—

komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—

sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi) asiakirjanumerolla 32019M9462. EUR-Lex on Euroopan unionin oikeuden online-tietokanta.

1.

2.

3.

(1)

Asetuksella (EY) N:o 1005/2008, jäljempänä LIS-asetus, perustetaan laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen, jäljempänä ’LIS-kalastus’, ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskeva unionin järjestelmä.

(2)

LIS-asetuksen VI luvussa säädetään menettelystä yhteistyöhön osallistumattomien kolmansien maiden yksilöimiseksi, toimenpiteistä kyseisiin maihin nähden, kyseisiä maita koskevan luettelon laatimisesta, luettelosta poistamisesta, luettelon julkisuudesta sekä kiireellisistä toimenpiteistä.

(3)

LIS-asetuksen 31 artiklan mukaisesti komission tehtävänä on yksilöidä ne kolmannet maat, joiden se ei katso osallistuvan LIS-kalastuksen torjuntaa koskevaan yhteistyöhön. Kolmas maa olisi todettava yhteistyöhön osallistumattomaksi, jos se laiminlyö sille lippu-, satama-, rannikko- tai markkinavaltiona kansainvälisen oikeuden mukaan kuuluvat LIS-kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevat velvoitteet.

(4)

Ennen kolmansien maiden toteamista LIS-asetuksen 31 artiklan mukaisiksi yhteistyöhön osallistumattomiksi maiksi komission on ensin ilmoitettava kolmansille maille mainitun asetuksen 32 artiklan mukaisesti siitä mahdollisuudesta, että ne todetaan yhteistyöhön osallistumattomiksi kolmansiksi maiksi. Tällainen ilmoitus on luonteeltaan alustava. Ilmoituksen on perustuttava LIS-asetuksen 31 artiklassa säädettyihin arviointiperusteisiin. Komission olisi otettava huomioon asianomaisten kolmansien maiden suhteen myös kaikki LIS-asetuksen 32 artiklassa säädetyt toimenpiteet. Komission on liitettävä ilmoitukseen erityisesti tiedot tällaisen toteamisen perusteena olevista olennaisista tosiseikoista ja huomioista sekä kyseisten maiden mahdollisuudesta vastata ja esittää todisteita toteamisen kiistämiseksi tai, tapauksen mukaan, tilanteen parantamiseksi laaditusta toimintasuunnitelmasta ja tilanteen korjaamiseksi toteutetuista toimenpiteistä. Komission on annettava asianomaisille kolmansille maille riittävästi aikaa vastata ilmoitukseen sekä kohtuullinen aika tilanteen korjaamiseen.

(5)

Yhteistyöhön osallistumattomaksi kolmanneksi maaksi toteamisen LIS-asetuksen 31 artiklan mukaisesti olisi perustuttava kaikkien mainitun asetuksen 31 artiklan 2 kohdassa säädettyjen tietojen tarkasteluun.

(6)

LIS-asetuksen 33 artiklan mukaisesti neuvoston tehtävänä on laatia luettelo yhteistyöhön osallistumattomista kolmansista maista. Kyseisiin maihin sovelletaan muun muassa LIS-asetuksen 38 artiklassa säädettyjä toimenpiteitä.

(7)

LIS-asetuksen 20 artiklan 1 kohdan mukaisesti lippuvaltiona olevien kolmansien maiden vahvistamat saalistodistukset hyväksytään sillä edellytyksellä, että nuo lippuvaltiot ilmoittavat komissiolle järjestelyistään niiden lakien ja asetusten sekä säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden soveltamista, valvontaa ja täytäntöönpanoa varten, joita niiden kalastusalusten on noudatettava.

(8)

LIS-asetuksen 20 artiklan 4 kohdan mukaan komissio tekee hallinnollista yhteistyötä kolmansien maiden kanssa aloilla, jotka liittyvät saalistodistusta koskevien kyseisen asetuksen säännösten täytäntöönpanoon.

(9)

Komissio vastaanotti 22 päivänä heinäkuuta 2009 Ecuadorin tasavallan, jäljempänä ’Ecuador’, lippuvaltiona tekemän ilmoituksen LIS-asetuksen 20 artiklan mukaisesti.

