ISSN 1977-1053

Euroopan unionin

virallinen lehti

C 192

European flag  

Suomenkielinen laitos

Tiedonantoja ja ilmoituksia

62. vuosikerta
7. kesäkuu 2019


Sisältö

Sivu

 

I   Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot

 

PÄÄTÖSLAUSELMAT

 

Neuvosto

2019/C 192/01

Neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselma EU:n jäsenvaltioiden edustuksesta WADAn hallintoneuvostossa ja jäsenvaltioiden kantojen koordinoinnista ennen WADAn kokouksia

1


 

II   Tiedonannot

 

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT

 

Euroopan komissio

2019/C 192/02

Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia M.9375 – Clearlake/Insight/Appriss) ( 1 )

5

2019/C 192/03

Komission tiedonanto asetuksen (EY) N:o 1224/2009 105 artiklan 1, 2 ja 5 kohdan mukaista kiintiöiden alentamista koskevista suuntaviivoista annetun tiedonannon 2012/C 72/07 muuttamisesta

5


 

IV   Tiedotteet

 

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET

 

Neuvosto

2019/C 192/04

Neuvoston päätelmät EU:n strategisesta lähestymistavasta kansainvälisiin kulttuurisuhteisiin ja toimintakehyksestä

6

2019/C 192/05

Neuvoston päätelmät eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten rajatylittävän levityksen parantamisesta painottaen yhteistuotantoja

11

2019/C 192/06

Euroopan unionin neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden edustajien päätelmät vammaisten henkilöiden urheilumahdollisuuksista

18

2019/C 192/07

Ilmoitus tietyille henkilöille ja yhteisöille, joihin sovelletaan rajoittavia toimenpiteitä, joista säädetään Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetuissa neuvoston päätöksessä 2014/145/YUTP ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 269/2014

23

 

Euroopan komissio

2019/C 192/08

Euron kurssi

24

2019/C 192/09

Selittävät huomautukset Euroopan unionin yhdistettyyn nimikkeistöön

25

2019/C 192/10

Eurokolikoiden uusi kansallinen puoli

26

2019/C 192/11

Eurokolikoiden uusi kansallinen puoli

27

2019/C 192/12

Eurokolikoiden uusi kansallinen puoli

28

 

Tilintarkastustuomioistuin

2019/C 192/13

Erityiskertomus nro 7/2019 – Rajatylittävään terveydenhuoltoon liittyvät EU:n toimet: tavoitteet ovat erittäin kunnianhimoisia, mutta hallintoa on parannettava

29

2019/C 192/14

Erityiskertomus nro 8/2019 – Tuuli- ja aurinkovoima sähköntuotannossa: EU:n tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan merkittäviä toimia

29


 

V   Ilmoitukset

 

YHTEISEN KAUPPAPOLITIIKAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYT

 

Euroopan komissio

2019/C 192/15

Ilmoitus Egyptistä peräisin olevien jatkuvakuituisten lasikuitutuotteiden tuontia koskevan tukien vastaisen menettelyn vireillepanosta

30

 

KILPAILUPOLITIIKAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYT

 

Euroopan komissio

2019/C 192/16

Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia M.9362 – Suez Organique / Avril PA / Terrial) – Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 )

40

2019/C 192/17

Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia M.9357 – FIS/Worldpay) ( 1 )

42

2019/C 192/18

Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia M.9377 – MIRA/BCI/iGH) – Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 )

43


 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.

FI

 


I Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot

PÄÄTÖSLAUSELMAT

Neuvosto

7.6.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 192/1


Neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselma EU:n jäsenvaltioiden edustuksesta WADAn hallintoneuvostossa ja jäsenvaltioiden kantojen koordinoinnista ennen WADAn kokouksia

(2019/C 192/01)

JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJAT, jotka

PALAUTTAVAT MIELEEN

1.

Dopingin torjunnasta 4 päivänä joulukuuta 2000 annetut neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät (1);

2.

Euroopan unionin asemasta dopingin vastaisessa kansainvälisessä toiminnassa 18 päivänä marraskuuta 2010 annetut neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät (2);

3.

EU:n jäsenvaltioiden edustuksesta WADAn hallintoneuvostossa ja EU:n ja sen jäsenvaltioiden kantojen koordinoinnista ennen WADAn kokouksia 20 päivänä joulukuuta 2011 annetun neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselman (3);

4.

EU:n jäsenvaltioiden edustuksesta WADAn hallintoneuvostossa ja EU:n ja sen jäsenvaltioiden kantojen koordinoinnista ennen WADAn kokouksia vuonna 2011 annetun päätöslauselman tarkistamisesta 15 päivänä joulukuuta 2015 annetut neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät, joissa todetaan, että päätöslauselman soveltamisesta saatavaa kokemusta arvioidaan vielä kerran 31 päivään joulukuuta 2018 mennessä (4).

KATSOVAT SEURAAVAA:

1.

Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden pitäisi voida käyttää toimivaltuuksiaan ja hoitaa tehtävänsä Maailman antidopingtoimiston (WADA) sääntöjä, standardeja ja ohjeita valmisteltaessa, niistä neuvoteltaessa ja niitä hyväksyttäessä.

2.

EU:n jäsenvaltioiden edustajilla on kolme paikkaa WADAn hallintoneuvostossa.

3.

On tarpeen määritellä käytännön menettelytavat, jotka koskevat EU:n jäsenvaltioiden edustajien osallistumista WADAn hallintoneuvostoon sekä EU:n ja sen jäsenvaltioiden kantojen koordinointia ennen CAHAMAn (5) ja WADAn kokouksia. Näissä käytännön menettelytavoissa olisi huomioitava velvoite noudattaa vilpittömän yhteistyön periaatetta, ja niillä olisi pyrittävä edistämään yhtenäisyyttä EU:n ulkoisessa edustuksessa samalla kun vältetään päällekkäinen työ CAHAMAssa.

4.

Euroopan laajuisten kantojen koordinointi ennen WADAn kokouksia olisi tehtävä CAHAMAssa, ja olisi varmistettava, että CAHAMAssa tehtävät päätökset ovat täysin sovellettavan EU:n lainsäädännön mukaisia.

5.

EU:n jäsenvaltioiden edustus WADAn hallintoneuvostossa vaatii jatkuvuutta ja sitoutumista, ja sitä tukee poliittinen valtuutus ja tarvittava asiantuntemus.

NÄIN OLLEN SOPIVAT SEURAAVAA:

1.

EU:n jäsenvaltioiden edustajat WADAn hallintoneuvostossa ovat ministeritasolta, ja paikat jaetaan seuraavasti:

yksi paikka osoitetaan ministeritasolla urheilusta vastaavalle henkilölle yhdestä niistä jäsenvaltioista, jotka muodostavat vuorossa olevan puheenjohtajakolmikon;

yksi paikka osoitetaan ministeritasolla urheilusta vastaavalle henkilölle yhdestä niistä jäsenvaltioista, jotka muodostavat tulevan puheenjohtajakolmikon;

yksi paikka osoitetaan neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden yhdessä nimeämälle henkilölle, joka vastaa ministeritasolla urheilusta (jäljempänä ’hallitustason asiantuntija’).

2.

EU:n jäsenvaltioiden edustusta WADAn hallintoneuvostossa koskevat järjestelyt, sellaisina kuin ne kuvataan liitteessä I, tulevat voimaan 30 päivänä kesäkuuta 2019, tämän kuitenkaan vaikuttamatta ennen kyseistä päivää hyväksyttyihin valtuutuksiin.

3.

Vuorossa olevaan puheenjohtajakolmikkoon kuuluva edustaja WADAn hallintoneuvostossa raportoi WADAn hallintoneuvoston kokouksen tuloksista seuraavassa EU:n koulutus, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvoston istunnossa ja toimittaa kirjallisen selvityksen kyseisen kokouksen tuloksista neuvoston urheilutyöryhmälle.

4.

Urheilutyöryhmässä kokoontuvat jäsenvaltioiden edustajat voivat koordinoida yhteisen kannan asioissa, jotka kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan, edellyttäen että tällaisesta yhteisestä kannasta saadaan selkeää lisäarvoa ja että vältetään päällekkäisyys CAHAMAn työskentelyn kanssa. Yhteisen kannan hyväksyvät pysyvien edustajien komiteassa (Coreper) kokoontuvat jäsenvaltioiden edustajat, elleivät jäsenvaltiot toisin sovi.

5.

EU:n jäsenvaltioiden hyväksymien yhteisten kantojen on oltava yhdenmukaisia kaikkien sovittujen EU:n kantojen kanssa, ja puheenjohtajavaltio esittää ne CAHAMAn kokouksissa. EU:n jäsenvaltioiden olisi pyrittävä sisällyttämään tämä yhteinen kanta CAHAMAn laatimaan Euroopan laajuiseen kantaan.

6.

EU:n jäsenvaltioiden edustajat WADAn hallintoneuvostossa käyttävät puheenvuoroja ja äänestävät CAHAMAssa sovitun Euroopan laajuisen kannan mukaisesti edellyttäen, että kyseinen kanta on yhdenmukainen EU:n säännöstön kanssa.

7.

Neuvostossa kokoontuvat jäsenvaltioiden hallitusten edustajat tarkastelevat 31 päivään joulukuuta 2021 mennessä tämän päätöslauselman soveltamisesta saatuja kokemuksia ja pohtivat, olisiko tällä päätöslauselmalla perustettuihin järjestelyihin tehtävä muutoksia.

8.

Tämä neuvoston 23 päivänä toukokuuta 2019 hyväksymä päätöslauselma, mukaan lukien sen liitteenä olevat EU:n jäsenvaltioiden edustusta WADAn hallintoneuvostossa koskevat järjestelyt ja WADAn kokousten valmisteluun sovellettavat käytännön järjestelyt unionin toimivaltaan kuuluvissa asioissa, korvaa neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselman 2011/C 372/02 EU:n jäsenvaltioiden edustuksesta WADAn hallintoneuvostossa ja EU:n ja sen jäsenvaltioiden kantojen koordinoinnista ennen WADAn kokouksia (6).

(1)  EYVL C 356, 12.12.2000, s. 1.

(2)  EUVL C 324, 1.12.2010, s. 18.

(3)  EUVL C 372, 20.12.2011, s. 7.

(4)  EUVL C 417, 15.12.2015, s. 45.

(5)  WADAn eurooppalainen ad hoc -komitea (CAHAMA) on asiantuntijakomitea, joka vastaa Euroopan kulttuuriyleissopimuksen kaikkien osapuolten kantojen koordinoinnista WADAa koskevissa asioissa.

(6)  EUVL C 372, 20.12.2011, s. 7.


LIITE I

EU:n jäsenvaltioiden edustusta WADAn hallintoneuvostossa koskevat järjestelyt

EU:n jäsenvaltiot ovat sopineet seuraavasta edustusjärjestelmästä:

VUOROSSA OLEVAAN JA TULEVAAN PUHEENJOHTAJAKOLMIKKOON KUULUVIEN JÄSENVALTIOIDEN EDUSTAJAT

Vuorossa olevan puheenjohtajakolmikon muodostavat jäsenvaltiot valitsevat sisäisen kuulemisen jälkeen keskuudestaan jäsenvaltion, josta tulee EU:n jäsenvaltioiden edustaja WADAn hallintoneuvostoon. Valittu jäsenvaltio nimeää sisäisten menettelyjensä mukaisesti tätä varten edustajan. Edustajan on oltava kyseisessä jäsenvaltiossa ministeritasolla urheilusta vastaava henkilö. Jäsenvaltio, joka on valittu lähettämään edustaja, sekä kyseisen edustajan nimi ilmoitetaan EU:n neuvoston pääsihteeristölle.

Jos edustaja jättää ministeritason tehtävänsä, jäsenvaltio nimeää korvaavan ministeritasolla urheilusta vastaavan edustajan.

Edellä mainittuja sääntöjä sovelletaan myös tulevaan puheenjohtajakolmikkoon kuuluviin jäsenvaltioihin.

Edellä tarkoitettujen edustajien toimikausi on kolme vuotta.

Tulevan puheenjohtajakolmikon muodostavien jäsenvaltioiden nimeämä edustaja pysyy tehtävässään myös sen jälkeen, kun kyseinen puheenjohtajakolmikko on tullut vuoroon, kolmivuotisen toimikauden jatkuvuuden ja pysyvyyden varmistamiseksi.

HALLITUSTASON ASIANTUNTIJA, JONKA NEUVOSTOSSA KOKOONTUNEET JÄSENVALTIOT YHDESSÄ NIMEÄVÄT

Jäsenvaltiot toimittavat ehdotukset asiantuntijaedustajaksi viimeistään kuukautta ennen sen EU:n neuvoston istuntoa, jossa nimeäminen tapahtuu. Ehdotuksiin ei saa kuulua ministereitä jäsenvaltioista, jotka kuuluvat vuorossa olevaan tai tulevaan puheenjohtajakolmikkoon. Ehdotukset asiantuntijaedustajaksi toimitetaan EU:n neuvoston pääsihteeristölle.

Jos ehdokkaita asiantuntijaedustajaksi on enemmän kuin yksi, puheenjohtajavaltio pyrkii saamaan jäsenvaltiot yhteisymmärrykseen siitä, että asiantuntijaedustajan nimeämiseksi järjestetään urheilutyöryhmässä neuvoa-antava lippuäänestys. Puheenjohtajavaltio ehdottaa äänestysmenettelyä, ja siitä sovitaan myös yhteisymmärryksessä jäsenvaltioiden kesken.

Asiantuntijaedustajan toimikausi on kolme vuotta paitsi, jos hän jättää jäsenvaltiossaan ministeritason tehtävänsä. Siinä tapauksessa aloitetaan uusi nimeämismenettely. Asiantuntijaedustaja jatkaa tehtävässään, kunnes uusi nimeämismenettely on saatettu päätökseen. Toimikausi on yhdenmukainen WADAn sääntöjen kanssa, ja se on joka tapauksessa rajattu enintään kolmeen kauteen.

SIIRTYMÄSÄÄNNÖT:

Edellä mainitussa vuoden 2011 päätöslauselmassa vahvistettuja nykyisiä sääntöjä EU:n jäsenvaltioiden edustuksesta WADAn hallintoneuvostossa sovelletaan 30 päivään kesäkuuta 2019.

NEUVOSTOSSA KOKOONTUVIEN JÄSENVALTIOIDEN SOVELTAMA HYVÄKSYNTÄMENETTELY

Neuvostossa kokoontuvat jäsenvaltiot hyväksyvät hyvissä ajoin hallitustason asiantuntijan ja jäsenvaltiot, jotka vuorossa oleva ja tuleva puheenjohtajakolmikko ovat valinneet nimeämään edustajat WADAn hallintoneuvostoon.

Kaikkien EU:n jäsenvaltioita edustavien WADAn hallintoneuvoston jäsenten nimet ilmoitetaan EU:n neuvoston pääsihteeristön kautta WADAlle.


LIITE II

WADAn kokousten valmisteluun sovellettavat käytännön järjestelyt unionin toimivaltaan kuuluvissa asioissa

Rajoittamatta EU:n päätöksentekoprosessia koskevien neuvoston työjärjestyksen ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) määräysten soveltamista neuvosto sopii seuraavista käytännön järjestelyistä, joiden tarkoituksena on varmistaa ennakoitavuus ja avoimuus prosessissa, jossa valmistellaan Euroopan laajuisen koordinoinnin kokouksia Euroopan neuvostossa (CAHAMAssa) ja WADAn kokouksia:

1.

Komissiota pyydetään ennen jokaista WADAn kokousta laatimaan ja esittämään neuvostolle hyvissä ajoin ennen CAHAMAn ja WADAn kokouksia ehdotus EU:n kannaksi unionin toimivaltaan kuuluvissa asioissa siten, että painopiste on EU:n säännöstössä.

2.

Urheilutyöryhmä käsittelee kyseistä ehdotusta EU:n kannaksi.

3.

Urheilutyöryhmän päästyä yhteisymmärrykseen ehdotuksesta EU:n kannaksi unionin toimivaltaan kuuluvissa asioissa kyseinen ehdotus EU:n kannaksi toimitetaan pysyvien edustajien komitealle hyväksyttäväksi. Pysyvien edustajien komitea voi siirtää ehdotuksen neuvoston hyväksyttäväksi, jos se on tarpeen tai asianmukaista.

4.

Kiireellisissä tapauksissa, joissa kannat on hyväksyttävä lyhyen ajan kuluessa, puheenjohtajavaltio voi pyrkiä saamaan aikaan sopimuksen kirjallisella menettelyllä tai hiljaisen hyväksynnän menettelyllä.

5.

Jos CAHAMAn on annettava säädöksiä, joilla on oikeusvaikutuksia, komissiota pyydetään esittämään kyseistä säädöstä koskeva ehdotus neuvoston päätökseksi SEUT 218 artiklan 9 kohdan mukaisesti.

6.

CAHAMAn kokouksissa komissiota pyydetään esittämään EU:n kanta CAHAMAn sääntöjen sallimissa rajoissa. Muissa tapauksissa puheenjohtajavaltion edustaja esittää sen.

7.

Puheenjohtajavaltio voi koska tahansa ja tarpeen mukaan kutsua koolle paikan päällä jäsenvaltioiden ja komission välisiä EU:n koordinointikokouksia, jotka käydään puheenjohtajavaltion johdolla.

8.

Nämä käytännön järjestelyt ja 23 päivänä toukokuuta 2019 hyväksytty neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselma EU:n jäsenvaltioiden edustuksesta WADAn hallintoneuvostossa ja jäsenvaltioiden kantojen koordinoinnista ennen WADAn kokouksia korvaa neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselman 2011/C 372/02 EU:n jäsenvaltioiden edustuksesta WADAn hallintoneuvostossa ja EU:n ja sen jäsenvaltioiden kantojen koordinoinnista ennen WADAn kokouksia (1).


