10.10.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 367/1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Uuden hiilettömän, hajautetun ja digitalisoidun energiahuoltorakenteen vaikutukset työllisyyteen ja alueelliseen talouteen”

(oma-aloitteinen lausunto)

(2018/C 367/01)

Esittelijä:

Lutz RIBBE

Komitean täysistunnon päätös	15.2.2018
Oikeusperusta	työjärjestyksen 29 artiklan 2 kohta
	oma-aloitteinen lausunto
Vastaava erityisjaosto	”liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta”
Hyväksyminen erityisjaostossa	28.6.2018
Hyväksyminen täysistunnossa	11.7.2018
Täysistunnon nro	536
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	123/1/1

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

Energiajärjestelmän muuttaminen siten, että siirrytään hiilettömään, hajautettuun ja digitalisoituun energiahuoltoon, tarjoaa suuria mahdollisuuksia etenkin Euroopan rakenteellisesti heikoille alueille ja maaseutualueille. Uusiutuvien energianlähteiden käytön lisääminen voi tuoda mukanaan merkittäviä myönteisiä työllisyysvaikutuksia, ja se voidaan hoitaa niin, että alueelliselle taloudelle saadaan annettua aivan uudenlaisia virikkeitä.

1.2

Erityisesti on mahdollista, että EU:n energia- ja koheesiopolitiikka voisivat vahvistaa toistensa myönteisiä vaikutuksia. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) pitääkin valitettavana, ettei komissio eivätkä myöskään jäsenvaltiot ole vielä ymmärtäneet, saati sitten hyödyntäneet tätä potentiaalia riittävän hyvin.

1.3

Koheesiopolitiikka on uudelleensuuntauksestaan lähtien kyllä edistänyt uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja energiatehokkuutta, mitä ETSK pitää ilahduttavana, mutta EU:n energiapolitiikka ei toistaiseksi ole juurikaan tukenut koheesiopolitiikkaa. Ei ymmärretä, että uusiutuvien energiamuotojen avulla voitaisiin edistää huomattavasti nimenomaan epäsuotuisassa asemassa olevien alueiden talouskehitystä, ja niinpä valtavat poliittiset mahdollisuudet alueellisen kasvun luomiseen jäävät käyttämättä.

1.4

Jotta tämä potentiaali saadaan hyödynnettyä, alueille on luotava edellytykset vauhdittaa alueellisen talouden kasvua uusiutuvien energialähteiden käyttöä lisäämällä ja siihen liittyvää verkkoinfrastruktuuria kehittämällä ja antaa laajoille yhteiskunnan osille mahdollisuus päästä osallisiksi tästä kasvusta. Alueita on myös tuettava näissä pyrkimyksissä. Yksi alueellisen arvonlisän kannalta erittäin tärkeä osallistumisen muoto on kuluttajien roolin vahvistaminen. Nämä voisivat tuottajakuluttajina osittain myös digitalisaation ansiosta ottaa täysin uudenlaista energiataloudellista vastuuta, päästä taloudellisesti osallisiksi alan toiminnasta ja tukea tällaisen ruohonjuuritasolta lähtevän ilmastonsuojelumallin avulla suurempien poliittisten tavoitteiden saavuttamista.

1.5

Uusiutuvien energialähteiden käytön laajentamisessa on tärkeää soveltaa kokonaisvaltaista aluetaloudellista toimintamallia. Tämä tarkoittaa sitä, että uusiutuviin energialähteisiin pohjautuvan energian tuotanto ja käyttö sovitetaan paikallisesti yhteen – ja vieläpä monialaisesti sähkö-, lämpö- ja liikenneala huomioiden. Tekoäly ja älykkäät verkot voisivat edistää tätä merkittävästi.

1.6

Se, missä määrin alueet tässä onnistuvat, voidaan selvittää suhteuttamalla alueellinen energiankysyntä ja alueellisesti tuotettu tai tuotettavissa oleva uusiutuva energia toisiinsa. ETSK kehottaa laatimaan alueellisten energiakiertotaloussuunnitelmien yhteydessä analyyseja, joiden avulla voidaan arvioida uusiutuvien energiamuotojen tarjoamaa aluetaloudellista potentiaalia eriytetysti kunkin alueen osalta. Suunnitelmissa olisi myös tuotava esiin kuhunkin alueeseen kohdistuvat työllisyyspoliittiset vaikutukset, sillä vaikka yleisesti voidaankin lähteä siitä, että energiakäänne tuo enemmän työpaikkoja kuin tähänastinen energiajärjestelmä on tarjonnut, jotkin alueet tulevat hyötymään tästä enemmän kuin toiset.

1.7

Alueelliset energiakiertotaloussuunnitelmat voisivat muodostaa lähtökohdan paikallisten asukkaiden kanssa käytävälle jäsennellylle ja eriytetylle vuoropuhelulle, jolla on tärkeä merkitys a) uusiutuvien energiamuotojen paikallisen hyväksynnän saannin tai turvaamisen sekä b) alueellisten elinkeinoalueiden vahvistamisen kannalta. ETSK:sta on hämmästyttävää, että tällaisia analyyseja ja suunnitelmia on toistaiseksi tehty vain hyvin harvoissa yksittäistapauksissa.

1.8

Kokonaisvaltainen aluetaloudellinen toimintamalli uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseksi voisi osaltaan edistää EU:n koheesiopolitiikkaa merkittävästi, mutta sen puolesta puhuvat myös monet energiapoliittiset syyt (energiariippuvuuden ja energiaköyhyyden vähentäminen, energiaan liittyvien alojen integroinnin tukeminen, digitalisaation tarjoamien innovointimahdollisuuksien hyödyntäminen ja verkon kuormituksen pienentäminen).

1.9

Näin ollen ETSK kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään tarvittaviin toimiin kokonaisvaltaisen energiataloudellisen toimintamallin toteuttamiseksi uusiutuvien energialähteiden käyttöä lisättäessä: energia-alueiden määrittely, alueellisen energiankysynnän ja alueellisesti tuotetun tai tuotettavissa olevan uusiutuvan energian suhteen empiirisen kartoituksen tukeminen, kohdennettu koulutus ja jatko- ja täydennyskoulutus sekä käytännön toteutusta edistävät kannustimet, esimerkiksi uusiutuvaan energiaan liittyvän infrastruktuurin kehittämisen tukeminen ja verkkokustannusten hinnoittelu tarkoituksenmukaisella tavalla.

2. Taustaa

2.1

Euroopan unionin energiahuolto ja -politiikka ovat perusteellisten muutosten edessä. Nämä eivät koske vain teknistä tuotantoa (siirtyminen hiilipitoisista fossiilisista energialähteistä uusiutuvien energialähteiden yhä laajempaan käyttöön) vaan tuovat mukanaan myös valtavia rakenteellisia muutoksia, jotka liittyvät sekä energian tuotantopaikkaan (siirtyminen keskitetyistä suurvoimaloista hajautetumpiin tuotantorakenteisiin) että tarjonta- ja kulutusrakenteeseen (uusia toimijoita sekä kulutus- ja jakelumalleja mm. digitalisaation seurauksena).

2.2

ETSK on jo eri lausunnoissaan käsitellyt energiakäänteen vaikutuksia niihin alueisiin, joille siitä aiheutuu haittaa. Esimerkkinä mainittakoon hiilikaivosalueet (1). Näillä alueilla muutamat ihmiset ovat jo menettäneet työpaikkansa ja uusilta työpaikkojen menetyksiltä tuskin vältytään. Siksi on entistäkin tärkeämpää ennakoida rakennemuutoksia ja tukea niitä poliittisin toimin, jotta taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset jäävät mahdollisimman vähäisiksi ja niitä saadaan lievennettyä. Komitea suhtautuukin tältä osin myönteisesti komission tekemiin ensimmäisiin aloitteisiin (2).

2.3

ETSK on kuitenkin pannut merkille, että myönteisistä muutoksista, jotka voivat kohdistua esimerkiksi alueelliseen arvonlisään ja työpaikkojen luomiseen, on tähän mennessä keskusteltu vain ohimennen. Komissio tuo nykyisen uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin (2009/28/EY) johdanto-osan kappaleissa kyllä useampaan otteeseen esiin uusiutuvan energian merkityksen alueellisen talouskehityksen kannalta, mutta ETSK on selvitystyönsä aikana joutunut toteamaan, että a) uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisen mahdollisista aluetaloudellisista vaikutuksista ei juurikaan ole tehty tutkimuksia ja että b) komissiossa mutta myöskään jäsenvaltioissa ei ole havaittavissa strategiaa, jonka avulla energia- ja aluekehityspolitiikka todella pyrittäisiin nivomaan määrätietoisemmin toisiinsa. Selvästä poliittisesta strategiasta edellä mainittujen mahdollisuuksien täysimääräiseksi hyödyntämiseksi ei siis voida puhua.

2.4

Tästä huolimatta Euroopassa on valtavasti myönteisiä esimerkkejä alhaalta käsin tapahtuvasta uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisestä paikallis- ja aluetasolla. Satunnaisena esimerkkinä mainittakoon itäranskalaiseen Langresiin (10 000 asukasta) perustettu puulämpövoimala, joka toimittaa 5 kilometrin pituisen lähilämpöverkon kautta lämpöä 22 lämminvesilaitteistoon ja välillisesti muun muassa yhteen hotelliin, virkistyskylpylään ja vanhainkotiin. Sen ansiosta vältytään vuosittain noin 3 400 tonnin hiilidioksidipäästöiltä. Monien tällaisten aloitteiden yhteydessä pistää silmään, että niiden aluetaloudellista merkitystä arvioidaan vain harvoin järjestelmällisesti. Näin ollen on todettava, että tilastotiedoissa on suuri puute.

2.5

Feldheimissa (Berliinin lähellä) on kuitenkin paitsi käytetty noin 20 vuoden ajan paikallisia resursseja johdonmukaisesti paikalliseen energiatuotantoon ja -huoltoon myös tehty perusteellisesti selkoa tämän menettelytavan aluetaloudellisista vaikutuksista. Nykyään kylän sähköntarve katetaan näin moninkertaisesti ja lämmöntarve kokonaan. Energianmyynnistä saatavien suorien tulojen lisäksi kustannussäästöt ovat huomattavat: kylän asukkaat maksavat sähköstä vain 16,6 senttiä kilowattitunnilta, mikä on vain hieman yli 50 prosenttia Saksan keskimääräisestä sähkönhinnasta. Paikallinen väestö on johdonmukaisesti harjoitetun energiakiertotalouden liikkeellepaneva voima ja siten erittäin tiiviisti siinä mukana (3).

ETSK:sta on tärkeää tehdä vertaileva kokonaiskartoitus ja asettaa nämä mahdolliset myönteiset aluetaloudelliset vaikutukset vastakkain edellä mainittujen energiasiirtymän kielteisten sivuvaikutusten kanssa.

2.6

Tämän oma-aloitteisen lausunnon tarkoituksena on esitellä mahdollisuuksia ja esimerkillisiä toimintamalleja ja tuoda esiin puutteita ja siten omalta osaltaan kannustaa vihdoinkin käymään perusteellisempaa keskustelua asiasta.

3. Uusiutuvien energiamuotojen merkitys EU:n ja sen alueiden taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle

3.1

EU on maailman suurin energian tuoja: 53 prosenttia unionin primaarienergiantarpeesta katetaan tuontienergialla, ja energiaa tuodaan vuosittain yhteensä 400 miljardin euron arvosta. EU:n energiariippuvuus on vakava kansantaloudellinen ja geopoliittinen ongelma.

3.2

Euroopan energiaunionin tavoitteena on a) parantaa EU:n energiaturvallisuutta vähentämällä energian tuontia, b) edistää ilmastonsuojelua ja c) luoda uusia työpaikkoja. ETSK katsoo, että tämä unionitason makrotaloudellinen tavoitteenasettelu on tarkoituksenmukainen myös aluetasolla ja sitä tulisi noudattaa.

3.3

Uusiutuvien energiamuotojen edistämisestä ei näin ollen tule keskustella vain ilmastonsuojelusyistä. Kyse on kotoperäisistä energialähteistä, joita on saatavilla kaikilla unionin alueilla toisin kuin fossiilisia luonnonvaroja, joten niiden käytön edistämistä on pidettävä tärkeänä aluepoliittisena tavoitteena: energiatuotanto voisi ja sen pitäisi edistää alueiden taloutta.

3.4

Mitä enemmän alueellisille toimijoille, olipa kyse kansalaisista, alueella toimivista yrityksistä tai kunnista itsestään, onnistutaan antamaan mahdollisuuksia päästä taloudellisesti osallisiksi tästä toiminnasta, sitä varmemmin uusiutuviin energialähteisiin liittyvän infrastruktuurin kehittämiselle saadaan tarvittava hyväksyntä. Uusiutuvien energialähteiden tuottama alueellinen arvonlisä kasvaa, mitä aktiivisemmin alueelliset toimijat otetaan toimintaan mukaan.

3.5

Se, miltä tällainen taloudellinen osallisuus voi tarkalleen ottaen näyttää, käy ilmi uusiutuvien energialähteiden arvoketjun eriytetystä tarkastelusta:

—

Ensiksi on syytä mainita uusiutuvia energialähteitä hyödyntäviin voimalaitoksiin tehtävät varsinaiset investoinnit: laitokset sinänsä ”tuodaan” yleensä muilta alueilta. Sama pätee suunnitteluprosessiin, jonka etenkin suurehkojen hankkeiden yhteydessä hoitavat usein insinööri- tai suunnittelutoimistot, jotka eivät monesti myöskään itse ole sijoittautuneet kyseiselle alueelle. Alueen talouteen kohdistuvat vaikutukset ovat siis melko pienet.

—

Sen sijaan laitosten toiminta- ja huoltokustannusten kautta syntyy välitöntä alueellista arvonlisää. Tällaiset kustannukset ovat uusiutuvia energialähteitä hyödyntävissä voimalaitoksissa kuitenkin verrattain pienet. Myönteisiä vaikutuksia esimerkiksi maahan asennettujen tuuli- ja aurinkosähkövoimaloiden yhteydessä ovat paikallisille maaomistajille maksettavat vuokrat, ja lisäksi kunnat saattavat saada verotuloja.

—	Uusiutuvia energialähteitä hyödyntävien laitosten varsinainen taloudellinen hyöty saadaan kuitenkin tuotetun energian myynnistä tai käytöstä. Alueen talouden kannalta on siis ratkaisevaa, kenen käsissä laitosten toiminta on ja kuka voi saada siitä hyötyä.

3.6

Yksi taloudellisen osallisuuden muoto ovat energia-alan työpaikat, joita alueelle voi syntyä uusiutuvien energialähteiden käytön laajentamisen myötä. Lukuisat tutkimukset osoittavat, että energiajärjestelmän muuttamisella on selvästi myönteinen nettovaikutus työllisyyteen – tuoreimpana esimerkkinä mainittakoon Alankomaita käsittelevä tutkimus (4). On syytä korostaa, että sen mukaan tästä myönteisestä vaikutuksesta hyötyvät kaikki Alankomaiden läänit.

Jotta tällaista myönteistä kehitystä saadaan aikaan kaikilla EU:n alueilla, on tarpeen investoida mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ihmisten asianmukaiseen pätevöitymiseen.

3.7

On selvää, että nämä myönteiset vaikutukset eivät kaikissa tapauksissa, esimerkiksi hiilialueilla, pysty täysin kompensoimaan rakennemuutoksesta aiheutuvia haittoja. Siirtyminen uusiutuviin energiamuotoihin tarjoaa kuitenkin suuria suotuisan kehityksen mahdollisuuksia niillä monilla Euroopan alueilla, jotka nykyään ovat pelkkiä energian tuojia.

3.8

Toinen alueellisen taloudellisen osallisuuden muoto on suora osallistuminen uusiutuvia energialähteitä hyödyntäviin voimalaitoksiin tehtäviin investointeihin ja näin ollen niiden toimintaan. Uusiutuvia energialähteitä hyödyntävissä voimaloissa pääomakustannukset muodostavat suurimman osan kokonaiskustannuksista, joten alueellisen arvonlisän kannalta on sitäkin tärkeämpää, että alueelliset toimijat voivat investoida näihin laitoksiin. Saksalaista Hessenin osavaltiota koskevan tutkimuksen mukaan alueellinen arvonlisä voi nousta jopa kahdeksankertaiseksi, jos tuulipuisto on alueellisissa käsissä (5).

3.9

Muutamilla EU:n alueilla poliittiset vastuutahot ovat ymmärtäneet asian merkityksen ja käynnistäneet lainsäädäntöaloitteita, joiden tarkoituksena on lisätä alueellista osallisuutta uusiutuvista energiamuodoista. Esimerkkeinä mainittakoon Community Empowerment Bill (Skotlanti), Lov om fremme af vedvarende energi (Tanska), Bürger- und Gemeindenbeteiligungsgesetz (Mecklenburg-Etu-Pommerin osavaltio Saksassa) ja National Energy Independence Strategy (Liettua).

3.10

Kolmas mahdollinen osallisuuden muoto on se, että kuluttajat voivat ostaa alueillaan sijaitsevissa voimaloissa tuotetun energian suoraan esimerkiksi nk. sähkönhankintasopimuksin. Digitalisaatio tuo sähkönhankintasopimukset myös pienehköjen energiankäyttäjien saataville, ja kustannuskehitys antaa aihetta olettaa, että paikallisesti tuotetun tuuli- tai aurinkosähkön kustannukset tulevat yhä useammin olemaan tukkumarkkinahintoja alhaisempia.

3.11

Myös seuraava mahdollinen vaikutus on tärkeä: kun alueellisessa energiakiertotaloudessa tuotetaan säästöjen tai uusiutuviin energialähteisiin perustuvien tulojen avulla uutta arvonlisää alueella taikka vähennetään energian tuonnista johtuvaa varojen virtaamista muualle, saadaan käyttöön pääomaa, jota voidaan investoida myös muihin eli energia-alan ulkopuolisiin talouden aloihin. Ei siis pidä tarkastella ainoastaan suoria työllisyysvaikutuksia (kuten uusiutuviin energialähteisiin liittyviä työpaikkoja) vaan myös välillisiä vaikutuksia, joita uudet alueelliset rahavirrat saattavat saada aikaan.

4. Uusiutuvat energiamuodot osana aluepolitiikkaa – malliesimerkki Puolasta (Podlasie)

4.1

Puolalainen Podlasien voivodikunta tarjoaa erityisen havainnollisen esimerkin siitä, miten tekstijaksossa 3 esitetyistä pohdinnoista voidaan siirtyä käytännön toimiin aluetasolla. Esimerkki osoittaa, miten rakenteellisesti heikolla alueella voidaan uusiutuvien energialähteiden käyttöä lisäämällä harjoittaa tuloksekasta aluepolitiikkaa – ja vieläpä tilanteessa, jossa kansalliset normit ovat kaukana ihanteellisesta. Tämä edellyttää kuitenkin järjestelmällistä toimintaa, jota esitellään seuraavassa.

4.2

Voivodikunnan aluevaltuusto (sejmik) hyväksyi vuonna 2012 aluekehityssuunnitelman, joka muodostaa perustan EU:n rakennerahastojen hyödyntämiseksi käynnistettyjen toimenpideohjelmien toteuttamiselle.

4.3

Podlasie, joka kuuluu rakenteeltaan ja tulotasoltaan EU:n heikoimpiin alueisiin, tuo energiaa vuosittain noin 5,2 miljardin Puolan zlotyn (eli 1,25 miljardin euron) arvosta. Voivodikunnassa ei ole omia fossiilisia energialähteitä.

4.4

Kehitysstrategiassa puhutaan suunnitellusta ”vallankumouksesta”, jolla pyritään neljään tavoitteeseen: 1) riippumattomuus sähköntuonnista, 2) uusiutuvien energiamuotojen osuuksien lisääminen energiankulutuksesta, 3) hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja 4) alueen taloudellisten mahdollisuuksien parantaminen korvaamalla muualta tuotavat (erittäin hiili-intensiiviset) energialähteet alueellisilla (puhtailla) energiamuodoilla.

4.5

Podlasiessa on ymmärretty, että ”alueellisen energiapolitiikan” onnistuminen edellyttää myös energiamarkkinoiden toimijarakenteen huomioon ottamista. Niinpä tavoitteena on, ”että Podlasien asukkaat ja yritykset ovat hajautettujen energialähteiden haltijoita”.

4.6

Podlasiessa sijaitseva Turośń Kościelnan kunta on vuoden 2016 lopusta alkaen käyttänyt Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) varoja siihen, että se on järjestänyt asukkailleen 38 lämpöpumpun, 77 aurinkosähkölaitteiston ja 270 aurinkolämpöjärjestelmän hankinnan. Kunta huolehtii laskutuksen, tilausten ja asennusten koordinoinnista ja hoitaa siten oikeudelliset ja tekniset työt asukkaidensa puolesta. Investoinnit on rahoitettu 85-prosenttisesti EU:n rakennerahastoista saaduin tukivaroin. Tulevaisuudessa noin 25 prosenttia kaikista taloista on varustettu nykyaikaisella uusiutuvia energialähteitä hyödyntävällä tekniikalla.

4.7

Pieniin aurinkosähköjärjestelmiin sovelletaan Puolassa nettomittausta, ja asukkaat tältä pohjalta tuottavat omaa ”vihreää” sähköään (kaikki oheiskulut mukaan laskettuna) noin 0,18 Puolan zlotyn hintaan kilowattituntia kohden (noin 4,3 senttiä/kWh). Vertailun vuoksi todettakoon, että verkosta hankittava (pääosin hiilellä tuotettu sähkö) maksaa nykyään 0,65 Puolan zlotya (eli 15,5 senttiä) kilowattitunnilta. Näin ollen sähkökustannukset ovat pienentyneet noin 75 prosenttia, ja säästyneet varat koituvat alueen talouden hyväksi.

4.8

Voivodikunnan aluejohtajan kanslia on ottanut tästä toimintatavasta mallia ja mahdollistanut vuonna 2017 samanlaisten hankkeiden käynnistämisen 62 muussakin kunnassa. Tukea on haettu yhteensä noin 4 700:aa katolle asennettavaa aurinkolämpöjärjestelmää varten sekä 2 250:tä vastaavanlaista aurinkosähkölaitteistoa varten, joiden kokonaiskapasiteetti on hieman yli 7 MWp, ja hankkeet on tarkoitus toteuttaa vuonna 2018.

4.9

Pohdinnoissa on kuitenkin jo kauan sitten edetty tätäkin pidemmälle, esimerkiksi sähköisen liikkuvuuden suuntaan. Podlasie käyttää energian tuontiin vuosittain 5,2 miljardia Puolan zlotya, ja tästä noin 1,5 miljardia zlotya menee pelkästään henkilöajoneuvoissa käytettävän bensiinin ja dieselin tuontiin.

4.9.1

Podlasiessa asia on järkeilty näin: Alueella rekisteröidyillä henkilöautoilla ajetaan vuosittain suunnilleen 5,2 miljardia kilometriä. Jos kaikki ajoneuvot kulkisivat sähköllä ja kulutus olisi 15 kWh/100 km, sähköä tarvittaisiin likimäärin 800 000 MWh. Kun verkosta hankittavan sähkön hinta on tätä nykyä 0,63 Puolan zlotya kilowattitunnilta, sähkökustannuksiin menisi noin 500 miljoonaa zlotya niiden 1,5 miljardin zlotyn sijasta, jotka nykyään käytetään fossiilisiin polttoaineisiin. Alueelle jäisi jo pelkästään tämän ansiosta likimäärin 1 miljardi Puolan zlotya, ja näillä varoilla voitaisiin vahvistaa taloutta!

4.9.2

Tarvittava sähkömäärä voitaisiin tuottaa noin 70:n (alueellisesti asennetun) tuulivoimalaitoksen avulla. Yhden tällaisen voimalan vuosittain tuottama sähkö riittää suunnilleen 7 000 henkilöauton käyttöön, ja yksi kilowattitunti maksaa noin 6–7 senttiä. Jos 7 000 autoilijaa yhdistäisi voimansa ja harjoittaisi tällaista voimalatoimintaa osuuskunnan muodossa, heidän sähköajoneuvojen käyttökustannuksensa pienenisivät vielä huomattavasti. Tämä olisi kuitenkin tehtävä oikeudellisesti ja hallinnollisesti mahdolliseksi esimerkiksi niin, että verkot avataan vertaisjakelulle. Digitalisaatio tarjoaa tällaisia mahdollisuuksia, mutta poliittinen todellisuus on niiden tiellä!

4.10

Lisäksi Podlasiessa pohditaan lämpövoimaloissa käytettävän hiilen korvaamista alueella tuotetulla tuulisähköllä. Tuulisähköä käytettäisiin teollisissa lämpöpumpuissa ja lämmönvarastointilaitteissa. Tämä vaikuttaa erittäin taloudelliselta, mutta pohdinnat eivät ole siitä huolimatta edenneet alustavaa suunnittelua pidemmälle. Edes toteutettavuustutkimukseen ei löydy määrärahoja.

5. Enemmän alueellista arvonlisää alueellisesti tuotetun uusiutuvan energian alueellisen käytön avulla

5.1

Podlasien esimerkki osoittaa, että yksi uusiutuvien energiamuotojen merkittävistä vaikutuksista on alueellisen ostovoiman mahdollinen vahvistuminen. Vaikutuksen kartoittamiseksi on tärkeää arvioida ensin paitsi sähkö- myös lämpö- ja liikennealalla tarjoutuvat mahdollisuudet ”alueellisen energiakiertotalouden” puitteissa.

5.2

Aurinkolämpö on hyvä esimerkki aluetaloudellisen toimintamallin tarjoamien mahdollisuuksien havainnollistamiseksi. Laitteistojen asennuksen ja toiminnan tuottama alueellinen arvonlisä on vähäinen, etenkin kun aurinkolämpöön liittyy toisaalta myös kielteisiä vaikutuksia esimerkiksi silloin, kun se korvaa öljylämmityksen ja lämmitysöljyn myyjien työpaikat ovat tämän vuoksi uhattuina. Aurinkolämmöllä on kuitenkin käytännössä erittäin myönteisiä vaikutuksia kuluttajien kannalta. Mitä suurempi aurinkolämmön osuus nimittäin on heidän koko lämmitystarpeestaan, sitä enemmän he voivat luopua hiilen, maaöljyn ja maakaasun kaltaisista energiaraaka-aineista, joiden tuonti merkitsee ostovoiman virtaamista alueelta hiilen, öljyn ja kaasun viejämaiden tai monikansallisten mineraaliöljy- ja maakaasukonsernien hyödyksi.

5.3

Kaiken kaikkiaan vaikuttaa tarpeelliselta kartoittaa alueellisen energiataseen avulla, missä määrin alueellinen energiankulutus saadaan tai voitaisiin saada katettua alueellisesti tuotetun (ja mahdollisesti välivarastoidun) uusiutuvan energian avulla. Taseen on katettava seuraavat neljä näkökohtaa:

On määritettävä, kuinka paljon alueella tarvitaan energiaa sähkö-, lämpö- ja liikennealalla. Lämpö- ja liikennealan huomioon ottaminen on tärkeää kahdesta syystä: ensinnäkin näiden alojen osuus energiankulutuksesta on 75 prosenttia, ja toiseksi lämpö- ja liikennesovellukset tarjoavat merkittäviä joustomahdollisuuksia, jotka ovat yleensä käytettävissä vain paikan päällä.

On kartoitettava, mitkä ovat mahdollisuudet kattaa tämä tarve alueella tuotetulla uusiutuvalla energialla. Tätä varten on myös selvitettävä, missä määrin pääomavirrat todella saadaan tämän ansiosta kääntymään alueen hyväksi. Bioenergian kohdalla asia riippuu biomassan alkuperästä ja kaikkien uusiutuviin energialähteisiin liittyvien teknologioiden kohdalla laitosten alkuperästä sekä niiden asentamisesta ja huollosta vastaavien yritysten kotipaikasta. Lisäksi on toiminnanharjoittajarakenteen ja tarvittaessa alueen sisäisen sähkönkulutuksen määrän pohjalta määritettävä, jääkö toiminnasta saatu liikevaihto alueelle, mikä merkitsisi siis alueellisten toimijoiden taloudellista osallisuutta.

Alueellisen energiantarpeen ja sen energiatarveosuuden välinen erotus, joka voidaan kattaa alueellisella uusiutuvalla energialla, osoittaa, kuinka paljon energiaa on tuotava muilta alueilta (pääoman karkaaminen alueelta). Monet Euroopan alueet eivät voi luopua energian tuonnista tulevaisuudessakaan, ja syynä voi olla se, että alueellisen energiantarpeen kattaminen kokonaan alueellisesti on tehotonta, epätaloudellista tai yksinkertaisesti teknisesti mahdotonta.

4.	Mikäli alueella tuotetaan enemmän energiaa kuin alueellisesti kulutetaan, on määritettävä, kuka pääsee osalliseksi sähkön myyntituotoista.

5.4

Jokaisen EU:n alueen osalta olisi laadittava alueellista energiatuotantoa ja alueellista energiankulutusta kuvaava tase, mutta tähän ei tule velvoittaa lakisääteisesti. Pikemminkin kullakin alueella olisi oltava omat intressinsä laatia tällaisia taseita vapaaehtoisesti. On selvitettävä, voidaanko tähän tarkoitukseen käyttää vakiintunutta NUTS 3 -alueiden luokkaa. Muutamissa tapauksissa niin ikään rajatylittävät energia-alueet vaikuttavat kiinnostavalta mahdollisuudelta, myös ”alueiden Eurooppaa” ajatellen. Energiatietokeskus, jonka perustamista ETSK on aiemmassa lausunnossaan (6) vaatinut, voisi hoitaa koordinoinnin tässä yhteydessä.

6. Tasapainoisen tai positiivisen energiataseen tarjoamat energia- ja aluepoliittiset mahdollisuudet

6.1

Jos tekstijaksossa 5 kuvattua alueellisesti tuotetun ja alueellisesti käytetyn uusiutuvan energian tasetta saadaan parannettua, edistetään EU:n energiariippuvuuden vähentämistä.

6.2

Alueellisten toimijoiden entistä paremmat mahdollisuudet päästä taloudellisesti osallisiksi uusiutuvista energiamuodoista vahvistaisivat alueellista yhteenkuuluvuutta. Tämä johtuu siitä, että rakenteellisesti heikoilla alueilla on usein eniten mahdollisuuksia tarjota maa-alaa uusiutuvia energialähteitä ja -muotoja varten, joten näiden aluetaloudellinen vaikutus on tällaisilla alueilla tuntuvin.

6.3

Laatimalla aluekohtaisia energiataseita voitaisiin hahmottaa, mikä merkitys energiakäänteellä on yksittäisille alueille. Keskustelu tiettyjen alueiden rakennemuutoksesta saataisiin näin vankalle pohjalle, ja mahdollisuudet kehittää asianmukaisia aluepoliittisia toimia olisivat paremmat kuin nykyään, kun puhutaan vain melko ylimalkaisesti esimerkiksi ”hiilialueista” tai ”energiasaarekkeista”.

6.4

Sillä, kuuluuko alue energian tuojiin tai viejiin tai onko sen energiatase tasapainossa, on konkreettisia vaikutuksia asukkaiden kannalta, ja asiasta on käytävä vuoropuhelua alueellisten sidosryhmien kanssa. Ei ole olemassa täydellistä ratkaisua, joka soveltuisi yhtä lailla kaikille alueille, vaan on aluekohtaisesti sovittava oikeudenmukaisemmista ratkaisuista kiinnittäen huomiota myös spatiaaliseen oikeudenmukaisuuteen (spatial justice) eli siihen, mihin mitäkin maa-alaa käytetään. Alueellisten poliittisten toimijoiden ja aluehallinnon edustajien valmiuksia onkin kehitettävä asian edellyttämällä tavalla.

6.5

Mitä suurempi osa alueellisesta energiantarpeesta onnistutaan kattamaan alueellisilla uusiutuvilla energiamuodoilla, sitä riippumattomampia alueella asuvat ja työskentelevät kuluttajat ovat erityisesti mineraaliöljyn ja maakaasun maailmanmarkkinahinnoista. Tämä on paras edellytys energiaköyhyyden ja loppukäyttäjien haavoittuvuuden vähentämiselle. Samalla voidaan myös lisätä alueen houkuttavuutta elinkeino- ja teollisuusalueena, sillä energiahinnat ovat yhä tärkeämpi kriteeri investointipäätöksiä tehtäessä.

6.6

Lämpö- ja liikennealojen tulevaa yhdistämistä sähköjärjestelmään voitaisiin edistää määrätietoisesti kannustamalla alueellisesti tuotetun uusiutuvan energian alueelliseen käyttöön ja siten sen aseman vahvistamiseen.

6.7

Energiatalouden digitalisaatio tarjoaa suuria mahdollisuuksia. Kannustimet alueellisesti tuotetun uusiutuvan energian alueelliseen käyttöön voisivat tässä yhteydessä auttaa valjastamaan digitalisaation erityispotentiaalin ja saada sen näin edistämään innovointia.

6.8

Euroopan energiaunionin tavoitteena on vahvistaa kansalaisten ja energiankuluttajien asemaa energiakäänteen yhteydessä. Aluerajat ylittäville markkinoille on kuitenkin erittäin vaikea päästä, ja mittakaavaeduilla on tärkeä merkitys (7). Tämä johtuu viime kädessä ajan saatossa kehittyneistä monopolistisista markkinarakenteista. Kansalaisten ja kuluttajien on paljon helpompaa toimia uuden, aktiivisemman roolinsa mukaisesti alueellisessa mittakaavassa eli alueellisen energiakiertotalouden puitteissa.

6.9

Alueellisesti tuotetun uusiutuvan energian alueellisen käytön lisääminen keventäisi verkon kuormitusta ja vähentäisi mahdollisesti Euroopan sähkönsiirtoverkkojen mittavien laajennusten tarvetta (ks. myös uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämistä koskevan direktiiviehdotuksen johdanto-osan 52 kappale (COM(2016) 767 final).

7. Alueelliseen energiakiertotalouteen liittyviä vaatimuksia

7.1

ETSK kehottaa EU:n toimielimiä pitämään alueellisesti tuotetun uusiutuvan energian alueellista käyttöä EU:n energiapolitiikan ja koheesiopolitiikan tavoitteena ja käyttämään mittapuuna alueellisen energiantarpeen ja uusiutuviin lähteisiin perustuvan alueellisen energiatuotannon tasetta. Tämä tarkoittaa ensinnäkin sitä, että uusiutuvien energiamuotojen tulevissa tukijärjestelyissä otetaan huomioon kansalaisten ja muiden sellaisten alueellisen toimijoiden tuottama energia, jotka eivät voi hyötyä mittakaavaeduista (8). Tavoitteena on erityisesti oltava sellaisten markkinoille pääsyn esteiden poistaminen, jotka rajoittavat pienten (alueellisten) toimijoiden markkinamahdollisuuksia. Myös alueellisten toimijoiden osaamisen vahvistamiseen ja parhaiden käytänteiden vaihdon lisäämiseen tähtäävästä eurooppalaisesta ohjelmasta olisi apua.

7.2

Tämä edellyttää strategista päätöstä ohjata energiapolitiikkaa hajauttamisen suuntaan. Tässä mielessä ”Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille” -säädöspaketissa on vielä aivan liian paljon ristiriitoja yhtäältä hajautetumman ja toisaalta selvästi keskitetyn energiapolitiikan välillä. Olisi suotavaa, että Euroopan alueet ja kunnat saisivat valtuudet säännellä suoraan alueellisten toimijoiden osallisuutta alueellisten uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Tämä olisi myös monissa EU:n jäsenvaltioissa vakiintuneen kunnallisten peruspalvelujen perinteen mukaista.

7.3

ETSK kehottaa komissiota hahmottelemaan, millaisten energiayhdistelmään liittyvien EU-, jäsenvaltio-, alue- ja paikallistason toimien avulla alueellista energian tuotantoa ja käyttöä voidaan edistää. Julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön muotoileminen tarkoituksenmukaisella tavalla voisi olla osa tällaista toimintamallia. Lisäksi olisi kehitettävä menetelmä, jonka mukaan alueet voivat laatia omat erityiset energiataseensa. Aluetason poliitikoille ja sidosryhmille tarkoitettu verkkosovellus, joka antaa edes likimääräisiä tuloksia, olisi toivottava.

7.4

Verkkomaksujen ja mahdollisesti myös muiden maksujen ja verojen rakenteen muuttaminen voisi auttaa saamaan aikaan edellä kuvattuja aluetaloudellisia vaikutuksia uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisen yhteydessä. Energian vienti ja ennen kaikkea tuonti olisi hinnoiteltava niin, että ainakin kuljetuskustannukset otetaan huomioon.

7.5

Verkkomaksujen eriyttäminen (eli sähkökauppatapahtumien hinnoittelu sen mukaan, kuinka monta verkkotasoa kaupanteossa on mukana) yhdistettynä alueellisen energiantarpeen kattamiseen yhä suuremmalta osin alueellisesti tuotetulla uusiutuvalla energialla helpottaa myös todellisten verkonlaajentamistarpeiden markkinalähtöistä määrittämistä. Euroopan energia-alueiden hyvä verkottaminen on kyllä tärkeää, mutta se tarkoita sitä, että verkon laajentaminen on ehdottomasti aina asetettava etusijalle. Näin tehdään nykyään vielä liian usein ilman, että se olisi taloudellisesti perusteltua (9).

Bryssel 11. heinäkuuta 2018.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1) EUVL C 303, 19.8.2016, s. 1.

(2) https://ec.europa.eu/info/news/no-region-left-behind-launch-platform-coal-regions-transition-2017-dec-08_fi

(3) Tarkempaa tietoa löytyy ETSK:n 31. toukokuuta 2018 järjestämässä kuulemistilaisuudessa ”Energiakäänne Euroopan alueilla – älykkääseen ja hiilettömään energiahuoltoon siirtymisen aluetaloudellisten vaikutusten arviointi” esitellystä tapaustutkimuksesta (https://www.eesc.europa.eu/en/news-media/presentations/presentation-michael-knape).

(4) Weterings, A. ym. (2018). Effecten van de energietransitie op de regionale arbeidsmarkt – een quickscan, PBL, Den Haag, s. 36.

(5) Institut für dezentrale Energietechnologien (2016). Regionale Wertschöpfung in der Windindustrie am Beispiel Nordhessen.

(6) EUVL C 262, 25.7.2018, s. 86.

(7) EUVL C 288, 31.8.2017, s. 91.

(8) EUVL C 246, 28.7.2017, s. 55.

(9) Ks. Peter, F., Grimm, V. & Zöttl, G. (2016). Dezentralität und zellulare Optimierung – Auswirkungen auf den Netzausbaubedarf (https://www.fau.de/files/2016/10/Energiestudie_Studie.pdf).

10.10.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 367/9

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Liikenteen rooli kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa sekä tästä aiheutuvat vaikutukset EU:n poliittiseen päätöksentekoon”

(oma-aloitteinen lausunto)

(2018/C 367/02)

Esittelijä:

Tellervo KYLÄ-HARAKKA-RUONALA

Komitean täysistunnon päätös	15.2.2018
Oikeusperusta	työjärjestyksen 29 artiklan 2 kohta
	oma-aloitteinen lausunto
Vastaava erityisjaosto	”liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta”
Hyväksyminen erityisjaostossa	28.6.2018
Hyväksyminen täysistunnossa	11.7.2018
Täysistunnon nro	536
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	136/0/3

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

Liikenne vaikuttaa keskeisellä tavalla useiden kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen. Liikenne edistää merkittävästi niiden kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista, joissa on kyse taloudellisesta kehityksestä, teollisuudesta ja pk-yrityksistä sekä kaupasta ja investointitoiminnasta. Näin se auttaa myös saavuttamaan työllisyyden edistämiseen ja hyvinvoinnin lisäämiseen sekä epätasa-arvon ja syrjäytymisen vähentämiseen tähtäävät tavoitteet. Toisaalta liikenne asettaa monia haasteita kestävän kehityksen tavoitteiden suhteen: niitä ovat tarve vähentää ilmasto- ja ympäristövaikutuksia, parantaa liikennejärjestelmiä ja liikenneturvallisuutta ja ratkaista työpaikkoihin ja ihmisarvoiseen työhön liittyviä ongelmia.

1.2

ETSK kehottaa komissiota valmistelemaan uuden, yhdennetyn politiikkakehyksen seuraavan sukupolven liikennepolitiikalle, jotta voidaan luoda perusta liikenteen ja liikkuvuuden parantamiselle ja saavuttaa samalla yhteiskunnalliset ja ympäristöön liittyvät tavoitteet.

1.3

EU-politiikalla tulee siksi luoda suotuisat olosuhteet liikenteelle, joka vastaa ihmisten ja yritysten liikkuvuustarpeisiin. Tämä edellyttää kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti merkittäviä investointeja asianmukaiseen infrastruktuuriin, innovointiin ja toimiviin liikennejärjestelmiin, myös julkiseen liikenteeseen.

1.4

Lisäksi tarvitaan toimia liikenteen sosiaalisiin näkökohtiin liittyvien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi: näissä on kyse täydestä ja tuottavasta työllisyydestä, ihmisarvoisesta työstä, osaamisen kehittämisestä ja sukupuolten tasa-arvosta sekä erityishuomion kiinnittämisestä muita heikommassa asemassa olevien, kuten lasten, vammaisten ja ikääntyneiden, tarpeisiin. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun tulisi olla keskeisessä asemassa rakennemuutosten asianmukaisessa hallinnoinnissa.

1.5

Ilmastonmuutostavoite on erittäin haastava liikennealalle ja edellyttää liikennejärjestelmien intensiivistä kehittämistä, monenlaisten toimenpiteiden käyttöönottoa hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi sekä uusia, innovatiivisia liikkuvuusratkaisuja.

1.6

Liikennealan kehitykseen vaikuttavia valtasuuntauksia ovat muun muassa digitalisaatio ja robotisaatio. Ne edellyttävät asianmukaista tarttumista mahdollisuuksiin ja haasteisiin. Digitalisaatio auttaa tekemään liikenteestä kestäväpohjaista tehostamalla logistiikkaa, mahdollistamalla parempilaatuisen tiedotuksen matkustajille ja parantamalla liikenneturvallisuutta.

1.7

Koska liikenne on koko yhteiskuntaan vaikuttava asia, on ratkaisevan tärkeää, että kansalaisyhteiskunta saa osallistua liikennepolitiikan valmisteluun ja täytäntöönpanoon. Julkisen sektorin rooli on keskeinen, mutta myös alhaalta ylöspäin suuntautuvaa toimintaa ja kumppanuusjärjestelyjä tulisi avittaa parhaiden mahdollisten liikenneratkaisujen löytämiseksi.

1.8

Lisäksi ETSK kehottaa komissiota arvioimaan kestävän kehityksen tavoitteiden indikaattorit liikenteen näkökulmasta ja edistämään sellaisten indikaattoreiden kehittämistä, jotka ovat merkityksellisiä, antavat realistisen ja informatiivisen kuvan kehityksestä ja noudattavat yhdennettyä lähestymistapaa.

2. Taustaa

2.1

Yhdistyneiden kansakuntien Agenda 2030 -toimintaohjelman käsittämät kestävän kehityksen tavoitteet kattavat laajasti erilaisia taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä maailmanlaajuisia haasteita. Mikään kestävän kehityksen tavoitteista ei suoraan keskity liikenteeseen tai liikkuvuuteen, mutta liikenne liittyy välillisesti useisiin tavoitteisiin. Lisäksi liikenteeseen liittyy suoraan muutama näitä tavoitteita täydentävistä 169 alatavoitteesta: näitä ovat etenkin infrastruktuuriin, paikallisiin liikennejärjestelmiin ja liikenneturvallisuuteen liittyvät alatavoitteet. Vastaavasti kolme 232 indikaattorista, joilla seurataan edistystä, liittyy liikenteeseen: liikenteen määrän mittaaminen, julkisen liikenteen saatavuus ja tieliikennekuolemat.

2.2

Liikenteellä on erilaisia rooleja kestävän kehityksen tavoitteiden yhteydessä. Kestävän kehityksen tavoitteet edustavat liikenteelle sekä mahdollisuuksia että haasteita, ja liikenne voi sekä edistää kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoa että mukautua niihin. Liikenteellä tarkoitetaan tässä tavara- ja matkustajaliikennettä ja kaikkia liikennemuotoja.

2.3

Tässä oma-aloitteisessa lausunnossa on tarkoitus

—	selvittää, miten liikenne myötävaikuttaa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen ja miten kestävän kehityksen tavoitteet voivat hyödyttää tai muokata liikennealaa

—	analysoida liikenteen ja kestävän kehityksen tavoitteiden välisten yhteyksien mahdollisia vaikutuksia EU:n liikennealan toimintapolitiikkoihin sekä unionin tasolla että maailmanlaajuisesti

—

esittää ETSK:n näkemyksiä ja ehdotuksia siitä, miten nämä yhteydet olisi otettava huomioon EU:n toimintapolitiikoissa ja poliittisessa päätöksenteossa, jotta pystytään asianmukaisesti hyödyntämään tarjoutuvat tilaisuudet ja hallitsemaan riskit.

Liikenteen roolia kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen edistäjänä tarkastellaan luvuissa 3 ja 4. Luvussa 5 pohditaan, miten kestävän kehityksen tavoitteet hyödyttävät liikennettä vahvistamalla sen perustaa. Luvuissa 6 ja 7 tarkastellaan, millaisia haasteita ja odotuksia kestävän kehityksen tavoitteet asettavat liikenteelle. Tämän analyysin pohjalta luvussa 8 tehdään yhteenveto vaikutuksista ja suosituksista poliittista päätöksentekoa varten.

3. Liikenne ja kestävän kehityksen tavoitteet: taloudellisen kehityksen ja työllisyyden mahdollistaminen

3.1

Liikenne on yksi tärkeimmistä taloudellisen kehityksen mahdollistajista sekä EU:ssa että maailmanlaajuisesti, ja se ansaitsee siksi tärkeän sijan EU:n asialistalla. Liikenne vaikuttaa ratkaisevasti tavoitteen 8 saavuttamiseen eli vakaan, osallistavan ja kestävän talouskasvun, täyden ja tuottavan työllisyyden sekä kaikille taattavan ihmisarvoisen työn turvaamiseen.

3.2

Vaikka digitalisaatio on laajenemassa kaikille talouden ja yhteiskunnan aloille, se ei lopeta aineellisten hyödykkeiden valmistusta ja kulutusta. Logistiikka yhdistää toimitusketjun eri osat ja kattaa raaka-aineiden, välituotteiden ja lopputuotteiden kuljettamisen asiakkaille. Liikenne on siten välttämättömyys teollisuudelle, maataloudelle ja kaupalle.

3.3

Asianmukaisesti hallinnoitu liikenne voi myös auttaa saavuttamaan tavoitteeseen 8 kuuluvan alatavoitteen eli edistämään kestäväpohjaista matkailua työpaikkojen luomiseksi ja paikallisen kulttuurin ja tuotteiden tukemiseksi.

3.4

Muiden yritysten palvelemisen lisäksi liikenneala on itsessään huomattavan suuri yritystoiminnan ala, joka tarjoaa miljoonia työpaikkoja ja tukee taloutta merkittävästi. Lisäksi liikenne pitää yllä valmistusteollisuutta, kuten ajoneuvo-, rautatie-, meri- ja ilmailuteollisuutta.

3.5

Liikenneala kokonaisuudessaan auttaa pääsemään tavoitteeseen 9 eli lisäämään merkittävästi teollisuuden osuutta työllisyydestä ja BKT:sta. Koska liikennealan yrityksistä suuri osa on pieniä ja keskisuuria yrityksiä, liikenne auttaa myös integroimaan pk-yrityksiä arvoketjuihin ja markkinoille ja tukemaan niiden kasvua tavoitteiden 9 ja 8 mukaisesti.

3.6

Liikenne auttaa myös tavoitteen 8 mukaisesti luomaan työpaikkoja liikenteeseen liittyville aloille. Lisäksi liikenne auttaa työpaikkoja ja työvoimaa kohtaamaan maantieteellisesti ja nostaa siten työllisyysastetta. Haasteitakin silti on: niitä aiheuttavat muun muassa digitalisaation ja robotisaation aiheuttama murros, jonka ennustetaan muuttavan perinpohjaisesti työpaikkoja ja työtehtäviä.

3.7

Maailmanlaajuisesti liikenne tukee tavoitteen 17 saavuttamista eli kestävään kehitykseen tähtäävän globaalin kumppanuuden tehostamista. Tavoitteena on luoda Maailman kauppajärjestön (WTO) alainen yleinen, sääntöihin perustuva, avoin, syrjimätön ja oikeudenmukainen monenvälinen kauppajärjestelmä. Liikenne on kaupan selkäranka, joten sillä on merkittävä potentiaali edistää tämän tavoitteen saavuttamista.

3.8

Tavoitteena 9 on rakentaa kehitysmaihin kestävää ja joustavaa infrastruktuuria. Se liittyy tavoitteeseen 10, jossa on kyse eriarvoisuuden vähentämisestä maiden sisällä ja välillä ja sitä varten kehitysavun ja suorien ulkomaisten investointien kohdistamisesta maihin, joissa tarve on suurin.

3.9

Tukemalla talouden kehitystä ja ihmisarvoisten työpaikkojen luomista tuotannon, kaupan ja investointitoiminnan kautta liikenne vaikuttaa myös tavoitteen 1 saavuttamiseen eli köyhyyden poistamiseen kaikissa sen muodoissa kaikkialta.

4. Liikenne ja kestävän kehityksen tavoitteet: tavaroiden ja palvelujen saannin mahdollistaminen

4.1

Kuluttajat käyttävät liikennettä voidakseen saada hyödykkeitä eli elintarvikkeita (mistä on kyse tavoitteessa 2) ja muita perushyödykkeitä, mutta myös ylellisempiä tuotteita. Lisäksi ihmiset tarvitsevat liikennettä päästäkseen käyttämään palveluja, jotka liittyvät esimerkiksi matkailuun, harrastuksiin ja sosiaalisen hyvinvoinnin järjestelmiin.

4.2

Liikenne on yksi tärkeimmistä markkinoita yhdistävistä tekijöistä sekä sisämarkkinoilla että kansainvälisessä kaupassa. Yhteenliitetyt markkinat tuovat tehokkuus- ja mittakaavaetuja ja parantavat näin tuotteiden saatavuutta ja kohtuuhintaisuutta kuluttajien näkökulmasta.

4.3

Liikenne on ratkaisevan tärkeää myös terveyspalvelujen toimituksen ja käytön kannalta sekä EU:ssa että koko maailmassa. Liikenne auttaa siten sairauksien ehkäisemisessä ja hoitamisessa sekä terveellisen elämän ja hyvinvoinnin turvaamisessa kaikille tavoitteen 3 mukaisesti.

4.4

Sama pätee myös koulutuksen tarjoamiseen ja siihen osallistumiseen. Liikenne auttaa näin saavuttamaan tavoitteen 4, joka on kaikille avoimen, tasa-arvoisen ja laadukkaan koulutuksen tarjoaminen ja kaikille tarjolla olevan elinikäisen oppimisen edistäminen.

5. Liikenne ja kestävän kehityksen tavoitteet: liikkuvuuden perusedellytysten luominen

5.1

Liikenteen tulee olla helposti saatavaa, kohtuuhintaista, sujuvaa ja tehokasta sekä turvallista, jotta se voi mahdollistaa ihmisten ja tavaroiden liikkuvuuden. Siksi onkin ratkaisevan tärkeää, että EU tukee investointeja asianmukaiseen infrastruktuuriin ja soveltuvaan teknologiaan ja parantaa liikennejärjestelmien toimivuutta.

5.2

Tavoitteella 9 on suoria myönteisiä vaikutuksia liikenteeseen, sillä sen tarkoituksena on kehittää laadukasta, luotettavaa, kestävää ja joustavaa infrastruktuuria taloudellisen kehityksen ja ihmisten hyvinvoinnin tueksi.

5.3

Sujuvat rajanylitykset sisämarkkinoilla ja kansainvälisessä liikenteessä ja matkustuksessa ovat erittäin tärkeitä markkinoiden toimivuudelle ja tavaroiden ja ihmisten liikkuvuudelle. Tähän pyritään tavoitteen 9 mukaisesti korostamalla rajatylittävän infrastruktuurin roolia.

5.4

Tavoitteena 11 on tehdä kaupungeista ja asutustaajamista osallistavia, turvallisia, selviytymis- ja palautumiskykyisiä ja kestäviä. Sen mukaan kaikille olisi tarjottava turvallinen, edullinen, esteetön ja kestävä liikennejärjestelmä kiinnittäen erityistä huomiota muita heikommassa asemassa olevien, kuten naisten, lasten, vammaisten ja ikääntyneiden, tarpeisiin. Tämä edellyttää asianmukaista maankäytön ja liikennejärjestelmien suunnittelua sekä riittäviä julkisia investointeja infrastruktuuriin. Julkisen liikenteen kehittäminen on tässä keskeisessä asemassa niin kaupungeissa kuin maaseudulla.

5.5

Tavoitteessa 9 viitataan innovointiin vaatimalla lisää tieteellistä tutkimusta ja teollisuudenalojen teknologisten valmiuksien ajantasaistamista. Myös tämä on tärkeää liikenteen ja liikenteeseen liittyvien elinkeinoalojen kehityksen näkökulmasta.

5.6

Lisäksi on tärkeää tavoitteen 7 mukaisesti tehdä kansainvälistä yhteistyötä, joka tarjoaa mahdollisuuksia puhtaan energian tutkimukseen ja teknologiaan, sekä edistää investointeja energiainfrastruktuuriin ja puhtaan energian teknologiaan. Nämä toimenpiteet, joihin kuuluvat myös vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri ja sähköajoneuvojen lautasinfrastruktuuri, auttavat samalla vähentämään liikenteen hiilidioksidipäästöjä.

5.7

Liikenteen digitalisaation ja robotisaation lisääntyessä on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota digitaalisen infrastruktuurin tarpeisiin eli esimerkiksi automatisoituihin liikenteen hallinta- ja valvontajärjestelmiin. Tavoitteessa 9 mainitaan tarve lisätä merkittävästi tieto- ja viestintäteknologian saatavuutta ja pyrkiä tarjoamaan yhtäläinen ja edullinen internetin käyttömahdollisuus. Tavoitteessa 17 kehotetaan puolestaan lisäämään mahdollistavan teknologian, erityisesti tieto- ja viestintäteknologian, käyttöä. Digitalisaatio muun muassa tehostaa logistiikkaa ja mahdollistaa parempilaatuisen tiedotuksen matkustajille.

6. Liikenne ja kestävän kehityksen tavoitteet: yhteiskunnallisiin odotuksiin vastaaminen

6.1

Liikenne tukee terveydenhuoltoa ja hyvinvointia mutta myös luo terveysriskejä saasteiden, kuten hiukkaspäästöjen, sekä liikenneonnettomuuksien vuoksi. Tavoitteena 3 on vähentää näitä riskejä merkittävästi. Tehokkaat liikenteenhallintajärjestelmät, sääntely ja noudattamisen valvonta ovat kaikki tarpeellisia liikenneturvallisuuden parantamiskeinoja. Edistyksellinen automaatio voi osaltaan parantaa liikenneturvallisuutta vähentämällä inhimillisiä virheitä teknologiaan liittyvistä askarruttavista seikoista huolimatta.

6.2

Tavoitteen 4 mukainen yleissivistävä ja ammatillinen koulutus on ratkaisevan tärkeää, jotta liikennealojen työntekijät ja yrittäjät voivat hankkia tarvittavaa osaamista. Esimerkiksi digitalisaation aiheuttamat muutokset työtehtäviin merkitsevät suuria muutoksia taitojen kysyntään. Tavoite 4 on siten merkittävä liikennettä edistävä tekijä.

6.3

Tavoitteena 5 on saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo sekä vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia. Liikenneala voi parantaa tasa-arvoa houkuttelemalla alalle enemmän naisyrittäjiä ja -työntekijöitä ja hyödyntämällä näin molempien sukupuolten potentiaalin. Liikenteestä ja etenkin julkisesta liikenteestä tulee myös tehdä turvallista naisille.

6.4

Tavoitteena 8 on täysi ja tuottava työllisyys, nuorten syrjäytymisen estäminen, ihmisarvoinen työ kaikille sekä työelämän oikeuksien suojelu. Olosuhteet vaihtelevat näissä asioissa. Kehitysmaissa tärkeimpänä tavoitteena voi olla työntekijöiden perusoikeuksien täytäntöönpano, kun taas EU:ssa tulevaisuuden suurimmat haasteet liittyvät täystyöllisyyden edistämiseen ja ihmisarvoisen työn tarjoamiseen kaikille.

6.5

Digitalisaatiosta ja vähähiiliseen talouteen siirtymisestä johtuvien rakenteellisten muutosten hallinnointi EU:ssa edellyttää kokonaisvaltaisia strategioita oikeudenmukaisen ja sujuvan siirtymisen varmistamiseksi, kielteisten sosiaalisten vaikutusten lieventämiseksi ja osaamisvajeen paikkaamiseksi.

6.6

Tavoitteena 10 on edistää kaikkien sosiaalista, taloudellista ja poliittista osallistumista ja parempaan tasa-arvoon tähtäävän toimintapolitiikan soveltamista. Näillä toimilla tuetaan myös köyhyyden poistamista tavoitteen 1 mukaisesti. Tavoitteena 9 on varmistaa kaikille edulliset ja tasa-arvoiset osallistumismahdollisuudet liikennealalla. Liikenteellä ja varsinkin julkisella liikenteellä on osuutensa syrjäytymisen ehkäisemisessä, sillä se mahdollistaa pääsyn työhön sekä tavaroiden ja palvelujen saannin.

6.7

Tavoitteeseen 10 kuuluu myös ihmisten hallitun, turvallisen, sääntöjenmukaisen ja vastuullisen siirtolaisuuden ja liikkuvuuden helpottaminen. Tämä liittyy liikenteeseen kahdella tavalla: liikenteellä on roolinsa pakolaisten ja muuttajien menehtymisen ehkäisemisessä ja heidän turvallisessa ja laillisessa liikkumisessaan. Toisaalta liikenneala tarjoaa maahanmuuttajille mahdollisuuksia integroitua työmarkkinoille.

7. Liikenne ja kestävän kehityksen tavoitteet: ympäristötavoitteiden saavuttaminen

7.1

Ihmisten ja yritysten liikkuvuustarpeisiin vastaamisen lisäksi liikenteen tulee täyttää ilmasto- ja ympäristövaatimukset. Tavoitteessa 13 painotetaan tarvetta toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan. Liikenne on huomattavan suuri kasvihuonekaasupäästöjen lähde ja ala, jonka päästöt ovat edelleen kasvussa, joten tämä tavoite on äärimmäisen haastava liikenteelle. Tarvitaan lisää ponnisteluja, jotta EU:n poliittisissa linjauksissa asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa, ja maailmanlaajuista yhteistyötä kansainvälisen lento- ja meriliikenteen alalla.

7.2

Talouskasvun ja ympäristön tilan heikkenemisen irrottaminen toisistaan tavoitteen 8 mukaisesti on myös valtava haaste liikenteen näkökulmasta, sillä liikenteen kasvun ja talouskasvun välillä on vahva yhteys. Tavoitteeseen pääseminen edellyttääkin kestäväpohjaisten liikennejärjestelmien intensiivistä kehittämistä mahdollisimman vähin ympäristövaikutuksin, edistyksellisen teknologian käyttöönottoa sekä uusia ja innovatiivisia liikkuvuusratkaisuja. Tämä on vastaus myös tavoitteeseen 12, jossa on kyse vastuullisesta kuluttamisesta ja tuotannosta.

7.3

Infrastruktuurilla on tärkeä merkitys liikenteen ympäristövaikutusten kannalta. Tavoitteena 15 on suojella maaekosysteemejä, palauttaa niitä ennalleen ja edistää niiden kestävää käyttöä, ja tämä tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa ja infrastruktuurin rakentamisessa. Sama pätee tavoitteeseen 11, joka liittyy tarpeeseen tehostaa toimia maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemiseksi.

7.4

Energia on liikenteen perusedellytys, joten myös energiaan liittyvä tavoite 7 tavoite koskee suoraan liikennettä. Siinä vaaditaan uusiutuvan energian osuuden lisäämistä maailmanlaajuisessa energialähteiden yhdistelmässä merkittävästi sekä energiatehokkuuden parantamista tuntuvasti. Tavoitteeseen 12 sisältyy puolestaan vaatimus luopua haitallisista fossiilisten polttoaineiden tuista asteittain. Koska fossiilisia polttoaineita käytetään yleisesti liikenteessä, tämä tavoite vaikuttaa luonnollisesti liikenteeseen ja liikenteen käyttäjiin.

7.5

Tavoite 14 koskee merten ja merten tarjoamien luonnonvarojen säilyttämistä ja kestävää käyttöä. Maalla tapahtuvan toiminnan lisäksi se haastaa meriliikennealan parantamaan jätehuoltoa ja vähentämään päästöjä.

7.6

Ympäristövaikutukset eivät liity pelkästään liikenteeseen vaan myös ajoneuvojen, ilma-alusten ja vesialusten elinkaareen valmistuksesta lopulliseen käytöstä poistamiseen. Vaikutuksia voidaan pienentää paremmalla resurssitehokkuudella ja käyttämällä puhdasta teknologiaa teollisuusprosesseissa sekä edistämällä kierrätystä ja uudelleenkäyttöä, kuten tavoitteissa 9 ja 12 vaaditaan.

7.7

Liikennevirtoja kehittävillä toimilla on myös osuutensa päästöjen vähentämisessä. Laadukas infrastruktuuri ja sujuvat rajanylitykset, maankäytön suunnittelu ja kaupunkisuunnittelu, tehokas julkinen liikenne ja multimodaaliset tavarankuljetusvaihtoehdot ovat siksi erittäin tärkeitä.

7.8

Itseohjautuvan liikenteen kehitys saattaa lisätä yksityisautoilua, kun mukavuus matkustajien kannalta paranee. Toisaalta autojen yhteiskäytön odotetaan yhdessä julkisen liikenteen käytön kanssa vähentävän henkilöautojen määrää. Kaiken kaikkiaan digitalisaatio ja robotisaatio tehostavat liikennettä ja logistiikkaa, ja tämä tuottaa etua liikenteen ilmasto- ja ympäristövaikutuksia ajatellen.

7.9

Liikenteen päästöjen vähentäminen on tarpeen, mutta liikenne voi myös auttaa ehkäisemään ja ratkaisemaan ilmasto- ja ympäristöongelmia mahdollistamalla vähähiilisten ja ympäristöä säästävien tekniikoiden, tuotteiden ja ratkaisujen yleistymisen tavoitteen 17 mukaisesti.

8. Liikenne ja kestävän kehityksen tavoitteet: vaikutukset poliittiseen päätöksentekoon

8.1

Edellisissä jaksoissa esitetty analyysi osoittaa, että liikenne liittyy useisiin kestävän kehityksen tavoitteisiin. Koska liikenteen merkitys on ratkaiseva monille kestävän kehityksen tavoitteille, sen asema tavoitteiden täytäntöönpanossa EU:n, jäsenvaltioiden ja paikallisyhteisöjen tasolla tulisi tiedostaa kaikilta osin.

8.2

Kestävän kehityksen tavoitteet tulisi puolestaan sisällyttää osaksi EU:n liikennepolitiikkaa, jotta voidaan luoda perusta liikenteen ja liikkuvuuden parantamiselle samalla kun saavutetaan yhteiskunnalliset ja ympäristöön liittyvät tavoitteet.

8.3

Kun liikennettä käsitellään eri lähtökohdista useilla eri politiikanaloilla ja ratkaistaan vain yksi kysymys kerrallaan, ei päästä parhaisiin mahdollisiin tuloksiin. Sen vuoksi on olennaisen tärkeää, että liikennepolitiikkaa kehitetään kokonaisuutena. ETSK kehottaakin komissiota laatimaan uuden, yhdennetyn politiikkakehyksen seuraavan sukupolven liikennepolitiikalle. Kehyksen tulisi sitten ohjata yksityiskohtaisempaa päätöksentekoa liikennealalla.

8.4

Politiikkakehykseen tulisi sisältyä myös maailmanlaajuinen ulottuvuus, jossa tavoitteena olisi kestävän kehityksen tavoitteiden sisällyttäminen osaksi EU:n kansainvälistä yhteistyötä ja ulkosuhdetoimintaa liikennealalla.

8.5

Koska liikenne on koko yhteiskuntaan vaikuttava asia, on tärkeää, että kansalaisyhteiskunta saa osallistua liikennepolitiikan laatimiseen ja täytäntöönpanoon. Tämä olisi tavoitteen 16 mukaista, sillä siinä vaaditaan joustavaa, kaikkia koskevaa, osallistavaa ja pohjaltaan edustavaa päätöksentekoa kaikilla tasoilla. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun tulisi puolestaan olla keskeisessä asemassa työmarkkina-asioissa ja siirtymäprosesseissa.

8.6

Tavoitteena 17 on puolestaan kannustaa ja edistää tehokkaita julkisia, julkisen ja yksityisen sektorin sekä kansalaisyhteiskunnan välisiä kumppanuuksia niiden oman asiantuntemuksen ja resursointistrategioiden pohjalta. Julkisen sektorin rooli on keskeinen, mutta ESTK kehottaa EU:n poliittisia päättäjiä tiedostamaan myös alhaalta ylöspäin suuntautuvan toiminnan ja kumppanuusjärjestelyjen ratkaisevan tärkeän roolin kaikilta osin, sillä ne auttavat löytämään parhaat ratkaisut liikenteen haasteisiin ja keinot hyödyntää tarjoutuvat tilaisuudet esimerkiksi yritysten ja kansalaisten kehittämien uusien tuotanto- ja kulutusmallien kautta.

8.7

Bryssel 11. heinäkuuta 2018.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Luca JAHIER

10.10.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 367/15

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”EU:n toimintamallit muutoksen hallitsemiseksi digitalisoidussa työelämässä – keskeinen panos EU:n valkoiseen kirjaan työn tulevaisuudesta”

(puheenjohtajavaltio Itävallan pyytämä valmisteleva lausunto)

(2018/C 367/03)

Esittelijä:	Franca SALIS-MADINIER
Toinen esittelijä:	Ulrich SAMM

Neuvoston puheenjohtajavaltio Itävallan lausuntopyyntö	12.2.2018 päivätty kirje
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla työjärjestyksen 29 artiklan 1 kohta valmisteleva lausunto
Työvaliokunnan päätös	13.3.2018
Vastaava valiokunta	”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus”
Hyväksyminen erityisjaostossa	6.6.2018
Hyväksyminen täysistunnossa	11.7.2018
Täysistunnon nro	536
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	152/1/4

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) kannattaa oikeudenmukaista digitaalista siirtymää, jossa noudatetaan eurooppalaisia arvoja ja pyritään täystyöllisyyteen, sosiaaliseen edistykseen, korkeaan suojan tasoon sekä köyhyyden ja epätasa-arvon vähentämiseen.

1.2

ETSK vaatii huolehtimaan siitä, että uuden teknologian tarjoamat valtavat mahdollisuudet hyödyttävät kaikkia: työntekijöitä, kansalaisia, yrityksiä. Tässä kehityksessä ei saa olla häviäjiä. Politiikalla tulee pyrkiä ensisijaisesti tukemaan yksilöllisiä kehitysuria, jotta kaikille kansalaisille tarjotaan tarvittavat taidot, sekä yhteisesti järjestettyjä sosiaaliturvajärjestelmiä sosiaaliturvaetuuksien saamisen mahdollistamiseksi perusoikeuskirjan, EU-elinten Göteborgissa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin yhteydessä vahvistamien painopisteiden ja ILO:n yleissopimusten mukaisesti.

