10.12.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 444/1

NEUVOSTON SUOSITUS,

annettu 26 päivänä marraskuuta 2018,

korkea-asteen ja toisen asteen koulutuksen tutkintojen ja ulkomailla suoritettujen opintojaksojen automaattisen vastavuoroisen tunnustamisen edistämisestä

(2018/C 444/01)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 165 ja 166 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Oppimiseen liittyvä liikkuvuus kasvattaa tietoja, taitoja, osaamista ja kokemuksia, mukaan lukien henkilökohtaiset ja sosiaaliset taidot ja kulttuurinen tietoisuus, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä aktiiviselle osallistumiselle yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla sekä eurooppalaisen identiteetin edistämisessä.

(2)

Euroopan komissio esitti tiedonannossaan eurooppalaisen identiteetin vahvistamisesta koulutuksen ja kulttuurin avulla (1) vision eurooppalaisen koulutusalueen luomisesta vuoteen 2025 mennessä. Vision tavoitteena on koulutusalue, jossa valtioiden rajat eivät haittaa oppimista, opiskelua ja tutkimusta. Siihen pyritään muun muassa poistamalla tutkintojen tunnustamisen esteitä sekä koulujen että korkea-asteen koulutuksen tasolla.

(3)

Eurooppa-neuvoston 14 päivänä joulukuuta 2017 hyväksymissä päätelmissä kehotetaan jäsenvaltioita, neuvostoa ja komissiota kutakin oman toimivaltansa mukaisesti työhön, jonka tavoitteena on ”korkea-asteen ja toisen asteen tutkintojen […] vastavuoroista tunnustamista koskevan jäsenvaltioiden yhteistyön edistäminen” (2).

(4)

Euroopan neuvoston ja Unescon vuonna 1997 laatimassa yleissopimuksessa korkea-asteen koulutusta koskevien tutkintojen tunnustamisesta Euroopan alueella (Lissabonin yleissopimus) ja sen liiteasiakirjoissa luodaan oikeudellinen kehys korkea-asteen koulutuksen ja korkea-asteen koulutukseen oikeuttavien toisen asteen koulutuksen tutkintojen tunnustamiselle.

(5)

Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen opetusministerit sitoutuivat vertailukelpoisten akateemisten tutkintojen automaattisen tunnustamisen pitkän aikavälin tavoitteeseen vuoden 2012 Bukarestin julkilausumassa. Edistystä on tapahtunut muun muassa automaattista tunnustamista käsittelevän pilottiryhmän avulla, mutta tavoitetta ei ole vielä saavutettu.

(6)	Jäsenvaltioiden ammatillisesta koulutuksesta vastaavat ministerit sitoutuivat vuonna 2002 yhteistyön tiivistämiseen tähtäävään Kööpenhaminan prosessiin, jolla edistetään tutkintojen ja osaamisen tunnustamista.

(7)

Erityisesti laadunvarmistuksella on keskeinen rooli läpinäkyvyyden lisäämisessä ja tätä kautta keskinäisen luottamuksen rakentamisessa. Sen vuoksi on tärkeää tukeutua siihen työhön, joka on jo tehty eurooppalaisen korkeakoulutusalueen laadunvarmistusstandardien ja -ohjeiden ja ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen puitteissa, sekä määritellä vastaavuudet elinikäistä oppimista edistävän eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen kanssa.

(8)

Jotta voitaisiin edistää oppimistulosten tunnustamista kansallisessa lainsäädännössä, myös liikkuvuus huomioon ottaen, työtä eurooppalaisen opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmän ja ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalaisen siirtojärjestelmän toteuttamiseksi tulee jatkaa.

(9)	Neuvoston 22 päivänä toukokuuta 2017 antamassa suosituksessa eurooppalaisesta tutkintojen viitekehyksestä elinikäisen oppimisen edistämiseksi (3) pyritään lisäämään tutkintojen läpinäkyvyyttä, vertailukelpoisuutta ja siirrettävyyttä ja siten helpottamaan niiden tunnustamista.

(10)	Euroopan parlamentti pyysi 20 päivänä huhtikuuta 2012 antamassaan päätöslauselmassa Euroopan korkeakoulujärjestelmien nykyaikaistamisesta EU:ta ja jäsenvaltioita toteuttamaan lisätoimia akateemisten tutkintojen tunnustamisen tehostamiseksi ja niiden yhdenmukaistamisen parantamiseksi (4).

(11)

Yhä globalisoituneemmassa toimintaympäristössä on tärkeää, että opiskelijat voivat hyödyntää kaikkia oppimismahdollisuuksia parhaalla mahdollisella tavalla kaikkialla Euroopassa. Jotta tämä onnistuisi, yhden jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen myöntämän tutkinnon olisi oltava pätevä toisissa jäsenvaltioissa jatkokoulutukseen pääsyä varten. Tämä koskee myös kolmansien maiden kansalaisia, joilla on jossakin jäsenvaltiossa suoritettu tutkinto heidän siirtyessään toiseen jäsenvaltioon. Tutkintojen ja ulkomailla suoritettujen opintojaksojen automaattisen tunnustamisen puuttuminen haittaa liikkuvuutta. Unionin laajuisesti sovellettava automaattista tunnustamista koskeva toimintamalli antaa tarvittavan selkeyden ja johdonmukaisuuden jäljellä olevien esteiden voittamiseksi.

(12)

Korkeakoulutuksessa tunnustamismenettelyt ovat usein liian monimutkaisia tai kalliita ja liian monien liikkuvien opiskelijoiden saavuttamat oppimistulokset jäävät vaille täyttä tunnustamista. Useat jäsenvaltiot ovat kuitenkin edistyneet automaattisessa vastavuoroisessa tunnustamisessa, muun muassa allekirjoittamalla alueellisia sopimuksia. Nämä aloitteet voisivat toimia mallina unionin laajuisen järjestelmän luomiselle.

(13)

Toisen asteen tutkinnon suorittaneet, joilla on tutkintonsa perusteella pääsy korkeakoulutukseen yhdessä jäsenvaltiossa, eivät useinkaan voi olla varmoja toisen jäsenvaltion korkeakouluopetukseen pääsystä. Jotkin jäsenvaltiot eivät esimerkiksi tunnusta tutkintoja, jotka mahdollistavat toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkinnon suorittaneille pääsyn korkeakoulutukseen muissa jäsenvaltioissa. Lisäksi, vaikka lyhyemmät opintojaksot ulkomailla eivät välttämättä aiheuta ongelmia tunnustamisen suhteen, kolmesta kuukaudesta vuoteen kestäviin jaksoihin liittyy edelleen merkittäviä epävarmuustekijöitä.

(14)

Vaiheittainen menettelytapa tukee jäsenvaltioita sellaisten edellytysten luomisessa, jotka mahdollistavat automaattisen vastavuoroisen tunnustamisen. Tämä menettelytapa perustuu korkea-asteen koulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa jo käytössä oleviin välineisiin, mutta siinä parannetaan näiden välineiden käyttöä ja korotetaan asteittain tavoitetasoa. Yleissivistävässä toisen asteen koulutuksessa käynnistetään yhteistyöprosessi, jolla pyritään luomaan tarvittava luottamus jäsenvaltioiden eri koulutusjärjestelmien välillä. Tämä suositus täydentää jäsenvaltioiden aloitteita, ja sitoumukset ovat vapaaehtoisia.

(15)

Tämä suositus ei rajoita ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY (5), sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2013/55/EU (6), nojalla useita ammatteja varten luotua ammattipätevyyden vastavuoroisen tunnustamisen ja koulutuksen yhdenmukaistettujen vähimmäisvaatimusten järjestelmää,

SUOSITTAA, ETTÄ JÄSENVALTIOT

kansallisen ja unionin lainsäädännön, käytettävissä olevat resurssit ja kansalliset olosuhteet huomioon ottaen, Lissabonin yleissopimuksen (7) ja sen liiteasiakirjojen pohjalta ja tiiviissä yhteistyössä kaikkien asianomaisten sidosryhmien kanssa:

Keskeinen periaate

toteuttavat vuoteen 2025 mennessä tarvittavat toimenpiteet,

jotta automaattinen vastavuoroinen tunnustaminen (8) myöhempää opiskelua varten voidaan saavuttaa ilman erillistä tunnustamismenettelyä, siten että:

yhdessä jäsenvaltiossa saatu korkeakoulututkinto tunnustetaan automaattisesti (9) samantasoisena antamaan kelpoisuus jatko-opintoihin toisissa jäsenvaltioissa, puuttumatta kuitenkaan korkea-asteen oppilaitosten tai toimivaltaisten viranomaisten oikeuteen asettaa erityisiä valintaperusteita tietyille ohjelmille tai tarkistaa asiakirjojen aitous

ii)

korkeakoulutuksen tasolla yhdessä jäsenvaltiossa suoritetun opintojakson tulokset tunnustetaan muissa jäsenvaltioissa automaattisesti ja kokonaan, kuten on sovittu ennalta opintosopimuksessa ja vahvistettu opintorekisteriotteessa eurooppalaisen opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmän mukaisesti

jotta jatko-opintoihin tähtäävässä automaattisessa vastavuoroisessa tunnustamisessa edistytään huomattavasti, siten että:

toisen asteen tutkinto, joka antaa kelpoisuuden korkeakoulutukseen jäsenvaltiossa, jossa tutkinto myönnettiin, tunnustetaan ainoastaan korkeakouluopintoihin kelpoisuuden myöntämiseksi muissa jäsenvaltioissa, puuttumatta kuitenkaan korkea-asteen oppilaitosten tai toimivaltaisten viranomaisten oikeuteen asettaa erityisiä valintaperusteita tietyille ohjelmille tai tarkistaa asiakirjojen aitous

ii)

ulkomailla toisessa jäsenvaltiossa toisen asteen koulutuksen aikana suoritetun enintään vuoden kestävän opintojakson tulokset tunnustetaan muissa jäsenvaltioissa, jolloin oppijan ei tarvitse toistaa lukuvuotta tai suoritettuja opintoja lähtömaassa, edellyttäen, että oppimistulokset ovat pitkälti lähtömaan kansallisten opetussuunnitelmien mukaisia.

