1.

Euroopalla on edessään aikakausi, jossa globalisaatio, teknologian kehitys, kestävyyshaasteet, jatkuvat sosiaalisen osallisuuden haasteet, poliittinen epävakaus ja väestörakenteen muutos vaikuttavat merkittävästi sen yhteiskuntiin ja kansalaisiin. Nämä yhteiset haasteet edellyttävät jäsenvaltioilta yhteistä pohdintaa ja koordinoituja toimia.

2.

Koulutuksella voidaan edistää kansalaisuutta ja demokratiaa, henkilökohtaista kehitystä, sosiaalista osallisuutta, yhtäläisiä mahdollisuuksia ja voimaantumista sekä lisätä hyvinvointia ja tukea yhteenkuuluvuutta edistäviä yhteiskuntia. Nämä asiat ovat tämän alan tulevan yhteistyön painopisteitä. Koulutuksen kaksi pääasiallista yhteiskunnallista tehtävää – sen vaikutus kilpailukykyyn, innovointiin ja työllistettävyyteen sekä sen vaikutus aktiiviseen kansalaisuuteen, sosiaaliseen osallisuuteen, yhteenkuuluvuuteen ja henkilökohtaiseen kehitykseen – liittyvät nyky-yhteiskunnassa läheisesti yhteen ja täydentävät toisiaan.

3.

Koulutus on keskeinen politiikan väline, jolla luodaan ja ylläpidetään kestävää kasvua ja kilpailukykyä sekä edistetään työllisyyttä ja työmarkkinoille osallistumista Euroopan tasolla. Koulutuksen potentiaali vastata laajempiin yhteiskunnallisiin haasteisiin olisi otettava kaikilta osin huomioon laadittaessa unionin uutta kasvustrategiaa. Laadukas koulutus antaa unionille kilpailuedun yhä digitaalisemmaksi muuttuvassa ja yhä enemmän tietoon perustuvassa maailmantaloudessa, sillä tulevaisuudessa Eurooppa on entistäkin riippuvaisempi luovista, korkean osaamistason omaavista ja hyvin koulutetuista ihmisistä. On myös ratkaisevan tärkeää ohjata uusien teknologioiden kehittämistä ja käyttöönottoa sekä tukea unionin siirtymistä kierto- ja ilmastoneutraaliin talouteen vahvistamalla näiden muutosten edistämiseen tarvittavia tietoja, taitoja ja osaamista.

4.

Koulutusalan eurooppalainen yhteistyö on olennaisen tärkeä politiikan väline, kun valmistellaan innovatiivisia, tulevaisuuteen suuntautuneita ja tarpeisiin paremmin vastaavia strategioita näihin yhteisiin haasteisiin vastaamiseksi noudattaen samalla toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita sekä ottaen huomioon unionin koulutusjärjestelmien monimuotoisuuden.

5.

Investoiminen kaikkien saatavilla olevaan laadukkaaseen koulutukseen hyödyttää merkittävästi paitsi kansalaisia, myös taloutta ja yhteiskuntaa. Osaamiseen on investoitava oppijoiden kaikissa elämänvaiheissa. Laadukkaiden oppimistulosten saavuttaminen edellyttää asianmukaisia resursseja, joiden on oltava tasapainossa koko elinikäisen oppimisen polun ajan.

6.

Investoimista koulutukseen ja osaamiseen on edistettävä Euroopan ja jäsenvaltioiden tasolla. On otettava käyttöön tehokkaita ja innovatiivisia työskentelymenetelmiä, joilla edistetään valmiuksien kehittämistä koskevaa lähestymistapaa ja tuetaan koulutusjärjestelmien kehittämistä älykkäiden ja strategisten investointien avulla. Olisi kiinnitettävä erityistä huomiota tulevaisuuden kannalta merkityksellisen osaamisen edistämiseen, digitalisaation ja innovoinnin rahoituksen strategiseen käyttöön, nykyaikaistettuun koulutusinfrastruktuuriin, innovatiivisiin ja turvallisiin oppimisympäristöihin ja parempiin pedagogisiin toimintamalleihin sekä siihen, että parannetaan elinikäisen ohjauksen palvelujen saatavuutta ja laatua. Investoinnit voisivat kattaa lisätoimet eurooppalaisen koulutusalueen kehittämiseksi ja synergioiden lisäämiseksi EU:n rahoitusvälineiden välillä sekä koulutuksen kannalta olennaisten EU:n politiikkojen ja rahoitusvälineiden välillä.