(10)

Komissio käynnisti tämän ilmoituksen seurauksena LIS-asetuksen 20 artiklan 4 kohdassa säädetyn hallinnollisen yhteistyön Ecuadorin viranomaisten kanssa. Yhteistyöhön kuului kysymyksiä, jotka liittyivät Euroopan unionin saalistodistusjärjestelmän täytäntöönpanoon ja kalastusalan oikeudellisen kehyksen ja sovellettavien säilytys- ja hallintatoimenpiteiden soveltamista, valvontaa, uudistamista ja täytäntöönpanoa varten käytössä oleviin kansallisiin järjestelyihin. Siihen sisältyi suullisten ja kirjallisten huomautusten vaihtoa sekä 30 päivästä tammikuuta 6 päivään helmikuuta 2014, 22–24 päivänä syyskuuta 2015, 11–15 päivänä joulukuuta 2017, 12–16 päivänä marraskuuta 2018 ja 17–21 päivänä kesäkuuta 2019 Ecuadoriin tehdyt viisi tarkastuskäyntiä, joiden aikana komissio hankki ja todensi kaikki tarpeellisiksi katsotut tiedot, jotka liittyivät Ecuadorin LIS-kalastuksen torjuntaa koskevien velvoitteidensa täyttämiseksi toteuttamiin toimenpiteisiin. Lisäksi Ecuadorin valtuuskunta vieraili meri- ja kalastusasioiden pääosastossa 2 päivänä heinäkuuta 2015.

(11)

Ecuador on jäsen Amerikan trooppisten tonnikalojen suojelukomissiossa (IATTC) ja eteläisen Tyynenmeren alueellisessa kalastusjärjestössä (SPRFMO) ja yhteistyötä tekevä ulkojäsen Länsi- ja Keski-Tyynenmeren laajasti vaeltavien kalakantojen suojelukomissiossa (WCPFC) sekä osallistuu vapaaehtoisesti Etelämantereen meren elollisten luonnonvarojen suojelukomission (CCAMLR) saaliiden dokumentointijärjestelyyn olematta kuitenkaan sopimuspuoli. Ecuador on ratifioinut vuonna 1982 tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen (UNCLOS) (2), Yhdistyneiden kansakuntien kalakantasopimuksen (UNFSA) (3) ja satamavaltion toimenpiteitä koskevan sopimuksen (PSMA) (4).

(12)

Arvioidakseen, miten Ecuador on täyttänyt johdanto-osan 11 kappaleessa tarkoitetuissa kansainvälisissä sopimuksissa määrätyt sekä alueellisissa kalastuksenhoitojärjestöissä vahvistetut kansainväliset velvoitteensa lippu-, satama-, rannikko- tai markkinavaltiona, komissio hankki, kokosi ja arvioi kaikki sitä varten tarvittavat tiedot.

(13)

Komissio arvioi LIS-asetuksen 31 artiklan 3 kohdan mukaisesti Ecuadorin velvoitteita lippu-, satama-, rannikko- tai markkinavaltiona. Tarkastelua varten komissio otti huomioon LIS-asetuksen 31 artiklan 4–7 kohdassa luetellut arviointiperusteet.

(14)

Komissio arvioi 31 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukaisesti Ecuadorin toteuttamat toimenpiteet maan lipun alla purjehtivien kalastusalusten tai sen kansalaisten taikka sen merivesillä toimivien tai sen satamia käyttävien kalastusalusten harjoittaman mahdollisen toistuvan LIS-kalastuksen osalta.

(15)

Komission keräämät tiedot osoittivat, että vuonna 2017 ainakin 24 pitkäsiima-alusta, joiden suurin pituus oli yli 23 metriä, kalasti IATTC-yleissopimuksen piiriin kuuluvia lajeja IATTC-yleissopimusalueella kuulumatta IATTC:n alueelliseen alusrekisteriin. Vaikka Ecuadorin viranomaiset ilmoittivat tämän jälkeen, että tähän IATTC:n päätöslauselmien C-11-05 ja C-14-01 (myöhemmin korvattu päätöslauselmalla C-18-06) rikkomiseen, joka saattaisi johtaa alusten lisäämiseen LIS-alusluetteloon päätöslauselman C-15-01 nojalla, oli puututtu ja että kyseessä olevat alukset oli lisätty IATTC:n alueelliseen alusrekisteriin, komissio havaitsi vuonna 2019 jälleen samanlaisen tapauksen.

