Euroopan alueiden komitean päätöslauselma aiheesta ”Yhdistyneen kuningaskunnan EU-eron vaikutuksista Euroopan unionin paikallis- ja aluehallintotasoon”

(2018/C 361/01)

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA (AK)

—

ottaa huomioon Euroopan unionin (EU) ja Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen neuvottelijoiden 8. joulukuuta 2017 antaman yhteisen raportin Yhdistyneen kuningaskunnan erosta Euroopan unionista SEU-sopimuksen 50 artiklan nojalla käytävien neuvottelujen ensimmäisen vaiheen edistymisestä sekä Euroopan komission 28. helmikuuta 2018 julkaiseman erosopimusluonnoksen,

—	ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston (50 art.) 23. maaliskuuta 2018 esittämät suuntaviivat EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan tulevien suhteiden puitteista,

—	ottaa huomioon Euroopan parlamentin 14. maaliskuuta 2018 antaman päätöslauselman EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan tulevien suhteiden puitteista,

1.

on tyytyväinen siihen, että siirtymäkauden ehtojen hyväksymisen myötä minkäänlaista syrjintää ei pitäisi esiintyä siirtymäkauden loppuun mennessä Yhdistyneeseen kuningaskuntaan tulleiden EU:n kansalaisten ja EU27:ään tulleiden Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisten välillä. Komitea suhtautuu myönteisesti siihen, että erosopimukseen perustuvat oikeudet, jotka koskevat EU:hun jääviä Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisia ja Yhdistyneeseen kuningaskuntaan jääviä EU:n kansalaisia, taataan eliniäksi, ja vaatii varmistamaan, etteivät tulevat muutokset EU:n jäsenvaltioiden tai Yhdistyneen kuningaskunnan politiikassa vaaranna näitä oikeuksia. Tämä koskee muun muassa oikeutta terveydenhoitoon sekä sosiaaliturvamaksujen vastavuoroista tunnustamista.

2.

pitää myönteisenä EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan tulevissa yhteistyöpuitteissa käsiteltävien kysymysten suhteen saavutettua edistystä ja kehottaa neuvotteluosapuolia selkiyttämään mahdollisimman pian yhteistyöperustan keskeisiä kohtia (esimerkiksi rakenne, hallinnointi, riitojenratkaisun soveltamisala ja mekanismit, täytäntöönpanon valvonta ja osallistuminen) suunnan osoittamiseksi ja varmuuden antamiseksi paikallis- ja alueviranomaisille.

3.

korostaa Irlannin ja Pohjois-Irlannin ja näin ollen EU:n välisen sääntelyn yhdenmukaistamisen, ns. suojalausekkeen, merkitystä. Komitea muistuttaa, että on löydettävä paras mahdollinen, tarkoituksenmukainen ja oikeudellisesti toimiva ratkaisu Pohjois-Irlannin ja Irlannin välistä rajaa varten, ja toivoo, että asiassa edistytään kesäkuussa pidettävässä Eurooppa-neuvoston kokouksessa.

4.

panee merkille, että Yhdistyneen kuningaskunnan erolla on väistämättä seurauksia ja että EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan saavuttamasta sopimuksesta riippuen tavaroiden ja palvelujen vaihto sekä henkilöiden ja pääoman liikkuvuus saattavat uusien suhteiden myötä olla vaikeampia kuin tulliliitossa ja sisämarkkinoilla, joissa Yhdistynyt kuningaskunta nyt on mukana. Komitea kehottaakin pragmaattisuuteen, jotta voidaan välttää molemminpuolisia kielteisiä seurauksia ja kunnioittaa samalla tulliliiton ja sisämarkkinoiden eheyttä.

5.

panee kuitenkin merkille, että vaikka Yhdistyneen kuningaskunnan ja EU:n välisille tuleville suhteille on olemassa useita mahdollisia vaihtoehtoja, ei ole keskitytty riittävästi siihen, millaisia tulevien suhteiden on määrä olla paikallis- ja alueviranomaisten tasolla. Komitea korostaa, että monet tärkeät kysymykset edellyttävät paikallis- ja aluetason toimia ja että paikallis- ja aluetasolla on edelleen jatkettava yhteistyötä ja parhaiden käytänteiden vaihtamista.

6.

muistuttaa, että AK on kansanäänestyksestä lähtien tarjonnut foorumin jatkuvalle vuoropuhelulle Yhdistyneen kuningaskunnan paikallis- ja alueviranomaisten kanssa ja toteuttanut kuulemisia ja perusteellisia arviointeja Yhdistyneen kuningaskunnan eron vaikutuksista valtiotasoa alemmilla tasoilla. Niistä ilmenee, että Yhdistyneen kuningaskunnan EU-erolla on erittäin todennäköisesti taloudellisesti ja sosiaalisesti erilaiset vaikutukset paitsi talouden eri aloilla myös eri alueilla ja valtioissa, sillä tietyt alueet ja jäsenvaltiot ovat muita alttiimpia vaikutuksille Yhdistyneen kuningaskuntaan ylläpitämiensä kauppasuhteiden luonteen ja laajuuden vuoksi.

7.

toteaa, että AK:n analyyseista ilmenee, että enemmistö alueista ei ole tähän mennessä kyennyt arvioimaan asianmukaisesti Yhdistyneen kuningaskunnan eron mahdollisia vaikutuksia, mikä johtuu etenkin neuvotteluihin ja tuleviin suhteisiin liittyvästä epävarmuudesta. Komitea panee merkille, että Yhdistyneen kuningaskunnan eron vaikutuksia koskevien tietojen puuttuminen rajoittaa väistämättä mahdollisuuksia tehokkaaseen valmistautumiseen ja lieventävien toimenpiteiden toteuttamiseen.

8.

toteaa Yhdistyneen kuningaskunnan EU-eroon liittyviä epävarmuustekijöitä ja konkreettisia vaikutuksia silmällä pitäen, että kaikkien hallintotasojen niin Yhdistyneessä kuningaskunnassa kuin EU27:ssä on jatkettava valmisteluja kaikkia mahdollisia lopputuloksia varten, kuten Eurooppa-neuvosto on korostanut. Erityisen tähdellistä on, että alue- ja paikallisviranomaiset valmistautuvat kaikkiin skenaarioihin. Komitea korostaa, että on tärkeää pitää kaikki päätöksentekovaiheet hyvin avoimina, sillä tämä on perusedellytys sille, että alueet ja paikallisyhteisöt voivat varautua kaikkiin mahdollisiin lopputuloksiin.

9.

kehottaa ryhtymään lisätoimiin, jotta kansalaisille voidaan tiedottaa muutoksista tulevissa suhteissa. Komitea painottaa erityisesti, että tietoisuuden lisääminen ja tiedon jakaminen auttaa yrityksiä ja etenkin pk-yrityksiä valmistautumaan paremmin rakenteellisiin ja taloudellisiin mukautuksiin. Komitea kehottaa paikallis- ja alueviranomaisia laatimaan tarpeisiinsa sovitettuja erityisstrategioita, joiden avulla voidaan tarvittaessa ja perustelluissa tapauksissa lieventää Yhdistyneen kuningaskunnan eron vaikutuksia.

10.

kehottaa painokkaasti EU:n jäsenvaltioita ja EU:n toimielimiä varmistamaan, ettei paikallis- ja alueviranomaisia jätetä vastaamaan yksinään näihin haasteisiin ja että kyseisiä haasteita huojennetaan mahdollisimman paljon myönteisillä tulevilla suhteilla. Komitea panee tässä yhteydessä erittäin huolestuneena merkille Euroopan komission hiljattain esittämät ehdotukset uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi ja toistaa olevansa vakuuttunut siitä, että vahva koheesiopolitiikka sekä vahvistetut Euroopan alueiden välisen yhteistyön ohjelmat, kuten Interreg, ovat EU:n paikallis- ja alueyhteisöjen kannalta välttämättömiä, jotta voidaan puuttua Yhdistyneen kuningaskunnan eron kielteisiin vaikutuksiin. Lisäksi komitea korostaa, että myös muita EU:n toimintapolitiikkoja, kuten yhteistä maatalouspolitiikkaa ja yhteistä kalastuspolitiikkaa, tulisi hyödyntää tällaisten kielteisten vaikutusten lieventämisessä ja tämä tulisi ottaa huomioon niiden tulevasta rahoituksesta päätettäessä. Komitea kehottaa Euroopan komissiota arvioimaan 29. maaliskuuta 2019 mennessä mahdollista tarvetta luoda vakautusrahasto niitä alueita varten, joihin Yhdistyneen kuningaskunnan EU-ero vaikuttaa kaikkein kielteisimmin.

11.

panee merkille, että valtiotukisääntöjä saattaa myös olla tarpeen joustavoittaa riittävästi, jotta paikallis- ja alueviranomaiset kykenevät selviytymään erityisistä kriisitilanteista.

12.

toteaa, että koska Yhdistynyt kuningaskunta ei unionin ulkopuolisena maana voisi osallistua EU:n päätöksentekoprosessiin, Yhdistyneen kuningaskunnan EU-eron vaikutuksia voidaan parhaiten lieventää sellaisen kunnianhimoisen sopimuksen avulla, jossa määritetään EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan välinen aito kumppanuus, joka ei rajoitu vain kauppa- ja taloussuhteisiin. Komitea painottaa, että vaikka tällainen sopimus voidaankin viimeistellä ja tehdä vasta sitten kun Yhdistynyt kuningaskunta on eronnut EU:sta, tulisi sen pikaista päätökseen saattamista pyrkiä helpottamaan. Lisäksi komitea korostaa, että ulko- ja puolustusasioissa on tehtävä erityisiä sopimuksia, joiden avulla voidaan huolehtia Yhdistyneen kuningaskunnan ja EU:n yhteyksien säilymisestä sekä tiedustelutietojen jakamisesta.

13.

kehottaa Euroopan unionia asettamaan etusijalle ihmisten ja tavaroiden mahdollisuudet liikkua Euroopan unionin alueiden ja myös EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä. Komitea korostaa erityisesti satamien, lentoasemien sekä tie- ja raideliikenneverkostojen ratkaisevaa roolia yhteyksien varmistamisessa ja toivoo tässä mielessä politiikan ja investointien uudelleensuuntausta.

14.

muistuttaa siitä, että Yhdistyneen kuningaskunnan on turvattava eurooppalaisten alkuperämerkintöjen ja maantieteellisten merkintöjen suoja sekä terveys-, kasvinsuojelu- ja ympäristöasioita koskevan EU-lainsäädännön tunnustaminen, jotta voidaan välttää uusia vientivalvontatoimia, jotka haittaisivat kyseiseen maahan suuntautuvia kuljetuksia.

15.

on tyytyväinen erosopimusluonnoksen neljännessä osassa mainittuun alustavaan yhteisymmärrykseen siirtymäkaudesta, jonka aikana unionin lainsäädäntöä sovelletaan Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Näin saadaan enemmän oikeusvarmuutta ja aikaa 27 jäsenvaltion EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan tulevista suhteista käytäviä neuvotteluja varten.

16.

toteaa, että on Euroopan unionin 27 jäsenvaltion paikallis- ja alueyhteisöjen intressien mukaista, että Yhdistynyt kuningaskunta voi EU:n ulkopuolisena maana asianmukaista rahoitusosuutta vastaan osallistua tiettyihin unionin ohjelmiin etenkin sellaisilla aloilla kuin koulutus, kulttuuri, tutkimus, innovointi ja asianomaisten virastojen toiminta ja että säilytetään tiiviit suhteet turvallisuuteen, rajavalvontaan ja muuttoliikkeen hallintaan liittyvillä aloilla.

17.

suhtautuu myönteisesti erosopimusluonnoksen neljään perusperiaatteeseen, eli varmistetaan, että kansalaisten nykyiset oikeudet turvataan, EU28:n tekemiä taloudellisia sitoumuksia noudatetaan, pohjoisen ja etelän välinen yhteistyö Irlannin saarella säilytetään ja Pohjois-Irlannin ja Irlannin välistä kovaa rajaa vältetään.

18.

pitää erittäin tärkeänä, että tulevaan kumppanuussopimukseen sisältyy määräyksiä luonnollisten henkilöiden liikkumisesta, joka perustuu täyteen vastavuoroisuuteen ja syrjimättömyyteen jäsenvaltioiden välillä siirtymäkauden jälkeen. Tulevan liikkuvuuden turvaamiseksi sopimuksella tulee taata ammattipätevyyksien sekä akateemisten ja ammatillisten tutkintojen vastavuoroinen tunnustaminen.

19.

korostaa, että on erittäin tärkeää varmistaa, ettei Irlannin saarella luoda kovaa rajaa eikä pitkänperjantain sopimusta vaaranneta. Komitea kehottaakin Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja EU:ta etsimään edelleen ratkaisuja, jotka mahdollistavat tavaroiden, henkilöiden ja palvelujen liikkuvuuden jatkumisen niiden alueiden välillä ilman, että tämä vaikuttaa haitallisesti EU:n tulliliiton ja sisämarkkinoiden yhtenäisyyteen tai EU:n oikeuden mukaisiin Irlannin oikeuksiin ja velvollisuuksiin, mukaan luettuna unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä vapaa liikkuvuus kansalaisuudesta riippumatta. Komitea painottaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan on edelleen tarpeen olla kumppanina mukana EU:n PEACE- ja Interreg-ohjelmissa.

20.

muistuttaa aiemmin esittämistään toiveista sen suhteen, etteivät Andalusian alue ja erityisesti Campo de Gibraltarin alueen seitsemän kunnan tuhannet työntekijät, jotka käyvät Gibraltarissa päivittäin työssä, eivätkä kummankaan puolen asukkaat joudu kärsimään Yhdistyneen kuningaskunnan EU-erosta, kun otetaan huomioon hyvin tiiviit sosiaaliset ja taloudelliset riippuvuussuhteet kyseisellä alueella ja erityisesti La Línea de la Concepciónin rajakaupungissa.

21.

muistuttaa, että Euroopan unionin syrjäisimmät alueet kärsivät EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa määritellyistä rakenteellisista vaikeuksista. Koska eräät näistä alueista ovat huomattavan riippuvaisia Yhdistyneen kuningaskunnan taloudesta, EU:n on ryhdyttävä erityisiin suojatoimenpiteisiin niiden heikkoihin talouksiin mahdollisesti kohdistuvien kielteisten vaikutusten kompensoimiseksi.

22.

kehottaa osapuolia nimenomaisesti sopimaan, että erosopimusluonnoksessa mainitut yhteiset elimet tarkastelevat alueellista ulottuvuutta, ja painottaa tutkivansa itse tarkoituksenmukaista rakennetta, jonka avulla se voi jatkaa yhteistyötä Yhdistyneen kuningaskunnan paikallis- ja alueviranomaisten kanssa siirtymäkaudella ja sen jälkeen. Kyseeseen voisi tulla esimerkiksi sekakomitea, joka vastaisi muita elimiä, joita AK:lla on EU:n ulkopuolisten maiden kanssa.

23.

on sitä mieltä, että vuoden 2020 jälkeistä aikaa varten tulisi toteuttaa asianmukaisia järjestelyjä sen varmistamiseksi, että Yhdistyneen kuningaskunnan paikallis- ja alueviranomaiset voivat tehdä vaivattomasti yhteistyötä EU:n paikallis- ja alueviranomaisten kanssa sekä makroaluestrategioiden ja EAYY:n yhteydessä että osallistumalla EU:n yhteistyöohjelmiin samalla tavoin kuin esimerkiksi Norja ja Islanti nykyään tekevät.

24.

toteaa tässä yhteydessä, että vaikka AK:lla ei ole virallista roolia neuvotteluissa, eräillä sen jäsenistä ja näiden edustamilla viranomaisilla on mahdollisuus esittää virallisia kannanottoja kulloisissakin kansallisissa sääntelykehyksissä määriteltyjen tehtäviensä mukaisesti. Näin ollen komitea kehottaa käymään edessä olevia neuvotteluja tulevasta kumppanuudesta avoimesti ja osallistavasti, jotta paikallis- ja alueviranomaiset kykenevät esittämään näkemyksensä ja reagoimaan asianmukaisesti ja ajoissa ja jotta nämä voivat ennakoida etenkin mahdollisia taloudellisia vaikutuksia ja siten suojella omia alueitaan. Komitea katsoo, että sillä on parhaat edellytykset suunnitella ja panna täytäntöön institutionaalisia järjestelyjä, joiden avulla edistetään säännöllistä neuvonpitoa ja vuorovaikutusta Yhdistyneen kuningaskunnan paikallishallinnon sekä alueiden parlamenttien ja edustajakokousten kanssa EU-eron jälkeen. Se päättääkin aloittaa sisäiset valmistelut huolehtiakseen siitä, ettei suhteisiin tule eron takia katkosta.

25.

toteaa, että neuvotteluprosessi Yhdistyneen kuningaskunnan EU-erosta ja tulevista suhteista Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa tuo esiin Euroopan yhdentymisen toteutumattomuuden kustannukset ja riskit sekä Euroopan unionin lisäarvon yhteisen tulevaisuuden ja arvojen yhteisönä, joka pohjautuu aitoon solidaarisuuteen ja kansalaisten hyvinvointia edistäviin konkreettisiin saavutuksiin, vapaasta liikkuvuudesta alkaen. Neuvottelujen yhteydessä tarjoutuu myös tilaisuus käynnistää Euroopan yhdentyminen uudelleen avoimena prosessina, jonka tavoitteena on rakentaa entistä oikeudenmukaisempi ja osallistavampi Euroopan unioni, joka perustuu yhteisiin arvoihin ja monitasoisen hallinnon edistämiseen unioni-, jäsenvaltio-, alue- ja paikallistason välillä.

26.

antaa puheenjohtajalleen tehtäväksi toimittaa käsillä oleva päätöslauselma Euroopan komission pääneuvottelijalle, Euroopan parlamentin ja Eurooppa-neuvoston brexit-koordinaattoreille, Yhdistyneen kuningaskunnan hallitukselle, Yhdistyneen kuningaskunnan alueyhteisöjen edustajakokouksille ja alue- ja paikallishallintotahoille sekä EU:n neuvoston puheenjohtajavaltiolle Bulgarialle.

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”EU:n metsästrategian väliarviointi”

(2018/C 361/02)

Esittelijä: Ossi Martikainen (FI, ALDE), Lapinlahden kunnanvaltuuston jäsen

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

I.   JOHDANTO

EU:n metsästrategian lähtökohdat

1.

Euroopan unionissa toimivalta metsäpolitiikassa kuuluu jäsenvaltioille.

2.

Euroopan unionilla on kuitenkin yksinomaista tai jäsenvaltioiden kanssa jaettua toimivaltaa useilla metsiin ja niiden käyttöön vaikuttavilla aloilla. Näitä ovat erityisesti yhteinen kauppapolitiikka ja maatalouspolitiikka, kehityspolitiikka sekä ilmastopolitiikka, ympäristö, energia, biotalous ja kiertotalous.

3.

Edellä sanotusta muodostuu tarve koordinoida EU-tasolla niitä EU:n politiikkoja, jotka vaikuttavat metsäasioihin, sekä arvioida EU:n globaalien sitoumusten vaikutusta metsien kestävään käyttöön. Metsästrategian tulee ottaa huomioon yhteiset tavoitteet ja toisaalta jäsenvaltioiden erilaisuus. Kun EU neuvottelee metsiin vaikuttavista kysymyksistä (ks. edellä kohta 2) esimerkiksi YK:n järjestöissä ja Maailman kauppajärjestössä, sen tulee ottaa jäsenvaltioiden ja niiden alueiden metsiä koskevat näkemykset huomioon. Metsästrategia on hyvä väline eri politiikanalojen ja jäsenvaltioiden ja niiden alueiden näkemysten yhteensovittamisessa. Sen tehtävänä on myös tuoda esiin sellaisia uusia tavoitteita ja toimenpiteitä, joiden tarkastelu EU-tasolla on tarpeen.

4.

EU:ssa tunnustetaan tietyt yleiseurooppalaisesti hyväksytyt kestävän metsänhoidon periaatteet, jotka on kehitetty Forest Europe -prosessissa. Näitä periaatteita, joiden avulla varmistetaan metsien kestävä hoito ja joihin pitäisi sisältyä myös kaskadikäytön periaate, on sovellettu kansallisten metsä- ja luonnonsuojelulakien sekä markkinapohjaisten sertifikaattien laadinnassa.

5.

Euroopan unionin jäsenmaiden maapinta-alasta 43 % on metsää. Tämä osuus koostuu metsätyypeiltään ja käyttömahdollisuuksiltaan hyvin erilaisesta metsäpinta-alasta (puuton metsäpinta-ala mukaan luettuna). Yli 60 % näistä metsistä on yksityisomistuksessa, loput erimuotoisessa julkisessa omistuksessa. Myös kunnat ovat merkittäviä metsänomistajia. Kuntaomisteisuus on Euroopassa kolmanneksi yleisin metsänomistuksen muoto.

6.

Kunnat ja alueet ovat sekä metsien omistajia että niitä koskevan lainsäädännön ja hallinnon toimeenpanijoita, joten niillä on merkittävää kokemusta ja asiantuntemusta tällä alalla. Kuntien ja erilaisten aluehallintojen näkökulmasta metsät ovat taloudellisesti, ekologisesti ja yhteiskunnallisesti sellaisen kestävän kehityksen tärkeä elementti, jota on toteutettu yli vuosisadan ajan laatimalla ja panemalla täytäntöön hoitosuunnitelmia, jotka ovat perustuneet jatkuvuuden, vakauden ja metsien moninaisten tuotteiden kestäväpohjaisen tuoton periaatteisiin sekä metsiä vaalivan ja suojelevan vahvan metsälainsäädännön soveltamiseen. Tästä syystä paikallis- ja aluehallintoja tulee kuulla EU:n metsästrategian päivittämisessä. Paikallis- ja aluehallinnot eivät ole metsäasioissa vain tärkeä sidosryhmä vaan metsänomistajien tavoin aidosti asianosainen osapuoli.

II.   KESTÄVÄ METSÄPOLITIIKKA ALUEIDEN JA KUNTIEN NÄKÖKULMASTA

7.   Taloudellisesti kestävä metsäpolitiikka

7.1

Metsäala tuottaa 7 % Euroopan talouskasvusta ja työllistää 3,5 miljoonaa ja metsäbioenergia mukaan lukien jopa 4 miljoonaa kansalaista. Vuonna 2011 EU:n metsäteollisuuden tuotannon arvo oli 460 miljardia euroa. Metsäalan toiminta ja työpaikat ovat korvaamattomia harvaan asutuille ja maaseutumaisille alueille, mutta ne vahvistavat myös kaupunkien talouskasvua ja rakentavat maaseudun ja kaupunkien yhteistyötä. Metsästrategiassa tulisi painottaa talouskasvua, työllisyyttä ja eurooppalaisia investointeja ja kartoittaa niiden uusia mahdollisuuksia kiinnittämällä erityistä huomiota metsäalan toimijoiden taloudellisen kehittymisen tukemiseen syrjäisimmillä alueilla.

7.2

Alueet ja kunnat voivat merkittävästi edistää paikallisten puuvarojen taloudellista hyötykäyttöä ja siirtymistä biotalouteen. Esimerkiksi ennen kaikkea rakennusmateriaalien valinta sekä energiantuotanto yhdyskuntien tarpeeseen ja julkisomisteisten kiinteistöjen lämmitykseen ja myös edistyneiden biopolttoaineiden käytön lisääminen julkisessa liikenteessä ovat käyttökelpoisia välineitä, joilla voidaan vahvistaa alueiden taloutta ja työllisyyttä. Mm. metsäraaka-aineesta valmistettujen edistyneiden biopolttoaineiden kehittäminen ja käyttö on tärkeä osa uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin mukaista EU:n ilmastopolitiikkaa. Tämä edellyttää voimakasta panostamista sekä teknologian kehittämiseen, kokeilulaitoksiin ja laajamittaiseen tuotantoon että vakaat edellytykset vaadittaville suurille investoinneille tarjoaviin kestäviin sääntelypuitteisiin.

7.3

Euroopan käyttämistä puuraaka-ainevaroista 90 % on peräisin Euroopasta. Alueiden ja kuntien työllisyyden ja talouden näkökulmasta olisi tähdättävä tätäkin korkeampaan kotimaisuusasteeseen puun käyttötarkoitukset ja metsävarojen kestävyys huomioon ottaen. Tämä edellyttää, että hyödynnetään tiettyjä metsissämme olemassa olevia lajeja, joilla ei ole nykyisin kysyntää markkinoilla, ja tutkitaan uusia käyttötapoja ja uusia tekniikoita.

7.4

Metsästrategian tarkistaminen tulee sovittaa yhteen biotalousstrategian uudistamisen kanssa. Metsäbiotalouden ja innovaatioiden kehittämisessä on varmistettava EU:n eri politiikkojen johdonmukaisuus.

7.5

Yhteisen maatalouspolitiikan uudistamiseen on tärkeää sisällyttää maaseutumaisia alueita metsäalalla tukevia välineitä, esimerkiksi metsäkadon estämistä, uudelleenmetsitystä ja metsien muuhun käyttöön muuttamista, metsien suunnittelua ja hoitoa, marginaalisten maatalousmaiden metsittämisen sekä maa- ja metsätalousjärjestelmien käyttöönottamisen ja uudistamisen tukemista, metsien säilyttämistä laajan kotieläintuotannon järjestelmien olennaisena osana sekä alan koulutusta ja yrittäjyyden edistämistä varten.

7.6

Taloudellinen kestävyys edellyttää myös tehokkuutta ja avoimuutta metsätuotteiden hyödyntämisessä, missä sovellettavalla teknologialla voi olla erittäin merkittävä rooli.

7.7

On myös kehitettävä ja otettava käyttöön dynaamisia ja yhdennettyjä metsätieto- ja -kartoitusjärjestelmiä, joita sekä omistajat että hallinnoijat voivat käyttää päätöksenteon perustana.

8.   Ekologisesti kestävä metsäpolitiikka

8.1

Euroopan metsät ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta, ekosysteemipalveluja ja sitovat hiilipäästöjä ilmakehästä. Nykyisin noin 10 % EU:n kasvihuonekaasupäästöistä sitoutuu metsiin. Onnistuneen ja pitkäkestoisen, alueelliset erityispiirteet huomioon ottavan toiminnan ansiosta jopa 90 % Euroopan metsistä on luonnonmukaisia tai lähes luonnonmukaisia metsiä, joissa esiintyy laajasti eri lajeja. Panostus kestävään metsätalouteen takaa jatkossakin kestävämmät ja terveemmät metsät.

8.2

Metsien käyttö on kestävää, kun puuta kasvaa enemmän kuin sitä hakataan ja luonnon monimuotoisuuden vaatimukset otetaan huomioon. On pantava merkille, että Euroopan metsäpinta-ala ja metsien kasvu ovat lisääntyneet 1990-luvulta alkaen. Metsäkadon pysäyttäminen sekä Euroopan haasteellisilla alueilla ja globaalisti on ekologisesti kestävän metsäpolitiikan päätavoitteita monimuotoisuuden ohella. Metsäekosysteemien erilaisuus ja niiden erilainen merkitys muulle ympäristölleen Euroopan eri alueilla tulee ottaa huomioon arvioitaessa metsien käytön kestävyyttä.

8.3

Metsäekosysteemien monipuolisuuden ja monimuotoisuuden huomioon ottaminen metsänhoidossa on tärkeää monille kasvi- ja eläinlajeille sekä metsien virkistyskäytölle.

8.4

Metsästrategian väliarvioinnissa tulisi pohtia tarkemmin metsien moniulotteista merkitystä ilmastopolitiikassa, Pariisin sopimuksen tavoitteiden toimeenpanossa, Aichin biodiversiteettitavoitteiden toteuttamisessa ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa niin, että kestävää metsänhoitoa käsitellään tasavertaisesti muiden, hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden kanssa. Alueet ja kunnat voivat myös metsäalalla toimia paremmin yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi, jos välitarkastelu sisältää konkreettisia, yksilöityjä ja todennettuja toimenpide-esityksiä ja esimerkkejä.

8.5

Metsien ekologisesta tilasta ja kehityksestä käydään Euroopassa vilkasta keskustelua, ja niistä syntyy ajoittain myös paikallisia ja alueellisia kiistoja. On tärkeää, että Euroopan metsiä ja niiden hoitoa ja kehitystä koskeva tutkimus saa tarvittavat resurssit ja metsiä koskevaa luotettavaa tietoa on saatavilla julkisista lähteistä sekä viranomaisten että kansalaisyhteiskunnan käyttöön vuoropuhelun helpottamiseksi.

8.6

EU:ssa metsien monimuotoisuuden tukemiseksi on muodostettu monia aloitteita, kuten Natura 2000 -verkosto, lintu- ja luontodirektiivi, vihreän infrastruktuurin tukeminen ja biodiversiteettistrategia 2020. Alue- ja paikallisviranomaiset osallistuvat omalta osaltaan näiden toimeenpanoon, ja niiden vaikutusmahdollisuuksia toimenpiteiden sisältöön on vahvistettava.

8.7

Monissa EU:n jäsenvaltioissa ja monilla alueilla metsäekosysteemien suojelua uhkaavat eniten metsäpalot (1). Paikallisyhteisöjen toimet ovat nopein ja tehokkain tapa rajoittaa metsäpalojen aiheuttamia vahinkoja, ja EU:n toimissa on keskityttävä teknisen koulutusavun tarjoamiseen, jotta voidaan vahvistaa yhteisöjen itseapukapasiteettia ja muun muassa parantaa palontorjuntayksiköiden ja muiden yleisestä turvallisuudesta vastaavien toimijoiden valmiuksia kiireellisen avun antamiseen ja katastrofin hillitsemiseen (2).

8.8

Tässä yhteydessä on aiheellista korostaa, että eräiden syrjäisimpien alueiden ansiosta EU:ssa on trooppisia ja subtrooppisia metsiä. Nämä aarniometsät ovat ainutlaatuinen laboratorio tieteellistä tutkimusta, erikoistumista ja innovointia varten (esimerkiksi lääkealan tutkimus ja kasviuutteiden hyödyntäminen). Biologinen monimuotoisuus syrjäisimmillä alueilla käsittää lähes 80 % Euroopan biologisesta monimuotoisuudesta ja on oleellinen maapallon ekologisen tasapainon kannalta. Paikallis- ja alueviranomaiset ovat tämän mittaamattoman arvokkaan aarteen vaalijoita, ja niiden on saatava asianmukaista tukea sen hoitamisessa ja säilyttämisessä.

9.   Yhteiskunnallisesti kestävä metsäpolitiikka

9.1

Metsät tuottavat monia ekosysteemipalveluita ja muitakin luonnontuotteita kuin puuta. Kestävä metsänhoito varmistaa nämä kansalaisille myös tulevaisuudessa. Metsien luonnontuotteet ja virkistysmahdollisuudet tarjoavat monia myönteisiä terveysvaikutuksia.

9.2

Metsistä on myös merkittävää hyötyä yhteiskunnalle erityisesti, kun ajatellaan ihmisten elämänlaatua ja hyvinvointia, ja metsillä on keskeinen merkitys kansalaisten elämän tasapainon kannalta. Komitea ehdottaakin, että edistetään uusien metsäalueiden luomista julkisin tai yksityisin aloittein ja EU:n tuella.

9.3

Yhteiskunnallisesti kestävä metsien käyttö edellyttää pitkäjänteistä alueiden käytön suunnittelua. Metsien käyttöä ja suojelua koskevissa kysymyksissä on kuultava alueiden asukkaita, metsänomistajia sekä paikallis- ja aluehallintoja.

9.4

EU:n metsästrategian tulee vaikuttaa EU:n kauppa- ja kehityspolitiikkaan globaalitasolla: metsien ekologisesti kestävä käyttö kehittyvissä maissa, luonnon monimuotoisuus sekä metsäpolitiikan yhteiskunnallinen kestävyys (maanomistusolot, metsien käyttöoikeudet, paikallisten asukkaiden oikeudet) on asetettava etusijalle EU:n globaaliagendalla.

9.5

Metsien kehitystä ja käyttöä koskevaa tutkimustietoa tulee olla helposti kansalaisten, paikallisyhteisöjen ja alueviranomaisten saatavilla päätöksenteon tueksi, mikä puoltaa komission vuoden 2018 aikana teettämän Euroopan metsiä koskevan tutkimuksen laajaa julkistamista ja esittämistä alan toimijoille ja laajemmalle yleisölle.

9.6

Edellä todettu on mahdollista säilyttämällä metsänhoito, jota on vahvistettava ja monipuolistettava yhtäältä sisäisesti vaihtamalla kokemuksia ja käytäntöjä kaikilta Euroopan metsäalueilta ja toisaalta ulkoisesti kaupunkiväestön avulla ja tuella. Tätä varten on olennaisen tärkeää pyrkiä välittämään tietoa metsien ja metsänhoidon hyödyistä.

9.7

Kaikissa metsästrategioissa alue-, jäsenvaltio- ja erityisesti EU-tasolla on ensisijaisena lähtökohtana oltava se, että pidetään väestö paikoillaan, mikä mahdollistaa metsävarojen hoidon ja niiden hyödyntämisen.

---

(1)  Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Metsäpolitiikka: 20-20-20-tavoitteet” (EUVL C 141, 29.5.2010, s. 45).

(2)  Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Unionin pelastuspalvelumekanismin uudelleentarkastelu” (ks. tämän virallisen lehden s. 37).”

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR) vuoden 2020 jälkeen – investoiminen Euroopan rannikkoyhteisöihin”

(2018/C 361/03)

Esittelijä: Alberto Núñez Feijóo (ES, EPP), Galician aluehallituksen puheenjohtaja

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

1.

pitää rahastosta käytävää keskustelua tervetulleena, sillä rahasto on perustavan tärkeä pyrittäessä vahvistamaan Euroopan rannikkoalueita sosiaalisesti sekä ympäristön ja talouden kannalta ja kehitettäessä meri- ja kalastusalaa ja sinistä taloutta rannikko- ja merialueilla erityisesti maaseudulla.

2.

on tyytyväinen, että keskustelu Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) tulevaisuudesta käynnistetään juuri tänä EU:n merialalle ratkaisevana hetkenä, kun alalla on edessään sellaisia merkittäviä haasteita kuin monivuotisen rahoituskehyksen uudelleenmäärittely ja brexit. Komitea arvostaa myös sitä, että samassa yhteydessä voidaan korjata nykyisen rahaston toiminnassa havaitut rajoitukset, vaikka se on tehtävä näin aikaisessa vaiheessa, käytännöllisesti katsoen heti rahaston käynnistämisen jälkeen.