7.

On tarkasteltava perusteellisesti, miten koulutus voi osaltaan edistää ilmastoneutraalin ja vihreän Euroopan saavuttamista. Koulutus on ratkaisevassa asemassa niiden tietojen, taitojen ja osaamisen tarjoamisessa sekä arvojen ja motivaation edistämisessä, jotka ovat olennaisia oikeudenmukaisen ja tasapuolisen yhteiskunnallisen muutoksen kannalta. Vihreää Eurooppaa koskevassa EU:n toiminnassa, joka perustuu neuvoston suositukseen elinikäisen oppimisen avaintaidoista ja neuvoston suositukseen yhteisten arvojen edistämisestä, on otettava mukaan kaikki koulutustasot ja koulutuksen muodot kaikissa elämänvaiheissa ja mahdollistettava paikallis- ja aluetason toteuttamat ja yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan kanssa toteutetut toimet, jotta voidaan edetä asiaankuuluvien YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanossa.

8.

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari olisi pantava täytäntöön sekä EU:n tasolla että jäsenvaltioissa kunkin oman toimivallan mukaisesti. Oikeus laadukkaaseen ja osallistavaan koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen olisi taattava kaikissa elämänvaiheissa varhaislapsuudesta vanhuuteen ja kaikilla koulutustasoilla ja koulutuksen muodoissa niin, että huolehditaan synergiasta eurooppalaisen koulutusalueen yhteydessä toteutettavien toimien kanssa. Täytäntöönpanossa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota tehokkaaseen saatavuuteen, yhtäläisiin mahdollisuuksiin ja osallisuutta edistäviin politiikkoihin, jotta varmistetaan pääsy ja siirtymät elinikäiseen oppimiseen.

9.

On tärkeää varmistaa, että unionin yhteiset arvot, mukaan lukien demokratia, oikeusvaltioperiaate ja perusoikeudet, turvataan ja että niitä edistetään.

10.

Eurooppalaisen koulutusalueen toteuttaminen on edistynyt merkittävästi, ja on tärkeää sitoutua entistä vahvemmin sen päämäärien, tavoitteiden ja laajuuden kunnianhimoiseen kehittämiseen, jotta eurooppalaisen koulutusalueen visio toteutuu ja jotta Euroopasta voi tulla maailman johtava oppimisyhteiskunta, sekä edistää sellaista kulttuuria, joka kannustaa, voimaannuttaa ja motivoi ihmisiä ja yhteiskuntia oppimaan ja innovoimaan kaikilla koulutustasoilla, kaikissa koulutuksen muodoissa ja kaikissa elämänvaiheissa.

11.

On tärkeää kehittää tulevista koulutusyhteistyön strategisista puitteista väline eurooppalaisen koulutusalueen tukemiseen ja toteuttamiseen, jotta voidaan edistää sen onnistunutta täytäntöönpanoa ja kunnianhimoista jatkokehittämistä.

12.

Erasmus+-ohjelmalla on keskeinen rooli eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamisessa, koska se tarjoaa laajat mahdollisuudet oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen sekä vahvistettuja strategisia kumppanuuksia ja politiikkatukea osallistavammalle, enemmän elinikäiseen oppimiseen perustuvalle, sukupuolitietoisemmalle ja innovointivetoisemmalle koulutus- ja nuorisopolitiikalle.

13.

On jatkettava toimia, joilla tuetaan ja kehitetään jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä Euroopan tasolla, jotta voidaan edistää vertais- ja keskinäistä oppimista sekä parhaiden käytäntöjen vaihtoa ja poistaa samalla oppimiseen liittyvän liikkuvuuden esteitä, ja toimia, joilla kannustetaan jäsenvaltioita kehittämään koulutusjärjestelmiään kokonaisvaltaisesti tavoitteena lisätä näiden järjestelmien yleistä kestävyyttä ja viime kädessä ylöspäin tapahtuvaa sosioekonomista lähentymistä.

