävää materiaalien hallintaa koskevaa tietoa ja asiantuntemusta kolmansien maiden kanssa.

Tarkistus 42

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 25 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(25 c)

Viranomaisten, myös unionin toimielinten, olisi näytettävä esimerkkiä.

Tarkistus 43

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Tämän direktiivin tavoitteena on ehkäistä ja vähentää tiettyjen muovituotteiden vaikutusta ympäristöön, erityisesti vesiympäristöön , ja ihmisten terveyteen sekä edistää siirtymistä kiertotalouteen, jossa käytetään innovatiivisia liiketoimintamalleja, tuotteita ja materiaaleja, ja siten edistää myös sisämarkkinoiden tehokasta toimintaa.

Tämän direktiivin tavoitteena on ehkäistä ja vähentää tiettyjen muovituotteiden vaikutusta ympäristöön, erityisesti vesielämään ja -ympäristöön , ja ihmisten terveyteen sekä edistää siirtymistä kiertotalouteen, jossa käytetään innovatiivisia ja kestäviä liiketoimintamalleja, tuotteita ja materiaaleja, ja siten edistää myös sisämarkkinoiden tehokasta toimintaa.

Tarkistus 44

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Tätä direktiiviä sovelletaan liitteessä lueteltuihin kertakäyttöisiin muovituotteisiin sekä muovia sisältäviin kalastusvälineisiin .

Tätä direktiiviä sovelletaan liitteessä lueteltuihin kertakäyttöisiin muovituotteisiin sekä muovia sisältäviin kalastus- ja vesiviljelyvälineisiin .

Tarkistus 45

Ehdotus direktiiviksi

3 artikla – 1 kohta – 1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(1)

”muovilla” materiaalia, joka koostuu asetuksen (EY) N:o 1907/2006 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitetusta polymeeristä, johon on saatettu lisätä lisäaineita tai muita aineita ja joka soveltuu lopputuotteiden päärakenneosaksi, lukuun ottamatta luonnonpolymeerejä, joita ei ole kemiallisesti muunnettu;

(1)

”muovilla” materiaalia, joka koostuu asetuksen (EY) N:o 1907/2006 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitetusta polymeeristä, johon on saatettu lisätä lisäaineita tai muita aineita ja joka soveltuu tai voi soveltua lopputuotteiden päärakenneosaksi, lukuun ottamatta luonnonpolymeerejä, joita ei ole kemiallisesti muunnettu;

Tarkistus 47

Ehdotus direktiiviksi

3 artikla – 1 kohta – 2 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a)

”erittäin kevyillä muovisilla kantokasseilla” kevyitä muovisia kantokasseja, jotka on määritelty direktiivin 94/62/EY 3 artiklan 1 c alakohdassa ja joiden paksuus on alle 15 mikronia;

Tarkistus 48

Ehdotus direktiiviksi

3 artikla – 1 kohta – 3 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

3)

”kalastusvälineellä” esinettä tai laitteen osaa, jota käytetään kalastuksessa ja vesiviljelyssä meren elollisten luonnonvarojen pyyntiin tai joka kelluu merenpinnalla ja jolla pyritään houkuttelemaan ja pyytämään tällaisia meren elollisia luonnonvaroja;

3)

”kalastusvälineellä” esinettä tai laitteen osaa, jota käytetään kalastuksessa ja vesiviljelyssä meren elollisten luonnonvarojen pyyntiin tai säilytykseen kasvatusta varten tai joka kelluu merenpinnalla ja jolla pyritään houkuttelemaan , pyytämään tai säilyttämään tällaisia meren elollisia luonnonvaroja;

Tarkistus 49

Ehdotus direktiiviksi

3 artikla – 1 kohta – 4 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

4)

”kalastusvälinejätteellä” kalastusvälineitä, jotka kuuluvat direktiivissä 2008/98/EY esitetyn jätteen määritelmän soveltamisalaan, mukaan lukien kaikki erilliset osat, aineet tai materiaalit, jotka olivat osa kyseistä kalastusvälinettä tai liitetty siihen, kun se hävitettiin;

4)

”kalastusvälinejätteellä” kalastusvälineitä, jotka kuuluvat direktiivissä 2008/98/EY esitetyn jätteen määritelmän soveltamisalaan, mukaan lukien kaikki erilliset osat, aineet tai materiaalit, jotka olivat osa kyseistä kalastusvälinettä tai liitetty siihen, kun se hävitettiin tai katosi ;

Tarkistus 50

Ehdotus direktiiviksi

3 artikla – 1 kohta – 10 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

10)

”tuottajalla” luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka käytettävästä myyntitekniikasta riippumatta, 25 päivänä lokakuuta 2011 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2011/83/EU (50) tarkoitetut etäsopimukset mukaan lukien, saattaa unionin markkinoille kertakäyttöisiä muovituotteita ja muovia sisältäviä kalastusvälineitä, lukuun ottamatta henkilöitä, jotka harjoittavat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013 (51) 4 artiklan 28 kohdassa tarkoitettua kalastustoimintaa ;

10)

”tuottajalla” luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka ammattimaisesti kehittää, valmistaa, jalostaa, käsittelee, myy tai tuo, käytettävästä myyntitekniikasta riippumatta, 25 päivänä lokakuuta 2011 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2011/83/EU (50) tarkoitetut etäsopimukset mukaan lukien, ja niin tehdessään saattaa unionin markkinoille kertakäyttöisiä muovituotteita ja muovia sisältäviä kalastusvälineitä, lukuun ottamatta henkilöitä, jotka harjoittavat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013 (51) 4 artiklan 28 kohdassa tarkoitettua kalastus- tai vesiviljelytoimintaa ;

Tarkistus 51

Ehdotus direktiiviksi

3 artikla – 1 kohta – 11 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

11 a)

”erilliskeräyksellä” direktiivin 2008/98/EY 3 artiklan 11 alakohdassa määriteltyä erilliskeräystä;

Tarkistus 52

Ehdotus direktiiviksi

3 artikla – 1 kohta – 13 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

13 a)

”biohajoavalla muovilla” muovia, joka hajoaa fysikaalisesti tai biologisesti siten, että se hajoaa lopulta hiilidioksidiksi (CO2), biomassaksi ja vedeksi ja joka on kompostoinnin ja anaerobisen hajoamisen avulla hyödynnettävää pakkausta koskevien eurooppalaisten standardien mukainen;

Tarkistus 53

Ehdotus direktiiviksi

3 artikla – 1 kohta – 14 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

14 a)

”tupakkatuotteilla” direktiivin 2014/40/EU 2 artiklan 4 alakohdassa määriteltyjä tupakkatuotteita;

Tarkistukset 118, 54 ja 119

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla

Komission teksti

Tarkistus

4 artikla

4 artikla

Kulutuksen vähentäminen

Kulutuksen vähentäminen

1.   Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla vähennetään merkittävästi liitteen A osassa lueteltujen kertakäyttöisten muovituotteiden kulutusta niiden alueella, viimeistään [kuuden vuoden kuluttua päivästä, jona tämä direktiivi on viimeistään saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä].

1.   Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla vähennetään kunnianhimoisesti ja kestävällä tavalla liitteen A osassa lueteltujen kertakäyttöisten muovituotteiden kulutusta niiden alueella vähintään 25 prosentilla vuoteen 2025 mennessä .

Näihin toimenpiteisiin voivat kuulua kansallisen kulutuksen vähentämistä koskevat tavoitteet, toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kyseisille tuotteille vaihtoehtoisia uudelleenkäytettäviä tuotteita asetetaan myyntipaikassa loppukuluttajan saataville, sekä taloudelliset välineet, kuten sen varmistaminen, ettei kertakäyttöisiä muovituotteita tarjota loppukuluttajalle myyntipaikassa ilmaiseksi. Nämä toimenpiteet voivat vaihdella riippuen ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden ympäristövaikutuksista.

Näihin toimenpiteisiin voivat kuulua toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kyseisille tuotteille vaihtoehtoisia uudelleenkäytettäviä tuotteita asetetaan myyntipaikassa loppukuluttajan saataville, sekä taloudelliset välineet, kuten sen varmistaminen, ettei kertakäyttöisiä muovituotteita tarjota loppukuluttajalle myyntipaikassa ilmaiseksi. Nämä toimenpiteet voivat vaihdella riippuen ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden ympäristövaikutuksista niiden elinkaaren aikana, myös silloin, kun ne päätyvät roskana ympäristöön .

 

Jäsenvaltioiden on laadittava kansallisia suunnitelmia, joissa kuvataan tämän kohdan mukaisesti toteutettavat toimenpiteet. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava suunnitelmista komissiolle ja päivitettävä niitä tarvittaessa. Komissio voi antaa näitä suunnitelmia koskevia suosituksia.

 

Jäsenvaltioiden on asetettava kansalliset määrälliset vähennystavoitteet tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetyn tavoitteen saavuttamiseksi. Kyseiset tavoitteet on hyväksyttävä viimeistään … [päivämäärä, jona tämä direktiivi on viimeistään saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä].

 

Tämän kohdan nojalla toteutettavien toimenpiteiden on oltava oikeasuhteisia ja syrjimättömiä. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava kyseisistä toimenpiteistä komissiolle direktiivin (EU) 2015/1535  (1a) mukaisesti, jos mainitussa direktiivissä sitä edellytetään.

2.   Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksen, jossa vahvistetaan menetelmä 1 kohdassa tarkoitettujen kertakäyttöisten muovituotteiden kulutuksen merkittävän vähennyksen laskemiseksi ja todentamiseksi. Tämä täytäntöönpanosäädös hyväksytään 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2.   Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksen, jossa vahvistetaan menetelmä 1 kohdassa tarkoitettujen kertakäyttöisten muovituotteiden kulutuksen kunnianhimoisen ja kestävän vähennyksen laskemiseksi ja todentamiseksi viimeistään … [12 kuukautta tämän direktiivin voimaantulopäivästä] . Tämä täytäntöönpanosäädös hyväksytään 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

 

2 a.     Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta voidaan kestävällä tavalla vähentää ympäristövaikutuksia, joita aiheutuu tupakkatuotteista ja erityisesti muovia sisältävistä tupakkatuotteiden suodattimista, vähentämällä muoveja sisältävistä tupakkatuotteiden suodattimista tulevaa käytön jälkeistä jätettä seuraavasti: 50 prosenttia vuoteen 2025 mennessä ja 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, kun tarkastellaan vuosina 2014–2016 markkinoille saatettujen tupakkatuotteiden muovisten suodattimien painotettua keskiarvoa.

Tarkistus 55

Ehdotus direktiiviksi

6 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että liitteen C osassa luetellut kertakäyttöiset muovituotteet, joiden korkit ja kannet on valmistettu merkittäviltä osin muovista, voidaan saattaa markkinoille ainoastaan, jos korkit ja kannet pysyvät kiinni tuotteessa tuotteen suunnitellun käyttövaiheen ajan.

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että liitteen C osassa luetellut kertakäyttöiset muovituotteet, joiden korkit ja kannet on valmistettu muovista, voidaan saattaa markkinoille ainoastaan, jos korkit ja kannet pysyvät kiinni tuotteessa tuotteen suunnitellun käyttövaiheen ajan.

Tarkistus 56

Ehdotus direktiiviksi

6 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

1 a.     Jäsenvaltioiden on varmistettava vuoteen 2025 mennessä, että liitteen C osassa listatut juomapullot voidaan saattaa markkinoille ainoastaan, jos ne on tehty vähintään 35-prosenttisesti kierrätetystä materiaalista ja jos ne voidaan kierrättää.

 

Komissio antaa viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2022 täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan menetelmä kierrätetyn sisällön laskemiseksi. Täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Tarkistus 57

Ehdotus direktiiviksi

6 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.   Tämän artiklan soveltamista varten metallikorkkien, joissa on muoviset tiivisteet, ei katsota olevan valmistettu merkittäviltä osin muovista.

2.   Tämän artiklan soveltamista varten metallikorkkien tai -kansien , joissa on muoviset tiivisteet, ei katsota olevan valmistettu muovista. Lasiset tai metalliset juomapakkaukset, joissa on muovista valmistetut korkit tai kannet, eivät kuulu tämän artiklan soveltamisalaan.

Tarkistus 58

Ehdotus direktiiviksi

6 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.   Komissio pyytää eurooppalaisia standardointijärjestöjä laatimaan yhdenmukaistettuja standardeja, jotka liittyvät 1 kohdassa esitettyyn vaatimukseen.

3.   Komissio pyytää viimeistään … [kolmen kuukauden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta] eurooppalaisia standardointijärjestöjä laatimaan yhdenmukaistettuja standardeja, jotka liittyvät 1 kohdassa esitettyyn vaatimukseen. Näissä standardeissa käsitellään erityisesti tarvetta varmistaa, että pullojen sulkimet ovat riittävän vahvoja, luotettavia ja turvallisia, myös hiilihappojuomille.

Tarkistukset 59 ja 140

Ehdotus direktiiviksi

7 artikla

Komission teksti

Tarkistus

7 artikla

7 artikla

Merkintävaatimukset

Merkintävaatimukset

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kuhunkin liitteen D osassa mainittuun markkinoille saatettuun kertakäyttöiseen muovituotteeseen on liitetty näkyvästi ja pysyvästi helposti luettavissa oleva merkintä, jossa esitetään kuluttajille yksi tai useampi seuraavista tiedoista :

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kuhunkin liitteen D osassa mainittuun markkinoille saatettuun kertakäyttöisen muovituotteen myyntipakkaukseen on liitetty näkyvästi ja pysyvästi sekä useita yksiköitä sisältävään pakkaukseen että jokaiseen yksittäin pakattuun yksikköön helposti luettavissa oleva merkintä, jossa esitetään kuluttajille seuraavat tiedot :

a)

kyseessä olevalle tuotteelle sopivat jätteenhävitysvaihtoehdot tai sen osalta vältettävät jätteenhävitysvaihtoehdot,

a)

kyseessä olevalle tuotteelle sopivat jätteenhävitysvaihtoehdot ja/ tai sen osalta vältettävät jätteenhävitysvaihtoehdot,

b)

roskaantumisesta tai kyseisten tuotteiden muusta epäasiallisesta jätteenhävityksestä johtuvat haitalliset ympäristövaikutukset, tai

b)

roskaantumisesta tai kyseisten tuotteiden muusta epäasiallisesta jätteenhävityksestä johtuvat haitalliset ympäristövaikutukset,

c)

tuotteessa oleva muovi.

c)

tuotteessa oleva muovi , ja

 

c a)

tuotteessa olevat huolta aiheuttavat kemikaalit, kuten vaaralliset metallit, ftalaatit, PFAS-aineet ja bisfenolit sekä hormonitoimintaa häiritsevät aineet ja muut erityistä huolta aiheuttavat aineet asetuksen (EY) N:o 1907/2006 mukaisesti.

 

Jäsenvaltioiden on lisäksi varmistettava, että kuhunkin liitteen D osassa mainittuun markkinoille saatettuun kertakäyttöisen muovituotteen myyntipakkaukseen, lukuun ottamatta tupakkatuotteita, joissa on suodatin, ja suodattimia, joita markkinoidaan käytettäviksi yhdessä tupakkatuotteiden kanssa, on liitetty näkyvästi ja pysyvästi sekä useita yksiköitä sisältävään pakkaukseen että jokaiseen yksittäin pakattuun yksikköön helposti luettavissa oleva merkintä, jossa esitetään kuluttajille tiedot tuotteen kierrätettävyydestä.

2.   Komissio antaa viimeistään [12 kuukauden kuluttua ennen päivämäärää, jona tämä direktiivin on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä] täytäntöönpanosäädöksen, jossa vahvistetaan eritelmät 1 kohdassa tarkoitettuja merkintöjä varten. Tämä täytäntöönpanosäädös hyväksytään 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2.   Komissio antaa viimeistään [12 kuukauden kuluttua ennen päivämäärää, jona tämä direktiivin on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä] täytäntöönpanosäädöksen, jossa vahvistetaan eritelmät 1 kohdassa tarkoitettuja merkintöjä varten , ja niin tehdessään komissio ottaa huomioon olemassa olevat alakohtaiset vapaaehtoiset sopimukset ja kiinnittää erityistä huomiota tarpeeseen välttää harhaanjohtavan tiedon antamaista kuluttajille . Tämä täytäntöönpanosäädös hyväksytään 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Tarkistus 146

Ehdotus direktiiviksi

7 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

7 a artikla

 

Hygieniatarvikkeita koskevat säännökset

 

Jäsenvaltioiden on estettävä vaarallisten kemikaalien käyttö liitteen D osassa lueteltujen terveyssiteiden, tamponien ja tamponien asettimien koostumuksessa.

Tarkistus 60

Ehdotus direktiiviksi

8 artikla – 2 kohta – 1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Edellä 1 kohdan mukaisesti perustettujen järjestelmien osalta jäsenvaltioiden on varmistettava, että liitteen E osassa lueteltujen kertakäyttöisten muovituotteiden tuottajien on huolehdittava kyseisistä kertakäyttöisistä muovituotteista koostuvan jätteen keräyksen kustannuksista ja sitä seuraavista tuotteiden kuljetuksen ja käsittely kustannuksista, mukaan lukien kustannukset, jotka aiheutuvat roskaantumisen puhdistamisesta ja kyseisiin tuotteisiin liittyvistä 10 artiklassa tarkoitetuista valistustoimenpiteistä.

Edellä 1 kohdan mukaisesti perustettujen järjestelmien osalta jäsenvaltioiden on varmistettava, että liitteen E osassa lueteltujen kertakäyttöisten muovituotteiden tuottajien on huolehdittava kyseisistä kertakäyttöisistä muovituotteista koostuvan jätteen keräyksen kustannuksista ja sitä seuraavista tuotteiden kuljetuksen ja käsittely kustannuksista, mukaan lukien kustannukset, jotka aiheutuvat roskaantumisen puhdistamisesta ja kyseisiin tuotteisiin liittyvistä 10 artiklassa tarkoitetuista valistustoimenpiteistä. Tuottajien näiden velvoitteiden noudattamiseksi maksamat rahoitusosuudet eivät saa ylittää kustannuksia, jotka ovat välttämättömiä kyseisten palvelujen tarjoamiseksi kustannustehokkaasti, ja ne on vahvistettava asianomaisten toimijoiden kesken avoimella tavalla.

Tarkistus 61

Ehdotus direktiiviksi

8 artikla – 2 kohta – 1 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen puhdistamiskustannusten osalta jäsenvaltioiden on varmistettava, että tuottajien maksamat rahoitusosuudet vahvistetaan oikeasuhteisesti, että niitä mukautetaan direktiivin 2008/98/EY 8 a artiklan 4 kohdan mukaisesti ja että niissä otetaan huomioon yksittäisten tuotteiden tai tuoteryhmien puhdistamiskustannukset. Kustannukset on rajoitettava viranomaisten säännöllisesti toteuttamiin tai niiden puolesta toteutettuihin toimiin, joihin on kuuluttava roskaantumisen puhdistamistoimet, joilla pyritään täyttämään jätteiden syntymisen ehkäisemistä ja ympäristönsuojelua koskevien unionin säädösten mukaiset velvoitteet.

Tarkistus 62

Ehdotus direktiiviksi

8 artikla – 2 kohta – 1 b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Komissio laatii yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa suuntaviivat, jotka koskevat niistä puhdistustoimista koituvien kustannusten jakautumista, jotka kuuluvat laajennetun tuottajavastuun järjestelmien soveltamisalaan.

Tarkistus 63

Ehdotus direktiiviksi

8 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a.     Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti perustetut tupakkatuotteiden muovia sisältäviä suodattimia koskevat laajennettua tuottajavastuuta koskevat järjestelmät auttavat saavuttamaan 4 artiklan 2 a kohdassa säädetyn ympäristötavoitteen, myös varmistamalla, että tupakkatuotteiden muovia sisältävien suodattimien valmistajat kattavat näistä tuotteista syntyvän jätteen keräys- ja kuljetuskustannukset sekä myöhemmät käsittelykustannukset, mukaan lukien kustannukset, jotka aiheutuvat roskaantumisen puhdistamisesta ja näitä tuotteita koskevista, 10 artiklassa tarkoitetuista valistustoimenpiteistä aiheutuvat kustannukset. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi jäsenvaltiot voivat muun muassa vaatia laajennetun tuottajavastuun järjestelmiä, joiden avulla voidaan perustaa keräysjärjestelmiä tai rahoittaa käytettyjen suodattimien keräysinfrastruktuuria taikka edistämään käytettyjen suodattimien puhdistamista ja kierrätystä perustamalla jätteen hyödyntämisketju.

Tarkistus 64

Ehdotus direktiiviksi

8 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että perustetaan laajennettua tuottajan vastuuta koskevat järjestelmät unionin markkinoille saatettuja kalastusvälineitä varten laajennettua tuottajan vastuuta koskevien direktiivin 2008/98/EY säännösten mukaisesti.

3.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että perustetaan laajennettua tuottajan vastuuta koskevat järjestelmät unionin markkinoille saatettuja kalastusvälineitä varten laajennettua tuottajan vastuuta koskevien direktiivin 2008/98/EY säännösten mukaisesti. Jäsenvaltioiden on tällä perusteella varmistettava, että vuosittain saavutetaan muovia sisältävien kalastusvälineiden vähimmäiskeräysaste. Vähimmäiskeräysasteen on oltava 50 prosenttia vuodesta 2025 lukien, ja se lasketaan tiettynä vuonna kyseisessä jäsenvaltiossa muovia sisältävien kalastusvälineiden kokonaispainon perusteella, ilmaistuna kolmen edellisen vuoden aikana kyseisessä jäsenvaltiossa markkinoille saatettujen muovia sisältävien kalastusvälineiden keskimääräisen painon prosentuaalisena osuutena.

 

Niiden on myös varmistettava, että laajennetuilla tuottajan vastuuta koskevilla järjestelmillä saavutetaan muovia sisältävien kalastusvälineiden osalta vähintään 15 prosentin kierrätystavoite vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi jäsenvaltiot voivat lisäksi edellyttää muun muassa, että

 

a)

muokataan rahoitusosuuksia direktiivin 2008/98/EY 8 a artiklan 4 kohdan mukaisesti, jotta voidaan edistää uudelleenkäytettäväksi ja kierrätettäväksi suunniteltujen kalastusvälineiden saattamista markkinoille;

 

b)

otetaan käyttöön panttijärjestelmiä, joilla edistetään vanhojen, hylättyjen tai käyttökelvottomien kalastusvälineiden palauttamista satamiin;

 

c)

otetaan käyttöön seurantaa, jäljittämistä ja raportointia koskevia ohjelmia.

Tarkistus 65

Ehdotus direktiiviksi

8 artikla – 4 kohta – 2 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Komissio pyytää Euroopan standardointiorganisaatioita kehittämään yhdenmukaiset standardit kalastusvälineiden kiertotalouden periaatteiden mukaista suunnittelua varten kannustaakseen valmistelua uudelleenkäyttöön ja helpottaakseen kierrätettävyyttä käyttöiän päättyessä, tämän kuitenkaan rajoittamatta neuvoston asetuksessa (EY) N:o 850/98  (1 a) säädettyjen teknisten toimenpiteiden toteuttamista.

Tarkistus 66

Ehdotus direktiiviksi

9 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta vuoteen 2025 mennessä kerätään erikseen liitteen F osassa lueteltuja kertakäyttöisiä muovituotteita määrä, joka vastaa painona 90 prosenttia kyseisistä kertakäyttöisistä muovituotteista, jotka saatetaan markkinoille tiettynä vuonna. Kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi jäsenvaltiot voivat muun muassa:

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta vuoteen 2025 mennessä kerätään erikseen liitteen F osassa lueteltuja kertakäyttöisiä muovituotteita määrä, joka vastaa painona 90 prosenttia kyseisistä kertakäyttöisistä muovituotteista, jotka saatetaan markkinoille tiettynä vuonna , ja varmistettava, että ne kierrätetään . Kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi jäsenvaltiot voivat muun muassa:

Tarkistus 67

Ehdotus direktiiviksi

9 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Ensimmäistä alakohtaa sovelletaan rajoittamatta direktiivin 2008/98/EY 10 artiklan 3 kohdan soveltamista.

Tarkistus 68

Ehdotus direktiiviksi

9 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Komissio laatii jäsenvaltioita kuullen pantillisten palautusjärjestelmien toimintaa koskevia suuntaviivoja.

Tarkistus 69

Ehdotus direktiiviksi

10 artikla

Komission teksti

Tarkistus

10 artikla

10 artikla

Valistustoimenpiteet

Valistustoimenpiteet

1.   Jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä, jotta kuluttajille voidaan antaa liitteen G osassa lueteltuja kertakäyttöisiä muovituotteita ja muovia sisältäviä kalastusvälineitä koskevia tietoja seuraavista:

1.   Jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä, jotta kuluttajille voidaan antaa liitteen G osassa lueteltuja kertakäyttöisiä muovituotteita ja muovia sisältäviä kalastusvälineitä koskevia tietoja seuraavista ja kannustaa kuluttajia käyttäytymään vastuullisesti :

a)

käytettävissä olevat uudelleenkäyttöjärjestelmät ja jätehuoltovaihtoehdot kyseisiä tuotteita ja muovia sisältäviä kalastusvälineitä varten sekä parhaat käytännöt direktiivin 2008/98/EY 13 artiklan mukaisesti suoritettavaa ympäristöä suojelevaa jätehuoltoa varten;

a)

käytettävissä olevat uudelleenkäytettävät vaihtoehdot, uudelleenkäyttöjärjestelmät ja jätehuoltovaihtoehdot kyseisiä tuotteita ja muovia sisältäviä kalastusvälineitä varten sekä parhaat käytännöt direktiivin 2008/98/EY 13 artiklan mukaisesti suoritettavaa ympäristöä suojelevaa jätehuoltoa varten;

b)

roskaantumisen sekä kyseisistä tuotteista ja muovia sisältävistä kalastusvälineistä aiheutuvan jätteen muun epäasianmukaisen loppukäsittelyn vaikutukset ympäristöön ja erityisesti meriympäristöön.

b)

roskaantumisen sekä kyseisistä tuotteista ja muovia sisältävistä kalastusvälineistä aiheutuvan jätteen muun epäasianmukaisen loppukäsittelyn vaikutukset ympäristöön ja erityisesti meriympäristöön;

 

b a)

kyseisten tuotteiden epäasianmukaisen jätehuollon vaikutukset viemäriverkkoon.

Tarkistus 70

Ehdotus direktiiviksi

11 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden 4–9 artiklan saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä ja täytäntöönpanemiseksi toteuttamissa toimenpiteissä on noudatettava unionin elintarvikelainsäädäntöä, jotta varmistetaan, että elintarvikehygieniaa tai elintarviketurvallisuutta ei vaaranneta.

Jäsenvaltioiden 4–9 artiklan saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä ja täytäntöönpanemiseksi toteuttamissa toimenpiteissä on noudatettava unionin elintarvikelainsäädäntöä, jotta varmistetaan, että elintarvikehygieniaa tai elintarviketurvallisuutta ei vaaranneta , sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1935/2004  (1 a). Jäsenvaltioiden on edistettävä muovin kestävien ja turvallisempien vaihtoehtojen käyttöä aina, kun se on mahdollista, elintarvikkeiden kanssa kosketuksessa olevien materiaalien osalta.

Tarkistus 71

Ehdotus direktiiviksi

11 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jätemateriaalien vienti kolmansiin maihin ei lisää muovin joutumista meriin muualla.

Tarkistus 72

Ehdotus direktiiviksi

12 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että luonnollisilla henkilöillä ja oikeushenkilöillä on kansallisen lainsäädännön tai käytännön mukaisesti mahdollisuus saattaa tuomioistuimessa tai muussa laillisesti perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa elimessä 5, 6, 7 ja 8 artiklan täytäntöönpanoon liittyvien päätösten, toimien tai laiminlyöntien asiasisällön taikka niihin liittyvien menettelyjen laillisuus uudelleen tutkittavaksi, jos yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy:

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että luonnollisilla henkilöillä ja oikeushenkilöillä on kansallisen lainsäädännön tai käytännön mukaisesti mahdollisuus saattaa tuomioistuimessa tai muussa laillisesti perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa elimessä 4, 5, 6, 7 , 8, 9 ja 10 artiklan täytäntöönpanoon liittyvien päätösten, toimien tai laiminlyöntien asiasisällön taikka niihin liittyvien menettelyjen laillisuus uudelleen tutkittavaksi, jos yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy:

Tarkistus 73

Ehdotus direktiiviksi

13 artikla

Komission teksti

Tarkistus

13 artikla

13 artikla

Täytäntöönpanon seurantaa koskevat tiedot

Täytäntöönpanon seurantaa koskevat tiedot

1.   Sanotun rajoittamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/4/EY (52) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/2/EY (53) soveltamista, jäsenvaltioiden on Euroopan ympäristökeskuksen avustuksella luotava tietokokonaisuus, joka sisältää:

1.   Sanotun rajoittamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/4/EY (52) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/2/EY (53) soveltamista, jäsenvaltioiden on Euroopan ympäristökeskuksen avustuksella luotava tietokokonaisuus, joka sisältää:

a)

tiedot liitteen A osassa luetelluista kertakäyttöisistä muovituotteista, jotka saatetaan unionin markkinoille joka vuosi, jotta voidaan osoittaa 4 artiklan 1 kohdan mukainen kulutuksen väheneminen;

a)

tiedot liitteen A osassa luetelluista kertakäyttöisistä muovituotteista, jotka saatetaan unionin markkinoille joka vuosi, jotta voidaan osoittaa 4 artiklan 1 kohdan mukainen kulutuksen väheneminen;

 

a a)

tiedot liitteen F osassa lueteltujen tuotteiden saattamisesta markkinoille ja niiden erilliskeräyksestä sen osoittamiseksi, miten 9 artiklassa säädetyn tavoitteen saavuttamisessa on edistytty;

 

a b)

tiedot liitteen G osassa luetelluista kertakäyttöisistä muovituotteista, jotka saatetaan joka vuosi unionin markkinoille, jotta voidaan seurata niiden kulutusta unionissa;

 

a c)

tiedot markkinoille saatetuista muovia sisältävistä kalastusvälineistä sekä kerätystä ja käsitellystä kalastusvälinejätteestä;

b)

tiedot jäsenvaltioiden toteuttamista toimenpiteistä 4 artiklan 1 kohdan soveltamista varten.

b)

tiedot jäsenvaltioiden suunnitelmista ja toteuttamista toimenpiteistä 4 artiklan 1 kohdan soveltamista varten;

 

b a)

tiedot merten roskaantumisesta erityisesti tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvista tuotteista peräisin olevien roskien osalta, jotta voidaan seurata toteutettujen toimenpiteiden vaikutuksia.

Ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettuja tietoja päivitetään vuosittain 12 kuukauden kuluessa sen viitevuoden lopusta, josta ne on kerätty. Jos mahdollista, kyseisten tietokokonaisuuksien esittämiseen on käytettävä paikkatietopalveluja sellaisina kuin ne on määritetty direktiivin 2007/2/EY 3 artiklan 4 kohdassa.

Ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetut tiedot ilmoitetaan ensimmäistä kertaa viimeistään … [12 kuukautta tämän direktiivin voimaantulosta]. Edellä a ja b alakohdassa tarkoitettuja tietoja päivitetään vuosittain 12 kuukauden kuluessa sen viitevuoden lopusta, josta ne on kerätty. Jos mahdollista, kyseisten tietokokonaisuuksien esittämiseen on käytettävä paikkatietopalveluja sellaisina kuin ne on määritetty direktiivin 2007/2/EY 3 artiklan 4 kohdassa.

2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että komissiolla ja Euroopan ympäristökeskuksella on pääsy 1 kohdan mukaan luotuihin tietokokonaisuuksiin.

2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että komissiolla ja Euroopan ympäristökeskuksella on pääsy 1 kohdan mukaan luotuihin tietokokonaisuuksiin.

3.   Euroopan ympäristökeskuksen on säännöllisesti julkaistava ja saatettava ajan tasalle unionin laajuinen yleiskatsaus jäsenvaltioiden keräämien tietojen perusteella. Unionin laajuisen yleiskatsauksen on tilanteen mukaan sisällettävä tämän direktiivin tuotosten, tulosten ja vaikutusten indikaattorit, unionin laajuiset yleiskartat ja jäsenvaltioiden yleiskatsaukset.

3.   Euroopan ympäristökeskuksen on säännöllisesti julkaistava ja saatettava ajan tasalle unionin laajuinen yleiskatsaus jäsenvaltioiden keräämien tietojen perusteella. Unionin laajuisen yleiskatsauksen on tilanteen mukaan sisällettävä tämän direktiivin tuotosten, tulosten ja vaikutusten indikaattorit, unionin laajuiset yleiskartat ja jäsenvaltioiden yleiskatsaukset.

4.   Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan 1 kohdassa tarkoitettujen tietokokonaisuuksien ja tietojen muoto. Täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

4.   Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan 1 kohdassa tarkoitettujen tietokokonaisuuksien ja tietojen muoto. Täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Tarkistukset 74 ja 150

Ehdotus direktiiviksi

15 artikla

Komission teksti

Tarkistus

15 artikla

15 artikla

Arviointi ja uudelleentarkastelu

Arviointi ja uudelleentarkastelu

1.   Komissio tekee arvioinnin tästä direktiivistä viimeistään [kuuden vuoden kuluttua päivästä, jona tämä direktiivi on viimeistään saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä]. Kyseisen arvioinnin perustana on oltava 13 artiklan mukaisesti saatavilla olevat tiedot. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle arviointia ja 2 artiklassa tarkoitetun kertomuksen laadintaa varten tarvittavat lisätiedot.

1.   Komissio tekee arvioinnin tästä direktiivistä viimeistään [viiden vuoden kuluttua päivästä, jona tämä direktiivi on viimeistään saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä]. Kyseisen arvioinnin perustana on oltava 13 artiklan mukaisesti saatavilla olevat tiedot. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle arviointia ja 2 artiklassa tarkoitetun kertomuksen laadintaa varten tarvittavat lisätiedot.

2.   Komissio esittää Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle kertomuksen 1 kohdan mukaisesti suoritetun arvioinnin tärkeimmistä tuloksista.

2.   Komissio esittää Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle kertomuksen 1 kohdan mukaisesti suoritetun arvioinnin tärkeimmistä tuloksista. Kertomukseen voidaan tarvittaessa liittää lainsäädäntöehdotus. Kyseisessä ehdotuksessa asetetaan tarvittaessa liitteen A osassa lueteltujen tuotteiden kulutuksen vähentämistä koskevia sitovia määrällisiä tavoitteita unionin tasolla.

 

2 a.     Komissio ja jäsenvaltiot perustavat 31 päivään heinäkuuta 2020 mennessä unionin laajuisen ohjelman muovijätteen puhdistamiseksi valtameristä ja edistävät tätä aloitetta kansainvälisellä tasolla.

3.    Kertomuksessa arvioidaan myös,

3.    Kertomuksen on sisällettävä

a)

onko tarpeen tarkistaa liitettä, jossa luetellaan kertakäyttöiset muovituotteet;

a)

arviointi siitä, onko tarpeen tarkistaa liitettä, jossa luetellaan kertakäyttöiset muovituotteet;

b)

onko mahdollista asettaa sitovat määrälliset unionin tavoitteet kulutuksen vähentämiselle ja erityisesti liitteen A osassa lueteltujen kertakäyttöisten muovituotteiden kulutuksen vähentämiselle;

b)

tutkimus siitä, onko mahdollista asettaa sitovat määrälliset unionin tavoitteet kulutuksen vähentämiselle ja erityisesti liitteen A osassa lueteltujen kertakäyttöisten muovituotteiden kulutuksen vähentämiselle; tässä yhteydessä kertomuksessa on arvioitava sellaisten tavoitteiden asettamista, jotka on ilmaistu absoluuttisina lukuina ottaen huomioon kulutuksen tasot ja jäsenvaltioissa jo saavutetut vähennykset;

 

b a)

arviointi muutoksista materiaaleissa, joita käytetään tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluviin tuotteisiin, ja näiden tuotteiden uudelleenkäytettävien vaihtoehtojen uusia jakelujärjestelmiä koskevista innovaatioista. Tähän on sisällytettävä materiaalien yleinen ympäristöä koskeva elinkaarianalyysi ja siihen perustuvat vaihtoehdot.

c)

onko tiede ja tekniikka kehittynyt riittävästi ja onko laadittu muovien biohajoavuudesta meriympäristössä kriteereitä tai normeja, joita sovelletaan tämän direktiivin soveltamisalaan sisältyviin kertakäyttöisiin muovituotteisiin ja niitä korvaaviin kertakäyttöisiin tuotteisiin sen määrittämiseksi, minkä tuotteiden markkinoille saattamista ei mahdollisesti enää tarvitsee rajoittaa.

 

Tarkistus 75

Ehdotus direktiiviksi

17 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Tämän kohdan ensimmäisestä alakohdasta poiketen jäsenvaltioiden on saatettava 13 artiklan 1 kohdan a alakohdassa olevien raportointivelvoitteiden noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään … [12 kuukautta tämän direktiivin voimaantulosta].

Tarkistus 76

Ehdotus direktiiviksi

17 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden on sovellettava 5 artiklan ja 7 artiklan 1 kohdan noudattamisen edellyttämiä säännöksiä [kahden vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta] ja 6 artiklan 1 kohdan noudattamisen edellyttämiä säännöksiä [kolmen vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta] alkaen.

Jäsenvaltioiden on sovellettava 5 artiklan ja 7 artiklan 1 kohdan noudattamisen edellyttämiä säännöksiä … [kahden vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta] ja 6 artiklan 1 kohdan noudattamisen edellyttämiä säännöksiä … [kolmen vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta] alkaen , lukuun ottamatta 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten noudattamisen edellyttämiä toimenpiteitä, jotka koskevat hiilihapotettujen juomien pakkauksia ja jotka jäsenvaltioiden on toteutettava viimeistään … [viisi vuotta tämän asetuksen voimaantulosta] .

Tarkistus 77

Ehdotus direktiiviksi

17 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä säännellyistä kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä säännellyistä kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle. Komissio varmistaa, etteivät kyseiset säännökset aiheuta kohtuuttomia esteitä sisämarkkinoiden toiminnalle.

Tarkistus 78 ja 124/rev

Ehdotus direktiiviksi

Liite I – A osa

Komission teksti

Tarkistus

Kulutuksen vähentämistä koskevan 4 artiklan soveltamisalaan kuuluvat kertakäyttöiset muovituotteet

Kulutuksen vähentämistä koskevan 4 artiklan soveltamisalaan kuuluvat kertakäyttöiset muovituotteet

 

Juomamukit, niiden korkit ja kannet mukaan luettuina

Elintarvikepakkaukset eli astiat, kuten kannelliset ja kannettomat rasiat, joissa säilytetään elintarvikkeita, jotka on tarkoitettu välittömään kulutukseen astiasta joko paikalla tai mukaan otettuna ilman lisävalmistamista, kuten elintarvikepakkaukset, joita käytetään pikaruokaa varten, lukuun ottamatta juomasäiliöitä, lautasia ja ruokaa sisältäviä paketteja ja kääreitä

Elintarvikepakkaukset eli astiat, kuten kannelliset ja kannettomat rasiat, joissa säilytetään elintarvikkeita, jotka on tarkoitettu välittömään kulutukseen astiasta joko paikalla tai mukaan otettuna ilman lisävalmistamista, kuten elintarvikepakkaukset, joita käytetään pikaruokaa varten, lukuun ottamatta juomasäiliöitä, lautasia ja ruokaa sisältäviä paketteja ja kääreitä

 

Elintarvikkeen myynti yhden annoksen pakkauksissa tai pakkauksissa, joissa on ruokailuvälineet, on osoitus siitä, että kyseinen elintarvike on tarkoitettu kulutettavaksi välittömästi elintarvikepakkauksesta.

 

Lisävalmistamisen käsite kattaa muun muassa lämmityksen, kuuman veden lisäämisen, pesun, viipaloinnin ja leikkaamisen.

 

Esimerkkejä tämän liitteen A, E ja G osassa tarkoitetuista kertakäyttöisistä muovisista elintarvikepakkauksista:

 

Pikaruokapakkaukset, kuten ateria- ja salaattirasiat, joissa on kylmänä nautittavaa ruokaa

 

Pikaruokapakkaukset, kuten ateria- ja salaattirasiat, joissa on kuumana nautittavaa ruokaa, paitsi jos kuluttajan on kuumennettava ruoka ostamisen jälkeen

 

Hampurilaisrasiat, voileipäpakkaukset, wräppipakkaukset

 

Yhden annoksen elintarvikepakkaukset, joissa on tuoretta tai jalostettua ruokaa, joka ei edellytä lisävalmistamista, kuten hedelmiä, vihanneksia, jälkiruokia tai jäätelöä, ja jotka myydään yksittäin

 

Esimerkkejä pakkauksista, jotka eivät ole tämän liitteen A, E ja G osassa tarkoitettuja kertakäyttöisiä muovisia elintarvikepakkauksia:

 

Elintarvikepakkaukset, joissa on kuivattua ruokaa tai kylmänä myytävää ruokaa, joka edellyttää lisävalmistamista

 

Pakkaukset, joissa ruokaa on enemmän kuin yksi annos

 

Yhden annoksen elintarvikepakkaukset, joita myydään yksikkönä, jossa on useampia kuin yksi pakkaus

Juomakupit

 

Tarkistus 79

Ehdotus direktiiviksi

Liite I – B osa – 2 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

Ruokailuvälineet (haarukat, veitset, lusikat, syömäpuikot)

Ruokailuvälineet (haarukat, veitset, lusikat, syömäpuikot) , lukuun ottamatta vuoteen 2023 asti ruokailuvälineitä, jotka toimitetaan oppilaitoksille tai terveydenhoitolaitoksille sellaisten tavaranhankintasopimusten  (1 a) nojalla, jotka on määritelty direktiivin 2014/24/EU 2 artiklan 8 kohdassa ja jotka on tehty 31 päivään joulukuuta 2018 mennessä.

Tarkistus 80

Ehdotus direktiiviksi

Liite I – B osa – 3 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

Lautaset

Lautaset , lukuun ottamatta vuoteen 2023 asti lautasia, jotka toimitetaan oppilaitoksille tai terveydenhoitolaitoksille sellaisten tavaranhankintasopimusten  (1 a) nojalla, jotka on määritelty direktiivin 2014/24/EU 2 artiklan 8 kohdassa ja jotka on tehty 31 päivään joulukuuta 2018 mennessä.

Tarkistus 81

Ehdotus direktiiviksi

Liite I – B osa – 6 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

Ilmapalloihin kiinnitettävät ja niitä tukevat varret, lukuun ottamatta ilmapalloja, jotka on tarkoitettu teolliseen tai muuhun ammattimaiseen käyttöön ja joita ei jaeta kuluttajille, mukaan lukien kyseisten varsien mekanismit

Ilmapalloihin kiinnitettävät ja niitä tukevat varret, lukuun ottamatta ilmapalloja, jotka on tarkoitettu teolliseen tai muuhun ammattimaiseen käyttöön ja joita ei jaeta kuluttajille, lukuun ottamatta kyseisten varsien mekanismeja

Tarkistus 83 ja 117

Ehdotus direktiiviksi

Liite I – b osa – 6 a luetelmakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Oxo-hajoavasta muovista valmistetut tuotteet

Tarkistus 84

Ehdotus direktiiviksi

Liite I – b osa – 6 b luetelmakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Paisutetusta polystyreenistä valmistetut elintarvike- ja juoma-astiat, joissa säilytetään elintarvikkeita, jotka on tarkoitettu välittömään kulutukseen astiasta joko paikalla tai mukaan otettuna ilman lisävalmistamista

Tarkistus 85

Ehdotus direktiiviksi

Liite I – C osa – 1 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

Juomapakkaukset eli astiat, joita käytetään nesteitä varten, kuten juomapullot ja niiden korkit ja kannet

Juomapakkaukset eli astiat, joita käytetään nesteitä varten, kuten juomapullot ja niiden korkit ja kannet , lukuun ottamatta astioita, jotka on tarkoitettu ja joita käytetään erityisiin lääkinnällisiin tarkoituksiin tarkoitettuja nestemäisiä elintarvikkeita varten, jotka on määritelty asetuksen (EU) N:o 609/2013 2 artiklan g alakohdassa

Tarkistus 125

Ehdotus direktiiviksi

Liite – D osa – 3 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

Ilmapallot, lukuun ottamatta ilmapalloja, jotka on tarkoitettu teollisiin tai muihin ammattimaisiin käyttötarkoituksiin ja sovelluksiin ja joita ei jaeta kuluttajille

Poistetaan.

Tarkistus 86

Ehdotus direktiiviksi

Liite I – D osa – 3 a luetelmakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Suodattimelliset tupakkatuotteet ja suodattimet, jotka saatetaan markkinoille käytettäväksi yhdessä tupakkatuotteiden kanssa

Tarkistus 87

Ehdotus direktiiviksi

Liite I – D osa – 3 b luetelmakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Joustavasta materiaalista valmistetut paketit ja kääreet, joiden sisältämä ruoka on tarkoitettu nautittavaksi välittömästi paketista tai kääreestä ilman lisävalmistamista

Tarkistus 88

Ehdotus direktiiviksi

Liite I – D osa – 3 c luetelmakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Juomakupit

Tarkistus 89

Ehdotus direktiiviksi

Liite I – E osa – 4 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

Juomakupit

Juomakupit , niiden korkit ja kannet mukaan luettuina

Tarkistus 90

Ehdotus direktiiviksi

Liite I – F osa – 1 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

Juomapullot

Juomapullot , niiden korkit ja kannet mukaan luettuina


(1)  Asia päätettiin palauttaa asiasta vastaavaan valiokuntaan toimielinten välisiä neuvotteluja varten työjärjestyksen 59 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti (A8-0317/2018).

(32)  Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Kierto kuntoon – Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma” (COM(2015)0614).

(33)  Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”EU:n strategia muoveista kiertotaloudessa” (COM(2018)0028).

(32)  Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Kierto kuntoon – Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma” (COM(2015)0614).

(33)  Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”EU:n strategia muoveista kiertotaloudessa” (COM(2018)0028).

(34)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3).

(35)  Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa 25 päivänä syyskuuta 2015 hyväksytty vuoteen 2030 ulottuva kestävän kehityksen toimintasuunnitelma.

(34)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3).

(35)  Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa 25 päivänä syyskuuta 2015 hyväksytty vuoteen 2030 ulottuva kestävän kehityksen toimintasuunnitelma.

(36)  Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa 25 päivänä syyskuuta 2015 hyväksytty vuoteen 2030 ulottuva kestävän kehityksen toimintasuunnitelma.

(36)  Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa 25 päivänä syyskuuta 2015 hyväksytty vuoteen 2030 ulottuva kestävän kehityksen toimintasuunnitelma.

(40)  Direktiivi 2008/98/EY, direktiivi 2000/59/EY, direktiivi 2000/60/EY, direktiivi 2008/56/EY ja neuvoston asetus (EY) N:o 1224/2009 annettu 20 päivänä marraskuuta 2009, unionin valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, asetusten (EY) N:o 847/96, (EY) N:o 2371/2002, (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 768/2005, (EY) N:o 2115/2005, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007, (EY) N:o 676/2007, (EY) N:o 1098/2007, (EY) N:o 1300/2008 ja (EY) N:o 1342/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1627/94 ja (EY) N:o 1966/2006 kumoamisesta (EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1).

(41)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 94/62/EY, annettu 20 päivänä joulukuuta 1994, pakkauksista ja pakkausjätteistä (EYVL L 365, 31.12.1994, s. 10).

(42)  Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”EU:n strategia muoveista kiertotaloudessa” (COM(2018)0028).

(40)  Direktiivi 2008/98/EY, direktiivi 2000/59/EY, direktiivi 2000/60/EY, direktiivi 2008/56/EY ja neuvoston asetus (EY) N:o 1224/2009 annettu 20 päivänä marraskuuta 2009, unionin valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, asetusten (EY) N:o 847/96, (EY) N:o 2371/2002, (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 768/2005, (EY) N:o 2115/2005, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007, (EY) N:o 676/2007, (EY) N:o 1098/2007, (EY) N:o 1300/2008 ja (EY) N:o 1342/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1627/94 ja (EY) N:o 1966/2006 kumoamisesta (EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1).

(41)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 94/62/EY, annettu 20 päivänä joulukuuta 1994, pakkauksista ja pakkausjätteistä (EYVL L 365, 31.12.1994, s. 10).

(42)  Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”EU:n strategia muoveista kiertotaloudessa” (COM(2018)0028).

(44)  Asetus (EY) N:o 178/2002 elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista (EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1), asetus (EY) N:o 852/2004 elintarvikehygieniasta (EUVL L 139, 30.4.2004, s. 1), asetus (EY) N:o 1935/2004 elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvista materiaaleista ja tarvikkeista (EUVL L 338, 13.11.2004, s. 4) sekä muu asiaankuuluva elintarvikkeiden turvallisuuteen, hygieniaan ja merkintöihin liittyvä lainsäädäntö.

(43a)   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/720, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2015, direktiivin 94/62/EY muuttamisesta kevyiden muovisten kantokassien kulutuksen vähentämisen osalta (EUVL L 115, 6.5.2015, s. 11).

(44)  Asetus (EY) N:o 178/2002 elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista (EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1), asetus (EY) N:o 852/2004 elintarvikehygieniasta (EUVL L 139, 30.4.2004, s. 1), asetus (EY) N:o 1935/2004 elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvista materiaaleista ja tarvikkeista (EUVL L 338, 13.11.2004, s. 4) sekä muu asiaankuuluva elintarvikkeiden turvallisuuteen, hygieniaan ja merkintöihin liittyvä lainsäädäntö.

(45)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1025/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, eurooppalaisesta standardoinnista, neuvoston direktiivien 89/686/ETY ja 93/15/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/9/EY, 94/25/EY, 95/16/EY, 97/23/EY, 98/34/EY, 2004/22/EY, 2007/23/EY, 2009/23/EY ja 2009/105/EY muuttamisesta ja neuvoston päätöksen 87/95/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1673/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 316, 14.11.2012, s. 12).

(45)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1025/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, eurooppalaisesta standardoinnista, neuvoston direktiivien 89/686/ETY ja 93/15/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/9/EY, 94/25/EY, 95/16/EY, 97/23/EY, 98/34/EY, 2004/22/EY, 2007/23/EY, 2009/23/EY ja 2009/105/EY muuttamisesta ja neuvoston päätöksen 87/95/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1673/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 316, 14.11.2012, s. 12).

(46)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1224/2009, direktiivi 2000/59/EY ja direktiivi 2008/98/EY.

(46)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1224/2009, direktiivi 2000/59/EY ja direktiivi 2008/98/EY.

(1a)   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/851, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, jätteistä annetun direktiivin 2008/98/EY muuttamisesta (EUVL L 150, 14.6.2018, s. 109).

(48)  EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(48)  EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(50)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/83/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2011, kuluttajan oikeuksista, neuvoston direktiivin 93/13/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/44/EY muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 85/577/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/7/EY kumoamisesta (EUVL L 304, 22.11.2011, s. 64).

(51)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22).

(50)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/83/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2011, kuluttajan oikeuksista, neuvoston direktiivin 93/13/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/44/EY muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 85/577/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/7/EY kumoamisesta (EUVL L 304, 22.11.2011, s. 64).

(51)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22).

(1a)   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/1535, annettu 9 päivänä syyskuuta 2015, teknisiä määräyksiä ja tietoyhteiskunnan palveluja koskevia määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä (kodifiointi) (EUVL L 241, 17.9.2015, s. 1).

(1 a)   Neuvoston asetus (EY) N:o 850/98, annettu 30 päivänä maaliskuuta 1998, kalavarojen säilyttämisestä nuorten meren eliöiden suojelemiseksi toteutettavien teknisten toimenpiteiden avulla (EYVL L 125, 27.4.1998, s. 1).

(1 a)   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1935/2004, annettu 27 päivänä lokakuuta 2004, elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvista materiaaleista ja tarvikkeista ja direktiivien 80/590/ETY ja 89/109/ETY kumoamisesta (EUVL L 338, 13.11.2004, s. 4);

(52)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/4/EY, annettu 28 päivänä tammikuuta 2003, ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta ja neuvoston direktiivin 90/313/ETY kumoamisesta (EUVL L 41, 14.2.2003, s. 26).

(53)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/2/EY, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2007, Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta (EUVL L 108, 25.4.2007, s. 1).

(52)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/4/EY, annettu 28 päivänä tammikuuta 2003, ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta ja neuvoston direktiivin 90/313/ETY kumoamisesta (EUVL L 41, 14.2.2003, s. 26).

(53)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/2/EY, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2007, Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta (EUVL L 108, 25.4.2007, s. 1).

(1 a)   ”Tavaranhankintasopimuksilla” tarkoitetaan hankintasopimuksia, joiden tarkoituksena on tavaroiden osto, leasing, vuokraus tai osamaksukauppa osto-optioin tai ilman niitä. Tavaranhankintasopimukseen voi kuulua liitännäisesti kokoamis- ja asennustöitä.

(1 a)   ”Tavaranhankintasopimuksilla” tarkoitetaan hankintasopimuksia, joiden tarkoituksena on tavaroiden osto, leasing, vuokraus tai osamaksukauppa osto-optioin tai ilman niitä. Tavaranhankintasopimukseen voi kuulua liitännäisesti kokoamis- ja asennustöitä.


16.10.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 345/284


P8_TA(2018)0412

Schengenin tietojärjestelmän perustaminen, toiminta ja käyttö rajatarkastuksissa ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 24. lokakuuta 2018 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä rajatarkastuksissa, asetuksen (EU) N:o 515/2014 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1987/2006 kumoamisesta (COM(2016)0882 – C8-0533/2016 – 2016/0408(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

(2020/C 345/41)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2016)0882),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan, 77 artiklan 2 kohdan b alakohdan ja 79 artiklan 2 kohdan c alakohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0533/2016),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 19. kesäkuuta 2018 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A8-0347/2017),

1.

vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti

3.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

P8_TC1-COD(2016)0408

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 24. lokakuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/… antamiseksi Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä rajatarkastuksissa, Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1987/2006 muuttamisesta ja kumoamisesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2018/1861.)


16.10.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 345/285


P8_TA(2018)0413

Schengenin tietojärjestelmän perustaminen, toiminta ja käyttö poliisiyhteistyössä ja rikosasioissa tehtävässä oikeudellisessa yhteistyössä ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 24. lokakuuta 2018 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä poliisiyhteistyössä ja rikosasioissa tehtävässä oikeudellisessa yhteistyössä, asetuksen (EU) N:o 515/2014 muuttamisesta sekä asetuksen (EY) N:o 1986/2006, neuvoston päätöksen 2007/533/YOS ja komission päätöksen 2010/261/EU kumoamisesta (COM(2016)0883 – C8-0530/2016 – 2016/0409(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

(2020/C 345/42)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2016)0883),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 82 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan d alakohdan, 85 artiklan 1 kohdan, 87 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 88 artiklan 2 kohdan a alakohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0530/2016),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 19. kesäkuuta 2018 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A8-0349/2017),

1.

vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

P8_TC1-COD(2016)0409

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 24. lokakuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/… antamiseksi Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä poliisiyhteistyössä ja rikosasioissa tehtävässä oikeudellisessa yhteistyössä, neuvoston päätöksen 2007/533/YOS muuttamisesta ja kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1986/2006 ja komission päätöksen 2010/261/EU kumoamisesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2018/1862.)


16.10.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 345/286


P8_TA(2018)0414

Schengenin tietojärjestelmän käyttö laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamisessa ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 24. lokakuuta 2018 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Schengenin tietojärjestelmän käytöstä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamisessa (COM(2016)0881 – C8-0532/2016 – 2016/0407(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

(2020/C 345/43)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2016)0881),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 79 artiklan 2 kohdan c alakohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0532/2016),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 19. kesäkuuta 2018 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön sekä ulkoasiainvaliokunnan lausunnon (A8-0348/2017),

1.

vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.

hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan parlamentin ja neuvoston yhteisen lausuman;

3.

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

4.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

P8_TC1-COD(2016)0407

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 24. lokakuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/… antamiseksi Schengenin tietojärjestelmän käytöstä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2018/1860.)


LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE

Euroopan parlamentin ja neuvoston lausuma (Irlannista – palauttaminen)

Euroopan parlamentti ja neuvosto kehottavat komissiota heti, kun Irlanti osallistuu direktiivin 2008/115/EY soveltamiseen, arvioimaan oikeudellisen tilanteen perussopimusten ja asiaa koskevien pöytäkirjojen mukaisesti ja esittämään tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen, jotta palauttamista koskevaa yhteistyötä Irlannin ja muiden jäsenvaltioiden välillä voidaan tehdä SIS-järjestelmän kautta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission aloiteoikeutta.


