ISSN 1977-1053

Euroopan unionin

virallinen lehti

C 440

European flag  

Suomenkielinen laitos

Tiedonantoja ja ilmoituksia

61. vuosikerta
6. joulukuuta 2018


Sisältö

Sivu

 

I   Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot

 

LAUSUNNOT

 

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea

 

ETSK:n 537. täysistunto, 19.9.2018–20.9.2018

2018/C 440/01

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Tekoälyn työelämävaikutusten ennakointi oikeudenmukaisen siirtymän varmistamiseksi (Oma-aloitteinen lausunto)

1

2018/C 440/02

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Kuluttajien ja yritysten luottamus, yksityisyyden suoja ja turvallisuus esineiden internetissä (oma-aloitteinen lausunto)

8

2018/C 440/03

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisen arviointiin paremmin sopivat indikaattorit – kansalaisyhteiskunnan panos (oma-aloitteinen lausunto)

14

2018/C 440/04

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Euroopan maaseutualueiden panos kulttuuriperinnön eurooppalaiseen teemavuoteen 2018: kestävyyden sekä kaupunki- ja maaseutualueiden yhteenkuuluvuuden varmistaminen (oma-aloitteinen lausunto)

22

2018/C 440/05

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Toissijaisuusperiaatteen ja ylisääntelyn vaikutukset talouteen ja työllisyyteen (puheenjohtajavaltio Itävallan pyytämä valmisteleva lausunto)

28

2018/C 440/06

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Sukupuolten välinen digitaalinen kuilu (Euroopan parlamentin pyytämä valmisteleva lausunto)

37

2018/C 440/07

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Biotalous – panos EU:n ilmasto- ja energiatavoitteiden ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen (valmisteleva lausunto)

45


 

III   Valmistelevat säädökset

 

EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEA

 

ETSK:n 537. täysistunto, 19.9.2018–20.9.2018

2018/C 440/08

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Tekoäly Euroopassa(COM(2018) 237 final)

51

2018/C 440/09

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle terveys- ja hoitoalan digitaalimurroksen edellytyksistä digitaalisilla sisämarkkinoilla: kansalaisten voimaannuttaminen ja terveemmän yhteiskunnan rakentaminen(COM(2018) 233 final)

57

2018/C 440/10

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheista a) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi kuluttajien yhteisten etujen suojaamiseksi nostettavista edustajakanteista sekä direktiivin 2009/22/EY kumoamisesta(COM(2018) 184 final – 2018/0089 (COD)) ja b) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi 5 päivänä huhtikuuta 1993 annetun neuvoston direktiivin 93/13/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/6/EY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/29/EY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/83/EU muuttamisesta EU:n kuluttajansuojasääntöjen täytäntöönpanon paremman valvonnan ja nykyaikaistamisen osalta(COM(2018) 185 final – 2018/0090 (COD))

66

2018/C 440/11

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Uudistettu tutkimuksen ja innovoinnin ohjelma: Euroopan mahdollisuus muokata tulevaisuutta(Innovaatiota koskeva Euroopan komission panos EU-johtajien epäviralliseen kokoukseen Sofiassa 16. toukokuuta 2018) (COM(2018) 306 final)

73

2018/C 440/12

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetusten (EU) N:o 596/2014 ja (EU) 2017/1129 muuttamisesta pk-yritysten kasvumarkkinoiden käytön edistämisen osalta(COM(2018) 331 final – 2018/0165 (COD))

79

2018/C 440/13

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi moottoriajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun varalta otettavasta vakuutuksesta ja vakuuttamisvelvollisuuden voimaansaattamisesta 16 päivänä syyskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/103/EY muuttamisesta(COM(2018) 336 final – 2018/0168 (COD))

85

2018/C 440/14

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä näihin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksyntävaatimuksista niiden yleisen turvallisuuden ja ajoneuvon matkustajien ja loukkaantumiselle alttiiden tienkäyttäjien suojelun osalta, asetuksen (EU) 2018/… muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 78/2009, (EY) N:o 79/2009 ja (EY) N:o 661/2009 kumoamisesta(COM(2018) 286 final – 2018/0145 COD)

90

2018/C 440/15

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi EU:n tyyppihyväksyntälainsäädännön täydentämisestä siltä osin kuin on kyse Yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta unionista(COM(2018) 397 final – 2018/0220 (COD))

95

2018/C 440/16

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi lääkkeiden lisäsuojatodistuksesta annetun asetuksen (EY) N:o 469/2009 muuttamisesta(COM(2018) 317 final – 2018/0161 (COD))

100

2018/C 440/17

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi maa- ja metsätaloudessa käytettävien ajoneuvojen hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta annetun asetuksen (EU) N:o 167/2013 muuttamisesta ja oikaisemisesta(COM(2018) 289 final – 2018/0142 (COD))

104

2018/C 440/18

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Nykyaikainen talousarvio unionille, joka suojelee, puolustaa ja tarjoaa mahdollisuuksia – monivuotinen rahoituskehys vuosiksi 2021–2027(COM(2018) 321 final)Ehdotus neuvoston asetukseksi vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta(COM(2018) 322 final/2–2018/0166 (APP))Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä(COM(2018) 325 final – 2018/0135 (CNS))Ehdotus neuvoston asetukseksi yhteiseen yhdistettyyn yhteisöveropohjaan, Euroopan unionin päästökauppajärjestelmään ja kierrättämättömään muovipakkausjätteeseen perustuvien omien varojen käyttöön asettamisessa noudatettavista menetelmistä ja menettelystä sekä käteisvarojen saamiseksi toteutettavista toimenpiteistä(COM(2018) 326 final – 2018/0131 (NLE))Ehdotus neuvoston asetukseksi Euroopan unionin omien varojen järjestelmää koskevista täytäntöönpanotoimenpiteistä(COM(2018) 327 final – 2018/0132 (APP))Ehdotus neuvoston asetukseksi arvonlisäverosta kertyvien omien varojen lopullisesta yhdenmukaisesta kantomenettelystä annetun neuvoston asetuksen (ETY, Euratom) N:o 1553/89 muuttamisesta(COM(2018) 328 final – 2018/0133 (NLE))

106

2018/C 440/19

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastosta ja ulkoisista rahoitusvälineistä tuettavaa Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitetta (Interreg) koskevista erityissäännöksistä(COM(2018) 374 final – 2018/0199 (COD))

116

2018/C 440/20

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rajanylisissä tilanteissa esiintyvien oikeudellisten ja hallinnollisten esteiden poistamismekanismista(COM(2018) 373 final – 2018/0198 (COD))

124

2018/C 440/21

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan työviranomaisen perustamisesta(COM(2018) 131 final – 2018/0064 (COD))

128

2018/C 440/22

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Ehdotus neuvoston suositukseksi sosiaalisen suojelun saatavuudesta työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien kannalta(COM(2018) 132 final)

135

2018/C 440/23

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheista Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle – Yhteisen viisumipolitiikan mukauttaminen uusiin haasteisiin(COM(2018) 251 final) jaEhdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta annetun asetuksen (EY) N:o 810/2009 (viisumisäännöstö) muuttamisesta(COM(2018) 252 final) – 2018/0061 (COD)

142

2018/C 440/24

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimän muutoksia aiheuttaville aineille altistumiseen työssä liittyviltä vaaroilta annetun direktiivin 2004/37/EY muuttamisesta(COM(2018) 171 final – 2018/0081 (COD))

145

2018/C 440/25

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Ehdotus neuvoston suositukseksi yhteistyön tehostamisesta rokotuksin ehkäistävissä olevien tautien torjunnassa(COM(2018) 244 final – SWD(2018) 149 final)

150

2018/C 440/26

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EY) N:o 767/2008, asetuksen (EY) N:o 810/2009, asetuksen (EU) 2017/2226, asetuksen (EU) 2016/399, asetuksen (EU) 2018/… (yhteentoimivuudesta annettu asetus) ja päätöksen 2004/512/EY muuttamisesta ja neuvoston päätöksen 2008/633/YOS kumoamisesta(COM(2018) 302 final)

154

2018/C 440/27

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi elintarvikeketjuun sovellettavan EU:n riskinarvioinnin avoimuudesta ja kestävyydestä sekä asetuksen (EY) N:o 178/2002 (yleinen elintarvikelainsäädäntö), direktiivin 2001/18/EY (muuntogeenisten organismien tarkoituksellinen levittäminen ympäristöön), asetuksen (EY) N:o 1829/2003 (muuntogeeniset elintarvikkeet ja rehut), asetuksen (EY) N:o 1831/2003 (rehun lisäaineet), asetuksen (EY) N:o 2065/2003 (savuaromit), asetuksen (EY) N:o 1935/2004 (elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvat materiaalit), asetuksen (EY) N:o 1331/2008 (elintarvikelisäaineiden, elintarvike-entsyymien ja elintarvikearomien yhtenäinen hyväksymismenettely), asetuksen (EY) N:o 1107/2009 (kasvinsuojeluaineet) ja asetuksen (EU) 2015/2283 (uuselintarvikkeet) muuttamisesta(COM(2018) 179 final – 2018/0088 (COD))

158

2018/C 440/28

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi epäterveistä kaupan käytännöistä yritysten välisissä suhteissa elintarvikeketjussa(COM(2018) 173 final)

165

2018/C 440/29

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi läntisten vesialueiden ja niiden lähivesialueiden kalakantoja koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta, Itämerta koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta annetun asetuksen (EU) 2016/1139 muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007 ja (EY) N:o 1300/2008 kumoamisesta(COM(2018) 149 final – 2018/0074 (COD))

171

2018/C 440/30

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuseksi Välimeren miekkakalan monivuotisesta elvytyssuunnitelmasta sekä asetusten (EY) N:o 1967/2006 ja (EU) 2017/2107 muuttamisesta(COM(2018) 229 final – 2018/0109 (COD))

174

2018/C 440/31

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi oikeudenmukaisuuden ja avoimuuden edistämisestä verkossa toimivien välityspalvelujen yrityskäyttäjiä varten(COM(2018) 238 final – 2018/0112 (COD))

177

2018/C 440/32

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Eurooppalainen lähestymistapa disinformaation torjuntaan verkossa(COM(2018) 236 final)

183

2018/C 440/33

Europan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Verkkojen Eurooppa -välineestä ja asetusten (EU) N:o 1316/2013 ja (EU) N:o 283/2014 kumoamisesta(COM(2018) 438 final – 2018/0228 (COD))

191

2018/C 440/34

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tietojenvaihtoa, avunantoa ja koulutusta koskevan toimintaohjelman perustamisesta euron suojaamiseksi rahanväärennykseltä kaudeksi 2021–2027 (Perikles IV -ohjelma)(COM(2018) 369 final – 2018/0194(CNS))

199


FI

 


I Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot

LAUSUNNOT

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea

ETSK:n 537. täysistunto, 19.9.2018–20.9.2018

6.12.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 440/1


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Tekoälyn työelämävaikutusten ennakointi oikeudenmukaisen siirtymän varmistamiseksi”

(Oma-aloitteinen lausunto)

(2018/C 440/01)

Esittelijä:

Franca SALIS-MADINIER

Komitean täysistunnon päätös

15.2.2018

Oikeusperusta

työjärjestyksen 29 artiklan 2 kohta

Vastaava erityisjaosto

”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus”

Hyväksyminen erityisjaostossa

4.9.2018

Hyväksyminen täysistunnossa

19.9.2018

Täysistunnon nro

537

Äänestystulos

(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)

183/1/2

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Tekoäly ja robotiikka tulevat laajentamaan ja voimistamaan talouden digitalisaation vaikutuksia työmarkkinoihin (1). Tekniikan edistys on kautta aikojen vaikuttanut työntekoon ja työllisyyteen ja edellyttänyt uudenlaisia sosiaalisia ja yhteiskunnallisia ohjailutapoja. ETSK on vakuuttunut siitä, että teknologian kehitys on omiaan viemään taloudellista ja sosiaalista edistystä eteenpäin, mutta katsoo, että olisi virhe jättää huomioimatta sen yhteiskunnalliset kokonaisvaikutukset. Työelämässä tekoäly laajentaa ja voimistaa työpaikkojen automatisoitumista (2). Komitea haluaa siksi omalta osaltaan auttaa valmistautumaan tekoälyn ja robotiikan nopean yleistymisen mukanaan tuomiin sosiaalisiin muutoksiin edistämällä Euroopan sosiaalisen mallin lujittamista ja uudistamista.

1.2

ETSK pitää tärkeänä korostaa mahdollisuuksia, joita tekoäly sovelluksineen tarjoaa erityisesti terveydenhuollon, liikenteen turvallisuuden ja energian alalla sekä ilmastonmuutoksen torjunnassa ja kyberuhkien ennakoinnissa. Euroopan unionin, valtioiden ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden tärkeänä tehtävänä on varmistaa, että hyödynnetään kaikki ne mahdollisuudet, joita tekoäly tarjoaa erityisesti vammaisille ihmisille, liikuntarajoitteisille henkilöille, ikäihmisille ja kroonisesti sairaille ihmisille.

1.3

EU:lla ei kuitenkaan ole riittävästi tietoa digitaalitaloudesta ja yhteiskunnallisista muutoksista, joita se saa aikaan. ETSK kehottaa kehittämään erityisesti tekoälyyn, teollisuus- ja palvelurobottien käyttöön, esineiden internetiin ja uusiin talousmalleihin (alustatalous, uudenlaiset työsuhteet ja työn uudet muodot) kohdistuvia tilastointivälineitä ja tutkimusta.

1.4

ETSK kehottaa Euroopan komissiota edistämään ja tukemaan tutkimusten laatimista tekoälyn ja robotiikan ja laajemmin talouden digitalisaation alakohtaisista vaikutuksista. Tutkimukset voitaisiin tehdä eurooppalaisissa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua edistävissä alakohtaisissa neuvottelukomiteoissa.

1.5

Yleisesti tunnustetaan, että tekoäly ja robotiikka tulevat korvaamaan ja muuttamaan työpaikkoja: osa työpaikoista katoaa ja uusia syntyy. EU:n tulee kaikissa tapauksissa taata jokaisen työntekijän – palkansaajan, itsenäisen ammatinharjoittajan ja näennäisyrittäjän – pääsy sosiaalisen suojelun piiriin Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin mukaisesti.

1.6

Komissio on ehdottanut Euroopan globalisaatiorahaston vahvistamista, jotta siitä voidaan tukea muun muassa talouden digitalisaation vuoksi työnsä menettäneitä työntekijöitä ja toimintansa lopettaneita itsenäisiä ammatinharjoittajia (3). ETSK katsoo, että tämä on askel kohti sellaisen todellisen eurooppalaisen siirtymärahaston perustamista, joka auttaisi hallinnoimaan digitaalista murrosta sosiaalisesti vastuullisella tavalla.

1.7

ETSK kehottaa soveltamaan ja lujittamaan periaatteita, sitoumuksia ja velvoitteita, jotka on asetettu työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan käsittelevissä EU:n toimielinten ja työmarkkinaosapuolten jo hyväksymissä asiakirjoissa (4), erityisesti silloin kun otetaan käyttöön uutta teknologiaa, kuten tekoälyä ja robotiikkaa. ETSK toivoo, että näiden tekstien ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin pohjalta laaditaan osallistava eurooppalainen tekoälyohjelma, johon osallistuvat kaikki sidosryhmät.

1.8

ETSK suosittelee, että tekoälyä koskevissa eettisissä suuntaviivoissa, jotka komissio aikoo laatia, määritetään selvä raja työntekijöiden ja älykkäiden koneiden väliselle vuorovaikutukselle, niin ettei ihmisestä tule koskaan koneen käskyläistä. Suuntaviivoissa tulee tekoälyn osallistavuuden varmistamiseksi vahvistaa osallistumiseen, vastuuseen ja tuotantoprosessien omaksumiseen liittyvät periaatteet, jotta työ – kuten ILO:n perussäännössä korostetaan – tuottaisi tekijälleen tyydytystä sen ansiosta, että tämä voi hyödyntää kaikkia taitojaan ja osaamistaan ja edistää parhaalla tavalla yhteistä hyvinvointia.

1.9

ETSK suosittaa myös, että suuntaviivoihin sisällytetään periaate, jonka mukaan työntekijöiden palkkaamiseen, arviointiin ja esimiesvalvontaan liittyvien tekoälyjärjestelmien käytön tulee olla avointa, sekä periaatteet työterveydestä ja -turvallisuudesta ja työolojen ja -ehtojen parantamisesta. Lisäksi niissä tulee varmistaa työntekijöiden henkilötietojen käsittelyyn liittyvien oikeuksien ja vapauksien suojelu syrjimättömyysperiaatteiden mukaisesti.

1.10

Tekoälyä koskevien eettisten suuntaviivojen täytäntöönpanoa tulee seurata. Valvonta- tai seurantatehtävän hoitaminen myös yritysmaailmassa voitaisiin uskoa tekoälyjärjestelmien etiikkaa käsittelevälle eurooppalaiselle seurantaryhmälle.

1.11

ETSK suosittaa myös, että insinööreille ja älykkäiden koneiden suunnittelijoille annetaan koulutusta eettisistä kysymyksistä, jotta vallalle ei pääsisi uudenlainen digitaaliajan taylorismi, jossa ihmisen osaksi jää koneiden antamien käskyjen toteuttaminen. Tällaisiin toimiin liittyvien hyvien käytäntöjen leviämistä ja kokemusten vaihtoa tulee edistää.

1.12

ETSK vaatii täsmentämään oikeudellisen vastuun periaatetta. Ihmisen ja koneen välisissä suhteissa ilmeneviin terveys- ja turvallisuusriskeihin on puututtava kunnianhimoisemmin tuotevastuuta koskevan direktiivin puitteissa (5).

1.13

Digitaalinen murros uhkaa polarisoida yhteiskuntaa, joten ETSK kehottaa EU:n toimielimiä käynnistämään keskustelun julkistalouksien ja sosiaaliturvajärjestelmien rahoittamisesta yhä pidemmälle robotisoituvassa taloudessa (6), kun otetaan huomioon, että työn verotus on Euroopassa yhä edelleen tärkein verotulojen lähde. Keskustelussa olisi tasapuolisuusperiaatteen noudattamiseksi hyödyllistä käsitellä myös kysymystä digitalisaatiokehityksen tuottaman voiton uudelleenjakamisesta.

2.   Johdanto

2.1

Tekoäly kehittyi 1900-luvun jälkipuoliskolla tempoilevasti siitä lähtien, kun käsite syntyi vuonna 1956: välillä toiveet olivat korkealla ja välillä pettymykset suuria. Se on kuitenkin ollut jo muutamia vuosia taas vahvassa nousussa, jonka ovat mahdollistaneet ihmiskunnan historiassa ennen näkemättömän suurten datamäärien (big data) keruu, järjestäminen ja varastointi sekä tietokoneiden laskentatehon ja algoritmien tehon räjähdysmäinen kasvu.

2.2

ETSK antoi vuonna 2017 tekoälyaiheisen lausunnon (7), jossa käsiteltiin useita asiaan liittyviä seikkoja. Kuten kyseisessä lausunnossa korostetaan, tekoälylle ei ole täsmällistä määritelmää. Käytämme tässä lausunnossa määritelmää, jonka mukaan tekoäly on ala, joka pyrkii digitaalitekniikkaa hyödyntäen luomaan sellaisia järjestelmiä, jotka kykenevät toistamaan itsenäisesti ihmisen kognitiivisia toimintoja. Näitä ovat erityisesti tiedon omaksuminen, tietynlainen ymmärtäminen ja soveltaminen (konepohjainen ongelmanratkaisu, päättely ja oppiminen).

2.3

Tekoälyjärjestelmien avulla pystytään nykyisin ratkaisemaan monimutkaisia ongelmia, joiden ratkaisemiseen ihmisäly ei aina riitä. Tekoälyllä voi olla lukemattomia erilaisia sovelluskohteita niin pankki-, vakuutus-, liikenne- ja terveydenhuoltoalalla, koulutuksessa, energia-alalla, markkinoinnissa ja puolustusalalla kuin myös teollisuudessa, rakentamisessa, maataloudessa, käsiteollisuudessa jne. (8). Tekoälyn odotetaan tehostavan tavaroiden ja palvelujen tuotantoprosesseja, parantavan yritysten kannattavuutta ja edistävän talouskasvua.

2.4

Tekoälyn viimeaikainen nopea kehitys on myös herättänyt paljon kysymyksiä sen potentiaalisesta roolista yhteiskunnassa, itsenäisyydestä ja vuorovaikutuksesta ihmisen kanssa. Kuten ETSK:n vuonna 2017 antamassa tekoälyaiheisessa lausunnossa (9) korostetaan, kysymys on erityisesti eettisistä seikoista, turvallisuudesta, avoimuudesta, yksityisyyden suojasta ja työelämän normeista sekä koulutuksesta, esteettömyydestä, lainsäädännöstä ja sääntelystä, hallinnoinnista ja demokratiasta.

2.5

Tekoälykeskustelussa tulisi nostaa esiin erilaisia lähestymistapoja, jotta siinä ei juututtaisi käsittelemään vain talouteen liittyviä kysymyksiä, kuten toisinaan käy. Tällaisesta monialaisesta kehyksestä olisi hyötyä analysoitaessa tekoälyn työelämävaikutuksia, sillä työpaikat ovat ihmisen ja koneen vuorovaikutuksen ensisijaisia tapahtumapaikkoja. Tekniikka on kautta aikojen vaikuttanut työntekoon. Tekoälyn vaikutukset työllisyyteen ja työhön vaativat siksi poliittisella tasolla erityistä huomiota, sillä poliittisten elinten yhtenä tehtävänä on varmistaa, että talouden siirtymä tapahtuu sosiaalisesti kestävällä tavalla (10).

2.6

Käsillä olevan oma-aloitteisen lausunnon tavoitteena on esitellä tekoälyn merkitystä työn ja sen luonteen, työolojen ja -ehtojen sekä työn organisoinnin kannalta. Kuten ETSK on jo aiemmin korostanut (11), tarvitaan parempia tilastoja ja tutkimuksia, jotta voidaan ennustaa tarkemmin työmarkkinoiden kehitystä, sekä selkeitä indikaattoreita, joiden avulla voidaan tarkkailla esimerkiksi työn laadun, työpaikkojen ja tulojen polarisoitumisen sekä työolojen ja -ehtojen kehitystä digitaalisen murroksen tapahtuessa. EU:lla ei ole riittävästi tietoa nk. yhteistyötaloudesta, keikkatyöalustoista, uudenlaisista verkkopohjaisista alihankintamalleista eikä liioin teollisuusrobottien ja hoivapalvelurobottien käytöstä, esineiden internetistä tai tekoälyjärjestelmien käytöstä ja levinneisyydestä.

3.   Tekoäly ja työpaikkojen määrän kehitys

3.1

Kysymys tekoälyn ja robotiikan käyttöönoton vaikutuksesta työpaikkojen määrään eri tuotantoprosesseissa on erittäin kiistanalainen. Siihen on yritetty vastata monissa tutkimuksissa, mutta tieteellistä yhteisymmärrystä ei ole löytynyt. Tulosten kirjavuus (uhattuna olisi 9–54 % työpaikoista (12)) kuvastaa metodologisten valintojen hankaluutta ja ratkaisevaa vaikutusta tutkimuksista saataviin tuloksiin.

3.2

Ennusteet ovat epävarmoja, koska automaation tarjoamien teknisten mahdollisuuksien lisäksi asiaan vaikuttavat muutkin tekijät: poliittinen kehitys, sääntelyn, talouden ja väestön kehitys sekä sosiaalinen hyväksyttävyys. Pelkästään se, että teknologia on toimintavalmista, ei riitä takaamaan sen käyttöä ja yleistymistä.

3.3

On myös mahdotonta ennustaa automatisoitavissa olevien työpaikkojen nettomäärää kullakin alalla ottamatta huomioon ammattien muuttumista ja uusien työpaikkojen syntytahtia. Tekoälyjärjestelmien kehittämiseksi tarvitaan uusia työpaikkoja koneenrakennuksen, tietojärjestelmien ja tietoliikenteen aloilla (insinöörejä, teknikoita ja operaattoreita) sekä massadatan (big data) käsittelyssä: datahallinnan asiantuntijoita, data-analyytikkoja, tiedonlouhijoita (data miner) jne.

3.4

Julkisen vallan tehtävänä on varmistaa digitaalisen murroksen yhteiskunnallinen kestäväpohjaisuus, sillä murros voi vaikuttaa sekä työpaikkojen määrään että laatuun (13). Yksi asiantuntijoiden korostamista riskeistä on työpaikkojen polarisoitumisen uhka: vaarana on työntekijöiden jakautuminen yhtäältä ”supertähtiin”, joilla on digitaalitaloudessa tarvittavaa ammattitaitoa, ja toisaalta ”häviäjiin”, joiden pätevyydet, kokemus ja taitotieto vanhenevat vähä vähältä digitaalisen murroksen edetessä. Euroopan komissio ehdottaa hiljattain antamassaan tiedonannossa (14) vastaukseksi tähän haasteeseen pääasiassa yleissivistävää ja ammatillista koulutusta sekä peruskirjoitustaidon, -lukutaidon ja -laskutaidon ja digitaalisten taitojen kohentamista. Näille toimille tarvitaan tukea talous- ja yhteiskuntaelämän toimijoilta erityisesti jäsenvaltio- ja EU-tason sekä eri alojen välisen ja alakohtaisen työmarkkinavuoropuhelun puitteissa (15).

3.5

ETSK:n mielestä nämä toimet eivät kuitenkaan riitä vastaukseksi kaikkiin haasteisiin, varsinkaan työpaikkojen kehittymiseen liittyvään epävarmuuteen. Olisi aiheellista kehittää myös kolmea muuta toimintamallia: tekoälyn ”osallistavaa” hyödyntämistä, muutosten ennakointia sekä sosiaalisesti vastuullisia ja hallittuja uudelleenjärjestelyjä silloin, kun irtisanomisia ei voida välttää.

4.   Tekoälyn ja robotisaation osallistava ja älykäs hyödyntäminen

4.1

ETSK kannattaa tekoälyn ja robottien käyttöönoton osallistavaa toteuttamista. Tämä merkitsee, että kun yrityksissä otetaan käyttöön uutta teknologiaa hyödyntäviä uusia prosesseja, työntekijöille tulee varata rooli näiden prosessien toteutustavoissa. Kuten WRR (16) toteaa, uuden teknologian ”osallistava ja älykäs” käyttöönotto siten, että työntekijät pysyvät prosessien keskeisinä toimijoina ja osallistuvat niiden parantamiseen, on omiaan edistämään tuotantoprosessien kehittymistä (17).

4.2

Koska algoritmit vaikuttavat työoloihin ja -ehtoihin sekä työhönoton ja työnarvioinnin ehtoihin, ETSK kannattaa algoritmien läpinäkyvyyden periaatetta, joka ei tarkoita koodien avaamista vaan sitä, että tehtyihin päätöksiin vaikuttaneet parametrit ja kriteerit esitetään ymmärrettävästi. Ihmisellä on oltava aina mahdollisuus puuttua asioihin.

4.3

Työntekijälähtöisessä tekoälyn hyödyntämisessä otetaan huomioon niiden ihmisten näkemykset, jotka työskentelevät uusissa teknologisissa prosesseissa, määritellään selkeästi tehtävät ja velvollisuudet, jotka jäävät työntekijöiden suoritettaviksi, ja tarjotaan työntekijöille edelleen mahdollisuus tuntea sitoutuneisuutta työhönsä, jotta heistä ei tule pelkkiä käskyläisiä.

4.4

Oikeudellisen vastuun periaatetta on selkeytettävä. Teollisuus- ja palvelurobotit tekevät yhä enemmän yhteistyötä ihmisen kanssa. Tekoäly mahdollistaa sen, että robotit ”pääsevät vapaaksi”, ja onnettomuuksia voi sattua (18). Autonomisten järjestelmien vastuut onnettomuuksien sattuessa on siksi määriteltävä selvästi, ja työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen kohdistuvat riskit on voitava kattaa. Euroopan komissio on käynnistämässä pohdintaa näistä uusista riskeistä tuotevastuuta koskevan direktiivin yhteydessä (19). Lähestymistavan tulee olla kunnianhimoisempi, kun on kyse työturvallisuudesta.

4.5

Oikeudenmukaisuuden periaatteen soveltaminen työelämässä tarkoittaa sitä, ettei työntekijöiltä viedä tunnetta työn omistajuudesta. Osa asiantuntijoista painottaa sitä, että tekoäly saattaa johtaa työntekijöiden ammattitaitojen heikkenemiseen. Tästä syystä on huolehdittava siitä, että työ – kuten ILO:n perussäännössä korostetaan – tuottaa tekijälleen tyydytystä sen ansiosta, että tämä voi hyödyntää kaikkia taitojaan ja osaamistaan ja edistää parhaalla tavalla yhteistä hyvinvointia. Työnjohdon näkökulmasta tämä on myös yksi tapa pitää yllä työmotivaatiota.

5.   Muutosten ennakointi

5.1

Useissa selvityksissä on kiinnitetty huomiota siihen, että Euroopan tason ja joskus myös kansallisen tason työmarkkinavuoropuhelu on hiljentynyt viime vuosina, vaikka komissio ja Eurooppa-neuvosto ovat toivoneet sen elvyttämistä. Työmarkkinavuoropuhelu on kuitenkin yksi parhaista välineistä digitalisaation sosiaalisten haasteiden käsittelemiseksi. ETSK vetoaakin voimakkaasti sen puolesta, että tällaista vuoropuhelua käytäisiin yrityksissä ja kaikilla asiaankuuluvilla tasoilla jatkuvasti pohjan luomiseksi sosiaalisesti hyväksyttäville siirtymille. ETSK muistuttaa, että työmarkkinavuoropuhelu on yksi parhaista keinoista taata työmarkkinarauha ja eriarvoisuuden väheneminen. EU:n toimielimillä on suuri vastuu työmarkkinavuoropuhelun kannustamisesta ja edistämisestä muutenkin kuin vain poliittisilla lausunnoilla siitä, että vuoropuhelua pitäisi elvyttää.

5.2

Etenkin kun on kyse edellä mainitun teknologian käyttöönotosta, tulee työmarkkinavuoropuhelun kautta voida saada tietoa yritysten ja eri toimialojen tuotantoprosesseihin odotettavissa olevista muutoksista ja arvioida uusia pätevyys- ja koulutustarpeita. Lisäksi sen puitteissa tulee voida pohtia etukäteen, miten tekoälyn avulla voitaisiin parantaa organisointi- ja tuotantoprosesseja, nostaa työntekijöiden pätevyystasoa ja optimoida tekoälyn vapauttamien resurssien käyttö uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseksi tai asiakkaille tarjottavien palvelujen laadun parantamiseksi.

5.3

Sosiaalisesti vastuulliset uudelleenjärjestelyt

5.4

Silloin, kun irtisanomisten katsotaan olevan välttämättömiä, haasteena on hoitaa tällaiset uudelleenjärjestelyt sosiaaliset näkökohdat huomioon ottaen. Kuten Euroopan tason työmarkkinaosapuolet korostavat muutoksen hallintaa ja sen sosiaalisia seurauksia käsittelevässä oppaassaan (Orientations for reference in managing change and its social consequences(20), useissa tapaustutkimuksissa on korostettu, että on tärkeää kartoittaa kaikki mahdolliset vaihtoehdot irtisanomisten välttämiseksi. Tällaisia vaihtoehtoja ovat esimerkiksi täydennyskoulutus, uudelleenkoulutus ja tuki yritystoiminnan aloittamiseen.

5.5

Uudelleenjärjestelyjen yhteydessä on informoitava ja kuultava työntekijöitä tätä asiaa koskevien EU-direktiivien (21) mukaisesti, jotta voitaisiin ennakoida riskejä, parantaa työntekijöiden mahdollisuuksia osallistua sisäiseen koulutukseen, kehittää joustavia työn organisoinnin muotoja ja säilyttää samalla työsuhdeturva sekä edistää työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa yrityksen toimintaan ja tulevaisuuteen.

5.6

Kuten Euroopan komissio aivan oikein korostaa, EU:n tulee taata jokaisen työntekijän – palkansaajan, itsenäisen ammatinharjoittajan ja näennäisyrittäjän – pääsy sosiaalisen suojelun piiriin ”työsuhteen tyypistä ja kestosta riippumatta” Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin mukaisesti (22).

6.   Tekoäly ja työolojen kehitys

6.1

Euroopan komissio esitti 25. huhtikuuta 2018 ehdotuksen ”eurooppalaisen lähestymistavan” vahvistamisesta tekoälyn kehittämiseen suuntautuvia investointeja koskevien toimintalinjojen edistämiseksi ja eettisten suuntaviivojen laatimiseksi. Se korosti tekoälyteknologian potentiaalia muuttaa yhteiskuntia erityisesti liikenteen, terveydenhuoltoalan ja valmistusteollisuuden osalta.

6.2

Muutospotentiaali näkyy tuotantoprosesseissa ja vaikuttaa myös työn sisältöön. Vaikutukset voivat olla myönteisiä, varsinkin kun ajatellaan sitä, miten tekoäly voi parantaa kyseisiä prosesseja ja työn laatua. Myönteiset vaikutukset voivat heijastua myös työn ”joustavana” organisointina siten, että päätösvalta on hajautetumpaa, sekä työtiimien itsenäisyytenä, työn monipuolisuutena, organisaation monialaisuutena sekä innovatiivisina ja osallistavina toimintatapoina (23).

6.3

Kuten ETSK (24) ja komissio itse korostavat, tekoäly voi auttaa työntekijöitä yksitoikkoisissa, raskaissa tai vaarallisissa työtehtävissä ja tietyt tekoälysovellukset voivat lisätä työntekijöiden hyvinvointia ja helpottaa heidän arkeaan.

6.4

Näiden näkymien ohella herää myös uusia kysymyksiä erityisesti tekoälyn ja työntekijän vuorovaikutuksesta ja työn sisällön kehityksestä. Miten itsenäisiä tehtaiden, yritysten ja toimistojen älykkäät koneet tulevat olemaan, ja millä tavoin ne voivat täydentää ihmisen tekemää työtä? ETSK korostaa, että uudenlaisessa työelämässä ihmisen ja koneen suhteen määritteleminen on ensiarvoisen tärkeää. Peruslähtökohdaksi tulee ottaa lähestymistapa, jossa ihminen valvoo konetta (25).

6.5

Lähtökohtaisesti ei ole eettisesti hyväksyttävää, että tekoäly komentaisi ihmistä tai että ihmistä pidettäisiin sellaisena koneen käskyjen toteuttajana, jolle kone sanelee tehtävät, niiden suorittamistavan ja suorittamisen määräajan. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että tämä eettinen raja aina välillä ylitetään (26). Sen vuoksi on aiheellista määrittää selkeästi tämä raja tekoälyä koskevissa eettisissä suuntaviivoissa.

6.6

EU:n tärkeimpänä tavoitteena tulee olla se, ettei meidän päivinämme ajauduttaisi älykkäiden koneiden kehittäjien toimesta uudenlaiseen digitaaliajan taylorismiin. Siksi eurooppalaisten tutkijoiden, insinöörien, suunnittelijoiden ja yrittäjien, jotka osallistuvat tekoälyjärjestelmien kehittämiseen ja kaupallistamiseen, tulee noudattaa eettisen ja sosiaalisen vastuun periaatteita, kuten ETSK on hiljattain todennut. Yksi mahdollisesti käypä ratkaisu tähän olisi etiikan ja humanististen tieteiden sisällyttäminen insinöörien koulutusohjelmaan (27).

6.7

Toisena kysymyksenä ovat tarkkailu ja esimiesvalvonta. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että tuotantoprosessien ja siten myös tehdyn työn perusteltu valvonta on välttämätöntä. Uudet tekniset välineet mahdollistavat tänä päivänä sellaisten älykkäiden järjestelmien rakentamisen, joiden avulla työntekijöiden jokaista liikettä valvotaan reaaliaikaisesti. Vaarana on tarkkailun ja valvonnan paisuminen kohtuuttomiin mittoihin.

6.8

Jäsenvaltio- ja EU-tasolla käytävässä sekä eri alojen välisessä ja alakohtaisessa työmarkkinavuoropuhelussa tulee myös käsitellä kysymystä työsuoritusten valvonnan ja suoritusindikaattorien kohtuullisuudesta ja oikeasuhtaisuudesta sekä esimiehen ja alaisen välisestä luottamussuhteesta.

6.9

Kysymys algoritmien ja koulutusdatan vääristyneisyydestä ja mahdollisista syrjivistä haittavaikutuksista on edelleen kiistanalainen. Toisten mielestä algoritmit ja muut rekrytoinnissa käytettävät ennakoivaan analytiikkaan perustuvat ohjelmistot voivat vähentää työnhakijoiden syrjintää ja auttaa valitsemaan työhön otettavat ”älykkäämmin”. Toisten mielestä ikuisena vaarana on, että rekrytointiohjelmistot kuvastavat tällaisia robotti-rekrytoijia ohjelmoivien ihmisten mieltymyksiä – vaikka sitä ei tahdottaisikaan. Eräiden asiantuntijoiden mukaan algoritmimallit eivät tule koskaan olemaan muuta kuin matematiikan kaapuun kiedottuja mielipiteitä (28). Siksi on huolehdittava samanaikaisesti kahdesta seikasta: ihmisen on voitava ottaa ohjat omiin käsiinsä (edellä kehiteltyyn avoimuusperiaatteeseen liittyen: ihmisillä on oltava oikeus saada tietoonsa päätösten perusteet), ja tietojen keruun ja käsittelyn on oltava oikeasuhteisuuden ja tietojen käyttötarkoitusta koskevan periaatteen mukaista. Tietoja ei missään tapauksessa saa käyttää muihin tarkoituksiin kuin mitä varten ne on kerätty (29).

6.10

Yleisen tietosuoja-asetuksen jäsenvaltioille tarjoama mahdollisuus antaa lakisääteisesti tai työehtosopimuksilla yksityiskohtaisempia sääntöjä työntekijöiden henkilötietojen käsittelystä työsuhteen yhteydessä oikeuksien ja vapauksien suojan varmistamiseksi on tilaisuus, johon jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten pitää tarttua (30).

6.11

Tässä yhteydessä on syytä huomata, että riskit eivät kohdistu pelkästään palkansaajan asemassa oleviin työntekijöihin. Verkon alihankintamallien, alustatyön ja erilaisten joukkotyöskentelyn muotojen kehitys on sekin tuonut mukanaan uudenlaisia automatisoituja suoritusten ja läsnäolon hallinnointijärjestelmiä, joissa eettiset rajat näyttävät toisinaan ylittyvän (esim. työntekijän internetkameran aktivointi alustasta, kuvakaappauksen ottaminen etäyhteyden kautta).

6.12

Algoritmit, joiden avulla alustoissa määritellään mm. itsenäisen ammatinharjoittajan palkkiot, verkkomaine ja mahdollisuudet saada toimeksiantoja, ovat usein läpinäkymättömiä. Niiden toimintatapoja ei selosteta työntekijöille, eikä työntekijöillä ole mahdollisuutta saada selville, mitä toimintakriteereitä heihin sovelletaan.

7.   Oikeudenmukaisen siirtymän pohjustaminen

7.1

Lukuisten asiantuntijoiden korostama yhteiskunnan polarisoitumisen vaara edellyttää keskipitkällä aikavälillä yhteiskuntamallien ja niiden rahoituksen tulevaisuuden perusteellista pohdintaa. ETSK kehottaa komissiota käynnistämään keskustelun verotuksesta ja julkistalouksien ja kollektiivisten sosiaaliturvajärjestelmien rahoittamisesta yhä nopeammin robotisoituvassa taloudessa (31), kun otetaan huomioon, että työn verotus on Euroopassa yhä edelleen tärkein verotulojen lähde. Keskustelussa olisi käsiteltävä myös kysymystä digitalisaatiokehityksen tuottaman osingon uudelleenjakamisesta.

7.2

Komissio ehdottaa Euroopan globalisaatiorahaston vahvistamista ja laajentamista muun muassa siten, että siitä tuetaan talouden digitalisaation ja automatisaation vuoksi työnsä menettäneitä työntekijöitä ja toimintansa lopettaneita itsenäisiä ammatinharjoittajia (32). ETSK katsoo, että tämä on askel kohti sellaisen todellisen eurooppalaisen siirtymärahaston perustamista, joka auttaisi ennakoimaan digitaalista murrosta ja hallinnoimaan sitä ja sen aiheuttamia rakennemuutoksia sosiaalisesti vastuullisella tavalla.

7.3

Tekoälyyn liittyvistä sosiaalisista – ja laajemmassa katsannossa yhteiskunnallisista – näkökohdista keskustellaan eri maissa yhä enemmän. Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentissa (33) ja Ranskan senaatissa hiljattain käydyissä keskusteluissa kävi ilmi tarve edistää tekoälyä koskevaa eettistä lähestymistapaa, joka tukeutuisi tiettyihin perusperiaatteisiin, kuten lojaaliuteen, algoritmijärjestelmien läpinäkyvyyteen ja mahdollisuuteen tehdä niistä selkoa, tekoälysovellusten eettisyyteen ja vastuullisuuteen sekä tutkijoiden ja (erityis)asiantuntijoiden herättelemiseen siihen ajatukseen, että heidän tutkimustyönsä tuloksia voidaan käyttää väärin. Ranskassa julkaistussa Villanin raportissa halutaan antaa tekoälylle suunta ja merkitys (34). Useat Yalen, Stanfordin, Cambridgen ja Oxfordin yliopistojen asiantuntijat varoittavat tekoälyn ratkaisematta olevista haavoittuvuuskohdista ja korostavat, että niitä on ennakoitava, ehkäistävä ja hillittävä (35). Lisäksi Québecin tutkimusrahasto (FRQ) on ryhtynyt muutama kuukausi sitten yhteistyössä Montréalin yliopiston kanssa pohtimaan tekoälyn ja digitalisaation yhteiskunnallisten vaikutusten maailmanlaajuisen seurantakeskuksen perustamista (36).

7.4

Kaikki nämä aloitteet osoittavat, että tekoälykeskustelussa on päästävä irti pelkkien talouteen ja tekniikkaan liittyvien kysymysten käsittelemisestä ja että julkiseen keskusteluun tulee ottaa myös kysymys siitä, millainen rooli tekoälylle halutaan antaa yhteiskunnassa – mm. työelämässä. Tällöin voidaan välttää se virhe, että tekoälyyn ja sen vaikutuksiin suhtauduttaisiin kaksijakoisesti joko täysin naiivisti ja optimistisesti tai vaihtoehtoisesti niiden katsottaisiin johtavan katastrofiin (37). Tällaisten keskustelujen käynnistäminen kansallisella tasolla on ensimmäinen hyödyllinen askel, mutta myös EU:n on toimittava. Sen on erityisesti laadittava eettiset suuntaviivat, minkä työn komissio onkin jo aloittanut.

7.5

Suuntaviivojen täytäntöönpano tulee osoittaa tekoälyjärjestelmien etiikkaa tarkastelevalle seurantaryhmälle. Tekoäly ja sitä hyödyntävät sovellukset tulee saada palvelemaan kansalaisten ja työntekijöiden hyvinvointia ja vapautumista, perusoikeudet huomioon ottaen. Ne eivät myöskään saisi suoraan tai välillisesti johtaa sitoutuneisuuden tunteen katoamiseen, ammattitaidon häviämiseen, pätevyyden menettämiseen tai itsenäisyyden vähenemiseen. Periaatetta, jonka mukaan ihmisen on oltava ohjaksissa kaikissa tilanteissa – myös työelämässä –, tulee soveltaa käytännössä.

7.6

Tätä periaatetta on sovellettava myös muilla toimialoilla, esimerkiksi terveysalan ammateissa, sillä kyseiset toimijat tuottavat palveluja, jotka kytkeytyvät tiiviisti ihmisten elämään, terveyteen, turvallisuuteen ja elämänlaatuun. Tiukat eettiset säännöt ovat ehdottoman välttämättömät sen varmistamiseksi, että työntekijät ja myös kuluttajat, potilaat, asiakkaat ja muut palveluntarjoajat voivat saada täyden hyödyn uusista tekoälysovelluksista.

Bryssel 19. syyskuuta 2018.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Luca JAHIER


(1)  Acemoglu, D., Restrepo, P., Artificial Intelligence, Automation and Work, NBER Working Paper 24196, tammikuu 2018. Ks. myös Conseil d’orientation pour l’emploi [työllisyyskysymyksiä pohtiva toimikunta], Automatisation, numérisation et emploi (Tome 1), 2017 (www.coe.gouv.fr). (Tome 1) (www.coe.gouv.fr).

(2)  Ks. edellä mainitut teokset Acemoglu, D. ja Conseil d’orientation pour l’emploi, 2017.

(3)  COM(2018) 380 final.

(4)  Direktiivi 2002/14/EY; Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestön (UNICE), Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY) ja julkisten yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) yhteinen aiejulistus työmarkkinavuoropuhelusta ja uusista teknologioista, 1985; työmarkkinaosapuolten yhteinen lausunto uusista teknologioista, työn organisoinnista ja työmarkkinoiden mukautumiskyvystä, 1991; muutoksen ja sen sosiaalisten seurauksien hallinnan suuntaviivat, 2003.

(5)  COM(2018) 246 final.

(6)  https://ifr.org/ifr-press-releases/news/robots-double-worldwide-by-2020

(7)  EUVL C 288, 31.8.2017, s. 1

(8)  Ks. esim. https://www.techemergence.com

(9)  EUVL C 288, 31.8.2017, s. 1

(10)  Eurofound, Automation, digitalisation and platforms: Implications for work and employment, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg, 2018.

(11)  EUVL C 13, 15.1.2016, s. 161

(12)  Frey & Osborne, 2013; Bowles, 2014; Arntz, Gregory & Zierahn, 2016; Le Ru, 2016; McKinsey, 2016; OCDE, 2017; ks. myös asiakokonaisuuteen CCMI/136 kuuluva valmisteleva lausunto (EUVL C 13, 15.1.2016, s. 161).

(13)  http://www.oecd.org/fr/emploi/avenir-du-travail/.

(14)  COM(2018) 237 final.

(15)  EUVL C 367, 10.10.2018, s. 15.

(16)  Alankomaiden hallituksen politiikkaa varten neuvoja antava tiedetoimikunta.

(17)  https://english.wrr.nl/latest/news/2015/12/08/wrr-calls-for-inclusive-robot-agenda

(18)  Ks. Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston tutkimukset kehittymässä olevista riskeistä (https://osha.europa.eu/fi/emerging-risks). Viraston mukaan nykyisiä teknisiä ratkaisuja ja normeja, joilla on tarkoitus suojella työntekijöitä yhteistyöhön kykenevien robottien kanssa tehtävän työn riskeiltä, tulee tarkistaa kehityssuuntauksien valossa.

(19)  COM(2018) 246 final.

(20)  UNICEn, CEEP:n, UEAPME:n ja EAY:n yhteinen asiakirja, 16.10.2003.

(21)  Neuvoston direktiivi 2002/14/EY EU:ssa sovellettavista työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan koskevista yleisistä puitteista.

(22)  EUVL C 303, 19.8.2016, s. 54; EUVL C 173, 31.5.2017, s. 15; EUVL C 129, 11.4.2018, s. 7; EUVL C 434, 15.12.2017, s. 30

(23)  EUVL C 434, 15.12.2017, s. 30

(24)  EUVL C 367, 10.10.2018, s. 15.

(25)  EUVL C 288, 31.8.2017, s. 1 EUVL C 367, 10.10.2018, s. 15

(26)  Useissa eurooppalaisissa tiedotusvälineissä on raportoitu työoloista eräissä logistiikkakeskuksissa, joiden työntekijät ovat täysin algoritmien armoilla – ne osoittavat työntekijöille tehtävät ja niiden suorittamisen määräajat – ja joissa työntekijöiden suorituksia mitataan reaaliaikaisesti.

(27)  EUVL C 367, 10.10.2018, s. 15.

(28)  Cathy O’Neil, Harvardin yliopistosta valmistunut tohtori ja datatutkija, ”Models are opinions embedded in mathematics” (https://www.theguardian.com/books/2016/oct/27/cathy-oneil-weapons-of-math-destruction-algorithms-big-data).

(29)  Ks. esim. CNIL, Ranska (”Comment permettre à l’homme de garder la main? Les enjeux éthiques des algorithmes et de l’intelligence artificielle”,

https://www.cnil.fr/sites/default/files/atoms/files/cnil_rapport_garder_la_main_web.pdf).

(30)  Asetus (EU) 2016/679 (88 artikla).

(31)  https://ifr.org/ifr-press-releases/news/robots-double-worldwide-by-2020

(32)  COM(2018) 380 final.

(33)  https://www.parliament.uk/ai-committee

(34)  http://www.enseignementsup-recherche.gouv.fr/cid128577/rapport-de-cedric-villani-donner-un-sens-a-l-intelligence-artificielle-ia.html.

(35)  https://www.eff.org/files/2018/02/20/malicious_ai_report_final.pdf

(36)  http://nouvelles.umontreal.ca/article/2018/03/29/le-quebec-jette-les-bases-d-un-observatoire-mondial-sur-les-impacts-societaux-de-l-ia/

(37)  Edellä mainittu teos Acemoglu, D. Ks. myös Eurofound, Automation, digitalisation and platforms: Implications for work and employment, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg, 2018, s. 23: ”The risks comprise unwarranted optimism, undue pessimism and mistargeted insights.” (”Riskeinä ovat perusteeton optimismi, turha pessimismi ja harhakäsitykset.”)


6.12.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 440/8


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Kuluttajien ja yritysten luottamus, yksityisyyden suoja ja turvallisuus esineiden internetissä”

(oma-aloitteinen lausunto)

(2018/C 440/02)

Esittelijä:

Carlos TRIAS PINTÓ

Toinen esittelijä:

Dimitris DIMITRIADIS

Komitean täysistunnon päätös

15.2.2018

Oikeusperusta

työjärjestyksen 29 artiklan 2 kohta

oma-aloitteinen lausunto

Vastaava erityisjaosto

”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus”

Hyväksyminen erityisjaostossa

4.9.2018

Hyväksyminen täysistunnossa

19.9.2018

Täysistunnon nro

537

Äänestystulos

(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)

182/3/2

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Esineiden internet tarjoaa ihmisten ja esineiden yhteenliitettävyyden ansiosta kansalaisille ja yrityksille laajan kirjon erilaisia mahdollisuuksia, jotka tarvitsevat tuekseen joukon suoja- ja valvontatoimia, jotta varmistetaan esineiden internetin ongelmaton käyttöönotto.

1.2

Koska yhtenä esineiden internetin pilarina on, että päätökset tehdään automaattisesti ilman inhimillistä panosta, on varmistettava, että päätökset eivät heikennä kuluttajien oikeuksia eikä niihin liity riskiä eettisistä tai perusperiaatteiden ja ihmisoikeuksien vastaisista seurauksista.

1.3

ETSK kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita

1.3.1

huolehtimaan turvallisuuden ja yksityisyyden suojasta luomalla asianmukaiset sääntelypuitteet, joihin sisältyy säännöksiä tarkasta seurannasta ja valvonnasta.

1.3.2

määrittelemään selkeästi kaikkien toimijoiden vastuun tuotteen toimitusketjussa ja siihen liittyvässä tietovirrassa estäen näin lainsäädännöllisten porsaanreikien syntymisen, kun mukana on samaan aikaan useita eri valmistajia ja jakelijoita.

1.3.3

ottamaan käyttöön asianmukaiset resurssit ja tehokkaat koordinointimekanismit Euroopan komission ja jäsenvaltioiden välillä, jotta varmistetaan sekä tarkistettavan lainsäädännön että uusien sääntöjen johdonmukainen ja yhdenmukainen soveltaminen, ja tarkastelemaan samalla kansainvälistä ympäristöä.

1.3.4

seuraamaan esineiden internetiin liittyvien uusien teknologioiden kehittymistä, jotta taataan turvallisuuden korkea taso, täysi avoimuus ja tasapuolinen saatavuus.

1.3.5

edistämään eurooppalaista ja kansainvälistä standardointia, jotta varmistetaan tuotteiden luotettavuus, saatavuus, kestävyys ja ylläpidettävyys.

1.3.6

tarkkailemaan markkinoita ja turvaamaan tasapuoliset toimintaedellytykset esineiden internetin käyttöönoton yhteydessä estämällä ylikansallisen taloudellisen vallan keskittyminen uusille teknologia-alan toimijoille.

1.3.7

edistämään tietoisuuden lisäämiseen ja digitaalisten valmiuksien kehittämiseen tähtääviä aloitteita, joissa otetaan huomioon alan perustutkimus ja innovointi.

1.3.8

varmistamaan vaihtoehtoisten tuomioistuimen ulkopuolisten (ADR) ja verkkovälitteisten riidanratkaisujärjestelmien (ODR) täysi hyödyntäminen ja tehokas käyttö.

1.3.9

edistämään eurooppalaisen ryhmäkannejärjestelmän perustamista, sen soveltamista ja sen tehokasta toimintaa niin, että esineiden internetin käyttö voidaan lopettaa myös, jos se aiheuttaa kollektiivista haittaa tai vahinkoa, ja saada siitä korvausta, ”Kuluttajat vahvempaan asemaan” -aloitteen mukaisesti.

1.4

Kuluttajien luottamus on yhteydessä asianomaisen lainsäädännön tiukkaan noudattamiseen ja yksityisyyden suojaa ja turvallisuutta koskevista parhaista liiketoimintakäytännöistä tiedottamiseen, ja toimielinten velvollisuutena on sisällyttää ne yritysten yhteiskuntavastuuta ja sosiaalisesti vastuullista investoimista koskeviin strategioihin.

1.5

Esineiden internetin myönteiset sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset vahvistuvat, kun se nivotaan asianmukaisella tavalla sosiaali- ja ympäristöpolitiikkojen kehittämiseen osana yhteistyötaloutta, kiertotaloutta ja toiminnallista taloutta.

2.   Tausta ja asiayhteys

2.1

Viidentoista viime vuoden aikana internetin nopea käyttöönotto on käynnistänyt muutoksia kaikilla arkielämän aloilla ja vaikuttanut erilaisiin kulutustottumuksiin. Seuraavien kymmenen vuoden aikana esineiden internetin odotetaan lisäksi mullistavan energia-alan, maatalous- ja karjankasvatusalan ja liikennealan sekä talouden ja yhteiskunnan perinteisimmät alat. Tämä tarkoittaa, että on laadittava kokonaisvaltaisia toimintapolitiikkoja, joissa tähän teknologiseen murrokseen vastataan älykkäällä tavalla.

2.2

Esineiden internetin käsite on lähtöisin Massachusetts Institute of Technologystä (MIT). Se perustuu ajatukseen maailmasta, joka on täynnä kaikilta osin yhteenliitettyjä laitteita niin, että erilaisia yhteentoimivia prosesseja voidaan automatisoida yhdessä. Euroopan unioni on omalta osaltaan valmistautunut vastaamaan digitaaliseen konvergenssiin ja esineiden internetin uusiin haasteisiin suunnitelman ”i2010 – kasvua ja työllisyyttä edistävä eurooppalainen tietoyhteiskunta” (1) käynnistämisestä lähtien aina äskettäiseen esineiden internetiä koskevaan toimintasuunnitelmaan saakka (ks. esineiden internetin edistämistä Euroopassa käsittelevä asiakirja, joka on liitetty tiedonantoon ”Euroopan teollisuuden digitalisointi – täysi hyöty digitaalisista sisämarkkinoista” (2)).

2.3

ETSK on käsitellyt lukuisissa yhteyksissä neljättä teollista vallankumousta, jolle on ominaista digitaalisten, fyysisten ja biologisten teknologioiden konvergenssi. Tältä osin komitea kiinnittää erityisesti huomiota vuonna 2017 antamaansa lausuntoon (3). Esineiden internet tarjoaa itse asiassa otollisen maaperän tekoälyn kehittyneimmille muodoille, ja ETSK:n määrittämät periaatteet, erityisesti ihmisten valvonnassa pysyminen, joutuvat koetukselle.

2.4

Esineiden internetin laitteet eivät useinkaan täytä käyttäjätietojen suojaamisen kannalta välttämättömiä todentamisvaatimuksia. Tämä tuottaa ongelmia, sillä laitteet, tiedot ja toimitusketjun osapuolet ovat näin haavoittuvia tietoturvaloukkauksille.

2.5

Lohkoketjun kaltaisten uusien teknologioiden avulla voidaan ratkaista turvallisuus- ja luottamusongelmia: Sitä voidaan käyttää tunnistetietojen mittausten jäljittämiseen ja estämään toisintaminen kaikenlaisten muiden haitallisten tietojen kanssa mutta myös säilyttämään muutosten koskemattomuus ja jäljitettävyys. Hajautettu tilikirja mahdollistaa esineiden internetin laitteiden tunnistamisen, todentamisen sekä turvallisen ja virheettömän tietojensiirron. Esineiden internetin antureita voidaan käyttää tietojen vaihtamiseen lohkoketjun kautta kolmansien osapuolien sijasta. Älykkäiden sopimusten käyttäminen mahdollistaa laitteiden autonomian sekä tietojen yksilöllisen identiteetin ja koskemattomuuden. Perustamis- ja toimintakustannukset vähenevät, koska välikäsiä ei ole. Lisäksi lohkoketjuteknologiaa käyttävät esineiden internetin laitteet tallentavat verkostoituneiden laitteiden historian, mikä on erittäin hyödyllistä ratkaistaessa mahdollisia ongelmia (4).

2.6

Lisäksi parhaillaan on kehitteillä avoimeen lähdekoodiin perustuvia hajautetun tilikirjan teknologioita tiedon ja arvon vaihtoon esineiden internetin laitteiden välillä. Ne eivät mahdollista tiedonlouhintaa, vaan käyttävät arkkitehtuuria, joka perustuu suunnatuksi asykliseksi verkoksi (directed acyclic graph, DAG) kutsuttuun matemaattiseen malliin, jonka avulla vältetään välityspalkkiot ja joka mahdollistaa sen, että verkon kapasiteetti kasvaa käyttäjien määrän lisääntyessä.

2.7

Lyhyesti sanottuna olemme sellaisen ilmiön edessä, jonka taloudellinen (5) ja sosiaalinen potentiaali on valtava, joka avaa merkittäviä mahdollisuuksia mutta johon liittyy myös huomattavia haasteita välillisine riskeineen, sillä kyseessä on ilmiö, joka on luonteeltaan monialainen ja horisontaalinen ja joka vaikuttaa yhtälailla yrityksiin, kuluttajiin, viranomaisiin kuin kansalaisiinkin. Tässä kysymyksessä tulisi noudattaa yhteistä lähestymistapaa, jossa kuitenkin samalla otetaan huomioon eri tilanteiden erityisluonne. Tässä yhteydessä on aiheellista todeta, että Yhdistyneiden kansakuntien arvioiden mukaan vuoteen 2020 mennessä verkkoon liitettyjä laitteita on 50 miljardia, ja esimerkiksi televisiot, jääkaapit, valvontakamerat ja ajoneuvot on varustettu kuluttajille tarkoitetuilla sovelluksilla.

2.8

Esineiden internetin sovellukset tarjoavat jo taloudellisia ja sosiaalisia etuja globalisoituneessa maailmassa. Niitä ovat esimerkiksi palvelut, joissa sosioekonominen tausta otetaan paremmin huomioon, lyhyemmät palautesyklit, etäkorjaukset, päätöksenteon tukeminen, resurssien parempi kohdentaminen ja palvelujen kauko-ohjaus. Asiaan liittyy kuitenkin monia hyvin arkaluontoisia näkökohtia, joista esimerkkeinä mainittakoon yksityisyyden suoja ja turvallisuus, tietojen epäsymmetria, transaktioiden avoimuus, monimutkaiset vastuusuhteet, tuotteiden ja järjestelmien käytön estäminen ja myös sellaisten hybridituotteiden lisääntyminen, jotka voivat vaikuttaa omistussuhteisiin ja saada kuluttajat tekemään etäsopimuksia, joiden seurauksena takeet ovat heikommat.