1.3

Työtehtävät todennäköisesti muuttuvat automatisoinnin, digitalisoinnin ja tekoälyn vaikutuksesta. ETSK pitää ensisijaisen tärkeänä, että eurooppalaisten työntekijöiden osaaminen pidetään ajan tasalla. Erityisesi tämä koskee niitä, jotka eivät voi pätevyystasonsa ja taitojensa vanhentumisen vuoksi siirtyä uusiin työpaikkoihin tai jatkaa töissä, joissa tehtävät muuttuvat teknologian seurauksena. Komitea katsoo, että EU:ssa ja jäsenvaltioissa tulee kiireellisesti toteuttaa toimia pohjakoulutuksen ja elinikäisen oppimisen uudistamiseksi siten, että niissä käytetään tarkoituksenmukaista pedagogiaa, jonka avulla kehitetään luovia ja digitaalisia taitoja, joita tarvitaan yhä enemmän uusissa työpaikoissa.

1.4

Sukupuolten tasa-arvoinen edustus on yksi painopisteistä: naiset ovat huolestuttavan heikosti edustettuina aloilla, joihin liittyy vahva digitaalinen ulottuvuus (1). On tärkeää seurata ja mitata näitä kehityssuuntauksia ja tukea naisten pääsyä näille aloille.

1.5

ETSK toteaa, että vain 0,3 prosenttia kaikista julkisista menoista EU:ssa (2) on kohdistettu sosiaalipoliittisiin investointeihin. Näiden toimintapolitiikkojen tehostamiseen ja työelämän digitaalisen murroksen ohjaamiseen täytyy osoittaa riittävästi resursseja etenkin EU:n seuraavan, vuoden 2020 jälkeisen monivuotisen talousarviosuunnitelman (3) yhteydessä työntekijöiden, yritysten ja koko yhteiskunnan tukemiseksi.

1.6

Lisäresursseja voivat tarjota digitalisoinnin tuomat tuottavuusedut. ETSK suosittaa, että lisäarvon jakamista käsittelevää työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua käydään tuotantoaloittain ja yrityskohtaisesti käyttötavoista sopimiseksi.

1.7

Kaikkien erilaisten digitalisoinnin tuottamien joustavien työsuhteiden kattamiseksi ja jotta yhtäkään työntekijää ei jätetä oman onnensa nojaan (4), ETSK pitää ensisijaisen tärkeänä säilyttää sosiaalisen suojelun järjestelmien laatu ja taloudellinen elinkelpoisuus. Komitea kehottaa Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita neuvottelemaan työmarkkinaosapuolten kanssa sosiaalisen suojelun järjestelmien mukauttamisesta muun muassa niiden työntekijöiden hyväksi, jotka eivät asemansa vuoksi saa järjestelmältä riittävää suojaa.

1.8

ETSK muistuttaa tutkimuksessaan, että kun otetaan käyttöön uutta teknologiaa, kuten robotteja tai älykkäitä koneita, on tärkeää tiedottaa työntekijöiden edustajille ja kuulla näitä etukäteen sekä käydä kollektiivisia neuvotteluja teknologiasta aiheutuviin muutoksiin sopeutumisen helpottamiseksi (5). Komitea muistuttaa myös, että eurooppalaisista yritysneuvostoista annetussa direktiivissä säädetään kuulemisvelvoitteesta (6).

1.9

ETSK korostaa, että tekoälyn algoritmien toiminnan läpinäkymättömyys ja tapa tehdä valintoja ilman ihmisen valvontaa asettavat valtavia haasteita EU:lle sekä perustavia kysymyksiä siitä, millaisessa yhteiskunnassa haluamme elää. ETSK on jo aiemmin korostanut, että uudenlaisessa työelämässä ihmisen ja koneen suhteen määritteleminen on ensiarvoisen tärkeää. Peruslähtökohdaksi tulee ottaa lähestymistapa, jossa ihminen valvoo konetta (7).

1.10

ETSK kannattaa tekoälyyn sovellettavia yleisiä strategiakehyksiä, jotka antavat EU:lle kilpailuedun (8), ja kannustaa kehittämään sosiaalisesti vastuullista ja yhteistä hyvää palvelevaa tekoälyä. Komitea korostaa, että EU:n tulee tukea uutta tutkimusalaa, kognitiivista ergonomiaa, jossa tarkoituksena on toteuttaa toimenpiteitä älykkään teknologian ihmiskeskeisen käytön edistämiseksi.

2. Johdanto

2.1

ETSK on esittänyt näkemyksiään uusista työn muodoista ja työn tulevaisuudesta kolmessa valmistelevassa lausunnossa (9), joita ovat pyytäneet neuvoston puheenjohtajavaltiot Viro ja Bulgaria. Lausuntoja on täydennetty laaja-alaisemmalla pohdinnalla aiheesta ”Sosiaalisesti kestäväpohjainen malli digiajalle”. Se liittyi toiseen puheenjohtajavaltion Bulgarian pyytämään valmistelemaan lausuntoon (10).

2.2

ETSK vastustaa näkökantaa, jonka mukaan ”digitalisoinnissa on voittajia ja häviäjiä”. ETSK esittää tässä lausunnossa ehdotuksia, jotta digitalisointi hyödyttäisi kaikkia kansalaisia eikä ketään jätettäisi syrjään.

2.3

Jotta kaikki työntekijät ja kansalaiset pysyisivät kehityksen kyydissä, sosiaalipoliittisia investointeja, joihin kohdistetaan tällä hetkellä koko EU:ssa vain 0,3 prosenttia julkisista menoista (11), kannattaisi lisätä. Työelämän digitaalisen murroksen tukemiseen täytyy osoittaa riittävästi resursseja etenkin EU:n seuraavan, vuoden 2020 jälkeisen monivuotisen talousarviosuunnitelman (12) yhteydessä.

2.4

ETSK painottaa, että unionin ja sen jäsenvaltioiden tukena tulee olla toimiva ja laadukas elinikäisen oppimisen järjestelmä, pysyvä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu sidosryhmien välillä, merkityksellinen kollektiivinen neuvottelujärjestelmä ja tarkoituksenmukainen verotusjärjestelmä, jotta automatisointi hyödyttäisi koko yhteiskuntaa.

2.5

Toimiin on ryhdyttävä kiireellisesti, jotta voidaan taata tarvittavien taitojen tarjonta tulevaisuudessakin ja jotta EU ja kaikki jäsenvaltiot näin säilyttävät kilpailukykynsä ja pystyvät luomaan uusia yrityksiä ja uusia työpaikkoja sekä takaamaan, että ihmiset pystyvät osallistumaan työmarkkinoille koko työuransa ajan, ja varmistamaan kaikkien hyvinvoinnin.

3. Tekoäly ihmisen palveluksessa edistämässä oikeudenmukaista ja laadukasta siirtymää

3.1

ETSK korostaa tekoälyn EU:lle asettamia haasteita. Tekoälyllä tarkoitetaan kaikkea teknologiaa, jonka tarkoituksena on suorittaa tietotekniikan keinoin ihmisen perinteisesti suorittamia kognitiivisia tehtäviä.

3.2

Digitalisoinnin ja yhä tehokkaamman ja suorituskykyisemmän tekoälyn tulee hyödyttää työntekijöitä, kansalaisia, yrityksiä, jäsenvaltioita ja EU:ta, ja siksi sitä täytyy hallita ja sen mahdollisesti kielteisiä vaikutuksia ennakoida ja säännellä.

3.3

ETSK katsoo, että uuden sukupolven nk. yhteistoiminnalliset robotit tarjoavat mahdollisuuden koko yhteiskuntaa hyödyttäviin ratkaisuihin. Näistä roboteista voi tulla todellisia työntekijöiden kumppaneita, jotka helpottavat jokapäiväistä työtaakkaa ja tekevät siitä vähemmän stressaavan. Lisäksi ne voivat auttaa fyysisistä tai kognitiivisista vammoista kärsiviä ihmisiä ja vieläkin enemmän liikuntarajoitteisia henkilöitä.

3.4

ETSK korostaa jälleen (13) tarvetta omaksua lähestymistapa, jossa ihminen määrää kaikissa digitalisointiprosessin vaiheissa. Yhteiskunnan tulee vastata pelkoon siitä, että etenkin tekoälyjärjestelmät saattaisivat jonain päivänä päättää tärkeistä ihmisten elämän osa-alueista kokonaan ilman ihmistä. Lähestymistapa, jossa ihminen määrää, merkitsee periaatetta, jonka mukaan koneiden tehtävänä on selkeästi palvella ihmistä ja monimutkaiset inhimilliset kysymykset kuten vastuunotto, kiistanalaisten tai eettisten kysymysten ratkaiseminen ja irrationaalinen käyttäytyminen ovat jatkossakin ihmisen valvonnassa. Tätä periaatetta voidaan käyttää ohjenuorana tulevissa säännöksissä.

3.5

Kuten ETSK on muistuttanut oma-aloitteisessa lausunnossaan tekoälystä (14), algoritmien ja niiden läpinäkyvyyden valvonta on suuri haaste demokratialle ja perusvapauksille, myös työelämässä. EU:n tulee tavoitella sosiaalisesti ja eettisesti vastuullista digitaalista siirtymää. ETSK kannattaa tekoälyyn sovellettavia yleisiä strategiakehyksiä, jotka antavat EU:lle kilpailuedun. Komitea korostaa, että EU:n tulee tukea uutta tutkimusalaa, kognitiivista ergonomiaa, jossa tarkoituksena on toteuttaa toimenpiteitä älykkään teknologian ihmiskeskeisen käytön edistämiseksi.

3.6

Tehdyt päätökset ja valinnat voivat vinoutuneiden algoritmien vuoksi kärjistää syrjintää yrityksissä, esimerkiksi rekrytointikäytännöissä ja henkilöstöresurssitoiminnassa yleensä (15). Tietojen ja algoritmien asianmukainen ohjelmointi voi kuitenkin myös tehdä rekrytoinnista ja henkilöstöpolitiikasta ”älykkäämpää” ja oikeudenmukaisempaa.

3.7

Eurooppalaisten tutkijoiden, insinöörien ja yrittäjien, jotka osallistuvat tekoälyjärjestelmien suunnitteluun, kehittämiseen ja kaupallistamiseen, tulee noudattaa eettisen ja sosiaalisen vastuun periaatteita. Yksi mahdollisesti käypä ratkaisu tähän olisi etiikan ja humanististen tieteiden sisällyttäminen insinöörien koulutusohjelmaan (16). Sitä varten voitaisiin ottaa käyttöön tekoälyä koskevat käytännesäännöt.

3.8

ETSK kehottaa kiinnittämään huomiota tekoälyn aiheuttamaan uhkaan, joka kohdistuu kyberturvallisuuteen ja yksityisyyden suojaan. Uuden teknologian avulla on nimittäin paljon helpompaa tuottaa korkealaatuisia, väärennettyjä kuvia, videoita, sanomia ja tekstejä. Tätä vakavaa uhkaa on käsiteltävä EU:n politiikassa ensisijaisena asiana.

4. Yleistä

4.1 Vaikutus työllisyyteen

4.1.1

Kysymys automatisoinnin, digitalisoinnin ja tekoälyn tulevasta vaikutuksesta työpaikkojen määrään eri tuotantoprosesseissa on erittäin kiistanalainen. Ennusteet työpaikkojen menetyksistä vaihtelevat suuresti sen mukaan, käytetäänkö menetelmänä työtehtävien vai työpaikkojen arviointia (17).

4.1.2

Joka tapauksessa varmaa on, että digitalisointi vaikuttaa valtaosaan työpaikoista: tiettyihin ammatteihin enemmän kuin toisiin, ja osa ammateista saattaa kadota lyhyellä aikavälillä (18). Toiset tehtävät muuttuvat ja edellyttävät täydennyskoulutusta.

4.1.3

Erot automatisoinnin vaikutuksissa työllisyyteen ovat suuria Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä (19). OECD:n tutkimuksen mukaan automatisointi vaikuttaa työpaikkoihin yleensä vähemmän Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Pohjoismaissa ja Alankomaissa kuin Itä- ja Etelä-Euroopan jäsenvaltioissa (20). Tätä voivat selittää useat tekijät: erot työtehtävien organisoinnissa talouden aloilla, erot tuotantoalarakenteissa ja investoinneissa (maissa, joissa ei ole vielä otettu käyttöön teknologiaa ja investoitu teknologiaan, joka saattaa korvata työvoimaa, on sellainen työtehtävärakenne, joka soveltuu paremmin automatisointiin). Eroja on myös työpaikkojen organisoinnissa yleensä sekä työntekijöiden koulutustasoissa.

4.2 Avaintaidot kaikille kansalaisille

4.2.1

Tässä tilanteessa asianmukainen osaaminen voi auttaa EU:n jäsenvaltioita integroitumaan paremmin globalisoituneille markkinoille ja erikoistumaan edistykselliseen teknologiaan innovatiivisempien, kilpailussa pärjäävien yritysten avulla. Sitä varten kaikki alat tarvitsevat työntekijöitä, joilla on paitsi korkeatasoiset luovat ja kognitiiviset taidot (luku- ja kirjoitustaito, numeeriset taidot, monimutkaisten ongelmien ratkaisutaidot) myös johto- ja viestintävalmiudet sekä kyky uuden oppimiseen.

4.2.2

Ensisijaista huomiota ja vahvempaa tukea tarvitsevat ne työntekijät, jotka työskentelevät alhaisen pätevyystason työtehtävissä, joissa on runsaasti potentiaalia automatisointiin, muutoksiin, korvaamiseen tai jopa lakkauttamiseen.

4.2.3

Kuilu osaamisen ja tulevien työtehtävien välillä kasvaa unionissa. EU:n jäsenvaltioissa 22 prosenttia työntekijöistä on sellaisia, että heiltä todennäköisesti puuttuu tarvittava digitaalinen osaaminen työnsä kehityksen tasalla pysymiseksi (21). Vuodesta 2008 työttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden keskimääräinen kesto on pidentynyt varsinkin niillä työntekijöillä, joiden pätevyystaso on alhainen.

4.2.4

Kuten ETSK on äskettäin antamassaan lausunnossa (22) todennut, kysymystä koulutuksesta ja osaamisesta on kiireellisesti käsiteltävä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelussa, tuotantoaloilla, alueilla sekä valtioiden ja EU:n tasolla, jotta parannettaisiin työttömien mahdollisuuksia saada työtä ja jotta kaikki työntekijät voisivat saada laadukkaan työpaikan ja edistyä urallaan.

4.3 Pohjakoulutuksen uudistaminen ja kannustaminen elinikäiseen oppimiseen

4.3.1

ETSK katsoo, että näihin haasteisiin vastaamiseksi tulee EU:ssa ja jäsenvaltioissa kiireellisesti toteuttaa kohdennettuja toimia pohjakoulutuksen ja elinikäisen oppimisen uudistamiseksi siten, että niissä käytetään tarkoituksenmukaista pedagogiaa ja kehitetään näin luovia taitoja, joista on tulossa yhä tärkeämpiä.

4.3.2

Yksi ainoa yhdenmukainen politiikka koko Euroopassa tuskin on tehokas, sillä jäsenvaltioilla on erilaisia ongelmia, mutta toimenpiteet käytettävissä olevan osaamisen ja tulevien työtehtävien välisen kuilun kaventamiseksi ovat tarpeen kaikkialla (23).

4.4 Erityishuomio syrjintäriskeihin työelämässä ja yhteiskunnassa

4.4.1

Sukupuolten tasa-arvo: Tulevaisuuden työpaikat, joita arvostetaan eniten ja joista maksetaan parasta palkkaa, ovat STEM-aloilla (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka) ja erityisesti tietotekniikassa. Sukupuolten tasa-arvoinen edustus on yksi painopisteistä: naiset ovat huolestuttavan heikosti edustettuina aloilla, joihin liittyy vahva digitaalinen ulottuvuus (24). On tärkeää seurata ja mitata näitä kehityssuuntauksia ja tukea naisten pääsyä näille aloille, jotta vältettäisiin epätasa-arvon lisääntyminen tulevilla työmarkkinoilla (25).

4.4.2

Ikään liittyvä epätasa-arvo: Muutokset työelämässä vaikuttavat työoloihin työntekijöiden iästä riippumatta. Muutokset voivat vaikuttaa työhön koko ammattiuran ajan. Esimerkiksi määräaikaiset sopimukset, joita tällä hetkellä käytetään etupäässä nuorten työntekijöiden työsuhteissa (26), mikä on epäoikeudenmukaista, saatetaan ulottaa myös ikääntyneempiin työntekijöihin mahdollisine seurauksineen. Samaan aikaan teknologian kehitys yhdessä digitalisoinnin kanssa voivat tarjota uusia mahdollisuuksia vanhimmille työntekijöille. Näitä kehityssuuntauksia tulee seurata työelämään kohdistuvilla tutkimuksilla.

5. Innovoiva ja ennakoiva työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ja kansalaisvuoropuhelu

5.1

Kaikilla tasoilla – EU:ssa, valtakunnallisesti, toimialoittain, alueittain ja yrityskohtaisesti – käytävässä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelussa tulee käsitellä digitalisoinnin haasteita ja laatia ennakoivaa politiikkaa, joka perustuu luotettaviin tietoihin muuttuvista ammateista, uusista työpaikoista ja niihin tarvittavasta osaamisesta.

5.2

Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelussa tulee käsitellä mahdollisimman laajasti työolojen muuttumista automatisoinnin seurauksena, jotta uudet riskit ja mahdollisuudet voidaan ottaa huomioon. Euroopan komission tulisi tarkastella työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun kautta eri EU:n jäsenvaltioissa tehtäviä sopimuksia niiden tulosten täytäntöönpanon varmistamiseksi (oikeus olla tavoittamattomissa (27), etätyösopimukset, yksilökohtaiset siirrettävät oikeudet, alustojen kanssa tehdyt työehtosopimukset (28) jne.) (29).

5.3

Kaikkien erilaisten digitalisoinnin tuottamien joustavien työsuhteiden kattamiseksi ja jotta yhtäkään työntekijää ei jätetä oman onnensa nojaan (30), ETSK pitää ensisijaisen tärkeänä, että säilytetään sosiaalisen suojelun järjestelmien laatu ja taloudellinen elinkelpoisuus Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin mukaisesti. Komitea kehottaa Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita organisoimaan neuvotteluja työmarkkinaosapuolten kanssa sosiaalisen suojelun järjestelmien mukauttamiseksi uusiin työn muotoihin.

5.4

Lisäresursseja voivat tarjota digitalisoinnin tuomat tuottavuusedut. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua lisäarvon kohdentamisesta ja uudelleenjaosta olisi järjestettävä toimialoittain ja yrityskohtaisesti.

5.5

Verojärjestelmien uudistuksia on tutkittava huolellisesti, jotta varmistetaan kaikkien tulomuotojen samantasoiset veroasteet riippumatta siitä, syntyykö tulo työehtosopimuksin organisoiduilla aloilla vai jakamistaloudessa.

5.6

Kansalaisyhteiskunnan sidosryhmille tulee antaa aktiivinen rooli näissä kehityskuluissa. Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden tärkeä rooli on perusteltu ajatellen muita heikommassa asemassa oleville väestönosille suunnattua koulutuspolitiikkaa nopeaan teknologiamuutokseen sopeutumiseksi sekä tekoälyn ja digitalisoinnin kehittämispolitiikkaa, joka vaikuttaa kaikkiin kansalaisiin.

Bryssel 11. heinäkuuta 2018.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1) Euroopan komissio (2018), Study on Women in the Digital Age

(2) COM(2017) 206 final, s. 28.

(3) EUVL C 262, 25.7.2018, s. 1

(4) EUVL C 303, 19.8.2016, s. 54 ja EUVL C 129, 11.4.2018, s. 7

(5) ETSK (2017), Impact of digitalization and the on-demand economy on labour markets and the consequences for employment and industrial relations

(6) EUVL L 122, 16.5.2009, s. 28

(7) EUVL C 288, 31.8.2017, s. 1

(8) EUVL C 288, 31.8.2017, s. 1

(9) EUVL C 434, 15.12.2017, s. 30 ja EUVL C 237, 6.7.2018, s. 8

(10) EUVL C 237, 2.3.2018, s. 1

(11) Euroopan unioni (2017), Pohdinta-asiakirja EU:n sosiaalisesta ulottuvuudesta, s. 24.

(12) EUVL C 262, 25.7.2018, s. 1

(13) EUVL C 288, 31.8.2017, s. 1

(14) EUVL C 288, 31.8.2017, s. 1

(15) ILO (2018), The impact of technology on the quality and quantity of jobs; ks. Villani, C. (2018), Donner un sens à l'intelligence artificielle: Pour une stratégie nationale et européenne (vain ranskaksi)

(16) Ks. Cédric Villanin raportti tekoälystä (maaliskuu 2018) (vain ranskaksi).

(17) Nedelkoska, L. ja G. Quintini (2018), Automation, skills use and training, OECD Social, Employment and Migration Working Papers, N:o 202, Éditions OCDE, Pariisi.

(18) France Stratégie (2018), Intelligence artificielle et travail: rapport à la ministre du travail et au secrétaire d'État auprès du premier ministre, chargé du numérique (vain ranskaksi)

(19) Cedefop (2018), Insights into skill shortages and skill mismatch: learning from Cedefop’s European skills and job survey

(20) Nedelkoska, L. ja G. Quintini (2018), Automation, skills use and training, OECD Social, Employment and Migration Working Papers, N:o 202, Éditions OCDE, Pariisi.

(21) Cedefop (2018), Insights into skill shortages and skill mismatch: learning from Cedefop’s European skills and job survey

(22) EUVL C 237, 6.7.2018, s. 8

(23) Cedefop (2018), Insights into skill shortages and skill mismatch: learning from Cedefop’s European skills and job survey

(24) Euroopan komissio (2018), Study on Women in the Digital Age

(25) Euroopan komissio (2015), Monitoring the digital economy & society 2016-2021

(26) Eurofound (2017), Non-standard forms of employment: Recent trends and future prospects, s. 7, ja Eurofound (2017), Working conditions of workers at different ages.

(27) EUVL C 237, 6.7.2018, s. 8

(28) Ks. Tanskassa allekirjoitettu sopimus

(29) EUVL C 434, 15.12.2017, s 30

(30) EUVL C 303, 19.8.2016, s. 54 ja EUVL C 129, 11.4.2018, s. 7

10.10.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 367/20

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Vammaisten naisten tilanne”

(Euroopan parlamentin pyytämä valmisteleva lausunto)

(2018/C 367/04)

Esittelijä:

Gunta ANČA

Lausuntopyyntö	Euroopan parlamentti, 3.4.2018
Oikeusperusta	EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 29 artikla
Komitean täysistunnon päätös	13.3.2018
Vastaava erityisjaosto	”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus”
Hyväksyminen erityisjaostossa	6.6.2018
Hyväksyminen täysistunnossa	11.7.2018
Täysistunnon nro	536
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	187/2/0

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

Vammaiset naiset ja tytöt joutuvat edelleen kohtaamaan moninkertaista ja moniperusteista syrjintää, joka perustuu sekä heidän sukupuoleensa että heidän vammaisuuteensa. Vammaisilla naisilla ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia osallistua tasavertaiselta pohjalta muiden kanssa yhteiskunnan kaikkiin osa-alueisiin. Liian usein heidät on suljettu muun muassa osallistavan yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen, työllistymisen, köyhyyden vähentämiseen tähtäävien ohjelmien piiriin pääsyn, asianmukaisten asuinolojen sekä poliittiseen ja julkiseen elämään osallistumisen ulkopuolelle, ja monet säädökset estävät heitä tekemästä omaa elämäänsä, muun muassa seksuaali- ja lisääntymisoikeuksiaan, koskevia päätöksiä. He kohtaavat esteitä pyrkiessään nauttimaan oikeuksistaan EU:n kansalaisina (1).

1.2

Käsillä olevassa lausunnossa kehotetaan EU:ta yhdessä sen kaikkien jäsenvaltioiden kanssa panemaan täytäntöön YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (vammaisyleissopimus) (2), vammaisten henkilöiden oikeuksia käsittelevän YK:n komitean EU:lle vuonna 2015 antamat vammaisia naisia ja tyttöjä koskevat suositukset sekä YK:n komitean yleiskommentti nro 3 vammaisyleissopimuksen 6 artiklasta.

1.3

Komitea kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita sisällyttämään vammaisnäkökulman tuleviin sukupuolten tasa-arvoa koskeviin strategioihinsa, toimintapolitiikkoihinsa ja ohjelmiinsa sekä sukupuolinäkökulman vammaisstrategioihinsa, tuleva Euroopan vammaisstrategia 2020–2030 ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari mukaan luettuina (3). Älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävää Eurooppa 2020 -strategiaa seuraavaan strategiaan olisi niin ikään sisällytettävä vammaisten naisten näkökulma, sillä heidän taloudellinen ja yhteiskunnallinen osallistumisensa on olennaisen tärkeää Euroopan unionin taloudellisen ja sosiaalisen kokonaisstrategian onnistumisen kannalta (4).

1.4

Sekä EU- että jäsenvaltiotasolla olisi toteutettava tarvittavat toimet sellaisen suunnitelmallisen vuoropuhelun käynnistämiseksi, johon osoitetaan erillinen budjettikohta ja riittävä rahoitus, jotta voidaan varmistaa vammaisten henkilöiden, vammaiset naiset, tytöt ja pojat mukaan luettuina, kuuleminen ja näiden osallistuminen tarkoituksenmukaisella tavalla heitä edustavien organisaatioiden kautta vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanoon ja seurantaan (5).

1.5

1.6

EU:n ja sen jäsenvaltioiden tulisi viipymättä liittyä Euroopan neuvoston yleissopimukseen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (Istanbulin yleissopimus) askeleena kohti vammaisiin naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan torjumista (7). Näihin toimenpiteisiin olisi sisällyttävä vammaisiin naisiin ja tyttöihin kohdistuvan seksuaalisen ja muuntyyppisen väkivallan kriminalisoiminen sekä pakkosteriloinnin lopettaminen (8).

1.7

EU:n ja jäsenvaltioiden olisi ryhdyttävä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että vammaisilla naisilla ja tytöillä on yhtäläiset mahdollisuudet saada vammaisille henkilöille tarkoitettuja vammaisuuteen kohdennettuja terveydenhuoltopalveluja sekä esteetön pääsy hyödyntämään peruspalveluja. Kaikkien vammaisten naisten ja tyttöjen on voitava käyttää oikeustoimikelpoisuuttaan tekemällä omat päätöksensä – halutessaan apua käyttäen – lääketieteellisestä tai terapeuttisesta hoidosta sekä päättämällä itse hedelmällisyytensä ja lisääntymistä koskevan itsemääräämisoikeutensa säilyttämisestä (9).

2. Johdanto

2.1

Vammaiset naiset ovat edelleen yhteiskunnan ulkolaidalla. Vammaisten naisten tilanne ei ole vain ei-vammaisten naisten mutta myös vammaisten miesten tilannetta huonompi (10).

2.2

Vammaisten naisten osuus koko naisväestöstä Euroopassa on 16 prosenttia. Tämä luku perustuu nykyiseen hieman alle 250 miljoonan suuruiseen naispuoliseen väestöön, joten Euroopan unionissa (EU) on noin 40 miljoonaa vammaista naista ja tyttöä (11).

2.3

Iäkkäiden ihmisten määrä kasvaa Euroopassa ja muualla maailmassa, mikä tarkoittaa, että myös vammaisten määrä kasvaa vastaavasti. Vammaisten naisten määrä kasvaa suhteellisesti enemmän naisten pidemmän elinajanodotteen johdosta (12).

2.4

Käsillä olevassa lausunnossa kehotetaan EU:ta yhdessä sen kaikkien jäsenvaltioiden kanssa panemaan täytäntöön YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (vammaisyleissopimus) (13), vammaisyleissopimuksessa EU:lle vuonna 2015 annetut vammaisia naisia ja tyttöjä koskevat suositukset sekä YK:n komitean yleiskommentti nro 3 vammaisyleissopimuksen 6 artiklasta. EU:n ja sen jäsenvaltioiden olisi välittömästi laadittava toimintasuunnitelma ja aikataulu sekä otettava käyttöön resurssit vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanoa varten.

3. Yleistä

Kansainvälinen ja eurooppalainen oikeudellinen kehys

3.1

EU on vammaisyleissopimuksen osapuoli yhdessä EU:n 28 jäsenvaltion kanssa. Vammaisyleissopimus sitoo niitä nyt juridisesti kansainvälisen oikeuden nojalla, mikä tarkoittaa, että ne ovat sitoutuneet yhdessä edistämään vammaisten henkilöiden oikeuksia, suojelemaan niitä ja turvaamaan ne sellaisina kuin ne on vahvistettu vammaisyleissopimuksessa, vammaisten naisten ja tyttöjen oikeudet mukaan luettuina. EU:n ja sen jäsenvaltioiden olisi näytettävä esimerkkiä, sillä se on maailmanlaajuisesti ainoa alueellisen yhdentymisen järjestö, joka on vammaisyleissopimuksen osapuoli, ja sillä on ainutlaatuiset mahdollisuudet varmistaa vammaisten naisten ja tyttöjen yhdenmukainen ja tasapuolinen suojelu kaikkialla unionissa.

3.2

Vammaisyleissopimuksen 6 artiklan mukaan ”[s]opimuspuolet tunnustavat, että vammaisiin naisiin ja tyttöihin kohdistetaan moniperusteista syrjintää, ja toteuttavat toimia varmistaakseen, että vammaiset naiset ja tytöt voivat nauttia täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikista ihmisoikeuksista ja perusvapauksista. Sopimuspuolet toteuttavat kaikki asianmukaiset toimet varmistaakseen naisille täysimääräisen kehittymisen, etenemisen ja voimaantumisen, tarkoituksena taata, että naiset voivat käyttää tässä yleissopimuksessa tunnustettuja ihmisoikeuksia ja perusvapauksia sekä nauttia niistä.”

3.3

Vuonna 2015 vammaisten henkilöiden oikeuksia käsittelevä YK:n komitea antoi EU:lle tärkeitä suosituksia siitä, miten vammaisten henkilöiden, vammaiset naiset ja tytöt mukaan luettuina, tilannetta voidaan parantaa Euroopan unionissa.

3.4

Vuonna 2016 vammaisten henkilöiden oikeuksia käsittelevä YK:n komitea hyväksyi vammaisyleissopimuksen 6 artiklaa koskevan yleiskommentin nro 3, jossa korostetaan, että vammaisyleissopimuksen osapuolten, EU mukaan luettuna, olisi ryhdyttävä edellä mainittuihin toimenpiteisiin vammaisten naisten ja tyttöjen oikeuksien edistämiseksi.

3.5

Kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat myös osapuolina kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevassa YK:n yleissopimuksessa (CEDAW-sopimus), joka on kattavin kansainvälinen oikeudellinen väline edistettäessä naisten kaikkien ihmisoikeuksien yhdenvertaista tunnustamista, nauttimista ja käyttämistä politiikan, talous- ja yhteiskuntaelämän, kulttuurin ja kansalaistoiminnan aloilla sekä perhe-elämän piirissä. Vammaisten naisten ja tyttöjen tulisi myös voida hyötyä täysimääräisesti kansallisista toimista CEDAW-sopimuksen täytäntöönpanemiseksi, ja heidät olisi myös otettava niihin mukaan.

3.6

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 10 ja 19 artiklan mukaan Euroopan unionin on politiikkojensa ja toimiensa määrittelyssä ja toteuttamisessa sekä tarvittavia toimenpiteitä toteuttamalla torjuttava kaikki sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä. SEUT-sopimuksen 8 artiklan mukaan ”[u]nioni pyrkii kaikissa toimissaan poistamaan eriarvoisuutta miesten ja naisten välillä sekä edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa”.

3.7

EU:n perusoikeuskirjan 20 ja 26 artiklassa kielletään vammaisuuteen perustuva syrjintä ja tunnustetaan vammaisten oikeus päästä osallisiksi toimenpiteistä, joilla edistetään heidän itsenäistä elämäänsä, yhteiskunnallista ja ammatillista sopeutumistaan sekä osallistumistaan yhteiskuntaelämään. Perusoikeuskirjassa myös viitataan miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon sekä eri syihin, muun muassa sukupuoleen, perustuvan syrjinnän kieltämiseen.

4. Yleiset suositukset

4.1

Toisin kuin mitä vammaisyleissopimuksessa, CEDAW-sopimuksessa, SEUT-sopimuksessa ja perusoikeuskirjassa todetaan, Euroopan unioni ei ole sisällyttänyt vammaisnäkökulmaa kaikkiin sukupuolten tasa-arvoa edistäviin politiikkoihinsa, ohjelmiinsa ja strategioihinsa eikä ottanut sukupuolinäkökulmaa huomioon vammaisstrategioissaan. EU:lta ja sen jäsenvaltioilta puuttuu tällä hetkellä vahva oikeudellinen kehys kaikkien vammaisten naisten ja tyttöjen kaikkien ihmisoikeuksien suojelemiseksi, edistämiseksi ja varmistamiseksi. Komitea kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita sisällyttämään vammaisnäkökulman tuleviin sukupuolten tasa-arvoa koskeviin strategioihinsa, toimintapolitiikkoihinsa ja ohjelmiinsa sekä sukupuolinäkökulman vammaisstrategioihinsa, tuleva Euroopan vammaisstrategia 2020–2030 ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari mukaan luettuina. Älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävää Eurooppa 2020 -strategiaa seuraavaan strategiaan olisi niin ikään sisällytettävä vammaisten naisten näkökulma, sillä heidän taloudellinen ja yhteiskunnallinen osallistumisensa on olennaisen tärkeää Euroopan unionin taloudellisen ja sosiaalisen kokonaisstrategian onnistumisen kannalta (14).

4.2

EU ja sen jäsenvaltiot eivät kuule ja rahoita riittävästi vammaisia naisia ja tyttöjä edustavia organisaatioita. Sekä EU- että jäsenvaltiotasolla olisi toteuttava tarvittavat toimet sellaisen suunnitelmallisen vuoropuhelun käynnistämiseksi, johon osoitetaan erillinen budjettikohta ja riittävä rahoitus, jotta voidaan varmistaa vammaisten henkilöiden, vammaiset naiset, tytöt ja pojat mukaan luettuina, kuuleminen ja näiden osallistuminen tarkoituksenmukaisella tavalla heitä edustavien organisaatioiden kautta vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanoon ja seurantaan (15).

4.3

Vammaiset naiset ja tytöt ovat edelleen kaikkien ihmisoikeusjärjestöjen marginaalissa. Ihmisoikeussopimuksilla perustettujen Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden asianomaisten elinten laatimiin säännöllisiin raportteihin on automaattisesti sisällytettävä tietoa vammaisista naisista. Tämä käytäntö olisi ulotettava koskemaan kaikkia ihmisoikeuksien edistämisen alalla toimivia elimiä sekä unioni- että jäsenvaltiotasolla, vammaisia henkilöitä ja heidän perheitään, naisia yleisesti ja vammaisia naisia edustavat organisaatiot mukaan luettuina (16).

4.4

EU:lla ja sen jäsenvaltioilla ei ole käytettävissään vammaisia naisia ja tyttöjä koskevia johdonmukaisia ja vertailukelpoisia tietoja ja ihmisoikeusindikaattoreita eikä tutkimuksia vammaisten naisten ja tyttöjen tilanteesta EU:ssa (17). ETSK suosittaa, että unionin virastot, etenkin Eurofound, Cedefop, Euroopan unionin perusoikeusvirasto (FRA) ja Euroopan tasa-arvoinstituutti (EIGE), ryhtyvät soveltamaan systemaattisempaa lähestymistapaa toimissaan, jotka liittyvät vammaisiin ja heidän tilanteeseensa työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa. Tässä tulisi ottaa erityisesti huomioon naisten tilanne ja se, että intersektionaalisuus voi johtaa useisiin syrjinnän muotoihin. ETSK suosittaa myös, että tämä kysymys sisällytetään selkeästi näiden virastojen työohjelmiin. Vammaisia naisia ja tyttöjä koskevat kysymykset olisi sisällytettävä sekä EU:n tasolla että kansallisella tasolla sukupuolen ja iän mukaan kerättäviin tietoihin ja tilastoihin sekä olemassa oleviin tilastosarjoihin ja -tutkimuksiin vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen periaatteiden mukaisesti. Toimintapoliittisen suunnittelun ohjaamiseksi olisi luotava mekanismi, jonka avulla seurataan edistymistä ja rahoitetaan tietojen keräämistä, selvityksiä ja tutkimuksia vammaisista naisista ja tytöistä ja heidän kohtaamastaan moniperusteisesta syrjinnästä, etnisten ja uskonnollisten vähemmistöjen kaltaiset yhteiskunnan syrjäytyneimmät ryhmät mukaan luettuina. Kaikessa vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevassa tutkimuksessa olisi otettava huomioon sukupuolinäkökulma, ja naisia ja tyttöjä koskevassa tutkimuksessa olisi otettava huomioon vammaisnäkökulma.

4.5

EU:n nykyisiä ja tulevia rahoitusvälineitä, erityisesti rakennerahastoja ja Euroopan sosiaalirahastoa, olisi hyödynnettävä keskeisinä mekanismeina, jotta jäsenvaltioita tuetaan esteettömyyden ja syrjimättömyyden edistämisessä vammaisten naisten ja tyttöjen hyväksi (18) ja jotta lisätään tietoisuutta mahdollisuuksista rahoittaa tällaisia toimenpiteitä vuoden 2020 jälkeisissä ohjelmissa ja parannetaan näiden mahdollisuuksien tunnettuutta. Vammaisia henkilöitä edustaville järjestöille olisi annettava helposti saatavilla olevaa tietoa sekä tukea rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämisessä.

4.6

Vammaiset naiset ja tytöt ovat suuremmassa vaarassa joutua moninkertaisen ja moniperusteisen syrjinnän uhriksi Euroopassa. Esimerkiksi rodun, etnisen alkuperän, yhteiskuntaluokan, iän, seksuaalisen suuntautumisen, kansalaisuuden, uskonnon, sukupuolen, vammaisuuden ja pakolais- tai muuttajastatuksen yhdistelmällä on kerrannaisvaikutus, joka lisää vammaisten naisten ja tyttöjen kokemaa syrjintää (19). Tällainen syrjintä syntyy tavasta, jolla ihmiset rakentavat heidän identiteettinsä, koska he eivät kykene erottamaan vammaisten naisten keskuudessa vallitsevaa moninaisuutta, koska heillä on usein yhdenmukainen näkemys vammaisista naisista kaikenlaisissa sosiaalisissa ympäristöissä ja koska he tarkastelevat heidän todellisuuttaan poissulkevasta näkökulmasta (20). EU:n ja sen jäsenvaltioiden olisi kumottava kaikki syrjivät säädökset, toimintapolitiikat ja käytännöt ja kiellettävä kaikki sukupuoleen ja vammaisuuteen perustuva syrjintä ja moniperusteisen syrjinnän muodot muun muassa ottamalla käyttöön vahva ja kattava EU:n lainsäädäntö, jolla suojellaan vammaisia naisia moniperusteiselta syrjinnältä kaikilla elämänaloilla (21).

4.7

Historia, asenteet sekä yhteisössä, muun muassa perhepiirissä, vallitsevat ennakkoluulot ovat luoneet vammaisista naisista ja tytöistä kielteisen stereotyyppisen kuvan, mikä on osaltaan johtanut heidän sosiaaliseen eristäytymiseensä ja syrjäytymiseensä. Heidät jätetään lähes täysin vaille huomiota tiedotusvälineissä, ja kun he ovat huomion kohteena, lähestymistapana on tarkastella vammaisia naisia sukupuolettomasta lääketieteellisestä näkökulmasta ja jättää huomiotta heidän valmiutensa ja heidän panoksensa ympäristöön, jossa he elävät (22). Vammaiset naiset ja tytöt eivät ole riittävän tietoisia oikeuksistaan, jotka vahvistetaan vammaisyleissopimuksessa, CEDAW-sopimuksessa ja EU:n lainsäädännössä. EU:n ja sen jäsenvaltioiden olisi toteutettava laaja kampanja tietoisuuden lisäämiseksi vammaisyleissopimuksesta ja CEDAW-sopimuksesta, vammaisten naisten tilanteen tunnetuksi tekemiseksi ja vammaisiin naisiin ja tyttöihin kohdistuvien ennakkoluulojen torjumiseksi (23). Tiedotusvälineitä olisi kannustettava kuulemaan ja osallistamaan vammaisia naisia (mieluiten naisia, jotka heitä edustavat järjestöt ovat nimenneet), ja heidän tulisi myös osallistua esittelyihin ja ohjelmien seurantaan. Vammaisjärjestöille olisi annettava tarvittava rahoitus, jotta ne voivat tiedottaa vammaisille naisille ja tytöille sekä heidän perheilleen heidän vammaisyleissopimuksen mukaisista oikeuksistaan ja antaa aiheeseen liittyvää koulutusta.

4.8

EU:lla on julkishallinnon organisaationa velvollisuus panna vammaisyleissopimus täytäntöön toimielintensä piirissä. EU:n olisi varmistettava, että sen tapahtumissa ja kokouksissa, viestinnässä, tiedottamisessa ja kuulemisissa sekä sosiaaliturva- ja työllisyyspolitiikoissa vammaisia naisia ja tyttöjä koskevat kysymykset otetaan jäännöksettömästi lukuun ja että niitä kunnioitetaan kaikilta osin, ja sen olisi pyrittävä varmistamaan, että unionin talousarvioissa otetaan huomioon tasa-arvokysymykset. Olisi ryhdyttävä positiivisiin erityistoimiin sen varmistamiseksi, että vammaiset naiset voivat osallistua tasavertaisesti muiden kanssa EU:n toimielinten työskentelyyn ja toimintaan.

5. Erityistä

5.1 Väkivalta

5.1.1

Vammaisilla naisilla on suurempi riski kohdata väkivaltaa, riistoa ja hyväksikäyttöä muihin naisiin verrattuna. Väkivalta voi olla ihmisten välistä, institutionaalista tai rakenteellista. Institutionaalinen tai rakenteellinen väkivalta on kaikenlaista rakenteellista eriarvoisuutta tai institutionaalista syrjintää, joka pitää naisen alistetussa asemassa joko fyysisesti tai ideologisesti verrattuna muihin ihmisiin hänen perheessään, kotitaloudessaan tai yhteisössään (24). Euroopan unionin perusoikeusviraston toteuttamassa tutkimuksessa vuodelta 2014 arvioidaan, että vammaiset naiset ja tytöt ovat 3–5 kertaa todennäköisemmin väkivallan ja erityisesti perheväkivallan uhreja (25).

5.1.2

Riiston, väkivallan ja hyväksikäytön torjumiseen tähtäävässä EU:n ja jäsenvaltioiden lainsäädännössä ei useinkaan kiinnitetä erityistä huomiota vammaisiin naisiin ja tyttöihin. EU:n olisi ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vammaisuusnäkökulman sisällyttämiseksi kaikkiin säädöksiin, toimintapolitiikkoihin ja strategioihin väkivallan, hyväksikäytön ja riiston torjumiseksi (26). Naisiin kohdistuva väkivalta olisi tehtävä rangaistavaksi. Niiden tulisi toteuttaa kaikki tarvittavat oikeudelliset, hallinnolliset, sosiaaliset ja koulutukseen liittyvät toimenpiteet vammaisten naisten ja tyttöjen suojelemiseksi kaikenlaiselta riistolta, väkivallalta ja hyväksikäytöltä sekä kotona että kodin ulkopuolella sekä auttaa heitä samaan oikeutta tarjoamalla heille asianmukaista yhteiskunnan apua ja tukea ottaen huomioon heidän erityiset tarpeensa, apuvälineet mukaan lukien, jotta torjutaan eristäytymistä ja kotiin sulkeutumista (27).

5.1.3

EU:n ja sen jäsenvaltioiden olisi viipymättä liityttävä Euroopan neuvoston yleissopimukseen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (Istanbulin yleissopimus) askeleena kohti vammaisiin naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan torjumista. Näihin toimenpiteisiin olisi sisällyttävä vammaisiin naisiin ja tyttöihin kohdistuvan seksuaalisen ja muuntyyppisen väkivallan kriminalisoiminen sekä pakkosteriloinnin lopettaminen (28).

5.2 Seksuaali- ja lisääntymisterveys ja niihin liittyvät oikeudet, mukaan lukien kodin ja perheen kunnioittaminen

5.2.1

Vammaisuuteen ja sukupuoleen liittyvät virheelliset stereotypiat ovat yksi syrjinnän muoto, jolla on erityisen vakava vaikutus mahdollisuuteen nauttia seksuaali- ja lisääntymisterveydestä ja käyttää siihen liittyviä oikeuksia sekä oikeutta perheen perustamiseen. Yksi vammaisia naisia koskevista haitallisista stereotypioista on esimerkiksi uskomus, jonka mukaan he ovat aseksuaalisia, kyvyttömiä, irrationaalisia tai hyperseksuaalisia (29).

5.2.2

Vammaisten naisten ja erityisesti psykososiaalisesti vammaisten tai älyllisesti kehitysvammaisten naisten tekemät valinnat jäävät usein vaille huomiota, ja heidän päätöksensä korvataan usein kolmansien osapuolten, muun muassa laillisten edustajien, palveluntarjoajien, holhoojien ja perheenjäsenten, päätöksillä, mikä on vastoin vammaisten naisten vammaisyleissopimuksen 12 artiklan mukaisia oikeuksia (30). Liian usein vammaiset naiset ja tytöt pakotetaan sterilointiin ja aborttiin tai heidän hedelmällisyyttään kontrolloidaan muilla tavoin. EU:n ja jäsenvaltioiden olisi ryhdyttävä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että kaikki vammaiset naiset voivat käyttää oikeustoimikelpoisuuttaan tekemällä omat päätöksensä – halutessaan apua käyttäen – lääketieteellisestä tai terapeuttisesta hoidosta sekä päättää itse hedelmällisyytensä ja lisääntymistä koskevan itsemääräämisoikeutensa säilyttämisestä, käyttää oikeuttaan valita lasten lukumäärä ja syntymäväli, päättää omaan seksuaalisuuteensa liittyvistä asioista ja käyttää oikeuttaan solmia suhteita. Tämän tulisi tapahtua ilman pakottamista, syrjintää ja väkivaltaa. Sterilointiin ja aborttiin pakottaminen on naisiin kohdistuvan väkivallan muoto, joka tulisi naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen 39 artiklan mukaisesti kriminalisoida (31).

5.2.3

Vammaisilta naisilta voidaan myös evätä tiedonsaanti, viestintä ja koulutus heidän seksuaali- ja lisääntymisterveydestään ja -oikeuksistaan sellaisten haitallisten stereotypioiden perusteella, joissa oletuksena on, että he ovat aseksuaalisia eivätkä sen vuoksi tarvitse kyseisenlaisia tietoja yhdenvertaiselta pohjalta muiden kanssa. On myös mahdollista, etteivät tiedot ole saatavilla helppokäyttöisessä muodossa. Terveydenhuollon tilat ja laitteet, muun muassa mammografialaitteet ja gynekologiset tutkimuspöydät, ovat usein vammaisille naisille fyysisesti ylivoimaisia (32). EU:n ja jäsenvaltioiden olisi ryhdyttävä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että vammaisilla naisilla ja tytöillä on yhtäläiset mahdollisuudet saada vammaisille henkilöille tarkoitettuja vammaisuuteen muokattuja terveydenhuoltopalveluja sekä peruspalveluja, kuten hammas- ja silmähoitoa sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja ehkäisyyn liittyviä palveluja, gynekologiset ja lääkärintarkastukset, perhesuunnittelu sekä raskauden aikainen mukautettu tuki mukaan luettuina.

5.2.4

Olisi ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin ennen kaikkea terveydenhuolto- ja oikeusalalla toimivien ammattilaisten kouluttamiseksi, jotta varmistetaan, että he kuulevat ja kuuntelevat vammaisia tyttöjä ja naisia oikeudellisissa tutkimuksissa ja oikeuskäsittelyissä. Nämä toimenpiteet olisi toteutettava tiiviissä yhteistyössä vammaisia henkilöitä edustavien järjestöjen kanssa.

5.3 Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus

5.3.1

Haitalliset sukupuoli- ja vammaisstereotypiat ruokkivat yhdessä syrjiviä asenteita, toimintapolitiikkoja ja käytäntöjä, joita ovat esimerkiksi virheellisiä sukupuoli- ja vammaisstereotypioita vahvistavan opetusmateriaalin käyttäminen, perheen toimintojen harjoittaminen sukupuoleen perustuen, hoivaroolin osoittaminen naisille ja tytöille ja eräillä alueilla poikien koulutuksen arvostaminen tyttöjen koulutusta enemmän, vammaisten tyttöjen kannustaminen lapsiavioliittoihin sekä se, ettei kouluihin järjestetä helppokulkuisia saniteettitiloja kuukautishygienian varmistamiseksi. Nämä seikat puolestaan johtavat suurempaan lukutaidottomuuteen, heikkoon koulumenestykseen, epäsäännölliseen päivittäiseen koulunkäyntiin, toistuviin poissaoloihin ja koulunkäynnin lopettamiseen kokonaan (33).

5.3.2

EU:n vertaileva analyysi on osoittanut, että vuonna 2011 vain 27 prosenttia 30–34-vuotiaista vammaisista henkilöistä oli suorittanut korkea-asteen tai vastaavan koulutuksen EU:ssa (34). Tietoja ei ole kuitenkaan saatavilla erityisesti vammaisista naisista ja tytöistä. Euroopan kouluissa ja EU:n eri jäsenvaltioissa monet vammaiset tytöt ja naiset eivät pääse vammaisyleissopimuksen mukaisen osallistavan, laadukkaan koulutuksen piiriin. On osoitettu, että finanssikriisi on vaikuttanut kielteisesti pyrkimyksiin edistää osallistavaa koulutusta.

5.3.3

Vammaisille tytöille ja naisille annettavaa osallistavaa yleisopetusta on tarkasteltava sellaisen ajattelumallin kautta, joka käsittää laadukkaan koulutuksen, yhtäläiset mahdollisuudet, tuen ja kohtuulliset mukautukset (35) sekä yleisen esteettömyyden läpi koko elämänkaaren, varmistamalla, että vammaisilla naisilla on mahdollisuus päästä jatkokoulutukseen, joka on keino edistää heidän henkilökohtaista riippumattomuuttaan, persoonallisuutensa vapaata kehittämistä ja sosiaalista osallisuuttaan, samalla kun he voivat jatkuvasti käyttää oikeuttaan tehdä itse päätökset ja valita oma elämäntapansa. Vammaisten oppilaiden vanhemmille olisi tarjottava tarvittavat tiedot osallistavan yleisopetuksen hyödyistä.

5.3.4

EU:n ja jäsenvaltioiden olisi arvioitava nykyistä tilannetta ja ryhdyttävä toimenpiteisiin, jotta helpotetaan osallistavan, laadukkaan koulutuksen saatavuutta ja hyödynnettävyyttä kaikille vammaisille opiskelijoille vammaisyleissopimuksen mukaisesti edistämällä EU:n rahoitusvälineiden käyttöä ja jotta vammaisuuteen liittyvät indikaattorit sisällytetään Eurooppa 2020 -strategiaan koulutusalalle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen osalta.

5.3.5

Asianomaisiin EU:n säädöksiin ja opiskelijoiden vaihto-ohjelmiin (esimerkiksi Erasmus+) on tehty viime vuosina parannuksia sisällyttämällä niihin mukaan rahoitustuki vammaisten opiskelijoiden liikkuvuutta varten. Käytännössä vammaiset opiskelijat kohtaavat kuitenkin monia esteitä yrittäessään päästä hyödyntämään kohdemaan kansallisia koulutuspalveluja (asenteelliset, fyysiset sekä viestinnän ja tiedonkulun esteet sekä opetusohjelmien vähäinen joustavuus) (36). EU:n korkea-asteen koulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja elinikäisen oppimisen ohjelmiin tulisi sisältyä tuki vammaisille naisille. EU:n ”Erasmus nuorille yrittäjille” -yrittäjävaihto-ohjelmaan olisi sisällyttävä taloudellinen tuki vammaisille nuorille, mikä ei ole nykyisin asian laita. Olisi jaettava opiskelijoille ja nuorille yrittäjille suunnattuja vaihto-ohjelmia koskevia hyviä käytänteitä ja haasteita, ja olisi järjestettävä koulutusta koulutusalan ammattilaisille, työmarkkinaosapuolille ja tiedotusvälineille.

5.3.6

Olisi varmistettava, että vammaisille naisilla ja tytöillä on mahdollisuus hyödyntää tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuurin eri komponentteja ja päästä tietoyhteiskunnan piiriin. Tieto- ja viestintäteknologiaa kehitettäessä taloudelliset tekijät, koulutuksen tarve ja yhtäläiset mahdollisuudet iästä riippumatta olisi otettava huomioon, jotta sosiaalisen syrjäytymisen tai köyhyyden riskin uhkaamilla vammaisilla tytöillä ja naisilla on mahdollisuus hyödyntää tätä teknologiaa.

5.4 Työllisyys

5.4.1

Naisten yleinen osallistuminen työmarkkinoille on edelleen huomattavasti vähäisempää kuin miesten (46,6 prosenttia verrattuna 61,9 prosenttiin). Kaikissa jäsenvaltioissa työmarkkinoilla on havaittavissa sitkeästi jatkuvaa ja merkittävää sukupuolten eriytymistä. Vammaiset naiset ovat kuitenkin syrjäytyneet työmarkkinoilta huomattavasti suuremmassa määrin. Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) vuoden 2015 tasa-arvoindeksin mukaan vammaisista naisista on työllistynyt vain 18,8 prosenttia. Vammaisista miehistä on työllistyneitä 28,1 prosenttia. Vammaisten naisten korkea työttömyysaste on edelleen asia, jota ei voi pitää hyväksyttävänä, ja sen johdosta on todennäköisempää, että he elävät köyhyydessä ja sosiaalisesti syrjäytyneinä. Vammaisilla naisilla ja tytöillä on muita suurempia vaikeuksia päästä työmarkkinoille, mikä vaikeuttaa itsenäistä elämää. Vammaiset naiset ja tytöt ovat usein alipalkattuja. Liikkuvuuden esteet sekä suurempi riippuvaisuus perheenjäsenistä ja hoitajista haittaavat heidän osallistumistaan aktiivisesti koulutukseen, työmarkkinoille ja yhteisön sosiaaliseen ja taloudelliseen elämään (37).

5.4.2

Kun otetaan huomioon vammaisten naisten korkea työttömyysaste ja se, että työmarkkinoiden ulkopuolelle jääminen on heidän keskuudessaan yleistä, EU:n ja sen jäsenvaltioiden on kehitettävä sekä kaikkeen toimintaan sisällytettäviä toimia että positiivisia erityistoimia, jotka suunnataan vammaisten naisten hyväksi, jotta edistetään koulutusta, työnvälitystä, työhön pääsyä, työpaikkojen säilyttämistä, samapalkkaisuutta samanlaisesta työstä, samanlaisia uramahdollisuuksia, työpaikoilla tehtäviä mukautuksia sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Vammaisilla naisilla tulee olla yhdenvertaisesti muiden kanssa oikeus oikeudenmukaisiin ja suotuisiin työoloihin sekä yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin ja samanarvoisesta työstä maksettavaan samaan palkkaan (38).

5.4.3

Kun otetaan huomioon EU:n mikrorahoitusväline ja Euroopan sosiaalirahasto, joilla pyritään lisäämään työllisyyttä ja edistämään sosiaalista osallisuutta, vammaisten naisten keskuudessa olisi edistettävä mahdollisuuksia itsenäiseen ammatinharjoittamiseen, yrittäjyyteen, tasapuoliseen edustukseen yritysten johtokunnissa, yhteiskunnallisten yritysten kehittämiseen ja oman yritystoiminnan aloittamiseen. Vammaisilla naisilla tulisi olla yhtäläiset oikeudet taloudelliseen tukeen yrityksen koko elinkaaren ajan, ja heidät tulisi nähdä pätevinä yrittäjinä. Tässä mielessä olisi otettava käyttöön positiivisia erityistoimenpiteitä yrittäjinä toimivien vammaisten naisten hyväksi myöntämällä edullisia lainoja, mikroluottoja sekä avustuksia, joihin ei liity takaisinmaksuvelvoitetta, myös maaseutualueilla asuville naisille.

5.4.4

Vammaisten henkilöiden määrän kasvu lisää hoitajien ja erityisesti omaishoitajien taakkaa. Omaishoitajat ovat pääasiallisesti naisia, joiden on lyhennettävä työpäiviään ja jopa jättäydyttävä kokonaan pois työmarkkinoilta voidakseen hoivata huollettavia perheenjäseniään (39).

5.4.5

EU:n ja jäsenvaltioiden olisi edistettävä vammaisten naisten ja vammaisten henkilöiden hoitajien työ- ja perhe-elämän parempaa tasapainoa tehokkailla toimenpiteillä, jotka perustuvat heidän erityisiin tarpeisiinsa. Mahdollisia toimia, jotka voivat olla vaihtoehtoja tämän päämäärän saavuttamiseksi, ovat muun muassa palkkojen avoimuus, rekrytointimenettelyt ja sosiaaliturvamaksut, joustava työaika tai osa-aikainen etätyö; tasapaino niiden menojen välillä, jotka liittyvät vammaisuuteen äitiyden yhteydessä ja muiden erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden hoitamiseen; sellaisten kohtuuhintaisten, laadukkaiden tukipalvelujen yleisen saatavuuden edistäminen vuorokauden eri aikoina, joita ovat esimerkiksi päiväkodit sekä hoitopalvelut ikääntyneille ja erityistä tukea tarvitseville henkilöille (40).

5.4.6

EU:n ja jäsenvaltioiden olisi sisällytettävä vammaiset naiset ja vammaisten henkilöiden perheet ehdottamaansa direktiiviin vanhempien ja omaistaan hoitavien työ- ja yksityiselämän tasapainottamisesta sekä muihin toimintapolitiikkoihin, jotta parannetaan työntekijöiden ja omaistaan hoitavien työ- ja yksityiselämän tasapainoa (41).

5.4.7

Vammaiset naiset kohtaavat myös erityisiä haittoja, jotka vaikeuttavat heidän tasapuolista osallistumistaan työpaikalla. Niistä voidaan mainita muun muassa seksuaalinen häirintä, eriarvoinen palkkaus sekä se, ettei mahdollisuutta hyvityksen hakemiseen ole, koska syrjivien asenteiden johdosta heidän vaateensa torjutaan. EU:n ja jäsenvaltioiden olisi myös varmistettava vammaisten naisten ja vammaisten henkilöiden hoitajien turvalliset ja terveelliset työolosuhteet, mukaan lukien häirinnältä suojelu ja vääryyksien hyvittäminen. Häirintä työpaikalla olisi estettävä ottamalla käyttöön tehokkaita häirintää koskevia käytännesääntöjä EU:n direktiivin 2000/78/EY mukaisesti (42).

5.5 Osallistuminen poliittiseen ja julkiseen elämään

5.5.1

Vammaisten naisten ja tyttöjen ääni on perinteisesti vaiennettu, minkä vuoksi he ovat suhteettoman aliedustettuina julkisessa päätöksenteossa. Useimmissa EU:n jäsenvaltioissa oikeustoimikelpoisuuden menettäminen johtaa siihen, että vammainen kansalainen menettää äänioikeutensa. Äänioikeuden käyttämisen esteinä ovat myös osallistumista vaikeuttavat äänestysmenettelyt, vaikeapääsyiset äänestyspaikat mukaan luettuina (43). EU:n olisi varmistettava, että vammaiset naiset voivat osallistua täysimääräisesti julkiseen ja poliittiseen elämään ja erityisesti Euroopan parlamentin vaaleihin vuonna 2019.

5.5.2

Vallan epätasapainosta ja moninkertaisesta syrjinnästä johtuen vammaisilla naisilla on ollut vähemmän mahdollisuuksia perustaa järjestöjä, jotka ajavat heidän tarpeitaan naisina, lapsina ja vammaisina henkilöinä, tai liittyä niihin. EU:n olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin kannustaakseen vammaisia naisia ottamaan johtavan roolin julkisten päätöksentekoelinten kaikilla tasoilla ja mahdollistaakseen sen, että he pystyvät muodostamaan vammaisten naisten järjestöjä ja verkostoja ja liittymään niihin (44). Vammaisille naisille olisi tarjottava koulutus- ja mentorointiohjelmia, joiden avulla he voivat osallistua poliittiseen ja julkiseen elämään.

Bryssel 11. heinäkuuta 2018.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1) YK:n vammaisyleissopimus, yleiskommentti nro 3 (CRPD/C/GC/3), s. 1; vammaisyleissopimusta koskeva Euroopan vammaisfoorumin (EDF) vaihtoehtoinen kertomus, s. 57.

(2) YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista.

(3) Vammaisyleissopimus, EU:n ensimmäisestä kertomuksesta esitetyt loppupäätelmät, Yhdistyneet kansakunnat (vammaisyleissopimuksen 6 artikla/C/EU/CO/1).

(4) Mietintö vammaisista naisista, Euroopan parlamentti, 14. lokakuuta 2013, s. 6.

(5) Ks. alaviite 3, 4 artiklan 3 kohta; ks. alaviite 1, s. 17.

(6) Ks. alaviite 4, s. 9.

(7) Ks. alaviite 3, 16 artikla.

(8) Kertomus vammaisiin naisiin ja tyttöihin kohdistuvan pakkosteriloinnin lopettamisesta, Euroopan vammaisfoorumi, 2018, s. 49.

(9) Toinen julistus vammaisten naisten ja tyttöjen oikeuksista EU:ssa, Euroopan vammaisfoorumi, 2011, s. 18 ja 34.

(10) Ks. alaviite 9, s. 4.

(11) EU:n työvoimatutkimuksen lisäkysymykset vammaisista henkilöistä ja pitkäaikaisista terveysongelmista, 2002.

(12) Ks. alaviite 4, s. 24.

(13) YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista.

(14) Ks. alaviite 3, 6 artikla; ks. alaviite 4, s. 6.

(15) Ks. alaviite 3, 4 artiklan 3 kohta; ks. alaviite 1, s. 17.

(16) Ks. alaviite 9, s. 47.

(17) Ks. alaviite 4, s. 16.

(18) Ks. alaviite 4, s. 9.

(19) Ks. alaviite 1, s. 2.

(20) Ks. alaviite 9, s. 52.

(21) Ks. alaviite 1, s. 15.

(22) Ks. alaviite 9, s. 11.

(23) Ks. alaviite 3, 8 artikla.

(24) Ks. alaviite 1, s. 8.

(25) Tutkimus naisiin kohdistuvasta väkivallasta (englanniksi), Euroopan unionin perusoikeusvirasto, 2014, s. 186.

(26) Ks. alaviite 3, 16 artikla.

(27) Ks. alaviite 9, s. 21.

(28) Ks. alaviite 3, 16 artikla; ks. alaviite 8, s. 49.

(29) Ks. alaviite 1, s. 10.

(30) Ks. alaviite 1, s. 11.

(31) Kertomus vammaisiin naisiin ja tyttöihin kohdistuvan pakkosteriloinnin lopettamisesta, Euroopan vammaisfoorumi, 2018, s. 49 ja 50.

(32) Ks. alaviite 1, s. 11; ks. alaviite 9, s. 34.

(33) Ks. alaviite 1, s. 14.

(34) EU-SILC 2011.

(35) Ks. alaviite 9, s. 32.

(36) YK:n vammaisyleissopimusta koskeva vaihtoehtoinen kertomus, s. 43.

(37) Ks. alaviite 4, s. 7.

(38) Ks. alaviite 9, s. 41.

(39) Ks. alaviite 9, s. 45; ks. alaviite 4, s. 6.

(40) Ks. alaviite 4, s. 14; ks. alaviite 9, s. 43.

(41) Ks. alaviite 3, 23 artikla.

(42) Ks. alaviite 4, s. 25.

(43) YK:n vammaisyleissopimusta koskeva vaihtoehtoinen kertomus.

(44) Ks. alaviite 1, s. 16.

10.10.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 367/28

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EY) N:o 924/2009 muuttamisesta tiettyjen rajatylittävistä maksuista unionissa perittävien palvelumaksujen ja valuutan muuntamisesta perittävien palvelumaksujen osalta”

(COM(2018) 163 final – 2018/0076 (COD))

(2018/C 367/05)

Esittelijä:

Daniel MAREELS

Lausuntopyyntö	Euroopan parlamentti, 19.4.2018 Eurooppa-neuvosto, 3.5.2018
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artikla
Vastaava erityisjaosto	”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus”
Hyväksyminen erityisjaostossa	7.6.2018
Hyväksyminen täysistunnossa	11.7.2018
Täysistunnon nro	536
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	116/0/0

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

Komitea suhtautuu myönteisesti käsillä olevaan ehdotukseen, jonka on määrä pienentää euromääräisistä rajatylittävistä maksuista perittäviä palvelumaksuja euroalueen ulkopuolisissa jäsenvaltioissa ja myös lisätä valuutan muuntamisesta perittävien palvelumaksujen läpinäkyvyyttä. ETSK kehottaa panemaan ehdotuksen täytäntöön ripeästi.

1.2

Ehdotuksen välitön vaikutus tuntuu ensiksi euroalueen ulkopuolisissa jäsenvaltioissa. Niissä veloitettavat suuret palvelumaksut EU:n sisäisistä euromääräisistä maksuista tulevat katoamaan, koska ne on yhdenmukaistettava kansallisen valuutan määräisistä kotimaan maksutapahtumista perittävien alempien palvelumaksujen kanssa. Komitea on hyvillään kustannusten pienenemisestä, joka hyödyttää ennen kaikkea kuluttajia ja yrityksiä – etenkin pk-yrityksiä.

1.3

Kustannusten aleneminen tulee epäilemättä lisäämään rajatylittävää vapaata liikkuvuutta ja vapaakauppaa koko EU:ssa ja kantamaan siten hedelmää kaikille unionin jäsenvaltioille. Komitea pitää tällaista sisämarkkinoiden syventämistä ja siitä seuraavia myönteisiä talousvaikutuksia tärkeinä.

1.4

Komitea on tyytyväinen siihen, että ehdotuksen myötä saavutetaan myös se yhtenäisen euromaksualueen alkuperäinen tavoite, että kaikkia euromääräisiä maksuja kohdellaan EU:ssa kotimaan maksuina. Samalla toteutetaan vähittäisrahoituspalvelujen sisämarkkinat, kun markkinoiden nykyinen kahtiajako euroalueen sisäisten ja sen ulkopuolisten käyttäjien välillä poistuu. Euroalueella olevien käyttäjien maksamat alemmat palvelumaksut tulevat siten euroalueen ulkopuolisten käyttäjien ulottuville.

1.5

Komitea on useaan otteeseen vedonnut pankkialan ”biodiversiteetin” puolesta, koska se on järjestelmän vakauden ja tehokkuuden tae. Tämä seikka ja asianomaisten pankkien erilaiset tulevaisuudennäkymät ja haasteet huomioon ottaen komitea pyytää pohtimaan tarkemmin kustannuksia, joita ehdotus aiheuttaa pankeille.

1.6

Markkinatoimijat velvoitetaan ilmoittamaan ulkomailla tapahtuvan valuutan muuntamisen kokonaiskulut ja huolehtimaan siitä, että ne ovat asianomaisten tiedossa ennen maksun suorittamista. Nämä uudet, aikaisempien lisäksi tulevat läpinäkyvyysvaatimukset ovat komitean mielestä paikallaan, sillä ne antavat kuluttajille mahdollisuuden valita oikein kyseisenlaisia maksuja suorittaessaan ja maksaa käypä hinta. Myös tässä yhteydessä on kuitenkin pidettävä mielessä, että asia on teknisesti erittäin monimutkainen, ja otettava huomioon siitä palveluntarjoajille aiheutuvat kustannukset.

1.7

Lisäksi komitea toteaa, että vaikka kyseessä on hyvin tekninen asia, se tarjoaa eittämättä erinomaisen tilaisuuden hedelmälliseen ja selkeään viestintään kaikkien EU:n kansalaisten kanssa. Nyt tehtyjen muutosten avulla voidaan havainnollistaa, miten EU saa aikaan myönteisiä muutoksia kaikkien kannalta ja tuo ratkaisuja arkipäivän ongelmiin.