(1)  EUVL C 372, 20.12.2011, s. 7.


II Tiedonannot

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT

Euroopan komissio

7.6.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 192/5


Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen

(Asia M.9375 – Clearlake/Insight/Appriss)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2019/C 192/02)

Komissio päätti 23. toukokuuta 2019 olla vastustamatta edellä mainittua keskittymää ja todeta sen sisämarkkinoille soveltuvaksi. Päätös perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Päätöksen koko teksti on saatavissa ainoastaan englanniksi, ja se julkistetaan sen jälkeen kun siitä on poistettu mahdolliset liikesalaisuudet. Päätös on saatavilla

komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi) asiakirjanumerolla 32019M9375. EUR-Lex on Euroopan unionin oikeuden online-tietokanta.


(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1.


7.6.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 192/5


Komission tiedonanto asetuksen (EY) N:o 1224/2009 105 artiklan 1, 2 ja 5 kohdan mukaista kiintiöiden alentamista koskevista suuntaviivoista annetun tiedonannon 2012/C 72/07 muuttamisesta

(2019/C 192/03)

Koska Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013 (1) 15 artiklassa asetettu purkamisvelvoite on tullut täysimääräisenä voimaan, asetuksen (EY) N:o 1224/2009 105 artiklan 1, 2 ja 5 kohdan mukaista kiintiöiden alentamista koskevista suuntaviivoista annettua komission tiedonantoa (2) muutetaan seuraavasti:

1)

Korvataan 3 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b)

kyseessä olevaa kantaa saadaan saaliiksi sekakalastuksessa, ja kiintiön huomattava alentaminen estäisi läheisten lajien hyödyntämisen kyseisen sekakalastuksen yhteydessä; tai”

2)

Kumotaan 5 kohta.


(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22).

(2)  EUVL C 72, 10.3.2012, s. 27.


IV Tiedotteet

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET

Neuvosto

7.6.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 192/6


Neuvoston päätelmät EU:n strategisesta lähestymistavasta kansainvälisiin kulttuurisuhteisiin ja toimintakehyksestä

(2019/C 192/04)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

KÄYTTÄÄ LÄHTÖKOHTANA

1.

kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemista ja edistämistä koskevaa Unescon vuoden 2005 yleissopimusta (1);

2.

EU:n strategisesta lähestymistavasta kansainvälisiin kulttuurisuhteisiin 23. toukokuuta 2017 annettuja neuvoston päätelmiä (2);

3.

7. kesäkuuta 2017 hyväksyttyä julkilausumaa ”Uusi kehityspolitiikkaa koskeva eurooppalainen konsensus: Meidän maailmamme, meidän ihmisarvomme, meidän tulevaisuutemme” (3);

4.

kulttuuriperinnön korostamisesta kaikissa EU:n politiikoissa 23. toukokuuta 2018 annettuja neuvoston päätelmiä (4);

5.

27. marraskuuta 2018 annettuja neuvoston päätelmiä kulttuurialan työsuunnitelmasta kaudelle 2019–2022 (5);

PANEE TYYTYVÄISENÄ MERKILLE

6.

Euroopan komission ja korkean edustajan vuonna 2016 antaman yhteisen tiedonannon ”Tavoitteena kansainvälisiä kulttuurisuhteita koskeva EU:n strategia”;

7.

komission vuonna 2018 antaman tiedonannon ”Euroopan uusi kulttuuriohjelma”;

OTTAA HUOMIOON

8.

EU:n kansallisten kulttuuri-instituuttien (EUNIC) klustereiden ja EU:n delegaatioiden välisen kumppanuuden nykytilaa koskevan heinäkuussa 2018 julkaistun raportin ja sen suositukset (6);

9.

eurooppalaisen kulttuurin taloja koskevan hankkeen käynnistämisen. Hankkeen tavoitteena on testata ja toteuttaa innovatiivisia yhteistyömalleja eurooppalaisten toimijoiden ja paikallisten sidosryhmien välillä EU:n ulkopuolisissa maissa (7);

TOTEAA, ETTÄ

10.

Euroopan unionin ulkopolitiikka perustuu jäsenvaltioiden keskinäisen poliittisen yhteisvastuun kehittämiseen, yleistä etua koskevien kysymysten määrittämiseen ja jäsenvaltioiden toimien jatkuvaan lähentämiseen;

11.

unionin toiminta kulttuurin alalla perustuu siihen, että EU:lla on toimivalta toteuttaa toimia jäsenvaltioiden toimien tukemiseksi, yhteensovittamiseksi tai täydentämiseksi;

12.

kulttuurinen monimuotoisuus ja kulttuurienvälinen vuoropuhelu ovat erottamaton osa Euroopan unionin arvoja, ja niillä on suuri merkitys ihmisoikeuksien edistämisen, taiteellisen vapauden, muiden kunnioittamisen ja suvaitsevaisuuden, keskinäisen ymmärtämyksen, konfliktien torjunnan, sovittelun ja ääriliikkeiden torjunnan kannalta, minkä lisäksi ne edistävät demokratiakehitystä, hyvää hallintotapaa ja rauhanomaisempien yhteiskuntien rakentamista;

13.

kulttuuri on ensisijaisesti arvo sinänsä, ja sillä on täten myönteisiä sosioekonomisia vaikutuksia, se parantaa elämänlaatua, ja sen myönteinen rooli ulkosuhteissa tunnustetaan yhä laajemmin;

PYRKII

14.

lisäämään EU:n ulkopolitiikan tehokkuutta ja vaikutuksia sisällyttämällä kansainväliset kulttuurisuhteet osaksi sen ulkopolitiikan välineitä, etenkin pitkällä aikavälillä;

15.

parantamaan EU:n kantojen ja toimien johdonmukaisuutta monenvälisellä tasolla, jotta EU voi toimia tehokkaasti yhtenäisenä voimana kansainvälisissä suhteissa, muun muassa poistamalla esteitä kaikkien asiaan liittyvien sidosryhmien tehokkaalta toiminnalta;

16.

tukemaan keskinäistä oppimista, kulttuurienvälistä yhteisymmärrystä ja luottamusta EU:n ja sen ulkosuhdekumppaneiden välillä samalla kun annetaan paikallisille kulttuurialoille mahdollisuus toimia osallistavan ja kestävän kehityksen sekä sosiaalisen ja kulttuurisen edistyksen moottoreina ja edistetään kulttuurista monimuotoisuutta, innovointia ja talouden sietokykyä;

17.

vahvistamaan EU:n ja sen jäsenvaltioiden kulttuuripolitiikkojen, -ohjelmien ja -hankkeiden ulkoista ulottuvuutta sekä kansainvälisten suhteiden kulttuurista ja luovaa ulottuvuutta tehostamalla monialaista yhteistyötä unionin toimielinten ja jäsenvaltioiden kesken ja niiden sisällä;

18.

löytämään synergioita ja täydentävyyttä EU:n ja sen jäsenvaltioiden sekä niiden diplomaatti- ja konsuliedustustojen ja EUNIC-verkoston kolmansissa maissa toteuttamien toimien välillä;

OTTAA ASIANMUKAISESTI HUOMIOON

19.

jäsenvaltioiden, komission ja ulkosuhdehallinnon (EUH) välisen toimivallanjaon sekä toissijaisuus- ja täydentävyysperiaatteet;

KUNNIOITTAA

20.

kulttuurista monimuotoisuutta, taiteellista vapautta ja kulttuurialan riippumattomuutta;

TOTEAA, ETTÄ TARVITAAN

21.

kulttuuria koskeva monialainen lähestymistapa, joka käsittää muun muassa kulttuurialan ja luovat alat, taiteet, tieteen, koulutuksen, matkailun ja kulttuuriperinnön;

22.

kulttuuriesineiden laittoman kaupan torjunnan jatkamista;

23.

osallisuutta: jäsenvaltioiden toimintaa kolmansissa maissa olisi kannustettava ja helpotettava, myös sellaisissa maissa, joissa niillä ei ole diplomaatti- tai konsuliedustusta;

24.

uudenlaista vuoropuheluun, keskinäiseen ymmärtämykseen ja oppimiseen perustuvaa ajattelua, johon kuuluu yhteistyö paikallisten sidosryhmien ja kansalaisyhteiskunnan kanssa tasavertaisesti kaikilla tasoilla (suunnittelu, laatiminen, täytäntöönpano) ja jolla tuetaan alhaalta ylöspäin suuntautuvaa ja henkilökohtaisiin kontakteihin perustuvaa toimintatapaa, paikallista voimaannuttamista, osallistumista ja uuden luomista yhdessä;

25.

hajautettu toimintatapa, joka edellyttää politiikkojen ja hankkeiden mukauttamista paikallisiin oloihin, tarpeisiin ja toiveisiin;

26.

selitysten antamista ja tietoisuuden lisäämistä muun muassa EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden sekä niiden diplomaatti- ja konsuliedustustojen, kulttuuri-instituuttien ja EUNICin kaltaisten verkostojen sekä muiden sidosryhmien roolista ja niiden odotuksista;

27.

joustavuutta suunniteltaessa rahoitus- ja hallintovälineitä, jotta voidaan tukea myös pieniä ja keskisuuria hankkeita ja vastata paikallisiin valmiuksiin;

PERUSTAA NÄIN OLLEN SEURAAVAN TOIMINTAKEHYKSEN JA KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA

28.

tehostamaan tarvittaessa yhteistyötä asiaankuuluvien ministeriöiden, erityisesti kulttuuri- ja ulkoministeriöiden välillä;

29.

tarvittaessa kehittämään edelleen olemassa olevia osaamisen kehittämisverkostoja ja kannustamaan tiedeyhteisön ja alan toimijoiden välistä vaihtoa kansainvälisten kulttuurisuhteiden alalla;

30.

hyödyntämään EU:n neuvoston puheenjohtajakaudellaan kulttuuriministeriöiden johtavien virkamiesten ja ulkoministeriöiden johtavien kulttuurivirkamiesten epävirallisia kokouksia siihen, että analysoidaan ja tuetaan tämän strategisen lähestymistavan täytäntöönpanoa sen lisäksi, että asiaa käsitellään neuvoston istunnoissa ja neuvoston asiaankuuluvien maantieteellisten ja aihekohtaisten valmisteluelinten kokouksissa, jotka ovat edelleen pääasialliset poliittisesta ohjauksesta, päätöksenteon valmistelusta ja päätöksenteosta vastaavat instanssit;

31.

vahvistamaan osallistumistaan kolmansissa maissa toteutettavien yhteisten paikallisten kulttuuristrategioiden ja -hankkeiden valmisteluun, täytäntöönpanoon, seurantaan ja arviointiin. EUNIC-verkosto ja diplomaatti- ja konsuliedustustojen välinen yhteistyö voisivat edistää tämän tavoitteen saavuttamista;

KEHOTTAA KOMISSIOTA JA UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEAA EDUSTAJAA

32.

vahvistamaan tämän strategisen lähestymistavan periaatteet ja tavoitteet sekä tiivistämään yhteistyötä asiaankuuluvien neuvoston elinten kanssa nykyisten ja tulevien temaattisten ja maantieteellisten puitteiden suunnittelussa ja täytäntöönpanossa, esimerkiksi laajentumisen, kehityksen ja ENP-maiden tai strategisten kumppanien yhteydessä;

33.

varmistamaan kulttuurisuhteiden alalla tarvittavan asiantuntemuksen;

34.

nimeämään ”kulttuurialan yhteyspisteitä” ja varmistamaan EU:n edustustojen riittävät kulttuurialan valmiudet;

35.

perustamaan keskitetyn verkkoyhteyspisteen, josta saa tietoa komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon kansainvälisiä kulttuurisuhteita koskevista EU:n politiikoista, ohjelmista ja toimista;

36.

sisällyttämään tarvittaessa kansainväliset kulttuurisuhteet ulkopoliittisia toimia ja ohjelmia koskevaan säännölliseen raportointiin, myös globaalistrategian yhteydessä;

KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA, KOMISSIOTA JA UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEAA EDUSTAJAA TOIMIVALTANSA PUITTEISSA JA OTTAEN ASIANMUKAISESTI HUOMIOON TOISSIJAISUUS- JA TÄYDENTÄVYYSPERIAATTEET

37.

tehostamaan koordinointia, synergioita ja strategista ohjausta, jotta löydetään paras tapa edistää kansainvälisiä kulttuurisuhteita, erityisesti pitämällä yllä säännöllisiä yhteyksiä neuvoston ja sen asiaankuuluvien valmisteluelinten sekä asiaa käsittelevien asiantuntijaryhmien kanssa;

38.

vahvistamaan edelleen kulttuurin roolia ulkosuhteiden, myös YUTP:n, alaan liittyvissä politiikoissa ja ohjelmissa;

39.

edistämään yhteistyötä tämän strategisen lähestymistavan tavoitteiden mukaisesti kolmansien maiden ja asiaankuuluvien kansainvälisten järjestöjen, erityisesti Unescon ja Euroopan neuvoston kanssa;

40.

lisäämään toimia, jotta päästäisiin yhteisymmärrykseen monenvälisillä foorumeilla ja verkostoissa esitettävästä EU:n yhteisestä kannasta ja jotta EU esiintyisi tarvittaessa yksimielisesti kysymyksissä, jotka vaikuttavat kansainvälisiin kulttuurisuhteisiin;

41.

tukemaan toimia, joilla vahvistetaan kulttuurin roolia kestävän kehityksen tavoitteiden laaja-alaisena mahdollistajana;

42.

helpottamaan taiteilijoiden ja kulttuurialan ammattilaisten liikkuvuutta EU:n ja kolmansien maiden välillä asianmukaisten institutionaalisten ja oikeudellisten puitteiden ja tukitoimenpiteiden avulla;

43.

kehittämään kumppanuuksia sellaisten kansainvälisten järjestöjen ja instituutioiden kanssa, jotka edistävät työllään kulttuurin ja kulttuuriperinnön roolia rauhan rakentamisessa konfliktialueille ja konfliktista toipuville alueille;

44.

pyrkimään erityisesti toteuttamaan kolmansissa maissa yhteisiä hankkeita ja yhteisiä toimia, jotka perustuvat jäsenvaltioiden, niiden diplomaatti- ja konsuliedustustojen, niiden kulttuuri-instituuttien, EUNICin, EU:n edustustojen ja paikallisten sidosryhmien paikallisella tasolla luomaan yhteiseen strategiseen näkemykseen; tätä varten olisi kehitettävä asianmukaiset puitteet ja välineet;

45.

hyödyntämään paremmin olemassa olevia foorumeja, mekanismeja, verkostoja ja tietokantoja tietojen jakamiseksi ja hyvien käytäntöjen vaihtamiseksi, mukaan lukien kulttuuridiplomatian foorumi.

(1)  https://en.unesco.org/creativity/convention

(2)  EUVL C 189, 15.6.2017, s. 38.

(3)  EUVL C 210, 30.6.2017, s. 1.

(4)  EUVL C 196, 8.6.2018, s. 20.

(5)  EUVL C 460, 21.12.2018, s. 12.

(6)  https://www.eunicglobal.eu/news/report-on-the-current-state-of-the-partnership-between-eunic-clusters-and-eu-delegations

(7)  https://www.eunicglobal.eu/european-houses-of-culture


LIITE

Keskeiset poliittiset viiteasiakirjat

Haagin vuoden 1954 yleissopimus kulttuuriomaisuuden suojelemisesta aseellisen selkkauksen sattuessa;

Unescon vuoden 1970 yleissopimus kulttuuriomaisuuden luvattoman tuonnin, viennin ja omistusoikeuden siirron kieltämiseksi ja ehkäisemiseksi;

Unescon vuoden 1972 yleissopimus maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemisesta;

Unescon vuoden 2003 yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta;

Unescon vuoden 2005 yleissopimus kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä;

Yhdistyneiden kansakuntien vuoden 2015 kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030;

Euroopan neuvoston kulttuuria, rakennustaiteellista perintöä, arkeologista perintöä, kulttuuriperinnön arvoa yhteiskunnalle ja maisemaa koskevat yleissopimukset;

Kulttuurisen monimuotoisuuden ja kulttuurienvälisen vuoropuhelun edistämisestä unionin ja sen jäsenvaltioiden ulkosuhteissa 20. marraskuuta 2008 annetut neuvoston päätelmät;

Kulttuurista EU:n ulkosuhteissa ja erityisesti kehitysyhteistyössä 24. marraskuuta 2015 annetut neuvoston päätelmät;

EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisesta globaalistrategiasta 17. lokakuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät.


7.6.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 192/11


Neuvoston päätelmät eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten rajatylittävän levityksen parantamisesta painottaen yhteistuotantoja

(2019/C 192/05)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

PALAUTTAA MIELEEN

näiden päätelmien liitteessä I (1) esitetyn poliittisen taustan ja erityisesti 27. marraskuuta 2018 hyväksytyn vuosien 2019–2022 kulttuurialan työsuunnitelman,

TOTEAA SEURAAVAA:

1.

Euroopan kulttuurinen ja kielellinen monimuotoisuus on Euroopan audiovisuaalialan tärkeä voimavara. Digitaalisia verkkoteknologioita täysimääräisesti hyödyntävä audiovisuaalinen sisältö voi ylittää maantieteelliset ja kielelliset rajat, edistää kulttuurien monimuotoisuutta ja yhteisiä eurooppalaisia arvoja ja siten edistää tunnetta kuulumisesta yhteiseen kulttuurialueeseen sekä Euroopan audiovisuaalialan kilpailukykyä.

2.

Audiovisuaaliset teokset, erityisesti elokuvat, sarjat ja sarjafilmit, jotka on tarkoitettu sekä teatterilevitystä että audiovisuaalisia mediapalveluja varten, ilmentävät Euroopan kulttuurien rikkautta ja monimuotoisuutta ja muodostavat kulttuuriperinnön, jota on edistettävä ja vaalittava tulevia sukupolvia varten ja jota tulevien sukupolvien on edistettävä ja vaalittava.

