EUROOPAN KESKUSPANKIN SUOSITUS,

annettu 27 päivänä maaliskuuta 2020,

osingonjaosta COVID-19-pandemian aikana ja suosituksen EKP/2020/1 kumoamisesta

(EKP/2020/19)

(2020/C 102 I/01)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, JOKA

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää politiikkaa koskevien erityistehtävien antamisesta Euroopan keskuspankille 15 päivänä lokakuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 1024/2013 (1) ja erityisesti sen 4 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan keskuspankki (EKP) pitää ratkaisevan tärkeänä, että luottolaitokset voivat edelleen hoitaa tehtäväänsä rahoittaa kotitalouksia, pieniä ja keskisuuria yrityksiä sekä muita yrityksiä koronavirustaudin (COVID-19) aiheuttamassa talouden sokkitilanteessa. Tämän päämäärän saavuttamiseksi on olennaisen tärkeää, että luottolaitokset säilyttävät pääomaa ja ylläpitävät näin kykyään tukea taloutta tilanteessa, jossa koronavirus aiheuttaa kasvavaa epävarmuutta. Tämän vuoksi pääomaresurssien käyttö reaalitalouden tukemiseen ja tappioiden kattamiseen olisi asetettava tällä hetkellä etusijalle suhteessa harkinnanvaraiseen osingonjakoon ja osakkeiden takaisinostoon.

(2)

Tämän vuoksi EKP katsoo tarkoituksenmukaiseksi, että merkittävät luottolaitokset pidättäytyvät koronavirukseen liittyvän talouden sokkitilan kestäessä osingonjaosta ja sellaisista osakkeiden takaisinostoista, joissa suoritetaan maksu osakkaille. Euroopan keskuspankin suositus (EKP/2020/1) (2) olisi nämä poikkeukselliset olosuhteet huomioon ottaen kumottava.

(3)	Jotta reaalitalouteen kohdistuva tuki olisi mahdollisimman tehokasta, katsotaan tarkoituksenmukaiseksi, että myös vähemmän merkittävät luottolaitokset pidättäytyvät harkinnanvaraisesta osingonjaosta,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN SUOSITUKSEN:

I.

1.

EKP suosittaa, että vähintään 1 päivään lokakuuta 2020 saakka luottolaitokset eivät maksa osinkoja (3) eivätkä anna peruuttamattomia sitoumuksia osinkojen maksusta tilikausilta 2019 ja 2020 ja että luottolaitokset pidättäytyvät sellaisista osakkeiden takaisinostoista, joissa suoritetaan maksu osakkaille.

2.

Luottolaitosten, jotka eivät voi noudattaa tätä suositusta, koska ne katsovat, että niiden on lain mukaan maksettava osinkoja, olisi viipymättä selvitettävä tämän näkemyksen taustalla olevat syyt yhteiselle valvontaryhmälleen.

3.

Tätä suositusta sovelletaan Euroopan keskuspankin asetuksen (EU) N:o 468/2014 (EKP/2014/17) (4) 2 artiklan 22 kohdassa määritellyn merkittävän valvottavan ryhmittymän konsolidoidulla tasolla ja Euroopan keskuspankin asetuksen (EU) N:o 468/2014 (EKP/2014/17) 2 artiklan 16 kohdassa määritellyn merkittävän valvottavan yhteisön tasolla yksittäin, jos tällainen merkittävä valvottava yhteisö ei kuulu merkittävään valvottavaan ryhmittymään.

II.

Tämä suositus on osoitettu Euroopan keskuspankin asetuksen (EU) N:o 468/2014 (EKP/2014/17) 2 artiklan 16 ja 22 kohdassa tarkoitetuille merkittäville valvottaville yhteisöille ja merkittäville valvottaville ryhmittymille.

III.

Tämä suositus on niin ikään osoitettu kansallisille toimivaltaisille viranomaisille ja nimetyille viranomaisille, kun on kyse asetuksen (EU) N:o 468/2014 (EKP/2014/17) 2 artiklan 7 ja 23 kohdassa tarkoitetuista vähemmän merkittävistä valvottavista yhteisöistä ja vähemmän merkittävistä valvottavista ryhmittymistä. Kansallisten toimivaltaisten ja nimettyjen viranomaisten odotetaan soveltavan tätä suositusta edellä mainittuihin yhteisöihin ja ryhmittymiin sikäli kuin se on tarkoituksenmukaista.

IV.

EKP arvioi jatkossa taloudellista tilannetta edelleen ja harkitsee, onko osingonjaon keskeyttäminen suositeltavaa vielä 1 päivän lokakuuta 2020 jälkeen.

V.

Kumotaan Euroopan keskuspankin suositus EKP/2020/1.

---

(1)  EUVL L 287, 29.10.2013, s. 63.

(2)  Euroopan keskuspankin suositus EKP/2020/1, annettu 17 päivänä tammikuuta 2020, osingonjakopolitiikasta (EUVL C 30, 29.1.2020, s. 1).

(3)  Luottolaitosten oikeudellinen muoto voi vaihdella; ne voivat olla esim. listattuja yhtiöitä tai muita kuin osakeyhtiöitä, kuten keskinäisiä yhtiöitä, osuuskuntia tai säästöpankkeja. Termillä ”osinko” viitataan tässä suosituksessa kaikentyyppisiin rahasuorituksiin, jotka edellyttävät ylimmän päättävän elimen hyväksyntää.

(4)  Euroopan keskuspankin asetus (EU) N:o 468/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, kehyksen perustamisesta YVM:n puitteissa tehtävälle yhteistyölle EKP:n ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten välillä sekä kansallisten nimettyjen viranomaisten kanssa (YVM-kehysasetus) (EKP/2014/17).

KOMISSION TIEDONANTO

COVID-19

Ohjeet EU:hun suuntautuvaa muuta kuin välttämätöntä matkustamista koskevan väliaikaisen matkustusrajoituksen täytäntöönpanosta, kauttakulkujärjestelyjen helpottamisesta EU:n kansalaisten kotiuttamiseksi ja vaikutuksista viisumipolitiikkaan

(2020/C 102 I/02)

Koronavirus on levinnyt kaikkialle maailmaan, ja sen vuoksi on käynnistetty lukuisia toimenpiteitä taudin leviämisvauhdin hidastamiseksi. Valtion- tai hallitusten päämiehet korostivat 10. maaliskuuta 2020, että Euroopan on omaksuttava yhteinen toimintatapa ja koordinoitava toimia tiiviisti Euroopan komission kanssa. Erityisesti terveysministereitä ja sisäministereitä kehotettiin olemaan yhteydessä päivittäin asianmukaisen koordinoinnin varmistamiseksi ja yhteisen eurooppalaisen ohjeistuksen aikaansaamiseksi. (1)

Tämänhetkisen mittasuhteiltaan merkittävän maailmanlaajuisen uhan vuoksi tarvitaan ehdottomasti toiminnan koordinointia EU:n tasolla, jotta kansallisten toimenpiteiden mahdolliset vaikutukset voidaan maksimoida.

Tätä taustaa vasten komissio antoi 16. maaliskuuta 2020 Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle ja neuvostolle tiedonannon (2), jossa se kehotti ottamaan käyttöön EU:hun suuntautuvaa muuta kuin välttämätöntä matkustamista koskevan väliaikaisen matkustusrajoituksen covid-19-epidemian vuoksi (jäljempänä ’tiedonanto’). Se pyrki näin varmistamaan, että EU:n ulkorajoilla toteutettavat toimet ovat johdonmukaisia ja asianmukaisia.

Tiedonannolla täydennetään komission laatimaa asiakirjaa Suuntaviivat rajaturvallisuustoimenpiteitä varten terveyden suojelemiseksi ja tavaroiden ja välttämättömien palvelujen saatavuuden turvaamiseksi (3) (jäljempänä ’suuntaviivat’). Suuntaviivojen tavoitteena on suojella kansalaisten terveyttä, varmistaa niiden henkilöiden asianmukainen kohtelu, joiden täytyy matkustaa, ja turvata välttämättömien tavaroiden ja palvelujen saatavuus EU:ssa.

