16.5.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 168/4

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Uudistettu tutkimuksen ja innovoinnin ohjelma: Euroopan mahdollisuus muokata tulevaisuutta”

(2019/C 168/02)

Esittelijä:

Birgitta SACRÉDEUS (SE, EPP), maakäräjäneuvos, Taalainmaan läänin maakäräjät

Viiteasiakirja:

Uudistettu tutkimuksen ja innovoinnin ohjelma: Euroopan mahdollisuus muokata tulevaisuutta

COM(2018) 306 final

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

on tyytyväinen siihen, että komissio toteaa selvästi tutkimuksen ja innovoinnin olevan edelleen yksi EU:n ensisijaisista tavoitteista ja että vuosien 2021–2027 pitkän aikavälin talousarviossa ehdotetaan lisää varoja tähän tarkoitukseen, mutta muistuttaa myös, että ohjelman tavoitteiden saavuttaminen edellyttää hallinnon kaikkien tasojen – EU-, jäsenvaltio-, alue- ja paikallistason – yhteistyötä. Komitea yhtyy komission päätelmään siitä, että Euroopan kohtaamat haasteet edellyttävät uudenlaisen lähestymistavan kehittämistä tutkimukseen ja innovointiin, mikä puolestaan edellyttää yhteistä lähestymistapaa alueiden, jäsenvaltioiden ja komission välillä.

korostaa paikallis- ja alueviranomaisten keskeistä roolia tehokkaiden alueellisten ekosysteemien ja innovaatiokeskusten luomisessa. Esimerkkinä voidaan mainita alueellisten älykkään erikoistumisen strategioiden (RIS3) kehittäminen. Uudessa ohjelmassa ja muissa tutkimusta ja innovointia tukevissa ohjelmissa on selvennettävä julkisen sektorin roolia paitsi tutkimuksen ja innovoinnin vastaanottajatahona myös toimijana, joka itse vastaa tutkimuksesta ja innovoinnista.

korostaa, että alueellisia ekosysteemejä ja innovaatiokeskuksia koskevia määritelmiä ja ymmärrystä on laajennettava – myös eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien verkostoa perustettaessa – siten, että niissä nimenomaisesti tunnustetaan ja niihin sisällytetään paikallis- ja alueviranomaiset, elinkeinoelämä, muu kuin valtiotason julkinen sektori, yliopistot ja korkeakoulut, kansalaisyhteiskunta ja aatteellinen sektori, kansalaiset sekä tutkimuksen ja innovaatioiden loppukäyttäjät, jotta saadaan todellinen käsitys tällaisesta paikkasidonnaisesta yhdennetystä ja sisäisestä ekosysteemistä.

toteaa, että heikommin kehittyneiden alueiden ja innovointiin ja tutkimukseen tehtyjen vähäisten investointien välillä on suora vastaavuussuhde. Koska tutkimus- ja innovointitulokset liittyvät erottamattomasti tutkimusinfrastruktuuriin, sitä on vahvistettava suuntaamalla osa EU:n rahastoista, kuten rakennerahastot tai Euroopan horisontti -ohjelma, niille Euroopan unionin alueille, joilla on suurimpia sosioekonomisia kehitysongelmia työttömyyden takia, syrjäisimmille alueille sekä alueille, jotka kärsivät vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista, kuten saari-, rajaseutu- ja vuoristoalueille.

kehottaa painokkaasti sisällyttämään lopulliseen säädöstekstiin alueellisten ekosysteemien ja innovaatiokeskusten tarkan määritelmän, mikä mahdollistaa näiden ekosysteemien tehokkaan huomioon ottamisen tulevan puiteohjelman kaikissa osioissa.

katsoo, että innovaatio on kasvun ja kestävän kehityksen keskeinen tekijä ja että tutkimukseen ja innovointiin suunnattavan tulevan EU-rahoituksen tulee kattaa tasapainoisesti koko tutkimus- ja innovointiprosessi perustutkimuksesta järjestelmään osallistuvien toimijoiden kesken ennalta määriteltyihin tarpeisiin perustuvaan tutkimukseen, kehitystyöhön ja innovointiin sekä tulosten levittämiseen ja hyödyntämiseen.

on sitä mieltä, että valtiontukisääntöjä on yksinkertaistettava edelleen, jotta helpotetaan eri EU-ohjelmien yhdistämistä, sillä se on välttämätöntä, jotta voidaan tasoittaa alueellisia eroja osallistumisessa sekä mahdollisuuksissa harjoittaa menestyksekästä tutkimustoimintaa ja innovointia. Komitea katsoo tässä yhteydessä, että eri rahastoista yhteisrahoitettuja ohjelmia ja toimia, jotka pohjautuvat puiteohjelman välineisiin ja menettelyihin, on voitava panna täytäntöön puiteohjelman oikeudellisessa kehyksessä.

katsoo, että Euroopan horisontti -ohjelman rahoitus on keskitettävä aloille, jotka tarjoavat selvää eurooppalaista lisäarvoa, kuten kestävän kehityksen tavoitteisiin, ja että ohjelmassa on sen vuoksi asetettava etusijalle useiden toisiaan täydentävien toimijoiden yhteistyölle perustuvat tutkimus- ja innovointihankkeet, sillä ne tuottavat ainutlaatuisella tavalla tällaista lisäarvoa

korostaa, että yhteiskunnalliset haasteet, erityisesti YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen, ovat ratkaistavissa ainoastaan asettamalla kunnianhimoisempia tavoitteita yleisellä eurooppalaisella tasolla ja mobilisoimalla kaikki toimijat, myös kunnat ja alueet, koordinoiduilla toimilla laajemmassa mittakaavassa kuin vain yksittäisten tutkimushankkeiden puitteissa. Tällaista työtä olisi myös toteutettava pitkäjänteisemmin kuin on tehty Horisontti 2020 -puiteohjelmassa, mikä puolestaan edellyttää, että ohjelman rakenne laaditaan siten, että pitkäaikaisen rahoituksen saaminen on mahdollista.

Euroopan tilaisuus investoida tulevaisuuteen

10.

yhtyy näkemykseen, että Euroopalla on hyvät edellytykset tuottaa laadukasta tutkimusta ja että tarvitaan kuitenkin lisää ja mittavampia toimia, jotta tulokset saadaan muunnettua innovaatioiksi ja sovelluksiksi, jotka voivat edistää kestävää kehitystä ja kasvua. Komitea katsoo niin ikään, että innovointi, tutkimus ja kehittäminen olisi asetettava keskeiselle sijalle Euroopan horisontti -ohjelmassa. Samalla tulisi varmistaa, että innovointiprosessin kaikkia vaiheita vahvistetaan tasapainoisesti.

11.

kehottaa toissijaisuusperiaatteen toteutumista tarkastelevan työryhmän suositusten valossa osallistamaan paikallis- ja alueviranomaiset täysipainoisesti ja kaikilta osin strategiseen suunnitteluun ja muihin hallintoelimiin, jotka ohjaavat Euroopan horisontti -ohjelman täytäntöönpanoa, ja ottamaan tässä yhteydessä huomioon alueelliset älykkään erikoistumisen strategiat. Komitea katsoo samoin tarpeelliseksi tunnustaa alueellisten vaikutusten olevan keskeinen osa-alue vaikutuskäsitteessä, jota käytetään ohjelmaa ja hankkeita arvioitaessa (1).

12.

korostaa, että tutkimusta ja innovointia tehdään julkisella sektorilla paikallisen ja alueellisen rahoituksen turvin sekä elinkeinoelämän piirissä. On myönteistä, että uudistetussa ohjelmassa esitetään konkreettisia toimenpiteitä, jotka voivat tukea julkisen sektorin panosta.

13.

on yhtä mieltä siitä, että tutkimus- ja innovointikapasiteetin vahvistamiseksi EU:ssa on olennaisen tärkeää parantaa ja koordinoida tehokkaammin nykyisten välineiden käyttöä, kuten komitea on jo aiemmin huomauttanut, ja että erityisen tärkeää on sovittaa koheesiopolitiikka yhteen tutkimus- ja innovointipolitiikan kanssa. Samalla on annettava jäsenvaltioille tarvittavaa joustavuutta, jotta ne voivat määritellä painopisteensä tarpeidensa mukaisesti. Sen vuoksi olisi toteutettava toimia, joiden avulla voidaan välttää tai ainakin lieventää sitä, että eriarvoisuus tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta suuresti hyötyvien kaupunkien ja alueiden, joiden määrärahat kasvavat, ja muiden kaupunkien ja alueiden välillä kasvaa, sillä viimeksi mainitut joutuvat kärsimään koheesiopolitiikan määrärahojen alenemisen seurauksista (2).

14.

huomauttaa, että investoinneista digitaalisiin teknologioihin ja alustoihin on saatava täysi hyöty kaikkialla Euroopassa. Digitaalinen Eurooppa -ohjelmalla on tässä avainasema vahvana investointi- ja kehitysohjelmana, jotta voidaan luoda ja hyödyntää tarvittavat mahdollisuudet kaikilta osin toimivien digitaalisten sisämarkkinoiden saavuttamiseksi. AK korostaa, että kun perustetaan digitaali-innovointikeskittymien verkosto, on tärkeää, että se kattaa kaikki alueet (3).

15.

pitää tervetulleena laajaa keskustelua tutkimuksen, innovaation ja yhteiskunnan välisestä suhteesta ja kaikesta vuorovaikutuksesta niiden välillä. Pohjan keskustelulle luovat globaaleja muutoksia ja niiden merkitystä tiedeyhteisölle ja yleensä yhteiskunnalle käsittelevä empiirinen analyysi ja pohdinta, jossa tarkastellaan myös sitä, minkälaisia uusia rooleja kyseiset muutokset tuovat mukanaan tutkimus- ja innovaatioekosysteemin eri toimijoille kaikilla tasoilla.

16.

korostaa Euroopan alueiden ratkaisevan tärkeää merkitystä teollisuudelle ja muistuttaa teollisuuspolitiikkaa koskevista näkökannoistaan (4).

Uudistettu ohjelma Euroopan tutkimus- ja innovaatioekosysteemin vahvistamiseksi

17.

yhtyy näkemykseen, jonka mukaan tutkimus ja innovointi on ekosysteemissä tapahtuvaa toimintaa, jossa eri toimijat kohtaavat ja tekevät yhteistyötä luodakseen vireän ja dynaamisen ympäristön mutta jossa ratkaisevan tärkeää on myös todeta ekosysteemin paikallinen ja alueellinen monimuotoisuus, jotta voidaan kehittää menestyksekkäitä strategioita. Tämä huomioon ottaen paikallis- ja alueviranomaisten osallistuminen tuo selkeää lisäarvoa.

18.

korostaa, että EU-politiikassa on oleellista sisällyttää digitalisointi, tutkimus ja innovointi kattavasti kaikkiin merkittäviin EU:n ohjelmiin ja alueellisten ekosysteemien kumppanuksiin.

19.

on yhtä mieltä siitä, että on ratkaisevan tärkeää hyödyntää eurooppalaisten alueellisten ekosysteemien ja innovaatiokeskusten erityispiirteitä niiden toiminnallisuuden optimoimiseksi, mutta katsoo myös, että eurooppalaisen tutkimus- ja innovaatiopolitiikan laadinnassa on tunnustettava ja otettava huomioon paikallisten ja alueellisten toimijoiden, kuten kuntien ja alueiden, merkitys kyseiselle ekosysteemille sekä innovaation tuottajina ja edistäjinä että loppukäyttäjinä (5).

20.

katsoo, että kunnat ja alueet tulisi ottaa mukaan tutkimus- ja innovointiohjelmien suunnitteluun ja hallinnointiin (6). Tutkimuksen ja innovoinnin merkitystä kaikilla politiikan aloilla ja kaikilla yhteiskunnan eri sektoreilla voidaan tuskin yliarvioida, mutta kaikissa yhteyksissä on tärkeää ottaa huomioon myös näiden alhaalta ylöspäin eikä pelkästään ylhäältä alaspäin suuntautuvien järjestelmien liikkeessä pitävien voimien merkitys, jotta uudistetun ohjelman tavoitteet voidaan saavuttaa täysimittaisesti ja aikaansaada ekosysteemin todellinen vahvistuminen. Tämä puolestaan johtaa siihen, että ohjelman ei pidä kattaa ja edistää pelkästään ”avointa tiedettä”vaan myös ”avointa innovointia”.

21.

katsoo, että paikallisten ja alueellisten innovaatioekosysteemien nykyistä strategisempi käyttö ja niiden puitteissa Quadruple Helix- ja Penta Helix -rakenteiden välityksellä yhteistyössä kehitettävien mutkikkaiden tutkimus- ja innovointiprosessien entistä vahvempi korostaminen ja hyödyntäminen on menestyksen avain, kun on kyse sekä osaamisen kehittämisestä yleensä että tietämyksen siirrosta ja tutkimus- ja innovointitulosten toteuttamisesta sekä hyödyllisistä synergiavaikutuksista eri rahoitusvälineiden ja eri politiikan alojen yhdistelmien, kuten koheesiopolitiikan ja tutkimus- ja innovaatiopolitiikan, välillä.

Julkisten perusinvestointien turvaaminen ja kannustimien luominen yksityisille investoinneille

22.

pitää myönteisenä, että investointeja tutkimukseen ja innovointiin lisätään osoittamalla pitkän aikavälin talousarviossa noin 100 miljardia euroa Euroopan horisontti -ohjelmaan ja muihin ohjelmiin. Jotta investoinneilla saavutettaisiin hyviä tuloksia, on kuitenkin ratkaisevan tärkeää tarkastella uudelleen ja yksinkertaistaa valtiontukisääntöjä, jotta saadaan aikaan innovoinnin kannalta suotuisa sääntely.

23.

kannattaa voimakkaasti Euroopan horisontti -ohjelmassa mainittua eurooppalaisen kumppanuuden lähestymistapaa. Se on tärkeä väline, jonka avulla voidaan tukea alueellisten ekosysteemien ja innovaatiokeskusten yhteenliittymien perustamia ja Euroopan horisontti -ohjelmasta, muista EU-ohjelmista sekä kansallisista, alueellisista ja paikallisista julkisista ja yksityisistä lähteistä saatavin yhdistetyin varoin rahoitettavia alhaalta ylöspäin suuntautuvia hankkeita.

24.

muistuttaa, että alueet ja kunnat rahoittavat tutkimusta ja innovointia ja näin ollen osaa julkisista investoinneista, mutta on samaa mieltä siitä, että on myönteistä kannustaa jäsenvaltioita lisäämään ponnistelujaan, jotta saavutetaan tavoite investoida vuoteen 2020 mennessä kolme prosenttia bruttokansantuotteesta tutkimukseen ja innovointiin, sekä parantaa yksityisten investointien edellytyksiä ja kannustaa elinkeinoelämää lisäinvestointeihin.

25.

panee merkille, että Euroopan komission ehdotuksessa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Euroopan horisontti”todetaan, että EU:n syrjäisimmille alueille suunnatut erityistoimenpiteet, jotka koskevat pääsyä horisontaalisiin unionin ohjelmiin, ovat perusteltuja, kun otetaan huomioon näiden alueiden rakenteellinen, sosiaalinen ja taloudellinen tilanne. Komitea pitää valitettavana, ettei ehdotettuun tekstiin ole sisällytetty tätä toteamusta, jota ilman ohjelmassa tuskin otetaan huomioon näiden alueiden erityispiirteitä ja ainutlaatuisia vahvuuksia esimerkiksi biotalouden ja ilmastonmuutoksen alan tutkimuksen ja innovoinnin koeympäristöinä alueiden älykkään erikoistumisen strategioiden mukaisesti.

26.

muistuttaa erityisesti, että kunnat ja alueet ovat sen myötä, että ne ovat osallistuneet eurooppalaisiin yhteenliittymiin, tehneet suuria investointeja eurooppalaisiin tutkimuksen ja innovoinnin infrastruktuureihin. Se on myös esimerkki tutkimuksen ja innovoinnin paikkasidonnaisuudesta ja sisältymisestä paikalliseen ja alueelliseen viitekehykseen, ja se osoittaa, että tarvitaan lisätoimia, jotta useammat käyttäjät kaikkialta EU:sta ja kaikki alueet pääsisivät hyödyntämään näitä yhteenliittymiä.

27.

korostaa pitävänsä myönteisenä, että EU:n rakenne- ja sosiaalirahastoista tuetaan alueiden osallistumista innovaatiovetoiseen taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen ja kestäväpohjaiseen kasvuun. Komitean mielestä on erityisen tärkeää varmistaa, että Euroopan horisontti -ohjelma ja InvestEU-rahasto synnyttävät yhteisvaikutuksia Euroopan aluekehitysrahaston, Euroopan sosiaalirahaston, Erasmus+-ohjelman, Digitaalinen Eurooppa -ohjelman, yhteisen maatalouspolitiikan sekä avaruusohjelman kanssa. Tällaisten yhteisvaikutusten tulisi edistää rahastojen välistä johdonmukaisuutta, täydentävyyttä ja yhteensopivuutta sekä yhteiseen rakentamiseen perustuvaa lähestymistapaa ja vahvistaa alueellisia ja paikallisia yhteyksiä.

28.

on tyytyväinen toimiin, joiden tarkoituksena on varmistaa innovointiin käytettävän riskipääoman saatavuus laajentamalla VentureEU-aloite eurooppalaiseksi rahastoksi sekä tarkistamalla nykyistä sääntelyä pääomamarkkinaunionia koskevan aloitteen puitteissa.

29.

vastustaa kuitenkin tiukasti sitä, että valta päättää mahdollisuudesta siirtää osa koheesiopolitiikan varoista Horisontti Eurooppa -ohjelmaan olisi systemaattisesti jäsenvaltioilla. Komitea vaatii, että tätä mahdollisuutta käyttäisi asianomainen hallintoviranomainen ja että varojen käyttötavoista tehtäisiin yhteinen päätös kyseisen viranomaisen ja komission välillä siten, että varat palaavat kyseiselle maantieteelliselle alueelle (7).

30.

panee merkille Euroopan investointipankin kasvavan roolin tutkimuksen ja innovoinnin tukemisessa rahoitusvälineiden avulla. Tämä kehityskulku takaa, että avustuksia täydennetään yhä enemmän muilla rahoitusvälineillä.

Sääntelyn mukauttaminen innovaation edistämiseksi

31.

on yhtä mieltä siitä, että EU:n ja jäsenvaltioiden sääntelyä ja lainsäädäntöä on analysoitava arvioimalla niiden vaikutuksia innovointiin. On erittäin myönteistä, että konkreettisena innovointia edistävänä toimenpiteenä on esitetty erityisesti kuntien ja alueiden edustamalle julkiselle sektorille suunnattu esimerkkikokoelma, jonka tarkoituksena on helpottaa innovaatiohankintoja ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia ja siten vahvistaa kuntien ja alueiden mahdollisuuksia omaksua kärkitoimijan rooli.

32.

suhtautuu myönteisesti komission aloitteisiin valtiontukisääntöjen ja muiden tukitoimenpiteiden yksinkertaistamiseksi esimerkiksi ottamalla käyttöön tutkimus- ja innovaatiohankkeiden arvioinnissa sovellettavat yhteiset laatukriteerit.

33.

huomauttaa, että tutkimuseettistä sääntelyä koskeva koordinoitu opastus olisi erityisen tärkeää, jotta voidaan helpottaa tutkimus- ja innovointiyhteistyötä, jota tehdään terveydenhuollon, koulutuksen ja sosiaalityön aloilla, sekä ihmisiin ja käyttäytymiseen keskittyvää monialaista tutkimusta. Tämä helpottaisi rajatylittävää kliinistä ja käytännön tutkimusta ja innovointia, jossa useat toimijat tekevät yhteistyötä, sillä asiaa koskeva sääntely ja vaatimukset ovat nykyään erilaiset eri maissa, mikä vaikeuttaa esimerkiksi kaikkia osallistujia koskevan kansallisen, alueellisen ja paikallisen tutkimuseettisen arvioinnin synkronointia.

34.

suhtautuu myönteisesti siihen, että Seal of excellence -huippuosaamismerkin saaneille Euroopan horisontti -ohjelman hankkeille avataan mahdollisuus saada rahoitusta rakennerahastoista, mutta korostaa, että rakennerahastovarojen osoittamisen Euroopan horisontti -ohjelmaan kuuluviin hankkeisiin tulee aina olla jäsenvaltioille ja alueille vapaaehtoista ja että tällaisia mahdollisia sitoumuksia koskevan päätöksenteon on kuuluttava asiasta vastaaville alueviranomaisille.

Euroopasta edelläkävijä markkinoita luovassa innovoinnissa

35.

on tyytyväinen aloitteeseen perustaa Euroopan innovointineuvosto.

36.

korostaa, että neuvoston toimialan tulee myös painottaa tai tukea riittävästi innovoinnin varhaisvaiheiden edistämistä ja yhteistyöhankkeita sekä kattaa sosiaalinen ja yhteiskunnallinen innovointi – mukaan lukien palveluinnovointi –, jota tapahtuu suurelta osin kunnissa ja alueilla. Niissä luodaan uusia palveluja, liiketoimintamahdollisuuksia ja työpaikkoja, mikä vastaa yhteiskunnan perusluonteisiin tarpeisiin laajemmassa merkityksessä, julkisten palvelujen digitalisointi itsessään avaa tietä läpimurtoinnovaatioille (8).

37.

muistuttaa, että innovointia ei tapahdu pelkästään elinkeinoelämän piirissä, vaan erittäin suuria mahdollisuuksia läpimurtoinnovaatioihin on vähintään yhtä lailla myös alueilla, kunnissa ja julkisella sektorilla (9).

38.

mainitsee esimerkkinä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan, jota ”elävinä laboratorioina”ja koeympäristöinä toimivissa kunnissa ja alueilla toteutetaan mm. terveydenhuollon, yhteiskunnallisen kehittämisen sekä yleisen hyvinvoinnin kehittämisen alalla, ja huomauttaa, että loppukäyttäjien ja kansalaisten kannalta erittäin hyödyllisiä innovaatioita voidaan luoda suoraan tällaisessa paikkasidonnaisessa ympäristössä.

39.

katsoo, että tässä yhteydessä on aiheellista ottaa esille väestörakenteen muutoksiin liittyvät mahdollisuudet, joita esimerkiksi senioritalous tarjoaa ikääntyneille tarkoitettuja innovatiivisia tuotteita ja palveluja kehittäville ja tarjoaville yrityksille ja yhteisöille. Näitä sosiaalisia ja palvelualan innovaatioita voitaisiin hyödyntää parhaiten juuri alueilla, jotka kärsivät väestörakenteen muutoksesta.

40.

pitää lähtökohtana, että kuntien ja alueiden, samoin kuin tiedelaitosten ja elinkeinoelämän, pienet ja keskisuuret yritykset mukaan luettuina, on oltava edustettuina Euroopan innovointineuvostossa, jotta sen toiminta suunnataan selkeästi yhteiskunnan kannalta olennaisiin kysymyksiin ja jotta se kattaa paikalliset ja alueelliset toimijat.

41.

katsoo, että innovointineuvoston tulee tarjota alueviranomaisille mahdollisuus osallistua investointitukien suunnitteluun.

EU:n laajuisten tutkimus- ja innovaatiotehtävien (missioiden) määrittäminen

42.

tukee ajatusta poikki- ja monitieteellisen tutkimus- ja innovointitoiminnan järjestämisestä tarkoin määriteltyjen tehtävien tiimoilta ja koko unionin kannalta merkityksellisten, selvää eurooppalaista lisäarvoa tuottavien selkeiden tavoitteiden pohjalta. Tällaisen tutkimustoiminnan tulee luoda yhteisvaikutuksia valtio-, alue- ja paikallistason tutkimus- ja innovointistrategioiden ja etenkin älykkään erikoistumisen strategioiden kanssa. Esimerkkialana tätä ajatellen voidaan mainita biotalous (10).

43.

korostaa, että tehtävien on oltava selvästi yhteiskunnan kannalta merkityksellisiä ja niiden pyrkimyksenä on oltava konkreettisen hyödyn tuottaminen kansalaisille, jotka tulee myös ottaa mukaan tehtävien kehittämiseen. Lisäksi on toivottavaa, että ohjelmarakenteessa annetaan tilaa myös tutkimukselle ja innovoinnille, joita johdetaan alhaalta ylöspäin ja jotka valitaan avointen ilmoitusten kautta, sekä kokeelliselle tutkimukselle ja innovoinnille.

44.

muistuttaa tarpeesta ottaa paikallis- ja alueviranomaiset mukaan tehtävien määrittelyyn ja täytäntöönpanoon. Komitea katsoo, että tehtävät olisi nivottava YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelmassa määritettyihin kestävän kehityksen tavoitteisiin, ja korostaa kaupunkien ja alueiden oleellista roolia YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa.

Tuki innovaatioiden nopealle levittämiselle ja käyttöönotolle kaikkialla unionissa

45.

on tyytyväinen siihen, että Euroopan rakenne- ja investointirahastoja aiotaan käyttää kaikkien alueiden integroimiseksi nykyistä paremmin innovaatiovetoiseen talouteen vahvistamalla älykkään erikoistumisen strategioita (S3) sekä alueiden välisen innovaatiotoiminnan tukea. Se, miten tämä käytännössä toteutetaan, on ratkaistava paikallis- ja aluetasolla, sillä juuri siellä tarpeet tunnetaan parhaiten.

46.

muistuttaa analyysistä (11), jossa selvitettiin, minkälaisia erilaisia vaikeuksia alueet kohtaavat pyrkiessään kehittämään alueidenvälistä yhteistyötä eri tasoilla, ja katsoo, että se tulee ottaa huomioon kaikkien niiden rahoitusvälineiden suunnittelussa, joita käytetään tutkimuksen ja innovoinnin tukemiseen paikallisissa ja alueellisissa tutkimus- ja innovaatioekosysteemeissä.

47.

katsoo, että Euroopan komission ja makroaluestrategioihin osallistuvien jäsenvaltioiden on kehitettävä edelleen ja syvennettävä tieteellis-akateemista yhteistyötä yliopistojensa välillä, mikä liittyy myös tavoitteeseen perustaa eurooppalaisia yliopistoja vuoteen 2024 mennessä (12).

Osaamiseen investoiminen kaikilla tasoilla ja eurooppalaisten yliopistojen yrittäjähenkisyyden ja tieteidenvälisyyden vahvistaminen

48.

on samaa mieltä siitä, että innovatiivinen ja oppimiseen perustuva yhteiskunta edellyttää muutoksia myös sekä korkea-asteen että peruskoulutuksen oppilaitoksissa ja että yliopistojen ja korkeakoulujen on tehtävä tiiviimpää yhteistyötä sekä yritysten että yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa, jotta voidaan luoda koulutusjärjestelmä, joka kykenee vastaamaan joustavasti ja nopeasti niiden muuttuviin osaamistarpeisiin samoin kuin yksityisten kansalaisten ja rajattujen ammattikuntien ja ammatillisesti koulutettujen täydennyskoulutus- ja muihin koulutustarpeisiin.

49.

katsoo, että avoin tiede yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten johtavana periaatteena on hyvä tapa lisätä tietämyksen levittämistä yhteiskunnassa yleisesti, mutta kehottaa myös komissiota tukemaan kaikin tavoin nopeaa siirtymistä tähän, mukaan luettuna tutkimus- ja innovointitulosten saatavuuden edistäminen, mikä jo itsessään avaa mahdollisuuksia avoimeen innovointiin ja edistää kansalaisten laaja-alaista osallistumista tutkimukseen ja innovointiin.

50.

on samaa mieltä siitä, että Euroopan uusi osaamisohjelma (13) on arvokas väline, jonka avulla voidaan määrittää, mitä yhteyksiä tarvitaan koulutuksen ja innovaatioekosysteemien välillä, ja tässä ovat apuna myös digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmassa ja digitaalisia taitoja koskevassa strategiassa vahvistetut periaatteet. Komitea muistuttaa, että elinikäisen oppimisen näkökulmasta on ratkaisevan tärkeää, että yliopistot ja muut korkea-asteen oppilaitokset pystyvät kehittämään avoimen oppimisen tukea.

Bryssel 6. helmikuuta 2019.

Euroopan alueiden komitean

puheenjohtaja

Karl-Heinz LAMBERTZ

(1) COR 2017-00854-00–01, lausunto aiheesta ”Paikallinen ja alueellinen ulottuvuus Horisontti 2020 -puiteohjelmassa ja uusi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma”.

(2) COR 2017-00854-00–01, lausunto aiheesta ”Paikallinen ja alueellinen ulottuvuus Horisontti 2020 -puiteohjelmassa ja uusi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma”.

(3) COR-2018-03951-00-01, lausunto aiheesta ”Digitaalinen Eurooppa -ohjelma (2021–2027)”.

(4) COR 2017-03214-00–00, lausunto aiheesta ”EU:n teollisuusstrategia: paikallis- ja alueviranomaisten rooli ja näkökulma”.

(5) COR 2017-04757-00–00, lausunto aiheesta ”Innovoinnin tehostaminen Euroopan alueilla: sopeutumiskykyistä, osallistavaa ja kestävää kasvua koskevat strategiat”.

(6) COR 2017-00854-00–01, lausunto aiheesta ”Paikallinen ja alueellinen ulottuvuus Horisontti 2020 -puiteohjelmassa ja uusi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma”.

(7) COR 2017-00854-00–01, lausunto aiheesta ”Paikallinen ja alueellinen ulottuvuus Horisontti 2020 -puiteohjelmassa ja uusi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma”.

(8) COR 2016-02882-00–01, lausunto aiheesta ”Sähköisen hallinnon toimintaohjelma 2016–2020”

(9) COR 2017-03529-00–00, lausunto aiheesta ”Julkissektorin innovoinnin edistäminen digitaalisin ratkaisuin: paikallinen ja alueellinen näkökulma”.

(10) COR 2017-00044-00–01, lausunto aiheesta ”Biotalouden paikallinen ja alueellinen ulottuvuus ja alueiden ja kaupunkien rooli”.

(11) COR 20172017,04757-00-00, lausunto aiheesta ”Innovoinnin tehostaminen Euroopan alueilla: sopeutumiskykyistä, osallistavaa ja kestävää kasvua koskevat strategiat”.

(12) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Eurooppalaisen identiteetin vahvistaminen koulutuksen ja kulttuurin avulla – Euroopan komission panos EU-johtajien kokoukseen Göteborgissa 17. marraskuuta 2017 (COM(2017) 673 final).

(13) COR 2016-04094-00–01, lausunto aiheesta ”Uusi osaamisohjelma Euroopalle”.

16.5.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 168/15

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Eurooppalainen lähestymistapa disinformaation torjuntaan verkossa”

(2019/C 168/04)

Esittelijä:	Olgierd Geblewicz (PL, EPP), Länsi-Pommerin voivodikunnan aluejohtaja
Viiteasiakirja:	COM(2018) 236 final

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

Huomioita

toteaa, että viime vuosina maailmanlaajuisessa mediaekosysteemissä on tapahtunut suuria ja nopeita muutoksia. Näiden muutosten vaikutusta yhteiskunnalliseen ja poliittiseen elämään on vaikea yliarvioida; ns. sosiaalisten medioiden, alustojen kuten Facebook, Twitter, WhatsApp, YouTube ja Instagram, rooli kasvaa ihmisten välisen viestinnän ensisijaisina kanavina ja ne ovat muutaman vuoden kuluessa muuttaneet tavan levittää tietoa ja mielipiteitä. Samaan aikaan perinteisten tiedotusvälineiden vaikutus ja arvovalta mielipiteiden muokkaajana on supistunut.

korostaa, että lähitulevaisuudessa valtaosa tiedosta kulkee verkossa toimivilla kanavilla ja sosiaalinen media voi, etenkin länsimaissa, olla pääasiallinen kansalaisille suunnatun tiedon levitysväline: jo nyt yli puolet eurooppalaisista käyttää sosiaalisia verkostoja päivittäin tai 2–3 kertaa viikossa.

panee merkille, että sosiaalisten medioiden tärkein erityispiirre on tarjota historiassa tai muissa tiedotusvälineissä ennennäkemätön mahdollisuus välittää ”monelta monelle”(many-to-many): kuka tahansa minkä tahansa alustan käyttäjä voi, ainakin potentiaalisesti, saada oman viestinsä miljoonille muille käyttäjille ilman minkään toimituksen välitystä. Tästä on sekä myönteisiä että kielteisiä seurauksia.

toteaa, että sosiaaliset mediat erottuvat muista myös siksi, että ”perinteisissä” älineissä – lehdistössä, radiossa ja televisiossa – erillinen tuottajien ryhmä (toimittajat ja toimitus) päättää siitä, mitä julkaistaan. Nämä tahot voidaan saattaa päätöksistään eri tavoin suoraan vastuuseen. Sosiaalisten medioiden tapauksessa tämä on usein merkittävästi vaikeampaa, koska esimerkiksi ensin on tunnistettava tekijät ja levittämiskanavat. Sosiaaliset mediat mahdollistavat samalla myös virheellisten tietojen nopean ”viraalin” ämisen laajalle yleisölle.

korostaa, että mainittu vastuun puute – sosiaalisten medioiden ominaispiirre – on seurausta voimassa olevasta oikeudellisesta sääntelystä mutta myös laajamittaisesta anonyymiydestä, jonka kaikki sosiaalisen median alustat sallivat.

toteaa huolestuneena, että massojen, vastuun puuttumisen ja anonyymiyden yhdistelmä sosiaalisen median alustoilla on johtanut niiden käytäntöjen, sääntöjen, oikeudellisten takeiden ja tapojen rikkomiseen, joilla tähän asti on pyritty varmistamaan tiedonvälityksen luotettavuus.

toteaa erityisen huolestuneena, että sosiaalisesta mediasta on tullut disinformaation välittäjä ja poliittisen, taloudellisen ja yhteiskunnallisen manipuloinnin väline, jota käyttävät sekä sisäiset että ulkoiset toimijat. Tämänhetkistä sosiaalisessa mediassa esiintyvän manipulaation laajuutta on vaikea kuvata: saatavilla olevat tieteelliset tutkimukset osoittavat, että pelkästään vuonna 2018 järjestettiin 48 maassa organisoituja sosiaalisen median manipulointi- ja disinformaatiokampanjoita ja erilaiset poliittiset toimijat (puolueet, hallitukset yms.) käyttivät maailmanlaajuisesti yli puoli miljardia dollaria psykologisten operaatioiden toteuttamiseen ja yleisen mielipiteen manipuloimiseen sosiaalisessa mediassa.

korostaa lisäksi, että disinformaatiota käytetään usein sellaisten mielipiteiden levittämiseen, jotka ovat ristiriidassa Euroopan unionin perusoikeuskirjassa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa vahvistettujen ihmisarvon, vapauden, yhdenvertaisuuden ja yhteisvastuun jakamattomien ja yleismaailmallisten arvojen kanssa.

korostaa, että disinformaatiokampanjoiden tehokkuutta lisää huomattavasti pääsy käsiksi sosiaalisen median käyttäjien henkilötietoihin joko sosiaalisessa mediassa tai ostamalla ne sosiaaliselta medialta, sillä henkilötietoja voidaan hyödyntää välitettävän disinformaation räätälöimiseen ja siten sen vaikutusten maksimoimiseen.

10.

varoittaa, että sosiaalisen median nykyiset toimintamekanismit edesauttavat valheiden leviämistä enemmän kuin minkään muun tietokanavan mekanismit: eräät tieteelliset tutkimukset osoittavat, että esimerkiksi Twitterissä esiintyvä väärä tieto ”jaetaan edelleen” äyttäjän toimesta (ns. retweet) 70 prosenttia suuremmalla todennäköisyydellä kuin oikea tieto.

11.

korostaa myös, että saatavilla olevat tutkimukset osoittavat muitakin huolestuttavia ilmiöitä: sosiaalisten medioiden käyttäjillä on perustavia ongelmia erottaa, ovatko sosiaalisessa mediassa välitetyt tiedot paikkansapitäviä ja luotettavia.

12.

on huolissaan Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden valmiudesta torjua mahdollista uutta tekoälyn käynnistämää disinformaatioaaltoa. Disinformaatiota pidetään jo nyt yhtenä uhkaavimmista tulevan sodankäynnin välineistä.

13.

yhtyy Euroopan parlamentin kantaan (1), jonka mukaan EU:n ja jäsenvaltioiden on tärkeää toimia yhteistyössä sosiaalisen median palveluntarjoajien kanssa, jotta voidaan estää sellaisen propagandan levittäminen sosiaalisen median kanavien kautta, joka voi vaarantaa alueidemme sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja johtaa kansalaisten ja erityisesti nuorten radikalisoitumiseen.

14.

panee tyytyväisenä merkille Euroopan tasolla käydyn ns. valeuutisia (disinformaatio) koskevan keskustelun tähänastisen kulun. Euroopan komission tiedonanto ”Eurooppalainen lähestymistapa disinformaation torjuntaan verkossa” keskeinen viitekehys meneillään olevalle keskustelulle siitä, miten ehkäistä disinformaatiota verkossa.

15.

korostaa, että Euroopan komission tiedonannossa yksilöidään neljä keskeistä elementtiä strategialle disinformaation torjuntaan verkossa:

—	läpinäkyvyyden lisääminen (tieto disinformaation lähteistä, miten ja kenelle disinformaatio on suunnattu ja kuka maksaa sen tuottamisen ja levittämisen)

—	tietolähteiden monimuotoisuuden tukeminen, erityisesti sellaisten, jotka kannustavat kansalaisia omien kriittisten johtopäätösten tekemiseen hyvän journalismin takaaman korkean laadun pohjalta

—	tietolähteiden uskottavuuden arviointijärjestelmän kehittäminen

—	kansalaisille suunnattujen koulutusohjelmien toteuttaminen.

16.

panee kiinnostuneena merkille komission perustaman korkean tason asiantuntijaryhmän raportin vääristä uutisista ja disinformaatiosta verkossa, jota olisi pidettävä oleellisena täydennyksenä komission tiedonantoon. Asiantuntijaryhmä on yksilöinyt aihealueita, missä tähänastinen toiminta on epäonnistunut, esimerkiksi sosiaalisten alustojen käyttämien algoritmien toiminnan läpinäkymättömyys koskien vastaanottajille toimitetun sisällön hierarkkistamista ja julkaisujärjestyksen määrittämistä.

17.

kiinnittää huomiota East StratComin, Euroopan ulkosuhdehallinnon puitteissa toimivan erityisyksikön, hyödylliseen toimintaan, joka keskittyy Venäjän harjoittaman propaganda- ja disinformaatiotoiminnan paljastamiseen.

18.

panee merkille myös Euroopan parlamentissa käydyn, disinformaatiota verkossa koskevan keskustelun: vaikka siinä ei saavutettu yhdenmukaista kantaa tapoihin torjua disinformaatiota (poliittiset ryhmät esittelivät eri kantoja), keskustelun aikana korostettiin erityisesti, että olennainen huolenaihe tulisi olla Venäjän propagandalähteiden vaikutus EU:n jäsenvaltioiden yleiseen mielipiteeseen.

Painopisteet

19.

korostaa, että Euroopan unionin perusoikeuskirja takaa jokaiselle Euroopan unionin kansalaiselle oikeuden sananvapauteen, johon sisältyy vapaus olla jotakin mieltä ja vastaanottaa ja levittää tietoja tai ajatuksia viranomaisten siihen puuttumatta ja maakohtaisista rajoista riippumatta. EU:n toimielinten tavoitteena tulee olla tiedonsaantioikeuden tehokkaan toteuttamisen varmistaminen.

20.

muistuttaa, että disinformaatioon liittyvä uhka vaikuttaa demokraattisiin yhteiskuntiin ja instituutioihin kaikilla tasoilla; tarkoituksellisesti verkossa levitettävillä väärillä tiedoilla voi olla samanlainen tuhoisa vaikutus sekä paikallisyhteisöihin (ja poliittisiin prosesseihin, kuten EU:n, valtiollisiin ja paikallisiin vaaleihin) että koko maahan. Disinformaation torjunta on siksi otettava ennen Euroopan parlamentin vaaleja painopisteeksi niin EU:n toimielimissä kuin sosiaalisen median verkostoissa, jotta pystytään takaamaan vapaat ja oikeudenmukaiset vaalit.

21.

muistuttaa myös, että disinformaatio altistaa yhteiskuntaa menetyksille monella tavoin. Se ei johda ainoastaan vääriin edellytyksiin perustuviin poliittisiin päätöksiin vaan voi myös aiheuttaa vihaa ja aggressiota, altistaa kansalaisia (aineellisille) menetyksille ja aiheuttaa uhkaa hengelle ja terveydelle. Lisäksi disinformaatio murentaa pitkällä aikavälillä kansalaisten luottamusta kaikkiin tietolähteisiin ja instituutioihin, viranomaisiin ja demokratiaan.

22.

korostaa samalla, että disinformaation torjuminen verkossa ei voi tapahtua sananvapauden ja muiden Euroopan yhteisön perusarvojen kustannuksella eikä se saa uhata oikeutta henkilötietojen suojaan, vaan henkilötietojen on säilyttävä aina yksittäiselle käyttäjälle kuuluvana luovuttamattomana omaisuutena. Henkilötietojen saannin kokonaan tai osittain voi sallia vain kyseinen käyttäjä, jolla on myös oikeus peruuttaa tietojen saanti ja valvoa pääsyä käsiksi tietoihin. Minkäänlainen sensuurin muoto ei ole hyväksyttävä. Käyttöön otettavien ratkaisujen on oltava oikeasuhtaisia.

23.

panee merkille, että sosiaalisen median markkinoiden keskeisten toimijoiden ponnistelut, EU:n toimielinten tuella, ovat tällä hetkellä keskittyneet disinformaation torjuntaan sosiaalisen median alustojen ”itsesääntelyn” ä niiden ja ulkoisten tahojen (esim. faktantarkistukseen osallistuvien organisaatioiden) ja valtion toimielinten välisen vapaaehtoisen yhteistyön avulla. Sosiaalisen median alustojen tulee panostaa enemmän valeuutisten torjuntaan muun muassa varoitusten, faktantarkistuksen ja valekäyttäjätilien sulkemisen kautta ja osoittaa riittävästi resursseja erikielisten tietovirtojen seurantaan kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Lisäksi sosiaalisen median alustojen, kuten Facebookin, Twitterin, Instagramin ja Youtuben, olisi kehitettävä vahvistetun käyttäjätilin käsitettä niin, että se takaisi lähteiden luotettavuuden ja eettisyyden.

24.

huomauttaa, että jos nykyisin toteutettavat toimenpiteet (esim. Facebookin, Twitterin ja muiden alustojen omaehtoisesti vuonna 2018 hyväksymät vapaaehtoiset käytännesäännöt disinformaation torjumiseksi verkossa) osoittautuisivat riittämättömiksi ja disinformaatioon liittyvä ongelma pahenee, voi olla välttämätöntä ottaa käyttöön oikeudellisia välineitä, jotka pakottavat sosiaalisia medioita hallitsevat toimijat määrättyyn toimintaan.

Paikallishallinnon rooli disinformaation torjunnassa

25.

muistuttaa, että muun muassa paikallisiin poliittisiin ja yhteiskunnallisiin prosesseihin vaikuttava disinformaatio voi vaikuttaa myös paikallisten yhteisöjen elämän järjestämiseen ja näin ollen myös kansalaisten elämänlaatuun.

26.

korostaa, että alueiden komitealla on perussopimusten nojalla Euroopan unionin alue- ja paikallishallintojen edustajana erityisen hyvät mahdollisuudet osallistua disinformaation uhkaa koskevaan keskusteluun sekä käynnistää ja koordinoida eurooppalaisten paikallishallinnon tahojen tämän ongelman vastaisia toimia sen laajasti hyväksytyn periaatteen mukaisesti, että disinformaation torjunnan on perustuttava usean eri instituution yhteistyöhön.

27.

yksilöi kolme keskeistä alaa, missä alueiden komitea ja paikallishallinnon viranomaiset voivat esittää aloitteellisia toimia ja tukea tehokkaasti ponnisteluja verkossa esiintyvän disinformaation torjumiseksi: kansalaiskasvatus, kansalaisjärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan tukeminen ja eettisten paikallisten tiedotusvälineiden tukeminen.

Kansalaiskasvatus

28.

on samaa mieltä muun muassa korkean tason asiantuntijaryhmän antaman vääriä uutisia ja disinformaatiota verkossa koskevan raportin lopputuleman kanssa siitä, että kansalaisten kouluttaminen ja opettaminen verkkomedian, erityisesti sosiaalisen median, vastuulliseen ja tiedostavaan käyttämiseen, on paras pitkän aikavälin keino disinformaation torjumiseksi.

29.

panee kiinnostuneena merkille Euroopan komission ehdotuksen uudeksi ”Digitaalinen Eurooppa”-ohjelmaksi vuosiksi 2021–2027 ja kehottaa samalla Euroopan parlamenttia ehdottamaan, että Euroopan sosiaalirahastoon otetaan vuosien 2021–2027 painopisteeksi sellaisen tiedostavan yhteiskunnan rakentaminen, joka on vastustuskykyinen propagandalle ja jolla on valmiudet varmistaa verkossa levitettävän tiedon paikkansapitävyys.