3.

Digitaalinen kehitys on mahdollistanut elokuvateatterien sekä lineaaristen ja ei-lineaaristen audiovisuaalisten mediapalvelujen rinnakkaiselon, mikä on vaikuttanut yleisön tottumuksiin ja mieltymyksiin (2). Pitkiä elokuvia esitetään kuitenkin edelleen pääasiassa elokuvateattereissa (3).

4.

Euroopan tasolla on toteutettu merkittäviä toimia audiovisuaalisen verkkopiratismin torjumiseksi. Lisätoimia kuitenkin tarvitaan, jotta voidaan vahvistaa digitaaliajan luovaa taloutta, suojella sen kulttuurista monimuotoisuutta ja varmistaa, että kaikkialla Euroopassa ja sen ulkopuolella on saatavilla enemmän teoksia.

5.

Audiovisuaalisten teosten levitystä edistetään yleensä kansallisilla ja kansainvälisillä muun muassa myynninedistämiseen ja markkinointiin liittyvillä rahoitustoimenpiteillä, mukaan lukien erilaisten digitaalisten välineiden avulla kehitysvaiheen aikana sekä festivaalinäytöksillä. Eurooppalainen audiovisuaalialan oikeudellinen kehys, erityisesti audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi, on tärkeä osa eurooppalaisten audiovisuaalisten tuotantojen näkyvyyden varmistamista EU-maissa.

6.

Euroopan audiovisuaalisen observatorion tutkimuksista (4) käy ilmi, että suuri osa EU:ssa tuotetuista elokuvista on eurooppalaisia yhteistuotantoja. Tutkimuksissa tuodaan esiin yhteistuotannon hyödyt, joita ovat etenkin mahdollisuus saavuttaa suurempia katsojamääriä ja markkinoita kuin kansalliset elokuvat (5) ja mahdollisuus saada rahoitusta useammista rahoituslähteistä, mukaan lukien julkinen rahoitus (6). Lisäksi yhteistuotannot ovat tulosta asiantuntemuksen jakamiseen perustuvasta luovasta, taloudellisesta ja käytännön yhteistyöstä ja luovat yhteyksiä erilaisten maantieteellisten ja kielellisten alueiden ja kontekstien välille, millä on myönteisiä vaikutuksia sekä enemmistö- että vähemmistöyhteistuotantokumppaneihin ja koko audiovisuaalialaan.

7.

Audiovisuaalisten teosten rajatylittävän levityksen parantaminen eri alustojen ja luetteloiden avulla edellyttää johdonmukaista toimintapolitiikkaa tällä alalla muun muassa tekoälyn kaltaisten uusien teknologioiden käytön osalta.

8.

Tarkoituksenmukainen sääntelykehys ja eri rahoituslähteiden keskinäinen täydentävyys ovat tarpeen, jotta voidaan edistää laadukasta luomistyötä ja tuotantoa audiovisuaalialalla ottaen huomioon audiovisuaalisten markkinoiden erityispiirteet ja valmiudet, kansallisella tasolla olemassa olevat tukipolitiikat ja -toimenpiteet sekä tiettyjen audiovisuaalisten teosten usein alueelliseen lisensointiin perustuvien rahoitus- ja lisensointimekanismien erityispiirteet. Useimmiten kansalliset elokuvarahastot, joilla on erilaisia tukijärjestelmiä sekä erityyppisiä avustuksia, lainoja ja verokannustimia sekä eurooppalaiset rahoitusmekanismit monenvälisiä hankkeita varten, kuten Media-alaohjelma ja Eurimages, tarjoavat ratkaisevia resursseja audiovisuaalialalle sen hankkeita varten. Uusia rahoitusvälineitä testataan ja kehitetään, mutta ennakkomyynti eri maiden julkisille ja yksityisille lähetystoiminnan harjoittajille sekä jakelijoille ja näiden tekemät investoinnit ovat edelleen olennaisen tärkeitä Euroopan elokuvarahoitukselle (7). Julkisin varoin on sekä alueellisesti että Euroopan tasolla lisätty rahoitusmahdollisuuksia, mukaan lukien tuotantokannustimia ja vähemmistöyhteistuotantojärjestelmiä.

9.

Euroopan audiovisuaalialalle ovat ominaisia maantieteelliset ja/tai kielelliset erityispiirteet, jotka voivat johtaa markkinoiden pirstoutumiseen. Pirstoutumisen ehkäisemiseksi yhteistuotannot voivat vahvistaa audiovisuaalisten teosten kansainvälistä levitystä ja edistää kansallisia tuotanto- ja jakeluvalmiuksia ja lisätä kansallisten audiovisuaalisten tuotantojen kilpailukykyä ja näkyvyyttä.

10.

Yhteistuotantojen esittämisellä elokuvafestivaaleilla voidaan varmistaa laadukkaiden teosten näkyvyys ja parantaa niiden levitystä. Elokuvafestivaaleilla on myös tärkeä tehtävä arvoketjun eri toimijoiden välisen yhteistyön edistämisessä (esim. resurssien ja taitotiedon jakaminen).

KOROSTAA TÄSSÄ YHTEYDESSÄ SEURAAVAA:

11.

Kulttuurialan työsuunnitelman 2015–2018 yhteydessä perustettiin eurooppalaisten elokuvien levitystä käsittelevä avoimen koordinointimenetelmän asiantuntijaryhmä. Ryhmä suositteli, että investointeja yhteistuotantoihin edistettäisiin kannustamalla yhteistuotantoja kansallisissa lainsäädäntökehyksissä ja audiovisuaalialan tukijärjestelmissä ja myös tukemalla kahdenvälisiä yhteistuotanto- tai yhteiskehitysrahastoja. Se suositteli myös kannustamaan monien eri jäsenvaltioiden erilaisten kumppaneiden välisiä yhteistuotantoja.

12.

Ottaen huomioon kulttuurialan työsuunnitelma 2019–2022 uusi avoimen koordinointimenetelmän asiantuntijaryhmä keskittyy audiovisuaalialan yhteistuotantoihin. Ryhmän, jonka olisi hyödynnettävä eurooppalaisten elokuvien levitystä käsittelevän avoimen koordinointimenetelmän asiantuntijaryhmän työtä, odotetaan arvioivan tarkemmin kysymystä yhteistuotannoista, myös EU:n ulkopuolisten maiden kanssa, ja raportoivan neuvostolle konkreettisine suosituksineen.

13.

Edellä mainittu kehitys huomioon ottaen on tarpeen keskittyä olemassa olevien resurssien rajoissa kahteen toimintalinjaan:

A.   SUORAT TOIMENPITEET YHTEISTUOTANTOJEN EDISTÄMISEKSI

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO

KOROSTAA SEURAAVAA:

14.

Sekä enemmistö- että vähemmistöyhteistuotantokumppanit hyötyvät yhteistyön tarjoamista mahdollisuuksista, jotka liittyvät rahoitukseen, teknisiin valmiuksiin, asiantuntemukseen ja tietämykseen, korkeisiin tuotantoarvoihin ja yhteistuotantoon perustuvaan tehokkaampaan levitykseen.

15.

Kansalliset elokuvarahastot, -laitokset ja -virastot edistävät merkittävästi – usein yhteistuotantosopimusten yhteydessä – yhteistuotantojen kehittämistä ja markkinointia Euroopassa tukemalla yhteistuotantoja niiden kaikissa vaiheissa (kehittäminen, tuotanto ja jakelu).

16.

Media-alaohjelmaan 2014–2020 sisältyy monia erilaisia rahoitusjärjestelmiä ja toimia, joilla kannustetaan ja tuetaan eurooppalaisia yhteistuotantoja. Ohjelmasta yhteistuotannoille annettuun suoraan tukeen sisältyvät kansainvälisten yhteistuotantorahastojen toiminta, kehittämistä (yksittäisten hankkeiden sekä hankepakettien rahoitus) ja tv-ohjelmasuunnittelua koskevat erityiset toimet sekä tuki jakelustrategioille, joilla parannetaan rahoitettujen teosten levitystä.

17.

Vaikka kahdenväliset yhteistuotantosopimukset helpottavat kansallisiin rahoitus- ja tukijärjestelmiin pääsyä, Euroopan neuvoston yleissopimus elokuvien yhteistuotannosta (tehty vuonna 1992 ja tarkistettu vuonna 2017) tarjoaa kattavan lainsäädäntökehyksen ja vaatimukset monenvälisille yhteistuotannoille ja kahdenvälisille yhteistuotannoille sellaisten osapuolten välillä, jotka eivät ole tehneet kahdenvälistä sopimusta.

18.

Euroopan neuvoston kulttuuritukirahasto Eurimages on erittäin tärkeä väline, josta myönnetään rahoitusta yhteistuotannoille ja jolla on merkitystä pitkien elokuvien, animaatioiden ja dokumenttielokuvien jakelun ja hyödyntämisen kannalta.

19.

Sellaisten maiden väliset yhteistuotannot, jotka ovat maantieteellisesti ja/tai kulttuurisesti lähellä toisiaan, ovat joissain tapauksissa edistäneet jäsenneltyä yhteistyötä koko arvoketjussa.

20.

Sekä eurooppalaiset että kansainväliset yhteistuotannot, joita edellä mainitut alueelliset, kansalliset ja eurooppalaiset rahastot useimmiten tukevat, ovat osoittaneet, että niiden levitysmahdollisuudet ovat paremmat. Niille on myös hyvin usein myönnetty eniten arvostetuimpia kansainvälisiä elokuvapalkintoja ja elokuva-alan tunnustuksia.

21.

Tuottajat käyttävät yhä enemmän digitaalisen ympäristön tarjoamia uusia mahdollisuuksia kansainvälisten yhteistuotantojen rakenteissa ja prosessissa.

22.

Julkisten rahoituselinten erilaiset hallinnolliset vaatimukset ja monenlaiset alueelliset, kansalliset ja Euroopan laajuiset säännöt voivat toisinaan olla yhteistuotantokumppaneille tekniseltä, taiteelliselta tai taloudelliselta kannalta katsottuna haasteellisia.

23.

Vaikka näiden päätelmien soveltamisala rajoittuu Euroopan maiden välisiin yhteistuotantoihin, on tärkeää korostaa Euroopan audiovisuaalisen alan kasvavaa kiinnostusta yhteistuotantoihin keskeisten Euroopan ulkopuolisten maiden kanssa. Paitsi että näin saadaan mukaan lahjakkuuksia eri puolilta maailmaa, on tämä myös suuri mahdollisuus lisätä yhteistuotantona tuotettujen eurooppalaisten teosten kansainvälistä levitystä.

KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA JA KOMISSIOTA KUTAKIN OMAN TOIMIVALTANSA PUITTEISSA:

24.

kannustamaan edelleen eurooppalaisia yhteistuotantoja sellaisten maiden välillä, joilla on erilaisia audiovisuaalisia valmiuksia ja/tai joiden kieli- tai maantieteellinen alue on rajallinen, sekä näiden teosten levitystä ja näkyvyyttä;

25.

tehostamaan toimiaan hyvien käytäntöjen jakamiseksi ja etsimään ratkaisuja hallinnon yksinkertaistamiseen, erilaisia julkisia varoja koskevien sääntöjen yhtenäisyyteen ja avoimuuteen, myös digitaaliteknologian avulla, jotta helpotetaan edelleen eurooppalaisia yhteistuotantoja;

26.

ottamaan huomioon tukijärjestelmiensä suunnittelussa mahdollisuuden parantaa elokuvien levitystä, myynninedistämistä ja hyödyntämistä sekä harkitsemaan julkisten rahoitusjärjestelmiensä arviointia sellaiset selkeät tavoitteet huomioon ottaen, jotka koskevat yhteisrahoitettujen teosten laatua ja niiden mahdollisuutta päästä levitykseen EU:ssa;

27.

kannustamaan kaikkia toimijoita, myös verkkopalvelujen tarjoajia, jakamaan yleisötietoa viranomaisten ja oikeudenhaltijoiden kanssa ja hyödyntämään tätä tietoa, jotta ne tuntisivat paremmin yleisönsä, jotta tukijärjestelmiä voidaan mukauttaa vastaavasti.

KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA:

28.

harkitsemaan tukijärjestelyjen, myös vähemmistöyhteistuotantojärjestelmien, täytäntöönpanoa yksityisen rahoituksen ja unionin rahoitusvälineiden täydentämiseksi, jotta voidaan edistää eurooppalaisten teosten tuotantoa ja myynninedistämistä kaikilla alustoilla;

29.

tukemaan edelleen alueellisten ja kansallisten rahastojen keskeistä roolia yhteistuotantojen edistäjinä ja varmistamaan mahdollisuuksien mukaan tukitoimenpiteiden täydentävyys;

30.

hyödyntämään uutta teknologiaa sopimus- ja rahoitusprosessin digitalisoinnissa rahoituksen saatavuuden yksinkertaistamiseksi, varmistamaan julkisten varojen tehokkaampi ja avoimempi käyttö ja vähentämään yhteistuotantoon liittyvien oikeudellisten kysymysten määrää;

31.

korostamaan riippumattomien tuottajien roolia yhteistuotantoprosessissa.

PYYTÄÄ KOMISSIOTA:

32.

tarkastelemaan keinoja kehittää edelleen, edistää ja yksinkertaistaa MEDIA-alaohjelmaan kuuluvien yhteistuotantojen rahoitusmahdollisuuksia;

33.

edistämään toimenpiteitä eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten näkyvyyden ja levityksen parantamiseksi siten, että samalla varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset, joissa otetaan huomioon jäsenvaltioiden maantieteelliset ja kielelliset erityispiirteet tuotannon, jakelun ja katsojamäärien osalta;

34.

tarkastelemaan vaihtoehtoja, joilla lisätään kaikkien yhteistuotantokumppaneiden – sekä enemmistö- että vähemmistökumppaneiden – näkyvyyttä Media-alaohjelman tuella toteutettavien teosten osalta;

35.

esittämään yhteistyössä Euroopan audiovisuaalisen observatorion kanssa arvioinnin Euroopan yhteistuotannoista, mukaan lukien inventaario yhteistuotantojen markkinoillepääsyn mahdollisuuksista, ja ehdottamaan keinoja niiden yhteistyön tehostamiseksi;

36.

vahvistamaan yhteistyötä, jäsenneltyä poliittista vuoropuhelua ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa asiaankuuluvien alueellisten elinten ja kansallisten elinten kanssa, eurooppalaisten elokuvakeskusten ja eurooppalaisten elokuvakeskusten johtajien järjestön (EFADs) sekä Euroopan neuvoston, erityisesti Eurimages-rahaston ja Euroopan audiovisuaalisen observatorion kanssa, ja kartoittamaan mahdollisia synergia- ja yhteistyömahdollisuuksia sekä tiedottamaan jäsenvaltioille näiden vaihtojen tuloksista;

37.

tutkimaan mahdollisuuksia tukea luovien laboratorioiden tai kirjoituspajojen kaltaisia aloitteita, joiden puitteissa tuottajat, kirjailijat ja ohjaajat voivat tehdä yhteistyötä yhteistuotantojen kehittämiseksi;

B.   YHTEISTUOTANTOJEN KESTÄVÄN EKOSYSTEEMIN TUKEMINEN

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO

KOROSTAA SEURAAVAA:

38.

Eurooppalaisten yhteistuotantojen potentiaalia voidaan hyödyntää entisestään kehittämällä ekosysteemiä, joka kannustaa ja edistää yhteistuotettuja teoksia koko arvoketjussa. Tähän sisältyy yhteistuotantoja välillisesti tukevia täytäntöönpanotoimia mutta myös toimia, joilla helpotetaan yhteistyötä käsikirjoitus- ja kehittämisvaiheessa sekä yhteistuotettujen teosten jakelua ja saatavuutta niiden julkaisemisen jälkeen.

39.

Eurooppalaisten elokuvien levitystä käsittelevän avoimen koordinointimenetelmän asiantuntijaryhmän yleisesti antamien suositusten mukaisesti levityksen tehostaminen edellyttää toimia esimerkiksi sellaisilla aloilla kuten myynninedistäminen, elokuvateatterit, festivaalit, tilausvideopalvelut, yleisötiedot, tukijärjestelmät, politiikan koordinointi, rahoituksen saatavuus ja julkisen rahoituksen tulosten seuranta.

40.

Yhteistuotannoille annetun rahoitustuen avoimuus olisi varmistettava. Erityisesti tietojen, jotka koskevat suoraa ja välillistä julkista rahoitusta, jota yhteistuotantohankkeet ovat saaneet eri lähteistä, olivatpa nämä lähteet sitten kansallista tasoa alempia, kansallisia tai eurooppalaisia, olisi voitava olla julkisten rahoituselinten saatavilla.

41.

Media-alaohjelman välillisiä toimia, joilla edistetään yhteistuotantoja, ovat muun muassa koulutus, markkinoille pääsy ja kansainväliset verkostoitumistoimet, joilla kannustetaan ja lisätään rajat ylittävän yhteistyön valmiuksia.

42.

Jakelu ja hyödyntäminen ovat keskeisiä vaiheita pyrittäessä muodostamaan yleisöä yhteistuotetuille teoksille. Media-alaohjelmasta rahoitettu eurooppalaisten elokuvateattereiden verkosto tarjoaa merkittävää tukea muiden kuin kansallisten eurooppalaisten elokuvien esittämiseen. Lisätoimia kuitenkin tarvitaan sen varmistamiseksi, että yhteistuotettuja teoksia jaetaan, hyödynnetään ja edistetään laajasti ja kansainvälisesti kaikilla jakelukanavilla ja -alustoilla. Yhteistyö etenkin yhteistuotettujen teosten edistämisessä on ratkaisevan tärkeää niiden kansainvälisen menestyksen varmistamiseksi.

43.