Tiedonannossa korostetaan, että EU:n ulkorajan olisi toimittava turva-alueen rajana ja että jäsenvaltioiden ja Schengenin säännöstöön osallistuvien maiden olisi rajoitettava kaikkea muuta kuin välttämätöntä matkustusta kolmansista maista EU+ -alueelle. Tiedonannossa todetaan selvästi, että jäsenvaltiot saavat evätä ulkorajoilla maahanpääsyn ”kolmansien maiden kansalaisilta, jotka eivät asu jäsenvaltioiden alueella, jos heillä on asiaankuuluvia oireita tai jos he ovat olleet erityisesti alttiina infektioriskille ja heidän katsotaan muodostavan uhkan kansanterveydelle” (4).

Valtion- tai hallitusten päämiehet hyväksyivät 17. maaliskuuta 2020 kehotuksen vahvistaa ulkorajoja siten, että muuhun kuin välttämättömään matkustamiseen EU:n alueelle sovelletaan koordinoitua ja tilapäistä rajoitusta 30 päivän ajan komission ehdottaman toimintamallin mukaisesti. Valtion- tai hallitusten päämiehet hyväksyivät lisäksi rajaturvallisuutta koskevat suuntaviivat (5).

Niiden kansallisten toimenpiteiden nojalla, jotka on hyväksytty tällaisen koordinoidun toiminnan varmistamiseksi EU:n ulkorajoilla, rajavartijoiden olisi komission tiedonannon mukaisesti evättävä maahanpääsy kaikilta sellaisilta kolmansien maiden kansalaisilta, joiden matkustamista ei nykyolosuhteissa pidetä välttämättömänä.

Avustaakseen näiden toimien toteuttamisessa ulkorajoilla Euroopan komissio on Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) palautteen pohjalta ja Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC) sekä Europolin tuella laatinut nämä ohjeet (jäljempänä ’ohjeet’).

Ohjeet ovat lisäksi jatkotoimi Eurooppa-neuvoston jäsenten 26. maaliskuuta 2020 antamalle yhteiselle julkilausumalle, jossa korostetaan tarvetta tehostaa toimia sen varmistamiseksi, että kolmansiin maihin jääneet EU:n kansalaiset voivat halutessaan palata kotiinsa.

Ohjeissa annetaan neuvoja ja käytännön ohjeistusta niiden toimenpiteiden toteuttamista varten, joita jäsenvaltiot (6) ja Schengenin säännöstöön osallistuvat maat ovat hyväksyneet tiedonannon pohjalta.

Ohjeita annetaan erityisesti seuraavista seikoista:

—	sellaisen väliaikaisen matkustusrajoituksen käyttöönotosta, jota sovelletaan kaikkeen muuhun kuin välttämättömään matkustamiseen kolmansista maista EU+ -alueelle

—	kauttakulkujärjestelyjen helpottamisesta kolmansiin maihin jääneiden EU:n kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä kotiuttamiseksi

—	viisumihakemusten käsittelyyn liittyvistä konsulaattien vähimmäispalveluista ja

—	suhtautumisesta matkustusrajoitusten aiheuttamiin oleskeluajan ylityksiin, mukaan lukien niiden kolmansien maiden kansalaisten osalta, joilta ei vaadita viisumia.

1.   Kolmansista maista EU+ -alueelle (7) suuntautuvaan kaikkeen muuhun kuin välttämättömään matkustamiseen sovellettavan väliaikaisen matkustusrajoituksen käyttöönotto:

a)   Yleistä

Schengenin rajasäännöstön (8) ja covid-19:n koordinoidun torjunnan varmistamiseksi annettujen kansallisten säädösten nojalla on mahdollista evätä maahanpääsy sellaisilta kolmansien maiden kansalaisilta, jotka eivät asu jäsenvaltioiden alueella, jos heillä on asiaankuuluvia oireita tai jos he ovat olleet erityisesti alttiina infektioriskille ja heidän katsotaan muodostavan uhkan kansanterveydelle.

—

Schengenin rajasäännöstön 2 artiklan 21 kohdan mukaan ”kansanterveyteen kohdistuvalla uhalla” tarkoitetaan tauteja, jotka voivat aiheuttaa Maailman terveysjärjestön kansainvälisten terveyssäännösten määritelmän mukaisen epidemian, ja muita infektiotauteja tai tarttuvia loistauteja, jos niistä säädetään jäsenvaltioiden kansalaisiin sovellettavissa suojelusäännöksissä.

—	Schengenin rajasäännöstön 6 artiklan 1 kohdassa määritellään kolmansien maiden kansalaisten maahantuloedellytykset, mukaan lukien edellytys, jonka mukaan he eivät saa aiheuttaa vaaraa muun muassa kansanterveydelle (6 artiklan 1 kohdan e alakohta).

—	Schengenin rajasäännöstön 14 artiklan mukaan sellaisilta kolmansien maiden kansalaisilta, jotka eivät täytä 6 artiklan 1 kohdassa säädettyjä maahantuloedellytyksiä ja jotka eivät kuulu 6 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuihin henkilöryhmiin, on evättävä maahanpääsy. (9)

Kaikkien maahantulon epäämistä koskevien päätösten on oltava oikeasuhteisia ja syrjimättömiä, ja ne on pantava täytäntöön asianomaisten henkilöiden ihmisarvoa täysin kunnioittaen. Toimenpide katsotaan oikeasuhteiseksi, jos sitä ennen on kuultu terveysviranomaisia ja jos nämä pitävät sitä asianmukaisena ja tarpeellisena kansanterveyttä koskevan tavoitteen saavuttamiseksi. (10)

Käytännön ohjeita: Schengenin rajasäännöstön liitteessä V olevaan B osaan sisältyvässä pääsyn epäämistä koskevassa lomakkeessa on syykoodi ”I”, joka kattaa kansanterveyteen liittyvät kysymykset. Kunkin jäsenvaltion olisi ilmoitettava viittaukset kansalliseen lainsäädäntöönsä, joka koskee Schengenin rajasäännöstön 6 artiklan 1 kohtaan ja 2 artiklan 21 kohtaan perustuvaa pääsyn epäämistä. Jos kolmansien maiden kansalaisilta, jotka matkustavat voimassa olevalla Schengen-viisumilla (Schengenin rajasäännöstön 6 artikla), evätään maahanpääsy yksinomaan kansanterveysuhkaan perustuvien matkustusrajoitusten perusteella (kansalliset toimenpiteet, jotka koskevat kansanterveyteen liittyvän hätätilanteen toteamista), olisi toteutettava seuraavat toimenpiteet: — Ilmauksen ”asiaankuuluvia oireita” tulkinnalla on erittäin tärkeä merkitys, koska covid-19:n tapauksessa erilaisia lieviä hengitystieoireita voi esiintyä sairauden alkuvaiheessa. Kun on kyse henkilöistä, jotka ovat ”... olleet erityisesti alttiina infektioriskille...”, olisi noudatettava ECDC:n teknisessä raportissa esitettyä ”suuririskisten kontaktien” luokittelua. — Olisi täytettävä vakiolomake rajalla pääsyn epäämistä varten (Schengenin rajasäännöstön liitteessä V oleva B osa) ja epäämisen syyksi olisi ilmoitettava ”I” (katsotaan vaarantavan kansanterveyden). Viittaus kansalliseen toimenpiteeseen, joka on hyväksytty koordinoidun toiminnan varmistamiseksi ja muuta kuin välttämätöntä matkustusta koskevien väliaikaisten rajoitusten soveltamisalan määrittämiseksi, olisi annettava selkeästi. — Rajavartijan on ilmoitettava pääsyn epäämisen syy lomakkeen kohdassa ”Huomautukset”. — Rajatarkastuksia tekevän rajavartijan on merkittävä passiin maahantuloleima, mitätöitävä se vetämällä yli risti pysyvällä mustalla musteella ja merkittävä sen viereen oikealle puolelle niin ikään pysyvällä musteella pääsyn epäämisen perustetta vastaava kirjaintunnus ”I”. Voimassa olevaan viisumiin ei saa merkitä leimaa ”REVOKED” tai ”ANNULLED”, jos maahantulo on evätty yksinomaan syystä ”I”. — Jotta voidaan pitää paremmin kirjaa tapauksista, joissa maahanpääsy on evätty kansanterveysuhkaan perustuvan, muuta kuin välttämätöntä matkustusta koskevan matkustusrajoituksen perusteella, tämä tieto olisi kirjattava kansallisiin rajatarkastusjärjestelmiin aina, kun lisätietojen merkitseminen tarkastettua matkustajaa koskevaan tietueeseen on mahdollista. — Matkustajalle olisi annettava covid-19-tiedote, kuten ECDC:n laatima infografiikka tai esite. — Terveestä matkustajasta ei tarvitse erikseen tehdä terveysilmoitusta sen naapurimaana olevan kolmannen maan viranomaisille, johon matkustaja palautetaan EU:n maaulkorajan ylityspaikalta (maantie- tai rautatieliikenne) tai EU:n meriulkorajan ylityspaikalta (esim. satamat, jotka on nimetty säännöllisiä lauttayhteyksiä varten, tai muut satamat, joissa on risteilyaluksia, yksittäisiä veneilijöitä tai kalastusaluksia).

