ISSN 1977-1053

Euroopan unionin

virallinen lehti

C 370

European flag  

Suomenkielinen laitos

Tiedonantoja ja ilmoituksia

62. vuosikerta
31. lokakuuta 2019


Sisältö

Sivu

 

II   Tiedonannot

 

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT

 

Euroopan komissio

2019/C 370/01

Komission tiedonanto Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä 2014/23/EU, 2014/24/EU, 2014/25/EU ja 2009/81/EY vahvistettuja kynnysarvoja vastaavat kansalliset valuutta-arvot ( 1 )

1


 

IV   Tiedotteet

 

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET

 

Neuvosto

2019/C 370/02

Neuvoston Päätös (EU) annettu 24 päivänä lokakuuta 2019, Europolin apulaispääjohtajan nimittämisestä

4

 

Euroopan komissio

2019/C 370/03

Euron kurssi — 30. lokakuuta 2019

6

2019/C 370/04

Selittävät huomautukset Euroopan unionin yhdistettyyn nimikkeistöön

7

 

Euroopan ulkosuhdehallinto

2019/C 370/05

Unionin Ulkoasioiden ja Turvallisuuspolitiikan Korkean Edustajan Päätös, annettu 1 päivänä lokakuuta 2019, Euroopan ulkosuhdehallinnon toteuttamaa henkilötietojen suojaa ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 soveltamista koskevista täytäntöönpanosäännöistä

9

2019/C 370/06

Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan päätös, annettu 1 päivänä lokakuuta 2019, sisäisistä säännöistä, jotka koskevat rekisteröityjen tiettyihin tietoihin liittyviä rajoituksia Euroopan ulkosuhdehallinnon toimintaan liittyvässä henkilötietojen käsittelyssä

18

 

Euroopan tietosuojavaltuutettu

2019/C 370/07

Tiivistelmä Euroopan tietosuojavaltuutetun lausunnosta, joka koskee asiakirjojen tiedoksiantoa ja siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa tapahtuvaa todisteiden vastaanottamista koskevien EU:n asetusten tarkistamista (Koko lausunto on luettavissa englanniksi, ranskaksi ja saksaksi Euroopan tietosuojavaltuutetun verkkosivustolla www.edps.europa.eu)

24

 

EUROOPAN TALOUSALUEESEEN LIITTYVÄT TIEDOTTEET

 

EFTAn valvontaviranomainen

2019/C 370/08

EFTAn valvontaviranomaisen tiedonanto EFTA-valtioissa 1. lokakuuta 2019 alkaen voimassa olevista valtiontuen takaisinperintäkoroista sekä viite- ja diskonttokoroista (Julkaistu valvontaviranomaisen valtiontukisuuntaviivojen VII osassa ja 14 päivänä heinäkuuta 2004 tehdyn valvontaviranomaisen päätöksen N:o 195/04/KOL 10 artiklassa vahvistettujen viite- ja diskonttokorkoja koskevien sääntöjen mukaisesti)

28


 

V   Ilmoitukset

 

HALLINNOLLISET MENETTELYT

 

Euroopan komissio

2019/C 370/09

Ehdotuspyyntö toimenpiteistä, joilla tuetaan yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) alalla vuonna 2020 toteutettavia tiedotustoimia

29

 

KILPAILUPOLITIIKAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYT

 

Euroopan komissio

2019/C 370/10

Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia M.9568 – Marcegaglia Plates / Evraz Palini Bertoli) Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 )

30

 

MUUT SÄÄDÖKSET

 

Euroopan komissio

2019/C 370/11

Erään viinialan nimityksen tuote-eritelmän vakiomuutoksen hyväksymistä koskevan tiedonannon julkaiseminen komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 17 artiklan 2 ja 3 kohta)

32


 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.

FI

 


II Tiedonannot

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT

Euroopan komissio

31.10.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 370/1


Komission tiedonanto

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä 2014/23/EU, 2014/24/EU, 2014/25/EU ja 2009/81/EY vahvistettuja kynnysarvoja vastaavat kansalliset valuutta-arvot

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2019/C 370/01)

Direktiiveissä 2014/23/EU (1), 2014/24/EU (2), 2014/25/EU (3) ja 2009/81/EY (4) vahvistettuja kynnysarvoja vastaavat valuutta-arvot muina jäsenvaltioiden valuuttoina kuin euroina ilmaistuina ovat seuraavat:

80 000 euroa

BGN

Uusi Bulgarian lev

156 464

 

CZK

Tšekin koruna

2 054 080

 

DKK

Tanskan kruunu

596 408

 

GBP

Englannin punta

70 778

 

HRK

Kroatian kuna

594 576

 

HUF

Unkarin forintti

25 484 800

 

PLN

Uusi Puolan zloty

341 544

 

RON

Uusi Romanian leu

374 040

 

SEK

Ruotsin kruunu

821 51821 512


139 000 euroa

BGN

Uusi Bulgarian lev

271 856

 

CZK

Tšekin koruna

3 568 964

 

DKK

Tanskan kruunu

1 036 259

 

GBP

Englannin punta

122 976

 

HRK

Kroatian kuna

1 033 076

 

HUF

Unkarin forintti

44 279 840

 

PLN

Uusi Puolan zloty

593 433

 

RON

Uusi Romanian leu

649 895

 

SEK

Ruotsin kruunu

1 427 377


214 000 euroa

BGN

Uusi Bulgarian lev

418 541

 

CZK

Tšekin koruna

5 494 664

 

DKK

Tanskan kruunu

1 595 391

 

GBP

Englannin punta

189 330

 

HRK

Kroatian kuna

189 330

 

HUF

Unkarin forintti

68 171 840

 

PLN

Uusi Puolan zloty

913 630

 

RON

Uusi Romanian leu

1 000 557

 

SEK

Ruotsin kruunu

2 197 545


428 000 euroa

BGN

Uusi Bulgarian lev

837 082

 

CZK

Tšekin koruna

10 989 328

 

DKK

Tanskan kruunu

3 190 783

 

GBP

Englannin punta

378 660

 

HRK

Kroatian kuna

3 180 982

 

HUF

Unkarin forintti

136 343 680

 

PLN

Uusi Puolan zloty

1 827 260

 

RON

Uusi Romanian leu

2 001 114

 

SEK

Ruotsin kruunu

4 395 089


750 000 euroa

BGN

Uusi Bulgarian lev

1 466 850

 

CZK

Tšekin koruna

19 257 000

 

DKK

Tanskan kruunu

5 591 325

 

GBP

Englannin punta

663 540

 

HRK

Kroatian kuna

5 574 150

 

HUF

Unkarin forintti

238 920 000

 

PLN

Uusi Puolan zloty

3 201 975

 

RON

Uusi Romanian leu

3 506 625

 

SEK

Ruotsin kruunu

7 701 675


1 000 000 euroa.

BGN

Uusi Bulgarian lev

1 955 800

 

CZK

Tšekin koruna

25 676 000

 

DKK

Tanskan kruunu

7 455 100

 

GBP

Englannin punta

884 720

 

HRK

Kroatian kuna

7 432 200

 

HUF

Unkarin forintti

318 560 000

 

PLN

Uusi Puolan zloty

4 269 300

 

RON

Uusi Romanian leu

4 675 500

 

SEK

Ruotsin kruunu

10 268 900


5 350 000 euroa.

BGN

Uusi Bulgarian lev

10 463 530

 

CZK

Tšekin koruna

137 366 600

 

DKK

Tanskan kruunu

39 884 785

 

GBP

Englannin punta

4 733 252

 

HRK

Kroatian kuna

39 762 270

 

HUF

Unkarin forintti

1 704 296 000

 

PLN

Uusi Puolan zloty

22 840 755

 

RON

Uusi Romanian leu

25 013 925

 

SEK

Ruotsin kruunu

54 938 615


(1)  EUVL L 94, 28.3.2014, s. 1.

(2)  EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65.

(3)  EUVL L 94, 28.3.2014, s. 243.

(4)  EUVL L 216, 20.8.2009, s. 76.


IV Tiedotteet

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET

Neuvosto

31.10.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 370/4


NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU)

annettu 24 päivänä lokakuuta 2019,

Europolin apulaispääjohtajan nimittämisestä

(2019/C 370/02)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastosta (Europol) sekä neuvoston päätösten 2009/371/YOS, 2009/934/YOS, 2009/935/YOS, 2009/936/YOS ja 2009/968/YOS korvaamisesta ja kumoamisesta 11 päivänä toukokuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/794 (1) ja erityisesti sen 54 ja 55 artiklan,

toimii viranomaisena, jolla on valtuudet nimittää Europolin pääjohtaja ja apulaispääjohtajat,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Yhden Europolin nykyisen apulaispääjohtajan toimikausi päättyy 31 päivänä lokakuuta 2019. Sen vuoksi on tarpeen nimittää Europolille uusi apulaispääjohtaja.

(2)

Europolin hallintoneuvoston 1 päivänä toukokuuta 2017 antamassa päätöksessä vahvistetaan säännöt Europolin pääjohtajan ja apulaispääjohtajien valinnalle, toimikauden jatkamiselle ja erottamiselle.

(3)

Europolin hallintoneuvoston 1 päivänä toukokuuta 2017 antaman päätöksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti yhden Europolin apulaispääjohtajan paikan katsotaan vapautuneen 31 päivänä tammikuuta 2019, toisin sanoen yhdeksän kuukautta ennen yhden Europolin nykyisen apulaispääjohtajan toimikauden päättymistä. Europolin apulaispääjohtajan avoimesta toimesta julkaistiin ilmoitus Euroopan unionin virallisessa lehdessä23 päivänä tammikuuta 2019 (2).

(4)

Hallintoneuvoston perustama valintalautakunta, jäljempänä ’valintalautakunta’, laati esivalintaluettelon asetuksen (EU) 2016/794 54 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Valintalautakunta laati asianmukaisesti perustellun lausunnon 8 päivänä toukokuuta 2019.

(5)

Valintalautakunnan lausunnon perusteella ja asetuksen (EU) 2016/794 sekä hallintoneuvoston 1 päivänä toukokuuta 2017 antaman päätöksen mukaisesti hallintoneuvosto antoi 23 päivänä toukokuuta 2019 Europolin apulaispääjohtajan nimittämisestä perustellun lausunnon, jossa se esitti neuvostolle kolmen toimeen soveltuvan ehdokkaan esivalintaluettelon.

(6)

Neuvosto valitsi 18 päivänä heinäkuuta 2019 Jürgen EBNERin Europolin seuraavaksi apulaispääjohtajaksi ja ilmoitti hänen valinnastaan Euroopan parlamentin toimivaltaiselle valiokunnalle asetuksen (EU) 2016/794 54 artiklan 2 kohdan neljännen alakohdan soveltamiseksi.

(7)

Valittu ehdokas oli 5 päivänä syyskuuta 2019 kuultavana Euroopan parlamentin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa, jäljempänä ’LIBE-valiokunta’, ja neuvostolle ilmoitettiin 18 päivänä lokakuuta 2019 päivätyllä kirjeellä LIBE-valiokunnan asetuksen (EU) 2016/794 54 artiklan 2 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti hyväksymästä lausunnosta,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Jürgen EBNER nimitetään Europolin apulaispääjohtajaksi ajanjaksoksi, joka alkaa 1 päivänä marraskuuta 2019 ja päättyy 31 päivänä lokakuuta 2023, palkkaluokkaan AD 14.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 24 päivänä lokakuuta 2019.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A.-K. PEKONEN


(1)  EUVL L 135, 24.5.2016, s. 53.

(2)  EUVL C 28 A, 23.1.2019, s. 1.


Euroopan komissio

31.10.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 370/6


Euron kurssi (1)

30. lokakuuta 2019

(2019/C 370/03)

1 euro =


 

Rahayksikkö

Kurssi

USD

Yhdysvaltain dollaria

1,1106

JPY

Japanin jeniä

120,99

DKK

Tanskan kruunua

7,4709

GBP

Englannin puntaa

0,86200

SEK

Ruotsin kruunua

10,8010

CHF

Sveitsin frangia

1,1032

ISK

Islannin kruunua

138,10

NOK

Norjan kruunua

10,2488

BGN

Bulgarian leviä

1,9558

CZK

Tšekin korunaa

25,512

HUF

Unkarin forinttia

329,72

PLN

Puolan zlotya

4,2629

RON

Romanian leuta

4,7577

TRY

Turkin liiraa

6,3615

AUD

Australian dollaria

1,6199

CAD

Kanadan dollaria

1,4534

HKD

Hongkongin dollaria

8,7080

NZD

Uuden-Seelannin dollaria

1,7504

SGD

Singaporen dollaria

1,5141

KRW

Etelä-Korean wonia

1 297,21

ZAR

Etelä-Afrikan randia

16,5609

CNY

Kiinan juan renminbiä

7,8371

HRK

Kroatian kunaa

7,4606

IDR

Indonesian rupiaa

15 600,04

MYR

Malesian ringgitiä

4,6423

PHP

Filippiinien pesoa

56,591

RUB

Venäjän ruplaa

70,9556

THB

Thaimaan bahtia

33,580

BRL

Brasilian realia

4,4611

MXN

Meksikon pesoa

21,2538

INR

Intian rupiaa

78,7705


(1)  Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.


31.10.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 370/7


Selittävät huomautukset Euroopan unionin yhdistettyyn nimikkeistöön

(2019/C 370/04)

Muutetaan neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (1)9 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla Selittävät huomautukset Euroopan unionin yhdistettyyn nimikkeistöön (2)seuraavasti:

Sivulla 412:

9503 00 70muut lelut, sarjoina tai täydellisinä varusteina

Lisätään seuraava teksti neljännen kohdan toiseksi luetelmakohdaksi (ilmaisun ”liiduista,” jälkeen):

”–lapsille suunnitellut puuhasarjat mosaiikkien sommittelua varten. Ne koostuvat kartongista valmistetuista esipainetuista arkeista/korteista ja niihin kiinnitettävistä erilaisista itsekiinnittyvistä koristeista (esim. pienet värilliset vaahtomuovinpalat ja värikkäät muovipaljetit). Ne voivat myös sisältää muita pieniä osia, kuten alustan. Ne on suunniteltu lasten ajanvietteeksi sekä kehittämään värien ja muotojen hahmottamista ja hienomotorisia taitoja.