3.

kiinnittää huomiota Euroopan meri- ja kalastusalan toiminnan merkitykseen: aluksia on yli 85 000, ala työllistää koko ketjussa yli 340 000 henkilöä, ja kaloja ja äyriäisiä pyydetään ja kasvatetaan yli 6 000 000 tonnia. Komitea korostaa alan sosioekonomista vaikutusta monilla rannikkoalueilla, jotka ovat suurelta osin riippuvaisia alasta ja joilla on tiivis kulttuurinen ja etnografinen yhteys alaan.

4.

tähdentää yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) ja yhdennetyn meripolitiikan vaikutusta alan tulevaisuuden määrittelyyn Euroopassa, sillä niissä tavoitellaan toiminnan ekologista, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä.

5.

myöntää, että aiemmilla rahoitusohjelmilla on ollut tärkeä merkitys alan uudelleenmäärittelylle tavalla, joka ei ole aiheuttanut traumoja. Alalla on toteutettu merkittäviä mukauttamistoimia, jotka ansaitsevat tunnustuksen. Aiempien ohjelmien avulla on myös saatu jalostusala huipputasolle ja maailmanlaajuisesti kilpailukykyiseksi.

6.

varoittaa yhteisen kalastuspolitiikan soveltamiseen liittyvistä ongelmista, kuten poisheittämisen vähentäminen tai kestävän enimmäistuoton saavuttaminen, niiden ongelmien ohella, joita brexit tuo tullessaan ja joita syntyy markkinoiden ja meriproteiinin maailmanlaajuisen tuotannon päivittäin aiheuttamien uusien haasteiden johdosta, kun markkinoillemme on toimitettava terveellisiä ja turvallisia elintarvikkeita pyrkien välttämään heikosti valvottujen ulkomaisten tuotteiden tulemista markkinoille.

7.

muistuttaa kalastuksen yhteiskunnallisista hyödyistä kaikkialla Euroopan unionissa varsinkin kahdella alalla: elintarvikehuollossa ja ilmastoasioissa. Kalastus auttaa ylläpitämään Euroopan unionin elintarvikeomavaraisuutta takaamalla kansalaisille, jotka ovat myös kuluttajia, terveydellisesti korkealaatuisia tuotteita, noudattaen kalastuksen ja vesiviljelyn hyvän hallinnoinnin sääntöjä. Komitea muistuttaa, että elintarvikehuolto kuuluu keskeisenä ulottuvuutena unionin toimivaltaan sellaisena kuin se on vahvistettu EU:n toiminnasta tehdyssä sopimuksessa ja että unionin markkinat ovat riippuvaiset kalojen ja äyriäisten tuonnista. Komitea korostaa, että ravitsemus on toinen Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteista, ja pitää tervetulleena raporttia Food from the oceans, jonka suosituksia komitea kehottaa noudattamaan. Kalastusala auttaa aluksiin ja satamiin tehtävien investointien kautta vähentämään kasvihuonekaasuja ja hillitsemään fossiilisten polttoaineiden kulutusta.

Dynaaminen ja mahdollisuuksia tarjoava ala, jota on aiheellista tukea jatkuvissa muutoksissa

8.

pitää tärkeänä varmistaa riittävät varat, jotta voidaan selviytyä yhteisen kalastuspolitiikan ja meri- ja kalastusalaan vaikuttavien haasteiden mukanaan tuomista muutoksista.

9.

kehottaa Euroopan komissiota esittämään uuden monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä EMKR-ehdotuksen, joka on riittävän kattava yhteisen kalastuspolitiikan päämäärien ja tavoitteiden saavuttamiseksi, joka mahdollistaa investoinnit muutoksen kourissa oleville rannikkoyhteisöille ja jossa otetaan huomioon kalastuksen ulkoinen ulottuvuus.

10.

kehottaa keskittämään EMKR:n tavoitteet meri- ja kalastustoimintaan ja kestäväpohjaiseen meri- ja makeanveden vesiviljelyyn ja niiden merkitykseen eikä, kuten on todettu useassa yhteydessä, asettamaan etusijalle niiden korvaamista muilla toiminnoilla, sillä kaikki merialan toimet voivat olla yhteensopivia. Komitea katsoo, että kalastustoiminta voi säilyttää perinteisen luonteensa ja elvyttää sitä tulevaisuutta silmällä pitäen. Tätä varten on tärkeää lisätä kalastusalan ammattien houkuttavuutta. Komitea toivoo erityisesti, että EMKR omistautuu kalastusalalle sekä kestäväpohjaiselle meri- ja makeanveden vesiviljelylle ja että se tähtää yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden saavuttamiseen, erityisesti pienimuotoisen rannikkokalastuksen tukemiseen, nuoren sukupolven kannustamiseen, kalastajan ammatin kiinnostavuuden lisäämiseen ja EU:n rannikkoyhteisöjen edistämiseen. Komitea kehottaakin muokkaamaan EMKR:ää siten, että rahastosta tuetaan elinkeinon uusia muotoja ja sen kehitystä ja että valtiotukisäännöt edistävät kyseisenlaista panostusta.

11.

vahvistaa sidosryhmien tukevan vetoomusta perustaa Euroopan tason rahoitusväline meri- ja ympäristöalalle, jotta voidaan tukea uusia ja jo toiminnassa olevia yrityksiä lainoin ja pankkitakauksin. Komitea on tyytyväinen siihen, että kalastus on otettu yhdeksi Juncker 2.0 -ohjelman ensisijaiseksi tukikohteeksi, ja toivoo, että tätä lähestymistapaa jatketaan vuoden 2020 jälkeenkin.

12.

toivoo, että vuoden 2020 jälkeisessä EMKR:ssä politiikoilla on alueellinen ulottuvuus ja että sitä vahvistetaan ja että rahasto tukee Euroopan rannikkoyhteisöjä siirtymäprosessissa niiden pyrkiessä mahdollisesti monipuolistamaan perinteistä meriteollisuutta tukemalla täydentävään toimintaan – kuten paikallisia tuotteita tarjoaviin kalaravintoloihin sekä kalastusalan ympäristö-, kulttuuri- ja koulutuspalveluihin – tehtäviä investointeja.

13.

korostaa tarvetta säilyttää paikalliseen kehitykseen varatut varat ja lisätä niitä, sillä yhteisölähtöiset paikalliset kehittämisstrategiat ovat osoittautuneet onnistuneiksi pienissä yhteisöissä. Tämä tulee toteuttaa tarjoamalla taloudellista tukea, jotta voidaan lisätä yhteisöjen vaikutusmahdollisuuksia ja monipuolistaa taloutta kalastusalaa laajemmalle.

Nykyinen EMKR: tärkeä tukiväline, ristiriitaiset tavoitteet ja viivästynyt soveltaminen

14.

tunnustaa nykyisen EMKR:n merkityksen ja on tyytyväinen rahaston rakenteeseen ja siihen, että se keskittyy kahteen keskeiseen alaan, joista toinen pohjautuu yhteiseen kalastuspolitiikkaan ja toinen yhdennettyyn meripolitiikkaan, ilman että niiden välillä syntyy ristiriitoja.

15.

kehottaa hyväksymään EU:n uusien ohjelmien puitteissa ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklan mukaisesti syrjäisimmille alueille suunnattuja erityistoimia ja -järjestelyjä, jotta voidaan tukea kalastuksen ja muiden sinisen talouden alojen kestäväpohjaista kehitystä näillä alueilla. Tällaiset toimenpiteet tulisi yhdistää erityisvälineeseen, joka sisältäisi nykyisin EMKR:n soveltamisalaan kuuluvan korvausjärjestelmän kalastus- ja vesiviljelytuotteista syrjäisimmillä alueilla aiheutuvien lisäkustannusten korvaamiseksi.

16.

pahoittelee rahaston myöhästynyttä voimaantuloa ja siitä johtuvia huomattavia viivästyksiä varojen käyttöön asettamisessa ja käytössä. Komitea katsoo, että rahaston viivästymisen taustalla ovat rahaston hyväksymisen pitkittyminen, toimenpideohjelmien hidas validointiprosessi ja rahoituskelpoisuuskriteerien sekava ja epäselvä määrittely.

17.

kehottaa parantamaan EMKR:n tarjoamien rahavarojen käyttöä ja toteutusta viivästysten umpeen kuromiseksi. Komitea kehottaa tiivistämään toimia taloudellisen avun tarjoamisessa, jotta voidaan parantaa ja nostaa rahaston alhaista toteuttamisastetta, joka oli 2,7 prosenttia marraskuussa 2017.

18.

toteaa, että tulevaisuudessa on tarpeen parantaa ohjelmasuunnittelun ja rakenteen johdonmukaisuutta, jotta ei aiheutuisi ajallisia eroja tavoitteiden ja yhteiseen kalastuspolitiikkaan liittyvän rahoituksen välillä. Komitea katsoo, että ongelman ytimessä on tarve esittää selkeä strategia siitä, miten varoja käytetään, ennen kuin puututaan kestävän enimmäistuoton tai poisheittämisen vähentämisen kaltaisista tavoitteista johtuviin haasteisiin.

19.

on tyytyväinen huomattaviin taloudellisiin ponnistuksiin yhteisölähtöisten paikallisten kehittämisstrategioiden tukemiseksi ja pitää suotavana ja tarkoituksenmukaisena suunnata varoja toimenpiteisiin, joilla tähdätään ympäristön kestävyyteen ja EU:n meri- ja kalastusalan kilpailukyvyn parantamiseen.

Erillisen ja horisontaalisen uuden rahaston merkitys

20.

toteaa, että unionin ei pidä unohtaa talousarviomenettelyssä yhteisen kalastuspolitiikan kaltaisia ”pieniä” politiikkoja. Komitea korostaa, että EMKR on tärkeä rannikkoyhteisöille, sillä se auttaa näitä yhteisöjä monipuolistamaan talouttaan ja kalastajia siirtymään kestävään kalastukseen ja sen avulla rahoitetaan hankkeita, jotka luovat uusia työpaikkoja ja parantavat elämänlaatua Euroopan rannikkoseuduilla.

21.

kannattaa yleistä vaatimusta, että uuden EMKR:n tulee saada vuoden 2020 jälkeisessä rahoituskehyksessä vähintään yhden prosentin osuus (1) niin, että kalastus- ja vesiviljelyalalle tarkoitettuun nykyiseen 0,53 prosenttiin lisätään 0,47 prosenttia yhdennettyä meripolitiikkaa varten. Komitea katsoo, että Yhdistyneen kuningaskunnan päätöstä jättää EU ei tule käyttää verukkeena sille, että EMKR:n tulevaa rahoitusta leikataan, kun otetaan huomioon tämän prosessin aiheuttamat huomattavat haasteet ympäristönäkökohtien sekä pyynnin ja kaupan suhteen.

22.

korostaa tarvetta määritellä uusia tavoitteita, jotka tukevat mereen ja kalastukseen liittyvän toiminnan elinkelpoisuutta ja vahvistamista. On painotettava asianmukaisen sukupolvenvaihdoksen edistämistä ja toteuttamista, ja tätä varten on asetettava etusijalle talousarviotuki koulutukselle ja ammattiin pääsylle alusten hankinnan tai korvaamisen kautta, sillä tämä ei lisää pyyntitoimintaa.

23.

pyytää, että merenkulkijoiden turvallisuuden ja elinolojen parantaminen otetaan tulevan EMKR:n vahvaksi painopisteeksi pyrittäessä edistämään sen avulla Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 20 periaatteen toteutumista.

24.

toistaa yleisen vaatimuksen kalastuslaivastojen uudistamisen tukemisesta ja edistämisestä, jotta voidaan välttää laivaston vanhentumisen aiheuttamat vahingot, sillä kalastusalusten keski-ikä EU:ssa on 22,6 vuotta. Tässä uudistamisessa on edettävä niin, ettei lisätä pyyntiponnistuksia, ja siinä on keskityttävä alusten turvallisuuden (kuten paloturvallisuuden), työolojen ja asuinolosuhteiden kohentamiseen.

25.

katsoo, että EMKR:n tulee auttaa kalastus- ja vesiviljelyalaa edistämään eurooppalaisia ilmastotavoitteita innovatiivisten investointien (mekanisointi, aerodynamiikka jne.) yleisen käyttöönoton kautta. Komitea varoittaa nykyisessä EMKR-asetuksessa vahvistetuista rajoittavista ehdoista, jotka supistavat merkittävästi sen mahdollisuuksia edistää osaltaan ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämistä. Vuoden 2020 jälkeisellä EMKR:llä tulee olla keskeinen rooli alan energiataseen alentamisessa.

26.

pitää välttämättömänä säilyttää tietojen keräämiselle ja järjestämiselle tarkoitetut varat ja lisätä niitä vähintään 10 prosenttia. Tämä pätee myös soveltavaan tutkimukseen ja alan osallistumiseen tähän tutkimukseen niin, että edistetään kalastajien ja tutkijoiden välisiä yhteyksiä.

27.

katsoo, että nämä toimet ovat yhteydessä asianmukaisempien meren luonnonvarojen säilyttämistoimenpiteiden käyttöönoton ja pyyntiponnistusten mukauttamisen parantamiseen. Komitea toteaa joka tapauksessa, että on tarpeen säilyttää kalastuslaivastolle tarkoitettu tuki sellaisten sosioekonomisten vahinkojen korvaamiseksi, jotka johtuvat ympäristötoimenpiteistä, kuten pyyntikielloista, väliaikaisista kielloista ja muista toimista, jotka rajoittavat kalastustoimintaa.

28.

kehottaa jatkamaan toimia, jotka edesauttavat alan organisoinnin ja sisäisen koheesion parantamista ja jotka edistävät alan yhteistä hallintaa ja tuovat esiin sen merkityksen sääntöjen asianmukaisen määrittämisen ja noudattamisen kannalta (2).

29.

pyytää vahvistamaan neuvoa-antaville toimikunnille osoitettavia resursseja ja niiden tehtäviä, jotta yhteisen kalastuspolitiikan alueellistamista voidaan syventää mahdollistamalla toimikuntien kohdealueiden täysipainoinen ja kattava osallistuminen yhteisen kalastuspolitiikan uudistamiseen.

30.

vaatii jatkamaan jalostuksen ja kaupan pitämisen tukemista, jotta voidaan vahvistaa niiden kilpailukykyä ja saada aikaan yhdenmukaiset pelisäännöt. EU:n tulee välttää epäjohdonmukaisuuksia muiden politiikkojen, kuten markkinapolitiikan ja tulli- ja veropolitiikan kanssa.

31.

kehottaa edistämään rannikkoseutujen taloudellisen toiminnan monipuolistamista ja täydentämistä hyödyntämällä yhteisölähtöisiä paikallisia kehittämisstrategioita erityisesti niillä kaupunkien ulkopuolisilla rannikkoalueilla, joilla ne ovat osoittaneet kykynsä väestön pitämiseen alueella. Tästä syystä yhteisölähtöisten paikallisten kehittämisstrategioiden monirahoitteista luonnetta tulisi vahvistaa.

32.

ehdottaa, että EMKR:stä tuetaan aloitteita ja toimia, jotka liittyvät meri- ja kalastusalan toimintaan ja joihin tämä toiminta vaikuttaa suoraan. Komitea suosittaa, että tätä varten perustetaan unionitason rahoitusväline (3), joka tarjoaa riskipääomaa ja lainojen pankkitakauksia sillä ehdolla, että investoinnit edistävät meri- ja kalastusalan toiminnan, äyriäisten pyynnin, meri- ja makeanveden vesiviljelyn sekä meri–teollisuus-ketjun kestävyyden parantamista ympäristön kannalta.

33.

pyytää laatimaan valkoisen kirjan ”Meriasiat Euroopan ytimeen”, johon sisällytetään merialan etenemissuunnitelma jokaista Euroopan unionin toimintapolitiikkaa varten.

Koordinointimahdollisuudet ja yhteisvaikutukset muiden rahastojen kanssa

34.

korostaa mahdollisuutta luoda yhteisvaikutuksia ja yhdistää voimat muiden alakohtaisten rahastojen kanssa, jotta voidaan edistää sosioekonomista kehitystä rannikkoalueilla, muuttamatta välttämättä niiden rakennetta, sillä kunkin rahaston oma rakenne ja tavoitteet ovat sellaiset, että päällekkäisyydet voidaan välttää. Komitea vaatii jälleen, että alueiden väliset, valtakunnalliset ja monikansalliset hankkeet (jotka ovat aloitteen strategiakehyksen ja älykkään erikoistumisen strategioiden mukaisia), voisivat saada rahoitusta yhdistetysti alueellisista, kansallisista ja eurooppalaisista rahastoista yksinkertaistetussa kehyksessä ja saada unionilisää osallistumatta uusiin hankepyyntöihin.

35.

korostaa, että nykyisten Euroopan rakenne- ja investointirahastojen – joihin myös EMKR kuuluu – yhdennettyä ja useita rahastoja kattavaa lähestymistapaa tulisi vahvistaa vuoden 2020 jälkeen poistamalla olemassa olevat sääntelyerot, jotka nykyisin rajoittavat mahdollisuutta hyödyntää kyseisiä rahastoja yhdessä paikallistasolla muun muassa yhteisölähtöisten paikallisten kehittämisstrategioiden kautta.

36.

katsoo, että yhteisvaikutusten kohdalla tulisi keskittyä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston käyttöön kaupunkien ulkopuolisilla rannikkoalueilla toteutettavissa hankkeissa turvautumalla yhteisölähtöisiin paikallisiin kehittämisstrategioihin ja tutkimalla näiden rahastojen mahdollisia yhteyksiä kaikenlaista vesiviljelyä varten, etenkin vailla meriyhteyttä olevissa jäsenvaltioissa harjoitettavaa makeanveden vesiviljelyä varten, kuten kyseessä olevat valtiot ja alueet ovat nimenomaisesti todenneet useaan otteeseen.

37.

kannattaa Euroopan aluekehitysrahaston käyttämistä meri- ja kalastusalaan liittyvää infrastruktuuria, erityisesti satamia, varten, silloin kun tämä edistää aluekehitystä syrjäisillä ja erityisen eristyksissä olevilla alueilla. Komitea ehdottaa, että Euroopan aluekehitysrahastoon kuuluvien pk-tukitoimien yhteydessä voitaisiin toteuttaa joitakin jalostukseen liittyviä toimenpiteitä.

38.

kehottaa vahvistamaan koulutusta erityisesti sukupolvenvaihdokseen liittyen Euroopan sosiaalirahastoon kuuluvan taloudellisen tuen avulla.

39.

katsoo sinistä kasvua käsitelleessä AK:n lausunnossa (4) esitettyjen suositusten mukaisesti, että sininen talous tarjoaa vielä hyödyntämättömiä mahdollisuuksia työpaikkojen luomiseen ja talouskasvuun Euroopan tasolla, kun tehdään älykkäitä investointeja innovatiivisiin ja tulevaisuuteen suuntautuneisiin yrityksiin. Komitea ehdottaa EMKR:n ja Horisontti 2020 -ohjelman päällekkäisyyksien vähentämistä kalastuksen, vesiviljelyn ja meritutkimuksen aloilla.

Yksinkertainen, joustava, soveltuva ja yhteisen kalastuspolitiikan pohjalta määritelty uusi rahasto

40.

kehottaa painokkaasti yksinkertaistamaan huomattavasti EMKR:n soveltamista niin, että EU määrittää yleiset suuntaviivat ja että merialueet ja muut alueet mukauttavat soveltamista paikallisesti lisäämättä sääntelyn monimutkaisuutta jokaisella toimivalta- ja hallintotasolla. Komitea kehottaa yksinkertaistamaan myös rahoituksen saamisen vaatimuksia ja lomakkeita, joiden tulee olla tiiviitä ja yksinkertaisia, ja korostaa, että hakuprosessin tulee olla sellainen, että yksi taho voi hoitaa sen ilman erityistä apua ja neuvontaa kolmansilta osapuolilta.

41.

kannattaa vaatimusta, että rahastossa tulee ottaa huomioon yhteisen kalastuspolitiikan ja alan tilanne. Komitea muistuttaa, että yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden ja päämäärien tulee määrittää erityisenä rahoitusohjelmana toimivaa EMKR:ää eikä toisinpäin. Komitea korostaa, että varat on asetettava käyttöön kehitettävien toimien mukaisesti ja että on vältettävä viivästyksiä varojen jakamisessa edunsaajille, jotta voidaan estää niiden talouteen kohdistuvat paineet.

42.

toteaa, että on tärkeää määritellä selkeästi, mitä tuetaan, jotta rahaston soveltaminen olisi sujuvaa ja asianmukaista. On määriteltävä yleiset tukikelpoisuussuuntaviivat ja tarkennettava, mitä osatekijöitä tuetaan tietyllä merialueella ja alueella. Komitea kehottaa erityisesti Euroopan komissiota laatimaan määritelmän pienimuotoiselle rannikkokalastukselle ja ottamaan samalla huomioon uudet kriteerit sekä EU:n kalastuslaivaston todellisuuden ja monimuotoisuuden.

43.

katsoo, että suora julkinen tuki on paras tukivaihtoehto, kun otetaan huomioon, että kalastusyritykset ovat keskimäärin pieniä yrityksiä. Komitea korostaa, että tällä mallilla voidaan varmistaa varojen osoittamisen ja soveltamisen valvonta ja että sillä on suora vipuvaikutus talouteen, se edistää aloitteita, herättää luottamusta ja varmistaa rahoituksen saannin, sillä se toimii takeena varojen saamiselle investointeja varten.

44.

katsoo, että on tarpeen kehittää yhdessä pienten ja keskisuurten yritysten kanssa tutkimuksen ja innovoinnin edistämiseksi lisää yhteistyö- ja synergiahankkeita ja keskuksia, joissa uusia innovaatioita testataan kokeiluhankkeiden muodossa.

45.

herättää uudelleen keskustelun siitä, olisiko aiheellista avata edes osittain mahdollisuus suoraan taloudelliseen tukeen yrityksille, joilla on paljon työntekijöitä tai suuri liikevaihto. Komitea katsoo, että näiden yritysten mahdollisuudet edistää tutkimusta, kehittämistä ja innovointia, parantaa työelämän normeja ja luoda lisäarvoa maaseudun rannikkoalueilla saattavat jäädä hyödyntämättä tukien puutteen vuoksi.

46.

pitää tärkeänä, että kaikki meri- ja kalastusalan sektorit voivat saada tukea tavoitteidensa ja erityispiirteidensä mukaisesti. Komitea katsoo, että rahaston antaman tuen tulee saavuttaa kaikki rannikkoalueet, myös ne suuret kaupunkikeskukset, joilla on selkeitä meri- ja kalastusalaan liittyviä piirteitä, jotka ovat riippuvaisia alasta ja joiden tulee siis saada tukea EMKR:stä.

47.

kannattaa rahaston alueellisen suuntauksen vahvistamista merialuestrategioiden avulla niin, että voidaan tarjota Euroopan alueiden erilaisiin olosuhteisiin ja haasteisiin mukautettuja ratkaisuja ja välttää yhden ratkaisun tarjoavaa ehdotusta.

48.

kehottaa antamaan alueille suuremman roolin ja enemmän autonomiaa tavoitteiden ja menoalojen määrittelyssä. Vaikka EMKR:ää hallinnoidaan nykyisin jäsenvaltiotasolla, eräissä jäsenvaltioissa on esimerkkejä hallinnointivastuun onnistuneesta siirtämisestä edelleen toimivaltaisille alueviranomaisille. Uudessa EMKR-asetuksessa tähän tulisi kannustaa selkeästi. Komitea korostaa tämän vaatimuksen yksimielisyyttä ja myönteisiä kokemuksia, joita EMKR:n hallinnoinnista on saatu useilla alueilla. Tämä mukauttamisvaatimus koskee erityisesti syrjäisimpiä alueita, joita varten on myös tarkistettava ja parannettava EMKR:n soveltamisen edellytyksiä tukikelpoisuuden, osarahoitusosuuksien ja tukien intensiteetin alalla. Lisäksi on vahvistettava syrjäisimmillä alueilla sovellettavien, kalastus- ja vesiviljelytuotteiden lisäkustannusten korvaamista koskevien suunnitelmien yhteydessä myönnettäviä tukia, kun otetaan huomioon niiden tavoitteet ja erityispiirteet, ja niillä tulee olla vastaavat soveltamissäännöt kuin maatalousalan samankaltaisilla tuilla.

Uusi rahasto tulevaisuuden haasteita varten

49.

toivoo, että EU:n uudella meripolitiikalla tuetaan uuden teknologian ja uusien räätälöityjen ratkaisujen kehittämistä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Komitea muistuttaa, että meriekosysteemien toiminta on tällä hetkellä uhattuna ilmastonmuutoksen, saasteiden ja resurssien liikahyödyntämisen vuoksi.

50.

tähdentää yhdennetyn meripolitiikan merkitystä ja tarvetta lisätä sitä varten tarkoitettuja varoja keinona tukea merialan työpaikkojen ja vaurauden lisäämistä. Komitea korostaa, että tarvitaan erityisiä varoja ja että on harkittava rajat ylittävää, valtioiden välistä ja alueiden välistä yhteistyötä oleellisena tekijänä alalla erityisesti merten aluesuunnittelussa, tietojen keräämisessä, turvallisuuden vahvistamisessa ja valvonnassa sekä kalakantojen elvyttämiseen tarkoitettujen alueiden luomisessa.

51.

vaatii luomaan siniseen talouteen tarkoitetun eurooppalaisen investointimekanismin tai -rahaston, joka edustaisi Juncker 2.0 -ohjelman meripoliittista osuutta ja joka voisi tarjota kaksi täydentävää tukimuotoa: suora rahoitus Euroopan tasolla rakenteellisille hankkeille ja riskihankkeille sekä alueellisten investointijärjestelyjen perustaminen.

52.

painottaa yhteisen kalastuspolitiikan ja yhdennetyn meripolitiikan ulkoista ulottuvuutta ja katsoo, että on tärkeää tukea EU:n panosta valtamerten hallinnoinnin parantamiseen. Komitea pitää tätä keinona parantaa unionin meri- ja kalastusalan kestäväpohjaisuutta ja kilpailukykyä, kun saavutetaan tasapuoliset kilpailuedellytykset ja valtamerien parempi kestävyys.

53.

katsoo, että merialalla on mahdollisuuksia luoda lisää työpaikkoja ja talouskasvua. Komitea toteaa, että eräät alueet ovat jo laatineet yksityiskohtaisia suunnitelmia meritalouden kehittämiseksi ja monet muut alueet ovat myös ryhtyneet tähän.

54.

muistuttaa, että meriasiat saavat yhä enemmän kansainvälistä huomiota niin COP21- ja COP22-päätelmissä kuin vapaakauppasopimuksissa ja että EU:n merialan yritykset kilpailevat ankarasti ulkomaisten yritysten kanssa kaikilla sinisen talouden aloilla, kuten liikenteen, energian, innovoinnin, laivanrakennuksen, kalastuksen ja vesiviljelyn aloilla. Komitea kannattaakin johdonmukaista ja asianmukaisesti rahoitettua unionin politiikkaa parhaana vaihtoehtona EU:n merialueille ja kehottaa EU:ta investoimaan näihin aloihin, erityisesti merten uusiutuviin energialähteisiin ja meribioteknologiaan, joilla sen on mahdollista päästä johtavaan asemaan maailmanlaajuisesti.

55.

toteaa, että brexit on sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä suuri haaste meri- ja kalastusalalle ja että on tarpeen tarkastella sen vaikutuksia alueisiin ja pyrkiä puuttumaan niihin (5). Komitea varoittaa tämän prosessin mahdollisista kielteisistä vaikutuksista kalastukseen varainjakoa ajatellen sekä kalastustuotteiden markkinoille saattamiseen ja kehottaa antamaan taloudellista tukea vaikutusten lieventämiseksi.

56.

kannattaa yhteisölähtöisten paikallisten kehittämisstrategioiden painoarvon lisäämistä yleisessä rahoituspaketissa, sillä ne ovat osoittautuneet tehokkaaksi välineeksi pienissä rannikkoyhteisöissä. Komitea ehdottaa, että näihin strategioihin sisällytetään uusia toimintakanavia, joiden avulla voitaisiin edistää meri- ja kalastusalan tärkeää sosioekonomista roolia ja tehdä siitä houkutteleva nuorisolle sukupolvenvaihdoksen vauhdittamiseksi. Komitea korostaa roolia, joka Euroopan kalastusalueiden verkostolla (FARNET) on ja voisi olla toimien koordinoinnissa.

---

(1)  Kuten todettiin Euroopan perifeeristen merellisten alueiden liiton (CPMR) Helsingissä pidetyn yleiskokouksen meriasioita käsittelevässä istunnossa. Muistutettakoon, että suurin osa tärkeimmistä meri- ja kalastusalueista ja EMKR-tuen saajista kuuluu CRPM:ään. Tämä lähestymistapa antaisi mahdollisuuden varmistaa yhteiselle kalastuspolitiikalle tarkoitettujen määrärahojen jatkuvuuden ja tukisi kunnianhimoisempien toimenpiteiden kehittämistä yhdennetyn meripolitiikan puitteissa.

(2)  On tuotava esille suhteellisen onnistuneita malleja, jotka voivat olla esimerkkinä muille tuensaajille. Esimerkkinä voidaan mainita Katalonian useiden sidosryhmien viralliset yhteistoimintakomiteat, joissa on mukana kalastajia, tutkijoita, kansalaisjärjestöjä, hallinnon edustajia ja muita toimijoita, tai äyriäistenpyynnin hallintajärjestelmät Galiciassa.

(3)  Rahasto, jota suurin osa kuulluista pk-yrityksistä, järjestöistä ja sinisen talouden uusista yrityksistä on pyytänyt.

(4)  Ks. AK:n lausunto ”EU:n sinisen kasvun politiikka uuteen vaiheeseen”, NAT-VI/019.

(5)  Ks. AK:n tutkimus Yhdistyneen kuningaskunnan EU-eron vaikutuksista EU:n paikallis- ja alueviranomaisiin.

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Innovoinnin tehostaminen Euroopan alueilla: sopeutumiskykyistä, osallistavaa ja kestävää kasvua koskevat strategiat”

(2018/C 361/04)

Esittelijä: Mikel Irujo Amezaga (ES, EA), Navarran Brysselin-edustuston johtaja Viiteasiakirja: Innovoinnin tehostaminen Euroopan alueilla: sopeutumiskykyistä, osallistavaa ja kestävää kasvua koskevat strategiat COM(2017) 376 final

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

Älykkään erikoistumisen strategiat innovointi- ja kasvupolitiikkojen katalysaattoreina

1.

toteaa, että Euroopan unionilla on edelleen maailman suurimmat sisämarkkinat. Muissa maanosissa on kuitenkin kehittymässä uutta todellisuutta, joka pakottaa EU:n etsimään uutta lähestymistapaa unionin innovointi- ja kasvupolitiikkaan. Teollisuuden nykyaikaistaminen on keskeisen tärkeää Euroopan kilpailukyvyn parantamiseksi.

2.

muistuttaa, kuinka tärkeää on, että kaikki hallintotasot (EU-, jäsenvaltio-, alue- ja paikallistaso) työskentelevät yhdessä ja että valtiotasoa alemmille tasoille annetaan riittävät mahdollisuudet ja taloudelliset voimavarat ottaa vastuu omasta kehityspotentiaalista.

3.

korostaa, että älykkään erikoistumisen strategiat (Smart Specialisation Strategies – jäljempänä ”S3-strategiat”) toimivat innovointi- ja kasvupolitiikan katalysaattoreina ja ovat merkittävä tekijä koheesiopolitiikan onnistumisen kannalta.

4.

muistuttaa, että S3-strategioiden kehittäminen edellyttää vahvaa ja tehokasta tavoitteellista työskentelyä alueellisella tasolla; kansallisten toimien ohella myös EU:n tasolla voidaan edistää asianmukaisia edellytyksiä tähän.

5.

korostaa niin ikään, että S3-strategiat ovat luoneet uuden ”yhteistyökulttuurin” alueiden sisälle, sillä ne perustuvat tutkimuksen ja innovoinnin toimijoiden ja teollisuuden väliseen yhteistyö- ja osallistumisprosessiin, jolla edistetään kysyntäjohtoista innovointia ja kollektiivisia ratkaisuja.

6.

toteaa, että S3-strategiat ovat antaneet pontta todellisten alueellisten innovointiekosysteemien kehittämiselle. Alueelliset innovointiekosysteemit synnyttävät merkittäviä vaikutuksia alueellisen talouden ja kilpailukyvyn kannalta sekä erinomaisia innovaatioita lähellä kansalaisia heidän paikallisten tarpeidensa pohjalta.

7.

painottaa, että S3-strategiat menevät alueiden yksittäisiä strategioita pidemmälle ja että niitä olisi käytettävä entistä tehokkaamman innovointipolitiikan ja alueidenvälisen yhteistyön edistämiseksi.

8.

on vakuuttunut siitä, että S3-strategioihin perustuvan alueidenvälisen yhteistyön avulla voidaan rakentaa ja muotoilla uudelleen EU:n arvoketjuja edistämällä investointien yhteisvaikutuksia yksityisen ja julkisen sektorin välillä ja myötävaikuttaa näin EU:n koko talouden kehitykseen.

Alueidenväliseen yhteistyöhön perustuvat älykkään erikoistumisen strategiat 2.0

9.

katsoo, että tulevien S3 2.0 -strategioiden on perustuttava alueidenväliseen strategiseen yhteistyöhön ja kestäviin yhteyksiin alueellisten ekosysteemien välillä älykkään erikoistumisen ensisijaisilla aloilla, mikä on keskeinen keino lisätä alueiden kilpailukykyä ja sopeutumiskykyä. Tätä tarkoitusta varten Interreg-ohjelmasta tulisi voida rahoittaa yhteisten hankkeiden, esittelytoimien ja uusien arvoketjujen kaltaisia toimintoja, jotka liittyvät älykkään erikoistumisen aloihin: tämä auttaisi alueita antamaan innovointiekosysteemeille eurooppalaisen ulottuvuuden, mikä puolestaan tukisi sisämarkkinoiden kilpailukykyä.