14.

On tartuttava maailmanlaajuisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin ja pohdittava niitä erityisesti ilmastonmuutoksen, digitalisaation, tekoälyn sekä harhaanjohtavan tai väärän tiedon osalta edistämällä tietojen, taitojen ja osaamisen sekä kriittisen ajattelun kehittymistä aina perustaidoista korkeampaan osaamiseen kaikilla koulutustasoilla ja kaikissa koulutuksen muodoissa.

15.

Palauttamaan mieleen eurooppalaista koulutusaluetta koskevan vision toteuttamisesta annetuissa neuvoston päätelmissä esitetyt tavoitteet, joiden mukaan koulutusalueen olisi perustuttava elinikäisen oppimisen jatkumoon aina varhaiskasvatuksesta kouluun ja ammatilliseen koulutukseen sekä korkeakoulutukseen ja aikuisoppimiseen, ja jatkamaan tarmokkaita toimia, joilla poistetaan oppimiseen liittyvän liikkuvuuden esteitä, tuetaan ja edistetään liikkuvuutta ja yhteistyötä koulutusalalla, tuetaan jäsenvaltioita niiden pyrkimyksissä nykyaikaistaa koulutusjärjestelmiään ja edistetään kielten opetusta ja oppimista sekä tutkintojen ja ulkomailla suoritettujen opintojaksojen vastavuoroista tunnustamista.

16.

Toteuttamaan uusia aloitteita todellisen eurooppalaisen koulutusalueen luomiseksi, jotta voidaan kehittää sen päämääriä, tavoitteita ja laajuutta ja vahvistaa sen yhteyksiä koulutusyhteistyön strategisiin puitteisiin ET 2020:n jälkeen, ja toteuttamaan asianmukaisia toimia sen varmistamiseksi, että kaikkia koulutustasoja ja koulutuksen muotoja edistetään yhdenvertaisesti.

17.

Hyödyntämään kaikilta osin strategisessa ohjelmassa 2019–2024 määriteltyjen prioriteettien potentiaalia erityisesti lisäämällä investointeja sellaiseen osaamiseen, jonka avulla voidaan vastata muun muassa ilmastonmuutoksesta, globalisaatiosta, digitalisaatiosta, tekoälystä ja robotisaatiosta johtuviin työelämän ja muuttuvan yhteiskunnan vaatimuksiin, jotta voidaan edistää innovointia, osallistumista demokraattiseen yhteiskuntaan ja sosiaalista osallisuutta.

18.

Osallistumaan yhteiseen pohdintaan mahdollisuuksista, asianmukaisista politiikkatoimista ja tavoitelluista tuloksista, jotka edistäisivät ilmastoneutraalia ja vihreää Eurooppaa sekä oikeudenmukaista siirtymää koskevan strategisen tavoitteen saavuttamista; ja ottamaan huomioon koulutuksen monipuoliset mahdollisuudet, kun kehitetään vihreää Eurooppaa koskevaa EU:n politiikkaa erityisesti Erasmus+ -ohjelman kautta ja painottamalla oppijoiden aktiivista osallistumista kestävää kehitystä edistävään koulutukseen.

19.

Jatkamaan koordinoituja pyrkimyksiä saada aikaan edistystä kattavan Euroopan digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelman ja koordinoidun tekoälysuunnitelman osalta varmistamalla, että politiikkatavoitteiden ja -välineiden täydentävyys, lisäarvo ja koordinointi on otettu huomioon suhteessa eurooppalaisen koulutusalueeseen.

20.