b)   Matkustajat, joilla on lupa ylittää ulkorajat maahantulon yhteydessä:

(1)   EU:n kansalaiset / Schengenin säännöstöön osallistuvien maiden kansalaiset ja heidän perheenjäsenensä näiden kansalaisuudesta riippumatta sekä kolmansien maiden kansalaiset, joilla on oleskelulupa, ja heidän huollettavanaan olevat henkilöt

Tiedonannon mukaan väliaikaiseen matkustusrajoitukseen on kuuluttava poikkeus, joka sallii kaikkien EU:n jäsenvaltioiden ja Schengenin säännöstöön osallistuvien maiden kansalaisten palata kotiinsa. Tätä poikkeusta on sovellettava

—	kaikkiin EU:n kansalaisiin (11) ja Schengenin säännöstöön osallistuvien maiden kansalaisiin sekä heidän perheenjäseniinsä näiden kansalaisuudesta riippumatta

—

kolmansien maiden kansalaisiin, jotka ovat pitkäaikaista oleskelua koskevan direktiivin (12) nojalla pitkään oleskelleita kolmansien maiden kansalaisia, ja henkilöihin, joiden oleskeluoikeus perustuu muihin EU:n direktiiveihin tai kansalliseen lainsäädäntöön tai joilla on pitkäaikaista oleskelua varten myönnetty kansallinen viisumi.

San Marinon, Andorran, Monacon ja Vatikaanin (Pyhä istuin) kansalaiset olisi tiedonannon mukaisen muuta kuin välttämätöntä matkustamista koskevan matkustusrajoituksen soveltamiseksi rinnastettava jäsenvaltioiden kansalaisiin, eli EU:n jäsenvaltioiden olisi sallittava näiden valtioiden kansalaisten ja niissä asuvien kolmansien maiden kansalaisten maahanpääsy, jotta he voivat palata kotiinsa.

Kaikille Schengen-alueelle tuleville ulkorajat ylittäville henkilöille (eli EU:n kansalaisille, Schengenin säännöstöön osallistuvien maiden kansalaisille ja kolmansien maiden kansalaisille) tehdään järjestelmällisesti tarkastukset rajanylityspaikoissa. Rajatarkastuksiin voi sisältyä suuntaviivojen (13) jaksossa III esitettyjä terveystarkastuksia.

Jäsenvaltioiden on aina sallittava omien kansalaistensa sekä alueellaan laillisesti asuvien EU:n kansalaisten ja kolmansien maiden kansalaisten maahanpääsy. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin toteuttaa asianmukaisia toimenpiteitä, kuten vaatia alueelleen saapuvia muiden maiden kansalaisia jäämään vapaaehtoisesti karanteeniin tai muita vastaavia toimenpiteitä, jos henkilöt palaavat covid-19-epidemia-alueelta, edellyttäen, että jäsenvaltiot soveltavat samoja vaatimuksia myös omiin kansalaisiinsa.

(2)   Muut kolmansien maiden kansalaiset, joille voidaan myöntää lupa tulla EU:n alueelle EU:n ulkorajan sulkemisesta huolimatta

Muuta kuin välttämätöntä matkustamista koskevaa väliaikaista rajoitusta ei pitäisi soveltaa henkilöihin, joilla on välttämätön tehtävä tai tarve:

—	terveydenhuollon ammattilaiset, terveysalan tutkijat ja vanhustenhoidon ammattilaiset

—	rajatyöntekijät

—	maatalousalan kausityöntekijät

—	kuljetushenkilöstö

—	diplomaatit, kansainvälisten järjestöjen henkilöstö, sotilashenkilöstö, humanitaarisen avun työntekijät ja pelastuspalveluhenkilöstö heidän hoitaessaan tehtäviään

—	kauttakulkumatkustajat (14)

—	pakottavista perhesyistä matkustavat

—	kansainvälisen suojelun tarpeessa olevat tai muista humanitaarisista syistä suojelua tarvitsevat henkilöt palauttamiskiellon periaatetta noudattaen.

Henkilöille, joilla on lupa saapua EU+ -alueelle, olisi tehtävä koordinoituja ja tehostettuja terveystarkastuksia.

Käytännön ohjeita: Tehdessään rajatarkastuksia matkustajille, joilla on lupa ylittää ulkorajat maahantulon yhteydessä, kansallisten viranomaisten on noudatettava tiukasti Schengenin rajasäännöstöä. Niiden on erityisesti tarkistettava, että passit, kansalliset henkilötodistukset, oleskeluluvat tai muut liiteasiakirjat ovat aitoja. Kansallisten viranomaisten on valvottava, että Schengenin tietojärjestelmästä (SIS) tehtävät järjestelmälliset tarkastukset suoritetaan, koska tällä toimenpiteellä suojataan Schengen-aluetta mahdolliselta terrorismin uhalta ja rajat ylittävältä rikollisuudelta. Kolmansien maiden kansalaisten passit on leimattava. Covid-19:n tapauksessa matkustajien seulonnassa käytetään lämpöskannausta ja/tai oireisiin perustuvaa seulontaa. Maahantulomenettelyä koskevia kansallisia päätöksiä on sovellettava. Useat maat ovat esimerkiksi päättäneet asettaa kaikki maahantulijat (myös omat kansalaisensa) 14 päivän karanteeniin. Jäsenvaltiot ja Schengenin säännöstöön osallistuvat maat voivat rajoittaa niiden rajanylityspaikkojen määrää, jotka pidetään avoinna sellaisille matkustajaryhmille, joilla on edelleen pääsy Schengen-alueelle. Tällä toimenpiteellä voidaan auttaa varmistamaan, että covid-19:n osalta käyttöön otettuja kansanterveystoimenpiteitä noudatetaan kaikilta osin ja että ulkorajoilla suoritetaan tehostettua ja kohdennettua valvontaa. Se voi myös auttaa jäsenvaltioita keskittämään henkilöstöä tietyille rajanylityspaikoille, jotka on varustettu asianmukaisin välinein niin, että Schengenin rajasäännöstöä ja erityisiä terveyttä koskevia toimenpiteitä voidaan niillä noudattaa kaikilta osin. Jäsenvaltioita ja Schengenin säännöstöön osallistuvia maita pyydetään toimittamaan luettelo kyseisistä rajanylityspaikoista komissiolle ja Frontexille viimeistään 1. huhtikuuta 2020.

(3)   Turvallisuusnäkökohdat

Europol on tarvittaessa valmis pyytämään ylimääräisten vierailevien virkamiesten lähettämistä jäsenvaltioista suorittamaan ylemmän tason turvatarkastuksia asianomaisista tietokannoista (eli Europolin tietojärjestelmä, Schengenin tietojärjestelmä ja Interpol).

Lisäksi rajatylittävää poliisiyhteistyötä voitaisiin tehostaa kahdenväliseltä tai alueelliselta pohjalta tietyn jäsenvaltion pyynnöstä, jos tämä on tarpeen rikosten torjumiseksi tai ehkäisemiseksi. Prüm-päätöksen 18 artikla muodostaa oikeusperustan ”rajat ylittävälle” yhteistyölle ”joukkotapahtumissa ja vastaavissa suurtapahtumissa, katastrofeissa sekä vakavissa onnettomuuksissa pyrkimällä estämään rikokset ja ylläpitämään yleistä järjestystä ja turvallisuutta”. Sen mahdollistaa virkamiesten, asiantuntijoiden ja neuvonantajien lähettämisen sekä varusteiden toimittamisen sen jäsenvaltion pyynnöstä, jonka alueella tilanne on syntynyt. Europol voisi helpottaa tällaisen tuen antamista. Europol voi lisäksi tarjota jäsenvaltioille tehostettua apua yleisen järjestyksen ja turvallisuuden vaarantavan terrorismin ja järjestäytyneen ja muun vakavan rikollisuuden torjunnassa.