2.9

Suunnattomat oikeudelliset haasteet, joiden edessä EU ja sen jäsenvaltiot ovat, johtuvat siitä, että monet esineiden internetin erityispiirteet (huomattava monimutkaisuus ja suuri keskinäinen riippuvuus, autonomia, tietojen tuottamisen ja käsittelyn osatekijät ja avoin ulottuvuus) ovat yhteisiä muille uusille digitaaliteknologioille, kuten lohkoketjuille, 3D-tulostukselle ja pilvipalveluille. ETSK katsoo, että Euroopan komission yksiköiden valmisteluasiakirja (6) uusiin digitaaliteknologioihin liittyvästä vastuusta on lisäaskel oikeaan suuntaan.

2.10

Esineiden internetin hyötyjen maksimoiminen ja siihen liittyvien riskien minimoiminen tarkoittaa viime kädessä, että on tarjottava helposti saatavilla olevaa, selkeää, ytimekästä ja täsmällistä tietoa ja erityisesti edistettävä muita heikommassa asemassa olevien kuluttajien digitaalista osallisuutta ja verkkoyhteyksiä suunnittelemalla täysin jäljitettäviä tuotteita ja palveluja, joihin sovelletaan yhdennettyjä luottamuksen, yksityisyyden suojan ja turvallisuuden vaatimuksia.

3.   Kuluttajien ja yritysten luottamus esineiden internetiin

3.1

Esineiden internet on monimutkainen ekosysteemi, joka mahdollistaa eri valmistajien, jakelijoiden ja ohjelmistokehittäjien laitteiden yhteenliitettävyyden. Tämä voi johtaa ongelmiin määritettäessä vastuuta tilanteissa, joissa säännöksiä rikotaan tai joissa virheellisistä tuotteista tai kun kolmas osapuoli käyttää verkon kautta tuotteita asiattomiin tarkoituksiin aiheutuu aineellisia tai muita, myös kolmansiin osapuoliin – loppukäyttäjät pois luettuina – tai järjestelmiin kohdistuvia vahinkoja. On jopa mahdollista, että monilla tuotteiden maailmanlaajuiseen arvoketjuun osallistuvista toimijoista ei ole riittävästi tietoa tai kokemusta verkkoon liitettyjen laitteiden turvallisuuteen tai tietosuojaan liittyvistä kysymyksistä.

3.2

Vastuukysymyksiin tarvitaankin uudenlainen lähestymistapa, jossa tavoitteena on varmistaa, että sekä kuluttajia että yrityksiä, jotka käyttävät esineiden internetin sovelluksia, suojataan ympäristössä, jossa asianmukaisesti konfiguroiduista tuotteista voi tulla viallisia tai luvattomasti asiattomiin tarkoituksiin käytettäviä (esim. hakkerit) ja vaarallisia digitaalisten turvallisuushäiriöiden johdosta. Tällaisen ympäristön pitäisi mahdollistaa yleisesti tunnustettuja eettisiä periaatteita ja ihmisoikeuksia mahdollisesti loukkaavien automatisoitujen päätösten ennakoimisen, estämisen ja niiltä suojautumisen.

3.3

ETSK suhtautuu myönteisesti sekä tuotevastuusta vuonna 1985 annetun direktiivin soveltamisen tarkistamiseen (7) että vastuuta ja uusia teknologioita käsittelevän sidosryhmien asiantuntijaryhmän hiljattaiseen perustamiseen, jotta voidaan varmistaa oikeudenmukainen tasapaino valmistajien ja kuluttajien intressien välillä. Uuden vastuuvelvollisuuskehyksen avulla on varmistettava selkeästi vastuun jäljitettävyys ja turvallisuus tuotteen arvoketjun kaikissa vaiheissa ja läpi koko tuotteen arvioidun elinkaaren. Tässä yhteydessä on otettava huomioon kestävyys uutena tekijänä, joka velvoittaa huolehtimaan siitä, että tuotetta voidaan päivittää, parantaa, käyttää uudelleen, korjata ja mukauttaa ja että se on siirrettävissä ja yhteensopiva.

3.4

Esineiden internetin osalta erityistä huomiota on myös kiinnitettävä siihen, että määritetään kaikkien toimijoiden vastuu tuotteen toimitusketjussa, mikä estää lainsäädännöllisten porsaanreikien syntymisen, kun mukana on samaan aikaan useita eri valmistajia ja jakelijoita. ETSK katsoo, että on olennaisen tärkeää määritellä selkeästi menettelytavat, joita kuluttajien on noudatettava kussakin tapauksessa, ja edistää samalla vaihtoehtoisia riitojenratkaisumekanismeja.

3.5

ETSK pitää erittäin tärkeänä tiedon antamista ennen sopimuksen tekoa, sopimuslausekkeiden avoimuutta sekä laitteiden käyttöohjeiden selkeyttä. Mahdolliset asiaan liittyvät riskit ja suojatoimenpiteet on tuotava selkeästi esille.

3.6

On varmistettava laitteiden ja niiden ohjelmistojen yhteentoimivuus ja yhteensopivuus, jotta voidaan välttää ongelmia ja antaa kuluttajille mahdollisuus vertailla tarjoajia. ETSK korostaa, että tällä tekijällä on myös keskeinen merkitys suurten yritysten ja pk-yritysten välisten tasapuolisten toimintaedellytysten luomisessa.

3.7

ETSK vaatii verkon neutraaliuden kunnioittamista ja kehottaa komissiota seuraamaan tarkkaan markkinakäyttäytymistä.

4.   Kuluttajien yksityisyyden suoja esineiden internetissä

4.1

Kuluttajien mahdollisuuksia valvoa henkilötietojaan ja yksityisyyden suojaa koskevia mieltymyksiään on parannettu uudella yleisellä tietosuoja-asetuksella (8). Laitteen käyttäjän on voitava valvoa sitä, miten tuotettuja tietoja käytetään ja kenellä on niihin pääsy, sillä tietojen moninaisuus sekä niiden kertyminen ja yhteydet muihin tietoihin ovat vakava riski yksityisyyden suojan kannalta esineiden internetin ekosysteemissä.

4.2

On syytä kiinnittää huomiota vaikutukseen, joka erilaisilla tuotteilla, palveluilla tai tahoilla voi olla yksityisyyden suojaan ja tietosuojaan, kun tiedot siirtyvät autonomisesti niiden yhteenliitettävyyden ansiosta. Niin ikään käsiteltäessä tai muokattaessa tietoja uudelleen alun perin vaarattomia tietoja käyttäen on mahdollista laatia selkeä kuva yksittäisten henkilöiden tottumuksista, sijainnista, kiinnostuksen kohteista ja mieltymyksistä, mikä tekee käyttäjäprofiiliin pääsystä ja sen jäljittämisestä helpompaa.

4.3

Lakisääteisin takein on varmistettava, että käyttäjät voivat täysimääräisesti käyttää oikeuttaan yksityisyyteen ja henkilötietojen suojaan ilman minkäänlaisia rajoituksia. Näin vältetään mahdolliset kielteiset vaikutukset, kuten syrjivät käytännöt, tunkeileva mainonta, yksityisyyden menetys ja turvallisuuden vaarantuminen. Kuluttajilla on puolestaan oltava tietoa tietojensa taloudellisesta arvosta, ja heidän on varattava itselleen oikeus niiden jakamiseen.

4.4

Yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisesti yritysten ja sääntelyviranomaisten on säännöllisesti tarkasteltava henkilötietojen keräämisen laajuutta ja arvioita siitä, missä määrin käsitellyt tiedot ovat oikeasuhteisia ja välttämättömiä palvelun tarjoamisen kannalta. Yksityisyyden suojaan liittyviä eri näkökohtia ja vaikutuksia on arvioitava verkkoon liitettävän laitteen ideoimisen, suunnittelun ja kehittelyn kaikissa vaiheissa sekä verkko-ekosysteemissä, jossa se toimii (sisäänrakennettu yksityisyyden suoja). Sisäänrakennetun yksityisyyden suojan ja oletusarvoisen yksityisyyden suojan periaatteet onkin pantava johdonmukaisesti täytäntöön esineiden internetissä.

4.5

Kaikki verkkoon liitetyt tuotteet on näin ollen konfiguroitava sellaisen ennalta määritetyn mallin mukaisesti, joka perustuu mahdollisimman korkeaan (sisäänrakennetun ja oletusarvoisen) yksityisyyden suojan tasoon, jotta estetään käyttäjien käyttäytymisen ja toimien ei-toivottu jäljittäminen.

4.6

Kuluttajilla on oltava kaikissa tapauksissa luotettavat tiedot siitä, mitä tietoja kerätään, kenellä on niihin pääsy ja mihin tarkoitukseen niitä käytetään, niin kauan kuin yhteys tuotteeseen tai palveluun säilyy aktiivisena. Kuluttajien on myös tunnettava sovellettavat tietosuojakäytännöt, ja heidän on tiedettävä, vaikuttavatko käytettävät algoritmit palvelun laatuun, hintaan tai saatavuuteen.

5.   Kuluttajien ja yritysten turvallisuus esineiden internetissä

5.1

Esineiden internetin ekosysteemille ominainen laitteiden yhteenliitettävyys voi kannustaa kehittämään laittomia tai epätoivottuja teknisiä käytäntöjä, minkä seurauksena esineiden internetin ekosysteemissä voidaan hyödyntää nopeasti leviäviä haavoittuvuuksia. Turvallisuuden suhteen on näin ollen sovellettava kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka kattaa järjestelmän kaikki osatekijät.

5.2

Tuotteiden tarjonta ja kyberturvallisuuteen liittyvät päivitykset on perusteltava, ja niiden on katettava paitsi yksittäiset laitteet myös turvallisuusriskit, jotka johtuvat yhteenliitettävyydestä esineiden internetin muiden laitteiden kanssa. Turvallisuuden laatustandardeja ei tule kuitenkaan heikentää näiden laitteiden lukumäärän johdosta.

5.3

Ehdotus asetukseksi EU:n kyberturvallisuusvirastosta (9) sisältää tieto- ja viestintätekniikkaa koskevan sertifiointikehyksen, joka mahdollistaa erityyppisten tuotteiden – esineiden internetin tuotteet mukaan luettuina – turvallisuutta ja merkintöjä koskevien vapaaehtoisten sertifiointijärjestelmien määrittelemisen. ETSK pitää tätä toimenpidettä tervetulleena, mutta on samalla huolissaan siitä, että se ei ole pakollinen.

5.4

Kyberturvallisuustoimenpiteiden tulisi kattaa kaikenlaisesta haavoittuvuudesta ja erityisesti hakkeroinnista, luvattomasta pääsystä tai väärinkäytöstä johtuvat riskit sekä maksutapoihin ja talouspetoksiin liittyvät riskit. Tältä osin ETSK kannattaa vastuuta ja uusia teknologioita käsittelevälle sidosryhmien asiantuntijaryhmälle annettuja toimivaltuuksia.

5.5

On myös kiinnitettävä huomiota yksittäisten käyttäjien turvallisuuteen, kun kyse on riskeistä, jotka liittyvät lähietäisyydellä tapahtuvaan käyttöön, jaettuun taajuuskaistaan, sähkömagneettisille kentille altistumiseen sekä elintärkeiden toimintojen ylläpitämiseen tarkoitetuille verkkoon liitetyille laitteille mahdollisesti aiheutettuihin häiriöihin. ETSK kannattaa sitä, että toteutetaan valvontatoimia ja ryhdytään ennaltaehkäiseviin markkinoiltapoistojärjestelyihin, jotta vältetään kuluttajien terveyteen ja turvallisuuteen tai heidän henkilökohtaisiin ja taloudellisiin intresseihin kohdistuvat riskit.

5.6

Yritysten on otettava käyttöön sisäänrakennetun ja oletusarvoisen turvallisuuden kaltaisia parhaiden käytäntöjen mukaisia standardeja ja hyväksyttävä ulkopuoliset, riippumattomat arvioinnit. Yritykset on velvoitettava ilmoittamaan turvallisuushäiriö- tai tietoturvaloukkaustapauksista sekä tiedottamaan tällöin vahinkoja koskevasta vastuusta ja lainsäädännön noudattamatta jättämisestä.

5.7

Yritysten on tarjottava kuluttajille yksinkertaisia, helposti saatavilla olevia tietoja, joiden avulla he voivat tehdä asianmukaisia päätöksiä ja omaksua turvallisia käytäntöjä, ja annettava heidän käyttöönsä tarvittavat turvallisuuspäivitykset tuotteen koko elinkaaren ajan.

5.8

Esineiden internetin verkkoihin liittyvien johdonmukaisten sääntöjen puute on korjattava. On otettava käyttöön kehittyneitä laajakaista- ja uuden sukupolven teknologioita nykyisen infrastruktuurin parantamiseksi.

6.   Ehdotuksia julkisen politiikan puitteissa toteutettaviksi toimiksi (10)

6.1

Euroopan unionin eri alueilla toimivaltaansa käyttävien julkisten viranomaisten on osallistuttava aktiivisesti esineiden internetiä koskevien toimintapolitiikkojen ja toimintasuunnitelmien kehittämiseen, jotta saavutetaan tasapaino eri sidosryhmien intressien välillä ja jotta voidaan ennakoida ja estää mahdolliset haittavaikutukset. ETSK ehdottaa seuraavaa:

6.1.1

Luodaan testausympäristöjä, toisin sanoen fyysisiä ympäristöjä, klustereita jne. kokeiluhankkeiden toteuttamista ja konseptin toimivuuden testaamista varten. Näissä ympäristöissä ei pitäisi pyrkiä testaamaan ainoastaan teknologioita vaan myös sääntelymalleja (11).

6.1.2

Rahoitetaan teknologiainfrastruktuuria, joka mahdollistaa esineiden internetiin liittyvien innovatiivisten hankkeiden kehittämisen uuden Horisontti Eurooppa -ohjelman puitteissa.

6.1.3

Annetaan riippumattomille laitoksille ja virastoille tehtäväksi toimia esineiden internetiin liittyvien hankkeiden edistäjinä ja valvojina. ETSK suhtautuu myönteisesti kyberturvallisuudesta vuonna 2017 annetussa asetuksessa esitettyihin asiaankuuluviin toimenpiteisiin ja kehottaa komissiota edistämään tehokkaasti digitaalialan standardointiprosesseja asianmukaisin budjettivaroin (12).

6.1.4

Edistetään julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöfoorumeita ja -kumppanuuksia ja otetaan tiedeyhteisö, teollisuus ja kuluttajat toimintaan mukaan.

6.1.5

Edistetään investointeja sellaisten paikallisten liiketoimintamallien kehittämiseen, joissa hyödynnetään esineiden internetin etuja ja joilla helpotetaan tietosuojan ja tietojen omistusoikeuden kaltaisten monimutkaisten näkökohtien käsittelyä.

6.1.6

Kehitetään valmiuksia yritysmaailmassa yhteisvastuun edistämiseksi. Tulisi varmistaa, että turvallisuus sekä sisäänrakennettu ja oletusarvoinen yksityisyyden suoja otetaan tieto- ja viestintätekniikan tuotteissa ja palveluissa huomioon uudessa kyberturvallisuusasetuksessa esitetyn ”varmistamisvelvollisuuden” periaatteen mukaisesti. Tässä yhteydessä ETSK pitää tervetulleena suunniteltua käytännesääntöjen laatimista säännösten täydentämiseksi.

6.1.7

Edistetään eurooppalaisia ja kansainvälisiä standardointialoitteita, jotta varmistetaan esineiden internetin järjestelmien olennaiset ominaisuudet, toisin sanoen luotettavuus, turvallisuus, saatavuus, kestävyys, ylläpidettävyys ja käyttö. Standardointi on erityisen tärkeää, jotta voidaan ottaa nopeasti käyttöön pitkälle digitalisoituja teollisia valmistusprosesseja.

6.1.8

Varmistetaan, että – erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevilla ja harvaan asutuilla alueilla asuvilla– käyttäjillä on kohtuuhintainen ja korkealaatuinen pääsy esineiden internetiin.

6.1.9

Edistetään valveuttamiskampanjoita ja koulutusohjelmia, jotta yritykset ja kuluttajat voivat ottaa esineiden internetin helpommin käyttöön mahdollistamalla tarvittavien valmiuksien ja taitojen hankkiminen (13). Tässä on kiinnitettävä erityistä huomiota heikossa asemassa oleviin ryhmiin ja monimuotoisuuteen.

6.1.10

Toteutetaan aloitteita koulutuksen alalla, jotta varmistetaan riittävät ennaltaehkäisevät toimenpiteet, kun otetaan huomioon, että lapset siirtyvät hyvin varhaisessa iässä digitaaliseen ympäristöön.

6.1.11

Käynnistetään diagnostisia analyysejä ja tutkimuksia esineiden internetin vaikutuksista uusien kestävien tuotanto- ja kulutusmallien kaltaisilla aloilla.

6.1.12

Varmistetaan vaihtoehtoisten tuomioistuimen ulkopuolisten (ADR) ja verkkovälitteisten riidanratkaisujärjestelmien (ODR) täysi hyödyntäminen ja tehokas käyttö.

6.1.13

Edistetään eurooppalaisen ryhmäkannejärjestelmän perustamista, sen soveltamista ja sen tehokasta toimintaa niin, että esineiden internetin käyttö voidaan lopettaa myös, jos se aiheuttaa kollektiivista haittaa tai vahinkoa, ja saada siitä korvausta, ”Kuluttajat vahvempaan asemaan” -aloitteen mukaisesti.

6.2

ETSK kehottaa komissiota arvioimaan esineiden internetiin suoraan tai välillisesti liittyviä sääntöjä ja tarvittaessa parantamaan voimassa olevaa lainsäädäntöä. Tähän liittyen tulisi Kuluttajat vahvempaan asemaan -paketissa käsitellä myös yhteenliitettäviä laitteita, verkkoja ja niiden turvallisuutta sekä näihin laitteisiin liittyviä tietoja.

6.3

Lopuksi ETSK pitää erittäin tärkeänä ottaa käyttöön jäsenvaltioiden välisiä yhteistyö- ja koordinointimekanismeja suunniteltujen sääntöjen tehokasta ja yhdenmukaista soveltamista varten sekä niitä sopimuksia varten, joita Euroopan unionin on laadittava rajojensa ulkopuolella yritysten ja toimittajien toimipaikkojen takia, painottaen erityisesti parhaiden käytänteiden vaihtoa. Rajatylittäviä tietovirtoja koskevaa kansainvälistä politiikkaa on koordinoitava, jotta asianomaiset maat voivat vahvistaa yhtä korkean suojan tason kansallisessa lainsäädännössään sekä sisällön että menettelyjen osalta.

Bryssel 19. syyskuuta 2018.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Luca JAHIER


(1)  COM(2005) 229 final.

(2)  COM(2016) 180 final.

(3)  Tekoäly ja sen vaikutukset (digitaalisia) sisämarkkinoita, tuotantoa, kulutusta, työllisyyttä ja yhteiskuntaa ajatellen (EUVL C 288, 31.8.2017, s. 1).

(4)  Ks. Khwaja Shaik, Why blockchain and IoT are best friends, https://www.ibm.com/us-en/?lnk=m. Innovaatioita EU:n rahoitusalalla käsitellään lausunnossa EUVL C 246, 28.7.2017, s. 8.

(5)  Digital McKinsey arvioi, että esineiden internetin potentiaalinen taloudellinen vaikutus on 3,9–11,1 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuosittain.

(6)  SWD(2018) 137 final.

(7)  COM(2018) 246 final.

(8)  Voimassa 25. toukokuuta 2018 alkaen.

(9)  Ks. COM(2017) 477 final.

(10)  Ks. Maailmanpankkiryhmä, Internet of things: The New Government-to-Business Platform.

(11)  Ks. https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/eu-and-eea-member-states-sign-cross-border-experiments-cooperative-connected-and-automated

(12)  EUVL C 197, 8.6.2018, s. 17

(13)  EUVL C 434, 15.12.2017, s. 36


6.12.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 440/14


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisen arviointiin paremmin sopivat indikaattorit – kansalaisyhteiskunnan panos”

(oma-aloitteinen lausunto)

(2018/C 440/03)

Esittelijä:

Brenda KING

Toinen esittelijä:

Thierry LIBAERT

Komitean täysistunnon päätös

15.2.2018

Oikeusperusta

työjärjestyksen 29 artiklan 2 kohta

 

oma-aloitteinen lausunto

Vastaava erityisjaosto

”maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö”

Hyväksyminen erityisjaostossa

5.9.2018

Hyväksyminen täysistunnossa

19.9.2018

Täysistunnon nro

537

Äänestystulos

(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)

194/2/3

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

EU:n toimielimet hyväksyivät YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030:n vuonna 2015, ja siitä asti ETSK on pyytänyt komissiota laatimaan EU:lle yleisen kestävän kehityksen strategian, joka sisältää konkreettiset tavoitteet, päämäärät ja toimet 17 kestävän kehityksen tavoitteen toteuttamiseksi. Siitä huolimatta, että EU:lla oli johtava rooli Agenda 2030 -toimintaohjelman hyväksymisessä ja että kestävän kehityksen tavoitteet heijastavat EU:n perusarvoja, joita ovat entistä suuremman sosiaalisen, poliittisen, taloudellisen ja ympäristöä koskevan sopusoinnun edistäminen, Euroopan komissio ei ole kehittänyt yleistä strategiaa. Vuoden 2018 loppuun mennessä julkaistava pohdinta-asiakirja ”Kohti kestävää Eurooppaa vuoteen 2030” tarjoaa mahdollisuuden korostaa yleisen eurooppalaisen strategian hyväksymisen merkitystä.

1.2

Eurooppalaisen kestävän kehityksen strategian puuttuminen on riski Agenda 2030:n johdonmukaisen toimenpanon kannalta EU:ssa ja kansallisella tasolla. Kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen tähtäävissä lähestymistavoissa voi esiintyä poikkeavuuksia, sillä useat jäsenvaltiot ovat jo valmistelemassa kansallisia kestävän kehityksen strategioitaan, eikä eurooppalaista strategista kehystä tai täytäntöönpanoa koskevia yhteisiä suuntaviivoja ole olemassa.

1.3

ETSK suhtautuu myönteisesti Eurostatin ensimmäiseen vuotuiseen kestävän kehityksen tavoitteiden seurantakertomukseen vuodelta 2017 (1), joka perustuu 100 indikaattoriin ja jossa käytetään tiukkoja tietoperusteita. ETSK on kuitenkin havainnut Eurostatin nykyisissä indikaattoreissa puutteita, jotka tulisi ottaa huomioon Eurostatin tulevissa vuotuisissa kestävän kehityksen tavoitteiden seurantakertomuksissa.

1.4

ETSK toivoo indikaattoreita, jotka antavat perustan toimintapolitiikkojen suunnittelulle ja muotoilemiselle. Nykyisillä indikaattoreilla ei pystytä mittamaan sitä, kuinka kaukana ollaan tavoitteiden saavuttamisesta, tai laatimaan asianmukaista edistymiskertomusta. Kestävän kehityksen tavoitteiden suhteen on määriteltävä erityiset EU:n poliittiset tavoitteet, ja niiden saavuttamista on pystyttävä seuraamaan indikaattoreiden avulla. Niin kauan kuin erityisiä EU:n poliittisia tavoitteita ei ole asetettu, EU voisi arvioida kansallisia tuloksia parhaaseen ja keskimääräiseen tulokseen verraten.

1.5

ETSK näkee myös tiettyjä teknisiä rajoituksia, jotka on korjattava sen varmistamiseksi, että käytössä on parhaat indikaattorit. Esimerkiksi monialaisten indikaattoreiden käyttö ei riitä takaamaan tietoa tavoitteiden välisistä synergioista ja ristiriidoista. Myöskään heijastusvaikutuksia kumppanimaiden kestävään kehitykseen ja toimintalinjojen johdonmukaisuuden seurantaa tärkeiden ulko- ja sisäpoliittisten tavoitteiden välillä ei ole otettu täysimääräisesti huomioon.

1.6

Eurostatin ja kansallisten tilastolaitosten on varmistettava, että ne soveltavat johdonmukaista indikaattorikehystä. Käytössä tulisi olla kattava ja integroitu indikaattorijärjestelmä sen takaamiseksi, että kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanon seurantatoimet Euroopan ja jäsenvaltioiden tasolla ovat luotettavia.

1.7

Eurostatilla ja kansallisilla tilastolaitoksilla on rajalliset taloudelliset ja henkilöresurssit uuden tiedon keräämiseksi, minkä vuoksi uusien ja paremmin kohdennettujen indikaattoreiden tuottaminen ei ole aina mahdollista. ETSK kehottaa varmistamaan asianmukaiset resurssit tämän merkittävän rajoitteen poistamiseksi.

1.8

ETSK:n mielestä kansalaisyhteiskunnan on osallistuttava merkittävällä tavalla indikaattoreiden määrittelemiseen ja sen arviointiin, miten EU edistyy tavoitteiden toteutumisessa. Kestävän kehityksen tavoitteiden monialaisuus edellyttää usean sidosryhmän yhdennettyä yhteistyötä.

1.9

ETSK suosittelee, että indikaattoreita täydennetään laadullisia näkökohtia käsittelevällä varjoraportilla, joka laaditaan tiiviissä yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa, jotta kaikki sidosryhmät kokisivat kestävän kehityksen tavoitteet enemmän omaksi asiakseen. Laadulliset tiedot saattavat tuoda esille suuntauksia, joita ei havaittaisi pelkästään määrällisten indikaattoritietojen avulla. ETSK ehdottaa ottavansa toimekseen koordinoida täydentävän laaturaportin valmistelua. Lisäksi ETSK ehdottaa, että Euroopan komissio järjestää yhdessä komitean kanssa kestävän kehityksen tavoitteita käsittelevän eurooppalaisen huippukokouksen, jossa kaikki keskeiset sidosryhmät arvioivat yhdessä tilannetta.

1.10

Johdonmukainen strateginen kehys edellyttää myös, että muiden EU-indikaattoreiden (esimerkiksi sosiaali-indikaattoreiden tulostauluun sisältyvien indikaattoreiden ja eurooppalaisten biologisen monimuotoisuuden indikaattoreiden) on oltava yhteensopivia Agenda 2030:n kehyksen kanssa. Yleisen strategian tulisi tarjota tällaisen yleiskuvan kestävän kehityksen tavoitteiden, EU:n politiikkojen ja eri indikaattorijoukkojen yhteyksistä.

1.11

ETSK kehottaa mukauttamaan EU:n nykyistä hallintojärjestelmää palvelemaan Agenda 2030:n täytäntöönpanoa. EU:n yleinen kestävän kehityksen strategia, joka noudattaisi täysin Agenda 2030:tä, takaisi kestävän kehityksen tavoitteiden sisällyttämisen osaksi EU:n kaikkia toimintapolitiikkoja ja tarjoaisi kehyksen kestävän kehityksen tavoitteiden EU:n ja kansallisen tason täytäntöönpanon koordinoinnille ja seurannalle. Esimerkiksi EU:n ohjausjaksokoneiston tulisi seurata kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoa ja osallistua siihen. Lisäksi EU:n toimintapolitiikkojen laatimista ja arviointia (esimerkiksi paremman sääntelyn agenda) olisi mukautettava siten, että kestävän kehityksen tavoitteet sisällytetään täysimääräisesti poliittiseen sykliin. Kaikille lainsäädäntöä ja politiikkoja koskeville ehdotuksille tulisi tehdä kestävyysperiaatetesti, jolla arvioidaan odotetut vaikutukset kestävän kehityksen tavoitteisiin ja jonka perusteella päätetään ehdotuksen asianmukaisuudesta.

1.12

ETSK suosittelee, että yksi komission varapuheenjohtajista vastaisi kestävän kehityksen tavoitteiden sisällyttämisestä kaikkiin EU:n politiikkoihin ja että hänelle annettaisiin tätä varten käyttöön oma työryhmä ja budjetti ja luotaisiin yhteistyörakenne kaikkien komissaarien ja komission yksiköiden kanssa. Lisäksi Euroopan komission puheenjohtajan olisi esiteltävä saavutettua edistymistä ja määriteltävä tarvittavat lisätoimet kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöön panemiseksi unionin tilasta pitämässään vuotuisessa puheessa.

1.13

ETSK kehottaa myös sopimaan EU:n talousarviosta, jossa keskeiseksi tavoitteeksi asetetaan kestävä kehitys. ETSK muistuttaa, että lopullinen vuosien 2021–2027 monivuotinen rahoituskehys osoittaa sen, voiko EU saavuttaa Agenda 2030 -toimintaohjelmaa koskevat sitoumuksensa. Komission toukokuussa 2018 antaman ehdotuksen suunta on oikea, mutta siinä hukataan viime kädessä tilaisuus tehdä Agenda 2030:stä Euroopan unionin toimintasuunnitelman painopiste.

2.   EU:n strategian puuttuminen

2.1

EU:n tulisi sitoutua entistä vahvemmin johtavaan rooliinsa kestävän kehityksen varmistamisessa ja edistämisessä. YK:n Agenda 2030 on itse asiassa täysin yhdenmukainen Euroopan unionin perustavoitteen kanssa, joka on entistä suuremman sosiaalisen, poliittisen, taloudellisen ja ympäristöä koskevan sopusoinnun edistäminen Euroopan sisällä ja ympäri maailman. Vaikka EU ja sen jäsenvaltiot ovat allekirjoittaneet globaalin Agendan, Eurooppa on kuitenkin jäänyt jälkeen. Tähän mennessä EU ja osa jäsenvaltioista ei ole vielä pannut täytäntöön kestävän kehityksen strategiaa tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi.

2.2

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklassa todetaan kestävän kehityksen osalta seuraavaa: ”Unioni – – kansainvälisissä suhteissaan – – edistää osaltaan – – maapallon kestävää kehitystä – –.” Vaikka EU:n eri toimintapolitiikoissa, kuten teollisuus-, liikenne- ja energiapolitiikoissa, on joitakin kestävyysperiaatteisiin liittyviä kasvavia osa-alueita, kunnianhimo ja rahoitus ovat edelleen puutteellisia. Kaiken kaikkiaan ETSK pitää valitettavana ilmeistä strategian ja toimintalinjojen johdonmukaisuuden puuttumista sekä puutteellista integrointia yleiseen EU:n politiikan koordinointiin.

2.3

ETSK on ainoa EU:n tason toimielin, joka on asettanut kestävän kehityksen keskeiseksi painopistealueeksi. Euroopan parlamentilla ei ole käytössään rakennetta kestävän kehityksen käsittelemiseksi, vaikka eräät poliittiset ryhmät sisällyttävät Agenda 2030:n toukokuun 2019 Euroopan parlamentin vaalien poliittisiin painopisteisiinsä. Euroopan komissio on perustanut sidosryhmäfoorumin kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoa varten, mikä on askel oikeaan suuntaan, mutta ei ole selvää, jatkuuko foorumin toiminta nykyisen komission jälkeen. Lisäksi ETSK on ajanut kunnianhimoisempaa ja laajempaa kansalaisyhteiskunnan foorumia kuin lopulta toteutettu foorumi (2).

2.4

Jäsenvaltiotasolla on eroja kestävän kehityksen tavoitteita koskevan suunnittelun ja toteutuksen suhteen (3). Osa jäsenvaltioista on jo hyväksynyt kattavat kansalliset kestävän kehityksen strategiat, ja joissakin tapauksissa alue- ja paikallisviranomaiset ja asianomaiset sidosryhmät toteuttavat myös kestävän kehityksen tavoitteita koskevia aloitteita tietoisuuden lisäämiseksi. Eurooppalaisen kehyksen puuttumisen vuoksi on olemassa riski kansallisten lähestymistapojen epäjohdonmukaisuudesta. ETSK kehottaa sisällyttämään kestävän kehityksen kansallisiin toimintapolitiikkoihin ja ottamaan järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan täysimääräisesti mukaan suunnitteluun ja täytäntöönpanoon EU:n yleisen strategian mukaisesti.

3.   Tulevaisuudennäkymät

3.1

Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ilmoitti 13. syyskuuta 2017, että vuoden 2018 talvena julkaistaan pohdinta-asiakirja ”Kohti kestävää Eurooppaa vuoteen 2030 mennessä” YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden ja Pariisin ilmastonmuutossopimuksen jatkotoimista. Komissio ottaa valmisteluvaiheessa huomioon kestävän kehityksen tavoitteiden sidosryhmäfoorumin jäsenten näkemykset. Foorumin jäsenet esittävät ehdotuksia EU:n hallinnon parantamiseksi kestävän kehityksen tavoitteiden kannalta (esimerkiksi yleisen strategian hyväksyminen) sekä poliittisia suosituksia ja ehdotuksia siitä, miten EU:n välineistöä olisi kehitettävä politiikkojen koordinoinnin, seurannan ja tilivelvollisuuden osalta.

3.2

Kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon kuuluu taloudellisia, sosiaalisia, poliittisia ja ympäristöön liittyviä päämääriä, jotka edellyttävät perustavaa laatua olevia muutoksia Euroopan yhteiskunnissa ja EU:n toimielimissä.

3.3

Ennen vuonna 2019 järjestettäviä Euroopan parlamentin vaaleja Euroopan tulevaisuudesta käytävillä keskusteluilla on ratkaisevan tärkeä merkitys kestävää kehitystä koskevan tietoisuuden lisäämiselle kansalaisten keskuudessa. Euroopan poliittisten puolueiden on ilmaistava avoimesti kantansa ja käsiteltävä kestävää kehitystä vaaliohjelmissaan.

3.4

Lisäksi ETSK katsoo, että vuoden 2019 Euroopan parlamentin vaalien jälkeisen Euroopan komission ja uuden Euroopan parlamentin olisi otettava painopisteekseen parantaa kestävän kehityksen tavoitteiden sisällyttämistä kaikkiin EU:n politiikkoihin. ETSK kehottaa painokkaasti Euroopan parlamenttia vahvistamaan valmiuksiaan seurata ja valvoa kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisessa tapahtuvaa edistymistä ja ottamaan vastuun tavoitteista. Komission osalta suositellaan kestävän kehityksen tavoitteista vastaavan varapuheenjohtajan johtoaseman vahvistamista sekä pääosastojen toimialojen uudelleenorganisointia sen selventämiseksi, kuka on vastuussa mistäkin kestävän kehityksen tavoitteesta.

3.5

Lopullinen päätös vuosien 2021–2027 monivuotisesta rahoituskehyksestä osoittaa sen, voiko EU saavuttaa Agenda 2030 -toimintaohjelmaa koskevat sitoumuksensa. Monivuotinen rahoituskehys on ratkaisevan tärkeässä asemassa kestävän kehityksen tavoitteiden huomioon ottamisen varmistamisessa. Euroopan komission toukokuussa 2018 julkaiseman ehdotuksen suunta on oikea, mutta siinä hukataan mahdollisuus tehdä Agenda 2030 -toimintaohjelmasta Euroopan unionin toimintasuunnitelman painopiste. Ehdotetun ilmastotoimien valtavirtaistamistavoitteen rajoitetun vahvistamisen lisäksi uudessa monivuotisessa rahoituskehyksessä olisi osoitettava asiaankuuluvat taloudelliset resurssit kestävää kehitystä varten sekä varmistettava, ettei mikään rahoituspäätös heikennä kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoa. Kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanijoille, kuten jäsenvaltioille, paikallisviranomaisille, yrityksille ja valtiovallasta riippumattomille organisaatioille, on tarjottava rahoitusta innovatiivisiin ja mittakaavaltaan laajentamiskelpoisiin hankkeisiin.

3.6

EU on keskellä suurta poliittista ja institutionaalista kriisiä, ja sillä on edessään haasteita, kuten sosiaalinen eriarvoisuuden kasvu, ympäristöongelmat sekä kansalaisten luottamuksen mureneminen valtiovaltaan ja EU:ta kohtaan (4). Tilanteen ratkaisemiseksi EU:n on luotava uusi narratiivi, jonka avulla voidaan tarjota konkreettisia ratkaisuja yhteiskuntiemme nykyisiin haasteisiin. Euroopan tulevaisuudesta käytävien keskusteluiden tulisi vaikuttaa tähän uuteen narratiiviin, ja siinä tulisi ottaa huomioon Agenda 2030 ja Euroopan kuudes skenaario (5), jotta EU:sta tulisi kestävyyttä edistävä voima. Euroopan valtioiden päämiehiltä vaaditaan suurempaa johtajuutta; heidän on nostettava kestävän kehityksen tavoitteet keskeiseksi osaksi poliittista keskustelua ja Eurooppaa koskevaa visiotaan.

3.7

Agenda 2030 pohjautuu Euroopan keskeisiin arvoihin eli demokratiaan ja osallistumiseen, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, yhteisvastuullisuuteen ja kestävyyteen sekä oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen Euroopassa ja muualla maailmassa. Uuden kestävää kehitystä koskevan narratiivin tulisi antaa kansalaisille käsitys siitä, miten julkishallinto ja järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta aikovat vastata kansalaisten toiveisiin taloudellisesta ja sosiaalisesta sekä ympäristön hyvinvoinnista.

4.   Indikaattorit

4.1

ETSK katsoo, että EU:n kestävän kehityksen tavoitteita koskeviin indikaattoreihin sovellettavan tarkastelutavan on ulotuttava pelkkää arvioimista pidemmälle edistämällä toimintapolitiikkojen laatimista ja muotoilemista sen sijaan, että ne olisivat vain pelkkiä raportoinnin välineitä. Indikaattoreiden tulisi auttaa EU:n poliittisia päätöksentekijöitä määrittelemään tulevia toimintapolitiikkoja ja suunnittelemaan parempia tapoja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Indikaattoreiden on myös autettava poliittisia päätöksentekijöitä tunnistamaan poikkeavuuksia edistymisessä kohti tavoitteiden saavuttamista ja toteuttamaan ajoissa tarvittavia politiikan muutoksia, jotta tavoitteet voidaan saavuttaa vuoteen 2030 mennessä.

4.2

ETSK:n mielestä Eurostatin vuonna 2017 julkaisema EU:n kestävän kehityksen tavoitteita koskeva seurantakertomus on hyvä alku, mutta parantamisen varaa on. Sitä on kehitettävä parantamalla indikaattoreita. Nykyinen menetelmä arvioida edistystä (eli prosentin muutos parempaan) ilman EU:n määrällisiä tavoitteita on mahdollisesti harhaanjohtava, sillä – toisin kuin muut raportit – se ei anna tietoa siitä, kuinka kaukana kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisesta ollaan. Esimerkiksi, vaikka Eurostat päättelee, että Euroopassa ollaan edistymässä merkittävästi kestävän kehityksen tavoitteen 12 suhteen (6), muut lähteet, kuten OECD, tulevat toisiin tuloksiin (7). Seurantakertomuksessa on tehtävä paremmin selväksi toimintaohjelman yhtenäinen luonne, sillä toimien on vahvistettava jokaista tavoitetta heikentämättä yhtäkään niistä. Vaikka monialaisten indikaattoreiden käyttö onkin arvokasta, se ei riitä takaamaan tietoa tavoitteiden välisistä synergioista ja ristiriidoista. Lisäksi kertomuksessa on arvioitava heijastusvaikutukset kumppanimaiden kestävään kehitykseen ja seurattava toimintalinjojen johdonmukaisuutta tärkeiden ulko- ja sisäpoliittisten tavoitteiden välillä. Indikaattoreiden avulla olisi myös voitava vertailla Euroopan maita ja tunnistaa eroja jäsenvaltioiden täytäntöönpanossa. Niitä tulisi ajantasaistaa säännöllisesti, jotta ne perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan tieteelliseen osaamiseen, tietämykseen ja dataan.

4.3

Jotta käytössä olisi johdonmukainen indikaattorijoukko, joka tarjoaa selkeän kuvan kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanosta EU:n tasolla, on ratkaisevan tärkeää luoda kokonaisvaltainen indikaattorijärjestelmä, joka kattaa eurooppalaisen ja kansallisen tason. EU-tasolla nykyisin eri politiikan aloilla käytetyt indikaattorit on ensin harmonisoitava EU:n kestävän kehityksen tavoitteita koskevien indikaattoreiden kanssa tai ainakin kytkettävä niihin. Esimerkiksi merkitykselliset indikaattorit, kuten sosiaali-indikaattoreiden tulostaulu ja eurooppalaisten biologisen monimuotoisuuden indikaattorit on kytkettävä EU:n kestävän kehityksen tavoitteita koskeviin indikaattoreihin, ja niiden suhde on määriteltävä selkeästi. Toiseksi kansallisissa kestävän kehityksen strategioissa tulisi käyttää samoja tai ainakin vastaavia indikaattoreita kuin EU:n kestävän kehityksen tavoitteita koskevat indikaattorit. Muussa tapauksessa on olemassa suuri riski siitä, että jäsenvaltioiden lähestymistavat eivät ole keskenään johdonmukaisia. Kolmanneksi EU:n on varmistettava kattava raportointiprosessi YK:n kestävän kehityksen korkean tason poliittiselle foorumille. Euroopan komission tulisi pystyä tarjoamaan selkeän kuvan kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanosta EU-tasolla ja kaikissa jäsenvaltioissa.

4.4

ETSK katsoo, että indikaattoreiden määrittelemisprosessiin liittyvät tietyt rajoitukset on ratkaistava. Eurostatilla ja kansallisilla tilastolaitoksilla on rajalliset taloudelliset ja henkilöresurssit uuden tiedon keräämiseksi, minkä vuoksi uusien ja paremmin kohdennettujen indikaattoreiden tuottaminen ei ole aina mahdollista. Euroopan tilastohallinnoinnin neuvoa-antavan lautakunnan vuonna 2017 Euroopan parlamentille antaman vuosikertomuksen mukaan EU:n tilastojärjestelmän kustannukset ovat 0,02 prosenttia BKT:stä. Budjettileikkausten yhteydessä tehtyjen henkilöstöresurssien leikkausten jälkeen henkilöstömäärä ei ole palannut talouskriisiä edeltäneelle tasolle (8). Indikaattoreiden parantamiseksi etusijalle on asetettava kestävyysindikaattoreiden kehittäminen ja Eurostatille ja kansallisille tilastolaitoksille on osoitettava asianmukaiset määrärahat kestävyysindikaattoreita varten kestävän kehityksen tavoitteen 17 mukaisesti. Tämä mahdollistaisi sellaisten uusien indikaattoreiden lisäämisen, jotka voisivat edellyttää lisätietojen keräämistä.

4.5

ETSK on havainnut Eurostatin nykyisissä indikaattoreissa puutteita, jotka on korjattava. Ihanteellista olisi, jos tämä tehtäisiin siihen mennessä, kun Eurostat julkaisee vuoden 2018 seurantakertomuksen kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisen edistymisestä. Parannettavaa on seuraavilla aloilla:

objektiivisempi visuaalinen tapa esitellä kokonaistulokset, jotta voidaan välttää virheellinen käsitys, jonka mukaan Euroopassa olisi enimmäkseen edistytty kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa, mikä on vastoin muissa laadullisissa tai temaattisissa tutkimuksissa saatuja tuloksia sekä kansalaisten käsitystä asiasta

lisähuomion kiinnittäminen Euroopan unionin nykyisen kehitysmallin heijastusvaikutuksiin, esimerkiksi tukeutumalla Eurostatin olemassa olevaan jalanjälkityöhön, sekä unionin kumppanimailleen kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa antamaan tukeen

innovatiivisempi toimintatapa kestävän kehityksen tavoitteiden toimintaohjelman jakamattomuuden käsittämiseksi; tämän toimintatavan ei tulisi perustua yksinomaan monialaisiin indikaattoreihin, joiden avulla yksin ei voida osoittaa kestävyyden eri ulottuvuuksien välistä epätasapainoa ja ristiriitaisuutta ja asianmukaisen kehyksen puuttumista toimintalinjojen johdonmukaisuuden arvioimiseksi

lisää tietoa yritysten, paikallisviranomaisten ja valtiovallasta riippumattomien organisaatioiden saavuttamista tuloksista

lisää tietoa jäsenvaltioiden saavuttamista tuloksista kestävän kehityksen tavoitteiden osalta, sillä keskiarvot antavat epätäydellisen kuvan; jäsenvaltiotason tietojen tarjoaminen on myös tärkeää, koska jäsenvaltioilla on yksinomainen toimivalta eräiden kestävän kehityksen tavoitteiden suhteen

parempia tilivelvollisuusindikaattoreita kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisesta tavoitteiden 16 (9) ja 17 (10) mukaisesti, esimerkiksi koskien kansalaisyhteiskunnalle varattua tilaa Euroopassa (11) ja innovatiivisia kumppanuuksia

vahvempi menetelmä kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisen edistymisen mittaamiseksi, kun eurooppalaista tavoitetta ei ole olemassa, esimerkiksi vertailemalla keskimääräisiä tuloksia EU:n jäsenvaltioiden parhaiden suoriutujien tai muista kansainvälisistä sitoumuksista tai olemassa olevasta tutkimuksesta johdettujen vastaavien tavoitteiden kanssa.

4.6

Vaikka pitkäaikaiset sarjat ovat hyödyllisiä, indikaattoreita olisi tarkistettava ja parannettava uusien haasteiden määrittelemisen ja tieteellisen tietämyksen kehittymisen sekä uusien tietojen pohjalta. Eurostatin pyrkimykset ottaa mukaan uusia indikaattoreita vuonna 2018 ovat askel oikeaan suuntaan, mutta on ratkaisevan tärkeää esittää selkeästi prosessit ja aikataulut, jotka koskevat suunnitteilla olevien indikaattoreiden sisällyttämistä. Esimerkiksi Euroopan asunnottomuustoimijoiden kattojärjestö FEANTSAn ehdottamalle indikaattorille ”Asunnottomuuden laajuus EU:ssa”, joka tällä hetkellä on suunnitteilla, tulisi esittää toimintasuunnitelma ja aikataulu.

4.7

Järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan asemaa suhteessa Eurostatin vuosikertomukseen on vahvistettava. Eurostatin olisi kuultava enemmän kansalaisyhteiskuntaa indikaattoreiden määrittelemisessä sekä indikaattoreiden edistymistä koskevassa arvioinnissa. Yleisesti ottaen kansalaisyhteiskuntaa on kuultava tarpeeksi varhaisessa vaiheessa prosessia, jotta sen suositukset voidaan ottaa huomioon, ja Eurostatin on selitettävä, miksi kansalaisyhteiskunnan suositukset on otettu huomioon tai miksi niitä ei ole otettu huomioon.

4.8

Sillä, mitä seurataan ja mitä ei seurata, ja erityisesti indikaattoreiden muotoilulla ja valinnalla on huomattavaa poliittista merkitystä (12). Tämän vuoksi Eurostatin vuosikertomuksen valmistelumenettelyissä olisi annettava kansalaisyhteiskunnalle mahdollisuus antaa panoksensa indikaattoreiden laadulliseen tulkintaan. Tähän tulisi liittää säännöllinen eurobarometriseuranta, jolla arvioidaan kansalaisten käsityksiä saavutetusta edistyksestä.

4.9

ETSK ymmärtää, että kansalaisyhteiskunnalla on rajalliset tilastolliset valmiudet esittää uusia indikaattoreita, jotka voivat täyttää Eurostatin tilastollista luotettavuutta koskevat vaatimukset. Kansalaisyhteiskunta pystyy kuitenkin määrittelemään hyödyllisiä indikaattoreita, jotka käyttävät muita lähteitä Eurostatin tietojen lisäksi. Esimerkki tästä ovat Sustainable Development Solutions Network -verkoston parhaillaan kehittämät indikaattorit. ETSK katsoo kuitenkin, että kansalaisyhteiskunnan organisaatioita on tuettava valmiuksien kehittämistä koskevilla toimenpiteillä, jotta varmistetaan, että ne kykenevät osallistumaan paremmin vuoropuheluun Eurostatin kanssa.

4.10

Kestävään kehitykseen perustuvan vahvan uuden narratiivin varmistamiseksi ETSK kehottaa parantamaan Euroopan komission ja Eurostatin tapaa viestiä kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisen edistymisestä. Eurostatin kertomus ei ole täysin lukijaystävällinen eikä siitä ole tiedotettu laajasti, minkä vuoksi on tutkittava uusia tapoja lisätä tietoisuutta kertomuksesta erikoistumattoman yleisön ja kansalaisten keskuudessa. Myös muita tutkimus- ja viestintätuotteita tulisi harkita osana kunnianhimoista valistusstrategiaa. Esimerkiksi kansalaisyhteiskunnan seurantaa koskevan osuuden lisääminen kestävän kehityksen tavoitteita koskevalle Eurostatin verkkosivulle mahdollistaisi vuorovaikutteisen yhteisvastuun tavoitteiden seurannassa.

4.11

ETSK myöntää, että Eurostatin vuosikertomus ei sisällä eikä voikaan sisältää laadullista tietoa. Tämän puutteen korjaamiseksi (sekä kansalaisyhteiskunnan osallistumisen parantamiseksi) ETSK ehdottaa, että kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanon seurantaa täydennetään erillisellä laadullisia näkökohtia käsittelevällä varjoraportilla, joka laaditaan tiiviissä yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan sidosryhmien kanssa. Varjoraportissa tulisi keskittyä a) Eurostatin kertomuksen pohdintaan ja analysointiin, b) Eurostatin kertomuksen täydentämiseen järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan toimittamilla laadullisilla tiedoilla sekä c) esittämään järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan tulkinta edistymisestä kohti kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoa. ETSK laatii parhaillaan tutkimusta kansalaisyhteiskunnan osallistumisesta kestävän kehityksen tavoitteiden seurantaan (ja se on tarkoitus saada valmiiksi marraskuuhun 2018 mennessä). Tutkimuksessa keskitytään erityisesti tarkastelemaan ja ehdottamaan metodologista lähestymistapaa tälle Eurostatin vuosikertomusta täydentävälle raportille.

4.12

Tilivelvollisuus on keskeisessä asemassa kestävän kehityksen tavoitteiden toimintaohjelmassa. Kestävän kehityksen tavoitteita koskevaa kunnianhimoista strategiaa on täydennettävä vahvalla tilivelvollisuuden kehyksellä, jossa järjestäytyneellä kansalaisyhteiskunnalla on keskeinen tehtävä. Tämä edellyttää kansalaisten tietoisuuden lisäämistä koko unionin alueella sekä mielipidekyselyjen ja muiden kansalaispalautemekanismien käyttöä. Tähän liittyen Euroopan komission tulisi (yhteistyössä ETSK:n kanssa) järjestää kestävän kehityksen tavoitteita käsittelevä huippukokous, jossa tehtäisiin vuotuinen tilannearviointi jäsenvaltioiden, Euroopan parlamentin, kansalaisyhteiskunnan, yritysten ja alue- ja paikallisviranomaisten kanssa ja sitouduttaisiin osallistavaan ja säännölliseen vuoropuheluun sidosryhmien kanssa. Lisäksi olisi edistettävä hyvien käytäntöjen vaihtamista kansalaisyhteiskunnan osallistamisesta kestävän kehityksen tavoitteiden arviointiin. ETSK:lla voisi olla keskeinen rooli kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden tukemisessa, kun ne vaihtavat tällaisia kokemuksia, luovat synergiaa, lisäävät tietämystä ja tietoisuutta sekä edistävät yhteistyötä.

5.   Kestävän kehityksen tavoitteiden sisällyttäminen osaksi EU:n hallintotapaa

5.1

EU:n nykyistä hallintojärjestelmää tulisi mukauttaa niin, että se palvelee Agenda 2030:n täytäntöönpanoa. Tämän saavuttamiseksi kaikkien EU:n toimielinten tulisi ryhtyä toimiin kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävän työn koordinoimiseksi.

5.2

Euroopan komission varapuheenjohtajan johtoasemasta huolimatta on selvää, että sitoutuminen asiaan on vähäistä monissa komission yksiköissä, mikä hidastaa edistymistä. Sama pätee Euroopan parlamenttiin, jonka on luotava valiokuntiinsa uskottava prosessi kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanosta käytävää keskustelua varten. Lisäksi Eurooppa-neuvostoon perustetun tervetulleen kestävän kehityksen tavoitteiden työryhmän on varmistettava kestävän kehityksen tavoitteiden asianmukainen sisällyttäminen osaksi kaikkia Eurooppa-neuvostossa käsiteltäviä asioita, kuten YMP:n tulevaisuutta, koheesiopolitiikkaa, liikennepolitiikkaa (13), ulkosuhteita (14) ja seuraavaa monivuotista rahoituskehystä 2021–2027.

5.3

Tulevalla EU:n yleisellä kestävän kehityksen strategialla tulisi olla keskeinen rooli kestävän kehityksen tavoitteiden sisällyttämisessä osaksi EU:n kaikkia toimintapolitiikkoja, ja sen tulisi tarjota kehys kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyvälle EU:n koordinoinnille ja seurannalle sekä kansalliselle täytäntöönpanolle. Kuten edellä on mainittu, strategiassa olisi määriteltävä tavoitteet, keinot niiden saavuttamiseksi ja yhtenäiset indikaattorit edistymisen seuraamiseksi. ETSK on yhtä mieltä neuvoston kanssa tarpeesta kehittää ”viiteindikaattorikehys” (15).

5.4

Kuten edellä on mainittu, tähän viiteindikaattorikehykseen tulisi sisällyttää kaikki asianomaiset eurooppalaiset indikaattorit, joita nykyisin käytetään eri politiikan aloilla, ja sen tulisi määrittää olemassa olevien indikaattoreiden ja kestävän kehityksen tavoitteita koskevien indikaattoreiden väliset kytkökset. Euroopan komission tulisi esimerkiksi varmistaa sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun ja EU:n kestävän kehityksen tavoitteita koskevien indikaattoreiden täysimääräinen yhteensopivuus ja johdonmukaisuus. Tällä hetkellä sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun 12 indikaattorista kahdeksan on sisällytetty kokonaan tai osittain EU:n kestävän kehityksen tavoitteiden kokonaisuuteen.

5.5

Kestävän kehityksen tavoitteiden koordinointi ja seuranta olisi sisällytettävä osaksi talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa, kuten ETSK on toistuvasti vaatinut (esimerkiksi asiakokonaisuuksiin NAT/693 (16), NAT/700 (17), SC/047 (18) ja SC/050 (19) kuuluvat ETSK:n lausunnot). Tähän tulisi sisältyä valvontaprosessi, jossa seurataan kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanostrategioiden asianmukaisuutta jäsenvaltioiden tasolla. Jäsenvaltioiden viranomaisille tulisi toimittaa yhteiset suuntaviivat ja niiden noudattamista tulisi seurata, jotta kaikki pyrkimykset ovat yhdensuuntaisia. Lisäksi tulisi edistää parhaiden käytänteiden vaihtoa jäsenvaltioiden välillä. Talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson soveltamisalaa tulisi laajentaa täysimääräisesti perinteisen taloudellisen ulottuvuuden ulkopuolelle, ja sosiaali- ja ympäristöulottuvuudet olisi sisällytettävä kaikilta osin yhtä tärkeinä tulevaan yleiseen kestävän kehityksen strategiaan. Maakohtaisten suositusten tulisi siis vastata kestävän kehityksen tavoitteita sekä eurooppalaista ohjausjaksoa koskevan prosessin puitteissa maakohtaisissa raporteissa toteutettua analyysia.

5.6

Äskettäin luodun rakenneuudistusten tukiohjelman tavoitteena on auttaa jäsenvaltioita panemaan täytäntöön institutionaalisia, rakenteellisia ja hallinnollisia uudistuksia. Rakenneuudistusten tukiohjelmalla odotetaan olevan tulevina vuosina merkittävä rooli. Kuten ETSK on jo korostanut (20) ja kuten Falkenbergin raportissa painotetaan (21), rakenneuudistusten tukiohjelmassa olisi varmistettava, että kaikki tuetut uudistukset ovat sopusoinnussa Agenda 2030 -toimintaohjelman ja kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa.

5.7

Jotta voidaan varmistaa, että kestävän kehityksen tavoitteet sisällytetään kaikkiin EU:n politiikkoihin, paremman sääntelyn agendaa on mukautettava asianmukaisesti, jotta taataan kattava ja kokonaisvaltainen lähestymistapa kestävän kehityksen tavoitteisiin nähden. ETSK katsoo, että kestävän kehityksen tavoitteita koskeviin periaatteisiin olisi viitattava nimenomaisesti paremman sääntelyn suuntaviivoissa ja välineistössä. Lisäksi paremman sääntelyn menetelmät olisi tarkistettava sen varmistamiseksi, että niiden avulla kyetään arvioimaan pitkän aikavälin tavoitteita ja mittaamaan, kuinka kaukana kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisesta ollaan. Enemmän huomiota olisi kiinnitettävä myös toimintalinjojen johdonmukaisuuteen kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanon työvälineenä käyttämällä esimerkiksi OECD:n laatimaa kehystä kestävää kehitystä tukevaa politiikkajohdonmukaisuutta varten.

5.8

Ehdottaessaan uusia lainsäädännöllisiä tai poliittisia aloitteita Euroopan komission olisi ilmoitettava selvästi, mitkä kestävän kehityksen tavoitteet ovat kyseessä, ja suoritettava kestävyystesti, jossa arvioidaan odotetut vaikutukset kestävän kehityksen tavoitteisiin (osana vaikutustenarviointiprosessia, jolla pyritään arvioimaan ehdotusten taloudellista, sosiaalista ja ympäristöön liittyvää ulottuvuutta). Lisäksi olisi määritettävä kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanon keskeisimmät ongelmat, jotka ehdotetulla politiikalla pyritään ratkaisemaan. Myös nykyisten EU:n toimintapolitiikkojen seurantaa ja arviointia olisi mukautettava, jotta voidaan mitata kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisessa tapahtunutta edistymistä ja suosittaa politiikan muuttamista suuntaan, jolla on suurempi vaikutus kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisen kannalta.

5.9

Kestävän kehityksen näkökulma olisi sisällytettävä myös sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevaan komission ohjelmaan (REFIT). REFIT-ohjelman avulla olisi varmistettava, että EU:n lainsäädännön yksinkertaistaminen ja ajan tasalle saattaminen on aina johdonmukaista ja edistää osaltaan kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoa.

Bryssel 19. syyskuuta 2018.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Luca JAHIER


(1)  Sustainable development in the European Union: Monitoring report on progress towards the SDGs in an EU context. Vuoden 2017 painos.

(2)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Seuraavat toimet Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi” (EUVL C 345, 13.10.2017, s. 91).

ETSK:n lausunto aiheesta ”Kestävää kehitystä edistävä eurooppalainen kansalaisyhteiskuntafoorumi” (EUVL C 303, 19.8.2016, s. 73).

(3)  ETSK on kehittämässä kestävän kehityksen aloitteiden kansallisen tason kartoitusta. Jäsenvaltiokohtaiset tiivistelmät asetetaan saataville ETSK:n verkkosivulle.

(4)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Kohti kestäväpohjaisempaa eurooppalaista tulevaisuutta”, asiakokonaisuus SC/047 (EUVL C 81, 2.3.2018, s. 44).

(5)  http://www.foeeurope.org/sites/default/files/other/2017/6th_scenario_future_of_europe.pdf

(6)  Kestävän kehityksen tavoite 12 Kestävä kulutus ja tuotanto.

(7)  Ks. esimerkiksi OECD. 2017. Measuring Distance to the SDG TARGETs: an assessment of where OECD countries stand.

(8)  Euroopan tilastohallinnoinnin neuvoa-antava lautakunnan vuosikertomus 2017, s. 25–26.

(9)  Kestävän kehityksen tavoite 16 Rauha, oikeudenmukaisuus ja vahvat instituutiot.

(10)  Kestävän kehityksen tavoite 17 Kumppanuus tavoitteiden saavuttamiseksi.

(11)  CIVICUSin tapaisiin olemassa oleviin menetelmiin tukeutuen. https://civicus.org/index.php/what-we-do/innovate/civicus-monitor

(12)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Seuraavat toimet Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi”, asiakokonaisuus NAT/700 (EUVL C 345, 13.10.2017, s. 91).

(13)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Liikenteen rooli kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa sekä tästä aiheutuvat vaikutukset EU:n toimintapolitiikkaan” (EUVL C 367, 10.10.2018, s. 9).

(14)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Uudistettu AKT-kumppanuus”, asiakokonaisuus REX/485 (EUVL C 129, 11.4.2018, s. 76).

(15)  https://www.consilium.europa.eu/media/23989/st10370-en17.pdf

(16)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Kestävä kehitys: EU:n sisä- ja ulkopolitiikkojen kartoitus”, asiakokonaisuus NAT/693 (EUVL C 487, 28.12.2016, s. 41).

(17)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Seuraavat toimet Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi”, asiakokonaisuus NAT/700 (EUVL C 345, 13.10.2017, s. 91).