30.

kiinnittää huomiota siihen, että paikallishallinnoilla on kansalaisia lähimpänä olevina – ja useissa tapauksissa perus- ja keskiasteen koulutuksen järjestämisestä vastaavina – julkisen vallan tahoina parhaat edellytykset järjestää koulutusohjelmia, joissa opetetaan verkkotietolähteiden vastuullista käyttöä ja kykyä erottaa luotettavat ja epäluotettavat lähteet toisistaan.

31.

kannustaa paikallishallintotahoja ryhtymään asianmukaisiin toimiin sen varmistamiseksi, että verkkomedian oikean käytön opetus tulee osaksi opetussuunnitelmaa perustasolta lähtien.

32.

muistuttaa samalla, että toteutettavat koulutusohjelmat on suunniteltava siten, että niitä voidaan helposti muokata ja täydentää ottaen huomioon verkkomedian jatkuvasti muuttuva luonne, mikä koskee erityisesti sosiaalista mediaa.

33.

toteaa myös, että verkkomedian tiedostavan käytön opettamisessa on otettava huomioon se, että sosiaalisessa mediassa viesti vetoaa usein tunteisiin, joskus vastaanottajien alitajuisesti aistimiin. Tästä syystä opettajia olisi koulutettava, jotta he voisivat tarjota vastaanottajille (koulutusohjelmiin osallistuville ihmisille) ikään ja koulutustasoon nähden sopivat välineet, joilla he voivat välttää tunteellisen vastaanottamisen ansan sekä ns. kognitiiviseen vinoumaan liittyvät ansat – eli vaaran hyväksyä todellisina vain ne tiedot ja mielipiteet, jotka vahvistavat omaa aikaisempaa käsitystä.

34.

toteaa, että koska tunneälyä ja kriittistä ajattelua on vaikea opettaa, tulee edellyttää, että opettajille tarjotaan siihen koulutusta ja välineitä. Opettajat eivät ole yleensä saaneet koulutusta tältä alalta, eivätkä he ole välttämättä tietoisia asian tärkeydestä tai edes sen olemassaolosta. Vaikeutta opettaa näin tärkeitä taitoja, jos opettajalla ei itsellään niitä ole, tulisi tasoittaa välineillä ja prosesseilla, jotka ovat oikeassa suhteessa näiden taitojen merkitykseen, paitsi disinformaation torjumiseksi myös yksilön kehittymiseksi sekä kansalaisena että ammatillisesti.

35.

muistuttaa tarpeesta saada vastaanottajat tietoisiksi siitä, että eräiden sosiaalisen median kanavien ja jossain määrin myös perinteisten tiedotusvälineiden toimintatapa voi luoda ”informaatiokuplia””kaikukammioita”, joissa vastaanottajat saavat enää vain näkemyksiä ja tietoja, jotka ovat heille mieleen, ja mahdollisesti myös virheellisiä tietoja, joiden oikaisut eivät saavuta heitä. Lisäksi sosiaalisten medioiden mekanismit näyttävät usein vaikeuttavan sitä, että käydään asiallista vuoropuhelua erilaisista mielipiteistä ja näkökulmista ja että saavutetaan kompromisseja, mikä on demokratian ydin.

36.

kehottaa paikallishallintotahoja ja kuluttajavalistuksesta, erityisesti nuorten osalta, vastaavia instituutioita ottamaan huomioon, että disinformaatiolta suojautuminen on heidän oman etunsa mukaista. Disinformaatio ei rajoitu ainoastaan politiikan ja yhteiskunnallisten asioiden alueelle: sitä esiintyy yhtä paljon kaupallisella alalla – rahoituspalveluissa, verkkokaupassa ja terveysneuvonnassa; tärkeiden päätösten tekemisellä disinformaation pohjalta voi olla kohtalokkaat seuraukset.

37.

ilmoittaa valmiutensa tukea paikallishallintoa tällä alalla, muun muassa keräämällä erilaisia kokemuksia kaikista EU:n jäsenvaltioista ja aloittamalla käytännesääntöjen luomisen.

Tuki kansalaisjärjestöille

38.

kehottaa paikallisviranomaisia ja yhteisöjä luomaan tukijärjestelmän disinformaation torjuntaa (esimerkiksi faktantarkistusta tai kansalaiskasvatusta) harjoittaville kolmannen sektorin järjestöille.

39.

korostaa, että tällainen tuki on tarpeellista, koska tietojen tarkistamisesta aiheutuvat kustannukset ovat luokkaa korkeampia kuin kustannukset valheiden ”luomisesta”; riippumattomien faktantarkistusta harjoittavien järjestöjen sekä järjestöjen, jotka tahtovat kouluttaa kansalaisia tunnistamaan valheet, olisi voitava saada aineellista tukea.

40.

kiinnittää huomiota siihen, että juuri paikallis- ja aluehallinnolla on mahdollisuus myöntää tällaista tukea eri muodoissa: apurahakilpailut, etuoikeutettu tilojen vuokraus ja muut avustuksen muodot.

41.

ilmoittaa alueiden komitean mahdollisuudesta toimia koordinaattorin roolissa määritellen parhaita käytäntöjä ja helpottaen kokemusten vaihtoa.

Tuki paikallisille tiedotusvälineille

42.

kiinnittää huomiota siihen, että suuri osa verkossa leviävästä disinformaatiosta on luonteeltaan paikallista ja että paikallisilla ja alueellisilla tiedotusvälineillä voi olla tärkeä rooli sen oikaisemisessa asiaan liittyviä käytänteitä noudattaen ja asianmukaisella tuella. Muun muassa näistä syistä AK painottaa laadukkaiden paikallisten ja alueellisten tiedotusvälineiden merkitystä. Niihin kuuluvat myös dynaamiset paikalliset ja alueelliset media-alan toimijat, joiden joukossa julkisen palvelun toimijoillakin on tärkeä tehtävä. Tämä on sitäkin tärkeämpää, kun otetaan huomioon muutos, jota median kulutuksessa ja tuotannossa käydään parhaillaan läpi.

43.

muistuttaa, että paikalliset tiedotusvälineet takaavat monimuotoisuutensa ansiosta alueen poliittisen moniarvoisuuden ja tiedotuksen moniarvoisuuden. Tämän moniarvoisuuden puolustamisen tulee olla ensisijainen tavoite. Monissa Euroopan unionin maissa paikallisten tiedotusvälineiden tilanne on tällä hetkellä vaikea; juuri sosiaalisten medioiden tulo markkinoille yhdessä niiden teknisten mahdollisuuksien kanssa (yksityishenkilöiden tavoittaminen, mahdollisuus viestien täsmälliseen kohdentamiseen tietyille henkilöille) on leikannut paikallisten tiedotusvälineiden taloudellista pilaria, jonka muodostavat pienet ilmoitukset. Joissakin tapauksissa poliittinen taso on myös tietoisesti pyrkinyt heikentämään median moniarvoisuutta. Taloudellisesti heikentyneillä paikallisilla tiedotusvälineillä on luonnollisesti pienempi mahdollisuus aktiivisesti vastustaa valheiden levittämistä verkossa.

44.

kehottaakin käynnistämään yleiseurooppalaisen keskustelun siitä, miten paikallisia tiedotusvälineitä voidaan tukea. Keskustelussa on keskityttävä kahteen linjaan, jotka eivät ole toisiaan poissulkevia: tiedotusvälineiden tukeminen kannattavien liiketoimintamallien kehittämisessä ja apu, jota paikallis- ja alueviranomaiset (paikalliset yhteisöt mutta myös keskus- tai Euroopan tason toimielimet) voivat antaa paikallisille tiedotusvälineille esimerkiksi tukien avulla siten, että taataan terve mielipiteiden moniarvoisuus ja samanaikaisesti noudatetaan unionin sisämarkkinasääntöjä, erityisesti valtiontukisääntöjä. Komitea kehottaa tällä välin paikallis- ja aluehallintoa ottamaan käyttöön väliaikaisia tukitoimenpiteitä paikallista lehdistöä varten niiden selviytymisen varmistamiseksi.

Bryssel 6. helmikuuta 2019.

Euroopan alueiden komitean

puheenjohtaja

Karl-Heinz LAMBERTZ

(1) Euroopan parlamentti 2016/2030 (INI).

16.5.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 168/21

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Terveydenhuoltoalan digitalisointi”

(2019/C 168/05)

Esittelijä:

Fernando López MIRAS (ES, EPP), Murcian aluevaltuuston puheenjohtaja

Viiteasiakirja:

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle terveys- ja hoitoalan digitaalimurroksen edellytyksistä digitaalisilla sisämarkkinoilla: kansalaisten voimaannuttaminen ja terveemmän yhteiskunnan rakentaminen

COM(2018) 233 final

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

Yleistä

on tyytyväinen komission aloitteeseen, jonka tarkoituksena on edistää EU-maiden yhteistyötä terveydenhuoltoalan digitalisoinnin nopeuttamiseksi, jotta Euroopassa saadaan aikaan entistä tehokkaammat terveydenhuoltopalvelut, edistytään tutkimuksissa, parannetaan sairauksien ennaltaehkäisyä ja yksilöllisiä terveys- ja hoitopalveluja ja tarjotaan kansalaisille yhtäläiset mahdollisuudet saada laadukkaita hoitopalveluja. On kuitenkin aina pidettävä mielessä, että terveydenhuoltojärjestelmien organisointi kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan.

on tietoinen haasteesta, joka hajautetun hallinnon tasoilla on vastassaan kaikkialla Euroopan unionissa, nimittäin väestön ikääntymisestä, jonka seurauksena krooniset sairaudet ja monien sairauksien yhteisesiintyminen yleistyvät, mikä puolestaan johtaa resurssien tarpeen kasvuun ja kysymykseen hoitomallin muutoksen tarpeesta.

kiinnittää huomiota siihen, että suuria määriä terveystietoja tallennetaan nykyisin erillisiin järjestelmiin, ja toteaa, että tehostamalla näiden järjestelmien käyttöä liittämällä ne yhteen ja analysoimalla massadataa voitaisiin parantaa sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmiä ja tehdä niistä kestäväpohjaisia.

korostaa, että näihin EU:n kohtaamiin haasteisiin vastaaminen edellyttää terveys- ja hoitoalan digitaalimurrosta.

katsoo, että digitaalisten ratkaisujen käyttöönotto terveys- ja hoitoalalla on edelleen hidasta ja vaihtelee huomattavasti jäsenvaltioittain ja alueittain ja että on olemassa vaara, että tietoyhteiskunnan hyödyt keskittyvät suurkaupunkeihin ja kehittyneemmille alueille. Tämä jättäisi vähemmälle huomiolle syrjäiset alueet, maaseutualueet ja harvaan asutut alueet sekä saaret, joiden olisi oltava ensisijaisena kohteena sen vuoksi, että niiden eristyneisyyttä voidaan lieventää näiden ratkaisujen avulla.

toteaa, että tähän asti toteutetuista toimenpiteistä huolimatta sähköisissä terveystietorekisterien järjestelmissä käytetään eri puolilla EU:ta edelleen keskenään yhteensopimattomia formaatteja ja standardeja.

pitää genomitietojen ja muiden terveystietojen turvallista saatavuutta ja vaihtoa yli rajojen tarpeellisena, jotta pystytään edistämään tutkimusta, tekemään entistä tarkempia diagnooseja ja suunnittelemaan sairauksien yksilöllisempää hoitoa ja näin etenemään yksilöllistetyn lääketieteen alalla.

on tyytyväinen komission aloitteisiin, joilla pyritään tukemaan sähköisten terveyspalvelujen (eHealth) käyttöönottoa alueilla välineenä, jolla voidaan vastata ikääntymisen haasteeseen. Näihin aloitteisiin lukeutuvat mm. yhteistyörakenteet, kuten aktiivisena ja terveenä ikääntymistä koskeva eurooppalainen innovaatiokumppanuus (AHA), AHA-viitesivustojen nimeäminen ja ikääntyvää yhteiskuntaa varten laaditun terveys- ja hoitoalan digitalisointia koskevan suunnitelman (Blueprint for Digital Transformation of Health and Care for the Ageing Society) tukeminen.

on tyytyväinen vuosia 2021–2027 koskeviin uusiin rahoitusehdotuksiin, joissa terveysalan digitalisointi on tärkeässä asemassa. Komitea pitää erityisesti tervetulleena asetusta Digitaalinen Eurooppa -ohjelman perustamisesta vuosiksi 2021–2027. Komitea pitää välttämättömänä varmistaa, että julkisella sektorilla ja yleiseen etuun liittyvillä aloilla, kuten terveys- ja hoitoalalla ja koulutuksessa, voidaan ottaa käyttöön ja asettaa saataville viimeisintä kehitystä edustavia digitaaliteknologioita, etenkin suurteholaskenta, tekoäly, tietoturva ja kyberturvallisuus.

Eurooppalainen sähköinen terveyskertomus ja rajatylittävä terveydenhuolto: kansalaisten turvallinen pääsy tutustumaan omiin terveystietoihinsa

10.

on tyytyväinen siihen, että tietosuojan periaatetta pidetään komission ehdotuksissa keskeisen tärkeänä ja että niissä otetaan samalla huomioon uuden tietosuoja-asetuksen (GDPR) tarjoamat mahdollisuudet saavuttaa edistystä, kun on kyse turvallisesta pääsystä käsiksi terveystietoihin.

11.

toteaa, että kansalaisten itsehoitovalmiuksia ja terveystietojen lukutaitoa on parannettava paitsi siksi, että sillä on vaikutusta terveyteen, myös siksi, että näin edistetään terveysjärjestelmien kestäväpohjaisuutta. Tieto- ja viestintätekniikat ovat tässä keskeinen apuväline. Komitea katsoo niin ikään, että terveysalan viranomaisilta tarvitaan asianmukaista ohjausta verkossa olevan tieteellisesti perustelemattoman terveysaiheisen suuren tietomäärän jäsentämiseen.

12.

huomauttaa, että valtaosa kansalaisista ei tiedä, mitä seurauksia heidän henkilötietojensa saataville asettamisella saattaa olla, eikä tunne niiden saatavuuteen sovellettavia monimutkaisia sääntöjä.

13.

pitääkin valitettavana, ettei komission ehdotuksiin sisälly konkreettisia toimenpiteitä suuren yleisön tietoisuuden lisäämiseksi ja sen takaamiseksi, että kansalaiset ja potilaat ymmärtävät täysin ne lainsäädännölliset puitteet, joilla terveystietojen yksityisyyttä suojellaan. Komitea kehottaa komissiota tukemaan kaikkialla EU:ssa viestintäkampanjoita, joiden tarkoituksena on selittää, miten terveystietojen yksityisyyttä suojellaan uudessa lainsäädäntökehyksessä.

14.

kehottaa komissiota edelleenkin tukemaan toimia, joilla poistetaan sähköisten terveyspalvelujärjestelmien yhteentoimivuuden esteitä ja siten tehostetaan järjestelmiä, sillä yhteentoimimattomuus aiheuttaa todellisia ja mitattavissa olevia kustannuksia.

15.

kannattaa komission aikomusta antaa suositus sähköisten terveystietorekistereiden eurooppalaisen tietojenvaihtoformaatin teknisistä eritelmistä ja tukee sähköisten terveyspalvelujen digitaalisen palveluinfrastruktuurin jatkokehittämistä, jotta kansalaiset ja potilaat pääsevät tutustumaan omiin terveystietoihinsa, jotta näitä tietoja voidaan käyttää kansanterveyden ja tutkimuksen hyväksi ja jotta voidaan myös edistää henkilöiden vapaata liikkuvuutta, jota monitekijäiset sairaudet nykyisin haittaavat.

16.

pyytää jäsenvaltioita välttämään palvelujen sijoittamista keskitetysti sen virheellisen käsityksen pohjalta, että paikkakohtaisesti sijoitetut palvelut olisivat turvallisempia, ja arkistoimaan tietoja hajautetusti hyödyntämällä teknologioita, joiden avulla se on mahdollista, kuten lohkoketjuteknologiaa. On myös tärkeää edistää kansainvälisten avointen standardien käyttöä, jotta vältetään ratkaisuja, jotka johtavat riippuvuuteen jostakin tietystä palveluntarjoajasta.

17.

painottaa, että potilastiedot on suojattava ja turvattava asianmukaisesti, jotta tietoja ei voi käyttää väärin. Komitea korostaa niin ikään, että potilastietojen parantuneesta saatavuudesta syntyvät mahdollisuudet eivät saa missään tapauksessa johtaa potilasoikeuksien kannalta kielteiseen kehitykseen, vaan niitä on hyödynnettävä potilaan eduksi. Komitea kehottaakin painokkaasti komissiota tarkastelemaan toimenpiteitä potilaiden suojelemiseksi – heidän ja terveyspalveluiden tarjoajien – mahdolliselta voiman epäsuhdalta, joka saattaa syntyä terveystietojen saatavuuden parantumisen myötä.

18.

toteaa, että sähköinen potilaskertomus voi auttaa koordinoimaan hoitopalveluja valtio- ja aluetasolla, koska silloin tietoja voidaan vaihtaa reaaliaikaisesti terveydenhoitopalvelujen tarjoajien välillä etenkin vaikeita monielinsairauksia tai harvinaisia sairauksia sairastavien potilaiden tapauksessa.

19.

huomauttaa samalla, että eräissä jäsenvaltioissa julkishallinnon tahot ovat tehneet mittavia investointeja sellaisten sähköisten terveyskertomusten ja digitaalialustojen kehittämiseen, jotka mahdollistavat kansalaisille pääsyn perehtymään kaikkiin omiin terveystietoihin tai osaan niistä. On tärkeää ottaa nämä huomattavat investoinnit huomioon, oppia kyseisten jäsenvaltioiden kokemuksista sekä huolehtia siitä, ettei valtio-, alue- ja paikallistasoa rasiteta tarpeettomilla lisäkustannuksilla.

20.

ehdottaa, ettei komissio tyytyisi pelkästään sähköisten terveystietorekistereiden eurooppalaisen tietojenvaihtoformaatin kehittämiseen vaan edistäisi sen lisäksi todellisen eurooppalaisen sähköisen terveyskertomuksen kehittämistä. Sen perustana tulee olla turvallinen pääsy potilaskertomuksiin, ja siinä potilas olisi tietojen omistaja, joka antaisi luvan niiden käyttöön ja tarkistaisi jälkikäteen, miten tietoja on käytetty.

21.

huomauttaa samalla, että eräiden jäsenvaltioiden viranomaiset ovat joko jo luoneet tai ovat luomassa potilastietoja ja niihin pääsyä koskeviin suostumusilmoituksiin, lokitietoihin jne. liittyviä sähköisen hallinnon rakenteita ja järjestelmiä. On tärkeää, että eurooppalaista sähköistä terveyskertomusjärjestelmää kehitettäessä otetaan huomioon kokemukset, joita tältä alalta on kertynyt valtio-, alue- ja paikallistasolla.

Paremmat tietokannat ennaltaehkäisyn, tutkimuksen ja yksilöllisen lääketieteen edistämiseksi

22.

katsoo, että henkilökohtaisten terveystietojen vaihtamisella on ratkaiseva merkitys kansanterveyden tutkimukselle ja kliiniselle tutkimukselle, jotta jäsenvaltiot voivat tietosuojaa koskevaa perusoikeutta vaarantamatta muuntaa tiedot osaamiseksi, josta kansalainen itse hyötyy.

23.

katsoo, että olemassa olevien kansallisten ja alueellisten aloitteiden koordinointia on parannettava, jotta genomitiedot ja muut terveystiedot voidaan yhdistää tutkimuksen ja yksilöllisen lääketieteen aloilla. Komitea kannustaa jäsenvaltioita liittymään genomitietojen käyttöä koskevaan yhteistyöjulistukseen Towards access to at least 1 million sequenced genomes in the European Union by 2022 (Tavoitteena pääsy yhteen miljoonaan sekvensoituun genomiin EU:ssa vuoteen 2022 mennessä).

24.

kehottaa komissiota arvioimaan mahdollisuutta antaa Euroopan unionin kansalaisille kliinisistä syistä tehtäville geneettisille tutkimuksille yksilöllinen tunniste, joka helpottaisi näiden tietojen hyödyntämistä ennaltaehkäisevissä, diagnostisissa tai terapeuttisissa toimenpiteissä, joita asianomainen henkilö mahdollisesti tarvitsee elämänsä aikana. Tietojen hyödyntäminen edellyttäisi aina asianomaisen henkilön suostumusta, sillä potilas on aina tietojen omistaja. Nykyisin tarjolla oleva lohkoketjuteknologia (blockchain) on turvallinen protokolla, jonka avulla tietojen saatavuus on mahdollista taata siten, että niiden luottamuksellisuus on turvattu ja niiden hallinta säilyy asianomaisella henkilöllä.

25.

pyytää komissiota toteuttamaan turvattuja ja anonyymiyden takaavia toimenpiteitä, joilla edistetään terveystietojen käyttöön liittyvän teknologian käyttöönottoa – ottaen huomioon avainteknologioihin, kuten tekoälyyn ja suurteholaskentaan sisältyvän potentiaalin – tehostamalla koordinointia järjestelmän toimijoiden välillä. Näihin toimijoihin tulee laskea kuuluviksi myös alueet, julkinen ja yksityinen sektori (myös sähköisen terveydenhuoltoalan pk-yritykset), tutkimuslaitokset sekä muut asiaankuuluvat toimijat.

26.

on tyytyväinen komission aikomukseen tukea teknisten eritelmien kehittämistä, jotta voidaan taata turvallinen pääsy perehtymään genomi- ja terveystietoihin sekä niiden vaihto rajojen yli tutkimuskäyttöön, ja siihen, että komissio käynnistää pilottitoimia, joilla koordinoidaan asiaankuuluvia ohjelmia, aloitteita ja toimijoita kansallisella ja EU:n tasolla. Komitea korostaa kuitenkin, että genomitietojen käyttöön liittyviä takuita on vahvistettava.

27.

pitää asianmukaisena komission aikomusta luoda genomitietojen ja muiden terveystietojen jakamista varten EU:n laajuinen kansallisten viranomaisten välinen vapaaehtoinen koordinointimekanismi, joka auttaa edistämään ennaltaehkäisevää toimintaa sekä tutkimusta väestön terveyden ja yksilöllisen lääketieteen aloilla.

28.

kehottaa komissiota koordinoimaan viranomaisten hallussa olevien tietojen saatavuuteen ja uudelleenkäyttöön liittyviä toimiaan muiden edistämiensä toimien, kuten komission tiedonannon ”Päämääränä yhteinen eurooppalainen data-avaruus” (COM(2018) 232), kanssa.

29.

pyytää komissiota hyödyntämään eurooppalaisten osaamisverkostojen tarjoamia mahdollisuuksia sovellettaessa potilaiden oikeuksista rajatylittävässä terveydenhuollossa annettua direktiiviä, jotta helpotetaan monialaisen translaatiotutkimuksen soveltamista harvinaisista tai harvoin esiintyvistä sairauksista tai monitekijäisistä sairauksista kärsiville potilaille suunnattuun yksilölliseen lääketieteeseen.

30.

kehottaa komissiota käynnistämään EU:n tasolla keskustelun genomi- ja terveystietojen käyttöön kansanterveyden ja tutkimuksen alalla liittyvistä eettisistä, oikeudellisista ja sosiaalisista seurauksista ja katsoo, että komission ja jäsenvaltioiden tulee sääntelytoimissaan kiinnittää huomiota muun muassa näihin seurauksiin ja ottaa tässä yhteydessä huomioon eettisten komiteoiden ja asiantuntijakomiteoiden rooli sekä terveydenhuoltopalvelujen käyttäjien autonomia.

31.

kehottaa jäsenvaltioita vahvistamaan ja tarvittaessa laajentamaan nykyisiä valmiuksia taata terveyteen liittyvien tietojen jatkuva ja säännöllinen keruu, sillä näin parannetaan muun muassa Maailman terveysjärjestön ja OECD:n käytettävissä olevien kansainvälisten tietojen laatua.

32.

kehottaa jäsenvaltioita yhdistämään tietoja soveltaen niihin avoimen pääsyn periaatetta ja ottaen huomioon avointa tiedettä sekä eurooppalaisten avoimen tieteen pilvipalvelujen perustamista koskevat tavoitteet.

Digitaaliset välineet potilaiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi ja potilaslähtöisen hoidon edistämiseksi: yhdennetty lähestymistapa hoitoon, ikääntymiseen, kroonisiin sairauksiin ja monien sairauksien yhteisesiintymiseen nähden

33.

toteaa, että väestön ikääntyessä krooniset sairaudet ja monien sairauksien yhteisesiintyminen yleistyvät ja näin ollen myös terveydenhuoltokustannukset kasvavat. Tämän vuoksi hoitoalalla tarvitaan monialaista ja yhdennettyä lähestymistapaa. Sähköiset terveyspalvelut ja sähköinen tietojenvaihto potilaiden, heidän hoitajiensa ja hoitopalvelujen tarjoajien välillä helpottavat potilaslähtöistä hoitoa ja siirtymistä laitoskeskeisestä terveydenhuollosta yhteisöpohjaiseen terveydenhuoltoon.

34.

toteaa, että koulutus on keskeinen tekijä, jolla autetaan kansalaisia osallistumaan aktiivisesti digitaalimurrokseen. Komitea kehottaakin komissiota ja jäsenvaltioita kiinnittämään enemmän huomiota kansalaisten ja potilaiden digitaalisen lukutaidon parantamiseen kehittämällä asianmukaisia koulutusohjelmia. Komitea muistuttaa myös, että edelleen on olemassa EU-kansalaisten ryhmiä, joilla ei ole mahdollisuuksia käyttää internetiä tai joilla ei ole digitaalisten palvelujen hyödyntämiseen riittäviä digitaalisia valmiuksia, ja että on toimittava aktiivisesti digitaalisen osallisuuden lisäämiseksi.

35.

toteaa, että terveysalan digitaalimurros ei voi onnistua ilman alan koulutuksen ja terveydenhuollon ammattilaisten jatkokoulutuksen mukauttamista.

36.

korostaa, että digitaaliteknologialla voidaan mahdollistaa terveyspalvelujen saanti tai parantaa sitä, etenkin liikuntarajoitteisia henkilöitä ajatellen. On olennaisen tärkeää ottaa huomioon alueellinen näkökulma, jotta useammat ihmiset syrjäisillä, harvaan asutuilla tai epäsuotuisilla alueilla, jotka saattaisivat jäädä terveydenhuoltojärjestelmien ulkopuolelle tai ilman kattavaa palvelua, saisivat korkealaatuista tietoa ja voisivat hyödyntää ennaltaehkäiseviä terveydenhuoltotoimenpiteitä sekä helposti saatavilla olevaa sairaanhoitoa ja seurantaa.

37.

korostaa, että on huolehdittava siitä, että terveydenhuoltoalan digitalisointi vähentää sosiaalista eriarvoisuutta ja parantaa palvelujen saatavuutta vammaisille ja ikäihmisille.

38.

toteaa, että alueiden välillä on edelleen huomattavia eroja tieto- ja viestintätekniikan palvelujen saatavuudessa, ja kehottaakin komissiota jatkamaan sellaisten toimintalinjojen edistämistä, joilla helpotetaan kyseisten palvelujen saatavuutta epäsuotuisilla alueilla.

39.

painottaa, että terveysalan mobiilisovellukset (mHealth) ovat keskeinen tekijä pyrittäessä parantamaan ihmisten vaikutusmahdollisuuksia, ja ne ovat myös välttämättömiä terveydenhuoltojärjestelmien kestäväpohjaisuutta silmällä pitäen. Komitea katsoo, että talouden ja terveyttä koskevien tulosten kannalta tehokkaiden digitaalisten ratkaisujen käyttö on keino parantaa sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmien pohjan kestävyyttä.

40.

katsoo, että on välttämätöntä luoda soveltuvia välineitä tarjonnan ja kysynnän dynaamisen tasapainon takaamiseksi ja tukea prosesseja, joissa digitaalisia ratkaisuja luodaan yhdessä, käyttäen mallina eräiden alueiden kokemuksia tältä alalta (1).

41.

kehottaa komissiota kehittämään uusia välineitä, joiden avulla innovaatioiden julkisia hankintoja voidaan edistää nykyisten esikaupallisten hankintojen ja innovatiivisten ratkaisujen julkisen hankinnan välineiden lisäksi, sillä viimeksi mainittujen käyttöönotto on hankalaa ja ne ovat hyvin riippuvaisia tapauskohtaisesta rahoituksesta. Voitaisiin esimerkiksi yhdistää EU:n rahoitusohjelmista ja rakennerahastoista saatava rahoitus.

42.

on tyytyväinen siihen, että ehdotuksessa asetukseksi terveysteknologian arvioinnista soveltamisalaa laajennetaan terveysteknologiaan ja lääkinnällisiin laitteisiin, vaikka katsookin, että EU:n lainsäädännössä olisi helpotettava lääkinnällisten laitteiden lupamenettelyjä ja kehitettävä niitä edelleen, jotta käytössä olisivat menettelyt, joissa hyväksynnän vaatimustaso on nykyistä korkeampi.

43.

katsoo, että järjestelmien kestäväpohjaisuuden parantamiseksi olisi suositeltavaa laajentaa asetuksen soveltamisala kattamaan teknologian kehittämisen kaikki vaiheet vaikutuksen arviointi mukaan luettuna.

44.

korostaa, että potilaille ja terveydenhuoltoalan ammattilaisille tarkoitettujen uusien sovellusten ja laitteiden (sovellukset, ulkoiset tai matkapuhelimissa käytettävät mittauslaitteet jne.) markkinoille tulon tulisi johtaa EU:n tasolla sovellettavaan hyväksyntä-, sertifiointi- tai merkintämenettelyyn, jotta voidaan määrittää, mitkä niistä ovat tosiasiallisesti hyödyllisiä, ehkä jopa siinä määrin, että terveydenhuoltoalan ammattilainen voi antaa niitä koskevan määräyksen. Tämä vähentäisi hallinnollisia esteitä sen tieltä, että yhdessä jäsenvaltiossa testatut ratkaisut voitaisiin helposti saattaa markkinoille toisessa maassa. Komitea kehottaa komissiota toimimaan tämän mukaisesti.

45.

painottaa, että potilaille ja terveydenhuoltoalan ammattilaisille tarkoitettujen sovellusten ja laitteiden tulisi olla yksinkertaisia ja helppoja käyttää ja että niiden tulisi täydentää jäsenvaltioissa jo käytössä olevia versioita eikä pelkästään tulla niiden rinnalle.

46.

panee merkille ongelmat, joita liittyy pilottitutkimuksissa testattujen ja validoitujen teknologioiden markkinoille saattamiseen ja laajamittaiseen käyttöönottoon, ja pyytää sen vuoksi komissiota tukemaan alueita ja edistämään yhteistyötä niiden välillä, jotta tällaiset teknologiset ratkaisut saadaan käyttöön.

47.

ehdottaa myös, että tutkitaan mahdollisuutta sisällyttää EU:n rahoitusohjelmiin menestyksekkääksi osoittautuvien hankkeiden täytäntöönpanoa koskeva velvoite, jotta taataan niistä saatavan hyödyn ulottaminen tasapuolisesti koko väestöön ja innovointiprosessien päättyminen johdonmukaisesti toiminnan laajentamiseen.

Rahoitus

48.

on tyytyväinen uuden Verkkojen Eurooppa -välineen soveltamisalan uudelleen määrittelyyn sekä ehdotukseen vuodet 2021–2027 kattavasta Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta, jolla vauhditetaan terveydenhuoltoalan digitalisointia Euroopassa.

49.

pyytää komissiota edistämään EU-tason, kansallisten ja alueellisten digitaalisten suunnitelmien ja strategioiden välttämätöntä yhteensovittamista sekä – tulevaa ohjelmakautta 2021–2027 silmällä pitäen – asianmukaista täydentävyyttä EU:n erilaisten rahoitusohjelmien sekä julkisen ja yksityisen sektorin rahoituksen välillä, jotta voidaan ottaa laajamittaisesti käyttöön yhdennetyt digitaalipohjaiset ja yksilölähtöiset hoitopalvelut.

50.

huomauttaa, että usein teknologia on jo olemassa ja toimii, mutta hallinnolliset esteet joko estävät tai hidastavat ratkaisujen käyttöönottoa. Komitea kehottaa sen vuoksi komissiota edistämään digitaalisten innovaatioiden käyttöönoton uusia korvausmalleja, joissa voitaisiin esimerkiksi maksaa korvauksia terveysalalla saatujen tulosten arvon perusteella, jotta edistetään sellaisten sähköisten terveyspalvelujen ja terveysalan mobiilisovellusten alalla toimivien yritysten liiketoimintamallia, jotka tarjoavat digitaaliteknologiaan pohjautuvia laadukkaita palveluja.

51.

panee merkille, että seuraavalla kaudella 2021–2027 nykyinen terveysalan toimintaohjelma sisällytetään osaksi Euroopan sosiaalirahasto plussaa (ESR+), jolloin sen määrärahat pienenevät. Komitea kehottaa sen vuoksi EU:n lainsäätäjiä lisäämään vuosia 2021–2027 koskevassa EU:n monivuotisessa rahoituskehyksessä digitalisointiin varattavaksi ehdotettuja määrärahoja.

Toissijaisuusperiaate

52.

kehottaa Euroopan komissiota ottamaan toimintasuunnitelmaa soveltaessaan huomioon paitsi jäsenvaltiot myös paikallis- ja alueviranomaiset, sillä näillä on tärkeä rooli potilaiden kanssa viestimisessä ja heille tiedottamisessa, ammattilaisten koulutuksessa sekä sähköisten terveyspalvelujen kehittämisessä.

Bryssel 7. helmikuuta 2019.

Euroopan alueiden komitean

puheenjohtaja

Karl Heinz LAMBERTZ

(1) https://www.indemandhealth.eu/

inDEMAND-hankkeessa edistetään innovointia yhdistämällä kaksi tekijää: kysyntä määrittää sen, mitä tarvitaan, ja ratkaisu kehitetään terveydenhuoltoalan ammattilaisten ja teknologiayritysten yhteisessä prosessissa.

16.5.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 168/27

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Kohti kahdeksatta ympäristöä koskevaa toimintaohjelmaa”

(2019/C 168/06)

Esittelijä:	Cor LAMERS (NL, EPP), Schiedamin kaupunginjohtaja
Viiteasiakirja:	Oma-aloitteinen lausunto

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

A. Johdanto

toteaa, että EU:n on nostettava tavoitetasoa kaikilla asiaankuuluvilla politiikan aloilla, erityisesti ympäristön, luonnon monimuotoisuuden ja ilmaston osalta, jotta se voi saavuttaa Pariisin sopimuksen ja YK:n vahvistamien kestävän kehityksen tavoitteiden mukaiset päämäärät.

huomauttaa, että EU:n ympäristö-, biodiversiteetti- ja ilmastopolitiikkojen ja lainsäädännön riittämätön täytäntöönpano vaarantaa elämäntapamme pohjan kestävyyden pitkällä aikavälillä, aiheuttaa vakavia terveysuhkia ja heikentää unionin kansalaisten elämänlaatua.

toteaa, että maailman kasvava väestö tarvitsee yhä enemmän ruokaa, energiaa ja resursseja. Seuraukset – ilmastonmuutos, laajamittainen luonnonvarojen kato ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen – ovat useissa tapauksissa tuhoisia.

uskoo tätä taustaa vasten vakaasti, että ympäristöä koskevat EU:n toimintaohjelmat (ympäristöohjelmat) tarjoavat strategista ohjausta, pitkän aikavälin visioita sekä mahdollisuuksia varmistaa ympäristö- ja ilmastotavoitteiden johdonmukaisuus ja että niistä saadaan siten lisäarvoa.

korostaa, että ympäristöohjelmien avulla on saavutettu paljon: saastuminen on yleisesti ottaen alkanut hitaasti vähetä, luontoa suojellaan aiempaa paremmin ja siirtyminen vähähiiliseen kiertotalouteen on edennyt. Tehtävää on kuitenkin vielä paljon.

toteaa, että vaikka seitsemännessä ympäristöohjelmassa asetettiin täytäntöönpanon parantaminen yhdeksi ensisijaiseksi tavoitteeksi, esimerkiksi politiikkojen heikosta integroinnista johtuva ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön riittämätön täytäntöönpano on edelleen merkittävä ongelma.

kehottaa siksi Euroopan komissiota, neuvostoa ja Euroopan parlamenttia laatimaan kahdeksannen ympäristöohjelman ottaen huomioon käsillä olevassa lausunnossa esitetyt tavoitteet.

B. Seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman arviointi

yhtyy Euroopan parlamentin 17. huhtikuuta 2018 seitsemännen ympäristöalan toimintaohjelman toteuttamisesta antaman mietinnön (1) päätelmiin, suhtautuu myönteisesti Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun marraskuussa 2017 julkaiseman tutkimuksen (2) havaintoihin ja viittaa aiempien lausuntojensa (3) pohjalta jälleen sellaisiin haasteisiin kuin toimintapolitiikkojen yhdentämisen, saatavilla olevan rahoituksen ja hyviä esimerkkejä koskevan tiedon puute.

panee kuitenkin merkille, että seitsemännen ympäristöohjelman keskeisissä teemoissa saavutetut tulokset ovat epätasaisia ja riittämättömiä:

a)	Painopisteeseen 1 (luonnonpääoman suojelu) liittyviä tavoitteita ei tulla saavuttamaan vuoteen 2020 mennessä.

b)	Painopisteen 2 (vähähiilinen talous ja resurssitehokkuus) eri alatavoitteissa, erityisesti ilmastoon ja energiaan liittyvissä mutta jossain määrin myös jätteitä ja kiertotaloutta koskevissa tavoitteissa, on edistytty.

c)	On epävarmaa, missä määrin ensisijaiseen tavoitteeseen 3 (ympäristöön liittyvät paineet ja ihmisten terveyteen kohdistuvat riskit) liittyvät päämäärät tullaan saavuttamaan.

d)	Tavoitteessa 8 (kestävät kaupungit) on edetty epätasaisesti sellaisten päämäärien osalta kuin resurssitehokkuus, kestävä liikenne ja liikkuvuus, kestävä kaupunkisuunnittelu, kaupunkien luonnon monimuotoisuus ja kestävyysperiaatteiden mukainen rakentaminen.

10.

pitää täytäntöönpanon puutteellisuuden neljänä pääsyynä seuraavia:

a)	Ympäristöasioita ei ole nivottu riittävästi osaksi muita toimintapolitiikkoja, erityisesti yhteistä maatalouspolitiikkaa (YMP), yhteistä kalastuspolitiikkaa (YKP) ja koheesiopolitiikkaa.

Riittämätön rahoitus ja rahoitusjärjestelyjen riittämätön mukauttaminen kulloiseenkin toimintaympäristöön: Useat EU-rahoitteiset hankkeet ovat tuottaneet parannuksia, mutta kaikille EU:n rahoitusvaroille ei ole määritelty selkeitä kestävyyskriteerejä. Rahoitusvarojen saatavuus on liian heikkoa myös jäsenvaltioiden sisällä.

c)	Riittämätön tietämyksen jakaminen: asiantuntijatietoa on saatavilla tarpeeksi, mutta se ei aina päädy poliittisille päättäjille saakka.

d)	Paikallisyhteisöjen ja sidosryhmien osallistaminen ja sitouttaminen on vähäistä (4).

11.

toteaa, että seitsemäs ympäristöohjelma on osoittanut kykynsä tuottaa lisäarvoa ja vaikuttanut myönteisesti EU:n ympäristöpolitiikkaan, kansalaisiin, ympäristöön ja talouteen. Sen selkeä pitkän aikavälin visio on tärkeä vakaan ympäristön luomiseksi kestäville investoinneille ja kasvulle planeetan ekologisten resurssien rajoissa.

12.

korostaa, että seitsemäs ympäristöohjelma on lukuisine alatavoitteineen ja yksityiskohtaisine kuvauksineen laaja ja hyvin monimutkainen. Koska ohjelman yhteydessä asetettiin tavoitteet tietyksi ajanjaksoksi (ohjelma on varsin jähmeä), sen puitteissa ei ole ollut myöskään helppoa reagoida uuteen teknologiseen kehitykseen, muuttuviin olosuhteisiin ja uusiin kansainvälisiin strategioihin.

13.

toteaa, että seitsemännessä ympäristöohjelmassa määriteltiin toimia kaupunkien kestävyyden parantamiseksi mutta jätettiin huomiotta muunlaiset yhteisöt, kuten maaseutu-, rannikko-, vuoristo-, saari-, saaristo- ja syrjäisimmät alueet. Kaupungit ovat tavoitteiden saavuttamisen kannalta tärkeitä solmukohtia, mutta ne eivät elä eristyksissä ympärillään levittäytyvistä alueista. Kaupunkien ja niiden lähialueiden keskinäisiin suhteisiin olisi kiinnitettävä enemmän huomiota.

14.

yhtyy Euroopan ympäristökeskuksen (EYK) raportissa esitettyihin päätelmiin, joissa listattiin kuusi syytä EU:n ympäristölainsäädännön epätyydyttävään täytäntöönpanoon: paikallisten, alueellisten ja kansallisten viranomaisten välisen koordinoinnin tehottomuus, hallinnollisten valmiuksien puute, rahoituksen riittämättömyys, tiedon ja datan puute, säännösten noudattamisen varmistamismekanismien riittämättömyys ja toimintapolitiikkojen yhdentämisen puute (5).

C. Kahdeksannen ympäristöä koskevan toimintaohjelman laadinnan pääperiaatteet

EU:n ympäristöpolitiikan muuttunut toteuttamiskehys sekä tämän politiikan alueelliset ja paikalliset vaikutukset

15.

korostaa, että yhtenäisyys ja moninaisuus ovat kaksi tärkeää EU:n ominaisuutta. Nämä kaksi käsitettä ovat keskeinen osa EU:n sisintä olemusta, varsinkin kun on kyse toimintapoliittisten tavoitteiden asettamisesta tai uuden lainsäädännön laatimisesta.

16.

toteaa, että unionin säännöstö on yhtenäisyyden vahvin symboli. Euroopan alueiden komitea (AK) pitää sitä näin ollen kahdeksannen ympäristöohjelman perustana. Säännöstöön kuuluvat säädökset, normit ja arvot ovat edelleenkin tärkeitä sen varmistamiseksi, että ympäristöä suojellaan, turvallisuutta ja riskejä koskeviin näkökohtiin kiinnitetään huomiota ja elämänlaatu taataan. Unionin säännöstö myös takaa yhtäläiset oikeudet eurooppalaisille sekä oikeudenmukaiset ja tasapuoliset toimintaedellytykset kaupalle ja teollisuudelle.

17.

korostaa, että EU:lla on lisäksi selkeä velvollisuus kunnioittaa jäsenvaltioiden, alueiden ja kuntien poliittista, sosiaalista, taloudellista, maantieteellistä ja biokulttuurista monimuotoisuutta. EU:n mittavat toimet eivät aina ole johtaneet toivottuun tulokseen. Orastavien suurien muutosten vuoksi kahdeksannessa ympäristöohjelmassa olisi luovuttava ylhäältä alaspäin suuntautuvista, kaikille samanlaisista ratkaisuista ja rakennettava silta yhtenäisyyden ja moninaisuuden välille siten, että pyritään löytämään tasapaino yhdenmukaistettujen vaatimusten asettamisen ja paikallisten olosuhteiden mukaisesti räätälöityjen ratkaisujen kehittämismahdollisuuksien tarjoamisen välillä. Siksi on tärkeää, että EU- ja jäsenvaltiotason toimintapolitiikoissa ja lainsäädännössä jätetään riittävästi tilaa paikalliselle ja alueelliselle soveltamiselle.

18.

painottaa, että kahdeksannella ympäristöohjelmalla olisi tuettava unionin nykyisen säännöstön tehokasta täytäntöönpanoa hyödyntäen Euroopan komission perinteistä roolia säännöstön valvojana.

19.

korostaa tässä yhteydessä, että vaikka perinteinen ympäristöpolitiikka on ollut onnistunutta yli 40 vuoden ajan, se ei enää riitä. Ilman, maaperän ja veden liian huono laatu voi raja-arvojen sisälläkin vaikuttaa kielteisesti ihmisten terveyteen ja luontoon. On myös niin, ettei täytäntöönpanon ongelmia voida ratkaista vain antamalla yhä enemmän lainsäädäntöä. Tavoitearvojen saavuttamiseksi ja vaatimusten täyttämiseksi tarvitaan (säännöstön lisäksi) myös tukimekanismeja, uudenlaisia toimintatapoja ja innovointia.

20.

korostaa tässä yhteydessä sitä ongelmaa, että useat jäsenvaltiot ovat antaneet kansallista lainsäädäntöä, jonka nojalla EU-säännösten rikkomismenettelyssä määrättyjä sakkoja voidaan periä jälkikäteen kunnilta ja alueilta. Tällainen EU:n lainsäädännön noudattamisvastuun ”hajauttaminen” on ongelmallista, koska valtiolliset viranomaiset keskittyvät usein ainoastaan oikeudelliseen täytäntöönpanoon eli säädösten saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä eivätkä paikallis- ja alueviranomaiset saa käyttöönsä tarvittavia välineitä unionin säännöstön toteuttamiseksi käytännössä. Useimmiten juuri EU ja jäsenvaltiot ovat hallintotasoja, joilla on käytössään riittävät taloudelliset, oikeudelliset ja hallinnolliset voimavarat, ja niiden tulisi sen vuoksi vastata sääntöjen noudattamatta jättämisestä määrättyjen sakkojen maksamisesta.