10.

on vakuuttunut siitä, että kehittämällä alueidenvälistä ja rajatylittävää ulottuvuutta niin, että luodaan alueidenvälisiä investointimahdollisuuksia, edistetään alueellisen ja paikallisen innovointitoiminnan laajentumista. Yhdistämällä eri alueiden teknologiset, teolliset ja inhimilliset infrastruktuurit niiden vahvuuksien ja valmiuksien pohjalta voidaan osaltaan luoda kriittistä massaa ja mittakaavaetuja ja mahdollistaa näin tutkimus- ja innovointijärjestelmien tehokkuuden lisäämisen.

11.

katsoo, että alueidenvälinen yhteistyö ja alueidenvälisten arvoketjujen luominen helpottavat ja tehostavat osaltaan yhdistettyihin ja verkottuneisiin teknologioihin perustuvien infrastruktuurien hyödyntämistä ja auttavat näin myös vähentämään teknologiariskejä ja epävarmuutta teollisuuden alalla.

12.

toteaa, että samalla kun EU etenee uudesta monivuotisesta rahoituskehyksestä (2021–2027) käytävissä neuvotteluissa ja keskusteluissa, nyt on sopiva hetki pohtia sitä, minkä tyyppiset välineet EU:n on otettava käyttöön edistääkseen S3-strategioihin perustuvaa alueidenvälistä yhteistyötä.

13.

katsoo, että on ratkaistava seuraavat haasteet ottaen huomioon tarve tehdä yhteistyötä kaikilla tasoilla paikallistasolta unionitasolle: — Poistetaan mahdollisuuksien mukaan rahastojen hallinnoinnin monimutkaisuus ja lisätään synergioita ja johdonmukaisuutta, jotta voidaan luoda ekosysteemi, joka mahdollistaa yhteisvaikutukset alueellisen ja eurooppalaisen rahoituksen välillä. — Otetaan käyttöön houkuttelevia rahoitusvälineitä, jotka auttavat luomaan alueidenvälisen yhteistyön ekosysteemin. — Säilytetään alhaalta ylöspäin suuntautuva lähestymistapa, jossa otetaan huomioon paikalliset tarpeet ja S3-strategioiden niihin liittyvät painopisteet synergian lisäämiseksi EU-rahastojen kesken.

14.

suosittaa, että seuraavalla rahoituskaudella EU käynnistää komission ja yhteisen tutkimuskeskuksen toimin S3 2.0 -strategioiden uuden vaiheen, joka perustuu sellaisen alueidenvälistä potentiaalia edistävän prosessin kehittämiseen, jossa alueet kokoavat yhteen S3-strategiansa alueidenvälistä triple helix -mallia soveltaen.

15.

toteaa, että alueellista potentiaalia edistävän prosessin on perustuttava alhaalta ylöspäin suuntautuvaan lähestymistapaan, jonka puitteissa alueviranomaiset jakavat kehitystavoitteensa EU:n muiden alueiden kanssa, kartoittavat alueillaan toimivat keskeiset kehityksen edistäjät, tarkastelevat yhdessä heikkouksiaan ja haasteitaan ja laativat analyysin käytössään olevista tukivälineistä.

16.

toteaa, että alueita olisi kannustettava kartoittamaan alueelliset painopisteensä, jotka vahvistetaan niiden S3-strategioissa ja erilaisissa alue-, jäsenvaltio- ja unionitason rahoitus- ja investointijärjestelmissä (Horisontti 2020, COSME jne.). Euroopan komission olisi laadittava luettelo S3-strategioista, joihin sisältyy edellä mainittu kartoitus, ja niitä tulisi hyödyntää alueidenvälisen yhteistyön helpottamiseksi sekä asianmukaisten rahoitusvälineiden kehittämiseksi. Näin voitaisiin osaltaan edistää varojen mahdollista yhdistämistä kaikilla tasoilla (paikallis-, alue-, jäsenvaltio- ja unionitaso) sellaisten hankkeiden tukemiseksi, joilla on alueidenvälinen ulottuvuus.

17.

suosittaa, että sovelletaan alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa, joka antaa alueille mahdollisuuden muodostaa S3-strategioiden yhteyspisteitä. Näiden S3-strategioiden yhteyspisteiden tehtävänä olisi kehittää alueellista potentiaalia edistävää prosessia, jossa tavoitteena on edistää alueidenvälisen yhteistyön kehittämistä alueidenvälistä triple helix -mallia soveltaen.

18.

katsoo, että on olennaisen tärkeää osoittaa S3-foorumille riittävät resurssit, jotta kehitetään välineitä, joilla tuetaan älykkään erikoistumisen politiikkojen täytäntöönpanoa. Tällaisia tukivälineitä ovat esimerkiksi EYE@RIS3, ICT Monitoring Tool, R&I Regional Viewer ja digitaalisen innovoinnin keskukset. Komitea muistuttaa lisäksi, että aluetasolla tarvitaan nykyistä kattavampi ja tehokkaampi järjestelmä tietojen ja tilastojen keräämisestä varten.

Yhteisvaikutukset EU:n rahastojen ja alueellisten aloitteiden ja rahoituksen välillä

19.

on tyytyväinen siihen, että komissio on sisällyttänyt Horisontti 2020 -ohjelmaa käsittelevään väliarviointikertomukseensa (1) kohdan yhteisvaikutusten lisäämisestä muiden EU:n rahoitusohjelmien ja EU:n politiikkojen kanssa, sekä erityisesti mainintaan luoda yhteisvaikutuksia Euroopan rakenne- ja investointirahastojen ja S3-strategioiden kanssa.

20.

katsoo, että S3-strategioihin olisi puolestaan sisällyttävä kaksi tavoitetta: luoda yhteisvaikutuksia alueellisten innovointi- ja kehityspolitiikkojen ja rahoitusvälineiden välillä sekä toisaalta estää päällekkäisyydet. On siis pyrittävä edistämään yhteisvaikutuksia Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) ja muiden rahastojen, kuten tulevan yhdeksännen puiteohjelman, sekä kansallisten ja alueellisten rahastojen välillä.

21.

katsoo, että yhdeksänteen puiteohjelmaan olisi sisällytettävä alueellista potentiaalia edistävä prosessi, ja puiteohjelmassa olisi tuettava alueellisten innovointiekosysteemien luomista, vahvistamista ja kansainvälistymistä. Tutkimusyhteistyön, innovoinnin ja kansainvälistymisen tukemisessa on kyse todellisesta EU:n lisäarvosta, jota tulisi parantaa seuraavalla ohjelmakaudella. Lisäksi EU:n tulevan tutkimus- ja innovointirahoituksen yhteydessä olisi kiinnitettävä aiempaa suurempaa huomiota tutkimus- ja innovointitoiminnan vaikutuksiin aluetasolla.

22.

toteaa, että on merkittäviä esteitä, jotka vaikeuttavat EU:n rakenne- ja investointirahastojen käyttöä alueidenväliseen ja rajatylittävään yhteistyöhön. Niitä ovat esimerkiksi resurssien tai hallinnollisten valmiuksien puute, parhaita käytänteitä koskevien esimerkkien puute, epävarmuus toteuttamistavasta, viite- ja menetelmäkehyksen puuttuminen, tavoitteiden epämääräisyys, poliittisten valtuuksien epäsymmetrisyys, sääntelyesteet ja asianomaiseen tarkoitukseen soveltuvan rahoituskehyksen puuttuminen.

23.

ehdottaa, että käynnistetään jäsennelty vuoropuhelu Euroopan komission yksiköiden ja alueellisten innovointiekosysteemien toimijoiden kanssa, jotta varmistetaan alueellisten innovointiekosysteemien ja alueidenvälisen yhteistyön tukemiseen tarkoitettujen (nykyisten ja uusien) toimintapolitiikkojen ja rahoitusvälineiden toteutettavuus.

24.

katsoo, että on tehtävä arviointi innovointikumppanuuksista (ERA-NET, JPI, ETP jne.). Kumppanuudet voivat olla tehokas keino puuttua pirstaloitumiseen, estää toimien päällekkäisyys, parantaa innovointia ja tarttua yhteiskunnallisiin haasteisiin, mutta on julkaistava tutkimuksia, jotka osoittavat niiden vaikutukset.

25.

antaa tunnustusta ja kannatusta Euroopan komission toteuttamille toimille ja tuloksille, joita se on saavuttanut erityisesti S3-foorumin avulla laatimalla tutkimuksia sekä tukemalla alueidenväliseen yhteistyöhön liittyvien menetelmien kehittämistä, ja on tyytyväinen niihin. Komitea toteaa tässä yhteydessä, että perustetuissa aihekohtaisissa foorumeissa ja käynnistetyissä alueidenvälisen yhteistyön kokeiluhankkeissa on kyse välineistä, jotka ovat osoittautuneet tavattoman arvokkaiksi.

26.

muistuttaa edellä todetusta huolimatta, että sääntelyesteet ja rahoituskehyksen puuttuminen rajoittavat edelleen todellisen alueidenvälisen yhteistyön ekosysteemin kehittämistä. Vanguard-aloitteesta saatujen kokemusten perusteella haasteet, joihin alueiden on vastattava käynnistäessään alueidenvälistä yhteistyöhanketta, ovat tiivistäen kolmentasoisia (layers). Ensimmäinen taso käsittää alustavat toimet, jotka liittyvät esittelyvaiheen infrastruktuurien käytännön hahmotteluun (alueellisten toimijoiden verkottuminen, toimien yhteisvaikutusten kartoittaminen jne.). Toiseen tasoon sisältyvät käytännön hankkeiden kehittämiseen perustuvan esittelytoiminnan toimintakustannukset. Kolmas ja viimeinen taso kattaa kustannukset, jotka liittyvät mahdolliseen teolliseen tuotantoon tai aiempien vaiheiden aikana alueidenvälisten yhteistyöhankkeiden tuloksena kehitetyn tuotteen tai palvelun markkinoille pääsyyn, kun kyseiset esittelytoimet ovat osoittautuneet onnistuneiksi, toisin sanoen kun ne on validoitu ja sertifioitu.

27.

suosittaa ryhtymistä kiireellisiin toimiin, jotta luodaan sellaisia soveltuvia ja joustavia tilapäisiä rahoitusvälineitä alueidenvälisen yhteistyön edistämiseksi, jotka täyttävät edellisessä kohdassa mainittujen kolmen tason vaatimukset. Nämä välineet voivat olla muodoltaan rahoitusyhdistelmiä (muun muassa luottojen ja lainojen sekä julkisen ja yksityisen rahoituksen yhdistäminen eri tasoilla) ja perustua varojen innovatiiviseen käyttöön sellaisten alueidenvälisen yhteistyön verkostojen kokeiluhankkeiden tukemiseksi, joiden puitteissa teollisuuteen luodaan suora yhteys ja joilla on huomattavia vaikutuksia. — Esittelyvaiheen infrastruktuurien käytännön hahmotteluun liittyvien aloituskustannusten osalta (ensimmäinen taso) komitea peräänkuuluttaa sitä, että nykyisillä EU:n rahastoilla täydennetään innovointi-infrastruktuureihin suunnattuja julkisen ja yksityisen sektorin investointeja alueidenvälisten yhteistyöhankkeiden puitteissa. Komitea suosittaa myös, että Interreg-ohjelman käyttöä joustavoitetaan, jotta tuetaan teollisuuden arvoketjujen luomista. Lisäksi komitea suosittaa digitaalisen innovoinnin keskusten mallin ulottamista muille teollisille ja teknologisille aloille. — Käytännön hankkeiden kehittämiseen perustuvan esittelytoiminnan toimintakustannusten osalta (toinen taso) komitea suosittaa, että maat/alueet ohjaavat halutessaan varoja sellaisen arvosetelijärjestelmän (vouchers) kehittämiseen, jonka avulla voidaan tukea maan/alueen yritysten osallistumista alueidenvälisiin yhteistyöhankkeisiin. Arvosetelien tarkoituksena on korvata kustannukset, jotka aiheutuvat alueidenvälisen yhteistyöhankkeen valmistelusta (vierailut demonstrointilaitoksille muilla alueilla, täydentävyyttä koskevat tutkimukset, hanketutkimusten ja -suunnitelmien laatiminen jne.). Alueidenvälisten arvosetelien järjestelmää voitaisiin täydentää yhteisrahoitusmekanismeilla (esimerkiksi Euroopan investointirahasto), jotta helpotetaan yritysten mahdollisuutta hyödyntää palveluja ja infrastruktuureja asianomaisen alueen ulkopuolella. EU:n olisi toimittava katalysaattorin ja tukijan roolissa alueellisille hallintoviranomaisille (esim. yhteisesti sovittujen sertifiointijärjestelmien tai asianomaisen alueen ulkopuolella syntyneiden menojen arvioinnin ja tarkastuksen kohdalla). — Sellaisten välttämättömien investointien tai kustannusten osalta, jotka liittyvät mahdolliseen teolliseen tuotantoon tai kehitetyn tuotteen tai palvelun markkinoille pääsyyn (kolmas taso), komitea suosittaa, että laajennetaan esimerkiksi InnovFinin kaltaisia välineitä.

28.

suhtautuu erittäin myönteisesti rakennerahastojen yhteisistä säännöksistä annetun asetuksen 65 artiklan 1 kohdan ja 70 artiklan muuttamiseen ja yksinkertaistamiseen ja on vakuuttunut siitä, että EAKR:n käyttämisellä alueidenvälisessä yhteistyössä on keskeinen merkitys tulevan S3 2.0 -strategian kehittämisen kannalta. Edellä todetusta huolimatta komitea kehottaa ottamaan seuraavalla rahoituskaudella käyttöön suotuisan oikeuskehyksen, jonka avulla edistetään yhteisvaikutuksia ja varojen mahdollista yhdistämistä kaikilla tasoilla (paikallis-, alue-, jäsenvaltio- ja unionitaso) sellaisten hankkeiden tukemiseksi, joilla on alueidenvälinen ulottuvuus.

---

(1)  COM(2018) 2 final.

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Eurooppalaisen identiteetin vahvistaminen koulutuksen ja kulttuurin avulla”

(2018/C 361/05)

Esittelijä: Tanya Hristova (BG, EPP), Gabrovon pormestari Viiteasiakirjat: Viiteasiakirjat Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Eurooppalaisen identiteetin vahvistaminen koulutuksen ja kulttuurin avulla – Euroopan komission panos EU-johtajien kokoukseen Göteborgissa 17. marraskuuta 2017 COM(2017) 673 final Ehdotus – Neuvoston suositus yhteisten arvojen, osallistavan koulutuksen ja opetuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistämisestä COM(2018) 23 final

I.   MUUTOSEHDOTUKSET

Muutosehdotus 1

Ehdotus – Neuvoston suositus yhteisten arvojen, osallistavan koulutuksen ja opetuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistämisestä

Johdanto-osan 2 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(2) Unioni on näiden arvojen innoittamana onnistunut luomaan maita, yhteisöjä ja ihmisiä yhdistävän ainutlaatuisen poliittisen hankkeen, jonka ansiosta Eurooppa on kokenut historiansa pisimmän sodattoman ajanjakson, mikä on puolestaan luonut yhteiskunnallista vakautta ja taloudellista vaurautta. Se, että jäsenvaltiot ovat omaksuneet perussopimuksessa vahvistetut arvot, toimii lähtökohtana eurooppalaisen elämäntavan ja identiteetin ominaislaadulle ja unionin paikalle maailmannäyttämöllä.

(2) Unioni on näiden arvojen innoittamana onnistunut luomaan maita, niiden alueita, kuntia ja maaseutualueita, yhteisöjä ja ihmisiä yhdistävän ainutlaatuisen poliittisen hankkeen, jonka ansiosta Eurooppa on kokenut historiansa pisimmän sodattoman ajanjakson, mikä on puolestaan luonut yhteiskunnallista vakautta ja taloudellista vaurautta. Se, että jäsenvaltiot ovat omaksuneet perussopimuksessa vahvistetut arvot, toimii lähtökohtana eurooppalaisen elämäntavan ja identiteetin ominaislaadulle ja unionin paikalle maailmannäyttämöllä.

Perustelu

Itsestään selvä.

Muutosehdotus 2

Ehdotus – Neuvoston suositus yhteisten arvojen, osallistavan koulutuksen ja opetuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistämisestä

Johdanto-osan 3 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(3) Unionin ja sen jäsenvaltioiden on vastattava monenlaisiin haasteisiin, kuten populismiin, muukalaisvihaan, vastakkainasettelua synnyttävään kansallismielisyyteen, syrjintään, valeuutisten ja väärien tietojen levittämiseen sekä radikalisoitumiseen. Nämä ilmiöt voivat olla vakava uhka demokratian perustalle, nakertaa luottamusta oikeusvaltioon ja demokraattisiin instituutioihin ja estää yhteenkuuluvuuden tunteen syntymistä Euroopan maissa ja niiden välillä.

(3) Unionin, sen jäsenvaltioiden ja paikallis- ja alueviranomaisten on vastattava monenlaisiin haasteisiin, kuten populismiin, muukalaisvihaan, vastakkainasettelua synnyttävään kansallismielisyyteen, syrjintään, valeuutisten ja väärien tietojen levittämiseen sekä radikalisoitumiseen. Nämä ilmiöt voivat olla vakava uhka demokratian perustalle kaikilla hallintotasoilla , nakertaa luottamusta oikeusvaltioon ja demokraattisiin instituutioihin ja estää yhteenkuuluvuuden tunteen syntymistä Euroopan maissa ja niiden välillä.

Perustelu

Itsestään selvä.

Muutosehdotus 3

Ehdotus – Neuvoston suositus yhteisten arvojen, osallistavan koulutuksen ja opetuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistämisestä

Johdanto-osan 4 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(5) Koska paikallis- ja alueviranomaistahot ovat lähellä EU:n kansalaisia ja ne koetaan ruohonjuuritasoa lähinnä olevaksi hallintotasoksi, niillä on avainrooli koulutus- ja kulttuuripolitiikoissa. Paikallis- ja alueviranomaisten tulee siksi jatkossakin olla keskeisellä sijalla, kun ehdotettuja toimenpiteitä ja uudistuksia toteutetaan ja mukautetaan, ja mukana päätöksenteon varhaisissa vaiheissa, jotta voidaan taata tulosten tehokkuus ja vaikuttavuus ja varmistaa, että EU:n koulutus- ja kulttuuripolitiikkojen lisäarvo tuntuu kentällä.

Perustelu

Itsestään selvä.

Muutosehdotus 4

Ehdotus – Neuvoston suositus yhteisten arvojen, osallistavan koulutuksen ja opetuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistämisestä

Johdanto-osan 12 kappale

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
	(13) Tässä yhteydessä on myös paikallaan korostaa, että yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen järjestelmien uudistamista suunniteltaessa on ratkaisevan tärkeää tarkastella alueellisia eroavaisuuksia sekä taloudellisia sosiaalisia seurauksia, jotka aiheutuvat puutteista osaamisessa ja osaamisen kohtaanto-ongelmista EU:ssa.

Perustelu

Itsestään selvä.

Muutosehdotus 5

Ehdotus – Neuvoston suositus yhteisten arvojen, osallistavan koulutuksen ja opetuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistämisestä

Johdanto-osan 13 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(13) Tätä taustaa vasten on äärimmäisen tärkeää, että jäsenvaltiot tehostavat toimintaansa ja panevat täytäntöön kaikki vuonna 2015 annetun Pariisin julistuksen tavoitteet. Erityisesti on jatkettava yhteisten arvojen edistämistä yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden vetureina, tuettava osallistavan oppimisympäristön toteutumista koulutuksen kaikilla tasoilla, parannettava opettajankoulutusta kansalaisuuteen ja monimuotoisuuteen liittyvien kysymysten osalta sekä kehitettävä kaikkien oppijoiden medialukutaitoa ja kriittistä ajattelua.

(13) Tätä taustaa vasten on äärimmäisen tärkeää, että jäsenvaltiot tehostavat toimintaansa ja panevat täytäntöön kaikki vuonna 2015 annetun Pariisin julistuksen tavoitteet ja antavat paikallis- ja alueviranomaisten käyttöön tarvittavat työkalut tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi kentällä . Erityisesti on jatkettava yhteisten arvojen edistämistä yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden vetureina, tuettava osallistavan oppimisympäristön toteutumista koulutuksen kaikilla tasoilla, parannettava opettajankoulutusta kansalaisuuteen ja monimuotoisuuteen liittyvien kysymysten osalta sekä kehitettävä kaikkien oppijoiden medialukutaitoa ja kriittistä ajattelua.

Perustelu

Itsestään selvä.

Muutosehdotus 6

Ehdotus – Neuvoston suositus yhteisten arvojen, osallistavan koulutuksen ja opetuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistämisestä

Johdanto-osan 15 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(15) Erasmus+-ohjelma on osoittanut, että liikkuvuus ja yhteydenpito rajojen yli ovat tehokkain tapa tutustua eurooppalaiseen identiteettiin. On erittäin tärkeää, että kaikenlaiset oppijaryhmät hyötyvät ohjelman tarjoamasta jäsenvaltioiden välisestä oppilasvaihdosta tasavertaisesti. Virtuaalinen liikkuvuus varsinkin e-Twinning-verkon välityksellä on erinomainen väline oppilaiden väliseen suoraan yhteydenpitoon. Sitä on jatkossa tarkoitus hyödyntää laajemmassa mittakaavassa ja yhdistää se fyysiseen liikkuvuuteen.

(15) Erasmus+-ohjelma on osoittanut, että liikkuvuus ja yhteydenpito rajojen yli ovat tehokkain tapa tutustua eurooppalaiseen identiteettiin. On erittäin tärkeää, että kaikenlaiset oppijaryhmät hyötyvät ohjelman tarjoamasta jäsenvaltioiden välisestä ja sisäisestä oppilasvaihdosta tasavertaisesti. Virtuaalinen liikkuvuus varsinkin e-Twinning-verkon välityksellä on erinomainen väline oppilaiden ja opiskelijoiden väliseen suoraan yhteydenpitoon. Sitä on jatkossa tarkoitus hyödyntää laajemmassa mittakaavassa ja yhdistää se fyysiseen liikkuvuuteen. Tähän liittyen olisi myös luotava uusia kulttuurisen liikkuvuuden mahdollisuuksia ja laajennettava olemassa olevia mahdollisuuksia.

Perustelu

Itsestään selvä.

Muutosehdotus 7

Ehdotus – Neuvoston suositus yhteisten arvojen, osallistavan koulutuksen ja opetuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistämisestä

2 artikla

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
	3.     hyödynnettävä sitä, että paikallis- ja alueviranomaiset toimivat lähellä EU:n kansalaisia ja ovat parhaassa asemassa analysoimaan paikallisten eri kulttuuriryhmien erityistarpeita ja vastaamaan niihin. Paikallis- ja alueviranomaiset pystyvät myös rakentamaan perustan toimivalle kulttuurienväliselle vuoropuhelulle ja yhteisten arvojen edistämiselle.

Perustelu

Itsestään selvä.

Muutosehdotus 8

Ehdotus – Neuvoston suositus yhteisten arvojen, osallistavan koulutuksen ja opetuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistämisestä

4 artikla

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Osallistavan koulutuksen tarjoaminen	Osallistavan koulutuksen tarjoaminen
4.   edistettävä kaikki oppijat osallistavaa koulutusta	4.   edistettävä kaikki oppijat osallistavaa koulutusta
a) ottamalla kaikki oppilaat laadukkaan koulutuksen piiriin varhaisesta iästä alkaen,	a) ottamalla kaikki oppilaat laadukkaan koulutuksen piiriin varhaisesta iästä alkaen ja varmistaen kaikille opiskelijoille, myös taustaltaan kielelliseen, uskonnolliseen, etniseen tai muuhun vähemmistöön kuuluville oppilaille, yhtäläiset mahdollisuudet ja laadukkaaseen koulutukseen pääsy ,
b) antamalla tarvittavaa ja räätälöityä tukea oppilaille ja opiskelijoille, myös sosioekonomisesti huonompiosaisille, maahanmuuttajataustaisille, erityistarpeisille ja kaikkein lahjakkaimmille oppijoille,	b) antamalla tarvittavaa ja räätälöityä tukea ja ohjausta kaikille oppilaille ja opiskelijoille, myös sosioekonomisesti huonompiosaisille, maahanmuuttajataustaisille ja pakolaisille, jotka haluavat integroitua Euroopan unionin kansalaisiksi , erityistarpeisille ja erinomaisiin tuloksiin yltäville oppijoille,
c) helpottamalla siirtymistä koulutustasolta toiselle ja mahdollistamalla riittävän opinto- ja ammatinvalinnanohjauksen tarjoaminen;	c) ottamalla huomioon oppijoiden erityistarpeet maantieteellisten ja demografisten haasteiden kanssa kamppailevilla EU:n alueilla, myös syrjäisimmillä alueilla,
	d) helpottamalla siirtymistä koulutustasolta toiselle ja mahdollistamalla riittävän opinto- ja ammatinvalinnanohjauksen tarjoaminen sekä tarjoamalla kaikille oppijoille läpi elämän tukea ja koulutusmahdollisuuksia.
	e) antamalla tarvittavaa tukea kieliopintojen entistä vahvemmalle asemalle jo peruskoulun opetusohjelmissa, sillä kielten oppimisen katsotaan olevan tehokkainta nuorella iällä, mutta myös siksi, että huonoa kielitaitoa pidetään yhtenä suurimmista esteistä ihmisen vapaalle liikkumiselle ja Euroopan talouden tarpeita vastaavan työvoiman luomiselle,
	f) tarjoamalla nuorille mahdollisuuksia lisätaitojen hankkimiseen ja kehittämiseen virallisen ja arkioppimisen kautta, sillä se parantaa nuorten työllistyvyyttä, kun hankitut taidot saadaan paremmin vastaamaan työmarkkinoiden tarpeita, ja antaa lisäksi heille mahdollisuuden osallistua aktiivisemmin solidaarisuushankkeisiin ja Euroopan tulevaisuuden muotoiluun  (1) ;

Perustelu

Tarkoituksena on kiinnittää tietyiltä osin entistä enemmän huomiota erityisiin koulutustarpeisiin ja yhtäläisiin mahdollisuuksiin ja samalla lisätä elinikäisen ohjauksen ja koulutuksen ulottuvuus, sillä koulutusta ei tulisi rajoittaa tiettyyn ikään.

Muutosehdotus 9

Ehdotus – Neuvoston suositus yhteisten arvojen, osallistavan koulutuksen ja opetuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistämisestä

6 artikla

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Opetuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistäminen	Opetuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistäminen
6.   edistettävä opetuksen eurooppalaista ulottuvuutta tukemalla	6.   edistettävä opetuksen eurooppalaista ulottuvuutta tukemalla
a) eurooppalaisuuden ja Euroopan yhteisen perinnön tuntemusta sekä tietoisuutta unionin jäsenvaltioiden monimuotoisuudesta,	a) eurooppalaisuuden ja Euroopan yhteisen perinnön tuntemusta sekä tietoisuutta unionin jäsenvaltioiden monimuotoisuudesta , moninaiset alue- ja paikallistason rakenteet mukaan luettuina, jotta edistetään tietämystä Euroopan yhteisestä kulttuuriperinnöstä ,
b) unionin lähtökohtien ja toiminnan tuntemusta,	b) unionin lähtökohtien ja toiminnan sekä EU:n kansalaisen oikeuksien tuntemusta,
c) oppilaiden ja opettajien osallistumista e-Twinning-verkon toimintaan ja rajatylittävään liikkuvuuteen, varsinkin perusasteen kouluissa,	c) oppilaiden ja opettajien osallistumista e-Twinning-verkon toimintaan ja rajatylittävään liikkuvuuteen, varsinkin perusasteen kouluissa,
d) hankkeita, joilla lisätään EU-tietoisuutta koulutuskeskuksissa suorassa vuorovaikutuksessa nuorten kanssa.	d) hankkeita, joilla lisätään EU-tietoisuutta koulutuskeskuksissa suorassa vuorovaikutuksessa nuorten kanssa paikallis- ja aluetasolla, joka on heitä lähin hallintotaso,
	e) elinikäiseen oppimiseen – aikuiskoulutuksen lisäksi myös muunlaiseen oppimiseen – suuntautuvaa asennetta, joka edistää jatkuvaa kiinnostusta asioiden selvittelyyn sekä tiedon ja huippuosaamisen tavoittelua; tätä asennetta voidaan ruokkia jo peruskoulussa (tai varhaiskasvatuksessa), ja tavoite tulisi sisällyttää koulutuksen kaikkiin vaiheisiin,
	f) eurooppalaisen yhteiskunnan digitalisaation kannalta tärkeiden aiheiden vahvempaa painottamista, jotta oppilaat tutustuisivat koodauksen käsitteisiin ja hankkisivat osaamista kyberturvallisuuden ja medialukutaidon aloilla,
	g) aikomusta mahdollistaa jokaiselle keski-asteen oppilaalle Euroopassa ainakin yksi harjoittelujakso jossakin yrityksessä, jotta yrityksissä toteutettavia, hankepohjaisia ja asioiden selville ottamiseen pohjautuvia oppimiskäytänteitä sisällytettäisiin yhä enemmän sekä muodolliseen koulutukseen että arkioppimiseen .

Perustelu

EU:n jäsenvaltioiden alue- ja paikallistason rakenteiden monimuotoisuus on olennainen osa EU:n poliittista ja kulttuurista perintöä ja yksi keskeinen tekijä, kun pyritään kehittämään aktiivista kansalaisuutta EU:n kansalaisen oikeuksien luomalta perustalta.

Muutosehdotus 10

Ehdotus – Neuvoston suositus yhteisten arvojen, osallistavan koulutuksen ja opetuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistämisestä

7 artikla

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Opettajien ja opetuksen tukeminen	Opettajien ja opetuksen tukeminen
7.   huolehdittava, että opettajat, koulujen johtajat ja akateeminen henkilöstö voivat edistää yhteisiä arvoja ja tarjota osallistavaa koulutusta,	7.   huolehdittava, että opettajat, koulujen johtajat ja akateeminen henkilöstö voivat edistää yhteisiä arvoja ja tarjota osallistavaa koulutusta,
a) toteuttamalla toimenpiteitä, joilla opettajia, koulujen johtajia ja akateemista henkilöstöä autetaan välittämään yhteisiä arvoja, edistämään aktiivista kansalaisuutta ja yhteenkuulumisen tunnetta ja vastaamaan oppijoiden erilaisiin tarpeisiin, ja	a) toteuttamalla toimenpiteitä, joilla opettajia, koulujen johtajia ja akateemista henkilöstöä autetaan välittämään yhteisiä arvoja, edistämään aktiivista kansalaisuutta ja yhteenkuulumisen tunnetta ja vastaamaan oppijoiden erilaisiin tarpeisiin,
b) edistämällä opettajien ja akateemisen henkilöstön vaihto- ja vertaisoppimisohjelmia, ohjausta ja mentorointia.	b) edistämällä parhaiden toimintatapojen vaihtoa, opettajien ja akateemisen henkilöstön vertaisoppimisohjelmia, ohjausta ja mentorointia sekä liikkuvuutta Erasmus+-ohjelman puitteissa  (1) , ja c) edistämällä toimenpiteitä opettajien ja vanhempien tai muiden huoltajien vuorovaikutuksen lisäämiseksi ja näin koulun ja perheen tai muun kotiympäristön välisten yhteyksien vahvistamiseksi sekä pysyvän vuoropuhelun luomiseksi, mikä on ratkaisevan tärkeä oppijoiden kouluympäristöön integroimisen ja heidän yleisen sosiaalistumisen onnistumisen kannalta.

Perustelu

—

Muutosehdotus 11

Ehdotus – Neuvoston suositus yhteisten arvojen, osallistavan koulutuksen ja opetuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistämisestä

11 artikla

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
	12.     varmistettava, että kaikilla julkisilla laitoksilla, kouluilla ja oppilaitoksilla on EU:ssa – varsinkin sellaisilla alueilla, joilla on maantieteellisiä, väestörakenteen tai sosiaalisia haasteita – tarvittava nopea laajakaistainfrastruktuuri ja digitaaliset laitteet, jotta koulutuksen ja toimintakulttuurin erot eivät kasvaisi digitaaliaikakaudella.

Perustelu

Itsestään selvä.

Muutosehdotus 12

Ehdotus – Neuvoston suositus yhteisten arvojen, osallistavan koulutuksen ja opetuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistämisestä

15 artikla

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
15.   arvioida tämän suosituksen johdosta toteutettuja toimia erityisesti ET 2020 -puitteiden ja koulutuksen seurantakatsauksen avulla.	15.   arvioida tämän suosituksen johdosta toteutettuja toimia vuosittain eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä ja ET 2020 -puitteiden ja koulutuksen seurantakatsauksen avulla.

Perustelu

Tämän ulottuvuuden sisällyttäminen eurooppalaiseen ohjausjaksoon mahdollistaisi alan edistyksen tehokkaamman seurannan ja arvioinnin.

II.   POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

Yleistä

1.

kannattaa yleisvisiota eurooppalaisesta koulutusalueesta ja yhtyy kantaan, jonka mukaan koulutus ja kulttuuri ovat merkittäviä tekijöitä, jotka lisäävät Euroopan sopeutumiskykyä kiihtyvän globalisaation ja nykyisten geopoliittisten kehityssuuntausten kontekstissa.

2.

on samaa mieltä tarpeesta edistää tuen antamista Euroopan unionin perusarvoille, joihin kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat sitoutuneet unioniin liittyessään. Komitea korostaa tässä yhteydessä sen merkitystä, että kaikki osapuolet pitävät herkeämättä kiinni näistä arvoista, sillä kyse on olennaisesta osasta eurooppalaista identiteettiä, joka edellyttää kulttuurien monimuotoisuuteen tukeutuvaa aktiivista EU:n kansalaisuutta.

3.

korostaa, että koulutuksella ja kulttuurilla on laaja vaikutus kaikkiin elämänaloihin ja erityisesti yhteiskunnan vahvistamisessa, ja että ne ovat näin ollen keskeisiä välineitä eurooppalaisten kulttuurisen yhdentymisen varmistamiseksi ja siten sosiaalisen osallisuuden edistämiseksi. Komitea toteaa, että kansalaiskasvatus on tässä olennainen osatekijä, ja korostaa, että toimet kansalaisten tietoisuuden lisäämiseksi EU-kansalaisuudesta olisi suunnattava ensisijaisesti nuorille (1).