2. Taustaa

2.1

Sähköisten maksutapahtumien suorittamistapaa on yhdenmukaistettu Euroopassa jo 2000-luvun alusta lähtien. Tähän liittyen alettiin heti euron käyttöönoton yhteydessä rakentaa maksujen eurooppalaisia sisämarkkinoita eli yhtenäistä euromaksualuetta (single euro payments area, SEPA) (1). Näissä puitteissa siirryttiin asteittain kansallisista maksujärjestelmistä eurooppalaiseen maksujärjestelmään. Prosessi saatiin päätökseen vuonna 2014.

2.2

Järjestelmän avulla viranomaiset, kauppiaat ja yrittäjät voivat hoitaa helposti maksunsa kaikkialla euroalueella ja Euroopan unionissa (2) samanlaisilla maksutavoilla: korteilla, tilisiirtoina ja suoraveloituksina. Sillä, missä maassa ollaan, ei ole enää väliä, vaan kaikki maksut ovat Euroopan sisällä ”sisäisiä maksuja”.

2.3

Lisäksi on käynnistetty useita muitakin aloitteita sekä maksuista aiheutuvien kustannusten läpinäkyvyyden parantamiseksi että kustannusten pienentämiseksi. Näin ollen esimerkiksi unionin sisäisen rajan ylittävistä euromääräisistä maksutapahtumista perittävät palvelumaksut on yhdenmukaistettu euromääräisten kotimaan maksutapahtumien palvelumaksujen kanssa. Tämä hoidettiin asetuksella (EY) N:o 2560/2001, joka korvattiin sittemmin asetuksella (EY) N:o 924/2009.

2.4

Kyseisellä kehityksellä on käytännössä ollut vaikutusta vain euroalueen jäsenvaltioissa (3) sekä Ruotsissa, joka hyödynsi muille jäsenvaltioille tarjottua mahdollisuutta (4) laajentaa järjestely koskemaan myös omaa valuuttaansa.

2.5

Komissio sitoutui maaliskuussa 2017 julkaisemassaan asiakirjassa ”Kuluttajille tarkoitettuja rahoituspalveluja koskeva toimintasuunnitelma: Parempia tuotteita, enemmän valinnanvaraa” esittämään toimenpiteitä, joilla tähdätään rajatylittävien maksutapahtumien kustannusten pienentämiseen kaikissa jäsenvaltioissa ja joiden puitteissa tarkastellaan dynaamiseen valuutan muuntamiseen liittyviä käytäntöjä (5).

2.6

Tarkasteltavana olevalla ehdotuksella (6) asetuksen (EY) N:o 924/2009 muuttamisesta on tarkoitus laajentaa edellä mainitun, EU:n sisäisiä euromääräisiä maksutapahtumia koskevan järjestelmän hyötyjä siten, että niistä pääsevät nauttimaan myös euroalueen ulkopuolisiin jäsenvaltioihin sijoittautuneet henkilöt ja yritykset. Lisäksi se pienentänee EU:n sisäisistä rajatylittävistä maksuista perittäviä palvelumaksuja, sillä ne tulee yhdenmukaistaa niiden palvelumaksujen kanssa, joita jäsenvaltiossa peritään kansallisen valuutan määräisistä kotimaan maksutapahtumista.

2.7

Lisäksi (7) asetetaan valuutanmuuntokäytäntöihin liittyviä uusia läpinäkyvyysvaatimuksia. Tarkoituksena on varmistaa, että rajatylittävien maksutapahtumien kulut ilmoitetaan tulevaisuudessa avoimesti.

2.8

Komitea pitää ilahduttavana, että markkinatoimijoille asetetaan myös tiettyjä uusia valuutanmuuntoa koskevia läpinäkyvyysvaatimuksia. Niiden ansiosta asianomaiset saavat tiedon rajatylittävän maksutapahtuman kokonaiskuluista ennen maksun suorittamista.

3. Huomioita ja kommentteja

3.1

Komitea suhtautuu myönteisesti ehdotuksiin, joilla tuodaan SEPAn etujen piiriin myös euroalueen ulkopuolisten jäsenvaltioiden kansalaiset ja yritykset. Tämä pienentänee EU:n sisäisistä euromääräisistä rajatylittävistä maksuista perittäviä palvelumaksuja etenkin euroalueen ulkopuolisissa jäsenvaltioissa. Samanaikaisesti lisätään valuutan muuntamisesta perittäviin palvelumaksuihin liittyviä läpinäkyvyysvaatimuksia.

3.2

Ehdotukset edistävät näin ollen vähittäisrahoituspalvelujen sisämarkkinoiden toteuttamista, kun EU:n sisäisen rajan ylittäviä euromääräisiä maksuja koskeva markkinoiden nykyinen kahtiajako poistuu. Euroalueella käyttäjät saavat tällaisten maksujen yhteydessä täyden hyödyn SEPAn eduista, mutta näin ei ole jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö on muu kuin euro.

3.3

Euroalueella useimmat käyttäjät voivat suorittaa kyseessä olevia maksuja edullisin tai suorastaan mitättömän pienin kustannuksin, mutta euroalueen ulkopuolisten käyttäjien tilanne on toinen. Heiltä peritään tällaisista maksusuorituksista yleensä korkeita palvelumaksuja. On hyvä ja erittäin tärkeää, että tämä loppuu. Kyseisten jäsenvaltioiden maksupalveluntarjoajien edellytetään yhdenmukaistavan euromääräisten rajatylittävien maksutapahtumien palvelumaksut niiden (yleensä pienempien) palvelumaksujen kanssa, joita ne perivät kansallisen valuutan määräisistä kotimaan maksutapahtumista.

3.4

Kustannusten alenemisen odotetaan vaikuttavan myönteisesti rajatylittävään vapaaseen liikkuvuuteen ja vapaakauppaan EU:n kaikissa jäsenvaltioissa. Euroalueen ulkopuolella asuvien kuluttajien on siten helpompi tehdä ostoksia euroalueen markkinoilla, mistä voi olla heille hyötyä. Markkinoillepääsy on helpompaa myös yrityksille, eritoten pk-yrityksille, jotka voivat saada ehdotettujen toimien ansiosta paremman jalansijan markkinoilla ja parantaa kilpailukykyään, mikä taas hyödyttää kyseisiä yrityksiä.

3.5

Komitea kannattaa sitä valintaa, että ehdotetut säännökset on kohdistettu euromääräisiin maksutapahtumiin. Komitea onkin todennut kuluttajille tarkoitettuja rahoituspalveluja koskevasta toimintasuunnitelmasta antamassaan lausunnossa, että se ”panee tyytyväisenä merkille, että Euroopan komissio ei tässä vaiheessa toteuta sääntelytoimenpiteitä” (8). Kyse on myös suuresta askeleesta eteenpäin niille asianomaisille jäsenvaltioille, jotka olisivat jo aikaa sitten voineet toteuttaa tämän aloitteen (9) mutta eivät ole sitä tehneet.

3.6

Kun ei oteta huomioon tiettyjä muita syitä (10), valittu lähestymistapa muodostaa niin ikään kultaisen keskitien maksupalveluntarjoajien (11) ja palvelujen käyttäjien (12) esittämien painokkaampien vaatimusten välillä. Ehdotettu ratkaisu asemoituu myös lähinnä räätälöidyn tyyppiseksi ratkaisuksi. Se nimittäin mahdollistaa asianomaisten jäsenvaltioiden erityispiirteiden ja tilanteen huomioon ottamisen mm. maksujärjestelmien ja maksupalveluntarjoajien osalta.

3.7

Ehdotukseen sisältyy lisäksi joukko markkinatoimijoille kohdistettuja uusia läpinäkyvyysvaatimuksia, joiden on tarkoitus auttaa kuluttajia valitsemaan oikein, kun he käyttävät valuutanmuuntopalveluja ulkomailla. Oikean valinnan tekeminen on nykyisin vaikeaa, koska kuluttajilla ei ole aina käytettävissään tarvittavia tietoja tarpeeksi ajoissa. Vaatimuksilla varmistetaan, että rajatylittävän maksutapahtuman kokonaiskulut ilmoitetaan avoimesti ja saatetaan tiedoksi asianomaisille käyttäjille ennen kuin he suorittavat maksun.

3.8

Komitea pitää tätä käyttäjien ja kuluttajien kannalta hyödyllistä läpinäkyvyysvaatimusta erittäin tärkeänä aivan kuten maksutapahtumien turvallisuuttakin. Yhtä tärkeää on myös ylärajan asettaminen kyseisenlaisista palveluista perittäville palvelumaksuille siksi aikaa, että lopulliset konkreettiset täytäntöönpanotoimenpiteet saadaan toteutettua (13). Maksupalveluntarjoajille tämä on erittäin monimutkainen ja vaikea kysymys, joten myös asiaan liittyviin kustannusnäkökohtiin on syytä kiinnittää huomiota.

3.9

Ehdotukset aiheuttavat maksupalveluntarjoajille tuntuvia kustannuksia ja tulonmenetyksiä (14). Vaikka nykytilanne ei ehkä ole täysin tyydyttävä ja menetykset voivat ajan myötä hieman vähetä, kustannusnäkökohtaan on kiinnitettävä riittävästi huomiota.

3.10

Kustannuskysymykset on välttämättä huomioitava, kuten komitea on hiljattain (15) taas huomauttanut vedotessaan pankkialan ”biodiversiteetin” puolesta, koska se on järjestelmän vakauden ja tehokkuuden tae (16). Ei saa myöskään unohtaa, että pankeilla on tällä hetkellä ratkaistavana lukuisia suuria haasteita, jotka liittyvät mm. sääntely- ja valvontakehykseen, erilaisiin tulevaisuuden kehitysnäkymiin (17), pitkään jatkuneeseen matalaan korkotasoon ja tiettyihin muihin tilanteisiin (18).

3.11

Lopuksi komitea toteaa, että vaikka kyseessä on hyvin tekninen asia, se tarjoaa eittämättä erinomaisen tilaisuuden hedelmälliseen ja selkeään viestintään kaikkien EU:n kansalaisten kanssa. Nyt tehtyjen muutosten avulla voidaan itse asiassa havainnollistaa, miten EU saa aikaan myönteisiä muutoksia yrittäjien, kansalaisten ja kuluttajien elämässä ja tuo ratkaisuja arkipäivän ongelmiin, joita ihmiset kohtaavat esimerkiksi matkustaessaan.

Bryssel 11. heinäkuuta 2018.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1) SEPAsta on tietoa Euroopan maksuneuvoston verkkosivuilla (https://www.europeanpaymentscouncil.eu/).

(2) SEPA-järjestelyn maantieteellinen soveltamisala kattaa nykyisin 34 maata ja aluetta: EU:n 28 EU jäsenvaltiota sekä Islannin, Norjan, Liechtensteinin, Sveitsin, Monacon ja San Marinon. Ks. alaviitteessä 1 mainittu verkkosivusto.

(3) Ja siten euromääräisten maksujen kohdalla.

(4) Mahdollisuus annettiin kaikille jäsenvaltioille rajatylittäviä maksuja koskevassa asetuksessa (EY) N:o 2560/2001 ja sen seuraaja-asetuksessa (EY) N:o 924/2009.

(5) Ks. COM(2017) 139 final (http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:52017DC0139), etenkin ehdotetut toimet 1 ja 2.

(6) Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus asetuksen (EY) N:o 924/2009 muuttamisesta tiettyjen rajatylittävistä maksuista unionissa perittävien palvelumaksujen ja valuutan muuntamisesta perittävien palvelumaksujen osalta (https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?qid=1524213305690&uri=CELEX:52018PC0163).

(7) Samassa asetusehdotuksessa.

(8) Ks. EUVL C 434, 15.12.2017, s. 51, kohta 1.1.

(9) Vrt. edellä kohdassa 2.4 mainittu mahdollisuus.

(10) Niitä on koottu ehdotuksia koskevan lehdistötiedotteen kanssa julkaistuihin kysymyksiin ja vastauksiin rajatylittävistä maksuista (englanniksi) (http://europa.eu/rapid/press-release_MEMO-18-2424_en.htm).

(11) Kannattivat aiemmin tilanteen pitämistä ennallaan.

(12) Olivat aikaisemmin sillä kannalla, että maksutapahtumien sääntelyä olisi lisättävä.

(13) Koska toimintaympäristö kehittyy nopeasti ja käsiteltävät asiat ovat luonteeltaan teknisiä, tämän on määrä tapahtua viimeistään 36 kuukauden kuluttua asetuksen voimaantulosta.

(14) Ehdotuksen perusteluissa mainitaan rajatylittäviin maksutapahtumiin liittyen vuotuisena määränä 900 miljoonaa euroa.

(15) Ks. asiakokonaisuuteen INT/822 kuuluva lausunto, EUVL C 434, 15.12.2017, s. 51, kohta 3.6.

(16) Ks. EUVL C 251, 31.7.2015, s. 7, kohta 1.1, ja EUVL C 451, 16.12.2014, s. 45, kohta 1.11.

(17) Esimerkiksi rahoitusteknologian ja lohkoketjutekniikan sekä kestäväpohjaisen talouden rahoituksen alalla ja liittyen komission julkaisemaan kestävän kasvun rahoitusta koskevaan toimintasuunnitelmaan (COM(2018) 97 final) (https://ec.europa.eu/info/publications/180308-action-plan-sustainable-growth_en).

(18) Mm. järjestämättömiä lainoja koskevat EU:n toimet (https://ec.europa.eu/info/business-economy-euro/banking-and-finance/financial-supervision-and-risk-management/managing-risks-banks-and-financial-institutions/non-performing-loans-npls_en).

10.10.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 367/32

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 168/2013 muuttamisesta kaksi- ja kolmipyöräisten ajoneuvojen ja nelipyörien tyyppihyväksyntään sovellettavan Euro 5 -vaiheen osalta”

(COM(2018) 137 final – 2018/0065 (COD))

(2018/C 367/06)

Esittelijä:

Gerardo LARGHI

Lausuntopyyntö	Euroopan parlamentti, 16.4.2018 neuvosto, 4.4.2018

Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artikla
Vastaava erityisjaosto	”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus”
Hyväksyminen erityisjaostossa	7.6.2018
Hyväksyminen täysistunnossa	11.7.2018
Täysistunnon nro	536
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	125/0/1

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) suhtautuu myönteisesti asetusehdotukseen COM(2018) 137 final, koska siinä esitetään asetukseen (EU) 168/2013 tiettyjä muutoksia, joiden tarkoituksena on tasapainottaa tarvetta kehittää sellaisia teknologioita, joiden ympäristövaikutukset ovat vähäisiä (Euro 5 -tyyppihyväksyntä), ja yritysten valmiuksia toteuttaa niitä suunnitellussa aikataulussa (tekninen toteutettavuus). Poikkeuksilla on näin ollen tarkoitus välttää kielteiset vaikutukset markkinoihin ja työllisyyteen ja samalla varmistaa aiempaa tiukempien päästönormien toteuttaminen nopeasti.

1.2

ETSK korostaa, että komission ehdottamat muutokset ovat komitean edellisen aiheesta antaman lausunnon suositusten mukaisia (1). Näihin kuuluvat asetuksen vaiheittainen ja joustava soveltaminen teknisen toteutettavuuden perusteella, yrityksille ja kuluttajille koituvien kustannusten kohtuullisuus sekä L1- ja L2-ajoneuvoluokkien jättäminen ajoneuvon sisäisen valvontajärjestelmän (OBD-järjestelmän) käyttöä koskevan vaatimuksen ulkopuolelle (2). Komitea panee myös merkille ehdotuksen saaman laajan kannatuksen jäsenvaltioissa ja kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien parissa.

1.3

ETSK katsoo, että asetuksella on myönteisiä vaikutuksia yrityksille ja sitä myötä myös kuluttajille aiheutuvia kustannuksia ajatellen. Tässä yhteydessä on huomattava luokan L ajoneuvojen sosiaalinen merkitys maaseutualueilla, missä ne ovat usein vaihtoehto puuttuvalle julkiselle liikenteelle, ja kaupungeissa, koska ne auttavat vähentämään liikenteestä johtuvia ruuhkia.

1.4

ETSK kannattaa komissiolle myönnetyn, delegoitujen säädösten antamista koskevan valtuutuksen jatkamista vielä viidellä vuodella. Komitea katsoo, että tämä edellytys on ratkaisevan tärkeä, jotta voidaan mukauttaa nykyinen lainsäädäntö oikea-aikaisesti alan jatkuvaan teknologiseen kehitykseen ja markkinoihin.

1.5

ETSK toteaa, että komission tutkimuksessa (3) ei oteta huomioon energiankulutustestin (testityyppi VII) kustannuksia, teknistä toteutettavuutta ja toistettavuutta tyyppihyväksyttyjen sähkökäyttöisten ajoneuvojen (L1e-A) ja apumoottorilla varustettujen polkupyörien (L1e-B) osalta. Kyseisessä tutkimuksessa tarkastellaan ainoastaan polttomoottorilla käyviä ajoneuvoja. Näin ollen komitea kehottaa komissiota käynnistämään mahdollisimman pian lisätutkimuksen luokkien L1e-A ja L1e-B ajoneuvojen energiankulutuksesta, jotta alan yrityksille voidaan tarjota selkeä lainsäädäntökehys.

1.6

ETSK kannattaa komission ehdotusta lykätä Euro 5 -päästörajojen soveltamista kevyiden nelipyöräisten ajoneuvojen (miniautot – L6e-B), kolmipyöräisten mopojen (L2eU) sekä trial- (L3e-AxT) ja enduro-moottoripyörien (L3e-AxE) osalta. Koska kyseessä ovat pienten ja mikroyritysten valmistamat kapean erikoisalan tuotteet (4), ETSK kehottaa pidentämään poikkeusmenettelyn voimassaoloa vuoteen 2024, kuten vaikutustenarvioinnissa alun perin oletettiin. Tämän toimenpiteen on tarkoitus antaa alan yrityksille mahdollisuus häiriöttömämpään siirtymään, mikä edistää työpaikkojen säilymistä.

2. Johdanto

2.1

”Luokan L ajoneuvot” kattavat monenlaisia kevyitä kaksi-, kolmi- ja nelipyöräisiä ajoneuvoja. Siihen kuuluu seitsemän ajoneuvoluokkaa: apumoottorilla varustetut polkupyörät sekä kaksi- (L1e) ja kolmipyöräiset mopedit (L2e), kaksi- (L3e) ja kolmipyöräiset moottoripyörät (L4e – sivuvaunulliset moottoripyörät), moottorikäyttöiset kolmipyörät (L5e) sekä kevyet (L6e) ja raskaat nelipyöräiset ajoneuvot (L7e – mönkijät). Kukin luokka jakautuu useampaan alaluokkaan, joita on kaikkiaan 25.

2.2

Mallien, käyttövoimalaitteiden ja käyttötapojen moninaisuuden vuoksi luokka L on ajoneuvojen alalla kaikkein monipuolisimpia. Arvioidaan, että EU:ssa liikennöi yli 35 miljoonaa luokan L ajoneuvoa.

2.3

Luokan L ajoneuvoihin 1. tammikuuta 2016 lähtien sovellettavat tyyppihyväksyntävaatimukset (5) vahvistetaan asetuksessa (EU) N:o 168/2013 ja siihen liittyvissä neljässä delegoidussa ja täytäntöönpanosäädöksessä (6).

2.4

Komissio ottaa huomioon luokan L ajoneuvoihin sovellettavaa Euro 5 -päästöluokkaa koskevassa ympäristövaikutustutkimuksessa esitetyt ongelmat ja ehdottaa eräiden asetuksen (EU) N:o 168/2013 artikloiden muuttamista tai täydentämistä niiden periaatteiden selkeyttämiseksi ja täytäntöönpanon helpottamiseksi.

2.5

Tämä ehdotus, jota kannattavat myös alan yritykset (7), on laadittu kaikkien asianomaisten sidosryhmien (yritykset, tyyppihyväksyntäviranomaiset, työmarkkinaosapuolet) virallisen kuulemisen jälkeen.

3. Komission ehdotuksen pääsisältö

3.1 Ajoneuvon sisäiset valvontajärjestelmät

3.1.1

Ajoneuvon sisäisen valvontajärjestelmän (OBD) (8) tarkoituksena on valvoa ajoneuvon yleistä toimintaa ja ilmoittaa vioista tai toimintahäiriöistä, jotka vaikuttavat erityisesti haitallisiin päästöihin. OBD-järjestelmä sisältyy jo Euro 4 -standardiin, ja sitä kehitetään edelleen Euro 5 -vaiheessa. Euro 5 -standardin mukaisesti OBD-järjestelmä toimii ajoneuvojen antureissa ja toimilaitteissa ja valvoo moottorin asianmukaisen toiminnan lisäksi myös pakokaasujen käsittelyä ja katalysaattorin toimintaa.

3.1.2

Komissio ehdottaa, että eräitä toisen sukupolven OBD-järjestelmän (OBD II) asentamisvelvoitteeseen ja erityisesti katalysaattorin valvontaan liittyviä näkökohtia lykätään vuoteen 2025. Tätä toimenpidettä suunnitellaan ainoastaan tietyille ajoneuvotyypeille, koska tarvittavaa laitteistoa ei teknisistä syistä tule olemaan käytettävissä vuonna 2020. Tämän säännöksen muuttamisen tarkoituksena on varmistaa, että yrityksillä on riittävästi aikaa uuden lainsäädännön soveltamiseen.

3.1.3

Lisäksi komissio selventää, että toisen sukupolven OBD-järjestelmän käyttöönottoa koskevaa vaatimusta ei sovelleta mopoihin (luokat L1 ja L2) eikä kevyisiin nelipyöriin (luokka L6e), enduro-moottoripyöriin (L3e-AxE) ja trial-moottoripyöriin (L3e-AxT).

3.2 Päästöjenrajoitusjärjestelmä (matemaattinen kestävyysmenetelmä)

3.2.1

Euro 5 -standardin ympäristövaikutuksia käsittelevässä tutkimuksessa tuodaan esille, että menetelmä, jossa ajoneuvot testataan sadan ajokilometrin jälkeen, ei vastaa päästöjenrajoitusjärjestelmän todellista kulumista ajoneuvon käyttöaikana (9).

3.2.2

Komissio ehdottaa, että kyseisestä menetelmästä luovutaan vaiheittain vuoteen 2025 mennessä. Samalla ehdotetaan, että tällä välin ajoneuvon ennen testausta kulkemaa matkaa pidennetään tietojen paremman luotettavuuden varmistamiseksi. Ehdotuksen mukaan 1. tammikuuta 2020 ja 31. joulukuuta 2024 välillä rekisteröitävien ajoneuvojen ympäristöominaisuudet on kuitenkin testattava 2 500 ajokilometrin jälkeen, jos ajoneuvon suurin nopeus on alle 130 km/h, ja 3 500 ajokilometrin jälkeen, jos suurin nopeus on vähintään 130 km/h.

3.3 Euro 5 -päästörajojen soveltaminen

3.3.1

Euro 5 -päästöluokan vaikutuksia käsittelevässä tutkimuksessa vahvistetaan, että uusien päästörajojen noudattamiseen tarvittava teknologia on jo saatavilla eräitä luokan L ajoneuvoja (L6e-B, L2e-U, L3e-AxT ja L3e-AxE) lukuun ottamatta.

3.3.2

Komissio ehdottaakin näiden rajojen soveltamisen lykkäämistä mainittujen alaluokkien osalta vuodesta 2020 vuoteen 2022. Tämä toimenpide antaa valmistajille ja erityisesti pk-yrityksille mahdollisuuden noudattaa määräaikoja päästöttömiin käyttövoimajärjestelmiin siirtymiseksi ja lisäksi sillä on myönteinen vaikutus kustannustehokkuuteen, mikä hyödyttää kuluttajia.

3.3.3

Lisäksi komissio toteaa, että Euro 5 -standardin mukaisia melupäästöjen raja-arvoja on edelleen selvennettävä. Se ehdottaa kuitenkin, että nykyisten Euro 4 -päästörajojen voimassaoloaikaa jatketaan, kunnes uudet Euro 5 -rajat on vahvistettu.

3.4 Delegoidut säädökset

3.4.1

Asetuksessa (EU) No 168/2013 komissio valtuutettiin antamaan delegoituja säädöksiä viiden vuoden ajan 21. maaliskuuta 2018 saakka. Koska lainsäädäntöä on jatkuvasti tarpeen mukauttaa tekniseen kehitykseen, komissio ehdottaa valtuutuksen jatkamista vielä viidellä vuodella, ja sitä olisi sen jälkeen mahdollista jatkaa ilman eri toimenpiteitä.

Bryssel 11. heinäkuuta 2018.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1) EUVL C 84, 17.3.2011, s. 30.

(2) EUVL C 84, 17.3.2011, s. 30, kohdat 4,1, 4.3 ja 5.3.

(3) Raportti tutkimuksesta Effect study of the environmental step Euro 5 for L-category vehicles, EU-Books, ET-04-17–619-EN-N.

(4) Nämä ajoneuvojen alaluokat kattavat alle yhden prosentin luokan L ajoneuvojen kokonaistuotannosta.

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 168/2013, annettu 15 päivänä tammikuuta 2013, kaksi- ja kolmipyöräisten ajoneuvojen ja nelipyörien hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta (EUVL L 60, 2.3.2013, s. 52).

Komission delegoitu asetus (EU) N:o 134/2014, annettu 16 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 168/2013 täydentämisestä ympäristöominaisuuksia ja käyttövoimayksikön tehoa koskevien vaatimusten osalta ja asetuksen liitteen V muuttamisesta (EUVL L 53, 21.2.2014, s. 1).

Komission delegoitu asetus (EU) N:o 44/2014, annettu 21 päivänä marraskuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 168/2013 täydentämisestä kaksi- ja kolmipyöräisten ajoneuvojen ja nelipyörien tyyppihyväksynnässä sovellettavien ajoneuvon rakennetta koskevien ja yleisten vaatimusten osalta (EUVL L 25, 28.1.2014, s. 1).

Komission delegoitu asetus (EU) N:o 3/2014, annettu 24 päivänä lokakuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 168/2013 täydentämisestä kaksi- ja kolmipyöräisten ajoneuvojen ja nelipyörien tyyppihyväksynnässä sovellettavien ajoneuvon toimintaturvallisuutta koskevien vaatimusten osalta (EUVL L 7, 10.1.2014, s. 1).

(6) Ks. alaviite 3.

(7) https://www.acem.eu/newsroom/press-releases/329-stefan-pierer-acem-president-we-urgently-need-clarity-from-the-ec-regarding-the-implementation-of-euro-5

(8) On board diagnostics, asetus (EU) N:o 168/2013, 21 artikla ja liitteen IV kohdat 1.8.1, 1.8.2 ja 1.8.3.

(9) 23 artiklan 3 kohden c alakohta.

10.10.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 367/35

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi räjähteiden lähtöaineiden markkinoille saattamisesta ja käytöstä, asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteen XVII muuttamisesta ja räjähteiden lähtöaineiden markkinoille saattamisesta ja käytöstä annetun asetuksen (EU) N:o 98/2013 kumoamisesta”

(COM(2018) 209 final – 2018/0103 (COD))

(2018/C 367/07)

Esittelijä:

David SEARS

Lausuntopyyntö	Euroopan parlamentti, 28.5.2018 neuvosto, 31.5.2018
Oikeusperusta	EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artikla
Vastaava erityisjaosto	”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus”
Hyväksyminen erityisjaostossa	7.6.2018
Hyväksyminen täysistunnossa	11.7.2018
Täysistunnon nro	536
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	128/0/1

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK pitää ehdotettua asetusta tervetulleena. Se pohjautuu olemassa olevaan asetukseen, josta ETSK antoi lausunnon tammikuussa 2011 (1), ja korvaa sen, tarkoituksena ottaa oppia kansallisella ja EU-tasolla kertyneestä kokemuksesta siitä lähtien, kun asetus tuli voimaan vuonna 2013 ja kun sitä alettiin (suunnitellusti) soveltamaan syyskuusta 2014 kaikilta osin.

1.2

ETSK panee merkille, että menettelyyn liittyvät tekijät ovat vaikuttaneet rajoittavasti uuden asetuksen valmisteluaikaan. Tämä koskee myös enää käytettävissä olevaa lyhyttä aikaa ennen sekä komission että Euroopan parlamentin toimikauden päättymistä. Tämä on valitettavaa, kun otetaan huomioon voimassa olevan asetuksen lyhyehkö voimassaoloaika ja hidas täytäntöönpano sekä tarvittava jäsenvaltioiden ja toimitusketjun kaikkien toimijoiden vahva tuki ja sitoutuminen sen korvaamista ajatellen. On tarkasteltava huolellisemmin tämän hitaan täytäntöönpanon syitä, erityisesti niiden suurten maiden osalta, joiden väestöön on kohdistunut terroritekoja.

1.3

ETSK panee merkille joitain aloja, joilla tulisi harkita asetuksen soveltamisalan ja täytäntöönpanon selkeyttämistä. Näistä on myös keskusteltava tulevien kuukausien aikana yksityiskohtaisemmin jäsenvaltioiden kanssa. Verkon kautta tapahtuvaa myyntiä koskevia säännöksiä on työstettävä edelleen, jotta niillä olisi minkäänlaista todellista vaikutusta. On vaikea ymmärtää, miten ne voisivat olla tehokkaita pelkästään jäsenvaltiotasolla toimien.

1.4

ETSK toteaa jälleen pitävänsä kyseenalaisena, onko näiden huomattavan erilaisten aineiden ryhmittäminen yhteen ainoaan sääntelyjärjestelmään tehokas ratkaisu. Se vaikeuttaa lainsäädännön muotoilua ja vielä enemmän sen täytäntöönpanoa ja ymmärtämistä ammattikäyttäjänä tai suuren yleisön edustajana. Komitea suosittelee siksi toisenlaista, ainekohtaista lähestymistapaa. Huumausaineiden lähtöaineita koskeva EU-lainsäädäntö tarjoaa tässä hyödyllisen mallin (2).

2. Johdanto

2.1

Omatekoisia räjähteitä, jotka sisältävät erilaisia itse valmistettuja räjähdeaineita, käyttävät terroristit ja muut ei-valtiolliset toimijat suorittaakseen staattisesti tai ajoneuvon tai ihmisen toimittamina hyökkäyksiä sotilaallisia ja taloudellisia kohteita vastaan – ensisijaisena tavoitteena istuttaa pelkoa siviiliväestöön – poliittisten tai uskonnollisten ideaalien toteuttamiseksi.

2.2

Tarvittavat tiedot tällaisten räjähteiden rakentamiseksi, säilyttämiseksi ja toimittamiseksi ovat internetissä helposti saatavilla. Tarvittavat raaka-aineet saattavat olla yleisesti käytössä (jauho, sokeri, dieselöljy, lannoitteet). Voimakkaammat räjähteet ja nallit (TATP, PETN, HMTD) vaativat kemiallista synteesiä muista aineista, joita on saatavilla vähittäismarkkinoilla laillisiin tarkoituksiin. Kaupallisia räjähteitä (kuten dynamiittia, mustaruutia ja TNT:tä) kontrolloidaan jo tiukasti, ja niitä käytetään nykyisin harvoin, ainakin kehittyneissä maissa.

2.3

Valtaosa terroriteoista toteutetaan – usein päivittäin eikä aina maailmalla täyttä huomiota saaden – vähemmän kehittyneissä maissa. Näiden osuus kaikista terrorismiin liittyvistä kuolemista on lähes 99 prosenttia. Rikkaammat – ja samalla vakaammat ja paremmin suojatut – maat ovat kuitenkin myös kohteina, ja hyökkäysten onnistuessa niiden vaikutukset voivat olla tuhoisia, kuten usean EU:n (ja Yhdysvaltojen) suurkaupungin asukkaat ovat joutuneet kokemaan.

2.4

Tästä huolimatta todellinen päivittäinen riski on edelleen vähäinen (ainakin verrattuna muihin luonnollisiin tai yleisesti hyväksyttävinä pidettyihin vaaroihin), ja valtiovallan reaktiot vaihtelevat paikallisten kokemusten ja kansallisten käytänteiden perusteella. Luonnollisesti autoritaarisia hallintoja ei pidetä (vielä) kohteina. Liberaalimpia järjestelmiä vastaan saatetaan hyökätä useammin, mutta ne ovat myös huolissaan ihmisoikeuksien säilyttämisestä. Helppoja vastauksia ei löydy tässäkään asiassa.

2.5

ETSK on käsitellyt näitä kysymyksiä aiemmissa lausunnoissaan: vuonna 2008 (3) tiettyjen vaarallisten aineiden markkinoille saattamisesta ja käytöstä antamassaan lausunnossa, joka koski myös ammoniumnitraattia, jota käytetään erittäin suurina määrinä typpipohjaisena lannoitteena ja myös kaupallisten ja omatekoisten räjähteiden tehokkaana ja edullisena osa-aineena, sekä vuonna 2011 (4) lausunnossaan ensimmäisestä räjähteiden lähtöaineiden valvontatoimia koskevasta asetuksesta, joka nyt on tarkoitus kumota ja korvata kerättyjen kokemusten perusteella. Komitea on käsitellyt myös laittomien huumausaineiden lähtöaineita ja niiden väärinkäyttöä, ja asianomainen lainsäädäntö saattaa tarjota hyödyllisen mallin, jota voitaisiin seurata tässäkin.

3. Komission ehdotukset

3.1

Ehdotettuun uuteen asetukseen räjähteiden lähtöaineiden valvonnasta (15 s.) kuuluu johdanto (17 s.), 3 liitettä (jokainen 1 s.) ja vaikutusten arviointi (188 s.). Asetuksen oikeusperustana on EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artikla, joka koskee sisämarkkinoiden toimintaa. Siinä asetetaan uusia velvoitteita jäsenvaltioille ja kaikille tahoille, jotka käyvät kauppaa aineilla, jotka on lueteltu liitteissä I (”rajoitetut” räjähteiden lähtöaineet) ja II (”ilmoitettavat” räjähteiden lähtöaineet), ja sen liitteessä III määritellään vaadittu lupamalli ”ammattikäyttäjille”. Asetuksen on tarkoitus tulla voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ja sitä aletaan soveltaa vuoden kuluttua kyseisestä päivästä.

3.2

Yleinen lähestymistapa säilyy siis entisellään: tietyt aineet (9 kpl) määritellään rajoitetuiksi, eli niitä ei saa myydä yleisön edustajille, ellei niiden pitoisuus jää alle asetetun raja-arvon (jolloin niillä ei ole arvoa tai käyttöä omatekoisten räjähdeaineiden valmistuksessa). Lisäksi on määritelty muita aineita (myös 9 kpl), joita voidaan myydä vapaasti, mutta ”epäilyttävistä” liiketoimista on ilmoitettava jäsenvaltion kansalliselle yhteyspisteelle.

3.3

Ammoniumnitraatti on siirretty toisesta liitteestä ensimmäiseen (muuttaen vastaavasti kemiallisten aineiden rekisteröintiä koskevan REACH-asetuksen liitettä XVII), ja toiseen liitteeseen on sisällytetty kolme uutta ainetta tai aineryhmää (alumiinijauheet, magnesiumjauheet ja magnesiumnitraattiheksahydraatti), jotka on lisätty komission marraskuussa 2016 antamilla delegoiduilla säädöksillä. Muut luetellut 14 ainetta säilyvät entisellään. Muutosten perustelut on esitetty vaikutustenarvioinnissa (vaikka kyseisiä kolmea lisäystä ei käsitelläkään yksityiskohtaisesti eikä sen paremmin säädösehdotuksessa kuin delegoitujen säädösten yhteydessä esitetä tietoja asianomaisista toimitusketjuista, mahdollisista markkinavaikutuksista tai siitä, millaisia määriä joko ammattikäyttäjät tai suuren yleisön jäsenet todennäköisesti hankkivat).

3.4

Asetus tuo myös kaivattua selkeyttä eri toimitusketjujen erilaisiin rooleihin, eli siinä määritellään selkeästi ”talouden toimijat”, ”ammattikäyttäjät”, ”viljelijät” ja ”yleisön edustajat”.

3.5

Koska nykyinen asetus kuuluu komission REFIT-ohjelman piiriin, uudella ehdotuksella pyritään vähentämään kustannuksia ja lisäämään tehokkuutta (ja toivottavasti vaikuttavuutta) karsimalla jäsenvaltioiden käytössä olevia vaihtoehtoja. Suuren yleisön jäsenten (muiden kuin ammattikäyttäjien) on hankittava lupa rajoitettujen lähtöaineiden käytölle, kun tiettyjen pitoisuuksien liitteessä 1 mainitut raja-arvot ylittyvät eikä nykyinen kevyempi omatoiminen rekisteröinti ole enää riittävä. Olemassa olevia lupia voidaan uusia vain, jos uuden asetuksen vaatimukset täyttyvät.

3.6

Ehdotuksessa todetaan tarve varmistaa kaikkien fyysisten ja verkossa toimivien toimitusketjujen osapuolten tietämys ja tietoisuus uusista toimenpiteistä – vaikka käytännön toteuttamiskeinot jäävätkin epäselviksi. Esimerkiksi käyttöturvallisuustiedotteiden tarkoituksena on huolehtia kyseisiä aineita käsittelevien työntekijöiden ja kuluttajien turvallisuudesta eikä estää niiden laitonta käyttöä. Liitteessä I mainittujen ensisijaisen tärkeiden raja-arvojen tulkinta on tiettyjen luetteloitujen aineiden kohdalla hankalaa, ja niitä saattaa olla syytä tarkistaa, varsinkin kun kukin niistä viittaa erilaiseen toimitusketjuun ja talouden toimijoiden joukkoon. Mikäli tähän näkökohtaan liittyen on olemassa parhaita käytänteitä jäsenvaltiotasolla, niitä tulisi jakaa mahdollisimman laajasti.

3.7

Jäsenvaltiot voivat ehdottaa tiukempia valvontatoimia (myös laskea pitoisuuden ylärajoja tai kieltää aineet kokonaan) ja komissio voi lisätä liitteisiin uusia aineita, mikäli se on tarpeen terrorismin torjumiseksi.

3.8

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle vuosittaiset tiivistelmät epäilyttävien liiketoimien määrästä, lupahakemusten määrästä ja syistä lupien epäämiseen, tiedotustoimista sekä tiedoista verkossa ja verkon ulkopuolella toteutetuista tarkastuksista.

3.9

Komissio arvioi tätä asetusta aikaisintaan kuuden vuoden kuluttua asetuksen soveltamisen alkamispäivästä ja esittää Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle kertomuksen asetuksen vaikuttavuudesta.

4. Yleisiä ja erityisiä huomioita

4.1

ETSK suhtautuu myönteisesti ehdotukseen uudeksi asetukseksi ja kannattaa vahvasti sen tavoitteita. Valvonnan kohteena olevien aineiden luettelot vastaavat pitkälti muissa kehittyneissä maissa käytössä olevia prioriteettiluetteloita. Uusien määritelmien odotetaan tuovan selkeyttä asetuksen soveltajille. Valtiovallalle aiheutuu jonkin verran lisäkustannuksia, mutta ne vaikuttavat olevan suhteutettavissa niihin hyötyihin, jotka saadaan terroritoiminnan minimoinnista. Kaikkien jäsenvaltioiden yhteisten sääntelypuitteiden odotetaan hyödyttävän aineiden toimittajia ja muita taloudellisia toimijoita. Tarve vähentää suureen yleisöön (ja myös nimekkäisiin henkilöihin sekä poliisi- ja sotilashenkilöstöön) kohdistuvia riskejä vaikuttaa olevan kohtuullisessa tasapainossa lailliseen käyttöön tarkoitettujen tuotteiden vapaan liikkuvuuden mahdollistamisen kanssa.

4.2

ETSK yhtyy myös kantaan, jonka mukaan on tarvetta jäsenvaltioiden pikaisiin ja koordinoituihin toimiin, ja jakaa komission huolen siitä, että voimassa olevaan asetukseen on reagoitu hitaasti ja epäyhtenäisesti.

4.3

Tämä kuitenkin taas herättää huolta prosesseista, joita on noudatettu korvaavan asetuksen valmistelussa, erityisesti liiteasiakirjojen sisällön ja laadun suhteen. Vaikutusten arviointi, jonka komissio on laatinut Ernst & Young -konsulttiyrityksen työn pohjalta, perustuu vahvasti julkisesti saatavilla oleviin EU-tason tilastoihin, joiden asianmukaisuudesta tai täydellisyydestä ei ole varmuutta. Sisäisiä suuntaviivoja seuraileva formaatti ei ole helppolukuinen eikä selkeä. Avoimeen julkiseen kuulemiseen saatiin ainoastaan 83 vastausta, joiden merkitys vaihtelee. Sekä kuulemisen että vaikutusten arvioinnin valmisteluaika oli lyhyt ja siihen sisältyi vuodenvaihteen 2017–2018 joulun ja uuden vuoden ajat, mikä antoi vain vähän – jos ollenkaan – aikaa tietoaukkojen täyttämiseen. Tuotteiden saatavuutta verkossa tarkastettiin Amazon-hauilla; pimeän verkon hämärämpiä lähteitä ei ole mainittu.

4.4

ETSK on tietoinen siitä, että komissio tarkisti aikaisessa vaiheessa asetuksen soveltamisalaa koskevaa keskeistä kysymystä siitä, mitä tuotteita tulisi valvoa, mutta tätä ei ilmaista selkeästi vaikutusten arvioinnissa. Kuten edellä todetaan, vaikuttaa siltä, että delegoiduilla säädöksillä vuonna 2016 lisätystä kolmesta aineesta ei ole tehty markkina-analyysiä. Viime hetkellä syytä ilmoittamatta luettelosta pois jätetyn suolahapon, joka oli mukana voimassa olevaa asetusta varten laaditussa vaikutustenarvioinnissa, valvomatta jättämistä ei selitetä. Muista keskitason prioriteetin lähtöaineista, kuten kaliumpermanganaatista, natriumnitriitistä, ureasta ja sinkkijauheesta, jotka on sisällytetty muihin mahdollisista kaksikäyttötuotteista laadittuihin luetteloihin, tulisi ainakin keskustella. Tarkoituksenmukainen tavoite olisi edetä kohti maailmanlaajuisesti tai ainakin kehittyneissä maissa tunnustettua luetteloa.

4.5

ETSK kannattaa luetteloituja mahdollisia valvontatoimia, jotka hylättiin aikaisessa vaiheessa. On huolestuttavaa, että nyt ehdotettujen valvontatoimien valikoima on näin vähäinen, etenkin kun otetaan huomion, että kyseiset tuotteet eroavat toisistaan merkittävästi. Pakkauskoolla, viivakoodeilla ja velvoitteella maksaa seurattavissa olevilla korteilla tai pankkisiirroilla henkilökohtaisilta tai yritystileiltä voi kaikilla olla oma osuutensa kauppojen rajoittamisessa tai seurannassa. Jäsenvaltioiden nykykäytännöt saattavat hyvinkin poiketa toisistaan, mutta se ei vaikuta vakuuttavalta perustelulta, kun kyse on terrorismin vastaisesta sodasta.

4.6

Erot nykyisen asetuksen täytäntöönpanossa vaikuttavat kuitenkin kustannuksiin, joita aiheutuu jäsenvaltioille ja valvottujen tuotteiden laillisen jakelun ja käytön parissa toimiville. Ottaen huomioon, että tarvittiin useita rikkomusmääräyksiä toimeen ryhtymiseksi nykyisen järjestelmän puitteissa, saattaa esiintyä vastahakoisuutta hyväksyä pelkästään lupiin perustuva lähestymistapa – pitkän aikavälin mahdollisista eduista huolimatta. Verkossa tehtävien kauppojen valvonta mainitaan, mutta asiaa ei analysoida tuon lähemmin, koska sen katsotaan kuuluvan kansalliseen toimivaltaan.

4.7

Ehdotukseen sisältyy pitkähkö analyysi sen yhteensopivuudesta ja laillisuudesta muuhun EU:n lainsäädäntöön nähden, ja tämä koskee mm. juuri voimaan tullutta yleistä tietosuoja-asetusta. Kuten edellisen lausunnon laatimisen aikoihin 8 vuotta sitten, myös tällä kertaa keskustellaan nykyisen CN-koodien järjestelmän rajoituksista. Koodeja käytetään aineiden ja sekoitusten rajatylittävien liikkeiden tunnistamiseen. Kun otetaan huomioon, että luettelot sisältävät ainoastaan 18 ainetta – ja että todennäköisesti korkeintaan 12 muuta voitaisiin lisätä luetteloihin – olisi oltava mahdollista kehittää asianmukaisia tullikoodekseja nimenomaan tämän asetuksen soveltamisalaa varten sekä varmistaa, että toiseen tarkoitukseen kehitetty muu EU:n lainsäädäntö ei ole ristiriidassa EU:n kansalaisten turvallisuuden ja turvaamisen eli perustavoitteiden kanssa.

4.8

ETSK panee myös merkille, että luetellut tuotteet eroavat merkittävästi toisistaan tuotantomäärien, toimitusketjujen sekä ammattikäyttäjien ja suuren yleisön laillisten käyttötarpeiden suhteen. Ainoa yhteinen asia on, että niillä saattaa olla arvoa terroristeille, ja lainsäädännön tarkoituksena on näin ollen katkaista nämä epätoivotut toimitusketjut kaikkia mahdollisia keinoja käyttäen.

4.9

Nämä toimenpiteet eivät ole samoja kaikkien tuotteiden kohdalla; niiden pakottaminen yhden muotin mukaiseen valvontajärjestelmään on tuskin tarvittavan tehokasta. Suotuisa lähestymistapa olisi yksinkertainen puitedirektiivi, jolla määriteltäisiin laajat tavoitteet ja johon liittyisi erityisiä kuulemisia, analyyseja, vaikutusten arviointeja ja asetuksia, jotka koskisivat jokaista luetelluista aineista. Tämä säästäisi kaiken kaikkiaan aikaa ja ihmishenkiä – ja vastaisi varmasti paremmin REFIT-ohjelman vaatimuksia.

4.10

Se mahdollistaisi myös tiiviimmän pitkän aikavälin yhteistyön ja tiedonvaihdon valmistajien ja muiden toimijoiden kanssa, jotka kaikki kannattavat toimenpiteitä tuotteiden väärinkäytön vähentämiseksi. Laittomaan käyttöön ohjatut määrät ovat merkitykseltään vähäisiä maineen menetykseen tai laajempien rajoitusten riskiin verrattuna. Maailmanlaajuiset pyrkimykset laittomien huumeiden (myös heroiinin) valmistamiseen tarvittavien erittäin pienten etikkahappoanhydridimäärien valvomiseksi tarjoaa hyödyllisen esimerkin siitä, mitä voidaan saavuttaa. ETSK antoi lausuntonsa huumausaineiden lähtöaineita koskevasta ehdotuksesta tammikuussa 2013 (5). Monia siinä esitettyjä ajatuksia voidaan soveltaa myös räjähteiden lähtöaineisiin, joiden myyntiin on puheena olevan ehdotuksen mukaan tarkoitus soveltaa rajoituksia tai ilmoitusvelvoitteita.

4.11

Lopuksi ETSK pitää tervetulleena jatkuvaa osallisuuttaan asetuksen kehittämisessä ja soveltamisessa, mutta katsoo erityisesti ehdotuksen laatimisessa voimassa olleisiin tiukkoihin aikatauluihin viitaten, että komission tekemän uudelleentarkastelun tulisi tapahtua viimeistään eikä aikaisintaan kuuden vuoden kuluttua asetuksen soveltamisen alkamispäivästä.

Bryssel 11. heinäkuuta 2018.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1) EUVL C 84, 17.3.2011, s. 25.

(2) EUVL C 76, 14.3.2013, s. 54.

(3) EUVL C 204, 9.8.2008, s. 13.

(4) EUVL C 84, 17.3.2011, s. 25.

(5) EUVL C 76, 14.3.2013, s. 54.

10.10.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 367/39

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin tullikoodeksista annetun asetuksen (EU) N:o 952/2013 muuttamisesta”

(COM(2018) 259 final – 2018/0123 (COD))

(2018/C 367/08)

Esittelijä:

Antonello PEZZINI

Lausuntopyyntö	Euroopan parlamentti, 28.5.2018 neuvosto, 29.5.2018
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artikla
Vastaava erityisjaosto	”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus”
Hyväksyminen täysistunnossa	12.7.2018
Täysistunnon nro	536
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	147/0/2

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on aina ollut sitä mieltä, että tehokas tulliunioni on Euroopan integraatioprosessin ehdoton edellytys, jotta voidaan varmistaa tehokas, turvallinen ja avoin tavaroiden vapaa liikkuvuus sekä mahdollisimman korkea kuluttajansuoja ja ympäristönsuojelu, paras mahdollinen työllisyystilanne sekä petosten ja väärennösten tehokas torjunta.

1.2

ETSK korostaa, että on tärkeää varmistaa selkeä, avoin ja yksiselitteinen sääntelykehys kaikille julkisille ja yksityisille toimijoille, jotka työskentelevät unionin tullialueella. Siinä tulisi käyttää selkeitä määritelmiä, menettelyjä ja määräaikoja, joita sovelletaan EU:n tullialueelle tuleviin tai sieltä lähteviin tavaroihin, ja sen tulisi mahdollistaa tulliunionin tehokas ja yhteisen kauppapolitiikan toteuttamisen kanssa johdonmukainen toiminta.

1.3

ETSK kannattaa näin ollen ehdotettua sääntelykehystä, joka kattaa

—	unionin tullikoodeksin teknisten normien ja sääntöjen muutoksia

—	teknisten virheiden ja laiminlyöntien korjauksia ja koodeksin mukauttamisen vastaamaan EU:n ja Kanadan välistä kansainvälistä sopimusta (CETA)

—	Campione d’Italian kunnan ja Luganonjärven Italialle kuuluvien vesialueiden sisällyttämisen EU:n tullialueeseen asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä.

1.4

Komitean mielestä on erittäin tärkeää, että unioni ja maat, joiden kanssa se on tehnyt vapaakauppasopimuksen, tukevat tätä yhteistä sitoumusta, jonka tarkoituksena on edistää vapaata ja oikeudenmukaista kauppaa dynaamisessa ja tulevaisuuteen suuntautuneessa yhteiskunnassa. Tavoitteena on edistää taloudellista toimintaa sekä yhteisiä arvoja ja ajatuksia, jotka mainitaan konkreettisesti vuoden 1986 Euroopan yhtenäisasiakirjassa ja vuoden 1992 tullikoodeksissa, jota on täydennetty unionin tullikoodeksilla (UTK) vuonna 2013. Kyseiset arvot sisältyvät ehdotuksena myös pitkän aikavälin talousarvioon 2012–2027 unionin tehokkaamman tulli- ja verotusyhteistyön edistämiseksi.

1.5

”Erillisalueiden” mukaan ottamisen yhteydessä komitea suosittaa, että samalla tehdään tarvittavat muutokset direktiiviin 2008/118/EY (valmisteverodirektiivi) ja direktiiviin 2006/112/EY (alv-direktiivi).

1.6

ETSK kehottaa komissiota esittämään komitealle vuonna 2021 nyt suunnitellun arviointikertomuksen unionin tullikoodeksin lainsäädäntökehyksestä. Siinä on tarkoitus arvioida nykyiseen asetukseen tehtävien muutosten asianmukaisuutta ja niiden yhteisten digitaalisten järjestelmien tehokkuutta, joiden on kyseiseen ajankohtaan mennessä määrä olla käytössä.

2. Johdanto

2.1

Tulliunioni kuuluu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimuksen) 3 artiklan nojalla EU:n yksinomaiseen toimivaltaan. Unionin tullikoodeksin ansiosta on voitu

—	yhdenmukaistaa aiempia erilaisia normeja

—	soveltaa yhdenvertaista kohtelua

—	määrätä lakisääteisesti seuraamuksia.

2.2

Uudet tullisäännöt tulivat voimaan 1. toukokuuta 2016, ja niiden tarkoituksena oli yksinkertaistaa Euroopassa toimivien yritysten toimintaedellytyksiä ja parantaa kuluttajansuojaa. Unionin uuden tullikoodeksin myötä vuonna 1992 voimaan tullutta EU:n tullilainsäädäntöä on uudistettu merkittävästi.

2.3

Vuoden 1986 Euroopan yhtenäisasiakirja, joka tuli voimaan heinäkuussa 1987, käynnisti prosessin, joka on kolmessa vaiheessa – vuonna 1990 pääomat, vuonna 1993 tavarat ja vuonna 1999 yhtenäisvaluutta – johtanut Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 28 artiklan mukaiseen tilanteeseen, jossa ”vienti- ja tuontitullit sekä kaikki vaikutukseltaan vastaavat maksut ovat kiellettyjä jäsenvaltioiden välillä”.

2.4

Vuoden 1992 koodeksin ja vuoden 2008 asetuksen jälkeen päästiin vuonna 2013 nykyiseen unionin tullikoodeksiin, jota on täydennetty erilaisilla delegoiduilla asetuksilla ja täytäntöönpanoasetuksilla ja joka on Euroopan tulliunionin kulmakivi. Unionin tullikoodeksi on kehys, jonka ansiosta tavaroita voidaan tuoda unioniin ja viedä unionista yli 3 000 miljardin euron arvosta vuosittain.

2.5

Sen jälkeen kun unionin tullikoodeksista annettuun asetukseen (EU) N:o 952/2013 lisätyt uudet merkittävät säännökset tulivat voimaan, jäsenvaltioiden ja yritysten kanssa käytyjen kuulemisten ansiosta on voitu kartoittaa virheitä ja teknisiä poikkeamia, jotka on korjattava oikeusvarmuuden ja johdonmukaisuuden varmistamiseksi.

2.6

EU:n tullialue ei ole täysin sama kuin EU:n geofyysisen alueen muodostavien alueiden kokonaisuus. Eräät eri jäsenvaltioihin kuuluvat alueet eivät kuulu unionin tullialueeseen, kun taas toisten alueiden, jotka eivät kuulu unionin geofyysiseen alueeseen, katsotaan olevan kiinteä osa tullialuetta.

2.7

EU:n tullialueeseen kuuluvat Itävallan alueet Jungholz ja Mittelberg, Monacon ruhtinaskunta, San Marinon tasavalta, Ranskan merentakaiset departementit (Martinique, Guadeloupe, Ranskan Guayana ja Réunion), Mansaari ja Kanariansaaret, mutta eräät EU:n geofyysiseen alueeseen kuuluvat alueet eivät kuulu tullialueeseen: Färsaaret, Helgolandin saari ja Busingenin alue, Ceuta ja Melilla, Ranskan merentakaiset alueet (Ranskan Polynesia, Wallis ja Futuna, Uusi-Kaledonia sekä Ranskan eteläiset ja antarktiset alueet ja alueelliset yhteisöt Mayotte ja St. Pierre ja Miquelon) ja Livigno. Tähän mennessä tullialueen ulkopuolella ovat olleet myös Campione d’Italian kunta ja Luganonjärven Italialle kuuluvat vesialueet Ponte Tresan ja Porto Ceresion välillä. Italia on pyytänyt ottamaan kyseiset alueet mukaan tullialueeseen.

2.8

Neuvottelut EU:n ja Kanadan laaja-alaisesta talous- ja kauppasopimuksesta (CETA) saatiin päätökseen syyskuussa 2014, ja asiaa koskeva neuvoston päätös (EU) N:o 2017/37 annettiin 28. lokakuuta 2016. Sopimuksessa, joka tuli voimaan 21. syyskuuta 2017, poistettiin 99 prosenttia tulleista ja monia muita esteitä, jotka ovat tähän mennessä rasittaneet kauppiaita.

2.9

CETA-sopimus – josta ETSK on ilmaissut kantansa useaan otteeseen (1) – sisältää monia tullitoimen kannalta merkittäviä näkökohtia, sillä sopimuksen 1.4 artiklassa perustetaan Kanadan ja Euroopan unionin välinen vapaakauppa-alue, joka on GATT 1994 -sopimuksen (2) XXIV artiklan ja GATS-sopimuksen (3) V artiklan mukainen. CETA-sopimus ei vaikuta millään tavoin WTO-sopimukseen perustuviin sopimusosapuolten oikeuksiin ja velvollisuuksiin eikä muihin sopimuksiin, joissa nämä ovat sopimusosapuolina (4).

2.10

Jollei toisin mainittu, vapaakauppa-alueeseen kuuluu (5)

—

Kanadan osalta Kanadan maa-alue, ilmatila, sisävedet ja aluemeret sekä Kanadan talousvyöhyke, kuten sen kansallisessa lainsäädännössä on määritelty, yhdenmukaisesti Montego Bayssa 10. joulukuuta 1982 tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen (UNCLOS (6)) V osan kanssa, sekä Kanadan mannerjalusta, kuten sen kansallisessa lainsäädännössä on määritelty, yhdenmukaisesti YK:n merioikeusyleissopimuksen VI osan kanssa.

—

Euroopan unionin osalta alueet, joihin sovelletaan Euroopan unionista tehtyä sopimusta ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyä sopimusta niissä määrätyin edellytyksin. Tavaroiden tullikohtelua koskevien määräysten osalta tätä sopimusta sovelletaan myös niihin Euroopan unionin tullialueen alueisiin, jotka eivät kuulu mainittujen sopimusten soveltamisalaan.

2.10.1

EU ja Kanada ovat allekirjoittaneet CETA-sopimuksen yhteydessä yhteisen tulkitsevan välineen (7), joka on oikeudellisesti sitova ja jossa kuvataan selvästi ja yksiselitteisesti Kanadan ja Euroopan unionin välisen CETA-sopimuksen sisältö artikloissa. Ne käsittelevät esimerkiksi uutta investointituomioistuinjärjestelmää, oikeutta sääntelyyn, julkisia palveluja sekä ympäristön- ja työelämän suojelua.

2.10.2

Jäsenvaltioiden ja yritysten kanssa käytyjen säännöllisten kuulemisten ansiosta on havaittu eräitä virheitä ja teknisiä poikkeamia, jotka on korjattava oikeusvarmuuden ja johdonmukaisuuden varmistamiseksi. Komissio esittää tätä taustaa vasten ehdotuksensa, jotka koskevat unionin tullikoodeksin mukauttamista vastaamaan kansainvälistä sopimusta, joka ei ollut voimassa koodeksin antamishetkellä, sekä Italian esittämää pyyntöä sisällyttää tiettyjä sen alueita unionin tullialueeseen.

3. Komission ehdotukset

3.1

Komissio esittää EU:n tullikoodeksin muuttamista, jotta voidaan

—	korjata tekniset virheet ja puutteet, mukaan luettuna unionin tullikoodeksin mukauttaminen vastaamaan sellaisten kansainvälisten sopimusten määräyksiä, jotka eivät olleet voimassa koodeksin antamishetkellä, kuten EU:n ja Kanadan välinen laaja-alainen talous- ja kauppasopimus (CETA)

—	muuttaa unionin tullialueen määritelmää siten, että siihen sisällytetään Campione d’Italian kunta ja Luganonjärven Italialle kuuluvat vesialueet

—

määritellä päätöksiä ja menettelyjen määräaikoja koskevia erittelyjä ja lisäyksiä, jotka koskevat sitovia tariffitietoja, saapumisen yleisilmoituksia, väliaikaisen varastoinnin ilmoituksia, poistumisen yleisilmoituksia tai jälleenvientitiedonantoja ja tuontitullien vapautuksia ulkoisen jalostusmenettelyn yhteydessä.

4. Yleistä

4.1

ETSK kannattaa täysin komission tavoitetta tehdä teknisiä muutoksia unionin tullikoodeksiin, jotta varmistetaan, että koodeksin avulla voidaan edistää eurooppalaisten yritysten kilpailukyvyn parantamistavoitteita, ja jotta suojellaan paremmin unionin rahoituksellisia ja taloudellisia intressejä, parannetaan työllisyyttä ja edistetään kuluttajansuojaa unionissa.

4.2

ETSK korostaa kaupan ja kestävän kehityksen merkitystä CETA-sopimuksessa sekä sopimusosapuolten tekemiä asianomaisia sitoumuksia yhteisen tulkitsevan välineen yhteydessä CETA-sopimuksen määräysten vahvistamiseksi. Komitea painottaa myös investointiriitojen ratkaisemiseen tarkoitetun uuden mallin myönteistä toimintatapaa.

4.3

Komitea onkin tyytyväinen aikomukseen mukauttaa unionin sääntelysääntöjä vastaamaan Kanadan kanssa allekirjoitettuja sopimuksia seuraavilla aloilla:

—	sitovat tariffitiedot

—	väliaikainen varastointi

—	saapumisen yleisilmoitus ja täytettävät tiedot, jos saapumista edeltäviä tietoja ei ole toimitettu tavaroista, jotka eivät ole unionitavaroita

—	väliaikaisen varastoinnin ilmoituksen mitätöiminen

—	täysi vapautus tuontitulleista eräissä tapauksissa

—	mitätöimisen tarkat määräajat väliaikaisen varastoinnin ilmoituksen, poistumisen yleisilmoitusten tai jälleenvientitiedonantojen tapauksissa.

4.4

Komitea on tyytyväinen siihen, että täytetään Italian hallituksen pyyntö sisällyttää Italian kunta Campione d’Italia ja Luganonjärven Italialle kuuluvat vesialueet unionin tullialueeseen 1. tammikuuta 2019 alkaen.

4.5

Komitea suosittaa, että kyseisen sisällyttämisen yhteydessä tehdään tarvittavat muutokset direktiiviin 2008/118/EY (valmisteverodirektiivi) ja direktiiviin 2006/112/EY (alv-direktiivi) ja että kyseiset muutokset tulevat voimaan samana päivänä eli 1. tammikuuta 2019.

4.6

Komitea kehottaa komissiota esittämään ETSK:lle vuonna 2021 nyt suunnitellun arviointikertomuksen unionin tullikoodeksin uuden lainsäädäntökehyksen tehokkuudesta, johdonmukaisuudesta ja asianmukaisuudesta sellaisena kuin se on ehdotetuin säännöksin muutettuna.

Bryssel 12. heinäkuuta 2018.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1) EUVL C 48, 15.2.2011, s. 87; EUVL C 332, 8.10.2015, s. 45; EUVL C 227, 28.6.2018, s. 27.

(2) Tullitariffeja ja kauppaa koskeva yleissopimus.

(3) Palvelukaupan yleissopimus.

(4) Ks. CETA-sopimuksen 1.5 artikla.

(5) Ks. CETA-sopimuksen 1.3 artikla.

(6) United Nations Convention on the Law of the Sea.

(7) Neuvosto hyväksyi yhteisen tulkitsevan välineen allekirjoitushetkellä 28. lokakuuta 2016. Väline mahdollistaa CETA-sopimuksen sitovan tulkitsemisen valtiosopimusoikeutta koskevan Wienin yleissopimuksen 31 artiklan mukaisesti: http://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-13541-2016-INIT/fi/pdf.

10.10.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 367/43

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 575/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse järjestämättömiin vastuisiin liittyvien tappioiden kattamisen vähimmäisvaatimuksista”

(COM(2018) 134 final – 2018/0060 (COD))

ja ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi luotonhallinnoijista, luotonostajista ja vakuuksien realisoimisesta”

(COM(2018) 135 final – 2018/0063 (COD))

(2018/C 367/09)

Esittelijä:

Juan MENDOZA CASTRO

Lausuntopyyntö	Euroopan unionin neuvosto, 24.4.2018, ja Euroopan parlamentti, 19.4.2018
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artikla ja 53 artiklan 1 kohta
Vastaava erityisjaosto	”talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus”
Hyväksyminen erityisjaostossa	27.6.2018
Hyväksyminen täysistunnossa	11.7.2018
Täysistunnon nro	536
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	145/0/2

1. Päätelmät ja suositukset

Järjestämättömiä lainoja koskeva paketti

1.1

ETSK suhtautuu myönteisesti komission säädöspakettiin, joka on keskeinen osa EU:n toimia järjestelemättömien lainojen sitkeään ongelmaan puuttumiseksi ja ratkaisevan tärkeä, jotta voidaan edetä kohti pankkiunionia.

1.2

EU:n rahoituslaitokset ovat edistyneet sekä lainojen laadun että järjestämättömien lainojen kokonaismäärän osalta. EU-tason lisätoimet ovat kuitenkin tarpeen, jotta voidaan estää järjestämättömien lainojen kasaantuminen tulevaisuudessa.

1.3

Vertailtaessa järjestämättömien lainojen tasoa EU:ssa on aina otettava huomioon, että eräissä maissa pankit hyötyivät huomattavista valtiontuista kriisin alkuvaiheessa (vuosina 2008–2012), kun taas toiset eivät niitä saaneet valtiontukisääntöjen muuttumisen vuoksi.

1.4

1.5

Arvoltaan heikentyneiden lainojen poistaminen rahoituslaitosten kirjanpidosta on ratkaisevan tärkeää, jotta vältetään ylivelkaantumisen seuraukset tulevaisuudessa. ETSK kehottaa lisäksi luottolaitoksia vastuulliseen luotonantoon.

Lakisääteiset varautumisjärjestelyt

1.6

ETSK kannattaa lakisääteisten varautumisjärjestelyjen soveltamista ennaltaehkäisevänä toimena, jolla varmistetaan, että tulevista järjestämättömistä lainoista aiheutuvat luottotappiot on katettu riittävällä tavalla.

1.7

ETSK panee merkille komission perustelut ehdotukselle ja toteaa, että varautumisjärjestelyt olisivat oikeutettuja vakavaraisuussääntelyyn liittyvän tilinpäätössäännöstön erilaisten tavoitteiden perusteella.

1.8

ETSK katsoo kuitenkin välttämättömäksi tuoda esiin seuraavat seikat:

—	Yleispätevään malliin perustuvassa lähestymistavassa ei oteta huomioon kansallisen yksityisoikeuden alalla ja riita-asioita käsittelevien tuomioistuimien menettelyjen kestoissa yhä olevia eroja.

—	Uusien järjestämättömien lainojen rahoitusaikataulu voi pakottaa pankit myymään ne nopeasti sen sijaan, että ne odottaisivat talousvaikeuksissa olevan yrityksen palaavan kannattavampaan tilanteeseen.

1.9

Komission olisi mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon sellaisten pienten ja erikoistuneiden yritysten erityistilanne, joiden varojen rakenne ei ole kovin monimutkainen.

1.10

ETSK katsoo, että IFRS 9 -standardin olisi oltava pakollinen kaikille EU:n pankeille.

1.11

ETSK ehdottaa myös erityisen vaikutustenarvioinnin käynnistämistä, jotta voidaan arvioida ehdotetun lainsäädännön mahdollista vaikutusta pankkeihin, kotitalouksille myönnettäviin lainoihin, pk-yrityksiin ja bkt:n kasvuun.

1.12

Jälkimarkkinoiden kehittyminen

1.13

ETSK toteaa, että komissio esittää ratkaisun moniin järjestämättömien lainojen jälkimarkkinoiden hajanaisuuteen liittyviin ongelmiin EU:ssa ja tuo tässä yhteydessä esiin tietyt ehdotukset. Komitea katsoo kuitenkin, että sääntelyviranomaisten ei pidä kannustaa järjestämättömien lainojen myyntiin.

1.14

ETSK ehdottaa luottojen siirtojen seurausten osalta seuraavaa:

—	Kuluttajansuoja: komission ehdotukset ovat yleisesti ottaen tervetulleita. Viranomaisten on kiinnitettävä huomiota toimiin ja suosituksiin, joilla suojellaan velallisten oikeuksia.

—	Työntekijöiden suojelu: yritysten siirtojen yhteydessä toimivaltaisten viranomaisten on otettava huomioon kyseisten yritysten työntekijöiden liikkuvuus ja näiden suojelu EU:n ja jäsenvaltioiden oikeuden mukaisesti.

Tuomioistuimien ulkopuolinen nopeutettu vakuuksien täytäntöönpano

1.15

ETSK korostaa myönteisessä hengessä oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin kansallisessa tuomioistuimessa, silloin kun sellainen on tarpeen ja jos menetelmän soveltamiselle, sellaisena kuin sitä ehdotetaan direktiivissä, asetetaan rajoituksia.