Korkeakoulutus

toteavat, että on tärkeää vaalia läpinäkyvyyttä ja rakentaa luottamusta toistensa korkeakoulujärjestelmiin, jotta automaattinen vastavuoroinen tunnustaminen myöhempää opiskelua varten olisi mahdollista, ja sopivat seuraavien edellytysten täyttämisestä:

a)	kansalliset tutkintoviitekehykset ja tutkintojärjestelmien vastaavuudet on määritelty eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen, ja tarvittaessa vastaavuuksia on tarkistettu ja päivitetty, ja itse vahvistettu eurooppalaisen korkeakoulutusalueen tutkintojen viitekehykseen

b)	korkeakoulujärjestelmät noudattavat Bolognan prosessin rakenteita ja periaatteita sisältäen kolmiportaisen tutkintokehyksen ja jäsenvaltiosta riippuen lyhyet tutkinnot eurooppalaisen koulutusalueen tutkintojen viitekehyksessä määritellyn mukaisesti ja

ulkopuolisen laadunvarmistuksen suorittavat riippumattomat laadunvarmistuselimet, jotka on rekisteröity tai joita ollaan rekisteröimässä eurooppalaiseen laadunvarmistusrekisteriin ja jotka näin ollen toimivat sekä eurooppalaisen korkeakoulutusalueen laadunvarmistusstandardien ja -ohjeiden että yhteisten ohjelmien laadunvarmistuksen eurooppalaisen mallin mukaisesti.

kehittävät yhteistyössä tutkintotodistusten akateemisen tunnustamisen kansallisten tiedotuskeskusten, korkeakoulujen, laadunvarmistuselinten ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa kansallisia ohjeita, joilla tuetaan korkeakouluja seuraavien läpinäkyvyyttä lisäävien välineiden tuottamisessa ja tehokkaassa käyttöön ottamisessa, eurooppalaisen opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmän ohjeiden mukaisesti, varmistaen näin johdonmukaisuuden ja vähentäen korkeakoulujen ja opiskelijoiden hallinnollista taakkaa:

a)	päivitetty opinto-opas, jossa on kuvaus tutkinto-ohjelmista, yksittäisistä opintokokonaisuuksista ja arvosanataulukoista

b)	tutkintotodistuksen liite, joka annetaan kaikille tutkinnon suorittaneille automaattisesti ja maksutta laajalti käytetyllä kielellä ja mahdollisuuksien mukaan digitaalisessa muodossa ja

c)	läpinäkyvät tunnustamisperusteet, joita sovelletaan kaikissa korkeakouluissa.

tarjoavat yhteistyössä tutkintotodistusten akateemisen tunnustamisen kansallisten tiedotuskeskusten kanssa korkeakouluille asiantuntija-apua ja koulutusta kansallisen ohjeistuksen toteutukseen ja seuraavat sen täytäntöönpanoa.

Toisen asteen koulutus

jotta toisen asteen tutkintotodistusten automaattisessa ja vastavuoroisessa tunnustamisessa, joka ainoastaan tähtää jatko-opintoihin, päästäisiin merkittävästi eteenpäin, edistävät läpinäkyvyyttä ja luottamusta toistensa toisen asteen koulutusjärjestelmiin

a)	varmistamalla, että kansallisten tutkintoviitekehysten tai tutkintojärjestelmien vastaavuudet eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen kanssa määritellään tarkistaen ja päivittäen vastaavuudet tarvittaessa

b)	vaihtamalla tietoja ja edistämällä keskinäistä oppimista kouluopetuksen laadunvarmistusjärjestelmistä kunnioittaen samalla kaikilta osin kansallisia menettelytapoja laadunvarmistuksessa ja

c)	kehittämällä edelleen ammatillisen koulutuksen laadunvarmistusvälineitä ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen ja sen jatkokehityksen mukaisesti.

helpottavat liikkuvuutta ja toisen asteen koulutuksen aikana ulkomailla suoritettujen opintojaksojen tulosten tunnustamista

a)	tukemalla toisen asteen oppilaitoksia tunnustamista koskevien yleisten periaatteiden ja välineiden soveltamisessa esimerkiksi opastusmateriaalin tai koulutuksen avulla

b)	edistämällä läpinäkyvien kriteerien ja välineiden käyttöä, kuten oppimistuloksiin perustuvia opintosopimuksia lähettävien ja vastaanottavien laitosten välillä. Ammatillisessa koulutuksessa laajentamalla unionin välineiden (10) käyttöä ja

c)	painottamalla liikkuvuuden etuja toisen asteen oppilaitosten sekä oppijoiden ja heidän perheidensä keskuudessa.

Tutkintotodistusten akateemisen tunnustamisen kansalliset tiedotuskeskukset

kehittävät tutkintotodistusten akateemisen tunnustamisen kansallisten tiedotuskeskusten ja tutkintojen arvioijien valmiuksia ja vahvistavat niiden roolia erityisesti tietojen levittämisessä, verkkotyökalujen käytössä tehokkuuden, läpinäkyvyyden ja johdonmukaisuuden parantamiseksi sekä niiden palvelujen käyttäjien hallinnollisten ja taloudellisten rasitteiden vähentämisessä.

Läpäisevyys ja liikkuvuus

tutkivat hyviä toimintatapoja aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen ja koulutusalojen läpäisevyyden välillä, erityisesti ammatillisen koulutuksen ja korkea-asteen koulutuksen välillä.

Tietoperusta

parantavat tietopohjaa keräämällä ja levittämällä tietoja tunnustamismenettelyjen määrästä ja luonteesta tämän suosituksen soveltamiseksi.

Raportointi ja arviointi

10.

raportoivat kolmen vuoden kuluessa tämän suosituksen hyväksymisestä ja sen jälkeen säännöllisesti olemassa olevien kehysten ja välineiden kautta kokemuksista, hyvistä toimintatavoista, alueelliset sopimukset mukaan luettuina, ja edistymisestä tutkintojen ja ulkomailla suoritettujen opintojaksojen tulosten automaattisessa vastavuoroisessa tunnustamisessa,

SUHTAUTUU MYÖNTEISESTI KOMISSION AIKOMUKSEEN

11.

antaa jäsenvaltioille kohdennettua tukea, johon kuuluvat keskinäinen oppiminen, nykyisissä tutkintojen tunnustamiskäytännöissä kohdattujen esteiden kartoittaminen, hyvien toimintatapojen vaihto sekä jäsenvaltioiden, sidosryhmien, tunnustamisviranomaisten ja kansainvälisten järjestöjen, erityisesti Euroopan neuvoston ja Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön, välisen yhteistyön helpottaminen. Tämän yhteistyön tavoitteena on varmistaa, että Bolognan prosessin korkea-asteen koulutukseen unionissa sovellettavat välineet, Lissabonin yleissopimus ja sen liiteasiakirjat sekä Kööpenhaminan prosessin ammatilliseen koulutuksen sovellettavat välineet pannaan kaikilta osin täytäntöön.

12.

aloittaa yleissivistävän toisen asteen koulutuksen osalta eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020) tai jonkin sen seuraajaohjelman mukaisesti yhdessä jäsenvaltioiden kanssa unionin yhteistyöprosessi, jolla käynnistetään jäsenvaltioiden kesken tiiviimpi yhteistyö ja käytäntöjen vaihto toisen asteen koulutuksen tasolla tämän suosituksen tavoitteiden saavuttamiseksi sekä läpinäkyvyyden ja keskinäisen luottamuksen lisäämiseksi kouluopetuksen järjestelmiin kaikkialla unionissa.

13.

perustaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa helppokäyttöinen unionin tason verkkotietopalvelu toisen asteen tutkinnoista, jotka mahdollistavat pääsyn korkeakoulutukseen kussakin jäsenvaltiossa, kehittämällä olemassa olevia verkkoalustoja edelleen.

14.

tarkastella synergiaa unionin läpinäkyvyyttä lisäävien välineiden (11) välillä ja tarvittaessa kehittää niitä edelleen tavoitteena parantaa yhteistyötä ja liikkuvuutta koulutusalojen välillä.

15.

tutkia yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa uusia teknologioita, kuten lohkoketjutekniikkaa, ja niiden mahdollisuuksia automaattisen vastavuoroisen tunnustamisen helpottamisessa.

16.

tutkia yhteistyössä jäsenvaltioiden ja tutkintotodistusten akateemisen tunnustamisen kansallisten tiedotuskeskusten kanssa mahdollisuutta laajentaa niiden tehtävä kattamaan myös muita koulutuksen aloja ja selvittää, miten tätä laajentamista voi tukea.

