ISSN 1977-1053 |
||
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 282 |
|
Suomenkielinen laitos |
Tiedonantoja ja ilmoituksia |
63. vuosikerta |
Sisältö |
Sivu |
|
|
I Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot |
|
|
SUOSITUKSET |
|
|
Neuvosto |
|
2020/C 282/01 |
||
2020/C 282/02 |
||
2020/C 282/03 |
||
2020/C 282/04 |
||
2020/C 282/05 |
||
2020/C 282/06 |
||
2020/C 282/07 |
||
2020/C 282/08 |
||
2020/C 282/09 |
||
2020/C 282/10 |
||
2020/C 282/11 |
||
2020/C 282/12 |
||
2020/C 282/13 |
||
2020/C 282/14 |
||
2020/C 282/15 |
||
2020/C 282/16 |
||
2020/C 282/17 |
||
2020/C 282/18 |
||
2020/C 282/19 |
||
2020/C 282/20 |
||
2020/C 282/21 |
||
2020/C 282/22 |
||
2020/C 282/23 |
||
2020/C 282/24 |
||
2020/C 282/25 |
||
2020/C 282/26 |
||
2020/C 282/27 |
||
2020/C 282/28 |
FI |
|
I Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot
SUOSITUKSET
Neuvosto
26.8.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 282/1 |
NEUVOSTON SUOSITUS,
annettu 20 päivänä heinäkuuta 2020,
Belgian vuoden 2020 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Belgian vuoden 2020 vakausohjelmaa koskeva neuvoston lausunto
(2020/C 282/01)
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan,
ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 (1) ja erityisesti sen 5 artiklan 2 kohdan,
ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin päätöslauselmat,
ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston päätelmät,
ottaa huomioon työllisyyskomitean lausunnon,
ottaa huomioon talous- ja rahoituskomitean lausunnon,
ottaa huomioon sosiaalisen suojelun komitean lausunnon,
ottaa huomioon talouspoliittisen komitean lausunnon,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 vuotuisen kestävän kasvun strategian, mikä aloitti vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Se otti huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17 päivänä marraskuuta 2017 antaman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan julistuksen. Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 (2) perusteella varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Belgia ei kuulu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu. Samana päivänä komissio hyväksyi myös suosituksen neuvoston suositukseksi euroalueen talouspolitiikasta. |
(2) |
Belgiaa koskeva vuoden 2020 maaraportti julkaistiin 26 päivänä helmikuuta 2020. Siinä arvioitiin Belgian edistymistä neuvoston 9 päivänä heinäkuuta 2019 hyväksymien maakohtaisten suositusten (3), jäljempänä ’vuoden 2019 maakohtaiset suositukset’, noudattamisessa, aiempina vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamisessa ja kansallisten Eurooppa 2020 -tavoitteidensa saavuttamisessa. |
(3) |
Maailman terveysjärjestö julisti 11 päivänä maaliskuuta 2020 covid-19-epidemian virallisesti maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Pandemia on kansalaisten, yhteiskuntien ja talouden kannalta vakava kansanterveysuhka. Se asettaa kansalliset terveydenhuoltojärjestelmät kovan paineen alaisiksi, vahingoittaa globaaleja toimitusketjuja, heiluttaa rahoitusmarkkinoita, häiritsee kulutuskysyntää ja vaikuttaa kielteisesti useilla eri aloilla. Se uhkaa ihmisten työpaikkoja ja toimeentuloa sekä yritysten liiketoimintaa. Pandemia on aiheuttanut merkittävän talouden häiriön, jolla on jo vakavia vaikutuksia unionissa. Komissio antoi 13 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon, jossa kehotetaan toteuttamaan kriisin vaikutusten lieventämiseksi koordinoituja taloudellisia toimia, joihin osallistuvat kaikki kansallisen ja unionin tason toimijat. |
(4) |
Useat jäsenvaltiot ovat julistaneet hätätilan tai ottaneet käyttöön hätätoimenpiteitä. Hätätoimenpiteiden olisi oltava ehdottoman oikeasuhteisia, välttämättömiä, ajallisesti rajoitettuja ja eurooppalaisten ja kansainvälisten normien mukaisia. Niihin olisi sovellettava demokraattista valvontaa ja riippumatonta laillisuusvalvontaa. |
(5) |
Komissio antoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnista. Yleinen poikkeuslauseke, josta säädetään asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 1 kohdassa, 6 artiklan 3 kohdassa, 9 artiklan 1 kohdassa ja 10 artiklan 3 kohdassa sekä asetuksen (EY) N:o 1467/97 (4) 3 artiklan 5 kohdassa ja 5 artiklan 2 kohdassa, helpottaa finanssipolitiikan koordinointia talouden vakavan taantuman yhteydessä. Komissio katsoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa, että kun otetaan huomioon odotettavissa oleva covid-19-pandemian aiheuttama vakava talouden taantuma, yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnin edellytykset olivat täyttyneet, ja pyysi neuvostoa hyväksymään tämän johtopäätöksen. Jäsenvaltioiden valtiovarainministerit yhtyivät komission arvioon 23 päivänä maaliskuuta 2020. He olivat yhtä mieltä siitä, että vakava talouden laskusuhdanne vaatii määrätietoisia, tavoitteellisia ja koordinoituja vastatoimia. Yleisen poikkeuslausekkeen aktivoiminen mahdollistaa tilapäisen poikkeamisen julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta edellyttäen, että tämä ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä. Korjaavan osion osalta neuvosto voi myös päättää komission suosituksesta hyväksyä tarkistetun julkisen talouden kehityskaaren. Yleinen poikkeuslauseke ei keskeytä vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia menettelyjä. Se antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden poiketa niistä julkista taloutta koskevista vaatimuksista, joita tavallisesti sovellettaisiin, ja samalla komissiolla ja neuvostolla on mahdollisuus toteuttaa tarvittavat politiikan koordinointitoimenpiteet vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa. |
(6) |
On toimittava herkeämättä, jotta voidaan rajoittaa ja hillitä covid-19-pandemian leviämistä, parantaa kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien kantokykyä, lieventää pandemian sosioekonomisia seurauksia toteuttamalla yrityksille ja kotitalouksille suunnattuja tukitoimia ja varmistaa työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden kannalta asianmukaiset olosuhteet työpaikoilla, kun taloudellista toimintaa käynnistetään uudelleen. Unionin olisi hyödynnettävä käytettävissään olevia välineitä kaikilta osin tukeakseen jäsenvaltioiden toimia näillä osa-alueilla. Samaan aikaan jäsenvaltioiden ja unionin olisi yhdessä valmisteltava toimenpiteitä, joita tarvitaan, jotta yhteiskunnassa ja taloudessa voidaan palata normaaliin toimintaan ja jotta päästään takaisin kestävään kasvuun. Toimenpiteissä olisi otettava huomioon muun muassa vihreä siirtymä ja digitaalinen muutos ja hyödynnettävä kriisistä saadut kokemukset. |
(7) |
Covid-19-kriisi on korostanut sisämarkkinoiden tarjoamaa joustavuutta sopeutua poikkeuksellisiin tilanteisiin. Poikkeustoimenpiteet, jotka estävät sisämarkkinoiden normaalia toimintaa, olisi kuitenkin poistettava heti, kun ne eivät enää ole välttämättömiä. Näin voidaan varmistaa nopea ja sujuva siirtyminen elpymisvaiheeseen sekä palauttaa tavaroiden, palveluiden ja työntekijöiden vapaa liikkuvuus. Vallitseva kriisi on osoittanut, että terveydenhuoltoalalla tarvitaan kriisivalmiussuunnitelmia. Muun muassa parannetuilla hankintastrategioilla, monipuolisilla toimitusketjuilla ja välttämättömien tarvikkeiden strategisilla varastoilla on tärkeä merkitys laadittaessa laajempia kriisivalmiussuunnitelmia. |
(8) |
Jotta jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön kaikki Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttämättä olevat varat lieventääkseen covid-19-pandemian poikkeuksellisia vaikutuksia, unionin lainsäätäjä on jo tehnyt muutoksia lainsäädäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksilla (EU) 2020/460 (5) ja (EU) 2020/558 (6). Näillä muutoksilla lisätään joustavuutta sekä yksinkertaistetaan ja virtaviivaistetaan menettelyjä. Lisäksi jäsenvaltiot voivat tilivuonna 2020–2021 kassavirtapaineiden vähentämiseksi hyödyntää 100 prosentin yhteisrahoitusosuutta unionin talousarviosta. Belgiaa kannustetaan hyödyntämään näitä mahdollisuuksia kaikilta osin, jotta se voi auttaa niitä yksittäisiä henkilöitä ja aloja, joihin vaikutukset kohdistuvat eniten. |
(9) |
Covid-19-pandemian sosioekonomiset seuraukset jakautuvat todennäköisesti epätasaisesti eri alueiden välillä erilaisen erikoistumisen vuoksi. Tähän liittyy huomattava riski, että alueiden väliset ja alueiden sisäiset kehityserot kasvavat Belgiassa. Kun otetaan huomioon, että riskinä on myös jäsenvaltioiden välisen lähentymisprosessin väliaikainen taantuminen, tämänhetkinen tilanne edellyttää kohdennettuja toimia. |
(10) |
Belgia toimitti vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelmansa ja vuoden 2020 vakausohjelmansa 30 päivänä huhtikuuta 2020. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon. |
(11) |
Belgiaan sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota ja velkasääntöä. |
(12) |
Neuvosto suositti 13 päivänä heinäkuuta 2018 Belgialle sen varmistamista, että nettomääräisten julkisten perusmenojen (7) nimellinen kasvu ei ole yli 1,8 prosenttia vuonna 2019, jolloin vuotuinen rakenteellinen sopeutus olisi 0,6 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT). Koska Belgian arvioitiin täyttävän edellytykset poiketa tilapäisesti keskipitkän aikavälin tavoitteesta pyytämänsä 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen rakenneuudistuslausekkeen nojalla, vuonna 2019 vaadittavaa rakenteellista sopeutusta pienennettiin 0,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen, jolloin nettomääräisten perusmenojen nimelliskasvu olisi vuonna 2019 enintään 2,8 prosenttia. Komission kokonaisarviointi vahvistaa, että julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä suositellulta sopeutusuralta poiketaan merkittävästi vuonna 2019 ja vuosina 2018 ja 2019 yhdessä tarkasteltuina. Tämä on merkityksellinen tekijä perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaisesti laaditussa komission kertomuksessa, jossa arvioidaan, noudattaako Belgia velkakriteeriä vuonna 2019. |
(13) |
Vuoden 2020 vakausohjelmassa liittovaltion hallitus odottaa julkisen talouden rahoitusaseman heikkenevän 7,5 prosentin alijäämään suhteessa BKT:hen vuonna 2020, kun alijäämä oli 1,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2019. Julkisen talouden velka supistui 98,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2019, jonka jälkeen sen odotetaan vuoden 2020 vakausohjelman mukaan kasvavan noin 115 prosenttiin vuonna 2020. Covid-19-pandemian aiheuttama suuri epävarmuus vaikuttaa makrotalouden ja julkisen talouden näkymiin. |
(14) |
Belgia on covid-19-pandemian seurauksena toteuttanut osana unionin koordinoitua lähestymistapaa oikea-aikaisia budjettitoimenpiteitä terveydenhuoltojärjestelmänsä kapasiteetin lisäämiseksi, pandemian hillitsemiseksi ja avun tarjoamiseksi niille ihmisille ja aloille, joihin vaikutukset ovat erityisesti kohdistuneet. Vuoden 2020 vakausohjelman mukaan kyseiset budjettitoimenpiteet ovat 2,3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Toimenpiteisiin kuuluvat liittovaltion tilapäinen työttömyysetuusjärjestelmä, itsenäisten ammatinharjoittajien korvaavat tulot, liittovaltion varaukset kriisiin liittyvien menojen kattamiseksi, erilaiset alueelliset avustukset yrityksille ja yksityishenkilöille sekä alakohtaiset tuet. Alijäämää kasvattavien toimenpiteiden suuruus vastaa pääpiirteissään komission arvioita, kun otetaan huomioon automaattisista vakauttajista johtuvien kustannusten erilainen kohtelu. Lisäksi Belgia on ilmoittanut yritysten maksuvalmiutta tukevista toimenpiteistä, vaikka niillä ei olekaan suoria budjettivaikutuksia. Näissä toimenpiteissä on kyse sekä liittovaltiotason että aluetason lainatakauksista yrityksille ja itsenäisille ammatinharjoittajille, ja niiden määräksi arvioidaan vuoden 2020 vakausohjelmassa 11,8 prosenttia suhteessa BKT:hen. Veronmaksun lykkäyksiä, erityisesti henkilökohtaisten tuloverojen ja yhtiöverojen sekä sosiaaliturvamaksujen osalta, on myös pantu täytäntöön, mutta vuoden 2020 vakausohjelmassa ei ole määritetty niiden suuruutta. Belgian toteuttamat toimenpiteet ovat kaiken kaikkiaan niiden suuntaviivojen mukaisia, jotka komissio on esittänyt 13 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa. Toteuttamalla hätätoimenpiteet ja kasvua tukevat julkisen talouden toimenpiteet täysimääräisesti ja – sitten kun taloustilanne sen sallii – palauttamalla finanssipolitiikan tavoitteeksi maltillisella tasolla olevan julkisen talouden rahoitusaseman saavuttaminen keskipitkällä aikavälillä edistetään julkisen talouden kestävyyden säilymistä keskipitkällä aikavälillä. |
(15) |
Komission kevään 2020 talousennusteen mukaan Belgian julkisen talouden rahoitusasema on -8,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja -4,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2021 olettaen, että politiikka säilyy muuttumattomana. Julkisen talouden velan ennustetaan olevan 113,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2020. |
(16) |
Komissio antoi 20 päivänä toukokuuta 2020 perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaisesti laaditun kertomuksen, koska Belgia ei noudattanut velkasääntöä vuonna 2019 ja koska sen ennakoidaan ylittävän vuonna 2020 alijäämän viitearvon, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kaiken kaikkiaan komission analyysi viittaa siihen, että perussopimuksessa ja asetuksessa (EY) N:o 1467/97 määriteltyjä alijäämä- ja velkakriteerejä ei ole noudatettu. |
(17) |
Belgian viranomaiset ovat vastanneet covid-19-pandemiaan kattavalla toimenpidepaketilla, jolla pyritään lieventämään jyrkän taloudellisen taantuman sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. On otettu käyttöön 50 miljardin euron takausohjelma, jolla tuetaan uusia lyhytaikaisia luottoja elinkelpoisille yrityksille. Alueet ja yhteisöt ovat myös ottaneet käyttöön siltalainojen ja tavallisten yrityslainojen takauksia, suorien lainojen muodossa myönnettävän maksuvalmiustuen yrityksille ja toimenpiteitä, joilla tuetaan taloudellisesti covid-19-kriisistä eniten kärsineitä yrityksiä. Olemassa olevien asuntolainojen ja yrityslainojen takaisinmaksuaikaa voidaan pidentää. Kriisistä kärsineiden yritysten konkurssimenettelyjä on mahdollista lykätä tilapäisesti. On otettu käyttöön erilaisia kannustimia, joilla rohkaistaan useampia työntekijöitä pysymään työelämässä tai ottamaan uudelleen vastaan työtä toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi. Sosiaaliturvamaksuja ja veroja, kuten arvonlisäveroa, yhtiöveroja ja henkilökohtaisia tuloveroja, voidaan lykätä tai niiden maksamisesta voidaan joissakin tapauksissa vapauttaa. Liittohallitus on asettanut covid-19-kriisin koettelemien yritysten käyttöön ylivoimaisesta esteestä johtuvaa tilapäistä työttömyyttä koskevan järjestelmän, ja sen etuudet ovat tavanomaista paremmat. Itsenäiset ammatinharjoittajat, joiden toiminta on keskeytynyt yhtäjaksoisesti vähintään seitsemäksi päiväksi, voivat saada kuukausittaista ansionmenetyskorvausta. Työttömyysetuuksien asteittainen aleneminen on pysäytetty väliaikaisesti. Liittohallitus valmistelee myös lisätoimenpiteitä yritysten maksukyvyttömyyden torjumiseksi, kuten vapautusta yhteisö- ja henkilötuloverosta verovuonna 2020. |
(18) |
Belgian terveydenhuoltojärjestelmä toimii hyvin siltä osin kuin on kyse akuutin hoidon tarjoamisesta sairaaloissa. Covid-19-pandemia on kuitenkin tuonut esiin useita puutteita terveydenhuoltojärjestelmän kantokyvyssä, kun kohdataan vakava kansanterveyskriisi. Tämä viittaa siihen, että Belgiassa on terveydenhuollon työntekijöistä rakenteellista pulaa, johon on puututtava. Lähitulevaisuudessa keskeisellä sijalla on edelleen sen varmistaminen, että kriittisiä lääkinnällisiä tuotteita on riittävästi, mukaan lukien suojavarusteita erityisesti terveydenhuoltoalan työntekijöille ja muissa tartunnalle alttiissa ammateissa työskenteleville. Julkisen terveydenhuollon strategia, joka on täysin koordinoitu ennaltaehkäisy- ja pitkäaikaishoitopolitiikan kanssa, on edelleen välttämätön lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä, jotta voidaan varmistaa covid-19-pandemian kaltaisten kansanterveyskriisien tehokas hallinta. Tässä yhteydessä on tärkeää panna sujuvasti täytäntöön ministeriöiden välinen sopimus julkisesta terveydenhuollosta, jotta sairaaloiden henkilökunta ja infrastruktuuri (jotka kuuluvat liittovaltion toimivaltaan) olisivat väliaikaisesti pitkäaikaishoitolaitosten (jotka kuuluvat yhteisöjen toimivaltaan) käytettävissä covid-19-kriisin aikana. |
(19) |
Työllisyys oli ennätyksellisen korkealla vuonna 2019 ja vuoden 2020 alussa, mutta covid-19-kriisi on pysäyttänyt äkillisesti sen kasvun Belgiassa. Belgian nykyisillä julkisilla toimeentulotukijärjestelmillä, kuten työntekijöiden tilapäistä työttömyyttä koskevalla järjestelmällä ja itsenäisten ammatinharjoittajien oikeudella väliaikaiseen tukeen, korvataan osittain työajan lyhentämisestä johtuvat tulonmenetykset. Nämä työajan lyhentämisjärjestelyt pienentävät merkittävästi tuotannon vähenemisen vaikutusta työllisyyteen. Työttömyyden odotetaan kuitenkin nousevan 7 prosenttiin vuonna 2020 ja laskevan hieman 6,6 prosenttiin vuonna 2021. Jotta voidaan estää työttömyyden kasvun muuttuminen rakenteelliseksi, tarvitaan kuitenkin lisätoimia nykyisten aktiivisten työmarkkinapolitiikkojen tehostamiseksi. Niiden vaikutus on edelleen heikko, koska suuri osa työttömistä osallistuu aktiivisiin työmarkkinatoimenpiteisiin mutta samanaikaisesti siirtyminen työttömyydestä työelämään on vähäistä. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä siihen, että varmistetaan kokonaisvaltainen lähestymistapa niihin, jotka ovat kauimpana työmarkkinoista ja joihin covid-19-kriisin kielteiset sosioekonomiset seuraukset todennäköisesti vaikuttavat eniten. Muita heikommassa asemassa olevia ryhmiä ovat erityisesti matalan osaamistason työntekijät, maahanmuuttajataustaiset ja vammaiset. Lisäksi työn verokiila on edelleen keskimäärin suuri kaikilla palkkatasoilla lukuun ottamatta erittäin pienipalkkaisia (joiden palkka on 50 prosenttia keskipalkasta). Tämä on tärkeä syy suhteellisen suuriin työvoimakustannuksiin, jotka voivat vaikuttaa kielteisesti työvoiman kysyntään, erityisesti matalan tuottavuuden työpaikkojen osalta. |
(20) |
Työvoiman liikkuvuutta olisi edistettävä aloille, joilla on suuria puutteita, kuten terveydenhuolto, tieto- ja viestintäteknologia sekä teknistä ja ammatillista asiantuntemusta edellyttävät ammatit. Tähän liittyy merkittäviä uudelleen- ja täydennyskoulutustarpeita, ja aikuisten osallistumista koulutukseen on lisättävä muun muassa lyhennetyn työajan avulla. On huolestuttavaa, että nykyiset koulutuskannustinohjelmat eivät saavuta niitä, joille niistä olisi eniten hyötyä, kuten matalan osaamistason työntekijät, iäkkäämmät työntekijät ja maahanmuuttajataustaiset henkilöt. Heikko kielitaito on suuri este erityisesti kaksikielisen Brysselin työmarkkinoilla. Yhteisöt pyrkivät lisäämään luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan opiskelua, mutta työmarkkinoiden tulevaan kysyntään vastaamiseksi olisi laadittava kattavampia strategioita. Digitaalisten taitojen yleinen taso on hyvä, mutta sen parantuminen on pysähtynyt. Nuorten ja erityisesti niiden, joilla on alhainen koulutustaso, digitaalisten taitojen taso on alhaisempi kuin unionissa keskimäärin, ja se on heikentynyt viime vuosina. Etäopiskelumahdollisuuden varmistamiseksi on välttämätöntä, että kaikilla oppilailla on käytettävissään asianmukaiset laitteet ja internetyhteys. Lisäksi edellytetään tarvittavia opettajankoulutus- ja mentorointijärjestelyjä. Tämä on tarpeen myös sen varmistamiseksi, että nykyinen eriarvoisuus koulutusjärjestelmässä ei pahene covid-19-kriisin vuoksi. |
(21) |
Belgia on ottanut käyttöön useita yritysten maksuvalmiutta tukevia ohjelmia, kuten lainojen valtiontakausohjelman ja useita alueellisia tukiohjelmia, joista on ilmoitettu valtiontukitoimenpiteitä talouden tukemiseksi tämänhetkisessä covid-19-pandemiassa koskevien tilapäisten puitteiden nojalla. Tällaisten ohjelmien tehokas ja vaikuttava täytäntöönpano, myös välittäjien toimesta, on olennaisen tärkeää. Sen avulla voidaan varmistaa, että yritykset, erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) ja itsenäiset ammatinharjoittajat, hyötyvät ohjelmista, jolloin niitä voidaan suojella ja nopeuttaa elpymistä. Näitä toimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon pankkialan, myös välittäjien, häiriönsietokyky. |
(22) |
Hallituksen ponnisteluista huolimatta yritysten hallinnollinen taakka on noin 7 miljardia euroa vuodessa (1,6 % suhteessa BKT:hen), josta suurin osa johtuu vero- ja työlainsäädännön noudattamisesta. Verojärjestelmä on monimutkainen erilaisten verotukien vuoksi. Yrityksen palkanmaksun hallinnointi on monimutkaista erityisesti niille yrityksille, joiden on selviydyttävä erilaisista alueellisista järjestelmistä. Viranomaisten yrityksille suorittamissa maksuissa on yhä suurempia viiveitä, mikä johtaa osaltaan yritysten konkursseihin ja liiketoimintaympäristön heikkenemiseen. Rakennuslupien myöntämisessä ja sähkö- ja vesiliittymien saannissa on pitkiä viivästyksiä. Kiinteistökauppamenettely kuuluu unionin hitaimpiin ja kalleimpiin. Käsityöläis- ja rakennuspalvelujen alalle pääsyä koskevissa vaatimuksissa on suuria alueellisia eroja. Tiukan sääntelyn, korkeiden palkkakustannusten ja työmarkkinoiden jäykkyyden kumulatiiviset vaikutukset hankaloittavat vähittäiskauppasektorin toimintaa. Kauppojen aukioloaikoja, myynninedistämistä, alennuksia ja käsikauppalääkkeiden jakelukanavia koskevat säännöt hankaloittavat vähittäiskauppiaiden toimintaympäristöä. 5G:n käyttöönottoa voivat jarruttaa muun muassa tiukat, alueittain vaihtelevat säteilysuojelua koskevat ympäristö- ja terveysstandardit (erityisesti Brysselissä), kalliit antenniverot Brysselissä ja pitkät antennien käyttöönottolupien myöntämisajat. Maksukyvyttömyysmenettelyjen osalta ei ole olemassa erityistä yksinkertaistettua tuomioistuimen ulkopuolista menettelyä pk-yrityksille, ja ainoastaan velalliset voivat aloittaa maksukyvyttömyysmenettelyn. Asteittaisista parannuksista huolimatta riittämätön digitalisointi ja resurssien puute ovat edelleen haaste oikeusjärjestelmälle. Pitkät hallintomenettelyt viivästyttävät merkittävästi julkisia hankintoja ja rakennuslupia koskevia asioita. Markkinavalvonnan, kilpailun ja rautatieliikenteen alalla keskeisillä täytäntöönpanoviranomaisilla on liian vähän henkilöstöä tehtäviensä hoitamiseen. |
(23) |
Talouden elpymisen edistämiseksi on tärkeää aikaistaa toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja, myös uudistusten avulla, mikä tukisi myös teollisuuden muutosprosessia. Kuten vuosia 2021–2030 koskevassa kansallisessa energia- ja ilmastosuunnitelmassa todetaan, Belgialla on merkittäviä investointitarpeita kestävän liikenteen alalla, erityisesti ruuhkien torjumiseksi ja sähköisen liikkuvuuden edistämiseksi. Ennen covid-19-kriisiä Belgian alueet olivat ilmoittaneet merkittävistä monivuotisista liikenneinfrastruktuurisuunnitelmista. Suuria investointeja tehdään Brysselin taajamajunaliikenteeseen, merkinantojärjestelmiin sekä satamiin johtaviin ja rajat ylittäviin rautatieyhteyksiin. Myös Brysselin metro-, raitiovaunu- ja bussiverkon infrastruktuuriin ollaan tekemässä merkittäviä investointeja. Kansallisessa energia- ja ilmastosuunnitelmassa yksilöitiin myös merkittäviä investointitarpeita, jotka liittyvät uusiutuvaan ja joustavaan sähköntuotantoon, yhteenliitäntöihin, älykkäisiin verkkoihin, varastointiin ja energiatehokkuuteen. Nämä investoinnit ovat tarpeen, jotta voidaan saavuttaa EU:n energia- ja ilmastotavoitteet, toteuttaa Belgian oikeudellinen sitoumus luopua kokonaan ydinenergiasta vuoteen 2025 mennessä ja kunnostaa 80 prosenttia ennen energiastandardien käyttöönottoa rakennetusta rakennuskannasta. Yksityisen tutkimus- ja kehitys- eli T&K-intensiteetin suhteellisen korkeasta tasosta poiketen julkinen T&K-intensiteetti on edelleen hieman alhaisempi kuin useimmissa jäsenvaltioissa, joiden talouskehitys on samantasoista. Belgia on vaarassa jäädä jälkeen 5G:n käyttöönotossa, koska se ei suunnittele 5G-pioneeritaajuusalueiden osoittamista EU:n lainsäädännössä säädetyissä määräajoissa. Belgian viranomaiset käynnistivät maaliskuussa 2020 julkisen kuulemisen, joka koskee tilapäisten kansallisten toimilupien myöntämistä taajuusalueella 3,6–3,8 GHz saatavilla olevaan 200 MHz:n taajuuskaistaan tilapäisenä ratkaisuna. Oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa, joka on komission ehdotuksen kohteena, koskeva ohjelmasuunnittelu kaudeksi 2021–2027 voisi auttaa Belgiaa vastaamaan joihinkin haasteisiin, joita siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen aiheuttaa, erityisesti vuoden 2020 maaraportin liitteen D kattamilla alueilla. Näin Belgia voisi hyödyntää kyseistä rahastoa parhaalla mahdollisella tavalla. |
(24) |
Vaikka tässä suosituksessa esitetyissä maakohtaisissa suosituksissa, jäljempänä ’vuoden 2020 maakohtaiset suositukset’, keskitytään covid-19-pandemian sosioekonomisten vaikutusten korjaamiseen ja talouden elpymisen helpottamiseen, vuoden 2019 maakohtaiset suositukset koskevat kuitenkin myös uudistuksia, jotka ovat keskipitkän ja pitkän aikavälin rakenteellisiin haasteisiin vastatessa olennaisia. Vuoden 2019 maakohtaiset suositukset ovat edelleen ajankohtaisia, ja niiden seuraamista jatketaan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä koko ensi vuoden. Tämä koskee myös investointeihin liittyvästä talouspolitiikasta annettuja vuoden 2019 maakohtaisia suosituksia. Kaikki vuoden 2019 maakohtaiset suositukset olisi otettava huomioon vuoden 2020 jälkeisessä koheesiopolitiikan rahoituksen strategisessa ohjelmasuunnittelussa, kriisiä lieventävät toimenpiteet ja ulospääsystrategiat mukaan lukien. |
(25) |
Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso tarjoaa unionissa puitteet talous- ja työllisyyspolitiikan jatkuvalle koordinoinnille, jolla voidaan edistää kestävää taloutta. Jäsenvaltiot ovat vuoden 2020 kansallisissa uudistusohjelmissaan arvioineet edistymistä Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Varmistamalla, että vuoden 2020 maakohtaisia suosituksia noudatetaan kaikilta osin, Belgia edistää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja yhteisiä pyrkimyksiä varmistaa kilpailukykyinen kestävyys unionissa. |
(26) |
Talouksien tiivis koordinointi talous- ja rahaliitossa on keskeistä, jotta covid-19-pandemian taloudellisista vaikutuksista voidaan toipua nopeasti. Koska Belgia kuuluu jäsenvaltioihin, joiden rahayksikkö on euro, sen olisi euroryhmän antaman poliittisen ohjauksen huomioon ottaen varmistettava, että sen politiikka on euroalueelle annettujen vuoden 2020 suositusten mukaista ja muiden jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkönä on euro, politiikkojen kanssa yhteen sovitettua. |
(27) |
Komissio on vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Belgian talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2020 maaraportissa. Se on arvioinut myös vuoden 2020 vakausohjelman, vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelman ja jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Belgialle viime vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamiseksi. Komissio on ottanut huomioon ohjelmien ja jatkotoimenpiteiden merkityksen Belgian finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta mutta myös sen, ovatko ne unionin sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla unionin tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. |
(28) |
Neuvosto on tutkinut vuoden 2020 vakausohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (8) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1, |
SUOSITTAA, että Belgia toteuttaa vuosina 2020 ja 2021 toimia, joilla se
1. |
toteuttaa vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen huomioon ottaen kaikki tarvittavat toimenpiteet covid-19-pandemian torjumiseksi, talouden ylläpitämiseksi ja alkavan elpymisen tukemiseksi; harjoittaa taloustilanteen salliessa finanssipolitiikkaa, jonka tavoitteena on saavuttaa maltillisella tasolla oleva julkisen talouden rahoitusasema keskipitkällä aikavälillä ja varmistaa velkakestävyys samalla kun lisätään investointeja; vahvistaa terveydenhuoltojärjestelmän yleistä kantokykyä ja varmistaa kriittisten lääkinnällisten tuotteiden saatavuuden; |
2. |
lieventää covid-19-kriisin työllisyys- ja sosiaalisia vaikutuksia erityisesti edistämällä tehokkaita aktiivisia työmarkkinatoimenpiteitä ja osaamisen kehittämistä; |
3. |
varmistaa maksuvalmiutta parantavien toimenpiteiden tehokkaan täytäntöönpanon pk-yritysten ja itsenäisten ammatinharjoittajien auttamiseksi ja liiketoimintaympäristön parantamiseksi; aikaistaa toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja talouden elpymisen vaalimiseksi; keskittää investoinnit vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen, erityisesti kestävän liikenteen infrastruktuuriin, energian puhtaaseen ja tehokkaaseen tuotantoon ja käyttöön, kiertotalouteen, digitaaliseen infrastruktuuriin, kuten 5G- ja gigabittiverkkoihin, sekä tutkimukseen ja innovointiin. |
Tehty Brysselissä 20 päivänä heinäkuuta 2020.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
J. KLOECKNER
(1) EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1.
(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1176/2011, annettu 16 päivänä marraskuuta 2011, makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta (EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25).
(3) EUVL C 301, 5.9.2019, s. 1.
(4) Neuvoston asetus (EY) N:o 1467/97, annettu 7 päivänä heinäkuuta 1997, liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä (EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6).
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/460, annettu 30 päivänä maaliskuuta 2020, asetusten (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013 ja (EU) N:o 508/2014 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, jotta saataisiin liikkeelle investointeja jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmiin ja muille talouden aloille covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (Koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskeva investointialoite) (EUVL L 99, 31.3.2020, s. 5).
(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/558, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2020, asetusten (EU) N:o 1301/2013 ja (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, joilla voidaan tarjota poikkeuksellista joustavuutta Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttöön covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (EUVL L 130, 24.4.2020, s. 1).
(7) Nettomääräisillä julkisilla perusmenoilla tarkoitetaan julkisten menojen kokonaismäärää ilman korkomenoja, ilman unionin ohjelmista aiheutuvia menoja, jotka korvataan täysin unionin varoista saatavilla tuloilla, ja ilman ei-päätösperäisiä työttömyysetuusmenojen muutoksia. Kansallisesti rahoitettu kiinteän pääoman bruttomuodostus jaetaan neljälle vuodelle. Päätösperäiset tulopuolen toimenpiteet ja lakisääteiset tulojen lisäykset otetaan huomioon. Meno- ja tulopuolen kertaluonteiset toimenpiteet kuittaavat toisensa.
(8) Asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
26.8.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 282/8 |
NEUVOSTON SUOSITUS,
annettu 20 päivänä heinäkuuta 2020,
Bulgarian vuoden 2020 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Bulgarian vuoden 2020 lähentymisohjelmaa koskeva neuvoston lausunto
(2020/C 282/02)
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan,
ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 2 kohdan,
ottaa huomioon makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta 16 päivänä marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 (2) ja erityisesti sen 6 artiklan 1 kohdan,
ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin päätöslauselmat,
ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston päätelmät,
ottaa huomioon työllisyyskomitean lausunnon,
ottaa huomioon talous- ja rahoituskomitean lausunnon,
ottaa huomioon sosiaalisen suojelun komitean lausunnon,
ottaa huomioon talouspoliittisen komitean lausunnon,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 vuotuisen kestävän kasvun strategian, mikä aloitti vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Se otti huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17 päivänä marraskuuta 2017 antaman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan julistuksen. Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella myös varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Bulgaria kuuluu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu. |
(2) |
Bulgariaa koskeva vuoden 2020 maaraportti julkaistiin 26 päivänä helmikuuta 2020. Siinä arvioitiin Bulgarian edistymistä neuvoston 9 päivänä heinäkuuta 2019 hyväksymien maakohtaisten suositusten (3), jäljempänä ’vuoden 2019 maakohtaiset suositukset’, noudattamisessa, aiempina vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamisessa ja kansallisten Eurooppa 2020 -tavoitteidensa saavuttamisessa. Lisäksi siihen sisältyi asetuksen (EU) N:o 1176/2011 5 artiklan nojalla laadittu perusteellinen tarkastelu, jonka tulokset julkaistiin samaten 26 päivänä helmikuuta 2020. Komissio katsoi analyysinsa perusteella, että Bulgarian makrotaloudessa ei enää ole epätasapainoja. Rahoitussektorilla on ollut viime vuosina haavoittuvuustekijöitä, ja yritykset ovat olleet hyvin velkaantuneita ja niillä on ollut järjestämättömiä lainoja. Bulgariassa ei ole enää havaittu epätasapainoja, sillä johdonmukaiset politiikkatoimet ja suotuisa makrotaloudellinen tilanne ovat vähentäneet edelleen riskejä ja haavoittuvuuksia. |
(3) |
Maailman terveysjärjestö julisti 11 päivänä maaliskuuta 2020 covid-19-epidemian virallisesti maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Pandemia on kansalaisten, yhteiskuntien ja talouden kannalta vakava kansanterveysuhka. Se asettaa kansalliset terveydenhuoltojärjestelmät kovan paineen alaisiksi ja vahingoittaa globaaleja toimitusketjuja, heiluttaa rahoitusmarkkinoita, häiritsee kulutuskysyntää ja vaikuttaa kielteisesti useilla eri aloilla. Se uhkaa ihmisten työpaikkoja ja toimeentuloa sekä yritysten liiketoimintaa. Pandemia on aiheuttanut merkittävän talouden häiriön, jolla on jo vakavia vaikutuksia unionissa. Komissio antoi 13 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon, jossa kehotetaan toteuttamaan kriisin vaikutusten lieventämiseksi koordinoituja taloudellisia toimia, joihin osallistuvat kaikki kansallisen ja unionin tason toimijat. |
(4) |
Useat jäsenvaltiot ovat julistaneet hätätilan tai ottaneet käyttöön hätätoimenpiteitä. Hätätoimenpiteiden olisi oltava ehdottoman oikeasuhteisia, välttämättömiä, ajallisesti rajoitettuja ja eurooppalaisten ja kansainvälisten normien mukaisia. Niihin olisi sovellettava demokraattista valvontaa ja riippumatonta laillisuusvalvontaa. |
(5) |
Komissio antoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnista. Yleinen poikkeuslauseke, josta säädetään asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 1 kohdassa, 6 artiklan 3 kohdassa, 9 artiklan 1 kohdassa ja 10 artiklan 3 kohdassa sekä asetuksen (EY) N:o 1467/97 (4) 3 artiklan 5 kohdassa ja 5 artiklan 2 kohdassa, helpottaa finanssipolitiikan koordinointia talouden vakavan taantuman yhteydessä. Komissio katsoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa, että kun otetaan huomioon odotettavissa oleva covid-19-pandemian aiheuttama vakava talouden taantuma, yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnin edellytykset olivat täyttyneet, ja pyysi neuvostoa hyväksymään tämän johtopäätöksen. Jäsenvaltioiden valtiovarainministerit yhtyivät komission arvioon 23 päivänä maaliskuuta 2020. He olivat yhtä mieltä siitä, että vakava talouden laskusuhdanne vaatii määrätietoisia, tavoitteellisia ja koordinoituja vastatoimia. Yleisen poikkeuslausekkeen aktivoiminen mahdollistaa tilapäisen poikkeamisen julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta edellyttäen, että tämä ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä. Korjaavan osion osalta neuvosto voi myös päättää komission suosituksesta hyväksyä tarkistetun julkisen talouden kehityskaaren. Yleinen poikkeuslauseke ei keskeytä vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia menettelyjä. Se antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden poiketa niistä julkista taloutta koskevista vaatimuksista, joita tavallisesti sovellettaisiin, ja samalla komissiolla ja neuvostolla on mahdollisuus toteuttaa tarvittavat politiikan koordinointitoimenpiteet vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa. |
(6) |
On toimittava herkeämättä, jotta voidaan rajoittaa ja hillitä covid-19-pandemian leviämistä, parantaa kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien kantokykyä, lieventää pandemian sosioekonomisia seurauksia toteuttamalla yrityksille ja kotitalouksille suunnattuja tukitoimia ja varmistaa työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden kannalta asianmukaiset olosuhteet työpaikoilla, kun taloudellista toimintaa käynnistetään uudelleen. Unionin olisi hyödynnettävä käytettävissään olevia välineitä kaikilta osin tukeakseen jäsenvaltioiden toimia näillä osa-alueilla. Samaan aikaan jäsenvaltioiden ja unionin olisi yhdessä valmisteltava toimenpiteitä, joita tarvitaan, jotta yhteiskunnassa ja taloudessa voidaan palata normaaliin toimintaan ja jotta päästään takaisin kestävään kasvuun. Toimenpiteissä olisi otettava huomioon muun muassa vihreä siirtymä ja digitaalinen muutos ja hyödynnettävä kriisistä saadut kokemukset. |
(7) |
Covid-19-kriisi on korostanut sisämarkkinoiden tarjoamaa joustavuutta sopeutua poikkeuksellisiin tilanteisiin. Poikkeustoimenpiteet, jotka estävät sisämarkkinoiden normaalia toimintaa, olisi kuitenkin poistettava heti, kun ne eivät enää ole välttämättömiä. Näin voidaan varmistaa nopea ja sujuva siirtyminen elpymisvaiheeseen sekä palauttaa tavaroiden, palveluiden ja työntekijöiden vapaa liikkuvuus. Vallitseva kriisi on osoittanut, että terveydenhuoltoalalla tarvitaan kriisivalmiutta. Muun muassa parannetuilla hankintastrategioilla, monipuolisilla toimitusketjuilla ja välttämättömien tarvikkeiden strategisilla varastoilla on tärkeä merkitys laadittaessa laajempia kriisivalmiussuunnitelmia. |
(8) |
Jotta jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön kaikki Euroopan rakenne- ja investointirahastojen, jäljempänä ’ERI-rahastot’, käyttämättä olevat varat lieventääkseen covid-19-pandemian poikkeuksellisia vaikutuksia, unionin lainsäätäjä on jo tehnyt muutoksia lainsäädäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksilla (EU) 2020/460 (5) ja (EU) 2020/558 (6). Näillä muutoksilla lisätään joustavuutta sekä yksinkertaistetaan ja virtaviivaistetaan menettelyjä. Lisäksi jäsenvaltiot voivat tilivuonna 2020–2021 kassavirtapaineiden vähentämiseksi hyödyntää 100 prosentin yhteisrahoitusosuutta unionin talousarviosta. Bulgariaa kannustetaan hyödyntämään näitä mahdollisuuksia kaikilta osin, jotta se voi auttaa niitä yksittäisiä henkilöitä ja aloja, joihin vaikutukset kohdistuvat eniten. |
(9) |
Covid-19-pandemian sosioekonomiset seuraukset jakautuvat todennäköisesti epätasaisesti Bulgarian eri alueiden välillä erilaisen erikoistumisen vuoksi. Vaikutukset tuntuvat erityisesti alueilla, jotka ovat selvästi riippuvaisia liiketoiminnasta, jossa kuluttajia palvellaan kasvotusten. Tähän liittyy huomattava alueellisten erojen kasvamisen riski Bulgariassa, mikä pahentaa pääkaupungin ja muun maan sekä kaupunki- ja maaseutualueiden välisten erojen jo havaittua kasvavaa suuntausta. Kun otetaan huomioon, että riskinä on myös jäsenvaltioiden välisen lähentymisprosessin väliaikainen taantuminen, tämänhetkinen tilanne edellyttää kohdennettuja toimia. |
(10) |
Bulgaria toimitti vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelmansa ja vuoden 2020 lähentymisohjelmansa 30 päivänä huhtikuuta 2020. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon. |
(11) |
Bulgariaan sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota. |
(12) |
Vuoden 2020 lähentymisohjelmassa hallitus ennakoi julkisen talouden rahoitusaseman, joka vuonna 2019 oli 2,1 prosenttia ylijäämäinen, heikkenevän niin, että vuonna 2020 alijäämä on 3,1 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT). Julkisen talouden velka suhteessa BKT:hen supistui 20,4 prosenttiin vuonna 2019, mutta vuoden 2020 lähentymisohjelman mukaan sen odotetaan kasvavan 28,5 prosenttiin vuonna 2020. Covid-19-pandemian aiheuttama suuri epävarmuus vaikuttaa makrotalouden ja julkisen talouden näkymiin. |
(13) |
Bulgaria on covid-19-pandemian seurauksena toteuttanut osana unionin koordinoitua lähestymistapaa oikea-aikaisia budjettitoimenpiteitä terveydenhuoltojärjestelmänsä kapasiteetin lisäämiseksi, pandemian hillitsemiseksi ja avun tarjoamiseksi niille ihmisille ja aloille, joihin vaikutukset ovat erityisesti kohdistuneet. Vuoden 2020 lähentymisohjelman mukaan kyseiset budjettitoimenpiteet ovat 1,3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Niihin sisältyy muun muassa terveydenhuolto- ja sosiaaliturvamenojen lisääminen sekä työllisyystukijärjestelmä vaikeuksissa olevien alojen tukemiseksi. Lisäksi Bulgaria on ilmoittanut yritysten maksuvalmiutta tukevista toimenpiteistä, vaikka niillä ei olekaan suoria budjettivaikutuksia. Vuoden 2020 lähentymisohjelmassa niiden arvioidaan olevan 0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen. Toimenpiteisiin sisältyvät muun muassa valtion omistaman Bulgarian kehityspankin antamat takaukset ja yhteisöveroa koskeva maksujen lykkääminen. Bulgarian toteuttamat toimenpiteet ovat kaiken kaikkiaan niiden suuntaviivojen mukaisia, jotka komissio on esittänyt 13 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa. Toteuttamalla hätätoimenpiteet ja kasvua tukevat julkisen talouden toimenpiteet täysimääräisesti ja – sitten kun taloustilanne sen sallii – palauttamalla finanssipolitiikan tavoitteeksi maltillisella tasolla olevan julkisen talouden rahoitusaseman saavuttaminen keskipitkällä aikavälillä edistetään julkisen talouden kestävyyden säilymistä keskipitkällä aikavälillä. |
(14) |
Komission kevään 2020 talousennusteen mukaan Bulgarian julkisen talouden alijäämä on 2,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja 1,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2021 olettaen, että politiikka säilyy muuttumattomana. Julkisen velan ennustetaan pysyvän alle 60 prosentissa suhteessa BKT:hen vuosina 2020 ja 2021. |
(15) |
Komissio antoi 20 päivänä toukokuuta 2020 perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaisesti laaditun kertomuksen, koska Bulgarian ennakoidaan ylittävän vuonna 2020 alijäämän viitearvon, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kyseisessä kertomuksessa todettiin kaikkien merkityksellisten tekijöiden arvioinnin perusteella, että perussopimuksessa ja asetuksessa (EY) N:o 1467/97 määriteltyä alijäämäkriteeriä on noudatettu. |
(16) |
Bulgaria ilmoitti 13 päivänä maaliskuuta 2020 samana päivänä alkaneesta hätätilasta, jonka oli tarkoitus päättyä 13 päivänä huhtikuuta 2020, mutta jota pidennettiin myöhemmin ensin 13 päivään toukokuuta 2020 ja joka korvattiin sen jälkeen 14 päivään kesäkuuta 2020 kestävällä poikkeuksellisella epidemiatilanteella. Bulgarian parlamentti hyväksyi 6 päivänä huhtikuuta 2020 hallituksen ehdotuksen valtion vuoden 2020 talousarvion muuttamiseksi. Uuden talousarvion mukaan valtion talousarvion alijäämä on 3,5 miljardia Bulgarian leviä (2,9 % suhteessa BKT:hen) kriisiin liittyvistä toimenpiteistä aiheutuvan menolisäyksen ja tulojen odotettavissa olevan 2,4 miljardin Bulgarian levin vähenemisen takia. Tarkoitus on viisinkertaistaa valtion liikkeeseen laskeman uuden velan enimmäismäärä 2,2 miljardista levistä 10 miljardiin leviin. Bulgaria otti useiden ERI-rahastoista rahoitettavien kauden 2014–2020 toimenpideohjelmien puitteissa käyttöön yli 870 miljoonan levin rahoituspaketin, jolla tuetaan terveydenhuoltojärjestelmää ja puututaan pandemian sosioekonomisiin seurauksiin. |
(17) |
Bulgaria on ottanut covid-19-kriisin johdosta käyttöön työllisyystukitoimenpiteen, jossa valtio sitoutuu maksamaan 60 prosenttia työntekijän työtulosta ja siihen liittyvästä sosiaaliturvamaksusta enintään kolmen kuukauden ajan edellyttäen, että työnantaja maksaa jäljelle jäävän erotuksen ja sitoutuu pitämään työntekijän palveluksessaan. Työnantajalla on myös velvollisuus jatkaa työsuhdetta pidempään, vähintään tuen kattaman ajanjakson ajan. Tukea voivat saada sellaisilla aloilla toimivat yritykset, joihin hätätilanteen takia määrätyt rajoitukset vaikuttavat suoraan. Tukikelpoisia ovat 30 päivänä maaliskuuta 2020 annetun asetuksen nro 55 mukaisesti myös sellaiset muiden alojen yritykset, jotka voivat osoittaa tulojensa laskeneen tietyllä aikavälillä maaliskuussa 2020 vähintään 20 prosenttia verrattuna maaliskuuhun 2019. |
(18) |
Bulgarian kehityspankin pääomaa kasvatettiin 700 miljoonalla Bulgarian levillä talouden likviditeetin tukemiseksi. 500 miljoonaa Bulgarian leviä kohdennettiin portfoliovakuuksiin pankeille, jotta ne voivat tarjota yrityksille joustavampia lainaehtoja. Lisäksi yritysten lomauttamille työntekijöille tai itsenäisille ammatinharjoittajille tarkoitettujen, enintään 4 500 miljoonan Bulgarian levin korottomien lainojen takauksiin osoitettiin 200 miljoonaa Bulgarian leviä. Bulgarian kehityspankki aikoo myös toteuttaa 100 miljoonan euron takausjärjestelyn pienille ja keskisuurille yrityksille, jäljempänä ’pk-yritykset’, myönnettäviä lainoja varten. Järjestely rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahaston alaisesta innovoinnin ja kilpailukyvyn toimenpideohjelmasta. Rahoitusvälineiden rahastonhoitaja Bulgariassa on tarkastellut salkkua ja mukauttaa yritystukea koskevat välineet vastaamaan tämänhetkistä talouden tilannetta. Bulgarian keskuspankki on ottanut käyttöön 9,3 miljardin levin toimenpidepaketin, jonka tarkoituksena on ylläpitää pankkijärjestelmän häiriönsietokykyä ja parantaa sen joustavuutta sekä vähentää rajoitusten kielteisiä vaikutuksia kansalaisiin ja yrityksiin. |
(19) |
Covid-19-kriisi on vaikuttanut vakavasti Bulgarian talouteen – sekä palvelualoihin että valmistusteollisuuteen. Kielteistä vaikutusta ovat pahentaneet kysynnän ja tarjonnan väheneminen sekä globaalien arvoketjujen häiriöt. Toimenpiteillä, joita hallitus on toteuttanut hätätilanteen johdosta, voidaan auttaa lieventämään kriisin vaikutuksia. Niiden ripeä ja tehokas täytäntöönpano ovat keskeisen tärkeitä työpaikkojen säilyttämiseksi ja yritysten, erityisesti pk-yritysten, ja itsenäisten ammatinharjoittajien maksuvalmiuden parantamiseksi. Näitä toimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon pankkialan häiriönsietokyky. Bulgaria on 13 päivänä maaliskuuta 2020 annetussa komission tiedonannossa esitettyjen suuntaviivojen mukaisesti poistanut henkilönsuojainten vientikiellot ja ottanut käyttöön ”vihreitä kaistoja” nopeuttaakseen tarkastuksia rajanylitysten yhteydessä. |
(20) |
Covid-19-kriisi on rasittanut entisestään Bulgarian terveydenhuoltojärjestelmää, jolle oli jo aiemmin ominaista niukasta julkisesta rahoituksesta johtuva puutteellinen hoitoon pääsy, sairausvakuutusjärjestelmän huono kattavuus, vähäinen vaikkakin kasvava hoitajien määrä ja terveydenhuollon työntekijöiden epätasainen alueellinen jakautuminen. Näin ollen on aiheellista parantaa Bulgarian terveydenhuoltojärjestelmän yleistä selviytymiskykyä, saavutettavuutta ja kapasiteettia. Polikliinisen hoidon (yleissairaanhoidon ja erityissairaanhoidon) tarjonnan lisääminen muun muassa etävastaanottojen avulla vähentäisi sairaaloihin kohdistuvaa painetta. Testausta ja hoitoja olisi oltava tarjolla kaikille sairausvakuutuksen laajuudesta riippumatta. Terveydenhuollon työntekijöiden tavoitettavuus ja terveydenhuoltopalvelujen asianmukainen saanti olisi varmistettava koko maassa väestön tarpeita vastaavasti. Perusterveydenhuollon, pitkäaikaishoidon ja avohoidon integrointi on keskeisen tärkeää vanhusten ja heikoimmassa asemassa olevien ryhmien kannalta. |
(21) |
Komission kevään 2020 ennusteessa työttömyyden odotetaan vuonna 2020 kasvavan 7,0 prosenttiin ja pienentyvän 5,8 prosenttiin vuonna 2021. Työttömyys on hätätilanteen alusta lähtien lisääntynyt nopeasti kaupan, majoitus- ja ravitsemuspalvelujen sekä valmistusteollisuuden aloilla, suurissa kaupungeissa ja enintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden keskuudessa. Hallitus on hyväksynyt työpaikkojen säilyttämiseksi toimenpiteitä ja varsinkin työajan lyhentämisjärjestelyjä, jotka olisi pantava täytäntöön nopeasti ja joita olisi tehostettava. Tässä tilanteessa on perusteltua tarjota yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa laajaa tukea työnantajille ja työntekijöille, itsenäiset ammatinharjoittajat mukaan luettuina, jotta voidaan ehkäistä uudet työpaikkojen menetykset. Työvoimaviraston kapasiteettia ja sen toteuttamia toimenpiteitä on vahvistettava, jotta voidaan torjua kriisin kielteisiä vaikutuksia työmarkkinoihin. Aktivointi-, täydennys- ja uudelleenkoulutustoimien lisääminen on olennaisen tärkeää, jotta ihmiset saadaan takaisin työelämään. Lisäksi työvoimaa on valmennettava kohtaamaan digitalisaatiosta johtuvat haasteet ja hyödyntämään sen tarjoamia mahdollisuuksia. Covid-19-kriisillä saattaa olla huomattava vaikutus myös epävirallista työtä tekeviin työntekijöihin, joilla on heikot mahdollisuudet saada terveydenhuoltopalveluja ja sosiaalista suojelua. Kohdennetuilla politiikkatoimilla voitaisiin estää sosiaaliturvaa vailla olevia työntekijöitä ja heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä vajoamasta syvemmälle köyhyyteen sekä parantaa heidän toimeentuloaan talouden elpymisen aikana. |
(22) |
Covid-19-kriisi vaikuttaa suhteettoman voimakkaasti haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin ja pahentaa jo olemassa olevia yhteiskunnallisia haasteita. Köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien ihmisten osuus oli suuri jo ennen kriisiä varsinkin lasten, vanhusten, vammaisten ja romanien keskuudessa. Sosiaalisilla tulonsiirroilla ei juuri ole kyetty vähentämään köyhyyttä. Tuloerot ovat Bulgariassa olleet unionin suurimpia, eikä vero- ja etuusjärjestelmillä ole juuri pystytty kaventamaan eroja. Kriisi edellyttää toimenpiteitä jo edellisvuosina havaittujen puutteiden korjaamiseksi. Erityisesti tämä koskee vähimmäistulojärjestelmää, jonka kyky nostaa tuensaajia pois köyhyydestä on unionin heikoimpia. Useat jo aiemmin havaitut haasteet, kuten sosiaaliturvan varmistaminen kaikille, myös epätyypillistä työtä tekeville, itsenäisille ammatinharjoittajille ja pienituloisille kotitalouksille, toimeentulotuen, elintarvikkeiden saannin ja riittävien sosiaalipalvelujen varmistaminen sekä hätämajoituksen ja tuen tarjoaminen kodittomille, ovat edelleen ajankohtaisia. Sosiaalipalvelujen uudistamisella voitaisiin osaltaan vakauttaa järjestelmää, ja terveys- ja sosiaalipalvelujen välistä yhteistyötä tehostamalla voitaisiin saavuttaa paremmin ne, jotka eivät kykene huolehtimaan itsestään tai joilla on jonkinlainen vamma. Monet romanitaloudet kärsivät jo ennen kriisiä syvästä köyhyydestä ja tarvitsevat nyt sovittelupalveluja, muita elintärkeitä palveluja ja tukea. |
(23) |
Koulutuspalvelujen tehostettu tarjonta ja ammattitaitoisempi työvoima tukisivat myös voimakkaasti elpymistä ja edistäisivät osallistavaa ja kestävää kasvua keskipitkällä aikavälillä. Koulutuksen laatua, työmarkkinarelevanssia ja osallistavuutta voidaan edelleen parantaa Bulgariassa. Bulgaria kuuluu niihin jäsenvaltioihin, joissa sosioekonominen tausta vaikuttaa eniten oppimistuloksiin. Romanien koulutukseen osallistuminen on edelleen haaste, ja koulunkäynnin varhainen keskeyttäminen on erityisen yleistä romanien keskuudessa sekä maaseudulla. Digitaaliset taidot ovat Bulgariassa yleisesti ottaen heikot. Tämä koskee yleisesti koko väestöä (16–74-vuotiaat), mutta myös nuoria (16–19-vuotiaat). Digitaalisten taitojen parantaminen esimerkiksi tarjoamalla enemmän digitaalisuuteen suuntautuneita tutkintoja ja opinto-ohjelmia voisi edistää mukautumista digitalisaatiosta johtuviin työmarkkinoiden muutoksiin ja digitaalisen etätyön tarpeeseen. Samaan aikaan 11 prosentilla oppilaista ei edelleenkään ole tietokonetta ja/tai internetyhteyttä, ja 2 000 opettajalla ei ole tietokonetta. Sen takia nyt käytössä oleva etäopetus uhkaa pahentaa jo ennestään suurta eriarvoisuutta koulutuksen alalla joistakin viimeaikaisista tukitoimenpiteistä huolimatta. Kaikkien oppilaiden digitaalisten taitojen parantamiseen ja asianmukaisen teknisen infrastruktuurin saatavuuden lisäämiseen tähtäävillä lisätoimilla edistettäisiin kestävällä tavalla koulutukseen pääsyä erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien, kuten romaneiden, keskuudessa. Tämä puolestaan auttaisi alentamaan näiden ryhmien korkeaa koulunkäynnin keskeyttämisastetta. |
(24) |
Covid-19-kriisi on korostanut tehokkaan julkishallinnon ja toimivan digitaalisen hallinnon strategista tärkeyttä, sähköiset terveyspalvelut ja julkiset hankinnat mukaan luettuina. Unioni on tukenut tämän alan uudistuksia, mutta niiden täytäntöönpano edistyy liian hitaasti, mikä on vaikuttanut kielteisesti julkisen sektorin tehokkuuteen liikkumisrajoitusten aikana. Sen takia Bulgaria on jäänyt jälkeen sähköisten palvelujen tarjonnassa, ja kansalaisia ja yrityksiä olisikin kannustettava käyttämään näitä palveluja enemmän. Lisäksi on ratkaistava kaikki kyberturvallisuuteen ja kriittisen infrastruktuurin turvallisuuteen liittyvät kysymykset. Tulevaisuuden kannalta keskeistä on tehokas julkishallinto, jotta voidaan varmistaa elvytystoimien ajantasainen ja vaikuttava täytäntöönpano. Erityisen tärkeää on yhteistyö ja koordinointi kaikilla hallinnon tasoilla. Tämä koskee muun muassa julkisia hankintasopimuksia, käyttöoikeuksia ja markkinavalvontaa. Sääntelyn ennakoitavuuden ja vakauden vahvistaminen, politiikkojen täytäntöönpanon tehokas valvonta ja hallinnollisen rasituksen vähentäminen parantaisivat liiketoimintaympäristöä ja edistäisivät investointeja, mikä puolestaan nopeuttaisi elpymistä. |
(25) |
Talouden elpymisen edistämiseksi on tärkeää aikaistaa toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja, myös niihin vaikuttavien uudistusten avulla. Covid-19-kriisi on korostanut entisestään digitalisaation ja innovoinnin tärkeyttä. Bulgaria ja varsinkin sen pk-yritykset jäävät niiden osalta selvästi unionin keskiarvon alapuolelle. Yksi merkittävä esimerkki tästä on taajuuskaista, jonka Bulgaria aikoo osoittaa 5G-verkkkojen pioneeritaajuusalueille: se ei ole riittävä 5G-palvelujen oikea-aikaisen ja tehokkaan tarjonnan mahdollistamiseksi. Tiedossa olevat tutkimusalan ja korkeakoulutusjärjestelmän ongelmat, kuten hajanaisuus, niukka rahoitus sekä vähäinen osaamisen ja teknologian siirto, ovat vielä ratkaisematta. Bulgarian talous kuluttaa kaikista unionin jäsenvaltioista eniten resursseja ja energiaa ja tuottaa eniten kasvihuonekaasupäästöjä, joten tarvitaan huomattavia investointeja energia-alaan ja hiilestä irtautumiseen, jotta voidaan edistää siirtymistä ilmastoneutraaliuteen Bulgarian kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman mukaisesti. |
(26) |
Muutostoimet, joilla puututaan Bulgarian suureen energiaintensiteettiin, merkittävään riippuvuuteen fossiilisista polttoaineista sekä energian ja resurssien tehottomaan käyttöön, ovat vasta aivan alkuvaiheessa. Kansallisessa energia- ja ilmastosuunnitelmassa korostetaan Bulgarian sitoumusta irrottaa taloutensa hiilestä vuoteen 2050 mennessä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman puitteissa. Toisaalta siinä todetaan myös, että Bulgaria aikoo edelleen turvautua kotimaisiin ruskohiilen lähteisiin vuonna 2050 ja sen jälkeen. Bulgarian liikenneinfrastruktuurin kattavuus ja laatu ovat edelleen unionin keskiarvon alapuolella, ja Euroopan laajuinen liikenneverkko on yhä keskeneräinen. Multimodaalikeskusten verkostoa, joitakin rautatie- ja maantieosuuksia sekä Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmiä ja älykkäitä liikennejärjestelmiä on kehitettävä edelleen. Eräät merkittävät ympäristökysymykset on ratkaistava, sillä ne vaikuttavat kestävään kasvuun ja ovat luoneet lisää terveysriskejä covid-19-kriisin aikana. Bulgaria on yksi niistä jäsenvaltioista, joissa on eniten ympäristön pilaantumisesta johtuvia kuolemia, ja jätehuollossa ja yhdyskuntajätevesien keräämis- ja käsittelyvelvoitteiden noudattamisessa on edelleen puutteita. Oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa, joka on komission ehdotuksen kohteena, koskeva ohjelmasuunnittelu kaudeksi 2021–2027 voisi auttaa Bulgariaa vastaamaan joihinkin haasteisiin, joita siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen aiheuttaa, erityisesti vuoden 2020 maaraportin liitteen D kattamilla alueilla. Näin Bulgaria voisi hyödyntää kyseistä rahastoa parhaalla mahdollisella tavalla. |
(27) |
Asianmukainen maksukyvyttömyyskehys on tärkeä reaalitalouden elpymisen kannalta covid-19-kriisin jälkimainingeissa, jolloin konkurssien määrä saattaa lisääntyä merkittävästi. Kehys nopeuttaisi myös järjestämättömien lainojen selvittämistä ja estäisi siten niiden kasautumista. Maksukyvyttömyyskehyksen tehottomuus tekee maksukyvyttömyysmenettelyistä hitaita ja kalliita. Kesäkuussa 2019 hyväksyttiin maksukyvyttömyyskehystä koskeva etenemissuunnitelma ja yksilöitiin kehykseen liittyvät puutteet. Bulgaria on aloittanut etenemissuunnitelman täytäntöönpanon ja valmistelee jatkotoimia, mukaan lukien lainsäädännön muutoksia ja valmiuksien kehittämistoimia. |
(28) |
Bulgaria hyväksyi vuonna 2019 useita lakeja, joiden tarkoituksena on saattaa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivit (EU) 2015/849 (7) ja (EU) 2018/843 (8) (neljäs ja viides rahanpesunvastainen direktiivi) osaksi kansallista lainsäädäntöä ja joiden täytäntöönpano on kesken. Hiljattain päätökseen saatu kansallinen riskiarvio on osoittanut eräitä puutteita, jotka on korjattava kiireesti rahanpesun ja terrorismin rahoituksen ehkäisemiseksi. Sijoittajien kansalaisuusjärjestelyihin ja virtuaalivaroihin liittyviä riskejä ei ole vielä arvioitu asianmukaisesti. On suunniteltava ja toteutettava toimia sen varmistamiseksi, että ilmoitusvelvolliset noudattavat tehokkaasti rahanpesun torjuntakehystä. Rahanpesun torjuntakehyksen toteuttaminen ja täytäntöönpano on ollut melko tehotonta, eikä rahanpesun selvittelyä ole hyödynnetty riittävästi. |
(29) |
Vaikka tässä suosituksessa esitetyissä maakohtaisissa suosituksissa, jäljempänä ’vuoden 2020 maakohtaiset suositukset’, keskitytään covid-19-pandemian sosioekonomisten vaikutusten korjaamiseen ja talouden elpymisen helpottamiseen, vuoden 2019 maakohtaiset suositukset koskevat kuitenkin myös uudistuksia, jotka ovat keskipitkän ja pitkän aikavälin rakenteellisiin haasteisiin vastatessa olennaisia. Vuoden 2019 maakohtaiset suositukset ovat edelleen ajankohtaisia, ja niiden seuraamista jatketaan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä koko ensi vuoden. Tämä koskee myös investointeihin liittyvästä talouspolitiikasta annettuja vuoden 2019 maakohtaisia suosituksia. Kaikki vuoden 2019 maakohtaiset suositukset olisi otettava huomioon vuoden 2020 jälkeisessä koheesiopolitiikan rahoituksen strategisessa ohjelmasuunnittelussa, kriisiä lieventävät toimenpiteet ja ulospääsystrategiat mukaan lukien. |
(30) |
Bulgarialaiset pankit ovat yleisesti ottaen kannattavia ja hyvin pääomitettuja. Vaikka bruttomääräisten järjestämättömien lainojen ja ennakkojen suhde lainojen kokonaismäärään on hieman pienentynyt viime vuosina, se oli vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä edelleen unionin suurimpia eli 7,2 prosenttia. Tämä koskee erityisesti rahoitusalan ulkopuolisia yrityksiä ja kotimaisessa omistuksessa olevia pankkeja. Sen takia on tärkeää toteuttaa lisätoimia, joilla edistetään toimivia järjestämättömien lainojen jälkimarkkinoita. Järjestämättömiin lainoihin liittyvät varaukset ovat vähentyneet vuoden 2018 lopulta lähtien, ja pitkään laiminlyötyihin, erääntyneisiin järjestämättömiin lainoihin liittyvät luottotappiovaraukset ovat toisinaan liian pienet. Euroopan keskuspankin toteuttama kattava arviointi osoitti, että kahden pankin pääomapohjaa olisi vahvistettava. Pääomapohjan vahvistaminen saadaan kohta päätökseen. Sen lisäksi, että pankkien likviditeetin tarjontaa lisätään covid-19-kriisin vaikutusten lieventämiseksi ja talouskasvun elvyttämiseksi, pankkien olisi noudatettava luottoriskin arviointia koskevia vaatimuksia ja järkeviä luotonantostandardeja, sovellettava asianmukaisia arvonmäärityskäytäntöjä ja raportoitava tarkasti mahdollisesta omaisuuserien laadun heikkenemisestä. |
(31) |
Komissio on seurannut Bulgarian edistymistä oikeuslaitoksen uudistamisessa ja korruption torjunnassa yhteistyö- ja seurantamekanismin puitteissa. Tämän vuoksi näitä aloja ei ole toistaiseksi käsitelty Bulgarian maakohtaisissa suosituksissa, mutta ne ovat tärkeitä myönteisen sosioekonomisen ympäristön kehittämiseksi maassa. Viimeksi lokakuussa 2019 annetussa yhteistyö- ja seurantamekanismia koskevassa kertomuksessa todettiin, että Bulgarian edistyminen on riittävää, jotta sen voidaan katsoa täyttävän sitoumukset, jotka se antoi liittyessään unioniin. Bulgaria on uudistanut laajasti korruptiontorjuntaa koskevaa oikeudellista kehystään, mutta korkean tason korruptiotapauksissa on annettava enemmän lopullisia tuomioita kansalaisten luottamuksen saavuttamiseksi. Lisäksi jäljellä on useita haasteita, varsinkin tehokkaan rikostutkinnan varmistaminen, työmäärän tasapainottaminen tuomioistuinten välillä ja paikallisten syyttäjänvirastojen toiminnan tehostaminen. Yhteistyö- ja seurantamekanismin päätyttyä uudistusten seuranta varmistetaan kansallisella tasolla jälkiseurantaneuvoston toimesta ja unionin tasolla kattavan oikeusvaltiomekanismin ja tarvittaessa talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa. |
(32) |
Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso tarjoaa unionissa puitteet talous- ja työllisyyspolitiikan jatkuvalle koordinoinnille, jolla voidaan edistää kestävää taloutta. Jäsenvaltiot ovat vuoden 2020 kansallisissa uudistusohjelmissaan arvioineet edistymistä Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Varmistamalla, että vuoden 2020 maakohtaisia suosituksia noudatetaan kaikilta osin, Bulgaria edistää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja yhteisiä pyrkimyksiä varmistaa kilpailukykyinen kestävyys unionissa. |
(33) |
Komissio on vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Bulgarian talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2020 maaraportissa. Se on arvioinut myös vuoden 2020 lähentymisohjelman, vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelman ja jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Bulgarialle viime vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamiseksi. Komissio on ottanut huomioon ohjelmien ja jatkotoimenpiteiden merkityksen Bulgarian finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta mutta myös sen, ovatko ne unionin sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla unionin tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. |
(34) |
Neuvosto on tutkinut vuoden 2020 lähentymisohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (9) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1, |
SUOSITTAA, että Bulgaria toteuttaa vuosina 2020 ja 2021 toimia, joilla se
1. |
toteuttaa vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen huomioon ottaen kaikki tarvittavat toimenpiteet covid-19-pandemian torjumiseksi, talouden ylläpitämiseksi ja alkavan elpymisen tukemiseksi; harjoittaa taloustilanteen salliessa finanssipolitiikkaa, jonka tavoitteena on saavuttaa maltillisella tasolla oleva julkisen talouden rahoitusasema keskipitkällä aikavälillä ja varmistaa velkakestävyys samalla kun lisätään investointeja; osoittaa riittävästi varoja terveydenhuoltojärjestelmän selviytymiskyvyn, saatavuuden ja kapasiteetin parantamiseen ja varmistaa terveydenhuollon työntekijöiden tasapainoisen alueellisen jakautumisen väestön tarpeita vastaavasti; |
2. |
varmistaa asianmukaisen sosiaalisen suojelun ja elintärkeät palvelut kaikille ja vahvistaa aktiivista työmarkkinapolitiikkaa; parantaa etätyömahdollisuuksia ja edistää digitaalisia taitoja ja yhtäläisiä mahdollisuuksia saada koulutusta; korjaa puutteet vähimmäistulojärjestelmän riittävyydessä; |
3. |
yksinkertaistaa ja nopeuttaa menettelyjä tehokkaan tuen tarjoamiseksi pk-yrityksille ja itsenäisille ammatinharjoittajille sekä varmistaa näiden rahoituksen saannin jatkumisen ja mahdollisuuden hyödyntää joustavia maksujärjestelyjä; aikaistaa toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja talouden elpymisen vaalimiseksi; keskittää investoinnit vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen, erityisesti puhtaaseen ja tehokkaaseen energian ja resurssien tuotantoon ja käyttöön, ympäristöinfrastruktuuriin ja kestävään liikenteeseen, ja edistää asteittaista siirtymistä vähähiiliseen talouteen, myös kivihiilialueilla; |
4. |
minimoi yrityksille aiheutuvan hallinnollinen rasituksen tehostamalla julkishallintoa ja vahvistamalla digitaalista hallintoa; varmistaa maksukyvyttömyyskehyksen tehokkaan toiminnan; tehostaa toimia riittävän riskiarvioinnin, riskien lieventämisen, tehokkaan valvonnan ja rahanpesun torjuntakehyksen täytäntöönpanon varmistamiseksi. |
Tehty Brysselissä 20 päivänä heinäkuuta 2020.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
J. KLOECKNER
(1) EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1.
(2) EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25.
(3) EUVL C 301, 5.9.2019, s. 8.
(4) Neuvoston asetus (EY) N:o 1467/97, annettu 7 päivänä heinäkuuta 1997, liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä (EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6).
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/460, annettu 30 päivänä maaliskuuta 2020, asetusten (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013 ja (EU) N:o 508/2014 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, jotta saataisiin liikkeelle investointeja jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmiin ja muille talouden aloille covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (Koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskeva investointialoite) (EUVL L 99, 31.3.2020, s. 5).
(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/558, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2020, asetusten (EU) N:o 1301/2013 ja (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, joilla voidaan tarjota poikkeuksellista joustavuutta Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttöön covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (EUVL L 130, 24.4.2020, s. 1).
(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/849, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY ja komission direktiivin 2006/70/EY kumoamisesta (EUVL L 141, 5.6.2015, s. 73).
(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/843, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen annetun direktiivin (EU) 2015/849 ja direktiivien 2009/138/EY ja 2013/36/EU muuttamisesta (EUVL L 156, 19.6.2018, s. 43).
(9) Asetuksen (EY) N:o 1466/97 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
26.8.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 282/15 |
NEUVOSTON SUOSITUS,
annettu 20 päivänä heinäkuuta 2020,
Tšekin vuoden 2020 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Tšekin vuoden 2020 lähentymisohjelmaa koskeva neuvoston lausunto
(2020/C 282/03)
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan,
ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 2 kohdan,
ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin päätöslauselmat,
ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston päätelmät,
ottaa huomioon työllisyyskomitean lausunnon,
ottaa huomioon talous- ja rahoituskomitean lausunnon,
ottaa huomioon sosiaalisen suojelun komitean lausunnon,
ottaa huomioon talouspoliittisen komitean lausunnon,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 vuotuisen kestävän kasvun strategian, mikä aloitti vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Se otti huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17 päivänä marraskuuta 2017 antaman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan julistuksen. Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 (2) perusteella varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Tšekki ei kuulu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu. |
(2) |
Tšekkiä koskeva vuoden 2020 maaraportti julkaistiin 26 päivänä helmikuuta 2020. Siinä arvioitiin Tšekin edistymistä neuvoston 9 päivänä heinäkuuta 2019 hyväksymien maakohtaisten suositusten (3), jäljempänä ’vuoden 2019 maakohtaiset suositukset’, noudattamisessa, aiempina vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamisessa ja kansallisten Eurooppa 2020 -tavoitteidensa saavuttamisessa. |
(3) |
Maailman terveysjärjestö julisti 11 päivänä maaliskuuta 2020 covid-19-epidemian virallisesti maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Pandemia on kansalaisten, yhteiskuntien ja talouden kannalta vakava kansanterveysuhka. Se asettaa kansalliset terveydenhuoltojärjestelmät kovan paineen alaisiksi, vahingoittaa globaaleja toimitusketjuja, heiluttaa rahoitusmarkkinoita, häiritsee kulutuskysyntää ja vaikuttaa kielteisesti useilla eri aloilla. Se uhkaa ihmisten työpaikkoja ja toimeentuloa sekä yritysten liiketoimintaa. Pandemia on aiheuttanut merkittävän talouden häiriön, jolla on jo vakavia vaikutuksia unionissa. Komissio antoi 13 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon, jossa kehotetaan toteuttamaan kriisin vaikutusten lieventämiseksi koordinoituja taloudellisia toimia, joihin osallistuvat kaikki kansallisen ja unionin tason toimijat. |
(4) |
Useat jäsenvaltiot ovat julistaneet hätätilan tai ottaneet käyttöön hätätoimenpiteitä. Hätätoimenpiteiden olisi oltava ehdottoman oikeasuhteisia, välttämättömiä, ajallisesti rajoitettuja ja eurooppalaisten ja kansainvälisten normien mukaisia. Niihin olisi sovellettava demokraattista valvontaa ja riippumatonta laillisuusvalvontaa. |
(5) |
Komissio antoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnista. Yleinen poikkeuslauseke, josta säädetään asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 1 kohdassa, 6 artiklan 3 kohdassa, 9 artiklan 1 kohdassa ja 10 artiklan 3 kohdassa sekä asetuksen (EY) N:o 1467/97 (4) 3 artiklan 5 kohdassa ja 5 artiklan 2 kohdassa, helpottaa finanssipolitiikan koordinointia talouden vakavan taantuman yhteydessä. Komissio katsoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa, että kun otetaan huomioon odotettavissa oleva covid-19-pandemian aiheuttama vakava talouden taantuma, yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnin edellytykset olivat täyttyneet, ja pyysi neuvostoa hyväksymään tämän johtopäätöksen. Jäsenvaltioiden valtiovarainministerit yhtyivät komission arvioon 23 päivänä maaliskuuta 2020. He olivat yhtä mieltä siitä, että vakava talouden laskusuhdanne vaatii määrätietoisia, tavoitteellisia ja koordinoituja vastatoimia. Yleisen poikkeuslausekkeen aktivoiminen mahdollistaa tilapäisen poikkeamisen julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta edellyttäen, että tämä ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä. Korjaavan osion osalta neuvosto voi myös päättää komission suosituksesta hyväksyä tarkistetun julkisen talouden kehityskaaren. Yleinen poikkeuslauseke ei keskeytä vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia menettelyjä. Se antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden poiketa niistä julkista taloutta koskevista vaatimuksista, joita tavallisesti sovellettaisiin, ja samalla komissiolla ja neuvostolla on mahdollisuus toteuttaa tarvittavat politiikan koordinointitoimenpiteet vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa. |
(6) |
On toimittava herkeämättä, jotta voidaan rajoittaa ja hillitä covid-19-pandemian leviämistä, parantaa kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien kantokykyä, lieventää pandemian sosioekonomisia seurauksia toteuttamalla yrityksille ja kotitalouksille suunnattuja tukitoimia ja varmistaa työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden kannalta asianmukaiset olosuhteet työpaikoilla, kun taloudellista toimintaa käynnistetään uudelleen. Unionin olisi hyödynnettävä käytettävissään olevia välineitä kaikilta osin tukeakseen jäsenvaltioiden toimia näillä osa-alueilla. Samaan aikaan jäsenvaltioiden ja unionin olisi yhdessä valmisteltava toimenpiteitä, joita tarvitaan, jotta yhteiskunnassa ja taloudessa voidaan palata normaaliin toimintaan ja jotta päästään takaisin kestävään kasvuun. Toimenpiteissä olisi otettava huomioon muun muassa vihreä siirtymä ja digitaalinen muutos ja hyödynnettävä kriisistä saadut kokemukset. |
(7) |
Covid-19-kriisi on korostanut sisämarkkinoiden tarjoamaa joustavuutta sopeutua poikkeuksellisiin tilanteisiin. Poikkeustoimenpiteet, jotka estävät sisämarkkinoiden normaalia toimintaa, olisi kuitenkin poistettava heti, kun ne eivät enää ole välttämättömiä. Näin voidaan varmistaa nopea ja sujuva siirtyminen elpymisvaiheeseen sekä palauttaa tavaroiden, palveluiden ja työntekijöiden vapaa liikkuvuus. Vallitseva kriisi on osoittanut, että terveydenhuoltoalalla tarvitaan kriisivalmiussuunnitelmia. Muun muassa parannetuilla hankintastrategioilla, monipuolisilla toimitusketjuilla ja välttämättömien tarvikkeiden strategisilla varastoilla on tärkeä merkitys laadittaessa laajempia kriisivalmiussuunnitelmia. |
(8) |
Jotta jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön kaikki Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttämättä olevat varat lieventääkseen covid-19-pandemian poikkeuksellisia vaikutuksia, unionin lainsäätäjä on jo tehnyt muutoksia lainsäädäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksilla (EU) 2020/460 (5) ja (EU) 2020/558 (6). Näillä muutoksilla lisätään joustavuutta sekä yksinkertaistetaan ja virtaviivaistetaan menettelyjä. Lisäksi jäsenvaltiot voivat tilivuonna 2020–2021 kassavirtapaineiden vähentämiseksi hyödyntää 100 prosentin yhteisrahoitusosuutta unionin talousarviosta. Tšekkiä kannustetaan hyödyntämään näitä mahdollisuuksia kaikilta osin, jotta se voi auttaa niitä yksittäisiä henkilöitä ja aloja, joihin vaikutukset kohdistuvat eniten. |
(9) |
Covid-19-pandemian sosioekonomiset seuraukset jakautuvat todennäköisesti epätasaisesti eri alueiden välillä erilaisen erikoistumisen vuoksi. Näin ollen tämänhetkiseen tilanteeseen liittyy huomattava riski, että alueelliset erot lisääntyvät Tšekin sisällä tai että seutukuntatasolla syntyy uusia alueellisia eroja, mikä pahentaa jo havaittua suuntausta, jossa ero Karlovarskýn ja Ústeckýn alueiden ja muun maan välillä kasvaa. Kun otetaan huomioon, että riskinä on myös jäsenvaltioiden välisen lähentymisprosessin väliaikainen taantuminen, tämänhetkinen tilanne edellyttää kohdennettuja toimia. |
(10) |
Tšekki toimitti vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelmansa 7 päivänä toukokuuta 2020 ja vuoden 2020 lähentymisohjelmansa 30 päivänä huhtikuuta 2020. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon. |
(11) |
Tšekkiin sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota. |
(12) |
Vuoden 2020 lähentymisohjelmassa hallitus ennakoi, että nimellinen rahoitusasema, joka vuonna 2019 oli 0,3 prosenttia ylijäämäinen, heikkenee 5,1 prosentin alijäämään suhteessa BKT:hen vuonna 2020. Alijäämän ennustetaan supistuvan 4,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021. Julkinen velka suhteessa BKT:hen supistui 30,8 prosenttiin vuonna 2019, mutta vuoden 2020 lähentymisohjelman mukaan sen odotetaan kasvavan 37 prosenttiin vuonna 2020. Covid-19-pandemiaan liittyvä suuri epävarmuus vaikuttaa makrotalouden ja julkisen talouden näkymiin. |
(13) |
Tšekki on covid-19-pandemian seurauksena toteuttanut osana unionin koordinoitua lähestymistapaa oikea-aikaisia budjettitoimenpiteitä terveydenhuoltojärjestelmänsä kapasiteetin lisäämiseksi, pandemian hillitsemiseksi ja avun tarjoamiseksi niille ihmisille ja aloille, joihin kriisi on erityisesti vaikuttanut. Vuoden 2020 lähentymisohjelman mukaan kyseiset budjettitoimenpiteet ovat 4 prosenttia suhteessa BKT:hen. Toimenpiteitä ovat muun muassa tasoittavat verohelpotukset sekä itsenäisten ammatinharjoittajien vapauttaminen sosiaali- ja sairausvakuutusvelvoitteista puolen vuoden ajaksi (1 % suhteessa BKT:hen), työajan lyhentämisjärjestely (1 % suhteessa BKT:hen), kesäkuussa 2020 maksettavien ansiotuloveron ja yritysveron ennakonpidätysten peruuttaminen (0,8 % suhteessa BKT:hen) ja terveydenhuoltoon liittyvät toimenpiteet (0,7 %suhteessa BKT:hen). Lisäksi Tšekki on ilmoittanut yritysten maksuvalmiutta tukevista toimenpiteistä, vaikka niillä ei olekaan suoria budjettivaikutuksia. Näitä toimenpiteitä ovat pääasiassa lainojen takausjärjestelmät, jotta pienten ja keskisuurten yritysten ja suurten yritysten lainansaanti helpottuu. Vuoden 2020 lähentymisohjelmassa ei kuitenkaan esitetä kyseisiin ilmoitettuihin toimenpiteisiin liittyvien vastuusitoumusten määriä. Useimmat vuoden 2020 lähentymisohjelman perustana olevat toimenpiteet sisältyivät myös komission kevään 2020 talousennusteeseen. Joitakin toimenpiteitä, joita ei voitu kvantifioida tai joita on jatkettu määräajan päättymisen jälkeen, ei ole voitu ottaa huomioon. Tšekin toteuttamat toimenpiteet ovat kaiken kaikkiaan niiden suuntaviivojen mukaisia, jotka komissio on esittänyt 13 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa. Toteuttamalla hätätoimenpiteet ja kasvua tukevat julkisen talouden toimenpiteet täysimääräisesti ja – sitten kun taloustilanne sen sallii – palauttamalla finanssipolitiikan tavoitteeksi maltillisella tasolla olevan julkisen talouden rahoitusaseman saavuttaminen keskipitkällä aikavälillä edistetään julkisen talouden kestävyyden säilymistä keskipitkällä aikavälillä. |
(14) |
Komission kevään 2020 talousennusteen mukaan Tšekin julkisen talouden rahoitusasema on –6,7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja –4,0 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2021 olettaen, että politiikka säilyy muuttumattomana. Julkisen talouden velan ennustetaan jäävän alle 60 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja vuonna 2021. |
(15) |
Komissio antoi 20 päivänä toukokuuta 2020 perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaisesti laaditun kertomuksen, koska Tšekin ennakoidaan ylittävän vuonna 2020 alijäämän viitearvon, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kaiken kaikkiaan komission analyysi viittaa siihen, että perussopimuksessa ja asetuksessa (EY) N:o 1467/97 määriteltyä alijäämäkriteeriä ei ole noudatettu. |
(16) |
Tšekki julisti hätätilan 12 päivänä maaliskuuta 2020 ja 17 päivänä toukokuuta 2020 väliseksi ajaksi lieventääkseen covid-19-pandemian vaikutuksia. Tuolloin koulut suljettiin, tapahtumia ja kauppojen aukioloa rajoitettiin ja ihmisten kokoontumiselle asetettiin merkittäviä rajoituksia. Myös maarajat suljettiin osittain 15 päivän maaliskuuta 2020 ja 17 päivän toukokuuta 2020 väliseksi ajaksi. Tämä on rajoittanut maasta poistuvien tšekkiläisten työntekijöiden lukumäärää ja maahan saapuvien ulkomaalaisten työntekijöiden lukumäärää, aiheuttanut paikallisia työvoimakapeikkoja erityisesti valmistusteollisuudessa ja kausityössä ja vaikuttanut olennaisiin toimitusketjuihin. Auttaakseen kotitalouksia ja yrityksiä selviytymään kriisistä hallitus ilmoitti elvytyspaketista, johon sisältyy suoria tukitoimenpiteitä ja valtion takauksia. Vaikka tämä saattaakin helpottaa tilannetta tilapäisesti, talouden odotetaan kärsivän pahasti vuonna 2020, kun ulkoinen kysyntä vähenee ja sulkutoimenpiteet haittaavat talouden toimeliaisuutta. Reaalisen BKT:n odotetaan elpyvän vähitellen vuonna 2021, mutta on epätodennäköistä, että se palautuisi ennustejaksolla 2020–2021 vuoden 2019 tasolle. Vaikutuksen odotetaan olevan merkittävä esimerkiksi liikenteessä, hotelli- ja ravintola-alalla ja matkailussa. Työttömyys lisääntyy, mutta tilannetta helpottavia tekijöitä ovat jo ennestään kireät työmarkkinat, elvytyspaketti ja määräaikaisten työsopimusten vähäinen osuus. Viranomaiset ovat käynnistäneet maksuvalmiustuen varmistamiseksi useita valtiontakausjärjestelyjä kaikenkokoisille yrityksille. Kriisin koettelemien kotitalouksien ja yritysten kuluttajaluottojen ja kiinnelainojen takaisinmaksua lykätään kolmella tai kuudella kuukaudella. Näitä toimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon pankkisektorin häiriönsietokyky. Tšekin keskuspankki on myös toteuttanut erilaisia toimenpiteitä lieventääkseen kriisin vaikutuksia rahoitussektoriin. |
(17) |
Varhaiset terveysriskien vähentämiseen liittyvät covid-19-toimet ovat auttaneet hidastamaan viruksen leviämistä Tšekissä. Toimenpiteitä on toteutettu terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden tarjonnan lisäämiseksi ja tarvittavan infrastruktuurin varmistamiseksi, eli terveydenhuoltojärjestelmää on valmisteltu vastaamaan kysynnän kasvuun. Tšekin väestön terveystilanne on parantunut merkittävästi viime vuosina, ja se on lähentynyt EU:n keskiarvoa. Elinajanodotteessa on kuitenkin huomattavia alueellisia eroja, jotka osittain riippuvat sosioekonomisista ja käyttäytymiseen liittyvistä tekijöistä. Vaikka niiden henkilöiden osuus, jotka itse katsovat jäävänsä vaille tarvitsemaansa sairaanhoitoa, on kaiken kaikkiaan unionin alhaisimpia, terveydenhuollon resurssien ja henkilöstön jakautumisessa on edelleen alueellisia eroja, ja henkilöstöön on kohdistunut yhä suurempia paineita. Huomattava osa terveydenhuoltohenkilöstöstä on jäämässä eläkkeelle tulevina vuosina. Covid-19-pandemian vaikutusten lieventäminen edellyttää terveydenhuoltojärjestelmän selviytymiskyvyn ja kriisivalmiuden parantamista. Samalla on edistettävä yhtäläistä pääsyä perusterveydenhuollon ja integroidun hoidon piiriin, jotta vältettävissä olevia sairaalahoitojaksoja voitaisiin vähentää. Näin voidaan myös parantaa ennaltaehkäisyä ja helpottaa muita sairauksia. Sähköiset terveyspalvelut ovat edelleen vähäisiä, vaikka vuosiksi 2016–2020 on laadittu kansallinen sähköisten terveyspalvelujen strategia. |
(18) |
Tšekin työmarkkinat pysyivät vahvoina koko vuoden 2019 sekä vuoden 2020 alkupuolen, ja useimmat indikaattorit osoittivat tulosten olevan myönteisiä. Työllisyysaste jatkoi kasvuaan, ja työttömyys laski kaikkien aikojen alimmalle tasolle. Komission kevään 2020 ennusteessa työttömyyden odotetaan kuitenkin vuonna 2020 kasvavan 5,0 prosenttiin ja vähenevän vuonna 2021 hieman 4,2 prosenttiin. Hallitus reagoi covid-19-pandemiaan nopeasti ottamalla käyttöön monia toimenpiteitä tulojen ja työpaikkojen suojelemiseksi painopisteenään erityisesti yritykset ja itsenäiset ammatinharjoittajat. Tietyt työmarkkinoilla heikommassa asemassa olevat ryhmät (lyhyessä työsuhteessa olevat työntekijät ja vuokratyövoima) eivät kuitenkaan saa ehdotetuilla toimenpiteillä täyttä suojaa. Lastenhoidon ja koulujen sulkeminen sulkutoimien aikana on voinut vaikuttaa erityisesti naisiin, jotka kantavat merkittävää hoitovastuuta. Lastenhoitoon ja pitkäaikaishoitoon tehtävien investointien edistäminen ja joustavat työjärjestelyt, kuten etätyö, helpottanevat ulospääsyä kriisistä. Kohdentamalla aktiivisia työvoimatoimia ja osaamisen tarjontaa paremmin ja työmarkkinaosapuolia kuullen voidaan tukea sekä työntekijöiden pitämistä työllisinä että siirtymistä työpaikasta toiseen. Julkisten työvoimapalvelujen tukitoimilla voidaan myös helpottaa erityisesti muita heikommassa asemassa olevien väestöryhmien onnistunutta paluuta työmarkkinoille. Jos sosiaalista suojelua olisi saatavilla helpommin ja nopeammin, voitaisiin välttää köyhyysloukkuja ja häätöjä asunnoista. Sosioekonominen eriarvoisuus ja vähäinen panostaminen koulutukseen vaikuttavat koulutustuloksiin edelleen voimakkaasti. Jos varmistetaan inklusiivisen ja laadukkaan koulutuksen yhtäläinen saatavuus, myös digitaalisessa ympäristössä, osaamistaso voi parantua ja digitaalinen oppiminen lisääntyä. Erityisen tärkeää on edistää digitaalisia taitoja, esimerkiksi opettajien ja kouluttajien tukemisen ja jatkuvan koulutuksen kautta. Julkiset menot opiskelijaa kohden ovat edelleen suhteellisen vähäiset kaikilla koulutustasoilla. Pätevien opettajien puute osoittaa, että ammatin houkuttelevuutta on lisättävä erityisesti lahjakkaiden nuorten keskuudessa. |
(19) |
Tšekki on yksi niistä maista, joihin teknologinen muutos saattaa vaikuttaa erityisen voimakkaasti ja jotka tarvitsevat alalla huomattavia investointeja. Digitaalista muutosta on tuettava, myös teollisuudessa ja palvelualoilla, kohdentamalla investointeja älykkäisiin ratkaisuihin ja osaamiseen. Kiinteän laajakaistan täyttä kattavuutta koskeva tavoite on saavutettu, mutta mobiililaajakaista on edelleen suhteellisen kallis. Infrastruktuurin kehittämisen viivästyminen voi vaikuttaa erityisesti muita heikommassa asemassa oleviin väestöryhmiin ja rakenteellisesti heikkoihin alueisiin, jotka ovat suuremmassa vaarassa jäädä eristyksiin. Tällä voi olla myös kielteisiä vaikutuksia epidemian seurantaan ja hallintaan. Yhteystarpeisiin vastaaminen edellyttää investointeja erittäin suuren kapasiteetin verkkoihin, kiinteisiin ja matkaviestinverkkoihin ja asianmukaisia kysyntäpuolen toimenpiteitä. Tämän saavuttamiseksi on olennaisen tärkeää varata 5G-taajuudet hyvissä ajoin, ennakoitavissa ja investointeihin kannustavissa olosuhteissa. Erittäin nopeiden laajakaistapalvelujen käyttöönottoa jarruttaa kysynnän vähäisyys, joka johtuu useista muuttujista, kuten käytön hinnasta sekä väestön ostovoimasta, iästä ja koulutuksesta. Viranomaiset ovat sitoutuneet kehittämään ja integroimaan uutta digitaaliteknologiaa, mutta tätä haittaa edelleen matala osaamistaso. Tšekin viranomaiset ovat sitoutuneet edistämään myös tekoälyyn perustuvia ratkaisuja, mutta hallituksen pyrkimyksistä huolimatta Tšekki on alan tutkimus- ja patenttitoimissa edelleen jäljessä etulinjan jäsenvaltioista. |
(20) |
Talouden elpymisen edistämiseksi on tärkeää aikaistaa toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja, myös niihin vaikuttavien uudistusten avulla. Tšekin kansallisessa energia- ja ilmastosuunnitelmassa todetaan, että ilmasto- ja energiasiirtymän ja ilmastoneutraaliuden onnistuminen edellyttää merkittäviä investointeja. Tämä koskee erityisesti uusiutuvia energialähteitä, energiatehokkuutta, infrastruktuuria ja siirtoverkon osia. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo nyt kuivuutena ja tulvina, jotka aiheuttavat merkittäviä taloudellisia menetyksiä. Myös ilman pilaantuminen on jatkuva ongelma. Ympäristöverotus on kuitenkin hyvin kevyttä. Kivihiili hallitsee edelleen sähköntuotantoa ja on yhä tärkeä taloudellisen toiminnan veturi kolmella Tšekin alueella. Hankkeiden toteuttajien rajalliset kehittämisvalmiudet ja Tšekin viranomaisten tarjoaman neuvontatuen vähäisyys aiheuttavat edelleen merkittävän pullonkaulan suunniteltaessa vahvoja uusia hankkeita vihreän siirtymän ja digitaalisen muutoksen toteuttamiseksi näillä alueilla. Kaiken kaikkiaan hiilestä irtautumisella odotetaan olevan merkittäviä sosioekonomisia seurauksia, eikä kasvihuonekaasuneutraaliin ja alhaisten kasvihuonekaasujen päästöjen teknologiaan ole tähän mennessä investoitu kovinkaan innokkaasti. Uusiutuvan energian tuotanto on EU:n keskiarvoa vähäisempää. Sektorilla ei ole tarjolla taloudellisia kannustimia eikä asianmukaista oikeudellista ja institutionaalista kehystä kehittämisen tueksi. Myös tietoisuus energiatehokkuuden laajemmista hyödyistä vaikuttaa vähäiseltä. Siirtyminen sähköiseen liikkumiseen on ollut melko hidasta, ja maantieliikenteestä on muodostumassa yksi suurimmista energiankuluttajista. Liikenteen verotus on vähäistä, eikä se perustu hiilidioksidipäästöihin. Sähköajoneuvojen latausinfrastruktuuri on vielä kehittymätöntä. Jätehuollon kehitys on edelleen vaatimatonta, kun otetaan huomioon kunnianhimoiset tavoitteet. Kokonaisvaltaista strategiaa kiertotalouden mahdollisuuksien kehittämiseksi ei ole. Oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa, joka on komission ehdotuksen kohteena, koskeva ohjelmasuunnittelu kaudeksi 2021–2027 voisi auttaa Tšekkiä vastaamaan joihinkin haasteisiin, joita siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen aiheuttaa, erityisesti vuoden 2020 maaraportin liitteen D kattamilla alueilla. Näin Tšekki voisi hyödyntää kyseistä rahastoa parhaalla mahdollisella tavalla. |
(21) |
Perinteisen rahoituksen saatavuus ylittää EU:n keskiarvon, mutta riskirahoitus ei ole yhtä kehittynyttä. Riskialttiiden kotimaisten yritysten rahoitus on edelleen vähäistä erityisesti siemenvaiheessa ja myöhemmässä kehittämisvaiheessa. Vaikka markkinoille on tuotu joitakin onnistuneita innovatiivisia aloitteita, riskipääomarahoitus ja oman pääoman ehtoinen rahoitus on edelleen hyvin vähäistä. Systeemisen uudistuksen tarve haittaa Tšekin tutkimus- ja innovointitoimintaa. Vaikka yksityisten tutkimus- ja kehitysinvestointien tasainen kasvu jatkuu, suuret, pääasiassa ulkomaisessa omistuksessa olevat yritykset investoivat selvästi enemmän T&K-toiminnan kaltaiseen aineettomaan omaisuuteen kuin pienet ja keskisuuret kotimaiset yritykset. Keski- ja huipputason teknologiateollisuus kärsii osaamisvajeesta, joka johtuu luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan tutkinnon suorittaneiden vähäisestä määrästä ja puutteellisesta tutkinnon jälkeisestä koulutuksesta. Myös yrittäjyyden edistäminen ja tukeminen on edelleen vähäistä, mikä haittaa tuottavuuden kasvua. Tutkimussektorin suuri hajanaisuus johtaa siihen, että vähäinen T&K-rahoitus leviää liian laajalle. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön esteenä ovat nykyiset tutkijoiden urakehitykseen vaikuttavat arviointikäytännöt. Korkeakoulujen ja yritysten tiiviimpi yhteistyö, erityisesti spin-off-yritysten kautta, voisi nopeuttaa teknologian siirtoa ja innovaatioiden levittämistä. |
(22) |
Covid-19-pandemiasta johtuvat sulkutoimet ovat rasittaneet toimitusketjuja, ja monet yritykset ovat joutuneet lopettamaan toimintaansa, kun niillä ei ole myöskään ollut maksuvalmiusvarantoja. Pahiten ovat kärsineet autoteollisuus ja palvelualat. Markkinavalvontaa on toteuttamassa liian monta viranomaista, eikä niiden välinen yhteistyö ja koordinointi ole optimaalista. Virallisiin järjestelyihin, joilla yrityksille annetaan valtion takauksia, on hyväksytty nopeasti liian paljon edunsaajia. Koordinoinnissa on parantamisen varaa ja prosessit tuen kanavoimiseksi yrityksille voisivat olla nopeampia. Tietyt sidosryhmät katsovat, että Tšekin viranomaisten covid-19-kriisin vaikutusten lieventämiseksi toteuttamat toimenpiteet ovat byrokraattisia ja toteutuvat reaalitaloudessa hitaasti. Tietoa olisi syytä analysoida paremmin, jotta voitaisiin tehdä nopeita, tietoon perustuvia ja optimaalisia päätöksiä kohdennetuista talouden elvytysstrategioista ja-toimenpiteistä. Nopeasti muuttuvaa lainsäädäntöä ja monimutkaisia hallinnollisia menettelyjä pidetään elinkeinoelämässä yleisesti ottaen investointien esteenä. Toimilupien ja muiden lupien aiheuttama hallinnollinen rasitus on startup-yritysten kannalta erityisen ongelmallista. Pitkät ja raskaat menettelyt rakennusluvan saamiseksi muodostavat merkittävän esteen. Ehdotettuun uuteen rakennuslainsäädäntöön kohdistuu kritiikkiä. Tšekki on yksi digitaalisten julkisten palvelujen käytössä vähiten edistyneistä jäsenvaltioista. Sähköistä hallintoa käyttäviä on edelleen selvästi EU:n keskiarvoa vähemmän. Tšekki toteuttaa parhaillaan sähköistä hallintoa koskevaa suunnitelmaansa. Vuodesta 2020 lähtien maassa on uusi ”digitaalinen perustuslaki”, jonka mukaan kansalaisilla on oikeus saada lähes kaikki julkiset palvelut sähköisesti viimeistään vuonna 2025. Kuitenkin vain suhteellisen pieni osa kunnista tarjoaa verkkopohjaisia ratkaisuja. Parlamentti keskustelee parhaillaan verolain muuttamisesta. Tavoitteena on verojärjestelmän digitalisoinnin lisääminen, koska tiettyjen verojen osalta sähköisiä ilmoituksia tehdään edelleen varsin vähän. |
(23) |
Vaikka tässä suosituksessa esitetyissä maakohtaisissa suosituksissa, jäljempänä ’vuoden 2020 maakohtaiset suositukset’, keskitytään covid-19-pandemian sosioekonomisten vaikutusten korjaamiseen ja talouden elpymisen helpottamiseen, vuoden 2019 maakohtaiset suositukset koskevat kuitenkin myös uudistuksia, jotka ovat keskipitkän ja pitkän aikavälin rakenteellisiin haasteisiin vastatessa olennaisia. Vuoden 2019 maakohtaiset suositukset ovat edelleen ajankohtaisia, ja niiden seuraamista jatketaan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä koko ensi vuoden. Tämä koskee myös investointeihin liittyvästä talouspolitiikasta annettuja vuoden 2019 maakohtaisia suosituksia. Kaikki vuoden 2019 maakohtaiset suositukset olisi otettava huomioon vuoden 2020 jälkeisessä koheesiopolitiikan rahoituksen strategisessa ohjelmasuunnittelussa, kriisiä lieventävät toimenpiteet ja ulospääsystrategiat mukaan lukien. |
(24) |
Tšekin julkisen sektorin suoriutuminen ja hallinnon tuloksellisuus jäävät alle EU:n keskiarvon. Kansainvälisten indikaattoreiden mukaan se suoriutuu suhteellisen hyvin sen suhteen, miten hyvin hallituksen päätöksentekoa koskevat tiedot ovat saatavilla. Tulokset eivät ole yhtä hyviä julkishallinnon ammattimaisuuden, hallinnon läpinäkyvyyden ja korruption valvonnan osa-alueilla. Parempi strateginen suunnittelu ja ministeriöiden välinen koordinointi sekä paikallishallinnon hajanaisuuden vähentäminen tehostaisivat julkishallintoa. Julkisia hankintoja koskeva säännöstö on parantunut, mutta saattaa tarvita vielä hienosäätöä. Hienoisista parannuksista huolimatta korruptio on edelleen ongelma yrityksille ja saattaa haitata taloudellista toimintaa jatkossakin. Useita korruption vastaisia toimenpiteitä, mukaan lukien lobbausta ja väärinkäytösten paljastajien suojelua koskevaa lakiehdotusta, ei ole vielä hyväksytty. |
(25) |
Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso tarjoaa unionissa puitteet talous- ja työllisyyspolitiikan jatkuvalle koordinoinnille, jolla voidaan edistää kestävää taloutta. Jäsenvaltiot ovat vuoden 2020 kansallisissa uudistusohjelmissaan arvioineet edistymistä Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Varmistamalla, että vuoden 2020 maakohtaisia suosituksia noudatetaan kaikilta osin, Tšekki edistää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja yhteisiä pyrkimyksiä varmistaa kilpailukykyinen kestävyys unionissa. |
(26) |
Komissio on vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Tšekin talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2020 maaraportissa. Se on arvioinut myös vuoden 2020 lähentymisohjelman, vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelman ja jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Tšekille viime vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamiseksi. Komissio on ottanut huomioon ohjelmien ja jatkotoimenpiteiden merkityksen Tšekin finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta mutta myös sen, ovatko ne unionin sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla unionin tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. |
(27) |
Neuvosto on tutkinut vuoden 2020 lähentymisohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (7) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1, |
SUOSITTAA, että Tšekki toteuttaa vuosina 2020 ja 2021 toimia, joilla se
1. |
toteuttaa vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen huomioon ottaen kaikki tarvittavat toimenpiteet covid-19-pandemian torjumiseksi, talouden ylläpitämiseksi ja alkavan elpymisen tukemiseksi; harjoittaa taloustilanteen salliessa finanssipolitiikkaa, jonka tavoitteena on saavuttaa maltillisella tasolla oleva julkisen talouden rahoitusasema keskipitkällä aikavälillä ja varmistaa velkakestävyys samalla kun lisätään investointeja; varmistaa terveydenhuoltojärjestelmän selviytymiskyvyn, parantaa terveydenhuollon työntekijöiden ja perusterveydenhuollon saatavuutta ja hoidon integrointia sekä ottaa käyttöön sähköisiä terveyspalveluita; |
2. |
tukee työllisyyttä toteuttamalla aktiivisia työvoimatoimia, edistämällä osaamista, esimerkiksi digitaalisia taitoja, ja mahdollistamalla digitaalista oppimista; |
3. |
tukee pieniä ja keskisuuria yrityksiä lisäämällä rahoitusvälineiden käyttöä maksuvalmiustuen varmistamiseksi, vähentämällä hallinnollista rasitusta ja parantamalla sähköistä hallintoa; aikaistaa toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja talouden elpymisen vaalimiseksi; keskittää investoinnit vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen, erityisesti suuren kapasiteetin digitaaliseen infrastruktuuriin ja teknologiaan, puhtaaseen ja tehokkaaseen energian tuotantoon ja käyttöön sekä kestävään liikenneinfrastruktuuriin myös kivihiilialueilla; varmistaa innovatiivisten yritysten rahoituksen saannin ja parantaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. |
Tehty Brysselissä 20 päivänä heinäkuuta 2020.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
J. KLOECKNER
(1) EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1.
(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1176/2011, annettu 16 päivänä marraskuuta 2011, makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta (EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25).
(3) EUVL C 301, 5.9.2019, s. 15.
(4) Neuvoston asetus (EY) N:o 1467/97, annettu 7 päivänä heinäkuuta 1997, liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä (EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6).
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/460, annettu 30 päivänä maaliskuuta 2020, asetusten (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013 ja (EU) N:o 508/2014 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, jotta saataisiin liikkeelle investointeja jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmiin ja muille talouden aloille covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (Koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskeva investointialoite) (EUVL L 99, 31.3.2020, s. 5).
(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/558, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2020, asetusten (EU) N:o 1301/2013 ja (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, joilla voidaan tarjota poikkeuksellista joustavuutta Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttöön covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (EUVL L 130, 24.4.2020, s. 1).