(16)

Komission kokoamien tietojen ansiosta myös yksilöitiin kaksi kalmarinkalastusalusta, jotka harjoittivat vuonna 2015 ja vuoden 2016 alussa kalastustoimintaa SPRFMO-yleissopimusalueella mutta eivät sillä hetkellä olleet SPRFMO:n rekisterissä aluksista, joilla on lupa kalastaa yleissopimusalueella. Vaikka Ecuadorin viranomaiset myönsivät tämän olevan laitonta toimintaa, kesäkuussa 2019 ei ollut vielä käynnistetty seuraamusmenettelyä näitä kahta alusta vastaan.

(17)

Tarkastuskäyntiensä aikana komissio havaitsi myös useita tapauksia, joissa ecuadorilaiset alukset kalastivat kolmansien maiden lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä. Näissä tapauksissa Ecuadorin viranomaiset eivät pystyneet varmistamaan, oliko asianomainen maa antanut kyseisille aluksille luvan kalastaa vesillään. Sama kysymys nousi esiin myös vuonna 2019 tehdyn vierailun yhteydessä. Edellä kuvatun tilanteen toistuvuudesta huolimatta Ecuadorin viranomaiset eivät ole ottaneet käyttöön asianmukaisia yhteistyömekanismeja niiden kolmansien maiden kanssa, joiden alueella Ecuadorin laivasto toimii. Naapurimaan kanssa tehdyssä voimassa olevassa yhteistyösopimuksessa ei käsitellä kalastuslisensseihin liittyvien tietojen vaihtoa, ja järjestely toisen naapurimaan kanssa on vasta valmisteilla. Ecuadoriin tehdyn viimeisimmän tarkastuskäynnin aikana viranomaiset eivät myöskään pystyneet toimittamaan tietoja vuonna 2017 havaitun tapauksen seurannasta.

(18)

Toisin kuin laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemistä, vastustamista ja poistamista koskevan kansainvälisen toimintasuunnitelman (kansainvälisen LIS-toimintasuunnitelman) (5) 36–42 kohdassa määrätään, käytössä oleviin kalastusaluksen rekisteröimistä edeltäviin menettelyihin ei sisälly aluksen taustan perusteellista tarkastusta ja menettelyt rajoittuvat alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen LIS-luetteloiden tarkastukseen. Komissio keräsi soveltuvaa näyttöä siitä, että Ecuadorissa oli rekisteröity ainakin yksi alus, jolla oli ollut ongelmia sääntöjen noudattamisessa. Kyseinen alus oli kadonnut vuonna 2017 viranomaisten valvonnasta, eivätkä viranomaiset olleet onnistuneet paikantamaan sitä. Myöhemmissä keskusteluissa todettiin myös, että nykyisin sovellettavan lainsäädännön vuoksi Ecuadorin viranomaiset eivät siihen mennessä olleet kyenneet poistamaan alusta rekisteristä eivätkä määräämään riittävän ankaria seuraamuksia.

(19)

Näin ollen komission hankkima näyttö osoittaa, että erityisiin heikkouksiin, joista ilmoitettiin Ecuadorin viranomaisille vuosien 2017 ja 2018 tarkastuskäyntien aikana ja jotka olivat johtaneet mahdolliseen tai todennettuun LIS-toimintaan, ei ollut puututtu riittävästi vielä vuonna 2019.

(20)

Johdanto-osan 15, 16, 17, 18 ja 19 kappaleessa olevien tietojen osalta komissio katsoo, että Ecuador on jättänyt täyttämättä velvoitteitaan lippuvaltiona eikä ole estänyt laivastoaan harjoittamasta LIS-kalastustoimintaa aavalla merellä tai kolmansien maiden vesillä. Tämä rikkoo UNCLOS-sopimuksen 94 artiklan 1 ja 2 kohtaa, joiden mukaan jokaisen valtion tulee tehokkaasti käyttää lainkäyttö- ja valvontavaltaansa sen lipun alla purjehtiviin aluksiin nähden. Ecuadorin toiminta ei ole sopusoinnussa myöskään Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n kansainvälisen LIS-toimintasuunnitelman 24 kohdan kanssa, jossa velvoitetaan järjestämään kalastusta koskeva kattava ja tehokas valvonta.