Audiovisuaalialan politiikoissa keskitytään yleensä korkealaatuisen, kulttuurisesti ja kielellisesti moniarvoisen sisällön tarjontaan. On olennaisen tärkeää kehittää yleisöjä korkealaatuisille, alkuperäisille ja innovatiivisille eurooppalaisille audiovisuaalisille teoksille ja tukea tämän tyyppisen sisällön näkyvyyttä ja saatavuutta. Euroopan audiovisuaalisen observatorion mukaan julkaistujen eurooppalaisten elokuvien lukumäärä ja niiden osuus kokonaiskatsojamäärästä on huomattavan epätasapainoinen, minkä vuoksi on olennaisen tärkeää vahvistaa elokuvien ja niiden kohdeyleisöjen välisiä yhteyksiä.

44.

Digitaalisten alustojen kautta tapahtuvan audiovisuaalisten teosten jakelun osalta on tärkeää varmistaa tasapainoinen ekosysteemi ja tekijänoikeuksien kunnioittaminen luovuutta tukevana keinona.

45.

Lahjakkuus on Euroopan audiovisuaalialan ytimessä. Näin ollen investoinnit eurooppalaisiin audiovisuaalialan ammattilaisiin, mukaan lukien heidän koulutukseensa, on edelleen kilpailukykyisen ekosysteemin edellytys.

KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA JA KOMISSIOTA KUTAKIN OMAN TOIMIVALTANSA PUITTEISSA JA OLEMASSA OLEVIEN RESURSSIEN RAJOISSA:

46.

Tukemaan edelleen audiovisuaalialaa ja harkitsemaan alakohtaisten ohjelmien käyttöä tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

47.

Edistämään myös jatkossa toimenpiteitä, joilla tarjotaan välillistä tukea yhteistuotannoille, mukaan lukien kansainvälinen verkostoituminen, elokuva-alan ammattilaisten koulutus, kykyjen kehittäminen, yhteistuotantotyöpajat, hyvien toimintatapojen jakaminen ja yhteistyötoimet, sillä yhteistyöhön perustuvat luovat prosessit voivat tuottaa laadukkaita ja onnistuneita hankkeita.

48.

Arvioimaan, olisiko aiheellista laatia erityisiä toimenpiteitä, joilla nuoria ammattilaisia kannustettaisiin kehittämään ja käynnistämään ensimmäisiä hankkeitaan, mikä edistäisi eurooppalaisen elokuvan kehitystä;

49.

Helpottamaan yleisön pääsyä audiovisuaalisiin teoksiin ja sisältöön toimenpiteillä, joilla kannustetaan laajempaan rajat ylittävään myynninedistämiseen ja jakeluun, mukaan luettuna digitaalisen teknologian kehittäminen jälkiäänitystä ja tekstitystä varten mahdollisimman monella eurooppalaisella kielellä. Tähän sisältyvät kielellisen monimuotoisuuden edistämiseksi ja samalla kieli- tai erityistarpeiden tuomien esteiden voittamiseksi sellaiset audiovisuaaliset teokset, jotka ovat yhteistuottaneet maat tai alueet, joiden kieliä puhutaan vähemmän.

50.

Tehostamaan toimia sen varmistamiseksi, että yhteistuotettuja teoksia tuetaan ja edistetään koko arvoketjussa, myös rajat ylittävällä tasolla, ja että ne saavuttavat suurimman mahdollisen kansainvälisen yleisön.

51.

Jatkamaan yhteistyötä eurooppalaisten elokuvien hakemiston kehittämiseksi, mikä lisää eurooppalaisten yhteistuotettujen teosten näkyvyyttä ja avoimuutta verkossa.

52.

Kannustamaan jäsenneltyä ja kattavaa vuoropuhelua mahdollisimman monenlaisten yksityisten sidosryhmien kanssa, jotta säilytetään niiden jatkuva sitoutuminen yhteistuotantoja koskevaan ekosysteemiin ja varmistetaan rahoituslähteiden täydentävyys;

53.

Toissijaisuusperiaate asianmukaisesti huomioon ottaen kannustamaan ja tukemaan elokuvakasvatusaloitteita virallisessa ja epävirallisessa koulutuksessa sekä arkioppimisessa ja tarjoamaan nuorille eurooppalaisille luovia taitoja ja edistämään heidän innovointipotentiaaliaan. Elokuvakasvatuksella on keskeinen rooli nuorten osallistamisessa ja sen mahdollistamisessa, että nuoret tutustuvat eurooppalaiseen elokuvaperintöön ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja arvostavat niitä.

(1)  Liitteessä I luetellaan asiaan liittyvät asiakirjat (säädökset, neuvoston päätelmät, Euroopan komission tiedonannot jne.).

(2)  Euroopan audiovisuaalisen observatorion mukaan EU:n elokuvien keskimääräinen osuus kiinteäveloitteisten tilausvideopalvelujen (SVOD) 37 maakohtaisesta luettelosta oli 20 prosenttia vuonna 2017.

Keskimäärin 22 prosenttia EU:ssa vuosittain tuotetuista elokuvista oli yhteistuotantoja, joiden osuudet vaihtelivat Flimmit-luettelon 24 prosentista Horizon/UPC Prime -luettelojen 53 prosenttiin. Netflixin 27 luettelon elokuvista keskimäärin 36 prosenttia oli yhteistuotantoja.

Vuosina 2005–2014 tuotetuista ja EU:n elokuvateattereissa levitetyistä elokuvista 64 prosenttia oli peräisin EU:sta, 16 prosenttia Yhdysvalloista, 15 prosenttia oli kansainvälistä alkuperää ja 4 prosenttia muuta eurooppalaista alkuperää. EU:n muut kuin kotimaiset yhteistuotannot muodostivat suurimman osan EU:n muista kuin kotimaisista elokuvista luetteloissa.

(3)  Vain 47 prosenttia elokuvateattereissa samana aikana levitetyistä eurooppalaisista elokuvista sisältyi ainakin yhteen tilausvideopalveluun (VOD), kun taas eurooppalaisten elokuvien osuus kaikista tilausvideoalustoilla olevista elokuvista oli noin 25 prosenttia.

Katso Euroopan audiovisuaalisen observatorion tutkimukset 1 ja 4, jotka on lueteltu liitteessä II.

(4)  Katso tutkimukset 1–3 liitteessä II.

(5)  Yhteistuotannot kattoivat 24 prosenttia Euroopan kokonaistuotannosta vuosina 2005–2014, mutta yhteistuotantojen maailmanlaajuiset katsojamäärät muodostivat 50,3 prosenttia eurooppalaisten elokuvien kokonaiskatsojamääristä (56,9 prosenttia EU:n elokuvista), mikä ylitti hieman puhtaasti kansallisten elokuvien katsojamäärät. Eurooppalaisten yhteistuotantojen katsojamäärät ovat keskimäärin kolme kertaa korkeammat kuin puhtaasti kansallisten elokuvien katsojamäärät.

(6)  Katso tutkimus 4 liitteessä II.

(7)  Ennakkomyynti eri alueiden lähetystoiminnan harjoittajille ja jakelijoille kattoi yhteensä 41 prosenttia kumulatiivisesta rahoitusvolyymista näytteessä, jossa oli 445 eurooppalaista pitkää elokuvaa. Katso tutkimus 5 liitteessä II.


LIITE I

Säädökset

1.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1295/2013, annettu 11. joulukuuta 2013, Luova Eurooppa -ohjelman (2014–2020) perustamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 221).

2.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1128, annettu 14. kesäkuuta 2017, verkkosisältöpalvelujen rajat ylittävästä siirrettävyydestä sisämarkkinoilla (EUVL L 168, 30.6.2017, s. 1).

3.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/1808, annettu 14. marraskuuta 2018, audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoamista koskevien jäsenvaltioiden tiettyjen lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun direktiivin 2010/13/EU (audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi) muuttamisesta vaihtuvien markkinarealiteettien vuoksi (EUVL L 303, 28.11.2018, s. 69).

Neuvoston päätelmät

4.

Neuvoston päätelmät eurooppalaisesta elokuvaperinnöstä ja digitaalisen aikakauden haasteista (EUVL C 324, 1.12.2010, s. 1).

5.

Neuvoston päätelmät eurooppalaisen sisällön vahvistamisesta digitaalitaloudessa (EUVL C 457, 19.12.2018, s. 2).

6.

Neuvoston päätelmät kulttuurialan työsuunnitelmasta kaudelle 2019–2022 (EUVL C 460, 21.12.2018, s. 12).

7.

Eurooppa-neuvoston päätelmät 14. joulukuuta 2017 (EUCO 19/1/17).

Neuvoston suositukset

8.

Neuvoston suositus elinikäisen oppimisen avaintaidoista (EUVL C 189, 4.6.2018, s. 1).

Komission tiedonannot

9.

Komission tiedonanto eurooppalaisen elokuvan mahdollisuuksista ja haasteista digitaaliajalla, 24. syyskuuta 2010 (KOM (2010) 487 final.)

10.

Komission tiedonanto Euroopan uusi kulttuuriohjelma, 22. toukokuuta 2018 (COM(2018) 267 final)

Kansainväliset yleissopimukset

11.

Unescon yleissopimus kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä, 20. lokakuuta 2005

12.

Euroopan neuvoston yleissopimus elokuvien yhteistuotannosta (tarkistettu), 30. tammikuuta 2017.

LIITE II

Euroopan audiovisuaalisen observatorion tutkimukset

13.

How do films circulate on VOD services and in cinemas in the European Union? A comparative analysis, Christian Grece, 2016

14.

Film production in Europe. Production volume, co-production and worldwide circulation, Julio Talavera Milla, 2017

15.

YearBook 2017/2018. Key trends. Television, cinema, video-on-demand audiovisual services – the pan-European picture, Francisco Cabrera, Gilles Fontaine, Christian Grece, Marta Jimenez Pumares, Martin Kanzler, Ismail Rabie, Agnes Schneeberger, Patrizia Simone, Julio Talavera, Sophie Valais, 2018

16.

The legal framework for international co-productions, Francisco Javier Cabrera Blázquez, Maja Cappello, Enric Enrich, Julio Talavera Milla, Sophie Valais, 2018, IRIS Plus

17.

Fiction film financing in Europe: A sample analysis of films released in 2016, Martin Kanzler, 2018

7.6.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 192/18


Euroopan unionin neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden edustajien päätelmät vammaisten henkilöiden urheilumahdollisuuksista

(2019/C 192/06)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO JA NEUVOSTOSSA KOKOONTUNEET JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJAT,

JOTKA KATSOVAT SEURAAVAA:

1.

Vuonna 2020 EU:ssa on arviolta 120 miljoonaa vammaista henkilöä. EU tukee vammaisten henkilöiden yhtäläisiä mahdollisuuksia ja esteetöntä pääsyä kaikkialle. Olennaisena osana sen strategiaan kuuluu esteettömän Euroopan rakentaminen (1).

2.

Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen (2) 3 artiklassa tarkoitetut yleiset periaatteet, 2 artiklassa tarkoitetun kaikkia palvelevan suunnittelun määritelmä sekä 30 artiklaan sisältyvät erityiset määräykset, jotka koskevat osallistumista kulttuurielämään, virkistys- ja vapaa-ajantoimintaan ja urheiluun, ovat erityisen merkittäviä sen kannalta, että vammaiset henkilöt voivat olla mukana urheilutoiminnassa tasavertaisesti muiden kanssa.

3.

EU:ssa vammaisuus ja sairaudet mainitaan usein syiksi, jotka estävät osallistumisen urheilutoimintaan ja liikuntaan (3).

4.

Urheilu voi olla erityisesti suunniteltua vammaisia henkilöitä varten tai mukautettua niin, että vammaiset henkilöt voivat harrastaa sitä riippumatta siitä, onko vamma fyysinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä. Joissakin olosuhteissa tai joidenkin lajien yhteydessä vammaisille henkilöille tarkoitettua urheilua voivat samanaikaisesti harrastaa myös henkilöt, joilla ei ole vammoja, mikä korostaa urheilun osallistavuutta.

5.

Laajalti tunnustetaan, että urheilulla on sosiaaliseen osallisuuteen liittyvää arvoa ja että se osaltaan edistää vähemmistöjen ja marginaaliryhmien integraatiota.

6.

Suuret vammaisten henkilöiden urheilutapahtumat ovat saavuttaneet yhä enemmän suosiota. Tästä osoituksena ovat muun muassa viimeisimmät kesä- ja talviparalympialaiset, joiden televisioinnit saivat maailmanlaajuisesti mittavat katsojamäärät, sekä suurten kansainvälisten vammaisurheilutapahtumien järjestäminen jatkossakin.

KOROSTAVAT SEURAAVAA:

7.

Vammaiset henkilöt ovat alttiimpia sosioekonomisille haittatekijöille, joita ovat köyhyys ja alhainen tulotaso, sosiaalinen eristäytyminen, syrjintä, rajallinen pääsy työmarkkinoille, rajalliset liikkumismahdollisuudet, heikommat koulutusmahdollisuudet sekä terveyteen kohdistuvat haitat. Nämä seikat heikentävät vammaisen henkilön mahdollisuuksia osallistua urheilutoimintaan.

8.

Vammaiset henkilöt ovat urheilun yhteydessä saattaneet kohdata muun muassa seuraavia haasteita:

a)

Vamma voi vakavuudestaan ja urheilulajista riippuen rajoittaa liikkuvuutta tai jopa aiheuttaa fyysistä kipua. Tämä muiden eri esteiden kanssa voi tuottaa kielteisen tai rajoittavan kokemuksen vammasta ja erityisesti heikentää luottamusta omaan kykyyn harrastaa liikuntaa.

b)

Vammaisliikunnan parissa työskentelevien henkilöiden, etenkin liikunnanopettajien, valmentajien ja muun henkilöstön erityisten vammaisuuteen liittyvien taitojen ja tietojen tarve.

c)

Esteettömien urheiluinfrastruktuurien saatavuus urheiluvalmennusta tai urheilun seuraamista varten, urheilutilojen saatavuus vammaisten henkilöiden liikuntaa varten tai sellaisten urheilutapahtumien järjestäminen, joihin vammaiset henkilöt voivat osallistua.

d)

Ylimääräiset kustannukset, jotka aiheutuvat sellaisten erityisten urheiluvälineiden tai tukipalvelujen hankinnasta, joita ilman liikunnan harrastaminen ei olisi mahdollista.

9.

Osallistuminen liikuntaan olisi nähtävä sekä fyysisen aktiviteetin että sosiaalisiin aktiviteetteihin osallistumisen näkökulmasta. Niitä ovat esimerkiksi urheilutapahtumiin osallistuminen tai vapaaehtoistoiminta urheiluyhteisössä taikka toiminta urheiluseuran tai kannattajaklubin jäsenenä.

10.

Osallistuminen urheilutoimintaan voi edistää vammaisten henkilöiden hyvinvointia sekä heidän fyysistä ja henkistä terveyttään ja parantaa samalla liikkuvuutta ja itsemääräämisoikeutta sekä edistää sosiaalista osallisuutta.

11.

Liikunnan harrastaminen nuoresta iästä alkaen tuo lisähyötyä vammaisille henkilöille, sillä se vaikuttaa myönteisesti motoristen taitojen kehittymiseen, joka on keskeinen tekijä henkilön yleisen elämänlaadun parantamisessa.

12.

Vammaisten henkilöiden huipputason urheilutapahtumien tai vammaisurheilijoiden suurempi medianäkyvyys voi innostaa sekä vammaisia henkilöitä että muita aloittamaan liikunnan harrastamisen. Jotta liikunta olisi vammaisille henkilöille houkuttelevampaa, olisi pyrittävä varmistamaan, että ruohonjuuritason urheilu saa riittävästi mediahuomiota, tämän kuitenkaan vaikuttamatta tiedotusvälineiden vapauteen.

13.

Apuvälineteknologia voi olla tärkeää autettaessa vammaisia henkilöitä osallistumaan urheilutoimintaan niin ruohonjuuri- kuin huipputasollakin. Sen laaja saatavuus ja hinta voivat olla vaikeita kysymyksiä.

14.

Antidopingsääntöjen ja sopupelien torjuntaan tarkoitettujen sääntöjen täytäntöönpano ja noudattaminen sekä vammaisuuden tarkan määrittelyn ja apuvälineteknologian oikeudenmukaisen käytön varmistaminen ovat keskeisiä tekijöitä edistettäessä vammaisurheilun kestävää kehitystä.

15.

Vapaaehtoistyö on olennainen edellytys kaikessa urheilutoiminnassa, myös vammaisurheilussa.

16.

Sukupuolinäkökulma on tärkeää sisällyttää strategioihin ja politiikkoihin, joilla pyritään lisäämään vammaisten henkilöiden osallistumista urheilutoimintaan.

17.

Urheilu voi antaa foorumin vammaisten ja muiden henkilöiden sosiaaliselle vuorovaikutukselle, mikä tekee urheilusta arvokkaan välineen edistettäessä osallisuutta ja keskinäistä ymmärrystä.

KEHOTTAVAT JÄSENVALTIOITA SUBSIDIARITEETTIPERIAATTEEN MUKAISESTI JA ASIANMUKAISILLA TASOILLA

18.

Tukemaan perheenjäsenille, laillisille holhoojille, henkilökohtaisille avustajille, liikunnanopettajille, valmentajille, urheiluhenkilöstölle ja muille urheiluyhteisön asiaankuuluville toimijoille suunnattuja sosiaalisia tiedotus- ja koulutuskampanjoita avoimen ja myötämielisen suhtautumisen edistämiseksi vammaisten henkilöiden kohtaamisessa sekä asianmukaisen ymmärryksen edistämiseksi eduista, joita osallistuminen urheilutoimintaan tuo kaikille, myös vammaisille lapsille ja aikuisille. Tarvittaessa tarjoamaan apua vammaisten henkilöiden perheenjäsenille ja laillisille holhoojille, jotta vammaisten henkilöiden osallistumista urheilutoimintaan voitaisiin edistää.

19.