21.

on vahvasti sitä mieltä, että EU:n pitäisi pyrkiä antamaan uutta pontta siirtymiin kohti kiertotaloutta sekä nykyistä kestäväpohjaisempaa energiahuoltoa, liikkuvuutta ja ruoan tuotantoa ja kulutusta. Sen olisi myös kannustettava jäsenvaltioita, alueita ja kuntia, jotka toimivat edelläkävijöinä, saavuttamaan EU:n vaatimukset ylittävä ympäristön laatu. Tämä edellyttää Euroopan komissiolta kannustusta lisätoimiin.

22.

kehottaa antamaan tunnustusta sellaisten alueiden toimille, jotka ovat kiertotalouden, kestäväpohjaisen elintarviketuotannon ja -kulutuksen tai ilmansaasteiden ja melu- ja valosaasteen vähentämisen edelläkävijöitä, ja tämän pohjalta tukemaan niitä ja edistämään parhaiden käytäntöjen toistamista eri puolilla Eurooppaa.

23.

toteaa, että ympäristöpolitiikan nykyinen toteuttamiskehys on erilainen kuin se ympäristö, jossa kyseinen politiikka laadittiin. Nyt tarvitaan uutta tasapainoa entisten ja uusien lähestymistapojen välillä mm. seuraavista syistä:

Eri toimintapolitiikat liittyvät tänä päivänä tiiviimmin toisiinsa. Nykyiset haasteet edellyttävät EU:n lainsäädännön alakohtaisen jaon (ilma, vesi, melu, energia jne.) lisäksi kestävyyskysymysten tehokkaampaa integrointia, olipa kyse ihmisten arkikäyttäytymisestä, yritysten päivittäisestä toiminnasta tai sosioekonomisista näkökohdista. EU:n pitäisikin nähdä alueet monisyisinä taloudellisina, sosiaalisina, ekologisina ja biokulttuurisina järjestelminä.

Suurimmat parannukset saadaan innovaatioiden ja siirtymien myötä. On myös tärkeää, että opimme toisiltamme, ja se puolestaan edellyttää avointa suhtautumista ja tietoisuutta sekä hyvistä että huonoista esimerkeistä. Nykyisessä lainsäädännössä keskitytään normeihin ja raja-arvoihin, mutta innovointi ja siirtymien toteuttaminen vaativat tilaa kokeilla. EU tarvitsee molempia.

c)	EU:n poliittinen sykli on lineaarinen (ehdotus, päätös, täytäntöönpano, arviointi), mutta innovoinnin nopeuden takia tarvitaan kehämäisempää ja joustavampaa toimintamallia.

24.

korostaa, että politiikan uusi toteuttamiskehys edellyttää uudenlaista ajattelutapaa, jossa painottuu Euroopan ympäristökeskuksen hyväksymän, syy-yhteyksiä kuvaavan viitekehyksen kaikkien viiden osion – taustavoimat, paineet, tilat, vaikutukset ja toimenpiteet – keskinäinen riippuvuus. Perinteisessä ympäristöpolitiikassa keskitytään tiloihin ja vaikutuksiin. Jotta voitaisiin puuttua ympäristön pilaantumiseen nyt ja tulevaisuudessa, EU:n ja jäsenvaltioiden olisi kuitenkin kiinnitettävä toimintapolitiikoissaan huomiota myös taustavoimiin ja paineisiin. Kiertotalouden ja muiden siirtymämuutosten ydin on ongelmien ratkaisemisessa suoraan niiden lähteellä.

Toimintapolitiikkojen yhdentäminen

25.

on vakaasti sitä mieltä, että kahdeksannella ympäristöohjelmalla tulee varmistaa toimintapolitiikkojen integrointi.

26.

korostaa, että yhdennettyä lähestymistapaa käyttäen voidaan välttää yhteensopivuusongelmat ja nivoa yhteen erilaiset näkökohdat, kuten

a)	erilaisten ympäristö- ja ilmastopolitiikkojen tavoitetasot, aikataulut, täytäntöönpanomenettelyt ja välineet

b)	ympäristö- ja ilmastopolitiikat ja muut toimintapolitiikat, kuten YMP, YKP sekä talous- ja sosiaalipolitiikka

c)	EU:n ympäristölainsäädännössä vahvistettujen raja-arvojen (emissiopolitiikka) sekä lähdekohtaisissa politiikoissa vahvistettujen raja-arvojen (päästöpolitiikat) taso ja toteuttamisaikataulu (6)

EU-, valtio-, alue- ja paikallistason toimintapolitiikat, jotta voidaan yhtenäistää painopisteet, välttää päällekkäisyyttä ja varmistaa, että mahdollisimman harva prosessi on ristiriidassa muiden kanssa tai irrallaan muista, sekä korjata nykyisten toimintapolitiikkojen ja niiden johdosta annetun lainsäädännön puutteet.

27.

korostaa, että keskeinen kysymys on, millä tavoin EU ja muut hallintotasot voivat tehokkaasti yhdentää politiikkoja ja erityisesti sovittaa yhteen ympäristö-, sosiaali- ja taloustavoitteet.

28.

huomauttaa, että koska toimintapolitiikkojen yhdentäminen edellyttää toisenlaista ajattelutapaa, kahdeksannessa ympäristöohjelmassa pitäisi

a)	nähdä integrointi (ei ensisijaisena tavoitteena vaan) toimintatapana, jossa yhdistellään ja jolla vahvistetaan eri tavoitteita

kannustaa EU-, valtio-, alue- ja paikallistason viranomaisia viemään ympäristöön liittyvät toimintapolitiikat kaikkien muiden politiikkojen ytimeen (ympäristötavoitteiden valtavirtaistamisen sijasta niistä pitäisi tehdä perusta, jolle muut politiikat rakentuvat) ja omaksumaan ympäristöpolitiikat kaikkien toimiensa täytäntöönpanon tärkeimmäksi kiinnekohdaksi

c)	omaksua kokonaisvaltainen lähestymistapa: seitsemännellä ympäristöohjelmalla aloitettiin aiempia ympäristöohjelmia yhdennetympi toimintamalli, ja kahdeksannessa olisi jatkettava tätä kehitystä ja tarkasteltava ympäristön tilannetta ja taloudellista ja sosiaalista tilannetta kokonaisuutena.

Rahoitus ja investoinnit

29.

painottaa, että ympäristö-, ilmasto- ja siirtymämuutoshaasteet edellyttävät huomattavaa määrää vihreitä ja sinisiä investointeja ja innovaatioita.

30.

korostaa tarvetta lisätä EU-, jäsenvaltio- ja aluetason eri rahoituslähteiden välisiä synergioita sekä vahvistaa julkisen ja yksityisen rahoituksen keskinäisiä yhteyksiä kahdeksannen ympäristöohjelman vaikutusten lisäämiseksi.

31.

korostaa, että paikallis- ja alueviranomaisten investointimahdollisuudet ovat rajalliset ja paineiden alaisia. Sosiaaliset kysymykset, kuten työttömyys, väestön ikääntyminen ja koulutus, nielevät useissa tapauksissa paljon varoja paikallis- ja aluetason budjeteista, ja toisaalta myös energiasiirtymän kaltaiset murrokset edellyttävät suuria investointeja. Jotta siirtymissä saavutettaisiin merkittävää edistystä, on yllettävä kriittiseen massaan, ja paikallis- ja alueviranomaiset tarvitsevat tätä varten lisärahoitusta.

32.

suhtautuu myönteisesti ehdotukseen perustaa InvestEU-ohjelma ja ohjelman kestävyyspainotukseen sekä komission ehdotukseen vuoden 2020 jälkeiseksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi, sillä siinä painotetaan kestävää kehitystä ja ympäristöpolitiikan nivomista kaikkiin budjettikohtiin. AK haluaisi kuitenkin, että ilmastopolitiikan huomioimiseen kaikilla eri politiikanaloilla varattaisiin yli 30 % budjetista. Komitea kehottaa lisäksi perustamaan oikeudenmukaisen siirtymän EU-rahaston energiamurroksessa olevien alueiden taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi sekä antamaan riittävästi tukea jätehuollon ja liikkuvuuden siirtymämuutoksiin kaikilla alueilla koheesiorahoituksen lisäksi ja sen kanssa yhteensopivalla tavalla.

33.

on erittäin tyytyväinen vuoden 2020 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä koskevan komission ehdotuksen sisältämiin monialaisiin periaatteisiin, jotka koskevat integroidun sosiaalisen, taloudellisen, kulttuurisen ja ympäristöön liittyvän kehityksen ja turvallisuuden edistämistä kaupunki-, maaseutu- ja rannikkoalueilla.

Paikka- tai aluelähtöinen toimintatapa

34.

pitää räätälöityä lähestymistapaa oleellisena, koska alueet ja paikallisyhteisöt

a)	ovat tärkeitä tilallisia kokonaisuuksia, joissa ihmiset asuvat, työskentelevät ja liikkuvat, mistä aiheutuu huomattavasti päästöjä

b)	ovat keskenään hyvin erilaisia saaste- ja päästölajien ja -määrien suhteen

c)	panevat EU:n lainsäädäntöä täytäntöön eri tavoin

d)	tarjoavat hyvin erilaisia taloudellisia, sosiaalisia, maantieteellisiä ja ympäristöön liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita

e)	lähestyvät ympäristö- ja ilmastopolitiikkojen toteuttamista erilaisista hallinnollisista näkökulmista ja poikkeavat näissä asioissa toisistaan hallinnollisen toimivallan ja toimintakyvyn suhteen

ovat etuoikeutetussa asemassa, sillä ne voivat edistää suoraan ihmisten ja yritysten parissa esimerkiksi ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja, rakennus- ja liikennealan toimintapolitiikkoja sekä koulutus-, tutkimus- ja valveutusohjelmia ja keksiä tämän ansiosta toteuttamiskelpoisia ratkaisuja ja toimia uusia ideoita ja tietämystä tuottavina elävinä laboratorioina.

35.

katsoo, että kokonaisvaltainen paikka- tai aluelähtöinen toimintatapa on paras keino taata tietyssä paikassa tai tietyllä alueella paikalliset erityisolot huomioiden mahdollisuudet terveelliseen elämään.

36.

suosittaa, että kahdeksannen ympäristöohjelman puitteissa kehitellään toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet sekä eri jäsenvaltioiden hallintorakenteet ja -kulttuurit asianmukaisesti huomioon ottaen useita aluelähtöisiä strategioita. Ne voivat koskea esimerkiksi terveellisiä ja hyvinvoivia kaupunki- ja metropolialueita, tervettä ja elinvoimaista maaseutua tai turvallisia ja vetovoimaisia rannikko-, saari-, saaristo- ja syrjäisimpiä alueita. Kaupunkistrategiassa voitaisiin keskittyä erityisesti kaupunkeihin liittyviin näkökohtiin, kuten liikkuvuuteen ja kaupunkisuunnitteluun, kun taas maaseutustrategiassa kiinnostuksen kohteina olisivat luonto, maatalouden innovaatiot ja väestökehitys. Suositettujen strategioiden tarkoituksena olisi tukea erilaisia siirtymiä siten, että samalla kiinnitetään kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti huomiota ihmisten terveyteen ja luontoon, talouteen sekä hyvän elinympäristön tarpeeseen. Tässä suhteessa kahdeksas ympäristöohjelma kuvastaa vuoden 2020 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä koskevan komission ehdotuksen monialaisia periaatteita.

Monitasoinen lähestymistapa

37.

peräänkuuluttaa näin ollen toimivaa monitasoista hallintojärjestelmää. Jyrkät ja pitkäkestoiset elämäntavan muutokset, joita oikeudenmukaisen ja kestävän vähähiilisen yhteiskunnan luominen edellyttää, vaativat toteutuakseen sekä alhaalta ylöspäin että ylhäältä alaspäin suuntautuvia toimia. AK onkin sitä mieltä, että kahdeksas ympäristöohjelma pitäisi kytkeä edeltäjäänsä selkeämmin EU-, valtio-, alue- ja paikallistason strategioihin ja suunnitelmiin.

38.

kehottaa siksi kaikkia hallintotasoja edistämään parhaansa mukaan hallintotahojen välistä yhteistyötä, mm. eri hallintotasojen välistä vertikaalista yhteistyötä sekä alueiden välistä, kuntien välistä ja rajatylittävää yhteistyötä. Kahdeksannella ympäristöohjelmalla olisi niin ikään kannustettava kaupunkeja, kuntia ja alueviranomaisia entistä tarmokkaammin keskinäiseen ja EU:n laajuiseen yhteistyöhön. Tässä yhteydessä tulee ottaa lukuun jäsenvaltioiden hallintorakenteet ja toimijoiden maantieteellinen asema jäsenvaltiossa.

39.

kannattaa EU:n kaupunkiagendan kumppanuuksien tapaisia unionin aloitteita. AK kehottaa hyödyntämään olemassa olevia kestävän maankäytön, energiasiirtymän, ilmastonmuutokseen sopeutumisen, kaupunkiliikenteen, ilmanlaadun ja kiertotalouden edistämiseen liittyviä kumppanuuksia ja harkitsemaan aktiivisesti ympäristöä ja ilmastoa koskevien uusien monialaisten kumppanuuksien perustamista unionin säännöstön täytäntöönpanon tueksi.

40.

painottaa, että EU-tason tavoitteiden muuntaminen konkreettisiksi paikallisiksi tavoitteiksi on hankalaa mutta olennaisen tärkeää tuloksiin pääsemiseksi ja kansalaisten luottamuksen voittamiseksi. Komitea katsoo siksi, että tarvittaisiin kannustimia asetettujen tavoitteiden ylittämiseen. Euroopan vihreän pääkaupungin ja Green Leafin kaltaiset palkinnot olisi tuotava myös pienempien kaupunkien ja kylien ulottuville. Lisäksi olisi edistettävä yhä edelleen vapaaehtoisia toimia, joihin kuuluvat esimerkiksi kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus ja kaupunkiliikenteen seurantakeskus.

41.

suosittaa, että jäsenvaltiot tiivistävät yhteistyötään paikallis- ja alueviranomaisten kanssa ja kannustavat kuntia ja alueita osallistumaan yhä aktiivisemmin kansallisten strategioiden ja suunnitelmien laatimiseen ja toteuttamiseen.

42.

kehottaakin jäsenvaltiota perustamaan asianmukaisia institutionaalisia rakenteita tai foorumeita lähempää yhteistyötä ja jatkuvaa kuulemista varten. Ne voivat olla esimerkiksi hallintotasojen välisiä vertikaalisia työryhmiä, joissa eri hallintotasoilta olevat asiantuntijat laativat yhdessä kansallisia suunnitelmia ja strategioita.

43.

korostaa, että eri hallintotasojen välinen koordinointi ei yksin riitä varmistamaan hallinnon tehokkuutta. AK kehottaa siksi alueita ja kuntia luomaan tiiviit yhteydet kansalaisyhteiskuntaan, yksityiseen sektoriin ja tutkimuslaitoksiin omalla toiminta-alueellaan ja sen ulkopuolella ja edistämään alueidenvälistä yhteistyötä kyseisillä alueilla, sillä tällaiset pitkäaikaiset kumppanuudet ovat hyväksi päätöksenteon laadulle.

44.

toteaa, että näin syntyisi vuoropuhelua ja keskustelua erilaisia intressejä edustavien, taustoiltaan erilaisten ja eri rajoitusten alaisten toimijoiden välillä, mikä johtaa parempaan päätöksentekoon.

45.

kannustaa EU:n jäsenvaltioita laatimaan ja rahoittamaan omien kansallisten tutkimusrahastojensa puitteissa kokonaisvaltaisia ja ratkaisukeskeisiä monitieteisiä tutkimushankkeita.

D. Ehdotus kahdeksatta ympäristöohjelmaa varten

Kahdeksannen ympäristöohjelman uusi lähestymistapa

46.

toteaa, että ympäristöpolitiikan uudessa toteuttamiskehyksessä kahdeksannen ympäristöohjelman pitäisi

a)	olla luonteeltaan strategisempi ja integroidumpi ja keskittyä tärkeimpiin aiheisiin

b)	edistää innovointia

c)	mahdollistaa innovatiivisten ratkaisujen siirtäminen ja laajempi soveltaminen

d)	olla haaste- ja ratkaisulähtöinen toisin kuin seitsemäs ympäristöohjelma, joka perustuu rajoihin ja on ongelmalähtöinen

e)	olla joustava, jotta sen puitteissa voidaan reagoida uuden teknologian kehitykseen ja uusiin kansainvälisiin strategioihin, toisin kuin seitsemäs ympäristöohjelma, joka on varsin jähmeä.

f)	olla joustava alueiden sosiaalisten, kulttuuristen, taloudellisten ja ympäristöolojen suhteen.

47.

kehottaa Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja EU:ta kehittelemään erosopimuksen ja sen täytäntöönpanon puitteissa yhteisiä järjestelyjä, joilla varmistetaan korkeatasoisten ympäristönormien ja vastavuoroisuuden säilyminen, seuraavan ympäristöohjelman korkea tavoitetaso mukaan luettuna.

48.

tähdentää, että tulevien ympäristöohjelmien tulee olla sellaisia, että niissä määritetään asialista ja että ne johtavat kestävyyskriteerien huomioon ottamiseen muissa EU:n toimintapolitiikoissa, makrotalouden painopisteissä ja rahoitusvälineissä. Ympäristöön liittyvät seikat osoittavat myös omalta osaltaan, miten kestävällä pohjalla talouskehityksemme on. AK kehottaa siksi varmistamaan kahdeksannen ympäristöohjelman, monivuotisen rahoituskehyksen ja talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson välisen synergian.

49.

pitää tätä ajatellen valitettavana, että kahdeksas ympäristöohjelma ja vuoden 2020 jälkeinen monivuotinen rahoituskehys hyväksytään eri aikaan. Tulevia ympäristöohjelmia koskevat päätöksentekoprosessit tulee sovittaa yhteen monivuotisen rahoituskehyksen aikataulun kanssa, jotta ehdotettu monivuotinen rahoituskehys heijastaa asianmukaisesti ympäristöohjelman tavoitteita.

50.

ehdottaa, että kahdeksannesta ympäristöohjelmasta tehdään vuoden 2020 jälkeisen uuden EU-strategian ympäristö- ja ilmastopilari.

Ehdotuksia kahdeksannen ympäristöohjelman aiheiksi

51.

pitää lähestymistapaa, jossa tavoitteena on terveellinen elämä kaupungeissa ja maaseudulla, käytännöllisenä ja yhdennettynä. Tällaisessa elämänlaatuun pohjautuvassa lähestymistavassa yhdistyvät kestävän kehityksen kolme pilaria eli taloudelliset, ympäristöä koskevat ja sosiokulttuuriset näkökohdat, ja siinä asemoidaan ihmisten terveys ja luonto osaksi laajempaa kestäväpohjaisuuden kontekstia. Lisäksi se kytkeytyy kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen.

52.

ehdottaa, että kahdeksas ympäristöohjelma muodostaa EU:n strategian, jolla edistetään kaikkien mahdollisuutta terveelliseen elämään ja joka pohjautuu seuraaviin käsitteisiin:

a)	ihmisten terveys, myös korkea elämänlaatu

b)	terve maapallo, jolla käytetään luonnonvaroja vastuullisesti ja resurssitehokkaasti luonnon monimuotoisuutta, geologista monimuotoisuutta ja ekosysteemejä varjellen

c)	kiertotalouteen pohjautuva terve talous, joka tarjoaa riittävästi kasvua, kehitystä, työpaikkoja ja kestäväpohjaisia investointeja sekä kestäväpohjaisen liiketoimintaympäristön

d)	terve yhteiskunta, joka tarjoaa mahdollisuuksia kaikille.

53.

kehottaa EU:ta omaksumaan terveellistä elämää korostavan lähestymistavan EU:n kaikkien toimintapolitiikkojen sekä unionin makrotaloudellisten painopisteiden ja rahoitusvälineiden perustaksi. Sitä olisi edistettävä ja noudatettava myös valtio-, alue- ja paikallistasolla. AK ehdottaa, että EU tekisi nykyistä tiiviimpää yhteistyötä terveellistä elämää edistävien verkostojen, kuten WHO:n Terveet kaupungit -verkoston, kanssa.

54.

korostaa, että kahdeksannessa ympäristöohjelmassa olisi kohdistettava toimia siirtymävaiheen haasteiden ratkaisemiseen mm. energiasiirtymän, kiertotalouden, liikkuvuuteen, ruoan tuotantoon ja kulutukseen liittyvien muutosten sekä harmaasta vihreään ja siniseen infrastruktuuriin siirtymisen yhteydessä. Tuotannon, kulutuksen ja liikenteen käytännöt ovat keskeisiä ilman, veden ja maaperän saastumiseen sekä melusaasteeseen liittyviä tekijöitä. Kyseisten alojen siirtymät tapahtuvat lähteisiin perustuvan politiikan mukaisesti ja tukevat siten EU:n nykyisen lainsäädännön täytäntöönpanoa. Ne ovat kytköksissä elämänlaadun muutoksiin, jotka liittyvät edelleen terveelliseen elämään kaupunkialueilla sekä maaseudun elinkelpoisuuden ja elinvoiman parantamiseen. Kahdeksannella ympäristöohjelmalla on helpotettava näitä siirtymiä, ja sen puitteissa tulee esittää suunnitelmia siirtymien toteuttamiseksi.

55.

ehdottaa, että seitsemännen ympäristöohjelman keskeisiä teemoja – EU:n luonnonpääoman suojelu, säilyttäminen ja parantaminen, EU:n muuttaminen resurssitehokkaaksi, vihreäksi ja kilpailukykyiseksi hiilineutraaliksi taloudeksi mm. tarjoamalla puitteet saavutettavalle ja kestävälle henkilö- ja tavaraliikenteelle ja varmistamalla vihreä liikkuvuus niin taajama- kuin maaseutualueilla, unionin kansalaisten suojeleminen jatkuvilta ympäristöön liittyviltä paineilta sekä terveyden ja hyvinvoinnin parantaminen – käsitellään jatkossakin, koska ne ovat edelleen hyvin ajankohtaisia (aiheita voidaan lisätä).

56.

korostaa, että kahdeksannen ympäristöohjelman tulee täyttää Pariisin sopimuksen vaatimukset ja siihen on sisällytettävä kestävän kehityksen 17 tavoitetta. Sen pitää olla riittävän joustava uuden kansainvälisen kehityksen ja uusien kansainvälisten sopimusten huomioon ottamiseksi.

Ehdotus kahdeksannen ympäristöohjelman rakenteeksi

57.

ehdottaa, että kahdeksannesta ympäristöohjelmasta tehdään virtaviivainen ja selkeä jakamalla se viiteen päälukuun, jotka koskevat täytäntöönpanoa, siirtymiä, innovointia, laajempia maailmanlaajuisia haasteita ja viestintää.

58.

ehdottaa, että nämä luvut pannaan täytäntöön EU:n toimintaohjelmilla, joihin liittyy mitattavissa olevia tavoitteita, kohdennettuja toimia, rahoitusta, investointeja, välineitä ja selkeä seurantamekanismi, joka pohjautuu esimerkiksi ympäristöpolitiikan täytäntöönpanon arviointiprosessiin. Toimintaohjelmien avulla EU voi luoda yhteyksiä kahdeksannen ympäristöohjelman viiden luvun välille, kehittää räätälöityjä, aluelähtöisiä ratkaisuja ja reagoida asianmukaisesti uuteen kehitykseen ja uusiin innovatiivisiin käytänteisiin. EU:n toimintaohjelmat voivat puolestaan antaa innoitusta valtio-, alue- ja paikallistason toimintasuunnitelmiin.

59.

katsoo, että kahdeksannessa ympäristöohjelmassa olisi kannustettava hyväksymään kansallisia ja alueellisia toimintasuunnitelmia. Tässä yhteydessä tulee ottaa asianmukaisesti huomioon toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet sekä eri jäsenvaltioiden hallintorakenteet ja -kulttuurit. On jäsenvaltioiden asia päättää, laativatko ne yhden kansallisen tai useita alueellisia suunnitelmia tai molemmat, sillä nämä päätökset ovat hyvin riippuvaisia kulloisistakin kansallisista ja alueellisista hallintorakenteista. Seuraavassa ympäristöohjelmassa pitäisi esittää pääperiaatteet, joiden mukaisesti paikallis- ja alueviranomaiset voivat toimia, sekä kehottaa hyväksymään vapaaehtoisia paikallisia tavoitteita ja suunnitelmia. Tämä helpottaisi ympäristöohjelman täytäntöönpanoa ja mahdollistaisi jonkinasteisen jouston paikallisten tarpeiden, kapasiteetin, osaamisen ja asiantuntemuksen huomioon ottamiseksi, kun ratkotaan paikallisia ongelmia.

60.

ehdottaa, että kahdeksannen ympäristöohjelman ensimmäisessä luvussa kerrataan seitsemännen ympäristöohjelman keskeiset teemat. Ne kaipaavat tehokasta täytäntöönpanoa.

61.

korostaa, että ensimmäistä lukua varten tarvitaan EU:n täytäntöönpanotoimien ohjelmia, jotka sisältävät eurooppalaisessa täytäntöönpanon arvioinnissa (7) esitettyjä toimia sekä tukitavoitteita seitsemännelle ympäristöohjelmalle, esimerkiksi seuraavia:

a)	Tehostetaan toimintapolitiikkojen yhdentämistä ja lähteisiin perustuvia politiikkoja ja myönnetään kohdennettua EU-rahoitusta.

b)	Tutkitaan täytäntöönpanon erilaisia haasteita.

Täytäntöönpanovälineet: Ympäristö- ja ilmastolainsäädännöllä on tällä hetkellä omat välineistönsä ja neuvontamateriaalinsa. AK ehdottaa sekaannusten välttämiseksi ja yhtenäisyyden parantamiseksi, että valmiuksien kehittämisinstrumentteihin (esim. välineet ja ohjelmat, työpajat, verkkoseminaarit, neuvontamateriaalit jne.) liittyvää menettelyä yhdenmukaistetaan.

d)	Kootaan tietämys ja parhaat käytänteet yhteen julkisesti saatavilla olevaan ja helppokäyttöiseen tietokantaan, joka sisältää tarvittavat toiminnot parhaiden käytänteiden yksilöinnin helpottamiseksi.

Toteutetaan toimia sellaisten nykyisten ja uusien aloitteiden edistämiseksi, laajentamiseksi ja rahoittamiseksi, joilla tuetaan osaamisen ja parhaiden käytänteiden jakamista eurooppalaisten, valtakunnallisten, alueellisten ja paikallisten verkostojen välillä sekä kaupunkien välistä yhteistyötä, kuten vertaisarviointeja ja keskinäiseen oppimiseen liittyvää toimintaa, tutustumisvierailuja, ympäristöaiheisia ystävyyskaupunkiohjelmia sekä kumppanien välistä mentorointia ja valmennusta.

f)	Seurataan toimia ympäristöpolitiikan täytäntöönpanon arvioinnin kautta.

62.

kehottaa tehostamaan kahdeksannen ympäristöohjelman avulla entisestään ENVE-valiokunnan ja ympäristöasioiden pääosaston perustaman ympäristöyhteistyön teknisen foorumin toimintaa. Foorumin on tarkoitus edistää vuoropuhelua ja koota tietoa paikallisista ja alueellisista haasteista ja ratkaisuista EU:n ympäristölainsäädännön täytäntöönpanossa. Komitea ehdottaa, että foorumin yhteyteen perustetaan lähettiläsverkosto, jonka tehtävänä on edistää ympäristölainsäädännön täytäntöönpanoa kaikilla hallintotasoilla, mikä täydentäisi ympäristöpolitiikan täytäntöönpanon arviointia ja TAIEX-ohjelmaa.

63.

tarjoutuu kiinnittämään lausuntojensa sekä perustettavien alueellisten keskusten (8) työskentelyn kautta yhä enemmän huomiota EU:n ympäristöpolitiikkojen täytäntöönpanoon liittyviin näkökohtiin ja haasteisiin, jotta voidaan korjata puutteet ja kehittää räätälöityjä ratkaisuja.

64.

ehdottaa, että toisessa luvussa käsitellään tärkeimpiä siirtymiä (energiasiirtymä, kiertotalous, liikkuvuuteen, ruoan tuotantoon ja kulutukseen liittyvät muutokset sekä siirtyminen harmaasta vihreään ja siniseen infrastruktuuriin) ja esitetään tarvittava oikeudellinen ja taloudellinen kehys, jonka avulla näitä siirtymiä voidaan edistää oikeudenmukaisella tavalla siten, että vauhditetaan edelleen innovointia edelläkävijäalueilla ja tuetaan hiili-intensiivisiä alueita, jotka käyvät läpi kallista energiamurrosta.

65.

korostaa, että toinen luku on pantava täytäntöön EU:n siirtymäohjelmilla, joihin liitetään toimia ja rahoitus eri siirtymämuutosten ja uusien ruohonjuuritason innovaatioiden toteutuksen edistämiseksi. Tässä yhteydessä tulee toteuttaa konkreettisia toimia alue- tai paikallistasolla. Kahdeksannella ympäristöohjelmalla olisi annettava virikkeitä valtakunnallisten ja alueellisten siirtymäohjelmien laadintaan. Nämä ohjelmat voitaisiin laatia yhteiskehittämistä hyödyntäen, ja niissä tulee määritellä haasteet, yhteiset toimet ja tarvittavat politiikkatoimenpiteet.

66.

ehdottaa, että kolmannella luvulla edistetään vihreitä innovaatioita ja investointeja. Innovoinnin jatkaminen on äärimmäisen tärkeää ympäristö- ja ilmastohaasteisiin vastaamiseksi. Tässä luvussa pitäisi antaa tutkimukselle näkyvämpi rooli asianmukaisten politiikkatoimenpiteiden muotoilussa.

67.

korostaa, että kolmas luku on pantava täytäntöön EU:n vihreän innovoinnin ohjelmalla eli ohjelmalla, jonka avulla edistetään terveellistä elämää, kestäväpohjaista yhteiskuntaa ja kiertotaloutta. Ohjelmalla olisi tuettava tutkimus- ja kehittämistyötä. Se pitäisi laatia (EU-, jäsenvaltio-, alue- ja paikallistason) poliittisten päättäjien, elinkeinoelämän ja tutkijoiden yhteistyönä, ja siinä olisi määriteltävä haasteet, politiikkatoimenpiteet ja yhteiset ongelmanratkaisumallit. Tällainen ohjelma kannustaisi Euroopan komissiota, jäsenvaltioita, kuntia ja alueita soveltamaan kokonaisvaltaisia innovatiivisia lähestymistapoja ja solmimaan vihreän innovoinnin hankkeisiin liittyviä kumppanuuksia tai luomaan edellytyksiä tällaisille kumppanuuksille sekä mieltämään hallintoviranomaiset tahoiksi, jotka mahdollistavat hankkeiden käynnistämisen.

68.

ehdottaa, että neljännessä luvussa käsitellään laajempia maailmanlaajuisia haasteita. Kansainvälinen kehitys ja kansainväliset strategiat, kuten Pariisin sopimus, kestävän kehityksen tavoitteet, biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus ja YK:n kaupunkikehitysohjelma, vaikuttavat voimakkaasti ympäristö- ja ilmastopolitiikkaan. Monet kahdeksannen ympäristöohjelman ensisijaisista tavoitteista voidaan sitä paitsi saavuttaa vain yhteistyössä kumppanimaiden kanssa tai kattavan lähestymistavan puitteissa. Siksi voi olla erittäin hyödyllistä parantaa alue- ja paikallishallintotahojen kykyä osallistua hajautettuun yhteistyöhön. Teollisuuden, matkailun ja kotitalouksien aiheuttaman saastumisen vähentäminen ja ympäristörikosten käsittely edellyttävät kansainvälistä sitoutumista ja sen jälkeen yhteisiä toimia.

69.

korostaa, että neljäs luku on pantava täytäntöön EU:n kansainvälisellä ympäristö- ja ilmasto-ohjelmalla, joka auttaa unionia käsittelemään näitä haasteita ja toimimaan kansainvälisillä areenoilla johtoroolissa siten, että se pyrkii edistämään maapallon ympäristön ja ilmaston tilaa talous- ja kauppapolitiikan avulla.

70.

ehdottaa, että viidennessä luvussa käsitellään viestintää ja kohdistetaan huomio tietämyksen lisäämiseen kahdeksannen ympäristöohjelman moitteettoman täytäntöönpanon merkityksestä ja hyödyistä sekä ohjelman kansalaisille, yrityksille ja ympäristölle tuottamasta lisäarvosta. Kansalaisten ja muiden sidosryhmien parempi ymmärrys EU:n ympäristöpoliittisista painopisteistä, toteutettavista toimista ja niiden mahdollisista konkreettisista tuloksista helpottaisi huomattavasti ympäristöohjelman täytäntöönpanoa.

Bryssel 7. helmikuuta 2019.

Euroopan alueiden komitean

puheenjohtaja

Karl-Heinz LAMBERTZ

(1) Viite: P8_TA(2018)0100.

(2) Mid-term review of the implementation of the 7th Environment Action Programme (2014–2020).

(3) Seuraavat AK:n lausunnot: ENVE-V-044 (EUVL C 271, 19.8.2014, s. 25), ENVE-V-045 (EUVL C 271, 19.8.2014, s. 45), ENVE-V-046 (EUVL C 415, 20.11.2014, s. 23), ENVE-VI/001 (EUVL C 260, 7.8.2015, s. 6–11), ENVE-VI/005 (EUVL C 51, 10.2.2016, s. 48), ENVE-VI/008 (EUVL C 240, 1.7.2016, s. 15), ENVE-VI/011 (EUVL C 88, 21.3.2017, s. 83), ENVE-VI/013 (EUVL C 88, 21.3.2017, s. 43), ENVE-VI/014 (EUVL C 207, 30.6.2017, s. 45), ENVE-VI/015 (EUVL C 207, 30.6.2017, s. 51), ENVE-VI/021 (EUVL C 54, 13.2.2018, s. 21), ENVE-VI-024 (EUVL C 54, 13.2.2018, s. 9), ENVE-VI-028 (EUVL C 361, 5.10.2018, s. 46), ENVE-VI-029 (EUVL C 461, 21.12.2018, s. 30) ja ENVE-VI-030 (EUVL C 387, 25.10.2018, s. 42).

(4) AK:n tutkimus Towards an 8th Environment Action Programme – Local and regional dimension.

(5) Euroopan ympäristökeskus, Environmental indicator report 2017 – In support of the monitoring of the Seventh Environment Action Programme (Euroopan ympäristökeskuksen raportti 21/2017), EYK, 2015. The European Environment – State and Outlook 2015 – Synthesis report, Euroopan ympäristökeskus, Kööpenhamina.

(6) AK:n lausunto: ENVE-V-046.

(7) AK:n lausunto: ENVE-VI/021.

(8) https://ec.europa.eu/commission/files/report-task-force-subsidiarity-proportionality-and-doing-less-more-efficiently_fi

16.5.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 168/37

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Luova Eurooppa ja Euroopan uusi kulttuuriohjelma”

(2019/C 168/07)

Esittelijä:

János Ádám KARÁCSONY (HU/EPP), Local councillor, Tahitótfalu village

Viiteasiakirjat:

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Luova Eurooppa -ohjelman perustamisesta (2021–2027) ja asetuksen (EU) N:o 1295/2013 kumoamisesta

COM(2018) 366 final

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Euroopan uusi kulttuuriohjelma

COM(2018) 267 final

I. MUUTOSEHDOTUKSET

Muutosehdotus 1

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Luova Eurooppa -ohjelman perustamisesta (2021–2027) ja asetuksen (EU) N:o 1295/2013 kumoamisesta Johdanto-osan 6 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Ohjelmassa olisi otettava huomioon kulttuurialan ja luovien toimialojen kaksitahoinen luonne ja tunnustettava yhtäältä kulttuurin itseisarvo ja taiteellinen arvo sekä toisaalta näiden alojen taloudellinen arvo, myös niiden laajempi yhteiskunnallinen vaikutus kasvuun ja kilpailukykyyn sekä luovuuteen ja innovointiin. Tämä edellyttää vahvoja eurooppalaisia kulttuurialoja ja luovia toimialoja, erityisesti elinvoimaista Euroopan audiovisuaalialaa, kun otetaan huomioon sen kyky saavuttaa suuri yleisömäärä ja sen taloudellinen merkitys, myös muiden luovien alojen ja kulttuurimatkailun kannalta [– –]

Ohjelmassa olisi otettava huomioon kulttuurialan ja luovien toimialojen kaksitahoinen luonne ja tunnustettava yhtäältä kulttuurin itseisarvo ja taiteellinen arvo sekä toisaalta näiden alojen taloudellinen arvo ja niiden laajempi yhteiskunnallinen vaikutus taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseen Euroopan unionissa sekä kilpailukykyyn, luovuuteen ja innovointiin. Tämä edellyttää vahvoja eurooppalaisia kulttuurialoja ja luovia toimialoja, erityisesti elinvoimaista Euroopan audiovisuaalialaa, kun otetaan huomioon sen kyky saavuttaa suuri yleisömäärä ja sen taloudellinen merkitys, myös muiden luovien alojen, alueellisen kehityksen ja älykkään erikoistumisen strategiaan kytkeytymisen sekä kulttuurimatkailun kannalta. [– –]

Perustelu

Alueiden yhteistyö ja Euroopan alueellinen yhteistyö luovat kasvua ja työllisyyttä ja edistävät Euroopan asemaa kohteena muun muassa makroalueiden kulttuurireittien avulla. Näitä kokemuksia voidaan hyödyntää pyrittäessä huolehtimaan siitä, että kulttuurin alueelliset kannustinvaikutukset ovat EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 174 artiklan periaatteiden mukaisia, ja vahvistamaan kulttuurin roolia innovaatiovetoisessa aluekehityksessä. Kuten Euroopan uutta kulttuuriohjelmaa koskevassa suunnitelmassa todetaan, komissio aikoo ”jatkaa tukea alueille panemalla täytäntöön älykkään erikoistumisen strategioita ja makroalueellisia strategioita, jotka keskittyvät kulttuuriin ja edistävät kestävää kulttuurimatkailua”.

Muutosehdotus 2

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Luova Eurooppa -ohjelman perustamisesta (2021–2027) ja asetuksen (EU) N:o 1295/2013 kumoamisesta Johdanto-osan 20 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Tässä ohjelmassa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon liittyvien unionin sitoumusten mukaisesti, ja sillä edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että unionin talousarviomenoista 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita. Ohjelman valmistelun ja toteutuksen aikana yksilöidään asiaankuuluvia toimia, ja niitä arvioidaan uudelleen asiaankuuluvien arviointien ja tarkasteluprosessien yhteydessä.

Tässä ohjelmassa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon liittyvien edistyksellisten unionin sitoumusten mukaisesti, ja sillä edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että unionin talousarviomenoista 30 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita sekä kestävän kehityksen tavoitteiden sisällyttämistä kaikkiin unionin politiikkoihin. Ohjelman valmistelun ja toteutuksen aikana yksilöidään asiaankuuluvia toimia, ja niitä arvioidaan uudelleen asiaankuuluvien arviointien ja tarkasteluprosessien yhteydessä.

Periaatteet

Muutosehdotuksella pyritään korostamaan kestävän kehityksen tavoitteiden merkitystä ja tuomaan esille AK:n kanta niiden rahoitukseen.

Muutosehdotus 3

Johdanto-osan 22 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Euroopan elokuva-akatemia on perustamisestaan lähtien rakentanut ainutlaatuista asiantuntemusta ja saavuttanut ainutlaatuisen aseman, josta käsin se voi luoda Euroopan laajuisen filmintekijöiden ja alan ammattihenkilöiden yhteisön, jotta voidaan edistää ja levittää eurooppalaisia elokuvia kansallisten rajojen yli ja saada aikaan aidosti eurooppalaisia yleisöjä. Sille olisi sen vuoksi voitava myöntää suoraa unionin tukea.

Perustelu

Säännös johtaa epäasianmukaiseen positiiviseen syrjintään tämän elimen eduksi. Sen tarpeelle saada suoraa EU:n tukea ei ole riittäviä perusteita, ja kaikenlainen suora tuki olisi avoimuuden vastaista.

Muutosehdotus 4

Johdanto-osan 23 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Euroopan unionin nuoriso-orkesteri on perustamisestaan lähtien rakentanut ainutlaatuista asiantuntemusta ja edistänyt kulttuurienvälistä vuoropuhelua, keskinäistä kunnioitusta ja ymmärtämystä kulttuurin kautta. Euroopan unionin nuoriso-orkesteri on erityinen, koska se on kulttuurirajat ylittävä eurooppalainen orkesteri ja koostuu nuorista muusikoista, jotka on valittu vaativien taiteellisten kriteerien mukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa vuosittain järjestettävän tiukan koe-esiintymisen perusteella. Sille olisi sen vuoksi voitava myöntää suoraa unionin tukea.

Perustelu

Nuoriso-orkesterin pitäisi voida saada suoraa unionin ja Luova Eurooppa -ohjelman (2021–2027) tukea edellä komission tekstissä mainittujen syiden vuoksi, edellyttäen että kaikkia rahoitusta koskevia sääntöjä noudatetaan.

Muutosehdotus 5

Johdanto-osan 25 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jotta voidaan taata varojen tehokas jakaminen unionin yleisestä talousarviosta, on tarpeen varmistaa, että kaikki ohjelman puitteissa toteutetut toimet saavat aikaan Euroopan tason lisäarvoa ja täydentävät jäsenvaltioiden toimia, ja olisi pyrittävä yhdenmukaisuuteen, täydentävyyteen ja yhteisvaikutukseen sellaisten rahoitusohjelmien kanssa, joilla tuetaan toisiinsa tiiviisti yhteydessä olevia toiminta-aloja, sekä horisontaalisen politiikan, kuten unionin kilpailupolitiikan kanssa.

Jotta voidaan taata varojen tehokas jakaminen unionin yleisestä talousarviosta, on tarpeen varmistaa, että kaikki ohjelman puitteissa toteutetut toimet saavat aikaan Euroopan tason lisäarvoa ja täydentävät jäsenvaltioiden ja alueiden toimia, ja olisi pyrittävä yhdenmukaisuuteen, täydentävyyteen ja yhteisvaikutukseen sellaisten rahoitusohjelmien kanssa, joilla tuetaan toisiinsa tiiviisti yhteydessä olevia toiminta-aloja, sekä horisontaalisen politiikan, kuten unionin kilpailupolitiikan kanssa.

Perustelu

On myös syytä kiinnittää huomiota täydentävyyteen alueiden toimien kanssa, sillä kyseisellä tasolla toteutetaan omia toimintapolitiikkoja, jotka perustuvat alueiden erityispiirteisiin erityisesti syrjäisimmillä alueilla.

Muutosehdotus 6

Uusi kappale johdanto-osan 34 kappaleen jälkeen

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Ohjelmassa olisi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklan mukaisesti otettava huomioon syrjäisimpien alueiden erityinen rakenteellinen, sosiaalinen ja taloudellinen tilanne. Ohjelman kaikissa lohkoissa on toteutettava toimenpiteitä, joilla lisätään tällaisten alueiden osallistumista ja helpotetaan kulttuurivaihtoa niiden sekä muun EU:n ja muun maailman välillä. Lisäksi on seurattava tällaisten toimenpiteiden toteuttamista ja arvioitava niitä.

Perustelu

Ohjelmassa on viitattava kyseisten alueiden erityistilanteeseen, koska suuresta välimatkasta huolimatta ne ovat osa tiettyjä EU:n jäsenvaltioita. Koska ne rikastuttavat eurooppalaista kulttuuria, niiden kulttuurisuhteita unionin kanssa olisi vahvistettava. Nykyisessä ohjelmassa niitä ei oteta mitenkään huomioon.

Muutosehdotus 7

3 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

a)	vahvistetaan Euroopan tason yhteistyön taloudellista, sosiaalista ja ulkoista ulottuvuutta Euroopan kulttuurisen monimuotoisuuden ja kulttuuriperinnön kehittämiseksi ja edistämiseksi ja vahvistetaan Euroopan kulttuurialan ja luovien toimialojen kilpailukykyä ja kansainvälisiä kulttuurisuhteita;

vahvistetaan Euroopan tason yhteistyön taloudellista, sosiaalista ja ulkoista ulottuvuutta Euroopan kulttuurisen monimuotoisuuden ja kulttuuriperinnön kehittämiseksi ja edistämiseksi ja vahvistetaan Euroopan kulttuurialan ja luovien toimialojen kilpailukykyä – kiinnittäen erityistä huomiota pk-yrityksiin – ja kansainvälisiä kulttuurisuhteita;

Perustelu

Ohjelman soveltamisalaa ja sen erityistavoitteita tulisi laajentaa kulttuurialan ja luovien alojen tason ulkopuolelle ja siinä olisi keskityttävä mikro- ja pk-yrityksiin, jotta se vastaisi mahdollisimman tarkoin kulttuurialan ja luovien alojen työntekijöiden todellista tilannetta.