(21)

Komissio tarkasteli LIS-asetuksen 31 artiklan 4 kohdan b alakohdan mukaisesti toimenpiteitä, joita Ecuador on toteuttanut estääkseen LIS-kalastuksesta peräisin olevien kalastustuotteiden pääsyn markkinoilleen ja sitä kautta kauppavirtoihin.

(22)

Komissio on arvioinut seuranta- ja valvontamenettelyjä koskevia asiakirjoja ja muita tietoja ja katsoo, että Ecuador ei voi varmistaa, että sen markkinoille ja jalostuslaitoksiin saapuvat kalat ja kalastustuotteet eivät ole peräisin LIS-kalastuksesta. Ecuadorin viranomaiset eivät pystyneet osoittamaan, että ne keräävät ja varmentavat kaikki tiedot, joita edellytetään maan markkinoille saatettavien tai muualle tarkoitettujen kalastustuotteiden laillisuuden valvomiseksi.

(23)

Tarkastuskäyntien aikana tehdyt havainnot asettavat kyseenalaiseksi erityisesti valvonnan tason, jota Ecuadorin viranomaiset soveltavat jalostuslaitoksiin. Vuonna 2017 komissio havaitsi merkittäviä epäjohdonmukaisuuksia erään jalostuslaitoksen toimittamissa tiedoissa. Ecuadorin viranomaiset olivat kuitenkin hyväksyneet kyseisen jalostuslaitoksen toimittamat luvut ilman lisätarkastuksia, joihin ryhdyttiin lopulta vasta komission puututtua asiaan. Lisätarkastuksissa varmistui, että kyseisen jalostamon ilmoittamissa tiedoissa oli vakavia puutteita. Vuonna 2018 komissio myös havaitsi erään jalostuslaitoksen kylmävarastossa kalaeriä, joiden saapumisesta jalostuslaitokseen Ecuadorin kalastushallinto ei ollut tietoinen.

(24)

Lisäksi Ecuadorin viranomaisilta saadut tiedot osoittavat, että jalostuslaitoksiin toimitettavien raaka-aineiden valvonta perustuu edelleen satunnaisotantaan sen sijaan, että keskityttäisiin korkean riskin tapahtumiin.

(25)

Maahan tehtyjen tarkastuskäyntien valmistelun yhteydessä Euroopan kalastuksenvalvontavirasto (EFCA) arvioi otoksia Ecuadorista peräisin olevista saalistodistuksista ja jalostusilmoituksista. Kaikissa näissä arvioinneissa havaittiin, että saalistodistusten varmennuksessa oli virheitä, jotka johtuivat toimijoiden näissä asiakirjoissa esittämien tietojen pintapuolisesta tarkastamisesta. Ecuadorin viranomaiset myönsivät tämän. Vuonna 2019 tehty viimeisin arviointi osoitti myös, että Ecuadorin viranomaiset hyväksyivät jalostusilmoituksia, joissa viitattiin sellaisten kalamäärien jalostukseen, jotka olivat suurempia kuin niiden tueksi toimitetuissa saalistodistuksissa ilmoitetut.

(26)

Johdanto-osan 22, 23, 24 ja 25 kappaleessa kuvatut tiedot osoittavat, etteivät Ecuadorissa puretut tai jalostetut tai sen kautta myydyt kalastustuotteet täytä FAO:n toimintaohjeiden 11 artiklassa kuvattuja pyynnin jälkeisiä kestävän periaatteen mukaisia toimia koskevia sääntöjä. Ecuador ei myöskään ole antanut sääntöjä kalojen tai kalatuotteiden jäljitettävyyden varmistamiseksi markkinoilla kansainvälisen LIS-toimintasuunnitelman 67–69 ja 71–72 kohdan mukaisesti.