16.10.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 345/288


P8_TA(2018)0415

Alkoholin ja alkoholijuomien valmisteverojen rakenteiden yhdenmukaistaminen *

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 24. lokakuuta 2018 ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi alkoholin ja alkoholijuomien valmisteverojen rakenteiden yhdenmukaistamisesta annetun direktiivin 92/83/ETY muuttamisesta (COM(2018)0334 – C8-0269/2018 – 2018/0173(CNS))

(Erityinen lainsäätämisjärjestys – kuuleminen)

(2020/C 345/44)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (COM(2018)0334),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 113 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8-0269/2018),

ottaa huomioon työjärjestyksen 78 c artiklan,

ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0307/2018),

1.

hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.

pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 293 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.

pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.

pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Tarkistus 1

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 2 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(2 a)

Unionin tuomioistuin antoi ratkaisun platoasteen laskentatavasta 17 päivänä toukokuuta 2018 antamassaan tuomiossa asiassa C-30/17, Kompania Piwowarska  (1a)

Tarkistus 2

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta

Direktiivi 92/83/ETY

3 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

”Kaikki oluen ainesosat, mukaan lukien käymisen jälkeen lisätyt ainesosat , on otettava huomioon platoastetta mitattaessa.”

”Kaikki oluen ainesosat, käymisen päättymisen jälkeen lisättyjä ainesosia lukuun ottamatta , on otettava huomioon platoastetta mitattaessa.”


(1a)   Unionin tuomioistuimen tuomio 17.5.2018, Kompania Piwowarska, C-30/17, ECLI:EU:C:2018:325.


Torstai 25. lokakuuta 2018

16.10.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 345/290


P8_TA(2018)0418

Kulttuuriesineiden tuonti ***I

Euroopan parlamentin tarkistukset 25. lokakuuta 2018 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kulttuuriesineiden tuonnista (COM(2017)0375 – C8-0227/2017 – 2017/0158(COD)) (1)

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

(2020/C 345/45)

Tarkistus 1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(1)

Ottaen huomioon terrorismin rahoituksen torjunnasta 12 päivänä helmikuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät, Euroopan parlamentille ja neuvostolle terrorismin rahoituksen torjunnan vahvistamista koskevasta toimintasuunnitelmasta annettu komission tiedonanto (24) ja terrorismin torjumisesta annettu direktiivi (25) kolmansien maiden kanssa käytävästä kaupasta olisi annettava yhteiset säännöt, jotta varmistetaan tehokas suojelu kulttuuriesineiden häviämisen estämiseksi, säilytetään ihmiskunnan kulttuuriperintö ja estetään se, että terrorismia rahoitetaan myymällä ryöstettyä kulttuuriperintöä unionissa oleville ostajille.

(1)

Ottaen huomioon terrorismin rahoituksen torjunnasta 12 päivänä helmikuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät, Euroopan parlamentille ja neuvostolle terrorismin rahoituksen torjunnan vahvistamista koskevasta toimintasuunnitelmasta annettu komission tiedonanto (24) ja terrorismin torjumisesta annettu direktiivi (25) kolmansien maiden kanssa käytävästä kaupasta olisi annettava yhteiset säännöt, jotta varmistetaan tehokas suojelu kulttuuriesineiden laittoman kaupan, häviämisen tai tuhoutumisen estämiseksi, säilytetään ihmiskunnan kulttuuriperintö ja estetään se, että terrorismia rahoitetaan ja rahaa pestään myymällä ryöstettyä kulttuuriperintöä unionissa oleville ostajille.

Tarkistus 2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(1 a)

Ottaen huomioon unionin sitoutumisen oikeudenmukaisiin prosesseihin ja uhreille maksettaviin korvauksiin sekä YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön (Unesco) perussäännön ja perinnön suojelua koskevat yleissopimukset on varmistettava, että laittomasti kaupatut, kaivauksissa löydetyt tai hankitut esineet palautetaan. Kun otetaan huomioon kansojen ja alueiden riisto, joka johtaa yleensä kulttuuriesineiden laittomaan kauppaan, erityisesti kun tällaisen laittoman kaupan taustalla on aseellinen konflikti, tässä asetuksessa olisi otettava huomioon pikemminkin kansojen ja alueiden alueelliset ja paikalliset ominaispiirteet kuin kulttuurituotannon markkina-arvo.

Tarkistus 3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 2 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(2)

Kulttuuriperintö on yksi sivilisaation keskeisistä osatekijöistä, se rikastuttaa kaikkien ihmisten kulttuurielämää ja sitä olisi tämän vuoksi suojeltava luvattomalta käyttöönotolta ja ryöstelyltä. Unionin olisi näin ollen kiellettävä laittomasti kolmansista maista vietyjen kulttuuriesineiden saapuminen unionin tullialueelle.

(2)

Kulttuuriesineillä on usein huomattavaa kulttuurista, taiteellista, historiallista ja tieteellistä merkitystä. Kulttuuriperintö on yksi sivilisaation keskeisistä osatekijöistä, koska sillä on muun muassa symbolista arvoa ja se muodostaa ihmiskunnan kulttuurisen muistin. Se rikastuttaa kaikkien ihmisten kulttuurielämää ja yhdistää ihmisiä yhteisen muistitiedon ja sivilisaation kehittymisen kautta. Sitä olisi tämän vuoksi suojeltava luvattomalta käyttöönotolta ja ryöstelyltä. Arkeologisia kohteita on ryöstelty aina, mutta nyt ryöstely on saavuttanut teolliset mittasuhteet. Tällaisia kaivauksia ja ryöstelyä jatketaan niin kauan kuin on mahdollista käydä kannattavaa kauppaa laittomissa kaivauksissa löydetyillä kulttuuriesineillä ja saada hyötyä ilman mainittavia riskejä. Kulttuuriperinnön taloudellinen ja taiteellinen arvo luo voimakasta kysyntää kansainvälisillä markkinoilla, kun taas vaikuttavien kansainvälisten sääntelytoimien puute tai näiden toimien tehoton täytäntöönpano johtaa siihen, että tällaiset esineet siirtyvät varjotalouden piiriin. Arkeologisten kohteiden ryöstely ja kaupan käyminen laittomissa kaivauksissa löydetyllä kulttuuriperinnöllä ovat vakavia rikoksia, jotka aiheuttavat merkittävää kärsimystä niille, joihin ne vaikuttavat suoraan tai epäsuorasti. Kulttuuriesineiden laiton kauppa edistää monissa tapauksissa pakotettua kulttuurista homogenisointia tai karkottamista, ja kulttuuriesineiden ryöstely johtaa muun muassa kulttuurien hajoamiseen. Unionin olisi näin ollen kiellettävä laittomasti kolmansista maista vietyjen kulttuuriesineiden tuonti unionin tullialueelle painottaen erityisesti kulttuuriesineiden vientiä kolmansista maista, joissa on käynnissä aseellisia selkkauksia, etenkin silloin kun tällaisten esineiden ovat vieneet terroristijärjestöt tai muut rikollisjärjestöt.

Tarkistus 4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 2 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(2 a)

Kolmansien maiden toimivaltaisilla viranomaisilla ei aina ole riittäviä valmiuksia torjua kulttuuriesineiden laitonta kauppaa. Niiden toimintaan saattaa myös liittyä korruptiota tai muunlaisia hallinnollisia väärinkäytöksiä. Kun kulttuuriesineitä siirretään pois ympäristöstä, johon ne kuuluvat, väestöltä riistetään sen tavat sekä muisto- ja palvontaesineet tai -paikat. Esineiden historiallinen tausta ja tieteellinen arvo menetetään, jos yhteenkuuluvia esineitä myydään erillään. Kulttuuriesineiden korvaamattomuuden ja yleisen edun vuoksi on suotavaa, että tällaisia esineitä olisi voitava pitää hallussa vain ehdollisesti. Tuontiprosessin yhteydessä olisi annettava vakuutus esineiden myöhemmästä asianmukaisesta varastoinnista ja dokumentoinnista sekä siitä, että ne ovat tutkimuslaitosten ja julkisten museoiden käytettävissä, ja yhteistyöstä perusteltujen palautusvaateiden tapauksessa.

Tarkistus 5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(3)

Kun otetaan huomioon jäsenvaltioissa sovellettavat erilaiset säännöt kulttuuriesineiden unionin tullialueelle saapumisen yhteydessä, olisi toteutettava toimenpiteitä erityisesti sen varmistamiseksi, että kulttuuriesineiden tuontiin sovelletaan yhtenäistä valvontaa niiden saapumisen yhteydessä.

(3)

Kun otetaan huomioon jäsenvaltioissa sovellettavat erilaiset säännöt kulttuuriesineiden unionin tullialueelle tuonnin yhteydessä, olisi toteutettava toimenpiteitä erityisesti sen varmistamiseksi, että tiettyjen kulttuuriesineiden tuontiin sovelletaan yhtenäistä valvontaa niiden unionin tullialueelle saapumisen yhteydessä nykyisten prosessien, menettelyjen ja hallinnollisten välineiden avulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013  (1 a) yhdenmukaisen täytäntöönpanon toteuttamiseksi .

Tarkistus 6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(4)

Yhteisten sääntöjen olisi katettava sellaisten unionin tullialueelle saapuvien kulttuuriesineiden tullikohtelu , jotka eivät ole unionitavaroita , eli niiden luovutus vapaaseen liikkeeseen ja niiden asettaminen johonkin muuhun erityiseen tullimenettelyyn kuin passitukseen .

(4)

Yhteisten sääntöjen olisi katettava sellaisten kulttuuriesineiden unionin tullialueelle saattaminen ja tuonti , jotka eivät ole unionitavaroita.

Tarkistus 7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(5)

Kun otetaan huomioon vapaa-alueiden (ja ns. ”vapaasatamien”) tiedossa oleva potentiaali kulttuuriesineiden varastoinnin kannalta, käyttöön otettavien valvontatoimenpiteiden olisi oltava kyseisten tullimenettelyjen osalta soveltamisalaltaan mahdollisimman laajat. Näiden valvontatoimenpiteiden olisi näin ollen koskettava vapaaseen liikkeeseen luovutettujen tavaroiden lisäksi erityiseen tullimenettelyyn asetettuja tavaroita. Tällainen laaja soveltamisala ei kuitenkaan saisi haitata tavaroiden kauttakulkuvapauden periaatetta eikä ylittää sitä, mikä on tarpeen laittomasti vietyjen kulttuuriesineiden unionin tullialueelle saapumisen estämiseksi . Vaikka soveltamisalaan olisi sisällyttävä ne erityiset tullimenettelyt , joihin unionin tullialueelle saapuvat tavarat voidaan asettaa, passitus olisi jätettävä valvontatoimenpiteiden ulkopuolelle .

(5)

Vapaa-alueiden (ja ns. ”vapaasatamien”) kohdalla käyttöön otettavien valvontatoimenpiteiden olisi oltava kyseisten tullimenettelyjen osalta soveltamisalaltaan mahdollisimman laajat , jotta vältetään tämän asetuksen säännösten kiertäminen käyttämällä hyväksi vapaa-alueita, jotka ovat mahdollisia kasvualustoja laittomien tuotteiden kaupan jatkuvalle leviämiselle unioniin . Näiden valvontatoimenpiteiden olisi näin ollen koskettava vapaaseen liikkeeseen luovutettujen tavaroiden lisäksi erityiseen tullimenettelyyn asetettuja tavaroita. Tällainen laaja soveltamisala ei kuitenkaan saisi ylittää sitä, mikä on tarpeen laittomasti vietyjen kulttuuriesineiden unionin tullialueelle saapumisen estämiseksi , paitsi silloin, kun toimivaltaisilla viranomaisilla on perustellut syyt uskoa , että kulttuuriesineet on viety alkuperämaasta tai kolmannesta maasta vastoin sen lakeja ja asetuksia .

Tarkistus 8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 6 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(6)

Asetuksessa käytettävien määritelmien olisi perustuttava määritelmiin, joita on käytetty Pariisissa 14 päivänä marraskuuta 1970 allekirjoitetussa Unescon yleissopimuksessa kulttuuriomaisuuden luvattoman tuonnin, viennin ja omistusoikeuden siirron kieltämiseksi ja ehkäisemiseksi ja Roomassa 24 päivänä kesäkuuta 1995 allekirjoitetussa UNIDROIT’n yleissopimuksessa varastetuista tai laittomasti maasta viedyistä kulttuuriesineistä, koska ne ovat tuttuja monille kolmansille maille ja useimmille jäsenvaltioille.

(6)

Asetuksessa käytettävien määritelmien olisi perustuttava määritelmiin, joita on käytetty Pariisissa 14 päivänä marraskuuta 1970 allekirjoitetussa Unescon yleissopimuksessa kulttuuriomaisuuden luvattoman tuonnin, viennin ja omistusoikeuden siirron kieltämiseksi ja ehkäisemiseksi , jäljempänä ”vuonna 1970 tehty Unescon yleissopimus”, ja Roomassa 24 päivänä kesäkuuta 1995 allekirjoitetussa Unidroit’n yleissopimuksessa varastetuista tai laittomasti maasta viedyistä kulttuuriesineistä, koska ne ovat tuttuja monille kolmansille maille ja useimmille jäsenvaltioille.

Tarkistus 9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 7 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(7)

Viennin laillisuus olisi tutkittava sen maan lakien ja asetusten perusteella, jossa kulttuuriesineet löydettiin tai luotiin (”alkuperämaa”). Säännösten kiertämisen välttämiseksi henkilön, joka haluaa tuoda kulttuuriesineitä unionin tullialueelle, olisi – kun nämä kulttuuriesineet saapuvat unioniin jostakin muusta kolmannesta maasta – osoitettava, että ne vietiin sieltä laillisesti, jos kyseinen kolmas maa on vuonna 1970 tehdyn Unescon yleissopimuksen allekirjoittajavaltio ja näin ollen maa , joka on sitoutunut torjumaan kulttuuriomaisuuden laitonta kauppaa. Muissa tapauksissa henkilön olisi todistettava laillinen vienti alkuperämaasta .

(7)

Viennin laillisuus olisi tutkittava sen maan lakien ja asetusten perusteella, jossa kulttuuriesineet löydettiin tai luotiin tai josta kulttuuriesineet poistettiin, jossa ne kaivettiin tai josta ne varastettiin maan päältä tai veden alta tai jolla on niin läheinen yhteys kulttuuriesineisiin, että maa suojelee niitä kansallisena kulttuuriomaisuutena ja sääntelee niiden vientiä alueeltaan sen jälkeen, kun ne on laillisesti siirretty siitä maasta, jossa kulttuuriesineet luotiin tai löydettiin (”alkuperämaa”). Säännösten kiertämisen välttämiseksi henkilön, joka haluaa tuoda kulttuuriesineitä unionin tullialueelle, olisi – kun nämä kulttuuriesineet saapuvat unioniin jostakin muusta kolmannesta maasta – osoitettava, että ne vietiin alkuperämaasta laillisesti . Poikkeuksellisissa tapauksissa, joissa joko kulttuuriesineen alkuperämaata ei voida määrittää luotettavasti ja toimivaltainen viranomainen katsoo, että tämä seikka on hyvin dokumentoitu ja sen tueksi on esitetty hyviä todisteita, tai joissa kulttuuriesineet on viety alkuperämaasta ennen vuotta 1970 ja niitä on pidetty kolmannessa maassa muuta tarkoitusta kuin väliaikaista käyttöä, passitusta, vientiä tai lähettämistä varten ennen niiden tuomista unionin tullialueelle, mutta haltija ei voi toimittaa vaadittuja asiakirjoja, koska tällaiset asiakirjat eivät olleet käytössä, kun kulttuuriesineet vietiin alkuperämaasta, hakemukseen olisi liitettävä asianmukaiset asiakirjat ja tiedot, jotka osoittavat, että kyseiset kulttuuriesineet on viety kyseisen kolmannen maan alueelta sen lakien ja asetusten mukaisesti tai että tällaiset lait ja asetukset puuttuvat.

Tarkistukset 10 ja 11

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(7 a)

Vuonna 1970 tehdyn Unescon yleissopimuksen 5 artiklassa kehotetaan perustamaan yksi tai useampi kansallinen laitos kyseisen yleissopimuksen sopimuspuolina olevien jäsenvaltioiden kulttuuriperinnön suojelemiseksi laitonta tuontia, vientiä ja siirtoa vastaan. Kyseisen yleissopimuksen mukaisesti tällaisilla kansallisilla laitoksilla on oltava riittävä määrä pätevää henkilökuntaa, jotta suojelu voidaan varmistaa ja jotta voidaan tehdä myös tarvittavaa aktiivista yhteistyötä turvallisuuden ja kulttuuriesineiden laittoman tuonnin torjunnan alalla, erityisesti kriisialueilla, kyseisen yleissopimuksen sopimuspuolina olevien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kesken. Kyseisen yleissopimuksen sopimuspuolina jo olevien jäsenvaltioiden olisi noudatettava yleissopimuksen mukaisia sitoumuksiaan ja niiden jäsenvaltioiden, jotka eivät ole sitä vielä tehneet, olisi pikaisesti ratifioitava se.

Tarkistus 12

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 8 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(8)

Jotta ei kohtuuttomasti estettäisi tavarakauppaa ulkorajojen yli, tätä asetusta olisi sovellettava ainoastaan sellaisiin esineisiin, jotka ovat tietynikäisiä. Tätä varten näyttää asianmukaiselta asettaa vähimmäisikärajaksi 250 vuotta kaikille kulttuuriesineiden luokille. Tällä vähimmäisikärajalla varmistetaan, että tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet keskittyvät niihin kulttuuriesineisiin, joihin ryöstely konfliktialueilla todennäköisimmin kohdistuu, jättämättä huomiotta muita esineitä, joiden valvonta on tarpeen kulttuuriperinnön suojelun varmistamiseksi.

(8)

Jotta ei kohtuuttomasti estettäisi tavarakauppaa unionin ulkorajojen yli, tätä asetusta olisi sovellettava ainoastaan sellaisiin esineisiin, jotka ovat tietynikäisiä ja joilla on tietty kynnysarvo . Tätä varten näyttää asianmukaiselta asettaa vähimmäisikäraja suurimmalle osalle kulttuuriesineiden luokkia asetuksen (EY) N:o 116/2009 sekä vuonna 1970 tehdyn Unescon yleissopimuksen ja vuonna 1995 tehdyn UNIDROIT’n yleissopimuksen määräysten mukaisesti ja rahallinen kynnys tietyille liitteessä I vahvistetuille kulttuuriesineiden luokille. Tiettyihin kulttuuriesineiden luokkiin ei pitäisi soveltaa rahallista kynnystä, sillä ne edellyttävät tehostettua suojelua suuremman varkauden, häviämisen tai tuhoutumisen riskin vuoksi. Vähimmäisikärajalla varmistetaan, että tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet keskittyvät niihin kulttuuriesineisiin, joihin ryöstely konfliktialueilla todennäköisimmin kohdistuu, jättämättä huomiotta muita esineitä, joiden valvonta on tarpeen kulttuuriperinnön suojelun varmistamiseksi.

Tarkistus 13

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(10)

Tietyt kulttuuriesineiden luokat, kuten arkeologiset esineet, muistomerkkien osat sekä harvinaiset käsikirjoitukset ja inkunaabelit ovat erityisen alttiita ryöstelylle ja hävittämiselle, joten näyttää olevan tarpeen säätää tehostetun valvonnan järjestelmästä ennen kuin ne saavat saapua unionin tullialueelle. Tällaisessa järjestelmässä olisi edellytettävä saapumisjäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen myöntämän luvan esittämistä ennen kuin kyseiset esineet voidaan luovuttaa vapaaseen liikkeeseen tai asettaa johonkin muuhun erityiseen tullimenettelyyn kuin passitukseen . Tällaista lupaa hakevien henkilöiden olisi voitava osoittaa laillinen vienti alkuperämaasta asianmukaisilla asiakirjoilla ja todistuksilla, joita ovat erityisesti sen kolmannen maan , josta ne viedään , myöntämät vientitodistukset tai -luvat , omistusoikeuden osoittavat asiakirjat, laskut, myyntisopimukset, vakuutusasiakirjat, kuljetusasiakirjat ja asiantuntijoiden arvioinnit . Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi täydellisen ja tarkan hakemuksen pohjalta päätettävä luvan myöntämisestä ilman aiheetonta viivytystä.

(10)

Tietyt kulttuuriesineiden luokat, kuten arkeologiset esineet ja muistomerkkien osat ovat erityisen alttiita ryöstelylle ja hävittämiselle, joten näyttää olevan tarpeen säätää tehostetun valvonnan järjestelmästä ennen kuin ne saavat saapua unionin tullialueelle. Tällaisessa järjestelmässä olisi edellytettävä aiotun ensimmäisen tuontijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen myöntämän luvan esittämistä ennen tuontia unionin tullialueelle. Tällaista lupaa hakevien henkilöiden olisi voitava osoittaa, että kulttuuriesineet on viety alkuperämaasta tai poikkeustapauksissa kolmannesta maasta tämän alkuperämaan tai kolmannen maan lakien ja asetusten mukaisesti, tai osoittaa tällaisten lakien ja asetusten puuttuminen . Kun otetaan riski ja asianmukaisen huolellisuuden periaatteiden soveltaminen asianmukaisesti huomioon, laillinen vienti alkuperämaasta tai poikkeustapauksissa kolmannesta maasta olisi todistettava esittämällä asianmukaiset asiakirjat ja todisteet (alkuperämaan antamat vientitodistukset tai -luvat , Object ID -standardin mukainen vakiomuotoinen asiakirja , joka edustaa kansainvälistä standardia kuvattaessa kulttuuriesineitä , omistusoikeuden osoittavat asiakirjat, laskut, myyntisopimukset, vakuutusasiakirjat, kuljetusasiakirjat ), jotka osoittavat, että kyseiset kulttuuriesineet on viety alkuperämaasta sen lakien ja asetusten mukaisesti. Jos täydentäviä asiakirjoja ei ole saatavilla, hakemukseen olisi liitettävä asiantuntija-arvio, jos toimivaltainen viranomainen katsoo sen tarpeelliseksi . Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi täydellisen ja tarkan hakemuksen pohjalta päätettävä luvan myöntämisestä ilman aiheetonta viivytystä ja määritettyjen aikataulujen puitteissa .

Tarkistus 14

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(10 a)

Kun otetaan huomioon esineiden erityisluonne, kulttuurialan asiantuntijoiden rooli tulliviranomaisten piirissä on erittäin tärkeä, sillä heidän olisi voitava tarvittaessa vaatia ilmoittajalta lisätietoja ja analysoida kulttuuriesineitä suorittamalla fyysinen tarkastus.

Tarkistus 15

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(11)

Muiden kulttuuriesineiden luokkien osalta henkilöiden, jotka haluavat tuoda niitä unionin tullialueelle, olisi vakuutuksen avulla todistettava niiden laillinen vienti kolmannesta maasta ja otettava tästä vastuu sekä esitettävä riittävät tiedot, jotta tulli voi tunnistaa kyseiset esineet. Menettelyn helpottamiseksi ja oikeusvarmuuden vuoksi kulttuuriesinettä koskevat tiedot olisi esitettävä käyttäen standardoitua asiakirjaa. Kulttuuriesineiden kuvaamiseen olisi käytettävä Object ID -asiakirjaa , jota Unesco suosittelee. Tullin olisi rekisteröitävä kyseisten kulttuuriesineiden saapuminen , säilytettävä alkuperäisasiakirjat ja annettava asiaan liittyvistä asiakirjoista jäljennös ilmoittajalle , jotta varmistetaan jäljitettävyys esineiden saavuttua sisämarkkinoille.

(11)

Muiden kulttuuriesineiden luokkien osalta henkilöiden, jotka haluavat tuoda niitä unionin tullialueelle, olisi sähköisen vakuutuksen avulla todistettava niiden laillinen vienti alkuperämaasta tai poikkeustapauksissa kolmannesta maasta ja otettava tästä vastuu sekä esitettävä riittävät tiedot, jotta tulli voi tunnistaa kyseiset esineet. Menettelyn helpottamiseksi ja oikeusvarmuuden vuoksi kulttuuriesinettä koskevat tiedot olisi esitettävä käyttäen sähköistä standardoitua asiakirjaa. Kulttuuriesineiden kuvaamiseen olisi käytettävä Object ID -standardin mukaista vakiomuotoista asiakirjaa , jota Unesco suosittelee. Sähköiseen vakuutukseen olisi liitettävä myös alkuperämaan tai poikkeustapauksissa kolmannen maan antamat vientitodistukset tai -luvat, jotka osoittavat, että kyseiset kulttuuriesineet on viety kyseisestä maasta kyseisen alkuperämaan tai kolmannen maan lakien ja asetusten mukaisesti tai jotka osoittavat tällaisten lakien ja määräysten puuttumisen. Jos alkuperämaan tai kolmannen maan lainsäädännössä ei säädetä vientilupien tai -todistusten myöntämisestä, tuojan vakuutukseen olisi liitettävä myös muut mahdolliset asianmukaiset asiakirjat ja todisteet, muun muassa omistusoikeuden osoittavat asiakirjat, laskut, myyntisopimukset, vakuutusasiakirjat ja kuljetusasiakirjat. Kyseiset kulttuuriesineet olisi rekisteröitävä sähköisesti ja ilmoittajalle olisi annettava asiaan liittyvistä asiakirjoista jäljennös, jotta varmistetaan jäljitettävyys esineiden saavuttua sisämarkkinoille. Toimivaltaisille viranomaisille sähköisen vakuutuksen muodossa annettujen tietojen avulla tulliviranomaisten olisi kyettävä ryhtymään lisätoimiin, jos ne arvioivat riskianalyysin perusteella, että tällaiset tavarat saattavat olla laittoman tuonnin kohteina.

Tarkistus 16

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 12 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(12)

Kulttuuriesineiden väliaikaiselta maahantuonnilta kasvatuksellisiin, tieteellisiin tai akateemisiin tarkoituksiin ei pitäisi edellyttää luvan tai vakuutuksen esittämistä.

(12)

Kulttuuriesineiden väliaikaiselta maahantuonnilta kasvatuksellisiin, tieteellisiin , esittävien taiteiden, konservointi-, restaurointi-, digitointi- tai akateemisiin tarkoituksiin ja museoiden tai muiden voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen välisen yhteistyön tarkoituksiin kulttuurinäyttelyiden järjestämiseksi ei pitäisi edellyttää tuontiluvan tai tuojan vakuutuksen esittämistä . Kaupallisilla messuilla ja kansainvälisillä taidemessuilla esiteltäväksi tarkoitettujen kulttuuriesineiden osalta ei pitäisi edellyttää tuontiluvan tai tuojan vakuutuksen esittämistä. Mikäli kulttuuriesineet kuitenkin hankitaan unionin alueella ja ne jäävät sinne, niiden osalta pitäisi edellyttää tuontiluvan tai tuojan vakuutuksen esittämistä kulttuuriesineiden luokasta riippuen.

Tarkistus 17

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 13 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(13)

Sellaisista maista tuotavien kulttuuriesineiden varastointi, joissa on käynnissä aseellinen selkkaus tai jotka kärsivät luonnonkatastrofista, olisi myös sallittava ilman luvan tai vakuutuksen esittämistä näiden esineiden turvallisuuden ja säilymisen varmistamiseksi.

(13)

Sellaisista maista tuotavien kulttuuriesineiden varastointi, joissa on käynnissä aseellinen selkkaus tai jotka kärsivät luonnonkatastrofista, kun tarkoituksena on palauttaa kyseiset esineet tilanteen sen salliessa niiden alkuperämaahan tai kolmanteen maahan, josta ne laillisesti vietiin, olisi myös sallittava ilman tuontiluvan tai tuojan vakuutuksen esittämistä näiden esineiden turvallisuuden ja säilymisen varmistamiseksi.

Tarkistus 18

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 14 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(14)

Jotta otetaan huomioon tämän asetuksen täytäntöönpanosta saadut kokemukset ja ne muuttuvat geopoliittiset ja muut olosuhteet, joiden vuoksi kulttuuriesineet joutuvat vaaraan, haittaamatta kohtuuttomasti kolmansien maiden kanssa käytävää kauppaa, komissiolle olisi siirrettävä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukainen valta antaa säädöksiä vähimmäisikärajaa koskevan kriteerin muuttamisesta eri kulttuuriesineiden luokkien osalta. Tämän säädösvallan siirron ansiosta komission olisi myös voitava saattaa liite ajan tasalle yhdistettyyn nimikkeistöön tehtyjen muutosten seurauksena. On erityisen tärkeää, että komissio järjestää valmistelutyönsä aikana asianmukaiset kuulemiset, mukaan lukien asiantuntijoiden kuuleminen, ja että tällaiset kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten sopimuksessa (27) määrättyjä periaatteita noudattaen. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(14)

Jotta otetaan huomioon tämän asetuksen täytäntöönpanosta saadut kokemukset ja ne muuttuvat geopoliittiset ja muut olosuhteet, joiden vuoksi kulttuuriesineet joutuvat vaaraan, haittaamatta kohtuuttomasti kolmansien maiden kanssa käytävää kauppaa, komissiolle olisi siirrettävä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukainen valta antaa säädöksiä vähimmäisikärajaa ja rahallista kynnystä koskevan kriteerin muuttamisesta eri kulttuuriesineiden luokkien osalta. Tämän säädösvallan siirron ansiosta komission olisi myös voitava saattaa liite I ajan tasalle yhdistettyyn nimikkeistöön tehtyjen muutosten seurauksena sekä laatia toinen liite (liite II), johon sisältyy Kansainvälisen museoneuvoston (ICOM) laatimiin ja tarkistamiin uhanalaisten kulttuuriesineiden ”punaisiin listoihin” perustuva luettelo maista ja yhdistetyn nimikkeistön koodeista . On erityisen tärkeää, että komissio järjestää valmistelutyönsä aikana asianmukaiset kuulemiset, mukaan lukien asiantuntijoiden kuuleminen, ja että tällaiset kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten sopimuksessa (27) määrättyjä periaatteita noudattaen. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

Tarkistus 19

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 15 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(15)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, jotta se voisi hyväksyä erityiset yksityiskohtaiset säännöt, joita sovelletaan kulttuuriesineiden väliaikaiseen maahantuontiin unionin tullialueelle ja varastointiin siellä, tuontilupahakemusten ja -lomakkeiden sekä tuojan vakuutusten ja niiden liiteasiakirjojen mallit sekä tarkemmat niiden toimittamista ja käsittelyä koskevat menettelysäännöt . Komissiolle olisi lisäksi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, jotta se voisi suorittaa järjestelyjä sähköisen tietokannan perustamiseksi tietojen tallentamista ja jäsenvaltioiden välistä tietojenvaihtoa varten. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (28) mukaisesti.

(15)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, jotta se voisi hyväksyä erityiset yksityiskohtaiset säännöt, joita sovelletaan kulttuuriesineiden väliaikaiseen maahantuontiin unionin tullialueelle ja varastointiin siellä, ja tämä olisi tehtävä taaten samalla säilyttämisen asianmukaiset edellytykset, kun otetaan asianmukaisesti huomioon kulttuuriesineiden erityinen luonne. Näitä järjestelyjä olisi sovellettava myös sähköisten tuontilupahakemusten ja -lomakkeiden ja tällaisten hakemusten hylkäysperusteiden luettelon sekä tuojan vakuutusten ja niiden liiteasiakirjojen sähköisiin vakiomalleihin ja myös tarkempiin niiden sähköistä toimittamista ja käsittelyä koskeviin menettelysääntöihin . Komissiolle olisi lisäksi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, jotta se voisi suorittaa järjestelyjä sähköisen tietokannan perustamiseksi tietojen tallentamista ja jäsenvaltioiden välistä tietojenvaihtoa varten asetuksen (EU) N:o 952/2013 mukaisesti. Tietokannan perustaminen voi olla osa kyseisen asetuksen 280 artiklan mukaista työohjelmaa . Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti (28).

Tarkistus 20

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 15 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(15 a)

Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tullin valvonta- ja tarkastusmenettelyissä sovelletaan asetuksen (EU) N:o 952/2013 säännöksiä.

Tarkistus 21

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 16 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(16)

Kulttuuriesineiden kauppavirroista olisi kerättävä merkityksellistä tietoa, jotta tuetaan asetuksen tehokasta täytäntöönpanoa ja luodaan perusta sen tulevalle arvioinnille. Kulttuuriesineiden kauppavirtoja ei voida tehokkaasti seurata vain niiden arvon tai painon mukaan, koska nämä kaksi arvoa voivat vaihdella. On olennaisen tärkeää kerätä tietoja ilmoitettujen esineiden lukumäärästä. Koska yhdistetyssä nimikkeistössä ei täsmennetä mitään ylimääräistä mittausyksikköä kulttuuriesineitä varten, on tarpeen edellyttää, että esineiden lukumäärä ilmoitetaan.

(16)

Kulttuuriesineiden kauppavirroista olisi kerättävä merkityksellistä tietoa sähköisesti ja jaettava sitä jäsenvaltioiden ja komission kesken , jotta tuetaan asetuksen tehokasta täytäntöönpanoa ja luodaan perusta sen tulevalle arvioinnille. Avoimuuden ja julkisen valvonnan varmistamiseksi olisi julkaistava mahdollisimman paljon tietoa. Kulttuuriesineiden kauppavirtoja ei voida tehokkaasti seurata vain niiden arvon tai painon mukaan, koska nämä kaksi arvoa voivat vaihdella. On olennaisen tärkeää kerätä sähköisesti tietoja ilmoitettujen esineiden lukumäärästä. Koska yhdistetyssä nimikkeistössä ei täsmennetä mitään ylimääräistä mittausyksikköä kulttuuriesineitä varten, on tarpeen edellyttää, että esineiden lukumäärä ilmoitetaan.

Tarkistus 22

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 17 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(17)

Tullialan riskienhallintaa koskevassa EU:n strategiassa ja toimintasuunnitelmassa (29) pyritään muun muassa vahvistamaan tulliviranomaisten valmiuksia vastata kulttuuriesineiden alalla ilmeneviin riskeihin. Asetuksessa (EU) N:o 952/2013 vahvistettuja yhteisen riskinhallintajärjestelmän puitteita olisi käytettävä ja asian kannalta merkityksellisiä riskeihin liittyviä tietoja olisi vaihdettava tulliviranomaisten välillä.

(17)

Tullialan riskienhallintaa koskevassa EU:n strategiassa ja toimintasuunnitelmassa (29) pyritään muun muassa vahvistamaan tulliviranomaisten koulutusta ja valmiuksia vastata kulttuuriesineiden alalla ilmeneviin riskeihin. Asetuksessa (EU) N:o 952/2013 vahvistettuja yhteisen riskinhallintajärjestelmän puitteita olisi käytettävä ja asian kannalta merkityksellisiä riskeihin liittyviä tietoja olisi vaihdettava tulliviranomaisten välillä.

Tarkistus 23

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 17 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(17 a)

On tarpeen perustaa kulttuuriesineiden ostajille suunnattuja tiedotuskampanjoita, jotka koskevat laittomien esineiden riskiä, ja auttaa markkinatoimijoita tämän asetuksen ymmärtämisessä ja soveltamisessa. Jäsenvaltioiden olisi otettava asiaankuuluvat kansalliset yhteyspisteet ja muut tiedotuspalvelut mukaan tietojen levittämiseen.

Tarkistus 24

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 17 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(17 b)

Komission olisi varmistettava, että mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille (jäljempänä ”mikro- ja pk-yritykset”) annetaan asianmukaista teknistä apua, ja helpotettava tietojenvaihtoa niiden kanssa tämän asetuksen panemiseksi tehokkaasti täytäntöön. Unioniin sijoittautuneiden kulttuuriesineitä tuovien mikro- ja pk-yritysten olisi näin ollen voitava hyödyntää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1287/2013  (1 a) perustettua COSME-ohjelmaa.

Tarkistus 25

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 18 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(18)

Jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia seuraamuksia sellaisia tilanteita varten, joissa tämän asetuksen säännöksiä ei noudateta, ja annettava nämä seuraamukset tiedoksi komissiolle.

(18)

Jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia seuraamuksia sellaisia tilanteita varten, joissa tämän asetuksen säännöksiä ei noudateta, ja annettava nämä seuraamukset tiedoksi komissiolle. Jäsenvaltioiden olisi myös ilmoitettava komissiolle, kun näitä seuraamuksia sovelletaan. On toivottavaa varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset ja yhdenmukainen lähestymistapa, minkä vuoksi on aiheellista, että seuraamukset ovat kussakin jäsenvaltiossa luonteeltaan ja vaikutuksiltaan samankaltaisia.

Tarkistus 26

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 19 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(19)

Komissiolle olisi annettava riittävästi aikaa hyväksyä säännöt tämän asetuksen täytäntöönpanosta, erityisesti ne, jotka koskevat tuontiluvan hakemisessa tai tuojan vakuutuksen laatimisessa käytettäviä asianmukaisia lomakkeita. Tämän vuoksi tämän asetuksen soveltamista olisi lykättävä.

(19)

Komission olisi hyväksyttävä viipymättä säännöt tämän asetuksen täytäntöönpanosta, erityisesti ne, jotka koskevat tuontiluvan hakemisessa tai tuojan vakuutuksen laatimisessa käytettäviä asianmukaisia sähköisiä vakiolomakkeita .

Tarkistus 27

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Tässä asetuksessa vahvistetaan edellytykset ja menettely kulttuuriesineiden saapumiselle unionin tullialueelle.

Tässä asetuksessa vahvistetaan edellytykset ja menettely kulttuuriesineiden saattamiselle ja tuonnille unionin tullialueelle.

Tarkistus 28

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Tätä asetusta ei sovelleta niihin kulttuuriesineisiin, jotka passitetaan unionin tullialueen kautta.

Tätä asetusta sovelletaan niihin kulttuuriesineisiin, jotka passitetaan unionin tullialueen kautta , kun toimivaltaisilla viranomaisilla on perustellut syyt uskoa, että kulttuuriesineet on viety alkuperämaasta tai kolmannesta maasta vastoin kyseisen alkuperämaan tai kolmannen maan lakeja ja asetuksia .

Tarkistus 29

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)

”kulttuuriesineellä” mitä tahansa esinettä, joka on tärkeä arkeologian, esihistorian, historian, kirjallisuuden, taiteen tai tieteen kannalta ja joka kuuluu liitteessä olevassa taulukossa lueteltuihin luokkiin ja täyttää siinä määritellyn vähimmäisikävaatimuksen;

a)

”kulttuuriesineellä” mitä tahansa esinettä, joka on tärkeä arkeologian, esihistorian, historian, kirjallisuuden, taiteen tai tieteen kannalta ja joka kuuluu liitteissä lueteltuihin luokkiin ja täyttää siinä määritellyn vähimmäisikävaatimuksen ja rahallista kynnystä koskevan kriteerin ;

Tarkistus 30

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – a a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

a a)

”kulttuuriesineiden tuonnilla”

i)

asetuksen (EU) N:o 952/2013 201 artiklassa tarkoitettua luovutusta vapaaseen liikkeeseen; tai

ii)

tavaroiden asettamista yhteen seuraavista asetuksen (EU) N:o 952/2013 210 artiklassa tarkoitetuista erityismenettelyistä:

a.

varastointi, johon kuuluvat tullivarastointi ja vapaa-alueet,

b.

erityiskäyttö, johon kuuluvat väliaikainen maahantuonti ja tietty käyttötarkoitus,

c.

sisäinen jalostus,

Tarkistus 31

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)

”alkuperämaalla” maata, jonka nykyisellä alueella kulttuuriesineet luotiin tai löydettiin;

b)

”alkuperämaalla” maata, jonka nykyisellä alueella kulttuuriesineet luotiin tai löydettiin tai josta ne poistettiin, jossa ne kaivettiin tai josta ne varastettiin maan päältä tai veden alta, tai maata, jolla on niin läheinen yhteys kulttuuriesineisiin, että tämä maa suojelee niitä kansallisena kulttuuriomaisuutena ja sääntelee niiden vientiä alueeltaan sen jälkeen, kun ne on laillisesti siirretty siitä maasta, jossa kulttuuriesineet luotiin tai löydettiin ;

Tarkistus 32

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c)

”viejämaalla” maata, jossa kulttuuriesineitä viimeksi pidettiin pysyvästi kyseisen maan lakien ja asetusten mukaisesti ennen niiden lähettämistä unioniin ;

c)

”kolmannella maalla” viimeistä muuta maata kuin alkuperämaata , jossa kulttuuriesineitä pidettiin ennen niiden tuomista unionin tullialueelle ;

Tarkistus 33

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – d alakohta

Komission teksti

Tarkistus

d)

ilmaisulla ”pysyvästi” vähintään kuukauden mittaista ajanjaksoa ja muuta tarkoitusta kuin väliaikaista käyttöä, passitusta, vientiä tai lähettämistä varten;

Poistetaan.

Tarkistus 34

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – h a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

h a)

”Object ID -asiakirjalla” Unescon hyväksymää kansainvälistä vakiomuotoista asiakirjaa, jossa kuvataan kulttuuriesineet ja johon kootaan niitä koskevat tiedot;

Tarkistus 35

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – h b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

h b)

”toimivaltaisilla viranomaisilla” jäsenvaltioiden nimeämiä viranomaisia, jotka vastaavat tuontilupien myöntämisestä ja tuojien vakuutusten rekisteröinnistä.

Tarkistus 36

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.   Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 12 artiklan mukaisesti liitteessä olevan taulukon toisen sarakkeen muuttamiseksi yhteiseen nimikkeistöön tehtyjen muutosten seurauksena ja liitteessä olevan taulukon kolmannessa sarakkeessa olevan vähimmäisikärajan muuttamiseksi tämän asetuksen täytäntöönpanosta saatujen kokemusten pohjalta.

2.   Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 12 artiklan mukaisesti liitteessä I olevan taulukon toisen sarakkeen muuttamiseksi yhteiseen nimikkeistöön tehtyjen muutosten seurauksena ja liitteessä olevan vähimmäisikärajan ja kynnysarvon muuttamiseksi tämän asetuksen ja asetuksen (EY) N:o 116/2009 täytäntöönpanosta saatujen kokemusten pohjalta.

Tarkistus 37

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a.     Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 12 artiklan mukaisesti liitteessä II olevan luettelon muuttamiseksi, jossa luetellaan ne maat ja esineluokat, joihin liittyy erityinen laittoman kaupan riski, ja joka perustuu Kansainvälisen museoneuvoston (ICOM) julkaisemaan uhanalaisten kulttuuriesineiden ”punaisten listojen” tietokantaan. Komissio varmistaa, että liitettä II päivitetään säännöllisesti.

Tarkistus 38

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – otsikko

Komission teksti

Tarkistus

Unionin tullialueelle saapuvat kulttuuriesineet

Kulttuuriesineiden saattaminen ja tuonti unionin tullialueelle

Tarkistus 39

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.    Kulttuuriesineiden luovutus vapaaseen liikkeeseen ja kulttuuriesineiden asettaminen muuhun erityismenettelyyn kuin passitukseen sallitaan ainoastaan silloin, kun esitetään 4 artiklan mukaisesti myönnetty tuontilupa tai 5 artiklan mukaisesti laadittu tuojan vakuutus.

1.    Alkuperämaan alueelta kansainvälisten sopimusten ja alkuperämaan tai kolmannen maan lakien ja asetusten vastaisesti poistettujen kulttuuriesineiden tuonti on kielletty.

 

Kulttuuriesineiden tuonti unionin tullialueelle sallitaan ainoastaan silloin, kun esitetään 4 artiklan mukaisesti myönnetty tuontilupa tai 5 artiklan mukaisesti laadittu tuojan vakuutus.

Tarkistus 40

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

1 a.     Kulttuuriesineiden onnistunutta tuontia ei katsota todisteeksi laillisesta alkuperästä tai omistuksesta.

Tarkistus 41

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)

kulttuuriesineiden asetuksen (EU) N:o 952/2013 250 artiklassa tarkoitettuun väliaikaiseen maahantuontiin unionin tullialueelle kasvatuksellisiin, tieteellisiin ja akateemisiin tarkoituksiin;

a)

kulttuuriesineiden asetuksen (EU) N:o 952/2013 250 artiklassa tarkoitettuun väliaikaiseen maahantuontiin unionin tullialueelle kasvatuksellisiin, tieteellisiin , esittävien taiteiden, konservointi-, restaurointi-, digitointi- ja akateemisiin tarkoituksiin ja museoiden tai muiden voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen välisen yhteistyön tarkoituksiin kulttuurinäyttelyiden järjestämiseksi ;

Tarkistus 42

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 kohta – a a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

a a)

kaupallisilla messuilla ja kansainvälisillä taidemessuilla esiteltäväksi tarkoitettuihin kulttuuriesineisiin, paitsi jos niitä hankitaan unionin alueella ja ne jäävät unionin alueelle;

Tarkistus 43

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)

kulttuuriesineiden asetuksen (EU) N:o 952/2013 237 artiklassa tarkoitettuun varastointiin, jonka nimenomaisena tarkoituksena on varmistaa niiden säilyttäminen julkisen viranomaisen toimesta tai valvonnassa.

b)

kulttuuriesineiden asetuksen (EU) N:o 952/2013 237 artiklassa tarkoitettuun varastointiin, jonka tarkoituksena on varmistaa niiden turvallisuus tai säilyttäminen julkisen viranomaisen toimesta tai valvonnassa , tarkoituksena palauttaa kyseiset esineet tilanteen sen salliessa niiden alkuperämaahan tai kolmanteen maahan, johon ne laillisesti vietiin .

Tarkistus 44

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 kohta – b a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

b a)

direktiivin 2014/60/EU 2 artiklassa tarkoitettuihin palautettuihin kulttuuriesineisiin.

Tarkistus 45

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.   Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksillä erityiset yksityiskohtaiset säännöt 2 kohdassa tarkoitetun kulttuuriesineiden väliaikaisen maahantuonnin tai varastoinnin osalta. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 13 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3.   Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksillä erityiset yksityiskohtaiset säännöt 2 kohdassa tarkoitetun kulttuuriesineiden ja palautettujen kulttuuriesineiden suojelusyistä toteutettavan väliaikaisen maahantuonnin tai varastoinnin osalta. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 13 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Tarkistus 46

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.   Jotta liitteessä olevassa c, d ja h alakohdassa tarkoitettuja kulttuuriesineitä voidaan unionissa luovuttaa vapaaseen liikkeeseen ja asettaa muuhun erityismenettelyyn kuin passitukseen , on tulliviranomaisille esitettävä tuontilupa.

1.   Jotta liitteessä I olevassa A1 ja A2 kohdassa tarkoitettuja kulttuuriesineitä voidaan tuoda unionin alueelle , on tulliviranomaisille esitettävä tuontilupa.

 

Tätä artiklaa sovelletaan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin tavaroihin ainoastaan, jos ne ovat liitteessä II olevassa maiden ja yhdistetyn nimikkeistön koodien luettelossa, jos tällainen luettelo on käytössä alkuperämaassa, josta kulttuuriesineet viedään, ja kulttuuriesineiden alkuperämaa on tiedossa.

 

Tätä artiklaa sovelletaan myös kulttuuriesineisiin, jotka on lueteltu ainoastaan liitteessä II ja jotka on tuotu unionin tullialueelle alkuperämaasta tai kolmannesta maasta.

Tarkistus 47

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.   Tavaroiden haltijan on haettava tuontilupaa saapumisjäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta. Hakemukseen on liitettävä mahdolliset liiteasiakirjat ja tiedot, jotka osoittavat, että kyseiset kulttuuriesineet on viety alkuperämaasta sen lakien ja asetusten mukaisesti . Jos viejämaa kuitenkin on Pariisissa 14 päivänä marraskuuta 1970 allekirjoitetun, kulttuuriomaisuuden luvattoman tuonnin, viennin ja omistusoikeuden siirron kieltämisestä ja ehkäisemisestä tehdyn Unescon yleissopimuksen , jäljempänä ”vuonna 1970 tehty Unescon yleissopimus”, sopimuspuoli, hakemukseen on liitettävä mahdolliset liiteasiakirjat ja tiedot, jotka osoittavat, että kulttuuriesineet on viety kyseisestä maasta sen lakien ja asetusten mukaisesti.

2.   Tavaroiden haltijan on haettava tuontilupaa aiotun ensimmäisen tuontijäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta. Hakemukseen on liitettävä asianmukaiset liiteasiakirjat ja tiedot, jotka osoittavat, että kyseiset kulttuuriesineet on viety alkuperämaasta sen lakien ja asetusten mukaisesti, tai jotka osoittavat tällaisten lakien ja määräysten puuttumisen. Hakemuksessa on oltava:

 

vientitodistukset tai vientiluvat;

 

Object ID -standardin mukainen vakiomuotoinen asiakirja, jossa kuvataan kyseiset kulttuuriesineet niin yksityiskohtaisesti, että tulliviranomaiset voivat ne tunnistaa;

 

omistusoikeuden osoittavat asiakirjat;

 

laskut;

 

myyntisopimukset;

 

vakuutusasiakirjat tai kuljetusasiakirjat.

 

Jos liiteasiakirjoja ei ole saatavilla, hakemukseen olisi liitettävä myös asiantuntija-arvio, jos toimivaltainen viranomainen katsoo sen tarpeelliseksi.

Tarkistus 48

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a.     Sen estämättä, mitä 2 kohdassa säädetään, poikkeustapauksissa, kun joko

 

a)

kulttuuriesineen alkuperämaata ei voida luotettavasti määrittää ja toimivaltainen viranomainen katsoo, että tämä seikka on hyvin dokumentoitu ja sen tueksi on esitetty hyviä todisteita; tai

 

b)

kulttuuriesineet on viety alkuperämaasta ennen vuotta 1970 ja niitä on pidetty kolmannessa maassa muuhun tarkoitukseen kuin väliaikaiseen käyttöön, passitukseen, vientiin tai lähettämiseen ennen kuin ne tuodaan unionin tullialueelle, mutta haltija ei voi toimittaa 2 kohdan mukaisesti vaadittuja asiakirjoja, koska tällaisia asiakirjoja ei ollut käytössä ajankohtana, jona kulttuuriesineet vietiin alkuperämaasta,

 

hakemukseen on liitettävä asianmukaiset liiteasiakirjat ja tiedot, jotka osoittavat, että kyseiset kulttuuriesineet on viety kolmannesta maasta sen lakien ja asetusten mukaisesti, tai jotka osoittavat tällaisten lakien ja määräysten puuttumisen.

 

Liiteasiakirjoihin on sisällytettävä:

 

vientitodistukset tai vientiluvat;

 

Object ID -standardin mukainen vakiomuotoinen asiakirja, jossa kuvataan kyseiset kulttuuriesineet niin yksityiskohtaisesti, että tulliviranomaiset voivat ne tunnistaa;

 

omistusoikeuden osoittavat asiakirjat;

 

laskut;

 

myyntisopimukset; ja

 

vakuutusasiakirjat tai kuljetusasiakirjat.

 

Jos liiteasiakirjoja ei ole saatavilla, hakemukseen on liitettävä myös asiantuntija-arvio, jos toimivaltainen viranomainen katsoo sen tarpeelliseksi.

Tarkistus 49

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.    Saapumisjäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on tarkistettava, onko hakemus täydellinen. Sen on pyydettävä mahdollisesti puuttuvat tiedot tai asiakirjat hakijalta 30 päivän kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta.

3.    Aiotun ensimmäisen tuontijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on tarkistettava, onko hakemus täydellinen. Sen on pyydettävä mahdollisesti puuttuvat tiedot tai lisätiedot tai asiakirjat hakijalta 21  päivän kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta.

Tarkistus 50

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 4 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

4.   Toimivaltaisen viranomaisen on 90 päivän kuluessa täydellisen hakemuksen jättämisestä tutkittava hakemus ja päätettävä tuontiluvan myöntämisestä tai hakemuksen hylkäämisestä. Se voi hylätä hakemuksen seuraavin perustein:

4.   Toimivaltaisen viranomaisen on 90 päivän kuluessa täydellisen hakemuksen jättämisestä tutkittava hakemus ja päätettävä tuontiluvan myöntämisestä tai hakemuksen hylkäämisestä. Jos tuontilupa myönnetään, toimivaltaisen viranomaisen on rekisteröitävä lupa sähköisesti. Toimivaltainen viranomainen hylkää hakemuksen seuraavin perustein:

Tarkistus 51

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 4 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)

jos viejämaa ei ole vuonna 1970 tehdyn Unescon yleissopimuksen sopimuspuoli ja ei ole osoitettu, että kulttuuriesineet vietiin alkuperämaasta sen lakien ja asetusten mukaisesti;

a)

jos ei ole osoitettu, että kulttuuriesineet vietiin alkuperämaasta sen lakien ja asetusten mukaisesti , sellaisina kuin ne olivat voimassa vientiajankohtana, tai tällaisten lakien ja asetusten puuttuessa ; tai poikkeustapauksissa, jotka on lueteltu 4 artiklan 2 a kohdassa, kolmannesta maasta sen lakien ja asetusten mukaisesti, sellaisina kuin ne olivat voimassa vientiajankohtana, tai tällaisten lakien ja asetusten puuttuessa;

Tarkistus 52

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 4 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)

jos viejämaa on vuonna 1970 tehdyn Unescon yleissopimuksen sopimuspuoli ja ei ole osoitettu, että kulttuuriesineet vietiin viejämaasta sen lakien ja asetusten mukaisesti;

Poistetaan.

Tarkistus 53

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 4 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c)

toimivaltaisella viranomaisella on perusteltuja syitä uskoa, että tavaroiden haltija ei ole hankkinut niitä laillisesti.

c)

toimivaltaisella viranomaisella on perusteltuja ja todennettavissa olevia syitä uskoa, että tavaroiden haltija ei ole hankkinut niitä laillisesti.

Tarkistus 54

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 4 kohta – c a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

c a)

jos unionin toisen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat aiemmin hylänneet kulttuuriesineen tuontilupahakemuksen, joka koskee tätä samaa kulttuuriesinettä, eikä ole toimitettu muuta näyttöä, jota ei ollut vielä toimitettu hylätyn hakemuksen yhteydessä;

Tarkistus 55

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 4 kohta – c b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

c b)

kun laillista vientiä suoraan alkuperämaasta ei voida todistaa asianmukaisilla liiteasiakirjoilla ja todisteilla, erityisesti vientimaan myöntämillä vientitodistuksilla tai -luvilla, omistusoikeuden osoittavilla asiakirjoilla, laskuilla, myyntisopimuksilla, Object ID -asiakirjalla, kun sellainen on saatavilla, vakuutusasiakirjoilla, kuljetusasiakirjoilla ja asiantuntijoiden arvioinneilla.

Tarkistus 56

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 4 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

4 a.     Toimivaltainen viranomainen voi hylätä hakemuksen, jos alkuperämaan viranomaiset ovat esittäneet palauttamista tai vahingonkorvauksen maksamista koskevia vaateita, joiden tuomioistuinkäsittely on vireillä.

Tarkistus 57

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 4 b kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

4 b.     Jos hakemus hylätään, 4 kohdassa viitattuun hallinnolliseen päätökseen on liitettävä perustelut sekä tiedot valitusmenettelystä, jotka annetaan päätöksen antamisen yhteydessä hakijalle, jota päätös koskee.

Tarkistus 58

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 4 c kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

4 c.     Hakemukseen on sisällyttävä ilmoitus siitä, että esineet eivät ole aiemmin olleet hakemuksen kohteina, tai, jos hakemus on aiemmin hylätty, on mainittava hylkäämisen syyt ja esitettävä lisänäyttöä, joka ei ollut käytettävissä hakemuksen aiemman käsittelyn yhteydessä.

Tarkistus 59

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 4 d kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

4 d.     Jos jäsenvaltio hylkää sähköisen hakemuksen, sen on toimitettava hylkäyspäätös ja sen perustelut muille jäsenvaltioille ja komissiolle. Jos epäillään laitonta kauppaa, jäsenvaltioiden on myös ilmoitettava asiasta muille asiaankuuluville viranomaisille, kuten Interpolille ja Europolille.

Tarkistus 60

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 5 kohta – 1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden on nimettävä viranomaiset, joilla on toimivalta myöntää tuontilupia tämän artiklan mukaisesti. Niiden on ilmoitettava näiden viranomaisten tiedot ja mahdolliset niihin tehdyt muutokset komissiolle.

Jäsenvaltioiden on nimettävä viipymättä viranomaiset, joilla on toimivalta myöntää tuontilupia tämän artiklan mukaisesti. Niiden on ilmoitettava näiden viranomaisten tiedot ja mahdolliset niihin tehdyt muutokset komissiolle.

Tarkistus 61

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 6 kohta

Komission teksti

Tarkistus

6.   Komissio voi vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä tuontilupahakemuksen mallin sekä menettelysäännöt tällaisen hakemuksen toimittamista ja käsittelyä varten. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 13 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

6.   Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä tuontilupahakemuksen sähköisen vakiomallin sekä menettelysäännöt tällaisen hakemuksen sähköistä toimittamista ja käsittelyä varten yhdessä asiaankuuluvien liiteasiakirjojen kanssa, jotka toimitetaan sähköisesti . Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 13 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Tarkistus 62

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.    Jotta liitteessä olevassa a , b, e, f, g, i, j, k ja l alakohdassa tarkoitettuja kulttuuriesineitä voidaan unionissa luovuttaa vapaaseen liikkeeseen ja asettaa muuhun erityismenettelyyn kuin passitukseen, on saapumisjäsenvaltion tulliviranomaisille esitettävä tuojan antama vakuutus.