Kehittämään ET 2020 -välineistön pohjalta konkreettisia tulevaisuuteen suuntautuvia ja innovatiivisia työmenetelmiä eurooppalaisen koulutusyhteistyön alalla. Mahdollisuuksia ottaa käyttöön kansainvälisen analyysin, tutkimuksen ja opintokäyntien ja yhteistyöhön perustuvien pilottihankkeiden kaltaisia yhteistyövälineitä voidaan tutkia perusteellisesti tavoitteena innovoida ja testata politiikkoja ja toteutusvälineitä sekä kehittää ja edistää työn ja yhteiskunnan tulevaisuutta käsittelevien tutkimusperustaisten aihekohtaisten skenaarioiden ja pitkän aikavälin ennusteiden laatimista sekä Euroopassa että muualla maailmassa tapahtuvaa kehitystä silmällä pitäen.

21.

Kehittämään uusia keinoja kouluttaa ja tukea ammattitaitoisia, motivoituneita ja korkeasti koulutettuja opettajia, kouluttajia, kasvattajia ja koulunjohtajia sekä edistämään heidän jatkuvaa ammatillista kehitystään ja laadukasta tutkimusperustaista opettajankoulutusta.

22.

Edistämään koulutuksessa kaikkien oppijoiden digitaalisten taitojen ja osaamisen, innovoinnin ja yrittäjähenkisyyden kehittymistä lisäämällä koulutuksen avoimuutta kohti joustavampia oppimismahdollisuuksia ja parantamalla koulutuspolkujen läpäisevyyttä sekä varmistamalla, että käytössä on osallistavia ja innovatiivisia toimintamalleja, mukaan lukien toimet eriarvoisuuden vähentämiseksi.

23.

Tukemaan parannuksia, joilla edistetään laadukkaita, osallistavia, elinikäisiä, joustavia, sukupuolitietoisia ja innovointivetoisia koulutusjärjestelmiä.

24.

Hyödyntämään täysin kaikkien asiaankuuluvien koulutusalojen potentiaalia syvennettäessä eurooppalaista koulutusaluetta ja varmistamaan tasapaino kaikkien asiaankuuluvien koulutustasojen ja koulutuksen muotojen välillä ja niiden osallistuminen.

25.

Sitoutumaan edelleen osallistaviin ja laadukkaisiin varhaiskasvatusjärjestelmiin, tukemaan toimia, joilla edistetään avaintaitoja ja osallistavaa ja laadukasta koulutusta kaikille, kehittämään eurooppalaista yhteistyötä yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen, korkea-asteen koulutuksen ja aikuisoppimisen alalla ja edistämään huipputason opetusta kaikilla koulutustasoilla muun muassa lisäämällä opettajien rajatylittävää liikkuvuutta ja yhteistyötä, luomalla ja kehittämällä ammatillisen koulutuksen huippuosaamista ja edistämällä työssäoppimista sen kaikissa muodoissa.

26.

Edistämään yhteistyötä ja koulutusinvestointien hyötyjä koskevan näytön jakamista, sillä tehokkaiden julkisten koulutusinvestointien hyötyjä koskevien tietojen, datan ja analyysien parantaminen voi auttaa jäsenvaltioita kehittämään osallistavampia, tehokkaampia ja tarpeisiin paremmin vastaavia koulutusjärjestelmiä ja välttämään samalla hallinnollisen lisärasituksen aiheutumista jäsenvaltioille.

27.

Edistämään yhteisten, asianmukaisten välineiden kehittämistä korkea-asteen tutkinnon ja ammatillisen tutkinnon suorittaneiden seuraamiseksi kansallisella tasolla Euroopan uuden osaamisohjelman ja tutkinnon suorittaneiden seurannasta annetun neuvoston suosituksen mukaisesti.

28.

Ensimmäisten Eurooppa-yliopistojen kehittäminen on kunnianhimoinen aloite, joka mahdollistaa tehokkaamman, innovatiivisemman ja jäsennellymmän yhteistyön kaikentyyppisten korkeakoulujen välillä kaikilta Euroopan alueilta, kaikilla tasoilla ja kaikilla toiminta-alueilla oppimisesta ja opettamisesta tutkimukseen ja innovointiin; ja katsoo, että tämä voi olla käänteentekevä edistysaskel oppilaitosten välisessä yhteistyössä, koska se tarjoaa vuorovaikutuksen pohjaksi erilaisia inspiroivia visioita, malleja ja teemoja, joiden avulla voidaan edistää eurooppalaisen koulutusalueen tulevaa kehittämistä yhteiskunnan muuttuvien tarpeiden mukaisesti.