Tukemaan liikunnanopettajien, valmentajien sekä muun urheiluhenkilöstön ja vapaaehtoisten täydennyskoulutusta riippumatta siitä, onko kyse vammaisten henkilöiden liikunnasta vai ei, tarjoamalla heille vaadittava tietous, erityiset taidot ja asianmukainen pätevyyden tunnustaminen, jotta he pystyisivät ottamaan vammaiset henkilöt mukaan erimuotoisiin liikunta- ja urheiluaktiviteetteihin. Tällaisissa koulutusohjelmissa olisi otettava huomioon sekä osallistumissuuntautuneiden että kilpailusuuntautuneiden henkilöiden tarpeet.

20.

Toteuttamaan toimia, joilla varmistetaan sekä vammaisten että muiden henkilöiden mahdollisuudet käyttää urheilutiloja, muun muassa seurata urheilutapahtumia, harjoitella tai osallistua urheilutoimintaan. Toimenpiteisiin voi kuulua esteettömyysstandardien kehittäminen tai parantaminen urheilutiloissa, yksilöllisen inhimillisen tuen antaminen, varojen saataville saattaminen, kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason urheilujärjestöjen tietoisuuden lisääminen EU:n rahoitusmahdollisuuksista tai toimet, joilla tarvittaessa helpotetaan vammaisurheilijoiden edustajien osallistumista urheilujärjestöjen asianomaisten elinten toimintaan.

21.

Tarvittaessa edistämään kansallisissa koulujärjestelmissä osallistavia urheilu- ja liikuntaohjelmia vammaisten lasten tarpeiden tyydyttämiseksi, jotta kaikille lapsille voitaisiin tarjota yhtäläiset mahdollisuudet ja kannustaa heitä osallistumaan urheiluun liittyviin fyysisiin aktiviteetteihin ja kiinnostumaan urheilusta.

22.

Käyttämään jäsenvaltioiden olemassa olevia yhteistyökanavia kokemuksen ja hyvien käytäntöjen vaihdon edistämiseksi, jotta vammaisten henkilöiden urheilumahdollisuuksia voitaisiin parantaa.

23.

Tarkastelemaan huipputason urheilijoiden asiaa vammaisten henkilöiden yhtäläisten mahdollisuuksien ja syrjimättömyyden osalta ja edistämään tältä osin yhteistyötä ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa jäsenvaltioiden urheilusta vastaavien elinten kesken.

KEHOTTAVAT JÄSENVALTIOITA JA EUROOPAN KOMISSIOTA TOIMIVALTANSA PUITTEISSA

24.

Harkitsemaan rahallisen tuen tarjoamista järjestöille, jotka edistävät erityisesti vammaisten henkilöiden urheilutoimintaa, sekä yleisjärjestöille, jotka järjestävät urheilutoimintaa vammaisille henkilöille, muun muassa jotta kyseiset urheiluyhteisöt voitaisiin saattaa lähemmäksi toisiaan.

25.

Edistämään ja tukemaan tarvittaessa EU:n tasolla toimia, jotka liittyvät tilastojen säännölliseen keräämiseen sekä urheilua ja vammaisuutta koskevien indikaattorien kehittämiseen. Tällaisia indikaattoreita ovat esimerkiksi urheilua harrastavien määrät, harrastuksen esteet, urheiluseurojen jäseninä olevien vammaisten henkilöiden määrät sekä urheiluun kohdistuvan kiinnostuksen taso (4).

26.

Harkitsemaan asiaankuuluvien asiantuntijaryhmien työssä toimia, jotka koskevat vammaisten henkilöiden täyttä ja tehokasta osallistumista urheilutoimintaan, mukaan lukien erityiset taidot ja koulutus, joita tarvitaan vammaisten henkilöiden valmentamisessa (5).

27.

Hyödyntämään Erasmus+-ohjelman urheilua koskevaa rahoitusta urheilun edistämiseksi vammaisten henkilöiden keskuudessa sekä hyvien käytäntöjen ja politiikkojen vaihtoa jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kesken, Euroopan sosiaalirahastoja urheiluhenkilöstön ammatillista koulutusta tai urheilutoiminnan kautta tapahtuvaa osallistamista varten ja Euroopan aluekehitysrahastoja urheiluinfrastruktuurien esteettömyyden edistämiseksi sekä käyttämään tarvittaessa Horisontti Eurooppa -ohjelman kautta rahoitettujen hankkeiden tuloksia innovatiivisten ratkaisujen edistämiseksi, jotta vammaisia henkilöitä saataisiin mukaan urheilutoimintaan.

28.

Tarvittaessa edistämään tällaisia rahoitusmahdollisuuksia ja rahoitettujen hankkeiden tuloksia vammaisten henkilöiden, urheilujärjestöjen ja muiden asiaankuuluvien hallitusten ulkopuolisten toimijoiden keskuudessa.

29.

Lisäämään tietoisuutta myönteisistä tuloksista, joita vammaisille henkilöille tarkoitetun urheilun parissa tehdystä työstä on saatu, muun muassa myönteisestä vaikutuksesta, joka urheilulla on vammaisten henkilöiden sosiaaliseen osallisuuteen.

PYYTÄVÄT EUROOPAN KOMISSIOTA

30.

Sisällyttämään urheilun edelleen keskeisiin tuleviin toimiin, joilla tuetaan tulevia vammaispolitiikkoja sen kokemuksen pohjalta, jota tähän mennessä on saatu Euroopan nykyisen vammaisstrategian täytäntöönpanosta.

31.

Kun työmarkkinaosapuolten kanssa keskustellaan urheiluun liittyvistä aiheista työmarkkinaosapuolten välisessä vuoropuhelussa EU:n tasolla, sisällyttämään keskusteluun EU:n politiikan ja toimenpiteet, jotka koskevat vammaisten henkilöiden tarpeita, ja edistämään vammaisten henkilöiden osallistumista heitä edustavien järjestöjen toimintaan (6).

32.

Käyttämään Euroopan Esteetön kaupunki -palkinnon tarjoaman tilaisuuden näkyvyyden antamiseksi kaupungeille, jotka parantavat urheilutilojen esteettömyyttä vammaisten henkilöiden kannalta, ja arvioimaan, kuinka eurooppalainen vammaiskortti voi edistää myös vammaisten henkilöiden pääsyä urheilutapahtumiin.

33.

Valtavirtaistamaan vammaisten henkilöiden urheilu EU:n tasolla käsiteltävissä urheilua koskevissa kysymyksissä, jotka liittyvät muun muassa urheilijoiden kaksoisuraan tai terveyttä edistävään liikuntaan (HEPA) (7).

KEHOTTAVAT URHEILUALAA

34.

Edistämään tiiviissä yhteistyössä vammaisten henkilöiden ja heitä edustavien järjestöjen kanssa vammaisten henkilöiden osallistumista kaikille suunnattuun urheilutoimintaan kaikilla tasoilla (8), sillä se auttaisi urheilua täyttämään menestyksellisesti sosiaalisen ja koulutuksellisen tehtävänsä.

35.

Hyödyntämään olemassa olevia solidaarisuusmekanismeja erityisesti ammattilaisurheilun tasolla, jotta vammaisurheilua voitaisiin asianmukaisesti rahoittaa.

36.

Omaksumaan osallistavan toimintamallin, kun suunnitellaan urheilukilpailujärjestelmiä tai edistetään urheilun harrastamista yleensä kannustamalla muun muassa järjestämään kilpailuja ja palkintoseremonioita vammaisille ja muille urheilijoille samaan aikaan ja samassa paikassa. Helpottamaan samassa hengessä vammaisten henkilöiden ottamista soveltuvin osin mukaan muiden kuin vammaisten henkilöiden harjoituksiin tai joukkueisiin.

37.

Varmistamaan että harjoitus-, urheilu- ja vastaanottotilat ovat esteettömiä (9) ja että vammaisten henkilöiden tarpeiden huomioon ottamiseksi järjestetään asianmukaiset majoitustilat (10).

38.

Lisäämään vammaisten henkilöiden tietoutta käytössä olevista heidän tarpeitaan vastaavista urheiluharrastus- ja harjoittelumahdollisuuksista.

39.

Luomaan julkista tai yksityistä sektoria edustavien ja vammaisalalla toimivien asiaankuuluvien institutionaalisten toimijoiden kanssa kumppanuuksia, jotta vammaisten henkilöiden tarpeet ja intressit voitaisiin ymmärtää paremmin ja heitä voitaisiin kannustaa osallistumaan laajemmin urheiluohjelmiin (11).

(1)  https://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=1141#navItem-3

(2)  https://www.un.org/development/desa/disabilities/convention-on-the-rights-of-persons-with-disabilities.html

(3)  TNS Opinion & Social (2018); Erityiseurobarometri 472 Urheilu ja liikunta; Euroopan komission koulutuksen, nuorisoasioiden, urheilun ja kulttuurin pääosaston tilaama ja viestinnän pääosaston koordinoima selvitys, Fieldwork, joulukuu 2017.

(4)  YK:n vammaisyleissopimuksen 31 artiklan mukaisesti.

(5)  YK:n vammaisyleissopimuksen 30 artiklan mukaisesti.

(6)  YK:n vammaisyleissopimuksen 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(7)  http://www.euro.who.int/en/health-topics/disease-prevention/physical-activity/activities/hepa-europe

(8)  YK:n vammaisyleissopimuksen 30 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

(9)  YK:n vammaisyleissopimuksen 9 artiklan mukaisesti.

(10)  YK:n vammaisyleissopimuksen 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(11)  YK:n vammaisyleissopimuksen 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti.


LIITE

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO JA NEUVOSTOSSA KOKOONTUNEET JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJAT PALAUTTAVAT MIELEEN SEURAAVAA:

1.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (1) 165 artikla, jossa korostetaan urheilun yhteiskunnallista ja kasvatuksellista tehtävää.

2.

Vammaisten henkilöiden oikeuksista tehty Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus (2), jonka osapuolena EU on ja jossa tunnustetaan muun muassa vammaisten henkilöiden oikeus osallistua yhdenvertaisesti kulttuurielämään, virkistys- ja vapaa-ajan toimintaan sekä urheilutoimintaan.

3.

Euroopan komission tiedonanto ”Euroopan vammaisstrategia 2010–2020: Uudistettu sitoutuminen esteettömään Eurooppaan”, jossa urheilun osalta korostetaan tarvetta parantaa urheilutoiminnan saavutettavuutta sekä edistää osallistumista urheilutapahtumiin ja nimenomaan vammaisille henkilöille tarkoitettujen tapahtumien järjestämistä (3).

4.

Neuvoston päätelmät Euroopan vammaisstrategian 2010–2020 täytäntöönpanon tukemisesta (4).

5.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1288/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Erasmus+” perustamisesta ja päätösten N:o 1719/2006/EY, 1720/2006/EY ja 1298/2008/EY kumoamisesta (5).

6.

Neuvoston päätöslauselma Euroopan unionin urheilualan työsuunnitelmasta (2017–2020) (6), jossa korostetaan erityisesti sosiaalista osallisuutta.

7.

Neuvoston päätelmät urheilun asemasta aktiivisen sosiaalisen osallisuuden lähteenä ja edistäjänä (7).

8.

Neuvoston päätelmät urheilun vaikutuksesta EU:n talouteen ja erityisesti nuorisotyöttömyyden torjumiseen ja sosiaaliseen osallisuuteen (8).

9.

Neuvoston päätelmät urheilusta sosiaalista osallisuutta edistävänä vapaaehtoistyön alana (9).

10.

Neuvoston päätelmät valmentajien roolista yhteiskunnassa (10).

(1)  https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A12008E165

(2)  https://www.un.org/development/desa/disabilities/convention-on-the-rights-of-persons-with-disabilities.html

(3)  Asiak. 16489/10 – KOM(2010) 636 lopullinen.

(4)  EUVL C 300, 11.10.2011, s. 1.

(5)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 50.

(6)  EUVL C 189, 15.6.2017, s. 5.

(7)  EUVL C 326, 3.12.2010, s. 5.

(8)  EUVL C 32, 4.2.2014, s. 2.

(9)  EUVL C 189, 15.6.2017, s. 40.

(10)  EUVL C 423, 9.12.2017, s. 6.


7.6.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 192/23


Ilmoitus tietyille henkilöille ja yhteisöille, joihin sovelletaan rajoittavia toimenpiteitä, joista säädetään Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetuissa neuvoston päätöksessä 2014/145/YUTP ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 269/2014

(2019/C 192/07)

Seuraava ilmoitus annetaan tiedoksi henkilöille Alexander Mihailovich NOSATOV (nro 27), Sergey Gennadevich TSYPLAKOV (nro 47), Igor Sergeievich SHEVCHENKO (nro 61), Igor PLOTNITSKY (nro 70), Vladimir Petrovich KONONOV (nro 97), Andrey Yurevich PINCHUK (nro 100), Oleg Vladimirovich BEREZA (nro 101), Ihor Vladymyrovych KOSTENOK (nro 130), Vladyslav Mykolayovych DEYNEGO (nro 132), Eduard Aleksandrovich BASURIN (nro 137), Alexandr Vasilievich SHUBIN (nro 138), Sergey Yurevich IGNATOV (nro 140), Aleksandr Yurievich TIMOFEEV (nro 142), Olga Igorevna BESEDINA (nro 145), Aleksandr Yurevich PETUKHOV (nro 164), Olga Valerievna POZDNYAKOVA (nro 167) ja Vladimir Yurievich VYSOTSKIY (nro 173) sekä ”Krimin tasavallan” omistamalle valtion unitaariselle yritykselle ”Maataloustuottajien liitto Massandralle” (nro 18), Sparta-pataljoonalle (nro 30), Oplot-pataljoonalle (nro 34), Kalmius-pataljoonalle (nro 35) sekä henkilöille, jotka mainitaan Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annettujen neuvoston päätöksen 2014/145/YUTP (1) liitteessä ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 269/2014 (2) liitteessä I.

Neuvosto harkitsee pitävänsä edellä mainittuihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistetut rajoittavat toimenpiteet voimassa uusin perusteluin. Näille henkilöille ja yhteisölle ilmoitetaan täten, että he/ne voivat esittää neuvostolle ennen 14. kesäkuuta 2019 seuraavaan osoitteeseen pyynnön saada tietoonsa nämä uudet perustelut:

Council of the European Union

General Secretariat

RELEX 1C

Rue de la Loi/Wetstraat 175

1048 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË

sähköposti: sanctions@consilium.europa.eu


(1)  EUVL L 78, 17.3.2014, s. 16.

(2)  EUVL L 78, 17.3.2014, s. 6.


Euroopan komissio

7.6.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 192/24


Euron kurssi (1)

6. kesäkuuta 2019

(2019/C 192/08)

1 euro =


 

Rahayksikkö

Kurssi

USD

Yhdysvaltain dollaria

1,1266

JPY

Japanin jeniä

121,82

DKK

Tanskan kruunua

7,4687

GBP

Englannin puntaa

0,88558

SEK

Ruotsin kruunua

10,6175

CHF

Sveitsin frangia

1,1174

ISK

Islannin kruunua

139,30

NOK

Norjan kruunua

9,8083

BGN

Bulgarian leviä

1,9558

CZK

Tšekin korunaa

25,663

HUF

Unkarin forinttia

321,30

PLN

Puolan zlotya

4,2788

RON

Romanian leuta

4,7221

TRY

Turkin liiraa

6,5014

AUD

Australian dollaria

1,6132

CAD

Kanadan dollaria

1,5096

HKD

Hongkongin dollaria

8,8333

NZD

Uuden-Seelannin dollaria

1,6983

SGD

Singaporen dollaria

1,5363

KRW

Etelä-Korean wonia

1 328,90

ZAR

Etelä-Afrikan randia

16,7523

CNY

Kiinan juan renminbiä

7,7880

HRK

Kroatian kunaa

7,4215

IDR

Indonesian rupiaa

15 990,96

MYR

Malesian ringgitiä

4,6872

PHP

Filippiinien pesoa

58,249

RUB

Venäjän ruplaa

73,4704

THB

Thaimaan bahtia

35,285

BRL

Brasilian realia

4,3659

MXN

Meksikon pesoa

22,2767

INR

Intian rupiaa

78,0180


(1)  Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.


7.6.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 192/25


Selittävät huomautukset Euroopan unionin yhdistettyyn nimikkeistöön

(2019/C 192/09)

Muutetaan neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (1) 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla Selittävät huomautukset Euroopan unionin yhdistettyyn nimikkeistöön (2) seuraavasti:

Korvataan sivulla 41 CN:n alanimikettä ”0408 99 80 Muut” koskevien selittävien huomautusten viimeinen kohta seuraavasti:

”Tähän alanimikkeeseen kuuluvat pastöroidut nestemäiset linnunmunat, joiden aistein todettavat ominaisuudet ovat samat kuin tuoreilla linnunmunilla, myös pieniä määriä lisättyä vettä ja kemiallisia säilöntäaineita (esimerkiksi sitruunahappoa (E 330)) sisältävät.”


(1)  Neuvoston asetus (ETY) N:o 2658/87, annettu 23 päivänä heinäkuuta 1987, tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista (EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1).

(2)  EUVL C 119, 29.3.2019, s. 1.


7.6.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 192/26


Eurokolikoiden uusi kansallinen puoli

(2019/C 192/10)

Image 1

Viron liikkeeseen laskeman 2 euron arvoisen uuden erikoisrahan kansallinen puoli

Liikkeeseen tarkoitetut eurokolikot ovat laillisia maksuvälineitä koko euroalueella. Komissio julkaisee kaikkien uusien eurokolikoiden ulkoasut tiedoksi kolikoita työssään käsitteleville henkilöille sekä suurelle yleisölle (1). Erikoisrahoja voivat 10. helmikuuta 2009 annettujen neuvoston päätelmien (2) mukaan laskea liikkeeseen euroalueen jäsenvaltiot sekä maat, jotka saavat Euroopan unionin kanssa valuuttasuhteista tekemänsä sopimuksen mukaan laskea liikkeeseen eurokolikoita. Tähän oikeuteen sovelletaan tiettyjä edellytyksiä, joista yksi on, että liikkeeseen lasketun kolikon on oltava yksikköarvoltaan 2 euroa. Erikoisrahoilla on tavanomaisten 2 euron kolikoiden tekniset ominaisuudet, mutta niissä on kansallisella puolella erityinen kuva-aihe, jolla on suuri kansallinen tai eurooppalainen symboliarvo.