1.   Liitteessä I olevan  A  osan 3–14 kohdassa tarkoitettujen kulttuuriesineiden tuonti unionin tullialueelle edellyttää, että tavaroiden haltijan on toimitettava ensimmäisen aiotun tuontijäsenvaltion tulliviranomaisille sähköisesti tuojan vakuutus.

 

Tätä artiklaa sovelletaan myös A1 ja A2 kohdassa tarkoitettuihin kulttuuriesineisiin, joiden yhdistetyn nimikkeistön koodit eivät sisälly liitteeseen II.

Tarkistus 63

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.   Tuojan vakuutuksen on sisällettävä tavaroiden haltijan allekirjoittama ilmoitus siitä, että tavarat on viety alkuperämaasta sen lakien ja asetusten mukaisesti. Jos viejämaa kuitenkin on Unescon yleissopimuksen sopimuspuoli, tuojan vakuutuksen on sisällettävä tavaroiden haltijan allekirjoittama ilmoitus siitä, että tavarat on viety kyseisestä maasta sen lakien ja asetusten mukaisesti.

2.   Tuojan vakuutus on rekisteröitävä sähköisesti. Se muodostuu seuraavista:

 

a)

esineiden haltijan allekirjoittama vakuutus, jossa todetaan, että esineet on viety alkuperämaasta sen lakien ja asetusten mukaisesti, tai esitetään todisteet tällaisten lakien ja asetusten puuttumisesta;

 

b)

Object ID -standardin mukainen vakiomuotoinen asiakirja, jossa kuvataan kyseiset kulttuuriesineet niin yksityiskohtaisesti, että tulliviranomaiset voivat ne tunnistaa;

 

c)

alkuperämaan myöntämät vientitodistukset tai -luvat, jotka osoittavat, että kyseiset kulttuuriesineet on viety alkuperämaasta sen lakien ja asetusten mukaisesti.

Tarkistus 64

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a.     Sen estämättä, mitä 2 kohdassa säädetään, poikkeustapauksissa, kun joko

 

a)

kulttuuriesineen alkuperämaata ei voida luotettavasti määrittää ja toimivaltainen viranomainen katsoo, että tämä seikka on hyvin dokumentoitu ja sen tueksi on esitetty hyviä todisteita; tai

 

b)

kulttuuriesineet on viety alkuperämaasta ennen vuotta 1970 ja niitä on pidetty kolmannessa maassa muuhun tarkoitukseen kuin väliaikaiseen käyttöön, passitukseen, vientiin tai lähettämiseen ennen kuin ne tuodaan unionin tullialueelle, mutta haltija ei voi toimittaa 2 kohdan mukaisesti vaadittuja asiakirjoja, koska tällaisia asiakirjoja ei ollut käytössä ajankohtana, jona kulttuuriesineet vietiin alkuperämaasta,

 

tuojan vakuutuksessa on oltava:

 

a)

esineiden haltijan allekirjoittama vakuutus, jossa todetaan, että esineet on viety kolmannesta maasta sen lakien ja asetusten mukaisesti, tai esitetään todisteet tällaisten lakien ja asetusten puuttumisesta;

 

b)

Object ID -standardin mukainen vakiomuotoinen asiakirja, jossa kuvataan kyseiset kulttuuriesineet niin yksityiskohtaisesti, että tulliviranomaiset voivat ne tunnistaa; ja

 

c)

kolmannen maan myöntämät vientitodistukset tai -luvat, jotka osoittavat, että kyseiset kulttuuriesineet on viety kolmannesta maasta sen lakien ja asetusten mukaisesti.

 

Jos alkuperämaan tai kolmannen maan laeissa ja asetuksissa ei säädetä vientilupien tai -todistusten myöntämisestä, tuojan vakuutukseen on liitettävä myös muut asianmukaiset liiteasiakirjat ja todisteet, muun muassa omistusoikeuden osoittavat asiakirjat, laskut, myyntisopimukset, vakuutusasiakirjat ja kuljetusasiakirjat.

Tarkistus 65

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.   Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksillä tuojan vakuutuksen mallin sekä menettelysäännöt tuojan vakuutuksen toimittamista ja käsittelyä varten. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 13 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3.   Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä tuojan vakuutuksen sähköisen vakiomallin sekä menettelysäännöt tuojan vakuutuksen sähköistä toimittamista ja käsittelyä varten. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 13 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Tarkistus 66

Ehdotus asetukseksi

5 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

5 a artikla

Mikroyritykset sekä pienet ja keskisuuret yritykset

Komissio varmistaa, että mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille (mikro- ja pk-yritykset) annetaan asianmukaista teknistä ja rahoitusapua, mukaan luettuna kansallisten yhteyspisteiden edistäminen yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ja kaiken asiaankuuluvan tiedon sisältävän erityisen verkkosivuston perustaminen, sekä helpottaa mikro- ja pk-yritysten ja asiaankuuluvien kansallisten yhteyspisteiden välistä tietojenvaihtoa tiedusteluja vastaanotettaessa, jotta tämä asetus pannaan tehokkaasti täytäntöön.

Tarkistus 67

Ehdotus asetukseksi

5 b artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

5 b artikla

 

Sähköisen järjestelmän käyttö

 

1.     Kaikki toimivaltaisten viranomaisten ja ilmoittajien välinen 4 ja 5 artiklan mukainen tietojenvaihto, kuten ilmoitusten, hakemusten tai päätösten vaihto, on tehtävä sähköisesti.

 

2.     Komissio perustaa 1 kohdassa tarkoitetun sähköisen järjestelmän. Se antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan:

 

järjestelyt 1 kohdassa tarkoitetun sähköisen järjestelmän käyttöönottoa, toimintaa ja ylläpitoa varten;

 

yksityiskohtaiset säännöt tietojen esittämistä, käsittelyä, tallentamista ja vaihtoa varten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä sähköisen järjestelmän avulla.

 

Jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä komission kanssa 1 kohdassa tarkoitetun sähköisen järjestelmän kehittämistä, ylläpitoa ja käyttöä sekä tietojen tallennusta varten tämän asetuksen mukaisesti.

 

3.     Käsitellessään henkilötietoja tämän asetuksen puitteissa ilmoittajien ja toimivaltaisten viranomaisten on suoritettava tämän asetuksen mukaiset tehtävänsä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679  (1 a) ja asetuksen (EU) …/…  (*1) mukaisesti.

Tarkistus 68

Ehdotus asetukseksi

6 artikla

Komission teksti

Tarkistus

6 artikla

Poistetaan.

Tullin valvonta ja tarkastukset

 

1.    Edellä 4 artiklassa tarkoitettu tuontilupa tai tapauksen mukaan 5 artiklassa tarkoitettu tuojan vakuutus on toimitettava toimivaltaiselle tullitoimipaikalle kulttuuriesineiden luovuttamiseksi vapaaseen liikkeeseen tai niiden asettamiseksi muuhun erityismenettelyyn kuin passitukseen.

 

2.     Niiden kulttuuriesineiden tapauksessa, joiden osalta unionin tullialueelle saapuminen edellyttää tuontiluvan myöntämistä, tulliviranomaiset tarkastavat, vastaako tuontilupa esitettyjä tavaroita. Tätä varten ne voivat tarkastaa kulttuuriesineet fyysisesti, mihin kuuluu muun muassa asiantuntijatahon lausunnon esittäminen.

 

3.     Niiden kulttuuriesineiden tapauksessa, joiden osalta unionin tullialueelle saapuminen edellyttää tuojan vakuutuksen esittämistä, tulliviranomaiset tarkastavat, täyttääkö tuojan vakuutus 5 artiklassa tai sen perusteella säädetyt vaatimukset ja vastaako se esitettyjä tavaroita. Tätä varten ne voivat pyytää ilmoittajalta lisätietoja ja tarkastaa kulttuuriesineet fyysisesti, mihin kuuluu muun muassa asiantuntijatahon lausunnon esittäminen. Niiden on rekisteröitävä tuojan vakuutus antamalla sille sarjanumero ja kirjaamispäivä sekä annettava ilmoittajalle tavaroiden luovutuksen yhteydessä jäljennös rekisteröidystä tuojan vakuutuksesta.

 

4.    Annettaessa ilmoitus kulttuuriesineiden vapaaseen liikkeeseen luovutusta tai muuhun erityismenettelyyn kuin passitukseen asettamista varten tuotteiden lukumäärä on ilmoitettava käyttäen liitteessä esitettyä paljousyksikköä.

 

Tarkistus 69

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Jos jäsenvaltiot rajoittavat niiden tullitoimipaikkojen määrää, joilla on toimivalta luovuttaa kulttuuriesineet vapaaseen liikkeeseen tai asettaa ne muuhun erityismenettelyyn kuin passitukseen , niiden on ilmoitettava näiden tullitoimipaikkojen tiedot ja mahdolliset niihin tehdyt muutokset komissiolle.

Jäsenvaltiot voivat rajoittaa niiden tullitoimipaikkojen määrää, joilla on toimivalta sallia kulttuuriesineiden tuonti. Jos jäsenvaltiot soveltavat tätä rajoitusta , niiden on ilmoitettava näiden tullitoimipaikkojen tiedot ja mahdolliset niitä koskevat muutokset komissiolle.

Tarkistus 70

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.    Tulliviranomaisten on pidätettävä unionin tullialueelle tuodut kulttuuriesineet ja otettava ne väliaikaisesti haltuun, jos kyseiset kulttuuriesineet on tuotu unionin tullialueelle ilman, että 3 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät.

1.    Toimivaltaisten viranomaisten on pidätettävä unionin tullialueelle tuodut kulttuuriesineet ja otettava ne väliaikaisesti haltuun, jos kyseiset kulttuuriesineet on tuotu unionin tullialueelle ilman, että 3 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät. Kulttuuriesineiden haltuunoton tapauksessa on taattava säilyttämisen asianmukaiset edellytykset asetuksen (EU) N:o 952/2013 147 artiklan mukaisten tavaroiden väliaikaista varastointia koskevien edellytysten ja vastuiden mukaisesti ottaen asianmukaisesti huomioon tavaroiden erityisluonne.

Tarkistus 71

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun hallinnollisen päätöksen mukana on oltava perustelut, se on annettava tiedoksi ilmoittajalle ja siihen on sovellettava tehokasta oikeussuojakeinoa kansallisessa lainsäädännössä säädettyjä menettelyjä noudattaen .

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettuun hallinnolliseen päätökseen on sovellettava asetuksen (EU) N:o 952/2013 22 artiklan 7 kohdan säännöksiä .

Tarkistus 72

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.   Väliaikaisen haltuunoton keston on ehdottomasti oltava enintään niin pitkä kuin mitä tulliviranomaiset tai muut lainvalvontaviranomaiset tarvitsevat määrittääkseen, edellyttävätkö tapauksen olosuhteet haltuunoton jatkamista muiden unionin tai kansallisen lainsäädännön säännösten mukaan. Tämän artiklan mukaisen väliaikaisen haltuunoton enimmäiskesto on 6 kuukautta. Jos kulttuuriesineiden haltuunoton jatkamisesta ei ole tehty päätöstä kyseisen ajan kuluessa tai jos on päätetty, että tapauksen olosuhteet eivät edellytä haltuunoton jatkamista, kulttuuriesineet on annettava ilmoittajan käyttöön.

3.   Väliaikaisen haltuunoton keston on ehdottomasti oltava enintään niin pitkä kuin mitä tulliviranomaiset tai muut lainvalvontaviranomaiset tarvitsevat määrittääkseen, edellyttävätkö tapauksen olosuhteet haltuunoton jatkamista muiden unionin tai kansallisen lainsäädännön säännösten mukaan. Tämän artiklan mukaisen väliaikaisen haltuunoton enimmäiskesto on 6 kuukautta , ja tätä määräaikaa on mahdollista pidentää vielä kolmella kuukaudella tulliviranomaisten perustellulla päätöksellä . Jos kulttuuriesineiden haltuunoton jatkamisesta ei ole tehty päätöstä kyseisen ajan kuluessa tai jos on päätetty, että tapauksen olosuhteet eivät edellytä haltuunoton jatkamista, kulttuuriesineet on annettava ilmoittajan käyttöön. Jäsenvaltioiden viranomaisten on varmistettava, että kun kulttuuriesineet palautetaan alkuperämaahan, maassa ei ole käynnissä aseellista selkkausta, jonka vuoksi kulttuuriesineiden turvallisuutta ei voida taata. Tällaisessa tapauksessa kulttuuriesine on pidettävä unionin alueella, kunnes tilanne alkuperämaassa on vakautunut.

Tarkistus 73

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

3 a.     Tulliviranomaisten on välittömästi ilmoitettava asiasta alkuperämaalle, tai tapauksissa, joissa kulttuuriesineen alkuperämaata ei voida määrittää luotettavasti, kolmannelle maalle sekä tapauksen mukaan Europolille ja Interpolille, sen jälkeen kun 1 kohdassa tarkoitettu päätös on tehty.

Tarkistus 74

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 3 b kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

3 b.     Kun toimivaltaisilla viranomaisilla on perustellut syyt uskoa, että kulttuuriesineet, jotka passitetaan unionin tullialueen kautta, on mahdollisesti viety vastoin alkuperämaan sääntöjä ja asetuksia, niiden on ohjeistettava tulliviranomaisia pidättämään tilapäisesti tällaiset tavarat.

Tarkistus 75

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – otsikko

Komission teksti

Tarkistus

Hallinnollinen yhteistyö

Hallinnollinen yhteistyö ja sähköisen järjestelmän käyttö

Tarkistus 76

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.   Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi jäsenvaltioiden on varmistettava 3 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaistensa välinen yhteistyö.

1.   Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi jäsenvaltioiden on varmistettava 4 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaistensa välinen yhteistyö ja tietojenvaihto .

Tarkistus 77

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.   Sähköinen järjestelmä voidaan kehittää tietojen tallentamiseksi ja vaihtamiseksi jäsenvaltioiden viranomaisten välillä – tämä koskee erityisesti tuojien vakuutuksia ja tuontilupia.

2.   Sähköinen järjestelmä on kehitettävä tietojen tallentamiseksi ja vaihtamiseksi jäsenvaltioiden viranomaisten välillä asetuksen (EU) N:o 952/2013 mukaisesti. Tällaisessa järjestelmässä on hoidettava tietojen vastaanottamista, käsittelyä, tallentamista ja vaihtoa  – tämä koskee erityisesti tuojien vakuutuksia ja tuontilupia.

Tarkistus 78

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a.     Edellä 2 kohdassa tarkoitetun sähköisen järjestelmän on oltava sellainen, että jäsenvaltiot voivat hakea sieltä tietoa käsitellessään asetuksessa (EY) N:o 116/2009 edellytettyjen vientilupien yhteydessä esitettyjä pyyntöjä. Tällaisissa pyynnöissä voidaan viitata suoraan sähköisten järjestelmien sisältämiin tietoihin.

Tarkistus 79

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

Komissio voi vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä

Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä

Tarkistus 80

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 3 kohta – 2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Nämä täytäntöönpanosäädökset annetaan 13 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään viimeistään … päivänä …kuuta … [kuuden kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] 13 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

Tarkistus 81

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

3 a.     Henkilötietoja käsitellään tämän asetuksen nojalla ainoastaan, jotta kulttuuriesineitä suojellaan häviämiseltä tehokkaasti, säilytetään ihmiskunnan kulttuuriperintö ja estetään se, että terrorismia rahoitetaan myymällä ryöstettyä kulttuuriperintöä unionissa oleville ostajille.

Tarkistus 82

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 3 b kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

3 b.     Vain asianmukaisesti valtuutettu viranomaisten henkilöstö voi tutustua kaikkiin 4, 5 ja 9 artiklan mukaisesti saatuihin henkilötietoihin ja käsitellä niitä, ja ne on suojattava riittävällä tavalla luvatonta pääsyä tai tiedoksiantoa vastaan.

Tarkistus 83

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden on vahvistettava niitä seuraamuksia koskevat säännöt, joita sovelletaan 3, 4 ja 5 artiklan rikkomiseen ja erityisesti väärien vakuutusten antamiseen ja väärien tietojen esittämiseen kulttuuriesineiden tuomiseksi unionin tullialueelle, ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet seuraamusten täytäntöönpanon varmistamiseksi . Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle näistä säännöistä ja toimenpiteistä 18 kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta ja ilmoitettava sille viipymättä mahdollisista niihin vaikuttavista myöhemmistä muutoksista.

Jäsenvaltioiden on vahvistettava niitä seuraamuksia koskevat säännöt, joita sovelletaan 3, 4 ja 5 artiklan rikkomiseen ja erityisesti väärien tietojen esittämiseen kulttuuriesineiden tuomiseksi unionin tullialueelle, ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että näitä sääntöjä sovelletaan . Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Tasapuolisten toimintaedellytysten ja yhdenmukaisen lähestymistavan aikaansaamiseksi jäsenvaltioiden on sovellettava seuraamuksia, jotka ovat luonteeltaan ja vaikutuksiltaan samankaltaisia. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle näistä säännöistä ja toimenpiteistä 12  kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta ja ilmoitettava sille viipymättä mahdollisista niihin vaikuttavista myöhemmistä muutoksista.

Tarkistus 84

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – - 1 kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Komission ja jäsenvaltioiden on tämän asetuksen täytäntöönpanoa valmistelevassa työssään tehtävä yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen, kuten Unescon, Interpolin, Europolin, Maailman tullijärjestön (WCO), Kulttuuriomaisuuden säilyttämisen ja entistämisen kansainvälisen tutkimuskeskuksen (ICCROM) sekä Kansainvälisen museoneuvoston, kanssa, jotta varmistetaan tehokas koulutus sekä tehokkaat valmiuksien kehittämistoimet ja tiedotuskampanjat ja teetetään tarvittaessa asiaankuuluvat tutkimukset ja standardien laatiminen.

Tarkistus 85

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden on järjestettävä koulutusta ja kehitettävä valmiuksia sen varmistamiseksi, että kyseiset viranomaiset panevat tämän asetuksen tehokkaasti täytäntöön. Ne voivat lisäksi käyttää valistuskampanjoita erityisesti kulttuuriesineiden ostajien tietoisuuden lisäämiseksi.

Komissio järjestää yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

 

i)

koulutusta ja valmiuksien kehittämistoimia sekä tiedotuskampanjoita asiaankuuluville viranomaisille, kansallisille yhteyspisteille ja ammattilaisille, jotta varmistetaan tämän asetuksen tehokas täytäntöönpano;

ii)

toimia, joilla edistetään tehokasta yhteistyötä alkuperämaiden kanssa, ja

iii)

parhaiden käytäntöjen vaihdon, jolla pyritään edistämään tämän asetuksen yhdenmukaista täytäntöönpanoa ja joka koskee erityisesti niiden jäsenvaltioiden asianmukaisia käytäntöjä, joilla on ennen tämän asetuksen voimaantuloa voimassa olevaa kulttuuriesineiden maahantuontia koskevaa kansallista lainsäädäntöä.

Tarkistus 86

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Näiden toimien ja kampanjoiden on perustuttava nykyisistä ohjelmista, myös niistä, joita WCO ja komissio edistävät, saatuihin kokemuksiin.

Tarkistus 87

Ehdotus asetukseksi

11 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

11 a artikla

Yhteistyö kolmansien maiden kanssa

Komissio edistää ja tukee toimintansa piiriin kuuluvissa asioissa ja sille tämän asetuksen mukaisesti kuuluvien tehtävien täyttämiseksi teknistä ja toiminnallista yhteistyötä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välillä.

Komissio voi järjestää koulutusta yhteistyössä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden kanssa niiden alueilla.

Tarkistus 88

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.   Siirretään komissiolle … päivästä …kuuta … [Julkaisutoimisto lisää tämän säädöksen voimaantulopäivämäärän] määräämättömäksi ajaksi 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

2.   Siirretään komissiolle … päivästä …kuuta … [tämän asetuksen voimaantulopäivä] viiden vuoden ajaksi 2 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän … vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

Tarkistus 89

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)

tiedot tämän asetuksen rikkomisesta;

b)

tiedot tämän asetuksen rikkomisesta ja sovelletuista seuraamuksista ;

Tarkistus 90

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Komissio lähettää tätä varten kyselylomakkeet jäsenvaltioille. Jäsenvaltioilla on 6 kuukautta aikaa toimittaa pyydetyt tiedot komissiolle.

Komissio lähettää tätä varten kyselylomakkeet jäsenvaltioille. Jäsenvaltioilla on 6 kuukautta aikaa kyselylomakkeen vastaanottamisesta toimittaa pyydetyt tiedot komissiolle.

Tarkistus 91

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 1 kohta – 2 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Komissio voi pyytää jäsenvaltioita toimittamaan lisätietoja tuontilupahakemusten käsittelystä jäsenvaltioiden 1 kohdassa tarkoitettuihin kyselylomakkeisiin antamien vastausten perusteella. Jäsenvaltioiden on toimitettava pyydetyt tiedot mahdollisimman nopeasti.

Tarkistus 92

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.   Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanosta kolmen vuoden kuluttua sen soveltamisen alkamispäivästä ja sen jälkeen joka viides vuosi.

2.   Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanosta kahden vuoden kuluttua sen soveltamisen alkamispäivästä ja sen jälkeen joka neljäs vuosi. Kertomus on julkaistava. Siihen on sisällyttävä käytännön toteutuksen tarkastelu, mukaan lukien vaikutukset unionin taloudellisiin toimijoihin ja erityisesti mikro- ja pk-yrityksiin. Kertomuksessa on vertailtava täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa, mihin on kuuluttava arviointi asetuksen yhdenmukaisen soveltamisen asteesta edellisen kertomuksen antamisen jälkeen. Arvioinnissa on tarkasteltava myös säännöksiä, joilla vahvistetaan seuraamuksia, ja seuraamusten soveltamista sekä sitä, missä määrin ne takaavat tasapuoliset toimintaedellytykset jäsenvaltioiden kesken. Kertomuksessa voidaan tarvittaessa esittää suosituksia puutteiden korjaamiseksi siinä, miten jäsenvaltiot ovat panneet tämän asetuksen täytäntöön.

Tarkistus 93

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a.     Edellä 2 kohdassa tarkoitetussa kertomuksessa on otettava huomioon tämän asetuksen vaikutus paikan päällä, mukaan lukien sen vaikutus unionin talouden toimijoihin, myös mikro- ja pk-yrityksiin. Kertomuksessa on esitettävä näyttöä eri jäsenvaltioissa saaduista tuloksista ja arvio siitä, kuinka yhdenmukaisesti tätä asetusta on pantu täytäntöön ja sovellettu kyseisellä ajanjaksolla, sekä annettava suosituksia, joilla parannetaan puutteellista täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa.

Tarkistus 94

Ehdotus asetukseksi

Liite I – alaotsikko 3

Komission teksti

Tarkistus

2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut kulttuuriesineet

2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut kulttuuriesineet

Tarkistus 95

Ehdotus asetukseksi

Liite I a (uusi)

Komission teksti

 

Tarkistus

1.

Yli 100 vuotta vanhat arkeologiset esineet, jotka on saatu:

 

 

kaivauksista tai löydetty maan päältä tai veden alta

9705 00 00

 

arkeologisista kohteista

9706 00 00

 

arkeologisista kokoelmista

 

2.

Osiin purettujen taiteellisten, historiallisten tai uskonnollisten monumenttien erottamattomat osat, jotka ovat yli 100 vuotta vanhoja

9705 00 00

9706 00 00

3.

Kuvat ja maalaukset, muut kuin 4 tai 5 luokkaan kuuluvat, jotka on tehty kokonaan käsin millä tahansa välineellä mille tahansa alustalle  (1 a)

9701

4.

Vesiväri-, guassi- ja pastellimaalaukset, jotka on tehty kokonaan käsin mille tahansa materiaalille  (1 a)

9701

5.

Mosaiikit, jotka on tehty mistä tahansa aineesta kokonaan käsin, muut kuin 1 tai 2 luokkaan kuuluvat, ja millä tahansa välineellä mille tahansa alustalle kokonaan käsin tehdyt piirustukset  (1 a)

6914

9701

6.

Alkuperäiset kaiverrukset, painotyöt, serigrafiat ja litografiat ja niiden matriisit sekä alkuperäiset julisteet  (1 a)

49 luku

9702 00 00

8442 50 99

7.

Alkuperäisveistokset ja -patsaat ja alkuperäismenetelmällä valmistetut jäljennökset  (1 a) , muut kuin luokkaan 1 kuuluvat

9703 00 00

8.

Valokuvat, filmit ja niiden negatiivit  (1 a)

3704

3705

3706

4911 91 80

9.

Inkunaabelit ja käsikirjoitukset, mukaan luettuna kartat ja nuotit, yksittäin tai kokoelmina  (1 a)

9702 00 00

9706 00 00

4901 10 00

4901 99 00

4904 00 00

4905 91 00

4905 99 00

4906 00 00

10.

Yli 100 vuotta vanhat kirjat, yksittäin tai kokoelmana

9705 00 00

9706 00 00

11.

Yli 200 vuotta vanhat painetut kartat

9706 00 00

12.

Yli 50 vuotta vanhat kaikenlaiset arkistot ja niiden osat, missä tahansa muodossa

3704

3705

3706

4901

4906

9705 00 00

9706 00 00

13.

a)

Kokoelmat  (1 b) ja esineet eläintieteellisistä, kasvitieteellisistä, mineralogisista ja anatomisista kokoelmista

9705 00 00

 

b)

Kokoelmat  (1 b) , jotka ovat historiallisesti, paleontologisesti, etnografisesti tai numismaattisesti kiinnostavia

9705 00 00

14.

Yli 75 vuotta vanhat kulkuneuvot

9705 00 00

86–89 luvut

15.

Muut antiikkiesineet, jotka eivät kuulu A.1–A.14 luokkaan ja jotka ovat:

 

 

a)

50–100 vuotta vanhoja:

 

 

lelut, pelit

95 luku

 

lasiesineet

7013

 

kulta- ja hopeasepänteokset

7114

 

huonekalut

94 luku

 

optiset, valokuvaus- ja elokuvalaitteet

90 luku

 

soittimet

92 luku

 

kellot ja niiden osat

91 luku

 

puusta valmistetut tavarat

44 luku

 

keraamiset tuotteet

69 luku

 

kuvakudokset

5805 00 00

 

matot

57 luku

 

tapetit

4814

 

aseet

93 luku

 

b)

yli 100 vuotta vanhoja

9706 00 00

Tätä asetusta sovelletaan A.1–A.15 luokkaan kuuluviin kulttuuriesineisiin ainoastaan, jos niiden arvo on yhtä suuri tai suurempi kuin B kohdassa tarkoitettu rahallinen kynnys.

B.

Rahallinen kynnys, jota sovelletaan tiettyihin A kohdassa tarkoitettuihin luokkiin (euroina):

Arvo:

Mikä tahansa arvo:

1 (arkeologiset esineet)

2 (osiin hajotetut monumentit)

9 (inkunaabelit ja käsikirjoitukset)

12 (arkistot)

15 000

5 (mosaiikit ja piirustukset)

6 (kaiverrukset)

8 (valokuvat)

11 (painetut kartat)

30 000

4 (vesiväri-, guassi- ja pastellimaalaukset)

50 000

7 (patsaat)

10 (kirjat)

13 (kokoelmat)

14 (kulkuneuvot)

15 (kaikki muut esineet)

150 000

3 (kuvat)

Rahalliseen arvoon liittyvien edellytysten täyttyminen on arvioitava vientilupahakemusta tehtäessä. Rahallinen arvo on kulttuuriesineen arvo kansainvälisillä markkinoilla.

Liitteessä I euroina ilmaistut arvot muunnetaan kansallisiksi valuutoiksi ja ilmaistaan kansallisina valuuttoina käyttäen valuuttakursseja, jotka on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä 31 päivänä joulukuuta 2001. Vasta-arvoa kansallisina valuuttoina tarkistetaan kahden vuoden välein 31 päivästä joulukuuta 2001. Vasta-arvon laskeminen perustuu keskimääräiseen euroina ilmaistuun päivänkurssiin 24 kuukauden jaksolla, joka päättyy 31 päivänä joulukuuta voimaan tulevaa tarkistusta edeltävän elokuun viimeisenä päivänä. Kulttuuriesineitä käsittelevä neuvoa-antava komitea tarkastelee laskentamenetelmää uudelleen komission ehdotuksesta periaatteessa kaksi vuotta sen jälkeen, kun menetelmää on käytetty ensimmäisen kerran. Kunkin tarkistuksen yhteydessä euroina ilmaistut arvot ja niiden kansallisina valuuttoina ilmaistut vasta-arvot julkaistaan säännöllisesti Euroopan unionin virallisessa lehdessä tarkistuksen voimaantulopäivää edeltävän marraskuun ensimmäisinä päivinä.

Tarkistus 96

Ehdotus asetukseksi

Liite I b (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 


(1)  Asia päätettiin palauttaa asiasta vastaavaan valiokuntaan toimielinten välisiä neuvotteluja varten työjärjestyksen 59 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti (A8-0308/2018).

(24)  COM(2016)0050.

(25)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/541, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2017, terrorismin torjumisesta sekä neuvoston puitepäätöksen 2002/475/YOS korvaamisesta sekä neuvoston päätöksen 2005/671/YOS muuttamisesta. EUVL L 88, 31.3.2017, s. 6.

(24)  COM(2016)0050.

(25)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/541, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2017, terrorismin torjumisesta sekä neuvoston puitepäätöksen 2002/475/YOS korvaamisesta sekä neuvoston päätöksen 2005/671/YOS muuttamisesta. EUVL L 88, 31.3.2017, s. 6.

(1 a)   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 952/2013, annettu 9 päivänä lokakuuta 2013, unionin tullikoodeksista (EUVL L 269, 10.10.2013, s. 1).

(27)  EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(27)  EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(28)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(28)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(29)  COM(2014)0527: Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle tullialan riskienhallintaa koskevasta EU:n strategiasta ja toimintasuunnitelmasta.

(29)  COM(2014)0527: Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle tullialan riskienhallintaa koskevasta EU:n strategiasta ja toimintasuunnitelmasta.

(1 a)   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1287/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yritysten kilpailukykyä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan ohjelman (COSME) (2014–2020) perustamisesta ja päätöksen N:o 1639/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 33).

(1 a)   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(*1)   EUVL: lisätään tekstiin asiakirjassa 2017/0003(COD) olevan asetuksen numero.

(1 a)   Jotka ovat yli 50 vuotta vanhoja ja jotka eivät kuulu tekijöilleen.

(1 b)   Sellaisina kuin unionin tuomioistuin määritteli asiassa 252/84 antamassaan tuomiossa: ”Kokoelmaesineet, joita tarkoitetaan yhteisen tullitariffin nimikkeessä 97.05, ovat esineitä, joilla on vaadittavat ominaisuudet kokoelmaan hyväksymistä varten, eli esineet, jotka ovat suhteellisen harvinaisia, joita ei käytetä tavanomaisesti alkuperäiseen tarkoitukseensa, jotka kuuluvat samantapaisten käyttöesineiden kaupasta erillisen kaupankäynnin piiriin ja joiden arvo on korkea.”


16.10.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 345/334


P8_TA(2018)0420

Ihmisille ja eläimille tarkoitettuja lääkkeitä koskevat luvat ja valvonta ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 25. lokakuuta 2018 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi ihmisille ja eläimille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön lupa- ja valvontamenettelyistä ja Euroopan lääkeviraston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 726/2004 muuttamisesta (COM(2014)0557 – C8-0142/2014 – 2014/0256(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

(2020/C 345/46)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2014)0557),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 114 artiklan ja 168 artiklan 4 kohdan c alakohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0142/2014),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon 21. tammikuuta 2015 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

on kuullut alueiden komiteaa,

ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 13. kesäkuuta 2018 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön sekä maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnon (A8-0035/2016),

1.

vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan (2);

2.

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1)  EUVL C 242, 23.7.2015, s. 39.

(2)  Tämä kanta korvaa 10. maaliskuuta 2016 hyväksytyt tarkistukset (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0088).


P8_TC1-COD(2014)0256

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 25. lokakuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi ihmisille ja eläimille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön lupa- ja valvontamenettelyistä ja Euroopan lääkeviraston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 726/2004, lastenlääkkeistä annetun asetuksen (EY) N:o 1901/2006 ja ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä annetun direktiivin 2001/83/EY muuttamisesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2019/5.)


16.10.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 345/335


P8_TA(2018)0421

Eläinlääkkeet ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 25. lokakuuta 2018 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eläinlääkkeistä (COM(2014)0558 – C8-0164/2014 – 2014/0257(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

(2020/C 345/47)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2014)0558),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 114 artiklan ja 168 artiklan 4 kohdan b alakohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0164/2014),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 21. tammikuuta 2015 antaman lausunnon (1),

on kuullut alueiden komiteaa,

ottaa huomioon 19. toukokuuta 2015 antamansa päätöslauselman ”Turvallisempi terveydenhuolto Euroopassa: potilasturvallisuuden parantaminen ja mikrobilääkeresistenssin torjunta” (2),

ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 13. kesäkuuta 2018 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön sekä maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnon (A8-0046/2016),

1.

vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan (3);

2.

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1)  EUVL C 242, 23.7.2015, s. 54.

(2)  EUVL C 353, 27.9.2016, s. 12.

(3)  Tämä kanta korvaa 10. maaliskuuta 2016 hyväksytyt tarkistukset (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0087).


P8_TC1-COD(2014)0257

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 25. lokakuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi eläinlääkkeistä ja direktiivin 2001/82/EY kumoamisesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2019/6.)


16.10.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 345/336


P8_TA(2018)0422

Lääkerehun valmistus, markkinoille saattaminen ja käyttö ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 25. lokakuuta 2018 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi lääkerehun valmistuksesta, markkinoille saattamisesta ja käytöstä sekä neuvoston direktiivin 90/167/ETY kumoamisesta (COM(2014)0556 – C8-0143/2014 – 2014/0255(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

(2020/C 345/48)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2014)0556),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 43 artiklan ja 168 artiklan 4 kohdan b alakohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0143/2014),

ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon ehdotetusta oikeusperustasta,

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 21. tammikuuta 2015 antaman lausunnon (1),

on kuullut alueiden komiteaa,

ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 8. toukokuuta 2018 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

ottaa huomioon työjärjestyksen 59 ja 39 artiklan,

ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon (A8-0075/2016),

1.

vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1)  EUVL C 242, 23.7.2015, s. 54.


P8_TC1-COD(2014)0255

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 25. lokakuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi lääkerehun valmistuksesta, markkinoille saattamisesta ja käytöstä sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 183/2005 muuttamisesta ja neuvoston direktiivin 90/167/ETY kumoamisesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2019/4.)


16.10.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 345/337


P8_TA(2018)0423

Verojen ja maksujen kantaminen raskailta tavaraliikenteen ajoneuvoilta tiettyjen infrastruktuurien käytöstä ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 25. lokakuuta 2018 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi verojen ja maksujen kantamisesta raskailta tavaraliikenteen ajoneuvoilta tiettyjen infrastruktuurien käytöstä annetun direktiivin 1999/62/EY muuttamisesta (COM(2017)0275 – C8-0171/2017 – 2017/0114(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

(2020/C 345/49)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2017)0275),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 91 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0171/2017),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon Itävallan liittoneuvoston toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antaman perustellun lausunnon, jonka mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 18. lokakuuta 2017 antaman lausunnon (1),

ottaa huomioon alueiden komitean 1. helmikuuta 2018 antaman lausunnon (2),

ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön ja ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon (A8-0202/2018),

1.

vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1)  EUVL C 81, 2.3.2018, s. 188.

(2)  EUVL C 176, 23.5.2018, s. 66.


P8_TC1-COD(2017)0114

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 25. lokakuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/… antamiseksi verojen ja maksujen kantamisesta raskailta tavaraliikenteen ajoneuvoilta tiettyjen infrastruktuurien käytöstä annetun direktiivin 1999/62/EY muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 91 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Komissio asetti 28 päivänä maaliskuuta 2011 julkaisemassaan valkoisessa kirjassa (4) tavoitteeksi siirtymisen kohti ”saastuttaja maksaa”- ja ”käyttäjä maksaa” -periaatteiden täysimittaista soveltamista tulojen luomiseksi ja tulevien liikenneinvestointien rahoituksen varmistamiseksi, mutta tavoitteen saavuttamisessa on edistytty hitaasti ja tieinfrastruktuurin käyttömaksujen periminen on edelleen epäyhtenäistä unionissa.

(1 a)

Komissio asetti kyseisessä valkoisessa kirjassa vuoden 2020 määräajaksi, johon mennessä edetään ”ulkoisten kustannusten (mukaan luettuina melu, paikallinen saastuminen ja ruuhkat pakollisesti katettavien kulumiskustannusten lisäksi) täydelliseen ja pakolliseen sisällyttämiseen hintoihin maantie- ja rautatieliikenteessä”. [tark. 1]

(1 b)

Tavara- ja matkustajaliikenteen ajoneuvojen liikkuminen lisää sitä, että ilmaan pääsee epäpuhtauksia, joilla on vakavia vaikutuksia ihmisten terveyteen ja jotka heikentävät ilmanlaatua unionissa. Tällaisia epäpuhtauksia ovat esimerkiksi PM2,5, typpidioksidi ja otsoni, jotka Euroopan ympäristökeskuksen vuonna 2017 julkaiseman raportin arvioiden mukaan aiheuttivat vuonna 2014 pitkäaikaisen altistumisen vuoksi 399 000, 75 000 ja 13 600 ennenaikaista kuolemantapausta unionissa. [tark. 2]

(1 c)

Maailman terveysjärjestön mukaan pelkästään tieliikenteestä aiheutuva melu on toiseksi haitallisin ympäristön stressitekijä Euroopassa heti ilman pilaantumisen jälkeen. Vähintään 9 000 ennenaikaista kuolemaa vuosittain voidaan yhdistää liikenteen melun aiheuttamiin sydäntauteihin. [tark. 3]

(1 d)

Euroopan ympäristökeskuksen vuonna 2017 julkaiseman Euroopan ilmanlaatua koskevan raportin mukaan tieliikenne aiheutti vuonna 2015 eniten typen oksidien päästöjä ja oli toiseksi suurin mustahiilipäästöjen lähde. [tark. 4]

(2)

Komissio ilmoitti vähäpäästöistä liikkuvuutta koskevasta eurooppalaisesta strategiasta antamassaan tiedonannossa (5) aikovansa ehdottaa raskaiden ajoneuvojen tietulleja koskevan direktiivin muuttamista, jotta maksuja voitaisiin periä porrastetusti myös hiilidioksidipäästöjen perusteella ja jotta eräiden direktiivin periaatteiden soveltaminen voitaisiin laajentaa linja-autoihin sekä henkilöautoihin ja pakettiautoihin.

(3)

Kaikilla raskailla ajoneuvoilla on merkittävä vaikutus tieinfrastruktuuriin ja ilman pilaantumiseen, kun taas ja kevyet ajoneuvot aiheuttavat suurimman osan tieliikenteen päästöihin ja ruuhkiin liittyvistä kielteisistä sosiaalisista ja ympäristövaikutuksista. Tasapuolisen kohtelun ja terveen kilpailun vuoksi olisi varmistettava, että ajoneuvot, jotka eivät tähän mennessä ole kuuluneet Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 1999/62/EY (6) vahvistetun tietulleja ja käyttäjämaksuja koskevan kehyksen piiriin, sisällytetään tähän kehykseen. Mainitun direktiivin soveltamisala olisi siksi laajennettava koskemaan tavarankuljetusajoneuvojen lisäksi myös muita raskaita ajoneuvoja sekä kevyitä ajoneuvoja, mukaan lukien henkilöautot ja henkilöautoja. Henkilöautojen maksujen tasoa voitaisiin mukauttaa, jotta säännöllisiltä käyttäjiltä ei perittäisi kohtuuttomia maksuja. Yhtäläisen kohtelun varmistamiseksi maksuja olisi myös sovellettava syrjimättömästi ajoneuvoluokan mukaan sekä eriytetysti riippuen ajoneuvon vaikutuksesta infrastruktuuriin ja sen vaikutuksesta ympäristöön ja yhteiskuntaan ja ottaen huomioon tiettyjen sellaisten käyttäjien sosioekonominen tilanne, jotka pääsevät työpaikalleen vain maanteitse . [tark. 5]

(3 a)

Sellaisten maantieliikenteen sisämarkkinoiden toteuttaminen, joilla vallitsevat tasapuoliset kilpailuedellytykset, edellyttää sääntöjen yhdenmukaista soveltamista. Yksi tämän direktiivin päätavoitteista on poistaa tienkäyttäjien välisen kilpailun vääristymät. Siksi raskaita ajoneuvoja koskevien maksujen soveltamisalaan olisi sisällytettävä myös maanteiden tavaraliikenteeseen käytettävät pakettiautot. [tark. 6]

(3 b)

Jotta voidaan varmistaa tämän toimenpiteen suhteellisuus, se olisi kohdistettava vain pakettiautoihin, joita käytetään maanteiden tavaraliikenteen harjoittamiseen ja joita säännellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksilla (EY) N:o 1071/2009  (7) ja (EY) N:o 1072/2009  (8) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 165/2014  (9) . [tark. 7]

(4)

Aikaperusteiset käyttäjämaksut eivät perusluonteensa vuoksi heijasta tarkasti tosiasiallisesti aiheutuneita infrastruktuurikustannuksia, ja samasta syystä ne eivät ole tehokkaita, kun pyritään edistämään vähäpäästöisempää ja tehokkaampaa liikennettä tai vähentämään ruuhkia. Siksi ne raskailta ajoneuvoilta perittävät aikaperusteiset käyttäjämaksut olisi asteittain korvattava matkaperusteisilla maksuilla, jotka ovat tasapuolisempia, tehokkaampia ja toimivampia. [tark. 8]

(4 a)

Jotta tämä aikaperusteisten maksujen asteittainen korvaaminen matkaperusteisilla maksuilla ei muodostuisi lisäesteeksi syrjäisistä maista ja syrjäseutualueilta peräisin olevien kuljetusten pääsylle unionin keskeisille markkinoille, olisi otettava mahdollisimman pian käyttöön korvausjärjestelmä lisäkustannusten tasapainottamiseksi, jotta ne eivät heikennä kilpailukykyä merkittävästi. [tark. 10]

(4 b)

Jotta vältetään liikenteen siirtyminen maksuttomille teille, millä voisi olla vakavia vaikutuksia liikenneturvallisuuteen ja liikenneverkon optimaaliseen käyttöön, jäsenvaltioiden olisi voitava kantaa tietulleja kaikilla teillä, jotka kilpailevat suoraan Euroopan laajuisten verkkojen kanssa. [tark. 11]

(4 c)

Aikaperusteiset käyttäjämaksut kannustavat kuljettajia ajamaan enemmän vinjettien voimassaolon aikana, mikä on vastoin saastuttaja maksaa – ja käyttäjä maksaa -periaatteita. [tark. 12]

(4 d)

Jotta voidaan varmistaa tämän direktiivin asianmukainen soveltaminen, sopimuspuitteissa, joilla säännellään tiemaksujen kantamista koskevia käyttöoikeussopimuksia, olisi pyrittävä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2014/23/EU noudattaen helpottamaan mainittujen sopimusten mukauttamista unionin sääntelykehyksen kehitykseen. [tark. 13]

(4 e)

Tämän vuoksi olisi selvitettävä, voitaisiinko syrjäisestä sijainnista aiheutuvia lisäkustannuksia kompensoida helpotuksilla, jotka liittyvät energiatehokkaamman ajoneuvokannan saatavuuteen ja etusijalle asettamiseen erityisten infrastruktuurien tai sähköistettyjen moottoriteiden kaltaisten teknologioiden tarjoamisessa. Nämä kompensoivat helpotukset voisivat olla osa tulevaa vuoden 2020 jälkeistä Verkkojen Eurooppa -välinettä. [tark. 14]

(5)

Jotta voidaan varmistaa, että käyttäjät hyväksyvät tulevat tiemaksujärjestelmät, jäsenvaltioille olisi annettava mahdollisuus ottaa käyttöön asianmukaisia järjestelmiä maksujen keräämiseksi osana laajempaa liikkuvuuspalvelujen kokonaisuutta. Näillä järjestelmillä olisi varmistettava infrastruktuurikustannusten tasapuolinen jakautuminen, ja niiden olisi vastattava ”saastuttaja maksaa” -periaatetta ja niissä olisi määriteltävä käyttäjämaksuista saatujen tulojen käyttötarkoitus. Jäsenvaltioiden olisi voitava kantaa tietulleja myös muilta kuin päätieverkkoon kuuluvilta teiltä . Tällaisen järjestelmän käyttöön ottavien jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että siinä noudatetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/52/EY (10) säännöksiä. [tark. 15]

(5 a)

Jäsenvaltioita olisi kannustettava ottamaan huomioon sosioekonomiset tekijät, kun ne panevat täytäntöön henkilöautoihin sovellettavia tieinfrastruktuurien maksujärjestelmiä. [tark. 16]

(5 b)

Perittäessä tiemaksuja kaikilta tienkäyttäjiltä sähköisin keinoin tullaan samalla keränneeksi ja tallentaneeksi paljon henkilötietoja, joita voidaan käyttää myös perusteellisten liikkumisprofiilien laatimiseen. Jäsenvaltioiden ja komission olisi tämän direktiivin täytäntöönpanon yhteydessä otettava järjestelmällisesti huomioon periaatteet, jotka koskevat käyttötarkoituksen rajoittamista ja tietojen minimointia. Tienkäyttömaksujen perimisen yhteydessä tapahtuvaa tietojen keräämistä koskevien teknisten ratkaisujen olisi sen vuoksi sisällettävä anonymisoituja, salattuja tai etukäteen suoritettavia maksuvaihtoehtoja. [tark. 17]

(5 c)

Ajoneuvoverot saattavat haitata tietullien käyttöönottoa. Tietullien käyttöönoton tukemiseksi jäsenvaltioiden olisi sallittava alentaa joustavammin ja nopeasti ajoneuvoveroja eli olisi laskettava mahdollisimman pian direktiivissä 1999/62/EY vahvistettuja vähimmäismääriä. [tark. 18]

(5 d)

On erityisen tärkeää, että jäsenvaltioissa otetaan käyttöön oikeudenmukainen maksujärjestelmä, joka ei rankaise sellaisia yksityisautoilijoita, jotka joutuvat useammin käyttämään maksullisia teitä, koska he asuvat maaseutualueilla, vaikeakulkuisilla alueilla tai eristyneillä alueilla. Jäsenvaltioiden olisi aluekehityspolitiikan mukaisesti sovellettava näiltä alueilta oleviin käyttäjiin alennettuja maksuja. [tark. 20]

(6)

Samoin kuin raskaiden ajoneuvojen tapauksessa, myös kevyiden ajoneuvojen osalta on tärkeää varmistaa, että sovelletut aikaperusteiset maksut jos jäsenvaltiot ottavat käyttöön kevyisiin ajoneuvoihin sovellettavia aikaperusteisia maksuja, ne ovat oikeasuhteisia, myös alle vuoden pituisina käyttöaikoina. Tältä osin huomioon on otettava se, että kevyiden ajoneuvojen käyttötapa poikkeaa raskaiden ajoneuvojen käyttötavasta. Oikeasuhteiset aikaperusteiset maksut voitaisiin laskea matkojen vaihtelua koskevien saatavilla olevien tietojen perusteella , edellyttäen, että taataan syrjimättömyys [tark. 21].

(7)

Direktiivin 1999/62/EY mukaan ulkoisiin kustannuksiin perustuva maksu voidaan asettaa olisi asetettava tasolle, joka vastaa saastuttaja maksaa -periaatetta ja on lähellä kyseessä olevan ajoneuvon käytön sosiaalisia rajakustannuksia. Tämä menetelmä on osoittautunut tasapuolisimmaksi ja tehokkaimmaksi tavaksi ottaa huomioon raskaiden ajoneuvojen aiheuttaman ilman pilaantumisen ja melun kielteiset ympäristö- ja terveysvaikutukset, ja se varmistaisi, että raskaat ajoneuvot osallistuvat oikeudenmukaisella osuudella EU:n ilmanlaatunormien (11) ja mahdollisesti sovellettavien melurajojen tai -tavoitteiden noudattamiseen. Siksi tällaisten maksujen soveltamista olisi helpotettava. [tark. 22]

(8)

Tästä syystä olisi annettava mahdollisuus soveltaa ulkoisiin kustannuksiin perustuvia maksuja niissä tieverkon osissa, joissa ei peritä infrastruktuurimaksua, ja painotettujen keskimääräisten ulkoisiin kustannuksiin perustuvien maksujen enimmäismäärät olisi korvattava helposti sovellettavilla viitearvoilla vähimmäisarvoilla , joita päivitetään inflaation, tieliikenteen ulkoisten kustannusten arvioinnissa saavutetun tieteellisen edistyksen ja ajoneuvokannan koostumuksessa tapahtuneiden muutosten huomioon ottamiseksi. [tark. 23]

(8 a)

Jotta voidaan edistää liikennepolitiikkaa koskevan valkoisen kirjan tavoitetta eli saastuttaja maksaa -periaatteen täysimittaista soveltamista, olisi varmistettava, että niissä tieverkon osissa, joissa peritään infrastruktuurimaksua, raskaisiin ajoneuvoihin ja maanteiden tavaraliikenteeseen käytettäviin pakettiautoihin sovelletaan ulkoisiin kustannuksiin perustuvaa maksua. [tark. 24]

(8 b)

Ulkoisiin kustannuksiin perustuvien maksujen asianmukaisen käytön takaamiseksi niistä saatavat tulot olisi investoitava takaisin liikenneinfrastruktuuriin, jotta voidaan edistää kestävämpiä liikennemuotoja, joiden ympäristövaikutukset ovat pienemmät. [tark. 25]

(9)

Infrastruktuurimaksujen porrastaminen Euro-päästöluokan perusteella on edistänyt vähäpäästöisempien ajoneuvojen käyttöä. Ajoneuvokannan uusiutuessa on kuitenkin odotettavissa, että maksujen porrastaminen tällä perusteella kaupunkien välisessä verkossa ei ole enää toimi niin tehokasta vuoden 2020 loppuun mennessä, ja se olisi siksi poistettava käytöstä kyseiseen ajankohtaan mennessä. Samasta ajankohdasta alkaen ulkoisiin kustannuksiin perustuvia maksuja olisi sovellettava järjestelmällisemmin kohdennettuna keinona kattaa ulkoiset kustannukset tilanteissa, joissa sillä on suurin merkitys. [tark. 27]

(10)

Raskaiden ajoneuvojen osuus hiilidioksidipäästöistä on kasvussa. Infrastruktuurimaksujen porrastaminen näiden päästöjen perusteella voi edistää parannuksia tällä alalla, ja se olisi siksi otettava käyttöön.

(11)

Kevyet ajoneuvot tuottavat kaksi kolmasosaa tieliikenteen kielteisistä ympäristö- ja terveysvaikutuksista. Siksi on tärkeää tarjota kannustimia kaikkein vähäpäästöisimpien ja polttoainetehokkaimpien ajoneuvojen käytölle porrastamalla tiemaksut komission asetuksessa (EU) 2016/427 (12), komission asetuksessa (EU) 2016/646 (13) ja komission asetuksessa (EU) 2017/xxx (14) määriteltyjen vaatimustenmukaisuuden tunnuslukujen perusteella.

(12)

Kaikkein vähäpäästöisimpien ja tehokkaimpien tehokkaampien ajoneuvojen käytön edistämiseksi jäsenvaltioiden olisi sovellettava tällaisiin ajoneuvoihin merkittävästi alennettuja tietulleja ja käyttäjämaksuja. Tällaisten järjestelyjen käyttöönoton helpottamiseksi ja nopeuttamiseksi näitä alennuksia olisi sovellettava riippumatta asetuksen (EY) N:o 595/2009 täytäntöönpanosta raskaiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen sertifioinnin osalta annetun komission asetuksen (EU) …/… voimaantulosta. Nollapäästöisiin ajoneuvoihin ei pitäisi soveltaa minkäänlaisia sellaisia ulkoisiin kustannuksiin perustuvia maksuja, jotka liittyvät ilman pilaantumiseen. [tark. 28]

(12 a)

Alppien ylitse kulkeva kauttakulkuliikenne kuormittaa kyseisiä alueita erityisesti meluhaittojen, ilman pilaantumisen ja infrastruktuurin kulumisen muodossa, mitä vielä pahentaa kustannuskilpailu lähekkäisten käytävien kanssa. Kyseisille alueille ja jäsenvaltioille olisi sen vuoksi jätettävä runsaasti liikkumavaraa ulkoisten kustannusten perimisessä ja liikenteenohjaustoimenpiteiden täytäntöönpanossa, jotta voidaan välttää ei-toivotut siirtymisvaikutukset ja liikenteen ohjautuminen toisiin käytäviin. [tark. 29]

(13)

Liikenneruuhkien, joihin kaikki ajoneuvot vaikuttavat erisuuruisesti, aiheuttamat kustannukset vastaavat noin 1 yhtä prosenttia BKT:sta. Merkittävä osa näistä kustannuksista aiheutuu kaupunkien välisistä ruuhkista. Siksi olisi sallittava erityinen ruuhkamaksu sillä edellytyksellä, että sitä sovelletaan kaikkiin ajoneuvoluokkiin. Jotta maksu olisi tehokas ja, oikeasuhteinen ja syrjimätön , se olisi laskettava ruuhkiin liittyvien rajakustannusten perusteella ja porrastettava paikan, ajankohdan ja ajoneuvoluokan mukaan. Niin ikään olisi löydettävä tasapainoisia ja kompensoivia malleja, jotka eivät syrji esikaupunkialueilla asuvia työntekijöitä, jotka joutuisivat maksamaan sekä tietulleista että käyttäjämaksuista aiheutuvat kustannukset. Jotta ruuhkamaksuilla olisi mahdollisimman suuri myönteinen vaikutus, niistä saatavat tulot olisi osoitettava hankkeisiin, joilla pyritään puuttumaan ongelman syihin. [tark. 30]

(13 a)

Autoihin liittyvän unionin kulttuuriperinnön säilyttämiseksi jäsenvaltioiden olisi luotava erillinen luokka museoajoneuvoille, jotta tässä direktiivissä säädettyjen eri maksujen määriä voidaan porrastaa. [tark. 31]

(14)

Ruuhkamaksujen olisi vastattava suhteellisella tavalla niitä tosiasiallisia kustannuksia, joita kukin ajoneuvo aiheuttaa suoraan muille tienkäyttäjille ja välillisesti yhteiskunnalle yleensä. Jotta ruuhkamaksut eivät haittaisi suhteettomasti ihmisten ja tavaroiden vapaata liikkuvuutta, ne olisi rajoitettava tiettyihin määriin, jotka vastaavat ruuhkiin liittyviä rajakustannuksia lähes täyden kapasiteetin olosuhteissa eli tilanteessa, jossa liikennemäärät lähenevät tien kapasiteettia.

(15)

Raskaisiin tavarankuljetusajoneuvoihin sovellettava infrastruktuurimaksujen tuloneutraali porrastus ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla ja se olisi poistettava käytöstä.

(15 a)

Kun otetaan huomioon onnettomuuksista aiheutuvat korkeat ulkoiset kustannukset, jotka ovat kymmeniä miljardeja euroja vuodessa, jäsenvaltioille olisi kuolemaan ja vakavaan loukkaantumiseen johtavien onnettomuuksien keskimääräisten yhteiskunnallisten kustannusten laskentaa koskevien Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/96/EY  (15) säännösten yhteydessä annettava mahdollisuus sisällyttää hintoihin enemmän niitä kustannuksia, joita vakuutukset eivät kata. Osa näistä kustannuksista lankeaa sosiaaliturvajärjestelmän tai koko yhteiskunnan maksettavaksi esimerkiksi käytettyjen julkisten palvelujen hallinnollisten kustannusten, käytettyjen lääkintä- ja terveydenhoitopalvelujen kustannusten, inhimillisen pääoman menetyksen sekä fyysisiin vammoihin ja henkiseen kärsimykseen liittyvien kustannusten muodossa. [tark. 32]

(16)

Infrastruktuurimaksuun lisättävät korotukset voisivat myös olla hyödyllinen väline, kun pyritään puuttumaan tiettyjen teiden käyttöön liittyviin huomattaviin ympärivahinkoihin tai ruuhkiin muuallakin kuin vuoristoalueilla. Siksi olisi helpotettava korotusten nykyinen rajoittaminen näille alueille olisi poistettava soveltamista, siten että poistetaan nykyiset rajoitukset, joiden mukaan korotuksia voidaan soveltaa vain mainituilla alueilla, ja samoin olisi helpotettava niiden kohdentamista Euroopan laajuisen liikenneverkon ydinverkon hankkeisiin . Jotta voidaan välttää päällekkäisten maksujen periminen käyttäjiltä, korotuksia ei pitäisi sallia korotuksille olisi asetettava tiukemmat rajat tieosuuksilla, joilla sovelletaan ruuhkamaksua. Sovellettava enimmäistaso olisi myös mukautettava eri tilanteisiin. [tark. 33]

(17)

Jos jäsenvaltio ottaa käyttöön tiemaksujärjestelmän, tästä myönnettävät korvaukset voivat tapauksesta riippuen johtaa ulkomaisten tienkäyttäjien syrjintään. Mahdollisuus myöntää korvaus tällaisessa tilanteessa olisi siksi rajoitettava tietulleihin, eikä korvauksia pitäisi enää olla saatavilla käyttäjämaksujen tapauksessa.