1.16

Monissa jäsenvaltioissa täytäntöönpanoprosessi on jo toimiva. Tärkein ratkaisu järjestämättömiin lainoihin liittyvissä ongelmissa on oikeusmenettelyjen vahvistaminen kaikkialla EU:ssa.

2. Euroopan komission ehdotukset

2.1

Komissio esitti 14. maaliskuuta 2018 ehdotuksen asetukseksi (1) asetuksen (EU) N:o 575/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse järjestämättömiin vastuisiin liittyvien tappioiden kattamisen vähimmäisvastuista sekä ehdotuksen direktiiviksi (2) luotonhallinnoijista, luotonostajista ja vakuuksien realisoimisesta.

2.2

Kumpaankin ehdotukseen liittyy komission yksiköiden valmisteluasiakirja ja vaikutustenarviointi, ja samana päivänä komissio julkaisi myös toisen seurantaraportin järjestämättömien lainojen vähentämisestä Euroopassa (3) ja suunnitelman, jossa annetaan teknistä ohjeistusta kansallisten omaisuudenhoitoyhtiöiden perustamisesta (4).

2.3

Nämä ehdotukset ovat tärkeitä osatekijöitä komission pyrkimyksissä Euroopan talous- ja rahaliiton vahvistamiseksi, ja ne ovat ratkaisevan tärkeitä pankkiunionin valmiiksi saamisen kannalta. Unionin toimilla, joiden tarkoituksena on puuttua järjestämättömien lainojen ja vastuiden suuriin määriin ja ehkäistä tällaisten lainojen ja vastuiden mahdollista tulevaa kertymistä, on tärkeä merkitys pyrittäessä vähentämään pankkijärjestelmän riskejä ja varmistamaan, että pankit voivat toiminnassaan keskittyä lainanantoon yrityksille ja kansalaisille.

2.4

Ehdotuksessa asetukseksi komissio ehdottaa lakisääteisen varautumisjärjestelyn perustamista asettamalla yleiset vähimmäiskattavuustasot uusille, järjestämättömiksi muuttuville lainoille. Tarkoituksena on estää järjestämättömien lainojen liiallinen kertyminen tulevaisuudessa ilman, että pankkien taseissa on riittävästi varoja tappioiden kattamiseen, ja helpottaa niiden hoitamista.

2.5

Ehdotetulla direktiivillä komission tarkoituksena on tehostaa perintämenettelyjä yhteisen tuomioistuinten ulkopuolisen nopeutetun vakuuksien täytäntöönpanon avulla. Ehdotuksella edistetään myös järjestämättömien lainojen jälkimarkkinoiden kehittymistä yhdenmukaistamalla vaatimuksia ja luomalla yhtenäismarkkinat luottopalveluille ja pankkilainojen siirtämiselle kolmansille osapuolille kaikkialla EU:ssa.

3. Yleistä

3.1

ETSK suhtautuu myönteisesti komission säädöspakettiin, joka on keskeinen osa EU:n toimia järjestelemättömiä lainoja koskevaan sitkeään ongelmaan puuttumiseksi (5) ja ratkaisevan tärkeä, jotta voidaan edetä kohti pankkiunionia.

3.2

Koska rahoitusjärjestelmän vakavaraisuus ja vakaus on ratkaisevan tärkeää EU:lle, eräiden jäsenvaltioiden pankkeihin kriisin aikana kerääntynyt järjestämättömien lainojen suuri määrä ja seurannut taantuma on huono asia rahoitusjärjestelmälle kokonaisuudessaan sekä vahingollista taloudelle. Eräissä tapauksissa tämä on aiheuttanut raskaita kustannuksia veronmaksajille.

3.3

Viime vuosina EU:n rahoituslaitokset ovat edistyneet sekä lainojen laatua että järjestämättömien lainojen kokonaismäärää ajatellen. Järjestämättömiä lainoja on kuitenkin edelleen paljon, kokonaismäärän ollessa 813 miljardia euroa (6). Pankeilla ja valvontaviranomaisilla on tarvittavat välineet maksamattomien tai arvoltaan alentuneiden lainojen määrän vähentämiseksi, mutta lisätoimet ovat tarpeen EU-tasolla, jotta estetään tällaisten lainojen kasaantuminen tulevaisuudessa.

3.4

ETSK toteaa, että eräissä maissa pankit hyötyivät huomattavista valtiontuista kriisin alkuvaiheessa (vuosina 2008–2012), kun taas toiset eivät niitä saaneet valtiontukisäännöissä vuonna 2013 tapahtuneen muutoksen vuoksi. Sen vuoksi järjestämättömien lainojen tason vertailussa olisi aina otettava huomioon nämä erot.

3.5

ETSK kiinnittää huomiota rahoituskriisin yhteiskunnallisiin seurauksiin, jotka liittyvät syrjäytymiseen, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumiseen ja sisämarkkinoiden loppuunsaattamisen esteisiin. Eräissä jäsenvaltioissa järjestämättömien lainojen yhteydessä perheille ja pk-yrittäjille on aiheutunut vakavia seurauksia – jotkut ovat esimerkiksi olleet vaarassa menettää kotinsa tai joutua ulosmittauksen kohteeksi.

3.6

Arvoltaan alentuneiden lainojen poistaminen rahoituslaitosten kirjanpidosta on tärkeää, jotta voidaan välttää ylivelkaantumisen seuraukset tulevaisuudessa. Talous- ja rahoitusasioiden neuvoston suunnitelman on edistettävä tätä tavoitetta. ETSK kehottaa myös vastuulliseen luotonantoon, joka edellyttää, että luottolaitokset kiinnittävät entistä suurempaa huomiota yksittäisten lainanottajien tarpeisiin ja tilanteeseen ja etsivät kunkin olosuhteisiin sopivimman rahoitusvälineen (7).

4. Erityistä

4.1 Lakisääteiset varautumisjärjestelyt

4.1.1

ETSK kannattaa lakisääteisten varautumisjärjestelyjen soveltamista ennaltaehkäisevänä toimena, jolla varmistetaan, että tulevaisuudessa järjestämättömistä lainoista aiheutuvat luottotappiot on katettu riittävällä tavalla.

4.1.2

Järjestämättömien lainojen ja vastuiden määrän vähentämiseksi (8) vakavaraisuusasetukseen ehdotettu muutos sisältää asteittaisen tavoiteaikataulun vakuudellisille (enintään kahdeksan vuotta) ja vakuudettomille (kaksi vuotta) lainoille.

4.1.3

Komission perustelu ehdotukselle on seuraava (9):

—	Luottovastuita koskevien tappioiden kirjaaminen ei välttämättä ole aina riittävää vakavaraisuuden kannalta, koska sillä on erilainen soveltamisala, tavoite ja tarkoitus.

—

Kansainvälisen tilinpäätösstandardin (IFRS 9) (10) odotetaan takaavan paljon paremman vakavaraisuusstandardien noudattamisen kuin IAS39:n (11) ja helpottavan myöhässä tehtyjen tai riittämättömien varausten aiheuttamien ongelmien ratkaisemista, koska standardi perustuu odotettuun tappioon. Uudessa standardissa jätetään kuitenkin edelleen harkinnanvaraa järjestämättömien lainojen ja niiden vakuuksien arviointiin ja sitä myötä varausten määrän määrittämiseen.

—

Vakavaraisuuden sääntely antaa pankkivalvontaviranomaiselle mahdollisuuden vaikuttaa pankin varausten tasoon (myös järjestämättömien lainojen osalta) sovellettavan tilinpitosäännöstön rajoissa ja vaatia erityisiä mukautuksia kyseisen pankin omien varojen laskentaan. Valvontaviranomainen voi kuitenkin soveltaa sitovia toimenpiteitä ja vaatimuksia vain tapauskohtaisesti pankin yksilöllisen tilanteen perusteella (pilarin 2 mukaiset toimenpiteet).

—	Toimivaltaisen valvontaviranomaisen tapauskohtaisesti räätälöimät valvontatoimet ovat asianmukainen väline käsiteltäessä yksittäisten pankkien erityisesti järjestämättömiin lainoihin liittyviä riskejä.

4.1.4

ETSK toteaa lisäksi, että varautumisjärjestelyt olisivat oikeutettuja vakavaraisuussääntelyyn liittyvän tilinpäätössäännöstön erilaisten tavoitteiden perusteella.

4.1.5

ETSK pitää kuitenkin välttämättömänä tuoda esiin seuraavat seikat:

—	Ehdotetussa asetuksessa, joka noudattaa yleispätevään malliin perustuvaa toimintatapaa, ei oteta huomioon kansallisen yksityisoikeuden ja riita-asioihin keskittyvien tuomioistuimien menettelyjen kestoissa yhä olevia eroja.

—

Uusien järjestämättömien lainojen rahoitusaikataulu voi pakottaa pankit myymään ne nopeasti sen sijaan, että ne odottaisivat talousvaikeuksissa olevan yrityksen palaavan kannattavampaan tilanteeseen. Tämä voi vähentää mahdollisuutta velkojen uudelleenjärjestelyyn ja toisen tilaisuuden antamiseen yrittäjille, millä saattaa olla huomattavat kielteiset sosiaaliset vaikutukset ja kielteinen vaikutus työllisyyteen.

—

Erään analyysin mukaan (12) kansainvälisen tilinpäätösstandardin (IFRS) nro 9 ja järjestämättömiä vastuita koskevan varautumisjärjestelyjen samanaikainen käyttöönotto vaikuttaa todennäköisesti erityisesti pieniin ja erikoistuneisiin yrityksiin, joiden varojen rakenne ei ole kovin monimutkainen. Komission olisi harkittava, onko ehdotusta täsmennettävä tähän ongelmaan puuttumiseksi.

4.1.6

Vaikka ehdotetuilla varautumisjärjestelyillä voidaan lieventää erilaisten tilinpitosäännöstöjen omaksumisesta johtuvia eroja tappiovarausten osalta (IFRS 9 verrattuna kansallisiin yleisesti hyväksyttyihin kirjanpidon periaatteisiin (13)), ETSK ehdottaa, että IFRS 9 olisi pakollinen kaikille EU:n pankeille.

4.1.7

ETSK ehdottaa erityisen vaikutustenarvioinnin käynnistämistä, jotta voidaan arvioida ehdotetun lainsäädännön mahdollista vaikutusta pankkeihin, kotitalouksille myönnettäviin lainoihin, pk-yrityksiin ja bkt:n kasvuun.

4.1.8

Muut riskit voivat aiheuttaa samankaltaisia ongelmia kuin järjestämättömät lainat. Tämä pätee erityisesti monimutkaisiin johdannaisiin ja tasojen 2 ja 3 haltuunotettuihin omaisuuseriin. Tämän vuoksi ETSK katsoo, että nämä riskit olisi sisällytettävä riskien vähentämistä koskevaan prioriteettiluetteloon.

4.1.9

ETSK panee merkille, että Euroopan keskuspankki on jo julkaissut liitteensä ottamatta huomioon pilarin 1 sääntöjä, jotka parlamentti/neuvosto/komissio tulee antamaan, ja odottamatta, että Euroopan pankkiviranomaisen suuntaviivat (joista edelleen keskustellaan) saadaan valmiiksi. Tämä saattaa loukata parempaa sääntelyä koskevia periaatteita. Järjestämättömiä lainoja koskeva EKP:n liite olisi näin ollen mukautettava kyseisiä lainoja koskevaan tulevaan pilari 1:n säännöstöön, jotta varmistetaan jatkossakin johdonmukaisuus EU:n sääntöjen kanssa.

4.2 Toimenpiteet järjestämättömien lainojen jälkimarkkinoiden kehittämiseksi edelleen

4.2.1

EU:ssa jälkimarkkinoilla tapahtuvat transaktiot ovat kooltaan suhteellisen pieniä (14). Syinä tähän ovat muun muassa hajanainen sääntely, eräiden omaisuusluokkien haltijoita, palveluyritysten osallistumisen soveltamisalaa ja sijoittajatyyppiä koskevat lainsäädännölliset rajoitteet (eräissä tapauksissa vain toiset pankit voivat huolehtia järjestämättömistä lainoista tai ostaa niitä) sekä paikallisten pankkien ja ulkomaisten sijoittajien eroavat käsitykset talousnäkymistä. ETSK katsoo, että komissio tarjoaa ratkaisun moniin näistä ongelmista.

4.2.2

Yksi järjestämättömien lainojen markkinoiden keskeisistä haasteista on niitä koskevan korkealaatuisen tiedon vajavaisuus, mikä johtaa informaation epäsuhtaan. ETSK suhtautuu myönteisesti tietomalleihin, joiden tarkoituksena on tarjota yhdenmukaista ja vakioitua tietoa järjestämättömistä luottosopimuksista.

4.2.3

ETSK katsoo kuitenkin, että sääntelyviranomaisten ei pitäisi kannustaa järjestämättömien lainojen myyntiin, koska arvoltaan alentuneiden lainojen hallinnoiminen pankeissa voi tulla perinnän jälkeen kustannuksiltaan kalliimmaksi verrattuna niiden myynnistä saataviin tuloihin.

4.2.4

ETSK korostaa ja kannattaa seuraavia komission ehdotuksen näkökohtia:

—

Luotonhallinnoijat. EU:n laajuisissa säännöissä asetetaan erityiset vaatimukset ja menettelyt toimiluvan myöntämiselle, epäämiselle tai peruuttamiselle (5–7 artikla). Toimiluvanhakijalla on oltava riittävän hyvä maine, tällä ei saa olla merkintää rikosrekisterissä, eikä tämän tule olla käynnissä olevan maksukyvyttömyysmenettelyn kohteena. Säännöt kattavat myös seuraavat seikat: rekisteri (8 artikla), luotonhallinnoijan ja luotonantajan välinen sopimussuhde (9 artikla), ulkoistaminen (10 artikla) ja rajat ylittävä luotonhallinnointi (11 ja 12 artikla).

—

Luotonostajat. Velkojan on tarjottava kaikki luottosopimusta koskevat tarvittavat tiedot (13 artikla) Euroopan pankkiviranomaisen kehittämien teknisten standardien mukaisesti (14 artikla). Näihin ei voi kohdistua muita lisävaatimuksia kuin ne, joista säädetään direktiivin saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä annetuissa kansallisissa säädöksissä (15 artikla). Luottosopimus voidaan panna suoraan täytäntöön (18 artikla) tai se voidaan siirtää (19 artikla).

—	Luotonhallinnoijat, luottolaitokset tai niiden tytäryhtiöt, joilla on aktiivinen rooli järjestämättömiin lainoihin liittyvissä toiminnoissa, sisältyvät 16 artiklaan.

—	Valvonta. Valvonta on keskeinen näkökohta, koska samoja sääntöjä on sovellettava kaikkialla EU:ssa. Toimivaltaisilla kansallisilla viranomaisilla on valvontatehtävä. Tähän liittyvät myös hallinnolliset seuraamukset (20–22 artikla).

—	Tietosuoja. Lainan siirtäminen edellyttää, että lainanottajan oikeuksia kunnioitetaan ja henkilötietojen suojaa koskevia sääntöjä noudatetaan luottosopimusta koskevien lakien mukaisesti (5 artiklan 1 kohdan c alakohta).

4.2.5 Kuluttajansuoja

—	ETSK katsoo, että on tärkeää varmistaa korkeatasoinen kuluttajansuoja rahoituspalvelujen alalla.

—

Näin ollen se arvostaa ehdotuksen yleistä periaatetta, jonka mukaan on varmistettava ”samantasoinen suoja riippumatta siitä, kuka omistaa luoton tai hallinnoi sitä ja riippumatta luotonostajan tai luotonhallinnoijan jäsenvaltiossa voimassa olevasta oikeudellisesta järjestelmästä”. Erityisesti on otettava huomioon asuntoluottodirektiivi (15), kulutusluottodirektiivi (16) ja kohtuuttomia sopimusehtoja koskeva direktiivi (17).

—	ETSK korostaa myös velkojan velvollisuuksia kuluttajaa kohtaan luottosopimukseen tehtävien muutosten yhteydessä (34 artikla).

—

ETSK toteaa lainan siirtämisen merkitsevän sitä, että velallisen on toimittava muun kuin rahoitusalan yrityksen kanssa, jolla on erilainen henkilökunta, erilaiset työskentelymenetelmät ja erilainen tarkoitus. Sen vuoksi kansallisten viranomaisten on kiinnitettävä huomiota toimiin ja suosituksiin, joilla suojellaan velallisten oikeuksia, kuten tekee esimerkiksi Yhdysvaltojen kuluttajien taloudellisesta suojasta vastaavan liittovaltion virasto (18).

4.2.6 Työntekijöiden suoja.

Kaikkien ulkopuolisille yrityksille tehtävien luottojen siirtojen yhteydessä toimivaltaisten viranomaisten on otettava huomioon siirtoihin osallistuvien yritysten työntekijöiden liikkuvuus ja näiden suojelu EU:n ja jäsenvaltioiden oikeuden mukaisesti.

4.3 Tuomioistuimien ulkopuolinen nopeutettu vakuuksien täytäntöönpano

4.3.1

ETSK korostaa myönteisessä hengessä jäsenvaltioiden velvollisuutta varmistaa, että luotonottajayrityksellä on oikeus riitauttaa kyseisen mekanismin käyttö kansallisessa tuomioistuimessa (28 artikla). Tämän tulisi suojella asianmukaisesti kansalaisten ja yritysten perusoikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin (19) etenkin epäreilujen tai epäasianmukaisten sopimusehtojen osalta.

4.3.2

ETSK panee kuitenkin merkille eräiden jäsenvaltioiden ilmaisemat epäilykset siitä, voisiko tällainen väline nopeuttaa täytäntöönpanoprosessia huomattavasti sellaisissa jäsenvaltioissa, joissa menettelyt käsitellään jo nopeasti tuomioistuimissa. Vaikka tuomioistuimen ulkopuoliset menettelyt saattavat olla edullisia velkojalle, järjestämättömiin lainoihin liittyvien ongelmien ratkaisuna on pääasiassa oikeusmenettelyjen vahvistaminen kaikkialla EU:ssa.

4.3.3

Joka tapauksessa ETSK korostaa myönteisessä valossa ehdotuksessa esitettyjä rajoituksia tuomioistuimien ulkopuolisen nopeutetun vakuuksien täytäntöönpanon soveltamiseen. Ensinnäkin menettely koskee ainoastaan luotonantajien ja luotonottajayritysten välisiä sopimuksia. Lisäksi seuraavat tapaukset rajataan nimenomaisesti menettelyn ulkopuolelle:

—	muuhun kuin ammatilliseen toimintaan osallistuvat kuluttajat (20)

—	voittoa tavoittelemattomat yritykset

—	rahoitusvakuusjärjestelyt (21) ja

—	kiinteä asunto-omaisuus, joka on lainanottajayrityksen pääasiallinen asunto (22).

4.4 Omaisuudenhoitoyhtiöitä koskeva suunnitelma

Valtiontukisäännöt

4.4.1

ETSK jakaa komission näkemyksen siitä, että omaisuudenhoitoyhtiöt ovat olleet eräissä jäsenvaltioissa tärkeä osa ratkaisuja, joilla on siivottu pankkien taseita etenkin rahoituskriisin jälkeen. Komitea on kuitenkin samaa mieltä myös siitä, että jos kyseessä ovat julkisesti tuetut tai taatut välineet, ne voivat luoda myös rahoitusvakauteen kohdistuvia riskejä ja mahdollisesti vahvistaa valtion ja pankkien välistä negatiivista kierrettä (sovereign feedback loop).

4.4.2

Näin ollen ETSK kannattaa johdonmukaisuutta EU:n oikeudellisten puitteiden ja etenkin pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivin (23) sekä yhteisen kriisinratkaisumekanismin (24) kanssa.

4.4.3

Käytännössä melkein kaikki kansalliset omaisuudenhoitoyhtiöt ovat hyötyneet valtiontuesta jossain muodossa. Tähän voivat kuulua takuut tappioiden kattamiseksi tai omaisuudenhoitoyhtiön rahoituksen takaaminen (tämä voi johtaa siihen, että yhtiöllä on ”julkisyhteisön” luottoluokitus, niin että yhtiön arvopaperit ovat esimerkiksi kelvollisia takaisinostovakuutena). Yhtiöt saattavat myös ostaa omaisuutta yli niiden markkina-arvon (arvon, jonka sijoittaja maksaisi), koska ne omaksuvat pidemmän aikavälin näkemyksen taloudellisesta arvosta. Taloudellisen arvon arviointi yli markkina-arvon on kuitenkin valtiontukea ja edellyttää Euroopan komission antamaa hyväksyntää pankille. Valtio saattaa myös vahvistaa omaisuudenhoitoyhtiöiden järjestelmiin osallistuvien pankkien pääomapohjaa (25).

4.4.4

Vaikka jonkinlainen valtion antama avustus olisi sallittu, uusimmissa EU:n säännöissä edellytetään yleensä vähintään sitä, että pankin huonommassa etuoikeusasemassa olevan velan arvoa alennetaan (kirjataan pois tai muunnetaan omaksi pääomaksi), niin että pääomapohjan vahvistamiseen mahdollisesti liittyvä taakka ainakin jakautuu julkisen ja yksityisen sektorin kesken.

Bryssel 11. heinäkuuta 2018.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1) Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus asetuksen (EU) N:o 575/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse järjestämättömiin vastuisiin liittyvien tappioiden kattamisen vähimmäisvaatimuksista, COM(2018) 134 final.

(2) Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi luotonhallinnoijista, luotonostajista ja vakuuksien realisoimisesta, COM(2018) 135 final.

(3) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle ja Euroopan keskuspankille – Toinen seurantaraportti järjestämättömien lainojen vähentämisestä Euroopassa, COM(2018) 133 final.

(4) Omaisuudenhoitoyhtiöitä koskeva suunnitelma, komission yksiköiden valmisteluasiakirja, joka liittyy asiakirjaan ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle ja Euroopan keskuspankille – Toinen seurantaraportti järjestämättömien lainojen vähentämisestä Euroopassa”, SWD(2018) 72 final.

(5) Neuvoston päätelmät järjestämättömien lainojen käsittelyä koskevasta EU:n toimintasuunnitelmasta (11. heinäkuuta 2017).

(6) EPV:n riskitaulukko, vuoden 2017 viimeisen vuosineljänneksen tiedot.

(7) ETSK:n lausunto aiheesta ”Velkaantuminen ja sosiaalinen syrjäytyminen hyvinvointiyhteiskunnassa” (EUVL C 44, 16.2.2008, s. 74).

(8) Euroopan pankkiviranomaisen määritelmä: ”Järjestämättömänä vastuuna pidetään kaikkia vastuita, jotka ovat olleet erääntyneinä 90 päivää tai joita ei todennäköisesti makseta ilman vakuuksien realisointia, vaikka niitä ei pidettäisi maksukyvyttömyystilassa olevina tai arvoltaan alentuneina. Vakavaraisuusasetuksen 178 artiklan ja sovellettavan tilinpäätössäännöstön mukaisesti maksukyvyttömyystilassa olevia ja arvoltaan alentuneita vastuita pidetään näin ollen aina järjestämättöminä. Lisäksi velallisesta johtuvia riskejä/vastuita on pidettävä järjestämättöminä silloin, jos taseeseen kirjatut vastuut ovat olleet erääntyneinä yli 90 päivää ja ne muodostavat vähintään 20 prosenttia kaikista kyseiseltä velalliselta olevista taseeseen kirjatuista vastuista (’pulling effect’). Järjestämättömiin vastuisiin kuuluvat järjestämättömät lainat, järjestämättömät vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit sekä järjestämättömät taseen ulkopuoliset erät.”

(9) Lakisääteisiä varautumisjärjestelyjä koskeva kuulemisasiakirja.

(10) Kansainvälinen tilinpäätösstandardi (IFRS). Voimassa 1. tammikuuta 2018 alkaen.

(11) Kansainväliset tilinpäätösstandardit (IAS).

(12) Eurofinas: vastaus lakisääteisiä varautumisjärjestelyjä koskevassa Euroopan komission kuulemismenettelyssä.

(13) Yleisesti hyväksytyt kirjanpidon periaatteet.

(14) 100 miljardia euroa, alle 10 prosenttia liikkeellä olevista varoista (lähde: KPGM).

(15) Direktiivi 2014/17/EU (EUVL L 60, 28.2.2014, s. 34).

(16) Direktiivi 2011/83/EU (EUVL L 304, 22.11.2011, s. 64).

(17) Direktiivi 93/13/ETY (EYVL L 95, 21.4.1993, s. 29).

(18) https://www.consumerfinance.gov/about-us/newsroom/consumer-financial-protection-bureau-reminds-mortgage-servicers-of-legal-protections-for-consumers-when-transferring-loans

(19) Euroopan unionin perusoikeuskirja, 47 artikla.

(20) Direktiivi 2008/48/EY kulutusluottosopimuksista, 3 artiklan a kohta.

(21) Direktiivi 2002/47/EY rahoitusvakuusjärjestelyistä, 2 artiklan 1 kohdan a alakohta.

(22) ”Rahoituskriisin vuoksi monet asunnonostajat ovat ajautuneet vararikkoon ja joutuneet myymään hankkimansa asunto-omaisuuden pilkkahintaan.” ETSK:n lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi asunto-omaisuutta koskevista luottosopimuksista” (EUVL C 318, 29.10.2011, s. 133).

(23) Direktiivi 2014/59/EU.

(24) Asetus (EU) N:o 806/2014 (EUVL L 225, 30.7.2014, s. 1).

(25) KPGM.

10.10.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 367/50

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheista

”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle arvopaperikauppojen esineoikeudellisiin vaikutuksiin sovellettavasta laista”

(COM(2018) 89 final)

”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/65/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/61/EU muuttamisesta kollektiivisten sijoitusrahastojen rajatylittävän markkinoinnin osalta”

(COM(2018) 92 final – 2018/0041 (COD))

”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi saatavien siirrosta kolmansille osapuolille aiheutuviin vaikutuksiin sovellettavasta laista”

(COM(2018) 96 final – 2018/0044 (COD)) ja

”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rajat ylittävän kollektiivisten sijoitusrahastojen markkinoinnin helpottamisesta ja asetusten (EU) N:o 345/2013 ja (EU) N:o 346/2013 muuttamisesta”

(COM(2018) 110 final – 2018/0045 (COD))

(2018/C 367/10)

Esittelijä:

Petr ZAHDRANÍK

Lausuntopyyntö	Euroopan unionin neuvosto, 12.4.2018 Euroopan parlamentti, 16.4.2018
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 53 artiklan 1 kohta, 114 artikla ja 304 artikla
Vastaava erityisjaosto	”talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus”
Hyväksyminen erityisjaostossa	27.6.2018
Hyväksyminen täysistunnossa	11.7.2018
Täysistunnon nro	536
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	152/0/1

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK antaa tukensa järjestelmälliselle pyrkimykselle käynnistää pääomamarkkinaunioni kaikilta olennaisilta osiltaan vuoteen 2019 mennessä ja odottaa, että tästä seuraa etuja sijoitusmahdollisuuksien lisääntymisen, rahoitusvälitysprosessin tehostumisen, sijoitusten monimuotoistumisen ja riskienkäsittelyvalmiuksien parantumisen muodossa.

1.2

ETSK pitää tärkeänä päästä sellaiseen tilanteeseen, että sijoittajansuojaa koskevat vaatimukset ja riittävän tilan varmistaminen sijoitustuotteiden suunnittelijoiden ja markkinoijien luovalle toiminnalle ovat tasapainossa, kun sijoitusrahastojen rajatylittävään markkinointiin avataan uusia mahdollisuuksia. Sijoittajansuojavaatimukset ovat tässä yhteydessä keskeisellä sijalla.

1.3

ETSK katsoo Euroopan komission tavoin, että keskeisimpiä sääntelyyn liittyviä esteitä sijoitusrahastojen rajatylittävälle markkinoinnille ovat tällä hetkellä markkinointia koskevat vaatimukset, lakisääteiset maksut, ilmoitusmenettelyt ja hallinnolliset vaatimukset kansallisella tasolla. Komitea on tietoinen myös muista esteistä, joita ehdotetut toimenpiteet eivät kuitenkaan kata. Esimerkkinä voidaan mainita verosäännökset, joiden yhdenmukaistaminen on käytännössä toteutettavissa ennemminkin pitkällä aikavälillä.

1.4

ETSK katsoo kuitenkin myös, että sijoitusrahastojen rajatylittävän markkinoinnin nykyisten esteiden keskeisimmät syyt eivät liity ensisijaisesti nykyisiin asetuksiin ja direktiiveihin vaan ennen kaikkea siihen, että Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA) ei ole antanut yksityiskohtaisia suuntaviivoja ja ohjeita, minkä seurauksena jokaisella kansallisella lainkäyttöalueella on eri säännöt. Näin ollen suurimpaan osaan ehdotuksista olisi liitettävä yksityiskohtaiset ja selventävät ESMAn ohjeet, ja ehdotuksen uudeksi asetukseksi olisi toimittava ainoastaan yleisenä kehyksenä, jonka avulla varmistetaan yhdenmukainen lähestymistapa sääntelyyn nähden.

1.5

ETSK uskoo, että mittakaavavaikutusten saavuttamiseksi olisi hillittävä ”kansallisen kekseliäisyyden” ilmentymiä maksujärjestelmien suunnittelussa ja otettava suunnaksi kaikkialla EU:ssa yhdenmukaisten, selkeästi määriteltyjen ja yksiselitteisten kansallisten säännösten laatiminen.

1.6

ETSK suhtautuu myönteisesti pyrkimykseen lisätä lakisääteisiä maksuja koskevaa avoimuutta ja tukee näitä ponnisteluja, sillä ne voivat auttaa vauhdittamaan sijoitusrahastojen rajatylittävää markkinointia. ESMAlla on tässä asiassa ratkaisevan tärkeä rooli.

1.7

ETSK kehottaa laatimaan mainonnan järjestelmällistä ilmoittamista varten sellaiset säännöt, joilla varmistetaan riittävän määrätietoisesti, ettei ole mahdollista jatkaa käytäntöjä, jotka saattaisivat pirstaloida EU:n markkinoita.

1.8

ETSK suhtautuu myönteisesti ESMAn tietokannan perustamiseen, mutta huomauttaa kuitenkin, että tästä ei saisi seurata ylimääräisiä ilmoitusvaatimuksia omaisuudenhoitajille ja että näitä vaatimuksia olisi sovellettava yksinomaan toimivaltaisiin kansallisiin viranomaisiin.

1.9

Mitä tulee ehdotettuihin sääntöihin sijoitusrahastojen tarjoamisen ja markkinoinnin lopettamisesta, ETSK on taipuvainen sille kannalle, että lopettamispäätöksen tekemisen tulee olla vapaaehtoista ja kuulua omaisuudenhoitajalle.

1.10

ETSK suosittelee, että laaditaan yksityiskohtaisemmat säännöt sijoituspalveluja tarjoavien henkilöiden kelpoisuuden ja pätevyyden varmentamisen takaamiseksi.

2. Tausta ja laajempi konteksti: pääomamarkkinaunionin kaikkien osien käynnistäminen vuoteen 2019 mennessä

2.1

Pääomamarkkinaunioni on EU:n pitkän aikavälin hanke, jonka avulla rahoituksen välittämisestä pyritään tekemään tehokkaampaa ja vaikuttavampaa. Hankkeen vaikutusten pitäisi näkyä vuoden 2019 jälkeen – mihin mennessä kaikki tällä hetkellä suunnitellut osat on tarkoitus käynnistää –, kun sijoituksille luodaan pitkällä aikavälillä myönteinen ympäristö, joka auttaa vahvistamaan talouskasvua ja kilpailukykyä sekä lisäämään työpaikkoja.

2.2

Toimiva pääomamarkkinaunioni tukee yhdessä pankkiunionin kanssa sisämarkkinoiden toimintaympäristöä ja vahvistaa talous- ja rahaliittoa. Lisäksi se auttaa tekemään EU:sta maailmanlaajuisesti houkuttelevamman sijoituskohteen. Erittäin tärkeä osa-alue on monimuotoistamisen lisääminen yhtenä rajatylittävän yksityisen riskinjaon keinona. Jotta tämä ennakkoedellytys toimisi, huonolaatuisten omaisuuserien leviäminen on estettävä. Muussa tapauksessa riskit kasvavat entisestään.

2.3

Euroopan komission ehdotukset ovat jatkoa toimenpiteille, joita pääomamarkkinaunionin luomiseksi on toteutettu sen jälkeen, kun se pantiin alulle vuonna 2015. Tavoitteena on lisätä tehokkaasti pääomaa ja sijoittaa se – kannattavuudesta riippuen – siten, että pääoma on kaikenlaisten yritysten ja myös pk-yritysten saatavilla.

2.4

Euroopan komission nykyisten ehdotusten erityisenä kohteena on sijoitusrahastojen rajatylittävien markkinoiden tukeminen, ja ehdotuksissa keskitytään EU:n sisäisiin katettujen joukkovelkakirjojen markkinoihin pitkän aikavälin rahoituslähteenä sekä rajatylittävien arvopaperikauppojen ja saatavien paremman oikeusvarmuuden takaamiseen. Näitä ehdotuksia on tarkasteltava niiden keskinäisten kytkösten valossa. Samalla on erittäin tärkeää kunnioittaa FinTech-toimintasuunnitelmaa ja kestävää rahoitusta koskevaa toimintasuunnitelmaa, sillä myös ne ovat erittäin tärkeitä täysimittaisen pääomamarkkinaunionin toteuttamiseksi.

2.5

Ajatuksena on jatkaa edistysaskelia ainakin seuraavalla kolmella rintamalla pääomamarkkinaunionin toteuttamiseksi vuoteen 2019 mennessä: rahoitustuotteita koskevien eurooppalaisten merkintöjen ja ”passien” roolin vahvistaminen, sääntöjen yhdenmukaistaminen ja yksinkertaistaminen pääomamarkkinoiden syventämiseksi ja yhtenäistämiseksi yli rajojen sekä niiden johdonmukaisemman ja tehokkaamman valvonnan varmistaminen.

2.6

Ehdotettujen toimenpiteiden tarkoituksena on saavuttaa korkeampi sijoitusrahastomarkkinoiden yhtenäisyyden ja yhdenmukaisuuden taso, vähentää rajatylittäviä kustannuksia, lisätä merkittävästi tarjontaa sijoittajille ja luoda parempi sijoittajansuoja yhteisten sääntöjen pohjalta. Tässä mielessä markkinoiden avaaminen sijoitusrahastojen rajatylittävälle markkinoinnille on mahdollisuus, mutta se edellyttää kansallisten lainsäädännöllisten ja muiden kuin lainsäädännöllisten esteiden poistamista.

3. Sijoitusrahastojen rajatylittävän markkinoinnin helpottamisen tarkoitus

3.1

Kollektiiviset sijoitusrahastot ovat rahoitusvälitysprosessin tärkeä väline, sillä ne mahdollistavat sekä yksityisen että julkisen rahoitusomaisuuden kohdistamisen ja sijoittamisen reaalisiin liiketoimintahankkeisiin ja tuottaviin julkisiin investointihankkeisiin. EU:n sijoitusrahastomarkkinat ovat arvoltaan 14 300 miljardia euroa, mikä on hyvin lähellä EU:n bruttokansantuotetta.

3.2

Rahastojen potentiaalia ei ole kuitenkaan vielä täysin hyödynnetty rajatylittävissä yhteyksissä, sillä noin 37 % siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavista yrityksistä ja noin 3 % vaihtoehtoisista sijoitusrahastoista on rekisteröity myytäviksi useammassa kuin kolmessa jäsenvaltiossa.

3.3

Tähän tilanteeseen ovat syynä jäljellä olevien luonnollisten esteiden lisäksi sääntelylliset rajoitukset, jotka estävät sijoitusrahastojen laajemman rajatylittävän markkinoinnin. Komission ehdotusten tarkoituksena on vähentää tällaisia rajoituksia kaikenlaisten sijoitusrahastojen osalta ja helpottaa rahastojen rajatylittävää markkinointia, mikä voisi nopeuttaa niiden toimintapiirin laajenemista ja tehdä markkinoitavista tuotteista edullisempia saavutettujen mittakaavaetujen ansiosta. Sääntelyllisiä rajoituksia esiintyy pääasiassa markkinointia koskevien vaatimusten, lakisääteisten maksujen, ilmoitusmenettelyjen ja hallinnollisten vaatimusten osalta kansallisella tasolla. Nämä esteet on tarkoitus poistaa varmistamalla avoimuus ja yhdenmukaisuus. Ehdotetut toimenpiteet ovat luonteeltaan pääasiassa teknisiä.

4. Yleistä

4.1

ETSK katsoo, että sijoitusrahastojen rajatylittävän markkinoinnin nykyisten esteiden tärkeimmät syyt eivät liity ensisijaisesti alan nykyisiin asetuksiin ja direktiiveihin vaan pikemminkin siihen, että Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA) ei ole antanut yksityiskohtaisia suuntaviivoja ja ohjeita, minkä seurauksena Euroopan eri lainkäyttöalueilla on erilaiset säännöt. Näin ollen uusi asetus olisi hyväksyttävä pienintä mahdollista tapausten määrää varten, kun taas suurimmassa osassa ehdotuksia olisi keskityttävä uusien normien vahvistamisen sijasta yksityiskohtaisiin ja selventäviin ESMAn ohjeisiin, joissa selostetaan selkeästi nykyisiä sääntöjä. Tämä edistäisi tähänastista sääntöjen yhtenäistämiseen liittyvää myönteistä kehitystä, jota ESMA on edesauttanut.

4.2

ETSK katsoo, että tässä lausunnossa käsitellyt toimenpiteet ovat epäilemättä merkittäviä, mutta monet niistä ovat kuitenkin luonteeltaan pääasiassa teknisiä tukitoimenpiteitä. Kaiken kaikkiaan ne kuitenkin edistävät merkittävästi myös talous- ja rahaliiton toimintaa. ETSK suosittaa silti kaikkien neljän asianomaisen asiakirjan sisällön kattavan uuden asetusehdotuksen laatimista.

4.3

ETSK katsoo, että uusia pelisääntöjä laadittaessa on huolehdittava tasapainosta sijoittajansuojaa koskevien vaatimusten ja sen välillä, että sijoitustuotteiden kehittäjien ja myyjien luovalle toiminnalle annetaan riittävästi tilaa. Sijoittajansuojan vaikutusta vahvistaa järjestelmällinen rahoitusalaan perehdyttäminen.

4.4

EU:n korkealaatuisen lainsäädännön, kuten siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (UCITS) koskevien säännösten ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia (AIFM) koskevan direktiivin, olisi oltava etusijalla esimerkiksi rahoitusmarkkinadirektiivin (MiFID-direktiivi) yleisluontoisiin sääntöihin nähden, koska käytännön kokemukset osoittavat, että UCITS-säännökset ja AIFM-direktiivi tarjoavat hyvin laadukkaan kehyksen sijoitusrahastoille. Toisaalta ETSK katsoo, että MiFID-direktiiviin liittyy sen monien etujen lisäksi useita epävarmuustekijöitä, joiden vuoksi se on paradoksaalisesti lisännyt sisämarkkinoiden pirstaleisuutta ja EU-maiden välisiä eroja.

4.5

ETSK kunnioittaa sitä tosiseikkaa, että sijoitusrahastojen rajatylittävä markkinointi edellyttää liiketoimintaympäristön kestäväpohjaisuuden perusedellytyksenä vakaata verojärjestelmää. Verosäännösten, mukaan lukien tariffit, täydellinen yhdenmukaistaminen ei ole tällä hetkellä ajankohtaista. Ponnistelut verotuksen yhdenmukaistamiseksi voisivat tulevaisuudessa kuitenkin auttaa varmistamaan, että tämän alan verokohtelu on yhtenäistä koko EU:n alueella. Nykyisissä ponnisteluissa verotusparametrien yhdenmukaistamiseksi keskitytään kuitenkin muihin verotuksellisiin välineisiin.

4.6

ETSK katsoo, että toivotut mittakaavaedut saavutetaan hillitsemällä ”kansallista kekseliäisyyttä” maksujärjestelmien suunnittelussa (ne ulottuvat monesti EU:n lainsäädäntöä pidemmälle välttämättömien kustannusten kattamiseksi) ja laatimalla selkeästi määritellyt, yksiselitteiset ja yhdenmukaiset kansalliset säännökset.

4.7 Komission tiedonanto arvopaperikauppojen esineoikeudellisiin vaikutuksiin sovellettavasta laista

4.7.1

ETSK kannattaa tavoitetta ottaa käyttöön toimenpiteitä, joiden avulla vähennetään rajatylittäviin arvopaperikauppoihin ja saataviin liittyvää oikeudellista epävarmuutta. Komitean mielestä on tärkeää parantaa selkeyttä ja ennustettavuutta sen suhteen, minkä maan lain mukaan transaktion kohde-etuuden esineoikeus määräytyy, sillä epävarmuustekijöistä johtuvat oikeudelliset riskit voivat aiheuttaa lisätappioita. Siksi on erittäin tärkeää ja tarpeellista selittää oikeudelliset termit, joita käytetään määriteltäessä esineoikeudellista ja velvoiteoikeudellista osatekijää.

4.8 Asetus saatavien siirrosta kolmansille osapuolille aiheutuviin vaikutuksiin sovellettavasta laista

4.8.1

ETSK suhtautuu mainittuun tiedonantoon viitaten myönteisesti ehdotuksen tavoitteena olevaan edellä kuvaillun oikeudellisen epävarmuuden poistamiseen, joka toteutetaan esittämällä yhdenmukaiset säännöt sen määrittämistä varten, minkä kansallisen lain mukaan tietyn saatavan omistusoikeus määräytyy rajatylittävän siirron jälkeen. Saatavien siirto rajan ylitse on prosessi, jonka avulla yritykset voivat hankkia likviditeettiä ja luottoa tiettyihin toimintoihin erikoistuneiden yhtiöiden välityksellä. ETSK toteaa, että näihin kysymyksiin – myyntilaskurahoitus, vakuusjärjestelyt ja arvopaperistaminen – liittyvä oikeusvarmuus edistää omalta osaltaan rajatylittävää sijoitustoimintaa, myös pk-yritysten osallistumisen kautta.

4.9 Direktiivi kollektiivisten sijoitusrahastojen rajatylittävästä markkinoinnista

4.9.1

ETSK kannattaa edellytysten luomista sijoitusrahastojen rajatylittävän markkinoinnin paremmalle hyödyntämiselle. Tässä yhteydessä pitäisi tehdä kansallisista markkinointivaatimuksista läpinäkyvämpiä kansallisella ja EU:n tasolla, lisätä lakisääteisiin maksuihin liittyvän järjestelmän avoimuutta EU:n tasolla ja varmistaa, että nämä maksut määritetään tiettyjen yhteisten periaatteiden mukaisesti.

4.9.2

ETSK katsoo, että paikallisia sijoittajia tukevien palvelujen valinta olisi parempi jättää sijoitusrahastojen hoitajien tehtäväksi.

4.9.3

ETSK pitää sijoitusrahastojen rajatylittävää markkinointia koskevan luvan soveltamismenettelyjen yhdenmukaistamista myönteisenä.

4.9.4

ETSK kannattaa mainontaa koskevien sääntöjen yhdenmukaistamista.

4.9.5

ETSK suhtautuu myönteisesti sellaisen järjestelmän luomiseen, jossa jäsenvaltioiden tulee varmistaa, että sijoitusrahastojen rajatylittävää markkinointia niiden alueella säätelevästä lainsäädännöstä on helposti saatavissa tietoa (sähköisesti ja kansainvälisellä rahoitusalalla yleisesti käytetyllä kielellä).

4.10 Asetus kollektiivisten sijoitusrahastojen rajatylittävän markkinoinnin helpottamisesta

4.10.1

ETSK pitää myönteisenä asetuksen keskeistä tavoitetta, joka on päästä yhteisymmärrykseen mainontaa koskevien vaatimusten määrittelemisestä ja toimenpiteistä, joiden tavoitteena on varmistaa rahastojen markkinointiin liittyviä vaatimuksia koskevien kansallisten säännösten läpinäkyvyys.

4.10.2

ETSK kannattaa ehdotettua käytäntöä, jonka mukaan palkkioiden tulee olla oikeassa suhteessa suoritettuihin valvontatehtäviin. ETSK odottaa verkossa julkaistavista, palkkioita ja niiden laskentamenetelmiä koskevista tietokannoista saatavan todellista hyötyä ja pitää tietokantojen toteuttamista suurena haasteena. Komitea kehottaa kuitenkin arvioimaan kyseisiä hyötyjä suhteuttaen ne toimenpiteestä koituviin kustannuksiin ja kartoittamaan mahdolliset tietokannan toimintaan liittyvät riskit. ETSK odottaa ESMAn laativan tekniset täytäntöönpanostandardit palkkiotiedoille sekä palkkiotietokantojen julkaisemiselle ja ylläpitämiselle verkossa.

4.10.3

ETSK pitää tärkeinä tiedonkulkua koskevien vaatimusten yksityiskohtaista määrittelyä, tiedonkulun yhdenmukaistamista ja sujuvoittamista sekä ennakkomarkkinointiprosessiin tehtäviä parannuksia. Ennakkomarkkinoinnin avulla voidaan testata, ovatko sijoittajat kiinnostuneita tulevista sijoitusmahdollisuuksista ja -strategioista.

5. Erityistä

5.1

Mitä tulee kansallisten toimivaltaisten viranomaisten perimiin palkkioihin ja maksuihin ja niiden läpinäkyvyyteen, ETSK kannattaa ehdotuksen pyrkimystä lisätä avoimuutta lakisääteisiin maksuihin liittyvissä yhteyksissä, mukaan lukien ESMAn roolin täsmentäminen tarvittavien tietojen keruussa. ETSK uskoo, että tämän toimenpiteen avulla voidaan helpottaa edelleen sijoitusrahastojen rajatylittävää markkinointia.

5.2

Ehdotuksena on ottaa käyttöön kansallisten toimivaltaisten viranomaisten tasolla mainonnan järjestelmällistä ilmoittamista koskevat säännöt, jotta voidaan mahdollistaa tällaisen materiaalin ennakkotarkastukset. ETSK katsoo kuitenkin, että kansallisten toimivaltaisten viranomaisten soveltamat erilaiset säännöt voisivat johtaa EU:n markkinoiden pirstaloitumiseen, kun otetaan huomioon, että sisämarkkinoilla ei saisi esiintyä eroja. Kansallisten toimivaltaisten viranomaisten ei siksi ETSK:n mielestä tule voida soveltaa tässä asiassa erilaisia lähestymistapoja.

5.3

Vaikka ETSK suhtautuu myönteisesti sellaisen ESMAn tietokannan luomiseen, jossa luetellaan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat, UCITS-rahastojen rahastoyhtiöt, vaihtoehtoiset sijoitusrahastot ja UCITS-rahastot, komitea toteaa kuitenkin myös, että omaisuudenhoitajiin ei pitäisi kohdistaa enempää ilmoitusvaatimuksia. ETSK katsoo, että tämän vuoksi olisi oltava selvää, että asetusehdotuksen 10 ja 11 artiklaan perustuvien ilmoitusvaatimusten olisi koskettava toimivaltaisia kansallisia viranomaisia ja että niistä ei saisi aiheutua tällaisia lisävaatimuksia markkinaosapuolille.

5.4

ETSK huomauttaa, että ehdotettavaa ennakkomarkkinoinnin määritelmää ei pitäisi ottaa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin määritelmästä. Oikeuskehyksestä tulee tehdä selkeälinjaisempi ja johdonmukaisempi, ja käytännön kokemusten perusteella muut kuin lainsäädännölliset keinot ja välineet voisivat olla parempi – tai ainoa – keino tämän saavuttamiseksi. ETSK pelkää, että nykyinen ehdotus voisi pirstaloida sisämarkkinoita yhä enemmän, sillä se saattaa lisätä kansallisia tulkintoja.

5.5

ETSK katsoo, että ehdotetut säännöt sijoitusrahastojen tarjoamisen ja markkinoinnin lopettamisesta voisivat vääristää sisämarkkinoita sijoitusrahastojen osalta. Päätös sijoitusrahaston osuuksien tai osakkeiden markkinoinnin lopettamisesta millä tahansa lainkäyttöalueella kuuluu omaisuuseriä hallinnoivan yrityksen tehtäväksi puhtaasti liiketoiminnalliselta pohjalta. Sijoittajansuojan osalta tästä huolehditaan riittävällä tavalla (kuten käytännön kokemus osoittaa)

—	julkaisemalla päätökset

—	tarjoamalla sijoittajille tietoja

—	antamalla sijoittajille mahdollisuus irtautua rahastosta määritellyn ajanjakson kuluessa.

5.6 Muita sijoitusrahastojen rajatylittävän markkinoinnin esteitä

5.6.1

Muita rajatylittävän markkinoinnin nykyisiä esteitä ovat esimerkiksi säännöt sijoituspalveluita tarjoavien henkilöiden kelpoisuuden tarkastamisesta. ETSK katsoo, että yksityiskohtaisempia sääntöjä olisi annettava esimerkiksi

—	siitä, mihin palveluihin nykyisiä sääntöjä sovelletaan

—	siitä, minkä tyyppiseen toimintaan sääntöjä sovelletaan näiden palveluiden tarjoamisessa

—	siitä, miten kelpoisuuden tarkastaminen olisi suoritettava, kun paikalliset (kansalliset) sääntelyviranomaiset eivät voi ottaa käyttöön kansallisia menettelyitä

—	erilaisten kelpoisuuden tarkastamisen tapojen tunnustamisesta EU:n tasolla käyttämällä yleiseurooppalaisia tai maailmanlaajuisia menettelytapoja, kuten CFA-testejä.

5.6.2

ETSK kannattaa yksityiskohtaisten ja yksiselitteisten sääntöjen laatimista sen osalta, mitä lainsäädäntöä sijoitusrahastojen markkinointiin sovelletaan. Tällä hetkellä ei ole käytännössä selvää, mitkä säännöt (MiFID-direktiivi vai UCITS-direktiivi / vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskeva direktiivi) pätevät rahastojen markkinointiin. ETSK:n mielestä yksi merkittävimmistä rajatylittävän markkinoinnin esteistä olisi tilanne, jossa kaikilla lainsäätäjillä on erilainen tarkastelutapa. Olisi todettava selvästi, että rahastojen markkinoinnissa sovelletaan yksinomaan UCITS-direktiiviä tai vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevaa direktiiviä (omat rahastot, hoidettavat rahastot, kolmansien osapuolten rahastot), jolloin rahastoyhtiö ei tarvitse MiFID-toimilupaa eikä MiFID-direktiivin alaisia palveluja koskevia toimilupia.

5.6.3

ETSK on vakuuttunut siitä, että paikallista (kansallista) ilmoitusta ei pitäisi vaatia. Sääntelyviranomaisilla ei pitäisi olla mahdollisuutta ottaa käyttöön paikallisista (kansallisista) rahastoista ilmoittamista sääntelyviranomaisille annettavien lakisääteisten ilmoitusten muodossa eikä myöskään velvollisuutena julkaista tiedot esimerkiksi lehdistössä.

5.6.4

ETSK katsoo, että palkkioita ja maksuja koskevaa ESMAn interaktiivista tietokantaa olisi laajennettava tulevaisuudessa siten, että se sisältää tiedot

—	minkä tahansa tyyppisen toimiluvan tai rekisteröinnin saamiseen kuluvasta ajasta

—	siitä, mitä yksityiskohtaisia tietoja tarvitaan paikallista (kansallista) ilmoittamista varten

—	paikallisten (kansallisten) markkinointisääntöjen sisältämistä vaatimuksista.

Bryssel 11. heinäkuuta 2018.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Luca JAHIER

10.10.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 367/56

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheista

”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 575/2013 muuttamisesta katettujen joukkolainojen osalta”

(COM(2018) 93 final – 2018/0042 (COD)) ja

”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi katettujen joukkolainojen liikkeeseenlaskusta ja katettujen joukkolainojen julkisesta valvonnasta sekä direktiivin 2009/65/EY ja direktiivin 2014/59/EU muuttamisesta”

(COM(2018) 94 final – 2018/0043 (COD))

(2018/C 367/11)

Esittelijä:

Daniel MAREELS

Lausuntopyyntö	Euroopan unionin neuvosto, 28.3.2018 Euroopan parlamentti, 16.4.2018
Oikeusperusta	EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 53, 114 ja 304 artikla
Vastaava erityisjaosto	”talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus”
Hyväksyminen erityisjaostossa	27.6.2018
Hyväksyminen täysistunnossa	11.7.2018
Täysistunnon nro	536
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	165/0/1

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

Useista eri syistä, joista tulee puhe jäljempänä, ETSK on erittäin tyytyväinen katettuja joukkolainoja koskeviin ehdotuksiin (ks. kohta 1.2 ja sitä seuraavat kohdat). Komitea kehottaa tekemään kaiken mahdollisen, jotta asiassa edistytään nopeasti ja se viedään tuloksekkaaseen päätökseen. Komitea tekee tässä yhteydessä lisäksi joukon ehdotuksia (ks. kohta 1.7 ja sitä seuraavat kohdat).

1.2

Kyseiset ehdotukset sopivat ensinnäkin laajempaan kehykseen ja edistävät komitean hyvin tärkeinä pitämien tavoitteiden toteuttamista, esimerkkeinä pääomamarkkinaunionin nopea muodostaminen sekä talous- ja rahaliiton loppuunsaattaminen. Tämän lisäksi katetut joukkolainat helpottavat rajatylittäviä rahoitustoimia, mikä tarkoittaa samalla yksityisen riskinjaon laajentamista.

1.3

Todettakoon myös, että eräillä EU:n jäsenvaltioilla on perinteisesti hyvin vahva asema kansainvälisillä ja globaaleilla markkinoilla. EU:n toimintamalli katettujen joukkolainojen vakavaraisuuskohtelussa toimii ohjenuorana koko maailman mitassa. Tarkasteltavina olevia ehdotuksia on hyödynnettävä paitsi tuon johtavan aseman vakiinnuttamiseksi myös sen lujittamiseksi mahdollisuuksien mukaan. EU:n on tarpeen esiintyä määrätietoisesti ja päättäväisesti varsinkin kun otetaan huomioon eräät voima- ja valtasuhteiden siirtymät Idän ja Lännen välillä.

1.4

On tartuttava ehdotusten tarjoamaan tilaisuuteen katettujen joukkolainojen käytön yleistämiseksi ja alan markkinoiden kehittämiseksi koko unionissa. On kaikin keinoin pyrittävä tuloksiin tässä asiassa eritoten jäsenvaltioissa, missä mainitut välineet ja markkinat ovat toistaiseksi tuntemattomia.

1.5

Komitea on lisäksi hyvin tyytyväinen sekä valittuun toimintatapaan, joka perustuu vähimmäismääräiseen yhdenmukaistamiseen jäsenvaltiokohtaisten järjestelmien pohjalta, että ehdotusten sisältöön, jolle Euroopan parlamentti, valvontaviranomaiset ja muut sidosryhmät sitä paitsi ovat laskeneet vahvan perustan. Usean eri tekijän ansiosta on saavutettu laadukas tulos tuottamatta häiriöitä olemassa oleville markkinoille, ja kustannukset on pidetty kohtuullisina.

1.6

On erittäin tärkeää, että pankeilla on katettujen joukkolainojen ansiosta mahdollisuus luoda lisävaroja talouden pitkäkestoista rahoitusta varten. Lisävaroja on hyödynnettävä siten, että niiden avulla vahvistetaan julkisen vallan, yrityselämän ja kotitalouksien rahoitusta. Mikäli näin tehdään, voi ehdotus osaltaan auttaa palauttamaan luottamusta pankki- ja rahoitusalaan.

1.7

Komitea on erityisen hyvillään siitä, että ehdotuksessa kiinnitetään huomiota katettujen joukkolainojen tuomiseen myös pienempien pankkien ulottuville. Siitä huolimatta komitea kehottaa tutkimaan edelleen, miten tämä mahdollisuus pystytään avaamaan enimmilleen. Poikkeamatta yleisesti sovellettavista säännöistä voitaisiin esimerkiksi pohtia, mitä hallinnollisia ja muita velvoitteita olisi mahdollista mukauttaa pienten pankkien tapauksessa.

1.8

Komitea ajaa myös voimakkaasti sitä, että katettujen joukkolainojen eurooppalainen merkki säädetään pakolliseksi eikä valinnaiseksi, kuten nyt ehdotetaan. Asioita on näet tarkasteltava kokonaisvaltaisesti ja tulevaisuutta ajatellen. Yleinen velvoite käyttää eurooppalaista merkkiä pelkästään vahvistaa unionin globaalia johtoasemaa ja luo mahdollisuuksia (varsinkin pienemmille) jäsenvaltioille, kun ne pyrkivät hyödyntämään uuden järjestelmän tarjoamat tilaisuudet kaikilta osin. Tämän ansiosta saadaan takeet siitä, että niiden tuotteet on mahdollista asettaa tarjolle markkinoilla. Tällainen pakollinen merkintä olisi myös omiaan lisäämään sijoittajien luottamusta.

1.9

Kun otetaan huomioon yleisesti hyväksytty käsitys katettujen joukkolainojen turvallisuudesta ja likviditeetistä sekä niiden velkojanvastuun (engl. bail-in) ulkopuolisina välineinä tarjoama lisäturva, komitea kehottaa pohtimaan, mitkä toimenpiteet ovat tarpeellisia ja toivottavia, jotta yksityinen säästäjä ja kuluttaja saadaan kiinnostumaan asiasta. Koska kyse on pitkän aikavälin sijoitusinstrumenteista, vaikuttavat katetut joukkolainat erityisen soveliailta eläkevakuutuksia ajatellen ja myös yleiseurooppalaisesta yksilöllisestä eläketuotteesta (PEPP) esitettyihin ehdotuksiin liittyen.

1.10

Komitea kannattaa aikomusta arvioida uutta järjestelmää mutta pitää tarkoitukseen ehdotettua kolmen vuoden määräaikaa liian lyhyenä. Koska kyseessä on markkinoita koskeva kysymys ja koska on varattava riittävästi aikaa kerätä hyödyllistä kokemusta uudesta järjestelmästä, komitea puoltaa mainitun määräajan pidentämistä esimerkiksi viiteen vuoteen. Lisäksi jäsenvaltioilla on tietenkin vapaus tarkkailla maakohtaista tilannetta lähietäisyydeltä.

2. Taustaa

2.1

Heti aloitettuaan tehtävässään vuonna 2014 Jean-Claude Junckerin johtama komissio laati ”Euroopan investointiohjelman” toteuttaakseen ehdottomat prioriteettinsa, jotka ovat kasvu, työpaikat ja investoinnit (1). Eteneminen askel askeleelta kohti pääomamarkkinaunionia digitaalisten sisämarkkinoiden ja energiaunionin luomisen ohella on sen tärkeimpiä tavoitteita. Päämääränä on toimiva ja yhdennetty pääomamarkkinaunioni, joka käsittää kaikki jäsenvaltiot.

2.2

Asiakirjassa ”Pääomamarkkinaunionin luomista koskeva toimintasuunnitelma” (2) komissio sitoutuu toteuttamaan kaikki pääomamarkkinaunionin täytäntöönpanoon tarvittavat toimenpiteet vuoteen 2019 mennessä. Ensisijaisiksi mainitaan kaikkiaan runsaat 33 aloitetta ja toimenpidettä.

2.3

Esitettiin toiveita, että asiassa edettäisiin ripeästi (3) (4)„ ja toimintasuunnitelmasta tehtiinkin väliarviointi jo vuonna 2017. Sen pohjalta määritettiin joukko uusia ensisijaisia toimenpiteitä tarkoituksena ottaa huomioon vaihtuva haasteiden kirjo ja muuttuvat olosuhteet, brexit mukaan luettuna.

2.4

Samassa yhteydessä komissio totesi lisäksi, että ”on asetettava kunnianhimoisempia tavoitteita esteisiin puuttumiseksi ja ennen kaikkea näiden uusien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi” (5). Tässä hengessä komissio julkaisi 8. maaliskuuta 2018 tiedonannon ”Toimien vauhdittaminen pääomamarkkinaunionin toteuttamiseksi vuoteen 2019 mennessä” ja ilmoitti tulossa olevasta toimenpidepaketista.

2.5

Tarkasteltavana olevat, katettuja joukkolainoja koskevat, kahdessa säädöstekstissä esitetyt ehdotukset kuuluvat mainittuun toimenpidepakettiin (6) ja käsittävät muun muassa seuraavaa:

2.5.1

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi katettujen joukkolainojen liikkeeseenlaskusta ja katettujen joukkolainojen julkisesta valvonnasta sekä direktiivin 2009/65/EY ja direktiivin 2014/59/EU muuttamisesta (7).

2.5.2

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus asetuksen (EU) N:o 575/2013 muuttamisesta katettujen joukkolainojen osalta (8).

2.6

Ehdotusten tarkoituksena on aikaansaada EU-tasolle katettujen joukkolainojen tukena toimiva kehys. Asiaan kuuluu muun muassa mainitun kaltaisten joukkolainojen määrittely, eurooppalaisen merkin käyttö markkinoilla, vakavaraisuusvaatimukset etuoikeutetun pääomakohtelun saamiseksi sekä tiettyjä velvoitteita toimivaltaisille viranomaisille.

3. Huomioita ja kommentteja

3.1

ETSK on erittäin tyytyväinen näihin ehdotuksiin, jotka ovat osa pääomamarkkinaunionin rakenteellista kokonaisuutta. Komitea kehottaa tekemään kaiken mahdollisen, jotta asiassa käydään nopeasti toimeen ja se viedään tuloksekkaaseen päätökseen.

3.2

Ehdotukset edistävät ennen kaikkea lukuisia mittavampia tavoitteita, joita komitea pitää hyvin tärkeinä ja joiden puolesta se on vedonnut jo aikaisemmin (9). Mainittakoon esimerkki:

3.2.1

Pääomamarkkinaunionin muodostamiseen on liityttävä enenevä taloudellinen ja sosiaalinen lähentyminen sekä yhdentyminen rahoituksen ja talouden alalla, ja sen on määrä talouden rahoituslähteitä laajentamalla ja monipuolistamalla lisätä turvallisuutta, vakautta ja kestokykyä niin rahoitus- kuin talousjärjestelmän kohdalla. Pääomamarkkinaunionin ripeää toteuttamista on edelleen pidettävä yhtenä aivan ensisijaisista tavoitteista.

3.2.2

Katettuja joukkolainoja varten ehdotettu järjestely edistää rajatylittäviä rahoitustoimia ja siten myös lisää yksityistä riskinjakoa. Se on jäsenvaltioille erittäin tärkeää epäsymmetristen häiriöiden ehkäisemiseksi tai niiden vaikutusten vähentämiseksi kriisin sattuessa. Pääomamarkkinaunioni antaa lisäksi tärkeän panoksen jäsenvaltioita lähentävän kasvun hyväksi, jolloin vähemmän vahvojen talouksien odotetaan näillä keinoin kykenevän kuromaan nopeammin kiinni etumatkaa, joka menestyneemmillä talouksilla on niihin.

3.2.3

Pääomamarkkinaunioni on aivan ratkaisevassa asemassa myös talous- ja rahaliiton toteuttamistyön jatkoa ajatellen, ja sen loppuunsaattaminen on välttämätöntä. Pääomamarkkinaunionin on yhdessä täysipainoisen pankkiunionin kanssa määrä johtaa aitoon rahoitusunioniin, joka on yksi talous- ja rahaliiton neljästä kulmakivestä.

3.2.4

Euroopalla on perinteisesti hyvin vahva asema katettujen joukkolainojen alalla (10). Tarkasteltavina olevia ehdotuksia on syytä hyödyntää Euroopan maailmanlaajuisesti johtavan aseman vahvistamiseksi edelleen. Yleisesti ottaen ja kansainvälisestä näkökulmasta tarkasteltuna on oleellista, että EU esiintyy määrätietoisesti ja asemoituu vahvasti – sitäkin suuremmalla syyllä, että maailmassa on meneillään joukko voima- ja valtasuhteiden siirtymiä Idän ja Lännen välillä.

3.3

Puheena olevat ehdotukset ovat osaltaan omiaan edistämään lisäresurssien luomista talouden pitkäkestoista rahoitusta varten. Laskemalla katettuja joukkolainoja liikkeeseen tehdään näet pankeille mahdolliseksi hankkia kustannustehokasta pitkäkestoista rahoitusta. Katettujen joukkolainojen uusien liikkeeseenlaskujen globaali potentiaali on jopa 342 miljardia euroa, minkä ansiosta eurooppalaiset luotonottajat voisivat säästää parhaimmillaan 1,5–1,9 miljardia euroa vuosittain (11).

3.4

Joka tapauksessa on tärkeää, että kyseiset uudet varat hyödyttävät taloutta. Pankkien tulee käyttää näitä lisävaroja vahvistamaan julkisen vallan, kotitalouksien ja liikeyritysten luototusta. Mikäli näin menetellään, voi ehdotus osaltaan auttaa palauttamaan luottamusta pankki- ja rahoitusalaan.

3.5

Rahoitusjärjestelmän vakautta ja turvallisuutta ajatellen on tärkeää, että nämä uudet varat hankitaan välinein, jotka ovat turvallisia ja likvidejä kaikissa olosuhteissa, ja tarkasteltavina oleviin ehdotuksiin onkin sisällytetty joukko tähän tähtääviä vakuuksia. Katettuja joukkolainoja koskevan vankan järjestelmän on hyödytettävä myös sijoittajia tuottamalla markkinoille enemmän ja laadukkaampaa valinnanvaraa. Sijoittajille on näiden nauttima kaksinkertainen takautumisoikeus (12) (engl. dual recourse) erityisen merkityksellinen. Sen vuoksi on tärkeää, että viranomaiset huolehtivat hyvin siitä, että liikkeeseenlaskijat arvottavat kohde-etuudet asianmukaisesti.

3.6

Ehdotus ansaitsee komitean kaiken tuen myös siksi, että sillä pyritään luomaan kehys, joka helpottaa katettujen joukkolainojen ja kyseisille rahoitusvälineille ominaisten markkinoiden kehittymistä kaikkialla unionissa. On kaikin keinoin pyrittävä tuloksiin tässä asiassa eritoten niissä jäsenvaltioissa (13), missä mainitut välineet ja markkinat ovat toistaiseksi tuntemattomat. On tarpeen poistaa viimeiset tyhjät kohdat kartalta ja huolehtia siitä, että katettuja joukkolainoja koskeva järjestelmä on käytettävissä kaikissa jäsenvaltioissa.

3.7

Tämän tuenilmauksensa myötä komitea antaa tunnustusta komissiolle, Euroopan parlamentille ja Euroopan pankkiviranomaiselle (EPV) ja muille tahoille niiden tähänastisesta unionin tasolla tekemästä työstä katettuja joukkolainoja koskevan järjestelyn aikaansaamiseksi. Komitea liittyy panoksellaan mukaan tähän työhön. Myös useimmat jäsenvaltioista ja sellaiset muut sidosryhmät kuin toimialaa edustava Euroopan katettuja joukkolainoja käsittelevä neuvosto ovat ilmaisseet myönteisen käsityksensä asiasta (14).

3.8

Komitea kannattaa lisäksi varauksettomasti nyt valittua toimintalinjaa eli minimaalista yhdenmukaistamista unionin tasolla jäsenvaltiokohtaisten järjestelmien pohjalta, koska tämä mahdollistaa usean tavoitteen saavuttamisen kohtuullisin kustannuksin. Samalla ehkäistään häiriöiden syntymistä olemassa olevilla markkinoilla ja supistetaan siirtymäkustannuksia. On kuitenkin tärkeää, että olemassa olevat jäsenvaltiokohtaiset järjestelmät ovat samanhenkiset EU:n tasolla tehdyn ehdotuksen tavoitteen eli katettujen joukkolainojen markkinoiden edistämisen kanssa. Niinpä on epätoivottavaa, että jäsenvaltiotasolla ilmenisi haittoja tai rajoitteita, jotka ovat ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa.