(7) Asetuksen (EY) N:o 1466/97 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
26.8.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 282/22 |
NEUVOSTON SUOSITUS,
annettu 20 päivänä heinäkuuta 2020,
Tanskan vuoden 2020 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Tanskan vuoden 2020 lähentymisohjelmaa koskeva neuvoston lausunto
(2020/C 282/04)
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan,
ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 2 kohdan,
ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin päätöslauselmat,
ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston päätelmät,
ottaa huomioon työllisyyskomitean lausunnon,
ottaa huomioon talous- ja rahoituskomitean lausunnon,
ottaa huomioon sosiaalisen suojelun komitean lausunnon,
ottaa huomioon talouspoliittisen komitean lausunnon,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 vuotuisen kestävän kasvun strategian, mikä aloitti vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Se otti huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17 päivänä marraskuuta 2017 antaman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan julistuksen. Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 (2) perusteella varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Tanska ei kuulu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu. |
(2) |
Tanskaa koskeva vuoden 2020 maaraportti julkaistiin 26 päivänä helmikuuta 2020. Siinä arvioitiin Tanskan edistymistä neuvoston 9 päivänä heinäkuuta 2019 hyväksymien maakohtaisten suositusten (3), jäljempänä ’vuoden 2019 maakohtaiset suositukset’, noudattamisessa, aiempina vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamisessa ja kansallisten Eurooppa 2020 -tavoitteidensa saavuttamisessa. |
(3) |
Maailman terveysjärjestö julisti 11 päivänä maaliskuuta 2020 covid-19-epidemian virallisesti maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Pandemia on kansalaisten, yhteiskuntien ja talouden kannalta vakava kansanterveysuhka. Se asettaa kansalliset terveydenhuoltojärjestelmät kovan paineen alaisiksi ja vahingoittaa globaaleja toimitusketjuja, heiluttaa rahoitusmarkkinoita, häiritsee kulutuskysyntää ja vaikuttaa kielteisesti useilla eri aloilla. Se uhkaa ihmisten työpaikkoja ja toimeentuloa sekä yritysten liiketoimintaa. Pandemia on aiheuttanut merkittävän talouden häiriön, jolla on jo vakavia vaikutuksia unionissa. Komissio antoi 13 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon, jossa kehotetaan toteuttamaan kriisin vaikutusten lieventämiseksi koordinoituja taloudellisia toimia, joihin osallistuvat kaikki kansallisen ja unionin tason toimijat. |
(4) |
Useat jäsenvaltiot ovat julistaneet hätätilan tai ottaneet käyttöön hätätoimenpiteitä. Hätätoimenpiteiden olisi oltava ehdottoman oikeasuhteisia, välttämättömiä, ajallisesti rajoitettuja ja eurooppalaisten ja kansainvälisten normien mukaisia. Niihin olisi sovellettava demokraattista valvontaa ja riippumatonta laillisuusvalvontaa. |
(5) |
Komissio antoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnista. Yleinen poikkeuslauseke, josta säädetään asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 1 kohdassa, 6 artiklan 3 kohdassa, 9 artiklan 1 kohdassa ja 10 artiklan 3 kohdassa sekä asetuksen (EY) N:o 1467/97 (4) 3 artiklan 5 kohdassa ja 5 artiklan 2 kohdassa, helpottaa finanssipolitiikan koordinointia talouden vakavan taantuman yhteydessä. Komissio katsoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa, että kun otetaan huomioon odotettavissa oleva covid-19-pandemian aiheuttama vakava talouden taantuma, yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnin edellytykset olivat täyttyneet, ja pyysi neuvostoa hyväksymään tämän johtopäätöksen. Jäsenvaltioiden valtiovarainministerit yhtyivät komission arvioon 23 päivänä maaliskuuta 2020. He olivat yhtä mieltä siitä, että vakava talouden laskusuhdanne vaatii määrätietoisia, tavoitteellisia ja koordinoituja vastatoimia. Yleisen poikkeuslausekkeen aktivoiminen mahdollistaa tilapäisen poikkeamisen julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta edellyttäen, että tämä ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä. Korjaavan osion osalta neuvosto voi myös päättää komission suosituksesta hyväksyä tarkistetun julkisen talouden kehityskaaren. Yleinen poikkeuslauseke ei keskeytä vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia menettelyjä. Se antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden poiketa niistä julkista taloutta koskevista vaatimuksista, joita tavallisesti sovellettaisiin, ja samalla komissiolla ja neuvostolla on mahdollisuus toteuttaa tarvittavat politiikan koordinointitoimenpiteet vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa. |
(6) |
On toimittava herkeämättä, jotta voidaan rajoittaa ja hillitä covid-19-pandemian leviämistä, parantaa kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien kantokykyä, lieventää pandemian sosioekonomisia seurauksia toteuttamalla yrityksille ja kotitalouksille suunnattuja tukitoimia ja varmistaa työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden kannalta asianmukaiset olosuhteet työpaikoilla, kun taloudellista toimintaa käynnistetään uudelleen. Unionin olisi hyödynnettävä käytettävissään olevia välineitä kaikilta osin tukeakseen jäsenvaltioiden toimia näillä osa-alueilla. Samaan aikaan jäsenvaltioiden ja unionin olisi yhdessä valmisteltava toimenpiteitä, joita tarvitaan, jotta yhteiskunnassa ja taloudessa voidaan palata normaaliin toimintaan ja jotta päästään takaisin kestävään kasvuun. Toimenpiteissä olisi otettava huomioon muun muassa vihreä siirtymä ja digitaalinen muutos ja hyödynnettävä kriisistä saadut kokemukset. |
(7) |
Covid-19-kriisi on korostanut sisämarkkinoiden tarjoamaa joustavuutta sopeutua poikkeuksellisiin tilanteisiin. Poikkeustoimenpiteet, jotka estävät sisämarkkinoiden normaalia toimintaa, olisi kuitenkin poistettava heti, kun ne eivät enää ole välttämättömiä. Näin voidaan varmistaa nopea ja sujuva siirtyminen elpymisvaiheeseen sekä palauttaa tavaroiden, palveluiden ja työntekijöiden vapaa liikkuvuus. Vallitseva kriisi on osoittanut, että terveydenhuoltoalalla tarvitaan kriisivalmiussuunnitelmia. Muun muassa parannetuilla hankintastrategioilla, monipuolisilla toimitusketjuilla ja välttämättömien tarvikkeiden strategisilla varastoilla on tärkeä merkitys laadittaessa laajempia kriisivalmiussuunnitelmia. |
(8) |
Jotta jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön kaikki Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttämättä olevat varat lieventääkseen covid-19-pandemian poikkeuksellisia vaikutuksia, unionin lainsäätäjä on jo tehnyt muutoksia lainsäädäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksilla (EU) 2020/460 (5) ja (EU) 2020/558 (6). Näillä muutoksilla lisätään joustavuutta sekä yksinkertaistetaan ja virtaviivaistetaan menettelyjä. Lisäksi jäsenvaltiot voivat tilivuonna 2020–2021 kassavirtapaineiden vähentämiseksi hyödyntää 100 prosentin yhteisrahoitusosuutta unionin talousarviosta. Tanskaa kannustetaan hyödyntämään näitä mahdollisuuksia kaikilta osin, jotta se voi auttaa niitä yksittäisiä henkilöitä ja aloja, joihin vaikutukset kohdistuvat eniten. |
(9) |
Tanska toimitti vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelmansa 7 päivänä toukokuuta 2020 ja vuoden 2020 lähentymisohjelmansa 5 päivänä toukokuuta 2020. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon. |
(10) |
Tanskaan sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota. |
(11) |
Vuoden 2020 lähentymisohjelmassa hallitus ennakoi julkisen talouden rahoitusaseman, joka vuonna 2019 oli 3,7 prosenttia ylijäämäinen, heikkenevän niin, että vuonna 2020 alijäämä on 8,0 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT). Alijäämän ennustetaan supistuvan 2,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021. Julkinen velka suhteessa BKT:hen supistui 33,2 prosenttiin vuonna 2019, mutta vuoden 2020 lähentymisohjelman mukaan sen odotetaan kasvavan 40,7 prosenttiin vuonna 2020. Covid-19-pandemian aiheuttama suuri epävarmuus vaikuttaa makrotalouden ja julkisen talouden näkymiin. |
(12) |
Tanska on covid-19-pandemian seurauksena toteuttanut osana unionin koordinoitua lähestymistapaa oikea-aikaisia budjettitoimenpiteitä terveydenhuoltojärjestelmänsä kapasiteetin lisäämiseksi, pandemian hillitsemiseksi ja avun tarjoamiseksi niille ihmisille ja aloille, joihin vaikutukset ovat erityisesti kohdistuneet. Vuoden 2020 lähentymisohjelman mukaan kyseiset budjettitoimenpiteet ovat 4,9 prosenttia suhteessa BKT:hen. Toimenpiteitä ovat muun muassa terveydenhuoltopalvelujen vahvistaminen, yritysten kiinteiden kustannusten tilapäinen korvaaminen, väliaikainen palkkakompensaatiojärjestelmä ja hätäapu vaikeuksissa oleville aloille. Lisäksi Tanska on ilmoittanut yritysten maksuvalmiutta tukevista toimenpiteistä, vaikka niillä ei olekaan suoria budjettivaikutuksia. Vuoden 2020 lähentymisohjelmassa niiden arvioidaan olevan noin 15 prosenttia suhteessa BKT:hen. Näihin toimenpiteisiin kuuluvat henkilökohtaisten tuloverojen ja yhtiöverojen maksun lykkääminen sekä lainatakaukset (3,7 % suhteessa BKT:hen). Komission kevään 2020 talousennusteeseen verrattuna suurin ero on se, että vuoden 2020 lähentymisohjelmaan on sisällytetty odotetut tulevat tappiot, jotka johtuvat covid-19:ään liittyvistä valtiontakauksista (0,5 % suhteessa BKT:hen). Tanskan toteuttamat toimenpiteet ovat kaiken kaikkiaan niiden suuntaviivojen mukaisia, jotka komissio on esittänyt 13 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa. Toteuttamalla hätätoimenpiteet ja kasvua tukevat julkisen talouden toimenpiteet täysimääräisesti ja – sitten kun taloustilanne sen sallii – palauttamalla finanssipolitiikan tavoitteeksi maltillisella tasolla olevan julkisen talouden rahoitusaseman saavuttaminen keskipitkällä aikavälillä edistetään julkisen talouden kestävyyden säilymistä keskipitkällä aikavälillä. |
(13) |
Komission kevään 2020 talousennusteen mukaan Tanskan julkisen talouden rahoitusasema on –7,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja –2,3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2021 olettaen, että politiikka säilyy muuttumattomana. Julkisen talouden velan ennustetaan pysyvän alle 60 prosentissa suhteessa BKT:hen vuosina 2020 ja 2021. |
(14) |
Komissio antoi 20 päivänä toukokuuta 2020 perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaisesti laaditun kertomuksen, koska Tanskan ennakoidaan ylittävän vuonna 2020 alijäämän viitearvon, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kaiken kaikkiaan komission analyysi viittaa siihen, että perussopimuksessa ja asetuksessa (EY) N:o 1467/97 määriteltyä alijäämäkriteeriä ei ole noudatettu. |
(15) |
Covid-19-pandemia vaikutti voimakkaasti Tanskaan vuoden 2020 alkupuoliskolla, mikä aiheutti paineita terveydenhuoltojärjestelmälle ja vähensi merkittävästi taloudellista toimintaa tietyillä aloilla. Tanska toteutti oikea-aikaisia toimenpiteitä pandemian pysäyttämiseksi ja terveydenhuoltojärjestelmän vahvistamiseksi, mukaan lukien kauaskantoiset aloitteet kriisin taloudellisten seurausten lieventämiseksi. Tästä seuranneeseen talouden laskusuhdanteeseen puututtiin hallituksen ja keskuspankin vahvoilla talous- ja rahoitustoimenpiteillä. Niihin kuuluivat muun muassa suora tuki yritysten kiinteiden kustannusten ja palkkamenojen osittaiseksi kattamiseksi, veronmaksun lykkäykset, likviditeetin tarjoaminen pankeille ja yrityksille, luottojärjestelyt ja muut rahapoliittiset toimenpiteet. Näitä toimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon pankkialan häiriönsietokyky. Nämä toimenpiteet lievensivät covid-19-pandemian aiheuttamaa taloudellista sokkia, mutta ne eivät estäneet merkittävää tuotoksen menetystä, suurta määrää konkursseja ja maksukyvyttömyystapauksia. Niin ikään työttömien ja köyhyyden vaarassa olevien määrä kasvoi huomattavasti, myös vammaisten ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien keskuudessa. Komission kevään 2020 ennusteen mukaan työttömyys nousee maltillisesti noin 6,5 prosenttiin vuonna 2020 ja laskee alle 6 prosenttiin vuonna 2021. |
(16) |
Meneillään oleva covid-19-kriisi korostaa sitä tosiseikkaa, että Tanskan on työskenneltävä jatkuvasti vahvistaakseen terveydenhuoltojärjestelmänsä selviytymiskykyä. Erityinen huolenaihe on terveydenhuoltohenkilöstön sekä erikoislääkäreiden ja sairaanhoitajien liian vähäinen määrä esimerkiksi tehohoidossa (erityisesti anestesiahoitajat). Jatkuvat toimet näiden ammattien työvoimapulan korjaamiseksi ovat avainasemassa. Lyhyellä aikavälillä Tanskan olisi pyrittävä varmistamaan kriittisten lääkinnällisten tuotteiden, kuten terveydenhuoltohenkilöstön henkilönsuojainten saatavuus. Käynnissä on tutkimustyö, jossa etsitään viruslääkehoidon ja rokotteen lisäksi myös parempia ja nopeampia testausmenetelmiä. |
(17) |
Talouden elpymisen edistämiseksi on tärkeää aikaistaa toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja, myös niihin vaikuttavien uudistusten avulla. Tanska on suoriutunut hyvin digitalisoinnin alalla, kuten Euroopan komission digitaalinen tulostaulu osoittaa. Säilyttääkseen tämän vahvan aseman pitkällä aikavälillä, varmistaakseen kilpailukykynsä ja hyötyäkseen digitalisaatiosta Tanska tarvitsee kuitenkin investointeja digitaaliseen infrastruktuuriin sekä koulutukseen ja osaamisen parantamiseen. Tanskan kansallisessa energia- ja ilmastosuunnitelmassa todetaan, että ilmasto- ja energiasiirtymän onnistuminen edellyttää merkittäviä investointeja. Suurimmat investoinnit ovat tarpeen uuden uusiutuvan energian kapasiteetin asentamiseksi, ja merkittäviä investointitarpeita ovat myös kotitalouksissa (energiatehokkuus ja lämmöntuotannon muuntaminen), kestävässä liikenteessä, teollisuudessa sekä biokaasun ja kaukolämmön tuotannossa. Tanskan ilmastopolitiikan tavoitteena on vähentää vuoteen 2030 mennessä kasvihuonekaasupäästöjä 70 prosenttia vuoden 1990 tasoon verrattuna ja saavuttaa ilmastoneutraalius viimeistään vuonna 2050. Tämän vuoksi energiankulutus olisi saatava laskusuuntaan, mikä edellyttäisi investointeja, joissa noudatetaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa ja keskitytään sektoreille, joilla energiansäästöt ovat erityisen lupaavia. Talouden elpymistä covid-19-kriisistä voitaisiin edistää aikaistamalla suunniteltuja vihreitä investointeja sekä kunnianhimoisia ympäristö-, ilmasto-, energia- ja infrastruktuuri-investointihankkeita, jotka kohdistetaan esimerkiksi asuntotuotantoon, merituulivoimaan, energiayhteyksiin ja rautateiden sähköistämiseen. Liikenne on Tanskan suurin kasvihuonekaasupäästöjen lähde, minkä vuoksi lisätoimet tällä alalla ovat erityisen tärkeitä. Oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa, joka on komission ehdotuksen kohteena, koskeva ohjelmasuunnittelu kaudeksi 2021–2027 voisi auttaa Tanskaa vastaamaan joihinkin haasteisiin, joita siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen aiheuttaa, erityisesti vuoden 2020 maaraportin liitteen D kattamilla alueilla. Näin Tanska voisi hyödyntää kyseistä rahastoa parhaalla mahdollisella tavalla. |
(18) |
Kaiken kaikkiaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan (T&K) menot eivät ole lisänneet tuottavuutta Tanskassa. Tanskalta puuttuu integroitu innovointistrategia, jossa esiteltäisiin selkeästi, mitä maa haluaa saavuttaa globaalissa innovointiympäristössä. Tutkimus- ja innovointitoiminta on edelleen keskittynyt muutamiin suuriin yrityksiin ja säätiöihin ja enimmäkseen lääketeollisuuden ja bioteknologian aloille. Kahdeksan suurimman yrityksen osuus on lähes 40 prosenttia yksityisistä T&K-kokonaismenoista (maailmanlaajuisesti keskimäärin 19 %). T&K-menot ovat pysyneet korkealla tasolla, mutta aktiivisten yritysten lukumäärä on laskenut vuodesta 2009 pääasiassa siksi, että pienemmät yritykset eivät osallistu tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Vain 33 prosenttia pk-yrityksistä on tehnyt tuote- tai prosessi-innovaatioita. Sen vuoksi voitaisiin tarvita lisää poliittisia toimia innovointipohjan laajentamiseksi siten, että mukaan saadaan enemmän yrityksiä. Vastaaminen muuttuviin osaamistarpeisiin covid-19-pandemian jälkeen, myös tulevat teknologiset muutokset huomioon ottaen, edellyttää jatkuvia investointeja täydennys- ja uudelleenkoulutusjärjestelmiin, muun muassa aikuiskoulutukseen. |
(19) |
Tanska on toteuttanut toimia rahanpesun torjuntasäännöstönsä vahvistamiseksi. Vuonna 2019 annettiin uutta lainsäädäntöä, ja kansalliset viranomaiset ja sääntelyviranomaiset alkoivat toteuttaa useita toimenpiteitä Tanskan rahanpesun torjuntasäännöstön vahvistamiseksi. Finanssivalvontaviranomaiselle on annettu valtuudet määrätä seuraamuksia ja suuremmat määrärahat rahanpesun torjuntaa koskevien valvontavalmiuksiensa parantamiseksi. Rahanpesun selvittelykeskus on myös saanut lisää henkilöstöä ja rahoitusta. On ratkaisevan tärkeää, että tehostettu rahanpesun torjuntasäännöstö johtaa tehostettuun valvontaan ja täytäntöönpanoon. Rahanpesun torjunnan valvojan on erityisesti pantava riskiperusteinen lähestymistapa kaikilta osin täytäntöön. Rahanpesun selvittelykeskuksen parannetuilla valmiuksilla on osoitettava, että Tanskan tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa esiin tuodut puutteet on korjattu asianmukaisesti. |
(20) |
Vaikka tässä suosituksessa esitetyissä maakohtaisissa suosituksissa, jäljempänä ’vuoden 2020 maakohtaiset suositukset’, keskitytään covid-19-pandemian sosioekonomisten vaikutusten korjaamiseen ja talouden elpymisen helpottamiseen, vuoden 2019 maakohtaiset suositukset koskevat kuitenkin myös uudistuksia, jotka ovat keskipitkän ja pitkän aikavälin rakenteellisiin haasteisiin vastatessa olennaisia. Vuoden 2019 maakohtaiset suositukset ovat edelleen ajankohtaisia, ja niiden seuraamista jatketaan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä koko ensi vuoden. Tämä koskee myös investointeihin liittyvästä talouspolitiikasta annettuja vuoden 2019 maakohtaisia suosituksia. Kaikki vuoden 2019 maakohtaiset suositukset olisi otettava huomioon vuoden 2020 jälkeisessä koheesiopolitiikan rahoituksen strategisessa ohjelmasuunnittelussa, kriisiä lieventävät toimenpiteet ja ulospääsystrategiat mukaan lukien. |
(21) |
Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso tarjoaa unionissa puitteet talous- ja työllisyyspolitiikan jatkuvalle koordinoinnille, jolla voidaan edistää kestävää taloutta. Jäsenvaltiot ovat vuoden 2020 kansallisissa uudistusohjelmissaan arvioineet edistymistä Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Varmistamalla, että vuoden 2020 maakohtaisia suosituksia noudatetaan kaikilta osin, Tanska edistää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja yhteisiä pyrkimyksiä varmistaa kilpailukykyinen kestävyys unionissa. |
(22) |
Komissio on vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Tanskan talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2020 maaraportissa. Se on arvioinut myös vuoden 2020 lähentymisohjelman, vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelman ja jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Tanskalle viime vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamiseksi. Komissio on ottanut huomioon ohjelmien ja jatkotoimenpiteiden merkityksen Tanskan finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta mutta myös sen, ovatko ne unionin sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla unionin tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. |
(23) |
Neuvosto on tutkinut vuoden 2020 lähentymisohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (7) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1, |
SUOSITTAA, että Tanska toteuttaa vuosina 2020 ja 2021 toimia, joilla se
1. |
toteuttaa vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen huomioon ottaen kaikki tarvittavat toimenpiteet covid-19-pandemian torjumiseksi, talouden ylläpitämiseksi ja alkavan elpymisen tukemiseksi; harjoittaa taloustilanteen salliessa finanssipolitiikkaa, jonka tavoitteena on saavuttaa maltillisella tasolla oleva julkisen talouden rahoitusasema keskipitkällä aikavälillä ja varmistaa velkakestävyys, samalla kun lisätään investointeja; parantaa terveydenhuoltojärjestelmän selviytymiskykyä muun muassa varmistamalla, että kriittisiä lääkinnällisiä tuotteita on riittävästi, ja puuttumalla terveydenhuollon henkilöstöpulaan; |
2. |
aikaistaa toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja talouden elpymisen vaalimiseksi; keskittää investoinnit vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen, erityisesti puhtaaseen ja tehokkaaseen energian tuotantoon ja käyttöön, kestävään liikenteeseen sekä tutkimukseen ja innovointiin; tukee integroitua innovointistrategiaa, jolla on laajempi investointipohja; |
3. |
tehostaa rahanpesun torjunnan valvontaa ja panee rahanpesun torjuntasäännöstön tehokkaasti täytäntöön. |
Tehty Brysselissä 20 päivänä heinäkuuta 2020.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
J. KLOECKNER
(1) EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1.
(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1176/2011, annettu 16 päivänä marraskuuta 2011, makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta (EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25).
(3) EUVL C 301, 5.9.2019, s. 20.
(4) Neuvoston asetus (EY) N:o 1467/97, annettu 7 päivänä heinäkuuta 1997, liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä (EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6).
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/460, annettu 30 päivänä maaliskuuta 2020, asetusten (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013 ja (EU) N:o 508/2014 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, jotta saataisiin liikkeelle investointeja jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmiin ja muille talouden aloille covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (Koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskeva investointialoite) (EUVL L 99, 31.3.2020, s. 5).
(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/558, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2020, asetusten (EU) N:o 1301/2013 ja (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, joilla voidaan tarjota poikkeuksellista joustavuutta Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttöön covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (EUVL L 130, 24.4.2020, s. 1).
(7) Asetuksen (EY) N:o 1466/97 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
26.8.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 282/27 |
NEUVOSTON SUOSITUS,
annettu 20 päivänä heinäkuuta 2020,
Saksan vuoden 2020 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Saksan vuoden 2020 vakausohjelmaa koskeva neuvoston lausunto
(2020/C 282/05)
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan,
ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 (1) ja erityisesti sen 5 artiklan 2 kohdan,
ottaa huomioon makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta 16 päivänä marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 (2) ja erityisesti sen 6 artiklan 1 kohdan,
ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin päätöslauselmat,
ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston päätelmät,
ottaa huomioon työllisyyskomitean lausunnon,
ottaa huomioon talous- ja rahoituskomitean lausunnon,
ottaa huomioon sosiaalisen suojelun komitean lausunnon,
ottaa huomioon talouspoliittisen komitean lausunnon,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 vuotuisen kestävän kasvun strategian, mikä aloitti vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Se otti huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17 päivänä marraskuuta 2017 antaman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan julistuksen. Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella myös varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Saksa kuuluu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu. Samana päivänä komissio hyväksyi myös suosituksen neuvoston suositukseksi euroalueen talouspolitiikasta. |
(2) |
Saksaa koskeva vuoden 2020 maaraportti julkaistiin 26 päivänä helmikuuta 2020. Siinä arvioitiin Saksan edistymistä neuvoston 9 päivänä heinäkuuta 2019 hyväksymien maakohtaisten suositusten (3), jäljempänä ’vuoden 2019 maakohtaiset suositukset’, noudattamisessa, aiempina vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamisessa ja kansallisten Eurooppa 2020 -tavoitteidensa saavuttamisessa. Lisäksi siihen sisältyi asetuksen (EU) N:o 1176/2011 5 artiklan nojalla laadittu perusteellinen tarkastelu, jonka tulokset julkaistiin samaten 26 päivänä helmikuuta 2020. Komissio päätteli analyysinsa perusteella, että Saksan makrotaloudessa on epätasapainoja. Erityisesti vaihtotaseen suuri ylijäämä kertoo siitä, että investoinnit ovat vähäisiä suhteessa säästöihin, millä on valtioiden rajat ylittäviä vaikutuksia. |
(3) |
Maailman terveysjärjestö julisti 11 päivänä maaliskuuta 2020 covid-19-epidemian virallisesti maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Pandemia on kansalaisten, yhteiskuntien ja talouden kannalta vakava kansanterveysuhka. Se asettaa kansalliset terveydenhuoltojärjestelmät kovan paineen alaisiksi ja vahingoittaa globaaleja toimitusketjuja, heiluttaa rahoitusmarkkinoita, häiritsee kulutuskysyntää ja vaikuttaa kielteisesti useilla eri aloilla. Se uhkaa ihmisten työpaikkoja ja toimeentuloa sekä yritysten liiketoimintaa. Pandemia on aiheuttanut merkittävän talouden häiriön, jolla on jo vakavia vaikutuksia unionissa. Komissio antoi 13 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon, jossa kehotetaan toteuttamaan kriisin vaikutusten lieventämiseksi koordinoituja taloudellisia toimia, joihin osallistuvat kaikki kansallisen ja unionin tason toimijat. |
(4) |
Useat jäsenvaltiot ovat julistaneet hätätilan tai ottaneet käyttöön hätätoimenpiteitä. Hätätoimenpiteiden olisi oltava ehdottoman oikeasuhteisia, välttämättömiä, ajallisesti rajoitettuja ja eurooppalaisten ja kansainvälisten normien mukaisia. Niihin olisi sovellettava demokraattista valvontaa ja riippumatonta laillisuusvalvontaa. |
(5) |
Komissio antoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnista. Yleinen poikkeuslauseke, josta säädetään asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 1 kohdassa, 6 artiklan 3 kohdassa, 9 artiklan 1 kohdassa ja 10 artiklan 3 kohdassa sekä asetuksen (EY) N:o 1467/97 (4) 3 artiklan 5 kohdassa ja 5 artiklan 2 kohdassa, helpottaa finanssipolitiikan koordinointia talouden vakavan taantuman yhteydessä. Komissio katsoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa, että kun otetaan huomioon odotettavissa oleva covid-19-pandemian aiheuttama vakava talouden taantuma, yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnin edellytykset olivat täyttyneet, ja pyysi neuvostoa hyväksymään tämän johtopäätöksen. Jäsenvaltioiden valtiovarainministerit yhtyivät komission arvioon 23 päivänä maaliskuuta 2020. He olivat yhtä mieltä siitä, että vakava talouden laskusuhdanne vaatii määrätietoisia, tavoitteellisia ja koordinoituja vastatoimia. Yleisen poikkeuslausekkeen aktivoiminen mahdollistaa tilapäisen poikkeamisen julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta edellyttäen, että tämä ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä. Korjaavan osion osalta neuvosto voi myös päättää komission suosituksesta hyväksyä tarkistetun julkisen talouden kehityskaaren. Yleinen poikkeuslauseke ei keskeytä vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia menettelyjä. Se antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden poiketa niistä julkista taloutta koskevista vaatimuksista, joita tavallisesti sovellettaisiin, ja samalla komissiolla ja neuvostolla on mahdollisuus toteuttaa tarvittavat politiikan koordinointitoimenpiteet vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa. |
(6) |
On toimittava herkeämättä, jotta voidaan rajoittaa ja hillitä covid-19-pandemian leviämistä, parantaa kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien kantokykyä, lieventää pandemian sosioekonomisia seurauksia toteuttamalla yrityksille ja kotitalouksille suunnattuja tukitoimia ja varmistaa työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden kannalta asianmukaiset olosuhteet työpaikoilla, kun taloudellista toimintaa käynnistetään uudelleen. Unionin olisi hyödynnettävä käytettävissään olevia välineitä kaikilta osin tukeakseen jäsenvaltioiden toimia näillä osa-alueilla. Samaan aikaan jäsenvaltioiden ja unionin olisi yhdessä valmisteltava toimenpiteitä, joita tarvitaan, jotta yhteiskunnassa ja taloudessa voidaan palata normaaliin toimintaan ja jotta päästään takaisin kestävään kasvuun. Toimenpiteissä olisi otettava huomioon muun muassa vihreä siirtymä ja digitaalinen muutos ja hyödynnettävä kriisistä saadut kokemukset. |
(7) |
Covid-19-kriisi on korostanut sisämarkkinoiden tarjoamaa joustavuutta sopeutua poikkeuksellisiin tilanteisiin. Poikkeustoimenpiteet, jotka estävät sisämarkkinoiden normaalia toimintaa, olisi kuitenkin poistettava heti, kun ne eivät enää ole välttämättömiä. Näin voidaan varmistaa nopea ja sujuva siirtyminen elpymisvaiheeseen sekä palauttaa tavaroiden, palveluiden ja työntekijöiden vapaa liikkuvuus. Vallitseva kriisi on osoittanut, että terveydenhuoltoalalla tarvitaan kriisivalmiussuunnitelmia. Muun muassa parannetuilla hankintastrategioilla, monipuolisilla toimitusketjuilla ja välttämättömien tarvikkeiden strategisilla varastoilla on tärkeä merkitys laadittaessa laajempia kriisivalmiussuunnitelmia. |
(8) |
Jotta jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön kaikki Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttämättä olevat varat lieventääkseen covid-19-pandemian poikkeuksellisia vaikutuksia, unionin lainsäätäjä on jo tehnyt muutoksia lainsäädäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksilla (EU) 2020/460 (5) ja (EU) 2020/558 (6). Näillä muutoksilla lisätään joustavuutta sekä yksinkertaistetaan ja virtaviivaistetaan menettelyjä. Lisäksi jäsenvaltiot voivat tilivuonna 2020–2021 kassavirtapaineiden vähentämiseksi hyödyntää 100 prosentin yhteisrahoitusosuutta unionin talousarviosta. Saksaa kannustetaan hyödyntämään näitä mahdollisuuksia kaikilta osin, jotta se voi auttaa niitä yksittäisiä henkilöitä ja aloja, joihin vaikutukset kohdistuvat eniten. |
(9) |
Covid-19-pandemian sosioekonomiset seuraukset jakautuvat todennäköisesti epätasaisesti eri alojen ja alueiden välillä erilaisen erikoistumisen vuoksi. Tähän liittyy erojen kasvamisen riski Saksassa. Kun otetaan huomioon, että riskinä on myös jäsenvaltioiden välisen lähentymisprosessin väliaikainen taantuminen, tämänhetkinen tilanne edellyttää kohdennettuja toimia. |
(10) |
Saksa toimitti vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelmansa 20 päivänä huhtikuuta 2020 ja vuoden 2020 vakausohjelmansa 30 päivänä huhtikuuta 2020. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon. |
(11) |
Saksaan sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota ja velkasääntöä. |
(12) |
Vuoden 2020 vakausohjelmassa hallitus ennakoi julkisen talouden rahoitusaseman, joka vuonna 2019 oli 1,4 prosenttia ylijäämäinen, heikkenevän niin, että vuonna 2020 alijäämä on 7¼ prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT). Julkisen talouden velka suhteessa BKT:hen supistui 59,8 prosenttiin vuonna 2019, mutta vuoden 2020 vakausohjelman mukaan sen odotetaan vuonna 2020 kasvavan 75¼ prosenttiin. Covid-19-pandemian aiheuttama suuri epävarmuus vaikuttaa makrotalouden ja julkisen talouden näkymiin. |
(13) |
Saksa on covid-19-pandemian seurauksena toteuttanut osana unionin koordinoitua lähestymistapaa oikea-aikaisia budjettitoimenpiteitä terveydenhuoltojärjestelmänsä kapasiteetin lisäämiseksi, pandemian hillitsemiseksi ja avun tarjoamiseksi niille ihmisille ja aloille, joihin vaikutukset ovat erityisesti kohdistuneet. Vuoden 2020 vakausohjelman mukaan kyseiset budjettitoimenpiteet ovat 7,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2020. Toimenpiteitä ovat muun muassa yritysten maksuvalmiustuki, pienille yrityksille ja itsenäisille ammatinharjoittajille avustuksina ja lainoina kohdennettu tuki sekä työajan lyhentämisjärjestelyjen käytön helpottaminen irtisanomisten estämiseksi. Lisäksi Saksa on ilmoittanut yritysten maksuvalmiutta tukevista toimenpiteistä, vaikka niillä ei olekaan suoria budjettivaikutuksia. Vuoden 2020 vakausohjelmassa niiden arvioidaan olevan 24,9 prosenttia suhteessa BKT:hen. Toimenpiteet koostuvat pääasiassa valtion omistaman kehityspankin KfW:n ja uuden, covid-19-pandemian johdosta perustetun talouden vakautusrahaston antamista lainatakauksista. Toisin kuin vuoden 2020 vakausohjelmassa, komission arvioissa ei katsota, että veronmaksun lykkäykset ja talouden taantumasta johtuvan verotulojen vähenemisen seurauksena tehdyt talousarvion tasoitustoimenpiteet olisivat päätösperäisiä toimenpiteitä, joilla olisi budjettivaikutuksia. Saksan toteuttamat toimenpiteet ovat kaiken kaikkiaan niiden suuntaviivojen mukaisia, jotka komissio on esittänyt 13 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa. Toteuttamalla hätätoimenpiteet ja kasvua tukevat julkisen talouden toimenpiteet täysimääräisesti ja – sitten kun taloustilanne sen sallii – palauttamalla finanssipolitiikan tavoitteeksi maltillisella tasolla olevan julkisen talouden rahoitusaseman saavuttaminen keskipitkällä aikavälillä edistetään julkisen talouden kestävyyden säilymistä keskipitkällä aikavälillä. |
(14) |
Komission kevään 2020 talousennusteen mukaan Saksan julkisen talouden rahoitusasema on –7,0 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja –1,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2021 olettaen, että politiikka säilyy muuttumattomana. Julkisen talouden velan ennustetaan olevan 75,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja 71,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2021. |
(15) |
Komissio antoi 20 päivänä toukokuuta 2020 perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaisesti laaditun kertomuksen, koska Saksan ennakoidaan ylittävän vuonna 2020 alijäämän viitearvon, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kaiken kaikkiaan komission analyysi viittaa siihen, että perussopimuksessa ja asetuksessa (EY) N:o 1467/97 määriteltyä alijäämäkriteeriä ei ole noudatettu. |
(16) |
Ensimmäinen covid-19-tartunta kirjattiin Saksassa 27 päivänä tammikuuta 2020, ja maaliskuussa 2020 tapausten määrä alkoi kasvaa eksponentiaalisesti. Tämän jälkeen Saksan viranomaiset ottivat viruksen leviämisen hillitsemiseksi käyttöön eristystoimenpiteitä, joihin kuului muun muassa ei-välttämättömien vähittäiskauppojen sekä ravintoloiden, viihde- ja kulttuurilaitosten, urheilutilojen, koulujen ja yliopistojen sulkeminen. Kaikki useamman kuin kahden henkilön julkiset kokoontumiset kiellettiin, ja ihmisiä pyydettiin pitämään lähikontaktit mahdollisimman vähäisinä. Eristystoimenpiteet eivät ole suoranaisesti koskeneet valmistusteollisuutta. Suuria tehtaita kuitenkin suljettiin useiden viikkojen ajaksi ulkomaankaupan häiriintymisen ja kysynnän supistumisen vuoksi. Talousnäkymät heikkenivät voimakkaasti, ja komission kevään 2020 talousennuste viittaa siihen, että vuonna 2020 BKT supistuu 6,5 prosenttia. Vaikka työajan lyhentämisjärjestelyjen (Kurzarbeit) laajentaminen auttaa yrityksiä pitämään työntekijänsä, työttömyyden kasvu vaikuttaa väistämättömältä. Komission kevään 2020 ennusteen mukaan työttömyyden odotetaan nousevan 4 prosenttiin vuonna 2020 ja laskevan 3,5 prosenttiin vuonna 2021. |
(17) |
Saksan hallitus on ryhtynyt pikaisiin toimiin negatiivisten talousvaikutusten lieventämiseksi ja toteuttanut kauaskantoisia toimenpiteitä. Pienyrityksille, itsenäisille ammatinharjoittajille ja freelance-työntekijöille tarjotaan jopa 50 miljardin euron välitöntä apua (suoria avustuksia). Hallitus on parantanut erikokoisille yrityksille äskettäin perustetun talouden vakautusrahaston ja julkisen kehityspankin KfW:n välityksellä myönnettävien lainojen saatavuutta ja lisännyt niiden määrää. Takaukset kattavat jopa 80–90 prosenttia lainan myöntävän pankin luottoriskistä (joissakin erityistapauksissa jopa 100 %). Talouden vakautusrahastosta voidaan tukea myös suuria yrityksiä tarjoamalla tilapäisesti lisää omaa pääomaa. Yritysten maksuvalmiuden parantamiseksi on hyväksytty mukautuksia veronmaksun lykkäyksiin, ennakkomaksuihin ja seuraamuksiin. Maksukyvyttömyyssääntöjä on muutettu teknisten maksukyvyttömyysmenettelyjen välttämiseksi. Osavaltiot täydentävät liittovaltion toimenpiteitä omilla tukiohjelmillaan. Kyseisiä toimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon pankkisektorin häiriönsietokyky. Covid-19-kriisi aiheuttaa todennäköisesti lisäpainetta Saksan pankkisektorin jo ennestään heikkoon kannattavuuteen. Näin ollen vaikuttaa perustellulta, että saksalaiset pankit supistavat edelleen kustannuksia parantaakseen kannattavuuttaan ja vapauttaakseen varoja tietotekniikkainvestointeihin ja sisäisen pääoman muodostukseen. Tältä osin hyötyä olisi myös vakauttamisen jatkamisesta. |
(18) |
Työmarkkinoiden osalta alkuvuosi oli vahva, mutta tilanne on covid-19-pandemian ja siihen liittyvien sulkutoimien seurauksena heikentynyt. Kriisin työllisyys- ja sosiaalivaikutusten lieventämiseksi hallitus on antanut merkittävää tukea työajan lyhentämisjärjestelyn välityksellä. Se höllensi järjestelmän piiriin pääsyn ehtoja, ulotti järjestelmän taannehtivasti koskemaan myös vuokratyöntekijöitä ja nosti sen korvaustasoa. Tämä auttaa säilyttämään työpaikkoja ja turvaamaan kotitalouksien tuloja. Työnantajien taloudellista tilannetta helpotetaan siten, että menetetystä työajasta ei tarvitse maksaa sosiaaliturvamaksuja. Vähimmäistoimeentulotuen piiriin pääsyn helpottaminen (joka perustuu Saksan sosiaaliturvalain Sozialgesetzbuch/SGB II osaan) tarjoaa apua tulonmenetysten korvaamiseen. Lisäksi pienituloisia perheitä tuetaan helpottamalla lapsilisien saatavuutta. Tämän lisäksi ansionmenetyksiä kärsineille vuokralaisille on myönnetty väliaikainen turva häätöä vastaan. Saksa on menestynyt hyvin Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria tukevassa sosiaali-indikaattoreiden tulostaulussa, mutta jollei sosiaaliturvassa olevia aukkoja korjata, tuloksena saattaa vallitsevan kriisin yhteydessä olla heikommassa asemassa olevien ryhmien tulojen supistuminen. |
(19) |
Kansanterveydellisten seurausten torjunnassa Saksaa on auttanut maan universaali terveydenhuoltojärjestelmä, jonka kautta pääsee laadukkaaseen hoitoon, minkä lisäksi testaus- ja tehohoitokapasiteettia on pystytty lisäämään nopeasti. Covid-19-kriisi on kuitenkin korostanut tarvetta vahvistaa terveydenhuoltojärjestelmän selviytymiskykyä jatkuvasti. Ongelmana ovat edelleen hoitohenkilöstön saatavuus ja sairaanhoitajan ammatin vähäinen houkuttelevuus. Vaikka sairaanhoitajien määrä asukasta kohti on suhteellisen suuri, sairaalat ovat enenevässä määrin ilmoittaneet täyttämättä jääneistä sairaanhoitajien toimista. Lisäksi parannuksia voitaisiin tehdä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluntarjoajien väliseen sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen väliseen koordinointiin ja tukea sitä digitaalisilla välineillä. Sähköisten terveyspalvelujen infrastruktuurin käyttöönottoa on nopeutettu, mutta sähköisten terveydenhuolto- ja hoivapalvelujen, sähköisten lääkemääräysten ja potilastietojen sähköisen vaihdon hyödyntäminen on edelleen selvästi unionin keskiarvoa vähäisempää. Maaliskuussa 2020 hyväksyttiin uusi laki, jolla lievennetään covid-19:n taloudellisia vaikutuksia pääasiassa sairaaloiden ja yksityislääkäreiden osalta. Terveydenhuoltoyksiköiden pitkäaikainen rahoitus on kuitenkin turvattava hoidon jatkumiseksi kaikilla osa-alueilla, sillä niiden tulot vähenevät ei-välttämättömien leikkausten ja hoitojen lykkäämisen vuoksi ja käytettävissä olevia varoja suunnataan ensisijaisten testien ja laitteiden hankkimiseen. Koska Saksassa on vahva tutkimusperusta, sillä on valmiudet toteuttaa covid-19-kriisin vastatoimina tutkimus- ja innovointitoimenpiteitä, kuten kehittää rokotteita ja hoitoja sekä tutkimusverkostoa, johon koottaisiin Saksan yliopistojen lääketieteellinen tutkimustoiminta ja vahvistettaisiin sitä, sekä tukea epidemioiden torjuntaa edistävää kansainvälistä yhteenliittymää (CEPI). |
(20) |
Talouden elpymisen edistämiseksi on tärkeää aikaistaa toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja. Julkiset ja yksityiset investoinnit kasvoivat vuonna 2019 edelleen voimakkaasti, mutta jäivät jälkeen investointitarpeista. Julkiset investoinnit ovat kuntatasolla korjausvelkaa vähäisempiä. Kuntien investointivaje on vähentynyt, mutta on edelleen suuri (4,0 % suhteessa BKT:hen), ja investointeja hidastavat kapasiteetti- ja kaavoitusrajoitteet. Jo suunniteltuja investointeja vihreään teknologiaan ja energiaan, esimerkiksi rakennusten kunnostamiseen ja uusiutuviin energialähteisiin liittyviä hankkeita, voitaisiin aikaistaa. Viimeaikaisista aloitteista huolimatta hiilestä irtautumista koskevien lyhyen ja keskipitkän aikavälin tavoitteiden saavuttaminen ja ilmastoneutraaliuteen pääseminen vuoteen 2050 mennessä on edelleen haasteellista. Sama koskee myös ympäristö- ja energiatehokkuustavoitteita, sillä hintakannustimet, erityisesti covid-19-kriisistä johtuva öljyn alhainen hinta, jarruttavat ilmastoa ja ympäristöä säästävää käyttäytymistä. Saksan siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen edellyttää mittavia pitkän aikavälin yksityisiä ja julkisia investointeja muun muassa uusiutuvaan energiaan, sähköinfrastruktuuriin, energiatehokkuuteen, kiertotalouteen ja kestävään liikenteeseen. Lisäksi Saksan valtiontalouden tarkastusvirasto on kritisoinut vihreään energiasiirtymään liittyvien toimenpiteiden kustannustehokkuutta. On tarpeen toteuttaa lisätoimia ja jatkuvia investointeja energiaverkkoihin, jotta voidaan hyötyä täysin integroidusta kestävästä energiajärjestelmästä ja vakaista hintasignaaleista. Puhdasta liikkuvuutta voidaan edistää asianmukaisilla sääntelytoimenpiteillä sekä lisäämällä ja nopeuttamalla investointeja kestävään liikenneinfrastruktuuriin ja puhtaisiin liikkuvuusratkaisuihin. Pyrittäessä edistämään elpymistä kohti kestävämpää ja kilpailukykyisempää taloutta olennaisen tärkeässä asemassa ovat lisäinvestoinnit tutkimus- ja kehitystoimintaan (T&K). Koulutus- ja tutkimusmenot, jotka vuonna 2017 olivat 9,2 prosenttia suhteessa BKT:hen, kasvoivat hieman ja olivat 9,31 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2018, eli ne jäivät edellisestä kansallisesta tavoitteesta, joka oli 10 prosenttia suhteessa BKT:hen. Yksityiset T&K-investoinnit keskittyvät yhä enemmän suuriin yrityksiin. Asuntojen tarjonta on jäänyt politiikkatoimista huolimatta selvästi alle tavoitteen, joka oli 375 000 uuden asunnon rakentaminen vuosittain kaudella 2017–2021. Toteuttamalla toimia, joilla kannustetaan investoimaan uusiin asuntoihin, voitaisiin pyrkiä korjaamaan tätä epätasapainoa ja kohtuullistaa asuntojen hintoja. Oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa, joka on komission ehdotuksen kohteena, koskeva ohjelmasuunnittelu kaudeksi 2021–2027 voisi auttaa Saksaa vastaamaan joihinkin haasteisiin, joita siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen aiheuttaa, erityisesti vuoden 2020 maaraportin liitteen D kattamilla alueilla. Näin Saksa voisi hyödyntää kyseistä rahastoa parhaalla mahdollisella tavalla. |
(21) |
Liikkuvuuden rajoitusten yhteydessä ratkaisevan tärkeässä osassa ovat nykyaikainen digitaalinen infrastruktuuri ja digitaaliset palvelut. Investoinnit digitaaliseen infrastruktuuriin ja digitaalisiin julkisiin palveluihin voivat tukea talouden elpymistä ja auttaa Saksaa kaventamaan edelleen varsin huomattavaa eroa muihin maihin nähden erittäin suuren kapasiteetin verkkojen kattavuudessa. Näiden verkkojen kattavuus oli vuonna 2019 Saksassa 32,7 prosenttia, kun unionin keskiarvo oli 44 prosenttia. Käyttäjälle asti ulottuvien valokuituyhteyksien kattavuus oli 10,5 prosenttia eli selvästi alle unionin keskiarvon (33,5 %). Covid-19-kriisi on korostanut digitaalisten verkkopalvelujen merkitystä. Yhteenliitettävyyden puute voi olla keskeinen tekijä, joka jarruttaa digitalisaatioon tehtäviä investointeja erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä (pk-yrityksissä). Niissä digitaaliteknologian käyttöönotto on pysynyt hitaana. Saksassa on edelleen vähemmän digitaalisia julkisia palveluja kuin jäsenvaltioissa yleisesti, vaikka yrityksille tarjottavissa digitaalisissa palveluissa onkin tapahtunut kehitystä. Viranomaisten ja suuren yleisön välinen verkkovuorovaikutus on kuitenkin hyvin vähäistä. Verkkopalvelujen saatavuutta koskevan lain täytäntöönpano etenee hitaasti, ja tavoitteena oleva 575 palvelun digitalisointi vuoden 2022 loppuun mennessä tuottaa haasteita. Kaikkien asiaan liittyvien julkisten elinten – liittovaltion, osavaltioiden ja paikallistason viranomaisten – olisi pantava laki täytäntöön, jotta digitaalinen julkishallinto paranisi tuntuvammin. |
(22) |
Tukitoimenpiteiden täytäntöönpanon yhteydessä ja laajemminkin on tärkeää pitää sääntely- ja hallintorasitus vähäisenä. Kun tukitoimenpiteisiin liittyvä hallinnollinen rasitus pidetään mahdollisimman pienenä pystyttäneen varmistamaan, että pienet yritykset saavat rahoituksen välittäjiltä vastaavaa tukea kuin suuremmat yritykset. Pk-yritysten tilannetta voidaan helpottaa lisäksi vähentämällä hallinnollista rasitusta laajemminkin kuin vain tukitoimenpiteiden osalta, esimerkiksi soveltamalla joustavuutta myös vähemmän keskeisiin hallintomenettelyihin. |
(23) |
Teknologian kehitys oli jo ennen covid-19-kriisin puhkeamistakin muuttamassa työmarkkinoita. Tämä edellyttää lisärahoitusta koulutukseen, muun muassa uudelleen- ja täydennyskoulutukseen sekä digitaalisten taitojen kehittämiseen. Covid-19-kriisin seurauksena tämä tarve on korostunut entisestään. Tämä koskee erityisesti työntekijöitä sellaisilla aloilla, joilla lähikontaktien välttämisen vaikutukset saattavat tuntua pidemmän aikaa, ja työntekijöitä, jotka ovat vaarassa joutua työttömiksi. Äkillinen siirtyminen digitalisoituneempaan yhteiskuntaan ja kotiopiskeluun voi olla erityisen haasteellista heikommassa asemassa oleville oppilaille ja opiskelijoille, joilla ei ole kotonaan mahdollisuutta käyttää digitaalisia sovelluksia eikä saada siihen tukea. Tämä koskee myös vammaisia opiskelijoita. Erityistä huomiota on kiinnitettävä sen varmistamiseen, että kaikki oppilaat ja opiskelijat saavat hankittua opetussuunnitelmassa määritetyt keskeiset taidot ja että ne kuukaudet, joiden aikana covid-19-kriisi on häirinnyt opiskelua, eivät johda elinikäiseen huono-osaisuuteen. Jo olemassa oleva sosioekonomiseen ja maahanmuuttajataustaan liittyvä eriarvoisuus perustaidoissa on vaarassa pahentua. Kriisi on tuonut korostetusti esiin, kuinka tärkeää on kehittää koulutusjärjestelmää edelleen, jotta voidaan edistää älykästä ja osallistavaa elpymistä ja jatkaa vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta. |
(24) |
Vaikka tässä suosituksessa esitetyissä maakohtaisissa suosituksissa, jäljempänä ’vuoden 2020 maakohtaiset suositukset’, keskitytään covid-19-pandemian sosioekonomisten vaikutusten korjaamiseen ja talouden elpymisen helpottamiseen, vuoden 2019 maakohtaiset suositukset koskevat kuitenkin myös uudistuksia, jotka ovat keskipitkän ja pitkän aikavälin rakenteellisiin haasteisiin vastatessa olennaisia. Vuoden 2019 maakohtaiset suositukset ovat edelleen ajankohtaisia, ja niiden seuraamista jatketaan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä koko ensi vuoden. Tämä koskee myös investointeihin liittyvästä talouspolitiikasta annettuja vuoden 2019 maakohtaisia suosituksia. Kaikki vuoden 2019 maakohtaiset suositukset olisi otettava huomioon vuoden 2020 jälkeisessä koheesiopolitiikan rahoituksen strategisessa ohjelmasuunnittelussa, kriisiä lieventävät toimenpiteet ja ulospääsystrategiat mukaan lukien. |
(25) |
Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso tarjoaa unionissa puitteet talous- ja työllisyyspolitiikan jatkuvalle koordinoinnille, jolla voidaan edistää kestävää taloutta. Jäsenvaltiot ovat vuoden 2020 kansallisissa uudistusohjelmissaan arvioineet edistymistä Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Varmistamalla, että vuoden 2020 maakohtaisia suosituksia noudatetaan kaikilta osin, Saksa edistää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja yhteisiä pyrkimyksiä varmistaa kilpailukykyinen kestävyys unionissa. |
(26) |
Talouksien tiivis koordinointi talous- ja rahaliitossa on keskeistä, jotta covid-19-pandemian taloudellisista vaikutuksista voidaan toipua nopeasti. Koska Saksa kuuluu jäsenvaltioihin, joiden rahayksikkö on euro, sen olisi euroryhmän antaman poliittisen ohjauksen huomioon ottaen varmistettava, että sen politiikka on euroalueelle annettujen vuoden 2020 suositusten mukaista ja muiden jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkönä on euro, politiikkojen kanssa yhteen sovitettua. |
(27) |
Komissio on vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Saksan talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2020 maaraportissa. Se on arvioinut myös vuoden 2020 vakausohjelman, vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelman ja jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Saksalle viime vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamiseksi. Komissio on ottanut huomioon ohjelmien ja jatkotoimenpiteiden merkityksen Saksan finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta mutta myös sen, ovatko ne unionin sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla unionin tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. |
(28) |
Neuvosto on tutkinut vuoden 2020 vakausohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (7) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1. |
(29) |
Neuvosto on tutkinut vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelman ja vuoden 2020 vakausohjelman komission perusteellisen tarkastelun ja tämän arvioinnin perusteella. Vuoden 2020 maakohtaisissa suosituksissa otetaan huomioon tarve puuttuacovid-19-pandemiaan ja helpottaa talouden elpymistä ensimmäisenä välttämättömänä askeleena epätasapainojen korjaamiseksi. Vuoden 2020 maakohtaiset suositukset, joilla puututaan suoraan komission asetuksen (EU) N:o 1176/2011 6 artiklan mukaisesti havaitsemiin makrotalouden epätasapainoihin, ilmenevät jäljempänä esitettävästä suosituksesta 2, |
SUOSITTAA, että Saksa toteuttaa vuosina 2020 ja 2021 toimia, joilla se
1. |
toteuttaa vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen huomioon ottaen kaikki tarvittavat toimenpiteet covid-19-pandemian torjumiseksi, talouden ylläpitämiseksi ja alkavan elpymisen tukemiseksi; harjoittaa taloustilanteen salliessa finanssipolitiikkaa, jonka tavoitteena on saavuttaa maltillisella tasolla oleva julkisen talouden rahoitusasema keskipitkällä aikavälillä ja varmistaa velkakestävyys, samalla kun lisätään investointeja; ottaa käyttöön riittävät resurssit ja lujittaa terveydenhuoltojärjestelmän selviytymiskykyä, muun muassa hyödyntämällä sähköisiä terveyspalveluja; |
2. |
aikaistaa toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja talouden elpymisen vaalimiseksi; keskittää investoinnit vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen, erityisesti kestävään liikenteeseen, puhtaisiin, tehokkaisiin ja yhdennettyihin energiajärjestelmiin, digitaaliseen infrastruktuuriin ja osaamiseen, asumiseen, koulutukseen, tutkimukseen ja innovointiin; parantaa digitaalisia julkisia palveluja kaikilla tasoilla ja edistää digitalisaatiota pk-yrityksissä; vähentää yritysten sääntely- ja hallintorasitusta. |
Tehty Brysselissä 20 päivänä heinäkuuta 2020.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
J. KLOECKNER
(1) EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1.
(2) EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25.
(3) EUVL C 301, 5.9.2019, s. 24.
(4) Neuvoston asetus (EY) N:o 1467/97, annettu 7 päivänä heinäkuuta 1997, liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä (EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6).
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/460, annettu 30 päivänä maaliskuuta 2020, asetusten (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013 ja (EU) N:o 508/2014 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, jotta saataisiin liikkeelle investointeja jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmiin ja muille talouden aloille covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (Koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskeva investointialoite) (EUVL L 99, 31.3.2020, s. 5).
(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/558, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2020, asetusten (EU) N:o 1301/2013 ja (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, joilla voidaan tarjota poikkeuksellista joustavuutta Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttöön covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (EUVL L 130, 24.4.2020, s. 1).
(7) Asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
26.8.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 282/33 |
NEUVOSTON SUOSITUS,
annettu 20 päivänä heinäkuuta 2020,
Viron vuoden 2020 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Viron vuoden 2020 vakausohjelmaa koskeva neuvoston lausunto
(2020/C 282/06)
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan,
ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 (1) ja erityisesti sen 5 artiklan 2 kohdan,
ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin päätöslauselmat,
ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston päätelmät,
ottaa huomioon työllisyyskomitean lausunnon,
ottaa huomioon talous- ja rahoituskomitean lausunnon,
ottaa huomioon sosiaalisen suojelun komitean lausunnon,
ottaa huomioon talouspoliittisen komitean lausunnon,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 vuotuisen kestävän kasvun strategian, mikä aloitti vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Se otti huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17 päivänä marraskuuta 2017 antaman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan julistuksen. Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 (2) perusteella varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Viro ei kuulu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu. Samana päivänä komissio hyväksyi myös suosituksen neuvoston suositukseksi euroalueen talouspolitiikasta. |
(2) |
Viroa koskeva vuoden 2020 maaraportti julkaistiin 26 päivänä helmikuuta 2020. Siinä arvioitiin Viron edistymistä neuvoston 9 päivänä heinäkuuta 2019 hyväksymien maakohtaisten suositusten (3), jäljempänä ’vuoden 2019 maakohtaiset suositukset’, noudattamisessa, aiempina vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamisessa ja kansallisten Eurooppa 2020 -tavoitteidensa saavuttamisessa. |
(3) |
Maailman terveysjärjestö julisti 11 päivänä maaliskuuta 2020 covid-19-epidemian virallisesti maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Pandemia on kansalaisten, yhteiskuntien ja talouden kannalta vakava kansanterveysuhka. Se asettaa kansalliset terveydenhuoltojärjestelmät kovan paineen alaisiksi, vahingoittaa globaaleja toimitusketjuja, heiluttaa rahoitusmarkkinoita, häiritsee kulutuskysyntää ja vaikuttaa kielteisesti useilla eri aloilla. Se uhkaa ihmisten työpaikkoja ja toimeentuloa sekä yritysten liiketoimintaa. Pandemia on aiheuttanut merkittävän talouden häiriön, jolla on jo vakavia vaikutuksia unionissa. Komissio antoi 13 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon, jossa kehotetaan toteuttamaan kriisin vaikutusten lieventämiseksi koordinoituja taloudellisia toimia, joihin osallistuvat kaikki kansallisen ja unionin tason toimijat. |
(4) |
Useat jäsenvaltiot ovat julistaneet hätätilan tai ottaneet käyttöön hätätoimenpiteitä. Hätätoimenpiteiden olisi oltava ehdottoman oikeasuhteisia, välttämättömiä, ajallisesti rajoitettuja ja eurooppalaisten ja kansainvälisten normien mukaisia. Niihin olisi sovellettava demokraattista valvontaa ja riippumatonta laillisuusvalvontaa. |
(5) |
Komissio antoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnista. Yleinen poikkeuslauseke, josta säädetään asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 1 kohdassa, 6 artiklan 3 kohdassa, 9 artiklan 1 kohdassa ja 10 artiklan 3 kohdassa sekä asetuksen (EY) N:o 1467/97 (4) 3 artiklan 5 kohdassa ja 5 artiklan 2 kohdassa, helpottaa finanssipolitiikan koordinointia talouden vakavan taantuman yhteydessä. Komissio katsoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa, että kun otetaan huomioon odotettavissa oleva covid-19-pandemian aiheuttama vakava talouden taantuma, yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnin edellytykset olivat täyttyneet, ja pyysi neuvostoa hyväksymään tämän johtopäätöksen. Jäsenvaltioiden valtiovarainministerit yhtyivät komission arvioon 23 päivänä maaliskuuta 2020. He olivat yhtä mieltä siitä, että vakava talouden laskusuhdanne vaatii määrätietoisia, tavoitteellisia ja koordinoituja vastatoimia. Yleisen poikkeuslausekkeen aktivoiminen mahdollistaa tilapäisen poikkeamisen julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta edellyttäen, että tämä ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä. Korjaavan osion osalta neuvosto voi myös päättää komission suosituksesta hyväksyä tarkistetun julkisen talouden kehityskaaren. Yleinen poikkeuslauseke ei keskeytä vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia menettelyjä. Se antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden poiketa niistä julkista taloutta koskevista vaatimuksista, joita tavallisesti sovellettaisiin, ja samalla komissiolla ja neuvostolla on mahdollisuus toteuttaa tarvittavat politiikan koordinointitoimenpiteet vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa. |
(6) |
On toimittava herkeämättä, jotta voidaan rajoittaa ja hillitä covid-19-pandemian leviämistä, parantaa kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien kantokykyä, lieventää pandemian sosioekonomisia seurauksia toteuttamalla yrityksille ja kotitalouksille suunnattuja tukitoimia ja varmistaa työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden kannalta asianmukaiset olosuhteet työpaikoilla, kun taloudellista toimintaa käynnistetään uudelleen. Unionin olisi hyödynnettävä käytettävissään olevia välineitä kaikilta osin tukeakseen jäsenvaltioiden toimia näillä osa-alueilla. Samaan aikaan jäsenvaltioiden ja unionin olisi yhdessä valmisteltava toimenpiteitä, joita tarvitaan, jotta yhteiskunnassa ja taloudessa voidaan palata normaaliin toimintaan ja jotta päästään takaisin kestävään kasvuun. Toimenpiteissä olisi otettava huomioon muun muassa vihreä siirtymä ja digitaalinen muutos ja hyödynnettävä kriisistä saadut kokemukset. |
(7) |
Covid-19-kriisi on korostanut sisämarkkinoiden tarjoamaa joustavuutta sopeutua poikkeuksellisiin tilanteisiin. Poikkeustoimenpiteet, jotka estävät sisämarkkinoiden normaalia toimintaa, olisi kuitenkin poistettava heti, kun ne eivät enää ole välttämättömiä. Näin voidaan varmistaa nopea ja sujuva siirtyminen elpymisvaiheeseen sekä palauttaa tavaroiden, palveluiden ja työntekijöiden vapaa liikkuvuus. Vallitseva kriisi on osoittanut, että terveydenhuoltoalalla tarvitaan kriisivalmiussuunnitelmia. Muun muassa parannetuilla hankintastrategioilla, monipuolisilla toimitusketjuilla ja välttämättömien tarvikkeiden strategisilla varastoilla on tärkeä merkitys laadittaessa laajempia kriisivalmiussuunnitelmia. |
(8) |
Jotta jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön kaikki Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttämättä olevat varat lieventääkseen covid-19-pandemian poikkeuksellisia vaikutuksia, unionin lainsäätäjä on jo tehnyt muutoksia lainsäädäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksilla (EU) 2020/460 (5) ja (EU) 2020/558 (6). Näillä muutoksilla lisätään joustavuutta sekä yksinkertaistetaan ja virtaviivaistetaan menettelyjä. Lisäksi jäsenvaltiot voivat tilivuonna 2020–2021 kassavirtapaineiden vähentämiseksi hyödyntää 100 prosentin yhteisrahoitusosuutta unionin talousarviosta. Viroa kannustetaan hyödyntämään näitä mahdollisuuksia kaikilta osin, jotta se voi auttaa niitä yksittäisiä henkilöitä ja aloja, joihin vaikutukset kohdistuvat eniten. |
(9) |
Covid-19-pandemian sosioekonomiset seuraukset jakautuvat todennäköisesti epätasaisesti eri alojen ja alueiden välillä erilaisen erikoistumisen vuoksi. Tähän liittyy erojen kasvamisen riski Virossa. Kun otetaan huomioon, että riskinä on myös jäsenvaltioiden välisen lähentymisprosessin väliaikainen taantuminen, tämänhetkinen tilanne edellyttää kohdennettuja toimia. |
(10) |
Viro toimitti vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelmansa 30 päivänä huhtikuuta 2020 ja vuoden 2020 vakausohjelmansa 28 päivänä huhtikuuta 2020. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon. |
(11) |
Viroon sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota. Osana 13 päivänä heinäkuuta 2018 hyväksymiään maakohtaisia suosituksia (7) neuvosto suositti Virolle sen varmistamista, että nettomääräisten julkisten perusmenojen (8) nimellinen kasvu ei ole yli 4,1 prosenttia vuonna 2019, jolloin vuotuinen rakenteellinen sopeutus olisi 0,6 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT). Komission kokonaisarviointi vahvistaa, että suositellulta julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeutusuralta poiketaan merkittävästi vuonna 2019. Koska yleinen poikkeuslauseke on aktivoitu, merkittävän poikkeaman menettelyn mukaiset lisätoimet eivät kuitenkaan ole perusteltuja. |
(12) |
Hallitus ennakoi vuoden 2020 vakausohjelmassa julkisen talouden rahoitusaseman, joka vuonna 2019 oli 0,3 prosenttia alijäämäinen, heikkenevän niin, että vuonna 2020 se on 10,1prosenttia alijäämäinen suhteessa BKT:hen. Alijäämän ennustetaan supistuvan 3,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021. Julkisen talouden velka suhteessa BKT:hen laski 8,4 prosenttiin vuonna 2019, ja vuoden 2020 vakausohjelman mukaan sen odotetaan kasvavan 21,9 prosenttiin vuonna 2020. Covid-19-pandemian aiheuttama suuri epävarmuus vaikuttaa makrotalouden ja julkisen talouden näkymiin. |
(13) |
Viro on covid-19-pandemian seurauksena toteuttanut osana unionin koordinoitua lähestymistapaa oikea-aikaisia budjettitoimenpiteitä terveydenhuoltojärjestelmänsä kapasiteetin lisäämiseksi, pandemian hillitsemiseksi ja avun tarjoamiseksi niille ihmisille ja aloille, joihin vaikutukset ovat erityisesti kohdistuneet. Vuoden 2020 vakausohjelman mukaan kyseiset budjettitoimenpiteet ovat 4,3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Toimenpiteitä ovat muun muassa tuet terveydenhuoltopalvelujen vahvistamiseksi, kiireellinen tuki vaikeuksissa oleville yrityksille, tilapäiset palkkatuet ja julkisten investointien lisääminen. Lisäksi Viro on ilmoittanut yritysten maksuvalmiutta tukevista toimenpiteistä, vaikka niillä ei olekaan suoria budjettivaikutuksia. Näitä toimenpiteitä ovat yrityksille tarjottavat lainatakaukset ja lainat, joiden määrä on 8,7 prosenttia suhteessa BKT:hen. Viron toteuttamat toimenpiteet ovat kaiken kaikkiaan niiden suuntaviivojen mukaisia, jotka komissio on esittänyt 13 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa. Toteuttamalla hätätoimenpiteet ja kasvua tukevat julkisen talouden toimenpiteet täysimääräisesti ja – sitten kun taloustilanne sen sallii – palauttamalla finanssipolitiikan tavoitteeksi maltillisella tasolla olevan julkisen talouden rahoitusaseman saavuttaminen keskipitkällä aikavälillä edistetään julkisen talouden kestävyyden säilymistä keskipitkällä aikavälillä. |
(14) |
Komission kevään 2020 talousennusteen mukaan Viron julkisen talouden rahoitusasema on –8,3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja –3,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2021 olettaen, että politiikka säilyy muuttumattomana. Julkisen velan ennustetaan pysyvän alle 60 prosentissa suhteessa BKT:hen vuosina 2020 ja 2021. Sen odotetaan kasvavan 22,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021. Komission kevään 2020 talousennuste ennustaa vuodeksi 2020 pienempää julkisen talouden alijäämää kuin vuoden 2020 vakausohjelma, mikä johtuu eroista makrotaloudellisissa ennusteissa. |
(15) |
Komissio antoi 20 päivänä toukokuuta 2020 perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaisesti laaditun kertomuksen, koska Viron ennakoidaan ylittävän vuonna 2020 alijäämän viitearvon, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kaiken kaikkiaan komission analyysi viittaa siihen, että perussopimuksessa ja asetuksessa (EY) N:o 1467/97 määriteltyä alijäämäkriteeriä ei ole noudatettu. |
(16) |
Viron hallitus julisti 12 päivän maaliskuuta 2020 ja 17 päivän toukokuuta 2020 väliseksi ajaksi hätätilan covid-19-pandemian vuoksi. Hallituksen välittömillä toimilla pyrittiin estämään viruksen leviäminen ja varmistamaan, että Viron talous voi toimia mahdollisimman normaalisti. Pandemian leviämisen pysäyttämiseen tähtäävillä rajoituksilla oli vakavia vaikutuksia talouteen. Hätätilan julistamisen jälkeen rekisteröityjen työttömien määrä on kasvanut 35 prosenttia. Eniten uusia työttömiä on rekisteröity vähittäiskaupan, asiakaspalvelun, rakentamisen, ateriapalveluiden, majoituspalvelujen ja tapahtumatuotannon aloilla. Työttömyysasteen odotetaan nousevan 9,2 prosenttiin vuonna 2020 ja laskevan 6,5 prosenttiin vuonna 2021. Viron parlamentti hyväksyi 15 päivänä huhtikuuta 2020 vuoden 2020 lisätalousarvion. Työpaikkojen säilyttämiseksi, laajamittaisten irtisanomisten välttämiseksi ja yritysten maksuvalmiuden varmistamiseksi otettiin käyttöön uusia toimenpiteitä. Talousarvio sisältää useita toimenpiteitä, kuten tukea terveydenhuoltoalalle ja kunnille, joitakin investointiohjelmia ja kohdentamatonta maksuvalmiustukea yrityksille (esimerkiksi takausjärjestelmiä ja veronmaksun lykkäyksiä). Mikroyrityksille ja matkailualalle on suunniteltu joitakin erityistoimenpiteitä, esimerkiksi kohdennettuja toimenpiteitä pahiten kärsineille alueille. Lisäksi on toteutettu uusia verotoimenpiteitä, kuten dieselpolttoaineen, maakaasun ja sähkön valmisteverojen väliaikainen alentaminen. Toimenpidepaketin mukaan valtion maksut toisen pilarin eläkejärjestelmään keskeytetään tilapäisesti. |
(17) |
Viro on toteuttanut merkittäviä toimenpiteitä covid-19-taudin leviämisen ja terveysvaikutusten hillitsemiseksi. Covid-19-pandemia on kuitenkin paljastanut terveydenhuoltojärjestelmässä olevia rakenteellisia heikkouksia, jotka liittyvät käytettävissä olevien taloudellisten ja henkilöresurssien rajallisuuteen. Terveydenhuoltoalan henkilöstöpula sekä perusterveydenhuollon ja kriittisten lääkinnällisten tuotteiden epätasainen saatavuus ovat heikentäneet järjestelmän kantokykyä. Myös hätätilanteen aiheuttamasta lykättyjen ja peruuntuneiden hoitojen sumasta selviytyminen on Virolle haaste. Lisäksi Viron ilmoittamat täyttämättä jääneet terveydenhuoltotarpeet olivat pitkien perus- että erikoissairaanhoidon odotusaikojen vuoksi unionin suurimpia jo ennen covid-19-pandemiaa. Nämä tekijät ja elintapoihin liittyvät riskit selittävät osaltaan väestön heikkoa terveystilannetta. Terveydenhuoltojärjestelmän saavutettavuuden ja selviytymiskyvyn parantaminen on ennakkoedellytys sille, että pandemian leviämiseen ja väestön terveystilanteeseen liittyviin haasteisiin pystytään reagoimaan tehokkaasti. |
(18) |
Sosiaalisen turvaverkon kattavuuden parantaminen on jo pitkään ollut haaste Virossa. Jo ennen nykyistä kriisiä Viron sosiaalietuuksien arvioitiin vähentävän köyhyyttä EU:n keskiarvoa heikommin. Lisäksi työttömyysetuusjärjestelmän kattavuudessa on puutteita, jotka koskevat epätyypillisissä työsuhteissa olevia tai pätkätöitä tekeviä työntekijöitä. Covid-19-pandemian kielteinen vaikutus työllisyyteen ja tuloihin yhdistettynä työttömyysetuuksien riittämättömään kattavuuteen voi lisätä erityisesti työttömien kotitalouksien köyhyyttä. Virossa otettiin työpaikkojen säilyttämiseksi käyttöön tilapäinen työajan lyhentämisjärjestely erityisenä tukena kriisistä kärsiville yrityksille. Toimenpiteen kesto on rajattu kahteen kuukauteen, mikä ei ehkä riitä lieventämään kriisin vaikutuksia, koska vaikeudet voivat kestää kauemmin ja ulottua joihinkin talouden aloihin viiveellä. Covid-19-pandemia pahensi vaikeuksia tarjota kohtuuhintaisia ja saatavilla olevia sosiaalipalveluja, myös pitkäaikaishoitopalveluja, erityisesti vanhuksille, vammaisille ja pienituloisille. Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdistämistä koskevan kehittämissuunnitelman jatkaminen auttaisi vastaamaan näihin haasteisiin. On tärkeää varmistaa työmarkkinaosapuolten tarkoituksenmukainen ja oikea-aikainen osallistuminen ulospääsy- ja elvytysprosessin suunnitteluun ja vahvistaa niiden valmiuksia siihen. |
(19) |
Covid-19-kriisi vaikutti Virossa useiden alojen yrityksiin, mutta eniten vaikutukset kohdistuivat pieniin ja keskisuuriin yrityksiin (pk-yritykset). Kielteiset vaikutukset taloudelliseen toimintaan johtuivat rajoitusten lisäksi myös kysynnän vähenemisestä vientimarkkinoilla ja globaalien arvoketjujen häiriöistä. Hallituksen toteuttamien maksuvalmiustukitoimenpiteiden on tarkoitus lieventää vaikutuksia, mutta niiden nopea ja tehokas täytäntöönpano on ratkaisevan tärkeää elinkelpoisten yritysten tukemiseksi kaikilla kriisistä kärsineillä aloilla ja pankkisektorin häiriönsietokyvyn ylläpitämiseksi. Veronmaksun lykkäykset ja lyhennysvapaat voivat myös osaltaan parantaa pk-yritysten kassavirtatilannetta. Lisäksi elpymisprosessin teho riippuu siitä, miten hyvin investoinnit kohdennetaan. Nykyinen kriisi korostanut digitaalisten ja innovatiivisten ratkaisujen tärkeyttä talouden pitämiseksi liikkeessä. Vaikka sähköinen hallinto on toiminut hyvin, pk-yritysten digitalisoinnin edistäminen lisäisi niiden palautumiskykyä sekä nopeuttaisi elpymistä ja lisäisi tuottavuutta keskipitkällä aikavälillä. Viime vuosina taloutta on kokonaisuutena digitalisoitu yhä enemmän. Tieto- ja viestintätekniikan käyttöönotto valmistusteollisuudessa on kuitenkin tähän mennessä ollut hidasta. Vaikka Viron yleinen innovaatiosuorituskyky parani vuonna 2019, tutkimuspohjaisen innovoinnin kapasiteetti ja toteutetut toimet yrityssektorilla ovat yhä vähäisiä. Tutkimuspohjainen innovointi ja innovatiivisten ratkaisujen käyttöönotto yrityksissä voisivat parantaa maan kilpailuasemaa ja vauhdittaa talouskasvua. Rahoituksen (myös startup-yritysten oman pääoman ehtoisen rahoituksen) hyvä saatavuus on tärkeä varmistaa, sillä se auttaa yrityksiä toipumaan covid-19-kriisistä. |
(20) |
Talouden elpymisen edistämiseksi on tärkeää aikaistaa toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja, myös niihin vaikuttavien uudistusten avulla. Kuten erityisesti Viron kansallisesta energia- ja ilmastosuunnitelmasta käy ilmi, Viron kestävä kasvu perustuu asteittaiseen hiilestä irtautumiseen vähentämällä hiili-intensiteettiä energia-, liikenne- ja rakennussektoreilla, uudistamalla öljyliusketeollisuutta ja parantamalla resurssituottavuutta, esimerkiksi ottamalla käyttöön kiertotalouden liiketoimintamalleja. Viron resurssituottavuus on unionin alhaisimpia, vaikka maan energiankulutuksen taso on EU:n keskiarvoa korkeammalla. Kansallista energia- ja ilmastosuunnitelmaa täydentävä kokonaisvaltainen kiertotalousstrategia voisi auttaa siirtymistä kohti hiilestä irtautumista, vähentää öljyliusketeollisuuden kielteisiä ympäristövaikutuksia ja vauhdittaa taloutta. Syrjäisen sijainnin ja harvan asutuksen vuoksi hyvin toimiva ja yhteenliitetty liikennejärjestelmä on keskeisessä asemassa Viron taloudellisen toiminnan ja viennin kannalta. Viron liikenneinfrastruktuurissa on puutteita yhteyksien ja kestävyyden kannalta. Rautatie- ja intermodaaliliikenne on edelleen alikehittynyttä. Tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat lisääntyneet viime vuosina, ja uusiutuvan energian osuus liikenteessä jää alle kansallisten tavoitteiden. Viron keskeisiä investointiprioriteetteja ovat Rail Baltica -hanke ja energiaverkkojen yhteenliittämishankkeet, joilla pyritään parantamaan turvallisuutta ja yhdentymistä sisämarkkinoihin. Ympäristö- ja ilmastonäkökohdat huomioon ottavien investointihankkeiden edistäminen on keskeinen tekijä talouden kestävän elpymisen tukemisessa ja alueellisten erojen vähentämisessä. Oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa, joka on komission ehdotuksen kohteena, koskeva ohjelmasuunnittelu kaudeksi 2021–2027 voisi auttaa Viroa vastaamaan joihinkin haasteisiin, joita siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen aiheuttaa, erityisesti vuoden 2020 maaraportin liitteen D kattamalla alueella. Näin Viro voisi hyödyntää kyseistä rahastoa parhaalla mahdollisella tavalla. |
(21) |
Viron pankkisektori on yleisesti ottaen terve, mutta rahanpesun riski on edelleen olemassa. Vaikka riskialttiutta on pyritty rajoittamaan vähentämällä ulkomailla asuvien henkilöiden talletuksia, kansallinen riskiarvio ei kata muita tuotteita, joihin saattaa liittyä riskejä, kuten ulkomailla asuville asiakkaille tarjottavia säilytyspalveluja. Kansallisen riskiarvion päivittäminen varmistaisi riskien riittävän tunnistamisen ja mahdollistaisi tarvittavien lieventävien toimenpiteiden toteuttamisen. Vaikka sääntöjä laiminlyöviin pankkeihin ja maksulaitoksiin on kohdistettu valvontatoimia, valvonnan ja täytäntöönpanon tehokkuudessa on edelleen parantamisen varaa. Erityisesti vielä ei ole hyväksytty säädöspakettia, jolla tehostettaisiin ennaltaehkäisevää kehystä ja valtiolle menetetyksi tuomitsemisen liittyvää lainsäädäntöä sekä lisättäisiin hallinnollisia seuraamuksia. Rahanpesutapausten tutkinnat etenevät hitaasti. Viron finanssivalvontaviranomaisen valtuuksia ei ole vielä lujitettu riittävästi, eikä valvonnan riskiperusteista lähestymistapaa ole vielä pantu kaikilta osin täytäntöön etenkään paikalla tehtävien alakohtaisten tarkastusten osalta. Rahanpesun selvittelykeskuksen ja lainvalvontaviranomaisten välinen tietojenvaihto ei ole riittävän ennakoivaa. |
(22) |
Vaikka tässä suosituksessa esitetyissä maakohtaisissa suosituksissa, jäljempänä ’vuoden 2020 maakohtaiset suositukset’, keskitytään covid-19-pandemian sosioekonomisten vaikutusten korjaamiseen ja talouden elpymisen helpottamiseen, vuoden 2019 maakohtaiset suositukset koskevat kuitenkin myös uudistuksia, jotka ovat keskipitkän ja pitkän aikavälin rakenteellisiin haasteisiin vastatessa olennaisia. Vuoden 2019 maakohtaiset suositukset ovat edelleen ajankohtaisia, ja niiden seuraamista jatketaan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä koko ensi vuoden. Tämä koskee myös investointeihin liittyvästä talouspolitiikasta annettuja vuoden 2019 maakohtaisia suosituksia. Kaikki vuoden 2019 maakohtaiset suositukset olisi otettava huomioon vuoden 2020 jälkeisessä koheesiopolitiikan rahoituksen strategisessa ohjelmasuunnittelussa, kriisiä lieventävät toimenpiteet ja ulospääsystrategiat mukaan lukien. |
(23) |
Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso tarjoaa unionissa puitteet talous- ja työllisyyspolitiikan jatkuvalle koordinoinnille, jolla voidaan edistää kestävää taloutta. Jäsenvaltiot ovat vuoden 2020 kansallisissa uudistusohjelmissaan arvioineet edistymistä Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Varmistamalla, että vuoden 2020 maakohtaisia suosituksia noudatetaan kaikilta osin, Viro edistää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja yhteisiä pyrkimyksiä varmistaa kilpailukykyinen kestävyys unionissa. |
(24) |
Talouksien tiivis koordinointi talous- ja rahaliitossa on keskeistä, jotta covid-19-pandemian taloudellisista vaikutuksista voidaan toipua nopeasti. Koska Viro kuuluu jäsenvaltioihin, joiden rahayksikkö on euro, sen olisi euroryhmän antaman poliittisen ohjauksen huomioon ottaen varmistettava, että sen politiikka on euroalueelle annettujen vuoden 2020 suositusten mukaista ja muiden jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkönä on euro, politiikkojen kanssa yhteen sovitettua. |
(25) |
Komissio on vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Viron talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2020 maaraportissa. Se on arvioinut myös vuoden 2020 vakausohjelman, vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelman ja jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Virolle viime vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamiseksi. Komissio on ottanut huomioon ohjelmien ja jatkotoimenpiteiden merkityksen Viron finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta mutta myös sen, ovatko ne unionin sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla unionin tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. |
(26) |
Neuvosto on tutkinut vuoden 2020 vakausohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (9) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1, |
SUOSITTAA, että Viro toteuttaa vuosina 2020 ja 2021 toimia, joilla se
1. |
toteuttaa vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen huomioon ottaen kaikki tarvittavat toimenpiteet covid-19-pandemian torjumiseksi, talouden ylläpitämiseksi ja alkavan elpymisen tukemiseksi; harjoittaa taloustilanteen salliessa finanssipolitiikkaa, jonka tavoitteena on saavuttaa maltillisella tasolla oleva julkisen talouden rahoitusasema keskipitkällä aikavälillä ja varmistaa velkakestävyys, samalla kun lisätään investointeja; parantaa terveydenhuoltojärjestelmän saavutettavuutta ja selviytymiskykyä muun muassa puuttumalla terveydenhuollon henkilöstöpulaan, vahvistamalla perusterveydenhuoltoa ja varmistamalla kriittisten lääkevalmisteiden saatavuuden; |
2. |
parantaa sosiaalisen turvaverkon riittävyyttä muun muassa laajentamalla työttömyysetuuksien kattavuutta; |
3. |
aikaistaa toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja talouden elpymisen vaalimiseksi; keskittää investoinnit vihreään siirtymään ja digitaliseen muutokseen, erityisesti yritysten digitalisointiin, tutkimukseen ja innovointiin, puhtaaseen ja tehokkaaseen energian tuotantoon ja käyttöön, resurssitehokkuuteen sekä kestävään liikenteeseen, joka edistää osaltaan asteittaista siirtymistä vähähiiliseen talouteen; tukee pienten ja keskisuurten yritysten innovointivalmiuksia ja varmistaa riittävän rahoituksen saannin; |
4. |
tehostaa toimia rahanpesun torjuntakehyksen tuloksellisen valvonnan ja täytäntöönpanon varmistamiseksi. |
Tehty Brysselissä 20 päivänä heinäkuuta 2020.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
J. KLOECKNER
(1) EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1.
(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1176/2011, annettu 16 päivänä marraskuuta 2011, makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta (EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25).
(3) EUVL C 301, 5.9.2019, s. 30.
(4) Neuvoston asetus (EY) N:o 1467/97, annettu 7 päivänä heinäkuuta 1997, liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä (EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6).
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/460, annettu 30 päivänä maaliskuuta 2020, asetusten (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013 ja (EU) N:o 508/2014 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, jotta saataisiin liikkeelle investointeja jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmiin ja muille talouden aloille covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (Koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskeva investointialoite) (EUVL L 99, 31.3.2020, s. 5).
(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/558, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2020, asetusten (EU) N:o 1301/2013 ja (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, joilla voidaan tarjota poikkeuksellista joustavuutta Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttöön covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (EUVL L 130, 24.4.2020, s. 1).
(7) EUVL C 320, 10.9.2018, s. 24.
(8) Nettomääräisillä julkisilla perusmenoilla tarkoitetaan julkisten menojen kokonaismäärää ilman korkomenoja, ilman unionin ohjelmista aiheutuvia menoja, jotka korvataan täysin unionin varoista saatavilla tuloilla, ja ilman ei-päätösperäisiä työttömyysetuusmenojen muutoksia. Kansallisesti rahoitettu kiinteän pääoman bruttomuodostus jaetaan neljälle vuodelle. Päätösperäiset tulopuolen toimenpiteet ja lakisääteiset tulojen lisäykset otetaan huomioon. Meno- ja tulopuolen kertaluonteiset toimenpiteet kuittaavat toisensa.
(9) Asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
26.8.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 282/39 |
NEUVOSTON SUOSITUS,
annettu 20 päivänä heinäkuuta 2020,
Irlannin vuoden 2020 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Irlannin vuoden 2020 vakausohjelmaa koskeva neuvoston lausunto
(2020/C 282/07)
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan,
ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 (1) ja erityisesti sen 5 artiklan 2 kohdan,
ottaa huomioon makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta 16 päivänä marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 (2) ja erityisesti sen 6 artiklan 1 kohdan,
ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin päätöslauselmat,
ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston päätelmät,
ottaa huomioon työllisyyskomitean lausunnon,
ottaa huomioon talous- ja rahoituskomitean lausunnon,
ottaa huomioon sosiaalisen suojelun komitean lausunnon,
ottaa huomioon talouspoliittisen komitean lausunnon,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 vuotuisen kestävän kasvun strategian, mikä aloitti vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Se otti huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17 päivänä marraskuuta 2017 antaman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan julistuksen. Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella myös varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Irlanti kuuluu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu. Samana päivänä komissio hyväksyi myös suosituksen neuvoston suositukseksi euroalueen talouspolitiikasta. |
(2) |
Irlantia koskeva vuoden 2020 maaraportti julkaistiin 26 päivänä helmikuuta 2020. Siinä arvioitiin Irlannin edistymistä neuvoston 9 päivänä heinäkuuta 2019 hyväksymien maakohtaisten suositusten (3), jäljempänä ’vuoden 2019 maakohtaiset suositukset’, noudattamisessa, aiempina vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamisessa ja kansallisten Eurooppa 2020 -tavoitteidensa saavuttamisessa. Lisäksi siihen sisältyi asetuksen (EU) N:o 1176/2011 5 artiklan nojalla laadittu perusteellinen tarkastelu, jonka tulokset julkaistiin samaten 26 päivänä helmikuuta 2020. Komissio katsoi analyysinsa perusteella, että Irlannin makrotaloudessa on epätasapainoja. Epätasapainot liittyvät erityisesti julkisen velan, yksityisen velan ja ulkomaisen nettovelan huomattaviin määriin. |
(3) |
Maailman terveysjärjestö julisti 11 päivänä maaliskuuta 2020 covid-19-epidemian virallisesti maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Pandemia on kansalaisten, yhteiskuntien ja talouden kannalta vakava kansanterveysuhka. Se asettaa kansalliset terveydenhuoltojärjestelmät kovan paineen alaisiksi ja vahingoittaa globaaleja toimitusketjuja, heiluttaa rahoitusmarkkinoita, häiritsee kulutuskysyntää ja vaikuttaa kielteisesti useilla eri aloilla. Se uhkaa ihmisten työpaikkoja ja toimeentuloa sekä yritysten liiketoimintaa. Pandemia on aiheuttanut merkittävän talouden häiriön, jolla on jo vakavia vaikutuksia unionissa. Komissio antoi 13 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon, jossa kehotetaan toteuttamaan kriisin vaikutusten lieventämiseksi koordinoituja taloudellisia toimia, joihin osallistuvat kaikki kansallisen ja unionin tason toimijat. |
(4) |
Useat jäsenvaltiot ovat julistaneet hätätilan tai ottaneet käyttöön hätätoimenpiteitä. Hätätoimenpiteiden olisi oltava ehdottoman oikeasuhteisia, välttämättömiä, ajallisesti rajoitettuja ja eurooppalaisten ja kansainvälisten normien mukaisia. Niihin olisi sovellettava demokraattista valvontaa ja riippumatonta laillisuusvalvontaa. |
(5) |
Komissio antoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnista. Yleinen poikkeuslauseke, josta säädetään asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 1 kohdassa, 6 artiklan 3 kohdassa, 9 artiklan 1 kohdassa ja 10 artiklan 3 kohdassa sekä asetuksen (EY) N:o 1467/97 (4) 3 artiklan 5 kohdassa ja 5 artiklan 2 kohdassa, helpottaa finanssipolitiikan koordinointia talouden vakavan taantuman yhteydessä. Komissio katsoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa, että kun otetaan huomioon odotettavissa oleva covid-19-pandemian aiheuttama vakava talouden taantuma, yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnin edellytykset olivat täyttyneet, ja pyysi neuvostoa hyväksymään tämän johtopäätöksen. Jäsenvaltioiden valtiovarainministerit yhtyivät komission arvioon 23 päivänä maaliskuuta 2020. He olivat yhtä mieltä siitä, että vakava talouden laskusuhdanne vaatii määrätietoisia, tavoitteellisia ja koordinoituja vastatoimia. Yleisen poikkeuslausekkeen aktivoiminen mahdollistaa tilapäisen poikkeamisen julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta edellyttäen, että tämä ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä. Korjaavan osion osalta neuvosto voi myös päättää komission suosituksesta hyväksyä tarkistetun julkisen talouden kehityskaaren. Yleinen poikkeuslauseke ei keskeytä vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia menettelyjä. Se antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden poiketa niistä julkista taloutta koskevista vaatimuksista, joita tavallisesti sovellettaisiin, ja samalla komissiolla ja neuvostolla on mahdollisuus toteuttaa tarvittavat politiikan koordinointitoimenpiteet vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa. |
(6) |
On toimittava herkeämättä, jotta voidaan rajoittaa ja hillitä covid-19-pandemian leviämistä, parantaa kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien kantokykyä, lieventää pandemian sosioekonomisia seurauksia toteuttamalla yrityksille ja kotitalouksille suunnattuja tukitoimia ja varmistaa työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden kannalta asianmukaiset olosuhteet työpaikoilla, kun taloudellista toimintaa käynnistetään uudelleen. Unionin olisi hyödynnettävä käytettävissään olevia välineitä kaikilta osin tukeakseen jäsenvaltioiden toimia näillä osa-alueilla. Samaan aikaan jäsenvaltioiden ja unionin olisi yhdessä valmisteltava toimenpiteitä, joita tarvitaan, jotta yhteiskunnassa ja taloudessa voidaan palata normaaliin toimintaan ja jotta päästään takaisin kestävään kasvuun. Toimenpiteissä olisi otettava huomioon muun muassa vihreä siirtymä ja digitaalinen muutos ja hyödynnettävä kriisistä saadut kokemukset. |
(7) |
Covid-19-kriisi on korostanut sisämarkkinoiden tarjoamaa joustavuutta sopeutua poikkeuksellisiin tilanteisiin. Poikkeustoimenpiteet, jotka estävät sisämarkkinoiden normaalia toimintaa, olisi kuitenkin poistettava heti, kun ne eivät enää ole välttämättömiä. Näin voidaan varmistaa nopea ja sujuva siirtyminen elpymisvaiheeseen sekä palauttaa tavaroiden, palveluiden ja työntekijöiden vapaa liikkuvuus. Vallitseva kriisi on osoittanut, että terveydenhuoltoalalla tarvitaan kriisivalmiussuunnitelmia. Muun muassa parannetuilla hankintastrategioilla, monipuolisilla toimitusketjuilla ja välttämättömien tarvikkeiden strategisilla varastoilla on tärkeä merkitys laadittaessa laajempia kriisivalmiussuunnitelmia. |
(8) |
Jotta jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön kaikki Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttämättä olevat varat lieventääkseen covid-19-pandemian poikkeuksellisia vaikutuksia, unionin lainsäätäjä on jo tehnyt muutoksia lainsäädäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksilla (EU) 2020/460 (5) ja (EU) 2020/558 (6). Näillä muutoksilla lisätään joustavuutta sekä yksinkertaistetaan ja virtaviivaistetaan menettelyjä. Lisäksi jäsenvaltiot voivat tilivuonna 2020–2021 kassavirtapaineiden vähentämiseksi hyödyntää 100 prosentin yhteisrahoitusosuutta unionin talousarviosta. Irlantia kannustetaan hyödyntämään näitä mahdollisuuksia kaikilta osin, jotta se voi auttaa niitä yksittäisiä henkilöitä ja aloja, joihin vaikutukset kohdistuvat eniten. |
(9) |
Covid-19-pandemian sosioekonomiset seuraukset jakautuvat todennäköisesti epätasaisesti eri alueiden välillä erilaisen erikoistumisen vuoksi. Tähän liittyy huomattava alueellisten erojen kasvamisen riski Irlannissa. Kun otetaan huomioon, että riskinä on myös jäsenvaltioiden välisen lähentymisprosessin väliaikainen taantuminen, tämänhetkinen tilanne edellyttää kohdennettuja toimia. |
(10) |
Irlanti toimitti vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelmansa 21 päivänä huhtikuuta 2020 ja vuoden 2020 vakausohjelmansa 30 päivänä huhtikuuta 2020. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon. |
(11) |
Irlantiin sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota ja velkasääntöä. |
(12) |
Vuoden 2020 vakausohjelmassa hallitus ennakoi julkisen talouden rahoitusaseman, joka vuonna 2019 oli 0,4 prosenttia ylijäämäinen, heikkenevän niin, että vuonna 2020 alijäämä on 7,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT). Alijäämän ennustetaan supistuvan 4,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021. Julkisen talouden velka suhteessa BKT:hen supistui 58,8 prosenttiin vuonna 2019, mutta vuoden 2020 vakausohjelman mukaan sen odotetaan kasvavan 69,1 prosenttiin vuonna 2020. Covid-19-pandemian aiheuttama suuri epävarmuus vaikuttaa makrotalouden ja julkisen talouden näkymiin. |
(13) |
Irlanti on covid-19-pandemian seurauksena toteuttanut osana unionin koordinoitua lähestymistapaa oikea-aikaisia budjettitoimenpiteitä terveydenhuoltojärjestelmänsä kapasiteetin lisäämiseksi, pandemian hillitsemiseksi ja avun tarjoamiseksi niille ihmisille ja aloille, joihin vaikutukset ovat erityisesti kohdistuneet. Vuoden 2020 vakausohjelman mukaan kyseiset budjettitoimenpiteet ovat noin 2,0 prosenttia suhteessa BKT:hen. Näitä toimenpiteitä ovat työllisyys- ja työttömyystuki 12 viikon ajaksi (noin 1,4 % suhteessa BKT:hen) ja lisämenot terveydenhuoltojärjestelmän saavutettavuuden parantamiseksi ja kapasiteetin lisäämiseksi (noin 0,6 % suhteessa BKT:hen). Lisäksi Irlanti on ilmoittanut yritysten maksuvalmiutta tukevista toimenpiteistä. Niillä ei ole suoria budjettivaikutuksia, mutta vuoden 2020 vakausohjelmassa niiden arvioidaan olevan noin 0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kyseisiä toimenpiteitä ovat luottotakuut ja erilaiset lainajärjestelyt, työnantajien suorittamien tiettyjen viivästyneiden maksujen korkojen ja seuraamusten keskeyttäminen, velkojen perinnän keskeyttäminen ja enintään kolmen kuukauden lyhennysvapaat yrityslainoille. Hallitus ilmoitti 2 päivänä toukokuuta 2020 yrityksille suunnatusta uudesta velka- ja pääomatukitoimenpiteiden paketista, jonka määrä on noin 2 prosenttia suhteessa BKT:hen ja jota ei ole sisällytetty vuoden 2020 vakausohjelmaan eikä komission ennusteeseen. Irlannin toteuttamat toimenpiteet ovat kaiken kaikkiaan niiden suuntaviivojen mukaisia, jotka komissio on esittänyt 13 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa. Toteuttamalla hätätoimenpiteet ja kasvua tukevat julkisen talouden toimenpiteet täysimääräisesti ja – sitten kun taloustilanne sen sallii – palauttamalla finanssipolitiikan tavoitteeksi maltillisella tasolla olevan julkisen talouden rahoitusaseman saavuttaminen keskipitkällä aikavälillä edistetään julkisen talouden kestävyyden säilymistä keskipitkällä aikavälillä. |
(14) |
Komission kevään 2020 talousennusteen mukaan Irlannin julkisen talouden rahoitusasema on –5,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja –2,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2021 olettaen, että politiikka säilyy muuttumattomana. Julkisen talouden velkasuhteen ennustetaan olevan 66,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja 66,7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2021. |
(15) |
Komissio antoi 20 päivänä toukokuuta 2020 perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaisesti laaditun kertomuksen, koska Irlannin ennakoidaan ylittävän vuonna 2020 alijäämän viitearvon, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kaiken kaikkiaan komission analyysi viittaa siihen, että perussopimuksessa ja asetuksessa (EY) N:o 1467/97 määriteltyä alijäämäkriteeriä ei ole noudatettu. |
(16) |
Covid-19-pandemia vaikutti voimakkaasti Irlantiin vuoden 2020 alkupuoliskolla, mikä aiheutti äärimmäisiä paineita terveydenhuoltojärjestelmälle. Irlanti otti käyttöön kiireellisiä toimenpiteitä terveydenhuoltojärjestelmän vahvistamiseksi sekä pandemian hidastamiseen tähtääviä rajoittamistoimenpiteitä, jotka ovat supistaneet rajusti taloudellista toimintaa tietyillä aloilla. Lisäksi hallitus otti käyttöön useita taloudellisia toimenpiteitä lieventääkseen covid-19-kriisin seurauksia mahdollisimman paljon. Näitä olivat muun muassa työpaikkojen turvaamiseen tähtäävät tukijärjestelmät, sosiaaliturvaetuudet, väliaikaiset vuokrankorotus- ja häätökiellot sekä yritysten maksuvalmius- ja luottotukitoimenpiteet. Vaikka näillä toimenpiteillä pyritään lieventämään pandemian aiheuttamaa taloudellista häiriötä, suurena riskinä ovat edelleen tuotannon merkittävä supistuminen, konkurssit ja maksukyvyttömyys sekä työttömien ja köyhyysriskissä olevien ihmisten määrän kasvu. |
(17) |
Jo ennen covid-19-pandemiaa sairaaloiden kapasiteetti oli lähes käytetty, ja akuuttisairaanhoidon vuodepaikkojen käyttöaste oli OECD-maiden korkeimpia. Syynä olivat pääasiassa puutteet perusterveydenhuollon yleisessä saatavuudessa ja merkittävä riippuvuus sairaalahoidosta. Rekrytointiin ja työssä pysymiseen liittyvät haasteet ovat johtaneet hoitohenkilöstön puutteeseen tietyillä alueilla ja sairaaloissa. Pitkäaikainen kotihoito oli riittämätöntä eikä sillä ole ollut lainsäädännöllistä perustaa, ja hoitopolitiikka on kannustanut laitoshoitoon. Covid-19 on aiheuttanut ennennäkemätöntä painetta terveydenhuoltojärjestelmälle. Pikaisia hätätoimenpiteitä on otettu käyttöön sairaalakapasiteetin lisäämiseksi ja tilapäisten yleisten terveydenhuoltopalvelujen tarjoamiseksi. Keskipitkällä aikavälillä Irlannin on kuitenkin parannettava terveydenhuoltojärjestelmänsä rajallista rakenteellista tehokkuutta, joustavuutta, selviytymiskykyä ja saavutettavuutta. Kunnianhimoisen Sláintecare-uudistuksen tavoitteena on luoda kaikkien ulottuvilla oleva ja kestävä terveydenhuoltojärjestelmä. Sen täytäntöönpanosuunnitelmia on kuitenkin parannettava välitavoitteiden osalta. Niillä on kuvattava julkisen perusterveydenhuollon saatavuuden kehitystä täytäntöönpanokaudella, kunnes yleinen kattavuus on saavutettu. Selkeiden välitavoitteiden ja määräaikojen asettaminen sekä selkeä seurantakehys voisivat nopeuttaa yleisen kattavuuden toteuttamista. Pitkäaikaishoidon uudistusten toteuttaminen (mukaan lukien kotihoidon tukemisella ja hoitoresurssien uudelleenorganisoinnilla toteutettavat yhteisön uudet työskentelytavat) saattaa vaatia nykyisten järjestelyjen tilannearviointia, ennusteita kysynnän tulevasta kasvusta ja oikeasuhteista puutteiden analyysia, minkä jälkeen laaditaan toteutussuunnitelma. |
(18) |
Komission kevään 2020 ennusteessa työttömyyden odotetaan vuonna 2020 kasvavan 7,4 prosenttiin ja vähenevän hieman vuonna 2021 7 prosenttiin. Hallitus on pandemian seurauksena panostanut merkittävästi tulo- ja työllisyystukipolitiikkaan, varsinkin työajan lyhentämisjärjestelyihin, joiden pikaista toteuttamista olisi jatkettava. Järjestelyjä on tarkasteltava uudelleen ja niitä olisi jatkettava, jos se on tarpeen työpaikkojen säilyttämiseksi tai toimeentulon turvaamiseksi. Alhaisen työssäkäyntiasteen kotitalouksissa asuvien ihmisten määrä on suhteellisen suuri, mikä edellyttää lisätoimia yksilöityjen aktivointistrategioiden kehittämiseksi. Irlannilla on köyhyyteen, työn laatuun ja (muun muassa vammaisten) työllisyystukeen liittyviä haasteita, ja pandemia todennäköisesti pahentaa niitä. Nykytilanteessa on jatkettava täydennys- ja uudelleenkoulutusta yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa, jotta voidaan vastata työmarkkinoiden muuttuviin tarpeisiin ja valmistaa työvoimaa ilmasto- ja energiasiirtymään sekä kiertotalouteen siirtymiseen. Osaamisvajetta on havaittu asuntosektorilla, mutta sitä odotetaan ilmenevän myös muilla aloilla siirtymisen edetessä. Covid-19-pandemian yhteydessä on tärkeää varmistaa, että koulutuksen ja työn digitalisointi ei lisää koulutukseen liittyvää ja sosiaalista eriarvoisuutta. |
(19) |
Hallitus on toteuttanut erilaisia asuntotarjontaa tukevia toimenpiteitä, jotka auttoivat lisäämään vuosittain valmistuneiden asuntojen määrää lähes 57 prosenttia syyskuuhun 2019 päättyneen kahden vuoden jakson aikana. Yhdessä tehokkaiden makrotason vakavaraisuusvälineiden kanssa ne ovat auttaneet asuntojen hintainflaation hillitsemisessä. Valmiiden asuntojen tarjonta ei kuitenkaan edelleenkään vastaa kysyntää. Kohtuuhintaisten asuntojen puute on ongelma monille kotitalouksille, ja inflaatio vuokra-asuntosektorilla on jatkuvasti korkea. Infrastruktuurin parantaminen voisi yhdessä maankäytön suunnittelun kanssa edistää asuntotarjonnan parantamista ratkaisevalla tavalla. Lisäksi tyhjistä tonteista perittävän veron hallinnollisten puutteiden korjaaminen voisi osaltaan auttaa asuntojen hintojen kohtuullistamisessa keskipitkällä aikavälillä. Sosiaalisten vuokra-asuntojen tarjonnan puute on edelleen merkittävä haaste osallisuuden edistämiselle, myös kaikkien heikoimmassa asemassa olevien kannalta. Viimeaikaiset politiikkatoimet ovat nopeuttaneet sosiaalista asuntotuotantoa, mutta Irlannissa oli kesäkuussa 2019 edelleen noin 68 700 kotitaloutta, jotka jonottivat sosiaalisiin vuokra-asuntoihin. Nykyisellä jonotuslistalla olevien kotitalouksien ja mahdollisten uusien hakijoiden tarpeiden kattaminen edellyttää lisätoimia. Irlannissa rekisteröidyistä noin 10 000 asunnottomasta 3 500 on lapsia. Tämä herättää huolta mahdollisista epätasa-arvon syvenemisen, pitkäaikaisen köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riskeistä. Asunnottomuudesta pahiten kärsivien joukossa ovat yksinhuoltajat, joilla on lapsia. Alueiden ja kaupunkien välillä on edelleen merkittäviä eroja, sillä 69 prosenttia kaikista asunnottomista aikuisista on keskittynyt Dublinin suurkaupunkialueelle. |
(20) |
Kotimainen pankkijärjestelmä on tärkeä likviditeetin lähde irlantilaisille yrityksille. Oikea-aikainen lainansaanti voi olla vaikeaa pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille) sekä niille, joilla ei ole vakuuksia tai aiempaa suhdetta lainanantajaan. Irlannin viranomaiset ja pankit ovat ottaneet käyttöön useita toimenpiteitä yritysten ja kotitalouksien taloudellisten vaikeuksien lieventämiseksi. On tärkeää, että näillä toimenpiteillä tarjotaan tarvittavaa likviditeettiä ja tuetaan sellaisten lainanottajien kestäviä uudelleenjärjestelyjä, joiden taloudelliset vaikeudet liittyvät yksinomaan pandemiaan ja joiden odotetaan palautuvan elinkelpoisiksi siirtymäkauden jälkeen. Tällainen tasapainoinen lähestymistapa on ainoa keino auttaa yrityksiä ja kotitalouksia selviämään näistä tilapäisistä haasteista heikentämättä Irlannin pankkisektorin (jo valmiiksi heikkoa) kannattavuutta ja viime vuosina saavuttamaa orastavaa kehitystä rahoitusvakauden parantamisessa. Näitä toimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon pankkisektorin häiriönsietokyky. |
(21) |
Talouden elpymisen edistämiseksi on tärkeää aikaistaa toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja, myös uudistusten avulla. Talouden uudelleenkäynnistyminen edellyttää sitä, että Irlanti edistyy kunnianhimoisissa ympäristö-, ilmasto-, energia- ja infrastruktuuri-investoinneissaan. Irlanti on tähän mennessä jäänyt jälkeen hiilestä irtautumisessa. Liikenteen ja rakennusten kasvihuonekaasupäästöt ovat suuria ja edelleen kasvussa. Irlanti ei saavuta energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa koskevia vuoden 2020 tavoitteita. Irlanti on riippuvainen energian tuonnista, ja sähkön hinta Irlannissa on jäsenvaltioiden korkeimpia, millä voi olla kielteisiä vaikutuksia sekä ympäristöön että yritysten kilpailukykyyn. Irlannin siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen edellyttää mittavia pitkän aikavälin yksityisiä ja julkisia investointeja muun muassa uusiutuvaan energiaan, sähköinfrastruktuuriin, energiatehokkuuteen ja kestävään liikenteeseen. Irlannin ilmastoa koskeva toimintasuunnitelma (Climate Action Plan) on uskottava aloite päästöjen kehitysennusteen kääntämiseksi. Sen toimintapolitiikkojen ja toimenpiteiden tehokas ja kestävä täytäntöönpano on välttämätöntä, jotta kunnianhimoiset tavoitteet tuottavat konkreettisia tuloksia. Oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa, joka on komission ehdotuksen kohteena, koskeva ohjelmasuunnittelu kaudeksi 2021–2027 voisi auttaa Irlantia vastaamaan joihinkin haasteisiin, joita siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen aiheuttaa, erityisesti vuoden 2020 maaraportin liitteen D kattamilla alueella. Näin Irlanti voisi hyödyntää kyseistä rahastoa parhaalla mahdollisella tavalla. |
(22) |
Irlannin toimet ulkomaisen ja kotimaisen sektorin välisen tuottavuuskuilun kaventamiseksi ovat edelleen verkkaisia. Suora tuki DTIF-rahastosta (Disruptive Technologies Innovation Fund) yritysten ja julkisten tutkimuskeskusten väliseen yhteistyöhön, esimerkiksi teollisuuden – myös pk-yritysten – ja tutkimuskeskusten välisille yhteistyöhankkeille, on tervetullutta. Vaikka Irlanti tarjoaa yrityksille suhteellisen paljon julkista tukea, tuki toteutetaan pääasiassa tutkimus- ja kehitystoiminnan perusteella myönnettävinä verohyvityksinä. Vaikka verohyvitykset ovatkin nyt pk yritysten kannalta houkuttelevampia vuoden 2020 budjettiin äskettäin tehtyjen muutosten ansiosta, yleensä ne suosivat suurempia monikansallisia yrityksiä. Future Jobs Ireland -kehysohjelmassa esitellään keskeisiä toimenpiteitä, joilla voidaan korjata kotimaisen talouden heikkouksia. Näitä toimenpiteitä ovat erityisesti aloitteet kotimaisten yritysten (varsinkin pk-yritysten) tuottavuuden parantamiseksi. On tärkeää, että toimenpiteet toteutetaan tuloksellisesti. Kriisi on myös korostanut pk-yritysten digitalisointitarpeita, jotka liittyvät erityisesti etätyöratkaisuihin, työntekijöiden koulutukseen ja kyberturvallisuuteen. Digitaalinen infrastruktuuri on olennaisen tärkeä pk-yritysten tuottavuuden lisäämiseksi ja yrittäjyyden edistämiseksi. Ultranopean laajakaistan saatavuus kattaa vain 5 prosenttia maaseutualueista, mikä on selvästi alle unionin keskiarvon (29 %). Irlanti on myös kiinteän laajakaistan hintojen osalta yksi kalleimmista jäsenvaltioista. Kansallisen laajakaistasuunnitelman puitteissa allekirjoitettiin sopimus suuresta julkisesta investoinnista infrastruktuurivajeen korjaamiseksi, joten julkista tukea saaneen ultranopean laajakaistaverkon käyttöönottoa on seurattava tiiviisti ja sen pikainen valmistuminen on varmistettava erityisesti maaseutualueilla. |
(23) |
Aggressiiviseen verosuunnitteluun puuttuminen on keskiössä pyrittäessä parantamaan verojärjestelmien tehokkuutta ja oikeudenmukaisuutta, kuten vuonna 2020 annetussa euroalueen talouspolitiikkaa koskevassa suosituksessa todetaan. Veronmaksajien aggressiivisista verosuunnittelustrategioista aiheutuvat jäsenvaltioiden väliset heijastusvaikutukset edellyttävät koordinoituja kansallisia politiikkatoimia, joilla täydennetään unionin lainsäädäntöä. Irlanti on puuttunut aggressiiviseen verosuunnitteluun toteuttamalla hyväksyttyjä kansainvälisiä ja eurooppalaisia aloitteita ja eräitä lisätoimenpiteitä kansallisella tasolla. Rojalti- ja osinkomaksujen suuri määrä suhteessa BKT:hen viittaa kuitenkin siihen, että aggressiivista verosuunnittelua harjoittavat yritykset hyödyntävät Irlannin verosääntöjä, ja kansallisten toimenpiteiden tehokkuus on vielä arvioitava. Veropohjan laajentaminen parantaisi tulojen kestävyyttä talouden heilahtelujen ja idiosynkraattisten häiriöiden varalta sekä vahvistaisi automaattisten vakauttajien toimintaa. Yritysverot ovat vahvasti keskittyneitä, sillä kymmenen suurimman yrityksen osuus niistä on 45 prosenttia. Yritysverojen volatiliteetti ja mahdollisesti tilapäinen luonne sekä niiden kasvava osuus kokonaisverotuloista (ennätykselliset 18,7 % vuonna 2018) lisäävät riskejä, jotka liittyvät niiden liialliseen käyttöön pysyvien juoksevien menojen rahoittamisessa. |
(24) |
Vaikka Irlanti on pyrkinyt vahvistamaan rahanpesun torjuntaa koskevaa sääntelykehystään, sillä on edelleen riskejä, jotka aiheutuvat sen kansainvälisesti suuntautuneesta taloudesta ja merkittävistä ulkomaisista suorista sijoituksista sekä ulkomaisiin rahoittajiin liittyvistä mutkikkaista oikeudellisista rakenteista. Kansallista riskinarviointia on tarkistettu, jotta se vastaisi paremmin niiden ammattilaisten todellista altistumista riskeille, jotka tarjoavat palveluja yrityksille ja trusteille. Koska nämä ammattilaiseivät tunne riskejä riittävästi, ilmoituksia epäilyttävistä liiketoimista tehdään vain vähän. Valvonta ei ole tarpeeksi tiivistä ongelmien ratkaisemiseen, eikä siihen sovelleta riskiperusteista lähestymistapaa, mikä heikentää rahanpesun torjuntasäännöstön tehokkuutta. Yritysten tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia varten on perustettu kansallinen rekisteri, jonka tarkoituksena on rajoittaa salassapitovelvollisuutta ja tunnistaa tosiasialliset omistajat ja edunsaajat. Annettujen tietojen laatua ja rekisterin tehokkuutta on seurattava pitkällä aikavälillä. |
(25) |
Vaikka tässä suosituksessa esitetyissä maakohtaisissa suosituksissa, jäljempänä ’vuoden 2020 maakohtaiset suositukset’, keskitytään pandemian sosioekonomisten vaikutusten korjaamiseen ja talouden elpymisen helpottamiseen, vuoden 2019 maakohtaiset suositukset koskevat kuitenkin myös uudistuksia, jotka ovat keskipitkän ja pitkän aikavälin rakenteellisiin haasteisiin vastatessa olennaisia. Vuoden 2019 maakohtaiset suositukset ovat edelleen ajankohtaisia, ja niiden seuraamista jatketaan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä koko ensi vuoden. Tämä koskee myös investointeihin liittyvästä talouspolitiikasta annettuja vuoden 2019 maakohtaisia suosituksia. Kaikki vuoden 2019 maakohtaiset suositukset olisi otettava huomioon vuoden 2020 jälkeisessä koheesiopolitiikan rahoituksen strategisessa ohjelmasuunnittelussa, kriisiä lieventävät toimenpiteet ja ulospääsystrategiat mukaan lukien. |
(26) |
Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso tarjoaa unionissa puitteet talous- ja työllisyyspolitiikan jatkuvalle koordinoinnille, jolla voidaan edistää kestävää taloutta. Jäsenvaltiot ovat vuoden 2020 kansallisissa uudistusohjelmissaan arvioineet edistymistä Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Varmistamalla, että vuoden 2020 maakohtaisia suosituksia noudatetaan kaikilta osin, Irlanti edistää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja yhteisiä pyrkimyksiä varmistaa kilpailukykyinen kestävyys unionissa. |
(27) |
Talouksien tiivis koordinointi talous- ja rahaliitossa on keskeistä, jotta covid-19-pandemian taloudellisista vaikutuksista voidaan toipua nopeasti. Koska Irlanti kuuluu jäsenvaltioihin, joiden rahayksikkö on euro, sen olisi euroryhmän antaman poliittisen ohjauksen huomioon ottaen varmistettava, että sen politiikka on euroalueelle annettujen vuoden 2020 suositusten mukaista ja muiden jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkönä on euro, politiikkojen kanssa yhteen sovitettua. |
(28) |
Komissio on vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Irlannin talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2020 maaraportissa. Se on arvioinut myös vuoden 2020 vakausohjelman, vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelman ja jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Irlannille viime vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamiseksi. Komissio on ottanut huomioon ohjelmien ja jatkotoimenpiteiden merkityksen Irlannin finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta mutta myös sen, ovatko ne unionin sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla unionin tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. |
(29) |
Neuvosto on tutkinut vuoden 2020 vakausohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (7) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1. |
(30) |
Neuvosto on tutkinut vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelman ja vuoden 2020 vakausohjelman komission perusteellisen tarkastelun ja tämän arvioinnin perusteella. Vuoden 2020 maakohtaisissa suosituksissa otetaan huomioon tarve puuttua covid-19-pandemiaan ja helpottaa talouden elpymistä ensimmäisenä välttämättömänä askeleena epätasapainojen korjaamiseksi. Vuoden 2020 maakohtaiset suositukset, joilla puututaan suoraan komission asetuksen (EU) N:o 1176/2011 6 artiklan mukaisesti havaitsemiin makrotalouden epätasapainoihin, ilmenevät suosituksista 1, 2 ja 4, |
SUOSITTAA, että Irlanti toteuttaa vuosina 2020 ja 2021 toimia, joilla se
1. |
toteuttaa vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen huomioon ottaen kaikki tarvittavat toimenpiteet covid-19-pandemian torjumiseksi, talouden ylläpitämiseksi ja alkavan elpymisen tukemiseksi; harjoittaa taloustilanteen salliessa finanssipolitiikkaa, jonka tavoitteena on saavuttaa maltillisella tasolla oleva julkisen talouden rahoitusasema keskipitkällä aikavälillä ja varmistaa velkakestävyys, samalla kun lisätään investointeja; parantaa terveydenhuoltojärjestelmän saavutettavuutta ja vahvistaa sen selviytymiskykyä muun muassa vastaamalla terveydenhuoltohenkilöstön tarpeisiin ja varmistamalla perusterveydenhuollon yleisen kattavuuden; |
2. |
tukee työllisyyttä kehittämällä osaamista; puuttuu digitaalisen kuilun aiheuttamaan riskiin, myös koulutusalalla; lisää sosiaalisten ja kohtuuhintaisten asuntojen tarjontaa; |
3. |
jatkaa yritysten, erityisesti pk-yritysten, tukemista varsinkin sellaisilla toimenpiteillä, joilla varmistetaan niiden maksuvalmius; aikaistaa toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja talouden elpymisen edistämiseksi; keskittää investoinnit vihreään siirtymään ja digitaliseen muutokseen, erityisesti puhtaaseen ja tehokkaaseen energian tuotantoon ja käyttöön, kestävään julkiseen liikenteeseen, vesihuoltoon ja jäteveden käsittelyyn, tutkimukseen ja innovointiin sekä digitaaliseen infrastruktuuriin; |
4. |
laajentaa veropohjaa; tehostaa toimia, joilla puututaan aggressiivista verosuunnittelua helpottaviin verojärjestelmän piirteisiin, myös ulkomaille suoritettavien maksujen osalta; varmistaa rahanpesun torjuntasäännöstön tuloksellisen valvonnan ja noudattamisen trusti- tai yrityspalveluja tarjoavien ammattilaisten osalta. |
Tehty Brysselissä 20 päivänä heinäkuuta 2020.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
J. KLOECKNER
(1) EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1.
(2) EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25.
(3) EUVL C 301, 5.9.2019, s. 35.
(4) Neuvoston asetus (EY) N:o 1467/97, annettu 7 päivänä heinäkuuta 1997, liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä (EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6).
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/460, annettu 30 päivänä maaliskuuta 2020, asetusten (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013 ja (EU) N:o 508/2014 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, jotta saataisiin liikkeelle investointeja jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmiin ja muille talouden aloille covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (Koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskeva investointialoite) (EUVL L 99, 31.3.2020, s. 5).
(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/558, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2020, asetusten (EU) N:o 1301/2013 ja (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, joilla voidaan tarjota poikkeuksellista joustavuutta Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttöön covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (EUVL L 130, 24.4.2020, s. 1).