(17 a)

Kevyiden ajoneuvojen kohdalla on tärkeää varmistaa, että tämä direktiivi ei haittaa kansalaisten vapaata liikkuvuutta. Jäsenvaltioiden olisi voitava ottaa käyttöön alennuksia ja vähennyksiä, kun maksujen vaikutus tienkäyttäjiin on suhteettoman suuri maantieteellisistä tai sosiaalisista syistä. [tark. 34]

(18)

Jotta voitaisiin hyödyntää olemassa olevista tiemaksujärjestelmistä saatavia mahdollisia synergiaetuja toimintakustannusten alentamiseksi, komission olisi osallistuttava täysimääräisesti sellaisten jäsenvaltioiden väliseen yhteistyöhön, jotka aikovat ottaa käyttöön yhteisiä ja yhteentoimivia tiemaksujärjestelmiä. [tark. 35]

(19)

Tiemaksut voivat tuoda tuovat käyttöön resursseja, jotka auttavat vaihtoehtoisten liikenneinfrastruktuurihankkeiden rahoittamisessa ja ristiinrahoittamisessa sekä korkealaatuisen liikenneinfrastruktuurin ja -palveluiden kunnossapidon ja kehittämisen rahoittamisessa. Siksi on asianmukaista kannustaa jäsenvaltioita käyttämään , että jäsenvaltiot käyttävät tiemaksuista saatavia tuloja tähän tarkoitukseen, ja edellyttää tätä varten on asianmukaista edellyttää , että ne raportoivat riittävällä tavalla näiden tulojen käytöstä. Infrastruktuurimaksuista ja ulkoisiin kustannuksiin perustuvista maksuista saatavat tulot olisi siksi investoitava takaisin liikennealaan. Tämän pitäisi erityisesti auttaa havaitsemaan mahdollisia rahoitusvajeita ja lisäämään tiemaksujen yleistä hyväksymistä. [tark. 36]

(20)

Koska tämän direktiivin tavoitteena on erityisesti varmistaa, että muihin ajoneuvoihin kuin raskaisiin tavarankuljetusajoneuvoihin sovellettavia kansallisia maksujärjestelmiä sovelletaan yhdenmukaisissa kehyksissä, joilla taataan yhdenmukainen kohtelu koko unionissa, jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tätä tavoitetta, vaan se voidaan liikenteen ja niiden ongelmien, joihin tällä direktiivillä on tarkoitus puuttua, rajat ylittävän luonteen vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(21)

On tarpeen varmistaa, että ulkoisiin kustannuksiin perustuvat maksut vastaavat jatkossakin mahdollisimman tarkasti raskaiden ajoneuvojen aiheuttaman ilman pilaantumisen ja melun kustannuksia ilman, että maksujärjestelmästä tehdään liian monimutkainen, jotta kannustetaan kaikkein polttoainetehokkaimpien ajoneuvojen käyttöä ja jotta kannustimet säilyvät tehokkaina ja tiemaksujen porrastus pysyy ajan tasalla. Siksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat ulkoisten maksujen viitearvojen vähimmäisarvojen mukauttamista tieteen kehitykseen, raskaiden ajoneuvojen hiilidioksidipäästöihin perustuvien infrastruktuurimaksujen tuloneutraalia porrastusta koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen määrittelyä ja kevyiden ajoneuvojen infrastruktuurimaksujen porrastamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen mukauttamista tekniikan kehitykseen. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (16) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä. [tark. 37]

(21a)

Komission olisi esitettävä viimeistään kahden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta ulkoisten ympäristö-, ruuhka- ja terveyskustannusten sisällyttämiselle hintoihin yleinen, avoin ja selkeä kehys, johon infrastruktuurimaksujen tuleva laskenta perustuu. Tässä yhteydessä komission olisi voitava ehdottaa mallia, johon liitetään vaikutusarvio ulkoisten kustannusten sisällyttämisestä hintoihin kaikissa liikennemuodoissa. Oikeasuhteisuuden varmistamiseksi ulkoisten kustannusten perimisessä on syytä ottaa huomioon kaikki liikennemuodot. [tark. 38]

(21 b)

Avoimuuden takaamiseksi olisi asianmukaista, että jäsenvaltiot ilmoittavat tienkäyttäjille tuloksista, jotka on saavutettu infrastruktuurimaksuista, ulkoisiin kustannuksiin perustuvista maksuista ja ruuhkamaksuista saatujen tulojen investoinnista. Niiden olisi ilmoitettava hyödyt, jotka on saavutettu liikenneturvallisuuden parantumisen, ympäristövaikutusten vähentymisen ja ruuhkaantumisen vähentymisen muodossa [tark. 39]

(22)

Jotta voidaan varmistaa tämän direktiivin asianomaisten säännösten yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tieverkkojen laadun arvioinnissa käytettävien yhdenmukaistettujen indikaattoreiden vahvistamista koskevien täytäntöönpanosäädösten hyväksymiseen olisi sovellettava neuvoa-antavaa menettelyä. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (17) mukaisesti.

(23)

Direktiiviä 1999/62/EY olisi sen vuoksi muutettava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Muutetaan direktiivi 1999/62/EY seuraavasti:

1)

Korvataan nimi seuraavasti:

”Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 1999/62/EY, annettu 17 päivänä kesäkuuta 1999, matkaperusteisten verojen ja maksujen kantamisesta ajoneuvoilta tieinfrastruktuurien käytöstä”[tark. 40]

2)

Korvataan 1 ja 2 artikla seuraavasti:

”1 artikla

1.   Tätä direktiiviä sovelletaan

a)

raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen ajoneuvoveroihin,

b)

ajoneuvoista kannettaviin tietulleihin ja käyttäjämaksuihin.

2.   Tätä direktiiviä ei sovelleta ajoneuvoihin, joita käytetään kuljetuksiin yksinomaan jäsenvaltioiden Euroopan ulkopuolisilla alueilla.

3.   Tätä direktiiviä ei myöskään sovelleta Kanariansaarilla, Ceutassa, Melillassa, Azoreilla tai Madeiralla rekisteröityihin ajoneuvoihin, joita käytetään kuljetuksiin yksinomaan näillä alueilla tai näiden alueiden välillä sekä näiden alueiden ja Manner-Espanjan ja Manner-Portugalin välillä.

2 artikla

Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

1)

’Euroopan laajuisella tieverkolla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1315/2013 (*1) II luvun 3 jaksossa tarkoitettua ja mainitun asetuksen liitteessä I kartoin kuvattua maantieliikenneinfrastruktuuria;

2)

’rakennuskustannuksilla’ rakentamiseen liittyviä kustannuksia, mukaan luettuina tarvittaessa rahoituskustannukset, jotka koskevat jotain seuraavista:

a)

uudet infrastruktuurit tai uudet infrastruktuuriparannukset, mukaan lukien merkittävät rakenteelliset kunnostukset tai liikennemuotosiirtymään liittyvät vaihtoehtoiset liikenneinfrastruktuurit ; [tark. 41]

b)

enintään 30 vuotta ennen 10 päivää kesäkuuta 2008 valmistuneet infrastruktuurit tai infrastruktuuriparannukset, mukaan lukien merkittävät rakenteelliset kunnostukset, jos tietullijärjestelyt olivat 10 päivänä kesäkuuta 2008 jo käytössä, tai enintään 30 vuotta ennen uusien 10 päivän kesäkuuta 2008 jälkeen käyttöön otettujen tietullijärjestelyjen vahvistamista valmistuneet infrastruktuurit tai infrastruktuuriparannukset;

c)

ennen 10 päivää kesäkuuta 2008 valmistuneet infrastruktuurit tai infrastruktuuriparannukset, jos

i)

jäsenvaltio on ottanut käyttöön tietullijärjestelmän, jossa määrätään näiden kustannusten korvaamisesta tietullijärjestelmän käyttäjän kanssa tehtävän sopimuksen tai muiden vaikutukseltaan vastaavien säädösten nojalla, jotka tulivat voimaan ennen 10 päivää kesäkuuta 2008; tai

ii)

jäsenvaltio voi osoittaa, että kyseisen infrastruktuurin rakentaminen riippui siitä, että sille suunniteltu käyttöikä ylitti 30 vuotta;

3)

’rahoituskustannuksilla’ lainojen korkoja ja osakkeenomistajien rahoittamien pääomasijoitusten tuottoja;

4)

’merkittävillä rakenteellisilla kunnostuksilla’ rakenteellisia kunnostuksia, lukuun ottamatta kunnostuksia, joista ei enää ole hyötyä tien käyttäjille, erityisesti jos kunnostustyön on korvannut tien uusi pinnoitus tai muu rakennustyö;

5)

’moottoritiellä’ tietä, joka on erityisesti suunniteltu ja rakennettu moottoriajoneuvoliikennettä varten ja jolle sen varrella olevilta kiinteistöiltä ei ole välittömiä liittymiä ja joka täyttää seuraavat vaatimukset:

a)

siinä on, yksittäisiä alueita lukuun ottamatta tai muutoin kuin tilapäisesti, molempiin ajosuuntiin kulkevat erilliset ajoradat, jotka erotetaan toisistaan joko maa-alueella, jota ei ole tarkoitettu liikenteelle, tai poikkeustapauksissa jollain muulla tavalla;

b)

se ei risteä samassa tasossa minkään tien, rautatien, raitiotien, pyörätien tai jalankulkutien kanssa;

c)

sen on erityisesti osoitettu olevan moottoritie;

6)

’tietullilla’ tiettyä summaa, joka perustuu tietyssä infrastruktuurissa kuljettuun matkaan ja ajoneuvotyyppiin ja jonka maksaminen antaa ajoneuvolle oikeuden infrastruktuurien käyttöön; tietulliin sisältyy yksi tai useampi seuraavista maksuista: infrastruktuurimaksu ja, tapauksen mukaan, ruuhkamaksu tai ulkoisiin kustannuksiin perustuva maksu tai molemmat; [tark. 42]

7)

’infrastruktuurimaksulla’ maksua, joka on tarkoitettu jäsenvaltiossa aiheutuneiden infrastruktuuriin liittyvien rakentamis-, ylläpito-, käyttö- ja kehittämiskustannusten korvaamiseen;

8)

’ulkoisiin kustannuksiin perustuvalla maksulla’ maksua, joka on tarkoitettu jäsenvaltiossa aiheutuneiden liikenneperäiseen ilman pilaantumiseen tai liikenneperäisiin meluhaittoihin liittyvien kustannusten kattamiseen;

9)

’ruuhkalla’ tilannetta, jossa liikennemäärät lähestyvät tien kapasiteettia tai ylittävät sen;

10)

’ruuhkamaksulla’ ajoneuvoilta perittävää maksua, joka on tarkoitettu jäsenvaltiossa aiheutuneiden ruuhkiin liittyvien kustannusten kattamiseen ja ruuhkien vähentämiseen;

11)

’liikenneperäisen ilman pilaantumisen kustannuksilla’ sellaisten vahinkojen ihmisten terveydelle aiheutuneiden haittojen ja ympäristövahinkojen kustannuksia, jotka johtuvat hiukkaspäästöistä sekä otsonia muodostavien yhdisteiden kuten typen oksidien ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöistä ajoneuvoa käytettäessä; [tark. 43]

12)

’liikenneperäisten meluhaittojen kustannuksilla’ sellaisten vahinkojen ihmisten terveydelle aiheutuneiden haittojen ja ympäristövahinkojen kustannuksia, jotka johtuvat ajoneuvojen tuottamasta tai ajoneuvojen ja tienpinnan vuorovaikutuksessa syntyvästä melusta; [tark. 44]

13)

’painotetulla keskimääräisellä infrastruktuurimaksulla’ infrastruktuurimaksun kokonaistuloja tiettynä aikana jaettuna raskaiden ajoneuvojen maksun kohteena olevilla tieosuuksilla kulkemien ajoneuvokilometrien määrällä samana aikana;

14)

’käyttäjämaksulla’ tiettyä summaa, jonka maksaminen antaa oikeuden käyttää ajoneuvoa 7 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa infrastruktuureissa tietyn ajan;

15)

’ajoneuvolla’ neljä- tai useampipyöräistä moottoriajoneuvoa tai auton ja puoliperävaunun yhdistelmää, joka on tarkoitettu tai jota käytetään matkustajien tai tavaroiden kuljetukseen maanteillä;

16)

’raskaalla ajoneuvolla’ raskasta tavarankuljetusajoneuvoa tai linja-autoa;

17)

’raskaalla tavarankuljetusajoneuvolla’ tavaroiden kuljetukseen tarkoitettua ajoneuvoa, jonka suurin sallittu massa on suurempi kuin 3,5 tonnia;

18)

’linja-autolla’ henkilöiden kuljetukseen tarkoitettua ajoneuvoa, jossa on kuljettajan istuimen lisäksi enemmän kuin kahdeksan istuinta ja jonka suurin sallittu massa on suurempi kuin 3,5 tonnia;

18 a)

’kevyellä ajoneuvolla’ kevyttä hyötyajoneuvoa tai henkilöautoa; [tark. 46]

19)

’kevyellä ajoneuvolla’ henkilöautoa, pienoisbussia hyötyajoneuvolla pienoisbussia, pakettiautoa tai tavaroiden kuljetukseen tarkoitettua pakettiautoa; [tark. 47]

20)

’henkilöautolla’ henkilöiden kuljetukseen tarkoitettua neljäpyöräistä ajoneuvoa, jossa on kuljettajan istuimen lisäksi enintään kahdeksan istuinta;

20 a)

’museoajoneuvolla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/45/EU  (*2) 3 artiklan 7 kohdassa tarkoitettua historiallisesti merkittävää ajoneuvoa; [tark. 48]

21)

’pienoisbussilla’ henkilöiden kuljetukseen tarkoitettua ajoneuvoa, jossa on kuljettajan istuimen lisäksi enemmän kuin kahdeksan istuinta ja jonka suurin sallittu massa on enintään 3,5 tonnia;

22)

’pakettiautolla’tavaroiden kuljetukseen tarkoitettua ajoneuvoa, joka ei ole henkilöauto ja jonka suurin sallittu massa on enintään 3,5 tonnia; [tark. 49]

22 a)

’tavaroiden kuljetukseen tarkoitetulla pakettiautolla’ maantieliikenteen harjoittajan ammatin harjoittamiseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1071/2009  (*3) tarkoitetulla tavalla käytettävää ajoneuvoa, jonka suurin sallittu kokonaismassa on 2,4–3,5 tonnia ja jonka korkeus on yli 2 metriä; [tark. 50]

22 b)

’päästöttömällä käytöllä’ ajoneuvoa, jonka käytöstä ei todennettavasti aiheudu pakokaasupäästöjä koko katetulla tieverkon osalla; [tark. 51]

23)

’päästöttömällä ajoneuvolla’ ajoneuvoa, jolla ei ole pakokaasupäästöjä;

23 a)

’moottoripyörällä’ kaksipyöräistä ajoneuvoa, jossa voi olla sivuvaunu, sekä mitä tahansa kolmi- tai nelipyörää, joka kuuluu asetuksessa (EU) N:o 168/2013 tarkoitettuihin ajoneuvoluokkiin L3e, L4e, L5e, L6e tai L7e; [tark. 52]

24)

’liikenteenharjoittajalla’ yritystä, joka kuljettaa tavaroita tai matkustajia maanteitse;

25)

’EURO 0 -ajoneuvolla’, ’EURO I -ajoneuvolla’, ’EURO II -ajoneuvolla’, ’EURO III -ajoneuvolla’, ’EURO IV -ajoneuvolla’, ’EURO V -ajoneuvolla’ ja ’EURO VI-ajoneuvolla’ tämän direktiivin liitteessä 0 esitettyjen päästörajojen mukaista raskasta ajoneuvoa;

26)

’ajoneuvotyypillä’ ajoneuvoluokkaa, johon raskas ajoneuvo kuuluu sen akselien lukumäärän mukaan, sen mittojen tai painon mukaan taikka muun ajoneuvon tielle aiheuttamia vahinkoja kuvaavan luokituksen, esimerkiksi liitteessä IV esitetyn tievahinkoluokituksen mukaan, edellyttäen että käytetty luokitusjärjestelmä perustuu ajoneuvon ominaisuuksiin, jotka joko esitetään kaikissa jäsenvaltioissa käytössä olevissa ajoneuvoa koskevissa asiakirjoissa tai ovat silmin havaittavia;

27)

’käyttöoikeussopimuksella’ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/24/EU 2014/23/EU  (*4) 5 artiklan 1 artiklassa kohdassa määriteltyä rakennusurakkasopimusta käyttöoikeussopimusta ; [tark. 53]

28)

”käyttöoikeusmaksulla” maksua, jonka käyttöoikeusurakan saaja perii käyttöoikeussopimuksen mukaisesti;

29)

”merkittävästi muutetulla tietulli- tai maksujärjestelmällä” tietulli- tai maksujärjestelmää, jota on muutettu siten, että kustannukset tai tulot ovat muuttuneet vähintään 5 15 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna inflaatiokorjauksen jälkeen, kun inflaatio mitataan komission (Eurostatin) julkaiseman EU:n laajuisen yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin, josta on poistettu energian ja jalostamattomien elintarvikkeiden vaikutus, muutosten perusteella. Käyttöoikeussopimuksissa merkittäviksi muutoksiksi ei ole katsottava sellaisia muutoksia, jotka täyttävät direktiivin 2014/23/EU 43 artiklan 1 ja 2 kohdan ehdot; [tark. 54]

29 a)

”ristiinrahoituksella” tehokkaiden vaihtoehtoisten liikenneinfrastruktuurihankkeiden rahoitusta nykyisten liikenneinfrastruktuurien tie- ja infrastruktuurimaksuista saaduilla tuloilla; [tark. 55]

29 b)

”jäsenvaltioilla” kaikkia jäsenvaltioiden viranomaisia eli keskushallinnon viranomaisia, liittovaltion viranomaisia ja muita alueellisia viranomaisia, joille on annettu valtuudet varmistaa unionin lainsäädännön noudattaminen. [tark. 56]

Edellä olevan 2 kohdan soveltamiseksi:

a)

rakennuskustannuksista huomioon otettava osuus ei saa missään tapauksessa ylittää osuutta, joka infrastruktuurin osien nykyisestä suunnitellusta käyttöiästä on jäljellä 10 päivänä kesäkuuta 2008 tai päivänä, jona uudet tietullijärjestelyt otetaan käyttöön, jos se on myöhäisempi ajankohta;

b)

infrastruktuurien tai infrastruktuuriparannusten kustannuksia voivat olla erityiset meluhaittojen vähentämiseen , innovatiivisten teknologioiden käyttöönottoon tai liikenneturvallisuuden parantamiseen liittyvät infrastruktuurikulut sekä todelliset maksut, jotka infrastruktuurin haltija on suorittanut objektiivisista ympäristönäkökohdista, kuten maaperän suojelu pilaantumiselta , mukaan lukien uusista sääntelyvelvoitteista aiheutuneet kulut . [tark. 57]

(*1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1315/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 1)."

(*2)   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/45/EU, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2014, moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen määräaikaiskatsastuksista sekä direktiivin 2009/40/EY kumoamisesta (EUVL L 127, 29.4.2014, s. 51). "

(*3)   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1071/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, maantieliikenteen harjoittajan ammatin harjoittamisen edellytyksiä koskevista yhteisistä säännöistä ja neuvoston direktiivin 96/26/EY kumoamisesta (EUVL L 300, 14.11.2009, s. 51). "

(*4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65). Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/23/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, käyttöoikeussopimusten tekemisestä (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 1). ”"

2 a)

Lisätään 6 artiklan 2 kohtaan alakohta seuraavasti:

”b a)

museoajoneuvot;”. [tark. 58]

3)

Korvataan 7 artikla seuraavasti:

”7 artikla

1.   Jäsenvaltiot voivat pitää voimassa tai ottaa käyttöön tietulleja ja käyttäjämaksuja Euroopan laajuisessa tieverkossa tai sen tietyissä osissa ja lisäksi kaikissa muissa moottoritieverkkonsa osissa, jotka eivät kuulu Euroopan laajuiseen tieverkkoon, tämän artiklan 3–9 kohdassa ja 7 a–7 k artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 9 artiklan 1 a kohdan soveltamista.

2.   Tämän artiklan 1 kohta ei vaikuta jäsenvaltioiden oikeuteen soveltaa Euroopan unionin toiminnasta tehtyä sopimusta noudattaen tietulleja ja käyttäjämaksuja muilla teillä, edellyttäen ettei tietullien ja käyttäjämaksujen veloittamisella tällaisilla muilla teillä syrjitä kansainvälistä liikennettä ja ettei se johda kilpailun vääristymiseen liikenteenharjoittajien välillä. Muilla kuin Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon kuuluvilla teillä ja muilla teillä kuin moottoriteillä sovellettavien tietullien ja käyttäjämaksujen on täytettävä tämän artiklan 3 ja 4 kohdassa, 7 a artiklassa ja 7 j artiklan 1, 2 ja 4 kohdassa säädetyt vaatimukset.

3.   Jäsenvaltiot eivät saa kantaa miltään tietyltä ajoneuvoluokalta sekä tietullia että käyttäjämaksua yksittäisen tieosuuden käytöstä. Jäsenvaltio, joka kantaa tieverkossaan käyttäjämaksua, voi kuitenkin kantaa tietulleja myös siltojen, tunnelien ja vuoristosolien käytöstä.

4.   Tietullit ja käyttäjämaksut eivät saa olla suoraan eivätkä välillisesti syrjiviä perustein, jotka johtuvat tienkäyttäjän kansallisuudesta, jäsenvaltiosta tai kolmannesta maasta, johon liikenteenharjoittaja on sijoittautunut tai jossa ajoneuvo on rekisteröity, taikka kuljetuksen alkuperästä tai määräpaikasta.

5.   Jäsenvaltiot voivat säätää tietullien tai käyttäjämaksujen määrien alentamisesta tai tietullin tai käyttäjämaksun maksuvelvoitetta koskevista vapautuksista niiden raskaiden ajoneuvojen osalta, jotka on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 165/2014 (*5) nojalla vapautettu valvontalaitteiden asentamis- ja käyttövelvoitteesta, sekä tapauksissa, jotka kuuluvat tämän direktiivin 6 artiklan 2 kohdan a, b ja c alakohdassa säädettyjen edellytysten soveltamisalaan.

6.   Jäsenvaltiot eivät saa 1 päivästä tammikuuta 2018 [tämän direktiivin voimaantuloajankohta] alkaen ottaa käyttöön raskaita ajoneuvoja ja tavaroiden kuljetukseen tarkoitettuja pakettiautoja koskevia käyttäjämaksuja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 9 kohdan soveltamista. Ennen mainittua ajankohtaa käyttöönotetut käyttäjämaksut voidaan pitää voimassa 31 päivään joulukuuta 2022 , ja ne on korvattava infrastruktuurimaksuilla 1 päivästä tammikuuta 2023 tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvissa tieverkon osissa . [tark. 59]

7.   Jäsenvaltiot eivät saa [tämän direktiivin voimaantuloajankohta] ottaa käyttöön kevyitä ajoneuvoja koskevia käyttäjämaksuja. Ennen mainittua ajankohtaa käyttöönotetut käyttäjämaksut on poistettava 31 päivään joulukuuta 2027 mennessä.

8.   Jäsenvaltio voi 31 päivään joulukuuta 2019 päättää soveltaa raskaiden ajoneuvojen tietulleja tai käyttäjämaksuja ainoastaan ajoneuvoihin, joiden suurin sallittu kokonaispaino on vähintään 12 tonnia, jos se katsoo, että soveltamisen ulottaminen alle 12 tonnin painoisiin ajoneuvoihin

a)

aiheuttaisi liikenteen siirtymisestä johtuvia huomattavia haittavaikutuksia liikenteen sujuvuuden, ympäristön, melutason, ruuhkautumisen, terveyden tai liikenneturvallisuuden kannalta;

b)

aiheuttaisi hallinnollisia kuluja, jotka ovat enemmän kuin 30 prosenttia soveltamisalaa laajentamalla saatavista lisätuloista.

Jäsenvaltioiden, jotka päättävät soveltaa tietulleja tai käyttäjämaksuja tai molempia ainoastaan ajoneuvoihin, joiden suurin sallittu kokonaispaino on vähintään 12 tonnia, on ilmoitettava päätöksestään ja sen perusteluista komissiolle.

9.   Raskaisiin ajoneuvoihin sovellettavia tietulleja ja käyttäjämaksuja on 1 päivästä tammikuuta 2020 sovellettava kaikkiin raskaisiin ajoneuvoihin ja tavaroiden kuljetukseen tarkoitettuihin pakettiautoihin . [tark. 61]

10.   Raskaisiin ajoneuvoihin ja tavaroiden kuljetukseen tarkoitettuihin pakettiautoihin sekä kevyisiin ajoneuvoihin , jotka eivät ole tavaroiden kuljetukseen tarkoitettuja pakettiautoja, sovellettavia tietulleja ja käyttäjämaksuja voidaan ottaa käyttöön tai pitää voimassa toisistaan riippumatta 31 päivään joulukuuta 2022 . [tark. 62]

(*5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 165/2014, annettu 4 päivänä helmikuuta 2014, tieliikenteessä käytettävistä ajopiirtureista, tieliikenteen valvontalaitteista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3821/85 kumoamisesta sekä tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 561/2006 muuttamisesta (EUVL L 60, 28.2.2014, s. 1).”"

4)

Korvataan 7 a artikla seuraavasti:

”7 a artikla

1.   Käyttäjämaksujen on oltava oikeassa suhteessa infrastruktuurin käytön kestoon.

2.   Siltä osin kuin käyttäjämaksuja sovelletaan raskaisiin ajoneuvoihin, infrastruktuurin käyttöoikeus on voitava saada vähintään seuraaviksi ajanjaksoiksi: päivä, viikko, kuukausi ja vuosi. Kuukausimaksu saa olla korkeintaan 10 prosenttia vuosimaksun määrästä, viikkomaksu saa olla korkeintaan 5 prosenttia vuosimaksun määrästä ja päivämaksu saa olla korkeintaan 2 prosenttia vuosimaksun määrästä.

Jäsenvaltio voi päättää kantaa ainoastaan vuosimaksuja kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröidyistä ajoneuvoista.

Jäsenvaltioiden on vahvistettava kaikkia raskaiden ajoneuvojen luokkia koskevat käyttäjämaksut, mukaan lukien hallintokulut, tasolle, joka ei ylitä liitteessä II säädettyjä enimmäismääriä.

3.   Siltä osin kuin käyttäjämaksuja sovelletaan henkilöautoihin, infrastruktuurin käyttöoikeus on voitava saada vähintään seuraaviksi ajanjaksoiksi: yksi päivä, yksi viikko, 10 päivää, kuukausi tai kaksi kuukautta tai molemmat ja vuosi. Kahden kuukauden maksu saa olla korkeintaan 30 prosenttia vuosimaksun määrästä, kuukausimaksu saa olla korkeintaan 18 prosenttia vuosimaksun määrästä ja 10 päivän maksu saa , viikkomaksu ja päivämaksu saavat olla korkeintaan 8 prosenttia vuosimaksun määrästä. [tark. 63]

Jäsenvaltiot voivat antaa infrastruktuurin käyttöoikeuden myös muiksi ajanjaksoiksi. Tällaisessa tapauksessa jäsenvaltioiden on sovellettava maksujen määriä käyttäjien tasapuolisen kohtelun periaatteen mukaisesti ottaen huomioon kaikki merkitykselliset tekijät, erityisesti vuosimaksut ja muihin ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin ajanjaksoihin sovellettavat maksut, vallitsevat käyttötavat ja hallintokulut.

Jäsenvaltiot voivat ennen 31 päivää toukokuuta 2017 hyväksyttyjen käyttäjämaksujärjestelmien osalta pitää voimassa ensimmäisessä alakohdassa säädettyjä rajoja korkeammat maksut, jotka olivat voimassa ennen mainittua ajankohtaa, ja vastaavat korkeammat maksut muille käyttöajoille, tasapuolisen kohtelun periaatteen mukaisesti. Niiden on kuitenkin noudatettava ensimmäisessä alakohdassa säädettyjä rajoja ja toista alakohtaa heti kun merkittävästi muutetut tietulli- tai maksujärjestelyt tulevat voimaan ja viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2024.

4.   Pienoisbussien ja, pakettiautojen ja tavaroiden kuljetukseen tarkoitettujen pakettiautojen osalta jäsenvaltioiden on noudatettava joko 2 kohtaa tai 3 kohtaa. Jäsenvaltioiden on kuitenkin asetettava pienoisbusseille ja, pakettiautoille ja tavaroiden kuljetukseen tarkoitetuille pakettiautoille korkeammat käyttäjämaksut kuin henkilöautoille viimeistään 1 päivästä tammikuuta 2024. [tark. 64]

4 a.     Käyttäjämaksujen oikeasuhteisuudessa voidaan ottaa huomioon sellaisen liikenteenharjoittamisen erityispiirteet, jonka lähtöpaikkana on unionin reuna-alueella sijaitseva jäsenvaltio.” [tark. 65]

4 a)

Lisätään 7 b artiklaan kohta seuraavasti:

”2 a.     Niillä moottoritieosuuksilla, joilla peritään infrastruktuurimaksu, on oltava kaikkien käyttäjien liikenneturvallisuuden takaamiseen tarvittava infrastruktuuri ja niillä voi olla kaikissa sääolosuhteissa turvallisia paikoitusalueita asetuksen (EY) N:o 561/2006 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse päivittäistä ja viikoittaista enimmäisajoaikaa, vähimmäistaukoja sekä päivittäisiä ja viikoittaisia lepoaikoja koskevista vähimmäisvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 165/2014 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse ajopiirtureilla tapahtuvasta paikannuksesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) …/… mukaisesti (2017/0122(COD)).” [tark. 66]

5)

Korvataan 7 c artikla seuraavasti:

”7 c artikla

1.   Jäsenvaltiot voivat pitää voimassa tai ottaa käyttöön ulkoisiin kustannuksiin perustuvan maksun, joka liittyy liikenneperäisen ilman pilaantumisen tai liikenneperäisten meluhaittojen tai molempien kustannuksiin.

Ulkoisiin kustannuksiin perustuvia maksuja voidaan ottaa käyttöön tai pitää voimassa tieverkon osissa, joihin ei sovelleta infrastruktuurimaksuja.

Raskaiden ajoneuvojen Liikenneperäisestä ilman pilaantumisesta tai liikenneperäisistä meluhaitoista perittävä ulkoisiin kustannuksiin perustuva maksu on porrastettava ja määritettävä liitteessä III a esitettyjä vähimmäisvaatimuksia ja menetelmiä sekä vähintään liitteessä III b esitettyjä viitearvoja vähimmäisarvoja noudattaen. [tark. 67]

2.   Huomioon otettavien kustannusten on liityttävä siihen verkkoon tai verkon osaan, jolta ulkoisiin kustannuksiin perustuva maksu peritään, ja niihin ajoneuvoihin, joilta ulkoisiin kustannuksiin perustuva maksu peritään. Jäsenvaltiot voivat päättää periä ainoastaan prosenttiosuuden näistä kustannuksista.

3.   Liikenneperäiseen ilman pilaantumiseen liittyvää ulkoisiin kustannuksiin perustuvaa maksua ei sovelleta raskaisiin ajoneuvoihin, jotka täyttävät kaikkein tiukimmat Euro-päästönormit.

Ensimmäisen alakohdan soveltaminen lopetetaan neljän vuoden kuluttua näiden normien käyttöönottoa koskevien sääntöjen soveltamisen alkamisajankohdasta.

4.   Asianomaisen jäsenvaltion on vahvistettava ulkoisiin kustannuksiin perustuvan maksun määrä. Jos jäsenvaltio nimeää viranomaisen hoitamaan tätä tehtävää, kyseisen viranomaisen on oltava oikeudellisesti ja taloudellisesti riippumaton maksun tai sen osan hallinnoinnista tai keruusta vastaavasta organisaatiosta.

5.   Tietulleja kantavien jäsenvaltioiden on 1 päivästä tammikuuta 2021 sovellettava raskaisiin ajoneuvoihin ja tavaroiden kuljetukseen tarkoitettuihin pakettiautoihin liikenneperäisestä ilman pilaantumisesta tai liikenneperäisistä meluhaitoista perittävää ulkoisiin kustannuksiin perustuvaa maksua ainakin siinä kaikissa 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun verkon osassa, jossa raskaiden ajoneuvojen aiheuttamat ympäristövahingot ovat suuremmat kuin raskaiden ajoneuvojen aiheuttamat keskimääräiset ympäristövahingot liitteessä III a tarkoitettujen asiaa koskevien raportointivaatimusten mukaisesti määritettyinä tarkoitetuissa tieverkon osissa, joihin sovelletaan infrastruktuurin käyttömaksua . [tark. 68]

5 a.     Edellä 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa tieverkon osissa kannettavaa ulkoisiin kustannuksiin perustuvaa maksua sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2026 alkaen syrjimättömästi kaikkiin ajoneuvoluokkiin. [tark. 69]

5 b.     Jäsenvaltiot voivat soveltaa poikkeuksia, joilla ulkoisiin kustannuksiin perustuvia maksuja voidaan porrastaa museoajoneuvojen osalta.” [tark. 70]

6)

Lisätään 7 da artikla seuraavasti:

”7 d a artikla

1.   Jäsenvaltiot voivat liitteessä V vahvistettujen vaatimusten mukaisesti ottaa käyttöön ruuhkamaksun missä tahansa tieverkkonsa osassa, jossa esiintyy ruuhkia. Ruuhkamaksua saa soveltaa ainoastaan niillä tieosuuksilla, joilla esiintyy säännöllisesti ruuhkia, ja ainoastaan niinä ajanjaksoina, jolloin ruuhkia tyypillisesti esiintyy.

2.   Jäsenvaltioiden on määriteltävä 1 kohdassa tarkoitetut tieosuudet ja ajanjaksot objektiivisten kriteerien perusteella, jotka liittyvät teiden ja niiden lähialueiden altistumiseen ruuhkille, kuten keskimääräiset viivästykset ja jonojen pituudet.

3.   Mille tahansa tieverkon osalle asetettua ruuhkamaksua on sovellettava syrjimättömällä tavalla kaikkiin ajoneuvoluokkiin liitteessä V esitettyjen vakiovastaavuuskertoimien mukaisesti. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin päättää vapauttaa maksusta linja-autot, jotta edistetään joukkoliikennettä sekä sosioekonomista kehitystä ja alueellista koheesiota. [tark. 72]

4.   Ruuhkamaksun on vastattava kustannuksia, jotka ajoneuvo aiheuttaa muille tienkäyttäjille ja välillisesti yhteiskunnalle, mutta se ei saa ylittää liitteessä VI määriteltyjä enimmäistasoja missään tietyypissä.

5.   Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön riittävät järjestelmät ruuhkamaksujen vaikutuksen seuraamiseksi ja niiden tason tarkistamiseksi. Niiden on tarkasteltava maksujen tasoa säännöllisesti vähintään kolmen vuoden välein sen varmistamiseksi, etteivät ne ole korkeammat kuin kyseisessä jäsenvaltiossa esiintyvien ruuhkien kustannukset, jotka aiheutuvat niillä tieosuuksilla, joihin ruuhkamaksua sovelletaan.”

7)

Korvataan 7 f ja 7 g artikla seuraavasti:

”7 f artikla

1.   Jäsenvaltio voi korottaa infrastruktuurimaksua tietyillä tieosuuksilla sen jälkeen, kun asiasta on ilmoitettu komissiolle, jos näillä tieosuuksilla esiintyy säännöllisiä ruuhkia tai jos ajoneuvojen käyttö näillä tieosuuksilla aiheuttaa merkittäviä ympäristövahinkoja, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

korotuksen tuottamat tulot investoidaan sellaisen asetuksen (EU) N:o 1315/2013 III luvun mukaisesti määriteltyyn ydinverkkoon kuuluvan liikenneinfrastruktuurin tai sellaisten liikennepalvelujen rakentamisen rahoittamiseen, joka edistää suoraan ruuhkautumisen tai ympäristövahinkojen lievittämistä ja joka sijaitsee samassa liikennekäytävässä kuin tieosuus, johon korotusta sovelletaan; [tark. 75]

b)

korotus on enintään 15 prosenttia 7 b artiklan 1 kohdan ja 7 e artiklan mukaisesti lasketusta painotetusta keskimääräisestä infrastruktuurimaksusta, paitsi jos saadut tulot investoidaan ydinverkkokäytävien rajat ylittäville osuuksille vuoristoalueilla, missä infrastruktuurikustannukset sekä ilmasto- ja ympäristövahingot ovat suuremmat kuin muualla , jolloin korotus saa olla enintään 25 50  prosenttia; [tark. 76]

c)

korotuksen soveltaminen ei johda kaupallisen liikenteen epäoikeudenmukaiseen kohteluun muihin tienkäyttäjiin verrattuna;

d)

tiedot korotuksen tarkasta soveltamispaikasta ja näyttö a alakohdassa tarkoitettujen ydinverkkokäytävien rakentamisen liikenneinfrastruktuurien tai liikennepalvelujen rahoituspäätöksestä toimitetaan komissiolle ennen korotuksen soveltamista; [tark. 77]

e)

ajanjakso, jona korotusta sovelletaan, määritetään ja rajataan ennakolta, ja se on tulo-odotusten osalta korotuksesta saatavilla tuloilla osarahoitettavien hankkeiden rahoitussuunnitelmien ja kustannus-hyötyanalyysin mukainen.

1 a.   Uusien rajat ylittävien hankkeiden osalta korotuksia voidaan soveltaa ainoastaan jos kaikki tällaiseen hankkeeseen osallistuvat jäsenvaltiot hyväksyvät sen. [tark. 78 ja 164]

2.   Korotusta voidaan soveltaa 7 g tai 7 g a artiklan mukaisesti porrastettuun infrastruktuurimaksuun.

3.   Vastaanotettuaan vaaditut tiedot korotuksen soveltamista suunnittelevalta jäsenvaltiolta komissio toimittaa nämä tiedot 9 c artiklassa tarkoitetun komitean jäsenille. Jos komissio katsoo, ettei suunniteltu korotus täytä 1 kohdassa säädettyjä vaatimuksia tai että suunnitellulla korotuksella on merkittäviä haittavaikutuksia syrjäseutualueiden talouskehitykselle, se voi täytäntöönpanosäädöksillä hylätä kyseisen jäsenvaltion esittämät maksuja koskevat suunnitelmat tai pyytää niiden muuttamista. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 9 c artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen. Kun korotusta sovelletaan 7 e artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin tietullijärjestelyihin, sitä ei ole katsottava merkittäväksi muutokseksi tätä direktiiviä sovellettaessa. [tark. 79]

4.   Korotuksen määrä on vähennettävä 7 c artiklan mukaisesti lasketusta ulkoisiin kustannuksiin perustuvan maksun määrästä lukuun ottamatta ajoneuvoja Euro-päästöluokissa 0, I ja II 15 päivästä lokakuuta 2011, Euro-päästöluokissa III ja IV 1 päivästä tammikuuta 2015, Euro-päästöluokassa V 1 päivästä tammikuuta 2019 ja Euro-päästöluokassa VI tammikuusta 2023 alkaen. Kaikki korotuksen ja ulkoisiin kustannuksiin perustuvien maksujen samanaikaisesta soveltamisesta saatavat tulot on investoitava asetuksen (EU) N:o 1316/2013 liitteessä I olevassa I osassa lueteltujen ydinverkkokäytävien rakentamisen rahoittamiseen. [tark. 80]

5.   Korotusta ei saa soveltaa tieosuuksilla, joilla sovelletaan ruuhkamaksua.

7 g artikla

1.   Joulukuun 31 päivään 2021 saakka infrastruktuurimaksu voidaan porrastaa ruuhkien vähentämiseksi, infrastruktuurin vahingoittumisen minimoimiseksi ja asianomaisen infrastruktuurin käytön optimoimiseksi tai liikenneturvallisuuden edistämiseksi, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

porrastus on avoin, julkinen ja kaikkien käyttäjien saatavilla tasavertaisin edellytyksin;

b)

porrastusta sovelletaan kellonajan, viikonpäivän tai vuodenajan mukaan;

c)

infrastruktuurimaksu on enintään 175 prosenttia 7 b artiklassa tarkoitetun painotetun keskimääräisen infrastruktuurimaksun enimmäistasosta;

d)

ruuhka-ajat, joiden aikana peritään korkeampia infrastruktuurimaksuja ruuhkien vähentämiseksi, eivät ylitä kestoltaan viittä tuntia päivässä tai niiden tuntien määrää, joiden aikana ruuhka-aste ylittää 100 prosentin kapasiteetin ; [tark. 81]

e)

ruuhkaisella tieosuudella porrastus suunnitellaan ja sitä sovelletaan avoimesti ja siten, ettei se vaikuta tuloihin, tarjoamalla alennettuja tietulleja niille liikenteenharjoittajille, jotka käyttävät kyseistä tieosuutta muina kuin ruuhka-aikoina, ja korotettuja tietulleja niille liikenteenharjoittajille, jotka käyttävät tätä samaa tieosuutta ruuhka-aikoina.

Jäsenvaltio, joka haluaa ottaa käyttöön tällaisen porrastuksen tai muuttaa käytössä olevaa porrastusta, ilmoittaa siitä komissiolle ja toimittaa sille tarvittavat tiedot edellytysten täyttymisen arvioimiseksi.

2.   Raskaiden ajoneuvojen osalta jäsenvaltioiden on 31 päivään joulukuuta 2020 saakka porrastettava infrastruktuurimaksu ajoneuvon Euro-päästöluokan mukaan niin, ettei mikään infrastruktuurimaksu ole yli 100:aa prosenttia korkeampi kuin vastaavilta kaikkein ankarimmat päästönormit täyttäviltä ajoneuvoilta perittävä maksu. Voimassa olevat käyttöoikeussopimukset voidaan vapauttaa tästä vaatimuksesta siihen asti kun sopimus uusitaan.

Jäsenvaltio voi kuitenkin myöntää poikkeuksen infrastruktuurimaksun porrastamista koskevasta vaatimuksesta, jos jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:

i)

se vaarantaisi vakavasti sen alueella käytössä olevien tietullijärjestelmien yhdenmukaisuuden;

ii)

erisuuruisten maksujen käyttöönotto ei olisi teknisesti toteutettavissa asianomaisessa tietullijärjestelmässä;

iii)

se johtaisi saastuttavimpien ajoneuvojen siirtymiseen muille teille ja kielteisiin vaikutuksiin liikenneturvallisuuteen ja kansanterveyteen;

iv)

tietulliin sisältyy ulkoisiin kustannuksiin perustuva maksu.

Poikkeuksista tai vapautuksista on ilmoitettava komissiolle.

3.   Jos kuljettaja tai tapauksen mukaan liikenteenharjoittaja ei käytä maksamiseen sähköistä tietullikantojärjestelmää tai ei tarkastuksessa pysty esittämään ajoneuvoa koskevia asiakirjoja, joita voimassaolevaa ennakkoon maksettua kestotilausta tai tämän ajoneuvossa ei ole tietullijärjestelmän haltijan hyväksymää ajoneuvoon asennettua laitteistoa , jota tarvitaan ajoneuvon päästöluokan varmistamiseksi 2 kohdan soveltamista varten, jäsenvaltiot voivat soveltaa korkeimpia perittäviä tietulleja. [tark. 82]

4.   Komissio hyväksyy 9 e artiklan mukaisen delegoidun säädöksen, jossa määritellään hiilidioksidipäästöjen viitearvot sekä kyseessä olevien raskaiden ajoneuvojen asianmukainen luokitus, vuoden kuluessa siitä kun komissio on julkaissut viralliset hiilidioksidipäästötiedot asetuksen (EU) …/… (*6) mukaisesti , ja ottaa tässä huomioon päästöjä vähentävät teknologiat . [tark. 83]

Jäsenvaltioiden on vuoden kuluessa delegoidun säädöksen voimaantulosta porrastettava infrastruktuurimaksu ottaen huomioon hiilidioksidipäästöjen viitearvot ja asiaa koskeva ajoneuvoluokitus. Maksut on porrastettava niin, ettei mikään infrastruktuurimaksu ole yli 100:aa prosenttia korkeampi kuin maksu, joka peritään vastaavilta ajoneuvoilta, joiden hiilidioksidipäästöt ovat pienimmät, mutta jotka eivät kuitenkaan ole päästöttömiä. Päästöttömien ajoneuvojen infrastruktuurimaksuihin on tehtävä 75 prosentin vähennys korkeimpaan maksuun verrattuna. [tark. 84]

4 a.     Päästöttömien ajoneuvojen infrastruktuurimaksuihin on tehtävä 50 prosentin vähennys alhaisimpaan maksuun verrattuna viimeistään … päivänä …kuuta … [tämän direktiivin voimaantulopäivä]. Päästöttömään käyttöön on sovellettava samaa vähennystä, jos tällainen käyttö voidaan osoittaa. [tark. 85]

4 b.     Komissio esittää viimeistään … päivänä …kuuta … [viisi vuotta tämän direktiivin voimaantulosta] arviointikertomuksen, jossa arvioidaan päästöttömien ajoneuvojen markkinaosuutta ja päästötöntä käyttöä. Siirretään komissiolle valta antaa tarvittaessa 9 e artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa lasketaan uudelleen päästöttömiin ajoneuvoihin sovellettava vähennys alhaisimpaan infrastruktuurin käyttömaksuun verrattuna. [tark. 86]

5.   Edellä 1, 2 ja 4 kohdassa tarkoitettujen porrastusten tarkoituksena ei saa olla lisätulojen saaminen tietulleja perimällä. Mahdollinen tulojen suunnittelematon kasvu on tasattava porrastuksen rakenteeseen tehtävillä muutoksilla, jotka on toteutettava kahden vuoden kuluessa sen tilivuoden päättymisestä, jonka aikana lisätulo on syntynyt.

(*6)  Komission asetus (EU) …/…, annettu XXX, asetuksen (EY) N:o 595/2009 täytäntöönpanemisesta raskaiden ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen sertifioinnin osalta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta (EUVL L …, …, s. …).”"

8)

Lisätään 7 g a artikla seuraavasti:

”7 g a artikla

1.   Kevyiden ajoneuvojen osalta jäsenvaltiot voivat 31 päivään joulukuuta 2021 saakka porrastaa tietullit ja käyttäjämaksut ajoneuvon ympäristöominaisuuksien perusteella.

2.   Jäsenvaltioiden on 1 päivästä tammikuuta 2022 porrastettava tietullit ja käyttäjämaksujen tapauksessa vähintään vuosimaksut ajoneuvojen hiilidioksidi- ja epäpuhtauspäästöjen perusteella liitteessä VII esitettyjen sääntöjen mukaisesti.

2 a.     Jäsenvaltiot voivat ottaa huomioon ajoneuvon ympäristöominaisuuksien parantumisen, joka liittyy kyseisen ajoneuvon siirtymiseen vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöön. Ennakkoon maksetun kestotilauksen tai tietullijärjestelmää hoitavan tahon hyväksymän muun järjestelyn on annettava mahdollisuus tietullien porrastukseen siten, että käyttäjä palkitaan vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöön siirtymisestä johtuvasta ajoneuvon ympäristöominaisuuksien parantumisesta. [tark. 88]

3.   Jos kuljettaja tai tapauksen mukaan liikenteenharjoittaja ei tarkastuksessa osoita kuuluvansa ennakkoon maksetun kestotilauksen tai järjestelmän haltijan hyväksymän muun järjestelyn piiriin tai ei pysty esittämään ajoneuvoa koskevia asiakirjoja, joita tarvitaan ajoneuvon päästötasojen varmistamiseksi (vaatimustenmukaisuustodistus) komission asetuksen (EU) …/… (*7) mukaisesti, jäsenvaltiot voivat soveltaa korkeimpia perittäviä tietulleja tai vuotuisia käyttäjämaksuja. Jos ajoneuvon päästötason todistavat asianmukaiset asiakirjat esitetään myöhemmin, kaikki sovellettujen tietullien tai maksujen ja todellisten tietullien tai maksujen väliset erotukset on korvattava kyseisen ajoneuvon kohdalla. [tark. 89]

3 a.     Jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön poikkeuksellisia toimenpiteitä maksujen perimiseksi museoajoneuvoista. [tark. 90]

4.   Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 9 e artiklan mukaisesti liitteessä VII määriteltyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen ja sekä liikenneturvallisuutta parantavien että vähähiiliseen liikenteeseen siirtymistä edistävien osien merkityksen huomioon ottamiseksi . [tark. 91]

(*7)  Komission asetus (EU) 2017/xxx, annettu XXX, moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjen (Euro 5 ja Euro 6) osalta ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta 20 päivänä kesäkuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 715/2007 täydentämisestä, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY, komission asetuksen (EY) N:o 692/2008 ja komission asetuksen (EU) N:o 1230/2012 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 692/2008 kumoamisesta (EUVL L xxx) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/46/EY, annettu 5 päivänä syyskuuta 2007, puitteiden luomisesta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksymiselle (puitedirektiivi) (EUVL L 263, 9.10.2007, s. 1).”;"

9)

Muutetaan 7 h artikla seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohdan johdantokappale seuraavasti:

”Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viimeistään kuusi kuukautta ennen uuden tai merkittävästi muutetun infrastruktuurimaksuja koskevan tietullijärjestelyn täytäntöönpanoa:”.

a a)

lisätään 7 h artiklan 1 kohdan a alakohtaan luetelmakohta seuraavasti:

”—

selkeä tieto käyttömaksujen ja tietullien maksamiseen tarkoitettujen ajoneuvoihin asennettujen laitteistojen yhteentoimivuudesta; siinä on perusteltava, miksi käyttäjät eivät voi käyttää muissa jäsenvaltioissa käytössä olevia muita ajoneuvoon asennettuja laitteistoja tämän tietullijärjestelyn kohdalla.”; [tark. 92]

a b)

lisätään kohta seuraavasti:

”1 a.     Käyttöoikeuden luovuttajan ja saajan välisiä suhteita sääntelevillä sopimuspuitteilla on pyrittävä mahdollistamaan käyttöoikeussopimusten mukauttaminen 7 c, 7 d a, 7 g ja 7 g a artiklassa määritettyihin velvollisuuksiin liittyvään unionin tai kansallisen sääntelykehyksen kehitykseen.”; [tark. 93]

b)

korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ennen uuden tai merkittävästi muutetun ulkoisiin kustannuksiin perustuvia maksuja koskevan tietullijärjestelyn täytäntöönpanoa verkko, johon maksua sovelletaan, sekä maksujen suunnitellut määrät ajoneuvoluokittain ja päästöluokittain.”

c)

kumotaan 4 kohta.

10)

Muutetaan 7 i artikla seuraavasti:

-a)

korvataan 2 kohdan johdantokappale seuraavasti:

”2.    Raskaiden ajoneuvojen ja tavaroiden kuljetukseen tarkoitettujen pakettiautojen osalta jäsenvaltiot voivat säätää infrastruktuurimaksun vähennyksistä tai alennuksista edellyttäen, että”; [tark. 94]

a)

korvataan 2 kohdan b ja c alakohta seuraavasti:

”b)

tällaiset vähennykset tai alennukset vastaavat tosiasiallisia säästöjä, joita hallintokuluissa saavutetaan säännöllisten käyttäjien käsittelyssä satunnaisiin käyttäjiin verrattuna;

c)

tällaiset vähennykset tai alennukset eivät ole enempää kuin 13 20  prosenttia sellaisten vastaavien ajoneuvojen maksamasta infrastruktuurimaksusta, joilla ei ole oikeutta vähennykseen tai alennukseen ja jotka liittyvät paikalliseen tai tavanomaiseen liikennöintiin tai sekä paikalliseen että tavanomaiseen liikennöintiin .”; [tark. 95]

a a)

lisätään kohta seuraavasti:

”2 a.     Jäsenvaltiot voivat säätää infrastruktuurimaksun vähennyksistä tai alennuksista kevyille ajoneuvoille ja erityisesti haja-asutusalueella ja esikaupunkialueilla asuville säännöllisille käyttäjille edellyttäen, että

a)

tuloksena oleva maksurakenne on oikeasuhteinen, julkinen ja käyttäjien saatavilla tasavertaisin edellytyksin, eikä se aiheuta muille käyttäjille lisäkustannuksia korkeampien tietullien muodossa;

b)

tällaiset alennukset tai vähennykset edistävät:

i)

sosiaalista yhteenkuuluvuutta; ja/tai

ii)

liikkuvuutta syrjäseutualueilla tai syrjäisimmillä alueilla tai sekä syrjäseutualueilla että syrjäisimmillä alueilla;” [tark. 96]

a b)

lisätään kohta seuraavasti:

”2 b.     Jäsenvaltiot tai toimivaltaiset viranomaiset voivat ottaa käyttöön kilometrikohtaisen kiinteämääräisen vapautuksen tietyllä tieosuudella ottaen huomioon syrjäseutualueiden liikkuvuusmallit ja taloudellisen edun, edellyttäen että tuloksena oleva maksurakenne on oikeasuhteinen, julkinen ja käyttäjien saatavilla tasavertaisin edellytyksin eikä se aiheuta muille käyttäjille lisäkustannuksia korkeampien tietullien muodossa;” [tark. 97]

b)

Muutetaan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Ellei 7 g artiklan 1 kohdan b alakohdassa ja 5 kohdassa säädetyistä edellytyksistä muuta johdu, tietullien määriä voidaan asetuksen (EU) N:o 1315/2013 liitteessä I yksilöityjen Euroopan edun kannalta erittäin tärkeiden hankkeiden osalta porrastaa muulla tavoin kyseisten hankkeiden kaupallisen elinkelpoisuuden turvaamiseksi silloin, kun ne joutuvat välittömään kilpailuun muiden liikennemuotojen kanssa. Tuloksena olevan maksurakenteen on oltava lineaarinen, oikeasuhteinen, julkinen ja kaikkien käyttäjien saatavilla tasavertaisin edellytyksin, eikä se saa aiheuttaa muille käyttäjille lisäkustannuksia korkeampien tietullien muodossa.”; [tark. 98]

b a)

lisätään kohta seuraavasti:

”3 a.     Vuoristoalueilla ja syrjäseutualueilla jäsenvaltiot tai toimivaltaiset viranomaiset voivat porrastaa raskaiden ajoneuvojen tietullimaksuja niiden piiriin kuuluvien ajoneuvojen ajomatkan mukaan sosioekonomisten vaikutusten minimoimiseksi, edellyttäen että

a)

ajomatkaan perustuvassa maksujen porrastamisessa otetaan huomioon lyhyen ja pitkän matkan kuljetuksiin liittyvät erilaiset tekijät, erityisesti saatavilla olevat liikennemuotosiirtymän vaihtoehdot muihin liikennemuotoihin siirtymiseksi,

b)

porrastusta sovelletaan syrjimättömästi,

c)

teknisillä laitteilla voidaan havaita ajoneuvojen tulo- ja lähtöpisteet kansallisten rajojen yli.”; [tark. 99]

11)

Muutetaan 7 j artikla seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohdan toinen virke seuraavasti:

”Jäsenvaltioiden on tätä varten tehtävä yhteistyötä sellaisten menetelmien vahvistamiseksi, joiden avulla tienkäyttäjillä on ympäri vuorokauden mahdollisuus maksaa tietullit ja käyttäjämaksut tavanomaisia , myös sähköisiä maksuvälineitä, käyttäen ainakin tärkeimmissä myyntipisteissä joko rajalla tai muussa myyntipisteessä ja saada maksusta kuitti jäsenvaltioissa, joissa maksuja sovelletaan, sekä näiden jäsenvaltioiden ulkopuolella.”; [tark. 100]

b)

korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Kun jäsenvaltio perii ajoneuvosta tietullia, tietullin kokonaismäärä, infrastruktuurimaksun määrä, ulkoisiin kustannuksiin perustuvan maksun määrä ja ruuhkamaksun määrä, jos sellaista sovelletaan, on ilmoitettava tienkäyttäjälle annettavassa maksutositteessa tämän pyynnöstä mahdollisuuksien mukaan sähköisessä muodossa.”; [tark. 101]

c)

korvataan 4 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

”Jäsenvaltioiden on perittävä ja kerättävä ulkoisiin kustannuksiin perustuvat maksut ja ruuhkamaksut direktiivin 2004/52/EY 2 artiklan 1 kohdan vaatimusten mukaisen sähköisen järjestelmän avulla, jos se on taloudellisesti toteutettavissa.”

12)

Korvataan 7 k artikla seuraavasti:

”7 k artikla

Tällä direktiivillä ei estetä jäsenvaltioita, jotka ottavat käyttöön tietullijärjestelmän, säätämästä asianmukaisesta korvauksesta edellyttäen, että siitä ei aiheudu häiriötä tai vahinkoa paikallisille ja/tai tavanomaisille liikenteenharjoittajille , sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionista unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamista.”[tark. 102]

13)

Muutetaan 8 artiklan 2 kohta seuraavasti:

a)

korvataan a alakohdassa ilmaus ”7 artiklan 7 kohdassa” ilmauksella ”7 a artiklassa”;

b)

korvataan b alakohdassa ilmaus ”7 artiklan 1 kohdan” ilmauksella ”7 artiklan 1 ja 2 kohdan”.