(18)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Kohti kestäväpohjaisempaa eurooppalaista tulevaisuutta”, asiakokonaisuus SC/047 (EUVL C 81, 2.3.2018, s. 44).

(19)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Vuotuinen kasvuselvitys 2018”, asiakokonaisuus SC/050 (EUVL C 227, 28.6.2018, s. 95).

(20)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Rakenneuudistusten tukiohjelma”, asiakokonaisuus ECO/398 (EUVL C 177, 18.5.2016, s. 47).

(21)  Sustainability now!, EPSC Strategic Notes -sarja. Nro 18 (2016) https://www.eesc.europa.eu/sites/default/files/files/rapport_kff.pdf


6.12.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 440/22


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Euroopan maaseutualueiden panos kulttuuriperinnön eurooppalaiseen teemavuoteen 2018: kestävyyden sekä kaupunki- ja maaseutualueiden yhteenkuuluvuuden varmistaminen”

(oma-aloitteinen lausunto)

(2018/C 440/04)

Esittelijä:

Tom JONES

Komitean täysistunnon päätös

15.2.2018

Oikeusperusta

työjärjestyksen 29 artiklan 2 kohta

 

oma-aloitteinen lausunto

Vastaava erityisjaosto

”maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö”

Hyväksyminen erityisjaostossa

5.9.2018

Hyväksyminen täysistunnossa

19.9.2018

Täysistunnon nro

537

Äänestystulos

(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)

201/2/7

1.   Päätelmät ja suositukset

Päätelmät

1.1

ETSK antaa täyden tukensa vuoden 2018 julistamiselle kulttuuriperinnön eurooppalaiseksi teemavuodeksi ja kiittelee työstä, jota hankkeen edistäjät ja tapahtumajärjestäjät tekevät eri tasoilla Euroopan monipuolisen ja rikkaan kulttuuriperinnön havaittavuuden lisäämiseksi ja arvoon nostamiseksi (1).

1.2

ETSK kannustaa kaikkia sidosryhmiä ja osallistujia soveltamaan mahdollisimman laajaa kulttuurikäsitystä ja kutsumaan mukaan kaikki kansalaiset.

1.3

Teemavuonna ei pitäisi vain muistella arvostaen menneitä vaan myös tuoda esille kehittyviä, uusia ja haastavia inhimillisen kekseliäisyyden ja taidon ilmentymiä, jotka monissa tapauksissa juontuvat kulloisistakin kansallisista maaseudun kulttuuriperinnön kantamista traditioista.

1.4

Kaksitoista kuukautta on lyhyt aika, mutta tämän ylimääräisen panostuksen ja investoinnin toivotaan kannustavan ihmisiä keskittämään huomionsa maaseudun kulttuuriperinnön tarjoamiin mahdollisuuksiin. Näin on määrä luoda edellytykset sille, että nykyisille ja tuleville sukupolville rakennetaan esteettinen, sosiaalinen ja taloudellinen hyvinvoinnin aarreaitta, josta kumpuaa uutta voimaa. Teemavuoden puolivälissä yli 3 500 hanketta on saanut kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden tunnuksen. Maaseutuhankkeiden osuus vaihtelee alueittain.

1.5

ETSK yhtyy Euroopan taiteen ja kulttuurin alan liittouman tammikuussa 2018 EU:n toimielimille ja jäsenvaltioille esittämään vetoomukseen varmistaa alalle merkittävä tuki vuoden 2020 jälkeisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä. Komitea suhtautuu niin ikään myönteisesti Euroopan komission toukokuussa 2018 julkaisemassa talousarvioesityksessä tehtyyn kulttuurimäärärahaehdotukseen sekä sitoumuksiin, jotka komissio on tehnyt Euroopan uudessa kulttuuriohjelmassa (2).

Suositukset

1.6

Maaseudun rikkaan ja monimuotoisen kulttuuriperinnön taiteellinen ominaisarvo ja taloudellinen ja sosiaalinen merkitys kaikkien eurooppalaisten hyvinvoinnin kannalta olisi todettava virallisesti (3).

1.7

Julkisten rahoittajien tekemien investointien ”maaseutumyönteisyys” olisi varmistettava siten, että aina uusia rahoituslähteitä suunniteltaessa niihin sisällytetään tuki maataloustuottajien perheiden ja työntekijöiden jatkuvalle panokselle sekä kansalaisjärjestöille, joiden piiriin kuuluu yksityisiä luovan työn tekijöitä, kansanperinneryhmiä, paikallisia toimintaryhmiä tai hoitotehtävää täyttäviä maatiloja. Tässä yhteydessä pitää ottaa kaikilta osin huomioon, millaisia toimenpiteitä maaseutuperinnön infrastruktuurin kehittämiseksi tarvitaan.

1.8

Maaseudun kehittämisohjelman kaltaisissa EU:n nykyisissä rahoitusvälineissä pitäisi nähdä kulttuuri yhä enemmän horisontaalisena arvona ja tukea kulttuurihankkeita, kuten biologisesti monimuotoisten maisemien suojelu-, edistämis- ja kehittämishankkeita. Hyviä esimerkkejä ovat laidunten ja syrjäisten majojen kunnostaminen Pyreneillä, viinitarhojen kunnostaminen Santorinilla ja yhteisten laidunalueiden suojeleminen Șeica Maressa (Romaniassa), kuten myös Lesboksen (Kreikka) Leader-kulttuurihanke, jolla autetaan muuttajia kotoutumaan. Maatalouden ympäristöohjelmien tuella olisi jatkossakin rakennettava maatalouselinympäristöjä, ja rakennetun ympäristön suunnittelun tasoa olisi nostettava siten, että noudatetaan perinteisiä kulttuurisia toimintamalleja mutta huolehditaan samalla ympäristön soveltuvuudesta moderniin käyttöön.

1.9

Metsämaiden, metsien ja vesiväylien kestävää kehitystä on aiheellista tukea, jotta vältytään kunnon huonontumiselta ja saastumiselta. On osoitettava varoja niiden muinoin maaseutualueille (esim. Puolassa Dezydery Chłapowskin ajatusten innoittamana) istutettujen suojaavien puusto- ja pensastovyöhykkeiden säilyttämiseen, jotka rajoittavat maaperän eroosiota ja hiilidioksidipäästöjä, lisäävät satoisuutta ja rikastuttavat maisemaa.

1.10

Maatilojen avoimien ovien päivät, koululaisten retket maaseudulle, näyttelyt, käsityöläis- ja muut messut sekä kulttuurifestivaalit auttavat kaupunkilaisia ymmärtämään paremmin maaseutualueita ja antamaan niille arvoa. Tällaisia tapahtumia, kuten myös toimintaa siltojen rakentamiseksi maaseudun ja kaupunkien asukkaiden välille kulttuurihankkein, on syytä tukea julkisin varoin.

1.11

Tulee kannustaa esittelemään maaseudun kulttuuria ja perinteitä uusille sukupolville innovatiivisin ja modernein tavoin. Taloudellinen ja sosiaalinen hyöty olisi mitattava, ja tähän liittyviä hyviä käytäntöjä olisi jaettava ja tuotava näyttävästi esille. Pitäisi myös tukea – mahdollisesti muualta kutsuttuja – taiteilijoita ja muita, inspiroivia kulttuuritoimijoita, jotta he voivat auttaa paikallisyhteisöjä hyödyntämään kaikki sikäläisen kulttuurivarannon tarjoamat mahdollisuudet.

1.12

Käsityöläistaitojen jyrkkään katoon on puututtava lisäämällä koulutusinvestointeja, jotta kertynyttä osaamista voidaan siirtää sukupolvelta toiselle ja innovointia edistää. Maaseudun kouluissa olisi kerrottava opetuksen yhteydessä maaseudun tarjoamista työllistymismahdollisuuksista muunlaisten uramahdollisuuksien ohella. Maaseudun kaikkien nuorten, ei vain nuorten maataloustuottajien, erityishaasteena on osoittaa yrittäjyyttä maaseutuperinnön vaalijoina.

1.13

Maaseudun kulttuuriperintöä pitäisi tehdä tunnetuksi kestävällä tavalla muun muassa matkailutarkoituksissa, jotta kaupunkilaiset oppisivat arvostamaan maaseudun kulttuuriarvoja ja jotta heidän olisi helpompi päättää hankkia kotinsa maaseudulta ja ryhtyä tekemään työtä syrjäisemmissä asuinyhdyskunnissa.

1.14

Olisi edistettävä maaseudun kulttuurituotteiden ja myös ruokaperinteiden markkinointia ja suojeltava niiden asemaa, joka kytkeytyy tiettyyn maantieteelliseen alueeseen, jotta kansalaiset saavat takeet laadusta ja jäljitettävyydestä.

1.15

Vapaaehtois- ja yhteisöosallistumissektoria sekä yhteiskunnallisia yrityksiä ja maaseudun yksityisyrityksiä olisi rohkaistava kehittämään kulttuuritoimintaa – myös kielten ja murteiden monimuotoisuuden edistämistä – ja jakamaan sitä muiden kanssa kaikkien kansalaisten hyödyksi. ”Älykkäiden” maaseutuyhteisöjen pitäisi ymmärtää paikallisen kulttuurivarantonsa arvo ja hyödyntää sen tarjoamat mahdollisuudet sekä etsiä yhteistyömahdollisuuksia muualla olevien kaltaistensa ryhmien kanssa yhteyksien edistämiseksi. Tähän sisältyy myös entistä merkittävämmistä matkailumahdollisuuksista saatavan taloudellisen hyödyn kasvattaminen.

1.16

Kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden 2018 hankkeet todennäköisesti jatkuvat teemavuoden jälkeenkin, mutta on tärkeää kartoittaa ja arvioida tehdyt investoinnit ja saavutetut tulokset selkeästi ja määrällisesti ottaen huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät. Teemavuotta varten varattiin vuonna 2017 Euroopan parlamentin ja neuvoston kolmikantaneuvottelujen tuloksena noin 8 miljoonaa euroa. On kohtuullista olettaa, että maaseutualueet saivat tietyn osa tästä tuesta.

1.17

Tarvitaan lisää tutkimusta sen määrittämiseksi ja mittaamiseksi, millaista hyötyä kulttuuriperinnöstä ja toteutettavasta kulttuuritoiminnasta on kansalaisten hyvinvoinnille. Tutkimus on tärkeää myös tulevien toimintaratkaisujen pohjustamiseksi. Kulttuuriperinnön vankkumattomat puolustajat tarvitsevat tukea voidakseen toivottaa tervetulleiksi uudet tulokkaat ja erilaiset kulttuuriset perinteet.

1.18

Tarvitaan pikaisia toimia liikenne- ja digitaali-infrastruktuurin yhteyksien parantamiseksi, sillä ne ovat olennaisen tärkeitä maaseutualueiden asutuksen sekä kulttuurimatkailun kehittämisen kannalta.

2.   Johdanto

2.1

Käsillä olevassa lausunnossa keskitytään erityisesti niihin monenlaisiin resursseihin ja kykyihin, joita maaseutualueilla ja maaseudun asukkailla on, ja tämän merkitykseen Euroopan kulttuuriperinnössä sekä siihen, miten tällainen laaja kulttuurikäsitys edistää omalta osaltaan maaseudun elinvoimaa ja hyvinvointia. Komitea kannattaa yleiseurooppalaista maaseutuperinnön peruskirjaa (4) ja vuonna 2016 annetun toisen Corkin julistuksen sisältämää viittausta, joka kuuluu seuraavasti: ”Maankäytön suunnittelulla on keskeinen merkitys kansalaisten ja ympäristön välisessä suhteessa. Toimintapolitiikoilla on kannustettava tuottamaan ympäristöön liittyviä julkishyödykkeitä, joihin kuuluu myös Euroopan luonnon- ja kulttuuriperinnön suojeleminen.”

2.2

Teemavuosialoitteen ”maaseutumyönteisyys” tulee arvioida. ETSK:ta huolettaa se, että kyläyhteisöjen ja pienten kuntien pienet toimijaryhmät eivät ehkä saa teemavuodesta ajoissa riittävästi tietoa, jotta ne voisivat valmistautua ja juhlia lähiympäristönsä rikasta kulttuurista pääomaa. Teemavuonna ei pitäisi vain muistella arvostaen menneitä vaan myös tuoda esille kehittyviä, uusia ja haastavia inhimillisen kekseliäisyyden ja taidon ilmentymiä, jotka monissa tapauksissa juontuvat kulloisistakin kansallisista maaseudun kulttuuriperinnön kantamista traditioista.

2.3

Nykyisen kulttuuritoiminnan listaamisella ja onnistuneista hankkeista oppimisella on todellista arvoa, mutta teemavuonna 2018 pitäisi myös järjestää uusia ja uudenlaisia kulttuuritapahtumia, joiden avulla siirretään menneeseen tukeutuen mutta nykyaikaisella tavalla kulttuuripääomaa uusille sukupolville ja luodaan siten maaseutualueille uusia mahdollisuuksia. Luova Eurooppa -ohjelmaan sisältyy kaksi maaseutuhanketta, ”Roots and Roads” ja ”Food is Culture”, jotka onnistuessaan voivat edistää oppimista ja kehitystä.

2.4

Kulttuuritoiminnan taloudellisia ja sosiaalisia hyötyjä on vaikea ilmaista määrällisesti. OECD:n mielestä kulttuuria pitäisi kuitenkin käyttää hyvinvoinnin mittarina (yli 300 000 työpaikkaa linkittyy suoraan eurooppalaiseen kulttuuriin), ja kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden 2018 järjestäjien on tärkeää tehdä sen laatuisia analyyseja, joita voitaisiin käyttää tulevien julkisten investointien perusteluna. Olisi tehtävä tarkasti selkoa siitä, miten hyvin teemavuosi saavutti syrjäiset ja maaseutualueet ja millä tavoin mahdollisia hyviä toimintatapoja, joista esimerkeiksi sopivat AlpFoodway- (5) ja Terract-hankkeet (6), voidaan jatkohyödyntää, kun Euroopan ja alueiden tasolla määritetään tulevia painopisteitä.

3.   Yleisiä ja erityisiä huomioita

3.1

Maaseutumaisemat – luonnollisten geologisten muodostumien, ihmisen maa- ja metsätalouden kautta jättämän kädenjäljen, järvien, jokien ja kotikontujen mosaiikki – ovat ehkä parasta mahdollista kulttuuriperintöä. Niin kansallispuistot kuin Natura 2000 -alueet ja kaupunkien lähistöjen viheralueetkin tarjoavat monenlaista kauneutta koettavaksi ja inspiraation lähteitä kokonaisille sukupolville taiteilijoita, muusikoita, kirjailijoita ja tanssijoita – sekä kaikille meille, jotka emme kuulu mihinkään näistä ryhmistä. Komission uudessa kulttuuriohjelmassa käsitellään maaseudun näkymiä varsin lyhykäisesti. Siinä todetaan kuitenkin, että ”kulttuuri- ja luonnonperintökohteiden entistäminen ja parantaminen edistää kasvupotentiaalia ja kestävyyttä. Kulttuuri- ja luontoresurssien yhteinen hallinta kannustaa ihmisiä tutustumaan molempiin.” Nicaraguan mayangnat käyttävät samaa sanaa tarkoittamaan luontoa ja kulttuuria. Tämä on ekologista kansalaisuutta.

3.2

Maaseutuyhteisöt lisäävät entisestään maisemien arvoa. Näitä maisemia ovat muovanneet maatilojen ja metsien hoitajat, tiloilla ja metsissä työskentelevät sekä käsityöläiset – osaavien miesten ja naisten sukupolvet, jotka ovat hyödyntäneet maita ja vesistöjä ruoan ja elannon hankintaan ja saadakseen katon päänsä päälle. Esimerkiksi Puolassa 1800-luvulla kehittynyt ajatus maaperää suojaavien viheralueiden ja pensastojen vyöhykkeistä antoi nykymaisemalle sen erityisen leiman. Toiset ovat aidanneet peltoja kivillä ja oksilla, rakentaneet aittoja ja pajoja, kasvattaneet sukupolvien ajan maastoon ja ilmastoon sopivia karjarotuja ja hoitaneet kasvistoa. He ovat kehittäneet paikallisia ja omaperäisiä ruoka- ja kansanperinteitä. Olemme myös perineet laajan valikoiman hienoja rakennuksia – kartanoja, linnoja, kirkkoja – mutta myös torpparin mökkejä ja pieniä kylämyllyjä ja -puoteja, kuten Walesin St Fagansin kotiseutumuseon huolella kunnostetut rakennukset. Tällaisia historiallisia rakennuksia pidetään usein yllä yksityisin varoin, joiden lisäksi saadaan jonkin verran julkista ja lahjoitustukea, jotka ovat elintärkeitä. Pohjois-Walesissa toteutettavassa innovatiivisessa hankkeessa käytetään merenpohjasta saatavaa uusiutuvaa energiaa National Trustin ylläpitämän Plas Newydd -kartanon lämmitykseen, mikä pienentää ylläpitokustannuksia (7). Menneisyyden ja nykyelämän juhlistamisella tulisi pyrkiä tasapainottamaan idealismi sekä ihmisten työn ja tuskan todellisuus.

3.3

Komitea arvostaa kaikkia – mm. European Heritage Alliancen toteuttamia – toimia tämän perinnön huolelliseksi vaalimiseksi. Kunnostamiseen liittyen tarvitaan myös sitä tukevia suunnitteluviranomaisia, jotka varmistavat, että rakennusten muutokset tapahtuvat vanhaa kunnioittaen. Osittain Erasmus-ohjelmasta rahoitettavassa REVAB-hankkeessa annetaan koulutusta pois käytöstä jääneiden maatalousrakennusten uudelleenkäyttömahdollisuuksien parantamiseksi. Näin ehkäistään tällaisten rakennusten häviämistä.

3.4

Maaseudun ihmiset loivat erilaisen taide-, urheilu- ja yleisen yhteisöllisen toimintansa myötä omaa kulttuuriaan, jossa kuvastuvat heidän työnsä, vapaa-aikansa ja sosiaaliset haasteensa. Maaseutualueet ovat usein tärkeitä vähemmistökielten ja murteiden monimuotoisuuden säilymisen kannalta. Kylien, maatilojen ja peltolohkojen nimien merkitys on suuri, ja niiden kuuluu tulla ymmärretyiksi ja saada kunnioitusta. Nimistöllä on ollut ja on edelleen yleistä yhteiskunnallista arvoa.

3.5

Taloudellinen toiminta kuitenkin kehittyy ja toisinaan loppuu kokonaan. Kaikki maisemat eivät ole turmeltumattomia, vaan jotkin niistä ovat kärsineet teollisesta hyödyntämisestä, sodista ja ryöstelystä tai kuivuuden, tulvien ja tulipalojen tai jopa liiallisesta, keskittyneestä matkailutoiminnasta seuraavan ylihyödyntämisen aiheuttamista tuhoista. Kaikilla on tarina kerrottavana ja oppia annettavana. Jotta voidaan lievittää ilmastonmuutoksen vaikutuksia, tarvitaan päättäväisiä toimia monimuotoisuuden ja monipuolisen kokemuspohjan säilyttämiseksi. Yhteyksien ylläpitämistä historian ja nykypäivän välillä kutsutaan ”julkishyödykkeiden tuottamiseksi”, ja ilman kestäväpohjaista luonnon monimuotoisuutta, järkevää suunnittelua ja hallittua käyttöä maisemat riutuvat. Jopa taiteellis-kulttuurinen ilme menettää voimaansa, kun maaseudun väkimäärä laskee tasolle, joka ei ole enää kestävä.

3.6

Vuodelta 2017 peräisin olevien Eurostatin tietojen mukaan runsas kolmannes eurooppalaisista ei osallistu kulttuuritoimintaan. Siksi maaseudun kulttuurimatkailun kehittäminen terveyden kohentamiseen ja virkistykseen liittyvän toiminnan ohella on nyt ja tulevaisuudessa tärkeä kaupunkien ja maaseudun ihmisiä yhteen tuova tekijä. Galwayn kaupunki käy hyväksi esimerkiksi maaseudun ja kaupunkien kulttuurikumppanuudesta, ja Euroopan kulttuuripääkaupunki -aloitteen (vuonna 2019 Bulgarian Plovdiv ja Italian Matera) yhteydessä pitäisi aina havainnollistaa sekä maaseudun että kaupungin kulttuurisia ominaispiirteitä. Walesissa lakisääteinen historiaperinnöstä huolehtiva elin CADW toteuttaa avoimien ovien aloitetta osana 50 maan laajuista hanketta, jonka tavoitteena on auttaa kansalaisia saamaan käsitys historian kuluessa tapahtuneista muutoksista, jotta he voivat ymmärtää paremmin omaa asemaansa – ”jotta voi suunnitella tulevaa, on ymmärrettävä menneisyyttä”.

3.7

Kreikasta löytyy toinen esimerkki tietämyksen jakamisesta: Sotiris Marinisin kehittämä Art Farm (8). Marinis on rakentanut Dytiki Manissa sijaitsevaan Megali Mantineian kylään puumajoja ja koulutuskeskuksen, jossa sovelletaan periaatetta ”maaseutu- ja kulttuuriperintö tutuksi kokemusten kautta”.

3.8

Maaseudun kulttuurimatkailu on olemassa oleva ja kasvava taloudellisten ja sosiaalisten resurssien tarjoaja ja yhteisten investointien perusta. Euroopan kulttuuriperinnön suojeleminen ja edistäminen kuuluu valtio-, alue- ja paikallistason toimivaltaan, ja on erittäin tärkeää, että suuri yleisö on ylpeä kyseisestä perinnöstä. EU:n toimielimet voivat edistää tajua Euroopan yhteisistä arvoista ja kannustaa jakamaan hyviä käytäntöjä ja kokemuksia (9). Perinteisten paikallisten herkkujen reseptit, paikalliset oluet, viinit, asut ja musiikki, jollaisia esiteltiin esimerkiksi Berliinin ”vihreällä viikolla” (10), houkuttelevat vuosittain tuhansia kansainvälisiä vierailijoita ja auttavat rakentamaan siltaa historiasta nykypäivään. Maaseudulla tuotetun ruoan ja käsiteollisuustavaroiden välittäminen suoraan tuottajilta kuluttajille maatilatoreilla ja verkkomyynnin kautta on yhä suositumpaa – esimerkkinä Suomen Reko-lähiruokapiirit.

3.9

Yksin olemiseen, lintujen kuunteluun ja tarkkailuun ja metsien – niiden monimuotoisuuden ja rohdoskasvien kirjon – kokemiseen soveltuvat paikat kutkuttavat yleisesti ihmisten uteliaisuutta ja kokeilunhalua ja edistävät hyvinvointia. Retkeilyn keskittymistä haavoittuville alueille pitäisi ehkäistä laajentamalla liikkumis- ja kokemustarjontaa. Näin luodaan syrjäseuduille taloudellista lisäarvoa ja uusia työpaikkoja hyödyntäen maaseudun keskeistä pääomaa, kuten älykkäät kylät ja yhteisöt ovat jo päässeet kokemaan. Lombardian vuoristoalueiden AttivAree-hankkeessa vahvistetaan ihmisten yhteenkuuluvuudentunnetta tuomalla luonnonperintöä entistä vahvemmin esille taiteen avulla. Lisäksi hankkeen puitteissa kunnostetaan majoitustiloja ja pyritään lisäämään kapasiteettia syrjäisissä kylissä, kuten Lavenonessa (11). Matkatoimistoja tulisi kannustaa toimimaan yhteistyössä maantieteellisesti syrjäisten, kestävyysperiaatteiden mukaista kulttuurimatkailua edistävien yrittäjien ja yhteisötalouden yritysten kanssa.

3.10

Kulttuuriin liittyvän tiedon levittäminen ja esittäminen digitaaliteknologiaa hyödyntäen kaventaa luovalla tavalla kaupungin ja maaseudun sekä nuorten ja vanhempien sukupolvien välillä kasvussa ollutta kuilua. YourAlpsin (12) kaltaiset hankkeet, joilla pyritään saamaan nuoria jälleen kiinnostumaan vuoristoalueiden perinnöstä, ovat tervetulleita. Innovatiivisista tavoista kuvata kulttuuriperinteitä on paljon tuoreita esimerkkejä: mm. Tanskan Aastedin ja sveitsiläiskylän Pfynin taideprojektit. Nämä ovat paikallisten aloitteesta ja paikan päällä havaittujen tarpeiden pohjalta toteuttavia hankkeita, joissa hyödynnetään osallistavuutta ja jotka ovat itsessään osa Euroopan kulttuuriperinnettä. Vastaaviin aloitteisiin tehtävien investointien lisäämiseksi pitäisi olla saatavilla EU-, valtio- ja aluetason julkista ja yksityistä rahoitusta.

3.11

Uusia digitaalisia välineitä käytetään myös yhä enenevässä määrin autioitumisen tai sodan takia tuhoutuneiden merkittävien historiallisten kohteiden herättämiseen uudelleen henkiin esimerkiksi entisillä ja nykyisillä taistelupaikoilla. Teknologiaa hyödynnetään hautakivien ja ajan hampaan syömien käsikirjoitusten tarkempaan lukemiseen (13). Komitea suhtautuu myönteisesti komission suunnitelmiin ottaa käyttöön Digital4Culture-strategia ja olettaa, että sen yhteydessä otetaan huomioon kaikki merkitykselliset maaseutunäkökohdat. MEMOLA-hankkeessa esimerkiksi 3D-skannataan vanhoja kastelualueita, jotta saadaan taustatietoja uusia kastelumenetelmiä varten.

3.12

Tarvitaan lisää tutkimusta sen ymmärtämiseksi, millainen merkitys kulttuuritoiminnalla on ihmisille ja mitä terveyshyötyjä siitä saadaan kaikenikäisille ja erityisesti fyysisesti tai psyykkisesti sairaille (14). Meneillään olevista Erasmus+-ohjelmista, kuten TEMA Masters -ohjelmasta, rahoitetaan tällä hetkellä hyviä tutkimusmahdollisuuksia. Kulttuuriperinnön eurooppalaiseen teemavuoteen liittyneessä Horisontti 2020 -konferenssissa, jonka aiheena oli ”Innovointi ja kulttuuriperintö” (15), peräänkuulutettiin lisäpanostusta sellaisen tutkimuksen kehittämiseen, jonka avulla kartoitetaan kulttuuritoiminnan edistämiseen liittyviä painotuksia ja parhaita käytäntöjä.

3.13

Hyväntekeväisyys- ja lahjasäätiöiden tukemat aloitteet ovat edesauttaneet merkittävästi luonnonkohteiden suojelua, ja niillä on tuettu – usein yhteiskunnallisten yritysten toteuttamia – toimia, jotka edistävät maaseutualueiden kestävää kehitystä. Suomen kulttuurirahasto tukee tutkimusta, jossa etsitään keinoja ehkäistä maatalouden valumajätteiden haitallisia vaikutuksia Itämeren vedenlaatuun. Se tekee yhteistyötä maataloustuottajien kanssa, jotka uskovat, että luonnon monimuotoisuuden lisääminen rikastuttaa maisemaa. Muunkinlaiset hyväntekeväisyyshankkeet ovat tervetulleita, kuten Walesin koulujen kulttuuriperintösäätiö, joka auttaa organisoimaan koulujen välisiä kulttuuriaiheisia kilpailuja. Nuoret pääsevät itse valitsemaan, millaista kulttuuritoimintaa järjestetään, ja toteuttamaan sitä (16). Yksi esimerkki toiminnasta, jolla luodaan nuorille tilaisuuksia tutustua kulttuuriperintöönsä, on Piscun kylässä Romaniassa sijaitseva aiheeseen erikoistunut koulu (17), joka myös järjestää työpajaseminaareja ja konferensseja. ETSK itse kutsui maaliskuussa 2018 ”Sinun Eurooppasi, sinun mielipiteesi” -tapahtumaan (18) koulujen oppilaita eri puolilta Eurooppaa keskustelemaan siitä, mitä he pitävät kulttuuriin liittyen tärkeimpänä. Oppilaat kertoivat haluavansa elää Euroopassa, jossa arvostetaan ja suojellaan kulttuuria sen kaikissa muodoissa, sekä kaihtaa elitismiä ja popularisoida kulttuuria mutta myös saada tilaisuuksia luoda omaa kulttuuriaan. Giffonin kylässä eteläisessä Italiassa kolmisensataa oppilasta on kuvannut filmejä ja videoita, joilla tehdään aluetta tunnetuksi.

3.14

Julkisten rahoittajien tekemien investointien ”maaseutumyönteisyys” olisi varmistettava siten, että aina uusia rahoituslähteitä suunniteltaessa niihin sisällytetään tuki maataloustuottajien perheiden ja työntekijöiden jatkuvalle panokselle sekä kansalaisjärjestöille, joiden piiriin kuuluu yksityisiä luovan työn tekijöitä, kansanperinneryhmiä, paikallisia toimintaryhmiä tai hoitotehtävää täyttäviä maatiloja. Tässä yhteydessä pitää ottaa kaikilta osin huomioon, millaisia toimenpiteitä maaseutuperinnön infrastruktuurin kehittämiseksi tarvitaan.

3.15

Kulttuurimatkailijat haluavat yhä enemmän teemakokonaisuuksiksi ja maantieteellisesti yhteen linkitettyä ohjelmaa, ja sitä on myös mahdollista järjestää. Yhteisellä tunnuksella toteutettavat ja helposti lähestyttävät hankkeet ovat tervetulleita. Kylien ja pikkukaupunkien maatalousnäyttelyt ja valtakunnalliset tapahtumat, kuten Builth Wellsissä järjestettävä Royal Welsh Show (19), jonka kävijämäärä on noin 240 000, ja Hay-on-Wyen kirjallisuusfestivaali, joka tuo pienelle maaseutupaikkakunnalle arviolta 21 miljoonaa puntaa, ovat huomattavia taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen kannalta. Maatilojen avoimien ovien päivät, messut, kulttuurifestivaalit, kuten Llangollenin kansainvälinen Eisteddfod, sekä konsertit, juhlakulkueet (esimerkkinä Belgian Veurnessä järjestettävä kulkue), kapearaidehöyryjunat, sauvakävelyt ja kansantanssiryhmät ovat kaikki valtavan tärkeitä maaseudun kulttuuriperinnön ylläpitämisen ja edistämisen kannalta. Vapaaehtoisten osallistuminen näihin tapahtumiin sukupolvesta toiseen on itsessään merkittävä osa kulttuuriperintöämme. Eurooppalainen vapaaehtoistyökeskus ja valtakunnalliset ja alueelliset vapaaehtoisjärjestöt tekevät hyvää työtä edistäessään laadukasta kulttuuriin liittyvää vapaaehtoistyötä, ja niitä kannustetaan jatkamaan arvokasta työtään muun muassa tarjoamalla terveys- ja turvallisuusasioihin liittyvää koulutusta, jotta sekä vapaaehtoistyöntekijöiden että matkailijoiden kokemukset olisivat turvallisia ja miellyttäviä.

3.16

Osaavista käsityöläisistä, jotka pystyvät siirtämään taitojaan ja opettamaan uutta sukupolvea suojelemaan ja kehittämään tätä monimuotoista kulttuuriperintöä, on yhä huutavampi pula. Ranskassa alkunsa saaneessa JEMA-hankkeessa (20) nostetaan säännönmukaisesti valokeilaan käsityöläisammatteja ja tarve kouluttaa uusia sukupolvia. Tähän tarpeeseen vastaaminen tarjoaa hyvän tilaisuuden lujittaa sukupolvien välistä yhteyttä kulttuurin kautta ja sitä varten. On oleellisen tärkeää lisätä olemassa olevien EU-tason ja valtakunnallisten tai alueellisten ohjelmien puitteissa käytännön koulutusta ja hankittujen taitojen tunnustamista, ja keskittyä tässä nykyisiin käsityöläis- ja ympäristönhoitotaitoihin ja lisäksi mentorointiin sekä uusien tekniikoiden ja kulttuuriyrittäjyyden kehittämiseen. On tuettava taiteilijoiden ja muiden toimijoiden työskentelyä maaseudun paikalliskoulujen ja kaupunkikoulujen kanssa kulttuuri-ideoiden kehittelemiseksi eri sukupolvia ja etnisiä ryhmiä osallistaen.

3.17

Maaseudun kulttuuriperintö liittyy myös osallistavaan demokratiaan. Euroopassa on vahva yhteisöllisen yhteisvastuun perinne, ja tapoihin kuuluu myös lievittää eristäytyneisyyttä ja huono-osaisuutta yhteisin toimin, monesti kulttuuripohjalta. Kehittämällä kestäväpohjaista paikallista johtajuutta ja toteuttamalla paikallisia painotuksia paikallisyhteisöjen omissa kehittämishankkeissa (CLLD) ja Leader-menetelmän avulla kartutetaan järjestäytyneiden kansalaisryhmien ja -liikkeiden jälkeensä jättämää perintöä. Yhteisö- ja kulttuuritoiminta auttaa yhdistämään ihmisiä sellaisilla maantieteellisillä alueilla, joilla julkisten ja yksityisten palvelujen tarjonta on vähäistä. Vapaaehtoissektorin toimiminen palvelujen tuottajana – joskus tilanteissa, joissa muuta vaihtoehtoa ei ole – pitää herkät ja haavoittuvat seudut ihmisille elinkelpoisina. Tällaista toimintaa on ensiarvoisen tärkeää tukea julkisin varoin.

Bryssel 19. syyskuuta 2018.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Luca JAHIER


(1)  ETSK:n lausunto aiheesta Uusi kulttuuriohjelma (ei vielä hyväksytty eikä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  https://ec.europa.eu/culture/news/new-european-agenda-culture_en

(3)  ETSK:n konferenssi 20. ja 21. kesäkuuta 2016.

(4)  Euroopan neuvoston jäsenvaltioiden maankäytön- ja aluesuunnitteluministerien konferenssin (CEMAT) päätöslauselma nro 2 yleiseurooppalaisesta maaseutuperinnön peruskirjasta: Kestäväpohjaisen maankäytön suunnittelun puolesta – ”Maaseutuperintö alueellista yhteenkuuluvuutta edistävänä tekijänä”, annettu CEMAT:n 15. istunnossa Moskovassa, Venäjän federaatiossa, 9. heinäkuuta 2010.

(5)  http://www.alpine-space.eu/projects/alpfoodway/en/home

(6)  http://www.terract.eu/fr/

(7)  https://www.bangor.ac.uk/studentlife/studentnews/gift-s-marine-renewable-visit-to-plas-newydd-18421

(8)  https://www.facebook.com/agroktima.artfarm/

(9)  ETSK:n lausunto aiheesta Uusi kulttuuriohjelma (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(10)  https://www.gruenewoche.de/

(11)  AttivAree project in the Lombardy region

(12)  http://www.alpine-space.eu/projects/youralps/en/home

(13)  Project of Andrew Skerrett presented in the Hearing of the study group on 24 July 2018 in Cardiff.

(14)  Innovate Trust -säätiö – Myönteisiä tuloksia Field Days Organic -hankkeesta.

(15)  https://ec.europa.eu/info/events/innovation-and-cultural-heritage-2018-mar-20_en

(16)  https://jamesprotheroe.wordpress.com/Darren Park Primary School, Ferndale.

(17)  http://piscu.ro/piscu-school/#

(18)  https://www.eesc.europa.eu/en/our-work/civil-society-citizens-participation/your-europe-your-say

(19)  http://www.rwas.wales/royal-welsh-show/

(20)  Journées Européennes des Métiers d’Art https://www.journeesdesmetiersdart.fr/


6.12.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 440/28


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Toissijaisuusperiaatteen ja ylisääntelyn vaikutukset talouteen ja työllisyyteen”

(puheenjohtajavaltio Itävallan pyytämä valmisteleva lausunto)

(2018/C 440/05)

Esittelijä:

Dimitris DIMITRIADIS

Toinen esittelijä:

Wolfgang GREIF

Lausuntopyyntö

neuvoston puheenjohtajavaltio Itävalta, 12.2.2018

Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla

Vastaava jaosto

”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus”

Hyväksyminen jaostossa

4.9.2018

Hyväksyminen täysistunnossa

19.9.2018

Täysistunnon nro

537

Äänestystulos

(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)

192/1/1

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK suhtautuu myönteisesti Euroopan unionin puheenjohtajavaltion Itävallan pyyntöön laatia valmisteleva lausunto aiheesta ”Toissijaisuusperiaatteen ja ylisääntelyn vaikutukset talouteen ja työllisyyteen”. Sillä tuodaan lisäarvoa ja uusia näkökulmia käynnissä olevaan keskusteluun sääntelyn parantamisesta oikeudellisen varmuuden ja selkeiden sääntöjen tarjoamiseksi ja jotta ”sääntelyn rasitteet yrityksille, kansalaisille ja viranomaisille jäävät mahdollisimman pieniksi” (1). Jäsenvaltioissa käytössä olevaa kansalaisten, kuluttajien, työntekijöiden, sijoittajien ja ympäristön suojelun tasoa ei saa kyseenalaistaa pantaessa täytäntöön EU:n lainsäädäntöä.

1.2

ETSK toistaa vaatimuksensa, että tulevaisuuteen liittyviä kysymyksiä, kuten toimivaltuuksia ja sääntelyn tasoja, tulee pohtia sekä jäsenvaltioissa että EU:n tasolla huolehtien työmarkkinaosapuolten ja muiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden täysivaltaisesta osallistumisesta. Tämä on monitasoisen osallistavan demokratian peruspiirre, ja sitä tuleekin lujittaa EU:ssa ja jäsenvaltioissa.

1.3

ETSK painottaa toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden erittäin tärkeää merkitystä ymmärrettävän ja järkevän eurooppalaisen lainsäädännön laatimisessa. Komitea korostaa, että EU:n tulisi keskittyä niihin aloihin, joilla EU:n lainsäädäntö tuo merkittävää lisäarvoa. Euroopan komission tulisi siksi määrittää ne kysymykset, joita on todella tehokkainta käsitellä EU:n tasolla. Kun päätöksenteko edellyttää kansallisten, alueellisten ja paikallisten erityispiirteiden huomioon ottamista, asiaankuuluvilla viranomaisilla tulisi olla liikkumavaraa niiden täsmentämiseksi asiaankuuluvien sidosryhmien, myös työmarkkinaosapuolten, aktiivisella avustuksella.

1.4

Euroopan talous- ja sosiaalikomiteassa on eriäviä näkemyksiä nk. ylisääntelyn käsitteestä. Ne heijastavat eri tahojen erilaisia näkökantoja. Täysin yksiselitteistä määritelmää ei ole olemassa, mutta yleensä ylisääntelyllä tarkoitetaan tilannetta, jossa jäsenvaltio asettaa EU:n lainsäädännössä (lähinnä direktiiveissä) vahvistettuja vähimmäisvaatimuksia tiukempia vaatimuksia saattaessaan sitä osaksi kansallista lainsäädäntöään. Komission tulisi laatia ohjeita, jotka auttavat jäsenvaltiota saattamaan säädöksen sisältämät vaatimukset asianmukaisesti osaksi omaa lainsäädäntöään siten, että noudatetaan suhteellisuus- ja toissijaisuusperiaatteita ja turvataan tasapuoliset kilpailun edellytykset.

1.5

ETSK toteaa, että – erityisesti toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden valossa ja EU:n oikeuden mukaisesti – täydentävien toimenpiteiden lisääminen EU:n (vähimmäis)vaatimusten lisäksi omien erityispiirteiden huomioon ottamista varten kuuluu yksin jäsenvaltioiden toimivaltaan. Tällaiset päätökset tulisi tehdä avoimesti työmarkkinaosapuolten ja sidosryhmien kuulemisen jälkeen, ja niiden tulisi noudattaa EU:n lainsäädäntöä. ETSK ei tässä asiassa kyseenalaista jäsenvaltioiden täysivaltaisuutta, vapautta ja vastuuta vahvistaa kansallista lainsäädäntöä ja käytäntöjä.

1.6

ETSK kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan kohtuuttomien hallinnollisten rasitteiden vähentämiseksi, jotta voidaan edistää kasvua ja kestävyysajattelun mukaisten työpaikkojen luomista.

1.6.1

ETSK kehottaa komissiota ryhtymään nopeasti toimenpiteisiin ERI-investointeja vakavasti haittaavan tarpeettoman hallinnollisen rasitteen poistamiseksi valmisteltaessa monivuotista rahoituskehystä vuosiksi 2021–2027. Esteet liittyvät valtiontukeen, hankintasääntöjen noudattamiseen, tarkastuskäytäntöihin ja yleispätevien yksityiskohtaisten ohjeiden viivästymiseen ja jopa antamiseen takautuvasti.

1.6.2

ETSK korostaa, että tarpeettomat sääntely- ja hallintorasitteet estävät hyötyjen maksimoimisen ja sääntelykustannusten minimoimisen yritysten, kansalaisten ja viranomaisten hyväksi. Komitea toistaa, että tarvitaan yksinkertaisempaa, johdonmukaista ja parempilaatuista sääntelyä, joka ymmärretään oikein ja pannaan täytäntöön asianmukaisesti. Yhtä tärkeää on osallistaa kaikki neljä hallintotasoa: EU-, valtio-, alue- ja paikallistaso.

1.6.3

Kuten aiemmissakin lausunnoissaan (2), ETSK suosittaa perinpohjaisen pk-yritystestin tekemistä komission vaikutustenarvioinneissa.

1.7

ETSK toistaa, että eurooppalaisilla vähimmäisvaatimuksilla pyritään etenkin EU:n sosiaali-, kuluttaja- ja ympäristöpolitiikassa lähentämään elin- ja työoloja kaikkialla EU:ssa ja saamaan siten aikaan ylöspäin suuntautuvaa lähentymistä. EU:n direktiivien vähimmäisvaatimuksia ei pidä tulkita ”enimmäistasoksi”, jota ei koskaan voisi tiukentaa saatettaessa niitä osaksi kansallista oikeusjärjestelmää. ETSK katsoo kuitenkin, että kansan hyväksyntää Euroopan yhdentymisprosessille ei saisi vaarantaa sääntelykilpailulla, jossa vaatimustasoja alennetaan. Kaikki päätökset tulee tehdä avoimesti ja avoimessa vuoropuhelussa työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa.

2.   Johdanto

2.1

EU:n neuvoston puheenjohtajavaltio Itävalta on pyytänyt ETSK:lta valmistelevaa lausuntoa toissijaisuusperiaatteen ja ylisääntelyn vaikutuksista talouteen ja työllisyyteen.

2.2

ETSK toteaa, että pyyntö liittyy sekä toissijaisuusperiaatteeseen että ylisääntelyyn ja laajentaa parhaillaan käynnissä olevaa sääntelyn parantamista käsittelevää keskustelua, josta ETSK on esittänyt näkemyksiään useissa hiljattain annetuissa lausunnoissa (3).

2.3

Toissijaisuusperiaatteeseen liittyvät kysymykset ovat nousseet hiljattain pinnalle varsinkin Euroopan tulevaisuudesta annetun valkoisen kirjan myötä. Komission puheenjohtajan Junckerin marraskuussa 2017 perustama toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen toteutumista tarkasteleva työryhmä on antanut raportin (4), joka sisältää suosituksia toissijaisuusperiaatteen soveltamisen parantamiseksi.

ETSK katsoo, että raportti on jossain määrin rajallinen, ja uskoo, että tämä johtuu työryhmän suppeasta kokoonpanosta. Komitea esittääkin painokkaasti, että kansalaisyhteiskunnan edustajille annetaan aktiivinen rooli jatkotapahtumissa. Komitea katsoo, että on syytä kiireellisesti pohtia EU:n toiminnan suhteellisuutta ja etenkin aloja, joilla EU:n toimintaa tulisi kohdentaa tarkemmin tai vähentää tai joilla se tulisi jopa lopettaa kansalaisten, talouden ja muiden yhteiskunnallisten etujen mukaisesti.

2.4

ETSK katsoo, että näitä tulevaisuuteen liittyviä kysymyksiä tulee käsitellä sekä jäsenvaltioissa että EU:n tasolla yhdessä työmarkkinaosapuolten ja muiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa. Näiden nostaminen samanarvoisiksi paikallis- ja aluetason kanssa kansallisen politiikan ja EU-politiikan valmistelussa ja täytäntöönpanossa edistäisi suoraan horisontaalisen toissijaisuusperiaatteen näkyvää toteuttamista.

2.5

ETSK kiittää puheenjohtajavaltio Itävaltaa siitä, että se arvostaa työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden laajan asiantuntemuksen sisällyttämistä poliittisen toiminnan suunnitteluun, täytäntöönpanoon ja arviointiin kansallisella ja EU-tasolla. Tämä on monitasoisen osallistavan demokratian peruspiirre, ja sitä tuleekin lujittaa EU:ssa ja jäsenvaltioissa.

2.6

ETSK kehottaakin työryhmää ottamaan asianmukaisesti huomioon toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita käsittelevät ETSK:n lausunnot, jotka ovat myös tämän lausunnon huomioiden ja suositusten pohjana.

3.   Toissijaisuusperiaate

3.1

EU:sta tehdyn sopimuksen (SEU) 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen tarkoituksena on varmistaa, että EU:n toiminta ei ylitä sitä, mikä on tarpeen perussopimusten tavoitteiden saavuttamiseksi, ja että aloilla, jotka eivät kuulu EU:n yksinomaiseen toimivaltaan, EU toimii ainoastaan silloin, kun säädöksen tavoitteet voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla kuin kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla.

3.2

ETSK korostaa näiden periaatteiden keskeistä merkitystä EU:n kaltaisessa ylikansallisessa yhteisössä ja pitää nimenomaisesti tervetulleina Lissabonin sopimuksessa vahvistettuja välineitä, joiden avulla varmistetaan toissijaisuusperiaatteen noudattaminen – säädöksen hyväksymistä edeltävästä toissijaisuusperiaatteen toteuttamisen valvontamenettelystä kansallisten lainsäätäjien tekemiin toissijaisuusvalituksiin.

3.3

ETSK korostaa myös, että kaikki Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen alat edellyttävät toimivaa unionia ja että toissijaisuusperiaatetta ei saa käyttää selkeää eurooppalaista lisäarvoa tarjoavan EU:n toiminnan vaikeuttamiseen, kansallisten lähestymistapojen asettamiseen lähtökohtaisesti etusijalle tai jopa EU:n vetämiseen etukäteen pois keskeisiltä politiikanaloilta. Vain sellaisia sääntöjä, joilla on eurooppalaista lisäarvoa, tulisi hyväksyä. ETSK katsoo, että Euroopan tämänhetkiset haasteet eivät edellytä uudelleenkansallistamista kohti tilannetta, jossa on ”vähemmän EU:ta”, vaan pikemminkin rohkeita askeleita kohti parempaa ja kansalaiskeskeisempää unionia, joka tukee myös yhteenkuuluvuutta.

3.4

ETSK myöntää, että jäsenvaltioiden rooli EU:n lainsäädännön täytäntöönpanossa on erityisen ratkaiseva saatettaessa direktiivejä osaksi kansallista lainsäädäntöä, sillä direktiivit ovat velvoittavia saavutettavaan tulokseen nähden mutta jättävät kansallisten viranomaisten valittavaksi täytäntöönpanon muodon ja tavat sekä mahdollisuuden päättää – EU:n lainsäädännön mukaisesti – vaatimustason nostamisesta, jos se katsotaan hyödylliseksi. Samaan aikaan kansallinen täytäntöönpano ei saisi vaarantaa tasapuolisia kilpailun edellytyksiä kaikkien sisämarkkinatoimijoiden välillä, sillä kyse on sisämarkkinoiden toimivuuden kannalta tärkeästä asiasta.

3.5

Jäsenvaltioiden vastuulla on direktiivien saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä oikein ja ajallaan, mutta on Euroopan komission rooli perussopimusten valvojana varmistaa asianmukainen täytäntöönpano kansallisella tasolla. Tämän ”jaetun vastuun” tulisi näkyä selvästi lainsäädäntäprosessin alusta alkaen: onnistunut täytäntöönpano edellyttää selkeää, avointa ja ymmärrettävää vaikutustenarviointia uuden EU:n säädöksen lähtökohtana, selkeää ja yksinkertaista kielenkäyttöä ehdotuksessa ja realistisia täytäntöönpanon määräaikoja.

3.6

ETSK varoittaa, että silloinkin kun edellä mainitut vaatimukset täyttyvät, täytäntöönpano kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla voi osoittautua riittämättömäksi tai tehottomaksi. ETSK toistaakin komissiolle esittämänsä kehotuksen tehostaa järjestään valtuuksiensa mukaisia toimia asiaan puuttumiseksi nopeammin ja tiukemmin, kun jäsenvaltiot ovat saattaneet EU:n lainsäädäntöä osaksi kansallista lainsäädäntöään epäasianmukaisesti tai ovat jättäneet sen tekemättä (5). Tähän tulisi turvautua vasta sen jälkeen, kun kaikki yhteistyömahdollisuudet on käytetty.

3.7

ETSK panee merkille, että monien oikeudellisten ja poliittisten sitoumusten on katsottu venyttävän liikaa EU:n toimielinten toimivaltaa ja kajoavan jäsenvaltioiden toimialoihin ja valintoihin (esim. kansalliset työmarkkinasuhteet ja ammattiliittotoiminta, eläkkeet, terveydenhuolto- ja muut sosiaalisen suojelun järjestelmät ja ammattien sääntely eli esimerkiksi pätevyysvaatimukset terveydenhuoltoalalla).

ETSK vastustaakin yhtä lailla sekä EU:n toimielinten toimivallan liiallista venyttämistä että myös EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen tärkeiden sääntelyalojen, kuten kuluttajansuojan, ympäristönsuojeluvaatimusten tai eurooppalaisen sosiaalipolitiikan, siirtämistä kansalliselle tasolle toissijaisuusperiaatteen varjolla.

4.   Turhan sääntelyn ja hallinnollisen rasituksen välttäminen – ylisääntely

4.1   Keskustelu nk. ylisääntelystä

4.1.1

Kun EU:n lainsäädäntöä saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, jäsenvaltiot säätävät joskus EU:n lainsäädännössä (lähinnä direktiiveissä) asetettuja vaatimuksia tiukempia tai pidemmälle meneviä toimenpiteitä tai jättävät käyttämättä direktiivin tarjoamat yksinkertaistamismahdollisuudet. Tätä ilmiötä kutsutaan monissa asiakirjoissa ylisääntelyksi (gold-plating). Ensimmäisessä tapauksessa on kyse ”aktiivisesta ylisääntelystä” ja jälkimmäisessä ”passiivisesta ylisääntelystä”.

4.1.2

ETSK:ssa on ylisääntelystä eriäviä mielipiteitä, jotka heijastavat eri tahojen erilaisia näkemyksiä. Osa sidosryhmistä pitää sitä valtio-, alue- ja paikallistasolle kasautuvina liiallisina sääntöinä, suuntaviivoina ja menettelyinä, jotka luovat turhaa hallinnollista rasitetta ja haittaavat täytäntöönpantavan säännöksen poliittisten tavoitteiden saavuttamista. Toiset sidosryhmät sen sijaan ovat sitä mieltä, että leimaavan termin ”ylisääntely” käytön vaarana on, että kyseenalaistetaan tietyissä edistyksellisissä jäsenvaltioissa demokraattisesti hyväksytty ja oikeusjärjestelmään sisällytetty vaatimustaso erityisesti työ-, kuluttaja- ja ympäristöoikeuden alalla sekä vapaiden ammattien harjoittamisessa.

4.1.3

ETSK vaatii soveltamaan käytännönläheistä ja tasapainoista lähestymistapaa ja keskittyy tässä lausunnossa käyttämään neutraaleja ja täsmällisempiä termejä – paremmasta lainsäädännöstä toukokuussa 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti.

4.2   Ylisääntelyn määritelmä

4.2.1

ETSK ehdottaa ylisääntelyn määrittelemistä täsmällisemmin. Tapauksissa, joissa jäsenvaltio saattaa EU:n lainsäädännön sisällön osaksi omaa lainsäädäntöään kunnianhimoisemmalla tavalla (sisällön tai menettelyn kannalta) tai pyrkii johdonmukaisuuteen kansallisen lainsäädännön kanssa, voitaisiin käyttää sellaisia käsitteitä kuin ”pidemmälle menevät säännökset”, ”tiukemmat säännökset” tai ”korkeammat vaatimukset”. Ylisääntely-ilmaisua pitäisi käyttää vain tapauksissa, jolloin saatettaessa EU:n lainsäädäntöä osaksi kansallista oikeutta siihen tehdään perusteettomia ja tarpeettomia lisäyksiä, joita ei voida perustella ehdotetun toimenpiteen yhden tai useamman tavoitteen valossa tai jotka aiheuttavat turhaa hallinnollista lisärasitetta. Joka tapauksessa ilmaisu ”ylisääntely” on hyvin yleisluonteinen. Se on käännettynä harhaanjohtava monissa kielissä, ja se tulisikin korvata konkreettisemmalla termillä.

4.2.2

Terminologiasta riippumatta (ja silloinkin kun termiä ”ylisääntely” voidaan käyttää) ETSK korostaa jälleen, että käsitettä ei tulisi käyttää ainakaan viittaamaan seuraaviin:

rajoitukset vakiintuneisiin normeihin työ-, sosiaali-, kuluttaja- tai ympäristöoikeuden alalla saatettaessa EU:n lainsäädäntöä osaksi kansallista lainsäädäntöä ja pantaessa sitä täytäntöön

kansalliset toimenpiteet, joilla ei ole mitään (tarkoituksen liittyvää tai ajallista) yhteyttä EU:n lainsäädännön saattamiseen osaksi kansallista oikeutta

EU-oikeuden yleisten säännösten konkretisoiminen saatettaessa niitä osaksi kansallista lainsäädäntöä (esim. konkreettisten oikeudellisten seuraamusten asettaminen rikkomistapauksissa)

yhden EU-lainsäädännön kansallista täytäntöönpanoa varten nimenomaisesti annetun vaihtoehdon soveltaminen monien joukosta

edistykselliset kansalliset säännökset, joissa mennään vähimmäisvaatimuksia pidemmälle EU-lainsäädäntöön sisältyvien, oikeuksien tason säilyttämistä koskevien lausekkeiden nojalla

direktiivin sisällön soveltaminen vastaaviin tapauksiin, jotta varmistetaan kansallisen lainsäädännön johdonmukaisuus ja yhtenäisyys.

4.2.3

ETSK painottaa jälleen, että jäsenvaltiot voivat toissijaisuusperiaatteen nojalla ottaa käyttöön tiukempia toimenpiteitä ja käyttää näin oikeuttaan varmistaa tiettyjen (esim. taloudellisten, sosiaalisten tai ympäristöön liittyvien) tavoitteiden saavuttaminen ja osoittaa sitoutumistaan korkeaan suojelun tasoon sekä direktiivien kaltaisten oikeusvälineiden erityisluonteen ja toimivallan rajojen huomioon ottamiseen. ETSK painottaa, että tiukempia säännöksiä tulisi antaa vasta sen jälkeen, kun on käyty avoin ja osallistava keskustelu työmarkkinaosapuolten ja sidosryhmien kanssa, keskinäisen ymmärryksen hengessä ja noudattaen tasapainoista päätöksentekomenettelyä.

4.3   Ylisääntely ja sääntelyn parantaminen

4.3.1

Komissio tunnustaa paremman sääntelyn agendan yhteydessä jäsenvaltioiden oikeuden mennä EU:n lainsäädännössä asetettuja vaatimuksia pidemmälle (ylisääntely) mutta on huolissaan avoimuuden puutteesta tässä asiassa. Yhdistynyt kuningaskunta, Alankomaat, Belgia, Saksa ja Itävalta ovat ottaneet käyttöön järjestelmiä ylisääntelytapausten havaitsemiseksi. Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Alankomaissa ylisääntelyä rajoitetaan keskustason virallisella politiikalla, jonka tavoitteena on tukea talouskasvua.

4.3.2

ETSK ei millään tavalla kyseenalaista voimassa olevia perussopimusten määräyksiä etenkään EU:n tai jäsenvaltioiden toimivallasta mutta painottaa jälleen tarvetta noudattaa unionin oikeuden yleisiä periaatteita, kuten demokraattista legitimiteettiä, toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatetta sekä oikeusvarmuutta. Tämä merkitsee muun muassa sitä, että kunnioitetaan jäsenvaltioiden demokraattista täysivaltaisuutta, vapautta ja vastuuta vahvistaa kansallista lainsäädäntöä ja käytäntöjä, joissa otetaan asianmukaisesti huomioon työmarkkinaosapuolten rooli. ETSK on aina vaatinut edistämään yksinkertaisuutta, selkeyttä ja johdonmukaisuutta unionin lainsäädännön laatimisessa sekä suurempaa avoimuutta lainsäädäntöprosessissa.

4.3.3

ETSK on toistuvasti korostanut, että EU:n lainsäädäntö on olennainen yhdentymisen osatekijä, ei rasite tai kustannus, jota pitäisi alentaa. Tasapainoisena, oikeasuhtaisena ja syrjimättömänä se on päinvastoin kaikille Euroopan toimijoille ja kansalaisille tärkeä tae suojelusta, edistyksestä ja oikeusvarmuudesta (6). ETSK toistaakin kantansa, jonka mukaan lainsäädäntö on välttämätöntä perussopimusten tavoitteiden saavuttamiseksi ja oikeanlaisen ympäristön luomiseksi sellaista älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua varten, joka hyödyttää suurta yleisöä, yrityksiä ja kansalaisia (7). Lainsäädäntö myös auttaa EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 3 artiklan mukaisesti parantamaan hyvinvointia, suojelemaan yleistä etua ja perusoikeuksia, edistämään korkeatasoista sosiaalista suojelua ja ympäristönsuojelua ja turvaamaan oikeusvarmuuden ja oikeudellisen ennakoitavuuden. Lisäksi sen tulisi estää kilpailun vääristyminen ja sosiaalinen polkumyynti (8).

4.3.4

Kun jäsenvaltiot saattavat direktiivejä osaksi kansallista lainsäädäntöä, ne lisäävät joskus osia, joilla ei ole mitään selkeää yhteyttä asianomaiseen unionin lainsäädäntöön. ETSK katsoo, että nämä lisäykset olisi tuotava selvästi esiin täytäntöönpanosäädöksessä tai siihen liittyvissä asiakirjoissa. Jäsenvaltioiden oikeus täydentää EU:n säädöksiä, jotka ovat tulosta vähimmäistason yhdenmukaistamisesta, täytyy tunnustaa yleisesti, kunhan se tapahtuu avoimesti ja kunnioittaen syrjimättömyys- ja suhteellisuusperiaatteita. Jäsenvaltioissa on monia esimerkkejä direktiivien saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä tavalla, joka ylittää vähimmäistason ja jota voidaan pitää ylisääntelynä.

4.3.5

ETSK painottaa, että kun yhdenmukaistaminen koskee vain vähimmäistasoa, jäsenvaltiot voivat laatia säännöksiä, joilla pyritään luomaan työpaikkoja ja parantamaan elinoloja sekä työoloja ja -ehtoja, varmistamaan riittävä sosiaalinen suojelu sekä pysyvästi korkea työllisyysaste, torjumaan syrjäytymistä (SEUT-sopimuksen 151 artikla), edistämään ja kehittämään pk-yrityksiä, turvaamaan korkea terveyden ja kuluttajansuojan taso (SEUT-sopimuksen 168 ja 169 artikla) sekä suojelemaan ympäristöä (SEUT-sopimuksen 191 artikla) – aiheuttamatta kuitenkaan turhaa sääntelyllistä tai hallinnollista rasitetta.

4.4

ETSK uskoo, että seuraavat toimenpiteet auttavat välttämään tarpeettomia sääntely- ja hallintorasitteita:

Komission tulisi tehdä yhdennettyjä vaikutustenarviointeja EU:n lainsäädännän yhteydessä ja ottaa niissä asianmukaisesti huomioon tarpeeton rasite ja mahdolliset muut vaikutukset, kun on kyse merkittävästä sääntelytekstistä.

EU:n lainsäädäntöä tulee arvioida sen omien ansioiden mukaan ja tapauskohtaisesti, jotta voidaan toteuttaa kohdennettua yhdenmukaistamista. Näin voidaan tapauksesta riippuen yhdenmukaistaa tietyillä aloilla enemmän ja toisilla vähemmän. On komission tehtävä vaikutustenarvioinnin kautta ehdottaa parhaiten soveltuvaa yhdenmukaisuustasoa ottaen huomioon tarve turvata suojelun korkea taso.