(7) Asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
26.8.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 282/46 |
NEUVOSTON SUOSITUS,
annettu 20 päivänä heinäkuuta 2020,
Kreikan vuoden 2020 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Kreikan vuoden 2020 vakausohjelmaa koskeva neuvoston lausunto
(2020/C 282/08)
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan,
ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 (1) ja erityisesti sen 5 artiklan 2 kohdan,
ottaa huomioon makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta 16 päivänä marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 (2) ja erityisesti sen 6 artiklan 1 kohdan,
ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin päätöslauselmat,
ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston päätelmät,
ottaa huomioon työllisyyskomitean lausunnon,
ottaa huomioon talous- ja rahoituskomitean lausunnon,
ottaa huomioon sosiaalisen suojelun komitean lausunnon,
ottaa huomioon talouspoliittisen komitean lausunnon,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 vuotuisen kestävän kasvun strategian, mikä aloitti vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Se otti huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17 päivänä marraskuuta 2017 antaman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan julistuksen. Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella myös varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Kreikka kuuluu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu. Samana päivänä komissio hyväksyi myös suosituksen neuvoston suositukseksi euroalueen talouspolitiikasta. |
(2) |
Kreikkaa koskeva vuoden 2020 maaraportti julkaistiin 26 päivänä helmikuuta 2020. Siinä arvioitiin Kreikan edistymistä neuvoston 9 päivänä heinäkuuta 2019 hyväksymien maakohtaisten suositusten (3), jäljempänä ’vuoden 2019 maakohtaiset suositukset’, noudattamisessa ja kansallisten Eurooppa 2020 -tavoitteidensa saavuttamisessa. Lisäksi siihen sisältyi asetuksen (EU) N:o 1176/2011 5 artiklan nojalla laadittu perusteellinen tarkastelu, jonka tulokset julkaistiin samaten 26 päivänä helmikuuta 2020. Komissio päätteli analyysinsa perusteella, että Kreikan makrotaloudessa on liiallisia epätasapainoja. Havaitut epätasapainot liittyvät erityisesti suureen julkiseen velkaan, järjestämättömien lainojen suureen osuuteen pankkien taseissa ja ulkoiseen sektoriin tilanteessa, jossa potentiaalinen kasvu on yhä heikkoa ja työttömyys korkealla. |
(3) |
Maailman terveysjärjestö julisti 11 päivänä maaliskuuta 2020 covid-19-epidemian virallisesti maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Pandemia on kansalaisten, yhteiskuntien ja talouden kannalta vakava kansanterveysuhka. Se asettaa kansalliset terveydenhuoltojärjestelmät kovan paineen alaisiksi ja vahingoittaa globaaleja toimitusketjuja, heiluttaa rahoitusmarkkinoita, häiritsee kulutuskysyntää ja vaikuttaa kielteisesti useilla eri aloilla. Se uhkaa ihmisten työpaikkoja ja toimeentuloa sekä yritysten liiketoimintaa. Pandemia on aiheuttanut merkittävän talouden häiriön, jolla on jo vakavia vaikutuksia unionissa. Komissio antoi 13 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon, jossa kehotetaan toteuttamaan kriisin vaikutusten lieventämiseksi koordinoituja taloudellisia toimia, joihin osallistuvat kaikki kansallisen ja unionin tason toimijat. |
(4) |
Useat jäsenvaltiot ovat julistaneet hätätilan tai ottaneet käyttöön hätätoimenpiteitä. Hätätoimenpiteiden olisi oltava ehdottoman oikeasuhteisia, välttämättömiä, ajallisesti rajoitettuja ja eurooppalaisten ja kansainvälisten normien mukaisia. Niihin olisi sovellettava demokraattista valvontaa ja riippumatonta laillisuusvalvontaa. |
(5) |
Komissio antoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnista. Yleinen poikkeuslauseke, josta säädetään asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 1 kohdassa, 6 artiklan 3 kohdassa, 9 artiklan 1 kohdassa ja 10 artiklan 3 kohdassa sekä asetuksen (EY) N:o 1467/97 (4) 3 artiklan 5 kohdassa ja 5 artiklan 2 kohdassa, helpottaa finanssipolitiikan koordinointia talouden vakavan taantuman yhteydessä. Komissio katsoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa, että kun otetaan huomioon odotettavissa oleva covid-19-pandemian aiheuttama vakava talouden taantuma, yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnin edellytykset olivat täyttyneet, ja pyysi neuvostoa hyväksymään tämän johtopäätöksen. Jäsenvaltioiden valtiovarainministerit yhtyivät komission arvioon 23 päivänä maaliskuuta 2020. He olivat yhtä mieltä siitä, että vakava talouden laskusuhdanne vaatii määrätietoisia, tavoitteellisia ja koordinoituja vastatoimia. Yleisen poikkeuslausekkeen aktivoiminen mahdollistaa tilapäisen poikkeamisen julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta edellyttäen, että tämä ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä. Korjaavan osion osalta neuvosto voi myös päättää komission suosituksesta hyväksyä tarkistetun julkisen talouden kehityskaaren. Yleinen poikkeuslauseke ei keskeytä vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia menettelyjä. Se antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden poiketa niistä julkista taloutta koskevista vaatimuksista, joita tavallisesti sovellettaisiin, ja samalla komissiolla ja neuvostolla on mahdollisuus toteuttaa tarvittavat politiikan koordinointitoimenpiteet vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa. |
(6) |
On toimittava herkeämättä, jotta voidaan rajoittaa ja hillitä covid-19-pandemian leviämistä, parantaa kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien kantokykyä, lieventää pandemian sosioekonomisia seurauksia toteuttamalla yrityksille ja kotitalouksille suunnattuja tukitoimia ja varmistaa työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden kannalta asianmukaiset olosuhteet työpaikoilla, kun taloudellista toimintaa käynnistetään uudelleen. Unionin olisi hyödynnettävä käytettävissään olevia välineitä kaikilta osin tukeakseen jäsenvaltioiden toimia näillä osa-alueilla. Samaan aikaan jäsenvaltioiden ja unionin olisi yhdessä valmisteltava toimenpiteitä, joita tarvitaan, jotta yhteiskunnassa ja taloudessa voidaan palata normaaliin toimintaan ja jotta päästään takaisin kestävään kasvuun. Toimenpiteissä olisi otettava huomioon muun muassa vihreä siirtymä ja digitaalinen muutos ja hyödynnettävä kriisistä saadut kokemukset. |
(7) |
Covid-19-kriisi on korostanut sisämarkkinoiden tarjoamaa joustavuutta sopeutua poikkeuksellisiin tilanteisiin. Poikkeustoimenpiteet, jotka estävät sisämarkkinoiden normaalia toimintaa, olisi kuitenkin poistettava heti, kun ne eivät enää ole välttämättömiä. Näin voidaan varmistaa nopea ja sujuva siirtyminen elpymisvaiheeseen sekä palauttaa tavaroiden, palveluiden ja työntekijöiden vapaa liikkuvuus. Vallitseva kriisi on osoittanut, että terveydenhuoltoalalla tarvitaan kriisivalmiussuunnitelmia. Muun muassa parannetuilla hankintastrategioilla, monipuolisilla toimitusketjuilla ja välttämättömien tarvikkeiden strategisilla varastoilla on tärkeä merkitys laadittaessa laajempia kriisivalmiussuunnitelmia. |
(8) |
Jotta jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön kaikki Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttämättä olevat varat lieventääkseen covid-19-pandemian poikkeuksellisia vaikutuksia, unionin lainsäätäjä on jo tehnyt muutoksia lainsäädäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksilla (EU) 2020/460 (5) ja (EU) 2020/558 (6). Näillä muutoksilla lisätään joustavuutta sekä yksinkertaistetaan ja virtaviivaistetaan menettelyjä. Lisäksi jäsenvaltiot voivat tilivuonna 2020–2021 kassavirtapaineiden vähentämiseksi hyödyntää 100 prosentin yhteisrahoitusosuutta unionin talousarviosta. Kreikkaa kannustetaan hyödyntämään näitä mahdollisuuksia kaikilta osin, jotta se voi auttaa niitä yksittäisiä henkilöitä ja aloja, joihin vaikutukset kohdistuvat eniten. |
(9) |
Covid-19-pandemian sosioekonomiset seuraukset jakautuvat todennäköisesti epätasaisesti Kreikan eri alueilla erilaisen erikoistumisen vuoksi. Seuraukset tuntuvat erityisesti alueilla, jotka ovat selvästi riippuvaisia matkailusta ja yleisemmin liiketoiminnasta, jossa kuluttajia palvellaan kasvotusten. Tähän liittyy huomattava alueellisten erojen kasvamisen riski, mikä pahentaa pääkaupungin ja etenkin saari- ja vuoristoalueiden välisten erojen jo havaittua kasvusuuntausta, joka syveni entisestään finanssikriisin aikana. Kun otetaan huomioon, että riskinä on myös jäsenvaltioiden välisen lähentymisprosessin väliaikainen taantuminen, tämänhetkinen tilanne edellyttää kohdennettuja toimia. |
(10) |
Kreikka toimitti vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelmansa ja vuoden 2020 vakausohjelmansa 30 päivänä huhtikuuta 2020. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon. |
(11) |
Kreikkaan sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota ja velkasääntöä. |
(12) |
Vuoden 2020 vakausohjelmassa hallitus ennakoi julkisen talouden rahoitusaseman, joka vuonna 2019 oli 1,5 prosenttia ylijäämäinen, heikkenevän niin, että vuonna 2020 alijäämä on 4,7 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT). Alijäämän ennustetaan supistuvan 0,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021. Julkisen talouden velka suhteessa BKT:hen supistui 176,6 prosenttiin vuonna 2019, mutta vuoden 2020 vakausohjelman mukaan sen odotetaan kasvavan 188,8 prosenttiin vuonna 2020 ja laskevan jälleen 176,8 prosenttiin vuonna 2021. Julkista taloutta koskeviin ennusteisiin liittyy riskejä, kuten vireillä olevat oikeudenkäynnit ja julkisen palvelun velvoitteet. Covid-19-pandemian aiheuttama suuri epävarmuus vaikuttaa makrotalouden ja julkisen talouden näkymiin. |
(13) |
Kreikka on covid-19-pandemian seurauksena toteuttanut osana unionin koordinoitua lähestymistapaa oikea-aikaisia budjettitoimenpiteitä terveydenhuoltojärjestelmänsä kapasiteetin lisäämiseksi, pandemian hillitsemiseksi ja avun tarjoamiseksi niille ihmisille ja aloille, joihin vaikutukset ovat erityisesti kohdistuneet. Vuoden 2020 vakausohjelman mukaan kyseiset budjettitoimenpiteet ovat 5,4 prosenttia suhteessa BKT:hen. Näihin toimenpiteisiin kuuluvat muun muassa tilapäinen taloudellinen tuki palkansaajille, itsenäisille ammatinharjoittajille, yksittäisille yrityksille ja tiettyjen vapaiden ammattien harjoittajille, joihin pandemia on vaikuttanut, takaisinmaksettavien ennakoiden maksaminen yrityksille, joiden liikevaihto on supistunut, sosiaaliturvamaksujen maksaminen niiden työntekijöiden puolesta, joiden työsopimukset on keskeytetty, verojen ja sosiaaliturvamaksujen lykkääminen, mukaan lukien veronmaksueriä koskevat järjestelyt, kaikkien covid-19-pandemiasta kärsivien yritysten, ammatinharjoittajien ja palkansaajien osalta ainakin kolmeksi kuukaudeksi, korkotuki pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yritykset) myönnetyille lainoille sekä terveydenhuoltomäärärahojen lisääminen. Lisäksi Kreikka on ilmoittanut yritysten maksuvalmiutta tukevista toimenpiteistä, vaikka niillä ei olekaan suoria budjettivaikutuksia. Näihin toimenpiteisiin kuuluu Kreikan kehityspankin kautta jaettava käteisvakuus, jolla tuetaan pankkien luotonantoa. Komission kevään 2020 talousennusteessa katsotaan kuitenkin, että kaikki veronmaksun lykkäykset ovat maksuvalmiustoimenpiteitä, joilla ei ole negatiivista vaikutusta julkiseen talouteen vuonna 2020. Kreikan toteuttamat toimenpiteet ovat kaiken kaikkiaan niiden suuntaviivojen mukaisia, jotka komissio on esittänyt 13 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa. Toteuttamalla hätätoimenpiteet ja kasvua tukevat julkisen talouden toimenpiteet täysimääräisesti ja – sitten kun taloustilanne sen sallii – palauttamalla finanssipolitiikan tavoitteeksi maltillisella tasolla olevan julkisen talouden rahoitusaseman saavuttaminen keskipitkällä aikavälillä edistetään julkisen talouden kestävyyden säilymistä keskipitkällä aikavälillä. |
(14) |
Komission kevään 2020 talousennusteen perusteella Kreikan julkisen talouden alijäämän ennustetaan olevan 6,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja 2,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2021 olettaen, että politiikka säilyy muuttumattomana. Julkisen talouden velan ennustetaan olevan 196,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja 182,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2021. |
(15) |
Komissio antoi 20 päivänä toukokuuta 2020 perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaisesti laaditun kertomuksen, koska Kreikka ei noudattanut velkasääntöä vuonna 2019 ja koska sen ennakoidaan ylittävän vuonna 2020 alijäämän viitearvon, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kaiken kaikkiaan komission analyysi viittaa siihen, että perussopimuksessa ja asetuksessa (EY) N:o 1467/97 määriteltyä velkakriteeriä noudatetaan, ja siihen, että alijäämäkriteeriä ei ole noudatettu. |
(16) |
Kreikan oikea-aikainen reagointi covid-19-pandemiaan ja rajoitusten täytäntöönpano vaikuttavat tehokkailta toimintatavoilta, kun otetaan huomioon, että tähän mennessä todettujen infektioiden määrä on ollut melko alhainen. Covid-19-kriisin taloudellisten vaikutusten odotetaan kuitenkin olevan vakavia, sillä muihin jäsenvaltioihin verrattuna Kreikka on vahvasti riippuvainen matkailu- ja liikennealoista. Kreikka saattaa menettää suuren osan matkailualan tuloista vuoteen 2019 verrattuna. Matkailu on merkittävin osa Kreikan palveluvientiä: sen osuus on ollut 45 prosenttia. Lisäksi maailmankaupan hidastuessa pandemian vuoksi kysynnän odotetaan vähenevän myös merenkulkualalla, jonka osuus on 40 prosenttia maan palveluviennistä. Kotimaisen kysynnän odotetaan supistuvan merkittävästi eristystoimenpiteiden, käytettävissä olevien tulojen pienenemisen ja työttömyyden kasvun vuoksi. |
(17) |
Covid-19-epidemian puhjettua Kreikka käynnisti kansallisen pandemiasuunnitelmansa ja otti nopeasti käyttöön ennennäkemättömiä toimenpiteitä, kuten tiukan karanteenin ja lähikontaktien välttämistä koskevat toimenpiteet erityisesti sellaisten henkilöiden osalta, joiden epäillään olleen tekemisissä viruksenkantajien kanssa. Viranomaiset ovat toteuttaneet taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten lieventämiseksi useita erilaisia toimenpiteitä, joiden suuruus on jopa 10,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2020. Toimenpiteisiin sisältyy finanssipoliittisia toimenpiteitä (5 % suhteessa BKT:hen), joiden nettovaikutus talousarvioon on 3,7 prosenttia suhteessa BKT:hen. Lisäksi myönnetään väliaikaisia veronmaksun lykkäyksiä ja liikepankeille käteisvakuuksia (1,9 % suhteessa BKT:hen), joiden turvin voitaisiin myöntää uusia lainoja, joiden suuruus voisi olla jopa 3,6 prosenttia suhteessa BKT:hen. Julkinen terveydenhuoltoala on saanut kertaluonteisen 273 miljoonan euron rahoituksen, jolla katetaan muun muassa 2 000 lisätyöntekijän palkkaaminen alalle, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden hankinnat ja tehostettu seulonta. |
(18) |
Jotta covid-19-pandemian hoitamista voidaan jatkaa, on parannettava terveydenhoidon kapasiteettia, saatavuutta ja selviytymiskykyä. Suorat maksut yksityisille terveydenhuoltopalveluille ja epäviralliset maksut – jotka liittyvät läheisesti sairaaloiden tehottomaan hallinnointiin – ovat edelleen korkealla tasolla. Tämä johtaa eriarvoisuuteen. Palvelujen saatavuus on edelleen ongelma, ja niiden henkilöiden osuus, jotka ovat ilmoittaneet jäävänsä vaille tarvitsemaansa terveydenhoitoa, on unionin suurimpia. Erot ovat suuria eri tuloryhmien välillä ja työllisyysasemasta riippuen. Omavastuuosuudet eivät ole olleet riittävän tarveharkintaisia heikommassa asemassa olevien väestöryhmien suojelemiseksi. Tilannetta pahentaa usein liian kalliiden lääkkeiden ylitarjonta ja sitä kautta niiden liikakäyttö. Ongelman ratkaisemiseksi Kreikka on toteuttamassa kunnianhimoista perusterveydenhuollon uudistusta, jolla varmistetaan laadukkaiden peruspalvelujen saatavuus lyhyellä aikavälillä ja koko väestön kattava portinvartijajärjestelmä pidemmällä aikavälillä. Alustavan näytön perusteella uudistus on osoittautumassa keskeiseksi tekijäksi pyrittäessä suojelemaan kansalaisia ja rajoittamaan viruksen leviämistä: sen ansiosta voidaan varmistaa järjestelmän koko kapasiteetin käyttö potilaiden tarpeenmukaiseen hoitoon. Terveydenhuoltomenoihin on vielä löydettävä kestävä ratkaisu, sillä julkisen talouden kestävyys varmistetaan etupäässä takaisinperintäjärjestelmällä, johon kohdistuu yhä enemmän paineita riittämättömien rakennetoimenpiteiden vuoksi. Viime aikoina toteutetuista kannustavista toimista huolimatta julkisten hankintojen keskittäminen on edelleen vähäistä. Vuonna 2018 julkiset terveysmenot olivat alle unionin keskiarvon (1 % suhteessa BKT:hen), vaikka takaisinperityt määrät laskettaisiin mukaan. Terveydenhuoltojärjestelmän vaikuttavuuden, saatavuuden ja yleisen selviytymiskyvyn parantamiseksi tarvitaan lisää tehokkuutta ja rahoitusta. |
(19) |
Kreikassa tarvitaan toimenpiteitä, joilla voidaan lieventää covid-19-kriisistä työntekijöille ja yrityksille aiheutuvia vaikutuksia. Komission kevään 2020 ennusteen mukaan työttömyyden odotetaan nousevan 19,9 prosenttiin vuonna 2020 ja laskevan 16,8 prosenttiin vuonna 2021. Kreikka on jo ottanut käyttöön tilapäisen järjestelmän, jolla kevennetään sellaisten yritysten työvoimakustannuksia, joiden toiminta on keskeytynyt tai kärsinyt vakavasti. Samalla sillä turvataan työsuhteet ja tarjotaan asianomaisille työntekijöille tulotukea. Kestävämpi ja joustavampi ratkaisu olisi kuitenkin kattava työajan lyhentämisjärjestely, ja viranomaiset ovatkin jo toteuttaneet toimia siihen suuntaan hyväksymällä työllisyystukijärjestelmän (SYN-ERGASIA), joka otetaan käyttöön 15 päivän kesäkuuta ja 15 päivän lokakuuta 2020 väliseksi ajaksi. Tällainen järjestely antaisi yrityksille mahdollisuuden lyhentää työaikaa mukautetusti sen perusteella, missä määrin niiden toiminta on rajoittunut. Samalla elinkeinoelämä pysyisi toiminnassa ja estettäisiin tilapäisten irtisanomisten muuttuminen rakenteelliseksi työttömyydeksi. Laajentamalla etätyön kaltaisia joustavia työjärjestelyjä, jotka ovat toistaiseksi olleet Kreikassa vähäisiä muihin jäsenvaltioihin verrattuna, voitaisiin turvata taloudellinen toiminta ja säilyttää työpaikat eristäytymistä ja fyysistä etäisyyttä noudatettaessa. |
(20) |
Covid-19-kriisi saattaa suurella osalla väestöstä jälleen pahentaa sosiaalista tilannetta ja lisätä tuloeroja. Köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa olevan väestön osuus oli Kreikassa ennen pandemian puhkeamista edelleen unionin suurimpia, ja lapset ja työikäiset olivat suuremmassa vaarassa kuin ikääntyneet. Työssäkäyvien köyhyys, pula kohtuuhintaisista asunnoista ja energiaköyhyys ovat myös olleet merkittäviä huolenaiheita. Kriisin vaikutusten lieventämiseksi on ratkaisevan tärkeää tarjota riittävä korvaus ansionmenetyksestä kaikille kriisistä kärsiville työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille, myös niille, joiden sosiaalinen suojelu on puutteellista. On myös tärkeää tukea heikoimmassa asemassa olevia, myös työelämän ulkopuolella olevia ja pimeää työtä tekeviä, vahvistamalla sosiaalisia turvaverkkoja. Koska on todennäköistä, että yhä useammat ihmiset jäävät turvaverkkojen varaan, on tärkeää parantaa vähimmäistoimeentulotuen riittävyyttä. Vähävaraisimpien ja heikoimmassa asemassa olevien, kuten vammaisten, pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden, on voitava saada kattavasti sosiaalipalveluja. Pitkäaikaishoitopalvelut eivät myöskään ole riittävän kehittyneitä. Kreikan olisi myös edelleen edistettävä kohtuuhintaisten asuntojen saatavuutta erityisesti köyhyysvaarassa olevien kotitalouksien keskuudessa esimerkiksi ottamalla käyttöön järjestely, jolla autetaan heikommassa asemassa olevia asuntovelallisia. |
(21) |
Covid-19-kriisi on pysäyttänyt viime vuosina havaitun myönteisen työmarkkinakehityksen, ja työttömyyden odotetaan jälleen kasvavan. Jotta voidaan tukea työllisyyden vahvaa elpymistä kriisin jälkeen, Kreikan on saatettava päätökseen uudistuksia, joilla parannetaan työllistämistoimien, ja erityisesti koulutusohjelmien, vaikuttavuutta. Keskeistä on parantaa julkisten työvoimapalvelujen valmiuksia tarjota jatkuvaa ja yksilöllistä tukea työnhakijoille. Kreikan on kiinnitettävä erityistä huomiota nuoriin ja naisiin, joihin työllistymismahdollisuuksien puute vaikuttaa muita enemmän. On myös syytä parantaa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua tukemalla niiden aktiivista ja merkityksellistä osallistumista poliittiseen päätöksentekoon, kuten sellaisten toimenpiteiden suunnitteluun ja täytäntöönpanoon, joilla voidaan puuttua covid-19-kriisin vaikutuksiin. Hallituksen olisi keskitettävä toimensa kaikkien kansalaisten perustaitojen parantamiseen, digitaaliset taidot mukaan lukien. Keskeistä on puuttua heikkoihin koulutustuloksiin, kehittää ammatillista koulutusta ja laajentaa aikuiskoulutusta. Jotta voidaan vähentää osaamisen kohtaanto-ongelmia ja vauhdittaa työmarkkinoiden elpymistä, on välttämätöntä parantaa koulutuksen laatua ja lisätä sen työmarkkinarelevanssia. |
(22) |
Kestävän maksuvalmiustuen, myös käyttöpääoman, tarjoaminen erityisesti lainojen ja takausten avulla kriisistä kärsineille yrityksille, etenkin pk- ja mikroyrityksille, on ollut hallituksen ensisijainen tavoite siitä lähtien, kun se aloitti covid-19-pandemian vastatoimet. Kreikka on tilapäisiä valtiontukipuitteita noudattaen ottanut käyttöön kolme järjestelmää yritysten likviditeetin parantamiseksi. Nämä ovat i) takaisinmaksettavat ennakot kattava järjestelmä, ii) pankkilainojen käteisvakuusjärjestelmä ja iii) nykyisten lainojen korkotukijärjestelmä. On tärkeää, että tässä prosessissa pankkisektori toteuttaa – viranomaisten tuella – välittäjän tehtäväänsä tarvittavan luottovirran ylläpitämiseksi asianmukaisen luottoriskin arvioinnin ja varovaisten luotonantokriteerien perusteella ja raportoi tarkasti mahdollisesta omaisuuserien laadun heikkenemisestä. On myös ratkaisevan tärkeää tukea pankkisektorin kykyä tarjota kestäviä lainojen uudelleenjärjestelyjä kriisin koettelemille elinkelpoisille lainanottajille, jotta voidaan turvata omaisuuserien laatu ja samalla vahvistaa talouden elpymistä. |
(23) |
Talouden elpymisen edistämiseksi on tärkeää aikaistaa toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja, myös niihin vaikuttavien uudistusten avulla. Kasvua edistävien investointien lisääminen ensisijaisilla aloilla on keskeisessä asemassa, kun tuetaan pitkän aikavälin kasvua ja vähennetään alueellisia eroja. Vuonna 2019 julkiset investoinnit jäivät edellisvuosien tapaan tavoitteesta yli 1 prosentin suhteessa BKT:hen. Viranomaiset ovat alkaneet puuttua tähän investointitavoitteista jäämiseen laatimalla kansallisen kehitysohjelman, jolla vahvistetaan tuettujen hankkeiden kehittämistä, hallinnointia, rahoitusta ja toteutusta koskevia sääntöjä, sekä toimintasuunnitelman julkisten investointien ennakoinnin ja seurannan parantamiseksi. Koska julkisilla investoinneilla on tärkeä rooli talouden käynnistymisessä covid-19-kriisin jälkeen, on ratkaisevan tärkeää puuttua mahdollisiin jäljellä oleviin hallinnollisiin esteisiin ja luoda uusien hankkeiden jatkumo. Julkisia investointeja voitaisiin parantaa ja vauhdittaa edelleen perustamalla erityinen hankkeiden valmisteluväline. Julkisten investointien tehokkaampi toteuttaminen vauhdittaisi kasvua entisestään kerrannaisvaikutuksen ansiosta. Kreikka voisi myös hyötyä tehokkaammista ja kestävämmistä julkisista hankinnoista olennaisena osana pyrkimyksiään parantaa ja järkeistää julkisia menoja sekä taata kilpailukykyinen liiketoimintaympäristö. Tämä edellyttäisi, että havaitut puutteet, kuten sitkeästi esiintyvä perusteettomasti kohtuuttoman edullisten tarjousten ilmiö, korjataan lainsäädännöllisin ja hallinnollisin toimenpitein. |
(24) |
Kreikan talouden elvyttäminen edellyttää myös joidenkin pitkän aikavälin heikkouksien korjaamista ja mahdollisten tulevien mahdollisuuksien hyödyntämistä. Merkittäviä investointeja tarvitaan muun muassa liikenteen ja logistiikan aloilla, joilla tarvitaan tukea erityisesti rautateiden, liikenneturvallisuuden ja intermodaalisten solmukohtien parantamiseen, sekä kiinteän jätteen ja yhdyskuntajätevesien käsittelyn alalla, jolla tarvitaan ympäristön kannalta kestäviä investointeja. Kreikan siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen edellyttää myös mittavia yksityisiä ja julkisia investointeja pidemmällä aikavälillä. Suunniteltuja investointeja esimerkiksi energiatehokkuuteen, rakennusten kunnostamiseen ja uusiutuviin energialähteisiin liittyviin pienimuotoisiin hankkeisiin voitaisiin aikaistaa ja näin edistää talouden elpymistä covid-19-kriisin jälkeen. Keskipitkän aikavälin elvytystoimien valmistelutyössä voidaan hyödyntää jäsenvaltioiden kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien, yhteistä etua koskevien hankkeiden luetteloiden ja infrastruktuurin kehittämissuunnitelmien puitteissa suunniteltuja investointeja. Näitä voisivat olla investoinnit rajatylittäviin yhteyksiin naapurijäsenvaltioiden välistä sähkön tuontia ja vientiä varten Kreikan kansalaisten ja yritysten kestävän sähkönsaannin varmistamiseksi sekä investoinnit toimenpiteisiin, joilla varmistetaan oikeudenmukainen siirtymä niillä alueilla, joihin Kreikan kunnianhimoinen suunnitelma siirtyä pois ruskohiileen perustuvasta sähköntuotannosta vaikuttaa eniten. Oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa, joka on komission ehdotuksen kohteena, koskeva ohjelmasuunnittelu kaudeksi 2021–2027 voisi auttaa Kreikkaa vastaamaan joihinkin haasteisiin, joita siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen aiheuttaa, erityisesti vuoden 2020 maaraportin liitteen D kattamilla alueilla. Näin Kreikka voisi hyödyntää kyseistä rahastoa parhaalla mahdollisella tavalla. |
(25) |
Viime vuosina saavutetusta edistyksestä huolimatta Kreikan on vauhditettava toimiaan digitaalisen suorituskykynsä parantamiseksi muun muassa ottamalla käyttöön digitaalisia välineitä ja palveluja julkishallinnossa, oikeuslaitoksessa ja yrityksissä. Koronavirusepidemian myötä käyttöön otettujen digitaalisten palveluiden tuomien etujen hyödyntäminen ja edistysvauhdin ylläpitäminen on erityisen tärkeää julkishallinnon ja elpymisvaiheen kannalta. Strateginen lähestymistapa digitaaliteknologian käytön nopeuttamiseksi kaikilla talouden aloilla, myös julkishallinnossa, ja eri tietojärjestelmien, erityisesti markkinavalvontatietokannan, yhteentoimivuus auttaisivat kuromaan umpeen tuottavuuskuilua niihin jäsenvaltioihin nähden, joiden rahayksikkönä on euro, ja keventämään hallinnollista taakkaa. Ensisijaisen tärkeää on myös erittäin suuren kapasiteetin verkkojen saatavuuden parantaminen ja nopeiden internetyhteyksien käyttöönotto. Digitaalisten taitojen osalta Kreikka on edelleen unionin keskiarvon alapuolella, sillä vuonna 2019 vain 51 prosentilla 16–74-vuotiaista oli digitaaliset perustaidot, kun unionin keskiarvo oli 58 prosenttia. Parantamalla digitaalisia taitoja kaikki saavat yhtäläiset mahdollisuudet käyttää sähköisiä palveluja, yritykset voivat hyödyntää etätyötä ja sähköisiä välineitä ja koululaiset, korkeakouluopiskelijat ja aikuisopiskelijat voivat osallistua etäopiskeluun täysimääräisesti. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä heikoista lähtökohdista tuleviin ihmisiin, kuten pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin, sekä syrjäseuduilla ja maaseudulla asuviin. |
(26) |
Sen jälkeen kun Kreikka sai Euroopan vakausmekanismin nojalla toteutettavan rahoitustukiohjelman onnistuneesti päätökseen vuonna 2018, siihen on sovellettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 472/2013 (7) mukaista tiukennettua valvontaa. Kreikkaa koskevan tiukennetun valvonnan käyttöönotto komission täytäntöönpanopäätösten (EU) 2018/1192 (8) ja (EU) 2019/338 (9) nojalla tarkoittaa, että Kreikan on keskipitkällä aikavälillä hyväksyttävä edelleen toimenpiteitä, joilla pyritään puuttumaan makrotalouden epätasapainojen mahdollisiin syihin, ja toteutettava rakenneuudistuksia, joilla tuetaan vankkaa ja kestävää talouskasvua. Kreikka sitoutui 22 päivänä kesäkuuta 2018 kokoontuneessa euroryhmässä jatkamaan kaikkia ohjelman puitteissa käyttöön otettuja keskeisiä uudistuksia, kunnes ne on saatu toteutettua kaikilta osin. Kreikka myös sitoutui toteuttamaan erityistoimenpiteitä, jotka koskevat finanssipolitiikkaa ja julkisen talouden rakennetta, sosiaalipalveluja, rahoitusvakautta, työ- ja tuotemarkkinoita, yksityistämistä, oikeuslaitoksen toimintaa, julkishallintoa ja korruption torjuntaa. Nämä rakenneuudistukset ovat yhä tärkeämpiä Kreikan pyrkiessä käynnistämään talouttaan uudelleen. Näiden uudistusten onnistuneella toteuttamisella ja loppuun saattamisella tuettaisiin merkittävästi Kreikan kasvua keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Kreikka on velvollinen raportoimaan neljännesvuosittain siitä, miten se on edistynyt tiukennetun valvonnan mukaisten sitoumustensa täyttämisessä. Suotuisa raportti voi puolivuosittain avata tietä velkahelpotustoimenpiteille, joiden suuruus on 0,7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuodessa. Euroryhmä päätti huhtikuussa 2019 maksaa politiikkatoimista riippuvien velkatoimenpiteiden ensimmäisen erän, joka on 970 miljoonaa euroa. Toisesta erästä se päätti joulukuussa 2019, ja sen suuruus on 767 miljoonaa euroa. Kuudes tiukennettua valvontaa koskeva raportti, jossa arvioidaan Kreikan edistymistä sitoumusten täytäntöönpanossa, julkaistiin 20 päivänä toukokuuta 2020. |
(27) |
Vaikka tässä suosituksessa esitetyissä maakohtaisissa suosituksissa, jäljempänä ’vuoden 2020 maakohtaiset suositukset’, keskitytään covid-19-pandemian sosioekonomisten vaikutusten korjaamiseen ja talouden elpymisen helpottamiseen, vuoden 2019 maakohtaiset suositukset koskevat kuitenkin myös uudistuksia, jotka ovat keskipitkän ja pitkän aikavälin rakenteellisiin haasteisiin vastatessa olennaisia. Vuoden 2019 maakohtaiset suositukset ovat edelleen ajankohtaisia, ja niiden seuraamista jatketaan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä koko ensi vuoden. Tämä koskee myös investointeihin liittyvästä talouspolitiikasta annettuja vuoden 2019 maakohtaisia suosituksia. Kaikki vuoden 2019 maakohtaiset suositukset olisi otettava huomioon vuoden 2020 jälkeisessä koheesiopolitiikan rahoituksen strategisessa ohjelmasuunnittelussa, kriisiä lieventävät toimenpiteet ja ulospääsystrategiat mukaan lukien. |
(28) |
Nykytilanteessa on erityisen tärkeää keskittyä edelleen pankkien uudelleenjärjestelyyn, jotta voidaan säilyttää rahoitusvakaus ja vapauttaa pankkisektorin kapasiteettia talouden elpymisen rahoittamiseen. Pankkisektorin häiriönsietokyky on parantunut, minkä seurauksena pääomaliikkeiden rajoitukset poistettiin syyskuussa 2019, mutta jäljellä olevat riskit ja haasteet ovat edelleen suuria. Näihin kuuluvat edelleen suuri järjestämättömien lainojen määrä, pääomatilanne, joka on pääomavaatimusten mukainen mutta jossa pääoman kysyntä kasvaa keskipitkällä aikavälillä, sekä luotonannon kasvusta riippuvainen heikko kannattavuus. Tämän seurauksena Kreikan pankit ovat erityisen alttiita varainhankintakustannusten kasvulle ja omaisuuserien laadun uudelle heikkenemiselle covid-19-pandemian vuoksi. Kun pyritään lieventämään pandemian vaikutuksia omaisuuserien laatuun ja samalla käsittelemään vanhoja järjestämättömiä lainoja, keskeisessä asemassa voivat olla järjestämättömien lainojen jälkimarkkinoiden toiminnan jatkuvuuden edistäminen sekä uusi luotonanto ja toteuttamiskelpoiset pitkäaikaisten lainojen uudelleenjärjestelyt varovaisia luotonantokriteerejä noudattaen. Olennainen askel tähän suuntaan voi olla lainsäädännön uudistaminen niin, että rajoittamaton vakuuksien täytäntöönpano on mahdollista lainanmaksun laiminlyönnin yhteydessä. |
(29) |
Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso tarjoaa unionissa puitteet talous- ja työllisyyspolitiikan jatkuvalle koordinoinnille, jolla voidaan edistää kestävää taloutta. Jäsenvaltiot ovat vuoden 2020 kansallisissa uudistusohjelmissaan arvioineet edistymistä Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Varmistamalla, että vuoden 2020 maakohtaisia suosituksia noudatetaan kaikilta osin, Kreikka edistää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja yhteisiä pyrkimyksiä varmistaa kilpailukykyinen kestävyys unionissa. |
(30) |
Talouksien tiivis koordinointi talous- ja rahaliitossa on keskeistä, jotta covid-19-pandemian taloudellisista vaikutuksista voidaan toipua nopeasti. Koska Kreikka kuuluu jäsenvaltioihin, joiden rahayksikkö on euro, sen olisi euroryhmän antaman poliittisen ohjauksen huomioon ottaen varmistettava, että sen politiikka on euroalueelle annettujen vuoden 2020 suositusten mukaista ja muiden jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkönä on euro, politiikkojen kanssa yhteen sovitettua. |
(31) |
Komissio on vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Kreikan talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2020 maaraportissa. Se on arvioinut myös vuoden 2020 vakausohjelman, vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelman ja jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Kreikalle vuonna 2019 annettujen maakohtaisten suositusten noudattamiseksi. Komissio on ottanut huomioon ohjelmien ja jatkotoimenpiteiden merkityksen Kreikan finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta mutta myös sen, ovatko ne unionin sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla unionin tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. |
(32) |
Neuvosto on tutkinut vuoden 2020 vakausohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (10) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1. |
(33) |
Neuvosto on tutkinut vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelman ja vuoden 2020 vakausohjelman komission perusteellisen tarkastelun ja tämän arvioinnin perusteella. Vuoden 2020 maakohtaisissa suosituksissa otetaan huomioon tarve puuttua covid-19-pandemiaan ja helpottaa talouden elpymistä ensimmäisenä välttämättömänä askeleena epätasapainojen korjaamiseksi. Vuoden 2020 maakohtaiset suositukset, joilla puututaan suoraan komission asetuksen (EU) N:o 1176/2011 6 artiklan mukaisesti havaitsemiin makrotalouden epätasapainoihin, ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1, 2, 3 ja 4, |
SUOSITTAA, että Kreikka toteuttaa vuosina 2020 ja 2021 toimia, joilla se
1. |
toteuttaa vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen huomioon ottaen kaikki tarvittavat toimenpiteet covid-19-pandemian torjumiseksi, talouden ylläpitämiseksi ja alkavan elpymisen tukemiseksi; harjoittaa taloustilanteen salliessa finanssipolitiikkaa, jonka tavoitteena on saavuttaa maltillisella tasolla oleva julkisen talouden rahoitusasema keskipitkällä aikavälillä ja varmistaa velkakestävyys samalla kun lisätään investointeja; parantaa terveydenhuoltojärjestelmän selviytymiskykyä ja varmistaa terveydenhuoltopalveluiden asianmukaisen ja tasapuolisen saatavuuden; |
2. |
lieventää covid-19-kriisin työllisyys- ja sosiaalivaikutuksia muun muassa toteuttamalla työajan lyhentämisjärjestelyjen kaltaisia toimenpiteitä ja varmistamalla tuloksellisen aktivointituen; |
3. |
ottaa nopeasti käyttöön toimenpiteitä likviditeetin ja jatkuvan luottovirran ja muun rahoituksen tarjoamiseksi taloudelle keskittyen erityisesti pk-yrityksiin, joihin kriisi on vaikuttanut eniten; aikaistaa toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja talouden elpymisen vaalimiseksi; keskittää investoinnit vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen, erityisesti turvalliseen ja kestävään liikenteeseen ja logistiikkaan, puhtaaseen ja tehokkaaseen energian tuotantoon ja käyttöön sekä ympäristöinfrastruktuuriin ja erittäin suuren kapasiteetin digitaalisiin infrastruktuureihin ja taitoihin; parantaa julkishallinnon vaikuttavuutta ja digitalisaatiota ja edistää yritysten digitaalista muutosta; |
4. |
jatkaa ja täydentää euroryhmän kokouksessa 22 päivänä kesäkuuta 2018 annettujen ohjelmanjälkeisten sitoumusten mukaisia uudistuksia talouden kestävän elpymisen käynnistämiseksi, kun covid-19-pandemian vuoksi asetetut rajoitukset asteittain poistuvat. |
Tehty Brysselissä 20 päivänä heinäkuuta 2020.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
J. KLOECKNER
(1) EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1.
(2) EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25.
(3) EUVL C 301, 5.9.2019, s. 42.
(4) Neuvoston asetus (EY) N:o 1467/97, annettu 7 päivänä heinäkuuta 1997, liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä (EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6).
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/460, annettu 30 päivänä maaliskuuta 2020, asetusten (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013 ja (EU) N:o 508/2014 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, jotta saataisiin liikkeelle investointeja jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmiin ja muille talouden aloille covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (Koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskeva investointialoite) (EUVL L 99, 31.3.2020, s. 5).
(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/558, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2020, asetusten (EU) N:o 1301/2013 ja (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, joilla voidaan tarjota poikkeuksellista joustavuutta Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttöön covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (EUVL L 130, 24.4.2020, s. 1).
(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 472/2013, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa olevien tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsivien euroalueen jäsenvaltioiden talouden ja julkisen talouden valvonnan tiukentamisesta (EUVL L 140, 27.5.2013, s. 1).
(8) Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2018/1192, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2018, Kreikkaa koskevan tiukennetun valvonnan käyttöönotosta (EUVL L 211, 22.8.2018, s. 1).
(9) Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2019/338, annettu 20 päivänä helmikuuta 2019, Kreikkaa koskevan tiukennetun valvonnan jatkamisesta (EUVL L 60, 28.2.2019, s. 17).
(10) Asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
26.8.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 282/54 |
NEUVOSTON SUOSITUS,
annettu 20 päivänä heinäkuuta 2020,
Espanjan vuoden 2020 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Espanjan vuoden 2020 vakausohjelmaa koskeva neuvoston lausunto
(2020/C 282/09)
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan,
ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 (1) ja erityisesti sen 5 artiklan 2 kohdan,
ottaa huomioon makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta 16 päivänä marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 (2) ja erityisesti sen 6 artiklan 1 kohdan,
ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin päätöslauselmat,
ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston päätelmät,
ottaa huomioon työllisyyskomitean lausunnon,
ottaa huomioon talous- ja rahoituskomitean lausunnon,
ottaa huomioon sosiaalisen suojelun komitean lausunnon,
ottaa huomioon talouspoliittisen komitean lausunnon,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 vuotuisen kestävän kasvun strategian, mikä aloitti vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Se otti huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17 päivänä marraskuuta 2017 antaman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan julistuksen. Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella myös varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Espanja kuuluu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu. Samana päivänä komissio hyväksyi myös suosituksen neuvoston suositukseksi euroalueen talouspolitiikasta. |
(2) |
Espanjaa koskeva vuoden 2020 maaraportti julkaistiin 26 päivänä helmikuuta 2020. Siinä arvioitiin Espanjan edistymistä neuvoston 9 päivänä heinäkuuta 2019 hyväksymien maakohtaisten suositusten (3), jäljempänä ’vuoden 2019 maakohtaiset suositukset’, noudattamisessa, aiempina vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamisessa ja kansallisten Eurooppa 2020 -tavoitteidensa saavuttamisessa. Lisäksi siihen sisältyi asetuksen (EU) N:o 1176/2011 5 artiklan nojalla laadittu perusteellinen tarkastelu, jonka tulokset julkaistiin samaten 26 päivänä helmikuuta 2020. Komissio katsoi analyysinsa perusteella, että Espanjan makrotaloudessa on epätasapainoja. Kotimaisen ja ulkomaisen velan (sekä julkisen että yksityisen) suuri määrä on edelleen haavoittuvuustekijä tilanteessa, jossa työttömyys on edelleen korkea, ja tämä tilanne vaikuttaa muihin maihin. |
(3) |
Maailman terveysjärjestö julisti 11 päivänä maaliskuuta 2020 covid-19-epidemian virallisesti maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Pandemia on kansalaisten, yhteiskuntien ja talouden kannalta vakava kansanterveysuhka. Se asettaa kansalliset terveydenhuoltojärjestelmät kovan paineen alaisiksi ja vahingoittaa globaaleja toimitusketjuja, heiluttaa rahoitusmarkkinoita, häiritsee kulutuskysyntää ja vaikuttaa kielteisesti useilla eri aloilla. Se uhkaa ihmisten työpaikkoja ja toimeentuloa sekä yritysten liiketoimintaa. Pandemia on aiheuttanut merkittävän talouden häiriön, jolla on jo vakavia vaikutuksia unionissa. Komissio antoi 13 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon, jossa kehotetaan toteuttamaan kriisin vaikutusten lieventämiseksi koordinoituja taloudellisia toimia, joihin osallistuvat kaikki kansallisen ja unionin tason toimijat. |
(4) |
Useat jäsenvaltiot ovat julistaneet hätätilan tai ottaneet käyttöön hätätoimenpiteitä. Hätätoimenpiteiden olisi oltava ehdottoman oikeasuhteisia, välttämättömiä, ajallisesti rajoitettuja ja eurooppalaisten ja kansainvälisten normien mukaisia. Niihin olisi sovellettava demokraattista valvontaa ja riippumatonta laillisuusvalvontaa. |
(5) |
Komissio antoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnista. Yleinen poikkeuslauseke, josta säädetään asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 1 kohdassa, 6 artiklan 3 kohdassa, 9 artiklan 1 kohdassa ja 10 artiklan 3 kohdassa sekä asetuksen (EY) N:o 1467/97 (4) 3 artiklan 5 kohdassa ja 5 artiklan 2 kohdassa, helpottaa finanssipolitiikan koordinointia talouden vakavan taantuman yhteydessä. Komissio katsoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa, että kun otetaan huomioon odotettavissa oleva covid-19-pandemian aiheuttama vakava talouden taantuma, yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnin edellytykset olivat täyttyneet, ja pyysi neuvostoa hyväksymään tämän johtopäätöksen. Jäsenvaltioiden valtiovarainministerit yhtyivät komission arvioon 23 päivänä maaliskuuta 2020. He olivat yhtä mieltä siitä, että vakava talouden laskusuhdanne vaatii määrätietoisia, tavoitteellisia ja koordinoituja vastatoimia. Yleisen poikkeuslausekkeen aktivoiminen mahdollistaa tilapäisen poikkeamisen julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta edellyttäen, että tämä ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä. Korjaavan osion osalta neuvosto voi myös päättää komission suosituksesta hyväksyä tarkistetun julkisen talouden kehityskaaren. Yleinen poikkeuslauseke ei keskeytä vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia menettelyjä. Se antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden poiketa niistä julkista taloutta koskevista vaatimuksista, joita tavallisesti sovellettaisiin, ja samalla komissiolla ja neuvostolla on mahdollisuus toteuttaa tarvittavat politiikan koordinointitoimenpiteet vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa. |
(6) |
On toimittava herkeämättä, jotta voidaan rajoittaa ja hillitä covid-19-pandemian leviämistä, parantaa kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien kantokykyä, lieventää pandemian sosioekonomisia seurauksia toteuttamalla yrityksille ja kotitalouksille suunnattuja tukitoimia ja varmistaa työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden kannalta asianmukaiset olosuhteet työpaikoilla, kun taloudellista toimintaa käynnistetään uudelleen. Unionin olisi hyödynnettävä käytettävissään olevia välineitä kaikilta osin tukeakseen jäsenvaltioiden toimia näillä osa-alueilla. Samaan aikaan jäsenvaltioiden ja unionin olisi yhdessä valmisteltava toimenpiteitä, joita tarvitaan, jotta yhteiskunnassa ja taloudessa voidaan palata normaaliin toimintaan ja jotta päästään takaisin kestävään kasvuun. Toimenpiteissä olisi otettava huomioon muun muassa vihreä siirtymä ja digitaalinen muutos ja hyödynnettävä kriisistä saadut kokemukset. |
(7) |
Covid-19-kriisi on korostanut sisämarkkinoiden tarjoamaa joustavuutta sopeutua poikkeuksellisiin tilanteisiin. Poikkeustoimenpiteet, jotka estävät sisämarkkinoiden normaalia toimintaa, olisi kuitenkin poistettava heti, kun ne eivät enää ole välttämättömiä. Näin voidaan varmistaa nopea ja sujuva siirtyminen elpymisvaiheeseen sekä palauttaa tavaroiden, palveluiden ja työntekijöiden vapaa liikkuvuus. Vallitseva kriisi on osoittanut, että terveydenhuoltoalalla tarvitaan kriisivalmiussuunnitelmia. Muun muassa parannetuilla hankintastrategioilla, monipuolisilla toimitusketjuilla ja välttämättömien tarvikkeiden strategisilla varastoilla on tärkeä merkitys laadittaessa laajempia kriisivalmiussuunnitelmia. |
(8) |
Jotta jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön kaikki Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttämättä olevat varat lieventääkseen covid-19-pandemian poikkeuksellisia vaikutuksia, unionin lainsäätäjä on jo tehnyt muutoksia lainsäädäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksilla (EU) 2020/460 (5) ja (EU) 2020/558 (6). Näillä muutoksilla lisätään joustavuutta sekä yksinkertaistetaan ja virtaviivaistetaan menettelyjä. Lisäksi jäsenvaltiot voivat tilivuonna 2020–2021 kassavirtapaineiden vähentämiseksi hyödyntää 100 prosentin yhteisrahoitusosuutta unionin talousarviosta. Espanjaa kannustetaan hyödyntämään näitä mahdollisuuksia kaikilta osin, jotta se voi auttaa niitä yksittäisiä henkilöitä ja aloja, joihin vaikutukset kohdistuvat eniten. |
(9) |
Covid-19-pandemian sosioekonomiset seuraukset jakautuvat todennäköisesti epätasaisesti Espanjan eri alueiden välillä erilaisen erikoistumisen vuoksi. Tämä koskee esimerkiksi alueita, jotka ovat eniten riippuvaisia matkailusta, kuten Välimeren rannikko, Andalusia tai Baleaarit ja Kanariansaaret. Näillä alueilla yli neljännes työpaikoista liittyy matkailualaan. Tähän liittyy huomattava riski, että alueelliset erot Espanjassa kasvavat. Kun otetaan huomioon, että riskinä on myös jäsenvaltioiden välisen lähentymisprosessin väliaikainen taantuminen, tämänhetkinen tilanne edellyttää kohdennettuja toimia. |
(10) |
Espanja toimitti vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelmansa ja vuoden 2020 vakausohjelmansa 1 päivänä toukokuuta 2020. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon. |
(11) |
Espanjaan sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota ja väliaikaista velkasääntöä. |
(12) |
Neuvosto suositti 13 päivänä heinäkuuta 2018 Espanjalle sen varmistamista, että nettomääräisten julkisten perusmenojen (7) nimellinen kasvu ei ole yli 0,6 prosenttia vuonna 2019, jolloin vuotuinen rakenteellinen sopeutus olisi 0,65 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT). Komission kokonaisarviointi vahvistaa, että julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä suositellulta sopeutusuralta poiketaan merkittävästi vuonna 2019. Tämä on merkityksellinen tekijä perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaisesti laaditussa komission kertomuksessa, jossa arvioidaan, noudattaako Espanja velkakriteeriä vuonna 2019. |
(13) |
Vuoden 2020 vakausohjelmassa hallitus ennakoi julkisen talouden rahoitusaseman, joka vuonna 2019 oli 2,8 prosenttia alijäämäinen, heikkenevän niin, että vuonna 2020 alijäämä on 10,3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Julkisen talouden velka suhteessa BKT:hen supistui 95,5 prosenttiin vuonna 2019, mutta vuoden 2020 vakausohjelman mukaan sen odotetaan kasvavan 115,5 prosenttiin vuonna 2020. Covid-19-pandemian aiheuttama suuri epävarmuus vaikuttaa makrotalouden ja julkisen talouden näkymiin. |
(14) |
Espanja on covid-19-pandemian seurauksena toteuttanut osana unionin koordinoitua lähestymistapaa oikea-aikaisia budjettitoimenpiteitä terveydenhuoltojärjestelmänsä kapasiteetin lisäämiseksi, pandemian hillitsemiseksi ja avun tarjoamiseksi niille ihmisille ja aloille, joihin vaikutukset ovat erityisesti kohdistuneet. Vuoden 2020 vakausohjelman mukaan kyseiset budjettitoimenpiteet ovat 3,2 prosenttia suhteessa BKT:hen. Alijäämää kasvattavien toimenpiteiden suuruus vastaa pääpiirteissään komission arvioita, kun otetaan huomioon automaattisista vakauttajista johtuvien kustannusten erilainen kohtelu. Toimenpiteisiin sisältyy terveydenhuoltopalvelujen vahvistaminen, palkkatuen tarjoaminen työntekijöille, joiden työaikaa on lyhennetty, kohdennetut vapautukset sosiaaliturvamaksuista sekä erityinen toiminnan lopettamistuki itsenäisille ammatinharjoittajille, joiden toiminta on keskeytetty tai joiden tulot ovat pudonneet merkittävästi. Lisäksi Espanja on ilmoittanut yritysten maksuvalmiutta tukevista toimenpiteistä, vaikka niillä ei olekaan suoria budjettivaikutuksia. Vuoden 2020 vakausohjelmassa niiden arvioidaan olevan 9,2 prosenttia suhteessa BKT:hen. Näihin toimenpiteisiin kuuluu erityisesti lainatakauksia (8,8 % suhteessa BKT:hen). Espanjan toteuttamat toimenpiteet ovat kaiken kaikkiaan niiden suuntaviivojen mukaisia, jotka komissio on esittänyt 13 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa. Toteuttamalla hätätoimenpiteet ja kasvua tukevat julkisen talouden toimenpiteet täysimääräisesti ja – sitten kun taloustilanne sen sallii – palauttamalla finanssipolitiikan tavoitteeksi maltillisella tasolla olevan julkisen talouden rahoitusaseman saavuttaminen keskipitkällä aikavälillä edistetään julkisen talouden kestävyyden säilymistä keskipitkällä aikavälillä. |
(15) |
Komission kevään 2020 talousennusteen mukaan Espanjan julkisen talouden rahoitusasema on –10,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja –6,7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2021 olettaen, että politiikka säilyy muuttumattomana. Julkisen talouden velan ennustetaan olevan 115,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja 113,7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2021. |
(16) |
Komissio antoi 20 päivänä toukokuuta 2020 perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaisesti laaditun kertomuksen, koska Espanja ei noudattanut velkasääntöä vuonna 2019 ja koska sen ennakoidaan ylittävän vuonna 2020 alijäämän viitearvon, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kaiken kaikkiaan komission analyysi viittaa siihen, että perussopimuksessa ja asetuksessa (EY) N:o 1467/97 määriteltyjä alijäämä- ja velkakriteerejä ei ole noudatettu. |
(17) |
Covid-19-taudin aiheuttavan viruksen leviämisen pysäyttämiseksi toteutetuilla toimenpiteillä on suuri vaikutus talouteen, ja ne voivat johtaa BKT:n 9,4 prosentin supistumiseen tänä vuonna. Niillä on myös suuri vaikutus työllisyyteen, vaikka sitä onkin vaikea laskea tässä vaiheessa. Lähes 700 000 ihmistä on menettänyt työpaikkansa covid-19-kriisin puhkeamisen jälkeen helmi-toukokuun välisenä aikana. Työllisyysvaikutusta lieventää se, että tällä hetkellä lähes 3,5 miljoonaan työntekijään sovelletaan työajan lyhentämisjärjestelyjä (ERTE-järjestelyjä), jotka ovat tähän asti estäneet työpaikkojen välittömän menetyksen. Covid-19-pandemian seurauksia Espanjassa pahentavat se, että suuri osa työpaikoista on pienissä ja keskisuurissa yrityksissä (pk-yrityksissä), niiden alojen painoarvo, jotka kärsivät kriisistä erityisen paljon ja jotka todennäköisesti elpyvät hitaammin, kuten matkailu ja vähittäiskauppa, sekä määräaikaisten työsopimusten suuri määrä (26,3 % vuonna 2019). Kaikki nämä tekijät voivat johtaa suuriin työpaikkojen menetyksiin ja pahentaa häiriötä. Komission kevään 2020 ennusteen mukaan työttömyysaste (joka oli 13,6 % helmikuussa 2020) nousee 18,9 prosenttiin vuonna 2020 ja laskee 17 prosenttiin vuonna 2021. |
(18) |
Espanjan viranomaiset ovat pyrkineet lieventämään covid-19-pandemian ja eristämistoimenpiteiden vaikutuksia erilaisilla toimenpidepaketeilla, joiden kokonaismäärä on 145 miljardia euroa. Viranomaiset ovat lisänneet terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelumenoja covid-19-taudin torjumiseksi. Ne ovat myös helpottaneet ERTE-järjestelyjen käyttöä työntekijöiden työpaikkojen säilyttämiseksi ja kotitalouksien tulojen tukemiseksi. ERTE-järjestelyn piiriin kuuluvat työntekijät saavat etuuden, jonka suuruus on 70 prosenttia työntekijän sosiaaliturvamaksuperusteesta. Etuuden vähimmäismäärä on 502 euroa ja enimmäismäärä 1 402 euroa. Työsuhde säilyy ennallaan ERTE-järjestelyjen keston ajan, ja mahdollisuutta turvautua tähän oikeusvälineeseen covid-19-pandemiaan liittyvistä force majeur -syistä on hiljattain jatkettu vähintään 30 päivään kesäkuuta 2020 saakka. ERTE-järjestelyjä käyttävien yritysten ei tarvitse maksaa hyvin suurta osaa järjestelyn piiriin kuuluvien työntekijöiden sosiaaliturvamaksuista, jos työntekijät säilyttävät työpaikkansa vähintään kuusi kuukautta sen jälkeen, kun toiminnot käynnistetään uudelleen. Näiden toimenpiteiden lisäksi myönnetään erityistä tukea pk-yrityksille ja itsenäisille ammatinharjoittajille, jotka muodostavat Espanjan talouden selkärangan (veronmaksun lykkäys, sosiaaliturvamaksujen alennukset ja valtiontakaukset). Tuen tarkoituksena on auttaa niitä välttämään konkurssi ja jatkamaan toimintaansa nopeasti covid-19-kriisin päätyttyä. Lisäksi on toteutettu toimenpiteitä tilapäisen toimeentulotuen takaamiseksi itsenäisille ammatinharjoittajille, epätyypillisessä työsuhteessa oleville ja heikossa asemassa oleville työntekijöille, joilla ei ole normaalioloissa mahdollisuutta sosiaaliturvaan. |
(19) |
Espanjan terveydenhuoltojärjestelmä on tuottanut hyviä terveystuloksia, vaikka investointien taso on suhteellisen alhainen. Covid-19-pandemian vuoksi järjestelmään on kuitenkin kohdistunut ennennäkemätön paine, ja pandemia on paljastanut järjestelmän haavoittuvuuden häiriöille. Välittömissä toimissa keskitytään vahvistamaan kapasiteettia terveydenhuoltoalan työntekijöiden, kriittisten lääkinnällisten tuotteiden ja infrastruktuurin osalta ihmishenkien pelastamiseksi ja sairastuneiden parantamiseksi pandemian aikana. Toimintarajoitteiset henkilöt ja laitoshuollossa olevat vanhukset ovat olleet erityisen alttiita covid-19-kriisille. On varmistettava, että heidän saatavillaan on jatkuvasti sairaanhoitoa ja sosiaalihuollon palveluja, myös ensihoito- ja tehohoitopalveluja. Myöhemmin olisi keskityttävä terveydenhuoltojärjestelmän kantokyvyn parantamiseen, jotta se voi palata optimaaliseen suorituskykyynsä mahdollisimman nopeasti ja selviytyä paremmin uusista häiriöistä. Covid-19-pandemia on paljastanut olemassa olevia rakenteellisia ongelmia, joista osa johtuu tietyistä puutteista fyysisiin infrastruktuureihin tehdyissä investoinneissa sekä puutteista terveydenhuoltoalan työntekijöiden rekrytoinnissa ja työoloissa. Alueiden välillä on eroja varojen käytön, fyysisten resurssien ja henkilöstön suhteen, eikä hallinnon eri tasojen välinen koordinointi ole aina tehokasta. Keskipitkällä aikavälillä terveydenhuollon tarjonnassa voitaisiin vastata paremmin ikääntymisen, lisääntyvien kroonisten sairauksien ja toimintarajoitteiden asettamiin haasteisiin. Perusterveydenhuollolla ja sähköisen terveydenhuollon kehittämisellä on tässä keskeinen rooli. Keskipitkällä aikavälillä on tärkeää varmistaa, että talouden taantumasta johtuva resurssien todennäköinen väheneminen ei vaikuta terveydenhuoltopalvelujen kattavuuteen ja johda niiden eriarvoiseen saatavuuteen. |
(20) |
Vaikka työpaikat olivat lisääntyneet voimakkaasti jo useiden vuosien ajan, Espanjan työmarkkinoilla oli edelleen paljon työttömyyttä ja segmentoitumista ennen covid-19-pandemiaa. Alustavat tiedot viittaavat siihen, että työttömyys lisääntyy Espanjassa erittäin merkittävästi covid-19-kriisin seurauksena, mikä heikentää työllisyyspalvelujen jo ennestään rajallisia valmiuksia tukea työntekijöitä ja työnantajia sekä sosiaalipalvelujen tarjontaa. Keskipitkällä aikavälillä elpymistä olisi valmisteltava työllisyyttä tukevilla toimenpiteillä, jotka toteutetaan työmarkkinaosapuolia kuullen. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi työajan lyhentämisjärjestelyjen asteittainen poistaminen, työhönoton kannustinjärjestelmän tarkistaminen kestävien työllistämismuotojen tehokkaammaksi edistämiseksi, erityisesti nuorten työntekijöiden osalta, sekä työolojen joustavuuden varmistaminen. Lisäämällä luonnontieteiden ja digitaaliteknologian opiskelijoiden määrää, tekemällä ammatillisesta koulutuksesta houkuttelevampaa ja varmistamalla joustavat jatkokoulutus- ja uudelleenkoulutusmahdollisuudet voitaisiin vastata elpymistä tukevan vihreän ja digitaalisen siirtymän edellyttämien teknisten taitojen kasvavaan kysyntään. Yleisemmin opinto-ohjauksen ja ammatinvalinnanohjauksen parantaminen ja riittävän tuen tarjoaminen epäedullisessa asemassa oleville opiskelijoille ja kehityksessä jälkeen jääneille alueille voisi johtaa parempiin koulutustuloksiin. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi mahdollisesti hyväksyttävien toimenpiteiden onnistuminen riippuu vahvasti siitä, että käytetään riittävästi aikaa laajan ja pitkäaikaisen sosiaalisen ja poliittisen yhteisymmärryksen aikaan saamiseksi uudistuksista. |
(21) |
Covid-19-pandemian vaikutukset työmarkkinoihin ovat johtaneet kiireelliseen tarpeeseen tukea covid-19-kriisin koettelemien kotitalouksien tuloja. Lyhennettyä työaikaa koskevien järjestelyjen käytön helpottaminen on ollut keskeisessä asemassa tässä pyrkimyksessä. Hyvin lyhytkestoisilla työsopimuksilla työskentelevät tilapäiset työntekijät, jotka muodostavat suurimman osan uusista työttömistä ja joista monet ovat nuoria työntekijöitä, eivät kuitenkaan usein ole oikeutettuja tavanomaiseen työttömyysturvaan. Kestävän elpymisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tukemiseksi on varmistettava, että kaikki työntekijät, myös tilapäistyöntekijät ja itsenäiset ammatinharjoittajat, ovat riittävän sosiaalisen suojelun ja aktiivisen työvoimapolitiikan piirissä hallituksen jo toteuttamien hätätilatoimenpiteiden jälkeenkin. |
(22) |
Covid-19-kriisi todennäköisesti lisää jo ennestään suurta köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä Espanjassa, erityisesti lapsiperheissä. Vuonna 2019 perhe-etuuksien keskiarvo lasta kohti oli Espanjassa EU:n jäsenvaltioista alhaisin. Pieni- ja keskituloiset perheet eivät ole oikeutettuja maan tiukkoihin lapsietuuksiin, ja verovähennyksistä on heille vain vähän hyötyä. Sosiaalisen suojelun menot kohdistuvat edelleen voimakkaasti ikääntyneisiin, ja eläkemenojen odotetaan kasvavan merkittävästi keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, jos suunnitelluista poikkeamista vuoden 2013 eläkeuudistuksesta tehdään pysyviä eikä asianmukaisia tasoitustoimenpiteitä toteuteta. Covid-19-pandemian aiheuttama vaikea taloudellinen ja sosiaalinen tilanne edellyttää sukupolvien välistä solidaarisuutta nuorempien sukupolvien hyväksi. Pitkäaikaistyöttömien ja vakuutusmaksuihin perustuvien järjestelmien ulkopuolelle jäävien työntekijöiden työttömyystuki on tällä hetkellä hajallaan useissa järjestelmissä, mikä johtaa alhaiseen kattavuuteen. Espanjassa vain 20 prosenttia mahdollisista edunsaajista kuuluu nykyisten alueellisten vähimmäistulojärjestelmien piiriin, ja näiden järjestelmien kattavuudessa, kestossa, pääsyedellytyksissä ja riittävyydessä on suuria alueellisia eroja. Tämänhetkisessä kiireellisessä tilanteessa Espanjassa on äskettäin hyväksytty pysyvä kansallinen toimeentulotukijärjestelmä, jonka piiriin tulee arviolta yli kaksi miljoonaa edunsaajaa ja jota täydennetään nykyisillä alueellisilla vähimmäistulojärjestelmillä. Kansallinen järjestelmä odottaa parlamentin vahvistusta. Sen vaikutusta köyhyyden vähentämiseen ja sen kestävyyttä lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä ei voida tässä vaiheessa arvioida. |
(23) |
Toinen covid-19-pandemiaan liittyvä pahentava tekijä Espanjassa on se, että suuri osa työpaikoista on pk-yrityksissä. Vältettävissä olevien konkurssien estämiseksi on kiireellisesti hyväksytty joitakin toimenpiteitä, joilla tarjotaan maksuvalmiustukea yrityksille lainojen ja takausten muodossa. Toimenpiteissä keskitytään pk-yrityksiin ja aloihin, joihin covid-19-kriisi vaikuttaa ankarammin ja kauemmin, kuten matkailuun (jonka osuus suhteessa BKT:hen oli Espanjassa 12 % vuonna 2019). Rahoituksen välittäjien olisi toteutettava nämä toimenpiteet tehokkaasti ja nopeasti, jotta niillä saataisiin aikaan suunnitellut vaikutukset. Myös verojen ja sosiaaliturvamaksujen maksamisen lykkääminen ja viranomaisten sopimusperusteisten maksujen nopeuttaminen auttavat parantamaan pk-yritysten kassavirtaa. Näitä toimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon pankkialan häiriönsietokyky. Jotta voidaan varmistaa toimenpiteiden tuloksellisuus, on tärkeää jatkaa pyrkimyksiä hallinnollisen rasituksen vähentämiseksi ja tehokkaiden digitaalisten julkisten palvelujen tarjoamiseksi. Covid-19-kriisin eniten vahingoittamilla aloilla toimivien yritysten tukeminen, vientiyritysten kilpailukyvyn turvaaminen ja kansainvälistymisen tukeminen yritysten häiriönsietokyvyn vahvistamiseksi on ratkaisevan tärkeää elpymisen onnistumisen kannalta. |
(24) |
Talouden elpymisen edistämiseksi on tärkeää aikaistaa toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja, myös niihin vaikuttavien uudistusten avulla. Espanjan elpymisnäkymät riippuvat sen kyvystä lisätä tuottavuutta ja edistää innovointia muun muassa digitaalisen ja vihreän siirtymän avulla. Espanjan innovaatiosuorituskyky on unionin keskiarvon alapuolella kaikilla alueilla. Yritysten kyky innovoida, investoida aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen ja hyödyntää väestön osaamista parhaalla mahdollisella tavalla ei ole Espanjassa riittävä, mikä voi heikentää yritysten kilpailukykyä osaamistaloudessa. Covid-19-kriisi on korostanut digitalisoinnin merkitystä julkisten palvelujen ja koulutuksen saatavuuden ylläpitämisessä sekä työpaikkojen ja taloudellisen toiminnan säilyttämisessä. Ennen eristämistoimenpiteitä vain puolella Espanjan kouluista oli käytössä asianmukaiset digitaaliset oppimisalustat, ja alueelliset erot olivat suuria. Äkillinen siirtyminen digitaaliseen oppimiseen oli myös erityinen haaste heikossa asemassa oleville oppilaille, joilla ei ollut mahdollisuutta käyttää digitaalisia ratkaisuja kotona. Espanjan olisi varmistettava, että kaikilla oppilailla, myös maaseutualueilla ja haavoittuvassa asemassa olevissa kotitalouksissa asuvilla oppilailla, on mahdollisuus digitaaliseen oppimiseen. Yritysten digitalisoinnin tukeminen edistäisi myös espanjalaisten yritysten kilpailukykyä globaaleissa arvoketjuissa ja lisäisi niiden vientikapasiteettia, erityisesti pk-yritysten ja mikroyritysten osalta. Digiteknologian käyttöönotto, mukaan lukien edistyneet digitaaliset tekniikat, sekä kaupunki- ja maaseutualueiden välisen digitaalisen kuilun kaventaminen parantaisivat Espanjan talouden innovointikykyä. Lisäksi tutkimuksen ja innovoinnin hallinnon vahvistaminen kaikilla tasoilla, tutkimuksen laadun parantaminen järjestelmällisten arviointien avulla ja tutkimusorganisaatioiden kannustaminen yhteistyöhön yksityisen sektorin kanssa voisivat tehostaa tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa ja nopeuttaa innovaatioiden levittämistä elpymisen edistämiseksi. |
(25) |
Espanjan siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen edellyttää mittavia investointeja pitkällä aikavälillä muun muassa uusiutuvaan energiaan, kestävään energiainfrastruktuuriin, energiatehokkuuteen ja kestävään liikenteeseen. Investointeja olisi toteutettava etupainotteisesti, jotta elpymisen aikana voidaan tukea vihreää siirtymää Espanjan kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman mukaisesti. Integroidun energiajärjestelmän edistämisen pitäisi helpottaa uusiutuvien energialähteiden yleistymistä. Energiankulutuksen vähentäminen yksityisissä ja julkisissa rakennuksissa laajamittaisten korjausten avulla sekä älykkäiden verkkojen ja uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön varastoinnin kehittäminen auttaisivat hallitsemaan paremmin energian kysyntää ja tukisivat samalla työpaikkojen luomista elpymisen aikana. Lisäinvestoinnit energiainfrastruktuureihin, kuten Espanjan ja muun unionin sähköverkkojen yhteenliitäntöihin, auttaisivat parantamaan unionin energian sisämarkkinoiden yhdentymistä, samalla kun lisättäisiin kilpailua ja helpotettaisiin uusiutuvan energian käyttöönottoa. Lisätoimilla olisi myös edistettävä kestävää ja tehokasta liikennettä, mukaan lukien julkisten liikennepalveluiden vahvistaminen, ja vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottoa, erityisesti sähköajoneuvojen osalta. Investointeja tarvitaan myös, jotta rautateiden käyttöä voidaan lisätä tavaraliikenteessä, mukaan lukien rajat ylittävät yhteydet Ranskaan ja Portugaliin sekä yhteydet satamiin ja logistiikkakeskuksiin. Lisäksi tietyt Espanjan alueet kuuluvat ilmastonmuutokselle alttiimpiin alueisiin Euroopassa. Vesivaroihin kohdistuu paineita, ja vesi- ja jätehuollon infrastruktuurin kehittyneisyydessä on eroja eri puolilla maata. Vihreät investoinnit, kuten metsien säilyttäminen, voivat auttaa selviytymään ilmastonmuutoksen haittavaikutuksista, kuten helleaalloista, kuivuuskausista, tulvista ja metsäpaloista, parantamaan ilmanlaatua sekä vesi- ja jätehuoltoa ja kehittämään kiertotaloutta. Oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa, joka on komission ehdotuksen kohteena, koskeva ohjelmasuunnittelu kaudeksi 2021–2027 voisi auttaa Espanjaa vastaamaan joihinkin haasteisiin, joita siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen aiheuttaa, erityisesti vuoden 2020 maaraportin liitteen D kattamilla alueilla. Näin Espanja voisi hyödyntää kyseistä rahastoa parhaalla mahdollisella tavalla. |
(26) |
Sääntelyn hajanaisuus ja sääntelyesteet Espanjassa estävät yrityksiä hyötymästä mittakaavaeduista ja vaikuttavat kielteisesti tuottavuuteen. Markkinoiden yhtenäisyyttä koskevaa lakia, jonka täytäntöönpanoa tuomioistuimet ja kilpailuviranomaiset jo valvovat, olisi hyödynnettävä aktiivisemmin paremman sääntelyn ja kilpailun edistämiseksi elpymisen aikana. Tässä yhteydessä tiukat omistus- ja markkinarajoitukset, joilla on pyritty varmistamaan strategisten tuotteiden ja palvelujen tarjonta covid-19-pandemian aikana, olisi poistettava heti, kun hätätilanne päättyy. Yleisemmin voidaan todeta, että vahvempi ja kestävä koordinointi eri hallintotasojen välillä voisi tehdä elpymistä helpottavista toimenpiteistä tuloksellisempia. On myös tärkeää varmistaa, että julkisia hankintoja koskevien vuoden 2014 direktiivien täytäntöönpanemiseksi annetuilla laeilla jo luotu hallintorakenne voi toimia täydellä teholla mahdollisimman nopeasti, jotta voidaan varmistaa elpymistä mahdollisesti tukevien julkisten investointien tehokas käyttö. Kattavaa kansallista julkisten hankintojen strategiaa koskevaa työtä olisi tehostettava tiiviissä yhteistyössä kaikkien hallintotasojen (keskus-, alue- ja paikallistason) edustajien kanssa yhteistyökomitean kautta. |
(27) |
Vaikka tässä suosituksessa esitetyissä maakohtaisissa suosituksissa, jäljempänä ’vuoden 2020 maakohtaiset suositukset’, keskitytään covid-19-pandemian sosioekonomisten vaikutusten korjaamiseen ja talouden elpymisen helpottamiseen, vuoden 2019 maakohtaiset suositukset koskevat kuitenkin myös uudistuksia, jotka ovat keskipitkän ja pitkän aikavälin rakenteellisiin haasteisiin vastatessa olennaisia. Vuoden 2019 maakohtaiset suositukset ovat edelleen ajankohtaisia, ja niiden seuraamista jatketaan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä koko ensi vuoden. Tämä koskee myös investointeihin liittyvästä talouspolitiikasta annettuja vuoden 2019 maakohtaisia suosituksia. Kaikki vuoden 2019 maakohtaiset suositukset olisi otettava huomioon vuoden 2020 jälkeisessä koheesiopolitiikan rahoituksen strategisessa ohjelmasuunnittelussa, kriisiä lieventävät toimenpiteet ja ulospääsystrategiat mukaan lukien. |
(28) |
Lisäksi maksukyvyttömyysmenettelyjen oikea-aikainen ratkaiseminen on keskeisessä asemassa silloin, kun tavoitteena on varmistaa yritysten maksukyky ja resurssien tehokas uudelleenkohdentaminen sekä edistää yrittäjyyttä ja rahoitusalan vakautta. On olennaisen tärkeää turvata oikeusjärjestelmän kyky käsitellä maksukyvyttömyysmenettelyjä tehokkaasti. Tämä on erityisen tärkeää, koska tuomioistuinten toiminnan tämänhetkinen keskeyttäminen ja covid-19-pandemian aiheuttaman taantuman vuoksi odotettavissa oleva oikeudenkäyntien määrän kasvu saattavat entisestään pahentaa jo olemassa olevia haasteita, kun menettelyt pitkittyvät ja asioiden käsittelyruuhkat lisääntyvät. |
(29) |
Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso tarjoaa unionissa puitteet talous- ja työllisyyspolitiikan jatkuvalle koordinoinnille, jolla voidaan edistää kestävää taloutta. Jäsenvaltiot ovat vuoden 2020 kansallisissa uudistusohjelmissaan arvioineet edistymistä Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Varmistamalla, että vuoden 2020 maakohtaisia suosituksia noudatetaan kaikilta osin, Espanja edistää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja yhteisiä pyrkimyksiä varmistaa kilpailukykyinen kestävyys unionissa. |
(30) |
Talouksien tiivis koordinointi talous- ja rahaliitossa on keskeistä, jotta covid-19-pandemian taloudellisista vaikutuksista voidaan toipua nopeasti. Koska Espanja kuuluu jäsenvaltioihin, joiden rahayksikkö on euro, sen olisi euroryhmän antaman poliittisen ohjauksen huomioon ottaen varmistettava, että sen politiikka on euroalueelle annettujen vuoden 2020 suositusten mukaista ja muiden jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkönä on euro, politiikkojen kanssa yhteen sovitettua. |
(31) |
Komissio on vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Espanjan talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2020 maaraportissa. Se on arvioinut myös vuoden 2020 vakausohjelman, vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelman ja jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Espanjalle viime vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamiseksi. Komissio on ottanut huomioon ohjelmien ja jatkotoimenpiteiden merkityksen Espanjan finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta mutta myös sen, ovatko ne unionin sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla unionin tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. |
(32) |
Neuvosto on tutkinut vuoden 2020 vakausohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (8) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1. |
(33) |
Neuvosto on tutkinut vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelman ja vuoden 2020 vakausohjelman komission perusteellisen tarkastelun ja tämän arvioinnin perusteella. Vuoden 2020 maakohtaisissa suosituksissa otetaan huomioon tarve puuttua covid-19-pandemiaan ja helpottaa elpymistä ensimmäisenä välttämättömänä askeleena epätasapainojen korjaamiseksi. Vuoden 2020 maakohtaiset suositukset, joilla puututaan suoraan komission asetuksen (EU) N:o 1176/2011 mukaisesti havaitsemiin makrotalouden epätasapainoihin, ilmenevät suosituksista 1, 2 ja 4, |
SUOSITTAA, että Espanja toteuttaa vuosina 2020 ja 2021 toimia, joilla se
1. |
toteuttaa vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen huomioon ottaen kaikki tarvittavat toimenpiteet covid-19-pandemian torjumiseksi, talouden ylläpitämiseksi ja alkavan elpymisen tukemiseksi; harjoittaa taloustilanteen salliessa finanssipolitiikkaa, jonka tavoitteena on saavuttaa maltillisella tasolla oleva julkisen talouden rahoitusasema keskipitkällä aikavälillä ja varmistaa velkakestävyys, samalla kun lisätään investointeja; vahvistaa terveydenhuoltojärjestelmän kantokykyä ja kapasiteettia terveydenhuollon henkilöstön, kriittisten lääkinnällisten tuotteiden ja infrastruktuurin osalta; |
2. |
tukee työllisyyttä työpaikkojen säilyttämiseen tähtäävillä järjestelyillä, tehokkailla työhönottokannustimilla ja osaamisen kehittämisellä; vahvistaa työttömyysturvaa erityisesti epätyypillisissä työsuhteissa olevien työntekijöiden osalta; parantaa vähimmäistulojärjestelmien ja perhetuen kattavuutta ja riittävyyttä sekä mahdollisuuksia digitaaliseen oppimiseen; |
3. |
varmistaa, että toimenpiteet, joilla tarjotaan pk-yrityksille ja itsenäisille ammatinharjoittajille likviditeettiä, muun muassa välttämällä maksujen viivästymistä, toteutetaan tuloksellisesti; aikaistaa toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja talouden elpymisen vaalimiseksi; keskittää investoinnit vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen, erityisesti tutkimuksen ja innovoinnin edistämiseen, puhtaaseen ja tehokkaaseen energian tuotantoon ja käyttöön, energiainfrastruktuuriin, vesi- ja jätehuoltoon ja kestävään liikenteeseen; |
4. |
parantaa hallinnon eri tasojen välistä koordinointia ja vahvistaa julkisia hankintoja koskevaa säännöstöä, jotta elpymistä voidaan tukea tehokkaasti. |
Tehty Brysselissä 20 päivänä heinäkuuta 2020.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
J. KLOECKNER
(1) EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1.
(2) EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25.
(3) EUVL C 301, 5.9.2019, s. 48.
(4) Neuvoston asetus (EY) N:o 1467/97, annettu 7 päivänä heinäkuuta 1997, liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä (EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6).
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/460, annettu 30 päivänä maaliskuuta 2020, asetusten (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013 ja (EU) N:o 508/2014 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, jotta saataisiin liikkeelle investointeja jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmiin ja muille talouden aloille covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (Koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskeva investointialoite) (EUVL L 99, 31.3.2020, s. 5).
(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/558, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2020, asetusten (EU) N:o 1301/2013 ja (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, joilla voidaan tarjota poikkeuksellista joustavuutta Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttöön covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (EUVL L 130, 24.4.2020, s. 1).
(7) Nettomääräisillä julkisilla perusmenoilla tarkoitetaan julkisten menojen kokonaismäärää ilman korkomenoja, ilman unionin ohjelmista aiheutuvia menoja, jotka korvataan täysin unionin varoista saatavilla tuloilla, ja ilman ei-päätösperäisiä työttömyysetuusmenojen muutoksia. Kansallisesti rahoitettu kiinteän pääoman bruttomuodostus jaetaan neljälle vuodelle. Päätösperäiset tulopuolen toimenpiteet ja lakisääteiset tulojen lisäykset otetaan huomioon. Meno- ja tulopuolen kertaluonteiset toimenpiteet kuittaavat toisensa.
(8) Asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
26.8.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 282/62 |
NEUVOSTON SUOSITUS,
annettu 20 päivänä heinäkuuta 2020,
Ranskan vuoden 2020 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Ranskan vuoden 2020 vakausohjelmaa koskeva neuvoston lausunto
(2020/C 282/10)
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan,
ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 (1) ja erityisesti sen 5 artiklan 2 kohdan,
ottaa huomioon makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta 16 päivänä marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 (2) ja erityisesti sen 6 artiklan 1 kohdan,
ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin päätöslauselmat,
ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston päätelmät,
ottaa huomioon työllisyyskomitean lausunnon,
ottaa huomioon talous- ja rahoituskomitean lausunnon,
ottaa huomioon sosiaalisen suojelun komitean lausunnon,
ottaa huomioon talouspoliittisen komitean lausunnon,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 vuotuisen kestävän kasvun strategian, mikä aloitti vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Se otti huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17 päivänä marraskuuta 2017 antaman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan julistuksen. Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella myös varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Ranska kuuluu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu. Samana päivänä komissio hyväksyi myös suosituksen neuvoston suositukseksi euroalueen talouspolitiikasta. |
(2) |
Ranskaa koskeva vuoden 2020 maaraportti julkaistiin 26 päivänä helmikuuta 2020. Siinä arvioitiin Ranskan edistymistä neuvoston 9 päivänä heinäkuuta 2019 hyväksymien maakohtaisten suositusten (3), jäljempänä ’vuoden 2019 maakohtaiset suositukset’, noudattamisessa, aiempina vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamisessa ja kansallisten Eurooppa 2020 -tavoitteidensa saavuttamisessa. Lisäksi siihen sisältyi asetuksen (EU) N:o 1176/2011 5 artiklan nojalla laadittu perusteellinen tarkastelu, jonka tulokset julkaistiin samaten 26 päivänä helmikuuta 2020. Komissio katsoi analyysinsa perusteella, että Ranskan makrotaloudessa on epätasapainoja. Nämä epätasapainot liittyvät erityisesti suureen julkiseen velkaan ja heikkoon kilpailukykydynamiikkaan oloissa, joissa tuottavuuden kasvu on vähäistä. Tilanteella on vaikutusta myös muihin maihin. |
(3) |
Maailman terveysjärjestö julisti 11 päivänä maaliskuuta 2020 covid-19-epidemian virallisesti maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Pandemia on kansalaisten, yhteiskuntien ja talouden kannalta vakava kansanterveysuhka. Se asettaa kansalliset terveydenhuoltojärjestelmät kovan paineen alaisiksi ja vahingoittaa globaaleja toimitusketjuja, heiluttaa rahoitusmarkkinoita, häiritsee kulutuskysyntää ja vaikuttaa kielteisesti useilla eri aloilla. Se uhkaa ihmisten työpaikkoja ja toimeentuloa sekä yritysten liiketoimintaa. Pandemia on aiheuttanut merkittävän talouden häiriön, jolla on jo vakavia vaikutuksia unionissa. Komissio antoi 13 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon, jossa kehotetaan toteuttamaan kriisin vaikutusten lieventämiseksi koordinoituja taloudellisia toimia, joihin osallistuvat kaikki kansallisen ja unionin tason toimijat. |
(4) |
Useat jäsenvaltiot ovat julistaneet hätätilan tai ottaneet käyttöön hätätoimenpiteitä. Hätätoimenpiteiden olisi oltava ehdottoman oikeasuhteisia, välttämättömiä, ajallisesti rajoitettuja ja eurooppalaisten ja kansainvälisten normien mukaisia. Niihin olisi sovellettava demokraattista valvontaa ja riippumatonta laillisuusvalvontaa. |
(5) |
Komissio antoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnista. Yleinen poikkeuslauseke, josta säädetään asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 1 kohdassa, 6 artiklan 3 kohdassa, 9 artiklan 1 kohdassa ja 10 artiklan 3 kohdassa sekä asetuksen (EY) N:o 1467/97 (4) 3 artiklan 5 kohdassa ja 5 artiklan 2 kohdassa, helpottaa finanssipolitiikan koordinointia talouden vakavan taantuman yhteydessä. Komissio katsoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa, että kun otetaan huomioon odotettavissa oleva covid-19-pandemian aiheuttama vakava talouden taantuma, yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnin edellytykset olivat täyttyneet, ja pyysi neuvostoa hyväksymään tämän johtopäätöksen. Jäsenvaltioiden valtiovarainministerit yhtyivät komission arvioon 23 päivänä maaliskuuta 2020. He olivat yhtä mieltä siitä, että vakava talouden laskusuhdanne vaatii määrätietoisia, tavoitteellisia ja koordinoituja vastatoimia. Yleisen poikkeuslausekkeen aktivointi mahdollistaa tilapäisen poikkeamisen julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta edellyttäen, että tämä ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä. Korjaavan osion osalta neuvosto voi myös päättää komission suosituksesta hyväksyä tarkistetun julkisen talouden kehityspolun. Yleinen poikkeuslauseke ei keskeytä vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia menettelyjä. Se antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden poiketa niistä julkista taloutta koskevista vaatimuksista, joita tavallisesti sovellettaisiin, ja samalla komissiolla ja neuvostolla on mahdollisuus toteuttaa tarvittavat politiikan koordinointitoimenpiteet vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa. |
(6) |
On toimittava herkeämättä, jotta voidaan rajoittaa ja hillitä covid-19-pandemian leviämistä, parantaa kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien kantokykyä, lieventää pandemian sosioekonomisia seurauksia toteuttamalla yrityksille ja kotitalouksille suunnattuja tukitoimia ja varmistaa työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden kannalta asianmukaiset olosuhteet työpaikoilla, kun taloudellista toimintaa käynnistetään uudelleen. Unionin olisi hyödynnettävä käytettävissään olevia välineitä kaikilta osin tukeakseen jäsenvaltioiden toimia näillä osa-alueilla. Samaan aikaan jäsenvaltioiden ja unionin olisi yhdessä valmisteltava toimenpiteitä, joita tarvitaan, jotta yhteiskunnassa ja taloudessa voidaan palata normaaliin toimintaan ja jotta päästään takaisin kestävään kasvuun. Toimenpiteissä olisi otettava huomioon muun muassa vihreä siirtymä ja digitaalinen muutos ja hyödynnettävä kriisistä saadut kokemukset. |
(7) |
Covid-19-kriisi on korostanut sisämarkkinoiden tarjoamaa joustavuutta sopeutua poikkeuksellisiin tilanteisiin. Poikkeustoimenpiteet, jotka estävät sisämarkkinoiden normaalia toimintaa, olisi kuitenkin poistettava heti, kun ne eivät enää ole välttämättömiä. Näin voidaan varmistaa nopea ja sujuva siirtyminen elpymisvaiheeseen sekä palauttaa tavaroiden, palveluiden ja työntekijöiden vapaa liikkuvuus. Vallitseva kriisi on osoittanut, että terveydenhuoltoalalla tarvitaan kriisivalmiussuunnitelmia. Muun muassa parannetuilla hankintastrategioilla, monipuolisilla toimitusketjuilla ja välttämättömien tarvikkeiden strategisilla varastoilla on tärkeä merkitys laadittaessa laajempia kriisivalmiussuunnitelmia. |
(8) |
Jotta jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön kaikki Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttämättä olevat varat lieventääkseen covid-19-pandemian poikkeuksellisia vaikutuksia, unionin lainsäätäjä on jo tehnyt muutoksia lainsäädäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksilla (EU) 2020/460 (5) ja (EU) 2020/558 (6). Näillä muutoksilla lisätään joustavuutta sekä yksinkertaistetaan ja virtaviivaistetaan menettelyjä. Lisäksi jäsenvaltiot voivat tilivuonna 2020–2021 kassavirtapaineiden vähentämiseksi hyödyntää 100 prosentin yhteisrahoitusosuutta unionin talousarviosta. Ranskaa kannustetaan hyödyntämään näitä mahdollisuuksia kaikilta osin, jotta se voi auttaa niitä yksittäisiä henkilöitä ja aloja, joihin vaikutukset kohdistuvat eniten. |
(9) |
Covid-19-pandemian sosioekonomiset seuraukset jakautuvat todennäköisesti epätasaisesti eri alojen ja alueiden välillä erilaisen erikoistumisen vuoksi. Seuraukset tuntuvat erityisesti alueilla, jotka ovat selvästi riippuvaisia matkailusta (kuten syrjäisimmät alueet) ja yleisemmin liiketoiminnasta, jossa kuluttajia palvellaan kasvotusten. Tähän liittyy huomattava alueellisten erojen kasvamisen riski Ranskassa, mikä pahentaa pääkaupunkialueen, suurien kaupunkien ja muiden alueiden, kaupunki- ja maaseutualueiden ja metropolin ja syrjäisimpien alueiden välisten erojen jo havaittua hitaasti kasvavaa suuntausta. Kun otetaan huomioon, että riskinä on myös jäsenvaltioiden välisen lähentymisprosessin väliaikainen taantuminen, tämänhetkinen tilanne edellyttää kohdennettuja toimia. |
(10) |
Ranska toimitti vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelmansa 7 päivänä toukokuuta 2020 ja vuoden 2020 vakausohjelmansa 30 päivänä huhtikuuta 2020. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon. |
(11) |
Ranskaan sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota ja väliaikaista velkasääntöä. Neuvosto suositti 13 päivänä heinäkuuta 2018 Ranskalle sen varmistamista, että nettomääräisten julkisten perusmenojen (7) nimellinen kasvu ei ole yli 1,4 prosenttia vuonna 2019, jolloin vuotuinen rakenteellinen sopeutus olisi 0,6 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT). Komission kokonaisarviointi vahvistaa, että julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä suositellulta sopeutusuralta poiketaan merkittävästi vuonna 2019 ja vuosina 2018 ja 2019 yhdessä tarkasteltuina. Tämä on merkityksellinen tekijä perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaisesti laaditussa komission kertomuksessa, jossa arvioidaan, noudattaako Ranska velkakriteeriä vuonna 2019. |
(12) |
Vuoden 2020 vakausohjelmassa hallitus ennakoi julkisen talouden rahoitusaseman, joka vuonna 2019 oli 3,0 prosenttia alijäämäinen, heikkenevän niin, että vuonna 2020 alijäämä on 9,0 prosenttia suhteessa BKT:hen. Julkisen talouden velka suhteessa BKT:hen vakiintui 98,1 prosenttiin vuonna 2019, mutta vuoden 2020 vakausohjelman mukaan sen odotetaan kasvavan 115,2 prosenttiin vuonna 2020. Covid-19-pandemian aiheuttama suuri epävarmuus vaikuttaa makrotalouden ja julkisen talouden näkymiin. |
(13) |
Ranska on covid-19-pandemian seurauksena toteuttanut osana unionin koordinoitua lähestymistapaa oikea-aikaisia budjettitoimenpiteitä terveydenhuoltojärjestelmänsä kapasiteetin lisäämiseksi, pandemian hillitsemiseksi ja avun tarjoamiseksi niille ihmisille ja aloille, joihin vaikutukset ovat erityisesti kohdistuneet. Vuoden 2020 vakausohjelman mukaan kyseiset budjettitoimenpiteet ovat 1,9 prosenttia suhteessa BKT:hen. Toimilla pyritään rahoittamaan osittaista työttömyyttä koskevaa järjestelmää (1,1 % suhteessa BKT:hen); vahvistamaan terveydenhuoltopalveluja ja korottamaan sairausvakuutuskorvauksia ja terveydenhuoltohenkilöstön palkkoja (lisämeno 0,4 % suhteessa BKT:hen); perustamaan solidaarisuusrahasto, josta annetaan suoraa tukea pienille ja erittäin pienille yrityksille sekä itsenäisille ammatinharjoittajille (0,3 % suhteessa BKT:hen). Lisäksi Ranska on ilmoittanut yritysten maksuvalmiutta tukevista toimenpiteistä, vaikka niillä ei olekaan suoria budjettivaikutuksia. Vuoden 2020 vakausohjelmassa niiden arvioidaan olevan 17 prosenttia suhteessa BKT:hen. Näitä toimenpiteitä ovat muun muassa yritysten verojen ja sosiaaliturvamaksujen lykkääminen, veronpalautusten ja alv-hyvitysten nopeuttaminen ja erityisen varauksen perustaminen strategisten yritysten tukemiseksi suoraan pääomasijoituksilla (3,1 % suhteessa BKT:hen) ja lainatakauksilla (13,9 % suhteessa BKT:hen). Ranskan toteuttamat toimenpiteet ovat kaiken kaikkiaan niiden suuntaviivojen mukaisia, jotka komissio on esittänyt 13 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa. Toteuttamalla hätätoimenpiteet ja kasvua tukevat julkisen talouden toimenpiteet täysimääräisesti ja – sitten kun taloustilanne sen sallii – palauttamalla finanssipolitiikan tavoitteeksi maltillisella tasolla olevan julkisen talouden rahoitusaseman saavuttaminen keskipitkällä aikavälillä edistetään julkisen talouden kestävyyden säilymistä keskipitkällä aikavälillä. |
(14) |
Komission kevään 2020 talousennusteen mukaan Ranskan julkisen talouden rahoitusasema on –9,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja –4,0 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2021 olettaen, että politiikka säilyy muuttumattomana. Julkisen talouden velan ennustetaan olevan 116,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja 111,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2021. |
(15) |
Komissio antoi 20 päivänä toukokuuta 2020 perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaisesti laaditun kertomuksen, koska Ranska ei noudattanut velkasääntöä vuonna 2019 ja koska sen ennakoidaan ylittävän vuonna 2020 alijäämän viitearvon, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kaiken kaikkiaan komission analyysi viittaa siihen, että perussopimuksessa ja asetuksessa (EY) N:o 1467/97 määriteltyjä alijäämä- ja velkakriteerejä ei ole noudatettu. |
(16) |
Ranskan terveydenhuoltojärjestelmä saavuttaa tehokkaasti hyviä tuloksia. Covid-19-kriisi on kuitenkin tuonut esiin puutteita järjestelmän valmiudessa torjua pandemioita. Niihin kuuluvat a) vaikeudet varmistaa, että terveydenhoitoalan työntekijöitä, kriittisiä tarvikkeita ja henkilönsuojaimia on helposti saatavilla, ja b) piilevät rakenteelliset ongelmat. Ensiksi mainitun osalta Ranska otti käyttöön terveydenhuoltohenkilöstön, avustavan hoitohenkilöstön ja laitteiden reservin, johon kuuluu myös lääketieteen opiskelijoita ja eläkkeellä olevia lääkäreitä ja sairaanhoitajia. Vastatoimien koordinointi terveydenhuoltojärjestelmän eri alueilla on edelleen haasteellista. Haasteet johtuvat liian vähäisistä investoinneista fyysisiin infrastruktuureihin ja henkilöresursseihin, palvelujen vähäisestä mukauttamisesta ja yksityisten ja julkisten toimijoiden välisen paremman koordinoinnin tarpeesta. Tilannetta pahentavat sitkeät alueelliset erot. Vaikka ammatissa toimivien lääkäreiden osuus on suunnilleen unionin keskiarvoa, noin 18 prosenttia maan väestöstä asuu alueilla, joilla pääsy yleislääkärin vastaanotolle on rajallista. Tarvitaan lisää määrätietoisia toimia terveyspalvelujen digitalisoimiseksi, joka on perustava osa hallituksen strategiaa terveydenhuoltojärjestelmän muuttamiseksi. Covid-19-kriisi osoittaa, että sähköisten terveyspalvelujen ja etenkin terveydenhuollon etäpalvelujen tehokkaampi käyttö on tärkeää pandemian aikana. |
(17) |
Covid-19-kriisillä on kielteinen vaikutus Ranskan työmarkkinoihin ja sosiaalisiin oloihin. Lieventävistä toimenpiteistä huolimatta komission kevään 2020 ennusteessa arvioidaan, että työttömyysaste nousee 10,1 prosenttiin vuonna 2020 ja laskee sitten 9,7 prosenttiin vuonna 2021. Näihin toimenpiteisiin kuuluvat työajan lyhentämisjärjestelyn muuttaminen ja laajentaminen, työnhakijoiden oikeuksien tilapäinen laajentaminen, toimenpiteet yritysten ja työntekijöiden tukemiseksi ja julkisten palvelujen ja terveydenhuoltojärjestelmän toiminnan varmistaminen. Työmarkkinoiden sitkeä segmentoituminen aiheuttaa yhä huolta. Vuonna 2019 noin kaksi kolmasosaa uusista työntekijöistä palkattiin lyhytaikaiseen, alle kuukauden mittaiseen työsuhteeseen. Siirtyminen lyhytaikaisista sopimuksista toistaiseksi voimassa oleviin on vähäisintä koko unionissa. Työttömyysetuusjärjestelmän (Unédic) hiljattaisen uudistuksen tarkoituksena oli vahvistaa järjestelmän taloudellista kestävyyttä ja puuttua segmentoitumiseen. Uudistuksen korvaussääntöihin liittyviä osia on kuitenkin keskeytetty covid-19-kriisin vuoksi. Heikentyneen tilanteen vuoksi on tärkeää varmistaa, että työttömyysetuudet sekä työllistymisen aktiivinen tuki ovat kaikkien työnhakijoiden saatavilla aiemmasta työllisyysasemasta riippumatta. Jotta voitaisiin puuttua osaamisen kysynnän ja tarjonnan epätasapainoon ja parantaa työmarkkinoiden häiriönsietokykyä, olisi jatkettava toimia työvoiman uudelleenkohdentamiseksi eri aloille. Ennen covid-19-pandemiaa työnantajat ilmoittivat yhä useammin vaikeuksista löytää sopivia ehdokkaita rekrytoitaviksi. Tämä osoittaa, että on tarpeen edistää täydennys- ja uudelleenkoulutusta. Esimerkiksi erityisesti tietotekniikka-ala kärsii osaamisvajeesta: alan tutkinnon suorittaneiden osuus on vain 3,5 prosenttia kaikista akateemisen tutkinnon suorittaneista. |
(18) |
Covid-19-kriisin yhteydessä on erityisen tärkeää varmistaa kriittisen infrastruktuurin toiminta ja tavaroiden vapaa liikkuvuus kaikkialla sisämarkkinoilla sekä seurata toimitusketjujen moitteetonta toimintaa ja varmistaa se yhteistyössä naapurimaiden kanssa. Näin ollen se, että ryhdytään purkamaan covid-19-kriisin aikana hyväksyttyjä tiettyjen lääkkeiden vientirajoituksia, auttaa vastaamaan kansalaisten tarpeisiin kaikkialla EU:ssa yhdenmukaisesti ja solidaarisuuden hengessä ja välttämään toimitusketjuissa ilmenevien puutteiden ja häiriöiden riskiä. Viime kädessä se tasoittaa tietä unionin koordinoimalle menestyksekkäälle covid-19-ulospääsystrategialle. |
(19) |
Ranska on ottanut käyttöön useita yritysten maksuvalmiutta tukevia ohjelmia, myös hyödyntäen tilapäisiä puitteita valtiontukitoimenpiteille talouden tukemiseksi tämänhetkisessä covid-19-epidemiassa (8). Tällaisten ohjelmien tehokas ja tuloksellinen täytäntöönpano on keskeistä sen varmistamiseksi, että yritykset, erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset), hyötyvät niistä. Näitä toimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon pankkisektorin häiriönsietokyky. |
(20) |
Ranskan yleinen liiketoimintaympäristö on parantunut, mutta maan on jatkettava pyrkimyksiään yksinkertaistaa verojärjestelmäänsä ja vähentää yritysten hallinnollista taakkaa, etenkin jos se aikoo tukea talouden tehokasta elpymistä keskipitkällä aikavälillä. OECD:n vuoden 2018 tuotemarkkinoiden sääntelyn indikaattorien vahvistaman komission arvion mukaan palvelualalla tapahtuneesta edistyksestä ja alalla käyttöön otetuista useista toimenpiteistä huolimatta sääntely on Ranskassa rajoittavampaa kuin muissa jäsenvaltioissa. Tämä koskee erityisesti yrityspalveluja, joihin liittyvät ammatit ovat usein säänneltyjä, sekä vähittäiskauppaa. Palvelualalla on yhtenä eniten kärsivistä aloista merkittävä rooli covid-19-kriisistä ulospääsemisessä ja toipumisessa. Palvelutoiminnan aloittamista ja harjoittamista koskevien vaatimusten uudistaminen edistäisi innovointia, kilpailua ja ammatillista liikkuvuutta, millä olisi myönteinen kokonaistaloudellinen vaikutus. Sääntelyn joustavoittaminen voisi myös vauhdittaa vähittäiskaupan elpymistä covid-19-pandemian jälkeen. |
(21) |
Talouden elpymisen edistämiseksi on tärkeää aikaistaa toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja, myös niihin vaikuttavien uudistusten avulla. Tämä voisi sisältyä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman painopisteisiin, erityisesti vähähiilistä liikennettä koskeviin aloitteisiin, uusiutuvaan energiaan ja rakennusten kunnostamiseen. Yhdessä talouden digitaalisen muutoksen kanssa tämä voisi edistää lyhyen aikavälin elpymistä ja covid-19-kriisin jälkeistä keskipitkän aikavälin kehitystä. Lisäksi se voisi saattaa Ranskan ilmastoneutraaliuden kestävälle pohjalle pitkällä aikavälillä ja edistää samalla teknologista johtajuutta. Elvytystoimien valmistelutyössä voidaan tukeutua Ranskan kansalliseen energia- ja ilmastosuunnitelmaan, yhteistä etua koskeviin hankkeisiin ja infrastruktuurin kehittämissuunnitelmiin. Lisäinvestoinnit energiainfrastruktuureihin ja sähköverkkojen yhteenliitäntöihin auttaisivat parantamaan EU:n energian sisämarkkinoiden yhdentymistä, samalla kun lisättäisiin kilpailua ja helpotettaisiin uusiutuvan energian käyttöönottoa. Oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa, joka on komission ehdotuksen kohteena, koskeva ohjelmasuunnittelu kaudeksi 2021–2027 voisi auttaa Ranskaa vastaamaan joihinkin haasteisiin, joita siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen aiheuttaa, erityisesti vuoden 2020 maaraportin liitteen D kattamilla alueilla. Näin Ranska voisi hyödyntää kyseistä rahastoa parhaalla mahdollisella tavalla. |
(22) |
Sulkutoimien aikana digitalisaatio on osoittautunut elintärkeäksi julkisten palvelujen, terveydenhuollon ja koulutuksen saatavuuden ylläpitämisessä sekä taloudellisen toiminnan säilyttämisessä etätyön ja sähköisen kaupankäynnin avulla. Keskipitkällä aikavälillä digitalisaatio tarjoaa parempia elpymis- ja kasvumahdollisuuksia yrityksille ja etenkin pk-yrityksille, sillä sen ansiosta ne voivat saavuttaa useampia mahdollisia asiakkaita, tehostaa tuotantoprosesseja ja saada kannustimia innovointiin. Digitalisaation alalla tehtäviin investointeihin kuuluu muun muassa asianmukaisen infrastruktuurin tarjoaminen sekä laajemman väestön ja erityisesti työväestön digitaalisten taitojen kehittäminen. Erittäin nopeita laajakaistayhteyksiä koskevan Ranskan suunnitelman (Plan France Très Haut Débit) täytäntöönpano vaikuttaa etenevän suunnitellusti kaupunkialueilla. Muilla alueilla on kuitenkin edelleen merkittäviä eroja erittäin nopeiden verkkojen kattavuudessa. |
(23) |
Ranskassa on vahva tutkimusperusta ja valmiudet toteuttaa covid-19-kriisin vastatoimina tutkimus- ja innovointitoimenpiteitä, kuten kehittää rokotteita ja lääkkeitä. Covid-19-kriisi ja sen jälkitoimet edellyttävät yksityisen ja julkisen sektorin välisen tutkimus- ja innovointiyhteistyön lujittamista. Investoinnit tutkimukseen ja innovointiin voisivat lisätä tuottavuutta keskipitkällä aikavälillä, kuten Ranskan kansallinen tuottavuuskomitea totesi. Niitä tarvitaan myös kasvua edistävillä aloilla, jotta yritykset voivat tarttua Euroopan talouden muutoksen tarjoamiin mahdollisuuksiin. |
(24) |
Vaikka tässä suosituksessa esitetyissä maakohtaisissa suosituksissa, jäljempänä ’vuoden 2020 maakohtaiset suositukset’, keskitytään covid-19-pandemian sosioekonomisten vaikutusten korjaamiseen ja talouden elpymisen helpottamiseen, vuoden 2019 maakohtaiset suositukset koskevat kuitenkin myös uudistuksia, jotka ovat keskipitkän ja pitkän aikavälin rakenteellisiin haasteisiin vastatessa olennaisia. Vuoden 2019 maakohtaiset suositukset ovat edelleen ajankohtaisia, ja niiden seuraamista jatketaan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä koko ensi vuoden. Tämä koskee myös investointeihin liittyvästä talouspolitiikasta annettuja vuoden 2019 maakohtaisia suosituksia. Kaikki vuoden 2019 maakohtaiset suositukset olisi otettava huomioon vuoden 2020 jälkeisessä koheesiopolitiikan rahoituksen strategisessa ohjelmasuunnittelussa, kriisiä lieventävät toimenpiteet ja ulospääsystrategiat mukaan lukien. |
(25) |
Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso tarjoaa unionissa puitteet talous- ja työllisyyspolitiikan jatkuvalle koordinoinnille, jolla voidaan edistää kestävää taloutta. Jäsenvaltiot ovat vuoden 2020 kansallisissa uudistusohjelmissaan arvioineet edistymistä Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Varmistamalla, että vuoden 2020 maakohtaisia suosituksia noudatetaan kaikilta osin, Ranska edistää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja yhteisiä pyrkimyksiä varmistaa kilpailukykyinen kestävyys unionissa. |
(26) |
Talouksien tiivis koordinointi talous- ja rahaliitossa on keskeistä, jotta covid-19-pandemian taloudellisista vaikutuksista voidaan toipua nopeasti. Koska Ranska kuuluu jäsenvaltioihin, joiden rahayksikkö on euro, sen olisi euroryhmän antaman poliittisen ohjauksen huomioon ottaen varmistettava, että sen politiikka on euroalueelle annettujen vuoden 2020 suositusten mukaista ja muiden jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkönä on euro, politiikkojen kanssa yhteen sovitettua. |
(27) |
Komissio on vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Ranskan talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2020 maaraportissa. Se on arvioinut myös vuoden 2020 vakausohjelman, vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelman ja jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Ranskalle viime vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamiseksi. Komissio on ottanut huomioon ohjelmien ja jatkotoimenpiteiden merkityksen Ranskan finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta mutta myös sen, ovatko ne unionin sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla unionin tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. |
(28) |
Neuvosto on tutkinut vuoden 2020 vakausohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (9) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1. |
(29) |
Neuvosto on tutkinut vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelman ja vuoden 2020 vakausohjelman komission perusteellisen tarkastelun ja tämän arvioinnin perusteella. Vuoden 2020 maakohtaisissa suosituksissa otetaan huomioon tarve puuttua covid-19-pandemiaan ja helpottaa talouden elpymistä ensimmäisenä välttämättömänä askeleena epätasapainojen korjaamiseksi. Vuoden 2020 maakohtaiset suositukset, joilla puututaan suoraan komission asetuksen (EU) N:o 1176/2011 mukaisesti havaitsemiin makrotalouden epätasapainoihin, ilmenevät suosituksista 1, 3 ja 4, |
SUOSITTAA, että Ranska toteuttaa vuosina 2020 ja 2021 toimia, joilla se
1. |
toteuttaa vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen huomioon ottaen kaikki tarvittavat toimenpiteet covid-19-pandemian torjumiseksi, talouden ylläpitämiseksi ja alkavan elpymisen tukemiseksi; harjoittaa taloustilanteen salliessa finanssipolitiikkaa, jonka tavoitteena on saavuttaa maltillisella tasolla oleva julkisen talouden rahoitusasema keskipitkällä aikavälillä ja varmistaa velkakestävyys, samalla kun lisätään investointeja; vahvistaa terveydenhuoltojärjestelmän selviytymiskykyä varmistamalla kriittisten lääkinnällisten tuotteiden riittävä tarjonta ja terveydenhuollon työntekijöiden tasapuolinen jakautuminen ja investoimalla sähköisiin terveyspalveluihin; |
2. |
lieventää covid-19-kriisin työllisyys- ja sosiaalisia vaikutuksia muun muassa edistämällä kaikkien työnhakijoiden taitoja ja aktiivista tukea; |
3. |
varmistaa yritysten, erityisesti pk-yritysten, maksuvalmiutta tukevien toimenpiteiden tehokkaan täytäntöönpanon; aikaistaa toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja talouden elpymisen vaalimiseksi; keskittää investoinnit vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen, erityisesti kestävään liikenteeseen, puhtaaseen ja tehokkaaseen energian tuotantoon ja käyttöön, energia- ja digitaali-infrastruktuureihin sekä tutkimukseen ja innovointiin; |
4. |
parantaa edelleen sääntely-ympäristöä, vähentää yritysten hallinnollisia rasitteita ja yksinkertaistaa verojärjestelmää. |
Tehty Brysselissä 20 päivänä heinäkuuta 2020.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
J. KLOECKNER
(1) EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1.
(2) EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25.
(3) EUVL C 301, 5.9.2019, s. 55.
(4) Neuvoston asetus (EY) N:o 1467/97, annettu 7 päivänä heinäkuuta 1997, liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä (EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6).
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/460, annettu 30 päivänä maaliskuuta 2020, asetusten (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013 ja (EU) N:o 508/2014 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, jotta saataisiin liikkeelle investointeja jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmiin ja muille talouden aloille covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (Koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskeva investointialoite) (EUVL L 99, 31.3.2020, s. 5).
(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/558, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2020, asetusten (EU) N:o 1301/2013 ja (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, joilla voidaan tarjota poikkeuksellista joustavuutta Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttöön covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (EUVL L 130, 24.4.2020, s. 1).
(7) Nettomääräisillä julkisilla perusmenoilla tarkoitetaan julkisten menojen kokonaismäärää ilman korkomenoja, ilman unionin ohjelmista aiheutuvia menoja, jotka korvataan täysin unionin varoista saatavilla tuloilla, ja ilman ei-päätösperäisiä työttömyysetuusmenojen muutoksia. Kansallisesti rahoitettu kiinteän pääoman bruttomuodostus jaetaan neljälle vuodelle. Päätösperäiset tulopuolen toimenpiteet ja lakisääteiset tulojen lisäykset otetaan huomioon. Meno- ja tulopuolen kertaluonteiset toimenpiteet kuittaavat toisensa.
(8) EUVL C 91I, 20.3.2020, s. 1.