3.9

Kuten edellä todetaan, eräillä jäsenvaltioilla on erittäin vahva asema kyseisillä markkinoilla, mutta hiljattaiset kehityssuuntaukset osoittavat toisaalta, että muuallakin maailmassa on syntymässä kiinnostusta katettuja joukkolainoja kohtaan. Tässä valossa onkin komitean mielestä syytä lujittaa Euroopan nykyistä johtavaa asemaa tässä kansainvälisessä ympäristössä entisestään. On myös tehtävä työtä EU:n noudattaman toimintamallin edistämiseksi maailmanlaajuisena mittapuuna.

3.10

Komitea on lisäksi hyvillään siitä, että tämän uuden järjestelmän tuloksia ja menestystä on tarkoitus arvioida. Koska kyseessä on yhtäältä markkinoita koskeva kysymys ja koska on varattava riittävästi aikaa kerätä hyödyllistä kokemusta eritoten jäsenvaltioissa, joille asia on uusi, komitea katsoo, että nyt valittu kolmen vuoden jakso on liian lyhyt, ja puoltaa mainitun määräajan pidentämistä esimerkiksi viiteen vuoteen. Jäsenvaltioilla on tietenkin vapaus tarkkailla kehitystä lähietäisyydeltä milloin tahansa.

4. Lisähuomioita ja -kommentteja

4.1

Yleisesti ottaen komitea kannattaa komission omaksumaa toimintamallia, johon kuuluu selkeän ja kokonaisvaltaisen järjestelmän määrittäminen sekä muun muassa katettujen joukkolainojen määrittely ja niiden pysyvien ominaispiirteiden kuvaus, niiden julkinen valvonta ja eurooppalaisen merkin vahvistaminen niille sekä kyseisen rahoitusvälineen vakavaraisuuskohtelu.

4.2

On kuitenkin tärkeää, että järjestelmä on avoin kaikille pankeille ja tosiasiallisesti niiden käytettävissä. Tähän liittyen komitea toteaa olevansa tyytyväinen siihen, että erityistä huomiota kiinnitetään vaikeuksiin ja ongelmiin, joita pienet pankit saattavat kohdata halutessaan laskea katettuja joukkolainoja liikkeeseen. Komitea katsoo, että tämä mahdollisuus on avattava enimmilleen. Poikkeamatta yleisesti sovellettavista säännöistä voitaisiin esimerkiksi tutkia, mitä hallinnollisia ja muita velvoitteita olisi mahdollista mukauttaa pienten pankkien tapauksessa.

4.3

Katettujen joukkolainojen eurooppalaisen merkin käyttö pidetään vain valinnaisena, jotta jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus jatkaa omien olemassa olevien kansallisten nimitystensä ja merkintäjärjestelmiensä käyttämistä (15). Komitea ei ole asiasta samaa mieltä ja vetoaa sen sijaan voimakkaasti eurooppalaisen merkin pakollisen käytön puolesta. Asioita on näet tarkasteltava kokonaisvaltaisesti ja tulevaisuutta ajatellen. Velvoite käyttää eurooppalaista merkkiä on pelkästään omiaan vahvistamaan unionin globaalia johtoasemaa ja luo mahdollisuuksia (varsinkin pienemmille) jäsenvaltioille, kun ne pyrkivät hyödyntämään uuden järjestelmän tarjoamat tilaisuudet kaikilta osin. EU:n merkki antaa niille takeet siitä, että niiden katettuja joukkolainoja tulee olemaan mahdollista levittää markkinoilla. Pakollinen käyttö voisi lisäksi olla omiaan kasvattamaan sijoittajien tuntemaa luottamusta.

4.4

Katettujen joukkolainojen markkinat ovat tätä nykyä pääasiallisesti ammattimaisten ja institutionaalisten sijoittajien käsissä (16). Komitea kehottaa pohtimaan toimenpiteitä, jotka olisivat tarpeellisia ja toivottavia, jotta myös yksityinen säästäjä ja kuluttaja saataisiin aktiivisemmin kiinnostumaan asiasta. Monet eri seikat puhuvat tämän puolesta. Ensinnäkin katettuja joukkolainoja pidetään perinteisesti ja jopa kriisiaikoina turvallisina ja likvideinä välineinä, minkä lisäksi voidaan viitata tarkasteltavina olevien ehdotusten antamaan panokseen. Ne eivät ole myöskään alentamiskelpoisia (engl. bail-in-able), mikä ei ole vähämerkityksistä, kun ajatellaan yksityisten säästäjien suojaamista. Sen vuoksi ne vaikuttavatkin soveliaammilta kuin eräät muut tuotteet (17). Koska kyse on pitkän aikavälin sijoitusinstrumenteista, vaikuttavat katetut joukkolainat eittämättä hyödyllisiltä eläkevakuutuksia ajatellen ja myös yleiseurooppalaisesta yksilöllisestä eläketuotteesta (PEPP) esitettyihin ehdotuksiin liittyen.

Bryssel 11. heinäkuuta 2018.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1) Ks. Euroopan komission verkkosivut.

(2) Toimintasuunnitelma vuoden 2015 syyskuulta. Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Pääomamarkkinaunionin luomista koskeva toimintasuunnitelma. Ks. COM(2015) 468 final.

(3) Eurooppa-neuvosto näet korosti, että on tärkeää edistyä ”ripeästi ja määrätietoisesti” suunnitelman aikaansaamisessa, jotta voidaan ”varmistaa yrityksille helpompi rahoituksen saanti ja tukea investointeja reaalitalouteen”.

(4) Komissio puolestaan antoi tiedonannon, jossa kehotettiin nopeuttamaan uudistuksia. Ks. COM(2016) 601 final.

(5) Vrt. komission tiedonanto aiheesta ”Toimien vauhdittaminen pääomamarkkinaunionin toteuttamiseksi vuoteen 2019 mennessä”. Ks. COM(2018) 114 final.

(6) Paketti sisältää edellä mainitun ehdotuksen ohella myös ehdotuksen rajat ylittävän sijoitusrahastojen markkinoinnin helpottamisesta, ehdotuksen yrityksille suunnatun joukkorahoituspalvelun eurooppalaisista tarjoajista (engl. European Crowdfunding Service Providers, ECSP), ehdotuksen saatavien siirrosta kolmansiin osapuoliin aiheutuviin vaikutuksiin sovellettavasta laista ja tiedonannon arvopaperikauppojen esineoikeudellisiin vaikutuksiin sovellettavasta laista.

(7) Ks. Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi katettujen joukkolainojen liikkeeseenlaskusta ja katettujen joukkolainojen julkisesta valvonnasta sekä direktiivin 2009/65/EY ja direktiivin 2014/59/EU muuttamisesta.

(8) Ks. Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus asetuksen (EU) N:o 575/2013 muuttamisesta katettujen joukkolainojen osalta.

(9) Ks. muun muassa asiakokonaisuuteen ECO/437 ”Pääomamarkkinaunioni: väliarviointi” kuuluva lausunto, EUVL C 81, 2.3.2018, s. 117.

(10) Osapuilleen 90 % kaikista katetuista joukkolainoista maailmassa lasketaan liikkeeseen yhdeksässä Euroopan maassa. Ks. myös luvut, jotka Euroopan katettuja joukkolainoja käsittelevä neuvosto (European Covered Bond Council, ECBC) on julkaissut alan käsikirjassa European Covered Bond Fact Book, 12. laitos (2017). Katettujen joukkolainojen velkakanta koko maailmassa on 2,5 biljoonaa euroa, mistä 2,1 biljoonaa euroa koostuu Eurooppaan sijoittautuneiden laitosten liikkeeseen laskemista lainoista (vrt. komission yksiköiden valmisteluasiakirja Impact Assessment, (SWD (2018) 50 final).

(11) Ks. komission yksiköiden valmisteluasiakirja Impact Assessment ((SWD (2018) 50 final) tässä tarkasteltuihin ehdotuksiin liittyen.

(12) Katettujen joukkolainojen haltijoilla oleva kaksinkertainen takautumisoikeus kohdistuu yhtäältä katepooliin (engl. cover pool) ja toisaalta liikkeeseenlaskijaan.

(13) Tällä hetkellä on vielä tusinan verran EU:n jäsenvaltioita, joilta puuttuu katettuja joukkolainoja koskeva oikeudellinen kehys.

(14) Yleiskatsaus asiaan esitetään sekä direktiiviehdotuksen että asetusehdotuksen kolmannessa luvussa.

(15) Ks. direktiiviehdotus, johdanto-osan 33 perustelukappale.

(16) Komission edustajilta saatujen suullisten tietojen mukaan on niistä yhden kolmasosan taustalla pankkeja, yhden kolmasosan takana Euroopan keskuspankki ja yhden kolmasosan takana muita tahoja, kuten sijoitusrahastoja ja eläkerahastoja.

(17) Voidaan myös palauttaa mieleen joukkorahoitusta ja vertaislainoja käsittelevät ehdotukset. Siinä yhteydessä tarjotut rahoitusvälineet (perimmältään jälkimarkkinakelpoisia rahoitusinstrumentteja) edustavat omaa (esim. osakkeet) tai vierasta (esim. obligaatiot) pääomaa. Säästäjille ja sijoittajille noissa puitteissa annettavaa suojaa voi pitää varsin rajoitettuna.

10.10.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 367/61

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan keskuspankille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle FinTech-toimintasuunnitelma Euroopan rahoitusalan kilpailukyvyn ja innovatiivisuuden parantamiseksi”

(COM(2018) 109 final)

(2018/C 367/12)

Esittelijä:

Petru Sorin DANDEA

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 10.4.2018
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava eritysjaosto	”talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus”
Hyväksyminen erityisjaostossa	27.6.2018
Hyväksyminen täysistunnossa	12.7.2018
Täysistunnon nro	536
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	126/1/1

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK kannattaa komission toimintasuunnitelmaa ja katsoo, että rahoitusteknologian (fintech) kehittäminen Euroopan rahoitusalalla voi tarjota monenlaisia etuja eurooppalaisille yrityksille ja niiden asiakkaille.

1.2

ETSK katsoo, että komission esittämä suunnitelma voisi toimia kannustimena pääomamarkkinoiden kehittämiselle samoin kuin rahoitusalalla toimiville pk-yrityksille.

1.3

Komitea katsoo, että toimintasuunnitelmaan sisältyvät toimenpiteet kyberturvallisuuden ja rahoitusalan häiriönsietokyvyn parantamiseksi ovat merkittäviä, mutta niitä on kuitenkin täydennettävä säännöksillä, joilla varmistetaan yhdenmukaisuus rahoitusteknologian kehittämisessä EU:ssa. Lisäksi komitea katsoo, että rahoitusteknologian toimijoihin olisi sovellettava samoja sääntöjä kuin rahoitusalaan, erityisesti häiriönsietokyvyn, valvonnan ja kyberturvallisuuden osalta.

1.4

ETSK katsoo, että jos asiakastietoihin pääsyä varten halutaan luoda tasapuoliset kilpailuedellytykset toisen maksupalveludirektiivin ja yleisen tietosuoja-asetuksen puitteissa, on ensiarvoisen tärkeää, että oikeus henkilötietojen siirrettävyyteen pannaan täytäntöön sopusoinnussa toisen maksupalveludirektiivin kanssa.

1.5

Kun otetaan huomioon kryptovaluuttojen kehitys ja niiden voimakas ailahtelevuus, ETSK kehottaa komissiota seuraamaan tilannetta niiden suhteen jatkuvasti ja huolellisesti yhteistyössä Euroopan valvontaviranomaisten kanssa. Tilanteen vaatiessa tulee EU:n tasolla ryhtyä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta rahoitusjärjestelmän turvallisuus ja vakaus eivät mitenkään tai milloinkaan joudu vaaraan.

1.6

Useista äskettäisistä tutkimuksista on käynyt ilmi, että rahoitusteknologian käyttöönottaminen johtaa lukuisten työpaikkojen katoamiseen rahoitusalan laitoksissa. ETSK suosittaa, että jäsenvaltiot suunnittelevat ja ottavat käyttöön aktiivisten työmarkkinatoimenpiteiden ohjelmia, jotta työntekijät, joita teknologisten innovaatioiden käyttöönotto rahoitusalalla koskee, voivat siirtyä mahdollisimman nopeasti uuteen työpaikkaan.

1.7

ETSK suosittaa, että komissio määrittää säännöt, joita on mahdollisesti sovellettava pilvipalveluja tarjoaviin yrityksiin, kun kyse on näiden yritysten vastuusta suojata hallussaan olevat tiedot. Näihin yrityksiin olisi sovellettava samoja henkilötietojen suojaa koskevia sääntöjä kuin tietyntyyppisiä palveluja ulkoistaviin yrityksiin.

2. Komission ehdotus

2.1

Rahoitusmarkkinoiden kilpailukykyisyyden ja innovatiivisuuden edistämiseksi Euroopan komissio esitti 8. maaliskuuta 2018 toimintasuunnitelman, jossa tarkastellaan keinoja hyödyntää teknologiavetoisen innovoinnin avaamia mahdollisuuksia rahoituspalvelujen alalla (rahoitusteknologia – fintech).

2.2

Komission julkaisemalla toimintasuunnitelmalla on tarkoitus mahdollistaa se, että rahoitusalalla kyetään omaksumaan ja hyödyntämään lohkoketjun (blockchain) (1), tekoälyn ja pilvipalvelujen kaltaisten uusien teknologioiden nopea kehittyminen. Komissio katsoo, että EU:n tulisi saavuttaa maailmanlaajuinen johtoasema fintech-alalla niin, että yritykset ja sijoittajat unionissa kykenevät hyödyntämään sisämarkkinoiden tarjoamia etuja tällä nopealiikkeisellä alalla.

2.3

Maalis-kesäkuussa 2017 toteutetun julkisen kuulemisen tulosten perusteella komissio katsoo, että tässä vaiheessa tarve lainsäädännön tai sääntelyn uudistamiseen EU:n tasolla on vähäinen. On kuitenkin aiheellista käynnistää joukko erityisiä aloitteita rahoitusalan digitalisaation hyväksyttävyyden edistämiseksi EU:ssa.

2.4

FinTech-toimintasuunnitelmassa ehdotetaan muun muassa ryhtymistä tarvittaviin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että mahdollistetaan EU:n laajuisen ulottuvuuden saavuttaminen innovatiivisissa liiketoimintamalleissa, tuetaan teknologisten innovaatioiden käyttöönottoa rahoitusalalla ja parannetaan rahoitusalan turvallisuutta ja häiriönsietokykyä.

2.5

Toimintasuunnitelmassa sekä tässä tarkasteltavassa tiedonannossa komissio myös esittää ehdotuksen EU:n asetukseksi yrityksille suunnatun sijoitus- ja lainapohjaisen joukkorahoituspalvelun eurooppalaisista tarjoajista.

2.6

Rahoitusteknologia-alan yritysten toimiluvan myöntämisen osalta komissio on kehottanut Euroopan valvontaviranomaisia arvioimaan nykyisiä menettelyjä tällä alalla ja suosittamaan sille tarvittaessa rahoituspalvelujen alaan sovellettavan EU:n lainsäädännön mukauttamista. Vuoden 2018 aikana komissio aikoo edelleen seurata kehityssuuntauksia kryptovarojen alalla yhteistyössä Euroopan valvontaviranomaisten, Euroopan keskuspankin ja finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän kanssa. Riskien arvioinnin pohjalta komissio määrittää sääntelyn mahdollisen tarpeen EU:n tasolla.

2.7

Rahoitusteknologiaa koskevien yhteisten sääntöjen ja yhteentoimivuusratkaisujen osalta komissio tekee yhteistyötä Euroopan standardointikomitean ja Kansainvälisen standardisoimisjärjestön kanssa muun muassa lohkoketjun alalla. Innovatiivisten liiketoimintamallien kehittämiseksi EU:n tasolla komissio kehottaa jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia toteuttamaan aloitteita, joilla edistetään innovointia. Niin ikään se kehottaa Euroopan valvontaviranomaisia helpottamaan yhteistyötä valvonnan alalla erityisesti, kun kyse on innovatiivisia teknologioita koskevasta koordinoinnista ja tiedottamisesta sekä innovointikeskusten ja sääntelyn testiympäristöjen luomisesta.

2.8

Edistääkseen teknologisia innovaatioita rahoitusalalla komissio aikoo perustaa asiantuntijaryhmän, jonka tehtävänä on tarkastella sitä, onko olemassa sääntelyesteitä, jotka haittaavat innovointia rahoitusalalla. Komissio kehottaa Euroopan valvontaviranomaisia laatimaan analyysin tarpeesta julkaista suuntaviivat pilvipalvelujen tarjoajien hyödyksi tehtävästä ulkoistamisesta. Komissio helpottaa vakiosopimuslausekkeiden laatimista sellaisia tilanteita varten, joissa rahoituslaitokset ulkoistavat toimintoja pilvipalveluihin.

2.9

Komission mukaan eurooppalaisen sääntely- ja valvontakehyksen tulisi mahdollistaa se, että EU:n sisämarkkinoilla toimivat yritykset voivat hyötyä rahoitusalan innovaatioista ja tarjota näin asiakkailleen laadultaan korkeatasoisia tuotteita.

2.10

Komissio aikoo järjestää julkisen kuulemisen EU:n säännellyillä markkinoilla pörssinoteerattuja yhtiöitä koskevien lakisääteisten tietojen digitalisoinnin jatkamisesta ja muun muassa rahoituksen avoimuutta käsittelevän, hajautetun tilikirjan teknologiaan perustuvan Eurooppa-portaalin mahdollisesta luomisesta (RegTech – sääntelyteknologia).

2.11

Komissio perusti helmikuussa 2018 lohkoketjuteknologioita käsittelevän EU-seurantakeskuksen ja -foorumin. Se on myös käynnistänyt toteutettavuustutkimuksen EU:n julkisesta lohkoketjuinfrastruktuurista rajatylittävien palvelujen kehittämiseksi. Komissio haluaa arvioida, missä määrin lohkoketjuteknologiaa voidaan käyttää digitaalisten palvelujen infrastruktuurina Verkkojen Eurooppa -välineen yhteydessä. Komissio aikoo myös perustaa EU:n laboratorion rahoitusteknologiaa varten.

2.12

Rahoitusalan turvallisuuden ja häiriönsietokyvyn parantamiseksi komissio aikoo järjestää julkiselle ja yksityiselle sektorille suunnatun seminaarin, jossa arvioidaan, millaiset esteet rajoittavat kyberuhkia koskevaa tietojenvaihtoa rahoitusmarkkinatoimijoiden välillä, ja kartoitetaan mahdollisia ratkaisuja. Lisäksi komissio kehottaa Euroopan valvontaviranomaisia arvioimaan, mitä kustannuksia ja hyötyjä liittyy sellaisen yhtenäisen kyberresilienssitestauskehyksen kehittämiseen, joka olisi tarkoitettu EU:n koko rahoitusalan keskeisille markkinaosapuolille ja infrastruktuureille.

3. Yleisiä ja erityisiä huomioita

3.1

ETSK kannattaa komission toimintasuunnitelmaa, sillä se katsoo, että rahoitusteknologian kehittäminen Euroopan rahoitusalalla tarjoaa niin yrityksille kuin kuluttajille monenlaisia merkittäviä etuja.

3.2

ETSK katsoo, että FinTech-toimintasuunnitelmalla on ratkaisevan tärkeä merkitys pääomamarkkinoiden syventämiseksi ja laajentamiseksi digitalisoinnin avulla ja näin myös pääomamarkkinaunionille, joka on tärkeä tavoite Euroopan unionille. Komitea katsoo lisäksi, että tämä toimintasuunnitelma voi olla olennaisen tärkeä tukiväline pk-yritysalan kannalta – pk-yritysten osuus kaikista yrityksistä EU:ssa on 99 prosenttia –, sillä se lisää niiden rahoitusmahdollisuuksia ja mahdollistaa näin, että ne voivat ottaa käyttöön entistä yksinkertaisempia ja helpommin ulottuvilla olevia ratkaisuja.

3.3

3.4

ETSK yhtyy komission näkemykseen, jonka mukaan eurooppalaisen sääntely- ja valvontakehyksen tulee mahdollistaa se, että EU:n sisämarkkinoilla toimivat yritykset voivat hyötyä rahoitusalan innovaatioista ja tarjota näin asiakkailleen laadultaan korkeatasoisempia tuotteita. Komitea katsoo kuitenkin, ettei tämä saa tapahtua turvallisuuden kustannuksella. Kaikkien osapuolten toimintaedellytysten on oltava tasapuoliset, olipa niiden toimintatapa mikä hyvänsä (2).

3.5

Rahoituslaitoksia koskevia sääntöjä tiukennettiin viimeisimmän finanssikriisin jälkeen EU:n mutta myös jäsenvaltioiden tasolla. Näissä säännöissä, jotka koskevat myös kyberturvallisuutta, määrätään rahoitusalan laitoksia koskevista sitovista turvallisuussäännöksistä ja -vaatimuksista. ETSK katsoo, että kyberturvallisuusnormit olisi pantava täytäntöön EU:n tasolla myös niiden yritysten osalta, jotka tarjoavat rahoitusteknologia-alan palveluja. Yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi näistä normeista tulisi säätää EU:n tasolla tai ne tulisi jopa ulottaa koskemaan koko maailmaa.

3.6

ETSK muistuttaa, että kyberhyökkäykset ovat yleensä luonteeltaan rajatylittäviä. Nykyisin jäsenvaltioiden viranomaisten välinen tietojenvaihto kyberuhkista ja -hyökkäyksistä on melko vähäistä kansallisen oikeuden säännösten johdosta. On välttämätöntä tehostaa toimia EU:n tasolla koordinoinnin, sääntelyn ja valvonnan alalla.

3.7

Kryptovarojen ja erityisesti kryptovaluuttojen osalta on Euroopassa äskettäin saatu havaita, millaiseen kasvuun ne voivat yltää ja miten ailahtelevia ne ovat. Kun otetaan huomioon tämä kehitys sekä niihin liittyvät avoimuuden puute ja mahdolliset suuret riskit, ETSK kehottaa komissiota seuraamaan tilannetta jatkuvasti ja huolellisesti yhteistyössä Euroopan valvontaviranomaisten kanssa. Lisäksi on ryhdyttävä toimenpiteisiin, kun rahoitusjärjestelmän turvallisuus ja vakaus milloin tai miten tahansa uhkaavat joutua vaaraan. Toimenpiteiden tulee ensisijaisesti koskea koko EU:ta, ja sen vuoksi niihin pitää ryhtyä unionin tasolla.

3.8

Kryptovarojen alalla on voitu havaita, että teknologiapohjaisten innovaatioiden avulla voidaan välttää joutumasta sääntelyn piiriin, vaikka käytännössä näitä valuuttoja käytetään tiukasti säännellyillä markkinoilla. Kun otetaan huomioon, että alalle on ominaista suuri volatiliteetti ja avoimuuden puute ja että näistä varoista aiheutuu sijoittajille huomattavia riskejä, ETSK suosittaa, että komissio ja jäsenvaltiot tarkastelevat menetelmiä, jotka tulisi ottaa käyttöön kryptovaluuttatransaktioiden tarkkailemiseksi.

3.9

Komissio on ehdottanut lohkoketjuteknologia-alan seurantakeskuksen perustamista. ETSK katsoo, että tämän elimen toimeksiantoa olisi laajennettava kattamaan rahoitusteknologia-ala kokonaisuudessaan, kun otetaan huomioon, kuinka nopeaa sovellusten kehittäminen kyseisellä alalla on. Lisäksi lohkoketjun tyyppiset sovellukset synnyttävät sovellettavaan lainsäädäntöön liittyviä toimivalta- ja vastuuongelmia. ETSK kannattaa komission ajatusta käynnistää EU:n tasolla lohkoketjuja koskeva aloite, jonka puitteissa voitaisiin selostaa, miten tätä teknologiaa käytetään, ja torjua nykyistä hajanaisuutta.

3.10

On todettu, että rahoitusteknologian käyttöönotto johtaa lukuisten työpaikkojen katoamiseen rahoitusalan laitoksissa. ETSK suosittaa, että jäsenvaltiot suunnittelevat ja ottavat käyttöön aktiivisten työmarkkinatoimenpiteiden ohjelmia, jotta työntekijät, joita teknologisten innovaatioiden käyttöönotto rahoitusalalla koskee, voivat siirtyä mahdollisimman nopeasti uuteen työpaikkaan.

3.11

Komissio pelkää, että kun rahoitusalan yritykset ulkoistavat palveluja pilvipalvelujen tarjoajille, tietojen ja datan siirto keskittyy liiaksi näillä markkinoilla toimiville harvalukuisille yrityksille, jotka eivät yleensä ole eurooppalaisia yrityksiä. ETSK suosittaa, että komissio määrittää säännöt, joita on mahdollisesti sovellettava pilvipalveluja tarjoaviin yrityksiin, kun kyse on näiden yritysten vastuusta suojata hallussaan olevat tiedot.

Bryssel 12. heinäkuuta 2018.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1) Lohkoketju on jatkuvasti kasvava tallenteiden luettelo. Näitä tallenteita kutsutaan lohkoiksi, jotka ovat yhteydessä toisiinsa ja suojattu salauksella. Lohkoketju on suunniteltu niin, että se on suojattu tietojen muutoksia vastaan. Se on avoin ja hajautettu lokikirja, joka mahdollistaa transaktioiden kirjaamisen kahden osapuolen välillä tehokkaasti, todennettavasti ja pysyvästi. Tietojen kirjaamisen jälkeen tietyn lohkon sisältämiä tietoja ei voida muuttaa takautuvasti muuttamatta kaikkia sen jälkeisiä lohkoja, mikä edellyttää verkoston osapuolten enemmistön yksimielisyyttä. (lähde: Wikipedia [engl.])

(2) EUVL C 227, 28.6.2018, s. 63.

10.10.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 367/65

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi rahoitusvälineiden markkinoista annetun direktiivin 2014/65/EU muuttamisesta”

(COM(2018) 99 final – 2018/0047 (COD))

ja ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yrityksille suunnatun joukkorahoituspalvelun eurooppalaisista tarjoajista”

(COM(2018) 113 final – 2018/0048 (COD))

(2018/C 367/13)

Esittelijä:

Daniel MAREELS

Lausuntopyyntö	Euroopan parlamentti, 16.4.2018 Euroopan unionin neuvosto, 27.3.2018
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artikla ja 53 artiklan 1 kohta
Vastaava erityisjaosto	”talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus”
Hyväksyminen erityisjaostossa	27.6.2018
Hyväksyminen täysistunnossa	11.7.2018
Täysistunnon nro	536
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	146/0/1

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK on erityisen tyytyväinen tarkasteltavana oleviin ehdotuksiin, joiden tarkoituksena on luoda 29. järjestelmän avulla joukkorahoitustoimintaa helpottava kehys. Komitea kehottaakin toimimaan ripeästi, jotta päästään laadukkaaseen lopputulokseen etenkin, kun ehdotukset liittyvät eräisiin komitealle erittäin tärkeisiin laajempiin tavoitteisiin (1).

1.2

On ilahduttavaa todeta, että huomiota kiinnitetään pienten, nuorten ja innovatiivisten yritysten rahoitusmahdollisuuksiin. Joukkorahoitus on tällaisten yritysten rahoitusportaan osana tärkeä erityisesti niiden siirtyessä start-up-vaiheesta laajentumisvaiheeseen, jolloin perinteisen rahoituksen saanti ei ole aina itsestään selvää. Samalla luodaan sijoittajille enemmän ja parempia investointimahdollisuuksia.

1.3

On erittäin myönteistä, että tässä yhteydessä hyödynnetään innovatiivisia ja moderniin teknologiaan tukeutuvia tuotteita ja ratkaisuja. Näin tämä tulevaisuuteen suuntaava ehdotus liittyy myös digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamiseen. Ehdotuksiin sisältyy myös rajatylittävä ulottuvuus, joka tukee pääomamarkkinoiden tehokasta yhdentämistä ja syventämistä, Etusijalla on oltava sellaisten yhdenmukaisten EU:n yhteismarkkinoiden luominen, missä sovelletaan samoja sääntöjä niin yrittäjiin kuin sijoittajiin.

1.4

Tätä innovatiivista kehystä ei pidä jarruttaa keinotekoisilla esteillä, mutta asiaa kokonaisvaltaisesti tarkastellen komitea kehottaa kuitenkin terävöittämään ehdotuksia ja toteuttamaan ainakin alkuvaiheessa tiettyjen näkökohtien suhteen lisätoimia (ks. kohta 1.5 ja sitä seuraava kohta) Komitean johtavina periaatteina ovat tässä yhteydessä erityisesti ”uskottavuus”, ”selkeys” ja ”luotettavuus”. Se myös merkitsee varmuutta ja suojaa kaikille, joita asia koskee.

1.5

Komitea pitää ensinnäkin myönteisenä, että huomiota on kiinnitetty joukkorahoitustoimintaan ja -markkinoihin liittyviin riskeihin, mutta on samalla sitä mieltä, että ainakin alussa näihin riskinäkökohtiin olisi keskityttävä vieläkin enemmän, jotta ne voidaan kartoittaa vielä paremmin tai jotta niitä voidaan mahdollisuuksien mukaan rajoittaa. Tämä koskee muun muassa seuraavia näkökohtia:

1.5.1

Avoimuus ja sijoittajien suojelu. Komitea katsoo, että joukkorahoitusalustoilla oleviin yksittäisiin hankkeisiin liittyvä riskinarviointi on jätetty liiaksi markkinoiden ja sijoittajien varaan. Komitean mielestä tarvitaan asianmukaisia toimenpiteitä kaikkien – taloudellisten ja muiden kuin taloudellisten – riskien kartoittamiseksi tai rajoittamiseksi nykyistä paremmin. Kyse on viime kädessä sijoittajien paremmasta suojelusta. Tässä yhteydessä voitaisiin tukeutua rahoitusmarkkinadirektiivissä (MiFID) sovellettuun lähestymistapaan. Muuten vaarana ovat epätasapuoliset toimintaedellytykset perinteisiin rahoituksen tarjoajiin, kuten rahoituslaitoksiin, nähden, sillä viimeksi mainitut joutuvat soveltamaan tiukkoja suojasääntöjä suhteissa asiakkaisiinsa.

1.5.2

Palveluntarjoajien statukseen ja näiden tarjoamiin palveluihin liittyvät mahdolliset jännitteet. Mahdollisuus tehdä sijoittajien kanssa sopimuksia, joissa palveluntarjoajat voivat harjoittaa ”harkintavaltaa” sijoittajien kannalta parhaan mahdollisen tuloksen saavuttamiseksi, voi johtaa palveluntarjoajan kannalta hankaliin tilanteisiin, sillä näiden tulee toimia ensisijassa ”puolueettomina välittäjinä”.

1.5.3

Valvonta. Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (EAMV) tehtävä vaikuttaa ilmeiseltä, mutta kansallisten valvontaviranomaisten rooli ei niinkään. Komitean mielestä tätä näkökohtaa on selvennettävä. ETSK pohtii lisäksi, eikö kansallisille valvontaviranomaisilla tulisi antaa merkittävä rooli, sillä ne ovat maakohtaisia markkinoita lähempänä ja tuntevat paikalliset tilanteet paremmin. Komitea pitää joka tapauksessa tärkeänä, että kansallisen ja EU-tason viranomaiset ja valvonnasta vastaavat tahot konsultoivat alati toisiaan ja tekevät jatkuvaa ja johdonmukaista yhteistyötä niin unionissa tapahtuvan yhdenmukaistamisen ja yhdentymisen jatkamista kuin puheena olevien ehdotusten onnistumista silmällä pitäen.

1.6

Koska tehtyjen valintojen myötä tilanne tulee olemaan se, että 29. järjestelmä ja kansalliset järjestelmät ovat voimassa rinnakkain, voivat asianomaiset osapuolet törmätä samoilla markkinoilla samalla hetkellä säädösten eroavuuksiin, toisistaan poikkeaviin ehtoihin ja suojelutason epäyhdenmukaisuuteen, mikä voi aiheuttaa sekaannusta ja epävarmuutta. Tarvitaan lisätoimia selkeyden vahvistamiseksi:

1.6.1

Komitea katsoo, että viranomaisille ja valvontaviranomaisille tulisi asettaa lisävelvoitteita sellaisen täsmällisen tiedon tarjoamisesta kaikille käyttäjille, joka luo varmuutta ja on helposti saatavilla käyttäjän omalla kielellä.

1.6.2

Joukkorahoitusalustoilta voitaisiin vaatia, että ne ilmoittavat EU-merkistään nimenomaisesti ja selvästi kaikissa niissä tapauksissa, joissa ne suuntaavat viestinsä yleisölle, ja kaikessa ulkoisessa viestinnässään.

1.7

Lisäksi komitea katsoo, että ehdotettu rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen ehkäisemistä koskeva järjestely on varsin suppea ja pääasiassa välillinen. Säännöksiä joukkorahoitusalustojen saattamisesta näiden sääntöjen piiriin tulisi laajentaa ja vahvistaa. Komitea ei pidä hyväksyttävänä, että tämä mahdollisuus on olemassa vain kerran ja että ainoastaan komissiolla on valtuudet ehdottaa alistamista edellä tarkoitettujen sääntöjen piiriin. Tällaisia päätöksiä varten on myös määritettävä selvät kriteerit ja ehdot.

1.8

On myös merkille pantavaa, ettei ehdotuksessa käsitellä joukkorahoituksesta syntyvien tulojen verokohtelua ja velallisten verotuksellisia velvoitteita, vaikka lienee kohtuullista olettaa, että verotus on yksi aloitteen menestymisen kannalta ratkaisevista tekijöistä. Komitea kehottaakin sisällyttämään keskusteluun myös nämä näkökohdat. Tarvittaessa on asiaankuuluvalla tasolla laadittava mukautettu säännöstö.

1.9

Koska kyseessä on markkinoita koskeva asia, on komitean mielestä erittäin tärkeää, että kaikki tähtäävät samaan päämäärään, jotta varmistetaan näiden ehdotusten onnistuminen. On olennaisen tärkeää, että yritykset ja sijoittajat hyödyntävät 29. järjestelmää tehokkaasti ja laajasti. Markkinoiden näkökulmasta herää kysymys, voiko hankekohtainen yhden miljoonan euron raja-arvo muodostua esteeksi.

1.10

Komitea katsoo niin ikään, että joukkorahoitusalustojen tulevaisuuden ja jatkuvan menestyksen turvaamiseksi on huolehdittava tämän 29. järjestelmän säännöllisestä seurannasta ja arvioinnista ja mitattava sen onnistumista. Yhtä lailla välttämätöntä tässä yhteydessä on kaikkien sidosryhmien kuuleminen ja vuoropuhelu niiden kanssa.

2. Taustaa

2.1

Jean-Claude Junckerin johtama komissio laati heti toimikautensa aluksi vuonna 2014 Euroopan investointiohjelman, jonka avulla on tarkoitus saavuttaa komission ehdottoman ensisijaisina pitämät kasvu-, työllisyys- ja investointitavoitteet (2). Yksi ohjelman tärkeimmistä tavoitteista digitaalisten sisämarkkinoiden ja energiaunionin luomisen ohella on eteneminen askel askeleelta kohti pääomamarkkinaunionia. Pyrkimyksenä on saada aikaan kaikki jäsenvaltiot kattava toimiva ja yhdentynyt pääomamarkkinaunioni.

2.2

Pääomamarkkinaunionin luomista koskevalla toimintasuunnitelmalla (3) komissio sitoutui siihen, että pääomamarkkinaunionin rakenneosat ovat valmiit vuoteen 2019 mennessä. Ennakkosuunnitelmat kattoivat yhteensä yli 33 aloitetta ja toimea.

2.3

Asiassa kehotettiin edistymään ripeästi (4) (5), ja toimintasuunnitelmasta tehtiinkin väliarviointi jo vuonna 2017. Tuloksena oli joukko uusia ensisijaisia toimia vaihtuvien haasteiden ja muuttuvien olosuhteiden, kuten brexitin, huomioon ottamiseksi. Samalla on tärkeää saavuttaa tosiasiallista edistystä pankkiunionin ja pääomamarkkinaunionin toteuttamisessa. Yhtenäisyyden ja johdonmukaisuuden tulee olla tässä ensisijaisia tavoitteita.

2.4

Komissio totesi siinä yhteydessä, että ”on asetettava kunnianhimoisempia tavoitteita esteisiin puuttumiseksi ja ennen kaikkea näiden uusien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi” (6). Komissio julkaisikin tähän liittyen 8. maaliskuuta 2018 tiedonannon kahdesta toimintasuunnitelmasta (7).

2.5

Rahoitusteknologiaa (FinTech) koskevassa toimintasuunnitelmassa korostetaan pyrkimystä tehdä Euroopasta FinTechin maailmanlaajuinen keskus, jotta EU:n yritykset ja sijoittajat voivat hyödyntää sisämarkkinoiden tarjoamia etuja parhaalla mahdollisella tavalla tällä nopeasti muuttuvalla alalla (8).

2.6

Joukko- ja vertaisrahoituksen edistäminen on yksi toimintasuunnitelman keskeisistä toimista. Painopisteinä ovat sekä uusien palvelujen ja merkintöjen kehittäminen että pääomamarkkinoiden yhdentäminen.

2.7

Komission ideat esitetään tarkemmin seuraavissa asiakirjoissa:

2.7.1

”Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus yrityksille suunnatun joukkorahoituspalvelun eurooppalaisista tarjoajista” (9) ja

2.7.2

”Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi rahoitusvälineiden markkinoista annetun direktiivin 2014/65/EU muuttamisesta” (10).

2.8

Ehdotusten pyrkimyksenä on perustaa joukkorahoitusalustojen eurooppalainen merkki, joka mahdollistaa rajatylittävän toiminnan. Tarkoituksena on, että merkin avulla joukkorahoituspalvelujen tarjoajat voivat laajentaa toimintaansa ja kehittää sitä EU:n tasolla samalla kun rahoituksen saatavuus yrittäjien sekä etenkin pienten, nuorten ja innovatiivisten yritysten kannalta paranee. Ehdotuksia sovelletaan ainoastaan siirtokelpoisiin arvopapereihin liittyviin sijoituspohjaisiin joukkorahoituspalveluihin.

2.9

Tarkoituksena on niin ikään saattaa kyseiset alustat asianmukaisen mukautetun sääntelyn ja valvonnan piiriin. Sääntelyn ja valvonnan avulla tulisi olla mahdollista paitsi ylläpitää EU:n talous- ja rahoitusvakautta myös vahvistaa sijoittajien luottamusta etenkin rajatylittävissä tilanteissa.

3. Huomioita ja kommentteja

Yleistä – tervetullut aloite

3.1

ETSK pitää näitä ehdotuksia joukkorahoitusta koskevan 29. järjestelmän perustamisesta erittäin myönteisinä ja kehottaa pyrkimään kaikin keinoin nopeaan ja laadukkaaseen lopputulokseen.

3.2

Ennen kaikkea nämä ehdotukset edistävät osaltaan eräitä suurempia tavoitteita, jotka ovat komitealle erittäin tärkeitä ja joiden puolesta se on vedonnut jo aiemmin (11). Näihin lukeutuvat seuraavat:

3.2.1

Pääomamarkkinaunionin rakentamiseen tulee liittyä taloudellisen ja sosiaalisen lähentymisen sekä rahoitusalan ja talouden integraation vahvistaminen, ja sen pitäisi parantaa talous- ja rahoitusjärjestelmän turvallisuutta, vakautta ja häiriönsietokykyä talouden rahoituslähteiden laajentamisen ja monipuolistamisen ansiosta. Sen nopean täytäntöönpanon tulee pysyä ensisijaisena tavoitteena.

3.2.2

Joukkorahoitusalustojen yhtenäinen EU-merkki edistää rajatylittäviä rahoitustoimia ja lisää siten myös yksityistä riskinjakoa. Se on tärkeää ehkäistäessä epäsymmetrisiä häiriöitä tai lievennettäessä niiden vaikutuksia kriisien yhteydessä. Näin voidaan myös antaa tärkeä panos unionin jäsenvaltioita lähentävän kasvun hyväksi. Vähemmän vahvoilla talouksilla on näin mahdollisuus kuroa nopeammin kiinni etumatkaa, joka tuloksekkaammilla talouksilla on niihin.

3.2.3

Pääomamarkkinaunioni on aivan ratkaisevassa asemassa myös talous- ja rahaliiton syventämis- ja toteuttamistyön jatkoa ajatellen, ja sen loppuunsaattaminen on välttämätöntä. Pääomamarkkinaunionin on yhdessä täysipainoisen pankkiunionin kanssa määrä johtaa aitoon rahoitusunioniin, joka on yksi talous- ja rahaliiton neljästä kulmakivestä.

3.2.4

Koska joukkorahoitus on EU:ssa vielä varsin kehittymätöntä muihin suuriin talouksiin verrattuna, voidaan tässä kohdin mainita myös EU:n asema suhteessa muuhun maailmaan. EU:n tulee lujittaa asemiaan ja esiintyä päättäväisesti, etenkin kun otetaan huomioon, että maailmannäyttämöllä on menossa joukko voima- ja valtasuhteiden siirtymiä Idän ja Lännen välillä.

3.3

Komitea on aiemmissa lausunnoissaan (12) esittänyt huolensa ja epäilyksensä pääomamarkkinaunionin tarkoituksenmukaisuudesta ja tehokkuudesta pk-yritysten kannalta. Komitea on tyytyväinen, että asianmukainen lähestymistapa on nyt syntymässä. Joukkorahoitus on tarkoitettu erityisesti tietylle pk-yritysten ryhmälle ja tietylle rahoitusportaan osalle. ETSK pitää myönteisinä tarkasteltavana olevia ehdotuksia, jotka parantavat ja helpottavat pienten, nuorten ja innovatiivisten yritysten rahoitusmahdollisuuksia ja luovat samalla sijoittajille enemmän ja parempia investointimahdollisuuksia.

3.4

Lisäksi voidaan myös todeta ehdotusten suuntaavan tulevaisuuteen osana rahoitusteknologiaa (FinTech) koskevaa toimintasuunnitelmaa, jolla halutaan korostaa pyrkimystä tehdä Euroopasta FinTechin maailmanlaajuinen keskus. Innovatiivisten ja moderniin teknologiaan tukeutuvien tuotteiden ja ratkaisujen hyödyntämisen ansiosta ehdotukset liittyvät myös saumattomasti digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamiseen.

Ehdotukset – hyvä pohja mutta lisäsuojatoimet toivottavia

3.5

Komitea katsoo, että ehdotusten menestymiseen on pyrittävä kaikin keinoin. Komitea pitää erittäin tärkeänä, että uudelle järjestelmälle leimaa-antavia piirteitä ovat ”uskottavuus”, ”selkeys” ja ”luotettavuus”. Joukkorahoituksen tulee tapahtua puitteissa, jotka tarjoavat varmuutta ja suojaa kaikille, joita asia koskee.

3.6

Komitea on erityisen hyvillään siitä, että on päätetty luoda ”29. järjestelmä”, jonka avulla – uusia ja tulevaisuuteen tähtääviä teknologioita hyödyntämällä – luodaan perusta yhdenmukaisille yhteismarkkinoille, missä sovelletaan samoja sääntöjä niin rajat ylittävää rahoitusta etsiviin nuoriin yrittäjiin kuin uusia investointimahdollisuuksia tavoitteleviin sijoittajiin.

3.7

Asetus onkin täysin tarkoituksenmukainen sääntelymuodon valinta tämän tavoitteen toteuttamiseksi. Ehdotusta voidaan pitää esimerkkinä pääomamarkkinoiden tehokkaasta yhdentämisestä ja syventämisestä.

3.8

Jäljempänä esitetystä huolimatta komitean mielestä on niin ikään myönteistä, että komissio on alusta alkaen kiinnittänyt huomiota joukkorahoitustoimintaan ja -markkinoihin liittyviin riskeihin. Komitea pitää kannatettavina ehtoja, jotka joukkorahoitusalustojen ja niiden tarjoamien palvelujen (13) sekä suunnitellun valvonnan tulee täyttää. Myös sijoittajia kehotetaan rajoittamaan riskejään (14).

3.9

Asiaa kokonaisvaltaisesti tarkastellen komitea on samalla sitä mieltä, että ainakin alkuvaiheessa näihin riskinäkökohtiin tulisi kiinnittää vieläkin enemmän huomiota. Komitea katsoo, että kaikki riskit – taloudelliset ja muut kuin taloudelliset – olisi kartoitettava nykyistä paremmin, ja niitä olisi mahdollisuuksien mukaan rajoitettava. Huomiota tulisi kiinnittää myös eräisiin muihin ympäristötekijöihin, jotka ovat tärkeitä näiden ehdotusten onnistumisen kannalta.

3.10

Täydentävän palvelupohjaisen ratkaisun hyväksi tehty toimintapoliittinen valinta (15) merkitsee sitä, että kansalliset ja EU:n säännökset ovat voimassa ja niitä sovelletaan rinnakkain. Tällöin samoilla markkinoilla voi samalla hetkellä olla eri statuksella operoivia toimijoita, kuten EU-merkin hakeneet yli rajojen toimivat palveluntarjoajat, samat mutta palveluja paikallisesti tarjoavat toimijat sekä palveluntarjoajat, joihin sovelletaan (olemassa olevia) kansallisia tai voimassa olevia toimilupia (16). Tämä voi johtaa säädösten eroavuuksiin, erilaisiin edellytyksiin ja epäyhdenmukaiseen suojaan (17). Komitea kehottaa kiinnittämään enemmän huomiota tähän tilanteeseen, joka voi aiheuttaa epäselvyyttä ja sekaannusta (18). Jäljempänä tässä lausunnossa esitetään joukko käytännön ehdotuksia.

Joukkorahoituspalvelun tarjoajat

3.11

Joukkorahoituspalvelujen tarjoajat voivat harjoittaa toimintaansa koko EU:n alueella yhden ainoan toimiluvan nojalla, minkä ansiosta niillä on mahdollisuus laajentaa toimintaansa. Tämä on tärkeä uudistus ja merkittävä edistysaskel verrattuna nykyiseen tilanteeseen, jossa rajatylittävä toiminta on lähes mahdotonta.

3.12

Edellä todetusta riippumatta (19) ETSK kehottaa kiinnittämään tarkempaa huomiota mahdollisiin jännitteisiin, jotka liittyvät palveluntarjoajien statukseen ja niiden tarjoamiin palveluihin. Esimerkiksi palveluntarjoajille avautuva mahdollisuus tehdä sijoittajien kanssa sopimuksia, joiden puitteissa ne voivat harjoittaa ”harkintavaltaa”, voivat johtaa hankaliin tilanteisiin. Välittäjinä niiden on toimittava ”puolueettomina”, vaikka ne ovat sopimuksen perusteella velvollisia pyrkimään tavoitteeseen ”[saada] parhaat mahdolliset tulokset asiakkaalleen” (20). Komitea katsoo, että puolueettomuusvelvollisuus ei saa vaarantua missään tilanteessa. Tältä osin ovat lisätoimet tarpeen. Palvelualustojen tulee tarjota laadukkaita palveluja.

3.13

Mahdollisten käyttäjien, yrittäjien ja sijoittajien kannalta on välttämätöntä ja ensiarvoisen tärkeää, että niillä on aina selvä tieto siitä, mistä alustasta on kyse. Tämä on sitäkin tärkeämpää tilanteessa, jossa kansalliset ja EU:n säännökset ovat voimassa ja niitä sovelletaan rinnakkain, kuten edellä todetaan (21). EU-alustojen rekisterit, joita EAMV:n tulee ylläpitää, ovat komitean mielestä tässä yhteydessä julkistamisvälineenä riittämättömät. Komitea katsoo, että viranomaisille ja valvontaviranomaisille tulisi asettaa lisävelvoitteita sellaisen täsmällisen tiedon tarjoamisesta kaikille käyttäjille, joka luo varmuutta ja on helposti saatavilla käyttäjän omalla kielellä.

3.14

Myös alustoille tulisi komitean mielestä asettaa julkistamisvelvoitteita. Käytännössä voitaisiin vaatia, että alustojen, joilla on EU-merkki, tulee ilmoittaa siitä nimenomaisesti ja selvästi kaikissa niissä tapauksissa, joissa ne suuntaavat viestinsä yleisölle tai kiinnostuneille tahoille (22), sekä kaikessa ulkoisessa viestinnässään (23).

3.15

EAMV:n rooli ja vastuu valvonnasta vaikuttaa selvältä, mutta samalla voidaan kysyä, eikö myös kansallisille valvontaviranomaisille kuuluisi jonkinlainen rooli, etenkin kun ne ovat lähempänä maakohtaisia markkinoita ja tuntevat paikalliset tilanteet paremmin. Asiaan kaivataan joka tapauksessa selvyyttä. Se on tärkeää myös muille tahoille, kuten joukkorahoituksesta kiinnostuneille yrittäjille.

3.16

Yleisemminkin ja – kuten edellä todetaan – tilanteessa, jossa kansalliset ja EU:n säännökset ovat voimassa ja niitä sovelletaan rinnakkain, on komitean mielestä joka tapauksessa (24) tärkeää, että kansallisen ja EU-tason eri viranomaiset ja valvonnasta vastaavat tahot konsultoivat toisiaan ja tekevät jatkuvaa ja johdonmukaista yhteistyötä, myös unionissa tapahtuvan yhdenmukaistamisen ja yhdentymisen jatkamista silmällä pitäen. Niillä on lisäksi tärkeä tehtävä rakennettaessa joukkorahoituksen menestyksen kannalta välttämätöntä ”luottamusta”.

3.17

Jos EAMV määrää valvontatehtävänsä puitteissa seuraamuksia, on kanne päätöstä vastaan tarvittaessa nostettava Euroopan unionin tuomioistuimessa. Tällainen menettely on raskas, ja lisäksi herää kysymys, onko sen tarkoituksenmukaista kuulua tuomioistuimen tehtäviin.

Joukkorahoitusta hyödyntävät yritykset

3.18

Joukkorahoitus on suunnattu ensisijaisesti toimintansa alkuvaiheessa oleville ja erityisesti start-up-vaiheesta laajentumisvaiheeseen siirtyville start-up-yrityksille ja nuorille yrityksille, joiden on vaikeampaa saada rahoitusta pankeilta tai joiden toiminta liittyy riskialttiisiin ja innovatiivisiin hankkeisiin. Komitea on hyvillään siitä, että tämäntyyppisille pk- ja muille yrityksille luodaan uusilla ehdotuksilla entistä laajempia ja helpommin saatavilla olevia rahoitusmahdollisuuksia, joihin liittyy lisäksi rajatylittävä ulottuvuus.

3.19

Komitea yhtyy myös näkemykseen (25), jonka mukaan joukkorahoitus tarjoaa jo mainittujen etujen lisäksi muitakin etuja: hankkeen toteuttaja voi sen avulla testata hankkeen konseptin ja idean toimivuutta, sen myötä mukaan voidaan saada suuri joukko ihmisiä, jotka tarjoavat yrittäjälle näkemyksiä ja tietoa, ja se voi toimia markkinointivälineenä, jos joukkorahoituskampanja onnistuu.

3.20

Yrityksillä on mahdollisuus hankkia projekteilleen rahoitusta yhteen miljoonaan euroon asti 12 kuukauden ajanjaksoa kohden. Herää kysymys, onko tämä raja-arvo liian alhainen, etenkin silloin kun joukkorahoitus on sijoituspohjaista (26). Niissä tapauksissa arvopaperien pakollinen siirrettävyys muodostaa tärkeän suojan sijoittajille, jotka haluavat irtautua hankkeesta (27). Voidaan kysyä, muodostuuko yhden miljoonan euron raja-arvo mahdollisesti esteeksi tämäntyyppisiä arvopapereita koskevien markkinoiden syntymiselle ja markkinatoiminnan sujuvuudelle. Lisäksi korkeammat raja-arvot näyttäisivät olevan mahdollisia kansallisissa järjestelmissä (28).

(Mahdolliset) sijoittajat

3.21

Komitea on tyytyväinen siihen, että sijoittajille avautuu uusi kanava, joka lisäksi toimii rajatylittävästi. Sen myötä sijoittajien mahdollisuudet laajenevat ja valikoima suurenee.

3.22

On epäilemättä myönteistä, että ehdotetussa asetuksessa säädetään sijoitustietämystä kartoittavan testin ja tappionsietokyvyn simulointimahdollisuuden avulla suoritettavasta mahdollisen sijoittajan alustavasta asianmukaisuusarvioinnista (29), mutta samaa ei voida sanoa siitä, että riski (ja sen arviointi) jätetään täysin markkinoiden ja mahdollisten sijoittajien kannettavaksi.

3.23

Se, että kansallisten toimivaltaisten viranomaisten ei edellytetä vaativan sijoitusta koskevien avaintietojen ennakkohyväksyntää (30) tai edes ennakkoilmoitusta (31), ei todellakaan paranna mahdollisten sijoittajien suojaa. Tärkeiden asiakirjojen kääntämistä koskevat vähäiset velvoitteet (32) eivät myöskään edistä asiaa. Tilanne ei vaikuta tyydyttävältä. Komitean mielestä ainakin järjestelmän alkuvaiheessa olisikin toteutettava asiaankuuluvia toimenpiteitä, jotta sijoittajiin kohdistuvat riskit voidaan kartoittaa nykyistä paremmin tai mahdollisuuksien mukaan rajoittaa niitä. Sama koskee sijoittajille tarjottavia tietoja.

3.24

Jos otetaan lisäksi huomioon arvopapereiden perinteisemmät tarjoamistavat etenkin pankkien ja pörssivälittäjien välityksellä, on vaarana, että tarkastelun kohteena olevien ehdotusten mukainen sijoittajien vähäinen suojelu luo epätasapuoliset toimintaedellytykset eri rahoituksentarjoajien välille (33). Komitean mielestä olisi vältettävä liian suuria eroja tällä alalla, koska se voi heikentää luottamusta tiettyihin markkinatoimijoihin ja johtaa epävarmuuteen ja sääntelyerojen hyväksikäyttöön. Viime kädessä tällä voi olla vaikutuksia rahoitusvakauteen EU:ssa.

Muita huomautuksia

3.25

Ehdotettu rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen ehkäisemistä koskeva järjestely ei vaikuta riittävän määrätietoiselta, etenkään kun EAMV on jo aiemmin korostanut tiettyjä asiaan liittyviä riskejä ja vaaroja (34). Kysymyksiä ovat herättäneet ehdotetut, verrattain suppeat asiaa koskevat säännöt (35) sekä komissiolle annettava toimivalta saattaa mahdollisesti joukkorahoituspalvelujen tarjoajat näiden sääntöjen piiriin (36). Voidaan kysyä, kuuluvatko nämä päätökset komissiolle, ja jos kuuluvat, mitä kriteereitä tässä yhteydessä on sovellettava (37). Lisäksi ihmetyttää, miksi mahdollisuus tällaiseen sääntelyn piiriin saattamiseen on olemassa vain yhden ainoan kerran. (38) Komitean mielestä tällainen mahdollisuus tulisi olla olemassa aina, eikä sen tulisi kuulua pelkästään komission toimivaltaan. Lisäksi edellytykset ja kriteerit, joiden perusteella sääntelyn piiriin saattaminen on mahdollista, on esitettävä selvästi.

3.26

Etenkin asetettujen tavoitteiden valossa on huomiota herättävää, ettei tarkastelun kohteena olevissa ehdotuksissa tuoda esiin eikä käsitellä joukkorahoituksesta syntyvien tulojen verokohtelua ja velallisten verotuksellisia velvoitteita (39) (40). Näin on siitäkin huolimatta, että verotuksen voidaan kohtuudella olettaa olevan yksi aloitteen menestymisen kannalta ratkaisevista tekijöistä. Komitea kehottaakin ottamaan myös nämä näkökohdat huomioon. Tarvittaessa on asiaankuuluvalla tasolla laadittava mukautettu säännöstö.

Alussa syytä noudattaa varovaisuutta, rakentaa uskottavuutta ja tähdätä tulevaisuuteen

3.27

Jotta voidaan varmistaa tämän markkinoihin liittyvän ehdotuksen onnistuminen, on erittäin tärkeää, että kaikki tähtäävät samaan päämäärään. Tämä toteutuu vain, mikäli yritykset ja sijoittajat hyödyntävät tarkasteltavana olevilla ehdotuksilla luotavaa joukkorahoitustoimintaa helpottavaa kehystä tehokkaasti ja laajasti. Vain siten syntyvät todelliset markkinat, joilla luottojen kysyntä ja tarjonta kohtaavat. ETSK:n mielestä alussa on tärkeää rakentaa uskottavuutta, edetä harkiten ja varovaisesti ja kiinnittää enemmän huomiota riskien hallintaan ja ympäristötekijöihin.

3.28

Komitean mielestä olisi ehdottomasti huolehdittava tämän 29. järjestelmän säännöllisestä seurannasta ja arvioinnista ja mitattava sen onnistumista, jotta voidaan turvata sen tulevaisuus. Tällaisen arvioinnin tulisi kattaa myös jäsenvaltioissa sovellettavat muut joukkorahoitusjärjestelmät. On tärkeää oppia parhaista markkinakäytännöistä ja integroida ne eurooppalaiseen järjestelmään. Yhtä lailla välttämätöntä tässä yhteydessä on kaikkien sidosryhmien kuuleminen ja vuoropuhelu niiden kanssa.

Bryssel 11. heinäkuuta 2018.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1) Ks. kohdat 3.1–3.4.

(2) Ks. Euroopan komission verkkosivut https://ec.europa.eu/commission/priorities/jobs-growth-and-investment/investment-plan-europe-juncker-plan_fi

(3) Syyskuussa 2015 julkaistu toimintasuunnitelma ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Pääomamarkkinaunionin luomista koskeva toimintasuunnitelma”, COM(2015) 468 final. Ks. http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?qid=1447000363413&uri=CELEX:52015DC0468

(4) Eurooppa-neuvosto korosti, että on tärkeää edistyä ”ripeästi ja määrätietoisesti” suunnitelman aikaansaamisessa, jotta voidaan ”varmistaa yrityksille helpompi rahoituksen saanti ja tukea investointeja reaalitalouteen”. Ks. http://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2016/06/28/euco-conclusions/

(5) Myös komissio antoi tiedonannon, jossa kehotettiin nopeuttamaan uudistuksia. Ks. COM(2016) 601 final.

(6) Ks. komission tiedonanto ”Toimien vauhdittaminen pääomamarkkinaunionin toteuttamiseksi vuoteen 2019 mennessä”, https://ec.europa.eu/transparency/regdoc/rep/1/2018/FI/COM-2018-114-F1-FI-MAIN-PART-1.PDF

(7) Kohdassa 2.5 mainitun toimintasuunnitelman ohella kyse on kestävää rahoitusta koskevasta toimintasuunnitelmasta.

(8) 8. maaliskuuta 2018 julkaistu lehdistötiedote ”FinTech: Komission tavoitteena entistä kilpailukykyisemmät ja innovatiivisemmat rahoitusmarkkinat”, ks. http://europa.eu/rapid/press-release_IP-18-1403_fi.htm

(9) Ks. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?qid=1521456325451&uri=CELEX:52018PC0113

(10) Ks. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?qid=1521456325451&uri=CELEX:52018PC0099

(11) Ks. ETSK:n lausunto aiheesta ”Pääomamarkkinaunionia koskevan toimintasuunnitelman väliarviointi” (EUVL C 81, 2.3.2018, s. 117).

(12) Ks. erityisesti ETSK:n lausunnot aiheista ”Pääomamarkkinaunionin luomista koskeva toimintasuunnitelma” (EUVL C 133, 14.4.2016, s. 17) ja ”Pääomamarkkinaunionia koskevan toimintasuunnitelman väliarviointi” (EUVL C 81, 2.3.2018, s. 117).

(13) Ks. ehdotetun asetuksen perustelut sekä sen 1–9 artikla.

(14) Ks. ehdotetun asetuksen 16 artikla. Sijoitusta koskevat avaintiedot, jotka on annettava mahdollisten sijoittajien käyttöön, sisältävät muun muassa seuraavan suosituksen: ”– – joukkorahoitushankkeeseen tehtävä sijoitus [ei] saisi olla yli 10 prosenttia nettovarallisuudesta”.

(15) Vaikutustenarvioinnissa tarkasteltiin neljää eri toimintavaihtoehtoa. Ks. asetusluonnoksen luku 3, kohta ”Vaikutustenarviointi”.

(16) Mukaan luettuina rahoitusmarkkinadirektiiviin (MiFID II), maksupalveludirektiiviin (PSD) ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevaan direktiiviin (AIFMD) perustuvat toimiluvat.

(17) Sen mukaan, onko kyse yrittäjästä vai sijoittajasta.

(18) Kyse on yhdestä niistä ympäristötekijöistä, joihin kehotetaan kiinnittämään huomiota lausunnon kohdassa 3.9.

(19) Ks. kohta 3.8.

(20) Ks. ehdotetun asetuksen johdanto-osan 16 kappale.

(21) Ks. kohta 3.10.

(22) Esimerkiksi verkkosivullaan.

(23) Esimerkiksi kaikissa asianomaisille tahoille tarkoitetuissa asiakirjoissa.

(24) Valvontajärjestelmästä ja kohdassa 3.15 mainituista näkökohdista riippumatta.

(25) Asetusehdotuksen johdanto-osan 4 kappale.

(26) Esimerkiksi osakkeita tai vastaavia arvopapereita.

(27) Ks. ehdotetun asetuksen johdanto-osan 11 kappale.

(28) Esiteasetus, joka tulee voimaan heinäkuussa 2018, ei sisällä minkäänlaista erillistä, joukkorahoitusta koskevaa poikkeusta. Useilla jäsenvaltioilla, esimerkiksi Belgialla, on olemassa omat poikkeusjärjestelynsä. Se on sallittua, jos on kyse arvoltaan alle kahdeksan miljoonan euron liiketoimista, jotka eivät kuulu yhdenmukaistamisen piiriin (arvoltaan sitä suuremmissa toimissa esite vaaditaan kaikissa tapauksissa). Tämä on johtanut siihen, että kukin jäsenvaltio kehittää nyt joukkorahoituksen osalta omaa esitteenjulkaisuvelvollisuutta koskevaa poikkeusjärjestelmäänsä, mistä on seurauksena markkinoiden hajanaisuus. Alustat, jotka haluavat harjoittaa liiketoimintaa useissa jäsenvaltioissa, joutuvat näin ollen seuraamaan ja noudattamaan kulloistakin kansallista järjestelmää. Nyt esitetty ehdotus rajoittuu arvoltaan alle miljoonan euron suuruisiin toimiin eikä siis juurikaan edistä yli miljoonan euron arvoisten toimien joukkorahoitusmarkkinoita.

(29) Asetusehdotuksen 15 artikla.

(30) Ks. ehdotetun asetuksen 16 artikla.

(31) Tämä koskee etenkin kansallisia toimivaltaisia viranomaisia – ks. ehdotetun asetuksen 16 artiklan 8 kohta.

(32) Ehdotetun asetuksen mukaan ”[s]ijoitusta koskevat avaintiedot on laadittava – – yhdellä asianomaisen jäsenvaltion virallisella kielellä tai kansainvälisellä rahoitusalalla yleisesti käytetyllä kielellä”. Sijoittaja voi tosin ”pyytää palvelun tarjoajaa järjestämään sijoitusta koskevien avaintietojen kääntämisen sijoittajan valitsemalle kielelle”, mutta palvelutarjoajalla ei näytä olevan ehdotonta velvollisuutta toimittaa käännöstä. Ks. ehdotetun asetuksen 16 artikla.

(33) Pankkeihin ja pörssivälittäjiin sovelletaan rahoitusmarkkinadirektiiviä (MiFID), kun taas joukkorahoitusalustat vapautetaan sen säännöksistä (ks. direktiiviluonnos). Viimeksi mainittuihin sovelletaan direktiiviluonnoksessa kuvattua erityistä järjestelmää.

(34) EAMV:n mukaan sijoitusmuotoiseen joukkorahoitukseen liittyy riski terrorismin rahoituksesta erityisesti niissä tapauksissa, joissa rahoitusta välittävät palvelualustat eivät suorita riittäväntasoisia tarkastuksia (engl. due diligence) hankkeista ja niiden toteuttajista, jotka saattavat avoimesti tai salaa kerätä varoja terroristien rahoittamiseen (EAMV, Questions and Answers Investment-based crowdfunding: money laundering/terrorist financing). Ks. https://www.esma.europa.eu/sites/default/files/library/2015/11/esma_2015_1005_qa_crowdfunding_money_laundering_and_terrorist_financing.pdf

(35) Ks. asetusehdotus. Erityisesti 9 artiklassa edellytetään, että joukkorahoitusliiketoimien maksamisen on tapahduttava sellaisten yksikköjen kautta, joilla on maksupalveludirektiivin mukainen toimilupa ja joihin näin ollen sovelletaan neljättä rahanpesunvastaista direktiiviä riippumatta siitä, suorittaako maksun alusta vai jokin kolmas osapuoli. Asetuksen 9 artiklassa säädetään myös, että joukkorahoituspalvelun tarjoajien on varmistettava, että hankkeen toteuttajat hyväksyvät joukkorahoitustarjouksen rahoituksen tai muun maksun ainoastaan sellaiselta yksiköltä, joka on saanut toimiluvan maksupalveludirektiivin nojalla. Asetuksen 10 artiklassa vahvistetaan johtajien hyvää mainetta koskevat vaatimukset, joihin sisältyy se, ettei heillä saa olla rahanpesun torjuntaa koskevaan lainsäädäntöön liittyvää rikosrekisterimerkintää. Asetuksen 13 artiklassa edellytetään, että kansalliset toimivaltaiset viranomaiset, mukaan luettuna direktiivin (EU) 2015/849 säännösten nojalla nimetyt kansalliset toimivaltaiset viranomaiset, ilmoittavat EAMV:lle kaikista joukkorahoitusalustaan liittyvistä seikoista, jotka ovat merkityksellisiä rahanpesunvastaisen direktiivin nojalla. EAMV voi peruuttaa toimiluvan näiden tietojen perusteella.

(36) Ehdotetun asetuksen 38 artikla.

(37) Ks. ehdotetun asetuksen 38 artikla. Siinä säädetään (kaavamaisesti tiivistäen), että komission tulee tietyn ajan (2 vuotta) kuluessa antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus asetuksen soveltamisesta. Kertomuksessa on arvioitava, ”onko tarpeen ja oikeasuhteista asettaa joukkorahoituspalvelun tarjoajille velvollisuus noudattaa [rahanpesua tai terrorismin rahoittamista koskevia] kansallisia säännöksiä”. Kertomukseen tulee tarvittaessa liittää lainsäädäntöehdotus.

(38) Ks. edellinen alaviite; edellä mainitun 38 artiklan perusteella tämä vaikuttaa siis ainoalta tilaisuudelta päättää saattamisesta sääntelyn piiriin.

(39) Tässä viitataan erityisesti velvoitteisiin, joita (muun muassa) korko- ja osinkovelallisille asetetaan läpinäkyvyysvaatimusten perusteella, kuten pidätys- ja raportointivelvoitteita.

(40) Kyse on toisesta ”ympäristötekijästä”, joihin lausunnon kohdassa 3.9 kehotetaan kiinnittämään huomiota.

10.10.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 367/73

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheista ”Ehdotus neuvoston direktiiviksi merkittävän digitaalisen läsnäolon yhteisöverotusta koskevien sääntöjen vahvistamisesta”

(COM(2018) 147 final – 2018/0072 (CNS))

”Ehdotus neuvoston direktiiviksi tiettyjen digitaalisten palvelujen tarjoamisesta saatavista tuloista kannettavaa digitaalisten palvelujen veroa koskevasta yhteisestä järjestelmästä”

(COM(2018) 148 final – 2018/0073 (CNS))

(2018/C 367/14)

Esittelijä:	Krister ANDERSSON
Toinen esittelijä:	Petru Sorin DANDEA

Lausuntopyyntö	Euroopan unionin neuvosto, 11.4.2018
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 113 ja 115 artiklat
Vastaava erityisjaosto	”talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus”
Hyväksyminen erityisjaostossa	27.6.2018
Hyväksyminen täysistunnossa	12.7.2018
Täysistunnon nro	536
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	175/6/3

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

1.2

ETSK katsoo koko talouden digitalisoituvan ja on komission tavoin vahvasti sitä mieltä, että ratkaisun on viime kädessä oltava maailmanlaajuinen, jotta globalisaation edut voidaan hyödyntää paremmin. Asian hoitamiseksi tarvitaan myös asianmukaista globaalia hallintaa ja säännöstöä. Komitea onkin tyytyväinen komission, jäsenvaltioiden ja OECD:n tiiviiseen yhteistyöhön, jolla on tarkoitus tukea kansainvälisen ratkaisun kehittämistä.