Käytännön ohjeita: Jäsenvaltioita muistutetaan siitä, että niiden on tarpeen myöntää ulkorajoilla pääsy ja käyttöoikeus seuraaviin tietojärjestelmiin ja yhteisiin tiedonvaihtojärjestelmiin: Schengenin tietojärjestelmä (SIS II), viisumitietojärjestelmä ja Eurodac. Lisäksi olisi tehtävä hakuja muista kuin EU:n järjestelmistä, kuten Interpolin ylläpitämästä varastettujen ja kadonneiden matkustusasiakirjojen tietokannasta. Kun on kyse ylemmän tason turvatarkastuksista korkean riskiprofiilin tapauksissa, jäsenvaltioiden olisi edelleen tehtävä yhteistyötä ja vaihdettava tietoja varmistaakseen, että Europolin, SIS:n ja Interpolin tietoja hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti. Europolin ja Frontexin tuottamia riski-indikaattoreita olisi pyrittävä käyttämään järjestelmällisemmin korkean riskiprofiilin tapausten tunnistamiseksi. Olisi otettava käyttöön johdonmukainen kolmivaiheinen tietojenvaihto etenkin kun on kyse terrorismiin syyllistyvistä vierastaistelijoista, koska SIS II -haut eivät kata kaikkia sellaisia tiedossa olevia epäiltyjä, jotka ovat lähtöisin EU:n ulkopuolelta. Tämän vuoksi on järjestelmällisesti tehtävä haut myös Europolin tietokannoista, jotta rajavalvonnan piiriin saadaan myös henkilöt, joista ei ole tietoja SIS II -tietokannassa. Jäsenvaltiot voivat turvallisuustarkastuksia tehostaakseen pyytää apua Europolilta tietojen yhteiskäyttöön, hankintaan ja analysointiin liittyvien valmiuksien osalta. Tämä voi kattaa muun muassa Europolin tietojärjestelmän, tiedonhallintavalmiudet ja muut valmiudet sekä forensiikan välineet.

c)   Maastalähtötarkastukset henkilöille, jotka haluavat poistua EU:sta

Rajaviranomaisten olisi maastalähtötarkastuksia tehdessään sovellettava suuntaviivoja seuraavasti:

—	Annetaan matkustajille tietoa covid-19-epidemiaan liittyvistä, muuta kuin välttämätöntä matkustamista koskevista väliaikaisista matkustusrajoituksista. Ohjataan covid-19-taudin suhteen huolta aiheuttavat tapaukset välittömästi terveydenhuoltopalveluihin.

—	Suoritetaan maasta lähteville seulontatoimenpiteitä, joiden tarkoituksena on arvioida tartuntamaista lähtevillä matkustajilla esiintyviä oireita ja/tai altistumista koronavirukselle. Matkustajien, joiden on todettu altistuneen koronavirukselle tai saaneen sen, ei saisi antaa matkustaa.

EU+ -alueen ja kolmansien maiden kansalaisille, jotka haluavat poistua EU:sta, olisi tiedotettava seuraavista asioista:

—

Heitä olisi varoitettava virallisesti mahdollisista matkustamiseen ja terveyteen liittyvistä toimenpiteistä EU:n jäsenvaltioiden naapurimaissa, Schengenin säännöstöön osallistuvissa maissa tai kolmansissa maissa, mikäli tällaisista toimenpiteistä on ilmoitettu asianmukaisia viestintäkanavia käyttäen.

—	EU:n kansalaisia ja jäsenvaltiossa oleskelevia kolmansien maiden kansalaisia olisi varoitettava virallisesti siitä, että heihin voidaan soveltaa kansallisia terveyteen liittyviä toimenpiteitä, jos he palaavat maahan kolmannesta maasta.

—	Kolmansien maiden kansalaisia olisi varoitettava virallisesti käyttöön otetuista erityistoimenpiteistä, joita toteutetaan maahantulon yhteydessä ja joita siis sovelletaan heihin heidän palatessaan maahan.

—	Näiden virallisten varoitusten olisi oltava saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä ja kyseiseen jäsenvaltioon rajoittuvien maiden kielillä sekä kielellä, jota kolmansien maiden kansalaiset ymmärtävät tai jota heidän voidaan kohtuudella olettaa ymmärtävän.

Käytännön ohjeita Vaikka jäsenvaltiot ja Schengenin säännöstöön osallistuvat maat voivat rajoittaa matkustajien maahantuloa varten auki pidettävien rajanylityspaikkojen määrää, niiden olisi silti sallittava matkustajien poistua minkä tahansa maa- tai merirajan ylityspaikan kautta, jos niihin saapuu matkustajia, edellyttäen, että naapurina oleva kolmas kohdemaa ottaa matkustajia vastaan saapumispaikassa. Jäsenvaltioita ja Schengenin säännöstöön osallistuvia maita kehotetaan sopimaan naapureina olevien kolmansien maiden kanssa siitä, mitkä maa- tai merirajan ylityspaikat pidetään auki maahantulo- ja/tai maastalähtötarkastuksia varten. Tällä toimenpiteellä pyritään minimoimaan niiden matkustajien määrä, joilta evätään pääsy naapurissa sijaitsevaan kolmanteen maahan sen jälkeen, kun EU:n/Schengenin rajaviranomaiset ovat tehneet maastalähtötarkastukset. Jäsenvaltioita ja Schengenin säännöstöön osallistuvia maita pyydetään ilmoittamaan kyseisistä sopimuksista komissiolle viimeistään 1. huhtikuuta 2020.

d)   Maahantulotarkastusten ensisijaisuus poikkeuksellisessa terveystilanteessa

Koska jäsenvaltiot saattavat rajoittaa matkustajille avoimia rajanylityspaikkoja ulkorajoilla, jäsenvaltiot voivat tukeutua Schengenin rajasäännöstön 9 artiklaan (Rajatarkastusten lieventäminen tilapäisesti), joka mahdollistaa maahantulotarkastusten asettamisen ulkorajoilla etusijalle maastalähtötarkastuksiin nähden. Schengenin rajasäännöstön mukaan ulkorajoilla suoritettavia rajatarkastuksia voidaan lieventää poikkeuksellisten ja odottamattomien olosuhteiden vuoksi, jos odotusaika rajanylityspaikalla muodostuu odottamattomista tapahtumista johtuvien liikennemäärien vuoksi kohtuuttomaksi, vaikka kaikki saatavilla olevat henkilöstö-, välineistö- ja järjestelyresurssit on otettu käyttöön.

Näissä tilanteissa olisi otettava huomioon seuraavat seikat:

—	Maahantuloliikenteeseen kohdistuvat rajatarkastukset olisi asetettava etusijalle maastalähtöliikenteeseen kohdistuviin rajatarkastuksiin nähden.

—	Silloinkin kun rajatarkastuksia lievennetään, rajavartijan on leimattava kolmansien maiden kansalaisten matkustusasiakirjat Schengenin rajasäännöstön 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti sekä maahantulon että maastalähdön yhteydessä.

—	Rajatarkastusten lieventämisen olisi oltava tilapäistä, se on mukautettava perusteena oleviin olosuhteisiin ja se on poistettava käytöstä asteittain.

Nämä säännökset eivät rajoita jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön mukaisten terveyttä koskevien toimenpiteiden soveltamista.

Toimenpiteet, joita ehdotetaan komission tiedonannossa (15) vihreiden kaistojen täytäntöönpanosta terveyden suojelemiseksi ja tavaroiden ja välttämättömien palvelujen saatavuuden turvaamiseksi rajaturvallisuustoimenpiteitä varten annettujen suuntaviivojen mukaisesti, olisi otettava asianmukaisesti huomioon.