17.

tukea eurooppalaisten rahoituslähteiden, kuten Erasmus+ -ohjelman tai Euroopan rakenne- ja investointirahastojen, käyttöä silloin, kun se on asianmukaista ja yhdenmukaista niiden rahoituskapasiteetin, oikeusperustan, päätöksentekomenettelyjen ja vuosiksi 2014–2020 määriteltyjen prioriteettien kanssa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevia neuvotteluja. Vahvistaa liikkuvuutta toisen asteen koulutuksessa Erasmus+ -ohjelman ja sen seuraajaohjelman yhteydessä.

18.

raportoida neljän vuoden kuluessa neuvostolle jäsenvaltioiden lausuntojen perusteella suosituksen jatkotoimista olemassa olevien viitekehysten ja välineiden avulla,

Tehty Brysselissä 26 päivänä marraskuuta 2018.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. BOGNER-STRAUSS

(1) COM(2017) 673 final.

(2) EUCO 19/1/17 REV 1.

(3) EUVL C 189, 15.6.2017, s. 15.

(4) P7_TA(2012)0139.

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/36/EY, annettu 7 päivänä syyskuuta 2005, ammattipätevyyden tunnustamisesta (EUVL L 255, 30.9.2005, s. 22).

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/55/EU ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun direktiivin 2005/36/EY ja hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä annetun asetuksen (EU) N:o 1024/2012 (IMI-asetus) muuttamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 132).

(7) Lissabonin yleissopimus korkea-asteen koulutusta koskevien tutkintojen tunnustamisesta Euroopan alueella.

(8) Määritelty liitteessä.

(9) Määritelty Lissabonin yleissopimuksessa ja vahvistettu Bolognan prosessin yhteydessä viimeksi 25 päivänä toukokuuta 2018 annetussa Pariisin julkilausumassa.

(10) Esimerkiksi Europass-verkkoalustan kautta saatavat välineet sekä yhteisymmärryspöytäkirja ja opintosopimus, jotka kuuluvat ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalaiseen siirtojärjestelmään.

(11) Esimerkiksi korkeakoulututkintotodistuksen liite, ammatillisen tutkintotodistuksen liite, eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmä, ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä, eurooppalainen tutkintojen viitekehys sekä Europass-verkkoalustan kautta saatavat välineet.

LIITE

SANASTO

Tutkinnon automaattinen vastavuoroinen tunnustaminen: Yhden jäsenvaltion myöntämän tietyntasoisen tutkinnon haltijoilla on oikeus tulla otetuiksi huomioon valittaessa opiskelijoita korkea-asteen koulutusohjelman seuraavalle tasolle jossakin toisessa jäsenvaltiossa ilman erillistä tunnustamismenettelyä. Tämä ei saa rajoittaa korkea-asteen oppilaitoksen tai toimivaltaisten viranomaisten oikeutta asettaa tiettyä ohjelmaa koskevia erityisiä arviointi- ja valintakriteerejä. Se ei rajoita oikeutta tarkistaa, onko tutkinto aito, ja jos kyseessä on toisen asteen tutkinto, antaako se todella kelpoisuuden korkea-asteen koulutukseen tutkinnon myöntäneessä jäsenvaltiossa tai, asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, täyttääkö myönnetty tutkinto tiettyyn korkea-asteen koulutusohjelmaan pääsylle asetetut vaatimukset vastaanottavassa jäsenvaltiossa.

Ulkomailla suoritetun opintojakson automaattinen vastavuoroinen tunnustaminen: Korkeakoulutuksessa oikeus saada opintojakson oppimistulokset tunnustetuiksi, kuten on sovittu ennalta opintosopimuksessa ja vahvistettu opintorekisteriotteessa eurooppalaisen opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmän (ECTS) mukaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa, että sovelletaan ECTS:n käyttäjän oppaan (2015) sääntöä, jonka mukaan kaikki ulkomailla suoritetun opintojakson aikana tai virtuaaliliikkuvuuden aikana hankitut opintosuoritukset – kuten on sovittu opintosopimuksessa ja vahvistettu opintorekisteriotteessa – olisi siirrettävä viipymättä ja luettava osaksi opiskelijan tutkintoa vaatimatta opiskelijalta ylimääräistä työtä tai opiskelijan lisäarviointia. Toisen asteen koulutuksessa oikeus saada ulkomailla yhdessä jäsenvaltiossa suoritetun opintojakson oppimistulokset tunnustetuiksi lähtömaassa edellyttäen, että oppimistulokset ovat pitkälti lähtömaan kansallisten opetussuunnitelmien mukaisia. Tämä ei saa rajoittaa oppilaitoksen oikeutta asettaa erityisiä vaatimuksia ennen oppimiseen liittyvää liikkuvuusjaksoa eikä oikeutta tarkistaa liikkuvuusjaksolta paluun jälkeen, että vaatimuksia on noudatettu.

Lohkoketju: Tapa, jolla yhteisö voi tallentaa ja jakaa tietoja. Jokainen yhteisön jäsen säilyttää oman kopionsa tiedoista. Merkinnät ovat pysyviä, läpinäkyviä ja hakukelpoisia. Jokainen päivitys on uusi ”lohko”, joka lisätään ”ketjun” loppuun.

Ammatillisen tutkintotodistuksen liite: ammatillisesta koulutuksesta tai ammattipätevyydestä annettavaan todistukseen liitettävä asiakirja, joka on toimivaltaisten viranomaisten tai elinten antama ja jonka tarkoituksena on tehdä – etenkin toisessa maassa oleville – kolmansille henkilöille helpommaksi ymmärtää tutkinnon haltijan oppimistuloksia sekä tämän suorittaman koulutuksen ja hankkimien taitojen luonnetta, tasoa, asiayhteyttä, sisältöä ja asemaa.

Opinto-opas: ECTS:n käyttäjän oppaan (2015) määritelmän mukaan opinto-opas sisältää yksityiskohtaista, käyttäjäystävällistä ja ajantasaista tietoa laitoksen oppimisympäristöstä (yleiset tiedot laitoksesta, sen resursseista ja palveluista sekä opinto-ohjelmista ja yksittäisistä opintokokonaisuuksista kerättävät akateemiset tiedot), jonka pitäisi olla opiskelijoiden saatavilla ennen opintojen aloittamista ja niiden aikana, jotta he voivat tehdä oikeita valintoja ja käyttää aikansa tehokkaasti. Opinto-opas olisi julkaistava laitoksen verkkosivuilla, ja siinä tulisi ilmoittaa kurssin/oppiaineen nimet kansallisella kielellä (tai tarvittaessa alueellisella kielellä) ja englanniksi, niin että kaikki asianosaiset voivat helposti tutustua siihen. Laitos on vapaa päättämään opinto-oppaan muodon sekä tietojen järjestyksen. Se olisi julkaistava riittävän ajoissa, jotta tulevat opiskelijat voivat tehdä valintansa.

Toimivaltainen viranomainen: henkilö tai organisaatio, jolla on laillisesti delegoitu tai annettu valta, kapasiteetti tai oikeus suorittaa nimetty tehtävä.

Tutkintojen arvioija: henkilö, joka arvioi tutkintoja tai tekee päätöksiä tutkintojen tunnustamisesta.

Korkeakoulututkintotodistuksen liite: korkea-asteen koulutuksesta annettavaan todistukseen liitettävä asiakirja, joka on toimivaltaisten viranomaisten tai elinten antama ja jonka tarkoituksena on tehdä – etenkin toisessa maassa oleville – kolmansille henkilöille helpommaksi ymmärtää tutkinnon haltijan oppimistuloksia sekä tämän suorittaman koulutuksen ja hankkimien taitojen luonnetta, tasoa, asiayhteyttä, sisältöä ja asemaa.

Yhteisten ohjelmien laadunvarmistusta koskeva eurooppalainen malli: eurooppalaisen korkeakoulutusalueen opetusministerien vuonna 2015 hyväksymä malli, jonka tavoitteena on parantaa yhteisten ohjelmien laadunvarmistusta asettamalla standardeja ja poistamalla esteitä niiden tunnustamiselta.

Ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET): Tekninen kehys tutkintoa suorittavien opiskelijoiden oppimistulosten siirtoa, tunnustamista ja tarvittaessa keräämistä varten. Ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä perustuu tutkintojen kuvaukseen oppimistulosyksikköinä, siirto-, tunnustamis- ja kertymisprosesseihin sekä useisiin täydentäviin asiakirjoihin, kuten yhteisymmärryspöytäkirjoihin ja opintosopimuksiin.

Eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmä (ECTS): ECTS:n käyttäjän oppaan (2015) mukaan se on oppijakeskeinen opintosuoritusten kertymis- ja siirtojärjestelmä, joka perustuu oppimisen, opetuksen ja arvioinnin läpinäkyvyyden periaatteeseen. Sen tavoitteena on helpottaa opinto-ohjelmien suunnittelua, toteutusta ja arviointia sekä opiskelijoiden liikkuvuutta tunnustamalla oppimistulokset, tutkinnot ja opintojaksot.

Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen tutkintojen viitekehys (EHEA QF): 48 maata kattavan eurooppalaisen korkeakoulutusalueen tutkintojen yleiset puitteet. Se sisältää neljä sykliä (lyhyet tutkinnot sekä kandidaatti-, maisteri- ja tohtoriopinnot), mukaan lukien kansallisella tasolla keskiasteen tutkinnot, jokaisen tutkinnon yleiset kuvaukset oppimistulosten ja osaamisen perusteella sekä ensimmäisessä ja toisessa syklissä opintosuoritusten asteikon.