Muutosehdotus 8

4 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Kulttuuri-lohkolla on 3 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden mukaisesti seuraavat painopisteet:

a)	vahvistetaan eurooppalaisten kulttuurialan ja luovien toimialojen toimijoiden ja teosten rajatylittävää ulottuvuutta ja levitystä;

b)	lisätään osallistumista kulttuuritoimintaan kaikkialla Euroopassa;

c)	edistetään yhteiskunnan selviytymiskykyä ja sosiaalista osallisuutta kulttuurin ja kulttuuriperinnön kautta;

d)	vahvistetaan Euroopan kulttuurialan ja luovien toimialojen kapasiteettia menestyä ja luoda työpaikkoja ja kasvua;

e)	lujitetaan eurooppalaista identiteettiä ja arvoja kulttuuritietoisuudella, taidekasvatuksella ja kulttuuriin pohjautuvalla luovuudella koulutuksessa;

g)	edistetään kansainvälisiin suhteisiin liittyvää unionin globaalia strategiaa kulttuuridiplomatian kautta.

Kulttuuri-lohkolla on 3 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden mukaisesti seuraavat painopisteet:

a)	vahvistetaan eurooppalaisten kulttuurialan ja luovien toimialojen toimijoiden ja teosten rajatylittävää ulottuvuutta ja levitystä ottaen huomioon alueet, joilla on erityisiä maantieteellisiä haittoja, kuten syrjäisimmät alueet ;

b)	lisätään osallistumista kulttuuritoimintaan kaikkialla Euroopassa;

c)	edistetään yhteiskunnan selviytymiskykyä, sosiaalista osallisuutta ja innovointia kulttuurin ja kulttuuriperinnön kautta;

d)	vahvistetaan Euroopan kulttuurialan ja luovien toimialojen kapasiteettia menestyä ja luoda työpaikkoja ja kasvua sekä edistää paikallista ja alueellista kehitystä ;

e)	lujitetaan eurooppalaista identiteettiä ja arvoja kulttuuritietoisuudella ja -vaihdolla , taidekasvatuksella ja kulttuuriin pohjautuvalla luovuudella koulutuksessa;

g)	edistetään kansainvälisiin suhteisiin liittyvää unionin globaalia strategiaa kulttuuridiplomatian kautta ja huolehtien siitä, että syrjäisimmät alueet ovat keskeisessä asemassa .

Perustelu

On tarpeen kiinnittää erityistä huomiota syrjäisiin alueisiin, jotka kärsivät maantieteellisistä haitoista. Tämä syrjäisimpien alueiden erityistilanne on tunnustettu EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa.

Muutosehdotus 9

6 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

d)	perustetaan ja tuetaan ohjelmayhteyspisteitä edistämään ohjelmaa omissa maissaan ja rajatylittävää yhteistyötä kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla.

d)	perustetaan ja tuetaan ohjelmayhteyspisteitä ja niiden verkostoja edistämään ohjelmaa valtio-, alue- ja paikallistasolla omissa maissaan ja rajatylittävää yhteistyötä kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla.

Perustelu

Kuten Luova Eurooppa -ohjelman (2014–2020) väliarviointikertomuksessa korostetaan, ohjelma tavoittaa kansalaiset tukemalla teoksia ja toimintaa, joka rikastuttaa eurooppalaista identiteettiä. Ohjelman yleinen onnistuminen riippuu tiedon levittämisen sekä mahdollisuuksia ja haasteita koskevan tietoisuuden lisäämisen tehokkuudesta heidän tasollaan. Luova Eurooppa -yhteyspisteitä olisi kannustettava kehittämään rooliaan jakamalla menestystarinoita paitsi omista maistaan myös yleiseurooppalaisella tasolla sekä paikallisissa ja alueellisissa ympäristöissä.

Muutosehdotus 10

7 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Ohjelman toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat 1 850 000 000 euroa käypinä hintoina.

Seuraavassa esitetään ohjelman rahoituksen ohjeellinen jakautuminen:

—	enintään 609 000 000 euroa 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun tavoitteeseen (Kulttuuri-lohko);

—	enintään 1 081 000 000 euroa 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun tavoitteeseen (Media-lohko);

—	enintään 160 000 000 euroa 3 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuun tavoitteeseen (monialainen lohko).

Ohjelman toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat 2 000 000 000 euroa käypinä hintoina.

Seuraavassa esitetään ohjelman rahoituksen ohjeellinen jakautuminen:

—	enintään 759 000 000 euroa 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun tavoitteeseen (Kulttuuri-lohko);

—	enintään 1 081 000 000 euroa 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun tavoitteeseen (Media-lohko);

—	enintään 160 000 000 euroa 3 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuun tavoitteeseen (monialainen lohko).

Perustelu

Kulttuuri ja kulttuuriperintö olisi sisällytettävä paremmin seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen painopisteisiin niin valtavirtaistamisen keinoin kuin asettamalla Luova Eurooppa -ohjelmalle yli kahden miljardin euron talousarviotavoite. Media-alaohjelmaan on suunniteltu varattavaksi lähes 78 prosenttia enemmän varoja kuin Kulttuuri-alaohjelmaan siitä huolimatta, että Kulttuuri-alaohjelma kattaa suuremman määrän taidealoja. Ehdotamme sen vuoksi 150 000 000 euron lisäystä Kulttuuri-alaohjelmaan osoitettaviin varoihin.

Muutosehdotus 11

7 artiklan 4 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jäsenvaltioille yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa myönnettyjä varoja voidaan niiden pyynnöstä siirtää ohjelman käyttöön. Komissio käyttää kyseisiä varoja joko suoraan varainhoitoasetuksen [62 artiklan 1 kohdan a alakohdan] mukaisesti tai välillisesti [62 artiklan 1 kohdan c alakohdan] mukaisesti. Kyseisiä varoja on mahdollisuuksien mukaan käytettävä asianomaisen jäsenvaltion hyväksi.

Perustelu

Ehdotuksen 7 artiklan 4 kohtaan sisältyvään jäsenvaltion mahdollisuuteen siirtää osa yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa myönnettyjä varoja Luova Eurooppa -ohjelman käyttöön liittyy eräitä huolestuttavia seikkoja. Tässä tapauksessa jäsenvaltio ei saa riittäviä takeita siitä, että nämä varat käytetään kyseisen jäsenvaltion hyväksi. Sen vuoksi ehdotus on laadittava siten, että tällaiset varat käytetään varmasti kyseisen jäsenvaltion hyväksi.

Muutosehdotus 12

Uusi 13 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Komiteamenettely

1.	Komissiota avustaa komitea, jäljempänä ’Luova Eurooppa -komitea’. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.	Luova Eurooppa -komitea voi kokoontua erityiskokoonpanoissa käsitelläkseen alaohjelmiin ja monialaiseen toimintalinjaan liittyviä konkreettisia kysymyksiä.

3.	Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan päätöksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

4.	Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan päätöksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

Perustelu

Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita voidaan noudattaa täysin vain, jos ”komiteamenettely”palautetaan ehdotukseen, jotta voidaan varmistaa ohjelman hallinnon asianmukainen valvonta jäsenvaltiotasolla.

Muutosehdotus 13

15 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Komissio varmistaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ohjelman yleisen yhdenmukaisuuden ja täydentävyyden asiaankuuluvien toimintalinjojen ja ohjelmien kanssa, erityisesti niiden, jotka liittyvät sukupuolten tasapuoliseen edustukseen, koulutukseen, nuorisoon, solidaarisuuteen, työllisyyteen ja sosiaaliseen osallisuuteen, tutkimukseen ja innovointiin, elinkeinoelämään ja yrityksiin, maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen, ympäristöön ja ilmastotoimiin, koheesioon, alue- ja kaupunkipolitiikkaan, valtiontukeen sekä kansainväliseen yhteistyöhön ja kehitystyöhön.

Komissio varmistaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ohjelman yleisen yhdenmukaisuuden ja täydentävyyden asiaankuuluvien toimintalinjojen ja ohjelmien kanssa, erityisesti niiden, jotka liittyvät sukupuolten tasapuoliseen edustukseen, koulutukseen, nuorisoon, solidaarisuuteen, vähemmistöjen suojeluun ja erityisesti alkuperäisten kansallisten, etnisten ja kielivähemmistöjen perinnön vaalimiseen , työllisyyteen ja sosiaaliseen osallisuuteen, tutkimukseen ja innovointiin, kestävään matkailuun , elinkeinoelämään ja yrityksiin, maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen, ympäristöön ja ilmastotoimiin, koheesioon, alue- ja kaupunkipolitiikkaan, valtiontukeen sekä kansainväliseen yhteistyöhön ja kehitystyöhön.

Perustelu

Kulttuuriperintömatkailu on Euroopan ja sen alueiden, kaupunkien ja maaseutualueiden houkuttelevuuden keskeinen tekijä ja vaikuttaja ulkoa tulevien yksityisen sektorin investointien kannalta, sillä kulttuuriperintö auttaa kehittämään luovia kulttuurialueita ja houkuttelemaan lahjakkaita ihmisiä ja sidoksista vapaita yrityksiä, ja vahvistaa siten alueellista ja maakohtaista kilpailukykyä sekä Euroopan sisällä että maailmanlaajuisesti. Lisäksi koska monilla Euroopan unionin kansalaisilla (noin 50 miljoonalla ihmisellä) on kansalaisuus, joka ei vastaa heidän äidinkieltään ja kansallisuuttaan, myös heidän etunsa on syytä ottaa huomioon unionin lainsäädäntäprosessissa.

Muutosehdotus 14

18 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Ohjelman väliarviointi on suoritettava heti kun ohjelman toteuttamisesta on saatavilla riittävästi tietoa, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua siitä, kun ohjelman toteutus on käynnistynyt.	Ohjelman väliarviointi on suoritettava heti kun ohjelman toteuttamisesta on saatavilla riittävästi tietoa, mutta väliarviointikertomus on esitettävä kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua siitä, kun ohjelman toteutus on käynnistynyt.

Perustelu

Väliarviointikertomus on ratkaisevan tärkeä seuraavan puiteohjelman laatimisessa, joten sen on oltava valmis ja saatavilla hyvissä ajoin seuraavaa suunnittelukautta varten.

Muutosehdotus 15

Liite 1 – Kulttuuri-lohko

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Alakohtaiset toimet:

Musiikkialan tuki: toimet, joilla edistetään monimuotoisuutta, luovuutta ja innovointia musiikkialalla, erityisesti musiikkiohjelmiston levitystä Euroopassa ja sen ulkopuolella, koulutustoimia ja yleisöpohjan laajentamista eurooppalaisen musiikkiohjelmiston osalta sekä tiedonkeruun ja analysoinnin tukemista;

Kirja- ja kustannusalan tuki: kohdennetut toimet, joilla edistetään monimuotoisuutta, luovuutta ja innovointia, erityisesti eurooppalaisen kirjallisuuden kääntämistä ja markkinointia valtioiden rajojen yli Euroopassa ja sen ulkopuolella, koulutusta ja vaihtoja alan ammattihenkilöiden, kirjailijoiden ja kääntäjien osalta sekä alan kansainvälisiä yhteistyö-, innovointi- ja kehittämishankkeita;

Arkkitehtuuri- ja kulttuuriperintöalan tuki: kohdennetut toimet, jotka koskevat toimijoiden liikkuvuutta, valmiuksien kehittämistä, yleisöpohjan laajentamista ja kansainvälistämistä kulttuuriperintö- ja arkkitehtuurialalla, korkealaatuisen rakennuskulttuurin edistämistä, tukea kulttuuriperinnön ja sen arvojen turvaamiselle, säilyttämiselle ja vahvistamiselle tiedotus-, verkostoitumis- ja vertaisoppimistoimien kautta;

d)	Muiden alojen tuki: kohdennetut toimet, joilla edistetään muotoilu- ja muotialan ja kulttuurimatkailun luovien näkökohtien kehittämistä sekä niiden markkinointia ja edustamista Euroopan unionin ulkopuolella.

Alakohtaiset toimet:

Arkkitehtuuri- ja kulttuuriperintöalan tuki: kohdennetut toimet, jotka koskevat toimijoiden liikkuvuutta, valmiuksien kehittämistä, yleisöpohjan laajentamista ja kansainvälistämistä kulttuuriperintö- ja arkkitehtuurialalla, korkealaatuisen rakennuskulttuurin edistämistä, tukea kulttuuriperinnön – perinteinen kansankulttuuri mukaan luettuna – ja sen arvojen turvaamiselle, säilyttämiselle ja vahvistamiselle tiedotus-, verkostoitumis- ja vertaisoppimistoimien kautta;

d)	Muiden alojen tuki: kohdennetut toimet, joilla edistetään muotoilu- ja muotialan ja kulttuurimatkailun luovien näkökohtien kehittämistä sekä niiden markkinointia ja edustamista Euroopan unionin ulkopuolella.

Perustelu

Perinteinen kansankulttuuri monissa muodoissaan (käsityö, musiikki, tanssi jne.) on etenkin maaseudun asutuskeskuksille merkittävä elinvoiman, paikallisen ja alueellisen kehityksen ja eurooppalaisen kulttuurivaihdon lähde. Se on myös keino vahvistaa Euroopan kulttuuri-identiteettiä ja vaalia periaatetta ”moninaisuudessaan yhtenäinen”.

II POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

Luova Eurooppa -ohjelma

suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen nykyisen Luova Eurooppa -ohjelman jatkamisesta itsenäisenä ohjelmana, joka on kulttuurialan kaikkien toimijoiden ulottuvilla. Itsenäinen rahoituskehys on paras tapa varmistaa jatkuvuus kauden 2014–2020 jälkeen ja laatia saavutetuista tuloksista uskottava arvio tulevaisuutta varten.

muistuttaa, että Luova Eurooppa -ohjelma on osa laajempaa, seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevaa ehdotusta (joka julkaistiin 2. toukokuuta 2018), ja näin ollen talousarvioesitystä koskevien neuvottelujen tuloksella on suuri vaikutus ohjelman lopulliseen muotoon ja sisältöön. Luova Eurooppa -ohjelmalla on suuri merkitys kulttuurialan kehitykselle ja kansainvälistymiselle, ja on myönteistä, että ohjelman määrärahoja lisätään. On ratkaisevan tärkeää, ettei sen osuus EU:n talousarviosta pienene, etenkin kun otetaan huomioon eurooppalaisen yhteistyön haasteet.

tuo esiin sen, että kulttuuri on laajentuva toimintapolitiikan ala. Monialaisia hankkeita, joihin kulttuuri sisältyy yhtenä osana, on yhä enemmän, ja niissä käsitellään esimerkiksi kaupunkien elvyttämistä, nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä, terveyttä, hyvinvointia ja sosiaalista osallisuutta. Komitea on tyytyväinen siihen, että ehdotus heijastaa tätä kehitystä.

korostaa taiteellisen vapauden ja sananvapauden merkitystä, kun kyseessä on taiteen ja kulttuurin rooli identiteetin muodostamisessa ja yhteenkuuluvuuden luomisessa, ja katsoo, että ne on varmistettava ihmisarvoa, tasa-arvoa ja solidaarisuutta koskevia yleismaailmallisia arvoja sekä demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta kunnioittaen.

pitää lisäksi ”eurooppalaisen kansalaisidentiteetin”kehittymisen kannalta ratkaisevan tärkeänä kohdistaa toimenpiteitä ja resursseja kaikille eurooppalaisille yhteisten, muun muassa historiaan, kulttuuriin ja kulttuuriperintöön liittyvien osatekijöiden tunnetuksi tekemiseen. Tässä mielessä laajennettu Luova Eurooppa -ohjelma ja Euroopan uusi kulttuuriohjelma ovat erityisen merkittäviä.

on hyvillään siitä, että ehdotus ilmentää Euroopan uuden kulttuuriohjelman sosiaalista, taloudellista ja ulkoista ulottuvuutta samoin kuin kulttuuriperinnön suojelua ja digitaalista kulttuuria uuden ohjelman kahtena monialaisena toimena.

suhtautuu myönteisesti kansainväliseen ulottuvuuden vahvistamiseen ehdotuksessa, mutta kiinnittää huomiota haasteisiin, jotka liittyvät painopisteiden tasapainottamiseen EU:n sisällä ja sen ulkopuolella.

on tyytyväinen viittauksiin, jotka liittyvät yhteisvaikutuksiin muun muassa alueiden, kaupunkien ja maaseudun kehitystä koskevan politiikan kanssa, koska se on ”keskeisen tärkeää, jotta voidaan edistää kulttuuriperinnön restaurointia ja tukea kulttuurialaa ja luovia aloja” (1).

kehottaa vahvistamaan edelleen paikallis- ja alueviranomaisten keskeistä roolia yhteisöjensä taide- ja kulttuurielämän edistämisessä ja levittämisessä samoin kuin näiden osallistumista ohjelmaan. Tässä yhteydessä komitea painottaa, että on löydettävä asianmukainen tasapaino yhtäältä suuriin kokonaisvaltaisiin hankkeisiin myönnettävien resurssien ja toisaalta paikallis- ja aluetason toimenpiteisiin ja toimiin osoitettavan rahoituksen välillä, pk-yritykset mukaan lukien.

10.

muistuttaa, että suurin osa kulttuurialan ja luovien toimialojen yrityksistä on mikroyrityksiä, pk-yrityksiä ja itsenäisten ammatinharjoittajien yrityksiä, jotka tarvitsevat paikallistason aloitteita ja organisointia. Tämä on myönteinen piirre alueille, koska se vauhdittaa paikallista taloutta, mutta myös koska se auttaa pitämään lahjakkaita työntekijöitä ja vastaavanlaatuisia työpaikkoja paikallistasolla. Kulttuurialan työntekijöiden ja yrittäjien erityistilanne olisi sen vuoksi otettava huomioon, mukaan lukien pysyvistä ja rakenteellista rajoitteista kärsivillä alueilla toimintaansa harjoittavat työntekijät ja yrittäjät (2).

11.

on huolissaan siitä, että Euroopan unionin nuoriso-orkesteri mainitaan ehdotuksen johdanto-osassa nimenomaisesti tahona, ”jolle olisi voitava myöntää suoraa unionin tukea”, huolimatta siitä, että jäsenvaltioiden hyväksymässä muutosehdotuksessa nykyiseen ehdotukseen todetaan selkeästi, että ”Euroopan unionin nuoriso-orkesterille olisi myönnettävä rahoitusta poikkeuksellisesti Luova Eurooppa -ohjelman loppuun eli 31 päivään joulukuuta 2020 saakka”. Euroopan alueiden komitea haluaisi saada varmuuden siitä, että kaikki osapuolet noudattavat täysin nykyistä asetusta, jota muutettiin 18. huhtikuuta 2018 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2018/596.

12.

korostaa kulttuurialan työntekijöiden ja yrittäjien erityisen tilanteen huomioon ottaen, että Luova Eurooppa -ohjelman puitteissa on tärkeää tiedottaa takausjärjestelystä, joka perustettiin edellisellä ohjelmakaudella, edistää sitä ja kannustaa sen hyödyntämiseen, vaikka takausjärjestelyn paikka on muuttunut.

Kulttuuri-lohko

13.

on huolissaan horisontaalisten ja uusien alakohtaisten toimien tasapainosta, koska ei ole itsestään selvää, että vain hiukan aiempaa suuremmasta talousarviosta voitaisiin rahoittaa entistä paljon enemmän painopisteitä.

14.

alakohtaisten toimien osalta

—

toteaa, että arkkitehtuurin korostaminen kulttuuriperinnön yhteydessä saattaa estää kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden 2018 tavoitteiden saavuttamisen, koska vuoden alkuperäisenä tarkoituksena oli kokea ja tutkia Euroopan kulttuuriperintöä avartamalla kansalaisten näköaloja ja tarkastelemalla muutakin kuin rakennusperintöä. Komitea katsookin, että olisi aiheellista perustaa Luova Eurooppa -ohjelmaan erityinen toimintalinja, jolla tuetaan eurooppalaisen kulttuuriperinnön tunnetuksi tekemistä vuoden 2018 jälkeen.

—	kiinnittää huomiota siihen, että alakohdassa d mainitut osa-alueet – suunnittelu, muoti ja kulttuurimatkailu – ovat luonteeltaan monialaisia ja näin ollen niiden tukeminen edellyttää koordinointia muiden politiikanalojen kanssa.

—	on huolissaan taidelajien välisestä tasapainosta horisontaalisissa toimenpiteissä ja uusissa alakohtaisissa toimissa.

15.

ehdottaa, että eurooppalaista identiteettiä ja eurooppalaisia arvoja koskevat kulttuuri-lohkon osiot kytketään nykyistä vahvemmin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklaan, jotta varmistetaan tavoitteen saavuttaminen ja se, ettei ohjelmaa ymmärretä väärin.

16.

kehottaa voimakkaasti kaikkia kulttuuri- ja audiovisuaalialoja – kuten musiikkialaa – jakamaan digitaalisia taitojaan ja valmiuksiaan suhteiden edistämiseksi ja innovatiivisen yhteistyön luomiseksi myös paikallis- ja aluetasolla.

Monialainen lohko

17.

suhtautuu myönteisesti lohkon uusiin painopisteisiin ja sen vahvistamiseen sekä ohjelman sisäisten yhteisvaikutusten varmistamiseen. Samalla komitea toteaa, että uuteen ehdotukseen verrattuna kauden 2014–2020 Luova Eurooppa -ohjelman tässä lohkossa kiinnitettiin enemmän huomiota tietojen ja tilastojen keruuseen, joka olisi sisällytettävä myös tulevaan ohjelmaan.

Media-lohko

18.

toteaa, että digitalisaatio muuttaa ajattelua ja toimintatapoja, kun otetaan huomioon kulttuuriomaisuuden luominen, hoitaminen ja jakaminen sekä sen saatavuus, kuluttaminen ja rahallisen arvon määräytyminen. Digitalisaatio tarjoaa myös Euroopan alueille uusia mahdollisuuksia luoda kytköksiä muihin vaihtamalla audiovisuaalisia teoksia ja tutkimalla uusia tapoja luoda yhteyksiä ja vaihtaa sisältöä. Siirtyminen saattaa auttaa niitä houkuttelemaan uutta yleisöä, hyödyntämään vaihtoehtoisia sisältöjä, tarjoamaan uusia palveluita sekä lisäämään eri alueiden sisältöjen tunnettuutta (3). Digitalisaatio antaa kulttuurin välittäjille mahdollisuuden ryhtyä innovaatiotoimijoiksi uusien monensuuntaisten ja monikanavaisten digitaalisten viestintävälineiden avulla, luoda lojaalinen yhteys alueeseen ja tulla näin aktiivisiksi toimijoiksi pyrittäessä edistämään kestäväpohjaista ja älykästä kulttuurista kasvua ja talouskasvua.

19.

kehottaa tässä yhteydessä muistamaan, että huomattavan monien taiteilijoiden teokset ja saavutukset ovat aivan yhtä tärkeitä, vaikka ne eivät ole digitaalisia, ja että on olemassa kirjastojen kaltaisia rakenteita, jotka tarjoavat suurelle yleisölle koulutusmahdollisuuksia ja -välineitä.

20.

21.

korostaa tässä yhteydessä, että myös muuta kuin digitaalista luovaa toimintaa on edelleen olemassa ja myös sillä tulisi olla oma paikkansa 2000-luvun yhteisöissä.

Talousarvio

22.

on huolestunut seuraavista syistä uutta ohjelmaa varten ehdotetusta talousarviosta:

—	Komission ehdotuksessa ei oteta huomioon inflaatiota. Tässä yhteydessä komitea muistuttaa komissiota siitä, että edellistä ehdotusta valmisteltaessa tuli esiin, että kulttuurialan ja luovien alojen kokonaisbudjetti saattaisi nousta 1,801 miljardiin euroon (4).

—	Meneillään olevaan ajanjaksoon verrattuna ehdotetut 1,85 miljardin euron määrärahat kattaisivat aiempaa huomattavasti suuremman määrän painopisteitä, koska kulttuuri-lohko sisältää uusia alakohtaisia toimia.

—

Vaikka komitea ymmärtää komission aikomuksen tehostaa toimintaa keskittämällä nykyisin saatavilla olevat monenlaiset EU:n rahoitusvälineet investointien tukemiseksi, se on huolissaan siitä, että takausjärjestelyn tähänastiset saavutukset saattavat heikentyä, koska kulttuurialalla tästä välineestä vastaavilla ei olisi samoja valmiuksia saada tietoa kuin nykyisellä kaudella.

23.

ehdottaa tässä yhteydessä yli kahden miljardin euron talousarviotavoitteen asettamista ja korostaa tarvetta sisällyttää kulttuuri ja kulttuuriperintö entistä paremmin seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen painopisteisiin sekä valtavirtaistamisen keinoin että ottamalla huomioon yhteisvaikutukset muiden ohjelmien ja politiikkojen kanssa.

24.

korostaa painokkaasti, että alue- ja paikallisviranomaisia olisi kuultava järjestelmällisesti kulttuurialan ja luovien alojen rahoitukseen liittyvien toimenpiteiden suunnittelussa, täytäntöönpanossa ja hallinnassa kaikkialla Euroopassa ja samalla olisi kiinnitettävä erityistä huomiota laajaan maantieteelliseen kattavuuteen.

25.

ottaen huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan eron Euroopan unionista toivoo, että EU ja Yhdistynyt kuningaskunta voivat jatkaa ja kehittää edelleen molempia osapuolia hyödyttäviä suhteita kulttuurialalla tähänastisten yhteisten saavutusten ja kulttuuristen kokemuksien pohjalta.

26.

katsoo, että toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita voidaan noudattaa kattavasti ainoastaan, jos ”komiteamenettely”palautetaan ehdotukseen, jotta voidaan varmistaa ohjelman hallinnoinnin asianmukainen valvonta jäsenvaltiotasolla. Lisäksi paikallis- ja aluetasoja olisi kuultava säännöllisesti suuntaviivoista ja vuosittaisista työohjelmista.

Euroopan uusi kulttuuriohjelma

27.

suhtautuu myönteisesti Euroopan uuteen kulttuuriohjelmaan, koska se on merkittävä ja laaja-alainen toimintapoliittinen perusta, jolla vahvistetaan eurooppalaista identiteettiä tunnustamalla eurooppalaisten kulttuurien moninaisuus, lujitetaan Euroopan kulttuurialaa ja luovia aloja sekä niiden suhteita Euroopan ulkopuolisiin kumppaneihin sekä vahvistetaan kulttuurin, koulutuksen ja muiden politiikanalojen yhteyksiä.

28.

on tyytyväinen siihen, että Euroopan uudessa kulttuuriohjelmassa otetaan käyttöön ”kulttuurisen kapasiteetin”käsite ja samalla otetaan huomioon yleisön muuttuvista odotuksista aiheutuvat haasteet, jotka edellyttävät paikallisväestön entistä vahvempaa osallisuutta kulttuuriohjelmien muotoilussa – ulottuen heidän ideoidensa hyödyntämisestä aina täytäntöönpanoon osallistumiseen.

29.

on mielissään siitä, että tiedonannossa nimenomaisesti mainitaan kunnat ja alueet yhtenä kolmesta toimintaympäristöstä, joihin olisi keskityttävä. Samalla komitea korostaa, että on tärkeää ottaa huomioon paikallis- ja alueviranomaisten ratkaiseva rooli painopisteiden käytännön toteutuksessa.

30.

toteaa samalla tässä yhteydessä, että komitea on korostanut jo aiemmin, että paikallis- ja alueviranomaiset ovat lähellä kansalaisia ja että niillä on sen vuoksi strategisesti parhaat valmiudet vastata unionin eri kulttuuriryhmien eritystarpeisiin ja -vaatimuksiin, mihin liittyy myös suuri vastuu (5).

31.

suhtautuu myönteisesti siihen, että uudessa ohjelmassa todetaan tarve muuttaa näkökulmaa STEM-aloista (luonnontieteet, tekniikka, insinööritieteet ja matematiikka) STEAM-aloihin (taiteet mukaan luettuna) ja että on oikea aika laajentaa luovaa ja kriittistä ajattelua yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen kaikille tasoille sekä luopua tiukasta jaosta tieteisiin ja humanistisiin aineisiin. Taiteeseen kuuluu kyky luoda uusia ja hyödyllisiä ideoita. Yhdistämällä taide ja luovuus STEM-alojen opetusohjelmaan siitä saadaan entistä houkuttavampi, luovempi ja innovatiivisempi. Taideaineet tukevat lahjakkuuden ja kulttuurin kehitystä, ja juuri sen vuoksi ne on yhdistettävä teknologiaan.

32.

toteaa, että alkuperäisten kansallisten, etnisten ja kielivähemmistöjen kulttuuri on merkittävä osa Euroopan unionin kulttuuriperintöä. Näiden alakulttuurien vaaliminen, tukeminen ja saattaminen kaikkien ulottuville on tehtävä, joka kuuluu käytännössä paikallis- ja aluetasolle. Lisäksi EU:n on tarjottava tätä tarkoitusta varten taloudellista tukea, myös vähemmistöjen kulttuuritaustan suojeluun liittyvien, aluetasolle kuuluvien tehtävien hoitamiseen kohdennettuja resursseja. Erityistä huomiota tulee kiinnittää innovatiivisten virtuaalivälineiden käyttöön, ja on huolehdittava siitä, että vähemmistökulttuureja tehdään tunnetuksi kaikkialla EU:ssa.

33.

kehottaa EU:ta ja valtiovaltaa tunnustamaan kulttuurialan ja luovien alojen innovaation roolin kokonaisvaltaisen paikallis- ja aluekehityksen vauhdittajana.

34.

toteaa, että paikallis- ja alueviranomaiset ovat sisällyttäneet onnistuneesti kulttuurialan ja luovat toimialat kehitysstrategioihinsa ja että tämä on osaltaan vauhdittanut paikallistaloutta ja saanut asukkaat juurtumaan alueille (6).

35.

tähdentää kuitenkin, että älykkään erikoistumisen strategioiden sisällyttäminen alueellisiin kehitysstrategioihin on edelleen haasteellista, ja alueet tarvitsevatkin EU:n toimielimiltä entistä vankempaa tukea toteuttaakseen älykästä erikoistumista, jota pidetään alueellisena politiikkakehyksenä innovointiin perustuvalle kasvulle.

36.

korostaa, että kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 on käynnistänyt erittäin vilkasta ruohonjuuritason toimintaa, ja Euroopassa on järjestetty tuhansia tapahtumia, jotka ovat edistäneet Euroopan kulttuuriperinnön jakamista ja arvostusta kaikille ominaisena voimavarana, lisänneet tietoisuutta historiasta ja yhteisistä eurooppalaisista arvoista sekä vahvistaneet tunnetta yhteiseen eurooppalaiseen tilaan kuulumisesta.

37.

kehottaa hyödyntämään ja tukemaan teemavuoden vaikutusta ja myönteistä perintöä edelleen ja jatkamaan vuoden aikana syntyneiden kumppanuuksien ja verkostojen toimintaa sen jälkeen osana EU:n kulttuuriyhteistyötä. Euroopan alueiden komitea suhtautuukin myönteisesti joulukuussa 2018 esiteltyihin kulttuuriperinnön eurooppalaisiin toimintapuitteisiin, joissa on viisi konkreettista toiminta-aluetta ja joilla pyritään saamaan aikaan todellisia muutoksia Euroopan kulttuuriperinnön vaalimisessa ja suojelemisessa sekä tavoissa nauttia siitä.

38.

pitää soveliaana Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 167 artiklan valintaa oikeusperustaksi, tiedostaa EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 173 ja 208 artiklan merkityksen ja kannattaa kolmea strategista tavoitetta (sosiaalinen, taloudellinen ja ulkoinen ulottuvuus) sekä kahta monialaista toimea (kulttuuriperinnön suojeleminen ja digitaalisen kulttuurin strategia).

39.

suosittaa, että sosiaalista ulottuvuutta käsittelevässä kohdassa ”suojellaan ja edistetään Euroopan kulttuuriperintöä yhteisenä resurssina, jotta voidaan lisätä tietoisuutta yhteisestä historiastamme ja arvoistamme sekä vahvistaa yleiseurooppalaista identiteettiä”tuetaan Euroopan uskonnollisen perinnön suojelua ja kunnioittamista sekä edistetään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa määriteltyjä keskeisiä eurooppalaisia arvoja.

40.

kolmannen ulottuvuuden (ulkoiset suhteet) osalta ”toteaa painokkaasti, että tarvitaan entistä vahvempaa ja syvempää yhteistyötä paikallis-, alue- ja jäsenvaltiotasolla käynnistettäessä ja kehitettäessä strategioita, joilla tuetaan kansainvälisiä kulttuurisuhteita ja -toimia” (7). Komitea katsoo, että kaupunkidiplomatia voisi olla keino edistää eurooppalaista kulttuuri-identiteettiä kaikkialla maailmassa.

41.

katsoo, että kulttuurialan ammattilaisten liikkuvuus olisi kuulunut pikemminkin monialaisiin toimiin, koska se tarjoaa merkittävää lisäarvoa kaikkiin kolmeen ulottuvuuteen.

42.

toistaa, että on parannettava kulttuurialan tiedonkeruuta ja tilastointia, mikä on edellytys uskottavan, näyttöön perustuvan toimintapolitiikan kehittämiselle tulevaisuudessa, ja kehottaa luomaan strategisen tutkimuksessa sovellettavan lähestymistavan, jolla helpotetaan tiedon siirtoa nykyisin hajanaisten aloitteiden välillä ja varmistetaan kaikkien toiminta-alojen kattaminen yhteistyössä kulttuurialan sidosryhmien kanssa.

Bryssel 6. helmikuuta 2019.

Euroopan alueiden komitean

puheenjohtaja

Karl-Heinz LAMBERTZ

(1) COM(2018) 366 final.

(2) CdR 401/2011 fin.

(3) CdR 293/2010 fin.

(4) https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52011AR0401&from=FI.

(5) CdR 44/2006 fin.

(6) CdR 181/2010 fin.

(7) COR-2016-05110-00-00-AC-TRA.

16.5.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 168/49

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma Erasmus”

(2019/C 168/08)

Esittelijä

Ulrike HILLER (DE, PES) Bremenin osavaltiohallituksen jäsen, Bremenin osavaltion edustaja liittoneuvostossa ja Eurooppa-asiain valtuutettu

Viiteasiakirja

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Erasmus”perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1288/2013 kumoamisesta

COM(2018) 367 final

I. MUUTOSEHDOTUKSET

Muutosehdotus 1

Johdanto-osan 1 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Teknologinen vallankumous ja globalisaatio aiheuttavat nopeita ja syvällisiä muutoksia, joiden vuoksi on osallistavien, yhtenäisten ja mukautumiskykyisten yhteiskuntien rakentamiseksi ja unionin kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ratkaisevan tärkeää, että koulutus-, nuoriso- ja urheilualalla investoidaan oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen, yhteistyöhön ja innovatiivisen politiikan kehittämiseen; samalla vahvistetaan eurooppalaista identiteettiä ja tehdään unionista entistä demokraattisempi.

Teknologinen vallankumous ja globalisaatio aiheuttavat nopeita ja syvällisiä muutoksia, joiden vuoksi on osallistavien, yhtenäisten ja mukautumiskykyisten yhteiskuntien rakentamiseksi ja unionin kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ratkaisevan tärkeää, että koulutus-, nuoriso- ja urheilualalla investoidaan osaamisen ja kulttuurin levittämiseen , oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen, yhteistyöhön ja innovatiivisen politiikan kehittämiseen; samalla vahvistetaan eurooppalaista identiteettiä ja tehdään unionista entistä demokraattisempi

Muutosehdotus 2

Johdanto-osan 4 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Euroopan parlamentti, neuvosto ja Euroopan komissio antoivat ja allekirjoittivat 17 päivänä marraskuuta 2017 juhlallisen julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista, jossa vahvistetaan ensimmäisenä keskeisenä periaatteena, että jokaisella on oikeus laadukkaaseen ja inklusiiviseen opetukseen, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen sellaisten taitojen ylläpitämiseksi ja hankkimiseksi, jotka mahdollistavat täysipainoisen osallistumisen yhteiskunnan toimintaan ja auttavat työmarkkinoille siirtymisessä. Tämä on erityisen tärkeää kaikkien niiden Euroopan nuorten kannalta, joilla ei tällä hetkellä ole töitä. Yhtäläiset koulutusmahdollisuudet tulisi turvata sukupuolesta, rodusta tai etnisestä alkuperästä, uskonnosta tai vakaumuksesta, vammasta, iästä, sukupuolisesta suuntautumisesta tai maantieteellisestä sijainnista riippumatta. Lisäksi kielellisten vähemmistöjen oikeudet on otettava asianmukaisella tavalla huomioon.

Perustelu

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa ei oteta huomioon syrjäisillä alueilla elävien tai kielelliseen vähemmistöön kuuluvien ihmisten koulutuksellisia haasteita.

Muutosehdotus 3

Johdanto-osan 8 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Komissio ehdotti 2 päivänä toukokuuta 2018 hyväksytyssä tiedonannossaan ”Nykyaikainen talousarvio unionille, joka suojelee, puolustaa ja tarjoaa mahdollisuuksia – monivuotinen rahoituskehys vuosiksi 2021–2027”, että seuraavassa rahoituskehyksessä painotetaan nuorten asemaa entistä voimakkaammin, etenkin kasvattamalla Erasmus+-ohjelman (2014–2020), joka on yksi unionin näkyvimmistä menestystarinoista, määrärahat yli kaksinkertaisiksi. Uuden ohjelman painopisteenä olisi oltava osallistavuus, ja sen piiriin pyritään saamaan enemmän nuoria, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia. Näin yhä useammat nuoret voisivat muuttaa toiseen maahan opiskelemaan tai tekemään töitä. Jotta periaate, jonka mukaan kenenkään ei pitäisi päättää kouluaan tai koulutustaan osallistumatta johonkin eurooppalaiseen hankkeeseen, toteutuisi mahdollisimman pian, ohjelmassa olisi kiinnitettävä huomiota myös epävirallisen sekä yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen piirissä toimivan henkilöstön tavoittamiseen, motivointiin ja koulutukseen, jotta henkilöstön jäsenet puolestaan voisivat motivoida mahdollisimman monia nuoria.

Perustelu

Koska epävirallisen sekä yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen piirissä toimivalla henkilöstöllä on ”portinvartijan”rooli niiden suhteen, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, on välttämätöntä investoida myös henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Samalla on kiinnitettävä asianmukaista huomiota aivovuotoilmiöön.

Muutosehdotus 4

Johdanto-osan 9 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Tässä tilanteessa on tarpeen perustaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1288/2013 perustetun koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman Erasmus+ (2014–2020) jatko-ohjelma, jäljempänä ’ohjelma’. Vuosien 2014–2020 ohjelman, joka kattaa kaikissa elämänvaiheissa ja kaikissa muodoissa tapahtuvan oppimisen (virallinen oppiminen, epävirallinen oppiminen ja arkioppiminen) integroitu luonne olisi säilytettävä, jotta voidaan edistää joustavia opintoväyliä, joiden avulla ihmiset voivat kehittää juuri niitä taitoja, joita 2000-luvun haasteissa tarvitaan.

Tässä tilanteessa on tarpeen perustaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1288/2013 perustetun koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman Erasmus+ (2014–2020) jatko-ohjelma, jäljempänä ’ohjelma’. Vuosien 2014–2020 ohjelman, joka kattaa kaikissa elämänvaiheissa ja kaikissa muodoissa tapahtuvan oppimisen (virallinen oppiminen, epävirallinen oppiminen ja arkioppiminen), integroitu luonne olisi säilytettävä, jotta voidaan edistää joustavia opintoväyliä, joiden avulla ihmiset voivat saada eurooppalaista identiteettiä ja Euroopan kulttuurisen monimuotoisuuden ymmärtämistä vahvistavia oppimiskokemuksia ja siten kehittää juuri niitä taitoja, joita 2000-luvun haasteissa tarvitaan.

Perustelu

Olisi tuotava selvästi esiin, että toisessa Euroopan maassa hankittu oppimiskokemus edistää olennaisesti tulevaisuuden tarpeita vastaavien ammatillisten taitojen kehittämistä ja että tällaisen osaamisen ja eurooppalaisen identiteetin kehittäminen vaikuttavat tiiviisti toisiinsa.

Muutosehdotus 5

Johdanto-osan 10 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Ohjelma olisi laadittava sellaiseksi, että sen merkitys unionin koulutus-, nuoriso- ja urheilupoliittisten tavoitteiden ja painopisteiden täytäntöönpanossa olisi entistä suurempi. Elinikäiseen oppimiseen perustuva johdonmukainen lähestymistapa on keskeinen erilaisten siirtymien, joita ihmiset kokevat elämänsä aikana, hallinnassa. Jotta tätä lähestymistapaa voitaisiin viedä pidemmälle, seuraavassa ohjelmassa olisi säilytettävä tiivis yhteys unionin koulutus-, nuoriso- ja urheilupoliittista yhteistyötä koskevan yleisen strategisen kehyksen kanssa, mukaan lukien kouluja, korkea-asteen koulutusta, ammatillista koulutusta ja aikuiskoulutusta koskevat toimintaohjelmat, samalla kun synergioita muiden asiaan liittyvien unionin ohjelmien ja politiikka-alojen kanssa vahvistetaan ja uusia kehitetään.

Ohjelma olisi laadittava sellaiseksi, että sen merkitys unionin koulutus-, nuoriso- ja urheilupoliittisten tavoitteiden ja painopisteiden täytäntöönpanossa olisi entistä suurempi. Tämä mielessä pitäen ohjelmalla tulisi vahvistaa Euroopan unionin keskeisten perusarvojen opettamista ja hyväksyntää. Näitä perusarvoja ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus (myös sananvapaus), demokratia, tasa-arvo, oikeusvaltioperiaate ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Nämä ovat kaikille jäsenvaltioille yhteisiä arvoja yhteiskunnassa, jolle on ominaista moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo. Lisäksi elinikäiseen oppimiseen perustuva johdonmukainen lähestymistapa on keskeinen erilaisten siirtymien, joita ihmiset kokevat elämänsä aikana, hallinnassa. Jotta tätä lähestymistapaa voitaisiin viedä pidemmälle, seuraavassa ohjelmassa olisi säilytettävä tiivis yhteys unionin koulutus-, nuoriso- ja urheilupoliittista yhteistyötä koskevan yleisen strategisen kehyksen kanssa, mukaan lukien kouluja, korkea-asteen koulutusta, ammatillista koulutusta ja aikuiskoulutusta koskevat toimintaohjelmat, samalla kun synergioita muiden asiaan liittyvien unionin ohjelmien ja politiikka-alojen kanssa vahvistetaan ja uusia kehitetään.

Perustelu

Ehdotetun lisäyksen avulla korostetaan opetusministerien Pariisissa kansalaisuuden sekä vapauden, suvaitsevaisuuden ja syrjimättömyyden yhteisten arvojen edistämisestä koulutuksen avulla antaman julistuksen mukaisesti unionin poliittisten tavoitteiden ja painopisteiden täytäntöönpanon polttavaa tarvetta ja täsmennetään niiden suuntaa.

Muutosehdotus 6

Johdanto-osan 11 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Ohjelma on keskeinen tekijä eurooppalaisen koulutusalueen luomisessa. Se olisi laadittava sellaiseksi, että se osaltaan edistäisi eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden ja Euroopan uuden osaamisohjelman jatkoa siten, että siinä sitouduttaisiin samalla tavalla taitojen ja osaamisen strategiseen merkitykseen työpaikkojen, kasvun ja kilpailukyvyn säilyttämisessä. Siinä pitäisi tukea jäsenvaltioiden pyrkimyksiä saavuttaa Pariisin julistuksessa vahvistetut tavoitteet, jotka koskevat kansalaisuuden sekä vapauden, suvaitsevaisuuden ja syrjimättömyyden yhteisten arvojen edistämistä koulutuksen avulla, jotta myös nuorista tulisi aktiivisia EU:n kansalaisia, jotka tuntevat eurooppalaiset arvot ja voivat näin puolustaa ja hyödyntää niitä . Tällä tavoin taitojen ja osaamisen strateginen merkitys työpaikkojen, kasvun ja kilpailukyvyn turvaamisessa olisi ohjelmassa keskeisellä sijalla.

Perustelu

Muutosehdotus 7

Johdanto-osan 12 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Ohjelman olisi oltava johdonmukainen suhteessa unionin uuteen nuorisostrategiaan, joka muodostaa nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön puitteet vuosiksi 2019–2027 ja joka perustuu 22 päivänä toukokuuta 2018 annettuun komission tiedonantoon ”EU:n uusi nuorisostrategia: nuorten osallistaminen, yhdistäminen ja vaikutusmahdollisuudet ”.

Perustelu

Toimintapolitiikan johdonmukaisuuden parantamiseksi ohjelmassa olisi otettava huomioon myös EU:n nuorisoalan työsuunnitelma.

Muutosehdotus 8

Johdanto-osan 14 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Ohjelman olisi osaltaan vahvistettava unionin innovointikapasiteettia etenkin tukemalla sellaisia liikkuvuuteen ja yhteistyöhön liittyviä toimia, jotka vauhdittavat osaamista tulevaisuuteen suuntautuvilla opinto- tai tieteenaloilla, kuten luonnontieteissä, teknologiassa, insinööritieteissä ja matematiikassa, ilmastonmuutoksessa, ympäristötieteissä ja puhtaan energian, tekoälyn, robotiikan, datan analysoinnin, muotoilun sekä taiteiden ja humanististen tieteiden alalla, jotta ihmiset pääsisivät kehittämään sellaisia tietoja, taitoja ja osaamista, joita tulevaisuudessa tarvitaan. Tällainen kokonaisvaltainen koulutus edistää demokratian syvempää ymmärtämistä, nykytodellisuuden ja siihen liittyvän kulttuurienvälisyyden kriittistä analysointia sekä sellaisten sosiaalisten taitojen kehittämistä kuin kulttuurienvälisen ryhmätyön taito, empatia, suvaitsevaisuus ja kyky oppia itsenäisen työskentelyn avulla, jotka ovat kaikki äärimmäisen tärkeitä.