Saatettaessa EU:n lainsäädäntöä osaksi kansallista tai alueellista lainsäädäntöä jäsenvaltioiden tulee ilmaista täysin avoimesti mahdolliset lisävaatimukset, jotka saattavat haitata sisämarkkinoita, kilpailukykyä ja kasvua.

Se, että yhdessä jäsenvaltiossa säännöt eivät ole niin tiukat kuin toisessa, ei automaattisesti tarkoita sitä, että viimeksi mainitun säännöt olisivat suhteettomat ja ristiriidassa EU:n oikeuden kanssa. On jäsenvaltioiden tehtävä arvioida tilannetta tapauskohtaisesti ottaen huomioon kaikkien sidosryhmien näkökannat ja sääntely-ympäristö kokonaisuudessaan. Vaikutustenarviointi voisi olla tässä tärkeä apuväline.

Jos asetetaan lisävaatimuksia saatettaessa direktiivejä osaksi kansallista lainsäädäntöä, on niiden yhteydessä esitettävä asiakirjoja, joissa ilmaistaan avoimesti lisäysten syyt.

4.5

Jotta yritykset ja muut sidosryhmät eivät joutuisi kilpailullisesti huonompaan asemaan verrattuna vastaaviin tahoihin muissa jäsenvaltioissa, komission tulisi laatia ohjeet jäsenvaltioiden auttamiseksi säädöksen sisältämien vaatimusten asianmukaisessa täytäntöönpanossa siten, että noudatetaan suhteellisuus- ja toissijaisuusperiaatteita ja turvataan tasapuoliset kilpailun edellytykset. ETSK toistaa tässä yhteydessä kehotuksensa huolehtia työmarkkinaosapuolten ja muiden merkittävien eturyhmien mahdollisimman suuresta osallisuudesta täytäntöönpanoprosessissa sekä jäsenvaltioiden ja kansallisten ja alueellisten parlamenttien vahvasta osallistumista jälkiarviointeihin (9).

4.6

ETSK:n suositukset, joiden avulla varmistetaan EU:n säädösten saattaminen tehokkaasti osaksi kansallista lainsäädäntöä

4.6.1

Jäsenvaltioiden tulisi kiinnittää huomiota asianmukaisiin täytäntöönpanon määräaikoihin, jotta voidaan varata riittävästi aikaa kaikkien asianomaisten sidosryhmien kuulemiseen:

Kun jäsenvaltioiden valmisteluelimissä laaditaan yleisiä kansallisia kantoja alustavia neuvotteluja varten, on kiinnitettävä huomiota täytäntöönpanon määräaikaan.

Tällöin olisi tarkistettava, onko EU:n direktiivissä kaksi määräaikaa: toinen kansallisen täytäntöönpanolainsäädännön laatimiselle ja toinen lainsäädännön voimaantulolle.

Täytäntöönpanon määräaikaa on noudatettava ja seurattava koko lainsäädäntäprosessin ajan.

Komission täytäntöönpanosuunnitelmiin sisältyy tuen ja avun tarjoaminen.

4.6.2

Kuulemiset:

EU:n tasolla komission antama apu täytäntöönpanoprosessissa, eli muun muassa suositukset ja keskustelut asiantuntijaryhmissä, voi olla hyödyllistä ja voi auttaa pääsemään yhteisymmärrykseen jäsenvaltioiden välillä.

Euroopan komission tulisi mukauttaa nykyisiä täytäntöönpanomenettelyjä (suuntaviivat), jotta paitsi varmistettaisiin se, että direktiivien saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä tapahtuu unionin oikeuden mukaisesti, myös huolehdittaisiin prosessin tehokkuudesta.

Mahdollisuutta, että komissio luo EU:n säädöksiin keskittyvän erityisen verkkoalustan (kuten nykyinen ilmoituksiin käytettävä sähköinen rajapinta) tai sähköisen tietokannan, jossa jaettaisiin hyviä käytänteitä, olisi kehitettävä pidemmälle. Monitasoista hallintoa tulisi edistää, ja sen tulisi kattaa kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät.

4.6.3

Terminologia ja delegoidut säädökset:

Jäsenvaltioita kannustetaan käyttämään täsmällistä ja yhdessä sovittua kieltä koko neuvotteluprosessin ajan neuvostossa.

Perustermit ja määritelmät on vahvistettava selkeästi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa neuvotteluja.

Komission on otettava huomioon termien ja määritelmien erilaiset merkitykset eri jäsenvaltioissa.

Yhdessä säädöksessä esitettyjen määritelmien tulisi olla johdonmukaisia muun EU:n lainsäädännön määritelmien kanssa.

Delegoitujen säädösten tulisi noudattaa SEUT-sopimuksen 290 artiklan vaatimuksia: selkeät ja täsmälliset määritelmät vahvistetaan perussäädöksissä.

Delegoituja säädöksiä olisi harkittava vain, kun on kyse säädöksen muista kuin keskeisistä osista, ja vain näitä osia voidaan täydentää tai muuttaa (10).

5.   Erityistä huomiota vaativia aloja

5.1   Euroopan rakenne- ja investointirahastot (ERI)

5.1.1

Euroopan koheesiopolitiikka eli erityisesti rakennerahastot ja Euroopan sosiaalirahasto pannaan täytäntöön monitahoisessa hallinnollisessa, institutionaalisessa ja sääntelyllisessä ympäristössä. Ne muodostavat erityisalan, jossa tarpeeton ja raskas täytäntöönpanoprosessi voi vaikuttaa kielteisesti EU:n toimintapolitiikkoihin. Tässä yhteydessä kansallisissa tai alueellisissa säännöissä usein lisätään jotain sen sijaan että huolehdittaisiin vain (unionin) vähimmäisvaatimusten asettamisesta. Monet näistä säännöistä johtavat ylimääräiseen hallinnolliseen rasitteeseen. Olisi huomattava, että lisävaatimukset usein perustuvat siihen olettamukseen, että ne ovat tärkeitä, hyödyllisiä, tarpeellisia ja tulosta demokraattisesta prosessista.

5.1.2

ETSK kehottaa komissiota ryhtymään nopeasti toimenpiteisiin ERI-investointeja vakavasti haittaavan tarpeettoman hallinnollisen rasitteen poistamiseksi valmisteltaessa monivuotista rahoituskehystä vuosiksi 2021–2027. Esteet liittyvät valtiontukeen, hankintasääntöjen noudattamiseen, tarkastuskäytäntöihin ja yleispätevien yksityiskohtaisten ohjeiden viivästymiseen ja jopa antamiseen takautuvasti. Turhan hallinnollisen rasitteen vähentäminen ja välttäminen on kaikkien vastuulla.

5.1.3

Epäasianmukaiset käytännöt voivat aiheuttaa luottamuspulaa kaikissa ERI-rahastojen täytäntöönpanojärjestelmän vaiheissa. Niitä ovat riskien välttäminen kaikilla tasoilla, komission eri pääosastojen antamien vastausten epäyhtenäiset tulkinnat, edelleen ilmenevät puutteet ERI-sääntöjen yhdenmukaisuudessa valtio-, paikallis- ja aluetasolla, pelko valtiontukisääntöjen vastaisesta toiminnasta, julkista hankintapolitiikkaa koskevat erilaiset lähestymistavat EU:ssa (avoimuuden korostaminen) ja jäsenvaltioissa (rahalle saatavan vastineen korostaminen) ja erilaiset kansalliset hallintokulttuurit.

5.1.4

Epäasianmukaiset käytänteet voivat myös vaikuttaa kielteisesti sekä edunsaajiin että ohjelmaelimiin ja lisätä ERI-rahastojen täytäntöönpanon hallinnollisia kustannuksia ja taakkaa ja heikentää näin rahastojen kiinnostavuutta. Koska vaihtoehtoisia riitojenratkaisujärjestelmiä ei ole, maksujen myöhästymisellä, hallinnon ylikuormittumisella, epäasianmukaisella valvonnalla, hankkeiden hylkäämisellä, yhteistoiminnan ulkopuolelle jäämisellä ja muilla vastaavilla voi olla kielteisiä vaikutuksia yrityksiin ja erityisesti pk-yrityksiin. Näiden syiden vuoksi ETSK kehottaa perustamaan erityisiä riitojenratkaisujärjestelmiä.

5.1.5

Suosituksia tuleviksi toimiksi vuosina 2021–2027

5.1.5.1

Hallinnollisen rasitteen vähentäminen hallinnoinnissa ja valvonnassa:

On toteutettava nopeasti toimia EU:n tasolla ja kansallisesti päällekkäisten käytänteiden, prosessien ja menettelyjen havaitsemiseksi ja mahdollisuuksien mukaan poistamiseksi sekä ehdotettava tehokkaampia ratkaisuja hyvien käytänteiden pohjalta.

”Jaettu hallinnointi” on yksi merkittävistä ERI-rahastojen monimutkaisuuden syistä. Olisi sovellettava ”yhdennettyä lähestymistapaa”, jossa ERI-rahastojen hallinto ja valvonta perustuvat kansallisiin vaatimuksiin (”hajautettu hallinnointi”).

Jäsenvaltioiden tulee toteuttaa tarkastus-, hallinnointi- ja valvontajärjestelmiinsä kohdistuvia itsearviointeja liiallisten ja päällekkäisten sääntöjen havaitsemiseksi ja poistamiseksi ja samalla EU:n varojen asianmukaisen käytön varmistamiseksi.

Komission tulee ottaa paremmin huomioon tuen intensiteetti ja erilaisten täytäntöönpanomallien ja -mekanismien erityispiirteet (esim. avustukset, rahoitusvälineet, yksinkertaistetut kustannusvaihtoehdot jne.) laadittaessa asiaa koskevia sääntöjä ja menettelyjä.

5.1.5.2

ETSK vaatii yksinkertaistamaan ja selkeyttämään valtiontukisääntöjä muun muassa poistamalla kaikki epävarmuutta aiheuttavat tekijät niiden soveltamisessa. Mahdollisia muutoksia olisi harkittava, tarvittaessa myös voimassa oleviin sääntöihin, jotta samankaltaisia ERI-hankkeita kohdellaan samalla tavalla kuin hankkeita, jotka rahoitetaan ESIR-rahastosta tai komission suoraan hallinnoimista ohjelmista (esim. Horisontti 2020 -puiteohjelma). Samaan aikaan ETSK varoittaa, että tulkinta- ja muiden ohjeiden sekä kysymys-vastaus-asiakirjojen määrää on rajattava, jottei niistä tule käytännössä uutta lainsäädäntökerrosta. Komitea kehottaa korvaamaan ne hyvien käytänteiden levittämisellä ja välttämään takautuvaa soveltamista. Komitea kehottaa komissiota pidättäytymään laatimasta kaikille jäsenvaltioille suunnattuja ohjeita yhden tai vain muutaman jäsenvaltion esittämän pyynnön tai havaitseman ongelman perusteella.

5.1.5.3

ETSK ehdottaa, että perustetaan työryhmä käsittelemään julkisia hankintoja koskeviin sääntöihin liittyviä erilaisia lähestymistapoja. Työryhmään olisi otettava asiasta vastaavien pääosastojen sekä rahastojen edustajia, joiden tulisi tarvittaessa tulkita sääntöjä johdonmukaisesti ja antaa yhteneviä neuvoja ja soveltaa rahoitusoikaisuihin yhdenmukaista lähestymistapaa.

5.1.5.4

ETSK katsoo, että toissijaisuusperiaatetta tulisi soveltaa paremmin ERI-rahastojen täytäntöönpanossa: kansallisten sääntöjen noudattamisen valvonta olisi jätettävä kansallisten viranomaisten vastuulle. Komitea kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään kaikkia yksinkertaistamisvaihtoehtoja, joita uudella ohjelmakaudella tarjotaan, ja pidättäytymään ylisääntelystä, jolla tarkoitetaan tässä kaikkia normeja, suuntaviivoja ja täytäntöönpanomenettelyjä, jotka voidaan katsoa tarpeettomiksi hallintoviranomaisten asettamien poliittisten tavoitteiden näkökulmasta, sekä poistamaan tarpeettomat hallinnolliset rasitteet.

5.2   Kohti parempaa sääntelyä

5.2.1

ETSK korostaa, että tarpeettomat sääntely- ja hallintorasitteet ovat esteitä yrityksille, kansalaisille ja viranomaisille. Komitea toistaa, että tarvitaan yksinkertaisempaa, johdonmukaista ja parempilaatuista sääntelyä, joka ymmärretään oikein ja pannaan täytäntöön avoimella tavalla. Yhtä tärkeää on osallistaa kaikki neljä hallintotasoa: EU-, valtio-, paikallis- ja aluetaso.

5.2.2

Muutamissa jäsenvaltioissa on kansallisia komiteoita, joille hallitusten tulee perustella EU:n lainsäädännössä asetettua vähimmäistasoa tiukempi sääntely (ylisääntely). Jäsenvaltioihin, joissa tällaisia elimiä ei ole, ei ole tarpeen luoda uusia hallinnollisia elimiä, mutta prosessin, jossa hyväksytään mahdollisia omia vaatimuksia EU:n vaatimusten lisäksi, tulisi olla näissäkin maissa läpinäkyvä.

5.2.3

Kuten aiemmissakin lausunnoissaan (11), ETSK suosittaa pk-yritystestien tekemistä nykyistä tehokkaammin vaikutustenarvioinneissa, joissa tarkastellaan ehdotuksia uusiksi EU-säädöksiksi. Komitea kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään mahdollisuuksia myöntää mikroyrityksille poikkeuksia eräistä säännöistä EU:n lainsäädännön nojalla. ETSK toistaa, että sääntelytaakan vähentämistavoitteiden tulisi perustua kokonaisvaltaiseen arvioon, johon osallistuvat myös kansalaisyhteiskunta ja sidosryhmät vuoropuhelun kautta. Jäsenvaltioissa käytössä olevaa kansalaisten, kuluttajien, työntekijöiden, sijoittajien ja ympäristön suojelun tasoa ei saa kyseenalaistaa pantaessa täytäntöön EU:n lainsäädäntöä (12).

5.2.4

ETSK muistuttaa, että EU:n toimintapolitiikan eri tavoitteet ovat perussopimusten mukaan yhdenvertaisia ja johdonmukaisia: niissä korostuvat erityisesti täystyöllisyyttä ja sosiaalista edistystä tavoitteleva erittäin kilpailukykyinen, sosiaalisesti vastuullinen markkinatalous sekä korkeatasoinen ympäristönsuojelu ja ympäristön laadun parantaminen.

5.2.5

ETSK kehottaa komissiota harkitsemaan kannustinpohjaisten mallien, kansainvälisten normien ja suuntaviivojen käyttämistä aina, kun se on järkevää ja perusteltua.

6.   Vaikutus työelämän, kuluttajansuojan ja ympäristönsuojelun vaatimuksiin

6.1

Viime vuosikymmeninä on annettu monia EU:n laajuisia vähimmäisvaatimuksia kuluttajansuojan, ympäristönsuojelun ja työntekijöiden suojelun alalla. Niiden tarkoituksena on lähentää ylöspäin elin- ja työoloja unionissa eli saada aikaan enemmän sosiaalista lähentymistä SEUT-sopimuksen 151 artiklan mukaisesti.

6.2

EU:n lainsäätäjä on nimenomaisesti jättänyt jäsenvaltioille liikkumavaraa panna täytäntöön vähimmäisvaatimuksia EU:n perussopimusten periaatteiden mukaisesti, kunhan noudatetaan erityisesti suhteellisuusperiaatetta. Tämän tuloksena direktiiveissä säädetään, että jäsenvaltiot voivat ottaa tiukemmat vaatimuksensa huomioon täytäntöönpanoprosessissaan. ETSK korostaa, että aina kun jäsenvaltio päättää asettaa kunnianhimoisempia suojeluvaatimuksia, voitaisiin muiden näkökohtien ohella ottaa huomioon paremman sääntelyn periaatteet.

6.3

Tällaiset kansalliset vaatimukset ovat tulosta demokraattisista neuvotteluprosesseista, joihin on osallistunut huomattavassa laajuudessa eurooppalaisia ja kansallisia työmarkkinaosapuolia ja jotka hyödyttävät työntekijöitä, kuluttajia ja yrityksiä. EU:n perussopimusten tavoitteiden mukaisesti vähimmäisvaatimusten asettamisella tulisi pyrkiä sisämarkkinoiden toimivuuden parantamiseen, eikä se saisi vaikuttaa kielteisesti kansallisella tasolla sovellettavaan korkeammantasoiseen suojeluun. EU:n oikeuden vähimmäisvaatimuksiin sisältyy usein jopa erillisiä nykyisen oikeuksien tason säilyttämistä koskevia lausekkeita, joiden mukaan direktiivin täytäntöönpanoa ei voi käyttää perusteena mahdollisesti korkeampien kansallisten vaatimusten alentamiselle EU:n vaatimustason mukaisiksi. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että kansalliset vaatimukset olisivat kiveen hakattuja eikä niitä voisi koskaan muuttaa.

6.4

Kun EU:n lainsäädäntöä saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, jäsenvaltiot voisivat tehdä vaikutustenarviointeja selvittääkseen sosiaalisia, taloudellisia ja muita vaikutuksia.

6.5

Sosiaalipolitiikassa sekä kuluttajansuojan alalla ja ympäristönsuojelussa EU:n lainsäädännöllä on varmistettu, ettei jäsenvaltioiden korkeampaa vaatimustasoa heikennetä vaan se säilytetään ja että vaikutustenarvioinneissa kuullaan kaikkia sidosryhmiä. ETSK on tässä yhteydessä toistuvasti ilmaissut näkemyksenään, että paremman sääntelyn agendan tulisi tuottaa korkealaatuista EU:n lainsäädäntöä heikentämättä keskeisiä poliittisia tavoitteita ja luomatta paineita sääntelyn purkamiseen, kun kyse on sosiaalisesta suojelusta ja ympäristönsuojelusta sekä perusoikeuksista (13).

6.6

ETSK toistaa, että eurooppalaisilla vähimmäisvaatimuksilla pyritään etenkin EU:n sosiaalipolitiikassa lähentämään elin- ja työoloja kaikkialla EU:ssa ja saamaan siten aikaan ylöspäin suuntautuvaa sosiaalista lähentymistä. EU:n direktiivien vähimmäisvaatimuksia ei pidä tulkita ”enimmäistasoksi”, jota ei voisi ylittää saatettaessa niitä osaksi kansallista oikeusjärjestelmää.

6.7

ETSK kannattaa sääntelyn parantamisprosessia ja tunnustaa sen lisäarvon. Samaan aikaan komitea varoittaa, että sitä ei missään tapauksessa saa käyttää verukkeena vaatimustason alentamiselle etenkään kuluttaja-, ympäristö- tai työoikeuden aloilla, sillä nämä edistävät hyvinvoinnin kasvua ja kestäväpohjaisten työpaikkojen luomista. ETSK varoittaa, että se ruokkisi kasvavaa EU-skeptisyyttä laajojen kansanosien parissa. ETSK katsoo, että kansan hyväksyntää Euroopan yhdentymisprosessille ei saisi vaarantaa sääntelykilpailulla, jossa vaatimustasoja alennetaan.

Bryssel 19. syyskuuta 2018.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Luca JAHIER


(1)  https://ec.europa.eu/info/law/law-making-process/planning-and-proposing-law/better-regulation-why-and-how_en#need

(2)  EUVL C 197, 8.6.2018, s. 1.

(3)  EUVL C 434, 15.12.2017, s. 11; EUVL C 13, 15.1.2016, s. 192; EUVL C 303, 19.8.2016, s. 45; EUVL C 487, 28.12.2016, s. 51; EUVL C 262, 25.7.2018, s. 22.

(4)  https://ec.europa.eu/commission/sites/beta-political/files/report-task-force-subsidiarity-proportionality-doing-less-more-efficiently_1.pdf

(5)  EUVL C 262, 25.7.2018, s. 22, EUVL C 18, 19.1.2017, s. 10.

(6)  Ks. esim. kohta 1.2, ETSK:n lausunto REFIT-ohjelmasta (EUVL C 303, 19.8.2016, s. 45).

(7)  COM(2012) 746 final, s. 2.

(8)  EUVL C 303, 19.8.2016, s. 45, kohta 2.1.

(9)  EUVL C 262, 25.7.2018, s. 22, kohta 1.2.

(10)  CES248-2013 (tiedonanto) (EUVL C 13, 15.1.2016, s. 145).

(11)  EUVL C 197, 8.6.2018, s. 1.

(12)  EUVL C 262, 25.7.2018, s. 22, kohdat 4.7.1 ja 4.8.3.

(13)  EUVL C 262, 25.7.2018, s. 22 (kohdat 1.1 ja 3.4.); EUVL C 303, 19.8.2016, s. 45 (kohdat 2.1–2.2, 2.5); EUVL C 13, 15.1.2016, s. 192 (kohta 2.4).


6.12.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 440/37


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Sukupuolten välinen digitaalinen kuilu”

(Euroopan parlamentin pyytämä valmisteleva lausunto)

(2018/C 440/06)

Esittelijä:

Giulia BARBUCCI

Euroopan parlamentin pyytämä valmisteleva lausunto

kirje, 19.4.2018

Oikeusperusta

EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla

Vastaava erityisjaosto

”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus”

Hyväksyminen erityisjaostossa

19.7.2018

Hyväksyminen täysistunnossa

19.9.2018

Täysistunnon nro

537

Äänestystulos

(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)

176/2/6

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Sukupuolten välisen digitaalisen kuilun syyt ovat moninaiset, ja toimia onkin toteutettava eri aloilla: koulutusjärjestelmä lapsuudesta aikuisuuteen, työmarkkinat, työ- ja yksityiselämän tasapaino, julkiset palvelut ja yleinen digitaalinen kuilu. On suositeltavaa soveltaa monialaista lähestymistapaa, joka kokoaa yhteen innovoinnin eri näkökohdat (mm. teknologiset, sosiaaliset ja kulttuuriset näkökohdat).

1.2

Sukupuolten välinen digitaalinen kahtiajako ei ole vain teknologinen vaan myös taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kysymys, johon tulee puuttua monitasoisilla ja kokonaisvaltaisilla toimintalinjoilla, jotta sukupuolten väliseen kuiluun voidaan tarttua sosiaalisista ja kulttuurisista juurisyistä lähtien.

1.3

On tärkeää pyrkiä lisäämään naisten määrää luonnontieteen, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM-aineet) alalla, sillä tämä voi parantaa tilannetta myös muilla aloilla sekä taloudessa ja yhteiskunnassa yleisesti. Samaan aikaan on oleellista tunnustaa tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvän koulutuksen sekä monialaisen osaamisen, yrittäjätaitojen, digitaalisen osaamisen ja pehmeiden taitojen (kuten empatian, luovuuden ja monimutkaisen ongelmanratkaisun) kasvava merkitys digitaaliaikakaudella kaikilla aloilla. Monialainen koulutus ja ihmiskeskeiset taidot ovat välttämättömiä, ja koulutusjärjestelmissä tulisi ottaa nämä seikat huomioon.

1.4

On varmistettava digitaalinen lukutaito ja koulutus kaikille kiinnittäen erityistä huomiota tyttöihin, jotta voidaan poistaa sukupuolten välinen digitaalinen kuilu heti alkulähteillä. Stereotypioiden kitkemiseksi digitaalialalla tarvitaan ehdottomasti lisää naispuolisia roolimalleja.

1.5

On kannustettava naisia teknisiin ja korkean tason työtehtäviin poistamalla koulukseen liittyvät ja ammatilliset esteet ja stereotypiat sekä varmistamalla elinikäinen digitaalinen koulutus, jotta voidaan estää naisten syrjäytyminen työmarkkinoilta.

1.6

Opettajille ja kouluttajille olisi annettava kaikilla tasoilla oikeat välineet tieto- ja viestintätekniikan käyttöön opetuksessa, jolloin voidaan edistää demokratiaa ja entistä osallistavampia ja yksilöllisempiä koulutus- ja opetusjärjestelmiä.

1.7

Köyhyyden naisvaltaistumisen kierteen estämiseksi on varmistettava oikeudenmukaiset työehdot ja sosiaalinen suojelu (1). Tämä pätee erityisesti ”keikkataloudessa” (2). Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelulla ja työehtosopimusneuvotteluilla on tässä perustavan tärkeä rooli.

1.8

Naisten osallistuminen tieto- ja viestintätekniikan kehittämistyöhön saattaa auttaa poistamaan teknologian suunnittelun mahdollista sukupuolittumista.

1.9

Naisyrittäjiä on tuettava poistamalla esteet naisten itsenäiseltä ammatinharjoittamiselta sekä parantamalla mahdollisuuksia saada sosiaalista suojelua ja kohentamalla sosiaalisen suojelun laatua (3).

1.10

Älykästä työskentelyä ja etätyöskentelyä olisi seurattava, jotta voidaan välttää hoivan, työn ja yksityiselämän rajojen hämärtymistä.

1.11

On tärkeää lisätä vammaisten naisten osallistumista työmarkkinoille panemalla täytäntöön YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (vammaisyleissopimus) (4).

1.12

Julkisen sektorin digitalisaatio tarjoaa loistavan mahdollisuuden naisten työmarkkinoille osallistumisen edistämiseen ja naisten avustamiseen hoitovelvoitteissa sekä julkisen palvelujen saatavuuteen liittyvien ja hallinnollisten esteiden poistamiseen.

1.13

On tärkeää puuttua sukupuolistereotypioihin: asia tulee ottaa esille kaikessa politiikassa ja kaikilla aloilla ja siihen tulisi tarttua syvimpiä sosiaalisia ja kulttuurisia juuria myöten.

1.14

Yksi tärkeimmistä esteistä naisten osallistumiselle verkossa ja verkkoyhteisöissä on verkkokiusaaminen. Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehty Istanbulin yleissopimus on ratifioitava, ja sitä on noudatettava.

1.15

Kaikissa valtio-, unioni- ja kansainvälisen tason toimintalinjoissa tulisi ottaa huomioon naisten syrjiminen digitaalialalla. Tällä syrjinnällä on myös kielteinen vaikutus talouteen ja yhteiskuntaan yleisesti.

1.16

Julkisessa politiikassa tulisi ottaa huomioon sukupuolinäkökulma (valtavirtaistaminen). Sukupuolitietoinen budjetointi ja sukupuolilinssit voivat olla tässä hyödyllisiä välineitä.

1.17

ETSK kannustaa Euroopan komissiota vahvistamaan naisia ja digitalisaatiota koskevia kysymyksiä käsittelevää työryhmää ja Digital4Her-aloitetta. On tärkeää luoda ja kehittää naisille eurooppalaisia verkostoja digitaalialalla ja edistää näin tyttöjen ja naisten osallistumista digitaaliseen tutkimukseen ja työelämään digitaalialalla kaikkialla EU:ssa.

1.18

Euroopan komission tulisi suosittaa, että EU-maat asettavat kansallisia tavoitteita ja indikaattoreita tilanteen seuraamiseksi (vuosittaiset tulostaulut). Olisi mitattava tilanteen parantumista tai heikentymistä myös Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) tutkimusten avulla. Jäsenvaltioille voitaisiin antaa tähän liittyen maakohtaisia suosituksia eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa.

1.19

Työmarkkinaosapuolet asianmukaisilla tasoilla ovat sitoutuneet edistämään sukupuolten tasa-arvoa koulutuksessa ja työmarkkinoilla sukupuolten välisen digitaalisen kuilun kaventamiseksi, ja niillä on tässä keskeinen asema. Erityisesti työehtosopimusneuvotteluilla on ratkaiseva rooli elinikäisen oppimisen ja työmarkkinoiden kannalta sekä puututtaessa sukupuolirooleihin, edistettäessä naisten asemaa päätöksenteossa ja eri elimissä, parannettaessa työ- ja yksityiselämän tasapainoa ja kavennettaessa sukupuolten palkkaeroa (5).

1.20

ETSK suosittaa, että Euroopan parlamentti tukee näitä suosituksia seuraavalla vaalikaudellaan, sillä aihe on perustavan tärkeä Euroopan tulevan kehityksen kannalta.

2.   Johdanto

2.1   Sukupuolten välinen kuilu

2.1.1

Euroopan parlamentissa pitämässään puheessa Euroopan komission poliittisista painopisteistä Jean-Claude Juncker totesi, että Euroopan unionissa ei ole sijaa syrjinnälle ja että perusoikeuksien kunnioittamiseen perustuva oikeusalue on yksi komission kymmenestä poliittisesta painopisteestä. Sukupuolten tasa-arvo kuuluu tähän, vaikka perusoikeuskirjalla on jo tärkeä rooli alalla, sillä sen mukaan ”[n]aisten ja miesten välinen tasa-arvo on varmistettava kaikilla aloilla työelämä ja palkkaus mukaan lukien” (6). Digitaalitaloudesta ja -yhteiskunnasta vastaava komission jäsen Mariya Gabriel on vastikään linjannut toimia osana strategiaansa, jonka tavoitteena on lisätä naisten osallistumista digitaalialalla. Onkin tarpeellista varmistaa tietotekniikkayritysten allekirjoittaman Digital4Her-julistuksen seuranta. Julistuksessa sitoudutaan osallistavaan työkulttuuriin ja -ympäristöön, jossa kiinnitetään huomiota sukupuolten tasapuoliseen edustukseen.

2.1.2

Naisia syrjitään edelleen työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa yleensäkin. Tasa-arvoindeksi – jolla mitataan eriarvoisuutta työn, ajan, rahan, osaamisen, vallan, väkivallan ja terveyden suhteen – osoittaa, että edistys näillä aloilla on hidasta: indeksi nousi 62 pisteestä vuonna 2005 65 pisteeseen vuonna 2013 ja 66,2 pisteeseen vuonna 2017 (7). Syrjinnän syyt ovat moninaiset. Syrjinnästä johtuvan epätasapainon korjaamiseksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ensimmäisessä luvussa käsitellään yhtäläisiä mahdollisuuksia ja pääsyä työmarkkinoille. Näin todetaan se, että sukupuolten tasa-arvo ja yhtäläiset mahdollisuudet ovat niitä aloja, joilla syrjintä on tavallisempaa.

2.1.3

Sukupuolten välinen digitaalinen kuilu on yksi eriarvoisuuden muoto, joka johtuu naisiin kohdistuvasta syrjinnästä ja on omiaan muodostamaan sietämättömän esteen naisten osallistumiselle sekä Euroopassa että maailmanlaajuisesti. Se hidastaa tulevaisuudessa Euroopan digitalisoituvan talouden kasvua. Tällä hetkellä 68 prosenttia miehistä ja 62 prosenttia naisista käyttää tietokonetta ja internetiä säännöllisesti, 33 prosenttia miehistä ja 18 prosenttia naisista asentaa ohjelmia laitteisiinsa, ja 47 prosenttia miehistä ja 35 prosenttia naisista käyttää verkkopankkipalveluja (8). Lisäksi, vaikka naisten osuus kaikista tutkinnon suorittaneista on yli puolet, he ovat edelleen aliedustettuina luonnontieteiden ja tieto- ja viestintätekniikan opinnoissa. Heidän osuutensa on noin kolmannes kaikista alan työntekijöistä prosenttiosuuksien vaihdellessa eri työtehtävissä (8 prosenttia ohjelmistojen alalla, 54 prosenttia alemman tason IT-tehtävissä). Käsillä olevan lausunnon tarkoituksena on antaa suosituksia ja esittää ehdotuksia koulutusjärjestelmässä ja työmarkkinoilla ilmenevän epätasapainon poistamiseksi.

2.1.4

Naisille on myös vaikeampaa käyttää internetiä verkkokiusaamisen takia: tytöt ovat paljon enemmän verkkohäirinnän kohteena (EIGE:n tietojen mukaan 51 prosenttia naisista ja 42 prosenttia miehistä on kohdannut verkkohäirintää) (9). Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehty Istanbulin yleissopimus on ratifioitava, ja sitä on noudatettava.

2.2   Digitalisaatio ja digitaalinen kuilu

2.2.1

Digitalisaatio ei ole vain teknologinen prosessi, vaan siihen liittyy myös taloudellinen, sosiaalinen, yhteiskunnallinen ja kulttuurinen aspekti.

2.2.2

Euroopan komission tutkimuksen (10) mukaan digitalisaatio voisi tuoda EU:n BKT:hen vuosittain 415 miljardin euron lisän ja naisten osuuden kasvu digitaalialan työpaikoissa 16 miljardin euron lisän. Samaan aikaan yrityksillä on vaikeuksia palkata tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoita, joten digitaalialalla on tilaa työllisyyden lisäämiselle ja koulutuksen parantamiselle.

2.2.3

Digitaalinen kuilu tarkoittaa internetyhteyksien rajallisen saatavuuden lisäksi myös tieto- ja viestintätekniikan välineiden käyttämisen kannalta välttämättömien perustaitojen puuttumista. Yksi digitaalisen kuilun näkökohdista on sukupuolten välinen digitaalinen kahtiajako. Kansainvälisen televiestintäliiton 91:tä kansantaloutta koskevien, sukupuolen mukaan eriteltyjen tietojen mukaan vuonna 2017 naisista 44,9 prosentilla oli pääsy internetiin, kun taas miehillä vastaava osuus oli 50,9 prosenttia. Eurostatin tietojen mukaan vuonna 2017 naisista 71 prosentilla ja miehillä 74 prosentilla oli päivittäin pääsy internetiin ja 49 prosentilla naisista ja 54 prosentilla miehistä oli verkkopankkiyhteys (11). On tärkeää tarkastella asiaa sekä työmarkkinoiden kannalta – digitalisaatio koskee kaikki työntekijöitä – että käyttäjien kannalta – kaikki ovat teknologian käyttäjiä.

2.2.4

Digitaalinen kuilu kytkeytyy usein muihin syrjinnän muotoihin: etniseen vähemmistöön kuuluminen, maaseutualueella asuminen, maahanmuuttajatausta, vammaisuus, köyhyys jne. Teknologia voi auttaa poistamaan nämä esteet ja tekemään maailmasta osallistavamman kaikille, mutta se voi myös kärjistää niitä, elleivät yhteiskunnalliset toimijat ohjaile prosessia.

2.2.5

Sukupuolten välinen digitaalinen kahtiajako on taloudellinen, sosiaalinen, yhteiskunnallinen ja kulttuurinen kysymys, johon tulee puuttua monitasoisilla ja kokonaisvaltaisilla toimintalinjoilla, sillä se johtaa sukupuolten välisen eron kasvuun. Sukupuolten välinen kuilu tulee myös ottaa esille kaikessa politiikassa ja kaikilla aloilla, ja siihen tulisi tarttua syvimpiä sosiaalisia ja kulttuurisia juuria myöten.

2.2.6

Digitalisaation laadullinen vaikutus osaamistarpeisiin on myös mielenkiintoinen kysymys sukupuolinäkökulmasta, sillä naisilla on suurempi edustus eräiden alojen työpaikoissa ja aliedustus taas toisilla aloilla, kuten STEM-aloilla (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka). Naisten osuutta STEM-aloilla on pyrittävä lisäämään.

2.2.7

On kuitenkin myös tärkeää tunnustaa pehmeän osaamisen kasvava merkitys digitaaliaikakaudella kaikilla aloilla. Tekoälyn ja esineiden internetin keskeinen piirre on se, että koneista tulee herkempiä ja älykkäämpiä, jolloin ihmistyövoimasta tulee korvaamatonta vain, jos se voi kilpailla varsinaisilla inhimillisillä taidoilla, kuten kyvyllä sopeutua muutoksiin ja tehdä yhteistyötä. Empatia, luovuus ja monimutkaisten ongelmien ratkaiseminen ovat taitoja, joita nykypäivän yhteiskunnassa opetetaan useammin tytöille kuin pojille ja joita tytöt kehittävät poikia enemmän (12). On suositeltavaa soveltaa monialaista lähestymistapaa, joka kokoaa yhteen innovoinnin eri näkökohdat (mm. teknologiset, sosiaaliset ja kulttuuriset näkökohdat), kun pyritään paitsi torjumaan riskejä myös hyödyntämään mahdollisuuksia, joita digitalisaatio tarjoaa naisille.

2.2.8

On kiinnitettävä erityistä huomiota vammaisiin, etenkin naisiin, joiden ”tilanne ei ole vain ei-vammaisten naisten – – tilannetta huonompi” (13). Olisikin tärkeää varmistaa, että ”vammaisilla naisilla ja tytöillä on mahdollisuus hyödyntää tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuurin eri komponentteja ja päästä tietoyhteiskunnan piiriin” (14).

3.   Sukupuolten välinen kuilu koulutusjärjestelmässä

3.1

Koulutusjärjestelmä on tärkein politiikan ala, johon tulee puuttua. Naisten osuus tieto- ja viestintätekniikka-alan korkeakouluopinnoissa on laskenut vuoteen 2011 verrattuna (15). Naisten digitaalisen lukutaidon ja digitaalisten taitojen parantaminen kaikilla tasoilla onkin erittäin tärkeää, jotta naiset voisivat osallistua aktiivisesti yhteiskunnan kehittämiseen ja hyödyntää digitalisaation tuomia mahdollisuuksia ja välttää jälkeen jäämisen. Vammaisilla naisilla tulisi olla oikeus osallistavaan ja korkeatasoiseen koulutukseen. On puututtava kulttuurisiin ja kielellisiin stereotypioihin ja tarjottava tytöille erilaisia roolimalleja erityisesti mediassa. Lisäksi opetuksessa ja luokkatyöskentelyssä voidaan käyttää tieto- ja viestintätekniikan välineitä.

3.2

Perusasteen koulutuksessa on tärkeää varmistaa digitaalinen lukutaito ja digitaalikoulutus kaikille, jotta voidaan taata, että naiset ja miehet pystyvät tulevaisuudessa sopeutumaan nopeasti muuttuvaan teknologiaan. OECD-maissa 15-vuotiaiden edistymistä koulutuksessa mittaavan kansainvälisen oppimistulosten arviointiohjelman (PISA) mukaan poikia, jotka ovat kiinnostuneita urasta STEM-alalla, on lähes neljä kertaa enemmän kuin tyttöjä (16). EIGE:n tutkimuksen mukaan EU:ssa 3–15 prosenttia teini-ikäisistä pojista on kiinnostunut työstä tieto- ja viestintäteknologian ammateissa, mutta vain neljässä EU-maassa 1–3 prosenttia teini-ikäisistä tytöistä on kiinnostunut työstä tällä ammattialalla. Lisäksi vaikka nuorten digitaaliset taidot ovat EU:ssa yhtä hyvät sekä tytöillä että pojilla, pojat ovat varmempia taidoistaan: myös tämä on harhakuvaan ja sukupuolistereotypioihin perustuva ongelma (17). ”ETSK muistuttaa jäsenvaltioita tarpeesta investoida syrjimättömiin ja osallistaviin koulutusjärjestelmiin” (18).

3.3

On tärkeää kouluttaa kouluttajia käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa opetusvälineenä. Huomion kiinnittäminen tyttöihin on ensisijaisen tärkeää, jotta voidaan poistaa sukupuolten välinen digitaalinen kuilu heti alkulähteillä ja edistää osallistavampia ja yksilöllisempiä koulutus- ja opetusjärjestelmiä. Digitaaliset välineet voivat olla hyödyllisiä myös opettajien ja kouluttajien byrokraattisen taakan vähentämiseksi (19).

3.4

Keski- ja korkea-asteen monialaisessa koulutuksessa tytöt suorittavat edelleen STEM-aineiden kursseja vähemmän kuin pojat: alle yksi viidestä tieto- ja viestintätekniikan alalta valmistuneesta on naisia (20). Myös monialainen koulutus ja ihmiskeskeiset pehmeät taidot ovat oleellisia.

3.5

Oppisopimuskoulutusta ja ammatillista koulutusta tulisi vahvistaa ja ottaa huomioon tyttöjen pääsy tekniseen oppiin ja työssäoppimiseen (21).

4.   Sukupuolten välinen digitaalinen kuilu työmarkkinoilla

4.1

Naisia on kannustettava teknisiin ja korkean tason työtehtäviin, ja on poistettava koulutukselliset ja ammatilliset esteet ja stereotypiat. Naisten osuuden kasvaminen tieto- ja viestintätekniikan alalla voisi olla hyödyksi alalle ja koko taloudelle ja yhteiskunnalle.

4.2

Työmarkkinaosapuolten rooli yritysten, valtion ja unionin tasolla on ensisijaisen tärkeä sukupuolten välisen digitaalisen kuilun umpeenkuromiseksi työmarkkinoilla. Työmarkkinavuoropuhelu ja työehtosopimusneuvottelut voivat tuoda hyväksyttäviä ratkaisuja, kun otetaan huomioon sekä työnantajien että työntekijöiden tarpeet (22). Naisten osuuden kasvaminen STEM-aloilla ja korkean tason työtehtävissä voi myös osaltaan vähentää sukupuolten palkkaeroja.

4.3

Elinikäinen oppiminen on välttämätöntä, jotta voidaan välttää syrjäytyminen työmarkkinoilta, ja tämä on erityisen tärkeää naisille. Työmarkkinaosapuolilla on tässä ratkaiseva rooli.

4.4

Työmarkkinoiden polarisoituminen ja ”keikkatalous”: Vaikka koneet voivat teknisesti korvata vähemmän ammattitaitoa vaativat (sekä ruumiilliset että henkiset) työt (esineiden internetin, sensoreiden ja tekoälytekniikan ansiosta), yrityksille voi olla helpompaa palkata ihmisiä alhaisin kustannuksin kuin investoida uusiin koneisiin, jos nämä työpaikat ovat epävarmoja eikä mitään oikeuksia taata. Tämä pätee jo ns. keikkataloudessa. Näissä yhteyksissä ei taata sosiaalista suojelua samalla tavalla kuin tavanomaisissa työnteon muodoissa (23): tällaisen työn epävirallisuuden takia naiset ovat vaarassa siirtyä perinteisestä työnteosta sosiaalietuuksineen keikkatyöhön, jota on paremmin saatavilla ja jossa on toisinaan helpompaa järjestellä työaikoja. Köyhyyden naisvaltaistumisen kierteen estämiseksi (24) on varmistettava oikeudenmukaiset työehdot, ja kaikkien sidosryhmien olisi edistettävä laatuun perustuvan mallin kehittämistä. Työmarkkinaosapuolten ja työehtosopimusneuvottelujen rooli on tässä perustavan tärkeä (25).

4.5

Teknologia ei ole neutraalia: ohjelman tai algoritmin on tarkoitus vähentää inhimilliselle prosessille tai päätökselle tyypillistä subjektiivisuutta, mutta jos mukaan tulee (sukupuolittumisen kaltainen) kulttuurinen vääristymä, se tuottaa tällaista syrjintää aina pikemminkin rakenteellisesti kuin satunnaisesti. Tästä syystä näiden järjestelmien suunnittelun parissa työskentelevän ihmisjoukon tulisi olla mahdollisimman monimuotoinen. Nykyään vain 17 prosenttia 8 miljoonasta tieto- ja viestintätekniikan alalla työskentelevästä on naisia (26). Lisäksi EU:ssa vain 20 prosenttia yli 30-vuotiaista naisista, joilla on tieto- ja viestintätekniikan alan tutkinto, päättää pysyä teknologia-alalla (27). Se, että lisätään naisten osallistumista näihin töihin – ja siten monimuotoisuutta – saattaa auttaa poistamaan teknologian suunnittelun mahdollista sukupuolittumista.

4.6

Lasikaton murtaminen digitaalisemman talousjärjestelmän kehittämiseksi: Vain 32 prosenttia talouselämän johtajista on naisia (28), vaikka todistetusti yrityksissä, joissa on naisia päättävässä asemassa, on parempi hallinto, joka on usein ”horisontaalisempaa” ja kannustaa monimuotoisuuteen ja luovaan ja innovatiiviseen ajatteluun. Eli jos yritykset soveltavat sukupuolten tasa-arvoa edistävää politiikkaa edistääkseen naisten pääsyä organisaation huipulle, yritys hyötyy tästä innovointikyvyn kannalta. Laajasti sovellettuna tämä koituu lopulta koko talousjärjestelmän hyödyksi.

4.7

Euroopan tuotantojärjestelmä muodostuu suurelta osin pk-yrityksistä, joilla on enemmän vaikeuksia investoida uuteen teknologiaan. Samaan aikaan digitaaliteknologia helpottaa mikroyrittämistä: digitaalisten välineiden (kuten sähköisen kaupankäynnin) avulla mikroyritykset voivat saavuttaa globaalit markkinat ja niillä voidaan yleisesti poistaa itsenäisen ammatinharjoittamisen esteet. Startup-yritysten toisen eurooppalaisen seurantakertomuksen mukaan vain 14,8 prosenttia startup-yritysten perustajista on naisia (29). Ongelma liittyy heikompiin yritysverkostoihin, stereotypioihin ja riittämättömään rahoitustukeen. Digitalisaatio voi luoda otollisen ympäristön naisten yrittäjyydelle. On varmistettava koulutus ja tukipalvelut, jotta naiset pystyvät perustamaan omia yrityksiä hyödyntäen tarjolla olevaa digitaalitekniikkaa.

5.   Digitalisaatio ja työ- ja yksityiselämän tasapaino

5.1

EIGE:n tutkimuksen mukaan tieto- ja viestintäalan töissä on pidemmät työajat kuin muilla aloilla (30). Ensimmäinen ratkaistava kysymys on näin ollen hoivatyön jakaminen naisten ja miesten välillä: on tärkeää pyrkiä jakamaan hoitotyö tasapuolisemmin sukupuolten välillä muun muassa hyväksymällä ehdotus direktiiviksi vanhempien ja omaistaan hoitavien työ- ja yksityiselämän tasapainottamisesta (31).

5.2

Älykäs työskentely ja etätyöskentely nähdään usein keinoina tasapainottaa työ- ja yksityiselämää, kunhan otetaan huomioon sekä riskit että mahdollisuudet. Älykäs työskentely voi auttaa työntekijöitä hallitsemaan yksityiselämäänsä (etenkin poistamalla hukka-ajan, joka kuluu työmatkoihin), mutta on myös totta, että jos sitä ei hallinnoida hyvin, se saattaa hämärtää hoivan, työn ja vapaa-ajan rajoja. Älykästä työskentelyä on säädeltävä erillisillä yrityskohtaisilla työehtosopimuksilla, jotta se voidaan mukauttaa yrityksen kulttuuriin, tuotantovälineisiin ja työn organisointiin. Pidemmällä aikavälillä älykäs työskentely voi myös muuttaa sitä, miten ihmiset elävät kaupungeissa (ja maaseudulla) ja sosiaalisessa ympäristössä.

5.3

Digitaaliset välineet voivat niin ikään antaa mahdollisuuksia niille, jotka ovat syrjäytyneet työmarkkinoilta. Lisäksi ne voivat helpottaa naisten osallistumista työmarkkinoille. Vammaiset naiset ovat kuitenkin syrjäytyneet työmarkkinoilta huomattavasti suuremmassa määrin (32). Tästä syystä onkin erittäin tärkeää soveltaa YK:n vammaisyleissopimusta (33).

6.   Julkisen sektorin digitalisaatio

6.1

Elinajanodotteen pidentymisen ja alhaisen syntyvyyden johdosta Euroopan väestö vanhenee ja keski-ikäisten naisten hoitotaakka kasvaa. Vaikka on tarpeen saavuttaa hoivatyön tasapuolinen jako sukupuolten välillä, on myös tärkeää tunnustaa, että digitalisaatio – ja erityisesti robotiikka – tarjoaa julkisella sektorilla erinomaisen mahdollisuuden edistää naisten osallistumista työmarkkinoille ja auttaa naisia heidän mahdollisissa hoitovelvoitteissaan.

6.2

Robotiikka voi automatisoida ja – mikä tärkeämpää – helpottaa eräitä raskaimpia hoivatehtäviä (kuten liikuntakyvyttömien liikuttaminen), auttaa loukkaantuneiden ihmisten kuntouttamisessa, ehkäistä sairauksia jne. Nämä tekniikat voivat parantaa koko yhteiskunnan ja erityisesti naisen elämänlaatua ja lisätä naisten osallistumista työmarkkinoille kahdella tavalla: ne voivat helpottaa hoiva-alan työtä, jossa naisilla on suuri edustus, ja ne voivat auttaa naisia, jotka tekevät hoivatyötä palkatta. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että nämä tekniikat ovat taattuja ja saatavilla kaikille niitä tarvitseville.

6.3

Digitaalitekniikalla voi myös olla suuri vaikutus kaikkiin hallinnollisiin menettelyihin, jotka liittyvät julkisiin palveluihin. Eräät maat soveltavat tällaista tekniikkaa jo laajalti, ja niissä on käytössä oma digitaalinen identiteetti kaikkia julkiseen sektoriin liittyviä menettelyjä varten (verot, terveydenhuolto, koulutus jne.). Tämän prosessin laajentaminen voi parantaa elämänlaatua, mutta on myös varottava (ja ehkäistävä) riskejä, jotka liittyvät yhden ainoan toimijan käsissä olevaan tiedonhallintaan (vaikka kyseessä olisi julkisen sektorin viranomainen), yksityisyyteen, kyberturvallisuuteen, avoimuuteen ja etiikkaan (34).

6.4

Julkishallinnon tulisi toteuttaa sukupuolitietoista budjetointia kaikissa palveluissa ja toiminnoissa edistääkseen tasa-arvoa ja ottaakseen huomioon toimintapolitiikkojen vaikutukset naisiin. Kaikki investointipäätökset tulisi tehdä ottaen huomioon sukupuolinäkökohdat (”sukupuolilinssit”) kolmelta kannalta: sukupuolten tasa-arvo työpaikalla, naisten pääoman saanti sekä tuotteet ja palvelut, jotka hyödyttävät naisia.

6.5

Eräissä maissa julkisen sektorin digitalisaatio on jo edistynyt pitkälle, toisissa taas prosessi on vasta aluillaan, ja tämä saattaa tarjota sukupuolinäkökohdan kannalta tilaisuuden kouluttaa ja palkata enemmän naisia julkiselle sektorille.

6.6

Digitalisaation kehittämistä varten tarvittava infrastruktuuri, kuten laajakaista ja 5G, tulisi olla saatavilla ilman maantieteellistä syrjintää.

Bryssel 19. syyskuuta 2018.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Luca JAHIER


(1)  SOC/581 – ETSK:n lausunto aiheesta ”Sosiaalisen suojelun saatavuus” (ks. tämän virallisen leden sivu135).

(2)  The Social Protection of Workers in the Platform Economy, Euroopan parlamentti, 7.12.2017.

(3)  EUVL C 173, 31.5.2017, s. 45.

(4)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Vammaisten naisten tilanne” (EUVL C 367, 10.10.2018, s. 20).

(5)  A Toolkit for Gender Equality in Practice, Euroopan tason työmarkkinaosapuolet EAY, BusinessEurope, CEEP ja UEAPME.

(6)  III osasto, 23 artikla.

(7)  EIGE, Gender Equality Index 2017 Report.

(8)  Ks. Euroopan parlamentin 17. huhtikuu 2018 antama päätöslauselma.

(9)  EIGE, Youth, digitalisation and gender equality: opportunities and risks of digital technologies for girls and boys, 2018 (ei vielä julkaistu).

(10)  Vessela Karloukovska, viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosasto, kysymyksiä naisista ja digitalisaatiosta käsittelevä työryhmä, Euroopan komissio.

(11)  Tiedot ovat peräsin Eurostatilta.

(12)  Martha Ochoa (UNi Global Union), The path to genderless digitalisation.

(13)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Vammaisten naisten tilanne” (EUVL C 367, 10.10.2018, s. 20).

(14)  Edellinen alaviite, kohta 5.3.6.

(15)  Women in the Digital Age, Euroopan komissio, 2018.

(16)  Konstantina Davakin tekemä tutkimus The underlying causes of the digital gender gap and possible solutions for enhanced digital inclusion of women and girls.

(17)  Lina Salanauskaite, Euroopan tasa-arvoinstituutti (EIGE).

(18)  ETSK:n lausunto aiheesta ”EU:n toimintaohjelma 2017–2019 sukupuolten välisen palkkakuilun korjaamiseksi”, kohta 4.4 (EUVL C 262, 15.12.2017, s. 101).

(19)  Ekaterina Efimenko, Euroopan opetusalan ammattijärjestöjen komitea (ETUCE).

(20)  Vessela Karloukovska, viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosasto, kysymyksiä naisista ja digitalisaatiosta käsittelevä työryhmä, Euroopan komissio.

(21)  EUVL C 13, 15.1.2016, s. 161; EUVL C 434, 15.12.2017, s. 36.

(22)  ETSK:n lausunto aiheesta ”EU:n toimintamallit muutoksen hallitsemiseksi digitalisoidussa työelämässä”(EUVL C 367, 10.10.2018, s. 15).

(23)  ETSK:n lausunnot aiheista ”Eurooppalainen puitedirektiivi vähimmäistulosta” (valmisteilla) ja ”Sosiaalisen suojan saatavuus” (ks. tämän virallisen lehden sivu 135).

(24)  Mary Collins, Euroopan naisten etujärjestö (EWL) (EUVL C 129, 11.4.2018, s. 7).

(25)  Vrt. esim. Euroopan tason työmarkkinaosapuolten sopimukset sekä ehdotus direktiiviksi työ- ja yksityiselämän tasapainottamisesta ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari.

(26)  Vessela Karloukovska, viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosasto, kysymyksiä naisista ja digitalisaatiosta käsittelevä työryhmä, Euroopan komissio.

(27)  Mary Collins, Euroopan naisten etujärjestö (EWL) (EUVL C 129, 11.4.2018, s. 7).

(28)  Vessela Karloukovska, viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosasto, kysymyksiä naisista ja digitalisaatiosta käsittelevä työryhmä, Euroopan komissio.

(29)  Women in the digital age, Euroopan parlamentille tehty tutkimus.

(30)  Lina Salanauskaite, Euroopan tasa-arvoinstituutti (EIGE).

(31)  COM(2017) 253 final.

(32)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Vammaisten naisten tilanne” (EUVL C 367, 10.10.2018, s. 20), kohta 5.4.1.

(33)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Vammaisten naisten tilanne” (EUVL C 367, 10.10.2018, s. 20), kohta 1.2; YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista.

(34)  Digital Public Services (e-Government and e-Health).


6.12.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 440/45


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Biotalous – panos EU:n ilmasto- ja energiatavoitteiden ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen”

(valmisteleva lausunto)

(2018/C 440/07)

Esittelijä:

Tellervo KYLÄ-HARAKKA-RUONALA (FI–I)

Toinen esittelijä:

Andreas THURNER (AT–III)

Lausuntopyyntö

neuvoston puheenjohtajavaltio Itävalta, 12.2.2018

Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 302 artikla

valmisteleva lausunto

Komitean täysistunnon päätös

13.3.2018

Vastaava erityisjaosto

”maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö”

Hyväksyminen erityisjaostossa

5.9.2018

Hyväksyminen täysistunnossa

19.9.2018

Täysistunnon nro

537

Äänestystulos

(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)

180/1/4

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK katsoo, että biotaloudessa on kyse lisäarvon luomisesta yhteiskunnalle biologisten luonnonvarojen tuotannon, muuntamisen ja käytön kautta. Siirtyminen vähähiilisyyteen ja kierrätettävyyteen edistää yhä enemmän biotaloutta, sillä kestäväpohjainen biotalous voi tuottaa samanaikaisesti taloudellisia, sosiaalisia ja ilmastoon liittyviä hyötyjä.

1.2

ETSK korostaa, että biotalous hillitsee osaltaan ilmastonmuutosta usealla tavalla: ottamalla talteen hiilidioksidia ilmakehästä biomassaan, varastoimalla hiilidioksidia biopohjaisiin tuotteisiin ja korvaamalla fossiilipohjaisia raaka-aineita ja tuotteita biopohjaisilla raaka-aineilla ja tuotteilla.

1.3

Komitea painottaa myös, että biotalous edistää EU:n ilmasto- ja energiatavoitteita korvaamalla fossiilisia polttoaineita bioenergialla sähköntuotannossa, lämmityksessä ja jäähdytyksessä sekä liikenteessä. Se parantaa myös energiatehokkuutta ja energian toimitusvarmuutta.

1.4

ETSK on vakuuttunut siitä, että biotaloudella on keskeinen rooli pyrittäessä saavuttamaan yleiset taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöä koskevat tavoitteet, jotka mainitaan YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelmassa Agenda 2030 (kestävän kehityksen tavoitteet). Biotalouden rooli liittyy läheisesti teollisuudelle ja maataloudelle asetettuihin tavoitteisiin sekä työpaikkojen luomiseen kyseisillä aloilla.

1.5

Komitea kehottaa mukauttamaan EU:n biotalousstrategiaa, jotta voidaan luoda taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöön liittyvän kestävän kehityksen mukaisesti suotuisimmat edellytykset Euroopan biotaloudelle ja tehdä siitä EU:n kilpailuetu.

1.6

ETSK tähdentää, että poliittisten päättäjien on edistettävä kestäväpohjaista biomassan tuotantoa ja mobilisointia EU:ssa ja varmistettava vakaa, luotettava ja johdonmukainen investointikehys biotaloudessa kautta koko arvoketjun. Poliittisten päättäjien olisi myös edistettävä biopohjaisten tuotteiden kysyntää julkisten hankintojen kautta ja otettava käyttöön johdonmukainen teknisten ja turvallisuussääntöjen sekä valtiontukisääntöjen kehys, jotta biopohjaisille tuotteille luodaan tasapuoliset toimintaedellytykset.

1.7

ETSK katsoo, että tutkimuksella ja innovoinnilla on tulevaisuudenkestävän biotalouden kannalta keskeinen merkitys. Biotalousstrategian innovointitoimia tulisi näin ollen jatkaa, mukaan luettuna biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyritys (BBI-yhteisyritys).

1.8

Komitea korostaa, että peruskoulutus, neuvontapalvelut, osaamisen siirto ja täydennyskoulutus ovat ratkaisevassa asemassa varmistettaessa, että työntekijöillä ja yrittäjillä on tarvittavat tiedot ja taidot. Ihmisten tulisi olla hyvin selvillä biotaloudesta ja tiedostettava vastuunsa, jotta he voivat olla aktiivisia kuluttajia ja tehdä kestäväpohjaisia kulutuspäätöksiä.

1.9

ETSK korostaa, että asianmukainen infrastruktuuri on biotalouden edellytys, ja sille on varattava riittävä rahoitus. Tarvitaan tehokkaita liikennejärjestelmiä, jotta mahdollistetaan raaka-aineiden saatavuus ja tuotteiden jakelu markkinoille.

1.10

ETSK suosittaa, että EU pyrkii hiilidioksidipäästöjen globaaliin hinnoittelujärjestelmään, joka olisi neutraali ja tehokas keino edistää biotaloutta ja tuoda kaikki markkinatoimijat mukaan ilmastonmuutoksen hillitsemistoimiin.

1.11

ETSK on vakuuttunut siitä, että kansalaisyhteiskunnan osallistaminen biotalousaloitteisiin ja päätöksentekoon on erittäin tärkeää. Komitea tähdentää, että on keskeistä varmistaa, että siirtyminen vähähiiliseen talouteen tapahtuu oikeudenmukaisesti.

1.12

ETSK painottaa, että kestäväpohjainen biotalous voi onnistua vain, jos noudatetaan monialaista toimintatapaa. Tämän vuoksi on huolehdittava EU:n eri politiikanalojen ja tavoitteiden johdonmukaisuudesta ja koordinoinnista. On myös tärkeää varmistaa jäsenvaltiotason toimien johdonmukaisuus.

2.   Taustaa

2.1

Neuvoston puheenjohtajavaltio Itävalta on pyytänyt ETSK:ta laatimaan valmistelevan lausunnon biotalouden roolista pyrittäessä saavuttamaan EU:n ilmasto- ja energiatavoitteet ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteet. ETSK laatii myös parhaillaan oma-aloitteista lausuntoa kestäväpohjaisen ja osallistavan biotalouden Euroopan taloudelle avaamista uusista mahdollisuuksista (asiakokonaisuus CCMI/160).

2.2

Samaan aikaan Euroopan komissio on päivittämässä vuoden 2012 EU:n biotalousstrategiaa. ETSK seuraa tätä prosessia ja on tyytyväinen komission toimiin. Komissio on määritellyt biotalouden ”uusiutuvien biologisten resurssien tuotannoksi ja näiden resurssien ja jätevirtojen muuntamiseksi lisäarvoa omaaviksi tuotteiksi kuten elintarvikkeet, rehut, biopohjaiset tuotteet ja bioenergia”.