Euroopan korkeakoulutuksen laadunvarmistusrekisteri (EQAR): Rekisteri laadunvarmistuselimistä, jotka ovat osoittaneet noudattavansa Euroopan laadunvarmistuksen periaatteita. Nämä periaatteet määritellään eurooppalaisen korkeakoulutusalueen laadunvarmistusstandardeissa ja -ohjeissa (ESG).

Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalainen viitekehys (EQAVET): käytäntöyhteisö, joka yhdistää jäsenvaltiot, työmarkkinaosapuolet ja Euroopan komission kehittämään ja parantamaan ammatillisen koulutuksen laadunvarmistusta.

Eurooppalainen tutkintojen viitekehys (EQF): Muuntotyökalu, joka tukee viestintää ja vertailua eurooppalaisten tutkintojärjestelmien välillä. Sen kahdeksan yhteistä eurooppalaista vertailutasoa kuvataan seuraavien oppimistulosten perusteella: tiedot, taidot, vastuu ja itsenäisyys. Tämä mahdollistaa kaikkien kansallisten tutkintojärjestelmien, kansallisten tutkintojen viitekehysten ja eurooppalaisten tutkintojen vertailun eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen tasoilla. Opiskelijat, valmistuneet, koulutuksen tarjoajat ja työnantajat voivat käyttää näitä tasoja eri maissa ja erilaisissa koulutusjärjestelmissä myönnettyjen tutkintojen ymmärtämiseen ja vertailemiseen.

Opintosopimus: määritellään korkeakoulutuksen osalta ECTS:n käyttäjän oppaassa (2015) seuraavasti: kolmen liikkuvuuteen liittyvän osapuolen – opiskelijan, lähettävän laitoksen ja vastaanottavan laitoksen tai organisaation/yrityksen – välinen muodollinen sopimus, joka helpottaa opintosuoritusten liikkuvuuden järjestämistä ja sen tunnustamista. Kolmen osapuolen on allekirjoitettava sopimus ennen liikkuvuusjakson alkamista, ja sopimuksen tarkoituksena on antaa opiskelijalle vahvistus siitä, että liikkuvuusjakson aikana suoritetut opintosuoritukset tunnustetaan. Toisen asteen koulutuksessa kolmen liikkuvuuteen liittyvän osapuolen – oppilaan/harjoittelijan tai hänen perheensä, lähettävän laitoksen ja vastaanottavan laitoksen tai organisaation/yrityksen – välinen sopimus, joka helpottaa opintojakson järjestämistä ja sen tunnustamista. Kaikki kolme opintosopimuksen allekirjoittanutta osapuolta sitoutuvat noudattamaan kaikkia sovittuja järjestelyjä ja varmistamaan, että oppilaan/harjoittelijan opintojakso tai oppimistulokset tunnustetaan ilman lisävaatimuksia.

Oppimistulokset: toteamukset siitä, mitä opiskelija tietää, ymmärtää ja pystyy tekemään oppimisprosessin päätteeksi; oppimistulokset määritellään tietoina, taitoina ja osaamisena.

Kansallinen tutkintojen viitekehys: Väline, jolla tutkinnot luokitellaan tiettyjen arviointiperusteiden perusteella saavutetun oppimistason mukaan. Tavoitteena on integroida ja koordinoida kansallisia tutkintojen alajärjestelmiä sekä parantaa tutkintojen läpinäkyvyyttä, suorittamismahdollisuuksia, etenemistä ja laatua suhteessa työmarkkinoihin ja kansalaisyhteiskuntaan.

Korkeakoulu: mikä tahansa korkeakoulu, joka kansallisen lainsäädännön tai käytännön mukaisesti tarjoaa tunnustettuja tutkintoja tai muita tunnustettuja korkea-asteen tutkintoja, riippumatta siitä, mitä nimitystä tällaisesta oppilaitoksesta käytetään, sekä korkea-asteen koulutusta tarjoava muu oppilaitos, jonka kansalliset viranomaiset hyväksyvät maansa korkeakoulujärjestelmään.

Tutkinto: arviointi- ja validointiprosessin virallinen tulos, joka saadaan, kun toimivaltainen viranomainen tai elin vahvistaa henkilön tiettyjen vaatimusten mukaisten oppimistulosten saavuttamisen.

Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen: sellaisten oppimistulosten tunnustaminen, jotka on hankittu ennen validoinnin pyytämistä joko muodollisessa koulutuksessa tai epävirallisen tai arkioppimisen kautta (1).

Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen laadunvarmistusstandardit ja -ohjeet (ESG): Korkeakoulutuksen sisäisen ja ulkoisen laadunvarmistuksen standardit ja ohjeet, jotka on kehitetty Bolognan prosessissa. Niissä tarjotaan ohjeita aloilla, jotka ovat olennaisia korkeatasoiselle koulutustarjonnalle ja oppimisympäristöille korkeakouluissa. Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen laadunvarmistusstandardeja ja -ohjeita olisi tarkasteltava laajemmassa asiayhteydessä, johon sisältyvät tutkintojen viitekehykset, ECTS ja tutkintotodistuksen liite, jotka kaikki osaltaan edistävät läpinäkyvyyttä ja keskinäistä luottamusta eurooppalaisella korkeakoulutusalueella.

Opintorekisteriote: ECTS:n käyttäjän oppaan (2015) mukaan ajan tasalla oleva opiskelijoiden opintojen edistymisestä kertova ote: opiskelijoiden suorittamat opintokokonaisuudet, ECTS-opintopisteiden määrä ja saadut arvosanat. Opintorekisteriote on välttämätön asiakirja edistymisen kirjaamisessa ja oppimistulosten tunnustamisessa, myös kun kyseessä on opiskelijoiden liikkuvuus. Useimmat korkeakoulut antavat opintorekisteriotteen laitoksensa tietokannoista.

(1) Neuvoston suositus, annettu 20 päivänä joulukuuta 2012, epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista (EUVL C 398, 22.12.2012, s. 1).

10.12.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 444/11

EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO,

annettu 9 päivänä marraskuuta 2018,

ehdotuksesta asetukseksi Euroopan investointien vakautusjärjestelyn perustamisesta

(CON/2018/51)

(2018/C 444/05)

Johdanto ja oikeusperusta

Euroopan keskuspankki (EKP) vastaanotti 10 päivänä heinäkuuta 2018 Euroopan parlamentilta pyynnön antaa lausunto ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan investointien vakautusjärjestelyn perustamisesta (1) (jäljempänä ’ehdotettu asetus’).

EKP:n toimivalta antaa lausunto perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 127 artiklan 4 kohtaan ja 282 artiklan 5 kohtaan, koska ehdotetun asetuksen makrotalouden vakauttamista koskevalla tavoitteella on merkitystä perussopimuksen 127 artiklan 1 kohdassa ja 282 artiklan 2 kohdassa sekä Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön (jäljempänä EKPJ:n perussääntö) 2 artiklassa tarkoitetun Euroopan keskuspankkijärjestelmän keskeisen tavoitteen eli hintavakauden säilyttämisen kannalta sekä unionin yleisen talouspolitiikan kannalta, hintavakauden tavoitetta kuitenkaan rajoittamatta. Ehdotettu asetus sisältää myös säännöksiä, jotka vaikuttavat EKP:n rooliin julkisyhteisöjen verojen ja maksujen välittäjänä EKPJ:n perussäännön 21.2 artiklan mukaan.

Tämän lausunnon on antanut EKP:n neuvosto Euroopan keskuspankin työjärjestyksen 17.5 artiklan ensimmäisen virkkeen mukaisesti.

Yleiset huomautukset

Euroopan investointien vakautusjärjestelyn perustamisen tarkoituksena on suojata kansallisia julkisia investointeja, kun jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö on euro, tai ERM II -valuuttakurssimekanismiin osallistuvissa euroalueen ulkopuolisissa jäsenvaltioissa (jäljempänä yhdessä osallistuvat jäsenvaltiot) esiintyy laajoja epäsymmetrisiä makroekonomisia häiriöitä, sekä ehkäistä kielteisten heijastusvaikutusten riskiä (2). Vakautusjärjestely olisi osa uusia välineitä, joilla pyritään parantamaan euroalueen häiriönsietokykyä unionin sääntelypuitteissa. Häiriönsietokyvyn vahvistuminen edistäisi talous- ja rahaliiton (EMU) syvenemistä. Ehdotetussa asetuksessa on lähtökohtana, että vakautusjärjestelystä tarjottava tuki edellyttää tiettyjen unionin julkisen talouden ja makrotalouspolitiikan valvontakehyksen mukaisten päätösten ja suositusten noudattamista (3). Tältä osin viitataan unionin finanssipoliittisen päätöksenteon tavoitteeseen, jolla pyritään varmistamaan, että jäsenvaltiot harjoittavat tervettä finanssipolitiikkaa ja keräävät finanssipoliittisia puskureita taloudellisesti hyvinä aikoina (4).