4.

korostaa, että koulutus- ja kulttuuripolitiikka kuuluvat ensisijaisesti jäsenvaltioiden ja niiden alue- ja paikallisviranomaisten vastuulle ja että EU:n toimilla tulisi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 6 artiklan mukaisesti vain täydentää, tukea tai sovittaa yhteen jäsenvaltioiden toimia sekä edistää alueellisen yhteistyön aloitteita näillä aloilla. Komitea painottaa, että kaikkien koulutus- ja kulttuurialalla toteutettavien EU:n toimien on oltava täysin perusteltuja toissijaisuus- ja suhteellisuusnäkökulmasta.

5.

korostaa kulttuuria ratkaisevana identiteetin muodostajana ja näin ollen myös tarvetta kiinnittää huomiota eurooppalaisen identiteetin vahvistamiseen kulttuurin avulla EU-tason demokraattisten rakenteiden legitiimiyden tukemiseksi ja tukee näin ollen toimia, joilla tähdätään keskinäisen tietämyksen edistämiseen ja taiteellisen ja kulttuurisen ilmaisun itseisarvon ymmärtämiseen, jotta voidaan vahvistaa eurooppalaisen identiteetin yhteisiä kulttuuritekijöitä.

6.

korostaa, että koska paikallis- ja alueviranomaistahot ovat lähellä kansalaisia, niillä on avainrooli koulutus- ja kulttuuripolitiikoissa, ja painottaa, että niillä tulee jatkossakin olla ratkaiseva asema ehdotettujen toimenpiteiden ja uudistusten täytäntöönpanossa ja mukauttamisessa.

7.

katsoo, että ehdotetut toimenpiteet eivät vaikuta aiheuttavan subsidiariteettiin liittyviä huolia. Komitea korostaa suhteellisuusperiaatteen noudattamisen merkitystä sen varmistamiseksi, ettei luoda uusia taloudellisia tai hallinnollisia rasitteita. Samanaikaisesti tulee varmistaa vahva rahoitustuki koulutusta ja kulttuuriperintöä koskeville toimintalinjoille ja ohjelmille tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä.

Euroopan toimintasuunnitelma

8.

tunnustaa tässä yhteydessä lueteltujen ratkaisevien kehityskulkujen merkityksen ja korostaa, että ne eivät ole toisistaan riippumattomia, ja kehottaa tutkimaan, millä tavoin ne liittyvät toisiinsa.

9.

katsoo, että Euroopan yhdentymishankkeen tunnetuksi tekemisessä ja levittämisessä on painotettava Europe Direct -verkoston merkitystä, sillä verkoston tavoitteisiin kuuluu yhdentymishankkeeseen liittyvän tiedon levittäminen unionin kansalaisille.

10.

antaa täyden tukensa sille, että oikeus koulutukseen vahvistetaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa perusluonteiseksi sosiaaliseksi oikeudeksi ja ihmisten perusoikeudeksi (2).

Eurooppalainen identiteetti ja tietoisuus kulttuuriperinnöstä

11.

korostaa perusoikeuskirjassa mainittujen EU:n perusarvojen – ihmisarvon, vapauden, tasa-arvon ja yhteisvastuun – merkitystä yhteisen hyvän saavuttamisen kannalta ja kehottaa tältä pohjalta lisäämään osallisuutta, kunnioittamaan Euroopan kansojen henkistä ja moraalista perintöä ja hyödyntämään aloitteita, joilla edistetään parempaa yhteiseloa.

12.

korostaa, että on tärkeää kiinnittää huomiota ja osoittaa resursseja eurooppalaisen kulttuurin, historian ja identiteetin tuntemuksen edistämiseen ja levittämiseen. Tätä varten ehdotetaan Kansalaisten Eurooppa -ohjelman laajentamista, jotta useammat asiaan tähtäävät aloitteet saisivat tukea.

13.

korostaa sen merkitystä, että kansalaiset osallistuvat EU:n poliittiseen toimintaan, ja raportin ”Reaching out to EU Citizens: A New Opportunity” tavoin myös yhteisön käsitteen oleellisuutta. Käsite kattaa paikalliset, alueelliset, maakohtaiset ja kansainväliset kontekstit, joissa yksilöt elävät ja muodostavat yhteisen julkisen tilan, jonka puitteissa he voivat tehdä yhteistyötä arvojensa pohjalta (3). Näin ollen eurooppalaisen identiteetin ja yhteisten arvojen tulisi täydentää nykyisiä käsityksiä alueellisesta ja kansallisesta yhteenkuuluvuudesta monitasoisen kansalaisuuden edistämiseksi Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja Lissabonin sopimuksen 2 artiklan mukaisesti.

14.

toistaa käsityksensä, että kulttuuriperinnön eurooppalaisella teemavuodella 2018 on suuri merkitys kulttuurivalistuksen edistämisen kannalta ja pyrittäessä kasvattamaan kulttuurin roolia identiteetin vahvistamisessa sekä osallisuuden tukemisessa.

15.

kehottaa tiivistämään yhteyksiä jäsenvaltioihin ja niiden alueisiin ja kuntiin, jotta saadaan muodostettua eurooppalainen näkemys ja voidaan parantaa EU-hankkeiden ja -aloitteiden havaittavuutta. Tältä vie nykyisin pohjaa se, että onnistumisia pidetään usein jäsenvaltioiden ansioina ja epäonnistumisia EU:n vikana, kuten puheenjohtaja Juncker korosti vuonna 2016 pitämässään puheessa unionin tilasta.

16.

toivoo erityisiä toimenpiteitä eurooppalaisen perinteisen taide- ja käsiteollisuuden säilyttämiseksi, kehittämiseksi ja tunnetuksi tekemiseksi sekä aloitteiden luomista elävän perinnön ja historian aloilta, sillä näiden vuorovaikutteinen luonne edistää tekemällä oppimista ja kulttuurista sitoutumista. Tämä koskee myös muita kulttuuri- ja taidealoitteita, jotka ovat osa Euroopan nyky-yhteiskunnan kulttuuria ja edistävät yhteistä identiteettiä.

17.

kehottaakin sisällyttämään kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden 2018 strategisiin aloitteisiin alueellisen kulttuurikehityksen tukemiseksi ja keskinäisen tietämyksen kasvattamiseksi ja avaamaan uusia mahdollisuuksia kestävyysajattelun mukaista kulttuurimatkailua varten. Näitä aloitteita voitaisiin rahoittaa Luova Eurooppa -ohjelmasta ja tukea näin eurooppalaisen kulttuuriperinnön tuomista laajempaan tietoisuuteen vuoden 2018 jälkeen.

18.

kehottaa hyödyntämään Euroopan kulttuuriperintötunnusta tässä eurooppalaisen identiteetin vahvistamiseen tähtäävässä aloitteessa tiivistämällä sen yhteyksiä alueisiin, selkiyttämällä menettelyjä, joilla tunnusta hakevia kohteita valitaan, tekemällä sitä laajemmin tunnetuksi ja antamalla sille tehokkaat välineet levittämistä varten.

19.

ehdottaa uusien kulttuurisen liikkuvuuden mahdollisuuksien luomista ja olemassa olevien mahdollisuuksien laajentamista kaikilla alueilla, myös syrjäisimpien alueiden ja saarialueiden kaltaisilla kauempana sijaitsevilla alueilla.

20.

korostaa, että paikallis- ja alueviranomaiset ovat parhaassa asemassa analysoimaan paikallisten eri väestöryhmien erityistarpeita ja vastaamaan niihin. Paikallis- ja alueviranomaiset pystyvät myös rakentamaan perustan toimivalle kulttuurienväliselle vuoropuhelulle, joka vahvistaa yhteisen eurooppalaisen kulttuurin tuntemusta ja edistää kansalaisten mahdollisuuksia tutustua siihen.

21.

tähdentää kulttuuriperinnön uusien käyttömuotojen ja sovellusten merkitystä, kulttuurialan ja luovien alojen kehittämistä ja kulttuurialan tulevien ammattilaisten koulutusta ja erikoistumista.

22.

korostaa kulttuurin roolia kansoja lähentävänä välineenä, joka mahdollistaa kulttuuristen ja kielellisten yhteyksien luomisen. Kulttuuri on myös väline, jonka avulla voidaan edistää poliittista ja taloudellista vuoropuhelua, sillä se helpottaa keskinäistä ymmärrystä ja synnyttää luottamusta, mielenkiintoa ja kunnioitusta valtioiden välille.

23.

painottaa, että on tärkeää välittää eurooppalaista kulttuuria ja siihen liittyviä arvoja nuorille eurooppalaisille.

Koulutus

24.

toteaa, että yhteiskunnan digitalisointi Euroopassa – myös koulutusalalla – saattaa osoittautua EU:n kaikista nykyisistä hankkeista muutosvoimaisimmaksi. Kyse on asteittaisesta, moniulotteisesta prosessista, jolla paitsi kehitetään kaikenikäisten oppilaiden ja opiskelijoiden oppimisympäristöä, mutta myös viestintää, arviointia, hallinnointia ja hallintoa, tiedonkeruuta ja analysointia koulutuksen kaikissa vaiheissa.

25.

kiinnittää huomion digitaalisten resurssien väärinkäytön vaikutuksiin. Väärinkäytöstä voi tulla demokratian vastaisten voimien käsissä vaarallinen propagandaväline. Komitea pitääkin tervetulleena Euroopan komission tiedonantoa ”Eurooppalainen lähestymistapa disinformaation torjuntaan verkossa” (4), jossa heijastuvat yleisesti raportissa Reaching out to EU Citizens: A New Opportunity (5) esitetyt neljä periaatetta eli ”avoimuus, rehellisyys, osallistuminen ja yhteistyö”.

26.

on huolestunut siitä, että komission sanoin ”vielä on liian paljon kouluja, joilla ei ole nopeita verkkoyhteyksiä ja digitaalisia välineitä”. Ongelmaa pahentaa entisestään se, että monet näistä kouluista sijaitsevat alueilla, joilla on väestörakenteeseen liittyviä, maantieteellisiä ja sosiaalisia haasteita. Tämä koskee erityisesti saarialueita sekä kauempana sijaitsevia ja syrjäisimpiä alueita. Näin ollen koulutukselliset erot eivät suinkaan kapene vaan kasvavat entisestään, ellei tarvittaviin toimenpiteisiin ryhdytä pikaisesti.

27.

korostaa, että digitalisointi luo lisävaatimuksia opettajien osaamisen ja taitojen suhteen ja että sidosryhmien on valmisteltava koulutusalan työntekijöitä tähän hyvissä ajoin ja riittävästi näiden perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksessa. Komitea toteaa samalla, että se voi myös tarjota mahdollisuuksia innovatiivisten opetusmenetelmien käyttöön ja vuorovaikutukseen.

28.

varoittaa lisäksi, että jatkuva digitalisointi kasvattaa myös rajapintoja mahdollisille kyberuhkille sekä näiden vaikutuksia. Panosta lisäävät entisestään oppilaitosten keräämien ja käyttämien tietojen kriittinen ja yksityinen luonne.

29.

suosittaa edelliseen kohtaan liittyen painokkaasti, että sisäänrakennetun turvallisuuden periaatetta sovelletaan sekä opetusohjelmistoihin että kaikkiin oppilaitosten käyttämiin ohjelmistoihin ja tietokantoihin. Henkilötietojen keräämisessä ja säilyttämisessä on ryhdyttävä soveltamaan avointa politiikkaa.

30.

toteaa, että ensiasenteet, arvot ja identiteetti muodostuvat pitkälti perheessä ja ylipäätään laajemmassa kotiympäristössä, ja kannustaa siksi kehittämään toimenpiteitä, joita toteuttamalla pyritään toimimaan yhdessä vanhempien kanssa sekä vahvistamaan vanhempien ja koulujen välisiä yhteyksiä ja koko koulun käsittävää toimintamallia yleensä.

31.

toteaa, että heikko kielitaito on merkittävä este työntekijöiden vapaalle liikkuvuudelle, ja korostaa elinikäisen oppimisen aloitteiden sekä perehdyttävien ja jatkuvien kielten oppimisohjelmien mahdollistavan sen, että Euroopan unionin työvoima ja sen ammattilaiset pystyvät mukautumaan paremmin työmarkkinoiden tarpeisiin.

32.

kiinnittää huomiota siihen tosiasiaan, että kielten oppimisen katsotaan olevan huomattavasti tehokkaampaa nuorella iällä, ja toivoo, että kieltenopetuksella olisi entistä vahvempi asema peruskoulun opetusohjelmassa.

33.

ehdottaa, että koulujen opetussuunnitelmista vastaava hallintotaso kiinnittäisi enemmän huomiota historian kulttuurisiin ja etnografisiin näkökohtiin, joihin sisältyy kriittistä ja filosofista analyysia monimuotoisuuden yleismaailmallisista arvoista, ja sisällyttäisi suunnitelmiin myös Euroopan unionia käsittelevän osion, jossa korostettaisiin ihmisoikeuksien, Euroopan kansalaisuuden ihanteen ja kosmopoliittisuuden roolia unionin osatekijöinä. Komitea ehdottaa siksi yhteistyön jatkamista paikallistason kulttuuritoimijoiden kanssa esimerkiksi koulun opetussuunnitelmatyötä tukevan kulttuurikasvatussuunnitelman ja paikallista kulttuuri- ja taidetarjontaa esittelevän kulttuuripolun laatimiseksi.

34.

toivoo myös, että yhteiskunnan digitalisaation kannalta tärkeille aiheille annetaan enemmän tilaa, jotta oppilaat tutustuisivat koodauksen käsitteisiin ja hankkisivat välineellisen osaamisen ohella myös eettistä, kriittistä ja analyyttista osaamista kyberturvallisuuden, verkottumisen ja medialukutaidon aloilla.

35.

kannattaa aikomusta mahdollistaa jokaiselle oppisopimusoppilaalle ja keski-asteen oppilaalle Euroopassa ainakin yksi harjoittelujakso jossakin yrityksessä, mahdollisesti toisessa EU-massa. Komitea kannattaa yrityksissä toteutettavien, hankepohjaisten ja asioiden selville ottamiseen pohjautuvien oppimiskäytänteiden sisällyttämistä sekä muodolliseen koulutukseen että arkioppimiseen ja niiden soveltamista myös yrityksissä, järjestöissä, säätiöissä taikka yksityisissä tai julkisissa yhteisöissä edistäen näin yrittäjähenkisyyttä ja luovuutta. Se kehottaakin lisäämään oppilaitosten, yksityisen sektorin ja kolmannen sektorin toimijoiden välistä yhteistyötä sekä laatimaan koulutusohjelmia, joissa tavoitteena on oppilaiden taitojen ja työmarkkinoiden tarpeiden kohtaaminen.

36.

kannattaa toimenpiteitä, joilla oppilaille, oppisopimusoppilaille ja opiskelijoille pyritään takaamaan yhtäläiset mahdollisuudet ja vähentämään epätasa-arvoa. EU-aloitteiden toimivuuden parantamiseksi tällä alalla komitea suosittelee epätasa-arvon taustalla olevien syiden perusteellista tutkimista.

37.

suosittaa painokkaasti sen selkeyttämistä, että yhdenvertaisten mahdollisuuksien ”ylittäminen” tarkoittaa tasapuolisten mahdollisuuksia tarjoamista osallisuuden varmistamiseksi, mikä edellyttää päättäväisiä toimia. Näitä toimia ei voida rajoittaa esimerkiksi eriarvoisuuden, aliedustuksen ja syrjäytymisen seurausten korjaamiseen. Sen sijaan viranomaisten pitäisi kohdentaa toimensa taustalla olevien syiden poistamiseen ja ongelmista kärsivien ihmisten ja yhteisöjen auttamiseen niiden yli. Paikallis- ja alueviranomaisten, jotka ovat lähimpänä EU:n kansalaisia, pitäisi voida kartoittaa, suunnitella ja toteuttaa tällaisia toimenpiteitä paikallisyhteisöjen erityistarpeiden mukaisesti.

38.

korostaa, että yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen järjestelmien uudistamista suunniteltaessa on ratkaisevan tärkeää tarkastella alueellisia eroavaisuuksia ja luoda yhteinen perusta unionin jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmille ja välttää näin taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset, jotka aiheutuvat puutteista osaamisessa ja osaamisen kohtaanto-ongelmista EU:ssa. Komitea toteaa lisäksi, että voidakseen uudistaa yhteytensä ruohonjuuritason organisaatioihin EU:n on otettava kansalaisyhteiskunnan edustajien taitotieto kaikilta osin huomioon ja hyödynnettävä sitä (6).

39.

tähdentää jälleen, että epävirallisen koulutuksen ja arkioppimisen tunnustamiselle tulee luoda yhteinen kehys, jotta helpotetaan asiaa koskevien kansallisten menettelyjen laatimista.

40.

kannattaa vahvasti Erasmus+-ohjelman tehostamista, jonka tavoitteena on kaksinkertaistaa sen osallistujamäärä, tavoittaa myös heikommista lähtökohdista ponnistavat oppijat vuoteen 2025 mennessä sekä laajentaa kenttää elinikäisen oppimisen ja kouluttajien liikkuvuuden suuntaan. Näin voidaan varmistaa yhdenvertaisesti kaikkien opiskelijoiden liikkuvuus riippumatta heidän asuinpaikastaan. Tämä koskee myös kaukana sijaitsevilta alueilta, saarialueilta ja syrjäisimmiltä alueilta kotoisin olevia opiskelijoita.

41.

katsoo, että disinformaatiokampanjoiden ja suurta kiinnostusta herättävien valeuutisten torjumiseksi EU:n toimielimiä pitäisi kannustaa reagoimaan nopeasti ja tarjoamaan asiaankuuluvaa tietoa kattavasti jo ennakkoon. Niille pitäisi myös taata edellytykset tähän. Parempia mekanismeja kansalaisten kysymyksiin ja huoliin vastaamiseksi voidaan toteuttaa myös modernin verkkoteknologian avulla.

42.

huomauttaa, että Erasmus+-ohjelman resurssien tasapuolinen saatavuus edellyttää sitä, että jokaisella eurooppalaisella on yhtäläiset mahdollisuudet saada tietoa ja tukea. Huonompiosaisten oppijoiden tavoittamiseksi olisi näin ollen toteutettava erityisjärjestelyjä. Sen mahdollistaminen, että paikallis- ja alueviranomaiset voivat auttaa yhteisöjensä kansalaisia ja organisaatioita osallistumaan ohjelmaan, voisi olla pohjaltaan kestävä ja tehokas tapa edistää Erasmus+-ohjelman laajentumista.

43.

kehottaa parantamaan nykyisten Erasmus+-toimistojen hallinnollisia valmiuksia esimerkiksi järjestämällä lyhytaikaisia henkilöstövaihtoja, hallinnolle suunnattuja tiedotuspäiviä ja muita tarpeellisiksi katsottuja toimia, jotta saataisiin korjattua eri oppilaitosten Erasmus+-hallinnon osaamispuutteita, joiden takia kyseisten oppilaitosten opiskelijat eivät saa tasavertaisia mahdollisuuksia.

44.

ehdottaa, että Erasmus+-ohjelmaan sisällytetään kansalaisten tiedealoitteita ja niihin liittyvää filosofista ajattelua, sillä niillä on merkitystä elinikäisen oppimisen kannalta, niiden avulla voidaan rakentaa vaikuttavia vertaisroolimalleja ja ne ovat tärkeitä humanististen tieteiden, yhteiskuntatieteiden ja STEM-aineiden (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka) edistämisessä.

45.

muistuttaa siitä, että elinikäiseen oppimiseen sisältyy aikuiskoulutus, mutta kyse on kahdesta eri asiasta. Aikuiskoulutuksella vastataan kasvavan aikuisväestön työelämän murroksesta aiheutuviin koulutustarpeisiin sekä muihin elinikäisen oppimisen osaamis- ja yhteiskuntataitoihin. Elinikäinen oppiminen edellyttää jatkuvaa kiinnostusta asioiden selvittelyyn sekä tiedon ja huippuosaamisen tavoittelua. Tätä asennetta voidaan ruokkia jo peruskoulussa (tai varhaiskasvatuksessa) ja tämä tavoite tulisi sisällyttää koulutuksen kaikkiin vaiheisiin.

46.

on tietoinen, että Erasmus+-ohjelman tehostaminen vaatii tasoltaan kunnianhimoista rahoitusta ja menettelyiden yksinkertaistamista, jotta voidaan saavuttaa ohjelman tavoitteet. Komitea toteaa tässä yhteydessä, että Yhdistynyt kuningaskunta on tällä hetkellä ohjelman keskeisiä osapuolia, ja pyytää, että meneillään olevissa neuvotteluissa annetaan maan alue- ja paikallisviranomaisille mahdollisuus osallistua eurooppalaisiin yhteistyöohjelmiin myös vuoden 2020 jälkeen samaan tapaan kuin muut EU:hun kuulumattomat maat jo nyt tekevät.

47.

kannattaa voimakkaasti ensisijaisina toteutettavia toimenpiteitä osallistavien ja verkostoituneiden korkeakoulutusjärjestelmien luomiseksi ja kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota syrjäisillä ja syrjäisimmillä alueilla sijaitseviin korkeakouluihin ja rajatylittävään yhteistyöhön. Perusoletuksena tulisi olla ajatus siitä, että yksikään korkeakoulu ei ole syrjässä ja että kaikki korkeakoulut ovat tai niiden tulisi olla myös alueellisia.

Keskeiset toimintapolitiikat

48.

on yleisesti ottaen tyytyväinen komission keskeisiin toimintapoliittisiin ehdotuksiin ja korostaa pitävänsä tärkeänä, että Euroopan yhteiskunnan kaikki jäsenet ja erityisesti nuoret otetaan mukaan ja heitä kuunnellaan koulutus- ja kulttuuripolitiikan uudistuksia laadittaessa.

49.

varoittaa, että vaikka Euronews-kanavan eurooppalaisen ulottuvuuden vahvistaminen on askel oikeaan suuntaan, se voi olla vain yksi osa paljon kattavampaa media- ja tiedotuspolitiikkaa ja -strategiaa, joilla vastataan viimeaikaisiin sosiaalisiin ja geopoliittisiin kehityssuuntauksiin.

---

(1)   CDR 851/2017 – Investointi Euroopan nuorisoon ja Euroopan solidaarisuusjoukot.

(1)   COR-2017-03139 – SEDEC-VI/029: Koulu- ja korkea-asteen opetuksen nykyaikaistaminen.

(1)  CDR 1319/2017.

(2)  CDR 3141/2017.

(3)  Reaching out to EU Citizens: A New Opportunity, s. 10. Raportin on laatinut AK:n jäsen Luc Van den Brande, joka toimii komission puheenjohtajan Junckerin erityisneuvonantajana kansalaisten tavoittamisen alalla. (https://ec.europa.eu/commission/sites/beta-political/files/reaching-out-to-citizens-report_en.pdf)

(4)  COM (2018) 236 final.

(5)  https://ec.europa.eu/commission/sites/beta-political/files/reaching-out-to-citizens-report_en.pdf

(6)  Van den Brande, Reaching out to EU Citizens: A New Opportunity, s. 14.

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Kulttuuriperintö strategisena voimavarana EU:n alueiden yhteenkuuluvuuden ja kestäväpohjaisuuden vahvistamiseksi”

(2018/C 361/06)

Esittelijä: Babette Winter (DE, PES), Eurooppa- ja kulttuuriasioista vastaava valtiosihteeri Thüringenin osavaltiokansliassa

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

Kulttuurinen monimuotoisuus ja Euroopan yhteinen kulttuuriperintö

1.

toteaa, että kulttuuriperintö monissa eri muodoissaan on arvokas voimavara Euroopalle. Se on väline, jolla voidaan edistää merkittävästi EU:n alueiden yhteenkuuluvuuden ja kestäväpohjaisuuden sekä yksittäisen alueen ja koko Euroopan identiteetin vahvistumista. Se ilmentää erityisesti EU:n tunnuslausetta ”Moninaisuudessaan yhtenäinen” ja täydentää kulttuurisen moninaisuuden kunnioittamista koskevaa Euroopan unionin sitoumusta, joka on vahvistettu EU:n perusoikeuskirjan 22 artiklassa.

2.

viittaa käsillä olevassa lausunnossa Euroopan komission (1) (2), Eurooppa-neuvoston (3) ja Euroopan alueiden komitean (AK) (4) laatimiin asiakirjoihin, joissa käsitellään Euroopan tulevaisuutta sekä eurooppalaisen identiteetin vahvistamista koulutuksen ja kulttuurin avulla.

3.

korostaa perusoikeuskirjassa mainittujen EU:n arvojen – ihmisarvon, vapauden, yhdenvertaisuuden ja yhteisvastuun – merkitystä yhteisen edun saavuttamisen kannalta ja kehottaa siksi ottamaan ne vahvemmin huomioon kulttuuriperinnön edistämisessä.

4.

painottaa, että kulttuuriperintö ja kulttuurinen identiteetti ovat kaikessa monimuotoisuudessaan tärkeä väline parannettaessa kansalaisten tietoja ja tietoisuutta valistuksen arvoihin perustuvista Euroopan yhteisistä kulttuurisista, henkisistä ja hengellisistä juurista. Kulttuuriperintö ja kulttuurinen identiteetti voivat edistää ymmärtämystä yhteiskunnan muutoksesta ja historiasta sekä lisätä suvaitsevaisuutta ja erojen hyväksymistä vastauksena euroskeptisyyteen ja lisääntyviin Euroopan vastaisiin jakolinjoihin.

5.

tähdentää, että juuri tietämys vuosisatoja jatkuneista keskinäisistä riippuvuussuhteista Euroopassa auttaa tunnustamaan eri osapuolia kunnioittaen monimuotoisuuden ja eroavuudet, joita ei millään tavoin tule käyttää erotteluun tai jopa eristämiseen. Komitea torjuukin kaikenlaisen kulttuuriperinnön väärinkäytön jakolinjojen luomiseen EU:n sisällä ja sen ulkopuolella.

6.

toteaa, että Eurobarometri-kyselyn (5) mukaan EU:n kansalaiset pitävät kulttuuria vahvimpana siteenä Euroopan unionissa – ennen eurooppalaisia arvoja ja oikeusvaltioperiaatetta – mutta että samalla yli 50 prosenttia kyselyyn osallistuneista oli sitä mieltä, ettei ole olemassa yhteistä eurooppalaista kulttuuria (6).

7.

katsoo, että tulokset ovat vain näennäisesti ristiriitaisia ja pikemminkin osoitus yhteisistä kulttuurisista juurista ja vuorovaikutussuhteista, jotka nivoutuvat kuitenkin alueellisiin erityispiirteisiin, ja että ne kuvastavat EU:n mallia ”Moninaisuudessaan yhtenäinen”.

8.

toteaa, että tähän perustuu etenkin alueellisen tason erityinen vastuu edistää kulttuuria tärkeänä yhteiskunnallisena siteenä ottaen huomioon kulloisetkin alueelliset erityispiirteet sekä vuorovaikutussuhteet ja vaihto Euroopassa mutta myös nykyisen Euroopan unionin rajojen yli – tämän vuoksi EU:lla on maantieteellisessä Euroopassa ydinasema.

9.

kannustaakin unionia nivomaan oman identiteettinsä ja yhteiset arvonsa vallitseviin alueellisiin ja maakohtaisiin yhteenkuuluvuusnäkemyksiin monitasoisen kansalaisuuden edistämiseksi Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja Lissabonin sopimuksen 2 artiklan mukaisesti.

10.

kiinnittää huomiota Unescon yleissopimuksen (7) täytäntöönpanoa käsitteleviin kansallisiin kertomuksiin. Monet – vaikkeivät kaikki – EU:n jäsenvaltiot ovat liittyneet kyseiseen yleissopimukseen.

11.

vahvistaa Euroopan komission toteamuksen (8), jonka mukaan koulutusta ja kulttuuria koskeva toimivalta on ensisijassa valtio-, alue- ja paikallistasolla jäsenvaltioissa. Koska Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 6 ja 167 artiklassa EU:n toimivalta kulttuurialalla määritellään pelkästään jäsenvaltioiden toimien tukemiseksi, koordinoimiseksi tai täydentämiseksi, AK kannattaa tämänkaltaisia EU-aloitteita, jotka tuovat tärkeät ylikansalliset ja eurooppalaiset ulottuvuudet korostetusti esiin tällä politiikan alalla.

12.

on tyytyväinen siihen, että kulttuuriministerien epävirallisessa neuvostossa ”Kulttuuri – EU:n osallistava arvo” sekä neuvoston päätelmissä ”Kulttuurialan työsuunnitelma” (9) on painotettu kulttuurin saatavuuden, kulttuuriperinnön säilyttämisen, taiteilijoiden liikkuvuuden ja vahvemman julkisen tuen merkitystä.

Kulttuuriperintö ja kulttuuritarjonta samaistumisen, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja yhteiskunnan kehityksen edistäjinä

13.

korostaa, että kulttuuriperintö voi vahvistaa tietoisuutta alueen yhteisestä identiteetistä ja sen yhteyksistä omiin perinteisiin ja historiaan sekä tukea alueiden sisäisen yhteistyön vaikutusten kehittymistä. Siten voidaan saada aikaan uusia kulttuuri- ja koulutusaloitteita, kulttuurien välistä vuoropuhelua ja näin ollen edistää yhteiskunnallista toimintaa.

14.

painottaa, että paikallis- ja alueviranomaisilla on tärkeitä toimivaltuuksia edistettäessä kulttuurien välistä vuoropuhelua, sillä nämä etenkin koordinoivat moniulotteisia paikallisia ja alueellisia kulttuurialan verkostoja, joissa kaikki tärkeät toimijat ovat mukana. Tässä yhteydessä on vahvistettava julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia.

15.

on ilahtunut siitä, että koulutus, kulttuuri ja nuorisostrategiat tunnustetaan EU-johtajien antamassa Rooman julistuksessa (10), ja on tyytyväinen arvioon, että ”koulutus – – ja kulttuuri palvelevat paitsi kilpailukykyä myös osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta yhteiskunnissamme”.

16.

tähdentää kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden 2018 merkitystä tärkeänä aloitteena ja on tyytyväinen siihen, että Euroopan komissio on ilmoittanut sen arvioinnista. Komitea painottaa tässä yhteydessä, että kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden 2018 myönteisiä vaikutuksia on edelleen vahvistettava tulevina vuosina toteutettavilla jatkotoimilla. Tämän on heijastuttava myös erilaisiin tukiohjelmiin tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä, jotta edistetään eurooppalaisen kulttuuriperinnön tunnetuksi tekemistä vuoden 2018 jälkeen.

17.

muistuttaa, että taiteilijoiden liikkuvuus – jonka myös Luova Eurooppa -ohjelma mahdollistaa – antaa panoksensa Euroopan yhdentymisen menestystarinaan, ja pitää näin ollen välttämättömänä, että Luova Eurooppa -ohjelmaa jatketaan ja laajennetaan.

18.

on vakuuttunut siitä, että kulttuuriperintö edistää sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja elämänlaatua. Se voi tarjota sekä alueisiin liittyvien historiallisten yhteyksien johdosta nykyisin suosituille ja paljon vierailijoita saaville että parhaillaan erityisiä haasteita ratkoville paikkakunnille ja alueille kehitysmahdollisuuksia muun muassa myös valtavan työpaikkojen luomisen potentiaalin ansiosta. Tämä koskee erityisesti väestörakenteen muutoksesta ja väestökadosta kärsiviä alueita, syrjäisimpiä alueita sekä taajama-alueita, joilla on erityisiä integraatiohaasteita.

19.

painottaa, että paikallis- ja alueviranomaisten osallistavat toimintatavat voivat olla hyvä keino luoda laaja yhteiskunnallinen perusta kulttuurin kehittämismalleille ja saada kulttuuri-investoinneille enemmän tukea ja edistää niihin samaistumista. Näin voidaan vahvistaa kestäväpohjaisesti yhteiskunnallista kanssakäymistä ja yhteiskunnan vastuuta paikallisesta kulttuuriperinnöstä.

20.

kannustaa paikallis- ja alueviranomaisia arvioimaan tällaisista osallistavista toimintatavoista saamiaan kokemuksia ja vaihtamaan niitä keskenään.

21.

kehottaa lisäämään eri toimijoiden välistä vaihtotoimintaa mahdollisista malleista sen suhteen, miten voidaan kehittää kirjastoja, museoita ja muita kulttuuripaikkoja kohtaamispaikkana, ”kolmantena tilana”, vaihtotoimintaa ja kaupunkiemme ja alueidemme tulevaisuudesta käytävään keskusteluun osallistumista varten. Tähän liittyen komitea kiinnittää huomiota mahdollisuuteen hyödyntää Euroopan unionin yleisiä tiedotusverkkoja, kuten Europe Direct -verkostoa.

22.

kehottaa samalla EU:ta edistämään tiiviisti kokemustenvaihtoa paikallis- ja alueviranomaisten välillä sekä eri alueilla ja jäsenvaltioissa toimivien kulttuurilaitosten edustajien välillä.

23.

toteaa tässä yhteydessä, että etenkin kielimuurit ovat paikallisten toimijoiden esteenä ja että niiden ylittämistä on tuettava EU-tasolla.

24.

kannattaa myös sitä, että tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä tuetaan edelleen kulttuuriperintöinfrastruktuuria ja keskitytään erityisesti sosiokulttuuriseen yhteenkuuluvuuteen. Lisäksi on vahvistettava tuotantoketjuja, jotka liittyvät kulttuuriperinnön kestäväpohjaiseen hallintaan, ja tuettava monialaisia – esim. kulttuuriperinnön ja koulutuksen välisiä – yhteistyöhankkeita.

25.

painottaa, että kaikki yhteiskunnalliset toimijat – paikallis- ja alueviranomaiset ja jäsenvaltiot – ovat yhteisesti vastuussa kulttuurista mutta että kulttuuri edellyttää myös erityisiä yksityissektorin rahoitusmuotoja ja vapaaehtois- ja kansalaisjärjestötoimintaa.

26.

painottaa, että etenkin kulttuuriperinnön ja tiedon välitysmuotojen digitalisoinnissa piilee merkittävää tulevaisuuden potentiaalia: sen avulla voidaan luoda etenkin nuorille sukupolville uusia saatavuuden muotoja mutta myös levittää tietoa kulttuurisesta monimuotoisuudesta koko Euroopassa rajojen yli. Digitalisointi on lisäksi sinällään kansainvälistä ja osaltaan erittäin hyödyllinen väline monipuolisen ja kestävyysajattelun mukaisen matkailun kehittämiseen.

27.

kehottaa tämän vuoksi kaikkia hallintotasoja tukemaan voimakkaasti Euroopan digitaalista kirjastoa (Europeana) kulttuuriperintömme julkisena digitaalisena tilana.