(9) Asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
26.8.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 282/68 |
NEUVOSTON SUOSITUS,
annettu 20 päivänä heinäkuuta 2020,
Kroatian vuoden 2020 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Kroatian vuoden 2020 lähentymisohjelmaa koskeva neuvoston lausunto
(2020/C 282/11)
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan,
ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 2 kohdan,
ottaa huomioon makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta 16 päivänä marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 (2) ja erityisesti sen 6 artiklan 1 kohdan,
ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin päätöslauselmat,
ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston päätelmät,
ottaa huomioon työllisyyskomitean lausunnon,
ottaa huomioon talous- ja rahoituskomitean lausunnon,
ottaa huomioon sosiaalisen suojelun komitean lausunnon,
ottaa huomioon talouspoliittisen komitean lausunnon,
sekä katsovat seuraavaa:
(1) |
Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 vuotuisen kestävän kasvun strategian, mikä aloitti vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Se otti huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17 päivänä marraskuuta 2017 antaman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan julistuksen. Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella myös varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Kroatia kuuluu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu. |
(2) |
Kroatiaa koskeva vuoden 2020 maaraportti julkaistiin 26 päivänä helmikuuta 2020. Siinä arvioitiin Kroatian edistymistä neuvoston 9 päivänä heinäkuuta 2019 hyväksymien maakohtaisten suositusten (3), jäljempänä ’vuoden 2019 maakohtaiset suositukset’, noudattamisessa, aiempina vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamisessa ja kansallisten Eurooppa 2020 -tavoitteidensa saavuttamisessa. Lisäksi siihen sisältyi asetuksen (EU) N:o 1176/2011 5 artiklan nojalla laadittu perusteellinen tarkastelu, jonka tulokset julkaistiin samaten 26 päivänä helmikuuta 2020. Komissio päätteli analyysinsa perusteella, että Kroatian makrotaloudessa on epätasapainoja, jotka liittyvät julkisen, yksityisen ja ulkomaisen velan suureen määrään tilanteessa, jossa potentiaalinen kasvu on heikkoa. |
(3) |
Maailman terveysjärjestö julisti 11 päivänä maaliskuuta 2020 covid-19-epidemian virallisesti maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Pandemia on kansalaisten, yhteiskuntien ja talouden kannalta vakava kansanterveysuhka. Se asettaa kansalliset terveydenhuoltojärjestelmät kovan paineen alaisiksi, vahingoittaa globaaleja toimitusketjuja, heiluttaa rahoitusmarkkinoita, häiritsee kulutuskysyntää ja vaikuttaa kielteisesti useilla eri aloilla. Se uhkaa ihmisten työpaikkoja ja toimeentuloa sekä yritysten liiketoimintaa. Pandemia on aiheuttanut merkittävän talouden häiriön, jolla on jo vakavia vaikutuksia unionissa. Komissio antoi 13 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon, jossa kehotetaan toteuttamaan kriisin vaikutusten lieventämiseksi koordinoituja taloudellisia toimia, joihin osallistuvat kaikki kansallisen ja unionin tason toimijat. |
(4) |
Useat jäsenvaltiot ovat julistaneet hätätilan tai ottaneet käyttöön hätätoimenpiteitä. Hätätoimenpiteiden olisi oltava ehdottoman oikeasuhteisia, välttämättömiä, ajallisesti rajoitettuja ja eurooppalaisten ja kansainvälisten normien mukaisia. Niihin olisi sovellettava demokraattista valvontaa ja riippumatonta laillisuusvalvontaa. |
(5) |
Komissio antoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnista. Yleinen poikkeuslauseke, josta säädetään asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 1 kohdassa, 6 artiklan 3 kohdassa, 9 artiklan 1 kohdassa ja 10 artiklan 3 kohdassa sekä asetuksen (EY) N:o 1467/97 (4) 3 artiklan 5 kohdassa ja 5 artiklan 2 kohdassa, helpottaa finanssipolitiikan koordinointia talouden vakavan taantuman yhteydessä. Komissio katsoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa, että kun otetaan huomioon odotettavissa oleva covid-19-pandemian aiheuttama vakava talouden taantuma, yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnin edellytykset olivat täyttyneet, ja pyysi neuvostoa hyväksymään tämän johtopäätöksen. Jäsenvaltioiden valtiovarainministerit yhtyivät komission arvioon 23 päivänä maaliskuuta 2020. He olivat yhtä mieltä siitä, että vakava talouden laskusuhdanne vaatii määrätietoisia, tavoitteellisia ja koordinoituja vastatoimia. Yleisen poikkeuslausekkeen aktivoiminen mahdollistaa tilapäisen poikkeamisen julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta edellyttäen, että tämä ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä. Korjaavan osion osalta neuvosto voi myös päättää komission suosituksesta hyväksyä tarkistetun julkisen talouden kehityspolun. Yleinen poikkeuslauseke ei keskeytä vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia menettelyjä. Se antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden poiketa niistä julkista taloutta koskevista vaatimuksista, joita tavallisesti sovellettaisiin, ja samalla komissiolla ja neuvostolla on mahdollisuus toteuttaa tarvittavat politiikan koordinointitoimenpiteet vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa. |
(6) |
On toimittava herkeämättä, jotta voidaan rajoittaa ja hillitä covid-19-pandemian leviämistä, parantaa kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien kantokykyä, lieventää pandemian sosioekonomisia seurauksia toteuttamalla yrityksille ja kotitalouksille suunnattuja tukitoimia ja varmistaa työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden kannalta asianmukaiset olosuhteet työpaikoilla, kun taloudellista toimintaa käynnistetään uudelleen. Unionin olisi hyödynnettävä käytettävissään olevia välineitä kaikilta osin tukeakseen jäsenvaltioiden toimia näillä osa-alueilla. Samaan aikaan jäsenvaltioiden ja unionin olisi yhdessä valmisteltava toimenpiteitä, joita tarvitaan, jotta yhteiskunnassa ja taloudessa voidaan palata normaaliin toimintaan ja jotta päästään takaisin kestävään kasvuun. Toimenpiteissä olisi otettava huomioon muun muassa vihreä siirtymä ja digitaalinen muutos ja hyödynnettävä kriisistä saadut kokemukset. |
(7) |
Covid-19-kriisi on korostanut sisämarkkinoiden tarjoamaa joustavuutta sopeutua poikkeuksellisiin tilanteisiin. Poikkeustoimenpiteet, jotka estävät sisämarkkinoiden normaalia toimintaa, olisi kuitenkin poistettava heti, kun ne eivät enää ole välttämättömiä. Näin voidaan varmistaa nopea ja sujuva siirtyminen elpymisvaiheeseen sekä palauttaa tavaroiden, palveluiden ja työntekijöiden vapaa liikkuvuus. Vallitseva kriisi on osoittanut, että terveydenhuoltoalalla tarvitaan kriisivalmiussuunnitelmia. Muun muassa parannetuilla hankintastrategioilla, monipuolisilla toimitusketjuilla ja välttämättömien tarvikkeiden strategisilla varastoilla on tärkeä merkitys laadittaessa laajempia kriisivalmiussuunnitelmia. |
(8) |
Jotta jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön kaikki Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) käyttämättä olevat varat lieventääkseen covid-19-pandemian poikkeuksellisia vaikutuksia, unionin lainsäätäjä on jo tehnyt muutoksia lainsäädäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksilla (EU) 2020/460 (5) ja (EU) 2020/558 (6). Näillä muutoksilla lisätään joustavuutta sekä yksinkertaistetaan ja virtaviivaistetaan menettelyjä. Lisäksi jäsenvaltiot voivat tilivuonna 2020–2021 kassavirtapaineiden vähentämiseksi hyödyntää 100 prosentin yhteisrahoitusosuutta unionin talousarviosta. Kroatiaa kannustetaan hyödyntämään näitä mahdollisuuksia kaikilta osin, jotta se voi auttaa niitä yksittäisiä henkilöitä ja aloja, joihin vaikutukset kohdistuvat eniten. |
(9) |
Covid-19-pandemian sosioekonomiset seuraukset ovat todennäköisesti huomattavat ja jakautuvat epätasaisesti Kroatian eri alueiden välillä erilaisen erikoistumisen vuoksi. Vaikutukset kohdistuvat erityisesti rannikkoalueisiin ja saariin, jotka ovat hyvin riippuvaisia matkailusta. Sen vuoksi tämänhetkinen tilanne edellyttää kohdennettuja toimia. |
(10) |
Kroatia toimitti vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelmansa ja vuoden 2020 lähentymisohjelmansa 30 päivänä huhtikuuta 2020. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon. |
(11) |
Kroatiaan sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota ja velkasääntöä. |
(12) |
Vuoden 2020 lähentymisohjelmassa hallitus ennakoi julkisen talouden rahoitusaseman, joka vuonna 2019 oli 0,4 prosenttia ylijäämäinen suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT), heikkenevän 6,8 prosentin alijäämään vuonna 2020 ja sen jälkeen kohenevan 2,4 prosentin alijäämään suhteessa BKT:hen vuonna 2021. Julkinen velka suhteessa BKT:hen supistui 73,2 prosenttiin vuonna 2019, mutta vuoden 2020 lähentymisohjelman mukaan sen odotetaan kasvavan 86,7 prosenttiin vuonna 2020. Covid-19-pandemian aiheuttama suuri epävarmuus vaikuttaa makrotalouden ja julkisen talouden näkymiin. |
(13) |
Kroatia on covid-19-pandemian seurauksena toteuttanut osana unionin koordinoitua lähestymistapaa oikea-aikaisia budjettitoimenpiteitä terveydenhuoltojärjestelmänsä kapasiteetin lisäämiseksi, pandemian hillitsemiseksi ja avun tarjoamiseksi niille ihmisille ja yrityksille, joihin vaikutukset ovat erityisesti kohdistuneet. Vuoden 2020 lähentymisohjelman mukaan kyseiset budjettitoimenpiteet ovat 2,8 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kaksi tärkeintä toimenpidettä ovat yrityksille työntekijöiden palveluksessa pitämisestä maksettava tuki ja eniten kärsineille yrityksille myönnetyt verovapautukset. Lisäksi Kroatia on hyväksynyt toimenpiteitä, joilla ei ole suoraa vaikutusta julkiseen talouteen mutta joilla tuetaan yritysten maksuvalmiutta. Vuoden 2020 lähentymisohjelmassa niiden arvioidaan olevan 1,3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Näihin toimenpiteisiin kuuluvat henkilö- ja yritystuloverojen ja sosiaaliturvamaksujen lykkäykset. Kroatian toteuttamat toimenpiteet ovat kaiken kaikkiaan niiden suuntaviivojen mukaisia, jotka komissio on esittänyt 13 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa. Toteuttamalla hätätoimenpiteet ja kasvua tukevat julkisen talouden toimenpiteet täysimääräisesti ja – sitten kun taloustilanne sen sallii – palauttamalla finanssipolitiikan tavoitteeksi maltillisella tasolla olevan julkisen talouden rahoitusaseman saavuttaminen keskipitkällä aikavälillä edistetään julkisen talouden kestävyyden säilymistä keskipitkällä aikavälillä. |
(14) |
Komission kevään 2020 talousennusteen mukaan Kroatian julkisen talouden rahoitusasema on -7,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja -2,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2021 olettaen, että politiikka säilyy muuttumattomana. Julkisen talouden velan ennustetaan olevan 88,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja supistuvan 83,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021. |
(15) |
Komissio antoi 20 päivänä toukokuuta 2020 perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaisesti laaditun kertomuksen, koska Kroatian ennakoidaan ylittävän vuonna 2020 alijäämän viitearvon, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kaiken kaikkiaan komission analyysi viittaa siihen, että perussopimuksessa ja asetuksessa (EY) N:o 1467/97 määriteltyä alijäämäkriteeriä ei ole noudatettu. |
(16) |
Vastauksena covid-19-pandemiaan Kroatia toteutti nopeasti kauaskantoisia toimenpiteitä kansalaistensa suojelemiseksi ja viruksen leviämisen hillitsemiseksi. Pandemia ja siihen liittyvät rajoitustoimenpiteet aiheuttivat vakavia häiriöitä liiketoiminnalle, millä oli kielteisiä vaikutuksia työmarkkinoihin. Komission kevään 2020 ennusteen mukaan reaalisen BKT:n arvioidaan supistuvan 9,1 prosenttia vuonna 2020 ja elpyvän 7,5 prosenttia vuonna 2021, kun taas työttömyysasteen ennustetaan nousevan 10,2 prosenttiin vuonna 2020 ja laskevan 7,4 prosenttiin vuonna 2021. Matkailualaan, joka muodostaa erittäin merkittävän osan Kroatian taloudesta, kohdistuu vakavia vaikutuksia. Samaan aikaan Kroatian oli myös käsiteltävä Zagrebissa 22 päivänä maaliskuuta 2020 tapahtuneen suuren maanjäristyksen vaikutuksia. Talouteen kohdistuvien kielteisten vaikutusten lieventämiseksi Kroatia toteutti kunnianhimoisia toimenpiteitä, joihin kuuluivat palkkatukitoimenpiteet, vapautukset veroista ja sosiaaliturvamaksuista ja niiden lykkäykset, pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset) tukeminen, vientivakuutusten lisätakuut ja lainojen maksuaikojen lykkääminen sekä matkailua ja muita kriisistä paljon kärsineitä aloja koskevat erityistoimenpiteet. |
(17) |
Covid-19-epidemia koettelee Kroatian terveydenhuoltojärjestelmän selviytymiskykyä. Vaikka terveydenhuoltopalvelujen saatavuus on Kroatiassa yleisesti ottaen hyvä, täyttämättömät lääketieteelliset tarpeet ovat etäisyyksien vuoksi unionin suurimpia. Terveydenhuollon työntekijöiden ja palvelujen tasapainoisempi maantieteellinen jakautuminen helpottaisi terveyspalvelujen saatavuutta. Kroatian terveyspalveluja koskevassa vastuunjaossa keskushallinnon ja piirikuntien viranomaisten välillä on parantamisen varaa. Keskushallinnon on katettava piirikuntien omistamien sairaaloiden velat, mutta sillä on rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa niiden hallinnointiin. Keskushallinnon ja piirikuntien tiiviimpi yhteistyö on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan varmistaa kriittisten lääkinnällisten tuotteiden saatavuus ja toteuttaa toimia covid-19-pandemian leviämisen rajoittamiseksi. Sähköisen terveydenhuollon välineiden avulla voidaan vähentää terveydenhuollon työntekijöiden ja potilaiden välisiä suoria yhteyksiä, mikä vähentää myös infektioriskiä. Sähköisten lääkemääräysten käyttö on yleistä, mutta hyvin pieni osa lähetteistä ja terveystiedoista on digitaalisia. |
(18) |
Talouden taantuman vuoksi työnantajilla on vaikeuksia maksaa palkkoja, minkä odotetaan lisäävän työttömyyttä ja köyhyyttä sekä johtavan entistä suurempiin alueellisiin eroihin. Aktiivisiin työmarkkinapoliittisiin toimenpiteisiin osallistuminen on perinteisesti ollut hyvin vähäistä, mutta nykytilanteessa tällaisten ohjelmien merkitys kasvaa. Jotta voitaisiin tukea työnantajia ja minimoida irtisanomisten määrä, tällaisia toimenpiteitä, samoin kuin muita aikasidonnaisia tukijärjestelmiä, erityisesti työajan lyhentämisjärjestelyjä, olisi tehostettava. Lyhyellä aikavälillä näiden toimenpiteiden avulla säilytetään työpaikkoja, mutta myös keskipitkällä aikavälillä työmarkkinoiden tarpeiden ennakointia voidaan parantaa elpymisvaiheessa. Kroatian julkisen työvoimapalvelun olisi tehostettava pyrkimyksiään tukea työvoimaa asianmukaisten taitojen (esim. digitaalisten taitojen) kehittämisessä, työvoimaan kuulumattoman väestön tavoittamista koskevien strategioiden kehittämisessä ja pimeän työn torjunnassa edistämällä virallista työllistymistä. Työttömyyskorvaus ei tarjoa riittävää turvaverkkoa irtisanotuille työntekijöille, koska sekä sen kattavuus että riittävyys ovat heikot. Vähimmäistoimeentulotuen mahdollisuudet vähentää köyhyyttä arvioidaan niin ikään heikoiksi, kun otetaan huomioon köyhien ja sosiaalisesti syrjäytyneiden suuri määrä, alueelliset erot sekä ikään, sukupuoleen ja vammaisuuteen liittyvät riskitekijät. |
(19) |
Internetyhteyksien luotettavuus herättää huolta. Kroatiassa kotitalouksilla ei ole yleensä nopeaa internetyhteyttä kotona. Noin 70 prosentilla kotitalouksista on kiinteä laajakaista, ja vain 6 prosentilla on vähintään 100 Mbps:n kiinteä laajakaista. Tämä saattaa erityisesti maaseutualueilla estää etätyön ja etäoppimisen, erityisesti heikommassa asemassa olevien ryhmien, kuten vähäosaisista perheistä olevien opiskelijoiden tai vammaisten, keskuudessa. Nämä ryhmät ovat vaarassa syrjäytyä äkillisestä siirtymisestä digitalisoituneempaan yhteiskuntaan. Digitaaliteknologiaa hyödyntäviä vaihtoehtoisia työjärjestelyjä olisi tehostettava tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa, sillä etätyötä tekevien työntekijöiden osuus (6–7 %) on vain puolet unionin keskiarvosta. |
(20) |
Työvoimapula on vaikuttanut jatkuvasti joihinkin talouden aloihin pääasiassa osaamisvajeen vuoksi. Edistämällä riittävien taitojen, myös digitaalisten taitojen, hankkimista peruskoulutuksen aikana ja myöhemmin uudelleen- ja täydennyskoulutuksella voitaisiin lisätä tuottavuutta ja kuroa umpeen osaamisvajetta. Koulutusjärjestelmän laatua ja osallistavuutta on parannettava kaikilla tasoilla, ja opetussuunnitelmien uudistamista on jatkettava. Digitaalisen koulutuksen käyttöönotto on jo osoittanut arvonsa covid-19-kriisissä. Digitaalisen koulutuksen infrastruktuuria ja materiaalia sekä opettajien, oppilaiden ja aikuisten digitaalisia taitoja on kehitettävä edelleen. |
(21) |
Kroatian olisi tuettava luotto- ja muun rahoituksen, myös muun kuin pankkirahoituksen, jatkuvaa saantia sellaisille elinkelpoisille lainanottajille, joihin covid-19-kriisi on vaikuttanut kielteisesti. Kroatia on ottanut käyttöön useita pk-yrityksiä koskevia kannustin- ja tukijärjestelmiä. Olisi jatkettava toimia nopean ja jatkuvan maksuvalmiustuen antamiseksi yrityksille lainojen ja takausten, erityisesti valtiontakausten, avulla keskittyen pk-yrityksiin, jotta voidaan selviytyä kriisistä ja helpottaa elpymistä. Kroatiassa yritykset ovat erittäin riippuvaisia pankkilainoista ja kassavirrasta rahoitustarpeidensa täyttämiseksi. Pankkijärjestelmää olisi tuettava takauksilla, joilla luodaan uusia rahoitusmahdollisuuksia pk-yrityksille ja parannetaan rahoituksen saantia. Kyseisiä toimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon pankkisektorin häiriönsietokyky. Veroista ja sosiaaliturvamaksuista vapauttaminen ja niitä koskevien maksulykkäysten salliminen on myös auttanut parantamaan yritysten maksuvalmiutta. |
(22) |
Hallinnollisia rasitteita ja sääntelyrajoituksia on pyritty jälleen vähentämään. Yritysten toimintaa yleensä haittaa kuitenkin edelleen suuri sääntely- ja hallintorasitus, joka liittyy esimerkiksi lupiin, raportointivaatimuksiin tietyssä määrin ja verotusmenettelyihin. Hallinnollisten ja taloudellisten rasitteiden tunnistaminen etenee sidosryhmien kuulemisten ja asiaa koskevan verkkosivuston kautta, ja käyttöön otetaan toimenpiteitä raskaimpien velvoitteiden vähentämiseksi. Myös ammatteihin pääsyn ja ammatin harjoittamisen sujuvuuden varmistaminen yksinkertaistamalla sääntelykehyksiä ja niihin liittyviä hallinnollisia menettelyjä on ratkaisevan tärkeää erityisesti pk-yrityksille ja mikroyrityksille, myös yksityisille ammatinharjoittajille. Veronluonteisia maksuja on tarkistettu, ja hallitus hyväksyi ensimmäisen toimintasuunnitelman toukokuussa 2020. |
(23) |
Talouden elpymisen edistämiseksi on tärkeää aikaistaa toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja, myös uudistusten avulla. Kroatian olisi kannustettava investoimaan kasvua edistäviin aloihin ja edistettävä vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta. Nykyaikainen ja vankka digitaalinen infrastruktuuri on avainasemassa julkishallinnon ja yritysten digitaalisessa muutoksessa. Digitaalinen muutos edellyttää investointeja erittäin suuren kapasiteetin verkkoihin, mukaan lukien 5G. Investoinneilla olisi tuettava Kroatian kansallisessa energia- ja ilmastosuunnitelmassa esitettyjä hiilestä irtautumista ja energiasiirtymää koskevia tavoitteita. Kroatialla on mahdollisuus investoida erityisesti kestävään kaupunki- ja rautatieliikenteeseen, energiatehokkuuteen, uusiutuviin energialähteisiin ja ympäristöinfrastruktuuriin. Lisäksi Kroatia on vesi- ja jätehuollon osalta huomattavasti jäljessä unionin keskiarvosta, ja investoinnit ovat tarpeen Kroatian talouskehityksen ylläpitämiseksi. Oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa, joka on komission ehdotuksen kohteena, koskeva ohjelmasuunnittelu kaudeksi 2021–2027 voisi auttaa Kroatiaa vastaamaan joihinkin haasteisiin, joita siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen aiheuttaa, erityisesti vuoden 2020 maaraportin liitteen D kattamilla alueilla. Näin Kroatia voisi hyödyntää kyseistä rahastoa parhaalla mahdollisella tavalla. |
(24) |
Kroatian julkishallinto on unionin keskiarvoa tehottomampi. Heikot valmiudet suunnitella ja toteuttaa politiikkoja ja hankkeita haittaavat tehokkuutta ja nopeutta, mukaan lukien ERI-rahastojen täytäntöönpanoa, joka tarjoaa Kroatialle tärkeän tilaisuuden lieventää kriisin seurauksia ja tukea talouden elpymistä. Uuden strategisen suunnittelujärjestelmän ja ilmoitetun kansallisen kehittämisstrategian täytäntöönpano ei edisty. Lisäksi julkishallinto on alueellisesti hyvin hajanainen eivätkä vastuut ja resurssit ole paikallistasolla tasapainossa. Tämä vaikuttaa osaltaan eri puolilla maata tarjottavien julkisten palvelujen epätasaiseen laatuun ja lisää hallinnollisia kustannuksia. |
(25) |
Huomattavat käsittelyruuhkat ja pitkälliset menettelyt siviili- ja kauppatuomioistuimissa vaikuttavat edelleen liiketoimintaympäristöön ja maksukyvyttömyystapausten tehokkaaseen ratkaisemiseen, kun taas rikosoikeuden laatuun ja tehokkuuteen liittyvät haasteet haittaavat talous- ja rahoitusrikosten torjuntaa. Vanhimpia vireillä olevia oikeustapauksia on saatu ratkaistua ja sähköisen viestinnän käyttö tuomioistuimissa on edistynyt, mutta parantamisen varaa on edelleen. |
(26) |
Vaikka tässä suosituksessa esitetyissä maakohtaisissa suosituksissa, jäljempänä ’vuoden 2020 maakohtaiset suositukset’, keskitytään covid-19-pandemian sosioekonomisten vaikutusten korjaamiseen ja talouden elpymisen helpottamiseen, vuoden 2019 maakohtaiset suositukset koskevat kuitenkin myös uudistuksia, jotka ovat keskipitkän ja pitkän aikavälin rakenteellisiin haasteisiin vastatessa olennaisia. Vuoden 2019 maakohtaiset suositukset ovat edelleen ajankohtaisia, ja niiden seuraamista jatketaan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä koko ensi vuoden. Tämä koskee myös investointeihin liittyvästä talouspolitiikasta annettuja vuoden 2019 maakohtaisia suosituksia. Kaikki vuoden 2019 maakohtaiset suositukset olisi otettava huomioon vuoden 2020 jälkeisessä koheesiopolitiikan rahoituksen strategisessa ohjelmasuunnittelussa, kriisiä lieventävät toimenpiteet ja ulospääsystrategiat mukaan lukien. |
(27) |
Kroatian rahoitussektori on hyvin pääomitettu ja kannattava, ja pankkialan omaisuuserien laatu on parantunut viime vuosina. Rahoituslaitoksiin kohdistuu kuitenkin todennäköisesti jonkin verran paineita, kun otetaan huomioon riskit, jotka liittyvät covid-19-kriisistä eniten kärsiviin aloihin. Kroatia on ottanut käyttöön toimenpiteitä, joilla lievennetään rajoitustoimenpiteiden kielteisiä vaikutuksia yrityksiin. On ratkaisevan tärkeää, että nämä toimenpiteet ovat väliaikaisia, että ne liittyvät tiukasti epidemiaan ja että ne auttavat taloudellisissa vaikeuksissa olevia yrityksiä palauttamaan elinkelpoisuutensa. Tällainen lähestymistapa tukee yrityksiä heikentämättä Kroatian edistymistä rahoitusalan vakauden parantamisessa. |
(28) |
On erittäin tärkeää jatkaa korruption ehkäisemistä ja seuraamusten langettamista koskevien puitteiden lujittamista, jotta voidaan varmistaa elpyminen covid-19-kriisin jälkeen ja saavuttaa varojen ja resurssien tehokas, vastuullinen ja avoin jakaminen. Vaikka useat toimintasuunnitelmat on pantu osittain täytäntöön, korruptioon ja eturistiriitoihin liittyvät kysymykset ovat edelleen yleisiä yrityksissä. Julkisten varojen avoimen ja tehokkaan käytön varmistamiseksi tarvitaan lisätoimia korruption ehkäisemistä ja seuraamusten langettamista koskevan kehyksen lujittamiseksi. Korruption ehkäisemiseen ja seuraamusten langettamiseen tarvitaan tehokkaampia välineitä, etenkin paikallistasolla. On edelleen tarpeen tehostaa paikallisten virkamiesten ja paikallisten julkisten yritysten nimitettyjen henkilöiden valvontamekanismeja sekä varmistaa, että eturistiriitoja käsittelevä komissio voi täyttää keskeisen ennaltaehkäisevän tehtävänsä. Avoimuutta lisäävien aloitteiden, kuten tuomareiden ja syyttäjien omaisuuden julkistamisen, toteutuksen odotetaan käynnistyvän vuonna 2020. |
(29) |
Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso tarjoaa unionissa puitteet talous- ja työllisyyspolitiikan jatkuvalle koordinoinnille, jolla voidaan edistää kestävää taloutta. Jäsenvaltiot ovat vuoden 2020 kansallisissa uudistusohjelmissaan arvioineet edistymistä Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Varmistamalla, että vuoden 2020 maakohtaisia suosituksia noudatetaan kaikilta osin, Kroatia edistää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja yhteisiä pyrkimyksiä varmistaa kilpailukykyinen kestävyys unionissa. |
(30) |
Komissio on vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Kroatian talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2020 maaraportissa. Se on arvioinut myös vuoden 2020 lähentymisohjelman, vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelman ja jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Kroatialle viime vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamiseksi. Komissio on ottanut huomioon ohjelmien ja jatkotoimenpiteiden merkityksen Kroatian finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta mutta myös sen, ovatko ne unionin sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla unionin tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. |
(31) |
Neuvosto on tutkinut vuoden 2020 lähentymisohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (7) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1. |
(32) |
Neuvosto on tutkinut vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelman ja vuoden 2020 lähentymisohjelman komission perusteellisen tarkastelun ja tämän arvioinnin perusteella. Vuoden 2020 maakohtaisissa suosituksissa otetaan huomioon tarve puuttua covid-19-pandemiaan ja helpottaa talouden elpymistä ensimmäisenä välttämättömänä askeleena epätasapainojen korjaamiseksi. Vuoden 2020 maakohtaiset suositukset, joilla puututaan suoraan komission asetuksen (EU) N:o 1176/2011 6 artiklan mukaisesti havaitsemiin makrotalouden epätasapainoihin, ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1, 2, 3 ja 4, |
SUOSITTAA, että Kroatia toteuttaa vuosina 2020 ja 2021 toimia, joilla se
1. |
toteuttaa vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen huomioon ottaen kaikki tarvittavat toimenpiteet covid-19-pandemian torjumiseksi, talouden ylläpitämiseksi ja alkavan elpymisen tukemiseksi; harjoittaa taloustilanteen salliessa finanssipolitiikkaa, jonka tavoitteena on saavuttaa maltillisella tasolla oleva julkisen talouden rahoitusasema keskipitkällä aikavälillä ja varmistaa velkakestävyys samalla kun lisätään investointeja; parantaa terveydenhuoltojärjestelmän selviytymiskykyä; edistää terveydenhuollon työntekijöiden ja palvelujen tasapainoista maantieteellistä jakautumista, tiiviimpää yhteistyötä hallinnon kaikkien tasojen välillä ja investointeja sähköiseen terveydenhuoltoon; |
2. |
vahvistaa työmarkkinatoimenpiteitä ja -instituutioita ja parantaa työttömyysetuuksien ja vähimmäistulojärjestelmien riittävyyttä; parantaa digitaalisen infrastruktuurin ja digitaalisten palvelujen saatavuutta; edistää taitojen hankkimista; |
3. |
jatkaa toimenpiteitä, joilla tarjotaan likviditeettiä pk-yrityksille ja itsenäisille ammatinharjoittajille; vähentää edelleen veronluonteisia maksuja ja rajoituksia tavara- ja palvelumarkkinoiden sääntelyssä; aikaistaa toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja talouden elpymisen vaalimiseksi; keskittää investoinnit vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen, erityisesti ympäristöinfrastruktuuriin, kestävään kaupunki- ja rautatieliikenteeseen, puhtaaseen ja tehokkaaseen energian tuotantoon ja käyttöön sekä nopeaan laajakaistaan; |
4. |
parantaa julkishallinnon valmiuksia ja tehokkuutta suunnitella ja toteuttaa julkisia hankkeita ja politiikkoja keskus- ja paikallistasolla; parantaa oikeuslaitoksen tehokkuutta. |
Tehty Brysselissä 20 päivänä heinäkuuta 2020.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
J. KLOECKNER
(1) EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1.
(2) EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25.
(3) EUVL C 301, 5.9.2019, s. 64.
(4) Neuvoston asetus (EY) N:o 1467/97, annettu 7 päivänä heinäkuuta 1997, liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä (EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6).
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/460, annettu 30 päivänä maaliskuuta 2020, asetusten (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013 ja (EU) N:o 508/2014 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, jotta saataisiin liikkeelle investointeja jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmiin ja muille talouden aloille covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (Koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskeva investointialoite) (EUVL L 99, 31.3.2020, s. 5).
(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/558, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2020, asetusten (EU) N:o 1301/2013 ja (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, joilla voidaan tarjota poikkeuksellista joustavuutta Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttöön covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (EUVL L 130, 24.4.2020, s. 1).
(7) Asetuksen (EY) N:o 1466/97 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
26.8.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 282/74 |
NEUVOSTON SUOSITUS,
annettu 20 päivänä heinäkuuta 2020,
Italian vuoden 2020 kansallisesta uudistusohjelmasta ja samassa yhteydessä annettu neuvoston lausunto Italian vuoden 2020 vakausohjelmasta
(2020/C 282/12)
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan,
ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 (1) ja erityisesti sen 5 artiklan 2 kohdan,
ottaa huomioon makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta 16 päivänä marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 (2) ja erityisesti sen 6 artiklan 1 kohdan,
ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin päätöslauselmat,
ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston päätelmät,
ottaa huomioon työllisyyskomitean lausunnon,
ottaa huomioon talous- ja rahoituskomitean lausunnon,
ottaa huomioon sosiaalisen suojelun komitean lausunnon,
ottaa huomioon talouspoliittisen komitean lausunnon,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 vuotuisen kestävän kasvun strategian, mikä aloitti vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Se otti huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17 päivänä marraskuuta 2017 antaman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan julistuksen. Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella myös varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Italia kuuluu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu. Samana päivänä komissio hyväksyi myös suosituksen neuvoston suositukseksi euroalueen talouspolitiikasta. |
(2) |
Italiaa koskeva vuoden 2020 maaraportti julkaistiin 26 päivänä helmikuuta 2020. Siinä arvioitiin Italian edistymistä neuvoston 9 päivänä heinäkuuta 2019 hyväksymien maakohtaisten suositusten (3), jäljempänä ’vuoden 2019 maakohtaiset suositukset’, noudattamisessa, aiempina vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamisessa ja kansallisten Eurooppa 2020 -tavoitteidensa saavuttamisessa. Lisäksi siihen sisältyi asetuksen (EU) N:o 1176/2011 5 artiklan nojalla laadittu perusteellinen tarkastelu, jonka tulokset julkaistiin samaten 26 päivänä helmikuuta 2020. Komissio päätteli analyysinsa perusteella, että Italian makrotaloudessa on liiallisia epätasapainoja. Suuri julkinen velka ja pitkään jatkunut heikko tuottavuuskehitys ovat riskejä, joilla on vaikutuksia muihin maihin tilanteessa, jossa työttömyysaste on korkea ja järjestämättömien lainojen määrä edelleen suuri. |
(3) |
Maailman terveysjärjestö julisti 11 päivänä maaliskuuta 2020 covid-19-epidemian virallisesti maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Pandemia on kansalaisten, yhteiskuntien ja talouden kannalta vakava kansanterveysuhka. Se asettaa kansalliset terveydenhuoltojärjestelmät kovan paineen alaisiksi ja vahingoittaa globaaleja toimitusketjuja, heiluttaa rahoitusmarkkinoita, häiritsee kulutuskysyntää ja vaikuttaa kielteisesti useilla eri aloilla. Se uhkaa ihmisten työpaikkoja ja toimeentuloa sekä yritysten liiketoimintaa. Pandemia on aiheuttanut merkittävän talouden häiriön, jolla on jo vakavia vaikutuksia unionissa. Komissio antoi 13 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon, jossa kehotetaan toteuttamaan kriisin vaikutusten lieventämiseksi koordinoituja taloudellisia toimia, joihin osallistuvat kaikki kansallisen ja unionin tason toimijat. |
(4) |
Useat jäsenvaltiot ovat julistaneet hätätilan tai ottaneet käyttöön hätätoimenpiteitä. Hätätoimenpiteiden olisi oltava ehdottoman oikeasuhteisia, välttämättömiä, ajallisesti rajoitettuja ja eurooppalaisten ja kansainvälisten normien mukaisia. Niihin olisi sovellettava demokraattista valvontaa ja riippumatonta laillisuusvalvontaa. |
(5) |
Komissio antoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnista. Yleinen poikkeuslauseke, josta säädetään asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 1 kohdassa, 6 artiklan 3 kohdassa, 9 artiklan 1 kohdassa ja 10 artiklan 3 kohdassa sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 (4) 3 artiklan 5 kohdassa ja 5 artiklan 2 kohdassa, helpottaa finanssipolitiikan koordinointia talouden vakavan taantuman yhteydessä. Komissio katsoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa, että kun otetaan huomioon odotettavissa oleva covid-19-pandemian aiheuttama vakava talouden taantuma, yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnin edellytykset olivat täyttyneet, ja pyysi neuvostoa hyväksymään tämän johtopäätöksen. Jäsenvaltioiden valtiovarainministerit yhtyivät komission arvioon 23 päivänä maaliskuuta 2020. He olivat yhtä mieltä siitä, että vakava talouden laskusuhdanne vaatii määrätietoisia, tavoitteellisia ja koordinoituja vastatoimia. Yleisen poikkeuslausekkeen aktivoiminen mahdollistaa tilapäisen poikkeamisen julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta edellyttäen, että tämä ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä. Korjaavan osion osalta neuvosto voi myös päättää komission suosituksesta hyväksyä tarkistetun julkisen talouden kehityskaaren. Yleinen poikkeuslauseke ei keskeytä vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia menettelyjä. Se antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden poiketa niistä julkista taloutta koskevista vaatimuksista, joita tavallisesti sovellettaisiin, ja samalla komissiolla ja neuvostolla on mahdollisuus toteuttaa tarvittavat politiikan koordinointitoimenpiteet vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa. |
(6) |
On toimittava herkeämättä, jotta voidaan rajoittaa ja hillitä covid-19-pandemian leviämistä, parantaa kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien kantokykyä, lieventää pandemian sosioekonomisia seurauksia toteuttamalla yrityksille ja kotitalouksille suunnattuja tukitoimia ja varmistaa työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden kannalta asianmukaiset olosuhteet työpaikoilla, kun taloudellista toimintaa käynnistetään uudelleen. Unionin olisi hyödynnettävä käytettävissään olevia välineitä kaikilta osin tukeakseen jäsenvaltioiden toimia näillä osa-alueilla. Samaan aikaan jäsenvaltioiden ja unionin olisi yhdessä valmisteltava toimenpiteitä, joita tarvitaan, jotta yhteiskunnassa ja taloudessa voidaan palata normaaliin toimintaan ja jotta päästään takaisin kestävään kasvuun. Toimenpiteissä olisi otettava huomioon muun muassa vihreä siirtymä ja digitaalinen muutos ja hyödynnettävä kriisistä saadut kokemukset. |
(7) |
Covid-19-kriisi on korostanut sisämarkkinoiden tarjoamaa joustavuutta sopeutua poikkeuksellisiin tilanteisiin. Poikkeustoimenpiteet, jotka estävät sisämarkkinoiden normaalia toimintaa, olisi kuitenkin poistettava heti, kun ne eivät enää ole välttämättömiä. Näin voidaan varmistaa nopea ja sujuva siirtyminen elpymisvaiheeseen sekä palauttaa tavaroiden, palveluiden ja työntekijöiden vapaa liikkuvuus. Vallitseva kriisi on osoittanut, että terveydenhuoltoalalla tarvitaan kriisivalmiussuunnitelmia. Muun muassa parannetuilla hankintastrategioilla, monipuolisilla toimitusketjuilla ja välttämättömien tarvikkeiden strategisilla varastoilla on tärkeä merkitys laadittaessa laajempia kriisivalmiussuunnitelmia. |
(8) |
Jotta jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön kaikki Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttämättä olevat varat lieventääkseen covid-19-pandemian poikkeuksellisia vaikutuksia, unionin lainsäätäjä on jo tehnyt muutoksia lainsäädäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksilla (EU) 2020/460 (5) ja (EU) 2020/558 (6). Näillä muutoksilla lisätään joustavuutta sekä yksinkertaistetaan ja virtaviivaistetaan menettelyjä. Lisäksi jäsenvaltiot voivat tilivuonna 2020–2021 kassavirtapaineiden vähentämiseksi hyödyntää 100 prosentin yhteisrahoitusosuutta unionin talousarviosta. Italiaa kannustetaan hyödyntämään näitä mahdollisuuksia kaikilta osin, jotta se voi auttaa niitä yksittäisiä henkilöitä ja aloja, joihin vaikutukset kohdistuvat eniten. |
(9) |
Covid-19-pandemian sosioekonomiset seuraukset jakautuvat todennäköisesti epätasaisesti Italian alueiden välillä, sillä niiden jakautumiseen vaikuttavat pitkäaikaiset alueiden väliset taloudelliset ja sosiaaliset erot ja kilpailukykyerot sekä se, kuinka riippuvaisia alueet ovat matkailusta. Tähän liittyy riski, että alueelliset erot Italiassa kasvavat, mikä vahvistaa eriävää kehitystä vähemmän kehittyneiden alueiden ja kehittyneempien alueiden, yhteiskunnan periferian ja muiden kaupunkialueiden sekä joidenkin kaupunkialueiden ja maaseutualueiden välillä. Kun otetaan huomioon, että riskinä on myös jäsenvaltioiden välisen lähentymisprosessin väliaikainen taantuminen, tämänhetkinen tilanne edellyttää kohdennettuja toimia. |
(10) |
Italia toimitti vuoden 2020 vakausohjelmansa 30 päivänä huhtikuuta 2020. |
(11) |
Italiaan sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota ja velkasääntöä. |
(12) |
Vuoden 2020 vakausohjelmassa hallitus ennakoi julkisen talouden rahoitusaseman, joka vuonna 2019 oli 1,6 prosenttia alijäämäinen, heikkenevän niin, että vuonna 2020 alijäämä on 10,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT). Alijäämän ennustetaan supistuvan 5,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021. Julkisen talouden velka suhteessa BKT:hen vakiintui 134,8 prosenttiin vuonna 2019, mutta vuoden 2020 vakausohjelman mukaan sen odotetaan kasvavan 155,7 prosenttiin vuonna 2020. Covid-19-pandemian aiheuttama suuri epävarmuus vaikuttaa makrotalouden ja julkisen talouden näkymiin. Julkisen talouden kehitysarvioihin liittyy riskejä, kuten julkisten takausten huomattava määrä ja valtion joukkolainojen tuottojen volatiliteetti. |
(13) |
Italia on covid-19-pandemian seurauksena toteuttanut osana unionin koordinoitua lähestymistapaa oikea-aikaisia budjettitoimenpiteitä terveydenhuoltojärjestelmänsä kapasiteetin lisäämiseksi, pandemian hillitsemiseksi ja avun tarjoamiseksi niille ihmisille ja aloille, joihin vaikutukset ovat erityisesti kohdistuneet. Vuoden 2020 vakausohjelman mukaan kyseiset budjettitoimenpiteet ovat 4,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2020. Toimenpiteitä ovat muun muassa terveydenhuollon ja pelastuspalvelun vahvistaminen, palkanlisäjärjestelmien laajentaminen sekä taloudellinen tuki itsenäisille ammatinharjoittajille ja yrityksille. Lisäksi Italia on ottanut käyttöön yritysten maksuvalmiutta tukevia toimenpiteitä, vaikka niillä ei olekaan suoria budjettivaikutuksia. Näitä ovat muun muassa veronmaksun lykkääminen ja lainatakaukset. Italian toteuttamat toimenpiteet ovat kaiken kaikkiaan niiden suuntaviivojen mukaisia, jotka komissio on esittänyt 13 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa. Toteuttamalla hätätoimenpiteet ja kasvua tukevat julkisen talouden toimenpiteet täysimääräisesti ja – sitten kun taloustilanne sen sallii – palauttamalla finanssipolitiikan tavoitteeksi maltillisella tasolla olevan julkisen talouden rahoitusaseman saavuttaminen keskipitkällä aikavälillä edistetään julkisen talouden kestävyyden säilymistä keskipitkällä aikavälillä. |
(14) |
Komission kevään 2020 talousennusteen mukaan Italian julkisen talouden rahoitusasema on -11,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja -5,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2021 olettaen, että politiikka säilyy muuttumattomana. Julkisen talouden velan ennustetaan olevan 158,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja 153,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2021. |
(15) |
Komissio antoi 20 päivänä toukokuuta 2020 perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaisesti laaditun kertomuksen, koska Italia ei noudattanut velkasääntöä vuonna 2019 ja koska sen ennakoidaan ylittävän vuonna 2020 alijäämän viitearvon, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kaiken kaikkiaan komission analyysi viittaa siihen, että ei ole riittävää näyttöä, jonka perusteella voitaisiin päätellä, onko perussopimuksessa ja asetuksessa (EY) N:o 1467/97 määriteltyä velkakriteeriä noudatettu, ja siihen, että alijäämäkriteeriä ei ole noudatettu. |
(16) |
Covid-19-pandemia on aiheuttanut kansalliselle terveydenhuoltojärjestelmälle ennennäkemättömän paineen, ja tuonut esiin rakenteelliset heikkoudet ja tarpeen lisätä valmiutta reagoida kriisitilanteisiin. Vaikka terveydenhuoltomenot jäävät alle unionin keskiarvon, Italian terveydenhuoltojärjestelmän ominaispiirteenä ovat pitkälle erikoistuneet palvelut ja laadukkaat yleispalvelut, ja se on yleisesti ottaen onnistunut tarjoamaan pääsyn hoitoon. Erityisesti covid-19-pandemian alkaessa terveydenhuoltojärjestelmän hallinnon hajanaisuus sekä keskus- ja alueviranomaisten välinen puutteellinen koordinointi kuitenkin jarruttivat joidenkin rajoittamistoimenpiteiden toteuttamista. Alueellisten terveydenhuoltojärjestelmien reagointi kriisiin perustui lähinnä erityisesti terveydenhuoltohenkilöstön ja paikallisten sosiaalipalvelujen poikkeukselliseen liikekannallepanoon. Sillä kompensoitiin rajoitteita, joita fyysinen infrastruktuuri, terveydenhuoltohenkilöstön rajallinen määrä sekä rakenteiden ja palveluiden parantamiseen viime vuosina osoitettujen investointien vähäisyys aiheuttivat. Hallitus on tehnyt paljon työtä hillitäkseen covid-19-tautia aiheuttavan koronaviruksen leviämistä, lievittääkseen sairaaloihin kohdistuvaa painetta ja luodakseen lisää hoitokapasiteettia. Parhaillaan laaditaan pitkän aikavälin strategiaa taudin leviämisen estämiseksi, jotta voidaan varmistaa turvallinen paluu tuotannolliseen toimintaan. Hallintoprosessien ja kriisivalmiussuunnitelmien parantamiseen tähtäävien toimien lisäksi covid-19:n jälkeisillä toimilla olisi pyrittävä pienentämään julkisten investointien vajetta terveydenhuollossa. Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä on keskeisen tärkeää laatia strateginen investointisuunnitelma, jotta voidaan parantaa terveydenhuoltojärjestelmän selviytymiskykyä ja taata, että hoitoa on tarjolla ja siihen pääsee. Kun otetaan huomioon tämänhetkiset terveydenhuoltohenkilöstöä koskevat ennusteet, etusijalle olisi asetettava sellaisten toimien kehittäminen, joilla poistetaan terveydenhuoltohenkilöstön koulutukseen, rekrytointiin ja työssä pysymiseen liittyvät pullonkaulat. |
(17) |
Covid-19-kriisin vuoksi toteutetuilla rajoittamistoimenpiteillä on voimakas kielteinen vaikutus työmarkkinoihin ja sosiaalisiin oloihin. Ennen kriisiä sosiaalinen tilanne parani hitaasti, vaikka köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen riski, työssäkäyvien köyhyys ja tuloerot pysyivät suurina ja niissä oli suuria alueellisia eroja. Kun otetaan huomioon covid-19-pandemia ja sen seuraukset, sosiaalisia turvaverkkoja olisi vahvistettava, jotta voidaan varmistaa riittävä ansionmenetysten korvaaminen työllisyysasemasta riippumatta, myös niille, joilla on puutteita sosiaaliturvassa. Ansionmenetyskorvausten ja tuen parantaminen on erityisen tärkeää epätyypillisissä työsuhteissa oleville ja haavoittuvassa asemassa oleville. Keskeistä on myös tarjota palveluja, joiden tavoitteena on sosiaalinen osallisuus ja työmarkkinoille pääsy. Uusi vähimmäistulojärjestelmä, josta on viime vuoden aikana myönnetty etuuksia yli miljoonalle kotitaloudelle (keskimäärin 513 euroa), voi lieventää covid-19-kriisin vaikutuksia. Sen ulottumista haavoittuvassa asemassa oleviin väestöryhmiin voitaisiin kuitenkin parantaa. Hallitus on ottanut väliaikaisesti käyttöön "hätätoimeentulotuen". Sillä tuetaan kotitalouksia, jotka eivät ole tähän saakka olleet oikeutettuja vähimmäistuloon. Vaarana on myös, että harmaan talouden työntekijöillä, erityisesti maatalouden, elintarviketeollisuuden ja asuntorakentamisen aloilla, sosiaalinen suojelu ja tulotuki jäävät puutteelliseksi. Vastatakseen tähän haasteeseen hallitus on äskettäin höllentänyt sääntöjä, jotka koskevat pimeän työvoiman työsuhteen laillistamista ja työssäkäyvien maahanmuuttajien oleskelulupien myöntämistä tai jatkamista. Lisäksi vaarana on, että negatiiviset väestönkehityksen suuntaukset ja aivovuoto haittaavat kasvunäkymiä. Etelässä ja maaseudulla väestökatoa edistää vaikeampien työmarkkinaolosuhteiden lisäksi laadukkaiden palvelujen puute. Sähköisten palvelujen saatavuuden parantaminen on avainasemassa erityisesti liikkumisrajoitusten vuoksi. |
(18) |
Italia on covid-19-kriisin alusta lähtien toteuttanut toimia työllisyysvaikutusten lieventämiseksi. Työajan lyhentämisjärjestelyillä (Cassa integrazione) on ollut merkittävä rooli, ja näin odotetaan olevan myös jatkossa. Niiden soveltamisalaa on laajennettu koskemaan pienyrityksiä ja mikroyrityksiä sekä kaikkia talouden aloja ja työntekijöitä. Lisäksi itsenäisille ammatinharjoittajille on luotu erillinen (tilapäinen) järjestelmä. Ennen covid-19-kriisiä työmarkkinatilanne parani koko ajan. Vuonna 2019 työllisyysaste oli korkeampi kuin koskaan, 64 prosenttia. Tämä oli yhä huomattavasti alle unionin keskiarvon. Työttömyysaste samoin kuin muut työmarkkinoiden ylikapasiteetista kertovat indikaattorit pysyttelivät korkeina. Komission kevään 2020 talousennusteen mukaan työttömyysaste nousee edelleen 11,8 prosenttiin vuonna 2020 mutta laskee 10,7 prosenttiin vuonna 2021. Myös määräaikaisten työsopimusten osuus oli suuri, vaikkakin vuoden 2018 puolivälistä lähtien on ollut vallalla pysyvien työpaikkojen luominen. Työelämän ulkopuolella olevien nuorten ja naisten integroituminen työmarkkinoille on jatkossa ratkaisevan tärkeää kestävän ja osallistavan elpymisen edistämiseksi. Joitakin toimia on toteutettu julkisten työvoimapalvelujen vahvistamiseksi ja niiden kytkemiseksi paremmin sosiaalipalveluihin, aikuiskoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen. Työvoimapalveluiden työnvälitysvalmiudet ovat kuitenkin edelleen heikot, ja ne vaihtelevat suuresti alueittain. Myös työnantajien osallistuminen on erittäin vähäistä. Kun rajoittamistoimenpiteitä poistetaan asteittain, joustavilla työjärjestelyillä ja etätyöllä voidaan tukea yrityksiä ja työntekijöitä. Covid-19-kriisin vuoksi hallitus on ottanut käyttöön väliaikaisia toimenpiteitä, joilla pyritään sovittamaan yhteen yksityiselämää ja työelämää. Näitä ovat älykkään työn ja erityisvapaiden edistäminen ja lastenhoitoseteleiden tarjoaminen. Viimeaikaisista pyrkimyksistä huolimatta toimenpiteet, joilla edistetään yhtäläisiä mahdollisuuksia ja työ- ja yksityiselämän tasapainoa sekä kohtuuhintaisen varhaiskasvatuksen ja pitkäaikaishoitopalvelujen tarjontaa, ovat edelleen heikkoja ja huonosti integroituja. |
(19) |
Vallitseva hätätilanne osoittaa myös tarpeen parantaa digitaalista oppimista ja digitaalista osaamista, myös työikäisten aikuisten ja etäopiskelun osalta. Koulutukseen ja osaamiseen investoiminen on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan edistää älykästä ja osallistavaa elpymistä ja jatkaa vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta. Siltä osin koulutuksen tulokset ovat edelleen merkittävä haaste Italialle. Perustaitojen saavuttamisessa on suuria alueellisia eroja, ja koulunkäynnin keskeyttäneiden osuus on selvästi unionin keskiarvoa suurempi (13,5 % versus 10,3 % vuonna 2019). Tämä koskee erityisesti unionin ulkopuolella syntyneitä oppilaita (33 %). Liikkumisrajoitusten vuoksi alueelliset erot ovat vaarassa lisääntyä. Sen vuoksi on erityisen tärkeää investoida etäopiskeluun sekä opettajien ja oppijoiden digitaaliseen infrastruktuuriin ja osaamiseen. Myös luonnontieteiden ja insinööritieteiden tutkinnon suorittaneiden osuus on Italiassa pienempi kuin unionissa keskimäärin, ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on edelleen hyvin alhainen (27,6 % vuonna 2019). Lisäksi italialaiset yritykset investoivat vähemmän työntekijöidensä tieto- ja viestintätekniseen koulutukseen kuin vertaismaat. Myös matalan koulutustason omaavien aikuisten vähäinen osallistuminen koulutukseen on huolestuttavaa, kun otetaan huomioon, että matalan koulutustason työpaikkojen määrä vähenee. Täydennys- ja uudelleenkoulutus ovat edelleen ratkaisevan tärkeitä, jotta työntekijöillä olisi työmarkkinoiden kannalta merkityksellistä osaamista ja voitaisiin edistää oikeudenmukaista siirtymistä kohti digitaalisempaa ja kestävämpää taloutta. |
(20) |
Covid-19-kriisi on lisännyt tarvetta tukea yritysten rahoituksen saantia. Italia on ottanut käyttöön useita yritysten maksuvalmiutta tukevia ohjelmia, hyödyntäen muun muassa tilapäisiä puitteita valtiontukitoimenpiteille talouden tukemiseksi tämänhetkisessä covid-19-pandemiassa (7). Tällaisten ohjelmien tuloksellinen täytäntöönpano, muun muassa pankkijärjestelmän kautta kanavoitujen takausten avulla, on keskeistä sen varmistamiseksi, että tukia voivat hyödyntää kaikki yritykset, ja erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset), kriisin vaikutuksista eniten kärsivillä aloilla ja alueilla toimivat yritykset ja innovatiiviset yritykset. Kyseisiä toimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon pankkisektorin häiriönsietokyky. Pk-yritysten ja innovatiivisten yritysten maksuvalmiutta voidaan tukea myös suorilla avustuksilla ja kannustimilla markkinapohjaiseen rahoitukseen. Innovatiivisten yritysten (joilla ei useinkaan ole vakuuksia) on vaikeampi saada luottoa, ja vallitseva kriisi voi pahentaa tätä tilannetta. Valtiolle maksettavien verojen ja sosiaaliturvamaksujen lykkääminen on auttanut parantamaan yritysten kassavirtaa. Hyväksyttyjen maksujen viivästymistä olisi kuitenkin ehkäistävä, olipa kyse sitten maksuista viranomaisilta yrityksille tai yrityksiltä toisille, sillä se heikentää kaikkien yritysten, mutta erityisesti pienten yritysten, maksuvalmiutta. |
(21) |
Talouden elpymisen edistämiseksi on tärkeää aikaistaa toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja, myös niihin vaikuttavien uudistusten avulla. Investoinnit, joilla edistetään vihreää siirtymää, ovat erityisen tärkeitä elpymisen tukemiseksi ja tulevan selviytymiskyvyn parantamiseksi. Italia on erittäin altis äärimmäisille sääilmiöille ja hydrogeologisille katastrofeille, kuten kuivuudelle ja metsäpaloille. Italian siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen edellyttää pitkän aikavälin mittavia yksityisiä ja julkisia investointeja, erityisesti uuteen uusiutuvan energian tuotantoon, sähköinfrastruktuuriin ja energiatehokkuuteen. Italian kansallisessa energia- ja ilmastosuunnitelmassa esitetään vihreän kehityksen ohjelmaan liittyviä investointeja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Ne ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan vastata ilmastonmuutoksen aiheuttamaan uhkaan. Samalla niillä on myös keskeinen rooli Italian elpymisessä ja sen selviytymiskyvyn vahvistamisessa. Vihreän kehityksen ohjelmaan liittyvät investoinnit ovat myös keskeisessä asemassa pyrittäessä vähentämään ilman pilaantumisen vaikutuksia ihmisten terveyteen Italian kaupungeissa, erityisesti Po-joen laaksossa. Esimerkiksi kestävää liikkuvuutta koskevien aloitteiden toteuttaminen, kuten julkisten paikallisliikenteen linja-autojen uusiminen, on esimerkki puuttumisesta ruuhkiin ja ilman pilaantumiseen. Vesi- ja jätehuollon infrastruktuurin puutteet erityisesti etelässä aiheuttavat ympäristö- ja terveysvaikutuksia, joista koituu huomattavia kustannuksia ja tulonmenetyksiä taloudelle. Yleisemmällä tasolla sopeutuminen ilmastonmuutokseen on tärkeää kaiken infrastruktuurin kannalta, terveydenhuollon infrastruktuuri mukaan lukien. Tämä edellyttää sopeutumisstrategioita. Vastaaminen ympäristöön ja ilmastonmuutokseen liittyviin haasteisiin, kuten hydrologisiin riskeihin, kestävään kaupunkiliikenteeseen, energiatehokkuuteen, kiertotalouteen ja teollisuuden muutokseen, tarjoaa mahdollisuuden parantaa tuottavuutta ja samalla välttää kestämättömiä käytäntöjä. Samaan aikaan investoiminen tällaisiin hankkeisiin voi auttaa luomaan työpaikkoja ja ylläpitämään kriisin jälkeistä elpymistä. Oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa, joka on komission ehdotuksen kohteena, koskeva ohjelmasuunnittelu kaudeksi 2021–2027 voisi auttaa Italiaa vastaamaan joihinkin haasteisiin, joita siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen aiheuttaa, erityisesti vuoden 2020 maaraportin liitteen D kattamilla alueilla. Näin Italia voisi hyödyntää kyseistä rahastoa parhaalla mahdollisella tavalla. |
(22) |
Covid-19-pandemiaan liittyvät rajoittamistoimenpiteet ovat korostaneet talouden digitalisointiin tehtävien investointien merkitystä ja osoittaneet digitaalisten infrastruktuurien merkityksen. Italialaisyritysten, erityisesti pk-yritysten ja mikroyritysten, vähäinen digitaalinen intensiteetti ja osaaminen ovat rajoittamistoimenpiteiden aikana estäneet niitä käymästä verkkokauppaa ja järjestämästä etätyöskentelyä sekä tarjoamasta ja käyttämästä digitaalisia välineitä. Investoiminen digitalisointiin ja osaamiseen jatkuvien, oikein ajoitettujen ja kohdennettujen kansallisten toimenpiteiden avulla on olennaisen tärkeää, jotta voidaan parantaa verkkoliiketoiminnan malleja ja auttaa yrityksiä mukautumaan sekä lisätä tuottavuutta ja kilpailukykyä. Nopea ja luotettava digitaalinen infrastruktuuri on osoittautunut keskeiseksi keinoksi varmistaa olennaisen tärkeiden palvelujen tarjonta hallinnossa, koulutuksessa ja terveydenhuollossa sekä seurata ja hallita epidemiaa. Italian maaseudulla ollaan edelleen jäljessä kuituyhteyksien kattavuudessa. Asian korjaamiseksi ja kuituyhteyksien käyttöönoton edistämiseksi olisi toteutettava toimenpiteitä. |
(23) |
Suorituskykyinen tutkimus- ja innovointijärjestelmä edellyttää, että sitä tuetaan jatkuvasti, johdonmukaisesti ja näyttöön perustuen politiikalla, kuten myös investoinneilla ja riittävällä inhimillisellä pääomalla. Vallitseva covid-19-kriisi on selvästi osoittanut, että tutkijoiden välistä nopeaa tiedonvaihtoa, johon kuuluu maksuton tulosten ja näytön saatavuus ja avoin tiede, on edelleen vahvistettava. Avoin tiede sekä tiede- ja yritysmaailman yhteistyö ovat selvästikin keskeisessä asemassa, kun tutkimustuloksia, kuten niitä tuloksia, joita rokotteiden ja hoitojen kehittäminen edellyttää, tuodaan markkinoille tukeutuen Italian vahvuuteen lääketeollisuudessa ja tutkimussektorilla. |
(24) |
Toimiva julkishallinto on ratkaisevan tärkeä, kun halutaan varmistaa, että hätätilanteen vuoksi ja talouden elpymisen tukemiseksi hyväksyttyjen toimenpiteiden toteuttaminen ei viivästy. Sosiaalietuuksien maksaminen, likviditeettitoimenpiteet, investointien aikaistaminen jne. eivät välttämättä tuota tulosta, jos julkisella sektorilla on edelleen pullonkauloja. Heikkoja kohtia ovat pitkälliset menettelyt, myös siviilioikeuden puolella, vähäinen digitalisaatio ja heikot hallinnolliset valmiudet. Menettelyjen ja tarkastusten on oltava nopeita tilanteessa, jossa julkisia varoja lisätään merkittävästi talouden toimeliaisuuden tukemiseksi. Ennen covid-19-kriisiä digitalisaatio oli julkishallinnossa epätasaista. Viranomaisten ja suuren yleisön välinen vuorovaikutus verkossa oli vähäistä. Alueiden ja kuntien hallinnoimissa menettelyissä digitaalisesti käynnistettävien ja kokonaan digitaalisesti hoidettavien menettelyjen osuus on edelleen pieni. Covid-19-kriisi on myös paljastanut, että digitaaliset julkiset palvelut eivät toimi yhteen. Julkishallinnon yritysmyönteisyyden lisäämiseksi on parannettava ja yksinkertaistettava alakohtaista sääntelyä, ja jäljellä olevat kilpailun esteet on poistettava. Houkuttelevan investointi- ja yritysystävällisen talouden kannalta avainasemassa on myös tehokas oikeuslaitos, ja sillä on ratkaiseva merkitys elpymisprosessissa, myös pelastus- ja elvytyssäännöstöjen tuloksellisuuden kannalta. |
(25) |
Vaikka tässä suosituksessa esitetyissä maakohtaisissa suosituksissa, jäljempänä ’vuoden 2020 maakohtaiset suositukset’, keskitytään covid-19-pandemian sosioekonomisten vaikutusten korjaamiseen ja talouden elpymisen helpottamiseen, vuoden 2019 maakohtaiset suositukset koskevat kuitenkin myös uudistuksia, jotka ovat keskipitkän ja pitkän aikavälin rakenteellisiin haasteisiin vastatessa olennaisia. Vuoden 2019 maakohtaiset suositukset ovat edelleen ajankohtaisia, ja niiden seuraamista jatketaan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä koko ensi vuoden. Tämä koskee myös investointeihin liittyvästä talouspolitiikasta annettuja vuoden 2019 maakohtaisia suosituksia. Kaikki vuoden 2019 maakohtaiset suositukset olisi otettava huomioon vuoden 2020 jälkeisessä koheesiopolitiikan rahoituksen strategisessa ohjelmasuunnittelussa, kriisiä lieventävät toimenpiteet ja ulospääsystrategiat mukaan lukien. |
(26) |
Hallituksen toteuttamat toimenpiteet kotitalouksien ja yritysten tukemiseksi edistävät myös pankkisektorin markkina-arvon säilymistä ja häiriönsietokykyä nykyisessä vaikeassa toimintaympäristössä. Huolimatta toteutetuista lieventävistä toimenpiteistä, kuten pankkivalvojien myöntämästä vakavaraisuusjoustosta, covid-19-pandemia heikentää myös pankkien omaisuuserien laatua kaikkialla unionissa. Tämän kehityksen odotetaan jatkuvan tulevina viikkoina ja kuukausina, myös Italiassa. Tämä vaikuttaa myös järjestämättömien lainojen vähentämispyrkimyksiin, joihin vaikuttavat myös tuomioistuinten toiminnan ja arvoltaan alentuneisiin omaisuuseriin kohdistuvien järjestelyjen hidastuminen. Tässä suhteessa kestävien ratkaisujen löytäminen covid-19-kriisin koettelemille elinkelpoisille lainanottajille, myös välttämällä oikeudellista automaatiota, on tärkeä ennakkoedellytys omaisuuserien laadun turvaamiselle. Sillä välin järjestämättömien lainojen jälkimarkkinoiden toimintaa voidaan tukea ja järjestämättömien lainojen myynnin vaikeutumista ehkäistä myös varmistamalla tarkka raportointi omaisuuserien laadun heikkenemisestä ja varovaiset luotonantonormit. |
(27) |
Tuloksellisella korruption ehkäisemisellä ja sanktioinnilla voi olla tärkeä rooli varmistettaessa Italian elpyminen covid-19-kriisin jälkeen. Erityisesti julkisen sektorin läpinäkyvyydellä ja korruption torjunnan vahvistamisella voidaan välttää se, että järjestäytynyt rikollisuus pyrkii soluttautumaan talouselämään ja rahoitusmarkkinoille, vääristämään julkisia hankintamenettelyjä ja laajemmin ohjaamaan julkisia varoja pois tarvittavista investoinneista. Samalla julkisia hankintoja koskevien menettelyjen olisi pysyttävä tehokkaina, ja huolellisen seurannan tarve ja ajoissa toimimisen tarve olisi pidettävä tasapainossa. Käsittelyajat rikosasioita käsittelevissä muutoksenhakutuomioistuimissa herättävät edelleen huolta, mutta parlamentissa keskustellaan kattavista uudistuksista rikosoikeudellisten menettelyjen virtaviivaistamiseksi. Italian korruptiontorjuntasäännöstöä on hiljattain vahvistettu, mutta se on saatettava valmiiksi muun muassa varmistamalla, että luottamustoimiin vaaleilla valituille henkilöille määrätään eturistiriitatapauksissa seuraamuksia. |
(28) |
Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso tarjoaa unionissa puitteet talous- ja työllisyyspolitiikan jatkuvalle koordinoinnille, jolla voidaan edistää kestävää taloutta. Varmistamalla, että vuoden 2020 maakohtaisia suosituksia noudatetaan kaikilta osin, Italia edistää Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja yhteisiä pyrkimyksiä varmistaa kilpailukykyinen kestävyys unionissa. |
(29) |
Talouksien tiivis koordinointi talous- ja rahaliitossa on keskeistä, jotta covid-19-pandemian taloudellisista vaikutuksista voidaan toipua nopeasti. Koska Italia kuuluu jäsenvaltioihin, joiden rahayksikkö on euro, sen olisi euroryhmän antaman poliittisen ohjauksen huomioon ottaen varmistettava, että sen politiikka on euroalueelle annettujen vuoden 2020 suositusten mukaista ja muiden jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkönä on euro, politiikkojen kanssa yhteen sovitettua. |
(30) |
Komissio on vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Italian talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2020 maaraportissa. Se on arvioinut myös vuoden 2020 vakausohjelman ja jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Italialle viime vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamiseksi. Komissio on ottanut huomioon ohjelmien ja jatkotoimenpiteiden merkityksen Italian finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta mutta myös sen, ovatko ne unionin sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla unionin tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. |
(31) |
Neuvosto on tutkinut vuoden 2020 vakausohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (8) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1. |
(32) |
Neuvosto on tutkinut vuoden 2020 vakausohjelman komission perusteellisen tarkastelun ja tämän arvioinnin perusteella. Vuoden 2020 maakohtaisissa suosituksissa otetaan huomioon tarve puuttua covid-19-pandemiaan ja helpottaa talouden elpymistä ensimmäisenä välttämättömänä askeleena epätasapainojen korjaamiseksi. Vuoden 2020 maakohtaiset suositukset, joilla puututaan suoraan komission asetuksen (EU) N:o 1176/2011 6 artiklan mukaisesti havaitsemiin makrotalouden epätasapainoihin, ilmenevät suosituksista 1, 2, 3 ja 4, |
SUOSITTAA, että Italia toteuttaa vuosina 2020 ja 2021 toimia, joilla se
1. |
toteuttaa vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen huomioon ottaen kaikki tarvittavat toimenpiteet covid-19-pandemian torjumiseksi, talouden ylläpitämiseksi ja alkavan elpymisen tukemiseksi; harjoittaa taloustilanteen salliessa finanssipolitiikkaa, jonka tavoitteena on saavuttaa maltillisella tasolla oleva julkisen talouden rahoitusasema keskipitkällä aikavälillä ja varmistaa velkakestävyys samalla kun lisätään investointeja; vahvistaa terveydenhuoltojärjestelmän selviytymiskykyä ja kapasiteettia terveydenhuollon henkilöstön, kriittisten lääkinnällisten tuotteiden ja infrastruktuurin osalta; parantaa koordinointia kansallisten ja alueellisten viranomaisten välillä; |
2. |
huolehtii riittävästä ansionmenetyksen korvaamisesta ja sosiaaliturvan saatavuudesta erityisesti epätyypillisissä työsuhteissa olevien osalta; lieventää covid-19-kriisin työllisyysvaikutuksia muun muassa joustavien työjärjestelyjen ja työllisyyden aktiivisen tukemisen avulla; vahvistaa osaamista ja etäopiskelua, digitaalinen osaaminen ja opiskelu mukaan lukien; |
3. |
varmistaa, että toimenpiteet, joilla tähdätään reaalitalouden – kuten pk-yritysten, innovatiivisten yritysten ja itsenäisten ammatinharjoittajien – maksuvalmiuden parantamiseen, toteutetaan tuloksellisesti, ja välttää maksujen viivästymistä; aikaistaa toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja talouden elpymisen vaalimiseksi; keskittää investoinnit vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen, erityisesti puhtaaseen ja tehokkaaseen energian tuotantoon ja käyttöön, tutkimukseen ja innovointiin, kestävään julkiseen liikenteeseen, jäte- ja vesihuoltoon sekä vahvistettuun digitaaliseen infrastruktuuriin keskeisten palvelujen tarjoamisen varmistamiseksi; |
4. |
parantaa oikeuslaitoksen tehokkuutta ja julkishallinnon tuloksellisuutta. |
Tehty Brysselissä 20 päivänä heinäkuuta 2020.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
J. KLOECKNER
(1) EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1.
(2) EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25.
(3) EUVL C 301, 5.9.2019, s. 69.
(4) Neuvoston asetus (EY) N:o 1467/97, annettu 7 päivänä heinäkuuta 1997, liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä (EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6).
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/460, annettu 30 päivänä maaliskuuta 2020, asetusten (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013 ja (EU) N:o 508/2014 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, jotta saataisiin liikkeelle investointeja jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmiin ja muille talouden aloille covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (Koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskeva investointialoite) (EUVL L 99, 31.3.2020, s. 5).
(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/558, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2020, asetusten (EU) N:o 1301/2013 ja (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, joilla voidaan tarjota poikkeuksellista joustavuutta Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttöön covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (EUVL L 130, 24.4.2020, s. 1).
(7) EUVL C 91I, 20.3.2020, s. 1.
(8) Asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
26.8.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 282/82 |
NEUVOSTON SUOSITUS,
annettu 20 päivänä heinäkuuta 2020,
Kyproksen vuoden 2020 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Kyproksen vuoden 2020 vakausohjelmaa koskeva neuvoston lausunto
(2020/C 282/13)
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan,
ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 (1) ja erityisesti sen 5 artiklan 2 kohdan,
ottaa huomioon makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta 16 päivänä marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 (2) ja erityisesti sen 6 artiklan 1 kohdan,
ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin päätöslauselmat,
ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston päätelmät,
ottaa huomioon työllisyyskomitean lausunnon,
ottaa huomioon talous- ja rahoituskomitean lausunnon,
ottaa huomioon sosiaalisen suojelun komitean lausunnon,
ottaa huomioon talouspoliittisen komitean lausunnon,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 vuotuisen kestävän kasvun strategian, mikä aloitti vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Se otti huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17 päivänä marraskuuta 2017 antaman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan julistuksen. Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella myös varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Kypros kuuluu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu. Samana päivänä komissio hyväksyi myös suosituksen neuvoston suositukseksi euroalueen talouspolitiikasta. |
(2) |
Kyprosta koskeva vuoden 2020 maaraportti julkaistiin 26 päivänä helmikuuta 2020. Siinä arvioitiin Kyproksen edistymistä neuvoston 9 päivänä heinäkuuta 2019 hyväksymien maakohtaisten suositusten (3), jäljempänä ’vuoden 2019 maakohtaiset suositukset’, noudattamisessa, aiempina vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamisessa ja kansallisten Eurooppa 2020 -tavoitteidensa saavuttamisessa. Lisäksi siihen sisältyi asetuksen (EU) N:o 1176/2011 5 artiklan nojalla laadittu perusteellinen tarkastelu, jonka tulokset julkaistiin samaten 26 päivänä helmikuuta 2020. Komissio päätteli analyysinsa perusteella, että Kyproksen makrotaloudessa on liiallisia epätasapainoja. Erityisesti järjestämättömien lainojen hyvin suuri osuus rasittaa rahoitussektoria, ja suuri yksityinen, julkinen ja ulkomainen velka vaivaa taloutta potentiaalisen kasvun ollessa heikko. |
(3) |
Maailman terveysjärjestö julisti 11 päivänä maaliskuuta 2020 covid-19-epidemian virallisesti maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Pandemia on kansalaisten, yhteiskuntien ja talouden kannalta vakava kansanterveysuhka. Se asettaa kansalliset terveydenhuoltojärjestelmät kovan paineen alaisiksi, vahingoittaa globaaleja toimitusketjuja, heiluttaa rahoitusmarkkinoita, häiritsee kulutuskysyntää ja vaikuttaa kielteisesti useilla eri aloilla. Se uhkaa ihmisten työpaikkoja ja toimeentuloa sekä yritysten liiketoimintaa. Pandemia on aiheuttanut merkittävän talouden häiriön, jolla on jo vakavia vaikutuksia unionissa. Komissio antoi 13 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon, jossa kehotetaan toteuttamaan kriisin vaikutusten lieventämiseksi koordinoituja taloudellisia toimia, joihin osallistuvat kaikki kansallisen ja unionin tason toimijat. |
(4) |
Useat jäsenvaltiot ovat julistaneet hätätilan tai ottaneet käyttöön hätätoimenpiteitä. Hätätoimenpiteiden olisi oltava ehdottoman oikeasuhteisia, välttämättömiä, ajallisesti rajoitettuja ja eurooppalaisten ja kansainvälisten normien mukaisia. Niihin olisi sovellettava demokraattista valvontaa ja riippumatonta laillisuusvalvontaa. |
(5) |
Komissio antoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnista. Yleinen poikkeuslauseke, josta säädetään asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 1 kohdassa, 6 artiklan 3 kohdassa, 9 artiklan 1 kohdassa ja 10 artiklan 3 kohdassa sekä asetuksen (EY) N:o 1467/97 (4) 3 artiklan 5 kohdassa ja 5 artiklan 2 kohdassa, helpottaa finanssipolitiikan koordinointia talouden vakavan taantuman yhteydessä. Komissio katsoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa, että kun otetaan huomioon odotettavissa oleva covid-19-pandemian aiheuttama vakava talouden taantuma, yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnin edellytykset olivat täyttyneet, ja pyysi neuvostoa hyväksymään tämän johtopäätöksen. Jäsenvaltioiden valtiovarainministerit yhtyivät komission arvioon 23 päivänä maaliskuuta 2020. He olivat yhtä mieltä siitä, että vakava talouden laskusuhdanne vaatii määrätietoisia, tavoitteellisia ja koordinoituja vastatoimia. Yleisen poikkeuslausekkeen aktivoiminen mahdollistaa tilapäisen poikkeamisen julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta edellyttäen, että tämä ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä. Korjaavan osion osalta neuvosto voi myös päättää komission suosituksesta hyväksyä tarkistetun julkisen talouden kehityskaaren. Yleinen poikkeuslauseke ei keskeytä vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia menettelyjä. Se antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden poiketa niistä julkista taloutta koskevista vaatimuksista, joita tavallisesti sovellettaisiin, ja samalla komissiolla ja neuvostolla on mahdollisuus toteuttaa tarvittavat politiikan koordinointitoimenpiteet vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa. |
(6) |
On toimittava herkeämättä, jotta voidaan rajoittaa ja hillitä covid-19-pandemian leviämistä, parantaa kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien kantokykyä, lieventää pandemian sosioekonomisia seurauksia toteuttamalla yrityksille ja kotitalouksille suunnattuja tukitoimia ja varmistaa työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden kannalta asianmukaiset olosuhteet työpaikoilla, kun taloudellista toimintaa käynnistetään uudelleen. Unionin olisi hyödynnettävä käytettävissään olevia välineitä kaikilta osin tukeakseen jäsenvaltioiden toimia näillä osa-alueilla. Samaan aikaan jäsenvaltioiden ja unionin olisi yhdessä valmisteltava toimenpiteitä, joita tarvitaan, jotta yhteiskunnassa ja taloudessa voidaan palata normaaliin toimintaan ja jotta päästään takaisin kestävään kasvuun. Toimenpiteissä olisi otettava huomioon muun muassa vihreä siirtymä ja digitaalinen muutos ja hyödynnettävä kriisistä saadut kokemukset. |
(7) |
Covid-19-kriisi on korostanut sisämarkkinoiden tarjoamaa joustavuutta sopeutua poikkeuksellisiin tilanteisiin. Poikkeustoimenpiteet, jotka estävät sisämarkkinoiden normaalia toimintaa, olisi kuitenkin poistettava heti, kun ne eivät enää ole välttämättömiä. Näin voidaan varmistaa nopea ja sujuva siirtyminen elpymisvaiheeseen sekä palauttaa tavaroiden, palveluiden ja työntekijöiden vapaa liikkuvuus. Vallitseva kriisi on osoittanut, että terveydenhuoltoalalla tarvitaan kriisivalmiussuunnitelmia. Muun muassa parannetuilla hankintastrategioilla, monipuolisilla toimitusketjuilla ja välttämättömien tarvikkeiden strategisilla varastoilla on tärkeä merkitys laadittaessa laajempia kriisivalmiussuunnitelmia. |
(8) |
Jotta jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön kaikki Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttämättä olevat varat lieventääkseen covid-19-pandemian poikkeuksellisia vaikutuksia, unionin lainsäätäjä on jo tehnyt muutoksia lainsäädäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksilla (EU) 2020/460 (5) ja (EU) 2020/558 (6). Näillä muutoksilla lisätään joustavuutta sekä yksinkertaistetaan ja virtaviivaistetaan menettelyjä. Lisäksi jäsenvaltiot voivat tilivuonna 2020–2021 kassavirtapaineiden vähentämiseksi hyödyntää 100 prosentin yhteisrahoitusosuutta unionin talousarviosta. Kyprosta kannustetaan hyödyntämään näitä mahdollisuuksia kaikilta osin, jotta se voi auttaa niitä yksittäisiä henkilöitä ja aloja, joihin vaikutukset kohdistuvat eniten. |
(9) |
Covid-19-pandemian sosioekonomiset seuraukset jakautuvat todennäköisesti epätasaisesti eri puolilla maata erilaisen erikoistumisen vuoksi. Seuraukset tuntuvat erityisesti alueilla, jotka ovat selvästi riippuvaisia matkailusta ja yleisemmin liiketoiminnasta, jossa kuluttajia palvellaan kasvotusten. Tähän liittyy alueellisten erojen kasvamisen riski Kyproksessa. Kun otetaan huomioon, että riskinä on myös jäsenvaltioiden välisen lähentymisprosessin väliaikainen taantuminen, tämänhetkinen tilanne edellyttää kohdennettuja toimia. |
(10) |
Kypros toimitti vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelmansa ja vuoden 2020 vakausohjelmansa 7 päivänä toukokuuta 2020. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon. |
(11) |
Kyprokseen sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota ja velkasääntöä. |
(12) |
Vuoden 2020 vakausohjelmassa hallitus ennakoi julkisen talouden rahoitusaseman, joka vuonna 2019 oli 1,7 prosenttia ylijäämäinen, heikkenevän niin, että vuonna 2020 alijäämä on 4,3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT). Alijäämän ennustetaan supistuvan 0,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021. Julkisen talouden velka suhteessa BKT:hen laski 95,5 prosenttiin vuonna 2019, mutta vuoden 2020 vakausohjelman mukaan sen odotetaan kasvavan 116,8 prosenttiin vuonna 2020. Covid-19-pandemian aiheuttama suuri epävarmuus vaikuttaa makrotalouden ja julkisen talouden näkymiin. Julkista taloutta koskeviin ennusteisiin liittyy lisäksi riskejä, jotka koskevat julkisten sairaaloiden eksplisiittisiä vastuita ja mahdollisia rahoitustarpeita kansallisen sairausvakuutusjärjestelmän ensimmäisinä täytäntöönpanovuosina. |
(13) |
Kypros on covid-19-pandemian seurauksena toteuttanut osana unionin koordinoitua lähestymistapaa oikea-aikaisia budjettitoimenpiteitä terveydenhuoltojärjestelmänsä kapasiteetin lisäämiseksi, pandemian hillitsemiseksi ja avun tarjoamiseksi niille ihmisille ja aloille, joihin vaikutukset ovat erityisesti kohdistuneet. Vuoden 2020 vakausohjelman mukaan kyseiset budjettitoimenpiteet ovat 4,4 prosenttia suhteessa BKT:hen. Toimenpiteitä ovat muun muassa terveydenhoitopalvelujen vahvistaminen lisäbudjetilla (enimmillään 0,5 % suhteessa BKT:hen), palkkatuki työntekijöiden pitämiseksi palkansaajina yritystoiminnan keskeytyessä (2,7 % suhteessa BKT:hen) sekä tulotuki pienyrityksille ja itsenäisille ammatinharjoittajille (0,3 % suhteessa BKT:hen). Lisäksi Kypros on ilmoittanut yritysten maksuvalmiutta tukevista toimenpiteistä, vaikka niillä ei olekaan suoria budjettivaikutuksia, esimerkiksi arvonlisäveromaksujen lykkääminen kahdeksi kuukaudeksi. Kyproksen toteuttamat toimenpiteet ovat kaiken kaikkiaan niiden suuntaviivojen mukaisia, jotka komissio on esittänyt 13 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa. Toteuttamalla hätätoimenpiteet ja kasvua tukevat julkisen talouden toimenpiteet täysimääräisesti ja – sitten kun taloustilanne sen sallii – palauttamalla finanssipolitiikan tavoitteeksi maltillisella tasolla olevan julkisen talouden rahoitusaseman saavuttaminen keskipitkällä aikavälillä edistetään julkisen talouden kestävyyden säilymistä keskipitkällä aikavälillä. |
(14) |
Komission kevään 2020 talousennusteen mukaan Kyproksen julkisen talouden rahoitusasema on –7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja –1,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2021 olettaen, että politiikka säilyy muuttumattomana. Julkisen talouden velkasuhteen ennustetaan olevan 115,7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja 105 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2021. |
(15) |
Komissio antoi 20 päivänä toukokuuta 2020 perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaisesti laaditun kertomuksen, koska Kypros ei noudattanut velkasääntöä vuonna 2019 ja koska sen ennakoidaan ylittävän vuonna 2020 alijäämän viitearvon, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kaiken kaikkiaan komission analyysi viittaa siihen, että perussopimuksessa ja asetuksessa (EY) N:o 1467/97 määriteltyä velkakriteeriä on noudatettu, ja siihen, että alijäämäkriteeriä ei ole noudatettu. |
(16) |
Kypros vastasi covid-19-epidemiaan erilaisin toimenpitein kriisin taloudellisten vaikutusten lieventämiseksi. Hallitus esitti 15 päivänä maaliskuuta 2020 rahoitustukiohjelman, jolla pyritään turvaamaan kansanterveys ja varmistamaan yritysten ja työnantajien taloudellinen selviytyminen. Ohjelmassa varataan 100 miljoonaa euroa terveydenhuoltoalan rahoitustukeen pandemian torjumiseksi, muun muassa ylimääräisen lääkintä-, sairaanhoito- ja tukihenkilöstön palkkaamiseen sekä laitteisiin ja infrastruktuuriin. Siinä esitetään useita toimenpiteitä, joilla tuetaan yrityksiä parantamalla niiden maksuvalmiutta. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi yritysten ja itsenäisten ammatinharjoittajien tukijärjestelmät ja yritysten alv-maksujen väliaikainen keskeyttäminen. Pakettiin sisältyy myös 11 miljoonan euron kohdennettu tuki, jolla autetaan matkailualaa elpymään. |
(17) |
Covid-19-kriisi osoittaa, että on tarpeen kanavoida investointeja julkisen terveydenhuollon parantamiseksi ja nykyaikaistamiseksi, kapasiteetin palauttamiseksi ja terveydenhuoltouudistuksen toteuttamiseksi. Uusi terveydenhuoltojärjestelmä tarjoaa paremmat mahdollisuudet perusterveydenhuollon palveluihin, asianmukaiseen ohjaukseen ja kliinisiin tutkimussuunnitelmiin perustuviin hoitoihin. Se tarjoaa myös yleisen oikeuden kohtuuhintaisiin terveyspalveluihin covid-19-epidemian yhteydessä. Kyproksella on pandemiaa koskeva hätäsuunnitelma, ja se on osoittanut lisäresursseja infektioiden ja tartuntojen vaikutusten ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi. Kyproksen on keskipitkällä aikavälillä ohjattava investointeja terveydenhuoltojärjestelmän tehokkuuden, saatavuuden ja yleisen selviytymiskyvyn parantamiseksi. Terveydenhuoltojärjestelmän lisäresursseilla olisi estettävä tulevaisuudessa pula lääkintähenkilöstöstä, kriittisistä lääkintätarvikkeista ja infrastruktuurista. Terveydenhuoltouudistuksen sujuva täytäntöönpano suunnitelmien mukaisesti on keskeistä terveydenhuollon saatavuuden ja yleisen kattavuuden varmistamiseksi. Digitaaliset terveysratkaisut ja uudet sovellukset nopeuttaisivat sähköisten terveyspalvelujen käyttöönottoa ja parantaisivat etävastaanottoja ja hälytysmekanismeja. Toimintapolitiikat, joilla parannetaan sairaaloiden valmiuksia ja puututaan terveydenhuollon työntekijöiden työoloihin ja varmistetaan henkilönsuojainten, testien, lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden käyttö, ovat elintärkeitä. Integrointi pitkäaikaishoidon sekä perus- ja avohoidon kanssa on ratkaisevan tärkeää väestörakenteen muuttuessa ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien, myös vammaisten, tukemiseksi. |
(18) |
Viime vuosien jatkuvan myönteisen työmarkkinakehityksen jälkeen Kyproksella on nyt terveyskriisin vuoksi edessään työllisyysasteeseen liittyviä haasteita. Kriisin sosioekonomisten vaikutusten minimoimiseksi tarvitaan lisätoimia. Kypros on jo toteuttanut kiireellisiä toimenpiteitä, joihin kuuluvat työajan lyhentämisjärjestelyt ja työttömyysetuuksien ulottaminen itsenäisiin ammatinharjoittajiin. On tärkeää säilyttää työllisyys ja varmistaa ilmoitettujen toimenpiteiden täytäntöönpano tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa. Julkisten työvoimapalvelujen valmiuksien vahvistaminen vakituisen henkilöstön avulla on keskeistä erityisesti siten, että turvataan niiden työvoimaneuvojien palvelujen jatkuminen, joiden määräaikaisten sopimusten voimassaolo päättyy vuoden 2020 jälkipuoliskolla. Näin vältetään palveluihin kohdistuva lisärasitus ja tarjotaan tehokasta tukea äskettäin työttömiksi jääneille ja muille haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille, kuten työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille, pitkäaikaistyöttömille ja vammaisille. Lisähuomiota on kiinnitettävä koulusta työelämään siirtymisen tukemiseen ja erityisesti nuorten tavoittamiseen, sillä vastavalmistuneilla saattaa olla vaikeuksia työpaikan löytämisessä. |
(19) |
Covid-19-epidemia edellyttää asianmukaisia toimenpiteitä sosiaalisten vaikutusten lieventämiseksi, kotitalouksien toimeentulon tukemiseksi ja talouden nopean elpymisen ylläpitämiseksi. Komission kevään 2020 ennusteen mukaan työttömyyden odotetaan nousevan 8,6 prosenttiin vuonna 2020 ja laskevan 7,5 prosenttiin vuonna 2021. Palvelujen ulkoisen kysynnän ennakoidaan vähenevän merkittävästi, sillä kriisin odotetaan koettelevan matkailualaa erityisen ankarasti. Olisi varmistettava riittävät ansionmenetyskorvaukset kaikille asianomaisille työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille, myös niille, joiden osalta sosiaalisen suojelun saatavuudessa on puutteita. Sosiaalisen suojelun järjestelmien on suojeltava työntekijöitä, itsenäisiä ammatinharjoittajia ja työttömiä. Yleistä sosiaaliturvajärjestelmää on mahdollista vahvistaa köyhyyden ja eriarvoisuuden lisääntymisen estämiseksi erityisesti tavoittamalla heikoimmassa asemassa olevat, kuten lapset, työelämän ulkopuolella olevat, pimeän työn tekijät ja maahanmuuttajataustaiset henkilöt. |
(20) |
On erittäin tärkeää edistää joustavia työjärjestelyjä yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa, erityisesti etätyön muodossa. Lyhyellä aikavälillä ne tukevat työntekijöitä, joilla on odottamattomia lasten ja muiden huollettavien hoitovelvoitteita, kun taas pitkällä aikavälillä ne helpottavat niiden hyvin monien naisten työmarkkinoille paluuta, jotka ovat työmarkkinoiden ulkopuolella hoitovelvoitteiden vuoksi. Koska ikääntyneillä ja kroonisesti sairailla on viruksen vuoksi lisääntynyt riski sairastua vakavasti, on erittäin tärkeää investoida laadukkaisiin pitkäaikaishoitopalveluihin, jotta voidaan varmistaa niiden jatkuva tarjonta ja tehokkuus lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. |
(21) |
Koulutuksen laadun, tehokkuuden ja työmarkkinarelevanssin parantaminen on ratkaisevan tärkeää tässä kriisissä ja työmarkkinoiden nopean elpymisen varmistamisessa. Oikeanlaisten taitojen tarjoaminen ihmisille on entistäkin tärkeämpää aikoina, jolloin yhä useammat saattavat menettää työpaikkansa, minkä vuoksi heidän on oltava valmiita työpaikan vaihtamiseen sen jälkeen. Liikkuvuuden rajoitukset toivat esiin haasteita, jotka liittyvät digitaitojen heikkoon tasoon Kyproksessa. Tämä vaikuttaa kielteisesti verkkotoimintaan, kuten etätyöhön, etäopiskeluun ja sähköisten terveyspalvelujen käyttöön. Tietotekniikkainfrastruktuurin ja internetin yhtäläinen saatavuus, myös muita heikommassa asemassa oleville oppijoille, sekä hyvin koulutetut opettajat ovat avaintekijöitä laadukkaan digitaalisen koulutuksen ja etäoppimisen kannalta. Jotta voidaan puuttua heikkoihin oppimistuloksiin ja parantaa taitoja laajemmin, on olennaisen tärkeää jatkaa koulutusuudistusta ja investoida samalla digitaalisen oppimisen, työssäoppimisen ja oppisopimuskoulutuksen ratkaisuihin sekä opettajien ja kouluttajien taitojen kehittämiseen, jotta tietoteknisiä välineitä voidaan käyttää tehokkaasti. Perustaidoissa alisuoriutumiseen olisi puututtava ja aikuiskoulutukseen osallistumista lisättävä. Soveltamisen nopeuttamiseksi uudelleenkoulutusohjelmat voitaisiin mahdollisuuksien mukaan suunnitella verkkokäyttöä varten ja sitten, kun pandemia on saatu hallintaan, niihin voitaisiin tarvittaessa sisällyttää fyysinen läsnäolo. |
(22) |
Kriisin aikana ja sen jälkeen tarvitaan huomattavasti varoja yritysten tukemiseen. Riittävän rahoituksen ja likviditeetin varmistaminen erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille) on olennaisen tärkeää yritysten toiminnan jatkumiseksi ja työpaikkojen säilymiseksi. Näitä toimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon pankkialan häiriönsietokyky. Kypros on ottanut käyttöön erityisen pienten yritysten tukiohjelman, jolla tuetaan enintään viiden työntekijän yritysten palkanmaksua. Lisäksi kansalliseen terveydenhuoltojärjestelmään suoritettavien korotettujen maksujen keskeyttäminen ja verojen (esimerkiksi alv:n) maksamisen lykkääminen lieventävät välitöntä painetta. Nopea hallinnollinen koordinointi, käytännön tuki ja tehokas viestintä pk-yritysten saatavilla olevasta tuesta yhteistyössä pk-yritysten tukirakenteiden ja yritysjärjestöjen kanssa ovat olennaisen tärkeitä. Viranomaisten suorittamien sopimusperusteisten maksujen nopeuttaminen voi myös auttaa parantamaan pk-yritysten kassavirtaa. Vastaperustetut start-up- ja scale-up-yritykset saattavat tarvita erityistukea esimerkiksi julkisten laitosten tekemien pääomasijoitusten muodossa ja riskipääomarahastoille suunnattuina kannustimina, joiden tarkoituksena on lisätä niiden sijoituksia näihin yrityksiin. On edelleen tärkeää panna täytäntöön ennen kriisiä laaditut rahoitusvälineet (Cyprus Energy Fund of Funds -rahasto). |
(23) |
Talouden elpymisen edistämiseksi on tärkeää aikaistaa toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja, myös niihin vaikuttavien uudistusten avulla. Maan luonnonvarojen tehokas suojelu ja käyttö on ensiarvoisen tärkeää, jotta voidaan varmistaa talouden kestävä elpyminen ja tuleva kasvu. Jotta maa voisi edelleen houkutella matkailijoita, on tarpeen vastata haasteisiin, jotka liittyvät vihreään energiaan siirtymiseen, tehokkaaseen jäte- ja vesihuoltoon sekä luonnon ja biologisen monimuotoisuuden suojeluun. Vaikka merkittäviä investointeja on jo käynnistetty, näillä aloilla on investoitava enemmän etupainotteisesti. Kyproksella on edessään merkittäviä haasteita EU:n päästökauppajärjestelmään kuulumattomia kasvihuonekaasupäästöjä koskevan vuoden 2030 tavoitteensa saavuttamisessa. Näihin haasteisiin on vastattava suunnittelemalla ja hyväksymällä ajoissa lisätoimenpiteitä maan kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman mukaisesti. Tällaiset toimenpiteet edellyttävät investointeja erityisesti uusiutuvan energian, energiatehokkuuden ja kestävän liikenteen kaltaisilla aloilla, mikä voi myös edistää vihreän talouden kehitystä. Kyproksen on myös parannettava jätehuoltojärjestelmäänsä ja kiertotaloutta. Jätettä muodostuu edelleen huomattavasti unionin keskiarvoa enemmän, ja kierrätysasteet ovat edelleen huomattavasti unionin keskiarvoa alhaisemmat. Myös kaatopaikoille sijoitettavan jätteen osuus on erittäin suuri. Vesi- ja jätevesihuollossa on tehottomuutta varsinkin kaupunkialueilla. Kuivuus ja veden niukkuus ovat isoja ongelmia, ja ne voivat vaikuttaa maan maaseutuelinkeinoihin ja matkailuun, jos ei toteuteta riittäviä politiikkatoimia. Oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa, joka on komission ehdotuksen kohteena, koskeva ohjelmasuunnittelu kaudeksi 2021–2027 voisi auttaa Kyprosta vastaamaan joihinkin haasteisiin, joita siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen aiheuttaa, erityisesti vuoden 2020 maaraportin liitteen D kattamilla alueilla. Näin Kypros voisi hyödyntää kyseistä rahastoa parhaalla mahdollisella tavalla. |
(24) |
Covid-19-epidemian johdosta asetetut liikkuvuusrajoitukset korostivat uudenaikaisen digitaalisen infrastruktuurin, yleisten internetyhteyksien ja digitaalisten palvelujen saatavuuden merkitystä. Investoiminen digitaalitalouteen on olennaisen tärkeää tuottavuuden lisäämiseksi ja talouden elpymisen vauhdittamiseksi kriisin jälkeen. Kypros sijoittuu komission vuoden 2020 Digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksillä (DESI) mitattuna heikompaan päähän. Vain 45 prosentilla 16–74-vuotiaista kyproslaisista on vähintään digitaaliset perustaidot, ja tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden osuus työvoimasta on edelleen pienempi (2,7 %) kuin unionissa keskimäärin (3,9 %), mikä heikentää digitaalitalouden potentiaalia. Viranomaisten ja kansalaisten välillä on vain vähän verkkovuorovaikutusta, ja vain 51 prosenttia kyproslaisista asioi verkossa. Sähköisen kaupankäynnin (eli verkossa myyvät pk-yritykset, sähköisen kaupankäynnin liikevaihto ja rajatylittävä verkkomyynti) määrä on lisääntymässä (31,8 % vuonna 2019, kun vuonna 2018 se oli 29,4 %), mutta se on edelleen alle unionin keskiarvon, joka on 40,1 prosenttia. |
(25) |
Kypros voi edelleen parantaa tutkimus- ja innovointijärjestelmäänsä tukeakseen tuottavuuden kasvua ja tarvittavaa digitaalista muutosta ja ympäristösiirtymää pandemian jälkeisessä skenaariossa. Yritysten heikko tutkimus- ja innovointikyky heikentää Kyproksen kilpailukykyä. Korkeakoulujen ja yritysten välisen yhteistyön parantaminen ja tutkimustulosten kaupallistaminen ovat edelleen keskeisiä pullonkauloja, jotka edellyttävät kiireellisiä toimia. Viimeaikaiset toimenpiteet, kuten uuden tutkimus- ja innovointi- ja digitaalipolitiikan varaministeriön perustaminen, uuden tutkimus-, innovointi- ja digitaalipolitiikan varaministerin nimittäminen sekä uusi Kyproksen tutkimus- ja innovointistrategiakehys vuoksiksi 2019–2023 (”Innovate Cyprus”), jossa tutkimus- ja kehitystavoitteeksi asetetaan 1,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoteen 2023 mennessä (lisäystä nykyisestä 0,56 %:sta), ovat kuitenkin lupaavia toimia. |
(26) |
Aggressiiviseen verosuunnitteluun puuttuminen on keskiössä pyrittäessä parantamaan verojärjestelmien tehokkuutta ja oikeudenmukaisuutta, kuten vuonna 2020 annetussa euroalueen talouspolitiikkaa koskevassa suosituksessa todetaan. Veronmaksajien aggressiivisen verosuunnittelun strategioiden heijastusvaikutukset edellyttävät koordinoituja kansallisia toimia unionin lainsäädännön täydentämiseksi. Taloudellinen näyttö viittaa siihen, että Kyproksen verosääntöjä käytetään aggressiiviseen verosuunnitteluun. Kypros on puuttunut tähän toteuttamalla hyväksyttyjä kansainvälisiä ja eurooppalaisia aloitteita ja ryhtymällä joihinkin kansallisiin lisätoimenpiteisiin. Aggressiivista verosuunnittelua voivat kuitenkin edelleen helpottaa järjestelmän tietyt piirteet, kuten se, että osingoista, koroista ja rojalteista, joita Kyprokseen sijoittautuneet yritykset maksavat EU:n ulkopuolisissa maissa asuville henkilöille, ei kanneta lähdeveroa, ja yritysten verotuksellista kotipaikkaa koskevat säännöt. Nimelliskorkojen vähentämisohjelmaa on seurattava tiiviisti. Lisäksi OECD:n mukaan on mahdollista, että kahteen järjestelmään (”Scheme for Naturalisation of Investors in Cyprus by Exception” ja ”Residence by Investment Scheme”) liittyy suuri väärinkäytön riski. Kypros on valmistellut ja toimittanut oikeudelliseen tarkastukseen lakialoitteita, joilla otetaan käyttöön veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevan EU:n luettelon liitteessä I mainittuihin maihin maksettavista osingoista, koroista ja rojalteista kannettavat lähdeverot. Kypros on myös valmistellut ja toimittanut oikeudelliseen tarkastukseen yhtiöittämiseen perustuvan, yritysten verotuksellista kotipaikkaa koskevan kriteerin käyttöönoton nykyisen hallinnoinnin ja valvonnan lisäksi. Näiden toimien tehokkuutta aggressiiviseen verosuunnitteluun puuttumisessa on vielä arvioitava. |
(27) |
Houkuttelevan investointi- ja yritysystävällisen talouden kannalta avainasemassa on edelleen tehokas oikeuslaitos, ja sillä on ratkaiseva merkitys elpymisprosessissa. Oikeuslaitoksen huomattava tehottomuus heikentää edelleen sopimusten täytäntöönpanoa ja estää siviili- ja kauppaoikeudellisten asioiden nopean ratkaisemisen. Useilla ilmoitetuilla uudistuksilla pyritään ratkaisemaan Kyproksen oikeuslaitoksen polttavimmat ongelmat, joita ovat erityisesti vanhanaikaiset siviilioikeudelliset menettelysäännöt, tuomioistuinten digitalisaatio, käsiteltävänä olevien tapausten suma ja tuomarien elinikäisen koulutuksen puute, mutta edistyminen on hidasta. |
(28) |
Julkishallinnon häiriönsietokyvyn ja tehokkuuden parantaminen on keskeistä, jotta voidaan varmistaa covid-19-kriisiin liittyvien elvytystoimenpiteiden nopea ja tehokas täytäntöönpano Kyproksessa. On välttämätöntä parantaa keskus- ja paikallishallinnon välistä koordinointia ja puuttua hajanaisuuteen ja tehottomuuteen paikallisella tasolla, jotta voidaan poistaa esteet johdonmukaiselta täytäntöönpanolta, investoinneilta ja palvelujen tarjoamiselta maassa. Julkishallinnon digitalisaation edistäminen on keskeistä sen oman toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi sekä julkisten palvelujen jatkuvan ja tehokkaan saatavuuden varmistamiseksi kansalaisille ja yrityksille. |
(29) |
Vaikka tässä suosituksessa esitetyissä maakohtaisissa suosituksissa, jäljempänä ’vuoden 2020 maakohtaiset suositukset’, keskitytään covid-19-pandemian sosioekonomisten vaikutusten korjaamiseen ja talouden elpymisen helpottamiseen, vuoden 2019 maakohtaiset suositukset koskevat kuitenkin myös uudistuksia, jotka ovat keskipitkän ja pitkän aikavälin rakenteellisiin haasteisiin vastatessa olennaisia. Vuoden 2019 maakohtaiset suositukset ovat edelleen ajankohtaisia, ja niiden seuraamista jatketaan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä koko ensi vuoden. Tämä koskee myös investointeihin liittyvästä talouspolitiikasta annettuja vuoden 2019 maakohtaisia suosituksia. Kaikki vuoden 2019 maakohtaiset suositukset olisi otettava huomioon vuoden 2020 jälkeisessä koheesiopolitiikan rahoituksen strategisessa ohjelmasuunnittelussa, kriisiä lieventävät toimenpiteet ja ulospääsystrategiat mukaan lukien. |
(30) |
Pankkijärjestelmän yleisen vakauden turvaaminen ja rahoitusvakauteen kohdistuvien riskien hallinta ovat olennaisen tärkeitä covid-19-kriisin voittamiseksi ja talouden tukemiseksi. Vaikka pankkialan vakaus on parantunut merkittävästi viime vuosina, pandemia aiheuttaa pankeille paineita luottoriskin kasvun sekä kannattavuuteen ja pääomanmuodostukseen kohdistuvien paineiden vuoksi. Haavoittuvuudet ja haasteet johtuvat ylivelkaantuneesta yksityisestä sektorista ja järjestämättömien lainojen suuresta määrästä, mikä rajoittaa luottotuen soveltamisalaa. Kyproksen pankkisektorilla on euroalueen toiseksi korkein järjestämättömien lainojen suhde. Sen vuoksi toimet järjestämättömien lainojen vähentämiseksi ovat edelleen ensisijaisia, erityisesti sellaisten vanhojen järjestämättömien lainojen käsittely, jotka erääntyivät jo kauan ennen covid-19-kriisiä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on olennaisen tärkeää edistyä valtion omistaman omaisuudenhoitoyhtiön (KEDIPES), myös sen organisaatiomallin ja -strategian, kehittämisessä. ESTIA-järjestelmällä pyritään tukemaan ja suojelemaan heikossa asemassa olevia lainanottajia, mutta on edelleen olennaisen tärkeää tasapainottaa tämä tavoite maksukulttuurin parantamisen kanssa. Tältä osin saatavien täytäntöönpanon tehostaminen ja maksukyvyttömyyskehyksen käytön edistäminen auttaisivat tukemaan ongelmaluottojen kestävää uudelleenjärjestelyä. Lisäksi saantokirjojen myöntämisessä olevan ruuhkan purkaminen toteuttamalla rakenteellinen ratkaisu kiinteistökauppajärjestelmän (eli saantokirjojen myöntämisen ja siirtämisen) puutteiden korjaamiseksi on edelleen tärkeä tehtävä. |
(31) |
On erittäin tärkeää jatkaa korruption ehkäisemistä ja seuraamusten langettamista koskevien puitteiden lujittamista, jotta voidaan varmistaa elpyminen covid-19-kriisin jälkeen ja saavuttaa varojen ja resurssien tehokas, vastuullinen ja avoin jakaminen. Korruption vastaisen toimintasuunnitelman täytäntöönpano on meneillään, mutta keskeiset toimenpiteet ja lainsäädäntö ovat vielä hyväksymättä. Näitä ovat erityisesti säädösluonnokset, jotka koskevat avoimuuden lisäämistä julkisessa päätöksenteossa, riippumattoman korruptiontorjuntaviranomaisen perustamista, korruptiosta ilmoittamista ja väärinkäytösten paljastajien suojelua. Syyttäjälaitoksen tehtävien eriyttämistä ja palvelukseenottomenettelyjä koskevien säännösten laadinta on vielä kesken. |
(32) |
Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso tarjoaa unionissa puitteet talous- ja työllisyyspolitiikan jatkuvalle koordinoinnille, jolla voidaan edistää kestävää taloutta. Jäsenvaltiot ovat vuoden 2020 kansallisissa uudistusohjelmissaan arvioineet edistymistä Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Varmistamalla, että vuoden 2020 maakohtaisia suosituksia noudatetaan kaikilta osin, Kypros edistää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja yhteisiä pyrkimyksiä varmistaa kilpailukykyinen kestävyys unionissa. |
(33) |
Talouksien tiivis koordinointi talous- ja rahaliitossa on keskeistä, jotta covid-19-pandemian taloudellisista vaikutuksista voidaan toipua nopeasti. Koska Kypros kuuluu jäsenvaltioihin, joiden rahayksikkö on euro, sen olisi euroryhmän antaman poliittisen ohjauksen huomioon ottaen varmistettava, että sen politiikka on euroalueelle annettujen vuoden 2020 suositusten mukaista ja muiden jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkönä on euro, politiikkojen kanssa yhteen sovitettua. |
(34) |
Komissio on vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Kyproksen talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2020 maaraportissa. Se on arvioinut myös vuoden 2020 vakausohjelman, vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelman ja jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Kyprokselle viime vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamiseksi. Komissio on ottanut huomioon ohjelmien ja jatkotoimenpiteiden merkityksen Kyproksen finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta mutta myös sen, ovatko ne unionin sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla unionin tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. |
(35) |
Neuvosto on tutkinut vuoden 2020 vakausohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (7) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1. |
(36) |
Neuvosto on tutkinut vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelman ja vuoden 2020 vakausohjelman komission perusteellisen tarkastelun ja tämän arvioinnin perusteella. Vuoden 2020 maakohtaisissa suosituksissa otetaan huomioon tarve puuttua covid-19-pandemiaan ja helpottaa talouden elpymistä ensimmäisenä välttämättömänä askeleena epätasapainojen korjaamiseksi. Vuoden 2020 maakohtaiset suositukset, joilla puututaan suoraan komission asetuksen (EU) N:o 1176/2011 mukaisesti havaitsemiin makrotalouden epätasapainoihin, ilmenevät suosituksista 1, 3 ja 4, |
SUOSITTAA, että Kypros toteuttaa vuosina 2020 ja 2021 toimia, joilla se
1. |
toteuttaa vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen huomioon ottaen kaikki tarvittavat toimenpiteet covid-19-pandemian torjumiseksi, talouden ylläpitämiseksi ja alkavan elpymisen tukemiseksi; harjoittaa taloustilanteen salliessa finanssipolitiikkaa, jonka tavoitteena on saavuttaa maltillisella tasolla oleva julkisen talouden rahoitusasema keskipitkällä aikavälillä ja varmistaa velkakestävyys, samalla kun lisätään investointeja; vahvistaa terveydenhuoltojärjestelmän selviytymiskykyä ja kapasiteettia laadukkaiden ja kohtuuhintaisten palvelujen varmistamiseksi muun muassa puuttumalla terveydenhuoltoalan työntekijöiden työoloihin; |
2. |
huolehtii riittävästä ansionmenetyksen korvaamisesta ja sosiaaliturvan saatavuudesta kaikkien osalta; vahvistaa julkisia työvoimapalveluja, edistää joustavia työjärjestelyjä ja parantaa koulutuksen työmarkkinarelevanssia; |
3. |
varmistaa erityisesti pk-yritysten rahoituksen saannin ja likviditeetin turvaamisen; aikaistaa toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja talouden elpymisen vaalimiseksi; keskittää investoinnit vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen, erityisesti puhtaaseen ja tehokkaaseen energian tuotantoon ja käyttöön, vesi- ja jätevesihuoltoon, kestävään liikenteeseen, digitalisaatioon sekä tutkimukseen ja innovointiin; |
4. |
tehostaa toimia, joilla puututaan verojärjestelmän niihin ominaisuuksiin, jotka helpottavat yksityishenkilöiden ja monikansallisten yritysten aggressiivista verosuunnittelua; parantaa oikeuslaitoksen ja julkishallinnon tehokkuutta ja digitalisaatiota. |
Tehty Brysselissä 20 päivänä heinäkuuta 2020.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
J. KLOECKNER
(1) EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1.
(2) EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25.
(3) EUVL C 301, 5.9.2019, s. 80.
(4) Neuvoston asetus (EY) N:o 1467/97, annettu 7 päivänä heinäkuuta 1997, liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä (EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6).
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/460, annettu 30 päivänä maaliskuuta 2020, asetusten (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013 ja (EU) N:o 508/2014 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, jotta saataisiin liikkeelle investointeja jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmiin ja muille talouden aloille covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (Koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskeva investointialoite) (EUVL L 99, 31.3.2020, s. 5).
(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/558, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2020, asetusten (EU) N:o 1301/2013 ja (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, joilla voidaan tarjota poikkeuksellista joustavuutta Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttöön covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (EUVL L 130, 24.4.2020, s. 1).
(7) Asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
26.8.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 282/89 |
NEUVOSTON SUOSITUS,
annettu 20 päivänä heinäkuuta 2020,
Latvian vuoden 2020 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Latvian vuoden 2020 vakausohjelmaa koskeva neuvoston lausunto
(2020/C 282/14)
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan,
ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 (1) ja erityisesti sen 5 artiklan 2 kohdan,
ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin päätöslauselmat,
ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston päätelmät,
ottaa huomioon työllisyyskomitean lausunnon,
ottaa huomioon talous- ja rahoituskomitean lausunnon,
ottaa huomioon sosiaalisen suojelun komitean lausunnon,
ottaa huomioon talouspoliittisen komitean lausunnon,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 vuotuisen kestävän kasvun strategian, mikä aloitti vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Se otti huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17 päivänä marraskuuta 2017 antaman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan julistuksen. Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 (2) perusteella varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Latvia ei kuulu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu. Samana päivänä komissio hyväksyi myös suosituksen neuvoston suositukseksi euroalueen talouspolitiikasta. |
(2) |
Latviaa koskeva vuoden 2020 maaraportti julkaistiin 26 päivänä helmikuuta 2020. Siinä arvioitiin Latvian edistymistä neuvoston 9 päivänä heinäkuuta 2019 hyväksymien maakohtaisten suositusten (3), jäljempänä ’vuoden 2019 maakohtaiset suositukset’, noudattamisessa, aiempina vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamisessa ja kansallisten Eurooppa 2020 -tavoitteidensa saavuttamisessa. |
(3) |
Maailman terveysjärjestö julisti 11 päivänä maaliskuuta 2020 covid-19:n virallisesti maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Se on kansalaisten, yhteiskuntien ja talouden kannalta vakava kansanterveysuhka. Se asettaa kansalliset terveydenhuoltojärjestelmät kovan paineen alaisiksi, vahingoittaa globaaleja toimitusketjuja, heiluttaa rahoitusmarkkinoita, häiritsee kulutuskysyntää ja vaikuttaa kielteisesti useilla eri aloilla. Se uhkaa ihmisten työpaikkoja ja toimeentuloa sekä yritysten liiketoimintaa. Pandemia on aiheuttanut merkittävän talouden häiriön, jolla on jo vakavia vaikutuksia unionissa. Komissio antoi 13 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon, jossa kehotetaan toteuttamaan kriisin vaikutusten lieventämiseksi koordinoituja taloudellisia toimia, joihin osallistuvat kaikki kansallisen ja unionin tason toimijat. |
(4) |
Useat jäsenvaltiot ovat julistaneet hätätilan tai ottaneet käyttöön hätätoimenpiteitä. Hätätoimenpiteiden olisi oltava ehdottoman oikeasuhteisia, välttämättömiä, ajallisesti rajoitettuja ja eurooppalaisten ja kansainvälisten normien mukaisia. Niihin olisi sovellettava demokraattista valvontaa ja riippumatonta laillisuusvalvontaa. |
(5) |
Komissio antoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnista. Yleinen poikkeuslauseke, josta säädetään asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 1 kohdassa, 6 artiklan 3 kohdassa, 9 artiklan 1 kohdassa ja 10 artiklan 3 kohdassa sekä asetuksen (EY) N:o 1467/97 (4) 3 artiklan 5 kohdassa ja 5 artiklan 2 kohdassa, helpottaa finanssipolitiikan koordinointia talouden vakavan taantuman yhteydessä. Komissio katsoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa, että kun otetaan huomioon odotettavissa oleva covid-19-pandemian aiheuttama vakava talouden taantuma, yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnin edellytykset olivat täyttyneet, ja pyysi neuvostoa hyväksymään tämän johtopäätöksen. Jäsenvaltioiden valtiovarainministerit yhtyivät komission arvioon 23 päivänä maaliskuuta 2020. He olivat yhtä mieltä siitä, että vakava talouden laskusuhdanne vaatii määrätietoisia, tavoitteellisia ja koordinoituja vastatoimia. Yleisen poikkeuslausekkeen aktivoiminen mahdollistaa tilapäisen poikkeamisen julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta edellyttäen, että tämä ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä. Korjaavan osion osalta neuvosto voi myös päättää komission suosituksesta hyväksyä tarkistetun julkisen talouden kehityskaaren. Yleinen poikkeuslauseke ei keskeytä vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia menettelyjä. Se antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden poiketa niistä julkista taloutta koskevista vaatimuksista, joita tavallisesti sovellettaisiin, ja samalla komissiolla ja neuvostolla on mahdollisuus toteuttaa tarvittavat politiikan koordinointitoimenpiteet vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa. |
(6) |
On toimittava herkeämättä, jotta voidaan rajoittaa ja hillitä covid-19-pandemian leviämistä, parantaa kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien kantokykyä, lieventää pandemian sosioekonomisia seurauksia toteuttamalla yrityksille ja kotitalouksille suunnattuja tukitoimia ja varmistaa työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden kannalta asianmukaiset olosuhteet työpaikoilla, kun taloudellista toimintaa käynnistetään uudelleen. Unionin olisi hyödynnettävä käytettävissään olevia välineitä kaikilta osin tukeakseen jäsenvaltioiden toimia näillä osa-alueilla. Samaan aikaan jäsenvaltioiden ja unionin olisi yhdessä valmisteltava toimenpiteitä, joita tarvitaan, jotta yhteiskunnassa ja taloudessa voidaan palata normaaliin toimintaan ja jotta päästään takaisin kestävään kasvuun. Toimenpiteissä olisi otettava huomioon muun muassa vihreä siirtymä ja digitaalinen muutos ja hyödynnettävä kriisistä saadut kokemukset. |
(7) |
Covid-19-kriisi on korostanut sisämarkkinoiden tarjoamaa joustavuutta sopeutua poikkeuksellisiin tilanteisiin. Poikkeustoimenpiteet, jotka estävät sisämarkkinoiden normaalia toimintaa, olisi kuitenkin poistettava heti, kun ne eivät enää ole välttämättömiä. Näin voidaan varmistaa nopea ja sujuva siirtyminen elpymisvaiheeseen sekä palauttaa tavaroiden, palveluiden ja työntekijöiden vapaa liikkuvuus. Vallitseva kriisi on osoittanut, että terveydenhuoltoalalla tarvitaan kriisivalmiussuunnitelmia. Muun muassa parannetuilla hankintastrategioilla, monipuolisilla toimitusketjuilla ja välttämättömien tarvikkeiden strategisilla varastoilla on tärkeä merkitys laadittaessa laajempia kriisivalmiussuunnitelmia. |
(8) |
Jotta jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön kaikki Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttämättä olevat varat lieventääkseen covid-19-pandemian poikkeuksellisia vaikutuksia, unionin lainsäätäjä on jo tehnyt muutoksia lainsäädäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksilla (EU) 2020/460 (5) ja (EU) 2020/558 (6). Näillä muutoksilla lisätään joustavuutta sekä yksinkertaistetaan ja virtaviivaistetaan menettelyjä. Lisäksi jäsenvaltiot voivat tilivuonna 2020–2021 kassavirtapaineiden vähentämiseksi hyödyntää 100 prosentin yhteisrahoitusosuutta unionin talousarviosta. Latviaa kannustetaan hyödyntämään näitä mahdollisuuksia kaikilta osin, jotta se voi auttaa niitä yksittäisiä henkilöitä ja aloja, joihin vaikutukset kohdistuvat eniten. |
(9) |
Covid-19-pandemian sosioekonomiset seuraukset jakautuvat todennäköisesti epätasaisesti eri alojen ja alueiden välillä erilaisen erikoistumisen vuoksi. Tähän liittyy erojen kasvamisen riski Latviassa. Kun otetaan huomioon, että riskinä on myös jäsenvaltioiden välisen lähentymisprosessin väliaikainen taantuminen, tämänhetkinen tilanne edellyttää kohdennettuja toimia. |
(10) |
Latvia toimitti vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelmansa ja vuoden 2020 vakausohjelmansa 30 päivänä huhtikuuta 2020. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon. |
(11) |
Latviaan sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota. |
(12) |
Vuoden 2020 vakausohjelmassa hallitus ennakoi julkisen talouden rahoitusaseman, joka vuonna 2019 oli 0,2 prosenttia alijäämäinen, heikkenevän niin, että vuonna 2020 alijäämä on 9,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT). Alijäämän ennustetaan supistuvan BKT:hen suhteutettuna 5,0 prosenttiin vuonna 2021 ja 2,7 prosenttiin vuoteen 2023 mennessä, jos politiikka säilyy muuttumattomana. Julkisen talouden velkasuhde supistui 36,9 prosenttiin vuonna 2019, mutta vuoden 2020 vakausohjelman perusteella sen odotetaan olevan suurimmillaan noin 53 prosenttia vuonna 2022. Covid-19-pandemian aiheuttama suuri epävarmuus vaikuttaa makrotalouden ja julkisen talouden näkymiin. |
(13) |
Latvia on covid-19-pandemian seurauksena toteuttanut osana unionin koordinoitua lähestymistapaa oikea-aikaisia budjettitoimenpiteitä terveydenhuoltojärjestelmänsä kapasiteetin lisäämiseksi, pandemian hillitsemiseksi ja avun tarjoamiseksi niille ihmisille ja aloille, joihin vaikutukset ovat erityisesti kohdistuneet. Vuoden 2020 vakausohjelman mukaan kyseiset budjettitoimenpiteet ovat 3,0 prosenttia suhteessa BKT:hen. Toimenpiteisiin kuuluu veronmaksun lykkäysvaihtoehtoja enintään kolmeksi vuodeksi, valtion korvaaman sairausloman kattavuuden laajentaminen, tiettyjen alojen tukeminen ja terveydenhuoltomenojen lisääminen. Lisäksi Latvia on myöntänyt yrityksille maksuvalmiustukea takauksin ja lainoin, joiden vaikutus on 3,2 prosenttia suhteessa BKT:hen. Latvian toteuttamat toimenpiteet ovat kaiken kaikkiaan niiden suuntaviivojen mukaisia, jotka komissio on esittänyt 13 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa. Toteuttamalla hätätoimenpiteet ja kasvua tukevat julkisen talouden toimenpiteet täysimääräisesti ja – sitten kun taloustilanne sen sallii – palauttamalla finanssipolitiikan tavoitteeksi maltillisella tasolla olevan julkisen talouden rahoitusaseman saavuttaminen keskipitkällä aikavälillä edistetään julkisen talouden kestävyyden säilymistä keskipitkällä aikavälillä. |
(14) |
Komission kevään 2020 talousennusteen mukaan Latvian julkisen talouden rahoitusasema on –7,3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja –4,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2021 olettaen, että politiikka säilyy muuttumattomana. Tämä vastaa pitkälti vuoden 2020 vakausohjelmassa esitettyjen elvytystoimenpiteiden vaikutusta, mutta työllisyyden heikentymisen ennustetaan olevan vähäisempää ja menopuolella myös automaattisten vakauttajien vaikutuksen oletetaan olevan pienempi. Julkisen talouden velan ennustetaan jäävän alle 60 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja vuonna 2021. |
(15) |
Komissio antoi 20 päivänä toukokuuta 2020 perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaisesti laaditun kertomuksen, koska Latvian ennakoidaan ylittävän vuonna 2020 alijäämän viitearvon, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kaiken kaikkiaan komission analyysi viittaa siihen, että perussopimuksessa ja asetuksessa (EY) N:o 1467/97 määriteltyä alijäämäkriteeriä ei ole noudatettu. |
(16) |
Latvia julisti poikkeustilan 13 päivänä maaliskuuta 2020 ja jatkoi sitä 9 päivään kesäkuuta 2020 saakka. Hallitus rajoitti ilmateitse, rautateitse ja meritse tapahtuvaa henkilöiden liikkumista Latvian rajojen yli, sulki koulut ja yliopistot ja siirtyi etäopiskeluun, kielsi kaikki yleisötapahtumat, otti käyttöön toimenpiteitä lähikontaktien välttämiseksi, rajoitti myyntiä viikonloppuisin ja edisti digitaalisia julkisia palveluja. Epidemiologisen tilanteen parannuttua viranomaiset höllensivät kansallisia rajoituksia 12 päivästä toukokuuta 2020 alkaen ja sopivat rajojen avaamisesta uudelleen Liettuan ja Viron kanssa 15 päivästä toukokuuta 2020 alkaen. Komission kevään 2020 ennusteessa työttömyyden odotetaan vuonna 2020 kasvavan 8,6 prosenttiin ja vähenevän vuonna 2021 hieman 8,3 prosenttiin. Talouden ennustetaan vuonna 2020 supistuvan 7 prosenttia. Suurimmat vaikutukset kohdistuvat investointeihin ja vientiin, kun ulkomainen kysyntä supistuu ja epävarmuus kasvaa. Työllisyyden odotetaan heikkenevän 2,5 prosenttia, kun otetaan huomioon, että työllisyyteen kohdistuvia negatiivisia vaikutuksia lievennetään huomattavasti valtion tukemalla työntekijöiden lomautusjärjestelyllä ja vientiin suuntautuneisiin aloihin kohdistuvia vaikutuksia palkkatuilla. Latvia on laatinut covid-19-kriisin johdosta kattavan finanssi- ja talouspoliittisten toimien paketin. Viranomaiset ovat kohdistaneet toimet kolmeen kohteeseen: 1) työntekijöiden tukemiseen; 2) yritysten tukemiseen ja 3) eniten kärsineiden talouden alojen tukemiseen. Työllisyyden säilyttämiseen ja sosiaalisen turvaverkon vahvistamiseen tähtääviä työmarkkinatoimenpiteitä ovat olleet muun muassa palkkatuet, jotka ovat enintään 75 prosenttia työntekijän bruttopalkasta, sairausloman kattaminen, jos työntekijällä on diagnosoitu covid-19-tauti tai hän on joutunut karanteeniin, sekä työttömyysetuuksien laajentaminen. Tukemalla tilapäisistä vaikeuksista kärsiviä yrityksiä on pyritty tarjoamaan likviditeettiä elinkelpoisille yrityksille ja lisäämään nopeasti elintärkeiden tuotteiden ja palvelujen tarjontaa. |
(17) |
Covid-19-pandemia on edellyttänyt ennennäkemättömiä toimenpiteitä taudin leviämisen ja vaikutusten hillitsemiseksi. Covid-19 on kärjistänyt Latvian terveydenhuoltojärjestelmän rakenteellisia heikkouksia, jotka liittyvät suoraan sen käytettävissä olevien taloudellisten ja henkilöresurssien vähäisyyteen sekä vain hitaasti eteneviin uudistuksiin. Julkisen rahoituksen niukkuus vaikuttaa laadukkaan ja kohtuuhintaisen terveydenhuollon saatavuuteen ja terveydenhuoltojärjestelmän tehokkuuteen. Tämä johtaa siihen, että itse ilmoitetut, täyttämättä jääneet terveydenhuoltotarpeet ovat suuria ja että palvelujen käyttäjiltä peritään huomattavia maksuja. Tämä koskee etenkin heikossa asemassa olevia väestöryhmiä. Myös palvelujen saatavuudessa on laajaa eriarvoisuutta. Toinen tärkeä huonojen terveystulosten syy ovat epäterveelliset elämäntavat. Lisäksi monimutkaisena haasteena on terveydenhuoltoalan työvoimapula, joka haittaa terveyspalvelujen järjestämistä. Terveydenhuollon tehokkuuden ja laadun parantamiseksi on olennaista vauhdittaa käynnissä olevia uudistuksia, jotka ovat edelleen alkuvaiheessaan. Lisäksi olisi toteutettava tehokkaita ehkäiseviä toimenpiteitä, vahvistettava perusterveydenhuoltoa, järkeistettävä sairaalasektoria ja toteutettava kohdennettua laadunhallintaa. Myös näiden uudistusten vaikutusten laajuus ja mahdollisuudet parantaa terveystuloksia riippuvat merkittävässä määrin terveydenhuoltoon suunnatun julkisen rahoituksen suuruudesta. Vastaavien kriisien hallitsemiseksi tulevaisuudessa on tärkeää huolehtia investoinneista tehokkaisiin ja hyvin resursoituihin kansanterveystoimenpiteisiin, joilla ehkäistään, hillitään ja lievennetään infektiotautien leviämistä ja hallitaan niiden vaikutusta terveydenhuoltojärjestelmän toimintakykyyn. Investoinneilla voitaisiin pyrkiä järjestämään tarvittavat laitteet, vankat sähköiset terveyspalvelut, terveydenhuollon tilat ja henkilöresurssit ja varmistamaan valmiudet tarjota kaikki odotettavissa olevat tavanomaiset terveyspalvelut covid-19-potilaiden hoidon ohella. |
(18) |
Latvia on toteuttanut toimenpiteitä laajentaakseen työntekijöille myönnettävää toimeentulotukea ja välttääkseen irtisanomisia hätätilan aikana. Tuen kattavuus ja riittävyys ovat kuitenkin rajalliset pääasiassa siksi, että se riippuu sosiaaliturvamaksuista ja rajoittavista kelpoisuusvaatimuksista. Järjestelmässä ei myöskään sallita osittaista työmarkkinoiden ulkopuolelle jäämistä. Asteittaisempi siirtyminen toimeentulotuesta työtuloon mahdollistaisi työmarkkinoiden suuremman joustavuuden talouden häiriötilan ja elpymisen aikana. Jotta voidaan parantaa sosiaalisen turvaverkon riittävyyttä, etuusjakson kestoa ja kattavuutta kaikkien osalta, tarvitaan jatkuvia toimia. Toimia jarruttaa kuitenkin verotulojen vähäisyys suhteessa BKT:hen. Taatun vähimmäistulon, vähimmäiseläkkeiden ja vammaisten toimeentulotuen riittävyys on parantunut hiukan mutta on edelleen heikko. Latvia on ottanut käyttöön heikoimmassa asemassa oleville ryhmille kohdennetun työttömyysetuuden, mutta työttömät ovat suuressa köyhyysvaarassa erityisesti työttömyyden jatkuessa pitkään. Sosiaalisen suojelun, kuten työttömyysvakuutuksen, saatavuudessa on itsenäisten ammatinharjoittajien ja epätyypillisen työn tekijöiden osalta aukkoja, jotka voitaisiin paikata. Pimeän työn ja pimeästi maksettujen palkkojen osuus on supistumassa mutta ne ovat edelleen yleisiä, mikä heikentää kyseisten työntekijöiden sosiaaliturvaa ja lisää työperäisiä riskejä. Heikossa asemassa olevilla väestöryhmillä on todennäköisesti eniten vaikeuksia löytää uutta työtä. Työvoima-, koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelujen yhteentoimivuus sekä sosiaalipalvelujen tarjonta on edelleen vähäistä. Erittäin puutteellisissa asuinoloissa ja ahtaasti asuvien osuus on unionin suurimpia, koska sosiaalisen asuntotuotannon asuntoja on vähän. |
(19) |
Kriisin vaikutusten lieventämisessä merkittävää apua saattaa olla tuen osoittamisesta pienille ja keskisuurille yrityksille, jotta ne voivat nopeasti kehittää joustavia työjärjestelyjä ja etätyövalmiuksia. Erityisen huolestuttava piirre on julkisiin työvoimapalveluihin rekisteröitymisen vähäisyys ja työttömien heikko osallistuminen aktiivisiin työmarkkinatoimenpiteisiin. Aktiivisten työmarkkinatoimenpiteiden toteutusta ja koostumusta on vahvistettava ja mukautettava, jotta saadaan lyhennettyä työttömyysjaksojen kestoa ja voidaan helpottaa työelämään paluuta. Työvoiman selviytymiskyvyn parantamiseksi talouden laskusuhdanteen aikana on entistäkin tärkeämpää varustaa kansalaiset oikeilla taidoilla. Entistä useammat voisivat saada työmarkkinoilla tarvittavat taidot, jos tehokas ja helposti saatavilla oleva aikuiskoulutus, uudelleenkoulutustoimet ja ammatillinen täydennyskoulutus yhdistettäisiin sosiaalipalvelujen tarjontaan ja liikkuvuuden tukemiseen. Lisäksi on parannettava latvialaisten digiosaamista, sillä vain 43 prosentilla heistä on vähintään perustasoiset digitaaliset taidot. Covid-19-pandemiassa on noussut esiin myös tarve tehostaa laadukasta digitaalista koulutusta ja varmistaa, että kaikilla oppijoilla on siihen yhtäläiset mahdollisuudet. Tärkeää on myös vahvistaa työmarkkinaosapuolten valmiuksia, jotta voidaan varmistaa niiden tarkoituksenmukainen ja oikea-aikainen osallistuminen covid-19-kriisin johdosta toteutettaviin toimiin ja kriisistä toipumiseen. |
(20) |
Latvian kehityslaitoksen Altumin kautta saatiin nopeassa tahdissa perustettua ja otettua käyttöön mittava maksuvalmiutta tukeva ohjelma. Sen avulla on voitu muokata yritysten lainojen takaisinmaksuaikatauluja ja parantaa maksuvalmiutta uusien lainojen avulla. Toisaalta useimmat pankkilainojen uudelleenjärjestelyt toteutetaan ilman valtiontakauksia. Valtiontakausten kelpoisuusehdot ovat kuitenkin suhteellisen tiukat. Sen vuoksi vaarana on, että pienemmät yritykset, joiden taloudellinen tilanne on heikompi tai jotka eivät ole maksaneet verojaan ajoissa, eivät saa tukea. Ravintoloilla ja hotelleilla, jotka kuuluvat kriisin pahiten koettelemiin toimialoihin, on vaikeuksia saada likviditeettiä heikkojen vakuuksiensa ja huonon taloudellisen tilanteensa vuoksi. Samalla on tärkeää pitää yllä pankkisektorin häiriönsietokykyä. |
(21) |
Talouden elpymisen edistämiseksi on tärkeää aikaistaa toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja, myös niihin vaikuttavien uudistusten avulla. Latvian digitaalista muutosta ja vihreää siirtymää tukevissa politiikkatoimissa olisi otettava huomioon merkittävät alueelliset erot. Useimmilla Latvian kaupunkialueilla on erinomainen digitaalinen infrastruktuuri, mutta maaseudulla kiinteän laajakaistan kattavuus on alhainen, erityisesti yhteyden viimeisten osuuksien osalta. Digitaalista infrastruktuuria voidaan parantaa toteuttamalla jatkuvia ja tehostettuja toimia erittäin nopeiden laajakaistayhteyksien käyttöönottamiseksi. Jotta voidaan vastata haasteisiin, joita ilmastoneutraaliin talouteen siirtyminen aiheuttaa, tarvitaan investointeja, joilla monipuolistetaan ja nykyaikaistetaan taloutta ja parannetaan sen kilpailukykyä. Investointeja olisi lisättävä muun muassa tutkimukseen ja innovointiin sekä inhimilliseen pääomaan. Näin voidaan myös keventää siirtymän sosioekonomisia kustannuksia. Latvian ympäristökestävyys perustuu edistymiseen energiatehokkuuden parantamisessa, kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman täytäntöönpanoon, erityisesti liikenteen ja rakennusten alalla, sekä siihen, että ympäristökestävyysnäkökohdat sisällytetään muihin talouden aloihin, erityisesti maa- ja metsätalouteen. Työvoiman liikkuvuutta voitaisiin helpottaa ja henkilöautojen kasvavaa energiankulutusta hillitä parantamalla intermodaalista liikenneinfrastruktuuria Riiassa ja sen ympäristössä. Latvian keskeisiä investointiprioriteetteja ovat Rail Baltica -hanke ja energiaverkkojen yhteenliittämishankkeet, joilla pyritään parantamaan energiaturvallisuutta ja yhdentymistä sisämarkkinoihin. Sekä ympäristöön liittyviä että taloudellisia tuloksia voidaan parantaa ja ilmastonmuutoksen hillitsemistä koskevia tavoitteita edistää myös tekemällä lisäinvestointeja uusiutuvaan energiaan, erityisesti tuulivoimaan, ja edistämällä siirtymistä merkittävästi korkeampaan kierrätysasteeseen perustuvaan kiertotalouteen. Oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa, joka on komission ehdotuksen kohteena, koskeva ohjelmasuunnittelu vuosiksi 2021–2027 voisi auttaa Latviaa vastaamaan joihinkin haasteisiin, joita siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen aiheuttaa, erityisesti vuoden 2020 maaraportin liitteen D kattamilla alueilla. Näin Latvia voisi hyödyntää kyseistä rahastoa parhaalla mahdollisella tavalla. |
(22) |
Latvia on vähentänyt merkittävästi pankkien kautta kulkevaa riskialtista rahaliikennettä ja uudistanut rahanpesun torjuntajärjestelmänsä. Latvia on kieltänyt erityisesti kaupallisten palvelujen tarjoamisen ulkomaille sijoittautuneille pöytälaatikkoyhtiöille ja muuttanut joitakin lakeja. Keskeisten valvonta-, rahanpesun selvittely- ja lainvalvontaelinten valmiuksia on vahvistettu. Rahoituslaitosten valvontaa on tiukennettu huomattavasti, mutta riskinarviointia parantamalla se voitaisiin kohdentaa paremmin ja sitä voitaisiin tehostaa. Vaikka lainvalvontaviranomaisten valmiuksia ja yhteistyötä on parannettu, niiden kapasiteettia tutkia rahanpesutapauksia ja nostaa niiden perusteella syytteitä voitaisiin vahvistaa edelleen. |
(23) |
Vaikka tässä suosituksessa esitetyissä maakohtaisissa suosituksissa, jäljempänä ’vuoden 2020 maakohtaiset suositukset’, keskitytään covid-19-pandemian sosioekonomisten vaikutusten korjaamiseen ja talouden elpymisen helpottamiseen, vuoden 2019 maakohtaiset suositukset koskevat kuitenkin myös uudistuksia, jotka ovat keskipitkän ja pitkän aikavälin rakenteellisiin haasteisiin vastatessa olennaisia. Vuoden 2019 maakohtaiset suositukset ovat edelleen ajankohtaisia, ja niiden seuraamista jatketaan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä koko ensi vuoden. Tämä koskee myös investointeihin liittyvästä talouspolitiikasta annettuja vuoden 2019 maakohtaisia suosituksia. Kaikki vuoden 2019 maakohtaiset suositukset olisi otettava huomioon vuoden 2020 jälkeisessä koheesiopolitiikan rahoituksen strategisessa ohjelmasuunnittelussa, kriisiä lieventävät toimenpiteet ja ulospääsystrategiat mukaan lukien. |
(24) |
Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso tarjoaa unionissa puitteet talous- ja työllisyyspolitiikan jatkuvalle koordinoinnille, jolla voidaan edistää kestävää taloutta. Jäsenvaltiot ovat vuoden 2020 kansallisissa uudistusohjelmissaan arvioineet edistymistä Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Varmistamalla, että vuoden 2020 maakohtaisia suosituksia noudatetaan kaikilta osin, Latvia edistää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja yhteisiä pyrkimyksiä varmistaa kilpailukykyinen kestävyys unionissa. |
(25) |
Talouksien tiivis koordinointi talous- ja rahaliitossa on keskeistä, jotta covid-19-pandemian taloudellisista vaikutuksista voidaan toipua nopeasti. Koska Latvia kuuluu jäsenvaltioihin, joiden rahayksikkö on euro, sen olisi euroryhmän antaman poliittisen ohjauksen huomioon ottaen varmistettava, että sen politiikka on euroalueelle annettujen vuoden 2020 suositusten mukaista ja muiden jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkönä on euro, politiikkojen kanssa yhteen sovitettua. |
(26) |
Komissio on vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Latvian talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2020 maaraportissa. Se on arvioinut myös vuoden 2020 vakausohjelman, vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelman ja jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Latvialle viime vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamiseksi. Komissio on ottanut huomioon ohjelmien ja jatkotoimenpiteiden merkityksen Latvian finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta mutta myös sen, ovatko ne unionin sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla unionin tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. |
(27) |
Neuvosto on tutkinut vuoden 2020 vakausohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (7) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1, |
SUOSITTAA, että Latvia toteuttaa vuosina 2020 ja 2021 toimia, joilla se
1. |
toteuttaa vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen huomioon ottaen kaikki tarvittavat toimenpiteet covid-19-pandemian torjumiseksi, talouden ylläpitämiseksi ja alkavan elpymisen tukemiseksi; harjoittaa taloustilanteen salliessa finanssipolitiikkaa, jonka tavoitteena on saavuttaa maltillisella tasolla oleva julkisen talouden rahoitusasema keskipitkällä aikavälillä ja varmistaa velkakestävyys, samalla kun lisätään investointeja; parantaa terveydenhuoltojärjestelmän selviytymiskykyä ja saavutettavuutta muun muassa lisäämällä henkilöresursseja ja rahoitusta; |
2. |
tarjoaa riittävän toimeentulotuen väestöryhmille, joihin kriisi on vaikuttanut eniten, ja vahvistaa sosiaalista turvaverkkoa; lieventää kriisin työllisyysvaikutuksia muun muassa joustavien työjärjestelyjen, aktiivisten työmarkkinatoimenpiteiden ja osaamisen avulla; |
3. |
varmistaa yritysten ja erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuudet saada maksuvalmiustukea; aikaistaa toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja talouden elpymisen vaalimiseksi; keskittää investoinnit vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen, erityisesti tutkimukseen ja innovointiin, puhtaaseen ja tehokkaaseen energian tuotantoon ja käyttöön sekä kestävään liikenteeseen ja digitaalisiin infrastruktuureihin; |
4. |
jatkaa rahanpesun torjuntakehyksen kehittämistä. |
Tehty Brysselissä 20 päivänä heinäkuuta 2020.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
J. KLOECKNER
(1) EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1.