13 a)

Lisätään artikla seuraavasti:

”8 a artikla

Valvonta ja raportointi

1.     Kunkin jäsenvaltion on nimettävä infrastruktuurimaksujen valvonnasta vastaava riippumaton viranomainen, joka varmistaa tämän direktiivin noudattamisen.

2.     Valvontaviranomaisen on tehtävä käyttöoikeussopimuksille taloudellisia ja rahoitusta koskevia tarkastuksia varmistaakseen erityisesti 7 b artiklan noudattamisen.

3.     Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle valvontaviranomaisen nimeämisestä.” [tark. 103]

14)

Muutetaan 9 artikla seuraavasti:

-a)

korvataan 9 artiklan 2 kohdan johdantokappale seuraavasti:

”2.   Jäsenvaltioiden on päätettävä, miten tämän direktiivin tuottamia tuloja käytetään. Koko liikenneverkon kehittämisen varmistamiseksi infrastruktuurimaksujen ja ulkoisiin kustannuksiin perustuvien maksujen tuottamat tulot tai näitä tuloja vastaava määrä olisi on käytettävä liikennealan hyväksi tieliikenneverkon kunnossapitoon ja hoitoon ja koko liikennejärjestelmän optimoimiseen. Erityisesti ulkoisiin kustannuksiin perustuvien maksujen tuottamat tulot tai näitä tuloja vastaava määrä olisi on käytettävä liikenteen tekemiseksi kestävämmäksi, muun muassa yhdellä tai useammalla seuraavalla tavalla:”; [tark. 104]

-a a)

korvataan 2 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b)

vähennetään tieliikenteen aiheuttamaa ympäristön ilman pilaantumista sen lähteellä ja meluhaittoja ;”; [tark. 105]

-a b)

lisätään 2 kohtaan alakohta seuraavasti:

”b a)

rahoitetaan kestäviä joukkoliikenteen muotoja;”; [tark. 106]

-a c)

korvataan 2 kohdan e alakohta seuraavasti:

”e)

kehitetään vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuureja direktiivin 2014/94/EU mukaisesti ja liikenteen käyttäjille vaihtoehtoista infrastruktuuria vaihtoehtoisia palveluja ja/tai lisätään nykyistä kapasiteettia;”; [tark. 107]

-a d)

korvataan 2 kohdan f alakohta seuraavasti:

”f)

tuetaan Euroopan laajuista liikenneverkkoa ja poistetaan pullonkauloja ;”; [tark. 108]

-a e)

korvataan 2 kohdan h alakohta seuraavasti:

”h)

parannetaan liikenneturvallisuutta ja turvallista tieinfrastruktuuria ; ja”; [tark. 109]

-a f)

korvataan 2 kohdan i alakohta seuraavasti:

”i)

tarjotaan turvallisia ja valvottuja pysäköintialueita.”; [tark. 110]

a)

kumotaan 2 kohdan toinen alakohta;

b)

lisätään 3 kohta seuraavasti:

”3.   Ruuhkamaksujen tuottamat tulot tai näitä tuloja vastaava määrä on käytettävä ruuhkaongelman ratkaisemiseen, erityisesti esimerkiksi seuraavilla tavoilla: [tark. 111]

a)

tuetaan joukkoliikenneinfrastruktuuria ja -palveluja;

b)

poistetaan niiden verkkojen pullonkauloja ja puuttuvia yhteyksiä siellä, missä maksua sovelletaan, sekä Euroopan laajuisen liikenneverkon pullonkauloja; [tark. 112]

c)

kehitetään liikenteen käyttäjille vaihtoehtoista infrastruktuuria ja multimodaalisia solmukohtia .”; [tark. 113]

b a)

lisätään kohta seuraavasti:

”3 a.     Infrastruktuurimaksujen ja ulkoisiin kustannuksiin perustuvien maksujen tuottamat tulot on käytettävä alueella, johon se tieosuus, jolta maksut peritään, kuuluu.” [tark. 114]

15)

Korvataan 9 d ja 9 e artikla seuraavasti:

”9 d artikla

Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 9 e artiklan mukaisesti liitteen 0, liitteen III b taulukoissa 1 ja 2 esitettyjen määrien ja liitteessä III a olevassa 4.1 ja 4.2 kohdassa esitettyjen kaavojen mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen.

9 e artikla

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle … päivästä …kuuta … [tämän direktiivin voimaantulopäivä] määräämättömäksi viiden vuoden ajaksi 7 g artiklan 4 kohdassa, 7 g a artiklan 4 kohdassa ja 9 d artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä. [tark. 115]

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 7 g artiklan 4 kohdassa, 7 ga artiklan 4 kohdassa ja 9 d artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.   Edellä olevan 7 g artiklan 4 kohdan, 7 g a artiklan 4 kohdan ja 9 d artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.”

16)

Kumotaan 9 f ja 9 g artikla.

17)

Korvataan 10 a artikla seuraavasti:

”1.   Liitteessä II säädettyjä, euroina annettuja määriä ja liitteessä III b olevissa taulukoissa 1 ja 2 säädettyjä, sentteinä annettuja määriä mukautetaan kahden vuoden välein, jotta otettaisiin huomioon muutokset komission (Eurostat) julkaisemassa EU:n laajuisessa yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä, josta on jätetty pois energia ja jalostamattomat elintarvikkeet. Ensimmäinen mukautus tehdään 31 päivään maaliskuuta [sitä vuotta seuraava vuosi, jona tämän direktiivin voimaantulosta tulee kaksi vuotta] mennessä.

Määriä mukautetaan automaattisesti korottamalla euro- tai senttimääräistä perusarvoa kyseisessä indeksissä tapahtuneen prosentuaalisen muutoksen verran. Tuloksena saadut määrät pyöristetään ylöspäin täysiksi euroiksi liitteen II osalta ja sentin kymmenesosiksi liitteen III b osalta.

2.   Komissio julkaisee 1 kohdassa tarkoitetut mukautetut määrät Euroopan unionin virallisessa lehdessä 1 kohdassa tarkoitetun kahden kalenterivuoden päättymistä seuraavan vuoden 31 päivään maaliskuuta mennessä. Nämä mukautetut määrät tulevat voimaan julkaisemista seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä.”

18)

Korvataan 11 artikla seuraavasti:

”11 artikla

-1.     Jäsenvaltioiden tai toimivaltaisten viranomaisten on tarjottava mahdollisimman avoimesti ja selkeästi tietoa tienkäyttäjiltä saatujen tulojen käytöstä. [tark. 116]

1.   Jäsenvaltioiden on julkaistava joka vuosi koostetussa muodossa raportti alueellaan perityistä tietulleista ja käyttäjämaksuista, mukaan lukien tiedot tulojen käytöstä ja niiden teiden laadusta, joilla tietulleja tai käyttäjämaksuja sovelletaan, kuten 2 ja 3 kohdassa määritellään.

2.   Tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti julkaistavassa raportissa on oltava seuraavat tiedot:

a)

kultakin ajoneuvoluokan, tietyypin ja ajankohdan yhdistelmältä peritty ulkoisiin kustannuksiin perustuva maksu;

b)

infrastruktuurimaksujen porrastus ajoneuvotyypin mukaan;

c)

painotettu keskimääräinen infrastruktuurimaksu ja infrastruktuurimaksun tuottamat kokonaistulot, mukaan lukien infrastruktuurimaksun porrastuksesta johtuva mahdollinen poikkeama tosiasiallisiin infrastruktuurikustannuksiin verrattuna;

d)

ulkoisiin kustannuksiin perustuvien maksujen tuottamat kokonaistulot;

e)

ruuhkamaksujen tuottamat kokonaistulot;

e a)

korotusten tuottamia kokonaistuloja ja sitä, millä tieosuuksilla ne on peritty; [tark. 117]

f)

tietullien ja/tai käyttäjämaksujen tuottamat kokonaistulot;

g)

tiedot tätä direktiiviä soveltamalla tuotettujen tulojen käytöstä ja siitä, kuinka tämä käyttö on auttanut jäsenvaltioita saavuttamaan 9 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut tavoitteet;

h)

objektiivisiin kriteereihin perustuva arviointi jäsenvaltion alueella olevan tieinfrastruktuurin kunnosta ja sen kehitys edellisen raportin jälkeen;

i)

arviointi maksullisten teiden ruuhkautumisasteesta ruuhka-aikoina perustuen todelliseen liikenneseurantaan, jota on suoritettu edustavassa määrässä kyseessä olevan verkon ruuhkaisia tieosuuksia, ja sen kehitys edellisen raportin jälkeen.

3.   Jäsenvaltioiden on käytettävä keskeisiä suorituskykyindikaattoreita niiden tieverkon osien laadun arviointiin, joilla tietulleja tai käyttäjämaksuja sovelletaan. Indikaattoreiden on liityttävä vähintään seuraaviin tekijöihin:

a)

tienpinnan laatu;

b)

liikenneturvallisuus;

c)

ruuhkautumisaste.

3 a.     Jäsenvaltioiden on julkaistava tulokset, joita on saatu infrastruktuurimaksujen ja ulkoisiin kustannuksiin perustuvista maksuista saatujen tulojen investoinnista, sekä liikenneturvallisuuden parantumisen ja ympäristövaikutusten ja ruuhkaantumisen vähentymisen kautta saavutetut hyödyt. [tark. 118]

4.   Komissio hyväksyy kolmen vuoden kuluessa [muutetun direktiivin voimaantulosta] 9 c artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen täytäntöönpanosäädöksen, jossa määritellään yhdenmukaistetut indikaattorit.

5.   Komissio julkaisee kuuden vuoden kuluessa [muutetun direktiivin voimaantulosta] raportin 4 kohdassa tarkoitettujen indikaattoreiden soveltamisesta jäsenvaltioissa.

5 a.     Komissio esittää viiden vuoden kuluessa tämän direktiivin voimaantulosta kertomuksen päästöttömien ajoneuvojen markkinaosuuden kehityksestä ja tarkistaa tarvittaessa vastaavasti päästöttömiin ajoneuvoihin sovellettavaa vähennysprosenttia. [tark. 119]

19)

Muutetaan liitteet seuraavasti:

a)

muutetaan liitteet 0, III a, III b ja IV tämän direktiivin liitteen mukaisesti;

b)

lisätään liitteet V, VI ja VII tämän direktiivin liitteen mukaisesti.

2 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään […] päivänä […]kuuta […]. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

3 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty …

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja


(1)  EUVL C 81, 2.3.2018, s. 188.

(2)  EUVL C 176, 23.5.2018, s. 66.

(3)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 25. lokakuuta 2018.

(4)  Valkoinen kirja ”Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma – Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää”, 28.3.2011 (COM(2011)0144).

(5)  COM(2016)0501.

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 1999/62/EY, annettu 17 päivänä kesäkuuta 1999, verojen ja maksujen kantamisesta raskailta tavaraliikenteen ajoneuvoilta tiettyjen infrastruktuurien käytöstä (EYVL L 187, 20.7.1999, s. 42).

(7)   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1071/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, maantieliikenteen harjoittajan ammatin harjoittamisen edellytyksiä koskevista yhteisistä säännöistä ja neuvoston direktiivin 96/26/EY kumoamisesta (EUVL L 300, 14.11.2009, s. 51).

(8)   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1072/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, maanteiden kansainvälisen tavaraliikenteen markkinoille pääsyä koskevista yhteisistä säännöistä (EUVL L 300, 14.11.2009, s. 72).

(9)   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 165/2014, annettu 4 päivänä helmikuuta 2014, tieliikenteessä käytettävistä ajopiirtureista, tieliikenteen valvontalaitteista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3821/85 kumoamisesta sekä tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 561/2006 muuttamisesta (EUVL L 60, 28.2.2014, s. 1).

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/52/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, sähköisten tiemaksujärjestelmien yhteentoimivuudesta yhteisössä (EUVL L 166, 30.4.2004, s. 124).

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/50/EY, annettu 21 päivänä toukokuuta 2008, ilmanlaadusta ja sen parantamisesta (EUVL L 152, 11.6.2008, s. 1).

(12)  Komission asetus (EU) 2016/427, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2016, asetuksen (EY) N:o 692/2008 muuttamisesta kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjen (Euro 6) osalta (EUVL L 82, 31.3.2016, s. 1).

(13)  Komission asetus (EU) 2016/646, annettu 20 päivänä huhtikuuta 2016, asetuksen (EY) N:o 692/2008 muuttamisesta kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjen (Euro 6) osalta (EUVL L 109, 26.4.2016, s. 1).

(14)  …

(15)   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/96/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, tieinfrastruktuurin turvallisuuden hallinnasta (EUVL L 319, 29.11.2008, s. 59).

(16)  EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(17)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).


LIITE

1)

Muutetaan liitteet 0, III, III a, III b ja IV seuraavasti:

a)

muutetaan liitteessä 0 oleva 3 kohta seuraavasti:

i)

korvataan otsikko seuraavasti:

”3.

EURO III-, EURO IV- ja EURO V -ajoneuvot”;

ii)

Poistetaan taulukosta rivi ”EYA-ajoneuvo”;

iii)

lisätään seuraava teksti:

”Euro VI -päästörajat

 

Raja-arvot

 

CO

(mg/kWh)

Hiilivedyt yhteensä

(mg/kWh)

Muut hiilivedyt kuin metaani

(mg/kWh)

CH4

(mg/kWh)

NOX  (1)

(mg/kWh)

NH3

(ppm)

Hiukkasten (PM) massa

(mg/kWh)

Hiukkasmäärä

(#/kWh)

WHSC (CI)

1 500

130

 

 

400

10

10

8,0 x 1011

WHTC (CI)

4 000

160

 

 

460

10

10

6,0 x 1011

WHTC (PI)

4 000

 

160

500

460

10

10

6,0 x 1011

Huomautus:

PI = kipinäsytytys

CI = puristussytytys

b)

muutetaan liite III seuraavasti:

i)

muutetaan 2 jakso seuraavasti:

korvataan 2.1 kohdan kuudes luetelmakohta seuraavasti:

”—

Kustannusten jakaminen raskaille ajoneuvoille ajoneuvotyypin mukaan on tehtävä objektiivisin ja avoimin perustein ottamalla huomioon raskaiden ajoneuvojen eri ajoneuvotyyppien osuus verkon liikenteestä ja siihen liittyvät kustannukset. Raskaiden ajoneuvojen ajokilometrejä voidaan tätä varten mukauttaa objektiivisesti perustelluilla 4 kohdan mukaisilla ’vastaavuuskertoimilla’ (*1). [tark. 120]

korvataan 2.2 kohdan toinen luetelmakohta seuraavasti:

”—

Nämä kustannukset on jaettava raskaiden ajoneuvojen ja muun liikenteen kevyiden ajoneuvojen välillä eri ajoneuvojen todellisten ja ennakoitujen ajokilometrien perusteella ja niitä voidaan mukauttaa objektiivisesti perustelluilla 4 kohdan mukaisilla ’vastaavuuskertoimilla’.”; [tark. 121]

ii)

korvataan 4 jaksossa otsikko ja ensimmäinen luetelmakohta seuraavasti:

”4.

RASKAAN AJONEUVOLIIKENTEEN OSUUS, VASTAAVUUSKERTOIMET JA OIKAISUMEKANISMI

Tietullien laskennan on perustuttava raskaiden ajoneuvojen todelliseen tai ennakoituun osuuteen ajokilometreistä mukautettuna haluttaessa vastaavuuskertoimilla, jotta raskaiden ajoneuvojen käytöstä aiheutuvien infrastruktuurin rakennus- ja kunnostuskustannusten nousu voitaisiin ottaa asianmukaisesti huomioon.”;

c)

korvataan liite III a seuraavasti:

”LIITE III a

ULKOISIIN KUSTANNUKSIIN PERUSTUVAN MAKSUN PERIMISTÄ KOSKEVAT VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

Tässä liitteessä vahvistetaan ulkoisiin kustannuksiin perustuvan maksun perimistä ja, jos sellaista sovelletaan, ulkoisiin kustannuksiin perustuvan maksun enimmäismäärän laskemista koskevat vähimmäisvaatimukset.

1.   Tieverkon osat, joihin maksua sovelletaan

Jäsenvaltion on määritettävä tarkasti tieverkkonsa osa tai osat, joihin ulkoisiin kustannuksiin perustuvaa maksua on tarkoitus soveltaa.

Kun jäsenvaltio aikoo periä ulkoisiin kustannuksiin perustuvaa maksua vain osassa tai osissa tieverkkoa, joka koostuu sen osuudesta Euroopan laajuisesta verkosta tai sen moottoriteistä, kyseinen osa tai kyseiset osat on valittava sen jälkeen, kun on arvioitu, että

ajoneuvojen tienkäyttö tieosuuksilla, joihin sovelletaan ulkoisiin kustannuksiin perustuvaa maksua, aiheuttaa keskimääräistä enemmän ympäristövahinkoja ilmanlaatua koskevan raportoinnin, kansallisten päästökartoitusten ja liikennemäärien perusteella ja melun osalta direktiivin 2002/49/EY mukaisesti arvioituna, tai

ulkoisiin kustannuksiin perustuvan maksun käyttöönotolla muissa osissa edellä mainittua tieverkkoa voisi olla haittavaikutuksia ympäristöön tai liikenneturvallisuuteen, tai ulkoisiin kustannuksiin perustuvan maksun periminen ja kerääminen niissä aiheuttaisi suhteettomia kustannuksia. [tark. 122]

2.   Ajoneuvot, tiet ja ajankohdat, joihin maksua sovelletaan

Kun jäsenvaltio aikoo soveltaa liitteessä III b määriteltyjä viitearvoja korkeampia ulkoisiin kustannuksiin perustuvia maksuja, sen on ilmoitettava komissiolle ajoneuvoluokitus, jonka mukaan ulkoisiin kustannuksiin perustuva maksu on porrastettu. Sen on myös ilmoitettava komissiolle sellaisten teiden sijainti, joihin sovelletaan korkeampia ulkoisiin kustannuksiin perustuvia maksuja, jäljempänä ’taajamatiet (moottoritiet mukaan lukien)’, ja sellaisten teiden sijainti, joihin sovelletaan alempia ulkoisiin kustannuksiin perustuvia maksuja, jäljempänä ’kaupunkien väliset tiet (moottoritiet mukaan lukien)’.

Jäsenvaltion on tapauksen mukaan ilmoitettava komissiolle myös tarkat ajankohdat, joilla määritellään yöaika, jonka aikana voidaan periä korkeampaa ulkoisiin melukustannuksiin perustuvaa maksua suurempien meluhaittojen ottamiseksi huomioon.

Teiden luokittelussa taajamateihin (moottoritiet mukaan lukien) ja kaupunkien välisiin teihin (moottoritiet mukaan lukien) ja ajankohtien määrittelyssä on käytettävä objektiivisia perusteita, jotka liittyvät teiden ja niiden lähialueiden altistumiseen ympäristön pilaantumiselle, kuten väestötiheyttä, vuotuista keskimääräistä ilman pilaantumista (erityisesti PM10:n ja NO2:n osalta) sekä niiden päivien (PM10:n osalta) ja tuntien lukumäärää (NO2:n osalta), joina direktiivin 2008/50/EY nojalla vahvistetut raja-arvot ovat ylittyneet. Käytetyt perusteet on liitettävä ilmoitukseen. [tark. 123]

3.   Maksun määrä

Tätä jaksoa sovelletaan, jos jäsenvaltio aikoo soveltaa liitteessä III b määriteltyjä viitearvoja korkeampia ulkoisiin kustannuksiin perustuvia maksuja.

Jäsenvaltion tai tarvittaessa riippumattoman viranomaisen on määritettävä yksi maksu kullekin ajoneuvoluokalle, tietyypille ja ajankohdalle. Tuloksena olevan maksurakenteen on oltava avoin, julkinen ja kaikkien käyttäjien saatavilla tasavertaisin edellytyksin. Se olisi julkaistava hyvissä ajoin ennen täytäntöönpanoa. Kaikki parametrit, luvut ja muut tiedot, joita tarvitaan sen ymmärtämiseen, miten eri ulkoiset kustannustekijät on laskettu, on julkistettava.

Jäsenvaltion tai tarvittaessa riippumattoman viranomaisen on maksuja asettaessaan noudatettava tehokkaan hinnoittelun periaatetta, jonka mukaan hinnan on oltava lähellä ajoneuvon, johon maksua sovelletaan, käytön sosiaalisia rajakustannuksia.

Ennen maksun vahvistamista on selvitettävä, onko olemassa riski liikenteen siirtymisestä muille teille, sekä mahdolliset haittavaikutukset liikenneturvallisuuteen, ympäristöön ja ruuhkiin ja ratkaisut näiden riskien pienentämiseksi.

Jäsenvaltion tai tarvittaessa riippumattoman viranomaisen on seurattava maksujärjestelmän tuloksellisuutta tieliikenteestä johtuvien ympäristövahinkojen vähentämisessä. Sen on kahden vuoden välein tarvittaessa mukautettava maksurakennetta ja tietylle ajoneuvoluokalle, tietyypille ja ajankohdalle asetetun maksun määrää liikenteen tarjonnan ja kysynnän muutoksiin.

4.   Ulkoiset kustannustekijät

4.1.   Liikenneperäisen ilman pilaantumisen kustannukset

Kun jäsenvaltio aikoo soveltaa liitteessä III b määriteltyjä viitearvoja korkeampia ulkoisiin kustannuksiin perustuvia maksuja, kyseisen jäsenvaltion tai tarvittaessa riippumattoman viranomaisen on laskettava liikenneperäisestä ilman pilaantumisesta perittävät kustannukset seuraavan kaavan avulla:

Image 1

jossa:

PCVij

=

luokan i ajoneuvon tietyypillä j aiheuttaman ilman pilaantumisen kustannus (euroa/ajoneuvokilometri)

EFik

=

epäpuhtauden k ja ajoneuvoluokan i päästökerroin (grammaa/ajoneuvokilometri)

PCjk

=

epäpuhtauden k rahallinen kustannus tietyypillä j (euroa/gramma).

Päästökertoimet ovat samat kuin ne, joita jäsenvaltiot käyttävät laatiessaan tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisten päästöjen vähentämisestä annetun direktiivin (EU) 2016/2284 (*2) mukaisia kansallisia päästökartoituksia (joissa on käytettävä ilman epäpuhtauksien päästöjen inventaariota koskevia EMEP/EEA Guidebook -ohjeita) (*3). Jäsenvaltion tai tarvittaessa 7 c artiklan 4 kohdassa tarkoitetun riippumattoman viranomaisen on arvioitava epäpuhtauksien rahalliset kustannukset tieteellisesti todennettuja menetelmiä käyttäen.

Jäsenvaltio tai tarvittaessa riippumaton viranomainen voi soveltaa ilman pilaantumisen aiheuttamien kustannusten arvojen laskentaan tieteellisesti todennettuja vaihtoehtoisia menetelmiä, joissa käytetään ilman epäpuhtauksien mittaustietoja ja ilman epäpuhtauksien rahallisten kustannusten paikallista arvoa.

4.2.   Liikenneperäisten meluhaittojen kustannukset

Kun jäsenvaltio aikoo soveltaa liitteessä III b määriteltyjä viitearvoja korkeampia ulkoisiin kustannuksiin perustuvia maksuja, kyseisen jäsenvaltion tai tarvittaessa riippumattoman viranomaisen on laskettava liikenneperäisistä meluhaitoista perittävät kustannukset seuraavien kaavojen avulla:

Image 2

jossa:

NCVj =

yhden raskaan tavarankuljetusajoneuvon tietyypillä j aiheuttaman meluhaitan kustannus (euroa/ajoneuvokilometri)

NCjk =

melun kustannus melutasolle k altistunutta henkilöä kohden tietyypillä j (euroa/henkilö)

POPk =

päivittäiselle melutasolle k altistunut väestö kilometriä kohden (henkilöä/kilometri)

WADT =

painotettu keskimääräinen vuorokausiliikenne (henkilöautoekvivalenttia)

a ja b =

ovat painotuskertoimet, jotka jäsenvaltio on määrittänyt niin, että tuloksena saatu painotettu keskimääräinen melumaksu ajoneuvokilometriä kohden vastaa arvoa NCVj (päivittäinen).

Liikenneperäiset meluhaitat liittyvät melun vaikutuksiin tien ympäristössä asuvien kansalaisten terveyteen.

Melutasolle k altistunut väestö otetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/49/EY (*4) 7 artiklan nojalla laadituista strategisista melukartoista.

Jäsenvaltion tai tarvittaessa riippumattoman viranomaisen on arvioitava kustannukset melutasolle k altistunutta henkilöä kohden tieteellisesti todennettuja menetelmiä käyttäen.

Painotetun keskimääräisen vuorokausiliikenteen vastaavuuskerroin ”e” raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen ja henkilöautojen välillä johdetaan keskimääräisen henkilöauton ja keskimääräisen raskaan tavarankuljetusajoneuvon melupäästötasojen perusteella ja ottaen huomioon moottoriajoneuvojen ja varaosaäänenvaimennusjärjestelmien melutasosta, direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta ja direktiivin 70/157/ETY kumoamisesta 16 päivänä huhtikuuta 2014 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N: 540/2014.

Jäsenvaltio tai tarvittaessa riippumaton viranomainen voi määrittää eriytettyjä melumaksuja antaakseen hyvitystä hiljaisempien ajoneuvojen käytöstä edellyttäen, että se ei johda ulkomaisten ajoneuvojen syrjimiseen.

(*2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2284, annettu 14 päivänä joulukuuta 2016, tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisten päästöjen vähentämisestä, direktiivin 2003/35/EY muuttamisesta sekä direktiivin 2001/81/EY kumoamisesta (EUVL L 344, 17.12.2016, s. 1)."

(*3)  Euroopan ympäristökeskuksen menetelmät: http://www.eea.europa.eu//publications/emep-eea-guidebook-2016"

(*4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/49/EY, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2002, ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta (EYVL L 189, 18.7.2002, s. 12).”"

d)

Korvataan liite III b seuraavasti:

”LIITE III b

ULKOISIIN KUSTANNUKSIIN PERUSTUVAN MAKSUN VIITEARVOT VÄHIMMÄISARVOT

Tässä liitteessä vahvistetaan ulkoisiin kustannuksiin perustuvan maksun viitearvot vähimmäisarvot , mukaan lukien ilman pilaantumisen ja melun kustannukset. [tark. 126]

Taulukko 1: Raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen ulkoisiin kustannuksiin perustuvan maksun viitearvot vähimmäisarvot [tark. 127]

Ajoneuvoluokka

senttiä/ajoneuvokilometri

Taajama  (2)

Kaupunkien välinen  (3)

Raskaat tavarankuljetusajoneuvot, joiden suurin sallittu kokonaispaino on alle 14 tonnia tai joissa on kaksi akselia

EURO 0

13,3

8,3

EURO I

9,1

5,4

EURO II

8,8

5,4

EURO III

7,7

4,3

EURO IV

5,9

3,1

EURO V

5,7

1,9

EURO VI

3,2

0,6

Vähemmän saastuttavat kuin EURO VI -luokan ajoneuvot

2,5

0,3

Raskaat tavarankuljetusajoneuvot, joiden suurin sallittu kokonaispaino on 14–28 tonnia tai joissa on kolme akselia

EURO 0

23,3

15,1

EURO I

16,4

10,1

EURO II

15,7

10,0

EURO III

13,5

8,2

EURO IV

9,5

5,7

EURO V

8,9

3,7

EURO VI

3,6

0,8

Vähemmän saastuttavat kuin EURO VI -luokan ajoneuvot

2,5

0,3

Raskaat tavarankuljetusajoneuvot, joiden suurin sallittu kokonaispaino on 28–40 tonnia tai joissa on neljä akselia

EURO 0

30,4

19,7

EURO I

22,6

13,9

EURO II

21,3

13,9

EURO III

17,8

11,2

EURO IV

12,2

7,7

EURO V

9,2

4,0

EURO VI

3,5

0,8

Vähemmän saastuttavat kuin EURO VI -luokan ajoneuvot

2,5

0,3

Raskaat tavarankuljetusajoneuvot, joiden suurin sallittu kokonaispaino on yli 40 tonnia tai joissa on vähintään viisi akselia

EURO 0

43,0

28,6

EURO I

31,5

19,8

EURO II

29,2

19,4

EURO III

24,0

15,6

EURO IV

16,2

10,6

EURO V

9,8

4,7

EURO VI

3,6

1,0

Vähemmän saastuttavat kuin EURO VI -luokan ajoneuvot

2,5

0,3


Taulukko 2: Linja-autojen ulkoisiin kustannuksiin perustuvan maksun viitearvot vähimmäisarvot [tark. 128]

Ajoneuvoluokka

senttiä/ajoneuvokilometri

Taajama  (4)

Kaupunkien välinen  (5)

Linja-autot, joiden suurin sallittu kokonaispaino on 18 tonnia tai joissa on kaksi akselia

EURO 0

20,3

13,1

EURO I

16,0

10,4

EURO II

15,6

9,9

EURO III

13,9

8,5

EURO IV

10,0

5,7

EURO V

9,0

5,0

EURO VI

2,8

0,8

Vähemmän saastuttavat kuin EURO VI -luokan ajoneuvot

1,4

0,2

Linja-autot, joiden suurin sallittu kokonaispaino on yli 18 tonnia tai joissa on vähintään kolme akselia

EURO 0

24,9

16,2

EURO I

19,2

12,3

EURO II

18,5

12,0

EURO III

15,7

9,8

EURO IV

10,6

6,6

EURO V

10,2

5,2

EURO VI

2,8

0,8

Vähemmän saastuttavat kuin EURO VI -luokan ajoneuvot

1,4

0,2

Taulukoiden 1 ja 2 arvot voidaan kertoa kertoimella viitekertoimella , joka on enintään 2 4 vuoristoalueilla ja taajamien ympärillä, siinä määrin kuin se on perusteltua epäpuhtauksien heikomman hajaantumisen, teiden kaltevuuden, korkeuden tai lämpötilan inversioiden perusteella. Jos korkeammalle vuoristoalueita ja taajamia koskevalle kertoimelle on tieteellistä näyttöä, viitearvoa voidaan nostaa yksityiskohtaisen perustelun pohjalta; [tark. 129]

Taulukko 3: Henkilöautojen ulkoisiin kustannuksiin perustuvan maksun vähimmäisarvot (senttiä/ajoneuvokilometri):

Ajoneuvo

Moottori

EURO-luokka

Taajama

Kaupunkien välinen

Dieselkäyttöinen henkilöauto

<1,4  l

Euro 2

1,9

0,9

 

 

Euro 3

1,6

0,9

 

 

Euro 4

1,3

0,7

 

 

Euro 5

0,9

0,5

 

 

Euro 6

0,6

0,3

 

1,4 –2,0  l

Euro 0

3,6

1,0

 

 

Euro 1

1,9

0,9

 

 

Euro 2

1,8

0,8

 

 

Euro 3

1,7

0,9

 

 

Euro 4

1,4

0,7

 

 

Euro 5

0,9

0,5

 

 

Euro 6

0,6

0,3

 

>2,0  l

Euro 0

3,9

1,3

 

 

Euro 1

1,9

0,9

 

 

Euro 2

1,8

0,9

 

 

Euro 3

1,7

0,9

 

 

Euro 4

1,4

0,7

 

 

Euro 5

0,9

0,5

 

 

Euro 6

0,6

0,3

Bensiinikäyttöinen henkilöauto

<1,4  l

Euro 0

3,7

2,4

 

 

Euro 1

1,0

0,4

 

 

Euro 2

0,7

0,3

 

 

Euro 3

0,5

0,2

 

 

Euro 4

0,5

0,2

 

 

Euro 5

0,5

0,2

 

 

Euro 6

0,5

0,2

 

1,4 –2,0  l

Euro 0

3,9

3,0

 

 

Euro 1

1,1

0,4

 

 

Euro 2

0,7

0,3

 

 

Euro 3

0,5

0,2

 

 

Euro 4

0,5

0,2

 

 

Euro 5

0,4

0,2

 

 

Euro 6

0,4

0,2

 

>2,0  l

Euro 0

4,0

3,0

 

 

Euro 1

1,0

0,4

 

 

Euro 2

0,5

0,3

 

 

Euro 3

0,5

0,2

 

 

Euro 4

0,5

0,2

 

 

Euro 5

0,4

0,2

 

 

Euro 6

0,4

0,2

[tark. 124]

Taulukko 4: Kevyiden hyötyajoneuvojen ulkoisiin kustannuksiin perustuvan maksun vähimmäisarvot (senttiä/ajoneuvokilometri):

Ajoneuvo

EURO-luokka

Taajama

Kaupunkien välinen

Bensiinikäyttöinen kevyt hyötyajoneuvo

Euro 1

2,4

0,7

 

Euro 2

1,9

0,4

 

Euro 3

1,8

0,4

 

Euro 4

1,7

0,3

 

Euro 5

1,6

0,3

 

Euro 6

1,6

0,3

Dieselkäyttöinen kevyt hyötyajoneuvo

Euro 1

4,0

1,7

 

Euro 2

4,1

1,7

 

Euro 3

3,5

1,3

 

Euro 4

3,0

1,1

 

Euro 5

2,2

0,8

 

Euro 6

1,9

0,5

[tark. 125]

e)

Korvataan liitteessä IV oleva taulukko ”Ajoneuvoyhdistelmät (auton ja varsinaisen tai puoliperävaunun yhdistelmä)” seuraavasti:

”AJONEUVOYHDISTELMÄT (AUTON JA VARSINAISEN TAI PUOLIPERÄVAUNUN YHDISTELMÄT)

Ilmajousituksella tai sitä vastaavalla tunnustetulla järjestelmällä varustetut vetoakselit

Muut vetoakseleiden jousitusjärjestelmät

Vahinkoluokka

Akseleiden lukumäärä ja suurin sallittu kokonaispaino (tonneina)

Akseleiden lukumäärä ja suurin sallittu kokonaispaino (tonneina)

 

Vähintään

Vähemmän kuin

Vähintään

Vähemmän kuin

 

2 + 1 akselia

 

7,5

12

14

16

18

20

22

23

25

12

14

16

18

20

22

23

25

28

7,5

12

14

16

18

20

22

23

25

12

14

16

18

20

22

23

25

28

I

2 + 2 akselia

 

23

25

26

28

25

26

28

29

23

25

26

28

25

26

28

29

 

29

31

29

31

II

31

33

31

33

 

33

36

36

38

33

36

III

2 + 3 akselia

II

36

38

38

40

36

38

 

 

 

38

40

III

3 + 2 akselia

II

36

38

38

40

36

38

 

 

 

38

40

40

44

III

40

44

 

 

 

3 + 3 akselia

 

36

38

38

40

36

38

I

 

 

38

40

II

40

44

40

44

 

7 akselia

40

50

40

50

II

50

60

50

60

III

60

 

60

 

8 tai 9 akselia

40

50

40

50

I

50

60

50

60

II

60

60

III”

e a)

Lisätään liitteeseen IV kohta seuraavasti:

”Kaikkien vaihtoehtoisella polttoaineella toimivien moottoriajoneuvojen suurinta sallittua painoa nostetaan vaihtoehtoisen polttoaineteknologian edellyttämällä lisäpainolla, jonka enimmäismäärä on yksi tonni.”; [tark. 130]

2)

Lisätään liitteet V, VI ja VII seuraavasti:

”LIITE V

RUUHKAMAKSUN PERIMISTÄ KOSKEVAT VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

Tässä liitteessä vahvistetaan ruuhkamaksun perimistä koskevat vähimmäisvaatimukset.

1.

Verkon osat, ajoneuvot ja ajankohdat, joihin ruuhkamaksua sovelletaan

Jäsenvaltioiden on määritettävä tarkasti

a)

7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tieverkkonsa, joka koostuu niiden osuudesta Euroopan laajuisesta tieverkosta tai niiden moottoriteistä, osa tai osat, johon/joihin ruuhkamaksua on tarkoitus soveltaa 7 da artiklan 1 ja 3 kohdan mukaisesti;

b)

verkon osien, joihin ruuhkamaksua sovelletaan, luokittelu ’suurkaupunkialueen’ teiksi tai ’suurkaupunkialueen ulkopuolisiksi’ teiksi. Jäsenvaltioiden on käytettävä taulukossa 1 esitettyjä perusteita kunkin tieosuuden luokituksen määrittämiseen;

Taulukko 1: Perusteet a alakohdassa tarkoitetun verkon teiden luokittelemiseksi ’suurkaupunkialueen’ teiksi tai ’suurkaupunkialueen ulkopuolisiksi’ teiksi

Tieluokka

Luokitusperuste

’suurkaupunkialue’

Sellaisten taajamien sisällä kulkevat verkon osuudet, joiden asukasluku on vähintään 250 000 .

’suurkaupunkialueen ulkopuolinen’

Sellaiset verkon osuudet, joita ei luokitella ’suurkaupunkialueen’ teiksi.

c)

ajankohdat, joina maksua sovelletaan kullakin yksittäisellä osuudella. Kun maksullisen ajanjakson aikana sovelletaan erilaisia maksutasoja, jäsenvaltioiden on määriteltävä selvästi kunkin sellaisen ajanjakson alkamis- ja päättymisajankohta, jonka aikana tiettyä maksua sovelletaan.

Jäsenvaltioiden on käytettävä taulukossa 2 esitettyjä vastaavuuskertoimia eri ajoneuvoluokkien maksutasojen välisen suhteen määrittämiseksi:

Taulukko 2: Vastaavuuskertoimet eri ajoneuvoluokkien ruuhkamaksutasojen välisen suhteen määrittämiseksi

Ajoneuvoluokka

Vastaavuuskerroin

Kevyet ajoneuvot

1

Niveltämättömät raskaat tavarankuljetusajoneuvot

1,9

Linja-autot

2,5 1,5

Nivelletyt raskaat tavarankuljetusajoneuvot

2,9

[tark. 131]

2.

Maksun määrä

Jäsenvaltion tai tarvittaessa riippumattoman viranomaisen on määritettävä tämän liitteen 1 jakson säännösten mukaisesti yksi maksu kullekin ajoneuvoluokalle, tieosuudelle ja ajankohdalle ottaen huomioon liitteessä VI olevassa taulukossa vahvistettu vastaava enimmäisarvo. Tuloksena olevan maksurakenteen on oltava avoin, julkinen ja kaikkien käyttäjien saatavilla tasavertaisin edellytyksin.

Jäsenvaltion on julkaistava kaikki seuraavat tiedot hyvissä ajoin ennen ruuhkamaksun täytäntöönpanoa:

a)

kaikki parametrit, luvut ja muut tiedot, joita tarvitaan sen ymmärtämiseen, miten teiden ja ajoneuvojen luokitus ja maksun soveltamisaikojen määrittely on tehty;

b)

täydellinen kuvaus kuhunkin ajoneuvoluokkaan kullakin tieosuudella kunakin ajanjaksona sovellettavista ruuhkamaksuista.

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kaikki a ja b alakohdan nojalla julkaistavat tiedot.

Ennen maksun vahvistamista on selvitettävä, onko olemassa riski liikenteen siirtymisestä muille teille, sekä mahdolliset haittavaikutukset liikenneturvallisuuteen, ympäristöön ja ruuhkiin ja ratkaisut näiden riskien pienentämiseksi.

Jäsenvaltion tai tarvittaessa riippumattoman viranomaisen on seurattava maksujärjestelmän tuloksellisuutta ruuhkien vähentämisessä. Sen on joka vuosi tarvittaessa mukautettava maksurakennetta, maksullisia aikoja ja tietylle ajoneuvoluokalle, tietyypille ja ajankohdalle asetetun maksun määrää liikenteen tarjonnan ja kysynnän muutoksiin.

LIITE VI

RUUHKAMAKSUN ENIMMÄISTASO

Tässä liitteessä vahvistetaan ruuhkamaksun enimmäistaso.

Jäljempänä olevissa taulukoissa esitettyjä enimmäistasoja on sovellettava kevyisiin ajoneuvoihin. Muihin ajoneuvoluokkiin sovellettavat maksut määritetään kertomalla kevyisiin ajoneuvoihin sovellettava maksu liitteessä V olevassa taukukossa esitetyillä vastaavuuskertoimilla.

Taulukko: Kevyiden ajoneuvojen ruuhkamaksun enimmäistaso

senttiä/ajoneuvokilometri

Suurkaupunkialue

Suurkaupunkialueen ulkopuolinen

Moottoritiet

67

34

Päätiet

198

66

LIITE VII

KEVYIDEN AJONEUVOJEN TIETULLIEN JA KÄYTTÄJÄMAKSUJEN PORRASTUS

Tässä liitteessä vahvistetaan päästöluokat, joiden perusteella tietullit ja käyttäjämaksut on eriytettävä.

Epäpuhtauspäästöt on mitattava komission asetuksen (EU) …/… (*5) mukaisesti.

Alhaisempia maksuja sovelletaan henkilöautoihin ja kevyisiin hyötyajoneuvoihin, joiden Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N: 715/2007 (*6) mukaisesti mitatut hiilidioksidipäästöt ovat alhaisemmat kuin koko EU:n ajoneuvokantaan sovellettavat vastaavat tavoitetasot, jotka on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N: 443/2009 (*7) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N: 510/2011 (*8).

Taulukko: Kevyiden ajoneuvojen päästöluokat

Vaatimustenmukaisuuden tunnusluku

1,5 –2,1

1-1,5

alle 1

Päästöttömät ajoneuvot

Maksu/km

10 % pienempi kuin korkein maksu

20 % pienempi kuin korkein maksu

30 % pienempi kuin korkein maksu

75 % pienempi kuin korkein maksu

(*5)  Komission asetus (EU) …/…, annettu XXX, komission asetuksen (EU) 2017/xxx ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta siltä osin kuin kyse on kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen todellisissa ajo-olosuhteissa syntyvistä päästöistä (Euro 6) [RDE 3] (EUVL L …, … 2017, s. …)."

(*6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N: 715/2007, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2007, moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjen (Euro 5 ja Euro 6) osalta ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta (EUVL L 171, 29.6.2007, s. 1)."

(*7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N: 443/2009, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, päästönormien asettamisesta uusille henkilöautoille osana yhteisön kokonaisvaltaista lähestymistapaa kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi (EUVL L 140, 5.6.2009, s. 1)."

(*8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N: 510/2011, annettu 11 päivänä toukokuuta 2011, päästönormien asettamisesta uusille kevyille kuljetusajoneuvoille osana unionin kokonaisvaltaista lähestymistapaa kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi (EUVL L 145, 31.5.2011, s. 1).”"


(*1)  Jäsenvaltiot voivat vastaavuuskertoimia soveltaessaan ottaa huomioon tien rakentamisen vaiheittain tai pitkään elinkaareen perustuvaa lähestymistapaa käyttäen.”

(*2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2284, annettu 14 päivänä joulukuuta 2016, tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisten päästöjen vähentämisestä, direktiivin 2003/35/EY muuttamisesta sekä direktiivin 2001/81/EY kumoamisesta (EUVL L 344, 17.12.2016, s. 1).

(*3)  Euroopan ympäristökeskuksen menetelmät: http://www.eea.europa.eu//publications/emep-eea-guidebook-2016

(*4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/49/EY, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2002, ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta (EYVL L 189, 18.7.2002, s. 12).”

(*5)  Komission asetus (EU) …/…, annettu XXX, komission asetuksen (EU) 2017/xxx ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta siltä osin kuin kyse on kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen todellisissa ajo-olosuhteissa syntyvistä päästöistä (Euro 6) [RDE 3] (EUVL L …, … 2017, s. …).

(*6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N: 715/2007, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2007, moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjen (Euro 5 ja Euro 6) osalta ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta (EUVL L 171, 29.6.2007, s. 1).

(*7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N: 443/2009, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, päästönormien asettamisesta uusille henkilöautoille osana yhteisön kokonaisvaltaista lähestymistapaa kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi (EUVL L 140, 5.6.2009, s. 1).

(*8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N: 510/2011, annettu 11 päivänä toukokuuta 2011, päästönormien asettamisesta uusille kevyille kuljetusajoneuvoille osana unionin kokonaisvaltaista lähestymistapaa kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi (EUVL L 145, 31.5.2011, s. 1).””


(1)  NOx-raja-arvoon sisältyvä NO2-komponentin hyväksyttävä taso voidaan määrittää myöhemmässä vaiheessa.”;

(2)  ’Taajamalla’ tarkoitetaan alueita, joiden väestötiheys on 150–900 asukasta/km2 (mediaaniväestötiheys 300 asukasta/km2).

(3)  ’Kaupunkien välisellä’ tarkoitetaan alueita, joiden väestötiheys on alle 150 asukasta/km2.

(4)  ’Taajamalla’ tarkoitetaan alueita, joiden väestötiheys on 150–900 asukasta/km2 (mediaaniväestötiheys 300 asukasta/km2).

(5)  ’Kaupunkien välisellä’ tarkoitetaan alueita, joiden väestötiheys on alle 150 asukasta/km2.


16.10.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 345/374


P8_TA(2018)0424

Puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistäminen ***I

Euroopan parlamentin tarkistukset 25. lokakuuta 2018 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistämisestä annetun direktiivin 2009/33/EY muuttamisesta (COM(2017)0653 – C8-0393/2017 – 2017/0291(COD)) (1)

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

(2020/C 345/50)

Tarkistus 1

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 2 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(2)

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskevassa eurooppalaisessa strategiassaan (21) komissio totesi, että jotta unionin Yhdistyneiden kansakuntien ilmastosopimuksen osapuolten 21. konferenssissa Pariisissa 2015 antamat sitoumukset voitaisiin täyttää, liikenteen alalla on irrottauduttava hiilestä nopeammin ja siksi myös liikenteen kasvihuonekaasu- ja epäpuhtauspäästöissä olisi määrätietoisesti pyrittävä nollatasoon vuosisadan puoliväliin mennessä. Lisäksi on viipymättä vähennettävä jyrkästi liikenteen aiheuttamia ihmisten terveyttä vahingoittavia epäpuhtauspäästöjä. Tähän voidaan päästä erilaisten poliittisten aloitteiden yhdistelmällä, johon kuuluvat myös puhtaiden ajoneuvojen julkiset hankinnat.

(2)

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskevassa eurooppalaisessa strategiassaan (21) komissio totesi, että jotta unionin Yhdistyneiden kansakuntien ilmastosopimuksen osapuolten 21. konferenssissa Pariisissa 2015 antamat sitoumukset voitaisiin täyttää, liikenteen alalla on irrottauduttava hiilestä nopeammin ja siksi myös liikenteen kasvihuonekaasu- ja epäpuhtauspäästöissä olisi määrätietoisesti pyrittävä nollatasoon vuosisadan puoliväliin mennessä. Lisäksi on viipymättä vähennettävä jyrkästi liikenteen aiheuttamia ihmisten terveyttä ja ympäristöä vahingoittavia epäpuhtauspäästöjä. Tähän voidaan päästä erilaisten poliittisten aloitteiden yhdistelmällä, johon kuuluvat myös toimet, joilla tuetaan liikennemuotosiirtymää kohti julkisia liikennepalveluja, ja puhtaiden ajoneuvojen julkiset hankinnat.

Tarkistus 2

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 4 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(4)

Kuten komission tiedonannossa Eurooppa liikkeellä – Puhdas, kilpailukykyinen ja verkotettu liikenne ja liikkuvuus kaikille sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla (23) ilmoitettiin, tämä ehdotus muodostaa osan toisesta toimenpidepaketista, jolla edistetään unionin pyrkimyksiä vähäpäästöisen liikenteen toteuttamiseksi. Paketti esitellään komission tiedonannossa Vähäpäästöisen liikkuvuuden toteuttaminen – Euroopan unioni, joka suojelee maapallo, antaa kuluttajille vaikutusmahdollisuuksia sekä puolustaa teollisuutta ja työntekijöitä, ja siihen kuuluu tarjontaan ja kysyntään suunnattuja toimenpiteitä, joilla on tarkoitus ohjata EU vähäpäästöisen liikkuvuuden tielle ja samalla vahvistaa EU:n liikkuvuuden ekosysteemin kilpailukyky.

(4)

Kuten komission tiedonannossa Eurooppa liikkeellä – Puhdas, kilpailukykyinen ja verkotettu liikenne ja liikkuvuus kaikille sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla (23) ilmoitettiin, tämä ehdotus muodostaa osan toisesta toimenpidepaketista, jolla edistetään unionin pyrkimyksiä vähäpäästöisen liikenteen toteuttamiseksi. Paketti esitellään komission tiedonannossa Vähäpäästöisen liikkuvuuden toteuttaminen – Euroopan unioni, joka suojelee maapallo, antaa kuluttajille vaikutusmahdollisuuksia sekä puolustaa teollisuutta ja työntekijöitä, ja siihen kuuluu tarjontaan ja kysyntään suunnattuja toimenpiteitä, joilla on tarkoitus ohjata EU vähäpäästöisen liikkuvuuden tielle ja samalla vahvistaa EU:n liikkuvuuden ekosysteemin kilpailukyky. Kestäviä ajoneuvoja olisi edistettävä samalla kun kehitetään edelleen julkista liikennettä, sillä se on nopein ja kustannustehokkain tapa vähentää ajoneuvojen määrää teillä ja siten parantaa ilmanlaatua ja vähentää päästöjä.

Tarkistus 3

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 5 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(5)

Uuteen teknologiaan liittyvä innovointi auttaa vähentämään ajoneuvojen päästöjä ja tukee liikenteen irtautumista hiilestä. Kun vähäpäästöiset ja päästöttömät ajoneuvot yleistyvät tieliikenteessä, hiilidioksidin ja tiettyjen epäpuhtauksien (hiukkaset, typen oksidit ja muut hiilivedyt kuin metaani) päästöt todennäköisesti vähenevät, ja tällainen kehitys edistää eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyä ja kasvua vähäpäästöisten ja päästöttömien ajoneuvojen kasvavilla maailmanmarkkinoilla.

(5)

Uuteen teknologiaan liittyvä innovointi auttaa vähentämään ajoneuvojen päästöjä ja melusaastetta ja tukee liikenteen irtautumista hiilestä. Kun vähäpäästöiset ja päästöttömät ajoneuvot yleistyvät tieliikenteessä, hiilidioksidin ja tiettyjen epäpuhtauksien (hiukkaset, typen oksidit ja muut hiilivedyt kuin metaani) päästöt vähenevät, ja täten ilmanlaatu paranee kaupungeissa ja muilla saastuneilla alueilla samalla, kun tällainen kehitys osaltaan edistää eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyä ja kasvua vähäpäästöisten ja päästöttömien ajoneuvojen kasvavilla maailmanmarkkinoilla sekä varmistaa vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurien kehittämisen. Teknologianeutraaliuden periaatteen on oltava perusperiaatteena kaikissa toimissa, jotta varmistetaan kilpailuympäristö ja edistetään sitä ja jotta kannustetaan tekemään lisää tutkimuksia ja innovaatioita tällä alalla. Ilman epäpuhtauksien ja melusaasteen vähentämiseksi sekä unionin ilmanlaatunormien täyttämiseksi kaupunki- ja maaseutualueilla tarvitaan konkreettista ja kunnianhimoista politiikkaa ja toimenpiteitä, joihin kuuluvat puhdaspäästöisten ajoneuvojen julkiset hankinnat.

Tarkistus 4

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(5 a)

Polttomoottoriajoneuvojen ja akkutoimisten sähköajoneuvojen välinen hintapariteetti saavutetaan arvioiden mukaan vuosina 2020–2028. Lisäksi monet alkuperäiset laitevalmistajat ovat todenneet esimerkinomaisesti, että joidenkin uusien mallien kohdalla hintapariteetti saavutetaan vuonna 2020. Akkutoimisten sähköajoneuvojen alhaisempien käyttökustannusten vuoksi omistamisesta aiheutuvien kokonaiskustannusten pariteetti saavutetaan ennen ostohintapariteetin saavuttamisvuotta, tyypillisesti 2–6 vuoden kuluttua.

Tarkistus 5

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 5 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(5 b)

Markkinaennusteissa arvioidaan, että puhtaiden ajoneuvojen, kuten täysin sähkökäyttöisten autojen, hinnat putoavat merkittävästi ja niistä tulee hyvin kilpailukykyisiä ja jopa käyttökustannuksiltaan halvempia kuin tavanomaiset ajoneuvot 2020-luvulla, erityisesti kun otetaan huomioon omistamisesta aiheutuvat kokonaiskustannukset, mihin vaikuttaa akkujen halpeneminen mutta myös muu kustannusten pieneneminen, joka aiheutuu polttoainekustannusten pienenemisestä ja sähköajoneuvon halvemmista ylläpitokustannuksista.

Tarkistus 6

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 5 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(5 c)

Unioni on yksi johtavista alueista tutkimuksen ja arvokkaan ekoinnovoinnin alalla, ja Aasian ja Tyynenmeren alueella on puolestaan suurimmat linja-autojen ja akkujen tuottajat. Samalla tavoin akkukäyttöisten sähköajoneuvojen globaalia markkinakehitystä johtavat markkinat Kiinassa ja Yhdysvalloissa, joiden yhteenlaskettu osuus maailmanmarkkinoista on noin 60 prosenttia, kun unionin osuus niistä on 28 prosenttia. Siksi tarvitaan kunnianhimoinen unionin toimintapolitiikan kehys, jolla edistetään innovointia ja tuetaan edelleen unionin teollisuuden kilpailukykyä ja kasvua puhtaiden ajoneuvojen sekä niihin liittyvän teknologiainfrastruktuurin kasvavilla maailmanmarkkinoilla.

Tarkistus 7

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 5 d kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(5 d)

Unionin olisi lisättävä kannustimia, joilla tuetaan sellaisten kestävien ja kierrätettävien akkujen teknologista kehittämistä, jotka olisi tuotettava siten, että minimoidaan niiden ympäristöjalanjälki.

Tarkistus 8

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 5 e kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(5 e)

Kestävyystavoitteiden noudattamiseksi akut olisi tuotettava siten, että niiden ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman pienet unionissa ja sen ulkopuolella, erityisesti kun on kyse akkujen kokoonpanossa käytettävien raaka-aineiden louhinnasta. Kasvihuonekaasupäästöt olisi otettava huomioon koko tuotantoprosessin ajalta. Komission olisi direktiivin 2006/66/EY tarkistamisen yhteydessä esitettävä akkujen kierrätystä koskevia kunnianhimoisia tavoitteita.

Tarkistus 9

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 6 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(6)

Julkiset viranomaiset voivat hankintapolitiikallaan luoda ja tukea innovatiivisten tavaroiden ja palvelujen markkinoita. Direktiiveissä 2014/24/EU (24) ja 2014/25/EU (25) asetetaan julkisille hankinnoille yhdenmukaistetut vähimmäissäännöt, joilla yhtenäistetään menettelyjä, joilla viranomaiset ja tietyt yleishyödyllisten palvelujen tarjoajat hankkivat tavaroita, urakoita ja palveluja. Niissä vahvistetaan sopimusten laajuutta koskevat yleiset kynnysarvot, joiden ylittyessä sopimuksiin on sovellettava unionin lainsäädäntöä ja jotka pätevät myös puhtaita ajoneuvoja koskevaan direktiiviin.

(6)

Kun otetaan huomioon, että tavaroihin, urakoihin ja palveluihin liittyvien julkisyhteisöjen menojen osuus on noin 14 prosenttia BKT:stä eli arviolta 1,8 biljoonaa euroa vuosittain, julkiset viranomaiset voivat hankintapolitiikallaan luoda ja tukea innovatiivisten tavaroiden ja palvelujen markkinoita. Direktiiveissä 2014/24/EU (24) ja 2014/25/EU (25) asetetaan julkisille hankinnoille yhdenmukaistetut vähimmäissäännöt, joilla yhtenäistetään menettelyjä, joilla viranomaiset ja tietyt yleishyödyllisten palvelujen tarjoajat hankkivat tavaroita, urakoita ja palveluja hankittujen tavaroiden (mukaan lukien ajoneuvojen) ympäristövaatimukset huomioon ottaen . Niissä vahvistetaan sopimusten laajuutta koskevat yleiset kynnysarvot, joiden ylittyessä sopimuksiin on sovellettava unionin lainsäädäntöä ja jotka pätevät myös puhtaita ajoneuvoja koskevaan direktiiviin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi direktiivissä olisi esitettävä selkeitä ja avoimia vaatimuksia ja määritettävä hankintatavoitteille yksinkertainen laskentamenetelmä.

Tarkistus 10

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(6 a)

Kaikenlainen vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävillä ajoneuvoilla harjoitettava kuljetustoiminta, myös julkista liikennettä varten, edellyttää lataus- ja tankkausinfrastruktuurin saatavuutta. Näin ollen direktiivissä 2014/94/EU olisi vahvistettava näkökohtia, jotka koskevat vaihtoehtoisia polttoaineita koskevan infrastruktuurin edistämistä julkisen liikenteen alalla. Komission olisi direktiivin tarkistamista odotettaessa laadittava toimintasuunnitelma julkisen liikenteen infrastruktuuria varten.