2.3

Yleisesti ottaen biotaloudessa on kyse fossiilisten polttoaineiden ja raaka-aineiden korvaamisesta biopohjaisella energialla ja biopohjaisilla raaka-aineilla. Biotalouteen sisältyy taloudellisia toimia, jotka perustuvat biologisten luonnonvarojen tuotantoon, käyttöönottoon, muuntamiseen ja käyttöön. Raaka-aineiden merkittävänä lähteenä voivat olla myös jätevirrat, sivutuotteet ja jäännökset.

2.4

Maa- ja metsätaloudella ja kalastuksella on keskeinen rooli tuotettaessa biomassaa muihin käyttötarkoituksiin. Useat teollisuudenalat (kuten metsä-, elintarvike-, kemikaali-, energia-, tekstiili- ja rakennusala) muuntavat biomassaa ja myös uusioraaka-aineita kulutushyödykkeiksi tai muiden alojen käyttöön tarkoitetuiksi välituotteiksi. Biotalous perustuu yleensä laajoihin arvoketjuihin, jotka kattavat liikenteen, kaupan ja edellä mainittuihin aloihin liittyvät muut palvelut. Lisäksi ekosysteemipalvelut ovat osa biotaloutta.

2.5

EU on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään vähintään 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasoihin verrattuna (1). Päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluvilla aloilla ja muilla aloilla on erilliset tavoitteet ja säännöt. Lisäksi maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden (LULUCF) ala on otettu mukaan vuoden 2030 kehykseen edellyttäen, että kyseinen ala ei aiheuta nettopäästöjä vaan edistää tavoitetta lisätä hiilinieluja pitkällä aikavälillä. Tämä vastaa Pariisin sopimuksen 4 artiklan 1 kohtaa, jonka mukaan olisi saavutettava ”tasapaino ihmisen toiminnan aiheuttamien kasvihuonekaasujen päästöjen ja nielujen aikaansaamien poistumien välillä kuluvan vuosisadan jälkipuoliskolla” (2).

2.6

Vuoteen 2030 ulottuvien EU:n energiatavoitteiden mukaisesti energiatehokkuutta tulisi lisätä 32,5 prosenttia ennusteisiin verrattuna, ja uusiutuvan energian osuuden energialähteiden yhdistelmässä tulisi olla 32 prosenttia. Molemmat tavoitteet tarkoittavat EU:n yhteisiä tavoitteita, eivät jäsenvaltioiden tavoitteita (3).

2.7

YK:n 17 kestävän kehityksen tavoitteen piiriin kuuluu taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä maailmanlaajuisten haasteiden erilaisia osatekijöitä. Vaikka biotalous ei ole yhdessäkään kestävän kehityksen tavoitteessa erityinen painopiste, se liittyy kuitenkin useisiin niistä.

3.   Biotalouden panos EU:n ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseen

3.1

Siirtyminen hiilineutraaliuteen on valtava haaste ja edellyttää huomattavia päästövähennyksiä sekä hiilidioksidin varastoinnin lisäämistä. Biopohjaisten luonnonvarojen kestäväpohjainen käyttö on tässä yhteydessä keskeinen tekijä.

3.2

Biotalous edistää ilmastonmuutoksen hillintää erilaisilla mekanismeilla, joita ovat hiilidioksidin talteenotto ilmakehästä biomassaan fotosynteesin kautta, hiilidioksidin varastointi biopohjaisiin tuotteisiin ja fossiilipohjaisten raaka-aineiden ja tuotteiden korvaaminen biopohjaisilla raaka-aineilla ja tuotteilla.

3.2.1

Hiilidioksidin tehokas sitominen edellyttää kestäväpohjaista biomassan kasvua. Aktiivinen ja kestävä metsänhoito ja puun käyttö ovat keskeisiä tekijöitä pyrittäessä saavuttamaan ilmastotavoitteet (kuten on jo esitetty asiakokonaisuuteen NAT/655 kuuluvassa lausunnossa (4)”Ilmasto- ja energiapolitiikan vaikutukset maa- ja metsätalouteen” sekä asiakokonaisuuteen NAT/696 kuuluvassa lausunnossa (5)”Taakanjako 2030 sekä maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous (LULUCF)”). Yksi kuutiometri puuta sitoo noin 1 000 kg hiilidioksidia. Koska ainoastaan kasvava biomassa kykenee sitomaan hiilidioksidia, on erittäin tärkeää, ettei metsien käytölle aseteta rajoja edellyttäen, että hakkuuaste ei ylitä metsien uudelleenistutus- ja kasvuastetta ja että noudatetaan kestäväpohjaisia metsänhoitokäytänteitä.

3.2.2

On olemassa erilaisia biopohjaisia tuotteita, ja uusia tuotteita kehitetään parhaillaan. Tällaiset tuotteet voivat varastoida hiilidioksidia, joka ei näin päädy ilmakehään. Kestävät puutuotteet, kuten rakennukset ja laadukkaat huonekalut, ovat tehokkaimpia hiilidioksidivarastoja. Myöskään lyhytikäisemmät biopohjaiset tuotteet eivät vapauta sitomaansa hiilidioksidia, kunhan ne kierrätetään. Biopohjaisia tuotteita voidaan myös elinkaarensa päättyessä hyödyntää bioenergiana, ja niillä voidaan siten korvata fossiilisia energialähteitä.

3.3

Bioenergia antaa myös panoksensa EU:n energiatehokkuustavoitteeseen. Tästä ovat hyvinä esimerkkeinä kaukolämpö asutuskeskuksissa ja kestäväpohjainen teollinen sähkön ja lämmön yhteistuotanto. Koska rakennukset kuluttavat huomattavasti energiaa, rakennusten energiatehokkuus on yhdessä käytetyn energialähteen kanssa erittäin merkittävä seikka.

3.4

Liikenteellä on ratkaiseva rooli pyrittäessä saavuttamaan ilmastotavoitteet. Eri liikennemuotojen erilaisten tarpeiden ja ominaispiirteiden vuoksi tarvitaankin kaikenlaisia toimia, joilla edistetään kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä (kuten esitetään useissa ETSK:n lausunnoissa, esimerkiksi asiakokonaisuuteen TEN/609 kuuluvassa lausunnossa (6)”Liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentäminen”).

3.4.1

Liikenteen sähköistäminen näyttää olevan lisääntymässä. Jotta sillä olisi myönteinen vaikutus ilmastoon, sähkö on tuotettava käyttämällä energialähteitä, joiden kasvihuonekaasupäästöt ovat vähäiset, mukaan luettuina kestävät biopohjaiset energialähteet.

3.4.2

Liikenteen fossiiliset polttoaineet korvataan osittain kestäväpohjaisilla biopolttoaineilla. Henkilöautojen sähköistymisen lisääntymisestä huolimatta lento- ja meriliikenne sekä raskas maantieliikenne ja maastoajoneuvot ovat edelleen pitkälti riippuvaisia polttoaineista. Tässä yhteydessä kehittyneet biopolttoaineet ovat erityisen lupaavia.

3.5

Ilmastohyötyjen lisäksi bioenergian käyttö parantaa energian saatavuutta ja toimitusvarmuutta. Bioenergialla voi asianmukaisesti hallinnoituna olla merkittävä rooli pyrittäessä saavuttamaan unionin energiapolitiikan perustavoitteet.

4.   Biotalouden panos kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen

4.1

Kestävän kehityksen tavoitteet haastavat arvioimaan biotalouden roolia ilmasto- ja energianäkökulmien ohella myös kokonaisvaltaisista taloudellisista, sosiaalista ja ympäristöön liittyvistä näkökulmista ottaen huomioon myös pitkän aikavälin globaalit näkymät. Biotalouden laajan näkökulman vuoksi se on kytköksissä lähes kaikkiin kestävän kehityksen 17 tavoitteeseen. Erityisesti biotalous kuitenkin edistää seuraavien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista: 1, 2, 6, 7, 8, 9, 11, 12, 13, 14 ja 15.

4.2

Biotaloudella on potentiaalia luoda talouskasvua ja työpaikkoja paitsi kaupunkialueilla myös maaseudulla. Sillä on näin ollen merkittävä rooli pyrittäessä saavuttamaan kestävän kehityksen tavoite 1 (köyhyyden poistaminen).

4.3

Kestävän kehityksen tavoitteessa 2 pyritään poistamaan nälkä. Biomassa on rajallinen luonnonvara, ja elintarvikkeiden, rehujen ja kuitujen tuotannon välillä on yhteyksiä. Tarvitaan kestäväpohjaisen biotalouden vastuullinen toimintamalli, jotta voidaan mahdollistaa riittävä tuotanto eri tarkoituksiin – etusijalla elintarvikkeiden saatavuus – ja varmistaa terveet ekosysteemit. Resurssitehokkuuden ja kierrätettävyyden periaatteet sekä siirtyminen kohti kasvispitoisempaa ruokavaliota ovat keinoja näiden tavoitteiden saavuttamiseen.

4.4

Kestäväpohjainen biotalous edistää kestävän kehityksen tavoitteen 6 (puhdas vesi ja sanitaatio) saavuttamista esimerkiksi pitämällä yllä eheitä metsien ekosysteemeitä, jotka ovat puhtaan veden saannin edellytys.

4.5

Kestävän kehityksen tavoite 7 (edullinen ja puhdas energia) on keskeisellä sijalla biotaloudessa. Sivutuotteiden ja jätevirtojen hyödyntäminen tarjoaa puhdasta energiaa ja vähentää riippuvuutta fossiilista energialähteistä.

4.6

Kaiken kaikkiaan biotaloudella on merkittävä rooli vahvistettaessa taloudellisia ja sosiaalisia tavoitteita. Se on merkittävässä asemassa pyrittäessä saavuttamaan kestävän kehityksen tavoite 8 (ihmisarvoinen työ ja talouskasvu). Lisäksi EU:n biotalous voi auttaa vähentämään merkittävästi tuontiriippuvuutta fossiilisista raaka-aineista, edistää kotimaista lisäarvoa ja tukea paikallisia arvoketjuja.

4.7

Kestävän kehityksen tavoite 9 edellyttää teollisuuden osuuden merkittävää kasvua työllisyydessä ja BKT:ssä sekä jälkiasennuksia eri teollisuudenaloilla, jotta niistä saadaan kestäväpohjaisia. Lisäksi on tehostettava resurssien käyttöä ja otettava entistä enemmän käyttöön puhtaita ja ympäristöä säästäviä teknologioita ja teollisia prosesseja. Biotalous liittyy tiiviisti kaikkiin näihin tavoitteisiin, ja biomassan kestäväpohjainen käyttö voi vahvistaa EU:n teollista johtoasemaa. Sillä on myös suuret mahdollisuudet edistää pk-yritysten kasvua ja nivoa ne arvoketjuihin.

4.8

Biotaloudella voi olla merkittävä rooli pyrittäessä saavuttamaan kestävän kehityksen tavoite 11 (kestävät kaupungit ja yhteisöt). Ilmaston kannalta älykkäiden kaupunkien käsite (7) ja elämänlaatu kaupunkialueilla liittyvät tiiviisti biotalouden tarjoamiin ratkaisuihin (esimerkkeinä puurakenteet tai vähäpäästöinen liikenne ja kaukolämpö).

4.9

Biotaloudella on hyvät mahdollisuudet edistää kestävän kehityksen tavoitteen 12 (vastuullinen kulutus ja tuotanto) saavuttamista. Optimoimalla raaka-aineiden käyttöä, soveltamalla ekologista suunnittelua ja tuottamalla pitkäkestoisia ja kierrätettäviä tuotteita biotaloudella on merkittävä rooli siirryttäessä kiertotalouteen. Kuluttajien tietoisuuden lisäämistä pidetään kuitenkin valveutuneiden ja vastuullisten kulutusmallien ja kestäväpohjaisen tuotannon edistämisen tärkeänä edellytyksenä.

4.10

Biotalous voi edistää merkittävästi globaalia ilmastonmuutoksen hillintää kestävän kehityksen tavoitteen 13 (ilmastotoimet) mukaisesti, kuten kohdassa 3 on jo esitetty. Kotimaisten toimien ohella EU:lla voi olla huomattava globaali vaikutus biopohjaisten tuotteiden, ilmastoratkaisujen ja asiantuntemuksen viennin kautta.

4.11

Biotalous vaikuttaa myös kestävän kehityksen tavoitteisiin 14 (vedenalainen elämä) ja 15 (maanpäällinen elämä). Luonnonvarojen vastuullisen, tehokkaan ja kestäväpohjaisen käytön onkin oltava keskeisellä sijalla biotaloudessa.

5.   Biotalouden kehittämisen edellytyksiä

5.1

Biotalous voi edistää monin tavoin niin ilmasto- ja energiatavoitteiden kuin kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista, mutta tätä varten tarvitaan suotuisat edellytykset. Yhtäältä kestävän kehityksen tavoitteet tukevat ja vahvistavat biotalouden kehittymiseen tarvittavia edellytyksiä, toisaalta tietyt kestävän kehityksen tavoitteet asettavat vaatimuksia, jotka biotalouden on täytettävä.

5.2

EU:n biotalousstrategian mukauttaminen uusiin markkinoihin on välttämätöntä, jotta voidaan luoda taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöön liittyvän kestävän kehityksen mukaisesti suotuisimmat edellytykset Euroopan biotaloudelle, joka kehittyy ja laajenee nopeasti.

5.3

Poliittisten päättäjien on ennen kaikkea edistettävä kestäväpohjaista biomassan tuotantoa ja mobilisointia EU:ssa, ja EU:n aluepolitiikassa olisi tuettava riittävästi maaseudun yritysten kehittämistä. Poliittisten päättäjien on myös varmistettava vakaa, luotettava ja johdonmukainen investointikehys biotaloudessa kautta koko arvoketjun.

5.4

Poliittisten päättäjien olisi myös otettava käyttöön johdonmukainen teknisten ja turvallisuussääntöjen sekä valtiontukisääntöjen kehys, jotta biopohjaisille tuotteille luodaan tasapuoliset toimintaedellytykset. Julkisella sektorilla on myös keskeinen rooli biopohjaisten tuotteiden kysynnässä julkisten hankintojen kautta. Sellaiset aloitteet kuin Euroopan biotalousviikko voisivat auttaa parantamaan markkinoille pääsyä ja edistämään erilaisia hankkeita.

5.5

Tutkimus ja innovointi ovat keskeisessä asemassa kehitettäessä tulevaisuudenkestävää biotaloutta, joka saattaa tarjota EU:lle kilpailuetua. Tässä yhteydessä olisi otettava huomioon niiden uudenlaisten biotuotteiden tarjoama valtava potentiaali, jotka ulottuvat perinteisistä elintarvikkeista ja kuitutuotteista uudenlaisiin rakennus- ja pakkausmateriaaleihin, tekstiileihin ja biopohjaisiin kemikaaleihin ja muoveihin. Tämä koskee myös mahdollisuutta hyödyntää kasvinjalostusta ja eri aineita biotuotteiden raaka-aineena (esim. lignoselluloosa, kasviöljy, tärkkelys, sokeri ja proteiini).

5.6

EU:n biotalousstrategian innovointitoimia tulisi jatkaa, mukaan luettuna biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyritys (8). Biotalouden osaamiskeskuksella (9) tulisi myös olla tärkeä rooli edistettäessä tietämyksen hyödyntämistä biotalouden kasvua silmällä pitäen. Tutkimus- ja innovointialoitteita ja -ohjelmia tulisi lisäksi muokata houkuttelevimmiksi yrityksille.

5.7

Peruskoulutus, neuvontapalvelut, osaamisen siirto ja täydennyskoulutus ovat ratkaisevassa asemassa varmistettaessa, että työntekijöillä ja yrittäjillä on tarvittavat tiedot ja taidot, jotta nykyisten yritysten kestäväpohjaisuutta voidaan parantaa ja biotalouden tarjoamia uusia mahdollisuuksia hyödyntää.

5.8

Samalla ihmisille on annettava laajalti tietoa biotaloudesta ja heitä on valveutettava entistä enemmän velvollisuuksistaan, jotta he voivat olla aktiivisia kuluttajia ja tehdä kestäväpohjaisia kulutuspäätöksiä. Tässä yhteydessä on otettava huomioon eri-ikäisten ihmisten erilainen halukkuus mukautua ja muuttua. Tätä varten olisi järjestettävä tiedotuskampanjoita, joiden avulla vahvistetaan kuluttajien luottamusta biotalouteen ja biopohjaisiin tuotteisiin.

5.9

Raaka-aineiden saatavuus on yksi biotalouden perusedellytyksistä. Biomassan saatavuuden ja mobilisoinnin edistäminen edellyttääkin maa- ja metsätalouden asianmukaista liiketoimintaympäristöä. Kestävän kehityksen tavoitteissa 14 ja 15 tarkoitettu metsien, maan ja meren luonnonvarojen kestäväpohjainen hoito edistää olennaisesti raaka-aineiden tarjonnan turvaamista. Tässä yhteydessä olisi pantava merkille kestäväpohjaisten ja uudistuvien raaka-aineiden nykyinen lainsäädäntöön ja muuhun kuin lainsäädäntöön liittyvä kehys sekä vahvistettava sitä. Sivutuotteiden ja jäännösten lisääntyvä käyttö raaka-aineina uusia käyttötarkoituksia varten auttaa myös varmistamaan biomassan saatavuuden. Pienen mittakaavan rakenteissa osuuskunnilla tai tuottajaorganisaatioilla voi olla tärkeä rooli.

5.10

Asianmukainen fyysinen infrastruktuuri on myös biotalouden edellytys, ja energia-, liikenne- ja digitaali-infrastruktuuria varten tarvitaan riittävä rahoitus. Tehokkaat liikennejärjestelmät ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta mahdollistetaan raaka-aineiden saatavuus ja tuotteiden jakelu markkinoille.

5.11

Globaalien markkinoiden osalta biotalous liittyy tiiviisti kestävä kehityksen tavoitteeseen 17, jolla pyritään vahvistamaan kestävään kehitykseen tähtäävää globaalia kumppanuutta. Tavoitteena on luoda Maailman kauppajärjestön (WTO) alainen yleinen, sääntöihin perustuva, avoin, syrjimätön ja oikeudenmukainen monenvälinen kauppajärjestelmä. Tämä on tärkeää niin maatalouden kuin teollisuuden biotaloustuotteiden kaupan kannalta. Aluekehityksen edistämiseksi tulisi lisäksi vahvistaa yhteistyötä alueellisissa arvoketjuissa.

5.12

Kannustaakseen biotalouden kehittämistä neutraalilla tavalla EU:n tulisi pyrkiä hiilidioksidipäästöjen globaaliin hinnoittelujärjestelmään, joka toisi kaikki markkinatoimijat mukaan ja loisi tasapuoliset toimintaedellytykset.

5.13

Kansalaisyhteiskunnan osallistaminen biotalousaloitteiden rakenteisiin ja päätöksentekoon on erittäin tärkeää, jotta voidaan vahvistaa yhteiskunnan eri toimijoiden yhteistyötä ja lisätä yleistä tietoisuutta kestäväpohjaisesta biotaloudesta.

5.14

Siirtyminen vähähiiliseen ja kiertotalouteen on valtava haaste ja tuo mukanaan asianomaisiin työpaikkoihin liittyviä syvällisiä rakenteellisia muutoksia, joten on tärkeää varmistaa, että siirtyminen tapahtuu oikeudenmukaisesti.

5.15

Kestäväpohjainen biotalous voi onnistua vain, jos noudatetaan monialaista toimintatapaa. Tämän vuoksi on huolehdittava EU:n eri politiikanalojen ja tavoitteiden johdonmukaisuudesta ja koordinoinnista etenkin seuraavilla aloilla: ilmasto, ympäristö, elintarvikkeet, maatalous, metsätalous, teollisuus, energia, kiertotalous sekä tutkimus ja innovointi. Tätä varten komission puheenjohtajan tulisi perustaa kestäväpohjaista biotaloutta käsittelevä monenvälinen korkean tason ryhmä ja antaa sille tukensa.

5.16

Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista mitataan ja seurataan 232 indikaattorin avulla. Niihin sisältyy ilmastoon ja energiaan liittyviä indikaattoreita, mutta erityisiä biotalousindikaattoreita ei ole olemassa. Komission tulisikin laatia asian kannalta tärkeimmät indikaattorit, jotta voidaan saada realistinen ja informatiivinen kuva EU:n biotalouden kehityksestä.

Bryssel 19. syyskuuta 2018.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Luca JAHIER


(1)  Ks. vuoteen 2030 ulottuvat ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet, saatavilla osoitteessa https://ec.europa.eu/clima/policies/strategies/2030_en

(2)  Ks. Pariisin sopimuksen 4 artiklan 1 kohta, saatavilla osoitteessa https://unfccc.int/sites/default/files/paris_agreement_english_.pdf

(3)  Ks. Euroopan komission 19. kesäkuuta 2018 esittämä kannanotto, saatavilla osoitteessa http://europa.eu/rapid/press-release_STATEMENT-18-3997_en.htm

(4)  Ks. asiakokonaisuuteen NAT/655 kuuluva lausunto Ilmasto- ja energiapolitiikan vaikutukset maa- ja metsätalouteen, (EUVL C 291, 4.9.2016, s. 1).

(5)  Ks. asiakokonaisuuteen NAT/696 kuuluva lausunto Taakanjako 2030 sekä maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous (LULUCF) (EUVL C 75, 10.3.2017, s. 103).

(6)  Ks. asiakokonaisuuteen TEN/609 kuuluva lausunto Liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentäminen (EUVL C 173, 31.5.2017, s. 55).

(7)  http://www.climatesmartcities.org/

(8)  https://www.bbi-europe.eu

(9)  https://biobs.jrc.ec.europa.eu


III Valmistelevat säädökset

EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEA

ETSK:n 537. täysistunto, 19.9.2018–20.9.2018

6.12.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 440/51


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Tekoäly Euroopassa”

(COM(2018) 237 final)

(2018/C 440/08)

Esittelijä:

Giuseppe GUERINI

Toinen esittelijä:

Gonçalo LOBO XAVIER

Lausuntopyyntö

Euroopan komissio, 12.7.2018

Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla

Vastaava erityisjaosto

”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus”

Hyväksyminen erityisjaostossa

4.9.2018

Hyväksyminen täysistunnossa

19.9.2018

Täysistunnon nro

537

Äänestystulos

(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)

199/1/2

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK katsoo, että tekoälyllä ja prosessien automatisoinnilla on valtavat mahdollisuudet parantaa eurooppalaista yhteiskuntaa innovaatioiden ja myönteisen muutoksen avulla mutta ne synnyttävät myös merkittäviä haasteita ja riskejä ja herättävät huolta. Siksi on välttämätöntä, että EU:n toimielimet ryhtyvät nopeasti ja kattavasti toimiin tekoälyn täysimittaista kehittämistä ja sääntelyä varten.

1.2

Tekoälyä koskevan pitkälle kehitetyn eurooppalaisen lähestymistavan on katettava useita aloja, kuten i) julkiset ja yksityiset investoinnit tutkimus- ja kehitystyöhön ja kehittyneeseen digitaaliseen infrastruktuuriin, ii) uusien oikeudellisten säännösten täytäntöönpano tai jo sovellettavien säännösten mukauttaminen, iii) riittävän tietämyksen ja tietoisuuden luominen kansalaisten ja kuluttajien keskuudessa ja iv) asiaankuuluvat koulutusohjelmat työntekijöille.

1.3

Erityisesti on selvitettävä järjestelmällisesti uusien digitaaliteknologioiden yhteydessä syntyviä vastuukysymyksiä ja ratkaistava ne kansainvälisellä, unioni- ja jäsenvaltiotasolla. ETSK haluaa tehdä tiivistä yhteistyötä EU:n toimielinten kanssa kaiken tarkoituksenmukaisia muutoksia edellyttävän vastuuta, tuoteturvallisuutta ja siviilioikeudellista vastuuta koskevan EU-lainsäädännön analysoinnissa ja arvioinnissa.

1.4

ETSK on yhtä mieltä komission tiedonannon tavoitteesta eli EU:n teollisen ja teknologisen kapasiteetin vahvistamisesta tekoälyn ulottamiseksi kauttaaltaan sisämarkkinoille. Muiden globaalien toimijoiden vauhdissa pysyminen edellyttää niin suuria ponnisteluja, että kaikkien EU- ja jäsenvaltiotasolla saatavilla olevien välineiden ja rahoituslähteiden välinen koordinointi on erittäin tarpeellista.

EU:n arvoja ja periaatteita ei pidä kuitenkaan uhrata globaalin kilpailukyvyn nimissä.

1.5

Komission tavoitteesta tuoda tekoäly kaikkien mahdollisten käyttäjien ja erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten saataville ETSK toteaa, että maailmanlaajuisen kilpailukyvyn saavuttamisen haaste edellyttää, että tekoäly on mahdollisimman monen toimijan ulottuvilla. Siksi on ratkaisevan tärkeää huolehtia siitä, että se on kaikenlaisten EU:n sisämarkkinoilla toimivien yritysten, kuten pk-yritysten, maataloustuottajien, yhteisötalouden yritysten, osuuskuntien ja yksittäisten liikeyritysten, sekä kuluttajajärjestöjen saatavilla.

1.6

Euroopan komission ja jäsenvaltioiden olisi tehtävä yhteistyötä tekoälyn etiikkaa koskevien suuntaviivojen kehittämiseksi ja otettava tähän työhön mukaan kaikki asiaankuuluvat julkiset ja yksityiset sidosryhmät. Suuntaviivoihin tulee sisällyttää tekoälyjärjestelmien hyödyntämistä työntekijöiden palkkaamisessa ja heidän työnsä arvioinnissa tai valvonnassa koskevia avoimuuden periaatteita. ETSK ehdottaa, että eettisten periaatteiden lisäksi unionin tasolla kehitetään selkeä, yhdenmukainen ja velvoittava oikeudellinen kehys tekoälyn asianmukaiseksi sääntelemiseksi ja sellaisten erityisesti tuottajavastuuta ja kuluttajansuojaa koskevien nykyisten sääntöjen ajantasaistamiseksi, joihin tekoäly vaikuttaa. ETSK haluaa tehdä tiivistä yhteistyötä EU:n toimielinten kanssa asiaa koskevan EU-lainsäädännön analysoinnissa ja arvioinnissa, sillä lainsäädäntöön joudutaan tulevaisuudessa tekemään muutoksia tekoälyn kehittymisen johdosta.

1.6.1

Euroopan komission on myös arvioitava huolellisesti tekoälyn vaikutukset työmarkkinoihin. Tarkastelussa on otettava huomioon paitsi joidenkin työntekijöiden mahdollinen korvaaminen sähköisillä laitteilla tai roboteilla myös se seikka, että vaikka tiettyjä toimintoja ei automatisoida kokonaan, uudet teknologiat muuttavat niitä kuitenkin perusteellisesti.

1.7

ETSK suositteleekin, että ilmaistua toivetta siitä, että ”kukaan ei jää jälkeen”, ei jätetä pelkäksi ajatukseksi tai kehotukseksi vaan se muunnetaan konkreettisiksi toimiksi.

1.8

On tärkeää korostaa koulutusohjelmien roolia niiden EU:n työntekijöiden suojelemisessa, joiden työympäristössä tekoälyn asteittainen yleistyminen aiheuttaa perusteellisia muutoksia. EU:n kansalaisten tulisi saada asianmukaista tietoa, jonka avulla he voivat toimia teknologian nopean kehittymisen myötä saataville tulevien laitteiden ja sovellusten vastuullisina ja tietoisina käyttäjinä.

1.9

Tapauksissa, joissa uudet toimenpiteet antavat julkishallinnolle mahdollisuuden hyödyntää teknologiaa organisatoristen päätösten ja nopeampien valintojen tekemiseen, on ratkaistava kysymys näihin päätöksiin liittyvästä tosiasiallisesta oikeudellisesta vastuusta määrittelemällä selkeä oikeudellinen kehys, jonka avulla taataan hallinnon täysi vastuuvelvollisuus kansalaisia kohtaan.

1.10

Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä kansalaisyhteiskunnan ja yhteisötalouden organisaatioiden rooliin ihmisten aktiivisen osallistumisen lisäämisessä niihin taloudellisiin ja sosiaalisiin prosesseihin, jotka tekoälyn ansiosta edistävät osallistumista yhteiskuntamme toimintaan. Kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla ja yhteisötalouden yrityksillä voi olla tärkeä merkitys pyrittäessä lisäämään yksittäisten ihmisten ymmärrystä ja hyväksyntää teknologioita kohtaan erityisesti sellaisten yhteistyömekanismien avulla, jotka mahdollistavat ihmisten osallistumisen nykyiseen digitaaliseen muutokseen.

1.11

Nykyistä teknologista vallankumousta ei voida eikä pidä toteuttaa ilman työntekijöiden, kuluttajien ja sosiaalisten organisaatioiden merkittävää ja aktiivista osallisuutta, ja jatkuvaa teknologista kehitystä on ohjattava siihen suuntaan, että varmistetaan asioihin hyvin perehtyneiden kansalaisten entistä laajamittaisempi ja vastuullisempi osallistuminen. ETSK katsoo siksi, että Euroopan komission tulisi ottaa eurooppalaisen tekoälyliiton perustamisen yhteydessä huomioon tarve luoda osallistava, moniammatillinen ja edustava foorumi EU:n kansalaisia edustaville eri sidosryhmille, mukaan luettuna työntekijät, jotka joutuvat toimimaan vuorovaikutuksessa älykkäiden koneiden kanssa (1).

2.   Yleistä

2.1

Digitaaliset laitteet ja laajamittainen koneoppiminen parantavat päivittäin algoritmien kapasiteettia työstää suuria tietoaineistoja. Tämä kapasiteetti todennäköisesti kasvaa tulevaisuudessa vielä lisää ”neuroverkkojen” (joita käytetään jo esimerkiksi älypuhelimissa esineiden, kasvojen ja kuvien visuaalisessa tunnistamisessa) ansiosta.

2.2

Tällainen kehitys muuttaa tekoälylaitteiden tähänastista perinteistä tapaa ”oppia”, sillä niiden toiminta ei rajoitu enää tiedoista muodostettavien sääntöjen avulla tapahtuvaan oppimiseen vaan laitteille kehittyy myös joustavia ja mukautuvia oppimisvalmiuksia. Tämä prosessi lisää tekoälyn valmiuksia oppia ja toimia reaalimaailmassa.

2.3

Käynnissä olevan hyvin nopean teknologisen muutoksen vuoksi on olennaisen tärkeää, että Euroopan komissio ja jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä perusteellisen arvioinnin suorittamiseksi tekoälyn nopean kehityksen aiheuttamista uusista haasteista ja ottavat prosessiin mukaan kaikki asiaankuuluvat julkiset ja yksityiset sidosryhmät heikentämättä kuitenkaan edistyksen ja teknologisen kehityksen mahdollisuuksia.

2.4

Komission tiedonannon COM(2018) 237 tavoitteena on vahvistaa EU:n teollista ja teknologista kapasiteettia ja edistää tekoälyn leviämistä kaikkialla EU:n taloudessa niin yksityisellä sektorilla kuin julkishallinnossa. Kuten komitea toteaa aiemmin antamassaan oma-aloitteisessa lausunnossa (2), ETSK kannattaa komission aloitetta ja toteaa, että komissio on itse asiassa sisällyttänyt tiedonantoonsa useita komitean aiempia ehdotuksia. ETSK kehottaa kuitenkin komissiota toimimaan viivyttelemättä ja päättäväisesti.

2.5

Tehokkaan tekoälyä koskevan EU:n lähestymistavan omaksumiseen kuuluu tutkimukseen ja innovointiin sekä digitaaliseen infrastruktuuriin suunnattavien huomattavien investointien edistäminen, sillä ne ovat tarpeen valmistauduttaessa niihin merkittäviin sosioekonomisiin haasteisiin, joita uusien teknologioiden kehitys aiheuttaa tulevina vuosina eurooppalaiselle yhteiskunnalle ja markkinoille.

2.6

Euroopan komission ja jäsenvaltioiden olisi tehtävä yhteistyötä tekoälyn etiikkaa koskevien suuntaviivojen kehittämiseksi ja otettava tähän prosessiin mukaan kaikki asiaankuuluvat julkiset ja yksityiset sidosryhmät.

2.7

Samaan aikaan on EU:n tasolla vahvistettava yhdenmukainen oikeudellinen kehys, joka noudattaa EU:n perusoikeuskirjaa ja EU:n perussopimuksiin sisältyviä periaatteita. Uuden sääntelykehyksen tulisi sisältää tarkkoja sääntöjä koneoppimiseen liittyviin riskeihin, kuten markkinoiden avoimuuden puutteeseen, kilpailun puuttumiseen, syrjintään, sopimattomiin kaupallisiin menettelyihin sekä kyberturvallisuuteen ja tuoteturvallisuuteen kohdistuviin uhkiin, puuttumiseksi.

Sääntelysuojatoimien olisi oltava tiukkoja erityisesti tilanteissa, joissa tekoälyjärjestelmien toiminnassa käytettävää tietoaineistoa haetaan automaattisesti sähköisiä laitteita ja tietokoneita käytettäessä.

2.8

ETSK toteaa, että komission tiedonantoon liittyvässä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa SWD (2018) 137 final analysoidaan asianmukaisesti tekoälyn vaikutuksia EU:n lainsäädäntöön ja kartoitetaan uusien digitaaliteknologioiden yhteydessä syntyviä vastuukysymyksiä.

2.9

Lisäksi tarvitaan kattavia toimintasuunnitelmia, jotta voidaan i) tukea koulutusjärjestelmien ajanmukaistamista huolehtimalla tulevaisuuden työmarkkinoilla tarvittavista uusista taidoista ja ii) taata kansalaisten ja työntekijöiden korkeatasoinen suojelu odotettavissa oleviin haasteisiin nähden (3).

2.10

ETSK kannustaa komissiota ryhtymään nopeasti sekä sääntelyä että investointien edistämistä koskeviin lisätoimiin, sillä muutosten nykyinen nopea tahti edellyttää ripeää mukautumista.

3.   Euroopan komission ehdotus: EU:n tuki tekoälylle ja tekoälyyn tehtävät investoinnit

3.1

Komissio toteaa tiedonannossaan, että se tukee tekoälyn leviämistä niin perustutkimusta kuin teollisia sovelluksia ajatellen. ETSK korostaa tässä yhteydessä, kuinka tärkeää on, että tällaiseen prosessiin osallistuvat kaikenlaiset eri tahot, mm. pk-yritykset, palveluyritykset, yhteisötalouden yritykset, maataloustuottajat, osuuskunnat, kuluttajajärjestöt ja ikääntyneitä edustavat järjestöt.

3.2

Komission tavoitteesta tuoda tekoäly kaikkien mahdollisten käyttäjien ja erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten saataville ETSK toteaa, että maailmanlaajuisen kilpailukyvyn saavuttamisen haaste edellyttää, että tekoäly on mahdollisimman monen toimijan ulottuvilla. Sen lisäksi, mitä komissio on jo suunnitellut ”tekoälyn tilausalustan” kehittämiseksi, on myös tärkeää määritellä erilaisten sidosryhmien asianmukaiset osallistumisen ja kuulemisen muodot. Näihin sidosryhmiin kuuluvat mm. pk-yritykset, yhteisötalouden verkostot ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot (viimeiseksi mainituilla on ratkaisevan tärkeä rooli pyrittäessä edistämään EU:n kansalaisten valveutunutta ja aktiivista osallistumista).

3.3

Komissio on ilmoittanut, että se tukee tekoälyyn pohjautuvaa innovointia Euroopan innovaationeuvoston pilottihankkeen kautta. Hankkeeseen on kaudella 2018–2020 varattu määrärahoja 2,7 miljardia euroa.

3.4

ETSK uskoo, että tämä aloite voi olla hyödyllinen tekoälyn kehittämiseksi, mutta korostaa samalla, että tutkimusrahoituksen tulisi siirtyä nopeasti kokeiluvaiheesta rakenteelliselle tasolle. On myös tärkeää, että komissio kannustaa tällä hetkellä eri jäsenvaltioissa sijaitsevia tutkimuskeskuksia kehittämään tekoälylle omistetun Euroopan tason yhteistyöverkoston.

3.5

ETSK panee merkille, että komissio aikoo lisätä Horisontti 2020 -ohjelman puitteissa tekoälyyn tehtävien investointien määrän noin 1,5 miljardiin euroon vuoden 2020 loppuun mennessä. Tämän lähestymistavan avulla voidaan saada liikkeelle vielä 2,5 miljardin euron lisäinvestoinnit kahden vuoden aikana, jos se omaksutaan nopeasti nykyisissä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksissa. Sama lähestymistapa on omaksuttava myös tulevassa Euroopan horisontti -puiteohjelmassa.

3.6

Toisesta näkökulmasta tarkasteltuna on hyvä merkki, että Euroopan komissio ja Euroopan strategisten investointien rahasto – jolla tulisi olla keskeinen ohjaava rooli tekoälyn kehittämisen tukemisessa EU:ssa – ovat käynnistäneet VentureEU -ohjelman. Kyse on 2,1 miljardin euron riskipääomarahastosta, jonka avulla tehostetaan investointeja innovatiivisiin yrityksiin koko EU:ssa.

3.7

Muiden globaalien toimijoiden vauhdissa pysyminen edellyttää kuitenkin niin suuria ponnisteluja, että kaikkien EU- ja jäsenvaltiotasolla saatavilla olevien välineiden ja rahoituslähteiden välinen koordinointi ja synergia ovat erittäin tarpeellisia. On selvää, että kilpailu Kiinan ja Yhdysvaltojen kanssa tekoälyn alalla edellyttää kaikkien EU:n tasolla toimivien julkisten ja yksityisten sidosryhmien voimien yhdistämistä, jotta varmistetaan, että EU:lla on johtava rooli maailman mitassa.

3.8

Jotta EU voi olla kilpailukykyinen tekoälyn alalla, on myös tärkeää investoida riittävästi asianmukaisiin tietoteknisiin ohjelmistoihin, laitteistoihin ja digitaalisiin infrastruktuureihin, joiden avulla voidaan taata EU:n uskottavuus.

3.9

Tekoälyyn tehtävissä investoinneissa olisi otettava huomioon, että eurooppalaiset yritykset ovat erityisen vahvoja automaation ja robotiikan aloilla. Tällaiset alat, jotka ovat osa tekoälyä laajassa merkityksessä, voivatkin osoittautua todella tärkeiksi pyrittäessä varmistamaan EU:lle merkittävä maailmanlaajuinen rooli käynnissä olevassa teknologisessa kehityksessä, ja siksi niihin on syytä kiinnittää erityistä huomiota.

4.   Tekoäly ja sen vaikutus ihmisiin ja työyhteisöihin

4.1

Tekoälyn kehitys etenee kiistatta hyvin ripeässä tahdissa. Siksi EU:n toimielinten on jokaisen tekoälyä koskevan sääntelytoimenpiteen vaikutuksia arvioidessaan sovellettava monialaista lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon paitsi hallinnolliset, oikeudelliset ja taloudelliset myös antropologiset, psykologiset, sosiologiset ja teknologiset näkökohdat.

4.2

Näiden innovaatioiden tukemiseksi ja ennen kaikkea niiden ohjaamiseksi sellaiseen suuntaan, että varmistetaan ihmisen pysyvän yhä keskiössä, on tärkeää, että Euroopan unionin toimilla pyritään erittäin hyvän teknologisen kilpailukyvyn saavuttamiseen sivuuttamatta olennaisia eettisiä, sosiaalisia ja inhimillisiä näkökohtia.

4.3

ETSK pitääkin ratkaisevan tärkeänä, että i) henkilöiden yksityisyydestä ja yksityishenkilöiden tietojen vastuullista käsittelyä säännellään asianmukaisella lainsäädännöllä, muun muassa panemalla tehokkaasti täytäntöön uusi yleinen tietosuoja-asetus, jota on tarvittaessa jatkuvasti ajantasaistettava tekoälyn nopean kehityksen vauhdissa pysymiseksi, että ii) sovellettavan EU-lainsäädännön tärkeitä säädöksiä arvioidaan ja mukautetaan tarvittaessa tekoälyn mukanaan tuomiin uusiin tilanteisiin ja että iii) kehitetään osaamista ja taitoja, joita ihmiset, viranomaistahot ja EU:ssa toimivat yritykset tarvitsevat hyötyäkseen tehokkaasti tekoälyn tarjoamista eduista.

4.4

Toteutettavan analyysin aluksi on syytä ottaa huomioon, että tekoäly perustuu suurten tietomäärien käyttöön ja käsittelyyn ja että kyseiset tiedot muodostavat kaikkien uusiin teknologioihin pohjautuvien sovellusten perustan. Näin ollen unionin lainsäätäjien keskeisenä haasteena on varmistaa läpinäkyvä ja säännelty pääsy tutustumaan loppukäyttäjän tietoihin.

4.5

Mitä laadukkaampia käsitellyt tiedot ovat, sitä tarkemmin ja tehokkaammin tekoälyjärjestelmät toimivat. Ei pidä kuitenkaan unohtaa, että henkilöitä koskevat tiedot on hankittava laillisesti ja että niitä on käytettävä tavoilla, jotka ovat asianosaisten tiedossa, jotta varmistetaan, että henkilötietoja käytetään ennalta määrättyihin ja avoimiin tarkoituksiin, joita varten käyttäjä on aiemmin antanut asianmukaisen, tietoon perustuvan suostumuksensa.

4.6

On syytä panna merkille, että loppukuluttajien suojelemiseksi monia EU:n lainsäädännön tärkeitä osia (esimerkiksi verkkomainontaan, hyvän kauppatavan vastaisiin käytäntöihin, tuoteturvallisuuteen ja -vastuuseen, kuluttajan oikeuksiin, kohtuuttomiin sopimusehtoihin, kauppaan ja takuisiin, vakuutuksiin sekä hintojen ilmoittamiseen liittyviä osia) on mahdollisesti muutettava ja mukautettava asianmukaisella tavalla uusiin tilanteisiin, jotka ovat seurausta tekoälyn entistä laajemmasta ja kehittyneemmästä käytöstä.

4.7

Komissio on ottanut tuoteturvallisuuden ja -vastuun ratkaisevan merkityksen asianmukaisesti huomioon valmisteluasiakirjassaan SWD (2018) 137 final analysoimalla tapaustutkimuksia ja esittämällä luettelon EU-säädöksistä, joista on tehtävä tarkempi analyysi ja arviointi. ETSK kannustaa komissiota jatkamaan tätä työtä ja on valmis antamaan siihen oman panoksensa.

4.8

On tärkeää korostaa yhtäältä kulttuurisen, kasvatuksellisen ja akateemisen koulutuksen merkitystä ja toisaalta riittävän tiedon tarjoamista suurelle yleisölle unionin kansalaisten oikeuksien suojelemiseksi tekoälyn kehitystä ajatellen. Erityisesti on tärkeää varmistaa avoimuus ja moitteettomuus tekoälyn algoritmien ja niiden perustana olevien tietokantojen hallinnoinnissa.

4.9

Siksi on ratkaisevan tärkeää, että unionin kansalaiset saavat riittävää koulutusta sekä yksinkertaista ja ymmärrettävää tietoa, jotta he voivat toimia nykyisen nopean teknologisen kehityksen myötä saataville tulevien ja kaikilla tasoilla yhä laajemmalle leviävien laitteiden ja sovellusten vastuullisina ja tietoisina käyttäjinä.

4.10

Kun otetaan huomioon kaikki nämä vaatimukset, EU:n ja jäsenvaltioiden on tarjottava selkeitä ja tehokkaita ratkaisuja erityisesti edistämällä ajanmukaista koulutusjärjestelmää ja laajentamalla jatkuvasti elinikäistä oppimista työmarkkinoilla ja kansalaisyhteiskunnassa.

4.11

Euroopan komission on arvioitava huolellisesti tekoälyn vaikutuksia työmarkkinoihin. Tämä on merkittävä huolenaihe monille urallaan jo pitkälle päässeille mutta vielä kaukana eläkeiästä oleville eurooppalaisille työntekijöille, joissa ajankohtaiset muutokset herättävät epäilyä ja pelkoa. Tarkastelussa on otettava huomioon paitsi joidenkin työntekijöiden mahdollinen korvaaminen sähköisillä laitteilla tai roboteilla myös se seikka, että vaikka tiettyjä toimintoja ei automatisoida kokonaan, uudet teknologiat muuttavat niitä kuitenkin perusteellisesti. Sen vuoksi tarkastelussa ja arvioinnissa olisi keskityttävä sekä tuotantolinjojen väistämättömiin ja odotettavissa oleviin muutoksiin että organisatoristen prosessien ja liiketoimintatavoitteiden uudelleenharkintaan työntekijöiden kanssa käytävän asianmukaisen työmarkkinavuoropuhelun pohjalta.

4.12

Kuten on käynyt ja käy monien muidenkin teknologioiden suhteen, joissakin tilanteissa on suositeltavaa, että tekoälyä testataan ja mukautetaan asteittain ennen täysimittaista käyttöönottoa, jotta asianosaiset voivat tottua uusiin teknologioihin – muun muassa asianmukaisia koulutuspolkuja seuraamalla – ja jotta mahdolliset mukauttamisessa tapahtuneet virheet voidaan korjata prosessin aikana (4).

4.13

Uusien tekniikoiden käyttöönotto yrityksissä edellyttää sosiaalista vuoropuhelua asiaankuuluvien eri osapuolten välillä. Työntekijöiden organisaatioita ja ammattiliittoja onkin informoitava ja kuultava jatkuvasti.

5.   Tekoäly, julkishallinto ja kansalaisyhteiskunta

5.1

Tekoäly on teknologinen ja sosiaalinen innovaatio, joka voi radikaalisti muuttaa koko yhteiskuntaa ja parantaa julkishallintoa sekä kansalaisten ja viranomaisten välistä suhdetta. Tekoälyn tarjoamien mahdollisuuksien avulla voitaisiin parantaa sekä hallinnon tehokkuutta että kansalaisten tyytyväisyyttä julkishallinnon tarjoamiin palveluihin ja sen tehokkuuteen.

5.2

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on olennaisen tärkeää, että myös virkamiehet ovat valmiita kohtaamaan muutokset ja haasteet, joita tekoäly saa aikaan eurooppalaisessa yhteiskunnassa. Julkisen alan työnantajien ja hallintojohtajien – sekä opettajien, kouluttajien ja korkeakouluhenkilöstön, joihin edellä viitataan, – on kyettävä ymmärtämään tekoälyilmiö täysin ja päättämään, mitä uusia työkaluja hallinnollisiin menettelyihin sisällytetään.

5.3

Tekoälyn käyttöönotto julkisella ja yksityisellä sektorilla edellyttää sellaisten menettelyjen laatimista, joilla edistetään teknologioiden ymmärrystä ja hyväksyntää käyttäjien keskuudessa soveltamalla yhteistyömekanismeja, joiden ansiosta kansalaiset voivat antaa panoksensa – mahdollisuuksien mukaan osallistavien hallintojärjestelmien välityksellä – tekoälyyn perustuvien teknologioiden kehittämiseen.

5.4

Jotta tässä asiassa saataisiin aikaan merkittäviä tuloksia, voi olla hyödyllistä kehittää yhä luotettavampia julkisen ja yksityisen sektorin välisiä yhteistyö- ja kumppanuusmalleja, joilla pyritään teknologisten sovellusten, tekoälyn ja robotiikan myötä tarjoutuvien mahdollisuuksien hyödyntämiseen.

5.5

Tehtävä on julkishallinnoille oikeudellisesti ja legitimiteetin kannalta erityisen vaikea, sillä julkishallinnon on löydettävä tasapaino yleisen edun (mukaan luettuna julkisen vallan käyttö) ja yksilön edun (yksilön vapauden nimenomainen ilmentymä) välillä. Tähän liittyen esimerkiksi tekoälyn käyttö julkishallinnossa edellyttää hallinnollisten asiakirjojen avoimuuden ja julkaisemisen periaatteen sovittamista yhteen henkilötietojen suojan ja henkilöiden yksityisyyttä koskevan oikeuden suojelemisen kanssa selvän ja täsmällisen sääntelykehyksen puitteissa.

5.6

Tapauksissa, joissa uudet toimenpiteet antavat julkishallinnolle mahdollisuuden hyödyntää teknologiaa organisatoristen päätösten ja nopeampien valintojen tekemiseen – kuten toimeksisaajan valitseminen tarjouskilpailussa, tiettyjä palveluja koskevan odotuslistan hallinnointi tai uusien työntekijöiden palkkaaminen julkishallintoon –, on ratkaistava kysymys näihin päätöksiin liittyvästä tosiasiallisesta oikeudellisesta vastuusta määrittelemällä selkeä oikeudellinen kehys, jonka avulla taataan hallinnon täysi vastuuvelvollisuus kansalaisia kohtaan.

5.7

Kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla ja yhteisötalouden yrityksillä on tärkeä rooli pyrittäessä lisäämään yksityisten ihmisten ymmärrystä ja hyväksyntää teknologioita kohtaan erityisesti sellaisten yhteistyömekanismien avulla, jotka mahdollistavat osallistumisen digitaalisiin muutosprosesseihin. Tässä yhteydessä tärkeää on mahdollisuus luoda näitä välineitä varten esimerkiksi yhteistoimintamuotoisia osallistavia hallintojärjestelmiä alkaen digitaalisista alustoista, joita jo käytetään työn hallinnointiin liittyvien uudenlaisten taloudellisten suhteiden järjestelemiseen.

5.8

Markkinoiden valvontamekanismeista vastaavilla hallintoviranomaisilla olisi oltava vaadittava asiantuntemus ja valtuudet suojella reilua kilpailua, kuluttajien oikeuksia sekä työntekijöiden turvallisuutta ja oikeuksia. Algoritmien tarkastuksen tulisi olla julkisten tai riippumattomien elinten vastuulla. Samalla yritysten olisi otettava käyttöön tehokkaita mekanismeja tekoälyn suorittaman tietojen käytön tarkastamiseksi.

Bryssel 19. syyskuuta 2018.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Luca JAHIER


(1)  Ks. ETSK:n antama lausunto aiheesta ”Tekoälyn työelämävaikutusten ennakointi oikeudenmukaisen siirtymän varmistamiseksi” (oma-aloitteinen lausunto – asiakokonaisuus INT/845), esittelijä Franca Salis-Madinier (ks. tämän virallisen lehden, s. 1)

(2)  31. toukokuuta 2017 annettu lausunto ”Tekoäly ja sen vaikutukset (digitaalisia) sisämarkkinoita, tuotantoa, kulutusta, työllisyyttä ja yhteiskuntaa ajatellen”, (asiakokonaisuus INT/806) (EUVL C 288, 31.8.2017, s. 1).

(3)  ETSK:n antama lausunto aiheesta ”Muutoksen hallitseminen digitalisoidussa työelämässä” (asiakokonaisuus SOC/578) (EUVL C 367, 10.10.2018, s. 15).

(4)  Ks. ETSK:n antama lausunto aiheesta ”Tekoälyn työelämävaikutusten ennakointi oikeudenmukaisen siirtymän varmistamiseksi” (oma-aloitteinen lausunto; asiakokonaisuus INT/845), esittelijä Franca Salis-Madinier (ks. tämän virallisen lehden s. 1)


6.12.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 440/57


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle terveys- ja hoitoalan digitaalimurroksen edellytyksistä digitaalisilla sisämarkkinoilla: kansalaisten voimaannuttaminen ja terveemmän yhteiskunnan rakentaminen”

(COM(2018) 233 final)

(2018/C 440/09)

Esittelijä:

Diego DUTTO

Toinen esittelijä:

Thomas KATTNIG

Lausuntopyyntö

Euroopan komissio, 18.6.2018

Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla

Vastaava eritysjaosto

”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus”

Hyväksyminen erityisjaostossa

4.9.2018

Hyväksyminen täysistunnossa

19.9.2018

Täysistunnon nro

537

Äänestystulos

(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)

193/0/3

1.   Päätelmät

1.1

Digitaalimurroksen mukanaan tuomien muutosten yhteydessä hoidossa tulee keskittyä ihmisiin.

1.2

Digitalisointiprosessien on autettava terveydenhuollon ammattilaisia käyttämään enemmän aikaa potilaiden parissa. On varmistettava, että terveydenhuollon aloille palkataan riittävä määrä pätevää henkilöstöä, jolla on asianmukaiset digitaalitaidot.

1.3

Digitaalimurros muuttaa terveys- ja hoitoalan työn luonnetta. Kaikkien toimijoiden tulisi suhtautua muutokseen ammattimaisesti ja avoimin mielin korkeiden laatuvaatimusten saavuttamiseksi.

1.4

Sairaaloiden, terveydenhoitoalan ja sosiaalipalvelujen työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua on vahvistettava Euroopan tasolla. Tarvitaan asianmukaisia koulutus- ja täydennyskoulutusohjelmia, ja työoloja ja työpaikkojen laatua on parannettava ja henkilöstön tietosuojaa vahvistettava.

1.5

ETSK tietää, että jäsenvaltiot vastaavat terveyden- ja sosiaalihuollon järjestämisestä ja tarjoamisesta. Potilaiden oikeuksista rajatylittävässä terveydenhuollossa annetun direktiivin (direktiivi 2011/24/EU) mukaan on perustettava sähköisten terveyspalvelujen verkosto (eHealth) edistämään sähköisen terveydenhuollon ratkaisujen yhteentoimivuutta.

1.6

Digitaalisten välineiden tulee auttaa kehittämään terveys- ja hoitoalan uusia organisointimuotoja. Ne tukevat yksilöiden, paikallisyhteisöjen ja yhteisötalouden potentiaalia. Asianmukaisilla julkisilla investoinneilla on vahvistettava näiden järjestelmien perustana olevia yhteisvastuullisuuden ja universaalisuuden arvoja.

1.7

Digitalisointiprosesseja ei tule tulkita virheellisesti terveydenhuoltobudjettien säästöpaketiksi. Ne eivät saa johtaa henkilöstön tai palvelujen vähentämiseen. Hoito tulee nähdä henkilökohtaisena palveluna, ja erityisesti väestön ikääntyessä on kehitettävä uusia pitkäaikaishoidon ratkaisuja.

1.8

ETSK kannattaa tiedonannossa hahmoteltua visiota, jossa tavoitteena on edistää terveyttä, ehkäistä ja torjua sairauksia, auttaa vastaamaan potilaiden täyttämättömiin tarpeisiin ja helpottaa kansalaisten yhtäläisiä mahdollisuuksia saada korkealuokkaista hoitoa hyödyntämällä digitaalisia innovaatioita ja yhteisötaloutta tarkoituksenmukaisella tavalla.

1.9

Sosiaali- ja digitaalialan yhteydessä terveyden lukutaidolla tarkoitetaan henkilön kykyä hankkia, ymmärtää ja käyttää tietoa vastuullisella tavalla hyvinvoinnin edistämiseksi ja terveenä pysymiseksi.

1.10

Kansalaisilla tulisi olla oikeus päästä käsiksi terveystietoihinsa. He päättävät itse siitä, jakavatko he tietojaan ja milloin näin tehdään. On erittäin tärkeää ottaa huomioon yleinen tietosuoja-asetus, joka takaa kansalaisille oikeuden valvoa henkilötietojensa, erityisesti terveystietojensa, käyttöä.

1.11

ETSK ehdottaa, että ”oikeus kopioida (vapaasti)” voisi olla yksi aktiivisen suojan muoto. Tämä koskee kaikkea sitä tietoa, jota käyttäjät tuottavat ollessaan vuorovaikutuksessa digitaalisten terveydenhuoltoalustojen kanssa, ja antaa kansalaisille mahdollisuuden hyödyntää omia tietojaan uudelleen.

1.12

Käyttäjien alkuperäiset tiedot ovat hyödyllisiä algoritmeille ja alustoille, ja niitä tulee pitää käyttäjien alkuperäisenä tuotteena ja suojella teollis- ja tekijänoikeuslainsäädännön mukaisesti.

1.13

”Oikeus kopioida (vapaasti)” auttaa myös kilpailun suojelua ja edistämistä. Tätä testataan perusteellisesti järjestelmissä, joita digitaalisissa alustoissa käytetään tällä hetkellä datan ja henkilökohtaisten tietojen hyödyntämiseen.

1.14

ETSK kannattaa (1) neljän pilarin prosessia rajatylittävässä yhteisessä työssä, joka koskee terveys- ja hoitoalan digitaalimurrosta. Näihin kuuluvat yhteiset kliiniset arviot, yhteiset tieteelliset kuulemiset, kehitteillä olevien terveysteknologioiden kartoittaminen ja vapaaehtoinen yhteistyö jäsenvaltioiden välillä.

1.15

ETSK ehdottaa, että ryhdytään asianmukaisiin toimiin, jotta voidaan tutkia uusia eettisiä, oikeudellisia ja sosiaalisia puitteita, joissa otetaan huomioon tiedonrikastukseen liittyvät riskit.

1.16

ETSK ehdottaa, että edistetään digitaaliteknologian integroimista koskevaa tutkimusta ja innovointia, jotta voidaan uudistaa terveydenhoidon prosesseja. Esimerkkeinä mainittakoon tekoäly, esineiden internet ja yhteentoimivuus. ETSK antaa täyden tukensa sille, että kansalaisilla on turvallinen pääsy luotettaviin terveystietoihin yli rajojen, jotta voidaan edistää tutkimusta ja sairauksien ehkäisemistä.

1.17

ETSK kannattaa myös tukea, jota EU antaa pienille, keskisuurille ja yhteisötalouden yrityksille, jotka kehittävät digitaalisia ratkaisuja yksilökeskeistä hoitoa ja potilaspalautetta varten.

1.18

ETSK kannattaa sosioekonomisen epäsymmetrian tasapainottamista uudelleen datavetoisessa taloudessa edistämällä turvallisten alustojen kehittämistä ja tukemalla voittoa tavoittelemattomia yhteistyöelimiä tallentamaan, hallinnoimaan ja jakamaan digitaalisia kopioita kaikista henkilötiedoista.

2.   Taustaa ja yleisiä huomioita

2.1

Euroopan komissio julkaisi 25. huhtikuuta 2018 tiedonantonsa terveys- ja hoitoalan digitaalimurroksen edellytyksistä digitaalisilla sisämarkkinoilla (2). Se käsittelee uudistuksia ja innovatiivisia ratkaisuja, joita terveys- ja hoitoalan järjestelmissä on toteutettava, jotta niiden avulla pystyttäisiin tarjoamaan eurooppalaisille laadukasta hoitoa kestävällä, saavutettavalla ja tehokkaalla tavalla ja rakentamaan terveempi yhteiskunta. Kun terveys- ja hoitoalan digitaaliset ratkaisut suunnitellaan huolellisesti ja pannaan täytäntöön kustannustehokkaasti, ne voivat lisätä miljoonien kansalaisten hyvinvointia ja parantaa perusteellisesti potilaille tarjottavien terveys- ja hoitopalvelujen tehokkuutta. Digitalisointi voi tukea rajatylittävän hoidon jatkuvuutta (direktiivi 2011/24/EU), millä on suuri merkitys niille, jotka viettävät aikaa ulkomailla työtehtävissä tai vapaa-aikana. Digitalisointi voi myös auttaa edistämään terveyttä ja ehkäisemään sairauksia, myös työterveyshuollossa. Se voi tukea terveydenhuoltojärjestelmien uudistamista ja siirtymistä kohti uusia hoitomalleja, jotka perustuvat ihmisten tarpeisiin, ja mahdollistaa siirtymisen sairaalakeskeisistä järjestelmistä yhdennetympiin ja yhteisöllisempiin hyvinvointijärjestelmiin. Muutosten yhteydessä on varmistettava, että hoidossa keskitytään ihmisiin. Digitalisointiprosessien olisi autettava terveydenhuollon ammattilaisia käyttämään enemmän aikaa potilaiden parissa. Sen vuoksi on varmistettava, että terveydenhuollon aloille palkataan riittävä määrä pätevää henkilöstöä, jolla on asianmukaiset digitaalitaidot.