1.3

ETSK katsoo, että on erittäin tärkeää kehittää uusia periaatteita siitä, miten yritysten voitot kohdennetaan EU:n jäsenvaltioihin ja miten niitä verotetaan, ja että tästä tulee käydä vuoropuhelua kauppakumppaneiden kanssa, jotta voidaan välttää kauppaan ja verotukseen liittyvien jännitteiden kärjistyminen maailman keskeisten taloustoimijoiden välillä. Komitea korostaa oikeudenmukaisten ja yhteisymmärrykseen perustuvien ratkaisujen tarvetta.

1.4

ETSK:n mielestä asiasta tehtyä vaikutustenarviointia tulisi täydentää analyysillä ehdotetun väliaikaisen toimenpiteen vaikutuksista investointeihin, startup-yrityksiin, työpaikkoihin ja kasvuun. Siinä tulee niin ikään tuoda esiin ehdotuksen vaikutukset pk-yrityksiin.

1.5

Komission ehdottamassa väliaikaisessa toimenpiteessä tiettyjen digitaalisten palvelujen verottamiseksi ei ole kyse yritysten liikevoittoon vaan liikevaihtoon kohdistuvasta verotuksesta. ETSK korostaa tämän toimintamallin eroavan globaalista yhteisöverojärjestelmästä, joka perustuu voittojen verotukseen, mutta myöntää, että myyntimaa ei saa verotuloja yritysten tuottamasta voitosta silloin, kun kyse on digitaaliyrityksistä, jotka eivät ole siellä fyysisesti läsnä.

1.6

ETSK on huolissaan siitä, että suurempien talouksien maat, joissa on paljon kuluttajia, hyötyvät tällaisesta verotuksen muutoksesta vientiä harjoittavien pienten talouksien kustannuksella. Komitea painottaa, että jokaisen digitaalisiin liiketoimintamalleihin sovellettavan lyhyen tai pitkän aikavälin verotusratkaisun on johdettava kaikkien EU:n jäsenvaltioiden talouksien kannalta oikeudenmukaiseen ja tasapuoliseen taloudelliseen tulokseen.

1.7

ETSK korostaa, että digitaalialan tosiasiallista verotustasoa arvioitaessa on tarpeen ottaa huomioon veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoja (BEPS) koskevien sääntöjen meneillään olevasta täytäntöönpanosta johtuvat verolainsäädännön muutokset ja etenkin EU:ssa toimivien yhdysvaltalaisten digitaaliyritysten verotuksen huomattava kiristyminen Yhdysvalloissa maan verolainsäädännön muutosten vuoksi.

1.8

ETSK toteaa, että ehdotuksessa ei ole raukeamislauseketta tai muuta mekanismia sen varmistamiseksi, että väliaikainen verotoimenpide perutaan pitkän aikavälin ratkaisun löydyttyä. Komitea kehottaa painokkaasti neuvostoa laatimaan tällaiset säännöt, mikäli väliaikainen toimenpide on määrä ottaa käyttöön.

1.9

ETSK korostaa, että ehdotus liikevaihtoveron käyttöönotosta on herättänyt kiivasta kansainvälistä keskustelua, mikä oli yksi aloitteen tavoitteista. EU:n on nyt saatava muodostettua yhteinen kanta OECD:ssä parhaillaan käytävissä keskusteluissa.

2. Johdanto ja taustaa

2.1

Komissio esitteli 21. maaliskuuta 2018 julkaisemassaan tiedonannossa ”On aika ryhtyä toimiin nykyaikaisen, oikeudenmukaisen ja tehokkaan verotusstandardin vahvistamiseksi digitaalitalouden alalla” säädöspakettinsa, jonka avulla EU:n yhteisöverosääntöihin on tarkoitus tehdä yhdenmukainen uudistus digitaalista toimintaa silmällä pitäen. Pakettiin kuuluu kaksi neuvoston direktiiviä ja ei-sitova suositus, jotka liittyvät merkittävän digitaalisen läsnäolon yhteisöverotukseen.

2.2

Tarkemmin sanottuna komissio on ehdottanut kahta direktiiviä: i) pitkän aikavälin ehdotus (1), jossa vahvistetaan ”digitaalista läsnäoloa” (digitaalinen kiinteä toimipaikka) koskevat säännöt ja säännökset ja jonka tavoitteena on uudistaa yhteisöverosääntöjä niin, että voitot rekisteröidään ja niitä verotetaan pikemminkin siellä, missä yritykset ovat merkittävässä vuorovaikutuksessa käyttäjien kanssa digitaalisten kanavien kautta, kuin siellä missä ne saavat voittonsa, ja ii) lyhyen aikavälin ehdotus (2) tiettyjen digitaalisten palvelujen tarjoamisesta kannettavasta väliaikaisesta liikevaihtoverosta. EU:n sisämarkkinoilla tarvitaan vakaita veropuitteita, jotka vastaavat nykypäivän digitaalisia liiketoimintamalleja. Tämän pitäisi tarjota yrityksille vakaa investointiympäristö ja mahdollistaa niiden kasvu ja siten edistää innovointia. Muiden yritysten tapaan myös digitaalipalveluyritysten on annettava panoksensa julkiseen talouteen ja maksettava osuutensa veroista, joilla rahoitetaan tarvittavat julkiset palvelut (3).

2.3

Tarkemmin sanottuna pitkän aikavälin ehdotuksessa vahvistetaan säännöt rajatylittävää toimintaa harjoittavien digitaalialan yritysten verotuksellisen siteen määrittelemisestä ei-fyysisen kaupallisen läsnäolon tapauksessa sekä periaatteet voittojen kohdentamisesta digitaalialan yritykseen siten, että digitaalisten liiketoimintamallien arvonmuodostus otetaan paremmin huomioon. Näitä toimenpiteitä on tarkoitus soveltaa yrityksiin, jotka täyttävät yhden seuraavista kriteereistä: i) yrityksen vuositulot jäsenvaltiossa ylittävät 7 miljoonan euron rajan, ii) yrityksellä on verovuoden aikana yli 100 000 käyttäjää jäsenvaltiossa tai iii) yrityksen ja yrityskäyttäjien välillä tehdään yli 3 000 digitaalisia palveluja koskevaa liiketoimintasopimusta verovuoden aikana.

2.4

Lyhyen aikavälin ehdotuksen mukaista väliaikaista liikevaihtoveroa sovellettaisiin välillisenä verona toimintaan, jossa tulot syntyvät i) verkkomainontatilan myymisestä, ii) digitaalisesta välitystoiminnasta, joka antaa käyttäjille mahdollisuuden toimia vuorovaikutuksessa muiden käyttäjien kanssa ja voi helpottaa tavaroiden ja palvelujen myyntiä käyttäjien kesken, ja iii) käyttäjien antamien tietojen perusteella tuotetun datan myymisestä. Veroa kannettaisiin vain yrityksiltä, joiden vuotuiset kokonaistulot ovat maailmanlaajuisesti 750 miljoonaa euroa ja EU:ssa 50 miljoonaa euroa vuodessa. Jos verokanta on 3 prosenttia, jäsenvaltiot voisivat saada arviolta 5 miljardin euron verotulot vuosittain.

2.5

Komissio ehdottaa, että uudet direktiivit ja yhteiseen yhdistettyyn yhteisöveropohjaan (CCCTB) tehtävät muutokset sovitetaan yhteen. Näin varmistetaan, että sekä jäsenvaltioiden yhteisöverojärjestelmissä että ehdotetussa yhteisessä yhdistetyssä yhteisöveropohjassa on sääntöjä, joilla puututaan digitaalitalouden verottamista koskeviin ongelmiin (4).

2.6

Tulevaisuutta ajatellen komissio on vahvasti sitä mieltä, että ratkaisun on oltava maailmanlaajuinen, ja se tekee tiiviistä yhteistyötä Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kanssa tukeakseen kansainvälisen ratkaisun kehittämistä OECD:n 16. maaliskuuta 2018 julkaiseman digitaalitalouden verotusta käsittelevän väliraportin mukaisesti.

3. Yleistä

3.1

ETSK katsoo koko talouden digitalisoituvan. Koska liiketoimintamallien kehitys erityisesti digitaalisten palvelujen alalla on nopeaa, on äärimmäisen tärkeää kehittää myös verojärjestelmiä. Digitaalitalous ei tunne rajoja, ja nykypäivän liiketoimintamalleja vastaavia veropuitteita tarvitaan yhä kipeämmin.

3.2

ETSK on komission tavoin vahvasti sitä mieltä, että ratkaisun on viime kädessä oltava maailmanlaajuinen, jotta globalisaation edut voidaan hyödyntää paremmin. Asian hoitamiseksi tarvitaan myös asianmukaista globaalia hallintaa ja säännöstöä. Komitea onkin tyytyväinen komission, jäsenvaltioiden ja OECD:n tiiviiseen yhteistyöhön, jolla on tarkoitus tukea kansainvälisen ratkaisun kehittämistä.

3.3

Komissio ehdottaa kansainvälisten neuvottelujen rinnalle nyt EU:n tasolla tehtäviä ratkaisuja syyskuussa 2017 antamansa tiedonannon (5) pohjalta. Kuten komissio toteaa (6), tämä vauhdittaa kansainvälistä keskustelua antamalla selkeän esimerkin siitä, miten kansainvälisellä tasolla keskusteltavista periaatteista voidaan muokata digitaalitalouteen soveltuva nykyaikainen, oikeudenmukainen ja tehokas yhteisöverokehys.

3.4

ETSK pitää tasapuolisia toimintaedellytyksiä yhteisöverotuksen suhteen erittäin tärkeinä. Viime vuosina on saatu osoituksia siitä, että yksittäiset yritykset ovat onnistuneet hyödyntämään eräiden jäsenvaltioiden erityisiä verosääntöjä siten, että niiden tosiasiallinen veroaste on laskenut lähes nollaan. Avoimuuden puute on osaltaan mahdollistanut tämän. Joissakin tapauksissa mukana on ollut monikansallisia digitaalipalveluyrityksiä. Komitea kannattaakin komission pyrkimystä puuttua aggressiiviseen verosuunnitteluun ja avoimuuden puutteeseen jäsenvaltioissa myös jatkossa, jotta voidaan varmistaa yritysten yhtäläinen kohtelu ja edistää EU:n kilpailukykyä.

3.5

ETSK pitää ilahduttavana, että komissio on ryhtynyt digitaalitalouden verottamista koskeviin toimiin. Näin se vauhdittaa asiasta käytävää kansainvälistä keskustelua antamalla selkeän esimerkin siitä, miten nykyisiä veroperiaatteita voitaisiin muuttaa. Ehdotus liikevaihtoveron käyttöönotosta on herättänyt kiivasta kansainvälistä keskustelua, mikä oli yksi aloitteen tavoitteista. EU:n on nyt saatava muodostettua yhteinen kanta OECD:ssä parhaillaan käytävissä keskusteluissa.

3.6

ETSK on komission kanssa yhtä mieltä siitä, että EU:n tasolla ehdotettavissa ratkaisuissa on aina otettava huomioon myös maailmanlaajuinen ulottuvuus, ja toteaa komission tavoin, että ”[n]ämä ehdotukset muodostavat komission panoksen yhteisymmärrykseen perustuvaan ratkaisuun, jonka OECD pyrkii löytämään vuoteen 2020 mennessä. Ne tarjoavat esimerkin siitä, miten kansainvälisellä tasolla keskusteltavat periaatteet voidaan panna käytännössä täytäntöön.” (7)

3.7

On erittäin tärkeää kehittää uusia periaatteita siitä, miten yritysten voitot kohdennetaan EU:n jäsenvaltioihin ja miten niitä verotetaan. Tästä tulee käydä vuoropuhelua kauppakumppaneiden kanssa, jotta voidaan välttää kauppaan ja verotukseen liittyvien jännitteiden kärjistyminen maailman keskeisten taloustoimijoiden välillä. Komitea korostaa oikeudenmukaisten ja yhteisymmärrykseen perustuvien ratkaisujen tarvetta.

3.8

Maailmassa nykyisin sovellettavat yhteisöverojärjestelmät pohjautuvat kullekin asianomaiselle lainkäyttöalueelle kohdennettavien liikevoittojen arviointiin, ja verotuksen tulisi perustua siihen, missä arvo muodostuu. Koska on vaikea todeta, missä kohdin arvoketjua voitto syntyy, tarvitaan yleismaailmallisia periaatteita sen arvioimiseksi, missä arvo muodostuu. OECD:ssä on tehty mittavaa työtä ja kehitetty tällaisia sääntöjä laatimalla verotukseen liittyviä määritelmiä ja periaatteita siitä, miten tavarat ja palvelut tulee hinnoitella samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden välillä (siirtohinnoittelusäännöt).

3.9

ETSK katsoo, että kansainvälisiä verosääntöjä on syytä tarkistaa aika ajoin, sillä liiketoimintamallit kehittyvät. Nykyisiä sääntöjä on hiljattain tarkistettu veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoja (BEPS) koskevan sopimuksen (8) yhteydessä, ja uusia sääntöjä ja määritelmiä ryhdytään parhaillaan soveltamaan. Niiden odotetaan vähentävän huomattavasti aggressiivisen verosuunnittelun mahdollisuuksia ja veropohjan rapautumista (9).

3.10

On tärkeää, että muut yhteisöverotukseen liittyvät kehityssuuntaukset ovat linjassa BEPS-hankkeen yhteydessä jo saavutettujen tulosten kanssa. Yksi hankkeen periaatteista on kohdentaa voitot eri maihin sen mukaan, missä arvo muodostuu.

3.11

ETSK korostaa asianmukaisen vaikutustenarvioinnin tarvetta ja katsoo, ettei tehty vaikutustenarviointi ole riittävän kattava. Komissio ei ole analysoinut, miten ehdotettu väliaikainen toimenpide vaikuttaa investointeihin, startup-yrityksiin, työpaikkoihin ja kasvuun, eikä arvioinnissa tuoda myöskään esiin ehdotusten vaikutuksia pk-yrityksiin.

3.12

Lisäksi on syytä analysoida pienten ja suurten talouksien maihin kohdistuvia tulovaikutuksia sekä vaikutuksia, jotka johtuvat eri maissa BEPS-sääntöjen täytäntöönpanon ohella toteutettavista muista toimenpiteistä ja Yhdysvaltojen verouudistuksesta.

3.13

ETSK on huolissaan siitä, että liikevaihdon verotus ja komission selvästi myöntämät mahdolliset kielteiset ketjureaktiovaikutukset voisivat haitata digitaalisten palvelujen ja erityisesti startup-yritysten kehitystä. Ketjureaktiovaikutuksia syntyy, kun palvelut myydään useampaan kertaan ja niitä verotetaan joka kerta.

3.14

Komitea katsoo, että kiinteän toimipaikan olemassaoloa koskevaa 7 miljoonan euron kynnysarvoa, josta lähtien uutta järjestelmää olisi tarkoitus soveltaa, pitäisi nostaa. Olisi suotavaa, että asian käsittely neuvostossa johtaa tulokseen, joka ei uhkaa hankaloittaa digitalisaatiota vaan joka tehostaa sisämarkkinoiden toimintaa. ETSK korostaa, että digitaalialan tosiasiallista verotustasoa arvioitaessa on tarpeen ottaa huomioon BEPS-sääntöjen meneillään olevasta täytäntöönpanosta johtuvat verolainsäädännön muutokset ja etenkin EU:ssa toimivien yhdysvaltalaisten digitaaliyritysten verotuksen huomattava kiristyminen Yhdysvalloissa maan verolainsäädännön (10) muutosten vuoksi.

3.15

Liikevaihdon verottaminen liikevoiton sijaan ja verojen kantaminen siellä, missä myynti tapahtuu, eikä siellä, missä arvo luodaan, merkitsee perustavanlaatuista muutosta nykyisiin verotusperiaatteisiin. ETSK on huolissaan siitä, että suurempien talouksien maat, joissa on paljon kuluttajia, hyötyvät tällaisesta verotuksen muutoksesta vientiä harjoittavien pienten talouksien kustannuksella. Komitea painottaa, että jokaisen digitaalisiin liiketoimintamalleihin sovellettavan lyhyen tai pitkän aikavälin verotusratkaisun on johdettava kaikkien EU:n jäsenvaltioiden talouksien kannalta oikeudenmukaiseen ja tasapuoliseen taloudelliseen tulokseen.

3.16

Ehdotettu väliaikainen toimenpide tarkoittaa sitä, että myös kannattamattomia yrityksiä verotettaisiin. Komitea korostaa, että nykyinen globaali yhteisöverojärjestelmä perustuu voittojen verotukseen, mutta myöntää, että myyntimaa ei saa verotuloja yritysten tuottamasta voitosta silloin, kun kyse on digitaaliyrityksistä, jotka eivät ole siellä fyysisesti läsnä.

3.17

4. Erityistä

4.1

Kiinteää kolmen prosentin verokantaa, joka on yksi Euroopan komission ehdotukseen sisältyvistä elementeistä, voidaan pitää vain ohjeellisena, sillä asia edellyttää huolellista arviointia. Lisäksi voitaisiin harkita tietynasteista joustoa kulloisenkin yrityksen veronmaksukyvyn huomioon ottamiseksi.

4.2

Voittojen ja tappioiden kohteluun liittyvien rajatylittävien helpotus- ja hyvitysjärjestelyjen puuttuminen ja siirtohinnoitteluun ja kiinteään toimipaikkaan liittyvien riitojen suuri määrä EU:ssa johtaa usein kaksinkertaiseen verotukseen kansainvälisissä tilanteissa, mikä muodostaa merkittäviä esteitä sisämarkkinoille. Sellaisen digitaalisten palvelujen liikevaihtoveron käyttöönotto, jota ei hyvitetä muissa maissa kannettavasta tuloverosta, lisäisi kaksinkertaista verotusta entisestään ja toisi sisämarkkinoille vielä yhden lisäesteen. ETSK:n mielestä on tärkeää välttää ottamasta käyttöön minkäänlaiseen kaksinkertaiseen verotukseen johtavia toimenpiteitä.

4.3

OECD:n menetelmä kiinteän toimipaikan määritelmän kehittämiseksi on dynaaminen prosessi, jossa muutoksille on periaatteessa saatu maailmanlaajuinen hyväksyntä. Poikkeaminen tästä menettelytavasta ehdottamalla yksipuolisesti sovellettavaa määritelmää lisää kansainvälisen verojärjestelmän monimutkaisuutta ja sijoittajien epävarmuutta. Jopa siinä epätodennäköisessä tapauksessa, että OECD omaksuisi saman määritelmän digitaalitaloutta käsittelevässä loppuraportissaan, joka sen on määrä antaa vuonna 2020, ei kestäisi kauaakaan, kun nämä kaksi järjestelmää poikkeaisivat toisistaan (11).

4.4

ETSK on huolissaan siitä, että digitaalisten palvelujen käyttäjien määrää pidetään verotuksellisen siteen perusteena. Noutokertojen määrää verkkosivuilla on helppo manipuloida, ja vaarana on, että yritykset eivät enää pysty vaikuttamaan siihen, millä lainkäyttöalueella niiden katsotaan toimivan.

Bryssel 12. heinäkuuta 2018.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1) COM(2018) 147 final.

(2) COM(2018) 148 final.

(3) COM(2018) 146 final.

(4) COM(2018) 146 final. Ks. lisäksi EUVL C 434, 15.12.2017, s. 58.

(https://www.eesc.europa.eu/en/our-work/opinions-information-reports/opinions/common-consolidated-corporate-tax-base).

(5) COM(2017) 547 final.

(6) COM(2018) 146 final, s. 5.

(7) COM(2018) 146 final, s. 6.

(8) OECD 2015.

(9) Komission mukaan yritysten voitonsiirtojen ja niiden aiheuttaman veropohjan rapautumisen arvo on 50–70 miljardia euroa, mikä vastaa 4:ää promillea BKT:stä. COM(2018) 81 final.

(10) Tax Cuts and Jobs Act, 22. joulukuuta 2017.

(11) Tämä johtuu siitä, että EU:n direktiivissä säätämää kiinteän toimipaikan määritelmää kehitettäisiin Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön kautta, kun taas muualla maailmassa sovellettavaa OECD:n esittämää määritelmää kehitettäisiin OECD:n jatkuvien tarkistusten ilmentämän kansainvälisen yhteisymmärryksen keinoin.

10.10.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 367/78

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin kansalaisten henkilökorttien sekä oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen käyttäville unionin kansalaisille ja heidän perheenjäsenilleen myönnettävien oleskeluasiakirjojen turvallisuuden lisäämisestä”

(COM(2018) 212 final – 2018/0104 (COD))

(2018/C 367/15)

Yleisesittelijä:

Jorge PEGADO LIZ

Lausuntopyyntö	Euroopan parlamentti, 28.5.2018 neuvosto, 18.6.2018
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 21 artiklan 2 kohta ja 304 artikla
Vastaava erityisjaosto	”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus”
Työvaliokunnan päätös	22.5.2018
Hyväksyminen täysistunnossa	11.7.2018
Täysistunnon nro	536
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	155/8/5

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK suhtautuu erittäin myönteisesti tässä tarkasteltavaan aloitteeseen, jota se pitää tarpeellisena ja kiireellisenä, ja on yhtä mieltä oikeusperustasta, joka on asianmukainen ehdotuksen suppeuteen nähden, sekä valitusta oikeudellisesta välineestä. Komitea vahvistaa, että ehdotus noudattaa toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita sekä perusoikeuksia, ja kehottaa panemaan ehdotuksen kiireellisesti täytäntöön.

1.2

Komitea kannattaa myös haltijan kasvokuvan ja kahden sormenjälkikuvan pakollista sisällyttämistä yhteentoimivassa muodossa ja myös vaatimusta biometristen tietojen erottamisesta kaikista muista näihin kortteihin mahdollisesti sisältyvistä tiedoista.

1.3

ETSK katsoo kuitenkin, ettei komissio perustele lainsäädännöllistä valintaansa kaikilta osin eikä tuo esiin syitä, jotka ovat estäneet sitä esittämästä lainsäädännön laajempaan yhdenmukaistamiseen perustuvaa ehdotusta niin, että luodaan aidosti yhtenäinen henkilöasiakirjojen järjestelmä, johon liittyy kiistattomia etuja turvallisuuden, yksinkertaisuuden ja tarkastusten nopeuden ja menettelyiden yhtenäisyyden kannalta, mikä olisi kiistämättömästi palvellut kansalaisten etua. Komitea ei ymmärrä, miksei ehdotukseen ole sisällytetty vaikutustenarvioinnin liitteessä mainittuja pakollisia tietoja samaan tapaan kuin on toimittu unionin kansalaisille tarkoitettujen oleskeluasiakirjojen osalta, toisin sanoen asiakirjan nimeä, haltijan nimeä, sukupuolta, kansalaisuutta, syntymäaikaa, syntymäpaikkaa ja myöntämispaikkaa, allekirjoitusta ja asiakirjan voimassaolon päättymispäivää.

1.4

Komitea katsoo lisäksi, että ehdotus jää riittämättömäksi suhteessa REFIT-ohjelman päätelmiin ja kansalaisten kuulemisiin, joissa on tullut esiin tilanteita, jotka estävät selkeästi vapaan liikkuvuuden EU:n alueella, sillä ehdotuksessa säilytetään vapaaehtoisuus, kun kyse on jäsenvaltioiden mahdollisuudesta ottaa käyttöön henkilökortteja kansallisilla alueillaan sekä määritellä soveltamisala, vähimmäistiedot ja henkilökorttien tyyppi.

1.5

ETSK olisi toivonut, että komissio olisi tarkastellut mahdollisuutta luoda eurooppalainen henkilökortti, joka antaisi EU:n kansalaisille oikeuden äänestää kyseistä korttia käyttäen, vaikkakin tätä tarkoitusta varten sen olisi käytettävä toista oikeusperustaa.

1.6

ETSK pelkää, että uusiin henkilökortteihin liittyvien sääntöjen noudattamisesta aiheutuvat kustannukset siirtyvät kansalaisille läpinäkymättömällä tavalla ja epäsopivassa ja suhteettomassa määrin, koska asia jätetään täysin jäsenvaltioiden viranomaisten harkintavaltaan.

1.7

ETSK katsoo niin ikään, että ehdotuksessa olisi voitu tarkastella myös muita lisätietoja, joita jäsenvaltiot sisällyttävät näihin kortteihin, ja tarvittaessa yhdenmukaistaa niitä sekä niiden sisällyttämisen osalta että siltä osin kuin kyse on siitä, että niitä käyttävät asianomaiset osapuolet tai kolmannet osapuolet.

1.8

ETSK pitää olennaisen tärkeänä, että Euroopan komissio seuraa ja valvoo tämän ehdotuksen täytäntöönpanoa varmistaakseen, että tässä tarkasteltavan ehdotuksen kohteena olevat asiakirjat tunnustetaan täysimääräisesti paitsi henkilöasiakirjoina myös välineenä, joka oikeuttaa haltijan toteuttamaan joukon toimia missä tahansa jäsenvaltiossa, muun muassa liikkumaan Schengen-alueella, hankkimaan tavaroita ja palveluja, erityisesti rahoituspalveluja, sekä käyttämään julkisia ja yksityisiä palveluja.

1.9

Kun otetaan huomioon tämän asetuksen tarpeellisuus ja kiireellisyys, ETSK suosittelee, että sen voimaantulolle ja myöhemmälle seurannalle asetettuja määräaikoja lyhennetään yleisesti.

1.10

ETSK kehottaa komissiota, Euroopan parlamenttia ja jäsenvaltioita tarkastelemaan tekemiään ehdotuksia, jotka koskevat erityisesti komitean olennaisina pitämiä näkökohtia sekä eräissä jäsenvaltioissa olennaisiksi osoittautuneita tiettyjä sääntöjä näiden asiakirjojen käytöstä, kun kyse on kolmansista osapuolista.

2. Lyhyt tiivistelmä ehdotuksen sisällöstä ja sen perusteluista

2.1

Komission tiedonannossa Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle ja neuvostolle ”Neljästoista raportti edistymisestä kohti toimivaa ja todellista turvallisuusunionia” (1), jossa käsitellään muun muassa kehitystä Euroopan puolustuksen kahden pääpilarin alalla – terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden ja niiden tukimekanismien torjunta sekä puolustusvalmiuden ja selviytymiskyvyn parantaminen kyseisten uhkien varalta –, komissio mainitsee muiden toimenpiteiden ohella (2) kansallisten henkilökorttien ja oleskelulupien turvallisuuden parantamista koskevan lainsäädäntöehdotuksen, jonka ”ansiosta terroristien ja muiden rikollisten on jatkossa vaikeampi väärinkäyttää tai väärentää näitä asiakirjoja EU:n alueelle tuloa tai siellä liikkumista varten”.

2.2

Kyseisessä tiedonannossa todetaan erityisesti, että kuten vilpillisiä asiakirjoja koskevat Euroopan raja- ja merivartioviraston tilastot osoittavat, ”kansalliset henkilökortit, joiden turvatekijät ovat heikot, ovat yleisimmin vilpillisesti käytettyjä matkustusasiakirjoja”. Osana joulukuussa 2016 hyväksyttyä toimintasuunnitelmaa matkustusasiakirjoihin liittyvien petosten torjunnan lujittamiseksi EU:ssa komissio hyväksyi yhdessä tämän raportin kanssa ehdotuksen asetukseksi unionin kansalaisille myönnettävien henkilökorttien ja unionin kansalaisille ja heidän perheenjäsenilleen myönnettävien oleskelulupien turvallisuuden parantamisesta. ”Henkilökorttien ja oleskelulupien parempien turvatekijöiden ansiosta rikollisten on jatkossa vaikeampi väärinkäyttää tai väärentää näitä asiakirjoja EU:ssa liikkumista tai EU:n ulkorajojen ylittämistä varten. Turvallisemmat henkilöasiakirjat auttavat parantamaan EU:n ulkorajojen valvontaa (myös terrorismiin syyllistyneiden vierastaistelijoiden ja näiden perheenjäsenten palaamisen aiheuttaman haasteen osalta), ja samalla turvallisempien ja luotettavampien asiakirjojen ansiosta EU:n kansalaisten on helpompi käyttää oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen”, todetaan asianomaisessa ehdotuksessa.

2.3

Komission ehdotuksessa, jota on edeltänyt vaikutustenarviointi ja julkinen kuuleminen, vahvistetaan kansallisille henkilökorteille asiakirjojen turvallisuutta koskevat vähimmäisvaatimukset, erityisesti se, että biometrinen valokuva ja sormenjäljet on tallennettava henkilökortin mikrosirulle. Ehdotuksessa säädetään myös liikkuville EU:n kansalaisille myönnettävässä oleskeluluvassa esitettävistä vähimmäistiedoista sekä EU:n kansalaisten perheenjäsenten, jotka eivät ole EU:n kansalaisia, oleskelulupien täydestä yhdenmukaistamisesta. Komissio kehottaa lainsäätäjiä tarkastelemaan säädösehdotusta viipymättä, jotta siitä päästäisiin ripeästi yhteisymmärrykseen.

2.4

Tarkasteltavana olevaa asetusehdotusta on arvioitava nimenomaan tässä kokonaisvaltaisessa kehyksessä. Ehdotuksen tavoitteista voidaan mainita erityisesti seuraavat:

a)	Parannetaan ja vahvistetaan ulkorajojen valvontaa.

b)	Torjutaan terrorismia ja järjestäytynyttä rikollisuutta ja luodaan todellinen turvallisuusunioni.

c)	Helpotetaan EU:n kansalaisten liikkumista heidän käyttäessään oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen ja mahdollistetaan se, että he voivat todistaa henkilöllisyytensä julkisissa ja yksityisissä elimissä, kun he käyttävät oikeuttaan oleskella toisessa EU-maassa.

d)	Vahvistetaan EU:n toimia matkustusasiakirjoihin liittyvien petosten torjumiseksi sekä vähennetään väärentämisen ja asiakirjapetosten riskiä.

e)	Estetään väärinkäytökset ja asiakirjojen turvallisuuspuutteista johtuvat sisäisen turvallisuuden uhat.

f)	Estetään matkustaminen kolmansiin maihin terroritoimintaan osallistumista varten ja paluu EU:hun ilman rangaistusta.

2.5

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi komissio esitti tässä tarkasteltavan ehdotuksen asetukseksi, jota se pitää SEUT-sopimuksen 21 artiklan 2 kohtaan perustuvana asianmukaisena oikeudellisena välineenä ja jonka se katsoo noudattavan toissijaisuusperiaatetta ja pysyvän suhteellisuusperiaatteen asettamissa rajoissa.

2.6

Arvioitavana oli kolme vaihtoehtoa: nykytilanteen säilyttäminen, laajan yhdenmukaistamisen toteuttaminen tai sellaisen järjestelmän käyttöönottaminen, jossa määritellään henkilökorttien turvallisuutta koskevat vähimmäisvaatimukset ja EU:n kansalaisille myönnettävien oleskeluasiakirjojen yhteiset vähimmäisvaatimukset ja jossa lisäksi käytetään EU-kansalaisten perheenjäsenten, jotka tulevat kolmansista maista, oleskelukorttien osalta yhteistä yhtenäistä kaavaa oleskeluluvissa, joita myönnetään kolmansien maiden kansalaisille. Näistä valituksi tuli viimeksi mainittu vaihtoehto, jonka katsottiin noudattavan perusoikeuksia, erityisesti perusoikeutta tietosuojaan ja yksityiselämän suojaan.

2.7

Tässä tarkasteltavaa ehdotusta on vielä täydennettävä ei-sitovilla toimenpiteillä (kuten valveuttamis- ja koulutustoimilla), joilla varmistetaan sujuva täytäntöönpano kunkin jäsenvaltion erityistilanteen ja -tarpeiden mukaan ja joista voidaan mainita erityisesti seuraavat:

a)	ohjelma asetuksen tuotosten, tulosten ja vaikutusten seurantaa varten

b)	jäsenvaltioiden ilmoitukset komissiolle vuoden kuluttua soveltamisen alkamisesta ja sen jälkeen vuosittain tiedoista, joita pidetään olennaisina asetuksen toimivuuden tehokkaaksi seuraamiseksi

komission arvio lainsäädäntökehyksen vaikuttavuudesta, tehokkuudesta, merkityksellisyydestä, johdonmukaisuudesta ja EU:n lisäarvosta kuuden vuoden kuluttua soveltamispäivästä sen varmistamiseksi, että asetuksen soveltamisesta on riittävästi tietoa, sekä sidosryhmien kuulemiset palautteen saamiseksi toteutettujen lainsäädännöllisten muutosten ja ei-sitovien toimenpiteiden vaikutuksista.

3. Yleistä

3.1

ETSK suhtautuu erittäin myönteisesti tarkasteltavana olevaan aloitteeseen, jonka tarpeellisuuden se on jo tuonut esiin muissa lausunnoissaan, ja on yhtä mieltä oikeusperustasta, joka on asianmukainen ehdotuksen suppeuteen nähden, sekä valitusta oikeudellisesta välineestä. Komitea vahvistaa, että ehdotus on toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukainen ja noudattaa perusoikeuksia, ja kehottaa lisäksi panemaan ehdotuksen kiireellisesti täytäntöön.

3.2

Komitea kannattaa myös haltijan kasvokuvan ja kahden sormenjälkikuvan pakollista sisällyttämistä yhteentoimivassa muodossa – sekä suunniteltuja poikkeuksia – ja myös vaatimusta biometristen tietojen erottamisesta kaikista muista näihin kortteihin mahdollisesti jäsenvaltioiden päätöksellä sisällytettävistä tiedoista.

3.3

Komitea muistuttaa REFIT-ohjelman päätelmistä ja kansalaisten kuulemisista, joissa on tullut esiin tilanteita, jotka estävät selkeästi vapaan liikkuvuuden EU:n alueella. Tähän ovat syynä erityisesti henkilökortit, joita viranomaiset eivät tunnusta käyviksi matkustusasiakirjoiksi, erilaiset voimassaoloajat, joiden johdosta henkilökorttien tunnustaminen jäsenvaltioissa vaikeutuu, sekä vaikeudet, joita kansalaiset kokevat tavaroita ja palveluja hankkiessaan.

3.4

Komitea katsoo kuitenkin, että ehdotus jää riittämättömäksi suhteessa näihin samaisiin päätelmiin, sillä siinä säilytetään vapaaehtoisuus, kun kyse on jäsenvaltioiden mahdollisuudesta ottaa käyttöön henkilökortteja kansallisilla alueillaan sekä määritellä soveltamisala, vähimmäistiedot ja henkilökorttien tyyppi.

3.5

ETSK muistuttaa, että henkilökortit myönnetään yleensä tärkeimpänä todisteena haltijan henkilöllisyydestä, mikä mahdollistaa näin sen, että kansalaiset voivat käyttää rahoituspalveluja – erityisesti avata pankkitilin –, saada sosiaalietuuksia, päästä terveydenhuollon ja koulutuksen piiriin sekä käyttää lakisääteisiä ja poliittisia oikeuksia.

3.6

Eurooppalaisen henkilöllisyystodistuksen luomisen oikeudellisia ja poliittisia puitteita käsittelevässä Euroopan parlamentin tutkimuksessa (The Legal and Political Context for setting a European Identity Document) esitettyjen päätelmien tapaan ETSK olisi lisäksi toivonut, että komissio olisi tarkastellut myös mahdollisuutta luoda eurooppalainen henkilökortti, joka antaisi EU:n kansalaisille oikeuden äänestää ainoastaan kyseistä korttia käyttäen, vaikkakin tätä tarkoitusta varten sen olisi käytettävä toista oikeusperustaa.

3.7

ETSK pelkää lisäksi, että uusiin henkilökortteihin liittyvien sääntöjen noudattamisesta aiheutuvat kustannukset siirtyvät kansalaisille läpinäkymättömällä tavalla, koska asia jätetään täysin jäsenvaltioiden viranomaisten harkintavaltaan. ETSK katsookin, että tämän ehdotuksen vaikutuksista aiheutuvia kustannuksia on arvioitava edeltä käsin, jotta ne olisivat kohtuullisia ja oikeasuhteisia.

3.8

ETSK painottaa, että tässä tarkasteltavan ehdotuksen vaikutustenarvioinnin mukaan monet henkilötodistuksia myöntävät jäsenvaltiot eivät salli vielä biometristen tietojen keräämistä (Italia, Ranska, Romania, Kroatia, Tšekki, Suomi, Malta, Slovakia ja Slovenia), minkä johdosta on tärkeää täsmentää ja varmistaa etukäteen taloudelliset ja tekniset vaikutukset, jotka näillä toimenpiteillä on kansalaisten ja asianomaisten viranomaisten kannalta.

3.9

ETSK korostaa myös, että tässä ehdotuksessa on selkiytettävä henkilökortin laillisuutta välineenä, joka oikeuttaa haltijansa toteuttamaan joukon toimia missä tahansa jäsenvaltiossa, muun muassa liikkumaan Schengen-alueella ja hankkimaan tavaroita ja palveluja, erityisesti rahoituspalveluja.

3.10

Komitea ei myöskään voi olla tuomatta esiin ongelmia, joita on esiintynyt oleskeluasiakirjojen osalta liittyen muun muassa asiakirjojen moninaisuuteen ja maahanpääsyn epäämiseen jäsenvaltioissa sekä olennaisten tavaroiden ja palvelujen saatavuudessa. Komitea pelkääkin, ettei tarkasteltavana oleva ehdotus ole riittävä näiden tilanteiden ratkaisemiseksi.

3.11

Komitea kuitenkin painottaa, että on noudatettava tietojen käsittelyn minimoinnin periaatetta ja varmistettava, että biometristen tietojen keräämisen tarkoitusperät ovat selkeät ja avoimet ja perustuvat laillisiin, rajattuihin ja avoimiin tavoitteisiin.

3.12

ETSK katsoo, ettei Euroopan komissio perustele lainsäädännöllistä valintaansa kaikilta osin eikä tuo esiin syitä, jotka ovat estäneet sitä esittämästä lainsäädännön laajempaan yhdenmukaistamiseen perustuvaa ehdotusta niin, että luodaan aidosti yhtenäinen henkilöasiakirjojen järjestelmä, johon liittyy kiistattomia etuja turvallisuuden, yksinkertaisuuden ja tarkastusten nopeuden ja menettelyiden yhtenäisyyden kannalta, mikä olisi kiistämättömästi palvellut kansalaisten etua. Komitea ei ymmärrä, miksei komissio tuo tätä yhdenmukaistamista esiin edes keskipitkän aikavälin tavoitteena. Lisäksi tätä vaihtoehtoa, kuten komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa (SWD(2018) 111 final) (3) nimenomaisesti todetaan, ovat pitäneet parempana ”[u]seimmat kuulemiseen osallistuneet EU:n kansalaiset[, jotka] puoltavat kansallisten henkilökorttien laajempaa yhdenmukaistamista EU:ssa (ID 2) ja kannattavat oleskeluasiakirjojen kokonaisvaltaista yhdenmukaistamista (RES 3)”.

3.13

Komitea ei ymmärrä, miksei ehdotukseen ole sisällytetty tarkasteltavana olevan ehdotuksen vaikutustenarvioinnin liitteessä mainittuja pakollisia tietoja samaan tapaan kuin on toimittu unionin kansalaisille tarkoitettujen oleskeluasiakirjojen osalta, toisin sanoen asiakirjan nimeä, haltijan nimeä, sukupuolta, kansalaisuutta, syntymäaikaa, syntymäpaikkaa ja myöntämispaikkaa, allekirjoitusta ja asiakirjan voimassaolon päättymispäivää.

3.14

ETSK painottaa, että on tarpeen lisätä petostapauksiin liittyviä valvontatoimia kiinnittämällä erityistä huomiota liikenteeseen, etenkin lento-, maa- ja meriliikenteeseen, ja että rajaviranomaisille on osoitettava henkilö-, logistiikka- ja teknisiä resursseja, jotta varmistetaan paitsi kaikkien jäsenvaltioiden asiakirjojen tunnustaminen myös niiden valvonnan tehostaminen.

3.15

Näin ollen on olennaisen tärkeää, että Euroopan komissio seuraa ja valvoo tämän ehdotuksen täytäntöönpanoa varmistaakseen, että tässä tarkasteltavan ehdotuksen kohteena olevat asiakirjat tunnustetaan täysimääräisesti matkustusasiakirjoina sekä julkisten ja yksityisten palvelujen käytön oikeuttavina asiakirjoina.

3.16

4. Erityistä

4.1

1 ARTIKLA – Kun otetaan huomioon tarkasteltavana olevan ehdotuksen kattavuus, ETSK katsoo, että ehdotuksen kohteessa olisi mainittava vähimmäistietovaatimukset.

ETSK korostaa tarvetta vahvistaa selkeästi, että tarkasteltavana oleva asetus noudattaa laillisuusperiaatetta sekä kansalaisten tunnistetietojen aitouden, totuudenmukaisuuden, yksiselitteisyyden ja turvallisuuden periaatteita.

4.2

2 ARTIKLA – Soveltamisalan lisäksi ja direktiivin 2004/38/EY soveltamista rajoittamatta ETSK kiinnittää huomiota siihen, että ehdotuksessa on määriteltävä käsite ”henkilökortti, jonka jäsenvaltiot antavat omille kansalaisilleen” sen varmistamiseksi, että kyseessä on asiakirja, joka on yhdenmukaistettu kaikissa jäsenvaltioissa.

4.3

3 ARTIKLAN 2 KOHTA – ETSK kyseenalaistaa tarpeen sisällyttää tekstiin maininta toisesta virallisesta kielestä, sillä se ei pidä sitä sopivana ja asianmukaisena asiakirjan tunnustamisen helpottamiseksi rajatylittävissä tapauksissa.

4.4

3 ARTIKLAN 10 KOHTA – ETSK katsoo, että näiden asiakirjojen voimassaoloajat olisi vahvistettava asetuksessa yhdenmukaisesti yhdenmukaisten ikäryhmien mukaan.

4.5

5 ARTIKLA – Henkilökorttien voimassaolon tulisi päättyä kolmen vuoden kuluttua viiden vuoden sijasta.

4.6

6 ARTIKLA

4.6.1

Oleskeluasiakirjojen tulisi sisältää lisäksi seuraavat tiedot:

—	vanhempien nimet

—	kansalaisuus

—	syntymäpaikka

—

sukupuoli

—

pituus

—	silmien väri

—	allekirjoitus.

4.6.2

Haltijan etu- ja sukunimen on oltava täydellinen, yhdenmukainen syntymätodistuksessa mainitun nimen kanssa ja virallisen kirjoitusasun mukainen, jotta voidaan varmistaa kansalaisten henkilöllisyyden todennettavuus.

4.7

8 ARTIKLAN 2 KOHTA – Oleskelukorttien voimassaolon tulisi päättyä kolmen vuoden kuluttua viiden vuoden sijasta.

4.8

10 ARTIKLA – Asetuksen (EU) 2016/679 soveltamista rajoittamatta ETSK katsoo, että tässä tarkasteltavaan ehdotukseen olisi sisällytettävä erityisiä sääntöjä tietokannan tarkoituksesta sekä henkilötietojen keräämis- ja ajantasaistamismenetelmistä, henkilötietojen ilmoittamisesta ja niiden konsultoimisesta sekä henkilötietoihin pääsystä ja niiden säilyttämisestä.

4.9

12 ARTIKLAN 1 KOHTA – Määräaika asetuksen täytäntöönpanoa koskevan kertomuksen antamiselle tulisi olla kolme vuotta neljän vuoden sijasta, kuten itse asiassa todetaan johdanto-osan 21 kappaleessa.

4.10

12 ARTIKLAN 2 KOHTA – Määräaika arviointikertomuksen antamiselle tulisi olla viisi vuotta kuuden vuoden sijasta.

4.11

Komitea pitää suositeltavana, että asetuksessa vahvistetaan määräaika henkilökortin hakemiselle syntymän jälkeen (esimerkiksi 30 päivää).

4.12

Asetuksessa on lisäksi säädettävä, että minkä tahansa julkisen tai yksityisen tahon suorittaman henkilöllisyyden varmistamisen yhteydessä voimassa olevan henkilökortin pidättäminen tai säilytykseen otto korttia näytettäessä on mahdollista ainoastaan silloin, kun jäsenvaltioiden turvallisuus ja puolustus sitä edellyttää, ja että niin ikään on kiellettyä kortin jäljentäminen valokopioimalla tai muulla keinoin ilman haltijan nimenomaista suostumusta, paitsi oikeusviranomaisen päätöksellä ilmeisten turvallisuuteen, petoksen tai väärinkäytöksen estämiseen sekä tietosuojaan ja yksityisyyden suojaan liittyvistä syistä.

4.13

Asetuksessa on myös säädettävä erikseen tietojen välittömästä poistamisesta siinä tapauksessa, että kortti katoaa, varastetaan, ryöstetään tai vaihdetaan, virallisten asiakirjojen vilpillisen käytön estämiseksi.

Bryssel 11. heinäkuuta 2018.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1) COM(2018) 211 final, 17. huhtikuuta 2018.

(2) Maininnan arvoisia ovat erityisesti uudet välineet sähköisen todistusaineiston keräämiseksi rikosoikeudellisissa menettelyissä; rahoitusta koskevien tietojen käytön helpottaminen vakavien rikosten ennalta ehkäisemisessä, paljastamisessa, tutkimisessa tai vakaviin rikoksiin liittyvissä syytetoimissa; tiukemmat säännöt omatekoisissa räjähteissä käytettäville räjähteiden lähtöaineille; ampuma-aseiden tuonnin ja viennin parempi valvonta ampuma-aseiden laittoman kaupan estämiseksi; terroristisen verkkosisällön torjunta; tietojärjestelmien yhteentoimivuuden ja tietojenvaihdon parantaminen; suojautuminen kemiallisilta, biologisilta, säteilyyn ja ydinaineisiin liittyviltä riskeiltä sekä julkisten tilojen suojelu; kyberrikollisuuden torjuminen ja kyberturvallisuuden parantaminen.

(3) Tiivistelmä vaikutustenarvioinnista, joka sisältyy ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin kansalaisten henkilökorttien sekä oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen käyttäville unionin kansalaisille ja heidän perheenjäsenilleen myönnettävien oleskeluasiakirjojen turvallisuuden lisäämisestä.

10.10.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 367/84

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi säännöistä, joilla helpotetaan rahoitus- ja muiden tietojen käyttöä tiettyjen rikosten ennalta estämistä, paljastamista, tutkimista tai niihin liittyviä syytetoimia varten, ja neuvoston päätöksen 2000/642/YOS kumoamisesta”

(COM(2018) 213 final – 2018/0105 (COD))

(2018/C 367/16)

Yleisesittelijä:

Victor ALISTAR

Lausuntopyyntö	Euroopan parlamentti, 28.5.2018
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 87 artiklan 2 kohta
Vastaava erityisjaosto	”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus”
Työvaliokunnan päätös	22.5.2018
Hyväksyminen täysistunnossa	12.7.2018
Täysistunnon nro	536
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	176/0/1

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK panee merkille, että unionin toimilla pyritään tarjoamaan lisäarvoa luomalla yhdenmukaistettu lähestymistapa, joka tehostaa kansallista ja rajatylittävää yhteistyötä vakavien rikosten ja terrorismin rahoituksen tutkinnassa. Lisäksi unionin tason toimilla voidaan luoda yhdenmukaiset säännökset muun muassa tietosuojasta, jotta yhteinen turvallisuuden ja oikeuden alue voisi toimia tehokkaasti.

1.2

Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi on tarpeen täydentää 114 artiklan nojalla perustettuihin rahanpesun selvittelykeskuksiin sovellettavaa sääntelykehystä oikeudellisella välineellä, joka luodaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 87 artiklan 2 kohdan nojalla. Valitussa vaihtoehdossa yhdistetään viidenteen rahanpesunvastaiseen direktiiviin (1) perustuva rahoitustietoihin pääsy sekä jäsenvaltioiden välisen oikeudellisen yhteistyön mekanismit.

1.3

Direktiiviehdotus on väline, jonka avulla on tarkoitus vahvistaa rikosten tutkinta- ja torjuntakapasiteettia Euroopan unionissa tarjoamalla jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille suorempi pääsy rahoitustietoihin, jotta nämä voivat paljastaa rikoshyödyt ja määrittää rikollisuuden muodot.

1.4

Komission määrittelemä soveltamisala kattaa rikosten tutkinnan ja torjumisen oikeudellisen yhteistyön mekanismien puitteissa. Tekstin 2 artiklan l alakohdassa viitataan Europolista annetun asetuksen (EU) 2016/794 (2) 3 artiklan 1 kohtaan siltä osin kuin on kyse ”vakavien rikosten” määritelmästä. ETSK katsoo, että olisi laadittava täsmällisempi ja rajoittavampi luettelo niistä rikoksista, joiden yhteydessä tämän mekanismin käyttö on sallittua.

1.5

Komission tulisi varmistaa, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa vahvistetut yksilön perusoikeudet ja tarve parantaa rikollisuuden ennalta ehkäisyyn ja torjuntaan liittyvän lainsäädännön soveltamista olisivat direktiiviehdotuksessa paremmin tasapainossa, jotta turvattaisiin turvallisuuden ja oikeuden toteutuminen unionissa.

1.6

Tasapaino eurooppalaisten rahoitustietoihin pääsyn ja periaatteellisen tietojen saamisen tarpeen välillä edellyttää, että direktiivi rajataan ainoastaan rikosten paljastamis- ja torjuntatarkoitukseen eikä sillä tavoitella liian yleisluonteisia ennalta estämisen periaatteellisia päämääriä. Tämän mukaisesti suositellaan, että otetaan käyttöön asianmukaisesti perusteltujen tapausten sääntö.

1.7

Keskitettyjä pankkitilirekisterejä voitaisiin täydentää lisäämällä niihin pääomamarkkinoille suuntautuvien investointien hoitajien käyttämien sijoitustilien rahoitustiedot, sillä nämäkin investoinnit voivat tosiasiallisesti olla yksi rahanpesun ja laittomasti hankitun rahoitushyödyn kätkemisen muoto. Lisäksi ETSK kehottaa komissiota arvioimaan, onko mahdollista yhdistää toisiinsa tiedot, jotka on kerätty viidennen rahanpesunvastaisen direktiivin (3), tämän direktiiviehdotuksen ja hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla annetun neljännen direktiivin (4) nojalla. Viimeksi mainitun direktiivin osalta tämä koskee vain vakavien rikosten dokumentointia, ainoana tarkoituksena tutkimusten aikana kerättyjen tietojen ja hallinnoitujen tietojen eroavuuksien toteaminen.

1.8

ETSK kehottaa sääntelyteknisten seikkojen näkökulmasta täydentämään 17 artiklaa menettelytapasäännöksillä, joissa viitataan oikeudellisesta yhteistyöstä ja rahoitustietojen vaihdosta kolmansien maiden kanssa annettuun unionin lainsäädäntöön.

1.9

ETSK pyytää komissiota tarkistamaan 2 artiklan f alakohdassa esitettyä ”lainvalvontatiedon” ja l alakohdassa esitettyä ”vakavien rikosten” määritelmää, jotta säännöt, joilla luodaan mekanismit unionin kansalaisten rahoitustietoihin pääsystä, olisivat selkeät, ennakoitavat ja oikeasuhteiset.

1.10

Lisäksi ETSK pyytää komissiota täsmentämään kansallisissa keskitetyissä pankkitilirekistereissä oleviin tietoihin pääsyn tarkoitusta: Kun tarkoituksena on ennalta ehkäisy, pääsy olisi rajattava tapauksiin, joissa on kyse eurooppalaisten yhteistä ja henkilökohtaista turvallisuutta uhkaavista rikoksista eli terrorismista, ihmiskaupasta ja laittomasta huumausainekaupasta. Kun sen sijaan tarkoituksena on tiettyjen rikosten paljastaminen, tutkiminen ja niihin liittyvät syytetoimet tai rikoshyödyn takaisin saaminen, pääsy olisi sallittava kaikkien vakavien rikosten yhteydessä.

2. Lausunnon taustaa

2.1

Rikolliset ryhmät, terroristit mukaan lukien, eivät operoi vain yhdessä jäsenvaltiossa, vaan niiden varat, kuten pankkitilit, sijaitsevat usein monissa maissa EU:ssa tai sen ulkopuolella. Ne hyödyntävät nykyteknologiaa, jonka avulla ne voivat muutamassa tunnissa siirtää rahaa useiden pankkitilien ja eri valuuttojen välillä.

2.2

ETSK panee merkille, että unionin toimilla pyritään tarjoamaan lisäarvoa luomalla yhdenmukaistettu lähestymistapa, joka tehostaa kansallista ja rajatylittävää yhteistyötä vakavien rikosten ja terrorismin rahoituksen tutkinnassa. Lisäksi unionin tason toimilla voidaan luoda yhdenmukaiset säännökset muun muassa tietosuojasta. Yhdenmukaista suojan tasoa on vaikea saavuttaa, jos jäsenvaltiot saavat säätää asiasta itsenäisesti.

2.3

Vaikka viidennellä rahanpesunvastaisella direktiivillä (5) on otettu käyttöön kansalliset keskitetyt pankkitilirekisterit, jotka parantavat rahanpesun selvittelykeskusten käsittelykapasiteettia ja tehokkuutta, on tutkinnan ja syytetoimien tehostamiseksi tarpeen varmistaa, että toimivaltaisilla oikeusviranomaisilla on nopeampi pääsy rahoitustietoihin. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi on tarpeen täydentää 114 artiklalla perustettujen rahanpesun selvittelykeskusten sääntelykehystä oikeudellisella välineellä, joka luodaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 87 artiklan 2 kohdan nojalla.

2.4

Näin toimivaltaisilla viranomaisilla olisi suora pääsy kansallisiin keskitettyihin pankkitilirekistereihin, mikä helpottaisi kansallisen oikeuden nojalla tutkintavaltuuksia käyttävien oikeusviranomaisten, veroviranomaisten ja korruption torjunnasta vastaavien viranomaisten työskentelyä. Tähän luokkaan kuuluvat myös varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavat toimistot, joiden tehtävänä on jäljittää ja tunnistaa rikollisia varoja ja mahdollisesti jäädyttää ja takavarikoida ne, jotta rikollisilta otetaan pois heidän saamansa hyöty.

2.5

Komission määrittelemä soveltamisala kattaa rikosten tutkinnan ja torjumisen oikeudellisen yhteistyön mekanismien puitteissa. Tekstin 2 artiklan l alakohdassa viitataan Europolista annetun asetuksen (EU) 2016/794 (6) 3 artiklan 1 kohtaan siltä osin kuin on kyse ”vakavien rikosten” määritelmästä. ETSK katsoo, että olisi laadittava täsmällisempi ja rajoittavampi luettelo niistä rikoksista, joiden yhteydessä tämän mekanismin käyttö on sallittua.

2.6

Pääsy kansallisiin keskitettyihin pankkitilirekistereihin on asetuksen (EU) 2017/1939 (7) nojalla myönnetty myös Euroopan syyttäjille tutkintakapasiteetin lisäämiseksi petostapauksissa, jotka kohdistuvat Euroopan unionin taloudellisiin etuihin.

3. Yleishuomioita

3.1

ETSK pitää tärkeänä jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten yhteistyömekanismeja ja on tyytyväinen komission aloitteeseen luoda mekanismeja, jotta jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset saavat nopeamman ja suoremman pääsyn muiden jäsenvaltioiden alueella sijaitseviin rahoitustietoihin.

3.2

3.3

3.4

Oikeutta yksityiselämän kunnioittamiseen ja yksityisyyden suojaan saa rajoittaa vain, jos toimenpide on oikeasuhtainen suhteessa yleisen edun mukaiseen tarpeeseen turvata turvallisuuden ja oikeuden toteutumisen olosuhteet Euroopan unionin alueella.

3.5

Tasapaino eurooppalaisten rahoitustietoihin pääsyn ja periaatteellisen tietojen saamisen tarpeen välillä edellyttää, että direktiivi rajataan ainoastaan rikosten paljastamiseen ja torjumiseen eikä sillä tavoitella liian yleisluonteisia ennalta estämisen periaatteellisia päämääriä. Tämän mukaisesti suositellaan, että otetaan käyttöön asianmukaisesti perusteltujen tapausten sääntö.

3.6

Pääsy rahoitustietoihin olisi myönnettävä vain viranomaisille, joilla on valtuudet rikosten tutkintaan ja syytetoimiin, sekä perustelluissa tapauksissa varojen takaisin hankinnasta vastaaville toimistoille, jotta ei luotaisi suuria määriä metatietoja, joita sitten säilyttävät sellaiset kansalliset tai eurooppalaiset tahot, joilla ei ole omaa toimivaltaa rikosten paljastamisen ja tutkinnan alalla.

3.7

3.8

Direktiiviehdotusta tulisi täydentää myös lisäämällä siihen menettelytapasäännöksiä, joissa viitataan muihin unionin säädöksiin oikeudellisesta yhteistyöstä ja rahoitustietojen vaihdosta kolmansien maiden kanssa, jotta seuraavat kaksi vaatimusta täyttyisivät: vahvistetaan yleiset oikeudelliset säännöt pätevän todistusaineiston keräämiseen sovellettavista oikeudellisista menettelyistä, kun muita säädösvälineitä sovelletaan täydentävästi, ja pannaan mahdollisimman laajasti täytäntöön perusteluosassa ja komission tekemässä jälkiarvioinnissa mainitut julkisen politiikan tavoitteet.

3.9

ETSK panee tyytyväisenä merkille, että komission direktiiviehdotukseen sisältyy hyvin selkeitä säännöksiä perusoikeuksien suojasta, mutta toteaa, että ne koskevat vain perustetun mekanismin ja keskitettyihin pankkitilirekistereihin pääsyn yhteydessä välitettäviä henkilötietoja eivätkä sisällä erillisiä sääntöjä perusoikeuksiin kuuluvan yksityisyyden suojan kunnioittamisesta tai menettelytakeista, jotka koskevat näiden oikeuksia rajoittamista.

4. Erityishuomioita ja suosituksia

4.1

Jotta voitaisiin taata, että yksityisyyden suojaan liittyvien perusoikeuksien rajoittaminen on käsiteltävänä olevassa direktiiviehdotuksessa säädettyjä yhteistyövälineitä käytettäessä perustellusti oikeasuhtaista, on 2 artiklan e alakohtaan sisältyvästä rahoitustietojen määritelmästä poistettava ennaltaestämistarkoitus, tämän vaikuttamatta viidennessä rahanpesunvastaisessa direktiivissä (8) vahvistettuun määritelmään, joka on säilytetty muuttamattomana tämän lausunnon aiheena olevan direktiiviehdotuksen 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa. Näin vältetään se vaara, että rikottaisiin Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen sisältyviä määräyksiä perusoikeuksista.

4.2

Kun tarkastellaan ”vakavien rikosten” määritelmää 2 artiklan l alakohdassa, jossa viitataan Europolista annetun asetuksen (EU) 2016/794 (9) liitteeseen 1, ottaen huomioon direktiiviehdotuksen henki ja tietoihin pääsystä vakavien rikosten ennalta estämiseksi annettujen sääntöjen tarkoitus, huomataan, että kaavailtu pääsy ei ole oikeasuhtainen asetettuun yleiseen tavoitteeseen nähden. Pääsy kansalaisten rahoitustietoihin voitaisiin myöntää esimerkiksi sellaisten rikosten ennalta estämiseksi, jotka liittyvät kuolemaan johtaviin tieliikenneonnettomuuksiin tai rasismiin, muukalaisvihaan tai kiristykseen.

4.3

ETSK kehottaa muuttamaan 2 artiklan l alakohdan määritelmää seuraavasti: ”’vakavilla rikoksilla’ rikollisuuden muotoja, jotka liittyvät terrorismiin, järjestäytyneeseen rikollisuuteen, laittomaan huumausainekauppaan, ihmiskauppaan, lahjontaan, rahanpesuun, ydin- ja radioaktiivisiin aineisiin liittyviin rikoksiin, maahanmuuttajien salakuljetukseen, ihmisen elinten ja kudosten laittomaan kauppaan, ihmisryöstöön, vapaudenriistoon ja panttivangin ottamiseen, ryöstöön tai varkauteen, taide-, antiikki- ja kulttuuriesineiden laittomaan kauppaan, unionin taloudellisia etuja vahingoittaviin rikoksiin, sisäpiirikauppaan ja finanssimarkkinoiden manipulointiin, ryöstön tapaiseen kiristykseen, väärentämiseen ja luvattomaan jäljentämiseen, rahan ja maksuvälineiden väärentämiseen, laittomaan ase-, ammus- ja räjähteiden kauppaan, ympäristön vahingoittamiseen, mukaan lukien alusten aiheuttamaan meren pilaantumiseen, seksuaaliseen hyväksikäyttöön, seksuaaliseen riistoon, mukaan lukien alaikäisten hyväksikäyttöä esittävään materiaaliin tai alaikäisten tai lasten lahjomiseen seksuaalisessa tarkoituksessa, joukkotuhontaan, rikoksiin ihmisyyttä vastaan ja sotarikoksiin”.

4.4

Vastaavasti tulee täsmentää sääntelyn tarkoitusta ja taata johdonmukaisuus ilmoitettujen julkisen politiikan tavoitteiden kanssa sallimalla pääsy kansallisiin keskitettyihin pankkitilirekistereihin vain terrorismin, laittoman huumausainekaupan tai ihmiskaupan ennalta estämiseksi sekä edellä mainittujen rikosten ja kaikkien muiden ehdotetussa direktiivissä määriteltyjen rikosten paljastamista, tutkimista tai niihin liittyviä syytetoimia sekä niistä rankaisemista ja aiheutuneiden vahinkojen korvaamista varten.

4.5

Direktiiviehdotuksen 5 artiklaa tulee täydentää uudella 3 kohdalla, jossa säädetään oikeasuhtaisuuden ja perusteltavuuden takaamisesta yksityisyyden suojan näkökulmasta lainvalvontaviranomaisten saadessa pääsyn tietoihin ja myös rahoitustietoihin. Tämän vuoksi 3 kohtaan täytyy sisällyttää velvoite tarkastella tietoihin pääsyä koskevia pyyntöjä tapauskohtaisesti käyttäen periaatteena ”asianmukaisesti perusteltua tapausta”, jotta voidaan varmistaa, että tilanteessa, jossa nämä tiedot päätyvät myöhemmin oikeudelliseksi todistusaineistoksi, tietoihin pääsy on myönnetty todisteiden hankkimista ja käyttöä koskevien laillisuusvaatimusten mukaisesti ja perusvapauksia ja -oikeuksia kunnioittaen, myös oikeudenmukaisen menettelyn näkökulmasta, kuten Strasbourgissa sijaitsevan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä on todettu, ja että näitä tietoja voidaan hyödyntää menestyksekkäästi kansallisissa tuomioistuimissa seuraamusten määräämiseen tehdyistä rikoksista.

4.6

Tästä syystä ei riitä, että säädetään, että pääsy luonnollisten henkilöiden rahoitustietoihin myönnetään noudattaen direktiiviehdotuksen 7 ja 8 artiklassa tarkoitettuja kansallisia menettelytakeita, sillä tiedot ovat myös sellaisten elinten saatavilla, joilla ei ole 10 artiklan mukaisia Europolille kuuluvia omia tutkintavaltuuksia.

4.7

Ehdotuksen 7 artiklan 1 kohdassa tulee ottaa huomioon edellä kohdassa 4.1 esitetyt huomautukset, jotka koskevat direktiiviehdotuksen 2 artiklan e alakohtaa. Näin ollen ehdotetaan, että 7 artiklan 1 kohta muutetaan kuulumaan seuraavasti: ”[– –] tarvitaan terrorismiin, ihmiskauppaan ja laittomaan huumausainekauppaan liittyvien rikosten ennalta estämistä sekä näiden ja muiden vakavien rikosten paljastamista, tutkimista ja niihin liittyviä syytetoimia varten”. Johdonmukaisuuden ja symmetrian vuoksi ehdotetaan, että 7 artiklan 2 kohtaa muutetaan vastaavasti.

4.8

ETSK on tyytyväinen siihen, että komission direktiiviehdotuksen 9 artiklan 4 kohdassa säädetään, että FIU.net-verkon teknisten ongelmien tapauksissa tietojen lähettämiseen käytettävien korvaavien keinojen tulee täyttää samat turvallisuusvaatimukset kuin kyseisen verkon. ETSK katsoo, että korvaavilla rahoitustietojen lähetystavoilla tulee tilanteen vaatiessa myös olla mahdollista tuottaa kirjallinen asiakirja sellaisin edellytyksin, että aitous voidaan varmistaa, kuten FIU.net-verkolta edellytetään.

4.9

ETSK pyytää, että 10 artiklassa, jossa määritellään Europolin pääsyoikeus vastaavasti kuin 3 artiklassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten pääsyoikeus, tämä pääsyoikeus määritellään suhteessa Europolin omiin tutkintavaltuuksiin ja että siihen liitetään tarvittavat takeet metatietojen analysoinnista.

Bryssel 12. heinäkuuta 2018.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/843, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen annetun direktiivin (EU) 2015/849 ja direktiivien 2009/138/EY ja 2013/36/EU muuttamisesta (EUVL L 156, 19.6.2018, s. 43).

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/794, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastosta (Europol) sekä neuvoston päätösten 2009/371/YOS, 2009/934/YOS, 2009/935/YOS, 2009/936/YOS ja 2009/968/YOS korvaamisesta ja kumoamisesta (EUVL L 135, 24.5.2016, s. 53).

(3) Ks. alaviite 1.

(4) Neuvoston direktiivi (EU) 2016/881, annettu 25 päivänä toukokuuta 2016, direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta verotuksen alalla (EUVL L 146, 3.6.2016, s. 8).

(5) Ks. alaviite 1.

(6) Ks. alaviite 2.

(7) Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).

(8) Ks. alaviite 1.

(9) Ks. alaviite 2.

10.10.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 367/88

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sähköistä todistusaineistoa rikosoikeudellisissa asioissa koskevista eurooppalaisista esittämis- ja säilyttämismääräyksistä”

(COM(2018) 225 final – 2018/0108 (COD))

ja ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi yhdenmukaisista säännöistä laillisten edustajien nimeämiseksi todistusaineiston keräämistä varten rikosoikeudellisissa menettelyissä”

(COM(2018) 226 final – 2018/0107(COD))

(2018/C 367/17)

Yleisesittelijä:

Christian BÄUMLER

Lausuntopyyntö	Euroopan parlamentti, 31.5.2018
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 82 artiklan 1 kohta
Vastaava erityisjaosto	”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus”
Työvaliokunnan päätös	22.5.2018
Hyväksyminen täysistunnossa	12.7.2018
Täysistunnon nro	536
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	157/2/0

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK katsoo tietopalvelujen käytön lisääntymisen olevan haaste lainvalvonnalle. Luotettavaa yhteistyötä palveluntarjoajien kanssa ei toistaiseksi ole ja avoimuus on puutteellista, ja lisäksi tutkintatoimenpiteitä koskevaan toimivaltaan liittyy oikeudellista epävarmuutta.

1.2

ETSK on tyytyväinen siihen, että ehdotetulla asetuksella sähköistä todistusaineistoa koskevista eurooppalaisista esittämis- ja säilyttämismääräyksistä otetaan käyttöön sitovat eurooppalaiset välineet tietojen turvaamiseksi ja saamiseksi käyttöön.

1.3

1.4

ETSK on tyytyväinen siihen, että eurooppalaisen esittämismääräyksen on tarkoitus koskea vain vakavampia rikoksia. Komitea huomauttaa kuitenkin, että tavoite onnistuttaisiin pikemminkin saavuttamaan niin, että lähtökohdaksi otettaisiin kolmen kuukauden vähimmäisrangaistus eikä kolmen vuoden enimmäisrangaistusta.