Tarkistus 11

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 6 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(6 b)

Jäsenvaltioiden olisi voitava valtuuttaa se, että jakeluverkonhaltijat omistavat, kehittävät, hallinnoivat ja käyttävät pientä kriittistä massaa julkisia latausasemia, joihin kaikilla sähköntoimittajilla on vapaa pääsy, jotta varmistetaan latauspisteiden riittävä saatavuus.

Tarkistus 12

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 6 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(6 c)

Jäsenvaltioita olisi kannustettava selvittämään mahdollisuuksia tukea erittäin vähäpäästöisten ajoneuvojen käyttöä julkisissa palveluissa ja vähentää siitä aiheutuvia kustannuksia, esimerkiksi myöntämällä erittäin vähäpäästöisille ajoneuvoille vapautuksia tai alennuksia energiaveroista.

Tarkistus 13

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 8 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(8)

Vaikutustenarvioinnissa korostetaan hyötyä, jota on saatavissa muuttamalla puhtaiden ajoneuvojen hankintaa koskevaa yleistä hallintotapaa unionin tasolla. Asettamalla hankintojen vähimmäisvaatimukset voidaan vaikuttaa puhtaiden ajoneuvojen tavoiteltuun yleistymiseen markkinoilla tehokkaammin kuin sisällyttämällä ulkoiset kustannukset yleisiin hankintapäätöksiin ottaen samalla huomioon, että ympäristönäkökohtia on tärkeää tarkastella kaikissa hankintapäätöksissä. Euroopan kansalaisille ja yrityksille keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä koituva hyöty riittää perustelemaan tämän mallin täysin, sikäli kuin mallissa ei vaadita, että hankintaviranomaiset, hankintayksiköt ja muut toimijat käyttävät jotain tiettyä teknologiaa.

(8)

Vaikutustenarvioinnissa korostetaan hyötyä, jota on saatavissa muuttamalla puhtaiden ja energiatehokkaiden ajoneuvojen hankintaa koskevaa yleistä hallintotapaa unionin tasolla. Asettamalla hankintojen vähimmäisvaatimukset voidaan vaikuttaa puhtaiden ajoneuvojen tavoiteltuun yleistymiseen markkinoilla tehokkaammin kuin sisällyttämällä ulkoiset kustannukset yleisiin hankintapäätöksiin ottaen samalla huomioon, että ympäristönäkökohtia on tärkeää tarkastella kaikissa hankintapäätöksissä. Euroopan kansalaisille ja yrityksille keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä koituva hyöty riittää perustelemaan tämän mallin täysin, sikäli kuin mallissa ei vaadita, että hankintaviranomaiset, hankintayksiköt ja muut toimijat käyttävät jotain tiettyä teknologiaa.

Tarkistus 14

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 9 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(9)

Laajentamalla direktiivin soveltamisalaa siten, että mukaan otetaan sellaiset käytännöt kuin ajoneuvojen leasing-vuokraaminen, vuokraaminen ja osamaksukauppa sekä sopimukset, jotka koskevat maanteitse suoritettavia joukkoliikennepalveluita, matkustajien erikoismaantiekuljetuksia, tilausmatkustajaliikenteen palveluita sekä linja-autojen ja linja-autojen kaukoliikenteen vuokrausta kuljettajan kanssa, samoin kuin tietyt posti- ja pikalähettipalvelut ja jätehuoltopalvelut varmistetaan, että soveltamisala kattaa kaikki merkitykselliset hankintakäytännöt.

(9)

Laajentamalla direktiivin soveltamisalaa siten, että mukaan otetaan sellaiset käytännöt kuin ajoneuvojen leasing-vuokraaminen, vuokraaminen ja osamaksukauppa ja jälkiasennukset sekä sopimukset, jotka koskevat maanteitse suoritettavia joukkoliikennepalveluita, matkustajien erikoismaantiekuljetuksia, tilausmatkustajaliikenteen palveluita sekä linja-autojen ja linja-autojen kaukoliikenteen vuokrausta kuljettajan kanssa, samoin kuin tietyt posti- ja pikalähettipalvelut ja jätehuoltopalvelut varmistetaan, että soveltamisala kattaa kaikki merkitykselliset hankintakäytännöt , mutta tämä direktiivi ei saisi taannehtivasti vaikuttaa voimassa oleviin sopimuksiin. Lisäksi komission olisi tarkasteltava puhtaiden hankintojen toteutettavuutta muissa liikennemuodoissa.

Tarkistus 15

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 10 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(10)

Keskeiset sidosryhmät kannattavat laajasti sellaista puhtaiden ajoneuvojen määritelmää, jossa otetaan huomioon kevyiden ja raskaiden hyötyajoneuvojen kasvihuonekaasu- ja ilmansaastepäästöjen vähentämisvaatimukset . Sen varmistamiseksi, että käytössä on riittävät kannustimet, joilla tuetaan vähäpäästöisten ja päästöttömien ajoneuvojen yleistymistä markkinoilla, olisi tämän muutoksen sisältämät tällaisten ajoneuvojen julkisia hankintoja koskevat säännökset muotoiltava niin, että ne vastaavat vuoden 2020 jälkeistä aikaa koskevia henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästönormeja (26) . Muutetun direktiivin mukaisesti toteutettavat toimet edistävät näiden normien mukaisten vaatimusten noudattamista. Tavoitteellisemmalla julkisiin hankintoihin sovellettavalla lähestymistavalla voidaan saada aikaan lisäpontta markkinoille.

(10)

Muutetulla direktiivillä olisi edistettävä kevyiden ja raskaiden hyötyajoneuvojen kasvihuonekaasu- ja ilmansaastepäästöjen vähentämistä . Sen varmistamiseksi, että käytössä on riittävät kannustimet, joilla tuetaan päästöttömien ja vähäpäästöisten ajoneuvojen yleistymistä markkinoilla, olisi tämän muutoksen sisältämät tällaisten ajoneuvojen julkisia hankintoja koskevat säännökset muotoiltava niin, että ne vastaavat vuoden 2020 jälkeistä aikaa koskevia henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästönormeja (26) . Tämän direktiivin mukaisesti toteutettavat toimet edistävät näiden normien mukaisten vaatimusten noudattamista ja helpottavat tähän liittyvän latausinfrastruktuurin käyttöönottoa . Tavoitteellisemmalla julkisiin hankintoihin sovellettavalla lähestymistavalla saadaan aikaan lisäpontta markkinoille.

Tarkistus 16

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 10 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(10 a)

Ilmanlaadun parantamiseksi kunnissa on ratkaisevan tärkeää uudistaa kuljetuskalusto puhtaan ajoneuvon normin mukaiseksi. Lisäksi kiertotalouden perusperiaatteet edellyttävät tuotteiden käyttöiän pidentämistä. Näin ollen myös jälkiasennuksena puhtaan ajoneuvon normin mukaisiksi muutetut ajoneuvot olisi otettava huomioon liitteessä olevissa taulukoissa 4 ja 5 esitettyjen hankintojen vähimmäistavoitteiden saavuttamisessa.

Tarkistus 17

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 10 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(10 b)

Myös ajoneuvoilla, joilla ei ole pakokaasupäästöjä, voi olla huomattava ympäristöjalanjälki, mikä johtuu osien valmistusprosessista ja kierrätettävyyden tasosta tai polttoaineen tuotannon tehokkuudesta. Tähän haasteeseen vastaavien tekniikoiden, kuten kestävien ja kierrätettävien akkujen, olisi saatava enemmän tukea, jotta voidaan saavuttaa liitteessä olevissa taulukoissa 4 ja 5 esitetyt hankintojen vähimmäistavoitteet. Näiden tekniikoiden tutkimusta ja kehittämistä olisi edistettävä myös unionin muissa politiikoissa.

Tarkistus 18

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 10 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(10 c)

Hiilidioksidipäästöjen laskennan olisi perustuttava koko polttoaineketjua koskevaan lähestymistapaan, jotta voidaan huomioida polttoaineen toimitusketju kokonaisuudessaan alkaen hankintavaiheesta ja päättyen pakokaasupäästöihin. Näin saadaan tarkempi käsitys tietyn ajoneuvon kokonaispäästöistä. Tämän vuoksi komission olisi otettava käyttöön koko polttoaineketjuun perustuva päästöjen kirjaamismenetelmä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022.

Tarkistus 19

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 11 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(11)

Kevyitä ja raskaita hyötyajoneuvoja käytetään eri tarkoituksiin ja niiden markkinoiden kypsyysasteet ovat eritasoiset, ja julkisiin hankintoihin sovellettavissa säännöksissä olisikin hyvä ottaa nämä erot huomioon. Vaikutustenarvioinnissa tuotiin esiin lisäarvo, jota olisi saatavissa vaihtoehtoisiin polttoaineisiin perustuvan toimintamallin käytöstä siihen asti, että raskaiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöille on unionin tasolla vahvistettu teknologianeutraalit vaatimukset, joita komissio aikookin tulevaisuudessa ehdottaa. Vaikutustenarvioinnissa todettiin lisäksi, että vähäpäästöisten ja päästöttömien kaupunkiliikenteen linja-autojen markkinat ovat kehittyneet jo varsin kypsiksi , kun taas vähäpäästöisten ja päästöttömien kuorma-autojen markkinoiden kehitys ei vielä ole yhtä pitkällä .

(11)

Kaksi- ja kolmipyöräisiä sekä kevyitä ja raskaita hyötyajoneuvoja käytetään eri tarkoituksiin ja niiden markkinoiden kypsyysasteet ovat eritasoiset, ja julkisiin hankintoihin sovellettavissa säännöksissä olisikin hyvä ottaa nämä erot huomioon. Olisi todettava lisäksi, että vähäpäästöisten ja päästöttömien kaupunkiliikenteen linja-autojen markkinat ovat kehittyneet viime aikoina , kun taas vähäpäästöisten ja päästöttömien kuorma-autojen markkinoiden kehitys on aluillaan .

Tarkistus 20

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 11 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(11 a)

Mahdollisuudet vähentää päästöjä yksinomaan julkisten hankintojen avulla ovat rajalliset, ja julkisen liikenteen osuus liikennealan päästöistä on vain vähäinen. Tämän vuoksi jäsenvaltioita olisi kannustettava sääntelemään muiden ajoneuvokannan omistajien, kuten taksi-, autonvuokraus- ja yhteiskäyttöyritysten, toteuttamia puhtaiden ajoneuvojen ostoja.

Tarkistus 21

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 12 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(12)

Asettamalla puhtaiden ajoneuvojen hankinnoille vuosia 2025 ja 2030 koskevat jäsenvaltiokohtaiset vähimmäistavoitteet pystyttäneen parantamaan politiikan vakautta markkinoilla, joilla investoinnit vähäpäästöiseen ja päästöttömään liikkuvuuteen ovat perusteltuja. Vähimmäistavoitteet tukevat markkinoiden kehittämistä koko unionissa. Niissä annetaan aikaa julkisten hankintamenettelyjen mukauttamiseen, ja niillä annetaan markkinoille selkeä viesti. Vaikutustenarvioinnissa pannaan merkille, että jäsenvaltiot yhä enemmän asettavat tavoitteita taloudellisten valmiuksiensa ja ongelman vakavuuden mukaan. Eri jäsenvaltioille olisi asetettava erilaiset tavoitteet sen mukaan, mitkä niiden taloudelliset valmiudet (bruttokansantuote asukasta kohti) ja saastealtistus (kaupunkien asukastiheys) ovat. Hankintojen vähimmäistavoitteita olisi täydennettävä velvoittamalla hankintaviranomaiset ja -yksiköt ja muut toimijat ottamaan hankinnoissaan huomioon asian kannalta merkitykselliset energia- ja ympäristönäkökohdat. Tämän muutetun direktiivin alueellisista vaikutuksista tehdyssä arvioinnissa kävi ilmi, että vaikutukset jakautuvat tasaisesti unionin eri alueiden välillä.

(12)

Asettamalla puhtaiden ajoneuvojen hankinnoille vuosiin  2025 ja 2030 mennessä saavutettavat jäsenvaltiokohtaiset vähimmäistavoitteet pystyttäneen parantamaan politiikan vakautta markkinoilla, joilla investoinnit vähäpäästöiseen ja päästöttömään liikkuvuuteen ovat perusteltuja. Vähimmäistavoitteet tukevat markkinoiden kehittämistä koko unionissa. Niissä annetaan aikaa julkisten hankintamenettelyjen mukauttamiseen, ja niillä annetaan markkinoille selkeä viesti. Vaikutustenarvioinnissa pannaan merkille, että jäsenvaltiot yhä enemmän asettavat tavoitteita taloudellisten valmiuksiensa ja ongelman vakavuuden mukaan. Eri jäsenvaltioille olisi asetettava erilaiset tavoitteet sen mukaan, mitkä niiden taloudelliset valmiudet (bruttokansantuote asukasta kohti) ja saastealtistus (kaupunkien asukastiheys) ovat. Hankintojen vähimmäistavoitteita olisi täydennettävä velvoittamalla hankintaviranomaiset ja -yksiköt ja muut toimijat ottamaan hankinnoissaan huomioon asian kannalta merkitykselliset energia- ja ympäristönäkökohdat. Tämän muutetun direktiivin alueellisista vaikutuksista tehdyssä arvioinnissa kävi ilmi, että vaikutukset jakautuvat tasaisesti unionin eri alueiden välillä.

Tarkistus 22

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 12 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(12 a)

Euroopan parlamentti kehotti autoalan päästömittauksia käsittelevän tutkimuksen johdosta neuvostolle ja komissiolle 4 päivänä huhtikuuta 2017 antamassaan suosituksessa  (10a) jäsenvaltioita edistämään ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevaa politiikkaa siten, että viranomaiset hankkivat päästöttömiä tai erittäin vähäpäästöisiä ajoneuvoja omaan käyttöönsä tai käytettäviksi (osittain) julkisissa ajoneuvojen yhteiskäyttöohjelmissa ja että luovutaan uusista hiilidioksidipäästöjä aiheuttavista autoista vaiheittain vuoteen 2035 mennessä.

Tarkistus 23

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 13 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(13)

Suurin vaikutus voidaan saada aikaan, kun puhtaiden ajoneuvojen julkisia hankintoja kohdistetaan alueille, joilla ilma on suhteellisen pahoin saastunutta. Jäsenvaltioiden viranomaisia kehotetaan kiinnittämään erityistä huomiota juuri näihin alueisiin, kun ne päättävät vähimmäistavoitteittensa toteuttamisesta, ja selostamaan tähän liittyviä toimia muutetun direktiivin mukaisesti antamissaan kertomuksissa.

(13)

Suurin vaikutus voidaan saada aikaan, kun puhtaiden ajoneuvojen julkisia hankintoja kohdistetaan alueille, joilla ilma on suhteellisen pahoin saastunutta ja melusaastetta on suhteellisen paljon . Jäsenvaltioiden viranomaisia kehotetaan kiinnittämään erityistä huomiota juuri näihin alueisiin, kun ne päättävät vähimmäistavoitteittensa toteuttamisesta, ja selostamaan tähän liittyviä toimia muutetun direktiivin mukaisesti antamissaan kertomuksissa. Viranomaisille olisi annettava asianmukaista teknistä tukea, jotta vältetään kohtuuton rasitus ja optimoidaan tämän direktiivin mahdolliset tulokset.

Tarkistus 24

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 13 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(13 a)

Muutetulla direktiivillä olisi myötävaikutettava kasvihuonekaasu- ja ilmansaastepäästöjen vähentämiseen ja puhtaan julkisen tieliikenteen edistämiseen. Sillä ei saisi estää muun puhtaan liikenteen, kuten raitiovaunu- ja metrojunaliikenteen, kehittämistä.

Tarkistus 25

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 13 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(13 b)

Tässä direktiivissä vahvistettuja kynnysarvoja on vaikea panna täytäntöön kehittämättä myyntikelpoisia ja teknisesti kypsiä tuotteita. Jotta tiedot edistymisestä voitaisiin päivittää säännöllisesti, komission olisi esitettävä joka toinen vuosi kertomus, jossa arvioidaan, onko myyntikelpoisia ratkaisuja puhtaiksi ajoneuvoiksi olemassa. Komission ja jäsenvaltioiden olisi myös annettava entistä suurempia taloudellisia ja muita kannustimia, jotta markkinoille saadaan nopeammin tällaisia puhtaita ajoneuvoja.

Tarkistus 26

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 13 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(13 c)

Kun otetaan huomioon huomattavat erot yksityisten liikenteenharjoittajien taloudellisessa liikkumavarassa mahdollisesti kalliimpien vaihtoehtoisella polttoaineella toimivien ajoneuvojen ottamiseksi käyttöön, olisi otettava käyttöön mekanismeja, joilla voidaan varmistaa, että julkisten ja yksityisten liikenteenharjoittajien väliset tarjous- ja tarjouskilpailumenettelyt ovat tasapuoliset ja että tässä direktiivissä asetettujen hankintojen vähimmäistavoitteiden noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia ei siirretä paikallisviranomaisille, erityisesti pienemmille kunnille, eivätkä ne johda korkeampien kustannusten ulkoistamiseen korkeampien lippuhintojen, korkeampien paikallisverojen tai julkisten liikennepalvelujen vähentämisen kautta.

Tarkistus 27

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 15 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(15)

Tämän muutetun direktiivin mukaisten julkisista hankinnoista annettavien kertomusten perusteella pitäisi saada selkeä katsaus markkinoista, jotta täytäntöönpanoa voidaan seurata tehokkaasti. Ensiksi olisi vuonna 2023 annettava välikertomus , sitten vuonna 2026 ensimmäinen täysimittainen kertomus vähimmäistavoitteiden toteuttamisesta ja sen jälkeen kertomus kolmen vuoden välein. Raportoinnin olisi oltava vaivatonta, jotta yksittäisille julkisille elimille aiheutuva hallinnollinen rasitus olisi mahdollisimman kevyt ja jotta markkinoiden tilanteesta saataisiin aito käsitys. Komissio huolehtii vähäpäästöisiä ja päästöttömiä ja muita vaihtoehtoista polttoainetta käyttäviä ajoneuvoja koskevasta täysimittaisesta raportoinnista unionin yhteisen hankintasanaston puitteissa. Yhteisen hankintasanaston erityisillä koodeilla helpotetaan Tender Electronic Daily -tietokantaan perustuvaa rekisteröintiä ja seurantaa.

(15)

Tämän muutetun direktiivin mukaisten julkisista hankinnoista annettavien kertomusten perusteella pitäisi saada selkeä katsaus markkinoista, jotta täytäntöönpanoa voidaan seurata tehokkaasti. Ensiksi jäsenvaltioiden olisi vuonna 2023 annettava alustava kertomus komissiolle julkisista hankinnoista ja vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annettujen unionin säädösten mukaisten kertomusten puitteissa , sitten vuonna 2026 ensimmäinen täysimittainen kertomus vähimmäistavoitteiden toteuttamisesta ja sen jälkeen kertomus kolmen vuoden välein. Raportoinnin olisi oltava vaivatonta, jotta yksittäisille julkisille elimille aiheutuva hallinnollinen rasitus olisi mahdollisimman kevyt ja jotta markkinoiden tilanteesta saataisiin aito käsitys. Kertomusten olisi sisällettävä tietoja direktiivin 2009/33/EY täytäntöönpanemiseksi toteutetuista toimista ja oltava unionin yhteiseen hankintasanastoon sisältyvien luokkien mukaisia. Komission olisi annettava säännöllisesti kertomuksia Euroopan parlamentille ja neuvostolle direktiivin 2009/33/EY täytäntöönpanosta. Komission olisi myös arvioitava, voitaisiinko maanrakennuskoneet sisällyttää direktiivin 2009/33/EY soveltamisalaan, ja jos voidaan, laadittava menetelmä ”puhtaiden maanrakennuskoneiden” määritelmän laatimiseksi.

Tarkistus 28

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 15 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(15 a)

Jotta voidaan antaa paremmat tiedot alan tulevaa päätöksentekoa varten muodostamalla tarkempi käsitys tietyn ajoneuvon kokonaispäästöistä ja ottaa huomioon koko arvoketju, komission olisi ehdotettava menetelmää ajoneuvojen elinkaarenaikaisten hiilidioksidipäästöjen ja koko polttoaineketjun hiilidioksidipäästöjen laskentaa varten. Kyseiset päästöt olisi otettava huomioon, kun komissio tarkastelee uudelleen direktiiviä 2009/33/EY ja muuta asiaankuuluvaa lainsäädäntöä, joka liittyy vaihtoehtoisiin polttoaineisiin.

Tarkistus 29

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 16 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(16)

Puhtaiden ajoneuvojen yleistymistä markkinoilla voidaan tukea myös kansallisen ja unionin tason kohdennetuilla julkisilla tukitoimenpiteillä. Tähän kuuluu tiedonvaihdon parantaminen ja hankintojen yhtenäistäminen, jotta toimet riittävät laajuudeltaan vähentämään kustannuksia ja vaikuttamaan markkinoihin. Mahdollisuus julkiseen tukeen, jolla edistetään vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelun edellyttämien infrastruktuurien kehittämistä, tunnustetaan valtiontuesta ympäristönsuojelulle ja energia-alalle vuosina 2014–2020 myönnettävästä valtiontuesta annetuissa suuntaviivoissa (27). Tällaisen julkisen tuen myöntämiseen sovelletaan kuitenkin edelleen perussopimusta ja erityisesti sen 107 ja 108 artiklaa.

(16)

Puhtaiden ajoneuvojen yleistymistä markkinoilla voidaan tukea myös kansallisen ja unionin tason kohdennetuilla julkisilla tukitoimenpiteillä. Tähän kuuluu tiedonvaihdon parantaminen ja hankintojen yhtenäistäminen, jotta toimet riittävät laajuudeltaan vähentämään kustannuksia ja vaikuttamaan markkinoihin. Edistämisen arvoisia ovat myös alueelliset pilottihankkeet, erityisesti siellä, missä maaseutu- ja kaupunkialueet kohtaavat. Mahdollisuus julkiseen tukeen, jolla edistetään vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelun edellyttämien infrastruktuurien kehittämistä, tunnustetaan valtiontuesta ympäristönsuojelulle ja energia-alalle vuosina 2014–2020 myönnettävästä valtiontuesta annetuissa suuntaviivoissa (27). Tällaisen julkisen tuen myöntämiseen sovelletaan kuitenkin edelleen perussopimusta ja erityisesti sen 107 ja 108 artiklaa.

Tarkistus 30

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 16 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(16 a)

Päästöjen ja ilmansaasteiden vähentämiseksi edelleen jäsenvaltioita olisi tapauksen mukaan kannustettava soveltamaan erilaisia kannustimia ja mekanismeja ajoneuvokannan kehittämiseksi muilla aloilla kuin niillä, joita säännellään muutetussa direktiivissä.

Tarkistus 31

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 16 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(16 b)

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kustannuksia, jotka aiheutuvat tässä direktiivissä vahvistettujen hankintojen vähimmäistavoitteiden noudattamisesta, ei siirretä paikallisviranomaisille ja että hankintaviranomaisten ja -yksiköiden saataville asetetaan riittävästi taloudellisia resursseja.

Tarkistus 32

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 16 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(16 c)

Kohdennetut tukitoimet ovat välttämättömiä puhtaiden ajoneuvojen hankinnassa. Auttaakseen tämän direktiivin tavoitteiden saavuttamisessa jäsenvaltioiden on laajennettava taloudellisia ja muita kannustimia, jotta nopeutetaan puhtaiden ajoneuvojen käyttöönottoa markkinoilla.

Tarkistus 33

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 16 d kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(16 d)

Tässä direktiivissä säädetyt kevyiden ja raskaiden hyötyajoneuvojen hankintojen vähimmäistavoitteet edellyttävät hankintaviranomaisilta ja -yksiköiltä ylimääräisiä taloudellisia resursseja. Sen vuoksi unionin talousarvio- ja rahoituspolitiikassa olisi vuoden 2020 jälkeen otettava se huomioon, jotta hankintaviranomaisille ja -yksiköille tarjotaan riittävästi taloudellista tukea. Tämän olisi heijastuttava tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä ja kestävää rahoitusta ja unionin rahoituslaitoksia koskevissa säännöissä.

Tarkistus 34

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 16 e kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(16 e)

Sen varmistamiseksi, että viranomaisia kannustetaan hankkimaan puhtaita ajoneuvoja ja jäsenvaltioita investoimaan vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottoon, mutta myös sen riskin välttämiseksi, että tällaisten hankintojen seurauksena matkustajat joutuvat maksamaan korkeampia hintoja, hankintayksiköitä olisi tuettava vuoden 2020 jälkeisessä unionin talousarvio- ja rahoituspolitiikassa. Tämän olisi heijastuttava tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä ja kestävää rahoitusta ja unionin rahoituslaitoksia koskevissa säännöissä. Jäsenvaltioiden olisi lisäksi laajennettava taloudellisia ja muita kannustimia ja suunniteltava ympäristövaikutuksia koskevia tarkastuksia, jotta nopeutetaan puhtaiden ajoneuvojen käyttöönottoa markkinoilla. Näillä toimilla pienennetään alkuvaiheen suuria investointeja infrastruktuurimuutoksiin ja tuetaan liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä.

Tarkistus 35

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 16 f kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(16 f)

Unionilla on nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä joukko erilaisia rahastoja, joiden avulla se voi tukea jäsenvaltioita, paikallisviranomaisia ja asianomaisia toimijoita niiden siirtyessä kestävään liikkuvuuteen. Kaudella 2014–2020 unioni on varannut 13,7  miljardia euroa Euroopan rakenne- ja investointirahastoista kaupunkiliikenteen rahoitukseen. Unionin Horisontti 2020 -tutkimusohjelmasta osoitetaan noin 200 miljoonaa euroa kaupunkiliikenteelle ja 650 miljoonaa euroa älykkäille kaupungeille, ja Verkkojen Eurooppa -välineestä osoitetaan noin 200 miljoonaa euroa kaupunkien solmukohtia koskeville ehdotuspyynnöille. Komission ja jäsenvaltioiden olisi seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä jatkettava tukea kestävään kaupunkiliikenteeseen liittyville hankkeille ja vahvistettava tarpeellisia synergiavaikutuksia eri rahoituslähteiden ja ohjelmien välillä. On vahvistettava etenkin kaupunkiliikenteen, uuden digitaalistrategian ja energiaunionin välisiä yhteyksiä, kuten mahdollisuutta rahoittaa Verkkojen Eurooppa -välineen avulla synergiahankkeita antamalla ylimääräinen yhteisrahoitusosuus liikennehankkeille, joilla on energiaan ja televiestintään liittyviä osatekijöitä ja siten valtava kaupunkihankkeisiin liittyvä potentiaali.

Tarkistus 36

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 16 g kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(16 g)

Olisi edistettävä entistä kohdennetumpaa unionin rahoitusvälineiden, kuten Euroopan strategisten investointien rahaston ja Euroopan investointipankin Cleaner Transport Facility -aloitteen, käyttöä, sillä ne voivat auttaa rahoittamaan ajoneuvokantaa ja kalustoa. Siksi olisi parannettava teknisten ja rahoitusneuvontapalvelujen saatavuutta paikallisviranomaisille ja toimijoille, esimerkkeinä Euroopan investointineuvontakeskus, JASPERS, JESSICA ja Compass-rahoitusväline, jotta voidaan vahvistaa niiden institutionaalisia valmiuksia sekä hankkeiden valmistelua ja täytäntöönpanoa ja jotta voidaan saavuttaa unionin rahastojen ja rahoitusvälineiden optimoitu käyttö ja vähentää innovoivien tarjousten riskejä.

Tarkistus 37

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 16 h kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(16 h)

Julkisia viranomaisia olisi myös kannustettava hankkimaan ajoneuvoja noudattaen direktiivin 2014/25/EU 82 artiklassa tarkoitettuja kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteita ottaen huomioon kustannustehokkuus ajoneuvon elinkaaren aikana sekä ympäristöön liittyvät ja sosiaaliset näkökohdat.

Tarkistus 38

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 16 i kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(16 i)

Investointien vaikutuksen maksimoimiseksi liikkuvuutta ja kaupunkisuunnittelua on koordinoitava entistä paremmin esimerkiksi kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien avulla. Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmia kehitetään yksittäisillä politiikanaloilla ja yhteistyössä hallinnon eri tasojen kanssa, ja niissä yhdistetään eri liikennemuodot, liikenneturvallisuus, tavarantoimitukset, liikkuvuuden hallinta sekä älykkäät liikennejärjestelmät. Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmilla on tärkeä sija pyrittäessä saavuttamaan hiilidioksidipäästöjen, melun ja ilman epäpuhtauksien vähentämistä koskevat unionin tavoitteet. Siksi kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien soveltamisen olisi oltava tärkeä tekijä, joka otetaan huomioon rahoitettaessa unionin hankkeita kaupunkiliikenteen alalla ja myös pantaessa tätä muutettua direktiiviä täytäntöön. Tässä yhteydessä komission olisi annettava toimivaltaisille viranomaisille tarvittavaa neuvontaa ja teknistä tukea kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien laadinnassa niin, että toissijaisuusperiaate otetaan täysimääräisesti huomioon.

Tarkistus 39

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 16 j kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(16 j)

Puhtaiden ajoneuvojen käyttöönoton tukemisen ohella julkiset hankinnat edistävät liikkuvuuden uusia muotoja. Puhtaille ajoneuvoille tarjotaan kannustimia, ja tämä johtaa infrastruktuurin käyttöönoton nopeutumiseen kaupunkialueilla samalla, kun digitalisaatio optimoi matkustaja- ja tavaraliikenteen tehokkuuden. Useiden liikennemuotojen yhdistäminen ja jaettu liikkuvuus sekä yhdistetyt lipunmyyntiratkaisut ovat keskeisellä sijalla siirryttäessä liikenteeseen palveluna.

Tarkistus 40

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 17 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(17)

Direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla saatetaan ajan tasalle raskaiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästönormeihin liittyvät säännökset, viideksi vuodeksi [lisätään voimaantulopäivä] lähtien. Tätä kautta olisi jatkettava ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista. On erityisen tärkeää, että komissio toteuttaa asiaa valmistellessaan asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

Poistetaan.

Tarkistus 41

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 18 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(18 a)

Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen  (1a) mukaisesti olisi keskityttävä erityisesti unionin lainsäädännön vaikutusten seuraamiseen. Direktiivin 2009/33/EY arvioinnin olisi tarjottava perusta jatkotoimia koskevien vaihtoehtojen vaikutustenarvioinnille. Komission olisi siksi arvioitava parhaan ja viimeisimmän saatavilla olevan tieteellisen näytön perustella, onko kyseistä direktiiviä tarpeen tarkistaa, ja otettava arvioinnissa huomioon ajoneuvojen elinkaarenaikaiset hiilidioksidipäästöt ja koko polttoaineketjun hiilidioksidipäästöt, jotta voidaan varmistaa politiikkatavoitteiden täyttymistä koskeva avoimuus ja vastuullisuus, ja esitettävä tarvittaessa tarpeellisia parannuksia. Tässä yhteydessä komission olisi tapauksen mukaan tarkasteltava uudelleen myös muuta vaihtoehtoisiin polttoaineisiin liittyvää asiaankuuluvaa lainsäädäntöä.

Tarkistus 42

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 18 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(18 b)

Huomattava osa julkisen liikenteen hankinnoista liittyy julkisen paikallisliikenteen elimiin, jotka ovat yleisesti paikallisviranomaisten hallussa, mutta niiden taloudelliset resurssit ovat rajalliset. Puhtaiden ajoneuvojen hankintaa koskevat säännöt eivät siten saisi aiheuttaa merkittäviä taloudellisia lisärasitteita tai kustannusten ulkoistamisesta johtuvia lippujen hinnankorotuksia, paikallisten verojen nousua tai julkisen liikenteen vähentämistä.

Tarkistus 43

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 18 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(18 c)

Unionin olisi suojeltava unionin valmistajia epäreilulta kilpailulta kolmansissa maissa, joissa unionin valmistajat eivät voi osallistua tieliikenteen moottoriajoneuvojen ostamista, leasing-vuokraamista, vuokraamista tai osamaksukauppaa koskeviin julkisiin tarjouskilpailuihin. Sen vuoksi komission olisi analysoitava epäreiluja kilpailukäytäntöjä kolmansissa maissa ja toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä eurooppalaisen teollisuuden suojelemiseksi.

Tarkistus 44

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta

Direktiivi 2009/33/EY

Otsikko

Komission teksti

Tarkistus

”Direktiivi 2009/33/EY puhtaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistämisestä vähäpäästöisen liikkuvuuden tukemiseksi”.

”Direktiivi 2009/33/EY puhtaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistämisestä julkisissa hankinnoissa vähäpäästöisen liikkuvuuden tukemiseksi”.

Tarkistus 45

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi)

Direktiivi 2009/33/EY

1 artikla – 1 kohta

Nykyinen teksti

Tarkistus

 

(1 a)

Korvataan 1 artiklan 1 kohta seuraavasti:

Tässä direktiivissä edellytetään, että hankintaviranomaiset, hankintayksiköt sekä tietyt liikenteenharjoittajat ottavat tieliikenteen moottoriajoneuvoja ostaessaan huomioon ajoneuvon elinkaarenaikaiset energia- ja ympäristövaikutukset, mukaan lukien energiankulutuksen ja hiilidioksidipäästöt ja tietyt epäpuhtauspäästöt, niin, että tavoitteina on edistää ja stimuloida puhtaiden ja energiatehokkaiden ajoneuvojen markkinoita sekä parantaa liikennealan myönteistä vaikutusta yhteisön ympäristö-, ilmasto- ja energiapolitiikkaan.

”Tässä direktiivissä edellytetään, että hankintaviranomaiset, hankintayksiköt sekä tietyt liikenteenharjoittajat ottavat tieliikenteen moottoriajoneuvoja ostaessaan, leasing-vuokratessaan, vuokratessaan tai osamaksukaupalla ostaessaan huomioon ajoneuvon elinkaarenaikaiset energia- ja ympäristövaikutukset, mukaan lukien energiankulutuksen ja hiilidioksidipäästöt ja tietyt epäpuhtauspäästöt, niin, että tavoitteina on edistää ja stimuloida puhtaiden ja energiatehokkaiden ajoneuvojen markkinoita sekä parantaa liikennealan myönteistä vaikutusta unionin ympäristö-, ilmasto- ja energiapolitiikkaan.”

Tarkistus 46

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 1 b alakohta (uusi)

Direktiivi 2009/33/EY

2 artikla – 1 kohta

Nykyinen teksti

Tarkistus

 

(1 b)

Korvataan 2 artiklan 1 kohta seuraavasti:

Jäsenvaltiot voivat vapauttaa tämän direktiivin vaatimuksista sellaisten ajoneuvojen ostamista koskevat sopimukset, joihin viitataan direktiivin 2007/46/EY 2 artiklan 3 kohdassa ja joita varten ei vaadita tyyppihyväksyntää tai yksittäistä hyväksyntää niiden alueella.

”Jäsenvaltiot voivat vapauttaa tämän direktiivin vaatimuksista sellaisten ajoneuvojen ostamista , leasing-vuokraamista, vuokraamista tai osamaksukauppaa koskevat sopimukset, joihin viitataan direktiivin 2007/46/EY 2 artiklan 3 kohdassa ja joita varten ei vaadita tyyppihyväksyntää tai yksittäistä hyväksyntää niiden alueella.”

Tarkistus 47

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Direktiivi 2009/33/EY

3 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

Tätä direktiiviä sovelletaan sopimuksiin, jotka koskevat tieliikenteen moottoriajoneuvojen ostamista, leasing-vuokraamista, vuokraamista tai osamaksukauppaa,

Tätä direktiiviä sovelletaan sopimuksiin, jotka koskevat tieliikenteen moottoriajoneuvojen ostamista, leasing-vuokraamista, vuokraamista, osamaksukauppaa tai niihin tehtäviä jälkiasennuksia ,

Tarkistus 48

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Direktiivi 2009/33/EY

3 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

c a)

jonka suorittavat Euroopan unionin toimielimet, virastot ja elimet.

Tarkistus 49

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta

Direktiivi 2009/33/EY

4 artikla – 1 kohta – 4 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

4.

”puhtaalla ajoneuvolla”

4.

”puhtaalla ajoneuvolla” luokasta riippumatta ajoneuvoa, joka käyttää direktiivin 2014/94/EU 2 artiklan 1 alakohdassa määriteltyjä vaihtoehtoisia polttoaineita, lukuun ottamatta polttoaineita, joita ei tuoteta direktiivin 2108/… (RED II) liitteessä IX olevassa A osassa luetelluista raaka-aineista tai jotka tuotetaan palmuöljystä  (*) , mukaan lukien hybridiajoneuvot, joissa sähköä käytetään ainoastaan osassa ajoneuvon varsinaista käyttöä, vähäpäästöiset ajoneuvot ja päästöttömät ajoneuvot. Polttomoottoriajoneuvoissa todelliset ajonaikaiset päästöt  (**) prosenttiosuutena päästörajoista  (***) voivat olla enintään 80 prosenttia.”

a)

luokan M1 tai M2 ajoneuvoa, jonka suurimmat pakokaasupäästöt ilmaistuna yksikkönä CO2 g/km ovat liitteessä olevassa taulukossa 2 annettujen kynnysarvojen mukaiset ja jonka todelliset ajonaikaiset epäpuhtauspäästöt ovat pienemmät kuin mainitussa taulukossa 2 tarkoitetut prosenttiosuudet sovellettavista päästörajoista, tai

 

b)

luokan N1 ajoneuvoa, jonka suurimmat pakokaasupäästöt ilmaistuna yksikkönä CO2 g/km ovat liitteessä olevassa taulukossa 2 annettujen kynnysarvojen mukaiset ja jonka todelliset ajonaikaiset epäpuhtauspäästöt ovat pienemmät kuin mainitussa taulukossa 2 tarkoitetut prosenttiosuudet sovellettavista päästörajoista, tai

 

c)

liitteessä olevassa taulukossa 3 määriteltyä luokan M3, N2 tai N3 ajoneuvoa”.

 

 

Tarkistus 50

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta

Direktiivi 2009/33/EY

4 artikla – 1 kohta – 4 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

4 a.

”päästöttömällä ajoneuvolla” ajoneuvoa, jonka pakokaasupäästöissä ei ole hiilidioksidia, typen oksideja eikä pienhiukkasia.

Tarkistus 51

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta

Direktiivi 2009/33/EY

4 artikla – 1 kohta – 4 b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

4 b.

”vähäpäästöisellä ajoneuvolla” ajoneuvoa, jonka päästöjen enimmäismäärät esitetään liitteen taulukossa 2.

Tarkistus 52

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta

Direktiivi 2009/33/EY

1 artikla – 1 kohta – 4 c alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

4 c.

”jälkiasennuksena puhtaan ajoneuvon normin mukaiseksi muutetulla ajoneuvolla” ajoneuvoa, jonka moottori on jälkiasennuksena muutettu vastaamaan puhtaan ajoneuvon normia, sellaisena kuin se on määritelty tämän artiklan 4 alakohdassa. Jos on kyse jälkiasennuksena muutetusta moottorista, jossa käytetään direktiivin 2009/28/EY 2 artiklan toisen kohdan i alakohdassa määriteltyjä biopolttoaineita, synteettisiä polttoaineita tai parafiinisia polttoaineita, ajoneuvon on täytettävä uusimmat Euro-normit tai niitä seuraavat normit.

Tarkistus 53

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 4 alakohta

Direktiivi 2009/33/EY

4 a artikla

Komission teksti

Tarkistus

(4)

Lisätään 4 a artikla seuraavasti:

Poistetaan.

”4 a artikla

Säädösvallan siirto

Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 8 a artiklan mukaisesti liitteessä olevan taulukon 3 saattamiseksi ajan tasalle lisäämällä siihen raskaiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipakokaasupäästöjä ja epäpuhtauspäästöjä koskevat kynnysarvot, kun asiaan liittyvät raskaiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästönormit ovat tulleet voimaan unionin tasolla.”

 

Tarkistus 54

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 5 alakohta

Direktiivi 2009/33/EY

5 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tieliikenteen moottoriajoneuvojen ostoissa, leasing-vuokrauksissa, vuokrauksissa tai osamaksukaupoissa sekä julkisissa palveluhankintasopimuksissa, jotka koskevat maanteitse ja rautateitse suoritettavia joukkoliikennepalveluja, ja tämän direktiivin 3 artiklassa tarkoitetuissa julkisissa palveluhankintasopimuksissa noudatetaan liitteessä olevassa taulukossa 4 tarkoitettuja kevyiden hyötyajoneuvojen hankintojen ja liitteessä olevassa taulukossa 5 tarkoitettuja raskaiden hyötyajoneuvojen hankintojen vähimmäistavoitteita.

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tieliikenteen moottoriajoneuvojen ostoissa, leasing-vuokrauksissa, vuokrauksissa, osamaksukaupoissa tai jälkiasennuksessa, jolla ajoneuvo muutetaan puhtaan ajoneuvon normin mukaiseksi, sekä julkisissa palveluhankintasopimuksissa, jotka koskevat maanteitse ja rautateitse suoritettavia joukkoliikennepalveluja, ja tämän direktiivin 3 artiklassa tarkoitetuissa julkisissa palveluhankintasopimuksissa noudatetaan liitteessä olevassa taulukossa 4 tarkoitettuja puhtaiden kevyiden hyötyajoneuvojen hankintojen ja liitteessä olevassa taulukossa 5 tarkoitettuja raskaiden hyötyajoneuvojen hankintojen vähimmäistavoitteita.

Tarkistus 55

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 5 alakohta

Direktiivi 2009/33/EY

5 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

1 a.     Hankintojen vähimmäistavoitteiden laskemisessa huomioon otettava julkisen hankinnan päivämäärä on julkisen hankintamenettelyn päättämispäivämäärä, joka vahvistetaan sopimuksen allekirjoituksella.

 

Hankintojen vähimmäistavoitteet lasketaan keskiarvona kaikista sopimuksista, jotka allekirjoitetaan sitä päivää seuraavan päivän, jona tämä direktiivi on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja 31 päivän joulukuuta 2024 välisenä aikana ensimmäisen viitejakson osalta ja 1 päivän tammikuuta 2025 ja 31 päivän joulukuuta 2029 välisenä aikana toisen viitajakson osalta.

 

Siinä tapauksessa, että 1 päivän tammikuuta 2030 jälkeistä viitejaksoa koskevia uusia tavoitteita ei hyväksytä ajoissa, sovelletaan edelleen vuodeksi 2030 vahvistettuja tavoitteita.

Tarkistus 56

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 5 alakohta

Direktiivi 2009/33/EY

5 artikla – 1 b kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

1 b.     Hankintojen tavoitteiden saavuttamiseksi hankintayksiköiden on tehtävä sopimukset kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteella direktiivin 2014/25/EU 82 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Tarjouseritelmät on määritettävä painottaen omistamisesta aiheutuvia kokonaiskustannuksia mutta myös ajoneuvojen muita ominaispiirteitä, kuten esteettömyyttä, soveltumista kaupunkiympäristöön, melutasoa, energiatehokkuutta sekä akkujen ja ajoneuvon osien kierrätettävyyttä.

Tarkistus 57

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 5 a alakohta (uusi)

Direktiivi 2009/33/EY

5 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(5 a)

Lisätään artikla seuraavasti:

”5 a artikla

Taloudelliset resurssit

1.     Jäsenvaltioiden on asetettava saataville riittävästi rahoitusvälineitä puhtaiden ajoneuvojen hankintaa sekä niihin liittyvän infrastruktuurin perustamista varten alueellaan. Varat myönnetään sellaisen perusteellisen arvioinnin perusteella, jossa tarkastellaan julkisten viranomaisten ja hankintayksiköiden rahoitustarpeita verrattuna kansallisella tasolla asetettuihin hankintatavoitteisiin.

2.     Unioni asettaa saataville lisärahoitusvälineitä, joilla tuetaan puhtaiden ajoneuvojen käyttöönottoa sekä niihin liittyvän infrastruktuurin perustamista jäsenvaltioissa.”

Tarkistus 58

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 5 b alakohta (uusi)

Direktiivi 2009/33/EY

5 b artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(5 b)

Lisätään artikla seuraavasti:

”5 b artikla

Julkisen liikenteen vaihtoehtoisia polttoaineita koskeva toimintasuunnitelma

1.     Komissio esittää 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimintasuunnitelman, jolla nopeutetaan liikenneyritysteen omistamien raskaiden hyötyajoneuvojen lataus- ja tankkausinfrastruktuurin perustamista niiden omilla varikoilla ja kunnossapitoalueilla sekä julkisissa tiloissa.

2.     Tämä toimintasuunnitelma sisältää tietoa saatavilla olevista unionin rahoitusvälineistä, ja siinä esitetään selkeästi menettelyt sekä se, miten tukea voidaan myöntää, sekä tietoa tuen suhteesta voimassa oleviin unionin valtiontukisääntöihin.

3.     Kertomuksessa on myös arvioitava, miten unionin rahoitusvälineitä voitaisiin tarkistaa, jotta rahoitusta annettaisiin ensisijaisesti kaiken kokoisille julkista liikennettä harjoittaville yrityksille niiden ajoneuvokannan uudistamiseksi.”

Tarkistus 59

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 5 c alakohta (uusi)

Direktiivi 2009/33/EY

5 c artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(5 c)

Lisätään artikla seuraavasti:

”5 c artikla

Unionin alusta vähäpäästöisten ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen rajatylittäviä ja yhteisiä hankintoja varten

Tämän direktiivin liitteessä määritettyjen tavoitteiden saavuttamisen helpottamiseksi ja mittakaavaetujen saavuttamiseksi komissio perustaa unionin alustan vähäpäästöisten ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen rajatylittäviä ja yhteisiä hankintoja varten. Edellä 3 artiklassa tarkoitetut hankintaviranomaiset, hankintayksiköt ja toiminnanharjoittajat voivat osallistua tähän alustaan tehdäkseen yhteisiä ajoneuvohankintoja. Komissio varmistaa, että alusta on julkisesti saatavilla ja että sen avulla kootaan tehokkaasti yhteen kaikki osapuolet, jotka ovat halukkaita yhdistämään resurssejaan. Tällaisten yhteisten hankintojen valmistelun ja toteuttamisen edistämiseksi komissio antaa teknistä apua ja kehittää yhteistyösopimusten malleja. Siirretään komissiolle valta antaa 8 a artiklan mukaisesti delegoitu säädös unionin alustan luomiseksi vähäpäästöisten ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen yhteisiä hankintoja varten.”

Tarkistus 60

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 7 alakohta

Direktiivi 2009/33/EY

8 a artikla

Komission teksti

Tarkistus

(7)

Lisätään uusi 8 a artikla seuraavasti:

Poistetaan.

”8 a artikla

 

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

 

1.     Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

 

2.     Siirretään 4 a artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle viideksi vuodeksi [lisätään voimaantulopäivä] lähtien. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

 

3.     Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 4 a artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

 

4.     Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

 

5.     Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

 

6.     Edellä olevan 4 a artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.”

 

Tarkistus 61

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 8 alakohta

Direktiivi 2009/33/EY

9 artikla

Komission teksti

Tarkistus

(8)

Korvataan 9 artikla seuraavasti:

(8)

Poistetaan 9 artikla.

”1.     Komissiota avustaa komitea.

Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

 

2.     Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa. Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi ja sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa.

 

3.     Kun komitean lausunto on määrä hankkia kirjallista menettelyä noudattaen, tämä menettely päätetään tuloksettomana, jos komitean puheenjohtaja lausunnon antamiselle asetetussa määräajassa niin päättää tai komitean jäsenten yksinkertainen enemmistö sitä pyytää.”

 

Tarkistus 62

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 9 alakohta – a alakohta

Direktiivi 2009/33/EY

10 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

”1.    Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle jäsenvaltioiden raportointiin perustuvan kertomuksen tämän direktiivin soveltamisesta ja yksittäisten jäsenvaltioiden toteuttamista toimista kolmen vuoden välein 1 päivästä tammikuuta 2027 lähtien .”

”1.    Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kertomus tämän direktiivin täytäntöönpanosta osana direktiivin 2014/24/EU 83 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa ja direktiivin 2014/25/EU 99 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuja kertomuksia viimeistään 18 päivänä huhtikuuta 2026 ja sen jälkeen kolmen vuoden välein . Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle alustava kertomus viimeistään 18 päivänä huhtikuuta 2023 .

 

Kertomuksissa on annettava tietoja tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi toteutetuista toimista, mukaan lukien tiedot viranomaisten ja yksiköiden hankkimien ajoneuvojen määrästä ja luokista, hallinnon eri tasojen välisestä vuoropuhelusta ja edellä mainittuihin raportointitoimiin liittyvistä jäsenvaltioiden suunnitelmista sekä muut mahdolliset hyödyllisiksi katsotut tiedot.

 

Tietojen rakenteessa on noudatettava yhteisestä hankintasanastosta (CPV) annetussa asetuksessa (EY) N:o 2195/2002 esitettyjä, liitteen taulukossa 1 lueteltuja luokkia.”

Tarkistus 63

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 9 alakohta – a a alakohta (uusi)

Direktiivi 2009/33/EY

10 artikla – 2 kohta

Nykyinen teksti

Tarkistus

 

(a a)

Korvataan 2 kohta seuraavasti:

2.    Näissä kertomuksissa arvioidaan tämän direktiivin ja erityisesti 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen vaihtoehtojen vaikutuksia ja lisätoimien tarpeellisuutta sekä esitetään tarvittaessa ehdotuksia .

”2.    Komissio ehdottaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022 menetelmää, jolla lasketaan ajoneuvojen elinkaarenaikaiset hiilidioksidipäästöt ja koko polttoaineketjun hiilidioksidipäästöt .

Kyseisissä kertomuksissa komissio tarkastelee ajoneuvojen, jotka on ostettu markkinoiden parhaita vaihtoehtoja vastaavalla tavalla elinkaarenaikaiset energia- ja ympäristövaikutukset huomioon ottaen , nimellisiä ja suhteellisia määriä kunkin liitteen taulukossa 3 esitetyn ajoneuvoluokan osalta ja vertaa niitä näiden ajoneuvojen kokonaismarkkinoihin arvioiden , miten 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut vaihtoehdot ovat vaikuttaneet markkinoihin. Komissio arvioi lisäksi jatkotoimien tarvetta ja esittää ehdotuksia tarvittaessa.

Komissio tarkastelee viimeistään 18 päivänä huhtikuuta 2027 direktiiviä 2009/33/EY ja muuta asiaankuuluvaa lainsäädäntöä , joka liittyy vaihtoehtoisiin polttoaineisiin , ottaen huomioon ajoneuvojen elinkaarenaikaiset hiilidioksidipäästöt ja koko polttoaineketjun hiilidioksidipäästöt .”

Tarkistus 64

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 9 alakohta – a b alakohta (uusi)

Direktiivi 2009/33/EY

10 artikla – 3 kohta

Nykyinen teksti

Tarkistus

 

(a b)

Korvataan 3 kohta seuraavasti:

3.   Viimeistään ensimmäisen kertomuksen ilmestyessä komissio tarkastelee 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja vaihtoehtoja, esittää 6 artiklassa tarkoitettuja menetelmiä koskevan arvion ja ehdottaa tarvittaessa asianmukaisia muutoksia .

”3.    Komissio laatii viimeistään 18 päivänä huhtikuuta 2024 ja sen jälkeen kolmen vuoden välein Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän direktiivin täytäntöönpanosta ja erittelee siinä yksittäisten jäsenvaltioiden tässä suhteessa toteuttamat toimet sekä arvioi jatkotoimien tarvetta ja liittää kertomukseen tarvittaessa ehdotuksen tämän direktiivin muuttamiseksi .”

Tarkistus 65

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 9 alakohta – b alakohta

Direktiivi 2009/33/EY

10 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

”4.     Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kertomus tämän direktiivin täytäntöönpanosta viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2026 ja sen jälkeen joka kolmas vuosi. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle välikertomus viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2023. Kertomuksessa on annettava tietoja tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi toteutetuista toimista, mukaan luettuina tiedot viranomaisten ja yksiköiden hankkimien ajoneuvojen määrästä ja luokista, hallinnon eri tasojen välisestä vuoropuhelusta ja edellä mainittuihin raportointitoimiin liittyvistä jäsenvaltioiden suunnitelmista sekä muut mahdolliset hyödyllisiksi katsotut tiedot. Tietojen rakenteessa olisi noudatettava yhteisestä hankintasanastosta (CPV) annetussa asetuksessa (EY) N:o 2195/200231 esitettyjä, liitteessä täsmennettyjä luokkia.”

Poistetaan.

Tarkistus 66

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 9 alakohta – b alakohta

Direktiivi 2009/33/EY

10 artikla – 5 kohta

Komission teksti

Tarkistus

5.   Siirretään komissiolle valta hyväksyä täytäntöönpanosäädöksillä ohjeita 4 kohdassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden kertomusten sisällöstä.”

5.   Siirretään komissiolle valta hyväksyä täytäntöönpanosäädöksillä ohjeita 1 kohdassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden kertomusten sisällöstä.”

Tarkistus 67

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 9 alakohta – b alakohta – b a alakohta (uusi)

Direktiivi 2009/33/EY

10 artikla – 5 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(b a)

Lisätään kohta seuraavasti:

”5 a.     Jäsenvaltiot voivat päättää luoda mekanismeja, joilla säännellään muiden ajoneuvokannan omistajien, kuten taksi-, yhteiskyyti- ja yhteiskäyttöyritysten, toteuttamia puhtaiden ajoneuvojen ostoja.”

Tarkistus 68

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 9 alakohta – b b alakohta (uusi)

Direktiivi 2009/33/EY

10 artikla – 5 b kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(b b)

Lisätään kohta seuraavasti:

”5 b.     Komissio esittää viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2021 Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimintasuunnitelma, jolla nopeutetaan liikenneyritysten omistamien raskaiden hyötyajoneuvojen lataus- ja tankkausinfrastruktuurin perustamista niiden omilla varikoilla ja kunnossapitoalueilla sekä julkisissa tiloissa. Tämä toimintasuunnitelma sisältää tietoa saatavilla olevista unionin rahoitusvälineistä, ja siinä selvitetään, miten tukea voidaan myöntää unionin valtiontukisäännöistä riippumatta.”

Tarkistus 69

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 9 alakohta – b c alakohta (uusi)

Direktiivi 2009/33/EY

10 artikla – 5 c kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(b c)

Lisätään kohta seuraavasti:

”5 c.     Komissio arvioi tarvetta tarkastella uudelleen lainsäädäntöä, joka liittyy puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistämiseen, parhaiten luokiteltujen ja uudelleen pinnoitettujen renkaiden käytön osalta ja tekee tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen.”

Tarkistus 70

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 9 alakohta – b d alakohta (uusi)

Direktiivi 2009/33/EY

10 artikla – 5 d kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(b d)

Lisätään kohta seuraavasti:

”5 d.     Komissio antaa neuvontaa jäsenvaltioille unionin eri rahastoista, joita voitaisiin käyttää tämän direktiivin mukaisiin tarkoituksiin, kuten Verkkojen Eurooppa -välineestä, josta tuetaan tehokkaita, kestäviä ja saumattomasti toisiinsa kytkeytyviä Euroopan laajuisia liikenteen alan verkkoja, ja Euroopan strategisten investointien rahastosta tai Cleaner Transport Facility -aloitteesta, joilla tuetaan puhtaampien ajoneuvojen käyttöönottoa ja niihin liittyviä infrastruktuuritarpeita.”

Tarkistus 71

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 9 alakohta – b e alakohta (uusi)

Direktiivi 2009/33/EY

10 artikla – 5 e kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(b e)

Lisätään kohta seuraavasti:

”5 e.     Neuvontakeskuksilla on keskeinen rooli tässä siirtymässä, sillä ne edistävät ja helpottavat investointeja ja tukevat institutionaalisia valmiuksia. Siksi komissio vahvistaa merkittävästi Euroopan investointineuvontakeskuksen asemaa ja valmiuksia erityisesti lisäämällä sen paikallista läsnäoloa ja ennakoivaa tehtävää hankkeiden valmistelussa.”

Tarkistus 72

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 1 kohta – 1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään XXX [lisätään päivämäärä, joka on 24 kuukautta voimaantulosta]. Niiden on toimitettava viipymättä nämä säännökset kirjallisina komissiolle.

Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään XXX [lisätään päivämäärä, joka on 18  kuukautta voimaantulosta]. Niiden on toimitettava viipymättä nämä säännökset kirjallisina komissiolle.