(27)

Tässä jaksossa selitetyt näkökohdat, kaikki komission kokoamat tosiseikat ja kaikki Ecuadorin toimivaltaisten viranomaisten antamat ilmoitukset huomioon ottaen on LIS-asetuksen 31 artiklan 3 kohdan ja 4 kohdan a ja b alakohdan nojalla hyvin luultavaa, että Ecuador laiminlyö sille lippu-, satama-, rannikko- ja markkinavaltiona kansainvälisen oikeuden mukaan sen lipun alla purjehtivien kalastusalusten tai sen kansalaisten harjoittamaan LIS-kalastukseen kuuluvat tehtävät sekä velvoitteensa estää LIS-kalastuksesta peräisin olevien kalastustuotteiden pääsy markkinoilleen.

(28)

Komissio arvioi LIS-asetuksen 31 artiklan 5 kohdan a alakohdan nojalla yhteistyötään Ecuadorin kanssa selvittääkseen, olivatko viranomaiset tehneet tehokasta yhteistyötä ja vastanneet kysymyksiin, toimittaneet niiden perusteella tietoja ja tutkineet LIS-kalastusta ja siihen liittyvää toimintaa koskevia seikkoja.

(29)

Vaikka Ecuadorin viranomaiset ovat yleisesti ottaen toimineet yhteistyössä komission kanssa vastaamalla tietopyyntöihin ja toimittamalla niiden perusteella tietoja, komission esiin nostamien kysymysten osalta on useissa tapauksissa toteutettu ainoastaan vähän jatkotoimia. Esimerkkinä voidaan mainita, että komissio ei saanut selkeitä ja kattavia selvityksiä merkittävistä eroavuuksista, joita se havaitsi kurenuotta-alusten purkamien kalamäärien ja IATTC:lle ilmoitetun kuljetuskapasiteetin ja kalaruumien tilavuuksien välillä. IATTC käyttää kuljetuskapasiteettia ja kalaruumien tilavuuksia kalastuskapasiteetin hallinnointiin itäisellä Tyynellämerellä, mukaan lukien kuljetuskapasiteetiltaan yli 182 metrisen tonnin aluksiin sovellettavien vuotuisten 72 päivän kalastuskieltojen aikana.

(30)

Kuten johdanto-osan 15, 16, 17 ja 25 kappaleessa ilmenee, havaittuihin puutteisiin ei myöskään puututtu yhtäjaksoisella ja yhdenmukaisella tavalla.

(31)

Komissio arvioi 31 artiklan 5 kohdan b alakohdan mukaisesti nykyisiä LIS-kalastuksen ehkäisemiseksi, estämiseksi ja poistamiseksi Ecuadorissa toteutettuja täytäntöönpanotoimenpiteitä.

(32)

Nykyinen seuraamusjärjestelmä perustuu kalastuslakiin, joka hyväksyttiin vuonna 1974 ja jota täydennettiin vuonna 2016 asetuksella 852. Asetuksessa 852 säädettyjä seuraamuksia, jotka oli alun perin tarkoitettu korjaamaan vuoden 1974 kalastuslaissa säädettyjen seuraamusten heikkoudet, on kuitenkin sovellettu harvoin kyseisen asetuksen voimaantulon jälkeen.

(33)

Näin ollen seuraamusjärjestelmä perustuu edelleen heikkoon ja vanhentuneeseen oikeudelliseen kehykseen, johon ei sisälly LIS-toiminnan määritelmää ja jossa säädetyllä seuraamusten tasolla ei voida varmistaa seuraamusten ennalta ehkäisevää vaikutusta. Suurin Ecuadorissa vuonna 2018 teollisille aluksille määrätty sakko ei rikkomisen vakavuudesta ja kalastustuotteiden arvosta riippumatta ollut yli 4 500 Yhdysvaltain dollaria. Lisäksi Ecuadorin viranomaiset myönsivät, että ne kohtaavat sakkojen perimisessä oikeudellisia ja käytännön ongelmia ja että raskaiden hallinnollisten menettelyiden vuoksi rikkomusten uusimiseen on usein käytännössä mahdoton puuttua. Ecuadorin viranomaisten toimittamat tiedot viittaavat myös siihen, että seuraamuksia sovelletaan kirjavasti, erityisesti kun on kyse laittomien saaliiden takavarikoinnista.