Käytännön ohjeita Jäsenvaltioita, joiden täytyy tilapäisesti lieventää maastalähtötarkastuksia Schengenin rajasäännöstön mukaisesti, kehotetaan jatkamaan kaikilta osin maahantulon yhteydessä tehtävien rajatarkastusten suorittamista ja täydentämään niitä asianmukaisilla terveyttä koskevilla toimenpiteillä. Tätä helpotetaan rajoittamalla niiden rajanylityspaikkojen määrää, jotka pysyvät auki matkustajille ulkorajoilla. Edellä c kohdassa tarkoitetut tiedotteet EU:n alueelta poistumisen seurauksista nykytilanteessa voivat olla muodoltaan yleisiä ilmoituksia, jotka ovat esillä eri paikoissa ainakin asianomaisten jäsenvaltioiden ja naapurimaan kielillä sekä englanniksi.

e)   Terveys- ja turvallisuustoimenpiteet rajavartijoiden ja muiden ulkorajoilla toimivien viranomaisten suojelemiseksi

Jäsenvaltioita kehotetaan varustamaan kaikki raja-, tulli- ja terveystarkastuksiin ja kaikenlaisiin ulkorajoilla tehtäviin tarkastuksiin osallistuvat viranomaiset henkilönsuojaimilla, kuten hengityssuojaimilla, käsineillä ja käsihuuhteella.

Käytännön ohjeita Käsihygienialla tarkoitetaan käsien tiheää pesua saippualla ja vedellä tai käsien puhdistamista alkoholipohjaisilla liuoksilla, geeleillä tai pyyhkeillä. Kädet olisi pestävä säännöllisesti saippualla ja vedellä 20–40 sekunnin ajan. Alkoholipohjaisista käsihuuhteista on vain vähän lisähyötyä verrattuna saippuaan ja veteen ihmisten välisessä kanssakäymisessä, ja jos niitä käytetään, niiden alkoholipitoisuuden olisi oltava 60–85 prosenttia. ECDC:n juliste tehokkaasta käsienpesusta Ei ole näyttöä siitä, että terveiden ihmisten hengityssuojainten käytöstä olisi hyötyä taudin leviämisen estämisessä. Asiakaspalvelutehtävissä toimivilla henkilöillä, joilla on paljon henkilökontakteja, kuten rajavirkailijoilla, on kuitenkin tavallista suurempi riski kohdata tartunnan saaneita ihmisiä. Jos hengityssuojaimia käytetään, olisi noudatettava parhaita käytäntöjä niiden pukemisessa, poistamisessa ja hävittämisessä. Hengityssuojaimen poistamisen jälkeen on aina noudatettava edellä kuvattua käsihygieniaa. ECDC:n tekninen raportti – Guidelines for the use of non-pharmaceutical measures to delay and mitigate the impact of 2019-nCoV (Ohjeita muiden kuin farmaseuttisten toimenpiteiden käytöstä 2019-nCoV-viruksen vaikutusten hidastamiseksi ja lieventämiseksi, saatavilla englanniksi) ECDC on tuottanut aiheesta lyhyen opetusmateriaalin, jota voidaan käyttää henkilöstön koulutukseen. Guidance for wearing and removing personal protective equipment in healthcare settings for the care of patients with suspected or confirmed COVID-19. (Ohjeita henkilönsuojainten käytöstä ja riisumisesta terveydenhuollossa hoidettaessa potilaita, joilla epäillään tai joilla on vahvistettu olevan covid-19-infektio, saatavilla englanniksi)

2.   Kauttakulku ja kauttakulun helpottaminen matkailijoiden kotiuttamisen yhteydessä

Eurooppa-neuvoston jäsenten 26. maaliskuuta 2020 antaman yhteisen julkilausuman mukaisesti on tarpeen tehostaa toimia sen varmistamiseksi, että kolmansiin maihin jääneet EU:n kansalaiset pääsevät halutessaan palaamaan kotiin.

Jäsenvaltioiden on helpotettava EU:n kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä (näiden kansalaisuudesta riippumatta) sekä kolmansien maiden kansalaisten, joilla on oleskelulupa, (ja heidän huollettaviensa) kauttakulkua edelleen siihen maahan, jonka kansalaisia he ovat tai jossa he asuvat.

Tämä koskee etenkin ulkomaille jääneitä EU:n kansalaisia ja heidän perheenjäseniään, jotka kotiutetaan EU:hun, riippumatta siitä, saapuvatko he kaupallisilla tai tilauslennoilla tai kansallisilla ilma-aluksilla.

Serbian, Pohjois-Makedonian, Montenegron ja Turkin kansalaiset olisi rinnastettava jäsenvaltioiden ja Schengenin säännöstöön osallistuvien maiden kansalaisiin sovellettaessa tiedonannon mukaista muuta kuin välttämätöntä matkustamista koskevaa väliaikaista matkustusrajoitusta, kun he palaavat kotimaihinsa unionin pelastuspalvelumekanismin kotiuttamisoperaatioissa, koska nämä maat osallistuvat pelastuspalvelumekanismiin. On taattava kaikkien unionin pelastuspalvelumekanismin puitteissa kotiutettavien henkilöiden (16) ja heidän perheidensä kauttakulku kotimaahansa siitä jäsenvaltiosta, johon he saapuivat ulkorajan ylittäessään.

Käytännön ohjeita Koska kaupallisia lentoja on rajoitetusti saatavilla, jäsenvaltion lentoasemalle saapuvien kansalaisten olisi sallittava jatkaa matkaa millä tahansa käytettävissä olevalla liikennevälineellä. Kauttakulun ehdoksi EU:ssa ei saisi asettaa sitä, että kansalaisen kansallisuus- tai asuinjäsenvaltio järjestää kuljetuksen. Tavoitteena on oltava sen varmistaminen, että ulkomaille jääneiden EU:n kansalaisten käytettävissä olevat lennot käytetään mahdollisimman tehokkaasti kuljettamalla matkustajia, jotka ovat palaamassa minne tahansa EU:ssa. Jäsenvaltioita pyydetään ilmoittamaan lentoyhtiöille väliaikaisen matkustusrajoituksen poikkeuksista, jotka koskevat kotiinsa matkustavia EU:n kansalaisia. Lentoyhtiöt, jotka kuljettavat EU:n kansalaisia kolmannesta maasta Schengen-alueelle, eivät myöskään joudu Schengenin yleissopimuksen 26 artiklan mukaiseen vastuuseen, jos kauttakulku lennon kohdejäsenvaltion kautta ei ole taattu ennen matkustajan nousua koneeseen. Liikenteenharjoittajan vastuuta koskevia EU:n säännöksiä ei sovelleta EU:n kansalaisiin eikä mahdolliseen kansanterveydellisistä syistä johtuvaan pääsyn epäämiseen. Jos jäsenvaltio vaatii EU:n kansalaista todistamaan jatkoyhteyden esimerkiksi junalippuvarauksella, tästä on tiedotettava jäsenvaltion verkkosivustoilla, jotta kansalaiset saavat tiedon asianmukaisesti. Tällaisesta vaatimuksesta olisi tiedotettava myös muille jäsenvaltioille, muun muassa niiden suurlähetystöille ja konsulaateille kolmansissa maissa paikallisen konsuliyhteistyön yhteydessä. Jäsenvaltion kautta tapahtuvan kauttakulun helpottamiseksi EU:n kansalaisten olisi sallittava hankkia tällainen todiste rajalla esimerkiksi sallimalla heidän ostaa juna- tai lentolippu itse lentoasemalla.

3.   Konsulaattien vähimmäispalvelut viisumihakemusten käsittelyä varten

Jäsenvaltiot ja Schengenin säännöstöön osallistuvat maat soveltavat tällä hetkellä matkustusrajoituksia ulkorajoillaan. Osana toimenpiteitä covid-19-taudin leviämisen hillitsemiseksi useimmat Schengen-maat ovat keskeyttäneet lyhytaikaista oleskelua koskevien viisumihakemusten käsittelyn muiden kuin välttämättömien matkojen osalta. Schengen-maiden konsuliviranomaisia kehotetaan kuitenkin noudattamaan ohjeita vähimmäispalvelusta tiettyjen viisuminhakijaryhmien hakemusten käsittelemiseksi koronavirushätätilanteen aikana. Viisumihakemusten käsittelyä koskevia yleisiä sääntöjä olisi noudatettava. Näitä ohjeita sovelletaan myös silloin, jos käytössä on virallinen edustusjärjestely.