Tarkistus 73

Ehdotus direktiiviksi

LIITE I

Direktiivi 2009/33/EY

Liite – taulukko 1

Komission teksti

Taulukko 1: 3 artiklassa tarkoitetut yhteisen hankintasanaston koodit

CPV-koodi

Kuvaus

60112000-6

Joukkoliikennepalvelut maanteitse

60130000-8

Matkustajien erikoismaantiekuljetukset

60140000-1

Tilausmatkustajaliikenteen palvelut

60172000-3

Linja-autojen ja linja-autojen kaukoliikenteen vuokraus kuljettajan kanssa

90511000-2

Jätteiden keruupalvelut

60160000-7

Tieliikenteen postikuljetukset

60161000-4

Pakettien kuljetuspalvelut

Tarkistus

Taulukko 1: 3 artiklassa tarkoitetut yhteisen hankintasanaston koodit

CPV-koodi

Kuvaus

60112000-6

Joukkoliikennepalvelut maanteitse

60130000-8

Matkustajien erikoismaantiekuljetukset

60140000-1

Tilausmatkustajaliikenteen palvelut

60172000-3

Linja-autojen ja linja-autojen kaukoliikenteen vuokraus kuljettajan kanssa

90511000-2

Jätteiden keruupalvelut

60160000-7

Tieliikenteen postikuljetukset

60161000-4

Pakettien kuljetuspalvelut

64121100-1

Posti jakelupalvelut

64121200-2

Pakettipalvelut

60170000-0

Henkilöliikenteen ajoneuvojen vuokraus kuljettajan kanssa

60171000-7

Henkilöautojen vuokraus kuljettajan kanssa

60181000-0

Kuorma-autojen vuokraus kuljettajan kanssa

60180000-3

Tavarankuljetusajoneuvojen vuokraus kuljettajan kanssa

90511100-3

Kiinteiden yhdyskuntajätteiden keruupalvelut

90511200-4

Kotitalousjätteiden keruupalvelut

90511300-5

Roskien keruupalvelut

90511400-6

Paperinkeräyspalvelut

Tarkistus 74

Ehdotus direktiiviksi

LIITE I

Direktiivi 2009/33/EY

Liite – taulukko 2

Komission teksti

Taulukko 2: Kevyiden hyötyajoneuvojen päästörajat

Ajoneuvoluokat

2025

2030

 

CO2 g/km

RDE-epäpuhtauspäästöt (*1) prosentteina päästörajoista (*2)

CO2 g/km

RDE-epäpuhtauspäästöt (*1) prosentteina päästörajoista

Luokan M1 ajoneuvot

25

80 %

0

Luokan M2 ajoneuvot

25

80 %

0

Luokan N1 ajoneuvot

40

80 %

0

Tarkistus

Taulukko 2: Kevyiden hyötyajoneuvojen päästörajat

Ajoneuvoluokat

2025

2030

 

CO2 g/km

RDE-epäpuhtauspäästöt (*3) prosentteina päästörajoista (*4)

CO2 g/km

RDE-epäpuhtauspäästöt (*3) prosentteina päästörajoista

Luokan L ajoneuvot

25

 

 

 

Luokan M1 ajoneuvot

50

80 %

0

Luokan M2 ajoneuvot

50

80 %

0

Luokan N1 ajoneuvot

50

80 %

0

Luokan M3 ajoneuvot

 

 

 

Luokan N2 ajoneuvot

 

 

 

Luokan N3 ajoneuvot

 

 

 

Tarkistus 86

Ehdotus direktiiviksi

LIITE I

Direktiivi 2009/33/EY

Liite – taulukko 3

Komission ehdotus

Tarkistus

[…..]

Poistetaan.

Tarkistukset 75 ja 85

Ehdotus direktiiviksi

LIITE I

Direktiivi 2009/33/EY

Liite – taulukko 4

Komission teksti

Taulukko 4: Taulukon 2 mukaisten kevyiden hyötyajoneuvojen vähimmäistavoiteosuus kevyiden hyötyajoneuvojen kokonaishankinnoista jäsenvaltioissa (*5)

Jäsenvaltio

2025

2030

Luxemburg

35 %

35 %

Ruotsi

35 %

35 %

Tanska

34 %

34 %

Suomi

35 %

35 %

Saksa

35 %

35 %

Ranska

34 %

34 %

Yhdistynyt kuningaskunta

35 %

35 %

Alankomaat

35 %

35 %

Itävalta

35 %

35 %

Belgia

35 %

35 %

Italia

35 %

35 %

Irlanti

35 %

35 %

Espanja

33 %

33 %

Kypros

29 %

29 %

Malta

35 %

35 %

Portugali

27 %

27 %

Kreikka

23 %

23 %

Slovenia

20 %

20 %

Tšekki

27 %

27 %

Viro

21 %

21 %

Slovakia

20 %

20 %

Liettua

19 %

19 %

Puola

20 %

20 %

Kroatia

17 %

17 %

Unkari

21 %

21 %

Latvia

20 %

20 %

Romania

17 %

17 %

Bulgaria

16 %

16 %

Tarkistus

Taulukko 4: Kevyiden hyötyajoneuvojen vähimmäistavoiteosuus raskaiden hyötyajoneuvojen kokonaishankinnoista jäsenvaltioissa (1) ,  (2)

 

Ajoneuvoluokka M1, M2, N1

Ajoneuvoluokka L

Jäsenvaltio

2025

2030

2025

2030

EU:n toimielimet, virastot ja elimet

[50 %]

[50 %]

[50 %]

[50 %]

Luxemburg

50 %

50 %

50 %

50 %

Ruotsi

50 %

50 %

50 %

50 %

Tanska

50 %

50 %

50 %

50 %

Suomi

50 %

50 %

50 %

50 %

Saksa

50 %

50 %

50 %

50 %

Ranska

50 %

50 %

50 %

50 %

Yhdistynyt kuningaskunta

50 %

50 %

50 %

50 %

Alankomaat

50 %

50 %

50 %

50 %

Itävalta

50 %

50 %

50 %

50 %

Belgia

50 %

50 %

50 %

50 %

Italia

50 %

50 %

50 %

50 %

Irlanti

50 %

50 %

50 %

50 %

Espanja

50 %

50 %

50 %

50 %

Kypros

50 %

50 %

50 %

50 %

Malta

50 %

50 %

50 %

50 %

Portugali

50 %

50 %

50 %

50 %

Kreikka

35 %

35 %

35 %

35 %

Slovenia

35 %

35 %

35 %

35 %

Tšekki

50 %

50 %

50 %

50 %

Viro

35 %

35 %

35 %

35 %

Slovakia

35 %

35 %

35 %

35 %

Liettua

35 %

35 %

35 %

35 %

Puola

35 %

35 %

35 %

35 %

Kroatia

25 %

25 %

25 %

25 %

Unkari

25 %

25 %

25 %

25 %

Latvia

25 %

25 %

25 %

25 %

Romania

25 %

25 %

25 %

25 %

Bulgaria

25 %

25 %

25 %

25 %

Tarkistus 79

Ehdotus direktiiviksi

LIITE – taulukko 5

Direktiivi 2009/33/EY

Komission teksti

Taulukko 5: Taulukon 3 mukaisten raskaiden hyötyajoneuvojen vähimmäistavoiteosuus raskaiden hyötyajoneuvojen kokonaishankinnoista jäsenvaltioissa (*6)

Jäsenvaltio

Kuorma-autot

Linja-autot

 

2025

2030

2025

2030

Luxemburg

10 %

15 %

50 %

75 %

Ruotsi

10 %

15 %

50 %

75 %

Tanska

10 %

15 %

50 %

75 %

Suomi

9 %

15 %

46 %

69 %

Saksa

10 %

15 %

50 %

75 %

Ranska

10 %

15 %

48 %

71 %

Yhdistynyt kuningaskunta

10 %

15 %

50 %

75 %

Alankomaat

10 %

15 %

50 %

75 %

Itävalta

10 %

15 %

50 %

75 %

Belgia

10 %

15 %

50 %

75 %

Italia

10 %

15 %

50 %

75 %

Irlanti

10 %

15 %

50 %

75 %

Espanja

10 %

14 %

50 %

75 %

Kypros

10 %

13 %

50 %

75 %

Malta

10 %

15 %

50 %

75 %

Portugali

8 %

12 %

40 %

61 %

Kreikka

8 %

10 %

38 %

57 %

Slovenia

7 %

9 %

33 %

50 %

Tšekki

9 %

11 %

46 %

70 %

Viro

7 %

9 %

36 %

53 %

Slovakia

8 %

9 %

39 %

58 %

Liettua

9 %

8 %

47 %

70 %

Puola

7 %

9 %

37 %

56 %

Kroatia

6 %

7 %

32 %

48 %

Unkari

8 %

9 %

42 %

63 %

Latvia

8 %

9 %

40 %

60 %

Romania

6 %

7 %

29 %

43 %

Bulgaria

8 %

7 %

39 %

58 %

Tarkistus

Taulukko 5: 4 artiklan 4 kohdan mukaisten raskaiden hyötyajoneuvojen vähimmäistavoiteosuus raskaiden hyötyajoneuvojen kokonaishankinnoista jäsenvaltioissa

Jäsenvaltio

Kuorma-autot

Linja-autot

 

2025 (3)

2030 (4)

2025 (3)

2030 (4)

EU:n toimielimet, virastot ja elimet

[10 %]

[15 %]

[50 %]

[75 %]

Luxemburg

10 %

15 %

50 %

75 %

Ruotsi

10 %

15 %

50 %

75 %

Tanska

10 %

15 %

50 %

75 %

Suomi

9 %

15 %

46 %

69 %

Saksa

10 %

15 %

50 %

75 %

Ranska

10 %

15 %

48 %

71 %

Yhdistynyt kuningaskunta

10 %

15 %

50 %

75 %

Alankomaat

10 %

15 %

50 %

75 %

Itävalta

10 %

15 %

50 %

75 %

Belgia

10 %

15 %

50 %

75 %

Italia

10 %

15 %

50 %

75 %

Irlanti

10 %

15 %

50 %

75 %

Espanja

10 %

14 %

50 %

75 %

Kypros

10 %

13 %

50 %

75 %

Malta

10 %

15 %

50 %

75 %

Portugali

8 %

12 %

40 %

61 %

Kreikka

8 %

10 %

38 %

57 %

Slovenia

7 %

9 %

33 %

50 %

Tšekki

9 %

11 %

46 %

70 %

Viro

7 %

9 %

36 %

53 %

Slovakia

8 %

9 %

39 %

58 %

Liettua

9 %

8 %

47 %

70 %

Puola

7 %

9 %

37 %

56 %

Kroatia

6 %

7 %

32 %

48 %

Unkari

8 %

9 %

42 %

63 %

Latvia

8 %

9 %

40 %

60 %

Romania

6 %

7 %

29 %

43 %

Bulgaria

8 %

7 %

39 %

58 %


(1)  Asia päätettiin palauttaa asiasta vastaavaan valiokuntaan toimielinten välisiä neuvotteluja varten työjärjestyksen 59 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti (A8-0321/2018).

(21)  COM(2016)0501 final.

(21)  COM(2016)0501 final.

(23)  COM(2017)0283 final.

(23)  COM(2017)0283 final.

(24)  EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65.

(25)  EUVL L 94, 28.3.2014, s. 243.

(24)  EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65.

(25)  EUVL L 94, 28.3.2014, s. 243.

(26)  COM(2017)0676 final.

(26)  COM(2017)0676.

(10a)   EUVL C 298, 23.8.2018, s. 140.

(27)  EUVL C 200, 28.6.2014, s. 1.

(27)  EUVL C 200, 28.6.2014, s. 1.

(1a)   EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1 .

(*)   Tämä on osoitettava biopolttoaineen hankintasopimuksella tai muulla biopolttoaineen käyttöön liittyvällä menetelmällä.

(**)   Todellisissa ajo-olosuhteissa syntyvät mikrohiukkaspäästöt [#/km] (PN) ja typen oksidien päästöt [mg/km] (NOx) mitattuina asetuksen (EU) 2017/1151 liitteen III A soveltuvan version mukaisesti.

(***)   Asetuksen (EY) N:o 715/2007 liitteen I mukainen sovellettava päästöraja.

(*1)  Todellisissa ajo-olosuhteissa syntyvät mikrohiukkaspäästöt [#/km] (PN) ja typen oksidien päästöt [mg/km] (NOx) mitattuina asetuksen (EU) 2017/1151 liitteen III A soveltuvan version mukaisesti.

(*2)  Sovellettava päästöraja, joka esitetään asetuksen (EY) N:o 715/2007 tai sen seuraajasäädösten liitteessä I.

(*3)  Todellisissa ajo-olosuhteissa syntyvät mikrohiukkaspäästöt [#/km] (PN) ja typen oksidien päästöt [mg/km] (NOx) mitattuina asetuksen (EU) 2017/1151 liitteen III A soveltuvan version mukaisesti.

(*4)  Sovellettava päästöraja, joka esitetään asetuksen (EY) N:o 715/2007 tai sen seuraajasäädösten liitteessä I.

(*5)  Ajoneuvot, joiden pakokaasupäästöt ovat tasoltaan nolla, vastaavat tavoitteen kerryttämisessä 1 ajoneuvoa. Kaikki muut ajoneuvot, jotka täyttävät tämän liitteen taulukon 2 vaatimukset, vastaavat tavoitteen kerryttämisessä 0,5 ajoneuvoa.

(1)   Puhtaiden kevyiden hyötyajoneuvojen hankintojen vähimmäistavoitteista vähintään 70 prosenttia on täytettävä päästöttömillä ja vähäpäästöisillä ajoneuvoilla ensimmäisellä viitekaudella (vuoteen 2025 asti) ja päästöttömillä ajoneuvoilla toisella viitekaudella (vuosina 2025–2030) ja sitä seuraavilla viitekausilla.

(2)  Ajoneuvot, joiden pakokaasupäästöt ovat tasoltaan nolla, vastaavat tavoitteen kerryttämisessä 1 ajoneuvoa. Vähäpäästöiset ajoneuvot ja ajoneuvot, jotka käyttävät polttoaineenaan maakaasua, kunhan niiden käyttö tapahtuu täysin biometaanilla, mikä on osoitettava biometaanin hankintaa koskevalla sopimuksella tai muilla biometaanin käyttöön saamista koskevalla järjestelyillä, vastaavat tavoitteen kerryttämisessä 0,66:ta ajoneuvoa. Kaikki muut puhtaat ajoneuvot vastaavat tavoitteen kerryttämisessä 0,5 :tä ajoneuvoa.

(*6)   Ajoneuvot, joiden pakokaasupäästöt ovat tasoltaan nolla ja jotka käyttävät polttoaineenaan maakaasua, kunhan niiden käyttö tapahtuu täysin biometaanilla, mikä olisi osoitettava biometaanin hankintaa koskevalla sopimuksella tai muilla biometaanin käyttöön saamista koskevalla järjestelyillä , vastaavat 1 ajoneuvoa tavoitteen kerryttämisessä . Laskentatapaa ei käytetä niiden jäsenvaltioiden tapauksessa, joissa hankintojen vähimmäismääräksi on asetettu yli 50 prosenttia julkisten hankintojen kokonaisvolyymistä, jolloin raja-arvo on 50 prosenttia. Kaikki muut ajoneuvot, jotka täyttävät tämän liitteen taulukon 2 vaatimukset, vastaavat tavoitteen kerryttämisessä 0,5 ajoneuvoa.

(3)   Puhtaiden raskaiden hyötyajoneuvojen hankintojen vähimmäistavoitteista vähintään 66 prosenttia on täytettävä päästöttömillä ajoneuvoilla tai ajoneuvoilla , jotka käyttävät polttoaineenaan maakaasua, kunhan niiden käyttö tapahtuu täysin biometaanilla, mikä on osoitettava biometaanin hankintaa koskevalla sopimuksella tai muilla biometaanin käyttöön saamista koskevalla järjestelyillä. Biometaania käyttävien ajoneuvojen osuuden laskeminen alatavoitetta varten lopetetaan, kun 30 prosenttia alatavoitteesta on saavutettu.

(4)   Puhtaiden raskaiden hyötyajoneuvojen hankintojen vähimmäistavoitteista vähintään 75 prosenttia on täytettävä päästöttömillä ajoneuvoilla tai ajoneuvoilla, jotka käyttävät polttoaineenaan maakaasua, kunhan niiden käyttö tapahtuu täysin biometaanilla, mikä on osoitettava biometaanin hankintaa koskevalla sopimuksella tai muilla biometaanin käyttöön saamista koskevalla järjestelyillä. Biometaania käyttävien ajoneuvojen osuuden laskeminen alatavoitetta varten lopetetaan, kun 30 prosenttia alatavoitteesta on saavutettu.


16.10.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 345/419


P8_TA(2018)0425

Läntisten vesialueiden ja niiden lähivesialueiden kalakantoja ja näitä kantoja hyödyntäviä kalastuksia koskeva monivuotinen suunnitelma ***I

Euroopan parlamentin tarkistukset 25. lokakuuta 2018 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi läntisten vesialueiden ja niiden lähivesialueiden kalakantoja koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta, Itämerta koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta annetun asetuksen (EU) 2016/1139 muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007 ja (EY) N:o 1300/2008 kumoamisesta (COM(2018)0149 – C8-0126/2018 – 2018/0074(COD) (1)

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

(2020/C 345/51)

Tarkistus 1

Ehdotus asetukseksi

Otsikko

Komission teksti

Tarkistus

Ehdotus

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

läntisten vesialueiden ja niiden lähivesialueiden kalakantoja koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta, Itämerta koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta annetun asetuksen (EU) 2016/1139 muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007 ja (EY) N:o 1300/2008 kumoamisesta

läntisten vesialueiden ja niiden lähivesialueiden pohjakalakantoja koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta, Itämerta koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta annetun asetuksen (EU) 2016/1139 muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007 ja (EY) N:o 1300/2008 kumoamisesta

Tarkistus 2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(4)

Yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteina on muun muassa varmistaa, että kalastus ja vesiviljely ovat ekologisesti kestäviä pitkällä aikavälillä, soveltaa kalastuksenhoitoon ennalta varautuvaa lähestymistapaa ja ottaa kalastuksenhoidossa käyttöön ekosysteemilähtöinen toimintatapa .

(4)

Yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteina on muun muassa varmistaa, että kalastus ja vesiviljely ovat ekologisesti kestäviä pitkällä aikavälillä ja niitä hoidetaan tavalla , joka vastaa taloudellisten, sosiaalisten ja työllisyyteen liittyvien hyötyjen aikaansaamisen tavoitteita ja jonka avulla voidaan vähentää unionin markkinoiden riippuvuutta elintarviketuonnista ja edistää suoraa ja epäsuoraa työpaikkojen luomista sekä rannikkoalueiden talouskehitystä, ja että kalastuksenhoitoon sovelletaan ennalta varautuvaa lähestymistapaa ja kalastuksenhoidossa otetaan käyttöön ekosysteemilähtöinen lähestymistapa .

Tarkistus 3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(4 a)

Yhteisen kalastuspolitiikan periaatteiden mukaisesti ja yhtäläisten toimintaedellytysten sekä oikeudenmukaisen kilpailun varmistamiseksi merialueiden välillä kaikilla monivuotisilla suunnitelmilla olisi oltava yhdenmukainen kehys eikä kiintiöiden asettamisen periaatteisiin pitäisi soveltaa mitään merialuekohtaisia poikkeuksia.

Tarkistus 4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(5)

YKP:n tavoitteiden saavuttamiseksi olisi hyväksyttävä, tarpeen mukaan yhdistelminä, säilyttämistoimenpiteitä, joita ovat esimerkiksi monivuotiset suunnitelmat, tekniset toimenpiteet ja kalastusmahdollisuuksien vahvistaminen ja jakaminen.

(5)

YKP:n tavoitteiden saavuttamiseksi olisi hyväksyttävä, tarpeen mukaan yhdistelminä, säilyttämistoimenpiteitä, joita ovat esimerkiksi monivuotiset suunnitelmat, tekniset toimenpiteet ja kalastusmahdollisuuksien vahvistaminen ja jakaminen parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen perusteella .

Tarkistus 5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(5 a)

Asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 asetetaan nimenomaisesti tavoitteeksi, että pyydettävien lajien kannat palautetaan kestävän enimmäistuoton mahdollistavia tasoja suuremmiksi ja ne pidetään tällaisilla tasoilla. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 säädetään, että kestävä enimmäistuotto on saavutettava mahdollisuuksien mukaan vuoteen 2015 mennessä ja asteittain viimeistään vuoteen 2020 mennessä kaikkien kantojen osalta.

Tarkistus 6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 6 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(6)

Monivuotisten suunnitelmien olisi perustuttava asetuksen (EU) N:o 1380/2013 9 ja 10 artiklan mukaisesti tieteellisiin, teknisiin ja taloudellisiin lausuntoihin. Mainittujen säännösten mukaisesti suunnitelmaan olisi sisällyttävä tavoitteita, määrällisiä tavoitteita selvine aikarajoineen, säilyttämisen viitearvoja, suojatoimenpiteitä ja teknisiä toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on tahattomien saaliiden välttäminen ja vähentäminen.

(6)

Monivuotisten suunnitelmien olisi perustuttava asetuksen (EU) N:o 1380/2013 9 ja 10 artiklan mukaisesti tieteellisiin, teknisiin ja taloudellisiin lausuntoihin. Mainittujen säännösten mukaisesti suunnitelmaan olisi sisällyttävä tavoitteita, määrällisiä tavoitteita selvine aikarajoineen, säilyttämisen viitearvoja, suojatoimenpiteitä ja teknisiä toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on tahattomien saaliiden välttäminen ja vähentäminen , meriympäristöön kohdistuvan vaikutuksen ja varsinkin elinympäristön ja merenpohjan häiriytymisen minimoiminen sekä sosiaalisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen .

Tarkistus 7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 8 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(8)

Komission olisi saatava parhaat käytettävissä olevat tieteelliset lausunnot kannoista, joita monivuotinen suunnitelma koskee. Ne saadakseen se tekee Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) kanssa yhteisymmärryspöytäkirjoja. ICES:n antaman tieteellisen lausunnon olisi perustuttava tähän monivuotiseen suunnitelmaan, ja siinä olisi ilmoitettava erityisesti FMSY-arvon vaihteluvälit ja biomassan viitearvot eli kestävän enimmäistuoton Btrigger- ja Blim -arvot. Kyseiset arvot olisi ilmoitettava asianomaista kantaa koskevassa lausunnossa ja tapauksen mukaan missä tahansa muussa julkisesti saatavilla olevassa tieteellisessä lausunnossa, esimerkiksi ICES:n antamissa sekakalastuksia koskevissa lausunnoissa.

(8)

Komission olisi saatava parhaat käytettävissä olevat tieteelliset lausunnot kannoista, joita monivuotinen suunnitelma koskee. Ne saadakseen se tekee Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) kanssa yhteisymmärryspöytäkirjoja. ICES:n antaman tieteellisen lausunnon olisi perustuttava tähän monivuotiseen suunnitelmaan, ja siinä olisi ilmoitettava erityisesti FMSY-arvon vaihteluvälit ja biomassan viitearvot eli kestävän enimmäistuoton Btrigger- ja Blim -arvot. Kyseiset arvot olisi ilmoitettava asianomaista kantaa koskevassa lausunnossa ja tapauksen mukaan missä tahansa muussa julkisesti saatavilla olevassa tieteellisessä lausunnossa, esimerkiksi ICES:n antamissa sekakalastuksia ja/tai monilajikalastuksia koskevissa lausunnoissa.

Tarkistus 8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(9)

Neuvoston asetuksissa (EY) N:o 811/2004 (18), (EY) N:o 2166/2005 (19), (EY) N:o 388/2006 (20), (EY) N:o 509/2007 (21), (EY) N:o 1300/2008 (22) ja (EY) N:o 1342/2008 (23) vahvistetaan säännöt seuraavien kantojen hyödyntämistä varten: kummeliturskan pohjoinen kanta, kummeliturska ja keisarihummeri Cantabrian merellä ja Iberian niemimaan länsipuolella, meriantura (kielikampela) Biskajanlahdella, meriantura (kielikampela) Englannin kanaalin länsiosassa, silli Skotlannin länsipuolella ja turska Kattegatissa, Pohjanmerellä Skotlannin länsipuolella ja Irlanninmerellä. Näitä ja muita pohjakalakantoja pyydetään sekakalastuksissa. Sen vuoksi on aiheellista vahvistaa yksi monivuotinen suunnitelma, jossa otetaan huomioon kyseiset tekniset vuorovaikutussuhteet.

(9)

Neuvoston asetuksissa (EY) N:o 811/2004 (18), (EY) N:o 2166/2005 (19), (EY) N:o 388/2006 (20), (EY) N:o 509/2007 (21), (EY) N:o 1300/2008 (22) ja (EY) N:o 1342/2008 (23) vahvistetaan säännöt seuraavien kantojen hyödyntämistä varten: kummeliturskan pohjoinen kanta, kummeliturska ja keisarihummeri Cantabrian merellä ja Iberian niemimaan länsipuolella, meriantura (kielikampela) Biskajanlahdella, meriantura (kielikampela) Englannin kanaalin länsiosassa, silli Skotlannin länsipuolella ja turska Kattegatissa, Pohjanmerellä Skotlannin länsipuolella ja Irlanninmerellä. Näitä ja muita pohjakalakantoja pyydetään sekakalastuksissa ja/tai monilajikalastuksissa . Sen vuoksi on aiheellista vahvistaa yksi monivuotinen suunnitelma, jossa otetaan huomioon kyseiset tekniset vuorovaikutussuhteet.

Tarkistus 9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(11)

Joitakin pohjakalakantoja hyödynnetään sekä läntisillä vesialueilla että niiden lähivesialueilla. Sen vuoksi suunnitelmaan sisältyvien, pääasiassa läntisillä vesialueilla hyödynnettäviä kantoja koskeviin tavoitteisiin ja suojatoimenpiteisiin liittyvien säännösten soveltamisalaa olisi laajennettava siten, että se kattaa myös kyseiset läntisten vesialueiden ulkopuolella olevat alueet. Lisäksi on tarpeen vahvistaa tavoitteet ja suojatoimenpiteet läntisillä vesialueilla esiintyville, pääasiassa läntisten vesialueiden ulkopuolella hyödynnettäville kannoille monivuotisissa suunnitelmissa, jotka koskevat niitä läntisten vesialueiden ulkopuolella olevia alueita, joilla kyseisiä kantoja ensisijassa hyödynnetään, laajentamalla asianomaisten monivuotisten suunnitelmien soveltamisalaa siten, että se kattaa myös läntiset vesialueet.

(11)

Joitakin pohjakalakantoja hyödynnetään sekä läntisillä vesialueilla että niiden lähivesialueilla. Sen vuoksi suunnitelmaan sisältyvien, pääasiassa läntisillä vesialueilla hyödynnettäviä pohjakalakantoja koskeviin tavoitteisiin ja suojatoimenpiteisiin liittyvien säännösten soveltamisalaa olisi laajennettava siten, että se kattaa myös kyseiset läntisten vesialueiden ulkopuolella olevat näiden kantojen alueet , edellyttäen että ne eivät kuulu kolmansien maiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan . Lisäksi on tarpeen vahvistaa tavoitteet ja suojatoimenpiteet läntisillä vesialueilla esiintyville, pääasiassa läntisten vesialueiden ulkopuolella hyödynnettäville kannoille monivuotisissa suunnitelmissa, jotka koskevat niitä läntisten vesialueiden ulkopuolella olevia alueita, joilla kyseisiä pohjakalakantoja ensisijassa hyödynnetään, laajentamalla asianomaisten monivuotisten suunnitelmien soveltamisalaa siten, että se kattaa myös läntiset vesialueet.

Tarkistus 10

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(11 a)

Hoitosuunnitelma ei saisi rajoittua sellaisten mekanismien käsittelyyn, joilla määritetään kalastusmahdollisuuksia lyhyellä aikavälillä, sillä se aiheuttaisi epävarmuutta ja heikentäisi alan avoimuutta.

Tarkistus 11

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 12 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(12)

Monivuotisen suunnitelman maantieteellisen soveltamisalan olisi perustuttava kantojen maantieteelliseen jakautumiseen, joka ilmoitetaan viimeisimmässä ICES:n kannoista antamassa tieteellisessä lausunnossa. Monivuotisessa suunnitelmassa esitettyä kantojen maantieteellistä jakautumista on ehkä myöhemmin tarpeen muuttaa paremman tieteellisen tiedon tai kantojen vaeltamisen vuoksi. Sen vuoksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä delegoituja säädöksiä, joilla tarkistetaan monivuotisessa suunnitelmassa esitettyä kantojen maantieteellistä jakautumista, jos ICES:n antaman tieteellisen lausunnon mukaan asianomaisten kantojen maantieteellisessä jakautumisessa on tapahtunut muutos.

(12)

Monivuotisen suunnitelman maantieteellisen soveltamisalan olisi perustuttava pohjakalakantojen maantieteelliseen jakautumiseen, joka ilmoitetaan viimeisimmässä ICES:n kannoista antamassa tieteellisessä lausunnossa. Monivuotisessa suunnitelmassa esitettyä kantojen maantieteellistä jakautumista on ehkä myöhemmin tarpeen muuttaa paremman tieteellisen tiedon tai pohjakalakantojen vaeltamisen vuoksi. Sen vuoksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä delegoituja säädöksiä, joilla tarkistetaan monivuotisessa suunnitelmassa esitettyä kantojen maantieteellistä jakautumista, jos ICES:n tai vastaavan kansainvälisellä tai unionin tasolla tunnustetun riippumattoman tieteellisen elimen antaman tieteellisen lausunnon mukaan asianomaisten kantojen maantieteellisessä jakautumisessa on tapahtunut muutos.

Tarkistus 12

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 14 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(14)

Tällä suunnitelmalla olisi pyrittävä edistämään yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden saavuttamista ja erityisesti edistämään pyynnin kohteena olevien kantojen kestävän enimmäistuoton saavuttamista ja ylläpitämistä panemalla täytäntöön purkamisvelvoite saalisrajoitusten alaisten pohjakalakantojen osalta, edistämällä kalastustoiminnasta riippuvaisten kohtuullista elintasoa ottaen huomioon rannikkokalastus ja sosioekonomiset näkökohdat. Siinä olisi myös sovellettava kalastuksenhoitoon ekosysteemilähtöistä lähestymistapaa, jotta kalastustoiminnan kielteiset vaikutukset meriekosysteemiin voitaisiin minimoida. Suunnitelman olisi oltava yhdenmukainen unionin ympäristölainsäädännön kanssa, erityisesti ympäristön hyvän tilan saavuttamista vuoteen 2020 mennessä koskevan tavoitteen (direktiivin 2008/56/EY mukaisesti) sekä direktiivin 2009/147/EY ja neuvoston direktiivin 92/43/ETY tavoitteiden kanssa. Tässä suunnitelmassa olisi myös täsmennettävä yksityiskohdat purkamisvelvoitteen panemiseksi täytäntöön läntisiin vesialueisiin kuuluvilla unionin vesillä niiden lajien, joihin sovelletaan purkamisvelvoitetta asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan nojalla , kaikkien kantojen osalta .

(14)

Tällä suunnitelmalla olisi pyrittävä edistämään yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden saavuttamista ja erityisesti edistämään tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien kantojen saamista sellaisia tasoja suuremmiksi, joilla voidaan saavuttaa kestävä enimmäistuotto, ja niiden pitämistä tällaisilla tasoilla panemalla täytäntöön purkamisvelvoite saalisrajoitusten alaisten pohjakalakantojen osalta, edistämällä kalastustoiminnasta riippuvaisten kohtuullista elintasoa ottaen huomioon rannikkokalastus ja sosioekonomiset näkökohdat. Siinä olisi myös sovellettava kalastuksenhoitoon ekosysteemilähtöistä lähestymistapaa, jotta kalastustoiminnan kielteiset vaikutukset meriekosysteemiin voitaisiin minimoida. Suunnitelman olisi oltava yhdenmukainen unionin ympäristölainsäädännön kanssa, erityisesti ympäristön hyvän tilan saavuttamista vuoteen 2020 mennessä koskevan tavoitteen (direktiivin 2008/56/EY mukaisesti) sekä direktiivin 2009/147/EY ja neuvoston direktiivin 92/43/ETY tavoitteiden kanssa. Tässä suunnitelmassa olisi myös täsmennettävä yksityiskohdat purkamisvelvoitteen panemiseksi täytäntöön läntisiin vesialueisiin kuuluvilla unionin vesillä niiden pohjakalojen kalastuksessa saaliiksi saatavien lajien osalta , joihin sovelletaan purkamisvelvoitetta asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan nojalla.

Tarkistus 13

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 16 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(16)

On aiheellista vahvistaa kestävän enimmäistuoton (MSY) saavuttamisen ja ylläpitämisen tavoitetta vastaava kalastuskuolevuustavoite (F) niiden arvojen vaihteluväleinä, joissa kestävä enimmäistuotto MSY(FMSY) voidaan saavuttaa. Näitä parhaisiin käytettävissä oleviin tieteellisiin lausuntoihin perustuvia vaihteluvälejä tarvitaan, jotta voidaan joustavasti ottaa huomioon tieteellisten lausuntojen kehitys, edistää purkamisvelvoitteen täytäntöönpanoa ja ottaa huomioon sekakalastusten ominaispiirteet. Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) olisi laskettava FMSY -arvon vaihteluvälit, eritoten määräajoin annettavissa saaliita koskevissa lausunnoissaan. Tämän suunnitelman pohjalta vaihteluvälit johdetaan siten, että niistä aiheutuu pitkän aikavälin tuottoon enintään 5 prosentin vähennys kestävään enimmäistuottoon verrattuna (24). Vaihteluvälin yläraja asetetaan siten, että todennäköisyys kannan alenemisesta biomassan viiteraja-arvoa Blim pienemmäksi on enintään 5 prosenttia. Tämä yläraja noudattaa myös ICES:n ns. neuvontasääntöä, jonka mukaan kutukannan biomassan tai runsauden ollessa heikko F alennetaan arvoon, joka ei ylitä ylärajaa, joka on yhtä suuri kuin FMSY -pistearvo kerrottuna kutukannan biomassalla tai runsaudella TAC-vuonna jaettuna MSY Btrigger -arvolla. ICES käyttää tällaista tarkastelua ja kyseistä neuvontasääntöä, kun se antaa tieteellisiä lausuntoja kalastuskuolevuudesta ja saalisvaihtoehdoista.

(16)

On aiheellista vahvistaa kestävän enimmäistuoton (MSY) saavuttamisen ja ylläpitämisen tavoitetta vastaava kalastuskuolevuustavoite (F) niiden arvojen vaihteluväleinä, joissa kestävä enimmäistuotto MSY(FMSY) voidaan saavuttaa. Näitä parhaisiin käytettävissä oleviin tieteellisiin lausuntoihin perustuvia vaihteluvälejä tarvitaan, jotta voidaan joustavasti ottaa huomioon tieteellisten lausuntojen kehitys, edistää purkamisvelvoitteen täytäntöönpanoa ja ottaa huomioon sekakalastusten ominaispiirteet. Esimerkiksi Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) olisi laskettava FMSY -arvon vaihteluvälit, eritoten määräajoin annettavissa saaliita koskevissa lausunnoissaan. Tämän suunnitelman pohjalta vaihteluvälit johdetaan siten, että niistä aiheutuu pitkän aikavälin tuottoon enintään 5 prosentin vähennys kestävään enimmäistuottoon verrattuna (24). Vaihteluvälin yläraja asetetaan siten, että todennäköisyys kannan alenemisesta biomassan viiteraja-arvoa Blim pienemmäksi on enintään 5 prosenttia. Tämä yläraja noudattaa myös ICES:n ns. neuvontasääntöä, jonka mukaan kutukannan biomassan tai runsauden ollessa heikko F alennetaan arvoon, joka ei ylitä ylärajaa, joka on yhtä suuri kuin FMSY -pistearvo kerrottuna kutukannan biomassalla tai runsaudella TAC-vuonna jaettuna MSY Btrigger -arvolla. ICES käyttää tällaista tarkastelua ja kyseistä neuvontasääntöä, kun se antaa tieteellisiä lausuntoja kalastuskuolevuudesta ja saalisvaihtoehdoista.

Tarkistus 14

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 16 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(16 a)

Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklan 2 kohdassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi olisi aiheellista vahvistaa kalastuskuolevuustavoite (F), joka ei ylitä kestävää enimmäistuottoa. Tämä tavoite olisi saavutettava mahdollisimman pian ja asteittain viimeistään vuoteen 2020 mennessä kaikkien niiden kantojen osalta, joihin tätä asetusta sovelletaan.

Tarkistus 15

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 20 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(20)

Keisarihummerin suurimmat sallitut saaliit (TACit) läntisillä vesialueilla olisi voitava vahvistaa kutakin toiminnallista yksikköä ja kyseisellä TAC-alueella toiminnallisten yksiköiden ulkopuolelle sijoittuvia tilastoruutuja varten määritettyjen saalisrajoitusten summana. Tämä ei kuitenkaan estä toteuttamasta toimenpiteitä yksittäisten toiminnallisten yksiköiden suojelemiseksi.

(20)

Keisarihummerin kannan suurimmat sallitut saaliit (TACit) läntisillä vesialueilla olisi voitava vahvistaa kutakin toiminnallista yksikköä ja tälle kannalle määritetyllä alueella toiminnallisten yksiköiden ulkopuolelle sijoittuvia tilastoruutuja varten määritettyjen saalisrajoitusten summana. Tämä ei kuitenkaan estä toteuttamasta toimenpiteitä yksittäisten toiminnallisten yksiköiden suojelemiseksi.

Tarkistus 16

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 21 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(21 a)

Olisi otettava käyttöön tiettyjä meribassin ja lyyraturskan kalastuskieltoja etenkin näiden lajien emokantojen suojelemiseksi kutuaikana. Meribassin ja lyyraturskan pienenevien kantojen suojelemiseksi jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön asianmukaisia kaupalliseen kalastukseen ja virkistyskalastukseen liittyviä elvytystoimenpiteitä parhaan saatavilla olevan tieteellisen näytön perusteella.

Tarkistus 17

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 22 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(22)

Silloin, kun neuvoston on otettava huomioon virkistyskalastuksen suuri merkitys tietyn kannan kalastusmahdollisuuksien yhteydessä, sen olisi voitava vahvistaa kaupallisille saaliille TAC, jossa otetaan huomioon virkistyskalastuksen saalismäärä, ja/tai toteuttaa muita virkistyskalastusta rajoittavia toimenpiteitä, kuten asettaa saalisrajoja tai määrätä kalastuskieltoaikoja.

(22)

Jos virkistyskalastuksen aiheuttamalla kalastuskuolevuudella on merkittävä vaikutus kestävän enimmäistuoton mukaisesti hoidettavaan kantaan, neuvoston olisi voitava vahvistaa virkistyskalastajille yksilöllisiä ja syrjimättömiä kalastusmahdollisuuksia. Tällaisten yksilöllisten virkistyskalastusmahdollisuuksien olisi oltava vähintään kuukauden pituisia ja niiden yhteydessä olisi otettava huomioon virkistyskalastuksen todelliset menetelmät ja saaliit. Virkistyskalastuksella saatavat tiettyjen kaupallisesti hyvin arvokkaiden lajien saaliit olisi myös merkittävä poistamalla pyrstöevän osa, jotta voidaan rajoittaa tällaisten saaliiden laitonta käyttöä kalan myynnissä.

Tarkistus 18

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 23 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(23)

Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdassa säädetyn purkamisvelvoitteen noudattamiseksi suunnitelmassa olisi määrättävä ylimääräisistä hoitotoimenpiteistä, jotka olisi täsmennettävä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan mukaisesti.

(23)

Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdassa säädetyn purkamisvelvoitteen noudattamiseksi ja ekosysteemille aiheutuvien kielteisten vaikutusten minimoimiseksi suunnitelmassa olisi määrättävä ylimääräisistä hoitotoimenpiteistä ja erityisesti toimenpiteistä, joiden avulla voidaan asteittain välttää ja estää poisheittäminen ja minimoida kalastuksesta ekosysteemille aiheutuvat kielteiset vaikutukset ottaen huomioon parhaat käytettävissä olevat tieteelliset lausunnot , jotka olisi tarvittaessa täsmennettävä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan mukaisesti. Olisi myös täsmennettävä, että purkamisvelvoitetta ei sovelleta virkistyskalastukseen. Yhteisten suositusten puuttuessa komissio voi hyväksyä delegoituja säädöksiä.

Tarkistus 19

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 23 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(23 a)

Herkkien lajien ja elinympäristöjen suojelemiseksi varsinkin silloin, kun kalastuksen aiheuttama paine tekee niistä erittäin uhanalaisia ja vaikuttaa niihin merkittävästi, suunnitelmassa olisi otettava käyttöön asianomaista kalastusta koskevia hoitotoimenpiteitä, joihin kuuluu esimerkiksi alusten pyydysten, alusten toiminnan sekä itse alusten muuttaminen. Suunnitelmassa olisi määrättävä ylimääräisistä hoitotoimenpiteistä, jotka olisi täsmennettävä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan mukaisesti. Komission olisi voitava antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla säädetään merenpohjan analyysistä sekä hoitotoimenpiteiden esittämisen ja hyväksymisen muodosta ja aikatauluista.

Tarkistus 20

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 24 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(24 a)

Komission olisi esitettävä Euroopan parlamentille vuosittain kertomus parhaista käytettävissä olevista tieteellisistä lausunnoista, joita neuvosto on käyttänyt määritellessään kalastusmahdollisuuksia tai toteuttaessaan suojatoimenpiteitä, ja komission olisi ilmoitettava Euroopan parlamentille etukäteen tilanteista, joissa tieteelliset lausunnot voivat johtaa merkittävään vaihteluun kalastusmahdollisuuksien määrittelyssä.

Tarkistus 22

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 26 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(26)

Teknisen ja tieteellisen kehityksen huomioon ottamiseksi oikea-aikaisesti ja oikeasuhteisesti sekä tiettyjen toimenpiteiden joustavuuden varmistamiseksi ja niiden kehittymisen mahdollistamiseksi komissiolle olisi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti siirrettävä valta hyväksyä säädöksiä, jotka koskevat tämän asetuksen täydentämistä korjaavien toimenpiteiden ja purkamisvelvoitteen täytäntöönpanon osalta. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (25) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(26)

Teknisen ja tieteellisen kehityksen huomioon ottamiseksi oikea-aikaisesti ja oikeasuhteisesti sekä tiettyjen toimenpiteiden joustavuuden varmistamiseksi ja niiden kehittymisen mahdollistamiseksi komissiolle olisi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti siirrettävä valta hyväksyä säädöksiä, jotka koskevat tämän asetuksen täydentämistä korjaavien toimenpiteiden ja purkamisvelvoitteen täytäntöönpanon osalta. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset asianomaisten neuvoa-antavien toimikuntien kanssa , myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (25) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

Tarkistus 23

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 28 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(28)

Soveltamalla FMSY -arvon vaihteluväleihin ja säilyttämisen viitearvoihin dynaamisia viittauksia varmistetaan, etteivät kyseiset kalastusmahdollisuuksien vahvistamisessa välttämättömät parametrit vanhene ja että neuvosto pystyy aina käyttämään parhaita käytettävissä olevia tieteellisiä lausuntoja. Kyseistä lähestymistapaa, jolla tuotetaan dynaamisia viittauksia parhaisiin käytettävissä oleviin tieteellisiin lausuntoihin, olisi noudatettava myös kantojen hoidossa Itämerellä. Tässä yhteydessä ”parhailla käytettävissä olevilla tieteellisillä lausunnoilla” tarkoitetaan julkisesti saatavilla olevia tieteellisiä lausuntoja, jotka tukeutuvat uusimpiin ajantasaisiin tieteellisiin tietoihin ja menetelmiin ja jotka kansainvälisellä tai unionin tasolla tunnustettu riippumaton tieteellinen elin on joko antanut tai arvioinut. Sen vuoksi asetusta (EU) 2016/1139  (27) olisi muutettava.

(28)

Soveltamalla FMSY -arvon vaihteluväleihin ja säilyttämisen viitearvoihin dynaamisia viittauksia varmistetaan, etteivät kyseiset kalastusmahdollisuuksien vahvistamisessa välttämättömät parametrit vanhene ja että neuvosto pystyy aina käyttämään parhaita käytettävissä olevia tieteellisiä lausuntoja. Kyseistä lähestymistapaa, jolla tuotetaan dynaamisia viittauksia parhaisiin käytettävissä oleviin tieteellisiin lausuntoihin, olisi noudatettava myös kantojen hoidossa Itämerellä . Komission olisi myös esitettävä Euroopan parlamentille vuosittain kertomus käytetyistä parhaista käytettävissä olevista tieteellisistä lausunnoista ja ilmoitettava Euroopan parlamentille etukäteen tilanteista, joissa tieteelliset lausunnot voivat johtaa merkittävään vaihteluun kalastusmahdollisuuksien määrittelyssä. Tässä yhteydessä ”parhailla käytettävissä olevilla tieteellisillä lausunnoilla” tarkoitetaan julkisesti saatavilla olevia tieteellisiä lausuntoja, joista tieteellis-teknis-taloudellinen kalastuskomitea (STECF) tai muut asianmukaiset tieteelliset elimet, kuten Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (ICES), ovat suorittaneet vertaisarvioinnin. Niiden olisi tukeuduttava käytettävissä oleviin uusimpiin ajantasaisiin tieteellisiin tietoihin ja menetelmiin ja täytettävä asetuksen (EU) N:o 1380 / 2013 25 artiklan vaatimukset .

Tarkistus 24

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

1.   Tällä asetuksella vahvistetaan monivuotinen suunnitelma, jäljempänä ”suunnitelma”, pohjakalakantoja, myös syvänmeren kantoja, sekä näitä kantoja hyödyntäviä kalastuksia varten läntisille vesialueille ja silloin, kun kyseiset kannat ovat levinneet läntisten vesialueiden ulkopuolelle, myös niiden lähivesialueille seuraavasti:

1.   Tällä asetuksella vahvistetaan monivuotinen suunnitelma, jäljempänä ”suunnitelma”, jäljempänä lueteltuja pohjakalakantoja, myös syvänmeren kantoja, sekä näitä kantoja hyödyntäviä kalastuksia varten läntisille vesialueille ja silloin, kun kyseiset kannat ovat levinneet läntisten vesialueiden ulkopuolelle, myös niiden lähivesialueille , jos vesialueet eivät kuulu kolmansien maiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan, sekä näitä kantoja hyödyntävälle kalastukselle seuraavasti:

Tarkistus 25

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 4 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

4)

Meribassi (Dicentrarchus labrax) alueilla 4b, 4c, 7a ja 7d–h;

4)

Meribassi (Dicentrarchus labrax) alueilla 4b, 4c, 7a , 7b, 7d–h ja 7j, suuralueella 8 ja alueella 9a ;

Tarkistus 26

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – 23 alakohta – 1 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

eteläisellä Biskajanlahdella (FU 25 );

Biskajanlahdella (FU 23–24 );

Tarkistus 27

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – 24 alakohta – 1 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

eteläisen Galician alueella (FU 26 –27 );

eteläisen Galician alueella (FU 26);

Tarkistus 28

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – 24 alakohta – 2 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

Iberian niemimaan vesialueilla (FU 28–29);

Poistetaan.

Tarkistus 29

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – 24 alakohta – 2 a luetelmakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Pohjois-Portugali (FU 27)

Tarkistus 30

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – 24 alakohta – 2 b luetelmakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Portugalin vedet (Etelä-Portugali ja Algarve) (FU 28–29)

Tarkistus 31

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Jos tieteellisestä lausunnosta ilmenee, että tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa lueteltujen kantojen maantieteellisessä jakautumisessa on tapahtunut muutos, komissio voi hyväksyä 15 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tätä asetusta mukauttamalla edellä täsmennettyjä alueita kyseisen muutoksen huomioon ottamiseksi. Mukautuksilla ei saa laajentaa kalakantojen alueita suuralueilla 4–10 ja CECAF-alueilla 34.1.1, 34.1.2 ja 34.2.0 sijaitsevien unionin vesien ulkopuolelle.

Jos parhaasta käytettävissä olevasta tieteellisestä lausunnosta ja varsinkin Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) lausunnosta ilmenee, että tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa lueteltujen kantojen maantieteellisessä jakautumisessa on tapahtunut muutos, komissio voi hyväksyä 15 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tätä asetusta mukauttamalla edellä täsmennettyjä alueita kyseisen muutoksen huomioon ottamiseksi. Mukautuksilla ei saa laajentaa kalakantojen alueita suuralueilla 4–10 ja CECAF-alueilla 34.1.1, 34.1.2 ja 34.2.0 sijaitsevien unionin vesien ulkopuolelle.

Tarkistus 32

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.   Jos komissio katsoo tieteellisen lausunnon perusteella, että 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa annettua luetteloa olisi muutettava, se voi tehdä ehdotuksen kyseisen luettelon muuttamiseksi.

2.   Jos komissio katsoo parhaan käytettävissä olevan tieteellisen lausunnon perusteella, että 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa annettua luetteloa olisi muutettava, se voi tehdä ehdotuksen kyseisen luettelon muuttamiseksi.

Tarkistus 33

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin lähivesialueisiin sovelletaan ainoastaan tämän asetuksen 4 ja 6 artiklaa sekä 7 artiklan mukaisia kalastusmahdollisuuksiin liittyviä toimenpiteitä.

3.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin lähivesialueisiin sovelletaan ainoastaan tämän asetuksen 4 ja 6 artiklaa sekä 7 artiklan , 9 artiklan 3 a kohdan sekä 9 a artiklan mukaisia kalastusmahdollisuuksiin liittyviä toimenpiteitä.

Tarkistus 34

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4.   Tätä asetusta sovelletaan myös läntisillä vesialueilla 1 kohdassa mainittuja kantoja kalastettaessa saatuihin sivusaaliisiin . Kuitenkin silloin , kun kyseisille kannoille vahvistetaan FMSY -arvon vaihteluvälit ja biomassaan liittyvät suojatoimenpiteet muiden monivuotisista suunnitelmista annettujen unionin säädösten nojalla , sovelletaan niissä tarkoitettuja vaihteluvälejä ja suojatoimenpiteitä .

4.   Tätä asetusta sovelletaan myös läntisillä vesialueilla 1 kohdassa mainittuja pohjakalakantoja kalastettaessa saatuihin sivusaaliisiin ja sen avulla on varmistettava , että kaikkia meren elollisia luonnonvaroja hyödynnetään siten, että pyydettävien lajien kannat palautetaan sellaisia tasoja suuremmiksi, joilla voidaan saavuttaa kestävä enimmäistuotto , ja pidetään tällaisilla tasoilla asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti .

Tarkistus 35

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 4 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

4 a.     Tässä asetuksessa täsmennetään myös yksityiskohtaiset säännöt niiden toimenpiteiden toteuttamiseksi, joilla minimoidaan kalastuksen vaikutukset meriympäristöön, erityisesti suojeltujen lajien tahattomat saaliit, läntisiin vesialueisiin kuuluvilla unionin vesillä kaikkien niiden kalastusalusten osalta, jotka kalastavat näillä vesillä. Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla säädetään merenpohjan analyysistä sekä hoitotoimenpiteiden esittämisen ja hyväksymisen muodosta ja aikatauluista.

Tarkistus 36

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 5 kohta

Komission teksti

Tarkistus

5.   Tässä asetuksessa esitetään myös yksityiskohdat purkamisvelvoitteen panemiseksi täytäntöön läntisiin vesialueisiin kuuluvilla unionin vesillä niiden lajien, joihin sovelletaan purkamisvelvoitetta asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan nojalla , kaikkien kantojen osalta.

5.   Tässä asetuksessa esitetään myös yksityiskohdat purkamisvelvoitteen panemiseksi täytäntöön läntisiin vesialueisiin kuuluvilla unionin vesillä niiden lajien, joihin sovelletaan purkamisvelvoitetta asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan nojalla ja joita saadaan saaliiksi pohjakalojen kalastuksessa, kantojen osalta.

Tarkistus 37

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 6 kohta

Komission teksti

Tarkistus

6.   Tässä asetuksessa säädetään läntisillä vesialueilla kaikkiin kantoihin sovellettavista teknisistä toimenpiteistä, jotka esitetään 8 artiklassa.

6.   Tässä asetuksessa säädetään läntisillä vesialueilla kaikkiin pohjakalakantoihin sovellettavista kaupallista ja virkistyskalastusta koskevista teknisistä toimenpiteistä, jotka esitetään 8 artiklassa.

Tarkistus 38

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

2)

”FMSY -arvon vaihteluvälillä” tarkoitetaan parhaissa käytettävissä olevissa tieteellisissä lausunnoissa, erityisesti Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) antamissa, esitettyä arvojen vaihteluväliä, jonka sisällä kaikki kalastuskuolevuustasot johtavat kestävään enimmäistuottoon (MSY) pitkällä aikavälillä kalastuskäytäntö huomioon ottaen ja vallitsevissa keskimääräisissä ympäristöolosuhteissa vaikuttamatta merkittävästi kyseessä olevan kannan lisääntymisprosessiin. Se johdetaan siten, että pitkän aikavälin tuotto vähenee enintään 5 prosenttia kestävään enimmäistuottoon verrattuna. Vaihteluvälin yläraja asetetaan siten, että todennäköisyys kannan vähenemiselle kutukannan biomassan viiteraja-arvoa (Blim) pienemmäksi on enintään 5 prosenttia;

(2)

”FMSY -arvon vaihteluvälillä” tarkoitetaan parhaissa käytettävissä olevissa tieteellisissä lausunnoissa, erityisesti Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) tai vastaavan kansainvälisellä tai unionin tasolla tunnustetun riippumattoman tieteellisen elimen antamissa, esitettyä arvojen vaihteluväliä, jonka sisällä kaikki kalastuskuolevuustasot johtavat kestävään enimmäistuottoon (MSY) pitkällä aikavälillä kalastuskäytäntö huomioon ottaen ja vallitsevissa keskimääräisissä ympäristöolosuhteissa vaikuttamatta merkittävästi kyseessä olevan kannan lisääntymisprosessiin. Se johdetaan siten, että pitkän aikavälin tuotto vähenee enintään 5 prosenttia kestävään enimmäistuottoon verrattuna. Vaihteluvälin yläraja asetetaan siten, että todennäköisyys kannan vähenemiselle kutukannan biomassan viiteraja-arvoa (Blim) pienemmäksi on enintään 5 prosenttia;

Tarkistus 39

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 5 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

5)

”FMSY  -pistearvolla” tarkoitetaan sitä kalastuskuolevuusarvoa, jonka kalastuskäytäntö huomioon ottaen ja nykyisissä ympäristöolosuhteissa arvioidaan tuottavan pitkän aikavälin enimmäistuoton;

5)

”FMSY :llä” tarkoitetaan sitä kalastuskuolevuusarvoa, jonka kalastuskäytäntö huomioon ottaen ja nykyisissä ympäristöolosuhteissa arvioidaan tuottavan pitkän aikavälin enimmäistuoton;

Tarkistus 40

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 8 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

8)

”Blim -arvolla” tarkoitetaan parhaissa käytettävissä olevissa tieteellisissä lausunnoissa, erityisesti ICES:n antamissa, ilmoitettua kannan koon viitearvoa, jonka alittaminen saattaa merkitä lisääntymiskyvyn heikkenemistä;

8)

”Blim -arvolla” tarkoitetaan parhaissa käytettävissä olevissa tieteellisissä lausunnoissa, erityisesti ICES:n tai vastaavan kansainvälisellä tai unionin tasolla tunnustetun riippumattoman tieteellisen elimen antamissa, ilmoitettua kannan koon viitearvoa, jonka alittaminen saattaa merkitä lisääntymiskyvyn heikkenemistä;

Tarkistus 41

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 9 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

9)

”MSY Btrigger -arvolla” tarkoitetaan parhaissa käytettävissä olevissa tieteellisissä lausunnoissa, erityisesti ICES:n antamissa, ilmoitettua kutukannan biomassan, tai keisarihummerin tapauksessa runsauden viitearvoa, jonka alittuessa olisi toteutettava yksittäisiä tarkoituksenmukaisia hoitotoimenpiteitä sen varmistamiseksi, että hyödyntämisasteet yhdistettyinä luontaisiin vaihteluihin saavat kannat elpymään suuremmiksi kuin tasot, joilla voidaan saavuttaa kestävä enimmäistuotto pitkällä aikavälillä.

9)

”MSY Btrigger -arvolla” tarkoitetaan parhaissa käytettävissä olevissa tieteellisissä lausunnoissa, erityisesti ICES:n tai vastaavan kansainvälisellä tai unionin tasolla tunnustetun riippumattoman tieteellisen elimen antamissa, ilmoitettua kutukannan biomassan, tai keisarihummerin tapauksessa runsauden viitearvoa, jonka alittuessa olisi toteutettava yksittäisiä tarkoituksenmukaisia hoitotoimenpiteitä sen varmistamiseksi, että hyödyntämisasteet yhdistettyinä luontaisiin vaihteluihin saavat kannat elpymään suuremmiksi kuin tasot, joilla voidaan saavuttaa kestävä enimmäistuotto pitkällä aikavälillä.