(34)

Lisäksi uuden kalastuslain voimaantulo ja tarkistetun seuraamusjärjestelmän kehittäminen ovat viivästyneet toistuvasti vuodesta 2015.

(35)

Nykyisessä seuraamusjärjestelmässä ei näin ollen käsitellä kansainvälisen LIS-toimintasuunnitelman 16 kohtaa, jonka mukaan kansallisessa lainsäädännössä olisi käsiteltävä LIS-kalastusta, eikä 21 kohtaa, jonka mukaan valtioiden olisi varmistettava, että LIS-kalastuksesta niiden lainkäyttövallan piiriin kuuluville aluksille ja mahdollisuuksien mukaan kansalaisille määrättävät seuraamukset ovat riittävän ankaria, jotta rikkojat eivät saa hyötyä tällaisesta kalastuksesta.

(36)

Oikeudellisesta kehyksestä ja seuraamusmenettelyistä kerättyjen tietojen perusteella komissio totesi, että Ecuador ei ole soveltanut UNFSA-sopimuksen 19 artiklan 2 kohtaa, jossa todetaan, että rangaistusten on oltava riittävän ankaria noudattamisen varmistamiseksi ja rikkomusten ehkäisemiseksi ja että niiden on vietävä rikkomuksen tekijältä laittomasta toiminnasta saadut tuotot.

(37)

Komissio arvioi tarkasteltavan LIS-kalastuksen laajuuden ja vakavuuden 31 artiklan 5 kohdan c alakohdan mukaisesti.

(38)

Komission tekemät tarkastuskäynnit paljastivat vakavia ja toistuvia puutteita alusten ja Ecuadorissa tapahtuvan kalojen jalostuksen valvonnassa, kuten erityisesti johdanto-osan 15, 16, 17, 18, 23 ja 24 kappaleessa todetaan. Nämä seikat aiheuttavat merkittävän riskin sille, että Ecuadorissa myydään tai jalostetaan suuria määriä LIS-toiminnasta peräisin olevaa kalaa.

(39)

On myös syytä mainita, että kongressille osoitetussa Amerikan yhdysvaltojen kansallisen merikalastuspalvelun vuoden 2017 raportissa (6) todetaan, että Ecuadorilla on LIS-kalastusta harjoittavia aluksia. Erityisesti todettiin, että Ecuadorilla oli 25 alusta, jotka rikkovat IATTC:n päätöslauselmia vuosina 2014 ja 2015. Raportissa todetaan, että useat alukset olivat rikoksen uusijoita vuodelta 2015 ja aikaisemmalta kerralta, jolloin asiaa oli tutkittu. Lisäksi komissio keräsi näyttöä siitä, että Ecuador on vuosina 2018 ja 2019 soveltanut hallinnollisia rikkomusmenettelyjä useisiin näistä aluksista.

(40)

Tässä jaksossa esitetyt näkökohdat, kaikki komission kokoamat tosiseikat ja kaikki Ecuadorin viranomaisten antamat ilmoitukset huomioon ottaen on LIS-asetuksen 31 artiklan 3 ja 5 kohdan nojalla hyvin luultavaa, että Ecuador on laiminlyönyt sille kansainvälisen oikeuden mukaan kuuluvat yhteistyötä ja täytäntöönpanoa koskevat velvoitteet.

(41)

Komissio arvioi LIS-asetuksen 31 artiklan 6 kohdan a ja b alakohdan mukaisesti, onko Ecuador ratifioinut asiaan kuuluvat kansainväliset kalastussopimukset tai liittynyt niihin, ja sen asemaa alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen sopimuspuolena tai sen sitoumusta soveltaa niiden hyväksymiä säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä.

(42)

Ecuador on ratifioinut UNCLOS-sopimuksen vuonna 2012 ja hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa koskevan 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyn yleissopimuksen (UNFSA) vuonna 2016. Ecuador on liittynyt FAO:n vuoden 2009 satamavaltion toimenpiteitä koskevaan sopimukseen (PSMA) vuonna 2019.