Perustelu

Koska unionin innovointikapasiteetti ei riipu pelkästään asiaankuuluvien ammatti- ja tieteenalojen asiantuntemuksesta vaan myös taiteen ja humanististen tieteiden alan osaamisesta sekä (tulevien) työntekijöiden ja johtajien mainitunlaisten sosiaalisten taitojen kehittämisestä, ohjelmassa olisi kiinnitettävä asianmukaisesti huomiota kaikkiin näihin näkökohtiin.

Muutosehdotus 9

Johdanto-osan 15 kappale

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Ohjelman ja Euroopan horisontti -ohjelman välisten synergioiden pitäisi varmistaa, että ohjelmasta ja Euroopan horisontti-ohjelmasta (1) yhdistettyjä resursseja käytetään tukemaan toimia, joiden tarkoituksena on vahvistaa ja nykyaikaistaa eurooppalaisia korkeakouluja. Euroopan horisontti täydentää tarvittaessa ohjelmasta Eurooppa-yliopistoja koskevalle aloitteelle annettavaa tukea etenkin tutkimuksen osalta, osana koulutusta, tutkimusta ja innovointia koskevien uusien yhteisten ja integroitujen sekä kestävien ja pitkän aikavälin strategioiden kehittämistä. Ohjelman ja Euroopan horisontin väliset synergiat edistävät koulutuksen ja tutkimuksen integrointia korkeakouluissa.	Ohjelman ja Euroopan horisontti -ohjelman välisten synergioiden pitäisi varmistaa, että ohjelmasta ja Euroopan horisontti -ohjelmasta yhdistettyjä resursseja käytetään tukemaan toimia, joiden tarkoituksena on vahvistaa ja nykyaikaistaa eurooppalaisia korkeakouluja, kiinnittäen erityistä huomiota maaseutualueiden, unionin syrjäisimpien alueiden, vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsivien alueiden, kuten saaristo-, rajaseutu- ja vuoristoalueiden, sekä luonnonkatastrofien koettelemien jäsenvaltioiden alueiden haasteisiin . Euroopan horisontti täydentää tarvittaessa ohjelmasta Eurooppa-yliopistoja koskevalle aloitteelle annettavaa tukea etenkin tutkimuksen osalta, osana koulutusta, tutkimusta ja innovointia koskevien uusien yhteisten ja integroitujen sekä kestävien ja pitkän aikavälin strategioiden kehittämistä. Ohjelman ja Euroopan horisontin väliset synergiat edistävät koulutuksen ja tutkimuksen integrointia korkeakouluissa, myös kehityksessä jäljessä olevien alueiden lähentymisen edistämiseksi alalla .

Perustelu

Koulutus ja tutkimus ovat avaintekijöitä sosioekonomisen kehityksen ja työllistyvyyden kannalta, ja siksi myös EU:n syrjäiset ja kehityksessä jälkeen jääneet alueet on otettava asianmukaisella tavalla huomioon.

Muutosehdotus 10

Johdanto-osan 16 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Ohjelman olisi oltava entistä osallistavampi siten, että sillä pyrittäisiin tavoittamaan paremmin niitä, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, esimerkiksi tarjoamalla joustavampia oppimiseen liittyvän liikkuvuuden muotoja ja vauhdittamalla pienten organisaatioiden osallistumista, etenkin uusien organisaatioiden sekä sellaisten yhteisöperustaisten ruohonjuuritason organisaatioiden kanssa, jotka toimivat suoraan kaikenikäisten heikommassa asemassa olevien oppijoiden parissa. Virtuaalisia muotoja, kuten virtuaalista yhteistyötä ja monimuotoista ja virtuaalista liikkuvuutta olisi kehitettävä siten, että ne olisivat useampien ulottuvilla, etenkin niiden, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia ja niiden, joille siirtyminen fyysisesti asuinmaastaan toiseen maahan olisi esteenä osallistumiselle.

Lisäksi sellaisilla koulujärjestelmän ulkopuolisilla, yleissivistävillä ja ammatillisilla oppilaitoksilla, jotka keskittyvät nimenomaan heikommassa asemassa oleviin oppijoihin ja jotka eivät ole vielä koskaan tai enää pitkään aikaan osallistuneet EU:n ohjelmiin, olisi oltava aiempaa paremmat mahdollisuudet tehdä hankkeita valmistellessaan yhteistyötä epäviralliseen koulutukseen erikoistuneiden oppilaitosten kanssa paikallis- ja aluetasolla.

Virtuaalisia muotoja, kuten virtuaalista yhteistyötä ja monimuotoista ja virtuaalista liikkuvuutta olisi kehitettävä siten, että ne olisivat useampien ulottuvilla, etenkin niiden, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia ja niiden, joille siirtyminen fyysisesti asuinmaastaan toiseen maahan olisi esteenä osallistumiselle. Näiden virtuaalisten muotojen edistämisessä tulisi ottaa huomioon tarve taata kaikille ja kaikkialla Euroopassa mahdollisuus laajakaistayhteyksien käyttöön sekä tarve noudattaa yhteisiä eurooppalaisia tietosuojasääntöjä.

On pyrittävä kaikin tavoin mahdollistamaan myös muita heikommassa asemassa olevien ja etenkin sellaisten ihmisten fyysinen liikkuvuus, joilla on fyysinen, kognitiivinen tai aistivamma.

Perustelu

Paikallisten ja alueellisten ruohonjuuritason organisaatioiden osallistumista olisi edistettävä. Tutkimukset osoittavat, että eurooppalaiset hankkeet koetaan usein liian monimutkaisiksi ja kynnys lähteä niihin mukaan on siksi erittäin korkea, joten esitetyn toimintamallin avulla on tarkoitus luoda ja tarjota asianomaiselle henkilöstölle mahdollisuuksia kouluttautua lisää työssäoppimisen kautta ja tehdä tätä varten yhteistyötä pedagogispainotteisten instituutioiden kanssa.

Vaikka virtuaalinen liikkuvuus voi täydentää fyysistä liikkuvuutta mielekkäällä tavalla – sitä kuitenkaan täysin korvaamatta – ehdottomana edellytyksenä ovat laajakaistayhteydet kaikkialla EU:ssa ja tietosuojasääntöjen täysimääräinen noudattaminen. Lisäksi on huolehdittava siitä, että kaikki voivat hyödyntää kaikkia liikkuvuuden muotoja. Tämä koskee myös oppijoita, joilla on fyysinen tai kognitiivinen vamma ja jotka tarvitsevat usein kohdennettua tukea.

Muutosehdotus 11

Johdanto-osan 17 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Komissio korosti eurooppalaisen identiteetin vahvistamisesta koulutuksen ja kulttuurin avulla antamassaan tiedonannossa koulutuksen, kulttuurin ja urheilun keskeistä merkitystä aktiivisen kansalaisuuden ja yhteisten arvojen edistämisessä nuorimpien sukupolvien keskuudessa. Euroopan ja demokraattisten yhteiskuntien tulevaisuudelle on ratkaisevan tärkeää vahvistaa eurooppalaista identiteettiä ja tehostaa ihmisten aktiivista osallistumista demokraattisiin prosesseihin. Lähteminen ulkomaille opiskelemaan, oppimaan, harjoittelemaan ja työskentelemään tai osallistumaan nuoriso- ja urheilutoimintaan edistää osaltaan tällaisen eurooppalaisen identiteetin vahvistumista kaikessa monimuotoisuudessaan sekä lujittaa yhteiseen kulttuuriyhteisöön kuulumisen tunnetta samalla kun se tehostaa aktiivista kansalaisuutta kaikenikäisten keskuudessa. Liikkuvuustoimiin osallistuvien henkilöiden olisi osallistuttava sekä oman paikallisyhteisönsä että isäntämaansa paikallisyhteisön toimintaan ja jaettava kokemuksiaan. Toimintaa, joka liittyy luovuuden lisäämiseen yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa sekä nuorisotoiminnassa ja henkilökohtaisten avaintaitojen parantamiseen, olisi tuettava.

Komissio korosti eurooppalaisen identiteetin vahvistamisesta koulutuksen ja kulttuurin avulla antamassaan tiedonannossa koulutuksen, kulttuurin ja urheilun keskeistä merkitystä aktiivisen kansalaisuuden ja yhteisten arvojen edistämisessä nuorimpien sukupolvien keskuudessa. Euroopan ja demokraattisten yhteiskuntien tulevaisuudelle on ratkaisevan tärkeää vahvistaa eurooppalaista identiteettiä ja tehostaa ihmisten aktiivista osallistumista demokraattisiin prosesseihin. Lähteminen ulkomaille opiskelemaan, oppimaan, harjoittelemaan ja työskentelemään, suorittamaan ammatillisen tai yleissivistävän koulun oppilaille tarkoitettu lyhyt, keskipitkä tai pitkä harjoittelu tai osallistumaan nuoriso- ja urheilutoimintaan edistää osaltaan tällaisen eurooppalaisen identiteetin vahvistumista kaikessa monimuotoisuudessaan sekä lujittaa yhteiseen kulttuuriyhteisöön kuulumisen tunnetta samalla kun se tehostaa aktiivista kansalaisuutta kaikenikäisten keskuudessa. Liikkuvuustoimiin osallistuvien henkilöiden olisi osallistuttava sekä oman paikallisyhteisönsä että isäntämaansa paikallisyhteisön toimintaan ja jaettava kokemuksiaan. Lisäksi olisi tuettava sellaisten organisaatioiden toimintaa sekä verkottumista paikallisella ja Euroopan tasolla, jotka luovat ja edistävät yhteyksiä opiskelijoiden ja erityisesti mahdollisuuksiltaan muita vähäosaisempien nuorten parissa toimivien koulujärjestelmän ulkopuolisten, yleissivistävien ja ammatillisten oppilaitosten välillä. Toimintaa, joka liittyy luovuuden lisäämiseen yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa sekä nuorisotoiminnassa ja henkilökohtaisten avaintaitojen parantamiseen, olisi myös tuettava.

Perustelu

Koska ammattikoulujen harjoittelujaksoja tuetaan jo nykyisestäkin Erasmus+-ohjelmasta ja niistä on tullut erittäin tärkeitä, tätä mahdollisuutta olisi jatkettava ja se olisi ulotettava koskemaan myös yleissivistävien koulujen ammatinvalinnanohjausta.

Opiskelijoiden sekä yleissivistävien ja ammatillisten oppilaitosten välisiä yhteyksiä edistävien organisaatioiden työ on osoittanut, että tällainen välitystoiminta on tarkoituksenmukaista, sillä se antaa Erasmus-opiskelijoille mahdollisuuden perehtyä seikkaperäisemmin isäntämaan koulutusjärjestelmään ja tarjoaa oppilaille helpon vertaistoimintaan perustuvan mahdollisuuden tutustua Eurooppaan, millä on varmastikin tärkeä merkitys erityisesti niille nuorille, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia.

Muutosehdotus 12

Johdanto-osan 18 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Ohjelman kansainvälistä ulottuvuutta olisi edistettävä siten, että liikkuvuuteen, yhteistyöhön ja poliittiseen vuoropuheluun liittyviä mahdollisuuksia ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden kanssa olisi tarjolla enemmän. Koska edellisistä koulutus- ja nuorisoalan ohjelmista saadut kokemukset kansainvälisen korkea-asteen koulutuksen ja nuorisotoiminnan toteuttamisesta ovat olleet myönteisiä, kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvät toimet olisi ulotettava koskemaan myös muita aloja, kuten ammatillista koulutusta. Tässä yhteydessä pitää lisäksi ottaa huomioon asianomaisten maiden sosioekonomiset ja maantieteelliset erityispiirteet, jotka vaikuttavat työpaikkojen luomiseen ja siten nuorten ja aikuisten yrittäjyyteen ja työllistettävyyteen.

Perustelu

Muutosehdotuksen avulla pyritään kytkemään koulutus sekä tietyn – etenkin syrjäisen ja heikommassa asemassa olevan – alueen konkreettinen sosioekonominen tilanne vahvemmin toisiinsa.

Muutosehdotus 13

Johdanto-osan 19 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Vuoden 2014–2020 ohjelman perusrakenne, joka koostui kolmesta osa-alueesta (koulutus, nuoriso ja urheilu) ja rakentui kolmen avaintoimen ympärille, on osoittautunut onnistuneeksi ja olisi säilytettävä. Ohjelmasta tuettavia toimia olisi kuitenkin virtaviivaistettava ja järkeistettävä. Olisi esimerkiksi otettava käyttöön alakohtaisia erittäin pitkälti yksinkertaistettuja hakumenettelyjä, jotta osallistujamäärät saataisiin kasvamaan tavoitteiden mukaisesti ja myös henkilöstön halukkuutta hakemusten tekemiseen onnistuttaisiin lisäämään. Tämä edellyttää tehokasta neuvontaa, tukea ja ohjausta paikallis- ja aluetasolla, jolla paikalliset ja alueelliset tarpeet tunnetaan parhaiten, sekä tukea pienimuotoisille kumppanuuksille, joihin osallistuu pieniä paikallisorganisaatioita ja joihin liittyvät hallinnolliset muodollisuudet ovat yksinkertaisia ja kevyitä.

Perustelu

Hakemuksen tekemiseen kuluu (myös kokeneilta tekijöiltä) arviolta 40–80 tuntia hanketyypistä riippuen. Tilanne ei ollut näin paha aikaisempien ohjelmien yhteydessä, ja saattaisikin olla hyödyllistä ottaa mallia niiden mukaisista normeista. Ongelma koskee etenkin yleissivistävää, ammatillista ja epävirallista koulutusta, koska näissä oppilaitoksissa ei korkeakouluista poiketen yleensä ole kansainvälisistä asioista vastaavia yksiköitä vaan nämä tehtävät on hoidettava tavanomaisen työn ohella.

Muutosehdotus 14

Johdanto-osan 20 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Ohjelmassa olisi vahvistettava nykyisiä oppimiseen liittyvän liikkuvuuden mahdollisuuksia etenkin aloilla, joilla ohjelman tehokkuushyödyt olisivat suurimmat, jotta voidaan laajentaa sen saavutettavuutta ja vastata suureen, vastaamatta jääneeseen kysyntään. Tämä olisi tehtävä etenkin lisäämällä ja helpottamalla korkea-asteen opiskelijoiden, koululaisten ja ammattiopiskelijoiden liikkuvuuteen liittyviä toimia. Vähän koulutettujen aikuisten oppijoiden liikkuvuus olisi sisällytettävä yhteistyökumppanuuksiin. Nuorten liikkumismahdollisuuksia epäviralliseen oppimiseen liittyvissä toimissa olisi laajennettava koskemaan useampia nuoria. Koulutus-, nuoriso- ja urheilualan henkilöstön liikkuvuutta olisi myös vahvistettava sen tarjoaman vipuvaikutuksen vuoksi. Aitoa eurooppalaista koulutusaluetta ajatellen ohjelmassa olisi vauhditettava liikkuvuutta ja vaihtoja ja edistettävä opiskelijoiden osallistumista koulutus- ja kulttuuritoimintaan myös tukemalla niihin liittyvien prosessien digitalisointia, esimerkiksi ottamalla käyttöön eurooppalainen opiskelijakortti. Kyseinen aloite saattaa olla tärkeä askel liikkuvuuden toteuttamisessa kaikille siten, että korkeakouluille annetaan aluksi mahdollisuus lähettää ja vastaanottaa enemmän vaihto-opiskelijoita samalla kun opiskelijoiden liikkuvuuden laatua parannetaan edelleen, ja sen lisäksi sujuvoitetaan opiskelijoiden pääsyä erilaisten palvelujen piiriin (kirjastot, liikenne, asuminen) jo ennen kuin he ovat saapuneet ulkomaiseen oppilaitokseen.

Ohjelmassa olisi vahvistettava nykyisiä oppimiseen liittyvän liikkuvuuden mahdollisuuksia etenkin lisäämällä ja helpottamalla korkea-asteen opiskelijoiden, koululaisten ja ammattiopiskelijoiden liikkuvuuteen liittyviä toimia. Vähän koulutettujen aikuisten oppijoiden liikkuvuus olisi sisällytettävä yhteistyökumppanuuksiin. Nuorten liikkumismahdollisuuksia epäviralliseen oppimiseen liittyvissä toimissa olisi laajennettava koskemaan useampia nuoria. Koulutus-, nuoriso- ja urheilualan henkilöstön liikkuvuutta olisi myös vahvistettava sen tarjoaman vipuvaikutuksen vuoksi. Aitoa eurooppalaista koulutusaluetta ajatellen ohjelmassa olisi vauhditettava liikkuvuutta ja vaihtoja ja edistettävä opiskelijoiden osallistumista koulutus- ja kulttuuritoimintaan myös tukemalla organisaatioita, jotka luovat yhteyksiä opiskelijoiden ja nuorisojärjestöjen ja erityisesti mahdollisuuksiltaan muita vähäosaisempien nuorten parissa toimivien koulujärjestelmän ulkopuolisten, ammatillisten ja yleissivistävien oppilaitosten välille isäntämaassa , ja edistämällä prosessien digitalisointia, esimerkiksi ottamalla käyttöön eurooppalainen opiskelijakortti. Kyseinen aloite saattaa olla tärkeä askel liikkuvuuden toteuttamisessa kaikille siten, että korkeakouluille annetaan aluksi mahdollisuus lähettää ja vastaanottaa enemmän vaihto-opiskelijoita samalla kun opiskelijoiden liikkuvuuden laatua parannetaan edelleen, ja sen lisäksi sujuvoitetaan opiskelijoiden pääsyä erilaisten palvelujen piiriin (kirjastot, liikenne, asuminen) jo ennen kuin he ovat saapuneet ulkomaiseen oppilaitokseen. Opiskelijoiden yleisen liikkuvuuden edistämiseksi olisi tarjottava järjestelmällisesti tarvittavaa tietoa, jotta opiskelijoita voidaan auttaa valmistautumaan. Lisäksi olisi tuettava opiskelijoille hyödyllisten hyvien käytäntöjen järjestelmällistä keräämistä.

Perustelu

Opiskelijoiden sekä yleissivistävien ja ammatillisten oppilaitosten välisiä yhteyksiä edistävien organisaatioiden toiminta on osoittanut, että tällaiset organisaatiot voivat auttaa tarjoamaan isäntämaan oppilaille helpon vertaistoimintaan perustuvan mahdollisuuden tutustua Eurooppaan, millä on varmastikin tärkeä merkitys erityisesti niille nuorille, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia.

Muutosehdotus 15

Johdanto-osan 21 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Ohjelmassa olisi kannustettava nuoria osallistumaan demokratiaan Euroopassa esimerkiksi tukemalla nuorille suunnattuja osallistumista edistäviä hankkeita, joissa nuoret oppivat toimimaan kansalaisyhteiskunnassa, lisäämällä tietoisuutta yhteisistä eurooppalaisista arvoista, perusoikeudet mukaan luettuina, saattamalla nuoret sekä paikallisen, kansallisen ja unionin tason päätöksentekijät yhteen sekä edistämällä Euroopan yhdentymisprosessia.

Ohjelmassa olisi kannustettava nuoria osallistumaan demokratiaan Euroopassa esimerkiksi tukemalla nuorille suunnattuja osallistumista edistäviä hankkeita sekä vahvistamalla ja laajentamalla Erasmus-ohjelman nykyisiä parhaita käytäntöjä ja toimia, jotta nuoret oppivat toimimaan kansalaisyhteiskunnassa, lisäämällä tietoisuutta yhteisistä eurooppalaisista arvoista, perusoikeudet mukaan luettuina, saattamalla nuoret sekä paikallisen, alueellisen , kansallisen ja unionin tason päätöksentekijät yhteen sekä edistämällä Euroopan yhdentymisprosessia.

Perustelu

On otettava huomioon sekä paikalliset että alueelliset erityispiirteet.

Muutosehdotus 16

Johdanto-osan 22 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Ohjelmassa olisi tarjottava nuorille enemmän mahdollisuuksia tutustua Eurooppaan ulkomaisten opiskelukokemusten avulla. Kahdeksantoistavuotiaille nuorille, etenkin niille, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, olisi tarjottava mahdollisuus saada ensimmäinen oma , lyhytkestoinen kokemus matkustamisesta Euroopassa joko yksin tai ryhmässä sellaisen epäviralliseen oppimiseen liittyvän toiminnan yhteydessä, jonka tavoitteena on lisätä tunnetta kuulumisesta Euroopan unioniin ja tutustua sen kulttuuriseen monimuotoisuuteen. Ohjelmaan osallistumisen olisi oltava mahdollista kaikille nuorille samoin edellytyksin asuinpaikasta riippumatta – syrjäisimpien ja vähemmän kehittyneiden alueiden nuoret mukaan luettuina – ja tarjottava oppimiskokemuksia kaikkialla Euroopassa, jotta erilaisista lähtökohdista ja eri puolilta Eurooppaa peräisin olevat voisivat kohdata toisiaan. Voitaisiin harkita, että nuoret, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, saisivat matkakustannuskorvausten lisäksi apurahoja majoitusta ja ylläpitoa sekä tarvittaessa avustajaa varten. Ohjelma voitaisiin toteuttaa myös julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeen muodossa esimerkiksi liikkuvuus- ja matkailualan toimijoiden kanssa, jotta saataisiin nopeammin enemmän aikaan myös rahoitusta ajatellen. Kansalaisyhteiskunnan ryhmien aktiivinen osallistaminen edellä mainittuihin kumppanuuksiin ja innovatiivisiin yhteistyömuotoihin voisi myös mahdollistaa niiden dynaamisen roolin, jotta voidaan tehostaa Erasmus-ohjelmaa ja laajentaa sen kattavuutta. Ohjelmassa olisi nimettävä alue- tai paikallistason elimet, joiden tehtävänä on tavoittaa osallistujat huolehtien tiedon levittämisestä sopivien viestimien sekä asianmukaisten virallista tai epävirallista koulutusta tarjoavien oppilaitosten kautta , sekä tukitoimet, joilla tuetaan kokemukseen liittyvää oppimisulottuvuutta.

Perustelu

Jotta tämä arkioppimiseen liittyvä mahdollisuus todellakin tavoittaisi muun muassa työttömät tai fyysisesti vammaiset nuoret, turvautuminen tavanomaisiin tiedonvälityskanaviin ei riitä. Lisäksi olisi hyödyllistä paitsi rahoittaa varsinaiset matkakustannukset myös myöntää apurahoja tällaisissa tapauksissa välillisesti aiheutuvien lisäkustannusten kattamiseen. Samalla tulisi harkita myös vähemmän kehittyneiden alueiden valitsemista ulkomailla järjestettävien oppimiskokemusten tapahtumapaikoiksi, joten on tärkeä herättää nuorten kiinnostusta ja innostusta näitäkin alueita kohtaan.

Muutosehdotus 16

Johdanto-osan 23 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Lisäksi ohjelmassa olisi edistettävä kielten oppimista etenkin laajentamalla verkkotyökalujen käyttöä, sillä verkko-opinnot ovat kieltenopiskelijoiden kannalta joustavia ja helposti saatavilla. Ohjelmassa olisi tähän liittyen kiinnitettävä asianmukaista huomiota alueellisiin ja vähemmistökieliin myös sen pohjalta, mitä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 22 artiklassa todetaan kulttuurisesta, uskonnollisesta ja kielellisestä monimuotoisuudesta.

Perustelu

Lainsäätäjän olisi annettava arvoa alueellisiin ja vähemmistökieliin liittyville kulttuuri- ja identiteettinäkökohdille Euroopan unionin perusoikeuskirjan 22 artiklan ja alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan (1992) mukaisesti. Peruskirjan on allekirjoittanut 16 EU:n jäsenvaltiota.

Muutosehdotus 18

Johdanto-osan 24 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Ohjelmassa olisi tuettava toimenpiteitä, jotka edistävät koulutus-, nuoriso- ja urheilualalla toimivien instituutioiden ja organisaatioiden yhteistyötä, tunnustaen, että niiden avulla voidaan olennaisella tavalla antaa ihmisille niitä tietoja, taitoja ja osaamista, joita ihmiset tarvitsevat muuttuvassa maailmassa ja voidakseen hyödyntää riittävällä tavalla innovointiin, luovuuteen ja yrittäjyyteen liittyviä mahdollisuuksia erityisesti digitaalisessa taloudessa .

Ohjelmassa olisi tuettava toimenpiteitä, jotka edistävät epävirallisen, ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen sekä urheilun aloilla toimivien instituutioiden ja organisaatioiden yhteistyötä paikan päällä niin koulutusalojen sisällä kuin avoimin edellytyksin alojen välilläkin , tunnustaen, että niiden avulla voidaan olennaisella tavalla antaa ihmisille niitä tietoja, taitoja ja osaamista, joita ihmiset tarvitsevat muuttuvassa maailmassa ja voidakseen hyödyntää riittävällä tavalla innovointiin, luovuuteen ja yrittäjyyteen liittyviä mahdollisuuksia.

Perustelu

Koska luovuutta ja innovointia painottavia oppilaitoksia on myös digitaalitalouden ulkopuolella, kaavailtu keskittyminen sulkisi ne perusteettomasti pois toimien piiristä.

Muutosehdotus 19

Johdanto-osan 32 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Tässä ohjelmassa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoon ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumiseen liittyvien unionin sitoumusten mukaisesti, ja sillä edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista unionin politiikoissa sekä sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että unionin talousarviomenoista 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita. Ohjelman valmistelun ja toteutuksen aikana yksilöidään asiaankuuluvia toimia, ja niitä arvioidaan uudelleen asiaankuuluvien arviointien ja tarkasteluprosessien yhteydessä.

Tässä ohjelmassa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoon ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumiseen liittyvien unionin sitoumusten mukaisesti, ja sillä edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista unionin politiikoissa sekä sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että unionin talousarviomenoista 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita. Ohjelman valmistelun ja toteutuksen aikana yksilöidään asiaankuuluvia toimia – joihin voisi sisältyä myös eurooppalaisille nuorille suunnattua ilmastonmuutokseen liittyvää kouluttamista ja osaamisen siirtoa – ja niitä arvioidaan uudelleen asiaankuuluvien arviointien ja tarkasteluprosessien yhteydessä.

Perustelu

Nuoria on tärkeää kouluttaa ilmastonmuutokseen liittyvän ennaltaehkäisyn, lievittämistoimien ja riskien vähentämisen alalla, ilmastonmuutoksesta seuraavat luonnonkatastrofit mukaan lukien.

Muutosehdotus 20

Johdanto-osan 37 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Kolmannet maat, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, voivat osallistua ohjelmaan Euroopan talousalueesta tehtyyn sopimukseen perustuvan yhteistyön puitteissa; ETA-sopimuksessa määrätään unionin ohjelmien toteuttamisesta kyseisen sopimuksen mukaisesti tehtävällä päätöksellä. Kolmannet maat voivat osallistua myös muiden säädösten nojalla. Tässä asetuksessa olisi annettava tarvittavat valtuudet toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti. Kolmannet maat saavat osallistua täysimääräisesti ohjelmaan niiden edellytysten mukaisesti, joista määrätään kyseisen kolmannen maan osallistumista unionin ohjelmiin koskevassa erityisessä sopimuksessa. Täysimääräinen osallistuminen sisältää lisäksi velvoitteen perustaa kansallinen toimisto ja hallinnoida joitakin ohjelman toimia hajautetusti. Kolmansista maista peräisin olevien henkilöiden ja yhteisöjen, jotka eivät ole assosioituneita ohjelmaan, olisi voitava osallistua joihinkin ohjelman toimiin, jotka määritellään työohjelmassa ja komission julkaisemissa ehdotuspyynnöissä. Toteuttamisen yhteydessä voitaisiin ajatella erityisjärjestelyjä Euroopan pienvaltioista peräisin olevien henkilöiden ja yhteisöjen osalta.

Kolmannet maat, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, voivat osallistua ohjelmaan Euroopan talousalueesta tehtyyn sopimukseen perustuvan yhteistyön puitteissa; ETA-sopimuksessa määrätään unionin ohjelmien toteuttamisesta kyseisen sopimuksen mukaisesti tehtävällä päätöksellä. Kolmannet maat voivat osallistua myös muiden säädösten ja Euroopan unionin makroaluestrategioiden kaltaisten suunnitelmallisten yhteistyökehysten nojalla . Tässä asetuksessa olisi annettava tarvittavat valtuudet toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti. Kolmannet maat saavat osallistua täysimääräisesti ohjelmaan niiden edellytysten mukaisesti, joista määrätään kyseisen kolmannen maan osallistumista unionin ohjelmiin koskevassa erityisessä sopimuksessa. Täysimääräinen osallistuminen sisältää lisäksi velvoitteen perustaa kansallinen toimisto ja hallinnoida joitakin ohjelman toimia hajautetusti. Kolmansista maista peräisin olevien henkilöiden ja yhteisöjen, jotka eivät ole assosioituneita ohjelmaan, olisi voitava osallistua joihinkin ohjelman toimiin, jotka määritellään työohjelmassa ja komission julkaisemissa ehdotuspyynnöissä. Toteuttamisen yhteydessä voitaisiin ajatella erityisjärjestelyjä Euroopan pienvaltioista peräisin olevien henkilöiden ja yhteisöjen osalta.

Perustelu

Lisäyksellä korostetaan EU-politiikkojen makroalueellista ulottuvuutta viitaten myös siihen, että nykyisissä neljässä makroaluestrategiassa mukana olevat kolmannet maat voivat osallistua Erasmus-ohjelmaan.

Muutosehdotus 21

Johdanto-osan 38 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Näiden alueiden erityistilanne olisi otettava huomioon komission tiedonannon ”Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa”mukaisesti. Syrjäisimpien alueiden osallistumista kaikkiin toimiin aiotaan lisätä toteuttamalla erilaisia toimenpiteitä. Näiltä alueilta ja kolmansista maista, erityisesti niiden naapurimaista, peräisin olevien ihmisten ja organisaatioiden välistä liikkuvuuteen liittyvää vaihtoa ja yhteistyötä olisi edistettävä. Toimenpiteitä aiotaan seurata ja arvioida säännöllisesti.

Näiden alueiden erityistilanne olisi otettava huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklan ja komission tiedonannon ”Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa”mukaisesti. Syrjäisimpien alueiden osallistumista kaikkiin toimiin aiotaan lisätä toteuttamalla erilaisia toimenpiteitä. Näiltä alueilta ja kolmansista maista, erityisesti niiden naapurimaista, peräisin olevien ihmisten ja organisaatioiden välistä liikkuvuuteen liittyvää vaihtoa ja yhteistyötä olisi edistettävä. Toimenpiteitä aiotaan seurata ja arvioida säännöllisesti.

Perustelu

Johdanto-osan kappaleeseen olisi sisällytettävä oikeusperusta, SEUT-sopimuksen 349 artikla, jossa vahvistetaan syrjäisimpien alueiden erityispiirteet, minkä johdosta komitea ehdottaa tätä uutta sanamuotoa.

Muutosehdotus 22

Johdanto-osan 38 kappale

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
	Ohjelman kaikkien toimien kohdalla olisi lisäksi otettava huomioon tarve lisätä SEUT-sopimuksen 174 artiklan kolmannessa kohdassa tarkoitettujen vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsivien alueiden, kuten saaristo-, rajaseutu- ja vuoristoalueiden, osallistumista.

Perustelu

Itsestään selvä.

Muutosehdotus 23

Johdanto-osan 42 kappale

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Tiedottaminen ohjelmasta tuettujen toimien tarjoamista mahdollisuuksista ja niitä koskeva julkisuus ja tulosten levittäminen olisi varmistettava niin Euroopan tasolla kuin kansallisella ja paikallistasolla. Tiedotus-, julkisuus- ja tulostenlevitystoimien toteuttamisen olisi oltava ohjelman kaikkien täytäntöönpanoelinten tehtävänä, tarvittaessa muiden sidosryhmien avulla.	Tiedottaminen ohjelmasta tuettujen toimien tarjoamista mahdollisuuksista ja niitä koskeva julkisuus ja tulosten levittäminen olisi varmistettava niin Euroopan tasolla kuin kansallisella, alue - ja paikallistasolla. Tiedotus-, julkisuus- ja tulostenlevitystoimien toteuttamisen olisi oltava ohjelman kaikkien täytäntöönpanoelinten tehtävänä, tarvittaessa muiden sidosryhmien avulla.

Perustelu

On otettava huomioon sekä paikalliset että alueelliset erityispiirteet.

Muutosehdotus 24

Johdanto-osan 44 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Tämän asetuksen tehokkaan ja vaikuttavan täytäntöönpanon varmistamiseksi ohjelmassa olisi hyödynnettävä mahdollisimman paljon jo käytössä olevia toteuttamismekanismeja. Ohjelman toteuttaminen olisi annettava komission ja kansallisten toimistojen vastuulle. Kansallisten toimistojen olisi tehokkuuden maksimoimiseksi oltava mahdollisuuksien mukaan samoja kuin edeltävän ohjelman hallintoa varten nimetyt toimistot. Vaatimustenmukaisuuden ennakkoarviointi olisi rajattava uusiin juuri tätä ohjelmaa koskeviin vaatimuksiin, jollei ole perusteltua syytä tehdä toisin esimerkiksi tilanteessa, jossa kyseisen kansallisen toimiston toiminnassa havaitaan vakavia puutteita tai se ei ole tavoitteiden mukaista.

Tämän asetuksen tehokkaan ja vaikuttavan täytäntöönpanon varmistamiseksi ohjelmassa olisi hyödynnettävä mahdollisimman paljon jo käytössä olevia toteuttamismekanismeja ja sitä olisi kehitettävä tiiviimmin yhdessä aluetason kanssa . Ohjelman toteuttaminen olisi annettava komission ja kansallisten toimistojen vastuulle, ja näiden olisi tehtävä tiiviimmin yhteistyötä aluetason kanssa . Kansallisten toimistojen olisi tehokkuuden maksimoimiseksi oltava mahdollisuuksien mukaan samoja kuin edeltävän ohjelman hallintoa varten nimetyt toimistot ja tehtävä aiempaa enemmän yhteistyötä aluetason kanssa . Lisäksi kansallisten toimistojen olisi toimenpiteidensä tehokkuuden ja hyväksynnän parantamiseksi perustettava paikallis- tai aluetasolle yhteistyössä asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa neuvoa-antavia lautakuntia tai asiamiespalveluja, jotka auttavat parantamaan hallinnollisia menettelyjä ja päätöksentekoa ja ratkaisemaan mahdollisia kansallisten toimistojen ja käyttäjien välisiä erimielisyyksiä ja kiistoja asiapohjalta ja avoimella ja puolueettomalla tavalla. Vaatimustenmukaisuuden ennakkoarviointi olisi rajattava uusiin juuri tätä ohjelmaa koskeviin vaatimuksiin, jollei ole perusteltua syytä tehdä toisin esimerkiksi tilanteessa, jossa kyseisen kansallisen toimiston toiminnassa havaitaan vakavia puutteita tai se ei ole tavoitteiden mukaista.

Perustelu

Saksan ammatillisen koulutuksen tutkimus- ja kehittämislaitos Bundesinstitut für berufliche Bildung (BIBB) on saanut neuvoa-antavan käyttäjälautakunnan perustamisesta hyviä kokemuksia, ja myös muiden kansallisten toimistojen tulisi hyödyntää niitä, jotta asianomaiset pääsevät entistä tiiviimmin mukaan ohjelmaan ja erityisesti sen toteuttamiseen.

Koska kansallisten toimistojen tukipäätöksistä on toistuvasti tehty valituksia eikä ole järkevää, että toimistot voivat itse tehdä ratkaisuja omia päätöksiään koskevista valituksista, on aiheellista perustaa asiamiespalveluja, jotka voivat edistää päätöksentekomenettelyjen avoimuutta sekä asiantuntemukseen perustuvien mutta puolueettomien ratkaisujen aikaansaamista. Itävallassa näin on jo tehty.

Muutosehdotus 25

Johdanto-osan 46 kappale

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä toteuttamaan kaikki asianmukaiset toimenpiteet poistaakseen ohjelman moitteetonta toimintaa haittaavat oikeudelliset ja hallinnolliset esteet. Siihen kuuluu – mahdollisuuksien mukaan ja sanotun rajoittamatta kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksiä koskevan unionin lainsäädännön soveltamista – sellaisten kysymysten ratkaiseminen, jotka hankaloittavat viisumin ja oleskeluluvan saamista (2). Jäsenvaltioita kannustetaan ottamaan käyttöön maahanpääsyä koskevia nopeutettuja menettelyjä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/801 mukaisesti.	Jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki asianmukaiset toimenpiteet poistaakseen ohjelman moitteetonta toimintaa haittaavat oikeudelliset ja hallinnolliset esteet. Siihen kuuluvat opintoavustusten verovapaus ja – mahdollisuuksien mukaan ja sanotun rajoittamatta kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksiä koskevan unionin lainsäädännön soveltamista – sellaisten kysymysten ratkaiseminen, jotka hankaloittavat viisumin ja oleskeluluvan saamista. (3)Jäsenvaltioita kannustetaan ottamaan käyttöön maahanpääsyä koskevia nopeutettuja menettelyjä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/801 mukaisesti.

Perustelu

Yhdenmukaisuus johdanto-osan 49 kappaleen kanssa.

Muutosehdotus 26

Johdanto-osan 49 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Avustuksensaajia koskevien vaatimusten yksinkertaistamiseksi olisi mahdollisimman usein käytettävä yksinkertaistettuja avustuksia, joiden muotona on kertakorvaus, yksikkökustannukset ja kiinteämääräinen rahoitus. Ohjelmassa vahvistettujen liikkuvuutta koskevien toimien tukemiseen tarkoitettujen yksinkertaistettujen avustusten suuruudessa , sellaisina kuin komissio ne määrittää, olisi otettava huomioon isäntämaan oleskelu- ja elinkustannukset . Komissiolla ja lähettävien maiden kansallisilla toimistoilla olisi oltava mahdollisuus mukauttaa näitä yksinkertaistettuja avustuksia objektiivisten kriteerien perusteella, erityisesti varmistaakseen niiden, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, osallistumisen. Jäsenvaltioita olisi myös rohkaistava vapauttamaan kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti tällaiset avustukset veroista ja sosiaaliturvamaksuista. Samaa vapautusta olisi sovellettava julkisiin tai yksityisiin yhteisöihin, jotka myöntävät tällaista rahoitustukea kyseisille henkilöille.

Avustuksensaajia koskevien vaatimusten yksinkertaistamiseksi olisi mahdollisimman usein käytettävä yksinkertaistettuja avustuksia, joiden muotona on kertakorvaus, yksikkökustannukset ja kiinteämääräinen rahoitus. Ohjelmassa vahvistettujen liikkuvuutta koskevien toimien tukemiseen tarkoitettujen yksinkertaistettujen avustusten suuruutta , sellaisina kuin komissio ne määrittää, olisi tarkistettava säännöllisesti, ja se olisi mukautettava isäntämaan ja -alueen oleskelu- ja elinkustannuksiin . Komissiolla ja lähettävien maiden kansallisilla toimistoilla olisi oltava mahdollisuus mukauttaa näitä yksinkertaistettuja avustuksia objektiivisten kriteerien perusteella, erityisesti varmistaakseen niiden, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, osallistumisen. Kyseisten avustusten tulisi kattaa näiden henkilöiden osallistumisen kokonaiskustannukset. Jäsenvaltioiden olisi myös vapautettava kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti tällaiset avustukset veroista ja sosiaaliturvamaksuista. Samaa vapautusta olisi sovellettava julkisiin tai yksityisiin yhteisöihin, jotka myöntävät tällaista rahoitustukea kyseisille henkilöille.

Perustelu

Itsestään selvä.

Muutosehdotus 27

Johdanto-osan 51 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

On tarpeen varmistaa ohjelman puitteissa toteutettujen toimien täydentävyys jäsenvaltioiden toteuttamien toimien sekä muiden unionin toimien kanssa erityisesti koulutuksen, kulttuurin ja tiedonvälityksen, nuorison ja solidaarisuuden, työllisyyden ja sosiaalisen osallistamisen, tutkimuksen ja innovoinnin, elinkeinoelämän ja yritystoiminnan, maatalouden ja maaseudun kehittämisen, kohderyhmänä etenkin nuoret viljelijät, koheesio- ja aluepolitiikan sekä kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden alalla.

On tarpeen varmistaa ohjelman puitteissa toteutettujen toimien täydentävyys jäsenvaltioiden ja alueiden toteuttamien toimien sekä muiden unionin toimien kanssa erityisesti koulutuksen, kulttuurin ja tiedonvälityksen, nuorison ja solidaarisuuden, työllisyyden ja sosiaalisen osallistamisen, tutkimuksen ja innovoinnin, elinkeinoelämän ja yritystoiminnan, maatalouden ja maaseudun kehittämisen, kohderyhmänä etenkin nuoret viljelijät, koheesio- ja aluepolitiikan sekä kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden alalla.

Perustelu

On myös syytä ottaa huomioon ohjelman puitteissa toteutettujen toimien täydentävyys alueiden toteuttamien toimien kanssa.

Muutosehdotus 28

Johdanto-osan 52 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Sääntelykehys on jo edellisellä ohjelmakaudella antanut jäsenvaltioille ja alueille mahdollisuuden luoda synergioita Erasmus+-ohjelman ja muiden sellaisten unionin välineiden (kuten Euroopan rakenne- ja investointirahastojen) välille, joista myös tuetaan unionin koulutus- ja nuorisoalan järjestelmien laadullista kehittämistä, mutta tätä potentiaalia ei ole tähän mennessä hyödynnetty tarpeeksi, mikä rajoittaa hankkeiden systeemisiä vaikutuksia ja vaikutusta politiikkaan. Näiden eri välineiden hallinnosta kansallisella tasolla vastaavien kansallisten elinten olisi tehostettava keskinäistä viestintäänsä ja yhteistyötään, jotta niiden vaikutus olisi mahdollisimman suuri. Ohjelman olisi annettava mahdollisuus aktiiviseen yhteistyöhön näiden välineiden kanssa.

Sääntelykehys on jo edellisellä ohjelmakaudella antanut jäsenvaltioille ja alueille mahdollisuuden luoda synergioita Erasmus+-ohjelman ja muiden sellaisten unionin välineiden (kuten Euroopan rakenne- ja investointirahastojen) välille, joista myös tuetaan unionin koulutus- ja nuorisoalan järjestelmien laadullista kehittämistä, mutta tätä potentiaalia ei ole tähän mennessä hyödynnetty tarpeeksi, mikä rajoittaa hankkeiden systeemisiä vaikutuksia ja vaikutusta politiikkaan. Näiden eri välineiden hallinnosta vastaavien kansallisten ja alueellisten elinten olisi tehostettava keskinäistä viestintäänsä ja yhteistyötään valtakunnallisella tasolla , jotta niiden vaikutus olisi mahdollisimman suuri. Ohjelman olisi annettava mahdollisuus aktiiviseen yhteistyöhön näiden välineiden kanssa.

Perustelu

On myös aiheellista ottaa huomioon alueellisten elinten kanssa tehtävä yhteistyö, sillä kyseisellä tasolla on muiden unionin välineiden (kuten Euroopan rakenne- ja investointirahastojen) hallintoviranomaisia.

Muutosehdotus 29

I luku, 2 artiklan 6 kohta (Määritelmät)

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
’ruohonjuuritason urheilulla’järjestettyä paikallistason amatööriurheilua ja harrasteliikuntaa;	’ruohonjuuritason urheilulla’järjestettyä paikallis- tai alue tason amatööriurheilua ja harrasteliikuntaa;

Perustelu

Itsestään selvä.

Muutosehdotus 30

I luku, 2 artiklan 14 kohta (Määritelmät)

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
’kumppanuudella’oppilaitosten ja/tai organisaatioiden ryhmän tekemää sopimusta, jonka tarkoituksena on toteuttaa yhteisiä toimintoja ja hankkeita;	’kumppanuudella’oppilaitosten ja/tai organisaatioiden ryhmän tekemää sopimusta, jonka tarkoituksena on toteuttaa yhteisiä toimintoja ja hankkeita ohjelman puitteissa ;

Perustelu

Olisi varmistettava, ettei mitä tahansa yhteistyötä pidetä asetuksen mukaisena kumppanuutena.

Muutosehdotus 31

I luku, 2 artiklan 25 kohta (Määritelmät)

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

’ihmisillä, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia’henkilöitä, joiden on hankalaa hyödyntää tehokkaasti ohjelman tarjoamia mahdollisuuksia taloudellisista, sosiaalisista, kulttuuriin liittyvistä, kielellisistä , maantieteellisistä tai terveyteen liittyvistä syistä, maahanmuuttajataustan vuoksi tai esimerkiksi fyysiseen, kognitiiviseen tai aisti vammaan liittyvistä syistä. Esteettömyys on ohjelman ensisijainen tavoite, ja määrällisten tai taloudellisten näkökohtien on tultava vasta sen jälkeen ;

Perustelu

Yhtäläiset mahdollisuudet edellyttävät kieli- tai oppimisvaikeuksien kaltaisten esteiden poistamista.