2.2

Digitaalisiin terveys- ja hoitopalveluihin siirtyminen muuttaa työn luonteen näillä aloilla. Korkeiden laatuvaatimusten mukainen muutos on mahdollista vain, jos kaikki toimijat suhtautuvat muutokseen ammattimaisesti ja avoimin mielin. Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelualan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua onkin vahvistettava edelleen Euroopan tasolla, jotta voidaan kehittää asianmukaista koulutusta ja täydennyskoulutusta, parantaa työoloja, erityisesti työn ja yksityiselämän välistä tasapainoa, henkilöstön tietosuojaa ja työpaikkojen laatua.

2.3

Euroopan komissio painottaa, että Euroopan terveydenhuolto- ja sosiaaliturvajärjestelmiin kohdistuu mittavia haasteita, kuten väestön ikääntyminen, monien sairauksien yhteisesiintyminen, rokotukset ja vaikeista työoloista johtuva pula terveydenhuollon ammattilaisista. Kasvava ongelma ovat myös vältettävissä olevat ei-tarttuvat taudit, joihin ovat syynä tupakan, alkoholin ja liikalihavuuden kaltaiset riskitekijät, samoin kuin muut sairaudet, kuten hermoston rappeutumissairaudet ja harvinaissairaudet. Tartuntataudit ovat myös kasvava uhka, mihin ovat syynä antibioottiresistenssin yleistyminen sekä uudet tai uudelleen esiin nousseet taudinaiheuttajat. Terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon julkiset kulut kasvavat EU:n jäsenvaltioissa, ja tämän suuntauksen odotetaan jatkuvan. On erityisen tärkeää, että näitä liitännäiskustannuksia käytetään terveydenhuollon ammattilaisten työn laadun parantamiseen ja vältetään huonoja palkkoja ja raskaita työoloja. Väestön ikääntyessä on kehitettävä uusia pitkäaikaishoidon ratkaisuja.

2.4

Jopa silloin kun terveystietoja on saatavilla, niiden käsittely riippuu usein keskenään yhteentoimimattomasta teknologiasta, mikä asettaa esteitä niiden laajalle käytölle.

2.5

Tämän vuoksi terveydenhuoltojärjestelmillä ei ole olennaisia palvelujen optimoimiseen tarvittavia tietoja, ja palvelujen tarjoajien on vaikeaa saada aikaan mittakaavaetuja, jotta ne voisivat tarjota tehokkaita digitaalisia terveys- ja hoitoratkaisuja ja tukea terveyspalvelujen käyttöä yli rajojen. Terveystietoihin perustuvien määrällisten tulosten pohjalta on pystyttävä tuottamaan yksilöllisiä terveydenhoidon ratkaisuja, ja niiden on oltava yleis- ja erikoislääkäreiden ja tutkijoiden käytettävissä, jotta niitä voidaan hyödyntää klusteroinnissa ja ennakoivassa mallintamisessa sekä parhaissa käytännöissä.

2.6

Kuten terveyden tilaa EU:ssa tarkastelevan raportin (State of Health in the EU) päätelmät osoittavat, potilaskeskeisten terveystietojen käyttö ei ole vielä kehittynyt riittävän pitkälle EU:ssa.

2.7

Jäsenvaltiot vastaavat terveyden- ja sosiaalihuollon järjestämisestä ja tarjoamisesta. Eräissä jäsenvaltioissa, erityisesti sellaisissa, joissa on käytössä liittovaltiomainen järjestelmä, terveydenhuollon rahoituksesta ja tarjoamisesta vastaavat alueviranomaiset.

2.8

Potilaiden oikeuksista rajatylittävässä terveydenhuollossa annetulla direktiivillä (direktiivi 2011/24/EU) perustettiin sähköisten terveyspalvelujen verkosto (eHealth) edistämään sähköisen terveydenhuollon ratkaisujen yhteentoimivuutta.

2.9

Lisäksi on kehitetty yhteistyörakenteita, kuten aktiivisena ja terveenä ikääntymistä koskeva eurooppalainen innovaatiokumppanuus, aktiivista ja riippumatonta asumista tukeva yhteisohjelma (aktiivista ja avustettua asumista koskeva ohjelma) sekä julkisen ja yksityisen sektorin välisiä kumppanuuksia, kuten innovatiivisia lääkkeitä koskeva aloite sekä elektroniset komponentit ja järjestelmät Euroopan johtoasemaa varten -aloite. Myös alueellisilla ja kansallisilla älykkään erikoistumisen strategioilla on keskeinen rooli kehitettäessä vahvempia alueellisia ekosysteemeitä terveydenhuollon alalla. Vuoden 2004 jälkeen on laadittu kaksi sähköisen terveydenhuollon toimintasuunnitelmaa, jotka ovat tarjonneet politiikkakehyksen jäsenvaltioille ja komissiolle. Sähköisten terveyspalveluiden alan sidosryhmällä on ollut tärkeä merkitys.

2.10

Aiemmissa lausunnoissaan (3) esittämiensä näkemysten mukaisesti ETSK katsoo, että olisi tuettava komission kolmella eri alalla ehdottamia toimia. Alat ovat seuraavat: kansalaisten turvallinen pääsy terveystietoihin ja mahdollisuus jakaa niitä yli rajojen; luotettava tieto, jolla edistetään tutkimusta, sairauksien ehkäisemistä ja yksilöllistä terveydenhuoltoa ja hoitoa; digitaaliset välineet kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja potilaskeskeistä hoitoa varten. Kuten edellä todetaan, on varmistettava, ettei digitalisointiprosesseja tulkita virheellisesti terveydenhuoltobudjettien säästöpaketiksi eikä henkilöstöä tai palveluja sen seurauksena vähennetä. Henkilöstöpula heikentää hoidon laatua ja lisää sairastuvuusriskiä. Ei saa unohtaa, että digitaalimurros on ilmiönä kaksiulotteinen: se sisältää suunnan ja prosessin. Suunnassa keskitytään organisaatioiden ulkoisiin tekijöihin ja pohditaan jatkuvasti, mitä digitaalimurros koskee. Prosessissa keskitytään ajatteluun organisaatioiden sisällä kiinnittäen erityistä huomiota siihen, miten digitaalimurros toteutetaan. Tämä menettelytapa onkin ehdottomasti otettava huomioon, kun tarkastellaan lausunnon aihetta, jotta voidaan taata potilaskeskeinen lähestymistapa.

2.11

Juuri tästä syystä ETSK painottaa aiemmin antamansa lausunnon (4) tapaan, että digitaalisaatiokehityksen hyödyntämiseksi EU:n verkostoissa ja suunnitelluissa tukitoimenpiteissä olisi käytettävä digitaalisia välineitä, jotta terveydenhuoltoon ja hoitoon liittyviä perusoikeuksiamme voidaan toteuttaa ja vahvistaa niiden heikentämisen sijasta. Digitaalisilla välineillä on tuettava yksilöiden, paikallisyhteisöjen ja yhteisötalouden potentiaalin kehittämistä. Niillä on pystyttävä edistämään tehokkaasti oikeuksia sekä kehittämään terveydenhuollon ja hoidon uusia organisointi- ja hallinnointimuotoja. Niiden on myös autettava vahvistamaan yhteisvastuullisuuden ja universaalisuuden arvoja, jotka ovat terveydenhuoltojärjestelmämme perusta. Tämä olisi varmistettava asianmukaisilla julkisilla investoinneilla, kuten aiemmassa lausunnossa (5) todetaan.

2.12

Aiempien lausuntojensa tapaan ETSK katsoo, että seuraavien ehtojen on täytyttävä, jotta digitaalisuus voi edistää terveyspolitiikkojen yhtenä olennaisena tavoitteena olevaa hoidon yhtäläistä saatavuutta:

Kattavuuden on oltava samantasoista kaikkialla siten, että otetaan huomioon alueet, missä digitaalisten palvelujen tarjonta on heikkoa (saatavuus, laajakaista).

Käyttöön liittyvää digitaalista kuilua kansalaisten, terveydenhuoltoalan ammattilaisten sekä sairaus- ja terveysvakuutusjärjestelmien toimijoiden välillä tulee kuroa umpeen.

Digitaaliarkkitehtuurin eri komponenttien (tietokantojen, lääkinnällisten laitteiden) on oltava yhteentoimivia hoidon jatkuvuuden edistämiseksi kussakin terveysalan yksikössä ja niiden välillä.

Terveystietoja on suojattava, eikä niitä saa missään tapauksessa käyttää potilaiden haitaksi.

Lääkevirastojen hyväksymien tuotetietojen sähköisellä jakelulla on parannettava niiden saatavuutta (kuten todetaan aikaisemmassa ETSK:n lausunnossa (6)).

2.13

Etälääketieteen, verkkoon liitettyjen laitteiden sekä nanoteknologian, bioteknologian, tietotekniikan ja kognitiivisten tieteiden nopea kehitys ei saa johtaa siihen, että potilaita aletaan pitää pelkkänä verkkoon liitettynä materiana, jota kaikkivoipa tietokoneohjelma voi analysoida, valvoa ja tarkkailla etäyhteyden kautta. Terveydenhuoltoalan teknistyminen kannustaa itse asiassa toimimaan päinvastoin eli vahvistamaan uudelleen henkilökohtaisten yhteyksien ja sosiaalisen kontaktin asemaa lääkärien ja hoitajien tekemässä kliinisessä työssä.

3.   Digitaalimurroksen vaikutukset

3.1   Digitaalimurroksen vaikutukset terveys- ja hoitoalaan

3.1.1

Komission tiedonannossa kuvataan, miten EU voi auttaa saavuttamaan neuvoston päätelmien tavoitteet – kehittämällä tarvittavaa yhteistyötä ja infrastruktuureja EU:ssa – mikä auttaa jäsenvaltioita täyttämään poliittiset sitoumuksensa näillä aloilla. Ehdotetuilla toimilla tuetaan myös komission sitoumusta saavuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoite ”Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille” ja toteuttaa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteet.

3.1.2

ETSK kannattaa tiedonannossa hahmoteltua visiota, jossa tavoitteena on edistää terveyttä, ehkäistä ja torjua sairauksia, auttaa vastaamaan potilaiden täyttämättömiin tarpeisiin ja helpottaa kansalaisten yhtäläisiä mahdollisuuksia saada korkealuokkaista hoitoa hyödyntämällä digitaalisia innovaatioita ja yhteisötalouden yrityksiä tarkoituksenmukaisella tavalla.

3.1.3

ETSK katsoo, että on olennaista parantaa Euroopan terveys- ja hoitoalojen järjestelmien pohjan kestävyyttä auttamalla niitä hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti digitaalisten sisämarkkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia. Tätä varten on lisättävä digitaalisten tuotteiden ja palvelujen käyttöä terveys- ja hoitoalalla. Ehdotetuilla toimilla on pyrittävä lisäksi edistämään kasvua ja alan eurooppalaista teollisuutta ja tukemaan sekä voittoa tavoittelevia että voittoa tavoittelemattomia yrityksiä, jotka suunnittelevat ja hallinnoivat terveys- ja hoitopalveluja.

3.1.4

Digitaalimurros mahdollistaa erityisesti tietojen saannin ja hyödyntämisen, mikä saattaa vähentää terveydenhuoltokuluja väkimäärän kasvaessa ja elinajanodotteen noustessa, ja tukee tällä tavoin julkisten toimien optimointia kansallisella ja EU:n tasolla.

3.1.5

Terveydenhuollon digitalisointi ei pelkästään lyhennä sairaalassa vietettyä aikaa, millä on jo sinällään suora myönteinen vaikutus sairaaloissa annettavaan terveydenhoitoon, vaan se edistää lisäksi potilaiden toipumista. Kansainvälisestä huomiosta on osoituksena Maailman terveysjärjestön yhdessä Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) kanssa laatima käsikirja National eHealth Strategy Toolkit, joka tarjoaa menetelmän sähköisen terveydenhuollon kansallisten strategioiden, toimintasuunnitelmien ja seurantapuitteiden parantamista ja kehittämistä varten.

3.2   Digitaalimurroksen vaikutukset ihmisiin

3.2.1

Digitaalimurros tarjoaa kansalaisille mahdollisuuden saada laajalti innovatiivista ja entistä tehokkaampaa yksilöllistä terveydenhoitotietoa sekä mahdollisuuden käyttää infrastruktuuria ja palveluita ja myös parantaa osaltaan – palvelujen tarjoajina, tiedon tuottajina ja tietojen toimittajina – muiden terveyttä.

3.2.2

Kansalaisilla voitaisiin myös katsoa olevan oikeus saada käyttöönsä terveystietojaan ja päättää siitä, voidaanko tällaisia tietoja jakaa ja jos voidaan, milloin näin voidaan tehdä. ETSK katsoo myös, että on erittäin tärkeää ottaa huomioon 25. toukokuuta 2018 voimaan tullut yleinen tietosuoja-asetus, joka takaa kansalaisille oikeuden valvoa henkilötietojensa, myös terveystietojensa, käyttöä. Lisäksi olisi otettava huomioon Maailman lääkäriliiton lausunto terveysalan tietokantoihin ja biopankkeihin liittyvistä eettisistä näkökohdista. Lausunto sisältyy julistukseen, jonka Maailman lääkäriliitto antoi 53. täysistunnossaan Washington DC:ssä, Yhdysvalloissa lokakuussa 2002 ja jota tarkistettiin 67. täysistunnossa Taipeissa, Taiwanissa lokakuussa 2016.

3.2.3

Tässä yhteydessä on tärkeää pyrkiä välttämään erojen kasvua ihmisten digitaalisessa lukutaidossa. Sosiaali- ja digitaalialan yhteydessä terveyden lukutaidolla tarkoitetaan henkilön kykyä hankkia, ymmärtää ja käyttää tietoa vastuullisella tavalla hyvinvoinnin edistämiseksi ja terveenä pysymiseksi. Tätä varten on varmistettava, että ihmisillä on riittävät taidot ja että he tuntevat uudet välineet, jotta he pystyisivät parantamaan omaa ja yhteisönsä hyvinvointia elintapoja ja -olosuhteita parantavilla toimilla.

3.2.4

Koska käyttäjät ovat keskeisessä asemassa suunnittelussa ja palveluissa, heidän tuottamiaan tietoja olisi myös pidettävä olennaisina, ja olisi laadittava asianmukaisia säännöksiä tietojen omistusoikeudesta sekä käyttäjän itsensä ja muiden osapuolten oikeudesta käyttää tietoja. Olisi pohdittava muun muassa, kuka tiedot omistaa, kenellä on oikeus käyttää niitä, millä edellytyksillä palveluja tarjoavat muut osapuolet voivat käyttää tietoja ja voivatko he käyttää tietoja vapaasti. Tässä yhteydessä olisi tärkeää erottaa toisistaan eri tietotyypit eli toisaalta raakatiedot ja toisaalta algoritmien ja tekoälypalvelujen avulla tuotetut tiedot. On selvitettävä, miten tietojen omistusta olisi hallinnoitava, jos toinen osapuoli tuottaa yksityisten algoritmien avulla uusia yhdistelmätietoja. Lisäksi on selvitettävä, miten suunnitelluissa toimintamalleissa käsitellään tapauksia, joissa on mukana useita osapuolia, joista kukin toimittaa keskeisen osan palvelusta. Toisistaan olisi erotettava myös pelkästään palveluihin perustuvat toimintamallit (perinteisempiä palveluja, esimerkiksi avustaminen päivittäisen elämän toiminnoissa) ja potilaskeskeisiin tietoihin perustuvat toimintamallit, joiden yhteydessä voidaan kehittää uusia etäterveydenhoidon palveluja (esimerkiksi ennaltaehkäiseviä sekä hoitoa tukevia ja muokkaavia palveluja).

3.2.5

Kunkin käyttäjän aidot – eli alkuperäiset – tiedot ovat ainoa käyttökelpoinen arvo algoritmeissa, palveluissa ja alustoissa, mikä tarkoittaa, että niitä voidaan pitää ja niitä olisi pidettävä käyttäjien (ja ainoastaan heidän ja heidän biologisten, kognitiivisten, kulttuuristen ja käyttäytymiseen liittyvien ominaisuuksiensa) alkuperäisenä tuotteena, ja ne ovat sellaisenaan alkuperäinen panos, jota tulee suojella vastaavilla säännöillä kuin teollis- ja tekijänoikeuksia, mutta tapauskohtaisesti mukautettuna. Yhtenä ehdotuksena voisi olla aktiivinen suoja eli ”oikeus kopioida (vapaasti)” kaikkia tietoja, joita käyttäjät ovat tuottaneet ollessaan vuorovaikutuksessa digitaalisten terveydenhuoltoalustojen kanssa, jotta he voisivat hyödyntää niitä tarpeen mukaan uudelleen kokoamalla tiedot muiden palvelujen tai algoritmien kautta uudelleen. ”Oikeus kopioida (vapaasti)” auttaa ratkaisemaan myös toisen ongelman, joka koskee kilpailun suojelua ja edistämistä. Tätä testataan perusteellisesti järjestelmissä, joita digitaalisissa alustoissa käytetään tällä hetkellä – sopimusten mukaisesti tai muulla tavoin – datan ja henkilökohtaisten tietojen hyödyntämiseen.

3.2.6

EU on käsitellyt kohdassa 3.2.5 mainittua asiaa monissa eri yhteyksissä, ja eräissä tapauksissa se on päättänyt asettaa tiedot saataville (kopioitaviksi) (ks. energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2012/27/EU 9 artikla: ”jos loppukäyttäjät sitä pyytävät, niiden verkosta ottamaa ja verkkoon siirtämää sähköä koskevat mittaustiedot asetetaan loppukäyttäjien tai loppukäyttäjän puolesta toimivan kolmannen osapuolen saataville helposti ymmärrettävässä muodossa, jota loppukäyttäjät voivat käyttää sopimusten tasapuoliseen vertailuun”).

3.2.7

ETSK ehdottaa yhteenliitetyn tietoteknisen infrastruktuurin luomista, jotta harvinaisista sairauksista kärsiviin potilaisiin voitaisiin ottaa nopeasti yhteyttä ja jotta heidän terveys- ja potilastietojaan voitaisiin käyttää maailmanlaajuisissa, taloudellista voittoa tavoittelemattomissa tutkimuksissa. Euroopan unioni edistää sähköisten terveystietorekisterien järjestelmän luomista tukemalla tietojen vaihtoa ja standardointia sekä terveydenhoitopalvelujen tarjoajien välisen tietojenvaihtoverkon kehittämistä, jotta voitaisiin koordinoida toimia kansanterveydellisissä vaaratilanteissa.

3.2.8

Tämän ansiosta ihmiset – kansalaiset – potilaat – käyttäjät voisivat saada digitaalisen henkilöllisyytensä kokonaan takaisin hallintaansa. Se tarjoaisi heille mahdollisuuden olla mukana hankkimassa yhdistetyistä terveystiedoista saatua tietämystä yksilöllistettyä hoitoa ja ennaltaehkäisyä varten sekä saada kyseisistä tiedoista huomattavaa taloudellista hyötyä.

3.3   Digitaalimurroksen vaikutus sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmiin

3.3.1

ETSK kannattaa (kuten ETSK:n lausunnossa (7) mainitaan) neljän pilarin prosessia yhteisessä rajatylittävässä, terveys- ja hoitoalan digitaalimurrokseen liittyvässä työssä.

3.3.1.1

Komissio ehdottaa terveysteknologian arvioinnista vastaavien jäsenvaltioiden elinten edustajista muodostuvan koordinointiryhmän perustamista ja kuvailee tulevan yhteistyön neljää pilaria. Yhteistä työskentelyä johtaisivat jäsenvaltiot koordinointiryhmän kautta, ja siihen kuuluisivat

yhteiset kliiniset arvioinnit

yhteiset tieteelliset kuulemiset

kehitteillä olevien terveysteknologioiden kartoittaminen

vapaaehtoinen yhteistyö jäsenvaltioiden välillä.

3.3.1.1.1

Yhteisten kliinisten arviointien piiriin kuuluvat innovatiivisimmat teknologiat, joita ovat muun muassa seuraavat: i) lääkkeet, jotka läpikäyvät keskitetyn myyntilupamenettelyn; ii) tiettyjen sellaisten lääkinnällisten laitteiden ja in vitro -diagnostiikkaan tarkoitettujen lääkinnällisten laitteiden luokat, joiden avulla voidaan vastata täyttämättömiin lääketieteellisiin tarpeisiin, joilla on mahdollisesti vaikutuksia potilaisiin, kansanterveyteen tai terveydenhuoltojärjestelmiin ja joilla on merkittävä rajatylittävä ulottuvuus. Arvioinnin laatimisesta ja määrittämisestä vastaisivat jäsenvaltioiden terveysteknologian arviointielimet, lääkeyhtiöt tai lääkinnällisten laitteiden valmistajat (kehittäjät) sekä potilaat, kliiniset asiantuntijat ja muut sidosryhmät. Komission tarkistettua raportin se julkaistaisiin ja sitä käytettäisiin jäsenvaltioissa.

3.3.1.1.2

Yhteiset tieteelliset kuulemiset, joista käytetään myös nimitystä ”varhaiset vuoropuhelut”, antaisivat terveysteknologian kehittäjälle mahdollisuuden hakea terveysteknologian arviointielimiltä neuvoa tiedoista ja näytöstä, joita todennäköisesti tarvitaan osana tulevaa yhteistä kliinistä arviointia. Kehittäjillä olisi mahdollisuus pyytää koordinointiryhmältä yhteistä tieteellistä kuulemista. Koordinointiryhmän hyväksyttyä raportit yhteisistä tieteellisistä kuulemisista ne osoitettaisiin terveysteknologian kehittäjälle mutta niitä ei julkaistaisi.

3.3.1.1.3

”Näkymien määrittäminen” tai kehitteillä olevien terveysteknologioiden (terveysteknologioiden, joita ei vielä ole otettu käyttöön terveydenhuoltojärjestelmässä) kartoittaminen auttaisi varmistamaan, että terveysteknologiat, joilla oletetaan olevan merkittävä vaikutus potilaisiin, kansanterveyteen tai terveydenhuoltojärjestelmiin, havaitaan varhaisessa kehitysvaiheessa ja otetaan mukaan yhteiseen työhön.

3.3.1.1.4

Jäsenvaltioilla olisi mahdollisuus jatkaa vapaaehtoista yhteistyötä EU:n tasolla aloilla, joita pakollinen yhteistyö ei kata. Tämä antaisi muun muassa mahdollisuuden tehdä terveysteknologian arviointeja muista terveysteknologioista kuin lääkkeistä tai lääkinnällisistä laitteista (kuten kirurgisista menetelmistä) sekä arvioida muita kuin kliinisiä seikkoja (esimerkiksi lääkinnällisten laitteiden vaikutusta hoidon organisointiin).

3.3.2

Digitaalimurroksen mahdollistamien uudenlaisten terveydenhuollon ratkaisujen hyödyntäminen nostaa esiin merkittäviä monialaisia kysymyksiä, muun muassa eettisiä, oikeudellisia ja sosiaalisia seikkoja. Vaikka tietosuojaa ja potilasturvallisuutta varten on jo olemassa oikeudellinen kehys, on käsiteltävä muita aiheita, kuten laajakaistan saatavuutta, tiedonrikastukseen ja automaattiseen päätöksentekoon liittyviä riskejä, asianmukaisten standardien ja lainsäädännön takaamista sähköisten terveyspalvelujen ja terveysalan mobiilisovellusten riittävän laadun varmistamiseksi sekä palvelujen saatavuutta ja laatua. Vaikka EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla onkin olemassa sääntöjä, jotka sääntelevät julkisia hankintoja, kilpailua ja sisämarkkinoita, palvelujen tasolla on vastaavasti keskusteltava uudenlaisista lähestymistavoista, joiden yhteydessä otetaan huomioon digitaalimurros.

3.3.3

Digitaalimurros tuo mukanaan terveydenhoitojärjestelmän uudelleenjärjestelyn, mikä tarkoittaa uusia tapoja ja standardeja palvelujen tarjoamisessa (esimerkiksi robottien käyttäminen yhdessä hoitajien kanssa). Lisäksi hoitajille tulisi tarjota asianmukaisia ja erityisiä koulutusohjelmia (joissa otetaan huomioon muun muassa sosiaaliset, lääketieteelliset ja tekniset aspektit), ja heidän tulisi olla valmistautuneita uusiin työprofiileihin ja muutoksiin työympäristössä. Tämä johtaa sellaisten uusien palvelumallien, tukipolitiikkojen, sertifiointien ja standardien määrittelemiseen, jotka sovitetaan digitaalisten palvelujen ja teknologioiden käyttöönottoon tosielämän hoitotilanteissa ja markkinoilla. Niiden suunnittelussa ja kehittämisessä pitäisi noudattaa muun muassa käyttäjäkeskeisen suunnittelun, käytettävyyden suunnittelun ja kaikkia palvelevan suunnittelun periaatteita siten, että prosessin keskiössä ovat käyttäjät ja heidän tarpeensa, pyrkien välttämään digitaalista kahtiajakoa ja ihmisten sulkemista palvelujen ulkopuolelle.

3.3.4

ETSK kannattaa komission pyrkimyksiä tukea sähköisten terveystietorekistereiden eurooppalaisen tietojenvaihtoformaatin kehittämistä ja hyväksymistä ja kehittää yhteisiä tunnistamismenetelmiä ja alkuperäisyyden toteamismenetelmiä direktiivin 2011/24/EU 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

3.4   Digitaalimurroksen vaikutus digitaalimarkkinoihin

3.4.1

Haasteena on sosioekonomisen epäsymmetrian tasapainottaminen uudelleen datavetoisessa taloudessa (8) seuraavien tekijöiden avulla:

laillinen oikeus digitaaliseen kopioon kaikista henkilötiedoista (lääketieteellisistä ja muista tiedoista); tietojen siirrettävyys (EU:n yleinen tietosuoja-asetus, 20 artikla)

turvallinen ja suojattu alusta, jolla ihmiset voivat tallentaa, hallinnoida ja aktiivisesti jakaa tietoja omilla ehdoillaan

henkilötietoalustojen voittoa tavoittelematon, yhteistyöhön perustuva organisaatiorakenne niin, että kansalaiset omistavat ne

kansalaisten kontrolloimasta tietojen toissijaisesta käytöstä saatavat tulot investoidaan hankkeisiin ja palveluihin, jotka hyödyttävät jäseniä ja koko yhteiskuntaa.

3.4.2

Yhteiset kliiniset arvioinnit edistäisivät nopeampaa käytettävyyttä, estäisivät päällekkäisyyden kansallisella tasolla ja tarjoaisivat kaikille prosessiin osallistuville enemmän johdonmukaisuutta, selkeyttä ja ennakoitavuutta. Lääkinnällisiä laitteita valmistava teollisuus suhtautuu kaiken kaikkiaan epäilevämmin ehdotukseen. Kliinisiä terveysteknologian arviointeja koskeva pakollinen yhteistyö saattaa hidastaa laitteiden markkinoille pääsyä sen sujuvoittamisen sijaan.

3.4.3

Mobiililaitteiden yleistyessä sähköiset terveysratkaisut tai terveysalan mobiiliratkaisut tarjoavat uudenlaisia palveluja ja optimoituja prosesseja. Prosessit helpottavat myös terveys- ja hoitoalan ammattilaisten liikkuvuutta.

3.4.4

Digitaalimurros edistää uusien ketterien liiketoimintamallien kehittämistä, lisää eri sidosryhmien osallistumista liiketoimintaan ja tuo mukanaan käyttäjien kokemusten määrittämisestä saatavat hyödyt. Onnistuminen riippuu asiakaskeskeisyydestä (tai käyttäjäkeskeisyydestä), jonka avulla varmistetaan, että käyttäjänäkökulma otetaan huomioon suunnitteluprosessin alusta alkaen (muotoiluajattelu).

3.4.5

Digitaalimurros mahdollistaa terveys- ja sosiaalitiedon laajan käytön ja edistää järjestelmien ja laitteiden integroimista koneoppimisjärjestelmiin. Se edellyttää koneiden yhteentoimivuutta ja vuorovaikutuskykyä (M2M), jonka yhteydessä on otettava huomioon käyttäjien monenlaiset vaatimukset ja mieltymykset, tulevaisuuteen suuntautuneiden järjestelmien kehittäminen, mahdollisuus integroitua olemassa olevaan infrastruktuuriin ja paikalliseen palveluntarjontaan sekä mahdolliset perinteistä poikkeavat ja odottamattomat teknologiat ja palvelut, joihin liittyy uusia standardointivaatimuksia.

3.4.6

Uudenlaiset keskeiset mahdollistavat teknologiat, kuten 5G, luovat mahdollisuuksia tehokkaammille mobiililaajakaistatuotteille ja -palveluille ja tukevat siten miljoonien yhteyksien hyödyntämistä esineiden internetiin liittyvissä laitteissa valtavassa mittakaavassa. Kun 5G ja esineiden internet yleistyvät nopeasti, digitaalimurroksen strategiat ovat ratkaisevan tärkeitä monille terveydenhoidon alalla toimiville sidosryhmille, etenkin kun uudenlainen kuluttajakäyttäytyminen ja kuluttajien uudet tarpeet edellyttävät uutta digitalisoitua tarjontaa.

3.4.7

ETSK tukee palveluja, jotka liittyvät terveystietoon, tautien ennaltaehkäisyyn, etäneuvontajärjestelmien kehittämiseen, verkossa annettaviin lääkemääräyksiin, lähetteisiin ja sairauskulujen korvaamiseen. Nykyisten alustojen, joita ovat esimerkiksi Alfred, Big White Wall, Medicine Patient Portal ja Empower, voidaan katsoa mahdollistavan digitaalimurroksen digitaalisilla sisämarkkinoilla. Merkillepantavaa on, että eurooppalaisten avoimen tieteen pilvipalvelujen ilmoitettiin 29. toukokuuta 2018 tukevan maailmanlaajuisessa johtoasemassa olevaa EU:n tiedeyhteisöä luomalla luotettavan ympäristön tutkimustiedon säilyttämistä ja prosessoimista varten. Pilven pitäisi olla olemassa olevien ja kehitteillä olevien huippuluokan infrastruktuurien laaja, Euroopan laajuinen yhteenliittymä, joka kunnioittaa osiensa hallinto- ja rahoitusmekanismeja. Yhteenliittymän jäsenyys olisi vapaaehtoista, ja hallintorakenteeseen kuuluisi jäsenvaltioiden ministeriöitä, sidosryhmiä ja tutkijoita.

3.5   Digitaalimurroksen vaikutus palveluntarjoajiin

3.5.1

Tässä yhteydessä ETSK kannattaa seuraavia tavoitteita:

terveyspalvelujen tarjoajat painopisteeksi

terveydenhuoltojärjestelmän asiakkaiksi tulevat potilaat painopisteeksi

tehokas tietojen siirtäminen perusterveydenhuollon piirissä (sähköinen terveydenhuolto, sähköiset potilasasiakirjat)

potilaiden suostumus tietojensa käyttämiseen tutkimustarkoituksissa; kannustimia lisätietojen antamiseen (terveysalan mobiilisovellukset)

niiden ongelmien vähentäminen, jotka liittyvät potilaiden kutsumiseen osapuoliksi tutkimukseen.

3.5.2

Viimeaikaisten teknologisten, sosiaalisten ja taloudellisten tutkimusten mukaan tekoäly, esineiden internet ja robotiikka tarjoavat mahdollisuuden suunnitella ja kehittää uusia lähestymistapoja yksilöllistetyn ja täsmälääketieteen, kognitiivisen heikentymisen ja yhteistyörobotiikan aloilla. Niiden käytön yleistyminen terveydenhuollossa tarkoittaa kaikkien palvelujen suunnitteluun, tarjoamiseen ja arviointiin liittyvien prosessien mukauttamista ja kehittämistä. Tässä yhteydessä digitaalimurros on perustavanlaatuinen mutta myös mahdollistava (tai ”nopeuttava”) tekijä innovatiivisten teknologioiden integroimisessa terveydenhuollon alalle.

3.5.3

Digitaalimurroksen avulla voidaan saada käyttöön suuri määrä tietoa, jonka avulla voidaan tutkia ja kehittää uudenlaisia ja kunnianhimoisia tekoälyyn perustuvia palveluratkaisuja. Tämä voisi muodostaa pohjan sellaisen kehyksen luomiselle, jonka avulla määritetään objektiivisesti kroonisia sairauksia ja yksilöidään varhaisen diagnosoinnin ja terapian seurannan mahdollisuuksia. Lisäksi viimeaikainen edistys tekoälyn alalla antaa mahdollisuuden hyödyntää tietojen saatavuutta sellaisten järjestelmien kehittämiseksi, jotka voivat oppia ja sitten mukautua tapoihin, joilla sairaudet kehittyvät.

3.5.4

Tietojen laajamittainen käyttö ja sidosryhmien kyky soveltaa ja muuttaa niitä käyttäjien tarpeiden mukaan avaavat uusia näkymiä tiedon, tietämyksen ja asiantuntemuksen jakamisessa, kuten eurooppalaiset osaamisverkostot osoittavat: ne tarjoavat hallintorakenteen tietämyksen jakamiseksi ja hoidon koordinoimiseksi EU:ssa harvinaisten sairauksien alalla. Jos tietyssä paikassa (alueella tai maassa) ei ole tiettyyn tautiin liittyvää asiantuntemusta, verkosto voi auttaa lääkäreitä saamaan tietoa muualla sijaitsevista asiantuntijakeskuksista. Vastaavasti sairaalat kaikkialla Euroopassa voivat hyödyntää digitaalisia yhteysjärjestelmiä jakaakseen tietämystä ja tukeakseen toisiaan.

3.5.5

Yksi ilmeinen seuraus edellisissä kohdissa mainituista seikoista on se, että kyberturvallisuus on keskeinen prioriteetti. Kuten ENISAn raportissa (Euroopan unionin verkko- ja tietoturvavirasto: ENISA Threat Landscape Report 2017: 15 Top Cyber-Threats and Trends) todetaan, kyberavaruudessa tehtävät hyökkäykset monimutkaistuvat jatkuvasti ja ilkivaltaiset toimet ovat entistä pidemmälle kehittyneitä. Terveydenhoitoympäristössä, missä monet laaja-alaiset järjestelmät on yhdistetty toisiinsa ja pelissä ovat merkittävät panokset, kuten potilaiden henki, arkaluonteiset henkilötiedot ja taloudelliset resurssit, tietosuoja on keskeinen kysymys. Digitaalimurroksen yhteydessä tarvitaan uusia menettelyjä ja ohjeistusta kyberturvallisuuden arviointikehysten, organisatoristen vastatoimenpiteiden ja kyberturvallisuuteen perustuvan yhteentoimivuuden vaatimustenmukaisuuden kehittämiseksi.

3.5.6

ETSK kannattaa myös tukea, jota EU antaa pienille ja keskisuurille yrityksille, jotka kehittävät digitaalisia ratkaisuja yksilökeskeistä hoitoa ja potilaspalautetta varten. Yhteistyöhön osallistuu tietenkin viranomaisia ja muita sidosryhmiä, jotka ovat sitoutuneet edistämään yhteisiä tai vastavuoroisesti tunnustettuja periaatteita terveysjärjestelmissä käyttöön otettavien digitaalisten ratkaisujen validoinnissa ja sertifioimisessa (esimerkiksi terveysalan mobiilisovellukset ja mahdollisuudet itsenäiseen elämään).

3.5.7

ETSK katsoo myös, että aiempia aloitteita EU:n jäsenvaltioiden myöntämistä terveydenhoitokorteista pitää jatkaa digitaalisten markkinoiden terveys- ja hoitoalan digitaalimurroksen valossa. Koska tällaisiin sähköisiin terveyskortteihin tallennettavat lääketieteelliset tiedot ovat arkaluonteisia, niissä on varmistettava vankka yksityisyyden suoja.

Bryssel 19. syyskuuta 2018.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Luca JAHIER


(1)  EUVL C 283, 10.8.2018, s. 28.

(2)  COM(2018) 233 final.

(3)  EUVL C 434, 15.12.2017, s. 1, EUVL C 13, 15.1.2016, s. 14 ja EUVL C 458, 19.12.2014, s. 54.

(4)  EUVL C 434, 15.12.2017, s. 1.

(5)  EUVL C 173, 31.5.2017, s. 33.

(6)  EUVL C 13, 15.1.2016, s. 14.

(7)  EUVL C 283, 10.8.2018, s. 28.

(8)  Maailman talousfoorumi, The Global Information Technology Report 2014.


6.12.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 440/66


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheista a) ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi kuluttajien yhteisten etujen suojaamiseksi nostettavista edustajakanteista sekä direktiivin 2009/22/EY kumoamisesta”

(COM(2018) 184 final – 2018/0089 (COD))

ja b) ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi 5 päivänä huhtikuuta 1993 annetun neuvoston direktiivin 93/13/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/6/EY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/29/EY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/83/EU muuttamisesta EU:n kuluttajansuojasääntöjen täytäntöönpanon paremman valvonnan ja nykyaikaistamisen osalta”

(COM(2018) 185 final – 2018/0090 (COD))

(2018/C 440/10)

Esittelijä:

Jarosław MULEWICZ

Toinen esittelijä:

Antonio LONGO

Lausuntopyyntö

a)

Euroopan parlamentti, 2.5.2018

a)

neuvosto, 22.5.2018

b)

Euroopan parlamentti, 2.5.2018

b)

neuvosto, 22.5.2018

Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artikla

Vastaava erityisjaosto

”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus”

Hyväksyminen erityisjaostossa

4.9.2018

Hyväksyminen täysistunnossa

20.9.2018

Täysistunnon nro

537

Äänestystulos

(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)

155/1/5

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK panee merkille Euroopan komission ehdotuksen EU:n kuluttajansuojasääntöjen täytäntöönpanon paremmasta valvonnasta ja nykyaikaistamisesta sekä tavoitteen päivittää nykyisiä sääntöjä, jotta voidaan ottaa huomioon uusia kulutustottumuksia sekä mukauttaa sääntöjä digitaalisten sisämarkkinoiden kehitykseen. Kuten ETSK toteaa aiheesta ”Yhtenäismarkkinoiden liiketoimintatavat ja kuluttajien haavoittuvuus” antamassaan lausunnossa (1), nykyisten sääntöjen puutteellisen täytäntöönpanon ongelma on kuitenkin vielä ratkaistava.

1.2

ETSK on samaa mieltä Euroopan komission kanssa siitä, että EU:n kuluttajapolitiikkaa on ajanmukaistettava ja yksinkertaistettava. Komitean mielestä uusi lainsäädäntöpaketti saattaa auttaa poistamaan sähköisen kaupankäynnin valtavasta kasvusta johtuvia puutteita, jotka heikentävät kuluttajien luottamusta ja aiheuttavat vääristymiä sisämarkkinoilla.

1.3

Komitea on yleisesti ottaen sitä mieltä, että kuluttajansuojalainsäädännön yhdenmukaistamisen ei tulisi heikentää kuluttajansuojan tasoa jäsenvaltioissa ja että samalla olisi huolehdittava elinkeinonharjoittajien oikeusvarmuudesta. ETSK panee merkille REFIT-päätelmät, joiden mukaan kuluttajansuojasäännöt ovat tarkoituksenmukaisia, mutta toteaa kuitenkin, että yhä useammat kuluttajat kohtaavat aggressiivista markkinointia ja harhaanjohtavia liiketoimintakäytänteitä.

1.4

ETSK kannattaa ehdotusta ulottaa kuluttajien oikeudet kaikkiin ”näennäisesti ilmaisiin” digitaalisiin palveluihin, joita varten käyttäjät antavat henkilö- ja muita tietoja. Se kannattaa myös verkkoalustojen avoimuuden ja vastuun lisäämistä.

1.5

Kuluttajansuojadirektiivin 2011/83/EU uudelleentarkastelun yhteydessä komiteassa on tullut esiin kaksi erilaista huolenaihetta. Elinkeinonharjoittajat kannattavat ennen sopimuksentekoa annettavien tietojen päivittämistä, yksinkertaistamista ja mukauttamista, kun taas kuluttajat katsovat, että näin alennettaisiin kuluttajansuojan tasoa.

1.6

ETSK on sitä mieltä, että digitaalista sisältöä, digitaalisia palveluja ja verkkomyyntiä koskevia säännöksiä olisi mukautettava digitaalisia sisämarkkinoita käsittelevään lainsäädäntöön.

1.7

ETSK:n mielestä peruuttamisoikeus on tehokas kuluttajansuojaväline, jota ei tulisi heikentää. ETSK:n jäsenillä on eriäviä näkemyksiä komission ehdotuksesta. Elinkeinonharjoittajat ja etenkin pk-yritykset tarvitsevat enemmän oikeusvarmuutta tarpeettomasti testattujen tavaroiden ja aikaisen takaisinmaksun osalta. Kuluttajat torjuvat muutoksen ja vaativat nykytilanteen säilyttämistä. Komitea kehottaa komissiota tutkimaan uudelleen tätä tärkeää säännöstä, jotta voidaan päästä vastakkaisten intressien väliseen kompromissiin.

1.8

ETSK on sitä mieltä, että toimet kuluttajien suojelemiseksi tuotteiden laatueroilta ovat oikeutettuja, ja kannattaa komission ehdotusta entistä suuremman avoimuuden varmistamiseksi.

1.9

Komitea kannattaa vaihtoehtoisen riidanratkaisumenettelyn ja verkkovälitteisen riidanratkaisumenettelyn, kuten sovittelun tai välimiesmenettelyn, käyttöä ja katsoo, että niitä tulisi edistää EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla.

1.10

ETSK kehottaa komissiota varmistamaan, että jäsenvaltiot panevat nykyiset kuluttajansuojasäännöt tehokkaasti täytäntöön ja valvovat täytäntöönpanoa, tukemaan kuluttajansuojasääntöjen yhdenmukaistamista, edistämään kansallisten viranomaisten rajat ylittävää yhteistyötä kuluttajansuoja-asioita koskevan yhteistyön avulla sekä käynnistämään tiedotuskampanjan, jotta helpotetaan kuluttajansuojalainsäädännön noudattamista pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.

1.11

ETSK kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön tiukempia sääntöjä, jotta voidaan valvoa nykyisen kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpanoa ja torjua kansallisia ja rajat ylittäviä rikkomuksia sekä säilyttää kuluttajansuojan nykyinen taso.

1.12

ETSK kannattaa ehdotusta laatia erityiskriteerit sakkojen määräämistä varten, sillä kyseessä on tehokas kuluttajansuojaväline. On tärkeää, että käytettävissä on tosiasiassa varoittavia seuraamuksia, joiden suuruus vastaa merkittävää prosenttiosuutta sääntöjä rikkovien yritysten vuosittaisesta liikevaihdosta ja joissa otetaan huomioon rikkomuksen EU:n laajuinen ulottuvuus.

1.13

ETSK panee merkille ehdotuksen direktiiviksi kuluttajien yhteisten etujen suojaamiseksi nostettavista edustajakanteista sekä direktiivin 2009/22/EY kumoamisesta. Komitea pahoittelee kuitenkin, että kollektiivisia oikeussuojakeinoja koskevaa EU:n kehystä käsittelevässä ETSK:n lausunnossa (2) esitettyjä suosituksia ei ole otettu huomioon lainsäädäntöehdotusta laadittaessa.

1.14

Oikeussuojan helppo ja nopea saatavuus tulisi taata kaikille EU:n kansalaisille, ja kuluttajien tulisi voida saada korvausta kärsitystä vahingosta, joka johtuu sopimuksen rikkomisesta. Räätälöity oikeussuojajärjestelmä kuluttajien kärsimän kollektiivisen vahingon tapauksessa onkin tervetullut. Sen olisi oltava käytännöllinen ja kustannustehokas, tarjottava asianomaiset suojatoimet ja otettava huomioon olemassa olevat kansalliset oikeusjärjestelmät.

1.15

ETSK panee merkille komission pyrkimykset määritellä ryhmäkanteiden nostamiseen oikeutetut yksiköt toissijaisuusperiaatteen ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

1.16

Jäsenvaltioiden tulisi lisäksi tukea sellaisten rahastojen perustamista, jotka auttavat oikeutettuja yksiköitä oikeudenkäyntikustannuksissa. Tapauksissa, joissa vahinko on arvoltaan alhainen ja joissa on mahdotonta jäljittää kaikkia vahinkoa kärsineitä ihmisiä, ETSK kannattaa komission ehdotusta kohdistaa hyvitys yleiseen tarkoitukseen. Komitea kehottaa kuitenkin selventämään sen luonnetta (esim. kuluttajanapupalvelut, tiedotus- ja koulutusohjelmat, oikeudenkäyntikustannuksissa avustavat rahastot).

1.17

Tärkeä suojatoimi, joka tulisi sisällyttää direktiiviin, on myös mahdollisuus osallistua tai olla osallistumatta ryhmäkanteeseen. ETSK:n aiheesta ”Kollektiivisia oikeussuojakeinoja koskeva EU:n kehys” antamassa lausunnossa (3) esitettyjen suositusten mukaisesti kuluttajien olisi voitava päättää vapaasti, haluavatko he osallistua ryhmäkanteeseen vai eivät.

2.   Taustaa ja johdanto

2.1

Euroopan komissio antoi 11. huhtikuuta 2018”Kuluttajat vahvempaan asemaan” -lainsäädäntöpaketin. Pakettiin sisältyy ehdotus direktiiviksi (koontidirektiivi) direktiivin 93/13/ETY (4), direktiivin 98/6/EY (5), direktiivin 2005/29/EY (6) sekä direktiivin 2011/83/EU (7) muuttamisesta EU:n kuluttajansuojasääntöjen täytäntöönpanon paremman valvonnan ja nykyaikaistamisen osalta sekä ehdotus direktiiviksi kuluttajien yhteisten etujen suojaamiseksi nostettavista edustajakanteista sekä direktiivin 2009/22/EY kumoamisesta.

Koontidirektiivi

2.2

Komission ehdotuksella COM(2018) 185 EU:n kuluttajansuojasääntöjen täytäntöönpanon paremmasta valvonnasta ja nykyaikaistamisesta pyritään täydentämään nykyisiä mekanismeja, jotka liittyvät kuluttajansuojaan, rajat ylittäviin rikkomuksiin ja sähköiseen kauppaan, sekä keventämään elinkeinonharjoittajien rasitusta. Ehdotus on jatkoa REFIT-ohjelman puitteissa toteutetun EU:n kuluttaja- ja markkinaoikeuden toimivuustarkastuksen päätelmille (8) sekä kuluttajansuojadirektiivin 2011/83/EU arvioinnille.

2.3

Ehdotus koontidirektiiviksi sisältää etenkin seuraavat toimet:

2.3.1

Otetaan koordinoidusti käyttöön tehokkaita, oikeasuhtaisia ja varoittavia seuraamuksia sekä kansallisia että rajat ylittäviä rikkomuksia varten.

2.3.2

Lisätään avoimuutta digitaalisilla sisämarkkinoilla asettamalla sähköisille alustoille avoimuusvelvoitteita.

2.3.3

Laajennetaan kuluttajansuojaa etenkin niihin digitaalisiin palveluihin, joista kuluttajat eivät maksa mutta joiden yhteydessä heidän on annettava henkilö- ja muita tietoja. Näillä tiedoilla on taloudellista arvoa, joten näitä palveluja ei voida pitää ”ilmaisina”.

2.3.4

Kevennetään yritysten rasitusta siten, että elinkeinonharjoittajat voivat käyttää uusia verkkoviestinnän välineitä, esimerkiksi verkkolomakkeita tai verkkojuttelua eli chattausta perinteisen sähköpostin vaihtoehtoina.

2.3.5

Tarkistetaan tiettyjä peruuttamisoikeuteen liittyviä näkökohtia. Elinkeinonharjoittaja voi etenkin korvata kuluttajalle kauppahinnan vasta tarkastettuaan tuotteet ja todettuaan, että kuluttaja ei ole ”käyttänyt” tavaraa vaan pelkästään kokeillut sitä.

2.3.6

Annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus rajoittaa ei-toivottuja aggressiivisia ja harhaanjohtavia menettelyjä ovelta ovelle -myynnin ja myyntikierrosten yhteydessä.

2.3.7

Sisällytetään nimenomaisesti direktiivin piiriin laadultaan eroavat tuotteet ja kaikki niihin liittyvät markkinointitoimet, myös harhaanjohtavat kaupalliset menettelyt, jotka ovat erityisen yleisiä maatalous- ja elintarvikealalla.

Edustajakanteita koskeva direktiivi

2.4

Komission ehdotus COM(2018) 184 kuluttajien yhteisten etujen suojaamiseksi nostettavista edustajakanteista luo perustan eurooppalaiselle kollektiiviselle oikeussuojamekanismille kuluttajansuojalainsäädännön laajalle levinnyttä rikkomista vastaan. Tämä väline, joka on jo olemassa eräissä EU:n jäsenvaltioissa, olisi otettava käyttöön kaikissa jäsenvaltioissa. Tässä yhteydessä tulisi kuitenkin noudattaa toissijaisuusperiaatetta, jotta jäsenvaltiot voivat suunnitella tällaisen järjestelmän kansallisella tasolla, ja samalla voidaan säilyttää olemassa olevat järjestelmät.

2.5

Vain oikeutettujen yksiköiden tulisi voida toimia jäsenvaltioissa kuluttajien puolesta, ja niiden tulisi täyttää eräät Euroopan komission esittämät vähimmäisvaatimukset.

2.6

Korvausjärjestelmä on yhteydessä kieltopäätökseen. Oikeutettujen yksiköiden tulisi voida nostaa ryhmäkanne vasta sen jälkeen, kun tuomioistuin tai hallintoviranomainen on vahvistanut kuluttajien oikeuksien rikkomisen. Direktiiviä sovelletaan jäsenvaltio- ja EU-tasolla tehtyihin rikkomuksiin, mikä mahdollistaa kuluttajien rajat ylittävät ryhmäkanteet.

2.7

Kuluttajien kärsimän vahingon hyvittämisen osalta ehdotuksessa erotellaan pienet summat, joiden kohdalla hyvitys kohdistetaan yleiseen tarkoitukseen, sekä merkittävät summat, jotka korvataan suoraan kuluttajille.

3.   Yleishuomiota koontidirektiivistä

3.1

ETSK panee merkille Euroopan komission ehdotuksen EU:n kuluttajansuojasääntöjen ajanmukaistamisesta ja täytäntöönpanon valvonnan parantamisesta sekä tavoitteen päivittää nykyisiä sääntöjä, jotta voidaan ottaa huomioon uusia kulutustottumuksia sekä mukauttaa sääntöjä digitaalisten sisämarkkinoiden kehitykseen. Kuten ETSK toteaa aiheesta ”Yhtenäismarkkinoiden liiketoimintatavat ja kuluttajien haavoittuvuus” antamassaan lausunnossa (9), nykyisten sääntöjen puutteellisen täytäntöönpanon ongelma on kuitenkin vielä ratkaistava.

3.2

ETSK viittaa tässä yhteydessä kuluttaja- ja markkinaoikeutta käsittelevään tiedonantoonsa (10), jossa arvioidaan sitä, millaisena kansalaisyhteiskunnan organisaatiot eri puolilla unionia näkevät EU:n kuluttaja- ja markkinaoikeuden täytäntöönpanon, sekä kuluttajansuojadirektiivistä antamaansa tiedonantoon (11), jossa arvioidaan direktiivin täytäntöönpanoa. Tiedonantojen laadinnassa tukeuduttiin kolmeen erilaiseen tiedonkeruumenetelmään: kyselylomakkeeseen, asiantuntijoiden kuulemiseen ja yhdeksään tiedonkeruumatkaan, jotka suuntautuivat Riikaan, Roomaan, Varsovaan, Madridiin, Pariisiin, Ateenaan, Vilnaan, Lissaboniin ja Brysseliin.

3.3

ETSK panee merkille, että tiedonannot on otettu komission ehdotuksessa huomioon, sillä siinä kehotetaan lisäämään kuluttajapoliittisia valistus-, koulutus- ja koordinointitoimia sekä sääntelemään verkkoalustoja ja digitaalitaloutta. Ehdotuksessa ei ole kuitenkaan tartuttu asianmukaisesti ETSK:n esille tuomiin huoliin kuluttajapolitiikan yhdenmukaistamisesta, sääntöjen noudattamisen kansallisten valvontatoimien hajanaisuudesta, valveutuskampanjoiden rahoittamisen tarpeesta, elinikäisen oppimisen edistämisestä, pk-yritysten tukemisesta, oikeudellisten tietojen esittämisestä kuluttajille yksinkertaisemmassa muodossa sekä vaihtoehtoisten riidanratkaisumekanismien, itsesääntelyn ja käytännesääntöjen laatimisen edistämisestä.

3.4

ETSK panee merkille, että kuluttajat voivat joutua tilanteisiin, joissa heitä johdetaan harhaan tai pakotetaan aggressiivisesti tekemään sopimuksia. Erityisiä ongelmia on ilmoitettu kuluttajia harhaanjohtavia energia-, televiestintä- tai vesihuoltosopimuksia myyvien puhelinpalvelukeskusten osalta. Samankaltaisesta aggressiivisesta myynnistä on ilmoitettu retkillä, jotka on järjestetty tuotteiden myymiseksi tietyille haavoittuvassa asemassa oleville kuluttajaryhmille. Tällaisissa tilanteissa kuluttajilla olisi oltava oikeus vetäytyä myyntisopimuksesta tai saada hyvitystä kärsimästään haitasta.

3.5

Kuten ETSK on suositellut aiheesta ”Yhtenäismarkkinoiden liiketoimintatavat ja kuluttajien haavoittuvuus” antamassaan lausunnossa, kuluttajille tulisi tarjota asianmukaisia yksilöllisiä oikeussuojakeinoja, esimerkiksi hinnan hyvittäminen, tuotteen korvaaminen tai myyntisopimuksen purkaminen. Oikeussuojakeinoja tulisi myös mukauttaa kunkin kuluttajan tilanteeseen, jotta heillä on käytettävissään räätälöityjä ratkaisuja.

3.6

ETSK katsoo myös, ettei EU:n kuluttajansuojalainsäädännöllä saavutettua yhdenmukaistamisastetta tulisi alentaa. Askel taaksepäin ei edistä tasapuolisten toimintaedellytysten luomista eikä hyödytä kuluttajia eikä elinkeinonharjoittajia.

3.7

ETSK korostaa, että aggressiiviset ja harhaanjohtavat myyntikäytänteet on jo kielletty sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevassa direktiivissä 2005/29/EY, jossa on kyse täysimääräisestä yhdenmukaistamisesta. ETSK kehottaa Euroopan komissiota varmistamaan, että jäsenvaltiot valvovat nykyisten sääntöjen täytäntöönpanoa entistä tiukemmin.

3.8

Komitean näkemykset komission ehdotuksesta rajoittaa tiettyjä jakelumenetelmiä ovat jakaantuneet. Elinkeinonharjoittajat katsovat, ettei toimia tulisi rajoittaa ovelta ovelle -myyntiin ja leimata näin kokonaista talouden alaa, vaan niitä tulisi soveltaa kaikkiin aggressiivisiin käytänteisiin. Kuluttajat kannattavat puolestaan jäsenvaltioiden mahdollisuutta rajoittaa terveys- ja turvallisuussyistä tiettyjä myyntimenetelmiä erityisissä tuoteryhmissä (kuten lääkkeet, aseet ja farmaseuttiset tuotteet).

3.9

Tässä yhteydessä jäsenvaltioiden kuluttajansuojaviranomaisten yhteistyö kuluttajansuojaa koskevasta yhteistyöstä annetun asetuksen yhteydessä on erittäin tärkeää, jotta voidaan puuttua tehokkaasti väärinkäytöksiin rankaisematta lakia noudattavia toimijoita. Kuluttajien saatavilla olisi oltava tietoa elinkeinonharjoittajista, ja jäsenvaltio- ja EU-tasolla tulisi edistää valveuttamiskampanjoita.

3.10

Kuluttajansuojadirektiivin 2011/83/EU uudelleentarkastelun yhteydessä komiteassa on tullut esiin kaksi erilaista näkökantaa ja huolenaihetta. Elinkeinonharjoittajat kannattavat ennen sopimuksentekoa annettavien tietojen päivittämistä, yksinkertaistamista ja mukauttamista, kun taas kuluttajat katsovat, että näin alennettaisiin kuluttajansuojan tasoa. Komitea suhtautuu myönteisesti toimintatapaan, jossa otetaan tasapainoisesti huomioon kuluttajansuoja ja elinkeinonharjoittajien oikeusvarmuus. ETSK on sitä mieltä, että digitaalista sisältöä, digitaalisia palveluja ja verkkomyyntiä koskevia säännöksiä olisi mukautettava digitaalisia sisämarkkinoita käsittelevään lainsäädäntöön.

3.11

Verkkoalustojen kohdalla on huolehdittava etenkin niiden tunnistusta ja vastuuta koskevasta avoimuudesta. ETSK:n mielestä on erittäin tärkeää, että kuluttaja saa sopimusta tehdessään kaiken tarvittavan tiedon vastapuolestaan. Lisäksi verkkoalustojen avoimuus on sekä kuluttajien että yritysten (yritystenvälinen kauppa) kannalta keskeinen tekijä digitaalisia sisämarkkinoita kehitettäessä (12).

3.12

ETSK kannattaa myös ehdotusta ulottaa kuluttajien oikeudet kaikkiin ”ilmaisiin” digitaalisiin palveluihin, joita varten käyttäjät antavat henkilö- tai muita tietoja. Koska tällaisilla tiedoilla on kaupallista arvoa, olisi epäreilua kuluttajia kohtaan pitää niitä ”ilmaisina” varmistamatta riittävää suojaa. Euroopan komission ehdottaman toimenpidepaketin ansiosta on mahdollista tasapainottaa ainakin osittain verkkoalustojen keskeisten maailmanlaajuisten toimijoiden ja yksittäisten käyttäjien suhdetta.

3.13

ETSK kannattaa ajanmukaisten menettelyjen käyttöönottoa elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisessä tiedonvaihdossa (esim. chatbotit ja verkkolomakkeet). Komitea katsoo, että tällaiset menettelyt yksinkertaistavat osapuolten välistä vuoropuhelua edellyttäen, että samalla huolehditaan kuluttajien asianmukaisesta suojasta, esimerkiksi mahdollisuus seurata tiedonvaihtoa, saada lisätietoa ja tehdä valituksia. Aina tulisi kuitenkin voida turvautua perinteisiin yhteydenottomuotoihin (esimerkiksi puhelinpalvelukeskukset).

3.14

ETSK kannattaa ajatusta peruuttamisoikeudesta ja panee merkille sen roolin tehokkaana kuluttajansuojavälineenä, jota ei tulisi heikentää. Komission ehdotus uhkaa rajoittaa kuluttajien oikeuksia ilman asianmukaista näyttöä kyseisten oikeuksien järjestelmällisestä ja laajalle levinneestä väärinkäytöstä. Toisaalta elinkeinonharjoittajat ja etenkin pk-yritykset tarvitsevat enemmän oikeusvarmuutta tarpeettomasti testattujen tavaroiden ja aikaisen takaisinmaksun osalta. Komitea kehottaa komissiota tutkimaan uudelleen tätä tärkeää asiaa, jotta voidaan päästä tasapainoiseen kompromissiin.

3.15

ETSK suhtautuu myönteisesti tuotteiden laatueroihin liittyviin selvennyksiin, koska vaikuttaa siltä, että tietyt tuotteet, etenkin elintarvikkeet, on merkitty samalla tavalla erilaisesta koostumuksesta huolimatta, mikä saattaa johtaa kuluttajia harhaan. Tuotteiden harhaanjohtava kuvaus ja merkintä olisi kiellettävä avoimuuden varmistamiseksi.

3.16

ETSK kannattaa ehdotusta laatia erityiskriteerit sakkojen määräämistä varten, sillä kyseessä on tehokas kuluttajansuojaväline. Kuten eurooppalainen neuvoa-antava kuluttajaryhmä on tuonut esiin, on tärkeää, että käytettävissä on varoittavia seuraamuksia, joiden suuruus vastaa merkittävää prosenttiosuutta sääntöjä rikkovien yritysten vuosittaisesta liikevaihdosta ja joissa otetaan huomioon rikkomuksen EU:n laajuinen ulottuvuus. Komission tulisi tutkia mahdollisuutta mukauttaa ehdotus yleisen tietosuoja-asetuksen säännöksiin.