29.

Etsimään keinoja, joilla lisätään tietoisuutta Eurooppa-yliopistoista ja kannustetaan erilaisia korkeakouluja osallistumaan aloitteeseen huolehtimalla sen korkeasta laadusta sekä maantieteellisestä ja sosiaalisesta osallistavuudesta, tavoitteena varmistaa aloitteen tosiasiallinen onnistuminen:

—

komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—

sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi) asiakirjanumerolla 32019M9600. EUR-Lex on Euroopan unionin oikeuden online-tietokanta.

—

komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—

sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi) asiakirjanumerolla 32019M9539. EUR-Lex on Euroopan unionin oikeuden online-tietokanta.

—

komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—

sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi) asiakirjanumerolla 32019M9484. EUR-Lex on Euroopan unionin oikeuden online-tietokanta.

—

komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—

sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi) asiakirjanumerolla 32019M9319. EUR-Lex on Euroopan unionin oikeuden online-tietokanta.

—

komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—

sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi) asiakirjanumerolla 32019M9367. EUR-Lex on Euroopan unionin oikeuden online-tietokanta.

1.

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin (1) ensimmäisessä periaatteessa vahvistetaan, että jokaisella on oikeus laadukkaaseen ja osallistavaan yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen sellaisten taitojen ylläpitämiseksi ja hankkimiseksi, jotka mahdollistavat täysipainoisen osallistumisen yhteiskunnan toimintaan ja auttavat työmarkkinoille siirtymisessä.

2.

Elinikäinen oppiminen kattaa oppimisen varhaiskasvatuksesta eläkeikään, mukaan lukien virallisen, epävirallisen ja arkioppimisen koko kirjon, ja sen tavoitteena on parantaa henkilökohtaisia, kansalaisuuteen liittyviä, sosiaalisia ja/tai työhön liittyviä tietoja, taitoja ja osaamista. Elinikäisessä oppimisessa jokainen yksilö on oppija, ja sen ansiosta kaikki voivat hankkia sellaista osaamista, jonka avulla he voivat osallistua aktiivisina kansalaisina osaamisyhteiskuntaan ja työmarkkinoille, mikä helpottaa Euroopan kansalaisten vapaata liikkuvuutta.

3.

Nykyiset yhteiskunnalliset ja taloudelliset haasteet edellyttävät lähestymistapoja, joilla oppijoita, yhteiskuntaa ja työnantajia kannustetaan, motivoidaan ja voimaannutetaan toimimaan aloitteellisemmin ja strategisemmin, jotta elinikäisestä oppimisesta tulisi todellisuutta kaikille. Eri politiikanalojen järjestelmällinen ja aktiivinen koordinointi on myös tärkeää, jotta elinikäisen oppimisen politiikat voidaan panna menestyksekkäästi täytäntöön. Työmarkkinaosapuolilla on keskeinen rooli näiden politiikkojen suunnittelussa, täytäntöönpanossa ja onnistumisessa.

4.

On tärkeää edistää kaikkien yhtäläisiä mahdollisuuksia osallistua ja päästä elinikäiseen oppimiseen taustasta riippumatta tunnustamalla ja ottamalla huomioon aiemmin hankitut tiedot, taidot ja osaaminen. Näin edistetään jatkuvia, monenlaisia ja saumattomia siirtymiä eri koulutustasojen ja koulutuksen muotojen välillä.

5.

Elinikäisen oppimisen politiikoilla on keskeinen rooli eurooppalaisessa koulutusyhteistyössä ja Erasmus+ -ohjelmassa. Niillä on myös merkitystä kansallisten koulutus-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikkojen sekä demokraattiseen toimintaan osallistumisen kannalta.

6.

Elinikäisellä oppimisella on yksilöitä, yhteiskuntia ja työelämää voimaannuttava rooli, ja se antaa niille mahdollisuuden vastata teknologiseen ja vihreään siirtymään ja edistää samalla sosiaalista osallisuutta.

7.