Liikkeeseenlaskun toteuttava maa : Viro

Aihe : Laulujuhlien 150-vuotispäivä

Kuvaus ulkoasusta : Kuva-aihe on saanut innoituksensa laulujuhlien kansallispukuisesta juhlakulkueesta, joka liikkuu meren aaltojen lailla ylpeyden ja ilon täyttämien huudahdusten säestämänä. Kuva-aiheen toteutuksessa yhdistyvät musiikki, kansallispuvut sekä eri paikat, joissa merellisen kansakunnan suurta ja voimallista laulujuhlaa vietetään. Kuvassa ovat myös Viron kansallislaulun avausnuotit ja sen alaosassa teksti ”LAULUPIDU 150” (Laulujuhlat 150). Kuvan yläosassa on kolikon liikkeeseenlaskuvuosi ”2019” ja sen alapuolella liikkeeseen laskevan maan nimi ”EESTI”.

Kolikon ulkokehää koristavat Euroopan unionin lipun 12 tähteä.

Liikkeeseen laskettavien kolikoiden arvioitu määrä :

1 000 000

Liikkeeseenlaskun päivämäärä : Kesäkuu 2019


(1)  Ks. EYVL C 373, 28.12.2001, s. 1, jossa esitellään kaikkien vuonna 2002 liikkeeseen laskettujen kolikoiden kansalliset puolet.

(2)  Ks. talous- ja rahoitusasioiden neuvoston 10. helmikuuta 2009 antamat päätelmät ja komission 19. joulukuuta 2008 antama suositus liikkeeseen tarkoitettujen eurokolikoiden kansallisia puolia ja liikkeeseenlaskua koskeviksi yhteisiksi suuntaviivoiksi (EUVL L 9, 14.1.2009, s. 52).


7.6.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 192/27


Eurokolikoiden uusi kansallinen puoli

(2019/C 192/11)

Image 2

San Marinon tasavallan liikkeeseen laskeman uuden 2 euron arvoisen erikoisrahan kansallinen puoli

Eurokolikot ovat laillisia maksuvälineitä koko euroalueella. Komissio julkaisee kaikkien uusien eurokolikoiden ulkoasut tiedoksi kolikoita työssään käsitteleville henkilöille sekä suurelle yleisölle (1). Erikoisrahoja voivat 10. helmikuuta 2009 annettujen neuvoston päätelmien (2) mukaan laskea liikkeeseen euroalueen jäsenvaltiot sekä maat, jotka saavat Euroopan unionin kanssa valuuttasuhteista tekemänsä sopimuksen mukaan laskea liikkeeseen eurokolikoita. Tähän oikeuteen sovelletaan tiettyjä edellytyksiä, joista yksi on, että liikkeeseen lasketun kolikon on oltava yksikköarvoltaan 2 euroa. Erikoisrahoilla on tavanomaisten kahden euron kolikoiden tekniset ominaisuudet, mutta niissä on kansallisella puolella erityinen kuva-aihe, jolla on suuri kansallinen tai eurooppalainen symboliarvo.

Liikkeeseenlaskun toteuttava maa : San Marinon tasavalta

Aihe : Leonardo da Vincin kuoleman 500-vuotisjuhla

Kuvaus ulkoasusta : Kolikon keskellä on Leonardo da Vincin maalaama enkeli teoksesta ”Kristuksen kaste”. Kolikon sisäkehän vasemmalla reunalla ovat kaiverrettuina sanat ”SAN MARINO” ja oikealla reunalla teksti ”1519 Leonardo 2019”. Vasemmassa reunassa on myös taiteilija Uliana Pernazzan nimikirjaimet ”UP” ja Rooman rahapajan tunnus ”R”.

Kolikon ulkokehää koristavat Euroopan unionin lipun 12 tähteä.

Liikkeeseen laskettavien kolikoiden määrä :

60 500

Liikkeeseenlaskun ajankohta : Huhtikuu 2019


(1)  Ks. EYVL C 373, 28.12.2001, s. 1, jossa esitellään kaikkien vuonna 2002 liikkeeseen laskettujen kolikoiden kansalliset puolet.

(2)  Ks. talous- ja rahoitusasioiden neuvoston 10. helmikuuta 2009 antamat päätelmät ja komission 19. joulukuuta 2008 antama suositus liikkeeseen tarkoitettujen eurokolikoiden kansallisia puolia ja liikkeeseenlaskua koskeviksi yhteisiksi suuntaviivoiksi (EUVL L 9, 14.1.2009, s. 52).


7.6.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 192/28


Eurokolikoiden uusi kansallinen puoli

(2019/C 192/12)

Image 3

Vatikaanivaltion liikkeeseen laskeman uuden 2 euron arvoisen erikoisrahan kansallinen puoli

Liikkeeseen tarkoitetut eurokolikot ovat laillisia maksuvälineitä koko euroalueella. Komissio julkaisee kaikkien uusien eurokolikoiden ulkoasut tiedoksi kolikoita työssään käsitteleville henkilöille sekä suurelle yleisölle (1). Erikoisrahoja voivat 10. helmikuuta 2009 annettujen neuvoston päätelmien (2) mukaan laskea liikkeeseen euroalueen jäsenvaltiot sekä maat, jotka saavat Euroopan unionin kanssa valuuttasuhteista tekemänsä sopimuksen mukaan laskea liikkeeseen eurokolikoita. Tähän oikeuteen sovelletaan tiettyjä edellytyksiä, joista yksi on, että liikkeeseen lasketun kolikon on oltava yksikköarvoltaan 2 euroa. Erikoisrahoilla on tavanomaisten 2 euron kolikoiden tekniset ominaisuudet, mutta niissä on kansallisella puolella erityinen kuva-aihe, jolla on suuri kansallinen tai eurooppalainen symboliarvo.

Liikkeeseenlaskun toteuttava maa : Vatikaanivaltio

Aihe : Vatikaanivaltion perustamisen 90. vuosipäivä

Kuvaus ulkoasusta : Kuva-aiheena on paavi Pius XI:n muotokuva (Vatikaanin valtionpäämies vuonna 1929) ja Roomassa sijaitseva Lateraani. Ylhäällä on vasemmalta oikealle puoliympyrän muodossa liikkeeseen laskevan maan tunnus ”STATO DELLA CITTÀ DEL VATICANO”. Alareunassa ovat vuosiluvut ”1929” ja ”2019” ja niiden alapuolella taiteilijan nimi ”FUSCO”.

Kolikon ulkokehää koristavat Euroopan unionin lipun 12 tähteä.

Liikkeeseen laskettavien kolikoiden määrä :

91 000

Liikkeeseenlaskun päivämäärä :

4. maaliskuuta 2019

(1)  Ks. EYVL C 373, 28.12.2001, s. 1, jossa esitellään kaikkien vuonna 2002 liikkeeseen laskettujen kolikoiden kansalliset puolet.

(2)  Ks. talous- ja rahoitusasioiden neuvoston 10. helmikuuta 2009 antamat päätelmät ja komission 19. joulukuuta 2008 antama suositus liikkeeseen tarkoitettujen eurokolikoiden kansallisia puolia ja liikkeeseenlaskua koskeviksi yhteisiksi suuntaviivoiksi (EUVL L 9, 14.1.2009, s. 52).


Tilintarkastustuomioistuin

7.6.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 192/29


Erityiskertomus nro 7/2019

Rajatylittävään terveydenhuoltoon liittyvät EU:n toimet: tavoitteet ovat erittäin kunnianhimoisia, mutta hallintoa on parannettava

(2019/C 192/13)

Euroopan tilintarkastustuomioistuin tiedottaa, että erityiskertomus nro 7/2019 ”Rajatylittävään terveydenhuoltoon liittyvät EU:n toimet: tavoitteet ovat erittäin kunnianhimoisia, mutta hallintoa on parannettava” on juuri julkaistu.

Kertomus on luettavissa ja ladattavissa Euroopan tilintarkastustuomioistuimen internetsivustolla (http://eca.europa.eu).


7.6.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 192/29


Erityiskertomus nro 8/2019

Tuuli- ja aurinkovoima sähköntuotannossa: EU:n tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan merkittäviä toimia

(2019/C 192/14)

Euroopan tilintarkastustuomioistuin tiedottaa, että erityiskertomus nro 8/2019 ”Tuuli- ja aurinkovoima sähköntuotannossa: EU:n tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan merkittäviä toimia” on juuri julkaistu.

Kertomus on luettavissa ja ladattavissa Euroopan tilintarkastustuomioistuimen internetsivustolla (http://eca.europa.eu).


V Ilmoitukset

YHTEISEN KAUPPAPOLITIIKAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYT

Euroopan komissio

7.6.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 192/30


Ilmoitus Egyptistä peräisin olevien jatkuvakuituisten lasikuitutuotteiden tuontia koskevan tukien vastaisen menettelyn vireillepanosta

(2019/C 192/15)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, on vastaanottanut muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta 8. kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1037 (1), jäljempänä ’perusasetus’, 10 artiklan mukaisen valituksen, jossa väitetään, että Egyptistä peräisin olevien jatkuvakuituisten lasikuitutuotteiden tuonti tapahtuu tuetusti ja aiheuttaa tästä syystä unionin tuotannonalalle vahinkoa (2).

1.   Valitus

Valituksen teki 24. huhtikuuta 2019 European Glass Fibre Producers Association (APFE), jäljempänä ’valituksen tekijä’, sellaisten tuottajien puolesta, joiden osuus jatkuvakuituisten lasikuitufilamenttituotteiden kokonaistuotannosta unionissa on yli 25 prosenttia.

Avoin versio valituksesta ja analyysi unionin tuottajien tuesta valitukselle ovat saatavilla asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitetussa asiakirja-aineistossa. Tämän ilmoituksen 5.6 kohdassa annetaan tietoa oikeudesta tutustua asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitettuun asiakirja-aineistoon.

2.   Tutkimuksen kohteena oleva tuote

Tämän tutkimuksen kohteena ovat enintään 50 mm pituiset silvotut lasikuitusäikeet, jatkuvakuituinen kiertämätön lasikuitulanka, pois luettuna kyllästetty ja päällystetty jatkuvakuituinen kiertämätön lasikuitulanka, jolla on yli 3 prosentin hehkutushäviö (määritetty ISO-standardin 1887 mukaisesti), ja lasikuitufilamenteista valmistetut matot, poisluettuna lasivillasta valmistetut matot, jäljempänä ’tutkimuksen kohteena oleva tuote’.

Asianomaisten osapuolten, jotka haluavat toimittaa tuotteen määritelmää koskevia tietoja, on tehtävä se 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta (3).

3.   Tukea koskeva väite

Tuote, jota väitetään tuotavan tuetusti, on Egyptistä, jäljempänä ’asianomainen maa’, peräisin oleva tutkimuksen kohteena oleva tuote, joka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin 7019 11 00, ex 7019 12 00, 7019 31 00 (Taric-koodit 7019120022, 70191200257019120026 ja 7019120039). Nämä CN- ja Taric-koodit annetaan ainoastaan ohjeellisina.

Komissio katsoo, että valitus sisältää riittävästi näyttöä siitä, että Egyptistä peräisin olevan, tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuottajat ovat saaneet useita Egyptin valtion myöntämiä tukia.

Väitettyjä tukia ovat muun muassa i) suora varojen siirto, ii) valtion saamatta tai kantamatta jäänyt tulo ja iii) valtion tarjoamat tavarat tai palvelut riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan. Valitus sisältää näyttöä esimerkiksi etuuskohteluun perustuvista lainoista, Egyptin lainsäädännön mukaisista veroeduista ja tuotujen raaka-aineiden ja tuotantovälineiden vapauttamisesta tuontiverosta.

Egyptin valtion suoraan myöntämien tukien lisäksi valituksen tekijä väittää, että Egyptistä peräisin olevan tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuottajat saivat etua myös tuista, jotka Egyptin valtio oli myöntänyt suoraan tai egyptiläisten yksikköjen kautta Egyptin ja Kiinan kansantasavallan yhteistyön puitteissa erityistalousalueeseen (the China-Egypt Suez Economic and Trade Cooperation Zone) tehtävien sijoitusten edistämiseksi Valitus sisältää näyttöä Kiinan ja Egyptin valtioiden välisistä yhteistyösopimuksista sekä Kiinan valtion omistamien tai valtion määräysvallassa olevien yksikköjen lainoista Egyptin valtion omistamille pankeille. Näiden sopimusten ja lainojen tavoitteet huomioon ottaen valituksen tekijä väittää, että tällaisista lainoista koituu etua Egyptissä toimivalle kiinalaisessa omistuksessa olevalle vientiä harjoittavalle tuottajalle.

Valituksen tekijä väittää lisäksi, että edellä mainitut käytännöt ovat tukia, koska Egyptin valtio (julkiset elimet mukaan luettuina) osallistuu niiden rahoitukseen ja niistä koituu etua tutkimuksen kohteena olevan tuotteen vientiä harjoittaville tuottajille. Tukien väitetään rajoittuvan tiettyihin yrityksiin tai tuotannonaloihin tai tiettyyn yritysryhmään ja/tai olevan riippuvaisia vientituloksesta, minkä vuoksi ne ovat erityisiä ja tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavia. Tämän perusteella väitetyt tukimäärät näyttävät olevan Egyptin osalta huomattavat.

Perusasetuksen 10 artiklan 2 ja 3 kohdan nojalla komissio laati näytön riittävyydestä muistion, johon sisältyy komission tekemä arviointi kaikesta komission käytettävissä olevasta Egyptiä koskevasta näytöstä, jonka perusteella komissio panee tutkimuksen vireille. Kyseinen muistio sisältyy asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitettuun asiakirja-aineistoon.

Komissio pidättää itsellään oikeuden tutkia muita merkityksellisiä tukia, joita saattaa paljastua tutkimuksen aikana.

4.   Vahinkoa ja syy-yhteyttä koskevat väitteet

Valituksen tekijä on esittänyt näyttöä siitä, että tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuonti asianomaisesta maasta on lisääntynyt kokonaisuudessaan sekä absoluuttisesti että markkinaosuudella mitattuna.

Valituksen tekijän esittämä näyttö osoittaa, että tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuonnin määrillä ja hinnoilla on muiden seurausten lisäksi ollut kielteinen vaikutus unionin tuotannonalan myymiin määriin, mikä puolestaan on vaikuttanut erittäin kielteisesti unionin tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen, työllisyystilanteeseen ja kokonaistulokseen.

5.   Menettely

Komissio on ilmoittanut asiasta jäsenvaltioille ja todennut, että valitus on unionin tuotannonalan tekemä tai sen puolesta tehty ja että on olemassa riittävä näyttö menettelyn aloittamiseksi. Näin ollen se panee vireille tutkimuksen perusasetuksen 10 artiklan nojalla.

Tutkimuksessa selvitetään, tuodaanko asianomaisesta maasta peräisin olevaa tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta tuetusti ja onko kyseinen tuettu tuonti aiheuttanut tai uhkaako se aiheuttaa merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle.

Jos näin todetaan olevan, tutkimuksessa selvitetään, olisiko unionin edun mukaista ottaa käyttöön toimenpiteitä.

Egyptin valtio on kutsuttu neuvotteluihin.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2018/825 (4), joka tuli voimaan 8. kesäkuuta 2018 (kaupan suojatoimien nykyaikaistamista koskeva paketti), otettiin käyttöön joitakin muutoksia tukien vastaisissa menettelyissä aiemmin käytössä olleisiin aikatauluihin ja määräaikoihin. Komission kuuluu muun muassa antaa tietoja väliaikaisten tullien suunnitellusta käyttöön ottamisesta 3 viikkoa ennen väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönottoa. Määräaikoja, joissa asianomaisten osapuolten on ilmoittauduttava erityisesti tutkimusten alkuvaiheessa, on lyhennetty. Komissio kehottaakin asianomaisia osapuolia noudattamaan menettelyvaiheita ja määräaikoja, jotka vahvistetaan tässä ilmoituksessa ja komission myöhemmissä ilmoituksissa.

5.1    Tutkimusajanjakso ja tarkastelujakso

Tukia ja vahinkoa koskeva tutkimus kattaa 1. huhtikuuta 2018 ja 31. maaliskuuta 2019 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttavien kehityssuuntausten tarkastelu kattaa 1. tammikuuta 2016 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

5.2    Valitusta koskevat huomautukset ja tutkimuksen vireillepano

Asianomaisten osapuolten, jotka haluavat esittää huomautuksia valituksesta (myös vahinkoon ja syy-yhteyteen liittyvistä seikoista) tai mistä tahansa tutkimuksen vireillepanoa koskevista näkökohdista (myös valituksen saaman tuen asteesta) on tehtävä se 37 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta.

Tutkimuksen vireillepanoa koskevat kuulemispyynnöt on esitettävä 15 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta.

5.3    Menettely tuen määrittämiseksi

Asianomaisessa maassa toimivia tutkimuksen kohteena olevan tuotteen vientiä harjoittavia tuottajia (5) pyydetään osallistumaan komission tutkimukseen. Myös muita osapuolia, joilta komissio toivoo saavansa tietoja tutkimuksen kohteena olevaan tuotteeseen kohdistuvien, tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavien tukien olemassaolosta ja määrästä, pyydetään tekemään mahdollisimman laajaa yhteistyötä komission kanssa.