(43)

Nykyisessä kansallisessa oikeudellisessa kehyksessä ei kuitenkaan säädetä PSMA:n kattavasta täytäntöönpanosta. Ecuadorin viranomaiset ilmoittivat esimerkiksi, että ei ole laillisesti perustettua mekanismia, jolla varmistettaisiin jälleenlaivausten valvonta satamissa.

(44)

Komission kokoamat tiedot osoittavat myös, että vakavaa rikkomusta (kalastus IATTC:n määräämän vuotuisen kalastuskiellon aikana) koskeva seuraamusmenettely aloitettiin yli 17 kuukautta rikkomisen jälkeen, vaikka UNFSA-sopimuksen 19 artiklan 1 kohdan b alakohdassa vaaditaan, että valtio tutkii välittömästi ja täydellisesti kaikki osa-alueellisten tai alueellisten säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden väitetyt rikkomukset.

(45)

Komissio arvioi 31 artiklan 6 kohdan c alakohdan mukaisesti asianomaisen kolmannen maan toimenpiteet tai laiminlyönnit, jotka ovat saattaneet vähentää sovellettavien lakien, asetusten tai kansainvälisten säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden tehokkuutta.

(46)

Kuten johdanto-osan 11 kappaleessa kuvataan, Ecuador on jäsen IATTC:ssä ja SPRFMO:ssa ja yhteistyötä tekevä ulkojäsen WCPFC:ssä sekä osallistuu vapaaehtoisesti Etelämantereen meren elollisten luonnonvarojen suojelukomission (CCAMLR) saaliiden dokumentointijärjestelyyn olematta kuitenkaan sopimuspuoli.

(47)

Kuten johdanto-osan 15 ja 16 kappaleessa kuvataan, useat alukset ovat toimineet viime vuosina rekisteröitymättä asianmukaisesti asianomaisiin alueellisiin kalastuksenhoitojärjestöihin. Tämän seurauksena kyseiset alukset ovat harjoittaneet laitonta ja ilmoittamatonta kalastusta.

(48)

Kuten johdanto-osan 33 ja 39 kappaleessa kuvataan, varoittavien seuraamusten täytäntöönpanon laiminlyönti on myös johtanut siihen, että IATTC:n alueella toimivat ecuadorilaiset alukset jatkavat tällaista kalastusta, ja näin ollen uusiin järjestön hyväksymien säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden rikkomuksiin.

(49)

Koska tarkastustoiminnan hallinnointiin ei sovelleta jäsenneltyä ja riskiperusteista strategiaa, ei pystytä varmistamaan, että merkittävimpiin sääntöjen noudattamiseen liittyviin riskeihin pystyttäisiin puuttumaan, kuten esimerkiksi johdanto-osan 23 kappaleessa todetaan.

(50)

Tässä jaksossa esitetyt näkökohdat, kaikki komission kokoamat tosiseikat ja kaikki Ecuadorin viranomaisten antamat ilmoitukset huomioon ottaen on LIS-asetuksen 31 artiklan 3 ja 6 kohdan nojalla hyvin luultavaa, että Ecuador on laiminlyönyt sille kansainvälisen oikeuden mukaan kuuluvia kansainvälisiin sääntöihin, asetuksiin sekä säilyttämis- ja hoitotoimenpiteisiin liittyviä velvoitteita.

(51)

YK:n inhimillisen kehityksen indeksin (UNHDI) (7) mukaan Ecuadorin katsottiin vuonna 2017 olevan korkean inhimillisen kehityksen maa (189 maan joukossa sijalla 86) (8).

(52)

Kun otetaan huomioon edellä tarkoitettu YK:n inhimillisen kehityksen indeksi (UNHDI) ja vuosien 2017–2019 aikana tehdyt tarkastuskäynnit, ei ole saatu todisteita siitä, että Ecuadorin laiminlyönnit kansainvälisten lakien noudattamisessa johtuisivat maan alhaisesta kehitystasosta. Ei ole konkreettisia todisteita siitä, että kalastuslainsäädännössä sekä kalastuksen seurannassa, valvonnassa ja tarkkailussa ja jäljitettävyysjärjestelmissä esiintyvät puutteet johtuisivat riittämättömästä kapasiteetista ja heikosta infrastruktuurista. Komissio on vastannut myönteisesti Ecuadorin pyyntöön saada tukea maan kalastuslainsäädännön tarkistamisessa.