Esimerkkejä tuotteista:

Image 1

Image 2


(1)  Neuvoston asetus (ETY) N:o 2658/87, annettu 23 päivänä heinäkuuta 1987, tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista (EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1).

(2)  EUVL C 119, 29.3.2019, s. 1.


Euroopan ulkosuhdehallinto

31.10.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 370/9


Unionin Ulkoasioiden ja Turvallisuuspolitiikan Korkean Edustajan Päätös,

annettu 1 päivänä lokakuuta 2019,

Euroopan ulkosuhdehallinnon toteuttamaa henkilötietojen suojaa ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 soveltamista koskevista täytäntöönpanosäännöistä

(2019/C 370/05)

UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA, joka

ottaa huomioon Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiosta ja toiminnasta 26 päivänä heinäkuuta 2010 annetun neuvoston päätöksen (2010/427/EU) (1), jäljempänä ’EUH:ta koskeva neuvoston päätös’, ja erityisesti sen 11 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta 23 päivänä lokakuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 (2), jäljempänä ’asetus’, ja erityisesti sen 43, 44 ja 45 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen mukaisesti vahvistettujen rekisterinpitäjien lisääntynyt osoitusvelvollisuus edellyttää, että hyväksytään uusi täytäntöönpanopäätös, jolla korvataan EUH:n tietosuojaa koskevista säännöistä 8 päivänä joulukuuta 2011 annettu unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan päätös PROC HR (2011) 016.

(2)

Tietosuojavastaavan rooli ja rekisterinpitäjän vastuu Euroopan ulkosuhdehallinnossa on määriteltävä selkeästi ja mukautettava asetuksen vaatimuksiin,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 JAKSO

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.   Tässä päätöksessä vahvistetaan asetuksen 45 artiklan 3 kohdan mukaisesti Euroopan ulkosuhdehallinnon tietosuojavastaavan, jäljempänä ’tietosuojavastaava’, tehtävät, velvollisuudet ja valtuudet.

2.   Tässä päätöksessä määritetään myös rekisterinpitäjien ja henkilötietojen käsittelijöiden sisäiset menettelyt ja vastuut sekä tietosuojakoordinaattoreiden ja -yhteyshenkilöiden rooli, tehtävät ja velvollisuudet erityisesti asetuksen 26 ja 29 artiklan mukaisesti.

2 artikla

Määritelmät

Tässä päätöksessä tarkoitetaan, rajoittamatta asetuksessa olevien määritelmien soveltamista:

a)

’rekisterinpitäjällä’ Euroopan ulkosuhdehallintoa tai sen organisaatioyksiköitä, myös EU:n edustustoja, jotka päättävät yksin tai yhdessä muiden kanssa henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset ja keinot;

b)

’rekisterinpitäjän edustajalla’ EUH:n johtoa tai organisaatioyksiköiden päälliköitä, jotka valvovat edellä a alakohdassa tarkoitettuja rekisterinpitäjinä toimivia yksiköitä ja jotka ovat vastuussa henkilötietojen käsittelystä ja joilla on sitä koskeva osoitusvelvollisuus;

c)

’valtuutetulla rekisterinpitäjällä’ rekisterinpitäjän organisaatioyksikön palvelua tai henkilöstön jäsentä, jolle on uskottu henkilötietojen käsittelytoimien hallinnointi;

d)

’yhteisrekisterinpitäjillä’ kahta tai useampaa organisaatioyksikköä, jotka määrittävät yhdessä henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset ja keinot sekä rekisterinpitäjien roolit ja vastuualueet, mukaan lukien niiden velvollisuudet rekisteröidyn oikeuksien käytön osalta, erityisesti silloin, kun EUH valvoo käsittelyä yhdessä muiden EU:n toimielinten, elinten, laitosten tai muiden yksiköiden kanssa;

e)

’tietosuojavastaavalla’ EUH:n henkilöstön jäsentä, jonka EUH on nimittänyt asetuksen 43 artiklan mukaisesti tukemaan rekisterinpitäjiä ja antamaan näille tietoja ja neuvoja;

f)

’tietosuojakoordinaattorilla’ sellaisia EUH:n henkilöstön jäseniä päätoimipaikassa ja ’tietosuojayhteyshenkilöllä’ sellaisia EUH:n henkilöstön jäseniä EU:n edustustoissa, jotka on nimitetty avustamaan rekisterinpitäjiään tietosuojakysymyksissä, jäljempänä ’tietosuojakoordinaattori ja/tai -yhteyshenkilö’;

g)

’henkilötietojen käsittelijällä’ EUH:n sisällä tai sen ulkopuolella olevaa yksikköä, joka käsittelee henkilötietoja rekisterinpitäjän lukuun;

h)

”tietoturvaselosteet” ovat selosteita, esimerkiksi tietosuojaselosteita, joilla rekisterinpitäjä antaa rekisteröidyille tietoja asetuksen 15 ja 16 artiklan mukaisesti;

i)

’EUH:n henkilöstöllä’ EUH:ta koskevan neuvoston päätöksen 6 artiklan mukaisesti EUH:lle työskenteleviä EU:n virkamiehiä ja muuta henkilöstöä, mukaan lukien EU:n jäsenvaltioiden ulkoasiainhallintojen henkilöstöön kuuluvia, lähetettyjä kansallisia asiantuntijoita ja harjoittelijoita.

2 JAKSO

TIETOSUOJAVASTAAVA

3 artikla

Tietosuojavastaavan nimittäminen

1.   EUH:n pääsihteeri nimittää tietosuojavastaavan EUH:n henkilöstön joukosta asetuksen 43 artiklan mukaisesti ja ilmoittaa hänen nimensä Euroopan tietosuojavaltuutetulle.

2.   Asetuksen 43 artiklan 3 kohdassa mainittujen vaatimusten lisäksi tietosuojavastaavalla on oltava hyvä perehtyneisyys EUH:n yksiköihin, niiden rakenteeseen, tietojärjestelmiin sekä hallinnollisiin sääntöihin ja menettelyihin. Tietosuojavastaavalla on oltava asiantuntemusta tietosuojasta ja hyvä arvostelukyky ja hänen on osattava asennoitua puolueettomasti henkilöstösääntöjen mukaisesti.

3.   Tietosuojavastaava nimitetään toimikaudeksi, joka on viisi vuotta, ja sama henkilö voidaan nimittää uudeksi toimikaudeksi.

4.   Tietosuojavastaava voidaan erottaa toimestaan vain Euroopan tietosuojavaltuutetun suostumuksella, jos hän ei enää täytä tehtäviensä suorittamiselle asetettuja vaatimuksia.

5.   Tietosuojavastaava on hallinnollisesti pääsihteerin alaisuudessa.

6.   Tietosuojavastaavan yhteystiedot julkaistaan EUH:n intranetissä ja EUH:n ulkoisella verkkosivustolla ja toimitetaan Euroopan tietosuojavaltuutetulle.

4 artikla

Tietosuojavastaavan asema

1.   Tietosuojavastaava toimii riippumattomasti ja yhteistyössä Euroopan tietosuojavaltuutetun kanssa. EUH ei anna tietosuojavastaavalle ohjeita siitä, miten hänen tulisi hoitaa tehtävänsä.

2.   Tietosuojavastaavaa ei saa erottaa tai rangaista sen vuoksi, että hän on hoitanut tehtäviään.

3.   Tietosuojavastaavalle on ilmoitettava kaikista sellaisista yhteydenotoista ulkopuolisiin osapuoliin, jotka liittyvät asetuksen ja tämän päätöksen soveltamiseen ja erityisesti yhteistoimintaan Euroopan tietosuojavaltuutetun ja EU:n toimielinten, elinten ja laitosten tietosuojavastaavien verkoston jäsenten kanssa.

4.   Rekisteröidyt voivat ottaa yhteyttä tietosuojavastaavaan kaikissa asioissa, jotka liittyvät heidän henkilötietojensa käsittelyyn tai heidän asetukseen perustuvien oikeuksiensa käyttöön.

5.   Rekisterinpitäjä tai hänen edustajansa, henkilöstökomitea ja kuka tahansa henkilöstön jäsen voi konsultoida tietosuojavastaavaa kaikissa asetuksen tulkintaan tai soveltamiseen liittyvissä asioissa ilman, että heidän tarvitsee käyttää virkatietä. Kenellekään ei saa aiheutua haittaa sen johdosta, että hän on saattanut asian tietosuojavastaavan tietoon.

5 artikla

Tietosuojavastaavan tehtävät

Tietosuojavastaavan tehtävänä on

a)

antaa lausunto kaikista henkilötietojen suojaan liittyvistä asioista;

b)

antaa EUH:n yksiköille ja niiden toimeksisaajille, jotka suorittavat henkilötietojen käsittelytoimia, ohjeita ja etukäteisneuvontaa asetuksen ja tämän päätöksen täytäntöönpanosta, mukaan lukien tietoturvaloukkauksista ilmoittamista koskevat kuulemiset, vaikutustenarvioinnit ja Euroopan tietosuojavaltuutetun ennakkokuulemisen tarpeellisuus;

c)

pitää säännöllisesti yhteyttä rekisterinpitäjiin, jotta voidaan seurata tietosuojasääntöjen noudattamista, ja tukea rekisterinpitäjiä niiden tehtävien hoitamisessa ja erityisesti auttaa niitä laatimaan ja julkaisemaan tietoturvaselosteita ja vastaamaan rekisteröityjen pyyntöihin;

d)

pitää säännöllisesti yhteyttä EUH:n päätoimipaikan tietosuojakoordinaattoreihin ja EU:n edustustojen tietosuojayhteyshenkilöihin ja hallinnoida EUH:n tietosuojakoordinaattorien ja -yhteyshenkilöiden verkostoa;

e)

lisätä yleistä tietoisuutta tietosuojasta, järjestää koulutusta ja tiedotustilaisuuksia;

f)

tehdä yhteistyötä muiden EU:n toimielinten, elinten ja laitosten tietosuojavastaavien kanssa erityisesti vaihtamalla kokemuksia ja parhaita käytäntöjä;

g)

pitää EUH:n suorittamista käsittelytoimista keskusrekisteriä, joka perustuu rekisterinpitäjien asetuksen 31 artiklan mukaisesti laatimiin selosteisiin, ja asettaa rekisteri julkisesti saataville;

h)

auttaa sen varmistamisessa, että korkea edustaja tai EUH on edustettuna kansainvälisellä tasolla kaikissa tietosuojaan liittyvissä asioissa.

6 artikla

Valtuudet

Tehtäviään suorittaessaan tietosuojavastaava

a)

saa milloin tahansa tutustua EUH:n yksiköiden ja niiden toimeksisaajien käsittelemiin tietoihin ja kaikkiin toimistoihin, tietojenkäsittelykeskuksiin ja tietovälineisiin;

b)

antaa nimittävälle viranomaiselle lausuntonsa ennen kuin tehdään päätöksiä tietosuojasäännösten soveltamista koskevissa asioissa;

c)

voi ehdottaa hallinnollisia toimenpiteitä ja antaa yleisiä suosituksia asetuksen ja tämän päätöksen asianmukaisesta soveltamisesta;

d)

voi antaa EUH:n johdolle, henkilöstölle ja asianomaisille ulkopuolisille osapuolille suosituksia tietosuojan parantamiseksi käytännössä;

e)

voi tutkia tietosuoja-asioita ja – tutkimusta pyytäneen tai kantelun tehneen henkilön lisäksi – ilmoittaa tutkimuksen tuloksen rekisterinpitäjälle ja asianomaisille EUH:n johdon jäsenille;

f)

voi laatia malleja ja sisäisiä menettelyjä, toimintaohjeita tai -tapoja ohjeiden antamiseksi rekisterinpitäjille ja henkilötietojen käsittelijöille;

g)

voi käyttää ulkopuolisten asiantuntijoiden, kuten tietotekniikan asiantuntijoiden, palveluja;

h)

voi saattaa EUH:n nimittävän viranomaisen tietoon kaikki kenen tahansa henkilöstön jäsenen laiminlyönnit asetuksen ja tämän päätöksen mukaisten velvoitteiden noudattamisessa ja ehdottaa hallinnollisen tutkimuksen käynnistämistä;

i)

voi antaa sisäisiä tietosuojaohjeita (tietosuojavastaavan ohjeet), jotka on otettava huomioon henkilötietojen käsittelyssä.

7 artikla

Resurssit

1.   Tietosuojavastaavalla on oltava riittävä henkilöstö ja resurssit tämän päätöksen 5 artiklassa tarkoitettujen tehtävien suorittamiseksi.

2.   EUH:n koko henkilöstö tukee tietosuojavastaavaa tämän suorittaessa tämän päätöksen 5 artiklassa lueteltuja tehtäviä, erityisesti rekisterinpitäjien ja henkilötietojen käsittelijöiden on annettava pyydetyt tiedot tietojenkäsittelytoimista ja pääsystä henkilötietoihin ja laadittava vastausluonnokset pyyntöihin, jotka tietosuojavastaava on saanut tiedonsaantioikeuttaan ja tietojen muuttamis- ja poistamisoikeuttaan käyttäviltä rekisteröidyiltä mutta jotka liittyvät rekisterinpitäjän vastuulla oleviin tietojenkäsittelytoimiin.