5.3.1   Vientiä harjoittavia tuottajia koskeva tutkimus

Kaikkia Egyptissä toimivia vientiä harjoittavia tuottajia ja niiden järjestöjä pyydetään ilmoittautumaan ja pyytämään kyselylomakkeen ottamalla yhteyttä komissioon mieluiten sähköpostitse viipymättä ja viimeistään 7 päivän kuluttua tämän ilmoituksen julkaisemisesta, ellei toisin mainita.

Saadakseen vientiä harjoittavia tuottajia koskevat tiedot, jotka se katsoo tarpeellisiksi tutkimustaan varten, komissio lähettää kyselylomakkeet vientiä harjoittaville tuottajille, tiedossa oleville vientiä harjoittavien tuottajien järjestöille sekä Egyptin viranomaisille.

Egyptissä toimivien vientiä harjoittavien tuottajien on täytettävä kyselylomake 37 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta. Kyselylomake asetetaan myös tiedossa olevien vientiä harjoittavien tuottajien järjestöjen sekä Egyptin viranomaisten saataville.

Kopio edellä mainitusta vientiä harjoittaville tuottajille tarkoitetusta kyselylomakkeesta on saatavilla asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitetussa asiakirja-aineistossa ja kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla http://trade.ec.europa.eu/tdi/case_details.cfm?id=2404.

5.3.2   Etuyhteydettömiä tuojia (6) koskeva tutkimus (7)

Tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta asianomaisesta maasta unioniin tuovia etuyhteydettömiä tuojia pyydetään osallistumaan tähän tutkimukseen.

Koska sellaisia etuyhteydettömiä tuojia, joita menettely koskee, voi olla huomattava määrä, komissio voi rajata tutkittavien etuyhteydettömien tuojien määrän kohtuulliseksi valitsemalla otoksen (menettelyä kutsutaan ’otannaksi’), jotta tutkimus saataisiin päätökseen säädetyssä määräajassa. Otanta suoritetaan perusasetuksen 27 artiklan mukaisesti.

Jotta komissio pystyy päättämään otannan tarpeellisuudesta ja voi tarvittaessa valita otoksen, kaikkia etuyhteydettömiä tuojia tai niiden edustajia pyydetään toimittamaan komissiolle tämän ilmoituksen liitteessä pyydetyt tiedot yrityksistään 7 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta.

Saadakseen tiedot, jotka se katsoo tarpeellisiksi etuyhteydettömien tuojien otoksen valintaa varten, komissio voi lisäksi ottaa yhteyttä tiedossa oleviin tuojien järjestöihin.

Jos otos tarvitaan, tuojien valintaperusteena voidaan käyttää tutkimuksen kohteena olevan tuotteen suurinta edustavaa unionissa myytyä määrää, joka voidaan kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa.

Kun komissio on saanut otoksen valintaa varten tarpeelliset tiedot, se ilmoittaa asianomaisille osapuolille tuojien otosta koskevasta päätöksestään. Lisäksi komissio liittää ilmoituksen valitusta otoksesta asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitettuun asiakirja-aineistoon. Otoksen valintaa koskevien huomautusten on oltava perillä 3 päivän kuluessa otosta koskevasta päätöksestä ilmoittamisen jälkeen.

Saadakseen tutkimuksensa kannalta tarpeellisiksi katsomansa tiedot komissio toimittaa kyselylomakkeet otokseen valittujen etuyhteydettömille tuojille. Näiden osapuolten on palautettava täytetty kyselylomake 30 päivän kuluessa otosta koskevasta päätöksestä ilmoittamisen jälkeen, ellei toisin mainita.

Kopio tuojille tarkoitetusta kyselylomakkeesta on saatavilla asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitetussa asiakirja-aineistossa ja kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla http://trade.ec.europa.eu/tdi/case_details.cfm?id=2404.

5.4    Menettely vahingon määrittämiseksi sekä unionin tuottajia koskeva tutkimus

Vahingon määrittäminen perustuu sitä tukevaan näyttöön, ja siihen kuuluu puolueeton tarkastelu, joka kohdistuu tuetun tuonnin määrään sekä sen vaikutukseen unionin markkinoiden hintoihin ja unionin tuotannonalaan. Jotta voidaan määrittää, onko unionin tuotannonalalle aiheutunut vahinkoa, tutkimuksen kohteena olevan tuotteen unionissa toimivia tuottajia pyydetään osallistumaan komission tutkimukseen.

Ottaen huomioon asiaan liittyvien unionin tuottajien määrän komissio on päättänyt rajata tutkittavien unionin tuottajien määrän kohtuulliseksi valitsemalla otoksen (tätä menettelyä kutsutaan ’otannaksi’), jotta tutkimus saataisiin päätökseen säädetyssä määräajassa. Otanta suoritetaan perusasetuksen 27 artiklan mukaisesti.

Komissio on valinnut alustavasti unionin tuottajien otoksen. Tarkemmat tiedot ovat asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitetussa asiakirja-aineistossa. Asianomaisia osapuolia kehotetaan esittämään huomautuksia alustavasta otoksesta. Lisäksi muiden unionin tuottajien tai niiden edustajien, jotka katsovat, että niiden olisi kuuluttava otokseen, on otettava yhteyttä komissioon 7 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta. Alustavaa otosta koskevien huomautusten on oltava perillä 7 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta, ellei toisin mainita.

Komissio ilmoittaa otokseen lopullisesti valituista yrityksistä kaikille tiedossa oleville unionin tuottajille ja/tai niiden järjestöille.

Otokseen valittujen unionin tuottajien on palautettava täytetty kyselylomake 30 päivän kuluessa niiden otokseen sisällyttämistä koskevasta päätöksestä ilmoittamisen jälkeen, ellei toisin mainita.

Kopio unionin tuottajille tarkoitetusta kyselylomakkeesta on saatavilla asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitetussa asiakirja-aineistossa ja kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla http://trade.ec.europa.eu/tdi/case_details.cfm?id=2404.

5.5    Menettely unionin edun arvioimiseksi

Jos tukea ja sen aiheuttamaa vahinkoa koskevat väitteet ovat perusteltuja, tehdään perusasetuksen 31 artiklan mukaisesti päätös siitä, olisiko tukien vastaisten toimenpiteiden käyttöönotto unionin edun mukaista. Unionin tuottajia, tuojia ja niitä edustavia järjestöjä, käyttäjiä ja niitä edustavia järjestöjä, kuluttajia edustavia järjestöjä sekä ammattiyhdistyksiä pyydetään toimittamaan komissiolle tietoja siitä, ovatko toimenpiteet unionin edun mukaisia.

Union edun arviointia koskevat tiedot on toimitettava 37 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta, ellei toisin mainita. Tiedot voidaan toimittaa joko vapaamuotoisesti tai täyttämällä komission laatima kyselylomake. Kopio kyselylomakkeista, myös tutkimuksen kohteena olevan tuotteen käyttäjille tarkoitetusta kyselylomakkeesta, on saatavilla asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitetussa asiakirja-aineistossa ja kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla http://trade.ec.europa.eu/tdi/case_details.cfm?id=2404. Toimitetut tiedot otetaan huomioon ainoastaan, jos tietojen tueksi on niitä toimitettaessa esitetty tosiasioihin perustuva näyttö.

5.6    Asianomaiset osapuolet

Voidakseen osallistua tutkimukseen asianomaisten osapuolten, kuten vientiä harjoittavien tuottajien, unionin tuottajien, tuojien ja niitä edustavien järjestöjen, käyttäjien ja niitä edustavien järjestöjen, ammattiyhdistysten sekä kuluttajia edustavien järjestöjen, on ensin osoitettava, että niiden toiminnan ja tutkimuksen kohteena olevan tuotteen välillä on objektiivisesti todettava yhteys.

Vientiä harjoittavia tuottajia, unionin tuottajia, tuojia ja niitä edustavia järjestöjä, jotka antoivat tietoja saataville edellä 5.3, 5.4 ja 5.5 kohdassa kuvattujen menettelyjen mukaisesti, pidetään asianomaisina osapuolina, jos niiden toiminnan ja tutkimuksen kohteena olevan tuotteen välillä on objektiivisesti todettava yhteys.

Muut osapuolet voivat osallistua tutkimukseen asianomaisina osapuolina vasta siitä hetkestä, jona ne ilmoittautuvat, edellyttäen että niiden toiminnan ja tutkimuksen kohteena olevan tuotteen välillä on objektiivisesti todettava yhteys. Se, että jotakin tahoa pidetään asianomaisena osapuolena, ei rajoita perusasetuksen 28 artiklan soveltamista.

Asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitettuun asiakirja-aineistoon voi tutustua TRON.tdi-tietokannan kautta seuraavassa osoitteessa: https://tron.trade.ec.europa.eu/tron/TDI. Tutustumisoikeuden saamiseksi on noudatettava kyseisellä sivulla olevia ohjeita.

5.7    Mahdollisuus tulla tutkimusta suorittavien komission yksiköiden kuulemaksi

Kaikki asianomaiset osapuolet voivat pyytää tulla tutkimusta suorittavien komission yksiköiden kuulemiksi.

Kuulemista koskevat pyynnöt on esitettävä kirjallisesti, ja niissä on ilmoitettava pyynnön perustelut sekä yhteenveto siitä, mistä asianomainen osapuoli haluaa keskustella kuulemisen aikana. Kuuleminen rajoittuu niihin asioihin, jotka asianomaiset osapuolet ovat esittäneet kirjallisesti etukäteen.

Kuulemisaikataulu on seuraava:

Väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönottoa edeltäviä kuulemisia koskeva pyyntö olisi esitettävä 15 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta, ja kuuleminen järjestetään tavallisesti 60 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta.

Alustavan vaiheen jälkeen pyyntö olisi esitettävä 5 päivän kuluessa alustavien päätelmien ilmoittamisesta tai tietoasiakirjan päivämäärästä, ja kuuleminen järjestetään tavallisesti 15 päivän kuluessa päätelmien ilmoittamispäivämäärästä tai tietoasiakirjan päivämäärästä.

Lopullisessa vaiheessa pyyntö olisi esitettävä 3 päivän kuluessa lopullisten päätelmien ilmoittamisesta, ja kuuleminen järjestetään tavallisesti lopullisia päätelmiä koskeville huomautuksille asetetussa määräajassa. Jos ilmoitetaan täydentäviä lopullisia päätelmiä, pyyntö olisi esitettävä välittömästi näiden täydentävien lopullisten päätelmien vastaanottamisen jälkeen, ja kuuleminen järjestetään tavallisesti näitä päätelmiä koskeville huomautuksille asetetussa määräajassa.

Mainitut määräajat eivät rajoita komission yksiköiden oikeutta hyväksyä aikataulun ulkopuolisia kuulemisia asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ja komission oikeutta evätä kuulemiset asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa. Jos komission yksiköt epäävät kuulemispyynnön, asianomaiselle osapuolelle ilmoitetaan syyt tähän.

Periaatteessa kuulemistilaisuuksia ei käytetä sellaisten asiatietojen esittämiseen, jotka eivät vielä ole asiakirja-aineistossa. Tästä huolimatta asianomaisia osapuolia voidaan ohjeistaa toimittamaan uusia asiatietoja kuulemisen jälkeen hyvän hallinnon toteuttamiseksi ja jotta komission yksiköt voivat edetä tutkimuksessa.

5.8    Kirjallisia huomautuksia, täytettyjen kyselylomakkeiden palauttamista ja kirjeenvaihtoa koskevat ohjeet

Kaupan suojatoimiin liittyvien tutkimusten yhteydessä komissiolle toimitettuihin tietoihin ei sovelleta tekijänoikeuksia. Jos kyse on tiedoista, joihin kolmannella osapuolella on tekijänoikeuksia, asianomaisten osapuolten on ennen tietojen toimittamista komissiolle pyydettävä tekijänoikeuksien haltijalta nimenomainen lupa, jonka perusteella a) komissio voi käyttää tietoja tässä kaupan suojatoimiin liittyvässä menettelyssä ja b) tietoja voidaan toimittaa tämän tutkimuksen asianomaisille osapuolille sellaisessa muodossa, että nämä voivat käyttää puolustautumisoikeuttaan.

Kaikki asianomaisten osapuolten luottamuksellisina toimittamat kirjalliset huomautukset, mukaan luettuina tässä ilmoituksessa pyydetyt tiedot, täytetyt kyselylomakkeet ja kirjeenvaihto, on varustettava merkinnällä ”Limited” (8). Tämän tutkimuksen kuluessa tietoja toimittavia osapuolia kehotetaan perustelemaan luottamuksellista käsittelyä koskevat pyyntönsä.

Osapuolten, jotka toimittavat luottamuksellisia tietoja, on toimitettava niistä perusasetuksen 29 artiklan 2 kohdan mukaisesti ei-luottamukselliset yhteenvedot, jotka varustetaan merkinnällä ”For inspection by interested parties” (asianomaisten tarkasteltavaksi). Näiden yhteenvetojen tulee olla riittävän yksityiskohtaiset, jotta luottamuksellisen tiedon sisällöstä olisi saatavissa riittävä käsitys.

Jos luottamuksellisia tietoja toimittava osapuoli ei pysty osoittamaan hyvää syytä luottamuksellista käsittelyä koskevalle pyynnölleen tai ei liitä tietoihin ei-luottamuksellista yhteenvetoa, jonka muoto ja laatu vastaavat vaatimuksia, komissio voi jättää kyseiset tiedot huomiotta, paitsi jos asianmukaisten lähteiden perusteella voidaan vakuuttavasti osoittaa, että tiedot ovat oikeita.

Asianomaisten osapuolten on esitettävä kaikki huomautuksensa ja pyyntönsä TRON.tdi-tietokannan kautta (https://tron.trade.ec.europa.eu/tron/TDI), skannatut valtakirjat ja todistukset mukaan luettuina. Käyttämällä TRON.tdi-tietokantaa asianomaiset osapuolet ilmaisevat hyväksyvänsä sähköisiin lähetyksiin sovellettavat säännöt, jotka on julkaistu asiakirjassa ”CORRESPONDENCE WITH THE EUROPEAN COMMISSION IN TRADE DEFENCE CASES” kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla osoitteessa http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2011/june/tradoc_148003.pdf. Asianomaisten osapuolten on ilmoitettava nimensä, osoitteensa, puhelinnumeronsa ja voimassa oleva sähköpostiosoitteensa sekä varmistettava, että ilmoitettu sähköpostiosoite on yrityksen virallinen toimiva sähköpostiosoite, jota seurataan päivittäin. Kun yhteystiedot on toimitettu, komissio on yhteydessä asianomaisiin osapuoliin ainoastaan TRON.tdi-tietokannan tai sähköpostin kautta, jolleivät ne nimenomaisesti pyydä saada kaikkia asiakirjoja komissiolta muulla tavoin tai jollei lähetettävän asiakirjan luonne edellytä sen lähettämistä kirjattuna kirjeenä. Lisäsäännöt ja -tiedot komission kanssa käytävästä kirjeenvaihdosta, mukaan lukien TRON.tdi-tietokannan tai sähköpostin kautta toimitettavia tietoja koskevat periaatteet, ovat saatavilla edellä mainituista asianomaisten osapuolten kanssa käytävää viestintää koskevista ohjeista.

Komission yhteystiedot:

European Commission

Directorate-General for Trade

Directorate H

Office: CHAR 04/039

1049 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË

TRON.tdi: https://tron.trade.ec.europa.eu/tron/TDI

Sähköposti

:

TRADE-AS657-GFR-SUBSIDY-EGYPT@ec.europa.eu

TRADE-AS657-GFR-INJURY@ec.europa.eu

6.   Tutkimuksen aikataulu

Tutkimus saatetaan päätökseen perusasetuksen 11 artiklan 9 kohdan mukaisesti tavallisesti 12 kuukauden mutta enintään 13 kuukauden kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta. Väliaikaisia toimenpiteitä voidaan ottaa käyttöön perusasetuksen 12 artiklan 1 kohdan mukaisesti viimeistään 9 kuukauden kuluttua tämän ilmoituksen julkaisemisesta.

Komissio antaa perusasetuksen 29 a artiklan mukaisesti tietoja väliaikaisten tullien suunnitellusta käyttöön ottamisesta 3 viikkoa ennen väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönottoa. Asianomaiset osapuolet voivat pyytää näitä tietoja kirjallisesti 4 kuukauden kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta. Asianomaisille osapuolille annetaan 3 työpäivää esittää kirjallisesti huomautuksia laskelmien tarkkuudesta.

Tapauksissa, joissa komissio ei aio ottaa käyttöön väliaikaisia tulleja vaan jatkaa tutkimusta, asianomaisille osapuolille ilmoitetaan kirjallisesti siitä, että tulleja ei oteta käyttöön, 3 viikkoa ennen perusasetuksen 12 artiklan 1 kohdan mukaisen määräajan päättymistä.

Asianomaisille osapuolille annetaan periaatteessa 15 päivää esittää kirjallisesti huomautuksia alustavista päätelmistä tai tietoasiakirjasta ja 10 päivää esittää kirjallisesti huomautuksia lopullisista päätelmistä, ellei toisin mainita. Täydentävissä lopullisissa päätelmissä täsmennetään tarvittaessa määräaika, jossa asianomaisten osapuolten on esitettävä huomautuksensa kirjallisesti.

7.   Tietojen toimittaminen

Asianomaiset osapuolet voivat pääsääntöisesti toimittaa tietoja ainoastaan tämän ilmoituksen 5 ja 6 kohdassa ilmoitetuissa määräajoissa. Muiden kuin kyseisissä kohdissa tarkoitettujen tietojen toimittamisessa olisi noudatettava seuraavaa aikataulua:

Alustavien päätelmien vaiheeseen tarkoitetut tiedot olisi toimitettava 70 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta, ellei toisin mainita.