Unioni ja jäsenvaltiot ovat sitoutuneet YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 ‐toimintaohjelmaan ja sen kestävän kehityksen tavoitteisiin.

8.

Uudessa strategisessa ohjelmassa 2019–2024 (2) vahvistetaan strategisiksi painopisteiksi vahvan ja elinvoimaisen taloudellisen perustan kehittäminen sekä ilmastoneutraalin, vihreän, oikeudenmukaisen ja sosiaalisen Euroopan rakentaminen. Siinä myös painotetaan yhteiskunnallisia arvojamme ilmentäviä ja osallisuutta edistäviä digitaalisen muutoksen politiikkoja. Strategisessa ohjelmassa todetaan, että on lisättävä investointeja ihmisten osaamiseen ja koulutukseen ja samalla varmistettava pitkän aikavälin kestävän ja osallistavan kasvun perusta. Strategisen ohjelman mukaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari on pantava täytäntöön sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla kunkin oman toimivallan ja toissijaisuusperiaatteen mukaisesti ja samalla on pantava merkille, että erityistä huomiota on kiinnitettävä eriarvoisuudesta ja koulutuseroista johtuviin sosiaalisiin kysymyksiin, riskeihin ja syrjäytymiseen.

9.

Uudessa hyvinvointitalouden käsitteessä ihmiset ja heidän hyvinvointinsa pyritään asettamaan politiikan ja päätöksenteon keskiöön.

10.

neuvosto totesi eurooppalaista koulutusaluetta koskevan vision toteuttamisesta antamissaan päätelmissä, että eurooppalaisen koulutusalueen tulisi perustua elinikäisen oppimisen jatkumoon, joka ulottuu varhaiskasvatuksesta kouluun ja ammatilliseen koulutukseen sekä korkeakoulutukseen ja aikuiskoulutukseen, epävirallinen ja arkioppiminen mukaan lukien.

11.

Yhteiskuntiemme meneillään oleva teknologinen ja digitaalinen muutos muokkaavat taloudellista toimintaympäristöä, työelämää ja kansalaistoimintaa, mikä saattaa vaikuttaa merkittävästi sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ja yhdenvertaisuuteen.

12.

Koulutuspolitiikoilla on ratkaiseva merkitys eurooppalaisten digitaalisen muutoksen politiikkojen muotoilussa, jotta voidaan varmistaa Euroopan hyvinvointi ja kestävä kasvu. Investoiminen uusiin tietoihin, taitoihin ja osaamiseen on keskeisen tärkeää Euroopan kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantamiselle.

13.

Teknologian ja erityisesti tekoälyn kehitys avaa merkittäviä mahdollisuuksia luoda uudenlaisia taloudellisia ja yhteiskunnallisia toimintoja, taitoja, työpaikkoja ja palveluja. On kehitettävä tehokkaita koulutuspolitiikkoja, -välineitä ja -toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että kaikilla on asianmukaiset tiedot, taidot ja osaaminen, jotta he voivat osallistua täysipainoisesti muuttuvaan yhteiskuntaan. Samalla on lisättävä tietoisuutta teknologian mahdollisesta väärinkäytöstä aiheutuvista eettisistä huolenaiheista ja riskeistä.

14.

Teknologinen muutos lisää korkean tason taitojen ja osaamisen, mukautumiskyvyn ja uranhallintataitojen kysyntää, kun taas rutiininomaisissa ja paljon toistoa sisältävissä työtehtävissä tarvittavien matalan osaamistason taitojen kysyntä supistuu samanaikaisesti. Vaikutukset vaihtelevat ajallisesti, paikallisesti ja laajuudeltaan, sillä muutos koskee tiettyjä alueita ja aloja enemmän kuin toisia. Elinikäisen oppimisen ja elinikäisen ohjauksen asianmukainen tarjonta voi auttaa vähentämään korkean ja matalan osaamistason työntekijöiden välistä kuilua työmarkkinoilla.

15.