28.

tukee Culture Action Europe -verkoston (11) vaatimusta varmistaa, että vähintään yksi prosentti seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä jaetaan kaikille kulttuuriin liittyville politiikanaloille ja kulttuurin tukiohjelmiin.

Kulttuuriperinnön vaikutus matkailuun ja alueiden talouskehitykseen

29.

korostaa kulttuuriperinnön arvoa etenkin matkailuun perustuvan alueiden talouskehityksen kannalta, sillä 26 prosenttia kaikista EU:n matkailijoista (12) toteaa, että kulttuuri on avaintekijä matkakohdetta valittaessa. Pehmeänä sijaintitekijänä se edistää myös työpaikkojen houkuttavuutta.

30.

toteaa, että kulttuurialan ja luovien toimialojen osuus on yli kolme prosenttia bkt:stä ja suunnilleen yhtä paljon työllisyydestä EU:ssa (13) ja että niistä on etenkin kaupunkialueilla tulossa yhä merkittävämpi osa taloutta.

31.

toteaa, että paikallis- ja alueviranomaiset ovat sisällyttäneet onnistuneesti kulttuurialan ja luovat toimialat kehitysstrategioihinsa ja että tämä on osaltaan vauhdittanut paikallistaloutta ja edistänyt myös ammatillisia ja monialaisia palveluja tarjoavien uusien yritysten perustamista. Jotta alueiden luovaa potentiaalia voidaan hyödyntää entistä paremmin, on toivottavaa luoda laajennettuja sekä talous- ja kulttuurialojen välisiä tukiskenaarioita.

32.

toteaa, että kulttuurimuistomerkkien restauroinnille ja säilyttämiselle annetun etusijan ohella kulttuurilaitosten hallinnointi ja niiden pedagoginen tiedonvälitystoiminta on tärkeää ja ratkaisee, kyetäänkö kulttuurimuistomerkkien kulttuurimatkailullista, taloudellista ja yhteiskunnallista vaikutusta hyödyntämään täysin.

33.

painottaa, että taiteilijoiden luova kulttuuriperinnön hyödyntäminen tarjoaa erityisen ja innovatiivisen mahdollisuuden oppia menneestä yhteiskunnan tulevaisuutta varten.

34.

toteaa, että taloudellisten resurssien puuttumisen ohella kulttuuriresurssien osittain puutteellinen tunnettavuus ja niitä koskevan poliittisen tietoisuuden rajoittuneisuus estävät kulttuuriperinnön kehittämisen asianomaisen alueen strategiseksi voimavaraksi.

35.

toteaa tässä yhteydessä olevansa tyytyväinen Euroopan kulttuuriperintötunnuksen käyttöönottoon ja kehottaa Euroopan komissiota parantamaan sen tunnettuutta.

36.

tähdentää, että kulttuurilla on – asuntorakentamisen, julkisen lähiliikenteen ja lasten koulutuksen kaltaisten julkisten palvelujen ja infrastruktuurien jälkeen – ratkaiseva merkitys alueiden houkuttavuudelle. Kun otetaan huomioon muuttoliikkeen, alueiden sisäisen ja alueiden välisen liikkuvuuden ja väestökehityksen nykyiset suuntaukset, tämä on entistä tärkeämpää paikallisille ja alueellisille kehitysstrategioille, jotta voidaan parantaa työvoiman pysymistä heikommassa asemassa olevilla alueilla ja tasapainottaa tilannetta taajama-alueilla.

37.

muistuttaa, että kulttuuriperinnön tulee olla – houkuttavan ajanmukaisen kulttuuritarjonnan rinnalla – kestäväpohjainen ja etenkin alueellisesti vaikuttava matkailutekijä. Tämä koskee yhtä lailla tunnettuja kohteita, kuten Unescon maailmanperintökohteita tai Euroopan kulttuuriperintötunnuksen saaneita kohteita, kuin monipuolisia paikallisia kulttuuriperintökohteita.

38.

korostaa, että alueellisesti laajalti levinnyt kulttuuriperintö tarjoaa laveammalle hajaantuneen matkailutarjonnan ansiosta tilaisuuden ohjata toisaalle ja jakaa paremmin kulttuurimatkailusta johtuvia vaikutuksia. Näin voidaan helpottaa niiden kohteiden painetta, jotka matkailijamäärien vuoksi joutuvat kapasiteettinsa rajoille ja joissa matkailijamäärän lisääntyminen vahingoittaisi kulttuuriperintöä. Komitea painottaa, että vähemmän tunnetun kulttuuriperinnön hyödyntäminen matkailussa on tehokas väline matkailutarjonnan monipuolistamiseksi ja kestävän kehityksen edistämiseksi syrjäseuduilla etenkin, jos matkailuarvoa hyödyntävät yksittäiset hankkeet ovat johdonmukaisia laajempien aluekehityssuunnitelmien kanssa ja jos ne nivotaan paikalliseen palvelujärjestelmään ja etenkin kestäväpohjaiseen liikkuvuuteen. Tässä yhteydessä on erityisen tärkeää muistaa, että kulttuurimatkailu Euroopassa lisääntyy ja luo etenkin paikkakuntaan sidottuja työpaikkoja.

Tarvittavia toimia kulttuuriperinnön potentiaalin kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

39.

kritisoi sitä, että EU:n kehittämiseen tähtäävässä Eurooppa 2020 -strategiassa ei ole otettu huomioon kulttuuria.

40.

kehottaakin – kulttuurin todistettua merkitystä EU:n yhteenkuuluvuudelle sekä monien alueiden sosioekonomiselle kehitykselle silmällä pitäen – ottamaan huomioon kulttuurin ja sen instituutiot ja kulttuuriperintökohteet strategisena alana jatkostrategiassa sekä poliittisessa suunnittelussa.

41.

kehottaa painokkaasti sisällyttämään kulttuurin ja kulttuuriperinnön paremmin painopisteisiin seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä niin valtavirtaistamisen keinoin kuin asettamalla Luova Eurooppa -ohjelman seuraajaksi tulevalle ohjelmalle yli kahden miljardin euron talousarviotavoitteen.

42.

painottaa, että kaikissa jäsenvaltioissa muodostetaan parhaillaan kulttuurikumppanuuksia, ja kehottaa tätä taustaa vasten edistämään voimakkaammin jäsenvaltioiden rajat ylittäviä temaattisia kulttuurireittejä mm. Interreg-ohjelman yhteydessä.

43.

kehottaa varmistamaan, että kulttuuriperintöresurssien tuki on aluekehityksen kannalta tärkeä osatekijä vuoden 2020 jälkeisessä koheesiopolitiikassa. Varoja olisi kohdennettava enemmän kulttuuriperintöön laajassa mielessä eikä niitä saa missään nimessä vähentää. Temaattisessa keskittämisessä – edellyttäen, että se säilytetään sääntönä vuoden 2020 jälkeen – tulisi ottaa huomioon kulttuuriasiat.

44.

korostaa, että Euroopan unionin on tärkeää käynnistää todellinen kulttuuridiplomatiaa koskeva strategia. Tätä varten on olennaisen tärkeää edistää etenkin syrjäisimpien EU:n alueiden taide- ja kulttuuriyhteyksiä ja vastaavaa vaihtoa kolmansien maiden kanssa ottamalla käyttöön toimenpiteitä, joilla helpotetaan taiteilijoiden ja heidän töidensä liikkuvuutta kolmansiin maihin ja päinvastoin. Komitea uudistaakin Euroopan komissiolle esittämänsä kehotuksen asettaa kulttuuridiplomatian kehittäminen etusijalle, jotta se sisällytetään osaksi EU:n ulkopolitiikkaa (14).

45.

kritisoi sitä, että Euroopan komission rakennerahastojen ja koheesiorahaston nykyisellä tukikaudella asettama viiden miljoonan euron hankekohtainen budjettikatto kulttuuri-infrastruktuuriin suunnatuille EAKR-investoinneille estää laajemman kulttuuri-infrastruktuurin kehittämisen.

46.

kehottaa näin ollen Euroopan komissiota poistamaan tällaisen mielivaltaisesti määritetyn katon ja suuntaamaan ohjelmat sisältökriteerien ja haluttujen tavoitteiden – etenkin eurooppalaisen lisäarvon – mukaisesti.

47.

kehottaa jälleen Ison-Britannian erosopimuksesta neuvottelevia osapuolia ottamaan huomioon mahdolliset vaikutukset, jotka aiheutuvat Ison-Britannian eroamisesta EU:n koulutus-, kulttuuri- ja nuoriso-ohjelmista, ja kehottaa niitä etsimään asianmukaisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat EU:n ulkopuolisten maiden osallistumisen.

48.

pitää tarpeellisena, että neuvosto jatkaa ja kehittää edelleen kulttuurialan työsuunnitelmaa 2015–2018 (15).

49.

kannattaa Euroopan komission tavoitetta laatia kulttuuriperintöä koskeva pitkäjänteinen EU:n toimintasuunnitelma (16), jotta kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden 2018 toimia voidaan jatkaa.

50.

kehottaa Euroopan komissiota ja neuvostoa ottamaan kulttuurialan työsuunnitelmaa koskevissa neuvoston päätelmissä mainittujen konferenssien ja vertaisoppimisaloitteiden yhteydessä alueiden edustajat, joilla on asiasta välitöntä kokemusta, asianmukaisesti ja selvästi nykyistä tiiviimmin mukaan toimiin.

51.

kannattaa kulttuurialan ja luovien toimialojen takausjärjestelyn rahoituksen vahvistamista ja kehottaa painokkaasti laajentamaan järjestelyn soveltamisalaa ja ottamaan pienet ja keskisuuret yritykset sen piiriin, sillä tämä heijastaa osuvasti kulttuurialaa ja luovia toimialoja.

52.

kehottaa jäsenvaltioita tukemaan voimakkaammin Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) kautta myös kulttuuri-infrastruktuuriin, koulutukseen, ammatilliseen uudelleenkoulutukseen, innovointiin ja yhteistyöhön liittyviä hankkeita.

53.

kannustaa paikallis- ja alueviranomaisia myös Leader-työryhmissä ottamaan huomioon maaseutualueiden kulttuuri-infrastruktuurin yhteiskunnallisen koheesion tärkeänä tekijänä ja tarjoamaan esimerkiksi pyörä-, kävely- tai vesireittien mahdollistamia kestäväpohjaisen liikkuvuuden muotoja, joiden ansiosta vierailijat voivat nauttia maisemista mahdollisimman vähäisin ympäristövaikutuksin.

54.

kehottaa myös kulttuurialan ja luovien alojen yrittäjiä panostamaan aktiivisesti yhteisön ja yhteiskunnan kehittämiseen ja myös soveltamaan kaikkialla Euroopassa yritysverkostojen onnistuneita organisaatiomalleja alalla toimivien pk-yritysten tukemiseksi, jotta voidaan hyödyntää alueen historiallisia ja kulttuurisia ominaispiirteitä.

55.

kehottaa tekemään tiivistä yhteistyötä Euroopan festivaaliyhdistyksen (EFA) kanssa kehitettäessä vaihtotoimintaa ja vapaaehtoistoimintaa Euroopan solidaarisuusjoukkojen puitteissa kulttuurin ja kulttuuriperinnön alalla kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden 2018 yhteydessä ja myös muutoin.

56.

suosittaa, että EU keskittyy roolissaan avustavana tukijana yhä enemmän kulttuuritoimintaan etenkin aluetasolla ja alueiden välisellä tasolla.

57.

huomauttaa kriittisesti, että Euroopan laajuisia vertailuarviointeja ei ole, ja kehottaa tämän vuoksi jäsenvaltioita ja Euroopan komissiota antamaan säännöllisesti tehtäväksi arviointien ja tutkimusten laatimisen eurooppalaista vertailua varten sekä ottamaan tulokset huomioon kaikilla tasoilla käytävissä poliittisissa keskusteluissa.

58.

torjuu kuitenkin säännölliset kattavat tiedonkeruut ja raportointivelvoitteet liian byrokraattisina.

59.

muistuttaa Euroopan komissiota siitä, että huomattavasti useammat alueet määrittelevät kulttuuriperinnön ja kulttuuritoiminnan aluekehityksen tärkeäksi tekijäksi kuin mitä älykkään erikoistumisen strategioiden perusteella voidaan päätellä.

60.

kehottaa näin ollen mahdollistamaan sen, että tutkimustukea voidaan tässä yhteydessä myöntää aiempaa helpommin myös älykkään erikoistumisen strategioihin suunnattua tiivistä keskittämistä laajemmalle.

61.

kehottaa alueita, jotka pitävät kulttuuriperintöään erityisen vahvana resurssina, ottamaan tämän huomioon myös älykkään erikoistumisen strategioissaan.

62.

pitää valitettavana, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin ei ole sisällytetty taiteen ja kulttuurin saantia, sillä niillä on olennainen merkitys sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden kannalta (17).

63.

kehottaa tukemaan edelleen ja vahvemmin Europeana-virtuaalikirjastoa yhdentämällä kansalliset digitaalisointimallit. Europeanan 10-vuotispäivä vuonna 2018 tarjoaa erinomaisen tilaisuuden edetä kehityksen seuraavaan vaiheeseen.

64.

kehottaa Euroopan komissiota laajentamaan palkintoja ja kunnianosoituksia ja huolehtimaan siitä, ettei niitä rajoiteta hankkeisiin, joihin on myönnetty EU:n rahoitusta. Palkitsemalla innovatiivisia hankkeita voidaan parantaa ymmärtämystä yksittäisen alueen ja jäsenvaltion ulkopuolella, edistää vaihtotoimintaa Euroopassa ja kannustaa samanlaiseen toimintaan Euroopan muilla alueilla.

65.

toistaa kannattavansa vahvasti vuosien 2020–2033 Euroopan kulttuuripääkaupungit -aloitetta ja kehottaa jatkamaan sitä vuoden 2033 jälkeen. Aloitteen tulisi heijastaa entistäkin paremmin Euroopan kulttuurisen rikkauden moninaisuutta ja edistää yhteisen eurooppalaisen kulttuurialueen pitkän aikavälin kehitystä, joka perustuu kansalaisten osallistumiseen. Niinpä komitea pahoittelee, että Euroopan komissio on päättänyt sulkea Yhdistyneen kuningaskunnan vuoden 2023 tapahtumien ulkopuolelle. Yhteinen eurooppalainen kulttuurialue ulottuu näet Euroopan unionin rajojen ulkopuolelle.

66.

suosittaa, että käsillä oleva oma-aloitteinen lausunto esitetään osallistujille kulttuuriministerien neuvoston kokouksessa 22.–23. toukokuuta 2018, jossa tarkastellaan ”EU:n tulevaisuutta eurooppalaista kulttuurisisältöä koskevan pitkäjänteisen vision kautta” sekä tarvetta ottaa Euroopan kulttuuriperintö huomioon kaikissa direktiiveissä.

67.

kehottaa AK:n jäseniä käynnistämään itse säännöllisen tiedonvaihdon kulttuuriperintökohteisiinsa liittyvistä hankkeista ja kokemuksista.

---

(1)  Valkoinen kirja Euroopan tulevaisuudesta. Pohdintaa ja skenaarioita: EU27 vuoteen 2025 mennessä (COM(2017) 2025 final).

(2)  Tiedonanto ”Eurooppalaisen identiteetin vahvistaminen koulutuksen ja kulttuurin avulla – Euroopan komission panos EU-johtajien kokoukseen Göteborgissa 17. marraskuuta 2017” (COM(2017) 673 final).

(3)  Leaders’ Agenda: Education and culture (”EU-johtajien asialista: ilmoitus koulutuksesta ja kulttuurista”): saatavilla englanniksi osoitteessa http://www.european-council.europa.eu/media/31544/en_leaders-agenda-note-on-education-and-culture.pdf

(4)  RESOL-VI/014, CdR 4785/2016 fin.

(5)  Eurobarometrikysely 88.

(6)  Erityiseurobarometri-kysely 466.

(7)  Unescon yleiskokouksen 17. istunnossaan 16. marraskuuta 1972 Pariisissa hyväksymä yleissopimus maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemisesta.

(8)  COM(2017) 673 final.

(9)  Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät kulttuurialan työsuunnitelmasta (2015–2018) (EUVL C 463, 23.12.2014, s. 4).

(10)  https://europa.eu/european-union/eu60_fi

(11)  https://cultureactioneurope.org/files/2018/03/CAE-Reflection-paper-Agenda-for-Culture-2018.pdf

(12)  Preferences of Europeans towards Tourism – Flash Eurobarometri -kysely 432 (maaliskuu 2016):

http://ec.europa.eu/COMMFrontOffice/publicopinion/index.cfm/Survey/getSurveyDetail/instruments/FLASH/surveyKy/2065

(13)  https://ec.europa.eu/culture/policy/cultural-creative-industries_en

(14)  COR-2016-05110.

(15)  EUVL C 463, 23.12.2014, s. 4.

(16)  Tämä voisi olla kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden 2018 perintö, ja siitä voitaisiin päättää ”kulttuuriperintökonferenssissa”.

(17)  CDR 3141/2017.

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Unionin pelastuspalvelumekanismin uudelleentarkastelu”

(2018/C 361/07)

Esittelijä: Adam Banaszak (PL, ECR), Kujavia-Pommerin voivodikunnan aluevaltuuston varapuheenjohtaja Viiteasiakirjat: Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös unionin pelastuspalvelumekanismista annetun päätöksen N:o 1313/2013/EU muuttamisesta COM(2017) 772 final/2 Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle ja alueiden komitealle – Lisävoimaa EU:n katastrofinhallintaan: rescEU – Solidaarisuutta ja vastuuta COM(2017) 773 final

I.   MUUTOSEHDOTUKSET

1 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Muutetaan päätös N:o 1313/2013/EU seuraavasti:	Muutetaan päätös N:o 1313/2013/EU seuraavasti:
1) Muutetaan 3 artikla seuraavasti:	1) Muutetaan 3 artikla seuraavasti:
a) Lisätään 1 kohtaan e alakohta seuraavasti:	a) Lisätään 1 kohtaan e alakohta seuraavasti:
”e) lisätä katastrofeja koskevan tieteellisen tiedon saatavuutta ja käyttöä.”	”e) lisätä katastrofeja koskevan tieteellisen tiedon saatavuutta ja käyttöä.”
b) Korvataan 2 kohdan a alakohta seuraavasti:	b) Korvataan 2 kohdan a alakohta seuraavasti:
”a) edistyminen katastrofien ennaltaehkäisyn puitteiden toteuttamisessa mitattuna niiden jäsenvaltioiden määrällä, jotka ovat toimittaneet komissiolle 6 artiklassa tarkoitetut riskinarvioinnin, riskinhallintakykyään koskevan arvion ja yhteenvedon katastrofien hallintasuunnittelustaan;”	”a) edistyminen katastrofien ennaltaehkäisyn puitteiden toteuttamisessa mitattuna niiden jäsenvaltioiden määrällä, jotka ovat toimittaneet komissiolle 6 artiklassa tarkoitetut riskinarvioinnin, riskinhallintakykyään koskevan arvion ja yhteenvedon katastrofien hallintasuunnittelustaan;”
	c) Lisätään 2 kohdan jälkeen 3 kohta seuraavasti: ”3.     Unionin mekanismissa annetaan keskeinen rooli katastrofivalmiuksien ja - palautuvuuden lisäämiselle tulvien, maanjäristysten ja maastopalojen kaltaisten riskien varalta tarjoamalla koulutusmahdollisuuksia paikallisten katastrofintorjuntayksiköiden ja myös vapaaehtoisryhmien kanssa.”

1 artiklan 3 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Korvataan 5 artiklan 1 kohdan a alakohta seuraavasti:	5 artiklan 1 kohta :
	a) Korvataan 1 kohdan a alakohta seuraavasti:
”a) toteuttaa toimia katastrofiriskejä koskevan tietopohjan parantamiseksi sekä osaamisen, tieteellisten tutkimustulosten, parhaiden käytäntöjen ja tietojen jakamisen edistämiseksi, myös niiden jäsenvaltioiden kesken, joilla on yhteisiä riskejä;”	”a) toteuttaa toimia katastrofiriskejä koskevan tietopohjan parantamiseksi sekä osaamisen, tieteellisten tutkimustulosten, parhaiden käytäntöjen ja tietojen jakamisen edistämiseksi, myös niiden jäsenvaltioiden sekä paikallis- ja alueviranomaisten kesken, joilla on yhteisiä riskejä;”
	b) Lisätään uusi alakohta g 1 kohdan f alakohdan jälkeen seuraavasti: ”g) laatii suuntaviivat ja toimintakriteerit rakennusten ja infrastruktuurin maanjäristyskestävyyden parantamiseksi 31. joulukuuta 2018 mennessä”
	c) Muutetaan 1 kohdan h alakohta seuraavasti: ”h) edistää niiden unionin eri rahastojen käyttöä, joilla voidaan tukea kestäväpohjaista kriisien ennaltaehkäisyä, ja tarjoaa helposti saatavilla olevaa tietoa tällaisen rahoituksen hyödyntämismahdollisuuksista sekä verkossa että painetussa muodossa komission jäsenvaltiokohtaisissa edustoissa;”

Perustelu

Paikallis- ja alueviranomaisilla on monissa tapauksissa enemmän tietoa katastrofiriskeistä kuin valtiollisilla viranomaisilla.

Tarvitaan nykyaikainen ja yhdenmukainen, teknisiin normeihin pohjautuva sääntelykehys, jonka avulla yhdessä Eurocodes-standardien kanssa määritellään maanjäristyskestävyys ja ensisijaisuusperusteet. Täytäntöönpanoa koskevissa suuntaviivoissa olisi yhdistettävä olemassa olevien rakennusten maanjäristyskestävyyden parantaminen energiatehokkuuden edistämiseen.

1 artiklan 4 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
4) Muutetaan 6 artikla seuraavasti:	4) Muutetaan 6 artikla seuraavasti:
a) Korvataan a ja b alakohta seuraavasti:	a) Korvataan a, b ja d alakohta seuraavasti:
”a) kehitettävä riskinarviointeja kansallisella tai asianmukaisella paikallisella tasolla ja toimitettava ne komissiolle viimeistään 22 päivänä joulukuuta 2018 ja sen jälkeen joka kolmas vuosi;	”a) kehitettävä riskinarviointeja kansallisella tai asianmukaisella paikallisella tasolla yhteistyössä asiaankuuluvien paikallis- ja alueviranomaisten kanssa ja katastrofiriskien vähentämistä koskevan Sendain kehyksen mukaisesti . Riskinarvioinneista valikoitu tieto, joka on olennaista mekanismin toiminnan kannalta, olisi toimitettava komissiolle viimeistään 22 päivänä joulukuuta 2018 ja sen jälkeen joka kolmas vuosi.
b) kehitettävä ja parannettava katastrofien riskinhallintasuunnitteluaan kansallisella tai asianmukaisella paikallisella tasolla a alakohdassa tarkoitettujen riskinarviointien perusteella ja ottaen huomioon c alakohdassa tarkoitetun riskinhallintakykynsä ja 5 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetun yleiskatsauksen;”	b) kehitettävä ja parannettava katastrofien riskinhallintasuunnitteluaan kansallisella tai asianmukaisella paikallisella tasolla a alakohdassa tarkoitettujen riskinarviointien perusteella ja ottaen huomioon c alakohdassa tarkoitetun riskinhallintakykynsä ja 5 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetun yleiskatsauksen;”
	”d) osallistuttava vapaaehtoisuuden pohjalta riskinhallintakyvyn arviointeja koskeviin vertaisarviointeihin ja järjestettävä stressitestejä kriisitilanteiden ratkaisemiseksi .”
b) Lisätään toinen [ja kolmas alakohta]* seuraavasti:	b) Lisätään toinen [ja kolmas]* alakohta seuraavasti:
”Komissiolle on toimitettava viimeistään 31 päivänä tammikuuta 2019 ja sen jälkeen joka kolmas vuosi yhteenveto riskinhallintasuunnittelun olennaisista tekijöistä sekä tietoa valituista ennaltaehkäisy- ja varautumistoimenpiteistä. Lisäksi komissio voi vaatia jäsenvaltioita toimittamaan sille erityisiä katastrofeihin liittyviä ennaltaehkäisy- ja varautumissuunnitelmia , joiden on katettava sekä lyhyen että pitkän aikavälin toimet. Unioni tarkastelee huolellisesti jäsenvaltioiden edistymistä katastrofien ennaltaehkäisemisessä ja niihin varautumisessa osana kaikkia tulevia Euroopan rakenne- ja investointirahastojen mukaisia ennakkoehtomekanismeja.”	”Komissiolle on toimitettava viimeistään 31 päivänä tammikuuta 2019 ja sen jälkeen joka kolmas vuosi yhteenveto riskinhallintasuunnittelun olennaisista tekijöistä sekä tietoa valituista ennaltaehkäisy- ja varautumistoimenpiteistä. Lisäksi komissio voi vaatia jäsenvaltioita toimittamaan sille katastrofeihin liittyviä ennaltaehkäisy- ja varautumissuunnitelmia jäsenvaltioiden keskeisten turvallisuusetujen ilmaisemista koskevien SEUT-sopimuksen 346 artiklan 1 kohdan a alakohdan määräysten rajoissa ja asettaa niiden käyttöön ohjaavan kehyksen tällaisten suunnitelmien laatimiseksi. Suunnitelmien on katettava sekä lyhyen että pitkän aikavälin toimet. Unioni tarkastelee huolellisesti jäsenvaltioiden edistymistä katastrofien ennaltaehkäisemisessä ja niihin varautumisessa osana kaikkia tulevia Euroopan rakenne- ja investointirahastojen mukaisia ennakkoehtomekanismeja.”
”Komissio voi myös ottaa käyttöön erityisiä kuulemismekanismeja tehostaakseen asianmukaista ennaltaehkäisy- ja varautumissuunnittelua ja -koordinointia sellaisten jäsenvaltioiden keskuudessa, jotka ovat alttiina samantyyppisille katastrofeille.”	”Komissio voi myös ottaa käyttöön erityisiä kuulemismekanismeja tehostaakseen asianmukaista ennaltaehkäisy- ja varautumissuunnittelua ja -koordinointia sellaisten jäsenvaltioiden keskuudessa – myös alue- ja paikallistasolla – , jotka ovat alttiina samantyyppisille katastrofeille.”

Perustelu

On tärkeää, ettei riskinarviointien valmistelussa ohiteta paikallis-/alueviranomaisia eli ettei niiden valmistelu tapahdu ylhäältä alaspäin. Valtiotasoa alempien tasojen viranomaisilla voi olla enemmän tietoa riskeistä tietyllä alueella, ja niiden edustajien tulee osallistua aktiivisesti riskinarviointien valmisteluun.

1 artiklan 4a kohta – lisätään uusi kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
—	Muutetaan 8 artiklan a kohta seuraavasti: ”Komissio toteuttaa seuraavat varautumistoimet, joilla se: a) hallinnoi hätäavun koordinointikeskusta yhteistoiminnassa asiaankuuluvien olemassa olevien kansallisten sekä paikallisten ja alueellisten rakenteiden kanssa;”

Perustelu

On olennaisen tärkeää varmistaa ja huolehtia siitä, että hätäavun koordinointikeskuksen hallinnointi sovitetaan yhteen asiaankuuluvien kansallisten ja alueellisten rakenteiden kanssa, jotta estetään rinnakkaisten rakenteiden käyttö ja epäselvät käyttöönottomenettelyt Euroopan tasolla.

1 artiklan 6 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
7.   Jäsenvaltioiden Euroopan pelastuspalvelureserviin asettamat avustusvalmiudet ovat käytettävissä unionin mekanismin kautta toteutettaviin avustusoperaatioihin EU:n hätäavun koordinointikeskuksen kautta tehdyn pyynnön perusteella , paitsi jos jäsenvaltioita kohtaa poikkeuksellinen tilanne, joka vaikuttaa merkittävästi kansallisten tehtävien suorittamiseen .	7.   Jäsenvaltioiden Euroopan pelastuspalvelureserviin asettamat avustusvalmiudet ovat käytettävissä unionin mekanismin kautta toteutettaviin avustusoperaatioihin EU:n hätäavun koordinointikeskuksen kautta tehdyn pyynnön perusteella apua lähettävän jäsenvaltion päätöksestä .

Perustelu

Koska ei ole ennakoitavissa – apua lähettävän eikä myöskään sitä pyytävän jäsenvaltion kannalta –, missä konkreettisessa tilanteessa apua tarvitaan, on pysyttävä apua lähettävän ja sitä hakevan jäsenvaltion päätettävissä, toteutetaanko operaatiota käytännössä.

1 artiklan 9 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
9) Korvataan 13 artiklan otsikko ja 1 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:	9) Korvataan 13 artiklan otsikko ja 1 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:
”EU:n pelastuspalvelun osaamisverkosto	”EU:n pelastuspalvelun osaamisverkosto
1.   Komissio perustaa asianomaisten pelastuspalvelu- ja katastrofinhallintatoimijoiden ja -elinten verkoston, joka muodostaa yhdessä komission kanssa EU:n pelastuspalvelun osaamisverkoston.	1.   Komissio perustaa asianomaisten pelastuspalvelu- ja katastrofinhallintatoimijoiden ja -elinten sekä vapaaehtois- ja yhteisötoiminnan organisaatioiden verkoston, joka muodostaa yhdessä komission kanssa EU:n pelastuspalvelun osaamisverkoston.
Verkosto suorittaa seuraavia tehtäviä koulutuksen, harjoitusten, saatujen kokemusten ja osaamisen jakamisen alalla, tarvittaessa tiiviissä yhteistyössä asianomaisten osaamiskeskusten kanssa:”	Verkosto suorittaa seuraavia tehtäviä koulutuksen, harjoitusten, saatujen kokemusten ja osaamisen jakamisen alalla, tarvittaessa tiiviissä yhteistyössä asianomaisten osaamiskeskusten kanssa:”

Perustelu

Vapaaehtois- ja yhteisötoiminnalla voi olla merkittävä rooli selviytymiskyvyn varmistamisessa katastrofin jälkeen, mutta tätä roolia usein aliarvioidaan.

1 artiklan 10 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
10) Korvataan 15 artiklan 1 kohta seuraavasti:	10) Korvataan 15 artiklan 1 kohta seuraavasti:
”1.   Kun unionissa tapahtuu tai uhkaa välittömästi tapahtua katastrofi, asianomainen jäsenvaltio voi pyytää apua hätäavun koordinointikeskuksen välityksellä. Pyynnön on oltava mahdollisimman yksityiskohtainen. Avunpyyntö raukeaa 90 päivän enimmäisajan kuluttua, ellei hätäavun koordinointikeskukselle esitetä uusia seikkoja, joilla perustellaan avun jatkamisen tai lisäavun tarve.”	”1.   Kun unionissa tapahtuu tai uhkaa välittömästi tapahtua katastrofi, asianomainen jäsenvaltio voi pyytää apua hätäavun koordinointikeskuksen välityksellä. Pyynnön on oltava mahdollisimman yksityiskohtainen ja sisällettävä vähintään seuraavat tiedot:
	a) suurkatastrofin tyyppi b) sen ilmenemisen alueellinen kattavuus sekä alue, missä on sen ilmenemisen uhka c) tarvittava aika sekä taloudelliset ja aineelliset resurssit, joita uhkaavan tai tapahtuneen katastrofin seurausten korjaamiseksi tarvitaan.
	Avunpyyntö raukeaa 90 päivän enimmäisajan kuluttua, ellei hätäavun koordinointikeskukselle esitetä uusia seikkoja, joilla perustellaan avun jatkamisen tai lisäavun tarve.”

Perustelu

Apua voidaan tarjota mekanismin puitteissa tehokkaammin, kohdennetummin ja kustannustehokkaammin, kun jäsenvaltiot esittävät suurkatastrofin yhteydessä avunpyynnössään täsmälliset tiedot. Tällöin myös asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa nopeammin, mikä on aivan olennaisen tärkeää katastrofitilanteessa.

1 artiklan 11a kohta – lisätään uusi kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

—

11) Korvataan 16 artiklan 3 kohdan b alakohta seuraavasti: ”antaa välittömästi suosituksia, mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä kyseisen maan ja tarvittaessa alueellisten ja paikallisten yhteyspisteiden kanssa, paikan päällä todettujen tarpeiden ja mahdollisten ennalta laadittujen suunnitelmien perusteella, kehottaa jäsenvaltioita antamaan käyttöön tiettyjä valmiuksia ja edistää pyydetyn avun koordinointia;”

Perustelu

Suora yhteys alueellisiin ja paikallisiin yhteyspisteisiin voi vaikuttaa myönteisesti siihen, miten nopeasti ja miten yksityiskohtaisia suosituksia ja tietoja pystytään antamaan. Tämä koskee etenkin laajamittaisia katastrofeja, joiden yhteydessä kansallisten viranomaisten kyky reagoida nopeasti on rajallinen.

1 artiklan 14 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
14) Muutetaan 21 artikla seuraavasti:	14) Muutetaan 21 artikla seuraavasti:
a) Korvataan 1 kohdan j alakohta seuraavasti: ”j) rescEU:n perustaminen, hallinnointi ja ylläpito 12 artiklan mukaisesti;”	a) Korvataan 1 kohdan j alakohta seuraavasti: ”j) rescEU:n perustaminen, hallinnointi ja ylläpito 12 artiklan mukaisesti;”
[– –]
	b) lisätään kohdat n ja o seuraavasti: ”n) paikallis- ja aluehallinnon viranomaisille ja muille asiaankuuluville organisaatioille järjestettävän neuvonnan ja työryhmien tukeminen silloin kun tavoitteena on sellaisten rahoitusvälineiden sisällyttäminen toimintalinjoihin tai ohjelmiin, joiden avulla voitaisiin ehkäistä ja rajoittaa meteorologisten ilmiöiden ja katastrofien seurauksia; o) stressitestien sekä jäsenvaltioiden Euroopan pelastuspalvelureservin käyttöön antamia valmiuksia koskevan hyväksyntä- ja rekisteröintiprosessin tukeminen.” [– –]

Perustelu

Katastrofien ehkäiseminen aiheuttaa vähemmän kuluja kuin katastrofeista selviytyminen. Sen vuoksi on perusteltua ottaa mukaan toimet, jotka johtavat katastrofiriskiä suoraan tai välillisesti vähentäviin tai katastrofien seurauksia lieventäviin investointeihin.