Muutosehdotus 32

I luku, 2 artiklan uusi 28 kohta (Määritelmät)

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
	’vieraalla kielellä’mitä tahansa muuta kieltä, joka ei ole oppijan ensimmäinen kieli;

Perustelu

Ohjelmasta tuettavan uusien kielten oppimisen ei pitäisi rajoittua vain EU:n virallisiin kieliin.

Muutosehdotus 33

I luku, 2 artiklan uusi 29 kohta (Määritelmät)

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
	’vammaisilla’henkilöitä, joilla on sellainen pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, joka vuorovaikutuksessa erilaisten esteiden kanssa voi estää heidän täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa;

Perustelu

Määritellään käsite YK:n vammaisyleissopimuksen 1 artiklan toisessa kohdassa esitetyn määritelmän mukaisesti.

Muutosehdotus 34

II luku, 4 artikla – Avaintoimi 1 Oppimiseen liittyvä liikkuvuus

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Koulutuksen alalla ohjelmalla tuetaan avaintoimen 1 avulla seuraavia toimia:

a)	korkeakouluopiskelijoiden ja -henkilöstön liikkuvuus;

b)	ammattiopiskelijoiden ja ammatillisen koulutuksen henkilöstön liikkuvuus;

c)	oppilaiden ja oppilaitosten henkilöstön liikkuvuus;

d)	aikuiskoulutuksen henkilöstön liikkuvuus;

e)	kieltenopiskelumahdollisuudet, myös sellaiset, jotka tukevat liikkuvuustoimia.

Koulutuksen alalla ohjelmalla tuetaan avaintoimen 1 avulla seuraavia toimia, joita voidaan toteuttaa myös yhdistettynä virtuaalisiin vaihtohankkeisiin :

a)	korkeakouluopiskelijoiden ja -henkilöstön lyhyt-, keskipitkä- tai pitkäkestoinen liikkuvuus ;

ammattiopiskelijoiden ja ammatillisen koulutuksen henkilöstön, erityisesti pk-yrityksissä työskentelevien oppisopimusopiskelijoiden, työntekijöiden ja kouluttajien, lyhyt-, keskipitkä- tai pitkäkestoinen liikkuvuus. Jotta oppisopimusopiskelijat voivat valmistautua kielellisten ja kulttuurienvälisten haasteiden kohtaamiseen, tulee kehittää kohderyhmien tarpeita vastaavia kursseja, joille voi hakea useaan eri aikaan vuodesta ;

c)	oppilaiden ja oppilaitosten henkilöstön lyhyt-, keskipitkä- tai pitkäkestoinen liikkuvuus muun muassa yleissivistävän koulutuksen työharjoitteluja varten ;

d)	aikuiskoulutuksen henkilöstön lyhyt-, keskipitkä- tai pitkäkestoinen liikkuvuus;

e)	kieltenopiskelumahdollisuudet, jotka olisi mukautettava vastaamaan eri kohderyhmien erityistarpeita. Tähän kuuluvat myös sellaiset mahdollisuudet , jotka tukevat liikkuvuustoimia.

f)	aikuisten liikkuvuus sekä ikäihmisten yliopistoissa opiskelevien tai muissa täydennyskoulutusaloitteissa mukana olevien ikääntyneiden liikkuvuus.

g)	nuorten ja nuorisotyöntekijöiden liikkuvuus oppimistarkoituksessa epävirallisen koulutuksen alalla.

Perustelu

a–e)

Oppimiseen liittyvän liikkuvuuden olisi oltava mahdollista erityisesti näille ryhmille ja näillä koulutuksen aloilla, ja myös asianmukaiset valmistautumismahdollisuudet olisivat tärkeitä laadukkaan tarjonnan kannalta.

Kannustetaan ja tuetaan aikuisten ja ikäihmisten jatkuvaa oppimista ja kouluttautumista, jotta he voivat parantaa osaamistaan ja taitojaan ja kohentaa elämänlaatuaan ja jotta heidän osallisuutensa lisääntyy ja eurooppalainen identiteetti vahvistuu kaikissa ikäryhmissä.

Kohdassa mainitaan ainoastaan virallinen ja akateemisempi koulutus. Avaintoimeen 1 olisi aiheellista sisällyttää myös nuorten ja nuorisotyöntekijöiden liikkuvuutta koskeva kohta.

Muutosehdotus 35

II luku, 5 artikla – Avaintoimi 2 Organisaatioiden ja oppilaitosten välinen yhteistyö

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Koulutuksen alalla ohjelmalla tuetaan avaintoimen 2 avulla seuraavia toimia:

a)	kumppanuudet yhteistyötä ja käytänteiden vaihtoa varten, myös pienimuotoiset kumppanuudet, joilla edistetään laajempaa ja osallistavampaa osallistumista ohjelmaan;

b)	laatukumppanuudet, etenkin Eurooppa-yliopistot, ammatillisen koulutuksen huippuyksiköt ja yhteiset maisteriohjelmat;

c)	innovaatiokumppanuudet, joiden tavoitteena on vahvistaa Euroopan innovointikykyä;

d)	verkkoalustat ja virtuaalisen yhteistyön välineet, myös tukipalvelut eTwinning-verkostolle ja aikuiskoulutuksen eurooppalaiselle foorumille.

Koulutuksen alalla ohjelmalla tuetaan avaintoimen 2 avulla seuraavia toimia:

a)	kumppanuudet yhteistyötä ja käytänteiden vaihtoa varten, myös pienimuotoiset alueelliset kumppanuudet, joilla edistetään laajempaa ja osallistavampaa osallistumista ohjelmaan;

b)	laatukumppanuudet, etenkin Eurooppa-yliopistot ja ammatillisen koulutuksen huippuyksiköt, joita tulee olla myös Euroopan suurkaupunkien ulkopuolella ja joiden tulee yhdessä aluetason kanssa tukea sidosryhmiä käytännön soveltamiseen keskittyvässä yhteistyössä ja kehittää yhteisiä maisteriohjelmia ;

c)	innovaatiokumppanuudet, joiden tavoitteena on vahvistaa Euroopan innovointikykyä, sekä eurooppalainen yritys -tunnustuksen myöntäminen sellaisille yrityksille, jotka panostavat erityisellä tavalla oppisopimusopiskelijoidensa eurooppalaiseen koulutukseen ;

d)	verkkoalustat ja virtuaalisen yhteistyön välineet, myös tukipalvelut eTwinning-verkostolle ja aikuiskoulutuksen eurooppalaiselle foorumille.

Perustelu

Ammatillisen koulutuksen huippuyksiköt voivat saavuttaa tavoitteensa vain, jos ne pohjautuvat olemassa oleviin rakenteisiin ja toimivat yhdessä sidosryhmien kanssa eivätkä niitä vastaan.

Muutosehdotus 36

II luku, 6 artikla – Avaintoimi 3: Tuki politiikan kehittämiseen ja yhteistyöhön

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Avaintoimi 3

Tuki politiikan kehittämiseen ja yhteistyöhön

Koulutuksen alalla ohjelmalla tuetaan avaintoimen 3 avulla seuraavia toimia:

a)	unionin yleisten ja alakohtaisten toimintaohjelmien valmistelu ja toteuttaminen koulutuksen alalla, myös Eurydice-verkoston tai muiden asiaankuuluvien organisaatioiden tuella;

b)	tuki sellaisille unionin välineille ja toimenpiteille, joilla edistetään osaamisen, taitojen ja tutkintojen laatua, avoimuutta ja tunnustamista (4);

c)	poliittinen vuoropuhelu ja yhteistyö keskeisten sidosryhmien kanssa, mukaan lukien unionin laajuiset verkostot, koulutusalan eurooppalaiset kansalaisjärjestöt ja kansainväliset koulutusjärjestöt;

d)	toimenpiteet, joilla edistetään ohjelman laadullista ja osallistavaa toteuttamista;

e)	yhteistyö muiden unionin välineiden kanssa ja tuki muille unionin politiikoille;

f)	tietojen levittämiseen ja tietoisuuden lisäämiseen liittyvät toimet eurooppalaisen politiikan tulosten ja painopisteiden samoin kuin ohjelman osalta.

Avaintoimi 3

Tuki politiikan kehittämiseen ja yhteistyöhön

Koulutuksen alalla ohjelmalla tuetaan avaintoimen 3 avulla seuraavia toimia:

a)	unionin yleisten ja alakohtaisten toimintaohjelmien valmistelu ja toteuttaminen koulutuksen alalla, myös Eurydice-verkoston tai muiden asiaankuuluvien organisaatioiden tuella;

b)	tuki sellaisille unionin välineille ja toimenpiteille, joilla edistetään osaamisen, taitojen ja tutkintojen laatua, avoimuutta ja tunnustamista (5);

c)	poliittinen vuoropuhelu ja yhteistyö keskeisten sidosryhmien kanssa, mukaan lukien unionin laajuiset verkostot, koulutusalan eurooppalaiset kansalaisjärjestöt ja kansainväliset koulutusjärjestöt;

d)	toimenpiteet, joilla edistetään ohjelman laadullista ja osallistavaa toteuttamista;

e)	yhteistyö muiden unionin välineiden kanssa ja tuki muille unionin politiikoille;

f)	tietojen levittämiseen ja tietoisuuden lisäämiseen liittyvät toimet eurooppalaisen politiikan tulosten ja painopisteiden samoin kuin ohjelman osalta;

g)	tuki Euroopan unionin makroaluestrategioiden toteuttamiseen .

Perustelu

Ehdotetaan, että Erasmus-ohjelmaa sovelletaan myös makroaluetasolla ja että siitä tuetaan jäsenvaltioiden väliseen sekä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden väliseen taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen yhteistyöhön liittyviä makroaluestrategioita.

Muutosehdotus 37

II luku, 7 artikla, Jean Monnet -toimet

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jean Monnet -toimet

Ohjelmasta tuetaan Euroopan yhdentymiseen liittyvää opetusta, oppimista, tutkimusta ja keskustelua seuraavien toimien avulla:

a)	Jean Monnet -toimet korkeakoulutuksen alalla;

b)	Jean Monnet -toimet muilla koulutuksen aloilla;

tuki seuraaville laitoksille, joiden päämääränä on Euroopan edun edistäminen: Firenzen yliopistollinen Eurooppa-instituutti, mukaan lukien sen eurooppalaisen ylikansallisen hallinnon laitos; College of Europe -yliopisto (Bruggen ja Natolinin laitokset); julkisen hallinnon Eurooppa-instituutti, Maastricht; eurooppaoikeuden akatemia, Trier; Euroopan erityisopetuksen ja inklusiivisen opetuksen kehittämiskeskus, Odense, sekä Eurooppakoulutuksen kansainvälinen keskus, Nizza.

Jean Monnet -toimet

Ohjelmasta tuetaan Euroopan yhdentymiseen liittyvää opetusta, oppimista, tutkimusta ja keskustelua seuraavien toimien avulla:

a)	Jean Monnet -toimet korkeakoulutuksen alalla;

b)	Jean Monnet -toimet muilla koulutuksen aloilla;

d)	Jean Monnet -toimet ympäristönsuojelua, Euroopan kestävän kehityksen strategiaa ja laajemmin ympäristö- ja ilmastonmuutospolitiikkaa, myös luonnonkatastrofeja, koskevan koulutuksen ja tutkimuksen alalla, erityisinä painopisteinä vahinkojen ennaltaehkäisy, lievittäminen ja vähentäminen.

Perustelu

Lisäyksen tavoitteena on antaa lisäpontta ohjelmaan liittyville Jean Monnet -toimille.

Muutosehdotus 38

IV luku, 11 artikla

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
	Lisäksi tuetaan kilpailuihin osallistuvien harrastelijaurheilijoiden liikkuvuutta erityisesti, kun he ovat kotoisin syrjäseutu- ja saarialueilta tai syrjäisimmiltä alueilta.

Perustelu

On olennaisen tärkeää tukea näiden urheilijoiden liikkuvuutta, sillä heillä on asuinalueidensa takia suurempia vaikeuksia siirtyä kilpailemaan paikasta toiseen. Liikkuvuuden on oltava mahdollista samoin edellytyksin kaikille urheilijoille.

Muutosehdotus 39

IV luku, 12 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

a)	kumppanuudet yhteistyötä ja käytänteiden vaihtoa varten, myös pienimuotoiset kumppanuudet, joilla edistetään laajempaa ja osallistavampaa osallistumista ohjelmaan;

kumppanuudet yhteistyötä ja käytänteiden vaihtoa varten, myös pienimuotoiset kumppanuudet, joilla edistetään laajempaa ja osallistavampaa osallistumista ohjelmaan. Jotta myös pienehköt paikalliset ja alueelliset toimijat voivat osallistua ohjelmaan, toimenpiteiden edellyttämä osallistujamaiden vähimmäismäärä olisi laskettava kuuteen;

Perustelu

Pienet paikalliset ja alueelliset toimijat järjestävät monia toimia, joten tämän konkreettisen vähennyksen olisi oltava mahdollinen ohjelman laajempien ja osallistavampien hyödyntämismahdollisuuksien edistämiseksi.

Muutosehdotus 40

IV luku, 14 artikla

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
6. […]	6. […] 7. 4 artiklassa mainittuun, oppimiseen liittyvään yksittäisten henkilöiden liikkuvuuteen tarkoitetut varat mukautetaan isäntäalueen säännöllisesti tarkistettuihin todellisiin elinkustannuksiin.

Perustelu

Elinkustannusten korvaaminen isäntämaassa on mukautettava todellisiin kustannuksiin tietyllä isäntäalueella, sillä kansalliset keskiarvot saattavat olla harhaanjohtavia.

Muutosehdotus 41

VIII luku, 22 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jäljempänä 24 artiklassa tarkoitettujen kansallisten toimistojen on kehitettävä johdonmukainen strategia, joka koskee tehokasta tiedotusta niiden hallinnoimien ohjelman toimien yhteydessä tuetuista toiminnoista sekä tulosten tehokasta levittämistä ja hyödyntämistä, ja avustettava komissiota sen yleisessä tiedottamisessa, joka koskee ohjelmaa, kansallisella ja unionin tasolla hallinnoituja toimia koskevat tiedot mukaan luettuina, ja sen tuloksia, sekä tiedotettava asiaankuuluville kohderyhmille niiden maassa toteutetuista toimista.

Jäljempänä 24 artiklassa tarkoitettujen kansallisten toimistojen on kehitettävä johdonmukainen strategia, joka koskee ohjelman yksittäiset osa-alueet esiin tuovaa tehokasta tiedotusta niiden hallinnoimien ohjelman toimien yhteydessä tuetuista toiminnoista sekä tulosten tehokasta levittämistä ja hyödyntämistä, ja avustettava komissiota sen yleisessä tiedottamisessa, joka koskee ohjelmaa, kansallisella ja unionin tasolla hallinnoituja toimia koskevat tiedot mukaan luettuina, ja sen tuloksia, sekä tiedotettava asiaankuuluville kohderyhmille aina esikoulusta korkea-asteelle ja ammatilliseen koulutukseen saakka niiden maassa toteutetuista toimista tarkoituksenmukaisin viestimin ja yhteistyössä sidosryhmien kanssa .

Perustelu

Jotta osallistujien määrä saadaan tavoitteen mukaisesti kolminkertaistettua, sekä ulkoisessa että sisäisessä viestinnässä on kiinnitettävä asianmukaisesti huomiota ohjelman kaikkiin osa-alueisiin kerrannaisvaikutusten aikaansaamiseksi.

Muutosehdotus 42

IX luku, 23 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat asianmukaiset toimenpiteet poistaakseen ohjelman moitteetonta toimintaa haittaavat oikeudelliset ja hallinnolliset esteet, mahdollisuuksien mukaan myös toimenpiteet, joilla pyritään ratkaisemaan kysymyksiä, jotka aiheuttavat ongelmia viisumien saannissa.

Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat asianmukaiset toimenpiteet poistaakseen ohjelman moitteetonta toimintaa haittaavat oikeudelliset ja hallinnolliset esteet, mukaan lukien toimenpiteet avustusten verotuksen välttämiseksi ja oikeuksien siirrettävyyden varmistamiseksi EU:n eri sosiaalijärjestelmissä sekä mahdollisuuksien mukaan myös toimenpiteet, joilla pyritään ratkaisemaan kysymyksiä, jotka aiheuttavat ongelmia viisumien saannissa.

Perustelu

Varmistetaan johdonmukaisuus edellä olevien johdanto-osan kappaleiden kanssa.

Muutosehdotus 43

IX luku, 25 artiklan uusi 8 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
	Komissio perustaa neuvoa-antavan lautakunnan, jossa keskeisten, myös paikallisten ja alueellisten, sidosryhmien edustajat opastavat komissiota jatkuvasti ohjelman toteuttamisessa ja edistävät näin ohjelman tavoitteiden parempaa saavuttamista.

Perustelu

Saksan ammatillisen koulutuksen tutkimus- ja kehittämislaitos Bundesinstitut für berufliche Bildung (BIBB) on saanut neuvoa-antavan käyttäjälautakunnan perustamisesta hyviä kokemuksia, ja myös komission tulisi hyödyntää niitä, jotta asianomaiset pääsevät entistä tiiviimmin mukaan ohjelmaan ja erityisesti sen toteuttamiseen.

Muutosehdotus 44

XI luku, 29 artiklan 4 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Ohjelman mukaisesti avustuskelpoisia toimia , jotka on arvioitu ohjelmaan perustuvan ehdotuspyynnön yhteydessä ja jotka täyttävät ehdotuspyynnössä esitetyt laatua koskevat vähimmäisvaatimukset mutta joita ei budjettirajoitusten vuoksi voida rahoittaa, voidaan valita rahoitettaviksi Euroopan rakenne- ja investointirahastoista. Tällöin sovelletaan tähän asetukseen perustuvia yhteisrahoitusosuuksia ja avustuskelpoisuussääntöjä. Toimet toteuttaa asetuksen (EU) XX [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [65] artiklassa tarkoitettu hallintoviranomainen noudattaen kyseisessä asetuksessa ja rahastokohtaisissa asetuksissa vahvistettuja sääntöjä, mukaan lukien rahoitusoikaisuja koskevat säännöt.

Ohjelman mukaisesti avustuskelpoisille toimille , jotka on arvioitu ohjelmaan perustuvan ehdotuspyynnön yhteydessä ja jotka täyttävät ehdotuspyynnössä esitetyt laatua koskevat vähimmäisvaatimukset mutta joita ei budjettirajoitusten vuoksi voida rahoittaa, voidaan myöntää huippuosaamismerkki tunnustuksena korkeasta laadusta. Tämä voisi helpottaa rahoituksen hakemista ja mahdollista valintaa rahoitettaviksi muista lähteistä, myös Euroopan rakenne- ja investointirahastoista. Tällöin sovelletaan tähän asetukseen perustuvia yhteisrahoitusosuuksia ja avustuskelpoisuussääntöjä. Toimet toteuttaa asetuksen (EU) XX [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [65] artiklassa tarkoitettu hallintoviranomainen noudattaen kyseisessä asetuksessa ja rahastokohtaisissa asetuksissa vahvistettuja sääntöjä, mukaan lukien rahoitusoikaisuja koskevat säännöt.

Perustelu

Huippuosaamismerkki on menestyksekkäästi käytössä tutkimus- ja innovointihankkeissa. Voitaisiinkin harkita järjestelmän ulottamista Erasmus-hankkeisiin.

Muutosehdotus 45

XII luku, 31 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Komitea voi kokoontua erityiskokoonpanoissa käsittelemään alakohtaisia kysymyksiä. Ulkopuolisia asiantuntijoita, myös työmarkkinaosapuolten edustajia, voidaan komitean työjärjestyksen mukaisesti tarvittaessa ja tapauskohtaisesti kutsua osallistumaan kokouksiin tarkkailijoina.	Komitea voi kokoontua erityiskokoonpanoissa käsittelemään alakohtaisia kysymyksiä. Ulkopuolisia asiantuntijoita, myös työmarkkinaosapuolten tai asiaankuuluvien alueellisten sidosryhmien edustajia, voidaan komitean työjärjestyksen mukaisesti tarvittaessa ja tapauskohtaisesti kutsua osallistumaan kokouksiin tarkkailijoina.

Perustelu

Itsestään selvä.

II. POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

Yleistä

on tyytyväinen yleiseen tavoitteeseen tukea ihmisten henkilökohtaista kouluttautumista ja ammatillista kehitystä epävirallisen, ammatillisen, yleissivistävän ja korkea-asteen koulutuksen alalla Euroopassa ja muualla ja edistää näin kestävää kasvua, työllisyyttä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä vahvistaa eurooppalaista identiteettiä. Tämä tärkeä työ alkaa kentältä paikallis- ja aluetasolla, ja se onkin nivottava tiiviisti EU-tason toimintaan.

pitää myönteisenä komission ehdotusta kaksinkertaistaa ohjelman määrärahat mutta katsoo, että ohjelman osallistujamäärän kolminkertaistamista koskeva tavoite on vaikea saavuttaa nykyisin edellytyksin, kun otetaan huomioon esimerkiksi pyrkimys lisätä myös ohjelman sosiaalista osallistavuutta. Olisi myös toivottavaa, että ohjelmasta aiheutuvat kasvavat hallinnolliset rasitteet poistettaisiin tulevaisuudessa. Samaan aikaan komitea pitää hyvänä käytäntönä sitä, että lukuisien paikallisviranomaisten roolina on omalla rahoituksellaan parantaa Erasmus+-ohjelmaan osallistuville nuorille myönnettävää taloudellista tukea.

kehottaa jakamaan määrärahat avoimella ja tasapuolisella tavalla koko seitsemän vuoden ajalle siten, että niitä on mahdollista osoittaa enemmän erityisesti ohjelmakauden alussa ja ohjelmaan kohdistuvat odotukset voidaan täyttää. Budjetti olisi jaettava paitsi yksittäisten koulutusalojen – korkeakoulut mukaan luettuina – kesken myös eriytetysti avaintoimien kesken, jotta käy selväksi, mitä osuuksia komissio hallinnoi keskitetysti ja mitkä taas kuuluvat jäsenvaltioiden ja alueiden hajautetun hallinnoinnin piiriin.

on sitä mieltä, että ohjelmaan osallistumisen edistämiseksi opintoavustusten tulisi olla verovapaita ja kattaa kokonaan niiden osanottajien osallistumiskustannukset, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia.

kannattaa voimakkaasti hakuprosessin, hankkeiden hallinnoinnin ja dokumentointivelvoitteiden tuntuvaa yksinkertaistamista ohjelman kaikilla osa-alueilla. Komitea kehottaa ottamaan jälleen käyttöön tuen ”valmistaville vierailuille”hakemussuunnittelua varten. Komitea esittää, että mukaan liitetään telemaattinen työskentelyalusta ja että sillä jaetaan EU:n muiden ohjelmien, kuten Horisontti 2020 -puiteohjelman, alustoilla saatavilla olevat palvelut, jotta edunsaajille taataan maksimaalinen toimivuus ja avoimuus sekä ehdotusten valmistelu- ja esittämisvaiheessa että hankkeiden hallinnoinnissa. Lisäksi korkealaatuisille, ohjelman puitteissa avustuskelpoisille toimille, joita ei budjettirajoitusten vuoksi voida rahoittaa, voitaisiin myöntää huippuosaamismerkki, joka on menestyksekkäästi käytössä tutkimus- ja innovointihankkeissa. Näin voitaisiin helpottaa rahoituksen hakemista ja mahdollista valintaa rahoitettaviksi muista EU:n rahoitusvälineistä.

toteaa, että elinikäinen oppiminen on tärkeää ja siksi ohjelman avulla on tuettava yhtä lailla kaikkia ikäryhmiä ja virallista ja epävirallista koulutusta. Komitea korostaa, ettei koulutuksessa ole kyse vain työllistyvyyden parantamisesta vaan sillä on pyrittävä laajemmin henkilön, taitojen ja tietämyksen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen.

pitää tarkoituksenmukaisena komission ehdotusta tuoda ohjelma aiempaa paremmin myös sellaisten organisaatioiden ulottuville, joilla on vähän tai ei lainkaan kokemusta ohjelmaan hakemisesta tai joiden toimintavalmiudet ovat heikommat, ja on siksi tyytyväinen erityistoimenpiteen ”pienimuotoiset kumppanuudet”käyttöönottoon.

yhtyy komission näkemykseen siitä, että ehdotettu Erasmus-ohjelma pohjautuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 165 ja 166 artiklassa määriteltyihin tavoitteisiin ja että se tulee toteuttaa toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Paikallis- ja alueyhteisöjen sekä paikallisten ja alueellisten hallintotahojen ja päätöksentekijöiden osallistaminen esitettyjen toimenpiteiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja hallinnointiin on erittäin tähdellistä, sillä nämä toimijat ovat lähempänä niitä, joita asia koskee, ja niillä on keskeistä koulutuspoliittista osaamista ja tärkeä rooli nuoriso- ja työmarkkinapolitiikassa. Komitea toteaa tässä yhteydessä, että komission ehdotus on toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukainen.

on tyytyväinen siihen, että tarkoituksena on erityisesti lisätä ja tukea liikkuvuustoimia sekä parantaa nuorten mahdollisuuksia osallistua epäviralliseen oppimiseen liittyvään toimintaan sekä urheilu-, kulttuuri- ja tutkimustoimintaan. Komitea on lisäksi hyvillään siitä, että myös vapaaehtoistyötä tekevä henkilöstö mainitaan tässä yhteydessä selvästi.

10.

suhtautuu myönteisesti siihen, että Euroopan komissio on ottanut huomioon nykyisen Erasmus+-ohjelman väliarvioinnin tulokset ja säilyttänyt edeltäjäohjelman rakenteen ennallaan.

11.

toteaa, että ehdotettu asetus on erittäin yleisluonteinen ja jättää paljon joustovaraa toteuttamista varten. Komitea muistuttaa tässä yhteydessä täytäntöönpanosäännösten merkityksestä ja kehottaa komissiota ottamaan jäsenvaltiot, kansalliset toimistot ja sidosryhmät sekä aluetason tiiviisti mukaan niiden laadintaan.

12.

pitää valitettavana, että ohjelman nimeksi on tarkoitus antaa ”Erasmus”eikä enää ”Erasmus+”. Koska Erasmus-lyhenne viittaa nimitykseen European Region Action Scheme for the Mobility of University Students, AK katsoo, että on ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin sen varmistamiseksi, että yksittäiset koulutuksen ja tukitoimien alat tulevat selvästi esiin, jotta ”Erasmus”-brändi varmasti yhdistetään kaikkiin koulutuksen aloihin sekä nuoriso- ja urheilualaan.

13.

pitää myönteisenä sitä, että useimmat liikkuvuustoimet, myös liikkuvuus koulutus- ja tutkimusalalla kaikissa muodoissaan ja erityisesti oppilaiden liikkuvuus, on tarkoitus koota yhdeksi kokonaisuudeksi ja ne kuuluvat jatkossa avaintoimen 1 ”oppimiseen liittyvä liikkuvuus”piiriin.

14.

kehottaa antamaan Yhdistyneelle kuningaskunnalle maan EU-eron jälkeen edelleen mahdollisuuden osallistua ohjelmaan ennalta määritellyin edellytyksin ja on tyytyväinen siihen, että ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden osallistumista koskevan 16 artiklan 1 kohdan d alakohta avaa tällaisen mahdollisuuden.

15.

kehottaa harkitsemaan, voitaisiinko ohjelman avulla luodut virtuaalisen yhteistyön mahdollisuudet avata asteittain myös Välimeren rannikkovaltioiden ja Afrikan maiden laitosten kanssa toteutettaville yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen hankkeille.

16.

suosittaa, että kaikkea oppimiseen liittyvää liikkuvuutta varten luodaan tehokkaita kannustimia, joilla varmistetaan ympäristöystävällisten liikennevälineiden käyttö. Tällä tavoin voidaan noudattaa vaatimusta, jonka mukaan 25 prosentilla EU:n menoista tulee tukea ilmastotavoitteiden saavuttamista.

17.

painottaa, että varat ja erityiset avustukset oppimiseen liittyvää liikkuvuutta varten tulisi mukauttaa säännöllisesti tarkistettuihin todellisiin elinkustannuksiin isäntäalueella.

18.

kehottaa säilyttämään hajautetusti hallinnoidut ”strategiset kumppanuudet”ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen alalla ja vahvistamaan niitä, sillä tämä yhteistyömuoto on osoittautunut hyväksi ja nyt käyttöönotettu uusi käsite ”kumppanuudet yhteistyötä varten”vaikuttaa vähemmän kunnianhimoiselta.

19.

korostaa olevansa erityisen kiinnostunut jatkamaan komission kanssa asiantuntevaa vuoropuhelua asiasta ja tähdentää tässä yhteydessä, että vaikutusten arvioinnilla, jonka komissio tulee aikanaan esittämään AK:n kanssa tekemänsä yhteistyösopimuksen perusteella, on tärkeä merkitys.

Ammatillinen ja yleissivistävä koulutus

20.

pitää valitettavana, että yritykset ovat edelleen melko haluttomia lähettämään oppisopimusopiskelijoita muihin ohjelmaan osallistuviin maihin. Tilanteen korjaamiseksi olisi luotava kannustimia, ja asiaa olisi ajettava entistä ponnekkaammin nimenomaan paikallis- ja aluetasolla institutionaalisten taloudellisten toimijoiden, esimerkiksi teollisuus- ja kauppakamareiden sekä oppisopimusyritysten ja niitä edustavien organisaatioiden ja järjestöjen, keskuudessa.

21.

kehottaa harkitsemaan eurooppalainen yritys -tunnustuksen käyttöönottoa, jotta yrityksiä voitaisiin kannustaa entistä enemmän edistämään oppisopimusopiskelijoidensa avoimempaa suhtautumista Eurooppaan ja mahdollistamaan heidän koulutuksensa vahvempi eurooppalainen ulottuvuus käyttäen hyväksi Erasmus-ohjelman tarjoamia mahdollisuuksia. Komitea myös kehottaa Euroopan komissiota luomaan rekisterin Erasmus-ohjelmaan osallistuvista yrityksistä, joille voitaisiin myöntää ”Erasmus-yritys”-tunnus.

22.

kehottaa tukemaan ammatillisen koulutuksen alalla sekä lyhyt- että pidempiaikaista oleskelua ulkomailla, jotta voidaan ottaa huomioon paitsi pk-yritysten toiminnalliset tarpeet myös osallistujien yksilölliset mahdollisuudet. Lisäksi ohjelmasta olisi tuettava oppisopimusopiskelijoille tarkoitettua kulttuurienvälisyyteen valmistavaa ja kielellistä valmennusta sekä oppimista tukevaa järjestelmällistä ohjausta.

23.

huomauttaa, että aikuiskasvatuksen kohderyhmänä ovat kaikenikäiset aikuiset sosiaalisesta taustasta riippumatta eivätkä pelkästään ne, joiden (virallinen) koulutustaso on vaatimaton.

24.

huomauttaa niin ikään, että ”aikuiskoulutusta”on syytä edistää laajan koulutuskäsityksen mukaisessa merkityksessään eikä sitä saa rajoittaa pelkkään ammatilliseen jatko- ja täydennyskoulutukseen. Myös itsenäiset ammatinharjoittajat ja vapaaehtoistyöntekijät olisi otettava aikuiskoulutuksessa huomioon.

25.

on tyytyväinen oppimiseen liittyvän liikkuvuuden laajentamiseen koulujen osalta, ennen kaikkea yksittäisten henkilöiden liikkuvuusmahdollisuuksiin. Komitea pyytää kuitenkin kehittämään samaan aikaan strategisia ratkaisuja, joilla tuetaan koululaisten ja opiskelijoiden liikkuvuuden parantamista mutta myös helpotetaan heidän mahdollista paluutaan kotialueelle.

26.

suhtautuu myönteisesti Eurooppa-yliopistojen verkostojen luomiseen ja on tietoinen siitä, että se lisää määrärahatarvetta. Komitea korostaa, että tällaisten eurooppalaisten verkostojen on oltava korkeakoulujen käynnistämiä ja niiden vastuulla ja hallinnassa, jotta Euroopan korkeakoulukenttää voidaan vahvistaa kestävästi osaamiskolmion (koulutus, tutkimus ja innovointi) pohjalta korkeakouluja tukevan julkishallinnon antaman rahoituksen turvin ja myös yksityinen rahoituksen avulla.

27.

kannattaa erityisesti ammatillisen koulutuksen alalla sellaisten ”Eurooppa-koulujen”kehittämistä ”Eurooppa-yliopistojen”hengessä, joissa edistetään useiden jäsenvaltioiden oppilaitosten pitkäjänteistä yhteistoimintaa nuoriso- ja henkilöstövaihdossa, opetussuunnitelmien yhteensovittamisessa ja virtuaalisessa yhteistyössä.

28.

on tyytyväinen Jean Monnet -toimien laajentamiseen korkeakoulutuksesta myös muille koulutuksen aloille sekä siihen, että tieto EU:n yhdentymiseen liittyvistä kysymyksistä välittyy näin aiempaa laajemmalle yleisölle.

Nuoriso

29.

kehottaa ottamaan nykyiset nuorisotyötä tekevät paikalliset ja alueelliset organisaatiot paremmin huomioon hakukelpoisina tahoina.

30.

suhtautuu myönteisesti siihen, että uusi DiscoverEU-ohjelma antaa 18 vuotta täyttäneille nuorille mahdollisuuden tutustua tietyn ajanjakson ajan junalla eri EU-maihin, mutta toteaa, että vaikka kyseisessä ohjelmassa tulisi olla vahva oppimisosio, sen ei pitäisi heikentää oppimiseen liittyvän liikkumisen mahdollisuuksia, joiden on säilyttävä Erasmus-ohjelman päätarkoituksena. Komitea korostaa, että olisi suotavaa, että kaikki EU:n nuoret vanhempien varallisuudesta riippumatta saisivat tällaisen mahdollisuuden kohdata ja tutustua monimuotoisuuteen, kulttuuriin, luontoon ja ihmisiin, ja kehottaa pohtimaan julkisen ja yksityissektorin kumppanuuksien muodostamista erityisesti liikkuvuus- ja matkailualan toimijoiden kanssa rahoituksen järjestämiseksi.

31.

on tyytyväinen siihen, että ohjelma on johdonmukainen EU:n uuden nuorisostrategian ja muiden nuorisoalan aloitteiden, kuten Euroopan solidaarisuusjoukkojen, kanssa.

Urheilu

32.

toteaa voittoa tavoittelemattomien urheilutapahtumien olevan erittäin tärkeitä ja pitää tarkoituksenmukaisena poistaa tähänastinen säännös, jonka mukaan tällaisiin urheilutapahtumiin saa käyttää enintään 10 prosenttia urheilutoimintaan osoitetuista määrärahoista.

33.

kehottaa lisäämään ohjelmaan osallistuvien maiden määrää selvästi erityisesti ruohonjuuritason urheilun osalta, sillä eurooppalainen urheilu ulottuu perinteisesti kauas Euroopan unionin rajojen ulkopuolella.

Bryssel 6. helmikuuta 2019.

Euroopan alueiden komitean

puheenjohtaja

Karl-Heinz LAMBERTZ

(1) COM(2018) [].

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/801, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, tutkimusta, opiskelua, harjoittelua, vapaaehtoistyötä, oppilasvaihto-ohjelmaa tai koulutushanketta ja au pairina työskentelyä varten tapahtuvan kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä (EUVL L 132, 21.5.2016, s. 21).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/801, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, tutkimusta, opiskelua, harjoittelua, vapaaehtoistyötä, oppilasvaihto-ohjelmaa tai koulutushanketta ja au pairina työskentelyä varten tapahtuvan kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä (EUVL L 132, 21.5.2016, s. 21).

(4) Erityisesti seuraavat: tutkintoja ja pätevyyksiä selkeyttävät unionin yhteiset puitteet; eurooppalainen tutkintojen viitekehys; ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalainen viitekehys; ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä; eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmä; Euroopan korkeakoulutuksen laadunvarmistusrekisteri; eurooppalainen korkeakoulutuksen laadunvarmistusyhdistys; kansallisten akateemisen liikkuvuuden ja tutkintojen tunnustamisen tiedotuskeskusten eurooppalainen verkosto; ja Euroguidance-verkostot.

(5) Erityisesti seuraavat: tutkintoja ja pätevyyksiä selkeyttävät unionin yhteiset puitteet; eurooppalainen tutkintojen viitekehys; ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalainen viitekehys; ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä; eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmä; Euroopan korkeakoulutuksen laadunvarmistusrekisteri; eurooppalainen korkeakoulutuksen laadunvarmistusyhdistys; kansallisten akateemisen liikkuvuuden ja tutkintojen tunnustamisen tiedotuskeskusten eurooppalainen verkosto; ja Euroguidance-verkostot.

16.5.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 168/74

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Ehdotus asetukseksi eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta”

(2019/C 168/09)

Yleisesittelijä:

Anna MAGYAR (HU/EPP), Csongrádin lääninvaltuuston varapuheenjohtaja

Viiteasiakirja:

COM(2018) 631 final

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta sekä neuvoston yhteisen toiminnan 98/700/YOS, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1052/2013 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2016/1624 kumoamisesta

Euroopan komission panos EU-johtajien kokoukseen Salzburgissa 19. ja 20. syyskuuta 2018

I. MUUTOSEHDOTUKSET

Muutosehdotus 1

COM(2018) 631 final – 2 artiklan 16 kohta

Määritelmät

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

’operatiivisella henkilöstöllä’rajavartijoita, palauttamisessa avustavia saattajia, palautusasiantuntijoita ja muuta henkilöstöä, jotka muodostavat ’eurooppalaisen raja- ja merivartioston pysyvät joukot’. Jäljempänä 55 artiklan 1 kohdassa määriteltyjen kolmen luokan mukaisesti eurooppalaisen raja- ja merivartioston palveluksessa oleva operatiivinen henkilöstö koostuu joko henkilöstösääntöjen mukaisesti palvelukseen otetuista henkilöistä (luokka 1), jäsenvaltioista virastoon pitkäaikaisesti lähetetyistä henkilöistä (luokka 2) tai jäsenvaltioiden viraston käyttöön lyhytaikaisesti asettamista henkilöistä ( luokka 3). Operatiivisen henkilöstön on toimittava rajaturvallisuusryhmien, muuttoliikkeen hallinnan tukiryhmien tai palautusryhmien jäseninä, joilla on täytäntöönpanovaltuudet . Operatiivinen henkilöstö käsittää myös ETIAS-keskusyksikön toiminnasta vastaavan henkilöstösääntöjen alaisen henkilöstön;

’operatiivisella henkilöstöllä’rajavartijoita, palauttamisessa avustavia saattajia, palautusasiantuntijoita ja muuta henkilöstöä, jotka muodostavat ’eurooppalaisen raja- ja merivartioston pysyvät joukot’. Jäljempänä 55 artiklan 1 kohdassa määriteltyjen neljän luokan mukaisesti eurooppalaisen raja- ja merivartioston palveluksessa oleva operatiivinen henkilöstö koostuu joko henkilöstösääntöjen mukaisesti palvelukseen otetuista henkilöistä (luokka 1), jäsenvaltioista virastoon pitkäaikaisesti lähetetyistä henkilöistä (luokka 2) tai jäsenvaltioiden viraston käyttöön lyhytaikaisesti tai nopean toiminnan interventioita varten asettamista henkilöistä ( luokat 3 ja 4 ). Operatiivisen henkilöstön on toimittava rajaturvallisuusryhmien, muuttoliikkeen hallinnan tukiryhmien tai palautusryhmien jäseninä. Luokkiin 2, 3 ja 4 kuuluva henkilöstö voi käyttää täytäntöönpanovaltuuksia . Operatiivinen henkilöstö käsittää myös ETIAS-keskusyksikön toiminnasta vastaavan henkilöstösääntöjen alaisen henkilöstön;

Perustelu

—

Muutosehdotus 2

COM(2018) 631 final – 3 artiklan 1 kohdan a alakohta

Euroopan raja- ja merivartiovirasto

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

rajavalvonta, johon sisältyvät laillista rajanylitystä helpottavat toimenpiteet sekä tarpeen mukaan rajat ylittävän rikollisuuden, kuten maahantulijoiden salakuljetuksen, ihmiskaupan ja terrorismin, estämiseen ja havaitsemiseen liittyvät toimenpiteet samoin kuin sellaisten henkilöiden ohjaamiseen liittyvät toimenpiteet, jotka ovat kansainvälisen suojelun tarpeessa tai haluavat hakea kansainvälistä suojelua;

rajavalvonta, johon sisältyvät laillista rajanylitystä helpottavat toimenpiteet sekä tarpeen mukaan rajat ylittävän rikollisuuden, kuten maahantulijoiden salakuljetuksen, ihmiskaupan ja terrorismin, estämiseen, havaitsemiseen ja pysäyttämiseen liittyvät toimenpiteet samoin kuin sellaisten henkilöiden ohjaamiseen liittyvät toimenpiteet, jotka ovat kansainvälisen suojelun tarpeessa tai haluavat hakea kansainvälistä suojelua;

Perustelu

Pääasiallisiin rajavalvontatoimiin tulee sisältyä myös operatiivisen ratkaisun tarjoaminen rajatylittävän rikollisuuden torjumiseen.

Muutosehdotus 3

COM(2018) 631 final – 8 artiklan 4, 6 ja 7 kohta

Euroopan yhdennettyä rajaturvallisuutta koskeva monivuotinen strateginen toimintapoliittinen sykli

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

4) Komissiolle siirretään jäljempänä 30 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun Euroopan yhdennettyä rajaturvallisuutta koskevan strategisen riskianalyysin pohjalta valta antaa delegoituja säädöksiä 118 artiklan mukaisesti Euroopan yhdennettyä rajaturvallisuutta koskevan monivuotisen strategisen toimintapolitiikan kehittämiseksi. Delegoidussa säädöksessä vahvistetaan toimintapolitiikan painopisteet ja annetaan strategiset suuntaviivat seuraaville neljälle vuodelle 3 artiklassa lueteltuihin osatekijöihin liittyen.

[– –]

6) Edellä 4 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen täytäntöönpanemiseksi jäsenvaltioiden on laadittava yhdennettyä rajaturvallisuutta koskevat kansalliset strategiat tiiviissä yhteistyössä kaikkien rajaturvallisuudesta ja palauttamisesta vastaavien kansallisten viranomaisten kesken. Kansallisten strategioiden on oltava 3 artiklan, 4 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen ja 5 kohdassa tarkoitetun teknisen ja operatiivisen strategian mukaisia.

7) Kun 4 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen antamisesta on kulunut 42 kuukautta, komissio toteuttaa viraston tuella säädöksen täytäntöönpanoa koskevan perusteellisen arvioinnin. Arvioinnin tulokset otetaan huomioon seuraavan syklin valmistelussa.

4) Komissio esittää [ajankohta vahvistettava] mennessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle luonnoksen monivuotiseksi strategiseksi toimintapolitiikaksi ensimmäistä monivuotista strategista toimintapoliittista sykliä varten jäljempänä 30 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun Euroopan yhdennettyä rajaturvallisuutta koskevan strategisen riskianalyysin pohjalta. Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio kokoontuvat keskustelemaan luonnoksesta monivuotiseksi strategiseksi toimintapolitiikaksi [määräaika vahvistettava] kuluessa siitä, kun komissio on esittänyt luonnoksen. Keskustelun pohjalta komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä 118 artiklan mukaisesti Euroopan yhdennettyä rajaturvallisuutta koskevan monivuotisen strategisen toimintapolitiikan kehittämiseksi. Delegoidussa säädöksessä vahvistetaan toimintapolitiikan painopisteet ja annetaan strategiset suuntaviivat seuraaville neljälle vuodelle 3 artiklassa lueteltuihin osatekijöihin liittyen.

[– –]

6) Edellä 4 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen täytäntöönpanemiseksi jäsenvaltioiden on laadittava yhdennettyä rajaturvallisuutta koskevat kansalliset strategiat tiiviissä yhteistyössä kaikkien rajaturvallisuudesta ja palauttamisesta vastaavien kansallisten viranomaisten kesken ja niin, että asianomaisten kuntien ja alueiden asiaankuuluvia paikallis- ja alueviranomaisia kuullaan . Kansallisten strategioiden on oltava 3 artiklan, 4 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen ja 5 kohdassa tarkoitetun teknisen ja operatiivisen strategian mukaisia.

Perustelu

Niiden alueiden paikallis- ja alueviranomaisia, joita nykyiset, ennakoitavissa olevat tai mahdolliset suuret muuttoliikevirrat taikka muut paikallis- tai aluetasolle vakavia seurauksia aiheuttavat haasteet koskevat merkittävästi, olisi kuultava yhdennettyä rajaturvallisuutta koskevista kansallisista strategioista. Lisäksi komission olisi raportoitava asioista lainsäädäntävallan käyttäjille (ks. Euroopan parlamentin LIBE-valiokunnan mietintöön esitetty tarkistus 23) sekä paikallis- ja aluetason poliittiselle edustuselimelle EU:ssa.