Viiden EU-johtajan 22. kesäkuuta 2015 (5) antamassa raportissa korostettiin tarvetta täydentää EMUn taloudellista ja institutionaalista rakennetta. Talouden ja rahoitusmarkkinoiden kriisistä saatujen kokemusten perusteella ehdotettiin lähentymistä edistäviä toimia jäsenvaltioiden häiriönsietokyvyn parantamiseksi vakavissa talouden taantumissa. Jäsenvaltioiden odotettiin tukevan aloitteita kansantalouksien häiriönsietokyvyn parantamiseksi sekä täydentävän näitä pyrkimyksiä muilla toimilla, jotka tähtäävät fiskaali- ja talousliiton – etenkin yhteisen makrotalouden vakautusjärjestelyn – luomiseen. Tällainen järjestely on olemassa kaikissa rahaliitoissa, jotta sen avulla voitaisiin paremmin puuttua sellaisiin talouden häiriöihin, joita ei pystytä hallitsemaan kansallisella tasolla. Tarkoituksenmukaisesti suunniteltu yhteinen makrotalouden vakautusjärjestely lisäisi talouden häiriönsietokykyä yksittäisissä osallistuvissa jäsenvaltioissa ja koko euroalueella ja tukisi siten myös yhteistä rahapolitiikkaa.

Tätä taustaa vasten EKP pitää myönteisenä uutta pontta keskusteluun siitä, miten yhteinen makrotalouden vakautusjärjestely tulisi laatia osallistuvissa jäsenvaltioissa. Tällaista järjestelyä laadittaessa on tärkeää varmistaa, että sillä luodaan edellytykset tehokkaalle makrotalouden vakauttamiselle, erityisesti vakavissa, koko euroalueen laajuisissa taantumissa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi vakautusjärjestelyn tulisi olla kooltaan riittävä. Tässä yhteydessä on huomattava, että Euroopan investointien vakautusjärjestelyä koskevassa ehdotuksessa kaavaillaan 30 miljardin euron suuruista back-to-back -lainojen rahoituskehystä, joka vastaa ainoastaan noin 0,3 prosenttia euroalueen bruttokansantuotteesta (BKT). Tehokas vakauttaminen edellyttää myös, että vakautusjärjestelyyn perustuva tuki aktivoidaan ja toteutetaan oikea-aikaisesti. Jotta vakautusjärjestelyyn perustuvan tuen aktivointiperusteet olisivat tarkoituksenmukaisia, niissä olisi tehtävä ero suhdannesyklien ja rakenteellisen kehityksen välillä. Vakautusjärjestelyn suunnitellut aktivointiperusteet liittyvät 60 vuosineljänneksen ajan vallinneeseen keskimääräiseen työttömyysasteeseen. Tämä pitkä ajanjakso ei vaikuta perustellulta, sillä vallitseva työttömyys saattaa poiketa huomattavasti 60 vuosineljänneksen keskiarvosta maissa, joiden työttömyysasteessa on tapahtunut voimakas nousu- tai laskusuuntaus edeltävien 15 vuoden aikana. Tämä suunniteltu vakautusjärjestelyn aktivointiperuste ei ottaisi riittävästi huomioon yhtäältä työmarkkinoiden jäykkyyksiä, joihin eräät jäsenvaltiot eivät ole puuttuneet uudistusten avulla, eikä toisaalta toisten jäsenvaltioiden toteuttamia häiriönsietokykyä parantavia uudistuksia. On tärkeää, että vakautusjärjestelyn tuki täydentää kannustimia terveelle kansalliselle budjetti- ja talouspolitiikalle ja erityisesti uudistuksille, joiden tarkoituksena on puuttua kansallisiin rakenteellisiin ongelmiin ja vahvistaa unionin julkisen talouden ja makrotalouden valvontakehyksen noudattamista. Vakautusjärjestelystä myönnettävä tuki tulisi liittää siihen edellytykseen, että osallistuva jäsenvaltio on aiemmassa toiminnassaan noudattanut täysin unionin julkisen talouden ja makrotalouden valvontakehystä. Tätä taustaa vasten suunnitellut kelpoisuusehdot vaikuttavat heikoilta – erityisesti edellytys siitä, ettei neuvosto ole jäsenvaltiota koskevalla päätöksellään vahvistanut, että tuloksellisia toimia ei ole toteutettu liiallisen alijäämän korjaamiseksi SEUT 126 artiklan 8 tai 11 kohdan mukaisesti kahden vuoden aikana ennen tuen hakemista vakautusjärjestelystä (6). Tämä kelpoisuusehto sallisi tuen myöntämisen vakautusjärjestelystä jäsenvaltioille, jotka ovat onnistuneet välttämään vakaus- ja kasvusopimuksen rikkomisen huolimatta siitä, että rakenteellisia mukautuksia koskevat vaatimukset jäävät jatkuvasti toteutumatta. On tärkeää, että tuleva vakautusjärjestely sisältää kannustimia finanssipoliittisten puskurien muodostamiseksi taloudellisesti hyvinä aikoina jäsenvaltioissa, jotka taantuman aikana kärsivät varojen ehtymisestä. Lopuksi olisi vielä tarpeen selkiyttää vuorovaikutusta ehdotetun asetuksen ja vakaus- ja kasvusopimukseen sisältyvän joustavuuden käytön välillä, erityisesti mitä tulee säännöksiin niin kutsutusta investointiehdosta (7), jonka tavoitteet vastaavat vakautusjärjestelyn tavoitteita eli investointien jatkamista taloudellisesti vaikeina aikoina. Erityisesti tarvitaan säännös, jonka avulla varmistetaan, että vakautusjärjestelystä myönnettävän tuen taso on oikeassa suhteessa tasoon, jota velkatilanteen kestävyyden ylläpito edellyttää.

Erityisiä huomautuksia

1. Rahoitustulon käyttäminen vakautustukirahastoon maksettavien kansallisten rahoitusosuuksien laskemisen perusteena

Vakautustukirahasto rahoitettaisiin lähes yksinomaan osallistuvien jäsenvaltioiden maksamilla vuotuisilla rahoitusosuuksilla. Nämä rahoitusosuudet laskettaisiin kansallisten rahoitusosuuksien siirtämistä perustettuun vakautustukirahastoon koskevan, osallistuvien jäsenvaltioiden välillä tehtävän sopimuksen (8) (jäljempänä sopimusluonnos) mukaisesti. Sopimusluonnoksen mukaan kunkin jäsenvaltion, jonka rahayksikkö on euro, vuotuiset rahoitusosuudet vakautustukirahastoon vastaisivat kuutta prosenttia sen rahoitustulon määrästä, joka sen kansalliselle keskuspankille on edellisen tilikauden lopussa jaettu EKPJ:n perussäännön 32 artiklan mukaisesti. ERM II:een osallistuvien euroalueen ulkopuolisten jäsenvaltioiden vuosittaiset maksuosuudet laskettaisiin käyttäen kaavaa, jossa otetaan huomioon eurojärjestelmän rahoitustulon kokonaismäärä ja jossa määritetään ERM II:een osallistuvalle euroalueen ulkopuoliselle jäsenvaltiolle jaettava osuus ainoastaan BKT:n eikä väestön perusteella.

1.1 Institutionaalinen riippumattomuus

Institutionaalisen riippumattomuuden periaatteeseen viitataan nimenomaisesti perustamissopimuksen 130 artiklassa ja EKPJ:n perussäännön 7 artiklassa. Näissä kahdessa artiklassa EKPJ:n kansallisia keskuspankkeja ja niiden päätöksentekoelinten jäseniä kielletään pyytämästä tai ottamasta ohjeita unionin toimielimiltä, elimiltä, laitoksilta tai virastoilta, jäsenvaltioiden hallituksilta tai muilta tahoilta. Lisäksi unionin toimielimet, elimet, laitokset ja virastot sekä jäsenvaltioiden hallitukset sitoutuvat kunnioittamaan tätä periaatetta ja pidättymään yrityksistä vaikuttaa kansallisten keskuspankkien päätöksentekoelinten jäseniin heidän suorittaessaan Euroopan keskuspankkijärjestelmään liittyviä tehtäviään (9). Sopimusluonnoksessa tehdään selväksi, että vakautustukirahastoon maksettavat osuudet ovat osallistuvien jäsenvaltioiden maksuvelvoitteita, ja institutionaalisen riippumattomuuden periaate puolestaan edellyttää, että jäsenvaltioiden hallitukset eivät saa painostaa valtionsa keskuspankkia millään tavalla. Tässä yhteydessä sopimusluonnoksen viittaus siihen, että jäsenvaltion kansallinen osuus vastaa kuutta prosenttia sen kansalliselle keskuspankille jaetun rahoitustulon määrästä, merkitsee sitä, että kyseessä on ainoastaan osallistuvien jäsenvaltioiden maksuvelvoitteiden määrän laskentaan käytettävä kaava. Tämä vähentää kansallisiin keskuspankkeihin kohdistuvan mahdollisen painostuksen riskiä niiden investointi- ja riskistrategioiden sekä voitonjakoa koskevien päätöksentekomenettelyjen riippumattomuuden osalta. Lopuksi EKP toteaa, että olisi toivottavaa poistaa ehdotetusta asetuksesta EKP:lle asetettu velvollisuus, jonka mukaan sen edellytetään kunkin vuoden huhtikuun 30. päivään mennessä ilmoittavan komissiolle osallistuvien jäsenvaltioiden maksuosuuksien laskemista varten eurojärjestelmän kansallisille keskuspankeille EKPJ:n perussäännön 32 artiklan mukaan jaettu rahoitustulon määrä. Tällöin vältettäisiin riski puuttumisesta EKP:n institutionaaliseen riippumattomuuteen. EKP on valmis tekemään yhteistyötä komission kanssa tämän kysymyksen osalta, linjassa ehdotetun asetuksen johdanto-osan 27 perustelukappaleen kanssa, jossa selvennetään, että EKP:n tulisi ilmoittaa komissiolle tiedot rahoitustulon määrästä, johon eurojärjestelmän kansallisen keskuspankit ovat oikeutettuja.