(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1176/2011, annettu 16 päivänä marraskuuta 2011, makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta (EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25).
(3) EUVL C 301, 5.9.2019, s. 86.
(4) Neuvoston asetus (EY) N:o 1467/97, annettu 7 päivänä heinäkuuta 1997, liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä (EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6).
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/460, annettu 30 päivänä maaliskuuta 2020, asetusten (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013 ja (EU) N:o 508/2014 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, jotta saataisiin liikkeelle investointeja jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmiin ja muille talouden aloille covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (Koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskeva investointialoite) (EUVL L 99, 31.3.2020, s. 5).
(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/558, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2020, asetusten (EU) N:o 1301/2013 ja (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, joilla voidaan tarjota poikkeuksellista joustavuutta Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttöön covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (EUVL L 130, 24.4.2020, s. 1).
(7) Asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
26.8.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 282/95 |
NEUVOSTON SUOSITUS,
annettu 20 päivänä heinäkuuta 2020,
Liettuan vuoden 2020 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Liettuan vuoden 2020 vakausohjelmaa koskeva neuvoston lausunto
(2020/C 282/15)
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan,
ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 (1) ja erityisesti sen 5 artiklan 2 kohdan,
ottaa huomioon makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta 16 päivänä marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 (2) ja erityisesti sen 6 artiklan 1 kohdan,
ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin päätöslauselmat,
ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston päätelmät,
ottaa huomioon työllisyyskomitean lausunnon,
ottaa huomioon talous- ja rahoituskomitean lausunnon,
ottaa huomioon sosiaalisen suojelun komitean lausunnon,
ottaa huomioon talouspoliittisen komitean lausunnon,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 vuotuisen kestävän kasvun strategian, mikä aloitti vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Se otti huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17 päivänä marraskuuta 2017 antaman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan julistuksen. Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Liettua ei kuulu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu. Samana päivänä komissio hyväksyi myös suosituksen neuvoston suositukseksi euroalueen talouspolitiikasta. |
(2) |
Liettuaa koskeva vuoden 2020 maaraportti julkaistiin 26 päivänä helmikuuta 2020. Siinä arvioitiin Liettuan edistymistä neuvoston 9 päivänä heinäkuuta 2019 hyväksymien maakohtaisten suositusten (3), jäljempänä ’vuoden 2019 maakohtaiset suositukset’, noudattamisessa, aiempina vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamisessa ja kansallisten Eurooppa 2020 -tavoitteidensa saavuttamisessa. |
(3) |
Maailman terveysjärjestö julisti 11 päivänä maaliskuuta 2020 covid-19-epidemian virallisesti maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Pandemia on kansalaisten, yhteiskuntien ja talouden kannalta vakava kansanterveysuhka. Se asettaa kansalliset terveydenhuoltojärjestelmät kovan paineen alaisiksi ja vahingoittaa globaaleja toimitusketjuja, heiluttaa rahoitusmarkkinoita, häiritsee kulutuskysyntää ja vaikuttaa kielteisesti useilla eri aloilla. Se uhkaa ihmisten työpaikkoja ja toimeentuloa sekä yritysten liiketoimintaa. Pandemia on aiheuttanut merkittävän talouden häiriön, jolla on jo vakavia vaikutuksia unionissa. Komissio antoi 13 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon, jossa kehotetaan toteuttamaan kriisin vaikutusten lieventämiseksi koordinoituja taloudellisia toimia, joihin osallistuvat kaikki kansallisen ja unionin tason toimijat. |
(4) |
Useat jäsenvaltiot ovat julistaneet hätätilan tai ottaneet käyttöön hätätoimenpiteitä. Hätätoimenpiteiden olisi oltava ehdottoman oikeasuhteisia, välttämättömiä, ajallisesti rajoitettuja ja eurooppalaisten ja kansainvälisten normien mukaisia. Niihin olisi sovellettava demokraattista valvontaa ja riippumatonta laillisuusvalvontaa. |
(5) |
Komissio antoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnista. Yleinen poikkeuslauseke, josta säädetään asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 1 kohdassa, 6 artiklan 3 kohdassa, 9 artiklan 1 kohdassa ja 10 artiklan 3 kohdassa sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 (4) 3 artiklan 5 kohdassa ja 5 artiklan 2 kohdassa, helpottaa finanssipolitiikan koordinointia talouden vakavan taantuman yhteydessä. Komissio katsoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa, että kun otetaan huomioon odotettavissa oleva covid-19-pandemian aiheuttama vakava talouden taantuma, yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnin edellytykset olivat täyttyneet, ja pyysi neuvostoa hyväksymään tämän johtopäätöksen. Jäsenvaltioiden valtiovarainministerit yhtyivät komission arvioon 23 päivänä maaliskuuta 2020. He olivat yhtä mieltä siitä, että vakava talouden laskusuhdanne vaatii määrätietoisia, tavoitteellisia ja koordinoituja vastatoimia. Yleisen poikkeuslausekkeen aktivoiminen mahdollistaa tilapäisen poikkeamisen julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta edellyttäen, että tämä ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä. Korjaavan osion osalta neuvosto voi myös päättää komission suosituksesta hyväksyä tarkistetun julkisen talouden kehityskaaren. Yleinen poikkeuslauseke ei keskeytä vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia menettelyjä. Se antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden poiketa niistä julkista taloutta koskevista vaatimuksista, joita tavallisesti sovellettaisiin, ja samalla komissiolla ja neuvostolla on mahdollisuus toteuttaa tarvittavat politiikan koordinointitoimenpiteet vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa. |
(6) |
On toimittava herkeämättä, jotta voidaan rajoittaa ja hillitä covid-19-pandemian leviämistä, parantaa kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien kantokykyä, lieventää pandemian sosioekonomisia seurauksia toteuttamalla yrityksille ja kotitalouksille suunnattuja tukitoimia ja varmistaa työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden kannalta asianmukaiset olosuhteet työpaikoilla, kun taloudellista toimintaa käynnistetään uudelleen. Unionin olisi hyödynnettävä käytettävissään olevia välineitä kaikilta osin tukeakseen jäsenvaltioiden toimia näillä osa-alueilla. Samaan aikaan jäsenvaltioiden ja unionin olisi yhdessä valmisteltava toimenpiteitä, joita tarvitaan, jotta yhteiskunnassa ja taloudessa voidaan palata normaaliin toimintaan ja jotta päästään takaisin kestävään kasvuun. Toimenpiteissä olisi otettava huomioon muun muassa vihreä siirtymä ja digitaalinen muutos ja hyödynnettävä kriisistä saadut kokemukset. |
(7) |
Covid-19-kriisi on korostanut sisämarkkinoiden tarjoamaa joustavuutta sopeutua poikkeuksellisiin tilanteisiin. Poikkeustoimenpiteet, jotka estävät sisämarkkinoiden normaalia toimintaa, olisi kuitenkin poistettava heti, kun ne eivät enää ole välttämättömiä. Näin voidaan varmistaa nopea ja sujuva siirtyminen elpymisvaiheeseen sekä palauttaa tavaroiden, palveluiden ja työntekijöiden vapaa liikkuvuus. Vallitseva kriisi on osoittanut, että terveydenhuoltoalalla tarvitaan kriisivalmiussuunnitelmia. Muun muassa parannetuilla hankintastrategioilla, monipuolisilla toimitusketjuilla ja välttämättömien tarvikkeiden strategisilla varastoilla on tärkeä merkitys laadittaessa laajempia kriisivalmiussuunnitelmia. |
(8) |
Jotta jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön kaikki Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttämättä olevat varat lieventääkseen covid-19-pandemian poikkeuksellisia vaikutuksia, unionin lainsäätäjä on jo tehnyt muutoksia lainsäädäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksilla (EU) 2020/460 (5) ja (EU) 2020/558 (6). Näillä muutoksilla lisätään joustavuutta sekä yksinkertaistetaan ja virtaviivaistetaan menettelyjä. Lisäksi jäsenvaltiot voivat tilivuonna 2020–2021 kassavirtapaineiden vähentämiseksi hyödyntää 100 prosentin yhteisrahoitusosuutta unionin talousarviosta. Liettuaa kannustetaan hyödyntämään näitä mahdollisuuksia kaikilta osin, jotta se voi auttaa niitä yksittäisiä henkilöitä ja aloja, joihin vaikutukset kohdistuvat eniten. |
(9) |
Covid-19-pandemian sosioekonomiset seuraukset jakautuvat todennäköisesti epätasaisesti Liettuan eri alojen ja alueiden välillä erilaisen erikoistumisen vuoksi. Tähän liittyy erojen kasvamisen riski Liettuassa. Kun otetaan huomioon, että riskinä on myös jäsenvaltioiden välisen lähentymisprosessin väliaikainen taantuminen, tämänhetkinen tilanne edellyttää kohdennettuja toimia. |
(10) |
Liettua toimitti vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelmansa 15 päivänä toukokuuta 2020 ja vuoden 2020 vakausohjelmansa 30 päivänä huhtikuuta 2020. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon. |
(11) |
Liettuaan sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota. |
(12) |
Vuoden 2020 vakausohjelmassa hallitus ennakoi julkisen talouden rahoitusaseman, joka vuonna 2019 oli 0,3 prosenttia ylijäämäinen, heikkenevän niin, että vuonna 2020 alijäämä on 11,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT). Alijäämän ennustetaan supistuvan 3,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021. Julkisen talouden velka suhteessa BKT:hen kasvoi 36,3 prosenttiin vuonna 2019, ja vuoden 2020 vakausohjelman mukaan sen odotetaan kasvavan 50,6prosenttiin vuonna 2020. Covid-19-pandemian aiheuttama suuri epävarmuus vaikuttaa makrotalouden ja julkisen talouden näkymiin. |
(13) |
Liettua on covid-19-pandemian seurauksena toteuttanut osana unionin koordinoitua lähestymistapaa oikea-aikaisia budjettitoimenpiteitä terveydenhuoltojärjestelmänsä kapasiteetin lisäämiseksi, pandemian hillitsemiseksi ja avun tarjoamiseksi niille ihmisille ja aloille, joihin vaikutukset ovat erityisesti kohdistuneet. Vuoden 2020 vakausohjelman mukaan kyseiset budjettitoimenpiteet ovat 6,8 prosenttia suhteessa BKT:hen. Toimenpiteisiin kuuluvat veronmaksun lykkäykset, lisärahoitus lääkintätarvikkeiden ostamiseksi, tuet työpaikkojen säilyttämiseksi ja etuudet niille itsenäisille ammatinharjoittajille ja työntekijöille, joihin covid-19-pandemia on vaikuttanut. Koska komission analyysi joidenkin toimenpiteiden muodosta ja toteutuksesta osoittaa, että niiden käyttö voi jäädä suhteellisen vähäiseksi, komissio olettaa, että valtion toimenpiteillä on pienempi vaikutus julkiseen talouteen. Lisäksi Liettua on ilmoittanut muun muassa yritysten maksuvalmiutta tukevista, kriisin johdosta toteutettavista päätösperäisistä toimenpiteistä, vaikka niillä ei olekaan suoria budjettivaikutuksia. Vuoden 2020 vakausohjelmassa niiden arvioidaan olevan 3,8 prosenttia suhteessa BKT:hen. Näihin toimenpiteisiin kuuluu myös lainatakauksia (2,9 % suhteessa BKT:hen). Liettuan toteuttamat toimenpiteet ovat kaiken kaikkiaan niiden suuntaviivojen mukaisia, jotka komissio on esittänyt 13 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa. Toteuttamalla hätätoimenpiteet ja kasvua tukevat julkisen talouden toimenpiteet täysimääräisesti ja – sitten kun taloustilanne sen sallii – palauttamalla finanssipolitiikan tavoitteeksi maltillisella tasolla olevan julkisen talouden rahoitusaseman saavuttaminen keskipitkällä aikavälillä edistetään julkisen talouden kestävyyden säilymistä keskipitkällä aikavälillä. |
(14) |
Komission kevään 2020 talousennusteen mukaan Liettuan julkisen talouden rahoitusasema on -6,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja -2,7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2021 olettaen, että politiikka säilyy muuttumattomana. Julkisen talouden velan ennustetaan jäävän alle 60 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja vuonna 2021. |
(15) |
Komissio antoi 20 päivänä toukokuuta 2020 perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaisesti laaditun kertomuksen, koska Liettuan ennakoidaan ylittävän vuonna 2020 alijäämän viitearvon, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kaiken kaikkiaan komission analyysi viittaa siihen, että perussopimuksessa ja asetuksessa (EY) N:o 1467/97 määriteltyä alijäämäkriteeriä ei ole noudatettu. |
(16) |
Komission kevään 2020 talousennusteen mukaan Liettuan BKT supistuu 8 prosenttia, minkä jälkeen sen ennustetaan kasvavan nopeasti 7,5 prosenttia vuonna 2021. Vastatakseen covid-19-pandemiaan ja lieventääkseen taloudellisia vaikutuksia Liettua esitti 16 päivänä maaliskuuta suunnitelman talouden elvyttämiseksi ja covid-19-pandemian leviämisen vaikutusten lieventämiseksi. Suunnitelman suuruus on 2,5 miljardia euroa eli 6,3 prosenttia suhteessa maan BKT:hen, ja siihen sisältyy enintään 500 miljoonaa euroa eli 1,3 prosenttia suhteessa BKT:hen terveydenhuoltojärjestelmän tarvitsemien resurssien varmistamiseksi. Lisäksi osoitettiin 500 miljoonaa euroa työpaikkojen ja tulojen turvaamiseen. Valtion takuurahastojen kapasiteettia lisättiin 500 miljoonalla eurolla, ja talouden elvyttämiseksi on hyväksytty enintään 500 miljoonan euron lisätakaukset. Komissio hyväksyi huhtikuussa useita Liettuan tukiohjelmia Liettuan talouden tukemiseksi covid-19-pandemian yhteydessä. Näiden ohjelmien tarkoituksena on auttaa yritysten välittömien käyttöpääomatarpeiden täyttämisessä niin, että ne voivat jatkaa toimintaansa pandemian aikana ja sen jälkeen. Lisäksi Liettuan keskuspankki höllensi joitakin liikepankkien pääomavaatimuksia lisätäkseen lainanantoa reaalitaloudelle. |
(17) |
Liettuan terveydenhuollon tulokset ovat jatkuvasti jäljessä muiden jäsenvaltioiden vastaavista tuloksista, mikä johtuu osittain terveydenhuoltojärjestelmän tehottomuudesta vähäisen rahoituksen vuoksi. Tämänhetkinen pandemia on aiheuttanut järjestelmälle lisäpaineita ja tuonut esiin uusia rakenteellisia haasteita, joita ovat muun muassa hidas edistyminen palvelujen laadun parantamisessa, vähäiset investoinnit perusterveydenhuoltoon ja edistymisen puute sairaalaverkoston mukauttamisessa tehokkaammaksi ja tarpeita vastaavaksi. Covid-19-kriisi on myös paljastanut terveyseroja, jotka liittyvät työvoimapulaan sekä palvelujen ja tarpeiden maantieteelliseen epäsuhtaan. Liettuan on otettava käyttöön tarvittavat resurssit tämänhetkisen kriisin ratkaisemiseksi ja terveydenhuoltojärjestelmiensä selviytymiskyvyn parantamiseksi tulevaisuudessa. Välittömissä toimissa keskitytään valmiuksien parantamiseen terveydenhuoltoalan työntekijöiden, kriittisten lääkintätarvikkeiden ja laitteiden osalta, jotta ihmishenkiä voidaan pelastaa pandemian aikana, mutta pidemmän aikavälin investointeja olisi lisättävä, jotta terveydenhuoltojärjestelmän selviytymiskykyä voidaan parantaa niin, että se voi ylläpitää toimintojaan, palata optimaaliseen toimintaan ja valmistautua uusiin kriiseihin. Tämä edellyttää riittäviä resursseja terveydenhuoltojärjestelmän saatavuuden, tehokkuuden ja laadun parantamiseksi, jotta voidaan vastata paremmin haasteisiin, joita kroonisten sairauksien lisääntyminen, ikääntyminen ja jatkuva terveyteen liittyvä eriarvoisuus aiheuttavat. Perusterveydenhuollolla ja sähköisen terveydenhuollon kehittämisellä on tässä keskeinen rooli. Liettuan olisi myös varmistettava, että viimeaikaisia parannuksia terveydenhuollon kohtuuhintaisuuteen ei heikennetä. Järjestelmän selviytymiskyky edellyttää tulevaisuudessa myös, että parannetaan järjestelmän kykyä vähentää epäterveellisiä elintapoja (yksi Liettuan heikkojen terveydenhuollon tulosten taustalla olevista merkittävistä tekijöistä) ja tehostetaan toimia, joiden tavoitteena on lisätä pitkäaikaishoitosektorin valmiuksia huolehtia ikääntyvästä väestöstä. |
(18) |
Ennen covid-19-pandemiaa työvoimaosuus oli korkea ja työttömyys vähäistä, mutta tämä kriisi tuo uusia haasteita. Liettua on toteuttanut unionin rahoituksen avulla työajan lyhentämisjärjestelyn lieventääkseen pandemian vaikutuksia työllisyyteen ja ottanut käyttöön useita muita toimenpiteitä yrityksiin ja itsenäisiin ammatinharjoittajiin kohdistuvien kielteisten vaikutusten vähentämiseksi. Ennen kriisiä aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteiden kattavuus oli supistumassa ja aikuiskoulutukseen osallistuminen pysyi alhaisena. Aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteiden ja muiden työvoiman uudelleenkoulutusta ja ammattitaidon parantamista koskevien toimenpiteiden kattavuutta on kuitenkin lisättävä ja niihin on tarjottava riittävästi rahoitusta, jotta työttömiä voidaan auttaa palaamaan työmarkkinoille mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja myöntää elpymisvaiheen jälkeen tuloksellista tukea kestävällä tavalla. Työmarkkinaosapuolten valmiuksien parantaminen on tärkeää, jotta voidaan varmistaa niiden tarkoituksenmukainen ja oikea-aikainen osallistuminen ulospääsy- ja elvytysprosessin suunnitteluun. |
(19) |
Vaikka ennen kriisiä toteutettiin toimia köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riskin torjumiseksi esimerkiksi korottamalla yleisiä lapsilisiä ja eläkkeitä, köyhyys ja tuloerot ovat edelleen unionin suurimpia. Liettuan julkiset sosiaaliturvamenot ovat suhteellisen alhaiset ja sosiaalisten tulonsiirtojen vaikutus köyhyyden vähentämiseen on vähäinen, mitä pidetään Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria tukevassa sosiaali-indikaattoreiden tulostaulussa kriittisenä. Vero- ja etuusjärjestelmän vähäinen progressiivisuus ja tulonsiirtokyky rajoittaa maan kykyä rahoittaa julkisia hyödykkeitä ja palveluja sekä vähentää köyhyyttä ja tuloeroja. Covid-19-pandemian kielteinen vaikutus työllisyyteen ja kotitalouksien tuloihin todennäköisesti pahentaa kyseisiä ongelmia keskipitkällä aikavälillä. Saattaa olla tarpeen toteuttaa väliaikaisia toimenpiteitä, kuten tarkistaa kelpoisuussääntöjä ja joidenkin etuuksien määriä ja kestoa, sen varmistamiseksi, että pandemiasta eniten kärsineiden tilanne ei heikkene. Sosiaalista turvaverkkoa olisi laajennettava tukemaan kaikkia ryhmiä, myös itsenäisiä ammatinharjoittajia, epätyypillisissä työsuhteissa olevia ja heikoimmassa asemassa olevia. Tärkeimpien sosiaalipalvelujen ja sosiaalisen asuntotuotannon tarjontaa on lisättävä apua tarvitsevien tukemiseksi. |
(20) |
Yrityksille julkisen sektorin lainojen ja takausten muodossa annettava maksuvalmiustuki, joka suunnataan etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yritykset), on ollut äärimmäisen tärkeää, ja välittäjien on huolehdittava siitä, että tämä tuki jaetaan yrityksille nopeasti. Lainaehdoissa on otettava huomioon kriisitilanne. Kyseisiä toimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon pankkisektorin häiriönsietokyky. Pk-yritysten kassavirtatilannetta voidaan myös parantaa sallimalla verojen ja sosiaaliturvamaksujen lykkäykset ja nopeuttamalla viranomaisten sopimusperusteisia maksuja. Vastaperustetut start-up- ja scale-up-yritykset saattavat tarvita erityistukea esimerkiksi julkisten laitosten tekemien pääomasijoitusten muodossa ja riskipääomarahastoille suunnattuina kannustimina, joiden tarkoituksena on lisätä niiden sijoituksia kyseisiin yrityksiin. Olisi jatkettava toimia tarpeettomien sääntely- ja hallintorasitteiden vähentämiseksi ja tehokkaiden digitaalisten julkisten palvelujen tarjoamiseksi kansalaisille ja yrityksille. |
(21) |
Liettuan olisi varmistettava, että sen talouden elpymistä edistävät toimenpiteet ovat tulevaisuuteen suuntautuneita ja helpottavat digitaalista muutosta ja vihreää siirtymää, joihin liittyy useita haasteita. Digitaalinen osaaminen on unionin keskiarvoa heikompaa, ja pk-yrityksillä on huomattavia vaikeuksia rekrytoida tieto- ja viestintätekniikan alan työntekijöitä. Vaikka valokuituverkkojen käyttöönotto ylittää unionin keskiarvon sekä kaupungeissa että maaseudulla, kiinteiden laajakaistayhteyksien kattavuus ja niiden käyttöönotto on hyvin vähäistä, ja kaupunkien ja maaseudun välillä on edelleen suuria eroja. |
(22) |
Talouden elpymisen edistämiseksi on tärkeää aikaistaa toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja, myös niihin vaikuttavien uudistusten avulla. Vihreän siirtymän osalta voidaan todeta, että kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ovat Liettuassa pysyneet suurelta osin muuttumattomina vuodesta 2010. Liettuan resurssituottavuus on unionin alhaisimpia, ja kiertomateriaalien (uusioraaka-aineiden) käyttö on selvästi alle unionin keskiarvon. Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen energiatehokkuutta ja uusiutuvia energialähteitä koskevien ratkaisujen avulla, lämmitysjärjestelmien nykyaikaistaminen ja liikennealan kestävyyden parantaminen edistäisivät merkittävästi Liettuan talouden irtautumista hiilestä Liettuan kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman mukaisesti. Kohdennetuilla julkisilla ja yksityisillä investoinneilla, joilla pyritään puuttumaan näihin ongelmiin, ja muilla investoinneilla, joilla on merkittäviä ympäristö- ja terveysvaikutuksia, voidaan edistää kasvua ja häiriönsietokykyä ja auttaa varmistamaan kestävä toipuminen kriisistä. Jo suunnitellut investoinnit mahdollistavat sellaisten hankkeiden nopean tunnistamisen, joita voitaisiin aikaistaa ja jotka edistäisivät talouden elpymistä esimerkiksi rakennusten peruskorjauksen ja uusiutuvan energian aloilla. Keskipitkän aikavälin elvytystoimien valmistelutyössä voidaan tukeutua jäsenvaltioiden kansallisiin energia- ja ilmastosuunnitelmiin, yhteistä etua koskevien hankkeiden luetteloon ja infrastruktuurin kehittämissuunnitelmiin. Liettuan keskeisiä investointiprioriteetteja ovat Rail Baltica -hanke ja energiaverkkojen yhteenliittämishankkeet, joilla pyritään parantamaan energiaturvallisuutta ja yhdentymistä unionin sisämarkkinoihin. Oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa, joka on komission ehdotuksen kohteena, koskeva ohjelmasuunnittelu kaudeksi 2021–2027 voisi auttaa Liettuaa vastaamaan joihinkin haasteisiin, joita siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen aiheuttaa, erityisesti vuoden 2020 maaraportin liitteen D kattamilla alueilla. Näin Liettua voisi hyödyntää kyseistä rahastoa parhaalla mahdollisella tavalla. |
(23) |
Vaikka tässä suosituksessa esitetyissä maakohtaisissa suosituksissa, jäljempänä ’vuoden 2020 maakohtaiset suositukset’, keskitytään covid-19-pandemian sosioekonomisten vaikutusten korjaamiseen ja talouden elpymisen helpottamiseen, vuoden 2019 maakohtaiset suositukset koskevat kuitenkin myös uudistuksia, jotka ovat keskipitkän ja pitkän aikavälin rakenteellisiin haasteisiin vastatessa olennaisia. Vuoden 2019 maakohtaiset suositukset ovat edelleen ajankohtaisia, ja niiden seuraamista jatketaan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä koko ensi vuoden. Tämä koskee myös investointeihin liittyvästä talouspolitiikasta annettuja vuoden 2019 maakohtaisia suosituksia. Kaikki vuoden 2019 maakohtaiset suositukset olisi otettava huomioon vuoden 2020 jälkeisessä koheesiopolitiikan rahoituksen strategisessa ohjelmasuunnittelussa, kriisiä lieventävät toimenpiteet ja ulospääsystrategiat mukaan lukien. |
(24) |
Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso tarjoaa unionissa puitteet talous- ja työllisyyspolitiikan jatkuvalle koordinoinnille, jolla voidaan edistää kestävää taloutta. Jäsenvaltiot ovat vuoden 2020 kansallisissa uudistusohjelmissaan arvioineet edistymistä Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Varmistamalla, että vuoden 2020 maakohtaisia suosituksia noudatetaan kaikilta osin, Liettua edistää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja yhteisiä pyrkimyksiä varmistaa kilpailukykyinen kestävyys unionissa. |
(25) |
Talouksien tiivis koordinointi talous- ja rahaliitossa on keskeistä, jotta covid-19-pandemian taloudellisista vaikutuksista voidaan toipua nopeasti. Koska Liettua kuuluu jäsenvaltioihin, joiden rahayksikkö on euro, sen olisi euroryhmän antaman poliittisen ohjauksen huomioon ottaen varmistettava, että sen politiikka on euroalueelle annettujen vuoden 2020 suositusten mukaista ja muiden jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkönä on euro, politiikkojen kanssa yhteen sovitettua. |
(26) |
Komissio on vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Liettuan talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2020 maaraportissa. Se on arvioinut myös vuoden 2020 vakausohjelman, vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelman ja jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Liettualle viime vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamiseksi. Komissio on ottanut huomioon ohjelmien ja jatkotoimenpiteiden merkityksen Liettuan finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta mutta myös sen, ovatko ne unionin sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla unionin tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. |
(27) |
Neuvosto on tutkinut vuoden 2020 vakausohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (7) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1, |
SUOSITTAA, että Liettua toteuttaa vuosina 2020 ja 2021 toimia, joilla se
1. |
toteuttaa vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen huomioon ottaen kaikki tarvittavat toimenpiteet covid-19-pandemian torjumiseksi, talouden ylläpitämiseksi ja alkavan elpymisen tukemiseksi; harjoittaa taloustilanteen salliessa finanssipolitiikkaa, jonka tavoitteena on saavuttaa maltillisella tasolla oleva julkisen talouden rahoitusasema keskipitkällä aikavälillä ja varmistaa velkakestävyys, samalla kun lisätään investointeja; vahvistaa terveydenhuoltojärjestelmän selviytymiskykyä muun muassa ottamalla käyttöön riittävän rahoituksen ja puuttumalla terveydenhuollon työvoimapulaan ja kriittisten lääkinnällisten tuotteiden puutteeseen; parantaa terveyspalvelujen saatavuutta ja laatua; |
2. |
lieventää covid-19-kriisin vaikutuksia työllisyyteen; lisää aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden rahoitusta ja kattavuutta ja edistää osaamista; varmistaa sosiaalisen turvaverkon kattavuuden ja riittävyyden ja parantaa vero- ja etuusjärjestelmän vaikuttavuutta köyhyydeltä suojaamisessa; |
3. |
tukee yritysten, erityisesti pk-yritysten ja vientiin suuntautuneiden alojen, likviditeettiä; aikaistaa toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja talouden elpymisen vaalimiseksi; keskittää investoinnit vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen, erityisesti erittäin suuren kapasiteetin laajakaistan kattavuuteen ja käyttöönottoon, puhtaaseen ja tehokkaaseen energian tuotantoon ja käyttöön sekä kestävään liikenteeseen; edistää pk-yritysten teknologiainnovointia. |
Tehty Brysselissä 20 päivänä heinäkuuta 2020.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
J. KLOECKNER
(1) EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1.
(2) EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25.
(3) EUVL C 301, 5.9.2019, s. 91.
(4) Neuvoston asetus (EY) N:o 1467/97, annettu 7 päivänä heinäkuuta 1997, liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä (EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6).
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/460, annettu 30 päivänä maaliskuuta 2020, asetusten (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013 ja (EU) N:o 508/2014 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, jotta saataisiin liikkeelle investointeja jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmiin ja muille talouden aloille covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (Koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskeva investointialoite) (EUVL L 99, 31.3.2020, s. 5).
(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/558, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2020, asetusten (EU) N:o 1301/2013 ja (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, joilla voidaan tarjota poikkeuksellista joustavuutta Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttöön covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (EUVL L 130, 24.4.2020, s. 1).
(7) Asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
26.8.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 282/101 |
NEUVOSTON SUOSITUS,
annettu 20 päivänä heinäkuuta 2020,
Luxemburgin vuoden 2020 kansallisesta uudistusohjelmasta ja samassa yhteydessä annettu neuvoston lausunto Luxemburgin vuoden 2020 vakausohjelmasta
(2020/C 282/16)
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan,
ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 (1) ja erityisesti sen 5 artiklan 2 kohdan,
ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin päätöslauselmat,
ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston päätelmät,
ottaa huomioon työllisyyskomitean lausunnon,
ottaa huomioon talous- ja rahoituskomitean lausunnon,
ottaa huomioon sosiaalisen suojelun komitean lausunnon,
ottaa huomioon talouspoliittisen komitean lausunnon,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 vuotuisen kestävän kasvun strategian, mikä aloitti vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Se otti huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17 päivänä marraskuuta 2017 antaman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan julistuksen. Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 (2) perusteella varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Luxemburg ei kuulu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu. Samana päivänä komissio hyväksyi myös suosituksen neuvoston suositukseksi euroalueen talouspolitiikasta. |
(2) |
Luxemburgia koskeva vuoden 2020 maaraportti julkaistiin 26 päivänä helmikuuta 2020. Siinä arvioitiin Luxemburgin edistymistä neuvoston 9 päivänä heinäkuuta 2019 hyväksymien maakohtaisten suositusten (3), jäljempänä ’vuoden 2019 maakohtaiset suositukset’, noudattamisessa, aiempina vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamisessa ja kansallisten Eurooppa 2020 -tavoitteidensa saavuttamisessa. |
(3) |
Maailman terveysjärjestö julisti 11 päivänä maaliskuuta 2020 covid-19-epidemian virallisesti maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Pandemia on kansalaisten, yhteiskuntien ja talouden kannalta vakava kansanterveysuhka. Se asettaa kansalliset terveydenhuoltojärjestelmät kovan paineen alaisiksi, vahingoittaa globaaleja toimitusketjuja, heiluttaa rahoitusmarkkinoita, häiritsee kulutuskysyntää ja vaikuttaa kielteisesti useilla eri aloilla. Se uhkaa ihmisten työpaikkoja ja toimeentuloa sekä yritysten liiketoimintaa. Pandemia on aiheuttanut merkittävän talouden häiriön, jolla on jo vakavia vaikutuksia unionissa. Komissio antoi 13 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon, jossa kehotetaan toteuttamaan kriisin vaikutusten lieventämiseksi koordinoituja taloudellisia toimia, joihin osallistuvat kaikki kansallisen ja unionin tason toimijat. |
(4) |
Useat jäsenvaltiot ovat julistaneet hätätilan tai ottaneet käyttöön hätätoimenpiteitä. Hätätoimenpiteiden olisi oltava ehdottoman oikeasuhteisia, välttämättömiä, ajallisesti rajoitettuja ja eurooppalaisten ja kansainvälisten normien mukaisia. Niihin olisi sovellettava demokraattista valvontaa ja riippumatonta laillisuusvalvontaa. |
(5) |
Komissio antoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnista. Yleinen poikkeuslauseke, josta säädetään asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 1 kohdassa, 6 artiklan 3 kohdassa, 9 artiklan 1 kohdassa ja 10 artiklan 3 kohdassa sekä asetuksen (EY) N:o 1467/97 (4) 3 artiklan 5 kohdassa ja 5 artiklan 2 kohdassa, helpottaa finanssipolitiikan koordinointia talouden vakavan taantuman yhteydessä. Komissio katsoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa, että kun otetaan huomioon odotettavissa oleva covid-19-pandemian aiheuttama vakava talouden taantuma, yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnin edellytykset olivat täyttyneet, ja pyysi neuvostoa hyväksymään tämän johtopäätöksen. Jäsenvaltioiden valtiovarainministerit yhtyivät komission arvioon 23 päivänä maaliskuuta 2020. He olivat yhtä mieltä siitä, että vakava talouden laskusuhdanne vaatii määrätietoisia, tavoitteellisia ja koordinoituja vastatoimia. Yleisen poikkeuslausekkeen aktivoiminen mahdollistaa tilapäisen poikkeamisen julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta edellyttäen, että tämä ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä. Korjaavan osion osalta neuvosto voi myös päättää komission suosituksesta hyväksyä tarkistetun julkisen talouden kehityskaaren. Yleinen poikkeuslauseke ei keskeytä vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia menettelyjä. Se antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden poiketa niistä julkista taloutta koskevista vaatimuksista, joita tavallisesti sovellettaisiin, ja samalla komissiolla ja neuvostolla on mahdollisuus toteuttaa tarvittavat politiikan koordinointitoimenpiteet vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa. |
(6) |
On toimittava herkeämättä, jotta voidaan rajoittaa ja hillitä covid-19-pandemian leviämistä, parantaa kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien kantokykyä, lieventää pandemian sosioekonomisia seurauksia toteuttamalla yrityksille ja kotitalouksille suunnattuja tukitoimia ja varmistaa työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden kannalta asianmukaiset olosuhteet työpaikoilla, kun taloudellista toimintaa käynnistetään uudelleen. Unionin olisi hyödynnettävä käytettävissään olevia välineitä kaikilta osin tukeakseen jäsenvaltioiden toimia näillä osa-alueilla. Samaan aikaan jäsenvaltioiden ja unionin olisi yhdessä valmisteltava toimenpiteitä, joita tarvitaan, jotta yhteiskunnassa ja taloudessa voidaan palata normaaliin toimintaan ja jotta päästään takaisin kestävään kasvuun. Toimenpiteissä olisi otettava huomioon muun muassa vihreä siirtymä ja digitaalinen muutos ja hyödynnettävä kriisistä saadut kokemukset. |
(7) |
Covid-19-kriisi on korostanut sisämarkkinoiden tarjoamaa joustavuutta sopeutua poikkeuksellisiin tilanteisiin. Poikkeustoimenpiteet, jotka estävät sisämarkkinoiden normaalia toimintaa, olisi kuitenkin poistettava heti, kun ne eivät enää ole välttämättömiä. Näin voidaan varmistaa nopea ja sujuva siirtyminen elpymisvaiheeseen sekä palauttaa tavaroiden, palveluiden ja työntekijöiden vapaa liikkuvuus. Vallitseva kriisi on osoittanut, että terveydenhuoltoalalla tarvitaan kriisivalmiussuunnitelmia. Muun muassa parannetuilla hankintastrategioilla, monipuolisilla toimitusketjuilla ja välttämättömien tarvikkeiden strategisilla varastoilla on tärkeä merkitys laadittaessa laajempia kriisivalmiussuunnitelmia. |
(8) |
Jotta jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön kaikki Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttämättä olevat varat lieventääkseen covid-19-pandemian poikkeuksellisia vaikutuksia, unionin lainsäätäjä on jo tehnyt muutoksia lainsäädäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksilla (EU) 2020/460 (5) ja (EU) 2020/558 (6). Näillä muutoksilla lisätään joustavuutta sekä yksinkertaistetaan ja virtaviivaistetaan menettelyjä. Lisäksi jäsenvaltiot voivat tilivuonna 2020–2021 kassavirtapaineiden vähentämiseksi hyödyntää 100 prosentin yhteisrahoitusosuutta unionin talousarviosta. Luxemburgia kannustetaan hyödyntämään näitä mahdollisuuksia kaikilta osin, jotta se voi auttaa niitä yksittäisiä henkilöitä ja aloja, joihin vaikutukset kohdistuvat eniten. |
(9) |
Luxemburg toimitti vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelmansa 30 päivänä huhtikuuta 2020 ja vuoden 2020 vakausohjelmansa 29 päivänä huhtikuuta 2020. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon. |
(10) |
Luxemburgiin sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota. |
(11) |
Vuoden 2020 vakausohjelmassa hallitus ennakoi julkisen talouden rahoitusaseman, joka vuonna 2019 oli 2,2 prosenttia ylijäämäinen, heikkenevän niin, että vuonna 2020 alijäämä on 8,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT). Alijäämän ennustetaan supistuvan 3,0 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021. Julkisen talouden velka suhteessa BKT:hen kasvoi 22,1 prosenttiin vuonna 2019, ja vuoden 2020 vakausohjelman mukaan sen odotetaan kasvavan 28,7 prosenttiin vuonna 2020. Covid-19-pandemiaan liittyvä suuri epävarmuus vaikuttaa makrotalouden ja julkisen talouden näkymiin. |
(12) |
Luxemburg on covid-19-pandemian seurauksena toteuttanut osana unionin koordinoitua lähestymistapaa oikea-aikaisia budjettitoimenpiteitä terveydenhuoltojärjestelmänsä kapasiteetin lisäämiseksi, pandemian hillitsemiseksi ja avun tarjoamiseksi niille ihmisille ja aloille, joihin vaikutukset ovat erityisesti kohdistuneet. Vuoden 2020 vakausohjelman mukaan kyseiset budjettitoimenpiteet ovat 5,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Toimenpiteitä ovat muun muassa toimet terveydenhuoltopalvelujen vahvistamiseksi, tuki vaikeuksissa oleville yrityksille, lainat ja tuet – myös itsenäisille ammatinharjoittajille – sekä työajan lyhentämisjärjestelyt, jotka koskevat myös rajatyöntekijöitä. Lisäksi Luxemburg on ilmoittanut yritysten maksuvalmiutta tukevista toimenpiteistä, vaikka niillä ei olekaan suoria budjettivaikutuksia. Näitä toimenpiteitä ovat muun muassa veronmaksun lykkääminen, lainat tilapäisissä taloudellisissa vaikeuksissa oleville pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yritykset) sekä takaukset. Komissio arvioi, että paketin vaikutus on pienempi kuin vuoden 2020 vakausohjelmassa esitetään, koska komissio ei pidä veronmaksun lykkäyksiä ja lainojen myöntämistä päätösperäisinä toimenpiteinä, joilla on budjettivaikutuksia. Viranomaiset katsovat kuitenkin, että osalla välittömien verojen lykkäyksistä olisi lopulta budjettivaikutuksia, jotka sisältyvät edellä mainittuun määrään (5,5 % suhteessa BKT:hen). Lisäksi osa työajan lyhentämisjärjestelyihin liittyvistä kustannuksista on katsottu osaksi automaattisten vakauttajien toimintaa. Luxemburgin toteuttamat toimenpiteet ovat kaiken kaikkiaan niiden suuntaviivojen mukaisia, jotka komissio on esittänyt 13 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa. Toteuttamalla hätätoimenpiteet ja kasvua tukevat julkisen talouden toimenpiteet täysimääräisesti ja – sitten kun taloustilanne sen sallii – palauttamalla finanssipolitiikan tavoitteeksi maltillisella tasolla olevan julkisen talouden rahoitusaseman saavuttaminen keskipitkällä aikavälillä edistetään julkisen talouden kestävyyden säilymistä keskipitkällä aikavälillä. |
(13) |
Komission kevään 2020 talousennusteen perusteella Luxemburgin julkisen talouden rahoitusaseman ennustetaan olevan 4,8 prosenttia alijäämäinen suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja 0,1 prosenttia ylijäämäinen vuonna 2021 olettaen, että politiikka säilyy muuttumattomana. Julkisen talouden velan ennustetaan pysyvän alle 60 prosentissa suhteessa BKT:hen vuosina 2020 ja 2021. Vuoden 2020 vakausohjelma perustuu komission kevään 2020 ennusteisiin verrattuna varovaisempiin oletuksiin sekä tulojen että menojen osalta. |
(14) |
Komissio antoi 20 päivänä toukokuuta 2020 perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaisesti laaditun kertomuksen, koska Luxemburgin ennakoidaan ylittävän vuonna 2020 alijäämän viitearvon, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kaiken kaikkiaan komission analyysi viittaa siihen, että perussopimuksessa ja asetuksessa (EY) N:o 1467/97 määriteltyä alijäämäkriteeriä ei ole noudatettu. |
(15) |
Luxemburgissa on yksi unionin parhaiten suoriutuvista terveydenhuoltojärjestelmistä. Koska kuitenkin 49 prosenttia lääkäreistä ja 62 prosenttia terveydenhuoltohenkilöstöstä on muita kuin luxemburgilaisia, järjestelmä ylittää selvästi kriittisen haavoittuvuuden rajan (Maailman terveysjärjestön indikaattorin perusteella). Naapurimaiden kriisiaikoina mahdollisesti tekemät yksipuoliset päätökset voivat vaikuttaa Luxemburgin terveydenhuoltojärjestelmään. Luxemburgin piti toteuttaa hyvin nopeasti tilapäisiä toimenpiteitä terveydenhuoltojärjestelmänsä selviytymiskyvyn parantamiseksi covid-19-kriisin alkamisen jälkeen. Esimerkiksi piti ottaa käyttöön lääkinnällistä infrastruktuuria, laajentaa sairaalaa tilapäisesti sekä järjestää terveydenhuollossa työskenteleville rajatyöntekijöille ja heidän perheilleen majoitus Luxemburgissa. |
(16) |
Terveydenhuoltojärjestelmän odotetaan tulevaisuudessa kohtaavan yhä enemmän haasteita sen lisäksi, että terveydenhuoltoalan avoimien työpaikkojen määrä on kasvanut viime vuosina. Väestönkasvun ja ikääntymisen odotetaan lisäävän terveydenhuollon kysyntää, ja seuraavien 15 vuoden aikana hoitohenkilöstöstä odotetaan jäävän eläkkeelle 59–69 prosenttia. Osaamisrakenteeseen liittyvillä innovaatioilla ja ammatillisten roolien kehittämisellä, tehtävien jakamisella ja sijaisuuksilla on tärkeä rooli pyrittäessä säilyttämään terveydenhuoltoala houkuttelevana työllistäjänä. Yleisemmin terveydenhuoltojärjestelmän hallintoa, myös yhteistyötä naapurimaiden kanssa, on mahdollista tehostaa, ja hallitus on juuri alkanut toteuttaa merkittävää uudistusta. Vaikka digitaalinen infrastruktuuri on jo kehittynyttä Luxemburgissa, sähköisen terveydenhuollon ratkaisujen, kuten korvausten suorittajille tarkoitettujen digitaalisten ratkaisujen, toteuttaminen on vielä kesken. Luxemburg on keskittynyt voimakkaasti digitaaliteknologiaan, kuten superlaskentaan, tekoälyyn, lohkoketjuun ja massadataan. Sillä on mahdollisuudet hyödyntää näitä valmiuksia ja osallistua unionin tason yhteistyöhön, jotta se voi edistää merkittävästi tutkimusta covid-19-tautia aiheuttavan koronaviruksen neutraloimiseksi ja tartuntojen vähentämiseksi. Luxemburg on myös perustanut uuden tukijärjestelmän covid-19-taudin torjuntaan tarkoitettujen tuotteiden tutkimus- ja kehittämistyöhön keskittyville investointihankkeille, joissa kehitetään hoitoja ja rokotteita meneillään olevan covid-19-pandemian torjumiseksi tehokkaasti. |
(17) |
Komission kevään 2020 ennusteen mukaan työttömyyden odotetaan nousevan 6,4 prosenttiin vuonna 2020 ja laskevan 6,1 prosenttiin vuonna 2021. Luxemburg on toteuttanut työllisyyden säilyttämiseksi useita toimenpiteitä, erityisesti osana chômage partiel -järjestelyä. Erityistä huomiota olisi kuitenkin kiinnitettävä muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin, kuten ikääntyneisiin ja matalan osaamistason työntekijöihin, sillä uusi vähimmäistulojärjestelmä (REVIS, revenu d’inclusion sociale) on jo johtanut julkisiin työvoimapalveluihin rekisteröityneiden työttömien määrän kasvuun, koska siihen kuuluvien on ollut pakollista ilmoittautua työttömiksi tammikuusta 2019 alkaen. Nämä muita heikommassa asemassa olevat henkilöt kärsivät eniten covid-19-kriisin seurauksena lisääntyneestä kilpailusta työmarkkinoilla. Muita kriisistä kärsiviä haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä voivat olla tilapäistyöntekijät sekä matalan osaamistason työntekijät yleensä. Ikääntyneiden työntekijöiden alhainen työllisyysaste on Luxemburgissa edelleen vallitseva rakenteellinen ongelma, joka vaikuttaa myös eläkejärjestelmän pitkän aikavälin kestävyyteen, kuten Luxemburgille viime vuosina annetuissa maakohtaisissa suosituksissa on todettu. Ikääntyneillä työntekijöillä on covid-19-kriisin vuoksi nykytilanteessa suurempi riski joutua irtisanotuiksi. On siis tärkeämpää kuin koskaan parantaa heidän kykyään sopeutua muihin työpaikkoihin ja muille aloille muun muassa osaamisen kehittämisen ja uudelleenkoulutuksen avulla. Luxemburgin tulokset sosiaalisessa osallisuudessa ovat lähellä unionin keskiarvoa, mutta eriarvoisuutta ja työssäkäyvien köyhyyttä koskevat indikaattorit ovat heikentyneet viime vuosina ja opiskelijoiden sosioekonominen tausta vaikuttaa edelleen voimakkaasti heidän mahdollisuuksiinsa. Muita haavoittuvammassa asemassa olevia ryhmiä olisi tuettava, jotta ne selviytyisivät covid-19-kriisin sosiaalisista vaikutuksista. |
(18) |
Luxemburg on sisällyttänyt 25 päivänä maaliskuuta 2020 esiteltyyn vakauttamissuunnitelmaansa useita toimenpiteitä tukeakseen covid-19-kriisistä kärsiviä yrityksiä, erityisesti pk-yrityksiä, sekä itsenäisiä ammatinharjoittajia ja mikroyrityksiä. Vähittäiskauppa on yksi niistä aloista, joihin kriisi on vaikuttanut eniten, kun kysyntä on romahtanut ja nyt toteutettavat toimet ovat estäneet monilta yrityksiltä toiminnan kokonaan tai rajoittaneet sitä. Sääntelyn joustavoittaminen vauhdittaisi vähittäiskaupan elpymistä covid-19-kriisin jälkeen. Lisäksi olisi hyödyllistä tukea pk-yrityksiä liiketoiminnan jatkuvuuden varmistavan digitaaliteknologian, esimerkiksi sähköisen kaupankäynnin, käyttöönotossa. Asianmukaisia toimenpiteitä olisi jatkettava koko elpymisvaiheen ajan ja niistä olisi luovuttava vaiheittain ja joustavasti. Samalla olisi määriteltävä alat, jotka ovat kärsineet kriisistä eniten, jotta niitä varten voidaan laatia erityisiä tukisuunnitelmia, joiden avulla ne voivat kuroa eroa umpeen elpymisvaiheessa. Näitä toimenpiteitä toteutettaessa on otettava huomioon pankkialan häiriönsietokyky. Luxemburgin maksukyvyttömyyslainsäädännön uudistaminen covid-19-kriisin akuutin vaiheen jälkeen voi auttaa yrityksiä saamaan uuden mahdollisuuden, jos niitä uhkaa konkurssi ilman niiden omaa syytä. Näin voidaan tukea siirtymävaihetta ja uusien pk-yritysten perustamista kasvua edistävillä aloilla. |
(19) |
Talouden elpymisen edistämiseksi on tärkeää aikaistaa toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja erityisesti digitaalitaloudessa ja vihreillä aloilla, myös niihin vaikuttavien uudistusten avulla. Luxemburg on jo käynnistänyt aloitteita digitalisaation ja innovoinnin edistämiseksi, mutta teknologian integrointi yrityssektorilla ja yksityiset investoinnit sekä julkisten palvelujen digitalisointi ovat edelleen vähäisiä, kun otetaan huomioon maan suuret mahdollisuudet ja halukkuus siirtyä datatalouteen. Investoinnit digitalisaatioon, pitkälle edistyneisiin digitaitoihin ja innovointiin ovat olennaisen tärkeitä pk-yritysten tukemiseksi sekä tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Kriisistä toipumista olisi tuettava lyhyellä aikavälillä myös edistämällä kunnianhimoisia vihreitä investointeja. Keskeisiä kohteita voivat olla erityisesti kestävä liikenne esimerkiksi rautatieliikenteessä, kestävä rakentaminen ja erityisesti olemassa olevien ja uusien rakennusten energiatehokkuus sekä uusiutuva energia. Näillä toimilla elvytettäisiin taloutta vihreän kehityksen mukaisesti ja tuettaisiin toimia, joiden avulla Luxemburg lähestyy kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä, energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa koskevia vuoden 2030 tavoitteitaan sekä valmistautuu ilmastoneutraaliuden saavuttamiseen. Investointitarpeita ja investointien rahoituslähteitä on määritettävä lisää, myös kun otetaan huomioon covid-19-pandemian vaikutukset talouteen ja julkiseen talouteen. Oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa, joka on komission ehdotuksen kohteena, koskeva ohjelmasuunnittelu kaudeksi 2021–2027 voisi auttaa Luxemburgia vastaamaan joihinkin haasteisiin, joita siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen aiheuttaa, erityisesti vuoden 2020 maaraportin liitteen D kattamilla alueilla. Näin Luxemburg voisi hyödyntää kyseistä rahastoa parhaalla mahdollisella tavalla. |
(20) |
Luxemburgilla on merkittäviä rahanpesuun liittyviä riskejä ulkomaisten suorien sijoitusten suuren määrän ja ulkomaisilta tahoilta rahoitusta saavien monimutkaisten oikeudellisten rakenteiden vuoksi. Nämä riskit otetaan huomioon kansallisessa riskiarviossa, erityisesti trusti- tai yrityspalveluja tarjoavien ammattihenkilöiden tai sijoituspalvelujen osalta. Jos nämä ammattihenkilöt toteuttavat rahanpesunvastaista kehystä heikosti, tuloksena on riittämättömiä riskianalyysejä ja epäilyttävistä toimista ilmoitetaan liian harvoin. Näiden ammattihenkilöiden valvonta ei nykyisellä tasollaan riitä tällaisten puutteiden korjaamiseen. Yritysten tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia varten on perustettu kansallinen rekisteri, jonka tarkoituksena on rajoittaa salassapitovelvollisuutta ja tunnistaa tosiasialliset omistajat ja edunsaajat. Annettujen tietojen laatua ja rekisterin tehokkuutta on seurattava pitkällä aikavälillä. |
(21) |
Aggressiiviseen verosuunnitteluun puuttuminen on edelleen keskiössä pyrittäessä parantamaan verojärjestelmien tehokkuutta ja oikeudenmukaisuutta, kuten vuonna 2020 annetussa euroalueen talouspolitiikkaa koskevassa suosituksessa todetaan. Veronmaksajien aggressiivisista verosuunnittelustrategioista aiheutuvat jäsenvaltioiden väliset heijastusvaikutukset edellyttävät koordinoituja kansallisia politiikkatoimia, joilla täydennetään unionin lainsäädäntöä. Luxemburg on toteuttanut jo hyväksyttyjen kansainvälisten ja eurooppalaisten aloitteiden mukaisia toimenpiteitä puuttuakseen aggressiivisen verosuunnitteluun, mutta maan kautta maksettujen osinkojen, rojaltien ja korkojen suuri määrä suhteessa BKT:hen viittaa siihen, että aggressiivista verosuunnittelua harjoittavat yritykset hyödyntävät sen verosääntöjä. Suurin osa suorista ulkomaisista sijoituksista on erillisyhtiöiden hallussa. Koska unionin ulkopuolelle (ts. sellaisilta osapuolilta, joiden kotipaikka on EU:ssa, sellaisille osapuolille, joiden kotipaikka on kolmansissa maissa) suoritettavista korko- ja rojaltimaksuista ei kanneta lähdeveroa ja koska osinkomaksut on vapautettu lähdeverosta tietyissä olosuhteissa, seurauksena voi olla, että kyseiset maksut välttyvät kokonaan verotukselta, jos niitä ei veroteta myöskään maksun vastaanottajan lainkäyttöalueella. Luxemburg on esittänyt lakiehdotuksen, jolla otetaan käyttöön veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevassa unionin luettelossa oleville lainkäyttöalueille suoritettavien korko- ja rojaltimaksujen vähennyskelvottomuus, sillä Luxemburg on sitoutunut ottamaan käyttöön suojatoimenpiteitä näitä lainkäyttöalueita kohtaan. |
(22) |
Vaikka tässä suosituksessa esitetyissä maakohtaisissa suosituksissa, jäljempänä ’vuoden 2020 maakohtaiset suositukset’, keskitytään covid-19-pandemian sosioekonomisten vaikutusten korjaamiseen ja talouden elpymisen helpottamiseen, vuoden 2019 maakohtaiset suositukset koskevat kuitenkin myös uudistuksia, jotka ovat keskipitkän ja pitkän aikavälin rakenteellisiin haasteisiin vastatessa olennaisia. Vuoden 2019 maakohtaiset suositukset ovat edelleen ajankohtaisia, ja niiden seuraamista jatketaan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä koko ensi vuoden. Tämä koskee myös investointeihin liittyvästä talouspolitiikasta annettuja vuoden 2019 maakohtaisia suosituksia. Kaikki vuoden 2019 maakohtaiset suositukset olisi otettava huomioon vuoden 2020 jälkeisessä koheesiopolitiikan rahoituksen strategisessa ohjelmasuunnittelussa, kriisiä lieventävät toimenpiteet ja ulospääsystrategiat mukaan lukien. |
(23) |
Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso tarjoaa unionissa puitteet talous- ja työllisyyspolitiikan jatkuvalle koordinoinnille, jolla voidaan edistää kestävää taloutta. Jäsenvaltiot ovat vuoden 2020 kansallisissa uudistusohjelmissaan arvioineet edistymistä Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Varmistamalla, että vuoden 2020 maakohtaisia suosituksia noudatetaan kaikilta osin, Luxemburg edistää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja yhteisiä pyrkimyksiä varmistaa kilpailukykyinen kestävyys unionissa. |
(24) |
Talouksien tiivis koordinointi talous- ja rahaliitossa on keskeistä, jotta covid-19-pandemian taloudellisista vaikutuksista voidaan toipua nopeasti. Koska Luxemburg kuuluu jäsenvaltioihin, joiden rahayksikkö on euro, sen olisi euroryhmän antaman poliittisen ohjauksen huomioon ottaen varmistettava, että sen politiikka on euroalueelle annettujen vuoden 2020 suositusten mukaista ja muiden jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkönä on euro, politiikkojen kanssa yhteen sovitettua. |
(25) |
Komissio on vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Luxemburgin talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2020 maaraportissa. Se on arvioinut myös vuoden 2020 vakausohjelman, vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelman ja jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Luxemburgille viime vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamiseksi. Komissio on ottanut huomioon ohjelmien ja jatkotoimenpiteiden merkityksen Luxemburgin finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta mutta myös sen, ovatko ne unionin sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla unionin tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. |
(26) |
Neuvosto on tutkinut vuoden 2020 vakausohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (7) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1, |
SUOSITTAA, että Luxemburg toteuttaa vuosina 2020 ja 2021 toimia, joilla se
1. |
toteuttaa vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen huomioon ottaen kaikki tarvittavat toimenpiteet covid-19-pandemian torjumiseksi, talouden ylläpitämiseksi ja alkavan elpymisen tukemiseksi; harjoittaa taloustilanteen salliessa finanssipolitiikkaa, jonka tavoitteena on saavuttaa maltillisella tasolla oleva julkisen talouden rahoitusasema keskipitkällä aikavälillä ja varmistaa velkakestävyys, samalla kun lisätään investointeja; parantaa terveydenhuoltojärjestelmän selviytymiskykyä varmistamalla terveydenhuollon työntekijöiden asianmukaisen saatavuuden; nopeuttaa uudistuksia terveydenhuoltojärjestelmän ja sähköisten terveyspalvelujen hallinnoinnin parantamiseksi; |
2. |
lieventää covid-19-kriisin työllisyysvaikutuksia ja kiinnittää erityistä huomiota vaikeassa työmarkkina-asemassa oleviin henkilöihin; |
3. |
toteuttaa tehokkaasti toimenpiteitä, joilla tuetaan yritysten, erityisesti pk-yritysten ja itsenäisten ammatinharjoittajien, maksuvalmiutta; aikaistaa toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja talouden elpymisen vaalimiseksi; keskittää investoinnit vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen, erityisesti kestävään liikenteeseen ja rakentamiseen sekä energian puhtaaseen ja tehokkaaseen tuotantoon ja käyttöön edistäen näin osaltaan asteittaista siirtymistä vähähiiliseen talouteen; edistää innovointia ja digitalisaatiota erityisesti yrityssektorilla; |
4. |
varmistaa rahanpesun torjuntasäännöstön tuloksellisen valvonnan ja noudattamisen trusti- tai yrityspalveluja tarjoavien ammattilaisten ja sijoituspalvelujen osalta; tehostaa toimia, joilla puututaan aggressiivista verosuunnittelua helpottaviin verojärjestelmän piirteisiin, erityisesti ulkomaille suoritettavien maksujen osalta. |
Tehty Brysselissä 20 päivänä heinäkuuta 2020.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
J. KLOECKNER
(1) EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1.
(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1176/2011, annettu 16 päivänä marraskuuta 2011, makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta (EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25).
(3) EUVL C 301, 5.9.2019, s. 97.
(4) Neuvoston asetus (EY) N:o 1467/97, annettu 7 päivänä heinäkuuta 1997, liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä (EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6).
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/460, annettu 30 päivänä maaliskuuta 2020, asetusten (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013 ja (EU) N:o 508/2014 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, jotta saataisiin liikkeelle investointeja jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmiin ja muille talouden aloille covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (Koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskeva investointialoite) (EUVL L 99, 31.3.2020, s. 5).
(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/558, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2020, asetusten (EU) N:o 1301/2013 ja (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, joilla voidaan tarjota poikkeuksellista joustavuutta Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttöön covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (EUVL L 130, 24.4.2020, s. 1).
(7) Asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
26.8.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 282/107 |
NEUVOSTON SUOSITUS,
annettu 20 päivänä heinäkuuta 2020,
Unkarin vuoden 2020 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Unkarin vuoden 2020 lähentymisohjelmaa koskeva neuvoston lausunto
(2020/C 282/17)
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan,
ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 2 kohdan,
ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin päätöslauselmat,
ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston päätelmät,
ottaa huomioon työllisyyskomitean lausunnon,
ottaa huomioon talous- ja rahoituskomitean lausunnon,
ottaa huomioon sosiaalisen suojelun komitean lausunnon,
ottaa huomioon talouspoliittisen komitean lausunnon,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 vuotuisen kestävän kasvun strategian, mikä aloitti vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Se otti huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17 päivänä marraskuuta 2017 antaman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan julistuksen. Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 (2) perusteella varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Unkari ei kuulu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu. |
(2) |
Unkaria koskeva vuoden 2020 maaraportti julkaistiin 26 päivänä helmikuuta 2020. Siinä arvioitiin Unkarin edistymistä neuvoston 9 päivänä heinäkuuta 2019 hyväksymien maakohtaisten suositusten (3), jäljempänä ’vuoden 2019 maakohtaiset suositukset’, noudattamisessa, aiempina vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamisessa ja kansallisten Eurooppa 2020 -tavoitteidensa saavuttamisessa. |
(3) |
Maailman terveysjärjestö julisti 11 päivänä maaliskuuta 2020 covid-19-epidemian virallisesti maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Pandemia on kansalaisten, yhteiskuntien ja talouden kannalta vakava kansanterveysuhka. Se asettaa kansalliset terveydenhuoltojärjestelmät kovan paineen alaisiksi ja vahingoittaa globaaleja toimitusketjuja, heiluttaa rahoitusmarkkinoita, häiritsee kulutuskysyntää ja vaikuttaa kielteisesti useilla eri aloilla. Se uhkaa ihmisten työpaikkoja ja toimeentuloa sekä yritysten liiketoimintaa. Pandemia on aiheuttanut merkittävän talouden häiriön, jolla on jo vakavia vaikutuksia unionissa. Komissio antoi 13 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon, jossa kehotetaan toteuttamaan kriisin vaikutusten lieventämiseksi koordinoituja taloudellisia toimia, joihin osallistuvat kaikki kansallisen ja unionin tason toimijat. |
(4) |
Useat jäsenvaltiot ovat julistaneet hätätilan tai ottaneet käyttöön hätätoimenpiteitä. Hätätoimenpiteiden olisi oltava ehdottoman oikeasuhteisia, välttämättömiä, ajallisesti rajoitettuja ja eurooppalaisten ja kansainvälisten normien mukaisia. Niihin olisi sovellettava demokraattista valvontaa ja riippumatonta laillisuusvalvontaa. |
(5) |
Komissio antoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnista. Yleinen poikkeuslauseke, josta säädetään asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 1 kohdassa, 6 artiklan 3 kohdassa, 9 artiklan 1 kohdassa ja 10 artiklan 3 kohdassa sekä asetuksen (EY) N:o 1467/97 (4) 3 artiklan 5 kohdassa ja 5 artiklan 2 kohdassa, helpottaa finanssipolitiikan koordinointia talouden vakavan taantuman yhteydessä. Komissio katsoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa, että kun otetaan huomioon odotettavissa oleva covid-19-pandemian aiheuttama vakava talouden taantuma, yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnin edellytykset olivat täyttyneet, ja pyysi neuvostoa hyväksymään tämän johtopäätöksen. Jäsenvaltioiden valtiovarainministerit yhtyivät komission arvioon 23 päivänä maaliskuuta 2020. He olivat yhtä mieltä siitä, että vakava talouden laskusuhdanne vaatii määrätietoisia, tavoitteellisia ja koordinoituja vastatoimia. Yleisen poikkeuslausekkeen aktivoiminen mahdollistaa tilapäisen poikkeamisen julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta edellyttäen, että tämä ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä. Korjaavan osion osalta neuvosto voi myös päättää komission suosituksesta hyväksyä tarkistetun julkisen talouden kehityskaaren. Yleinen poikkeuslauseke ei keskeytä vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia menettelyjä. Se antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden poiketa niistä julkista taloutta koskevista vaatimuksista, joita tavallisesti sovellettaisiin, ja samalla komissiolla ja neuvostolla on mahdollisuus toteuttaa tarvittavat politiikan koordinointitoimenpiteet vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa. |
(6) |
On toimittava herkeämättä, jotta voidaan rajoittaa ja hillitä covid-19-pandemian leviämistä, parantaa kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien kantokykyä, lieventää pandemian sosioekonomisia seurauksia toteuttamalla yrityksille ja kotitalouksille suunnattuja tukitoimia ja varmistaa työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden kannalta asianmukaiset olosuhteet työpaikoilla, kun taloudellista toimintaa käynnistetään uudelleen. Unionin olisi hyödynnettävä käytettävissään olevia välineitä kaikilta osin tukeakseen jäsenvaltioiden toimia näillä osa-alueilla. Samaan aikaan jäsenvaltioiden ja unionin olisi yhdessä valmisteltava toimenpiteitä, joita tarvitaan, jotta yhteiskunnassa ja taloudessa voidaan palata normaaliin toimintaan ja jotta päästään takaisin kestävään kasvuun. Toimenpiteissä olisi otettava huomioon muun muassa vihreä siirtymä ja digitaalinen muutos ja hyödynnettävä kriisistä saadut kokemukset. |
(7) |
Covid-19-kriisi on korostanut sisämarkkinoiden tarjoamaa joustavuutta sopeutua poikkeuksellisiin tilanteisiin. Poikkeustoimenpiteet, jotka estävät sisämarkkinoiden normaalia toimintaa, olisi kuitenkin poistettava heti, kun ne eivät enää ole välttämättömiä. Näin voidaan varmistaa nopea ja sujuva siirtyminen elpymisvaiheeseen sekä palauttaa tavaroiden, palveluiden ja työntekijöiden vapaa liikkuvuus. Vallitseva kriisi on osoittanut, että terveydenhuoltoalalla tarvitaan kriisivalmiussuunnitelmia. Muun muassa parannetuilla hankintastrategioilla, monipuolisilla toimitusketjuilla ja välttämättömien tarvikkeiden strategisilla varastoilla on tärkeä merkitys laadittaessa laajempia kriisivalmiussuunnitelmia. |
(8) |
Jotta jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön kaikki Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttämättä olevat varat lieventääkseen covid-19-pandemian poikkeuksellisia vaikutuksia, unionin lainsäätäjä on jo tehnyt muutoksia lainsäädäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksilla (EU) 2020/460 (5) ja (EU) 2020/558 (6). Näillä muutoksilla lisätään joustavuutta sekä yksinkertaistetaan ja virtaviivaistetaan menettelyjä. Lisäksi jäsenvaltiot voivat tilivuonna 2020–2021 kassavirtapaineiden vähentämiseksi hyödyntää 100 prosentin yhteisrahoitusosuutta unionin talousarviosta. Unkaria kannustetaan hyödyntämään näitä mahdollisuuksia kaikilta osin, jotta se voi auttaa niitä yksittäisiä henkilöitä ja aloja, joihin vaikutukset kohdistuvat eniten. |
(9) |
Covid-19-pandemian sosioekonomiset seuraukset jakautuvat todennäköisesti epätasaisesti eri alueiden välillä erilaisen erikoistumisen vuoksi. Seuraukset tuntuvat erityisesti alueilla, joilta puuttuu keskeisiä varoja tai jotka ovat selvästi riippuvaisia liiketoiminnasta, jossa kuluttajia palvellaan kasvotusten. Tähän liittyy huomattava riski, että alueelliset erot Unkarissa kasvavat, mikä pahentaa kaupunki- ja maaseutualueiden välillä havaittua eriävää kehitystä. Kun otetaan huomioon, että riskinä on myös jäsenvaltioiden välisen lähentymisprosessin väliaikainen taantuminen, tämänhetkinen tilanne edellyttää kohdennettuja toimia. |
(10) |
Unkari toimitti vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelmansa 5 päivänä toukokuuta 2020 ja vuoden 2020 lähentymisohjelmansa 4 päivänä toukokuuta 2020. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon. |
(11) |
Unkariin sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota ja velkasääntöä. |
(12) |
Neuvosto suositti 14 päivänä kesäkuuta 2018 Unkarille sen varmistamista, että nettomääräisten julkisten perusmenojen (7) nimellinen kasvu ei olisi yli 3,3 prosenttia vuonna 2019, jolloin vuotuinen rakenteellinen sopeutus olisi 1,0 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT). Komission kokonaisarviointi vahvistaa, että julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä suositellulta sopeutusuralta poiketaan merkittävästi vuonna 2019 ja vuosina 2018 ja 2019 yhdessä tarkasteltuina. Koska yleinen poikkeuslauseke on aktivoitu, merkittävän poikkeaman menettelyn mukaiset lisätoimet eivät kuitenkaan ole Unkarin kohdalla perusteltuja. |
(13) |
Vuoden 2020 lähentymisohjelmassa hallitus ennakoi julkisen talouden rahoitusaseman, joka vuonna 2019 oli 2,0 prosenttia alijäämäinen, heikkenevän niin, että vuonna 2020 alijäämä on 3,8 prosenttia suhteessa BKT:hen. Alijäämän ennustetaan supistuvan 2,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021 ja vähenevän asteittain 1,0 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2024 mennessä. Julkinen velka suhteessa BKT:hen supistui 66,3 prosenttiin vuonna 2019, mutta vuoden 2020 lähentymisohjelman mukaan sen odotetaan kasvavan 72,6 prosenttiin vuonna 2020. Covid-19-pandemian aiheuttama suuri epävarmuus vaikuttaa makrotalouden ja julkisen talouden näkymiin. Julkisen talouden kehitysarvioihin liittyy riskejä, jotka liittyvät ennakoitua suurempiin menoihin (loppuvuotta kohden kasvavia menoja koskevien aiempien suuntausten mukaisesti) sekä mahdollisesti ennakoitua pienempiin tuloihin, sillä ennuste näyttää perustuvan jonkinasteiseen tulojen noususuuntaukseen. |
(14) |
Unkari on covid-19-pandemian seurauksena toteuttanut osana unionin koordinoitua lähestymistapaa oikea-aikaisia budjettitoimenpiteitä terveydenhuoltojärjestelmänsä tehohoitokapasiteetin lisäämiseksi, pandemian hillitsemiseksi ja avun tarjoamiseksi niille ihmisille ja aloille, joihin vaikutukset ovat erityisesti kohdistuneet. Vuoden 2020 lähentymisohjelman mukaan kyseiset budjettitoimenpiteet ovat 2,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2020, ja ne rahoitetaan kokonaan kohdentamalla menoja uudelleen talousarvion sisällä, hyödyntämällä varauksia ja ottamalla käyttöön uusia veroja. Niihin sisältyy toimenpiteitä työmarkkinoiden tukemiseksi, yrityksille tarkoitettuja verohelpotuksia sekä lääketieteelliseen hätätilanteeseen liittyviä kustannuksia. Lisäksi on ilmoitettu lisätoimenpiteistä, joilla on tarkoitus tukea elpymistä (1,4 % suhteessa BKT:hen) ja työmarkkinoita (0,4 % suhteessa BKT:hen), mutta niitä ei ole vielä täsmennetty. Lisäksi Unkari on hyväksynyt toimenpiteitä, joilla ei ole suoraa vaikutusta julkiseen talouteen mutta joilla tuetaan yritysten maksuvalmiutta. Vuoden 2020 lähentymisohjelmassa niiden arvioidaan olevan 1,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Lisäksi viranomaiset valmistelevat lisätoimenpiteitä, jotka ovat 0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Niihin sisältyy lainatakausohjelmia ja valtion takaamia lainoja. Vuoden 2020 lähentymisohjelmassa esitetty finanssipoliittisten toimenpiteiden kokonaisvaikutus julkiseen talouteen poikkeaa komission kevään 2020 talousennusteesta, sillä komissio on ottanut arvioinnissaan huomioon ainoastaan ne toimenpiteet, jotka oli määritelty riittävän tarkasti. Unkarin hyväksymät toimenpiteet ovat kaiken kaikkiaan niiden suuntaviivojen mukaisia, jotka komissio on esittänyt 13 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa. Määrittämällä ja hyväksymällä kaikki ilmoitetut hätätoimenpiteet ja kasvua tukevat julkisen talouden toimenpiteet täysimääräisesti ja – sitten kun taloustilanne sen sallii – palauttamalla finanssipolitiikan tavoitteeksi maltillisella tasolla olevan julkisen talouden rahoitusaseman saavuttaminen keskipitkällä aikavälillä edistetään julkisen talouden kestävyyden säilymistä keskipitkällä aikavälillä. |
(15) |
Komission kevään 2020 talousennusteen mukaan Unkarin julkisen talouden rahoitusasema on –5,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja –4,0 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2021 olettaen, että politiikka säilyy muuttumattomana. Julkisen talouden velan ennustetaan olevan 75,0 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2020. |
(16) |
Neuvosto totesi 14 päivänä kesäkuuta 2019 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 121 artiklan 4 kohdan nojalla, että Unkari poikkesi merkittävästi julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeutusuralta vuonna 2018. Tämän havaitun merkittävän poikkeaman johdosta neuvosto antoi 14 päivänä kesäkuuta 2019 Unkarille suosituksen (8), jonka mukaan Unkarin olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että nettomääräisten julkisten perusmenojen nimelliskasvu on enintään 3,3 prosenttia vuonna 2019 ja enintään 4,7 prosenttia vuonna 2020. Tämä vastaisi 1,0 prosentin vuotuista rakenteellista sopeutusta suhteessa BKT:hen vuonna 2019 ja 0,75 prosentin sopeutusta vuonna 2020. Neuvosto antoi 5 päivänä joulukuuta 2019 päätöksen (EU) 2019/2172 (9), jossa todettiin, että Unkari ei ollut toteuttanut tuloksellisia toimia 14 päivänä kesäkuuta 2019 annetun neuvoston suosituksen johdosta, ja antoi 5 päivänä joulukuuta 2019 tarkistetun suosituksen (10). Neuvosto pyysi 5 päivänä joulukuuta 2019 antamassaan suosituksessa Unkaria toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että nettomääräisten julkisten perusmenojen nimellinen kasvu on enintään 4,7 prosenttia vuonna 2020. Tällöin vuotuinen rakenteellinen sopeutus olisi 0,75 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2020. Komission kokonaisarvion pohjalta ja ottaen huomioon yleisen poikkeuslausekkeen aktivointi vuodeksi 2020, mikä mahdollistaa tilapäisen poikkeamisen julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta, Unkarin katsotaan toteuttaneen tehokkaita toimia 5 päivänä joulukuuta 2019 annetun suosituksen johdosta. |
(17) |
Komissio antoi 20 päivänä toukokuuta 2020 perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaisesti laaditun kertomuksen, koska Unkarin ennakoidaan ylittävän vuonna 2020 alijäämän viitearvon, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kaiken kaikkiaan komission analyysi viittaa siihen, että perussopimuksessa ja asetuksessa (EY) N:o 1467/97 määriteltyä alijäämäkriteeriä ei ole noudatettu. |
(18) |
Hallitus julisti 11 päivänä maaliskuuta 2020 poikkeustilan. Maaliskuun 12 päivänä rajat suljettiin matkustajilta lukuun ottamatta maahan palaavia kansalaisia ja Euroopan talousalueeseen kuuluvien maiden kansalaisia sekä säännöllisiä rajatyöntekijöitä. Tavaroiden kauttakuljetus oli edelleen sallittua. Varhaiskasvatuslaitokset, koulut ja yliopistot suljettiin 16 päivänä maaliskuuta 2020, ja oppilaitokset siirtyivät etäopetukseen. Muita kuin välttämättömiä tarvikkeita myyvät kaupat velvoitettiin 17 päivästä maaliskuuta 2020 alkaen sulkemaan ovensa klo 15, ja ravintolat saivat olla avoinna pelkästään noutoruokapalveluja varten. Maaliskuun 28 päivänä 2020 otettiin käyttöön osittainen ulkonaliikkumiskielto, ja ihmiset saivat poistua omalta asuinalueeltaan vain asianmukaisesti perustelluista syistä ja pitäen turvaväliä muihin ihmisiin. Ennen covid-19-epidemiaa Unkarin talous oli asteittain hidastumassa useiden vuosien huomattavan kasvu jälkeen. Reaalinen BKT kasvoi 4,9 prosenttia vuonna 2019. Koronavirusepidemian puhjettua otettiin suhteellisen nopeasti käyttöön rajoittamistoimenpiteitä, ja tautitapausten viralliset määrät ovat toistaiseksi pysyneet pieninä. Globaalin taantuman odotetaan kuitenkin vaikuttavan vientiin erityisen voimakkaasti, sillä vientiä hallitsevat erittäin suhdanneherkät teollisuudenalat, kuten autoteollisuus. Sen odotetaan iskevän myös matkailuun ja liikennepalveluihin, jotka kärsivät matkustusrajoituksista. Talouden ennustetaan kääntyneen maaliskuussa jyrkkään taantumaan, mutta sen odotetaan elpyvän vähitellen vuoden jälkipuoliskolta alkaen, kun rajoittamistoimenpiteistä todennäköisesti luovutaan asteittain. Työttömyys saattaa kasvaa nopeasti työmarkkinoiden joustavuuden vuoksi. Talouden suorituskyky riippuu vuonna 2020 liikkumisrajoitusten kestosta sekä talouspoliittisista toimista. Komission kevään 2020 talousennusteen mukaan reaalinen BKT supistuu 7 prosenttia vuonna 2020 ja elpyy 6 prosenttia vuonna 2021. |
(19) |
Hallitus on ilmoittanut maaliskuun puolivälistä lähtien useista vaiheittain toteutettavista toimenpidekokonaisuuksista, joilla lievennetään covid-19-kriisin taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Keskuspankki on hyväksynyt toimenpiteitä maksuvalmiuden tarjoamiseksi rahoitusalalle. Muita toimenpiteitä, joilla tarjotaan likviditeettiä kotitalouksille ja yrityksille, ovat muun muassa a) yritysten ja kotitalouksien laina- ja rahoitusleasingsopimuksia koskeva maksulykkäys 31 päivään joulukuuta 2020 saakka; ja b) korkokaton vahvistaminen kulutusluotoille. Näitä toimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon pankkisektorin häiriönsietokyky. Muihin toimenpiteisiin, jotka koskevat lähinnä kriisistä eniten kärsineitä aloja, kuten matkailua ja palveluja, sisältyy väliaikaisia veronalennuksia ja verovapautuksia, investointitukia, infrastruktuurin kehittämistä, tuettuja ja taattuja lainoja sekä pääomaohjelmia. Hallitus on työpaikkojen säilyttämiseksi käynnistänyt kaksi erityyppistä työvoimapoliittista toimenpidettä. Työajan lyhentämisjärjestely kattaa eräin edellytyksin enintään 70 prosenttia palkan menetyksestä kolmen kuukauden ajan, ja erityinen palkkatuki taas on tarkoitettu tutkimus- ja kehittämisalan työntekijöille. Hallitus aikaisti aiemmin suunniteltua sosiaaliturvamaksujen leikkausta yhdellä vuosineljänneksellä ja ilmoitti terveydenhuoltoalan kertaluonteisesta palkanlisästä. Finanssipoliittisilla toimenpiteillä on tarkoitus tukea yrityksiä ja säilyttää työpaikat, mutta niiden soveltamisala ja kattavuus ovat rajalliset verrattuna useimpien muiden jäsenvaltioiden toteuttamiin toimenpiteisiin. Lisäksi toimenpiteet on tarkoitus rahoittaa kohdentamalla määrärahoja uudelleen talousarvion eri lukujen välillä sekä vasta toteutetuilla veronkorotuksilla. Näin ollen niillä odotetaan olevan rajallinen vaikutus makrotalouden vakauttamisen kannalta. |
(20) |
Terveystulokset jäivät monilta osin useimpia jäsenvaltioita heikommiksi, mikä johtuu etenkin riskitekijöiden suuresta esiintyvyydestä väestössä ja terveydenhuollon tehottomasta tarjonnasta. Julkisen rahoituksen osuus terveydenhuoltomenoista oli Unkarissa huomattavasti pienempi kuin unionissa keskimäärin. Vaikka täyttämättömät lääketieteelliset tarpeet ovat vähäisiä, unionin keskiarvoa suurempi määrä unkarilaisia joutuu itse maksamaan terveydenhuoltomenoja, ja yhä useammat näistä henkilöistä joutuvat turvautumaan yksityisiin terveydenhuoltopalveluihin. Tämä pahentaa unkarilaisten kotitalouksien riskiä joutua taloudellisiin vaikeuksiin, mikä puolestaan vaikuttaa sosiaaliseen tasa-arvoon ja terveystuloksiin. Tarvitaan lisää investointeja ja kattavia uudistuksia, jotta voidaan järkeistää terveydenhuoltojärjestelmän resurssien käyttöä, vähentää eriarvoisuutta terveydenhuollon saatavuudessa ja parantaa hoidon laatua. Ehkäisevän terveydenhuollon ja perusterveydenhuollon rahoitus on riittämätöntä, ja niiden tarjoamia mahdollisuuksia parantaa terveydenhuoltojärjestelmän laatua, saatavuutta ja kustannustehokkuutta ei hyödynnetä tarpeeksi. Vaikka viranomaiset ovat ryhtyneet toimiin vähentääkseen huomattavaa terveydenhuoltohenkilöstön puutetta Unkarissa, terveydenhuollon työntekijöiden epätasainen alueellinen jakautuminen heikentää yhä hoidon saantia joillakin alueilla sekä eräiden haavoittuvien ryhmien, kuten syrjäytyneiden romaneiden, keskuudessa. Myös vammaisilla on ongelmia hoidon saannissa. Covid-19-pandemian terveydenhuoltojärjestelmille aiheuttaman kysyntähäiriön vuoksi tarvitaan nopeita toimia, jotta voidaan ratkaista nämä rakenteelliset ongelmat ja parantaa Unkarin terveydenhuoltojärjestelmän selviytymiskykyä. Pandemialla saattaa olla merkittäviä sosioekonomisia seurauksia. |
(21) |
Lisäksi on vielä arvioitava, millaisia vaikutuksia on 18 päivänä maaliskuuta 2020 hyväksytyllä hallituksen asetuksella, joka mahdollistaa kahdenvälisesti sovitut poikkeukset työlainsäädännöstä. Komission ennusteen mukaan työttömyys kasvaa 7,0 prosenttiin vuonna 2020 ja vähenee 6,1 prosenttiin vuonna 2021. Kriisistä pahiten kärsivien alojen osuus Unkarin taloudesta on suuri, sillä niiden palveluksessa on matalan tai keskitason osaamistason työntekijöitä, joilla on erittäin joustavat työsopimukset. Kokonaistyöllisyysaste parani vuoden 2020 alkuun asti merkittävästi voimakkaan talouskasvun myötä, mutta kaikki ryhmät eivät ole hyötyneet tästä kehityksestä tasapuolisesti. Eri taitotasojen työntekijöiden sekä miesten ja naisten väliset työllisyyserot ovat edelleen suuria verrattuna unionin keskiarvoon. Miesten ja naisten työllisyysero johtuu osittain laadukkaan lastenhoidon vähäisestä tarjonnasta. Julkinen työllistämisohjelma on osoittautunut tehottomaksi osallistujien ohjaamisessa työpaikkoihin yleisillä työmarkkinoilla. Vaikka ohjelmaa on supistettu, se on edelleen mittava. On tarpeen tehostaa ja kohdentaa muita toimenpiteitä, joilla työttömiä tai työmarkkinoiden ulkopuolella olevia autetaan tehokkaasti löytämään työtä tai saamaan koulutusta. Työttömyysetuuksien kesto on unionin lyhin, enintään kolme kuukautta, mikä on huomattavasti vähemmän kuin työpaikan löytämiseen keskimäärin tarvittava aika, edes suotuisissa taloudellisissa olosuhteissa. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden mukaisesti sosiaalisen suojelun järjestelmillä ja toimenpiteillä on suojeltava niitä, jotka ovat vaarassa menettää työpaikkansa, sekä itsenäisiä ammatinharjoittajia ja työttömiä. Työajan lyhentämisjärjestelyt, joissa työntekijät saavat valtiolta tulotukea tekemättä jääneiltä työtunneilta, ovat hyvä keino suojella työllisyyttä. Pandemian aikana työajan lyhentämisjärjestelyt ovat tehokkaimmillaan silloin, kun niiden hallinnointi on yksinkertaista ja nopeaa eikä tukikelpoisuutta ole rajoitettu tiettyihin aloihin tai yritystyyppeihin. |
(22) |
Unkarin yleinen köyhyystilanne koheni ennen kriisiä, mutta suuntaus voi kääntyä nopeasti taantuman aikana. Tuloerot ovat kasvaneet viime vuosikymmenen aikana johtuen osittain vero- ja etuusjärjestelmän muutoksista. Ennen covid-19-epidemiaa vakava aineellinen puute sekä aineellinen ja sosiaalinen puute olivat hyvin yleisiä erityisesti monilapsisten kotitalouksien ja romaniväestön keskuudessa. Kuntien tarjoamien sosiaalisten vuokra-asuntojen vähäisyys ja vuokralaisille tarkoitetun taloudellisen tuen puute haittaavat liikkuvuutta. Vähimmäistoimeentuloetuus on pysynyt nimellisesti muuttumattomana vuodesta 2012 lähtien ja on unionin pienimpiä. Pandemian odotetaan koettelevan eniten haavoittuvia ryhmiä, joilla ei ole mahdollisuutta saada hoitoa ja olennaisia palveluja ja jotka asuvat ahtaasti. Talouksien elpyessä tarvitaan toimenpiteitä, joilla edistetään näiden ryhmien aktivoimista ja integroitumista työmarkkinoille. Koulutustulokset olivat jo ennen kriisiä unionin keskiarvoa heikompia, ja oppilaiden sosioekonominen tausta vaikuttaa voimakkaasti tuloksiin. Koulunkäynnin varhainen keskeyttäminen oli yleistä erityisesti romanioppilaiden keskuudessa. Haavoittuvien ryhmien vähäinen osallistuminen laadukkaaseen koulutukseen on hukattu mahdollisuus kartuttaa inhimillistä pääomaa ja lisätä sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Opettajien palkat ovat unionin pienimpiä. Korkea-asteen koulutukseen osallistuvien vähäinen määrä ei vastaa korkeasti koulutettujen työntekijöiden suurta kysyntää. Odottamaton siirtyminen etäopetukseen kasvattaa todennäköisesti entisestään eriarvoisuutta. Vuosittain toteutettavista kansallisista osaamiskokeista saatu näyttö viittaa siihen, että digitaalisen opetuksen kautta on vaikeaa saavuttaa monia oppilaita, koska digitaaliset välineet puuttuvat. Etäopetus vaikuttaa kielteisesti heikoista lähtökohdista tuleviin oppilaisiin myös sen takia, että oppilaiden perheet asuvat ahtaasti ja vanhempien koulutustaso on alhainen. Hiljattain toteutetut ja käynnissä olevat investoinnit koulutuksen digitalisointiin ovat olleet tärkeitä, ja niitä on jatkettava. |
(23) |
Covid-19-kriisin yhteydessä on erityisen tärkeää varmistaa kriittisen infrastruktuurin toiminta ja tavaroiden vapaa liikkuvuus kaikkialla sisämarkkinoilla sekä seurata toimitusketjujen moitteetonta toimintaa ja varmistaa se yhteistyössä naapurimaiden kanssa. Unkari on pieni ja avoin talous, ja tavaraliikenne sen rajojen yli on intensiivistä. Lisäksi monet unkarilaiset työskentelevät ulkomailla ja ylittävät rajan viikoittain. Unkari saattaa myös tarvita muista maista tulevia kausityöntekijöitä maataloudessa. Tämänhetkiset matkustusrajoitukset saattavat viivästyttää tavaroiden ja työntekijöiden liikkumista, mutta niitä voitaisiin lieventää tarjoamalla vihreitä kaistoja rajoilla. |
(24) |
Palvelujen osalta vähittäiskauppa on yksi niistä aloista, joihin kriisi on vaikuttanut eniten, sillä toimenpiteet ovat estäneet monilta yrityksiltä kaiken toiminnan tai rajoittaneet niiden toimintaa huomattavasti. Sääntelyn joustavoittaminen auttaisi osaltaan vähittäiskauppaa elpymään covid-19-pandemian jälkeen. Säänneltyjen ammattien määrä on Unkarissa unionin suurin. Asiantuntijapalveluilla voidaan merkittävästi edistää kriisistä ulospääsyä ja tukea elpymistä kriisin jälkeen. Näin ollen ammatteihin pääsyn ja ammatin harjoittamisen sujuvuuden varmistaminen yksinkertaistamalla sääntelykehyksiä ja niihin liittyviä hallinnollisia menettelyjä on ratkaisevan tärkeää erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yritykset) ja mikroyrityksille, myös yksityisille ammatinharjoittajille, joihin kriisi on vaikuttanut erityisen voimakkaasti. Yrityksille lainojen ja takausten muodossa annettava maksuvalmiustuki, joka suunnataan etenkin pk-yrityksille, on äärimmäisen tärkeää, ja välittäjien on huolehdittava siitä, että tämä tuki jaetaan yrityksille nopeasti ja tehokkaasti. Näitä toimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon pankkisektorin häiriönsietokyky. Pk-yritysten kassavirtatilannetta voidaan myös parantaa sallimalla verojen ja sosiaaliturvamaksujen lykkäykset ja nopeuttamalla viranomaisten sopimusperusteisia maksuja. Vastaperustetut startup- ja scale-up-yritykset saattavat tarvita erityistukea esimerkiksi riskipääomarahastoille suunnattuina kannustimina, joiden tarkoituksena on lisätä niiden sijoituksia näihin yrityksiin. Nämä tukitoimenpiteet voivat myös auttaa välttämään strategisesti tärkeiden eurooppalaisten yritysten pakkomyyntiä. |
(25) |
Tutkimus ja innovointi ovat olennaisia kasvun ja kilpailukyvyn vetureita pitkällä aikavälillä. Unkari luokitellaan innovaatioiden osalta keskitasolle. Korkean osaamistason työntekijöiden puute on keskeinen innovoinnin este. Tutkimus- ja kehittämismenot kasvavat hitaasti, ja niiden lisäys johtuu etupäässä yrityssektorista. Unkarilaiset tutkimus- ja kehitysalan yritykset saavat eniten julkista tukea unionissa. Sen sijaan julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämismenot ovat vähentyneet viime vuosikymmenen aikana. Investoinnit innovatiivisiin pk-yrityksiin sekä yritysten, tutkimusalan, tiedemaailman ja julkisen sektorin välisen yhteistyön lujittaminen parantavat maan tutkimus- ja innovointivalmiuksia, joita tarvitaan covid-19-kriisistä selviytymiseksi. Elpyminen edellyttää investointeja julkiseen tutkimukseen ja innovointiin sekä kannustavaa tutkimusympäristöä. |
(26) |
Talouden elpymisen edistämiseksi on tärkeää aikaistaa toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja, myös niihin vaikuttavien uudistusten avulla. Unkarin kansallisessa energia- ja ilmastosuunnitelmassa todetaan, että ilmasto- ja energiasiirtymän onnistuminen edellyttää investointeja. Yhdessä digitaaliseen muutokseen ja vihreään siirtymään tehtävien investointien kanssa ne lisäävät Unkarin talouden kestävyyttä ja häiriönsietokykyä sen jälkeen, kun maa on toipunut kriisistä. Asuntosektorin energiatehokkuus on tällä hetkellä alhainen, mikä pahentaa ilman pilaantumista. Jatkuvalla ilmanlaatustandardien rikkomisella on vakavia seurauksia terveydelle ja ympäristölle. Eniten ilmaa pilaavat muun muassa kotitalouksien kiinteän polttoaineen poltto, maatalous ja liikenne. Vain 1 prosentti kokonaisenergiankulutuksesta katetaan vähähiilisillä uusiutuvilla energialähteillä, ja erittäin saastuttavan biomassan osuus on noin 10 prosenttia. Aurinkosähköjärjestelmien osuus oli aluksi alhainen, mutta niiden määrä näyttää kasvavan nopeasti. Unkari aikoo kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelmansa ja pitkän aikavälin tavoitteeksi asetetun ilmastoneutraaliuden mukaisesti lisätä uusiutuvien energialähteiden ja ennen kaikkea aurinkoenergian osuutta. Tämänhetkisessä taloustilanteessa energiapolitiikalla voidaan luoda vihreää kasvua ja edistää osaltaan talouden elpymistä. Liikenneruuhkat olivat jatkuvasti paheneva ongelma covid-19-pandemian puhkeamiseen asti, niillä on ollut kielteisiä vaikutuksia talouteen, ja ne ovat lisänneet kasvihuonekaasupäästöjä ja ilman pilaantumista. Etätyömahdollisuuksien laajentaminen ja houkuttelevammat julkisen liikenteen järjestelmät auttaisivat osaltaan lieventämään liikenteen haitallisia ympäristövaikutuksia. Kiertotalous on vielä alkuvaiheessa, yhdyskuntajätteen kierrätys on riittämätöntä, eivätkä taloudelliset ohjauskeinot tarjoa riittäviä kannustimia. Kaatopaikkasijoitus on edelleen ensisijainen jätehuoltomenetelmä. Veden laatuun ja vesihuoltoon liittyy edelleen ongelmia. Kansalaisten digitaaliset taidot ja digitaalisen teknologian käyttö yrityksissä ja julkisissa palveluissa ovat edelleen unionin keskiarvon alapuolella. Toimia tehokkaiden digitaalisten julkisten palvelujen tarjoamiseksi kansalaisille ja yrityksille olisi jatkettava. Oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa, joka on komission ehdotuksen kohteena, koskeva ohjelmasuunnittelu kaudeksi 2021–2027 voisi auttaa Unkaria vastaamaan joihinkin haasteisiin, joita siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen aiheuttaa, erityisesti vuoden 2020 maaraportin liitteen D kattamilla alueilla. Näin Unkari voisi hyödyntää kyseistä rahastoa parhaalla mahdollisella tavalla. |
(27) |
Maaliskuun 11 päivänä 2020 julistetun poikkeustilan kestoa ei määritelty ennalta, ja hallitus voi harkintansa mukaan jatkaa sen voimassaoloa tai lopettaa sen. Hallituksen toteuttamat käytännön toimenpiteet ovat voimassa poikkeustilan päättymiseen saakka. Unkarin parlamentti hyväksyi 30 päivänä maaliskuuta 2020 uuden lain, joka antaa hallitukselle valtuudet kumota asetuksella minkä tahansa lain. Hallitukselle myönnetyt poikkeusvaltuudet näyttävät laajemmilta kuin muissa jäsenvaltioissa, kun otetaan huomioon laajalti määriteltyjen valtuuksien ja selkeästi määritellyn aikarajan puuttumisen yhteisvaikutus. Eräät poikkeusvaltuuksien nojalla toteutetut hätätoimenpiteet herättävät kysymyksiä niiden tarpeellisuudesta ja oikeasuhteisuudesta, häiritsevät liiketoimintaa ja horjuttavat sääntely-ympäristön vakautta. Niihin sisältyy mahdollisuus poiketa työlainsäädännöstä, sotilasyhteyshenkilöiden lähettäminen strategisesti tärkeisiin yrityksiin ja erään julkisen osakeyhtiön asettaminen valtion valvontaan. Hallitus toimitti 26 päivänä toukokuuta 2020 Unkarin parlamentille lakiesityksen, jolla hallitusta kehotetaan lopettamaan poikkeustila ja kumoamaan 30 päivänä maaliskuuta 2020 annettu laki poikkeustilan päätyttyä. Perustuslain mukaan päätös poikkeustilan lopettamisesta kuuluu edelleen hallituksen toimivaltaan. Oikeuslaitoksen riippumattomuuden lujittaminen olisi myös ratkaisevan tärkeää, jotta voitaisiin varmistaa hätätoimenpiteiden tehokas valvonta. |
(28) |
Työmarkkinaosapuolten osallistuminen toimintapoliittisiin aloitteisiin ja täytäntöönpanoon on ollut viime vuosina riittämätöntä. Tämä on heikentänyt päätöksenteon laatua ja ennakoitavuutta ja lisännyt politiikkatoimiin liittyvien virheiden mahdollisuutta. Kuulemiset ja vaikutustenarvioinnit on jätetty toistuvasti tekemättä ja sen sijaan on sovellettu erityisiä lainsäädäntömenettelyjä, kuten yksittäisten parlamentin jäsenten lakialoitteita ja nopeutettuja menettelyjä. Sidosryhmien osallistuminen on vähentynyt edelleen tilanteessa, jossa hallitseminen perustuu hallituksen asetuksiin. Tähän vaikuttaa erityisesti hallituksen 18 päivänä maaliskuuta 2020 antama asetus, joka mahdollistaa kahdenvälisesti sovitut poikkeukset työlainsäädännöstä. |
(29) |
Kilpailun puute julkisissa hankinnoissa on edelleen merkittävä huolenaihe, sillä kilpailun lisääminen on keskeinen keino selviytyä kriisistä, elvyttää pienyritysten toimintaa ja auttaa taloutta käynnistymään uudelleen. Julkisia hankintoja koskevista uusista lainsäädäntömuutoksista ja digitalisaatiosta huolimatta lähes puolessa kaikista julkisista tarjouskilpailuista esitetään vain yksi tarjous. Vain yhden tarjouksen käsittävien menettelyjen suuri määrä heikentää julkisten hankintojen järjestelmän tehokkuutta. Julkisten hankintojen ammatillistaminen saattaisi osaltaan parantaa unionin sääntöjen noudattamista ja mahdollistaa strategiset hankinnat. Komissio on viime vuosina tarkastanut julkisia hankintoja, jotka ovat liittyneet unionin osittain rahoittamiin hankkeisiin. Tarkastukset ovat paljastaneet järjestelmällisiä puutteita ja heikkouksia julkisia hankintoja koskevassa valvontajärjestelmässä. Vuonna 2019 komissio määräsi Unkarille näiden puutteiden johdosta noin 1 miljardin euron arvosta rahoitusoikaisuja. |
(30) |
Aggressiiviseen verosuunnitteluun puuttuminen on keskiössä pyrittäessä parantamaan verojärjestelmien tehokkuutta ja oikeudenmukaisuutta. Veronmaksajien aggressiivisista verosuunnittelustrategioista aiheutuvat jäsenvaltioiden väliset heijastusvaikutukset edellyttävät koordinoituja kansallisia politiikkatoimia, joilla täydennetään unionin lainsäädäntöä. Unkari on ryhtynyt toimiin aggressiivisen verosuunnittelun torjumiseksi panemalla täytäntöön aiemmin sovitut kansainväliset ja eurooppalaiset aloitteet. Lähdeveron perimättä jättäminen Unkarissa sellaisista tuloista, jotka ohjataan offshore-rahoituskeskuksiin, saattaa kuitenkin tarjota keinon siirtää voittoja unionin ulkopuolelle maksamatta oikeudenmukaista osuutta veroista. Vaikka offshore-rahoituskeskuksiin suuntautuneet tulovirrat, kuten rojaltit, korot ja osingot, olivat suhteellisen pieniä vuosina 2013–2017, Unkariin ja Unkarista muihin maihin suuntautuu vaihtelevia ja suhteellisen suuria pääomavirtoja erillisyhtiöiden välityksellä, mikä viittaa potentiaaliseen aggressiivisen verosuunnittelun riskiin. |
(31) |
Vaikka tässä suosituksessa esitetyissä maakohtaisissa suosituksissa, jäljempänä ’vuoden 2020 maakohtaiset suositukset’, keskitytään covid-19-pandemian sosioekonomisten vaikutusten korjaamiseen ja talouden elpymisen helpottamiseen, vuoden 2019 maakohtaiset suositukset koskevat kuitenkin myös uudistuksia, jotka ovat keskipitkän ja pitkän aikavälin rakenteellisiin haasteisiin vastatessa olennaisia. Vuoden 2019 maakohtaiset suositukset ovat edelleen ajankohtaisia, ja niiden seuraamista jatketaan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä koko ensi vuoden. Tämä koskee myös investointeihin liittyvästä talouspolitiikasta annettuja vuoden 2019 maakohtaisia suosituksia. Kaikki vuoden 2019 maakohtaiset suositukset olisi otettava huomioon vuoden 2020 jälkeisessä koheesiopolitiikan rahoituksen strategisessa ohjelmasuunnittelussa, kriisiä lieventävät toimenpiteet ja ulospääsystrategiat mukaan lukien. |
(32) |
Korruptio, julkisen tiedon saatavuus ja tiedotusvälineiden vapaus herättivät huolta jo ennen kriisiä. Nyt kehitys on niiden osalta vaarassa taantua vielä enemmän poikkeustilan takia, sillä valvontamekanismit ovat heikentyneet. Tutkinta ja syytteeseenpano vaikuttavat Unkarissa tehottomammilta kuin muissa jäsenvaltioissa. Korkean tason korruptiosta ei nosteta syytteitä järjestelmällisesti ja päättäväisesti. Väitettyä rikollista toimintaa koskevan tutkinnan lopettamispäätöksiin liittyvä vastuuvelvollisuus antaa edelleen aihetta huoleen, koska syyttäjälaitoksen tekemien päätösten riitauttamiseen ei ole tehokkaita oikeussuojakeinoja. Tiedonsaannin rajoittaminen vaikeuttaa edelleen korruption torjuntaa. Erilaiset julkisen tiedon saatavuutta koskevat rajoittavat käytännöt voivat saada kansalaiset ja kansalaisjärjestöt luopumaan perustuslaillisten oikeuksiensa käyttämisestä. |
(33) |
Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso tarjoaa unionissa puitteet talous- ja työllisyyspolitiikan jatkuvalle koordinoinnille, jolla voidaan edistää kestävää taloutta. Jäsenvaltiot ovat vuoden 2020 kansallisissa uudistusohjelmissaan arvioineet edistymistä Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Varmistamalla, että vuoden 2020 maakohtaisia suosituksia noudatetaan kaikilta osin, Unkari edistää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja yhteisiä pyrkimyksiä varmistaa kilpailukykyinen kestävyys unionissa. |
(34) |
Komissio on vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Unkarin talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2020 maaraportissa. Se on arvioinut myös vuoden 2020 lähentymisohjelman, vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelman ja jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Unkarille viime vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamiseksi. Komissio on ottanut huomioon ohjelmien ja jatkotoimenpiteiden merkityksen Unkarin finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta mutta myös sen, ovatko ne unionin sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla unionin tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. |
(35) |
Neuvosto on tutkinut vuoden 2020 lähentymisohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (11) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1, |
SUOSITTAA, että Unkari toteuttaa vuosina 2020 ja 2021 toimia, joilla se
1. |
toteuttaa vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen huomioon ottaen kaikki tarvittavat toimenpiteet covid-19-pandemian torjumiseksi, talouden ylläpitämiseksi ja alkavan elpymisen tukemiseksi; harjoittaa taloustilanteen salliessa finanssipolitiikkaa, jonka tavoitteena on saavuttaa maltillisella tasolla oleva julkisen talouden rahoitusasema keskipitkällä aikavälillä ja varmistaa velkakestävyys, samalla kun lisätään investointeja; poistaa terveydenhuollon työntekijöiden puutteen ja varmistaa kriittisten lääkinnällisten tuotteiden ja infrastruktuurin riittävän tarjonnan terveydenhuoltojärjestelmän selviytymiskyvyn parantamiseksi; parantaa laadukkaiden ehkäisevän terveydenhuollon ja perusterveydenhuollon palvelujen saatavuutta; |
2. |
suojelee työpaikkoja tehostettujen työajan lyhentämisjärjestelyjen ja vaikuttavien aktiivisten työvoimatoimenpiteiden avulla ja pidentää työttömyysetuuksien kestoa; parantaa sosiaaliavustusten riittävyyttä ja varmistaa elintärkeiden palvelujen ja laadukkaan koulutuksen saannin kaikille; |
3. |
varmistaa maksuvalmiustuen pk-yrityksille; aikaistaa toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja talouden elpymisen vaalimiseksi; keskittää investoinnit vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen, erityisesti puhtaaseen ja tehokkaaseen energian tuotantoon ja käyttöön, kestävään liikenteeseen, vesi- ja jätehuoltoon, tutkimukseen ja innovointiin sekä koulujen digitaaliseen infrastruktuuriin; |
4. |
varmistaa, että mahdolliset hätätoimenpiteet ovat tiukasti oikeasuhteisia ja kestoltaan rajallisia ja vastaavat eurooppalaisia ja kansainvälisiä normeja eivätkä häiritse liiketoimintaa tai sääntely-ympäristön vakautta; varmistaa työmarkkinaosapuolten ja sidosryhmien tehokkaan osallistumisen päätöksentekoprosessiin; tehostaa kilpailua julkisten hankintojen alalla; |
5. |
lujittaa verojärjestelmää sen suojaamiseksi aggressiivisen verosuunnittelun riskiltä. |
Tehty Brysselissä 20 päivänä heinäkuuta 2020.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
J. KLOECKNER
(1) EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1.
(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1176/2011, annettu 16 päivänä marraskuuta 2011, makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta (EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25).
(3) EUVL C 301, 5.9.2019, s. 101.
(4) Neuvoston asetus (EY) N:o 1467/97, annettu 7 päivänä heinäkuuta 1997, liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä (EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6).
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/460, annettu 30 päivänä maaliskuuta 2020, asetusten (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013 ja (EU) N:o 508/2014 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, jotta saataisiin liikkeelle investointeja jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmiin ja muille talouden aloille covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (Koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskeva investointialoite) (EUVL L 99, 31.3.2020, s. 5).
(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/558, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2020, asetusten (EU) N:o 1301/2013 ja (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, joilla voidaan tarjota poikkeuksellista joustavuutta Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttöön covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (EUVL L 130, 24.4.2020, s. 1).
(7) Nettomääräisillä julkisilla perusmenoilla tarkoitetaan julkisten menojen kokonaismäärää ilman korkomenoja, ilman unionin ohjelmista aiheutuvia menoja, jotka korvataan täysin unionin varoista saatavilla tuloilla, ja ilman ei-päätösperäisiä työttömyysetuusmenojen muutoksia. Kansallisesti rahoitettu kiinteän pääoman bruttomuodostus jaetaan neljälle vuodelle. Päätösperäiset tulopuolen toimenpiteet ja lakisääteiset tulojen lisäykset otetaan huomioon. Meno- ja tulopuolen kertaluonteiset toimenpiteet kuittaavat toisensa.
(8) Neuvoston suositus, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2019, julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeutusuralta havaitun merkittävän poikkeaman korjaamisesta Unkarissa (EUVL C 210, 21.6.2019, s. 4).
(9) EUVL L 329, 19.12.2019, s. 91.
(10) Neuvoston suositus, annettu 5 päivänä joulukuuta 2019, julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeutusuralta havaitun merkittävän poikkeaman korjaamisesta Unkarissa (EUVL C 420, 13.12.2019, s. 1).