1.5

ETSK korostaa, että asetuksessa on kunnioitettava erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa sekä jäsenvaltioiden perustuslaeissa tunnustettuja perusoikeuksia ja periaatteita.

1.6

ETSK toteaa, että vastaukset kysymyksiin, millaisin edellytyksin tietoja saadaan rikosoikeudellisessa menettelyssä käyttöön ja kenen päätettävissä asia on, eroavat jäsenvaltioiden tasolla usein toisistaan. Komitea kannattaakin tietojen saannin edellytyksiä koskevien EU:n laajuisesti yhtenäisten normien kehittämistä.

1.7

ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että molempien määräysten on oltava jäsenvaltion oikeusviranomaisen antamia tai vahvistamia. Komitea pitää kuitenkin ongelmallisena sitä, että tilaaja- ja verkkoyhteystietojen osalta esittämismääräyksen voi antaa myös syyttäjä, ja katsoo, että kaikkien henkilötietojen kerääminen olisi alistettava tuomarin päätäntävaltaan.

1.8

ETSK näkee komission tavoin ongelmana sen, että unionin ulkopuoliset maat saattavat ottaa EU:n palveluntarjoajien osalta käyttöön velvoitteita, jotka eivät ole sopusoinnussa EU:ssa tunnustettujen perusoikeuksien kanssa. Komitea on tyytyväinen siihen, että ehdotus sisältää tehokkaita suojatoimia ja nimenomaisia viittauksia EU:n säännöstöön jo elimellisesti sisältyviin edellytyksiin ja takeisiin.

1.9

ETSK kannattaa komission ehdottamia säännöksiä siitä, että vastaanottajalla on mahdollisuus riitauttaa esittämismääräyksen laillisuus, tarpeellisuus tai oikeasuhteisuus ja että erioikeuksia ja vapauksia, joilla suojataan palveluntarjoajan jäsenvaltiossa haettavia tietoja, on kunnioitettava määräyksen antavassa valtiossa.

1.10

ETSK pitää myönteisenä, että komission ehdottamassa direktiivissä velvoitetaan palveluntarjoajat nimeämään unionissa oleva laillinen edustaja todistusaineistoa koskevien päätösten vastaanottamista, noudattamista ja täytäntöönpanoa varten.

1.11

Komitea katsoo, että palvelutarjoajilla olisi kaikissa tapauksissa oltava oikeus saada kustannukset korvattua, jos se on määräyksen antavan valtion lainsäädännön mukaan mahdollista.

2. Ehdotuksen tausta

2.1

Rajatylittävät pyynnöt päästä käsiksi sähköiseen todistusaineistoon, kuten teksteihin, sähköposteihin tai viestintäsovelluksiin, ovat nykyään osa rikostutkintaa yli puolessa tapauksista. Tämän vuoksi komissio ehdottaa uusia sääntöjä, joiden nojalla poliisi- ja oikeusviranomaisten on tarkoitus saada nykyistä yksinkertaisemmin ja nopeammin käyttöönsä sellaista sähköistä todistusaineistoa, jota ne pitävät tarpeellisena rikollisten ja terroristien pidättämisen ja tuomitsemisen edellyttämän tutkinnan kannalta.

2.2

Neuvosto (1) kehotti vuonna 2016 ryhtymään EU:n yhteisen toimintamallin pohjalta konkreettisiin toimiin keskinäisen oikeusavun tehostamiseksi, jäsenvaltioiden viranomaisten ja EU:n ulkopuolelle sijoittautuneiden palveluntarjoajien välisen yhteistyön parantamiseksi sekä ratkaisujen ehdottamiseksi kysymykseen, miten tutkintatoimia koskeva ja lainvalvonnallinen toimivalta määritellään ja miten sitä käytetään kybertoimintaympäristössä.

2.3

Myös Euroopan parlamentti (2) on todennut, että nykyinen hajanainen oikeudellinen kehys voi aiheuttaa haasteita palveluntarjoajille, jotka pyrkivät noudattamaan lainvalvontaviranomaisten pyyntöjä, ja kehottanut laatimaan EU:n oikeudellisen kehyksen, johon kuuluvat myös kaikkien asianosaisten oikeuksia ja vapauksia koskevat takeet.

2.4

Sellaisia tilanteita varten, joissa joko todistusaineisto on toisessa maassa tai palveluntarjoaja on sijoittautunut toiseen maahan, on jo muutamia vuosikymmeniä sitten kehitetty eri maiden välisiä yhteistyömenetelmiä. Säännöllisistä uudistuksista huolimatta näihin yhteistyömenetelmiin kohdistuu yhä suurempia paineita, sillä sähköisen todistusaineiston nopean rajatylittävän saatavuuden tarve kasvaa koko ajan. Useat jäsenvaltiot ja EU:n ulkopuoliset maat ovat tästä syystä ryhtyneet laajentamaan kansallisia välineitään. ETSK katsoo, että tästä aiheutuva pirstoutuminen johtaa oikeudelliseen epävarmuuteen ja ristiriitaisiin velvoitteisiin ja nostaa esiin kysymyksiä tiedonsaantipyyntöjen kohteena olevien henkilöiden perusoikeuksien suojelusta ja heitä koskevista menettelytakeista.

2.5

ETSK katsoo tietopalvelujen käytön lisääntymisen olevan haaste lainvalvonnalle, koska toimivaltaisilla viranomaisilla on usein huonot valmiudet käsitellä sähköistä todistusaineistoa. Keskeisiä esteitä on myös pitkäkestoinen menettely todisteiden saamiseksi. Luotettavaa yhteistyötä palveluntarjoajien kanssa ei toistaiseksi ole ja avoimuus on puutteellista, ja lisäksi tutkintatoimenpiteitä koskevaan toimivaltaan liittyy oikeudellista epävarmuutta. Komitea kannattaa lainvalvontaviranomaisten ja digitaalisten palvelujen tarjoajien suoraa rajatylittävää yhteistyötä rikosten tutkinnan yhteydessä.

2.6

EU:n nykyinen lainsäädäntökehys koostuu rikosasioiden alan yhteistyövälineistä, joihin kuuluvat direktiivi 2014/41/EU rikosasioita koskevasta eurooppalaisesta tutkintamääräyksestä (3), keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehty yleissopimus (4), neuvoston päätös 2002/187/YOS Eurojustin perustamisesta (5), asetus (EU) 2016/794 Europolista (6) ja neuvoston puitepäätös 2002/465/YOS yhteisistä tutkintaryhmistä (7) sekä unionin ja EU:n ulkopuolisten valtioiden kahdenväliset sopimukset.

3. Säilyttämis- ja esittämismääräykset

3.1

ETSK on tyytyväinen siihen, että ehdotetulla asetuksella sähköistä todistusaineistoa koskevista eurooppalaisista esittämis- ja säilyttämismääräyksistä (COM(2018) 225 final) otetaan käyttöön sitovat eurooppalaiset välineet tietojen turvaamiseksi ja saamiseksi käyttöön. Määräysten vastaanottajia ovat sähköisten viestintäpalvelujen, verkkoyhteisöjen, verkossa toimivien markkinapaikkojen sekä verkkoisännöintipalvelujen ja internetinfrastruktuurin, kuten IP-osoite- ja verkkotunnusrekistereiden, tarjoajat.

3.2

Eurooppalaisesta tutkintamääräyksestä annettu direktiivi kattaa kaikki rajatylittävät tutkintatoimet EU:ssa. Tähän kuuluu myös pääsy sähköiseen todistusaineistoon, mutta tutkintamääräysdirektiivissä ei ole erityisiä säännöksiä tällaisen todistusaineiston keräämisestä yli valtiorajojen. ETSK onkin tyytyväinen siihen, että komissio ehdottaa uusia sääntöjä, joiden ansiosta poliisi- ja oikeusviranomaiset voivat saada sähköistä todistusaineistoa käyttöönsä nykyistä yksinkertaisemmin ja nopeammin.

3.3

ETSK pitää myönteisenä, että eurooppalainen esittämismääräys ja eurooppalainen säilyttämismääräys ovat tutkintatoimenpiteitä, joita voidaan käyttää ainoastaan konkreettisia rikoksia koskevassa rikostutkinnassa tai rikosoikeudellisissa menettelyissä. Yhteys konkreettiseen tutkintaan erottaa ne ennalta ehkäisevistä toimenpiteistä tai lakisääteisistä tietojen säilyttämisvelvollisuuksista ja takaa rikosoikeudellisia menettelyjä koskevien prosessuaalisten oikeuksien soveltamisen.

3.4

ETSK panee merkille, että tarkoituksena on, että tilaaja- ja verkkoyhteystietojen esittämistä koskevia määräyksiä annetaan kaikkien rikosten osalta mutta määräyksiä transaktio- tai sisältötietojen esittämiseksi annetaan ainoastaan sellaisten rikosten osalta, joista määräyksen antavassa valtiossa langetetaan vähintään kolmen vuoden enimmäisvankeusrangaistus, tai tiettyjen, ehdotuksessa tarkoitettujen rikosten osalta, joihin liittyy tietyllä tavoin sähköisten välineiden käyttöä tai jotka liittyvät terrorismiin ja kuuluvat terrorismin torjumisesta annetun direktiivin (EU) 2017/541 soveltamisalaan. Ottamalla lähtökohdaksi kolmen vuoden enimmäisrangaistus on tarkoitus varmistaa, että eurooppalaista esittämismääräystä käytetään kyseisten tietojen osalta ainoastaan silloin, kun on kyse vakavammista rikoksista. Komitea huomauttaa kuitenkin, että tämä sen kannattama tavoite onnistuttaisiin pikemminkin saavuttamaan niin, että lähtökohtana olisi kolmen kuukauden vähimmäisrangaistus.

3.5

Oikeusperusta toiminnan tukemiselle oikeusasioiden alalla on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 82 artiklan 1 kohta. Siinä määrätään, että tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen voidaan säätää toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on laatia sääntöjä ja menettelyjä kaikenmuotoisten tuomioiden ja oikeusviranomaisten päätösten tunnustamisen varmistamiseksi koko unionissa.

3.6

Esitetyt uudet välineet perustuvat näihin vastavuoroisen tunnustamisen periaatteisiin, ja tällä tavoin on tarkoitus helpottaa sähköisen todistusaineiston keräämistä yli valtiorajojen. Sen maan viranomaisen, johon määräyksen vastaanottaja on sijoittautunut, ei tarvitse osallistua suoraan määräyksen antamiseen ja toimeenpanoon. ETSK toteaa, että EU:n kansalainen voi tämän johdosta joutua tilanteeseen, jossa toisen EU-valtion viranomainen pääsee käsiksi hänen tietoihinsa kyseisen jäsenvaltion sääntöjen mukaisesti.

3.7

ETSK korostaa, että asetuksessa on kunnioitettava erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa sekä jäsenvaltioiden perustuslaeissa tunnustettuja perusoikeuksia ja periaatteita. Näitä ovat muun muassa oikeus vapauteen ja turvallisuuteen, yksityis- ja perhe-elämän kunnioittaminen, henkilötietojen suoja, elinkeinovapaus, omistusoikeus, oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan tuomioistuimeen, syyttömyysolettama ja oikeus puolustukseen, laillisuusperiaate ja oikeasuhteisuuden periaate sekä kielto syyttää ja rangaista oikeudenkäynnissä kahdesti samasta rikoksesta. ETSK toteaa, että näiden oikeuksien suojelu riippuu myös siitä, millä edellytyksillä niihin voidaan kajota ja kuka tästä päättää.

3.8

ETSK toteaa, että vastaukset kysymyksiin, millaisin edellytyksin tietoja saadaan rikosoikeudellisessa menettelyssä käyttöön ja kenen päätettävissä asia on, eroavat jäsenvaltioiden tasolla usein toisistaan. Tietoihin pääsystä voi vastata poliisi, syyttäjä tai tuomioistuin. Eroja on myös siinä, missä vaiheessa tutkintaa ja minkäasteisen epäilyn yhteydessä tiedonsaanti on oikeudellisesti sallittua. Komitea katsookin, että on kehitettävä EU:n laajuisesti yhtenäiset normit, joilla säännellään sitä, milloin tietoja voi saada käyttöön.

3.9

ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että molempien määräysten on oltava jäsenvaltion oikeusviranomaisen antamia tai vahvistamia. Kun eurooppalainen esittämis- tai säilyttämismääräys annetaan, oikeusviranomaisen on aina osallistuttava prosessiin joko määräyksen antajana tai vahvistajana. Transaktio- ja sisältötietoja koskevat esittämismääräykset edellyttävät tuomarin tai tuomioistuimen osallistumista. Kaiken kaikkiaan komission ehdotus nostaisi oikeussuojan tasoa Euroopassa.

3.10

ETSK pitää kuitenkin ongelmallisena sitä, että tilaaja- ja verkkoyhteystietojen osalta esittämismääräyksen voi antaa myös syyttäjä, sillä tilaaja- ja verkkoyhteystiedotkin ovat henkilötietoja ja oikeussuojasta on vaikea huolehtia jälkikäteen tilanteessa, jossa tiedot on hankittu toisesta jäsenvaltiosta käsin. Komitea katsoo, että kaikkien henkilötietojen kerääminen olisi alistettava tuomarin päätäntävaltaan.

3.11

ETSK kannattaa vastaanottajalle komission ehdotuksessa annettavaa mahdollisuutta riitauttaa esittämismääräyksen laillisuus, tarpeellisuus tai oikeasuhteisuus. Täytäntöönpanevan valtion lainsäädännön mukaiset oikeudet turvataan komission ehdotuksen mukaan täysimääräisesti huolehtimalla siitä, että erioikeuksia ja vapauksia, joilla suojataan palveluntarjoajan jäsenvaltiossa haettavia tietoja, on kunnioitettava määräyksen antavassa valtiossa. Ehdotuksen mukaan näin on etenkin silloin, kun niiden tarjoaman suojan taso on korkeampi kuin määräyksen antavan valtion lainsäädännössä.

3.12

ETSK toteaa, että määräys vaikuttaa myös palveluntarjoajien oikeuksiin ja erityisesti elinkeinovapauteen. Komitea pitää myönteisenä, että ehdotukseen sisältyy palveluntarjoajan oikeus esittää tiettyjä vaatimuksia määräyksen antavassa jäsenvaltiossa esimerkiksi siinä tapauksessa, että oikeusviranomainen ei ole antanut tai vahvistanut määräystä. Jos määräys toimitetaan täytäntöönpanoa varten täytäntöönpanevaan valtioon, täytäntöönpaneva viranomainen voi antavaa viranomaista kuultuaan päättää olla tunnustamatta määräystä tai panematta sitä täytäntöön, jos määräyksen vastustamiselle on pätevät perusteet.

3.13

Komission ehdotuksen mukaan palveluntarjoajat voivat vaatia määräyksen antavalta valtiolta korvausta kustannuksistaan kyseisen valtion lainsäädännön mukaisesti, jos se on määräyksen antavan valtion kansallisen lainsäädännön mukaan mahdollista kotimaisten määräysten osalta samankaltaisissa kotimaisissa tapauksissa. Komitea katsoo, että palvelutarjoajilla olisi kaikissa tapauksissa oltava oikeus saada kustannukset korvattua, jos se on määräyksen antavan valtion lainsäädännön mukaan mahdollista.

4. Ristiriitaiset velvoitteet

4.1

ETSK pitää komission tavoin ongelmana sitä, että unionin ulkopuoliset maat saattavat ottaa EU:n palveluntarjoajien osalta käyttöön velvoitteita, jotka eivät ole sopusoinnussa EU:ssa tunnustettujen perusoikeuksien eivätkä siis myöskään EU:n säännöstön mukaisen korkeatasoisen tietosuojan kanssa.

4.2

Ehdotuksessa tähän ongelmaan puututaan säätämällä toimenpiteestä, johon sisältyy tehokkaita suojatoimia ja nimenomaisia viittauksia EU:n säännöstöön jo elimellisesti sisältyviin edellytyksiin ja takeisiin. Komitea yhtyy komission näkemykseen, jonka mukaan tämä voisi toimia mallina EU:n ulkopuolisten maiden lainsäädännölle.

4.3

ETSK kannattaa myös ehdotuksen mukaisen erityisen velvoiteristiriitaa koskevan lausekkeen sisällyttämistä asetukseen. Palveluntarjoajat voivat lausekkeen nojalla yksilöidä ja tuoda esiin itseensä kohdistuvat ristiriitaiset velvoitteet, ja tämän pohjalta käynnistetään tuomioistuimessa suoritettava uudelleentarkastelu. Lausekkeen avulla on tarkoitus varmistaa, että noudatetaan yhtäältä yleisiä tietojen luovuttamisen estäviä säädöksiä, kuten Yhdysvaltojen sähköisen viestinnän tietosuojalakia (ECPA), joka kieltää sisältötietojen luovuttamisen Yhdysvaltojen maantieteellisellä alueella tiettyjä edellytyksiä lukuun ottamatta, ja toisaalta sellaisia lakeja, joissa ei kielletä tietojen luovuttamista yleisesti vaan joiden nojalla luovuttaminen voidaan kieltää yksittäistapauksissa.

4.4

Komitea on komission tavoin sitä mieltä, että kansainväliset sopimukset muiden keskeisten kumppaneiden kanssa voisivat vähentää lainvalintatilanteita edelleen. Tämä olisi paras tapa välttää ristiriitoja.

5. Direktiivi laillisten edustajien nimeämisestä

5.1

Komission ehdotusta eurooppalaisista esittämis- ja säilyttämismääräyksistä on tarkoitus täydentää direktiivillä yhdenmukaisista säännöistä laillisten edustajien nimeämiseksi rikosoikeudellisissa menettelyissä (COM(2018) 226 final). Jäsenvaltioilla on tällä hetkellä erilaisia lähestymistapoja palveluntarjoajille asetettavien velvoitteiden suhteen, ja tämä hajanaisuus näkyy erityisen selvästi, kun on kyse sähköisestä todistusaineistosta. Tämä luo oikeudellista epävarmuutta asianosaisille ja voi johtaa siihen, että palveluntarjoajiin sovelletaan näissä asioissa erilaisia ja toisinaan ristiriitaisia velvoite- ja seuraamussäännöksiä riippuen siitä, tarjoavatko ne palvelujaan kotimaassa, yli valtiorajojen unionin sisällä vai unionin ulkopuolelta käsin.

5.2

Palveluntarjoajat velvoitetaan komission ehdottamalla direktiivillä nimeämään unionissa oleva laillinen edustaja ottamaan vastaan, noudattamaan ja panemaan täytäntöön kansallisten toimivaltaisten viranomaisten päätöksiä todistusaineiston keräämisestä rikosoikeudellisissa menettelyissä.

5.3

Komitea katsoo, että tällainen sääntely parantaisi sisämarkkinoiden toimintaa tavalla, joka on linjassa yhteisen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen kehittämisen kanssa. Velvollisuus nimetä laillinen edustaja kaikille unionissa toimiville palveluntuottajille varmistaisi sen, että tutkintatoimenpiteitä varten on aina olemassa selvästi määritelty vastaanottaja. Tämä taas tekisi kyseessä olevien määräysten noudattamisen helpommaksi palveluntarjoajille, koska laillinen edustaja vastaisi määräysten vastaanottamisesta, noudattamisesta ja täytäntöönpanosta palveluntarjoajan puolesta.

Bryssel 12. heinäkuuta 2018.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1) Euroopan unionin neuvoston päätelmät rikosoikeudellisten toimien tehostamisesta kybertoimintaympäristössä (ST9579/16).

(2) P8_TA(2017)0366.

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/41/EU, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2014, rikosasioita koskevasta eurooppalaisesta tutkintamääräyksestä (EUVL L 130, 1.5.2014, s. 1).

(4) Neuvoston säädös, annettu 29 päivänä toukokuuta 2000, Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan mukaisen yleissopimuksen tekemisestä keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä.

(5) Neuvoston päätös 2002/187/YOS, tehty 28 päivänä helmikuuta 2002, Eurojust-yksikön perustamisesta vakavan rikollisuuden torjunnan tehostamiseksi.

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/794, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastosta (Europol).

(7) Neuvoston puitepäätös 2002/465/YOS, tehty 13 päivänä kesäkuuta 2002.

10.10.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 367/93

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi pysyvistä orgaanisista yhdisteistä (uudelleenlaadittu)”

(COM(2018) 144 final – 2018/0070 (COD))

(2018/C 367/18)

Esittelijä:

Brian CURTIS

Neuvoston lausuntopyyntö Parlamentin lausuntopyyntö	13.4.2018 16.4.2018
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 192 artiklan 1 kohta ja 304 artikla
Työvaliokunnan päätös	19.9.2017 (lausuntopyyntöä ennakoiden)
Vastaava erityisjaosto	”maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö”
Hyväksyminen erityisjaostossa	26.6.2018
Hyväksyminen täysistunnossa	12.7.2018
Täysistunnon nro	536
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	157/0/4

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on tyytyväinen komission ehdotukseen, jonka tarkoituksena on pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevan asetuksen (POP-asetuksen) uudelleenlaatiminen. Näin halutaan varmistaa Tukholman yleissopimuksen mukaisten EU:n velvoitteiden johdonmukainen ja tehokas täytäntöönpano.

1.2

Komitea toteaa, että EU:ssa on jo lopetettu useimpien POP-yhdisteiden markkinoille saattaminen ja valmistus. Koska POP-yhdisteillä on erittäin vaarallinen vaikutus ihmisiin ja ympäristöön, kyseisten aineiden valmistus on kiellettävä ja poikkeukset on rajoitettava erityisiin käyttötarkoituksiin. Tästä syystä ETSK kannustaa komissiota ottamaan käyttöön tiukempia valvontatoimia ennalta varautumiseen perustuvan lähestymistavan sekä ympäristöä ja kehitystä koskevan Rion julistuksen mukaisesti.

1.3

ETSK kannattaa ehdotusta siirtää tehtäviä komissiolta Euroopan kemikaalivirastolle (ECHA), jotta voidaan luoda asianmukaisemmat puitteet hallinnolliselle, tieteelliselle ja tekniselle tuelle täytäntöönpanoa varten. Komitea korostaa kuitenkin tarvetta luoda vakaa työskentelytapa komission, kemikaaliviraston, jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kesken.

1.4

ETSK suosittaa delegoitujen säädösten asianmukaista ja rajoitettua käyttöä, jotta voidaan säilyttää avoin vuoropuhelu kaikkien sidosryhmien kanssa ja keskittyä erityisesti yleisön valveuttamiseen ja avoimuuteen.

1.5

ETSK kannustaa EU:ta maailmanlaajuiseen johtoasemaan POP-yhdisteiden torjunnassa. EU:n toimissa olisi keskityttävä POP-yhdisteiden seurantaa ja valvontaa koskevien kansallisten strategioiden ja asianomaisen kansallisen lainsäädännön yhdenmukaistamiseen. Komitea on etenkin sitä mieltä, että EU:n tulisi edistää kestävää kehitystä sekä POP-yhdisteitä koskevien määräysten säilyttämistä kahden- ja monenvälisissä kauppasopimuksissa.

1.6

Komitea kannattaa ehdotusta järjestää laaja EU-tason valveuttamiskampanja POP-yhdisteistä kestävän kehityksen puitteissa. ETSK katsoo, että avoin tietokanta POP-yhdisteistä voisi olla yrityksille ja kuluttajille hyödyllinen väline.

1.7

ETSK huomauttaa, että POP-yhdisteitä käsittelevän koulutuksen tulisi olla pakollista ja sitä olisi oltava tarjolla kaikille niille eurooppalaisille työntekijöille, jotka työssään ovat suoraan tai epäsuorasti tekemisissä kyseisten aineiden kanssa. ETSK suosittaa erityisesti, että koulutusaloitteet tulisi yhdenmukaistaa ja että niitä olisi pidettävä saman strategian osana elinikäistä oppimista koskevan lähestymistavan mukaisesti.

2. Johdanto

2.1

Pysyvät orgaaniset yhdisteet (POP) ovat orgaanisia yhdisteitä, jotka hajoavat hitaasti ympäristössä kemiallisten, biologisten ja fotolyyttisten prosessien kautta. Koska POP-yhdisteet säilyvät pitkään, ne kertyvät biologisesti ja aiheuttavat mahdollisesti haittaa ihmisten terveydelle ja ympäristölle. Monia POP-yhdisteitä käytettiin aiemmin tai käytetään edelleen torjunta-aineina, liuottimina, lääkkeinä ja teollisuuskemikaaleina. Vaikka eräitä POP-yhdisteitä esiintyy luonnollisesti, esimerkkeinä tulivuoret ja erilaiset biosynteesireitit, useimmat ovat peräisin ihmisen toiminnasta kokonaissynteesin kautta.

2.2

Kansainvälinen yhteisö keskusteli POP-yhdisteiden vaikutuksesta ihmisten ja ympäristön terveyteen pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen sopimuspuolten konferenssissa vuonna 2001 (1). Tukholman yleissopimus, jonka 180 sopimusosapuolta on ratifioinut ja joka perustuu ennalta varautumisen periaatteeseen, on kansainvälinen sopimus, joka tarjoaa oikeudellisen kehyksen POP-yhdisteiden tuotannon, käytön, viennin ja tuonnin lopettamiseen. Yleissopimukseen sisältyy luettelo 12 aineesta (mm. DDT), ja EU allekirjoitti sopimuksen vuonna 2005.

2.3

Euroopan unioni on sitoutunut ottamaan käyttöön toimenpiteitä, joilla vähennetään POP-yhdisteiden päästöjä ympäristöön, jotta minimoidaan ihmisten ja luonnonvaraisten eläinten altistumista niille. Euroopan unioni on ollut erittäin aktiivinen ja nimennyt uusia aineita yleissopimuksen luetteloon (2). Asetus (EY) N:o 850/2004 (POP-asetus) on oikeudellinen väline, jonka avulla pannaan täytäntöön yleissopimukseen perustuvat EU:n ja sen jäsenvaltioiden sitoumukset.

2.4

Toinen yleissopimus, pysyviä orgaanisia yhdisteitä käsittelevä Århusin pöytäkirja (viimeksi muutettu vuonna 2009), koskee valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista. Pöytäkirjassa kielletään suoraan tiettyjen saastuttavien aineiden tuottaminen, ja eräiden muiden aineiden eliminoimiselle asetetaan määräaika. Tällä hetkellä pöytäkirjan luetteloon sisältyy 22 ainetta.

3. Ehdotuksen sisältö

3.1

Komission ehdotuksen tarkoituksena on POP-asetuksen uudelleenlaatiminen. Kyseisellä aloitteella ei muuteta nykyisen lainsäädännön periaatteita (ennalta varautumisen periaate) eikä tavoitteita (ympäristön ja ihmisten terveyden suojelu) vaan pikemminkin vastataan tarpeeseen mukauttaa täysin lainsäädäntöä ja parantaa täytäntöönpanoa.

3.2

Ehdotuksessa mainitaan etenkin seuraavat tehtävät:

—

Muutetaan POP-asetusta, jossa viitataan direktiiveihin 67/548/ETY ja 75/442/ETY, vastaamaan asetuksia (EY) N:o 1907/2006 ja (EY) N:o 1272/2008 sekä direktiiviä 2008/98/EY. POP-asetuksessa viitataan sääntelykomiteaan, jota ei enää ole olemassa (3), ja asetus on mukautettava Lissabonin sopimukseen (SEUT). Lisäksi on eriteltävä, mitkä säännöt kuuluvat täytäntöönpanosäädösten soveltamisalaan ja mitä edellytyksiä sovelletaan delegoitujen säädösten antamiseen.

—

Siirretään tehtäviä komissiolta Euroopan kemikaalivirastolle (ECHA) (4), jotta voidaan luoda asianmukaiset puitteet hallinnolliselle, tieteelliselle ja tekniselle tuelle täytäntöönpanoa varten. Lisäksi ehdotetaan, että POP-asetuksen täytäntöönpanon valvontaa jäsenvaltioissa tulisi tukea perustamalla koordinointitehtävä, joka liittyy Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1907/2006 (REACH-asetus) (5) perustettuun foorumiin täytäntöönpanon valvontaa koskevien tietojen vaihtamiseksi.

—

Tehdään teknisiä muutoksia toiminnallisiin säännöksiin, esimerkiksi selkeytetään nykyisiä määritelmiä ja lisätään nykyisten menettelyjen parantamiseksi ja yksinkertaistamiseksi sellaisia määritelmiä kuin ”valmistus”, ”käyttö” ja ”tuotantolaitoksen alueella suljetussa prosessissa käytettävä välituote”.

3.3

Ehdotuksessa painotetaan erityisesti avoimuutta ja tietojen julkista saatavuutta. Olisi edistettävä ja helpotettava etenkin heikossa asemassa oleville ryhmille suunnattuja ohjelmia POP-yhdisteitä koskevan yleisen tietoisuuden lisäämiseksi sekä työntekijöiden, tieteenharjoittajien, opettajien ja teknisen henkilökunnan sekä johdon kouluttamista. Kansalaisilla olisi myös oltava mahdollisuus osallistua täytäntöönpanosuunnitelmien tekemiseen, täytäntöönpanoon ja päivittämiseen valtakunnallisella tasolla.

4. Yleistä

4.1

ETSK on tyytyväinen komission ehdotukseen, jonka tarkoituksena on POP-asetuksen uudelleenlaatiminen. Näin halutaan varmistaa Tukholman yleissopimuksen mukaisten EU:n velvoitteiden johdonmukainen ja tehokas täytäntöönpano. Tällaiset toimenpiteet ovat erittäin tärkeitä sellaisten yhteisten oikeudellisten puitteiden laatimiseksi toimille, joiden avulla pyritään lopettamaan tarkoituksellisesti valmistettujen POP-yhdisteiden valmistus, markkinoille saattaminen ja käyttö, ottamaan käyttöön kunkin jäsenvaltion tekemät vuosittaiset tarkastukset ja koostamaan vertailukelpoisia tietoja EU:ta varten.

4.2

Komitea toteaa, että EU:ssa on jo lopetettu useimpien POP-yhdisteiden markkinoille saattaminen ja valmistus. POP-yhdisteiden päästöjen minimoimiseksi kyseisten aineiden valmistus on kuitenkin kiellettävä. Lisäksi poikkeukset on rajoitettava niihin POP-yhdisteisiin, joilla on keskeinen tehtävä erityisessä käyttötarkoituksessa. Tästä syystä ETSK kannustaa komissiota ottamaan käyttöön tiukempia valvontatoimia kuin mitä Tukholman yleissopimuksessa edellytetään ja noudattamaan ympäristönsuojelussa ennalta varautumiseen perustuvaa lähestymistapaa ympäristöä ja kehitystä koskevan Rion julistuksen mukaisesti (6).

4.3

Komitea on tietoinen siitä, että komission päätös olla kuulematta virallisesti sidosryhmiä ja jäsenvaltioita perustuu yleiseen konsolidoituun sopimukseen kaikkien julkisten ja yksityisten sidosryhmien kanssa toimenpiteistä, jotka on toteutettava POP-asetuksen laatimiseksi uudelleen. ETSK suosittaa tästä huolimatta, että komissio noudattaa tehokasta ja osallistavaa toimintatapaa tulevien täytäntöönpanotoimien yhteydessä.

4.4

4.5

ETSK katsoo, että eräät uudelleenlaatimisen näkökohdat ovat täysin teknisiä. Komitea katsoo aiempien lausuntojensa mukaisesti (7), että POP-yhdisteet ovat vakava uhka ympäristölle ja kansanterveydelle. Näin ollen ETSK suosittaa delegoitujen säädösten asianmukaista ja rajoitettua käyttöä (vain ehdottoman välttämättömissä tapauksissa), jotta voidaan säilyttää avoin vuoropuhelu kaikkien sidosryhmien kanssa ja keskittyä erityisesti yleisön valveuttamiseen ja avoimuuteen.

5. Erityistä

5.1

Komitea suosittaa, että komissio määrittelee tarkemmin ehdotuksensa, jonka mukaan jäsenvaltioiden olisi tarjottava kansalaisille mahdollisuus osallistua kansallisten täytäntöönpanosuunnitelmien tekemiseen, täytäntöönpanoon ja päivittämiseen. ETSK katsoo erityisesti, että osallistumismenettelyjen tulisi olla selkeitä ja yhteisiä kaikissa jäsenvaltioissa. Komitea on vakuuttunut siitä, että järjestäytyneellä kansalaisyhteiskunnalla voisi yksittäisten ihmisten sijaan olla tässä yhteydessä merkittävä rooli. Lisäksi on epäselvää, saavatko kyseiset aloitteet rahoitustukea komissiolta ja miten, sekä millä tavoin tästä tärkeästä mahdollisuudesta tiedotetaan.

5.2

Pysyvät orgaaniset yhdisteet ovat maailmanlaajuinen uhka. Maailmanlaajuisesti suurin haaste tällä hetkellä on POP-yhdisteiden seurantaa ja valvontaa koskevien kansallisten strategioiden ja asianomaisen kansallisen lainsäädännön yhdenmukaistaminen. ETSK tukeekin komission ehdotusta EU:n ennakoivammasta roolista kolmansiin maihin nähden POP-päästöjen torjumista silmällä pitäen.

5.3

Komitea on joka tapauksessa sitä mieltä, että ”tietojen vaihto” (8) niiden kolmansien maiden kanssa, jotka eivät ole Tukholman yleissopimuksen osapuolia, tai kehotus antaa ”pyynnöstä ja käytettävissä olevien resurssien mukaisesti – – oikea-aikaisesti tarkoituksenmukaista teknistä apua” (9) yleissopimuksen täytäntöön panemiseksi ovat edelleen liian epämääräisiä POP-yhdisteiden poistamiseksi. ETSK katsoo etenkin, että EU:n tulisi edistää kestävää kehitystä sekä POP-yhdisteitä koskevien määräysten säilyttämistä kahden- ja monenvälisissä kauppasopimuksissa (10). Jopa kansainväliset välityselimet, kuten Minamatan yleissopimuksessa perustettu täytäntöönpanosta ja sopimuksen noudattamisen valvonnasta vastaava komitea, voisivat olla tässä yhteydessä tärkeä viitekohta (11). ETSK on vakuuttunut siitä, että EU voi olla kestäväpohjaisen innovoinnin edelläkävijä.

5.4

Komitea kannattaa ehdotusta järjestää laaja EU-tason valveuttamiskampanja POP-yhdisteistä. Samalla Euroopan tulisi edistää aktiivisemmin kestävää kehitystä käsittelevää koulutusta ja levittää tietoa parhaista käytänteistä kestävän kehityksen alalla (12). ETSK suosittaa erityisesti perustamaan avoimen tietokannan POP-yhdisteistä, jotta yritysten ja kuluttajien käyttöön voidaan tarjota hyödyllinen väline.

5.5

Komitea on sitä mieltä, että POP-yhdisteitä käsittelevän koulutuksen tulisi olla pakollista ja sitä olisi oltava tarjolla kaikille niille eurooppalaisille työntekijöille, jotka työssään ovat suoraan tai epäsuorasti tekemisissä kyseisten aineiden kanssa. ETSK muistuttaa, että kyseiset näkökohdat sisältyvät jo olemassa olevaan lainsäädäntöön, mutta epävarman ja heikon täytäntöönpanon vuoksi tehokkaampi täytäntöönpano edellyttää uusien välineiden kartoittamista. ETSK suosittaa erityisesti, että tiedotus- ja koulutusaloitteet tulisi yhdenmukaistaa ja että niitä olisi pidettävä saman strategian osana elinikäistä oppimista koskevan lähestymistavan mukaisesti.

Bryssel 12. heinäkuuta 2018.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1) http://chm.pops.int/

(2) Alkuperäiseen luetteloon on viime vuosina lisätty 16 uutta ainetta. http://chm.pops.int/TheConvention/ThePOPs/TheNewPOPs/tabid/2511/Default.aspx

(3) 1. kesäkuuta 2015 lähtien.

(4) Asetus (EY) N:o 1907/2006.

(5) Kemikaalien rekisteröinti, arviointi, lupamenettelyt ja rajoittaminen (REACH).

(6) Rion julistus, 1992. Periaate 15: ”Suojellakseen ympäristöä valtiot soveltavat kykyjensä mukaan laajasti näkemystä, joka ottaa huomioon varotoimenpiteet etukäteen. Mikäli vakava tai peruuttamaton vahinko uhkaa, ympäristön tilan heikkenemistä estävien kustannustehokkaiden toimenpiteiden lykkäämistä ei saa perustella täydellisen tieteellisen varmuuden puuttumisella.”

(7) ETSK:n lausunto aiheesta ”Pysyvät orgaaniset yhdisteet” (EUVL C 32, 5.2.2004, s. 45).

(8) COM(2018) 144 final, kohta 18.

(9) COM(2018) 144 final, kohta 21.

(10) ETSK:n lausunto aiheesta ”Kohti kestäväpohjaisempaa eurooppalaista tulevaisuutta – vuoteen 2050 tähtäävä strategia” (EUVL C 81, 2.3.2018, s. 44).

(11) Elohopeaa koskeva Minamatan yleissopimus on kansainvälinen sopimus ihmisten terveyden ja ympäristön suojelemiseksi elohopean haittavaikutuksilta. Siitä sovittiin Genevessä (Sveitsissä) 19. tammikuuta 2013, se allekirjoitettiin Kumamotossa (Japanissa) 10. lokakuuta 2013 järjestetyssä diplomaattikonferenssissa ja se tuli voimaan 16. elokuuta 2017. Se noudattaa innovatiivista ja kattavaa lähestymistapaa elohopean koko elinkaareen louhinnasta jätehuoltoon. http://www.mercuryconvention.org/. 15 artikla.

(12) ETSK:n lausunto aiheesta ”Rio+20: kohti vihreää taloutta ja parempaa hallintoa” (EUVL C 376, 22.12.2011, s. 102), ks. kohta 4.13.

10.10.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 367/97

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle kiertotalouden seurantakehyksestä”

(COM(2018) 29 final)

(2018/C 367/19)

Esittelijä:	Cillian LOHAN
Toinen esittelijä:	Tellervo KYLÄ-HARAKKA-RUONALA

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 12.2.2018
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Komitean täysistunnon päätös	19.9.2017
Vastaava erityisjaosto	”maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö”
Hyväksyminen erityisjaostossa	26.6.2018
Hyväksyminen täysistunnossa	11.7.2018
Täysistunnon numero	536
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	172/0/1

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK suhtautuu myönteisesti kiertotalouden seurantakehyksen täytäntöönpanoa käsittelevään tiedonantoon, koska se on tärkeä jatko kiertotalouden toimintasuunnitelmalle ja sitä suositeltiin asiakokonaisuuden NAT/676 yhteydessä.

1.2

Tiedonanto on hyvä lähtökohta, mutta siitä puuttuu useita oleellisia asiaankuuluvia indikaattoreita:

—	ekologinen suunnittelu

—	(uusien) liiketoimintamallien kehittäminen

—	yhteistyötalous

—	sosiaaliset indikaattorit

—	päästöjä koskevat tiedot.

1.3

ETSK panee merkille, että vaikka komitea on EU:n toimielimien neuvoa-antava elin, sitä ei kuultu näiden indikaattorien kehittämistä käsitelleessä kuulemismenettelyssä.

1.4

Kiertotalous liittyy vähähiiliseen talouteen ja kestävän kehityksen tavoitteisiin, ja tämä tulisi ottaa huomioon seurantaindikaattorien yhteydessä.

1.5

Seurannassa ei pitäisi kiinnittää huomiota pelkästään jätteeseen.

1.6

Kiertotalouden osatekijöiden määritelmä on kapea ja sitä olisi kehitettävä edelleen, koska sillä on merkitystä useita indikaattoreita ajatellen.

1.7

Tiedon puuttuminen joltain erityisalalta ei saisi olla perusteena sen poissulkemiselle. Tietojen puuttuminen olisi tuotava esiin, ja samalla on yksilöitävä strategiat, joilla varmistetaan niiden täydentäminen. Jos jatkossakin rajoitutaan perinteiseen vanhaan tietoon, siirtymistä uuteen talousmalliin ei pystytä mittaamaan täsmällisesti.

1.8

Toimintapolitiikoissa ja säännöissä on epäjohdonmukaisuuksia, jotka estävät elinkeinoelämän siirtymistä kertotalousmalliin. Tällaiset epäjohdonmukaisuudet olisi kartoitettava osana seurantakehystä.

1.9

Julkisten varojen käyttöä olisi seurattava omalla indikaattorillaan. Erityisesti kiertotalouteen liittyviin aloitteisiin tehdyissä investoinneissa tulisi olla sisäänrakennettuna tiedot, joita voidaan käyttää indikaattorin kehittämiseksi. Investoitujen varojen lisäksi on myös tärkeää seurata käytettyjä varoja.

1.10

Euroopan kiertotalouden sidosryhmäfoorumia olisi hyödynnettävä välineenä, jolla varmistetaan aktiivisten sidosryhmien sitoutuminen. Lisäksi tavoitteiden saavuttamiseksi olisi laadittava ja pantava täytäntöön viestintästrategia, jolla on konkreettiset tavoitteet.

1.11

Olisi seurattava tiedotusta ja valistusta kuluttaja- ja käyttäjätasolla, jotta kuluttajan rooli kiertotaloudessa ja materiaalivirrassa ymmärrettäisiin entistä paremmin. Lisäksi olisi edistettävä ja mitattava infrastruktuuriin liittyvää tukea, joka antaa kuluttajille mahdollisuuden parantaa käyttäytymistään resurssitehokkuutta ajatellen, samoin kuin toimia, jotka tukevat siirtymistä ”kuluttajasta””käyttäjäksi”.

2. Yleistä

2.1

ETSK suhtautuu myönteisesti komission tiedonantoon. Edistyminen kiertotalouden toimintasuunnitelman tavoitteiden toteuttamisessa ja sen seuraaminen on tärkeä osa prosessia.

2.2

Seurantakehystä käsitelleessä kuulemismenettelyssä keskityttiin sidosryhmiin. ETSK olisi pitänyt kutsua mukaan, koska sen rooli neuvoa-antavana elimenä on vahvistettu perussopimuksissa ja koska sen jäsenistöön kuuluu monia asianomaisista sidosryhmistä.

2.3

On tärkeää, että minkä tahansa toimivan seurantajärjestelmän mittarit perustuvat luotettaviin tietoihin, jotka ovat vertailukelpoisia eri jäsenvaltioissa.

2.4

Kiertotalouden edistymisen seuranta on selvästikin haastava tehtävä. On ratkaisevan tärkeää mitata kaikkia kiertotalouteen siirtymisen osatekijöitä ja varmistaa, että puutteet tiedoissa kartoitetaan hyvin.

2.5

Olisi myönnettävä resursseja, joilla varmistetaan, että tietojen puutteet korjataan määrittämällä tarvittavat kriteerit kiireellisesti ja keräämällä tietoa perustason lukujen muodostamiseksi. Kriteerien, mittausten ja indikaattorien jatkuva tutkiminen ja seuranta on suositeltavaa.

2.6

Kiertotalouden osatekijöiden määritelmä on kapea ja sitä olisi perusteltua kehittää edelleen. Määritelmä puolestaan rajoittaa mittareita, joita käytetään arvioimaan taloudellista toimintaa, työpaikkojen luomista, innovointia ja muita indikaattoreita.

Kaavio 1 – Talouden materiaalivirrat (28 jäsenvaltion EU, 2014)

Kaavio1: saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/eurostat/web/circular-economy/material-flow-diagram

2.7

Yleistarkastelu materiaalivirroista osoittaa, että EU:ssa jalostetaan vuosittain 8 miljardia tonnia materiaaleja energiaksi ja tuotteiksi. Vaikka 0,6 miljardia tonnia tästä suunnataan vientiin, suurin osa virrasta pysyy EU:ssa operoivien toimijoiden valvonnassa. Tämä analyysi on kuitenkin valikoiva siihen sisällytettyihin materiaaleihin nähden, ja siitä puuttuvat esimerkiksi elintarvikkeiden ja tekstiilien kaltaiset merkitykselliset virrat. Olisi otettava huomioon tuotannon vaikutus verrattuna kulutuksen vaikutukseen ja tarkasteltava kuinka ja mitä tuotetaan, viedään ja tuodaan.

2.8

Tiedonannossa olisi otettava huomioon tutkimuksen tekijöiden näkemys, jonka mukaan kierrätystä koskevat lukemat ovat optimistisia ja että sen osuus esitetään todennäköisesti todellisuutta suuremmaksi.

2.9

On tärkeää yhdistää kiertotalous vähähiiliseen talouteen. Seurantakehyksessä olisi otettava tämä yhteys huomioon toimien vahvistamiseksi ja päällekkäisen työn välttämiseksi. Samalla vauhditettaisiin siirtymää.

2.10

Tiedonannossa tarkastellaan lähinnä jätettä. Tämä selittyy osaksi sillä, että jätettä koskevaa tietoa on paljon ja se on johdonmukaista ja vertailukelpoista. Tulevaisuudessa seurannassa on kuitenkin mentävä jäte- ja kierrätyskysymyksiä pidemmälle ja painotettava suunnittelua, tuotantoa ja kulutusta.

2.11

Olisi seurattava tiedotusta ja valistusta kuluttaja- ja käyttäjätasolla, jotta kuluttajan rooli kiertotaloudessa ja materiaalivirrassa ymmärrettäisiin entistä paremmin. Lisäksi olisi otettava käyttöön tietopohjaisia ja käytännöllisiä ratkaisuja. Kansalaisyhteiskunnan sitoutumisella on merkittävä rooli, ja arvojen muokkaamiseen ja nykyisten kulutustottumusten muuttamiseen perustuva kierrätyskulttuuri on erittäin tärkeä asia.

2.12

Olisi laadittava EU:n hyväksymä sanasto kiertotalouteen liittyvistä määritelmistä. Nykyisin kiertotalouden osa-alueiden seuranta on lähtökohtaisesti liian kapea-alaista, jotta se pystyisi kuvaamaan tehokkaasti kiertotalouden toimintasuunnitelmassa kaavailtua ja yhteiskunnan toivomaa systeemistä muutosta. On myös määriteltävä uudelleen, mitä jätteellä tarkoitetaan.

3. Kymmenen indikaattoria

3.1

Tiedonannossa luetellaan kymmenen indikaattoria tuotantoa ja kulutusta, jätehuoltoa, uusioraaka-aineita sekä kilpailukykyä ja innovointia käsittelevien otsikoiden alla.

3.2

Tähän ei sisälly indikaattoreita, joilla tarkasteltaisiin ilmaan joutuvia päästöjä, mukaan lukien kasvihuonekaasut, jotka liittyvät nykyiseen lineaariseen malliin. Tämä olisi erittäin tärkeää, jotta voidaan yhdistää kiertotalous vähähiiliseen talouteen, EU:n ilmasto- ja energiatavoitteisiin sekä Pariisin sopimukseen.

3.3

Mainitut kymmenen indikaattoria keskittyvät vahvasti jätteeseen. Olisi laadittava laajempi analyysi, jossa otetaan huomioon tuotteiden ja materiaalien koko arvoketju mukaan lukien ekologinen suunnittelu, uudet liiketoimintamallit, liiketoimintajärjestelmien ja teollisen symbioosin muutokset sekä uudenlaiset kulutusmallit.

3.4

Indikaattoreilla olisi yhtäältä mitattava kiertotalouden tuloksia ja hyötyjä ja toisaalta tarkasteltava resurssien kiertoa.

3.5

Vaikka lyhyet ja pienet ketjut ovat suositeltavia kiertotaloudessa, omavaraisuuden painottaminen erillään muista indikaattoreista ei ole kierrätettävyyden indikaattori. Raaka-aineiden talteenottoaste ja uusioraaka-aineiden käyttö voi lisätä omavaraisuutta. Keskittyminen omavaraisuuteen indikaattorina voi aiheuttaa riskin sen muodostumisesta itsetarkoitukseksi, mikä ei ole haluttavaa. Se voi johtaa painopisteen tahattomaan siirtymiseen pois raaka-aineiden ja tuotteiden tehokkaimmasta mahdollisesta käytöstä. Tarvitaan järjestelmätason ajattelua.

3.6

On ymmärrettävää, että kymmentä indikaattoria valittaessa on otettu huomioon tiedon saatavuus. Puutteet tiedoissa olisi kuitenkin kartoitettava selkeästi ja johdonmukaisesti. Olisi kiireellisesti laadittava suunnitelma puutteiden korjaamisesta osana seurantakehystä.

3.7

Nykyisessä suunnitelmassa tietopohjan parantamiseksi keskitytään edelleen paljolti jätteeseen, ja tarkastelua olisi laajennettava siten, että otettaisiin huomioon muutkin kiertotalouden osatekijät.

3.8

Euroopan kiertotalouden sidosryhmäfoorumia, joka on Euroopan komission ja ETSK:n yhteinen aloite, olisi hyödynnettävä resurssina tietopohjan puutteiden kartoittamiseksi, sidosryhmien piirissä esiintyvien virtausten ymmärtämiseksi ja siirtymän esteiden yksilöimiseksi.

4. Alustavat havainnot

4.1 Tuotanto ja kulutus

4.1.1

Tuotantoa ja kulutusta koskevissa indikaattoreissa keskitytään liikaa pelkästään jätteeseen.

4.1.2

Asiaankuuluvien tietojen puuttuessa mitataan omavaraisuutta raaka-aineiden saatavuudessa. Omavaraisuus ei sinänsä ole kiertotalouden indikaattori (ks. kohta 3.4). Jakoa ensiöraaka-aineiden ja uusioraaka-aineiden tai muiden ei-alkuperäisten raaka-aineiden välillä olisi selvennettävä. Olisi myös hyödyllistä seurata kehitystä eritellymmin esimerkiksi mittaamalla uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä uusiutumattomiin varoihin verrattuna, kriittisten raaka-aineiden, kuten harvinaisten metallien, talteenottoa sekä tuotannon, tuonnin ja viennin vaikutuksia (ks. kohta 2.8).

4.1.3

Ympäristöystävälliset julkiset hankinnat ovat hyvä indikaattori julkisten varojen käytössä ja ne saattavat toimia kiertotalouden vauhdittajana. Ympäristöystävällisiä julkisia hankintoja koskevien suunnitelmien toteuttamista jäsenvaltioissa voitaisiin helpottaa selkeällä viestinnällä ja myöntämällä varoja ympäristöystävällisten julkisten hankintojen sekä kiertotalouden, kestävän kehityksen tavoitteiden ja vähähiilistä taloutta koskevien Pariisin sopimuksen tavoitteiden välisiä yhteyksiä käsittelevään koulutukseen.

4.1.4

Arvioitaessa ympäristöystävällisiä julkisia hankintoja koskevia alueellisia ja kansallisia suunnitelmia olisi seurattava julkisille ostajille suunnattuja koulutusohjelmia ja jaettava tietoa. On pyrittävä puuttumaan kiertotaloutta edistävien tai ympäristöystävällisten julkisten hankintojen ja sisämarkkinoiden sääntöjen välisiin ilmeisiin ristiriitaisuuksiin.

4.1.5

Erityisen tärkeitä ovat elintarvikehävikkiä mittaavat välineet, joilla pyritään selvittämään monimutkaista ongelmaa, joka koskee elintarvikehävikin syntymiskohtaa toimitusketjussa. Ei riitä, että elintarvikehävikki rekisteröidään ainoastaan kuluttajatasolla, koska tämän valtavan ongelman ratkaiseminen edellyttää systeemistä muutosta.

4.1.6

Elintarvikehävikki on kuitenkin vain yksi näkökulma kierrettävyyden hyödyntämiseen maatalouselintarvikealalla. Selkeät määritelmät ovat tarpeen, jotta voidaan kartoittaa kiertoajattelun mukaisia maatalouskäytäntöjä. Näitä on kehitettävä kiireellisesti yhteistuumin sidosryhmien kanssa (ks. kohta 2.13). Elintarvikehävikkiä olisi seurattava osana järjestelmää ottaen huomioon elintarviketuotannon, ruokahävikin ja muiden alojen, kuten energian, liikkuvuuden ja vesienhoidon, väliset riippuvuudet.

4.1.7

Kiertotalouteen siirtymiseen liittyy keskeisiä näkökohtia, joita ei ole käsitelty tiedonannossa. Niiden tulisi olla seurantakehyksessä osa tuotantoa ja kulutusta käsittelevää osuutta. Näihin kuuluvat ekologinen suunnittelu, uudet omistusmallit, vapaaehtoiset sopimukset, kuluttajille suunnattu tieto, kuluttajien käyttäytyminen, infrastruktuuriratkaisujen tukeminen, kiertoajattelun vastaisia toimia mahdollisesti edistävien tukien kartoittaminen sekä yhteydet vähähiiliseen talouteen ja kestävän kehityksen tavoitteisiin.

4.2 Jätehuolto

4.2.1

Kiertotalouden kannalta on keskeisen tärkeää määritellä uudelleen jätehuollon ja jätteen käsitteet, edistää kierrätystä, uusia liiketoimintamalleja ja arvoketjuja koskevaa tutkimusta ja innovointia sekä ajatella kierrätystä pidemmälle. Samalla olisi siirryttävä jätehuollosta resurssien hallintaan.

4.2.2

Tärkein yhdyskuntajätteen seurantaan ja sen kierrätysprosentteihin liittyvä kysymys on se, tapahtuuko mittaus ennen lajittelua vai sen jälkeen. Tähän viitataan valmisteluasiakirjassa mutta ei varsinaisesti tiedonannossa. ETSK on johdonmukaisesti esittänyt näkemyksenään, että mittauksen tekeminen lajittelun jälkeen antaa täsmällisimmät tulokset.

4.2.3

Yhdyskuntajätteen seurannassa olisi otettava huomioon myös jätevedet. Käymäläjätevedet ovat kannattava energianlähde, jos ne käsitellään anaerobisissa mädättämöissä. Niiden käyttö voi myös vähentää muista energialähteistä aiheutuvia päästöjä.

4.3 Uusioraaka-aineet

4.3.1

Elinvoimaisilla ja toimivilla uusioraaka-ainemarkkinoilla on keskeinen rooli osana kiertotaloutta.

4.3.2

Kiertotaloudessa materiaalivirtoihin liittyvien käsitteiden on mentävä kierrätystä pidemmälle ja niissä on otettava huomioon materiaalivirtojen seuranta korjaamisen ja uudelleenkäytön aloilla uudelleenvalmistus mukaan lukien. Määritelmät ovat tässäkin yhteydessä olennaisia, koska yhden sektorin jäte tulisi nähdä mahdollisena resurssina toisella sektorilla.

4.3.3

Olisi tiedostettava ero tuotteen elinkaaren päättymisen (millä tarkoitetaan tuotteen toiminnan loppua) sekä sen osien ja sen rakentamisessa käytettyjen materiaalien käyttöajan päättymisen välillä.

4.3.4

Kiertotalouden materiaalivirrassa olisi myös jäljitettävä omistajuuden muutos palvelupohjaisessa liiketoimintamallissa.

4.3.5

Uusioraaka-aineita käsittelevässä osassa keskitytään tuotetun jätteen hallintaan ja korostetaan mahdollisuutta luoda uusioraaka-aineita. Aloite on tervetullut. Se on kuitenkin rajoittunut, koska laajoja elintarvikkeiden ja tekstiilien kaltaisia materiaalivirtoja ei ole arvioitu tässä yhteydessä.

4.3.6

On tärkeää seurata ”yhteiskunnallisen varannon” (engl. societal stock) koostumusta, jotta voidaan varmistaa, että tässä yhteydessä käytetyt raaka-aineet ovat hyödynnettävissä tietyn varannon toiminnallisuuden tai kysynnän päätyttyä. Tämä lisäisi materiaalivirtojen hallinnan potentiaalin yli kaksinkertaiseksi. Digitalisaatio voi tällöin olla hyödyllinen tekijä seurannassa.

4.3.7

Tiedonannossa voitaisiin tuoda selvemmin esiin, mitä materiaaleja sisällytetään yhteiskunnalliseen varantoon ja kuinka tätä mitataan ja seurataan.

4.4 Kilpailukyky ja innovointi

4.4.1

Innovointi, investoinnit ja kauppa ovat tärkeimmät toiminnot, joilla yritykset edistävät siirtymistä kiertotalouteen. Koska kiertotalous on merkityksellinen asia kaikille liiketoiminta-aloille ja koska alojen välinen yhteistyö on ratkaisevan tärkeää, on omaksuttava laajempi tarkastelutapa kiertotalouden osatekijöihin nähden.

4.4.2

Olisi seurattava erityistä kehitystä ekologisen suunnittelun alalla samoin kuin uusien palvelupohjaisten liiketoimintamallisen ja joustavien omistajuusvaihtoehtojen kehittämistä. Olisi seurattava esimerkiksi kiertotalouden kannalta olennaisten, ekologiseen suunnitteluun liittyvien normien kehittämistä ja hyväksymistä.

4.4.3

Eräät yritykset ovat siirtymässä uudelleenvalmistuksen alalle ja ne ovat vallanneet merkittäviä osia markkinoista. Näiden on oltava osa seurantakehystä.

4.4.4

Myös julkisten varojen käyttöä olisi seurattava omilla indikaattoreillaan. Erityisesti kiertotalouteen liittyviin aloitteisiin tehdyissä investoinneissa tulisi olla sisäänrakennettuina tiedot, joita voidaan käyttää indikaattorin kehittämiseksi, jotta käytettyjen varojen lisäksi voitaisiin mitata myös aikaansaatuja vaikutuksia.

4.4.5

Myös yksityisillä investoinneilla on ratkaisevan tärkeä rooli siirtymisessä vähähiiliseen kiertotalouteen. Sijoitus-, vakuutus- ja pankkialat ovat jo kehittäneet välineitä ja arviointimalleja. Sekä yksityisiä investointeja että julkista rahoitusta olisi mitattava seurantajärjestelmässä määrällisesti.

Bryssel 11. heinäkuuta 2018.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Luca JAHIER

10.10.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 367/103

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi läntisen Välimeren pohjakalakantoja hyödyntäviä kalastuksia koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta”

(COM(2018) 115 final – 2018/0050 (COD))

(2018/C 367/20)

Esittelijä:

Gabriel SARRÓ IPARRAGUIRRE

Lausuntopyyntö	Euroopan parlamentti, 15.3.2018 neuvosto, 20.3.2018
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 43 artiklan 2 kohta, 114 artiklan 1 kohta ja 304 artikla
Komitean täysistunnon päätös	13.2.2018 (lausuntopyyntöä ennakoiden)
Vastaava erityisjaosto	”maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö”
Hyväksyminen erityisjaostossa	26.6.2018
Hyväksyminen täysistunnossa	11.7.2018
Täysistunnon nro	536
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	165/0/2

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK on komission kanssa samaa mieltä siitä, että on aiheellista ottaa käyttöön läntisen Välimeren pohjakalakantoja hyödyntäviä kalastuksia koskeva monivuotinen suunnitelma, johon sisältyy toimenpiteitä, joiden avulla voidaan vastata useimpien sellaisten pohjakalalajikantojen nykyiseen liikakalastukseen, joista on saatavilla tietoja. Komitea katsoo näin ollen, että on asianmukaista soveltaa troolikalastukseen pyyntiponnistusjärjestelmää, joka perustuu kalastuspäiviin hallinnollista yksikköä (maantieteellinen osa-alue) kohti, ja suhtautuu myönteisesti mahdollisuuteen ottaa käyttöön suurimpien sallittujen saaliiden (TAC) järjestelmä siinä tapauksessa, että pyyntiponnistuksiin perustuva hallinnointi epäonnistuu.

1.2

Komitea katsoo, että suunnitelman tavoitteena tulee olla kestävän kalastuksen saavuttaminen ympäristön, yhteiskunnan ja talouden kannalta. Siksi toteutettavien toimenpiteiden on oltava oikeasuhteisia, jotta sosioekonomiset vaikutukset ovat Välimeren kalastajien kannalta kohtuullisia ja hallittavissa. Tähän liittyen, kun otetaan huomioon tämän ehdotuksen suunniteltu hyväksymis- ja voimaantulopäivä (ei ennen vuoden 2019 puoliväliä), on vaikeaa saavuttaa kestävää enimmäistuottoa kaikkien kantojen osalta vuoteen 2020 mennessä. Komitea kannattaa silti EU:n kansainvälistä sitoutumista kestävän enimmäistuoton saavuttamiseen vuoteen 2020 mennessä ja katsoo, että sen merkitys tämän monivuotisen suunnitelman yhteydessä on keskeinen etenkin niille lajeille, joiden liikakalastus on laajamittaisinta ja joita uhkaa biologinen romahdus. Olisikin tarkoituksenmukaista, että kestävän enimmäistuoton saavuttamiselle voitaisiin asettaa kaikkien kantojen osalta realistisemmat ja kohtuullisemmat määräajat.

1.3

ETSK tunnustaa Välimeren kalastusten alueelliset erityispiirteet mutta katsoo, että Välimeren ”erityisluonne” edellyttää ryhtymistä kalastuksiin kohdistuvien uudistusten toteuttamiseen, ja kehottaa lainsäätäjiä ajamaan tarkoituksenmukaista hoitojärjestelmää, jolla taataan yhdenvertaisuus Euroopan merialueiden välillä ja mahdollistetaan kaikkien yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden saavuttaminen Välimeren alueella.

1.4

Komitea tiedostaa, että kalastusalusten määrä on laskenut huomattavasti viime vuosina, mutta pitää valitettavana, etteivät nämä kalastusalan toimet ole johtaneet keskeisten kalakantojen kalastuskuolevuuden todelliseen alenemiseen muun muassa tiettyjen laivastojen osien, erityisesti troolien, rakenteellisen ylikapasiteetin vuoksi ja koska kalastusta on tehostettu uudenaikaisilla moottoreilla, pyydyksillä ja kalastusmenetelmillä.

1.5

ETSK kehottaa komissiota ottamaan huomioon myös muut tekijät ja ihmisen toiminnan, jotka vaikuttavat kalakantojen ja ekosysteemien tilaan Välimerellä, kuten käsillä olevan lausunnon kohdassa 3.5 todetaan, ja ehdottaa, että ryhdytään asianmukaisiin toimenpiteisiin, jotta niiden vaikutuksia kalakantoihin vähennetään.

1.6

Kun otetaan huomioon, että Välimeri on puolisuljettu merialue, joka käsittää 22 rannikkovaltiota, joista valtaosa ei kuulu EU:hun, komitea suosittaa, että komissio pyrkii kaikin mahdollisin tavoin koordinoimaan muiden maiden kanssa yhteisten kalakantojen hoitotoimenpiteitä erityisesti Välimeren yleisen kalastuskomission (GFCM) puitteissa.

1.7

ETSK katsoo, että alueen vakavassa liikakalastustilanteessa on tarpeen toteuttaa erityisiä alueellisesti ja ajallisesti rajattuja toimenpiteitä, joilla rajoitetaan troolausta, joka on pääasiallinen pyyntimenetelmä suunnitelman kattamissa kalastuksissa, jotta voidaan vähentää merkittävästi sen vaikutusta pohjakalalajien tahattomiin saaliisiin ja erityisesti nuoriin kaloihin sekä kaloille välttämättömiin elinympäristöihin (kutu- ja kasvualueet), kun tämä on tieteellisten selvitysten mukaan välttämätöntä.

1.8

ETSK suosittaa, että lainsäädäntövallan käyttäjät poistavat kiellon käyttää trooleja 100 metrin syvyyskäyrän alueella kunkin vuoden toukokuun 1. päivän ja heinäkuun 31. päivän välisenä aikana syistä, jotka esitetään käsillä olevan lausunnon kohdassa 4.3.

1.9

Komitea suosittaa, että komissio ehdottaa ylimääräisten tukitoimenpiteiden sisällyttämistä suunnitelmaan pyyntiponnistuksen ja kalastuskuolevuuden vähentämisestä kalastajille aiheutuvien tappioiden korvaamiseksi. Tässä yhteydessä olisi hyvä laajentaa toiminnan väliaikaiseen lopettamiseen myönnettäviä tukia ja tarkastella uudelleen kalastustoiminnan pysyvään lopettamiseen myönnettäviä tukia.

1.10

Lisäksi komitea suosittaa, että komissio ottaa huomioon kaikki tämän lausunnon yleisissä ja erityisissä huomioissa esitetyt näkökohdat.

2. Komission ehdotuksen pääsisältö

2.1

Euroopan komissio on esittänyt ehdotuksen asetukseksi läntisen Välimeren pohjakalakantoja hyödyntäviä kalastuksia koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta, joka koskee Italian, Ranskan ja Espanjan kalastuslaivastojen – lähinnä troolarien – harjoittamaa Aristeus antennatus -katkarapujen, syvänmerenkatkarapujen, Aristaeomorpha foliacea -katkarapujen, kummeliturskan, keisarihummerin ja rusotäplämullon kalastusta.

2.2

Ehdotuksen yleisinä tavoitteina on kestävän enimmäistuoton saavuttaminen mainittujen kantojen osalta, ennalta varautuvan ja ekosysteemilähtöisen lähestymistavan soveltaminen sekä purkamisvelvoitteen täytäntöönpanon edistäminen sen varmistamiseksi, että kalastustoimet ovat ekologisesti kestäviä pitkällä aikavälillä ja niitä hoidetaan tavalla, joka tuo taloudellisia, sosiaalisia ja työllisyyteen liittyviä etuja.

2.3

Euroopan komissio on tehnyt ehdotuksen, koska se katsoo, että neuvoston asetus (EY) N:o 1967/2006 (1) ja kansalliset hoitosuunnitelmat eivät ole toimineet riittävän hyvin, sillä eurooppalaisen ja kansainvälisen tiedeyhteisön mukaan yli 80:tä prosenttia arvioinnin kohteena olleista kalakannoista liikakalastetaan tällä osa-alueella ja kantoja hyödynnetään tasoilla, jotka ylittävät reilusti kestävän enimmäistuoton tavoitteen saavuttamista vastaavat kalastuskuolevuuden vaihteluvälit.

2.4

Ehdotuksessa esitetään joukko toimenpiteitä, joita ovat muun muassa seuraavat: vahvistetaan kalastuskuolevuusarvoja koskevat tavoitteet (FMSY), säilyttämisen viitearvot, kiireelliset toimenpiteet ja kalastuspäivien enimmäismäärä sekä vähennetään merkittävästi pyyntiponnistusta ensimmäisen vuoden aikana. Siinä tapauksessa, etteivät nämä toimenpiteet ole toimivia, komissio ehdottaa, että otetaan käyttöön suurimmat sallitut saaliit (TAC) ja delegoitujen säädösten avulla laaja kirjo erilaisia teknisiä säilyttämistoimenpiteitä. Lisäksi ehdotukseen sisältyy sen kattamaa koko maantieteellistä soveltamisalaa koskeva alueellisesti ja ajallisesti määritelty vuotuinen kielto käyttää trooliverkkoja 100 metrin syvyyskäyrän alueella toukokuun 1. päivästä heinäkuun 31. päivään.

3. Yleistä

3.1

ETSK, joka ottaa huomioon aiheesta julkaistut tieteelliset tutkimukset, tiedostaa liikakalastukseen liittyvän ongelman laajuuden ja siitä johtuvan vakavan ekologisen kriisin ja on samaa mieltä tarpeesta toteuttaa ylimääräisiä hoitotoimenpiteitä, joiden avulla voidaan vähentää pyyntiponnistuksia ja kalastuskuolevuutta liikakalastettujen pohjakalalajien tärkeimpien kantojen palauttamiseksi läntisellä Välimerellä.

3.2

Komitea katsoo kuitenkin, että tämä on tehtävä oikeasuhtaisella tavalla vaarantamatta kannattavuutta Välimeren kalastajien kannalta, sillä heihin on jo kohdistunut viime vuosina huomattava kalastusalusten lukumäärän – ja näin ollen työpaikkojen – väheneminen.