Tarkistus 91

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 9 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(9 a)

”parhailla käytettävissä olevilla tieteellisillä lausunnoilla” tarkoitetaan julkisesti saatavilla olevia tieteellisiä lausuntoja, joiden tukena on uusimpia tieteellisiä tietoja ja menetelmiä ja jotka on joko antanut tai vertaisarvioinut unionin tai kansainvälisellä tasolla tunnustettu riippumaton kansainvälinen tieteellinen elin, kuten tieteellis-teknis-taloudellinen kalastuskomitea (STECF) tai Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (ICES), ja jotka täyttävät asetuksen (EU) N:o 1380/2013 25 artiklan vaatimukset;

Tarkistus 43

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.   Suunnitelmalla edistetään asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklassa lueteltujen yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden saavuttamista, erityisesti soveltamalla kalastuksenhoitoon ennalta varautuvaa lähestymistapaa, ja sillä pyritään varmistamaan, että meren elollisia luonnonvaroja hyödynnetään siten, että pyydettävien lajien kannat palautetaan kestävän enimmäistuoton mahdollistavia tasoja suuremmiksi ja pidetään näillä tasoilla.

1.   Suunnitelmalla edistetään asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklassa lueteltujen yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden saavuttamista, erityisesti soveltamalla kalastuksenhoitoon ennalta varautuvaa lähestymistapaa, ja sillä pyritään varmistamaan, että meren elollisia luonnonvaroja hyödynnetään siten, että pyydettävien lajien kannat palautetaan kestävän enimmäistuoton mahdollistavia tasoja suuremmiksi ja pidetään näillä tasoilla. Ympäristön kestävyyden tavoitteen lisäksi suunnitelmaa hoidetaan tavalla, joka vastaa taloudellisten, sosiaalisten ja työllisyyteen liittyvien etujen aikaansaamisen tavoitteita, ja sen avulla edistetään elintarvikkeiden saatavuutta.

 

Kestävä enimmäistuotto on saavutettava asteittain viimeistään vuoteen 2020 mennessä kaikkien kantojen osalta, ja sitä on pidettävä sen jälkeen yllä.

Tarkistus 44

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.   Suunnitelmalla edistetään saaliiden poisheittämisen lopettamista välttämällä ja vähentämällä tahattomia saaliita mahdollisimman pitkälti sekä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklassa säädetyn purkamisvelvoitteen täytäntöönpanoa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien saalisrajoitusten alaisten lajien osalta.

2.   Suunnitelmalla edistetään saaliiden poisheittämisen lopettamista välttämällä ja vähentämällä tahattomia saaliita mahdollisimman pitkälti , myös käyttämällä innovoivia ja valikoivia kalastusvälineitä ja -menetelmiä, sekä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklassa säädetyn purkamisvelvoitteen täytäntöönpanoa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien saalisrajoitusten alaisten lajien osalta.

Tarkistus 45

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.   Suunnitelmassa sovelletaan kalastuksenhoitoon ekosysteemilähtöistä lähestymistapaa sen varmistamiseksi, että kalastustoiminnasta meriekosysteemille aiheutuvat kielteiset vaikutukset voidaan minimoida. Suunnitelman on oltava linjassa unionin ympäristölainsäädännön kanssa, erityisesti direktiivin 2008/56/EY 1 artiklan 1 kohdassa säädetyn, ympäristön hyvän tilan saavuttamista vuoteen 2020 mennessä koskevan tavoitteen sekä direktiivin 2009/147/EY 4 ja 5 artiklassa ja neuvoston direktiivin 92/43/ETY 6 ja 12 artiklassa säädettyjen tavoitteiden kanssa.

3.   Suunnitelmassa sovelletaan kalastuksenhoitoon ekosysteemilähtöistä lähestymistapaa sen varmistamiseksi, että kalastustoiminnasta meriekosysteemille aiheutuvat kielteiset vaikutukset ja erityisesti haavoittuville elinympäristöille ja suojelluille lajeille, mukaan lukien merinisäkkäät, -matelijat ja -linnut, merenalaiset vuoret, syvänmeren riutat ja korallipuutarhat tai sienieläinkeräytymät, aiheutuvat kielteiset vaikutukset voidaan minimoida ja mieluiten estää varmistamalla, että kalastajat kalastavat edelleen kestävällä ja valikoivalla tavalla . Suunnitelman on oltava linjassa unionin ympäristölainsäädännön kanssa, erityisesti direktiivin 2008/56/EY 1 artiklan 1 kohdassa säädetyn, ympäristön hyvän tilan saavuttamista vuoteen 2020 mennessä koskevan tavoitteen sekä direktiivissä 2009/147/EY ja neuvoston direktiivissä 92/43/ETY säädettyjen tavoitteiden kanssa.

Tarkistus 46

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 4 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)

edistämään muiden asiaa koskevien, direktiivin 2008/56/EY liitteessä I esitettyjen kuvaajien toteutumista suhteessa siihen , missä määrin kalastus vaikuttaa niiden toteutumiseen .

b)

varmistamaan, että kalastustoiminnan kielteiset vaikutukset meriympäristöön ja erityisesti haavoittuviin elinympäristöihin ja suojeltuihin lajeihin , mukaan lukien merinisäkkäät, -matelijat ja -linnut, minimoidaan .

Tarkistus 47

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 5 kohta

Komission teksti

Tarkistus

5.   Suunnitelman mukaiset toimenpiteet on toteutettava parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen mukaisesti. Jos tiedot ovat riittämättömät, kyseessä olevien kantojen osalta olisi noudatettava vertailukelpoista säilyttämisen tasoa.

5.   Suunnitelman mukaiset toimenpiteet on toteutettava parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen mukaisesti. Parhaista käytettävissä olevista tieteellisistä lausunnoista suorittavat vertaisarvioinnin luotettavat ja asianmukaiset tieteelliset elimet, kuten Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (ICES) tai tieteellis-teknis-taloudellinen kalastuskomitea (STECF). Se on asetettava julkisesti saataville viimeistään silloin, kun komissio ehdottaa tällaisia toimenpiteitä. Jos tiedot ovat riittämättömät, kyseessä olevien kantojen osalta olisi noudatettava vertailukelpoista säilyttämisen tasoa.

Tarkistus 48

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.   Kyseiset tähän suunnitelmaan perustuvat FMSY -arvon vaihteluvälit on kysyttävä ICES:ltä.

2.   Kyseiset tähän suunnitelmaan perustuvat FMSY -arvon vaihteluvälit on kysyttävä ICES:ltä tai vastaavalta kansainvälisellä tai unionin tasolla tunnustetulta riippumattomalta tieteelliseltä elimeltä .

Tarkistus 49

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 5 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)

jos se on tieteellisten lausuntojen tai tieteellisen näytön perusteella tarpeen 3 artiklassa säädettyjen päämäärien saavuttamiseksi sekakalastuksissa;

a)

jos se on tieteellisten lausuntojen tai tieteellisen näytön perusteella tarpeen 3 artiklassa säädettyjen päämäärien saavuttamiseksi sekakalastuksissa ja/tai monilajikalastuksissa, erityisesti kalastukseen kohdistuvien sosioekonomisten vaikutusten rajoittamiseksi ;

Tarkistus 50

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 5 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c)

kalastusmahdollisuuksissa peräkkäisinä vuosina esiintyvien vaihtelujen rajoittamiseksi enintään 20 prosenttiin.

c)

kalastusmahdollisuuksissa peräkkäisinä vuosina esiintyvien vaihtelujen rajoittamiseksi enintään 20 prosenttiin lukuun ottamatta tapauksia, joissa helpotetaan pullonkaulalajeihin liittyviä tilanteita tai muita tilanteita, jotka lamauttavat joidenkin laivastojen toiminnan vai vaikuttavat siihen merkittävästi .

Tarkistus 51

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 6 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

6 a.     Jotta voidaan välttää tilanne, jossa lyhyen aikavälin hoito estää monivuotisen hoidon täytäntöönpanoa, ja jotta voidaan kannustaa sidosryhmien osallistumista päätöksentekomenettelyyn, asetuksen puitteissa voidaan hyväksyä hyödyntämistä koskevia sääntöjä alueellistamista käyttäen.

Tarkistus 52

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.   Jos tieteellistä tietoa ei ole käytettävissä riittävästi, kyseisiä kantoja on hoidettava asetuksen (EU) N:o 1380/2013 4 artiklan 1 kohdan 8 alakohdassa määriteltyä kalastuksenhoidon ennalta varautuvaa lähestymistapaa noudattaen.

2.   Jos tieteellistä tietoa ei ole käytettävissä riittävästi, kyseisiä kantoja on hoidettava asetuksen (EU) N:o 1380/2013 4 artiklan 1 kohdan 8 alakohdassa määriteltyä kalastuksenhoidon ennalta varautuvaa lähestymistapaa noudattaen ja on varmistettava vähintään säilyttämisaste, joka vastaa asetuksen (EU) N:o 1380/2013 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua kestävän enimmäistuoton mahdollistavaa tasoa .

Tarkistus 53

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.   Tämän asetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen kantojen sekakalastusten hoidossa on asetuksen (EU) N:o 1380/2013 9 artiklan 5 kohdan mukaisesti otettava huomioon vaikeus kalastaa kaikkia kantoja samanaikaisesti kestävää enimmäistuottoa vastaavalla tasolla, erityisesti tilanteissa, joissa tämä johtaa kalastuksen kieltämiseen ennenaikaisesti.

3.   Tämän asetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen kantojen sekakalastusten ja/tai monilajikalastusten hoidossa on asetuksen (EU) N:o 1380/2013 9 artiklan 5 kohdan mukaisesti otettava huomioon vaikeus kalastaa kaikkia kantoja samanaikaisesti kestävää enimmäistuottoa vastaavalla tasolla, erityisesti tilanteissa, joissa tämä johtaa kalastuksen kieltämiseen ennenaikaisesti.

Tarkistus 54

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

Edellä 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kantojen täyden lisääntymiskyvyn turvaamiseksi ICES:ltä on pyydettävä tämän suunnitelman perusteella seuraavat säilyttämisen viitearvot:

Edellä 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kantojen täyden lisääntymiskyvyn turvaamiseksi ICES:ltä tai vastaavalta kansainvälisellä tai unionin tasolla tunnustetulta riippumattomalta tieteelliseltä elimeltä on pyydettävä tämän suunnitelman perusteella ja parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen määritelmän mukaisesti seuraavat säilyttämisen viitearvot:

Tarkistus 55

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.   Jos tieteellinen lausunto osoittaa, että tiettynä vuonna jonkin 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kannan kutukannan biomassa – keisarihummerin tapauksessa runsaus – on MSY Btrigger -arvoa pienempi, on toteutettava kaikki tarvittavat korjaavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kyseinen kanta tai toiminnallinen yksikkö palautetaan nopeasti kestävän enimmäistuoton mahdollistavia tasoja suuremmaksi. Erityisesti ja poiketen siitä, mitä 4 artiklan 3 ja 5 kohdassa säädetään, kalastusmahdollisuudet on vahvistettava tasoille, jotka vastaavat FMSY -arvon ylemmän vaihteluvälin alapuolelle laskettua kalastuskuolevuutta, kun otetaan huomioon biomassan vähentyminen.

1.   Jos tieteellinen lausunto osoittaa, että tiettynä vuonna jonkin 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun pohjakalakannan kutukannan biomassa – keisarihummerin tapauksessa runsaus – on MSY Btrigger -arvoa pienempi, on toteutettava kaikki tarvittavat korjaavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kyseinen kanta tai toiminnallinen yksikkö palautetaan nopeasti kestävän enimmäistuoton mahdollistavia tasoja suuremmaksi. Erityisesti ja poiketen siitä, mitä 4 artiklan 3 ja 5 kohdassa säädetään, kalastusmahdollisuudet on vahvistettava tasoille, jotka vastaavat FMSY -arvon ylemmän vaihteluvälin alapuolelle laskettua kalastuskuolevuutta, kun otetaan huomioon biomassan vähentyminen.

Tarkistus 56

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.   Jos tieteellinen lausunto osoittaa, että jonkin 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kannan kutukannan biomassa – keisarihummerin tapauksessa runsaus – on Blim -arvoa pienempi, on toteutettava korjaavia lisätoimenpiteitä sen varmistamiseksi, että kyseinen kanta tai toiminnallinen yksikkö palautetaan nopeasti kestävän enimmäistuoton mahdollistavaa tasoa suuremmaksi. Näihin korjaaviin toimenpiteisiin voivat eritoten ja 4 artiklan 3 ja 5 kohdasta poiketen kuulua asianomaista kantaa tai toiminnallista yksikköä koskevan kohdennetun kalastuksen keskeyttäminen sekä kalastusmahdollisuuksien asianmukainen vähentäminen.

2.   Jos tieteellinen lausunto osoittaa, että jonkin 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun pohjakalakannan kutukannan biomassa – keisarihummerin tapauksessa runsaus – on Blim -arvoa pienempi, on toteutettava korjaavia lisätoimenpiteitä sen varmistamiseksi, että kyseinen kanta tai toiminnallinen yksikkö palautetaan nopeasti kestävän enimmäistuoton mahdollistavaa tasoa suuremmaksi. Näihin korjaaviin toimenpiteisiin voivat eritoten ja 4 artiklan 3 ja 5 kohdasta poiketen kuulua asianomaista kantaa tai toiminnallista yksikköä koskevan kohdennetun kalastuksen keskeyttäminen sekä kalastusmahdollisuuksien asianmukainen vähentäminen.

Tarkistus 58

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

1.   Siirretään komissiolle valta antaa tämän asetuksen täydentämiseksi delegoituja säädöksiä tämän asetuksen 15 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan mukaisesti seuraavista teknisistä toimenpiteistä:

1.   Siirretään komissiolle valta antaa tämän asetuksen täydentämiseksi delegoituja säädöksiä tämän asetuksen 15 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan mukaisesti seuraavista teknisistä toimenpiteistä , jotka koskevat pohjakalalajien kalastusta läntisiin vesialueisiin kuuluvilla vesillä :

Tarkistus 59

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)

pyydysten ominaisuuksien eritelmät ja pyydysten käyttöä koskevat säännöt valikoivuuden varmistamiseksi tai parantamiseksi, tahattomien saaliiden vähentämiseksi tai ekosysteemiin kohdistuvien kielteisten vaikutusten minimoimiseksi;

a)

pyydysten ominaisuuksien eritelmät ja pyydysten käyttöä koskevat säännöt valikoivuuden varmistamiseksi tai parantamiseksi, tahattomien saaliiden ja erityisesti nuorten yksilöiden saaliiden vähentämiseksi tai ekosysteemiin kohdistuvien kielteisten vaikutusten minimoimiseksi;

Tarkistus 60

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuilla toimenpiteillä on edistettävä 3 artiklassa säädettyjen päämäärien saavuttamista.

2.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuilla toimenpiteillä on edistettävä 3 artiklassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamista , ja niitä sovelletaan sekä kaupalliseen kalastuksen että virkistyskalastukseen .

Tarkistus 61

Ehdotus asetukseksi

8 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

8 a artikla

Meribassin kalastuksen alueelliset ja ajalliset kiellot

1.     Meribassin kaupallinen kalastus ja virkistyskalastus ovat kiellettyjä läntisiin vesialueisiin kuuluvilla vesillä ja ICES-alueilla 4 b ja 4 c 1 päivästä helmikuuta 30 päivään huhtikuuta. Kyseisten alueiden rannikoilta pyydetyn meribassin pitäminen aluksella, jälleenlaivaus, siirtäminen, aluksesta purkaminen sekä säilyttäminen on kiellettyä.

2.     Unionin kalastusalukset eivät myöskään saa kalastaa meribassia ICES-alueilla 7b, 7c, 7j ja 7k eivätkä ICES-alueisiin 7a ja 7 g kuuluvilla vesillä, jotka sijaitsevat yli 12 meripeninkulman etäisyydellä perusviivasta Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvalla alueella. Unionin kalastusaluksilta kielletään kyseisellä alueella pyydetyn meribassin pitäminen aluksella, jälleenlaivaus, siirtäminen ja aluksesta purkaminen.

Tarkistus 62

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.   Keisarihummerikantojen suurin sallittu saalis läntisillä vesialueilla voi olla toiminnallisten yksiköiden saalisrajoitusten ja toiminnallisten yksiköiden ulkopuolisten tilastoruutujen saalisrajoitusten summa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 7 artiklan soveltamista.

3.   Keisarihummerikantojen suurin sallittu kokonaissaalis tietyn kannan osalta voi olla toiminnallisten yksiköiden saalisrajoitusten ja toiminnallisten yksiköiden ulkopuolisten tilastoruutujen saalisrajoitusten summa kyseiselle kannalle määritetyllä alueella , sanotun kuitenkaan rajoittamatta 7 artiklan soveltamista.

Tarkistus 64

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4.     Jos tieteellinen lausunto osoittaa, että virkistyskalastuksella on merkittävä vaikutus tietyn kannan kalastuskuolevuuteen, neuvoston on otettava se huomioon, ja se voi kalastusmahdollisuuksia vahvistaessaan rajoittaa virkistyskalastusta, jotta pysytään kalastuskuolevuuden kokonaistavoitteessa.

Poistetaan.

Tarkistus 65

Ehdotus asetukseksi

9 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

9 a artikla

 

Virkistyskalastus

 

1.     Jäsenvaltioiden on otettava huomioon virkistyskalastuksen aiheuttama kalastuskuolevuus, kun ne myöntävät käytettävissään olevia asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklassa tarkoitettuja kalastusmahdollisuuksia, jotta kalastuskuolevuuden kokonaistavoitetta ei ylitetä.

 

Jos tieteelliset lausunnot osoittavat, että virkistyskalastuksella on merkittävä vaikutus tämän asetuksen 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kannan kalastuskuolevuuteen, neuvosto voi myöntää virkistyskalastajille yksittäisiä kalastusmahdollisuuksia, joita sovelletaan syrjimättömällä tavalla.

 

2.     Kun neuvosto vahvistaa virkistyskalastukseen liittyviä kalastusmahdollisuuksia, se soveltaa avoimia ja objektiivisia perusteita, joihin kuuluvat ympäristöperusteet sekä sosiaaliset ja taloudelliset perusteet. Perusteet voivat koskea esimerkiksi kyseisen kalastuksen ympäristövaikutusta, toiminnan yhteiskunnallista vaikutusta ja sen rannikkoalueiden talouteen antamaa panosta.

 

3.     Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavia ja oikeasuhteisia valvontaan ja tietojen keräämiseen liittyviä toimenpiteitä, jotta 1 kohdassa tarkoitettuja todellisia saalismääriä voidaan arvioida luotettavasti.

Tarkistus 66

Ehdotus asetukseksi

9 b artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

9 b artikla

 

Virkistyskalastuksen saaliiden merkintä

 

1.     Kun meribassia, turskaa, lyyraturskaa ja merianturaa saadaan saaliiksi vastaavilla 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kantojen alueilla ja virkistyskalastaja pitää kalat, ne on merkittävä.

 

2.     Merkintä tehdään poistamalla pyrstöevän ala- tai yläosa niin, että se ei kuitenkaan estä kalan koon mittaamista.

 

3.     Merkintä on tehtävä heti pyytämisen ja lopettamisen jälkeen joko rannalla tai aluksessa, jos virkistyskalastusta harjoitetaan aluksesta. Merkintä ei kuitenkaan koske kaloja, jotka tuodaan virkistyskalastukseen käytettävään alukseen ja jotka pidetään hengissä ja hyväkuntoisina altaassa ennen niiden vapauttamista.

Tarkistus 67

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Niiden läntisillä vesialueilla elävien lajien , joihin sovelletaan purkamisvelvoitetta asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti, kaikkien kantojen osalta siirretään komissiolle valta antaa tämän asetuksen 15 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi erittelemällä kyseistä velvoitetta koskevat yksityiskohdat asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 5 kohdan a–e alakohdan mukaisesti.

Niiden läntisillä vesialueilla elävien pohjakalalajien , joihin sovelletaan purkamisvelvoitetta asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti, kaikkien kantojen osalta ja pelagisten lajien tahattomien saaliiden osalta kalastettaessa 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kantoja, joihin sovelletaan purkamisvelvoitetta, siirretään komissiolle valta antaa tämän asetuksen 15 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi erittelemällä kyseistä velvoitetta koskevat yksityiskohdat asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 5 kohdan a–e alakohdan mukaisesti.

Tarkistus 68

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua purkamisvelvoitetta ei sovelleta virkistyskalastukseen eikä myöskään silloin, kun neuvosto vahvistaa yksittäisiä kalastusmahdollisuuksia tämän asetuksen 9 a artiklan nojalla.

Tarkistus 69

Ehdotus asetukseksi

10 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

10 a artikla

Pienimuotoinen kalastus ja rannikkokalastus syrjäisimmillä alueilla

Tässä asetuksessa on otettava huomioon rajoitteet, jotka liittyvät syrjäisimpien alueiden pienimuotoisessa kalastuksessa ja rannikkokalastuksessa käytettävien kalastusalusten kokoon. Vastaavasti sivusaaliiden purkaminen on sallittua, ellei se lisää kutukannan biomassaan kohdistuvaa vaikutusta.

Tarkistus 70

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.   Kunkin jäsenvaltion on myönnettävä kunkin tämän asetuksen 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ICES-alueen osalta neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 7 artiklan mukaisesti kalastusluvat lippunsa alla purjehtiville aluksille, jotka harjoittavat kalastustoimintaa kyseisellä alueella. Kalastusluvissa jäsenvaltiot voivat myös rajoittaa kokonaiskapasiteettia, joka ilmaistaan tällaisten tiettyä pyydystä käyttävien alusten konetehona (kW).

1.   Kunkin jäsenvaltion on myönnettävä tämän asetuksen 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen ICES-alueiden osalta neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 7 artiklan mukaisesti kalastusluvat lippunsa alla purjehtiville aluksille, jotka harjoittavat kalastustoimintaa kyseisellä alueella.

Tarkistus 71

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

1 a.     Edellä 1 kohdassa tarkoitetuilla kalastusluvilla jäsenvaltiot voivat myös rajoittaa tiettyä pyydystä käyttävien alusten kokonaiskapasiteettia.

Tarkistus 72

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 1 b kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

1 b.     Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tämän asetuksen 13 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan mukaisesti asianomaisten jäsenvaltioiden laivastojen kokonaiskapasiteetin rajoittamiseksi 3 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Tarkistus 73

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.   Tämän asetuksen 8 ja 10 artiklassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan 1–6 kohtaa.

1.   Tämän asetuksen 8, 10 ja 11 b artiklassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan 1–6 kohtaa.

Tarkistus 74

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.   Tämän artiklan 1 kohdan soveltamiseksi jäsenvaltiot, joilla on välitön kalastuksenhoitoetu luoteisilla vesialueilla, ja jäsenvaltiot, joilla on välitön kalastuksenhoitoetu lounaisilla vesialueilla, voivat toimittaa asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti yhteisiä suosituksia ensimmäisen kerran kahdentoista kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta ja sen jälkeen kahdentoista kuukauden kuluessa suunnitelman kunkin arvioinnin esittämisestä 14 artiklan mukaisesti. Asianomaiset jäsenvaltiot voivat myös toimittaa tällaisia suosituksia pitäessään sitä tarpeellisena , erityisesti tapauksissa, joissa jonkin tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvan kannan tilanteessa tapahtuu äkillinen muutos. Yhteiset suositukset tiettyä kalenterivuotta koskevista toimenpiteistä on toimitettava viimeistään edeltävän vuoden 1 päivänä heinäkuuta.

2.   Tämän artiklan 1 kohdan soveltamiseksi jäsenvaltiot, joilla on välitön kalastuksenhoitoetu luoteisilla vesialueilla, ja jäsenvaltiot, joilla on välitön kalastuksenhoitoetu lounaisilla vesialueilla, voivat toimittaa asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti yhteisiä suosituksia ensimmäisen kerran kahdentoista kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta ja sen jälkeen kahdentoista kuukauden kuluessa suunnitelman kunkin arvioinnin esittämisestä 14 artiklan mukaisesti. Asianomaiset jäsenvaltiot voivat myös toimittaa tarvittaessa muita suosituksia , erityisesti tapauksissa, joissa jonkin tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvan kannan tilanteessa tapahtuu äkillinen muutos , ja esittää suunnitelman, joka sisältää toimenpiteitä ekosysteemilähtöisen lähestymistavan toteuttamiseksi läntisten vesialueiden kalastuksenhoidossa . Yhteiset suositukset tiettyä kalenterivuotta koskevista toimenpiteistä on toimitettava viimeistään edeltävän vuoden 1 päivänä heinäkuuta tai mahdollisimman pian, kun tällaisilla yhteisillä suosituksilla pyritään käsittelemään viimeisimmässä tieteellisessä lausunnossa yksilöityjä hätätilanteita .

Tarkistus 90

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a.     Sen estämättä, mitä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan 1 ja 3 kohdassa säädetään, komissio voi antaa delegoituja säädöksiä myös silloin, kun kyseisissä kohdissa tarkoitettua yhteistä suositusta ei ole annettu.

Tarkistus 75

Ehdotus asetukseksi

13 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

13 a artikla

 

Tieteellisen lausunnon seuranta ja sen muuttamista koskeva etukäteisilmoitus

 

1.     Komissio esittää Euroopan parlamentille joka vuosi viimeistään 1 päivänä huhtikuuta kertomuksen käytettävissä olevista parhaista tieteellisistä lausunnoista, joiden pohjalta neuvosto on tehnyt päätöksiä kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta tämän asetuksen mukaisesti edellisen vuoden helmikuun 1 päivän ja kuluvan vuoden tammikuun 31 päivän välisenä aikana.

 

Kertomuksessa otetaan kaikkien asianomaisten kantojen ja kalalajien osalta huomioon etenkin kalastusmahdollisuudet, jotka neuvosto on vahvistanut tämän asetuksen 4 ja 5 artiklan ja tarvittaessa 7 artiklan nojalla, ja siinä tarkennetaan myös vastaavia arvoja, jotka ilmoitetaan kalastuskuolevuutena. Näitä tietoja verrataan tieteellisiin viitelausuntoihin kalastuskuolevuuden vaihteluvälien (MSY Flower -arvo, FMSY -arvo ja MSY Fupper -arvo ja niitä vastaavat kalastusmahdollisuudet) sekä kutevien kantojen biomassaa koskevien arvioiden ja biomassan viitekynnysten osalta (MSY Btrigger- ja Blim-arvo).

 

2.     Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille mahdollisimman pian saatuaan tiedon asiasta ja joka tapauksessa ennen kalastusmahdollisuuksien määrittelystä annettavan neuvoston uuden päätöksen hyväksymistä tilanteista, joissa uusimmat FMSY -tiedot vastaavat kalastusmahdollisuuksien vaihtelua, joka poikkeaa yli 20 prosenttia kalastusmahdollisuuksien määrittelyyn kuluvalla kaudella käytetyn tieteellisen lausunnon FMSY -pistearvon mukaisista kalastusmahdollisuuksista. Komissio ilmoittaa myös Euroopan parlamentille mahdollisimman pian ja joka tapauksessa ennen uuden neuvoston päätöksen hyväksymistä tapauksista, joissa kutevien kantojen biomassan erilaisia viitetasoja koskevat tieteelliset lausunnot oikeuttavat suojatoimenpiteiden toteuttamisen 7 artiklan mukaisesti.

Tarkistus 76

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – otsikko

Komission teksti

Tarkistus

Suunnitelman arviointi

Suunnitelman arviointi ja täytäntöönpano

Tarkistus 78

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.   Siirretään komissiolle tämän asetuksen voimaantulopäivästä viiden vuoden ajaksi 1 artiklan 1 kohdassa sekä 8 ja 10 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

2.   Siirretään komissiolle tämän asetuksen voimaantulopäivästä viiden vuoden ajaksi 1 artiklan 1 kohdassa sekä 8 ja 10 artiklassa ja 11 artiklan 1 b kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

Tarkistus 79

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 1 artiklan 1 kohdassa sekä 8 ja 10 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 1 artiklan 1 kohdassa, 8 ja 10 artiklassa sekä 11 artiklan 1 b kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

Tarkistus 80

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 6 kohta

Komission teksti

Tarkistus

6.   Edellä olevan 1 artiklan 1 kohdan sekä 8 ja 10 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

6.   Edellä olevan 1 artiklan 1 kohdan, 8 ja 10 artiklan sekä 11 artiklan 1 b kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

Tarkistus 81

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 1 kohta – 1 alakohta

Asetus (EU) 2016/1139

2 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

2)

”FMSY -arvon vaihteluvälillä” tarkoitetaan parhaissa käytettävissä olevissa tieteellisissä lausunnoissa, erityisesti Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) antamissa, esitettyä arvojen vaihteluväliä, jonka sisällä kaikki kalastuskuolevuustasot johtavat kestävään enimmäistuottoon (MSY) pitkällä aikavälillä kalastuskäytäntö huomioon ottaen ja vallitsevissa keskimääräisissä ympäristöolosuhteissa vaikuttamatta merkittävästi kyseessä olevan kannan lisääntymisprosessiin. Se johdetaan siten, että pitkän aikavälin tuotto vähenee enintään 5 prosenttia kestävään enimmäistuottoon verrattuna. Vaihteluvälin yläraja asetetaan siten, että todennäköisyys kannan vähenemiselle kutukannan biomassan viiteraja-arvoa (Blim) pienemmäksi on enintään 5 prosenttia;

2)

”FMSY -arvon vaihteluvälillä” tarkoitetaan parhaissa käytettävissä olevissa tieteellisissä lausunnoissa, erityisesti Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) tai vastaavan kansainvälisellä tai unionin tasolla tunnustetun riippumattoman tieteellisen elimen antamissa, esitettyä arvojen vaihteluväliä, jonka sisällä kaikki kalastuskuolevuustasot johtavat kestävään enimmäistuottoon (MSY) pitkällä aikavälillä kalastuskäytäntö huomioon ottaen ja vallitsevissa keskimääräisissä ympäristöolosuhteissa vaikuttamatta merkittävästi kyseessä olevan kannan lisääntymisprosessiin. Se johdetaan siten, että pitkän aikavälin tuotto vähenee enintään 5 prosenttia kestävään enimmäistuottoon verrattuna. Vaihteluvälin yläraja asetetaan siten, että todennäköisyys kannan vähenemiselle kutukannan biomassan viiteraja-arvoa (Blim) pienemmäksi on enintään 5 prosenttia;

Tarkistus 82

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 1 kohta – 1 alakohta

Asetus (EU) 2016/1139

2 artikla – 1 kohta – 8 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

8)

”Blim -arvolla” tarkoitetaan parhaissa käytettävissä olevissa tieteellisissä lausunnoissa, erityisesti ICES:n antamissa, ilmoitettua kannan koon viitearvoa, jonka alittaminen saattaa merkitä lisääntymiskyvyn heikkenemistä;

8)

”Blim -arvolla” tarkoitetaan parhaissa käytettävissä olevissa tieteellisissä lausunnoissa, erityisesti ICES:n tai vastaavan kansainvälisellä tai unionin tasolla tunnustetun riippumattoman tieteellisen elimen antamissa, ilmoitettua kannan koon viitearvoa, jonka alittaminen saattaa merkitä lisääntymiskyvyn heikkenemistä;

Tarkistus 83

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 1 kohta – 1 alakohta

Asetus (EU) 2016/1139

2 artikla – 1 kohta – 9 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

9)

”MSY Btrigger -arvolla” tarkoitetaan parhaissa käytettävissä olevissa tieteellisissä lausunnoissa, erityisesti ICES:n antamissa, ilmoitettua kutukannan biomassan viitearvoa, jonka alittuessa olisi toteutettava yksittäisiä tarkoituksenmukaisia hoitotoimenpiteitä sen varmistamiseksi, että hyödyntämisasteet yhdistettyinä luontaisiin vaihteluihin saavat kannat elpymään suuremmiksi kuin tasot, joilla voidaan saavuttaa kestävä enimmäistuotto pitkällä aikavälillä;

9)

”MSY Btrigger -arvolla” tarkoitetaan parhaissa käytettävissä olevissa tieteellisissä lausunnoissa, erityisesti ICES:n tai vastaavan kansainvälisellä tai unionin tasolla tunnustetun riippumattoman tieteellisen elimen antamissa, ilmoitettua kutukannan biomassan viitearvoa, jonka alittuessa olisi toteutettava yksittäisiä tarkoituksenmukaisia hoitotoimenpiteitä sen varmistamiseksi, että hyödyntämisasteet yhdistettyinä luontaisiin vaihteluihin saavat kannat elpymään suuremmiksi kuin tasot, joilla voidaan saavuttaa kestävä enimmäistuotto pitkällä aikavälillä.

Tarkistus 84

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) 2016/1139

4 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.   Kyseiset tähän suunnitelmaan perustuvat FMSY -arvon vaihteluvälit on kysyttävä ICES:ltä.

2.   Kyseiset tähän suunnitelmaan perustuvat FMSY -arvon vaihteluvälit on kysyttävä ICES:ltä tai vastaavalta kansainvälisellä tai unionin tasolla tunnustetulta riippumattomalta tieteelliseltä elimeltä .

Tarkistus 85

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) 2016/1139

4 artikla – 5 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c)

kalastusmahdollisuuksissa peräkkäisinä vuosina esiintyvien vaihtelujen rajoittamiseksi enintään 20 prosenttiin.

c)

kalastusmahdollisuuksissa peräkkäisinä vuosina esiintyvien vaihtelujen rajoittamiseksi enintään 20 prosenttiin lukuun ottamatta tapauksia, joissa helpotetaan pullonkaulalajeihin liittyviä tilanteita tai muita tilanteita, jotka lamauttavat joidenkin laivastojen toiminnan vai vaikuttavat siihen merkittävästi .

Tarkistus 86

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 1 kohta – 3 alakohta

Asetus (EU) 2016/1139

4 a artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

Edellä 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kantojen täyden lisääntymiskyvyn turvaamiseksi ICES:ltä on pyydettävä tämän suunnitelman perusteella seuraavat säilyttämisen viitearvot:

Edellä 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kantojen täyden lisääntymiskyvyn turvaamiseksi ICES:ltä tai vastaavalta kansainvälisellä tai unionin tasolla tunnustetulta riippumattomalta tieteelliseltä elimeltä on pyydettävä tämän suunnitelman perusteella seuraavat säilyttämisen viitearvot:

Tarkistus 88

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 1 kohta – 4 a alakohta (uusi)

Asetus (EU) 2016/1139

-15 artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

4 a.

Lisätään IX lukuun artikla seuraavasti:

”-15 artikla

Tieteellisen lausunnon seuranta ja sen muuttamista koskeva etukäteisilmoitus

1.     Komissio esittää Euroopan parlamentille joka vuosi viimeistään 1 päivänä huhtikuuta kertomuksen käytettävissä olevista parhaista tieteellisistä lausunnoista, joiden pohjalta neuvosto on tehnyt päätöksiä kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta tämän asetuksen mukaisesti edellisen vuoden helmikuun 1 päivän ja kuluvan vuoden tammikuun 31 päivän välisenä aikana.

Kertomuksessa otetaan kaikkien asianomaisten kantojen ja kalalajien osalta huomioon etenkin kalastusmahdollisuudet, jotka neuvosto on vahvistanut tämän asetuksen 4 artiklan, 5 artiklan ja tarvittaessa 7 artiklan nojalla, ja siinä tarkennetaan myös vastaavia arvoja, jotka ilmoitetaan kalastuskuolevuutena. Näitä tietoja verrataan tieteellisiin viitelausuntoihin kalastuskuolevuuden vaihteluvälien (MSY Flower -arvo, FMSY -arvo ja MSY Fupper -arvo ja niitä vastaavat kalastusmahdollisuudet) sekä kutevien kantojen biomassaa koskevien arvioiden ja biomassan viitekynnysten osalta (MSY Btrigger- ja Blim-arvo).

2.     Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille mahdollisimman pian saatuaan tiedon asiasta ja joka tapauksessa ennen kalastusmahdollisuuksien määrittelystä annettavan neuvoston uuden päätöksen hyväksymistä tilanteista, joissa uusimmat tieteelliset FMSY -tiedot vastaavat kalastusmahdollisuuksien vaihtelua, joka poikkeaa yli 20 prosenttia kalastusmahdollisuuksien määrittelyyn kuluvalla kaudella käytetyn tieteellisen lausunnon FMSY -arvon mukaisista kalastusmahdollisuuksista. Komissio ilmoittaa myös Euroopan parlamentille mahdollisimman pian ja joka tapauksessa ennen uuden neuvoston päätöksen hyväksymistä tapauksista, joissa kutevien kantojen biomassan erilaisia viitetasoja koskevat tieteelliset lausunnot oikeuttavat suojatoimenpiteiden toteuttamisen 7 artiklan mukaisesti.”;


(1)  Asia päätettiin palauttaa asiasta vastaavaan valiokuntaan toimielinten välisiä neuvotteluja varten työjärjestyksen 59 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti (A8-0310/2018).

(18)  Neuvoston asetus (EY) N:o 811/2004, annettu 21.4.2004, pohjoisen kummeliturskakannan elvytystoimenpiteistä (EUVL L 150, 30.4.2004, s. 1).

(19)  Neuvoston asetus (EY) N:o 2166/2005, annettu 20 päivänä joulukuuta 2005, etelänkummeliturska- ja keisarihummerikantojen elvytystoimenpiteistä Cantabrian merellä ja Iberian niemimaan länsipuolella sekä kalavarojen säilyttämisestä nuorten meren eliöiden suojelemiseksi toteutettavien teknisten toimenpiteiden avulla annetun asetuksen (EY) N:o 850/98 muuttamisesta (EUVL L 345, 28.12.2005, s. 5).

(20)  Neuvoston asetus (EY) N:o 388/2006, annettu 23 päivänä helmikuuta 2006, monivuotisen suunnitelman vahvistamisesta kielikampelakannan kestäväksi hyödyntämiseksi Biskajanlahdella (EUVL L 65, 7.3.2006, s. 1).

(21)  Neuvoston asetus (EY) N:o 509/2007, annettu 7 päivänä toukokuuta 2007, monivuotisen suunnitelman vahvistamisesta kielikampelakannan kestäväksi hyödyntämiseksi Englannin kanaalin länsiosassa (EUVL L 122, 11.5.2007, s. 7).

(22)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1300/2008, annettu 18 päivänä joulukuuta 2008, Skotlannin länsipuolisen alueen sillikannan ja mainittua kalakantaa hyödyntävien kalastusten monivuotisesta suunnitelmasta (EUVL L 344, 20.12.2008, s. 6).

(23)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1342/2008, annettu 18 päivänä joulukuuta 2008, turskakantoja ja turskakantoja hyödyntävää kalastustoimintaa koskevan pitkän aikavälin suunnitelman vahvistamisesta ja asetuksen (EY) N:o 423/2004 kumoamisesta (EUVL L 348, 24.12.2008, s. 20).

(18)  Neuvoston asetus (EY) N:o 811/2004, annettu 21.4.2004, pohjoisen kummeliturskakannan elvytystoimenpiteistä (EUVL L 150, 30.4.2004, s. 1).

(19)  Neuvoston asetus (EY) N:o 2166/2005, annettu 20 päivänä joulukuuta 2005, etelänkummeliturska- ja keisarihummerikantojen elvytystoimenpiteistä Cantabrian merellä ja Iberian niemimaan länsipuolella sekä kalavarojen säilyttämisestä nuorten meren eliöiden suojelemiseksi toteutettavien teknisten toimenpiteiden avulla annetun asetuksen (EY) N:o 850/98 muuttamisesta (EUVL L 345, 28.12.2005, s. 5).

(20)  Neuvoston asetus (EY) N:o 388/2006, annettu 23 päivänä helmikuuta 2006, monivuotisen suunnitelman vahvistamisesta kielikampelakannan kestäväksi hyödyntämiseksi Biskajanlahdella (EUVL L 65, 7.3.2006, s. 1).

(21)  Neuvoston asetus (EY) N:o 509/2007, annettu 7 päivänä toukokuuta 2007, monivuotisen suunnitelman vahvistamisesta kielikampelakannan kestäväksi hyödyntämiseksi Englannin kanaalin länsiosassa (EUVL L 122, 11.5.2007, s. 7).

(22)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1300/2008, annettu 18 päivänä joulukuuta 2008, Skotlannin länsipuolisen alueen sillikannan ja mainittua kalakantaa hyödyntävien kalastusten monivuotisesta suunnitelmasta (EUVL L 344, 20.12.2008, s. 6).

(23)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1342/2008, annettu 18 päivänä joulukuuta 2008, turskakantoja ja turskakantoja hyödyntävää kalastustoimintaa koskevan pitkän aikavälin suunnitelman vahvistamisesta ja asetuksen (EY) N:o 423/2004 kumoamisesta (EUVL L 348, 24.12.2008, s. 20).

(24)  EU:n pyyntö ICES:lle FMSY -arvon vaihteluvälien ilmoittamisesta tiettyjen ICES-suuralueilla 5–10 elävien kantojen osalta.

(24)  EU:n pyyntö ICES:lle FMSY -arvon vaihteluvälien ilmoittamisesta tiettyjen ICES-suuralueilla 5–10 elävien kantojen osalta.

(25)  EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(25)  EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(27)   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1139, annettu 6 päivänä heinäkuuta 2016, Itämeren turska-, silakka- ja kilohailikantoja ja näitä kantoja hyödyntäviä kalastuksia koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2187/2005 muuttamisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1098/2007 kumoamisesta (EUVL L 191, 15.7.2016, s. 1).


16.10.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 345/452


P8_TA(2018)0426

Euroopan pankkiviranomaisen kotipaikan sijainti ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 25. lokakuuta 2018 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta Euroopan pankkiviranomaisen kotipaikan sijainnin osalta (COM(2017)0734 – C8-0420/2017 – 2017/0326(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

(2020/C 345/52)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2017)0734),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0420/2017),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 295 artiklan ja 13. huhtikuuta 2016 paremmasta lainsäädännöstä Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välillä tehdyn toimielinten sopimuksen, jossa toimielimet sitoutuvat vilpittömään ja avoimeen yhteistyöhön lainsäädäntömenettelyn kaikissa vaiheissa sekä siihen, että molemmat lainsäädäntövallan käyttäjät ovat keskenään yhdenvertaisia,

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon 19. heinäkuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin, EU:n neuvoston ja Euroopan komission yhteisen julkilausuman erillisvirastoista,

ottaa huomioon menettelyn päätöksen tekemiseksi Euroopan lääkeviraston ja Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) (EPV) uudelleensijoittamisesta Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen yhteydessä, sellaisena kuin se hyväksyttiin Eurooppa-neuvoston kokouksessa 22. kesäkuuta 2017 (SEU 50 artiklan mukaisesti),

on kuullut Euroopan keskuspankkia,

ottaa huomioon 17. tammikuuta 2018 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 17. lokakuuta 2018 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan ja perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan lausunnot (A8-0153/2018),

1.

vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.

panee merkille tämän päätöslauselman liitteenä olevan neuvoston lausuman;

3.

kehottaa tarkistamaan välittömästi Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission erillisvirastoista 19. heinäkuuta 2012 antamaan julkilausumaan liitettyä yhteistä lähestymistapaa, jotta voidaan ottaa asianmukaisesti huomioon parlamentin rooli virastojen sijaintia koskevassa päätöksentekomenettelyssä ja sen valtaoikeudet lainsäätäjänä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä, ja siksi kehottaa ottamaan Euroopan parlamentin tiiviisti mukaan tähän päätöksentekomenettelyyn;

4.

muistuttaa komission määrittelemistä ja 27:n jäsenvaltion valtion- ja hallitusten päämiesten Eurooppa-neuvostossa (SEU 50 artiklan mukaisesti) 22. kesäkuuta 2017 hyväksymistä kriteereistä, jotka koskevat unionin Lontoossa sijaitsevien virastojen uudelleensijoittamista Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen yhteydessä ja joita ovat seuraavat: i) sen varmistaminen, että virasto on muuttanut uusiin tiloihin ja voi aloittaa toimintansa sinä päivänä, jona Yhdistynyt kuningaskunta eroaa unionista, ii) valitun paikan helppopääsyisyys, iii) viraston henkilöstön lapsille soveltuvien oppilaitosten olemassaolo, iv) lasten ja puolisoiden asianmukainen pääsy työmarkkinoille sekä sosiaaliturvan ja terveydenhuollon piiriin, v) toiminnan jatkuvuus, ja vi) maantieteellinen jakautuminen;

5.

pitää valitettavana, ettei parlamentti päässyt osallistumaan EPV:n kotipaikan valintaa koskevien kriteerien sisällön ja painotuksen määrittelyyn, vaikka parlamentin valtaoikeuksien mukaan parlamentti ja neuvosto ovat EPV:n perustamista ja sen sijainnin määrittämistä koskevan asetuksen (EU) N:o 1093/2010 (2) osalta tasavertaisia lainsäätäjiä;

6.

muistuttaa, että vuonna 2010 tehty päätös Euroopan pankkiviranomaisen sijainnista samoin kuin Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen (EIOPA) ja arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) sijainnista tehtiin tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen täydellisen trilogimenettelyn jälkeen; panee merkille, että toisen, niin ikään Lontoosta pois siirrettävän viraston toimipaikasta päätettiin jäsenvaltioiden hallitusten edustajien kesken valtion- ja hallitusten päämiesten tason kokouksessa; huomauttaa, että neuvosto (SEU 50 artiklan mukaisesti) valitsi EPV:n uuden kotipaikan 19. heinäkuuta 2012 annetun erillisvirastoja koskevan yhteisen julkilausuman perusteella ja että julkilausuma on oikeudellisesti alemman tasoinen kuin asetus (EU) N:o 1093/2010;

7.

pitää valitettavana avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden puutetta äänestyksessä, jonka neuvosto piti 20. marraskuuta 2017 ja jossa lopullinen päätös ratkaistiin arvalla; toteaa, että tällä hetkellä virastoja rahoitetaan osittain unionin talousarviosta ja että myös uudelleensijoittamisesta aiheutuvat kulut saatetaan kattaa osin unionin talousarviosta, ja toteaa, että tätä kysymystä käsitellään Euroopan unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan parhaillaan käynnissä olevissa neuvotteluissa; korostaa demokraattisen vastuuvelvollisuuden sekä avoimen ja ymmärrettävän päätöksenteon tärkeyttä unionin kansalaisten edun nimissä; pyytää lisätietoja neuvoston EPV:n toimipaikan valintamenettelyssä soveltamien kriteerien painotuksesta;

8.

katsoo, että parlamentin olisi voitava osallistua järjestelmällisesti ja komission ja neuvoston kanssa tasavertaisesti kaikkien unionin elinten ja virastojen sijaintia koskevien kriteerien sisällön ja painotuksen määrittelyyn; pyytää komissiota ja neuvostoa käynnistämään 19. heinäkuuta 2012 annetun erillisvirastoja koskevan yhteisen julkilausuman tarkistaminen, jotta taataan parlamentin tiivis osallistuminen ja kunnioitetaan sen yhteispäätösvaltuuksia;

9.

korostaa Euroopan valvontaviranomaisten, EPV:n, EIOPA:n ja ESMA:n, toisistaan poikkeavia tehtäviä ja vastuualueita; muistuttaa lainsäädäntövallan käyttäjien tietoisesta päätöksestä perustaa kolme viranomaista, joilla on erilliset tehtävät ja vastuualueet, yksi pankkitoimintaa, toinen arvopaperimarkkinoita ja kolmas vakuutuksia ja lisäeläkkeitä varten; vaatii, että tämä jako edelleen toteutuu niiden sääntely- ja valvontavaltuuksissa ja hallinnossa sekä niiden toimintojen pääasiallisessa organisoinnissa ja rahoittamisessa niiden sijainnista riippumatta mutta kuitenkin niin, että mahdollistetaan tapauskohtaisesti yhteiset hallinnolliset tukipalvelut ja tilapalvelut, jotka eivät liity viranomaisten ydintoimintoihin, ja pyytää komissiota ja neuvostoa turvaamaan näiden kolmen viranomaisen nykyisen rakenteen EPV:n uudelleensijoittamisen aikana ja sen jälkeen; vaatii komissiolta säännöllisiä tilannekatsauksia asiaan, erityisesti käynnissä olevan Euroopan valvontaviranomaisia koskevien asetusten muuttamista koskevan lainsäädäntömenettelyn (COM(2017)0536) aikana; muistuttaa, että asetuksen (EU) N:o 1093/2010 7 artikla sisältyy Euroopan valvontaviranomaisia koskevaan ja parhaillaan tarkasteltavana olevaan lainsäädäntömenettelyyn (COM(2017)0536);

10.

painottaa, että uudelleensijoittamisen ja uusien toimitilojen on oltava valmiina siihen mennessä, kun Yhdistyneen kuningaskunnan ero Euroopan unionista tulee voimaan;

11.

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

12.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1)  EUVL C 197, 8.6.2018, s. 72.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1093/2010, annettu 24. marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/78/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 12).


P8_TC1-COD(2017)0326

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 25. lokakuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/… antamiseksi asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta Euroopan pankkiviranomaisen kotipaikan sijainnin osalta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2018/1717.)


LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE

Neuvoston lausuma EPV:stä ja EMA:sta

Neuvosto palauttaa mieleen Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission sitoutuneen vilpittömään ja avoimeen yhteistyöhön ja ottaa huomioon EMA:n ja EPV:n siirtämisessä noudatetun prosessin, joka johtui tilanteen erityisyydestä eikä muodostanut ennakkotapausta virastojen sijoittamiselle tulevaisuudessa.

Neuvosto palauttaa mieleen perussopimukset ja tunnustaa paremman tietojenvaihdon arvon virastojen sijaintia koskevien tulevien prosessien alkuvaiheesta lähtien.

Varhaisen tietojenvaihdon ansiosta kaikkien kolmen toimielimen olisi helpompaa käyttää perussopimusten mukaisia oikeuksiaan asiaa koskevissa menettelyissä.

Neuvosto panee merkille Euroopan parlamentin pyynnön tarkistaa mahdollisimman pian erillisvirastoista vuonna 2012 annettu yhteinen julkilausuma ja yhteinen lähestymistapa. Neuvosto kehottaa komissiota toimittamaan aluksi huhtikuuhun 2019 mennessä perinpohjaisen analyysin erillisvirastojen sijaintia koskevan yhteisen julkilausuman ja yhteisen lähestymistavan täytäntöönpanosta. Analyysi toimisi pohjana, kun arvioidaan millä tavoin kyseisen tarkistusprosessin toteuttamisessa olisi edettävä.


16.10.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 345/456


P8_TA(2018)0427

Euroopan lääkeviraston kotipaikan sijainti ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 25. lokakuuta 2018 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EY) N:o 726/2004 muuttamisesta Euroopan lääkeviraston kotipaikan sijainnin osalta (COM(2017)0735 – C8-0421/2017 – 2017/0328(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

(2020/C 345/53)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2017)0735),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan sekä 168 artiklan 4 kohdan c alakohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0421/2017),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 17. lokakuuta 2018 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön sekä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan lausunnon (A8-0063/2018),

1.

vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan (1);

2.

torjuu 19. heinäkuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission yhteisen julkilausuman erillisvirastoista ja siihen liitetyn yhteisen lähestymistavan ja kehottaa Euroopan parlamenttia osallistumaan tiiviisti virastojen ja elinten sijaintia ja siirtämistä koskevaan päätöksentekomenettelyyn, kun otetaan huomioon sen etuoikeudet lainsäätäjänä tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen;

3.

hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan lausumansa;

4.

panee merkille tämän päätöslauselman liitteenä olevan neuvoston lausuman;

5.

pitää valitettavana, että Euroopan parlamentti – ja viime kädessä unionin kansalaisten edustajat – ei ollut täysimääräisesti mukana valitsemassa Euroopan lääkeviraston (EMA) uutta kotipaikkaa, joka lopulta päätettiin arpomalla, vaikka kyseessä on niin tärkeä päätös; toteaa, että elinten ja virastojen sijaintia koskevat päätökset on säädösten mukaan tehtävä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä siten, että noudatetaan täysin Euroopan parlamentin valtaoikeuksia, joiden mukaan Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat tasavertaisia lainsäätäjiä;

6.

pitää valitettavana neuvoston päätöstä, joka johtaa unionin maantieteellisen jaon syvenemiseen, sillä uusissa jäsenvaltioissa on vain yhdeksän erillisvirastoa, vaikka niitä on yhteensä 37; toteaa, että tämä on uusia jäsenvaltioita priorisoivien Eurooppa-neuvoston päätelmien 5381/04 ja 11018/1/08 vastaista;

7.

kehottaa budjettivallan käyttäjiä ja komissiota varmistamaan, että nykyinen isäntävaltio vastaa kaikista EMA:n kotipaikan muuttamisesta aiheutuvista kustannuksista; huomauttaa, että jotkut nykyisestä sijaintipaikasta pois muuttamiseen liittyvistä kustannuksista on rahoitettava etukäteen unionin talousarviosta, ennen lopullista rahoitusratkaisua nykyisen isäntämaan kanssa;

8.

kehottaa budjettivallan käyttäjiä ja komissiota varmistamaan, että Alankomaiden hallitus vastaa kokonaisuudessaan kustannuksista, jotka aiheutuvat EMA:n kotipaikan muuttamisesta kahteen kertaan (ensin väliaikaisesti ja sitten Vivaldi-rakennukseen), ja että tämä ei siis vaikuta haitallisesti unionin yleiseen talousarvioon;

9.

kehottaa budjettivallan käyttäjiä ja komissiota varmistamaan, että kahteen kertaan muutto ei vaaranna EMA:n tavanomaisia operatiivisia tarpeita ja että EMA:n toiminta jatkuu sujuvasti ja keskeytyksittä myös maaliskuun 2019 jälkeen;

10.

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

11.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1)  Tämä kanta korvaa 15. maaliskuuta 2018 hyväksytyt tarkistukset (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0086).


P8_TC1-COD(2017)0328

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 25. lokakuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/… antamiseksi asetuksen (EY) N:o 726/2004 muuttamisesta Euroopan lääkeviraston kotipaikan sijainnin osalta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2018/1718.)


LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAN LIITTEET

Euroopan parlamentin lausuma

Euroopan parlamentti pitää valitettavana, ettei sen asemaa lainsäädäntövallan käyttäjänä ole otettu asianmukaisesti huomioon, kun se ei osallistunut menettelyyn, jolla valittiin Euroopan lääkeviraston (EMA) uusi kotipaikka.

Euroopan parlamentti muistuttaa valtaoikeuksistaan lainsäätäjänä ja vaatii tavallisen lainsäätämisjärjestyksen täyttä noudattamista elinten ja virastojen kotipaikan yhteydessä.

Koska parlamentti on unionin ainoa välittömillä vaaleilla valittu toimielin, joka edustaa unionin kansalaisia, se on demokratiaperiaatteen noudattamisen tärkein takaaja unionissa.

Parlamentti tuomitsee uuden kotipaikan valinnassa noudatetun menettelyn, jolla Euroopan parlamentilta on todellisuudessa evätty sen valtaoikeudet, koska parlamentti ei käytännössä osallistunut menettelyyn. Nyt sen odotetaan kuitenkin yksinkertaisesti vahvistavan uuden kotipaikan valinnan tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen.

Europan parlamentti muistuttaa, että hajautettuja erillisvirastoja koskevaan Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission vuonna 2012 allekirjoittamaan yhteiseen julkilausumaan liitetty yhteinen lähestymistapa ei ole oikeudellisesti sitova, kuten julkilausumassa itsessäänkin todetaan, ja siitä sovittiin sen kuitenkaan rajoittamatta toimielinten lainsäädäntövaltaa.

Euroopan parlamentti vaatii siksi virastojen kotipaikan valintamenettelyn uudistamista ja toivoo, ettei sitä tulevaisuudessa enää käytettäisi tässä muodossa.

Lopuksi Euroopan parlamentti haluaa myös muistuttaa, että paremmasta lainsäädännöstä 13. huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (1) nämä kolme toimielintä sitoutuivat vilpittömään ja avoimeen yhteistyöhön ja muistuttivat perussopimuksiin perustuvasta molempien lainsäätäjien tasa-arvosta.

Neuvoston lausuma EPV:stä ja EMA:sta

Neuvosto palauttaa mieleen Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission sitoutuneen vilpittömään ja avoimeen yhteistyöhön ja ottaa huomioon EMA:n ja EPV:n siirtämisessä noudatetun prosessin, joka johtui tilanteen erityisyydestä eikä muodostanut ennakkotapausta virastojen sijoittamiselle tulevaisuudessa.

Neuvosto palauttaa mieleen perussopimukset ja tunnustaa paremman tietojenvaihdon arvon virastojen sijaintia koskevien tulevien prosessien alkuvaiheesta lähtien.

Varhaisen tietojenvaihdon ansiosta kaikkien kolmen toimielimen olisi helpompaa käyttää perussopimusten mukaisia oikeuksiaan asiaa koskevissa menettelyissä.

Neuvosto panee merkille Euroopan parlamentin pyynnön tarkistaa mahdollisimman pian erillisvirastoista vuonna 2012 annettu yhteinen julkilausuma ja yhteinen lähestymistapa. Neuvosto kehottaa komissiota toimittamaan aluksi huhtikuuhun 2019 mennessä perinpohjaisen analyysin erillisvirastojen sijaintia koskevan yhteisen julkilausuman ja yhteisen lähestymistavan täytäntöönpanosta. Analyysi toimisi pohjana, kun arvioidaan millä tavoin kyseisen tarkistusprosessin toteuttamisessa olisi edettävä.


(1)  EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.