(11) Asetuksen (EY) N:o 1466/97 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
26.8.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 282/116 |
NEUVOSTON SUOSITUS,
annettu 20 päivänä heinäkuuta 2020,
Maltan vuoden 2020 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Maltan vuoden 2020 vakausohjelmaa koskeva neuvoston lausunto
(2020/C 282/18)
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan,
ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 (1) ja erityisesti sen 5 artiklan 2 kohdan,
ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin päätöslauselmat,
ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston päätelmät,
ottaa huomioon työllisyyskomitean lausunnon,
ottaa huomioon talous- ja rahoituskomitean lausunnon,
ottaa huomioon sosiaalisen suojelun komitean lausunnon,
ottaa huomioon talouspoliittisen komitean lausunnon,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 vuotuisen kestävän kasvun strategian, mikä aloitti vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Se otti huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17 päivänä marraskuuta 2017 antaman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan julistuksen. Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 (2) perusteella varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Malta ei kuulu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu. Samana päivänä komissio hyväksyi myös suosituksen neuvoston suositukseksi euroalueen talouspolitiikasta. |
(2) |
Maltaa koskeva vuoden 2020 maaraportti julkaistiin 26 päivänä helmikuuta 2020. Siinä arvioitiin Maltan edistymistä neuvoston 9 päivänä heinäkuuta 2019 hyväksymien maakohtaisten suositusten (3), jäljempänä ’vuoden 2019 maakohtaiset suositukset’, noudattamisessa, aiempina vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamisessa ja kansallisten Eurooppa 2020 -tavoitteidensa saavuttamisessa. |
(3) |
Maailman terveysjärjestö julisti 11 päivänä maaliskuuta 2020 covid-19-epidemian virallisesti maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Pandemia on kansalaisten, yhteiskuntien ja talouden kannalta vakava kansanterveysuhka. Se asettaa kansalliset terveydenhuoltojärjestelmät kovan paineen alaisiksi, vahingoittaa globaaleja toimitusketjuja, heiluttaa rahoitusmarkkinoita, häiritsee kulutuskysyntää ja vaikuttaa kielteisesti useilla eri aloilla. Se uhkaa ihmisten työpaikkoja ja toimeentuloa sekä yritysten liiketoimintaa. Pandemia on aiheuttanut merkittävän talouden häiriön, jolla on jo vakavia vaikutuksia unionissa. Komissio antoi 13 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon, jossa kehotetaan toteuttamaan kriisin vaikutusten lieventämiseksi koordinoituja taloudellisia toimia, joihin osallistuvat kaikki kansallisen ja unionin tason toimijat. |
(4) |
Useat jäsenvaltiot ovat julistaneet hätätilan tai ottaneet käyttöön hätätoimenpiteitä. Hätätoimenpiteiden olisi oltava ehdottoman oikeasuhteisia, välttämättömiä, ajallisesti rajoitettuja ja eurooppalaisten ja kansainvälisten normien mukaisia. Niihin olisi sovellettava demokraattista valvontaa ja riippumatonta laillisuusvalvontaa. |
(5) |
Komissio antoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnista. Yleinen poikkeuslauseke, josta säädetään asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 1 kohdassa, 6 artiklan 3 kohdassa, 9 artiklan 1 kohdassa ja 10 artiklan 3 kohdassa sekä asetuksen (EY) N:o 1467/97 (4) 3 artiklan 5 kohdassa ja 5 artiklan 2 kohdassa, helpottaa finanssipolitiikan koordinointia talouden vakavan taantuman yhteydessä. Komissio katsoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa, että kun otetaan huomioon odotettavissa oleva covid-19-pandemian aiheuttama vakava talouden taantuma, yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnin edellytykset olivat täyttyneet, ja pyysi neuvostoa hyväksymään tämän johtopäätöksen. Jäsenvaltioiden valtiovarainministerit yhtyivät komission arvioon 23 päivänä maaliskuuta 2020. He olivat yhtä mieltä siitä, että vakava talouden laskusuhdanne vaatii määrätietoisia, tavoitteellisia ja koordinoituja vastatoimia. Yleisen poikkeuslausekkeen aktivoiminen mahdollistaa tilapäisen poikkeamisen julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta edellyttäen, että tämä ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä. Korjaavan osion osalta neuvosto voi myös päättää komission suosituksesta hyväksyä tarkistetun julkisen talouden kehityskaaren. Yleinen poikkeuslauseke ei keskeytä vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia menettelyjä. Se antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden poiketa niistä julkista taloutta koskevista vaatimuksista, joita tavallisesti sovellettaisiin, ja samalla komissiolla ja neuvostolla on mahdollisuus toteuttaa tarvittavat politiikan koordinointitoimenpiteet vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa. |
(6) |
On toimittava herkeämättä, jotta voidaan rajoittaa ja hillitä covid-19-pandemian leviämistä, parantaa kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien kantokykyä, lieventää pandemian sosioekonomisia seurauksia toteuttamalla yrityksille ja kotitalouksille suunnattuja tukitoimia ja varmistaa työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden kannalta asianmukaiset olosuhteet työpaikoilla, kun taloudellista toimintaa käynnistetään uudelleen. Unionin olisi hyödynnettävä käytettävissään olevia välineitä kaikilta osin tukeakseen jäsenvaltioiden toimia näillä osa-alueilla. Samaan aikaan jäsenvaltioiden ja unionin olisi yhdessä valmisteltava toimenpiteitä, joita tarvitaan, jotta yhteiskunnassa ja taloudessa voidaan palata normaaliin toimintaan ja jotta päästään takaisin kestävään kasvuun. Toimenpiteissä olisi otettava huomioon muun muassa vihreä siirtymä ja digitaalinen muutos ja hyödynnettävä kriisistä saadut kokemukset. |
(7) |
Covid-19-kriisi on korostanut sisämarkkinoiden tarjoamaa joustavuutta sopeutua poikkeuksellisiin tilanteisiin. Poikkeustoimenpiteet, jotka estävät sisämarkkinoiden normaalia toimintaa, olisi kuitenkin poistettava heti, kun ne eivät enää ole välttämättömiä. Näin voidaan varmistaa nopea ja sujuva siirtyminen elpymisvaiheeseen sekä palauttaa tavaroiden, palveluiden ja työntekijöiden vapaa liikkuvuus. Vallitseva kriisi on osoittanut, että terveydenhuoltoalalla tarvitaan kriisivalmiussuunnitelmia. Muun muassa parannetuilla hankintastrategioilla, monipuolisilla toimitusketjuilla ja välttämättömien tarvikkeiden strategisilla varastoilla on tärkeä merkitys laadittaessa laajempia kriisivalmiussuunnitelmia. |
(8) |
Jotta jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön kaikki Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttämättä olevat varat lieventääkseen covid-19-pandemian poikkeuksellisia vaikutuksia, unionin lainsäätäjä on jo tehnyt muutoksia lainsäädäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksilla (EU) 2020/460 (5) ja (EU) 2020/558 (6). Näillä muutoksilla lisätään joustavuutta sekä yksinkertaistetaan ja virtaviivaistetaan menettelyjä. Lisäksi jäsenvaltiot voivat tilivuonna 2020–2021 kassavirtapaineiden vähentämiseksi hyödyntää 100 prosentin yhteisrahoitusosuutta unionin talousarviosta. Maltaa kannustetaan hyödyntämään näitä mahdollisuuksia kaikilta osin, jotta se voi auttaa niitä yksittäisiä henkilöitä ja aloja, joihin vaikutukset kohdistuvat eniten. |
(9) |
Malta toimitti vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelmansa 30 päivänä huhtikuuta 2020 ja vuoden 2020 vakausohjelmansa 2 päivänä toukokuuta 2020. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon. |
(10) |
Maltaan sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota. |
(11) |
Vuoden 2020 vakausohjelmassa hallitus ennakoi julkisen talouden rahoitusaseman, joka vuonna 2019 oli 0,5 prosenttia ylijäämäinen, heikkenevän niin, että vuonna 2020 alijäämä on 7,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT). Alijäämän ennustetaan supistuvan 3,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021. Julkisen talouden velka suhteessa BKT:hen supistui 43,1 prosenttiin vuonna 2019, mutta vuoden 2020 vakausohjelman mukaan sen odotetaan kasvavan 54,5 prosenttiin vuonna 2020. Covid-19-pandemian aiheuttama suuri epävarmuus vaikuttaa makrotalouden ja julkisen talouden näkymiin. |
(12) |
Malta on covid-19-pandemian seurauksena toteuttanut osana unionin koordinoitua lähestymistapaa oikea-aikaisia budjettitoimenpiteitä terveydenhuoltojärjestelmänsä kapasiteetin lisäämiseksi, pandemian hillitsemiseksi ja avun tarjoamiseksi niille ihmisille ja aloille, joihin vaikutukset ovat erityisesti kohdistuneet. Vuoden 2020 vakausohjelman mukaan kyseiset budjettitoimenpiteet ovat 4,1 prosenttia suhteessa BKT:hen. Toimenpiteisiin kuuluvat muun muassa vaikeuksissa olevien alojen palkanlisät, terveydenhuoltokapasiteetin lisääminen ja covid-19-kriisiin liittyvät sosiaaliset toimenpiteet. Lisäksi Malta on ilmoittanut yritysten maksuvalmiutta tukevista toimenpiteistä, vaikka niillä ei olekaan suoria budjettivaikutuksia. Vuoden 2020 vakausohjelman arvioiden mukaan pankit voivat hallituksen takausten ansiosta vivuttaa uusia yrityslainoja enintään 6,1 prosentilla suhteessa BKT:hen. Näihin toimenpiteisiin kuuluvat myös lainatakaukset. Vuoden 2020 vakausohjelmassa vahvistetaan myös aiemmin ilmoitetut henkilökohtaisten tuloverojen ja yhtiöverojen, arvonlisäveron ja sosiaaliturvamaksujen maksun lykkäykset. Maltan toteuttamat toimenpiteet ovat kaiken kaikkiaan niiden suuntaviivojen mukaisia, jotka komissio on esittänyt 13 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa. Toteuttamalla hätätoimenpiteet ja kasvua tukevat julkisen talouden toimenpiteet täysimääräisesti ja – sitten kun taloustilanne sen sallii – palauttamalla finanssipolitiikan tavoitteeksi maltillisella tasolla olevan julkisen talouden rahoitusaseman saavuttaminen keskipitkällä aikavälillä edistetään julkisen talouden kestävyyden säilymistä keskipitkällä aikavälillä. |
(13) |
Komission kevään 2020 talousennusteen mukaan Maltan julkisen talouden rahoitusasema on –6,7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja –2,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2021 olettaen, että politiikka säilyy muuttumattomana. Julkisen velan ennustetaan pysyvän alle 60 prosentissa suhteessa BKT:hen vuosina 2020 ja 2021. |
(14) |
Komissio antoi 20 päivänä toukokuuta 2020 perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaisesti laaditun kertomuksen, koska Maltan ennakoidaan ylittävän vuonna 2020 alijäämän viitearvon, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kaiken kaikkiaan komission analyysi viittaa siihen, että perussopimuksessa ja asetuksessa (EY) N:o 1467/97 määriteltyä alijäämäkriteeriä ei ole noudatettu. |
(15) |
Vastauksena covid-19-pandemiaan Malta toteutti rajoittamistoimenpiteitä tehokkaalla terveystiedotuskampanjalla, jossa otettiin käyttöön fyysisiä eristys- ja karanteenitoimenpiteitä, seurantaa sekä kattavaa testausta ja kontaktien jäljittämistä. Maltan viranomaiset ovat myös pyrkineet lisäämään sairaaloiden, muun muassa tehohoitoyksiköiden, kapasiteettia. Henkilönsuojaimia hankitaan suoraan kansallisella tasolla. Malta on myös liittynyt henkilönsuojaimia, laboratorioreagensseja, testejä ja hengityskoneita koskevaan unionin yhteiseen hankintamenettelyyn. Lääkkeiden ja vaikuttavien aineiden osalta Malta seuraa tilannetta aktiivisesti tunnistaakseen ja ennakoidakseen mahdolliset puutteet ja ryhtyäkseen välittömästi korjaaviin toimiin erityisesti silloin, kun lääkkeitä tai vaikuttavia aineita yleensä toimittavat maat sulkevat rajan. Komissio hyväksyi 12 päivänä toukokuuta 2020 11,5 miljoonan euron ohjelman, josta tuetaan covid-19:ään liittyvien tuotteiden tuotantoon tehtäviä investointeja. Tällaisia tuotteita ovat muun muassa lääkinnälliset tuotteet, kuten rokotteet, ja sairaala- ja lääkinnälliset laitteet, kuten hengityskoneet, sekä suojavaatteet ja -varusteet. Myös lääkintähenkilöstöä on sijoitettu ja koulutettu uudelleen. Kansanterveysalan asiantuntijoita, jotka olivat aiemmin eri tehtävissä sääntelyelimissä ja ministeriöissä, on nimetty uusin tehtäviin ja sijoitettu uudelleen avustamaan pandemiassa. |
(16) |
Maltan hallitus on auttanut yrityksiä antamalla taloudellista tukea etätyöhön ja myöntämällä avustuksia pakollisessa karanteenissa oleville työntekijöille. Hallitus on myös myöntänyt takauksia ja veronmaksun lykkäyksiä yrityksille, myös itsenäisille ammatinharjoittajille. Niiden yritysten kokoaikaisilla työntekijöillä, jotka toimivat covid-19-pandemiasta merkittävästi kärsineillä vähittäis- ja tukkukaupan tai matkailun aloilla ja hotelli- ja ravintola-alalla tai aloilla, jotka joutuivat tilapäisesti keskeyttämään toimintansa Kansanterveysasioiden valvontaviranomaisen määräyksestä, on oikeus enintään viiden päivän viikkopalkkaan. Laskuperusteena käytetään 800 euron kuukausipalkkaa. Vähemmän kärsineiden alojen työntekijöillä on oikeus yhden tai kahden päivän viikkopalkkaan. Laskuperusteena on edellä mainittu 800 euron kuukausipalkka. Hallitus on myös ilmoittanut tukevansa seuraavia henkilöryhmiä: vammaiset, lapsiperheet, joissa molemmilla vanhemmilla on työpaikka mutta kumpikaan ei voi tehdä etätyötä, kriisin vuoksi työttömiksi joutuneet ja vuokra-asunnossa asuvat työttömät. Lisäksi hallitus rahoittaa enintään 2,5 prosenttiyksikköä covid-19-pandemiasta kärsineiden yritysten ottamien pankkilainojen koroista. |
(17) |
Maltan terveydenhuoltojärjestelmä tuottaa hyviä terveystuloksia. Covid-19-pandemian vuoksi Maltan julkinen terveydenhuoltojärjestelmä joutui kuitenkin ennennäkemättömän paineen alaiseksi. Toimet, joissa keskitytään kehittämään terveydenhuoltojärjestelmän valmiuksia vastata tehokkaasti covid-19:n kaltaisiin pandemiakriiseihin, parantaisivat sen selviytymiskykyä. Seuraavat osa-alueet edellyttävät erityistä seurantaa: a) kasvava riippuvuus maahanmuuttajataustaisista sairaanhoitajista akuutissa ja pitkäaikaisessa sairaanhoidossa sekä yksityisen sektorin yleislääkärien ikääntyminen; b) vaikeudet uusien ja innovatiivisten lääkkeiden saatavuudessa; c) perusterveydenhuoltoon, avohoitoon sekä joihinkin lääkkeisiin liittyvät potilailta perittävät korkeat maksut ja d) avohoidon erikoisalojen jatkuvasti pitkät jonotusajat, jotka ovat viime aikoina pidentyneet entisestään. Palvelujen tarjonnan suuntaaminen pois sairaaloista perusterveydenhuoltoon on myös edelleen keskeinen prioriteetti. |
(18) |
Komission kevään 2020 ennusteen mukaan työttömyyden odotetaan nousevan 5,9 prosenttiin vuonna 2020 ja laskevan 4,4 prosenttiin vuonna 2021. Kriisin vakavien työllisyysvaikutusten lieventämiseksi Malta toteutti työmarkkinaosapuolia kuullen kiireellisiä toimenpiteitä, jotta irtisanomisia voidaan estää suosimalla lyhennettyä työaikaa. Lyhennettyä työaikaa koskevien pysyvämpien järjestelyjen käyttöönotto suojelisi myös työpaikkoja siirryttäessä kohti talouden elpymistä. On ratkaisevan tärkeää varmistaa riittävä tuki ja sosiaalisen suojelun saatavuus kaikille työntekijöille, myös itsenäisille ammatinharjoittajille. Myös työttömyyden mahdollinen pitkittyminen on otettava huomioon. Maltan sosiaaliturvajärjestelmässä on myös varmistettava, että ulkomaalaisia työntekijöitä tuetaan riittävästi vaihtoehtoisen työpaikan löytämisessä, työlupien voimassa pitämisessä mahdollisuuksien mukaan ja muihin sosiaalipalveluihin pääsyssä. Matalan osaamistason aikuisten osuus on suhteellisen suuri, ja sitä pahentaa koulupudokkaiden suuri osuus. Nykyinen kriisi voi pahentaa osaamisvajetta tai määritellä uudelleen osaamistarpeet joillakin aloilla. Tämä tekee taitojen kartoittamisesta ja työntekijöiden uudelleenkoulutuksesta entistäkin tärkeämpää erityisesti digitaalisen ja vihreän osaamisen osalta. Malta on viime aikoina edistynyt yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa, mutta merkittäviä haasteita on edelleen, mukaan lukien niiden oppilaiden suuri osuus, joilla on riittämättömät perustaidot. |
(19) |
Covid-19-kriisi on nostanut Maltan kannalta kiireelliseksi painopisteeksi yritysten maksuvalmiustuen nopean käyttöönoton. On olennaisen tärkeää varmistaa jatkuvat luottovirrat ja rahoituksen saanti erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille niillä aloilla, joihin vaikutukset kohdistuvat eniten. Pankkijärjestelmällä on tärkeä rooli maksuvalmiustoimenpiteiden tehokkaassa täytäntöönpanossa, sillä se tarjoaa luottoja ja kanavoi julkisia takauksia. Näin voidaan päästä eroon ennen kriisiä vallinneesta konservatiivisesta lähestymistavasta luotonantokäytännöissä. Näitä toimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon pankkisektorin häiriönsietokyky. |
(20) |
Talouden elpymisen edistämiseksi on tärkeää aikaistaa toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja, myös niihin vaikuttavien uudistusten avulla. Elpymistä tukevat investoinnit tarjoavat mahdollisuuden saattaa Maltan talous kestävämmälle uralle. Maltan siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen edellyttää mittavia yksityisiä ja julkisia investointeja pidemmällä aikavälillä. Kansallisessa energia- ja ilmastosuunnitelmassa kuvaillut investoinnit kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja muiden kielteisten ulkoisten ympäristövaikutusten korjaamiseen erityisesti rakennus- ja liikennealoilla voivat auttaa saavuttamaan kahtalaiset tavoitteet eli talouden elpymisen ja kestävyyden. Rakennusten energiatehokkuutta voidaan parantaa tukemalla nykyisen rakennuskannan peruskorjausta ja kohdennettuja koulutusjärjestelmiä. Lisäinvestoinneilla kestävään liikenteeseen voidaan varmistaa toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja yksityisautojen käytölle. Oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa, joka on komission ehdotuksen kohteena, koskeva ohjelmasuunnittelu kaudeksi 2021–2027 voisi auttaa Maltaa vastaamaan joihinkin haasteisiin, joita siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen aiheuttaa, ja jotka esitetään vuoden 2020 maaraportin liitteessä D. Näin Malta voisi hyödyntää kyseistä rahastoa parhaalla mahdollisella tavalla. |
(21) |
Tutkimuksen ja innovoinnin merkityksen lisääminen ja sen parempi sisällyttäminen liiketoimintaympäristöön tukee Maltan tietämykseen perustuvan talousmallin kestävyyttä. Malta on kehittänyt sähköisiä viranomaispalveluja kansalaisille ja yrityksille, muun muassa useita mobiilisovelluksia. Niiden käyttö on kuitenkin edelleen vähäistä kansalaisten keskuudessa. Talouden digitaalisen muutoksen helpottamiseksi on olennaisen tärkeää kannustaa kansalaisia ja yrityksiä käyttämään digitaalisia julkisia palveluja. |
(22) |
Maltan siirtyminen kohti kansainvälisesti suuntautunutta palvelusektoria ja sen erikoistuminen etäpeleihin, virtuaaliseen omaisuuteen ja kansalaisuus- ja oleskeluoikeusjärjestelyihin kyllä edistävät talouskasvua, mutta altistavat maan rahanpesuriskeille, joita on vielä lievennettävä. Näiden riskien ehkäisemiseksi ja torjumiseksi on toteutettu toimia rahanpesun torjunnan valvojan roolin vahvistamiseksi. Yhteistyötä muiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa on myös tehostettu. Maltan finanssivalvontaviranomaisen käytäntöä, jossa se antaa valvontatehtävät yksityisen konsulttiyrityksen vastuulle, on kuitenkin pidettävä ongelmallisena. Puutteet rahanpesun tutkinnassa ja syytteeseenpanossa ovat edelleen haaste. Maltassa toimiluvan saaneiden kansainvälisesti suuntautuneiden rahoitusyritysten kansallisen valvonnan tehostaminen vahvistaisi yleistä hallintokehystä. Vakuutusalalla on olennaisen tärkeää tehdä yhteistyötä kotimaisten ja ulkoisten valvontaviranomaisten välillä. Kolmansien maiden pankkien sivukonttoreiden valvontaa voidaan myös parantaa samoin kuin riskipainotteista lähestymistapaa ja riskienhallinnan riittävyyden arvostamista pankkien ja muiden rahoituslaitosten osalta. |
(23) |
Aggressiiviseen verosuunnitteluun puuttuminen on edelleen keskiössä pyrittäessä parantamaan verojärjestelmien tehokkuutta ja oikeudenmukaisuutta. Veronmaksajien aggressiivisista verosuunnittelustrategioista aiheutuvat jäsenvaltioiden väliset heijastusvaikutukset edellyttävät koordinoituja kansallisia politiikkatoimia, joilla täydennetään unionin lainsäädäntöä. Malta on ryhtynyt toimiin aggressiivisen verosuunnittelun torjumiseksi panemalla täytäntöön aiemmin sovitut kansainväliset ja eurooppalaiset aloitteet. Sen sijaan Maltasta johdettujen, muualla kotipaikkaansa pitävien yritysten kohtelu sekä sijoittajien kansalaisuus- ja oleskeluoikeusjärjestelyt, joissa ei edes edellytetä, että henkilön verotuksellinen kotipaikka on Maltassa, aiheuttavat kaksinkertaisen verottamatta jäämisen riskin sekä yritysten että yksityishenkilöiden osalta. |
(24) |
Maltalla on myös haasteita pyrkimyksissään vahvistaa korruption torjunnan institutionaalisia valmiuksiaan. Malta on ilmoittanut uudistuksista, joilla tehostetaan korruption tutkintaa ja syytteeseenpanoa, ja se kuulee asiaankuuluvia sidosryhmiä, erityisesti Venetsian komissiota, oikeuslaitoksen uudistamisesta. On toteutettava konkreettisia toimenpiteitä kaikkien näiden uudistusten saattamiseksi päätökseen ja niiden soveltamiseksi käytäntöön. |
(25) |
Vaikka tässä suosituksessa esitetyissä maakohtaisissa suosituksissa, jäljempänä ’vuoden 2020 maakohtaiset suositukset’, keskitytään pandemian sosioekonomisten vaikutusten korjaamiseen ja talouden elpymisen helpottamiseen, vuoden 2019 maakohtaiset suositukset koskevat kuitenkin myös uudistuksia, jotka ovat keskipitkän ja pitkän aikavälin rakenteellisiin haasteisiin vastatessa olennaisia. Vuoden 2019 maakohtaiset suositukset ovat edelleen ajankohtaisia, ja niiden seuraamista jatketaan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä koko ensi vuoden. Tämä koskee myös investointeihin liittyvästä talouspolitiikasta annettuja vuoden 2019 maakohtaisia suosituksia. Kaikki vuoden 2019 maakohtaiset suositukset olisi otettava huomioon vuoden 2020 jälkeisessä koheesiopolitiikan rahoituksen strategisessa ohjelmasuunnittelussa, kriisiä lieventävät toimenpiteet ja ulospääsystrategiat mukaan lukien. |
(26) |
Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso tarjoaa unionissa puitteet talous- ja työllisyyspolitiikan jatkuvalle koordinoinnille, jolla voidaan edistää kestävää taloutta. Jäsenvaltiot ovat vuoden 2020 kansallisissa uudistusohjelmissaan arvioineet edistymistä Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Varmistamalla, että vuoden 2020 maakohtaisia suosituksia noudatetaan kaikilta osin, Malta edistää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja yhteisiä pyrkimyksiä varmistaa kilpailukykyinen kestävyys unionissa. |
(27) |
Talouksien tiivis koordinointi talous- ja rahaliitossa on keskeistä, jotta covid-19-pandemian taloudellisista vaikutuksista voidaan toipua nopeasti. Koska Malta kuuluu jäsenvaltioihin, joiden rahayksikkö on euro, sen olisi euroryhmän antaman poliittisen ohjauksen huomioon ottaen varmistettava, että sen politiikka on euroalueelle annettujen vuoden 2020 suositusten mukaista ja muiden jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkönä on euro, politiikkojen kanssa yhteen sovitettua. |
(28) |
Komissio on vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Maltan talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2020 maaraportissa. Se on arvioinut myös vuoden 2020 vakausohjelman, vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelman ja jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Maltalle viime vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamiseksi. Komissio on ottanut huomioon ohjelmien ja jatkotoimenpiteiden merkityksen Maltan finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta mutta myös sen, ovatko ne unionin sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla unionin tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. |
(29) |
Neuvosto on tutkinut vuoden 2020 vakausohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (7) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1, |
SUOSITTAA, että Malta toteuttaa vuosina 2020 ja 2021 toimia, joilla se
1. |
toteuttaa vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen huomioon ottaen kaikki tarvittavat toimenpiteet covid-19-pandemian torjumiseksi, talouden ylläpitämiseksi ja alkavan elpymisen tukemiseksi; harjoittaa taloustilanteen salliessa finanssipolitiikkaa, jonka tavoitteena on saavuttaa maltillisella tasolla oleva julkisen talouden rahoitusasema keskipitkällä aikavälillä ja varmistaa velkakestävyys, samalla kun lisätään investointeja; vahvistaa terveydenhuoltojärjestelmän selviytymiskykyä terveydenhuoltohenkilöstön, kriittisten lääkinnällisten tuotteiden ja perusterveydenhuollon osalta; |
2. |
vakauttaa työajan lyhentämisjärjestelyjä ja varmistaa, että kaikkien työntekijöiden työttömyysturva on riittävä; parantaa koulutuksen ja osaamisen kehittämisen laatua ja osallistavuutta; |
3. |
varmistaa maksuvalmiustuen ohjaamisen yrityksille, myös itsenäisille ammatinharjoittajille, joihin kriisi on vaikuttanut; aikaistaa toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja talouden elpymisen vaalimiseksi; keskittää investoinnit vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen, erityisesti puhtaaseen ja tehokkaaseen energian tuotantoon ja käyttöön, kestävään liikenteeseen, jätehuoltoon sekä tutkimukseen ja innovointiin; |
4. |
saattaa päätökseen uudistukset, joilla puututaan institutionaalisten valmiuksien ja hallinnon nykyisiin puutteisiin oikeuslaitoksen riippumattomuuden lisäämiseksi; jatkaa toimia, joilla arvioidaan ja lievennetään asianmukaisesti rahanpesun riskejä ja varmistetaan rahanpesun torjuntasäännöstön tuloksellinen täytäntöönpano; tehostaa toimia, joilla puututaan verojärjestelmän niihin ominaisuuksiin, jotka helpottavat yksityishenkilöiden ja monikansallisten yritysten aggressiivista verosuunnittelua. |
Tehty Brysselissä 20 päivänä heinäkuuta 2020.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
J. KLOECKNER
(1) EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1.
(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1176/2011, annettu 16 päivänä marraskuuta 2011, makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta (EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25).
(3) EUVL C 301, 5.9.2019, s. 107.
(4) Neuvoston asetus (EY) N:o 1467/97, annettu 7 päivänä heinäkuuta 1997, liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä (EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6).
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/460, annettu 30 päivänä maaliskuuta 2020, asetusten (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013 ja (EU) N:o 508/2014 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, jotta saataisiin liikkeelle investointeja jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmiin ja muille talouden aloille covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (Koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskeva investointialoite) (EUVL L 99, 31.3.2020, s. 5).
(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/558, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2020, asetusten (EU) N:o 1301/2013 ja (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, joilla voidaan tarjota poikkeuksellista joustavuutta Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttöön covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (EUVL L 130, 24.4.2020, s. 1).
(7) Asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
26.8.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 282/122 |
NEUVOSTON SUOSITUS,
annettu 20 päivänä heinäkuuta 2020,
Alankomaiden vuoden 2020 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Alankomaiden vuoden 2020 vakausohjelmaa koskeva neuvoston lausunto
(2020/C 282/19)
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan,
ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 (1) ja erityisesti sen 5 artiklan 2 kohdan,
ottaa huomioon makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta 16 päivänä marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 (2) ja erityisesti sen 6 artiklan 1 kohdan,
ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin päätöslauselmat,
ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston päätelmät,
ottaa huomioon työllisyyskomitean lausunnon,
ottaa huomioon talous- ja rahoituskomitean lausunnon,
ottaa huomioon sosiaalisen suojelun komitean lausunnon,
ottaa huomioon talouspoliittisen komitean lausunnon,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 vuotuisen kestävän kasvun strategian, mikä aloitti vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Se otti huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17 päivänä marraskuuta 2017 antaman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan julistuksen. Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella myös varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Alankomaat kuuluu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu. Samana päivänä komissio hyväksyi myös suosituksen neuvoston suositukseksi euroalueen talouspolitiikasta. |
(2) |
Alankomaita koskeva vuoden 2020 maaraportti julkaistiin 26 päivänä helmikuuta 2020. Siinä arvioitiin Alankomaiden edistymistä neuvoston 9 päivänä heinäkuuta 2019 hyväksymien maakohtaisten suositusten (3), jäljempänä ’vuoden 2019 maakohtaiset suositukset’, noudattamisessa, aiempina vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamisessa ja kansallisten Eurooppa 2020 -tavoitteidensa saavuttamisessa. Lisäksi siihen sisältyi asetuksen (EU) N:o 1176/2011 5 artiklan nojalla laadittu perusteellinen tarkastelu, jonka tulokset julkaistiin samaten 26 päivänä helmikuuta 2020. Komissio päätteli analyysinsa perusteella, että Alankomaiden makrotaloudessa on epätasapainoja. Epätasapainot liittyvät suureen yksityiseen velkaan ja suureen vaihtotaseen ylijäämään, ja ne vaikuttavat myös muihin maihin. |
(3) |
Maailman terveysjärjestö julisti 11 päivänä maaliskuuta 2020 covid-19-epidemian virallisesti maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Pandemia on kansalaisten, yhteiskuntien ja talouden kannalta vakava kansanterveysuhka. Se asettaa kansalliset terveydenhuoltojärjestelmät kovan paineen alaisiksi, vahingoittaa globaaleja toimitusketjuja, heiluttaa rahoitusmarkkinoita, häiritsee kulutuskysyntää ja vaikuttaa kielteisesti useilla eri aloilla. Se uhkaa ihmisten työpaikkoja ja toimeentuloa sekä yritysten liiketoimintaa. Pandemia on aiheuttanut merkittävän talouden häiriön, jolla on jo vakavia vaikutuksia unionissa. Komissio antoi 13 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon, jossa kehotetaan toteuttamaan kriisin vaikutusten lieventämiseksi koordinoituja taloudellisia toimia, joihin osallistuvat kaikki kansallisen ja unionin tason toimijat. |
(4) |
Useat jäsenvaltiot ovat julistaneet hätätilan tai ottaneet käyttöön hätätoimenpiteitä. Hätätoimenpiteiden olisi oltava ehdottoman oikeasuhteisia, välttämättömiä, ajallisesti rajoitettuja ja eurooppalaisten ja kansainvälisten normien mukaisia. Niihin olisi sovellettava demokraattista valvontaa ja riippumatonta laillisuusvalvontaa. |
(5) |
Komissio antoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnista. Yleinen poikkeuslauseke, josta säädetään asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 1 kohdassa, 6 artiklan 3 kohdassa, 9 artiklan 1 kohdassa ja 10 artiklan 3 kohdassa sekä asetuksen (EY) N:o 1467/97 (4) 3 artiklan 5 kohdassa ja 5 artiklan 2 kohdassa, helpottaa finanssipolitiikan koordinointia talouden vakavan taantuman yhteydessä. Komissio katsoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa, että kun otetaan huomioon odotettavissa oleva covid-19-pandemian aiheuttama vakava talouden taantuma, yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnin edellytykset olivat täyttyneet, ja pyysi neuvostoa hyväksymään tämän johtopäätöksen. Jäsenvaltioiden valtiovarainministerit yhtyivät komission arvioon 23 päivänä maaliskuuta 2020. He olivat yhtä mieltä siitä, että vakava talouden laskusuhdanne vaatii määrätietoisia, tavoitteellisia ja koordinoituja vastatoimia. Yleisen poikkeuslausekkeen aktivoiminen mahdollistaa tilapäisen poikkeamisen julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta edellyttäen, että tämä ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä. Korjaavan osion osalta neuvosto voi myös päättää komission suosituksesta hyväksyä tarkistetun julkisen talouden kehityskaaren. Yleinen poikkeuslauseke ei keskeytä vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia menettelyjä. Se antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden poiketa niistä julkista taloutta koskevista vaatimuksista, joita tavallisesti sovellettaisiin, ja samalla komissiolla ja neuvostolla on mahdollisuus toteuttaa tarvittavat politiikan koordinointitoimenpiteet vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa. |
(6) |
On toimittava herkeämättä, jotta voidaan rajoittaa ja hillitä covid-19-pandemian leviämistä, parantaa kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien kantokykyä, lieventää pandemian sosioekonomisia seurauksia toteuttamalla yrityksille ja kotitalouksille suunnattuja tukitoimia ja varmistaa työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden kannalta asianmukaiset olosuhteet työpaikoilla, kun taloudellista toimintaa käynnistetään uudelleen. Unionin olisi hyödynnettävä käytettävissään olevia välineitä kaikilta osin tukeakseen jäsenvaltioiden toimia näillä osa-alueilla. Samaan aikaan jäsenvaltioiden ja unionin olisi yhdessä valmisteltava toimenpiteitä, joita tarvitaan, jotta yhteiskunnassa ja taloudessa voidaan palata normaaliin toimintaan ja jotta päästään takaisin kestävään kasvuun. Toimenpiteissä olisi otettava huomioon muun muassa vihreä siirtymä ja digitaalinen muutos ja hyödynnettävä kriisistä saadut kokemukset. |
(7) |
Covid-19-kriisi on korostanut sisämarkkinoiden tarjoamaa joustavuutta sopeutua poikkeuksellisiin tilanteisiin. Poikkeustoimenpiteet, jotka estävät sisämarkkinoiden normaalia toimintaa, olisi kuitenkin poistettava heti, kun ne eivät enää ole välttämättömiä. Näin voidaan varmistaa nopea ja sujuva siirtyminen elpymisvaiheeseen sekä palauttaa tavaroiden, palveluiden ja työntekijöiden vapaa liikkuvuus. Vallitseva kriisi on osoittanut, että terveydenhuoltoalalla tarvitaan kriisivalmiussuunnitelmia. Muun muassa parannetuilla hankintastrategioilla, monipuolisilla toimitusketjuilla ja välttämättömien tarvikkeiden strategisilla varastoilla on tärkeä merkitys laadittaessa laajempia kriisivalmiussuunnitelmia. |
(8) |
Jotta jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön kaikki Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttämättä olevat varat lieventääkseen covid-19-pandemian poikkeuksellisia vaikutuksia, unionin lainsäätäjä on jo tehnyt muutoksia lainsäädäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksilla (EU) 2020/460 (5) ja (EU) 2020/558 (6). Näillä muutoksilla lisätään joustavuutta sekä yksinkertaistetaan ja virtaviivaistetaan menettelyjä. Lisäksi jäsenvaltiot voivat tilivuonna 2020–2021 kassavirtapaineiden vähentämiseksi hyödyntää 100 prosentin yhteisrahoitusosuutta unionin talousarviosta. Alankomaita kannustetaan hyödyntämään näitä mahdollisuuksia kaikilta osin, jotta se voi auttaa niitä yksittäisiä henkilöitä ja aloja, joihin vaikutukset kohdistuvat eniten. |
(9) |
Alankomaat toimitti vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelmansa 28 päivänä huhtikuuta 2020 ja vuoden 2020 vakausohjelmansa 29 päivänä huhtikuuta 2020. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon. |
(10) |
Alankomaihin sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota ja velkasääntöä. |
(11) |
Vuoden 2020 vakausohjelmassa hallitus ennakoi julkisen talouden rahoitusaseman, joka vuonna 2019 oli 1,7 prosenttia ylijäämäinen, heikkenevän niin, että vuonna 2020 ylijäämä on 0,1 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT). Ylijäämän ennustetaan supistuvan 0,0 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2023. Julkisen talouden velka suhteessa BKT:hen supistui 48,6 prosenttiin vuonna 2019, ja vuoden 2020 vakausohjelman mukaan sen odotetaan supistuvan edelleen 46,3 prosenttiin vuonna 2020. Julkisen talouden kehitysarvioiden perustana oleva makrotalouden skenaario ei kuitenkaan enää vaikuta realistiselta, eikä vuoden 2020 vakausohjelmassa ole otettu huomioon merkittävää osaa Alankomaiden ilmoittamista toimenpiteistä covid-19-pandemian hillitsemiseksi. Kevään budjettimuistio (7) sisältää päivitetyt julkisen talouden ennusteet. Kevään budjettimuistion perusteella julkisen talouden nimellisen rahoitusaseman ennakoidaan heikkenevän niin, että se on 11,8 prosenttia alijäämäinen suhteessa BKT:hen vuonna 2020, ja julkisen talouden velan suhteessa BKT:hen odotetaan kasvavan 65,2 prosenttiin vuonna 2020. Covid-19-pandemian aiheuttama suuri epävarmuus vaikuttaa makrotalouden ja julkisen talouden näkymiin. |
(12) |
Alankomaat on covid-19-pandemian seurauksena toteuttanut osana unionin koordinoitua lähestymistapaa oikea-aikaisia budjettitoimenpiteitä terveydenhuoltojärjestelmänsä kapasiteetin lisäämiseksi, pandemian hillitsemiseksi ja avun tarjoamiseksi niille ihmisille ja aloille, joihin vaikutukset ovat erityisesti kohdistuneet. Vuoden 2020 vakausohjelman ja kevään budjettimuistion mukaan kyseiset budjettitoimenpiteet ovat 2,7 prosenttia suhteessa BKT:hen. Näitä toimenpiteitä ovat muun muassa terveydenhuoltopalvelujen vahvistaminen, kiireellinen tuki vaikeuksissa oleville aloille sekä tilapäinen ansiotulotuki työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille. Lisäksi Alankomaat on ilmoittanut yritysten maksuvalmiutta tukevista toimenpiteistä, vaikka niillä ei olekaan suoria budjettivaikutuksia. Näitä toimenpiteitä ovat muun muassa yhteisöveroa koskeva maksujen lykkääminen (4,6–5,9 % suhteessa BKT:hen) ja lainatakaukset (1,8 % suhteessa BKT:hen). Alankomaiden toteuttamat toimenpiteet ovat kaiken kaikkiaan niiden suuntaviivojen mukaisia, jotka komissio on esittänyt 13 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa. Toteuttamalla hätätoimenpiteet ja kasvua tukevat julkisen talouden toimenpiteet täysimääräisesti ja – sitten kun taloustilanne sen sallii – palauttamalla finanssipolitiikan tavoitteeksi maltillisella tasolla olevan julkisen talouden rahoitusaseman saavuttaminen keskipitkällä aikavälillä edistetään julkisen talouden kestävyyden säilymistä keskipitkällä aikavälillä. |
(13) |
Komission kevään 2020 talousennusteen perusteella Alankomaiden julkisen talouden rahoitusaseman ennustetaan olevan –6,3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja –3,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2021 olettaen, että politiikka säilyy muuttumattomana. Kevään budjettimuistioon sisältyvän ennusteen ja komission ennusteen välinen 5,5 prosenttiyksikön ero johtuu siitä, että veronmaksun lykkäämistä (4,6–5,9 % suhteessa BKT:hen) käsitellään niissä eri tavoin. Komission kevään 2020 ennusteessa näillä lykkäyksillä ei katsota olevan tuloja vähentävää vaikutusta vuonna 2020. Julkisen talouden velan ennustetaan olevan 62,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja 57,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2021. |
(14) |
Komissio antoi 20 päivänä toukokuuta 2020 perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaisesti laaditun kertomuksen, koska Alankomaiden ennakoidaan ylittävän vuonna 2020 alijäämän viitearvon, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kaiken kaikkiaan komission analyysi viittaa siihen, että perussopimuksessa ja asetuksessa (EY) N:o 1467/97 määriteltyä alijäämäkriteeriä ei ole noudatettu. |
(15) |
Alankomaissa talous on viime vuosina kasvanut voimakkaasti. Covid-19-pandemian vuoksi talouden laajeneminen on kuitenkin äkillisesti päättynyt kuuden peräkkäisen kasvuvuoden jälkeen. Alankomaiden talouden odotetaan supistuvan tänä vuonna jyrkemmin kuin koskaan maan sodanjälkeisessä historiassa. Kaikkien kysyntätekijöiden, julkista kulutusta lukuun ottamatta, odotetaan supistuvan jyrkästi tänä vuonna, ja taloudellisen toiminnan aallonpohjan ennustetaan ajoittuvan toiselle vuosineljännekselle. Vuonna 2021 talous todennäköisesti elpyy selvästi trendikasvua nopeammin. Tämä heijastaa taloudellisen toiminnan asteittaista normalisoitumista sekä kotimaisen kysynnän ja maailmankaupan elpymistä alhaiselta tasolta. Taloudellisen toiminnan odotetaan kuitenkin jäävän alle vuoden 2019 tason. Komission kevään 2020 ennusteessa työttömyyden odotetaan kasvavan 5,9 prosenttiin vuonna 2020 lähinnä yritystoiminnan pakollisen keskeyttämisen ja taloudellisen toiminnan äkillisen yleisen vähenemisen seurauksena, mutta laskevan sen jälkeen 5,3 prosenttiin vuonna 2021. Työpaikkojen säilyttämistä tukevien toimenpiteiden ja etenkin työnantajille työpaikkojen säilyttämiseksi suunnatun väliaikaisen tukitoimenpiteen (Temporary Emergency Bridging Measure for Sustained Employment) ja itsenäisille ammatinharjoittajille maksettavan ansiotulotuen pitäisi auttaa vähentämään työpaikkojen menetyksiä. Työmarkkinoiden heikkenemisen odotetaan kuitenkin kiihtyvän tulevina kuukausina, kun kriisistä merkittävästi kärsivillä aloilla toimivat yritykset vähentävät väistämättä henkilöstöään, erityisesti työntekijöitä, joilla on joustava tai määräaikainen työsopimus. |
(16) |
Puuttuakseen äkilliseen talouden häiriöön ja kysynnän hiipumiseen tietyillä aloilla hallitus on hyväksynyt kattavan hätätoimenpidepaketin, jolla pyritään välttämään talouden rakenteiden vahingoittuminen. Tällä määrätietoisella ratkaisulla tuetaan covid-19-kriisistä eniten kärsineitä aloja. Toimenpiteissä keskitytään työpaikkojen säilyttämiseen ja kotitalouksien ostovoimaan, suoriin taloudellisiin korvauksiin kriisistä eniten kärsineille toimialoille sekä veronmaksun lykkäämiseen ja lainatakauksiin, joilla tuetaan luotonantoa yksityiselle sektorille. Näin pyritään estämään se, että tilapäiset maksuvalmiusongelmat johtavat maksukyvyttömyyteen. Lisäksi automaattisten vakauttajien odotetaan lieventävän talouden taantumaa. Alankomaiden keskuspankki on myös pienentänyt suurimmilta järjestelmän kannalta merkittäviltä pankeilta vaadittavia pääomapuskureita, ja se lykkää toimenpidettä, jolla otetaan käyttöön asuntolainoihin sovellettava riskipainon alaraja. Nämä toimenpiteet vapauttavat pankkien pääomaa ja antavat niille mahdollisuuden lisätä merkittävästi luotonantoaan kotitalouksille ja yrityksille. |
(17) |
Terveydenhuoltojärjestelmä suoriutuu suhteellisen hyvin väestön terveyden yleisessä edistämisessä ja terveyspalvelujen saatavuuden varmistamisessa. Alankomaat on yhtenä välittömänä covid-19-kriisitoimena ottanut käyttöön yleisiä kansanterveystoimenpiteitä sisältävän ohjausstrategian ja hyväksynyt räätälöityjä toimenpiteitä terveydenhuollon rahoitusta varten. Covid-19-pandemian puhkeaminen on kuitenkin koetellut terveydenhuoltojärjestelmän selviytymiskykyä. Se on myös nostanut esiin jo aiemmin havaittuja ongelmia. Terveydenhuollon henkilöstökapasiteettia voitaisiin lisätä paikkaamalla tämänhetkistä henkilöstöpulaa, joka koskee erityisesti sairaanhoitajia ja perusterveydenhuollon henkilöstöä. Terveydenhuoltojärjestelmien yleistä hallintoa ja niiden valmiuksia tarjota koko hoitojatkumon kattavat integroidut palvelut voitaisiin parantaa kehittämällä edelleen tietohallintoa ja lisäämällä sähköisten terveyspalveluiden käyttöä. Covid-19-pandemia on näin selvästi osoittanut, että terveydenhuoltojärjestelmän selviytymiskykyä ja kriisivalmiutta on tarpeen parantaa myös jatkossa vastaamalla tällaisiin rakenteellisiin haasteisiin. |
(18) |
Vaikka vuonna 2019 ja vuoden 2020 alussa työmarkkinatilanne edelleen parani ja oli yleisesti ottaen hyvä, covid-19-kriisi on hidastanut talouskasvua ja sen odotetaan lisäävän työttömyyttä merkittävästi. Alankomaissa on toteutettu useita ennennäkemättömiä taloudellisia toimenpiteitä, joilla on pyritty suojaamaan työpaikkoja ja ihmisten toimeentuloa sekä minimoimaan itsenäisiin ammatinharjoittajiin, pieniin ja keskisuuriin yrityksiin (pk-yritykset) ja suuryhtiöihin kohdistuvia vaikutuksia. Työnantajat, jotka odottavat menettävänsä vähintään 20 prosenttia tuloistaan covid-19-kriisin vuoksi, voivat työpaikkojen säilyttämiseksi hakea avustusta maksaakseen työntekijöidensä palkat kolmen kuukauden ajalta. Tätä aikaa on sittemmin jatkettu neljällä kuukaudella (avustus on enintään 90 prosenttia yrityksen palkkamenoista, ja se määräytyy sen mukaan, miten suuri osa liikevaihdosta menetetään). Itsenäiset ammatinharjoittajat voivat hakea enintään sosiaalisen vähimmäistulon suuruista ansiotulotukea nopeutetussa menettelyssä. Lisätuen tarkoituksena on auttaa heitä kattamaan toimeentulokustannuksensa kolmen kuukauden ajalta. Tätä aikaa on myös jatkettu neljällä kuukaudella. |
(19) |
Työllisyyteen ja yhteiskuntaan kohdistuvista covid-19-kriisin vaikutuksista eniten kärsivien tilanteen helpottamisen olisi oltava osa elvytysstrategiaa. Heikommassa työmarkkina-asemassa ja/tai yhteiskunnassa haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset ovat työpaikkojen säilyttämiseen tähtäävästä toimenpidepaketista huolimatta kärsineet muita enemmän. Työttömyys on lisääntynyt etenkin joustavan sopimuksen perusteella työskentelevien keskuudessa, kuten nuorten, vuokratyöntekijöiden ja maahanmuuttajataustaisten henkilöiden keskuudessa. Covid-19-kriisi toi esiin myös merkittäviä haasteita, jotka liittyvät itsenäisten ammatinharjoittajien sosiaaliturvan riittävyyteen, sillä he ovat tavanomaista useammin alivakuutettuja (tai heillä ei ole lainkaan vakuutusta) sairauden, työkyvyttömyyden, työttömyyden tai vanhuuden varalta. |
(20) |
Yrityksille lainojen ja takausten muodossa myönnettävä maksuvalmiustuki, joka suunnataan etenkin pk-yrityksille, on ollut äärimmäisen tärkeää. Välittäjien on huolehdittava siitä, että tämä tuki jaetaan yrityksille nopeasti kuitenkin siten, että ne säilyttävät häiriönsietokykynsä. Pk-yritysten kassavirtatilannetta voidaan edelleen parantaa sallimalla verojen ja sosiaaliturvamaksujen lykkäykset ja nopeuttamalla viranomaisten sopimusperusteisia maksuja. Vastaperustetut startup- ja scale-up-yritykset saattavat tarvita erityistukea esimerkiksi julkisten laitosten tekemien pääomasijoitusten muodossa ja riskipääomarahastoille suunnattuina kannustimina, joiden tarkoituksena on lisätä niiden sijoituksia näihin yrityksiin. Tämä voi auttaa estämään strategisesti tärkeiden eurooppalaisten yritysten pakkomyyntejä. Kuten tilapäisissä puitteissa valtiontukitoimenpiteille talouden tukemiseksi tämänhetkisessä covid-19-pandemiassa (8) asetetuissa ehdoissa sallitaan, oman pääoman ehtoinen tai oman pääoman luonteinen tuki olisi varmistettava kaikille yrityksille (9) eikä ainoastaan niille, jotka täyttävät komission pk-yritysten määritelmän. Olisi myös jatkettava toimia tehokkaiden digitaalisten julkisten palvelujen tarjoamiseksi yksityishenkilöille ja yrityksille. |
(21) |
Talouden elpymisen edistämiseksi on tärkeää aikaistaa toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja, myös niihin vaikuttavien uudistusten avulla. Kohdennetut politiikkatoimet, kuten investoinnit aloille, joilla on parhaat mahdollisuudet lisätä potentiaalista kasvua koko taloudessa, voivat auttaa vastaamaan haasteisiin, joiden ratkaisemisesta tämänhetkinen covid-19-kriisi on tehnyt entistä kiireellisempää. Erityisesti investoinnit avainaloja ja innovointia koskevan tehtävälähtöisen politiikan (10) mukaiseen tutkimukseen ja kehittämiseen sekä inhimilliseen pääomaan voivat auttaa tukemaan tuottavuuden kasvua pitkällä aikavälillä ja säilyttämään hyvät innovointivalmiudet. Tämä koskee erityisesti startup-yrityksiä, scale-up-yrityksiä ja innovatiivisia pk-yrityksiä, joilla on ratkaisevan tärkeä merkitys kilpailukyvyn parantamisessa ja työpaikkojen luomisessa. Investoimalla Alankomaiden ilmastosopimukseen ja kansalliseen energia- ja ilmastosuunnitelmaan sisältyviin aloitteisiin, joilla puututaan ilmastonmuutokseen ja tuetaan energiasiirtymää, voidaan osaltaan merkittävästi edistää myös laajempia yhteiskunnallisia tavoitteita, joihin kuuluu muun muassa tarve kestävän ja resurssitehokkaan talouskasvun varmistamiseen. Lisäksi tarvitaan investointeja asuntorakentamiseen nykyisen asuntopulan lievittämiseksi. Oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa, joka on komission ehdotuksen kohteena, koskeva ohjelmasuunnittelu kaudeksi 2021–2027 voisi auttaa Alankomaita vastaamaan joihinkin haasteisiin, joita siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen aiheuttaa, erityisesti vuoden 2020 maaraportin liitteen D kattamilla alueilla. Näin Alankomaat voisi hyödyntää kyseistä rahastoa parhaalla mahdollisella tavalla. |
(22) |
Tekninen ja digiosaaminen sekä pätevät ammattilaiset ovat ratkaisevassa asemassa Alankomaiden talouden innovaatiovalmiuden ja tuottavuuden kestävän ja osallistavan kasvun kannalta. Investoinnit perustaitoihin ja/tai digiosaamiseen sekä koulutukseen, mukaan lukien kaikkien ulottuvilla olevat jatko- ja uudelleenkouluttautumismahdollisuudet, ovat niin ikään edelleen ratkaisevan tärkeitä pyrittäessä parantamaan pääsyä työmarkkinoille ja etenkin työmarkkinoiden laitamilla olevien (kuten maahanmuuttajataustaisten henkilöiden ja vammaisten) työllistettävyyttä. Tässä yhteydessä olisi samalla edistettävä yhtäläisiä mahdollisuuksia ja aktiivista osallisuutta. |
(23) |
Vaikka Alankomaat on toteuttanut jo hyväksyttyjen kansainvälisten ja eurooppalaisten aloitteiden mukaisia toimenpiteitä puuttuakseen aggressiivisen verosuunnitteluun, Alankomaiden kautta maksettujen osinkojen, rojaltien ja korkojen suuri määrä viittaa siihen, että aggressiivista verosuunnittelua harjoittavat yritykset hyödyntävät maan verosääntöjä. Suuri osa suorista ulkomaisista sijoituksista on erillisyhtiöiden hallussa. Koska unionin ulkopuolelle (ts. sellaisilta osapuolilta, joiden kotipaikka on unionissa, sellaisille osapuolille, joiden kotipaikka on kolmansissa maissa) suoritettaviin rojalti- ja korkomaksuihin ei sovelleta lähdeveroa, seurauksena voi olla, että kyseiset maksut välttyvät kokonaan verotukselta, jos niitä ei veroteta myöskään maksun vastaanottajan lainkäyttöalueella. Äskettäin on hyväksytty uudistus, jonka mukaan rojalteista ja korkomaksuista peritään tiettyjen ehtojen täyttyessä lähdeveroa tapauksissa, joissa on kyse järjestelmän väärinkäytöstä tai matalan verotuksen lainkäyttöalueille taikka veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevassa unionin luettelossa mainituille lainkäyttöalueille suoritettavista maksuista. Uudistus tulee voimaan 1. tammikuuta 2021, ja se on myönteinen askel kohti aggressiivisen verosuunnittelun vähentämistä. Uudistuksen toimivuutta olisi seurattava tiiviisti. |
(24) |
Useat alankomaalaiset rahoituslaitokset ovat lähiaikoina olleet osallisina rahanpesutapauksissa. Nämä tapaukset osoittavat, että viimeaikaisista pyrkimyksistä huolimatta on tarpeen edelleen parantaa rahoituslaitosten valvontaa sekä rahanpesutapausten tutkimista ja niitä koskevien syytteiden nostamista. Rahoitusalan ulkopuolella merkittäviä rahanpesuriskejä aiheuttavat myös Alankomaiden talouden avoimuus ulkomaisille suorille sijoituksille ja yhteisöjen monimutkaiset oikeudelliset muodot. Trusti- ja yrityspalvelujen tarjoajien ja veroneuvojien ilmoittamien epätavallisten liiketoimien määrä on vähäinen, vaikka näihin tahoihin kohdistuva riski on suuri, minkä vuoksi tarvitaan oikeasuhteista valvontaa. Koska monimutkaisia yhteisömuotoja esiintyy paljon, asianmukaisesti toimiva tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia koskeva rekisteri on ratkaisevan tärkeä, jotta voidaan välttää tällaisten yhteisöjen väärinkäyttö. Rekisteriä ei kuitenkaan ole vielä perustettu. |
(25) |
Vaikka tässä suosituksessa esitetyissä maakohtaisissa suosituksissa, jäljempänä ’vuoden 2020 maakohtaiset suositukset’, keskitytään covid-19-pandemian sosioekonomisten vaikutusten korjaamiseen ja talouden elpymisen helpottamiseen, vuoden 2019 maakohtaiset suositukset koskevat kuitenkin myös uudistuksia, jotka ovat keskipitkän ja pitkän aikavälin rakenteellisiin haasteisiin vastatessa olennaisia. Vuoden 2019 maakohtaiset suositukset ovat edelleen ajankohtaisia, ja niiden seuraamista jatketaan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä koko ensi vuoden. Tämä koskee myös investointeihin liittyvästä talouspolitiikasta annettuja vuoden 2019 maakohtaisia suosituksia. Kaikki vuoden 2019 maakohtaiset suositukset olisi otettava huomioon vuoden 2020 jälkeisessä koheesiopolitiikan rahoituksen strategisessa ohjelmasuunnittelussa, kriisiä lieventävät toimenpiteet ja ulospääsystrategiat mukaan lukien. |
(26) |
Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso tarjoaa unionissa puitteet talous- ja työllisyyspolitiikan jatkuvalle koordinoinnille, jolla voidaan edistää kestävää taloutta. Jäsenvaltiot ovat vuoden 2020 kansallisissa uudistusohjelmissaan arvioineet edistymistä Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Varmistamalla, että vuoden 2020 maakohtaisia suosituksia noudatetaan kaikilta osin, Alankomaat edistää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja yhteisiä pyrkimyksiä varmistaa kilpailukykyinen kestävyys unionissa. |
(27) |
Talouksien tiivis koordinointi talous- ja rahaliitossa on keskeistä, jotta covid-19-pandemian taloudellisista vaikutuksista voidaan toipua nopeasti. Koska Alankomaat kuuluu jäsenvaltioihin, joiden rahayksikkö on euro, sen olisi euroryhmän antaman poliittisen ohjauksen huomioon ottaen varmistettava, että sen politiikka on euroalueelle annettujen vuoden 2020 suositusten mukaista ja muiden jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkönä on euro, politiikkojen kanssa yhteen sovitettua. |
(28) |
Komissio on vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Alankomaiden talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2020 maaraportissa. Se on arvioinut myös vuoden 2020 vakausohjelman, vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelman ja jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Alankomaille viime vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamiseksi. Komissio on ottanut huomioon ohjelmien ja jatkotoimenpiteiden merkityksen Alankomaiden finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta mutta myös sen, ovatko ne unionin sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla unionin tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. |
(29) |
Neuvosto on tutkinut vuoden 2020 vakausohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (11) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1. |
(30) |
Neuvosto on tutkinut vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelman ja vuoden 2020 vakausohjelman komission perusteellisen tarkastelun ja tämän arvioinnin perusteella. Vuoden 2020 maakohtaisissa suosituksissa otetaan huomioon tarve puuttua covid-19-pandemiaan ja helpottaa talouden elpymistä ensimmäisenä välttämättömänä askeleena epätasapainojen korjaamiseksi. Vuoden 2020 maakohtaiset suositukset, joilla puututaan suoraan komission asetuksen (EU) N:o 1176/2011 6 artiklan mukaisesti havaitsemiin makrotalouden epätasapainoihin, ilmenevät suosituksesta 3, |
SUOSITTAA, että Alankomaat toteuttaa vuosina 2020 ja 2021 toimia, joilla se
1. |
toteuttaa vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen huomioon ottaen kaikki tarvittavat toimenpiteet covid-19-pandemian torjumiseksi, talouden ylläpitämiseksi ja alkavan elpymisen tukemiseksi; harjoittaa taloustilanteen salliessa finanssipolitiikkaa, jonka tavoitteena on saavuttaa maltillisella tasolla oleva julkisen talouden rahoitusasema keskipitkällä aikavälillä ja varmistaa velkakestävyys, samalla kun lisätään investointeja; vahvistaa terveydenhuoltojärjestelmän selviytymiskykyä muun muassa puuttumalla terveydenhuollon tämänhetkiseen henkilöstöpulaan ja nopeuttamalla sähköisten terveyspalvelujen käyttöönottoa; |
2. |
lieventää työllisyyteen ja yhteiskuntaan kohdistuvia covid-19-kriisin vaikutuksia ja edistää itsenäisten ammatinharjoittajien riittävää sosiaaliturvaa; |
3. |
aikaistaa toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja talouden elpymisen vaalimiseksi; keskittää investoinnit vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen, erityisesti digiosaamisen kehittämiseen, kestävään infrastruktuuriin ja puhtaaseen ja tehokkaaseen energian tuotantoon ja käyttöön sekä tehtävälähtöiseen tutkimukseen ja innovointiin; |
4. |
toteuttaa toimenpiteitä poistaakseen verojärjestelmästään kaikki aggressiivista verosuunnittelua helpottavat piirteet etenkin kolmansiin maihin suoritettavien maksujen osalta, erityisesti toteuttamalla hyväksytyt toimenpiteet ja varmistamalla verojärjestelmän toimivuuden; varmistaa rahanpesun torjuntasäännöstön tuloksellisen valvonnan ja noudattamisen. |
Tehty Brysselissä 20 päivänä heinäkuuta 2020.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
J. KLOECKNER
(1) EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1.
(2) EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25.
(3) EUVL C 301, 5.9.2019, s. 112.
(4) Neuvoston asetus (EY) N:o 1467/97, annettu 7 päivänä heinäkuuta 1997, liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä (EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6).
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/460, annettu 30 päivänä maaliskuuta 2020, asetusten (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013 ja (EU) N:o 508/2014 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, jotta saataisiin liikkeelle investointeja jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmiin ja muille talouden aloille covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (Koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskeva investointialoite) (EUVL L 99, 31.3.2020, s. 5).
(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/558, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2020, asetusten (EU) N:o 1301/2013 ja (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, joilla voidaan tarjota poikkeuksellista joustavuutta Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttöön covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (EUVL L 130, 24.4.2020, s. 1).
(7) Vuoden 2020 budjettimuistio (Voorjaarsnota 2020), jonka valtiovarainministeri W. Hoekstra toimitti 25.4.2020 toiselle kamarille käsittelyä varten.
(8) EUVL C 91I, 20.3.2020, s. 1.
(9) Mukaan lukien startup- ja scale-up-yritykset, joiden liiketoimintamallit ovat kilpailukykyisiä mutta joiden kassavirtaan covid-19-pandemia vaikuttaa kielteisesti.
(10) Tällä uudella politiikalla pyritään lisäämään tutkimus- ja kehittämisinvestointeja, jotta voitaisiin saavuttaa keskeisiä yhteiskunnallisia haasteita koskevat pitkän aikavälin tavoitteet. Haasteet on ryhmitelty seuraaviin neljään tehtäväalaan: i) energiasiirtymä ja kestävyys; ii) maatalous, vesi ja elintarvikkeet; iii) terveydenhuolto ja hoitoala ja iv) turvallisuus. Tätä uutta politiikkaa pidetään keskeisenä kilpailukyvyn vahvistamisessa ja yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamisessa (Ministerie van Economische Zaken en Klimaat (EZK) (2018), Kamerbrief: Naar Missiegedreven Innovatiebeleid met Impact, Rijksoverheid, Den Haag.)
(11) Asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
26.8.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 282/129 |
NEUVOSTON SUOSITUS,
annettu 20 päivänä heinäkuuta 2020,
Itävallan vuoden 2020 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Itävallan vuoden 2020 vakausohjelmaa koskeva neuvoston lausunto
(2020/C 282/20)
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan,
ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 (1) ja erityisesti sen 5 artiklan 2 kohdan,
ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin päätöslauselmat,
ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston päätelmät,
ottaa huomioon työllisyyskomitean lausunnon,
ottaa huomioon talous- ja rahoituskomitean lausunnon,
ottaa huomioon sosiaalisen suojelun komitean lausunnon,
ottaa huomioon talouspoliittisen komitean lausunnon,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 vuotuisen kestävän kasvun strategian, mikä aloitti vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Se otti huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17 päivänä marraskuuta 2017 antaman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan julistuksen. Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 (2) perusteella varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Itävalta ei kuulu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu. Samana päivänä komissio hyväksyi myös suosituksen neuvoston suositukseksi euroalueen talouspolitiikasta. |
(2) |
Itävaltaa koskeva vuoden 2020 maaraportti julkaistiin 26 päivänä helmikuuta 2020. Siinä arvioitiin Itävallan edistymistä neuvoston 9 päivänä heinäkuuta 2019 hyväksymien maakohtaisten suositusten (3), jäljempänä ’vuoden 2019 maakohtaiset suositukset’, noudattamisessa, aiempina vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamisessa ja kansallisten Eurooppa 2020 -tavoitteidensa saavuttamisessa. |
(3) |
Maailman terveysjärjestö julisti 11 päivänä maaliskuuta 2020 covid-19-epidemian virallisesti maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Pandemia on kansalaisten, yhteiskuntien ja talouden kannalta vakava kansanterveysuhka. Se asettaa kansalliset terveydenhuoltojärjestelmät kovan paineen alaisiksi ja vahingoittaa globaaleja toimitusketjuja, heiluttaa rahoitusmarkkinoita, häiritsee kulutuskysyntää ja vaikuttaa kielteisesti useilla eri aloilla. Se uhkaa ihmisten työpaikkoja ja toimeentuloa sekä yritysten liiketoimintaa. Pandemia on aiheuttanut merkittävän talouden häiriön, jolla on jo vakavia vaikutuksia unionissa. Komissio antoi 13 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon, jossa kehotetaan toteuttamaan kriisin vaikutusten lieventämiseksi koordinoituja taloudellisia toimia, joihin osallistuvat kaikki kansallisen ja unionin tason toimijat. |
(4) |
Useat jäsenvaltiot ovat julistaneet hätätilan tai ottaneet käyttöön hätätoimenpiteitä. Hätätoimenpiteiden olisi oltava ehdottoman oikeasuhteisia, välttämättömiä, ajallisesti rajoitettuja ja eurooppalaisten ja kansainvälisten normien mukaisia. Niihin olisi sovellettava demokraattista valvontaa ja riippumatonta laillisuusvalvontaa. |
(5) |
Komissio antoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnista. Yleinen poikkeuslauseke, josta säädetään asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 1 kohdassa, 6 artiklan 3 kohdassa, 9 artiklan 1 kohdassa ja 10 artiklan 3 kohdassa sekä asetuksen (EY) N:o 1467/97 (4) 3 artiklan 5 kohdassa ja 5 artiklan 2 kohdassa, helpottaa finanssipolitiikan koordinointia talouden vakavan taantuman yhteydessä. Komissio katsoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa, että kun otetaan huomioon odotettavissa oleva covid-19-pandemian aiheuttama vakava talouden taantuma, yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnin edellytykset olivat täyttyneet, ja pyysi neuvostoa hyväksymään tämän johtopäätöksen. Jäsenvaltioiden valtiovarainministerit yhtyivät komission arvioon 23 päivänä maaliskuuta 2020. He olivat yhtä mieltä siitä, että vakava talouden laskusuhdanne vaatii määrätietoisia, tavoitteellisia ja koordinoituja vastatoimia. Yleisen poikkeuslausekkeen aktivoiminen mahdollistaa tilapäisen poikkeamisen julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta edellyttäen, että tämä ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä. Korjaavan osion osalta neuvosto voi myös päättää komission suosituksesta hyväksyä tarkistetun julkisen talouden kehityskaaren. Yleinen poikkeuslauseke ei keskeytä vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia menettelyjä. Se antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden poiketa niistä julkista taloutta koskevista vaatimuksista, joita tavallisesti sovellettaisiin, ja samalla komissiolla ja neuvostolla on mahdollisuus toteuttaa tarvittavat politiikan koordinointitoimenpiteet vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa. |
(6) |
On toimittava herkeämättä, jotta voidaan rajoittaa ja hillitä covid-19-pandemian leviämistä, parantaa kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien kantokykyä, lieventää pandemian sosioekonomisia seurauksia toteuttamalla yrityksille ja kotitalouksille suunnattuja tukitoimia ja varmistaa työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden kannalta asianmukaiset olosuhteet työpaikoilla, kun taloudellista toimintaa käynnistetään uudelleen. Unionin olisi hyödynnettävä käytettävissään olevia välineitä kaikilta osin tukeakseen jäsenvaltioiden toimia näillä osa-alueilla. Samaan aikaan jäsenvaltioiden ja unionin olisi yhdessä valmisteltava toimenpiteitä, joita tarvitaan, jotta yhteiskunnassa ja taloudessa voidaan palata normaaliin toimintaan ja jotta päästään takaisin kestävään kasvuun. Toimenpiteissä olisi otettava huomioon muun muassa vihreä siirtymä ja digitaalinen muutos ja hyödynnettävä kriisistä saadut kokemukset. |
(7) |
Covid-19-kriisi on korostanut sisämarkkinoiden tarjoamaa joustavuutta sopeutua poikkeuksellisiin tilanteisiin. Poikkeustoimenpiteet, jotka estävät sisämarkkinoiden normaalia toimintaa, olisi kuitenkin poistettava heti, kun ne eivät enää ole välttämättömiä. Näin voidaan varmistaa nopea ja sujuva siirtyminen elpymisvaiheeseen sekä palauttaa tavaroiden, palveluiden ja työntekijöiden vapaa liikkuvuus. Vallitseva kriisi on osoittanut, että terveydenhuoltoalalla tarvitaan vankkoja kriisivalmiussuunnitelmia. Muun muassa parannetuilla hankintastrategioilla, monipuolisilla toimitusketjuilla ja välttämättömien tarvikkeiden strategisilla varastoilla on tärkeä merkitys laadittaessa laajempia kriisivalmiussuunnitelmia. |
(8) |
Jotta jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön kaikki Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttämättä olevat varat lieventääkseen covid-19-pandemian poikkeuksellisia vaikutuksia, unionin lainsäätäjä on jo tehnyt muutoksia lainsäädäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksilla (EU) 2020/460 (5) ja (EU) 2020/558 (6). Näillä muutoksilla lisätään joustavuutta sekä yksinkertaistetaan ja virtaviivaistetaan menettelyjä. Lisäksi jäsenvaltiot voivat tilivuonna 2020–2021 kassavirtapaineiden vähentämiseksi hyödyntää 100 prosentin yhteisrahoitusosuutta unionin talousarviosta. Itävaltaa kannustetaan hyödyntämään näitä mahdollisuuksia kaikilta osin, jotta se voi auttaa niitä yksittäisiä henkilöitä ja aloja, joihin vaikutukset kohdistuvat eniten. |
(9) |
Covid-19-pandemian sosioekonomiset seuraukset jakautuvat todennäköisesti epätasaisesti eri alueiden välillä erilaisen erikoistumisen vuoksi, erityisesti matkailusta vahvasti riippuvaisilla alueilla. Tähän liittyy riski, että alueelliset erot Itävallassa kasvavat. Kun otetaan huomioon, että riskinä on myös jäsenvaltioiden välisen lähentymisprosessin väliaikainen taantuminen, tämänhetkinen tilanne edellyttää kohdennettuja toimia. |
(10) |
Itävalta toimitti vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelmansa 14 päivänä huhtikuuta 2020 ja vuoden 2020 vakausohjelmansa 30 päivänä huhtikuuta 2020. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon. |
(11) |
Itävaltaan sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota ja velkasääntöä. |
(12) |
Vuoden 2020 vakausohjelman teknisessä päivityksessä hallitus ennakoi julkisen talouden nimellisen rahoitusaseman, joka vuonna 2019 oli 0,7 prosenttia ylijäämäinen suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT), heikkenevän niin, että vuonna 2020 se on 8,0 prosenttia alijäämäinen. Alijäämän ennustetaan supistuvan 1,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021. Julkisen talouden velka suhteessa BKT:hen laski 70,4 prosenttiin vuonna 2019, ja vuoden 2020 vakausohjelman mukaan sen odotetaan kasvavan 81,4 prosenttiin vuonna 2020. Covid-19-pandemian aiheuttama suuri epävarmuus vaikuttaa makrotalouden ja julkisen talouden näkymiin. |
(13) |
Itävalta on covid-19-pandemian seurauksena toteuttanut osana unionin koordinoitua lähestymistapaa oikea-aikaisia budjettitoimenpiteitä terveydenhuoltojärjestelmänsä kapasiteetin lisäämiseksi, pandemian hillitsemiseksi ja avun tarjoamiseksi niille ihmisille ja aloille, joihin vaikutukset ovat erityisesti kohdistuneet. Vuoden 2020 vakausohjelman mukaan kyseiset budjettitoimenpiteet ovat 5,0 prosenttia suhteessa BKT:hen. Toimenpiteitä ovat muun muassa terveydenhuoltopalvelujen vahvistaminen, hätäapu vaikeuksissa oleville yrityksille ja työajan lyhentämisjärjestelyt. Lisäksi Itävalta on ilmoittanut yritysten maksuvalmiutta tukevista toimenpiteistä, vaikka niillä ei olekaan suoria budjettivaikutuksia. Vuoden 2020 vakausohjelmassa niiden arvioidaan olevan 5,0 prosenttia suhteessa BKT:hen. Näitä toimenpiteitä ovat muun muassa henkilökohtaisten tuloverojen ja yhtiöverojen lykkäykset (2,6 % suhteessa BKT:hen) ja lainatakaukset (2,4 % suhteessa BKT:hen). Itävallan toteuttamat toimenpiteet ovat kaiken kaikkiaan niiden suuntaviivojen mukaisia, jotka komissio on esittänyt 13 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa. Toteuttamalla hätätoimenpiteet ja kasvua tukevat julkisen talouden toimenpiteet täysimääräisesti ja – sitten kun taloustilanne sen sallii – palauttamalla finanssipolitiikan tavoitteeksi maltillisella tasolla olevan julkisen talouden rahoitusaseman saavuttaminen keskipitkällä aikavälillä edistetään julkisen talouden kestävyyden säilymistä keskipitkällä aikavälillä. |
(14) |
Komission kevään 2020 talousennusteen mukaan Itävallan julkisen talouden rahoitusasema on –6,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja –1,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2021 olettaen, että politiikka säilyy muuttumattomana. Julkisen talouden velkasuhteen ennustetaan olevan 78,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja 75,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2021. |
(15) |
Komissio antoi 20 päivänä toukokuuta 2020 perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaisesti laaditun kertomuksen, koska Itävallan ennakoidaan ylittävän vuonna 2020 alijäämän viitearvon, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kaiken kaikkiaan komission analyysi viittaa siihen, että perussopimuksessa ja asetuksessa (EY) N:o 1467/97 määriteltyä alijäämäkriteeriä ei ole noudatettu. |
(16) |
Itävallan hallitus on toteuttanut ennennäkemättömiä toimenpiteitä hillitäkseen covid-19:n leviämistä. Se on ottanut käyttöön tiukat karanteenisäännöt ja lähikontaktien välttämistä koskevat säännöt ja suunnannut terveydenhuoltojärjestelmälle huomattavasti varoja laitteiden ja tarvikkeiden hankintaan sekä laboratoriokapasiteetin ja henkilöstöresurssien lisäämiseen. Perusterveydenhuoltoon on kohdistunut poikkeuksellisia paineita, kun etävastaanottojen, lääkärikäyntien ja kotikäyntien tarve on kasvanut ennennäkemättömällä tavalla. Covid-19-epidemian nopea leviäminen on vaikuttanut voimakkaasti Itävallan talouteen. Kansalliset ja kansainväliset rajoittamistoimenpiteet viruksen leviämisen estämiseksi ovat vaikuttaneet sekä kysyntään että tarjontaan, mikä on johtanut laajaan laskusuhdanteeseen. Sen vuoksi BKT:n ennustetaan vuonna 2020 supistuvan 5,5 prosenttia, mikä on enemmän kuin vuosien 2008–2009 talous- ja finanssikriisin aikana. Uusien tartuntojen suhteellisen nopean vähenemisen vuoksi Itävalta oli yksi ensimmäisistä jäsenvaltioista, jotka ilmoittivat rajoittamistoimenpiteiden höllentämisestä huhtikuun puolivälistä alkaen. Pitkäaikaisten taloudellisten vahinkojen välttämiseksi ja kriisin työllisyys- ja sosiaalisten vaikutusten lieventämiseksi hallitus on hyväksynyt kattavan toimenpidepaketin Itävallan talouden tukemiseksi (noin 10 % suhteessa BKT:hen). Pakettiin sisältyy työajan lyhentämisjärjestely (Kurzarbeit), jonka yhteydessä työaikaa voidaan lyhentää keskimäärin jopa 90 prosenttia tietyllä ajanjaksolla ja työnantajille korvataan työntekijän viimeisimmän bruttotulon perusteella 80–90 prosenttia työntekijän viimeisimmästä nettotulosta. Yrityksiä ja itsenäisiä ammatinharjoittajia koskevalla laajalla toimenpidepaketilla pyritään ehkäisemään tilapäisesti maksuvalmiusongelmia ja kohdentamaan suoraa tukea erityisesti vaikeuksissa oleville yrityksille ja toimialoille, varsinkin pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yritykset). Näitä ovat varojen siirrot sekä lainojen, takausten, pääomasijoitusten ja veronmaksun lykkäysten muodossa annettava maksuvalmiustuki. Näitä toimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon pankkialan häiriönsietokyky. |
(17) |
Itävallan terveydenhuoltojärjestelmä on tähän mennessä hallinnut covid-19-pandemiaa onnistuneesti. Väestön terveyttä voitaisiin parantaa entisestään laajentamalla perus- ja avohoitopalveluja siten, että keskityttäisiin terveyden edistämiseen ja sairauksien ehkäisyyn. Kustannustehokkuutta voitaisiin lisätä tehostamalla julkisia hankintoja ja käyttämällä rinnakkaisvalmisteita, mutta samalla on kuitenkin säilytettävä korkeat laatuvaatimukset. Lisäksi Itävallan pitkäaikaishoitojärjestelmään kohdistuu rakenteellisia ja julkistaloudellisia haasteita, joita ei ole tähän mennessä ratkaistu perinpohjaisesti. Järjestelmä tarjoaa suhteellisen korkealaatuisia palveluja, mutta sillä on henkilöstöhaasteita, jotka tämänhetkisen kriisin yhteydessä tulevat vieläkin näkyvämmiksi ja ilmeisemmiksi. Pitkäaikaishoidon ala on vahvasti muista jäsenvaltioista tulevien hoitoalan työntekijöiden varassa, mikä viittaa tarpeeseen turvata rajatyöntekijöiden vapaa liikkuvuus. Lisäksi hoitohenkilökunnan työn houkuttelevuutta voitaisiin mahdollisesti lisätä riittävillä palkoilla. |
(18) |
Veropolitiikalla on tärkeä merkitys kotitalouksien ja yritysten tukemisessa covid-19:ään liittyvien rajoittamistoimenpiteiden aikana, ja se on keskeisessä asemassa myös edistettäessä talouden elpymistä covid-19-kriisin jälkeen. Itävallan veroyhdistelmälle on ominaista työhön kohdistuva suuri verorasitus, kun taas varallisuus- ja ympäristöverojen tulopotentiaali jää suurelta osin hyödyntämättä ja kulutusveroja voitaisiin tehostaa. Verouudistukset voisivat auttaa siirtämään veroyhdistelmän painopistettä kestävän ja osallistavan kasvun kannalta vähemmän haitallisiin verotulojen lähteisiin ja tarjota vakaan perustan elpymiselle. Erityisesti alkoholi-, tupakka- ja päästöverojen sekä luonnonvarojen käytön verotuksen riittämätön hyödyntäminen viittaa siihen, että ohjaavia vaikutuksia ja tulopotentiaalia jää käyttämättä. Energiaverotuksen epätasainen mutta yleisesti ottaen alhainen taso heikentää sen tehokkuutta ja vaikuttavuutta poliittisena välineenä, jolla on määrä kannustaa ympäristöä säästävään kulutukseen. Erityisesti hiilidioksidipäästöjen johdonmukainen verotus tekisi ilmastoystävällisistä energialähteistä kilpailukykyisempiä ja antaisi finanssipoliittista liikkumavaraa vääristävämpien verojen alentamiseen. Korkeampi hiilidioksidiperusteinen energiaverotus auttaisi ottamaan huomioon ympäristön pilaantumisesta johtuvat sosiaaliset kustannukset, ohjaisi kuluttajia laajempaan uusiutuvien energialähteiden käyttöön ja kannustaisi investoijia investoimaan ilmastoystävälliseen teknologiaan. Verojärjestelmän oikeudenmukaisuutta voitaisiin parantaa myös laajentamalla varallisuusverojen käyttöä, varsinkin kun otetaan huomioon Itävallan jatkuvasti suuret varallisuuserot. Erityisesti juoksevat kiinteistö- ja perintöverot ovat osoittautuneet suhteellisen kasvuystävällisiksi ja progressiivisiksi, eikä niitä pitäisi jättää huomiotta pyrittäessä tuottamaan verotuloja julkisen talouden tasapainon palauttamiseksi. |
(19) |
Itävalta menestyi hyvin Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria tukevassa sosiaali-indikaattoreiden tulostaulussa, mutta sosiaaliturvan kattavuudessa olevat aukot saattavat merkitä covid-19-kriisin yhteydessä puutteita heikommassa asemassa olevien ryhmien toimeentuloturvassa ja edellyttää lisätoimenpiteitä. Nuorisotyöttömyys kasvaa, minkä lisäksi etenkin työttömiin, pitkäaikaistyöttömiin, epätyypillisessä työsuhteessa oleviin työntekijöihin ja ulkomailla syntyneisiin kohdistuu köyhyysriski. Ratkaisevan tärkeässä asemassa on aktiivinen työvoimapolitiikka, joka tarjoaa mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen ja täydennyskoulutukseen. Etäopiskelua edellyttävät olosuhteet tuottavat hankaluuksia erityisesti muita heikommassa asemassa oleville opiskelijoille, kuten vammaisille. Alle 15-vuotiaista oppilaista noin 10 prosentilla ei ole pääsyä virtuaaliseen oppimisympäristöön, joten Itävallan hallitus on toteuttanut covid-19-kriisin yhteydessä lieventäviä toimenpiteitä ja tarjonnut tietokoneita oppilaille, jotka ovat vaarassa jäädä virtuaalisen oppimisympäristön ulkopuolelle. Jo olemassa olevat sosioekonomiseen ja maahanmuuttajataustaan liittyvät koulutustason erot ovat kuitenkin vaarassa kasvaa. Elvytysstrategia, jolla parannetaan pääsyä osallistavaan ja laadukkaaseen varhaiskasvatukseen (jonka on osoitettu korjaavan sosiaalisesti heikommassa asemassa olevien tilannetta), tuottaisi keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä sosioekonomisia etuja ja tarjoaisi naisille mahdollisuuksia päästä täysimääräisesti työmarkkinoille. Ennen kriisiä naisten työllisyysaste oli yleisesti ottaen korkea, mutta lähes puolet heistä työskenteli osa-aikaisesti (liittyy koulujen ja lastenhoitopalvelujen lyhyisiin aukioloaikoihin), mikä aiheutti huomattavan tasoittamattoman palkkaeron sukupuolten välillä. |
(20) |
Covid-19-tukitoimenpiteiden tehokkuus kovan paineen alla olevien yritysten auttamisessa, liiketoimintaympäristöjen säilyttämisessä ja maksukyvyttömyystilanteiden välttämisessä riippuu siitä, miten nopeasti ja epäbyrokraattisesti viranomaiset ja rahoituksen välittäjät panevat ne täytäntöön. Startup- ja scale-up-yritykset saattavat tarvita erityistukea esimerkiksi julkisten laitosten hankkimien pääomaosuuksien muodossa ja riskipääomarahastoille suunnattuina kannustimina, joiden tarkoituksena on lisätä sijoituksia tällaisiin yrityksiin. Tarkoituksena on vahvistaa elpymisen kannalta olennaisia yrityksiä mutta myös välttää strategisesti tärkeiden eurooppalaisten yritysten pakkomyynti. Kovan paineen alla olevat, erityisesti pienemmät yritykset, tarvitsevat rahoitustuen lisäksi kannustavan liiketoimintaympäristön. Hallinnollinen rasitus ja sääntelyn yksityiskohtaisuus aiheuttavat yrityksille kustannuksia, joiden maksaminen on niille nyt vaikeampaa kuin koskaan aikaisemmin. Tehokas tapa tarjota yrityksille välitöntä ja konkreettista apua veronmaksajia kuormittamatta on pyrkiä vähentämään tarpeettomia rasitteita ja tarjoamaan tehokkaita digitaalisia julkisia palveluja. Maksukyvyttömyyssäännöstön painopisteen olisi oltava ennaltaehkäisyssä mutta myös yritysten nopeassa purkamisessa ja uuden mahdollisuuden antamisessa. Riitojenratkaisuverkostot, kuten SOLVIT, auttavat yrityksiä sisämarkkinoiden häiriötilanteissa, ja niille on kohdennettava riittävät resurssit. |
(21) |
Talouden elpymisen edistämiseksi on tärkeää aikaistaa toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja, myös niihin vaikuttavien uudistusten avulla. Nämä investoinnit ovat tehokkaimpia, jos niissä keskitytään innovointiin, digitalisaatioon ja vihreään siirtymään tuottavuuden lisäämiseksi ja kestävän kilpailukyvyn varmistamiseksi. Itävallan tutkimuksen ja kehityksen (T&K) intensiteetti on ollut unionin korkeimpia, mutta innovointitulosten osalta maa on ollut innovaatiojohtajia jäljessä. Monien yritysten tutkimusmäärärahoihin kohdistuu nyt paineita, joten on entistäkin tärkeämpää muuntaa Itävallan T&K-toimet huipputason tieteellisiksi tuloksiksi ja innovaatioiksi, pitää yllä julkisia investointeja perustutkimukseen ja soveltavaan tutkimukseen ja varmistaa oman pääoman ehtoinen rahoitus innovatiivisille scale-up-yrityksille. Olennaisen tärkeässä asemassa talouden avaamisessa ja covid-19:ään liittyvien sulkutoimien jälkeiseen ”uuteen normaaliin” valmistautumisessa on edelleen digitalisaatio. Digitaaliteknologian ja digitaalisten liiketoimintamallien vähäinen levinneisyys pienten yritysten keskuudessa muodostaa pullonkaulan tuottavuuden kasvulle. Vaikka itävaltalaisten digitaidot ovat yleisesti ottaen EU:n keskiarvoa paremmat, tietotekniikan alalta ei valmistu riittävästi opiskelijoita täyttämään kaikkia tarjolla olevia paikkoja. Muun muassa verkkokaupan, kotoa käsin työskentelyn ja sähköisen viranomaisasioinnin yleistyminen edellyttää lisäinvestointeja infrastruktuuriin (kuten 5G-verkkoihin ja maaseudun laajakaistayhteyksiin), laitteisiin ja taitoihin. |
(22) |
Itävallan siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen edellyttää mittavia yksityisiä ja julkisia investointeja pitkällä aikavälillä. Itävallan kansallisessa energia- ja ilmastosuunnitelmassa todetaan, että unionin päästökauppajärjestelmän piiriin kuulumattomia kasvihuonekaasupäästöjä koskevan vuodeksi 2030 asetetun tavoitteen saavuttamisessa on huomattavia haasteita. Keskeinen tulevan kasvun vauhdittaja on resurssituottavuuden parantaminen, mutta samalla on minimoitava ympäristövaikutukset. Ilmanlaatunormien ja ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta on olennaista vähentää liikenteeseen liittyviä päästöjä. Vihreää siirtymää tukevien uusien investointien aikaistaminen ja jatkaminen auttaa luomaan uusia vihreitä työpaikkoja ja polkaisemaan talouden käyntiin covid-19-kriisin hallintaan keskittyneen tilanteen jälkeen. Tuottavuuden kasvua voitaisiin edistää ja Itävallan ekologista jalanjälkeä pienentää investoimalla ekoinnovointiin. Oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa, joka on komission ehdotuksen kohteena, koskeva ohjelmasuunnittelu kaudeksi 2021–2027 voisi auttaa Itävaltaa vastaamaan joihinkin haasteisiin, joita siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen aiheuttaa, erityisesti vuoden 2020 maaraportin liitteen D kattamilla alueilla. Näin Itävalta voisi hyödyntää kyseistä rahastoa parhaalla mahdollisella tavalla. |
(23) |
Vaikka tässä suosituksessa esitetyissä maakohtaisissa suosituksissa, jäljempänä ’vuoden 2020 maakohtaiset suositukset’, keskitytään covid-19-pandemian sosioekonomisten vaikutusten korjaamiseen ja talouden elpymisen helpottamiseen, vuoden 2019 maakohtaiset suositukset koskevat kuitenkin myös uudistuksia, jotka ovat keskipitkän ja pitkän aikavälin rakenteellisiin haasteisiin vastatessa olennaisia. Vuoden 2019 maakohtaiset suositukset ovat edelleen ajankohtaisia, ja niiden seuraamista jatketaan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä koko ensi vuoden. Tämä koskee myös investointeihin liittyvästä talouspolitiikasta annettuja vuoden 2019 maakohtaisia suosituksia. Kaikki vuoden 2019 maakohtaiset suositukset olisi otettava huomioon vuoden 2020 jälkeisessä koheesiopolitiikan rahoituksen strategisessa ohjelmasuunnittelussa, kriisiä lieventävät toimenpiteet ja ulospääsystrategiat mukaan lukien. |
(24) |
Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso tarjoaa unionissa puitteet talous- ja työllisyyspolitiikan jatkuvalle koordinoinnille, jolla voidaan edistää kestävää taloutta. Jäsenvaltiot ovat vuoden 2020 kansallisissa uudistusohjelmissaan arvioineet edistymistä Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Varmistamalla, että vuoden 2020 maakohtaisia suosituksia noudatetaan kaikilta osin, Itävalta edistää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja yhteisiä pyrkimyksiä varmistaa kilpailukykyinen kestävyys unionissa. |
(25) |
Talouksien tiivis koordinointi talous- ja rahaliitossa on keskeistä, jotta covid-19-pandemian taloudellisista vaikutuksista voidaan toipua nopeasti. Koska Itävalta kuuluu jäsenvaltioihin, joiden rahayksikkö on euro, sen olisi euroryhmän antaman poliittisen ohjauksen huomioon ottaen varmistettava, että sen politiikka on euroalueelle annettujen vuoden 2020 suositusten mukaista ja muiden jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkönä on euro, politiikkojen kanssa yhteen sovitettua. |
(26) |
Komissio on vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Itävallan talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2020 maaraportissa. Se on arvioinut myös vuoden 2020 vakausohjelman, vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelman ja jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Itävallalle viime vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamiseksi. Komissio on ottanut huomioon ohjelmien ja jatkotoimenpiteiden merkityksen Itävallan finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta mutta myös sen, ovatko ne unionin sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla unionin tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. |
(27) |
Neuvosto on tutkinut vuoden 2020 vakausohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (7) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1, |
SUOSITTAA, että Itävalta toteuttaa vuosina 2020 ja 2021 toimia, joilla se
1. |
toteuttaa vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen huomioon ottaen kaikki tarvittavat toimenpiteet covid-19-pandemian torjumiseksi, talouden ylläpitämiseksi ja alkavan elpymisen tukemiseksi; harjoittaa taloustilanteen salliessa finanssipolitiikkaa, jonka tavoitteena on saavuttaa maltillisella tasolla oleva julkisen talouden rahoitusasema keskipitkällä aikavälillä ja varmistaa velkakestävyys, samalla kun lisätään investointeja; parantaa terveydenhuoltojärjestelmän selviytymiskykyä vahvistamalla kansanterveyttä ja perusterveydenhuoltoa; |
2. |
varmistaa yhtäläiset koulutusmahdollisuudet ja digitaalisen oppimisen lisäämisen; |
3. |
varmistaa maksuvalmius- ja tukitoimenpiteiden tehokkaan täytäntöönpanon erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten osalta ja vähentää hallinnollista ja sääntelyyn liittyvää rasitetta; aikaistaa toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja talouden elpymisen vaalimiseksi; keskittää investoinnit vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen, erityisesti perustutkimukseen ja soveltavaan tutkimukseen, innovointiin, kestävään liikenteeseen sekä puhtaaseen ja tehokkaaseen energian tuotantoon ja käyttöön; |
4. |
muuttaa veroyhdistelmää tehokkaammaksi sekä kestävää ja osallistavaa kasvua paremmin tukevaksi. |
Tehty Brysselissä 20 päivänä heinäkuuta 2020.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
J. KLOECKNER
(1) EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1.
(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1176/2011, annettu 16 päivänä marraskuuta 2011, makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta (EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25).
(3) EUVL C 301, 5.9.2019, s. 117.
(4) Neuvoston asetus (EY) N:o 1467/97, annettu 7 päivänä heinäkuuta 1997, liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä (EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6).
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/460, annettu 30 päivänä maaliskuuta 2020, asetusten (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013 ja (EU) N:o 508/2014 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, jotta saataisiin liikkeelle investointeja jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmiin ja muille talouden aloille covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (Koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskeva investointialoite) (EUVL L 99, 31.3.2020, s. 5).
(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/558, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2020, asetusten (EU) N:o 1301/2013 ja (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, joilla voidaan tarjota poikkeuksellista joustavuutta Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttöön covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (EUVL L 130, 24.4.2020, s. 1).
(7) Asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
26.8.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 282/135 |
NEUVOSTON SUOSITUS,
annettu 20 päivänä heinäkuuta 2020,
Puolan vuoden 2020 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Puolan vuoden 2020 lähentymisohjelmaa koskeva neuvoston lausunto
(2020/C 282/21)
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan,
ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 2 kohdan,
ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin päätöslauselmat,
ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston päätelmät,
ottaa huomioon työllisyyskomitean lausunnon,
ottaa huomioon talous- ja rahoituskomitean lausunnon,
ottaa huomioon sosiaalisen suojelun komitean lausunnon,
ottaa huomioon talouspoliittisen komitean lausunnon,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 vuotuisen kestävän kasvun strategian, mikä aloitti vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Se otti huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17 päivänä marraskuuta 2017 antaman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan julistuksen. Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 (2) perusteella varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Puola ei kuulu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu. |
(2) |
Puolaa koskeva vuoden 2020 maaraportti julkaistiin 26 päivänä helmikuuta 2020. Siinä arvioitiin Puolan edistymistä neuvoston 9 päivänä heinäkuuta 2019 hyväksymien maakohtaisten suositusten (3), jäljempänä ’vuoden 2019 maakohtaiset suositukset’, noudattamisessa, aiempina vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamisessa ja kansallisten Eurooppa 2020 -tavoitteidensa saavuttamisessa. |
(3) |
Maailman terveysjärjestö julisti 11 päivänä maaliskuuta 2020 covid-19-epidemian virallisesti maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Pandemia on kansalaisten, yhteiskuntien ja talouden kannalta vakava kansanterveysuhka. Se asettaa kansalliset terveydenhuoltojärjestelmät kovan paineen alaisiksi ja vahingoittaa globaaleja toimitusketjuja, heiluttaa rahoitusmarkkinoita, häiritsee kulutuskysyntää ja vaikuttaa kielteisesti useilla eri aloilla. Se uhkaa ihmisten työpaikkoja ja toimeentuloa sekä yritysten liiketoimintaa. Pandemia on aiheuttanut merkittävän talouden häiriön, jolla on jo vakavia vaikutuksia unionissa. Komissio antoi 13 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon, jossa kehotetaan toteuttamaan kriisin vaikutusten lieventämiseksi koordinoituja taloudellisia toimia, joihin osallistuvat kaikki kansallisen ja unionin tason toimijat. |
(4) |
Useat jäsenvaltiot ovat julistaneet hätätilan tai ottaneet käyttöön hätätoimenpiteitä. Hätätoimenpiteiden olisi oltava ehdottoman oikeasuhteisia, välttämättömiä, ajallisesti rajoitettuja ja eurooppalaisten ja kansainvälisten normien mukaisia. Niihin olisi sovellettava demokraattista valvontaa ja riippumatonta laillisuusvalvontaa. |
(5) |
Komissio antoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnista. Yleinen poikkeuslauseke, josta säädetään asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 1 kohdassa, 6 artiklan 3 kohdassa, 9 artiklan 1 kohdassa ja 10 artiklan 3 kohdassa sekä asetuksen (EY) N:o 1467/97 (4) 3 artiklan 5 kohdassa ja 5 artiklan 2 kohdassa, helpottaa finanssipolitiikan koordinointia talouden vakavan taantuman yhteydessä. Komissio katsoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa, että kun otetaan huomioon odotettavissa oleva covid-19-pandemian aiheuttama vakava talouden taantuma, yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnin edellytykset olivat täyttyneet, ja pyysi neuvostoa hyväksymään tämän johtopäätöksen. Jäsenvaltioiden valtiovarainministerit yhtyivät komission arvioon 23 päivänä maaliskuuta 2020. He olivat yhtä mieltä siitä, että vakava talouden laskusuhdanne vaatii määrätietoisia, tavoitteellisia ja koordinoituja vastatoimia. Yleisen poikkeuslausekkeen aktivoiminen mahdollistaa tilapäisen poikkeamisen julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta edellyttäen, että tämä ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä. Korjaavan osion osalta neuvosto voi myös päättää komission suosituksesta hyväksyä tarkistetun julkisen talouden kehityspolun. Yleinen poikkeuslauseke ei keskeytä vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia menettelyjä. Se antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden poiketa niistä julkista taloutta koskevista vaatimuksista, joita tavallisesti sovellettaisiin, ja samalla komissiolla ja neuvostolla on mahdollisuus toteuttaa tarvittavat politiikan koordinointitoimenpiteet vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa. |
(6) |
On toimittava herkeämättä, jotta voidaan rajoittaa ja hillitä covid-19-pandemian leviämistä, parantaa kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien kantokykyä, lieventää pandemian sosioekonomisia seurauksia toteuttamalla yrityksille ja kotitalouksille suunnattuja tukitoimia ja varmistaa työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden kannalta asianmukaiset olosuhteet työpaikoilla, kun taloudellista toimintaa käynnistetään uudelleen. Unionin olisi hyödynnettävä käytettävissään olevia välineitä kaikilta osin tukeakseen jäsenvaltioiden toimia näillä osa-alueilla. Samaan aikaan jäsenvaltioiden ja unionin olisi yhdessä valmisteltava toimenpiteitä, joita tarvitaan, jotta yhteiskunnassa ja taloudessa voidaan palata normaaliin toimintaan ja jotta päästään takaisin kestävään kasvuun. Toimenpiteissä olisi otettava huomioon muun muassa vihreä siirtymä ja digitaalinen muutos ja hyödynnettävä kriisistä saadut kokemukset. |
(7) |
Covid-19-kriisi on korostanut sisämarkkinoiden tarjoamaa joustavuutta sopeutua poikkeuksellisiin tilanteisiin. Poikkeustoimenpiteet, jotka estävät sisämarkkinoiden normaalia toimintaa, olisi kuitenkin poistettava heti, kun ne eivät enää ole välttämättömiä. Näin voidaan varmistaa nopea ja sujuva siirtyminen elpymisvaiheeseen sekä palauttaa tavaroiden, palveluiden ja työntekijöiden vapaa liikkuvuus. Vallitseva kriisi on osoittanut, että terveydenhuoltoalalla tarvitaan kriisivalmiussuunnitelmia. Muun muassa parannetuilla hankintastrategioilla, monipuolisilla toimitusketjuilla ja välttämättömien tarvikkeiden strategisilla varastoilla on tärkeä merkitys laadittaessa laajempia kriisivalmiussuunnitelmia. |
(8) |
Jotta jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön kaikki Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttämättä olevat varat lieventääkseen covid-19-pandemian poikkeuksellisia vaikutuksia, unionin lainsäätäjä on jo tehnyt muutoksia lainsäädäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksilla (EU) 2020/460 (5) ja (EU) 2020/558 (6). Näillä muutoksilla lisätään joustavuutta sekä yksinkertaistetaan ja virtaviivaistetaan menettelyjä. Lisäksi jäsenvaltiot voivat tilivuonna 2020–2021 kassavirtapaineiden vähentämiseksi hyödyntää 100 prosentin yhteisrahoitusosuutta unionin talousarviosta. Puolaa kannustetaan hyödyntämään näitä mahdollisuuksia kaikilta osin, jotta se voi auttaa niitä yksittäisiä henkilöitä ja aloja, joihin vaikutukset kohdistuvat eniten. |
(9) |
Covid-19-pandemian sosioekonomiset seuraukset jakautuvat todennäköisesti epätasaisesti eri alueiden välillä erilaisen erikoistumisen vuoksi. Tähän liittyy riski, että alueelliset erot Puolassa kasvavat. Kun otetaan huomioon, että riskinä on myös jäsenvaltioiden välisen lähentymisprosessin väliaikainen taantuminen, tämänhetkinen tilanne edellyttää kohdennettuja toimia. |
(10) |
Puola toimitti vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelmansa 29 päivänä huhtikuuta 2020 ja vuoden 2020 lähentymisohjelmansa 30 päivänä huhtikuuta 2020. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon. |
(11) |
Puolaan sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota. |
(12) |
Neuvosto suositti 13 päivänä heinäkuuta 2018 Puolalle sen varmistamista, että nettomääräisten julkisten perusmenojen (7) nimellinen kasvu ei ole yli 4,2 prosenttia vuonna 2019, jolloin vuotuinen rakenteellinen sopeutus olisi 0,6 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT). Komission kokonaisarviointi vahvistaa, että julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä suositellulta sopeutusuralta poiketaan merkittävästi vuonna 2019 ja vuosina 2018 ja 2019 yhdessä tarkasteltuina. Yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnin vuoksi merkittävän poikkeaman menettelyn mukaiset lisätoimet eivät kuitenkaan ole perusteltuja Puolan kohdalla. |
(13) |
Vuoden 2020 lähentymisohjelmassa hallitus ennakoi julkisen talouden rahoitusaseman, joka vuonna 2019 oli 0,7 prosenttia alijäämäinen, heikkenevän niin, että alijäämä on 8,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2020. Julkisen talouden velka suhteessa BKT:hen supistui 46,0 prosenttiin vuonna 2019, mutta sen odotetaan kasvavan 55,2 prosenttiin vuonna 2020. Covid-19-pandemian aiheuttama suuri epävarmuus vaikuttaa makrotalouden ja julkisen talouden näkymiin. |
(14) |
Puola on covid-19-pandemian seurauksena toteuttanut osana unionin koordinoitua lähestymistapaa oikea-aikaisia budjettitoimenpiteitä terveydenhuoltojärjestelmänsä kapasiteetin lisäämiseksi, pandemian hillitsemiseksi ja avun tarjoamiseksi niille ihmisille ja aloille, joihin vaikutukset ovat erityisesti kohdistuneet. Vuoden 2020 lähentymisohjelman mukaan kyseiset budjettitoimenpiteet ovat 3,2 prosenttia suhteessa BKT:hen. Niihin sisältyvät muun muassa etuudet itsenäisille ammatinharjoittajille ja epätyypillisessä työsuhteessa oleville työntekijöille, yritysten vapauttaminen sosiaaliturvamaksuista (jotka valtio maksaa) ja palkkatuki tietyille yrityksille. Lisäksi Puola on ilmoittanut yritysten maksuvalmiutta tukevista toimenpiteistä, kuten lainatakauksista, vaikka niillä ei olekaan suoria budjettivaikutuksia. Lähentymisohjelmaan sisältyvien budjettitoimenpiteiden vaikutus julkiseen talouteen poikkeaa komission arviosta lähinnä yrityksille myönnettävien lainojen kohtelun vuoksi. Samoin kuin viranomaisten ilmoitukset, komission kevään 2020 ennuste perustuu oletukseen, jonka mukaan lainat, joiden arvo on noin 2¾ prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen, muunnetaan avustuksiksi ja kirjataan näin ollen menoiksi vuonna 2020. Puolan toteuttamat toimenpiteet ovat kaiken kaikkiaan niiden suuntaviivojen mukaisia, jotka komissio on esittänyt 13 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa. Toteuttamalla hätätoimenpiteet ja kasvua tukevat julkisen talouden toimenpiteet täysimääräisesti ja – sitten kun taloustilanne sen sallii – palauttamalla finanssipolitiikan tavoitteeksi maltillisella tasolla olevan julkisen talouden rahoitusaseman saavuttaminen keskipitkällä aikavälillä edistetään julkisen talouden kestävyyden säilymistä keskipitkällä aikavälillä. |
(15) |
Komission kevään 2020 talousennusteen mukaan Puolan julkisen talouden rahoitusasema on -9,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja -3,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2021 olettaen, että politiikka säilyy muuttumattomana. Julkisen talouden velan ennustetaan jäävän alle 60 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja vuonna 2021. |
(16) |
Komissio antoi 20 päivänä toukokuuta 2020 perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaisesti laaditun kertomuksen, koska Puolan ennakoidaan ylittävän vuonna 2020 alijäämän viitearvon, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kaiken kaikkiaan komission analyysi viittaa siihen, että perussopimuksessa ja asetuksessa (EY) N:o 1467/97 määriteltyä alijäämäkriteeriä ei ole noudatettu. |
(17) |
Covid-19-epidemia on ajanut Puolan uuteen sosiaaliseen ja taloudelliseen tilanteeseen. Vuodeksi 2020 ennustetaan taantumaa, ensi kertaa lähes kolmeen vuosikymmeneen. Hallituksen toimittamien tietojen mukaan pandemian vaikutus väestön terveyteen on ollut verrattain vähäinen muun muassa siksi, että jo varhaisessa vaiheessa toteutettiin ennennäkemättömiä toimenpiteitä, kuten tiukka karanteeni ja lähikontaktien välttäminen vähentäminen. Toistaiseksi kielteisimmät seuraukset on todettu palvelualalla (mukaan lukien liikenne, vähittäis- ja tukkukauppa sekä vapaa-aika) ja valmistusteollisuudessa toimitusketjujen katkosten vuoksi. Asetetuista rajoituksista johtuvien taloudellisten vaikutusten lieventämiseksi hallitus on käynnistänyt joukon toimenpiteitä, jotka ovat noin 9 prosenttia suhteessa BKT:hen (sekä alijäämää lisääviä että maksuvalmiustoimenpiteitä) EU:n rahoitus mukaan lukien. Myös Puolan keskuspankki tukee hallituksen toimenpiteitä maksuvalmiutta edistävillä toimenpiteillä. Hallituksen tuki keskitetään talouden vakauttamiseen lyhyellä aikavälillä tukemalla työntekijöiden tuloja, tarjoamalla rahoitusta tulojen vähenemisestä kärsiville yrityksille, lujittamalla terveydenhuoltoalan selviytymiskykyä ja reagointikykyä sekä vahvistamalla rahoitusjärjestelmää. Siihen sisältyy myös investointiohjelma, jonka avulla tuetaan talouden elpymistä keskipitkällä aikavälillä. Politiikkatoimien, kuten sosiaaliturvamaksuista vapauttamisen, toimintansa keskeyttäneiden yritysten työntekijöille tarkoitettujen etuuksien ja mikroyritysten lainansaannin, kysyntä on suuri. Covid-19-pandemian odotetaan vaikuttavan BKT:n supistumiseen 4,3 prosenttia vuonna 2020, minkä jälkeen BKT:n odotetaan elpyvän 4,1 prosenttia vuonna 2021. |
(18) |
Covid-19-pandemian vuoksi terveydenhuoltojärjestelmässä on täytynyt toteuttaa ennennäkemättömiä toimenpiteitä. Huomattavia menoja on aiheutunut esimerkiksi terveydenhuoltoon liittyvien laitteiden ja tarvikkeiden hankinnoista sekä sairaala-, laboratorio- ja henkilöstökapasiteetin lisäämisestä. Lisäresursseja tarvitaan myös, jotta voidaan kattaa sellaiset muiden terveydenhuoltopalvelujen menot ja sellaiset investointimenot, joita on lykätty tai jotka on kohdennettu uudelleen. Ennen covid-19-epidemiaa julkiset terveydenhuoltomenot olivat 4,8 prosenttia suhteessa BKT:hen eli alle unionin keskiarvon, joka oli 7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2018. Yhdessä varojen epätyydyttävän kohdentamisen kanssa tämä vaikeuttaa terveydenhuoltojärjestelmän toimintaa ja sen saatavuutta. Niiden henkilöiden osuus, jotka kokevat jääneensä vaille tarvitsemaansa terveydenhoitoa, oli Puolassa 4,2 prosenttia vuonna 2018 eli huomattavasti suurempi kuin unionin keskiarvo, 2 prosenttia. Ammatissa toimivien lääkäreiden ja sairaanhoitajien määrä suhteessa väkilukuun on unionin alhaisimpia, ja terveydenhuoltohenkilöstö jakautuu eri puolille maata epätasaisesti. Julkinen terveydenhuolto, sähköinen terveydenhuolto ja perusterveydenhuolto, joilla on ratkaiseva merkitys sairauksien ennaltaehkäisyn ja hoitoonpääsyn parantamisessa ja järjestelmän selviytymiskyvyn kehittämisessä tulevien haasteiden varalta, ovat edelleen heikosti kehittyneitä. Pandemia on vaikuttanut pitkäaikaishoitolaitoksiin, joiden asukkaista monet kuuluvat erittäin riskialttiiseen ryhmään. |
(19) |
Covid-19-pandemialla tulee olemaan työmarkkinoihin huomattava vaikutus, ja viime vuosina alentuneet työttömyysluvut kääntyvät taas nousuun. Työttömyysasteen odotetaan nousevan vuosien 2019 ja 2020 välisenä aikana 3,3 prosentista noin 7,5 prosenttiin ja elpyvän hieman, 5,3 prosenttiin, vuonna 2021. Tämä lyhyen aikavälin vaikutus uhkaa muuttua keskipitkällä aikavälillä rakenteellisemmaksi erityisesti heikossa asemassa olevien ryhmien keskuudessa. Työajan väliaikainen lyhentämisjärjestely voisi olla tehokas väline työpaikkojen säilyttämiseksi, jos yrityksiä kannustetaan riittävästi sen käyttöönottoon. Toisaalta, vaikka työmarkkinakehitys oli ennen covid-19-kriisiä suotuisaa, tiettyjen ryhmien, erityisesti naisten, matalan osaamistason työntekijöiden, ikääntyneiden työntekijöiden sekä vammaisten ja heidän hoitajiensa työvoimaosuus on yhä pieni. Muuttoliike unionin ulkopuolisista maista on auttanut lieventämään työvoimapulaa, mutta jatkossa lisätyövoimaa voi olla vaikea saada ulkomailta rajanylitystä koskevien rajoitusten vuoksi. Joustavampien työjärjestelyjen, kuten etätyön ja joustavien työaikajärjestelyjen, kehittäminen erityisesti vakituisissa työsuhteissa voi näin ollen auttaa sekä kriisiin vastaamisessa että edistää pysyvän työpaikan löytämistä ryhmissä, joissa työvoimaosuus on alhainen. Tämä parantaisi myös työmarkkinoiden häiriönsietokykyä tulevien laskusuhdanteiden aikana. |
(20) |
Covid-19-pandemian sosiaalisten vaikutusten lieventämiseksi, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ylläpitämiseksi ja talouden elpymisen tukemiseksi tarvitaan merkittäviä turvaverkkoja. Puolassa on viime vuosina käynnistetty laaja sosiaalisia tulonsiirtoja koskeva ohjelma, johon sisältyvät mm. yleinen lapsilisä ja eläkkeensaajille vuosittain maksettava kertaluonteinen lisäetuus, jonka suuruus on vuodessa lähes 2,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Nämä toimenpiteet mahdollistavat sosiaaliturvan kohdentamisen paremmin. Toisaalta sosiaalietuudet eivät anna riittävää suojaa kaikkein vähätuloisimmille. Kulutustutkimuksen mukaan äärimmäinen köyhyys lisääntyi vuonna 2019 eniten niiden henkilöiden/perheiden keskuudessa, jotka elävät avustusten (muiden kuin vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeiden) varassa, mikä on osoitus sosiaaliturvajärjestelmän heikkouksista. Kaikki työsuhteet eivät myöskään anna oikeutta sosiaaliseen suojeluun, kuten riittäviin työttömyys-, äitiys-, sairaus- ja työkyvyttömyysetuuksiin. Tämän vuoksi osa työntekijöistä joutuu terveyttä koskevien hätätoimenpiteiden seurauksena aiempaa haavoittuvampaan asemaan, jossa heitä uhkaa köyhyysriski. Lisäksi vähimmäistoimeentuloetuuksien taso on alle unionin keskiarvon. |
(21) |
Opetuksen äkillinen keskeyttäminen kaikilla koulutustasoilla on aiheuttanut koulutusjärjestelmälle haasteita etäopetuksen järjestämisessä. Jotta voitaisiin ehkäistä eriarvoisuuden lisääntymistä, on olennaisen tärkeää varmistaa, että etäopetukseen voivat osallistua kaikki oppilaat ja opiskelijat, erityisesti ne, jotka ovat taustansa vuoksi epäedullisessa asemassa. Vuonna 2018 lähes 330 000 oppilaalla ei kuitenkaan ollut käytettävissään internetyhteydellä varustettua tietokonetta. Huomattavalla osalla opettajista ei ole digitaalisen opetuksen edellyttämä taitoja. Myös monilla vanhemmilla on vaikeuksia tukea digitaalista oppimista ja koulunkäyntiä kotona. Jatkamalla toimia, joiden tarkoituksena on tarjota kouluille ja opettajille digitaalista infrastruktuuria ja verkkokoulutusmateriaaleja, voitaisiin ratkaista osa näistä ongelmista ja taata opetuksen laatu. Covid-19-kriisi tuo esiin digitaalisten taitojen saavuttamiseen liittyvän yleisen rakenteellisen haasteen, sillä lähes puolella aikuisväestöstä ei ole edes digitaalisia perusvalmiuksia, ja kaiken kaikkiaan aikuisten osallistuminen koulutukseen on huomattavasti vähäisempää kuin unionissa keskimäärin. Viime aikoina toteutetut ammatillisen koulutuksen uudistukset eivät ole riittävästi kannustaneet työnantajia osallistumaan ammatilliseen koulutukseen, ja työssäoppimista käytetään edelleen liian vähän. Lisääntyvä opettajapula on merkki siitä, että opettajan ammatin houkuttelevuutta on lisättävä. |
(22) |
Covid-19-epidemia on vaikuttanut vakavasti yritysten työoloihin erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä (pk-yritykset) ja mikroyrityksissä. Etätyöjärjestelyjen tarjoaminen on haaste, ja vain kymmenesosassa puolalaisista yrityksistä digitalisaatio on edennyt niin pitkälle, että ne voivat nopeasti mukautua uusiin olosuhteisiin. Yksi pk-yritysten digitalisaation suurimmista esteistä on omistajien, johtajien ja työntekijöiden heikko digilukutaito. Digitaaliteknologian käyttö on julkishallinnossa erittäin tärkeää, jotta voidaan varmistaa julkisten palvelujen tarjoaminen sekä ohjata kriisin seurannassa ja hallinnoinnissa tarvittavia toimenpiteitä. Tehokkaiden digitaalisten julkisten palvelujen avulla voidaan myös vähentää tarpeetonta sääntely- ja hallintorasitusta, mikä voi olla elpymisvaiheessa olennaisen tärkeää. |
(23) |
Lieventääkseen covid-19-kriisin vaikutuksia Puolan hallitus on tarjonnut siitä kärsiville yrityksille huomattavaa maksuvalmiustukea takauksina, lainoina ja ehdollisina avustuksina. Erityistä huomiota kiinnitetään pk- ja mikroyrityksiin. Puolan keskuspankki tukee hallituksen toimenpiteitä muun muassa jälkimarkkinoilla toteutettavan valtion joukkovelkakirjojen osto-ohjelman ja huomattavien koronalennusten avulla. Tällaisten toimenpiteiden tuloksekas ja nopea täytäntöönpano ja välittäjien tehokas toiminta on olennaisen tärkeää, jotta yrityssektoria voidaan auttaa jatkamaan toimintaansa ja helpottaa elpymistä. Näiden toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon pankkialan häiriönsietokyky ja seurattava rahoitusjärjestelmän vakautta. Kriisistä kärsivien yritysten kassavirtatilannetta voidaan parantaa myös sallimalla verojen ja sosiaaliturvamaksujen lykkäykset ja nopeuttamalla viranomaisten sopimusperusteisia maksuja. |
(24) |
Talouden elpymisen edistämiseksi on tärkeää aikaistaa toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja, myös niihin vaikuttavien uudistusten avulla. Puolan talous on hiili-intensiivistä ja ilmanlaatu unionin heikoimpia, mikä aiheuttaa suuria ympäristö- ja terveysongelmia. Sen vuoksi on olennaisen tärkeää suunnitella ja hyväksyä kunnianhimoisia toimenpiteitä, joiden avulla siirtyminen puhtaaseen energiaan voidaan toteuttaa hyvissä ajoin Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman mukaisesti. Vaikka valokuituverkkojen käyttöönotto ylittää Puolassa unionin keskiarvon ja ultranopean ja mobiililaajakaistan käyttöönotossa on tapahtunut viime vuosina merkittävää edistymistä, Puola on yhä kaukana verkkoyhteyksiä koskevien tavoitteidensa saavuttamisesta. Elpymistä voitaisiin tukea lisäksi huomattavilla investoinneilla kestävään liikenneinfrastruktuuriin, jotta voidaan parantaa yhteyksiä syrjäisten alueiden ja taloudellisen toiminnan keskusten välillä. Puola tukeutuu yhä suuremmassa määrin tieteeseen ja innovointiin turvatakseen pitkän aikavälin kestävän talouskasvun ja kilpailukyvyn. Kaiken kaikkiaan tutkimus- ja kehittämismenot suhteessa BKT:hen ovat edelleen unionin keskiarvon alapuolella, ja vaikka maan innovaatioekosysteemin politiikkayhdistelmän eri osa-alueilla on tapahtunut näkyvää edistystä, tiede- ja yritysmaailman yhteistyön vähäisyys on edelleen yksi keskeisiä esteitä Puolan pyrkimyksille vahvistaa innovointia. Oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa, joka on komission ehdotuksen kohteena, koskeva ohjelmasuunnittelu kaudeksi 2021–2027 voisi auttaa Puolaa vastaamaan joihinkin haasteisiin, joita siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen aiheuttaa, erityisesti vuoden 2020 maaraportin liitteen D kattamilla alueilla. Näin Puola voisi hyödyntää kyseistä rahastoa parhaalla mahdollisella tavalla. |
(25) |
Vakaa ja ennakoitavissa oleva liiketoimintaympäristö ja suotuisa investointiympäristö ovat tärkeitä pandemian jälkeisessä talouden elpymisessä. Oikeusjärjestelmän riippumattomuus, tehokkuus ja laatu ovat niin ikään elpymisen olennaisia osatekijöitä. Oikeusvarmuus, johon sisältyy mahdollisuus saattaa asia riippumattomien tuomioistuinten käsiteltäväksi, sekä luottamus sääntelypolitiikkojen ja -instituutioiden laatuun ja ennakoitavuuteen ovat niin ikään ratkaisevia tekijöitä sisämarkkinoiden toiminnan ja Puolan aseman turvaamiseksi eurooppalaisissa toimitusketjuissa pandemian jälkeen. Komissio on jo pitkään kiinnittänyt huomiota oikeusvaltiotilanteeseen Puolassa, ja Euroopan unionin tuomioistuin on tarkastellut tuomioissaan useita siihen liittyviä ongelmia. Lisäksi viimeaikainen kehitys on nostanut esiin uusia ongelmia, jotka liittyvät Puolan ja unionin oikeusjärjestyksen toimintaan. |
(26) |
Moitteeton ja vakaa sääntely-ympäristö on kestävän talouskasvun ja yksityisten investointien perusta. Asianmukaisten julkisten ja työmarkkinaosapuolten kuulemisten puuttuminen vaikuttaa haitallisesti liiketoimintaympäristön vakauteen ja kestävyyteen sekä lainsäädännön laatuun. Julkiset kuulemiset tehtiin pakollisiksi ministerineuvoston lakiehdotusten osalta, mutta niitä ei joko ole toimitettu tai ne eivät ole pakollisia, kun ehdotus käsitellään vaihtoehtoisen menettelyn mukaisesti esimerkiksi siinä tapauksessa, että ehdotuksen tekevät parlamentin jäsenet. Tämä epäjohdonmukaisuus heikentää näin laaditun lainsäädännön laatua entisestään. Lisäksi työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun laatu on heikentynyt erityisesti siksi, että päätöksentekomenettelyissä kuulemisia ei ole järjestetty lainkaan tai ne ovat olleet hyvin lyhyitä. Työmarkkinaosapuolten osallistumista voitaisiinkin lujittaa ja sääntelyn laatua parantaa muun muassa siten, että varmistetaan kuulemisten riittävä kesto, otetaan sidosryhmien näkemykset sääntelystä ja politiikka-asiakirjoista paremmin huomioon ja vähennetään mahdollisimman paljon niiden lakien määrää, joiden valmistelu on vapautettu kuulemisista. Työmarkkinavuoropuhelua käsittelevä neuvosto tarjoaa institutionaaliset puitteet työmarkkinaosapuolten kolmikantaiselle vuoropuhelulle. Huhtikuussa 2020 hyväksytyt säännökset kuitenkin heikentävät työmarkkinaosapuolten autonomiaa työmarkkinavuoropuhelua käsittelevässä neuvostossa ja uhkaavat heikentää entisestään työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun vaikuttavuutta Puolassa. |
(27) |
Vaikka tässä suosituksessa esitetyissä maakohtaisissa suosituksissa, jäljempänä ’vuoden 2020 maakohtaiset suositukset’, keskitytään covid-19-pandemian sosioekonomisten vaikutusten korjaamiseen ja talouden elpymisen helpottamiseen, vuoden 2019 maakohtaiset suositukset koskevat kuitenkin myös uudistuksia, jotka ovat keskipitkän ja pitkän aikavälin rakenteellisiin haasteisiin vastatessa olennaisia. Vuoden 2019 maakohtaiset suositukset ovat edelleen ajankohtaisia, ja niiden seuraamista jatketaan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä koko ensi vuoden. Tämä koskee myös investointeihin liittyvästä talouspolitiikasta annettuja vuoden 2019 maakohtaisia suosituksia. Kaikki vuoden 2019 maakohtaiset suositukset olisi otettava huomioon vuoden 2020 jälkeisessä koheesiopolitiikan rahoituksen strategisessa ohjelmasuunnittelussa, kriisiä lieventävät toimenpiteet ja ulospääsystrategiat mukaan lukien. |
(28) |
Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso tarjoaa unionissa puitteet talous- ja työllisyyspolitiikan jatkuvalle koordinoinnille, jolla voidaan edistää kestävää taloutta. Jäsenvaltiot ovat vuoden 2020 kansallisissa uudistusohjelmissaan arvioineet edistymistä Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Varmistamalla, että vuoden 2020 maakohtaisia suosituksia noudatetaan kaikilta osin, Puola edistää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja yhteisiä pyrkimyksiä varmistaa kilpailukykyinen kestävyys unionissa. |
(29) |
Komissio on vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Puolan talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2020 maaraportissa. Se on arvioinut myös vuoden 2020 lähentymisohjelman, vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelman ja jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Puolalle viime vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamiseksi. Komissio on ottanut huomioon ohjelmien ja jatkotoimenpiteiden merkityksen Puolan finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta mutta myös sen, ovatko ne unionin sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla unionin tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. |
(30) |
Neuvosto on tutkinut vuoden 2020 lähentymisohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (8) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1, |
SUOSITTAA, että Puola toteuttaa vuosina 2020 ja 2021 toimia, joilla se
1. |
toteuttaa vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen huomioon ottaen kaikki tarvittavat toimenpiteet covid-19-pandemian torjumiseksi, talouden ylläpitämiseksi ja alkavan elpymisen tukemiseksi; harjoittaa taloustilanteen salliessa finanssipolitiikkaa, jonka tavoitteena on saavuttaa maltillisella tasolla oleva julkisen talouden rahoitusasema keskipitkällä aikavälillä ja varmistaa velkakestävyys samalla kun lisätään investointeja; parantaa terveydenhuoltojärjestelmän selviytymiskykyä, saatavuutta ja tuloksellisuutta muun muassa tarjoamalla riittävät resurssit ja nopeuttamalla sähköisten terveyspalvelujen käyttöönottoa; |
2. |
lieventää kriisin työllisyysvaikutuksia erityisesti lisäämällä joustavia työaikajärjestelyjä ja työajan lyhentämisjärjestelyjä; parantaa sosiaalietuuksien kohdentamista ja varmistaa, että etuudet ovat niitä tarvitsevien saatavilla; parantaa digiosaamista; edistää edelleen yritysten ja julkishallinnon digitaalista muutosta; |
3. |
jatkaa toimia yritysten rahoituksen saannin ja likviditeetin turvaamiseksi; aikaistaa toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja talouden elpymisen vaalimiseksi; keskittää investoinnit vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen, erityisesti digitaaliseen infrastruktuuriin sekä puhtaaseen ja tehokkaaseen energian tuotantoon ja käyttöön ja kestävään liikenteeseen, joilla osaltaan edistetään asteittaista siirtymistä vähähiiliseen talouteen, myös kivihiilialueilla; |
4. |
parantaa investointiympäristöä, erityisesti turvaamalla oikeuslaitoksen riippumattomuuden; varmistaa julkisten kuulemisten vaikuttavuuden ja työmarkkinaosapuolten osallistumisen päätöksentekoprosessiin. |
Tehty Brysselissä 20 päivänä heinäkuuta 2020.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
J. KLOECKNER
(1) EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1.