1.2 Taloudellinen riippumattomuus

Taloudellisen riippumattomuuden periaate edellyttää, että kansallisilla keskuspankeilla on riittävät varat EKPJ:hin liittyvien ja kansallisten tehtäviensä hoitamiseen. Jäsenvaltiot eivät saa asettaa kansallisia keskuspankkejaan sellaiseen asemaan, että niiden taloudelliset resurssit ovat riittämättömät näiden tehtävien suorittamiseksi (10). Ehdotetun asetuksen mukaan osallistuvien jäsenvaltioiden on maksettava vakautustukirahastoon sopimusluonnoksessa tarkoitetut kansalliset osuudet. Ne eivät ole kansallisten keskuspankkien tai EKP:n maksuosuuksia tai velvoitteita. Näin ollen ehdotettu asetus ei näytä vaikuttavan kansallisten keskuspankkien mahdollisuuteen käyttää itsenäisesti riittäviä taloudellisia resursseja tehtävänsä suorittamiseksi.

1.3 Muita pohdintoja

1.3.1

EKP:n käsityksenä on, että vakautustukirahastoon maksettavien kansallisten osuuksien laskenta ei ole sidoksissa keskuspankkien toteutuneisiin tuloihin tai voittoihin. Kansallisille keskuspankeille jaettavan rahoitustulon määrää voidaan pitää laskennassa käytettävänä parametrina, joka muuttuu vuosittain. Vastaavasti kuuden prosentin määrän osalta, joka on sopimusluonnoksessa mainittu vakaustukirahastoon maksettavien kansallisten osuuksien laskennan viitearvona, tulisi viitata ainoastaan kansallisille keskuspankeille jaetun rahoitustulon lopulliseen määrään. Näin tulisi olla siinäkin tapauksessa, että EKP:lle aiheutuneita tappioita kuitataan osittain tai kokonaan asianomaisen tilikauden rahoitustulosta EKPJ:n perussäännön 33.2 artiklan mukaisesti (11).

1.3.2

EKP huomauttaa, että osallistuvien jäsenvaltioiden vakaustukirahastoon maksamien osuuksien liittäminen rahoitustuloon siten, että sovelletaan ennalta määriteltyä prosenttiosuutta, johtaa automaattisesti osallistuvien jäsenvaltioiden maksuosuuksien vaihteluun. Tämä vaihtelu saattaa vaikuttaa vakaustukirahastoon siirrettäviin uusiin varoihin.

1.3.3

Ehdotetussa asetuksessa käytetään eurojärjestelmän vuotuista rahoitustuloa perustana niiden jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö on euro, ja ERM II:een osallistuvien euroalueen ulkopuolisten jäsenvaltioiden vuotuisten maksuosuuksien laskennassa. Mitä tulee jäsenvaltioihin, joiden rahayksikkö on euro, rahoitustulo jaetaan niiden kansallisten keskuspankkien kesken noudattaen niiden osuutta EKP:n pääoman merkitsemisen jakoperusteesta, joka painotetaan kullakin jäsenvaltiolla unionin väestöstä ja BKT:sta olevan osuuden mukaan, kuten EKPJ:n perussäännön 29 artiklassa määrätään. ERM II:een osallistuvien euroalueen ulkopuolisten jäsenvaltioiden maksuosuudet vakautustukirahastoon lasketaan perustuen eurojärjestelmän rahoitustuloon ja suhteutetaan jäsenvaltiokohtaisesti vain niiden BKT-tietojen perusteella. Tämä ero voi aiheuttaa sen, että ERM II:een osallistuvien euroalueen ulkopuolisten jäsenvaltioiden maksuosuudet ovat suhteellisesti suurempia tai pienempiä.

2. Lainojen hallinnointi

2.1

EKP on valmis ryhtymään komission kanssa tarvittaviin järjestelyihin lainojen hallinnoimiseksi sekä vakautusjärjestelystä annetun lainan ehtojen mukaisesti erääntyvien pääoman ja korkojen vastaanottamiseksi kyseessä olevalta jäsenvaltiolta EKP:ssä olevalle tilille ehdotetussa asetuksessa kuvatulla tavalla. Tässä yhteydessä EKP toteaa, että se voi EKPJ:n perussäännön 21.2 artiklan mukaisesti toimia unionin toimielinten verojen ja maksujen välittäjänä, samalla tavoin kuin se toimii Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin EKP:ssä olevien lainojen hallinnoinnin osalta (12).

2.2

Vakautusjärjestelyyn liittyviä rahamääriä, jotka on talletettu erityisille jäsenvaltioiden kansallisessa keskuspankissaan avaamille tileille vakautusjärjestelystä saadun tuen hallinnointia varten, kohdellaan asiaa koskevissa säädöksissä, kuten Euroopan keskuspankin suuntaviivoissa EKP/2014/9 (13), täsmennettyjen ehtojen mukaisesti.

Niiltä osin kuin EKP suosittaa ehdotettua asetusta muutettavaksi, tarkat muutosehdotukset perusteluineen on esitetty teknisessä työasiakirjassa, johon on liitetty selvitys. Tekninen työasiakirja on luettavissa englanninkielisenä EKP:n verkkosivuilla.

Tehty Frankfurt am Mainissa 9 päivänä marraskuuta 2018.

EKP:n puheenjohtaja

Mario DRAGHI

(1) COM(2018) 387 final.

(2) Ks. ehdotetun asetuksen perustelut, s. 2.

(3) Ehdotetun asetuksen 3 artiklan 1 kohta.

(4) Ks. raportti ”Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistely”, jonka on laatinut Jean-Claude Juncker tiiviissä yhteistyössä Donald Tuskin, Jeroen Dijsselbloemin, Mario Draghin ja Martin Schulzin kanssa 22. kesäkuuta 2015, s. 4, saatavilla komission verkkosivustolla www.ec.europa.eu.

(5) Raportti ”Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistely”, jonka on laatinut Jean-Claude Juncker tiiviissä yhteistyössä Donald Tuskin, Jeroen Dijsselbloemin, Mario Draghin ja Martin Schulzin kanssa 22. kesäkuuta 2015.

(6) Tältä osin olisi huomattava, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan mukaan tilanteessa, jossa jäsenvaltio ei noudata neuvoston aiemmassa päätöksessä, jonka mukaan jäsenvaltio ei täytä perussopimuksen alijäämäperustetta, annettuja suosituksia, neuvosto tekee päätöksen ja toteaa, ettei tehokkaita toimenpiteitä ole toteutettu.

(7) Investointiehto sisältyy julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 (EUVL L 209, 2.8.1997, s. 1) 5 artiklaan.

(8) Sopimusluonnos on saatavilla osoitteessa at https://ec.europa.eu/commission/sites/beta-political/files/budget-may2018-contributions-stabilisation-fund_en.pdf.

(9) Ks. EKP:n lähentymisraportti, toukokuu 2018, s. 21.

(10) Ks. EKP:n lähentymisraportti, toukokuu 2018, s. 25.

(11) EKPJ:n perussäännön 33.2 artiklassa säädetään, että jos EKP:n tulos on tappiollinen, tappio katetaan EKP:n yleisrahastosta ja tarvittaessa EKPJ:n perussäännön 32.5 artiklan mukaisesti EKP:n neuvoston päätöksellä kyseisen tilikauden rahoitustulolla suhteessa kansallisille keskuspankeille kohdennettuun määrään ja enintään tähän määrään asti.

(12) Ks. Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta 11 päivänä toukokuuta 2010 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 407/2010 (EUVL L 118, 12.5.2010, s. 1) 8 artikla.

(13) Suuntaviivat EKP/2014/9, annettu 20 päivänä helmikuuta 2014, kansallisten keskuspankkien suorittamista varojen ja vastuiden kotimaisista hallintatoimista (EUVL L 159, 28.5.2014, s. 56).

10.12.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 444/15

EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO,

annettu 20 päivänä marraskuuta 2018,

ehdotuksesta direktiiviksi luotonhallinnoijista, luotonostajista ja vakuuksien realisoimisesta

(CON/2018/54)

(2018/C 444/06)

Johdanto ja oikeusperusta

Euroopan komissio antoi 14 päivänä maaliskuuta 2018 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi luotonhallinnoijista, luotonostajista ja vakuuksien realisoimisesta (jäljempänä ’ehdotettu direktiivi’) (1). Euroopan keskuspankki (EKP) katsoo, että ehdotettu direktiivi kuuluu sen toimivaltaan, ja se on päättänyt käyttää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (jäljempänä ’perussopimus’) 127 artiklan 4 kohdan toisessa virkkeessä ja 282 artiklan 5 kohdassa vahvistettua oikeuttaan antaa lausunto.