Aikuisväestön taitojen parantamisen haaste on Euroopassa valtava. Näin ollen on entistä tärkeämpää investoida perus- ja avaintaitoihin. Korkealaatuinen, osallistava koulutus (virallinen, epävirallinen ja arkioppiminen sekä työssäoppiminen) ja laaja lähestymistapa osaamisen kehittämiseen lisäävät perustaidot hallitsevien osuutta ja tukevat etenemistä kohti edistyneempien taitojen ja edistyneemmän osaamisen hankkimista.

16.

Aikuiskoulutuksen saatavuuteen ja tarjontaan liittyvä eriarvoisuus aiheuttaa edelleen haasteita, sillä aikuisten osallistuminen oppimistoimintaan on edelleen vähäistä, ja erityisesti matalan osaamistason aikuiset tarvitsevat enemmän tukea oppimiseen osallistumisessa (3). Olisi pyrittävä entistä tarmokkaammin saamaan sosiaalisesti heikommassa asemassa olevat henkilöt mukaan elinikäiseen oppimiseen ja auttamaan heitä työmarkkinoille pääsyssä, sinne palaamisessa tai siellä pysymisessä sekä tukemaan heidän urakehitystään.

17.

Meneillään olevat väestörakenteen muutokset tarjoavat mahdollisuuksia ja asettavat haasteita sekä yksilöille että yhteiskunnille. Alhainen syntyvyys ja korkeampi elinajanodote vaikuttavat väestörakennetta vanhentavasti monissa jäsenvaltioissa (4).

18.

Ikääntyneiden potentiaalin tunnustaminen ja heidän mahdollisuuksiensa ja yhteiskunnallisen osallistumisensa edistäminen myös myöhemmällä iällä auttavat luomaan yhteenkuuluvuutta edistäviä yhteiskuntia. Elinikäinen oppiminen on keskeinen tekijä, jotta ikääntyneet kansalaiset voivat vanheta terveinä ja osallistua aktiivisesti sosiaaliseen ja talouselämään.

19.

Varhaiskasvatuksen ja peruskoulutuksen korkea laatu, osallistavuus ja saatavuus sekä epävirallisen oppimisen toiminnot ovat keskeisiä tekijöitä pyrittäessä vastaamaan väestörakenteen muutoksiin ja varmistamaan, että lapsilla ja nuorilla on tulevaisuudessa tarvittavat tiedot, taidot ja osaaminen. Niillä voidaan myös torjua koulunkäynnin varhaisen keskeyttämisen, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riskiä ja varmistaa elämän merkityksellisyys.

20.

On pikaisesti edistettävä sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaista pääsyä koulutukseen erityisesti silloin, kun on kyse sukupuolittuneista aloista ja ammateista. Naiset ovat Euroopassa aliedustettuina STEM-aloilla (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka), erityisesti digitaalialalla, joilla heidän osuutensa vähenee edelleen. Naisten voimaannuttaminen STEM-aloilla ja erityisesti digitaalialalla on tärkeää eurooppalaisten yhteiskuntien ja talouksien kehittymisen kannalta (5). Koulutuksen avulla voidaan puuttua sukupuolten väliseen kuiluun digitaalialalla.

21.

Elinikäisen oppimisen politiikkoja ja tarjontaa on vahvistettava voimakkaasti, jotta voidaan vastata paremmin muuttuvan yhteiskunnan haasteisiin.

22.

Taitojen parantamisesta annetun neuvoston suosituksen täytäntöönpanon jatkaminen on tärkeä askel kohti tehokkaita elinikäisen oppimisen politiikkoja. Tätä täydentämään sekä koulutusmahdollisuuksien antamiseksi jokaiselle on kuitenkin toteutettava lisätoimia ja laajennettava politiikka- ja keinovalikoimaa.

23.

On sitouduttava kehittämään edelleen kunnianhimoisesti eurooppalaista koulutusaluetta, jotta Euroopasta tulisi maailman johtava oppimisyhteiskunta ja jotta edistettäisiin toimintakulttuuria, joka kannustaa, voimaannuttaa ja motivoi ihmisiä ja yhteiskuntia jatkuvaan oppimiseen ja innovoimiseen, myös kaikilla koulutuksen tasoilla ja muodoissa sekä kaikissa elämänvaiheissa.