3.   Tietosuojavastaavalla voi olla varahenkilö tai avustaja sekä tarvittaessa hallintohenkilöstöä ja sihteeripalveluja. Tietosuojavastaava voi myös käyttää muita EUH:n yksiköitä tai sopimussuhteessa olevia yksiköitä ja ulkopuolisia asiantuntijoita.

4.   Kun tietosuojavastaavan varahenkilö tai avustaja on nimitetty, hän avustaa tietosuojavastaavaa tämän tehtävien hoitamisessa ja voi edustaa tietosuojavastaavaa tämän poissa ollessa. Tämän päätöksen 4, 5 ja 6 artiklaa sovelletaan myös tietosuojavastaavan varahenkilöön tai avustajaan.

5.   Tietosuojavastaavalla on oltava asianmukaiset tilat, joissa voidaan taata tietojen, myös henkilötietojen, turvallisuus ja luottamuksellisuus ja joissa voidaan varmistaa tietojen ja asiakirjojen asianmukainen säilytys ja arkistointi.

6.   Tietosuojavastaavalla on oltava käytössään sähköinen työkalu, joka voi i) hallinnoida asetuksen 31 artiklan mukaisia selosteita henkilötietojen käsittelytoimista ja ii) tallentaa tietoturvaselosteita, ilmoituksia tietoturvaloukkauksista, tietosuojan vaikutustenarviointeja, rekisteröityjen tietopyyntöjä ja tiedonsiirtoselosteita.

7.   EUH tukee tietosuojavastaavaa asiantuntijatiedon ylläpitämisessä ja laajentamisessa muun muassa helpottamalla osallistumista toimielinten välisiin tai ulkoisiin koulutustilaisuuksiin, konferensseihin tai tapahtumiin, jotka liittyvät tietosuojaan, sekä Euroopan tietosuojavaltuutetun ja EU:n toimielinten, elinten ja laitosten tietosuojavastaavien verkoston järjestämiin kokouksiin ja koulutukseen.

3 JAKSO

TIETOSUOJAMENETTELYIHIN OSALLISTUVAT TOIMIJAT

8 artikla

Rekisterinpitäjät ja henkilötietojen käsittelijät

1.   Valtuutetut rekisterinpitäjät sekä rekisterinpitäjien ja henkilötietojen käsittelijöiden edustajat ovat rekisterinpitäjän puolesta vastuussa sen varmistamisesta, että kaikki niiden valvonnassa olevat käsittelytoimet ovat asetuksen ja erityisesti sen 26 artiklan sekä tämän päätöksen säännösten mukaisia. He voivat tarvittaessa antaa tietojenkäsittelytehtäviä alaisuudessaan työskenteleville EUH:n henkilöstön jäsenille tai sopimussuhteessa oleville yksiköille asetuksen 29 artiklan mukaisesti.

2.   Rekisterinpitäjät

a)

ovat osoitusvelvollisia ja varmistavat ja osoittavat, että käsittely suoritetaan asetuksen ja tämän päätöksen mukaisesti;

b)

tallentavat kaikki käsittelytoimet ja merkittävät muutokset nykyisiin käsittelytoimiin;

c)

varmistavat, että rekisteröidyille ilmoitetaan heidän tietojensa käsittelystä asetuksen 15 ja 16 artiklan mukaisesti saattamalla tietoturvaselosteet heidän tietoonsa;

d)

tekevät yhteistyötä tietosuojavastaavan ja Euroopan tietosuojavaltuutetun kanssa erityisesti vastaamalla heidän pyyntöihinsä 14 kalenteripäivän kuluessa pyynnön esittämispäivästä;

e)

ilmoittavat tietosuojavastaavalle, että henkilötietojen käsittelyyn käytetään toimeksisaajaa rekisterinpitäjän puolesta;

f)

nimittävät tietosuojakoordinaattorin ja/tai -yhteyshenkilön, tukevat tätä hänen tehtäviensä hoitamisessa ja ilmoittavat tietosuojavastaavalle kaikista tietosuojakoordinaattorin ja/tai -yhteyshenkilön henkilöön tai tehtäviin liittyvistä muutoksista;

g)

kuulevat tietosuojavastaavaa siitä, ovatko käsittelytoimet asetuksen ja tämän päätöksen mukaisia. He voivat kuulla tietosuojavastaavaa tai muita asiantuntijoita asioissa, jotka liittyvät käsittelyn luottamuksellisuuteen, saatavuuteen ja eheyteen, sekä asetuksen 33 artiklan nojalla toteutetuista turvatoimenpiteistä.

3.   Rekisterinpitäjät voivat käyttää muita EUH:n yksiköitä tai sopimussuhteessa olevia yksiköitä henkilötietojen käsittelijöinä asetuksen säännösten mukaisesti, kunhan ne dokumentoivat selosteissaan, mikä taho henkilötietoja käsittelee, mitä tehtäviä tälle on annettu ja mitä turvatoimenpiteitä on toteutettu.

4.   Rekisterinpitäjä pitää huolen siitä, että tietosuojavastaavalle annetaan viivytyksettä tieto

a)

kaikista asioista, joilla on tai joilla voi olla vaikutuksia tietosuojaan;

b)

kaikista EUH:n hallinnon tiedonannoista ja päätöksistä, jotka liittyvät asetuksen soveltamiseen, erityisesti mahdolliseen yhteistoimintaan Euroopan tietosuojavaltuutetun kanssa.

9 artikla

Tietosuojakoordinaattori ja/tai –yhteyshenkilö

1.   EUH:n organisaatioyksiköillä on niiden koon ja käsiteltävien henkilötietojen tyypin mukaan oltava tietosuojakoordinaattori ja/tai -yhteyshenkilö, joka toimii yhteyspisteenä tietosuoja-asioissa. Jokainen EUH:n päätoimipaikan hallinto-osasto tai osasto nimeää tietosuojakoordinaattorin ja jokainen EU:n edustusto nimeää tietosuojayhteyshenkilön. Kaikkien sellaisten yksikköjen, jotka käsittelevät säännöllisesti suurta määrää henkilötietoja, erityisiä tietoryhmiä tai arkaluonteisia henkilötietoja, joiden käsittelyyn liittyy suuri riski, on myös nimitettävä oma tietosuojakoordinaattori ja/tai -yhteyshenkilö. Tietosuojakoordinaattori ja/tai -yhteyshenkilö asetetaan tehtävään, jossa tällä on yleiskuva yksikön toiminnasta.

2.   Tietosuojakoordinaattorilla ja/tai -yhteyshenkilöllä on oltava tarvittava pätevyys, ja hänen on hankittava tietoa tietosuojasta. Hänen on saatava tietosuojaa koskeva perehdyttämiskoulutus, ja hän voi osallistua tiedotustilaisuuksiin ja tietosuojakoordinaattorien ja -yhteyshenkilöiden verkoston kokouksiin.

3.   Tietosuojakoordinaattorin ja/tai -yhteyshenkilön tehtävänä on

a)

auttaa rekisterinpitäjiä noudattamaan velvoitteitaan, tietosuojavastaavan vastuuta kuitenkaan rajoittamatta;

b)

helpottaa tietosuojavastaavan ja rekisterinpitäjien välistä viestintää.

c)

toimia yhteyspisteenä tietosuoja-asioissa omassa yksikössään ja tehdä yhteistyötä tietosuojavastaavan kanssa;

d)

tiedottaa kollegoilleen henkilötietojen käsittelyyn liittyvistä asioista ja tukea heitä;

e)

välittää henkilöstölle tietoa tiedotustapahtumista ja koulutustilaisuuksista;

f)

työskennellä tietosuojavastaavan kanssa luettelon laatimiseksi henkilötietojen nykyisistä ja uusista käsittelytoimista ja sen saattamiseksi ajan tasalle;

g)

ottaa yhteyttä tietosuojavastaavaan ja ilmoittaa tälle kaikista yksikössä käsitellyistä henkilötiedoista;

h)

avustaa asianomaisten valtuutettujen rekisterinpitäjien ja henkilötietojen käsittelijöiden yksilöimisessä;

i)

laatia selosteita erikoisalaltaan;

j)

tukea rekisterinpitäjiä selosteiden laatimisessa ja tarkistamisessa sekä tietoturvaselosteiden laatimisessa;

k)

osallistua vaatimustenmukaisuuden tarkastuksiin ja vaikutustenarviointeihin;

l)

varmistaa, että hänen yksikkönsä julkaisee asiaankuuluvat tietoturvaselosteet ja käyttää niitä asianmukaisesti;

m)

ilmoittaa tietosuojavastaavalle kaikista tietoturvaloukkauksista;

n)

laatia yhteistyössä tietosuojavastaavan kanssa vastaus rekisteröityjen pyyntöihin, jotka koskevat heidän oikeuksiensa käyttöä, ja käsitellä kanteluja ja kysymyksiä, jotka liittyvät tietojenkäsittelytoimiin hänen yksikössään.

4.   Tietosuojakoordinaattorilla ja/tai -yhteyshenkilöllä on oikeus saada tarvittavat tiedot henkilötietojen käsittelytoimien yksilöimiseksi ja kuulla tietosuojavastaavaa yksikkönsä puolesta. Tähän ei kuulu oikeus tutustua rekisterinpitäjän vastuulla käsiteltäviin henkilötietoihin.

10 artikla

Nimittävä viranomainen

Nimittävä viranomainen kuulee tietosuojavastaavaa kaikista henkilöstösääntöjen 90 artiklan nojalla esitetyistä pyynnöistä tai kanteluista, jotka liittyvät tämän asetuksen soveltamiseen.

11 artikla

EUH:n henkilöstö

1.   EUH:n koko henkilöstön on sovellettava asetuksen 33, 34 ja 35 artiklassa vahvistettuja, henkilötietojen käsittelyn luottamuksellisuutta ja turvallisuutta koskevia sääntöjä. EUH:n henkilöstön jäsenet, joilla on oikeus tutustua henkilötietoihin, saavat käsitellä näitä tietoja ainoastaan rekisterinpitäjien ohjeiden mukaisesti.

2.   Kaikkien EUH:n henkilöstön jäsenten on ilmoitettava esimiehelleen, kun heidän on käsiteltävä henkilötietoja, jotta rekisterinpitäjät voivat dokumentoida käsittelyn tietosuojarekistereihinsä ja laatia tarvittavat tietoturvaselosteet.

3.   EUH:n henkilöstön jäsen voi esittää tietosuojavastaavalle pyynnön tai esittää huolenaiheen, mukaan lukien väitetty tietoturvaloukkaus, tai tehdä Euroopan tietosuojavaltuutetulle kantelun asetuksen tai tämän päätöksen väitetystä rikkomisesta ilman, että hänen on ilmoitettava asiasta esimiehilleen.

4.   Jos henkilöstön jäsen katsoo, että kolmas maa, kolmannen maan alue tai yksi tai useampi tietty sektori tai kansainvälinen järjestö ei tarjoa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (3) 45 artiklan 3 kohdassa tai Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2016/680/EU (4) 36 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tietosuojan riittävää tasoa, niiden on ilmoitettava asiasta tietosuojavastaavalle.

4 JAKSO

TOIMENPITEET JA MENETTELYT

12 artikla

Turvatoimenpiteet ja sisäänrakennettu ja oletusarvoinen tietosuoja

1.   Tietoturvaloukkausten, tietovuotojen tai tietojen luvattoman luovuttamisen välttämiseksi suojatoimiin sekä teknisiin ja organisatorisiin toimenpiteisiin on sisällytettävä seuraavat:

a)

roolien, vastuiden ja menettelyvaiheiden asianmukainen määrittely;

b)

suojattu sähköinen ympäristö, joka estää lainvastaisen tai tahattoman pääsyn sähköisiin tietoihin tai niiden lainvastaisen tai tahattoman siirtämisen sivullisille ja jossa turvallisuustoimenpiteet on rakennettu eri tietoteknisiin sovelluksiin;

c)

paperisten asiakirjojen turvallinen käsittely ja säilytys;

d)

sähköinen ja fyysinen pääsy ainoastaan valtuutetuille henkilöstön jäsenille, ja pääsyoikeuksien myöntäminen kullekin henkilökohtaisesti.

2.   Rekisterinpitäjien on ennen tietojenkäsittelytoimien suunnittelua pantava täytäntöön asetuksen 27 artiklassa tarkoitettu sisäänrakennettu ja oletusarvoinen tietosuoja. Sisäänrakennetun ja oletusarvoisen tietosuojan panemiseksi täytäntöön rekisterinpitäjä voi kuulla tietosuojavastaavaa ja muita asiaankuuluvia yksiköitä, kuten tietotekniikka-asioita ja tietoteknistä turvallisuutta käsitteleviä yksiköitä.

13 artikla

Tietoturvaloukkauksesta ilmoittaminen

Kun rekisterinpitäjä tai henkilötietojen käsittelijä on saanut tiedon tapahtumasta, erityisesti tietoturvaloukkauksesta, joka johtaa siirrettyjen, tallennettujen tai muuten käsiteltyjen henkilötietojen vahingossa tapahtuvaan tai laittomaan tuhoamiseen, häviämiseen, muuttamiseen, luvattomaan luovuttamiseen tai henkilötietoihin pääsyyn, jäljempänä ’henkilötietojen tietoturvaloukkaus’, rekisterinpitäjän tai henkilötietojen käsittelijän on välittömästi ilmoitettava asiasta tietosuojavaltuutetulle ja 72 tunnin kuluessa Euroopan tietosuojavastaavalle ja dokumentoitava tapahtuma asianmukaisesti.

14 artikla

Tietosuojavastaavan tekemät tutkimukset ja käsittelemät pyynnöt ja kantelut

1.   Tietosuojavastaava voi käynnistää tutkimuksen asetuksen mukaisten velvoitteiden väitetystä rikkomisesta joko omasta aloitteestaan tai pyynnöstä. Pyynnöt on osoitettava tietosuojavastaavalle kirjallisesti.