EKP:n toimivalta antaa lausunto perustuu Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön 25 artiklaan, jonka mukaan EKP voi antaa lausuntoja neuvostolle ja komissiolle unionin sellaisen lainsäädännön soveltamisalasta ja soveltamisesta, joka koskee luottolaitosten toiminnan vakauden valvontaa ja rahoitusjärjestelmän vakautta, sekä EKP:lle perussopimuksen 127 artiklan 6 kohdan nojalla annettuihin luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää politiikkaa koskeviin tehtäviin. Tämän lausunnon on antanut EKP:n neuvosto Euroopan keskuspankin työjärjestyksen 17.5 artiklan ensimmäisen virkkeen mukaisesti.

1. Yleiset huomautukset

1.1

EKP on vahvasti puoltanut jälkimarkkinoiden kehittämistä pankkisaataville ja erityisesti järjestämättömille lainoille järjestämättömien lainojen käsittelyä koskevasta EU:n toimintasuunnitelmasta annetun neuvoston päätelmien (2) mukaisesti. Kun otetaan huomioon joidenkin eurooppalaisten luottolaitosten taseissa olevien järjestämättömien lainojen suuri määrä, jälkimarkkinoiden kehittäminen voi myötävaikuttaa järjestämättömien lainojen määrän vähentämiseen, osana kokonaisvaltaista lähestymistapaa järjestämättömien lainojen ratkaisemiseksi (3). Hyvin toimivat jälkimarkkinat voivat myös hillitä järjestämättömien lainojen määrän kasvua tulevaisuudessa (4).

1.2

Hyvin toimivat jälkimarkkinat saattavat vaikuttaa myönteisesti myös rahoitusvakauteen, koska ne saattavat myötävaikuttaa järjestämättömiin lainoihin liittyvien riskien siirtymiseen pois luottolaitosten taseista. Luottolaitosten taseissa oleva järjestämättömien lainojen suuri määrä vaikuttaa negatiivisesti luottolaitosten kykyyn täyttää tehtävänsä rahoituksen tarjoajana reaalitaloudelle sekä niiden operatiiviseen joustavuuteen ja yleiseen kannattavuuteen, jotka ovat olennaisen tärkeitä toimivan pankkisektorin kannalta. On ratkaisevan tärkeää, että jälkimarkkinoihin sovellettava lainsäädäntö mahdollistaa järjestämättömien lainojen tehokkaan siirtämisen pois luottolaitosten taseista (5).

2. Erityisiä huomautuksia

2.1 Tiedonantovaatimukset

Ehdotetussa direktiivissä luotonhallinnoijille, luotonostajille ja luottolaitoksille asetetaan tiedonantovaatimuksia. Esimerkiksi luotonostajan, tai soveltuvissa tapauksissa sen edustajan, on ilmoitettava sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jossa luotonostajalla tai sen mahdollisella edustajalla on kotipaikka tai johon se on sijoittautunut, aikomuksestaan panna luottosopimus suoraan täytäntöön antamalla seuraavat tiedot (6): Lisäksi luotonostajan tai sen mahdollisen edustajan, joka siirtää luottosopimuksen toiselle luotonostajalle, on ilmoitettava siirrosta toimivaltaisille viranomaisille ja annettava niille tiedoksi uuden luotonostajan ja sen mahdollisen edustajan nimi ja osoite (7). Unionin lainsäätäjien olisi huolellisesti harkittava rajoittavatko nämä tiedonantovelvollisuudet järjestämättömien lainojen jälkimarkkinoiden tehokasta toimintaa, sillä merkittävä tiedonantorasite saattaa vähentää markkinoiden uusien tulokkaiden määrää tai johtaa siihen, että samat tiedot raportoidaan useammin kuin kerran toimivaltaisille viranomaisille.

2.2 Järjestämättömiä lainoja koskeviin tietoihin sovellettavat tekniset standardit

Ehdotetussa direktiivissä Euroopan pankkiviranomaiselle (EPV) annetaan tehtäväksi laatia luonnokset teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi, joissa määritetään esitysmuodot, joita luotonantajina olevien luottolaitosten on käytettävä antaessaan yksityiskohtaista tietoa luottosalkkunsa luottovastuista luottosopimuksen seulontaa, arviointia ja taloudellisten tietojen huolellista tarkastusta varten (8).

Tähän liittyen EKP huomauttaa, että asetuksessa (EU) 2016/867 (9) säädetään uudesta tietoaineistosta, johon sisältyy yksityiskohtaiset tiedot euroalueen yksittäisistä pankkilainoista. Tämän tietoaineiston tarkoituksena on antaa kaikkien euroalueen jäsenvaltioiden osalta hyvin yksityiskohtaiset ja täysin vertailukelpoiset tiedot, jotka perustuvat yhdenmukaistettuihin käsitteisiin ja määritelmiin. Näiden uusien säädösmuutosten valossa on tärkeää, että EPV:n laatimissa tietolomakkeissa otetaan huomioon yksityiskohtaisten luotto- ja luottoriskitietojen keruu sekä mahdolliset muut keskeiset hankkeet, jotta vältetään tarpeettomat päällekkäisyydet ja minimoidaan luottolaitosten raportointirasite.

2.3 Toimivaltaisten viranomaisten tuomioistuinten ulkopuolisen nopeutetun vakuuksien täytäntöönpanomekanismin puitteissa toteuttama tietojen keruu

Ehdotetun direktiivin mukaan luottolaitoksia valvovien toimivaltaisten viranomaisten on kerättävä luotonantajilta vuosittain tiedot tuomioistuinten ulkopuolisen nopeutetun vakuuksien täytäntöönpanon avulla täytäntöön pantujen vakuudellisten luottosopimusten lukumäärästä sekä tällaisten täytäntöönpanojen määräajoista, sisältäen a) sekä irtaimeen että kiinteään omaisuuteen kohdistuvien menettelyjen osalta vireille pantujen, keskeneräisten ja toteutettujen menettelyjen lukumäärän; b) menettelyjen pituuden tiedoksiantamisesta selvittämiseen, realisointitavan mukaan (julkinen myynti, yksityinen myynti tai omaksiottaminen); c) kunkin menettelyn keskimääräiset kustannukset euroina, ja d) selvittämisasteet. Jäsenvaltioiden olisi koottava yhteen nämä tiedot, laadittava kyseisistä koontitiedoista tilastot ja annettava ne tiedoksi komissiolle (10). Tapauksissa joissa EKP on luottolaitosten valvonnasta vastaava viranomainen, EKP:n vakavaraisuusvalvontatehtävien oikeusperusta on perussopimuksen 127 artiklan 6 kohta, jonka mukaan neuvosto voi antaa EKP:lle luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyviä tehtäviä. Koska näiden tietojen antaminen liittyy tuomioistuinten ulkopuolisen nopeutetun vakuuksien täytäntöönpanomekanismin tehokkuuteen eikä luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan, unionin lainsäätäjän olisi täsmennettävä, ettei näiden tietojen keruu kuulu EKP:n tehtäviin.

Niiltä osin kuin EKP suosittaa ehdotettua direktiiviä muutettavaksi, tarkat muutosehdotukset perusteluineen on esitetty teknisessä työasiakirjassa, johon on liitetty selvitys. Tekninen työasiakirja on luettavissa englanninkielisenä EKP:n verkkosivuilla.

Tehty Frankfurt am Mainissa 20 päivänä marraskuuta 2018.

EKP:n puheenjohtaja

Mario DRAGHI

(1) COM(2018) 135 final.

(2) Ks. Neuvoston päätelmistä järjestämättömien lainojen käsittelyä koskevasta EU:n toimintasuunnitelmasta 11 päivänä heinäkuuta 2017 annettu neuvoston lehdistötiedote. Saatavilla neuvoston verkkosivuilla https://www.consilium.europa.eu

(3) Ks. esim. EKP:n Financial Stability -julkaisu marraskuulta 2016, saatavilla EKP:n verkkosivuilla https://www.ecb.europa.eu

(4) Ks. myös lausunnon CON/2018/31 2.2.1 kohta. Kaikki EKP:n lausunnot julkaistaan EKP:n verkkosivuilla.

(5) Ks. myös lausunnon CON/2018/31 2.2.2 kohta.

(6) Ks. ehdotetun direktiivin 18 artiklan 1 kohta.

(7) Ks. ehdotetun direktiivin 19 artiklan 1 kohta.

(8) Ks. ehdotetun direktiivin 14 artiklan 1 kohta.

(9) Euroopan keskuspankin asetus (EU) 2016/867, annettu 18 päivänä toukokuuta 2016, yksityiskohtaisten luotto- ja luottoriskitietojen keruusta (EKP/2016/13) (EUVL L 144, 1.6.2016, s. 44).

(10) Ks. ehdotetun direktiivin 33 artikla.

10.12.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 444/19

EHDOTUSPYYNTÖ 2019 – EAC/A05/2018

Euroopan solidaarisuusjoukot

(2018/C 444/09)

1. Johdanto ja tavoitteet

Tämä ehdotuspyyntö perustuu Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevasta oikeudellisesta kehyksestä sekä asetuksen (EU) N:o 1288/2013, asetuksen (EU) N:o 1293/2013 ja päätöksen N:o 1313/2013/EU muuttamisesta 2 päivänä lokakuuta 2018 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) 2018/1475 ja Euroopan solidaarisuusjoukkojen vuoden 2019 työohjelmaan. Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskeva ehdotuspyyntö käsittää kauden 2018–2020. Euroopan solidaarisuusjoukkojen yleiset ja erityiset tavoitteet esitetään mainitun asetuksen 3 ja 4 artiklassa.