Jos virallista järjestelyä ei ole, viisumihakemusten käsittelyssä olisi käytettävä tapauskohtaista edustusta yksittäistapauksissa ja poikkeuksellisissa olosuhteissa, esimerkiksi sotilas- ja turvallisuushuippukokouksiin osallistuvan henkilöstön osalta, kiireellisistä lääketieteellisistä syistä jne. Hakemusta käsittelevän jäsenvaltion olisi kuultava kohdejäsenvaltiota ennen viisumin myöntämistä.

Viisuminhaltijoita olisi järjestelmällisesti muistutettava siitä, että heidän on perusteltava matkan tarkoitus ja esitettävä sitä tukevat asiakirjat rajanylityspaikassa. Heille olisi tiedotettava asianmukaisesti siitä, että he joutuvat terveysseulontaan, ja seurauksista heidän saapuessaan EU:hun (eli mahdollisista karanteenijärjestelyistä).

Tiedonannossa luetellaan joukko matkustajaryhmiä, jotka on vapautettu väliaikaisesta matkustusrajoituksesta tai joihin väliaikaista matkustusrajoitusta ei pitäisi soveltaa. Joissakin näistä ryhmistä matkustajat voivat olla sellaisia kolmansien maiden kansalaisia, joihin sovelletaan lyhytaikaista viisumia koskevaa vaatimusta.

Viisumipalvelujen väliaikaisesta osittaisesta sulkemisesta huolimatta jäsenvaltioiden konsulaattien (ja mahdollisesti hakemuksia keräävien ulkoisten palveluntarjoajien) olisi sen vuoksi pysyttävä avoinna ja otettava vastaan ja käsiteltävä seuraaviin ryhmiin kuuluvien matkustajien viisumihakemukset:

—	direktiivin 2004/38/EY soveltamisalaan kuuluvat EU:n kansalaisten perheenjäsenet

—	terveydenhuollon ammattilaiset, terveysalan tutkijat ja vanhustenhoidon ammattilaiset

—	rajatyöntekijät

—	kuljetushenkilöstö

—	diplomaatit, kansainvälisten järjestöjen henkilöstö, sotilashenkilöstö ja humanitaarisen avun työntekijät heidän hoitaessaan tehtäviään

—	kauttakulkumatkustajat, joiden on tarpeen siirtyä Schengen-alueen ulkopuolelta saapuvalta lennolta Schengen-alueen ulkopuolelle lähtevälle jatkoyhteydelle lentokentän kansainvälisen alueen kautta

—	pakottavista perhesyistä matkustavat

Lyhytaikaista viisumia ja lentokentän kauttakulkuviisumia koskevien hakemusten käsittelyssä noudatettavia yleisiä sääntöjä (viisumisäännöstö) olisi noudatettava.

Myönnetyn viisumin voimassaolo: On suositeltavaa, että toistuvaisviisumit ja useaan kauttakulkuun lentokentällä oikeuttavat viisumit myönnetään lähtökohtaisesti siten, että ne ovat voimassa vähintään kuusi kuukautta ja oleskelun sallittu kesto on 90 päivää (lukuun ottamatta lentokentän kauttakulkuviisumeja).

Tiedotus yleisölle: Jäsenvaltioiden olisi välittömästi tiedotettava kyseisissä paikoissa yleisölle noudatettavasta käytännöstä. Olisi suosittava tiedotusta, jossa kaikki jäsenvaltiot antavat samat tiedot.

Tiedotus vastaanottavalle maalle: Nämä ohjeet toimitetaan EU:n edustustoissa oleville paikallisesta Schengen-yhteistyöstä vastaaville yhteyshenkilöille, ja on suositeltavaa, että ne toimitetaan myös vastaanottavien maiden kansallisille viranomaisille.

Käytännön ohjeita Jäsenvaltioita ja Schengenin säännöstöön osallistuvia maita kehotetaan ilmoittamaan EU:n/Schengenin rajanylityspaikan kansallisille viranomaisille, jos sinne odotetaan saapuvaksi matkustajaa Schengen-viisumilla, joka on myönnetty poikkeuksellisten olosuhteiden perusteella.

4.   Suhtautuminen matkustusrajoitusten aiheuttamiin oleskeluajan ylityksiin, mukaan lukien niiden kolmansien maiden kansalaisten osalta, joilta ei vaadita viisumia

Toimivaltaiset jäsenvaltioiden viranomaiset (17) voivat pidentää sellaisten Schengen-alueella olevien viisuminhaltijoiden oleskeluoikeutta, jotka eivät voi poistua lyhytaikaista oleskelua varten myönnetyn viisumin voimassaolon päättyessä, enintään 90 päivään 180 päivän jakson aikana. Jos viisuminhaltijoiden on pakottavista syistä oleskeltava alueella pidempään kuin enintään 90 päivää 180 päivän jakson aikana, toimivaltaisten kansallisten viranomaisten olisi myönnettävä pitkäaikaiseen oleskeluun tarkoitettu kansallinen viisumi tai väliaikainen oleskelulupa.

Toimivaltaisten kansallisten viranomaisten olisi myönnettävä pitkäaikaiseen oleskeluun tarkoitettu kansallinen viisumi tai väliaikainen oleskelulupa myös sellaisille kolmansien maiden kansalaisille, joilta ei vaadita viisumia ja joiden on pakottavista syistä oleskeltava alueella pidempään kuin enintään 90 päivää 180 päivän jakson aikana.

Jäsenvaltioita kannustetaan luopumaan hallinnollisista ja muista seuraamuksista niiden kolmansien maiden kansalaisten osalta, jotka eivät voi poistua niiden alueelta matkustusrajoitusten vuoksi. Matkustusrajoituksista johtuvia oleskeluajan ylityksiä ei pitäisi ottaa huomioon tulevien viisumihakemusten käsittelyssä.

---

(1)  https://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2020/03/10/statement-by-the-president-of-the-european-council-following-the-video-conference-on-covid-19/

(2)  COM(2020) 115, 16.3.2020.

(3)  C(2020) 1753, 16.3.2020.

(4)  Ks. suuntaviivojen kohta IV.15.

(5)  Kaikki jäsenvaltiot (Irlantia lukuun ottamatta) ja Schengenin säännöstöön osallistuvat maat soveltavat matkustusrajoitusta.

(6)  https://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2020/03/17/conclusions-by-the-president-of-the-european-council-following-the-video-conference-with-members-of-the-european-council-on-covid-19/

(7)  EU+ -alueeseen katsotaan kuuluviksi kaikki Schengen-valtiot (myös Bulgaria, Kroatia, Kypros ja Romania) sekä Schengenin säännöstöön osallistuvat neljä maata. Siihen kuuluisivat myös Irlanti ja Yhdistynyt kuningaskunta, jos ne päättävät soveltaa rajoituksia.

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/399, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2016, henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta yhteisön säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö).

(9)  Tämä ei kuitenkaan rajoita turvapaikkaoikeutta koskevien erityismääräysten soveltamista eikä kansainvälistä suojelua tai viisumien myöntämistä pitkäaikaista oleskelua varten. (Schengenin rajasäännöstön 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti).

(10)  Koronavirus (Covid-19) – Suuntaviivat rajaturvallisuustoimenpiteitä varten terveyden suojelemiseksi ja tavaroiden ja välttämättömien palvelujen saatavuuden turvaamiseksi, C(2020) 1753 final, Bryssel, EUVL C 86I, 16.3.2020, s. 1.

(11)  Tämä sisältää myös Irlannin kansalaiset (Irlanti on Schengen-alueeseen kuulumaton jäsenvaltio). Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisia on kohdeltava siirtymäkauden päättymiseen asti samalla tavalla kuin EU:n kansalaisia.

(12)  Neuvoston direktiivi 2003/109/EY, annettu 25 päivänä marraskuuta 2003, pitkään oleskelleiden kolmansien maiden kansalaisten asemasta (EUVL L 16, 23.1.2004, s. 44).