II.   POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

Yleistä

1.

on samaa mieltä siitä, että viimeaikaiset laajat katastrofit ovat osoittaneet EU:n pelastuspalvelumekanismin rajoitteet, mutta korostaa, että vaikka mekanismia on todellakin tarve uudistaa, on huomion pääkohteena edelleen oltava katastrofivalmiuden ja -palautuvuuden saavuttaminen. Keskittyminen katastrofiapuun aikana, jolloin katastrofien voimakkuus ja esiintymistiheys kasvaa, ei tuo ratkaisua ongelman ytimeen. Katastrofivalmiutta ja ”aiempaa rakentamista parempaa jälleenrakennusta” koskeva periaate on sisällytettävä kaikkiin EU:n politiikkoihin ja otettava huomioon kaikissa EU:n rahastoissa. Komitea toteaa jälleen kerran, että katastrofivalmiuden ja -palautuvuuden periaatteen on niin ikään oltava EU:n investointipolitiikan kulmakiviä, jotta yhteisöjä autetaan julkisin varoin kehittämään kykyään kestää katastrofeja ja selviytyä niistä ja jotta ihmishenkiä ei vaaranneta (1).

2.

toteaa kansalaisten kannattavan ajatusta, että EU auttaa koordinoimaan katastrofiapua jäsenvaltioissa (siinä roolissa, joka sille kuuluu pelastuspalvelun alalla), kuten toukokuussa 2017 järjestetyn Eurobarometri-kyselyn tulokset osoittavat.

3.

toteaa, että päätösehdotuksellaan ja tiedonannollaan komissio osaltaan yksinkertaistaa ja sujuvoittaa lainsäädäntöä.

4.

yhtyy komission päätelmään siitä, että ilmastonmuutos lisää luonnonkatastrofien riskiä, ja kehottaa sen vuoksi EU:n toimielimiä varmistamaan, että EU:n ilmastotoimissa keskitytään entistä tehokkaammin katastrofituhojen riskin pienentämiseen ja aiempaa katastrofinkestävämmän Euroopan rakentamiseen soveltamalla paikallisjohtoista, paikkalähtöistä ja monitasoista hallintotapaa.

5.

panee merkille, että komission ehdotuksessa keskitytään selkeästi reagointiin ja että useissa tapauksissa mekanismi käynnistetään, kun katastrofit ovat toistuvia. Jäsenvaltioita olisi näin ollen kehotettava painokkaasti ryhtymään asianmukaisiin ennaltaehkäiseviin toimiin, jotta voidaan säilyttää riittävä kansallinen valmiustaso.

6.

korostaa, että on tärkeää mukauttaa komission ehdotukset katastrofiriskien vähentämistä koskevaan Sendain kehykseen, jotta voidaan varmistaa yhteiset pyrkimykset, vahvistaa valmiuksien kehittämistä ja välttää päällekkäisyyttä etenkin katastrofiriskien vähentämiseen liittyvien kansallisten ja paikallisten strategioiden kehittämisessä.

7.

toteaa, että unionin pelastuspalvelumekanismin parantaminen on erottamaton osa toimintaa ilmastonmuutoksen vaikutusten suhteen. Komitea korostaa tarvetta lisätä yhtäältä ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtäävien verkostojen ja katastrofivalmiuden ja -palautuvuuden parissa toimivien verkostojen välistä synergiaa ja toisaalta kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien katastrofiriskin vähentämisen tukitoimiston Making Cities Resilient -kampanjan välistä synergiaa.

Paikallis- ja alueviranomaisten rooli

8.

on yhtä mieltä siitä, että eurooppalaista pelastuspalvelua on tarpeen lujittaa (sekä sääoloihin että sisäiseen turvallisuuteen liittyvien) katastrofiuhkien perusteella. Komitea korostaa kuitenkin, että tämä onnistuu parhaiten vahvistamalla ja noudattamalla alueellista ja yhteisölähtöistä lähestymistapaa. EU-tason toiminnassa on keskityttävä jäsenvaltioiden ja niiden paikallis- ja alueviranomaisten toimien koordinointiin ja tukemiseen. Komitea korostaa, että paikallisyhteisöjen toimet ovat nopein ja tehokkain tapa rajoittaa katastrofin aiheuttamia vahinkoja.

9.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kutsumaan myös paikallis- ja alueviranomaiset mukaan suunniteltujen investointien seurantaan kaikissa asiaankuuluvissa ohjelmissa sekä keskusteluihin mahdollisista muutoksista.

10.

korostaa, että esimerkiksi pelastuspalvelulainsäädäntöön ja EU:n tulvadirektiiviin sisältyvien säännösten kaltaiset riskinarviointia ja riskinhallinnan suunnittelua koskevat säännöt tulee laatia yhteistyössä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa. Komitea huomauttaa, että monissa tapauksissa paikallis- ja aluehallinnon tasolla on riskistä enemmän tietoa kuin valtionhallinnon tasolla. AK kehottaa laatimaan käytännesäännöt paikallis- ja alueviranomaisten osallistumisesta tällaisiin suunnitelmiin ja korostaa myös tarvetta jakaa parhaita käytänteitä paikallis-, alue- ja valtionhallinnon tasolla.

11.

muistuttaa (2) tarpeesta luoda riskinhallintasuunnitelmien kehys, jota jäsenvaltiot voivat käyttää ohjeena. Se myös parantaisi suunnitelmien sisällön vertailtavuutta. Komitea panee merkille, että EU:n kehys olisi toissijaisuusperiaatteen mukainen. Komitea korostaa, että paikallis- ja alueviranomaisten tulisi voida laatia omat riskinhallintasuunnitelmansa mutta että ohjeistava EU:n kehys olisi hyödyllinen.

12.

suosittaa, että Euroopan komissio hallinnoi Euroopan hätäapukeskusta (Emergency Response Coordination Centre, ERCC) yhteistyössä unionin mekanismiin osallistuvien maiden valtiollisten ja alueellisten viranomaisten kanssa.

13.

korostaa tarvetta kutsua paikallis- ja alueviranomaiset sekä vapaaehtois- ja yhteisötoimintasektorin toimijat mukaan äskettäin perustettuun EU:n pelastuspalvelun osaamisverkostoon.

14.

kehottaa komissiota kehittämään yhteistyössä valtiollisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kanssa katastrofivalmiusstrategian, joka kattaisi koulutuksen ja harjoitusohjelman ja muita osatekijöitä, kuten unionin mekanismiin kuuluvat ehdotuspyynnöt, asiantuntijoiden vaihto-ohjelman ja riskiskenaarioiden kehittämisen.

15.

huomauttaa, että unionin mekanismista tulisi tiedottaa asianmukaisesti alueellisille ja paikallisille toimijoille, jotta parannetaan riskinhallintaa paitsi rajat ylittävällä tasolla myös EU:n, jäsenvaltioiden keskushallinnon ja alue- ja paikallisviranomaisten välillä.

16.

korostaa, että on tärkeää järjestää valtakunnallisia ja alueellisia tiedotuskampanjoita, joissa jaetaan tietoa unionin mekanismista ja asiaankuuluvissa paikallisissa ja alueellisissa riskinarviointiasiakirjoissa määritetyistä paikallisista ja alueellisista riskeistä. Komitea muistuttaa, että tällaisia tiedotuskampanjoita on tärkeää suunnata myös kouluille.

17.

kannattaa kehotusta luoda pelastuspalvelualan Erasmus-ohjelma Erasmus+-ohjelman perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1288/2013 sääntöjä ja periaatteita noudattaen (3). Tällaisessa uudessa Erasmus-ohjelmassa olisi oltava myös kansainvälinen ulottuvuus, ja sen olisi oltava avoin paitsi valtio- myös alue- ja paikallistason edustajille.

Rahoitusmahdollisuudet

18.

kehottaa komissiota, neuvostoa ja parlamenttia lisäämään toimiaan vahvistaakseen johdonmukaisuutta katastrofiriskien ehkäisyä ja hallinnointia koskevien EU:n muiden välineiden kanssa. Tätä varten olisi luotava kytkös unionin mekanismin ja koheesiopolitiikan, maaseudun kehittämispolitiikan sekä terveys- ja tutkimuspolitiikkojen välille edistämällä niihin liittyvien toimien sisällyttämistä ympäristöpolitiikkoihin, mutta olisi myös tutkittava, miten näitä kytköksiä voidaan vahvistaa uudessa monivuotisessa rahoituskehyksessä ja varojen käyttöä ohjaavissa säännöissä.

19.

panee merkille, että komissio harkitsee riskinarviointia ja riskinhallinnan suunnittelua koskevien sääntöjen käyttöä ennakkoehtoina vuoden 2020 jälkeen sekä koheesiopolitiikassa että Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastossa. Komitea korostaa, että riskinarviointiin ja riskinhallinnan suunnitteluun pohjautuvat ennakkoehdot eivät yksinään auta saavuttamaan katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta. Katastrofivalmius ja -palautuvuus tulee asettaa varojen käyttöä koskevissa säännöissä kriteeriksi, joka jokaisen EU:n rahoittaman hankkeen tulee täyttää.

20.

suhtautuu myönteisesti tavoitteeseen lisätä tieteellisen tiedon saatavuutta sekä tieteellisten tutkimustulosten hyödyntämistä toteutettaessa ja pantaessa täytäntöön ennalta ehkäiseviä toimia. Komitea tähdentää, että on tärkeää tehdä yhteistyötä yksityissektorin kanssa, jotta voidaan toteuttaa avoimen datan politiikkaa ja varmistaa, etteivät kaupalliset intressit mene yleisen turvallisuuden ja hyvinvoinnin edelle.

21.

painottaa tarvetta kannustaa yhteisöjä suunnittelemaan itseapua, sillä ulkopuolisen avun saaminen kestää usein pitkään. Komitea kehottaa sen vuoksi keskittymään EU:n toimissa teknisen koulutusavun tarjoamiseen, jotta voidaan vahvistaa yhteisöjen itseapukapasiteettia ja siten parantaa niiden valmiuksia kiireellisen avun tarjoamiseen ja katastrofin hillitsemiseen. Yleisestä turvallisuudesta vastaaville tahoille, kuten yhteisön johtajille sekä sosiaali- ja terveysalan ja pelastus- ja palontorjuntapalveluiden ammattilaisille, tähdätty koulutus saattaa auttaa hillitsemään katastrofeja ja vähentää uhrien määrää sekä kriisien aikana että niiden jälkeen (4).

22.

korostaa jälleen yksityisen sektorin tärkeää roolia pyrittäessä saavuttamaan katastrofivalmius ja -palautuvuus ja myös varmistettaessa tehokas ja nopea toipuminen katastrofista. Esimerkiksi yksityisillä vakuutuksilla on keskeinen merkitys pyrittäessä torjumaan riskikäyttäytymistä, edistämään tietoisuutta riskeistä sekä helpottamaan elpymistä katastrofin jälkeen (5).

Erityinen avustusvalmiuksien reservi: rescEU

23.

panee merkille ehdotuksen perustaa erityinen avustusvalmiuksien reservi, rescEU, jolla täydennetään jäsenvaltioiden kansallisia avustusvalmiuksia ja vahvistetaan yhteistä kykyä toimia katastrofien yhteydessä. Komission ehdotuksen mukaan rescEU:sta tulee tärkeä avustusväline tulevaisuudessa etenkin rajat ylittäviä toimia varten. Komitea pahoittelee kuitenkin, ettei komission ehdotukseen ole liitetty vaikutuksenarviointia, mikä on johtanut siihen, ettei komissio ole esittänyt vaihtoehtoja. Toissijaisuusperiaatteen noudattamisen varmistamiseksi rescEU:n tarkoitus ja tehtävä on pantava täytäntöön siten, että päävastuu säilyy jäsenvaltioilla mutta että samalla helpotetaan vuorovaikutuksen lisäämistä asianomaisten jäsenvaltioiden sekä paikallis- ja alueviranomaisten kesken. Nopeiden ja tehokkaiden avustustoimien toteuttamiseksi pätevät ja hyvin varustetut paikallisyksiköt ovat erittäin tärkeitä, samoin kuin paikalliset vapaaehtoisryhmät. Jäsenvaltioiden on varmistettava asianmukainen taloudellinen tuki julkisille avustusyksiköille. Komitea korostaa kuitenkin, että huomion keskipisteessä on edelleen oltava katastrofivalmiuden ja -palautuvuuden rakentaminen, jotta voidaan lieventää katastrofiriskiä ja minimoida katastrofien aiheuttamia vahinkoja.

24.

on tyytyväinen aikomukseen yksinkertaistaa nykyistä järjestelmää ottamalla Euroopan pelastuspalvelureservissä olevien voimavarojen osalta käyttöön yhtenäinen osarahoitusosuus (75 prosenttia) mukauttamisesta, korjaamisesta, kuljetuksesta ja käytöstä aiheutuvia kustannuksia varten. Komitea suhtautuu niin ikään myönteisesti päätökseen keventää osallistuvien valtioiden taakkaa lisäämällä tukikelpoisia kustannustyyppejä ja korottamalla osarahoitusosuus 75 prosenttiin. Samalla komitea korostaa, että uuden reservin on tarjottava tukea jäsenvaltioille, mutta se ei saa vapauttaa niitä velvoitteesta kehittää niiden omia pelastusvalmiuksia.

25.

toteaa, että rescEU-reservin ehdotettu koostumus sisältää voimavaroja, joita on jo riittävästi vapaaehtoisessa reservissä. Sen vuoksi komitea kannatta sitä, että komissiolla säilyy mahdollisuus muodostaa rescEU-reservi uudelleen jäsenvaltioiden suostumuksella, jotta se voitaisiin mukauttaa täysin valmiuksissa todettujen puutteiden edellyttämällä tavalla.

26.

ehdottaa, että jäsenvaltioiden julkisten laitosten ja yksityisen sektorin tahojen osallistumisen rescEU-reserviin tulisi perustua vapaaehtoisuuteen.

Toissijaisuusperiaate ja suhteellisuusperiaate

27.

tähdentää, että pelastuspalvelu on ala, jolla unioni ryhtyy toimiin tukeakseen, sovittaakseen yhteen ja täydentääkseen jäsenvaltioiden toimia. Komitea korostaa puolestaan, että komission on varmistettava, että luotavaa uutta reserviä käytetään jäsenvaltioiden toimien yhteensovittamiseen, tukemiseen ja täydentämiseen eikä niinkään siihen, että EU:lle annetaan omia varoja tai uutta toimivaltaa. AK painottaa, että keskittyminen paikallisyhteisöjen avustusvalmiuksien tukemiseen ja vahvistamiseen voi olla keino varmistaa katastrofiavun tehostaminen toissijaisuusperiaatteen mukaisesti.

---

(1)  COR 02646/2014; CDR 5035/2016.

(2)  CDR 740/2012.

(3)  2017/0309(COD) (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 50).

(4)  CDR 02646/2014.

(5)  CDR 05035/2016; CDR 02646/2014.

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta”

(2018/C 361/08)

Esittelijä: Mark Weinmeister (DE, EPP), Hessenin osavaltion Eurooppa-asioista vastaava valtiosihteeri Viiteasiakirja: Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (uudelleenlaadittu) COM(2017) 753 final

I.   MUUTOSEHDOTUKSET

Muutosehdotus 1

Johdanto-osan 2 kappale. Lisätään direktiivin 98/83/EY johdanto-osan 6 kappaleen edelle uusi johdanto-osan kappale.

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (uudelleenlaadittu)

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Vähimmäisvaatimukset olennaisille ja ennalta ehkäiseville, terveyteen liittyville ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä koskeville vähimmäislaatunormeille ja muuttujien arvoille ovat tarpeen, jotta voidaan määrittää ne ympäristönlaatua koskevat vähimmäistavoitteet, jotka olisi saavutettava EU-tason muiden säännösten ja toimenpiteiden myötävaikutuksella ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kestävän käytön turvaamiseksi ja edistämiseksi. Tähän kuuluvat asianmukaiset vesiensuojelutoimenpiteet, joilla turvataan pinta- ja pohjaveden säilyminen puhtaana.

Perustelu

Tämä johdanto-osan kappale koostuu osittain johdanto-osan 5 ja 8 kappaleesta, jotka komission ehdotuksessa on poistettu. On olennaisen tärkeää asettaa ympäristölaatunormeja saastuttaja maksaa -periaatteen ja varovaisuusperiaatteen pohjalta ja siten säädellä esimerkiksi jätevesiin, teollisuuteen ja maatalouteen liittyvien ympäristöpäästölähteiden vaikutusta, sillä ne voivat vaikuttaa vesimuodostumien laatuun eriävässä määrin. Vaikutusten laajuus määräytyy viime kädessä sen mukaan, missä määrin juomaveden laatu on varmistettava lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Sellaista juomavesivarojen hoitoa, jossa suositaan prosessin loppupään ratkaisuja, on vastustettava terveydellisistä syistä. Ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä koskeva tavoite edellyttää asianmukaisia strategioita ja toimenpiteitä ympäristön eri osa-alueilla, mikä liittyy 7 artiklassa asetettuihin vaatimuksiin. WHO:n terveysnäkökulmasta tekemä muuttujien arvojen arviointi perustuu ennalta ehkäisevään terveyslähtöiseen lähestymistapaan (ks. myös uusi johdanto-osan 16 kappale – direktiivin 98/83/EY 9 artiklan poistaminen), ja jakamisjärjestelmän avulla huolehditaan siitä, että juomavesihuolto on väliaikaisesti turvattu ilman terveydellisiä haittoja. Uusi 12 artikla tosin kumoaa tämän turvaamismallin.

Muutosehdotus 2

Johdanto-osan 5 kappale

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (uudelleenlaadittu)

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Maailman terveysjärjestön WHO:n Euroopan aluetoimisto teki yksityiskohtaisen arvioinnin muuttujien ja muuttujien arvojen luettelosta, joka sisältyy direktiiviin 98/83/EY, jotta voidaan todeta, onko tarvetta mukauttaa luetteloa tekniikan ja tieteen kehitykseen. Kyseisen arvioinnin tulosten perusteella olisi seurattava suolistopatogeeneja ja legionellaa sekä lisättävä kuusi kemiallista muuttujaa tai muuttujaryhmää . Lisäksi olisi tarkasteltava kolmea hormonitoimintaan vaikuttavaa yhdistettä ja niiden varovaisuusperiaatteen mukaisia vertailuarvoja . Kolmen uuden muuttujan osalta olisi asetettava varovaisuusperiaatteen mukaisesti muuttujien arvot, jotka ovat WHO:n ehdottamia raja-arvoja tiukempia mutta kuitenkin toteuttamiskelpoisia. Lyijyn osalta WHO totesi, että pitoisuuksien olisi oltava niin alhaisia kuin se on käytännössä mahdollista. Kromin osalta arvo säilyy WHO:n arvioitavana. Tämän vuoksi molempien muuttujien osalta olisi sovellettava kymmenen vuoden siirtymäaikaa ennen kuin arvot muuttuvat tiukemmiksi.

Maailman terveysjärjestön WHO:n Euroopan aluetoimisto teki yksityiskohtaisen arvioinnin muuttujien ja muuttujien arvojen luettelosta, joka sisältyy direktiiviin 98/83/EY, jotta voidaan todeta, onko tarvetta mukauttaa luetteloa tekniikan ja tieteen kehitykseen. Kyseisen arvioinnin tulosten perusteella olisi seurattava suolistopatogeeneja ja legionellaa sekä lisättävä yhdeksän kemiallista muuttujaa tai muuttujaryhmää , joista olisi tarkasteltava kolmea hormonitoimintaan vaikuttavaa yhdistettä ja WHO:n niille suosittamia ohjearvoja . Lyijyn osalta WHO totesi, että pitoisuuksien olisi oltava niin alhaisia kuin se on käytännössä mahdollista. Kromin osalta arvo säilyy WHO:n arvioitavana. Tämän vuoksi molempien muuttujien osalta olisi sovellettava kymmenen vuoden siirtymäaikaa ennen kuin arvot muuttuvat tiukemmiksi.

Perustelu

Komission ehdotuksessa ei määritellä käsitettä ”varovaisuusperiaatteen mukaiset vertailuarvot”. Komissio toteaa ehdotuksen 5 kohdan luetelmakohdassa ”Yksityiskohtainen selostus siitä, miten muuttujia ja muuttujien arvoja koskevat WHO:n suositukset ehdotusta varten on otettu huomioon”, että WHO:n mukaan kyseisten kolmen hormonitoimintaa häiritsevän aineen osalta ei tällä hetkellä ole näyttöä siitä, että juomavedestä aiheutuisi riskejä terveydelle ja että tällaiset riskit ovat myös epätodennäköisiä. Tapa, jolla komissio on määrittänyt näiden kolmen aineen pitoisuudet, ei ole avoin eikä tieteellisin perustein selvä. Siksi on suositeltavaa – ja terveysvaatimuksin (ihmisten käyttöön tarkoitettu vesi) riittävän perusteltua – asettaa muuttujien arvoiksi WHO:n ehdottamat ohjearvot.

Muutosehdotus 3

Lisätään johdanto-osan uuden 5 kappaleen jälkeen direktiivin 98/83/EY entinen johdanto-osan 13 ja 16 kappale.

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (uudelleenlaadittu)

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
	Muuttujien arvot perustuvat saatavilla olevaan tieteelliseen tietoon ja pohjautuvat pääosin Maailman terveysjärjestön antamiin ohjeisiin juomaveden laadusta, niissä on otettu huomioon myös varovaisuusperiaate, ja ne osoittavat siten korkeaa terveyden suojelun tasoa.

Perustelu

Entisessä johdanto-osan 13 ja 16 kappaleessa esitetyt yksiselitteiset toteamukset muuttujien arvoista olisi säilytettävä. Ehdotetun direktiivin 18 artiklan (Liitteiden tarkistaminen) yhteydessä on todettava selvästi, että muuttujien arvojen perustana ovat tieteelliset tiedot ja varovaisuusperiaate. Tämä liittyy uuteen 12 artiklaan ja sen 3 kohtaan. Sen mukaan jäsenvaltioiden on vastaisuudessa katsottava jokainen muuttujan arvoista poikkeaminen ”automaattisesti” mahdolliseksi vaaraksi ihmisten terveydelle. Kuten muutosehdotuksen 1 yhteydessä jo todettiin, WHO:n terveysnäkökulmasta tekemä muuttujien arvojen arviointi perustuu ennalta ehkäisevään terveyslähtöiseen lähestymistapaan (ks. myös uusi johdanto-osan 16 kappale – direktiivin 98/83/EY 9 artiklan poistaminen) eikä välittömän vaaran mahdollisuuteen. Tältä osin ehdotus on ristiriidassa WTO:n kannan kanssa.

Muutosehdotus 4

Johdanto-osan 9 kappale

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (uudelleenlaadittu)

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Vaaran arviointia olisi ohjattava siten, että vähennetään tarvittavan käsittelyn tasoa ihmisten käyttöön tarkoitetun veden tuotannossa esimerkiksi vähentämällä paineita, jotka aiheuttavat ihmisten käyttöön tarkoitetun veden ottoon käytettyjen vesimuodostumien saastumista. Tätä varten jäsenvaltioiden olisi tunnistettava kyseisiin vesimuodostumiin liittyvät vaarat ja mahdolliset pilaantumislähteet sekä seurattava epäpuhtauksia, jotka ne katsovat merkityksellisiksi. Tähän voivat olla syynä havaitut vaarat (esimerkiksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY yhteydessä tunnistetut mikromuovi, nitraatit , torjunta-aineet ja lääkkeet), luontainen esiintyminen vedenottoalueella (esim. arseeni) tai veden toimittajilta saadut tiedot (esim. tietyn muuttujan äkillinen lisääntyminen raakavedessä). Näitä muuttujia olisi käytettävä merkkiaineina, jotka käynnistävät toimivaltaisten viranomaisten toimet vesimuodostumiin kohdistuvien paineiden vähentämiseksi, kuten ennaltaehkäisy- ja hillitsemistoimet, (mukaan lukien tarvittaessa tutkimus terveyteen kohdistuvien vaikutusten ymmärtämiseksi), vesimuodostumien suojelemiseksi ja pilaantumislähteeseen tarttumiseksi. Toimet toteutetaan yhteistyössä veden toimittajien ja sidosryhmien kanssa.

Vaaran arviointia olisi ohjattava siten, että vähennetään tarvittavan käsittelyn tasoa ihmisten käyttöön tarkoitetun veden tuotannossa esimerkiksi vähentämällä paineita, jotka aiheuttavat ihmisten käyttöön tarkoitetun veden ottoon käytettyjen vesimuodostumien saastumista. Tätä varten jäsenvaltioiden olisi tunnistettava kyseisiin vesimuodostumiin liittyvät vaarat ja mahdolliset pilaantumislähteet sekä seurattava epäpuhtauksia, jotka ne katsovat merkityksellisiksi. Tähän voivat olla syynä havaitut vaarat (esimerkiksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY yhteydessä tunnistetut mikromuovit eli muovipartikkelit, joiden polymeeripitoisuus on korkea ja koko 1 nm – 5 mm, nitraattipitoisuudet , torjunta-aineet ja lääkkeet), luontainen esiintyminen vedenottoalueella (esim. arseeni) tai veden toimittajilta saadut tiedot (esim. tietyn muuttujan äkillinen lisääntyminen raakavedessä). Näitä muuttujia olisi käytettävä merkkiaineina, jotka käynnistävät toimivaltaisten viranomaisten toimet vesimuodostumiin kohdistuvien paineiden vähentämiseksi, kuten ennaltaehkäisy- ja hillitsemistoimet, (mukaan lukien tarvittaessa tutkimus terveyteen kohdistuvien vaikutusten ymmärtämiseksi), vesimuodostumien suojelemiseksi ja pilaantumislähteeseen tarttumiseksi. Toimet toteutetaan yhteistyössä veden toimittajien ja sidosryhmien kanssa. Jäsenvaltioiden olisi tähän liittyen toteutettava lainsäädännöllisiä ja muita sääntelytoimia, joilla kannustetaan alue- ja paikallisviranomaisia sekä vesihuoltolaitoksia hankkimaan käyttöönsä välineitä, joiden avulla voidaan todentaa investointivalintojen vaikutukset. Vedenoton vaikutusten ja vesimuodostumiin päästöjen takia kohdistuvan paineen pitäisi olla keskeisiä viitekohtia laadittaessa ympäristönäkökohtiin liittyviä yhdennettyjä ennakointi- ja hallinnointimalleja, joiden avulla voidaan arvioida, mitkä olisivat ympäristökestävyyden ja myös sosioekonomisen kestävyyden kannalta parhaita toimintatapoja, kun jakeluverkostoja ja vesilaitoksia muokataan asianmukaisen yhdennetyn vesihuollon takaamiseksi kulloisenkin alueen sosioekonomiset ominaispiirteet huomioon ottaen.

Perustelu

Mikromuovit ovat merkittävä pilaantumislähde, jota jäsenvaltioiden tulee seurata. Edellä ehdotetaan niille Ruotsin luonnonsuojeluviraston käyttämää määritelmää. Lisäksi on suositeltavaa käyttää ilmausta ”nitraattipitoisuudet”, koska kemiallisessa mielessä on olemassa vain ”nitraatti”, mutta tässä yhteydessä tarkoitetaan nitraattipitoisuuksia.

Muutosehdotus 5

Johdanto-osan 11 kappale

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (uudelleenlaadittu)

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Muuttujille asetettuja arvoja, joita käytetään arvioimaan ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatua, on noudatettava siinä kohdassa, missä ihmisten käyttöön tarkoitettu vesi saatetaan asianomaisen kuluttajan käyttöön.	Muuttujille asetettuja arvoja, joita käytetään arvioimaan ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatua, on noudatettava siinä kohdassa, missä ihmisten käyttöön tarkoitettu vesi saatetaan asianomaisen kuluttajan käyttöön.
Kotitalouksien vedenjakelujärjestelmät saattavat vaikuttaa ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatuun. WHO toteaa, että unionissa legionella aiheuttaa kaikista vesivälitteisistä patogeeneista korkeimman rasituksen terveydelle. Se siirtyy lämpimän veden järjestelmissä hengitysteitse esimerkiksi suihkussa, ja liittyy sen vuoksi selkeästi kotitalouksien vedenjakelujärjestelmään. Yksipuolinen velvoite seurata kaikkia yksityisiä ja julkisia tiloja tämän patogeenin osalta johtaisi suhteettoman korkeisiin kustannuksiin, joten tätä kysymystä voidaan paremmin käsitellä kotitalouksien vedenjakelujärjestelmiä koskevassa riskin arvioinnissa. Lisäksi kotitalouksien vedenjakelujärjestelmiä koskevassa riskin arvioinnissa olisi tarkasteltava mahdollisia riskejä, joita aiheutuu ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvista tuotteista ja materiaaleista. Kotitalouksien vedenjakelujärjestelmiä koskevassa riskin arvioinnissa olisi sen vuoksi keskitettävä seuranta ensisijaisiin tiloihin, arvioitava riskejä, jotka ovat peräisin kotitalouksien vedenjakelujärjestelmistä ja niihin liittyvistä tuotteista ja materiaaleista, ja todennettava niiden rakennustuotteiden suorituskyky, jotka ovat kosketuksissa ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 305/2011 mukaisen suoritustasoilmoituksen perusteella. Lisäksi yhdessä suoritustasoilmoituksen kanssa on toimitettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 31 ja 33 artiklassa tarkoitetut tiedot. Tämän arvioinnin perusteella jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet muun muassa sen varmistamiseksi, että on toteutettu asianmukaiset valvonta- ja hallintotoimenpiteet (esim. taudinpurkausten yhteydessä) WHO:n ohjeiden mukaisesti ja että aineiden irtoaminen rakennustuotteista ei vaaranna ihmisten terveyttä. Jos näistä toimenpiteistä kuitenkin aiheutuisi rajoituksia tuotteiden ja materiaalien vapaalle liikkuvuudelle unionissa, nämä rajoitukset on perusteltava asianmukaisesti ja niiden on oltava ehdottoman oikeasuhtaisia eivätkä ne saa olla keino mielivaltaiseen syrjintään tai jäsenvaltioiden välisen kaupan peiteltyyn rajoittamiseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) N:o 305/2011 soveltamista.	Kotitalouksien vedenjakelujärjestelmät saattavat vaikuttaa ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatuun. WHO toteaa, että unionissa legionella aiheuttaa kaikista vesivälitteisistä patogeeneista korkeimman rasituksen terveydelle. Se siirtyy lämpimän veden järjestelmissä hengitysteitse esimerkiksi suihkussa, ja liittyy sen vuoksi selkeästi kotitalouksien vedenjakelujärjestelmään. Yksipuolinen velvoite seurata kaikkia yksityisiä ja julkisia tiloja tämän patogeenin osalta johtaisi suhteettoman korkeisiin kustannuksiin, joten tätä kysymystä voidaan paremmin käsitellä kotitalouksien vedenjakelujärjestelmiä koskevassa riskin arvioinnissa. Lisäksi kotitalouksien vedenjakelujärjestelmiä koskevassa riskin arvioinnissa olisi tarkasteltava mahdollisia riskejä, joita aiheutuu ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvista tuotteista ja materiaaleista. Kotitalouksien vedenjakelujärjestelmiä koskevassa riskin arvioinnissa olisi sen vuoksi keskitettävä seuranta ensisijaisiin tiloihin, arvioitava riskejä, jotka ovat peräisin kotitalouksien vedenjakelujärjestelmistä ja niihin liittyvistä tuotteista ja materiaaleista, ja tarkasteltava aineita, joita ihmisten käyttöön tarkoitettuun veteen irtoaa tuotteista ja materiaaleista .

Perustelu

Tuotteista ja materiaaleista ihmisten käyttöön tarkoitettuun veteen irtoavien aineiden valvontaa ei tulisi säännellä asetuksella (EU) N:o 305/2011 (rakennustuoteasetus). Rakennustuotteista juomaveteen kulkeutuvia aineita koskevien muuttujien kriteereiden ja arvojen asettamisessa on kyse terveyden kannalta merkityksellisistä vaatimuksista, ja rakennustuoteasetuksen mukaan toistaiseksi ei ole olemassa yhdenmukaistettuja standardeja terveyden kannalta merkityksellisiin vaatimuksiin liittyvistä testauskriteereistä ja suoritussisällöistä – lähtökohtana ovat vain tehdyt ilmoitukset. Nimenomaan valmistajat eivät pysty laatimaan ja esittämään tällaisia suoritustaso- ja -luokkailmoituksia. Lisäksi mahdollisen CE-merkinnän yhteydessä tai markkinoille saatettujen CE-merkittyjen rakennustuotteiden kohdalla ei ole selvää, käykö (esim. mekaanista lujuutta koskevasta) suoritustasoilmoituksesta ilmi myös se, ettei ihmisten terveydelle aiheudu vaaraa siksi, että tuotteesta kulkeutuisi aineita juomaveteen. Rakennustuotteiden ohella veteen voi irrota aineita myös muista materiaaleista. Rakennustuoteasetus soveltuu aiottuun tarkoitukseen siis vain osittain, ja testauksen ja sääntelyn tulisi koskea kaikkia materiaaleja. Tuotteista peräisin olevien aineiden kulkeutumisesta juomaveteen on kuitenkin jo saatavilla todennettua tietoa neljän jäsenvaltion sopiman järjestelmän (4MS-aloite) kautta. Järjestelmästä on ilmoitettu, ja se tarjoaa toimivaksi osoittautuneen perustan yhtenäiselle Euroopan laajuiselle järjestelmälle juomaveden kanssa kosketuksissa olevien materiaalien testaamiseksi ja arvioimiseksi. Nämä hygieniavaatimukset ja muut asiaan suoraan liittyvät vaatimukset olisi tulevaisuudessa kirjattava EU:n juomavesidirektiiviin. 4MS-aloitteessa ovat Saksan lisäksi mukana Ranska, Alankomaat ja Yhdistynyt kuningaskunta. Ks. myös 10 artiklan 1 kohdan c alakohtaa koskevat muutosehdotukset 13 ja 14.