(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1176/2011, annettu 16 päivänä marraskuuta 2011, makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta (EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25).
(3) EUVL C 301, 5.9.2019, s. 123.
(4) Neuvoston asetus (EY) N:o 1467/97, annettu 7 päivänä heinäkuuta 1997, liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä (EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6).
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/460, annettu 30 päivänä maaliskuuta 2020, asetusten (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013 ja (EU) N:o 508/2014 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, jotta saataisiin liikkeelle investointeja jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmiin ja muille talouden aloille covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (Koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskeva investointialoite) (EUVL L 99, 31.3.2020, s. 5).
(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/558, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2020, asetusten (EU) N:o 1301/2013 ja (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, joilla voidaan tarjota poikkeuksellista joustavuutta Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttöön covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (EUVL L 130, 24.4.2020, s. 1).
(7) Nettomääräisillä julkisilla perusmenoilla tarkoitetaan julkisten menojen kokonaismäärää ilman korkomenoja, ilman unionin ohjelmista aiheutuvia menoja, jotka korvataan täysin unionin varoista saatavilla tuloilla, ja ilman ei-päätösperäisiä työttömyysetuusmenojen muutoksia. Kansallisesti rahoitettu kiinteän pääoman bruttomuodostus jaetaan neljälle vuodelle. Päätösperäiset tulopuolen toimenpiteet ja lakisääteiset tulojen lisäykset otetaan huomioon. Meno- ja tulopuolen kertaluonteiset toimenpiteet kuittaavat toisensa.
(8) Asetuksen (EY) N:o 1466/97 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
26.8.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 282/142 |
NEUVOSTON SUOSITUS,
annettu 20 päivänä heinäkuuta 2020,
Portugalin vuoden 2020 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Portugalin vuoden 2020 vakausohjelmaa koskeva neuvoston lausunto
(2020/C 282/22)
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan,
ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 (1) ja erityisesti sen 5 artiklan 2 kohdan,
ottaa huomioon makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta 16 päivänä marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 (2) ja erityisesti sen 6 artiklan 1 kohdan,
ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin päätöslauselmat,
ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston päätelmät,
ottaa huomioon työllisyyskomitean lausunnon,
ottaa huomioon talous- ja rahoituskomitean lausunnon,
ottaa huomioon sosiaalisen suojelun komitean lausunnon,
ottaa huomioon talouspoliittisen komitean lausunnon,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 vuotuisen kestävän kasvun strategian, mikä aloitti vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Se otti huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17 päivänä marraskuuta 2017 antaman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan julistuksen. Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella myös varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Portugali kuuluu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu. Samana päivänä komissio hyväksyi myös suosituksen neuvoston suositukseksi euroalueen talouspolitiikasta. |
(2) |
Portugalia koskeva vuoden 2020 maaraportti julkaistiin 26 päivänä helmikuuta 2020. Siinä arvioitiin Portugalin edistymistä neuvoston 9 päivänä heinäkuuta 2019 hyväksymien maakohtaisten suositusten (3), jäljempänä ’vuoden 2019 maakohtaiset suositukset’, noudattamisessa, aiempina vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamisessa ja kansallisten Eurooppa 2020 -tavoitteidensa saavuttamisessa. Lisäksi siihen sisältyi asetuksen (EU) N:o 1176/2011 5 artiklan nojalla laadittu perusteellinen tarkastelu, jonka tulokset julkaistiin samaten 26 päivänä helmikuuta 2020. Komissio päätteli analyysinsa perusteella, että Portugalin makrotaloudessa on epätasapainoja. Erityisesti suuri ulkomainen nettovelka, yksityinen ja julkinen velka sekä järjestämättömien lainojen suuri osuus ovat haavoittuvuustekijöitä tilanteessa, jossa tuottavuuden kasvu on vähäistä. |
(3) |
Maailman terveysjärjestö julisti 11 päivänä maaliskuuta 2020 covid-19-epidemian virallisesti maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Pandemia on kansalaisten, yhteiskuntien ja talouden kannalta vakava kansanterveysuhka. Se asettaa kansalliset terveydenhuoltojärjestelmät kovan paineen alaisiksi, vahingoittaa globaaleja toimitusketjuja, heiluttaa rahoitusmarkkinoita, häiritsee kulutuskysyntää ja vaikuttaa kielteisesti useilla eri aloilla. Se uhkaa ihmisten työpaikkoja ja toimeentuloa sekä yritysten liiketoimintaa. Pandemia on aiheuttanut merkittävän talouden häiriön, jolla on jo vakavia vaikutuksia unionissa. Komissio antoi 13 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon, jossa kehotetaan toteuttamaan kriisin vaikutusten lieventämiseksi koordinoituja taloudellisia toimia, joihin osallistuvat kaikki kansallisen ja unionin tason toimijat. |
(4) |
Useat jäsenvaltiot ovat julistaneet hätätilan tai ottaneet käyttöön hätätoimenpiteitä. Hätätoimenpiteiden olisi oltava ehdottoman oikeasuhteisia, välttämättömiä, ajallisesti rajoitettuja ja eurooppalaisten ja kansainvälisten normien mukaisia. Niihin olisi sovellettava demokraattista valvontaa ja riippumatonta laillisuusvalvontaa. |
(5) |
Komissio antoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnista. Yleinen poikkeuslauseke, josta säädetään asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 1 kohdassa, 6 artiklan 3 kohdassa, 9 artiklan 1 kohdassa ja 10 artiklan 3 kohdassa sekä asetuksen (EY) N:o 1467/97 (4) 3 artiklan 5 kohdassa ja 5 artiklan 2 kohdassa, helpottaa finanssipolitiikan koordinointia talouden vakavan taantuman yhteydessä. Komissio katsoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa, että kun otetaan huomioon odotettavissa oleva covid-19-pandemian aiheuttama vakava talouden taantuma, yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnin edellytykset olivat täyttyneet, ja pyysi neuvostoa hyväksymään tämän johtopäätöksen. Jäsenvaltioiden valtiovarainministerit yhtyivät komission arvioon 23 päivänä maaliskuuta 2020. He olivat yhtä mieltä siitä, että vakava talouden laskusuhdanne vaatii määrätietoisia, tavoitteellisia ja koordinoituja vastatoimia. Yleisen poikkeuslausekkeen aktivoiminen mahdollistaa tilapäisen poikkeamisen julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta edellyttäen, että tämä ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä. Korjaavan osion osalta neuvosto voi myös päättää komission suosituksesta hyväksyä tarkistetun julkisen talouden kehityskaaren. Yleinen poikkeuslauseke ei keskeytä vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia menettelyjä. Se antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden poiketa niistä julkista taloutta koskevista vaatimuksista, joita tavallisesti sovellettaisiin, ja samalla komissiolla ja neuvostolla on mahdollisuus toteuttaa tarvittavat politiikan koordinointitoimenpiteet vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa. |
(6) |
On toimittava herkeämättä, jotta voidaan rajoittaa ja hillitä covid-19-pandemian leviämistä, parantaa kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien kantokykyä, lieventää pandemian sosioekonomisia seurauksia toteuttamalla yrityksille ja kotitalouksille suunnattuja tukitoimia ja varmistaa työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden kannalta asianmukaiset olosuhteet työpaikoilla, kun taloudellista toimintaa käynnistetään uudelleen. Unionin olisi hyödynnettävä käytettävissään olevia välineitä kaikilta osin tukeakseen jäsenvaltioiden toimia näillä osa-alueilla. Samaan aikaan jäsenvaltioiden ja unionin olisi yhdessä valmisteltava toimenpiteitä, joita tarvitaan, jotta yhteiskunnassa ja taloudessa voidaan palata normaaliin toimintaan ja jotta päästään takaisin kestävään kasvuun. Toimenpiteissä olisi otettava huomioon muun muassa vihreä siirtymä ja digitaalinen muutos ja hyödynnettävä kriisistä saadut kokemukset. |
(7) |
Covid-19-kriisi on korostanut sisämarkkinoiden tarjoamaa joustavuutta sopeutua poikkeuksellisiin tilanteisiin. Poikkeustoimenpiteet, jotka estävät sisämarkkinoiden normaalia toimintaa, olisi kuitenkin poistettava heti, kun ne eivät enää ole välttämättömiä. Näin voidaan varmistaa nopea ja sujuva siirtyminen elpymisvaiheeseen sekä palauttaa tavaroiden, palveluiden ja työntekijöiden vapaa liikkuvuus. Vallitseva kriisi on osoittanut, että terveydenhuoltoalalla tarvitaan kriisivalmiussuunnitelmia. Muun muassa parannetuilla hankintastrategioilla, monipuolisilla toimitusketjuilla ja välttämättömien tarvikkeiden strategisilla varastoilla on tärkeä merkitys laadittaessa laajempia kriisivalmiussuunnitelmia. |
(8) |
Jotta jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön kaikki Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttämättä olevat varat lieventääkseen covid-19-pandemian poikkeuksellisia vaikutuksia, unionin lainsäätäjä on jo tehnyt muutoksia lainsäädäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksilla (EU) 2020/460 (5) ja (EU) 2020/558 (6). Näillä muutoksilla lisätään joustavuutta sekä yksinkertaistetaan ja virtaviivaistetaan menettelyjä. Lisäksi jäsenvaltiot voivat tilivuonna 2020–2021 kassavirtapaineiden vähentämiseksi hyödyntää 100 prosentin yhteisrahoitusosuutta unionin talousarviosta. Portugalia kannustetaan hyödyntämään näitä mahdollisuuksia kaikilta osin, jotta se voi auttaa niitä yksittäisiä henkilöitä ja aloja, joihin vaikutukset kohdistuvat eniten. |
(9) |
Covid-19-pandemian sosioekonomiset seuraukset jakautuvat todennäköisesti epätasaisesti Portugalin eri alueiden välillä niiden erilaisen erikoistumisen vuoksi. Tämä koskee etenkin alueita, jotka ovat suuresti riippuvaisia matkailusta, kuten Algarvea sekä syrjäisimpiin alueisiin kuuluvia Madeiraa ja Azoreita. Tähän liittyy huomattava riski siitä, että alueelliset erot Portugalissa kasvavat. Kun otetaan huomioon, että riskinä on myös jäsenvaltioiden välisen lähentymisprosessin väliaikainen taantuminen, tämänhetkinen tilanne edellyttää kohdennettuja toimia. |
(10) |
Portugali toimitti vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelmansa ja vuoden 2020 vakausohjelmansa 16 päivänä toukokuuta 2020. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon. |
(11) |
Portugaliin sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota ja velkasääntöä. Neuvosto suositti 13 päivänä heinäkuuta 2018 Portugalille sen varmistamista, että nettomääräisten julkisten perusmenojen (7) nimellinen kasvu ei olisi yli 0,7 prosenttia vuonna 2019, jolloin vuotuinen rakenteellinen sopeutus olisi 0,6 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT). Komission kokonaisarviointi vahvistaa, että julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä suositetulta sopeutusuralta poiketaan merkittävästi vuonna 2019 ja vuosina 2018 ja 2019 yhdessä tarkasteltuina. Yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnin vuoksi merkittävän poikkeaman menettelyn mukaiset lisätoimet eivät kuitenkaan ole perusteltuja Portugalin kohdalla. |
(12) |
Hallitus ei sisällyttänyt vuoden 2020 vakausohjelmaansa makrotalouden skenaariota eikä suunnitelmia, joissa olisi ennakoitu vähintäänkin vuoden 2020 osalta julkisen talouden rahoitusasemaa ja velkaa suhteessa BKT:hen. Vuoden 2020 vakausohjelmassa kuitenkin arvioidaan, että vuotuinen BKT voi sulkutoimenpiteiden seurauksena supistua jokaista 30 arkipäivän (eli noin 1,5 kuukauden) jaksoa kohti 6,5 prosenttiyksikköä. Covid-19-pandemian aiheuttama suuri epävarmuus vaikuttaa makrotalouden ja julkisen talouden näkymiin. Julkisen talouden kehitysarvioiden taustalla on riskejä, jotka ovat seurausta ehdollisten julkisten velkojen nopeasta kasvusta. Nämä velat liittyvät eräisiin julkisiin yhtiöihin ja yksityiselle sektorille suunnattuihin covid-19-toimenpiteisiin. Näiden lisäksi on aikaisempiin sopimuksiin perustuvia ehdollisia velkoja. |
(13) |
Portugali on covid-19-pandemian seurauksena toteuttanut osana unionin koordinoitua lähestymistapaa oikea-aikaisia budjettitoimenpiteitä terveydenhuoltojärjestelmänsä kapasiteetin lisäämiseksi, pandemian hillitsemiseksi ja avun tarjoamiseksi niille ihmisille ja aloille, joihin vaikutukset ovat erityisesti kohdistuneet. Vuoden 2020 vakausohjelmassa arvioidaan näiden toimenpiteiden vaikutusta julkiseen talouteen joko kuukausi- tai vuositasolla, eikä siinä ei esitetä ennustetta vuoden 2020 kokonaismäärästä. Toimenpiteisiin sisältyy muun muassa kertaluonteinen erityistuki yrityksille liiketoiminnan uudelleen käynnistämiseksi (508,0 miljoonaa euroa eli 0,3 % suhteessa BKT:hen), yksinkertaistettu lomautusjärjestely tai normaalin työajan lyhentäminen (373,3 miljoonaa euroa eli 0,2 % suhteessa BKT:hen soveltamiskuukautta kohti) ja terveydenhuoltojärjestelmän toteuttama henkilönsuojainhankinta (0,1 % suhteessa BKT:hen soveltamiskuukautta kohti) (8). Komissio arvioi, että näistä toimenpiteistä voi vuonna 2020 aiheutua suoria julkisen talouden kustannuksia, jotka ovat yhteensä noin 2,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Lisäksi Portugali on ilmoittanut yritysten ja kotitalouksien maksuvalmiutta tukevista toimenpiteistä, vaikka niillä ei pääsääntöisesti olekaan suoria budjettivaikutuksia. Vuoden 2020 vakausohjelmassa niiden arvioidaan olevan lähes 25,1 miljardia euroa tai 12,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Näihin toimenpiteisiin kuuluvat arvonlisäveron, henkilökohtaisten tuloverojen ja yhtiöverojen maksun lykkääminen ja sosiaaliturvamaksujen lykkäykset (7,9 miljardia euroa eli 3,9 % suhteessa BKT:hen) sekä valtion takaamat luottolimiitit ja muut vastaavat aloitteet (4,0 miljardia euroa eli 2,0 % suhteessa BKT:hen). Portugalin toteuttamat toimenpiteet ovat kaiken kaikkiaan niiden suuntaviivojen mukaisia, jotka komissio on esittänyt 13 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa. Toteuttamalla hätätoimenpiteet ja kasvua tukevat julkisen talouden toimenpiteet täysimääräisesti ja – sitten kun taloustilanne sen sallii – palauttamalla finanssipolitiikan tavoitteeksi maltillisella tasolla olevan julkisen talouden rahoitusaseman saavuttaminen keskipitkällä aikavälillä edistetään julkisen talouden kestävyyden säilymistä keskipitkällä aikavälillä. |
(14) |
Komission kevään 2020 talousennusteen perusteella Portugalin julkisen talouden alijäämän ennustetaan olevan 6,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja 1,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2021 olettaen, että politiikka säilyy muuttumattomana. Julkisen talouden velan ennustetaan olevan suurimmillaan vuonna 2020, jolloin se on 131,6 prosenttia suhteessa BKT:hen. Tämän jälkeen velka supistuu 124,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021. |
(15) |
Komissio antoi 20 päivänä toukokuuta 2020 perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaisesti laaditun kertomuksen, koska Portugalin ennakoidaan ylittävän vuonna 2020 alijäämän viitearvon, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kaiken kaikkiaan komission analyysi viittaa siihen, että perussopimuksessa ja asetuksessa (EY) N:o 1467/97 määriteltyä alijäämäkriteeriä ei ole noudatettu. |
(16) |
Covid-19-pandemia levisi Portugaliin maaliskuun 2020 alussa, minkä seurauksena maan terveydenhuoltojärjestelmä joutui kovan paineen alaiseksi. Hallitus otti nopeasti käyttöön useita tiukkoja rajoittamistoimenpiteitä sen jälkeen, kun se oli julistanut perustuslain mukaisen hätätilan, joka on voimassa 18 päivästä maaliskuuta2 päivään toukokuuta 2020, rajoittaakseen mahdollisimman paljon taudin leviämistä ja ihmishenkien menetyksiä. Portugali toteutti toimenpiteitä terveydenhuoltojärjestelmänsä valmiuksien lisäämiseksi ja käyrän madaltamiseksi välttääkseen sairaaloiden ylikuormittumisen. Kansallisista ja maailmanlaajuisista rajoittamistoimenpiteistä on ollut seurauksena taloudellisen toiminnan raju supistuminen useimmilla aloilla, ja ne ovat vaikuttaneet erityisen voimakkaasti matkailualaan ja siihen liittyvään toimintaan. Ne ovat myös heikentäneet Portugalin sosiaalisia ja taloudellisia näkymiä ja etenkin sen mikroyrityksiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä). Talouden ennustetaan supistuvan 6,8 prosenttia vuonna 2020 ja elpyvän 5,8 prosenttia vuonna 2021. |
(17) |
Terveydenhuoltojärjestelmän menot ovat tällä hetkellä useilla järjestelmän osa-alueilla suuret, jotta covid-19-pandemian välitöntä vaikutusta ihmisten terveyteen voitaisiin lieventää. Terveydenhuoltojärjestelmän selviytymiskyvyn parantamiseksi tarvitaan investointeja laitteisiin, tuotteisiin ja infrastruktuureihin, joilla parannetaan järjestelmän kriisivalmiuksia. Näihin valmiuksiin kuuluvat muun muassa tehohoito, testaus, lääketeknologinen ja soveltava lääketieteellinen tutkimus sekä terveydenhuollon yleisen saatavuuden varmistaminen myös kaupunkialueiden ulkopuolella ja Madeiran ja Azorien kaltaisilla syrjäisimmillä alueilla. Covid-19-epidemian puhjetessa valmisteilla oli vaiheittainen suunnitelma uudeksi julkisten sairaaloiden hallintomalliksi. Uudessa mallissa sairaaloiden vuotuisia määrärahoja lisätään merkittävästi. Suunnitelman toteutuksen jatkaminen nykytilanteessa voisi auttaa parantamaan terveydenhuoltojärjestelmän selviytymiskykyä. Covid-19-epidemia on osoittanut pitkäaikaishoitoa tarjoavien laitosten haavoittuvuuden Portugalissa, sillä tartuntojen määrät ovat niissä olleet tavanomaista suuremmat. Vaikka pitkäaikaishoidon alueellinen kattavuus on viime vuosikymmenen aikana parantunut, sen piiriin pääsevien kokonaisosuudet ovat pieniä maan kaikilla alueilla. Jo ennen covid-19-epidemiaa terveydenhuoltomenojen ennustettiin pitkällä aikavälillä kasvavan merkittävästi suhteessa BKT:hen. Jatkuvat toimet terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon tehokkuuden ja valmiuksien parantamiseksi ovat tarpeen, jotta voidaan vastata nykyiseen kriisiin ja ratkaista ikääntymiseen liittyvät haasteet. |
(18) |
Vuodesta 2014 jatkuneen myönteisen työmarkkinakehityksen jälkeen Portugalilla on nyt pandemian vuoksi edessään poikkeuksellisia työllisyyshaasteita. Komission ennusteen mukaan työttömien osuus työvoimasta nousee 9,7 prosenttiin vuonna 2020 ja supistuu tämän jälkeen 7,4 prosenttiin vuonna 2021, kun se vuonna 2019 oli 6,5 prosenttia. Tukeakseen työllisyyttä ja vähentääkseen työpaikkojen menettämisen riskiä Portugali on yksinkertaistanut ja mukauttanut lomautuksia tai normaalin työajan lyhentämistä koskevan järjestelmänsä käyttöä. Unionin ja kansallisten ohjelmien kohdennetulla hyödyntämisellä voitaisiin auttaa säilyttämään työpaikkoja ja taloudellista toimintaa erityisesti pk-yrityssektorilla. Yksilöllisillä ja kohdennetuilla aktiivisilla työvoimatoimenpiteillä, etenkin täydennys- ja uudelleenkoulutuksella, on elpymisvaiheessa ratkaiseva merkitys työvoiman työllistymisvalmiuksien säilyttämisessä. Työnantajien, oppilaitosten ja julkisten työvoimapalvelujen välinen yhteistyö on ratkaisevan tärkeää työhönoton nopean lisäämisen kannalta. |
(19) |
Covid-19-pandemian vuoksi tarvitaan toimenpiteitä, joilla lievennetään sen sosiaalisia vaikutuksia ja suojellaan haavoittuvassa asemassa olevia, jotta eriarvoisuus ei lisäänny. Tällaisiin toimenpiteisiin kuuluvat muun muassa työttömyysetuusjärjestelmät ja ansiotulotuki kriisin vaikutuksista eniten kärsiville työntekijöille, myös itsenäisille ammatinharjoittajille ja epätyypillisessä työsuhteessa oleville työntekijöille, sekä palvelujen saatavuuden varmistaminen ja toimenpiteet, joilla edistetään paluuta työmarkkinoille. Sosiaalisen varautumissuunnitelman toteuttaminen yhteistyössä työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa voisi edistää välittömiä ja koordinoituja toimia, joilla lievennetään kriisin sosiaalisia seurauksia. Politiikan muutoksilla on viime vuosina pyritty saamaan sosiaalisten tulonsiirtojen heikentynyt vaikutus taas vahvistumaan. Näillä muutoksilla, kuten vähimmäistulon nostamisella sekä vanhusten solidaarisuuslisän, eläkkeiden ja perhe-etuuksien korottamisella, on ollut myönteinen vaikutus tulonjakoon. Sosiaaliset tulonsiirrot (eläkkeitä lukuun ottamatta) vähensivät köyhyysvaarassa olevan väestön osuutta Portugalissa kuitenkin vain 23,8 prosenttia vuonna 2018, mikä on huomattavasti alle unionin keskiarvon (34 %). Lisäksi vähimmäistulojärjestelmän riittävyys on unionin heikoimpia, sillä sen tarjoamat tulot ovat vain 40 prosenttia kansallisesta köyhyysrajasta. |
(20) |
Covid-19-pandemian yhteydessä digitaaliteknologian hyödyntämisestä on tullut tärkeä keino koulutuksen ja yritystoiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi tilanteessa, jossa on jouduttu ottamaan käyttöön toimenpiteitä lähikontaktien välttämiseksi. Koulut ja oppilaitokset on Portugalissa suljettu ja perinteinen lähiopetus keskeytetty ja korvattu etäopiskelutarjonnalla. Noin 6 prosentilla kotitalouksista ei edelleenkään ole internetyhteyttä, mikä vaikuttaa arviolta 50 000 oppilaaseen, ja internetin ja tietoliikenneverkkojen kattavuudessa on suuria eroja kaupunki- ja maaseutualueiden välillä. Opiskelijoilla, jotka tulevat paremmassa sosioekonomisessa asemassa olevista perheistä, on myös paremmat mahdollisuudet selviytyä etäopiskelun aiheuttamista haasteista. Lisäksi Portugalissa on suuri digitaalisen osaamisen vaje. Vuonna 2019 väestöstä 48 prosentilla ei ollut digitaalisia perustaitoja. Tästä ryhmästä noin 26 prosentilla ei ollut lainkaan digitaalisia taitoja, ja niiden osuus, jotka eivät olleet koskaan käyttäneet internetiä, oli unionin keskiarvoon verrattuna kaksinkertainen. Tämänhetkiset olosuhteet edellyttävät verkkokurssien intensiivistä toteuttamista sekä toimia, joilla autetaan digitaalisesta syrjäytymisestä kärsiviä voittamaan etäopiskelun esteet. Yritykset, jotka voivat tarjota palvelujaan verkossa, voisivat turvata liiketoimintansa jatkumisen ottamalla käyttöön digitaaliteknologiaa vaihtoehtoisten työjärjestelyjen ja digitaalisten palvelujen tarjoamiseksi. Tämä lieventäisi rajoitusten vaikutuksia joillakin aloilla. Tämä on erityisen tärkeää Portugalissa, jonka taloudelle ovat tyypillisiä perinteisille aloille keskittyneet mikroyritykset. Yksi suurimmista pk-yritysten digitalisointia haittaavista ongelmista on digitaalisen osaamisen vaje, joka johtuu näiden yritysten johtajien ja työntekijöiden yleisesti ottaen heikosta digilukutaidosta. |
(21) |
Estääkseen vältettävissä olevat konkurssit ja auttaakseen yrityksiä selviytymään talouden häiriöstä ja pysymään kilpailukykyisinä Portugali on hyväksynyt joukon toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on tukea elinkelpoisia yrityksiä ja etenkin pk-yrityksiä, joihin lähikontaktien välttämiseksi käyttöön otetut toimenpiteet ovat vaikuttaneet rajoittamalla yritysten toimintaa ja vähentämällä kotimaista ja maailmanlaajuista kysyntää. Näissä toimenpiteissä keskitytään tarjoamaan maksuvalmiustukea esimerkiksi valtion ja rahoituslaitosten rahoittamina takauksina, suorina tukina, veronmaksun lykkäämisenä, sosiaaliturvamaksujen alennuksina ja lykkäämisenä sekä vuokranmaksujen lykkäämisenä ja yrityksille ja kotitalouksille myönnettyjä pankkilainoja koskevana yleisenä lyhennysvapaana. Niiden kohteena ovat etenkin kriisistä eniten kärsineet alat, kuten matkailu-, majoitus-, ravitsemis- ja elämystoimialat, ja näihin aloihin liittyvä taloudellinen toiminta sekä teollisuus- ja vientiyritykset. On tärkeää, että julkiset laitokset ja rahoituksen välittäjät toteuttavat nämä toimenpiteet nopeasti ja tuloksellisesti. Portugali on tässä yhteydessä virtaviivaistanut luottolimiittien hakuprosessia erityisesti yrityksiltä vaadittavien asiakirjojen osalta. Näitä toimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon pankkialan, mukaan lukien talouden rahoitusedellytysten, häiriönsietokyky. Lisäksi on toteutettu toimenpiteitä, joilla tuetaan yrittäjyyttä ja itsenäisiä ammatinharjoittajia. |
(22) |
Talouden elpymisen edistämiseksi on tärkeää aikaistaa toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja, myös niihin vaikuttavien uudistusten avulla. Kasvua edistävät investoinnit, joilla tuetaan tutkimusta ja innovointia, digitalisaatiota, yhteenliitettävyyttä ja vihreää siirtymää, edistävät Portugalin talouden elpymistä ja ohjaavat sitä takaisin kohti pitkän aikavälin kestävää kasvua. Liikenneinfrastruktuuriin tehtävillä investoinneilla voitaisiin puuttua Portugalin syrjäiseen sijaintiin erityisesti korjaamalla puutteet Portugalin ja Espanjan välisissä rautatieyhteyksissä ja tarjoamalla mahdollisuus Portugalin satamien käyttämättömän potentiaalin hyödyntämiseen. Portugalin kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman mukaan ilmasto- ja energiasiirtymä edellyttää merkittäviä investointeja. Rakennusten energiatehokkuuden parantamisessa ja yritysten energiankulutuksen vähentämisessä on vielä runsaasti tehtävää. Iberian niemimaan energiayhteyksien parantamisella voitaisiin lisätä kilpailua ja helpottaa uusiutuvan energian käyttöä. Investoinneilla voidaan myös auttaa ilmastonmuutoksen kielteisten vaikutusten, kuten tulvien ja metsäpalojen, ennakoinnissa sekä parantaa vesi- ja jätehuoltoa ja lisätä kiertotalouden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämistä. Oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa, joka on komission ehdotuksen kohteena, koskeva ohjelmasuunnittelu kaudeksi 2021–2027 voisi auttaa Portugalia vastaamaan joihinkin haasteisiin, joita siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen aiheuttaa, erityisesti vuoden 2020 maaraportin liitteen D kattamilla alueilla. Näin Portugali voisi hyödyntää kyseistä rahastoa parhaalla mahdollisella tavalla. |
(23) |
Portugalin oikeuslaitoksesta on useiden edelleen käynnissä olevien toimenpiteiden ansiosta tullut viime vuosina aiempaa tehokkaampi. Pandemia ja sen seurauksena oleva taantuma voivat kuitenkin johtaa oikeudenkäyntien lisääntymiseen, mikä voi pahentaa vielä jäljellä olevia pullonkauloja. Tämä koskee etenkin pitkiä käsittelyaikoja ja asioiden ruuhkautumista hallinto- ja verotuomioistuimissa. Oikeuslaitoksen tehokkuuden ja kestokyvyn lisääminen voisi parantaa liiketoimintaympäristöä, mistä hyötyisivät etenkin kotimaiset pk-yritykset ja sijoittajat. |
(24) |
Vaikka tässä suosituksessa esitetyissä maakohtaisissa suosituksissa, jäljempänä ’vuoden 2020 maakohtaiset suositukset’, keskitytään pandemian sosioekonomisten vaikutusten korjaamiseen ja talouden elpymisen helpottamiseen, vuoden 2019 maakohtaiset suositukset koskevat kuitenkin myös uudistuksia, jotka ovat keskipitkän ja pitkän aikavälin rakenteellisiin haasteisiin vastatessa olennaisia. Vuoden 2019 maakohtaiset suositukset ovat edelleen ajankohtaisia, ja niiden seuraamista jatketaan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä koko ensi vuoden. Tämä koskee myös investointeihin liittyvästä talouspolitiikasta annettuja vuoden 2019 maakohtaisia suosituksia. Kaikki vuoden 2019 maakohtaiset suositukset olisi otettava huomioon vuoden 2020 jälkeisessä koheesiopolitiikan rahoituksen strategisessa ohjelmasuunnittelussa, kriisiä lieventävät toimenpiteet ja ulospääsystrategiat mukaan lukien. |
(25) |
Portugalin pankkijärjestelmään on viime vuosina tehty useita parannuksia. Kannattavuusmittareiden lukemat paranivat pankkisektorin tehostamiseksi toteutettujen toimien sekä varausten ja arvonalennusten vähenemisen ansiosta. Koska pankkien kannattavuus on parantunut, pankkijärjestelmän vakavaraisuussuhdeluvut ovat kohentuneet. Omien varojen taso on kuitenkin edelleen alle unionin keskiarvon. Järjestämättömien lainojen osuus on supistunut jo usean vuoden ajan ja jatkaa supistumistaan. Se on kuitenkin edelleen kaksinkertainen unionin keskiarvoon verrattuna. Pankkien haasteena on edelleen tulonmuodostuskapasiteetti, sillä korot ovat alhaalla ja talouden velkaantumisaste on edelleen korkea. Covid-19-kriisi, alhainen korkotaso ja myös tietyt yhteydet öljyriippuvaisiin maihin aiheuttavat jatkossa haasteita pankkisektorille ja heijastuvat myönnettyjen luottojen laatuun. |
(26) |
Pitkään kestävien maksukyvyttömyysmenettelyjen on todettu olevan yksi tärkeimmistä syistä, joiden vuoksi järjestämättömien lainojen käsittely pankeissa viivästyy. Maksukyvyttömyysmenettelyillä on myös huomattava vaikutus tällaisten omaisuuserien hinnoitteluun jälkimarkkinoilla, koska menettelyjen tulokset, joita mitataan velkojille suoritettuina maksuina, ovat riittämättömiä. Järjestämättömistä lainoista suuri osa (noin kaksi kolmasosaa) on edelleen yrityslainoja, joiden käsittelyssä nopea ja standardoitu lähestymistapa on vaikeimmin sovellettavissa. Viime vuosina on tehty useita muutoksia sekä maksukyvyttömyysmenettelyihin että siviilioikeudellisiin täytäntöönpanomenettelyihin. Lisämukautukset, joilla puututtaisiin erityisesti perusteettomiin viivästyksiin, auttaisivat sekä lainanantajia että lainanottajia, joista jälkimmäiset hyötyisivät uudesta mahdollisuudesta. |
(27) |
Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso tarjoaa unionissa puitteet talous- ja työllisyyspolitiikan jatkuvalle koordinoinnille, jolla voidaan edistää kestävää taloutta. Jäsenvaltiot ovat vuoden 2020 kansallisissa uudistusohjelmissaan arvioineet edistymistä Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Varmistamalla, että vuoden 2020 maakohtaisia suosituksia noudatetaan kaikilta osin, Portugali edistää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja yhteisiä pyrkimyksiä varmistaa kilpailukykyinen kestävyys unionissa. |
(28) |
Talouksien tiivis koordinointi talous- ja rahaliitossa on keskeistä, jotta covid-19-pandemian taloudellisista vaikutuksista voidaan toipua nopeasti. Koska Portugali kuuluu jäsenvaltioihin, joiden rahayksikkö on euro, sen olisi euroryhmän antaman poliittisen ohjauksen huomioon ottaen varmistettava, että sen politiikka on euroalueelle annettujen vuoden 2020 suositusten mukaista ja muiden jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkönä on euro, politiikkojen kanssa yhteen sovitettua. |
(29) |
Komissio on vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Portugalin talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2020 maaraportissa. Se on arvioinut myös vuoden 2020 vakausohjelman, vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelman ja jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Portugalille viime vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamiseksi. Komissio on ottanut huomioon ohjelmien ja jatkotoimenpiteiden merkityksen Portugalin finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta mutta myös sen, ovatko ne unionin sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla unionin tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. |
(30) |
Neuvosto on tutkinut vuoden 2020 vakausohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (9) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1. |
(31) |
Neuvosto on tutkinut vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelman ja vuoden 2020 vakausohjelman komission perusteellisen tarkastelun ja tämän arvioinnin perusteella. Vuoden 2020 maakohtaisissa suosituksissa otetaan huomioon tarve puuttua covid-19-pandemiaan ja helpottaa talouden elpymistä ensimmäisenä välttämättömänä askeleena epätasapainojen korjaamiseksi. Vuoden 2020 maakohtaiset suositukset, joilla puututaan suoraan komission asetuksen (EU) N:o 1176/2011 6 artiklan mukaisesti havaitsemiin makrotalouden epätasapainoihin, ilmenevät suosituksista 1, 2, 3 ja 4, |
SUOSITTAA, että Portugali toteuttaa vuosina 2020 ja 2021 toimia, joilla se
1. |
toteuttaa vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen huomioon ottaen kaikki tarvittavat toimenpiteet covid-19-pandemian torjumiseksi, talouden ylläpitämiseksi ja alkavan elpymisen tukemiseksi; harjoittaa taloustilanteen salliessa finanssipolitiikkaa, jonka tavoitteena on saavuttaa maltillisella tasolla oleva julkisen talouden rahoitusasema keskipitkällä aikavälillä ja varmistaa velkakestävyys, samalla kun lisätään investointeja; parantaa terveydenhuoltojärjestelmän selviytymiskykyä ja varmistaa yhtäläiset mahdollisuudet saada laadukasta terveydenhuolta ja pitkäaikaishoitoa; |
2. |
tukee työllisyyttä ja asettaa etusijalle työpaikkojen säilyttämiseen tähtäävät toimenpiteet; takaa riittävän ja tosiasiallisen sosiaalisen suojelun ja ansiotulotuen; tukee digitaaliteknologian käyttöä varmistaakseen yhtäläiset mahdollisuudet saada laadukasta koulutusta ja parantaakseen yritysten kilpailukykyä; |
3. |
toteuttaa väliaikaiset toimenpiteet, joilla on tarkoitus varmistaa, että yritykset ja etenkin pk-yritykset saavat tarvitsemaansa likviditeettiä; aikaistaa toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja talouden elpymisen vaalimiseksi; keskittää investoinnit vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen, erityisesti puhtaaseen ja tehokkaaseen energian käyttöön ja tuotantoon, rautatieinfrastruktuuriin sekä innovointiin; |
4. |
tehostaa hallinto- ja verotuomioistuimiensa toimintaa. |
Tehty Brysselissä 20 päivänä heinäkuuta 2020.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
J. KLOECKNER
(1) EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1.
(2) EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25.
(3) EUVL C 301, 5.9.2019, s. 129.
(4) Neuvoston asetus (EY) N:o 1467/97, annettu 7 päivänä heinäkuuta 1997, liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä (EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6).
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/460, annettu 30 päivänä maaliskuuta 2020, asetusten (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013 ja (EU) N:o 508/2014 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, jotta saataisiin liikkeelle investointeja jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmiin ja muille talouden aloille covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (Koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskeva investointialoite) (EUVL L 99, 31.3.2020, s. 5).
(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/558, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2020, asetusten (EU) N:o 1301/2013 ja (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, joilla voidaan tarjota poikkeuksellista joustavuutta Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttöön covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (EUVL L 130, 24.4.2020, s. 1).
(7) Nettomääräisillä julkisilla perusmenoilla tarkoitetaan julkisten menojen kokonaismäärää ilman korkomenoja, ilman unionin ohjelmista aiheutuvia menoja, jotka korvataan täysin unionin varoista saatavilla tuloilla, ja ilman ei-päätösperäisiä työttömyysetuusmenojen muutoksia. Kansallisesti rahoitettu kiinteän pääoman bruttomuodostus jaetaan neljälle vuodelle. Päätösperäiset tulopuolen toimenpiteet ja lakisääteiset tulojen lisäykset otetaan huomioon. Meno- ja tulopuolen kertaluonteiset toimenpiteet kuittaavat toisensa.
(8) Vaikutukset julkiseen talouteen ilmaistaan prosentteina suhteessa BKT:hen vuonna 2020 komission kevään 2020 talousennusteen mukaisesti (200,4 miljardia euroa).
(9) Asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
26.8.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 282/149 |
NEUVOSTON SUOSITUS,
annettu 20 päivänä heinäkuuta 2020,
Romanian vuoden 2020 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Romanian vuoden 2020 lähentymisohjelmaa koskeva neuvoston lausunto
(2020/C 282/23)
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan,
ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 2 kohdan,
ottaa huomioon makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta 16 päivänä marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 (2) ja erityisesti sen 6 artiklan 1 kohdan,
ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin päätöslauselmat,
ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston päätelmät,
ottaa huomioon työllisyyskomitean lausunnon,
ottaa huomioon talous- ja rahoituskomitean lausunnon,
ottaa huomioon sosiaalisen suojelun komitean lausunnon,
ottaa huomioon talouspoliittisen komitean lausunnon,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 vuotuisen kestävän kasvun strategian, mikä aloitti vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Se otti huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17 päivänä marraskuuta 2017 antaman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan julistuksen. Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella myös varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Romania kuuluu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu. |
(2) |
Romaniaa koskeva vuoden 2020 maaraportti julkaistiin 26 päivänä helmikuuta 2020. Siinä arvioitiin Romanian edistymistä neuvoston 9 päivänä heinäkuuta 2019 hyväksymien maakohtaisten suositusten (3), jäljempänä ’vuoden 2019 maakohtaiset suositukset’, noudattamisessa, aiempina vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamisessa ja kansallisten Eurooppa 2020 -tavoitteidensa saavuttamisessa. Lisäksi siihen sisältyi asetuksen (EU) N:o 1176/2011 5 artiklan nojalla laadittu perusteellinen tarkastelu, jonka tulokset julkaistiin samaten 26 päivänä helmikuuta 2020. Komissio katsoi analyysinsa perusteella, että Romanian makrotaloudessa on epätasapainoja. Haavoittuvuustekijät liittyvät erityisesti kustannuskilpailukykyyn ja vaihtotaseen alijäämän kasvuun tilanteessa, jossa finanssipolitiikka on elvyttävää ja liiketoimintaympäristö ennakoimaton. |
(3) |
Maailman terveysjärjestö julisti 11 päivänä maaliskuuta 2020 covid-19-epidemian virallisesti maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Pandemia on kansalaisten, yhteiskuntien ja talouden kannalta vakava kansanterveysuhka. Se asettaa kansalliset terveydenhuoltojärjestelmät kovan paineen alaisiksi ja vahingoittaa globaaleja toimitusketjuja, heiluttaa rahoitusmarkkinoita, häiritsee kulutuskysyntää ja vaikuttaa kielteisesti useilla eri aloilla. Se uhkaa ihmisten työpaikkoja ja toimeentuloa sekä yritysten liiketoimintaa. Pandemia on aiheuttanut merkittävän talouden häiriön, jolla on jo vakavia vaikutuksia unionissa. Komissio antoi 13 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon, jossa kehotetaan toteuttamaan kriisin vaikutusten lieventämiseksi koordinoituja taloudellisia toimia, joihin osallistuvat kaikki kansallisen ja unionin tason toimijat. |
(4) |
Useat jäsenvaltiot ovat julistaneet hätätilan tai ottaneet käyttöön hätätoimenpiteitä. Hätätoimenpiteiden olisi oltava ehdottoman oikeasuhteisia, välttämättömiä, ajallisesti rajoitettuja ja eurooppalaisten ja kansainvälisten normien mukaisia. Niihin olisi sovellettava demokraattista valvontaa ja riippumatonta laillisuusvalvontaa. |
(5) |
Komissio antoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnista. Yleinen poikkeuslauseke, josta säädetään asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 1 kohdassa, 6 artiklan 3 kohdassa, 9 artiklan 1 kohdassa ja 10 artiklan 3 kohdassa sekä asetuksen (EY) N:o 1467/97 (4) 3 artiklan 5 kohdassa ja 5 artiklan 2 kohdassa, helpottaa finanssipolitiikan koordinointia talouden vakavan taantuman yhteydessä. Komissio katsoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa, että kun otetaan huomioon odotettavissa oleva covid-19-pandemian aiheuttama vakava talouden taantuma, yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnin edellytykset olivat täyttyneet, ja pyysi neuvostoa hyväksymään tämän johtopäätöksen. Jäsenvaltioiden valtiovarainministerit yhtyivät komission arvioon 23 päivänä maaliskuuta 2020. He olivat yhtä mieltä siitä, että vakava talouden laskusuhdanne vaatii määrätietoisia, tavoitteellisia ja koordinoituja vastatoimia. Yleisen poikkeuslausekkeen aktivoiminen mahdollistaa tilapäisen poikkeamisen julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta edellyttäen, että tämä ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä. Korjaavan osion osalta neuvosto voi myös päättää komission suosituksesta hyväksyä tarkistetun julkisen talouden kehityskaaren. Yleinen poikkeuslauseke ei keskeytä vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia menettelyjä. Se antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden poiketa niistä julkista taloutta koskevista vaatimuksista, joita tavallisesti sovellettaisiin, ja samalla komissiolla ja neuvostolla on mahdollisuus toteuttaa tarvittavat politiikan koordinointitoimenpiteet vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa. |
(6) |
On toimittava herkeämättä, jotta voidaan rajoittaa ja hillitä covid-19-pandemian leviämistä, parantaa kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien kantokykyä, lieventää pandemian sosioekonomisia seurauksia toteuttamalla yrityksille ja kotitalouksille suunnattuja tukitoimia ja varmistaa työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden kannalta asianmukaiset olosuhteet työpaikoilla, kun taloudellista toimintaa käynnistetään uudelleen. Unionin olisi hyödynnettävä käytettävissään olevia välineitä kaikilta osin tukeakseen jäsenvaltioiden toimia näillä osa-alueilla. Samaan aikaan jäsenvaltioiden ja unionin olisi yhdessä valmisteltava toimenpiteitä, joita tarvitaan, jotta yhteiskunnassa ja taloudessa voidaan palata normaaliin toimintaan ja jotta päästään takaisin kestävään kasvuun. Toimenpiteissä olisi otettava huomioon muun muassa vihreä siirtymä ja digitaalinen muutos ja hyödynnettävä kriisistä saadut kokemukset. |
(7) |
Covid-19-kriisi on korostanut sisämarkkinoiden tarjoamaa joustavuutta sopeutua poikkeuksellisiin tilanteisiin. Poikkeustoimenpiteet, jotka estävät sisämarkkinoiden normaalia toimintaa, olisi kuitenkin poistettava heti, kun ne eivät enää ole välttämättömiä. Näin voidaan varmistaa nopea ja sujuva siirtyminen elpymisvaiheeseen sekä palauttaa tavaroiden, palveluiden ja työntekijöiden vapaa liikkuvuus. Vallitseva kriisi on osoittanut, että terveydenhuoltoalalla tarvitaan kriisivalmiussuunnitelmia. Muun muassa parannetuilla hankintastrategioilla, monipuolisilla toimitusketjuilla ja välttämättömien tarvikkeiden strategisilla varastoilla on tärkeä merkitys laadittaessa laajempia kriisivalmiussuunnitelmia. |
(8) |
Jotta jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön kaikki Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttämättä olevat varat lieventääkseen covid-19-pandemian poikkeuksellisia vaikutuksia, unionin lainsäätäjä on jo tehnyt muutoksia lainsäädäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksilla (EU) 2020/460 (5) ja (EU) 2020/558 (6). Näillä muutoksilla lisätään joustavuutta sekä yksinkertaistetaan ja virtaviivaistetaan menettelyjä. Lisäksi jäsenvaltiot voivat tilivuonna 2020–2021 kassavirtapaineiden vähentämiseksi hyödyntää 100 prosentin yhteisrahoitusosuutta unionin talousarviosta. Romaniaa kannustetaan hyödyntämään näitä mahdollisuuksia kaikilta osin, jotta se voi auttaa niitä yksittäisiä henkilöitä ja aloja, joihin vaikutukset kohdistuvat eniten. |
(9) |
Covid-19-pandemian sosioekonomiset seuraukset jakautuvat todennäköisesti epätasaisesti Romanian eri alueiden välillä investointien ja työvoiman tuottavuuden merkittävien puutteiden sekä erilaisen erikoistumisen vuoksi. Tähän liittyy riski, että alueelliset erot Romaniassa kasvavat, mikä kääntää jo havaitun suuntauksen, jonka mukaan pääkaupungin ja muun maan sekä kaupunki- ja maaseutualueiden väliset erot ovat vähentyneet hieman. Kun otetaan huomioon, että riskinä on myös jäsenvaltioiden välisen lähentymisprosessin väliaikainen taantuminen, tämänhetkinen tilanne edellyttää kohdennettuja toimia. |
(10) |
Romania toimitti vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelmansa 8 päivänä toukokuuta 2020 ja vuoden 2020 lähentymisohjelmansa 14 päivänä toukokuuta 2020. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon. |
(11) |
Romaniaan sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen korjaavaa osiota. |
(12) |
Neuvosto hyväksyi 3 päivänä huhtikuuta 2020 päätöksen (EU) 2020/509 (7), jossa todetaan, että Romaniassa on liiallinen alijäämä, koska se ei noudattanut alijäämäkriteeriä vuonna 2019. Toteamus perustui hallituksen päivitettyihin finanssipoliittisiin tavoitteisiin, joissa otetaan huomioon talousarvion toteuttamista tänä vuonna koskevat tiedot tähän mennessä. Vuoden 2019 julkisen talouden alijäämän toteutuma –4,3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) – vahvistaa, että alijäämäkriteeriä ei noudatettu. Se oli tulosta julkisen talouden epätasapainon jatkuvasta lisääntymisestä, joka johtui vuodesta 2016 lähtien toteutetusta elvyttävästä finanssipolitiikasta vahvan talouskasvun aikana. Järjestelmälliset ja toistuvat poikkeukset kansallisista finanssipoliittisista säännöistä kyseisenä aikana tekivät näistä säännöistä suurelta osin tehottomia. Romania on lisäksi toistuvasti jättänyt toteuttamatta tehokkaita toimia niiden suositusten johdosta, jotka neuvosto on antanut sille merkittävän poikkeaman menettelyn yhteydessä. Neuvosto antoi 3 päivänä huhtikuuta 2020 myös suosituksen (8) Romanian julkisen talouden liiallisen alijäämän tilanteen lopettamiseksi viimeistään vuonna 2022. |
(13) |
Romanian julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys oli vaarassa jo ennen covid-19-pandemian puhkeamista suuren julkisen talouden alijäämän ja ikääntymisen kustannusten, erityisesti eläkkeiden, ennakoidun merkittävän kasvun vuoksi. Vanhuuseläkkeitä korotettiin 15 prosenttia syyskuussa 2019, ja kesällä 2019 hyväksytyn eläkelain mukaan niiden on määrä nousta 40 prosenttia syyskuussa 2020, ja ne on määrä laskea uudelleen ylöspäin syyskuussa 2021. Eläkemenojen on siis määrä lisääntyä huomattavasti vuosina 2020–2022. Julkisen talouden kestävyyteen kohdistuvia riskejä lisää entisestään covid-19-pandemian vaikutus talouden toimeliaisuuteen ja vaikutuksen lieventämiseksi tarvittavat julkisen talouden toimet. Aiemmat finanssipoliittiset päätökset ovat jättäneet Romanialle vähäiset finanssipoliittiset puskurit covid-19-pandemian vaikutusten hoitamiseen. |
(14) |
Vuoden 2020 lähentymisohjelmassa julkisen talouden rahoitusaseman ennakoidaan heikkenevän siten, että alijäämä, joka oli 4,3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2019, kasvaa 6,7 prosenttiin vuonna 2020, kun taas julkisen talouden velan suhteessa BKT:hen odotetaan kasvavan vuoden 2019 35,2 prosentista 40,9 prosenttiin vuonna 2020. Covid-19-pandemian aiheuttama suuri epävarmuus vaikuttaa makrotalouden ja julkisen talouden näkymiin. Lisäksi julkisen talouden ennusteisiin liittyy riskejä. Joitakin tuloeriä ei ilmeisestikään ole arvioitu perustana olevien makrotalouden ennusteiden mukaisesti, kun taas joidenkin juoksevien menoerien väheneminen näyttää perustuvan sellaisiin vakauttamistoimenpiteisiin, joita ei ole täsmennetty ohjelmassa. |
(15) |
Romania on covid-19-pandemian seurauksena toteuttanut osana unionin koordinoitua lähestymistapaa oikea-aikaisia budjettitoimenpiteitä terveydenhuoltojärjestelmänsä kapasiteetin lisäämiseksi, pandemian hillitsemiseksi ja avun tarjoamiseksi niille ihmisille ja aloille, joihin vaikutukset ovat erityisesti kohdistuneet. Vuoden 2020 lähentymisohjelman mukaan kyseiset budjettitoimenpiteet ovat 1,2 prosenttia suhteessa BKT:hen. Toimenpiteitä ovat muun muassa työntekijöille maksettavat tekniset työttömyysetuudet ja vastaavat etuudet muille työntekijäryhmille, terveydenhuollon laitteiden menot ja muut menot covid-19-pandemian torjumiseksi sekä covid-19-tartunnan saaneiden potilaiden parissa työskentelevien terveydenhuoltoalan työntekijöiden bonukset. Lisäksi hallitus on ilmoittanut yritysten maksuvalmiutta tukevista toimenpiteistä, vaikka niillä ei olekaan suoria budjettivaikutuksia. Näitä toimenpiteitä ovat veronmaksun lykkäykset, arvonlisäveron (alv) palautusten nopeuttaminen, pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) lainatakaukset, kotitalouksien ja pk-yritysten pankkilainojen maksuaikojen kulumisen väliaikainen keskeyttäminen sekä pk-yritysten vuokrien ja energialaskujen lykkääminen. Romanian hallituksen toteuttamat toimenpiteet ovat kaiken kaikkiaan niiden suuntaviivojen mukaisia, jotka komissio on esittänyt 13 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa. |
(16) |
Komission kevään 2020 talousennusteen mukaan Romanian julkisen talouden rahoitusasema on –9,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja –11,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2021 olettaen, että politiikka säilyy muuttumattomana. Komission ennusteen mukaan julkisen talouden velka suhteessa BKT:hen on 46,2 prosenttia vuonna 2020. |
(17) |
Romania julisti hätätilan 16 päivänä maaliskuuta 2020. Kaikki koulut ja kaupat ensisijaisen tärkeitä tuotteita myyviä kauppoja lukuun ottamatta määrättiin olemaan kiinni 25 päivästä maaliskuuta 2020, ja rajanylitystä koskevat rajoitukset tulivat voimaan. Liikkuminen julkisilla alueilla oli sallittua vain rajoitetuissa tapauksissa, ja yli 65-vuotiaisiin sovellettiin vielä tiukempia toimenpiteitä. Romania myös kielsi matkustamisen tiettyihin maihin ja asetti useita kaupunkeja tiukkaan karanteeniin. Tämä tilanne on aiheuttanut vahinkoa talouden tuotantosektorille, koska sulkutoimenpiteillä on ollut vakavia kielteisiä vaikutuksia talouden toimeliaisuuteen. Teollisuudessa useat valmistajat lopettivat tuotannon maaliskuun jälkipuoliskolla, millä oli voimakkaita heijastusvaikutuksia keskeisiin aloihin, kuten autoalaan. Samanlainen kehitys on havaittavissa vähittäiskaupassa sekä hotelli-, ravintola- ja matkailualalla. Yhteisvaikutus ajaa talouden taantumaan vuonna 2020. Hätätila päättyi 14 päivänä toukokuuta 2020, ja Romania ilmoitti purkavansa rajoituksia asteittain. Käyttöön otettiin 15 päivästä toukokuuta 2020 alkaen toimenpiteitä, jotka koskevat liikkuvuuden vapauttamista kaupungeissa, vähittäiskaupan osittaista avaamista sekä kasvosuojusten pakollista käyttöä suljetuissa julkisissa ja kaupallisissa tiloissa, julkisessa liikenteessä ja työpaikoilla. Jotkin autonvalmistajat käynnistivät toimintaansa asteittain uudelleen huhtikuun lopussa ja toukokuun alussa 2020. Hallitus valmistelee lisätoimenpiteitä talouden käynnistämiseksi uudelleen. |
(18) |
Pandemia on aiheuttanut terveydenhuoltojärjestelmälle ennennäkemättömän paineen. Kriisi koettelee järjestelmää, jolle ovat tyypillisiä rakenteelliset heikkoudet, kuten terveydenhuoltomenojen niukkuus ja eriarvoisuus hoidon saatavuudessa. Tässä tilanteessa keskeisenä haasteena on parantaa terveydenhuoltojärjestelmän selviytymiskykyä ja kapasiteettia reagoida häiriöihin. Romania osti välittömästi kriisin alettua kriittisiä lääkinnällisiä tuotteita ja sisällytti covid-19-tautiin liittyvät sairaanhoitokustannukset vakuuttamattomien henkilöiden vähimmäisetuuspakettiin. Terveydenhuoltojärjestelmän selviytymiskykyä heikentävät alan merkittävä työvoimapula (esimerkiksi perhelääkäreitä on liian vähän), vanhentuneet terveydenhuoltolaitokset, lääkinnällisten tuotteiden puute, terveydenhuollon työntekijöiden riittämätön koulutus sekä hoidon eri tasojen välisen jatkuvuuden ja integroinnin heikkoudet. Terveydenhuollossa raportoitiin olevan yhä enemmän täyttämättömiä tarpeita jo ennen covid-19-kriisiä, ja on todennäköistä, että terveydenhuollon saatavuus on entisestään heikentynyt. Pandemia on myös paljastanut alueellisia eroja sekä kuilun pienituloisten ja vanhusten terveydenhuollon kattavuudessa. Pidemmällä aikavälillä väestön ikääntyminen ja muuttoliike ovat haasteita, jotka aiheuttavat lisäpaineita terveydenhuoltojärjestelmän selviytymiskyvylle. Covid-19-pandemia on osoittanut, että yhtä tärkeää on puuttua rakenteellisiin kysymyksiin, kuten ennaltaehkäisevän hoidon, avohoidon ja yhteisöperustaisen hoidon kehittämiseen, hyvin kohdennetuin julkisin toimenpitein. Romanian terveydenhuoltojärjestelmän vahvistamiseksi tarvitaan pitkän aikavälin investointeja, joilla turvataan terveydenhuollon työntekijät ja laitteet, tehostetaan teknologista ja soveltavaa tutkimusta ja parannetaan terveyspalvelujen kattavuutta ja saatavuutta kaikille kansalaisille, myös kaupunkialueiden ulkopuolisilla alueilla, esimerkiksi sähköisten terveyspalvelujen avulla. |
(19) |
Viime vuosien nopea talouskasvu on parantanut sosiaalisia oloja. Kotitalouksien käytettävissä olevat bruttotulot kasvoivat 5,7 prosenttia vuonna 2019. Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riski, 31,2 prosenttia vuonna 2019, oli unionin suurimpia, vaikka se onkin pienentynyt tasaisesti. Pandemian vaikutus talouteen voi kuitenkin johtaa sosiaalisten olojen heikkenemiseen. Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen, esimerkiksi lasten ja työssäkäyvien köyhyyden sekä tuloerojen, odotetaan lisääntyvän. Suurin riski kohdistuu heikoimmassa asemassa oleviin väestöryhmiin, kuten epätyypillisen tai pimeän työn tekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin, romaneihin, vammaisiin, vanhuksiin ja asunnottomiin. Sosiaaliseen suojeluun liittyvien toimenpiteiden kattavuus ja riittävyys sekä vero- ja etuusjärjestelmän tehokkuus tulojen uudelleenjaossa ovat edelleen rajallisia. Maaseudulla ja epävirallisilla asuinalueilla asuvilla lapsilla on vähäiset mahdollisuudet laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, riittävään ravitsemukseen, terveydenhuoltoon ja asumiseen. Sosiaalisilla tulonsiirroilla on hyvin vähäinen vaikutus köyhyyden vähentämiseen, eikä useimpien sosiaalietuuksien perustana käytettyä viiteindeksiä ole päivitetty vuoden 2008 jälkeen. Vähimmäistoimeentulotuen riittävyys on edelleen unionin heikoimpia. Vaikka vähimmäistoimeentulotuen uudistus hyväksyttiin jo vuonna 2016, sen toteuttamista on lykätty edelleen vuoteen 2021. Sosiaalipalvelut ja muut keskeiset palvelut ovat edelleen suurelta osin riittämättömiä esimerkiksi vesihuollon, sanitaation, energian ja asumisen osalta. Lisäksi alueellinen jakautuminen on epätasaista, ja maaseutu- ja kaupunkialueiden sekä maan eri alueiden välillä on huomattavia eroja. Tämä voi rajoittaa kapasiteettia torjua pandemian vaikutusta. Yhteisötalouden mahdollisuuksia parantaa sosiaalisia oloja ei ole vieläkään hyödynnetty. |
(20) |
Työmarkkinoiden kehitys pysyi myönteisenä vuonna 2019, mutta maan eri alueiden, maaseutu- ja kaupunkialueiden sekä sosioekonomisten ryhmien välillä on edelleen eroja. Työmarkkinoiden ulkopuolella on paljon erityisesti naisia, nuoria, matalan osaamistason työntekijöitä, vammaisia ja ikääntyneitä. Covid-19-pandemia todennäköisesti pahentaa nykyisiä haasteita yhdessä nopeasti kasvavan työttömyyden ja työmarkkinoiden ulkopuolelle jääneiden suuren määrän kanssa. Komission kevään 2020 ennusteen mukaan työttömyyden odotetaan nousevan 6,5 prosenttiin vuonna 2020 ja laskevan 5,4 prosenttiin vuonna 2021. Pimeä työ on edelleen haaste. Sen kielteiset vaikutukset saattavat korostua nykytilanteessa, mikä tuo esiin tarpeen tukea siirtymistä viralliseen työhön. Sen vuoksi on olennaisen tärkeää tarjota oikea-aikaisia ja räätälöityjä palveluja, joilla vastataan heikossa asemassa olevien, kriisistä kärsivien väestöryhmien ja työntekijöiden tarpeisiin. Hiljattain käynnistetyn teknisen työttömyyden järjestelmän lisäksi työmarkkinoiden häiriönsietokyvyn vahvistamiseksi on ratkaisevan tärkeää kehittää yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä työajan lyhentämisjärjestelyjä ja toimeentulotukitoimenpiteitä sekä mahdollistaa joustavia työjärjestelyjä ja etätyötä tilanteesta kärsiville työntekijöille. |
(21) |
Jatkuva osaamisen kohtaanto-ongelma ja osaamisvaje, jonka taustalla on väestönkehitys ja koulutuksen vähäinen merkitys työmarkkinoilla, rajoittivat Romanian talouden kasvupotentiaalia jo ennen pandemiaa. Oppimistoimiin osallistuvien aikuisten osuus (1,3 % vuonna 2019) on unionin pienimpiä. Vähäinen osallistuminen varhaiskasvatukseen lisää oppilaiden mahdollisuuksien eriarvoisuutta. Koulutuksen tasa-arvoisuus, osallistavuus ja laatu ovat edelleen merkittäviä haasteita, ja alalla tarvitaan strategisia uudistuksia. Viime vuosina saavutetusta jonkinasteisesta edistymisestä huolimatta Romaniassa on paljon nuoria, jotka ovat lopettaneet koulunkäynnin varhain (15,3 % vuonna 2019) tai jotka ovat työelämän ja koulutuksen ulkopuolella (14,7 % eli hieman enemmän kuin vuonna 2018). Vieläkään ei ole olemassa koko maan kattavaa integroitua mekanismia, jolla puututtaisiin varhaiseen koulunkäynnin keskeyttämiseen. Koulutustulokset eivät parane etenkään maaseudulla ja köyhillä alueilla. Korkea-asteen koulutukseen osallistuminen on vähäistä, eikä koulutus vastaa edelleenkään riittävästi työmarkkinoiden tarpeisiin. Varsinkin luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan tutkinnon suorittaneiden määrä on edelleen pieni. Romania suoriutuu heikosti useilla digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksin (DESI) osa-alueilla, esimerkiksi digitaalisten julkisten palvelujen, koko väestön digiosaamisen ja yritysten digitalisaation aloilla. Digitaaliset perustaidot ja perustason ohjelmisto-osaaminen ovat unionin heikoimpia. Epätasaisen digitaalisen infrastruktuurin ja riittämättömien digitaalisten taitojen vuoksi covid-19-pandemian aiheuttama siirtyminen etäopiskeluun asettaa haasteita oppilaitoksille, opettajille ja opiskelijoille, erityisesti muita heikommassa asemassa oleville opiskelijoille ja romaneille. |
(22) |
Covid-19-pandemian ja sen vuoksi toteutettujen sulkutoimien vuoksi toimitusketjut ovat katkenneet koko maassa, yritysten on pitänyt vähentää toimintaansa tai jopa sulkea ovensa, eivätkä ihmiset ole voineet tehdä töitä. Kaupan häiriintyminen ja sulkutoimet vaikuttavat voimakkaasti kaikenkokoisiin yrityksiin, erityisesti pk-yrityksiin, minkä lisäksi niillä on likviditeettiongelmia ja niihin kohdistuu konkurssiriski. Hallitus hyväksyi useita toimenpiteitä, joissa yhdistettiin yrityksille annettava räätälöity apu ja kaikkien tilanteesta kärsivien työntekijöiden toimeentuloturva. Kriisistä toipuminen edellyttää lisäresursseja yritysten ja kotitalouksien tukemiseen. Palvelualaan on kiinnitettävä erityistä huomiota, sillä se kärsii eniten. Joidenkin alasektoreiden odotetaan supistuvan valmistusteollisuutta pidemmän aikaa. Hallituksen toimiin kuuluu esimerkiksi 15 miljardin Romanian leun suuruinen julkinen takausjärjestelmä (IMM Invest). Sen kautta myönnetään valtiontakauksia pk-yrityksille näiden korottomiin lainoihin investointien rahoittamiseksi ja käyttöpääoman hankkimiseksi. Takaukset hyödyttävät myös pankkeja, joilla on oltava riittävästi pääomaa ja likviditeettiä, jotta ne voivat varmistaa tarvittavan luottovirran kotitalouksille ja yrityksille. Lisäksi koska pankkien rooli yritysten – erityisesti innovatiivisten pk-yritysten – luotonantajana on toistaiseksi ollut melko vähäinen, pelkät lainatakaukset eivät ehkä riitä. |
(23) |
Talouden elpymisen edistämiseksi on tärkeää aikaistaa toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja, myös niihin vaikuttavien uudistusten avulla. Kriisi on osoittanut entistä selvemmin, että Romanialla on kriittinen tarve käynnistää uudelleen julkisia infrastruktuureja koskevat toimet esimerkiksi kestävän liikenteen, puhtaan energian sekä ympäristöinfrastruktuurin ja digitaalipalvelujen infrastruktuurin aloilla. Kaupunkiliikenne kärsii sektorin huonosta organisoinnista ja paikallisten palveluntarjoajien heikoista hallinnollisista valmiuksista. Jätehuoltojärjestelmälle on edelleen tyypillistä, että yhdyskuntajätettä kierrätetään hyvin vähän ja kaatopaikkoja käytetään hyvin paljon. Kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman täytäntöönpano edellyttää investointeja energian puhtaaseen tuotantoon ja käyttöön sekä yhden teollisuusalan alueiden ja hiili-intensiivisten alueiden talouden muuntamista. Toimia juomavesi- ja jätevesi-infrastruktuurin laajentamiseksi ja nykyaikaistamiseksi on vauhditettava. Myös ilmanlaadun seurannan verkostoon on välttämätöntä tehdä investointeja, sillä siinä on vakavia rakenteellisia puutteita. Myös kaikkia tiedonvaihtoa tuottavia digitaalisia julkisia palveluja on tarpeen nykyaikaistaa, ja niiden yhteentoimivuus esimerkiksi sosiaali-, koulutus- ja terveydenhuoltoalalla on varmistettava. Suuret alueelliset erot ja joidenkin sektoreiden heikko tuottavuus haittaavat pitkän aikavälin kestävää kasvua. Yhtä tärkeitä ovat investoinnit, joilla edistetään talouden kilpailukykyä tukemalla tutkimus- ja kehittämistoimintaa (T&K), innovatiivisia pk-yrityksiä ja liittymistä unionin strategisiin arvoketjuihin. Yritysten T&K-investoinnit ovat edelleen vähäisiä ja rajoittuvat muutamiin alasektoreihin, jotka ovat erittäin riippuvaisia ulkomaisista suorista sijoituksista. Julkisen T&K-rahoituksen väheneminen on johtanut tieteen ja teknologian huonoon laatuun sekä korkeakoulujen ja yritysten heikkoihin yhteyksiin. Oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa, joka on komission ehdotuksen kohteena, koskeva ohjelmasuunnittelu kaudeksi 2021–2027 voisi auttaa Romaniaa vastaamaan joihinkin haasteisiin, joita siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen aiheuttaa, erityisesti vuoden 2020 maaraportin liitteen D kattamilla alueilla. Näin Romania voisi hyödyntää kyseistä rahastoa parhaalla mahdollisella tavalla. |
(24) |
Julkishallinnon uudistus on viivästynyt. Strategiselle suunnittelulle ja talousarviosuunnittelulle ei ole olemassa tehokkaita puitteita, mikä aiheuttaa kerrannaisvaikutuksia maan pitkän aikavälin kehityksen strategiseen visioon, toimien priorisointiin ja toimintapolitiikan koordinointiin keskus- ja paikallistasolla. Alakohtainen strategiakehys on hajanainen ja siinä esiintyy päällekkäisyyksiä, eikä sektoreiden sisäisiä toimia priorisoida. Hallituksen pääsihteeristön roolia strategisessa hallinnoinnissa ei ole vieläkään vahvistettu. Osaamisen ja resurssien suuri hajanaisuus vaikuttaa edelleen julkisten palvelujen tarjoamiseen erityisesti paikallistasolla ja köyhissä yhteisöissä. Byrokratia ja riittämättömät valmiudet tarjota laadukkaita palveluja, esimerkiksi digitaalisia palveluja, vaikuttavat kansalaisiin ja yrityksiin kielteisesti erityisesti kriisin aikana. Myös yrityksen perustamiseen liittyvät työläät hallinnolliset menettelyt sekä palveluntarjoajille asetetut sääntelyyn perustuvat vaatimukset haittaavat markkinoiden kehittymistä. Romanian markkinavalvontaviranomaisten ja tulliviranomaisten tehostetun yhteistyön avulla unionin ulkopuolelta tuotavien vaatimustenvastaisten tuotteiden määrää voidaan saada vähennettyä. Toistuvat uudelleenjärjestelyt ja johtoportaan väliaikaisuus heikentävät hallinnon riippumattomuutta. Valtionyhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmän täytäntöönpano on edelleen haasteellista. |
(25) |
Päätöksenteon ennustettavuus on yhä suuri ongelma. Ennen kriisiä hallituksen vuotuisesta suunnitelmasta noudatettiin vain noin kolmasosaa. Hyväksyttyjen poikkeusasetusten määrä oli edelleen erittäin suuri, mikä aiheutti epävarmuutta ja todennäköisesti myös haittasi investointeja. Esimerkiksi hallituksen erityisasetus nro 114/2018 vaikutti merkittävästi moniin aloihin, myös rahoitussektoriin. Vaikka pankkisektoriin haitallisesti vaikuttavat säännökset kumottiin, osa toisen pilarin eläkerahastojen pitkän aikavälin elinkelpoisuuteen mahdollisesti vaikuttavista toimenpiteistä on edelleen voimassa. Julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön ennustettavuus ja vakaus aiheuttavat edelleen merkittäviä haasteita. Julkisten hankintojen tehokkuus on yhä ongelma, samoin kuin tiettyjen toimenpiteiden, erityisesti ennakkovalvonnan yksinkertaistamisen, peruuttamattomuus. Sääntelyn vaikutusten arvioinnin hallinnoinnin, laadun ja tehokkaan käytön parantamisessa on edistytty vain vähän. Laadunvalvonnalle ei ole institutionaalista kehystä hallituksen tasolla, ja vaihtoehtoja sääntelyn vaikutuksia arvioivan lautakunnan perustamiseksi tarkastellaan edelleen. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun toiminta on edelleen varsin vähäistä erityisesti sektoritasolla, vaikka niiden jatkuva osallistuminen olisi ratkaisevan tärkeää vallitsevan kriisin mahdollisen ulospääsy- ja elpymisstrategian onnistumisen kannalta. Vakiintuneita institutionaalisia kuulemisen puitteita ei hyödynnetä riittävästi päätöksentekoprosessissa, eikä työmarkkinaosapuolia oteta tarpeeksi mukaan uudistusten suunnitteluun ja täytäntöönpanoon. Keskustelut työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua koskevan lain muuttamisesta ja talouden alojen uudistamisesta eivät edisty. Kansainvälisen työjärjestön huhtikuussa 2018 antamien suositusten jatkotoimista on edelleen epävarmuutta. Vähimmäispalkan määrittämistä varten ei ole pysyvää objektiivista mekanismia, millä voi olla vaikutusta liiketoimintaympäristössä. |
(26) |
Vaikka tässä suosituksessa esitetyissä maakohtaisissa suosituksissa, jäljempänä ’vuoden 2020 maakohtaiset suositukset’, keskitytään pandemian sosioekonomisten vaikutusten korjaamiseen ja talouden elpymisen helpottamiseen, vuoden 2019 maakohtaiset suositukset koskevat kuitenkin myös uudistuksia, jotka ovat keskipitkän ja pitkän aikavälin rakenteellisiin haasteisiin vastatessa olennaisia. Vuoden 2019 maakohtaiset suositukset ovat edelleen ajankohtaisia, ja niiden seuraamista jatketaan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä koko ensi vuoden. Tämä koskee myös investointeihin liittyvästä talouspolitiikasta annettuja vuoden 2019 maakohtaisia suosituksia. Kaikki vuoden 2019 maakohtaiset suositukset olisi otettava huomioon vuoden 2020 jälkeisessä koheesiopolitiikan rahoituksen strategisessa ohjelmasuunnittelussa, kriisiä lieventävät toimenpiteet ja ulospääsystrategiat mukaan lukien. |
(27) |
Pankkiala on ollut viime vuosina monella tapaa vastatuulessa, mutta nyt siihen kohdistuvat paineet ovat vähentyneet, sillä useat aiemmin ongelmallisina pidetyt toimenpiteet, kuten pankkivero, lopetettiin vuoden 2020 alussa. Pankkisektori on vastaanottanut covid-19-kriisin hyvin pääomitettuna ja likvidinä, ja järjestämättömien lainojen osuus on laskenut alle 5 prosenttiin. Hallituksen toteuttamat toimenpiteet kotitalouksien ja yritysten, erityisesti pk-yritysten, tukemiseksi ovat tärkeitä myös, jotta voidaan pitää yllä pankkisektorin häiriönsietokykyä ja pankkien kapasiteettia vaimentaa häiriöitä. Liikepankit ovat myös toteuttaneet toimia asiakkaidensa tueksi, esimerkiksi lykänneet lainapääoman ja korkojen maksamista, pidentäneet lainojen takaisinmaksuaikaa, varmistaneet, että pankkiautomaateissa on rahaa, ja alentaneet verkkopalvelujen maksuja. Romanian keskuspankki alensi 20 päivänä maaliskuuta 2020 ohjauskorkoa ja on sen jälkeen aloittanut leumääräisten valtion arvopapereiden ostamisen jälkimarkkinoilla varmistaakseen rahoituksen sujuvuuden reaalitaloudessa ja julkisella sektorilla. Huolimatta toteutetuista toimenpiteistä, kuten pankkivalvojien myöntämästä vakavaraisuusjoustosta, omaisuuserien laatu todennäköisesti heikkenee tulevina kuukausina. Varovaisten lainanantokriteerien käyttäminen ja elinkelpoisille lainanottajille annettavan tuen priorisointi auttavat turvaamaan omaisuuserien laadun pankkisektorilla. Lisäksi pankkien vakaan ja ennakoitavissa olevan sääntely-ympäristön varmistaminen on tärkeä edellytys sille, että pankeilla on jatkossakin aktiivinen rooli talouden luotonannossa ja talouden elpymisen tukemisessa. |
(28) |
Merkittävät muutokset lainsäädännössä sekä oikeuslaitokseen kohdistuva poliittinen paine vuosina 2017 ja 2018 sekä lähes koko vuoden 2019 ajan ovat vaikuttaneet oikeusjärjestelmän tehokkuuteen, laatuun ja riippumattomuuteen sekä sen kykyyn tutkia korkean tason korruptiota ja määrätä siitä rangaistuksia. Romania ei ole vielä tehnyt tarvittavia lainsäädäntömuutoksia, vaikka hallitus tukeekin tällä hetkellä toimia korruption ehkäisemiseksi ja siitä rankaisemiseksi ja on osoittanut halukkuutta kumota joitakin kiistanalaisimpia toimenpiteitä. Näitä kysymyksiä valvotaan osana yhteistyö- ja seurantamekanismia. Komissio valvoo mekanismin puitteissa edelleen oikeuslaitoksen uudistamista ja korruption torjuntaa Romaniassa. Tämän vuoksi näitä aloja ei käsitellä Romanian vuoden 2020 maakohtaisissa suosituksissa, mutta ne ovat tärkeitä myönteisen sosioekonomisen ympäristön kehittämiseksi maassa. |
(29) |
Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso tarjoaa unionissa puitteet talous- ja työllisyyspolitiikan jatkuvalle koordinoinnille, jolla voidaan edistää kestävää taloutta. Jäsenvaltiot ovat vuoden 2020 kansallisissa uudistusohjelmissaan arvioineet edistymistä Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Varmistamalla, että vuoden 2020 maakohtaisia suosituksia noudatetaan kaikilta osin, Romania edistää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja yhteisiä pyrkimyksiä varmistaa kilpailukykyinen kestävyys unionissa. |
(30) |
Komissio on vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Romanian talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2020 maaraportissa. Se on arvioinut myös vuoden 2020 lähentymisohjelman, vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelman ja jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Romanialle viime vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamiseksi. Komissio on ottanut huomioon ohjelmien ja jatkotoimenpiteiden merkityksen Romanian finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta mutta myös sen, ovatko ne unionin sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla unionin tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. |
(31) |
Neuvosto on tutkinut vuoden 2020 lähentymisohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (9) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1. |
(32) |
Neuvosto on tutkinut vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelman ja vuoden 2020 lähentymisohjelman komission perusteellisen tarkastelun ja tämän arvioinnin perusteella. Vuoden 2020 maakohtaisissa suosituksissa otetaan huomioon tarve puuttua covid-19-pandemiaan ja helpottaa talouden elpymistä ensimmäisenä välttämättömänä askeleena epätasapainojen korjaamiseksi. Vuoden 2020 maakohtaiset suositukset, joilla puututaan suoraan komission asetuksen (EU) N:o 1176/2011 6 artiklan mukaisesti havaitsemiin makrotalouden epätasapainoihin, ilmenevät suosituksesta 4, |
SUOSITTAA, että Romania toteuttaa vuosina 2020 ja 2021 toimia, joilla se
1. |
harjoittaa finanssipolitiikkaa 3 päivänä huhtikuuta 2020 annetun neuvoston suosituksen mukaisesti ja toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet pandemian torjumiseksi, talouden ylläpitämiseksi ja alkavan elpymisen tukemiseksi; välttää sellaisten pysyvien toimenpiteiden toteuttamista, jotka vaarantaisivat julkisen talouden kestävyyden; vahvistaa terveydenhuoltojärjestelmän selviytymiskykyä erityisesti terveydenhuollon työntekijöiden ja lääkinnällisten tuotteiden osalta ja parantaa terveyspalvelujen saatavuutta; |
2. |
tarjoaa riittäviä ansionmenetyskorvauksia ja laajentaa sosiaalisen suojelun toimenpiteitä ja keskeisten palvelujen saatavuutta kaikille; lieventää covid-19-kriisin työllisyysvaikutuksia kehittämällä joustavia työjärjestelyjä ja aktivointitoimia; vahvistaa taitoja ja digitaalista oppimista ja varmistaa yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen; |
3. |
varmistaa talouden maksuvalmiustuen, joka hyödyttää yrityksiä ja kotitalouksia, erityisesti pk-yrityksiä ja itsenäisiä ammatinharjoittajia; aikaistaa toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja talouden elpymisen vaalimiseksi; keskittää investoinnit vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen, erityisesti kestävään liikenteeseen, digitaalipalvelujen infrastruktuuriin, puhtaaseen ja tehokkaaseen energian tuotantoon ja käyttöön ja ympäristöinfrastruktuuriin myös kivihiilialueilla; |
4. |
parantaa julkishallinnon laatua ja tuloksellisuutta sekä päätöksenteon ennustettavuutta esimerkiksi työmarkkinaosapuolten asianmukaisen osallistumisen avulla. |
Tehty Brysselissä 20 päivänä heinäkuuta 2020.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
J. KLOECKNER
(1) EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1.
(2) EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25.
(3) EUVL C 301, 5.9.2019, s. 135.
(4) Neuvoston asetus (EY) N:o 1467/97, annettu 7 päivänä heinäkuuta 1997, liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä (EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6).
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/460, annettu 30 päivänä maaliskuuta 2020, asetusten (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013 ja (EU) N:o 508/2014 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, jotta saataisiin liikkeelle investointeja jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmiin ja muille talouden aloille covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (Koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskeva investointialoite) (EUVL L 99, 31.3.2020, s. 5).
(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/558, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2020, asetusten (EU) N:o 1301/2013 ja (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, joilla voidaan tarjota poikkeuksellista joustavuutta Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttöön covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (EUVL L 130, 24.4.2020, s. 1).
(7) Neuvoston päätös (EU) 2020/509, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2020, liiallisen alijäämän olemassaolosta Romaniassa (EUVL L 110, 8.4.2020, s. 58).
(8) Neuvoston suositus, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2020, Romanian julkisen talouden liiallisen alijäämän tilanteen lopettamiseksi (EUVL C 116, 8.4.2020, s. 1).
(9) Asetuksen (EY) N:o 1466/97 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
26.8.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 282/157 |
NEUVOSTON SUOSITUS,
annettu 20 päivänä heinäkuuta 2020,
Slovenian vuoden 2020 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Slovenian vuoden 2020 vakausohjelmaa koskeva neuvoston lausunto
(2020/C 282/24)
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan,
ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 (1) ja erityisesti sen 5 artiklan 2 kohdan,
ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin päätöslauselmat,
ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston päätelmät,
ottaa huomioon työllisyyskomitean lausunnon,
ottaa huomioon talous- ja rahoituskomitean lausunnon,
ottaa huomioon sosiaalisen suojelun komitean lausunnon,
ottaa huomioon talouspoliittisen komitean lausunnon,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 vuotuisen kestävän kasvun strategian, mikä aloitti vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Se otti huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17 päivänä marraskuuta 2017 antaman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan julistuksen. Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 (2) perusteella varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Slovenia ei kuulu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu. Samana päivänä komissio hyväksyi myös suosituksen neuvoston suositukseksi euroalueen talouspolitiikasta. |
(2) |
Sloveniaa koskeva vuoden 2020 maaraportti julkaistiin 26 päivänä helmikuuta 2020. Siinä arvioitiin Slovenian edistymistä neuvoston 9 päivänä heinäkuuta 2019 hyväksymien maakohtaisten suositusten (3), jäljempänä ’vuoden 2019 maakohtaiset suositukset’, noudattamisessa, aiempina vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamisessa ja kansallisten Eurooppa 2020 -tavoitteidensa saavuttamisessa. |
(3) |
Maailman terveysjärjestö julisti 11 päivänä maaliskuuta 2020 covid-19-epidemian virallisesti maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Pandemia on kansalaisten, yhteiskuntien ja talouden kannalta vakava kansanterveysuhka. Se asettaa kansalliset terveydenhuoltojärjestelmät kovan paineen alaisiksi, vahingoittaa globaaleja toimitusketjuja, heiluttaa rahoitusmarkkinoita, häiritsee kulutuskysyntää ja vaikuttaa kielteisesti useilla eri aloilla. Se uhkaa ihmisten työpaikkoja ja toimeentuloa sekä yritysten liiketoimintaa. Pandemia on aiheuttanut merkittävän talouden häiriön, jolla on jo vakavia vaikutuksia unionissa. Komissio antoi 13 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon, jossa kehotetaan toteuttamaan kriisin vaikutusten lieventämiseksi koordinoituja taloudellisia toimia, joihin osallistuvat kaikki kansallisen ja unionin tason toimijat. |
(4) |
Useat jäsenvaltiot ovat julistaneet hätätilan tai ottaneet käyttöön hätätoimenpiteitä. Hätätoimenpiteiden olisi oltava ehdottoman oikeasuhteisia, välttämättömiä, ajallisesti rajoitettuja ja eurooppalaisten ja kansainvälisten normien mukaisia. Niihin olisi sovellettava demokraattista valvontaa ja riippumatonta laillisuusvalvontaa. |
(5) |
Komissio antoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnista. Yleinen poikkeuslauseke, josta säädetään asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 1 kohdassa, 6 artiklan 3 kohdassa, 9 artiklan 1 kohdassa ja 10 artiklan 3 kohdassa sekä asetuksen (EY) N:o 1467/97 (4) 3 artiklan 5 kohdassa ja 5 artiklan 2 kohdassa, helpottaa finanssipolitiikan koordinointia talouden vakavan taantuman yhteydessä. Komissio katsoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa, että kun otetaan huomioon odotettavissa oleva covid-19-pandemian aiheuttama vakava talouden taantuma, yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnin edellytykset olivat täyttyneet, ja pyysi neuvostoa hyväksymään tämän johtopäätöksen. Jäsenvaltioiden valtiovarainministerit yhtyivät komission arvioon 23 päivänä maaliskuuta 2020. He olivat yhtä mieltä siitä, että vakava talouden laskusuhdanne vaatii määrätietoisia, tavoitteellisia ja koordinoituja vastatoimia. Yleisen poikkeuslausekkeen aktivoiminen mahdollistaa tilapäisen poikkeamisen julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta edellyttäen, että tämä ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä. Korjaavan osion osalta neuvosto voi myös päättää komission suosituksesta hyväksyä tarkistetun julkisen talouden kehityspolun. Yleinen poikkeuslauseke ei keskeytä vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia menettelyjä. Se antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden poiketa niistä julkista taloutta koskevista vaatimuksista, joita tavallisesti sovellettaisiin, ja samalla komissiolla ja neuvostolla on mahdollisuus toteuttaa tarvittavat politiikan koordinointitoimenpiteet vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa. |
(6) |
On toimittava herkeämättä, jotta voidaan rajoittaa ja hillitä covid-19-pandemian leviämistä, parantaa kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien kantokykyä, lieventää pandemian sosioekonomisia seurauksia toteuttamalla yrityksille ja kotitalouksille suunnattuja tukitoimia ja varmistaa työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden kannalta asianmukaiset olosuhteet työpaikoilla, kun taloudellista toimintaa käynnistetään uudelleen. Unionin olisi hyödynnettävä käytettävissään olevia välineitä kaikilta osin tukeakseen jäsenvaltioiden toimia näillä osa-alueilla. Samaan aikaan jäsenvaltioiden ja unionin olisi yhdessä valmisteltava toimenpiteitä, joita tarvitaan, jotta yhteiskunnassa ja taloudessa voidaan palata normaaliin toimintaan ja jotta päästään takaisin kestävään kasvuun. Toimenpiteissä olisi otettava huomioon muun muassa vihreä siirtymä ja digitaalinen muutos ja hyödynnettävä kriisistä saadut kokemukset. |
(7) |
Covid-19-kriisi on korostanut sisämarkkinoiden tarjoamaa joustavuutta sopeutua poikkeuksellisiin tilanteisiin. Poikkeustoimenpiteet, jotka estävät sisämarkkinoiden normaalia toimintaa, olisi kuitenkin poistettava heti, kun ne eivät enää ole välttämättömiä. Näin voidaan varmistaa nopea ja sujuva siirtyminen elpymisvaiheeseen sekä palauttaa tavaroiden, palveluiden ja työntekijöiden vapaa liikkuvuus. Vallitseva kriisi on osoittanut, että terveydenhuoltoalalla tarvitaan kriisivalmiussuunnitelmia. Muun muassa parannetuilla hankintastrategioilla, monipuolisilla toimitusketjuilla ja välttämättömien tarvikkeiden strategisilla varastoilla on tärkeä merkitys laadittaessa laajempia kriisivalmiussuunnitelmia. |
(8) |
Jotta jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön kaikki Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttämättä olevat varat lieventääkseen covid-19-pandemian poikkeuksellisia vaikutuksia, unionin lainsäätäjä on jo tehnyt muutoksia lainsäädäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksilla (EU) 2020/460 (5) ja (EU) 2020/558 (6). Näillä muutoksilla lisätään joustavuutta sekä yksinkertaistetaan ja virtaviivaistetaan menettelyjä. Lisäksi jäsenvaltiot voivat tilivuonna 2020–2021 kassavirtapaineiden vähentämiseksi hyödyntää 100 prosentin yhteisrahoitusosuutta unionin talousarviosta. Sloveniaa kannustetaan hyödyntämään näitä mahdollisuuksia kaikilta osin, jotta se voi auttaa niitä yksittäisiä henkilöitä ja aloja, joihin vaikutukset kohdistuvat eniten. |
(9) |
Covid-19-pandemian sosioekonomiset seuraukset jakautuvat todennäköisesti epätasaisesti Slovenian eri alueiden välillä sen vuoksi, että taloudellisen toiminnan erikoistuminen ja keskittyminen on erilaista. Tähän liittyy huomattava riski, että jo havaittu pääkaupungin ja muun maan välisten erojen kasvun trendi vahvistuu. Kun otetaan huomioon, että riskinä on myös jäsenvaltioiden välisen lähentymisprosessin väliaikainen taantuminen, tämänhetkinen tilanne edellyttää kohdennettuja toimia. |
(10) |
Slovenia toimitti vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelmansa ja vuoden 2020 vakausohjelmansa 30 päivänä huhtikuuta 2020. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon. |
(11) |
Sloveniaan sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota ja velkasääntöä. |
(12) |
Osana 13 päivänä heinäkuuta 2018 hyväksymiään maakohtaisia suosituksia (7) neuvosto suositti Slovenialle sen varmistamista, että nettomääräisten julkisten perusmenojen (8) nimellinen kasvu ei ole yli 3,1 prosenttia vuonna 2019, jolloin vuotuinen rakenteellinen sopeutus olisi 0,65 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT). Komission kokonaisarviointi vahvistaa, että julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä suositellulta sopeutusuralta poiketaan merkittävästi vuonna 2019 ja vuosina 2018 ja 2019 yhdessä tarkasteltuina. Koska yleinen poikkeuslauseke on aktivoitu, merkittävän poikkeaman menettelyn mukaiset lisätoimet eivät kuitenkaan ole perusteltuja. |
(13) |
Vuoden 2020 vakausohjelmassa hallitus ennakoi julkisen talouden rahoitusaseman, joka vuonna 2019 oli 0,5 prosenttia ylijäämäinen suhteessa BKT:hen, heikkenevän niin, että vuonna 2020 se on 8,1 prosenttia alijäämäinen suhteessa BKT:hen. Julkisen talouden velka suhteessa BKT:hen laski 66,1 prosenttiin vuonna 2019, ja vuoden 2020 vakausohjelman mukaan sen odotetaan kasvavan 82,4 prosenttiin vuonna 2020. Covid-19-pandemian aiheuttama suuri epävarmuus vaikuttaa makrotalouden ja julkisen talouden näkymiin. |
(14) |
Slovenia on covid-19-pandemian seurauksena toteuttanut osana unionin koordinoitua lähestymistapaa oikea-aikaisia budjettitoimenpiteitä terveydenhuoltojärjestelmänsä kapasiteetin lisäämiseksi, pandemian hillitsemiseksi ja avun tarjoamiseksi niille ihmisille ja aloille, joihin vaikutukset ovat erityisesti kohdistuneet. Vuoden 2020 vakausohjelman mukaan kyseiset budjettitoimenpiteet ovat 4,4 prosenttia suhteessa BKT:hen. Toimenpiteitä ovat lomautettujen työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien työajan lyhentämisjärjestelyt (2,3 % suhteessa BKT:hen), terveydenhuoltomenojen lisääminen (0,5 % suhteessa BKT:hen), työpaikkansa säilyttävistä työntekijöistä maksettavat korvaukset (0,4 % suhteessa BKT:hen), kriisibonus julkisen sektorin työntekijöille (0,4 % suhteessa BKT:hen), veronmaksun lykkääminen (0,4 % suhteessa BKT:hen) ja taloudellinen tuki heikommassa asemassa oleville väestöryhmille (0,2 % suhteessa BKT:hen). Lisäksi Slovenia on ilmoittanut yritysten maksuvalmiutta tukevista toimenpiteistä, vaikka niillä ei olekaan suoria budjettivaikutuksia. Vuoden 2020 vakausohjelmassa niiden arvioidaan olevan 5,1 prosenttia suhteessa BKT:hen. Näitä toimenpiteitä ovat muun muassa lainojen takaukset (4,8 % suhteessa BKT:hen), veronmaksun lykkäykset (0,2 % suhteessa BKT:hen) ja itsenäisten ammatinharjoittajien vapauttaminen sosiaaliturvamaksuista (0,1 % suhteessa BKT:hen). Komission kevään 2020 talousennusteessa katsotaan kuitenkin, että kaikki veronmaksun lykkäykset ovat maksuvalmiustoimenpiteitä, joilla ei ole negatiivista vaikutusta julkiseen talouteen vuonna 2020. Slovenian toteuttamat toimenpiteet ovat kaiken kaikkiaan niiden suuntaviivojen mukaisia, jotka komissio on esittänyt 13 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa. Toteuttamalla hätätoimenpiteet ja kasvua tukevat julkisen talouden toimenpiteet täysimääräisesti ja – sitten kun taloustilanne sen sallii – palauttamalla finanssipolitiikan tavoitteeksi maltillisella tasolla olevan julkisen talouden rahoitusaseman saavuttaminen keskipitkällä aikavälillä edistetään julkisen talouden kestävyyden säilymistä keskipitkällä aikavälillä. |
(15) |
Komission kevään 2020 talousennusteen perusteella Slovenian julkisen talouden rahoitusaseman ennustetaan olevan –7,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja –2,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2021 olettaen, että politiikka säilyy muuttumattomana. Julkisen talouden velkasuhteen ennustetaan olevan 83,7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja 79,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2021. |
(16) |
Komissio antoi 20 päivänä toukokuuta 2020 perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaisesti laaditun kertomuksen, koska Slovenian ennakoidaan ylittävän vuonna 2020 alijäämän viitearvon, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kaiken kaikkiaan komission analyysi viittaa siihen, että perussopimuksessa ja asetuksessa (EY) N:o 1467/97 määriteltyä alijäämäkriteeriä ei ole noudatettu. |
(17) |
Slovenia julisti 12 päivänä maaliskuuta 2020 tartuntatautilakinsa nojalla covid-19:n epidemiaksi ja toteutti kansanterveystoimenpiteitä viruksen leviämisen hillitsemiseksi. Tähän kuului kansanterveyteen, perus- ja erikoisterveydenhuoltoon ja muihin palveluihin liittyvien tehtävien koordinointi sekä asianmukaisen testausmenetelmän käyttöönotto. Samalla Slovenia otti käyttöön tiukkoja eristystoimia mutta jätti ruokakaupat, apteekit, pankit, huoltoasemat ja postitoimistot auki. Kansanterveys- ja eristystoimet auttoivat Sloveniaa ensimmäisessä aallossa (maalis-toukokuussa) estämään sen, että vakavien tautitapausten määrä olisi ylittänyt maan terveydenhuoltojärjestelmän kapasiteetin. Eristystoimenpiteiden vuoksi monet yritykset lopettivat toimintansa väliaikaisesti tai supistivat sitä. Slovenian kaltaisessa avoimessa ja vientiin suuntautuneessa taloudessa toimitusketjun häiriöillä ja tuotteiden maailmanlaajuisen kysynnän vähenemisellä on ollut erityisen voimakas vaikutus kasvuun. Talouskehitykseen liittyvän epävarmuuden vuoksi monia yksityisen sektorin investointipäätöksiä lykätään. Koska vaikutusten odotetaan kohdistuvan eniten liikenteeseen ja matkailuun, joiden liikevaihto supistuu 70 prosenttia vuonna 2020, BKT:n ennustetaan supistuvan erittäin jyrkästi vuonna 2020, sillä liikenne ja matkailu ovat Sloveniassa kaksi tärkeintä alaa. |
(18) |
Huhtikuun 2020 loppuun mennessä Slovenian viranomaiset olivat hyväksyneet covid-19-kriisin torjumiseksi kaksi toimenpidepakettia komission 19 päivänä maaliskuuta 2020 annetussa tiedonannossa vahvistettujen tilapäisten valtiontukipuitteiden mukaisesti. Ensimmäisessä paketissa, jonka arvo on noin 3,1 miljardia euroa eli noin 6,4 prosenttia suhteessa BKT:hen, keskitytään ensisijaisesti työpaikkojen ja yhteiskunnassa heikommassa asemassa olevien väestöryhmien suojeluun. Valtio kattaa lomautettujen osalta korvaukset, sairauspäivärahat ja sosiaaliturvamaksut sekä työpaikkansa säilyttävien osalta eläkevakuutusmaksut. Yritysten ja kotitalouksien maksuvalmiusvaikeuksien lieventämiseksi lainojen hoitoa voidaan lykätä enintään 12 kuukaudella. Toinen paketti, jonka arvo on noin 2 miljardia euroa eli noin 4,2 prosenttia suhteessa BKT:hen, tarjoaa pääasiassa maksuvalmiustukea yrityksille. Pakettiin sisältyy pankkien kautta toteutettava valtiontakausjärjestelmä, jonka avulla suuryrityksille voidaan myöntää lainoja, joiden pääomasta valtio takaa enintään 70 prosenttia, ja pienille ja keskisuurille yrityksille lainoja, joiden pääomasta valtio takaa enintään 80 prosenttia. Verojen maksamiselle on annettu lykkäystä ja sosiaaliturvamaksuista vapautuksia, ja viranomaiset ovat nopeuttaneet sopimuksiin perustuvien laskujen maksamista. Tämän on määrä auttaa lievittämään yritysten maksuvalmiuteen ja rahoituksen saantiin liittyviä ongelmia. |
(19) |
Kun terveyspalvelujen kysyntä kasvoi covid-19-kriisin alkaessa, Slovenialla oli vaikeuksia varmistaa riittävä terveydenhuoltokapasiteetti. Epidemia on paljastanut terveydenhuoltojärjestelmän rakenteellisia ongelmia. Esimerkiksi väestöön suhteutettuna vähäinen lääkäreiden määrä on lisähaaste epidemian torjunnassa. Siksi on tärkeää palkata lisää koulutettuja terveydenhuollon työntekijöitä, järjestää heille suojatut työskentelyolosuhteet ja osoitetaan heille työtä siellä, missä tarpeet ovat suurimmat. On ratkaisevan tärkeää ottaa käyttöön diagnostiikkaa, testejä ja sähköisen terveydenhuollon välineitä, jotka mahdollistavat seurannan ja terveydenhuollon etäpalvelut. Kohdennettu tutkimus ja innovatiiviset ratkaisut ovat myös tärkeitä, jotta julkiset terveyspalvelut voivat kerätä ja käyttää anonymisoitua dataa tietoon perustuvien päätösten tekemiseksi. Kriisi korostaa tarvetta suojella terveydenhuolto- ja pitkäaikaishoitojärjestelmien rahoituskapasiteettia, sillä molempien rakenneuudistukset ovat vireillä. Uuden terveydenhuolto- ja sairausvakuutuslain nopea hyväksyminen ja täytäntöönpano, terveydenhuoltojärjestelmän rahoituslähteiden laajentaminen ja rahoituspuskurien luominen lieventävät vaihteluja määrärahojen määrissä suhdannekierron aikana. Pitkäaikaishoitoa koskevan lain puuttuminen on rajoittanut Slovenian kykyä torjua covid-19-pandemiaa herkimmissä hoitoympäristöissä. Koska ikääntyneillä, vammaisilla ja kroonisista sairauksista kärsivillä on suurempi riski sairastua viruksen vuoksi vakavasti, tarvitaan huomattavia lisätoimia, jotta voidaan varmistaa laadukkaat pitkäaikaishoitopalvelut, jotka on integroitu hyvin terveyspalveluihin. |
(20) |
Covid-19-pandemiasta seurauksena ollut terveys- ja talouskriisi on aiheuttanut Slovenian työmarkkina- ja sosiaaliturvajärjestelmään ennennäkemättömän paineen. Komission kevään 2020 ennusteen mukaan työttömyyden odotetaan nousevan 7 prosenttiin vuonna 2020 ja laskevan 5,1 prosenttiin vuonna 2021. Hillitäkseen työttömyyden nopeaa kasvua aloilla, jotka kärsivät kriisistä eniten, Slovenia on ottanut käyttöön kattavan paketin, jossa yhdistyvät ennaltaehkäisevät toimenpiteet ja toimenpiteet, joilla pyritään helpottamaan työntekijöiden nopeaa paluuta työmarkkinoille. Työmarkkinaosapuolia kuullen laadituilla keskeisillä toimenpiteillä pyritään etenkin kestävän ja tasapuolisen elpymisen saavuttamiseen vahvistamalla nykyisiä aktiivisia työvoimatoimenpiteitä ja työpaikkojen säilyttämiseen tähtääviä järjestelyjä, kuten työajan lyhentämisjärjestelyjä, ja ottamalla käyttöön muita yrityksille myönnettäviä aikasidonnaisia tukia, kuten palkkatukia ja vapautuksia sosiaaliturvamaksuista. Näillä toimenpiteillä on tarkoitus auttaa pienentämään kaikkien työntekijöiden, myös epätyypillisessä työsuhteessa olevien sekä itsenäisten ammatinharjoittajien, tulonmenetyksiä. Joustavat työjärjestelyt, jotka voivat koskea työskentelypaikkaa (esim. etätyö), työskentelyaikaa (esim. joustava työaika) ja työn organisointia (esim. yrityksen omat palvelut), voivat merkittävästi tukea työllisyyttä sulkutoimien aikana ja taloudellisen toiminnan taas käynnistyessä. Yrittäjähengen vaaliminen on ratkaisevan tärkeää talouden uudelleen käynnistämiselle ja tarvittavien mukautusten tekemiselle covid-19-kriisin jälkeen. Sen vuoksi on erityisen tärkeää tukea itsenäisiä ammatinharjoittajia vähentämällä hallinnollista rasitetta ja parantamalla heidän asemaansa, joka on taloudelliselta kannalta heikompi kuin työntekijöillä. |
(21) |
Covid-19-kriisin sosiaalisten vaikutusten lieventämiseksi on olennaisen tärkeää, että Slovenian tarjoama sosiaalietuuspaketti on edelleen riittävä. Tätä varten kriisin vaikutuksia köyhyyteen on seurattava säännöllisesti. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä ikääntyneisiin ja erityisesti ikääntyneisiin naisiin, joiden köyhyys- tai syrjäytymisriski oli jo ennen kriisiä suurempi kuin unionissa keskimäärin. Kansallisen parlamentin marraskuussa 2019 hyväksymän eläkelainsäädännön muutoksen odotetaan parantavan uusien eläkkeensaajien eläkkeiden riittävyyttä, mutta nykyiset eläkkeensaajat, myös köyhyysrajalla tai sen alapuolella olevat, eivät hyödy siitä. Etulinjassa toimiville organisaatioille tarjottavalla taloudellisella lisätuella varmistettaisiin, että covid-19-pandemia ei vaikuta suhteettomasti henkilöihin, joita uhkaa sosiaalinen syrjäytyminen, ja että heidän perustarpeensa, kuten päivittäiset ateriat ja terveydenhuolto, voidaan täyttää. |
(22) |
Yritysten maksuvalmiustoimenpiteitä otettiin käyttöön huhtikuussa 2020, mutta edelleen on elinkelpoisia yrityksiä, kuten pienempiä innovatiivisia ja nopeasti kasvavia yrityksiä, joilla ei ole riittävää taloudellista historiaa, jotta pankit voisivat perustella luoton myöntämistä näille yrityksille. Erityisesti Slovenian kaltaisissa maissa, joissa osakemarkkinat ovat alikehittyneet, saattaa olla tarpeen parantaa vaihtoehtoisen rahoituksen, kuten oman pääoman ehtoisten rahoitusvälineiden (esim. riskipääoman), saatavuutta. Slovenian nykyiset oman pääoman ehtoiset rahoitusvälineet voisivat olla keino kanavoida hätärahoitusta kriisistä selviytyville yrityksille, kuten innovatiivisille pk-yrityksille, start-up-yrityksille ja scale-up-yrityksille, samalla tavoin kuin eräät muut jäsenvaltiot ovat suunnitelleet. Soveltamalla unionin sääntöjen mukaisia suojatoimia varmistetaan, että rahoitus ei vaikuta kielteisesti yritysten tehokkuuteen tai taloudelliseen kilpailuun. |
(23) |
Covid-19-kriisi on heikentänyt vakavasti muuten elinkelpoisten yritysten ja kotitalouksien kykyä maksaa laskunsa. Jos toimiin ei ryhdytä, suuri osa yksityissektorista joutuu maksukyvyttömäksi. Slovenian hallitus on ottanut käyttöön osana yrityksille suunnattujen maksuvalmiustoimenpiteitä 12 kuukauden lyhennysvapaan, joka koskee yrityksille ja kotitalouksille myönnettyjä hoidettuja pankkilainoja. Näiden ja vastaavien toimenpiteiden tehokkuutta ja vaikuttavuutta on arvioitava ja seurattava huolellisesti. Toimenpiteiden mahdolliset kielteiset vaikutukset olisi myös korjattava nopeasti, jotta rahoitusvakauden säilyminen voidaan varmistaa. |
(24) |
Vaikeuksissa olevat yritykset ja erityisesti pienemmät yritykset tarvitsevat paitsi likviditeettiä ja rahoitusta myös kannustavaa liiketoimintaympäristöä. Tähän kuuluu covid-19-avustustoimenpiteiden nopea ja epäbyrokraattinen täytäntöönpano, mutta se merkitsee muutakin. Raskaat sääntelyyn liittyvät ja hallinnolliset rasitteet aiheuttavat kustannuksia, joihin vaikeassa tilanteessa olevilla yrityksillä ei yksinkertaisesti ole varaa näinä haastavina aikoina. Esimerkiksi lupiin, raportointivelvollisuuksiin ja verotusmenettelyihin liittyvän byrokratian vähentäminen on tuloksellinen tapa antaa yrityksille välitöntä helpotusta rasittamatta maan talousarviota ja välillisesti veronmaksajia. Sääntöjen nykyaikaistaminen mahdollistaa sen, että vapaat ammatinharjoittajat voivat tarjota kustannustehokkaampia ja innovatiivisempia palveluja, joita yritykset nyt tarvitsevat. Slovenia on ottanut käyttöön hallinnollisen rasituksen keventämiseen tarkoitettuja välineitä, kuten Enotni dokument -hanke (”yksi asiakirja”) ja pk-yritystesti. Niiden käyttö voidaan nyt maksimoida välittömän helpotuksen saamiseksi. Kriisi lisää painetta kauppaoikeudellisten riita-asioiden ratkaisemiseen ja talousrikosten syytteeseenpanoon. Maksukyvyttömyyssäännöstöä on myös tarpeen kohdentaa kriisiin liittyvien maksukyvyttömyystapausten välttämiseen, elinkelvottomien yritysten nopeaan purkamiseen ja uuden mahdollisuuden antamiseen yrittäjille. |
(25) |
Talouden elpymisen edistämiseksi on tärkeää aikaistaa toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja, myös niihin vaikuttavien uudistusten avulla. Yksi tällainen investointi voisi olla vihreään talouteen siirtymisen edistäminen kestävillä hankkeilla, kuten luopumalla hiilikaivoksista ja hiilivoimaan perustuvasta sähköntuotannosta. Investoiminen Slovenian kansallisessa energia- ja ilmastosuunnitelmassa kuvattuun vihreään siirtymään voi edistää lyhyen aikavälin elpymistä ja covid-19-pandemian jälkeistä keskipitkän aikavälin kehitystä. Investoinneilla voidaan kasvattaa uusiutuvien energialähteiden tällä hetkellä vähäistä osuutta, vahvistaa energiainfrastruktuuria, vähentää ilman epäpuhtauksia, jotka ovat Slovenian kaupungeissa suurempi ongelma kuin EU:ssa keskimäärin, vahvistaa kiertotaloutta, tukea yhteiskunnallista yrittäjyyttä ja nopeuttaa toimia, joilla rajoitetaan mahdollisia vaikutuksia alueisiin ja aloihin, joihin siirtymä vaikuttaa eniten. Tämänhetkinen päästöjen väheneminen jää lyhytaikaiseksi, jos elvytyspaketeissa ei kiinnitetä riittävästi huomiota puhdasta energiaa ja ilmastoa koskeviin investointeihin, jolloin Slovenia jää jälkeen ilmastotavoitteistaan. Oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa, joka on komission ehdotuksen kohteena, koskeva ohjelmasuunnittelu kaudeksi 2021–2027 voisi auttaa Sloveniaa vastaamaan joihinkin haasteisiin, joita siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen aiheuttaa, erityisesti vuoden 2020 maaraportin liitteen D kattamilla alueilla. Näin Slovenia voisi hyödyntää kyseistä rahastoa parhaalla mahdollisella tavalla. |
(26) |
Kestävän kehityksen periaatteen huomioon ottava talouden elpyminen edellyttää investointeja kestävän liikenteen kehittämiseen sekä julkisen henkilöliikenteen ja kestävien liikenneyhteyksien tukemiseen erityisesti rautateiden osalta. Vaikka Slovenia on toteuttanut tarvittavat toimet ja mahdollistanut tavaroiden – erityisesti kriittisten tavaroiden – liikkumisen, covid-19-kriisi on aiheuttanut lisähaasteita tavaraliikenteelle ja kauttakulkuliikenteelle, mikä vaikuttaa kielteisesti maan talouskasvuun. |
(27) |
Osana ulospääsy- ja elvytysstrategiaa on tärkeää tukea investointeja tutkimukseen ja innovointiin (T&I), jotka ovat tuottavuuden ja talouskasvun keskeinen veturi. Jo ennen kriisiä Sloveniaa pidettiin vain ”kohtuullisena innovoijana”, joka oli hidastamassa pyrkimyksiään kuroa umpeen eroa parhaiten suoriutuviin maihin. Yrityssektorin osuus tutkimus- ja kehitysmenoista (T&K) on 75 prosenttia. Talouden taantuma vaarantaa jälleen yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan sekä innovoinnin. Suhteellisen alhainen innovaatioaste, erityisesti pk-yrityksissä, hidastaa covid-19-kriisin edellyttämien innovatiivisten liiketoimintaprosessien ja ratkaisujen kehittämistä ja levittämistä. Tarvitaan investointeja, jotta voidaan auttaa innovatiivisia pk-yrityksiä – myös start-up-yrityksiä – joiden toimintaan kuuluu kehitteillä oleva teknologia ja läpimurtoinnovaatiot, laajentamaan tuotantoaan. Korkeakoulujen ja yritysten välinen yhteistyö rajoittuu enimmäkseen keskitason ja huipputeknologian aloille. Tutkimusorganisaatioiden ja korkeakoulujen perustamien osaamisensiirtokeskusten tuloksellisuus vaihtelee huomattavasti. Korkeakoulujen ja yritysten väliset yhteydet ovat olennaisen tärkeitä, jotta osaaminen voidaan muuntaa menestyksekkäästi innovaatioiksi ja jotta voidaan parantaa maan T&I-suorituskykyä ja edistää talouskasvua. Julkiset tutkimus- ja kehitysmenot ovat olleet vaatimattomia ja osittain riippuvaisia unionin rakennerahastoista. Kriisistä toipuminen edellyttää, että julkisissa investoinneissa priorisoidaan tutkimusta ja innovointia, teknologinen ja soveltava tutkimus mukaan lukien. |
(28) |
Digitalisaatio on avainasemassa covid-19-kriisin jälkeisessä talouden elpymisessä. Maan potentiaalia tällä osa-alueella kuvastaa se, että eräät slovenialaiset yritykset ottivat kriisin alussa nopeasti käyttöön etätyöjärjestelyjä ja verkkokauppasovelluksia. Liiketoimintamallien ja tuotantoprosessien digitalisoinnin lisääminen laajentaisi nämä muutokset koskemaan useampia talouden aloja. Slovenia voi hyödyntää sitä osaamista ja niitä erinomaisia valmiuksia, joita sillä on robotiikan, tekoälyn ja lohkoketjuteknologian alalla, tukeakseen digitalisaation laajentamista vähemmän kehittyneille perinteisille teollisuudenaloille. Tällä hetkellä saatavilla olevan julkisen sektorin datan laajan valikoiman uudelleenkäyttö voisi tukea innovointia ja massadatataloutta. Työntekijöiden digitaalisten taitojen parantaminen voisi edistää heidän työllistettävyyttään suhteellisen nopeasti ja tukea talouden elpymistä. Käyttäjäystävällisten sähköisten viranomaispalvelujen ja digitaalisten julkisten palvelujen käyttöönotto auttaisi vähentämään yritysten hallinnollista taakkaa entisestään. Vaikka monia julkisia verkkopalveluja on jo saatavilla, niiden käyttöönotto yksityishenkilöiden ja yritysten keskuudessa edellyttää toimia, joilla lisätään kansalaisten luottamusta verkkoasiointiin ja sen turvallisuuteen (esim. kansallisen sähköisen tunnisteen käyttöönotto, kyberturvallisuus ja yksityisyyden suoja). Nopeat ja luotettavat laajakaistayhteydet (kiinteä ja mobiili), myös maaseudulla, ovat välttämättömiä keskeisten verkossa tarjottavien sosiaalisten ja taloudellisten palvelujen kehittämiseksi. 5G-verkon käyttöönotto riippuu 5G-taajuuksien jakamisesta ajoissa. |
(29) |
Covid-19-eristyksen aikana lähiopetus on kaikilla koulutustasoilla korvattu etäopiskelulla. Verkko-opiskelu edellyttää asianmukaista digitaalista infrastruktuuria, oppimateriaaleja ja opettajia, joilla on tarvittavat taidot ja tuki, jotta opetus on tuloksellista. Kaikilla oppijoilla, erityisesti heikommassa asemassa olevilla, kuten vammaisilla ja maaseudulla asuvilla, on oltava riittävät mahdollisuudet etäopiskeluun ja tarvittavien digitaitojen hankkimiseen, jotta etäopiskelusta on heille mahdollisimman paljon hyötyä. Digitaalinen osaaminen olisi otettava paremmin huomioon koulujen opetussuunnitelmissa ja -ohjelmissa erityisesti työntekijöiden osaamisen parantamiseksi. Tämä antaisi mahdollisuuden käyttää etätyötä ja digitaalisia palveluja laajemmin, sovittaa digitaalinen osaaminen paremmin yhteen työmarkkinoiden vaatimusten kanssa sekä osallistaa heikommassa asemassa olevia väestöryhmiä, kuten ikääntyneitä tai maaseudulla asuvia. |
(30) |
Vaikka tässä suosituksessa esitetyissä maakohtaisissa suosituksissa, jäljempänä ’vuoden 2020 maakohtaiset suositukset’, keskitytään covid-19-pandemian sosioekonomisten vaikutusten korjaamiseen ja talouden elpymisen helpottamiseen, vuoden 2019 maakohtaiset suositukset koskevat kuitenkin myös uudistuksia, jotka ovat keskipitkän ja pitkän aikavälin rakenteellisiin haasteisiin vastatessa olennaisia. Vuoden 2019 maakohtaiset suositukset ovat edelleen ajankohtaisia, ja niiden seuraamista jatketaan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä koko ensi vuoden. Tämä koskee myös investointeihin liittyvästä talouspolitiikasta annettuja vuoden 2019 maakohtaisia suosituksia. Kaikki vuoden 2019 maakohtaiset suositukset olisi otettava huomioon vuoden 2020 jälkeisessä koheesiopolitiikan rahoituksen strategisessa ohjelmasuunnittelussa, kriisiä lieventävät toimenpiteet ja ulospääsystrategiat mukaan lukien. |
(31) |
Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso tarjoaa unionissa puitteet talous- ja työllisyyspolitiikan jatkuvalle koordinoinnille, jolla voidaan edistää kestävää taloutta. Jäsenvaltiot ovat vuoden 2020 kansallisissa uudistusohjelmissaan arvioineet edistymistä Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Varmistamalla, että vuoden 2020 maakohtaisia suosituksia noudatetaan kaikilta osin, Slovenia edistää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja yhteisiä pyrkimyksiä varmistaa kilpailukykyinen kestävyys unionissa. |
(32) |
Talouksien tiivis koordinointi talous- ja rahaliitossa on keskeistä, jotta covid-19-pandemian taloudellisista vaikutuksista voidaan toipua nopeasti. Koska Slovenia kuuluu jäsenvaltioihin, joiden rahayksikkö on euro, sen olisi euroryhmän antaman poliittisen ohjauksen huomioon ottaen varmistettava, että sen politiikka on euroalueelle annettujen vuoden 2020 suositusten mukaista ja muiden jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkönä on euro, politiikkojen kanssa yhteen sovitettua. |
(33) |
Komissio on vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Slovenian talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2020 maaraportissa. Se on arvioinut myös vuoden 2020 vakausohjelman, vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelman ja jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Slovenialle viime vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamiseksi. Komissio on ottanut huomioon ohjelmien ja jatkotoimenpiteiden merkityksen Slovenian finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta mutta myös sen, ovatko ne unionin sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla unionin tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. |
(34) |
Neuvosto on tutkinut vuoden 2020 vakausohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (9) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1, |
SUOSITTAA, että Slovenia toteuttaa vuosina 2020 ja 2021 toimia, joilla se
1. |
toteuttaa vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen huomioon ottaen kaikki tarvittavat toimenpiteet covid-19-pandemian torjumiseksi, talouden ylläpitämiseksi ja alkavan elpymisen tukemiseksi; harjoittaa taloustilanteen salliessa finanssipolitiikkaa, jonka tavoitteena on saavuttaa maltillisella tasolla oleva julkisen talouden rahoitusasema keskipitkällä aikavälillä ja varmistaa velkakestävyys, samalla kun lisätään investointeja; varmistaa terveydenhuoltojärjestelmän ja pitkäaikaishoidon selviytymiskyvyn muun muassa huolehtimalla kriittisten lääkinnällisten tuotteiden riittävästä tarjonnasta ja puuttumalla terveydenhuollon henkilöstöpulaan; |
2. |
lieventää covid-19-kriisin työllisyys- ja sosiaalivaikutuksia muun muassa huolehtimalla riittävästä ansionmenetysten korvaamisesta ja sosiaaliturvasta, parantamalla työajan lyhentämisjärjestelyjä ja hyödyntämällä joustavia työjärjestelyjä; varmistaa, että nämä toimenpiteet tarjoavat riittävän suojan epätyypillisessä työsuhteessa oleville työntekijöille; |
3. |
toteuttaa edelleen ripeästi toimenpiteitä, joilla parannetaan yritysten ja kotitalouksien maksuvalmiutta ja rahoituksen saantia sekä vähennetään hallinnollista rasitetta; aikaistaa toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja talouden elpymisen vaalimiseksi; keskittää investointeja vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen, erityisesti puhtaaseen ja tehokkaaseen energian tuotantoon ja käyttöön, ympäristöinfrastruktuuriin, kestävään liikenteeseen, tutkimukseen ja innovointiin sekä 5G-verkon käyttöönottoon; edistää yritysten digitaalisia valmiuksia sekä vahvistaa digitaalista osaamista, sähköistä kaupankäyntiä ja sähköisiä terveyspalveluja. |
Tehty Brysselissä 20 päivänä heinäkuuta 2020.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
J. KLOECKNER
(1) EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1.