2.   Tietosuojavastaava voi pyytää vastaavalta rekisterinpitäjältä kirjallisen lausunnon kyseisestä tietojenkäsittelytapahtumasta. Rekisterinpitäjän on toimitettava vastaus tietosuojavastaavalle 14 kalenteripäivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Tietosuojavastaava saattaa pyytää lisätietoja, asiakirjoja ja tietovälineitä sekä pääsyä datakeskuksiin, toimitiloihin ja järjestelmiin muilta EUH:n yksiköiltä, erityisesti tietotekniikkaosastolta, turvallisuusosastolta ja hallinnollisista tutkimuksista ja kurinpitomenettelyistä vastaavalta pääosastolta. Tiedot tai lausunto on toimitettava tietosuojavastaavalle 14 päivän kuluessa.

3.   Jos on kyse ilmeisen perusteettomista, kohtuuttomista tai vilpillisistä pyynnöistä, erityisesti jos sama rekisteröity esittää niitä toistuvasti, tietosuojavastaava voi kieltäytyä suorittamasta pyydettyä toimea asetuksen 14 artiklan nojalla. Pyynnön esittäjälle ilmoitetaan asiasta.

5 JAKSO

REKISTERÖIDYN OIKEUKSIEN KÄYTTÖÄ KOSKEVA MENETTELY

15 artikla

Yleiset säännökset

1.   Rekisteröidyt voivat ottaa yhteyttä rekisterinpitäjään tai tietosuojavastaavaan asetuksen 14–24 artiklan mukaisten oikeuksiensa käyttämiseksi.

2.   Rekisteröityjen oikeuksien käyttöä koskevat pyynnöt on tehtävä kirjallisesti. Tietosuojavastaava avustaa tarvittaessa rekisteröityä henkilöä asianomaisen rekisterinpitäjän yksilöimisessä. Tietosuojavastaava toimittaa vastaanottamansa pyynnöt edelleen asianomaiselle rekisterinpitäjälle, joka voi kuulla tietosuojavastaavaa.

3.   Rekisterinpitäjä käsittelee pyynnön ja vastaa suoraan rekisteröidylle.

16 artikla

Rekisteröityjen oikeuksien käyttöä koskevien pyyntöjen käsittely

1.   Rekisterinpitäjä toimii pyynnöstä vasta sen jälkeen, kun pyynnön esittäjän henkilöllisyys on tarkistettu, tai jos kyseessä on rekisteröidyn edustajan pyyntö, sen jälkeen kun rekisteröity on antanut siihen luvan.

2.   Tietojenkäsittelytapahtumasta vastaavan rekisterinpitäjän on lähetettävä pyynnön esittäjälle vastaanottotodistus 14 kalenteripäivän kuluessa siitä, kun EUH on vastaanottanut pyynnön. Jos asiasta ei muuta säädetä, rekisterinpitäjän on vastattava pyyntöön kuukauden kuluessa pyynnön rekisteröinnistä. Rekisterinpitäjä joko vastaa pyyntöön myönteisesti tai ilmoittaa kirjallisesti syyt pyynnön epäämiseen kokonaan tai osittain. Vastausaikaa voidaan jatkaa enintään kahdella kuukaudella ottaen huomioon esitettyjen pyyntöjen monimutkaisuus ja määrä asetuksen 14 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

3.   Rekisteröidyn pyyntö voidaan evätä, jos

a)

pyyntö ei ole perusteltu;

b)

sovelletaan asetuksessa säädettyä poikkeusta;

c)

sovelletaan asetuksen 25 artiklassa tarkoitettujen sisäisten sääntöjen (5) mukaista rajoitusta.

4.   Jos on kyse ilmeisen perusteettomista, kohtuuttomista tai vilpillisistä pyynnöistä, erityisesti jos sama rekisteröity esittää niitä toistuvasti, rekisterinpitäjä voi tietosuojavastaavaa kuultuaan kieltäytyä suorittamasta pyydettyä toimea asetuksen 14 artiklan nojalla. Pyynnön esittäjälle ilmoitetaan asiasta.

17 artikla

Poikkeukset ja rajoitukset

Asetuksen 25 artiklassa tarkoitettujen sisäisten sääntöjen mukaisia rajoituksia ja asetuksen 15–19 ja 21–24 artiklassa vahvistettuja poikkeuksia sovelletaan vasta, kun tietosuojavastaavaa on kuultu.

6 JAKSO

LOPPUSÄÄNNÖKSET

18 artikla

Tästä päätöksestä tiedottaminen

1.   Asetuksen 41 artiklan mukaisesti tästä päätöksestä on ilmoitettava Euroopan tietosuojavaltuutetulle.

2.   Tämä päätös on saatettava EUH:n henkilöstön tietoon asianmukaisin tavoin, erityisesti julkaisemalla se EUH:n sisäisillä verkkosivuilla.

19 artikla

Kumoaminen

Kumotaan tietosuojaa koskevista säännöistä 8 päivänä joulukuuta 2011 annettu unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan päätös PROC HR (2011) 016.

20 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan sen antamista seuraavana päivänä.

Tehty Brysselissä 1 päivänä lokakuuta 2019.

Federica MOGHERINI

Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja


(1)  EUVL L 201, 3.8.2010, s. 30.

(2)  EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39.

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/680, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten ennalta estämistä, tutkimista, paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja neuvoston puitepäätöksen 2008/977/YOS kumoamisesta (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 89).

(5)  Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan päätös sisäisistä säännöistä, jotka koskevat rekisteröityjen tiettyihin tietoihin liittyviä rajoituksia Euroopan ulkosuhdehallinnon toimintaan liittyvässä henkilötietojen käsittelyssä (ADMIN (2019) 10)


31.10.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 370/18


Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan päätös,

annettu 1 päivänä lokakuuta 2019,

sisäisistä säännöistä, jotka koskevat rekisteröityjen tiettyihin tietoihin liittyviä rajoituksia Euroopan ulkosuhdehallinnon toimintaan liittyvässä henkilötietojen käsittelyssä

(2019/C 370/06)

UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA, JOKA

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiosta ja toiminnasta 26 päivänä heinäkuuta 2010 annetun neuvoston päätöksen 2010/427/EU (1),

ottaa huomioon luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta 23 päivänä lokakuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 (2), jäljempänä ’asetus (EU) 2018/1725’, ja erityisesti sen 25 artiklan,

ottaa asetuksen (EU) 2018/1725 41 artiklan 2 kohdan mukaisesti huomioon Euroopan tietosuojavaltuutetun 28 päivänä kesäkuuta 2019 antaman lausunnon,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH) hoitaa tehtäviään äätöksen 2010/427/EU mukaisesti.

(2)

Asetuksen (EU) 2018/1725 25 artiklan 1 kohdan mukaan tämän asetuksen 14–21, 35 ja 36 artiklan soveltamista sekä 4 artiklan soveltamista, siltä osin kuin sen säännökset vastaavat 14–21 artiklassa säädettyjä oikeuksia ja velvollisuuksia, koskevat rajoitukset on vahvistettava EUH:n sisäisissä säännöissä, mikäli ne eivät perustu perussopimusten nojalla annettuihin säädöksiin.

(3)

Näitä sisäisiä sääntöjä ja niissä annettuja määräyksiä, jotka koskevat rajoituksen välttämättömyyden ja oikeasuhteisuuden arviointia, ei tule soveltaa, jos perussopimusten nojalla annetussa säädöksessä säädetään rekisteröidyn oikeuksien rajoittamisesta.

(4)

Kun EUH toteuttaa rekisteröidyn oikeuksia koskevia velvollisuuksiaan asetuksen (EU) 2018/1725 nojalla, sen on arvioitava, voidaanko jotakin asetuksessa vahvistettua poikkeusta soveltaa.

(5)

Tällaisia rajoituksia saatetaan soveltaa rekisteröityjen erilaisiin oikeuksiin, joita ovat muun muassa tietojen antaminen rekisteröidyille, oikeus saada pääsy tietoihin, oikaista tiedot, poistaa tiedot ja rajoittaa käsittelyä, oikeus henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta ilmoittamiseen rekisteröidylle tai oikeus tietojen luottamuksellisuuteen.

(6)

EUH toteuttaa organisaationsa ja toimintansa puitteissa toimia, joihin liittyy henkilötietoja, ja niiden yhteydessä voi demokraattisessa yhteiskunnassa olla tarpeen ja oikeasuhteista asettaa asetuksen (EU) 2018/1725 25 artiklan 1 kohdan mukainen rajoitus oikeutetun edun suojaamiseksi kunnioittaen samalla keskeisiltä osin rekisteröityjen perusoikeuksia ja ‐vapauksia.

(7)

Rajoituksia voidaan soveltaa useisiin henkilötietojen luokkiin, esimerkiksi asiatietoihin ja arviointitietoihin.

(8)

Arviointeja, havaintoja ja lausuntoja pidetään asetuksen (EU) 2018/1725 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuina henkilötietoina. Erityisten hallintomenettelyjen, kuten henkilöstön valinta- ja arviointimenettelyjen sekä työterveyshuollon, sovitteluyksikön ja unionin edustustojen ja toimistojen sisäisen tarkastuksen yksiköiden toiminnan yhteydessä voidaan soveltaa rajoituksia, jotka koskevat erityisesti tällaisten arviointien, havaintojen ja lausuntojen tarkastelua, oikaisemista ja poistamista.

(9)

Valinta- ja palvelukseenottomenettelyjen, henkilöstöarvioinnin ja julkisia hankintoja koskevan menettelyn yhteydessä oikeutta tarkastella, oikaista, poistaa ja rajoittaa tietoja voidaan käyttää vain tietyissä, kyseisessä menettelyssä säädetyissä vaiheissa muiden rekisteröityjen oikeuksien suojaamiseksi ja yhdenvertaisen kohtelun ja käsittelyjen salassapitoa koskevien periaatteiden kunnioittamiseksi.

(10)

Rekisteröity voi käyttää oikeuttaan oikaista EUH:n asiantuntijalääkärien tai lääketieteellisten neuvonantajien arviointeja tai lausuntoja esittämällä omat huomautuksensa tai valitsemansa lääkärin lausunnon.

(11)

Valinta- ja palvelukseenottomenettelyjen yhteydessä ei ole mahdollista muuttaa valintalautakunnan lausuntoa tai arviointia. Tätä oikeutta voi käyttää valittamalla valintalautakunnan päätöksestä. Valintalautakunnan yksittäisten jäsenten tekemät arvioinnit ja valintalautakunnan sisäiset keskustelut kuuluvat käsittelyjen salassapidon piiriin.

(12)

Henkilöstön arvioinnin ja siihen liittyvien arviointimenettelyjen yhteydessä ei ole mahdollista muuttaa menettelyyn osallistuvien eri toimijoiden lausuntoa tai arviointia. Rekisteröidyt voivat käyttää oikaisuoikeuttaan esittämällä omat huomautuksensa tai tekemällä henkilöstön arviointimenettelyyn sisältyvän valituksen.

(13)

Henkilötietoihin liittyvien oikeuksien ja velvollisuuksien rajoituksia sovelletaan tapauskohtaisesti, ja ne ovat voimassa ainoastaan rajoituksen tarkoituksen täyttymisen edellyttämän ajan.

(14)

EUH on sitoutunut noudattamaan mahdollisimman suuressa määrin rekisteröityjen perusoikeuksia, kuten oikeutta saada tietoa, saada pääsy tietoihin ja oikaista tiedot, oikeutta poistaa tiedot ja rajoittaa niiden käsittelyä, oikeutta saada ilmoitus henkilötietojensa tietoturvaloukkauksesta tai oikeutta viestinnän luottamuksellisuuteen asetuksessa (EU) 2018/1725 vahvistetun mukaisesti. EUH saattaa kuitenkin joutua rajoittamaan oikeuksia ja velvollisuuksia oman toimintansa sekä muiden henkilöiden perusoikeuksien ja ‐vapauksien suojelemiseksi,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.   Asetuksen (EU) 2018/1725, jäljempänä ’asetus’, 25 artiklan mukaisesti tässä päätöksessä vahvistetaan sellaisia edellytyksiä koskevat säännöt, joiden nojalla EUH voi 2 kohdassa tarkoitetun toimintansa yhteydessä rajoittaa asetuksen 14–21, 35 ja 36 artiklassa vahvistettujen oikeuksien ja velvollisuuksien soveltamista sekä 4 artiklan soveltamista, siltä osin kuin sen säännökset vastaavat 14–21 artiklassa säädettyjä oikeuksia ja velvollisuuksia.

2.   Päätöstä sovelletaan henkilötietojen käsittelyyn, jota EUH suorittaa seuraavia toimia varten:

i)

sisäiset tutkimukset, mukaan lukien turvallisuustutkinnat, hallinnolliset tutkimukset, myös kun ne koskevat häirintää tai ilmoitettuja sääntöjenvastaisuuksia, kurinpitomenettelyt ja virantoimituksesta pidättämistä koskevat menettelyt;

ii)

tapauksista ilmoittaminen ja niiden siirtäminen komission tutkinta- ja kurinpitotoimistolle (IDOC) ja Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF);

iii)

kyberturvallisuuspoikkeamiin tai tietojärjestelmän väärinkäyttöön liittyvät turvallisuusanalyysit, myös CERT-EU:n ulkoisella tuella, sisäisen turvallisuuden varmistaminen videovalvonnan, kulunvalvonnan ja tutkinnan avulla, viestintä- ja tietojärjestelmien turvaaminen ja teknisten turvallisuusvastatoimien toteuttaminen;

iv)

EUH:n tietosuojavastaavan tehtäviin suoraan liittyvien asioiden tutkiminen;

v)

sisäiset tarkastukset;

vi)

EU:n edustustojen ja toimistojen tarkastukset;

vii)

työterveyshuollon ja EUH:n palveluksessa olevien lääketieteellisten neuvonantajien toiminta;

viii)

sovitteluyksikön toiminta;

ix)

julkisia hankintoja koskevat menettelyt;

x)

henkilöstön valintamenettelyt ja henkilöstön arvioinnit;

xi)

tiedonkeruu tiedustelutarkoituksia varten, muun muassa tilannetietoisuus, vastatiedustelu, ennakkovaroitus ja tiedustelutietojen analyysi, joilla tuetaan EU:n eri päätöksentekoelimiä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP), yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP), terrorismin torjunnan ja hybridiuhkien aloilla;

xii)

menettelyt, jotka liittyvät unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan tiettyjen tavoitteiden saavuttamista edistäviin rajoittaviin toimenpiteisiin (pakotteisiin);

xiii)

toimet, joilla suojataan muita unionin tai jäsenvaltion yleiseen julkiseen etuun liittyviä tärkeitä tavoitteita, erityisesti YUTP:n tavoitteita.