Muutosehdotus 4

COM(2018) 631 final – 21 artiklan 1 ja 3 kohta

Kansallinen koordinointikeskus

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

1) Kunkin jäsenvaltion on nimettävä kansallinen koordinointikeskus sekä hallinnoitava sitä ja pidettävä sitä yllä; koordinointikeskus koordinoi ja vaihtaa tietoja kaikkien niiden viranomaisten kesken, joilla on vastuu ulkorajojen valvonnasta kansallisesti, sekä muiden kansallisten koordinointikeskusten ja viraston kanssa. Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava kansallisen koordinointikeskuksensa perustamisesta komissiolle, joka tiedottaa asiasta viipymättä muille jäsenvaltioille ja virastolle.

[– –]

3) Kansallisen koordinointikeskuksen on

a)	huolehdittava oikea-aikaisesta tietojenvaihdosta ja yhteistyöstä kaikkien niiden kansallisten viranomaisten välillä, jotka ovat vastuussa ulkorajojen valvonnasta, sekä muiden kansallisten koordinointikeskusten ja viraston kanssa; [– –]

1) Kunkin jäsenvaltion on nimettävä kansallinen koordinointikeskus sekä hallinnoitava sitä ja pidettävä sitä yllä; koordinointikeskus koordinoi ja vaihtaa tietoja kaikkien niiden viranomaisten kesken, joilla on vastuu ulkorajojen valvonnasta kansallisesti, ja tarpeen mukaan asiaankuuluvien paikallis- ja alueviranomaisten kanssa sekä muiden kansallisten koordinointikeskusten ja viraston kanssa. Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava kansallisen koordinointikeskuksensa perustamisesta komissiolle, joka tiedottaa asiasta viipymättä muille jäsenvaltioille ja virastolle.

[– –]

3) Kansallisen koordinointikeskuksen on

huolehdittava oikea-aikaisesta tietojenvaihdosta ja yhteistyöstä kaikkien niiden kansallisten viranomaisten välillä, jotka ovat vastuussa ulkorajojen valvonnasta, ja tarpeen mukaan asiaankuuluvien paikallis- ja alueviranomaisten kanssa sekä muiden kansallisten koordinointikeskusten ja viraston kanssa;

[– –]

Perustelu

Tarkoituksena on varmistaa, että paikallis- ja aluetasoille välitetään ja niiden kanssa vaihdetaan tietoja asianmukaisesti silloin, kun asia koskee niitä.

Muutosehdotus 5

COM(2018) 631 final – 39 artiklan 3 kohdan m alakohta

Yhteisten operaatioiden toimintasuunnitelma

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

menettelyt sellaisen mekanismin perustamiseksi, jonka kautta virasto vastaanottaa ja välittää kaikkia yhteiseen operaatioon tai nopeaan rajainterventioon osallistuvia henkilöitä, myös vastaanottavan jäsenvaltion rajavartijoita tai muuta asiaankuuluvaa henkilöstöä sekä ryhmien jäseniä, vastaan tehtyjä valituksia väitetyistä perusoikeusrikkomuksista yhteiseen operaatioon tai nopeaan rajainterventioon osallistumisen yhteydessä;

n)	logistiset järjestelyt, mukaan lukien tiedot työolosuhteista ja yleisistä olosuhteista alueilla, joilla yhteinen operaatio on määrä toteuttaa.

m)	nopeutettu menettely, jota sovelletaan jäsenvaltion alueelle laittomasti tuleviin kolmansien maiden kansalaisiin ;

o)	logistiset järjestelyt, mukaan lukien tiedot työolosuhteista ja yleisistä olosuhteista alueilla, joilla yhteinen operaatio on määrä toteuttaa.

Perustelu

Yhteisen operaation yhteydessä on myös tarpeen vahvistaa nopeutettu menettely, jota sovelletaan jäsenvaltion alueelle laittomasti tuleviin kolmansien maiden kansalaisiin, jotta heitä koskeva palauttamispäätös voidaan tehdä mahdollisimman nopeasti.

Muutosehdotus 6

COM(2018) 631 final – 55 artiklan 1 kohta

Eurooppalaisen raja- ja merivartioston pysyvät joukot

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

1. Eurooppalaisen raja- ja merivartioston pysyvät joukot, joihin kuuluu 10 000 rajavartijaa, ovat osa virastoa. Pysyvät joukot koostuvat seuraavista kolmesta henkilöstöluokasta liitteessä I esitetyn käytettävissä oloa koskevan vuotuisen suunnitelman mukaisesti:

a)	luokka 1: viraston operatiivisen henkilöstön jäsenet, jotka on otettu palvelukseen 94 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja lähetetty operatiivisille alueille 56 artiklan mukaisesti;

b)	luokka 2: operatiivisen henkilöstön jäsenet, jotka on lähetetty jäsenvaltioista virastoon pitkäaikaisesti osaksi pysyviä joukkoja 57 artiklan mukaisesti;

c)	luokka 3 operatiivisen henkilöstön jäsenet, jotka jäsenvaltiot ovat antaneet viraston käyttöön lyhytaikaisesti osaksi pysyviä joukkoja 58 artiklan mukaisesti.

1. Eurooppalaisen raja- ja merivartioston pysyvät joukot, joihin kuuluu 10 000 rajavartijaa, ovat osa virastoa. Pysyvät joukot koostuvat seuraavista neljästä henkilöstöluokasta liitteessä I esitetyn käytettävissä oloa koskevan vuotuisen suunnitelman mukaisesti:

a)	luokka 1: viraston operatiivisen henkilöstön jäsenet, jotka on otettu palvelukseen 94 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja lähetetty operatiivisille alueille 56 artiklan mukaisesti;

b)	luokka 2: operatiivisen henkilöstön jäsenet, jotka on lähetetty jäsenvaltioista virastoon pitkäaikaisesti osaksi pysyviä joukkoja 57 artiklan mukaisesti;

c)	luokka 3 operatiivisen henkilöstön jäsenet, jotka jäsenvaltiot ovat antaneet viraston käyttöön lyhytaikaisesti osaksi pysyviä joukkoja 58 artiklan mukaisesti;

d)	luokka 4: operatiivisen henkilöstön jäsenet, jotka kuuluvat nopean toiminnan reserviin.

Perustelu

Operatiivisen henkilöstön neljännen luokan käyttöönotto keventäisi taakkaa, jota henkilöstön käyttöön asettaminen saattaa paikallis- ja alueviranomaisille aiheuttaa, ja sen avulla voitaisiin täydentää pysyviä joukkoja nopeissa rajainterventioissa (ks. Euroopan parlamentin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan (LIBE) mietintöön esitetyt tarkistukset 55 ja 64).

Muutosehdotus 7

COM(2018) 631 final – 64 artiklan 6 kohta

Kalustoreservi

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

[– –]

Jos kaluston vähimmäiskappalemäärä osoittautuu riittämättömäksi tällaisia toimia varten sovitun toimintasuunnitelman toteuttamiseksi, virasto tarkistaa sitä perusteltujen tarpeiden ja jäsenvaltioiden kanssa tehtävän sopimuksen mukaisesti.

[– –]

Jos kaluston vähimmäiskappalemäärä osoittautuu riittämättömäksi tällaisia toimia varten sovitun toimintasuunnitelman toteuttamiseksi, virasto tarkistaa sitä ja varmistaa sen saatavuuden perusteltujen tarpeiden ja jäsenvaltioiden kanssa tehtävän sopimuksen mukaisesti.

Perustelu

Toimintasuunnitelmien toteuttamisen takaamiseksi virasto varmistaa tarvittaessa ja yksittäisen toimintasuunnitelman tarpeet tutkittuaan, että vähimmäismäärä kalustoa on käytettävissä.

Muutosehdotus 8

COM(2018) 631 final – 84 artiklan 1 kohdan uusi e alakohta

Valtuuskirja

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

c)	digitaalisessa muodossa oleva tuore valokuva;

d)	tehtävät, joita henkilöllä on lupa hoitaa lähettämisen aikana.

c)	digitaalisessa muodossa oleva tuore valokuva;

d)	tehtävät, joita henkilöllä on lupa hoitaa lähettämisen aikana;

e)	erityinen tunnistenumero .

Perustelu

Kunkin asiakirjan tulee sisältää kortin haltijan erityinen tunnistenumero, joka annetaan kyseiselle henkilölle sen mukaan, minkä tyyppisestä siirrosta on kyse ja mikä on henkilön rooli siirron aikana. Erityinen tunnistenumero nopeuttaa myös tunnistamista rekisteröintijärjestelmässä.

Muutosehdotus 9

COM(2018) 631 final – 102 artiklan 4–6 kohta

Hallintoneuvoston kokoukset

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

4. Irlanti kutsutaan osallistumaan hallintoneuvoston kokouksiin.

5. Yhdistynyt kuningaskunta kutsutaan osallistumaan hallintoneuvoston kokouksiin, jotka pidetään ennen Yhdistyneen kuningaskunnan eroamista unionista.

6. Euroopan unionin turvapaikkaviraston ja Europolin edustajat kutsutaan osallistumaan hallintoneuvoston kokouksiin. Hallintoneuvosto voi kutsua kokouksiinsa myös asiaankuuluvien unionin toimielinten, elinten ja laitosten edustajia.

4. Irlanti kutsutaan osallistumaan hallintoneuvoston kokouksiin tarkkailijana .

5. Yhdistynyt kuningaskunta kutsutaan osallistumaan tarkkailijana hallintoneuvoston kokouksiin, jotka pidetään ennen Yhdistyneen kuningaskunnan eroamista unionista.

6. Euroopan unionin turvapaikkaviraston ja Europolin edustajat kutsutaan osallistumaan hallintoneuvoston kokouksiin tarkkailijoina . Hallintoneuvosto voi kutsua kokouksiinsa tarkkailijoiksi myös asiaankuuluvien unionin toimielinten, elinten ja laitosten edustajia.

Perustelu

Vain jäsenillä on äänioikeus hallintoneuvoston kokouksissa. Muut tahot kutsutaan kokouksiin ja voivat osallistua niihin tarkkailijoina, joilla ei ole äänioikeutta.

Muutosehdotus 10

COM(2018) 631 final – 116 artiklan 1 kohta

Arviointi

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

c)	merivartiostotoiminnoissa tehdyn eurooppalaisen yhteistyön toteuttamista;

c)	raja- ja merivartiostotoiminnoissa tehdyn eurooppalaisen yhteistyön toteuttamista;

Perustelu

Ehdotetun asetuksen 4 artiklan perusteella virasto takaa eurooppalaisen raja- ja merivartioston olemassaolon.

II. POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

toteaa jälleen kerran, että Euroopan raja- ja merivartioviraston (jäljempänä ’virasto’) tukiroolia ja toimeksiantoa on syytä vahvistaa varsinkin kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön osalta, jotta voidaan huolehtia EU:n ulkorajojen tehokkaasta turvaamisesta ja vauhdittaa merkittävästi laittomasti maahan tulleiden ja maassa oleskelevien henkilöiden tehokasta palauttamista. Samalla komitea huomauttaa, että toimivallan laajentamisen myötä on tarpeen lujittaa takeita, joilla voidaan varmistaa, että viraston kaikessa toiminnassa kunnioitetaan täysin perusoikeuksia ja EU:n ja sen jäsenvaltioiden kansainvälisiä velvoitteita, erityisesti palauttamiskiellon periaatetta, ja välttää viraston osallistumista mihinkään operaatioon, jossa perusoikeuksien noudattamista ei voitaisi taata.

toteaa, että EU:n ulkorajojen tehokas valvonta on tärkeä ja elimellinen osa kokonaisvaltaista EU:n muuttoliikepolitiikkaa ja että eurooppalaisen raja- ja merivartioston ehdotettu vahvistaminen saattaa tässä yhteydessä olla tarpeellista. Komitea korostaa turvapaikka- ja maahanmuuttorahastosta äskettäin antamansa lausunnon mukaisesti kuitenkin, että rajavalvonnan taloudellisia ja toiminnallisia resursseja lisättäessä on tasapainoisen lähestymistavan takaamiseksi pyrittävä vastaavanlaisin toimin vahvistamaan myös EU:n muuttoliikepolitiikan muita näkökohtia.

korostaa, että EU:n kansalaisten vapaa liikkuvuus on yksi EU:n suurimmista saavutuksista ja että alueella, jossa ei ole sisärajoja, luvaton muuttoliike ulkorajojen yli aiheuttaa vakavia oikeudellisia, taloudellisia ja turvallisuuteen liittyviä vaikutuksia Schengen-järjestelmän toiminnan kannalta.

korostaa, että rajatarkastusten väliaikainen palauttaminen sisärajoille vaarantaa pahasti naapurialueiden mahdollisuudet tehdä yhteistyötä keskenään ja vaikuttaa lisäksi vakavasti alueiden talouteen, minkä vuoksi tehokkaat tarkastukset ulkorajoilla ovat olennaisen tärkeitä.

tähdentää, että ulkorajojen tehokas turvaaminen auttaa torjumaan ihmiskauppaa ja tekemään salakuljettajien liiketoimintamalleista lopun ja ehkäisee siten traagisia ihmishenkien menetyksiä. Lisäksi ulkorajojen tehokkaasta valvonnasta voi olla apua tiettyjen, paikallis- ja alueyhteisöjen sisäiseen turvallisuuteen, yleiseen järjestykseen ja kansanterveyteen kohdistuvien uhkien ehkäisemisessä, erityisesti kun on kyse EU:n ulkorajojen tuntumassa sijaitsevista paikallis- ja alueyhteisöistä.

pitää asianmukaisesti toimivan muuttoliikepolitiikan ennakkoedellytyksenä muuttoliikettä koskevaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa, johon kuuluvat EU:n ulkorajojen tehostettu valvonta sekä hyvin toimiva Euroopan yhteinen turvapaikkajärjestelmä, yhteinen toimintatapa kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien henkilöiden suhteen, yhtenäinen laillisten muuttokanavien järjestelmä ja paljon nykyistä johdonmukaisempi politiikka, jolla pyritään puuttumaan muuttoliikkeen ulkoiseen ulottuvuuteen ja syihin.

korostaa, että tehokas palauttamispolitiikka on tällaisen kokonaisvaltaisen lähestymistavan keskeisiä osatekijöitä ja että viraston on siis voitava tukea jäsenvaltioita palauttamisasioissa kansainvälisen ja EU:n lainsäädännön mukaisesti huolehtien siitä, että palauttamiskiellon periaatetta noudatetaan.

suhtautuu myönteisesti viraston toimeksiannon laajentamiseen kattavan tuen takaamiseksi jäsenvaltioille ja kolmansille maille tehokkaisiin ja inhimillisiin palauttamisoperaatioihin liittyvissä asioissa. Tähän saattaa erityistapauksissa kuulua myös mahdollisuus antaa kolmansille maille operatiivista tukea niiden pyynnöstä – ilman maantieteellisiä rajoituksia – ja kriisitilanteiden pahenemisen estämiseksi. Tällaiset tapaukset edellyttävät kuitenkin selkeitä takeita perusoikeuksien ja kansainvälisen lainsäädännön noudattamisesta sekä asianmukaisia mekanismeja, joilla varmistetaan, että virasto on vastuuvelvollinen myös jäsenvaltioiden lainkäyttöalueen ulkopuolella toteuttamistaan toimista.

painottaa, että ulkorajojen turvaaminen kuuluu EU:n ja jäsenvaltioiden yhteiseen toimivaltaan. Ehdotuksen avulla pitäisi huolehtia siitä, että komissio valvoo toiminnan koordinointia ja unionin ulkorajojen valvontaa.

10.

pitää tarpeellisena, että jäsenvaltiot velvoitetaan antamaan oma panoksensa Euroopan raja- ja merivartioviraston yhteisiin operaatioihin, mutta on huolissaan ehdotuksesta muodostaa jopa 10 000:sta operatiivisen henkilöstön jäsenestä koostuvat pysyvät joukot, sillä kansallisten rajavartioiden ja henkilöstön jäsenten asettaminen viraston käyttöön saattaa johtaa aivovuotoon. Komitea korostaa, ettei tällaisten uusien rakenteiden luominen saa aiheuttaa lisätaakkaa paikallis- ja alueviranomaisille etenkään raja-alueilla tai vaarantaa nykyisten valtiollisten, alueellisten tai paikallisten rakenteiden ulkorajoilla hoitamien tehtävien suorittamista, ja ehdottaa siksi realistisempaa ja asteittaisempaa tapaa ehdotuksen liitteessä I esitettyjen pysyvien joukkojen perustamiseksi.

11.

on huolissaan siitä, että useita ehdotetun asetuksen vaikutuksiin liittyviä näkökohtia, muun muassa sen mahdollisia alueellisia vaikutuksia, ei ole arvioitu kunnolla, ja katsoo, että on tarpeen tutkia, miten viraston tukirooli voitaisiin hoitaa mahdollisimman kustannustehokkaasti. Vaikutustenarvioinnissa olisi tarkasteltava myös rahoitusvaikutuksia sekä normaalioloissa että kriisitilanteissa ja kiinnitettävä huomiota niihin monimutkaisiin oikeudellisiin kysymyksiin, joita saattaa nousta esiin erityisesti EU:n alueen ulkopuolella toteutettavien operaatioiden yhteydessä.

12.

korostaa, että rajaturvallisuuden ylläpitämisessä on mukana monia eri toimijoita ja että paikallis- ja aluetasolla voi olla tässä yhteydessä oma roolinsa, kuten ehdotetun asetuksen 22 artiklasta käy ilmi. Komitea toteaa tähän liittyen, että asianomaiset paikallis- ja alueviranomaiset (esimerkiksi raja- ja rannikkoalueiden hallintoviranomaiset) olisi osallistettava asianmukaisesti tietojen vaihtoon, erityisesti kansallisten koordinointikeskusten hoitamaan tiedonvaihtoon (21 artikla), ja yhdennettyä rajaturvallisuutta koskevien kansallisten strategioiden valmisteluun (8 artikla).

13.

korostaa, että sääntöjenvastainen muuttoliike aiheuttaa paikallis- ja alueviranomaisille huomattavia paineita ja hankaloittaa rajallisten julkisten palvelujen kohdistamista niille, joille on kansainvälisten velvoitteiden nojalla tarjottava suojaa ja turvapaikka. Komitea tähdentääkin, että kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden ripeä palauttaminen ja laillisten muuttokanavien käytön varmistaminen on ratkaisevan tärkeää.

14.

katsoo, että EU:n ulkorajojen turvaaminen on yhteinen etu ja että jäsenvaltiot ja alueviranomaiset eivät pysty yksin saavuttamaan ehdotetun säädöksen tavoitteita riittävällä tavalla, joten ehdotus on toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukainen.

Bryssel 6. helmikuuta 2019.

Euroopan alueiden komitean

puheenjohtaja

Karl-Heinz LAMBERTZ

16.5.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 168/81

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Tieliikenteen turvallisuus ja automatisoitu liikkuvuus”

(2019/C 168/10)

Esittelijä:

József RIBÁNYI (HU, EPP), Tolnan lääninvaltuuston varapuheenjohtaja

Viiteasiakirjat:

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Matkalla automatisoituun liikkuvuuteen: EU:n strategia tulevaisuuden liikkuvuudelle

COM(2018) 283 final

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Eurooppa liikkeellä – Kestävä liikkuvuus Euroopassa: turvallinen, verkottunut ja puhdas liikenne

COM(2018) 293 final

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi tieinfrastruktuurin turvallisuuden hallinnasta annetun direktiivin 2008/96/EY muuttamisesta

COM(2018) 274 final

I. MUUTOSEHDOTUKSET

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tieinfrastruktuurin turvallisuuden hallinnasta annetun direktiivin 2008/96/EY muuttamisesta (COM(2018) 274 final)

Muutosehdotus 1

Johdanto-osan 5 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Suuri osa liikenneonnettomuuksia tapahtuu pienellä osalla tiestöä. Nämä ovat teitä, joilla liikennemäärät ja nopeudet ovat suuria ja joilla liikkuu erilaista liikennettä erilaisilla nopeuksilla. Sen vuoksi direktiivin 2008/96/EY soveltamisalan rajoitetun laajentamisen moottoriteihin ja muihin TEN-T-verkon ulkopuolisiin pää teihin pitäisi edistää merkittävästi tieinfrastruktuurin turvallisuuden parantamista koko unionissa ja yhtä korkean turvallisuustason takaamista kaikille tienkäyttäjille . On tärkeää ottaa alue- ja paikallistason toimijat mukaan direktiivin soveltamisalan laajentamisprosessiin etenkin määriteltäessä säännösten piiriin kuuluvia tieosuuksia. Tällainen lähestymistapa antaa mahdollisuuden vahvistaa, että komission ehdotus on toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukainen.

Perustelu

Direktiivin soveltamisala rajoittuu moottoriteihin ja muihin pääteihin kansallisten luokitusten perusteella.

Koska alue- ja paikallistason toimijat tuntevat alueensa, heidän osallistumisensa varmistaa direktiivin soveltamisalan vahvasti perustellun laajentamisen tiettyihin tieosuuksiin. Jos menettely perustuu monitasoiseen hallintoon ja on toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukaista, soveltamisalan ehdotettu laajentaminen helpottaa turvallisuusvaatimusten yhdenmukaistamista kaikkia unionin kansalaisia varten.

Muutosehdotus 2

Uusi kappale johdanto-osan 5 kappaleen jälkeen

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
	Jotta voidaan varmistaa, että soveltamisalan laajentamisella on tavoiteltu vaikutus, on loogista lukea muihin pääteihin vähintään ne suurimpia kaupunkeja tai alueita yhdistävät tiet, jotka kuuluvat kansallisessa luokituksessa ylimpään tieluokkaan luokan ”moottoritie”jälkeen.

Perustelu

Direktiivin tulee keskittyä ensisijaisesti teihin, joilla on Euroopan laajuista merkitystä, joten pääpainon on oltava suurimpia kaupunkeja tai alueita yhdistävillä teillä.

Muutosehdotus 3

Johdanto-osan 6 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Lisäksi direktiivissä 2008/96/EY säädettyjen menettelyjen pakollisen soveltamisen kaikkiin kaupunkialueiden ulkopuolella toteutettaviin tieinfrastruktuurihankkeisiin, joiden toteuttamiseen käytetään unionin varoja, pitäisi varmistaa, että EU:n varoja ei käytetä turvattomien teiden rakentamiseen. Vastaavasti olisi kiinnitettävä huomiota myös olemassa olevien turvattomien teiden tilanteeseen. Tällä osa-alueella alueellisilla liikenteen kehittämisohjelmilla on neljä kertaa enemmän rahoitusta kuin Verkkojen Eurooppa -välineellä. Kummassakin tapauksessa määrärahoja on saatavilla uusien tieosuuksien suunnitteluun ja perustamiseen. Sen vuoksi olisi myönnettävä riittävästi määrärahoja olemassa olevien teiden kunnostamiseen. Tätä toteutettaessa olisi harkittava toimenpiteitä, joiden ansiosta pienet alueet ja kunnat saisivat mahdollisuuden rahoittaa tieinfrastruktuurin turvallisuuden hallinnan edellyttämät investoinnit.

Perustelu

Tieliikenteen olisi oltava turvallista kaikissa Euroopan taajamissa ja alueilla. Tämä edellyttää teiden suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon kohdennettuja rahoitusvaroja erityisesti alueilla, joilla ei ole vaadittuja taloudellisia resursseja ja keinoja tällaisiin tarkoituksiin. Koska uusia tieosuuksia koskevat entistä tiukemmat tieturvallisuusnormit, olemassa olevat tiet tarvitsevat järjestelmällistä kunnostamista, jotta ne täyttäisivät voimassa olevat tieinfrastruktuurin turvallisuuden hallintaa koskevat vaatimukset.

Muutosehdotus 4

Johdanto-osan 7 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Riskinarviointiin perustuva koko verkon laajuinen arviointi on osoittautunut tehokkaaksi ja toimivaksi välineeksi tunnistaa verkon osat, joihin olisi kohdistettava yksityiskohtaisempia tieturvallisuustarkastuksia. Lisäksi se auttaa priorisoimaan investointeja sen suhteen, miten tarkastuksilla voitaisiin parhaiten tuottaa koko verkon laajuisia parannuksia turvallisuuteen. Koko tämä direktiivin kattamaa tieverkkoa olisi sen vuoksi arvioitava järjestelmällisesti, jotta voidaan parantaa tieliikenteen turvallisuutta kaikkialla unionissa. Koska tieliikenteen olisi oltava turvallista kaikissa Euroopan taajamissa ja alueilla, riskinarviointiin perustuvan koko verkon laajuisen arvioinnin menetelmissä olisi otettava asianmukaisesti huomioon monitasoinen hallinto. Ylemmille alueellisille yksiköille olisi annettava tieinfrastruktuurin turvallisuuden hallintaan liittyviä koordinointitehtäviä, ja valtion ja kuntien tehtävät olisi synkronoitava.

Perustelu

Koska turvallinen tieliikenne on osa taajamien ja alueiden tulevaisuusvisiota, asiaankuuluvien alueellisten yksiköiden olisi annettava siihen panoksensa oman toimivaltatasonsa mukaisesti. Tämän vuoksi kuntien ja valtion tehtävien synkronointi on oleellisen tärkeää.

Muutosehdotus 5

Johdanto-osan 10 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jo käytössä olevien teiden turvallisuustasoa olisi parannettava suuntaamalla investointeja niihin tieosuuksiin, joilla onnettomuuksia tapahtuu eniten ja joilla niitä voidaan vähentää eniten.

Jo käytössä olevien teiden turvallisuustasoa olisi parannettava suuntaamalla investointeja niihin tieosuuksiin, joilla onnettomuuksia tapahtuu eniten ja joilla niitä voidaan vähentää eniten. Tässä yhteydessä direktiivin kohteena olevien yleisten teiden fyysistä ja digitaalista infrastruktuuria olisi kehitettävä rinnakkain. Automatisoidut ajoneuvot, jotka on varustettu mukautuvalla vakionopeudensäätimellä ja kuljettajan tukijärjestelmillä, vaikuttavat osaltaan tieliikenteen turvallisuuteen ja toimivuuteen. On huolehdittava siitä, että myös pienillä, väestökehityksen haasteiden kanssa kamppailevilla ja syrjäisimmillä alueilla on mahdollisuudet taata digitaalisen infrastruktuurin yleinen saatavuus.

Perustelu

Tieliikenteen turvallisuus on monimutkainen asia, ja sen yhteydessä on otettava huomioon myös mittakaavaedut. Kohdennettaessa investointeja sinne, missä on eniten onnettomuuksia ja kuolemantapauksia, on samassa yhteydessä kehitettävä monimutkaista fyysistä ja digitaalista infrastruktuuria sekä helpotettava mukautuvilla vakionopeudensäätimillä ja liikenneteknologialla varustettujen automatisoitujen ajoneuvojen laajamittaista käyttöä.

Muutosehdotus 6

Johdanto-osan 12 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Suojattomien tienkäyttäjien osuus tieliikenteen kuolonuhreista unionissa oli 46 prosenttia vuonna 2016. Näiden käyttäjien turvallisuutta teillä voitaisiin parantaa varmistamalla heidän etujensa huomioon ottaminen kaikissa tieinfrastruktuurin turvallisuuden hallintamenettelyissä. Tavoitteeseen välttää ja hallita sellaisia liikenneonnettomuuksia, joissa osallisena on jalankulkijoita, pyöräilijöitä tai moottoripyöräilijöitä, tulisi pyrkiä koulutuksen ja oppimisvälineiden avulla sekä kehittämällä samanaikaisesti laatuvaatimuksia sellaista infrastruktuuria varten, joka edistää jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikkuvuutta ja turvallisuutta. Olisi esimerkiksi tehtävä tiemerkintöjä, asennettava liikennemerkkejä ja perustettava riittävästi suojateitä etenkin julkisen liikenteen pysäkkien ja julkisten rakennusten läheisyyteen sekä rakennettava muuta liikennettä korkeammalla kulkevia erillisiä pyöräväyliä ja jalkakäytäviä kaikkien tieosuuksien varrelle.

Muutosehdotus 7

Johdanto-osan 13 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Tiemerkintöjen ja liikennemerkkien suunnittelu ja ylläpito on tärkeä osa tieliikenneturvallisuuden varmistamista, erityisesti kun otetaan huomioon kuljettajaa avustavilla järjestelmillä varustettujen tai pitkälle automatisoitujen ajoneuvojen kehittäminen. Erityisesti on tarpeen varmistaa, että tällaiset ajoneuvot tunnistavat tiemerkinnät ja liikennemerkit helposti ja luotettavasti. Vastaavasti älykkäät tiet, tiemerkinnät ja liikennemerkit tukevat liikenneturvallisuutta Euroopan alueilla ja kunnissa. Olisi myös kiinnitettävä huomiota alueiden ja kuntien ilmasto-olosuhteisiin, koska esimerkiksi anturien ja merkintöjen asentaminen päällysteeseen on riippuvaista paikallisilmastosta. Lisäksi on huolehdittava siitä, että tällaiset anturit havaitsevat myös suojattomat ja verkottumattomat tienkäyttäjät.

Perustelu

Tiemerkintöjen ja liikennemerkkien asentaminen on turvallisen tieliikenteen osatekijä, ja niiden olisi oltava nähtävissä kaikissa ilmasto-olosuhteissa.

Muutosehdotus 8

Lisätään johdanto-osan 18 kappaleen jälkeen uusi kappale

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
	Koko verkon laajuisen arvioinnin ja tieturvallisuustarkastusten toteuttamiselle olisi asetettava realistiset määräajat ottaen huomioon tieinfrastruktuurin turvallisuuden hallintaan osallistuvien valtio-, alue- ja paikallistason toimijoiden hallinnolliset ja taloudelliset valmiudet erityisesti maaseutu- ja vuoristoalueilla sekä syrjäisillä ja vähemmän kehittyneillä alueilla.

Muutosehdotus 9

1 artikla: kohdassa 1 tarkoitettu 2 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Tätä direktiiviä sovelletaan Euroopan laajuisen tieverkon teihin sekä moottoriteihin ja pääteihin riippumatta siitä, ovatko ne suunnitteluvaiheessa, rakenteilla vai jo käytössä.	Tätä direktiiviä sovelletaan Euroopan laajuisen tieverkon teihin sekä moottoriteihin ja muihin pääteihin riippumatta siitä, ovatko ne suunnitteluvaiheessa, rakenteilla vai jo käytössä.

Perustelu

Direktiivin soveltamisala rajoittuu moottoriteihin ja muihin pääteihin kansallisten luokitusten perusteella.

Muutosehdotus 10

1 artikla: kohdassa 1 tarkoitettu 2 kohta – uusi kohta 2 kohdan jälkeen

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Kunkin jäsenvaltion on yksilöitävä oman alueensa päätiet nykyisen tieluokituksensa huomioon ottaen ja kuultuaan asianmukaisesti toimivaltaisia paikallis- ja alueviranomaisia. Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava oman alueensa päätiet komissiolle viimeistään 24 kuukauden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava kaikista myöhemmistä muutoksista näihin tietoihin.

Perustelu

Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti tieverkon luokitusta koskevan päätöksenteon on tapahduttava kussakin jäsenvaltiossa.

Muutosehdotus 11

1 artikla: lisätään uusi kohta kohdan 2 jälkeen

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

2 a) Lisätään 4 artiklaan 6 kohta seuraavasti:

Komissio laatii kaikkien valtio-, alue- ja paikallistason liikenneviranomaisten kokemusten pohjalta ohjeet, joissa esitetään tarkat tekniset perustiedot ”myötäävien tienvarsien”toteuttamiseksi ja ylläpitämiseksi (teiden suunnittelu älykkäästi siten, että ajovirheistä ei välittömästi ole vakavia seurauksia), ja tekee niitä tunnetuksi tarkastajien ja liikennesuunnittelijoiden keskuudessa. Komissio tukee toimivaltaisia viranomaisia ohjeiden täytäntöönpanossa tarjoamalla teknistä ja taloudellista apua.

II. POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

”Matkalla automatisoituun liikkuvuuteen”– teknologia, infrastruktuuri ja koheesio

toteaa, että vaikka verkotettu ja automatisoitu liikkuvuus on tieinfrastruktuuriin liittyvä kysymys, se koskee myös ajoneuvoja. Komitea korostaa, että maaseutualueilla etusija olisi annettava älykkäiden ajoneuvojen kehittämiselle, kun taas kaupunkialueilla olisi kiinnitettävä enemmän huomiota älykkäiden teiden kehittämiseen.

kiinnittää huomiota siihen, että liikenteen aika- ja tilaulottuvuuden yhdenmukaistaminen edellyttää automatisoidun liikkuvuuden hyödyntämisen lisäämistä. Liikenteen sekajärjestelmässä (perinteisiä, avusteisia ja automatisoituja ajoneuvoja) on tärkeää luoda kullekin käyttäjäryhmälle osoitetut liikennevyöhykkeet, mikä auttaa välttämään suuria ruuhkia.

korostaa automatisoidun liikkuvuuden mahdollista panosta EU:n koheesiopolitiikan tavoitteiden saavuttamisessa. Komitea toteaa erityisesti, että tällaiset palvelut voivat vähentää alueiden sisäisiä eroja sekä tehdä pitkistä työmatkoista aiempaa mukavampia ja auttaa siten lieventämään suurten kaupunkialueiden ylikuormittumista.

toteaa, että automatisoitujen ajoneuvojen syöttökapasiteetti edistää yhteyksiä liikennekeskuksiin osana yhdentynyttä liikennettä. AK korostaa itseohjautuvuusratkaisujen laajentamisen hyötyjä maaseutualueilla, jotta voitaisiin tarjota joustavia syöttöliikenneratkaisuja linja-autoille tai junille.

huomauttaa tässä yhteydessä myös, että julkinen liikenne kuuluu pitkälti paikallis- ja alueviranomaisten toimivaltaan, ja kehottaa komissiota luomaan puitteet ja tarjoamaan ohjeistusta alueille ja kunnille, jotka haluavat yhdentää lippujärjestelmiään ja aikataulujaan sekä yksityisajoneuvojen syöttöjärjestelmiään ylemmällä hallintotasolla (alue-, valtio- tai EU-tasolla) markkinatoimijoiden harjoittamien käytäntöjen mukaisesti.

toteaa, että ruuhka-aikoina ja hiljaisina aikoina automatisoitu liikkuvuus voi tarjota joustavaa hinnoittelua ja ennakkotilauksia, mikä mahdollistaa kapasiteetin tasaisemman käytön. Komitea katsoo lisäksi, että yhdennetyn lippujärjestelmän ansiosta verkotettujen ja automatisoitujen liikennepalvelujen viivästymiset ja peruutukset vähenevät. Komitean mielestä on ensiarvoisen tärkeää, että tätä lisäjoustoa hyödynnetään julkisen liikenteen parantamiseen, jolloin paitsi vähennetään ajoneuvoliikenteen päästöjä ja melua myös parannetaan saavutettavuutta kaikkien kannalta ja edistetään tasa-arvoa liikennejärjestelmässä.

katsoo, että vaikka automatisoidussa rahtiliikenteessä tunneleissa voidaan hyödyntää rekkojen saattueajoa, se ei sovellu kaupunkiliikenteeseen, jossa tienkäyttäjien vuorovaikutus on monimutkaista. Alueilla on oltava mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoprosessiin, joka liittyy automatisoituja ajoneuvoja koskeviin entistä laajempiin kokeiluihin, ja erityiset säännökset saattavat olla tarpeen.

korostaa hajautettujen uusiutuvien energialähteiden merkittävää potentiaalia automatisoitujen ajoneuvojen virranlähteenä ja suosittaa, että älykkään tieinfrastruktuurin tarvitsema energia toimitettaisiin paikallisten älykkäiden verkkojen kautta.

kiinnittää huomiota erilaisten itseohjautuvuuden muotojen yhteentoimivuuteen liittyviin haasteisiin ja korostaa, että eri mantereilla nykyisin sovellettavien liikenteen automatisaation tasojen yhdenmukaistaminen on välttämätöntä, jotta niihin liittyviä avusteisia tai automatisoituja teknologioita voidaan käyttää turvallisesti Euroopan mantereella. AK korostaa myös eettisiä kysymyksiä, joita liittyy eurooppalaisiin itseohjautuviin autoihin (taso 5), kun taas puoliautomaattisessa tai avusteisessa ajamisessa (tasot 1–4) on otettava huomioon lisäkustannukset ja ajamisen monimutkaisuus. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, minkälaisia vaikutuksia liikenneturvallisuuteen kohdistuu silloin, kun suuri osa ajoneuvokannasta muodostuu puoliautomaattisista tai avusteisista ajoneuvoista.

10.

ehdottaa, että tavanomaisen ajokouluopetuksen tulisi kattaa apujärjestelmäteknologiat. Tässä yhteydessä autoteollisuus voisi yhdessä kuntien kanssa tarjota kursseja ja harjoitusalueita yksityis- ja ammattiautoilijoille. Komitea muistuttaa, että infrastruktuurin rakentaminen ja uudenaikaistaminen on tärkeää alueellisen yhteenkuuluvuuden ja taloudellisen lähentymisen kannalta, ja toteaa, että EU:n infrastruktuuri-investoinnit ovat edelleen huomattavasti kriisiä edeltävää tasoa alempana. Komitea korostaa, että tässä yhteydessä on tärkeää varmistaa asianmukaisten taloudellisten resurssien varaaminen infrastruktuurin uudenaikaistamiseen ja liikenneturvallisuustoimiin tulevina vuosina. Tähän kuuluu pienten ja vähemmän kehittyneiden alueiden tukeminen ja valmiuksien kehittäminen. Vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä on erityisen tärkeää hyödyntää kattavasti kaikkien saatavilla olevien rahoitusvälineiden mahdollisuuksia ja optimoida yhteisvaikutukset (vuoden 2020 jälkeinen Verkkojen Eurooppa -väline, Euroopan horisontti -puiteohjelma, ehdotettu Digitaalinen Eurooppa -ohjelma jne.).

Automatisoidun liikkuvuuden sisämarkkinoiden varmistaminen EU:ssa – paikallis- ja alueviranomaisten rooli

11.

suhtautuu myönteisesti verkotettua ja automatisoitua liikkuvuutta koskevan EU:n toimintasuunnitelman oikea-aikaiseen esittämiseen sekä oikeudellisen ja toimintapoliittisen kehyksen asteittaiseen täydentämiseen verkotetun ja automatisoidun liikkuvuuden turvallisen käyttöönottamisen tukemiseksi.

12.

korostaa, että itseohjautuvia ajoneuvoja käsittelevien lakien säätäjien on tärkeää tehdä tiivistä yhteistyötä liikenteen organisoinnin ja operoinnin ja ajoneuvokehityksen alan toimijoiden kanssa. AK kehottaa tässä yhteydessä noudattamaan monitasoiseen hallintoon perustuvaa lähestymistapaa ja muistuttaa, että liikkuvuus ja liikenne kuuluvat paikallis- ja alueviranomaisten toimivaltaan, koska ne ovat vastuussa liikkuvuuspolitiikkojen suunnittelusta ja toteuttamisesta sekä julkisen liikenteen järjestämisestä alueellaan.

13.

panee merkille puoliautomaattisten ajamisratkaisujen lisääntymisen lähitulevaisuudessa ja korostaa tarvetta laatia vankka oikeus- ja sääntelykehys tällaisille teknologioille mahdollisimman pian.

14.

vahvistaa kannattavansa rajatylittävän yhteistyön parantamista verkotettujen ja automatisoitujen ajoneuvojen testauksen alalla ja suosittaa varmistamaan paikallis- ja alueviranomaisten asianmukaisen osallistumisen tulevilla yhteistyöfoorumeilla.

Vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen

15.

korostaa, että automatisoitu liikkuvuus edistää julkisen liikenteen kilpailukykyä aikataulusta riippumattomien, kysyntään perustuvien, yksilöllisten, yhteiskäyttöisten, korkealaatuisten ja energiatehokkaiden liikkuvuuspalvelujen ansiosta taajamissa ja niiden ulkopuolella. Tämänsuuntainen kehitys edellyttää, että teknologiaa ja sääntelykehystä kehitetään tasatahtia.

16.

panee merkille, että alikehittyneillä, syrjäisillä ja syrjäisimmillä Euroopan alueilla digitaalisia ratkaisuja hyödyntävät palvelut, kuten autojen yhteiskäyttö, kimppakyydit ja kyytipalvelut antavat asukkaille mahdollisuuden kulkea kauempana sijaitseviin keskuksiin niin, että liikkumisen ympäristövaikutukset ovat aiempaa vähäisemmät. Samalla vältetään väestökato tällaisilta alueilta. Komitea korostaa erityisesti automatisoidun liikkuvuuden mahdollisuuksia parantaa liikenneyhteyksiä ja alentaa liikkuvuuden kustannuksia haja-asutusvaltaisissa ja väestörakenteeltaan haasteellisissa yhteisöissä. Samalla komitea kuitenkin toteaa, että iäkkäiden käyttäjien tarpeet olisi otettava huomioon suunniteltaessa, kehitettäessä ja testattaessa käyttäjäystävällisiä järjestelmiä.

17.

muistuttaa, että automatisoidun liikkumisen sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia olisi arvioitava kokeiluhankkeiden avulla. Komitea ehdottaa, että maanteiden matkustaja- ja rahtiliikennettä koskevia kokeiluja toteutetaan vaiheittain ja valvotusti, jotta varmistetaan automatisoitujen ajoneuvojen yleinen hyväksyntä. Se kiinnittää huomiota myös tarpeeseen suunnitella erityistä tukea alueille, missä automatisoituun liikkuvuuteen siirtymisen sosioekonomiset vaikutukset ovat todennäköisesti suurimmat.

18.

kiinnittää huomiota siihen, että koulutuksella ja tietoisuuden lisäämisellä on ratkaiseva rooli automatisoidun liikkuvuuden edistämisen ja yleisen hyväksynnän kannalta. Autoilijoiden lisäksi kaikille tienkäyttäjille olisi opetettava tekoälyn perus- ja toimintaperiaatteita, koska sillä on keskeinen rooli automatisoiduissa liikkuvuusjärjestelmissä.

19.

korostaa, että automatisoidun maantierahtiliikenteen syöttöpalvelu ja viimeisen osuuden yhteydet asutuskeskuksien sisällä ja niiden välillä johtavat perusteellisiin muutoksiin toimitusketjuissa.

20.

katsoo, että monietnisessä Euroopan unionissa olisi sovellettava laajalti helposti ymmärrettäviä automatisoidun liikenteen ratkaisuja, muun muassa yleismaailmallisia opasteita.

21.

katsoo, että Euroopan kaupunkien ja kuntien kaupunki- ja aluesuunnittelukäytäntöihin pitäisi sisältyä tiettyjen alueiden osoittaminen automatisoitua liikennettä ja liikkumista varten ja että muuhun kuin avusteiseen tai automatisoituun liikkuvuuteen perustuvia suunnittelukäytäntöjä olisi arvioitava uudelleen. Komitea ehdottaa, että tutkitaan ennalta automatisoidun liikkuvuuden seurauksia suurkaupunkialueilla kaupunki- ja aluesuunnittelun kannalta – esimerkiksi automatisoidun liikkuvuuden tehokas hyödyntäminen johtaa pysäköintipaikkojen saatavuuden parantumiseen –, ja kehottaa myös pohtimaan uudelleen kaupunkisuunnittelun menetelmiä. On tärkeää helpottaa jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden pääsyä erityisesti julkisen liikenteen pysäkeille, järjestää kaikille (jalankulkijoille ja pyöräilijöille) avoimia turvallisia ja houkuttelevia tiloja ja parkkipaikkoja sekä kiinnittää aluesuunnitteluvälineiden yhteydessä huomiota siihen, että liikenteen solmukohdissa voitaisiin tarjota polkupyörien yhteiskäyttöpalveluja. Komitea korostaa, että on välttämätöntä hyödyntää automaatiota julkisten liikenneverkkojen parantamiseksi ja niiden sosiaalisen ja taloudellisen tehokkuuden lisäämiseksi sekä niiden käytön edistämiseksi.

22.

Komitea tähdentää kuitenkin, ettei kaupunkiliikenteen ongelmia voida ratkaista pelkästään alakohtaisen lähestymistavan avulla ja että on kiinnitettävä huomiota liikennepolitiikan kaupunkiulottuvuuden ja laajemman kaavoituskäsitteen väliseen yhteyteen, jotta voidaan paitsi kehittää kaupunkiliikennettä ja infrastruktuuria myös torjua kaupunkirakenteen hallitsematonta hajautumista ja suunnitella tarkemmin kaupunkien ja niitä ympäröivien alueiden suhdetta.

23.

katsoo, että automatisoituun liikkuvuuteen on sovellettava mahdollisimman korkeita laatustandardeja. Komitea toteaa lisäksi, että vaikka turvallisuus on aina ensisijaisen tärkeää, se on tiiviissä yhteydessä myös tehokkuuteen.

24.

suhtautuu myönteisesti alue- ja paikallisviranomaisten tiiviimpään osallistumiseen toimenpiteiden ja politiikkojen määrittelyyn tieliikenteen turvallisuuden alalla. Komitea katsoo, että tämän tiiviimmän osallistumisen yhteydessä on selkiytettävä, miten strategiat, ohjelmat ja toimenpiteet toteutetaan käytännössä erityisesti rahoituksen kannalta, jotta alueet voivat panna ne täytäntöön.