Muutosehdotus 6

Johdanto-osan 12 kappale

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (uudelleenlaadittu)

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Direktiivin 98/83/EY säännöksillä käsittelyn, laitteiston ja materiaalien laadunvalvonnasta ei onnistuttu puuttumaan sisämarkkinoiden esteisiin, jotka liittyvät ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvien rakennustuotteiden vapaaseen liikkuvuuteen. Kansalliset tuotehyväksynnät ovat edelleen käytössä, ja vaatimukset vaihtelevat jäsenvaltiosta toiseen. Tämän vuoksi valmistajien on vaikeaa ja kallista markkinoida tuotteitaan kaikkialla unionissa. Teknisten esteiden poisto voidaan saavuttaa tehokkaasti ainoastaan laatimalla yhdenmukaiset tekniset eritelmät ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvia rakennustuotteita varten asetuksen (EU) N:o 305/2011 mukaisesti. Kyseisen asetuksen perusteella voidaan laatia eurooppalaisia standardeja, joilla yhdenmukaistetaan arviointimenetelmiä ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvia rakennustuotteita varten, sekä raja-arvoja ja luokkia, jotka asetetaan suhteessa perusominaisuuden suoritustasoon. Tätä varten vuoden 2017 standardoinnin työohjelmaan on sisällytetty standardointipyyntö, joka koskee erityisesti standardointityötä ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvien tuotteiden ja materiaalien hygieniaa ja turvallisuutta, asetuksen (EU) N:o 305/2011 mukaisesti, ja standardi on määrä antaa vuonna 2018. Tämän yhdenmukaistetun standardin julkaiseminen Euroopan unionin virallisessa lehdessä varmistaa rationaalisen päätöksenteon ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvien rakennustuotteiden markkinoille saattamiselle tai saataville asettamiselle. Tämän seurauksena olisi poistettava ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvia rakennustuotteita koskevat säännökset. Ne korvataan osittain säännöksillä kotitalouksien vedenjakelujärjestelmiä koskevasta riskin arvioinnista sekä asetuksen (EU) N:o 305/2011 mukaisilla yhdenmukaisilla standardeilla.

Perustelu

Asetuksessa (EU) N:o 305/2011 ei yhdenmukaisteta tuotteille asetettavia hygieniaan ja terveyteen liittyviä perusvaatimuksia (liitteessä I olevan 3 kohdan e alakohta) tuote- ja testausstandardeja silmällä pitäen eikä suoritustasotietoja näin ollen ole yhdenmukaistettu myöskään ihmisten käyttöön tarkoitettuun veteen irtoavien aineiden osalta, mikä antaa riittävät perusteet sille, ettei ihmisten terveydelle aiheutuvien vaarojen torjunnassa pidä tukeutua asetuksen (EU) N:o 305/2011 säännöksiin (ks. myös 10 artiklan 1 kohdan c alakohta). Yksi hanke standardien yhdenmukaistamiseksi on jo epäonnistunut. Ratkaisuksi ehdotetaan, että hygieniaan suoraan liittyvistä vaatimuksista säädetään EU:n juomavesidirektiivissä. Ks. myös 10 artiklan 1 kohdan c alakohtaa koskevat muutosehdotukset 13 ja 14.

Muutosehdotus 7

Johdanto-osan 15 kappale

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (uudelleenlaadittu)

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Niissä tapauksissa, joissa tässä direktiivissä säädettyjä standardeja ei ole noudatettu, asianomaisen jäsenvaltion olisi välittömästi tutkittava, mistä tämä johtuu, ja varmistettava, että tarvittaviin veden laatua korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytään mahdollisimman pian. Tapauksissa, joissa veden toimituksesta aiheutuu mahdollinen vaara ihmisten terveydelle, kyseisen veden toimitus olisi kiellettävä tai sen käyttöä olisi rajoitettava. Lisäksi on tärkeää selventää, että mikäli mikrobiologisia ja kemiallisia muuttujia koskevia vähimmäisvaatimuksia ei noudateta, jäsenvaltioiden on automaattisesti katsottava tämä mahdolliseksi vaaraksi ihmisten terveydelle. Jos korjaavien toimenpiteiden katsotaan olevan tarpeen juomaveden laadun palauttamiseksi, perussopimuksen 191 artiklan 2 kohdan mukaisesti on ensisijaisiksi katsottava sellaiset toimenpiteet, jotka vaikuttavat ongelmaan sen lähteellä.

Niissä tapauksissa, joissa tässä direktiivissä säädettyjä standardeja ei ole noudatettu, asianomaisen jäsenvaltion olisi välittömästi tutkittava, mistä tämä johtuu, ja varmistettava, että tarvittaviin veden laatua korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytään mahdollisimman pian. Tapauksissa, joissa veden toimituksesta aiheutuu mahdollinen vaara ihmisten terveydelle, kyseisen veden toimitus olisi kiellettävä tai sen käyttöä olisi rajoitettava. Lisäksi on tärkeää selventää, että mikäli mikrobiologisia ja kemiallisia muuttujia koskevia vähimmäisvaatimuksia ei noudateta, jäsenvaltiot voivat yksittäistapauksissa katsoa tämän mahdolliseksi vaaraksi ihmisten terveydelle. Jos korjaavien toimenpiteiden katsotaan olevan tarpeen juomaveden laadun palauttamiseksi, perussopimuksen 191 artiklan 2 kohdan mukaisesti on ensisijaisiksi katsottava sellaiset toimenpiteet, jotka vaikuttavat ongelmaan sen lähteellä.

Perustelu

Ei ole suositeltavaa, että muuttujien arvojen ylitykset katsotaan automaattisesti mahdolliseksi vaaraksi ihmisten terveydelle. Kuten muutosehdotuksen 1 yhteydessä jo todettiin, WHO:n terveysnäkökulmasta tekemä muuttujien arvojen arviointi perustuu ennalta ehkäisevään terveyslähtöiseen lähestymistapaan (ks. myös uusi johdanto-osan 16 kappale – direktiivin 98/83/EY 9 artiklan poistaminen) eikä välittömän vaaran mahdollisuuteen, joten tätä on jo sinänsä pidettävä ristiriitaisena. Lisäksi tällainen automaattinen menettely vaikeuttaa kuluttajaviestintää ja aiheuttaa pelkoa ja heikentää luottamusta kuluttajien keskuudessa. Tämä taas saattaa jatkossa pikemminkin edistää pullotetun veden kulutusta, mikä olisi ehdotetun direktiivin tavoitteen vastaista. Komitea ehdottaa, että direktiivin 98/83/EY 9 artiklan ”Poikkeukset” poistaminen kumotaan.

Muutosehdotus 8

2 artiklan 3, 4, 5, 6 ja 9 kohta

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (uudelleenlaadittu)

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
3.   ”veden toimittajalla” yhteisöä, joka toimittaa keskimäärin vähintään 10 m3 ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä päivässä.	3.   ”veden toimittajalla” oman kokonaisuutensa muodostavaa yhteisöä, joka toimittaa keskimäärin vähintään 10 m3 ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä päivässä.
4.   ”pienellä veden toimittajalla” veden toimittajaa, joka toimittaa vettä alle 500 m3 päivässä tai jonka toimitukset kattavat alle 5 000 ihmistä.	4.   ”pienellä veden toimittajalla” oman kokonaisuutensa muodostavaa veden toimittajaa, joka toimittaa vettä alle 500 m3 päivässä tai jonka toimitukset kattavat alle 50 000 ihmistä.
5.   ” suurella veden toimittajalla” veden toimittajaa, joka toimittaa vettä vähintään 500 m3 päivässä tai jonka toimitukset kattavat vähintään 5 000 ihmistä.	5.   ” keskisuurella veden toimittajalla” oman kokonaisuutensa muodostavaa veden toimittajaa, joka toimittaa vettä vähintään 500 m3 päivässä tai jonka toimitukset kattavat 50 000 –500 000 ihmistä.
6.    ”erittäin suurella veden toimittajalla” veden toimittajaa, joka toimittaa vettä vähintään 5 000  m3 päivässä tai jonka toimitukset kattavat vähintään 50 000 ihmistä.	6.     ”suurella veden toimittajalla” oman kokonaisuutensa muodostavaa veden toimittajaa, joka toimittaa vettä vähintään 1 250  m3 päivässä tai jonka toimitukset kattavat 500 000 –1 500 000 ihmistä.
7.    ”ensisijaisilla tiloilla” suuria tiloja, joissa monet käyttäjät mahdollisesti altistuvat veteen liittyville riskeille, kuten sairaalat, terveydenhuollon toimintayksiköt, rakennukset, joissa on majoitustila, rangaistuslaitokset ja leirintäalueet, sellaisina kuin jäsenvaltiot ovat ne määrittäneet.	7.    ”erittäin suurella veden toimittajalla” oman kokonaisuutensa muodostavaa veden toimittajaa, joka toimittaa vettä vähintään 5 000  m3 päivässä tai jonka toimitukset kattavat vähintään 1 500 000 ihmistä.
8.    ”heikoimmassa asemassa olevilla ja syrjäytyneillä ryhmillä” ihmisiä, jotka ovat eristyksissä yhteiskunnasta joko syrjinnän tai oikeuksien, resurssien tai mahdollisuuksien puuttumisen seurauksena ja jotka altistuvat muuta yhteiskuntaa enemmän monille erilaisille riskeille, jotka liittyvät heidän terveyteensä, turvallisuuteen, koulutuksen puutteeseen tai osallistumiseen haitallisiin käytäntöihin, tai muille riskeille.	8.    ”ensisijaisilla tiloilla” suuria tiloja, joissa monet käyttäjät mahdollisesti altistuvat veteen liittyville riskeille, kuten sairaalat, terveydenhuollon toimintayksiköt, rakennukset, joissa on majoitustila, rangaistuslaitokset ja leirintäalueet, sellaisina kuin jäsenvaltiot ovat ne määrittäneet.
	9.    ”heikoimmassa asemassa olevilla ja syrjäytyneillä ryhmillä” ihmisiä, jotka ovat eristyksissä yhteiskunnasta joko syrjinnän tai oikeuksien, resurssien tai mahdollisuuksien puuttumisen seurauksena ja jotka altistuvat muuta yhteiskuntaa enemmän monille erilaisille riskeille, jotka liittyvät heidän terveyteensä, turvallisuuteen, koulutuksen puutteeseen tai osallistumiseen haitallisiin käytäntöihin, tai muille riskeille.
	10.     ”yksittäisellä vesilähteellä” vesilähdettä, joka tuottaa keskimäärin alle 10 m3 päivässä tai josta otetaan vettä alle 50 henkilön tarpeisiin, jollei vettä tarjota osana kaupallista tai julkista toimintaa.

Perustelu

On tarpeen luoda välikategoria, johon kuuluvat 500 000–1 500 000 ihmiselle vettä toimittavat suuret laitokset. Artiklan kohdassa 3–6 on suositeltavaa viitata vesilaitoksiin, jotka muodostavat yhtenäisen ja näin ollen omaksi kokonaisuudekseen katsottavan toimitusyksikön, sillä tässä yhteydessä ei tarkoiteta yhden vedentoimittajan hajallaan sijaitsevia, toisistaan irrallisia laitoksia. Koska vesilähteet, jotka tuottavat alle 10 m3 päivässä tai josta otetaan vettä alle 50 henkilön tarpeisiin, on jo määritelty 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa, määritelmä olisi sisällytettävä myös 2 artiklaan, jotta se olisi kattava.

Muutosehdotus 9

5 artiklan 1 kohta

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (uudelleenlaadittu)

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Jäsenvaltioiden on asetettava ihmisten käyttöön tarkoitettuun veteen sovellettavat arvot liitteessä I esitetyille muuttujille, eivätkä ne saa olla vähemmän tiukkoja kuin liitteessä I asetetut arvot.	Jäsenvaltioiden on asetettava ihmisten käyttöön tarkoitettuun veteen sovellettavat arvot liitteessä I esitetyille muuttujille, eivätkä ne saa olla vähemmän tiukkoja kuin liitteessä I asetetut arvot.
	Liitteessä I olevassa C osassa lueteltuja osoitinmuuttujia voidaan käyttää vain 12 artiklan mukaisten velvoitteiden täyttämiseksi ainoastaan ohjeellisina viitearvoina.

Perustelu

Direktiivin 98/83/EY liitteessä I olevassa C osassa esitetyt osoitinmuuttujat on poistettu ehdotetusta direktiivistä sillä perusteella, että niillä ei ole merkitystä terveyden kannalta. Hajua ja makua on kuitenkin pidettävä veden laatuun liittyvinä hygieniavaatimuksina, ja ne vaikuttavat juomakäyttäytymiseen ja veden hyväksyttävyyteen.

Muutosehdotus 10

7 artiklan 1 kohta

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (uudelleenlaadittu)

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ihmisten käyttöön tarkoitetun veden toimitukseen, käsittelyyn ja jakeluun sovelletaan riskiin perustuvaa lähestymistapaa, joka koostuu seuraavista osista:	Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ihmisten käyttöön tarkoitetun veden toimitukseen, käsittelyyn ja jakeluun sovelletaan juomaveden laatua koskevien WHO:n suuntaviivojen ja standardin EN 15975–2 mukaista, asiaankuuluvaa, oikeasuhtaista ja paikallisesti merkityksellistä riskiin perustuvaa lähestymistapaa, joka koostuu seuraavista osista:
a) vaaran arviointi vesimuodostumista, joista otetaan ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä, 8 artiklan mukaisesti;	a) vaaran arviointi vesimuodostumista, joista otetaan ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä, 8 artiklan mukaisesti;
b) toimitukseen liittyvien riskien arviointi, jonka veden toimittajat suorittavat toimittamansa veden laadun seurantaa varten 9 artiklan ja liitteessä II olevan C osan mukaisesti;	b) toimitukseen liittyvien riskien arviointi, jonka veden toimittajat suorittavat toimittamansa veden laadun seurantaa varten 9 artiklan ja liitteessä II olevan C osan mukaisesti;
c) kotitalouksien vedenjakelujärjestelmiä koskeva riskin arviointi 10 artiklan mukaisesti.	c) kotitalouksien vedenjakelujärjestelmiä koskeva riskin arviointi 10 artiklan mukaisesti.
	Jäsenvaltioiden on huolehdittava selkeästä ja tasapuolisesta vastuunjaosta veden toimittajien osalta vaarojen ja riskien arvioinnissa ottaen huomioon kansalliset institutionaaliset ja oikeudelliset puitteet sekä toissijaisuusperiaate.

Perustelu

Jotta voidaan varmistaa, että näissä asioissa sovelletaan riskiin perustuvaa lähestymistapaa tunnustettujen kansainvälisten menettelyjen mukaisesti, artiklassa olisi annettava tietoa lähtökohdaksi otettavista perusnormeista: WHO:n suuntaviivoista ja niiden yhteydessä esitetystä vesiturvallisuussuunnitelman (water safety plan) mallista sekä standardista EN 15975-2 (Juomavesijärjestelmien turvallisuus. Suuntaviivat riskien- ja kriisienhallintaan).

Riskiin perustuvan lähestymistavan ohjaavana periaatteena olisi oltava oikeasuhtaisuus. Parametrien tulisi taloudellisten ja teknisten lisäkustannusten vuoksi olla asianmukaisia ja paikallisesti merkityksellisiä. Ei ole näyttöä siitä, että ehdotetut valvontatiheydet ja parametrien luettelo parantavat terveyden suojelua.

Euroopan komissio ottaa vedenottoalueita, juomaveden tuotantoa ja jakelua sekä kotitalouksien vedenjakelujärjestelmiä varten käyttöön riskiin perustuvat analyysit, ja jäsenvaltiot voivat vielä täsmentää niitä. Vastuunjakoa on vielä selkiytettävä etenkin juomavesiyritysten roolin osalta.

Muutosehdotus 11

8 artiklan 1 kohdan d alakohdan iv alakohta

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (uudelleenlaadittu)

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

muut merkitykselliset epäpuhtaudet, kuten mikromuovit, tai vesialuekohtaiset epäpuhtaudet, jotka jäsenvaltiot ovat määrittäneet direktiivin 2000/60/EY 5 artiklan mukaisesti tehdyn ihmistoiminnan vaikutusta koskevan tarkastelun sekä kyseisen direktiivin liitteessä II olevan 1.4 kohdan mukaisesti merkittävistä paineista kerättyjen tietojen perusteella.

muut merkitykselliset epäpuhtaudet, kuten mikromuovit (partikkelit, joiden polymeeripitoisuus on korkea ja koko 1 nm – 5 mm) , tai vesialuekohtaiset epäpuhtaudet, jotka jäsenvaltiot ovat määrittäneet direktiivin 2000/60/EY 5 artiklan mukaisesti tehdyn ihmistoiminnan vaikutusta koskevan tarkastelun sekä kyseisen direktiivin liitteessä II olevan 1.4 kohdan mukaisesti merkittävistä paineista kerättyjen tietojen perusteella.

Perustelu

Mikromuovit ovat merkittävä pilaantumislähde, jota jäsenvaltioiden tulee seurata. Edellä ehdotetaan niille Ruotsin luonnonsuojeluviraston käyttämää määritelmää.

Muutosehdotus 12

8 artiklan 4 kohta

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (uudelleenlaadittu)

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Tapauksissa, joissa veden toimittajan sallitaan pienentävän seurantatiheyttä siten kuin 2 kohdan b alakohdassa on tarkoitettu, jäsenvaltioiden on jatkettava kyseisten muuttujien seurantaa vaaran arvioinnin kattamassa vesimuodostelmassa.	Tapauksissa, joissa veden toimittajan sallitaan pienentävän seurantatiheyttä siten kuin 3 kohdan b alakohdassa on tarkoitettu, jäsenvaltioiden on jatkettava kyseisten muuttujien seurantaa vaaran arvioinnin kattamassa vesimuodostelmassa.

Perustelu

Viittausta on syytä tarkentaa: se koskee 3 kohdan b alakohtaa.

Muutosehdotus 13

10 artiklan 1 kohdan c alakohta

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (uudelleenlaadittu)

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
sen todentaminen, onko ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvien rakennustuotteiden toimivuus asianmukainen suhteessa rakennuskohteen perusvaatimuksiin liittyviin keskeisiin ominaisuuksiin, jotka määritetään asetuksen (EU) N:o 305/2011 liitteessä I olevan 3 kohdan e alakohdassa.

Perustelu

Suositellaan, ettei säännöstä sisällytetä direktiiviin. Asetuksessa (EU) N:o 305/2011 ei yhdenmukaisteta tuotteille asetettavia hygieniaan ja terveyteen liittyviä perusvaatimuksia (liitteessä I olevan 3 kohdan e alakohta) tuote- ja testausstandardeja silmällä pitäen eikä suoritustasotietoja näin ollen ole yhdenmukaistettu myöskään ihmisten käyttöön tarkoitettuun veteen irtoavien aineiden osalta, joten ei ole perusteltua tukeutua asetukseen ihmisten terveydelle aiheutuvien vaarojen torjunnassa. Ks. myös muutosehdotukset 5 ja 6.

Muutosehdotus 14

10 artiklan 2 kohdan c alakohta

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (uudelleenlaadittu)

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
toteutettava yhteistyössä veden toimittajien kanssa muita toimenpiteitä, kuten asianmukaisia mukautustekniikoita, joiden avulla muutetaan veden luonne tai sen ominaisuudet ennen sen jakelua niin, että vähennetään tai poistetaan riski siitä, että muuttujien arvosta poiketaan jakelun jälkeen,

Perustelu

Tämä toimenpide, jonka yhteydessä veden toimittajat muuttaisivat vettä ennen sen jakelua kotitalouksiin sillä tavoin, että se voisi olla liitteessä I olevassa C osassa esitettyjen muuttujien arvojen mukaista myös jakelun jälkeen, ei ole toteuttamiskelpoinen. Pikemminkin kotitalouksien vedenjakelujärjestelmien tekniikan ja materiaalien on oltava sellaisia ja toimittava niin, ettei liitteessä I olevan C osan mukaisista muuttujien arvoista poiketa.

Muutosehdotus 15

10 artiklan 2 kohdan d alakohta

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (uudelleenlaadittu)

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
asianmukaisesti ilmoitettava ja tiedotettava kuluttajille veden kulutuksen ja käytön edellytyksistä sekä mahdollisista toimista, joilla vältetään riskin toistuminen,	asianmukaisesti ilmoitettava ja tiedotettava kuluttajille veden kulutuksen ja käytön edellytyksistä sekä mahdollisista toimista, joilla vältetään poikkeamis riskin toistuminen,

Perustelu

Selvennetään, mistä riskistä on kyse.

Muutosehdotus 16

12 artiklan 3 kohta

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (uudelleenlaadittu)

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Riippumatta siitä, onko muuttujan arvoista poikettu vai ei, jäsenvaltioiden on varmistettava, että ihmisten terveyttä mahdollisesti vaarantavan ihmisten käyttöön tarkoitetun veden jakelu kielletään tai sen käyttöä rajoitetaan taikka toteutetaan muita korjaavia toimenpiteitä, jotka ovat välttämättömiä ihmisten terveyden suojelemiseksi.	Riippumatta siitä, onko muuttujan arvoista poikettu vai ei, jäsenvaltioiden on varmistettava, että ihmisten terveyttä mahdollisesti vaarantavan ihmisten käyttöön tarkoitetun veden jakelu kielletään tai sen käyttöä rajoitetaan taikka toteutetaan muita korjaavia toimenpiteitä, jotka ovat välttämättömiä ihmisten terveyden suojelemiseksi.
Jos liitteessä I olevassa A ja B osassa esitettyjä muuttujia koskevia vähimmäisvaatimuksia ei noudateta, jäsenvaltioiden on automaattisesti katsottava tämä mahdolliseksi vaaraksi ihmisten terveydelle.

Perustelu

On ylisääntelyä pitää muuttujia koskevista vähimmäisvaatimuksista poikkeamista sinänsä aina automaattisesti mahdollisena vaarana, esimerkiksi kun on kyse yhdestä ainoasta koliformisesta bakteerista, sameudesta tai kemiallisen muuttujan arvon 10 prosentin ylityksestä. Ensinnäkin WHO:n terveysnäkökulmasta tekemä muuttujien arvojen arviointi perustuu ennalta ehkäisevään terveyslähtöiseen lähestymistapaan eikä välittömän vaaran mahdollisuuteen (ks. myös uusi johdanto-osan 16 kappale – direktiivin 98/83/EY 9 artiklan poistaminen). Tältä osin ehdotus on siis ristiriidassa WTO:n kannan kanssa. Toiseksi esimerkiksi koliformiset bakteerit ja myös sameus ovat merkkejä mahdollisista epäpuhtauksista, jotka liittyvät selkeytysprosessiin. On syytä pitää mielessä, että jokaiseen muuttujan arvoista poikkeamiseen liittyy vaatimus tiedottaa asiasta kuluttajille. Tämä aiheuttaa erittäin todennäköisesti epävarmuutta ja pelkoa kuluttajien keskuudessa ja vähentää luottamusta juomavettä kohtaan, mikä voi lisätä pullotetun veden kulutusta. Tämä taas on direktiivin perustavoitteiden vastaista. Niin ikään on otettava huomioon, että yksittäistapauksissa ei aina voida heti ryhtyä toimenpiteisiin esimerkiksi teknisten tekijöiden vuoksi. (Ks. muutosehdotus 17, jonka tarkoituksena on ottaa direktiivin 98/83/EY 9 artikla ”Poikkeukset” takaisin ehdotettuun direktiiviin.)

Muutosehdotus 17

Lisätään 12 artiklan jälkeen uusi artikla ”Poikkeukset”.

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (uudelleenlaadittu)

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
	xx artikla – Poikkeukset (direktiivin 98/83/EY 9 artikla) 1.     Jäsenvaltiot voivat säätää poikkeuksista liitteessä I olevassa B osassa esitettyihin tai 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti asetettuihin muuttujien arvoihin niiden itse määrittämään enimmäisarvoon asti sillä edellytyksellä, että poikkeamasta ei aiheudu mahdollista vaaraa ihmisten terveydelle ja että ihmisten käyttöön tarkoitetun veden toimittamista kyseisellä alueella ei voida hoitaa millään muulla kohtuulliseksi katsotulla tavalla.
	Poikkeuksien voimassaoloaika on rajoitettava mahdollisimman lyhyeksi, eikä se saa ylittää kolmen vuoden määräaikaa, jonka loppupuolella on tarkistettava, onko riittävää edistystä tapahtunut. Jos jäsenvaltio aikoo myöntää toisen poikkeuksen, sen on toimitettava komissiolle tilannekatsaus sekä perustelut toisen poikkeuksen myöntämispäätökselle. Myöskään tämä toinen poikkeus ei saa olla yli kolmen vuoden pituinen.
	2.     Poikkeuksellisissa olosuhteissa jäsenvaltio voi esittää komissiolle pyynnön kolmannesta poikkeuksesta, enintään kolmeksi vuodeksi. Komissio tekee päätöksen tästä pyynnöstä kolmen kuukauden kuluessa.
	3.     Edellä 1 ja 2 kohdan mukaisesti tehdyssä poikkeuksessa on määriteltävä seuraavat seikat:
	a) poikkeuksen syy,
	b) kyseinen muuttuja, aiemmat asiaa koskevat seurantatulokset ja suurin poikkeuksen nojalla sallittu arvo,
	c) maantieteellinen alue, kunakin päivänä toimitetun veden määrä, väestö, jota asia koskee, sekä tieto siitä, vaikuttaako tilanne johonkin asiaankuuluvaan elintarvikkeita tuottavaan yritykseen vai ei,
	d) asianmukainen seurantasuunnitelma, tarvittaessa tihennetty seuranta,
	e) yhteenveto tarvittavia korjaavia toimenpiteitä koskevasta suunnitelmasta aikatauluineen sekä kustannusarvio ja määräykset tilanteen tarkistuksesta,
	f) anottu poikkeuksen kesto.
	4.     Jos toimivaltaiset viranomaiset katsovat poikkeamien muuttujien arvoista olevan merkitykseltään vähäisiä ja 12 artiklan 2 kohdassa mainittujen toimenpiteiden korjaavan ongelman enintään 30 päivän kuluessa, ei 3 kohdassa esitettyjä vaatimuksia tarvitse soveltaa. Tällaisessa tapauksessa on toimivaltaisen viranomaisen tai muiden asianmukaisten elinten vain asetettava kyseisen muuttujan korkein sallittu arvo sekä aika, jonka kuluessa ongelma on korjattava.
	5.     Edellä olevaan 4 kohtaan ei voi enää vedota, jos tietyn muuttujan arvo on poikennut sallitusta arvosta tietyssä vedenottamossa yhteensä yli 30 päivänä edeltäneiden 12 kuukauden aikana.
	6.     Jäsenvaltion, joka turvautuu tässä artiklassa tarkoitettuihin poikkeuksiin, on varmistettava, että poikkeuksen vaikutuspiiriin kuuluvalle väestölle ilmoitetaan heti poikkeuksesta ja sen ehdoista asianmukaisella tavalla. Jäsenvaltion on lisäksi huolehdittava siitä, että väestöryhmille, joille poikkeuksesta voi koitua erityinen riski, annetaan tarvittaessa ohjeet. Näitä velvoitteita ei sovelleta 4 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa, jolleivät toimivaltaiset viranomaiset toisin päätä.
	7.     Lukuun ottamatta 4 kohdan mukaisesti tehtyjä poikkeuksia, jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle kahden kuukauden kuluessa kaikista poikkeuksista, joiden soveltamisalaan kuuluva veden toimitus käsittää keskimäärin yli 500 m3 päivässä tai yli 5 000 ihmistä, ja liitettävä mukaan 3 kohdassa määritellyt tiedot.
	8.     Tätä artiklaa ei sovelleta pulloissa tai säiliöissä myytävään, ihmisten käyttöön tarkoitettuun veteen.

Perustelu

On suositeltavaa säilyttää nykyiset, direktiivin 98/83/EY 9 artiklan mukaiset poikkeuksia koskevat säännöt, sikäli kuin poikkeaminen muuttujien arvoista ei aiheuta mahdollista vaaraa terveydelle. Poikkeamat eivät nimittäin aina merkitse välitöntä terveysvaaraa, ja WHO:n terveysnäkökulmasta tekemä muuttujien arvojen arviointi perustuu ennalta ehkäisevään terveyslähtöiseen lähestymistapaan (ks. myös uusi johdanto-osan 16 kappale – direktiivin 98/83/EY 9 artiklan poistaminen).

Muutosehdotus 18

13 artikla

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (uudelleenlaadittu)

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saatavuus	Ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saatavuus
1.   Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, joilla parannetaan ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saatavuutta kaikille, ja edistettävä sen käyttöä alueellaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 2000/60/EY 9 artiklan soveltamista. Toimenpiteisiin on kuuluttava kaikki seuraavat toimenpiteet:	1.   Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, joilla parannetaan ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saatavuutta kaikille, ja edistettävä sen käyttöä alueellaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 2000/60/EY 9 artiklan soveltamista. Toimenpiteisiin , joissa tulee ottaa huomioon maaseutu- ja saariyhteisöjen syrjäinen maantieteellinen sijainti, on kuuluttava kaikki seuraavat toimenpiteet:
a) tunnistetaan ihmiset, joilla ei ole mahdollisuutta saada ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä, sekä syyt saatavuuden puuttumiseen (kuten kuuluminen heikoimmassa asemassa oleviin ja syrjäytyneisiin ryhmiin), arvioidaan mahdollisuuksia parantaa kyseisten ihmisten mahdollisuuksia saada vettä ja tiedotetaan heille mahdollisuuksista liittyä vedenjakeluverkkoon sekä vaihtoehtoisista keinoista saada vettä;	a) tunnistetaan ihmiset, joilla ei ole mahdollisuutta saada ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä, sekä syyt saatavuuden puuttumiseen (kuten kuuluminen heikoimmassa asemassa oleviin ja syrjäytyneisiin ryhmiin), arvioidaan mahdollisuuksia parantaa kyseisten ihmisten mahdollisuuksia saada vettä ja tiedotetaan heille mahdollisuuksista liittyä vedenjakeluverkkoon sekä vaihtoehtoisista keinoista saada vettä;
b) perustetaan ja ylläpidetään ulkona ja sisätiloissa laitteistoja, joilla tarjotaan ilmaiseksi ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä julkisissa tiloissa;	b) perustetaan ja ylläpidetään ulkona ja sisätiloissa laitteistoja, joilla tarjotaan ilmaiseksi ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä julkisissa tiloissa ja joiden yhteyteen on tarkoitus asentaa erityisiä laitteita veden tuhlauksen välttämiseksi ;
c) edistetään ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saatavuutta	c) edistetään ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saatavuutta
i) käynnistämällä kampanjoita, joilla tiedotetaan kansalaisille kyseisen veden laadusta;	i) käynnistämällä kampanjoita, joilla tiedotetaan kansalaisille kyseisen veden laadusta;
ii) edistämällä kyseisen veden saatavuutta hallinnoissa ja julkisissa rakennuksissa;	ii) edistämällä kyseisen veden saatavuutta hallinnoissa ja julkisissa rakennuksissa;
iii) edistämällä kyseisen veden vapaata saatavuutta ravintoloissa, ruokaloissa ja ateriapalveluissa.	iii) edistämällä kyseisen veden vapaata saatavuutta ravintoloissa, ruokaloissa ja ateriapalveluissa.
2.   Jäsenvaltioiden on 1 kohdan a alakohdan mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, joilla varmistetaan ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saatavuus heikoimmassa asemassa oleville ja syrjäytyneille ryhmille.	2.   Jäsenvaltioiden on 1 kohdan a alakohdan mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella ja yhdessä toimivaltaisten alue- ja paikallisviranomaisten kanssa toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, joilla varmistetaan ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saatavuus heikoimmassa asemassa oleville ja syrjäytyneille ryhmille.
	Huomiota on kiinnitettävä erityisesti siihen, että paikallisviranomaisilla on mahdollisuus vaikuttaa veden saatavuuden varmistamistoimenpiteisiin. Myös yksityisiä vesilähteitä on voitava käyttää edellyttäen, että niitä seurataan ja että ne täyttävät laatuvaatimukset.
Jos kyseisillä ryhmillä ei ole mahdollisuutta saada ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä, jäsenvaltioiden on välittömästi tiedotettava näille ryhmille niiden käyttämän veden laadusta ja kaikista toimista, joihin voidaan ryhtyä ihmisten terveyden suojaamiseksi niiltä haitallisilta vaikutuksilta, jotka johtuvat ihmisten käyttöön tarkoitetun veden mahdollisesta saastumisesta.	Jos kyseisillä ryhmillä ei ole mahdollisuutta saada ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä, jäsenvaltioiden on välittömästi tiedotettava näille ryhmille niiden käyttämän veden laadusta ja kaikista toimista, joihin voidaan ryhtyä ihmisten terveyden suojaamiseksi niiltä haitallisilta vaikutuksilta, jotka johtuvat ihmisten käyttöön tarkoitetun veden mahdollisesta saastumisesta.

Perustelu

Ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saatavuus sinänsä kuuluu peruspalveluihin. Monissa jäsenvaltioissa kunnilla on lakisääteinen vastuu huolehtia väestön asianmukaisesta juomavesihuollosta. Juomaveden laatuun tai saatavuuteen liittyvien kysymysten yhteydessä jäsenvaltioiden olisi voitava käsitellä ongelmia vapaasti omasta aloitteestaan. On kuitenkin otettava huomioon tiettyjen paikallis- ja alueviranomaisten kohtaamat lisäesteet ja niiden vaikutukset vesivaroihin ja puututtava niihin yhdessä näiden viranomaisten kanssa, jotta varmistetaan veden yhtäläinen saatavuus muita heikommassa asemassa oleville väestönosille.

Muutosehdotus 19

Liitteessä I oleva B osa – Muuttuja: Torjunta-aineet – Huomautukset

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (uudelleenlaadittu)

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
”Torjunta-aineet” tarkoittaa: — orgaanisia hyönteismyrkkyjä, — orgaanisia rikkaruohomyrkkyjä, — orgaanisia sienimyrkkyjä, — orgaanisia ankeroismyrkkyjä, — orgaanisia punkkimyrkkyjä, — orgaanisia levämyrkkyjä, — orgaanisia jyrsijämyrkkyjä, — orgaanisia limantorjunta-aineita, — vastaavia tuotteita (muun muassa kasvunsäätelyaineita) sekä niiden metaboliitteja siten kuin asetuksen (EY) N:o 1107/2009 3 artiklan 32 kohdassa määritellään.	”Torjunta-aineet” tarkoittaa: — orgaanisia hyönteismyrkkyjä, — orgaanisia rikkaruohomyrkkyjä, — orgaanisia sienimyrkkyjä, — orgaanisia ankeroismyrkkyjä, — orgaanisia punkkimyrkkyjä, — orgaanisia levämyrkkyjä, — orgaanisia jyrsijämyrkkyjä, — orgaanisia limantorjunta-aineita, — vastaavia tuotteita (muun muassa kasvunsäätelyaineita) sekä niiden merkityksellisiä metaboliitteja siten kuin asetuksen (EY) N:o 1107/2009 3 artiklan 32 kohdassa määritellään.
Muuttujan arvo koskee jokaista yksittäistä torjunta-ainetta.	Muuttujan arvo koskee jokaista yksittäistä torjunta-ainetta.