(13)  Koronavirus (Covid-19) – Suuntaviivat rajaturvallisuustoimenpiteitä varten terveyden suojelemiseksi ja tavaroiden ja välttämättömien palvelujen saatavuuden turvaamiseksi, C(2020) 1753 final, Bryssel, (EUVL C 86I, 16.3.2020, s. 1).

(14)  Mukaan lukien henkilöt, jotka on kotiutettu konsuliapua käyttäen.

(15)  C(2020) 1897, EUVL C 96I, 24.3.2020, s. 1.

(16)  EU:n jäsenvaltioiden, Schengenin säännöstöön osallistuvien maiden, Yhdistyneen kuningaskunnan ja unionin pelastuspalvelumekanismiin osallistuvien maiden kansalaiset.

(17)  http://ec.europa.eu/dgs/home-affairs/doc_centre/borders/docs/annex_27_authorities_competent_for_extension.pdf

KOMISSION TIEDONANTO

Työntekijöiden vapaan liikkuvuuden harjoittamista koskevat suuntaviivat covid-19-epidemian aikana

(2020/C 102 I/03)

Covid-19-kriisi on johtanut ennennäkemättömien toimenpiteiden käyttöönottoon EU:n jäsenvaltioissa, muun muassa tarkastusten palauttamiseen sisärajoille.

Asiakirjassa Suuntaviivat rajaturvallisuustoimenpiteitä varten terveyden suojelemiseksi ja tavaroiden ja välttämättömien palvelujen saatavuuden turvaamiseksi (1) vahvistetaan periaatteet tehokasta rajaturvallisuutta koskevalle yhdennetylle lähestymistavalle kansanterveyden suojelemiseksi samalla kun säilytetään sisämarkkinoiden eheys. Suuntaviivojen 23 kohdan mukaan jäsenvaltioiden olisi sallittava erityisesti terveydenhuoltoalalla ja elintarviketeollisuudessa sekä muiden olennaisten palvelujen aloilla (esim. lasten- ja vanhustenhoito, yleishyödyllisten palvelujen kriittinen henkilöstö) työskentelevien mutta myös muiden rajatyöntekijöiden rajanylitys ja helpotettava sitä ammattitoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi.

Vaikka työntekijöiden vapaata liikkuvuutta koskevia rajoituksia voidaan perustella yleiseen järjestykseen, yleiseen turvallisuuteen tai kansanterveyteen liittyvillä syillä, niiden on oltava välttämättömiä, oikeasuhteisia ja perustuttava puolueettomiin ja syrjimättömiin kriteereihin.

Rajatyöntekijät, lähetetyt työntekijät (2) ja kausityöntekijät asuvat yhdessä maassa mutta työskentelevät toisessa. Monet heistä ovat ratkaisevan tärkeitä vastaanottaville jäsenvaltioille, esimerkiksi niiden terveydenhuoltojärjestelmille, muiden keskeisten palvelujen tarjoamiselle (kuten terveydenhuollon laitteiden ja infrastruktuurin perustamiselle ja ylläpidolle) tai tavaroiden toimittamisen varmistamiselle. EU:n tasolla koordinoitu lähestymistapa, jolla helpotetaan sitä, että nämä työntekijät voivat edelleen ylittää sisärajat, on näin ollen avainasemassa.

Eurooppa-neuvoston kehotettua (3) komissiota ratkaisemaan rajatyöntekijöiden ja kausityöntekijöiden tilanteen, sillä näiden on voitava jatkaa välttämätöntä työtään, ja samalla välttämään levittämästä virusta edelleen sekä sen lisäksi, mitä asiakirjassa Suuntaviivat rajaturvallisuustoimenpiteitä varten terveyden suojelemiseksi ja tavaroiden ja välttämättömien palvelujen saatavuuden turvaamiseksi ja erityisesti sen 23 kohdassa todetaan, jäljempänä esitetään suuntaviivat, joissa kehotetaan jäsenvaltioita toteuttamaan erityistoimenpiteitä, joilla varmistetaan koordinoitu lähestymistapa EU:n tasolla (4). Tämä koskee edellä mainittuja työntekijöitä ja erityisesti niitä työntekijöitä, joiden on ylitettävä raja päästäkseen työpaikalleen, koska he harjoittavat kriittisiä ammatteja suorittamalla keskeisiä palvelutoimintoja. Tätä olisi lisäksi sovellettava tapauksissa, joissa edellä mainitut työntekijät käyttävät jäsenvaltiota pelkästään kauttakulkumaana päästäkseen toiseen jäsenvaltioon. Nämä suuntaviivat eivät rajoita niiden erityistoimenpiteiden soveltamista, jotka esitetään vihreiden kaistojen täytäntöönpanoa koskevassa tiedonannossa (5) tai rahtilentotoiminnan helpottamista covid-19-epidemian aikana koskevissa suuntaviivoissa (6) .

Jäsenvaltioiden olisi kohdeltava näissä suuntaviivoissa lueteltuja kriittisiä ammatteja harjoittavia itsenäisiä ammatinharjoittajia samalla tavalla.

Työntekijät, jotka harjoittavat kriittisiä ammatteja

1.

Joissakin EU:n osissa, erityisesti raja-alueilla, rajatyöntekijät harjoittavat kriittisiä ammatteja, joiden osalta on olennaista, että liikkuminen rajojen yli on esteetöntä. Jäsenvaltioiden asettamat rajoitukset, jotka liittyvät työntekijöiden rajanylityksiin, voivat johtaa lisävaikeuksiin tai jopa estää ponnistelut Covid-19-kriisin torjumiseksi.

2.

On olennaisen tärkeää jatkaa kaikkien kriittisten ammattien työntekijöiden, myös rajatyöntekijöiden ja lähetettyjen työntekijöiden, vapaata liikkuvuutta. Jäsenvaltioiden olisi sallittava työntekijöille pääsy vastaanottavan jäsenvaltion alueelle ja esteetön pääsy heidän työpaikoilleen, erityisesti jos he harjoittavat jotakin seuraavista ammateista (7): — Terveydenhuollon erityisasiantuntijat, mukaan lukien avustavan hoitohenkilöstön ammattilaiset; — Lähihoitajat, kodinhoitajat ja muut terveydenhuollon työntekijät, mukaan lukien lasten, vammaisten ja vanhusten hoitotyöntekijät; — Tutkijat terveyteen liittyvillä aloilla; — Farmaseuttisen ja lääkinnällisen laiteteollisuuden työntekijät; — Työntekijät, jotka osallistuvat tavaroiden toimittamiseen, erityisesti lääkkeiden, lääkintätarvikkeiden, lääkinnällisten laitteiden ja henkilönsuojainten toimitusketjuun, myös niiden asennukseen ja huoltoon; — Tieto- ja viestintäteknologian erityisasiantuntijat; — Informaatio- ja tietoliikenneteknologian asiantuntijat ja muut laitteiden välttämättömän huollon kannalta olennaiset asiantuntijat; — Tekniikan erityisasiantuntijat, kuten energia-alan asiantuntijat, insinöörit ja sähkötekniikan asiantuntijat; — Elintärkeän tai muuten välttämättömän infrastruktuurin parissa työskentelevät henkilöt; — Luonnontieteiden ja tekniikan asiantuntijat (myös vesihuoltoasiantuntijat); — Suojelu- ja vartiointityöntekijät; — Palomiehet/poliisit/vanginvartijat/vartijat/pelastuspalveluhenkilöstö; — Elintarvikkeiden valmistus ja jalostus sekä niihin liittyvät ammatit ja huoltotyöntekijät; — Elintarviketeollisuuden prosessityöntekijät (ml. elintarviketuotantotyöntekijä); — Kuljetusalan työntekijät (8), erityisesti: — Henkilö-, pakettiauton- ja moottoripyöräkuljettajat (9), kuorma-auton- ja linja-autonkuljettajat (mukaan lukien linja-auto- ja raitiovaunukuljettajat) ja ambulanssinkuljettajat, mukaan lukien kuljettajat, jotka kuljettavat unionin pelastuspalvelumekanismin puitteissa tarjottua apua, ja kuljettajat, jotka kuljettavat kotimaahansa palaavia EU:n kansalaisia toisesta jäsenvaltiosta heidän kotipaikkaansa tai lähtöpaikkaansa; — Liikennelentäjät; — Veturinkuljettajat; vaunujen tarkastajat, kunnossapitotyöpajojen henkilöstö sekä liikenteenhallintaan ja kapasiteetin käyttöoikeuden myöntämiseen osallistuva rataverkon haltijoiden henkilöstö; — Meri- ja sisävesiliikenteen työntekijät; — Kalastajat; — Julkisten laitosten, mukaan lukien kansainvälisten järjestöjen, kriittisissä tehtävissä toimiva henkilöstö.