3.17

ETSK kannattaa myös vaihtoehtoisen riidanratkaisumenettelyn ja verkkovälitteisen riidanratkaisumenettelyn (13), kuten sovittelun tai välimiesmenettelyn, käyttöä ja katsoo, että niitä tulisi edistää kansallisella tasolla. Tuomioistuimen ulkopuolinen riidanratkaisu saattaa myös tulla kysymykseen ennen tuomioistuinmenettelyä, ja sitä olisi tuettava tarvittaessa. Tuomioistuinmenettelyyn tulisi turvautua viimeisenä vaihtoehtona. Euroopan komission ehdotuksessa olisi tuettava vahvemmin tällaisia vaihtoehtoja kuluttajansuoja-asioiden ratkaisemiseksi.

3.18

ETSK on yleisesti ottaen sitä mieltä, että kestävän kehityksen ja laadun tulisi olla toimitusketjun ytimessä, jotta varmistetaan kuluttajansuoja tuotteiden koko elinkaaren ajan.

4.   Erityishuomioita ryhmäkanteista EU:ssa

4.1

ETSK panee merkille ehdotuksen direktiiviksi kuluttajien yhteisten etujen suojaamiseksi nostettavista edustajakanteista sekä direktiivin 2009/22/EY kumoamisesta (14). Komitea pahoittelee kuitenkin, ettei yhtäkään kollektiivisia oikeussuojakeinoja koskevaa EU:n kehystä käsittelevissä monissa ETSK:n lausunnoissa (15) esitetyistä suosituksista ole otettu huomioon lainsäädäntöehdotusta laadittaessa.

4.2

REFIT-toimivuustarkastus on osoittanut, että talouden globalisaatio ja digitalisaatio lisäävät riskiä kuluttajien yhteisiin etuihin vaikuttavaan EU:n lainsäädännön rikkomiseen. Lisäksi useat jäsenvaltiot eivät ole asettaneet käyttöön sellaisia tehokkaita kollektiivisia oikeussuojakeinoja, joiden avulla voitaisiin vaatia korvausta joukkovahinkotilanteissa, eivätkä ole ottaneet käyttöön Euroopan komission vuonna 2013 kollektiivisista oikeussuojakeinoista antaman suosituksen (16) mukaisia suojatoimia.

4.3

Oikeussuojan helppo ja nopea saatavuus tulisi taata kaikille EU:n kansalaisille, ja kuluttajien tulisi voida saada korvausta vahingosta, joka johtuu sopimuksen rikkomisesta. Kuitenkaan myöskään elinkeinonharjoittajien ei tulisi olla perusteettomien oikeudenkäyntien kohteena. Ryhmäkanteet ovat oikeudellinen väline, menettelyllinen oikeus ja perusoikeus, jonka avulla pystytään suojaamaan hajaantuneita, yhteisiä ja yksilöllisiä yhdenmukaisia etuja oikeudellisesti EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 81 artiklan nojalla. Sen tulisi olla neutraali eikä rajoittua vain kuluttajiin (ympäristö, työntekijät, pk-yritysten oikeudet, energia, jakamistalous, kiertotalous, alustat, kaikki digitaaliset oikeudet jne.).

4.4

Räätälöity oikeussuojajärjestelmä kuluttajien kärsimän kollektiivisen vahingon tapauksessa onkin tervetullut. Sen olisi oltava käytännöllinen ja kustannustehokas, tarjottava asianomaiset suojatoimet ja otettava huomioon olemassa olevat kansalliset oikeusjärjestelmät (esim. Norja ja Tanska). EU:n direktiivissä olisi asetettava yleiset suuntaviivat yhdenmukaistettua EU-ryhmäkannetta varten ja todettava selvästi, mitä EU:n oikeudellisen välineen tulisi kattaa ja minkä asioiden tulisi jäädä jäsenvaltioiden päätettäväksi toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Siinä pitäisi myös varmistaa, että oikeudenkäyttö on järjestelmän ansiosta tehokkaampaa, nopeaa, kustannuksiltaan kohtuullista ja oikeudenmukaista, mahdollistaa vahinkojen korvaaminen tosiasiallisesti ja kokonaisuudessaan sekä turvata mekanismin kestäväpohjaisuus riittävän rahoituksen avulla. Komission ehdotus ei nykyisellään täytä näitä tavoitteita.

4.5

ETSK panee merkille komission pyrkimykset määritellä ryhmäkanteiden nostamiseen oikeutetut yksiköt toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Olisi myös tehtävä selväksi, että oikeutetun yksikön sijoittautumispaikan tulisi olla oikeudenkäyntipaikka ja sen tulisi määrittää sovellettava laki. Lisäksi ETSK katsoo, että komission olisi vielä tarkennettava tuomarin roolia päätettäessä siitä, onko vaade perusteltu, todistustaakkaa ja todisteiden esittämistä, tuomion lajia – ”inter partes” vai ”erga omnes” – sekä muutoksenhakujärjestelmää.

4.6

Ryhmäkanteiden kaikkiin oikeudenkäyntikustannuksiin olisi annettava tukea kansallisten oikeusapujärjestelmien mukaisesti.

4.7

Kuluttajajärjestöjen tai kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden olisi voitava saada riittävä rahoitus ja oikeudellista neuvontaa, jotta ne voivat vaatia korvauksia. Oikeutettuja yksiköitä olisi autettava erityisvaroin maksamaan oikeudellisesta neuvonnasta. Jäsenvaltioiden tulisi tukea sellaisten rahastojen perustamista, jotka auttavat oikeutettuja yksiköitä oikeudenkäyntikustannuksissa.

4.8

Ehdotetussa lainsäädännössä ei korvausten osalta puututa kattavasti kuluttajien tarpeeseen saada tosiasiallinen korvaus kärsitystä vahingosta. Ehdotuksessa olisi viitattava selvästi siihen, että kuluttajien menettämä summa korvataan kokonaan riippumatta kärsitystä vahingosta.

4.9

ETSK on huolissaan yrittäjien oikeuksien suojasta, mukaan luettuna yrityssalaisuuksien suojaaminen. ETSK olisi tyytyväinen sellaisten menetelmien käyttöönottoon, joilla taataan käyttöön asetettujen tietojen luottamuksellisuus paitsi oikeudenkäyntivaiheessa myös lopullisten päätösten yhteydessä, heikentämättä kuitenkaan vahinkoa kärsineiden kuluttajien suojaa.

4.10

Elinkeinonharjoittajat toivovat myös mahdollisuutta sopia riita-asiat lyhyessä määräajassa hyödyntäen myös edellä mainittuja vaihtoehtoisia riidanratkaisumenettelyjä.

4.11

ETSK kehottaa komissiota sisällyttämään kollektiivisia oikeussuojakeinoja koskevaan ehdotukseensa suosituksen siitä, että jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä teknisiä innovaatioita, kuten teknisesti edistyneimmät vaihtoehtoista riitojenratkaisua ja verkkovälitteistä vaihtoehtoista riitojenratkaisua hoitavat elimet jo tekevät, erityisesti osallistujien keräämiseksi ryhmäkannetta varten. Toimenpiteen tarkoituksena olisi tuottaa merkittäviä kustannussäästöjä ryhmäkanteen järjestäjille ja mukaan lähteville kuluttajajärjestöille. Komission pitäisi myös kannustaa etenkin sellaisten parhaiden käytänteiden vaihtoon, jotka liittyvät tietojen kokoamiseen kaikista tapauksista, joissa on nostettu ryhmäkanne.

4.12

Kollektiivisia oikeussuojakeinoja koskevasta EU:n kehyksestä antamassaan lausunnossa (17) esitettyjen suositusten mukaisesti komitea katsoo, että kuluttajien olisi voitava päättää vapaasti, haluavatko he osallistua ryhmäkanteeseen vai eivät. ETSK on etenkin sitä mieltä, että ryhmäkanteeseen osallistuminen olisi asianmukaisempi menettely tapauksissa, joissa on mukana rajallinen määrä huomattavaa vahinkoa kärsineitä uhreja, ja osallistumatta jättäminen taas asianmukaisempi tapauksissa, joissa on monia rajallista vahinkoa kärsineitä uhreja.

Bryssel 20. syyskuuta 2018.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Luca JAHIER


(1)  EUVL C 12, 15.1.2015, s. 1.

(2)  EUVL C 170, 5.6.2014, s. 68.

(3)  EUVL C 170, 5.6.2014, s. 68.

(4)  Neuvoston direktiivi 93/13/ETY, annettu 5. huhtikuuta 1993, kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista (EYVL L 95, 21.4.1993, s. 29).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/6/EY, annettu 16. helmikuuta 1998, kuluttajansuojasta kuluttajille tarjottavien tuotteiden hintojen ilmoittamisessa (EYVL L 80, 18.3.1998, s. 27).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/29/EU, annettu 11. toukokuuta 2005, sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla ja neuvoston direktiivin 84/450/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 97/7/EY, 98/27/EY ja 2002/65/EY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2006/2004 muuttamisesta (EUVL L 149, 11.6.2005, s. 22).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/83/EU, annettu 25. lokakuuta 2011, kuluttajan oikeuksista, neuvoston direktiivin 93/13/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/44/EY muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 85/577/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/7/EY kumoamisesta (EUVL L 304, 22.11.2011, s. 64).

(8)  SWD(2017) 208 final ja SWD(2017) 209 final, julkaistu 23. toukokuuta 2017.

(9)  EUVL C 12, 15.1.2015, s. 1.

(10)  Täysistunnolle 14. joulukuuta 2016 esitetty ETSK:n tiedonanto (INT/796).

(11)  Täysistunnolle 14. joulukuuta 2016 esitetty ETSK:n tiedonanto (INT/795).

(12)  Valmisteilla oleva ETSK:n lausunto: TEN/662 – Oikeudenmukaisuus ja avoimuus verkossa toimivien välityspalvelujen yrityskäyttäjiä varten (katso tämän virallisen lehden sivu 177).

(13)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/11/EU, annettu 21. toukokuuta 2013, kuluttajariitojen vaihtoehtoisesta riidanratkaisusta sekä asetuksen (EY) N:o 2006/2004 ja direktiivin 2009/22/EY muuttamisesta (vaihtoehtoista kuluttajariitojen ratkaisua koskeva direktiivi) (EUVL L 165, 18.6.2013, s. 63).

(14)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/22/EY, annettu 23. huhtikuuta 2009, kuluttajien etujen suojaamista tarkoittavista kieltokanteista (EUVL L 110, 1.5.2009, s. 30).

(15)  EUVL C 170, 5.6.2014, s. 68.

(16)  Komission suositus, annettu 11. kesäkuuta 2013, unionin lainsäädäntöön perustuvien oikeuksien loukkauksiin perustuvia kieltokanteita ja vahingonkorvausvaatimuksia koskeviin jäsenvaltioiden kollektiivisiin oikeussuojakeinoihin sovellettavista yhteisistä periaatteista (EUVL L 201, 26.7.2013, s. 60).

(17)  EUVL C 170, 5.6.2014, s. 68.


6.12.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 440/73


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Uudistettu tutkimuksen ja innovoinnin ohjelma: Euroopan mahdollisuus muokata tulevaisuutta”

(Innovaatiota koskeva Euroopan komission panos EU-johtajien epäviralliseen kokoukseen Sofiassa 16. toukokuuta 2018)

(COM(2018) 306 final)

(2018/C 440/11)

Esittelijä:

Ulrich SAMM

Toinen esittelijä:

Stefano PALMIERI

Lausuntopyyntö

Euroopan komissio, 18.6.2018

Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla

 

 

Vastaava eritysjaosto

”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus”

Hyväksyminen erityisjaostossa

4.9.2018

Hyväksyminen täysistunnossa

19.9.2018

Täysistunnon nro

537

Äänestystulos

(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)

196/1/2

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK pitää myönteisenä, että komissio on tehnyt selväksi myös vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä, että tutkimuksen ja innovoinnin pitää pysyä olennaisena EU:n painopisteenä.

1.2

ETSK pitää myönteisenä, että innovoinnin halutaan olevan keskeisemmällä sijalla, ja muistuttaa, että tulevaisuuden rahoituspolitiikan pitää olla tasapainoinen koko tutkimus- ja innovointiketjussa, perustutkimuksesta aina tuotelähtöiseen tutkimukseen. Innovointi on tärkeää talouskasvulle, ja uudet välineet hyödyttävät etenkin pk-yrityksiä. ETSK painottaa jälleen tutkimukseen ja kehittämiseen tehtävien julkisten investointien merkitystä, sillä ne vauhdittavat keskeisesti heijastusvaikutuksen luomista jäsenvaltioiden talouteen ja edistävät tällaisen vaikutuksen ylläpitämistä.

1.3

ETSK pitää myönteisenä myös pyrkimystä yksinkertaistaa valtiontukisääntöjä lisää eri rahastotoimien yhdistelyn helpottamiseksi, mikä voi auttaa pienentämään jäsenvaltioiden ja alueiden välisiä suuria eroja menestyksekkäiden tutkimus- ja innovointihankkeiden määrässä.

1.4

Euroopan horisontti -ohjelman puitteissa pitää investoida aloihin, joilla on erityistä lisäarvoa EU:lle. Tutkimusyhteistyöhankkeet pitäisi asettaa etusijalle, koska ne täyttävät tämän vaatimuksen tavalla, johon muut ohjelmat tuskin pystyvät.

1.5

ETSK on vakuuttunut siitä, että monet suuret yhteiskunnalliset haasteet voidaan ratkaista vain EU:n tasolla, ja tarvitaan useiden toimijoiden yhtenäisiä pyrkimyksiä, jotka ovat yksittäisiä tutkimusyhteistyöhankkeita laajempia. Siksi komitea tukee ajatusta missioista.

1.6

Tutkijoiden liikkuvuuden tukeminen Marie Skłodowska-Curie -toimien avulla on sekin keskeinen ratkaisu eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistamiseksi edelleen. Lisäksi EU:n ja jäsenvaltioiden on pyrittävä luomaan toimintapolitiikoillaan asianmukaiset ja houkuttelevat työolot asiantuntijoille aivovuoden välttämiseksi, sillä se haittaa yhtenäisyyden saavuttamista EU:ssa.

1.7

ETSK katsoo, että EU:n investointien määrää on lisättävä, jotta autetaan eurooppalaisia työntekijöitä pysymään kehityksen tasalla ja hankkimaan pätevyyttä digitaalisia ammatteja varten.

1.8

ETSK on sitä mieltä, että olisi tuettava tehokkaammin aloitteita, joilla autetaan pk-yrityksiä hyödyntämään ja käyttämään hyväkseen tutkimuksen ja innovoinnin tuloksia.

2.   Johdanto

2.1

Sofiassa 16. toukokuuta 2018 järjestetyssä innovaatiota käsitelleessä EU:n johtajien epävirallisessa kokouksessa Euroopan komissio pyysi läsnäolijoita käymään keskustelua ja antamaan strategista ohjausta yleisesti seuraavaa monivuotista rahoituskehystä silmällä pitäen ja asettamaan erikseen painospisteitä tutkimusta ja innovointia varten. Tässä tarkoituksessa Euroopan komissio ehdottaa tiedonannossaan (1) painopistealoja ja uusia aloitteita.

2.2

Tämä ehdotus on myös ensimmäinen askel kohti seuraavan puiteohjelman (9. puiteohjelma eli Euroopan horisontti -ohjelma) määrittämistä, ja tavoitteena on menestyksekkään Horisontti 2020 -puiteohjelman (2) jatkaminen ja parantaminen.

2.3

Vastaavasti toimien tarkoituksena on tukea innovointia ja edistää teollista johtajuutta EU:n uudistetun teollisuuspoliittisen strategian (3) mukaisesti.

3.   Ehdotuksen sisältö

3.1

Euroopan komission ehdotuksessa pyritään varmistamaan, että tutkimus ja innovointi pysyy yhtenä EU:n keskeisistä toimintapolitiikoista ja rahoituksen painopistealoista tulevaisuudessa eri rahoitusvälineissä. Innovoinnille annetaan enemmän painoarvoa, jotta EU:sta tulee markkinoita luovan innovoinnin edelläkävijä.

3.2

Komissio ehdottaa, että investointeja tutkimukseen ja innovointiin lisätään kohdentamalla noin 100 miljardia euroa tulevaan Euroopan horisontti -ohjelmaan ja Euratomin tutkimus- ja koulutusohjelmaan (4).

3.3

Vastaavasti komissio ehdottaa noin 11 miljardia euroa markkinapohjaisiin välineisiin, mukaan luettuna rahoitusvälineet ja talousarviotakuut InvestEU-rahaston erityisjärjestelyistä, mikä puolestaan toisi myötään 200 miljardia euroa yksityisiä investointeja tutkimuksen ja innovoinnin tukemiseen.

3.4

Jäsenvaltioita kehotetaan toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet lisätäkseen tutkimuksen ja innovoinnin menoja tavoitellun kolmen prosentin BKT-osuuden tasolle.

3.5

Käynnistetään ensimmäiset EU:n tason tutkimus- ja innovaatiomissiot, joille asetetaan rohkeat ja kunnianhimoiset tavoitteet ja joihin liittyy vahva eurooppalainen lisäarvo. Missiot kannustavat koko arvoketjut kattaviin investointeihin ja osallistumiseen eri sektoreilla ja politiikan aloilla (esim. energia ja ilmasto, liikenne, kehittyneet valmistustekniikat, terveys ja ravitsemus ja digitaaliala) ja tieteenaloilla (mukaan lukien yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet).

3.6

Ehdotuksena on, että aina kun EU:n toimintapolitiikkaa ja lainsäädäntöä sekä kansallisia sääntelykehyksiä tarkistetaan, pitäisi noudattaa innovointiperiaatetta, jotta varmistetaan innovointiin kohdistuvan vaikutuksen kattava arviointi.

3.7

Perustetaan Euroopan innovaationeuvosto disruptiivisten ja läpimurtoinnovaatioiden tunnistamiseksi ja laajentamiseksi. Toiminnassa keskitytään nopeasti eteneviin suuririskisiin innovaatioihin, joilla on suuri potentiaali luoda täysin uusia markkinoita.

3.8

Toimenpiteet yksityisten investointien lisäämiseksi tutkimuksen ja innovoinnin alalla ja aloitteiden laajentaminen:

yleiseurooppalaista rahasto-osuusrahastoa koskevan ohjelman täytäntöönpano (VentureEU)

ennaltaehkäiseviä uudelleenjärjestelyjä koskevista puitteista, uudesta mahdollisuudesta ja toimenpiteistä uudelleenjärjestelyä, maksukyvyttömyyttä ja veloista vapauttamista koskevien menettelyjen tehostamiseksi annetun direktiivin (5) saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä.

3.9

Yksinkertaistetaan edelleen valtiontukisääntöjä, jotta voidaan helpottaa erilaisten varojen saumatonta yhdistämistä ja yhteisten arviointistandardien parempaa käyttöä tutkimus- ja innovaatiohankkeissa.

3.10

Komissio kannattaa verojärjestelmää (6), joka tukee innovointia mahdollistamalla tutkimuksen ja innovoinnin investointien kustannusten vähennyskelpoisuuden sekä lisähelpotukset nuorille yrityksille.

3.11

Avoin tiede -merkin käyttöönotto yliopistojen ja julkisten tutkimusorganisaatioiden voimaannuttamiseksi, jotta voidaan lisätä yrittäjähenkisyyttä ja tieteidenvälisyyttä.

4.   Yleistä

4.1

ETSK pitää myönteisenä, että komissio on tehnyt selväksi myös vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä, että tutkimuksen ja innovoinnin pitää pysyä olennaisena EU:n painopisteenä. Vahva ja menestyksekäs ohjelma, joka tuo yhteen huippuosaamisen, yhteiset tutkimusinfrastruktuurit, rajatylittävän yhteistyön sekä yhteisvaikutukset tiedemaailman, elinkeinoelämän, pk-yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välillä, on tärkeä toimintapoliittinen väline, jolla voidaan saavuttaa EU:n kestävä talouskasvu ja kilpailukyky ja tarttua eurooppalaisen yhteiskunnan suuriin haasteisiin.

4.2

ETSK pitää myönteisenä, että innovoinnin painoarvoa halutaan lisätä, ja toistaa vaatimuksensa, että tulevaisuuden rahoituspolitiikan pitää olla tasapainoinen koko tutkimus- ja innovointiketjussa, perustutkimuksesta aina tuotesuuntautuneeseen tutkimukseen asti (7). Innovointi on keskeisen tärkeää talouskasvulle, ja uudet välineet hyödyttävät etenkin pk-yrityksiä. ETSK painottaa jälleen tutkimukseen ja kehittämiseen tehtävien julkisten investointien merkitystä, sillä ne vauhdittavat keskeisesti heijastusvaikutuksen luomista jäsenvaltioiden talouteen ja edistävät tällaisen vaikutuksen ylläpitämistä.

4.3

Euroopan horisontti -ohjelman vaikutukseen ja tehtävään EU:n kilpailukyvyn varmistamisessa liittyviin suuriin odotuksiin viitaten ETSK suosittelee 120 miljardin euron rahoitusta, jota myös Euroopan parlamentti ehdottaa. EU:n toimielinten pitää osoittaa, että ne ovat ymmärtäneet, että tutkimus ja innovointi ovat aivan ratkaisevia EU:n kilpailukyvylle tulevaisuudessa.

4.4

ETSK katsoo, että EU:n investointien määrää on lisättävä, jotta autetaan eurooppalaisia työntekijöitä pysymään kehityksen tasalla ja hankkimaan pätevyyttä digitaalisia ammatteja varten. ETSK on myös sitä mieltä, että olisi tuettava tehokkaammin aloitteita, joilla autetaan pk-yrityksiä hyödyntämään ja käyttämään hyväkseen tutkimuksen ja innovoinnin tuloksia.

5.   Erityistä

5.1   Tutkimus koko arvoketjussa

5.1.1

Euroopan rakenne- ja investointirahastoja pitäisi käyttää hyväksi, jotta alueet voisivat siirtyä innovaatiotalouteen. Yhteisvaikutuksia pitäisi luoda Euroopan horisontti -ohjelman, InvestEU -rahaston, Euroopan sosiaalirahaston, Erasmus+-ohjelman, Digitaalinen Eurooppa -ohjelman, yhteisen maatalouspolitiikan ja muiden ohjelmien välille.

5.1.2

EU on kaikista avoimin tutkimus- ja innovointialue maailmassa. Sen lisäksi, että se kutsuu hankkeisiinsa tutkimusorganisaatioita kaikkialta maailmasta, se tekee myös erittäin laajaa yhteistyötä kansainvälisten kumppaneiden kanssa yhteisissä ohjelmissa. Euroopan horisontti -ohjelman puitteissa pitää investoida aloihin, joilla on erityistä lisäarvoa EU:lle. Tutkimusyhteistyöhankkeet (8) pitäisi asettaa etusijalle, koska ne täyttävät tämän vaatimuksen tavalla, johon muut ohjelmat tuskin pystyvät: jotta edistytään yhteiskunnallisissa haasteissa, joita ei voida ratkaista kansallisella tasolla, nämä hankkeet tuovat yhteen parhaat tutkijat sekä Euroopan innovatiivisimmat pk-yritysten ja elinkeinoelämän sidosryhmät. Yhdistämällä eri alojen taidot ja kyvyt tutkimusyhteistyöhankkeet tuovat arvokkaita etuja EU:n kansalaisille.

5.1.3

ETSK on vakuuttunut siitä, että monet suuret yhteiskunnalliset haasteet voidaan ratkaista vain EU:n tasolla, ja tarvitaan useiden toimijoiden yhtenäisiä pyrkimyksiä, jotka ovat yksittäisiä tutkimusyhteistyöhankkeita laajempia. Siksi komitea tukee ajatusta missioista. ETSK toteaa, että yhteisillä kunnianhimoisilla tavoitteilla on potentiaalia toimia inspiraation lähteenä ja liikkeellepanevana voimana, eli luoda halua ryhtyä toimeen eri yhteisöissä, myös julkisissa yhteisöissä. Missioiden pitäisi tarjota pitkäaikainen rahoitusperspektiivi Euroopan horisontti -ohjelman koko rahoituskaudelle. On erittäin tärkeää, että missiot määritellään ensisijaisesti laajamittaisiksi tutkimusmissioiksi, vaikka ne käsittävät eri sidosryhmiä alahankkeissaan. Jotta missioiden kunnianhimoiset tavoitteet voidaan saavuttaa, niiden pitää kattaa koko innovointiketju ja sisältää tutkimustoimia kaikilla teknologisen valmiuden tasoilla. ETSK kehottaa, että missioiden käsitteen ylimyynnin sijaan pyritään tarjoamaan niille riittävä rahoitus asetettuja tavoitteita varten. Näiden tavoitteiden pitäisi olla sekä mahdollisia saavuttaa että konkreettisia.

5.1.4

Yksi Euroopan tutkimuspuiteohjelmien vahvuuksista on niiden todellinen EU:n laajuinen sitoutuminen edistämään eurooppalaista tutkimusaluetta, joka on avoin kaikille jäsenvaltioille. Vahvemmat yhteisvaikutukset seuraavan puiteohjelman ja rakennerahastojen välillä voisivat edistää tätä avoimuutta. Alueiden välisten erojen pienentäminen tehokkaammin on yksi suurimmista poliittisista haasteista tulevina vuosina, ja tehokkaat kumppanuudet tutkimuslaitosten välillä voivat olla yksi ratkaisu siihen.

5.1.5

Yksi tärkeä väline tässä yhteydessä ovat tulevan ja kehitteillä olevan teknologian (Future and Emerging Technologies, FET) lippulaivahankkeet. Niille on ominaista vahva keskittyminen innovatiivisten teknologioiden kehittämiseen. Kyseessä on ainutlaatuinen vahvuus. EU:n pitää sallia itselleen laajamittaisia ja pitkäaikaisia hankkeita, jotka kestävät mittavaa epävarmuutta, mutta ovat silti innovatiivisia ja tulevaisuuteen suuntautuneita. FET-lippulaivahankkeet pitäisi siksi erottaa selkeästi missioista. On erittäin tärkeää, että tulevaisuuden FET-lippulaivahankkeet käynnistyvät suunnitellusti ja saavat jatkuvasti ensisijaista rahoitusta.

5.1.6

Tutkimusinfrastruktuurin asettaminen saataville kaikkialla EU:ssa ja sen ulkopuolella on yksi puiteohjelmien menestystarinoista. Huippututkimusinfrastruktuuri houkuttaa epäilemättä huippututkijoita, ja hyvin usein vasta se, että tutkimusinfrastruktuuria on saatavilla, mahdollistaa läpimurrot. Siksi tutkimusinfrastruktuuri tarvitsee kiireellisesti suurempaa rahoitusta EU:n tasolla, eikä määrärahaosuuden pienentämistä, jota Euroopan komissio esittää ehdotuksessaan. Saatavuuden turvaamisen 13 EU:n jäsenvaltion käyttäjille pitäisi olla ensisijainen huolenaihe.

5.1.7

Tutkijoiden liikkuvuuden tukeminen Marie Skłodowska-Curie -toimien avulla on sekin keskeistä eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistamisen edelleen ja sellaisen vaikutuksen aikaansaamiseksi, jota ei voi saavuttaa kansallisella tasolla. ETSK on tyytyväinen kaikkiin aloitteisiin, joilla on tarkoitus tukea pk-yrityksissä työskentelevien tutkijoiden liikkuvuutta. ETSK on kuitenkin huolissaan aivovuodosta, jota liikkuvuuden rahoitus saattaa jopa lisätä, ja kehottaa tämän vuoksi EU:ta ja jäsenvaltioita luomaan toimintapolitiikoillaan asianmukaiset ja houkuttelevat työolot asiantuntijoille tällaisen suuntauksen välttämiseksi, sillä se haittaa yhtenäisyyden saavuttamista EU:ssa.

5.1.8

Pitäisi ottaa huomioon, että julkisin varoin toimivien instituutioiden akateemiset sidosryhmät eivät useissa jäsenvaltioissa saa ottaa lainoja. Euroopan horisontti -ohjelman pitäisi siksi keskittyä edelleen ensisijaisesti yhteisrahoitukseen eikä lainoihin.

5.1.9

ETSK kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet lisätäkseen tutkimuksen ja innovoinnin menoja tavoitellun kolmen prosentin BKT-osuuden tasolle.

5.2   Tutkimus ja innovointi uusia markkinoita ja Euroopan koheesiota ajatellen

5.2.1

Kuten seitsemännessä kertomuksessa taloudellisesta, sosiaalisesta ja alueellisesta koheesiosta korostettiin, EU:n tutkimus- ja innovointitoiminta keskittyy edelleen hyvin suppeaan määrään alueita. Luoteisissa jäsenvaltioissa hyvät alueiden väliset yhteydet, erittäin pätevä työvoima ja houkutteleva liiketoimintaympäristö ovat mahdollistaneet ”tutkimuksen ja innovoinnin” hyödyntämisen todellisena eteenpäin vievänä voimana, joka tukee taloudellista kilpailukykyä ja sosiaalista koheesiota. Eteläisissä ja itäisissä jäsenvaltioissa innovoinnin menestys on heikompaa, ja innovointikeskusten – jotka yleensä ovat pääkaupunkeja – tuntumassa olevat alueet eivät hyödy sijainnistaan niiden lähellä. Tämä edellyttää toimintapolitiikkoja, joilla voidaan luoda yhteyksiä yritysten, tutkimuskeskusten ja erikoistuneiden yrityspalveluiden välille eri alueilla. ETSK uskoo, että valtiontukisääntöjen yksinkertaistaminen edelleen, jotta voidaan helpottaa erilaisten varojen saumatonta yhdistämistä, voi olla tämän tavoitteen kannalta keskeisen tärkeää.

5.2.2

Vuoden 2020 jälkeisissä tutkimus- ja innovointiohjelmissa on otettava huomioon EU:n alueille ominaiset taloudelliset, sosiaaliset ja alueelliset ulottuvuudet ja vältettävä ”yleispätevien” strategioiden soveltamista. Tätä toimintatapaa voidaan tukea panemalla täytäntöön avoimeen innovointiin perustuvia strategioita. Tutkimus- ja innovointipolitiikkojen alueellisen ulottuvuuden kannalta on tärkeää laatia uusia ohjelmia ja painopistealoja ja ottaa huomioon taloudelliset ja sosiaaliset näkökohdat, jotka ovat ominaisia niille seuduille, missä toimet toteutetaan.

5.2.3

Vuoden 2020 jälkeisten tutkimuksen ja innovoinnin alan politiikkojen ja ohjelmien pitäisi olla yhdenmukaisia ”yhteiseen etuun pyrkivän talouden” tavoitteiden kanssa. Kyseessä on kestäväpohjainen talousmalli, joka tähtää sosiaaliseen koheesioon. Yhteiseen etuun pyrkivä talous on sosiaalisen innovoinnin ja myönteisen yrittäjyyden prosessi, jolla edistetään ja tuetaan tuloksekkaasti uusia ajatuksia, joilla samaan aikaan täytetään sosiaalisia tarpeita, luodaan uusia sosiaalisia suhteita sekä vahvistetaan taloudellista arvonlisäystä.

5.2.4

Vuosien 2014–2020 ohjelmien täytäntöönpanon osana tehdyistä mittavista sitoumuksista huolimatta pk-yritysten innovaatiopohjaiset kasvumahdollisuudet ovat tuskin lainkaan vaikuttaneet kilpailukykyyn ja työpaikkojen luomiseen. Tutkimuksen ja innovoinnin tukijärjestelmä on eräillä alueilla edelleen liian monimutkainen, minkä vuoksi mikro- ja pienyritykset eivät ole innokkaita osallistumaan etenkään EU:n hankkeisiin. Siksi ETSK pitää Euroopan innovaationeuvostoa myönteisenä kehityksenä, minkä pitäisi nopeuttaa Euroopan horisontti -ohjelmista alkunsa saaneiden start-up-yritysten innovaatioiden kaupallistamista ja laajentamista. Euroopan innovaationeuvostosta voi tulla nopeampi mekanismi, jota tarvitaan viimeisten vaiheiden toteuttamisessa innovaatiokuilun kuromiseksi umpeen.

5.2.5

Jotta tutkimus- ja innovointimahdollisuudet voidaan muuntaa kilpailukyvyn ja taloudellisen kehityksen tekijöiksi, on tärkeää tukea yhteistyötä pk-yritysten, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiolaitosten ja sellaisten start-up-yritysten välillä, jotka perustuvat tutkimuksen ja innovoinnin tulosten muuntamiseen muihin tarkoituksiin, sekä valmennus- ja varainkeruutoimia. ETSK:n mielestä on tärkeää tukea tätä muuntamista ja ns. quintuple helix -mallin (9) hyödyntämistä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien edistämiseksi.

5.2.6

Pk-yritykset voisivat olla johtajia ”sosiaalisessa avoimessa innovoinnissa”, jossa ihmisten tietotaito verkottumisessa ja kyky luoda, suunnitella ja innovoida yhdessä ovat perusta sosiaalisen innovoinnin potentiaalin täydelliselle saavuttamiselle koko Euroopassa. Pk-yritysten osalta pitää edistää sopivia innovointipolitiikkoja Eureka-aloitteen piirissä jo toteutettujen toimien mallin mukaisesti. Tämän tehtävän voisivat täyttää erityisesti sellaiset instituutiot, kuten kauppakamarit, jotka pystyvät tukemaan pk-yrityksiä suoraan liiketoiminnan kehittämisessä ja innovoinnissa.

5.2.7

Jotta voidaan kunnioittaa toissijaisuusperiaatetta ja alueiden ja jäsenvaltioiden huomattavia valmiuksia pk-yritysten tukemisen alalla, on kuitenkin keskityttävä Euroopan tasolla saatavaan lisäarvoon. Tämä voi tarkoittaa useamman kuin kahden eurooppalaisen innovointialan toimijan yhteistyön tukemista tai pääoman tarjoamista innovoijille, joiden konseptit ovat liian riskialttiita kansallisella tasolla tuettaviksi. Lisäksi edellä mainittujen välineiden virtaviivaistamisen pitäisi johtaa rahoitusympäristön tehostumiseen. Siksi pitäisi olla odotettavissa, että Euroopan innovaationeuvosto vaatisi pienemmän osuuden Euroopan horisontti -ohjelman budjetista kuin Horisontti 2020 -puiteohjelman rahoitusvälineiden budjetista, eikä Euroopan komission ehdotukseen sisältyvää huomattavaa lisäystä. Vuoden 2020 jälkeisillä tutkimus- ja innovaatio-ohjelmilla pitäisi tukea enemmän tavoitteiden laadullisia näkökohtia.

5.2.8

Sosioekonomisen järjestelmän ”älykkyyttä” ei voi mitata vain määrällisillä indikaattoreilla, kuten varainkäytöllä tutkimukseen ja innovointiin; pitäisi hyödyntää myös laadullisia indikaattoreita, kuten syntyneiden innovaatioiden tyypittelyä, kansalaisyhteiskunnalle kertyviä etuja sekä luotujen työpaikkojen määrää. Sen vuoksi ETSK pitää seikkaa myönteisenä.

5.2.9

ETSK on tyytyväinen siihen, että komissio on ottanut uuteen monivuotiseen rahoituskehykseen mukaan esteettömyyden ”mahdollistavana edellytyksenä”. Kaiken unioni- ja jäsenvaltiotason T&I-rahoituksen on täytettävä täysimääräisesti esteettömyyskriteerit, jotta tulokset hyödyttävät kaikkia yhteiskuntaryhmiä, myös vammaisia, joiden osuus EU:n väestöstä on 15 prosenttia.

Bryssel 19. syyskuuta 2018.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Luca JAHIER


(1)  COM(2018) 306 final.

(2)  Ks. EUVL C 34, 2.2.2017, s. 66 ja ”Horisontti 2020 -puiteohjelman väliarviointi” (tiedonanto).

(3)  EUVL C 197, 8.6.2018, s.10.

(4)  Vuosiksi 2021–2027 ehdotettu 100 miljardin euron talousarviomääräraha jakautuu niin, että 97,6 miljardia euroa osoitetaan Euroopan horisontti -ohjelmaan (tästä 3,5 miljardia euroa InvestEU-rahastosta) ja 2,4 miljardia euroa Euratomin tutkimus- ja koulutusohjelmaan.

(5)  COM(2016) 723 final.

(6)  Odotettavissa yhteisen yhdistetyn yhtiöveropohjan (CCCTB) myötä.

(7)  EUVL C 34, 2.2.2017, s. 66.

(8)  Tutkimusyhteistyöllä, jossa on mukana vähintään kolme kumppania eri jäsenvaltioista, voidaan yhteisvoimin vastata haasteisiin, joista mikään maa ei kykene suoriutumaan yksin. Lisäksi sen avulla luodaan yhteisvaikutusta EU:n tutkimusympäristössä ja saadaan näin aikaan merkittävää eurooppalaista lisäarvoa. Esimerkkinä voidaan mainita Eurekan piirissä suunnitellut ja toteutetut hankkeet.

(9)  Quintuple Helix and how do knowledge, innovation and the environment relate to each other? A proposed framework for a trans-disciplinary analysis of sustainable development and social ecology, International Journal of Social Ecology and Sustainable Development, Vol.1, No.1, s. 41–69.


6.12.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 440/79


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetusten (EU) N:o 596/2014 ja (EU) 2017/1129 muuttamisesta pk-yritysten kasvumarkkinoiden käytön edistämisen osalta”

(COM(2018) 331 final – 2018/0165 (COD))

(2018/C 440/12)

Esittelijä:

Mihai IVAŞCU

Lausuntopyyntö

Euroopan parlamentti, 11.6.2018

neuvosto, 21.6.2018

Oikeusperusta

EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artikla

Vastaava erityisjaosto

”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus”

Hyväksyminen erityisjaostossa

4.9.2018

Hyväksyminen täysistunnossa

19.9.2018

Täysistunnon nro

537

Äänestystulos

(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)

196/1/1

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK kannattaa komission ehdotusta tehdä pääomamarkkinoista uskottava rahoitusvaihtoehto ja katsoo, että ehdotuksen kolmen tärkeimmän tavoitteen eli pk-yritysten markkinoiden kasvattamisen, rasitteiden lieventämisen ja likviditeetin lisäämisen välille olisi löydettävä tasapaino. Euroopan komissio ei saa syyllistyä ylisääntelyyn, mutta sen on säilytettävä sellainen esteiden taso, joka pidättelee valmistautumattomia yrityksiä.

1.2

ETSK on sitä mieltä, että nykyinen ehdotus – vaikka se on askel oikeaan suuntaan – ei ole riittävä pk-yritysten kasvumarkkinoiden nykyisten esteiden poistamiseksi. Tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa, mutta kunkin yksittäisen toimen on vastattava omasta osuudestaan.

1.3

Yhdysvaltalaisiin yrityksiin verrattuna paljon suurempi osa EU:n yrityksistä pyrkii yhä rahoittamaan toimintaansa pankkilainoilla, vaikka siitä seuraa joskus jopa huomattavia lisäkustannuksia. Rahoitusalaan perehdyttämistä on lisättävä, sillä EU:n julkisilla markkinoilla on ollut vaikeuksia houkutella uusia liikkeeseenlaskijoita, eikä listautumisantien määrä ole noussut merkittävästi.

1.4

ETSK pitää kiinni aiemmista lausunnoistaan, joiden mukaan viestinnän heikko taso (1) ja byrokraattiset toimintamallit (2) ovat merkittäviä esteitä ja näiden esteiden poistamiseksi on tehtävä paljon nykyistä enemmän. Brysselistä käsin tuleva viestintä olisi kohdistettava aina ketjun loppupäähän – itse pk-yrityksiin – osallistamalla muun muassa pk-yritysjärjestöt, työmarkkinaosapuolet ja kauppakamarit.

1.5

ETSK suhtautuu hyvin myönteisesti ehdotukseen luettelon ylläpitämisestä ainoastaan pysyvistä sisäpiiriläisistä pk-yrityksiä varten ja johtohenkilöiden liiketoimien julkistamisen määräajan jatkamisesta kahdella päivällä. Tässä yhteydessä ETSK voi vain ehdottaa, että komissio tutkisi vielä muita keinoja pk-yritysten rasitteiden poistamiseksi ja siirtämiseksi muille sidosryhmille, esimerkiksi kansallisille toimivaltaisille viranomaisille.

1.6

Esitteen keventäminen vähentää huomattavasti rasitusta, mutta ETSK katsoo, että olisi tutkittava mahdollisuuksia yksinkertaistaa asteittain siirtymisesitettä niiden yritysten osalta, jotka ovat osoittaneet kypsyytensä sillä, että ne ovat olleet listautuneita pk-yritysten kasvumarkkinoilla useita vuosia.

1.7

ETSK kannattaa ehdotettuja muutoksia markkinoiden tunnustelujärjestelmään ja varoittaa kansallisten toimivaltaisten viranomaisten liian yksityiskohtaisista tai ohjailevista selvityspyynnöistä.

1.8

ETSK kehottaa komissiota tutkimaan mahdollisuutta houkutella institutionaalisia sijoittajia, kuten yksityisiä eläkerahastoja, sijoittamaan näille pk-yritysten kasvumarkkinoille tarjoamalla erityisesti verokohteluun liittyviä kannustimia. Jäsenvaltioiden tulisi tarkastella mahdollisuuksia luoda lisää houkuttelevia investointien tukijärjestelmiä kansallisella tasolla.

1.9

Likviditeettisopimukset ovat erittäin myönteinen asia erityisesti alikehittyneille markkinoille. ETSK uskoo, että Euroopan komission valmistelema likviditeettisopimuksia koskeva 29. järjestelmä tarjoaa liikkeeseenlaskijoille lisävaihtoehdon kansallisen lainsäädännön ohella.

1.10

ETSK muistuttaa, että perusteelliset ja säännölliset vaikutustenarvioinnit ovat tarpeen. Vuosittain tehtyinä nämä arvioinnit voisivat tarjota arvokasta tietoa sääntelykehyksen tulevia muutoksia varten.

2.   Euroopan komission ehdotus

2.1

Komission ehdotus on osa pääomamarkkinaunionin tavoitetta. Ehdotuksessa keskitytään erityisiin muutoksiin, jotka koskevat tammikuusta 2018 alkaen säänneltyjen pk-yritysten kasvumarkkinoiden toimintaa. EU:ssa on saatu aikaan huomattavaa edistystä, kun on pyritty lisäämään rahoituslähteitä yritysten laajentuessa asteittain ja parantamaan markkinarahoituksen saatavuutta kaikkialla EU:ssa. Käyttöön on jo otettu uusia sääntöjä, joilla edistetään eurooppalaisten riskipääomarahastojen (EuVECA) sijoituksia startup-yrityksiin ja keskisuuriin yrityksiin. Yhdessä Euroopan investointirahaston (EIR) kanssa komissio on lisäksi käynnistänyt yleiseurooppalaisten riskipääomarahasto-osuusrahastojen ohjelman (VentureEU).

2.2

Ehdotuksen päätavoitteena on helpottaa pienten ja keskisuurten yritysten listautumista ja pääomamarkkinoiden hyödyntämistä kasvunsa rahoittamiseksi. Ehdotuksessa hienosäädetään alustavaa kehystä, joka on askel eteenpäin kohti parempaa ja tehokkaampaa sääntelyä.

2.3

Ehdotus koskee kaikkia pk-yritysten kasvumarkkinoille listautuneita yrityksiä riippumatta siitä, ovatko ne pk-yrityksiä. Tämän avulla varmistetaan ensinnäkin se, että nopeasti kasvavia yrityksiä ei rangaista niiden hyvästä taloudellisesta suorituskyvystä, ja toiseksi se, että nämä markkinat kykenevät houkuttelemaan myös suuria yrityksiä. Komissio odottaa, että näiden uusien sääntöjen käyttöönoton myötä yhä useammat monenkeskiset kaupankäyntijärjestelmät rekisteröityvät pk-yritysten kasvumarkkinoiksi (tähän mennessä vain kolme 40:stä on tehnyt näin).

2.4

Ehdotus sisältää kevennyksiä, joilla

vähennetään pk-yritysten rasitusta, joka liittyy kirjaamista ja julkistamista koskeviin velvoitteisiin, samalla kun säilytetään markkinoiden luotettavuus ja kattava tiedonkulku sijoittajille

luodaan yhteiset likviditeettisopimuksia pk-yritysten kasvumarkkinoilla koskevat säännöt, mikä mahdollistaa osakkeiden likviditeetin lisäämisen

annetaan liikkeeseenlaskijoille mahdollisuus laatia kevennetty esite, kun ne pyrkivät siirtymään säännellyille markkinoille (uusi siirtymisesite mahdollistaa sen, että vähintään kolme vuotta listautuneina olleet liikkeeseenlaskijat voivat siirtyä helpommin tärkeimpiin pörsseihin ja tavoitella siten parempaa likviditeettiä ja suurempaa määrää sijoittajia).

3.   Yleistä

3.1

Rahoitusalan ulkopuolisista yrityksistä 99,8 prosenttia on pk-yrityksiä. Ne tuottavat noin 58 prosenttia kokonaislisäarvosta ja työllistävät yli 90 miljoonaa ihmistä. Vuosittain kuitenkin noin 200 000 pk-yritystä ajautuu konkurssiin, mikä vaikuttaa yli 1,7 miljoonaan työntekijään (3).

3.2

EIP:n investointikyselyn 2016/2017 mukaan pk-yritykset ovat yleensä riippuvaisia sisäisistä varoista investointeja varten (yli 60 prosenttia) (4). Jäljelle jäävä osuus koostuu enimmäkseen pankkien rahoitusvälineistä. Markkinapohjaisen rahoituksen koko potentiaalia ei hyödynnetä. ETSK uskoo, että tämä on yhä tärkeämpää innovatiivisille yrityksille tai niille yrityksille, joilla on korkea riski–hyöty-profiili.

Taulukko 1

Investointien rahoituslähteet viimeksi päättyneellä tilikaudella, EU28  (5)

(%)

 

Mikroyritykset

Pienet yritykset

Keskisuuret yritykset

Suuret yritykset

Sisäiset varat tai kertyneet voittovarat

71

64

59

57

Ulkoinen rahoitus

28

35

38

38

Pankkilainat

60

60

57

54

Muu pankkirahoitus

11

8

10

11

Leasing

18

23

24

23

Myyntilaskurahoitus

2

3

3

4

Perheeltä / ystäviltä saadut lainat

4

2

1

1

Avustukset

4

3

4

3

Joukkovelkakirjat

0

0

1

4

Oma pääoma

0

0

0

1

Muu

1

1

1

1

Konsernin sisäinen rahoitus

0

1

3

5

Huom. Kyse on yrityksistä, jotka ovat tehneet investointeja viimeksi päättyneellä tilikaudella. (Yritykset, jotka eivät osanneet vastata tai eivät suostuneet vastaamaan on jätetty pois.)

3.3

ETSK huomauttaa, että pk-yritykset ovat haluttomia hakemaan rahoitusta pääomamarkkinoilta ja valmiita kärsimään pankkilainarahoituksen korkeammista kustannuksista. Tämä kulttuurillinen erityispiirre on yksi keskeisimmistä erottavista tekijöistä paremmin menestyviin Yhdysvaltojen pääomamarkkinoihin ja siihen nähden, että amerikkalaiset yritykset ovat vähemmän riippuvaisia pankkilainoista. Rahoitusalaan perehdyttämisen lisääminen on ensisijaisen tärkeää.

3.4

ETSK on jo maininnut muissa lausunnoissa katsovansa, että ”byrokraattinen toimintamalli ja monimutkaiset hallinnolliset säännöt ovat edelleen yleisiä EU:n pk-yrityspolitiikassa ja nykyisissä tukimekanismeissa, vaikka unionitasolla pyritään jatkuvasti hallinnollisen taakan minimointiin” (6).

3.5

ETSK on ilmaissut aiemmin tukevansa muita ehdotuksia, joiden tavoitteena on vähentää esitteiden laatimisesta aiheutuvaa hallinnollista rasitusta kaikilta liikkeeseenlaskijoilta, varsinkin pk-yrityksiltä, säännöllisiltä arvopapereiden liikkeeseenlaskijoilta ja listautumisen jälkeiseltä liikkeeseenlaskulta (7). Lisäksi ETSK on todennut, että ”[v]aikka pankkilainat ovat todellisuutta, oman pääoman saantia rahoitusvälineenä tarvitaan myös, mutta se ei ole tarpeeksi kehittynyttä Euroopassa rankaisevien verojärjestelmien, oman pääoman kulttuurin puutteen, heikon finanssiosaamisen ja hajanaisten maksukyvyttömyysjärjestelmien vuoksi” (8).

3.6

ETSK kannattaa Euroopan komission aloitetta pk-yritysten hallinnollisen rasitteen vähentämisestä, jotta pk-yritykset voisivat päästä helpommin pääomamarkkinoille ja monipuolistaa rahoituslähteitään. ETSK kannattaa myös tämän ehdotuksen ilmoitettua tavoitetta lisätä pk-yritysten kasvumarkkinoiden liikkeeseenlaskijoiden liikkeeseen laskemien osakkeiden likviditeettiä.

3.7

Vaikka pk-yritysten listautumisesta pk-yritysten markkinoille saamat hyödyt ovat ilmiselviä ja vaikka listautuminen parantaa ja monipuolistaa niiden rahoitusmahdollisuuksia, EU:n julkisilla markkinoilla on itse asiassa ollut vaikeuksia houkutella uusia liikkeeseenlaskijoita, eikä listautumisantien määrä ole merkittävässä kasvussa. Vain 3 000 pk-yritystä yli 20 miljoonasta olemassa olevasta pk-yrityksestä on listautunut, ja listautumisanteja on vain puolet rahoituskriisiä edeltäneestä määrästä. Riittämätön likviditeetti näillä markkinoilla aiheuttaa liikkeeseenlaskijoille suurempia pääoman hankkimiseen liittyviä kustannuksia ja lisää osakkeenomistajien haluttomuutta tehdä sijoituksia, minkä seurauksena markkinavälittäjät ovat vähemmän kiinnostuneita tukemaan pieniä pörssiyhtiöitä.

3.8

Pääomarahoitus on ratkaisevan tärkeää arvoa ja kasvua luoville innovatiivisille yrityksille ja erityisesti sellaisille yrityksille, joilla on korkea riski–hyöty-profiili. Siemenrahoitus ja varhaisessa vaiheessa tapahtuva pääomarahoitus voivat tehostaa yritysten perustamista ja kehittymistä, kun taas muut pääomaehtoiset välineet, kuten erityiset alustat pk-yritysten julkista listautumista varten, voivat tarjota taloudellisia resursseja kasvuun suuntautuville ja innovatiivisille pk-yrityksille. Lisäksi pääomaehtoinen rahoitus voi soveltua velkarahoitusta paremmin sellaisille pk-yrityksille, joilta puuttuu vakuuksia tai joilla on negatiivinen tai epäsäännöllinen kassavirta tai jotka tarvitsevat pidempiä laina-aikoja, jotta niiden investoinnit alkaisivat kannattaa (9).

3.9

EU:n markkinat ovat yhä hajanaiset, ja vaikuttaa siltä, että ne eivät kykene tukemaan suurta määrää listautumisanteja. Euroopalla vaikuttaa olevan vahva asema kasvavien innovatiivisten korkean teknologian yritysten osalta, mutta kun nämä yritykset tarvitsevat vahvoja pääomasijoituksia, ne päätyvät usein konkurssiin. Nopeasti kasvavat yritykset siirtyvät myös usein EU:n markkinoilta Yhdysvaltojen markkinoille etsiessään helpommin saatavilla olevia osakeoptiojärjestelyjä.

3.10

Listatut yritykset ovat vähemmän riippuvaisia pankkirahoituksesta, ja niillä on käytössään laajempi sijoittajapohja. Lisäksi niillä on enemmän näkyvyyttä. Tästä huolimatta tarvitaan lisätoimia, jotta voidaan kehittää sellainen sääntelykehys, jolla pystytään entistä enemmän tukemaan pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia saada julkista rahoitusta, erityisesti tekemällä pk-yritysten kasvumarkkinamerkkiä tunnetuksi. Asianmukaisen sääntelyn avulla olisi löydettävä tasapaino sijoittajansuojan ja markkinoiden luotettavuuden välille.

3.11

Pk-yritykset, joilla on käytettävissään monipuolisia rahoituslähteitä, ovat vahvempia ja kilpailukykyisempiä, sillä niillä on pienemmät kustannukset ja paremmat kehitysnäkymät. Tämä mahdollistaa vahvemmat työmarkkinat ja kansalaisten paremmat mahdollisuudet löytää työpaikka koulutustasostaan riippumatta.

3.12

ETSK suosittaa, että Euroopan komissio harkitsisi lisähelpotuksia pk-yritysten kasvumarkkinoiden sääntöihin ja vaatimuksiin, jotta kasvumarkkinat voitaisiin paremmin erottaa säännellyistä markkinoista ja jotta niistä voitaisiin tehdä houkuttelevampia aloitustason markkinoina.

4.   Erityistä

4.1

ETSK tukee varauksetta käynnissä olevia toimia, joilla pääomamarkkinoista pyritään tekemään uskottava rahoitusvaihtoehto osana pääomamarkkinaunionin tavoitetta. ETSK epäilee kuitenkin, ovatko nykyiset toimet riittäviä markkinoilla nykyisin esiintyvien merkittävien esteiden poistamiseksi. Pk-yritykset eivät vaikuta muuttavan rahoituskäyttäytymistään, joten lisätoimet ovat tarpeen. Euroopan komissio on myöntänyt, että kyse on vain yhdestä edistysaskeleesta eikä täydellisestä ratkaisusta kaikkiin pääomamarkkinoiden haasteisiin.

Taulukko 2

Rahoitusmuodot, joita pk-yritykset toivoisivat näkevänsä enemmän rahoitusvälineiden valikoimassa seuraavien kolmen vuoden aikana, EU28 (10)

Image

4.2

Jää nähtäväksi, vähentävätkö toimet todella säännösten noudattamisesta johtuvia kustannuksia, keventävätkö ne rasitteita ja edistävätkö ne markkinoiden likviditeettiä – nämä kaikki tavoitteet ovat jokseenkin kunnianhimoisia –, mutta ETSK uskoo, että ehdotetut toimet ovat kuitenkin askel oikeaan suuntaan.

4.3

ETSK uskoo, että sellaisten pk-yritysten pieni määrä, joilla on käytettävissään markkinapohjaista rahoitusta, johtuu myös viestinnän puutteesta alemmalla tasolla. EU:n tason viestit ja välineet eivät tavoita ketjun loppupäätä eli kohteina olevia pk-yrityksiä. Tämä johtuu monista eri syistä, joista tärkein on riittämätön vuorovaikutus ja ennakoiva viestintä Brysselistä käsin jäsenvaltioiden ja pk-yritysjärjestöjen, työmarkkinaosapuolien ja kauppakamarien suuntaan. ETSK on varoittanut tästä aiemmassa lausunnossaan (11), mutta tähän mennessä parannuksia ei ole ollut juuri havaittavissa.

4.4

Toisaalta institutionaalisten sijoittajien pientä määrää pk-yritysten osakemarkkinoilla ja velkakirjamarkkinoilla voidaan selittää sillä, että näille sijoittajille ei ole tarjolla kannustimia, erityisesti verokohteluun liittyen. ETSK kehottaa komissiota tarkastelemaan tätä mahdollisuutta.

4.5

ETSK suhtautuu myönteisesti ehdotukseen jatkaa johtohenkilöiden liiketoimien julkistamista koskevaa määräaikaa kahdella päivällä. Tämä on tärkeä väline nuorten markkinoiden avoimuuden ja symmetrisyyden säilyttämiseksi, mutta kolmen päivän määräaika on ollut ratkaiseva rajoite pk-yrityksille. ETSK uskoo, että ehdotettu muutos johtaa virtaviivaisempaan menettelyyn yrityksille vaikeampina tai kiireisempinä ajanjaksoina. ETSK suosittelee, että komissio tutkisi keinoja poistaa hallinnollisia rasitteita yrityksiltä ja siirtää niitä muille toimijoille, kuten kansallisille toimivaltaisille viranomaisille.

4.6

ETSK on jo ilmaissut täyden tukensa niiden vaatimusten yksinkertaistamiselle ja virtaviivaistamiselle, jotka koskevat julkaistavaa esitettä, kun arvopapereita tarjotaan säännellyillä markkinoilla. Tämä tekee esitteistä kustannustehokkaampia ja hyödyllisempiä sijoittajille niiden sisältämiä tietoja ajatellen (12). Kaikki uudet ehdotukset tämän tavoitteen saavuttamiseksi ovat enemmän kuin tervetulleita. Kun otetaan huomioon sellaisten tietojen suuri määrä, jotka pk-yritysten kasvumarkkinoiden yritysten on julkistettava markkinoiden väärinkäyttöasetuksen ja direktiivin 2014/65/EU nojalla, ETSK katsoo, että yksinkertaisempi siirtymisesite riittää yritysten siirtyessä säännellyille markkinoille.

4.7

Lisäksi ETSK kannattaisi sitä, että esitettä yksinkertaistettaisiin asteittain niiden säännellyille markkinoille siirtyvien yritysten osalta, jotka ovat olleet listautuneita pk-yritysten kasvumarkkinoilla kohtuullisen monta vuotta.

4.8

ETSK suhtautuu myönteisesti ehdotukseen, että pk-yritysten kasvumarkkinoille listautuneet yritykset pitävät luetteloa vain pysyvistä sisäpiiriläisistä, sillä sisäpiiritietoihin käsiksi pääsevien työntekijöiden määrä on rajallinen ja pysyy yleensä samana. Tämän avulla vähennettäisiin merkittävästi rasitusta.

4.9

ETSK kannattaa muutoksia markkinoiden tunnustelujärjestelmään, sillä ehdotetut muutokset helpottavat yritysten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskua pk-yritysten kasvumarkkinoiden liikkeeseenlaskijoiden kannalta. Mitä tulee pk-yritysten kasvumarkkinoiden liikkeeseenlaskijoilta vaadittuihin selvityksiin sisäpiiritietojen julkistamisen lykkäämisen tapauksessa, ETSK katsoo, että kansallisten toimivaltaisten viranomaisten liikkeeseenlaskijan ilmoituksen jälkeen tapauskohtaisesti pyytämien selvitysten ei pitäisi olla liian yksityiskohtaisia tai ohjailevia.

4.10

Markkinoiden väärinkäyttöasetus aiheuttaa hallinnollisia ja oikeudellisia kustannuksia, ja EU:n ulkopuoliset liikkeeseenlaskijat voivat nähdä sen EU:n markkinoille listautumisen esteenä. ETSK suosittelee lisämuutoksia vaatimusten mukauttamiseksi pk-yritysten kasvumarkkinoita varten.

4.11

Likviditeettisopimukset ovat tervetulleita, erityisesti alikehittyneillä markkinoilla, mutta EU:n tason ehdotuksella luotaisiin tasapuoliset toimintaedellytykset, joiden pohjalta voidaan asettaa paikalliset ehdot. ETSK katsoo, että komission parhaillaan valmistelemalla likviditeettisopimuksia koskevalla 29. järjestelmällä liikkeeseenlaskijoille tarjotaan mahdollisuus laatia likviditeettisopimus joko kansallisen lainsäädännön pohjalta, jos se on olemassa, tai EU:n laajuisen asetuksen pohjalta.

4.12

Komission ehdotus on selvä askel eteenpäin. ETSK ehdottaa kuitenkin, että vaikutustenarviointeja tehtäisiin säännöllisesti ja että muut kuin luottamukselliset tiedot ja määrällisiin indikaattoreihin perustuvat analyysit olisivat laajasti saatavilla.

Bryssel 19. syyskuuta 2018.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Luca JAHIER


(1)  EUVL C 345, 13.10.2017, s. 15.

(2)  EUVL C 345, 13.10.2017, s. 15.

(3)  Szczepanski, M., ”Helping European SMEs to grow: Start-up and scale-up initiatives for business ventures in the EU”

(4)  ”EIBIS 2016/2017: Surveying Corporate Investment Activities, Needs and Financing in the EU”, Euroopan investointipankki, 2017

(5)  Apostolos Thomadakis, ”Developing EU Capital Markets for SMEs: Mission impossible?”, ECMI Commentary No. 46, 4. syyskuuta 2017

(6)  EUVL C 345, 13.10.2017, s. 15.

(7)  EUVL C 177, 18.5.2016, s. 9.

(8)  EUVL C 288, 31.8.2017, s. 20.

(9)  Kaousar Nassr, I. & Wehinger, G., ”Opportunities and limitations of public equity markets for SMEs”, OECD Journal: Financial Market Trends 1/2015, s. 49–84.