3.3

ETSK katsoo niin ikään, että kun otetaan huomioon kalakantojen nykyinen tila ja tämän ehdotuksen suunniteltu hyväksymis- ja voimaantulopäivä (ei ennen vuoden 2019 puoliväliä), on vaikeaa saavuttaa kestävää enimmäistuottoa kaikkien kantojen osalta vuoteen 2020 mennessä. Komitea toivookin, että kiinnitetään erityistä huomiota niihin lajeihin, joiden liikakalastus on laajamittaisinta ja joita uhkaa biologinen romahdus (esim. kummeliturska, rusotäplämullo), jotta tavoitteet eivät jäisi saavuttamatta. Olisikin tarkoituksenmukaista, että kestävän enimmäistuoton saavuttamiselle voitaisiin asettaa kaikkien kantojen osalta realistisemmat ja kohtuullisemmat määräajat.

3.4

Samalla komitea katsoo, että jälleen kerran kalakantojen tilaa analysoidessaan ja sen parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä ehdottaessaan Euroopan komissio näyttää unohtavan muut tekijät ja ihmisen toiminnan, jotka vaikuttavat kalakantoihin ja joita ovat esimerkiksi ilmastonmuutos, happamoituminen, saastuminen, öljyyn ja kaasuun liittyvä toiminta, meriliikenne, meren roskaantuminen sekä rannikolla toteutettavien toimien huono hallinnointi. ETSK katsookin, ettei kalastusalaa yksinomaan voida asettaa vastuuseen kalakantojen tilasta ja että olisi todellakin sovellettava ekosysteemilähtöistä lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon kaikki nämä edellä mainitut tekijät ja toimet.

3.5

Toisaalta ETSK katsoo, että on tunnustettava merkitys, joka troolauksella on sosioekonomisesta näkökulmasta Välimeren alueella. Noin 75 prosenttia pohjakalalajien saaliista saadaan trooleilla. Sen vuoksi on panostettava troolauksen asianmukaiseen sääntelyyn (alueellisesti ja ajallisesti rajatut toimenpiteet) sekä sen valikoivuuden parantamiseen. Troolaus on ainoa kalastusmenetelmä, joka mahdollistaa Välimerellä sellaisten lajien pyydystämisen suurissa määrissä kuin syvänmerenkatkarapu, katkarapu (Aristeus antennatus), keisarihummeri, sirkkaäyriäinen, mustakitaturska, punaturska, pistepunahai, pohjankalmari, seepia ja pikkukalmari. Tiettyjen lajien pyydystämiseksi on kuitenkin olemassa valikoivampia ja vaikutukseltaan vähäisempiä menetelmiä, joissa käytetään esimerkiksi mertoja, pohjaverkkoja tai riimuverkkoja.

3.6

ETSK katsoo, että on tarpeen suojella tehokkaasti syvissä vesissä sijaitsevia kalakantojen toiminnallisia alueita ja herkkiä luontotyyppejä, etenkin kun niillä tieteellisten lausuntojen mukaan esiintyy esimerkiksi kummeliturskan, keisarihummerin tai katkaravun tai muiden pohjakalalajien juveniilikeskittymiä tai kutualueita. Kalastus näillä kantojen uusiutumisen kannalta tärkeillä alueilla tulee kieltää lopullisesti tai tilapäisesti noudattaen yhteisestä kalastuspolitiikasta annetun asetuksen 8 artiklaa, jossa säädetään kalakantojen elvyttämisalueiden perustamisesta. Komitea katsoo, että suunnitelmaan tulee sisällyttää useita tällaisia alueita muun muassa Ebro-joen suistossa, Lioninlahdessa ja Carloforten matalikossa.

3.7

Komitea katsoo, että jälleen kerran Euroopan komissio ehdottaa delegoitujen säädösten liiallista käyttöä. Monet sen ehdottamista toimenpiteistä kuuluvat yhteispäätösmenettelyn piiriin (13, 16 ja 18 artikla).

4. Erityistä

4.1

Komitea panee merkille STECF:n (tieteellis-teknis-taloudellinen kalastuskomitea) lausunnon (17-02) pyyntiponnistukseen perustuvan hallinnoinnin suhteellisesta tehottomuudesta vähentää kalastuskuolevuutta tehokkaasti ja siitä, että jyrkät vähennykset olisivat tarpeen kalakantojen palauttamiseksi kestäväpohjaiselle tasolle. ETSK suosittaakin siirtymään saalisrajoituksiin perustuvaan hallinnointitapaan, joka on tieteellisten lausuntojen mukainen ja ainoa tapa hallita todella kalastuskuolevuutta.

4.2

ETSK katsoo, että johdanto-osan 5 kappaleessa, joka koskee yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) tavoitteita, olisi mainittava sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys ekologisen kestävyyden ohella.

4.3

Asetuksen 8 artiklaan liittyvän johdanto-osan 26 kappaleen osalta komitea ehdottaa, että maininta suurimpiin sallittuihin saaliisiin (TAC) perustuvien hoitotoimenpiteiden toteuttamisesta säilytetään hallinnointiin liittyvänä pitkän aikavälin tavoitteena Välimeren monilajisilla kalastusalueilla. Olisi toivottavaa, että STECF antaisi lausuntoja niistä pääasiallisista kalakannoista, joille voidaan tieteellisesti määrittää kestävän enimmäistuoton mukainen varo-TAC.

4.4

Johdanto-osan 28 kappaleessa ja 11 artiklan 1 kohdassa ehdotetaan kiellettäväksi troolien käyttö 100 metrin syvyyskäyrän alueella kunkin vuoden toukokuun 1. päivän ja heinäkuun 31. päivän välisenä aikana. ETSK:n mielestä tämä toimenpide on suhteeton ja perusteeton. EU:n ja jäsenvaltioiden lainsäädännössä annetaan jo riittävät takeet troolin käytön estämiseksi haavoittuvilla merenpohjilla. Välimerellä on myös matalampia alueita, joilla mannerjalusta on tasaisempi, ja ehdotettu kielto merkitsisi sitä, että monien troolarien olisi mahdotonta harjoittaa kalastusta. Sen sijaan komitea kannattaa sitä, että perustetaan erityisiä pyyntikieltoalueita, joille on asianmukaiset tieteelliset perusteet ja joista esimerkkeinä mainittakoon pyyntikieltoalueet, joita kalastusala itse on jo ehdottanut useissa EU-maissa.

4.5

Mitä tulee johdanto-osan 37 kappaleeseen, joka liittyy Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa (EMKR) koskevaan 19 artiklaan, jossa ehdotetaan kalastustoiminnan väliaikaista lopettamista koskevien toimenpiteiden soveltamista, ETSK kehottaa Euroopan komissiota sisällyttämään mukaan myös kalastustoiminnan pysyvät lopettamiset, joita voitaisiin rahoittaa nykyisestä meri- ja kalatalousrahastosta ja sen jälkeisestä, vuonna 2021 käyttöön otettavasta rahastosta, sillä vaatimuksena on, että pyyntiponnistusta ja kapasiteettia vähennetään, mikä edellyttää alusten omistajille ja työntekijöille suunnattuja korvaavia toimenpiteitä.

4.6

Kuten kohdassa 3.3 todetaan, komitea katsoo, että FMSY-arvojen vaihteluvälien saavuttaminen asianomaisten kantojen osalta viimeistään vuoteen 2020 mennessä, kuten 4 artiklan 1 kohdassa esitetään, on käytännössä vaikeaa aiheuttamatta kalastuslaivastolle kohtuuttomia sosioekonomisia vaikutuksia. Kalastusalasta riippumattomista syistä monivuotiset suunnitelmat on esitetty huomattavalla viiveellä yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevan asetuksen (EU) N:o 1380/2013 voimaantuloon nähden, minkä johdosta komitea katsoo, ettei nyt voida odottaa saavutettavan tavoitteita, joita on mahdoton täyttää.

4.7

Asetuksen 7 artiklan 1 kohdan osalta komitea katsoo, että on asianmukaista soveltaa troolikalastukseen pyyntiponnistusjärjestelmää, joka perustuu kalastuspäiviin. Sitä vastoin komitea ei kannata liitteen I mukaista erottelua pituusluokkiin eikä erottelua pyyntiponnistusryhmiin kohdelajien mukaan, on kyse sitten katkaravuista (Aristeus antennatus) ja Aristaeomorpha foliacea -katkaravuista syvissä vesissä tai rusotäplämulloista, kummeliturskista, syvänmerenkatkaravuista ja keisarihummereista mannerjalustalla ja mannerrinteen yläreunalla. ETSK katsoo, että on tarkoituksenmukaisempaa, että kaikkien troolarien hallinnointi toteutetaan hallintoyksiköittäin (maantieteellinen osa-alue) tekemättä erottelua pituusluokkien tai syvyyksien mukaan, sillä kyse on keinotekoisesta jaottelusta. Käytännössä tällaista jaottelua ei voida tehdä, koska troolausalukset voivat saman kalastusmatkan aikana pyytää sekä mannerjalustalla että syvissä vesissä viihtyviä lajeja. On myös tärkeää, että kutakin hallinnollista yksikköä hallinnoidaan itsenäisesti erityisin toimenpitein kalalajikantojen palauttamiseksi kussakin hallinnollisessa yksikössä ottamatta huomioon lajikantojen tilaa muissa hallinnollisissa yksiköissä.

4.8

Asetuksen 7 artiklan 4 kohdassa mainitun perustason osalta komitea katsoo, että olisi aiheellista harkita päivien vähimmäismäärää, jonka alapuolelle vähennyksissä ei enää tulisi mennä, jotta yritysten kannattavuudessa vältetään saavuttamasta piste, josta ei ole enää paluuta.

4.9

Komitea on samaa mieltä siitä, että yleisesti ottaen kalastusta sallitaan harjoitettavan vain 12 tuntia kunakin kalastuspäivänä viitenä kalastuspäivänä viikossa tai vastaavissa määrin, kuten 9 artiklan 3 kohdassa säädetään. ETSK suosittaa kuitenkin, että voitaisiin sallia muutamia asianmukaisesti perusteltuja ja erityistä lupaa edellyttäviä poikkeuksia kaukaisilla kalavesillä tai Välimeren avomerialueilla harjoitettavaa kalastusta varten niin, että sallitaan pidempi matka-aika (kalastustuntien lukumäärää lisäämättä), kuten eräissä maissa jo on asian laita.

4.10

ETSK katsoo, että 9 artiklan 5 kohdassa olisi jätettävä avoimeksi mahdollisuus vaihtaa kapasiteettia eri hallinnollisten alueiden välillä, mikäli kalavarojen tilan parantaminen tämän mahdollistaa (lainsäädännössä jo vahvistettuja kapasiteetin yleisiä enimmäismääriä koskevia kriteerejä noudattaen).

Bryssel 11. heinäkuuta 2018.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1) Neuvoston asetus (EY) N:o 1967/2006, annettu 21 päivänä joulukuuta 2006, kalavarojen kestävää hyödyntämistä koskevista hoitotoimenpiteistä Välimerellä, asetuksen (ETY) N:o 2847/93 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1626/94 kumoamisesta (EUVL L 409, 30.12.2006, s. 11).

10.10.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 367/107

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (uudelleenlaadittu)”

(COM(2017) 753 final – 2017/0332 (COD))

(2018/C 367/21)

Esittelijä:

Gerardo LARGHI

Lausuntopyyntö	Euroopan parlamentti, 8.2.2018 neuvosto, 28.2.2018
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Komitean täysistunnon päätös	13.2.2018
Vastaava erityisjaosto	”maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö”
Hyväksyminen erityisjaostossa	26.6.2018
Hyväksyminen täysistunnossa	12.7.2018
Täysistunnon nro	536
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	161/1/2

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen päivittää juomavesidirektiiviä ja kannattaa suurelta osin ehdotuksen rakennetta, tavoitteita ja toimia. Komitea toteaa tyytyväisenä, että eurooppalaisen kansalaisaloitteen pohjalta käynnistetty lainsäädäntömenettely on ensimmäistä kertaa saatettu päätökseen ja että tässä yhteydessä on otettu huomioon kyseisen aloitteen yleisluonteiset tavoitteet. Komitea muistuttaa myös siitä, että yli 99 prosenttia EU:ssa tarjolla olevasta juomavedestä vastaa direktiiviä 98/83/EY.

1.2

ETSK pahoittelee aiemmin antamansa lausunnon (1) mukaisesti sitä, ettei ehdotetussa direktiivissä nimenomaisesti säädetä Right2Water-aloitteessa esitetystä juomaveden ja vesi- ja jätevesihuollon saatavuutta koskevan yleismaailmallisen oikeuden tunnustamisesta Yhdistyneiden kansakuntien vahvistamien kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti (2).

1.3

ETSK:n mielestä Maailman terveysjärjestön (WHO) esittämä malli, joka perustuu päivittäiseen henkilökohtaiseen minimivesimäärään, on toteuttamiskelpoinen vaihtoehto. Tässä yhteydessä on tärkeää noudattaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa (3), jossa otetaan huomioon kestäväpohjaisuutta ja kiertotaloutta koskevat säännökset sekä talouteen ja ympäristö- ja sosiaaliasioihin liittyvä ulottuvuus (4).

1.4

ETSK:n mielestä komission tulisi noudattaa WHO:n esittämiä muuttujien arvoja, jatkaa poikkeusmekanismia sellaisena kuin siitä on nykyisin säädetty sekä harkita uudelleen direktiivin 12 artiklassa säädettyä automaattisuutta. Ehdotuksen tarkoituksena on varmistaa parhaat laatustandardit sekä määritellä käytänteet, jotka pannaan täytäntöön, kun käyttäjiin kohdistuu todellinen uhka.

1.5

ETSK kannattaa jäsenvaltioille asetettavien toimenpiteiden käyttöönottoa, jotta edistetään juomaveden saatavuutta heikossa asemassa oleville ryhmille ja niille, jotka asuvat maantieteellisesti eristyksissä olevilla alueilla, epäsuotuisilla maaseutualueilla tai syrjäalueilla. Toimenpiteiden yksityiskohtaisesta täytäntöönpanosta tulisi kuitenkin toissijaisuusperiaatteen mukaisesti sopia jäsenvaltioiden kanssa.

1.6

ETSK on tyytyväinen varautumis- ja aiheuttajaperiaatteiden (5) käyttöönottoon ja kannattaa tiedotuskampanjoiden järjestämistä, jotta edistetään veden laajempaa ja tietoisempaa käyttöä. Komitea kehottaa myös hyödyntämään tässä yhteydessä kaikkia käytettävissä olevia eikä vain verkkopohjaisia välineitä.

1.7

ETSK panee merkille, että direktiivi sisältää valvontaan ja tiedon avoimuuteen liittyviä merkittäviä uudistuksia. Jotta kuitenkin vahvistetaan kuluttajien tietoisuutta vesijohtoveden kulutuksen merkityksestä, komitea suosittaa, että asetetaan käyttöön selkeää ja ymmärrettävää tietoa. ETSK korostaa pk-yritysten tärkeää roolia vedenjakelussa. Pk-yrityksiä rasittavan byrokratian välttämiseksi tehtävien on oltava oikeasuhtaisia.

1.8

ETSK on sitä mieltä, että direktiivin 2000/60/EY mukaisesti on tärkeää valvoa vedenhankintalähteitä ja luoda tarvittaessa vesivarastoja, joiden avulla voidaan vastata hätätilanteisiin, tutkia vaihtoehtoisiin vesilähteisiin, kuten sadeveteen, liittyviä uusia toimintatapoja, ja käyttää pohjavettä järkevämmin, jotta vältetään tuhlausta.

1.9

ETSK on sitä mieltä, että talousveden tulisi kuulua kiertotalouden piiriin ja että komission direktiivissä on tärkeää asettaa se tähän yhteyteen ja antaa siinä uusia säännöksiä jäteveden hankinnasta, talteenotosta ja uudelleenkäytöstä.

1.10

ETSK on huolissaan siitä, että tiukemman valvonnan ja verkoston nykyaikaistamis- ja parannustoimien korkeammat kustannukset voitaisiin sälyttää vain loppukuluttajille eikä niitä jaettaisi myös julkishallintotahojen ja vesihuoltolaitosten maksettaviksi.

1.11

ETSK toivoo, että jäsenvaltiot ottavat käyttöön mukautettuja vesimaksuja pienituloisia tai köyhyysrajan alapuolella eläviä sekä epäsuotuisilla maaseutualueilla asuvia varten. Komitea suosittaa lisäksi toimia liiallisen vedenkäytön vähentämiseksi ja kannustamaan näin vastuuntuntoiseen käyttäytymiseen. Tätä tulisi soveltaa myös veden maatalous- ja teollisuuskäyttöön. ETSK korostaa, että on tarpeen huolehtia tehokkaasta vesijohtoverkon huoltamisesta. Sen pitäisi vähentää pumpatun ja laskutetun vesimäärän välistä eroa, jotta voidaan torjua tuhlausta. Se on myös tärkeää, jotta voidaan varmistaa solidaarisuus pienituloisia kohtaan ja asteittain alenevat hinnat suurille käyttäjille, mikä voisi auttaa vähentämään kiinteitä maksuja.

1.12

ETSK katsoo, että vesi on perusluonteinen julkinen hyödyke. Näin ollen pohjavettä, valuma-alueita ja merkittäviä luonnollisia vesivaroja ei tule enää yksityistää tai niiden on joka tapauksessa oltava edelleen julkisesti saatavilla. Juomaveden saatavuuden varmistamiseksi kaikille jäsenvaltiot voivat turvautua yksityisiin toimijoihin veden jakelussa kotitalouksien ja teollisuuden käyttöön. Yksityisillä toimijoilla pitäisi olla kuitenkin vain tukitehtävä, eikä niiden tulisi olla määräävässä asemassa julkisoikeudellisiin toimijoihin nähden.

1.13

ETSK kehottaa tulevaisuutta silmällä pitäen toteamaan eriytetysti oikeuden veteen ja terveydensuojeluun.

2. Taustaa

2.1

Juomavesi on perushyödyke, joka on välttämätön kaikkien ihmisten terveyden, hyvinvoinnin ja ihmisarvon varmistamiseksi. Kaikkien ihmisten elämänlaatu sekä taloudellinen ja tuotannollinen toiminta riippuvat vahvasti veden saatavuudesta tai veden kiertokulun häiriöistä.

2.2

Tähän mennessä noin 40 prosenttia maailman väestöstä on vesihuollossaan riippuvainen rajat ylittävistä vesistöalueista, ja vuoteen 2030 mennessä noin kaksi miljardia henkeä saattaa asua veden niukkuudesta kärsivillä alueilla.

2.3

EU on epäilemättä yksi alueista, jotka ovat onnistuneet parhaiten juomavesihuollossa, mutta kahdella miljoonalla Euroopan kansalaisella ei edelleenkään ole käytettävissään turvallista, puhdasta ja edullista vettä. Käytettävissä olevasta juomavedestä yli 99 prosenttia vastaa kuitenkin direktiivin 98/83/EY vaatimuksia.

2.4

Veden laatu vaikuttaa ravintoketjuun, ja siksi elintarvikeketjun kaikilla aloilla on asetuksen (EY) N:o 178/2002 mukaisesti oltava saatavilla puhdasta vettä.

2.5

Monet tekijät, esimerkiksi maailman väestönkasvu, lisääntyvä veden tarve kotitalouksissa, teollisuudessa ja maataloudessa, saastuminen ja ilmastonmuutos saavat aikaan uusia haasteita, jotka liittyvät veden toimitukseen ja saatavuuteen, vesienhoitoon ja veden kierrätykseen. Tästä syystä on päivitettävä nykyistä lainsäädäntöä ja muun muassa direktiiviä 98/83/EY.

2.6

Vuonna 2013 eurooppalainen kansalaisaloite Right2Water keräsi yli 1,8 miljoonaa allekirjoitusta. Aloitteen tavoitteena oli päivittää voimassa olevaa lainsäädäntöä uusia haasteita silmällä pitäen, ja siinä vaadittiin tunnustamaan yleismaailmallinen oikeus juomaveden ja vesi- ja jätevesihuollon saatavuuteen (6).

2.7

Euroopan parlamentti (7) ja ETSK (8) ovat kannattaneet voimakkaasti tätä aloitetta, joka perustuu Yhdistyneiden kansakuntien Agenda 2030 -toimintaohjelmaan (9).

2.8

Komissio käynnisti Right2Water-aloitteen johdosta julkisen kuulemisen (10), jota seurasi kaikkien asianomaisten sidosryhmien virallinen kuuleminen. Se johti muun muassa direktiivin 98/83/EY tarkistukseen REFIT-ohjelman yhteydessä. Laadukkaan juomaveden saatavuus ja sen tehokas hallinnointi ovat keskeinen osa Euroopan sosiaalista pilaria, ehkäisevää terveydenhuoltoa ja turvallisten elintarvikkeiden tarjontaa ja voivat yhdessä veden uudelleenkäytön kanssa olla osa kiertotalouden toimintasuunnitelmaa (11).

3. Komission ehdotuksen pääkohdat

3.1

Direktiivissä esitetyt keskeiset seikat ovat seuraavat: saatetaan ajan tasalle direktiivissä oleva muuttujaluettelo, otetaan käyttöön riskiin perustuva toimintatapa, parannetaan sääntöjä avoimuudesta ja kuluttajien mahdollisuudesta saada ajan tasalla olevia tietoja, edistetään avoimuutta ja pääsyä tutustumaan tietoihin, parannetaan juomaveden kanssa kosketuksiin joutuvien materiaalien vapaata kauppaa sekä varmistetaan juomaveden saatavuus kaikille.

3.2

Ehdotuksessa säädetään ihmisten käyttöön tarkoitettuun veteen sovellettavien muuttujien arvojen nostamisesta osittain WHO:n erityissuositusten mukaisesti (12), jotta varmistetaan veden puhtaus, patogeenien ja legionellan tiukemmasta valvonnasta, uusista kemiallisista parametreista ja hormonitoimintaan vaikuttavista yhdisteistä sekä lyijyn ja kromin matalammista raja-arvoista.

3.3

Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että ihmisten käyttöön tarkoitetun veden toimituksessa, käsittelyssä ja jakelussa sovelletaan riskiin perustuvaa toimintatapaa, jossa otetaan huomioon niihin vesimuodostumiin liittyvät vaarat, joista otetaan vettä, toimitukset ja kotitalouksien vedenjakelujärjestelmät (viimeksi mainittujen riskinarviointi toteutetaan kolmen vuoden välein ja toimitusten riskinarviointi kuuden vuoden välein).

3.3.1

Jäsenvaltioilla on mahdollisuus ottaa käyttöön sellaisten aineiden tai mikro-organismien lisätarkastuksia, joita varten ei ole määritetty muuttujia.

3.3.2

Uusi riskiin perustuva lähestymistapa nivoutuu aiheuttajaperiaatteeseen.

3.4

Ehdotuksessa otetaan käyttöön säännöksiä, joiden avulla kavennetaan olemassa olevia eroja ja yhdenmukaistetaan veden kanssa kosketuksiin joutuviin materiaaleihin sovellettavia normeja, jotka ovat tähän mennessä estäneet vapaan kaupan.

3.5

Jäsenvaltioiden on varmistettava veden saatavuus kaikille, etenkin heikoimmassa asemassa oleville ja syrjäytyneille, parannettava palvelun laatua siellä, missä se jo on tarjolla, varmistettava talousveden kohtuulliset hinnat sekä käynnistettävä juomaveden käyttöä edistäviä kampanjoita, jotta voidaan tiedottaa ihmisille näiden alueella käytettävissä olevan juomaveden laadusta sekä jäteveden valvonnasta, keräyksestä ja käsittelystä.

3.6

Uusista kustannuksista huolehtivat pääasiassa vesihuoltolaitokset, ja kuluttajien vesilasku noussee vain erittäin vähän. Direktiivin mukaan ei ainakaan ole vaaraa siitä, että juomavedestä tulisi kohtuuttoman kallista. Kustannukset kotitalouksia kohti voivat lisääntyä 0,73–0,76 prosenttia eli 7,90–10,40 euroa vuosittain, mutta talousveden laadun paraneminen saattaa saada kuluttajat luopumaan pullotetun veden käytöstä.

3.7

Työpaikkojen mahdolliset menetykset voitaisiin kompensoida työpaikkojen lisääntymisellä vesihuoltoalalla sekä muovipakkauksiin ja muovin kierrätykseen liittyvillä säästöillä. Työpaikkoja on luotava ennen kaikkea siellä, missä hankintalähteet ovat.

3.8

Etenkin veden analysoinnin ja käsittelyn alalla toimivien pk-yritysten odotetaan hyötyvän. Kansallisille viranomaisille aiheutuvat hallinnolliset kustannukset katsottiin vähäisiksi tai aleneviksi.

4. Yleistä

4.1

ETSK on tutkinut perusteellisesti komission ehdotusta, jonka tarkoituksena on päivittää juomavesidirektiiviä. Komitea on erityisen tyytyväinen siihen, että eurooppalaisen kansalaisaloitteen pohjalta käynnistetty lainsäädäntömenettely on ensimmäistä kertaa saatettu päätökseen ja että tässä yhteydessä on otettu huomioon kyseisen aloitteen yleisluonteiset tavoitteet. On kuitenkin muistettava, että yli 99 prosenttia EU:ssa tarjolla olevasta juomavedestä vastaa direktiiviä 98/83/EY ja on laadultaan erinomaista (13).

4.2

Komitea pahoittelee kuitenkin sitä, ettei ehdotetussa direktiivissä nimenomaisesti säädetä Right2Water-aloitteessa esitetystä juomaveden ja vesi- ja jätevesihuollon saatavuutta koskevan yleismaailmallisen oikeuden tunnustamisesta, joka sisältyy Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen 25. syyskuuta 2015 antamaan päätöslauselmaan Transforming our world: the 2030 Agenda for Sustainable Development sekä kestävän kehityksen tavoitteisiin (tavoite 6: Varmistaa turvallinen ja edullinen juomaveden saatavuus kaikille).

4.3

ETSK on tyytyväinen komission päätökseen valita oikeusvälineeksi direktiivi, sillä näin voidaan toissijaisuusperiaatteen mukaisesti vastata parhaiten valtio- ja aluetason erityistarpeisiin ja -ongelmiin edellyttäen kuitenkin, että sovelletaan aina kokonaisvaltaista tarkastelutapaa, jossa otetaan etenkin huomioon kestävään kehitykseen ja kiertotalouteen liittyvät kaikki muut säännökset, jotta voidaan varmistaa laadukas juomavesihuolto.

4.4

ETSK esittää, että jäsenvaltiot voivat toissijaisuusperiaatteen mukaisesti toteuttaa erityistoimia, joiden avulla helpotetaan juomaveden saatavuutta heikossa asemassa olevien ja syrjäytyneiden keskuudessa. Komitea on kuitenkin erittäin kummastunut sen johdosta, että yhtäältä poistetaan nykyinen kansallisella tasolla voimassa oleva poikkeusjärjestelmä ja toisaalta otetaan käyttöön direktiivin 12 artiklan mukaisia automaattisia mekanismeja. Tällaisissa toimenpiteissä ei oteta asianmukaisesti huomioon alueellisia erityispiirteitä, ja ne saattavat johtaa äkillisiin toimituskatkoksiin ilman todellista vaaraa ihmisten terveydelle. Komitean mielestä tulisikin kiinnittää enemmän huomiota veden koostumuksessa todettuihin suuntauksiin kuin yksittäisiin satunnaisiin arvoihin.

4.5

Komitea on tyytyväinen laaja-alaisten tiedotuskampanjoiden järjestämiseen, jotta kansalaisille voidaan ilmoittaa uusista terveydensuojelunormeista ja edistää veden laajempaa ja tietoisempaa käyttöä. Kyseiset kampanjat tulisi toteuttaa myös muilla kuin digitaalisilla välineillä, jotta tavoitetaan kaikki väestöryhmät. Komission tulisi harkita kierrätyskampanjoita tukevia taloudellisia toimia sekä rahoitustoimia niitä kuluttajia varten, jotka hankkivat vettä vähän kuluttavia kodinkoneita.

4.6

ETSK kannattaa ehdotusta yhdenmukaistaa nykyisiä normeja, jotka koskevat juomaveden kanssa kosketuksiin joutuvia materiaaleja. Komitea on etenkin sitä mieltä, että tällainen toimenpide saattaisi johtaa merkittäviin mittakaavaetuihin sisämarkkinoilla ja edistysaskeleisiin terveydenhuoltoalalla.

5. Erityistä

5.1

ETSK:n mielestä Right2Water-aloite on tärkeä esimerkkitapaus, joka komission on otettava huomioon ajatellen eurooppalaisen kansalaisaloitteen vahvistamista välineenä. Komitea panee etenkin merkille, että kyseessä on ensimmäinen ja ainoa eurooppalainen kansalaisaloite, joka on saatettu päätökseen. Tämä osoittaa, että väline on sekä esittämisvaiheessa ja allekirjoitusten keräämisvaiheessa aloitekomitealle että jatkotoimien aikana komissiolle erittäin monimutkainen (14), kuten on jo osittain todettu äskettäin annetussa asetusehdotuksessa COM(2017) 482.

5.2

Komitean mielestä WHO:n malli, joka perustuu päivittäiseen henkilökohtaiseen minimivesimäärään, voisi olla toteuttamiskelpoinen vaihtoehto (15). ETSK:n mielestä on keskeistä, että EU on eturintamassa torjuttaessa veteen liittyvää köyhyyttä maailmanlaajuisesti.

5.3

Maailman terveysjärjestön (WHO) suuntaviivojen mukaisesti on tärkeää toteuttaa toimenpiteitä, joiden tavoitteena on juomaveden saatavuuden parantaminen käyttäjien keskuudessa seuraavat indikaattorit huomioon ottaen:

—	turvallinen: sairauksia aiheuttavien mikro-organismien ja kemiallisten aineiden mahdolliset määrät eivät saa ylittää sietorajaa tai aiheuttaa säteilyriskejä

—	kelvollinen: veden värin, hajun ja maun on oltava kelvollinen

—	ulottuvilla: kaikilla on oikeus vesi- ja jätevesihuoltoon, joka on suoraan käytettävissä kotitalouksissa, oppilaitoksissa, työpaikoilla tai terveydenhuoltolaitoksissa tai niiden välittömässä läheisyydessä

—	kohtuuhintainen: Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelma (UNDP) esittää, etteivät vesimaksut saisi ylittää kolmea prosenttia kotitalouksien tuloista.

5.4

ETSK on huolissaan kuluttajille aiheutuvien kustannusten mahdollisesta noususta ja toistaa kehotuksensa, että on todettava kaikkien kansalaisten oikeus kohtuuhintaiseen juomaveteen. Näin ollen se kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota seuraamaan hintakehitystä avoimuuden parantamista silmällä pitäen.

5.5

ETSK on sitä mieltä, että direktiivin ajantasaistaminen voisi tarjota uusia mahdollisuuksia ja työpaikkoja monille pk-yrityksille ja etenkin niille, jotka toimivat veden analysoinnin ja valvonnan, huoltotoimien ja uusien laitteistojen parissa. Komitea panee kuitenkin merkille, ettei komissio kiinnitä juuri lainkaan huomiota siihen, että tarvitaan riittävä määrä ammattitaitoisia työntekijöitä, jotka kykenevät vastaamaan alan uusiin haasteisiin. ETSK korostaa pk-yritysten tärkeää roolia vedenjakelussa. Pk-yrityksiä rasittavan byrokratian välttämiseksi tehtävien on oltava oikeasuhtaisia.

5.6

ETSK varoittaa riskeistä, joita direktiivi saattaa aiheuttaa kivennäisvesien tuotantoon ja jotka saattavat vaikuttaa voimakkaasti työllisyyteen. Komissio ei ole ottanut tällaista riskiä asianmukaisesti huomioon, olipa kyse sitten yritysten tukemisesta mahdollisten teollisuustuotannon muutosten yhteydessä tai työntekijöiden mahdollisesta tukemisesta työttömyys- ja uudelleenkoulutusjaksojen aikana työelämään paluuta silmällä pitäen. ETSK katsoo, että tällaisia kysymyksiä on hoidettava unionin tasolla hyödyntämällä kaikkia käytettävissä olevia välineitä, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu mukaan luettuna.

5.7

ETSK on sitä mieltä, että direktiivin 2000/60/EY mukaisesti on tärkeää valvoa vedenhankintalähteitä ja luoda tarvittaessa vesivarastoja, joiden avulla voidaan vastata hätätilanteisiin, tutkia vaihtoehtoisiin vesilähteisiin, kuten sadeveteen ja suolanpoistoon, liittyviä uusia toimintatapoja ja käyttää pohjavettä järkevämmin, jotta vältetään tuhlausta.

Bryssel 12. heinäkuuta 2018.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1) ETSK:n lausunto ”Vesi ja jätevesihuolto ovat perusoikeuksia” (EUVL C 12, 15.1.2015, s. 33), kohta 1.8.

(2) Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen 25. syyskuuta 2015 antama päätöslauselma Transforming our world: the 2030 Agenda for Sustainable Development. Tavoite 6: ”Varmistaa turvallinen ja edullinen juomaveden saatavuus kaikille”.

(3) ETSK:n lausunto ”Vesialan eurooppalainen innovaatiokumppanuus” (EUVL C 44, 15.2.2013, s. 147), kohta 1.2.

(4) ETSK:n lausunto ”Vesipolitiikan nivominen muihin EU:n politiikkoihin” (EUVL C 248, 25.8.2011, s. 43), kohta 1.1.

(5) ETSK:n lausunto ”Suunnitelma Euroopan vesivarojen turvaamiseksi” (EUVL C 327, 12.11.2013, s. 93), kohta 1.5.

(6) www.right2water.eu

(7) Euroopan parlamentin 8. syyskuuta 2015 antama päätöslauselma eurooppalaisen kansalaisaloitteen Right2Water (”Vesi on perusoikeus”) seurannasta.

(8) ETSK:n lausunto ”Vesi ja jätevesihuolto ovat perusoikeuksia” (EUVL C 12, 15.1.2015, s. 33).

(9) Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen 25. syyskuuta 2015 antama päätöslauselma Transforming our world: the 2030 Agenda for Sustainable Development. Tavoite 6: ”Varmistaa turvallinen ja edullinen juomaveden saatavuus kaikille”.

(10) Komissio sai yli 5 900 vastausta, ja se järjesti myöhemmin virallisia kokouksia, joissa keskusteltiin avoimuudesta ja vertailuanalyysista.

(11) COM(2017) 614 final.

(12) Maailman terveysjärjestön (WHO) Euroopan-aluetoimiston kanssa käynnistetty juomaveden muuttujia koskeva yhteistyöhanke ”Ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta annetun direktiivin 98/83/EY (juomavesidirektiivi) liitteen I tarkistuksen tukeminen – Suositus”, 11. syyskuuta 2017.

(13) COM(2016) 666 final.

(14) ETSK:n lausunto ”Eurooppalainen kansalaisaloite” (EUVL C 237, 6.7.2018, s. 74).

(15) http://www.ohchr.org/Documents/Publications/FactSheet35en.pdf

10.10.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 367/112

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi .eu-aluetunnuksen toteuttamisesta ja toiminnasta ja asetuksen (EY) N:o 733/2002 ja komission asetuksen (EY) N:o 874/2004 kumoamisesta”

(COM(2018) 231 final – 2018/0110 (COD))

(2018/C 367/22)

Esittelijä:

Philippe DE BUCK

Lausuntopyyntö	Euroopan parlamentti, 28.5.2018 neuvosto, 5.6.2018
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 172 artiklan ensimmäinen kohta
Vastaava erityisjaosto	”liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta”
Hyväksyminen erityisjaostossa	28.6.2018
Hyväksyminen täysistunnossa	11.7.2018
Täysistunnon nro	536
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	133/1/0

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK kannattaa .eu-aluetunnuksen toteuttamisesta ja toiminnasta ja asetuksen (EY) N:o 733/2002 ja komission asetuksen (EY) N:o 874/2004 kumoamisesta annetun asetusehdotuksen tavoitteita. Tavoitteena on ensinnäkin päästä eroon vanhentuneista säännöksistä ja toiseksi mahdollistaa nopeampi reagointi uusiin kehityskulkuihin.

1.2

ETSK painottaa sitä, että .eu-aluetunnus tulee luokitella yleishyödylliseksi palveluksi, sillä oma verkkoidentiteetti on tärkeä EU:n kansalaisille, yrityksille ja organisaatioille. Tästä syystä olisi harkittava sitä vaihtoehtoa, että rekisterin on oltava voittoa tavoittelematon organisaatio, joka hoitaa vain aluetunnuksen operatiivista hallinnointia, ja että mahdollinen ylijäämätulo on siirrettävä EU:n talousarvioon.

1.3

ETSK panee merkille, että rekisteri valitaan avoimen tarjouspyyntömenettelyn kautta, mutta korostaa, että on tehtävä kaikki mahdollinen .eu-aluetunnustoiminnan jatkamiseksi keskeytyksettä. Avoin tarjouspyyntömenettely voi vaikuttaa kielteisesti työhön osallistuvan henkilöstön pysyvyyteen, vakaisiin suhteisiin muiden rekisterinpitäjien kanssa sekä aluetunnusta kohtaan tunnettuun luottamukseen ja sen maineeseen. Kaikki valintaperusteet pitäisi siksi määritellä tarkasti etukäteen – erityisesti se, voiko rekisteri olla kaupallinen yhtiö. Joka tapauksessa komitea vaatii, että koko prosessista tehdään täysin avoin.

1.4

Komission tulisi määritellä, tuleeko rekisterin olla voittoa tavoittelematon organisaatio vai ei.

1.5

ETSK kannattaa sidosryhmien yhteisen neuvoston perustamista ja toivoo saavansa edustajansa siihen.

1.6

ETSK hyväksyy sen, että luonnollisten henkilöiden kelpoisuusvaatimuksia .eu-verkkotunnuksen saamiseksi laajennetaan. Asuinpaikka Euroopan unionin jäsenvaltiossa ei enää ole ehtona. Kun EU:n jäsenvaltion kansalainen asuinvaltiosta riippumatta voi saada .eu-verkkotunnuksen, tämä nostaa EU:n profiilia mutta on myös suora osoitus yhteenkuuluvuudesta EU:hun.

1.7

Brexit vaikuttaa kelpoisuusperusteisiin siinä vaiheessa, kun ja jos Yhdistynyt kuningaskunta eroaa Euroopan unionista tai kun mahdollinen siirtymäkausi päättyy. Kaikkien .eu-aluetunnuksen hallinnasta ja toiminnasta vastaavien tahojen olisi valmistauduttava uuteen tilanteeseen, ja asianomaisille .eu-verkkotunnusten haltijoille tulisi ilmoittaa hyvissä ajoin oikeuksien päättymisestä. Olisi asetettava realistiset määräajat.

1.8

ETSK pyytää varmistamaan, että siirtymäkausi hoidetaan sujuvasti suhteessa nykyiseen vakiintuneeseen operaattoriin. Koska sopimus nykyisen rekisterin EURidin kanssa päättyy lokakuussa 2019 ja on todennäköistä, että uusi asetus ja komission täytäntöönpanosäädökset eivät ole vielä silloin täysin täytäntöönpanokelpoisia, tarvitaan siirtymäkausi, mikä merkitsee sitä, että joko sopimusta EURidin kanssa tulee pidentää tai siitä tulee neuvotella uudelleen. ETSK katsoo, että koska sopimusta täytyy mahdollisesti muuttaa, neuvottelut olisi aloitettava mahdollisimman pian, jotta vältytään katkoksilta .eu-aluetunnuksen toiminnassa.

2. Johdanto

2.1

.eu-aluetunnus on Euroopan unionin ja sen kansalaisten verkkotunnus. Se kuuluu EU:lle, ja sitä hallinnoi Euroopan komissio. .eu-aluetunnus otettiin käyttöön aluetunnuksen ”.eu” perustamisesta ja toiminnasta annetulla asetuksella (EY) N:o 733/2002. Tunnusta säännellään lisäksi säännöillä, joista säädetään .eu-aluetunnuksen perustamista ja käyttöä koskevista yleisistä toimintasäännöistä ja rekisteröintiä koskevista periaatteista annetussa asetuksessa (EY) N:o 874/2004 sekä sen myöhemmissä muutoksissa. Verkkotunnuksia hallinnoiva ICANN-organisaatio (Internet Corporation for Assigned Names and Numbers) jakoi .eu-aluetunnuksen maaliskuussa 2005, ja se otettiin käyttöön huhtikuussa 2006 joulukuussa 2005 käynnistetyn alkuvaiheen (sunrise period) jälkeen.

2.2

.eu-aluetunnus perustettiin rakentamaan Euroopan unionin ja sen kansalaisten verkkoidentiteettiä, vahvistamaan EU:n imagoa maailmanlaajuisissa tietoverkoissa ja parantamaan EU:n sisämarkkinoiden tunnettuutta internetin virtuaalimarkkinoilla.

2.3

.eu-aluetunnus antaa Euroopan yrityksille ja kansalaisille mahdollisuuden osallistua sähköiseen kaupankäyntiin ja lisää heidän osallistumistaan verkossa toimiviin sisämarkkinoihin digitaalisten sisämarkkinoiden strategian tavoitteiden mukaisesti.

2.4

.eu-rekisteri on Euroopan komission avoimen tarjouskilpailun kautta viideksi vuodeksi valitsema organisaatio. Sitä on alusta asti hallinnoinut voittoa tavoittelematon EURid-organisaatio, joka toimii Euroopan komission kanssa tehdyn sopimuksen nojalla. Nykyinen sopimus EURidin kanssa päättyy lokakuussa 2019. Tähän asti .eu-aluetunnusta on hallinnoitu hyvin. EURid on saanut parhaan rekisterin palkinnon, joka perustuu rekisterinpitäjien keskuudessa tehtyyn tyytyväisyyskyselyyn.

2.5

.eu-verkkotunnuksia voi rekisteröidä akkreditoitujen rekisterinpitäjien verkoston kautta. Tällä hetkellä .eu-verkkotunnuksen voi rekisteröidä vain luonnollinen henkilö, yritys tai organisaatio (verkkotunnuksen rekisteröijä), jonka asuin- tai sijoittautumispaikka on Euroopan unionissa, Islannissa, Liechtensteinissa tai Norjassa (asuinpaikkarajoitus).

2.6

Eräät maantieteellisiin käsitteisiin liittyvät nimet on varattu. Varauksia voivat tehdä EU:n toimielimet, jäsenvaltiot, ETA-maat ja liittymisneuvotteluja käyvät maat sekä EURid. Asetuksessa (EY) N:o 1654/2005 luetellaan varatut nimet (esimerkiksi ”republicaportuguesa”, ”hrvatska”) ja todetaan, että asetuksen liitteeseen sisältyvän luettelon nimet on varattu tai rekisteröity vain alemman tason tunnuksina suoraan .eu-aluetunnuksen alle.

2.7

.eu-aluetunnus on yksi suurimmista kansainvälisistä aluetunnuksista. Komission mukaan rekisteröintejä on yli 3,8 miljoonaa. Se on neljänneksi suurin aluetunnus Euroopassa .de-, .uk- ja .nl-aluetunnusten jälkeen. Akkreditoituja rekisterinpitäjiä on yli 700 kaikkialla maailmassa. .eu-rekisteröintien määrä on kasvanut merkittävästi aluetunnuksen perustamisesta lähtien, mutta kahtena viime vuotena kasvu on alkanut tyrehtyä. Keskimääräinen uusimisaste (80 %) on yleistä keskiarvoa (70–75 %) korkeampi. Lisäksi mobiilisovellusten, hakukoneiden ja sosiaalisen median käyttäminen verkkosisältöön pääsemiseksi heikentää verkkotunnusten näkyvyyttä ja asettaa paineita perinteisille aluetunnuksille.

2.8

.eu-asetusten antamisen jälkeen verkkoympäristö ja EU:n poliittinen ja lainsäädännöllinen toimintaympäristö ovat muuttuneet huomattavasti. Uusien yleisten ylätason verkkotunnusten (esim. .top, .trade, .club ja .xyz) nopea yleistyminen on lisännyt huomattavasti kilpailua verkkotunnusten alalla. Tämä on vaikuttanut rekisterien ja rekisterinpitäjien dynamiikkaan. Viimeksi mainituilla on nyt enemmän valtaa päättää, mitkä rekisterit nostetaan paremmin esille tarjottaessa verkkotunnuksia asiakkaille. Samaan aikaan internetin hallintoon ja dynaamiseen aluetunnusekosysteemiin on tehty mittavia teknisiä muutoksia. .eu-aluetunnusrekisterin operaattorin tulee täyttää yhä monimutkaisempia laatuvaatimuksia.

2.8.1

Lisäksi sosiaalisen median alustojen ilmaantuminen ja yleistyminen on muuttanut yksilöllisten verkkotunnisteiden kysyntää. Yksilöllisiä verkkotunnisteita ovat kaikenlaiset merkkijonot (tunnukset, käyttäjänimet), jotka mahdollistavat läsnäolon verkossa. Yksityishenkilöillä ja pk-yrityksillä on käytettävissään halpoja ja helppoja tapoja olla verkossa läsnä, ja tämä vaikuttaa suuresti verkkotunnusten markkinoihin.

2.9

Komission mukaan tärkeimpiä ongelmia nykyisessä tilanteessa ovat seuraavat:

2.9.1

.eu-aluetunnusta sääntelevä oikeudellinen kehys on vanhentunut ja joustamaton, ja sitä on vaikea saattaa ajan tasalle. Lainsäädäntöön sisältyy hyvin yksityiskohtaisia säännöksiä, jotka eivät välttämättä ole enää merkityksellisiä mutta jotka vaikuttavat .eu-aluetunnuksen jokapäiväiseen hallinnointiin. Lainsäädäntö ei ole tarpeeksi joustava toimiakseen tehokkaasti nopeasti muuttuvilla nimipalvelujärjestelmien (DNS) markkinoilla.

2.9.2

Nykyinen rakenne ei tarjoa valvonnan ja vastuuvelvollisuuden kannalta optimaalista hallintorakennetta suhteessa rekisterin operaattoriin. Siinä ei oteta huomioon, että internetin hallintoon osallistuu eri sidosryhmiä, eikä anneta riittävää valvontavaltaa komissiolle rekisterin operaattoriin nähden.

2.9.3

Nykyiset säännöt eivät salli sitä, että .eu-aluetunnusrekisteri möisi .eu-verkkotunnuksia suoraan asiakkaille. Tämä voi heikentää sen mahdollisuuksia markkinoida palvelujaan tehokkaasti.

3. Komission ehdotuksen pääsisältö

3.1

Uuden ehdotuksen keskeisiä osatekijöitä ovat:

3.1.1

oikeudellinen kehys, johon sisältyy

—	periaatelähtöisiä, joustavia ja tulevat tarpeet huomioon ottavia asetuksia

—	komitologiamenettelyjä, jotka on rajattu .eu-aluetunnuksen hallinnoinnin keskeisiin näkökohtiin, kuten rekisterin operaattorin valintaperusteisiin tai varattuihin verkkotunnuksiin

—

sopimus komission ja rekisterin operaattorin välillä kaikista tärkeistä yksityiskohtaisista periaatteista ja menettelyistä. Tähän sisältyvät liitteenä toimintapolitiikat ja menettelyt, jotka liittyvät aluetunnuksen hallinnointiin. Se merkitsee, että mahdolliset tulevat tekniset muutokset edellyttävät sopimuksen muuttamista.

3.1.2

parannukset .eu-aluetunnuksen hallintaan ja hallinnointiin seuraavin keinoin:

—	neuvoa-antava elin, sidosryhmien yhteinen neuvosto, joka avustaa ja neuvoo komissiota asetuksen asianmukaisessa täytäntöönpanossa ja .eu-aluetunnuksen toimintakysymyksissä

—	komission uudet valtuudet valvoa rekisteriä, jotta pystytään paremmin valvomaan .eu-aluetunnuksen organisointia, hallinnointia ja toimintaa ja varmistamaan, että rekisteri noudattaa asetusta. Ulkopuolinen tarkastaja tekee rekisteriin kohdistuvan tarkastuksen kahden vuoden välein.

3.1.3

.eu-verkkotunnusten rekisteröinnin nykyisten kelpoisuusvaatimusten laajentaminen

—	EU:n ulkopuolisissa maissa asuvat EU:n kansalaiset voivat jatkossa rekisteröidä .eu-verkkotunnuksen. Lisäksi kolmansien maiden luonnolliset henkilöt ja yritykset, jotka ovat sijoittautuneet Euroopan unioniin (asuin- tai sijoittautumispaikka), voivat rekisteröidä .eu-verkkotunnuksen.

3.1.4

vertikaalista eriyttämistä koskevien jyrkkien kieltojen poistaminen

—	Komissio voisi laajentaa rekisterin palvelujen laajuutta (verkkotunnusten myyminen loppukäyttäjille, verkkotunnusten suora rekisteröinti rekisterin verkkosivuilla) tämän vaikuttamatta oikeudenmukaista kilpailua koskevien sääntöjen soveltamiseen.

3.2

Komissio seuraa asetuksen soveltamista ja antaa kertomuksen sen arvioinnista viimeistään viiden vuoden kuluttua siitä, kun asetusta on alettu soveltaa. Lisäksi .eu-aluetunnuksen edistystä seurataan säännöllisesti aluetunnuksen toteutusta, vaikutuksia ja toimintaa käsittelevissä kertomuksissa, jollainen annetaan kolmen vuoden kuluttua edellä mainitusta arviointikertomuksesta ja sen jälkeen kolmen vuoden välein.

3.3

Ehdotus on yhdenmukainen digitaalisten sisämarkkinoiden strategian tavoitteiden kanssa: sillä edistetään eurooppalaista yrittäjyyttä ja startup-yrityksiä sekä samaan aikaan parannetaan verkkoympäristön turvallisuutta ja luottamusta sitä kohtaan. Asetuksen täytäntöönpanossa tulee noudattaa perusoikeuksia tietosuojan, yksityisyyden suojan, turvallisuuden ja monikielisyyden alalla. Kaikkiin kehitettäviin ja/tai ylläpidettäviin tietojenkäsittelyjärjestelmiin ja tietokantoihin olisi sisällyttävä sisäänrakennettu henkilötietojen suoja ja oletusarvoinen tietosuoja.

4. Yleistä

4.1

4.2

4.3

4.4

Verkkotunnusympäristö ja -markkinat ovat muutosten kourissa uusien internetin sidosryhmien, yleisten verkkotunnusten moninkertaistumisen ja yritys- ja yksityiskäyttäjien internetviestinnän nopean kehityksen vuoksi.

4.5

ETSK kannattaa sitä, että uusi asetus on periaatelähtöinen eli että ehdotetuissa säännöissä asetetaan vain laajat perusperiaatteet. Tämä merkitsee sitä, että monet tarkemmat sääntelyn osatekijät, kuten varatut verkkotunnukset ja rekisterin valintaperusteet, vahvistetaan yksityiskohtaisesti komission antamissa täytäntöönpanosäädöksissä ja komitologiamenettelyssä. Valitulta rekisteriltä vaadittavista muista yksityiskohtaisista vaatimuksista neuvotellaan erikseen, ja ne vahvistetaan sopimuksessa.

4.6

ETSK kannattaa joustavampaa lähestymistapaa asetus- ja sopimusneuvotteluissa mutta vaatii, että koko prosessi tarjouspyyntöjen julkaisemisesta sopimusneuvotteluihin tehdään täysin avoimeksi alusta alkaen ja prosessin kaikissa vaiheissa. Hakijoilla tulee olla selkeä käsitys velvoitteista, ehdoista ja oikeuksista, kun ne laativat vastaustaan tarjouspyyntöön ja valmistautuvat sopimusneuvotteluihin.

4.6.1

Nykyiseen asetukseen verrattuna uusi asetus ei poissulje vertikaalista integraatiota, eli nimetty rekisteri voi myös toimia rekisterinpitäjänä ja tarjota .eu-verkkotunnuksia markkinoilla. ETSK voisi hyväksyä tämän uudistuksen erityisesti alueilla tai maissa, missä verkkotunnuksen rekisteröijillä on tarjolla rajallinen valikoima paikallisia rekisterinpitäjiä. Tämä edistäisi .eu-aluetunnuksen markkinaosuuden kasvattamista erityisesti muiden kirjoitusjärjestelmien mukaisina versioina.

4.6.2

Vastaavasti nimetyn rekisterin ei uuden ehdotuksen mukaan tarvitse olla voittoa tavoittelematon organisaatio. Jos komissio vahvistaa tämän lähestymistavan, se on ETSK:n mielestä merkittävä muutos, jolla on huomattavia seurauksia. Tämä johtuu siitä, että kaupalliset toimijat käyttäytyvät eri lailla, sillä niiden täytyy saada voittoa .eu-aluetunnuksesta, eikä rekisterin tuottamaa ylijäämää enää siirretä EU:n talousarvioon. ETSK pyytää komissiota täsmentämään tämän seikan mahdollisimman pian, jotta kaikki tarvittavat tiedot ovat käytettävissä lainsäädäntöprosessissa.

4.6.3

Kuten vaikutustenarvioinnissa on todettu, on syytä korostaa sitä seikkaa, että Euroopan unioni on hyötynyt nykyisestä rekisterijärjestelystä, sillä komissio on sen ansiosta voinut tukea eräitä hankkeita ja aloitteita, kuten EuroDIG-hanketta ja ICANNin kokouksia Brysselissä.

4.7

Tärkeä uutuus on sidosryhmien yhteinen neuvosto, joka johdanto-osan 20 kappaleen mukaan perustuu johdonmukaisiin, kattaviin ja osallistaviin internetperiaatteisiin. Neuvoston jäsenistöön kuuluu 14 artiklan 2 kohdan mukaan edustajia seuraavista kuudesta ryhmästä: jäsenvaltioiden hallinto, yksityinen sektori, kansalaisyhteiskunta, tiedeyhteisö, kansainväliset organisaatiot ja tekniikan alan toimijat.

4.7.1

ETSK voi kaikilta osin tukea tätä lähestymistapaa, sillä sidosryhmät pystyvät neuvomaan EU:n toimielimiä internetiin liittyvistä yhteisistä periaatteista, normeista, säännöistä, päätöksentekomenettelyistä ja ohjelmista, jotka muokkaavat internetin käyttöä ja kehitystä. ETSK korostaa kuitenkin, että on tärkeää täsmentää selvemmin, ettei sidosryhmien yhteisen neuvoston tehtäviin kuulu puuttuminen .eu-aluetunnuksen operatiiviseen hallinnointiin. ETSK pyytääkin komissiota täsmentämään kyseisen neuvoston tehtävät ja toimialan. Jotta neuvosto voi toimia asianmukaisesti, sille on annettava riittävä rahoitus.

4.7.2

On loogista, että komitea järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustajana ja tekemänsä laajamittaisen työn ansiosta (jossa käsitellään myös tähän liittyviä aiheita, kuten talouden digitalisaatiota ja verkkokaupan kehitystä) täyttää tarvittavat kriteerit edustajansa saamiseksi kyseiseen neuvostoon.

4.8

ETSK on myös tyytyväinen siihen, että lainsäädäntövelvoitteiden noudattamisen valvontaa kaikissa rekisterin toteuttamissa prosesseissa tehostetaan vaatimalla ulkopuolisen tarkastuksen suorittamista kahden vuoden välein. Lisäksi sidosryhmien yhteinen neuvosto antaa neuvoja siitä, miten ja kuinka laajasti tarkastus tulee toteuttaa.

4.9

5. Erityistä

5.1

Koska sopimus nykyisen rekisterin EURidin kanssa päättyy lokakuussa 2019 ja on todennäköistä, että uusi asetus ja komission täytäntöönpanosäädökset eivät ole vielä silloin täysin täytäntöönpanokelpoisia, tarvitaan siirtymäkausi, mikä merkitsee sitä, että joko sopimusta EURidin kanssa tulee pidentää tai siitä tulee neuvotella uudelleen. ETSK katsoo, että koska sopimusta täytyy mahdollisesti muuttaa, neuvottelut olisi aloitettava mahdollisimman pian, jotta vältytään katkoksilta .eu-aluetunnuksen toiminnassa.

5.2

ETSK on tyytyväinen siihen, että vaihtoehtoisia riitojenratkaisumenettelyjä täydennetään verkkopohjaisilla riitojenratkaisumahdollisuuksilla.

5.3

Johdanto-osan 16 kappaleen ja 11 artiklan f kohdan mukaan toimivaltaisille viranomaisille tulee sallia pääsy rekisterin hallussa oleviin tietoihin rikosten ennalta estämistä, paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia varten. Nykyisessä sanamuodossa annetaan ymmärtää, että lainvalvontaviranomaisilla olisi tapauksesta riippumatta rajoittamaton pääsy rekisteritietoihin. Jos asetetaan lakisääteinen velvoite tehdä yhteistyötä toimivaltaisten viranomaisten kanssa, on myös painotettava asianmukaista valvontaa ja velvoitteiden rajoja.

5.4

Ehdotuksen 12 artiklan 1 kohdassa todetaan seuraavaa: ”Rekisterin on perustettava WHOIS-tietokanta, jonka tarkoituksena on antaa tarkkoja ja ajantasaisia rekisteröintitietoja .eu-aluetunnuksen alaisista verkkotunnuksista, ja hallinnoitava tätä tietokantaa.” WHOIS-tietokannan sisältämien tietojen tarkkuus on haastavaa nimipalvelujärjestelmässä, jossa tietoja syöttävät monet tahot ilman että rekisteri voi käytännössä juuri valvoa tätä. Esimerkiksi sopimus loppukäyttäjän (rekisteröijä) kanssa on yleensä rekisterinpitäjän hallussa. Vaikka osa rekistereistä tekee jälkitarkastuksia tietojen tarkkuuden varmistamiseksi, ei ole mahdollista vaatia, että mikä tahansa verkkotunnusrekisteri voi taata WHOIS-tietokannan tietojen olevan 100-prosenttisesti tarkkoja ja ajantasaisia. Vaarana on, että tällaisessa säännöksessä edellytetään epärealistista ja mahdotonta tarkkuustasoa.

5.5

”Rekisterin” määritelmässä (2 artiklan a kohta) mainitaan ”[– –] ja aluetunnuksen asetustiedostojen jakelu”. Ilmaisu on monitulkintainen: sen voidaan tulkita velvoittavan rekisteri julkaisemaan asetustiedostonsa. Useimmat maatunnukset eivät julkaise asetustiedostojaan yksityisyydensuojaan ja kyberturvallisuuteen liittyvien syiden vuoksi. Määritelmän kieliasua olisi täsmennettävä toteamalla, ettei asetustiedoston julkaiseminen ole pakollista.

5.6

Bryssel 11. heinäkuuta 2018.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Luca JAHIER

		ISSN 1977-1053
Euroopan unionin virallinen lehti		C 367

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	61. vuosikerta 10. lokakuuta 2018

Sisältö		Sivu
	I Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot
	LAUSUNNOT
	Euroopan talous- ja sosiaalikomitea
	ETSK:n 536. täysistunto, 11.7.2018–12.7.2018
2018/C 367/01	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Uuden hiilettömän, hajautetun ja digitalisoidun energiahuoltorakenteen vaikutukset työllisyyteen ja alueelliseen talouteen (oma-aloitteinen lausunto)	1
2018/C 367/02	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Liikenteen rooli kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa sekä tästä aiheutuvat vaikutukset EU:n poliittiseen päätöksentekoon (oma-aloitteinen lausunto)	9
2018/C 367/03	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta EU:n toimintamallit muutoksen hallitsemiseksi digitalisoidussa työelämässä – keskeinen panos EU:n valkoiseen kirjaan työn tulevaisuudesta (puheenjohtajavaltio Itävallan pyytämä valmisteleva lausunto)	15
2018/C 367/04	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Vammaisten naisten tilanne(Euroopan parlamentin pyytämä valmisteleva lausunto)	20

	III Valmistelevat säädökset
	EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEA
	ETSK:n 536. täysistunto, 11.7.2018–12.7.2018
2018/C 367/05	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EY) N:o 924/2009 muuttamisesta tiettyjen rajatylittävistä maksuista unionissa perittävien palvelumaksujen ja valuutan muuntamisesta perittävien palvelumaksujen osalta(COM(2018) 163 final – 2018/0076 (COD))	28
2018/C 367/06	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 168/2013 muuttamisesta kaksi- ja kolmipyöräisten ajoneuvojen ja nelipyörien tyyppihyväksyntään sovellettavan Euro 5 -vaiheen osalta(COM(2018) 137 final – 2018/0065 (COD))	32
2018/C 367/07	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi räjähteiden lähtöaineiden markkinoille saattamisesta ja käytöstä, asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteen XVII muuttamisesta ja räjähteiden lähtöaineiden markkinoille saattamisesta ja käytöstä annetun asetuksen (EU) N:o 98/2013 kumoamisesta(COM(2018) 209 final – 2018/0103 (COD))	35
2018/C 367/08	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin tullikoodeksista annetun asetuksen (EU) N:o 952/2013 muuttamisesta(COM(2018) 259 final – 2018/0123 (COD))	39
2018/C 367/09	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 575/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse järjestämättömiin vastuisiin liittyvien tappioiden kattamisen vähimmäisvaatimuksista(COM(2018) 134 final – 2018/0060 (COD)); ja Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi luotonhallinnoijista, luotonostajista ja vakuuksien realisoimisesta(COM(2018) 135 final – 2018/0063 (COD))	43
2018/C 367/10	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheista Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle arvopaperikauppojen esineoikeudellisiin vaikutuksiin sovellettavasta laista(COM(2018) 89 final); Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/65/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/61/EU muuttamisesta kollektiivisten sijoitusrahastojen rajatylittävän markkinoinnin osalta(COM(2018) 92 final – 2018/0041 (COD)); Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi saatavien siirrosta kolmansille osapuolille aiheutuviin vaikutuksiin sovellettavasta laista(COM(2018) 96 final – 2018/0044 (COD)) jaEhdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rajat ylittävän kollektiivisten sijoitusrahastojen markkinoinnin helpottamisesta ja asetusten (EU) N:o 345/2013 ja (EU) N:o 346/2013 muuttamisesta(COM(2018) 110 final – 2018/0045 (COD))	50
2018/C 367/11	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheista Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 575/2013 muuttamisesta katettujen joukkolainojen osalta(COM(2018) 93 final – 2018/0042 (COD)) jaEhdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi katettujen joukkolainojen liikkeeseenlaskusta ja katettujen joukkolainojen julkisesta valvonnasta sekä direktiivin 2009/65/EY ja direktiivin 2014/59/EU muuttamisesta(COM(2018) 94 final – 2018/0043 (COD))	56
2018/C 367/12	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan keskuspankille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle FinTech-toimintasuunnitelma Euroopan rahoitusalan kilpailukyvyn ja innovatiivisuuden parantamiseksi(COM(2018) 109 final)	61
2018/C 367/13	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi rahoitusvälineiden markkinoista annetun direktiivin 2014/65/EU muuttamisesta(COM(2018) 99 final – 2018/0047 (COD)) ja Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yrityksille suunnatun joukkorahoituspalvelun eurooppalaisista tarjoajista(COM(2018) 113 final – 2018/0048 (COD))	65
2018/C 367/14	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheista Ehdotus neuvoston direktiiviksi merkittävän digitaalisen läsnäolon yhteisöverotusta koskevien sääntöjen vahvistamisesta(COM(2018) 147 final – 2018/0072 (CNS)) ja Ehdotus neuvoston direktiiviksi tiettyjen digitaalisten palvelujen tarjoamisesta saatavista tuloista kannettavaa digitaalisten palvelujen veroa koskevasta yhteisestä järjestelmästä(COM(2018) 148 final – 2018/0073 (CNS))	73
2018/C 367/15	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin kansalaisten henkilökorttien sekä oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen käyttäville unionin kansalaisille ja heidän perheenjäsenilleen myönnettävien oleskeluasiakirjojen turvallisuuden lisäämisestä(COM(2018) 212 final – 2018/0104 (COD))	78
2018/C 367/16	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi säännöistä, joilla helpotetaan rahoitus- ja muiden tietojen käyttöä tiettyjen rikosten ennalta estämistä, paljastamista, tutkimista tai niihin liittyviä syytetoimia varten, ja neuvoston päätöksen 2000/642/YOS kumoamisesta(COM(2018) 213 final – 2018/0105 (COD))	84
2018/C 367/17	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sähköistä todistusaineistoa rikosoikeudellisissa asioissa koskevista eurooppalaisista esittämis- ja säilyttämismääräyksistä(COM(2018) 225 final – 2018/0108 (COD)) ja Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi yhdenmukaisista säännöistä laillisten edustajien nimeämiseksi todistusaineiston keräämistä varten rikosoikeudellisissa menettelyissä(COM(2018) 226 final – 2018/0107(COD))	88
2018/C 367/18	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi pysyvistä orgaanisista yhdisteistä (uudelleenlaadittu)(COM(2018) 144 final – 2018/0070 (COD))	93
2018/C 367/19	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle kiertotalouden seurantakehyksestä(COM(2018) 29 final)	97
2018/C 367/20	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi läntisen Välimeren pohjakalakantoja hyödyntäviä kalastuksia koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta(COM(2018) 115 final – 2018/0050 (COD))	103
2018/C 367/21	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (uudelleenlaadittu)(COM(2017) 753 final – 2017/0332 (COD))	107
2018/C 367/22	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi .eu-aluetunnuksen toteuttamisesta ja toiminnasta ja asetuksen (EY) N:o 733/2002 ja komission asetuksen (EY) N:o 874/2004 kumoamisesta(COM(2018) 231 final – 2018/0110 (COD))	112
2018/C 367/23	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Ehdotus neuvoston direktiiviksi direktiivien 2006/112/EY ja 2008/118/EY muuttamisesta Italian kunnan Campione d’Italian sekä Luganonjärven Italialle kuuluvien vesialueiden sisällyttämiseksi unionin tullialueeseen ja direktiivin 2008/118/EY alueelliseen soveltamisalaan(COM(2018) 261 final – 2018/0124 (CNS))	117
2018/C 367/24	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Ehdotus neuvoston direktiiviksi yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY muuttamisesta tiettyjen tavaroiden ja palvelujen petosalttiita luovutuksia ja suorituksia koskevan valinnaisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismin ja alv-petosten torjunnassa käytettävän nopean reagoinnin mekanismin soveltamisajan osalta(COM(2018) 298 final – 2018/0150(CNS))	118
2018/C 367/25	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EY) N:o 110/2008 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse panostislauksella tuotetun ja Japanissa pullotetun, kertatislatun shochun nimellismääristä unionin markkinoille saattamista varten(COM(2018) 199 final – 2018/0097 COD)	119
2018/C 367/26	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi neuvoston päätöksen 2003/17/EY muuttamisesta siltä osin kuin on kyse Brasiliassa rehu- ja viljakasvien siemenviljelmillä tehtyjen viljelystarkastusten vastaavuudesta ja Brasiliassa tuotettujen rehu- ja viljakasvien siementen vastaavuudesta sekä Moldovassa vilja-, öljy- ja kuitukasvien sekä vihannesten siemenviljelmillä tehtyjen viljelystarkastusten vastaavuudesta ja Moldovassa tuotettujen viljakasvien siementen, vihannesten siementen sekä öljy- ja kuitukasvien siementen vastaavuudesta(COM(2017) 643 final – 2017/0297 (COD))	120

Lausuntopyyntö	Euroopan unionin neuvosto, 29.5.2018
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 113 artikla
Vastaava erityisjaosto	”talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus”
Hyväksyminen täysistunnossa	11.7.2018
Täysistunnon numero	536
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	174/0/2

Lausuntopyyntö	Euroopan unionin neuvosto, 11.6.2018
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 113 artikla
Vastaava erityisjaosto	”talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus”
Hyväksyminen täysistunnossa	11.7.2018
Täysistunnon nro	536
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	175/1/3

Lausuntopyyntö	Euroopan parlamentti, 2.5.2018 Euroopan unionin neuvosto, 30.4.2018
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artiklan 1 kohta
Vastaava erityisjaosto	”maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö”
Hyväksyminen täysistunnossa	11.7.2018
Täysistunnon nro	536
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	170/0/5

Lausuntopyyntö	Euroopan unionin neuvosto, 18.6.2018
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 43 artiklan 2 kohta
Vastaava erityisjaosto	”maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö”
Hyväksyminen täysistunnossa	11.7.2018
Täysistunnon nro	536
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	166/0/4