25.

panee merkille, että kaupunkialueilla automatisoitu ajaminen voi lisätä merkittävästi tieliikennettä ja myös julkisen liikenteen käyttöä. Tärkeä osa kilpailukykyisen julkisen liikenteen järjestelmän toteuttamista on, että ”liikkuvuus palveluna”-lähestymistapaa kehitetään samassa tahdissa automatisoitujen ajoneuvojen teknologian kanssa. Automatisoidut ajoneuvot on nähtävä osana laajempaa liikkuvuuden käsitettä, joka perustuu näkemykseen siitä, miten liikkuvuus palveluna voi vastata kestävän kehityksen haasteeseen paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla.

26.

toteaa, että komissio on tähän mennessä kiinnittänyt paljon huomiota henkilöautoliikenteeseen, mutta automatisoituja järjestelmiä kehitetään myös erilaisiin julkisen ja yksityisen liikenteen muotoihin.

27.

kehottaa edistämään yhteyksiä ja yhteentoimivuutta julkisen liikenteen kanssa ja eri liikennemuotojen välillä kohdennetuin toimenpitein.

Kehittyvä digitaalinen ympäristö – mahdollisuudet ja haasteet

28.

toteaa, että 5G-teknologiaa ei ole vielä kaikkialla saatavilla, ja 3G- ja 4G-ratkaisut yhdistävät maantieliikenteen ajoneuvot tehokkaasti. Komitea ehdottaa, että olisi tuettava nykyisiä laajalle levinneitä ajoneuvojen välisiä yhteysteknologioita.

29.

toteaa, että eräitä fyysisen tieinfrastruktuurin kehittämisen rahoitukseen tai toteutukseen liittyviä esteitä voidaan korjata digitalisaatiolla. Komitea suosittaa sen hyödyntämistä, koska digitaalisen infrastruktuurin päivittäminen on halvempaa, se mahdollistaa entistä paremman ja ajantasaisen digitaalisen kuvantamisen, ja sillä voidaan yhdistää julkisen ja yksityisen sektorin kehitys.

30.

suosittaa älykkäiden tiejärjestelmien ja ajoneuvojen yhdistämistä yksinkertaisesti ja yleismaailmallisesti (Waze, Googlen liikennetiedot jne.).

31.

odottaa kiinnostuneena, että älypuhelinten ja älylaitteiden välinen viestintä ja toiminta kykenee laajentamaan avusteista ja automatisoitua liikkuvuutta ja auttaa kasvattamaan liikenteen hallintamenetelmien mittakaavaa. Komitea tiedostaa myös, miten tällaisen verkoston kautta kerätty tieto auttaisi kaupunkialueiden viranomaisia ymmärtämään paremmin kaupunkilogistiikan vaatimuksia ja miten sen avulla voitaisiin parantaa kuljetusten tehokkuutta ja löytää ajoneuvoille paremmin soveltuvia reittejä päästöjen vähentämiseksi.

32.

muistuttaa, että ajantasaistettaessa automatisoiduissa ajoneuvoissa käytettäviä karttoja ja tietokantoja olisi ensisijaisesti käytettävä eurooppalaista alkuperää olevia ratkaisuja, ja kannustaa noudattamaan EU:n laajuista lähestymistapaa näissä kysymyksissä.

33.

muistuttaa, että ulkoisten tekijöiden, kuten lumen, sumun tai sateen, vuoksi ei aina voida taata, että tiemerkinnät ja liikennemerkit ovat helposti ja luotettavasti sekä ihmiskuljettajien että kuljettajaa avustavilla järjestelmillä varustettujen tai pitkälle automatisoitujen ajoneuvojen tunnistettavissa. Vaikka kadut esimerkiksi pyrittäisiin täydellä toimintavalmiudella puhdistamaan lähes täysin lumesta ja jäästä, ei voida taata, ettei ajokaistoilla ole voimakkaalla lumisateella lainkaan lunta vuorokauden ympäri. Jos taas tarkoituksena on aurata kaduilta suurin osa uudesta lumesta tiensivuun ja ajaa loput lumesta tiiviiksi pinnaksi, kuten myös tehdään, on jo toimintatavasta johtuen selvää, ettei tiemerkintöjen jatkuvaa näkyvyyttä voida taata. On varmistettava, etteivät katujen ylläpitäjät ole tämän vuoksi vastuussa mahdollisista onnettomuuksista, jotka johtuvat kuljettajaa avustavilla järjestelmillä varustettujen tai pitkälle automatisoitujen ajoneuvojen vääristä tulkinnoista, sillä näin ajoneuvoteollisuuden valmistamien kuljettajaa avustavien järjestelmien häiriöriski siirrettäisiin epäsuorasti katujen ylläpitäjille.

34.

korostaa tarvetta ajoneuvojen väliseen viestintään sekä tiemerkintöjen ja liikennemerkkien kehittämiseen ja yhdenmukaistamiseen julkisten tilojen opasteet mukaan lukien. Automatisoitujen ajoneuvojen odotetaan myös edellyttävän sitä, että paikalliset liikennettä koskevat määräykset ja karttatiedot ovat erittäin selkeitä.

35.

toteaa, että monet tienkäyttäjät, joiden joukossa on pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden kaltaisia suojattomia tienkäyttäjiä, saattavat jäädä verkottumatta ja että älykkäitä ajoneuvoja koskevissa oikeudellisissa, digitaalisissa ja fyysisissä puitteissa on joka tapauksessa otettava sekaliikenne huomioon.

36.

korostaa, että viranomaisten ja liikenteenharjoittajien olisi oltava valmiita hallitsemaan automatisoidun liikkuvuuden aiheuttamaa sähkösaastetta.

37.

toteaa, että oikeudenmukaisen ja välittömän pääsyn käsiksi ajoneuvojen tietoihin tulisi tapahtua antaen kuljettajille mahdollisuus päättää tietojen käytöstä ja tarjoten liiketoimintamahdollisuuksia muille toimijoille ja palveluntarjoajille, ilman että yksityisyyttä ja tietosuojaa koskeviin tienkäyttäjien oikeuksiin kuitenkaan kajotaan. AK korostaa, että unionin suurimpana tieverkoston operaattorina paikallis- ja alueviranomaisilla tulee olla asianmukainen mahdollisuus päästä käsiksi tällaisiin tietoihin. Tässä yhteydessä on tärkeää, että julkinen sektori helpottaa ja tukee kokeiluhankkeita, ehkäisee estevaikutuksia ja asettaa tietoja saataville.

38.

kehottaakin toteuttamaan toimenpiteitä, joilla suojellaan asianmukaisesti henkilö- ja käyttäjätietoja, mikä on ratkaiseva tekijä vuorovaikutteisten, verkottuneiden ja automatisoitujen ajoneuvojen käyttöönoton onnistumisen kannalta.

39.

kehottaa toteuttamaan pidemmälle meneviä toimia automatisoidun liikkuvuuden ja ajoneuvojen välisen viestinnän mahdollisuuksien täysimääräiseksi hyödyntämiseksi ja pitkän aikavälin tavoitteiden eli vähäpäästöisen täysin automatisoidun multimodaalisen liikenteen, liikkumisen palvelukonseptin (Mobility as a Service, MaaS) ja ovelta ovelle ulottuvien liikenneratkaisujen toteuttamiseksi erityisesti sosiaalisen osallisuuden edistämistä silmällä pitäen.

Bryssel 6. helmikuuta 2019.

Euroopan alueiden komitean

puheenjohtaja

Karl-Heinz LAMBERTZ

16.5.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 168/91

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”TEN-T:n toteuttamisen yhdenmukaistaminen”

(2019/C 168/11)

Esittelijä:

Michiel SCHEFFER (NL, ALDE), Gelderlandin lääninvaltuuston johtokunnan jäsen

Viiteasiakirja:

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan laajuisen liikenneverkon toteuttamista edistävistä yhdenmukaistamistoimenpiteistä

COM(2018) 277 final

I. MUUTOSEHDOTUKSET

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan laajuisen liikenneverkon toteuttamista edistävistä yhdenmukaistamistoimenpiteistä

COM(2018) 277 final

Muutosehdotus 1

Johdanto-osan 1 kappale

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1315/2013 [1] vahvistetaan viimeisimmän kehityksen mukaisten yhteentoimivien verkkojen perustamista koskevat yhteiset puitteet sisämarkkinoiden kehittämiseksi. Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) rakenne on kaksitasoinen: kattavalla verkolla varmistetaan unionin kaikkien alueiden vaihtoyhteyksien toimivuus, ja ydinverkko koostuu niistä verkon osista, jotka ovat strategisesti kaikkein tärkeimpiä unionin kannalta. Asetuksessa (EU) N:o 1315/2013 määritellään verkkojen päätökseen saattamista koskevat sitovat toteuttamistavoitteet, joiden mukaan ydinverkko on saatettava valmiiksi viimeistään vuonna 2030 ja kattava verkko viimeistään vuonna 2050.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1315/2013 [1] vahvistetaan viimeisimmän kehityksen mukaisten yhteentoimivien verkkojen perustamista koskevat yhteiset puitteet sisämarkkinoiden kehittämiseksi sekä unionin sosiaalista, taloudellista ja alueellista yhteenkuuluvuutta varten . Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) rakenne on kaksitasoinen: kattavalla verkolla varmistetaan unionin kaikkien alueiden vaihtoyhteyksien toimivuus sekä tarvittavat jakelukanavat perusverkon tarjoamiseksi , ja ydinverkko koostuu niistä verkon osista, jotka ovat strategisesti kaikkein tärkeimpiä EU:n kannalta ja joiden olisi näin ollen toimittava yhtenäisen eurooppalaisen liikenne- ja liikkuvuusalueen rajat ylittävinä ja multimodaalisina vauhdittajina . Asetuksessa (EU) N:o 1315/2013 määritellään verkkojen päätökseen saattamista koskevat sitovat toteuttamistavoitteet, joiden mukaan ydinverkko on saatettava valmiiksi viimeistään vuonna 2030 ja kattava verkko viimeistään vuonna 2050. Lisäksi asetuksessa (EU) N:o 1315/2013 keskitytään rajat ylittäviin yhteyksiin, joilla parannetaan eri liikennemuotojen yhteentoimivuutta ja edistetään unionin liikenteen multimodaalista yhdentymistä.

Perustelu

Euroopan laajuisella liikenneverkolla on useita tavoitteita, ja niihin kuuluu sosiaalinen, taloudellinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus. Rajatylittävän yhteistyön on oltava mahdollisimman yksinkertaista ja helppoa vähäpäästöisen rajatylittävän liikkuvuuden parantamiseksi. Tämä on poliittisten suositusten kohdan 18 mukaista.

Muutosehdotus 2

Johdanto-osan 2 kappale

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Verkkojen valmiiksi saattamisen välttämättömyydestä ja sitovista aikatauluista huolimatta kokemus on osoittanut, että tässä tarkoituksessa tehtyjä investointeja haittaavat usein monimutkaiset lupamenettelyt, rajat ylittävät hankintamenettelyt ja muut menettelyt. Tämä tilanne vaarantaa hankkeiden aikataulun mukaisen toteutuksen ja aiheuttaa monissa tapauksissa merkittäviä viivästyksiä ja kustannusten nousua. Jotta voitaisiin ratkaista nämä ongelmat ja saattaa Euroopan laajuinen liikenneverkko valmiiksi samanaikaisesti koko unionissa, tarvitaan yhdenmukaistettuja toimia unionin tasolla.

Verkkojen valmiiksi saattamisen välttämättömyydestä ja sitovista aikatauluista huolimatta kokemus on osoittanut, että tässä tarkoituksessa tehtyjä investointeja haittaavat usein monimutkaiset lupamenettelyt, rajat ylittävät hankintamenettelyt ja muut menettelyt. Lisäksi kansalaisten varhainen osallistuminen ja yhteisymmärryksen rakentaminen jäävät usein vähäiselle huomiolle, mikä johtaa siihen, että kansalaisten tuki jää heikoksi avoimuuden puutteen vuoksi. Tämä tilanne vaarantaa hankkeiden aikataulun mukaisen toteutuksen ja aiheuttaa monissa tapauksissa merkittäviä viivästyksiä ja kustannusten nousua. Jotta voitaisiin ratkaista nämä ongelmat ja saattaa Euroopan laajuinen liikenneverkko valmiiksi samanaikaisesti koko unionissa, tarvitaan selvärakenteisia ja oikea-aikaisia yhdenmukaistettuja toimia unionin tasolla.

Perustelu

Lupamenettelyt eivät ole ainoa syy hankkeiden viivästymiseen. Myös kansalaisten varhaisen osallistumisen ja yhteisymmärryksen rakentamisen laiminlyöminen aiheuttavat viivästyksiä.

Muutosehdotus 3

Johdanto-osan 3 kappale

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Useiden jäsenvaltioiden oikeudellisessa kehyksessä asetetaan käsittelyssä etusijalle tietyt hankeluokat sen mukaan, mikä on hankkeiden strateginen merkitys taloudelle . Etusija-asema tarkoittaa lyhyempiä määräaikoja, samanaikaisia menettelyjä tai lyhyitä valitusaikoja, ja samalla varmistetaan, että myös muiden monialaisten politiikkojen tavoitteet saavutetaan. Kun kansalliseen oikeudelliseen kehykseen sisältyy tällainen mahdollisuus, sitä olisi automaattisesti sovellettava sellaisiin unionin hankkeisiin, jotka on asetuksen (EU) N:o 1315/2013 nojalla yksilöity yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi.

Useiden jäsenvaltioiden oikeudellisessa kehyksessä asetetaan käsittelyssä etusijalle tietyt hankeluokat sen mukaan, mikä on hankkeiden strateginen merkitys unionin alueellisen, taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja ilmastonmuutoksen torjuntatoimien kannalta . Etusija-asema tarkoittaa lyhyempiä määräaikoja, samanaikaisia menettelyjä tai lyhyitä valitusaikoja, ja samalla varmistetaan, että myös muiden monialaisten politiikkojen tavoitteet saavutetaan. Kun kansalliseen oikeudelliseen kehykseen sisältyy tällainen mahdollisuus, sitä olisi automaattisesti sovellettava sellaisiin unionin hankkeisiin, jotka on asetuksen (EU) N:o 1315/2013 nojalla yksilöity yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi. Silloin kun tällaista kehystä ei ole olemassa, toimivaltaisten viranomaisten olisi asetettava etusijalle lupien myöntämistä ja hankkeiden täytäntöönpanoa koskevien hallinnollisten menettelyjen yhdenmukaistaminen tai tarvittaessa toteutettava tarvittavat toimenpiteet yhteisen hallintoyksikön perustamisen helpottamiseksi.

Perustelu

Ilmastonmuutoksen torjunnan on oltava yksi unionin liikennepolitiikan keskeisistä tavoitteista.

Muutosehdotus 4

Johdanto-osan 4 kappale

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jotta voitaisiin parantaa ympäristövaikutusten arviointien vaikuttavuutta ja yksinkertaistaa päätöksentekoprosessia tapauksissa, joissa velvollisuus ydinverkkohankkeiden ympäristöseikkoihin liittyvien arviointien tekemiseen johtuu samanaikaisesti direktiivistä 2011/92/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2014/52/EU, ja muusta unionin lainsäädännöstä, kuten direktiivistä 92/43/ETY, direktiivistä 2009/147/EY, direktiivistä 2000/60/EY, direktiivistä 2008/98/EY, direktiivistä 2010/75/EU, direktiivistä 2012/18/EU ja direktiivistä 2011/42/EY, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että järjestetään yhteinen menettely näiden direktiivien vaatimusten täyttämiseksi.

Perustelu

Eräissä jäsenvaltioissa on jo olemassa yhdennettyjä menettelyitä, ja uusien menettelyiden käyttöönotto aiheuttaisi hallinnollisia lisärasitteita.

Muutosehdotus 5

Johdanto-osan 8 kappale

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

TEN-T-ydinverkon valmiiksi saattamisen kiireellisyyden vuoksi lupamenettelyjen yksinkertaistamisen yhteydessä olisi asetettava määräaika, johon mennessä toimivaltaisten viranomaisten olisi tehtävä kattava päätös hankkeen toteuttamisesta. Määräaika johtaa todennäköisesti menettelyjen tehokkaampaan toteuttamiseen, mutta se ei missään tapauksessa saisi vaarantaa unionin tiukkojen ympäristönsuojelua ja yleisön osallistumista koskevien vaatimusten noudattamista. Määräaika tulisi kuitenkin asettaa vasta suunnitellusta hankkeesta varhaisessa vaiheessa järjestettävän alustavan julkisen kuulemisen jälkeen, mukaan lukien paikallis- ja alueviranomaisten kuuleminen.

Perustelu

Itsestään selvä. Lupamenettelyt eivät ole ainoa syy hankkeiden viivästymiseen. Myös kansalaisten varhaisen osallistumisen ja yhteisymmärryksen rakentamisen laiminlyöminen aiheuttavat viivästyksiä.

Muutosehdotus 6

Johdanto-osan 11 kappale

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Rajat ylittävien yhteistä etua koskevien hankkeiden julkisissa hankinnoissa olisi noudatettava perussopimusta ja direktiiviä 2014/25/EU ja/tai 2014/24/EU. Jotta voitaisiin varmistaa, että rajat ylittävät yhteistä etua koskevat ydin verkkohankkeet saatetaan tehokkaasti päätökseen, yhteisen yksikön tekemissä julkisissa hankinnoissa olisi sovellettava vain yhtä kansallista lainsäädäntöä. Unionin julkisia hankintoja koskevasta lainsäädännöstä poiketen tässä yhteydessä olisi periaatteessa sovellettava sen jäsenvaltion sääntöjä, jossa yhteisellä yksiköllä on sääntömääräinen kotipaikka. Sovellettava lainsäädäntö olisi edelleen oltava mahdollista määrittää hallitustenvälisessä sopimuksessa.

Rajat ylittävien yhteistä etua koskevien hankkeiden julkisissa hankinnoissa olisi noudatettava perussopimusta ja direktiiviä 2014/25/EU ja/tai 2014/24/EU. Jotta voitaisiin varmistaa, että rajat ylittävät yhteistä etua koskevat Euroopan laajuiset liikenne verkkohankkeet saatetaan tehokkaasti päätökseen, yhteisen hallinto yksikön tekemissä julkisissa hankinnoissa olisi osapuolten yhteisestä sopimuksesta sovellettava vain yhtä EU-tason tai tarvittaessa kansallista lainsäädäntöä. Unionin julkisia hankintoja koskevasta lainsäädännöstä poiketen tässä yhteydessä olisi periaatteessa sovellettava sen jäsenvaltion sääntöjä, jossa yhteisellä yksiköllä on sääntömääräinen kotipaikka. Sovellettava lainsäädäntö olisi edelleen oltava mahdollista määrittää hallitustenvälisessä sopimuksessa.

Perustelu

Tämä helpottaisi rajatylittävää yhteistyötä poliittisten suositusten kohdan 18 mukaisesti.

Muutosehdotus 7

1 artikla

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Kohde ja soveltamisala

Tässä asetuksessa vahvistetaan vaatimukset, joita sovelletaan jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten noudattamiin hallinnollisiin menettelyihin, jotka liittyvät yhteistä etua koskevien Euroopan laajuisen liikenneverkon ydinverkkohankkeiden hyväksymiseen ja toteuttamiseen.

Kohde ja soveltamisala

Tässä asetuksessa vahvistetaan vaatimukset, joita sovelletaan jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten (valtakunnalliset, alueelliset tai paikalliset viranomaiset tai muut hankkeiden toteuttajat) noudattamiin hallinnollisiin menettelyihin, jotka liittyvät niiden yhteistä etua koskevien Euroopan laajuisen liikenneverkon infrastruktuuriin liittyvien osa-alueiden ja edellytysten sekä ydinverkkohankkeiden hyväksymiseen ja toteuttamiseen, joilla on 3 artiklassa määritelty ensisijainen asema .

Perustelu

Sen sijaan että ehdotettua menettelyä sovellettaisiin kaikkiin TEN-T-hankkeisiin, asetuksessa tulisi määritellä, mihin hankkeisiin sitä sovelletaan. Näin toimia voidaan kohdistaa tärkeimpiin hankkeisiin ja nopeuttaa niiden täytäntöönpanoa. Jäsenvaltioiden tulisi päättää, mihin ensisijaisiin hankkeisiin asetusta sovelletaan.

Muutosehdotus 8

2 artiklan e alakohta

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

’yhteistä etua koskevalla rajat ylittävällä hankkeella’tarkoitetaan yhteisen yksikön toteuttamaa asetuksen (EU) N:o 1315/2013 7 artiklan mukaista yhteistä etua koskevaa hanketta, joka kattaa rajanylityskohdan jäsenvaltioiden välisen tai jäsenvaltioiden ja alue- ja paikallisviranomaisten välisen tai jäsenvaltioiden alue- ja paikallisviranomaisten välisen tai jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden alue- ja paikallisviranomaisten välisen yhteistyö- tai muun sopimuksen puitteissa liikenneinfrastruktuurin suunnittelemiseksi tai käyttöönottamiseksi .

Perustelu

On tärkeää hyödyntää paikallis- ja alueviranomaisten potentiaalia rajatylittävissä hankkeissa.

Muutosehdotus 9

3 artikla

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Yhteistä etua koskevien hankkeiden ensisijainen asema

1.	Kuhunkin yhteistä etua koskevaan TEN-T-ydinverkkohankkeeseen sovelletaan yhdennettyä lupamenettelyä, jota hallinnoi kunkin jäsenvaltion 5 ja 6 artiklan mukaisesti nimeämä yksi ainoa toimivaltainen viranomainen.

Jos kansallisessa lainsäädännössä säädetään ensisijaisesta asemasta, yhteistä etua koskeville hankkeille on myönnettävä korkein mahdollinen asema kansallisessa tärkeysjärjestyksessä, ja niitä on käsiteltävä tämän aseman mukaisesti lupamenettelyissä, jos ja siinä määrin kuin tällaisesta käsittelystä säädetään vastaavan tyyppisiin liikenneinfrastruktuureihin sovellettavassa kansallisessa lainsäädännössä.

Yhteistä etua koskeviin hankkeisiin liittyvien hallinnollisten menettelyjen tehokkuuden varmistamiseksi hankkeen toteuttajien ja kaikkien asianomaisten viranomaisten on varmistettava, että näiden hankkeiden käsittely tapahtuu niin nopeasti kuin se on oikeudellisesti mahdollista, myös siihen osoitettujen resurssien suhteen.

Yhteistä etua koskevien hankkeiden ensisijainen asema

Jäsenvaltiot määrittelevät ensisijaisia osa-alueita TEN-T:n alalla. Ensisijaisessa verkossa sijaitseville yhteistä etua koskeville hankkeille annetaan ”ensisijainen asema”ja niihin sovelletaan yhdennettyä lupamenettelyä, jota hallinnoi kunkin jäsenvaltion 5 ja 6 artiklan mukaisesti nimeämä yksi ainoa toimivaltainen viranomainen.

Perustelu

Ks. muutosehdotus 7.

Muutosehdotus 10

4 artiklan 1 kohta

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jotta voitaisiin noudattaa 6 artiklassa säädettyjä määräaikoja ja keventää yhteistä etua koskevien hankkeiden päätökseen saattamiseen liittyvää hallinnollista rasitusta, kaikki sovellettavasta kansallisesta ja unionin lainsäädännöstä johtuvat hallinnolliset menettelyt on yhdennettävä, ja tuloksena on oltava vain yksi kattava päätös.

Jotta voitaisiin noudattaa 6 artiklassa säädettyjä määräaikoja ja keventää yhteistä etua koskevien hankkeiden päätökseen saattamiseen liittyvää hallinnollista rasitusta, kaikki sovellettavasta lainsäädännöstä johtuvat hallinnolliset menettelyt sekä kansallisella että unionin tasolla, mukaan lukien asiaankuuluvat ympäristövaikutusten arvioinnit sekä kansalaisille suunnatut tiedotus- ja osallistamiskampanjat , on yhdennettävä, ja tuloksena on oltava vain yksi kattava päätös.

Perustelu

Ilmastonmuutoksen torjunnan on oltava yksi unionin liikennepolitiikan keskeisistä tavoitteista.

Muutosehdotus 11

5 artiklan 1 kohta

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Kunkin jäsenvaltion on viimeistään .. päivänä ...kuuta ... (julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on yksi vuosi tämän asetuksen voimaantulosta), nimettävä yksi ainoa toimivaltainen viranomainen tai ainoat toimivaltaiset viranomaiset , joka vastaa tai jotka vastaavat lupaprosessin edistämisestä samoin kuin kattavan päätöksen tekemisestä. Mikäli jäsenvaltio on jo nimennyt yhden ainoan toimivaltaisen viranomaisen tai ainoat toimivaltaiset viranomaiset, kyseinen jäsenvaltio voi vahvistaa tämän nimeämisen.

Perustelu

Eräillä jäsenvaltioilla on jo yhdennetyt menettelyt tai nimetyt toimivaltaiset viranomaiset. Jäsenvaltioille aiheutuisi siis hallinnollista lisärasitetta, jos niiden pitäisi ottaa käyttöön uusia menettelyitä tai nimetä uusia toimivaltaisia viranomaisia.

Muutosehdotus 12

5 artiklan 2 kohta

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Edellä 1 kohdassa tarkoitetun nimetyn toimivaltaisen viranomaisen vastuu ja/tai siihen liittyvät tehtävät voidaan siirtää toiselle viranomaiselle asianmukaisella hallintotasolla tai tällainen viranomainen voi toteuttaa ne yhteistä etua koskevan tietyn hankkeen osalta tai yhteistä etua koskevien hankkeiden tietyn luokan osalta, jos seuraavat edellytykset täyttyvät :

a)	vain yksi viranomainen on vastuussa tietystä yhteistä etua koskevasta hankkeesta;

b)	kyseinen viranomainen on hankkeen toteuttajan ainoa yhteyspiste menettelyssä, jossa tehdään kattava päätös tietyn yhteistä etua koskevan hankkeen osalta, ja

c)	kyseinen viranomainen koordinoi kaikkien asiaankuuluvien asiakirjojen ja tietojen toimittamista.

Nimetty toimivaltainen viranomainen voi säilyttää itsellään vastuun määräaikojen vahvistamisesta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 6 artiklan mukaisesti asetettujen määräaikojen soveltamista.

Jäsenvaltiot voivat siirtää edellä 1 kohdassa tarkoitetun nimetyn toimivaltaisen viranomaisen vastuun ja/tai siihen liittyvät tehtävät jo olemassa olevalle tai perustettavalle viranomaiselle asianmukaisella hallintotasolla valtiolliset, alueelliset ja paikalliset toimivaltuudet huomioon ottaen yhteistä etua koskevan tietyn hankkeen osalta tai yhteistä etua koskevien hankkeiden tietyn luokan osalta, edellyttäen, että

a)	vain yksi viranomainen on vastuussa tietystä yhteistä etua koskevasta hankkeesta;

b)	kyseinen viranomainen on hankkeen toteuttajan ainoa yhteyspiste menettelyssä, jossa tehdään kattava päätös tietyn yhteistä etua koskevan hankkeen osalta, ja

c)	kyseinen viranomainen koordinoi kaikkien asiaankuuluvien asiakirjojen ja tietojen toimittamista.

Perustelu

Asetuksella ei tulisi puuttua jäsenvaltioiden perustuslailliseen järjestelmään, etenkin kun tietyissä jäsenvaltioissa tehtävistä huolehtivat eri hallintotasot.

Määräajat tulisi asettaa tiiviissä yhteistyössä hankkeen toteuttajan kanssa, jotta hankkeiden aikataulua on mahdollista räätälöidä. Kun mahdollistetaan kaikkien sidosryhmien hyvissä ajoin tapahtuva osallistuminen ja sidosryhmien yhteisymmärryksen rakentamiseen varataan riittävästi aikaa, hankkeen täytäntöönpano paranee huomattavasti.

Muutosehdotus 13

5 artiklan 5 kohta

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jos yhteistä etua koskeva hanke edellyttää päätösten tekemistä kahdessa tai useammassa jäsenvaltiossa, näiden jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on toteutettava kaikki tarvittavat toimet varmistaakseen tehokkaan ja toimivan keskinäisen yhteistyön ja koordinoinnin. Jäsenvaltioiden on pyrittävä sopimaan yhteisistä menettelyistä, etenkin ympäristövaikutusten arvioinnissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sovellettavaan unionin ja kansainväliseen oikeuteen perustuvia velvoitteita. Etenkin tapauksissa, joissa yhteinen yksikkö on osallistuvien jäsenvaltioiden tai toimivaltaisten paikallis- ja alueviranomaisten perustama, yksikön on hyödynnettävä yhteisiä menettelyjä ja jäsenvaltioiden keskinäistä koordinointia, ja sen tulisi olla yhteydessä vain yhteen nimettyyn toimivaltaiseen lupaviranomaiseen.

Perustelu

—

Muutosehdotus 14

6 artiklan 2 kohta

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Lupamenettelyn kesto ja toteutus

1.	Lupamenettely koostuu hakemista edeltävästä vaiheesta, hakemuksen arviointivaiheesta ja nimetyn toimivaltaisen viranomaisen toteuttamasta päätöksenteosta.

2.	Hakemista edeltävä vaihe, joka kattaa ajanjakson lupamenettelyn alusta täydellisten hakemusasiakirjojen jättämiseen nimetylle toimivaltaiselle viranomaiselle, saa periaatteessa kestää enintään kaksi vuotta.

Lupamenettelyn käynnistämiseksi hankkeen toteuttajan on ilmoitettava hankkeesta kirjallisesti jäsenvaltioiden nimetylle toimivaltaiselle viranomaiselle ja sisällytettävä ilmoitukseen hankkeen yksityiskohtainen kuvaus. Viimeistään kahden kuukauden kuluttua edellä tarkoitetun ilmoituksen vastaanottamisesta nimetyn toimivaltaisen viranomaisen on joko vahvistettava vastaanottaneensa ilmoituksen tai, jos se katsoo, ettei hanke ole lupamenettelyn kannalta riittävän pitkälle kehitetty, hylättävä ilmoitus kirjallisesti. Jos nimetty toimivaltainen viranomainen päättää hylätä ilmoituksen, sen on perusteltava päätöksensä. Toimivaltaisen viranomaisen antaman vastaanottamisilmoituksen allekirjoituspäivää pidetään lupamenettelyn alkamispäivänä. Jos hanke koskee kahta tai useampaa jäsenvaltiota, lupamenettelyn alkamispäivä on päivä, jona asianomainen toimivaltainen viranomainen hyväksyy viimeisen ilmoituksen.

Nimetyn toimivaltaisen viranomaisen on kolmen kuukauden kuluessa lupamenettelyn alkamisesta, tiiviissä yhteistyössä hankkeen toteuttajan ja muiden asianomaisten viranomaisten kanssa ja ottaen huomioon hankkeen toteuttajan 3 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen perusteella toimittamat tiedot, laadittava ja toimitettava hankkeen toteuttajalle seuraavat seikat sisältävä kuvaus hakemuksen yksityiskohtaisesta rakenteesta:

a)	aineiston laajuus ja tarkkuus niiden tietojen osalta, jotka hankkeen toteuttajan on toimitettava hakemusasiakirjojen osana kattavaa päätöstä varten;

lupaprosessin aikataulu, jossa yksilöidään vähintään seuraavat:

i)	hankittavat päätökset ja lausunnot;

ii)	viranomaiset, sidosryhmät ja yleisö, jota asia todennäköisesti koskee ;

iii)	menettelyn yksittäiset vaiheet ja niiden kesto;

iv)	tärkeät välitavoitteet, jotka on saavutettava kattavan päätöksen tekemiseksi, ja niiden määräajat;

v)	viranomaisten suunnittelemat resurssit ja mahdollisten lisäresurssien tarve.

Lupamenettelyn kesto ja toteutus

Lupamenettely koostuu hakemista edeltävästä vaiheesta, hakemuksen arviointivaiheesta ja nimetyn toimivaltaisen viranomaisen toteuttamasta päätöksenteosta.

Nimetty toimivaltainen viranomainen ottaa kyseisen jäsenvaltion institutionaalisten ja oikeudellisten puitteiden mukaisesti paikallis- ja alueviranomaiset, joiden alueita hankkeet koskevat, mukaan osallistavaan menettelyyn, jonka tavoitteena on hankkeen arviointi alustavasti sekä ennen lopullista lupaa.

Hakemista edeltävä vaihe, joka kattaa ajanjakson lupamenettelyn alusta täydellisten hakemusasiakirjojen jättämiseen nimetylle toimivaltaiselle viranomaiselle, saa periaatteessa kestää enintään kaksi vuotta. Nimetty toimivaltainen viranomainen voi myöntää hankkeen toteuttajalle lisäaikaa erityisissä olosuhteissa hankkeen mittasuhteista ja luonteesta riippuen ja/tai jotta suuren yleisön asianmukaiseen osallistamiseen jää riittävästi aikaa. Tällaisen julkisen kuulemisen ja osallistumisen on tapahduttava jo ennen hakemista edeltävää vaihetta. Kansalaisten osallistumisen tulokset suoraan infrastruktuurin toteuttamiseen vaikuttavien kompromissien muodossa sekä suunnitellut lisätoimet yleisön kuulemiseksi määrittävät hakemista edeltävän vaiheen keston.

a)	aineiston laajuus ja tarkkuus niiden tietojen osalta, jotka hankkeen toteuttajan on toimitettava hakemusasiakirjojen osana kattavaa päätöstä varten;

lupaprosessin aikataulu, jossa yksilöidään vähintään seuraavat:

i)	hankittavat päätökset ja lausunnot, mukaan lukien erityisesti paikallis- ja alueviranomaisten lausunnot kyseisen jäsenvaltion institutionaalisten ja oikeudellisten puitteiden mukaisesti ;

ii)	jo toteutetut toimenpiteet sidosryhmien mukaan tuomiseksi ja suuren yleisön saamiseksi osallistumaan prosessiin ja miten tätä jatketaan hankkeen koko täytäntöönpanon aikana;

iii)	viranomaiset, mukaan lukien paikallis- ja alueviranomaiset, jotka on osallistettava kyseisen jäsenvaltion institutionaalisten ja oikeudellisten puitteiden mukaisesti ;

iv)	menettelyn yksittäiset vaiheet ja niiden kesto;

v)	tärkeät välitavoitteet, jotka on saavutettava kattavan päätöksen tekemiseksi, ja niiden määräajat;

vi)	viranomaisten suunnittelemat resurssit ja mahdollisten lisäresurssien tarve.

Perustelu

Soveltamalla jokaiselle hankkeelle räätälöityä lähestymistapaa ja osallistamalla suuri yleisö varhaisessa vaiheessa prosessiin voidaan merkittävästi vähentää viivästyksiä lupien myöntämisessä, kun suunnitteluprosessin tuloksista tehdään vähemmän oikeudellisia valituksia. Tarvittavaa aikataulua asianomaisten sidosryhmien välisen yhteisymmärryksen rakentamiseksi ei näin ollen voida määritellä yleisesti. Sen sijaan aikataulu on asetettava hankkeen täytäntöönpanoon liittyvien mitattavissa olevien tekijöiden sekä kaikkien asianomaisten sidosryhmien välisen yhteisymmärryksen rakentamisen aikana tehtyjen kompromissien perusteella. Tällainen joustava ja räätälöity toimintatapa voisi jopa nopeuttaa hankkeiden täytäntöönpanoa verrattuna tilanteeseen, jossa olisi sovellettava tiukkaa aikataulua.

Muutosehdotus 15

7 artiklan 1 kohta

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Kahta tai useampaa jäsenvaltiota koskevien hankkeiden osalta asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on sovitettava aikataulunsa yhteen ja sovittava yhteisestä aikataulusta.

Kahta tai useampaa jäsenvaltiota koskevien hankkeiden osalta asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on sovitettava aikataulunsa yhteen ja sovittava yhteisestä aikataulusta. Jos osallistuvien jäsenvaltioiden perustama yhteinen yksikkö hakee lupaa, sen on otettava yhteyttä vain yhteen toimivaltaiseen viranomaiseen. Toimivaltainen viranomainen koordinoi sen jälkeen asiaa asianomaisen toisen viranomaisen tai toisten viranomaisten kanssa sen varmistamiseksi, että 5 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikki sovellettavaan oikeuteen perustuvat velvoitteet täytetään kaikissa jäsenvaltioissa, joita hanke koskee.

Perustelu

Tarkoituksena on helpottaa rajat ylittävien lupien myöntämistä ottamalla käyttöön yhteisiä yksikköjä koskeva keskitetyn palvelupisteen toimintatapa.

II. POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

Keskeiset viestit

korostaa, että TEN-T-ydin- ja kattavan verkon toteuttamisella on ratkaiseva merkitys alueellisen yhteenkuuluvuuden varmistamisen kannalta, sillä se lisää kaikkien alueiden saavutettavuutta ja edistää syrjäisten ja rajatylittävien alueiden taloudellista kehitystä.

toteaa, että liikenneinfrastruktuurin kehittäminen kuuluu useissa tapauksissa alueviranomaisten toimivaltaan, sillä ne vastaavat aluesuunnittelusta, hyväksyvät suunnitelmia ja myöntävät lupia alueillaan.

muistuttaa, että Verkkojen Eurooppa -välineellä ja TEN-T-asetuksella on asetettu kunnianhimoisia tavoitteita infrastruktuurin kehittämiselle Euroopassa. TEN-T-ydinverkon on tarkoitus olla valmis vuoteen 2030 mennessä, mutta näiden kunnianhimoisten tavoitteiden toteuttamisen rahoitustarpeiden täyttäminen tulee olemaan vaikeaa.

toteaa, että yhdenmukaistaminen muodostaa yhdessä hankejatkumon vahvistamisen, rahoituksen laajentamisen (Verkkojen Eurooppa -väline) ja suotuisan investointiympäristön luomisen kanssa EU:n TEN-T-politiikan tärkeän pilarin.

kannattaa komission ehdotusta TEN-T-verkon toteuttamisen nopeuttamista ja Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamista ajatellen. Se on erittäin tärkeä myös menettely- ja teknisten standardien yhdenmukaistamisen ja yhteentoimivuuden lisäämisen kannalta.

muistuttaa seuraavasta kolmesta perusperiaatteesta:

—	On varmistettava, että menettelyitä koordinoidaan eri alueiden välillä, sekä jäsenvaltioiden sisällä että niiden kesken.

—	On varmistettava, että erilaiset oikeudelliset vaatimukset, kuten luontotyyppi-, vesi- ja biodiversiteettidirektiivit, ovat keskenään sopusoinnussa.

—	On pidettävä yllä ja parannettava suuren yleisön osallistumista.

korostaa yhdenmukaistamismenettelyjen jne. merkitystä raja-alueilla. Hallinnollisten lupien, lupamenettelyä koskevien sääntöjen ja muiden sääntelymenettelyjen yksinkertaistamisen tarkoituksena on näin ollen edistää Euroopan laajuisen liikenneverkon valmiiksi saattamista.

korostaa, että jos jäsenvaltioilla on jo yhdenmukaistetut menettelyt käytössä, niillä tulisi olla mahdollisuus valita oma yhdenmukaistettu menettelynsä.

ehdottaa, että sen sijaan, että ehdotettua menettelyä sovellettaisiin kaikkiin TEN-T-hankkeisiin, asetuksessa tulisi määritellä, mitkä hankkeet kuuluvat sen soveltamisalaan. Jäsenvaltioilla tulisi esimerkiksi olla mahdollisuus päättää, mihin hankkeisiin asetusta sovelletaan.

10.

toteaa, että pitkät lupamenettelyt viivästyttävät TEN-T-verkon valmistumista. Nämä luvat myönnetään kuitenkin kansallisten hallintojen yhdennetyissä puitteissa ja aluesuunnittelua, ympäristönsuojelua ja kansalaisten oikeuksia koskevia eurooppalaisia ja kansallisia lainsäädäntöpuitteita kunnioittaen. Tätä monitahoista menettelyä on vaikea toteuttaa ”sama malli kaikille”-lähestymistavalla. Räätälöity toimintatapa on asianmukaisempi.

11.

muistuttaa, että yksinkertaistaminen ja hallinnollisen rasitteen vähentäminen on yksi nykyisen komission keskeisistä tavoitteista. Tietyssä määrin tämä käykin ehdotuksesta ilmi. Hallintoa ei kuitenkaan saa yksinkertaistaa ja sen muodostamaa taakkaa vähentää toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden kustannuksella. Räätälöityjen toimintatapojen tulisi olla mahdollisia, jos jäsenvaltioilla on jo yhdenmukaistetut menettelyt käytössä.

12.

muistuttaa, että Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää rautatieinfrastruktuurin kehittämisen nopeuttamista, ongelmakohtien poistamisen priorisoimista, puuttuvien yhteyksien rakentamista ja rajatylittävän infrastruktuurin tukemista vihreän liikkuvuuden mahdollistamiseksi, kuten lausunnoissa aiheista ”Raja-alueiden puuttuvat liikenneyhteydet”ja ”Vähäpäästöisen liikkuvuuden toteuttaminen”mainitaan. Lisäksi EU voisi edelleen edistää vihreän liikkuvuuden taloudellista kannattavuutta tukemalla aktiivisesti kansainvälistä päästökauppaa sekä EU:n päästökauppaa vakailla, korkeilla hiilen hinnoilla, jotka eivät vaihtele pelkästään keinottelun vuoksi, AK:n aiheesta ”Kustannustehokkaat päästövähennykset ja vähähiilisyyttä edistävät investoinnit”antaman lausunnon mukaisesti.

13.

muistuttaa tarpeesta tasapainottaa käyttäjien (kansalaisten ja kaupallisten toimijoiden) yleinen etu, joka on ihmisten ja tavaroiden vapaan liikkuvuuden hengen mukainen seikka mutta jota ei kuitenkaan ole nimenomaisesti ilmaistu, niiden tahojen etujen kanssa, joihin infrastruktuurin kehittäminen vaikuttaa.

Rajatylittävät näkökohdat

14.

painottaa tarvetta jatkaa rajatylittävän, kansainvälisen ja alueidenvälisen yhteistyön edistämistä osana SEUT-sopimuksen 174 artiklan mukaista alueellisen yhteenkuuluvuuden vahvistamisen tavoitetta.

15.

muistuttaa, että eräät AK:n esittämät huomiot erilaisista menettely- tai organisointitavoista rajatylittäville hankkeille aiheutuvista haitoista (ks. esim. lausunto aiheesta ”Raja-alueiden puuttuvat liikenneyhteydet”) ovat edelleen päteviä, ja vaatii näiden rajatylittävän liikenneinfrastruktuurin kehittämisen oikeudellisten ja hallinnollisten esteiden poistamista (ks. esim. lausunto aiheesta ”Kasvun ja yhteenkuuluvuuden edistäminen EU:n raja-alueilla”).

16.

pitää tervetulleena ehdotuksen tarkoitusta helpottaa rajatylittävää yhteistyötä liikenneyhteyksien kehittämisessä puuttuvien yhteyksien rakentamiseksi. Rajatylittävillä hankkeilla ja pelkästään kansallisilla hankkeilla on kuitenkin erilaiset ennakkoedellytykset, eikä ylhäältä alaspäin suuntautuva lähestymistapa välttämättä sovellu niiden erityispiirteisiin.

17.

muistuttaa, että vaikka TEN-T-verkko on suunnitteluväline Euroopan laajuisten liikenneyhteyksien kehittämiseksi, paikkakohtainen lähestymistapa on säilytettävä yksittäisten TEN-T-hankkeiden kohdalla. Aluesuunnittelun sekä suuren yleisön ja sidosryhmien osallistumisen on tapahduttava paikallis- ja aluetasolla.

18.

kehottaa komissiota kannustamaan toimenpiteisiin, joilla pyritään helpottamaan rajatylittävien TEN-T-hankkeiden toteuttamista ja ongelmakohtien poistamista keventämällä hallinnollisia menettelyjä ja vaatimuksia.

Bryssel 7. helmikuuta 2019.

Euroopan alueiden komitean

puheenjohtaja

Karl-Heinz LAMBERTZ

		ISSN 1977-1053
Euroopan unionin virallinen lehti		C 168

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	62. vuosikerta 16. toukokuu 2019

Sisältö		Sivu
	I Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot
	PÄÄTÖSLAUSELMAT
	Alueiden komitea
2019/C 168/01	Euroopan alueiden komitean päätöslauselma aiheesta Vihapuheen ja viharikosten torjunnasta	1
	LAUSUNNOT
	Alueiden komitea
2019/C 168/02	Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta Uudistettu tutkimuksen ja innovoinnin ohjelma: Euroopan mahdollisuus muokata tulevaisuutta	4
	LAUSUNNOT
2019/C 168/03	Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta Tekoäly Euroopassa	11
2019/C 168/04	Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta Eurooppalainen lähestymistapa disinformaation torjuntaan verkossa	15
2019/C 168/05	Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta Terveydenhuoltoalan digitalisointi	21
2019/C 168/06	Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta Kohti kahdeksatta ympäristöä koskevaa toimintaohjelmaa	27

	III Valmistavat säädökset
	ALUEIDEN KOMITEA
	Alueiden komitea
2019/C 168/07	Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta Luova Eurooppa ja Euroopan uusi kulttuuriohjelma	37
	ALUEIDEN KOMITEA
2019/C 168/08	Euroopan alueidenkomitean lausunto aiheesta Koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma Erasmus	49
2019/C 168/09	Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta Ehdotus asetukseksi eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta	74
2019/C 168/10	Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta Tieliikenteen turvallisuus ja automatisoitu liikkuvuus	81
2019/C 168/11	Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta TEN-T:n toteuttamisen yhdenmukaistaminen	91