Tässä päätöksessä edellä mainittuihin toimiin kuuluvat myös niihin suoraan liittyvät valmistelu- ja seurantatoimet.

3.   Edellä mainittujen toimien yhteydessä käsiteltävät henkilötiedot voivat sisältää asiatietoja ja arviointitietoja. Asiatietoihin kuuluvat henkilön tunnistamiseen liittyvät tiedot ja muut hallinnolliset yksityiskohdat, sähköisen viestinnän metatiedot ja liikennetiedot. Arviointitietoihin kuuluvat tilanteiden ja olosuhteiden kuvaus ja arviointi, lausunnot, rekisteröityihin liittyvät havainnot, rekisteröityjen käyttäytymisen tai suoriutumisen arviointi ja EUH:n hallinnolliseen toimintaan liittyvien yksittäisten päätösten perustelut.

2 artikla

Rekisterinpitäjän ja suojatoimien määrittäminen

1.   EUH ottaa rajoituksen kohteena olevia tietoja koskevien tietosuojaloukkausten, vuotojen ja luvattoman luovuttamisen välttämiseksi käyttöön erityisiä suojatoimia, joita ovat esimerkiksi

a)

henkilötietoja sisältävien fyysisten tallennusvälineiden säilyttämistä koskevat tehostetut turvatoimet;

b)

sähköisiä tietokantoja ja välineitä koskevat erityiset turvatoimet;

c)

tietoihin pääsyä ja lokitietoja koskevat rajoitukset.

2.   Tietojenkäsittelytoimien yhteydessä rekisterinpitäjänä toimii EUH. Organisatoriset kokonaisuudet, jotka voivat rajoittaa 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja oikeuksia ja velvollisuuksia, ovat ne yksiköt, jotka vastaavat 1 artiklan 2 kohdassa kuvatuista toimista.

3.   Henkilötietoihin liittyvien oikeuksien ja velvollisuuksien rajoitusten olisi oltava voimassa ainoastaan rajoituksen tarkoituksen täyttymisen edellyttämän ajan. Rajoituksen kohteena olevien henkilötietojen säilytysaikaa määritettäessä on otettava huomioon käsittelyn tarkoitus sekä hallinnolliseen ja oikeudelliseen tarkasteluun tarvittava aika.

3 artikla

Rajoitukset

1.   EUH voi soveltaa tämän päätöksen mukaista rajoitusta tapauskohtaisesti seuraavien seikkojen turvaamiseksi:

a)

jäsenvaltioiden kansallinen turvallisuus, yleinen turvallisuus ja puolustus, mukaan lukien mutta ei pelkästään tietojen valvonta ja käsittely tiedustelutarkoituksiin tai ihmiselämän suojelemiseksi erityisesti vastauksena luonnonkatastrofeihin, ihmisten aiheuttamiin katastrofeihin ja terrori-iskuihin;

b)

rikosten ennalta estäminen, tutkinta, paljastaminen ja rikoksiin liittyvät syytetoimet taikka rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpano, mukaan lukien mutta ei pelkästään yleiseen turvallisuuteen kohdistuvien uhkien ehkäisy; tällaiseen tutkintaan voi kuulua hallinnollisia tutkimuksia, kurinpitomenettelyjä tai OLAFin tutkimuksia siinä määrin, kun ne liittyvät rikosten ehkäisyyn tai tutkintaan;

c)

unionin tai jäsenvaltion yleiseen julkiseen etuun liittyvät tärkeät tavoitteet, erityisesti YUTP:n tavoitteet tai unionille tai jäsenvaltiolle tärkeä taloudellinen tai rahoituksellinen etu, mukaan lukien mutta ei pelkästään rahaan, talousarvioon ja verotukseen liittyvät asiat, kansanterveys ja sosiaaliturva sekä hankintamenettelyt ja tutkimukset, jotka edistävät unionin yleisen edun mukaisia tärkeitä tavoitteita;

d)

unionin toimielinten ja elinten sisäinen turvallisuus, mukaan lukien mutta ei pelkästään niiden sähköisten viestintä- ja tietoverkkojen osalta;

e)

oikeudellisen riippumattomuuden ja oikeudellisten menettelyjen, myös oikeudellisen neuvonnan, suojelu;

f)

säänneltyä ammattitoimintaa koskevan ammattietiikan tai henkilöstösääntöihin (3) ja varainhoitoasetukseen (4) perustuvien velvollisuuksien rikkomisen torjunta, tutkinta, selvittäminen ja syytetoimet, mukaan lukien tapaukset, joihin ei liity rikosta;

g)

valvonta-, tarkastus- tai sääntelytehtävä, joka edes satunnaisesti liittyy julkisen vallan käyttöön a–c alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, mukaan lukien mutta ei pelkästään kohdennetun tarkastuksen, tarkastuksen tai tutkinnan tapauksessa;

h)

rekisteröidyn suojelu tai muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien suojelu, mukaan lukien mutta ei pelkästään todistajien suojelu, turvallisuustutkintojen, hallinnollisten tutkimusten, tarkastusten ja tutkimusten yhteydessä kuultujen henkilöiden suojelu, väärinkäytösten paljastajien suojelu ja väitettyjen häirinnän uhrien suojelu;

i)

yksityisoikeudellisten kanteiden täytäntöönpano.

2.   Jollei tämän päätöksen 4–8 artiklasta muuta johdu, EUH voi rajoittaa 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja oikeuksia ja velvollisuuksia siltä osin kuin on kyse toiselta unionin toimielimeltä, elimeltä tai laitokselta, jäsenvaltion tai kolmannen maan toimivaltaisilta viranomaisilta tai kansainväliseltä järjestöltä saaduista henkilötiedoista seuraavissa tapauksissa:

a)

kun kyseinen toinen unionin toimielin, elin tai laitos voisi rajoittaa kyseisten oikeuksien ja velvollisuuksien käyttöä asetuksen 25 artiklan tai IX luvun mukaisesti annettujen asiaa koskevien säädöstensä tai perustamissäädöstensä perusteella;

b)

kun jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voisivat rajoittaa kyseisten oikeuksien ja velvollisuuksien käyttöä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (5) 23 artiklan mukaisesti annettujen säädösten perusteella tai Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/680 (6) 13 artiklan 3 kohdan, 15 artiklan 3 kohdan tai 16 artiklan 3 kohdan osaksi kansallista lainsäädäntöä saattavien kansallisten säädösten nojalla;

c)

kun kyseisten oikeuksien ja velvollisuuksien käyttö voisi vaarantaa EUH:n toimintansa yhteydessä harjoittaman yhteistyön kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen kanssa, paitsi jos tarve yhteistyöhön syrjäytyy rekisteröityjen intressien tai perusoikeuksien ja ‐vapauksien vuoksi.

Ennen tämän kohdan mukaisen rajoituksen soveltamista EUH:n on kuultava asianomaista unionin toimielintä, elintä tai laitosta, kansainvälistä järjestöä tai jäsenvaltion toimivaltaisia viranomaisia, paitsi jos on aivan selvää, että rajoituksen soveltamisesta säädetään tässä kohdassa tarkoitetussa säädöksessä tai tällainen kuuleminen vaarantaisi EUH:n toiminnan.

3.   Ennen rajoituksen soveltamista EUH:n on harkittava, onko se tarpeen ja oikeasuhteista demokraattisessa yhteiskunnassa ja kunnioitetaanko siinä keskeisiltä osin rekisteröityjen perusoikeuksia ja -vapauksia.

Arvioidessaan kussakin tapauksessa rajoituksen tarpeellisuutta ja oikeasuhteisuutta EUH:n on

i.

punnittava rekisteröidyn oikeuksiin ja vapauksiin kohdistuvaa riskiä muiden henkilöiden oikeuksiin ja vapauksiin kohdistuvan riskin perusteella. Rekisteröidyn oikeuksia ja vapauksia koskevat riskit liittyvät etupäässä yksityisyyteen ja maineeseen sekä siihen hetkeen, jona he voivat alkaa käyttää oikeuttaan puolustukseen; ja

ii.

harkittava tarvetta turvata 1 artiklan 2 kohdassa mainittujen EUH:n toimien tavoite, erityisesti suhteessa todisteiden hävittämisen tai piilottamisen riskiin.

Tarpeellisuuden ja oikeasuhteisuuden arviointi samoin kuin rajoituksen syyt on dokumentoitava. Tätä varten jokainen rajoitus on kirjattava erikseen rekisterinpitäjän hallinnoimaan luetteloon, johon on merkittävä, miten 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen rajoitettujen oikeuksien ja velvollisuuksien käyttö vaarantaisi 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen toimien tarkoituksen tai vaikuttaisi haitallisesti muiden henkilöiden oikeuksiin ja vapauksiin. Asiakirjat, joista rajoituksen perusteena olevat seikat tai oikeudelliset syyt käyvät ilmi, on myös rekisteröitävä. Näiden tietojen on oltava pyynnöstä Euroopan tietosuojavaltuutetun saatavilla.

Pääsyn luettelossa oleviin tietoihin, myös arviointimuistioon, on oltava rajattu niin kauan kuin sen perustelema rajoitus on voimassa 4 ja 5 kohdan mukaisesti.

4.   Rajoitus on poistettava heti, kun sitä oikeuttavat olosuhteet eivät enää ole voimassa.

5.   Tarvetta pitää rajoitus voimassa on tarkasteltava uudelleen sopivin väliajoin, vähintään kuuden kuukauden välein sen hyväksymisestä lähtien, ja joka tapauksessa 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin toimiin liittyvän asiaankuuluvan menettelyn päättämisen yhteydessä.

4 artikla

Uudelleentarkastelu tietosuojavastaavan pyynnöstä

1.   Jokaisen organisatorisen kokonaisuuden on ilman tarpeetonta viivytystä ilmoitettava tietosuojavastaavalle kirjallisesti, kun se rajoittaa 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen oikeuksien ja velvollisuuksien käyttöä, kun se tarkastelee rajoitusta uudelleen ja kun se pidentää rajoituksen voimassaoloa tai poistaa sen. Tietosuojavastaavalla on oltava pääsy 3 artiklan 3 kohdan mukaisiin tietoihin.

2.   Tietosuojavastaava voi pyytää rekisterinpitäjää kirjallisesti tarkastelemaan uudelleen rajoituksen soveltamista. Rekisterinpitäjän on ilmoitettava pyydetyn uudelleentarkastelun tuloksista kirjallisesti tietosuojavastaavalle.

3.   Tämän artiklan mukaiset asiakirjat on annettava pyynnöstä Euroopan tietosuojavaltuutetun käyttöön.

5 artikla

Tietojen antaminen rekisteröidyille ja rajoituksia koskevat tiedot

1.   EUH:n on julkaistava verkkosivustollaan tai intranetissä tietosuoja- ja tietoturvaseloste, joissa rekisteröidyille ilmoitetaan EUH:n toimista, joihin liittyy henkilötietojen käsittelyä, sekä rekisteröityjen oikeuksista ja näitä mahdollisesti koskevista rajoituksista.

2.   Rekisterinpitäjä voi rajoittaa tiedonsaantioikeutta 1 artiklan 2 kohdan i, ii, iii, iv, v, vi, viii, xi, xii ja xiii alakohdan mukaisten toimien osalta. Sanotun rajoittamatta 4 kohdan soveltamista ja kun se on oikeasuhteista, EUH:n on ilmoitettava rajoituksen soveltamisesta ilman aiheetonta viivytystä ja kirjallisesti erikseen jokaiselle asianomaiselle rekisteröidylle. Jos rekisteröidyn esittämä pyyntö hylätään rajoituksen vuoksi, rekisteröidyille on ilmoitettava rajoituksen pääasialliset syyt sekä se, että heillä on oikeus tehdä kantelu Euroopan tietosuojavaltuutetulle.

3.   Tämän artiklan mukaista rajoitusta on sovellettava 3 ja 4 artiklan mukaisesti.

4.   Ilmoitusta tämän päätöksen mukaisesta rajoituksesta voidaan lykätä, se voidaan jättää antamatta tai se voidaan evätä, jos se poistaisi rajoituksen vaikutuksen. Lykkäystä, antamatta jättämistä tai epäämistä sovelletaan 3 ja 4 artiklan säännösten mukaisesti.

6 artikla

Oikeus saada pääsy tietoihin

1.   Asetuksen 17 artiklan mukaista pääsyä tietoihin voidaan rajoittaa 1 artiklan 2 kohdan i, ii, iii, iv, v, vi, vii, viii, x, xi, xii ja xiii alakohdan mukaisten toimien osalta.

2.   Jos rekisteröidyt pyytävät pääsyä tietyn 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun toimen yhteydessä käsiteltäviin henkilötietoihinsa, EUH rajoittaa vastauksensa kyseisen toimen yhteydessä käsiteltyihin henkilötietoihin.