24.

kehittämään elinikäisen oppimisen politiikkoja edistäviä strategisia lähestymistapoja ja tunnustamaan elinikäisen oppimisen mahdollisuudet tukea osallistavaa ja kestävää kasvua ja vastata teknologiseen ja vihreään siirtymään, muun muassa seuraavin tavoin:

25.

lisäämään huomattavasti aktiivisia, tehokkaita ja tulevaisuuteen suuntautuvia elinikäisen oppimisen strategioita ja politiikkoja pyrittäessä lisäämään elinikäiseen oppimiseen osallistumista koulutuksen kaikilla tasoilla ja kaikissa muodoissa;

26.

päivittämään nykyisten elinikäisen oppimisen politiikkoja niiden tehokkuuden, laajuuden ja kohderyhmien osalta, jotta voidaan paremmin vastata yhteiskunnan ja työelämän muutoksista johtuviin oppimistarpeisiin, myös kehittämällä edelleen eurooppalaista koulutusaluetta, ottamalla elinikäinen oppiminen huomioon tulevissa koulutusyhteistyön strategisissa puitteissa ja hyödyntämällä Erasmus+ -ohjelman, Euroopan sosiaalirahaston ja muiden asiaankuuluvien unionin välineiden tarjoamia mahdollisuuksia;

27.

tukemaan aloitteita, joilla helpotetaan investointeja elinikäiseen oppimiseen, mukaan lukien yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö;

28.

sisällyttämään tekoälyn tehokkaan ja osallistavan käytön niihin aloihin, joita kehitetään edelleen digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelman ja eurooppalaisen koulutusalueen puitteissa;

29.

koordinoimaan tehokkaammin tietojen yhteentoimivuuden parantamiseksi meneillään olevia ja tulevia toimia esimerkiksi varmistamalla pääsyn henkilökohtaisiin koulutustietoihin, tehostamalla koulutustietojen vaihtoa oppijoiden, oppilaitosten ja työnantajien välillä ja välttämällä tässä yhteydessä päällekkäisyydet unionin tasolla, jotta voidaan hyödyntää digitaalisen muutoksen mahdollisuuksia, yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisesti;

30.

tukemaan kansallisia politiikkoja, joiden tavoitteena on parantaa koulutusjärjestelmien valmiutta reagoida työmarkkinoiden ja yhteiskunnan nopeasti muuttuviin tarpeisiin helpottamalla ja lisäämällä analyyttisten tietojen sekä tutkimus- ja ennustetietojen levittämistä ja käyttöä, mukaan lukien tutkinnon suorittaneiden seuranta, sekä osaamista koskevan tiedon hankintaa pitkän aikavälin politiikkavaikutuksen aikaan saamiseksi;

31.

kannustamaan merkittävän edistysaskelen ottamista elinikäisen oppimisen kehittämisessä siten, että tutkitaan mahdollisuuksia parantaa koulutustasojen ja -alojen sekä asiaankuuluvien viranomaisten (esimerkiksi sosiaali-, terveys- ja maahanmuuttoviranomaisten) välistä yhteistyötä ja edistetään monipuolisia ja joustavia oppimismahdollisuuksia aikuisten taitojen parantamista varten yhteistyössä työmarkkinaosapuolten, kansalaisyhteiskunnan, julkisten työvoimapalvelujen ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa;

32.

edistämään koulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin välisiä synergioita, jotta vauhditetaan eurooppalaisen koulutusalueen kehittämistä, toteuttamalla erityisesti eurooppalaisten yliopistojen yhteenliittymiä, joilla on tärkeä rooli elinikäisen oppimisen edistämisessä;

33.

harkitsemaan epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen validointipolitiikkojen arvioinnin ja päivittämisen yhteydessä laajemman käsitteen käyttöönottoa tietojen, taitojen ja osaamisen validointia varten, jotta voitaisiin validoida taitoja ja osaamista riippumatta siitä, miten tai missä ne on hankittu, ja tukea saumattomia siirtymiä ja yksilöllisiä oppimispolkuja rajoittamatta kuitenkaan jäsenvaltioiden toimivaltaa tällä alalla.