Perustelu

Asetuksessa (EY) N:o 1107/2009 säädetään ”merkityksellisistä” aineenvaihduntatuotteista ja myös 1. helmikuuta 2018 esitetyn EU:n juomavesidirektiiviehdotuksen liitteen englanninkielisessä toisinnossa käytetään vastaavanlaista muotoilua seuraavasti: ”– – and their relevant metabolites – –”. On suositeltavaa lisätä sanan relevant vastine myös muunkielisiin toisintoihin.

Muutosehdotus 20

Uusi liitteessä I oleva D osa

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (uudelleenlaadittu)

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
	D OSA Osoitinmuuttujat [Lisätään tähän direktiivin 98/83/EY liitteessä I olevassa C osassa esitetty taulukko.]

Perustelu

Direktiivin 98/83/EY liitteessä I olevassa C osassa esitetyt osoitinmuuttujat on poistettu ehdotetusta direktiivistä sillä perusteella, että niillä ei ole merkitystä terveyden kannalta. Hajua ja makua on kuitenkin pidettävä veden laatuun liittyvinä hygieniavaatimuksina, ja ne vaikuttavat juomakäyttäytymiseen ja veden hyväksyttävyyteen. Muut osoitinmuuttujat ovat laitoskohtaisia ja teknisluonteisia, esimerkiksi rauta- ja mangaanipitoisuudet ja sameusaste ovat tarpeen korroosiovaikutuksia ajatellen ja orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) ja pH-arvo desinfiointiaineiden käyttöä silmällä pitäen. On suositeltavaa, että osoitinmuuttujat sisällytetään direktiiviin uudestaan liitteessä I olevassa D osassa esitettävän taulukon muodossa. Tämän muutoksen seurauksena osoitinmuuttujat olisi otettava huomioon myös liitteessä III olevaan B osaan sisältyvässä suoritusarvoja esittävässä taulukossa 1.

Muutosehdotus 21

14 artikla

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (uudelleenlaadittu)

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Tiedottaminen yleisölle	Tiedottaminen yleisölle
1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä koskevat asianmukaiset ja ajan tasalle saatetut tiedot ovat verkossa kaikkien vedentoimituksen kattamien henkilöiden saatavilla liitteen IV mukaisesti.	1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä koskevat asianmukaiset ja ajan tasalle saatetut tiedot ovat verkossa kaikkien vedentoimituksen kattamien henkilöiden saatavilla liitteen IV mukaisesti.
2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki vedentoimituksen kattamat henkilöt saavat säännöllisesti ja vähintään kerran vuodessa kaikkein sopivimmassa muodossa (esimerkiksi laskussaan tai älykkäiden sovellusten kautta) pyytämättä seuraavat tiedot:	2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki vedentoimituksen kattamat henkilöt saavat säännöllisesti ja vähintään kerran vuodessa kaikkein sopivimmassa muodossa (esimerkiksi laskussaan tai älykkäiden sovellusten kautta) pyytämättä seuraavat tiedot:
a) tiedot ihmisten käyttöön tarkoitetusta vedestä kuutiometriä kohti perittävien maksujen kustannusrakenteesta, mukaan lukien muuttuvat ja kiinteät kustannukset ja vähintään ne, jotka liittyvät seuraaviin: i) veden toimittajien 8 artiklan 5 kohdan mukaisesti vaaran arviointia varten toteuttamat toimenpiteet; ii) ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadun käsittely ja jakelu; iii) jäteveden keräys ja käsittely; iv) 13 artiklan mukaisesti toteutetut toimenpiteet, jos veden toimittajat ova t toteuttaneet kyseisiä toimenpiteitä;	a) tiedot ihmisten käyttöön tarkoitetusta vedestä kuutiometriä kohti perittävien maksujen kustannusrakenteesta, mukaan lukien muuttuvat ja kiinteät kustannukset;
b) toimitetun ihmisten käyttöön tarkoitetun veden hinta litraa ja kuutiometriä kohti;	b) toimitetun ihmisten käyttöön tarkoitetun veden hinta litraa ja kuutiometriä kohti;
c) kotitalouden kuluttama määrä, vähintään vuosi- ja laskutuskausikohtaisesti, yhdessä kulutuksen vuosittaisten suuntausten kanssa;	c) kotitalouden kuluttama määrä, vähintään vuosi- ja laskutuskausikohtaisesti, yhdessä kulutuksen vuosittaisten suuntausten kanssa;
d) kotitalouden vuosittaisen vedenkulutuksen vertaaminen samaan luokkaan kuuluvan kotitalouden keskimääräisen kulutuksen kanssa;	d) kotitalouden vuosittaisen vedenkulutuksen vertaaminen samaan luokkaan kuuluvan kotitalouden keskimääräisen kulutuksen kanssa;
e) linkki verkkosivustoon, joka sisältää liitteessä IV esitetyt tiedot.	e) linkki verkkosivustoon, joka sisältää liitteessä IV esitetyt tiedot.
Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa täsmennetään ensimmäisen alakohdan perusteella toimitettavien tietojen muoto ja järjestelyt. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.	Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa täsmennetään ensimmäisen alakohdan perusteella toimitettavien tietojen muoto ja järjestelyt. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
3.   Edellä olevan 1 ja 2 kohdan ei tulisi rajoittaa direktiivien 2003/4/EY ja 2007/2/EY soveltamista.	3.   Edellä olevan 1 ja 2 kohdan ei tulisi rajoittaa direktiivien 2003/4/EY ja 2007/2/EY soveltamista.

Perustelu

Direktiivin 14 artiklassa esitetyt vaatimukset menevät liian pitkälle. Kotitalouksille suunnatussa tiedotuksessa tulee keskittyä ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatuun. Seikkoja, jotka eivät liity juomaveden laatuun (jätevesi, luottamukselliset tiedot käsittelyvaiheista ym.), ei tule sisällyttää vaatimuksiin.

Muutosehdotus 22

Liite IV

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (uudelleenlaadittu)

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
TIEDOT, JOTKA ON ANNETTAVA SAATAVILLE VERKOSSA	TIEDOT, JOTKA ON ANNETTAVA SAATAVILLE VERKOSSA
Seuraavien tietojen on oltava kuluttajien saatavilla verkossa käyttäjäystävällisessä ja soveltuvassa muodossa:	Seuraavien tietojen on oltava kuluttajien saatavilla verkossa käyttäjäystävällisessä ja soveltuvassa muodossa:
1) vedentoimittajan tunnistetiedot;	1) vedentoimittajan tunnistetiedot;
2) liitteessä I olevassa A ja B osassa lueteltujen muuttujien viimeisimmät seurannan tulokset, mukaan lukien kyseisen vedenkäyttäjän kannalta merkitykselliset näytteenottotiheys ja näytteenottopaikkojen sijainti, sekä 5 artiklan mukaisesti asetettu muuttujan arvo. Seurantatulokset eivät saa olla vanhempia kuin	2) liitteessä I olevassa A ja B osassa lueteltujen muuttujien viimeisimmät seurannan tulokset, mukaan lukien kyseisen vedenkäyttäjän kannalta merkitykselliset näytteenottotiheys ja näytteenottopaikkojen sijainti, sekä 5 artiklan mukaisesti asetettu muuttujan arvo. Seurantatulokset eivät saa olla vanhempia kuin
a) kuukauden, jos on kyse erittäin suurista veden toimittajista;	a) kuukauden, jos on kyse erittäin suurista veden toimittajista;
b) kuusi kuukautta, jos on kyse suurista veden toimittajista;	b) kuusi kuukautta, jos on kyse suurista veden toimittajista;
c) vuoden, jos on kyse pienistä veden toimittajista;	c) vuoden, jos on kyse pienistä veden toimittajista;
3) jos 5 artiklan mukaisesti asetetut muuttujien arvot ylittyvät, tiedot mahdollisesta vaarasta ihmisten terveydelle sekä siihen liittyvä terveyttä ja kulutusta koskeva neuvonta tai hyperlinkki, jonka kautta tällaiset tiedot ovat saatavilla;	3) jos 5 artiklan mukaisesti asetetut muuttujien arvot ylittyvät, tiedot mahdollisesta vaarasta ihmisten terveydelle sekä siihen liittyvä terveyttä ja kulutusta koskeva neuvonta tai hyperlinkki, jonka kautta tällaiset tiedot ovat saatavilla;
4) yhteenveto asiaa koskevasta toimituksiin liittyvien riskien arvioinnista;	4) yhteenveto asiaa koskevasta toimituksiin liittyvien riskien arvioinnista;
5) tiedot seuraavista osoitinmuuttujista ja niihin liittyvistä muuttujien arvoista:	5) tiedot seuraavista osoitinmuuttujista ja niihin liittyvistä muuttujien arvoista:
a) väri;	a) väri;
b) pH (vetyionipitoisuus);	b) pH (vetyionipitoisuus);
c) johtavuus;	c) johtavuus;
d) rauta;	d) rauta;
e) mangaani;	e) mangaani;
f) haju;	f) haju;
g) maku;	g) maku;
h) kovuus;	h) kovuus;
i) veteen liuenneet mineraalit, anionit/kationit: — boraatti BO3- — karbonaatti CO3 2- — kloridi Cl- — fluoridi F- — vetykarbonaatti HCO3- — nitraatti NO3- — nitriitti NO2- — fosfaatti PO4 3- — silikaatti SiO2 — sulfaatti SO4 2- — sulfidi S2- — alumiini Al — ammonium NH4 + — kalsium Ca — magnesium Mg — kalium K — natrium Na	i) veteen liuenneet mineraalit, anionit/kationit: — boraatti BO3- — karbonaatti CO3 2- — kloridi Cl- — fluoridi F- — vetykarbonaatti HCO3- — nitraatti NO3- — nitriitti NO2- — fosfaatti PO4 3- — silikaatti SiO2 — sulfaatti SO4 2- — sulfidi S2- — alumiini Al — ammonium NH4 + — kalsium Ca — magnesium Mg — kalium K — natrium Na
Näiden muuttujien arvojen sekä muiden ionisoimattomien yhdisteiden ja hivenaineiden yhteydessä voidaan ilmoittaa viitearvo ja/tai selitys;	Näiden muuttujien arvojen sekä muiden ionisoimattomien yhdisteiden ja hivenaineiden yhteydessä voidaan ilmoittaa viitearvo ja/tai selitys;
6) ohjeet kuluttajille, myös vedenkulutuksen vähentämiseksi;	6) ohjeet kuluttajille, myös vedenkulutuksen vähentämiseksi;
7) erittäin suurten veden toimittajien tapauksessa vuotuiset tiedot seuraavista:	7) erittäin suurten veden toimittajien tapauksessa vuotuiset tiedot seuraavista:
a) vesijärjestelmän yleinen suoritustaso tehokkuutena ilmaistuna, mukaan lukien vuotojen määrät ja energian kulutus kuutiometriä toimitettua vettä kohden;	a) tiedot veden toimittajan hallinnosta ja hallintorakenteesta, mukaan lukien johtokunnan kokoonpano;
b) tiedot veden toimittajan hallinnosta ja hallintorakenteesta, mukaan lukien johtokunnan kokoonpano;	b) vuosittain toimitetun veden määrä ja suuntaukset;
c) vuosittain toimitetun veden määrä ja suuntaukset;	c) tiedot kuluttajilta kuutiometristä vettä perittävän hinnan kustannusrakenteesta, mukaan lukien kiinteät ja muuttuvat kustannukset, joista on ilmoitettava vähintään energiankäytön kustannukset kuutiometriltä toimitettua vettä;
d) tiedot kuluttajilta kuutiometristä vettä perittävän hinnan kustannusrakenteesta, mukaan lukien kiinteät ja muuttuvat kustannukset, joista on ilmoitettava vähintään energiankäytön kustannukset kuutiometriltä toimitettua vettä , veden toimittajien toimenpiteet 8 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun vaaran arvioinnin osalta, ihmisten käyttöön tarkoitetun veden käsittely ja jakelu, jäteveden keräys ja käsittely sekä kustannukset, jotka liittyvät 13 artiklan mukaisiin toimenpiteisiin, jos veden toimittajat ovat toteuttaneet niitä ;	d) investointien määrä, jonka veden toimittaja katsoo tarpeelliseksi, jotta se voi varmistaa vesipalvelujen toimittamisen (mukaan lukien infrastruktuurin ylläpito) taloudellisen kestävyyden, sekä tosiasiassa saadut tai hankitut investoinnit;
e) investointien määrä, jonka veden toimittaja katsoo tarpeelliseksi, jotta se voi varmistaa vesipalvelujen toimittamisen (mukaan lukien infrastruktuurin ylläpito) taloudellisen kestävyyden, sekä tosiasiassa saadut tai hankitut investoinnit;
f) veden käsittely- ja desinfiointitavat;
g) yhteenveto ja tilastotiedot kuluttajien valituksista sekä ongelmien ratkaisemisen ajoista ja asianmukaisuudesta;
8) 10 vuotta kattavien 2 ja 3 kohdan tietojen historiallinen saatavuus pyynnöstä.	8) 10 vuotta kattavien 2 ja 3 kohdan tietojen historiallinen saatavuus pyynnöstä.

Perustelu

Direktiivin 14 artiklassa asetettujen vaatimusten, jotka koskevat erittäin suurten veden toimittajien velvollisuutta informoida kuluttajia vuosittain, on katettava tiedot ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatuvaatimuksista. Lisäksi kuluttajille on tiedotettava avoimesti toimitetuista vesimääristä ja niihin liittyvistä kustannusrakenteista. Niin ikään on annettava tietoa vesipalvelujen turvaamiseen liittyvistä investointikustannuksista, koska niillä on vaikutusta kuluttajille koituviin kustannuksiin. Pidemmälle menevät tiedotusvelvoitteet eivät ole suoraan yhteydessä kuluttajille tarjottaviin vesipalveluihin. Tältä osin olisikin kiinnitettävä huomiota muihin tietoihin, jotka koskevat yleiseen turvallisuuteen liittyviä elintärkeitä infrastruktuurialoja. Kuluttajille ei pitäisi tarjota sellaista vesihuoltopalveluja koskevaa tietoa, joka ei liity suoraan toimitetun veden laatuun ja määrään ja välttämättömiin kustannusrakenteisiin. Jäteveden käsittelyä koskevia tietoja ei pidä rinnastaa suoraan juomaveden kulutukseen, sillä tämä aiheuttaisi väärinkäsityksiä ja herättäisi kysymyksiä kuluttajien keskuudessa. Tietoja, joiden katsotaan liittyvän yhteiskunnan toimintakyvyn kannalta ja yleensäkin elintärkeään infrastruktuuriin ei pitäisi asettaa saataville ja julkaista, jotta voidaan välttyä tällaiseen infrastruktuuriin kohdistuvilta kielteisiltä vaikutuksilta.

II.   POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

Yleistä

1.

on tyytyväinen Euroopan komission ehdotukseen laatia ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta annettu neuvoston direktiivi 98/83/EY uudelleen, jotta voidaan ajantasaisiin tieteellisiin ja teknisiin tietoihin tukeutuen huolehtia siitä, että kuluttajilla on EU:n jäsenvaltioissa käytettävissään korkealaatuista juomavettä.

2.

kannattaa komission tavoitteita suojella juomaveden laatua ihmisten terveydelle haitallisilta vaikutuksilta seurantatoimien avulla ja varmistaa laatu EU:n direktiivissä säädetyin vähimmäisvaatimuksin. Jäsenvaltioilla on alue- ja paikallistasollaan seuranta-, ennaltaehkäisy- ja korjaavien toimenpiteiden vuoksi kuitenkin olennainen rooli direktiivin edellyttämän korkean juomavesilaadun saavuttamisessa ja sen takaamisessa kuluttajille.

3.

panee tyytyväisenä merkille erityisesti ehdotukset, jotka komissio esittää vastauksena eurooppalaiseen kansalaisaloitteeseen ”Vesi on perusoikeus” ja joiden avulla pyritään varmistamaan puhtaan ja terveellisen juomaveden yleinen saatavuus julkisena peruspalveluna sekä toteuttamaan erityistoimia tällaisen saatavuuden parantamiseksi muita heikommassa asemassa olevien ja syrjäytyneiden ryhmien kannalta.

4.

katsoo, että kestävä talousvesihuolto edellyttää olennaisille ja ennalta ehkäiseville, terveyteen liittyville vähimmäislaatunormeille ja muuttujien arvoille asetettuja vähimmäisvaatimuksia. Saastuttaja maksaa -periaatteen ja varovaisuusperiaatteen mukaan tarpeellisia ympäristönlaatunormeja koskevat vähimmäistavoitteet määräytyvät nimittäin niiden pohjalta. Kuluttajia ajatellen toimenpiteet, joilla varmistetaan Euroopan unionin ympäristöpoliittisten tavoitteiden (EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 191 artiklan 2 kohta) ja erityisesti nykyisen vesipuitedirektiivin mukaisesti ensi sijassa se, että pinta- ja pohjavesi säilyy puhtaana, ovat ensimmäinen merkittävä askel, jota tulee tarvittaessa täydentää prosessin loppupään ratkaisuilla.

5.

kannattaa sitä, että juomavesivarojen laatu on tiiviisti sidoksissa vesipuitedirektiivin ja etenkin sen 7 artiklan mukaisiin vaatimuksiin. Jäsenvaltioiden alue- ja paikallistason viranomaisten ja veden toimittajien yhteistyöllä on tässä yhteydessä olennainen ja tukemisen arvoinen rooli, jotta juomavesivarojen käytöstä aiheutuvat vaarat tunnistetaan, jotta niitä voidaan ehkäistä puuttumalla niiden syihin ja jotta niitä voidaan torjua asianmukaisin toimenpitein. Tämä on suotavaa, kun ajatellaan tavoitetta toimittaa kuluttajille korkea- ja tasalaatuista juomavettä ennaltaehkäisyperiaatteen pohjalta. Euroopan komissio ottaa vedenottoalueita, juomaveden tuotantoa ja jakelua sekä kotitalouksien vedenjakelujärjestelmiä varten käyttöön riskiin perustuvat analyysit, ja jäsenvaltiot voivat vielä täsmentää niitä. Vastuunjakoa on vielä selkiytettävä etenkin juomavesiyritysten roolin osalta. Tämä tehdään mieluiten jäsenvaltiotasolla, jotta voidaan ottaa asianmukaisesti huomioon kansalliset oikeudelliset puitteet ja toissijaisuusperiaate.

6.

yhtyy komission näkemykseen, jonka mukaan korkealaatuisen juomaveden takaaminen edellyttää haitallisten vaikutusten ehkäisemiseen tähtäävän riskiperusteisen lähestymistavan laajentamista ja tehostamista juomavesidirektiiviin 98/83/EY verrattuna. Vesihuollon päävälineiksi otetaan perustellusti WHO:n esittämä vesiturvallisuussuunnitelman malli sekä standardin EN 15975 toisen osan yleiset periaatteet, joita sovelletaan vaaran arviointiin vesimuodostumista, veden toimittajan tekemään riskianalyysiin sekä kotitalouksien vedenjakelujärjestelmien riskinarviointiin. Riskinarvioinnin ja -hallinnan ansiosta voidaan odottaa, että juomavesihuolto tehostuu paikallisista tai alueellisista olosuhteista riippuen ja että kuluttajille voidaan näin ollen taata korkealaatuinen juomavesi. Kuluttajille tarkoitetun juomaveden laadun varmistaminen on ensisijaisesti jäsenvaltioiden alue- ja paikallistasolla hoidettava tehtävä, ja on tärkeää, että riskiperusteinen lähestymistapa räätälöidään kansallisten edellytysten mukaisesti.

7.

toteaa, että tiukat ympäristönormit ja kestävyysperiaatteen mukainen maankäyttö ovat vesiympäristön ja juomaveden laadun kannalta ratkaisevia tekijöitä. Kaikkien hallintotasojen tulisikin edelleen tukea maaperän puhdistamiseen ja hajakuormituksen torjuntaan liittyviä toimia etenkin maa- ja metsätaloudessa.

8.

toteaa, että jotta voidaan tarkastaa kaikkien juomaveden kanssa kosketuksiin joutuvien materiaalien ja kemikaalien – kuten jakeluverkoston putkien tai vedenpuhdistukseen käytettävän jauhemaisen hiilen – laatu, tarvitaan sääntelykehys, jossa määritellään terveys- ja hygieniavaatimukset. Koska EU-tason kehystä ei ole, vaatimukset vaihtelevat jäsenvaltioittain. Direktiiviehdotus ei tarjoa ratkaisua asianomaisten säännösten yhdenmukaisuuden puutteeseen. Komitean mielestä on tärkeää sisällyttää juomavesidirektiiviin testauskehys, jotta voidaan juomaveden laadun turvaamiseksi varmistaa juomaveden kanssa kosketuksiin joutuvien tuotteiden ja materiaalien laatu.

9.

korostaa, että on olennaisen tärkeää tehdä analyyseja ja esittää tietoja vaarojen ja riskien arvioinnin ja niiden syihin pureutuvien toimien edistymisestä ja onnistumisesta. Tämän periaatteen mukaisen juomavesiraportoinnin sekä kuluttajille suunnatun tiedotuksen on oltava kohdennettua ja tehokasta, ja Euroopan komission kaavailema raportointivelvoitteiden mukauttaminen direktiivin uusiin vaatimuksiin on hoidettava niin, että tämä otetaan huomioon. On tehtävä selväksi, että kaiken ihmisten käyttöön tarkoitetun veden on vastattava direktiivissä juomavedelle säädettyjä vähimmäislaatunormeja ja että direktiivin mukaisesti annetut tiedot eivät näin ollen saa johtaa veden toimittajien väliseen kilpailuun, sillä kuluttajat eivät useinkaan voi valita eri toimittajien väliltä. Vesi on yhteinen hyödyke, eikä se siten voi olla kilpailun välikappale.

10.

toteaa komission ehdottavan, että kuluttajille annettavia tietoja laajennetaan muihin kuin juomaveden laatuun liittyviin seikkoihin, kuten tariffit, vuotohävikit ja organisaatio. Komitea on sitä mieltä, että tämä ei kuulu juomavesidirektiiviin, jossa keskitytään veden laatuun ja kansanterveyden suojeluun. Jäsenvaltioiden on itse voitava päättää muista seikoista annettavista tiedoista. Juomaveden laatua koskevat tiedot on – kuten nytkin – annettava juomavesiyritysten verkkosivuilla, jotta varmistetaan, että ne ovat ajantasaisia ja merkityksellisiä kullakin toimitusalueella. Kuluttajille suunnatussa tiedotuksessa tulee siis keskittyä veden laatuun sekä kansanterveyden suojeluun.

11.

panee huolestuneena merkille tuoreen tutkimuksen (1) tulokset, joiden mukaan yli 70 prosentissa Euroopasta ja yli 80 prosentissa maailmanlaajuisesti otetuista vesijohtovesinäytteistä oli mikromuovia, ja kannattaa Euroopan komissiolle suunnattua kehotusta harkita sellaisten mikromuovien kieltämistä, joita lisätään tuotteisiin tarkoituksellisesti ja joille on olemassa käyttökelpoisia vaihtoehtoja (2).

12.

kannattaa komission tavoitetta parantaa kaikkien EU:ssa asuvien mahdollisuuksia saada ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä sekä aikomusta huolehtia asiasta jäsenvaltioiden toteuttamin toimin. Ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saatavuus on oleellinen osa peruspalveluita. Kilpailu vesiverkossa on mahdotonta jo luonnontieteellisistä ja teknisistä syistä, mutta sitä ei voida sallia myöskään eettisistä syistä.

13.

katsoo, että koska perimmäisenä tarkoituksena on velvoittaa jäsenvaltiot toteuttamaan toimia, joiden avulla mahdollistetaan juomaveden vapaa saatavuus ja käyttö, tarjotaan vettä käyttöön kaikissa julkisissa tiloissa sekä varmistetaan heikoimmassa asemassa olevien ja syrjäytyneiden ryhmien vedensaanti, tietyissä tapauksissa tai maissa saattaa herätä kysymys toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden noudattamisesta. Tämä johtuu siitä, että tavoitteet on jo saavutettu riittävällä tavalla jäsenvaltio-, alue- tai paikallistasolla, koska asiaa koskeva sääntely on riittävää. Siksi onkin kyseenalaista, missä määrin EU-tasolla on enää tarvetta lisätoimiin ja missä määrin tavoitteet voitaisiin saavuttaa paremmin unionin tasolla.

Erityistä

14.

toteaa, että säännöksissä ei oteta huomioon vesilähteitä, jotka tuottavat alle 10 m3 päivässä tai joista otetaan vettä alle 50 henkilön tarpeisiin, jollei vettä tarjota osana kaupallista tai julkista toimintaa. On syytä vaatia, että näitä vesilähteitä käyttäville kuluttajille on tarjottava samanlaatuista juomavettä ja samantasoista terveydensuojelua kuin käsiteltävänä olevassa direktiivissä edellytetään. Heikomman terveydensuojelun välttämiseksi komissiota kehotetaan sääntelemään myös näitä vesilähteitä oikeasuhteisella tavalla ja antamaan jäsenvaltioille mahdollisuus poiketa direktiivin säännöksistä, jos ei ole odotettavissa, että raja-arvot ylittyvät.

15.

katsoo, että alle 500 m3 vuorokaudessa toimittaviin juomaveden toimittajiin sovellettavien raportointia ja seurantatiheyttä koskevien vaatimusten on oltava oikeasuhteisia ja tarkoituksenmukaisia. Jäsenvaltioilla tulee olla mahdollisuus soveltaa poikkeuksia säännöksistä, jos raja-arvojen ylityksiä ei ole odotettavissa.

16.

katsoo, että 2 artiklassa tulee määritellä ja luetella kaikki direktiivissä tarkoitetut erikokoiset veden toimittajat ja vesilähteet.

17.

katsoo, että terveysnäkökulmasta tehtävän muuttujien arvojen arvioinnin perustaksi on johdonmukaisesti otettava juomaveden laatua koskevat WHO:n suuntaviivat. Muuttujien arvot perustuvat saatavilla olevaan tieteelliseen tietoon ja tietämykseen, niissä otetaan huomioon varovaisuusperiaate, ja niiden avulla varmistetaan korkeatasoinen terveydensuojelu siten, että ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä voi käyttää turvallisesti koko elämän ajan.

18.

toteaa, ettei komission ehdotuksessa määritellä käsitettä ”varovaisuusperiaatteen mukaiset vertailuarvot”. Juomaveden laatua koskeviin WHO:n suuntaviivoihin liittyvää arviointia ei ole perusteltu ymmärrettävästi, mikä saattaa aiheuttaa epävarmuutta juomaveden laadusta kuluttajien keskuudessa ja vaikuttaa kielteisesti siihen, pidetäänkö juomavettä hyväksyttävänä.

19.

kritisoi sitä, että ehdotetussa direktiivissä asetetaan WHO:n suosittamia arvoja alhaisempia muuttujien arvoja. Tämä on ristiriidassa muihin säänneltyihin muuttujiin sovelletun menettelytavan kanssa, sillä ne perustuvat WHO:n esittämiin ohjearvoihin. Tämä aiheuttaa kuluttajissa epävarmuutta ja pelkoa paitsi lähtökohtana olevasta terveydensuojelun tasosta myös tietyn aineen merkityksestä terveyden kannalta. Kumpaakaan asiaa ei voida selittää kuluttajille täysin ymmärrettävästi. Kuluttajien luottamuksen heikkeneminen saattaa jatkossa pikemminkin edistää pulloveden kulutusta, mikä olisi ehdotetun direktiivin tavoitteen vastaista.

20.

korostaa, että ihmisten käyttöön tarkoitetussa juomavedessä olevien mikromuovien mahdolliset haittavaikutukset herättävät yhä suurempaa huolta. Tarvitaankin lisää tutkimusta, jotta saadaan selville, miten kyseiset aineet tarkkaan ottaen vaikuttavat, ja jotta voidaan laatia luotettavia ja tehokkaita mittausmenetelmiä. Komitean mielestä on kuitenkin tärkeää antaa jäsenvaltioille ja veden toimittajille mahdollisuus valvoa mahdollisimman pitkälle mikromuovin esiintymistä, ja se kehottaa komissiota tukemaan asiaa koskevia tutkimustoimia.

21.

ei ole samaa mieltä siitä, että jokainen muuttujien arvoista poikkeaminen on 12 artiklan 3 kohdan mukaisesti heti katsottava vaaraksi. Terveydelle aiheutuva vaara määräytyy ennemminkin tapauskohtaisesti sen mukaan, kuinka paljon arvot ylittyvät. Lisäksi WHO:n ennalta ehkäisevässä terveyslähtöisessä lähestymistavassa kiinnitetään huomiota veden jakamiseen ja varmistetaan siten oikeasuhteisin keinoin, että muuttujien arvon ylittyessä juomavesihuolto on väliaikaisesti turvattu ilman terveydellisiä haittoja. Ennalta varautumisen periaate on direktiivin 98/83/EY keskeinen osatekijä, ja ehdotetun direktiivin mukaan siitä luovuttaisiin tulevaisuudessa. Käytännössä juomaveden toimittajat eivät muuttujien arvon ylittyessä yleensä edes pysty toteuttamaan sellaisia toimenpiteitä, jotka vaikuttaisivat heti kaikilta osin, tai järjestämään välittömästi vaihtoehtoista vesihuoltoa. Kuluttajat voisivat pitää juomaveden laatua huonona, ja luottamuksen heikkeneminen voisi lisätä pullotetun veden kulutusta, mikä olisi ehdotetun direktiivin tavoitteen vastaista. Komissiota kehotetaankin ottamaan direktiivin 98/83/EY 9 artikla ”Poikkeukset” takaisin ehdotettuun direktiiviin.

22.

katsoo, että koska julkisen vesihuollon toimittaman juomaveden asbestipitoisuuden seurantaa varten ei ole EU- tai jäsenvaltiotason ohjeita, liitteen I mukaiset osoitinmuuttujat tulisi ottaa käyttöön ennaltaehkäisevän terveydensuojelun periaatteiden mukaisesti. Liitteessä on esitetty laitekohtaisia ja teknisiä muuttujia ja muuttujien arvoja, joiden avulla voidaan estää asbestikuitujen mahdollinen irtoamisen veden syövyttävän vaikutuksen johdosta. Lisäksi olisi toteutettava kannustintoimenpiteitä asbestisementtiputkien korvaamiseksi muilla soveltuvilla materiaaleilla, sillä asbestisementti on ongelmallista maanjäristysten tai muiden vastaavien ilmiöiden aiheuttamien maanvyörymien sattuessa.

23.

ei kannata komission ehdotusta poistaa osoitinmuuttujat liitteestä I ja kehottaakin tätä sisällyttämään direktiivin 98/83/EY liitteessä I olevassa C osassa esitetyt osoitinmuuttujat takaisin ehdotetun direktiivin liitteeseen I muuttujien arvoineen. Osoitinmuuttujat asettavat juomavedelle hajuun, makuun ja käsittelymenetelmiin liittyviä hygieenisiä vaatimuksia. Osoitinmuuttujien arvoista poikkeaminen vaikuttaa sekä veden laatuun että siihen, onko vesi kuluttajien mielestä hyväksyttävää, mikä taas saattaa johtaa pulloveden kulutuksen lisääntymiseen. Tämä olisi ehdotetun direktiivin tavoitteen vastaista.

24.

ei kannata komission ehdotusta säätää juomaveden kanssa kosketuksissa olevia materiaaleja koskevista vaatimuksista vastaisuudessa rakennustuoteasetuksella (EU) N:o 305/2011. Rakennustuotteiden ohella veteen voi irrota aineita myös muista käytetyistä materiaaleista. Tämä heikentäisi juomaveden laatua ja siten laskisi kuluttajien terveyden suojelun korkeaa tasoa, sillä asetuksessa (EU) N:o 305/2011 ei toistaiseksi säädetä juomaveden kanssa kosketuksissa oleville materiaaleille ja tuotteille asetettavien hygieniaan ja terveyteen liittyvien perusvaatimusten tarpeellisesta yhdenmukaistamisesta (liitteessä I olevan 3 kohdan e alakohta). Toistaiseksi ei myöskään ole olemassa yhdenmukaistettuja standardeja terveyden kannalta merkityksellisiin vaatimuksiin liittyvistä testauskriteereistä ja suoritussisällöistä, eivätkä valmistajat pysty laatimaan ja esittämään asiaa koskevia suoritustasoilmoituksia. Lisäksi markkinoille saatettujen CE-merkittyjen rakennustuotteiden kohdalla ei ole selvää, käykö (esim. mekaanista lujuutta koskevasta) suoritustasoilmoituksesta ilmi se, ettei ihmisten terveydelle aiheudu vaaraa myöskään siksi, että tuotteesta kulkeutuisi aineita juomaveteen.

25.

katsoo, että kaikkien juomaveden kanssa kosketuksissa olevien materiaalien ja tuotteiden testaaminen ja sääntely on hoidettava EU:n juomavesidirektiivin puitteissa direktiivissä asetettujen vaatimusten pohjalta ja minimointisääntöä ja varovaisuusperiaatetta noudattaen. Näin varmistetaan, ettei juomaveden laatuun liittyvä terveydensuojelun taso heikkene. Tuotteista peräisin olevien aineiden kulkeutumisesta juomaveteen on jo saatavilla todennettua tietoa neljän jäsenvaltion sopiman järjestelmän (4MS-aloite) kautta. Järjestelmästä on ilmoitettu, ja se tarjoaa toimivaksi osoittautuneen perustan yhtenäiselle Euroopan laajuiselle järjestelmälle juomaveden kanssa kosketuksissa olevien materiaalien testaamiseksi ja arvioimiseksi.

---

(1)  Minnesotan yliopiston ja New Yorkin osavaltion yliopiston tutkimuksiin perustuva Orb media -järjestön raportti, maaliskuu 2018.

(2)  Toistetaan Euroopan parlamentin ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan (ENVI) 27. maaliskuuta 2018 hyväksymässä mietintöluonnoksessa (2018/2035 (INI)) esitetty kehotus.