2. Toimet

Tämä ehdotuspyyntö kattaa seuraavat Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimet:

—	Vapaaehtoishankkeet

—	Vapaaehtoiskumppanuudet (vuotta 2019 koskevat erityissopimukset kumppanuutta koskevan puitesopimuksen 2018–2020 mukaisesti) (1)

—	Vapaaehtoistiimit ensisijaisilla aloilla

—	Harjoittelut ja työ

—	Solidaarisuushankkeet

—	Laatumerkki

3. Osallistumiskelpoisuus

Kaikki julkiset tai yksityiset elimet voivat hakea rahoitusta Euroopan solidaarisuusjoukkojen puitteissa (2). Lisäksi Euroopan solidaarisuusjoukkojen portaaliin rekisteröityneiden nuorten ryhmät voivat hakea rahoitusta solidaarisuushankkeisiin.

Euroopan solidaarisuusjoukkoihin voivat osallistua seuraavat maat:

Euroopan unionin 28 jäsenvaltiota voivat osallistua täysimääräisesti kaikkiin Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimiin.

Lisäksi tietyt Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimet ovat avoinna seuraavien maiden organisaatioille:

—	EFTA-/ETA-maat: Islanti, Liechtenstein ja Norja

—	EU:n ehdokasmaat: Turkki, Serbia ja entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia

—	Kumppanimaat

Lisätietoja osallistumisesta saa Euroopan solidaarisuusjoukkojen vuoden 2019 oppaasta.

Brittiläisten hakijoiden osalta: Huomatkaa, että osallistumiskriteerien on täytyttävä avustuksen koko keston aikana. Jos Yhdistynyt kuningaskunta eroaa EU:sta avustuskauden aikana eikä se ole tehnyt EU:n kanssa sopimusta, jolla nimenomaan varmistetaan, että brittiläiset hakijat ovat edelleen osallistumiskelpoisia, hakija ei enää saa EU:lta rahoitusta (vaikka hakija mahdollisesti jatkaisi osallistumista hankkeeseen) tai hakijaa voidaan vaatia poistumaan hankkeesta osallistumisen päättymistä koskevien avustussopimuksen määräysten mukaisesti.

4. Määrärahat ja hankkeiden kesto

Tämän ehdotuspyynnön täytäntöönpano edellyttää, että vuoden 2019 talousarvioesityksen mukaiset määrärahat ovat käytettävissä budjettiviranomaisen hyväksyttyä vuoden 2019 talousarvion, tai jos talousarviota ei hyväksytä, väliaikaisten kahdestoistaosien mukaisesti.

Ehdotuspyyntöön varatut määrärahat ovat yhteensä arviolta 96 322 671 euroa, ja ne perustuvat Euroopan solidaarisuusjoukkojen vuoden 2019 työohjelmaan.

Ehdotuspyyntöön varatut määrärahat ja niiden jakautuminen annetaan ohjeellisina tietoina, ja niitä voidaan muuttaa Euroopan solidaarisuusjoukkojen vuoden 2019 työohjelman muuttamisen yhteydessä. Potentiaalisia hakijoita kehotetaan tutustumaan säännöllisesti Euroopan solidaarisuusjoukkojen vuoden 2019 työohjelmaan ja siihen tehtäviin muutoksiin kunkin ehdotuspyyntöön kuuluvan toimen määrärahojen osalta osoitteessa

[https://ec.europa.eu/youth/annual-work-programmes_en].

Myönnettävän tuen määrä ja hankkeiden kesto vaihtelevat muun muassa sen mukaan, millaisesta hankkeesta on kyse ja kuinka monta kumppania hankkeeseen osallistuu.

5. Määräaika hakemusten jättämiselle

Kaikki seuraavassa esitetyt hakemusten jättämisen määräajat päättyvät klo 12.00 (keskipäivällä) Brysselin aikaan.

Vapaaehtoishankkeet	5. helmikuuta 2019
	30. huhtikuuta 2019
	1. lokakuuta 2019
Vapaaehtoiskumppanuudet (vuotta 2019 koskevat erityissopimukset kumppanuutta koskevan puitesopimuksen 2018–2020 mukaisesti)	20. huhtikuuta 2019
Vapaaehtoistiimit ensisijaisilla aloilla	28. syyskuuta 2019
Harjoittelut ja työ	5. helmikuuta 2019
	30. huhtikuuta 2019
	1. lokakuuta 2019
Solidaarisuushankkeet	5. helmikuuta 2019
	30. huhtikuuta 2019
	1. lokakuuta 2019

Laatumerkkiä koskeville hakemuksille ei ole määräaikaa vaan niitä voi jättää jatkuvasti.

Yksityiskohtaiset ohjeet hakemusten jättämisestä saa Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevasta oppaasta.

6. Lisätiedot

Tätä ehdotuspyyntöä koskevat yksityiskohtaiset ehdot, painopisteet mukaan luettuina, löytyvät Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevasta vuoden 2019 oppaasta seuraavasta internet-osoitteesta:

https://ec.europa.eu/youth/solidarity-corps

Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskeva vuoden 2019 opas on erottamaton osa tätä ehdotuspyyntöä, ja siinä esitetyt osallistumis- ja rahoitusehdot koskevat täysimääräisesti tätä ehdotuspyyntöä.

(1) Ainoastaan kumppanuutta koskevan puitesopimuksen vuosiksi 2018–2020 allekirjoittaneet osallistujaorganisaatiot voivat esittää hakemuksen tämän toimen puitteissa.

(2) Sanotun kuitenkaan vaikuttamatta tähän ehdotuspyyntöön kuuluviin yksittäisiin toimiin sovellettaviin erityisiin osallistumisehtoihin.

		ISSN 1977-1053
Euroopan unionin virallinen lehti		C 444

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	61. vuosikerta 10. joulukuuta 2018

Sisältö		Sivu
	II Tiedonannot
	YHTEISET JULKILAUSUMAT
2018/C 444/01	Neuvoston suositus, annettu 26 päivänä marraskuuta 2018, korkea-asteen ja toisen asteen koulutuksen tutkintojen ja ulkomailla suoritettujen opintojaksojen automaattisen vastavuoroisen tunnustamisen edistämisestä	1
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT
	Euroopan komissio
2018/C 444/02	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia M.8993 – Huaxin/Juniper/JV) ( 1 )	9
2018/C 444/03	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia M.9137 – Rehau / MB Barter & Trading) ( 1 )	9
2018/C 444/04	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia M.9153 – Caisse des dépôts et consignations / Meridiam / FICA HPCI) ( 1 )	10

	III Valmistavat säädökset
	Euroopan keskuspankki
2018/C 444/05 CON/2018/51	Euroopan keskuspankin lausunto, annettu 9 päivänä marraskuuta 2018, ehdotuksesta asetukseksi Euroopan investointien vakautusjärjestelyn perustamisesta (CON/2018/51)	11
2018/C 444/06 CON/2018/54	Euroopan keskuspankin lausunto, annettu 20 päivänä marraskuuta 2018, ehdotuksesta direktiiviksi luotonhallinnoijista, luotonostajista ja vakuuksien realisoimisesta (CON/2018/54)	15

	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
	Euroopan komissio
2018/C 444/07	Euron kurssi	17
	Tilintarkastustuomioistuin
2018/C 444/08	Erityiskertomus nro 32/2018 – Euroopan unionin Afrikka-hätärahasto: joustava mutta painopiste puuttuu	18

	V Ilmoitukset
	HALLINNOLLISET MENETTELYT
	Euroopan komissio
2018/C 444/09	Ehdotuspyyntö 2019 – EAC/A05/2018 – Euroopan solidaarisuusjoukot	19
	KILPAILUPOLITIIKAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYT
	Euroopan komissio
2018/C 444/10	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia M.9173 – Astorg Asset Management / Montagu Private Equity / Nemera Capital) – Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 )	22
2018/C 444/11	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia M.9085 – Dr August Oetker / Coop-Gruppe / F&B – Food and Beverage Services) – Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 )	24

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,1371
JPY	Japanin jeniä	128,36
DKK	Tanskan kruunua	7,4641
GBP	Englannin puntaa	0,89085
SEK	Ruotsin kruunua	10,2665
CHF	Sveitsin frangia	1,1299
ISK	Islannin kruunua	139,50
NOK	Norjan kruunua	9,6970
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	25,851
HUF	Unkarin forinttia	323,50
PLN	Puolan zlotya	4,2895
RON	Romanian leuta	4,6485
TRY	Turkin liiraa	6,0619
AUD	Australian dollaria	1,5766
CAD	Kanadan dollaria	1,5230
HKD	Hongkongin dollaria	8,8866
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,6558
SGD	Singaporen dollaria	1,5583
KRW	Etelä-Korean wonia	1 278,67
ZAR	Etelä-Afrikan randia	16,0673
CNY	Kiinan juan renminbiä	7,8244
HRK	Kroatian kunaa	7,3913
IDR	Indonesian rupiaa	16 454,01
MYR	Malesian ringgitiä	4,7372
PHP	Filippiinien pesoa	60,059
RUB	Venäjän ruplaa	75,8850
THB	Thaimaan bahtia	37,359
BRL	Brasilian realia	4,4358
MXN	Meksikon pesoa	23,1435
INR	Intian rupiaa	80,5090


	(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.