3.   Kun EUH rajoittaa kokonaan tai osittain asetuksen (EU) 2018/1725 17 artiklassa tarkoitettua rekisteröityjen oikeutta päästä henkilötietoihin, se ilmoittaa tietoihin pääsyä koskevaan rekisteröidyn pyyntöön antamassaan vastauksessa sovelletusta rajoituksesta ja sen pääasiallisista syistä kirjallisesti ja ilman aiheetonta viivytystä. Ilmoitusta rajoituksen syistä voidaan lykätä, se voidaan jättää antamatta tai se voidaan evätä niin kauan kuin se vaarantaisi rajoituksen tarkoituksen.

4.   EUH voi tapauskohtaisesti rajoittaa rekisteröityjen oikeutta saada suoraan pääsy luonteeltaan psykologisiin tai psykiatrisiin potilastietoihin, jos pääsy tällaisiin tietoihin on omiaan aiheuttamaan riskin rekisteröidyn terveydelle. Tämän rajoituksen on oltava oikeassa suhteessa siihen, mikä on ehdottoman välttämätöntä rekisteröidyn suojelemiseksi. Tällaisissa tapauksissa pääsy tietoihin on annettava rekisteröidyn valitsemalle lääkärille.

5.   Tämän artiklan mukaista rajoitusta on sovellettava 3, 4 ja 5 artiklan mukaisesti.

7 artikla

Oikeus tietojen oikaisemiseen, oikeus tietojen poistamiseen ja oikeus käsittelyn rajoittamiseen

1.   Asetuksen 18 artiklan, 19 artiklan 1 kohdan ja 20 artiklan 1 kohdan mukaista oikeutta tietojen oikaisemiseen, tietojen poistamiseen ja käsittelyn rajoittamiseen voidaan rajoittaa 1 artiklan 2 kohdan i, ii, iii, iv, v, vi, vii, viii, ix, x, xi, xii ja xiii alakohdan mukaisten toimien osalta.

2.   Potilastietojen osalta rekisteröidyt voivat käyttää oikeuttaan oikaista EUH:n asiantuntijalääkärien tai lääketieteellisten neuvonantajien arviointeja tai lausuntoja esittämällä omat huomautuksensa tai valitsemansa lääkärin lausunnon.

3.   Tämän artiklan mukaista rajoitusta on sovellettava 3, 4 ja 5 artiklan mukaisesti.

8 artikla

Henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta ilmoittaminen rekisteröidyille

1.   Asetuksen 35 artiklan mukaista oikeutta siihen, että rekisteröidylle ilmoitetaan henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta, voidaan rajoittaa 1 artiklan 2 kohdan i, ii, iii, iv, v, vi, viii, xi, xii ja xiii alakohdan mukaisten toimien osalta.

2.   Tämän artiklan mukaista rajoitusta on sovellettava 3, 4 ja 5 artiklan mukaisesti.

9 artikla

Sähköisen viestinnän luottamuksellisuus

1.   Velvollisuutta varmistaa sähköisen viestinnän luottamuksellisuus voidaan rajoittaa ainoastaan 1 artiklan 2 kohdan i, ii, iii, iv, xi, xii ja xiii alakohdan mukaisten toimien osalta seuraavissa poikkeustapauksissa:

a)

jos rajoitus velvollisuuteen varmistaa soittajan tunnistetietojen luottamuksellisuus on tarpeen häirintäsoittojen jäljittämiseksi;

b)

jos rajoitus velvollisuuteen varmistaa soittajan tunnistetietojen ja sijaintitietojen luottamuksellisuus on tarpeen, jotta hätäpalvelut voivat hoitaa tehtävänsä tehokkaasti;

c)

jos rajoitus velvollisuuteen varmistaa viestinnän, liikennetietojen ja sijaintitietojen luottamuksellisuus on tarpeen, jotta voidaan asetuksen 25 artiklassa tarkoitetun mukaisesti taata jäsenvaltioiden kansallinen turvallisuus, yleinen turvallisuus tai puolustus sekä unionin toimielinten ja elinten sisäinen turvallisuus ja rikosten sekä henkilöstösääntöjen ja varainhoitoasetuksen rikkomisten tai sähköisen viestintäjärjestelmän luvattoman käytön ennalta estäminen, tutkinta tai paljastaminen ja rikoksiin liittyvät syytetoimet.

2.   Tämän artiklan mukaista rajoitusta on sovellettava 3, 4 ja 5 artiklan mukaisesti.

10 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 1 päivänä lokakuuta 2019.

Federica MOGHERINI

Korkea edustaja


(1)  EUVL L 201, 3.8.2010, s. 30.

(2)  EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39.

(3)  Neuvoston asetus (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68, annettu 29 päivänä helmikuuta 1968, Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen vahvistamisesta (EYVL 45, 14.6.1962, s. 1385, sellaisena kuin se on voimassa konsolidoituna).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/680, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten ennalta estämistä, tutkimista, paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja neuvoston puitepäätöksen 2008/977/YOS kumoamisesta (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 89).


Euroopan tietosuojavaltuutettu

31.10.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 370/24


Tiivistelmä Euroopan tietosuojavaltuutetun lausunnosta, joka koskee asiakirjojen tiedoksiantoa ja siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa tapahtuvaa todisteiden vastaanottamista koskevien EU:n asetusten tarkistamista

(Koko lausunto on luettavissa englanniksi, ranskaksi ja saksaksi Euroopan tietosuojavaltuutetun verkkosivustolla www.edps.europa.eu)

(2019/C 370/07)

Euroopan komissio antoi 31. toukokuuta 2018 kaksi ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi, joilla muutetaan neuvoston asetusta (EY) N:o 1206/2001 (1), annettu 28 päivänä toukokuuta 2001, jäsenvaltioiden tuomioistuinten välisestä yhteistyöstä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tapahtuvassa todisteiden vastaanottamisessa ja toisaalta parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) No 1393/2007 (2), annettu 13 päivänä marraskuuta 2007, oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa. Ehdotuksilla pyritään pääasiassa sujuvoittamaan oikeudellista yhteistyötä näillä aloilla säätämällä muun muassa asiakirjojen toimittamisesta ja todisteiden vastaanottamisesta hajautetun tietotekniikkajärjestelmän kautta.

Euroopan tietosuojavaltuutettu myöntää, että henkilötietojen vaihto on välttämätöntä, jotta voitaisiin muodostaa vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue. Näin ollen hän on tyytyväinen ehdotusten yleisiin tavoitteisiin parantaa siviili- ja kauppaoikeuden alan oikeudellisen yhteistyön tehokkuutta todisteiden vastaanottamisessa ja asiakirjojen tiedoksiannossa, erityisesti digitalisoinnin ja tietotekniikan käytön avulla. Hän on samaa mieltä siitä, että ehdotetulla lainsäädännöllä voisi olla todellinen vaikutus EU:n kansalaisten jokapäiväiseen elämään.

Tässä lausunnossa on kolme keskeistä suositusta, joiden avulla lainsäätäjät voivat rakentavasti auttaa tämän erittäin tärkeän tavoitteen saavuttamisessa ja varmistaa samalla perusoikeuskirjan ja yleisen tietosuoja-asetuksen noudattamisen:

luodaan selkeä oikeusperusta tietotekniselle järjestelmälle, jota käytetään asiakirjojen, pyyntöjen ja tiedonantojen toimittamiseen näiden asetusten soveltamiseksi. Erityisesti jos tietotekniikkajärjestelmä edellyttää EU:n toimielimen, elimen, viraston tai toimiston osallistumista, tämä oikeusperusta olisi periaatteessa annettava EU:n säädöksessä. Myöskin siinä tapauksessa, että henkilötietoja käsitellään olemassa olevan tietotekniikkajärjestelmän puitteissa, Euroopan tietosuojavaltuutettu suosittelee, että tällaisen järjestelmän käytöstä säädetään itse säädöksessä. Nykyinen järjestelmä, jota aiotaan käyttää, olisi kuitenkin vakiinnutettava asianmukaisesti EU:n tasolla hyväksytyllä säädöksellä, jollaista e-CODEXin osalta ei tällä hetkellä ole. Jos EU:n lainsäätäjä valitsee e-CODEX-ratkaisun, järjestelmän vakiinnuttamiseen ja sääntelyyn tarvittavan EU:n tason oikeudellisen välineen puuttuminen olisi korjattava viipymättä.

säädöksiin sisällytetään myös korkean tason kuvaus tietotekniikkajärjestelmän näkökohdista, kuten tietosuojavelvollisuuksista tai sovellettavista suojatoimenpiteistä, jotka määritellään tarkemmin täytäntöönpanosäädöksissä. Erityisesti siltä osin kuin komissio tai jokin toinen EU:n toimielin, elin, laitos tai virasto osallistuisi uuden järjestelmän toimintaan, säädöksessä olisi suotavaa määritellä sen vastuu (yhteisenä) rekisterinpitäjänä tai henkilötietojen käsittelijänä.

toteutetaan vaikutustenarviointi tietosuojasta täytäntöönpanosäädösten valmistelussa.

Euroopan tietosuojavaltuutettu antaa tässä lausunnossa yksityiskohtaisempia suosituksia.

Euroopan tietosuojavaltuutettu on toimielinten käytettävissä antaakseen lisää neuvoja lainsäädäntöprosessin aikana ja sen jälkeen, kun asetukset on hyväksytty.

1.   Johdanto ja tausta

1.

Komissio hyväksyi 31. toukokuuta 2018 kaksi ehdotusta (3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi, jolla on tarkoitus muuttaa seuraavaa:

Neuvoston asetus (EY) N:o 1206/2001, annettu 28. toukokuuta 2001, jäsenvaltioiden tuomioistuinten välisestä yhteistyöstä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tapahtuvassa todisteiden vastaanottamisessa (jäljempänä ’todisteiden vastaanottamista koskeva asetus’),

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1393/2007 oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa (jäljempänä asiakirjojen tiedoksiantoa koskeva asetus).

2.

Todisteiden vastaanottamista koskevassa asetuksessa, jota on sovellettu vuodesta 2004 alkaen, todisteiden vastaanottamisessa jäsenvaltioiden välillä on kaksi tapaa: todisteiden vastaanottaminen pyynnön vastaanottaneen tuomioistuimen toimesta ja todisteiden vastaanottaminen suoraan pyynnön esittäneen tuomioistuimen toimesta.

3.

Vuoden 2008 jälkeen sovelletussa asiakirjojen tiedoksiantoa koskevassa asetuksessa säädetään eri tavoista toimittaa asiakirjoja jäsenvaltiosta toiseen tiedoksiantoa varten, kuten lähettävän ja vastaanottavan viranomaisen välityksellä tai konsuli- tai diplomaattikanavia käyttämällä. Siinä on myös yhdenmukaiset oikeudelliset ehdot asiakirjojen antamisesta tiedoksi suoraan postitse rajojen yli ja säännöt asiakirjojen antamisesta tiedoksi suoraan vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisen henkilön välityksellä, jos kyseisen jäsenvaltion lainsäädäntö tämän sallii. Se sisältää tiettyjä vähimmäisnormeja puolustuksen oikeuden suojaamiseen. Asetuksen soveltamisala ei rajoitu “pelkästään siviilituomioistuimissa käytäviin oikeudenkäynteihin, sillä sen soveltamisala kattaa myös muut kuin oikeudenkäyntiasiakirjat, joiden tiedoksianto voi olla tarpeen useissa tuomioistuinten ulkopuolisissa menettelyissä (esim. julkisen notaarin käsittelemät perintöasiat tai julkisen viranomaisen käsittelemät perheoikeudelliset asiat) tai myös silloin, kun taustalla ei ole oikeudellista menettelyä” (4).

4.

Ehdotukset sisältyvät komission vuoden 2018 työohjelman luottamukseen ja perusoikeuksien kunnioittamiseen perustuvan oikeusalueen REFIT-aloitteisiin (5). Ehdotuksiin on liitetty vaikutustenarviointi (6).

5.

Molemmissa ehdotuksissa säädetään asiakirjojen, pyyntöjen ja viestien välittämisestä sellaisen pakollisen hajautetun tietotekniikkajärjestelmän kautta, joka koostuu kansallisista tietojärjestelmistä, jotka on liitetty yhteen viestintäinfrastruktuurilla, joka mahdollistaa turvallisen ja luotettavan rajat ylittävän tietojenvaihdon kansallisten tietojärjestelmien välillä. Niissä säädetään myös sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla annetun asetuksen (EU) N:o 910/2014 soveltamisesta (7).

6.

Euroopan parlamentti hyväksyi 13. helmikuuta 2019 lainsäädäntöpäätöslauselmansa molemmista ehdotuksista ensimmäisessä käsittelyssä (8) ja muun muassa sopi hajautetun tietojärjestelmän luomisesta, edellyttäen että tällainen järjestelmä perustuu e-CODEX-järjestelmään ja että tällaisen järjestelmän täytäntöönpano varmistetaan delegoiduilla säädöksillä.

7.

Asiasta käytiin periaatekeskustelu neuvostossa 6. kesäkuuta 2019. Puheenjohtajavaltio totesi päätelmissään, että ”neuvosto on vahvistanut, että meidän on nykyaikaistettava prosessejamme oikeudellisen yhteistyön osalta siviili- ja kauppaoikeuden alalla. Puheenjohtajavaltio totesi kannattavansa hajautettua ja suojattua tietotekniikkajärjestelmää. Se lisäsi, että ministerit voisivat hyväksyä järjestelmän pakollisen käytön vain tietyin ehdoin, joihin sisältyisivät pidempi siirtymäkausi ja komission käyttöön ottama taustajärjestelmä (backend system). Lisäksi olisi laadittava luettelo tarvittavista poikkeuksista. Lopuksi puheenjohtajavaltio totesi, että e-CODEX voisi olla tähän tarkoitukseen käytettävä ohjelmistoratkaisu. Työtä on jatkettava teknisellä tasolla” (9).

8.

Komissio esitti 23. huhtikuuta 2019 pyynnön Euroopan tietosuojavaltuutetulle, jäljempänä ’tietosuojavaltuutettu’, sen arvioimiseksi, ovatko nämä ehdotukset yleisen tietosuoja-asetuksen, jäljempänä ’yleinen tietosuoja-asetus’, mukaisia. Euroopan tietosuojavaltuutettu on tyytyväinen komission esittämään pyyntöön.

3.   Päätelmät

24.

Euroopan tietosuojavaltuutettu on tyytyväinen ehdotusten yleisiin tavoitteisiin parantaa oikeudellista yhteistyötä erityisesti digitalisoinnin ja tietotekniikan käytön avulla todisteiden vastaanottamista ja asiakirjojen tiedoksiantoa osalta siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa. Näin ollen tämän lausunnon tarkoituksena on neuvoa rakentavasti ja puolueettomasti EU:n toimielimiä.

25.

Euroopan tietosuojavaltuutettu on tyytyväinen siihen, että itse säädöksessä tunnistetaan järjestelmän edellyttämä vaativa arkkitehtuuri, tietojenvaihdon luotettavuutta koskeva velvoite sekä luottamuspalvelujen käytön tarve asetuksen (EU) N:o 910/2014 mukaan.

26.

Euroopan tietosuojavaltuutettu on antanut kolme tärkeää suositusta, joiden tarkoituksena on varmistaa, että perusoikeuskirjaa ja yleistä tietosuoja-asetusta noudatetaan:

luodaan selkeä oikeusperusta tietotekniselle järjestelmälle, jota käytetään asiakirjojen, pyyntöjen ja tiedonantojen toimittamiseen näiden asetusten soveltamista varten. Erityisesti jos tietotekniikkajärjestelmä edellyttää EU:n toimielimen, elimen, viraston tai toimiston osallistumista, tämä oikeusperusta olisi periaatteessa annettava EU:n säädöksessä. Myöskin siinä tapauksessa, että henkilötietoja käsitellään olemassa olevan tietotekniikkajärjestelmän puitteissa, Euroopan tietosuojavaltuutettu suosittelee, että tällaisen järjestelmän käytöstä säädetään itse säädöksessä. Nykyinen järjestelmä, jota aiotaan käyttää, olisi kuitenkin vahvistettava asianmukaisesti EU:n tasolla hyväksytyllä säädöksellä, jollaista e-CODEXin osalta ei tällä hetkellä ole. Jos EU:n lainsäätäjä valitsee e-CODEX-ratkaisun, järjestelmän perustamiseen ja sääntelyyn tarvittavan EU:n tason oikeudellisen välineen puuttuminen olisi korjattava viipymättä.

säädöksiin sisällytetään myös korkean tason kuvaus tietotekniikkajärjestelmän näkökohdista, kuten tietosuojavelvollisuuksista tai sovellettavista suojatoimenpiteistä, jotka määritellään tarkemmin täytäntöönpanosäädöksissä. Erityisesti siltä osin kuin komissio tai jokin toinen EU:n toimielin, elin, virasto tai toimisto osallistuisi uuden järjestelmän toimintaan, säädöksessä olisi suotavaa määritellä sen vastuu (yhteisenä) rekisterinpitäjänä tai henkilötietojen käsittelijänä.

toteutetaan vaikutustenarviointi tietosuojasta täytäntöönpanosäädösten valmistelussa.

27.

Euroopan tietosuojavaltuutettu suosittelee myös, että

molempia säädöksiä varten säädetään erikseen täytäntöönpanosäädös, jolla tarkennetaan tietotekniikkajärjestelmää edelleen, ja että täytäntöönpanosäädökset kattavat uudet säännökset sähköisistä palveluista ja suorasta todisteiden vastaanottamisesta videoneuvottelun välityksellä, jotta niihin voitaisiin sisällyttää myös näitä käsittelytoimia koskevat erityiset suojatoimet.

määritellään täytäntöönpanosäädöksissä yhteisten rekisterinpitäjien välinen suhde ja pakollisten järjestelyjen sisältö, jos kyseessä on yhteinen rekisterinpito.

täsmennetään täytäntöönpanosäädöksissä turvajärjestelyt, joilla varmistetaan pääsy rajoitetulle määrälle valtuutettuja käyttäjiä.

määritellään täytäntöönpanosäädöksissä tarkemmin ja mahdollisimman laajasti, mitä tilastotietoja kerätään.

28.

Euroopan tietosuojavaltuutettu on komission, neuvoston ja Euroopan parlamentin käytettävissä prosessin myöhemmissä vaiheissa tietojen antamista varten. Tässä lausunnossa esitetyt suositukset eivät rajoita Euroopan tietosuojavaltuutetun mahdollisia muita lisähuomioita. Tietosuojavaltuutettu muistuttaa, että asetuksen (EU) 2018/1725 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissiolla on velvollisuus kuulla Euroopan tietosuojavaltuutettua sellaisten täytäntöönpanosäädösten ja delegoitujen säädösten valmistelussa, joilla on vaikutusta yksilön oikeuksien ja vapauksien suojeluun henkilötietojen käsittelyssä. Euroopan tietosuojavaltuutettu odottaa sen vuoksi, että sitä kuullaan myöhemmin täytäntöönpanoasetusten tai delegoitujen säädösten säännösluonnoksia koskevan laadinnan yhteydessä.

Bryssel 13. syyskuuta 2019.

Wojciech Rafał WIEWIÓROWSKI

Euroopan tietosuojavaltuutettu


(1)  EYVL L 174, 27.6.2001, s. 1.

(2)  EUVL L 324, 10.12.2007, s. 79.

(3)  Ehdotus COM (2018) 378 final (jäljempänä ’todisteiden vastaanottamista koskeva ehdotus’) ja ehdotus COM (2018) 379 final (jäljempänä ’asiakirjojen tiedoksiantoa koskeva ehdotus’).

(4)  Perustelut, s. 2.

(5)  Komission työohjelma 2018: Yhtenäisempi, vahvempi ja demokraattisempi unioni (COM(2017) 650 final 24.10.2017), Liite II, kohta 10 ja 11.

(6)  Komission yksiköiden valmisteluasiakirjat SWD(2018)285 ja SWD(2018)287.

(7)  Todisteiden vastaanottamista koskevan ehdotuksen perustelut, s. 3, ja asiakirjojen tiedoksiantoa koskeva ehdotus, s. 4:”Vaikka mikään ei periaatteessa estä jäsenvaltioita käyttämästä digitaalisia viestintäkeinoja, aikaisempi kokemus ja ennusteet siitä, mitä tapahtuisi ilman EU:n toimia, osoittavat, että edistys olisi erittäin hidasta ja että vaikka jäsenvaltiot toteuttaisivat toimenpiteitä, yhteentoimivuutta ei voida taata ilman EU:n lainsäädäntöön perustuvaa kehystä. Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa ehdotuksen tavoitetta, vaan se voidaan saavuttaa ainoastaan unionin tasolla.”.

(8)  P8_TA(2019)0103 ja P8_TA(2019)0104.

(9)  Neuvoston kokouksen tulokset (9970/19), s. 7, väliaikainen versio saatavilla osoitteessa: https://www.consilium.europa.eu/media/39709/st09970-en19.pdf

Puheenjohtajavaltion asiakirjan (9566/19), 8 ja 13kohdan mukaan, ”[K]umpaankin ehdotukseen liitetyissä komission vaikutustenarvioinneissa e-CODEXia pidetään kuitenkin sopivimpana ja ainoana jo käytettävissä olevana tietojärjestelmänä. Toisen hajautetun järjestelmän kehittäminen tarkoittaisi sitä, että samoja haasteita, joita on jo käsitelty e-CODEXin kehittämisen yhteydessä, käsiteltäisiin jälleen. ”Yksi nykyisistä ratkaisuista on e-CODEX, joka on jäsenvaltioiden yhteenliittymän ja EU:n rahoituksella lähes kymmenen vuoden aikana kehittämä järjestelmä. E-CODEXia käytetään tällä hetkellä seuraaviin tarkoituksiin: kaupparekistereiden yhteenliittämisjärjestelmä (BRIS); kansallisten maksukyvyttömyysrekisterien yhteenliittäminen; sähköisen todistusaineiston digitaalinen tiedonvaihtojärjestelmä (e-Evidence Digital Exchange System). Siltä osin kuin on kyse vapaaehtoiseen yhteistyöhön perustuvista tapauksista, e-CODEXia ei ole vielä pantu täytäntöön eikä sitä käytetä kaikissa jäsenvaltioissa. Työryhmässä käytyjen keskustelujen perusteella sellaisille jäsenvaltioille, joissa ei tällä hetkellä ole sähköisiä menettelyjä tukevia tietoteknisiä järjestelmiä, komissio voisi harkita viiteratkaisun kehittämistä kansallisen tason taustajärjestelmän toteuttamiselle edellyttäen, että valtuuskuntien tuki pakollisen sähköisen viestinnän toteuttamiseksi on riittävän vahva ja laaja. Kaikkien järjestelmien olisi oltava teknisesti yhteentoimivia ja samojen teknisten eritelmien (yhteyskäytännöt, standardit, XML-muodot ja työnkulut) mukaisia. ”


EUROOPAN TALOUSALUEESEEN LIITTYVÄT TIEDOTTEET

EFTAn valvontaviranomainen

31.10.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 370/28


EFTAn valvontaviranomaisen tiedonanto EFTA-valtioissa 1. lokakuuta 2019 alkaen voimassa olevista valtiontuen takaisinperintäkoroista sekä viite- ja diskonttokoroista

(Julkaistu valvontaviranomaisen valtiontukisuuntaviivojen VII osassa ja 14 päivänä heinäkuuta 2004 tehdyn valvontaviranomaisen päätöksen N:o 195/04/KOL (1) 10 artiklassa vahvistettujen viite- ja diskonttokorkoja koskevien sääntöjen mukaisesti)

(2019/C 370/08)

Peruskorot lasketaan 17 päivänä joulukuuta 2008 tehdyllä valvontaviranomaisen päätöksellä N:o 788/08/KOL muutettujen valvontaviranomaisen valtiontukisuuntaviivojen viite- ja diskonttokorkojen laskentamenetelmää koskevan luvun mukaisesti. Viitekorko muodostetaan lisäämällä peruskorkoon asianmukainen marginaali valtiontukisuuntaviivojen mukaisesti.

Peruskorot ovat seuraavat:

 

Islanti

Liechtenstein

Norja

1.10.2019–

4,93

–0,66

1,72


(1)  EUVL L 139, 25.5.2006, s. 37, sekä ETA-täydennysosa N:o 26, 25.5.2006, s. 1.


V Ilmoitukset

HALLINNOLLISET MENETTELYT

Euroopan komissio

31.10.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 370/29


Ehdotuspyyntö toimenpiteistä, joilla tuetaan yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) alalla vuonna 2020 toteutettavia tiedotustoimia

(2019/C 370/09)

Tämä pyyntö koskee ehdotuksia varainhoitovuonna 2020 toteutettaviksi tiedotustoimiksi YMP:n alalla.

Ehdotuspyynnön aihe: IMCAP – Yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) alalla toteutettavien tiedotustoimien tukeminen vuonna 2020.

Ehdotuspyyntöön voi tutustua Funding & tender opportunities -portaalissa (https://ec.europa.eu/info/funding-tenders/opportunities/portal/screen/home). Siellä esitetään määräajat, eri toimiin varatut määrärahat, oheistoimet sekä ohjeita hakijoille ehdotusten tekemistä varten. Näitä tietoja päivitetään tarvittaessa.


KILPAILUPOLITIIKAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYT

Euroopan komissio

31.10.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 370/30


Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä

(Asia M.9568 – Marcegaglia Plates / Evraz Palini Bertoli)

Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2019/C 370/10)

1.   

Komissio vastaanotti 24. lokakuuta 2019 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen sen käsiteltäväksi asetuksen 4 artiklan 5 kohdan nojalla siirretystä ehdotetusta yrityskeskittymästä.

Ilmoitus koskee seuraavia yrityksiä:

Marcegaglia Plates SpA (”Marcegaglia Plates”, Italia). Marcegalia Plates on Marcegaglia-konsernin (Italia) kokonaan omistama tytäryhtiö.

Evraz Palini & Bertoli S.r.l. (”Evraz Palini”, Italia).

Marcegaglia Plates hankkii sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun yksinomaisen määräysvallan yrityksessä Evraz Palini.

Keskittymä toteutetaan ostamalla osakkeita.

2.   

Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava:

Marcegaglia Plates: raskaiden kvarttolevyjen valssaus

Margegaglia-konserni: teräksen jalostus (2)

Evraz Palini: raskaiden kvarttolevyjen valssaus.

3.   

Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu keskittymä voi kuulua sulautuma-asetuksen soveltamisalaan. Asiaa koskeva lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta myöhemmin.

Asia soveltuu mahdollisesti käsiteltäväksi menettelyssä, joka on esitetty komission tiedonannossa yksinkertaistetusta menettelystä tiettyjen keskittymien käsittelemiseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 nojalla (3).

4.   

Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa.

Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautuksissa on aina käytettävä seuraavaa viitettä:

M.9568 – Marcegaglia Plates/Evraz Palini Bertoli

Huomautukset voidaan lähettää komissiolle sähköpostitse, faksilla tai postitse. Yhteystiedot:

Sähköposti:COMP-MERGER-REGISTRY@ec.europa.eu

Faksi:+32 22964301

Postiosoite:

European Commission

Directorate-General for Competition

Merger Registry

1049 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË


(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1 (”sulautuma-asetus”).