3.

Komissio kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön rasitteettomia ja nopeita erityismenettelyjä rajanylityksille paikoissa, joissa on säännöllinen rajatyöntekijöiden ja lähetettyjen työntekijöiden virta, jotta heille varmistetaan sujuva liikkuminen. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi ja tarvittaessa käyttämällä erillisiä kaistoja rajoilla tai naapurijäsenvaltioiden tunnustamia erityistarroja, jotta helpotetaan työntekijöiden pääsyä työskentelyjäsenvaltion alueelle. Komissio kuulee kiireellisesti myös työntekijöiden vapaan liikkuvuuden teknistä komiteaa määrittääkseen parhaat käytännöt, jotka voidaan ulottaa kaikkiin jäsenvaltioihin ja joiden avulla nämä työntekijät voivat harjoittaa kriittistä ammattiaan ilman kohtuuttomia esteitä.

Terveystarkastus

4.

Rajatyöntekijöille ja lähetetyille työntekijöille on tehtävä terveystarkastus samoin edellytyksin kuin samaa ammattia harjoittaville työskentelyvaltion kansalaisille.

5.

Terveystarkastus voidaan käytettävissä olevasta infrastruktuurista riippuen tehdä joko ennen rajaa tai sen jälkeen, jotta liikenne pysyy sujuvana. Jäsenvaltioiden olisi päällekkäisyyksien ja odotusaikojen välttämiseksi koordinoitava keskenään terveystarkastuksia niin, että ne tehdään vain yhdellä puolella rajaa. Raja- ja terveystarkastukset eivät saisi pakottaa työntekijöitä poistumaan ajoneuvoista, ja niiden olisi periaatteessa perustuttava elektroniseen kehon lämpötilan mittaukseen. Työntekijöiden lämpötilaa ei pitäisi tavallisesti mitata enempää kuin kolme kertaa saman päivän aikana. Jos työntekijällä on kuumetta ja rajaviranomaiset katsovat, ettei hänen pitäisi antaa jatkaa matkaansa, hänellä olisi oltava mahdollisuus saada asianmukaista hoitoa samoin edellytyksin kuin työskentelyjäsenvaltion kansalaisilla. Kyseistä henkilöä koskevat tiedot olisi jaettava asianomaisen naapurijäsenvaltion kanssa.

6.

Vihreiden kaistojen täytäntöönpanoa koskevan tiedonannon 19 kohdassa tarkoitettuihin kuljetusalan työntekijöihin sovelletaan kyseisissä suuntaviivoissa tarkoitettuja erityisiä terveystarkastustoimenpiteitä.

Muut työntekijät

7.

Jäsenvaltioiden olisi sallittava rajatyöntekijöiden ja lähetettyjen työntekijöiden jatkaa rajat ylittävää työntekoa, jos kyseisellä alalla työskentely on edelleen sallittua vastaanottavassa jäsenvaltiossa.

8.

Tilanteissa, jotka voivat johtaa työntekijän vakuutusjäsenvaltion vaihtumiseen (10), jäsenvaltioiden olisi sovellettava asetuksen (EY) N:o 883/2004 (11) 16 artiklassa säädettyä poikkeusta, jotta asianomaisen työntekijän sosiaaliturva säilyisi muuttumattomana. Tällaisen poikkeuksen hakemiseksi työnantajan on esitettävä pyyntö sille jäsenvaltiolle, jonka lainsäädäntöä työntekijä pyytää sovellettavaksi.

Kausityöntekijät

9.

Jotkin talouden alat, erityisesti maatalousala, ovat useissa jäsenvaltioissa erittäin riippuvaisia muista jäsenvaltioista tulevista kausityöntekijöistä. Vastatakseen Covid-19-kriisistä johtuvaan työvoimapulaan näillä aloilla jäsenvaltioiden olisi vaihdettava tietoja erilaisista tarpeistaan esimerkiksi työntekijöiden vapaan liikkuvuuden teknisen komitean vakiintuneiden kanavien kautta. On muistettava, että tietyissä olosuhteissa maatalouden kausityöntekijät suorittavat kriittisiä sadonkorjuu-, istutus- tai hoitotehtäviä. Tällaisessa tilanteessa jäsenvaltioiden olisi kohdeltava kyseisiä työntekijöitä samalla tavalla kuin edellä mainittuja kriittisiä ammatteja harjoittavia työntekijöitä. Jäsenvaltioiden olisi myös sallittava kyseisten työntekijöiden jatkaa rajat ylittävää työntekoa, jos kyseisellä alalla työskentely on edelleen sallittua vastaanottavassa jäsenvaltiossa. Jäsenvaltioiden olisi myös ilmoitettava työnantajille tarpeesta huolehtia riittävästä terveyden ja turvallisuuden suojelusta.

10.

Komissio kehottaa jäsenvaltioita vahvistamaan erityisiä menettelyjä kyseisten työntekijöiden sujuvan rajanylityksen varmistamiseksi ja käyttää myös työntekijöiden vapaan liikkuvuuden teknistä komiteaa määrittääkseen parhaat käytännöt, jotka voidaan ulottaa kaikkiin jäsenvaltioihin, jotta nämä työntekijät voivat harjoittaa ammattiaan ilman kohtuuttomia esteitä.

---

(1)  C(2020) 1753 final.

(2)  Työntekijät, jotka yhdessä jäsenvaltiossa sijaitseva työnantaja lähettää tilapäisesti työskentelemään toiseen jäsenvaltioon palvelun suorittamista varten.

(3)  Eurooppa-neuvoston jäsenten 26. maaliskuuta 2020 antaman yhteisen julkilausuman 4 kohta.

(4)  Asiakirja ”Ohjeet EU:hun suuntautuvaa muuta kuin välttämätöntä matkustamista koskevan väliaikaisen matkustusrajoituksen täytäntöönpanosta, kauttakulkujärjestelyjen helpottamisesta EU:n kansalaisten kotiuttamiseksi ja vaikutuksista viisumipolitiikkaan”, C(2020) 2050 final, sisältää kolmansista maista tulevia raja- ja kausityöntekijöitä koskevia toimenpiteitä.

(5)  C(2020) 1897 final.

(6)  C(2020) 2010 final.

(7)  Luokat noudattavat ESCO-luokitusta (taitojen/osaamisen, pätevyyksien ja ammattien eurooppalainen luokitus), joka on eurooppalainen monikielinen taito-, osaamis-, tutkinto- ja ammattiluokitus. Ks.https://ec.europa.eu/esco/portal/howtouse/21da6a9a-02d1-4533-8057-dea0a824a17a

(8)  Ks. liikennealan työntekijöitä koskevat lisäohjeet asiakirjassa C (2020) 1897 final – komission tiedonanto ”Vihreiden kaistojen täytäntöönpanosta terveyden suojelemiseksi ja tavaroiden ja välttämättömien palvelujen saatavuuden turvaamiseksi rajaturvallisuustoimenpiteitä varten annettujen suuntaviivojen mukaisesti”.

(9)  Moottoripyörälähetit ym. ainoastaan kuljettaessaan lääkintätarvikkeita, lääkinnällisiä laitteita tai henkilönsuojaimia.

(10)  Jos kyseessä on toiminta monella alalla kahdessa jäsenvaltiossa, rajatyöntekijä, joka työskentelee tällä hetkellä sekä työskentelyjäsenvaltiossa että asuinjäsenvaltiossa ja joka on vakuutettu työskentelyjäsenvaltiossa sen vuoksi, että hänen työskentelynsä asuinjäsenvaltiossa ei ole huomattavaa, ylittää 25 prosentin työaikaa koskevan rajan tiettyjen jäsenvaltioiden toteuttamien eristystoimenpiteiden vuoksi.

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 883/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta.