13.6.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 197/2

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS,

annettu 4 päivänä kesäkuuta 2019,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 105 artiklassa tarkoitetun, erään viinialan nimityksen eritelmän muutoksen hyväksymistä koskevan hakemuksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä

(Vigneti delle Dolomiti / Weinberg Dolomiten (SMM))

(2019/C 197/02)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (1) ja erityisesti sen 97 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Italia on asetuksen (EU) N:o 1308/2013 105 artiklan mukaisesti toimittanut hakemuksen nimityksen ”Vigneti delle Dolomiti” / ”Weinberg Dolomiten” eritelmän muutoksen hyväksymisestä.

(2)	Komissio on arvioinut kyseisen hakemuksen ja todennut, että asetuksen (EU) N:o 1308/2013 93–96 artiklassa, 97 artiklan 1 kohdassa sekä 100, 101 ja 102 artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät.

(3)	Jotta vastaväitteitä voitaisiin esittää asetuksen (EU) N:o 1308/2013 98 artiklan mukaisesti, Euroopan unionin virallisessa lehdessä olisi julkaistava nimityksen ”Vigneti delle Dolomiti” / ”Weinberg Dolomiten” eritelmän muutoksen hyväksymistä koskeva hakemus,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

Ainoa artikla

Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 105 artiklan mukainen nimityksen ”Vigneti delle Dolomiti” / ”Weinberg Dolomiten” (SMM) eritelmän muutoksen hyväksymistä koskeva hakemus on tämän päätöksen liitteessä.

Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 98 artiklan mukaisesti tämän päätöksen julkaiseminen Euroopan unionin virallisessa lehdessä antaa oikeuden vastustaa tämän artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettua eritelmän muutosta kahden kuukauden kuluessa päätöksen julkaisupäivästä.

Tehty Brysselissä 4 päivänä kesäkuuta 2019.

Komission puolesta

Phil HOGAN

Komission jäsen

(1) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.

LIITE

TUOTE-ERITELMÄÄN TEHTÄVÄÄ MUUTOSTA KOSKEVA HAKEMUS

”VIGNETI DELLE DOLOMITI” / ”WEINBERG DOLOMITEN”

PGI-IT-A0755-AM02

Hakemuksen jättöpäivä: 14.4.2015

1. Muutokseen sovellettavat säännöt

Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 105 artikla – Muu kuin vähäinen muutos

2. Muutoksen kuvaus ja perustelut

2.1 Uusien kuohuviiniluokkien lisääminen

Muutos koskee seuraavien uusien kuohuviiniluokkien lisäämistä:

—	valkoinen ja rosee ”kuohuviini”

—	valkoinen ja rosee ”laatukuohuviini”

—	valkoinen ”aromaattinen laatukuohuviini”.

Perustelut: Trenton maakunnassa on jo yli vuosisadan ajan tuotettu monia merkittäviä ja laadukkaita kuohuviinejä pullossa tapahtuvan jälkikäymisen avulla. Sittemmin, 1950- ja 1960-luvulla, alueella alettiin tuottaa useita sekoite- ja lajikekuohuviinejä suurissa säiliöissä tapahtuvan jälkikäymisen avulla (Charmat-menetelmä). Pelkästään Trenton maakunnassa tuotantomäärä on noussut noin 3,5 miljoonaan pulloon, joista merkittävässä osassa voisi vaadittujen ominaisuuksien perusteella käyttää kyseistä suojattua maantieteellistä merkintää (SMM).

Tässä muutoshakemuksessa ehdotetaan, että viimeksi mainitun osan suojan tasoa parannetaan ja yhteyttä alkuperäalueeseen selvennetään sisällyttämällä kyseiset kuohuviinit SMM:n ”Vigneti delle Dolomiti” tuote-eritelmään. Näin niitä koskisivat samat säännöt, joita on jo pitkään sovellettu hiilihapottomiin ja helmeileviin viineihin.

Muutama yritys tuottaa suurimman osan Charmat-menetelmällä valmistettavista kuohuviineistä. Tilat, joilla kuohuviinin tuotantomäärä on pieni, ulkoistavat yhä useammin valmistuksen muille yrityksille, sillä tällaiseen tuotantoon tarvittavien järjestelmien ja teknologioiden hankkiminen edellyttäisi tiloilta suuria investointeja. Yhä useammat tilat haluavat kuitenkin kehittää viinejään jalostamalla niitä kuohuviineiksi autoklaaveissa tapahtuvan jälkikäymisen avulla.

Tämän vuoksi myös ehdotetaan, että kuohuviiniksi jalostaminen voitaisiin toteuttaa missä tahansa Veneton ja Lombardian alueella, jos tila pystyy osoittamaan valmistaneensa SMM:n ”Vigneti delle Dolomiti” mukaisia viinejä ja/tai jalostaneensa niitä helmeileviksi viineiksi viimeisten viiden vuoden ajan.

Mahdollistamalla näille tuotteille SMM ”Vigneti delle Dolomiti” annettaisiin kuluttajille tarkat tiedot tuotteen maantieteellisestä alkuperästä ja mahdollistettaisiin samalla tuotteen arvon nouseminen hinta-asteikolla yksittäisten pullojen hinnannousun ja sen seurauksena myös käytettävien rypäleiden arvonnousun muodossa.

Lisäksi SMM ”Vigneti delle Dolomiti” saisi paikalliset tuotteet erottumaan anonyymien sekoite- ja lajikekuohuviinien suuresta määrästä, jotta niihin ei sovellettaisi vastaavanlaisten tuotteiden runsauteen markkinoilla perustuvaa hintapolitiikkaa.

Muutos koskee tuote-eritelmän 2, 6 ja 8 artiklaa sekä yhtenäisen asiakirjan seuraavia kohtia: 2.3. Rypäletuotteiden luokat, 2.4. Viinien kuvaus, 2.5.1. Erityiset viininvalmistusmenetelmät ja 2.8. Yhteys maantieteelliseen alueeseen.

2.2 Uusien lajikkeiden sisällyttäminen rypälelajikkeiden yhdistelmiin

Muutos koskee seuraavien äskettäin käyttöön otettujen lajikkeiden sisällyttämistä rypälelajikkeiden yhdistelmiin SMM:n ”Vigneti delle Dolomiti” mukaisella tuotantoalueella sijaitsevissa asiaankuuluvissa maakunnissa:

—	BRONNER (B) / (Bolzano ja Trento)

—	CARMENÈRE (N) / (Bolzano)

—	DIOLINOIR (N) / (Bolzano)

—	HELIOS (B) / (Trento)

—	JOHANNITER (B) / (Trento)

—	SOLARIS (B) / (Bolzano ja Trento)

—	TURCA (N) / (Trento).

Nämä uudet rypälelajikkeet lisätään näin ollen jo sallittujen joukkoon asiaankuuluvissa maakunnissa.

Ehdotettu muutos on erityisen tärkeä, koska nämä Vitis viniferan ja muiden Vitis-suvun lajien lajienväliset hybridit ovat luonnostaan vastustuskykyisiä viiniköynnösten merkittävimmille taudinaiheuttajille (viininlehtihome ja viiniköynnöksen härmä) eivätkä tarvitse siksi kemiallisia käsittelyjä. Tämän erityisominaisuuden vuoksi niitä kasvatetaan pääasiassa herkillä alueilla, kuten koulujen, asuinalueiden, liikuntapaikkojen ja pyöräilyreittien läheisyydessä.

Ottaen huomioon näiden innovatiivisten lajikkeiden yllä mainitut ympäristöominaisuudet, niiden viljelyalan kasvun ja niiden viiniyttämisestä saadut hyvät tulokset muutoksella pyritään tarjoamaan myös tällaisille tuotteille tarvittavaa tunnistettavuutta ja suojaa.

Mahdollisuus tuoda markkinoille SMM-viinejä, joiden merkinnöissä mainitaan tällaiset lajikkeet, nostaisi lajikkeiden arvoa.

Näiden lajikkeiden mainitseminen etiketissä yhdessä maantieteellisen merkinnän ”Vigneti delle Dolomiti” kanssa nostaisi yksittäisten tuotteiden arvoa. On myös muistettava, että osa kuluttajista ei juurikaan tunne tai arvosta näitä lajikkeita, koska niitä ei tähän asti ole voinut mainita kyseisten viinien merkinnöissä.

Muutos koskee tuote-eritelmän 2 artiklaa ja yhtenäisen asiakirjan 2.7 kohtaa ”Pääasialliset viininvalmistuksessa käytettävät rypälelajikkeet”.

2.3 Sellaisten viinien tuotanto, joiden merkinnöissä mainitaan rypälelajike ”Bianchetta Trevigiana” tai ”Pavana”

Luokkiin ”viini” ja ”helmeilevä viini” lisätään viinityypit, joiden merkinnöissä mainitaan seuraavat rypälelajikkeet:

—	BIANCHETTA TREVIGIANA (B)

—	PAVANA (N).

Perustelut: Ehdotettu muutos mahdollistaa viinien valmistamisen Bianchetta Trevigiana- ja Pavana-lajikkeista ja näiden lajikkeiden mainitsemisen merkinnöissä asiaankuuluvien Euroopan unionin sääntöjen mukaisesti.

Kyseiset lajikkeet sisältyvät jo valkoviinien sekä puna-/roseeviinien valmistuksessa käytettävien rypälelajikkeiden yhdistelmiin SMM:n ”Vigneti delle Dolomiti” tuote-eritelmässä. Tämän muutoksen tarkoituksena onkin mahdollistaa näiden kahden lajikkeen nimen mainitseminen asiaankuuluvien viinien merkinnöissä tuottajien edun mukaisesti.

Tässä yhtenäisen asiakirjan kohdassa kaksi edellä mainittua rypälelajiketta eivät sisälly niiden rypälelajikkeiden luetteloon, joita ei saa mainita merkinnöissä.

Muutos koskee tuote-eritelmän 2 artiklaa ja yhtenäisen asiakirjan 2.9 kohtaa ”Lisäedellytykset”.

2.4 Viinin jalostusta kuohuviiniksi ja helmeileväksi viiniksi naapurialueilla koskeva poikkeus

Tuote-eritelmässä sallitaan jo hiilihapottomien viinien tavalliset viiniyttämisprosessit naapurialueilla (kaikkialla Venetossa ja Lombardiassa), jos tila pystyy osoittamaan SMM:n ”Vigneti delle Dolomiti” mukaisten viinien valmistusperinteensä jatkuneen katkeamattomana viimeiset viisi vuotta.

Tämän muutoksen tarkoituksena on sallia viinin jalostaminen helmeileväksi viiniksi ja kuohuviiniksi samalla alueella, jolla hiilihapottomien viinien viiniyttäminen on sallittu.

Perustelut: Mahdollisuus jalostaa viini kuohuviiniksi tai helmeileväksi viiniksi naapurialueilla perustuu siihen, että myös tavalliset viininvalmistusprosessit sallitaan näillä alueilla (kuten tuote-eritelmässä jo todetaan). Siksi olisi johdonmukaista sallia myös kuohuviiniksi ja helmeileväksi viiniksi jalostus näillä alueilla. On huomattava, että kyseiset jalostusprosessit eivät ole viininvalmistuksen jälkeisiä vaiheita vaan kiinteä osa viininvalmistusta, minkä vuoksi ne voidaan toteuttaa vain määritetyllä viinintuotantoalueella.

Tilat, joilla helmeilevän viinin ja kuohuviinin tuotantomäärä on pieni, ulkoistavat yhä useammin jalostuksen muille yrityksille, sillä tällaiseen tuotantoon tarvittavien järjestelmien ja teknologioiden hankkiminen edellyttäisi tiloilta suuria investointeja. On tavallista, että nämä paikallisten toimijoiden työvaiheet toteutetaan naapurialueilla Venetossa ja Lombardiassa toimivissa yrityksissä, varsinkin jos tuotantomäärä on pieni.

Muutos koskee tuote-eritelmän 5 artiklaa ja yhtenäisen asiakirjan 2.9 kohtaa ”Lisäedellytykset”.

2.5 Viininvalmistusmenetelmä, jossa sekoitetaan viinejä ja rypäleiden puristemehua

Kappale, jossa käsitellään viininvalmistusmenetelmää, jossa sekoitetaan viinejä ja rypäleiden puristemehua (enintään 15 %), myös alueen ulkopuolelta peräisin olevien tuotteiden kanssa, muotoillaan uudelleen niin, että mahdollisuus käyttää vaikka vain osittain muista kuin Trenton, Bolzanon ja Bellunon maakuntien alueella kasvatettavista rypälelajikkeista saatua viiniä, poistetaan.

Perustelut: Muutoksen tarkoituksena on antaa toimijoille tarkempaa tietoa perinteisen sekoitusmenetelmän käyttömahdollisuuksista, jotka ovat aiempaa rajallisemmat. Muutoksella pyritään erityisesti estämään se, että muiden kuin kyseisellä alueella kasvatettavien rypäleiden käyttäminen sekoitusmenetelmässä vaikuttaisi haitallisesti näiden viinien luonnehdintaan ja tyypillisiin ominaisuuksiin.

Muutos koskee tuote-eritelmän 5 artiklaa ja yhtenäisen asiakirjan 2.5.1 kohtaa ”Erityiset viininvalmistusmenetelmät”.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

1. Rekisteröitävä nimi

Vigneti delle Dolomiti

Weinberg Dolomiten

2. Maantieteellisen merkinnän tyyppi

SMM – suojattu maantieteellinen merkintä

3. Rypäletuotteiden luokat

Viini

Kuohuviini

Laatukuohuviini

Aromaattinen laatukuohuviini

Helmeilevä viini

15.

Kuivatuista rypäleistä valmistettu viini

16.

Ylikypsistä rypäleistä valmistettu viini

4. Viinien kuvaus

Vigneti delle Dolomiti Bianco, joka kuuluu luokkaan ”viini” tai ”helmeilevä viini” ja jossa mainitaan yksi tai kaksi rypälelajiketta tai jätetään lajikkeet mainitsematta

Näiden eri tyyppisten valkoviinien väri vaihtelee oljenkeltaisesta kullankeltaiseen, ja niissä saattaa olla myös aavistus vaaleanvihreää tai kuparinsävyä, kuten Pinot Grigiossa.

Viinien aromille on ominaista hienostuneisuus ja hedelmäiset vivahteet, jotka kuvastavat tavallisesti viinin pääasiallista rypälelajiketta, sekä vuoristoalueiden tuotteille tyypillinen persoonallisuus.

Viinien maku voi vaihdella kuivasta makeaan. Se on harmoninen, hyvärakenteinen ja runsas, ja alkoholipitoisuus ja hapokkuus ovat hyvässä tasapainossa.

Helmeilevissä valkoviineissä hiilidioksidi lisää viinin raikkautta ja eloisuutta.

Kulutukseen luovutettaessa valkoviineillä, joissa mainitaan yhden tai kahden rypälelajikkeen nimi, on yllä mainittujen ominaisuuksien lisäksi viinin valmistuksessa käytetyn rypälelajikkeen tai käytettyjen rypälelajikkeiden aistinvaraiset ominaisuudet.

Kokonaisalkoholipitoisuus vähintään: 10 til.-%

Sokeriton uutos vähintään: 14,0 g/l

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til.-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til.-%)
Vähimmäishappopitoisuus	3,5 g/l viinihappona ilmaistuna
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (milligrammaa/litra)

Kaikki analyyttiset parametrit, joita ei esitetä seuraavassa taulukossa, ovat kansallisessa ja EU:n lainsäädännössä asetettujen raja-arvojen mukaiset.

Vigneti delle Dolomiti Rosato, joka kuuluu luokkaan ”viini” tai ”helmeilevä viini” ja jossa mainitaan yksi tai kaksi rypälelajiketta tai jätetään lajikkeet mainitsematta

Nämä roseeviinit ovat juomavalmiita tuotteita, jotka on valmistettu pääosin Schiava-, Merlot- ja Teroldego-lajikkeista.

Viinien väri vaihtelee vaaleanpunaisen eri sävyjen välillä valmistusmenetelmästä ja kuorten säilyttämisen kestosta riippuen.

Aromi on hienostunut, ja siinä on miellyttäviä hedelmäisiä vivahteita.

Maku on raikas ja harmoninen, tasapainoisen hapokas. Se voi vaihdella kuivasta makeaan.

Helmeilevissä viineissä hiilidioksidi lisää viinin raikkautta ja eloisuutta.

Kulutukseen luovutettaessa roseeviineillä, joissa mainitaan yhden tai kahden rypälelajikkeen nimi, on yllä mainittujen ominaisuuksien lisäksi viinin valmistuksessa käytetyn rypälelajikkeen tai käytettyjen rypälelajikkeiden aistinvaraiset ominaisuudet.

Kokonaisalkoholipitoisuus vähintään: 10 til.-%

Sokeriton uutos vähintään: 15,0 g/l

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til.-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til.-%)
Vähimmäishappopitoisuus	3,5 g/l viinihappona ilmaistuna
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (milligrammaa/litra)

Kaikki analyyttiset parametrit, joita ei esitetä seuraavassa taulukossa, ovat kansallisessa ja EU:n lainsäädännössä asetettujen raja-arvojen mukaiset.

Vigneti delle Dolomiti Rosso, joka kuuluu luokkaan ”viini” tai ”helmeilevä viini” ja jossa mainitaan yksi tai kaksi rypälelajiketta tai jätetään lajikkeet mainitsematta

Viinien väri vaihtelee rubiininpunaisen eri sävyjen välillä. Kypsytetyissä viineissä saattaa olla oranssin vivahteita. Aromi on viinillinen, joskus eteerinen tai hedelmäinen. Viineissä saattaa olla valmistuksessa käytetystä rypälelajikkeesta riippuen kevyempiä tai voimakkaampia hedelmäisiä aromeja, ja kypsytetyt viinit voivat olla hyvin kehittyneitä.

Maku on harmoninen ja täyteläinen, joskus hieman karvas ja karhea. Se voi vaihdella kuivasta makeaan.

Novello-punaviinin aromit ja maut ovat peräisin erityisestä hiilidioksidikäymismenetelmästä, maseroinnista, joka voimistaa sen viinillistä profiilia ja rypälelajikkeelle ominaisia vivahteita.

Helmeilevissä viineissä hiilidioksidi lisää viinin eloisuutta.

Kulutukseen luovutettaessa punaviineillä, joissa mainitaan yhden tai kahden rypälelajikkeen nimi, on yllä mainittujen ominaisuuksien lisäksi viinin valmistuksessa käytetyn rypälelajikkeen tai käytettyjen rypälelajikkeiden aistinvaraiset ominaisuudet.

Kokonaisalkoholipitoisuus vähintään:

—	11 til.-% ”vino novello” -tyypissä

—	10 til.-% muissa tyypeissä

Sokeriton uutos vähintään: 18,0 g/l

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til.-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til.-%)
Vähimmäishappopitoisuus	3,5 g/l viinihappona ilmaistuna
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (milligrammaa/litra)

Kaikki analyyttiset parametrit, joita ei esitetä seuraavassa taulukossa, ovat kansallisessa ja EU:n lainsäädännössä asetettujen raja-arvojen mukaiset.

Vigneti delle Dolomiti Bianco, joka kuuluu luokkaan 15 tai 16, myös ne joissa on perinteinen merkintä ”passito” tai ”vino passito”, ja jossa ei mainita rypälelajiketta

Näissä viineissä on hienoa persoonallisuutta ja luonnetta. Väri vaihtelee kullankeltaisesta kullanruskeaan.

Aromi on hienostunut ja erottuva, joskus mausteinen, ja siinä on kuivattujen rypäleiden vivahteita.

Maku on kuivatuista rypäleistä valmistetulle viinille tyypillinen, runsas, harmoninen ja joskus alkoholimainen. Se voi vaihdella kuivasta makeaan.

Kokonaisalkoholipitoisuus vähintään: 16 til.-%

Todellinen alkoholipitoisuus vähintään: 9,0 til.-% (kuivatuista rypäleistä valmistettu viini) tai 12,0 til.-% (ylikypsistä rypäleistä valmistettu viini)

Sokeriton uutos vähintään: 14,0 g/l

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til.-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til.-%)
Vähimmäishappopitoisuus	3,5 g/l viinihappona ilmaistuna
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (milligrammaa/litra)

Kaikki analyyttiset parametrit, joita ei esitetä seuraavassa taulukossa, ovat kansallisessa ja EU:n lainsäädännössä asetettujen raja-arvojen mukaiset.

Vigneti delle Dolomiti Rosato, joka kuuluu luokkaan 15 tai 16, myös ne joissa on perinteinen merkintä ”passito” tai ”vino passito”, ja jossa ei mainita rypälelajiketta

Näissä viineissä on hienoa persoonallisuutta ja luonnetta. Väri vaihtelee vaaleanpunaisen eri sävyjen välillä, joskus vivahtaa oranssiin.

Aromi on hienostunut ja erottuva, joskus mausteinen, ja siinä on kuivattujen rypäleiden vivahteita.

Maku on kuivatuista rypäleistä valmistetulle viinille tyypillinen, runsas, harmoninen ja joskus alkoholimainen. Se voi vaihdella kuivasta makeaan.

Kokonaisalkoholipitoisuus vähintään: 16 til.-%

Todellinen alkoholipitoisuus vähintään: 9,0 til.-% (kuivatuista rypäleistä valmistettu viini) tai 12,0 til.-% (ylikypsistä rypäleistä valmistettu viini)

Sokeriton uutos vähintään: 15,0 g/l

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til.-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til.-%)
Vähimmäishappopitoisuus	3,5 g/l viinihappona ilmaistuna
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (milligrammaa/litra)

Kaikki analyyttiset parametrit, joita ei esitetä seuraavassa taulukossa, ovat kansallisessa ja EU:n lainsäädännössä asetettujen raja-arvojen mukaiset.

Vigneti delle Dolomiti Rosso, joka kuuluu luokkaan 15 tai 16, myös ne joissa on perinteinen merkintä ”passito” tai ”vino passito”, ja jossa ei mainita rypälelajiketta

Näissä viineissä on hienoa persoonallisuutta ja luonnetta. Väri on granaatinpunainen, joskus vivahtaa oranssiin.

Aromi on hienostunut ja erottuva, joskus mausteinen, ja siinä on kuivattujen rypäleiden vivahteita.

Maku on kuivatuista rypäleistä valmistetulle viinille tyypillinen, runsas, harmoninen ja joskus alkoholimainen. Se voi vaihdella kuivasta makeaan.

Kokonaisalkoholipitoisuus vähintään: 16 til.-%

Todellinen alkoholipitoisuus vähintään: 9,0 til.-% (kuivatuista rypäleistä valmistettu viini) tai 12,0 til.-% (ylikypsistä rypäleistä valmistettu viini)

Sokeriton uutos vähintään: 18,0 g/l

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til.-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til.-%)
Vähimmäishappopitoisuus	3,5 g/l viinihappona ilmaistuna
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (milligrammaa/litra)

Kaikki analyyttiset parametrit, joita ei esitetä seuraavassa taulukossa, ovat kansallisessa ja EU:n lainsäädännössä asetettujen raja-arvojen mukaiset.

Vigneti delle Dolomiti Bianco, joka kuuluu luokkaan 4 ”kuohuviini”, luokkaan 5 ”laatukuohuviini” tai luokkaan 6 ”aromaattinen laatukuohuviini” ja jossa mainitaan yksi tai kaksi rypälelajiketta tai jätetään lajikkeet mainitsematta

Kuohuviinille on luonteenomaista eloisa ja pitkäkestoinen vaahto. Väri vaihtelee oljenkeltaisesta kullankeltaiseen ja saattaa vivahtaa vaaleanvihreään. Erityispiirteitä ovat hienostuneisuus ja tyylikkyys. Aromi on erottuva ja hienostunut, ja siinä on häivähdys hiivaa. Aromaattisessa laatukuohuviinissä on Moscato Giallo -rypälelajikkeelle tyypilliset aromit. Maku on hienostunut, eloisa ja rypälelajikkeelle tunnusomainen. Sokeripitoisuuden osalta maku voi vaihdella kuivasta makeaan eli merkinnästä ”brut nature” merkintään ”dolce”. Kulutukseen luovutettaessa valkoisilla kuohuviineillä ja laatukuohuviineillä, joissa mainitaan yhden tai kahden rypälelajikkeen nimi, on yllä mainittujen ominaisuuksien lisäksi viinin valmistuksessa käytetyn rypälelajikkeen tai käytettyjen rypälelajikkeiden aistinvaraiset ominaisuudet. Aromaattinen laatukuohuviini on valmistettava yksinomaan Moscato Giallo -rypälelajikkeesta, ja siinä on oltava tämän lajikkeen aistinvaraiset ominaisuudet riippumatta siitä, mainitaanko rypälelajike merkinnöissä vai ei. Kokonaisalkoholipitoisuus vähintään: 11,0 til.-%

Todellinen alkoholipitoisuus vähintään: 10,5 til.-% (kuohuviini ja laatukuohuviini) tai 6,0 til.-% (aromaattinen laatukuohuviini)

Vähimmäishappopitoisuus: 4,5 g/l viinihappona ilmaistuna (kuohuviini ja laatukuohuviini), 5,0 g/l viinihappona ilmaistuna (aromaattinen laatukuohuviini)

Sokeriton uutos vähintään: 14,0 g/l

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til.-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til.-%)
Vähimmäishappopitoisuus	4,5 g/l viinihappona ilmaistuna
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (milligrammaa/litra)

Kaikki analyyttiset parametrit, joita ei esitetä seuraavassa taulukossa, ovat kansallisessa ja EU:n lainsäädännössä asetettujen raja-arvojen mukaiset.

Vigneti delle Dolomiti Rosato, joka kuuluu luokkaan 4 ”kuohuviini” tai luokkaan 5 ”laatukuohuviini” ja jossa mainitaan yksi tai kaksi rypälelajiketta tai jätetään lajikkeet mainitsematta

Kuohuviinille on luonteenomaista eloisa ja pitkäkestoinen vaahto. Väri vaihtelee vaaleanpunaisen eri sävyjen välillä. Erityispiirteitä ovat hienostuneisuus ja tyylikkyys.

Aromi on erottuva ja hienostunut, ja siinä on häivähdys hiivaa.

Maku on hienostunut, eloisa ja rypälelajikkeelle tunnusomainen. Sokeripitoisuuden osalta maku voi vaihdella kuivasta makeaan eli merkinnästä ”brut nature” merkintään ”dolce”.

Kulutukseen luovutettaessa roseekuohuviineillä ja roseelaatukuohuviineillä, joissa mainitaan yhden tai kahden rypälelajikkeen nimi, on yllä mainittujen ominaisuuksien lisäksi viinin valmistuksessa käytetyn rypälelajikkeen tai käytettyjen rypälelajikkeiden aistinvaraiset ominaisuudet.

Kokonaisalkoholipitoisuus vähintään: 11 til.-%

Sokeriton uutos vähintään: 14,0 g/l

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til.-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til.-%)	10,5
Vähimmäishappopitoisuus	4,5 g/l viinihappona ilmaistuna
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (milligrammaa/litra)

Kaikki analyyttiset parametrit, joita ei esitetä seuraavassa taulukossa, ovat kansallisessa ja EU:n lainsäädännössä asetettujen raja-arvojen mukaiset.

5. Viininvalmistusmenetelmät

a. Olennaiset viininvalmistusmenetelmät

Viininvalmistusmenetelmä, jossa sekoitetaan rypäleiden puristemehua ja viinejä

Olennaisia viininvalmistusmenetelmiä koskevat rajoitukset

Tuote-eritelmässä sallitaan puristemehun ja viinien sekoittaminen (enintään 15 %) asiaankuuluvan Euroopan unionin lainsäädännön mukaisesti myös muilta Italian viinintuotantoalueilta peräisin olevien viininrypäleiden puristemehun ja viinien kanssa, jos nämä on valmistettu muista kuin aromaattisista rypälelajikkeista, jotka on luokiteltu ”viljelyyn soveltuviksi” tai ”havainnoitaviksi” Bellunon, Bolzanon ja Trenton maakunnissa.

Viininvalmistusmenetelmä, jossa viinistä jalostetaan kuohuviiniä autoklaaveissa tapahtuvan jälkikäymisen avulla

Olennaisia viininvalmistusmenetelmiä koskevat rajoitukset

Kuohuviiniksi jalostaminen sallitaan ainoastaan suurissa säiliöissä (autoklaaveissa) tapahtuvan jälkikäymisen avulla.

b. Enimmäistuotokset

Vigneti delle Dolomiti Bianco, Rosato ja Rosso, joissa ei mainita rypälelajiketta

23 000 kilogrammaa rypäleitä hehtaaria kohden

Vigneti delle Dolomiti -viinit, jotka on valmistettu Moscato Rosa -rypälelajikkeesta

12 000 kilogrammaa rypäleitä hehtaaria kohden

Vigneti delle Dolomiti -viinit, joissa mainitaan muita sallittuja rypälelajikkeita

19 500 kilogrammaa rypäleitä hehtaaria kohden

6. Rajattu maantieteellinen alue

”Vigneti delle Dolomiti” -viinien valmistuksessa käytettävien rypäleiden tuotantoalue kattaa kokonaan Trenton ja Bolzanon itsehallinnollisen maakunnan sekä Veneton alueella sijaitsevan Bellunon maakunnan, jotka kaikki kuuluvat EU:n viininviljelyalueeseen C I B.

7. Pääasialliset viininvalmistuksessa käytettävät rypälelajikkeet

Cabernet Franc N. – Cabernet

Cabernet Sauvignon N. – Cabernet

Carmenère N. – Cabernet

Carmenère N. – Cabernet Italiano

Carmenère N. – Cabernet Nostrano

Casetta N.

Chardonnay B.

Franconia N.

Goldtraminer B.

Gosen N.

Groppello di Revò N. – Groppello

Kerner B.

Lagarino B.

Lambrusco a Foglia Frastagliata N. – Enantio N.

Lambrusco a Foglia Frastagliata N. – Lambrusco

Manzoni Bianco B. – Incrocio Manzoni 6.0.13 B.

Maor B.

Merlot N.

Moscato Giallo B. – Goldmuskateller

Moscato Giallo B. – Moscato

Moscato Giallo B. – Moscatellone

Moscato Rosa Rs. – Moscato delle Rose

Moscato Rosa Rs. – Rosen Muskateller

Müller Thurgau B. – Riesling x Sylvaner

Nosiola B.

Paolina B.

Pavana N.

Petit Verdot N

Pinot Bianco B. – Pinot

Pinot Bianco B. – Pinot Blanc

Pinot Bianco B. – Weissburgunder

Pinot Bianco B. – Weiß Burgunder

Pinot Bianco B. – Weißburgunder

Pinot Grigio – Grauburgunder

Pinot Grigio – Grauer Burgunder

Pinot Grigio – Pinot

Pinot Grigio – Pinot Gris

Pinot Grigio – Ruländer

Pinot Nero N. – Blauer Spätburgunder

Pinot Nero N. – Pinot

Pinot Nero N. – Pinot Noir

Pinot Nero N. – Spätburgunder

Pinot Nero N. – Blauburgunder

Rebo N.

Rossara N.

Saint Laurent N.

Sauvignon B. – Sauvignon Blanc

Schiava Gentile N. – Kleinvernatsch

Schiava Gentile N. – Mittervernatsch

Schiava Gentile N. – Schiava

Schiava Gentile N. – Vernatsch

Schiava N.

Schiava Grigia N. – Grauvernatsch

Schiava Grigia N. – Schiava

Schiava Grigia N. – Vernatsch

Schiava Grossa N. – Edelvernatsch Gr

Schiava Grossa N. – Großvernatsch

Schiava Grossa N. – Schiava

Schiava Grossa N. – Vernatsch

Sennen N.

Sylvaner Verde B. – Grüner Sylvaner

Sylvaner Verde B. – Silvaner

Sylvaner Verde B. – Sylvaner

Syrah N. – Shiraz

Teroldego N.

Verdealbara B.

Bronner B.

Helios B.

Johanniter B.

Solaris B.

Turca N.

Turca N. – Serbina N.

Lagrein N.

Marzemino N. – Berzamino

Marzemino N. – Berzemino

Meunier N.

Negrara N.

Riesling Italico B. – Riesling

Riesling Italico B. – Welschriesling

Riesling Renano B. – Rheinrieseling

Riesling Renano B. – Riesling

Traminer Aromatico Rs. – Gewürztraminer

Trebbiano Toscano B. – Procanico

Trebbiano Toscano B. – Trebbiano

Trebbiano Toscano B. – Ugni Blanc

Veltliner B. – Gruner Veltliner

Moscato Giallo B. – Moscatello

Moscato Giallo B. – Muscat

Moscato Giallo B. – Muskateller

Malvasia Nera Lunga N. – Malvasia

Malvasia N. – Malvasier

Malvasia N. – Roter Malvasier

Petit Manseng B.

Portoghese N. – Blauer Portugieser

Portoghese N. – Portugieser

Tannat N.

Tempranillo N.

Viogner B.

Zweigelt N.

Diolinoir N.

Barbera N.

Bianchetta Trevigiana B. – Bianchetta

Malvasia Istriana B. – Malvasia

Marzemina Grossa N. – Marzemina Bastarda

Marzemina Bianca B. – Marzemina

Moscato Bianco B. – Gelber Muskateller

Moscato Bianco B. – Moscatello

Moscato Bianco B. – Moscatellone

Moscato Bianco B. – Moscato

Moscato Bianco B. – Muscat

Moscato Bianco B. – Muskateller

Glera B. – Serprino

Glera Lunga B. – Glera

Glera Lunga B. – Serprino

Tocai Friulano B. – Tai

Trevisana Nera N.

8. Yhteyden/yhteyksien kuvaus

Vigneti delle Dolomiti -viinit, kaikki luokat (1, 4, 5, 6, 8, 15 ja 16)

Yhteyden kannalta merkitykselliset luontoon liittyvät tekijät

Alue koostuu Trentinosta, Alto Adigesta ja Veneton alueeseen kuuluvasta Bellunon maakunnasta. Se sijaitsee Unescon maailmanperintökohteeksi luokitellulla erityislaatuisella Dolomiittien vuoristoalueella. Alue on pääosin vuoristoinen ja kukkulainen. Sen geologinen rakenne on vaihteleva, sillä siihen kuuluu geologiselta alkuperältään erilaisia vuoria. Suurin osa alueesta kuuluu Dolomiittien vuoristoon.

Ilmasto vaihtelee puolimannermaisen ja vuoristoilmaston välillä. Vuoden kylmintä aikaa ovat talvikuukaudet ja lämpimintä heinä- ja elokuu. Alueella sataa keskimäärin 1 000 millimetriä vuodessa. Sade ajoittuu välimerelliseen tapaan pääosin kevääseen ja syksyyn. Sopivan sademäärän ja lukuisien vuorten lumen sulamisvesistä johtuvien erinomaisten vesivarojen ansiosta maaperässä on riittävästi vettä. Dolomiittien erityiset maasto-olosuhteet yhdessä Välimeren ja Alppien ilmaston yhteisvaikutuksen kanssa luovat SMM:n ”Vigneti delle Dolomiti” rypäleentuotantoalueelle ainutlaatuisen ympäristön, jonka ansiosta siellä tuotetut viinit eroavat muista.

Maaperä on pääosin kalkkikiveä, jonka kivipitoisuus on suuri, minkä ansiosta vesi poistuu ja ilma vaihtuu hyvin. Tällaista maaperää esiintyy tavallisesti alluviaalikeilojen keski- tai yläosissa. Rinteiden alemmissa osissa maaperän kivipitoisuus on pienempi. Joillakin alankoalueilla on maa-ainesten kasaumia sekä moreenikerrostumista ja jokisorasta koostuvaa maaperää. Alueella esiintyy myös erilaista geologista alkuperää olevaa maaperää muun muassa Valle di Cembrassa (porfyyrinen), Val d’Isarcossa (metamorfinen ja kiteinen) ja Vallagarinan keskiosissa (basalttinen).

Yhteyden kannalta merkitykselliset historialliset ja inhimilliset tekijät

Viiniköynnökset ja viinit ovat aina olleet osa alueen kulttuuriperintöä. Tästä osoituksena on lukuisia arkeologisia löytöjä ja dokumentoituja historiallisia todisteita aina pronssiajalta nykypäivään asti. Lisäksi koko alue oli vuosisatojen ajan kiinteä osa Itävalta-Unkarin kaksoismonarkiaa, ja jotkin monarkian hallinnollisista ja kulttuuripiirteistä ovat säilyneet nykypäiviin asti. Viininviljely ja ihmiskunnan historia ovat kulkeneet käsi kädessä jo tuhannen vuoden ajan. Tänä aikana ne ovat liittyneet toisiinsa erottamattomasti, mikä näkyy paikallisen kulttuurin sekä perinteisten viljely- ja viininvalmistusmenetelmien lisäksi myös laajemmin kulttuurin alalla, kuten taiteessa ja gastronomiassa. Vuonna 1874 perustettu maatalousinstituutti Istituto Agrario di San Michele All’Adige on vaikuttanut ratkaisevasti ja pysyvästi alueen viininviljelyyn ja -tuotantoon sekä koko viinikulttuuriin tarjoamalla alan tietoa, osaamista ja koulutusta. Nykyajan viininviljely perustuukin suurelta osin tästä instituutista ja Conegliano-koulusta saatuihin ja laajalle levinneisiin oppeihin sekä uusiin viininviljely- ja viininvalmistustekniikoihin. Myös alueen viininviljelijät ovat vieneet kehitystä eteenpäin omalta osaltaan ottamalla käyttöön viinitilan hoitotekniikoita ja -menetelmiä, joissa yhdistyvät ympäristön ja talouden kestävyys sekä innovatiiviset viininvalmistustekniikat.

Vigneti delle Dolomiti, luokka ”viini”

Tiedot tuotteiden erityisominaisuuksista, jotka johtuvat maantieteellisestä alkuperästä sekä yhteydestä maantieteellisen alueen luontoon ja ihmisiin liittyviin tekijöihin.

Eri tyyppisten valkoviinien väri vaihtelee oljenkeltaisesta kullankeltaiseen, ja niissä saattaa olla myös aavistus vaaleanvihreää tai kuparinsävyä, kuten Pinot Grigiossa. Viinien aromille on ominaista hienostuneisuus ja hedelmäiset vivahteet, jotka kuvastavat tavallisesti viinin pääasiallista rypälelajiketta, erityisesti aromaattisten ja puoliaromaattisten lajikkeiden, kuten Müller Thurgaun ja Sauvignonin, osalta. Viinien maku voi vaihdella kuivasta makeaan. Se on harmoninen, hyvärakenteinen, raikas ja runsas.

Roseeviineissä, erityisesti Schiava-, Merlot- ja Teroldego-lajikkeista valmistetuissa viineissä, väri vaihtelee viininvalmistustekniikasta johtuen vaaleanpunaisen eri sävyjen välillä. Maku on raikas, harmoninen ja tasapainoisen hapokas. Se voi vaihdella kuivasta makeaan.

Punaviinien väri vaihtelee rubiininpunaisen eri sävyjen välillä. Kypsytetyissä viineissä saattaa olla oranssin vivahteita. Aromi on viinillinen, joskus eteerinen tai hedelmäinen. Viineissä saattaa olla valmistuksessa käytetystä rypälelajikkeesta riippuen kevyempiä tai voimakkaampia hedelmäisiä aromeja, ja kypsytetyt viinit voivat olla hyvin kehittyneitä. Maku on harmoninen ja hyvärakenteinen. Se voi vaihdella kuivasta makeaan.

Novello-punaviinin aromit ja maut ovat peräisin erityisestä hiilidioksidikäymismenetelmästä, maseroinnista, joka voimistaa sen viinillistä profiilia ja rypälelajikkeelle ominaisia vivahteita.

Koska alueella viljellään useita eri rypälelajikkeita, erityyppiset maa-alueet voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Viinitarhat sijaitsevat yleensä paikoissa, joissa on eniten auringonvaloa. Kukkuloilla kasvatetaan pääasiassa valkoisia rypälelajikkeita. Laaksojen syvemmässä maaperässä taas kasvatetaan punaisia rypälelajikkeita, joista saadaan täyteläisiä, tanniinisia ja aromikkaita viinejä, joissa on kehittyneitä kypsän hedelmän vivahteita.

Alueelle tyypillisten päivä- ja yölämpötilojen vaihtelujen vuoksi erityisesti valkoisten lajikkeiden rypäleisiin kertyy huomattava määrä aromiaineiden esiaineita, jotka antavat viineille niiden erikoislaatuiset aistinvaraiset ominaisuudet. Koska kaltevuudeltaan ja korkeudeltaan erilaisilla maa-alueilla on erilaiset viljelyolosuhteet, eri viineille voidaan löytää mahdollisimman sopivat viljelyalueet.

SMM:n ”Vigneti delle Dolomiti” mukaisten viinien ominaispiirteisiin vaikuttavat myös inhimilliset tekijät, erityisesti viinintuottajien ammattitaito. Viinitilojen keskimääräinen viljelyala on vain noin 1,3 hehtaaria. Alueen pinnanmuodostuksen vuoksi yhden viinitarhahehtaarin hoitamiseen tarvitaan paljon työtunteja (yli 600). Suurin osa ajasta kuluu toimiin, joilla pyritään optimoimaan kasvien kasvaminen ja rypäleiden kypsyminen, vahvistamaan luonnollista vastustuskykyä taudinaiheuttajia vastaan ja vähentämään kasvien terveyteen liittyviä toimenpiteitä. Tässä yhteydessä on huomattava, että lähes koko viininviljelyalalla noudatetaan integroidun, ja yhä useammin luonnonmukaisen, tuholaistorjunnan periaatteita. Kaikki rypäleet poimitaan käsin.

Luontoon liittyvät tekijät (ilmasto, maaperä ja pinnanmuodot), paikallisten toimijoiden kokeneisuus sekä uudenaikaiset viininviljely- ja viininvalmistustekniikat mahdollistavat yhdessä sellaisten laatuviinien tuottamisen, joiden ominaisuudet ja maine liittyvät kiinteästi sekä tuotantoalueeseen että valmistuksessa käytettäviin rypälelajikkeisiin.

Vigneti delle Dolomiti, luokat 4 ”kuohuviini”, 5 ”laatukuohuviini”, 6 ”aromaattinen laatukuohuviini” ja 8 ”helmeilevä viini”

Tiedot tuotteiden erityisominaisuuksista, jotka johtuvat maantieteellisestä alkuperästä sekä yhteydestä maantieteellisen alueen luontoon ja ihmisiin liittyviin tekijöihin.

Vuosisatoja vanhan perinteen mukaista kuohuviiniä pidetään paikallisen viinintuotannon helmenä. Erityinen huolellisuus rypäleiden kasvu- ja sadonkorjuuvaiheessa sekä perusviinin valmistusvaiheessa ja sitä seuraavassa jälkikäymisvaiheessa antaa kuohuviinille erityistä hienostuneisuutta ja tyylikkyyttä, joka saa sen erottumaan muista.

Kuohuviinien ominaispiirteissä näkyy, että niiden valmistuksessa käytetyt raaka-aineet ovat peräisin vuoristoisilta viininviljelyalueilta, joilla kasvaneiden rypäleiden ominaisuudet sopivat ihanteellisesti tämäntyyppisen viinin valmistukseen. Tällaisiin rypäleiden ominaisuuksiin lukeutuu erityisesti sokeripitoisuuden ja hapokkuuden hyvä tasapaino, joka johtuu osittain päivän ja yön välisistä lämpötilaeroista. Tämä korostuu sen mukaan, mitä korkeammalla viinitarha sijaitsee.

Lisäksi kuohuviinin kuvaukseen vaikuttaa se, että niiden valmistuksessa voidaan käyttää vain rajallista määrää rypälelajikkeita.

Aromaattisten laatukuohuviinien osalta syy-seuraussuhde johtuu myös valmistuksessa käytettävästä rypälelajikkeesta, alueella viljeltävästä kotoperäisestä Moscato Giallo -lajikkeesta, jonka hienostuneet aromit korostuvat sopivan voimakkaan kypsytysprosessin ja subalpiinisen ilmaston vaikutuksesta.

Kuohuviinille on luonteenomaista eloisa ja pitkäkestoinen vaahto. Väri vaihtelee oljenkeltaisesta kullankeltaiseen ja saattaa vivahtaa vaaleanvihreään. Aromi on erottuva ja hienostunut, ja siinä on häivähdys hiivaa. Maku on hienostunut, eloisa ja rypälelajikkeelle tunnusomainen.

Roseekuohuviini valmistetaan pääosin Pinot Nero -lajikkeesta, ja sille on luonteenomaista eloisa ja pitkäkestoinen vaahto. Väri vaihtelee vaaleanpunaisen eri sävyjen välillä. Aromi on erottuva ja hienostunut, ja siinä on häivähdys hiivaa. Maku on hienostunut, eloisa ja erottuva.

Sokeripitoisuuden osalta kuohuviinin maku, niin valkoisen kuin roseenkin, voi vaihdella kuivasta makeaan eli merkinnästä ”brut nature” merkintään ”dolce”.

Helmeilevät viinit, valkoinen, rosee ja punainen, ovat erityispiirteiltään raikkaita ja eloisia, mikä johtuu osittain pienestä hiilidioksidimäärästä.

Jotkin tilat ovat lisäksi erikoistuneet helmeilevien viinien valmistukseen niin, että ne ovat pystyneet hiomaan viininvalmistustekniikoita ja suurissa säiliöissä (autoklaaveissa) tapahtuvan jälkikäymisen teknologiaa, mikä puolestaan on nostanut helmeilevien viinien laatuvaatimuksia.

Valmistusprosessin kehittämisen yhteydessä on huomattu, mitkä lajiketyypit sopivat parhaiten helmeilevän viinin valmistukseen. Se on myös mahdollistanut alan uusimman teknologian mukaisten laitteiden käytön jälkikäymisessä. Nämä tekijät ovat parantaneet lopputuotteen laatua.

Koska alueen maaperä- ja ilmasto-olosuhteet vaihtelevat, kuohuviinin valmistukseen soveltuvien lajikkeiden potentiaali voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Viinitarhat sijaitsevat yleensä paikoissa, joissa on eniten auringonvaloa. Alueelle tyypilliset päivä- ja yölämpötilojen vaihtelut aiheuttavat erityisesti valkoisissa rypäleissä sen, että rypäleisiin kertyy huomattava määrä aromiaineiden esiaineita, jotka antavat viineille niiden erikoislaatuiset aistinvaraiset ominaisuudet. Eri paikoissa ja korkeuksissa sijaitsevilla alueilla on hyvin erilaiset viljelyolosuhteet, joten eri rypälelajikkeille voidaan löytää ominaisuuksiltaan mahdollisimman sopivat viljelyalueet.

Luontoon liittyvät tekijät (rypälelajike, ilmasto, maaperä), paikallisten toimijoiden kokeneisuus sekä uudenaikaiset viininviljely- ja viininvalmistustekniikat mahdollistavat yhdessä sellaisten laatuviinien tuottamisen, joiden ominaisuudet ja maine liittyvät kiinteästi sekä tuotantoalueeseen että valmistuksessa käytettäviin rypälelajikkeisiin.

Vigneti delle Dolomiti, luokat 15 ”kuivatuista rypäleistä valmistettu viini” ja 16 ”ylikypsistä rypäleistä valmistettu viini”

Tiedot tuotteiden erityisominaisuuksista, jotka johtuvat maantieteellisestä alkuperästä sekä yhteydestä maantieteellisen alueen luontoon ja ihmisiin liittyviin tekijöihin. Väri vaihtelee valkoviinien kullankeltaisesta ja kullanruskeasta vaalean- ja granaatinpunaiseen käytetystä lajikkeesta riippuen. Aromi on hienostunut ja erottuva, ja siinä on kuivattujen rypäleiden vivahteita. Se voi olla myös mausteinen, hunajainen ja kypsän hedelmäinen. Maku on runsas, harmoninen ja kuivatuista rypäleistä valmistetulle viinille tyypillinen. Se voi vaihdella kuivasta makeaan, mutta enemmän sokeria sisältävät tyypit ovat yleisempiä.

Passito-viinien valmistuksessa käytetään jonkin verran kaikkia lajikkeita, niin valkoisia kuin punaisiakin rypäleitä. Eniten käytetään kuitenkin aromaattisia lajikkeita (Moscato Giallo, Moscato Rosa, Traminer Aromatico) ja puoliaromaattisia lajikkeita (kuten Goldtraminer, Nosiola, Riesling Renano ja Sauvignon).

Rypäleet kuivataan kiinni köynnöksessä (ylikypsistä rypäleistä valmistettu viini) tai kuivatusalueilla (kuivatuista rypäleistä valmistettu viini). Ylikypsytyksen ja kuivatuksen kesto vaihtelee ja riippuu siitä, miten voimakkaita ominaisuuksia viininvalmistaja haluaa lopputuotteeseen tällä tekniikalla saada.

Passito-viinien tuottajat valitsevat viinin valmistuksessa käytettävät rypäleet rypäletertun erityisten fyysisten ja laatuominaisuuksien perusteella.

Löyhärakenteiset tertut, joissa yksittäisten rypäleiden väliin jää paljon tilaa, soveltuvat erityisen hyvin kuivattaviksi, joten viinitarhasta valitaan sadonkorjuun aikaan sellaisia.

Kuivumista edesauttavat päivän ja yön väliset huomattavat lämpötilaerot, jotka ovat suurimmillaan loppukesällä ja syksyllä, sekä alueelle Alpeilta puhaltavat pohjoistuulet.

Lisäksi Gardajärveltä puhaltaa päivittäin lieventävä Òra del Garda -tuuli, joka osuu suurelle osalle tuotantoaluetta ja vaikuttaa merkittävästi siihen, että alueelle syntyvät rypäleiden kuivaamiselle ihanteelliset olosuhteet: lähes jatkuva luonnollinen ilmanvaihto ja sopiva kosteustaso, jonka ansiosta rypäleet eivät kuivu liian nopeasti.

Passito-viinejä valmistetaan kaiken kaikkiaan pieniä määriä, mutta lähes kaikki pullotusyritykset valmistavat niitä, ja ne ovat usein yrityksen ylpeys.

Maantieteellisen alueen ja tuotteen ominaisuuksien välinen syy-seuraussuhde johtuu pääosin kolmesta asiasta:

—	käytettävät lajikkeet (mainittu edellä), joiden rypäleet soveltuvat erityisen hyvin tämäntyyppisen viinin valmistukseen kuuluvaan kuivatusprosessiin

—	lämpötilanvaihtelut ja säännöllisesti puhaltavat tuulet (Òra del Garda), jotka parantavat rypäleiden säilyvyyttä kuivatusvaiheen aikana, niin köynnöksessä kuin kuivatusalueillakin

—	passito-viinien vanha valmistusperinne ja valmistuksessa käytettävät tekniikat, jotka ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle vuosisatojen ajan.

Koska alueen maaperä- ja ilmasto-olosuhteet vaihtelevat, siellä pystytään hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla lajikkeet, joiden rypäleet soveltuvat parhaiten kuivatusprosessiin. Viinitarhat sijaitsevat yleensä paikoissa, joissa on eniten auringonvaloa. Alueelle tyypillisten päivä- ja yölämpötilojen vaihtelujen vuoksi erityisesti valkoisten lajikkeiden rypäleisiin kertyy huomattava määrä aromiaineiden esiaineita, jotka antavat viineille niiden erikoislaatuiset aistinvaraiset ominaisuudet. Koska kaltevuudeltaan ja korkeudeltaan erilaisilla maa-alueilla on erilaiset viljelyolosuhteet, eri rypälelajikkeille voidaan löytää mahdollisimman sopivat viljelyalueet.

9. Olennaiset lisäedellytykset

Viinin, helmeilevän viinin ja kuohuviinin valmistusaluetta koskevat poikkeukset

Oikeudellinen kehys: EU:n lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi: Tuotantoa yksilöidyllä maantieteellisellä alueella koskeva poikkeus

Edellytyksen kuvaus:

Sovellettavan EU:n lainsäädännön mukaan viiniä, helmeilevää viiniä ja kuohuviiniä voidaan valmistaa myös viereisillä Veneton ja Lombardian alueilla sillä edellytyksellä, että viinitila pystyy osoittamaan SMM:n ”Vigneti delle Dolomiti” mukaisten viinien valmistusperinteen jatkuneen katkeamattomana viimeiset viisi viinivuotta.

Mahdollisuus jalostaa viini kuohuviiniksi tai helmeileväksi viiniksi naapurialueilla perustuu siihen, että myös tavalliset viininvalmistusprosessit sallitaan näillä alueilla. Siksi olisi johdonmukaista sallia myös kuohuviiniksi ja helmeileväksi viiniksi jalostus näillä alueilla. Tällaiset jalostusprosessit eivät ole viininvalmistuksen jälkeisiä vaiheita vaan kiinteä osa viininvalmistusta, minkä vuoksi ne voidaan toteuttaa vain määritetyllä viinintuotantoalueella.

Tämä poikkeus perustuu vakiintuneeseen perinteeseen, ja se antaa kyseisille tuottajille myös mahdollisuuden käyttää edellä mainituilla tuotantoalueen viereisillä hallintoalueilla sijaitsevia tuotantolaitoksia.

Rypälelajikkeen nimen mainitseminen merkinnöissä

Oikeudellinen kehys: EU:n lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi: Merkintöjä koskevat lisävaatimukset

Edellytyksen kuvaus:

SMM:n ”Vigneti delle Dolomiti” mukaisten viinien luokkiin ”viini” ja ”helmeilevä viini” kuuluvien tuotteiden merkinnöissä voidaan mainita yhden tai kahden valmistuksessa käytetyn rypälelajikkeen nimi.

Sovellettavan EU:n lainsäädännön mukaan rypälelajikkeen tai -lajikkeiden nimen käyttäminen merkinnöissä ja kuvauksessa on kielletty seuraavissa tilanteissa:

a)	Viini kuuluu luokkaan ”kuivatuista rypäleistä valmistettu viini” tai ”ylikypsistä rypäleistä valmistettu viini”, myös viinit, joissa on merkintä ”vino passito” tai ”passito”.

Viini kuuluu luokkaan ”viini” tai ”helmeilevä viini”, ja lajikkeet ovat seuraavat: Bolzanon maakunnassa Lagrein, Riesling Italico, Riesling Renano, Traminer Aromatico, Veltliner; Trenton maakunnassa Lagrein, Marzemino, Meunier, Negrara, Riesling Italico, Riesling Renano, Traminer Aromatico, Trebbiano Toscano, Veltliner.

Lisäksi luokkaan ”kuohuviini” tai ”laatukuohuviini” kuuluvien viinien merkinnöissä voidaan mainita yksi tai kaksi lajiketta seuraavista: Chardonnay, Pinot Bianco, Pinot Grigio, Pinot Nero ja Müller Thurgau. Luokkaan ”aromaattinen laatukuohuviini” kuuluvissa viineissä voidaan mainita ainoastaan lajike Moscato Giallo.

Linkki eritelmään

https://www.politicheagricole.it/flex/cm/pages/ServeBLOB.php/L/IT/IDPagina/12936

13.6.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 197/25

Kehotus huomautusten esittämiseen valtiontukiasiasta valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamisesta tehdyn EFTA-valtioiden sopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 2 kohdan mukaisesti

(2019/C 197/06)

EFTAn valvontaviranomainen ilmoitti tätä tiivistelmää seuraavilla sivuilla todistusvoimaisella kielellä toistetulla, edellä mainitulla päätöksellä Norjan viranomaisille päätöksestään aloittaa valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamisesta tehdyn EFTA-valtioiden sopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 2 kohdan mukainen menettely, joka koskee edellä mainittua toimenpidettä.

Asianomaiset voivat esittää huomautuksensa toimenpiteestä kuukauden kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta seuraavaan osoitteeseen:

EFTA Surveillance Authority

Registry

Rue Belliard/Belliardstraat 35

1040 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË

Huomautukset toimitetaan Norjan viranomaisille. Huomautusten esittäjä voi pyytää kirjallisesti henkilöllisyytensä luottamuksellista käsittelyä. Tämä pyyntö on perusteltava.

TIIVISTELMÄ

Menettely

Valvontaviranomainen vastaanotti 11. toukokuuta 2017 kauppajärjestö Nelfon laatiman valituksen.

Pyynnöstä valvontaviranomainen sai Norjan viranomaisilta tietoja 27. kesäkuuta ja 5. heinäkuuta 2017 päivätyillä kirjeillä sekä 8. syyskuuta 2017, 12. syyskuuta 2017 ja 28. helmikuuta 2018 päivätyillä sähköposteilla.

Toimenpite(id)en kuvaus

Väitetty tuensaaja on BKK, joka toimii erilaisten täydessä omistuksessaan olevien tytäryhtiöidensä kautta.

Bergenin katuvalojen omistus siirrettiin vuonna 1996 Bergenin kunnan täydessä omistuksessa olevalta yhtiöltä BKK:lle. Kaksi vuotta myöhemmin BKK muutettiin osakeyhtiöksi. Nykyään BKK on Bergenin kunnan (37,75 prosenttia), muiden Bergenin alueen kuntien (12,35 prosenttia) sekä valtion omistaman Statkraft Industrial Holding -osakeyhtiön (49,9 prosenttia) omistuksessa.

BKK:n tytäryhtiöt, joiden omistuksessa katuvalot ovat olleet vuosien varrella, ovat BKK Nett AS (1996 – tammikuu 2016), EnoTek AS (tammikuu 2016 – toukokuu 2017) ja Veilys AS (toukokuu 2017 –).

Päätös koskee kolmea Bergenin kunnan toteuttamaa, katuvaloihin liittyvää toimenpidettä: a) ylläpitoa ja huoltoa koskevaa sopimusta, b) 12 000 LED-kiinnityksen rahoittamista ja c) katuvaloihin liittyvän infrastruktuurin investointikustannusten korvaamista.

Kantelijan mukaan toimenpiteisiin a ja b liittyy valtiontukisääntöjen rikkomista, joka on alkanut 1. tammikuuta 2016 ja jatkuu edelleen. Näiden kahden toimenpiteen osalta muodollinen tutkintamenettely rajoittuu kyseiseen ajanjaksoon.

Toimenpite(id)en arviointi

Valvontaviranomainen epäilee, ovatko kyseiset kolme toimenpidettä markkinataloustoimijaperiaatteen mukaisia. 12 000 LED-kiinnityksen rahoittamiseen ja katuvaloihin liittyvän infrastruktuurin investointikustannusten korvaamiseen saattaa liittyä sellaisten kulujen vähentämistä, joka olisi tavallisesti pitänyt kattaa katuvalojen omistajan eli BKK:n talousarviosta. Norjan viranomaiset eivät ole toimittaneet tietoja, joiden mukaan BKK:lla olisi julkisen palvelun velvoite. Näin ollen vaikuttaa siltä, että sääntöjä yleistä taloudellista etua koskevista palveluista ei voida soveltaa kyseisiin toimenpiteisiin.

Vaikka Bergenin kunta ostaa ylläpito- ja huoltopalveluita väestönsä hyväksi, valvontaviranomainen epäilee, voidaanko vastikkeellisia palveluja tarjoavan yksityisen toimijan eli BKK:n toimintaa luonnehtia muuksi kuin taloudelliseksi toiminnaksi.

10.

Vaikuttaa myös siltä, että ylläpito- ja huoltomarkkinat, samoin kuin muut markkinat, joilla BKK:n asiaankuuluvat tytäryhtiöt ovat olleet mukana, ovat avoimia ETA:n sisäiselle kaupalle. Toistaiseksi valvontaviranomaisella ei ole kuitenkaan riittävän yksityiskohtaisia tietoja, jotta se voisi esittää päätelmiä tästä asiasta.

11.

Jos toimenpiteet ovat valtiontukea, valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamisesta tehdyn EFTA-valtioiden sopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 2 kohtaan sisältyvää velvoitetta ilmoittaa valvontaviranomaiselle tukitoimenpiteistä ennen niiden toteuttamista ei ole noudatettu. Tällainen valtiontuki olisi sääntöjenvastainen.

12.

Norjan viranomaiset eivät ole esittäneet perusteluja, joiden mukaan toimenpiteiden – siinä määrin kun ne ovat valtiontukea – voitaisiin katsoa soveltuvan ETA-sopimuksen toimintaan. Näin ollen valvontaviranomainen epäilee näiden kaikkien kolmen toimenpiteen soveltuvuutta.

Decision No 27/19/COL

of 16 April 2019

to open a formal investigation into potential state aid granted in relation to the streetlights in Bergen

(Case 83223)

1 Summary

(1)

The EFTA Surveillance Authority (‘the Authority’) wishes to inform the Norwegian authorities that it has concerns that the measures covered by the complaint, and one additional measure, related to streetlight infrastructure in Bergen, might entail state aid, pursuant to Article 61(1) of the EEA Agreement, and has doubts as to the compatibility of the measures with the EEA Agreement. Therefore, the Authority is required to open a formal investigation procedure (1).

(2)

The Authority has based its decision on the following considerations.

2 Procedure

(3)

By letter dated 11 May 2017 (2), Nelfo, a trade organisation for electro, IT, e-com, system integrators and lift companies in Norway, submitted a complaint, alleging that the Municipality of Bergen has been granting unlawful state aid to BKK acting through different wholly owned subsidiaries, by way of different measures in relation to the streetlight infrastructure in Bergen.

(4)

By letter dated 1 June 2017 (3), the Authority forwarded the complaint to the Norwegian authorities, and invited them to comment on it. By letters dated 27 June 2017 and 5 July 2017 (4), the Norwegian authorities responded.

(5)

By email of 7 September 2017, the Authority invited the Norwegian authorities to provide further information (5). The Norwegian authorities responded by two emails dated 8 September 2017 (6) and 12 September 2017 (7).

(6)

On 11 July 2018, the Authority asked for further information (8). On 17 August 2018, a videoconference between the Authority and the Norwegian authorities was held (9).

(7)

By email dated 28 February 2019, the Norwegian authorities submitted further information (10).

3 Description of the measures

3.1 Background

(8)

Norwegian municipalities are legally responsible for financing the operation and maintenance of streetlights along municipal roads in their respective jurisdictions (11).

(9)

Until 1996, the streetlights infrastructure along municipal roads in Bergen was owned by Bergen Lysverker. Bergen Lysverker was wholly owned by the Municipality of Bergen.

(10)

In 1996, Bergen Lysverker was acquired by and incorporated into BKK. At the time, BKK was wholly owned by several municipalities in the Bergen region, and the Municipality of Bergen had a majority share, owning approximately 70 %. During that process, the streetlight infrastructure was considered to be part of the distribution power grid, and it was integrated into BKK Nett AS, a wholly owned subsidiary of BKK. With this, BKK Nett AS became the owner of the streetlight infrastructure. Simultaneously, a contract was negotiated between the Municipality of Bergen and BKK Nett AS, regulating the maintenance and operation of the streetlights (‘the maintenance and operation agreement’). The contract included an element of exclusivity. BKK Nett AS would not sell streetlight services to others, and the Municipality of Bergen would only purchase streetlight services from BKK Nett AS.

(11)

In 1998, BKK was converted into a limited liability company. Currently, it is owned by the Municipality of Bergen (37,75 %), other municipalities in the Bergen region (12,35 %), and the state-owned enterprise Statkraft Industrial Holding AS (49,9 %).

(12)

On 1 January 2016, the ownership of the streetlights together with the operation and maintenance agreement was transferred to EnoTek AS, a wholly owned subsidiary of BKK Nett AS.

(13)

The most recent information available to the Authority on the ownership of the streetlights in the area of Bergen is from 18 May 2016 (12), and is as follows:

—	16 058 streetlights on municipal roads are owned by EnoTek AS.

—	2 349 streetlights on municipal roads are owned by the Municipality of Bergen.

—	8 989 streetlights on private roads are owned by EnoTek AS.

(14)

On 27 September 2016, the Municipality of Bergen published a call for tender for the purchase of approximately 12 000 LED fittings. The LED fittings would be used to replace quicksilver fittings and sodium fittings on the streetlight infrastructure owned by EnoTek AS. The replacement was financed by the Municipality of Bergen, which owns the new LED fittings (13).

(15)

In May 2017, with the objective of defining the interface between streetlight activities and other activities, the ownership of the streetlights together with the provision of the streetlight services was transferred to another wholly owned subsidiary of BKK, Veilys AS.

(16)

On 28 February 2019, the Norwegian authorities submitted information that brought an additional measure to the Authority’s attention. According to this new information, the Municipality of Bergen also compensates BKK for the capital costs of the streetlights. The compensation covers renewal and upgrade of streetlights, luminaires, wires, ignition systems, etc. The Municipality of Bergen pays NOK […] per light point per year. The Authority has no further information concerning this measure, and it is, strictly speaking, not covered by the complaint.

(17)

On this background, the Authority will assess the following measures implemented by the Municipality of Bergen in relation to the streetlight infrastructure in Bergen.

(a)	The operation and maintenance agreement with BKK.

(b)	The financing of 12 000 LED fixtures on the infrastructure owned by BKK.

(c)	The compensation for the capital costs of the streetlight infrastructure owned by BKK.

(18)

According to the complainant, the measures complained about entail an on-going breach of the state aid rules, dating back to 1 January 2016. For measures (a) and (b), the Authority will therefore restrict its assessment to this time period.

3.2 The complaint

(19)

The complainant essentially argues that the Municipality of Bergen has granted an advantage to BKK by: (a) overcompensating it for the maintenance and operation of the 18 407 streetlights along municipal roads (14), for which the Municipality is responsible; and (b) financing the 12 000 new LED fixtures on the streetlight infrastructure owned by BKK.

(20)

The complainant argues in particular that BKK engages in economic activity as there are several suppliers that are willing and able to operate and maintain the streetlights.

(21)

In the event that the maintenance and operation of the streetlights is considered a service of general economic interest (SGEI), the complainant argues first that the presence of state aid cannot be excluded on the basis of the four Altmark criteria (15). Second, the amounts involved exceed the SGEI de minimis (16) ceiling of EUR 500 000. Third, the measure fails to meet the requirements in the SGEI Decision (17).

(22)

The complainant estimates the overcompensation for the service of maintenance and operation of the streetlights at approximately NOK 12 million (around EUR 1,25 million) per year.

3.3 Comments by the Norwegian authorities

(23)

The Norwegian authorities argue that BKK is not acting as an undertaking when providing operation and maintenance services to the Municipality of Bergen. Hence, any advantage granted to it, falls outside the remit of state aid law. More specifically, the Norwegian authorities argue that no market can exist without private demand and private willingness to pay for the goods or services in question, i.e. where public authorities are the only purchasers (18).

(24)

The Norwegian authorities argue that the streetlight network is characterised by at least two types of market failure. First, the provision of streetlights along municipal roads is a public good hampered by a free rider problem, which entails that a private party cannot provide it for profit. Second, streetlight networks are natural monopolies in that allowing for competition would entail a wasteful duplication of resources.

(25)

Neither national nor EEA law requires BKK to allow for third party access to the streetlight infrastructure it owns. BKK has consistently refused to grant access not only to its own infrastructure, but also to the 2 349 streetlights owned by the Municipality of Bergen. By doing so, it has precluded the Municipality of Bergen from operating the streetlights in-house or purchasing the services from other companies. It is the view of the Norwegian authorities that the situation at hand does not allow for price regulation, state aid or competition law control with the view of preventing overcompensation for the operation and maintenance of streetlights.

4 Presence of state aid

4.1 Introduction

(26)

Article 61(1) of the EEA Agreement stipulates that:

‘Save as otherwise provided in this Agreement, any aid granted by EC Member States, EFTA States or through State resources in any form whatsoever which distorts or threatens to distort competition by favouring certain undertakings or the production of certain goods shall, in so far as it affects trade between Contracting Parties be incompatible with the functioning of this Agreement.’

(27)

The qualification of a measure as aid within the meaning of this provision therefore requires the following cumulative conditions to be met: the measure must (i) be granted by the State or through State resources; (ii) confer an advantage on an undertaking; (iii) favour certain undertakings (selectivity); and (iv) be liable to distort competition and affect trade.

4.2 Presence of State resources

(28)

For the measure to constitute aid, it must be granted by the State or through State resources. State resources include all resources of the public sector, including resources of intra-State entities (decentralised, federated, regional or other), see the Authority’s Guidelines on the notion of state aid (‘NoA’) (19).

(29)

The remuneration for the services on the streetlight infrastructure, as well as the financing of the new LED fixtures, and the compensation for the capital costs, all come from the budget of the Municipality of Bergen. It therefore constitutes State resources.

4.3 Advantage

4.3.1 Introduction

(30)

The qualification of a measure as state aid requires that it confers an advantage to the recipient. An advantage, within the meaning of Article 61(1) of the EEA Agreement, is any economic benefit that an undertaking could not have obtained under normal market conditions.

(31)

The measure confers an advantage not only if it confers positive economic benefits, but also in situations where it mitigates charges normally borne by the budget of the undertaking. This covers all situations in which economic operators are relieved of the inherent costs of their economic activities (20).

(32)

Economic transactions carried out by public bodies are considered not to confer an advantage on the counterpart of the agreement, and therefore not to constitute aid, if they are carried out in line with normal market conditions. This is assessed pursuant to the market economy operator principle (‘MEOP’). When public authorities purchase a service, it is generally sufficient, to exclude the presence of an advantage, that they pay market price.

(33)

As regards costs incurred by undertakings entrusted with the operation of a service of general economic interest, compensation for the service will not be considered as granting an advantage to the undertaking in question if the four cumulative Altmark conditions are fulfilled (21). The Norwegian authorities have, however, not provided any information indicating that BKK has a public service obligation to discharge. The Authority is therefore, at this stage, not able to exclude that BKK has obtained an advantage on this basis.

(34)

The complainant calls upon the Authority to consider whether the Municipality of Bergen has granted an advantage to BKK by: (a) overcompensating it for the maintenance and operation of the 18 407 streetlights along municipal roads, for which the Municipality of Bergen is responsible; and (b) financing the 12 000 LED fixtures. On 28 February 2019, the Norwegian authorities brought an additional measure to the Authority’s attention, namely (c) the compensation paid to BKK for the capital costs of the streetlights.

4.3.2 The operation and maintenance of streetlights in the Bergen area

(35)

In relation to the presence of an advantage, the Norwegian authorities have mainly pointed to the fact that BKK, as the owner of the streetlight infrastructure, has refused to give access to the Municipality of Bergen and other third party operators. This has prevented the public authorities from providing the services themselves or purchasing them from a different provider than BKK. The Municipality has therefore not had the option of acquiring the service by way of an open tender (22).

(36)

The purchase of the services through a competitive, transparent, non-discriminatory and unconditional tender is only one of several methods for ensuring that a transaction does not confer an advantage within the meaning of Article 61(1) of the EEA Agreement. The Municipality of Bergen could have ensured that the transactions were carried out in line with normal market conditions by benchmarking (23) or through a qualified financial assessment (24).

(37)

Despite repeated requests (25), the Norwegian authorities have not provided evidence showing that the decisions to carry out the transactions under assessment were taken on the basis of economic evaluations, comparable to those which, in similar circumstances, a rational market economy operator (with characteristics similar to those of the public body concerned) would have carried out, to determine the profitability or economic advantages of the transactions (26).

(38)

The Municipality of Bergen is paying NOK […] per lamp point per year for maintenance and operation (27). The available information does not provide any documentation on the question how the remuneration has been determined.

(39)

The complainant argues that comparable services have been delivered for around NOK […] per lamp point per year in other regions. The complainant has not documented this allegation.

(40)

The Norwegian authorities argue that the services delivered under the contracts referred to by the complainant might not be comparable to the services delivered by BKK to the Municipality of Bergen. BKK has entered into contracts similar to the contracts covered by the complaint (contracts for operation, maintenance and call-out and emergency services (‘OM&E contracts’)) with other municipalities in the Bergen region for an average price of NOK […] per light point per year. They explain that price variations between individual contracts can be due to differentiated services on the contractual response times for light repairs, monitoring consumption for metered installations, and the extent to which critical zones, such as hospitals, are covered by the contract (28).

(41)

The Norwegian authorities have not provided any information concerning the OM&E contracts that BKK has entered into with other municipalities. The price in the contract under assessment in the case at hand (NOK […]) is in any event higher than the average price for what the Norwegian authorities argue are similar contracts (NOK […]). Even if the explanation provided by the Norwegian authorities could suggest that certain price variations might naturally occur under normal market conditions, the Norwegian authorities have, in any event, not substantiated that the price paid by the Municipality of Bergen was in line with the price charged for similar obligations in comparable contracts.

(42)

The Norwegian authorities have explained that they are in a deadlock situation in that they have no choice but to purchase the services from BKK. They seem to acknowledge in this respect that owners of this type of infrastructure can exploit their position, potentially to raise prices (29), and indicate that they have not found any suitable methods for finding and agreeing with BKK on ‘the right price’ (30).

(43)

In light of the above, and in particular in light of the absence of any evidence supporting that the prices under the contracts have been set in line with normal market conditions, the Authority has formed the preliminary view that BKK might have received an advantage under the maintenance and operation agreement, within the meaning of Article 61(1) of the EEA Agreement.

4.3.3 Financing of the 12 000 LED fixtures

(44)

Next, the Authority must consider whether the financing by the Municipality of Bergen of 12 000 LED fixtures on the infrastructure owned by BKK entailed a mitigation of charges that normally should have been borne by the budget of BKK.

(45)

In a letter from the Municipality of Bergen to Nettpartner AS dated 8 November 2016, the Municipality explained that the reason for changing the LED fixtures is partly environmental considerations, partly the desire to reduce electricity costs, which the Municipality covers on top of the price for the maintenance and operation of the streetlight infrastructure (31). The Norwegian authorities have not commented on the state aid nature of this measure.

(46)

The objective of the measure, i.e. environmental protection, does not exclude it from the scope of state aid law (32).

(47)

For the purpose of the MEOP test, only benefits and obligations linked to the role of the state as an economic operator – to the exclusion of those linked to its role as a public authority – are to be taken into account (33). Therefore, the relevant question is whether the Municipality of Bergen acted as a market economy operator when taking the decision to finance the LED fixtures on the infrastructure owned by BKK. In that regard, the municipality’s obligation to pay for electricity, and the corresponding savings ensured by the investment are undoubtedly relevant when assessing whether the transaction is in line with normal market conditions.

(48)

However, the Authority lacks the necessary information to assess whether a private operator, in a situation as close as possible to that of the Municipality of Bergen, only taking into account the benefits and obligations linked to its situation as a private operator, would have been prompted to take the decision to finance the new LED fixtures. The Authority asks that the Norwegian authorities provide it with all the relevant information to enable it to determine whether the transaction complies with the MEOP test (34).

(49)

Based on the available information, the Authority cannot exclude that the financing of the 12 000 LED fixtures has conferred an advantage on BKK.

4.3.4 Compensation for the capital costs of the streetlights

(50)

Based on the available information, the compensation for the capital costs of the streetlights appears to be a mitigation of charges that should normally be borne by the budget of BKK as the owner of the streetlights. The Authority has no information suggesting that it is normal market practice for a private purchaser of maintenance and operation services to compensate the company providing such services and owning the streetlights for its capital costs. To the extent that this would be common practice, the Authority has no information allowing it to assess whether NOK […] per lamp point per year is market price for such service.

(51)

Therefore, the Authority cannot exclude that the compensation for the capital costs of the streetlights has conferred an advantage on BKK.

4.4 The notion of undertaking

(52)

Only advantages granted to ‘undertakings’ are subject to state aid law. The concept of an undertaking covers any entity that engages in an economic activity regardless of its status and the way it is financed. Hence, the public or private status of an entity, or the fact a company is partly or wholly publicly owned has no bearing on whether or not the entity is an ‘undertaking’ (35).

(53)

An activity is economic in nature where it consists in offering goods and services on a market (36). In order to determine whether an entity is an ‘undertaking’, it is necessary for the Authority to carry out an individual examination of all its different activities.

(54)

A single entity may carry out a number of activities, both economic and non-economic. An entity that engages in both kinds of activities should keep separate accounts to exclude cross-subsidies (37).

(55)

The Municipality of Bergen is legally responsible for the streetlights along municipal roads in Bergen. All three measures appear to be in support of BKK’s activity related to the operation and maintenance of the streetlight infrastructure. The main question in relation to all three measures is therefore whether BKK is engaging in economic activity when selling operation and maintenance services to the Municipality of Bergen.

(56)

The Norwegian authorities argue that the activities of BKK in providing maintenance and operation services on those streetlights are non-economic in nature. The Norwegian authorities state that no market can exist without a private demand and a private willingness to pay for the good or service in question. This is the case for streetlights along the municipal roads. The Norwegian authorities refer to the judgment of the General Court in Selex v Commission (38).

(57)

That case concerned the activities of Eurocontrol, an international organisation established by various European States with the aim of strengthening cooperation in the field of air navigation and developing joint activities for better harmonisation and integration of practices. One of the questions considered was whether Eurocontrol offered services on a market when it prepared technical standards which were to be adopted by the Council of Eurocontrol, an act that would make them binding on all contracting States.

(58)

The General Court found that the activity of producing the technical standards was non-economic in nature, observing in paragraph 61 of its judgment that ‘the only purchasers of such services can be States in their capacity as air traffic control authorities’. In the view of the Authority, that statement cannot be read in isolation.

(59)

Private unwillingness to pay for a service only suggests the presence of a market failure. The services under assessment in Selex v Commission on the other hand, concerned not simply a service the provision of which is hampered by a market failure in that there is no willingness to pay for the good in question, but rather a service of which the States were the only possible purchasers due to their prerogative in adopting technical standards for air navigation.

(60)

Even for a service of this nature, the General Court also looked at the way the States had chosen to organise it, so as to assess whether it was economic in nature. It observed that the States had chosen not to introduce market mechanisms, but rather to produce those standards themselves through an international organisation, which rendered the conclusion that the service was non-economic. The Authority therefore disagrees that the judgment can be interpreted to mean that presence of private demand for a good or service is necessary for a market to exist. In principle, fierce competition on a market can exist even in markets where public authorities are the only or the main purchaser of the service in question. This is for example the case in the market for the construction of roads.

(61)

The Authority also notes that the reasoning of the General Court was overturned by the Court of Justice which found that the activity was non-economic on the basis of the public powers exemption (39). The Court of Justice pointed to the fact that, taken as whole, an international organisation such as Eurocontrol exercised activities which, by their nature, their aim and the rules to which they are subject, are connected with the exercise of powers relating to the control and supervision of air space, and are therefore not economic in nature. The Norwegian authorities have not argued that the public powers exemption applies to the activities of BKK.

(62)

In the present case, the Norwegian authorities are purchasing services from a private entity, which is offering that service for remuneration. There is a market for the maintenance and operation of streetlights, and such services are sold to public authorities, as well as to companies and individuals that need lighting along private roads. The complainant represents companies selling services in this market.

(63)

The fact that there would be no private demand for some of these services, due to a market failure, and the decision by a public authority to purchase those services in the interest of the public good, does not lead to the conclusion that the activity of the supplier is non-economic. If this were sufficient to exclude the measure from the realm of state aid law, the existence of the rules governing services of general economic interest for example, would be superfluous. In accordance with established case law, the presence of a market failure and the fact that a public authority reacts by imposing a public service obligation on an entity, does not preclude that the supplier of the service is pursuing an economic activity (40).

(64)

The question in the present case is different from the one considered by the Court of Justice in FENIN (41). That case concerned the question whether Spanish hospitals abused their dominant position when purchasing medical goods and equipment on the market. The Court of Justice ruled only on the fact that an organisation which purchases goods not for the purpose of offering goods and services as part of an economic activity, but in order to use them in the context of a different activity, such as one of a purely social nature, does not act as an undertaking, simply because it is a purchaser in a given market (42). However, FENIN did not raise the separate legal question whether the activities of the supplier of the medical goods and equipment are economic in nature. In principle, even if the public authority purchasing the service in question is carrying out a non-economic activity, for example because it is fulfilling its responsibilities to provide for lighting along municipal roads, the companies supplying the authorities with the delivery of LED lights and maintenance and operation services, might well be exercising economic activities.

(65)

On that background, the Authority takes the preliminary view that BKK is engaging in an economic activity when selling maintenance and operation services for the streetlights to the Municipality of Bergen. As all three measures are linked to this activity, the Authority preliminary concludes that the three measures confer an advantage to an undertaking within the meaning of Article 61(1) of the EEA Agreement.

4.5 Selectivity

(66)

To be characterised as state aid within the meaning of Article 61(1) of the EEA Agreement, the measure must also be selective in that it favours ‘certain undertakings or the production of certain goods’. Not all measures which favour economic operators fall under the notion of aid, but only those which grant an advantage in a selective way to certain undertakings, categories of undertakings or to certain economic sectors.

(67)

Any advantage stemming from the maintenance and operation agreement, the financing of the new 12 000 LED fixtures and the compensation for the capital costs of the streetlights, favours one particular undertaking, namely BKK. Hence, the measures are selective in the sense of Article 61(1) of the EEA Agreement.

4.6 Effect on trade and distortion of competition

(68)

In order to constitute state aid within the meaning of Article 61(1) of the EEA Agreement, the measures must be liable to distort competition and affect trade between EEA States.

(69)

A measures granted by the State are considered liable to distort competition when they are liable to improve the competitive position of the recipient compared to other undertakings with which it competes. A distortion of competition within the meaning of Article 61(1) of the EEA Agreement is generally found to exist when the State grants a financial advantage to an undertaking in a liberalised sector where there is, or could be, competition (43).

(70)

Public support is liable to distort competition even if it does not help the recipient undertaking to expand or gain market share. It is enough that the aid allows it to maintain a stronger competitive position than it would have had if the aid had not been provided (44).

(71)

The Norwegian authorities argue that streetlight networks are ‘natural monopolies’ in the sense that allowing for competition would entail a wasteful duplication of resources. The fact that the infrastructure itself is a natural monopoly, does not, however, exclude that the operation of the infrastructure can distort competition. To exclude potential distortion of competition, the management and operation of the infrastructure must generally be subject to a legal monopoly and fulfil a number of other cumulative criteria (45). In the Authority’s preliminary assessment, the measures do not seem to fulfil the necessary conditions.

(72)

To the extent that the transactions between the Municipality of Bergen and BKK have not been carried out in line with normal market conditions, they have conferred an advantage on BKK, which may have strengthened its position compared to other undertakings competing with it. The measures are therefore liable to distort competition.

(73)

The final question is whether the measures are liable to affect trade between EEA States. Where state aid strengthens the position of an undertaking as compared with other undertakings competing in intra-EEA trade, the latter must be regarded as affected by the aid (46).

(74)

The Authority lacks more detailed information about the market for operation and maintenance of streetlights and the presence of cross-border investment in this sector. The complainant has, however, submitted that there are EEA suppliers of operation and maintenance services with whom BKK competes. Moreover, EnoTek AS appears to have been involved in several other markets providing for example entrepreneur services, project leadership, operation and maintenance services, as well as security and preparedness (47). The Authority’s preliminary analysis is that the measures might have benefited also these activities and the Authority is not aware of anything to suggest that these markets are not open to intra-EEA trade.

(75)

On this basis, the Authority cannot exclude that the measures are liable to distort competition and have an effect on intra-EEA trade.

4.7 Conclusion

(76)

Based on the available information provided by the Norwegian authorities and the complainant, the Authority has formed the preliminary view that the measures fulfil all criteria in Article 61(1) of the EEA Agreement, and therefore constitute state aid.

5 Procedural requirements

(77)

Pursuant to Article 1(3) of Part I of Protocol 3 to the Agreement between the EFTA States on the Establishment of a Surveillance Authority and a Court of Justice (‘Protocol 3’): ‘The EFTA Surveillance Authority shall be informed, in sufficient time to enable it to submit its comments, of any plans to grant or alter aid. […] The State concerned shall not put its proposed measures into effect until the procedure has resulted in a final decision.’

(78)

The Norwegian authorities did not notify the potential aid before putting it into effect. The Authority therefore concludes that, if the measures constitute state aid, the Norwegian authorities have not respected their obligations pursuant to Article 1(3) of Part I of Protocol 3.

6 Compatibility of the aid measures

(79)

Having preliminary concluded that the measures might constitute unlawful aid, the Authority must assess whether they would be compatible with the functioning of the EEA Agreement.

(80)

The Norwegian authorities have not provided any arguments substantiating why the measures should be considered compatible with the functioning of the EEA Agreement. In particular, no arguments supporting the conclusion that the aid is targeted at a well-defined objective of common interest have been presented. Furthermore, the Norwegian authorities have not presented evidence suggesting that BKK has been entrusted with a public service obligation. The Authority has also not identified any clear grounds for compatibility.

(81)

To the extent that the measures constitute state aid, the Authority therefore has doubts as to their compatibility with the functioning of the EEA Agreement.

7 Conclusion

(82)

As set out above, the Authority has formed the preliminary view that the measures fulfil all criteria in Article 61(1) of the EEA Agreement, and therefore constitute state aid. The Authority furthermore has doubts as to whether the measures are compatible with the functioning of the EEA Agreement.

(83)

Consequently, and in accordance Article 4(4) of Part II of Protocol 3, the Authority hereby opens the formal investigation procedure. The decision to open a formal investigation procedure is without prejudice to the final decision of the Authority, which may conclude that the measures do not constitute state aid, or that they are compatible with the functioning of the EEA Agreement.

(84)

The Authority invites the Norwegian authorities to submit, by Monday 20 May 2019, their comments and to provide all documents, information and data needed for the assessment of the measures in light of the state aid rules.

(85)

The Authority informs the Norwegian authorities that it will forward a copy of this decision to BKK and inform interested parties by publishing a meaningful summary of it in the Official Journal of the European Union. All interested parties will be invited to submit their comments within one month of the date of such publication. The comments will be communicated to the Norwegian authorities.

Done in Brussels, 16 April 2019.

For the EFTA Surveillance Authority

Bente ANGELL-HANSEN

President

Responsible College Member

Frank J. BÜCHEL

College Member

Högni KRISTJÁNSSON

College Member

Carsten ZATSCHLER

Countersigning as Director

Legal and Executive Affairs

(1) Reference is made to Article 4(4) of Part II of Protocol 3 to the Agreement between the EFTA States on the Establishment of a Surveillance Authority and a Court of Justice.

(2) Document No 855990.

(3) Document No 858239.

(4) Documents Nos 863097, 863099, 864432, and 864434.

(5) Document No 872926.

(6) Ibid.

(7) Document No 873252.

(8) Document No 923689.

(9) Document No 827789.

(10) Document No 1057006.

(11) Lov om vegar (Road Act), LOV-1963-06-21-23, Section 20.

(12) See letter from the Municipality of Bergen to Nettpartner AS dated 18 May 2016 attached as annex 2 to the complaint.

(13) See contract notice published on TED website attached as annex 7 to the complaint.

(14) 16 058 of these are owned by EnoTek AS and the rest, 2 349 are owned by the Municipality of Bergen.

(15) Judgment in Altmark, C-280/00, EU:C:2003:415 (‘Altmark’), paragraphs 89–93.

(16) Commission Regulation (EU) No 360/2012 of 25 April 2012 on the application of Articles 107 and 108 of the Treaty on the Functioning of the European Union to de minimis aid granted to undertakings providing services of general economic interest, OJ L 114, 26.4.2012, p. 8, referred to at point 1ha of Annex XV to the EEA Agreement.

(17) Commission Decision 2012/21/EU of 20 December 2011 on the application of Article 106(2) of the Treaty on the Functioning of the European Union to State aid in the form of public service compensation granted to certain undertakings entrusted with the operation of services of general economic interest, OJ L 7, 11.1.2012, p. 3, referred to at point 1h of Annex XV to the EEA Agreement.

(18) The Norwegian authorities refer to judgment of the General Court of 12 December 2006, Selex v Commission, T-155/04, EU:T:2006:387, paragraph 61 (‘judgment of the GC in Selex’). The reasoning in the judgment of the General Court was overturned by the Court of Justice which considered the activity to be non-economic on other grounds. See judgment of the Court of Justice of 26 March 2009, Selex v Commission, C-113/07, EU:C:2009:191 (‘judgment of the CoJ in Selex’), paragraphs 86–93, which considered the activity non-economic on other grounds.

(19) OJ L 342, 21.12.2017, p. 35 and EEA Supplement No 82, 21.12.2017, p. 1, paragraph 48.

(20) NoA, paragraph 68.

(21) Altmark, paragraphs 89–93.

(22) Email from the Norwegian authorities to the Authority of 8 September 2017, Document No 873252.

(23) NoA, paragraphs 98–100.

(24) NoA, paragraphs 101–105.

(25) Emails of 7 September 2017 and 11 July 2018 (Documents Nos 872926 and 923689).

(26) NoA, paragraph 79.

(27) Email of 28 February 2019 and the attached maintenance and operation agreement, Document No 1057006.

(28) Document No 863099.

(29) Document No 864434.

(30) Document No 873252.

(31) Annex 6 to the complaint.

(32) NoA, paragraph 69.

(33) NoA, paragraph 77. Judgment in FIH v Commission, C-579/16, EU:C:2018:159, paragraph 55.

(34) Judgment in Commission v EDF, C-124/10, EU:C:2012:318, paragraph 104.

(35) Judgment in Congregación de Escuelas Pías Provincia Betania v Ayuntamiento de Getafe, C-74/16, EU:C:2017:496, paragraph 42.

(36) NoA, chapter 2.1.

(37) Judgment in Congregación de Escuelas Pías Provincia Betania v Ayuntamiento de Getafe, C-74/16, EU:C:2017:496, paragraph 51.

(38) Judgment of the GC in Selex, paragraph 61.

(39) Judgment of the CoJ in Selex, paragraphs 86–93. See NoA, paragraphs 17–18 on the public powers exemption.

(40) Altmark; judgment of the CoJ in Selex, paragraph 119.

(41) Judgment in FENIN v Commission, C-205/03, EU:C:2006:453.

(42) Ibid, paragraph 37.

(43) NoA, paragraph 187.

(44) NoA, paragraph 189.

(45) NoA, paragraph 188.

(46) Judgment in Eventech, C-518/13, EU:C:2015:9, paragraph 66.

(47) https://www.bkk.no/enotek.

		ISSN 1977-1053
Euroopan unionin virallinen lehti		C 197

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	62. vuosikerta 13. kesäkuu 2019

Sisältö		Sivu
	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
	Euroopan komissio
2019/C 197/01	Euron kurssi	1
2019/C 197/02	Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 4 päivänä kesäkuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 105 artiklassa tarkoitetun, erään viinialan nimityksen eritelmän muutoksen hyväksymistä koskevan hakemuksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (Vigneti delle Dolomiti / Weinberg Dolomiten (SMM))	2
2019/C 197/03	Komission tiedote tämänhetkisistä valtiontuen takaisinperintäkoroista sekä viite- ja diskonttokoroista 1. heinäkuuta 2019 lähtien (Julkaistu 21. huhtikuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 794/2004 ( EUVL L 140, 30.4.2004, s. 1 ) 10 artiklan mukaisesti)	20
	JÄSENVALTIOIDEN TIEDOTTEET
2019/C 197/04	Ilmoitus tarjouskilpailumenettelystä hiilivetyjen etsintä- ja hyödyntämislupien myöntämiseksi Dinaarien alueella	21
2019/C 197/05	Asetuksen 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti toimitettavat tiedot – Eurooppalaisen alueellisen yhteistyön yhtymän (EAYY) perustaminen (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1082/2006, annettu 5. päivänä heinäkuuta 2006 ( EUVL L 210, 31.7.2006, s. 19 ))	23
	EUROOPAN TALOUSALUEESEEN LIITTYVÄT TIEDOTTEET
	EFTAn valvontaviranomainen
2019/C 197/06	Kehotus huomautusten esittämiseen valtiontukiasiasta valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamisesta tehdyn EFTA-valtioiden sopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 2 kohdan mukaisesti	25

	V Ilmoitukset
	TUOMIOISTUINKÄSITTELYYN LIITTYVÄT MENETTELYT
	EFTAn tuomioistuin
2019/C 197/07	Verwaltungsgerichtshof des Fürstentums Liechtensteinin (Liechtensteinin ruhtinaskunnan hallintotuomioistuin) 24. tammikuuta 2019 päivätty pyyntö saada EFTAn tuomioistuimelta neuvoa-antava lausunto asiassa D ja E (Asia E-2/19)	35
2019/C 197/08	Nettbuss AS:n 26 päivänä helmikuuta 2019 Konkurrenten.no AS:ää vastaan nostama kanne (Asia E-1/17 – Costs)	36

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,1323
JPY	Japanin jeniä	122,72
DKK	Tanskan kruunua	7,4678
GBP	Englannin puntaa	0,88805
SEK	Ruotsin kruunua	10,6800
CHF	Sveitsin frangia	1,1252
ISK	Islannin kruunua	141,50
NOK	Norjan kruunua	9,7820
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	25,614
HUF	Unkarin forinttia	321,43
PLN	Puolan zlotya	4,2608
RON	Romanian leuta	4,7250
TRY	Turkin liiraa	6,5550
AUD	Australian dollaria	1,6292
CAD	Kanadan dollaria	1,5059
HKD	Hongkongin dollaria	8,8570
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,7206
SGD	Singaporen dollaria	1,5445
KRW	Etelä-Korean wonia	1 337,81
ZAR	Etelä-Afrikan randia	16,7129
CNY	Kiinan juan renminbiä	7,8346
HRK	Kroatian kunaa	7,4130
IDR	Indonesian rupiaa	16 125,56
MYR	Malesian ringgitiä	4,7075
PHP	Filippiinien pesoa	58,815
RUB	Venäjän ruplaa	73,3013
THB	Thaimaan bahtia	35,379
BRL	Brasilian realia	4,3661
MXN	Meksikon pesoa	21,6615
INR	Intian rupiaa	78,4910

Alkamispäivä	Päättymispäivä	AT	BE	BG	CY	CZ	DE	DK	EE	EL	ES	FI	FR	HR	HU	IE	IT	LT	LU	LV	MT	NL	PL	PT	RO	SE	SI	SK	UK
1.7.2019	…	-0,11	-0,11	0,00	-0,11	1,98	-0,11	0,00	-0,11	-0,11	-0,11	-0,11	-0,11	0,28	0,48	-0,11	-0,11	-0,11	-0,11	-0,11	-0,11	-0,11	1,87	-0,11	3,56	0,07	-0,11	-0,11	1,09
1.6.2019	30.6.2019	-0,11	-0,11	0,00	-0,11	1,98	-0,11	0,02	-0,11	-0,11	-0,11	-0,11	-0,11	0,28	0,56	-0,11	-0,11	-0,11	-0,11	-0,11	-0,11	-0,11	1,87	-0,11	3,56	0,05	-0,11	-0,11	1,09
1.5.2019	31.5.2019	-0,11	-0,11	0,00	-0,11	1,98	-0,11	0,03	-0,11	-0,11	-0,11	-0,11	-0,11	0,28	0,56	-0,11	-0,11	-0,11	-0,11	-0,11	-0,11	-0,11	1,87	-0,11	3,56	0,02	-0,11	-0,11	1,09
1.4.2019	30.4.2019	-0,13	-0,13	0,00	-0,13	1,98	-0,13	0,04	-0,13	-0,13	-0,13	-0,13	-0,13	0,28	0,56	-0,13	-0,13	-0,13	-0,13	-0,13	-0,13	-0,13	1,87	-0,13	3,56	-0,03	-0,13	-0,13	1,09
1.3.2019	31.3.2019	-0,13	-0,13	0,00	-0,13	1,98	-0,13	0,03	-0,13	-0,13	-0,13	-0,13	-0,13	0,28	0,56	-0,13	-0,13	-0,13	-0,13	-0,13	-0,13	-0,13	1,87	-0,13	3,56	-0,13	-0,13	-0,13	1,09
1.2.2019	28.2.2019	-0,16	-0,16	0,00	-0,16	1,98	-0,16	0,03	-0,16	-0,16	-0,16	-0,16	-0,16	0,28	0,56	-0,16	-0,16	-0,16	-0,16	-0,16	-0,16	-0,16	1,87	-0,16	3,56	-0,24	-0,16	-0,16	1,09
1.1.2019	31.1.2019	-0,16	-0,16	0,00	-0,16	1,98	-0,16	0,02	-0,16	-0,16	-0,16	-0,16	-0,16	0,28	0,56	-0,16	-0,16	-0,16	-0,16	-0,16	-0,16	-0,16	1,87	-0,16	3,56	-0,31	-0,16	-0,16	1,09