(2)  Marcegaglia-konserni on Euroopan suurin integroitumaton teräksen toimittaja, joka jalostaa pääasiassa hiiliterästä mutta myös ruostumatonta terästä valssaamoissaan ja teräspalvelukeskuksissaan.

(3)  EUVL C 366, 14.12.2013, s. 5.


MUUT SÄÄDÖKSET

Euroopan komissio

31.10.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 370/32


Erään viinialan nimityksen tuote-eritelmän vakiomuutoksen hyväksymistä koskevan tiedonannon julkaiseminen komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 17 artiklan 2 ja 3 kohta)

(2019/C 370/11)

Tämä ilmoitus julkaistaan 17. lokakuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 (1) 17 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

VAKIOMUUTOKSEN HYVÄKSYNNÄN TIEDOKSI ANTAMINEN

PAUILLAC

PDO-FR-A0713-AM03

Tiedonannon päivämäärä: 9.8.2019

HYVÄKSYTYN MUUTOKSEN KUVAUS JA PERUSTELUT

1.   Rajattu viljelyalue

Tuote-eritelmän I luvun IV kohdan 2 alakohdan 2 luetelmakohtaan lisätään päivämäärä 6. syyskuuta 2018.

2.   Maantieteellinen alue

Tuote-eritelmän IV kohdan 1 alakohta:

lisätään ennen kaksoispistettä sanat ”27. huhtikuuta 2018 voimassa ollut virallinen geokoodi”

poistetaan Cissac-Médocin kunta.

Tämä muutos on seurausta viljelyalueen rajaamisesta, jonka yhteydessä on todettu, että Cissac-Médocin kunnan alueella sijaitsevilla viljelylohkoilla ei käytetä alkuperänimitystä, minkä vuoksi kunta poistetaan maantieteellisestä alueesta.

Yhtenäisen asiakirjan 1.6 kohtaa (Maantieteellinen alue) muutetaan vastaavasti.

3.   Yhteys maantieteelliseen alueeseen

Tuote-eritelmän X kohdan 1 alakohdan a alakohdasta poistetaan sanat ”Cissac-Médoc”.

Tämä muutos tehdään maantieteellisen alueen muuttumisen vuoksi.

Tämä muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

4.   Pauillacin kunnan ulkopuolella sijaitsevat viljelylohkot

Liitteessä oleva luettelo niistä Pauillacin kunnan ulkopuolella sijaitsevista viljelylohkoista, joilla voidaan käyttää alkuperänimitystä ”Pauillac”, on saatettu ajan tasalle rajojen määrittämisen jälkeen.

Tämä muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

1.   Tuotteen nimi

Pauillac

2.   Maantieteellisen merkinnän tyyppi

SAN – Suojattu alkuperänimitys

3.   Rypäletuotteiden luokat

1. Viini

4.   Viinin/viinien kuvaus

Alkuperänimitystä ”Pauillac” käytetään hiilihapottomista punaviineistä.

Näiden viinien ominaisuudet ovat seuraavat:

luonnollinen vähimmäisalkoholipitoisuus on 11 tilavuusprosenttia

kokonaisalkoholipitoisuus väkevöinnin jälkeen on 13,5 tilavuusprosenttia

omenahappopitoisuus on ≤ 0,30 g/l

käymiskykyisten sokereiden pitoisuus on enintään 2 g/l

haihtuvien happojen pitoisuus on ≤ 13,26 mEq/l viinierissä, jotka myydään pakkaamattomina viimeistään 31. heinäkuuta satovuotta seuraavana vuonna ja ≤ 16,33 mEq/l tämän päivämäärän jälkeen.

”Pauillac”-viinit ovat väriltään hyvin voimakkaan punaisia. Ne ovat voimakkaita ja harteikkaita etenkin sekoituksessa, jossa Cabernet sauvignon N on erityisen vallitsevana. Tästä johtuvan tanniinisen rakenteen ansiosta nämä viinit sopivat erittäin hyvin kypsytykseen. Viineissä on kuitenkin myös Merlot N ‑rypälelajiketta, joka tuo niihin pyöreyttä ja hedelmäisyyttä. Rakennetta ja monimuotoisuutta vahvistaa Cabernet franc N ‑rypäle tai harvemmissa tapauksissa Petit verdot N. Pitkän kypsytyksen tuloksena näihin viineihin kehittyy erittäin monimuotoinen bukee.

Muut perusteet ovat voimassa olevien sääntöjen mukaisia.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet

Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)

 

Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)

 

Vähimmäishappopitoisuus

 

Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)

 

Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)

 

5.   Viininvalmistusmenetelmät

a.   Olennaiset viininvalmistusmenetelmät

Erityinen viininvalmistusmenetelmä

Tiivistävät väkevöintimenetelmät ovat sallittuja, jos väkevöimisaste on enintään 15 prosenttia.

Viinien kokonaisalkoholipitoisuus saa olla väkevöinnin jälkeen enintään 13,5 tilavuusprosenttia.

Viljelykäytäntö

Viiniköynnösten istutustiheys on vähintään 7 000 köynnöstä hehtaarilla.

Köynnösrivien välinen etäisyys saa olla enintään 1,50 metriä, ja köynnösten välisen etäisyyden samalla rivillä on oltava alle 0,80 metriä.

Viiniköynnökset on leikattava viimeistään lehtien auettua (vaihe 9 Lorenzin asteikolla).

Viiniköynnökset leikataan seuraavilla tekniikoilla siten, että köynnökseen jää enintään 12 silmua:

sekaleikkaus (taille médocaine), tai matalaleikkaus ja juoksijaleikkaus, jossa köynnökseen jää kaksi oksaa, joissa kussakin on enintään neljä silmua rypälelajikkeilla Cot N, Cabernet-sauvignon N, Merlot N ja Petit verdot N tai enintään viisi silmua rypälelajikkeilla Cabernet franc N ja Carmenère N. Seuraavan vuoden oksa (niin kutsuttu ”cot de retour”) leikataan niin, että oksaan jää kaksi silmua

kaksirunkoinen matalaleikkaus tai nelihaarainen viuhkaleikkaus.

Viiniköynnösten kasteleminen kasvukaudella on sallittua Ranskan maatalous- ja merikalastuslain D.645–5 §:n säännösten mukaisesti.

b.   Enimmäistuotokset

63 hehtolitraa/ha

6.   Rajattu maantieteellinen alue

Viinirypäleet on korjattava ja viiniytettävä sekä viini valmistettava ja jälkikäsiteltävä Gironden departementissa sijaitsevan Pauillacin kunnan alueella tai tuote-eritelmän liitteessä Saint-Estèphen, Saint-Julien Beychevellen ja Saint-Sauveurin kuntien osalta lueteltujen viljelylohkojen alueella.

7.   Pääasiallinen rypälelajike / pääasialliset rypälelajikkeet

Petit Verdot N

Cabernet franc N

Merlot N

Carmenère N

Cot N – Malbec N

Cabernet-Sauvignon N

8.   Yhteyden/yhteyksien kuvaus

Tarkistetun alkuperänimityksen ”Pauillac” maantieteellinen tuotantoalue, joka sijaitsee Gironden departementissa, Médocin niemimaan keskiosassa, 50 kilometriä Bordeaux’n pohjoispuolella, suistoalueen vasemmalla rannalla, kattaa Pauillacin kunnan alueen sekä osan Saint-Estèphen, Saint-Julien-Beychevellen ja Saint-Sauveurin kuntien alueesta.

Tämä alkuperänimitys kasvaa lauhan valtamerellisen ilmaston alueella, jossa vallitsevat suotuisat ilmastotekijät laajan viiniviljelmän hoitamiselle. Nämä tekijät johtuvat siitä, että Atlantin valtameren ja Girondejoen vesimassat säätelevät lämpötilaa. Valtamerellinen ilmasto, jota joinakin vuosina höystävät syksyn sateiset matalapaineet ja toisaalta kuumat ja aurinkoiset jälkikesät, on merkittävä osatekijä hyvän satovuoden syntymisessä. Alueen keskeisimmät ominaispiirteet liittyvät kuitenkin tämän sedimentaatioaltaan erityiseen geologiaan, maaperän omaperäiseen geologiseen historiaan, muotoon ja topografiaan sekä näiden viinialueiden nykyisiin maaperäaineksiin.

Rajattu viljelyalue määrittää viljelylohkoja, joiden maaperä voi olla soraa tai soran ja hiekan sekoitusta sillä edellytyksellä, että hienon hiekan – yleensä ottaen tuulen tuoman hiekan – osuus on melko pieni ja että maaperän läpäisevyys on riittävä. Pauillacin maaperä on yksi Cabernet-sauvignon N ‑rypälelajikkeelle parhaiten sopivista maaperistä mutta Merlot N menestyy siinä myös erittäin hyvin. Sen sijaan viljelylohkot, jotka sijaitsevat uusilla lietemailla, laajan tuulen tuoman hiekkakerroksen päällä tai maaperällä, jonka läpäisevyys on heikko läpäisemättömän pohjakerroksen vuoksi, eivät kuulu rajattuun viljelyalueeseen. Sama koskee maa-alueita, jotka ovat tonttimaana tai joille on rakennettu tai joita käytetään soranottopaikkoina. Viinitarhojen hoidossa on mietittävä erittäin huolella, mikä on köynnösrivien etäisyys sekä viljelylohkon ja yhden köynnöksen enimmäistuotos.

Tarkistetun alkuperänimityksen ”Pauillac” saavien viinien laatu ja erityispiirteet johtuvat maaperän ominaisuuksista ja maantieteellisestä sijainnista lähellä suistoaluetta, joka suojelee viljelmiä ilmaston ääri-ilmiöiltä.

Pauillacin kunnan vuosikertaviinit ovat saaneet viinitilojen luokituksissa 1600-luvun lopulta lähtien vielä suurempaa arvostusta kuin muut Médocin niemimaan viinien alkuperänimitykset. Nykyään Pauillacin kunnan alueella on 18 kasvuluokituksen saanutta viiniä (”crus classés”) (joista ensimmäisiä olivat Lafite-Rothschild ja Latour vuonna 1855 sekä Mouton-Rothschild vuonna 1973), mikä on enemmän kuin missään muussa kunnassa.

”Pauillac”-viinit ovat väriltään hyvin voimakkaan punaisia. Ne ovat voimakkaita ja harteikkaita etenkin sekoituksessa, jossa Cabernet sauvignon N on erityisen vallitsevana. Tästä johtuvan tanniinisen rakenteen ansiosta nämä viinit sopivat erittäin hyvin kypsytykseen. Viineissä on kuitenkin myös Merlot N ‑rypälelajiketta, joka tuo niihin pyöreyttä ja hedelmäisyyttä. Rakennetta ja monimuotoisuutta vahvistaa Cabernet franc N ‑rypäle tai harvemmissa tapauksissa Petit verdot N. Pitkän kypsytyksen tuloksena näihin viineihin kehittyy erittäin monimuotoinen bukee.

Viiniköynnösten kasvatustapa, jossa todellinen tiheys ylittää selvästi alkuperämerkinnän tuote-eritelmässä vaaditut 7 000 köynnöstä hehtaaria kohden, tuottaa säännöstellyn tuotoksen ja sen ansiosta erittäin kypsiä, terveitä ja väkeviä rypäleitä. Tällaisia rypäleitä voidaan maseroida erittäin pitkään ja uuttaa hyvin, jolloin saadaan aikaan kypsytyksen edellyttämä rakenne. Tämän vuoksi viinit vaativat vähintään kuuden kuukauden kypsytyksen, jotta niihin voi muodostua tanniinien ja antosyaanien yhdistelmä, joka mahdollistaa värin stabiloitumisen sekä tanniinien kuorruttumisen ja sitä kautta niiden pehmentymisen.

9.   Olennaiset lisäedellytykset (pakkaaminen, merkinnät, muut vaatimukset)

Oikeudellinen kehys:

 

EU:n lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

 

Tuotantoa rajatulla maantieteellisellä alueella koskeva poikkeus

Edellytyksen kuvaus:

 

Välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue koostuu viiniyttämistä sekä viinin valmistamista ja jälkikäsittelyä koskevan poikkeuksen mukaisesti seuraavista Gironden departementin kunnista lukuun ottamatta liitteessä lueteltuja viljelylohkoja: Cissac-Médoc, Saint-Estèphe, Saint-Julien-Beychevelle, Saint-Laurent-Médoc, Saint-Sauveur, Saint-Seurin-de-Cadourne ja Vertheuil.

Oikeudellinen kehys:

 

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

 

Merkintöihin liittyvät täydentävät säännökset

Edellytyksen kuvaus:

 

Etiketissä voidaan mainita laajempi maantieteellinen alue ”Bordeaux-Médoc”, ”Vin de Bordeaux-Médoc” tai ”Grand Vin de Bordeaux-Médoc”.

 

Nimi voidaan kirjoittaa kirjaimin, jotka ovat korkeudeltaan ja leveydeltään enintään kaksi kolmasosaa niistä kirjaimista, joilla tarkistettu alkuperänimitys kirjoitetaan.

LINKKI ERITELMÄÄN

https://info.agriculture.gouv.fr/gedei/site/bo-agri/document_administratif-6d2525a4-0869-49f7-97bf-4a489bee5499


(1)  Komission delegoitu asetus (EU) 2019/33, annettu 17 päivänä lokakuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 täydentämisestä viinialan alkuperänimitysten, maantieteellisten merkintöjen ja perinteisten merkintöjen suojaa koskevien hakemusten, vastaväitemenettelyn, käyttörajoitusten, tuote-eritelmien muutosten, suojan peruutuksen sekä merkintöjen ja esillepanon osalta (EUVL L 9, 11.1.2019, s. 2).