(10)  Thomadakis, A., ”Developing EU Capital Markets for SMEs: Mission impossible?”, ECMI Commentary No. 46, 4. syyskuuta 2017

(11)  EUVL C 345, 13.10.2017, s. 15.

(12)  EUVL C 177, 18.5.2016, s. 9.


6.12.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 440/85


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi moottoriajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun varalta otettavasta vakuutuksesta ja vakuuttamisvelvollisuuden voimaansaattamisesta 16 päivänä syyskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/103/EY muuttamisesta”

(COM(2018) 336 final – 2018/0168 (COD))

(2018/C 440/13)

Esittelijä:

Christophe LEFÈVRE

Lausuntopyyntö

neuvosto, 6.6.2018

Euroopan parlamentti, 11.6.2018

Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artiklan 1 kohta

Vastaava erityisjaosto

”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus”

Hyväksyminen erityisjaostossa

4.9.2018

Hyväksyminen täysistunnossa

19.9.2018

Täysistunnon nro

537

Äänestystulos

(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)

191/0/6

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) suhtautuu myönteisesti komission ehdotuksiin moottoriajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun varalta otettavasta vakuutuksesta ja vakuuttamisvelvollisuuden voimaansaattamisesta annetun direktiivin muuttamisesta. Komitea pitää sen sijaan valitettavana, ettei komissio ole käyttänyt tilaisuutta hyväkseen ja ennakoinut autonomisten ajoneuvojan kehitystä ehdotukseen liittyvässä vaikutustenarvioinnissa (1) esitetyistä huomioista huolimatta.

1.2

Lisättäessä liikenneonnettomuuksissa vahingon kärsineiden suojaa sellaisissa tapauksissa, joissa vakuutuksenantaja on maksukyvytön, komitea pitää tärkeänä ehdotusta, jonka mukaan vahingon kärsineet saavat korvauksen asuinjäsenvaltionsa elimeltä. Komissio sulkee kuitenkin pois korvausvaatimuksen esittämisen elimelle, jos vahinkoa kärsinyt on esittänyt vaatimuksen suoraan vakuutusyritykselle tai ryhtynyt oikeudellisiin toimenpiteisiin. Komitea suosittaa, ettei tätä poissulkemista sovelleta, jos vakuutusyrityksestä tulee tällä välin maksukyvytön (konkurssi tai likvidaatio) tai jos vahingon kärsinyt antaa elimelle luvan toimia sijastaan oikeudellisten toimenpiteiden edunsaajana nopeuttaakseen korvauksen saamista. Komitea suosittaa, että käytetään vahingon kärsineen kannalta suotuisimpia korvaustasoja (vahingon perusteita), kun valitaan, käytetäänkö vahingon tapahtumispaikkana olleen valtion vai asuinjäsenvaltion korvaustasoja.

1.3

Vakuutus- ja vahinkohistoriatodistusten tunnustamisen parantamisen yhteydessä komitea kehottaa ilmoittamaan epäillyn kuljettajan nimen ja sen, missä määrin hän oli vastuussa onnettomuuden aiheuttamisesta (kokonaan, osittain tai ei lainkaan). Komiteaa askarruttaa todistuksen sisältö, kun vastakkain ovat kansallinen lainsäädäntö, joka kattaa ajoneuvon kuljettajasta riippumatta, ja lainsäädäntö, jonka mukaan ajoneuvo on vakuutettu tietylle kuljettajalle henkilökohtaisen riski- ja vahinkoprofiilin mukaan hinnoiteltuna tai jonka mukaan ajokortin haltija on vakuutettu käytetystä ajoneuvosta riippumatta. Komitea kehottaa komissiota vaatimaan vakuutus- ja vahinkohistoriatodistusten antamista suojatussa muodossa ja sallimaan todistusten voimassaolon varmistamiseksi sellaisen yhteenliitetyn tietokannan käytön, johon lainvalvontaviranomaiset pääsevät tutustumaan.

1.4

Vakuuttamattomilla ajoneuvoilla ajamista ehkäisevien vakuutustarkastusten osalta komitea suhtautuu myönteisesti ehdotukseen käyttää rekisterikilpien tunnistusteknologiaa, jotta ajoneuvot voidaan tarkastaa kansallisen järjestelmän puitteissa pysäyttämättä niitä. Jos vakuutusta ei ole, komitea suosittaa, että ajoneuvolla ajaminen estetään voimassa olevan vakuutustodistuksen toimittamiseen saakka.

1.5

Vakuutusturvan vähimmäismäärien yhdenmukaistamisen yhteydessä komitea suosittaa, että komissio asettaa lopullisen määräajan, johon mennessä korvausten vähimmäismäärät on otettava käyttöön.

1.6

Komitea suhtautuu myönteisesti direktiivin soveltamisalaan liittyvään selvennykseen, joka koskee ajoneuvon liikennevälineenä käyttöä yleisellä tai yksityisellä alueella riippumatta siitä, onko se paikallaan vai liikkeessä. Ulkopuolelle jää tunnistettujen ajoneuvojen käyttö yksinomaan maataloustyössä. On kuitenkin varmistettava, että tätä direktiiviä sovelletaan yleisillä teillä liikkuviin maatalousajoneuvoihin.

1.7

Kun tarkastellaan yhdenmukaisuutta alan muiden säännösten kanssa, komitea katsoo, että komission ehdotukset tukevat henkilöiden ja tavaroiden vapaata liikkuvuutta ja noudattavat sisämarkkinoiden periaatteita varmistaessaan vakuutuksenantajien palvelujen tarjoamisen vapauden ja sijoittautumisvapauden.

2.   Taustaa ja johdanto

2.1

Komissio ehdottaa moottoriajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun varalta otettavasta vakuutuksesta ja vakuuttamisvelvollisuuden voimaansaattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/103/EY (2) muuttamista.

2.2

Euroopan komission tarkoituksena on parantaa moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa vahingon kärsineiden suojaa, joka ei tällä hetkellä ole riittävä, pienentää eroja vakuutuksen ottajien kohtelussa EU:ssa bonus-malus-järjestelmän osalta ja lisätä direktiiviin Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisut, jotka on tehty ensimmäisen, vuonna 1972 moottoriajoneuvojen vakuutuksesta annetun direktiivin täytäntöönpanon jälkeen.

2.3

Direktiivi on keskeinen säädös, jolla tuetaan sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa vapaan liikkuvuuden osalta: kun vakuutusmaksu on maksettu, ei tarvita lisävakuutuksia toisessa jäsenvaltiossa liikkumista varten. Direktiivillä pyritään myös yhdenmukaistamaan moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa vahingon kärsineiden suojaa mahdollisimman pitkälle.

2.4

Lainsäädäntö perustuu kansainväliseen vihreän kortin järjestelmään, joka on 48 maan välinen EU:n ulkopuolinen järjestelmä. Direktiivin 2009/103/EY keskeiset osat ovat seuraavat:

moottoriajoneuvojen pakollinen vastuuvakuutus, joka on voimassa koko EU:ssa yhden vakuutusmaksun perusteella

tällaisten vastuuvakuutusten tarjoaman vakuutusturvan pakolliset vähimmäismäärät (jäsenvaltiot voivat kuitenkin vaatia parempaa vakuutusturvaa kansallisella tasolla)

kielto, jonka mukaan jäsenvaltiot eivät saa tarkastaa järjestelmällisesti sellaisten ajoneuvojen vakuutuksia, joiden pysyvä kotipaikka on toisessa jäsenvaltiossa

jäsenvaltioiden velvollisuus perustaa takuurahastoja, joista maksetaan korvauksia vakuuttamattomien tai tuntemattomien ajoneuvojen aiheuttamissa onnettomuuksissa vahingon kärsineille

moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa vahingon kärsineiden suojaaminen toisessa jäsenvaltiossa kuin vahingon kärsineen asuinjäsenvaltiossa

vakuutuksenottajien oikeus saada vakuutuksenantajaltaan todistus vakuutus- ja vahinkohistoriastaan edeltävien viiden vuoden ajalta.

2.5

Vuonna 2017 toteutettiin komission vuoden 2016 työohjelman ja maaliskuussa 2017 julkaistun kuluttajille tarkoitettuja rahoituspalveluja koskevan toimintasuunnitelman mukaisesti direktiivin 2009/103/EY arviointi (3). Lisäksi Euroopan unionin tuomioistuin antoi kyseisenä vuonna kaksi tuomiota. Nämä tekijät saivat komission esittämään tarkasteltavana olevan ehdotuksen.

2.5.1   Liikenneonnettomuuksissa vahingon kärsineiden suojan parantaminen tapauksissa, joissa vakuutuksenantaja on maksukyvytön

2.5.1.1

Komissio ehdottaa, että kussakin jäsenvaltiossa valtuutetaan elin suorittamaan vahingon kärsineille, jotka asuvat vakituisesti jäsenvaltion alueella, korvausta ainakin vakuuttamisvelvollisuuden vastuurajoihin saakka henkilövahingoista tai aineellisista vahingoista, jotka on aiheuttanut vakuutusyrityksen vakuuttama ajoneuvo, jos korvausvaatimuksessa esitettyihin seikkoihin ei anneta perusteltua vastausta kolmen kuukauden kuluessa tai jos vakuutus- tai jälleenvakuutusyritys on konkurssi- tai likvidaatiomenettelyssä. Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa vahinkoa kärsinyt on jo esittänyt vaatimuksen suoraan vakuutusyritykselle tai ryhtynyt oikeudellisiin toimenpiteisiin, jotka ovat yhä vireillä.

2.5.1.2

Komission mukaan kyseinen elin voi vaatia hyvityksen vastuussa olevan henkilön kotivaltiossa olevalta elimeltä.

2.5.2   Vakuutus- ja vahinkohistoriatodistusten tunnustamisen parantaminen erityisesti rajat ylittävissä yhteyksissä

2.5.2.1

Direktiivissä säädetään velvollisuudesta antaa todistus ajoneuvon vakuutus- ja vahinkohistoriasta viideltä edeltävältä vuodelta. Vakuutuksenantajia ei vaadita ottamaan todistuksia huomioon vakuutusmaksujen laskennassa.

2.5.2.2

Komissio suosittaa standardoimaan näiden todistusten sisällön ja muodon. Niissä tulisi antaa tarkat tiedot, joiden avulla voitaisiin mukauttaa maksut vakuutus- ja vahinkohistorian perusteella ja turvata todistukset.

2.5.3   Vakuutustarkastukset, joilla ehkäistään vakuuttamattomilla ajoneuvoilla ajamista

2.5.3.1

Komissio suosittaa, että kansallisen yleisen tarkastusjärjestelmän puitteissa käytetään rekisterikilpien tunnistusteknologiaa, joka ei edellytä ajoneuvon pysäyttämistä, jolloin tarkastukset eivät haittaa henkilöiden ja ajoneuvojen vapaata liikkumista.

2.5.3.2

Komissio huomauttaa, että jäsenvaltion alueelle saapuvien ajoneuvojen vakuutusten tarkastaminen edellyttää jäsenvaltioiden välistä tietojenvaihtoa.

2.5.4   Vakuutusturvan vähimmäismäärien yhdenmukaistaminen

2.5.4.1

Komissio toteaa, että korvausten vähimmäistasoissa on eroja valtioiden välillä erityisesti sen vuoksi, että tasoja ei ole mukautettu siirtymäkauden aikana. Komissio suosittaa, että vakuutusturvan vähimmäismäärät yhdenmukaistetaan, mutta kullakin jäsenvaltiolla on tästä huolimatta oikeus vahvistaa korkeampia vastuurajoja.

2.5.5   Direktiivin soveltamisala

2.5.5.1

Komissio sisällyttää direktiiviin kolme Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota (4) ja täsmentää näin moottoriajoneuvon vastuuvakuutuksen ottamisvelvollisuuden soveltamisalaa jättäen soveltamisalan ulkopuolelle onnettomuudet, joissa ajoneuvoa on käytetty yksinomaan maataloustyössä: kaikki toiminta, johon kuuluu ajoneuvon tavanomainen käyttö liikennevälineenä riippumatta siitä, käytetäänkö sitä yleisellä tiellä vai yksityisalueella ja onko ajoneuvo paikallaan vai liikkeessä.

2.6   Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

2.6.1

Komissio toteaa, että sen ehdotuksilla tuetaan henkilöiden ja ajoneuvojen vapaata liikkuvuutta ja että ne ovat yhdenmukaisia sisämarkkinoiden periaatteiden kanssa, koska niillä varmistetaan vakuutuksenantajien palvelujen tarjoamisen vapaus ja sijoittautumisvapaus.

3.   Huomiot

3.1

ETSK suhtautuu myönteisesti komission ehdotuksiin moottoriajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun varalta otettavasta vakuutuksesta ja vakuuttamisvelvollisuuden voimaansaattamisesta annetun direktiivin muuttamisesta. Ehdotus perustuu saatuihin kokemuksiin lainsäädäntöpuitteiden mukaisesti, mutta myös vaikutustenarviointeihin ja julkisiin kuulemisiin. Lisäksi siinä otetaan huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö.

3.2   Liikenneonnettomuuksissa vahingon kärsineiden suojan parantaminen tapauksissa, joissa vakuutuksenantaja on maksukyvytön

3.2.1

Komitea pitää tärkeänä ehdotusta, jonka mukaan vahingon kärsineet saavat korvauksen asuinjäsenvaltionsa elimeltä vakuutusyritysten laiminlyöntien korjaamiseksi tai tapauksissa, joissa vakuutusyritykset eivät anna perusteltua vastausta kohtuullisessa ajassa, ja suhtautuu myönteisesti siihen, että vahingon kärsineen asuinvaltion elin voi vaatia korvausta vastuussa olevan osapuolen valtion elimeltä.

3.2.2

Kun otetaan huomioon, että ehdotus sulkee pois mahdollisuuden, että hallintoelin suorittaisi korvauksen vahingon kärsineelle, jos tämä on esittänyt vaatimuksen suoraan vakuutusyritykselle tai jos oikeudelliset toimenpiteet ovat vireillä, komitea suosittaa, ettei tätä poissulkemista sovelleta seuraavissa tapauksissa:

jos vakuutusyrityksestä tulee tällä välin maksukyvytön (konkurssi, likvidaatio)

jos valvontaviranomaiset peruuttavat toimiluvan

jos vahingon kärsinyt antaa elimelle luvan toimia sijastaan oikeudellisten toimenpiteiden edunsaajana korvauksen saamiseksi hyvin nopeasti.

Komitea suosittaa, että käytetään vahingon kärsineen kannalta suotuisimpia korvaustasoja (vahingon perusteita), kun valitaan, käytetäänkö vahingon tapahtumispaikkana olleen valtion vai asuinjäsenvaltion korvaustasoja.

3.3   Vakuutus- ja vahinkohistoriatodistusten tunnustamisen parantaminen erityisesti rajat ylittävissä yhteyksissä

3.3.1

Komitea on tyytyväinen siihen, että vaaditaan järjestelmällisesti standardoidun todistuksen antamista siitä, onko viiden edellisen vuoden aikana tapahtunut vahinkoja.

3.3.2

Komitea kehottaa ilmoittamaan lisäksi epäillyn kuljettajan nimen sekä sen, missä määrin hän oli vastuussa vahingon aiheuttamisesta (kokonaan, osittain tai ei lainkaan).

3.3.3

Komiteaa askarruttaa todistuksen sisältö, kun vastakkain ovat kansallinen lainsäädäntö, joka kattaa ajoneuvon kuljettajasta riippumatta, ja lainsäädäntö, jonka mukaan ajoneuvo on vakuutettu tietylle kuljettajalle henkilökohtaisen riski- ja vahinkoprofiilin mukaan hinnoiteltuna tai jonka mukaan ajokortin haltija on vakuutettu käytetystä ajoneuvosta riippumatta.

3.3.4

Komiteaa pohtii kuitenkin tilannetta, joka syntyy siinä tapauksessa, että moottoriajoneuvoilla ei ole kuljettajaa, tai mahdollisesti vastuussa olevan ”kuljettajan” käsitettä silloin, kun moottoriajoneuvoa ohjataan etänä.

3.3.5

Komitea panee merkille, ettei komissio aio antaa säännöksiä vakuutus- ja vahinkohistoriatodistuksiin tai vakuutustodistuksiin liittyvistä asiakirjarikoksista.

3.3.6

Komitea kehottaa komissiota vaatimaan vakuutus- ja vahinkohistoriatodistusten antamista suojatussa muodossa ja sallimaan todistusten voimassaolon varmistamiseksi sellaisen yhteenliitetyn tietokannan käytön, johon lainvalvontaviranomaiset pääsevät tutustumaan.

3.3.7

Komitea panee merkille, ettei komissio käsittele rajat ylittävien yhteenliitäntäjärjestelmien käyttöönoton rahoitusta.

3.4   Vakuutustarkastukset, joilla ehkäistään vakuuttamattomilla ajoneuvoilla ajamista

3.4.1

Komitea suhtautuu myönteisesti ehdotukseen rekisterikilpien tunnistusteknologian käytöstä, jolloin ajoneuvoja voidaan tarkastaa pysäyttämättä niitä, jos tarkastukset kuuluvat kansallisella alueella käytettyyn yleiseen tarkastusjärjestelmään eivätkä ne ole syrjiviä tai edellytä ajoneuvon pysäyttämistä.

3.4.2

Komissio ei kuitenkaan ota kantaa siihen, mitä tapahtuu ajoneuvoille, joiden havaitaan olevan vakuuttamattomia. Komitea suosittaa, että ajoneuvolla ajaminen estetään siihen saakka, kunnes toimitetaan voimassa oleva vakuutustodistus tai vakuutustodistus, jonka voimassaoloajan viimeisestä päivästä on enintään kuukausi.

3.4.3

Komissio toteaa, että jäsenvaltion alueelle saapuvien ajoneuvojen vakuutusten tarkastaminen edellyttää jäsenvaltioiden välistä tietojenvaihtoa, ja katsoo, että rekisteröidyn oikeudet, vapaudet ja oikeutetut edut on turvattava yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisesti.

3.4.4

Komissio ei kuitenkaan tee ehdotusta hallintoelimestä eikä siitä, miten voimassa olevien tai päättyneiden vakuutustodistusten yhteenliitetyn tietokannan käyttöönotto ja hallinnointi rahoitetaan.

3.5   Vakuutusturvan vähimmäismäärien yhdenmukaistaminen

3.5.1

Komitea yhtyy komission analyysiin siitä, että vähimmäismäärissä on eroja ja erityisesti, että lähes puolessa EU:n jäsenvaltioista ne ovat vaatimusten vastaisia, koska ne ovat matalampia kuin direktiivissä vahvistetut määrät.

3.5.2

Sen lisäksi, että suositellaan vain vähimmäismäärien yhdenmukaistamista (5), komitea kehottaa komissiota asettamaan lopullisen määräajan, esimerkiksi vuoden 2019 loppu, johon mennessä korvausten vähimmäismäärät on otettava käyttöön, sillä määräaika on jo mennyt umpeen.

3.5.3

Komitea suosittaa, että käytetään vahingon kärsineen kannalta suotuisimpia korvaustasoja (vahingon perusteita), kun valitaan, käytetäänkö vahingon tapahtumispaikkana olleen valtion vai asuinjäsenvaltion korvaustasoja.

3.6   Direktiivin soveltamisala

3.6.1

Komitea suhtautuu myönteisesti selvennykseen, joka koskee ajoneuvon liikennevälineenä käyttöä yleisellä tai yksityisellä alueella riippumatta siitä, onko se paikallaan vai liikkeessä, ja jolla suljetaan pois käyttö yksinomaan maataloustyössä. On kuitenkin varmistettava, että tätä direktiiviä sovelletaan yleisillä teillä liikennöiviin maatalousajoneuvoihin.

3.7   Yhdenmukaisuus alan muiden säännösten kanssa

3.7.1

Komitea toteaa myös, että komission ehdotukset tukevat henkilöiden ja tavaroiden vapaata liikkuvuutta ja noudattavat sisämarkkinoiden periaatteita varmistaessaan vakuutuksenantajien palvelujen tarjoamisen vapauden ja sijoittautumisvapauden.

Bryssel 19. syyskuuta 2018.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Luca JAHIER


(1)  https://ec.europa.eu/transparency/regdoc/rep/10102/2018/EN/SWD-2018-247-F1-EN-MAIN-PART-1.PDF

(2)  EUVL L 263, 7.10.2009, s. 11.

(3)  https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/initiatives/ares-2017-3714481_en

(4)  Tuomio asiassa Vnuk (2014, C-162/13), tuomio asiassa Rodrigues de Andrade (2017, C-514/16) ja tuomio asiassa Torreiro (2017, C-334/16).

(5)  Direktiivi 84/5/ETY sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2005/14/EY.


6.12.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 440/90


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä näihin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksyntävaatimuksista niiden yleisen turvallisuuden ja ajoneuvon matkustajien ja loukkaantumiselle alttiiden tienkäyttäjien suojelun osalta, asetuksen (EU) 2018/… muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 78/2009, (EY) N:o 79/2009 ja (EY) N:o 661/2009 kumoamisesta”

(COM(2018) 286 final – 2018/0145 COD)

(2018/C 440/14)

Esittelijä:

Raymond HENCKS

Lausuntopyyntö

Euroopan parlamentti, 28.5.2018

neuvosto: 4.6.2018

Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artiklan 1 kohta

Vastaava erityisjaosto

”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus”

Hyväksyminen erityisjaostossa

4.9.2018

Hyväksyminen täysistunnossa

19.9.2018

Täysistunnon nro

537

Äänestystulos

(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)

193/1/2

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Viime vuosikymmeninä liikenneturvallisuus on parantunut Euroopan unionissa huomattavasti liikennesääntöjen, kuljettajien käyttäytymistä sekä ammattikuljettajien työoloja ja koulutusta koskevien vaatimusten vahvistamisen, tieinfrastruktuurin ja pelastuspalvelujen valmiuksien parantamisen sekä ajoneuvojen turvallisuutta koskevien EU:n lainsäädännön vaatimusten tiukentamisen ansiosta. Autoteollisuus on kyennyt vastaamaan näihin vaatimuksiin innovatiivisilla teknisillä ratkaisuilla.

1.2

Tieliikennekuolemien määrä unionissa on kuitenkin paljon korkeampi kuin vuonna 2011 annetussa liikennepolitiikan valkoisessa kirjassa asetettu tavoite, jonka mukaan tieliikennekuolemien määrä unionissa olisi saatava lähelle nollaa vuoteen 2050 mennessä ja kuolemaan johtavien liikenneonnettomuuksien määrä olisi puolitettava vuoteen 2020 mennessä.

1.3

Suurin osa liikenneonnettomuuksista johtuu pelkästään inhimillisistä virheistä, jotka liittyvät useimmiten ylinopeuteen, tarkkaamattomuuteen tai ajamiseen päihtyneenä. EU:n kansalaisia olisi siis kannustettava – tai jopa pakotettava – yhä painokkaammin käyttäytymään asianmukaisesti ja ottamaan ensisijainen vastuu omasta ja muiden tienkäyttäjien turvallisuudesta unionissa.

1.4

Liikenneturvallisuuteen olisikin sovellettava yhtenäistä lähestymistapaa, jonka kattaa kuljettajien käyttäytymisen, ammattikuljettajien työolot ja pätevyyden sekä infrastruktuurin. Ajoneuvoon asennettavat turvajärjestelmät, jotka voivat varoittaa inhimillisistä virheistä tai korjata niitä, ovat myös merkittävä turvallisuustekijä.

1.5

ETSK on tyytyväinen siihen, että komissio aikoo tehdä uusista erilaisista kehittyneistä turvallisuusominaisuuksista pakollisia kaikille ajoneuvoille. Näitä ovat ajoneuvojen vakiovarusteet, kuten rengaspaineen seurantajärjestelmät, älykäs nopeudensäätö, kuljettajan väsymyksen ja tarkkaavaisuuden seuranta, tarkkaamattomuuden tunnistus, peruutustutkat sekä hätäpysäytyksen ja -jarrutuksen merkkivalot.

1.6

ETSK on myös samaa mieltä siitä, että raskaat ajoneuvot ja linja-autot on varustettava järjestelmällä, joka havaitsee lähellä ajoneuvon etuosaa tai ajoneuvon tienreunaista sivua olevat loukkaantumiselle alttiit tienkäyttäjät ja varoittaa heistä, ja että ne suunnitellaan ja rakennetaan siten, että loukkaantumiselle alttiit tienkäyttäjät näkyvät paremmin kuljettajan istuimelta. Lisäksi ne on varustettava kaistavahtijärjestelmällä. Komitea suhtautuu myönteisesti myös velvoitteeseen suunnitella ja rakentaa linja-autoja, joihin liikuntarajoitteisilla henkilöillä ja pyörätuolin käyttäjillä on esteetön pääsy.

1.7

Sen sijaan komitea kummastelee, miksi komissio ei vaadi alkolukon käyttöönottoa vaan tyytyy pelkästään sen asennuksen helpottamiseen. ETSK katsoo, että alkolukon asentamisen on oltava velvoite, ei vaihtoehto.

1.8

Lisäksi ETSK suosittaa asentamaan myös kuorma-autoihin, raskaisiin ajoneuvoihin ja linja-autoihin onnettomuustietotallentimen, koska vaikka ajopiirturit tallentavatkin jo osan ajoa koskevista tiedoista, niihin ei tallennu ratkaisevia tietoja onnettomuuden ajalta ja sen jälkeen.

1.9

Lopuksi ETSK pahoittelee, että valmistajien vapaaehtoisesti asentamia, EU:n lainsäädäntöä tiukempia turvajärjestelmiä asennetaan usein vain hinta-asteikon yläpään ajoneuvomalleihin, kun taas huokeammista malleista tällaiset ei-pakolliset edistyneet turvajärjestelmät puuttuvat. Tästä seuraa, että kaikilla EU:n kansalaisilla ei ole käytössään turvallisuudeltaan saman tasoisia ajoneuvoja. Tilanteen korjaamiseksi ETSK kehottaa komissiota niin käsiteltävänä olevan asetuksen osalta kuin yleisestikin mukauttamaan eurooppalaiset normit teknologian kehitykseen mahdollisimman nopeasti.

1.10

Tämä koskee myös raskaita ajoneuvoja ja linja-autoja ja etenkin järjestelmää, joka havaitsee lähellä ajoneuvon etuosaa tai ajoneuvon tienreunaista sivua olevat loukkaantumiselle alttiit tienkäyttäjät ja varoittaa heistä. Tällainen järjestelmä sisältyy jo asetusehdotukseen, mutta se olisi myös tehtävä pakolliseksi mahdollisimman nopeasti.

2.   Johdanto

2.1

Viime vuosikymmeninä liikenneturvallisuus on parantunut huomattavasti erityisesti ajoneuvoihin asennettujen edistyneiden turvajärjestelmien, tieinfrastruktuurin parantamisen, liikennesääntöjen tehostamisen, kuljettajille tarkoitettujen valistuskampanjojen sekä pelastuspalvelujen nopeuden ja valmiuksien ansiosta.

2.2

Jäsenvaltioiden välillä on kuitenkin yhä merkittäviä eroja, vaikka Euroopan komissio pyrkii erilaisten ohjelmien ja ohjeiden avulla yhdenmukaistamaan turvallisuutta koskevia sääntöjä kaikkialla Euroopan unionissa.

2.3

Esimerkkejä näistä ovat seuraavat:

Liikennemerkit ja -opasteet sekä ajokortin saamisen vähimmäisikä eivät ole kaikkialla samoja.

Matkapuhelimen käyttö ajaessa hands free -laitteen avulla on sallittu eräissä maissa.

Veren sallittua alkoholipitoisuutta koskevat rajat vaihtelevat jäsenvaltioissa nollatoleranssista verrattain sallivaan käytäntöön.

Nopeusrajoitukset ovat erilaisia eri maissa.

Pyöräilijöiltä vaaditut turvavarusteet (kypärä) ja autoilijoilta vaaditut varusteet (huomioliivi, varoituskolmio, ensiapupaketti, sammutin) eivät ole samat kaikkialla.

2.4

Vuonna 2017 tieliikennekuolemien määrä EU:ssa oli 25 300, eli 2 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna (1). Tämä on kuitenkin täysin riittämätöntä suhteessa tavoitteeseen vähentää tieliikennekuolemia merkittävästi (2), jotta määrä saataisiin lähelle nollaa vuoteen 2050 mennessä.

2.5

Viime vuonna loukkaantui vakavasti noin 135 000 ihmistä (3), joista suuri osa oli komission mukaan loukkaantumiselle erityisen alttiita tienkäyttäjiä eli jalankulkijoita, pyöräilijöitä ja moottoripyöräilijöitä.

2.6

Euroopan komission mukaan tieliikenneonnettomuudet aiheuttavat vuosittain arviolta 120 miljardin euron sosioekonomiset kustannukset (sairaanhoito, työkyvyttömyys jne.).

3.   Komission ehdotus

3.1

Tarkastelun kohteena oleva aloite on osa kolmatta Eurooppa liikkeellä -liikkuvuuspakettia. Sen tarkoituksena on tehdä liikkuvuudesta Euroopassa turvallisempaa ja esteettömämpää, Euroopan teollisuudesta kilpailukykyisempi ja Euroopan työpaikoista turvatumpia. Lisäksi pyritään parantamaan valmiuksia ilmastonmuutoksen välttämättömään torjumiseen erityisesti vahvistamalla maantieajoneuvojen turvaominaisuuksiin sovellettavia vaatimuksia.

3.2

Koska nykyiset säännökset, jotka koskevat EU-tyyppihyväksyntämenettelyä jalankulkijoiden suojelun ja vetyajoneuvojen turvallisuuden osalta, ovat suurelta osin vanhentuneita teknologian kehityksen vuoksi, asetukset (EY) N:o 78/2009 (jalankulkijoiden turvallisuus), (EY) N:o 79/2009 (vetykäyttöisten ajoneuvojen turvallisuus) ja (EY) N:o 661/2009 (moottoriajoneuvojen yleiseen turvallisuuteen liittyvät tyyppihyväksyntävaatimukset) kumotaan ja ne korvataan vastaavilla E-säännöillä tai niiden muutoksilla, joiden puolesta unioni on äänestänyt tai joita unioni soveltaa päätöksen 97/836/EY mukaisesti.

3.3

Asetuksen soveltamisala pysyy yleisesti ottaen samana kuin moottoriajoneuvojen yleistä turvallisuutta koskevassa asetuksessa (GSR). Ottaen huomioon nykyisin sovellettavat ajoneuvon turvaominaisuudet ja niihin liittyvät vapautukset soveltamisala on kuitenkin laajennettu kattamaan kaikki ajoneuvoluokat, ja vastaavat nykyiset kaupunkimaastureihin ja pakettiautoihin liittyvät vapautukset on poistettu.

3.4

Asetusehdotuksessa vahvistetaan yleiset tekniset vaatimukset ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksynnälle ja esitetään luettelo turvallisuuteen liittyvistä osa-alueista, joiden osalta annetaan (tai on tarpeen antaa) tarkempia sääntöjä sekundaarilainsäädännössä. Tarkasteltavana olevan asetusehdotuksen liitteessä luetellaan kaikki liikenneturvallisuutta koskevat E-säännöt, joiden soveltaminen on EU:ssa pakollista.

3.5

Lisäksi ehdotuksella on tarkoitus siirtää komissiolle valta vahvistaa yksityiskohtaisia sääntöjä ja teknisiä vaatimuksia delegoiduilla säädöksillä.

3.6

Nykyistä velvoitetta varustaa henkilöautot rengaspaineen seurantajärjestelmällä laajennetaan kaikkiin ajoneuvoluokkiin.

3.7

Kehittyneet turvaominaisuudet, kuten älykäs nopeusavustin, kuljettajan väsymyksen ja tarkkaavaisuuden seurantajärjestelmä tai tarkkaamattomuuden tunnistusjärjestelmä, peruutustutka, hätäjarrutuksen merkkivalo, alkolukon asennuksen helpottaminen ja kehittynyt hätäjarrutusjärjestelmä, säädetään pakollisiksi kaikissa ajoneuvoissa.

3.8

Lisäksi henkilöautoihin ja kevyisiin hyötyajoneuvoihin on asennettava

onnettomuustietotallennin

kaistavahtijärjestelmä

etusuojajärjestelmä, joka on suunniteltu ja rakennettu siten, että suojellaan loukkaantumiselle alttiita tienkäyttäjiä päähän kohdistuvilta iskuilta.

Kuorma-autoissa (luokat N2 ja N3) sekä linja-autoissa (luokat M2 ja M3) on oltava

järjestelmä, joka havaitsee lähellä ajoneuvon etuosaa tai ajoneuvon tienreunaista sivua olevat loukkaantumiselle alttiit tienkäyttäjät ja varoittaa heistä ja joka on suunniteltu ja rakennettu siten, että loukkaantumiselle alttiit tienkäyttäjät näkyvät paremmin kuljettajan istuimelta

kaistavahtijärjestelmä.

Lisäksi linja-autot on suunniteltava ja rakennettava siten, että liikuntarajoitteisilla henkilöillä ja pyörätuolin käyttäjillä on niihin esteetön pääsy.

Vetykäyttöisten ajoneuvojen on täytettävä asetusehdotuksen liitteeseen V sisältyvät vaatimukset.

Automatisoituja ajoneuvoja koskevia sääntöjä ja yksityiskohtaisia teknisiä turvallisuusvaatimuksia on kehitettävä edelleen, jotta voidaan tukea automatisoitujen ajoneuvojen käyttöönottoa.

4.   Yleistä

4.1

ETSK on tyytyväinen siihen, että komissio aikoo tehdä uusista erilaisista kehittyneistä turvallisuusominaisuuksista pakollisia maantieajoneuvojen vakiovarusteita. Se haluaa kuitenkin muistuttaa, että eurooppalaisilla markkinoilla myytäviä ajoneuvoja koskevien pakollisten vähimmäisvaatimusten tarkistamisen lisäksi EU:n kansalaisia on kannustettava painokkaasti – tai heidät on jopa pakotettava – käyttäytymään asianmukaisesti ja ottamaan vastuu omasta ja muiden eurooppalaisten tienkäyttäjien turvallisuudesta.

4.2

Vaikka ajoneuvojen turvaominaisuuksia koskevat uudet toimet ovat hyödyllisiä ja välttämättömiä, ilman tienkäyttäjien käyttäytymistä, ammattikuljettajien työoloja ja pätevyyttä sekä tieinfrastruktuuria koskevia täydentäviä toimia pelkästään ajoneuvoja koskevien toimien toivottu vaikutus vakavien tieliikenneonnettomuuksien vähentämiseen saattaa jäädä vaatimattomaksi. Tieliikenneonnettomuuksien sekä kuolemien ja vakavien loukkaantumisten edelleen korkeana pysyvä määrä edellyttää liikenneturvallisuuspolitiikan dynaamista mukauttamista. Maantieajoneuvojen turvaominaisuuksiin sovellettavien vaatimusten tiukentamisen ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden lisäksi on toteutettava myös varoittavia toimenpiteitä kaikkia niitä kohtaan, jotka eivät noudata sääntöjä ja jotka asettavat siten itsensä ja muut hengenvaaraan.

4.3

ETSK katsoo, että vaikka kuljettajien välistä vuorovaikutusta helpottavia teknologioita sekä älykkäitä liikennejärjestelmiä on edistettävä, ei voida odottaa, että tulevaisuuden liikkuvuus, kuten älykkäät liikennejärjestelmät ja täysin automatisoitu ajaminen, voisi ratkaista nykyiset haasteet lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä.

4.4

Komission mukaan tarkistetut puitteet soveltuvat aiempaa paremmin loukkaantumiselle alttiiden tienkäyttäjien suojeluun. Asetuksen 3 artiklan 1 kohdassa määritellään loukkaantumiselle altis tienkäyttäjä kaksipyöräistä moottoriajoneuvoa käyttäväksi tienkäyttäjäksi tai ilman moottorin apua kulkevaksi tienkäyttäjäksi, kuten pyöräilijäksi tai jalankulkijaksi. ETSK katsoo, että tämä määritelmä ei välttämättä kata kaikkia riskialttiita luokkia, kuten henkilöitä, jotka ovat luontaisesti haavoittuvaisia ikänsä (lapset, iäkkäät henkilöt) tai vammansa vuoksi.

4.5

On yleisesti tiedossa, että tienkäyttäjien aiheuttamat riskit johtuvat pääasiassa kuljettajien käyttäytymisestä (ylinopeus, alkoholin tai huumeiden käyttö, kannettavien elektronisten laitteiden käyttö ajaessa, tarkkaavaisuuden heikentyminen, kuljettajan fyysinen tila, liian pitkä ajoaika, lepoaikojen noudattamatta jättäminen) ja epäasianmukaisesta infrastruktuurista (jalkakäytävien ja suojateiden puuttuminen, riittämätön valaistus).

4.6

ETSK katsookin, että tällaisten vaarojen välttämiseksi komission olisi vaadittava, että uusiin autoihin asennetaan järjestelmällisesti

mukautuva ja älykäs nopeudensäätöjärjestelmä, joka turvallisuusnäkökohtien lisäksi kannustaa polttoainetta säästävään ajotapaan ja edistää samalla päästöjen vähentämistä

rengaspaineen valvontajärjestelmä

kehittyneet kuljettajan väsymyksen ja tarkkaavaisuuden seurantajärjestelmät ja tarkkaamattomuuden tunnistusjärjestelmät.

4.7

Sitä vastoin komitea kummastelee, miksi asetusehdotuksessa ei vaadita alkolukon käyttöönottoa vaan tyydytään pelkästään sen asennuksen helpottamiseen. ”Verband der TÜV e.V” -järjestön tutkimuksen (4) mukaan 11 prosenttia vuonna 2016 tapahtuneista liikenneonnettomuuksista johtui kuljettajien päihtymyksestä. Koska havaitusti päihtymystilassa ajaneiden kuljettajien suhde havaitsematta jääneisiin on noin 1:600, alkoholin käytöstä johtuvien onnettomuuksien määrän arvioidaan olevan yli 25 prosenttia. ETSK katsoo, että alkolukon asennusta ei tulisi rajoittaa rikoksen uusijoihin, joiden ajoluvan voimassaolo on keskeytetty tuomioistuimen päätöksellä alkoholin tai huumeiden vaikutuksen alaisena ajamisen vuoksi, vaan siitä pitäisi tehdä pakollinen kaikille.

4.8

ETSK suosittaa, että myös kuorma-autoihin ja linja-autoihin asennetaan onnettomuustietotallennin, koska vaikka ajopiirturit tallentavatkin jo osan ajoa koskevista tiedoista, niihin ei tallennu ratkaisevia tietoja onnettomuuden ajalta ja sen jälkeen.

4.9

Tarkastelun kohteena olevaan asetusehdotukseen liitetyn, komission teettämän vaikutustenarvioinnin mukaan uusien turvaominaisuuksien avulla voitaisiin 16 vuoden kuluessa vähentää kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrää 24 794:llä ja vakavien loukkaantumisten määrää 140 740:llä. ETSK katsoo, että näin tarkoin luvuin ilmaistuja arvioita saatetaan pitää epäuskottavina ja että ne voivat heikentää koko vaikutuksenarvioinnin tuottamaa lisäarvoa.

4.10

Lopuksi ETSK kiinnittää huomiota siihen, että ajoneuvovalmistajat kehittävät vapaaehtoisesti ajoneuvoja, jotka täyttävät tiukemmat turvallisuusnormit kuin EU:n lainsäädäntö edellyttää. Valitettavasti tämä koskee usein vain EU:n jäsenvaltioiden tärkeimmillä markkinoilla myytyjä hinta-asteikon yläpään malleja, kun taas huokeammista malleista tällaiset ei-pakolliset turvajärjestelmät puuttuvat. Tästä seuraa, että kaikilla EU:n kansalaisilla ei ole käytössään turvallisuudeltaan saman tasoisia ajoneuvoja. Tilanteen korjaamiseksi ETSK kehottaa komissiota vaatimaan eurooppalaisten normien mukauttamista teknologian kehitykseen mahdollisimman nopeasti.

Tämä koskee myös raskaita ajoneuvoja ja linja-autoja, etenkin järjestelmää, joka havaitsee lähellä ajoneuvon etuosaa tai ajoneuvon tienreunaista sivua (kuolleessa kulmassa) olevat tienkäyttäjät ja varoittaa heistä. Tällainen järjestelmä olisi tehtävä pakolliseksi mahdollisimman nopeasti.

Bryssel 19. syyskuuta 2018.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Luca JAHIER


(1)  Komission lehdistötiedote, 10. huhtikuuta 2018, IP/18/2761

(2)  Komission lehdistötiedote, 10. huhtikuuta 2018, IP/18/2761

(3)  Komission lehdistötiedote, 10. huhtikuuta 2018, IP/18/2761

(4)  https://etsc.eu/wp-content/uploads/5_VdTÜV_DeVol_Brussels.PPT_17.06.18.pdf


6.12.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 440/95


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi EU:n tyyppihyväksyntälainsäädännön täydentämisestä siltä osin kuin on kyse Yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta unionista”

(COM(2018) 397 final – 2018/0220 (COD))

(2018/C 440/15)

Esittelijä:

Séamus BOLAND

Lausuntopyyntö

Euroopan parlamentti, 2.7.2018

neuvosto, 3.7.2018

Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artikla

Vastaava erityisjaosto

”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus”

Hyväksyminen erityisjaostossa

4.9.2018

Hyväksyminen täysistunnossa

19.9.2018

Täysistunnon nro

537

Äänestystulos

(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)

198/0/7

1.   Päätelmät

1.1

ETSK suhtautuu myönteisesti Euroopan komission ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi EU:n tyyppihyväksyntälainsäädännön täydentämisestä siltä osin kuin on kyse Yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta unionista.

1.2

ETSK katsoo, että ehdotuksessa keskitytään välttämättömiin käytännön toimiin, joilla torjutaan ajoneuvojen valmistus- ja jälleenmyyntialaan ja kuluttajiin kohdistuvia todellisia vaikutuksia sellaisten väistämättömien oikeudellisten muutosten seurauksena, jotka liittyvät Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten EU:n lainsäädännön nojalla myöntämiin tyyppihyväksyntiin.

1.3

Tässä yhteydessä ETSK katsoo, että ehdotusta olisi pidettävä niiden monien muiden samanlaisten sopimusten mallina, jotka ovat tarpeen brexitin seurauksena.

1.4

ETSK suosittaa, että ehdotuksesta sovittaessa otetaan huomioon, että tarvitaan kohtuullinen sopeutumisaika ennen uuden järjestelmän täysimääräistä täytäntöönpanoa. Jäsenyyden päättymiselle asetettu määräaika, 29. maaliskuuta, on kaiken kaikkiaan aivan liian rajoittava, ja määräaikaa olisi jatkettava Yhdistyneen kuningaskunnan ja EU:n sopimin ehdoin.

1.5

ETSK toteaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan EU-jäsenyyden päätyttyä sen tyyppihyväksyntäviranomaiset eivät enää voi myöntää hyväksyntiä ajoneuvoille EU:n lainsäädännön nojalla ja että Yhdistyneen kuningaskunnan valmistusteollisuuden on haettava hyväksyntää joltakin EU27:n tyyppihyväksyntäviranomaiselta. Kun otetaan huomioon, että Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen mielestä maan viranomainen olisi tunnustettava kansainvälisesti tyyppihyväksyntäviranomaisena, ETSK suosittaa asian selventämistä.

1.6

ETSK toteaa, että ehdotus pannaan täytäntöön erosopimuksessa määritettyjen kriteerien mukaisesti. Tämän vuoksi se suosittaa, että ehdotusta ei millään tavalla vesitetä.

1.7

ETSK toteaa, että EU:ssa saatetaan tehdä muutoksia ja tarkistuksia direktiiveihin esimerkiksi uuden tekniikan ja uusien tietojen perusteella. Tästä syystä se suosittaa, että sopimuksissa taataan tarvittava jousto asianmukaisten neuvottelujen käymiseksi.

1.8

ETSK suosittaa, että kaikissa yleisissä kauppasopimuksissa ja erosopimuksessa otetaan huomioon EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan väliset laajat markkinat ja että kaikissa sopimuksissa varmistetaan, että markkinoihin ei kohdistu haittavaikutuksia.

1.9

ETSK suosittaa painokkaasti, että tarvittaville tietojärjestelmille sekä koulutus- ja neuvontatoimille myönnetään riittävästi resursseja ja että ne ovat avoimesti kaikkien teollisuudenalan tahojen sekä kuluttajien ja ympäristöalan sidosryhmien saatavilla.

1.10

ETSK toteaa, että vaikka ehdotus ei vaikutakaan ”perusoikeuksiin”, kuluttajien oikeudet ovat aina keskeinen huolenaihe, ja suosittaa tästä syystä tämän näkökohdan huomioon ottamista täytäntöönpanossa.

2.   Yleistä

2.1

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta äänesti EU:n jäsenyydestä 23. kesäkuuta 2016 järjestetyssä kansanäänestyksessä unionista eroamisen puolesta. Päätös kattaa myös Gibraltarin.

2.2

Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti 29. maaliskuuta 2017 EU:lle aikomuksestaan erota unionista Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan nojalla. Tämän jälkeen aloitettiin jäsenyyden päättymistä koskevat neuvottelut uusien monimutkaisten oikeudellisten järjestelyjen sujuvaa hallinnointia silmällä pitäen.

2.3

Kun asiasta päästään sopimukseen, tarkoituksena on, että Yhdistyneen kuningaskunnan EU-jäsenyys päättyy 30. maaliskuuta 2019, jolloin siitä tulee kolmas maa, jollei sopimukselle aseteta uutta alkamispäivää.

2.4

Unionista eroamisen johdosta on ratkaistava monenlaisia käytännön ongelmia, jotka liittyvät EU:n laajuiseen tavaroita ja palveluja koskevaan sääntelyyn. On erityisesti huomattava, että Yhdistyneen kuningaskunnan tyyppihyväksyntäviranomaiset eivät enää toimi EU:n sääntelyviranomaisina jäsenyyden päättymispäivästä alkaen. Tällä on puolestaan seurauksia tavaroita koskevan nykyisen ja tulevan sääntelyn kannalta, mukaan luettuina tavarat, joille on jo myönnetty hyväksyntä.

2.5

On kuitenkin aiheellista huomata, että Yhdistyneen kuningaskunnan tarkka tilanne Yhdistyneen kuningaskunnan tyyppihyväksyntäviranomaisen osalta määrätään kokonaisvaltaisessa sopimuksessa, josta käydään edelleen neuvotteluja.

2.6

Monista seurauksista voidaan mainita niiden useiden toimitusketjujen hajoaminen, joita on hienosäädetty tavaroiden toimittamiseksi kustannustehokkaasti ja oikea-aikaisesti kaikkiin jäsenvaltioihin, myös Yhdistyneeseen kuningaskuntaan.

2.7

Ehdotuksessa on myös otettu huomioon tarve säilyttää kaikki laatunormit ja varmistaa, ettei ympäristöön ja kuluttajiin liittyviä normeja vesitetä.

2.8

Ehdotus voisi hyvin toimia muiden vastaavien sopimusten mallina, ja tässä yhteydessä on olennaisen tärkeää, että kaikki sidosryhmät ja suuri yleisö kannattavat sitä.

2.9

Ehdotuksen mukaan perusoikeuksien suojeluun ei kohdistu seurauksia. ETSK toteaa kuitenkin, että tavaroihin vaikuttavien sääntelyrakenteiden muutokset vaikuttavat aina kuluttajiin.

2.10

Käsillä olevassa lausunnossa keskitytään tarkastelemaan tilannetta, joka liittyy polttomoottoreihin, tavarankuljetuksessa käytettäviin ajoneuvoihin ja ei-liikkuvissa koneissa käytettäviin moottoreihin sovellettavaan tyyppihyväksyntäjärjestelmään.

3.   Komission ehdotuksen pääkohdat

3.1

Komission ehdotuksessa tarkastellaan EU:n lainsäädäntökehystä, jolla hallinnoidaan useisiin tuotteisiin sovellettavaa tyyppihyväksyntäjärjestelmää ja jota ei enää sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sen EU-jäsenyyden päättyessä.

3.2

Komission ehdotuksessa mainitaan erityisesti seuraavat säädökset, joihin asia vaikuttaa mutta joiden osalta saatetaan määritellä siirtymäkauden järjestelyjä erosopimuksessa:

moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen tyyppihyväksyntää koskeva direktiivi 2007/46/EY (korvataan asetuksella, jonka soveltaminen alkaa 1. syyskuuta 2020)

kaksi- ja kolmipyöräisten ajoneuvojen ja nelipyörien tyyppihyväksyntää koskeva asetus (EU) N:o 168/2013

maa- ja metsätaloudessa käytettävien ajoneuvojen tyyppihyväksyntää koskeva asetus (EU) N:o 167/2013 ja

liikkuviin työkoneisiin tarkoitettujen moottorien tyyppihyväksyntää koskeva asetus (EU) 2016/1628.

3.3

Ehdotuksessa selvennetään myös, että Yhdistyneen kuningaskunnan nykyinen tyyppihyväksyntäviranomainen ei voi enää jatkaa toimintaansa EU:n lainsäädännön nojalla. Jotta siis varmistetaan EU:n lainsäädännön jatkuva noudattaminen ja säilytetään pääsy EU:n markkinoille, Yhdistyneessä kuningaskunnassa hyväksynnän saaneiden valmistajien on hankittava uusi hyväksyntä joltakin EU27:n tyyppihyväksyntäviranomaiselta. Tämä koskee myös jo tuotannossa olevia tuotteita.

3.4

Sen lisäksi, että tiedossa on Yhdistyneen kuningaskunnan tyyppihyväksyntäviranomaisen tulevan roolin kannalta merkittäviä seurauksia, myös Yhdistyneen kuningaskunnan ja vastaavasti EU:n ajoneuvoteollisuuden tulevaisuuteen liittyy vakavia huolenaiheita. Ne koskevat pääasiassa Yhdistyneen kuningaskunnan tyyppihyväksyntiin liittyvää oikeudellista epävarmuutta ja sen keskeisen sääntelyperiaatteen vesittymistä, jonka mukaan on varmistettava sääntelyn yhdenmukaisuus kaikkialla Euroopan unionissa.

3.5

Tässä tarkasteltavalla ehdotuksella pyritään ratkaisemaan nämä kysymykset muuttamalla nykyisiä sääntöjä tilapäisesti, jotta asianomaiset valmistajat voivat mahdollisimman helposti hankkia hyväksynnän joltakin EU27:n tyyppihyväksyntäviranomaiselta. Ehdotuksen pääkohtina voidaan mainita, että siinä

annetaan asianomaisille valmistajille nimenomaisesti mahdollisuus hakea EU27-maan tyyppihyväksyntäviranomaiselta uusia hyväksyntiä olemassa oleville tyypeille

säädetään, että Yhdistyneen kuningaskunnan tyyppihyväksyntien perustana olevia testejä ei tarvitse toistaa sen vuoksi, että EU27-maan tyyppihyväksyntäviranomainen ei ole aiemmin nimennyt ja ilmoittanut kyseistä tutkimuslaitosta

säädetään, että tällaisia hyväksyntiä voidaan myöntää, jos uusia ajoneuvoja, järjestelmiä, komponentteja ja erillisiä teknisiä yksiköitä koskevat vaatimukset täyttyvät uusia tyyppejä koskevien vaatimusten asemesta

ehdotetaan järjestelyä, jolla helpotetaan uusien tyyppihyväksyntäviranomaisten löytämistä markkinoilla jo ennen eroa olleille tuotteille, jotta vältettäisiin se, että mikään viranomainen ei olisi vastuussa käytönaikaisen vaatimustenmukaisuuden tarkastuksista tai mahdollisen takaisinvedon järjestämisestä.

3.6

Komission ehdotuksessa todetaan tarve suojella kuluttajia huolehtimalla ajoneuvojen turvallisuudesta ja ympäristönormien säilyttämisestä.

3.7

Ehdotuksessa tarkennetaan, että tyyppihyväksyntäviranomaisten työ ei pääty ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tuotantoon tai saattamiseen markkinoille vaan jatkuu useiden vuosien ajan siitä, kun nämä tuotteet on saatettu markkinoille.

4.   Huomioita

4.1

Ajoneuvovalmistajat tarvitsevat uusia hyväksyntiä uusia malleja varten, joita tuodaan markkinoille noin seitsemän vuoden välein, mutta myös suunnitteluun tai moottoriin tehtäviä merkittäviä muutoksia varten, ja niitä saatetaan tehdä useammin. Näin ollen on entistä kiireellisemmin varmistettava tuotannon edellyttämä sääntelymekanismien sujuva mukauttaminen brexitin jälkeen.

4.2

Lähes 56 prosenttia Yhdistyneen kuningaskunnan ajoneuvoviennistä suuntautuu EU:hun, kun taas vain noin seitsemän prosenttia EU:n ajoneuvoviennistä suuntautuu Yhdistyneeseen kuningaskuntaan. Varaosien toimitukseen liittyviä markkinatoimintoja mittaavista tiedoista voidaan kuitenkin päätellä, että on toteutettava monimutkaisempia järjestelyjä, jotka edellyttävät sujuvaa sääntelyjärjestelmää.

4.3

ETSK toteaa, että ehdotuksen julkaisemisesta huolimatta sen vaikutuksia on mahdoton arvioida niiden merkittävien epävarmuustekijöiden vuoksi, jotka liittyvät EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä käytäviin neuvotteluihin.

4.4

ETSK katsoo, että ehdotus soveltuu paremmin käytettäväksi Yhdistyneen kuningaskunnan ja EU:n välisestä sopimuksesta käytyjen onnistuneiden neuvottelujen jälkeen, kun on olemassa riittävä yhteisymmärrys niiden toimien toteuttamisesta, jotka mahdollistavat kaupankäynnin jossakin muodossa tulliunionin tai sisämarkkinoiden puitteissa.

4.5

ETSK yhtyy Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin alahuoneen julkaisemaan (istuntokauden 2017–2019 viides kertomus The impact of Brexit on the automotive sector) lausumaan, jonka mukaan on epätodennäköistä, että monikansalliset valmistajat, jotka muodostavat valtaosan Yhdistyneen kuningaskunnan ajoneuvoteollisuudesta, pitäisivät taloudellisesti järkevänä perustaa tuotantoa Yhdistyneeseen kuningaskuntaan tilanteessa, jossa sopimukseen ei päästä, tai WTO:n tariffeihin perustuvassa skenaariossa. Jos sopimukseen ei päästä, ehdotusta onkin tarkistettava, jotta se on riittävän vankka tällaista skenaariota varten.

4.6

Yhdistynyt kuningaskunta ja Euroopan unioni eivät vielä ole sopineet Yhdistyneen kuningaskunnan tyyppihyväksyntäviranomaisen tulevaa roolia koskevasta tarkasta tilanteesta. ETSK katsoo, että ongelman ratkaisu on olennaisen tärkeää uuden sääntelyjärjestelmän menestymisen kannalta.

5.   Haasteita

5.1

ETSK suhtautuu myönteisesti ehdotuksen tavoitteisiin, erityisesti siihen, että vähennetään rajoilla syntyvistä viivästyksistä ja tarpeettomasta byrokratiasta johtuvia teollisuuden kustannuksia, ja varmistetaan samalla korkeimpien normien noudattaminen. ETSK katsoo kuitenkin, että näiden tavoitteiden saavuttaminen on valtava haaste, sillä on laadittava täysin uusi sääntelyjärjestelmä.

5.2

ETSK toteaa kuitenkin myös, että järjestely lisää väistämättä kustannuksia pääasiassa siitä syystä, että Yhdistynyt kuningaskunta ei enää tuolloin ole unionin jäsen ja että siihen, kuten muihinkin maihin, jotka eivät ole unionin jäseniä, on sovellettava erilaisia järjestelyjä.

5.3

Esimerkiksi ympäristöön, kuluttajien oikeuksiin ja tuotteiden laatuun liittyvässä sääntelyssä katettuihin kysymyksiin sovelletaan usein uusia tai muutettuja sisäisiä EU:n lakeja ja voimassa olevia direktiivejä. ETSK katsoo, että sekä EU:n että Yhdistyneen kuningaskunnan on varmistettava, että sääntelyjärjestelmää koskeva sopimus on riittävän joustava tämän kysymyksen hallinnoimiseksi ja häiriöiden minimoimiseksi.

5.4

EU:ssa ajoneuvojen valmistus- ja jälleenmyyntiprosessia on kehitetty hyvin integroidulla tavalla. On olemassa lukuisia monitahoisia ja tehokkaita toimitusketjuja, jotka muuttuvat kaikkien asiantuntijoiden ja ETSK:n mukaan merkittävästi sen jälkeen, kun Yhdistyneen kuningaskunnan EU-jäsenyys päättyy. ETSK katsoo myös, että tällainen häiriö heikentää järjestelmien tehokkuutta.

5.5

Kun otetaan huomioon Yhdistyneessä kuningaskunnassa valmistettujen ja EU:hun vietyjen ajoneuvojen suuri määrä, ETSK on erityisen huolestunut siitä, että Yhdistyneen kuningaskunnan sulkeminen näiden markkinoiden ulkopuolelle vaikuttaa kielteisesti kokonaiskilpailukykyyn, mikä puolestaan lisää kustannuksia kaikkien talouden alojen ja kuluttajien kannalta. Tästä syystä komission ehdotuksessa, jossa kehotetaan suojaamaan kaikkia näitä etuja, on varmistettava, että tähän tavoitteeseen sitoudutaan jatkuvasti ja että se kirjataan myös tuleviin sopimuksiin.

5.6

Ehdotettujen muutosten monimutkaisuus edellyttää molemmilta osapuolilta vahvaa sitoutumista kattavaan tiedotukseen ja koulutusohjelmien tarjontaan teollisuudelle ja tyyppihyväksyntäviranomaisille. Tämä on merkittävä haaste resurssien kannalta, ja se vaatii runsaasti aikaa. Aikakehys on erityisen haastava, kun otetaan huomioon nykyinen aikataulu, jonka mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta aikoo erota unionista 50 artiklan nojalla.

5.7

Kun otetaan huomioon sopimusneuvottelujen ja eri järjestelmiin mukautumisen edellyttämä aika, ETSK katsoo, että maaliskuuhun 2019 ajoittuvan jäsenyyden päättymisen jälkeen tarvitaan siirtymäaika.

5.8

Suotuisa lopputulos tarkoittaisi ajoneuvojen ja vastaavien tuotteiden liikkumista Yhdistyneen kuningaskunnan ja EU:n välillä hallinnoivan nykyisen järjestelmän jatkumista. ETSK katsookin, että Yhdistyneessä kuningaskunnassa valmistettujen ajoneuvojen on vastattava EU:n säädöksiä. Tämän vuoksi ehdotusta on erittäin vaikea toteuttaa, jollei Yhdistynyt kuningaskunta ole jollakin tavalla osa tulliunionia tai sisämarkkinoita tai molempia.

5.9

ETSK katsoo, että Yhdistyneen kuningaskunnan uusi asema muuna kuin EU:n jäsenenä aiheuttaa jatkuvasti haasteita ajoneuvoja sekä liikkuvia ja ei-liikkuvia koneita koskevalle sääntelyjärjestelmälle. Jos ongelmia ei pystytä nopeasti ratkaisemaan, valmistajien on lopulta pakko muuttaa nykyisiä toimitusketjujaan, mikä saattaa vaikuttaa tuotteiden saatavuuden jatkumiseen ja kuluttajille aiheutuviin kustannuksiin.

Bryssel 19. syyskuuta 2018.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Luca JAHIER


6.12.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 440/100


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi lääkkeiden lisäsuojatodistuksesta annetun asetuksen (EY) N:o 469/2009 muuttamisesta”

(COM(2018) 317 final – 2018/0161 (COD))

(2018/C 440/16)

Ainoa esittelijä:

János WELTNER

Lausuntopyyntö

neuvosto, 21.6.2018

Euroopan parlamentti, 2.7.2018

Oikeusperusta

EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artikla

 

 

Vastaava erityisjaosto

”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus”

Hyväksyminen erityisjaostossa

4.9.2018

Hyväksyminen täysistunnossa

20.9.2018

Täysistunnon nro

537

Äänestystulos

(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)

167/2/7

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK panee merkille, että komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa (SWD) analysoidaan neljää vaihtoehtoa lisäsuojatodistuksen nykytilanteesta johtuviin ongelmiin puuttumiseksi.

1.2