(53)

Tässä jaksossa selitetty tilanne, kaikki komission kokoamat tosiseikat ja kyseisen maan antamat ilmoitukset huomioon ottaen on LIS-asetuksen 31 artiklan 7 kohdan nojalla hyvin luultavaa, että Ecuadorin kehityksen nykytila ja yleinen suorituskyky kalastusalalla ei ole heikentynyt maan kehitystason johdosta.

(54)

Ottaen huomioon päätelmät sen suhteen, että Ecuador on laiminlyönyt sille lippu-, satama-, rannikko- tai markkinavaltioina kansainvälisen oikeuden mukaan kuuluvat velvoitteet toimia LIS-kalastuksen ehkäisemiseksi, estämiseksi ja poistamiseksi, Ecuadorille olisi LIS-asetuksen 32 artiklan mukaisesti ilmoitettava mahdollisuudesta, että komissio toteaa sen yhteistyöhön osallistumattomaksi kolmanneksi maaksi LIS-kalastuksen torjunnassa.

(55)

Komission olisi toteutettava Ecuadoriin nähden myös kaikki LIS-asetuksen 32 artiklassa säädetyt toimenpiteet. Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi olisi vahvistettava määräaika, jonka kuluessa kyseinen maa voi antaa ilmoitukseen kirjallisen vastauksen ja korjata tilanteen.

(56)

Ecuadorille osoitettu ilmoitus mahdollisuudesta, että se todetaan maaksi, jonka komissio katsoo yhteistyöhön osallistumattomaksi tämän päätöksen mukaisesti, ei estä komissiota tai neuvostoa toteuttamasta myöhemmin toimia yhteistyöhön osallistumattomien kolmansien maiden toteamiseksi ja niitä koskevan luettelon laatimiseksi eikä ilman eri toimenpiteitä johda tällaisiin toimiin,

Avaintoimi 1 – oppimiseen liittyvä henkilöiden liikkuvuus

Avaintoimi 2 – innovointia ja hyvien käytäntöjen vaihtoa edistävä yhteistyö

Avaintoimi 3 – politiikan uudistamisen tuki

Jean Monnet -toiminnot

Urheilu

—

Euroopan unionin jäsenvaltiot,

—

EFTA-/ETA-maat: Islanti, Liechtenstein ja Norja,

—

EU:n ehdokasmaat: Turkki, Pohjois-Makedonia ja Serbia.

—

rannikon tasangon ympäristö, joka muodostuu uudemmista geologisista pintamaalajeista ja jolla on tasankoja ja/tai kumpuilevaa maastoa sekä hyvin vaihteleva litologinen kasvualusta;

—

rannikon penkereiden ympäristö rannikkotasangon yläpuolella; rannikkotasangolta lähtee useita penkereitä, joiden maasto on mäkistä ja joille on tunnusomaista syvä, hyvin kehittynyt ja hyvin tai kohtalaisesti suodattava maaperä, jonka väri vaihtelee syvänpunaisen sävyissä (mikä johtuu suuresta rautapitoisuudesta ja kivien murtumisesta);

—

Fossa Branadican ympäristö, joka muodostaa suurimman osan mäkisestä Materan alueesta ja rajoittuu pohjoisessa Irsinaan, etelässä Pisticiin, idässä Materaan lukuun ottamatta kaupungin aluetta ja kaakkoisosaa ja lännessä Stiglianoon ja jolle on tunnusomaista kumpuilevasta jyrkkäpiirteiseen vaihteleva maasto, jossa on hiekkakonglomeraatista koostuva litologinen kasvualusta: maaperä muodostuu karkeista kerrostumista tai hiekasta, ja maalajit vaihtelevat suhteellisen karkeista pintamaalajeista niiden alla olevaan hiekkaan. Ne ovat hyvin kalkkisia ja erittäin vettä läpäiseviä.

Tämän viininviljelykulttuurin korkea laatu liittyy valoisien ja ilmavien paikkojen valintaan ja luonnollisesti hedelmälliseen maaperään, joka soveltuu erityisen hyvin viininviljelyyn.