Asianomaiset osapuolet eivät saa toimittaa uusia asiatietoja sen jälkeen, kun määräaika väliaikaisista päätelmistä tai tietoasiakirjasta väliaikaisvaiheessa esitettäville huomautuksille on umpeutunut, ellei toisin mainita. Asianomaiset osapuolet saavat tämän määräajan jälkeen toimittaa uusia asiatietoja vain, jos kyseiset osapuolet voivat osoittaa, että nämä uudet asiatiedot ovat tarpeen muiden asianomaisten osapuolten esittämien asiatietoväitteiden kumoamiseksi ja edellyttäen, että tällaiset uudet asiatiedot voidaan todentaa siinä ajassa, joka on käytettävissä tutkimuksen saamiseen päätökseen hyvissä ajoin.

Jotta tutkimus saataisiin päätökseen sitovassa määräajassa, komissio ei vastaanota asianomaisten osapuolten toimittamia huomautuksia sen määräajan jälkeen, joka on annettu lopullisia päätelmiä koskevien huomautusten esittämiselle, tai tapauksen mukaan sen määräajan jälkeen, joka on annettu täydentäviä lopullisia päätelmiä koskevien huomautusten esittämiselle.

8.   Mahdollisuus esittää huomautuksia muiden osapuolten esittämistä tiedoista

Puolustautumisoikeuksien takaamiseksi asianomaisilla osapuolilla olisi oltava mahdollisuus esittää huomautuksia muiden asianomaisten osapuolten toimittamista tiedoista. Näin tehdessään asianomaiset osapuolet voivat käsitellä ainoastaan muiden asianomaisten osapuolten toimittamissa tiedoissa esiin tuotuja asioita eivätkä voi tuoda esiin uusia asioita.

Nämä huomautukset olisi esitettävä seuraavan aikataulun mukaisesti:

Huomautukset, jotka koskevat muiden asianomaisten osapuolten ennen väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönottoa toimittamia tietoja, olisi esitettävä 75 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä, ellei toisin mainita.

Huomautukset, jotka koskevat muiden asianomaisten osapuolten vastauksena alustaviin päätelmiin tai tietoasiakirjaan toimittamia tietoja, olisi toimitettava 7 päivän kuluessa väliaikaisista päätelmistä tai tietoasiakirjasta esitettäville huomautuksille annetusta määräajasta, ellei toisin mainita.

Huomautukset, jotka koskevat muiden asianomaisten osapuolten vastauksena lopullisten päätelmien ilmoittamiseen toimittamia tietoja, olisi toimitettava 3 päivän kuluessa lopullisista päätelmistä esitettäville huomautuksille annetusta määräajasta, ellei toisin mainita. Jos ilmoitetaan täydentävät lopulliset päätelmät, muiden asianomaisten osapuolten vastauksena tähän täydentävään ilmoitukseen toimittamia tietoja koskevat huomautukset olisi tehtävä 1 päivän kuluessa tätä täydentävää ilmoitusta koskevien huomautusten määräajasta, ellei toisin mainita.

Mainitut aikarajat eivät rajoita komission oikeutta pyytää lisätietoja asianomaisilta osapuolilta asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa.

9.   Tässä ilmoituksessa mainittujen määräaikojen pidentäminen

Tässä ilmoituksessa mainittujen määräaikojen pidentämistä voidaan pyytää vain poikkeuksellisissa olosuhteissa, ja se myönnetään vain asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa.

Kyselylomakkeisiin vastaamisen määräaikaa voidaan pidentää, jos se on asianmukaisesti perusteltua, ja pidentäminen rajoitetaan yleensä 3 lisäpäivään. Pääsääntöisesti tällaiset pidennykset ovat enintään 7 päivää. Kun on kyse tässä ilmoituksessa mainituista muiden tietojen toimittamisen määräajoista, pidennykset rajoitetaan 3 päivään, ellei poikkeuksellisia olosuhteita osoiteta.

10.   Yhteistyöstä kieltäytyminen

Jos asianomainen osapuoli kieltäytyy antamasta tarvittavia tietoja tai ei toimita niitä määräajassa tai jos se huomattavasti vaikeuttaa tutkimusta, alustavat tai lopulliset päätelmät, jotka voivat olla myönteisiä tai kielteisiä, voidaan tehdä käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 28 artiklan mukaisesti.

Jos todetaan, että jokin asianomainen osapuoli on toimittanut vääriä tai harhaanjohtavia tietoja, nämä tiedot voidaan jättää huomiotta ja niiden sijasta voidaan käyttää käytettävissä olevia tietoja.

Jos asianomainen osapuoli ei toimi yhteistyössä tai toimii vain osittain yhteistyössä ja tästä johtuen päätelmät tehdään käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 28 artiklan mukaisesti, lopputulos voi olla kyseisen osapuolen kannalta epäedullisempi kuin siinä tapauksessa, että se olisi toiminut yhteistyössä.

Jos vastaamisessa ei käytetä tietokonetta, tätä ei pidetä yhteistyöstä kieltäytymisenä sillä edellytyksellä, että asianomainen osapuoli osoittaa, että vastauksen esittäminen vaaditussa muodossa aiheuttaisi kohtuutonta ylimääräistä vaivannäköä tai kohtuuttomia lisäkustannuksia. Asianomaisen osapuolen tulisi ottaa välittömästi yhteyttä komissioon.

11.   Kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja

Asianomaiset osapuolet voivat ottaa yhteyttä kuulemismenettelystä kauppaan liittyvissä menettelyissä vastaavaan neuvonantajaan. Neuvonantaja tarkastelee pyyntöjä tutustua asiakirjoihin, asiakirjojen luottamuksellisuutta koskevia kiistoja, määräaikojen pidentämispyyntöjä ja mahdollisia muita pyyntöjä, jotka koskevat asianomaisten osapuolten ja kolmansien osapuolten puolustautumisoikeuksia menettelyn aikana.

Neuvonantaja voi järjestää asianomaisen osapuolen (asianomaisten osapuolten) ja komission yksiköiden välisen kuulemisen ja toimia sovittelijana sen varmistamiseksi, että asianomaisten osapuolten puolustautumisoikeus toteutuu täysimääräisesti. Neuvonantajan kanssa järjestettävää kuulemista koskevat pyynnöt on esitettävä kirjallisesti, ja niissä on ilmoitettava pyynnön perustelut. Neuvonantaja tutkii pyyntöjen perustelut. Tällaisia kuulemisia olisi järjestettävä vain, jos asioita ei ole ratkaistu komission yksiköiden kanssa aikanaan.

Kaikki pyynnöt on toimitettava hyvissä ajoin ja viipymättä, ettei vaaranneta menettelyjen hallittua etenemistä. Tätä varten asianomaisten osapuolten olisi otettava yhteyttä neuvonantajaan mahdollisimman varhain sen jälkeen, kun yhteenoton perusteena oleva tapahtuma on tapahtunut. Periaatteessa edellä 5.7 kohdassa komission yksiköiden kanssa käytävien kuulemisten pyytämiselle esitettyä aikataulua sovelletaan soveltuvin osin neuvonantajan kanssa järjestettäviä kuulemisia koskeviin pyyntöihin. Jos kuulemista koskevat pyynnöt esitetään asianomaisen aikataulun ulkopuolella, neuvonantaja tutkii syyt myöhässä oleviin pyyntöihin, esiin tuotujen asioiden luonteen sekä kyseisten asioiden vaikutuksen puolustautumisoikeuksiin ottaen asianmukaisesti huomioon hyvän hallinnon toteutumisen ja tutkimuksen saattamisen päätökseen oikea-aikaisesti.

Asianomaiset osapuolet saavat lisätietoja sekä tarkemmat yhteystiedot kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan verkkosivuilta kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla http://ec.europa.eu/trade/trade-policy-and-you/contacts/hearing-officer/.

12.   Henkilötietojen käsittely

Tässä tutkimuksessa kerättyjä henkilötietoja käsitellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 (9) mukaisesti.

Tietosuojailmoitus, jossa annetaan tietoa henkilötietojen käsittelystä komission toteuttamissa kaupan suojatoimenpiteissä, on saatavilla kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla http://trade.ec.europa.eu/doclib/html/157639.htm.


(1)  EUVL L 176, 30.6.2016, s. 55.

(2)  Yleisellä termillä ’vahinko’ tarkoitetaan perusasetuksen 2 artiklan d alakohdan mukaisesti merkittävää vahinkoa sekä merkittävän vahingon uhkaa taikka merkittävää viivästystä tuotannonalan perustamisessa.

(3)  Viittauksilla tämän ilmoituksen julkaisemiseen tarkoitetaan tämän ilmoituksen julkaisemista Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/825, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta annetun asetuksen (EU) 2016/1036 ja muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta annetun asetuksen (EU) 2016/1037 muuttamisesta (EUVL L 143, 7.6.2018, s. 1).

(5)  Vientiä harjoittavia tuottajia ovat asianomaisessa maassa toimivat yritykset, jotka tuottavat tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta ja vievät sitä unionin markkinoille joko suoraan tai kolmannen osapuolen välityksellä, mukaan lukien niihin etuyhteydessä olevat yritykset, jotka osallistuvat tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotantoon, kotimarkkinamyyntiin tai vientiin.

(6)  Tämä kohta koskee ainoastaan sellaisia tuojia, jotka eivät ole etuyhteydessä vientiä harjoittaviin tuottajiin. Vientiä harjoittaviin tuottajiin etuyhteydessä olevien tuojien on täytettävä tämän ilmoituksen liite I kyseisten vientiä harjoittavien tuottajien osalta. Unionin tullikoodeksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 tiettyjen säännösten täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 24. marraskuuta 2015 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2447 127 artiklan mukaisesti henkilöiden katsotaan olevan etuyhteydessä keskenään, jos a) he ovat johtokunnan tai hallintoneuvoston jäseniä toistensa yrityksissä; b) he ovat oikeudelliselta asemaltaan liikekumppaneita; c) toinen on toisen palveluksessa; d) kolmas osapuoli suoraan tai välillisesti omistaa, valvoo tai pitää hallussaan vähintään viittä prosenttia kummankin liikkeeseen lasketuista äänioikeutetuista osakkeista tai osuuksista; e) toinen valvoo toista suoraan tai välillisesti; f) kolmas osapuoli valvoo molempia suoraan tai välillisesti; g) he yhdessä valvovat kolmatta osapuolta suoraan tai välillisesti; tai h) he ovat saman perheen jäseniä (EUVL L 343, 29.12.2015, s. 558). Henkilöitä pidetään saman perheen jäseninä ainoastaan, jos heidän suhteensa on jokin seuraavista: i) aviopuolisot, ii) vanhempi ja lapsi, iii) sisarukset (myös puolisisarukset), iv) isovanhempi ja lapsenlapsi, v) setä, eno tai täti ja sisaren tai veljen lapsi, vi) appivanhempi ja vävy tai miniä, vii) langokset, kälykset tai lanko ja käly. Unionin tullikoodeksista 9 päivänä lokakuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 5 artiklan 4 kohdan mukaan ’henkilöllä’ tarkoitetaan luonnollista henkilöä, oikeushenkilöä ja henkilöiden yhteenliittymää, joka ei ole oikeushenkilö, mutta joka tunnustetaan unionin lainsäädännössä tai kansallisessa lainsäädännössä oikeustoimikelpoiseksi (EUVL L 269, 10.10.2013, s. 1).

(7)  Etuyhteydettömien tuojien toimittamia tietoja voidaan käyttää myös muihin tähän tutkimukseen liittyviin tarkoituksiin kuin tuen määrittämiseen.

(8)  ”Limited”-merkinnällä varustettu asiakirja on perusasetuksen 29 artiklassa ja vuoden 1994 GATT-sopimuksen VI artiklan soveltamisesta tehdyn WTO-sopimuksen (tukien vastainen sopimus) 6 artiklassa tarkoitettu luottamuksellisena pidettävä asiakirja. Se on myös suojattu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43) 4 artiklan mukaisesti.

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).


LIITE

Image 4

Teksti kuva

Image 5

Teksti kuva

KILPAILUPOLITIIKAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYT

Euroopan komissio

7.6.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 192/40


Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä

(Asia M.9362 – Suez Organique / Avril PA / Terrial)

Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2019/C 192/16)

1.   

Komissio vastaanotti 28. toukokuuta 2019 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä.

Ilmoitus koskee seuraavia yrityksiä:

Suez Organique SAS (Suez Organique, Ranska),

Avril SCA (Avril, Ranska),

SAS Terrial (Terrial, Ranska), joka on yrityksen Avril yksinomaisessa määräysvallassa.

Suez Organique ja Avril hankkivat sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa ja 3 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun yhteisen määräysvallan yrityksessä Terrial.

Keskittymä toteutetaan ostamalla osakkeita ja sijoittamalla omaisuuseriä.

2.   

Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava:

—   Suez Organique: orgaanisen jätteen biologinen käsittely,

—   Avril: öljypohjaisten tuotteiden ja rehun tuotanto ja valmistus,

—   Terrial: orgaanisen jätteen keruu sekä orgaanisten maanparannusaineiden ja lannoitteiden tuotanto ja myynti.

3.   

Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu keskittymä voi kuulua sulautuma-asetuksen soveltamisalaan. Asiaa koskeva lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta myöhemmin.

Asia soveltuu mahdollisesti käsiteltäväksi menettelyssä, joka on esitetty komission tiedonannossa yksinkertaistetusta menettelystä tiettyjen keskittymien käsittelemiseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 nojalla (2).

4.   

Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa.

Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautuksissa on aina käytettävä seuraavaa viitettä:

M.9362 – Suez Organique/Avril PA/Terrial

Huomautukset voidaan lähettää komissiolle sähköpostitse, faksilla tai postitse. Yhteystiedot:

Sähköposti: COMP-MERGER-REGISTRY@ec.europa.eu

Faksi: +32 22964301

Postiosoite:

European Commission

Directorate-General for Competition

Merger Registry

1049 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË


(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1 (”sulautuma-asetus”).

(2)  EUVL C 366, 14.12.2013, s. 5.


7.6.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 192/42


Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä

(Asia M.9357 – FIS/Worldpay)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2019/C 192/17)

1.   

Komissio vastaanotti 28. toukokuuta 2019 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä.

Ilmoitus koskee seuraavia yrityksiä:

Fidelity National Information Services, Inc. (”FIS”, Yhdysvallat)

Worldpay Inc. (”Worldpay”, Yhdysvallat).

FIS hankkii sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun määräysvallan yrityksessä Worldpay.

Keskittymä toteutetaan ostamalla osakkeita.

2.   

Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava:

FIS tarjoaa globaalisti rahoituspalveluteknologiaa ja keskittyy vähittäispankkitoimintaan ja julkisyhteisöjen pankkitoimintaan, maksujen, varojen ja varallisuuden hallinnointiin sekä riskeihin, vaatimustenmukaisuuteen ja ulkoistamiseen liittyviin ratkaisuihin

Worldpay tarjoaa globaalisti korttitapahtumien vastaanottoon liittyviä palveluja ja muita maksuteknologiapalveluja.

3.   

Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu keskittymä voi kuulua sulautuma-asetuksen soveltamisalaan. Asiaa koskeva lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta myöhemmin.

4.   

Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa.

Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautuksissa on aina käytettävä seuraavaa viitettä:

M.9357 – FIS/Worldpay

Huomautukset voidaan lähettää komissiolle sähköpostitse, faksilla tai postitse. Yhteystiedot:

Sähköposti: COMP-MERGER-REGISTRY@ec.europa.eu

Faksi +32 22964301

Postiosoite:

European Commission

Directorate-General for Competition

Merger Registry

1049 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË


(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1 (”sulautuma-asetus”).


7.6.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 192/43


Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä

(Asia M.9377 – MIRA/BCI/iGH)

Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2019/C 192/18)

1.   

Komissio vastaanotti 29. toukokuuta 2019 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä.

Ilmoitus koskee seuraavia yrityksiä:

Macquarie Infrastructure and Real Assets (Europe) Limited (”MIRA”, Australia), joka kuuluu konserniin Macquarie Group Limited (Australia)

British Columbia Investment Management Corporation (”BCI”, Kanada)

innogy Grid Holdings, a.s. (”iGH”, Tšekki), joka on yksinomaan yrityksen RWE Czech Gas Grid Holding B.V. (Tšekki) määräysvallassa.

MIRA ja BCI hankkivat sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun yhteisen määräysvallan yrityksessä iGH.

Keskittymä toteutetaan ostamalla osakkeita.

2.   

Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava:

MIRA hallinnoi infrastruktuuria ja muuta reaaliomaisuutta, esimerkiksi kiinteistöjä ja energia- ja maatalousvaroja

BCI tekee kiinteätuottoisia investointeja sekä investointeja kiinnitysluottoihin, julkiseen ja yksityiseen pääomaan, kiinteistöihin, infrastruktuuriin ja uusiutuviin energialähteisiin

iGH on GasNet, s.r.o.:n (joka vastaa iGH:n kaasunjakeluputkiston toiminnasta) ja GridServices, s.r.o.:n (joka vastaa kaasunjakelujärjestelmän ja kaasulaitosten ylläpidosta GasNetin puolesta) holdingyhtiö Tšekissä.

3.   

Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu keskittymä voi kuulua sulautuma-asetuksen soveltamisalaan. Asiaa koskeva lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta myöhemmin.

Asia soveltuu mahdollisesti käsiteltäväksi menettelyssä, joka on esitetty komission tiedonannossa yksinkertaistetusta menettelystä tiettyjen keskittymien käsittelemiseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 nojalla (2).

4.   

Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa.

Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautuksissa on aina käytettävä seuraavaa viitettä:

M.9377 – MIRA/BCI/iGH

Huomautukset voidaan lähettää komissiolle sähköpostitse, faksilla tai postitse. Yhteystiedot:

Sähköposti: COMP-MERGER-REGISTRY@ec.europa.eu

Faksi: +32 22964301

Postiosoite:

European Commission

Directorate-General for Competition

Merger Registry

1049 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË


(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1 (”sulautuma-asetus”).

(2)  EUVL C 366, 14.12.2013, s. 5.