(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1176/2011, annettu 16 päivänä marraskuuta 2011, makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta (EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25).
(3) EUVL C 301, 5.9.2019, s. 143.
(4) Neuvoston asetus (EY) N:o 1467/97, annettu 7 päivänä heinäkuuta 1997, liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä (EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6).
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/460, annettu 30 päivänä maaliskuuta 2020, asetusten (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013 ja (EU) N:o 508/2014 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, jotta saataisiin liikkeelle investointeja jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmiin ja muille talouden aloille covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (Koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskeva investointialoite) (EUVL L 99, 31.3.2020, s. 5).
(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/558, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2020, asetusten (EU) N:o 1301/2013 ja (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, joilla voidaan tarjota poikkeuksellista joustavuutta Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttöön covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (EUVL L 130, 24.4.2020, s. 1).
(7) EUVL C 320, 10.9.2018, s. 103.
(8) Nettomääräisillä julkisilla perusmenoilla tarkoitetaan julkisten menojen kokonaismäärää ilman korkomenoja, ilman unionin ohjelmista aiheutuvia menoja, jotka korvataan täysin unionin varoista saatavilla tuloilla, ja ilman ei-päätösperäisiä työttömyysetuusmenojen muutoksia. Kansallisesti rahoitettu kiinteän pääoman bruttomuodostus jaetaan neljälle vuodelle. Päätösperäiset tulopuolen toimenpiteet ja lakisääteiset tulojen lisäykset otetaan huomioon. Meno- ja tulopuolen kertaluonteiset toimenpiteet kuittaavat toisensa.
(9) Asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
26.8.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 282/164 |
NEUVOSTON SUOSITUS,
annettu 20 päivänä heinäkuuta 2020,
Slovakian vuoden 2020 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Slovakian vuoden 2020 vakausohjelmaa koskeva neuvoston lausunto
(2020/C 282/25)
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan,
ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 (1) ja erityisesti sen 5 artiklan 2 kohdan,
ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin päätöslauselmat,
ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston päätelmät,
ottaa huomioon työllisyyskomitean lausunnon,
ottaa huomioon talous- ja rahoituskomitean lausunnon,
ottaa huomioon sosiaalisen suojelun komitean lausunnon,
ottaa huomioon talouspoliittisen komitean lausunnon,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 vuotuisen kestävän kasvun strategian, mikä aloitti vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Se otti huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17 päivänä marraskuuta 2017 antaman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan julistuksen. Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 (2) perusteella varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Slovakia ei kuulu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu. Samana päivänä komissio hyväksyi myös suosituksen neuvoston suositukseksi euroalueen talouspolitiikasta. |
(2) |
Slovakiaa koskeva vuoden 2020 maaraportti julkaistiin 26 päivänä helmikuuta 2020. Siinä arvioitiin Slovakian edistymistä neuvoston 9 päivänä heinäkuuta 2019 hyväksymien maakohtaisten suositusten (3), jäljempänä ’vuoden 2019 maakohtaiset suositukset’, noudattamisessa, aiempina vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamisessa ja kansallisten Eurooppa 2020 -tavoitteidensa saavuttamisessa. |
(3) |
Maailman terveysjärjestö julisti 11 päivänä maaliskuuta 2020 covid-19-epidemian virallisesti maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Pandemia on kansalaisten, yhteiskuntien ja talouden kannalta vakava kansanterveysuhka. Se asettaa kansalliset terveydenhuoltojärjestelmät kovan paineen alaisiksi ja vahingoittaa globaaleja toimitusketjuja, heiluttaa rahoitusmarkkinoita, häiritsee kulutuskysyntää ja vaikuttaa kielteisesti useilla eri aloilla. Se uhkaa ihmisten työpaikkoja ja toimeentuloa sekä yritysten liiketoimintaa. Pandemia on aiheuttanut merkittävän talouden häiriön, jolla on jo vakavia vaikutuksia unionissa. Komissio antoi 13 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon, jossa kehotetaan toteuttamaan kriisin vaikutusten lieventämiseksi koordinoituja taloudellisia toimia, joihin osallistuvat kaikki kansallisen ja unionin tason toimijat. |
(4) |
Useat jäsenvaltiot ovat julistaneet hätätilan tai ottaneet käyttöön hätätoimenpiteitä. Hätätoimenpiteiden olisi oltava ehdottoman oikeasuhteisia, välttämättömiä, ajallisesti rajoitettuja ja eurooppalaisten ja kansainvälisten normien mukaisia. Niihin olisi sovellettava demokraattista valvontaa ja riippumatonta laillisuusvalvontaa. |
(5) |
Komissio antoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnista. Yleinen poikkeuslauseke, josta säädetään asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 1 kohdassa, 6 artiklan 3 kohdassa, 9 artiklan 1 kohdassa ja 10 artiklan 3 kohdassa sekä asetuksen (EY) N:o 1467/97 (4) 3 artiklan 5 kohdassa ja 5 artiklan 2 kohdassa, helpottaa finanssipolitiikan koordinointia talouden vakavan taantuman yhteydessä. Komissio katsoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa, että kun otetaan huomioon odotettavissa oleva covid-19-pandemian aiheuttama vakava talouden taantuma, yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnin edellytykset olivat täyttyneet, ja pyysi neuvostoa hyväksymään tämän johtopäätöksen. Jäsenvaltioiden valtiovarainministerit yhtyivät komission arvioon 23 päivänä maaliskuuta 2020. He olivat yhtä mieltä siitä, että vakava talouden laskusuhdanne vaatii määrätietoisia, tavoitteellisia ja koordinoituja vastatoimia. Yleisen poikkeuslausekkeen aktivoiminen mahdollistaa tilapäisen poikkeamisen julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta edellyttäen, että tämä ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä. Korjaavan osion osalta neuvosto voi myös päättää komission suosituksesta hyväksyä tarkistetun julkisen talouden kehityskaaren. Yleinen poikkeuslauseke ei keskeytä vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia menettelyjä. Se antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden poiketa niistä julkista taloutta koskevista vaatimuksista, joita tavallisesti sovellettaisiin, ja samalla komissiolla ja neuvostolla on mahdollisuus toteuttaa tarvittavat politiikan koordinointitoimenpiteet vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa. |
(6) |
On toimittava herkeämättä, jotta voidaan rajoittaa ja hillitä covid-19-pandemian leviämistä, parantaa kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien kantokykyä, lieventää pandemian sosioekonomisia seurauksia toteuttamalla yrityksille ja kotitalouksille suunnattuja tukitoimia ja varmistaa työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden kannalta asianmukaiset olosuhteet työpaikoilla, kun taloudellista toimintaa käynnistetään uudelleen. Unionin olisi hyödynnettävä käytettävissään olevia välineitä kaikilta osin tukeakseen jäsenvaltioiden toimia näillä osa-alueilla. Samaan aikaan jäsenvaltioiden ja unionin olisi yhdessä valmisteltava toimenpiteitä, joita tarvitaan, jotta yhteiskunnassa ja taloudessa voidaan palata normaaliin toimintaan ja jotta päästään takaisin kestävään kasvuun. Toimenpiteissä olisi otettava huomioon muun muassa vihreä siirtymä ja digitaalinen muutos ja hyödynnettävä kriisistä saadut kokemukset. |
(7) |
Covid-19-kriisi on korostanut sisämarkkinoiden tarjoamaa joustavuutta sopeutua poikkeuksellisiin tilanteisiin. Poikkeustoimenpiteet, jotka estävät sisämarkkinoiden normaalia toimintaa, olisi kuitenkin poistettava heti, kun ne eivät enää ole välttämättömiä. Näin voidaan varmistaa nopea ja sujuva siirtyminen elpymisvaiheeseen sekä palauttaa tavaroiden, palveluiden ja työntekijöiden vapaa liikkuvuus. Vallitseva kriisi on osoittanut, että terveydenhuoltoalalla tarvitaan kriisivalmiussuunnitelmia. Muun muassa parannetuilla hankintastrategioilla, monipuolisilla toimitusketjuilla ja välttämättömien tarvikkeiden strategisilla varastoilla on tärkeä merkitys laadittaessa laajempia kriisivalmiussuunnitelmia. |
(8) |
Jotta jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön kaikki Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttämättä olevat varat lieventääkseen covid-19-pandemian poikkeuksellisia vaikutuksia, unionin lainsäätäjä on jo tehnyt muutoksia lainsäädäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksilla (EU) 2020/460 (5) ja (EU) 2020/558 (6). Näillä muutoksilla lisätään joustavuutta sekä yksinkertaistetaan ja virtaviivaistetaan menettelyjä. Lisäksi jäsenvaltiot voivat tilivuonna 2020–2021 kassavirtapaineiden vähentämiseksi hyödyntää 100 prosentin yhteisrahoitusosuutta unionin talousarviosta. Slovakiaa kannustetaan hyödyntämään näitä mahdollisuuksia kaikilta osin, jotta se voi auttaa niitä yksittäisiä henkilöitä ja aloja, joihin vaikutukset kohdistuvat eniten. |
(9) |
Covid-19-pandemian sosioekonomiset seuraukset jakautuvat todennäköisesti epätasaisesti eri alueiden välillä erilaisen erikoistumisen ja infrastruktuurin puutteiden vuoksi. Tämä merkitsee huomattavaa riskiä alueellisten erojen kasvamisesta Slovakiassa, erityisesti pääkaupungin ja Länsi-Slovakian sekä Itä- ja Kaakkois-Slovakian välillä. Kun otetaan huomioon, että riskinä on myös jäsenvaltioiden välisen lähentymisprosessin väliaikainen taantuminen, tämänhetkinen tilanne edellyttää kohdennettuja toimia. |
(10) |
Slovakia toimitti vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelmansa ja vuoden 2020 vakausohjelmansa 18 päivänä toukokuuta 2020. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon. |
(11) |
Slovakiaan sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota. |
(12) |
Neuvosto suositti 13 päivänä heinäkuuta 2018 Slovakialle sen varmistamista, että nettomääräisten julkisten perusmenojen (7) nimellinen kasvu ei ole yli 4,1 prosenttia vuonna 2019, jolloin vuotuinen rakenteellinen sopeutus olisi 0,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT). Komission kokonaisarviointi vahvistaa, että julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä suositetulta sopeutusuralta poiketaan merkittävästi vuonna 2019 ja vuosina 2018 ja 2019 yhdessä tarkasteltuina. Yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnin vuoksi merkittävän poikkeaman menettelyn mukaiset lisätoimet eivät kuitenkaan ole perusteltuja Slovakian kohdalla. |
(13) |
Hallitus ennakoi vuoden 2020 vakausohjelmassa julkisen talouden rahoitusaseman, joka vuonna 2019 oli 1,3 prosenttia alijäämäinen, heikkenevän niin, että vuonna 2020 se on 8,4 prosenttia alijäämäinen suhteessa BKT:hen. Alijäämän ennakoidaan supistuvan 4,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021, 3,7 prosenttiin vuonna 2022 ja edelleen 2,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2023. Julkisen talouden velka suhteessa BKT:hen laski 48 prosenttiin vuonna 2019, ja vuoden 2020 vakausohjelman mukaan sen odotetaan kasvavan 61,2 prosenttiin vuonna 2020. Covid-19-pandemian aiheuttama suuri epävarmuus vaikuttaa makrotalouden ja julkisen talouden näkymiin. |
(14) |
Slovakia on covid-19-pandemian seurauksena toteuttanut osana unionin koordinoitua lähestymistapaa oikea-aikaisia budjettitoimenpiteitä terveydenhuoltojärjestelmänsä kapasiteetin lisäämiseksi, pandemian hillitsemiseksi ja avun tarjoamiseksi niille ihmisille ja aloille, joihin vaikutukset ovat erityisesti kohdistuneet. Vuoden 2020 vakausohjelman mukaan kyseiset budjettitoimenpiteet ovat 2,6 prosenttia suhteessa BKT:hen. Toimenpiteisiin kuuluvat palkansaajakorvaukset, itsenäisille ammatinharjoittajille maksettavat tuet, sairaus- ja hoitojärjestelmät sekä covid-19-pandemiaan liittyvien lääkinnällisten tuotteiden ostot. Lisäksi Slovakia on ilmoittanut yritysten maksuvalmiutta tukevista toimenpiteistä, vaikka niillä ei olekaan suoria budjettivaikutuksia. Vuoden 2020 vakausohjelmassa niiden arvioidaan olevan 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Näihin toimenpiteisiin kuuluvat tuloverojen ja sosiaaliturvamaksujen maksulykkäykset, kun tulot ovat laskeneet yli 40 prosenttia (1,4 % suhteessa BKT:hen), ja lainatakaukset (1,6 % suhteessa BKT:hen). Slovakian toteuttamat toimenpiteet ovat kaiken kaikkiaan niiden suuntaviivojen mukaisia, jotka komissio on esittänyt 13 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa. Toteuttamalla hätätoimenpiteet ja kasvua tukevat julkisen talouden toimenpiteet täysimääräisesti ja – sitten kun taloustilanne sen sallii – palauttamalla finanssipolitiikan tavoitteeksi maltillisella tasolla olevan julkisen talouden rahoitusaseman saavuttaminen keskipitkällä aikavälillä edistetään julkisen talouden kestävyyden säilymistä keskipitkällä aikavälillä. |
(15) |
Komission kevään 2020 talousennusteen perusteella Slovakian julkisen talouden rahoitusaseman ennustetaan olevan –8,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja –4,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2021 olettaen, että politiikka säilyy muuttumattomana. Julkisen talouden velan ennustetaan jäävän alle 60 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja vuonna 2021. |
(16) |
Komissio antoi 20 päivänä toukokuuta 2020 perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaisesti laaditun kertomuksen, koska Slovakian ennakoidaan ylittävän vuonna 2020 alijäämän viitearvon, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kaiken kaikkiaan komission analyysi viittaa siihen, että perussopimuksessa ja asetuksessa (EY) N:o 1467/97 määriteltyä alijäämäkriteeriä ei ole noudatettu. |
(17) |
Covid-19-pandemian seurauksena Slovakia on toteuttanut nopeita ja ennennäkemättömiä toimenpiteitä viruksen leviämisen pysäyttämiseksi ja estämiseksi. Sen jälkeen kun ensimmäinen tapaus oli vahvistettu 6 päivänä maaliskuuta 2020, se julisti hätätilan 12 päivänä maaliskuuta 2020 ja otti käyttöön tiukat lähikontaktien välttämistä, karanteenia ja terveyttä koskevat säännöt sekä matkustusrajoitukset. Kaupat suljettiin ja tuotanto tärkeillä talouden aloilla keskeytettiin useiksi viikoiksi, kunnes hallitus alkoi asteittain keventää rajoituksia huhtikuun 2020 lopusta alkaen. Tämän seurauksena Slovakian talouden odotetaan ajautuvan syvään taantumaan vuonna 2020, kun yksityinen kulutus, investoinnit ja kauppa kärsivät. Talouden ennustetaan supistuvan jyrkästi (6,7 %) vuonna 2020, ja työttömyysasteen odotetaan nousevan 8,8 prosenttiin vuonna 2020, kun se vuonna 2019 oli 5,8 prosenttia. Slovakia on toteuttanut useita toimenpidekokonaisuuksia kriisin kielteisten vaikutusten lieventämiseksi, muun muassa kohdentamalla uudelleen 1,2 miljardia euroa käyttämättömiä koheesiopolitiikan varoja. Toimenpiteisiin kuuluvat työajan lyhentämisjärjestelyt, joihin liittyy palkkakorvaus, työntekijöiden toimeentulon tukeminen sairaus- ja hoitoetuuksilla sekä itsenäisten ammatinharjoittajien tukeminen tulonmenetysten korvaamiseksi. Muita yritysten ja itsenäisten ammatinharjoittajien maksuvalmiutta tukevia toimenpiteitä ovat pankkilainat, verojen ja sosiaaliturvamaksujen maksulykkäykset sekä pankkitakaukset ja korkotukijärjestelmät. Pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille) tarkoitettua lainaohjelmaa, jonka alkuperäiset määrärahat olivat 38 miljoonaa euroa, jatketaan 330 miljoonalla eurolla käyttämättömistä unionin varoista ja kansallisella ohjelmalla, jonka määrärahat ovat 500 miljoonaa euroa. Muita toimenpiteitä ovat verotarkastusten ja veroennakkojen maksuvelvoitteiden keskeyttäminen sekä vuokranmaksun lykkääminen yrityksille ja yksityishenkilöille. |
(18) |
Covid-19-pandemia on lisännyt Slovakian tarvetta jatkaa terveydenhuoltojärjestelmänsä rakenteellisten haasteiden ratkaisemista. Lisäinvestointeja tarvitaan sen selviytymiskyvyn parantamiseksi, terveydenhuollon henkilöstöpulan lievittämiseksi ja kriittisten lääkinnällisten tuotteiden ja infrastruktuurin asianmukaisen saatavuuden varmistamiseksi. Samalla kun pyritään turvaamaan terveydenhuoltoalan työntekijöiden riittävä saatavuus tulevaisuudessa, tehokkailla politiikoilla voitaisiin vähentää maantieteellisiä eroja lääkäreiden saatavuudessa ja varmistaa hoidon saatavuus koko väestölle. Sairaalaverkoston nykyaikaistaminen ja julkisten sairaaloiden rakenteellisen alirahoituksen korjaaminen ovat avainasemassa terveydenhuoltopalvelujen laadun ja kustannustehokkuuden parantamisessa. Perusterveydenhuollon tarjontaa on vahvistettava sairaaloihin kohdistuvan paineen vähentämiseksi ja kroonisten sairauksien hallinnan parantamiseksi sekä eri hoitotasojen ja -tyyppien välisen koordinoinnin lisäämiseksi. Erityisenä huolenaiheena on laadukkaan ja kohtuuhintaisen pitkäaikaishoidon riittämätön saatavuus, mikä johtuu yhteisö- ja kotihoitopalvelujen yleisestä alirahoituksesta, hallinnon hajanaisuudesta sekä sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen järjestelmällisen koordinoinnin puutteesta. |
(19) |
Covid-19-kriisi on tuonut esiin Slovakiassa jo olemassa olevia sosiaalisia haasteita. Se on luonut kiireellisen tarpeen tarjota työntekijöille asianmukaisia korvaavia tuloja tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa. Kriisin työllisyysvaikutusten lieventämiseksi on otettu käyttöön työajan lyhentämisjärjestelyjä unionin rahastojen tuella. Komission kevään 2020 ennusteen mukaan työttömyyden odotetaan nousevan 8,8 prosenttiin vuonna 2020 ja laskevan 7,1 prosenttiin vuonna 2021. Huolimatta siitä, että työttömyysetuusjärjestelmää löysennettiin hieman vuonna 2018, Slovakian työttömyysetuusjärjestelmälle ovat ominaisia tiukat kelpoisuusvaatimukset, etuuksien suhteellisen lyhyt kesto (yleensä kuusi kuukautta, mutta kestoa pidennettiin hieman kriisin aikana) ja edunsaajien alhainen korvausaste. Jotkin ryhmät ovat erityisen alttiita kriisille, ja sosiaalisen suojelun ja hoitopalvelujen saatavuus voi olla niille rajallista. Tämä koskee myös marginalisoituneita romaniyhteisöjä, joilta puuttuvat usein myös välttämättömät palvelut, sekä vanhuksia ja matalan osaamistason työntekijöitä. |
(20) |
Covid-19-kriisi on lisännyt tarvetta kehittää väestön (myös opettajien) digitaalisia taitoja sekä tarvetta laajentaa laajakaistayhteyksiä, koska monilla oppilailla ei edelleenkään ole internetyhteyttä tai heillä ei ole muita edellytyksiä oppia kotona, erityisesti marginalisoituneissa romaniyhteisöissä. Laadukkaan ja osallistavan koulutuksen yhtäläiseen saatavuuteen liittyy edelleen haasteita, sillä opiskelijoiden sosioekonominen tausta vaikuttaa voimakkaasti perustaitojen tasoon ja yleiseen suoritukseen. Koulujen ja alueiden välillä on huomattavia eroja suoriutumisessa, mikä näkyy myös opintonsa keskeyttäneiden suurena määränä osassa niitä, erityisesti Itä-Slovakiassa. Opettajan ammatin houkuttelevuus ja opettajien peruskoulutuksen laatu ovat edelleen heikkoja. Lisäksi varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten, erityisesti alle kolmivuotiaiden, kansallinen osuus on unionin alhaisin, mikä vaikuttaa kielteisesti myös oppimistuloksiin, etenkin heikommassa asemassa olevien lasten kohdalla. |
(21) |
Covid-19-kriisi on nostanut Slovakian kiireelliseksi painopisteeksi maksuvalmiustuen nopean käyttöönoton hyvin kohdennettujen lainojen ja takausten avulla siten, että keskitytään pk-yrityksiin, hyödynnetään talouden tukemiseen myönnettävää valtiontukea koskevien tilapäisten puitteiden tarjoamaa uutta joustavuutta ja kohdennetaan koheesiopolitiikan varoja uudelleen. Riittävät riskitakuut yhdistettynä alhaisiin korkoihin ja pitkiin maturiteetteihin voivat auttaa varmistamaan, että välittäjät myöntävät lainoja nopeasti ja yritykset ottavat ne käyttöön ripeästi. Kyseisiä toimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon pankkisektorin häiriönsietokyky. Verojen ja sosiaaliturvamaksujen maksulykkäykset voivat osaltaan lieventää pk-yritysten ja itsenäisten ammatinharjoittajien lyhyen aikavälin maksuvalmiusrajoitteita. Veropetosten torjunta ja verosäännösten noudattamisen parantaminen ovat edelleen Slovakian ensisijaisia tavoitteita keskipitkällä aikavälillä keinona varmistaa julkisen talouden kestävyys ja edistää tasapuolisia toimintaedellytyksiä, mikä helpottaa talouden elpymistä. Pk-yritysten elinkelpoisen kassavirran varmistamiseksi on tärkeää, että viranomaisia kaikilla tasoilla ja yrityksiä ohjeistetaan nopeuttamaan laskujen maksamista tavarantoimittajilleen. |
(22) |
Suotuisan liiketoimintaympäristön edistäminen ja julkisten palvelujen laadun parantaminen ovat ratkaisevan tärkeitä elpymisen ja suotuisamman investointiympäristön luomisen kannalta. Elvytystoimenpiteiden tehokkuuden varmistamiseksi on tärkeää vähentää tarpeetonta hallinnollista rasitetta ja yksinkertaistaa menettelyjä muun muassa käyttämällä tehokkaasti yrityksille tarkoitettuja keskitettyjä palvelupisteitä. Slovakian julkisten instituutioiden ja hallinnon yleinen tehokkuus on edelleen heikko. Sitä voidaan parantaa jatkamalla digitalisaatiota, koordinoimalla ja suunnittelemalla digitaalinen infrastruktuuri paremmin sekä kehittämällä ohjelmistoja. Lisäuudistuksilla voitaisiin parantaa poliittisen päätöksenteon koordinointia ja asetusten laadintaa sekä varmistaa virkamies- ja henkilöstöhallinnon hyvä suorituskyky. Talouden häiriönsietokyvyn vahvistamiseksi Slovakia hyötyisi yritysten, erityisesti pk-yritysten, innovointikapasiteetin lisäämisestä siten, että puututtaisiin tutkimuksen ja innovoinnin ekosysteemin hajanaiseen hallinnointiin. Parempi yhteistyö yritysten, tutkimustoiminnan, korkeakoulujen ja julkisen sektorin välillä voi tukea tietojen ja taitojen jakamista ja auttaa yrityksiä innovoimaan ja kehittämään uusia työ- ja tuotantovalmiuksia. |
(23) |
Talouden elpymisen edistämiseksi on tärkeää aikaistaa toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja, myös uudistusten avulla. Jotta vähemmän kehittyneet alueet voisivat kuroa eroa umpeen ja parantaa osaamispohjaa, kilpailukykyä ja tuottavuutta, Slovakiassa on investoitava strategisemmin erityisesti infrastruktuurin kehittämiseen, mukaan lukien digitaaliset ja muut keskeiset palvelut, ja liikenneverkkojen parantamiseen. Covid-19-pandemia on korostanut jo olemassa olevia digitaalisen infrastruktuurin puutteita. Laajakaistan kattavuuden ja nopeuden lisääminen mahdollistaa tasapuolisemman ja paremman pääsyn internetiin. Slovakian koulutusjärjestelmää ja työmarkkinoita voitaisiin parantaa pyrkimällä antamaan väestölle paremmat taidot muuttuvaa taloutta ja yhteiskuntaa varten muun muassa lisäämällä elinikäistä oppimista, tiivistämällä yritysten ja koulutuksen välistä yhteistyötä kaikilla tasoilla ja yhdistämällä koulutus- ja uudelleenkoulutusohjelmat paremmin työmarkkinoiden nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin. |
(24) |
Talouskasvun elpyminen edellyttää tulevina vuosina politiikkatoimia ja kohdennettuja investointeja, jotta Slovakia voi hyödyntää mahdollisuudet kestävämmän ja korkeamman lisäarvon talouden luomiseksi. Näissä toimissa olisi otettava huomioon alueelliset erot. Slovakian kansallisessa energia- ja ilmastosuunnitelmassa määriteltyjä ensisijaisia lisätoimia ovat teollisuuden energiaintensiteetin vähentäminen, energiatehokkuusratkaisujen tukeminen erityisesti kotitalouksissa ja investoinnit uusiutuvaan energiaan. Suotuisampi sääntely-ympäristö voisi auttaa lisäämään uusiutuvien energialähteiden osuutta energiahuollossa. Slovakia hyötyisi Horná Nitran muuttamista koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanon nopeuttamisesta, varojen kohdentamisesta uudelleen koko aluetta koskeviin ratkaisuihin ja kivihiilestä luopumisen edistämisestä. Kiinteiden polttoaineiden polttamisen ja liikenteen lisääntyvien päästöjen aiheuttaman ilman pilaantumisen vähentäminen, jätehuoltojärjestelmän parantaminen innovatiivisilla keräys- ja käsittelyratkaisuilla, juomavesi- ja viemäriverkkojen täydentäminen terveysongelmien ratkaisemiseksi, älykkäitä verkkoja koskevien hankkeiden tukeminen ja teollisuuden siirtyminen kohti vähähiilistä taloutta ja kiertotaloutta voivat auttaa Slovakiaa pääsemään kestävän talouskasvun tielle. Oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa, joka on komission ehdotuksen kohteena, koskeva ohjelmasuunnittelu kaudeksi 2021–2027 voisi auttaa Slovakiaa vastaamaan joihinkin haasteisiin, joita siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen aiheuttaa, erityisesti vuoden 2020 maaraportin liitteen D kattamilla alueilla. Näin Slovakia voisi hyödyntää kyseistä rahastoa parhaalla mahdollisella tavalla. |
(25) |
Kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden uudet suuntaukset, kuten oikeushenkilöiden väärinkäyttö rahanpesutarkoituksiin, aiheuttavat Slovakialle paineita parantaa rahanpesun vastaisia puitteitaan talousrikollisuuden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Riskialttiuden ymmärtäminen on edelleen vähäistä huolimatta hallituksen kunnianhimoisista suunnitelmista tehostaa rahanpesun torjunta-, tutkinta- ja syytetoimia. Henkilöresurssien ja koulutuksen rajallisuus haittaa yritysten perustamiseen osallistuvien ammattilaisten tehokasta valvontaa. Hallituksen toimintasuunnitelman puitteissa toteutetut toimet eivät ole vielä tarjonneet välineitä, joiden avulla rahanpesurikokset voitaisiin tunnistaa ja niistä voitaisiin nostaa syyte ja tuomita varat menetetyiksi. |
(26) |
Vaikka tässä suosituksessa esitetyissä maakohtaisissa suosituksissa, jäljempänä ’vuoden 2020 maakohtaiset suositukset’, keskitytään covid-19-pandemian sosioekonomisten vaikutusten korjaamiseen ja talouden elpymisen helpottamiseen, vuoden 2019 maakohtaiset suositukset koskevat kuitenkin myös uudistuksia, jotka ovat keskipitkän ja pitkän aikavälin rakenteellisiin haasteisiin vastatessa olennaisia. Vuoden 2019 maakohtaiset suositukset ovat edelleen ajankohtaisia, ja niiden seuraamista jatketaan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä koko ensi vuoden. Tämä koskee myös investointeihin liittyvästä talouspolitiikasta annettuja vuoden 2019 maakohtaisia suosituksia. Kaikki vuoden 2019 maakohtaiset suositukset olisi otettava huomioon vuoden 2020 jälkeisessä koheesiopolitiikan rahoituksen strategisessa ohjelmasuunnittelussa, kriisiä lieventävät toimenpiteet ja ulospääsystrategiat mukaan lukien. |
(27) |
Slovakian olisi jatkettava toimia täyttääkseen sitoumuksensa käsitellä erityisiä huolenaiheita, jotka liittyvät sen oikeuslaitoksen yleiseen eheyteen, koska ne todennäköisesti heikentävät luottamusta sen tehokkaaseen toimintaan. Slovakian edistyminen korruption torjuntaa koskevien uudistusten toteuttamisessa on edelleen vähäistä. Monet ennaltaehkäisyyn liittyvät uudistukset tai niiden täytäntöönpano ovat vielä kesken, mukaan lukien säännöt, jotka koskevat lobbausta, lahjoja, jääviyttä ja yhteydenpitoa kolmansiin osapuoliin päätöksenteossa sekä väärinkäytösten paljastajien suojelua. Vaikka rikostilastot vaihtelevat, tutkinnan kohteena olevien korkean tason korruptioon liittyvien tapausten määrä on edelleen pieni. Toimilla, joita toteutetaan seuraamusten määräämiseksi oikeushenkilöille, näyttää kuitenkin olevan jonkin verran vaikutusta. |
(28) |
Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso tarjoaa unionissa puitteet talous- ja työllisyyspolitiikan jatkuvalle koordinoinnille, jolla voidaan edistää kestävää taloutta. Jäsenvaltiot ovat vuoden 2020 kansallisissa uudistusohjelmissaan arvioineet edistymistä Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Varmistamalla, että vuoden 2020 maakohtaisia suosituksia noudatetaan kaikilta osin, Slovakia edistää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja yhteisiä pyrkimyksiä varmistaa kilpailukykyinen kestävyys unionissa. |
(29) |
Talouksien tiivis koordinointi talous- ja rahaliitossa on keskeistä, jotta covid-19-pandemian taloudellisista vaikutuksista voidaan toipua nopeasti. Koska Slovakia kuuluu jäsenvaltioihin, joiden rahayksikkö on euro, sen olisi euroryhmän antaman poliittisen ohjauksen huomioon ottaen varmistettava, että sen politiikka on euroalueelle annettujen vuoden 2020 suositusten mukaista ja muiden jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkönä on euro, politiikkojen kanssa yhteen sovitettua. |
(30) |
Komissio on vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Slovakian talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2020 maaraportissa. Se on arvioinut myös vuoden 2020 vakausohjelman, vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelman ja jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Slovakialle viime vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamiseksi. Komissio on ottanut huomioon ohjelmien ja jatkotoimenpiteiden merkityksen Slovakian finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta mutta myös sen, ovatko ne unionin sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla unionin tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. |
(31) |
Neuvosto on tutkinut vuoden 2020 vakausohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (8) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1, |
SUOSITTAA, että Slovakia toteuttaa vuosina 2020 ja 2021 toimia, joilla se
1. |
toteuttaa vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen huomioon ottaen kaikki tarvittavat toimenpiteet covid-19-pandemian torjumiseksi, talouden ylläpitämiseksi ja alkavan elpymisen tukemiseksi; harjoittaa taloustilanteen salliessa finanssipolitiikkaa, jonka tavoitteena on saavuttaa maltillisella tasolla oleva julkisen talouden rahoitusasema keskipitkällä aikavälillä ja varmistaa velkakestävyys, samalla kun lisätään investointeja; vahvistaa terveydenhuoltojärjestelmän selviytymiskykyä terveydenhuollon henkilöstön, kriittisten lääkinnällisten tuotteiden ja infrastruktuurin osalta; parantaa perusterveydenhuollon tarjontaa ja hoitomuotojen välistä koordinointia; |
2. |
huolehtii riittävästä tulojen korvaamisesta ja varmistaa sosiaalisen suojelun ja keskeisten palvelujen saatavuuden kaikille; vahvistaa digiosaamista; varmistaa yhtäläiset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen; |
3. |
toteuttaa tehokkaasti toimenpiteet, joilla varmistetaan likviditeetti pk-yrityksille ja itsenäisille ammatinharjoittajille; korjaa digitaalisen infrastruktuurin puutteet; aikaistaa toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja talouden elpymisen vaalimiseksi; keskittää investoinnit vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen, erityisesti puhtaaseen ja tehokkaaseen energian ja resurssien tuotantoon ja käyttöön, kestävään liikenteeseen ja jätehuoltoon; |
4. |
varmistaa rahanpesun torjuntasäännöstön tuloksellisen valvonnan ja noudattamisen; varmistaa suotuisan liiketoimintaympäristön ja laadukkaat julkiset palvelut tehostamalla koordinointia ja poliittista päätöksentekoa; puuttuu oikeuslaitoksen lahjomattomuutta koskeviin huolenaiheisiin. |
Tehty Brysselissä 20 päivänä heinäkuuta 2020.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
J. KLOECKNER
(1) EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1.
(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1176/2011, annettu 16 päivänä marraskuuta 2011, makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta (EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25).
(3) EUVL C 301, 5.9.2019, s. 148.
(4) Neuvoston asetus (EY) N:o 1467/97, annettu 7 päivänä heinäkuuta 1997, liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä (EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6).
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/460, annettu 30 päivänä maaliskuuta 2020, asetusten (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013 ja (EU) N:o 508/2014 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, jotta saataisiin liikkeelle investointeja jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmiin ja muille talouden aloille covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (Koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskeva investointialoite) (EUVL L 99, 31.3.2020, s. 5).
(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/558, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2020, asetusten (EU) N:o 1301/2013 ja (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, joilla voidaan tarjota poikkeuksellista joustavuutta Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttöön covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (EUVL L 130, 24.4.2020, s. 1).
(7) Nettomääräisillä julkisilla perusmenoilla tarkoitetaan julkisten menojen kokonaismäärää ilman korkomenoja, ilman unionin ohjelmista aiheutuvia menoja, jotka korvataan täysin unionin varoista saatavilla tuloilla, ja ilman ei-päätösperäisiä työttömyysetuusmenojen muutoksia. Kansallisesti rahoitettu kiinteän pääoman bruttomuodostus jaetaan neljälle vuodelle. Päätösperäiset tulopuolen toimenpiteet ja lakisääteiset tulojen lisäykset otetaan huomioon. Meno- ja tulopuolen kertaluonteiset toimenpiteet kuittaavat toisensa.
(8) Asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
26.8.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 282/171 |
NEUVOSTON SUOSITUS,
annettu 20 päivänä heinäkuuta 2020,
Suomen vuoden 2020 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Suomen vuoden 2020 vakausohjelmaa koskeva neuvoston lausunto
(2020/C 282/26)
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan,
ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 (1) ja erityisesti sen 5 artiklan 2 kohdan,
ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin päätöslauselmat,
ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston päätelmät,
ottaa huomioon työllisyyskomitean lausunnon,
ottaa huomioon talous- ja rahoituskomitean lausunnon,
ottaa huomioon sosiaalisen suojelun komitean lausunnon,
ottaa huomioon talouspoliittisen komitean lausunnon,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 vuotuisen kestävän kasvun strategian, mikä aloitti vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Se otti huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17 päivänä marraskuuta 2017 antaman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan julistuksen. Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 (2) perusteella varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Suomi ei kuulu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu. Samana päivänä komissio hyväksyi myös suosituksen neuvoston suositukseksi euroalueen talouspolitiikasta. |
(2) |
Suomea koskeva vuoden 2020 maaraportti julkaistiin 26 päivänä helmikuuta 2020. Siinä arvioitiin Suomen edistymistä neuvoston 9 päivänä heinäkuuta 2019 hyväksymien maakohtaisten suositusten (3), jäljempänä ’vuoden 2019 maakohtaiset suositukset’, noudattamisessa, aiempina vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamisessa ja kansallisten Eurooppa 2020 -tavoitteidensa saavuttamisessa. |
(3) |
Maailman terveysjärjestö julisti 11 päivänä maaliskuuta 2020 covid-19-epidemian virallisesti maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Pandemia on kansalaisten, yhteiskuntien ja talouden kannalta vakava kansanterveysuhka. Se asettaa kansalliset terveydenhuoltojärjestelmät kovan paineen alaisiksi ja vahingoittaa globaaleja toimitusketjuja, heiluttaa rahoitusmarkkinoita, häiritsee kulutuskysyntää ja vaikuttaa kielteisesti useilla eri aloilla. Se uhkaa ihmisten työpaikkoja ja toimeentuloa sekä yritysten liiketoimintaa. Pandemia on aiheuttanut merkittävän talouden häiriön, jolla on jo vakavia vaikutuksia unionissa. Komissio antoi 13 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon, jossa kehotetaan toteuttamaan kriisin vaikutusten lieventämiseksi koordinoituja taloudellisia toimia, joihin osallistuvat kaikki kansallisen ja unionin tason toimijat. |
(4) |
Useat jäsenvaltiot ovat julistaneet hätätilan tai ottaneet käyttöön hätätoimenpiteitä. Hätätoimenpiteiden olisi oltava ehdottoman oikeasuhteisia, välttämättömiä, ajallisesti rajoitettuja ja eurooppalaisten ja kansainvälisten normien mukaisia. Niihin olisi sovellettava demokraattista valvontaa ja riippumatonta laillisuusvalvontaa. |
(5) |
Komissio antoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnista. Yleinen poikkeuslauseke, josta säädetään asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 1 kohdassa, 6 artiklan 3 kohdassa, 9 artiklan 1 kohdassa ja 10 artiklan 3 kohdassa sekä asetuksen (EY) N:o 1467/97 (4) 3 artiklan 5 kohdassa ja 5 artiklan 2 kohdassa, helpottaa finanssipolitiikan koordinointia talouden vakavan taantuman yhteydessä. Komissio katsoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa, että kun otetaan huomioon odotettavissa oleva covid-19-pandemian aiheuttama vakava talouden taantuma, yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnin edellytykset olivat täyttyneet, ja pyysi neuvostoa hyväksymään tämän johtopäätöksen. Jäsenvaltioiden valtiovarainministerit yhtyivät komission arvioon 23 päivänä maaliskuuta 2020. He olivat yhtä mieltä siitä, että vakava talouden laskusuhdanne vaatii määrätietoisia, tavoitteellisia ja koordinoituja vastatoimia. Yleisen poikkeuslausekkeen aktivoiminen mahdollistaa tilapäisen poikkeamisen julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta edellyttäen, että tämä ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä. Korjaavan osion osalta neuvosto voi myös päättää komission suosituksesta hyväksyä tarkistetun julkisen talouden kehityskaaren. Yleinen poikkeuslauseke ei keskeytä vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia menettelyjä. Se antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden poiketa niistä julkista taloutta koskevista vaatimuksista, joita tavallisesti sovellettaisiin, ja samalla komissiolla ja neuvostolla on mahdollisuus toteuttaa tarvittavat politiikan koordinointitoimenpiteet vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa. |
(6) |
On toimittava herkeämättä, jotta voidaan rajoittaa ja hillitä covid-19-pandemian leviämistä, parantaa kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien kantokykyä, lieventää pandemian sosioekonomisia seurauksia toteuttamalla yrityksille ja kotitalouksille suunnattuja tukitoimia ja varmistaa työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden kannalta asianmukaiset olosuhteet työpaikoilla, kun taloudellista toimintaa käynnistetään uudelleen. Unionin olisi hyödynnettävä käytettävissään olevia välineitä kaikilta osin tukeakseen jäsenvaltioiden toimia näillä osa-alueilla. Samaan aikaan jäsenvaltioiden ja unionin olisi yhdessä valmisteltava toimenpiteitä, joita tarvitaan, jotta yhteiskunnassa ja taloudessa voidaan palata normaaliin toimintaan ja jotta päästään takaisin kestävään kasvuun. Toimenpiteissä olisi otettava huomioon muun muassa vihreä siirtymä ja digitaalinen muutos ja hyödynnettävä kriisistä saadut kokemukset. |
(7) |
Covid-19-kriisi on korostanut sisämarkkinoiden tarjoamaa joustavuutta sopeutua poikkeuksellisiin tilanteisiin. Poikkeustoimenpiteet, jotka estävät sisämarkkinoiden normaalia toimintaa, olisi kuitenkin poistettava heti, kun ne eivät enää ole välttämättömiä. Näin voidaan varmistaa nopea ja sujuva siirtyminen elpymisvaiheeseen sekä palauttaa tavaroiden, palveluiden ja työntekijöiden vapaa liikkuvuus. Vallitseva kriisi on osoittanut, että terveydenhuoltoalalla tarvitaan kriisivalmiussuunnitelmia. Muun muassa parannetuilla hankintastrategioilla, monipuolisilla toimitusketjuilla ja välttämättömien tarvikkeiden strategisilla varastoilla on tärkeä merkitys laadittaessa laajempia kriisivalmiussuunnitelmia. |
(8) |
Jotta jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön kaikki Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttämättä olevat varat lieventääkseen covid-19-pandemian poikkeuksellisia vaikutuksia, unionin lainsäätäjä on jo tehnyt muutoksia lainsäädäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksilla (EU) 2020/460 (5) ja (EU) 2020/558 (6). Näillä muutoksilla lisätään joustavuutta sekä yksinkertaistetaan ja virtaviivaistetaan menettelyjä. Lisäksi jäsenvaltiot voivat tilivuonna 2020–2021 kassavirtapaineiden vähentämiseksi hyödyntää 100 prosentin yhteisrahoitusosuutta unionin talousarviosta. Suomea kannustetaan hyödyntämään näitä mahdollisuuksia kaikilta osin, jotta se voi auttaa niitä yksittäisiä henkilöitä ja aloja, joihin vaikutukset kohdistuvat eniten. |
(9) |
Covid-19-pandemian sosioekonomiset seuraukset jakautuvat todennäköisesti epätasaisesti eri alojen ja alueiden välillä erilaisen erikoistumisen vuoksi. Tähän liittyy erojen kasvamisen riski Suomessa. Kun otetaan huomioon, että riskinä on myös jäsenvaltioiden välisen lähentymisprosessin väliaikainen taantuminen, tämänhetkinen tilanne edellyttää kohdennettuja toimia. |
(10) |
Suomi toimitti vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelmansa ja vuoden 2020 vakausohjelmansa 30 päivänä huhtikuuta 2020. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon. |
(11) |
Suomeen sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota ja velkasääntöä. |
(12) |
Vuoden 2020 vakausohjelmassa hallitus ennakoi julkisen talouden rahoitusaseman, joka vuonna 2019 oli 1,1 prosenttia alijäämäinen, heikkenevän niin, että vuonna 2020 alijäämä on 7,2 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT). Alijäämän ennustetaan supistuvan 4,0 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021. Julkisen talouden velka suhteessa BKT:hen laski 59,4 prosenttiin vuonna 2019, ja vuoden 2020 vakausohjelman mukaan sen odotetaan kasvavan 69,1 prosenttiin vuonna 2020. Covid-19-pandemian aiheuttama suuri epävarmuus vaikuttaa makrotalouden ja julkisen talouden näkymiin. |
(13) |
Suomi on covid-19-pandemian seurauksena toteuttanut osana unionin koordinoitua lähestymistapaa oikea-aikaisia budjettitoimenpiteitä terveydenhuoltojärjestelmänsä kapasiteetin lisäämiseksi, pandemian hillitsemiseksi ja avun tarjoamiseksi niille ihmisille ja aloille, joihin vaikutukset ovat erityisesti kohdistuneet. Vuoden 2020 vakausohjelman mukaan kyseiset budjettitoimenpiteet ovat 1,7 prosenttia suhteessa BKT:hen. Toimenpiteisiin sisältyy sekä kiireellisiä menoja terveyden ja yleisen järjestyksen turvaamiseksi että tukitoimenpiteitä yrityksille ja työntekijöille. Lisäksi Suomi on ilmoittanut yritysten maksuvalmiutta tukevista toimenpiteistä, vaikka niillä ei olekaan suoria budjettivaikutuksia. Vuoden 2020 vakausohjelmassa niiden arvioidaan olevan 5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Näihin toimenpiteisiin kuuluu yrityslainojen takauksia, jotka on suunnattu lähinnä pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yritykset), sekä Finnairia ja varustamoja koskevia takausjärjestelyjä, joilla varmistetaan toimitusvarmuus. Lisäksi Suomessa on otettu käyttöön myös muita maksuvalmiutta parantavia toimenpiteitä, joista ei ole ilmoitettu vuoden 2020 vakausohjelmassa, kuten yhteisöveroa koskeva maksujen lykkääminen. Näiden lisätoimenpiteiden arvioidaan olevan 15 prosenttia suhteessa BKT:hen. Suomen toteuttamat toimenpiteet ovat kaiken kaikkiaan niiden suuntaviivojen mukaisia, jotka komissio on esittänyt 13 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa. Toteuttamalla hätätoimenpiteet ja kasvua tukevat julkisen talouden toimenpiteet täysimääräisesti ja – sitten kun taloustilanne sen sallii – palauttamalla finanssipolitiikan tavoitteeksi maltillisella tasolla olevan julkisen talouden rahoitusaseman saavuttaminen keskipitkällä aikavälillä edistetään julkisen talouden kestävyyden säilymistä keskipitkällä aikavälillä. |
(14) |
Komission kevään 2020 talousennusteen mukaan Suomen julkisen talouden rahoitusasema on –7,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja –3,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2021 olettaen, että politiikka säilyy muuttumattomana. Julkisen talouden velkasuhteen ennustetaan olevan 69,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja 69,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2021. |
(15) |
Komissio antoi 20 päivänä toukokuuta 2020 perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaisesti laaditun kertomuksen, koska Suomen ennakoidaan ylittävän vuonna 2020 alijäämän viitearvon, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kaiken kaikkiaan komission analyysi viittaa siihen, että perussopimuksessa ja asetuksessa (EY) N:o 1467/97 määriteltyä alijäämäkriteeriä ei ole noudatettu. |
(16) |
Suomi on toteuttanut covid-19-kriisin johdosta kattavia toimia terveydenhuoltojärjestelmänsä ja taloutensa tukemiseksi. Suomen hallitus on esimerkiksi hyväksynyt useita lisätalousarvioita ja päättänyt parantaa työntekijöiden työsuhdeturvaa, samalla kun työttömyysetuuksien saamisen edellytyksiä on lievennetty. Freelancereiden ja yrittäjien pääsyä työttömyysetuuksien piiriin on helpotettu. Sosiaaliturvatoimenpiteet ovat suuruudeltaan 1,6 miljardia euroa. Yrityksille on osoitettu suorina avustuksina 1 miljardi euroa ja valtion takaamina lainoina 10 miljardia euroa. Hallitus on tilapäisesti alentanut työnantajan eläkemaksua 2,6 prosenttiyksikköä ja osoittanut kuntien tukipakettiin vähintään 1 miljardi euroa. Finanssivalvonta on alentanut suomalaisten luottolaitosten pääomavaatimuksia poistamalla järjestelmäriskipuskurin ja mukauttamalla luottolaitoskohtaisia vaatimuksia. Hallitus on nimittänyt valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön johtaman valmisteluryhmän laatimaan strategiaa, jolla Suomi pääsee ulos covid-19-kriisistä. Hallitus hyväksyi toukokuun alussa vaiheittaisen suunnitelman asetetuista rajoituksista luopumiseksi valmisteluryhmän ensimmäisen raportin pohjalta toukokuun alussa. Valmisteluryhmä tekee uusia toimenpide-ehdotuksia kriisin aiheuttamien terveydellisten, sosiaalisten ja taloudellisten vahinkojen korjaamiseksi. Valmisteluryhmä on kuullut työmarkkinaosapuolia, kuntia sekä kansalais- ja ympäristöjärjestöjä. |
(17) |
Vaikka Suomi onkin osoittanut yleistä valmiutta selviytyä covid-19-kriisistä, terveydenhuoltojärjestelmän kantokyvyn lisääminen olisi hyödyllistä. Sairaanhoitopiirit ovat joutuneet siirtämään henkilöstöä covid-19-potilaiden hoitoon ja poikkeamaan aiemmin vahvistetuista kiireetöntä hoitoa koskevista lakisääteisistä määräajoista. Nykyinen järjestelmä, jossa terveyspalveluiden tarjoajia on useita, on johtanut terveydenhuoltohenkilöstön epätasaiseen alueelliseen jakautumiseen. On odotettavissa, että palvelutarjonnan hajanaisuus ja sosiaalipalveluiden ja perusterveydenhuollon palveluiden epätasavertainen saatavuus ovat ongelma kriisin jälkeenkin, erityisesti työttömien, eläkeläisten ja vammaisten keskuudessa. Covid-19-kriisistä johtuvan työttömyyden lisääntymisen vuoksi sekä lyhyen että keskipitkän aikavälin politiikkatoimet olisi suunnattava perusterveydenhuollon yhdenvertaisen saatavuuden parantamiseen. Keskipitkällä aikavälillä on edelleen tärkeää edistää usean perättäisen hallituksen käsittelemiä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistussuunnitelmia erityisesti siksi, että ne valmistavat Suomea kauaskantoisiin väestörakenteen muutoksiin ja auttavat säilyttämään maan terveydenhuoltojärjestelmän laadun tulevaisuudessakin ja samalla parantamaan terveyspalvelujen saatavuutta. Suomen julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys on edelleen uhattuna väestön ikääntymiseen liittyvien kustannusten ennustetun kasvun vuoksi, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa. |
(18) |
Komission kevään 2020 ennusteen mukaan työttömyyden odotetaan nousevan 8,3 prosenttiin vuonna 2020 ja laskevan 7,7 prosenttiin vuonna 2021. Jotta voidaan hillitä työttömyysasteen nousua ja saada covid-19-kriisin vuoksi työpaikkansa menettäneet takaisin työmarkkinoille, tarvitaan vaikuttavia lyhyen ja keskipitkän aikavälin politiikkatoimia, jotka suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa. Näillä toimilla olisi tuettava myös muita väestöryhmiä, joita uhkaa köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen, kuten vähän koulutettuja, vammaisia, vajaatyökykyisiä ja maahanmuuttajataustaisia henkilöitä. Suomessa on käytössä työajan lyhentämisjärjestelyjä, joiden puitteissa monia työntekijöitä on lomautettu. Aktiivisella työvoimapolitiikalla, täydennys- ja uudelleenkoulutustoimenpiteet mukaan lukien, voitaisiin varmistaa nopea ja kestävä paluu työmarkkinoille. Palkkatuet voisivat olla kohdennettuja, ja niihin voitaisiin yhdistää julkisten työvoimapalvelujen järjestämää koulutusta ja jatkotoimia. Uudelleenkoulutus ja täydennyskoulutus ovat avainasemassa pyrittäessä säilyttämään työvoiman työllistettävyys yhä digitaalisemmassa ja vihreämmässä taloudessa. Jatkuvan oppimisen uudistuksella voitaisiin vastata tarpeeseen kehittää aikuisten, myös vähän koulutettujen, osaamista työmarkkinoiden kannalta merkityksellisillä aloilla, kuten tieto- ja viestintätekniikassa. Jotta markkinat saisivat tarvitsemaansa osaamista väestörakenteen ja teknologian muuttuessa, on tärkeää säilyttää koulutusjärjestelmän työmarkkinarelevanssi, myös varmistamalla, että korkeakoulujen aloituspaikkoja on riittävästi kunkin alan ja alueen työllisyysnäkymät huomioon ottaen. Jotta voidaan välttää heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien sosioekonomisen tilanteen paheneminen covid-19-kriisin seurauksena, on keskeisen tärkeää puuttua digitaaliseen kuiluun ja erityisesti varmistaa, että muita heikommassa asemassa olevat oppijat saavat laadukasta koulutusta. Monimutkainen etuusjärjestelmä luo esteitä työn vastaanottamiselle. Lyhytaikaisen ja osa-aikatyön vastaanottamisen edistämiseksi olisi otettava tehokkaasti käyttöön tulorekisteri, joka sisältää reaaliaikaista tietoa palkoista ja etuuksista, ja nopeutettava sosiaaliturvaetuuksien käsittelyaikoja. Keskipitkällä aikavälillä on tärkeää, että Suomi uudistaa sosiaaliturvajärjestelmänsä, jotta voidaan parantaa työllisyyttä ja valmistella hyvinvointijärjestelmää tulevaisuutta varten. |
(19) |
Yritysten, erityisesti pk-yritysten, pitäminen pystyssä covid-19-kriisin aikana on olennaisen tärkeää, jotta talous saadaan elpymään, kun nyt voimassa olevat sulkutoimet on poistettu. Lainojen, avustusten ja takausten muodossa annettava tilapäinen maksuvalmiustuki voisi auttaa yrityksiä selviytymään tästä ajanjaksosta, jolle on ominaista suuri epävarmuus ja tulojen huomattava pienentyminen. Näitä toimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon pankkialan häiriönsietokyky. |
(20) |
Talouden elpymisen edistämiseksi on tärkeää aikaistaa toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja, myös niihin vaikuttavien uudistusten avulla. Investoinnit jäävät Suomessa edelleen alle EU:n keskiarvon niissä investointiluokissa, jotka eniten tukevat tuottavuuden kasvua, erityisesti investoinneissa laitteisiin ja henkiseen omaisuuteen. Tämä voi rajoittaa maan pitkän aikavälin kasvupotentiaalia ja heikentää sen kilpailukykyä ja elpymistä. Tutkimus- ja kehitysinvestointien lisääminen on keskeinen tekijä, joka mahdollistaa osaamisvaltaisia talouden aloja suosivan ja pitkän aikavälin kasvupotentiaalia vahvistavan rakennemuutoksen. Suunniteltu ilmastoneutraaliuden saavuttaminen vuoteen 2035 mennessä, mikä on myös otettu huomioon Suomen kansallisessa energia- ja ilmastosuunnitelmassa, edellyttää huomattavia investointeja erityisesti sähköverkkoihin ja kestävään liikenteeseen. Uutta valtakunnallista liikennesuunnitelmaa valmistellaan vuosiksi 2021–2032 parlamentaarisen ohjausryhmän johdolla. Terveyteen, ympäristöön, alueisiin ja tuottavuuteen liittyvien huolenaiheiden keskellä on jatkettava toimia nopeiden laajakaistayhteyksien käyttöönottamiseksi ja muun digitaalisen infrastruktuurin parantamiseksi, jotta voidaan järkeistää logistiikkaa ja ylläpitää talouden toimeliaisuutta syrjäseuduilla. Oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa, joka on komission ehdotuksen kohteena, koskeva ohjelmasuunnittelu kaudeksi 2021–2027 voisi auttaa Suomea vastaamaan joihinkin haasteisiin, joita siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen aiheuttaa, erityisesti vuoden 2020 maaraportin liitteen D kattamilla alueilla. Näin Suomi voisi hyödyntää kyseistä rahastoa parhaalla mahdollisella tavalla. |
(21) |
Rahanpesua koskeva Suomen kansallinen riskiarvio on tällä hetkellä vanhentunut, ja sitä päivitetään vuonna 2020. Finanssivalvonta on hiljattain parantanut valvontakapasiteettiaan. Henkilöresurssit ovat kuitenkin edelleen riittämättömät, eikä riskiperusteista valvontamallia ole vielä sovellettu asianmukaisesti. Useita rikosepäilyjä on tutkittu, mutta yhtenä painopistealueena on edelleen varoittavien seuraamusten käyttöönotto. Ilmoitukset epäilyttävistä liiketoimista ovat lisääntyneet jyrkästi viime kuukausina, ja rahanpesun selvittelykeskuksen voimavarat vaikuttavat riittämättömiltä näiden tietojen analysoimiseen. Rahanpesun selvittelykeskuksen ja Finanssivalvonnan välinen tietojenvaihto on edelleen riittämätöntä. |
(22) |
Vaikka tässä suosituksessa esitetyissä maakohtaisissa suosituksissa, jäljempänä ’vuoden 2020 maakohtaiset suositukset’, keskitytään covid-19-pandemian sosioekonomisten vaikutusten korjaamiseen ja talouden elpymisen helpottamiseen, vuoden 2019 maakohtaiset suositukset koskevat kuitenkin myös uudistuksia, jotka ovat keskipitkän ja pitkän aikavälin rakenteellisiin haasteisiin vastatessa olennaisia. Vuoden 2019 maakohtaiset suositukset ovat edelleen ajankohtaisia, ja niiden seuraamista jatketaan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä koko ensi vuoden. Tämä koskee myös investointeihin liittyvästä talouspolitiikasta annettuja vuoden 2019 maakohtaisia suosituksia. Kaikki vuoden 2019 maakohtaiset suositukset olisi otettava huomioon vuoden 2020 jälkeisessä koheesiopolitiikan rahoituksen strategisessa ohjelmasuunnittelussa, kriisiä lieventävät toimenpiteet ja ulospääsystrategiat mukaan lukien. |
(23) |
Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso tarjoaa unionissa puitteet talous- ja työllisyyspolitiikan jatkuvalle koordinoinnille, jolla voidaan edistää kestävää taloutta. Jäsenvaltiot ovat vuoden 2020 kansallisissa uudistusohjelmissaan arvioineet edistymistä Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Varmistamalla, että vuoden 2020 maakohtaisia suosituksia noudatetaan kaikilta osin, Suomi edistää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja yhteisiä pyrkimyksiä varmistaa kilpailukykyinen kestävyys unionissa. |
(24) |
Talouksien tiivis koordinointi talous- ja rahaliitossa on keskeistä, jotta covid-19-pandemian taloudellisista vaikutuksista voidaan toipua nopeasti. Koska Suomi kuuluu jäsenvaltioihin, joiden rahayksikkö on euro, sen olisi euroryhmän antaman poliittisen ohjauksen huomioon ottaen varmistettava, että sen politiikka on euroalueelle annettujen vuoden 2020 suositusten mukaista ja muiden jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkönä on euro, politiikkojen kanssa yhteen sovitettua. |
(25) |
Komissio on vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Suomen talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2020 maaraportissa. Se on arvioinut myös vuoden 2020 vakausohjelman, vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelman ja jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Suomelle viime vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamiseksi. Komissio on ottanut huomioon ohjelmien ja jatkotoimenpiteiden merkityksen Suomen finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta mutta myös sen, ovatko ne unionin sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla unionin tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. |
(26) |
Neuvosto on tutkinut vuoden 2020 vakausohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (7) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1, |
SUOSITTAA, että Suomi toteuttaa vuosina 2020 ja 2021 toimia, joilla se
1. |
toteuttaa vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen huomioon ottaen kaikki tarvittavat toimenpiteet covid-19-pandemian torjumiseksi, talouden ylläpitämiseksi ja alkavan elpymisen tukemiseksi; harjoittaa taloustilanteen salliessa finanssipolitiikkaa, jonka tavoitteena on saavuttaa maltillisella tasolla oleva julkisen talouden rahoitusasema keskipitkällä aikavälillä ja varmistaa velkakestävyys, samalla kun lisätään investointeja; puuttuu terveydenhuollon henkilöstöpulaan terveydenhuoltojärjestelmän kantokyvyn parantamiseksi ja parantaa sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta; |
2. |
vahvistaa toimenpiteitä, joilla tuetaan työllisyyttä, ja lujittaa aktiivista työvoimapolitiikkaa; |
3. |
toteuttaa toimenpiteitä reaalitalouden, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten, likviditeetin lisäämiseksi; aikaistaa toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja talouden elpymisen vaalimiseksi; keskittää investoinnit vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen, erityisesti puhtaaseen ja tehokkaaseen energian tuotantoon ja käyttöön, kestävään ja tehokkaaseen infrastruktuuriin sekä tutkimukseen ja innovointiin; |
4. |
varmistaa rahanpesun torjuntasäännöstön tuloksellisen valvonnan ja noudattamisen. |
Tehty Brysselissä 20 päivänä heinäkuuta 2020.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
J. KLOECKNER
(1) EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1.
(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1176/2011, annettu 16 päivänä marraskuuta 2011, makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta (EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25).
(3) EUVL C 301, 5.9.2019, s. 154.
(4) Neuvoston asetus (EY) N:o 1467/97, annettu 7 päivänä heinäkuuta 1997, liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä (EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6).
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/460, annettu 30 päivänä maaliskuuta 2020, asetusten (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013 ja (EU) N:o 508/2014 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, jotta saataisiin liikkeelle investointeja jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmiin ja muille talouden aloille covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (Koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskeva investointialoite) (EUVL L 99, 31.3.2020, s. 5).
(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/558, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2020, asetusten (EU) N:o 1301/2013 ja (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, joilla voidaan tarjota poikkeuksellista joustavuutta Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttöön covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (EUVL L 130, 24.4.2020, s. 1).
(7) Asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
26.8.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 282/177 |
NEUVOSTON SUOSITUS,
annettu 20 päivänä heinäkuuta 2020,
Ruotsin vuoden 2020 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Ruotsin vuoden 2020 lähentymisohjelmaa koskeva neuvoston lausunto
(2020/C 282/27)
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan,
ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 2 kohdan,
ottaa huomioon makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta 16 päivänä marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 (2) ja erityisesti sen 6 artiklan 1 kohdan,
ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin päätöslauselmat,
ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston päätelmät,
ottaa huomioon työllisyyskomitean lausunnon,
ottaa huomioon talous- ja rahoituskomitean lausunnon,
ottaa huomioon sosiaalisen suojelun komitean lausunnon,
ottaa huomioon talouspoliittisen komitean lausunnon,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 vuotuisen kestävän kasvun strategian, mikä aloitti vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Se otti huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17 päivänä marraskuuta 2017 antaman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan julistuksen. Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella myös varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Ruotsi kuuluu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu. |
(2) |
Ruotsia koskeva vuoden 2020 maaraportti julkaistiin 26 päivänä helmikuuta 2020. Siinä arvioitiin Ruotsin edistymistä neuvoston 9 päivänä heinäkuuta 2019 hyväksymien maakohtaisten suositusten (3), jäljempänä ’vuoden 2019 maakohtaiset suositukset’, noudattamisessa, aiempina vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamisessa ja kansallisten Eurooppa 2020 -tavoitteidensa saavuttamisessa. Lisäksi siihen sisältyi asetuksen (EU) N:o 1176/2011 5 artiklan nojalla laadittu perusteellinen tarkastelu, jonka tulokset julkaistiin samaten 26 päivänä helmikuuta 2020. Komissio päätteli analyysinsa perusteella, että Ruotsin makrotaloudessa on epätasapainoja. Erityisesti asuntojen yliarvostus yhdistettynä kotitalouksien velan jatkuvaan kasvuun aiheuttaa hallitsemattomien korjausliikkeiden riskin. Tällä voisi olla kielteinen vaikutus talouteen ja mahdollisesti myös pankkisektoriin. Mahdolliset kielteiset vaikutukset pankkisektoriin voisivat myös ulottua naapurimaihin, sillä niiden ja Ruotsin rahoitusjärjestelmät ovat sidoksissa toisiinsa. Viime vuosina on toteutettu jonkin verran toimenpiteitä näiden epätasapainojen korjaamiseksi. Näillä toimenpiteillä on kuitenkin toistaiseksi ollut vain vähän vaikutusta. Toimia tarvitaan edelleen tärkeillä osa-alueilla, joihin kuuluvat etenkin velkarahoitteisen omistusasumisen verokannustimet, asuntojen tarjonta ja erityisesti vuokramarkkinat. |
(3) |
Maailman terveysjärjestö julisti 11 päivänä maaliskuuta 2020 covid-19:n virallisesti maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Pandemia on kansalaisten, yhteiskuntien ja talouden kannalta vakava kansanterveysuhka. Se asettaa kansalliset terveydenhuoltojärjestelmät kovan paineen alaisiksi, vahingoittaa globaaleja toimitusketjuja, heiluttaa rahoitusmarkkinoita, häiritsee kulutuskysyntää ja vaikuttaa kielteisesti useilla eri aloilla. Se uhkaa ihmisten työpaikkoja ja toimeentuloa sekä yritysten liiketoimintaa. Pandemia on aiheuttanut merkittävän talouden häiriön, jolla on jo vakavia vaikutuksia unionissa. Komissio antoi 13 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon, jossa kehotetaan toteuttamaan kriisin vaikutusten lieventämiseksi koordinoituja taloudellisia toimia, joihin osallistuvat kaikki kansallisen ja unionin tason toimijat. |
(4) |
Useat jäsenvaltiot ovat julistaneet hätätilan tai ottaneet käyttöön hätätoimenpiteitä. Hätätoimenpiteiden olisi oltava ehdottoman oikeasuhteisia, välttämättömiä, ajallisesti rajoitettuja ja eurooppalaisten ja kansainvälisten normien mukaisia. Niihin olisi sovellettava demokraattista valvontaa ja riippumatonta laillisuusvalvontaa. |
(5) |
Komissio antoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnista. Yleinen poikkeuslauseke, josta säädetään asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 1 kohdassa, 6 artiklan 3 kohdassa, 9 artiklan 1 kohdassa ja 10 artiklan 3 kohdassa sekä asetuksen (EY) N:o 1467/97 (4) 3 artiklan 5 kohdassa ja 5 artiklan 2 kohdassa, helpottaa finanssipolitiikan koordinointia talouden vakavan taantuman yhteydessä. Komissio katsoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa, että kun otetaan huomioon odotettavissa oleva covid-19-pandemian aiheuttama vakava talouden taantuma, yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnin edellytykset olivat täyttyneet, ja pyysi neuvostoa hyväksymään tämän johtopäätöksen. Jäsenvaltioiden valtiovarainministerit yhtyivät komission arvioon 23 päivänä maaliskuuta 2020. He olivat yhtä mieltä siitä, että vakava talouden laskusuhdanne vaatii määrätietoisia, tavoitteellisia ja koordinoituja vastatoimia. Yleisen poikkeuslausekkeen aktivoiminen mahdollistaa tilapäisen poikkeamisen julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta edellyttäen, että tämä ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä. Korjaavan osion osalta neuvosto voi myös päättää komission suosituksesta hyväksyä tarkistetun julkisen talouden kehityskaaren. Yleinen poikkeuslauseke ei keskeytä vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia menettelyjä. Se antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden poiketa niistä julkista taloutta koskevista vaatimuksista, joita tavallisesti sovellettaisiin, ja samalla komissiolla ja neuvostolla on mahdollisuus toteuttaa tarvittavat politiikan koordinointitoimenpiteet vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa. |
(6) |
On toimittava herkeämättä, jotta voidaan rajoittaa ja hillitä covid-19-pandemian leviämistä, parantaa kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien kantokykyä, lieventää pandemian sosioekonomisia seurauksia toteuttamalla yrityksille ja kotitalouksille suunnattuja tukitoimia ja varmistaa työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden kannalta asianmukaiset olosuhteet työpaikoilla, kun taloudellista toimintaa käynnistetään uudelleen. Unionin olisi hyödynnettävä käytettävissään olevia välineitä kaikilta osin tukeakseen jäsenvaltioiden toimia näillä osa-alueilla. Samaan aikaan jäsenvaltioiden ja unionin olisi yhdessä valmisteltava toimenpiteitä, joita tarvitaan, jotta yhteiskunnassa ja taloudessa voidaan palata normaaliin toimintaan ja jotta päästään takaisin kestävään kasvuun. Toimenpiteissä olisi otettava huomioon muun muassa vihreä siirtymä ja digitaalinen muutos ja hyödynnettävä kriisistä saadut kokemukset. |
(7) |
Covid-19-kriisi on korostanut sisämarkkinoiden tarjoamaa joustavuutta sopeutua poikkeuksellisiin tilanteisiin. Poikkeustoimenpiteet, jotka estävät sisämarkkinoiden normaalia toimintaa, olisi kuitenkin poistettava heti, kun ne eivät enää ole välttämättömiä. Näin voidaan varmistaa nopea ja sujuva siirtyminen elpymisvaiheeseen sekä palauttaa tavaroiden, palveluiden ja työntekijöiden vapaa liikkuvuus. Vallitseva kriisi on osoittanut, että terveydenhuoltoalalla tarvitaan kriisivalmiussuunnitelmia. Muun muassa parannetuilla hankintastrategioilla, monipuolisilla toimitusketjuilla ja välttämättömien tarvikkeiden strategisilla varastoilla on tärkeä merkitys laadittaessa laajempia kriisivalmiussuunnitelmia. |
(8) |
Jotta jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön kaikki Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttämättä olevat varat lieventääkseen covid-19-pandemian poikkeuksellisia vaikutuksia, unionin lainsäätäjä on jo tehnyt muutoksia lainsäädäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksilla (EU) 2020/460 (5) ja (EU) 2020/558 (6). Näillä muutoksilla lisätään joustavuutta sekä yksinkertaistetaan ja virtaviivaistetaan menettelyjä. Lisäksi jäsenvaltiot voivat tilivuonna 2020–2021 kassavirtapaineiden vähentämiseksi hyödyntää 100 prosentin yhteisrahoitusosuutta unionin talousarviosta. Ruotsia kannustetaan hyödyntämään näitä mahdollisuuksia kaikilta osin, jotta se voi auttaa niitä yksittäisiä henkilöitä ja aloja, joihin vaikutukset kohdistuvat eniten. |
(9) |
Covid-19-pandemian sosioekonomiset seuraukset jakautuvat todennäköisesti epätasaisesti Ruotsin eri alueilla erilaisen erikoistumisen vuoksi. Seuraukset tuntuvat erityisesti alueilla, jotka ovat selvästi riippuvaisia matkailusta ja yleisemmin liiketoiminnasta, jossa kuluttajia palvellaan kasvotusten. Tähän liittyy huomattava alueellisten erojen kasvamisen riski Ruotsissa, mikä pahentaa pääkaupunkialueen ja maan muiden alueiden tai kaupunki- ja maaseutualueiden välisten erojen jo havaittua hitaasti kasvavaa suuntausta. Kun otetaan huomioon, että riskinä on myös jäsenvaltioiden välisen lähentymisprosessin väliaikainen taantuminen, tämänhetkinen tilanne edellyttää kohdennettuja toimia. |
(10) |
Ruotsi toimitti vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelmansa 27 päivänä huhtikuuta 2020 ja vuoden 2020 lähentymisohjelmansa 28 päivänä huhtikuuta 2020. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon. |
(11) |
Ruotsiin sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota. |
(12) |
Vuoden 2020 lähentymisohjelmassa hallitus ennakoi, että nimellinen rahoitusasema, joka vuonna 2019 oli 0,4 prosenttia ylijäämäinen, heikkenee 3,8 prosentin alijäämään suhteessa BKT:hen vuonna 2020. Alijäämän ennustetaan supistuvan 1,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021 ja muuttuvan 1,5 prosentin ylijäämäksi suhteessa BKT:hen vuoteen 2023 mennessä. Julkinen velka suhteessa BKT:hen supistui 35 prosenttiin vuonna 2019, mutta vuoden 2020 lähentymisohjelman mukaan sen odotetaan kasvavan 40 prosenttiin vuonna 2020. Covid-19-pandemiaan liittyvä suuri epävarmuus vaikuttaa makrotalouden ja julkisen talouden näkymiin. |
(13) |
Ruotsi on covid-19-pandemian seurauksena toteuttanut osana unionin koordinoitua lähestymistapaa oikea-aikaisia budjettitoimenpiteitä terveydenhuoltojärjestelmänsä kapasiteetin lisäämiseksi, pandemian hillitsemiseksi ja avun tarjoamiseksi niille ihmisille ja aloille, joihin vaikutukset ovat erityisesti kohdistuneet. Vuoden 2020 lähentymisohjelman mukaan kyseiset budjettitoimenpiteet ovat 2,4 prosenttia suhteessa BKT:hen. Toimenpiteisiin sisältyy toimia terveydenhuoltopalvelujen vahvistamiseksi (0,1 % suhteessa BKT:hen), hätätuki vaikeuksissa oleville aloille (1,6 % suhteessa BKT:hen) sekä työmarkkina- ja sosiaalipoliittisia toimenpiteitä (0,2 % suhteessa BKT:hen). Lisäksi Ruotsi on ilmoittanut yritysten maksuvalmiutta tukevista toimenpiteistä, vaikka niillä ei olekaan suoria budjettivaikutuksia. Vuoden 2020 lähentymisohjelman mukaan näihin toimenpiteisiin kuuluvat erityisesti veronmaksun lykkäykset, joiden suuruus on enintään 6,9 prosenttia suhteessa BKT:hen, sekä erilaiset lainatakaukset ja laajennetut luottojärjestelyt, joiden suuruus on noin 4,7 prosenttia suhteessa BKT:hen. Ruotsin toteuttamat toimenpiteet ovat kaiken kaikkiaan niiden suuntaviivojen mukaisia, jotka komissio on esittänyt 13 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa. Toteuttamalla hätätoimenpiteet ja kasvua tukevat julkisen talouden toimenpiteet täysimääräisesti ja – sitten kun taloustilanne sen sallii – palauttamalla finanssipolitiikan tavoitteeksi maltillisella tasolla olevan julkisen talouden rahoitusaseman saavuttaminen keskipitkällä aikavälillä edistetään julkisen talouden kestävyyden säilymistä keskipitkällä aikavälillä. |
(14) |
Komission kevään 2020 talousennusteen mukaan Ruotsin julkisen talouden rahoitusasema on –5,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja –2,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2021 olettaen, että politiikka säilyy muuttumattomana. Julkisen talouden velan ennustetaan jäävän alle 60 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja vuonna 2021. |
(15) |
Komissio antoi 20 päivänä toukokuuta 2020 perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaisesti laaditun kertomuksen, koska Ruotsin ennakoidaan ylittävän vuonna 2020 alijäämän viitearvon, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kaiken kaikkiaan komission analyysi viittaa siihen, että perussopimuksessa ja asetuksessa (EY) N:o 1467/97 määriteltyä alijäämäkriteeriä ei ole noudatettu. |
(16) |
Ruotsin talous on hidastunut ennennäkemättömällä tavalla covid-19-pandemian puhjettua. Komission kevään 2020 ennusteen mukaan työttömyyden odotetaan nousevan 9,7 prosenttiin vuonna 2020 ja laskevan 9,3 prosenttiin vuonna 2021. Yksityisen kulutuksen odotetaan vähenevän voimakkaasti erityisesti kaikkein riskialtteimmissa kulutusluokissa, kuten liikenteessä, ravintola-alalla ja majoitusalalla. Kiinteän pääoman bruttomuodostuksen ennustetaan laskevan jopa kulutusta jyrkemmin, mikä johtuu suurelta osin elpymisvauhtia koskevasta epävarmuudesta. Ruotsin viranomaiset aloittivat toimenpiteiden toteuttamisen varhaisessa vaiheessa ja ovat vähitellen laajentaneet politiikkatoimia covid-19-pandemian leviämisen myötä. Toimenpiteet koskivat terveydenhuoltoa ja taloudellisten häiriöiden torjuntaa. Terveydenhuoltoon liittyviin toimenpiteisiin kuuluu keskushallinnon taloudellinen tuki, joka kattaa kaikki covid-19-pandemian aiheuttamat lisäkustannukset terveydenhuoltojärjestelmästä vastaaville alueille ja paikallisviranomaisille. Talouden alalla hallitus on toteuttanut monenlaisia toimenpiteitä yrityssektorin kustannusten alentamiseksi (lyhytaikaiset lomautukset, sairauspäivärahoista aiheutuvat kustannukset, työnantajan sosiaaliturvamaksujen perimättä jättäminen, luottotakaukset ja vuokranalennukset) sekä yritysten maksuvalmiuden varmistamiseksi (veronmaksun lykkääminen, mukaan lukien arvonlisävero- eli alv-maksut). Lisäksi Ruotsin keskuspankki Sveriges Riksbank on päättänyt myöntää yrityksille lainoja pankkien kautta ja ostaa valtion ja kuntien joukkovelkakirjoja sekä katettuja asunto-obligaatioita ja ruotsalaisten finanssialan ulkopuolisten yritysten liikkeeseen laskemia joukkovelkakirjoja ja yritystodistuksia. Näitä toimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon pankkialan häiriönsietokyky. Keskuspankki on myös tehnyt valuutanvaihtosopimuksia muiden keskuspankkien kanssa varmistaakseen, että tärkeitä valuuttoja on rahoitusalan käytettävissä. Sosiaali- ja työmarkkinapolitiikkaa on laajennettu esimerkiksi tekemällä tilapäisiä muutoksia sairausetuuksiin, lisäämällä työttömyysetuuksia, alentamalla työttömyysvakuutusjärjestelmään pääsyä koskevia vaatimuksia sekä aktiivisella työmarkkina- ja koulutuspolitiikalla (mm. vihreät työpaikat, Nystartjobb-ohjelman laajentaminen, kesäkurssit, korkea-asteen opiskelijoiden määrän lisääminen). |
(17) |
Ruotsin covid-19-pandemian vuoksi toteuttamat lyhyen aikavälin toimenpiteet perustuvat asianmukaisten resurssien ja kapasiteettipuskurien turvaamiseen sekä terveydenhuollon työntekijöiden tehtävien ja vastuiden mukauttamiseen. Keskipitkällä aikavälillä tämän pitäisi johtaa myös oikea-aikaiseen ja maantieteellisesti tasapainoiseen terveydenhuoltoon sekä terveydenhuollon työntekijöiden asianmukaiseen sijoittamiseen eri ympäristöihin (esimerkiksi avohoitoon ja sairaalahoitoon) ja auttaa välttämään terveydenhuoltohenkilöstön rakenteellista puutetta. Ruotsin vahvan tutkimus- ja innovointialan (T&I) hyödyntäminen tiedelähtöisissä toimissa voi edistää rokotteiden kehittämistä, hoitoja ja diagnostiikkaa sekä tutkimustulosten muuntamista kansanterveyspolitiikaksi. |
(18) |
Osaamisen, erityisesti digitaalisten taitojen, saatavuuden tukeminen voi edistää tuottavuuden kasvua huipputeknologian alojen T&I-toiminnan kautta ja auttaa saavuttamaan Ruotsin kunnianhimoiset ilmasto- ja energiatavoitteet, jotka sisältyvät sen kansalliseen energia- ja ilmastosuunnitelmaan. Investointeja tarvitaan myös maahanmuuttajataustaisten ja syntyperältään ruotsalaisten oppilaiden välisten koulutustulosten erojen kaventamiseksi. Työn korkea laatu on vaikuttanut merkittävästi työn tuottavuuden kasvuun, mutta tämä vaikutus oli lähes kadonnut ennen covid-19-kriisiä. On myös välttämätöntä integroida työmarkkinoille ryhmät, joiden potentiaalia ei hyödynnetty täysimääräisesti ennen kriisiä, kuten EU:n ulkopuolelta tulevat maahanmuuttajat ja vammaiset. Osaamisvaje on ollut erityisen suuri koulutuksessa, terveydenhuollossa, sosiaalipalveluissa, tieto- ja viestintäteknologian alalla, teollisuudessa ja rakennusalalla. |
(19) |
Talouden elpymisen edistämiseksi on tärkeää aikaistaa toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja, myös niihin vaikuttavien uudistusten avulla. Digitaali- ja mikroelektroniikka-aloilla yli 50 prosenttia työnantajista ilmoittaa alalla olevan osaamisvajetta, joka vaikuttaa kasvuun. Julkisten tutkimusmenojen säilyttäminen suurina on välttämätön edellytys tuottavuuden parantamiselle. Työvoiman tuottavuuden kasvun palauttaminen edellyttää myös pääomaintensiteetin kasvua ja investointien lisäämistä huipputeknologian aloilla ja innovatiivisilla aloilla. Uusien digitaaliteknologioiden leviäminen pieniin ja keskisuuriin yrityksiin auttaa parantamaan tuottavuutta. Kriisi on osoittanut digitaalisen infrastruktuurin tärkeyden ja sen, että nopeita ja vakaita yhteyksiä on oltava saatavilla kaikissa ihmisten asuin- ja työskentelypaikoissa. Mobiililaajakaistan laajentaminen 700 MHz:n taajuusalueella on tärkeässä asemassa, samoin kuin mahdollisuus saada rahoitustukea kiinteän laajakaistan kehittämiseen. Tuleva 5G-huutokauppa antaa lisäsysäyksen Ruotsin talouden digitalisoinnille. Ilmastoneutraalin yhteiskunnan saavuttamista vuonna 2045 koskeva tavoite edellyttää myös T&I-investointeja, jotka mahdollistavat uusien kilpailukykyisten ratkaisujen kehittämisen ja toteuttamisen hiilestä irtautumiseksi, sekä koordinoituja sosiaalisia toimia ja politiikkatoimia. Liikenne on ensisijainen kohde Ruotsin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Poliittisella asialistalla on ajoneuvokannan kokonaisvaltainen ja suhteellisen nopea muuttaminen vähäpäästöiseksi. Suunnitellut investoinnit rautatieinfrastruktuuriin ovat tärkeitä liikennemuotojakauman kehityksen kannalta ja Ruotsin kunnianhimoisen ilmastotavoitteen saavuttamiseksi. Liikenteen ja teollisuuden sähköistäminen edellyttää huomattavia investointeja sähköntuotantoon ja -jakeluun. Oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa, joka on komission ehdotuksen kohteena, koskeva ohjelmasuunnittelu kaudeksi 2021–2027 voisi auttaa Ruotsia vastaamaan joihinkin haasteisiin, joita siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen aiheuttaa, erityisesti vuoden 2020 maaraportin liitteen D kattamilla alueilla. Näin Ruotsi voisi hyödyntää kyseistä rahastoa parhaalla mahdollisella tavalla. |
(20) |
Jatkuvat epäilyt rahanpesusta ovat vaikuttaneet ruotsalaisten pankkien maineeseen, ja rahanpesun estäminen on edelleen Ruotsin ensisijainen tavoite. Tehokas valvonta edellyttää lisää resursseja ja asianmukaisia menettelyjä riskiperusteisen lähestymistavan soveltamiseksi. Ruotsi on myöntänyt, että asianmukaisen valvonnan ja tutkimusten toteuttamiseen tarvitaan lisää resursseja, ja se on vahvistanut rahoitusvalvontaviranomaisensa valmiuksia. Valvontaviranomaisen valmiudet ovat kuitenkin edelleen alhaiset Ruotsin rahoitusalan kokoon verrattuna. Haasteita on edelleen, ja riskiperusteinen lähestymistapa on vielä pantava kaikilta osin täytäntöön. |
(21) |
Vaikka tässä suosituksessa esitetyissä maakohtaisissa suosituksissa, jäljempänä ’vuoden 2020 maakohtaiset suositukset’, keskitytään covid-19-pandemian sosioekonomisten vaikutusten korjaamiseen ja talouden elpymisen helpottamiseen, vuoden 2019 maakohtaiset suositukset koskevat kuitenkin myös uudistuksia, jotka ovat keskipitkän ja pitkän aikavälin rakenteellisiin haasteisiin vastatessa olennaisia. Vuoden 2019 maakohtaiset suositukset ovat edelleen ajankohtaisia, ja niiden seuraamista jatketaan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä koko ensi vuoden. Tämä koskee myös investointeihin liittyvästä talouspolitiikasta annettuja vuoden 2019 maakohtaisia suosituksia. Kaikki vuoden 2019 maakohtaiset suositukset olisi otettava huomioon vuoden 2020 jälkeisessä koheesiopolitiikan rahoituksen strategisessa ohjelmasuunnittelussa, kriisiä lieventävät toimenpiteet ja ulospääsystrategiat mukaan lukien. |
(22) |
Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso tarjoaa unionissa puitteet talous- ja työllisyyspolitiikan jatkuvalle koordinoinnille, jolla voidaan edistää kestävää taloutta. Jäsenvaltiot ovat vuoden 2020 kansallisissa uudistusohjelmissaan arvioineet edistymistä Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Varmistamalla, että vuoden 2020 maakohtaisia suosituksia noudatetaan kaikilta osin, Ruotsi edistää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja yhteisiä pyrkimyksiä varmistaa kilpailukykyinen kestävyys unionissa. |
(23) |
Komissio on vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Ruotsin talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2020 maaraportissa. Se on arvioinut myös vuoden 2020 lähentymisohjelman, vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelman ja jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Ruotsille viime vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamiseksi. Komissio on ottanut huomioon ohjelmien ja jatkotoimenpiteiden merkityksen Ruotsin finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta mutta myös sen, ovatko ne unionin sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla unionin tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. |
(24) |
Neuvosto on tutkinut vuoden 2020 lähentymisohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (7) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1. |
(25) |
Neuvosto on tutkinut vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelman ja vuoden 2020 lähentymisohjelman komission perusteellisen tarkastelun ja tämän arvioinnin perusteella. Vuoden 2020 maakohtaisissa suosituksissa otetaan huomioon tarve puuttua covid-19-pandemiaan ja helpottaa talouden elpymistä ensimmäisenä välttämättömänä askeleena epätasapainojen korjaamiseksi. Koska vuoden 2020 maakohtaiset suositukset on kohdistettu uudelleen covid-19-pandemian sosioekonomisten vaikutusten korjaamista ja talouden elpymisen helpottamista koskevaan tavoitteeseen, yhdessäkään niistä ei puututa suoraan makrotalouden epätasapainoon, jonka komissio on havainnut asetuksen (EU) N:o 1176/2011 6 artiklan nojalla, |
SUOSITTAA, että Ruotsi toteuttaa vuosina 2020 ja 2021 toimia, joilla se
1. |
toteuttaa vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen huomioon ottaen kaikki tarvittavat toimenpiteet covid-19-pandemian torjumiseksi, talouden ylläpitämiseksi ja alkavan elpymisen tukemiseksi; harjoittaa taloustilanteen salliessa finanssipolitiikkaa, jonka tavoitteena on saavuttaa maltillisella tasolla oleva julkisen talouden rahoitusasema keskipitkällä aikavälillä ja varmistaa velkakestävyys, samalla kun lisätään investointeja; varmistaa terveydenhuoltojärjestelmän kantokyvyn muun muassa kriittisten lääkinnällisten tuotteiden, infrastruktuurin ja työvoiman riittävällä saatavuudella; |
2. |
edistää innovointia ja tukee koulutusta ja osaamisen kehittämistä; aikaistaa toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja talouden elpymisen vaalimiseksi; keskittää investoinnit vihreään ja digitaaliseen siirtymään, erityisesti puhtaaseen ja tehokkaaseen energian tuotantoon ja käyttöön, huipputeknologian aloihin ja innovatiivisiin aloihin, 5G-verkkoihin ja kestävään liikenteeseen; |
3. |
tehostaa rahanpesun torjuntaa koskevaa valvontaa ja panee rahanpesun torjuntasäännöstön tehokkaasti täytäntöön. |
Tehty Brysselissä 20 päivänä heinäkuuta 2020.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
J. KLOECKNER
(1) EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1.
(2) EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25.
(3) EUVL C 301, 5.9.2019, s. 159.
(4) Neuvoston asetus (EY) N:o 1467/97, annettu 7 päivänä heinäkuuta 1997, liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä (EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6).
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/460, annettu 30 päivänä maaliskuuta 2020, asetusten (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013 ja (EU) N:o 508/2014 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, jotta saataisiin liikkeelle investointeja jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmiin ja muille talouden aloille covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (Koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskeva investointialoite) (EUVL L 99, 31.3.2020, s. 5).
(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/558, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2020, asetusten (EU) N:o 1301/2013 ja (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, joilla voidaan tarjota poikkeuksellista joustavuutta Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttöön covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (EUVL L 130, 24.4.2020, s. 1).
(7) Asetuksen (EY) N:o 1466/97 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
26.8.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 282/183 |
NEUVOSTON SUOSITUS,
annettu 20 päivänä heinäkuuta 2020,
Yhdistyneen kuningaskunnan vuoden 2020 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Yhdistyneen kuningaskunnan vuoden 2020 lähentymisohjelmaa koskeva neuvoston lausunto
(2020/C 282/28)
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan,
ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 2 kohdan,
ottaa huomioon makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta 16 päivänä marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 (2) ja erityisesti sen 6 artiklan 1 kohdan,
ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin päätöslauselmat,
ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston päätelmät,
ottaa huomioon työllisyyskomitean lausunnon,
ottaa huomioon talous- ja rahoituskomitean lausunnon,
ottaa huomioon sosiaalisen suojelun komitean lausunnon,
ottaa huomioon talouspoliittisen komitean lausunnon,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 vuotuisen kestävän kasvun strategian, mikä aloitti vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Se otti huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17 päivänä marraskuuta 2017 antaman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan julistuksen. Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Yhdistynyt kuningaskunta ei kuulu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu. |
(2) |
Sen jälkeen kun Yhdistynyt kuningaskunta erosi Euroopan unionista 31 päivänä tammikuuta 2020 ja sopimus Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä (3), jäljempänä ’erosopimus’, tuli voimaan, Yhdistyneessä kuningaskunnassa alkoi siirtymäkausi, joka kestää 31 päivään joulukuuta 2020. Siirtymäkautta voidaan pidentää enintään yhdellä tai kahdella vuodella yhdellä päätöksellä, jonka unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta tekevät ennen 1 päivää heinäkuuta 2020 erosopimuksessa määrätyssä sekakomiteassa. Siirtymäkauden aikana unionin lainsäädäntöä – myös talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon liittyvää lainsäädäntöä – sovelletaan edelleen Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. |
(3) |
Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskeva vuoden 2020 maaraportti julkaistiin 26 päivänä helmikuuta 2020. Siinä arvioitiin Yhdistyneen kuningaskunnan edistymistä neuvoston 9 päivänä heinäkuuta 2019 hyväksymien maakohtaisten suositusten (4), jäljempänä ’vuoden 2019 maakohtaiset suositukset’, noudattamisessa, aiempina vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamisessa ja kansallisten Eurooppa 2020 -tavoitteidensa saavuttamisessa. |
(4) |
Maailman terveysjärjestö julisti 11 päivänä maaliskuuta 2020 covid-19-epidemian virallisesti maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Pandemia on kansalaisten, yhteiskuntien ja talouden kannalta vakava kansanterveysuhka. Se asettaa kansalliset terveydenhuoltojärjestelmät kovan paineen alaisiksi ja vahingoittaa globaaleja toimitusketjuja, heiluttaa rahoitusmarkkinoita, häiritsee kulutuskysyntää ja vaikuttaa kielteisesti useilla eri aloilla. Se uhkaa ihmisten työpaikkoja ja toimeentuloa sekä yritysten liiketoimintaa. Pandemia on aiheuttanut merkittävän talouden häiriön, jolla on jo vakavia vaikutuksia unionissa. Komissio antoi 13 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon, jossa kehotetaan toteuttamaan kriisin vaikutusten lieventämiseksi koordinoituja taloudellisia toimia, joihin osallistuvat kaikki kansallisen ja unionin tason toimijat. |
(5) |
Useat jäsenvaltiot ovat julistaneet hätätilan tai ottaneet käyttöön hätätoimenpiteitä. Hätätoimenpiteiden olisi oltava ehdottoman oikeasuhteisia, välttämättömiä, ajallisesti rajoitettuja ja eurooppalaisten ja kansainvälisten normien mukaisia. Niihin olisi sovellettava demokraattista valvontaa ja riippumatonta laillisuusvalvontaa. |
(6) |
Komissio antoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnista. Yleinen poikkeuslauseke, josta säädetään asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 1 kohdassa, 6 artiklan 3 kohdassa, 9 artiklan 1 kohdassa ja 10 artiklan 3 kohdassa sekä asetuksen (EY) N:o 1467/97 (5) 3 artiklan 5 kohdassa ja 5 artiklan 2 kohdassa, helpottaa finanssipolitiikan koordinointia talouden vakavan taantuman yhteydessä. Komissio katsoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa, että kun otetaan huomioon odotettavissa oleva covid-19-pandemian aiheuttama vakava talouden taantuma, yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnin edellytykset olivat täyttyneet, ja pyysi neuvostoa hyväksymään tämän johtopäätöksen. Jäsenvaltioiden valtiovarainministerit yhtyivät komission arvioon 23 päivänä maaliskuuta 2020. He olivat yhtä mieltä siitä, että vakava talouden laskusuhdanne vaatii määrätietoisia, tavoitteellisia ja koordinoituja vastatoimia. Yleisen poikkeuslausekkeen aktivoiminen mahdollistaa tilapäisen poikkeamisen julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta edellyttäen, että tämä ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä. Korjaavan osion osalta neuvosto voi myös päättää komission suosituksesta hyväksyä tarkistetun julkisen talouden kehityskaaren. Yleinen poikkeuslauseke ei keskeytä vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia menettelyjä. Se antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden poiketa niistä julkista taloutta koskevista vaatimuksista, joita tavallisesti sovellettaisiin, ja samalla komissiolla ja neuvostolla on mahdollisuus toteuttaa tarvittavat politiikan koordinointitoimenpiteet vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa. |
(7) |
On toimittava herkeämättä, jotta voidaan rajoittaa ja hillitä covid-19-pandemian leviämistä, parantaa kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien kantokykyä, lieventää pandemian sosioekonomisia seurauksia toteuttamalla yrityksille ja kotitalouksille suunnattuja tukitoimia ja varmistaa työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden kannalta asianmukaiset olosuhteet työpaikoilla, kun taloudellista toimintaa käynnistetään uudelleen. Unionin olisi hyödynnettävä käytettävissään olevia välineitä kaikilta osin tukeakseen jäsenvaltioiden toimia näillä osa-alueilla. Samaan aikaan jäsenvaltioiden ja unionin olisi yhdessä valmisteltava toimenpiteitä, joita tarvitaan, jotta yhteiskunnassa ja taloudessa voidaan palata normaaliin toimintaan ja jotta päästään takaisin kestävään kasvuun. Toimenpiteissä olisi otettava huomioon muun muassa vihreä siirtymä ja digitaalinen muutos ja hyödynnettävä kriisistä saadut kokemukset. |
(8) |
Covid-19-kriisi on korostanut sisämarkkinoiden tarjoamaa joustavuutta sopeutua poikkeuksellisiin tilanteisiin. Poikkeustoimenpiteet, jotka estävät sisämarkkinoiden normaalia toimintaa, olisi kuitenkin poistettava heti, kun ne eivät enää ole välttämättömiä. Näin voidaan varmistaa nopea ja sujuva siirtyminen elpymisvaiheeseen sekä palauttaa tavaroiden, palveluiden ja työntekijöiden vapaa liikkuvuus. Vallitseva kriisi on osoittanut, että terveydenhuoltoalalla tarvitaan kriisivalmiussuunnitelmia. Muun muassa parannetuilla hankintastrategioilla, monipuolisilla toimitusketjuilla ja välttämättömien tarvikkeiden strategisilla varastoilla on tärkeä merkitys laadittaessa laajempia kriisivalmiussuunnitelmia. |
(9) |
Covid-19-pandemian sosioekonomiset seuraukset jakautuvat todennäköisesti epätasaisesti Yhdistyneen kuningaskunnan eri alueiden välillä niiden erilaisen erikoistumisen vuoksi. Tähän liittyy huomattava alueellisten erojen kasvamisen riski Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Tämänhetkinen tilanne edellyttää kohdennettuja toimia. |
(10) |
Yhdistynyt kuningaskunta toimitti vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelmansa 30 päivänä huhtikuuta 2020 ja vuoden 2020 lähentymisohjelmansa 7 päivänä toukokuuta 2020. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon. |
(11) |
Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota ja velkasääntöä. Neuvosto suositti 13 päivänä heinäkuuta 2018 Yhdistyneelle kuningaskunnalle sen varmistamista, että nettomääräisten julkisten perusmenojen (6) nimellinen kasvu olisi enintään 1,6 prosenttia budjettivuonna 2019–2020, jolloin vuotuinen rakenteellinen sopeutus olisi 0,6 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT). Komission kokonaisarviointi vahvistaa, että julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä suositellulta sopeutusuralta poiketaan merkittävästi budjettivuonna 2019–2020 ja budjettivuosina 2018–2019 ja 2019–2020 yhdessä tarkasteltuina. Budjettivuoden 2019–2020 toteutumatiedot ovat saatavilla syksyllä 2020. |
(12) |
Budjettivuoden 2019–2020 lähentymisohjelmassa hallitus ennakoi julkisen talouden nimellisen rahoitusaseman, joka budjettivuonna 2019–2020 oli 2,2 prosenttia alijäämäinen, heikkenevän niin, että alijäämä on 2,5 prosenttia suhteessa BKT:hen budjettivuonna 2020–2021. Alijäämän ennustetaan kasvavan 3,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen budjettivuonna 2021–2022 ja supistuvan 2,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen viimeistään budjettivuonna 2024–2025. Julkisen talouden velka suhteessa BKT:hen supistui arviolta 83,2 prosenttiin budjettivuonna 2019–2020, ja budjettivuoden 2019–2020 lähentymisohjelman mukaan sen odotetaan supistuvan 82,9 prosenttiin budjettivuonna 2020–2021. Julkisen talouden kehitysarvioiden perustana oleva makrotalouden skenaario ei kuitenkaan enää vaikuta realistiselta, koska siinä ei ole otettu huomioon covid-19-pandemian taloudellisia vaikutuksia. Lähentymisohjelman ennusteissa ei oteta huomioon myöskään toimia, jotka Yhdistynyt kuningaskunta on ilmoittanut toteuttavansa covid-19-pandemian johdosta. Covid-19-pandemian aiheuttama suuri epävarmuus vaikuttaa makrotalouden ja julkisen talouden näkymiin. |
(13) |
Yhdistynyt kuningaskunta on covid-19-pandemian seurauksena toteuttanut oikea-aikaisia budjettitoimenpiteitä terveydenhuoltojärjestelmänsä kapasiteetin lisäämiseksi, pandemian hillitsemiseksi ja avun tarjoamiseksi niille ihmisille ja aloille, joihin kriisi on erityisesti vaikuttanut. Nämä toimenpiteet eivät sisälly lähentymisohjelman ennusteisiin, mutta komission kevään 2020 ennusteessa ne on otettu huomioon. Budjettitoimenpiteet ovat noin 5,5 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja niihin sisältyvät tuki työntekijöille, itsenäisille ammatinharjoittajille ja yrityksille sekä sosiaalikulut. Lisäksi Yhdistynyt kuningaskunta on ilmoittanut yritysten maksuvalmiutta tukevista toimenpiteistä, vaikka niillä ei olekaan suoria budjettivaikutuksia. Näihin toimenpiteisiin kuuluu myös lainatakauksia (noin 16 % suhteessa BKT:hen). Toteuttamalla hätätoimenpiteet ja kasvua tukevat julkisen talouden toimenpiteet täysimääräisesti ja – sitten kun taloustilanne sen sallii – palauttamalla finanssipolitiikan tavoitteeksi maltillisella tasolla olevan julkisen talouden rahoitusaseman saavuttaminen keskipitkällä aikavälillä edistetään julkisen talouden kestävyyden säilymistä keskipitkällä aikavälillä. |
(14) |
Komission kevään 2020 talousennusteen perusteella Yhdistyneen kuningaskunnan julkisen talouden rahoitusaseman ennustetaan olevan –10,7 prosenttia suhteessa BKT:hen budjettivuonna 2020–2021 ja –6,2 prosenttia suhteessa BKT:hen budjettivuonna 2021–2022 olettaen, että politiikka säilyy muuttumattomana. Julkisen talouden velkasuhteen ennustetaan olevan 102,5 prosenttia suhteessa BKT:hen budjettivuonna 2020–2021 ja 100,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2022. Lähentymisohjelman perustana olevassa makrotalouden skenaariossa ei oteta huomioon covid-19-pandemian taloudellisia vaikutuksia, minkä vuoksi siinä esitetyt julkisen talouden alijäämää ja velkaa koskevat ennusteet poikkeavat huomattavasti komission ennusteesta. |
(15) |
Komissio antoi 20 päivänä toukokuuta 2020 perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaisesti laaditun kertomuksen, koska Yhdistyneen kuningaskunnan ennakoidaan ylittävän budjettivuonna 2020–2021 alijäämän viitearvon, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kaiken kaikkiaan komission analyysi viittaa siihen, että perussopimuksessa ja asetuksessa (EY) N:o 1467/1997 määriteltyä alijäämäkriteeriä ei ole noudatettu. |
(16) |
Tämänhetkinen covid-19-kriisi on aiheuttanut talous- ja sosiaalipoliittisia haasteita, jollaisia ei ole nähty vuosikymmeniin. Työttömyysasteen odotetaan nousevan lähes 3 prosenttiyksikköä 6,7 prosenttiin vuonna 2020, ja elpyvän hieman 6 prosenttiin vuonna 2021, kun se vuonna 2019 oli 3,8 prosenttia. Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus on hyväksynyt hätätoimenpiteitä häiriön kielteisten vaikutusten lieventämiseksi. Suoran finanssipoliittisen tuen kustannukset riippuvat kysynnästä, mutta ne voivat nousta noin 110 miljardiin puntaan (5,5 % suhteessa BKT:hen), minkä lisäksi tulevat 330 miljardin punnan takaukset pankkilainoille (16 % suhteessa BKT:hen). Työllisyyden suojelemiseksi on otettu käyttöön työajan lyhentämisjärjestelyjä, ja lisäksi on toteutettu toimenpiteitä itsenäisten ammatinharjoittajien tukemiseksi. Yleistukijärjestelmän (Universal Credit) mukaisten ennakkomaksujen kattavuutta ja kelpoisuusehtoja on väliaikaisesti parannettu ja järjestelmän perusteella maksettavan perusavustuksen määrää väliaikaisesti korotettu 12 kuukauden ajaksi. Paikallisviranomaisille on myös luvassa kertaluonteista lisärahoitusta haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten ja kotitalouksien tukemiseksi. Hallitus on myös ilmoittanut, että covid-19-pandemian vuoksi vaikeuksiin joutuneet asunnonomistajat voivat saada asuntolainan lyhennyksiin kolmen kuukauden lykkäyksen. |
(17) |
Englannin keskuspankki on tukenut yritysten rahoitusasemaa alentamalla korkokantaansa kahdesti, 0,75 prosentista yhteensä 0,1 prosenttiin, ja alentamalla vastasyklisen pääomapuskurikannan 0 prosenttiin aiemmalta uralta, joka tähtäsi sen nostamiseen 2 prosenttiin viimeistään joulukuussa 2020. Lisäksi se on kasvattanut joukkovelkakirjojen osto-ohjelman 645 miljardiin puntaan ja kohdentanut lisätukea liikepankeille, jotka myöntävät reaalitaloudelle lainarahoitusta, valtion lainatakausten ohella. Hallitus on tarjonnut joillakin aloilla yritysmaksujen lykkäämistä vuodella sekä arvonlisäveromaksujen (alv-maksut) lykkäyksiä ja pienemmille yrityksille käteisavustuksia. Maksuvalmiustukea on myönnetty myös takauksina ja avustuksina erityisen valtiontukijärjestelyn (Coronavirus Business Interruption Loan Scheme, CBILS) puitteissa. Järjestely on tarkoitettu pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille), joiden liikevaihto alittaa tietyn kynnysarvon, ja se on toteutettu käyttäen erilaisia yritysrahoitustuotteita, kuten uusiutuvia luottojärjestelyjä ja muita tuotteita, muun muassa määräaikaisia luottoja. Lisäksi kaikilla toimialoilla on otettu käyttöön yleinen järjestelmä, josta voidaan myöntää maksuvalmiustukea paitsi pk-yrityksille, myös suuremmille yrityksille, esimerkiksi investointitukena. Näitä toimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon pankkialan häiriönsietokyky. |
(18) |
Covid-19-pandemia on osoittanut, että Yhdistyneen kuningaskunnan terveydenhuoltojärjestelmän varautumistaso ja kapasiteetti eivät riitä tällaisiin epidemioihin vastaamiseen erityisesti hoitolaitosten, henkilöstön ja tarvikkeiden osalta. Tämän seurauksena covid-19-potilaille on jouduttu hätätilanteessa perustamaan tilapäisiä kenttäsairaaloita eri puolilla Yhdistynyttä kuningaskuntaa. Maan valmistusteollisuutta kehotettiin muuttamaan tuotantolinjojaan niin, että ne voisivat valmistaa kiireellisesti lisää lääkinnällisiä laitteita, kuten hengityskoneita, odotettuun kysyntään vastaamiseksi. Covid-19-kriisi on entisestään kärjistänyt terveysalan työvoimapulaa. Vastaavien kriisien hallitsemiseksi tulevaisuudessa on tehtävä investointeja terveydenhuoltojärjestelmään kaikkialla Yhdistyneessä kuningaskunnassa, tehokkaat ja hyvin resursoidut kansanterveystoimenpiteet mukaan lukien. Investoinneilla olisi pyrittävä järjestämään tarvittavat laitteet ja laitoskapasiteetti sekä tarvittava ammattitaitoinen henkilöstö ja yleensä varmistamaan valmiudet tarjota kaikki tarvittavat säännölliset terveyspalvelut, covid-19-tautia tai muita vastaavia tartuntatauteja sairastavien potilaiden hoidon ohella. |
(19) |
Tämänhetkisellä kriisillä on todennäköisesti erityisen suuret vaikutukset kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin, joiden köyhyys pahenee entisestään. Köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen riski lisääntyi jo ennen kriisiä, vaikka työttömyysluvut olivat ennätyksellisen alhaiset. Työssäkäyvien köyhyys ja lasten köyhyys on niin ikään yleistä. Sosiaalietuuksien leikkaukset ja uudistukset uhkaavat heikentää Yhdistyneen kuningaskunnan vero- ja etuusjärjestelmän vahvasti köyhyyttä vähentävää vaikutusta. Tukea kaikkein heikoimmassa asemassa oleville, erityisesti köyhyydessä eläville lapsille, olisi lisättävä, varsinkin kun otetaan huomioon, että kriisin odotetaan entisestään lisäävän tuloeroja. |
(20) |
Työn tuottavuuden parantaminen on Yhdistyneessä kuningaskunnassa edelleen suuri haaste. Tuotos työtuntia kohti on Yhdistyneessä kuningaskunnassa huomattavasti matalampi kuin useimmissa muissa kehittyneissä talouksissa ja vain hieman korkeampi kuin ennen finanssikriisiä. BKT:n kasvu on ollut seurausta työllisyyden kasvusta, sillä tuottavuus ei ole viime aikoina juurikaan kasvanut. Kireistä työmarkkinoista huolimatta työn tuottavuus on pysynyt Yhdistyneessä kuningaskunnassa pääosin samalla tasolla vuoden 2018 alusta lähtien. Reaalipalkkojen kasvu on niin ikään pysynyt hitaana. Monet Yhdistyneen kuningaskunnan osat ovat suhteellisen köyhiä, ja investoinnit osaamiseen ja infrastruktuuriin suhteellisen vähäisiä. Matalapalkkaisten työntekijöiden rajalliset urakehitysnäkymät vaikuttavat kielteisesti sekä tuottavuuteen että köyhyyteen. Tämän tilanteen odotetaan jatkuvan, ja se voi jopa pahentua covid-19-kriisin vuoksi. Viimeaikainen pandemia tuo merkittäviä haasteita myös Yhdistyneen kuningaskunnan koulutusjärjestelmille etenkin etäopiskelun järjestämisessä ja siksi, että pääsy muodolliseen koulutukseen vaihtelee. Tuottavuutta olisi syytä lisätä puuttumalla laaja-alaisiin ongelmiin, kuten laitteisiin, infrastruktuuriin ja tutkimus- ja kehittämistoimiin tehtyjen investointien vähäisyyteen ja erityisesti perustaitojen ja teknisten taitojen osaamisvajeisiin. Yhdistynyt kuningaskunta pyrkii investoimaan enemmän tutkimukseen ja innovointiin ja parantamaan nykyisten teknologioiden käyttöä koko taloudessa. |
(21) |
Talouden elpymisen edistämiseksi on tärkeää aikaistaa toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja, myös niihin vaikuttavien uudistusten avulla. Yhdistyneessä kuningaskunnassa on jatkuva asuntopula. Alalla on ilmennyt kapasiteettirajoituksia, eikä asuntorakentaminen riitä vastaamaan arvioituun kysyntään. Uusia asuntoja varten saatavilla olevan tonttimaan määrää ja sijaintia rajoittaa maamarkkinoiden tiukka sääntely erityisesti suurten kaupunkien läheisyydessä. Rakennusala on edelleen avainasemassa asumisen sekä tulevien energiatehokkuus- ja ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta. Asuntojen lämmitykseen käytettävän energian vähentäminen on kuitenkin vaikeaa, kun otetaan huomioon asuntokannan ikä ja hidas uusiutuminen. Vuosikymmeniä liian vähäisinä jatkuneiden julkisten investointien jälkeen hallitus on nyt alkanut korjata infrastruktuuri-investointien vajetta. Investoinnit uusiutuviin energialähteisiin ovat edistyneet rohkaisevasti, ja energia-alalla on onnistuttu vähentämään päästöjä huomattavasti. Ilmastoneutraaliuteen siirtymiseen liittyy kuitenkin vielä haasteita koko taloudessa. Yhdistyneen kuningaskunnan maantie-, rautatie- ja lentoliikenneverkkojen käyttö on saavuttamassa enimmäiskapasiteettinsa, mikä lisää ruuhkia ja ilman pilaantumista. Yhdistyneen kuningaskunnan tavoitteena on olla nollapäästöisten ajoneuvojen eturintamassa, mutta valtaosa rautatieverkosta on yhä sähköistämättä. Vaikka valokuituverkkojen kattavuus Yhdistyneessä kuningaskunnassa on edelleen vaatimaton, verkkokilpailu valokuitumarkkinoilla on kasvussa, koska hallitus on huomattavasti lisäämässä julkista tukea valokuituverkon käyttöönotolle. Tällaiset investoinnit digitaaliseen infrastruktuuriin edellyttävät kuitenkin myös digiosaamisen parantamista, sillä Yhdistyneessä kuningaskunnassa on rakenteellinen pula tietotekniikan asiantuntemuksesta. |
(22) |
Vaikka tässä suosituksessa esitetyissä maakohtaisissa suosituksissa, jäljempänä ’vuoden 2020 maakohtaiset suositukset’, keskitytään pandemian sosioekonomisten vaikutusten korjaamiseen ja talouden elpymisen helpottamiseen, vuoden 2019 maakohtaiset suositukset koskevat kuitenkin myös uudistuksia, jotka ovat keskipitkän ja pitkän aikavälin rakenteellisiin haasteisiin vastatessa olennaisia. Vuoden 2019 maakohtaiset suositukset ovat edelleen ajankohtaisia, ja niiden seuraamista jatketaan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä siirtymäkauden päättymiseen asti. |
(23) |
Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso tarjoaa unionissa puitteet talous- ja työllisyyspolitiikan jatkuvalle koordinoinnille, jolla voidaan edistää kestävää taloutta. Jäsenvaltiot ovat vuoden 2020 kansallisissa uudistusohjelmissaan arvioineet edistymistä Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Varmistamalla, että vuoden 2020 maakohtaisia suosituksia noudatetaan kaikilta osin, Yhdistynyt kuningaskunta edistää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. |
(24) |
Komissio on vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Yhdistyneen kuningaskunnan talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2020 maaraportissa. Se on arvioinut myös vuoden 2020 lähentymisohjelman, vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelman ja jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Yhdistyneelle kuningaskunnalle viime vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamiseksi. Komissio on ottanut huomioon ohjelmien ja jatkotoimenpiteiden merkityksen Yhdistyneen kuningaskunnan finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta mutta myös sen, ovatko ne unionin sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa. |
(25) |
Neuvosto on tutkinut vuoden 2020 lähentymisohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (7) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1, |
SUOSITTAA, että Yhdistynyt kuningaskunta toteuttaa vuosina 2020 ja 2021 toimia, joilla se
1. |
toteuttaa vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen huomioon ottaen kaikki tarvittavat toimenpiteet covid-19-pandemian torjumiseksi, talouden ylläpitämiseksi ja alkavan elpymisen tukemiseksi; harjoittaa taloustilanteen salliessa finanssipolitiikkaa, jonka tavoitteena on saavuttaa maltillisella tasolla oleva julkisen talouden rahoitusasema keskipitkällä aikavälillä ja varmistaa velkakestävyys, samalla kun lisätään investointeja; parantaa terveydenhuoltojärjestelmän selviytymiskykyä; |
2. |
varmistaa sosiaalisen suojelun järjestelmän asianmukaisuuden ja kattavuuden, jotta voidaan tukea kaikkia ja erityisesti niitä, joihin kriisi on vaikuttanut eniten; |
3. |
edistää innovointia ja tukee inhimillisen pääoman kehittämistä; aikaistaa toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja talouden elpymisen vaalimiseksi; keskittää investoinnit vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen, erityisesti asuntosektoriin, puhtaaseen ja tehokkaaseen energian tuotantoon ja käyttöön, kestävään liikenneinfrastruktuuriin ja nopeisiin laajakaistaverkkoihin. |
Tehty Brysselissä 20 päivänä heinäkuuta 2020.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
J. KLOECKNER
(1) EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1.
(2) EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25.
(3) EUVL L 29, 31.1.2020, s. 7.
(4) EUVL C 301, 5.9.2019, s. 163.
(5) Neuvoston asetus (EY) N:o 1467/97, annettu 7 päivänä heinäkuuta 1997, liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä (EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6).
(6) Nettomääräisillä julkisilla perusmenoilla tarkoitetaan julkisten menojen kokonaismäärää ilman korkomenoja, ilman unionin ohjelmista aiheutuvia menoja, jotka korvataan täysin unionin varoista saatavilla tuloilla, ja ilman ei-päätösperäisiä työttömyysetuusmenojen muutoksia. Kansallisesti rahoitettu kiinteän pääoman bruttomuodostus jaetaan neljälle vuodelle. Päätösperäiset tulopuolen toimenpiteet ja lakisääteiset tulojen lisäykset otetaan huomioon. Meno- ja tulopuolen kertaluonteiset toimenpiteet kuittaavat toisensa.
(7) Asetuksen (EY) N:o 1466/97 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti.