ISSN 1977-1053 |
||
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 238 |
|
Suomenkielinen laitos |
Tiedonantoja ja ilmoituksia |
61. vuosikerta |
Sisältö |
Sivu |
|
|
||
|
|
I Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot |
|
|
PÄÄTÖSLAUSELMAT |
|
|
Euroopan parlamentti |
|
|
Tiistai 13. joulukuuta 2016 |
|
2018/C 238/01 |
||
2018/C 238/02 |
||
2018/C 238/03 |
||
|
Keskiviikko 14. joulukuuta 2016 |
|
2018/C 238/04 |
||
2018/C 238/05 |
||
2018/C 238/06 |
||
2018/C 238/07 |
||
2018/C 238/08 |
||
|
Torstai 15. joulukuuta 2016 |
|
2018/C 238/09 |
||
2018/C 238/10 |
||
2018/C 238/11 |
Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. joulukuuta 2016 joukkohaudoista Irakissa (2016/3028(RSP)) |
|
2018/C 238/12 |
||
2018/C 238/13 |
||
2018/C 238/14 |
||
2018/C 238/15 |
||
2018/C 238/16 |
|
III Valmistelevat säädökset |
|
|
EUROOPAN PARLAMENTTI |
|
|
Tiistai 13. joulukuuta 2016 |
|
2018/C 238/17 |
||
2018/C 238/18 |
||
2018/C 238/19 |
||
|
Keskiviikko 14. joulukuuta 2016 |
|
2018/C 238/20 |
||
2018/C 238/21 |
||
2018/C 238/22 |
||
2018/C 238/23 |
||
2018/C 238/24 |
||
2018/C 238/25 |
||
2018/C 238/26 |
||
2018/C 238/27 |
||
2018/C 238/28 |
||
2018/C 238/29 |
||
2018/C 238/30 |
||
2018/C 238/31 |
||
|
Torstai 15. joulukuuta 2016 |
|
2018/C 238/32 |
Käytettyjen merkkien selitykset
(Menettely määräytyy säädösesityksessä ehdotetun oikeusperustan mukaan.) Parlamentin tarkistukset: Uusi teksti merkitään lihavoidulla kursiivilla . Poistot ilmaistaan joko merkillä ▌tai yliviivauksella. Tekstiä korvattaessa muutosmerkinnät tehdään siten, että uusi teksti lihavoidaan ja kursivoidaan ja korvattava teksti poistetaan tai viivataan yli. |
FI |
|
6.7.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 238/1 |
EUROOPAN PARLAMENTTI
ISTUNTOKAUSI 2016–2017
Istunnot 12.–15. joulukuuta 2016
Tämän istunnon pöytäkirja on julkaistu virallisessa lehdessä EUVL C 387, 16.11.2017.
HYVÄKSYTYT TEKSTIT
I Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot
PÄÄTÖSLAUSELMAT
Euroopan parlamentti
Tiistai 13. joulukuuta 2016
6.7.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 238/2 |
P8_TA(2016)0485
Perusoikeuksien tilanne Euroopan unionissa vuonna 2015
Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. joulukuuta 2016 perusoikeuksien tilanteesta Euroopan unionissa vuonna 2015 (2016/2009(INI))
(2018/C 238/01)
Euroopan parlamentti, joka
— |
ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT), |
— |
ottaa huomioon 7. joulukuuta 2000 allekirjoitetun Euroopan unionin perusoikeuskirjan, josta annettiin juhlallinen julistus 12. joulukuuta 2007 Strasbourgissa ja joka tuli voimaan yhdessä Lissabonin sopimuksen kanssa joulukuussa 2009, |
— |
ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien (YK) yleiskokouksessaan vuonna 1948 hyväksymän ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen, |
— |
ottaa huomioon YK:n perussopimukset ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi sekä YK:n perussopimusten mukaisten elinten oikeuskäytännön, |
— |
ottaa huomioon 13. joulukuuta 2006 New Yorkissa tehdyn vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen, jonka EU ratifioi 23. joulukuuta 2010, |
— |
ottaa huomioon YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien komitean lokakuussa 2015 hyväksymät loppuhuomiot, |
— |
ottaa huomioon New Yorkissa 20. marraskuuta 1989 tehdyn YK:n yleissopimuksen lapsen oikeuksista, |
— |
ottaa huomioon seuraavat YK:n lapsen oikeuksien komitean esittämät yleiset huomiot: nro 6 (2005) ilman huoltajaa olevien ja huoltajastaan eroon joutuneiden lasten kohtelusta alkuperämaan ulkopuolella, nro 7 (2005) lapsen oikeuksien toteuttamisesta varhaislapsuudessa, nro 9 (2006) vammaisten lasten oikeuksista, nro 10 (2007) lasten oikeudesta nuoriso-oikeusjärjestelmään, nro 12 (2009) lapsen oikeudesta tulla kuulluksi, nro 13 (2011) lapsen oikeudesta elää vapaana kaikista väkivallan muodoista sekä nro 14 (2013) lapsen oikeudesta saada etunsa otetuksi ensisijaisesti huomioon, |
— |
ottaa huomioon kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan YK:n yleissopimuksen vuodelta 1979 ja Pekingin toimintaohjelman; ottaa huomioon suosituksista komissiolle naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnasta 25. helmikuuta 2014 antamansa päätöslauselman (1), komission tiedonannosta ”Nollatoleranssi naisten sukuelinten silpomiseen”6. helmikuuta 2014 antamansa päätöslauselman (2) sekä naisiin ja tyttöihin kohdistuvan kaikenlaisen väkivallan, myös sukuelinten silpomisen, ehkäisystä ja torjunnasta 5. kesäkuuta 2014 annetut neuvoston päätelmät, |
— |
ottaa huomioon pakolaisten oikeusasemaa koskevan vuoden 1951 YK:n yleissopimuksen ja siihen vuonna 1967 liitetyn pöytäkirjan, |
— |
ottaa huomioon vuonna 1990 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksista, |
— |
ottaa huomioon vuonna 1949 tehdyn ihmisten kaupan ja toisten prostituutiosta hyötymisen tukahduttamista koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen, |
— |
ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston (OHCHR) vahvistamat ihmisoikeuksia kansainvälisillä rajoilla koskevat suositeltavat periaatteet ja suuntaviivat, |
— |
ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien totuuden, oikeuden, korvausten ja uusiutumattomuuden takaamisen erityisraportoijan 22. heinäkuuta 2014 laatiman raportin, |
— |
ottaa huomioon ikääntymistä koskevaa Madridin kansainvälistä toimintaohjelmaa varten laaditun alueellisen täytäntöönpanon strategian vuodelta 2002, |
— |
ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen antaman päätöslauselman nro 48/134 liitteessä esitetyt periaatteet kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden asemasta (niin kutsutut Pariisin periaatteet), |
— |
ottaa huomioon ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen (ECHR), Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön, erityisesti asiat 18766/11 ja 36030/11, sekä Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen, ministerikomitean, ihmisoikeusvaltuutetun sekä Venetsian komission yleissopimukset, suositukset, päätöslauselmat ja selonteot, |
— |
ottaa huomioon Euroopan neuvoston yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (Istanbulin yleissopimus), |
— |
ottaa huomioon kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan Euroopan neuvoston puiteyleissopimuksen ja alueellisia kieliä ja vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan, |
— |
ottaa huomioon Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen päätöslauselman 1985 (2014) kansallisten vähemmistöjen tilanteesta ja oikeuksista Euroopassa, |
— |
ottaa huomioon demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta koskevan Euroopan neuvoston peruskirjan, |
— |
ottaa huomioon Euroopan neuvoston yleissopimuksen ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta, |
— |
ottaa huomioon rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta 29. kesäkuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/43/EY (3), |
— |
ottaa huomioon jäsenvaltioissa toteutettavista romanien integraatiota edistävistä tuloksellisista toimenpiteistä 9. joulukuuta 2013 annetun neuvoston suosituksen (4), |
— |
ottaa huomioon rikoksesta epäiltyjä tai syytettyjä lapsia koskevista menettelytakeista rikosoikeudellisissa menettelyissä 11. toukokuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/800 (5), |
— |
ottaa huomioon rasismin ja muukalaisvihan tiettyjen muotojen ja ilmaisujen torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin 28. marraskuuta 2008 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2008/913/YOS (6), |
— |
ottaa huomioon yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27. marraskuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY (7), |
— |
ottaa huomioon miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla 13. joulukuuta 2004 annetun neuvoston direktiivin 2004/113/EY (8), |
— |
ottaa huomioon miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa 5. heinäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/54/EY (9), |
— |
ottaa huomioon audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan 10. maaliskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/13/EU (10) sekä heinä-syyskuussa 2015 pidetyn komission julkisen kuulemistilaisuuden tulokset, |
— |
ottaa huomioon ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta sekä ihmiskaupan uhrien suojelemisesta ja neuvoston puitepäätöksen 2002/629/YOS korvaamisesta 5. huhtikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/36/EU (11), |
— |
ottaa huomioon lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta ja neuvoston puitepäätöksen 2004/68/YOS korvaamisesta 13. joulukuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/93/EU (12), |
— |
ottaa huomioon rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä neuvoston puitepäätöksen 2001/220/YOS korvaamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/29/EU (13), |
— |
ottaa huomioon syytettyjen ja epäiltyjen henkilöiden prosessuaalisista oikeuksista rikosoikeudellisissa menettelyissä annetut direktiivit, |
— |
ottaa huomioon joulukuussa 2015 hyväksytyn tietosuojapaketin, |
— |
ottaa huomioon Euroopan raja- ja rannikkovartioston perustamisesta 14. syyskuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1624 (14) sekä 26. kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/32/EU (15) (turvapaikkamenettelyjä koskeva direktiivi), |
— |
ottaa huomioon 15. ja 16. maaliskuuta 2002 Barcelonassa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät, |
— |
ottaa huomioon neuvoston päätelmien yhteydessä 7. maaliskuuta 2011 hyväksytyn Euroopan tasa-arvosopimuksen vuosiksi 2011–2020, |
— |
ottaa huomioon 15. kesäkuuta 2011 annetut neuvoston päätelmät varhaiskasvatuksesta, |
— |
ottaa huomioon 5. ja 6. kesäkuuta 2014 kokoontuneen oikeus- ja sisäasioiden neuvoston päätelmät maahanmuuttajien kotouttamispolitiikasta Euroopan unionissa, |
— |
ottaa huomioon 19. kesäkuuta 2015 annetut neuvoston päätelmät ”Naisten ja miesten yhtäläiset tulonsaantimahdollisuudet: sukupuolten välisten eläke-erojen poistaminen”, |
— |
ottaa huomioon 7. joulukuuta 2015 annetun EU:n puheenjohtajakolmikon julistuksen sukupuolten tasa-arvosta, |
— |
ottaa huomioon 16. kesäkuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät HLBTI-henkilöiden tasa-arvosta, |
— |
ottaa huomioon neuvoston päätelmät ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevasta toimintasuunnitelmasta 2015–2019, |
— |
ottaa huomioon Pariisin julkilausuman kansalaisuutta ja yhteisiä vapauden, suvaitsevaisuuden ja syrjimättömyyden arvoja edistävään koulutukseen myötävaikuttamisesta, |
— |
ottaa huomioon ulkoasiainneuvoston 24. kesäkuuta 2013 hyväksymät suuntaviivat homo- ja biseksuaalien, transihmisten sekä intersukupuolisten henkilöiden (HLBTI) kaikkien ihmisoikeuksien edistämiseksi ja suojelemiseksi, |
— |
ottaa huomioon ihmisoikeuksien puolustajia koskevat EU:n suuntaviivat, |
— |
ottaa huomioon Eurobarometri-tutkimuksen ”Syrjintä EU:ssa 2015”, |
— |
ottaa huomioon komission tiedonannon ”Uusi EU:n toimintakehys oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseksi” (COM(2014)0158) ja neuvoston päätelmät oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen varmistamisesta, |
— |
ottaa huomioon komission ”List of Actions to advance LGBTI Equality” -luettelon, |
— |
ottaa huomioon komission kertomuksen naisten ja miesten tasa-arvosta Euroopan unionissa 2015 (SWD(2016)0054), |
— |
ottaa huomioon komission tiedonannon aiheesta ”Toimintasuunnitelma kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista varten” (COM(2016)0377), |
— |
ottaa huomioon Eurooppa 2020 -strategian ja erityisesti sen köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa koskevat tavoitteet, |
— |
ottaa huomioon OECD:n / Euroopan unionin julkaisun (2015) ”Indicators of Immigration Integration 2015 – Settling In”, |
— |
ottaa huomioon komission tiedonannon ”Kasvua ja yhteenkuuluvuutta tukevat sosiaaliset investoinnit” (COM(2013)0083) ja sen 20. helmikuuta 2013 antaman suosituksen 2013/112/EU ”Investoidaan lapsiin – murretaan huono-osaisuuden kierre”, |
— |
ottaa huomioon 29. toukokuuta 2013 annetun komission kertomuksen ”Barcelonan tavoitteet: Pienten lasten hoitopalvelujen kehittäminen Euroopassa kestävän ja osallistavan kasvun edistämiseksi” (COM(2013)0322), |
— |
ottaa huomioon ihmiskaupan hävittämiseen tähtäävän EU:n strategian (2012–2016) (COM(2012)0286) ja erityisesti järjestelyt, jotka koskevat lastensuojelujärjestelmiä koskevien suuntaviivojen laatimisen rahoittamista sekä parhaiden käytänteiden vaihtoa, |
— |
ottaa huomioon komission tiedonannon ”EU:n puitekehys vuoteen 2020 ulottuville romanien kansallisille integrointistrategioille” (COM(2011)0173) ja 24. kesäkuuta 2011 annetut neuvoston päätelmät, |
— |
ottaa huomioon komission tiedonannon ”Eteneminen romanien integraatiota edistävien kansallisten strategioiden täytäntöönpanossa” (COM(2013)0454), |
— |
ottaa huomioon EU:n perusoikeuskirjan soveltamista koskevan komission kertomuksen vuodelta 2015 (COM(2016)0265) sekä siihen liittyvät työasiakirjat, |
— |
ottaa huomioon vuonna 2013 laaditun EU:n kansalaisuutta käsittelevän komission kertomuksen ”EU:n kansalaiset: sinun oikeutesi, sinun tulevaisuutesi” (COM(2013)0269), |
— |
ottaa huomion komission tiedonannon aiheesta ”Romanien integraatiota edistäviä kansallisia strategioita koskevan EU:n puitekehyksen ja jäsenvaltioissa toteutettavista romanien integraatiota edistävistä tuloksellisista toimenpiteistä annetun neuvoston suosituksen täytäntöönpanoa koskeva arviointi – 2016” (COM(2016)0424), |
— |
ottaa huomioon komission korruptiontorjuntakertomuksen (COM(2014)0038), |
— |
ottaa huomioon Euroopan muuttoliikeagendan (COM(2015)0240), |
— |
ottaa huomioon Euroopan turvallisuusagendan (COM(2015)0185), |
— |
ottavat huomioon vuonna 2015 järjestetyn perusoikeuksia koskevan komission vuosiseminaarin päätelmät, |
— |
ottaa huomioon vuoden 2016 perusoikeuksia koskevan vuotuisen keskustelutilaisuuden ”Moniarvoiset tiedotusvälineet ja demokratia” pohjaksi tarkoitetun julkisen kuulemistilaisuuden tulokset, |
— |
ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvoston direktiiviksi uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta (COM(2008)0426), |
— |
ottaa huomioon komission ehdotuksen EU:n liittymisestä Euroopan neuvoston Istanbulin yleissopimukseen, |
— |
ottaa huomioon 12. joulukuuta 2013 antamansa päätöslauselman kansallisten romaneja koskevien integrointistrategioiden täytäntöönpanossa edistymisestä (16), |
— |
ottaa huomioon 4. helmikuuta 2014 antamansa päätöslauselman homofobian ja seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin perustuvan syrjinnän vastaisesta EU:n etenemissuunnitelmasta (17), |
— |
ottaa huomioon sukupuolten tasa-arvoa koskevat eri päätöslauselmansa, |
— |
ottaa huomioon 12. syyskuuta 2013 antamansa päätöslauselman ilman huoltajaa olevien alaikäisten tilanteesta EU:ssa (18), |
— |
ottaa huomioon perusoikeuksista ja ihmisoikeuksista antamansa päätöslauselmat, erityisesti 8. syyskuuta 2015 antamansa viimeisimmän päätöslauselman perusoikeuksien tilanteesta Euroopan unionissa (2013–2014) (19), |
— |
ottaa huomioon maahanmuuttoa käsittelevät päätöslauselmansa, erityisesti viimeisimmän, 12. huhtikuuta 2016 annetun päätöslauselman Välimeren tilanteesta ja tarpeesta kokonaisvaltaiselle EU:n lähestymistavalle muuttoliikkeeseen (20), |
— |
ottaa huomioon 8. kesäkuuta 2005 antamansa päätöslauselman vähemmistöjen suojelusta ja syrjinnän vastaisista politiikoista laajentuneessa Euroopan unionissa (21), |
— |
ottaa huomioon 27. marraskuuta 2014 antamansa päätöslauselman YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 25. vuosipäivästä (22), |
— |
ottaa huomioon 11. syyskuuta 2013 antamansa päätöslauselman uhanalaisista eurooppalaisista kielistä ja kielellisestä monimuotoisuudesta Euroopan unionissa (23), |
— |
ottaa huomioon 15. huhtikuuta 2015 antamansa päätöslauselman kansainvälisen romanien päivän johdosta – mustalaisvastaisuus Euroopassa ja romanien toisen maailmansodan aikaisen kansanmurhan tunnustaminen EU:ssa (24), |
— |
ottaa huomioon 21. toukokuuta 2013 antamansa päätöslauselman EU:n perusoikeuskirjasta: tiedotusvälineiden vapauden yleiset edellytykset EU:ssa (25), |
— |
ottaa huomioon 25. lokakuuta 2016 antamansa päätöslauselman suosituksista komissiolle demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevan EU:n järjestelmän perustamisesta (26), |
— |
ottaa huomioon Euroopan oikeusasiamiehen päätöksen Euroopan komissiota koskevan oma-aloitteisen tutkinnan OI/8/2014/AN päättämisestä, |
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen lausunnon 2/2013, joka koskee ehdotusta sopimukseksi Euroopan unionin liittymisestä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn yleissopimukseen, |
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen päätökset ja oikeuskäytännön sekä kansallisten tuomioistuinten oikeuskäytännön, joissa perusoikeuskirjaa pidetään yhtenä viitteenä kansallisen lain tulkinnassa erityisesti asioissa C-83/14, C-360/10, C-70/10, C-390/12, C-199/12, C-200/12, C-201/12, C-404/15, C-659/15 ja C-362/14, |
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeusviraston laatiman perusoikeuksia koskevan vuoden 2016 kertomuksen, |
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeusviraston laatiman käsikirjan lapsen oikeuksia koskevasta EU:n lainsäädännöstä (2015), |
— |
ottaa huomioon oikeuslaitoksen lapsiystävällisyyttä ja ammattilaisten näkemyksiä ja kokemuksia kymmenessä jäsenvaltiossa koskevan Euroopan unionin perusoikeusviraston vuonna 2015 toteuttaman tutkimuksen ”Child-friendly justice – Perspectives and experiences of professionals on children's participation in civil and criminal judicial proceedings in 10 EU Member States”, |
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeusviraston vuonna 2015 laatiman kertomuksen ”Vammaisiin lapsiin kohdistuva väkivalta: lainsäädäntö, toimintalinjat ja ohjelmat Euroopan unionissa”, |
— |
ottaa huomioon HLBTI-ihmisiä Euroopan unionissa koskevan perusoikeusviraston tutkimuksen ”EU LGBT Survey” (2013), tutkimuksen tuloksista laadittua vertailuanalyysiä koskevan kertomuksen ”Being Trans in the EU – Comparative analysis of the EU LGBT survey data” (2014) ja intersukupuolisten perusoikeustilannetta tarkastelevan painopisteasiakirjan ”Fundamental Rights Situation of Intersex people” (2015), |
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeusviraston laatiman kertomuksen ”Naisiin kohdistuva väkivalta: EU:n laajuinen tutkimus”, |
— |
ottaa huomioon antisemitismiä ja sitä koskevaa tietoa tarkastelevan Euroopan unionin perusoikeusviraston tutkimuksen ”Antisemitism – Overview of data available in the European Union 2004–2015”, |
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeusviraston vertailevan oikeudellisen analyysin ”Suoja seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin ja sukupuoliominaisuuksiin perustuvaa syrjintää vastaan EU:ssa”, |
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeusviraston EU:n vähemmistöjä ja syrjintää koskevat selvitykset ja romaneja koskevan tutkimuksen, |
— |
ottaa huomioon Euroopan tasa-arvoinstituutin vuoden 2015 tasa-arvoindeksin ja työ-, perhe- ja yksityiselämän yhteensovittamisesta Euroopan unionissa vuonna 2015 laaditun katsauksen ”Reconciliation of work, family and private life in the European Union: Policy review”, |
— |
ottaa huomioon naisiin kohdistuvaa väkivaltaa EU:ssa koskevien tietojen ja resurssien määrittämistä ja kartoittamista koskevan Euroopan tasa-arvoinstituutin tutkimuksen ”Study to identify and map existing data and resources on sexual violence against women in the EU”, |
— |
ottaa huomioon Europolin vuonna 2016 antaman tilanneraportin ihmiskaupasta Euroopan unionissa, |
— |
ottaa huomioon vuonna 2015 laaditun Eurostatin ihmiskaupparaportin, |
— |
ottaa huomioon Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) työaikaa ja työelämän tasapainottamista koskevan tutkimuksen ”Working time and work-life balance in a life course perspective” (2013), lasten ja huollettavien hoidon vaikutusta nuorten työntekijöiden uriin koskevan tutkimuksen ”Caring for children and dependants: Effect on careers of young workers” (2013), työn ja lastenhoidon yhteensovittamista koskevan tutkimuksen ”Working and caring: Reconciliation measures in times of demographic change” (2015), |
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun toukokuussa 2015 tekemän sukupuolten tasa-arvoa työssä ja ammatissa koskevan tutkimuksen ”Gender equality in employment and occupation – Directive 2006/54/EC, European Implementation Assessment”, |
— |
ottaa huomioon sukupuolen ja vammaisuuden leikkauskohdan synnyttämästä syrjinnästä laaditun Euroopan parlamentin sisäasioiden pääosaston tutkimuksen ”Discrimination Generated by the Intersection of Gender and Disability”, |
— |
ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan kuulemistilaisuuden, joka koski perusoikeuksia ja joka järjestettiin 16. kesäkuuta 2016, |
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan, |
— |
ottaa huomioon kansalaisvapauksien ja oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön sekä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan, naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan ja vetoomusvaliokunnan lausunnot (A8-0345/2016), |
A. |
toteaa, että on tärkeää suojella kaikkia perusoikeuksia; toteaa, että Euroopan unionin perusoikeuskirja on sisällytetty kokonaisuudessaan perussopimuksiin; ottaa huomioon, että perusoikeuksia loukataan edelleen toistuvasti unionissa ja sen jäsenvaltioissa, kuten käy ilmi komission, perusoikeusviraston, Euroopan neuvoston, YK:n ja kansalaisjärjestöjen raporteista; |
B. |
ottaa huomioon, että Euroopan unioni on yhteisö, jonka perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina; |
C. |
toteaa, että oikeusvaltio on Euroopan liberaalin demokratian selkäranka ja yksi unionin perusperiaatteista, jotka perustuvat kaikkien jäsenvaltioiden yhteisiin perustuslaillisiin perinteisiin, ja että oikeusvaltion kunnioittaminen on perussopimuksissa ja kansainvälisessä oikeudessa vahvistettujen perusoikeuksien ja velvollisuuksien edellytys; |
D. |
katsoo, että vastatessaan nykyisiin haasteisiin EU:n ja jäsenvaltioiden olisi ylläpidettävä näitä arvoja ja pantava ne täytäntöön kaikissa toteuttamissaan toimissa; ottaa huomioon, että tapa, jolla oikeusvaltion periaatetta toteutetaan kansallisesti, on keskeisessä asemassa varmistettaessa keskinäistä luottamusta jäsenvaltioissa ja niiden oikeusjärjestelmissä; toteaa, että komission on SEU-sopimuksen 17 artiklan nojalla varmistettava perussopimusten soveltaminen; |
E. |
ottaa huomioon, että EU:n toimielimet ovat jo käynnistäneet menettelyjä niin kutsutun Kööpenhaminan dilemman ratkaisemiseksi; toteaa, että viimeaikaiset tapahtumat ovat osoittaneet, että välineitä ja prosesseja, joilla varmistetaan perussopimusten periaatteiden ja arvojen täysimääräinen ja oikea soveltaminen, on tarkistettava ja yhdennettävä ja että olisi kehitettävä tehokas mekanismi jäljellä olevien ongelmakohtien korjaamiseksi ja sen varmistamiseksi, että perussopimuksen periaatteita ja arvoja noudatetaan kaikkialla unionissa; katsoo, että mekanismin olisi oltava näyttöön perustuva, objektiivinen, syrjimätön ja tasavertaisesti arvioiva, toissijaisuus-, tarpeellisuus- ja suhteellisuusperiaatteita noudattava ja sitä olisi sovellettava sekä unionin jäsenvaltioihin että sen toimielimiin ja sen olisi perustuttava vaiheittaiseen lähestymistapaan, johon sisältyy sekä ennalta ehkäiseviä että korjaavia toimenpiteitä; |
F. |
toteaa, että Euroopan unioni on sitoutunut kunnioittamaan tiedotusvälineiden vapautta ja moniarvoisuutta sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjassa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa vahvistettua tiedonsaantia ja sananvapautta koskevaa oikeutta; |
G. |
toteaa, että maahanmuutto on osa EU:n nykyisyyttä ja tulevaisuutta ja yksi aikamme suurimmista haasteista, sillä se vaatii EU:ta ja sen jäsenvaltioita noudattamaan kansainvälisiä humanitaarisia velvoitteitaan ja on mahdollisuus demografisista syistä, ja että se edellyttää tulevaisuuteen suuntautuvaa ratkaisua sekä lyhyen ja keskipitkän kriisinhallinnan että integrointia ja sosiaalista osallisuutta koskevan pitkän aikavälin politiikan kannalta; |
H. |
toteaa, että turvapaikkaoikeus taataan vuonna 1951 tehdyssä pakolaisten oikeusasemaa koskevassa yleissopimuksessa (Geneven yleissopimus) sekä sen 31. tammikuuta 1967 hyväksytyssä lisäpöytäkirjassa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa; |
I. |
ottaa huomioon, että komissio teki vuoden 2015 syyskuun ja joulukuun välisenä aikana 48 rikkomispäätöstä jäsenvaltioita vastaan, koska ne eivät olleet saattaneet Euroopan yhteistä turvapaikkajärjestelmää täysin osaksi kansallista lainsäädäntöään eivätkä panneet sitä täytäntöön; |
J. |
toteaa, että Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön mukaan ainakin 3 771 ihmistä kuoli tai katosi vuonna 2015 yrittäessään päästä turvalliseen paikkaan Euroopassa ja että kahdenkymmenen viime vuoden aikana kuolleiden ja kadonneiden kokonaismäärä on yli 30 000; |
K. |
toteaa, että terroriteot ovat yksi vakavimmista perusoikeuksien ja -vapauksien rikkomuksista; katsoo, että on otettava käyttöön asianmukaisia välineitä unionin kansalaisten ja asukkaiden suojelemiseksi ja jotta tällaisiin rikkomuksiin voidaan vastata yksiselitteisesti sekä torjua niitä oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti; |
L. |
toteaa, että Charlie Hebdo -satiirilehden kahdeksan toimittajan murha 7. tammikuuta 2015 oli yritys hyökätä tiedotusvälineiden vapautta, sananvapautta ja taiteen vapautta vastaan Euroopan unionissa; |
M. |
toteaa, että on olennaista, että kaikissa jäsenvaltioiden ja EU:n toteuttamissa toimenpiteissä noudatetaan perusoikeuksia ja kansalaisoikeuksia, mukaan luettuina yksityiselämän ja perhe-elämän kunnioittaminen, oikeus vapauteen ja turvallisuuteen, oikeus henkilötietojen suojaan, syyttömyysolettama ja oikeus puolustukseen, oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus sekä ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus; toteaa, että turvatoimien tehokas demokraattinen valvonta on erittäin tärkeää; toteaa, että unionin kansalaisten turvallisuuden yhteydessä on suojeltava heidän oikeuksiaan ja vapauksiaan; toteaa, että nämä kaksi periaatetta ovat hyvinkin mitalin kaksi eri puolta; |
N. |
toteaa, että Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettujen oikeuksien rajoituksiin sovelletaan suhteellisuus- ja tarpeellisuusperiaatetta perusoikeuskirjan 52 artiklan mukaisesti; |
O. |
toteaa, että tiedustelupalveluja koskevaa jäsenvaltioiden toimivaltaa on kunnioitettava SEUT-sopimuksen 72 artiklan mukaisesti; |
P. |
toteaa, että tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista 8. kesäkuuta 2000 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2000/31/EY (27) ja erityisesti sen 15 artiklan 1 kohdassa todetaan, että jäsenvaltiot eivät saa asettaa palvelun tarjoajille palvelujen toimittamisen osalta yleistä velvoitetta valvoa siirtämiään ja tallentamiaan tietoja eivätkä yleistä velvoitetta pyrkiä aktiivisesti saamaan selville laitonta toimintaa osoittavia tosiasioita tai olosuhteita; |
Q. |
ottaa huomioon, että komission tietojen mukaan 75 miljoonaa henkilöä joutuu vuosittain rikoksen uhriksi EU:ssa; |
R. |
ottaa huomioon, että ihmiskauppa on vakava rikos, joka tehdään usein osana järjestäytynyttä rikollisuutta, ja että se loukkaa ihmisarvoa vakavasti, on yksi perusoikeuksien loukkaamisten pahimmista muodoista, vaikuttaa suhteettomasti naisiin ja tyttöihin ja kielletään nimenomaisesti perusoikeuskirjassa; |
S. |
ottaa huomioon, että ihmiskauppa, jonka tarkoituksena on seksuaalinen hyväksikäyttö, on edelleen yleisin ihmiskaupan muoto; ottaa huomioon, että 76 prosenttia rekisteröidyistä uhreista EU:ssa on naisia; ottaa huomioon, että 70 prosenttia tunnistetuista ihmiskaupan uhreista EU:ssa on EU:n jäsenvaltioiden kansalaisia; |
T. |
toteaa, että direktiivissä 2011/36/EU otetaan käyttöön sukupuolinäkökulman huomioon ottavat yhteiset säännökset, joilla tehostetaan ihmiskauppaan liittyvien rikosten ehkäisyä ja suojellaan niiden uhreja; |
U. |
toteaa, että ihmiskauppa ja salakuljetus ovat kaksi erillistä ilmiötä, joilla voi kuitenkin joissain tapauksissa olla yhteys; |
V. |
katsoo, että syrjintä, rasismi, muukalaisviha, vihapuhe ja viharikokset, jotka perustuvat rasismiin tai muukalaisvihaan tai ennakkoluuloihin henkilön uskontoa tai vakaumusta, ikää, vammaisuutta, seksuaalista suuntautumista tai sukupuoli-identiteettiä kohtaan, uhkaavat EU:n ja sen jäsenvaltioiden arvoja; toteaa, että vihapuhe on lisääntynyt poliittisten voimien keskuudessa ja että muukalaisviha ja muut ennakkoluulot yleistyvät merkittävissä väestönosissa, myös internetin välityksellä; katsoo, että syrjinnän, rasismin ja muukalaisvihan torjunta on keskeisen tärkeää, jotta varmistetaan unionin arvojen eli suvaitsevaisuuden, monimuotoisuuden ja keskinäisen kunnioituksen noudattaminen; |
W. |
ottaa huomioon, että ihmiset voivat altistua moninkertaiselle ja moniperusteiselle syrjinnälle; katsoo, että tiettyä syrjinnän syytä koskevissa toimintapolitiikoissa olisi kiinnitettävä huomiota sellaisten erityisten ryhmien tilanteeseen, jotka ovat todennäköisesti muun muassa ikään, rotuun, uskontoon, seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoleen tai vammaisuuteen perustuvan moninkertaisen syrjinnän uhreja; |
X. |
toteaa, että naisten ja miesten tasa-arvo on yksi unionin perusperiaatteista ja että kaikenlainen sukupuoleen perustuva syrjintä on kiellettyä; |
Y. |
toteaa, että naisiin kohdistuva väkivalta on perusoikeusloukkaus, joka vaikuttaa naisiin kaikilla yhteiskunnan tasoilla iästä, koulutuksesta, tuloista, sosiaalisesta asemasta ja alkuperä- tai asuinmaasta riippumatta; toteaa, että sukupuolten epätasa-arvo ja sukupuolistereotypiat lisäävät riskiä väkivaltaan ja muihin hyväksikäytön muotoihin ja vaikeuttavat naisten täysipainoista osallistumista kaikkiin elämän osa-alueisiin; |
Z. |
ottaa huomioon, että perusoikeusviraston keräämien naisiin kohdistettua väkivaltaa koskevien kyselytietojen mukaan EU:ssa joka kolmas nainen on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa, joka kymmenes seksuaalista väkivaltaa ja joka kahdeskymmenes on raiskattu täytettyään 15 vuotta; |
AA. |
toteaa, että sukupuoleen perustuva väkivalta ja naisiin kohdistuva väkivalta hyväksytään edelleen monin paikoin ”hiljaisesti” eikä siitä usein ilmoiteta poliisille, koska uhri ei luota viranomaisiin; katsoo, että on sovellettava nollatoleranssiin perustuvaa lähestymistapaa; |
AB. |
toteaa, että seksuaali- ja lisääntymisterveys ja niitä koskevat oikeudet kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan; toteaa kuitenkin, että EU voi osaltaan edistää parhaiden käytäntöjen edistämistä jäsenvaltioissa; |
AC. |
katsoo, että naisille on taattava yhtäläinen mahdollisuus päästä terveydenhuollon piiriin, seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvät palvelut mukaan luettuna, taloudellisesta tilanteesta, vammaisuudesta ja maantieteellisestä sijainnista riippumatta; |
AD. |
toteaa, että lapsissa on yhteiskuntamme tulevaisuus ja että olemme vastuussa heidän tämänhetkisestä elämästään; katsoo, että koulutus on yksi parhaista keinoista välittää esimerkiksi rauhan, suvaitsevaisuuden, rinnakkaiselon, tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen kaltaisia arvoja viralliseen, epäviralliseen ja arkioppimiseen perustuvaan koulutukseen liittyvien menetelmien avulla perusoikeuskirjan 14 artiklan mukaisesti; |
AE. |
katsoo, että lasten tukipuhelimet, ilmoitukset ja vastaavat välineet ovat hyödyllisiä tietoisuutta lisäävinä ja vireillepano- ja raportointimekanismeina tapauksissa, joissa lapsen oikeuksia on loukattu; |
AF. |
toteaa, että lasten seksuaalisen hyväksikäytön suoratoisto verkossa ei ole enää uusi suuntaus vaan vakiintunut tosiasia; toteaa, että lapset ovat vaarassa joutua verkkoviettelyn tai seksuaalisiin tarkoituksiin houkuttelun uhriksi, mikä voi vakavimmissa tapauksissa johtaa seksuaaliseen pakottamiseen ja muihin hyväksikäytön muotoihin, eikä toimia toteuteta riittävästi lasten seksuaalisen hyväksikäytön estämiseksi valistusohjelmien välityksellä eikä jäsenvaltioiden välistä oikeusyhteistyötä tehosteta pedofiliaverkostojen torjumiseksi; |
AG. |
katsoo, että alaikäisten oikeus yksityisyyteen ja henkilötietojen suojaan on erityisen tärkeä, sillä he ovat yhteiskunnassa kaikkein puolustuskyvyttömimpiä; |
AH. |
toteaa, että sovellettaessa lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen 37 artiklaa sekä periaatetta, jonka mukaan lapsen edulle on annettava etusija, ilman huoltajaa olevia ja huoltajastaan eroon joutuneita lapsia ei pääsääntöisesti pitäisi ottaa säilöön vaan olisi varmistettava, että heidät sijoitetaan turvalliseen ympäristöön, jossa he saavat tarvittavaa suojelua, terveydenhuoltoa ja koulutusta; |
AI. |
toteaa, että vähemmistöön kuuluvien henkilöiden oikeuksien kunnioittaminen on yksi EU:n perusperiaatteista; katsoo, että vähemmistöjen tehokasta suojelua on vahvistettava; katsoo, että populismin ja ääriliikkeiden lisääntymisen vuoksi rinnakkaiseloa vähemmistöjen kanssa ja vähemmistöjen kunnioittamista olisi edistettävä; toteaa, että vähemmistöt edistävät Euroopan rikkautta ja monimuotoisuutta; katsoo, että muuttoliikekriisi on laukaissut Euroopassa epäluottamusta ja kasvavaa vihaa vähemmistöjen yhteisöjä kohtaan; |
AJ. |
ottaa huomioon, että perusoikeusviraston laatiman perusoikeuksia koskevan vuoden 2016 kertomuksen mukaan syrjintä ja mustalaisvastaisuus asettavat edelleen haasteita romanien tulokselliselle kotouttamiselle; ottaa huomioon, että syrjintää käsitelleen vuoden 2015 Eurobarometri-mielipidetiedustelun mukaan etnistä alkuperää pidetään yleisimpänä syrjintäperusteena; |
AK. |
toteaa, että romanit kohtaavat Euroopassa yksilöinä ja ryhmänä mustalaisvastaisuutta, järjestelmällisiä ennakkoluuloja, rasismia, suvaitsemattomuutta, vihamielisyyttä, syrjintää ja sosiaalista syrjintää jokapäiväisessä elämässään; ottaa huomioon, että romanilasten erottelu kouluissa on edelleen sitkeä ongelma useimmissa jäsenvaltioissa; ottaa huomioon, että romanien syrjintä työmarkkinoilla estää heitä parantamasta mahdollisuuksiaan päästä köyhyyden noidankehästä; |
AL. |
toteaa, että EU:n perusoikeuskirjan 8, 9, 10, 19 ja 21 artiklassa sekä unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä tunnustetaan sosiaalisten perusoikeuksien merkitys, ja korostaa, että näitä oikeuksia ja erityisesti ammattiyhdistys-, lakko-, yhdistymis- ja kokoontumisoikeuksia on suojeltava samalla tavoin kuin muita perusoikeuskirjassa vahvistettuja perusoikeuksia; |
AM. |
toteaa, että vain 27 prosenttia eurooppalaisista tuntee yhteisen eurooppalaisen hätänumeron 112 ja että kaikilla ihmisillä ei edelleenkään ole mahdollisuutta käyttää sitä; |
AN. |
katsoo, että kaikki jäsenvaltiot ovat velvollisia suojelemaan kaikkia henkilöitä, HLBTI-ihmiset mukaan luettuina, kaikenlaiselta syrjinnältä ja väkivallalta; katsoo, että kaikenlainen seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin perustuva syrjintä ja väkivalta olisi tuomittava; |
AO. |
ottaa huomioon, että Euroopan unionin perusoikeusviraston tekemän kenttätutkimuksen mukaan vallitsevat kielteiset sosiaaliset asenteet ja stereotypiat ovat tekijöitä, jotka estävät merkittävällä tavalla HLBTI-ihmisiin kohdistuvien syrjinnän ja viharikosten torjunnan; |
AP. |
toteaa, että Euroopan unionin perusoikeusviraston tutkimuksen mukaan transsukupuoliset vastaajat ilmoittivat kokeneensa eniten syrjintää, väkivaltaa ja häirintää HLBTI-alaryhmien joukossa; |
Perusoikeuksien ja ihmisarvon suojelu
1. |
toteaa uudelleen, että ihmisarvo on kaikkien perusoikeuksien loukkaamaton perusta eikä sitä pitäisi välineellistää ja että sitä on kunnioitettava ja suojeltava kaikissa EU:n aloitteissa; kehottaa lisäämään unionin kansalaisten tietoisuutta kaikkien ihmisten synnynnäisestä arvosta, jotta yhteiskunnasta voidaan tehdä inhimillisempi ja oikeudenmukaisempi; |
2. |
suhtautuu tuomitsevasti kaikenlaiseen kaikkiin ihmisiin EU:ssa kohdistuvaan syrjintään ja väkivaltaan, koska silloin syyllistytään ihmisarvon suoraan loukkaamiseen; |
3. |
kehottaa jälleen kerran kunnioittamaan ihmisarvoa kuoleman hetkellä; korostaa, että kuolemanrangaistus on vastoin EU:n perusarvoja; |
4. |
korostaa, että SEU-sopimuksen 6 artiklan 2 kohta velvoittaa unionin liittymään perusoikeuksien ja perusvapauksien suojaamisesta tehtyyn eurooppalaiseen yleissopimukseen; toteaa, että näin tehostettaisiin perusoikeuksien suojelua EU:ssa, ja odottaa, että liittymisen tiellä olevat oikeudelliset esteet raivataan mahdollisimman pian; |
Oikeusvaltioperiaate
5. |
korostaa, että perusoikeudet ovat yleismaailmallisia, jakamattomia ja aina täydentäviä ja että sen vuoksi on tasapainotettava oikeudenmukaisesti kaikkien oikeuksia rikkaassa ja monimuotoisessa yhteiskunnassa; korostaa, että on tärkeä taata perusoikeuskirjan 2 artiklassa vahvistettujen periaatteiden täysimääräinen täytäntöönpano EU:n lainsäädännössä ja kansallisessa lainsäädännössä; kehottaa komissiota aloittamaan rikkomismenettelyt, jos jäsenvaltio rikkoo perusoikeuskirjaa pannessaan EU:n lainsäädäntöä täytäntöön; |
6. |
palauttaa mieliin, että suhteissaan eri puolille maailmaa unionin olisi pyrittävä edistämään perusoikeuksien suojelua; kehottaa EU:n toimielimiä varmistamaan näiden oikeuksien korkeatasoisen suojelun niin ulkosuhteissa kuin sellaisissa sisäpoliittisissa toimissa, jotka vaikuttavat unionin ulkopuolella; |
7. |
huomauttaa, että on olennaisen tärkeää taata SEU-sopimuksen 2 artiklassa lueteltujen yhteisten eurooppalaisten arvojen kaikkinainen kunnioittaminen sekä unionin että kansallisessa lainsäädännössä sekä julkisissa toimissa ja niiden toteuttamisessa; katsoo, että oikeusvaltioperiaatteen turvaamiseksi kaikkien asianomaisten kansallisen tason toimijoiden on tehostettava toimiaan sen säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi; toteaa, että tehokas, riippumaton ja puolueeton oikeuslaitos on oikeusvaltion keskeinen edellytys; |
8. |
huomauttaa, että säännönmukainen tiedonvaihto EU:n toimielinten kanssa ja jäsenvaltioiden kesken objektiivisten kriteerien ja asiayhteyteen liittyvien arvioiden perusteella voisi lieventää kaikkia oikeusvaltioon liittyviä ongelmia tai estää ne; muistuttaa kehotuksestaan vahvistaa demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskeva unionin sopimus, jonka olisi koostuttava maakohtaisia suosituksia sisältävästä vuosittaisesta kertomuksesta; katsoo, että kertomus olisi laadittava käyttämällä useita lähteitä, Euroopan unionin perusoikeusviraston, Euroopan neuvosto tai YK:n raportit mukaan luettuina, ja siihen olisi sisällytettävä nykyiset välineet, kuten oikeusalan tulostaulu, ja sillä olisi täydennettävä niitä ja korvattava Bulgariaa ja Romaniaa koskeva yhteistyö- ja seurantamekanismi; |
9. |
pitää myönteisenä, että neuvosto käy säännöllisesti keskusteluja oikeusvaltioperiaatteesta; katsoo, että unionin sopimukseen olisi sisällytettävä oikeusvaltiota koskeva komission kehys ja oikeusvaltiota koskeva neuvoston vuoropuhelu yhtenä unionin välineenä ja että neuvoston olisi käytävä keskustelunsa maakohtaisia suosituksia sisältävän vuotuisen kertomuksen pohjalta; |
10. |
muistuttaa, että perusoikeudet olisi sisällytettävä kaikista lainsäädäntöehdotuksista tehtävään vaikutustenarviointiin; |
11. |
korostaa, että perussopimuksiin kirjattu ja vapaata liikkuvuutta koskevassa direktiivissä taattu unionin kansalaisten liikkumis- ja oleskeluvapaus on yksi unionin kansalaisten perusoikeuksista; |
12. |
toteaa, että valtion puolueettomuus on ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauden suojelemisen kannalta olennaista, koska sillä taataan kaikkien uskontojen ja vakaumusten yhdenvertainen kohtelu sekä henkilön vapaus harjoittaa valitsemaansa uskontoa sekä vapaus vaihtaa uskontoa tai vakaumusta; |
13. |
muistuttaa, että sananvapaus, tiedonvälityksen vapaus ja medianvapaus ovat keskeisessä asemassa demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen turvaamisessa; tuomitsee voimakkaasti toimittajiin ja mediaan kohdistuvan väkivallan, painostuksen ja uhkailun; kehottaa jäsenvaltioita pidättymään kaikista toimenpiteistä, jotka rajoittavat medianvapautta, viestinnän vapautta ja tiedonvälityksen vapautta; kehottaa komissiota kiinnittämään jäsenyysneuvottelujen yhteydessä enemmän huomiota myös näiden perusoikeuksien noudattamiseen; |
14. |
kehottaa jälleen unionia ja jäsenvaltioita selvittämään mahdollisuutta perustaa väärinkäytösten paljastajien suojelujärjestelmä ja varmistaa toimittajien lähdesuoja; |
15. |
on huolissaan joidenkin jäsenvaltioiden vankilaoloista, joille ovat usein tyypillisiä tilanahtaus ja huono kohtelu; korostaa, että vankien perusoikeudet on taattava; kehottaa komissiota arvioimaan pidätyskäytäntöjen ja rikosoikeusjärjestelmien vaikutusta lapsiin; kehottaa komissiota tukemaan jäsenvaltioita tässä suhteessa ja helpottamaan eri kansallisten viranomaisten välistä parhaiden käytäntöjen vaihtoa siitä, millä tavoin voidaan turvata vankeusrangaistusta suorittavien vanhempien ja heidän lastensa välinen suhde; |
16. |
tuomitsee jälleen jyrkästi tehostetut kuulustelutekniikat, jotka on kielletty kansainvälisessä oikeudessa ja jotka rikkovat muun muassa oikeutta vapauteen, turvallisuuteen, inhimilliseen kohteluun, vapauteen kidutuksesta, syyttömyysolettamaan, oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, oikeusapuun sekä yhdenvertaiseen suojaan lain edessä; |
17. |
toistaa kehotuksensa varmistaa avoimilla ja läpinäkyvillä tutkimuksilla vastuun kantaminen perusoikeuksien vakavista loukkauksista erityisesti vankikuljetusten ja laittoman vankien säilyttämisen osalta; |
18. |
korostaa, että korruptio on vakava uhka demokratialle, oikeusvaltioperiaatteelle ja perusoikeuksille; kehottaa jäsenvaltioita ja unionin toimielimiä torjumaan systeemistä korruptiota kehittämällä tehokkaita välineitä korruption torjumiseksi ja siitä rankaisemiseksi ja tarkistamaan säännöllisesti unionin ja jäsenvaltioiden julkisen varojen käytön ja edistämään avoimuutta; |
19. |
kehottaa komissiota hyväksymään korruptionvastaisen strategian, jota täydennetään tehokkailla välineillä; kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan korruption torjuntaa koskevaan komission kertomukseen sisältyviä suosituksia; kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan poliisiyhteistyötä ja rikosoikeudellista yhteistyötä korruption torjunnassa; kehottaa näin ollen jäsenvaltioita ja unionin toimielimiä helpottamaan nopeasti Euroopan syyttäjänviraston perustamista ja takaamaan näin sen toiminnan riippumattomuuden ja tehokkuuden; |
Maahanmuutto, kotouttaminen ja sosiaalinen osallisuus
Kotouttaminen ja sosiaalinen osallisuus
20. |
katsoo, että maahanmuuttajien ja kansainvälistä suojelua vastaanottavassa maassa saavien pakolaisten sosiaalinen osallisuus ja kotouttaminen ovat osa dynaamista ja moniulotteista prosessia (johon sisältyy oikeuksia ja velvoitteita), jonka olennaisena osana on oltava EU:n perustana olevien arvojen ja asianosaisten perusoikeuksien kunnioittaminen; katsoo, että tämä tarjoaa haasteen ja mahdollisuuden, jotka edellyttävät koordinoituja toimia ja vastuunkantoa pakolaisilta ja maahanmuuttajilta sekä jäsenvaltioilta, niiden paikallis- ja aluehallinnoilta sekä vastaanottavilta yhteisöiltä, joilla kaikilla on tärkeä rooli; |
21. |
kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan kotouttamistoimia mahdollisimman nopeasti ja myöntämään niille riittävät resurssit sekä kehittämään niitä yhteistyössä kansallisten instituutioiden, paikallisten hallintoelinten, koulujen ja kansalaisjärjestöjen sekä maahanmuuttajien ja pakolaisyhteisöjen kanssa; kannustaa lisäämään parhaiden käytäntöjen vaihtoa kotouttamisen alalla; kehottaa laatimaan koulutusohjelmia, joissa otetaan huomioon asianomaisten yhteisöjen alueelliset ja paikalliset näkökohdat; |
22. |
pitää koulutukseen pääsyä yhtenä maahanmuuttajien ja pakolaisten kotouttamisen kulmakivistä; korostaa, että yhdenvertaisen kohtelun, syrjimättömyyden ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien periaatteet olisi taattava aina, kun suunnitellaan ja pannaan täytäntöön sosiaalista osallisuutta ja kotouttamista koskevia politiikkoja ja toimia; |
23. |
muistuttaa, että kulttuurien ja uskontojen välistä suvaitsevaisuutta on edistettävä jatkuvien ponnistelujen ja perusteellisen vuoropuhelun avulla sekä aktivoimalla kaikki yhteiskunnan toimijat kaikilla hallintotasoilla; |
24. |
kannustaa jäsenvaltioita pyrkimään siihen, että perheet pidetään yhdessä, sillä se parantaa kotouttamisnäkymiä pitkällä aikavälillä; kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan komission ohjeistusta oikeudesta perheenyhdistämiseen annetun direktiivin 2003/86/EY täytäntöönpanossa; korostaa, että jäsenvaltioiden olisi tehtävä kaikkensa poistaakseen kaikki oikeudelliset ja käytännön esteet, jotta tätä asiaa koskevia päätöksiä voitaisiin nopeuttaa; |
Maahanmuuttajat ja pakolaiset
25. |
panee huolestuneena merkille maahanmuuttajien ja pakolaisten perusoikeuksien loukkauksia EU:n ulkorajoilla koskevat tapaukset ja toistaa, että kaikilla ihmisillä on oikeus nauttia ihmisoikeuksistaan; palauttaa mieliin, että turvapaikan hakeminen kuuluu perusoikeuksiin; kannustaa EU:ta ja jäsenvaltioita kohdentamaan riittävästi resursseja siihen, että turvapaikanhakijoille luodaan turvallisia ja laillisia reittejä ihmiskauppaverkostojen ja salakuljettajien liiketoimintamallin murentamiseksi sekä sen riskin estämiseksi, että monet lähtevät vaarallisten reittien kautta matkaan; toteaa, että ihmishenkien pelastaminen on selkeästi solidaarisuuden osoitus vaarassa olevia kohtaan, mutta se on myös oikeudellinen velvoite; kehottaa jäsenvaltioita ja EU:n toimielimiä noudattamaan kansainvälistä oikeutta ja EU:n lainsäädäntöä sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjaa rajavartioinnin ja turvapaikkamenettelyjen yhteydessä; korostaa, että luonnollisia henkilöitä tai kansalaisyhteisöjä, jotka aidosti auttavat hätään joutuneita henkilöitä, ei saisi uhata rangaistuksella tällaisen avun antamisesta; |
26. |
suhtautuu myönteisesti siihen, että äskettäin hyväksytyssä Euroopan raja- ja rannikkovartiostoa koskevassa asetuksessa säädetään erityisen toimeksiannon antamisesta virastolle etsintä- ja pelastustoimien tukemiseksi ja kyseisessä asetuksessa vahvistettujen perusoikeuksien takeiden varmistamiseksi; kannustaa jäsenvaltioita tarjoamaan asianmukaista koulutusta turvapaikka-asioiden ammattilaisille (kuten haastattelijoille ja tulkeille), jotta heikossa asemassa olevat ryhmät voidaan tunnistaa mahdollisimman nopeasti ja jotta turvapaikkahakemukset voidaan käsitellä aseman määrittelyä koskevan direktiivin ja unionin tuomioistuimen asiaa koskevan oikeuskäytännön mukaisesti; |
27. |
kehottaa jäsenvaltioita takaamaan vastaanotto-olosuhteet, joissa henkilöiltä ei viedä heidän perusoikeuksiaan ihmisarvoiseen elintasoon sekä fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen ja joissa noudatetaan voimassa olevaa perusoikeuksia ja turvapaikkaa koskevaa lainsäädäntöä ja kiinnitetään samalla huomiota heikoimmassa asemassa oleviin ryhmiin; muistuttaa, että kansainvälinen oikeus ja Euroopan unionin perusoikeuskirja edellyttävät, että jäsenvaltiot tarkastelevat vaihtoehtoja säilöönotolle; kehottaa komissiota seuraamaan Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän täytäntöönpanoa; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan niiden turvapaikanhakijoiden tehokkaan ja varhaisen havaitsemisen, joilla on erityistarpeita, takaamaan heille nopean pääsyn mukautettuihin vastaanotto-oloihin ja antamaan menettelylliset takeet; muistuttaa, että tosiasiallista pääsyä menettelyihin koskeva oikeus on olennainen osa turvapaikkamenettelydirektiiviä, mukaan lukien oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin myös rikosoikeudellisissa menettelyissä; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota toteuttamaan tarvittavia toimia, jotta taataan tiedonsaanti ja avoimuus tapauksissa, joissa on kyse maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden säilöönotosta jäsenvaltioissa; |
28. |
kehottaa komissiota ehdottamaan asetuksen (EY) N:o 862/2007 tarkistamista, jotta siihen sisällytettäisiin sukupuolieriytetyt tilastotiedot säilöönottoyksiköiden toiminnasta, jotta voidaan parantaa ymmärtämystä pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden erityistarpeista ja vastata niihin; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita kehittämään kattavia toimintapolitiikkoja naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan kaikkien muotojen kitkemiseksi ja erityistoimenpiteitä sen varmistamiseksi, että naispuolisia turvapaikanhakijoita suojellaan ja heillä on mahdollisuus saada asiansa oikeuden ratkaistavaksi; korostaa, että maahanmuuttajanaiset voivat joutua kaksinkertaisen syrjinnän kohteiksi säilöön- ja vastaanottokeskuksissa ja että heidän on saatava naisten hygieniatuotteita sekä mahdollisuus yksityisyyteen ja terveydenhoitoon; |
29. |
ilmaisee huolensa tiedoista, joiden mukaan järjestäytynyt rikollisuus on soluttautunut maahanmuuttajien vastaanottoon suunnattujen varojen hallintaan, ja kehottaa komissiota seuraamaan tiiviisti näiden varojen käyttöä sekä varmistamaan, että väärinkäytökset tutkitaan ja että niistä vastuussa olevat asetetaan syytteeseen; |
30. |
kehottaa jäsenvaltioita pidättymään lietsomasta maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita koskevaa pelkoa ja vihaa kansalaistensa keskuudessa poliittisen hyödyn tavoittelemiseksi; kehottaa siksi jäsenvaltioita toteuttamaan myönteisiä kampanjoita, joilla pyritään parantamaan kansalaisen suhtautumista kotouttamiseen; |
31. |
pitää valitettavana, että komissio ei ole edelleenkään noudattanut 14. syyskuuta 2011 asunnottomuudesta (28) ja 16. tammikuuta 2014 asunnottomia (29) koskevasta EU:n strategiasta annettuja parlamentin päätöslauselmia, etenkään niiden 10 ja 11 kohtaa; painottaa, että asunnottomia koskevan EU:n strategian perustelut ovat edelleen päteviä; |
Vapaus ja turvallisuus
32. |
on tyytyväinen komission aloitteisiin ja keskeisiin toimiin jäsenvaltioiden välisen turvallisuusyhteistyön tiivistämiseksi ja EU:n tehokkaan vastauksen esittämiseksi terrorismiin ja turvallisuusuhkiin Euroopan unionissa ja tukee täysin toimenpiteitä, joilla viitoitetaan tietä kohti tosiasiallisen turvallisuusunionin perustamista; kehottaa jäsenvaltioita toimimaan toistensa kanssa täydessä yhteistyössä ja parantamaan tietojenvaihtoa niiden kesken sekä Europolin ja muiden keskeisten EU:n virastojen kanssa; korostaa, että on tärkeää kunnioittaa perusoikeuksia terrorismin torjunnassa; kehottaa arvioimaan kaikki nykyiset terrorismin torjuntatoimenpiteet; |
33. |
korostaa, että kaikki valikoimattoman joukkoseurannan järjestelmät merkitsevät vakavaa puuttumista kansalaisten perusoikeuksiin; korostaa, että tiedusteluelinten valvontavalmiuksia koskevien lainsäädäntöehdotusten olisi aina oltava perusoikeuskirjan sekä suhteellisuus- ja tarpeellisuusperiaatteen mukaisia; tunnustaa jäsenvaltioiden yksinomaisen toimivallan tässä suhteessa, mutta kuitenkin kehottaa komissiota seuraamaan tiiviisti sitä, että tällainen lainsäädäntöä koskeva kehityskulku on perussopimusten mukainen, koska siihen liittyy tärkeitä oikeudellisia kysymyksiä; |
34. |
korostaa, että jäsenvaltioiden olisi aina hätätilannetta koskevia toimia toteuttaessaan noudatettava perussopimuksia ja Euroopan ihmisoikeussopimusta; korostaa, että kaikki poikkeukset olisi rajoitettava siihen, mitä tilanne ehdottomasti edellyttää ja niiden olisi oltava yhdenmukaisia kansainväliseen oikeuteen perustuvien kyseisen jäsenvaltion velvoitteiden kanssa; |
35. |
toistaa kaikille jäsenvaltioille esittämänsä kehotuksen varmistaa, että niiden kansallinen lainsäädäntö ja tiedustelupalvelualan valvontamekanismit ovat yhdenmukaisia perusoikeuskirjan ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen kanssa; |
36. |
kehottaa kaikkia radikalisoitumisen ja terrorismin torjunnan alalla työskenteleviä lainvalvontaelimiä ja viranomaisia osallistumaan näihin toimiin myös paikallisella ja alueellisella tasolla ja varmistamaan, että ne saavat toiminnassaan tarvitsemaansa koulutusta ja tietoa; on huolissaan poliittisten ja uskonnollisten liikkeiden sekä terroristiliikkeiden osoittamasta lisääntyvästä vihamielisyydestä toimittajia ja tiedotusvälineitä kohtaan; kehottaa jäsenvaltioita takaamaan toimittajille ja tiedotusvälineille asianmukaisen suojan ja puuttumaan toimittajiin kohdistuviin hyökkäyksiin käytettävissä olevin laillisin keinoin; |
37. |
korostaa, että uhrien, myös terrorismin uhrien, asianmukainen kohtelu on keskeisen tärkeää heidän perusoikeuksiensa turvaamisen kannalta; kehottaa tässä yhteydessä toteuttamaan vankkoja toimenpiteitä ja mekanismeja uhrien yksilöllisten tarpeiden täyttämiseksi, myös rikoksen uhreja koskevan direktiivin (2012/29/EU) täytäntöönpanon perusteellisen arvioinnin avulla, jotta taataan, että EU:ssa rikoksen uhriksi joutuneet henkilöt voivat turvautua tiettyihin vähimmäisoikeuksiin; |
38. |
katsoo, että unionin kansalaisten radikalisoitumisen ja terroristijärjestöihin värväämisen ehkäisemistä koskevan kokonaisvaltaisen toimintalinjan menestyksellinen toteuttaminen on mahdollista ainoastaan, jos siihen liittyy pitkän aikavälin ja ennakoivia radikalismista luopumista koskevia, lainkäyttöalalla toteutettuja menettelyjä sekä koulutus- ja kotouttamistoimenpiteitä ja kulttuurien välistä vuoropuhelua; korostaa, että on kehitettävä sosiaalista osallisuutta ja kotouttamista koskevia strategioita, joilla puututaan syrjintään, joka estää koulutuksen, työpaikan ja asunnon saannin; |
39. |
kehottaa komissiota tukemaan jäsenvaltioita radikalisoitumisen ja väkivaltaisten ääriliikkeiden ehkäisemistä koskevissa toimissaan, joiden on perustuttava eurooppalaisten arvojen, suvaitsevaisuuden ja yhteishengen edistämiseen ilman leimaamista; |
40. |
toteaa, että syrjinnän vastaisen lainsäädännön johdonmukainen soveltaminen on osa strategioita, joilla ehkäistään radikalisoitumista ja mahdollistetaan ääriliikkeisiin kuuluvien luopuminen radikalisoitumisesta; muistuttaa, että uskonnollisten yhteisöjen syrjäyttäminen ja syrjintä Euroopan unionissa voi luoda hedelmällisen pohjan sille, että haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt liittyvät äärijärjestöihin, jotka voivat olla väkivaltaisia; |
41. |
katsoo, että olisi vahvistettava unionin tason varhaisvaroitus- ja vastatoimijärjestelmää sellaisten yksilöiden määrittämiseksi, joihin liittyy suuri radikalisoitumisriski; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita toteuttamaan koulutuksen avulla enemmän toimia radikalisoitumisen ehkäisemiseksi; kannustaa jäsenvaltioita edistämään verkkoaloitteita, joiden tarkoituksena on torjua radikaalien ryhmien toimia, ja sisällyttämään tämän ulottuvuuden internetiin liittyvien riskien torjumista koskeviin oppitunteihin kouluissa; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita toteuttamaan enemmän toimia tukeakseen tälle riskille alttiiden henkilöiden perheitä; kehottaa vaihtamaan parhaita käytäntöjä ja laatimaan kuvauksen sellaisen ääriliikehdinnän, radikalisoitumisen ja keskustelun torjumisesta, joka yllyttää ihmisiä järjestämään ja toteuttamaan terrori-iskuja Euroopassa; painottaa, että tarvitaan tiiviimpää toimivaltaisten kansallisten viranomaisten ja unionin viranomaisten välistä rajat ylittävää yhteistyötä, jonka tarkoituksena on parantaa tietojen vaihtoa, jotta terroristiverkkoja voidaan torjua tehokkaammin; kehottaa jäsenvaltioita käyttämään nykyisiä yhteistyövälineitä mahdollisimman laajasti; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita vaihtamaan parhaita käytäntöjä riskille alttiiden henkilöiden radikalisoitumisen ehkäisemiseksi erityisesti vankiloissa; |
42. |
kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita panemaan täytäntöön normeja, joilla taataan kidutuksen vastaisen komitean (CPT) suositusten ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomioiden täytäntöönpano sekä tutkintavankeuden että rikosoikeudellisen seuraamuksen yhteydessä; |
43. |
toistaa komissiolle esitetyt eurooppalaisen pidätysmääräyksen tarkistamista koskevat suositukset erityisesti suhteellisuustarkistuksen ja perusoikeuspoikkeuksen käyttöönotosta; |
Ihmiskauppa
44. |
kehottaa EU:n lainvalvontavirastoja tehostamaan rikollisia ihmiskauppaverkostoja ja niiden tukijoita koskevia toimia ja tekemään toistensa kanssa entistä enemmän yhteistyötä sekä kiinnittämään erityistä huomiota lapsiin kohdistuviin rikoksiin; korostaa tarvetta kouluttaa eri yksikköjä, jotka ovat yhteydessä ihmiskaupan uhreihin tai mahdollisiin uhreihin, jotta niitä autetaan tunnistamaan paremmin nämä henkilöt ja tarjoamaan heille riittävää tukea, ja varmistamaan, että tässä koulutuksessa korostetaan perusoikeuksien kunnioittamista sekä erityisen haavoittuvassa tilanteessa olevien henkilöiden tarpeita; |
45. |
panee merkille, että ihmiskaupan torjumisessa saavutettua edistystä tarkastelevan komission kertomuksen mukaan järjestäytyneet rikollisryhmät tavoittavat uusien teknologioiden avulla paljon laajemmassa mitassa kuin koskaan aiemmin suuren joukon mahdollisia uhreja, sillä monet ihmiskaupan ja etenkin seksuaaliseen ja työvoiman hyväksikäyttöön liittyvän ihmiskaupan uhrit on värvätty verkossa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita hyväksymään toimenpiteitä, joilla estetään ja torjutaan uuden teknologian käyttö työkaluna erityisesti naisten ja tyttöjen etsimiseen ihmiskaupan uhreiksi; |
46. |
korostaa, että lapset ovat haavoittuvuutensa takia ihmiskauppiaiden mielikohteita ja että ihmiskaupan uhreiksi joutuneiden lasten henkilöllisyyden selvittäminen ja tarkistaminen on kasvava ongelma; huomauttaa, että jotkut jäsenvaltiot katsovat lapsikaupan olevan erillinen hyväksikäytön muoto, kun taas jotkut liittävät lapsiuhrit aikuisiin, mikä haittaa mahdollisuutta luoda kokonaisvaltainen tiedustelukuva ja määrittää parhaat EU:n laajuiset tutkintatoimet; kehottaa siksi kehittämään välineitä, joiden avulla tällaisia lapsia voidaan seurata tätä rikosilmiötä koskevan yhteisen määritelmän pohjalta, ja ottamaan käyttöön asianmukaisia ja kohdennettuja toimia lasten tukemiseksi prosessin aikana; |
47. |
toteaa, että holhoojan osoittaminen ilman huoltajaa oleville lapsille on tärkeä turvatoimi lasten parhaan edun varmistamiseksi; kehottaa jäsenvaltioita vahvistamaan keskus-, alue- ja paikallistasolla vailla vanhempien huolenpitoa ja ilman huoltajaa olevien lasten huoltajuusjärjestelmiä ja perustamaan näitä järjestelmiä vailla vanhempien huolenpitoa olevien lasten edunvalvonnasta laaditun käsikirjan mukaisesti; toteaa, että järjestelmän täytäntöönpanon yhteydessä on keskityttävä erityisesti lasten saattajiin sekä siihen, että lapsen paras etu mielessä pitäen lasta ei eroteta perheestään tai epävirallisesta saattajastaan; |
48. |
kehottaa jäsenvaltioita ponnistelemaan tasapuolisesti kaikenlaisen hyväksikäytön uhrien löytämiseksi, suojelemiseksi ja avustamiseksi ja ottamaan työmarkkinaosapuolet, yksityinen sektori, ammattijärjestöt ja kansalaisyhteiskunta aktiivisesti mukaan sekä varmistamaan uhrien suojelupäätösten vastavuoroinen tunnustaminen unionissa; kehottaa jäsenvaltioita panemaan täysimääräisesti ja oikein täytäntöön ihmiskaupan torjuntaa koskevan EU:n direktiivin ja erityisesti sen 8 artiklan, jossa kehotetaan välttämään uhrien kriminalisointia, sekä lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston torjumisesta annetun direktiivin, ja kehottaa jäsenvaltioita sekä EU:n toimielimiä ja virastoja tehostamaan ihmiskaupan torjuntaa koskevaa yhteistyötään, parhaiden käytäntöjen vaihto mukaan luettuna, EU:n ihmiskaupan torjunnan koordinaattorin tuella sekä ihmiskaupan torjunnan kansallisista raportoijista tai vastaavista järjestelyistä koostuvan EU-verkoston puitteissa; |
49. |
kehottaa Euroopan unionia ja jäsenvaltioita ratifioimaan Euroopan neuvoston yleissopimuksen ihmiskaupan vastaisista toimista; korostaa, että jäsenvaltioita ja Europolin kaltaisia asiaankuuluvia virastoja olisi tuettava niiden pyrkimyksissä mahdollistaa ihmiskauppaa helpottavien henkilöiden syytteeseen asettaminen; kehottaa myös jäsenvaltioita puuttumaan kansallisissa strategioissaan ja toimintasuunnitelmissaan ihmiskaupan ja ihmisten hyväksikäytön kysyntäpuoleen; |
50. |
korostaa, että koulutus on tehokas ihmiskaupan ja hyväksikäytön ehkäisykeino, ja kehottaa jäsenvaltioita panemaan keskus-, alue- ja paikallistasoilla täytäntöön rikollisuuden ehkäisemistä koskevia koulutusohjelmia kansallisten opetussuunnitelmien yhteydessä sekä edistämään ja valtavirtaistamaan rikollisuuden ehkäisemiseen tähtääviä ohjelmia ja tiedotustoimia; |
51. |
muistuttaa tarpeesta tehostaa toimenpiteitä ihmiskaupan uhrien tuottamien tavaroiden tai palvelujen kulutuksen ehkäisemiseksi ja estämiseksi; korostaa, että tällaiset toimenpiteet olisi sisällytettävä tämän vitsauksen torjuntaa koskevaan unionin strategiaan, jossa myös yritysten olisi oltava mukana; |
52. |
kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tunnustamaan ihmiskaupan lunnaiden toivossa sekä siihen liittyvän vakavan kidutuksen ihmiskaupan muodoksi; katsoo, että vakavasti traumatisoituneet eloonjääneet on katsottava rikollisen ihmiskaupan muodon uhreiksi, joiden on saatava suojelua, hoitoa ja tukea (30); |
Syrjinnän, muukalaisvihan, viharikosten ja vihapuheen torjunta
53. |
ilmaisee huolensa afrofobian, romanivastaisuuden, juutalaisvastaisuuden, islaminpelon ja maahanmuuttajavastaisuuden muodossa ilmenevästä lisääntyvästä rasismista ja muukalaisvihasta; kehottaa jäsenvaltioita suojelemaan ajatuksen-, omantunnon-, uskonnon- ja vakaumuksenvapautta; kehottaa unionia ja sen jäsenvaltioita sisällyttämään moniperusteisen syrjinnän torjumisen tasa-arvoa koskeviin politiikkoihinsa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan parhaiden käytäntöjen vaihtoa ja vahvistamaan yhteistyötään rasismin, muukalaisvihan, homofobian, transfobian ja muiden suvaitsemattomuuden muotojen torjumiseksi ja ottamaan siihen täysimääräisesti mukaan kansalaisyhteiskunnan perusoikeusviraston kaltaisten asianomaisten sidosryhmien panoksen ohella; |
54. |
on tyytyväinen perusoikeuksia koskevan vuoden 2015 keskustelutilaisuuden tuloksiin sekä juutalais- ja muslimivihan torjunnasta vastaavien koordinaattorien nimitykseen; kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita koordinoimaan ja tehostamaan politiikkatoimia, joilla puututaan juutalais- ja muslimivihaan, keskustelutilaisuudessa määritettyjen keskeisten toimien välitön täytäntöönpano mukaan luettuna; |
55. |
pitää valitettavana, että vuonna 2008 ehdotettua yhdenvertaista kohtelua koskevaa direktiiviä ei ole vielä hyväksytty neuvostossa; toistaa neuvostolle kehotuksensa hyväksyä mahdollisimman pian tätä ehdotusta koskevan kantansa; kannustaa komissiota pyrkimään konkreettiseen edistykseen EU:n syrjinnänvastaisessa toimintasuunnitelmassa; |
56. |
tuomitsee rasismin, muukalaisvihan, uskontoon liittyvän suvaitsemattomuuden tai henkilön vammaisuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin tai vähemmistöasemaan liittyvien ennakkoluulojen aiheuttamat vihapuhe- ja viharikostapaukset, joita ilmenee unionissa päivittäin; pitää valitettavana vihapuheen lisääntymistä tietyissä instituutioissa, poliittisissa puolueissa ja tiedotusvälineissä; kehottaa EU:ta näyttämään esimerkkiä ja vastustamaan vihapuhetta toimielimissään; |
57. |
on huolestunut vihapuheen yleistymisestä internetissä; suosittaa, että jäsenvaltiot ottavat käyttöön yksinkertaisen menettelyn, jolla kansalaiset voivat ilmoittaa vihapuheesta verkossa; pitää myönteisenä komission ilmoitusta verkossa lausutun vihapuheen torjumista koskevista käytännesäännöistä ja kannustaa noudattamaan niitä ja jatkamaan pyrkimyksiä yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan kanssa tehtävän yhteistyön vahvistamiseksi; muistuttaa, että tässä suhteessa toteutettavat toimet eivät saa olla ristiriidassa sananvapauteen ja erityisesti myös lehdistönvapauteen liittyvien perusperiaatteiden kanssa; |
58. |
ilmaisee huolensa siitä, että uhrit eivät ilmoita viharikoksista riittämättömien takeiden vuoksi ja että viranomaiset eivät tutki ja tuomitse asianmukaisesti viharikoksia jäsenvaltioissa; kehottaa jäsenvaltioita kehittämään ja jakamaan viharikosten ja vihapuheen raportoimiseen tarkoitettuja välineitä ja mekanismeja ja varmistamaan, että kaikki väitettyä viharikosta tai vihapuhetta koskevat tapaukset tutkitaan tehokkaasti, että niihin liittyvät henkilöt asetetaan syytteeseen ja että ne käsitellään oikeudessa kansallisen lainsäädännön ja tarvittaessa rasismin ja muukalaisvihan torjumisesta annetun puitepäätöksen, unionin ja kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen asiaan liittyvän oikeuskäytännön mukaisesti siten, että samalla varmistetaan sananvapautta ja tiedonsaannin vapautta koskeva oikeus sekä yksityisyyden suoja ja tietosuoja; |
59. |
ilmaisee huolensa siitä, että useat jäsenvaltiot eivät ole vielä saattaneet puitepäätöksen 2008/913/YOS määräyksiä asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään, ja kehottaa asianomaisia jäsenvaltioita tekemään niin ja panemaan sen ja rikoksen uhreista annetun direktiivin 2012/29/EU täysimääräisesti täytäntöön; kehottaa komissiota seuraamaan näiden välineiden saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja käynnistämään tarvittaessa rikkomismenettelyjä; panee merkille, että jotkut jäsenvaltiot ovat laajentaneet syrjinnän uhreille annettavan suojelun koskemaan myös muita perusteita, kuten seksuaalinen suuntautuminen tai sukupuoli-identiteetti, kun ne panevat puitepäätöstä täytäntöön; kannustaa komissiota käynnistämään keskustelun niiden jäsenvaltioiden kanssa, joiden lainsäädäntö ei kata homofobisia motiiveja ja vihamotiiveja, jotta ne poistaisivat jäljellä olevat lainsäädännölliset aukot; |
60. |
kehottaa komissiota tukemaan lainvalvonta- ja oikeusviranomaisille sekä asiaankuuluville unionin virastoille tarkoitettuja koulutusohjelmia, joiden tarkoituksena on syrjivien käytäntöjen ja viharikosten ehkäiseminen ja selvittäminen; kehottaa jäsenvaltioita antamaan tällaisten rikosten tutkinnasta ja syytteeseenpanosta vastaavien viranomaisten käyttöön käytännön välineet ja asiantuntemuksen, joita he tarvitsevat puitepäätöksen kattamien rikosten tunnistamisessa ja käsittelyssä sekä uhrien kanssa vuorovaikutuksessa toimimisessa ja viestinnässä; |
61. |
toteaa, että eriarvoisuuden koko laajuus EU:ssa on jäänyt selvittämättä, koska jäsenvaltioiden keräämiä vertailukelpoisia ja eriytettyjä tasa-arvoa koskevia tietoja ei ole saatavilla; katsoo, että tällaisten tietojen kerääminen jäsenvaltioissa on olennaista EU:n tasa-arvolainsäädännön täytäntöönpanemista koskevien merkityksellisten toimintapolitiikkojen laadinnan kannalta; kehottaa Euroopan komissiota ja neuvostoa tunnustamaan, että tarvitaan luotettavia ja vertailukelpoisia yhdenvertaisuutta koskevia tietoja, joiden avulla voidaan mitata eri syiden mukaan jaoteltua syrjintää ja toimittaa tietoja poliittista päätöksentekoa varten; kehottaa kumpaakin toimielintä määrittelemään yhdenmukaiset yhdenvertaisuutta koskevien tietojen keräysperiaatteet, jotka perustuvat itsemäärittelyyn, EU:n tietosuojanormeihin ja asiaankuuluvien yhteisöjen kuulemiseen; |
62. |
kehottaa unionin toimielimiä ja jäsenvaltioita sekä alue- ja paikallisviranomaisia vahvistamaan ihmisoikeuksia ja kulttuurien välistä toimintaa koskevan koulutuksen roolia kansallisissa opetussuunnitelmissa keinona ehkäistä rasismia ja kaikkia suvaitsemattomuuden muotoja, ja kehottaa edistämään oikeuksia koskevia tiedotustoimia; katsoo, että kattavaan ihmisoikeuskasvatukseen on sisällytettävä myös riittävästi menneisyyden ihmisoikeusrikkomuksia ja institutionaalista rasismia sekä muistin merkitystä koskevaa koulutusta; |
63. |
pitää välttämättömänä, että kaikki jäsenvaltiot osallistuvat kansallisiin tai kansainvälisiin rikostutkintoihin, joissa pyritään selventämään vastuunjakoa sekä selvittämään totuus ja varmistamaan, että uhrit saavat oikeutta ja korvauksia näistä rikoksista ihmisyyttä vastaan, joihin totalitaariset hallinnot syyllistyvät unionissa; kehottaa jäsenvaltioita takaamaan, että oikeusalan ammattilaiset saavat tämän alan koulutusta; pyytää komissiota toteuttamaan puolueettoman arvioinnin näiden prosessien tilasta demokraattisen muistin vaalimiseksi kaikissa jäsenvaltioissa; varoittaa, että demokraattista muistia koskevien kansainvälisten suositusten ja yleistoimivaltaa koskevien periaatteiden noudattamatta jättäminen loukkaavat oikeusvaltion perusperiaatteita; |
Naisten oikeudet ja naisiin kohdistuva väkivalta
64. |
pitää valitettavana, että sukupuolten tasa-arvoa ei ole vielä saavutettu, että monilla aloilla ei ole saatu aikaan parannuksia ja että naisten perusoikeuksia loukataan edelleen; tuomitsee kaikenlaisen naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan, kuten perheväkivallan, kunniamurhat, pakkoavioliitot, ihmiskaupan ja naisten sukuelinten silpomisen; katsoo, että tällaiset käytännöt eivät voi koskaan olla perusteltuja ja että ne olisi kriminalisoitava ja niistä olisi rangaistava ja että EU:n ja kansallisten viranomaisten olisi tehostettava yhteistyötään erityisesti hyvien käytäntöjen vaihdon avulla sekä parannettava kaikenlaista naisiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevien tietojen keräämistä ja vertailtavuutta, moninkertainen syrjintä mukaan luettuna; katsoo, että kaikkien unionissa asuvien on kunnioitettava lainsäädäntöä ja naisten oikeuksia ja ihmisarvoa alkuperäisestä kulttuuristaan ja perinteistään riippumatta; |
65. |
pitää valitettavana, että naisia ja tyttöjä ei suojella väkivallalta samalla tavoin kaikissa jäsenvaltioissa; korostaa, että naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan torjuntaa on tehostettava edelleen monin tavoin; kehottaa EU:ta allekirjoittamaan ja ratifioimaan Istanbulin yleissopimuksen komission käynnistettyä menettelyn maaliskuussa 2016; muistuttaa jäsenvaltioita siitä, että EU:n liittyminen Istanbulin yleissopimukseen ei vapauta niitä yleissopimuksen allekirjoittamiselta, ratifioinnilta ja täytäntöönpanolta, ja kehottaa niitä tekemään niin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarkastelemaan nykyistä lainsäädäntöä uudelleen ja pitämään naisiin kohdistuvan väkivallan asialistan kärjessä, koska sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa ei tulisi suvaita; toistaa komissiolle esittämänsä kehotuksen laatia ehdotus säädökseksi sellaisten toimenpiteiden vahvistamisesta, joilla edistetään ja tuetaan naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan torjumista koskevia jäsenvaltioiden toimia; |
66. |
kehottaa jäsenvaltioita sekä alue- ja paikallisviranomaisia toteuttamaan entistä enemmän tiedotuskampanjoita, joilla ehkäistään väkivaltaa ja rohkaistaan naisia ilmoittamaan rikoksista; kehottaa jäsenvaltioita määräämään asianmukaisia ja ennaltaehkäiseviä seuraamuksia rikoksentekijöille ja suojelemaan kaikkia väkivallan uhreja ja heidän oikeuksiaan viipymättä keskittyen erityisesti heikossa asemassa oleviin ryhmiin uhrien oikeuksia koskevan direktiivin mukaisesti; kehottaa jäsenvaltioita panemaan täysimääräisesti täytäntöön eurooppalaisesta suojelumääräyksestä annetun direktiivin 2011/99/EU, jotta voidaan varmistaa väkivallan uhreiksi joutuneiden naisten ja tyttöjen asianmukainen suojelu, sekä ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta annetun direktiivin 2011/36/EU, jotta voidaan suojella naisia ja tyttöjä joutumasta ihmiskaupan, väkivallan ja seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi; korostaa, että sukupuoleen perustuvan väkivallan uhrien olisi saatava asianmukaista hoitoa ja tukea sisäisten sääntöjen ja kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti; |
67. |
korostaa, että sukupuoleen perustuvan väkivallan torjunta edellyttää naisiin ja tyttöihin kohdistuvien asenteiden muuttamista; kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään lisätoimiin sellaisten sukupuolistereotypioiden torjumiseksi, jotka toistavat ja vahvistavat sukupuolirooleja sellaisilla keskeisillä aloilla, joilla tällaisia stereotypioita ylläpidetään; kehottaa komissiota jakamaan jäsenvaltioiden parhaita käytäntöjä sukupuoliin liittyvien stereotypioiden käsittelemiseksi kouluissa; kehottaa jäsenvaltioita tarjoamaan poliisille, oikeuslaitoksen henkilökunnalle ja tuomareille sensitiivisyyttä koskevaa ja muuta tarpeellista erityiskoulutusta, jotta nämä kykenevät toimimaan asianmukaisesti sukupuoleen perustuvan väkivallan osalta uhrien traumatisoitumisen ja uudelleen uhriksi joutumisen ehkäisemiseksi rikosoikeudellisen menettelyn aikana; kehottaa jäsenvaltioita auttamaan viranomaisia havaitsemaan tehokkaasti sukupuoleen perustuvan väkivallan uhrien haavoittuvuuden ja tarjoamaan näille tarvittaessa erityisiä tukipalveluja uhrien oikeuksia koskevan direktiivin mukaisesti; |
68. |
kehottaa jäsenvaltioita tarjoamaan sukupuoleen perustuvan väkivallan uhreille riittävän määrän turvakoteja sekä kohdennettuja ja yhdennettyjä tukipalveluita, psykologinen apu ja neuvonta mukaan luettuina; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan kaikin mahdollisin tavoin sukupuoleen perustuvan väkivallan uhreja auttavia kansalaisyhteiskunnan järjestöjä; |
69. |
kehottaa jäsenvaltioita puuttumaan perheväkivallan uhreiksi joutuvien vammaisten naisten tilanteeseen, koska nämä eivät usein pääse pakoon väkivaltaisesta suhteesta; |
70. |
ilmaisee vakavan huolensa edelleen esiintyvästä sukuelinten silpomista koskevasta jatkuvasta käytännöstä, joka on naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan vakava muoto; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään kaikkien asianosaisten toimijoiden tietoisuutta ja keskittymään ennaltaehkäisyyn naisten sukupuolielinten silpomista koskevissa toimintapolitiikoissaan; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita toimimaan kiinteässä yhteistyössä, jotta ne voisivat tehostaa tietojen keräämistä ja lisätä ymmärrystä tästä ilmiöstä, jotta naisten ja tyttöjen silpomisen lopettamiseen tähtäävien toimien tulokset olisivat mahdollisimman hyvät; |
71. |
tuomitsee vahvasti unionissa julkisilla paikoilla usein tapahtuneet ahdistelut ja raiskaukset ja katsoo, että kaikkien naisten ja tyttöjen olisi tunnettava olevansa turvassa kaikenlaiselta seksuaaliselta häirinnältä julkisilla paikoilla; kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että tällaisista teoista määrätään asianmukaiset seuraamukset, rikoksentekijät saatetaan oikeuden eteen ja uhreille tarjotaan suojelua; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita vahvistamaan toimiaan naispuolisten pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden suojelemiseksi, koska he ovat erityisen alttiita väkivallalle liikkeellä ollessaan; |
72. |
kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan sukupuolten tasa-arvon työpaikoilla; pitää valitettavana, että naiset kärsivät yhä syrjivistä työolosuhteista; korostaa, että naisten edustus on alhainen tieteen, teknologian ja konetekniikan alalla, yrittäjinä ja päätöksentekoprosessissa sekä yksityisellä että julkisella sektorilla, ja korostaa, että sukupuolten väliset palkkaerot ovat syrjintää, jota ei voida hyväksyä; kehottaa komissiota tehostamaan toimiaan naisten edustuksen lisäämiseksi politiikan ja talouden alalla, parantamaan naisten osallistumista koskevien tietojen keräämistä ja puuttumaan sukupuolten eriarvoisuuteen tiedotusvälineissä edistämällä parhaiden käytäntöjen vaihtoa; |
73. |
palauttaa tässä yhteydessä mieliin, että miesten ja naisten tasa-arvo voidaan saavuttaa vain jakamalla oikeudenmukaisesti uudelleen palkallinen ja palkaton työ; panee merkille, että naisten ja tyttöjen perusoikeuksia voidaan suojella lisäämällä heidän taloudellista, sosiaalista ja poliittista vaikutusvaltaansa, edustustaan ja osallisuuttaan; toteaa, että viime vuosina esille on noussut sukupuolten tasa-arvoa vastustavia liikkeitä, jotka haastavat nykyiset saavutukset naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon alalla; |
74. |
palauttaa mieliin iäkkäänä kohdatun köyhyyden etenkin naisten tapauksessa, mikä johtuu jatkuvasta sukupuolten välisestä palkkaerosta ja johtaa sukupuolten eläke-eroon; kehottaa jäsenvaltioita laatimaan asianmukaisia toimintapolitiikkoja, joiden avulla vastaavasti tuetaan iäkkäitä naisia ja poistetaan sukupuolten välisten erojen rakenteelliset syyt; painottaa laadukkaiden julkisten palvelujen keskeistä merkitystä köyhyyden ja etenkin naisten köyhyyden torjumisessa; |
75. |
huomauttaa, että kotitaloustyöntekijät ovat pääasiassa naisia, ja kehottaa jäsenvaltioita vauhdittamaan ILOn kotitaloustyöntekijöitä koskevan yleissopimuksen ratifioimista ja täytäntöönpanoa neuvoston päätöksen 2014/51/EU perusteella tärkeänä välineenä ihmisarvoisten työehtojen varmistamiseksi; |
76. |
kehottaa komissiota toteuttamaan toimenpiteitä, joilla vastataan äitien ja isien tarpeisiin, jotka koskevat erilaisia lomia eli äitiys-, isyys- ja vanhempainlomaa sekä hoitovapaata; kehottaa toteuttamaan konkreettisia toimia, joilla vahvistetaan entisestään vanhempainlomaa koskevia oikeuksia; panee merkille, että työssäkäyvien perheiden työ- ja yksityiselämän tasapainoon liittyviin haasteisiin vastaamista koskevista uusista toimenpiteistä laaditun komission etenemissuunnitelman mukaisesti ehdotetaan hoitovapaan käyttöönottoa; odottaa komission jatkotoimia äitiyslomaan koskevan ehdotuksen perumisen jälkeen; |
77. |
korostaa riskejä, jotka liittyvät siihen, että internetiä, sosiaalista mediaa ja muun tyyppisiä tekniikoita käytetään mahdollisesti naisten valvontaan, uhkailuun ja nöyryyttämiseen, ja korostaa tiedotuskampanjoiden merkitystä tässä suhteessa; |
78. |
kehottaa komissiota ottamaan sukupuolinäkökulman huomioon kaikilla politiikan aloilla ja kaikissa lainsäädäntöehdotuksissa, jotta sukupuolten tasa-arvoa voidaan edistää entistä tehokkaammin, mukaan luettuna järjestelmällinen sukupuolivaikutusten arviointi osana perusoikeuksien toteutumisen arviointia ja sisällytettynä muun muassa ehdokasvaltioiden kanssa käytävien vuoropuhelujen kriteereihin; |
79. |
ottaa huomioon, että naisten seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet liittyvät moniin ihmisoikeuksiin, joita ovat oikeus elämään, oikeus olla vapaa kidutuksesta, oikeus terveyteen, oikeus yksityisyyteen, oikeus koulutukseen ja syrjintäkielto; korostaa, että jäsenvaltioiden velvollisuutena on kunnioittaa, suojella ja noudattaa ilman pakottamista, syrjintää ja väkivaltaa kaikkien naisten ja tyttöjen seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia; korostaa tässä suhteessa, että vammaisilla henkilöillä on oikeus nauttia perusoikeuksistaan yhdenvertaisesti muiden kanssa; |
80. |
kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita ottamaan huomioon ehkäisevän terveydenhoidon saamista koskevan perusoikeuden; korostaa unionin roolia tätä asiaa koskevan tietämyksen lisäämisessä ja parhaiden käytäntöjen edistämisessä myös EU:n terveysstrategian puitteissa, kun samalla kunnioitetaan jäsenvaltioiden toimivaltaa ja otetaan huomioon, että terveys on perusihmisoikeus, joka on olennaisen tärkeä muiden ihmisoikeuksien toteutumiselle; palauttaa tässä yhteydessä mieliin, että EU:n sisäisten ja ulkoisten ihmisoikeustoimien yhtenäisyys ja johdonmukaisuus ovat hyvin tärkeitä; |
81. |
toteaa, että hengen pelastavien seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelujen, kuten hengen pelastavan abortin, kieltäminen on vakava ihmisoikeusrikkomus; |
82. |
tuomitsee kaikki kaupallisen sijaissynnytyksen muodot; |
Lapset
83. |
panee huolestuneena merkille, että lapsiköyhyyttä esiintyy edelleen paljon EU:ssa ja että köyhyydessä elävien alaikäisten lukumäärä on kasvussa; palauttaa mieliin, että lasten hyvinvointiin panostaminen ja heidän nostaminen köyhyydestä ei ole ainoastaan moraalinen välttämättömyys vaan myös sosiaalinen ja taloudellinen painopiste; kannustaa jäsenvaltioita ja EU:ta käynnistämään ohjelmia, joilla pyritään nimenomaisesti edistämään lasten hyvinvointia ja tervettä kehitystä; kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan lapsiköyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi panemalla tehokkaasti täytäntöön komission suosituksen ”Investoidaan lapsiin – murretaan huono-osaisuuden kierre” sekä laatimalla yhdennettyjä strategioita, joilla tuetaan riittävien resurssien saantia, helpottavat edullisten ja laadukkaiden palvelujen saantia; kehottaa komissiota toteuttamaan lisätoimenpiteitä suosituksen täytäntöönpanon valvomiseksi; kehottaa laatimaan toimia ja ohjelmia, joilla pyritään torjumaan yhä lisääntyvää alaikäisten koulutuksellista köyhyyttä, jotta voidaan lisätä heidän sosiaalista osallisuuttaan; kehottaa komissiota harkitsemaan lapsitakuun käyttöön ottamista lapsiköyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi; |
84. |
tuomitsee kaikki lapsiin kohdistuvan syrjinnän muodot ja suhtautuu myönteisesti siihen, että Euroopan neuvosto hyväksyi lasten oikeuksia koskevan strategiansa (2016–2021), jossa myös keskitytään tarpeeseen puuttua vammaisiin lapsiin, maahanmuuton vaikuttamiin lapsiin, romanilapsiin ja HLBTI-lapsiin kohdistuvaan syrjintään; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään yhdessä toimiin lapsiin kohdistuvan syrjinnän poistamiseksi; kehottaa erityisesti jäsenvaltioita ja komissiota asettamaan lapset selkeästi etusijalle alue- ja koheesiopolitiikan, esimerkiksi Euroopan vammaisstrategian, romanien integraatiota edistäville kansallisille strategioille laaditun EU:n kehyksen ja EU:n tasa-arvo- ja syrjimättömyyspolitiikan, suunnittelussa ja täytäntöönpanossa; muistuttaa, että on tärkeää suojella ja edistää romanilasten yhdenvertaisia mahdollisuuksia terveydenhuoltoon, ihmisarvoiseen asumiseen ja koulutukseen; |
85. |
kannustaa jäsenvaltioita toteuttamaan julkisia koulutus- ja tiedotuskampanjoita, joissa kehotetaan kiinnittämään huomiota lapsen oikeuteen saada suojelua ja edistetään myönteisiä ja väkivallattomia suhteita lasten kanssa; |
86. |
tuomitsee painokkaasti lapsiin kohdistuvan kaikenlaisen väkivallan ja hyväksikäytön kaikilla tasoilla, siis kodeista kouluihin, julkisissa tiloissa sekä nuorten säilöönottokeskuksissa; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan asianmukaisia toimia, joilla estetään kaikki lapsiin kohdistuvan fyysisen ja psyykkisen väkivallan muodot ja suojellaan heitä niiltä, mukaan luettuina fyysinen ja seksuaalinen väkivalta, seksuaalinen hyväksikäyttö, lapsityövoima, pakkoavioliitot, kunniamurhat, naisten sukupuolielinten silpominen ja lapsisotilaiden värvääminen; painottaa virallisten sääntöjen käyttöönoton merkitystä lapsiin kohdistuvien ruumiillisten rangaistusten kieltämiseksi ja seuraamusten määräämiseksi niistä ja kehottaa komissiota lisäämään jäsenvaltioiden välistä vertaisoppimista sen selvittämiseksi, miten koulukiusaamiseen voitaisiin parhaiten puuttua haavoittuvat lapsiryhmät huomioon ottaen; |
87. |
kehottaa luomaan monivaiheisen lastensuojelujärjestelmän, jossa kunnioitetaan täysimääräisesti lapsen perusoikeuksia hänen etunsa mukaisesti; korostaa, että tällä järjestelmällä ei pitäisi pyrkiä rankaisemaan vanhempia ja hoidon tarjoajia vaan sillä on tarkoitus antaa selkeä viesti siitä, että minkäänlaista lapsiin kohdistettua fyysistä tai henkistä väkivaltaa ei voida hyväksyä ja sen on oltava rangaistavaa, mutta lapsen erottamiseen perheestään turvaudutaan vasta ehdottomasti viimeisenä keinona; muistuttaa, että julkinen lastenhoito on aina kalliimpaa kuin köyhyydessä eläville perheille suunnattu tarkoituksenmukainen ja hyvin kohdennettu tuki; toistaa komissiolle esittämänsä kehotuksen laatia lapsen oikeuksia koskeva uusi unionin strategia; |
88. |
kehottaa luomaan lapsiystävällisiä nuoriso-oikeusjärjestelmiä, joissa lapset ymmärtävät oikeutensa ja asemansa uhreina, todistajina tai rikkomuksesta epäiltyinä; kehottaa ottamaan niin rikos- kuin siviilioikeudellisissa menettelyissä käyttöön erityisiä toimia lasten suojelemiseksi tarpeettomalta stressiltä, pelottelulta ja toistuvalta uhrin asemaan joutumiselta ottamalla huomioon rikoksesta epäiltyjä tai syytettyjä lapsia koskevista menettelytakeista rikosoikeudellisissa menettelyissä annettu direktiivi (EU) 2016/800; |
89. |
kehottaa huolehtimaan siitä, että lapset voivat käyttää hätänumeroa 116 ympäri vuorokauden ja kaikkina viikonpäivinä sekä anonyymisti verkon keskustelulinjoja, jotka ovat hädässä oleville lapsille paljon kätevämpiä ja joista olisi tehtävä yhtenäinen EU:n laajuinen järjestelmä, jossa käytetään virallisia ja vähemmistökieliä; kehottaa jäsenvaltioita tukemaan Euroopan yhteistä numeroa 116111, joka on tarkoitettu lasten tukipuhelimeksi, vahvistamalla vihjelinjojen ja keskustelulinjojen valmiuksia ja eurooppalaisia verkostoja sekä varaamalla niitä varten riittävästi varoja; |
90. |
korostaa, että lastensuojelua olisi tehostettava digitaalisessa ympäristössä ottaen huomioon, että seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvät tapaukset, joihin syyllistyvät käyttävät internetiä yhteydenottoon, ovat lisääntyneet, ja kehottaa tiivistämään julkisen ja yksityisen sektorin välistä yhteistyötä ja pyytää erityisesti viimeksi mainittua kantamaan osansa vastuusta, pidättymään lapsiin kohdistettavasta aggressiivisesta mainonnasta ja suojelemaan heitä harhaanjohtavalta mainonnalta; kannustaa asianomaisia noudattamaan hyviä esimerkkejä sosiaalisen median ehkäisy- ja valitusmenettelyistä sekä panemaan ne täytäntöön unionin laajuisesti; katsoo lisäksi, että lapsille olisi tiedotettava asianmukaisesti internetiin liittyvistä potentiaalisista riskeistä, jotka koskevat erityisesti henkilötietojen ilmoittamista verkossa, esimerkiksi tiedotuskampanjoiden ja koulujen opetusohjelmien avulla; korostaa, että lasten verkossa tapahtuva profilointi olisi kiellettävä; tukee audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin tarkistuksen kunnianhimoisen ja vaikuttavan tuloksen varmistamista koskevia toimia erityisesti lasten suojelemiseksi digitaalisessa ympäristössä; kehottaa jäsenvaltioita puuttumaan verkkokiusaamiseen; |
91. |
kehottaa laatimaan lapsen oikeuksien suojelemista verkossa ja verkon ulkopuolella koskevan toimenpidesuunnitelman ja palauttaa mieleen, että torjuessaan verkkorikollisuutta lainvalvontaviranomaisten on kiinnitettävä erityistä huomiota lapsiin kohdistuviin rikoksiin; korostaa tässä yhteydessä tarvetta vahvistaa oikeudellista yhteistyötä ja poliisiyhteistyötä jäsenvaltioiden keskuudessa sekä Europolin ja siihen kuuluvan Euroopan verkkorikoskeskuksen kanssa, jotta voidaan estää ja torjua verkkorikollisuutta ja erityisesti verkossa tapahtuvaa lasten seksuaalista hyväksikäyttöä; |
92. |
kehottaa jäsenvaltioita panemaan täytäntöön lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta annetun direktiivin 2011/93/EU; kehottaa sekä kansallisia että unionin lainvalvontaviranomaisia investoimaan uusiin teknologioihin ”pimeässä verkossa” (dark web) ja ”syvässä verkossa” (deep web) tapahtuvien rikosten torjumiseksi; korostaa, että Eurojustille ja Europolille on osoitettava riittävät varat, jotta ne voivat entistä paremmin tunnistaa uhrit, torjua seksuaalisten hyväksikäyttäjien organisoituja verkostoja sekä vauhdittaa verkossa ja verkon ulkopuolella levitettävän lasten hyväksikäyttöön liittyvän materiaalin havaitsemista, analysointia ja sitä koskevaa neuvontaa; |
93. |
katsoo, että osallistamista koskevissa politiikkatoimissa olisi keskityttävä voimakkaasti lapsiin, sillä lapset toimivat yhteisymmärryksen siltoina kulttuurien ja yhteiskuntien välillä; |
94. |
palauttaa mieliin, että ihmiskaupan torjumisessa saavutettua edistystä tarkastelevan vuonna 2016 laaditun komission kertomuksen mukaan vähintään 15 prosenttia rekisteröidyistä uhreista oli lapsia; kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään välittömästi toimiin ja reagoimaan Europolin ilmoitukseen, jonka mukaan vähintään 10 000 ilman huoltajaa olevaa pakolais- ja maahanmuuttajalasta katosi EU:ssa vuonna 2015; kehottaa jäsenvaltioita ja unionin virastoja lisäämään kiireellisesti ponnistelujaan rajat ylittävän yhteistyön, tietojenvaihdon ja yhteisten tutkimusten ja operaatioiden saralla lapsikaupan ja rajat ylittävän järjestäytyneen rikollisuuden, lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja muunlaisten hyväksikäytön muotojen torjumiseksi ja lasten suojelemiseksi; kehottaa jäsenvaltioita ja unionin virastoja jouduttamaan pätevien holhoojien nimeämistä lapsille ja varmistamaan, että lapsen paras etu otetaan aina huomioon; kehottaa jäsenvaltioita rekisteröimään ja tunnistamaan lapset lapsiystävälliseesti ja estämään heidän katoamisensa varmistamalla, että heidät kirjataan kansallisiin lastensuojelujärjestelmiin; suosittaa, että kadonneita lapsia koskevia nykyisiä välineitä vahvistetaan, kadonneita lapsia koskevat eurooppalaiset vihjelinjat mukaan luettuina; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita hyödyntämään täysimääräisesti Euroopan unionin perusoikeusviraston asiantuntemusta lasten suojelun ja nykyisessä maahanmuuttotilanteessa haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten suojelun parantamiseksi erityisesti järjestelykeskuksissa; palauttaa mieliin, että lasten oikeudet ja lapsen etu on otettava huomioon ja sitä on arvioitava kaikissa EU:n toimintapolitiikoissa ja toimissa, maahanmuutto- ja turvapaikka-asiat mukaan luettuina; |
95. |
kehottaa jäsenvaltioita kiinnittämään erityistä huomiota ohjelmiin, joilla pyritään välttämään varhaista koulunkäynnin keskeyttämistä, sekä kokeilemaan ja jakamaan tämän alan parhaita käytäntöjä; |
Vähemmistöjen oikeudet
96. |
korostaa, että vähemmistöt, jotka ovat eläneet enemmistökulttuurien kanssa yhdessä tai niiden rinnalla vuosisatoja Euroopassa, kohtaavat edelleen syrjintää EU:ssa; katsoo, että tämä ongelma voidaan ratkaista siten, että asetetaan vähemmistöjen oikeuksien suojelua koskevat vähimmäisvaatimukset sekä annetaan kulttuurillista monimuotoisuutta ja suvaitsevaisuutta koskevaa opetusta, koska eurooppalaisen perinnön säilyttäminen antaa lisäarvoa monimuotoisuudelle; |
97. |
korostaa, että vähemmistöryhmillä on erityistarpeita ja että olisi edistettävä näiden ryhmien tasa-arvoa kaikilla taloudellisen, sosiaalisen, poliittisen ja kulttuurisen elämän aloilla; korostaa, että vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden perusoikeuksien ja -vapauksien kunnioittaminen ja edistäminen on erittäin tärkeää; |
98. |
ilmaisee huolensa siitä, että nämä ryhmät kohtaavat esteitä omistusoikeuksiensa valvonnassa, oikeuspalvelujen ja muiden julkisten palvelujen sekä koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelujen saannissa sekä heidän kulttuuriinsa liittyvissä oikeuksissa, joita kaikkia saatetaan rajoittaa; kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään toimenpiteisiin sellaisten hallinnollisten tai lainsäädännöllisten esteiden poistamiseksi, jotka voisivat haitata kielellistä monimuotoisuutta EU:ssa tai kansallisella tasolla; |
99. |
kehottaa komissiota laatimaan toimenpidestandardit vähemmistöjen suojelemiseksi, koska näiden ryhmien suojelu on osa ehdokasvaltioita ja jäsenvaltioita koskevia Kööpenhaminan kriteereitä; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että niiden oikeusjärjestelmillä taataan, ettei vähemmistöihin kuuluvia ihmisiä syrjitä, sekä ryhtymään ja panemaan täytäntöön kohdennettuja suojelutoimia, jotka perustuvat asiaankuuluviin kansainvälisiin normeihin; |
100. |
kehottaa jäsenvaltioita vaihtamaan parhaita käytäntöjä vähemmistöjen ongelmien ratkomiseksi ja kannustaa toimivien ratkaisujen käyttöön koko Euroopan unionin alueella; korostaa tärkeää vähemmistöjen suojeluun liittyvää roolia, joka alue- ja paikallisviranomaisilla voi EU:ssa olla, ja katsoo, että hallinnon uudelleenjärjestely ei saisi vaikuttaa kielteisesti heihin; |
101. |
kehottaa Euroopan unionin perusoikeusvirastoa jatkamaan vähemmistön jäsenyyteen perustuvasta syrjintää koskevaa raportointiaan ja asiaa koskevien tietojen keräämistä; |
102. |
kannustaa niitä jäsenvaltioita, jotka eivät vielä ole ratifioineet kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevaa puiteyleissopimusta ja alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevaa eurooppalaista peruskirjaa, tekemään viipymättä niin; muistuttaa myös tarpeesta panna täytäntöön Etyjin puitteissa kehityt periaatteet; |
103. |
kehottaa jäsenvaltioita tarkastelemaan perusteellisesti vähemmistöjen oikeuksien näkökulmaa, varmistamaan oikeuden käyttää vähemmistökieltä ja suojelemaan kielellistä monimuotoisuutta unionissa; kehottaa komissiota lujittamaan suunnitelmaansa edistää alueellisten kielten opetusta ja käyttöä mahdollisena keinona puuttua kieleen perustuvaan syrjintään EU:ssa; |
104. |
kehottaa EU:ta panemaan täytäntöön Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen päätöslauselman 1985 (2014) kansallisten vähemmistöjen tilanteesta ja oikeuksista Euroopassa toissijaisuusperiaatetta täysimääräisesti noudattaen; korostaa, että kaikkia hätänumeroita sekä jäsenvaltioissa mahdollisesti käytössä olevia virallisia tukipuhelimia olisi voitava käyttää maan virallisten kielten lisäksi myös maan vähemmistökielillä ja unionin pääkielillä soitonsiirtotekniikan avulla; |
Vammaisten henkilöiden oikeudet
105. |
pitää myönteisinä EU:n edistymistä vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen täytäntöönpanossa koskevia loppupäätelmiä ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita pitämään näitä suosituksia tilaisuutena antaa myönteinen esimerkki varmistamalla, että yleissopimus pannaan täytäntöön tuloksekkaasti ja perusteellisesti mahdollisimman pian; |
106. |
korostaa, että vammaisilla henkilöillä on yhtäläinen oikeus nauttia perusoikeuksistaan, mukaan luettuina luovuttamaton oikeus ihmisarvoon, terveyteen ja perheeseen sekä oikeus riippumattomaan asumiseen, itsenäisyyteen ja täydelliseen yhteiskuntaan sopeutumiseen, oikeussuojan, tavaroiden ja palvelujen saatavuuteen sekä äänioikeuteen ja kuluttajansuojaoikeus vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaisesti; kehottaa Euroopan unionia ja sen jäsenvaltioita ryhtymään asianmukaisiin toimiin varmistaakseen, että kaikki vammaiset henkilöt voivat käyttää kaikkia perussopimuksissa ja EU:n lainsäädännössä vahvistettuja oikeuksiaan; panee merkille, että ihmisoikeuksiin perustuva lähestymistapa vammaisuuteen ei vielä ole saanut ehdotonta kannatusta, minkä vuoksi vammaisia henkilöitä on voitu syrjiä unionissa, ja kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita lisäämään toimiaan oikeudellisten kehystensä mukauttamiseksi vastaamaan vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevassa YK:n yleissopimuksessa asetettuja vaatimuksia ja saattamaan vammaiset henkilöt tosiasiallisesti osaksi yhteiskuntaa; |
107. |
kehottaa jäsenvaltioita laatimaan strategioita, jotta vammaisilla olisi todelliset mahdollisuudet päästä työmarkkinoille; pitää valitettavana, että osaa vammaisten henkilöiden osallistamiseen tarkoitetuista käytettävissä olevista EU:n varoista ei edelleenkään käytetä tähän tarkoitukseen; kehottaa komissiota seuraamaan tarkoin varojen käyttöä ja ryhtymään toimiin tarvittaessa; |
108. |
muistuttaa, että henkisesti ja psykososiaalisesti vammaisten henkilöiden perusoikeuksien toteutumisen tiellä on erityisiä esteitä, ja kehottaa jäsenvaltioita, alue- ja paikallisviranomaisia lisäämään ponnistelujaan edistääkseen näiden henkilöiden itsenäisyyttä ja heidän osallisuuttaan tasa-arvoisina muiden kanssa; |
109. |
toteaa, että vammaiset naiset ja lapset kokevat suhteettoman paljon erilaisia ihmisoikeuksien loukkauksia, kuten koulutuksen ja terveydenhoidon kaltaisten peruspalveluiden käytön epääminen tai sijoittaminen laitoksiin, jotka sijaitsevat kaukana heidän perheistään ja yhteisöistään, ja että heihin kohdistuu muita suurempi riski joutua väkivallan, seksuaalisen hyväksikäytön, hyväksikäytön tai muunlaisen kaltoinkohtelun uhriksi; korostaa, että EU:n, jäsenvaltioiden sekä alue- ja paikallisviranomaisten on ryhdyttävä kattaviin ja sukupuolinäkökulman huomioon ottaviin politiikkatoimiin YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen sekä vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen perusteellisen täytäntöönpanon varmistamiseksi; |
110. |
kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita kehittämään paikallisyhteisöissä vammaisille lapsille ja heidän perheilleen tarjottavia tukipalveluja, edistämään laitoskierteen purkamista ja varmistamaan, että he voivat hyödyntää osallistavaa koulutusjärjestelmää; |
111. |
kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että vammaiset henkilöt voivat käyttää hätänumeroa 112 esteettä ja että numeron tunnettuutta lisätään tiedotuskampanjoilla; |
112. |
kehottaa EU:ta, jäsenvaltioita sekä alue- ja paikallisviranomaisia nopeuttamaan vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen 33 artiklan 2 kohdan mukaisesti perustetuille valvontajärjestelmille tarkoitettujen taloudellisten resurssien ja henkilöresurssien myöntämistä, jotta ne voivat hoitaa niille asetetut tehtävät, sekä takaamaan kyseisten järjestelmien riippumattomuuden varmistamalla, että niiden kokoonpanossa ja toiminnassa otetaan huomioon kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden toimintaa koskevat Pariisin periaatteet; |
113. |
kehottaa jäsenvaltioita sekä alue- ja paikallisviranomaisia varmistamaan vammaisten henkilöiden aidon osallistumisen julkiseen elämään sekä todellisen ilmaisuvapauden; toteaa, että tällaisia toimia olisi tuettava huolehtimalla tekstitysten, viittomakielisten tulkkausten, pistekirjoituksella laadittujen asiakirjojen sekä helppolukuisten esitystapojen saatavuudesta; kehottaa jäsenvaltioita laatimaan helposti saatavilla olevia ratkaisuja vammaisille pakolaisille; korostaa, että vammaiset pakolaiset, maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat kohtaavat erityisvaikeuksia, joiden vuoksi heillä on puutteelliset mahdollisuudet saada tietoa ja viestintää heille soveltuvassa muodossa, ja että heidät saatetaan pitää oloissa, jotka eivät tarjoa heille asianmukaista tukea tai kohtuullisia asumisen edellytyksiä; |
Ikäihmiset
114. |
toteaa, että aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen yhteisvastuu ovat merkittäviä kysymyksiä, joita voidaan edistää ihmisoikeuksiin perustuvan lähestymistavan avulla, sillä ne ovat yksi suurimmista taloudellisista ja sosiaalisista muutoksista, joita kehittyneet maat kohtaavat; kehottaa jäsenvaltioita kannustamaan iäkkäiden ihmisten entistä laajempaa ja aktiivisempaa osallistumista työmarkkinoille sosiaalisten ja taloudellisten aloitteiden avulla sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi sekä takaamaan heille terveydenhuoltopalvelujen vaivattoman saatavuuden; |
115. |
korostaa, että ikään perustuvaa syrjintä on hyvin yleistä nyky-yhteiskunnassa ja että siihen liittyy usein muunlaista syrjintää, kuten rotuun tai etnisyyteen, uskontoon, vammaisuuteen, terveydentilaan tai sosioekonomiseen tilanteeseen, sukupuoli-identiteettiin tai seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan toimia, joilla pyritään integroimaan ikäihmiset uudelleen yhteisölliseen elämään, jotta voidaan torjua heidän eristäytymistään; |
116. |
kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita osallistumaan aktiivisesti ikääntymistä tarkastelevaan YK:n avoimeen työryhmään ja vauhdittamaan toimiaan ikäihmisten oikeuksien suojelemiseksi; |
Romanien oikeudet
117. |
muistuttaa, että romanivähemmistöön kuuluvilla henkilöillä on oikeus vapaaseen liikkuvuuteen, ja kehottaa jäsenvaltioita sekä alue- ja paikallisviranomaisia turvaamaan sen ja olemaan suunnittelematta sijoittamispolitiikkojen toteuttamista etnisten syiden pohjalta; on huolestunut siitä, että romanivähemmistöön kuuluvat ihmiset joutuvat suhteettoman usein pakkohäätöjen kohteeksi monissa jäsenvaltioissa; |
118. |
pitää valitettavana, että romanit kohtaavat edelleen romanivastaisuutta sekä järjestelmällistä ja institutionalisoitunutta rasismia, ja muistuttaa, että romanien syrjintää työnsaannin, asumisen, koulutuksen ja terveyden alalla, oikeussuojan saatavuudessa tai muilla aloilla on mahdotonta hyväksyä ja että se on haitallista eurooppalaiselle yhteiskunnalle; kehottaa näin ollen jäsenvaltioita sekä alue- ja paikallisviranomaisia ottamaan huomioon romanien integraatiota edistäviä kansallisia strategioita koskevan EU:n puitekehyksen täytäntöönpanosta vuonna 2015 laaditun komission kertomuksen ja panemaan täysimääräisesti ja nopeasti täytäntöön omat kansalliset romaneja koskevat strategiansa ja toteuttamaan erityisiä toimia romaneihin kohdistuvan rotusyrjinnän torjumiseksi rotusyrjintädirektiivin säännösten ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaisesti sekä torjumaan romanivastaisuutta rasismin ja muukalaisvihan torjumisesta annetun puitepäätöksen mukaisesti; |
119. |
palauttaa mieliin Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön, jossa todetaan, että yhdenvertaisen kohtelun periaate, johon viitataan direktiivissä 2000/43/EY, koskee henkilöitä, jotka eivät itse ole asianomaisen etnisen ryhmän jäseniä mutta kärsivät kuitenkin epäsuotuisammasta kohtelusta tai erityisen epäedulliseen asemaan saattamisesta jonkin näihin seikkoihin kuuluvan seikan perusteella; |
120. |
kehottaa komissiota sisällyttämään syrjivien käytäntöjen seurannan kaikkiin aloihin, etenkin koulutukseen, työllisyyteen, asumiseen ja terveydenhoitoon ja kiinnittämään erityistä huomiota siihen, että kaikki ohjelmat toteutetaan tavalla, joka pienentää romaniväestön ja muun väestön välistä kuilua; kehottaa lisäksi komissiota toteuttamaan toimia niitä jäsenvaltioita vastaan, jotka edistävät institutionaalista syrjintää ja erottelua tai sallivat ne; |
121. |
tuomitsee romanilasten erottelua koskevan käytännön kouluissa, koska se vaikuttaa hyvin kielteisesti kyseisten lasten myöhempiin näkymiin elämässä; tukee komission toimintaa tämän käytännön vastustamiseksi rikkomismenettelyiden avulla ja kehottaa lisäksi jäsenvaltioita ryhtymään tehokkaisiin toimiin kouluissa tapahtuvan erottelun poistamiseksi ja laatimaan suunnitelmat romanilasten integrointitoimia varten; |
122. |
kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota vahvistamaan romanien ja köyhien yhteisöjen osallistamista edistäviä strategioita laajentamalla niitä ja ulottamalla ne koskemaan 80:tä miljoonaa kansalaista; kehottaa myös vahvistamaan romaniasioita käsittelevää komission työryhmää ja kansallisia yhteyspisteitä, jotta voidaan kehittää alueellisia ja paikallisia yhteyspisteitä sekä alueellisia romanifoorumeita sekä verkossa toimivan politiikkafoorumin yhteistyössä Euroopan romanifoorumin kanssa; kehottaa perusoikeusvirastoa jatkamaan romanien tilannetta koskevien tietojen keräämistä sekä laatimaan ja esittämään romanien osallistamisindikaattoreista ”tulostaulun”, josta voitaisiin seurata edistymistä alalla; kehottaa jäsenvaltioita nimeämään elokuun toinen päivä romanien holokaustin eurooppalaiseksi muistopäiväksi; |
HLBTI-oikeudet
123. |
tuomitsee kaikenlaisen seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin perustuvan syrjinnän ja väkivallan; kannustaa komissiota laatimaan kunnianhimoisen jäsenvaltioiden toimivaltaa kunnioittavan ohjelman, joka takaa yhdenvertaiset oikeudet ja mahdollisuudet kaikille kansalaisille, ja valvomaan HLBTI-oikeuksien kannalta merkityksellisen EU:n lainsäädännön asianmukaista saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen täytäntöönpanoa; suhtautuu tässä suhteessa myönteisesti komission laatimaan luetteloon toimista, joilla edistetään HLBTI-henkilöiden tasa-arvoa, ja myös komission tiedotuskampanjaan, jolla torjutaan stereotypioita ja parannetaan HLBTI-henkilöiden yhteiskunnallista hyväksyntää; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tekemään tiivistä yhteistyötä HLBTI-henkilöiden oikeuksien puolesta työtä tekevien kansalaisjärjestöjen kanssa; toteaa, että perusoikeusviraston kenttätutkimuksen tulokset osoittavat, että viranomaiset pitävät EU:n lainsäädäntöä ja politiikkaa merkittävinä tekijöinä, jotka tukevat kansallisia pyrkimyksiä edistää HLBTI-henkilöiden tasa-arvoa; |
124. |
pitää valitettavana, että HLBTI-henkilöiden kokemukset kiusaamisesta ja häirinnästä alkavat koulussa ja että he kärsivät syrjinnästä eri elämänalueilla, työelämä mukaan luettuna; kehottaa jäsenvaltioita kiinnittämään erityistä huomiota homofobiaan urheilussa, nuoriin HLBTI-henkilöihin ja koulukiusaamiseen; kannustaa jäsenvaltioita tukemaan ammattijärjestöjä ja työnantajajärjestöjä niiden pyrkimyksissä toteuttaa monimuotoisuutta ja syrjimättömyyttä koskevia toimintaperiaatteita kiinnittäen erityistä huomiota HLBTI-ihmisiin; |
125. |
palauttaa mieliin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen HLBTI-oikeuksia koskevan oikeuskäytännön; suhtautuu myönteisesti siihen, että entistä suurempi joukko jäsenvaltioita on jo ryhtynyt toimenpiteisiin HLBTI-henkilöiden oikeuksien edistämiseksi ja suojelemiseksi entistä paremmin ja ottaneet käyttöön kyseisten henkilöiden perusoikeuksia koskevia uusia sukupuolen vahvistamiseen liittyviä oikeudellisia menettelyjä; kehottaa komissiota ja sen virastoja keräämään tietoja HLBTI-henkilöiden kokemista ihmisoikeusloukkauksista ja jakamaan jäsenvaltioiden kanssa heidän perusoikeuksiaan koskevia parhaita käytäntöjä ja kannustaa jäsenvaltioita tiedottamaan HLBTI-henkilöille täysimääräisesti heidän oikeuksistaan ja vaihtamaan parhaita käytäntöjä tässä yhteydessä; tuomitsee lääketieteelliset käytännöt, jotka loukkaavat trans- ja intersukupuolisten henkilöiden perusoikeuksia; |
126. |
panee merkille, että transihmisiä pidetään edelleen mielisairaina useimmissa jäsenvaltioissa, ja kehottaa jäsenvaltioita tarkistamaan kansallisia mielenterveysalan tautiluetteloitaan ja kehittämään vailla leimaa olevia vaihtoehtoisia saatavuusmalleja, joilla varmistetaan, että kaikille transihmisille on saatavana lääketieteellisesti välttämätöntä hoitoa; toteaa, että pakkosterilointi on perusoikeusloukkaus; suhtautuu myönteisesti siihen, että useat jäsenvaltiot ovat hiljattain hyväksyneet uusia oikeudellisen sukupuolen vahvistamismenettelyjä, joilla kunnioitetaan enemmän transihmisten perusoikeuksia; |
127. |
pitää myönteisenä komission aloitetta, jolla pyritään transsukupuolisen identiteetin tautiluokituksen poistamiseen, kun WHO:n kansainvälistä tautiluokitusta tarkastellaan uudelleen; kehottaa komissiota tehostamaan ponnistuksia, joilla estetään se, että lapsuusajan sukupuolen moninaisuus määritetään uudeksi kansainväliseksi tautiluokaksi; |
128. |
katsoo, että HLBTI-henkilöiden perusoikeudet voidaan todennäköisemmin turvata, jos heillä on mahdollisuus oikeudellisiin instituutioihin, kuten avoliittoon, rekisteröityyn parisuhteeseen ja avioliittoon; pitää myönteisenä sitä, että nämä vaihtoehdot ovat tällä hetkellä mahdollisia 18 jäsenvaltiossa, ja kehottaa muita jäsenvaltioita harkitsemaan niiden takaamista; |
129. |
kehottaa komissiota tekemään ehdotuksen kaikkien henkilöiden, parien ja perheiden (kaikki avioliittoa ja rekisteröityjä parisuhteita, laillisia sukupuolenvaihdoksia ja adoptio- ja syntymätodistuksia koskevat asiakirjat mukaan luettuina) siviilisäätyä koskevien asiakirjojen vastavuoroisesta tunnustamisesta ja vapaasta liikkuvuudesta kaikkialla EU:ssa, oikeudellinen sukupuolen vahvistaminen mukaan luettuna, jotta oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen käyttävien kansalaisten tiellä olevia syrjiviä oikeudellisia ja hallinnollisia esteitä voidaan vähentää; |
Kansalaisuus
130. |
panee hyvin huolestuneena merkille euroskeptisyyden ja väkivaltaisten poliittisten kantojen lisääntymisen ja kehottaakin EU:ta ja sen jäsenvaltioita lisäämään erityisesti nuorten kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen osallistumista EU-asioihin, jotta unionin kansalaiset voivat ilmaista huolensa ja ilmaista mielipiteensä demokraattisten kanavien kautta; |
131. |
pitää välttämättömänä, että vähennetään julkiseen elämään osallistumista liittyvää hallinnollista rasitusta ja edistetään sähköistä hallinnointia unionin laajuisesti, ja kehottaa lisäämään kansalaisaloitteen kaltaisten mekanismien vaikuttavuutta; |
132. |
rohkaisee kehittämään sähköisiä kuulemisia kansalaisten suoran osallistumisen välineenä, jonka avulla on mahdollista kerätä tietoa heidän hallintoelimiä ja julkishallintoa koskevista odotuksistaan; katsoo, että on välttämätöntä poistaa menettelytapoihin ja kieleen liittyviä esteitä, jotka vähentävät kansalaisten halukkuutta osallistua julkisyhteisöjen päätöksentekoprosesseihin kaikilla hallinnon tasoilla; korostaa, että avoimuutta tarvitaan paitsi toimielinten päätöksentekomenettelyissä myös sen seurantaan, miten julkisten instituutioiden tarjoamiin palveluihin liittyviä asioita hoidetaan; korostaa tarvetta tehostaa palvelujen tarjoamista esteettömien digitaalisten välineiden avulla; toistaa, että on tärkeää lisätä perusoikeuskirjaa koskevaa tietämystä; |
133. |
toteaa, että kansalaisjärjestöt, kuten vapaaehtois- ja nuorisotyötä tekevät järjestöt, ovat avainasemassa sosiaalisen osallistumisen ja kansalaisten osallistumisen kannalta, ja kehottaa EU:ta, jäsenvaltioita sekä alue- ja paikallisviranomaisia tukemaan ja edistämään niiden toimintaa; kehottaa jäsenvaltioita ja EU:ta säilyttämään kokoontumis- ja yhdistymisvapauden osana perusoikeuskirjaa; |
134. |
katsoo, että kansalaiskasvatuksen ja kulttuurienvälisen vuoropuhelun avulla lisätään kansalaisten ymmärrystä sosiaalisen ja poliittisen osallistumisen merkityksestä ja että ihmisoikeuskasvatuksella lisätään heidän tietoisuuttaan heidän oikeuksistaan ja heitä opetetaan kunnioittamaan muiden oikeuksia; kehottaa jäsenvaltioita laatimaan perusoikeuskasvatusta koskevia kansallisia toimintasuunnitelmia ottaen huomioon myös EU:n toimet perusoikeuskehyksen kehittämiseksi ja panemaan täytäntöön Euroopan neuvoston hyväksymän demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta koskevan peruskirjan; kehottaa alue- ja paikallisviranomaisia osallistumaan edellä mainittuihin toimiin aktiivisesti; |
135. |
panee huolestuneena merkille, että edelleen tarvitaan toimia köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä koskevien Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseksi; kehottaa jäsenvaltioita etsimään tarkoituksenmukaisia toimintapolitiikkoja, mukaan lukien työllisyyden edistäminen ja koulutus sekä asianmukaiset tulotukijärjestelmät; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että niiden sosiaali- ja työllisyyspolitiikka ei syrji kotitalouksia näiden koon ja kokoonpanon perusteella; |
Digitaaliset oikeudet
136. |
palauttaa mieliin, että kaikilla henkilöillä on oikeus yksityisyyteen ja heitä koskevien henkilötietojen suojaan, mukaan luettuina oikeus saada tietoa siitä, mitä tietoja heistä on kerätty, ja oikeus saada ne oikaistuksi; korostaa jokaisen ihmisen oikeutta määrätä itse henkilötiedoistaan, erityisesti yksinomaista oikeutta päättää henkilötietojensa jakamisesta ja käytöstä; korostaa, että komission ja jäsenvaltioiden olisi toteutettava sananvapautta ja tiedonsaannin vapautta noudattaen ja asiaa koskevan lainsäädännön ja oikeuskäytännön mukaisesti toimia, joiden avulla kansalaisen on mahdollista saada lausunto hänen ihmisarvonsa tai maineensa kannalta mahdollisesti haitallisesta sisällöstä; katsoo, että jokaisella henkilöllä on oikeus päättää, mitä tietoja hänestä julkaistaan, oikeus siihen, että henkilötiedot poistetaan sekä niin sanottu oikeus tulla unohdetuksi EU:n ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti, mikäli kysymys ei ole erityisestä yleisen edun mukaisesta tapauksesta; |
137. |
on huolestunut siitä, että kansalaiset eivät tunne riittävästi oikeuksiaan tai heidän käytettävissään olevia muutoksenhakukeinoja; pitää erittäin tärkeänä, että kansalaiset ja erityisesti lapset perehdytetään henkilötietojensa suojeluun kyberavaruudessa ja niihin potentiaalisiin riskeihin, joille he ovat alttiina erityisesti tekniikan nopean kehityksen ja lisääntyneiden verkkohyökkäysten vuoksi; kehottaa jäsenvaltioita laajentamaan ponnistelujaan mediakasvatuksen alalla ja tekemään siitä koulujen opetussuunnitelmien olennaisen osan; kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään toimenpiteisiin verkkokiusaamiseen puuttumiseksi, erityisesti kun se koskee tiettyjä lapsiryhmiä; |
138. |
huomauttaa, että jokaisella ihmisellä on oikeus ilmaista internetissä mielipiteensä vapaasti ja levittää sitä asiaa koskevan lainsäädännön ja oikeuskäytännön mukaisesti; korostaa, että ketään henkilöä ei saa syrjiä siksi, että hän ei käytä digitaalisia palveluja; kehottaa komissiota noudattamaan EU:n audiovisuaalisia mediapalveluja koskevasta direktiivistä järjestetyn julkisen kuulemisen päätelmiä ja tarkistamaan direktiiviä myös perusoikeuksiin liittyvien kysymysten osalta; |
139. |
korostaa, että on tarpeen tutkia, miten tietyt uudet teknologiat, kuten miehittämättömät ilma-alukset, voivat vaikuttaa perusoikeuksiin ja erityisesti yksityiselämää koskevaan oikeuteen; korostaa myös haastetta, joka syntyy internetin käytön yleistymisen ja perusoikeuksien yhteensovittamisesta, etenkin henkilötietojen suojelun, verkossa tapahtuvan seksuaalisen häirinnän sekä ihmiskaupan ja -salakuljetuksen torjunnan ja erityisesti seksuaalisen hyväksikäytön ja työntekoon liittyvän hyväksikäytön osalta; |
140. |
korostaa, että on noudatettava Euroopan sosiaalisen peruskirjan 30 artiklan mukaista oikeutta suojeluun köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä vastaan; kehottaa kaikkia jäsenvaltioita käynnistämään tukitoimenpiteitä, jotta kansalaisille voidaan tarjota kunnolliset elinolot ja jotta voidaan tehokkaasti torjua sosiaalista syrjäytymistä, köyhyyttä ja riittämätöntä terveydenhuoltoa; |
o
o o
141. |
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden parlamenteille ja hallituksille sekä Euroopan neuvoston parlamentaariselle yleiskokoukselle. |
(1) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0126.
(2) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0105.
(3) EYVL L 180, 19.7.2000, s. 22.
(4) EUVL C 378, 24.12.2013, s. 1.
(5) EUVL L 132, 21.5.2016, s. 1.
(6) EUVL L 328, 6.12.2008, s. 55.
(7) EYVL L 303, 2.12.2000, s. 16.
(8) EUVL L 373, 21.12.2004, s. 37.
(9) EUVL L 204, 26.7.2006, s. 23.
(10) EUVL L 95, 15.4.2010, s. 1.
(11) EUVL L 101, 15.4.2011, s. 1.
(12) EUVL L 335, 17.12.2011, s. 1.
(13) EUVL L 315, 14.11.2012, s. 57.
(14) EUVL L 251, 16.9.2016, s. 1.
(15) EUVL L 180, 29.6.2013, s. 60.
(16) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0594.
(17) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0062.
(18) EUVL C 93, 9.3.2016, s. 165.
(19) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0286.
(20) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0102.
(21) EUVL C 124 E, 25.5.2006, s. 405.
(22) EUVL C 289, 9.8.2016, s. 57.
(23) EUVL C 93, 9.3.2016, s. 52.
(24) EUVL C 328, 6.9.2016, s. 4.
(25) EUVL C 55, 12.2.2016, s. 33.
(26) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0409.
(27) EYVL L 178, 17.7.2000, s. 1.
(28) EUVL C 51 E, 22.2.2013, s. 101.
(29) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0043.
(30) Tällainen ihmiskaupan muoto on jo esitelty Eritrean tilanteesta 10. maaliskuuta 2016 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa. Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0090.
6.7.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 238/28 |
P8_TA(2016)0486
Kulttuurialaa ja luovia toimialoja koskeva EU:n johdonmukainen politiikka
Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. joulukuuta 2016 kulttuurialaa ja luovia toimialoja koskevasta EU:n johdonmukaisesta politiikasta (2016/2072(INI))
(2018/C 238/02)
Euroopan parlamentti, joka
— |
ottaa huomioon 10. kesäkuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Uusi osaamisohjelma Euroopalle – Vahvistetaan yhdessä inhimillistä pääomaa, työllistettävyyttä ja kilpailukykyä” (COM(2016)0381), |
— |
ottaa huomioon 2. heinäkuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Kohti menestyvää datavetoista taloutta” (COM(2014)0442), |
— |
ottaa huomioon 22. tammikuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Kohti Euroopan teollista renessanssia” (COM(2014)0014), |
— |
ottaa huomioon 9. tammikuuta 2013 annetun komission tiedonannon ”Yrittäjyys 2020 -toimintasuunnitelma: Uutta kipinää Euroopan yrittäjyyteen” (COM(2012)0795), |
— |
ottaa huomioon 18. joulukuuta 2012 annetun komission tiedonannon sisällöstä digitaalisilla sisämarkkinoilla (COM(2012)0789), |
— |
ottaa huomioon 26. syyskuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Kulttuurialalta ja luovilta toimialoilta kasvua ja työpaikkoja EU:lle” (COM(2012)0537), |
— |
ottaa huomioon 26. syyskuuta 2012 päivätyn komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Competitiveness of the European High End Industries” (SWD(2012)0286), |
— |
ottaa huomioon 30. kesäkuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa, maailman ykkösmatkailukohde – Euroopan matkailupolitiikan uudet puitteet”(COM(2010)0352), |
— |
ottaa huomioon 27. huhtikuuta 2010 annetun komission vihreän kirjan ”Kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden mahdollisuudet käyttöön” (COM(2010)0183), |
— |
ottaa huomioon kesäkuussa 2015 julkaistun komission tutkimuksen ”Boosting the competitiveness of cultural and creative industries for growth and jobs” (EASME/COSME/2015/003), |
— |
ottaa huomioon kesäkuussa 2009 julkaistun komission tutkimuksen ”The impact of culture on creativity”, |
— |
ottaa huomioon 30. toukokuuta 2013 annetun alueiden komitean lausunnon kulttuurialan ja luovien toimialojen edistämisestä, |
— |
ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon ”Luovat alat ja kulttuuriteollisuus – Euroopan valtti maailmanlaajuisessa kilpailussa” (1), |
— |
ottaa huomioon Euroopan strategisten investointien rahastosta, Euroopan investointineuvontakeskuksesta ja Euroopan investointihankeportaalista sekä asetusten (EU) N:o 1291/2013 ja (EU) N:o 1316/2013 muuttamisesta – Euroopan strategisten investointien rahasto – 25. kesäkuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/1017 (2), |
— |
ottaa huomioon Luova Eurooppa -ohjelman (2014–2020) perustamisesta ja päätösten N:o 1718/2006/EY, N:o 1855/2006/EY ja N:o 1041/2009/EY kumoamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1295/2013 (3), |
— |
ottaa huomioon tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1291/2013 (4), |
— |
ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 (5) (jäljempänä ”yhteisiä säännöksiä koskeva asetus”), |
— |
ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastoa ja Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitetta koskevista erityissäännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1080/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1301/2013 (6), |
— |
ottaa huomioon erityissäännöksistä Euroopan alueellista yhteistyötä koskevan tavoitteen tukemiseksi Euroopan aluekehitysrahastosta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1299/2013 (7), |
— |
ottaa huomioon yritysten kilpailukykyä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan ohjelman (COSME) (2014–2020) perustamisesta ja päätöksen N:o 1639/2006/EY kumoamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1287/2013 (8), |
— |
ottaa huomioon 16. kesäkuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät sukupuolten tasa-arvosta, |
— |
ottaa huomioon 27. toukokuuta 2015 annetut neuvoston päätelmät kulttuuri- ja luovien alojen vaikutuksesta innovoinnin, talouden kestävyyden ja sosiaalisen osallisuuden lisäämisessä, |
— |
ottaa huomioon 10. joulukuuta 2012 annetut neuvoston päätelmät komission tiedonannosta ”Vahvempi eurooppalainen teollisuus talouden kasvua ja elpymistä varten – Teollisuuspolitiikkaa käsittelevän tiedonannon päivitys”, |
— |
ottaa huomioon 12. toukokuuta 2009 annetut neuvoston päätelmät kulttuurista luovuuden ja innovoinnin innoittajana, |
— |
ottaa huomioon 8. kesäkuuta 2016 annetun komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle ”Tavoitteena kansainvälisiä kulttuurisuhteita koskeva EU:n strategia” (JOIN(2016)0029), |
— |
ottaa huomioon 19. tammikuuta 2016 antamansa päätöslauselman digitaalisten sisämarkkinoiden toimenpidepaketista (9), |
— |
ottaa huomioon 8. syyskuuta 2015 antamansa päätöslauselman ”Tavoitteena kulttuuriperintöä koskeva yhdennetty lähestymistapa Euroopassa” (10), |
— |
ottaa huomioon 12. syyskuuta 2013 antamansa päätöslauselman luovien toimialojen ja kulttuurialan edistämisestä talouskasvun ja työpaikkojen luojina (11), |
— |
ottaa huomioon 23. lokakuuta 2012 antamansa päätöslauselman ”Pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset): kilpailukyky ja liiketoimintamahdollisuudet” (12), |
— |
ottaa huomioon 12. toukokuuta 2011 antamansa päätöslauselman EU:n ulkoisten toimien kulttuuriulottuvuudesta (13), |
— |
ottaa huomioon 12. toukokuuta 2011 antamansa päätöslauselman kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden mahdollisuuksien käyttöönotosta (14), |
— |
ottaa huomioon 10. huhtikuuta 2008 antamansa päätöslauselman Euroopan kulttuuriteollisuudesta (15), |
— |
ottaa huomioon 7. kesäkuuta 2007 antamansa päätöslauselman taiteilijoiden sosiaalisesta asemasta (16), |
— |
ottaa huomioon kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä tehdyn yleissopimuksen, joka hyväksyttiin Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön (Unesco) yleiskokouksessa 20. lokakuuta 2005, |
— |
ottaa huomioon OECD:n ja Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) 18. huhtikuuta 2016 päivätyn selvityksen väärennettyjen ja laittomasti valmistettujen tavaroiden kaupan vaikutuksesta talouteen (17), |
— |
ottaa huomioon joulukuussa 2015 julkaistun Unescon tutkimuksen ”Cultural times: The first global map of cultural and creative industries”, |
— |
ottaa huomioon EU:n jäsenvaltioiden asiantuntijoista koostuneen työryhmän marraskuussa 2015 julkaiseman selvityksen ”Towards more efficient financial ecosystems: innovative instruments to facilitate access to finance for the cultural and creative sectors”, |
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 167 ja 173 artiklan, |
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan, |
— |
ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan sekä kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan työjärjestyksen 55 artiklan mukaisesti järjestämät yhteiskokoukset, |
— |
ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan ja kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön sekä oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon (A8-0357/2016), |
A. |
ottaa huomioon, että edellä mainitussa tiedonannossaan ”Kulttuurialalta ja luovilta toimialoilta kasvua ja työpaikkoja EU:lle” komissio tunnustaa kulttuurialan ja luovien toimialojen (18) keskeisen aseman EU:n ja sen jäsenvaltioiden sosiaalisessa ja taloudellisessa kehityksessä; |
B. |
katsoo, että EU:n olisi tehostettava uusia älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun lähteitä ja investoitava niihin; katsoo, että sen olisi tällöin vapautettava kulttuurialan ja luovien toimialojen pitkälti käyttämätön potentiaali kasvun ja työpaikkojen luomiseksi, sillä niillä on huomattava vaikutus uusien liiketoimintamallien, luovuuden ja innovoinnin, digitalisoinnin ja osaamisen kehittämisen kaltaisilla aloilla; |
C. |
toteaa, että kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla on kahdenlaista ja sisäänrakennettua arvoa, sillä niillä on suora yhteys taiteilijoihin ja luovan työn tekijöihin, ne säilyttävät ja edistävät kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta ja ne lujittavat eurooppalaista, kansallista, alueellista ja paikallista identiteettiä samalla, kun ne ylläpitävät sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja edesauttavat erilaisten arvonmuodostusmallien kautta merkittävällä tavalla luovuutta, investointeja, innovointia ja työllisyyttä sekä toimivat kestävää talouskasvua edistävinä tekijöinä EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa; |
D. |
ottaa huomioon, että eurooppalaisella kulttuurilla ja taiteella on 3 000 vuoden yhteinen kulttuuriperintö, ne välittävät tietämystä ja arvoja ja ne auttavat turvaamaan aineellisia ja aineettomia todisteita kulttuuri- ja luonnonympäristöstä nykyisille ja tuleville sukupolville; |
E. |
ottaa huomioon, että arvojen ja erityispiirteiden keskinäiseen kunnioitukseen perustuva kulttuuridiplomatia vahvistaa kahden- ja monenvälisiä suhteita EU:n ja kolmansien maiden välillä, rakentaa siltoja yhteiskuntien välille ihmisten välisten yhteyksien ja yhteistyön kautta kaikilla kulttuurialan ja luovien toimialojen osa-alueilla ja edistää keskinäisen ymmärryksen lisääntymistä ja yhteisiä hankkeita samalla, kun se toimii talouskasvun ja sosiaalisen kasvun veturina; |
F. |
ottaa huomioon, että kulttuuriala ja luovat toimialat edistävät Euroopan ”pehmeää voimaa” toimiessaan eurooppalaisten arvojen – kuten kulttuurin, luovuuden, laadun, huippuosaamisen ja käsityötaidon – lähettiläinä maailmannäyttämöllä; |
G. |
toteaa, että kulttuuriala ja luovat toimialat ovat keskeinen osa kaksijakoista ja herkkää ekosysteemiä kansainvälisesti kilpailukykyisten ja innovatiivisten pk-yritysten ja uusyritysten muodostamien suurten ryhmien välissä ja ne uudistavat alaa jatkuvasti, säilyttävät ja edistävät monimuotoisuutta ja luovat työpaikkoja mutta ovat joskus hauraassa asemassa etenkin markkinoillepääsyn ja rahoituksen saannin suhteen; |
H. |
huomauttaa, että EU:n kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla on yli 12 miljoonaa kokopäiväistä työpaikkaa, niiden osuus EU:n työvoimasta on 7,5 prosenttia ja ne tuovat BKT:hen noin 509 miljardin euron verran lisäarvoa (5,3 prosenttia EU:n koko bruttoarvonlisäyksestä); toteaa, että tietyillä alueilla kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla on tätäkin huomattavasti suurempi osuus BKT:stä ja ne työllistävät runsaasti paikallista työvoimaa; |
I. |
ottaa huomioon, että Euroopan patenttiviraston ja sisämarkkinoilla toimivan yhdenmukaistamisviraston tutkimuksen mukaan immateriaalioikeuksien osalta intensiiviset toimialat muodostavat yli neljänneksen unionin työpaikoista ja yli kolmanneksen unionin taloudellisesta toiminnasta; |
J. |
toteaa, että immateriaalioikeuksien osalta intensiiviset toimialat muodostavat lähes 39 prosenttia unionin BKT:stä siten, että tavaramerkki-intensiivisten toimialojen osuus on 34 prosenttia, muotoiluintensiivisten toimialojen 13 prosenttia, patentti-intensiivisten toimialojen 14 prosenttia ja tekijänoikeusintensiivisten toimialojen 4,2 prosenttia (19); |
K. |
ottaa huomioon, että kulttuuriala ja luovat toimialat työllistävät EU:ssa 2,5 kertaa enemmän ihmisiä kuin autonvalmistus ja viisi kertaa enemmän kuin kemianteollisuus; |
L. |
ottaa huomioon, että kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla on merkittävä rooli luotaessa vireitä ja toisistaan erottuvia alueita ja ne voivat siten auttaa parantamaan kansalaisten elämänlaatua ja olla tärkeä sisäisiä investointeja edistävä tekijä; |
M. |
ottaa huomioon, että tekijät ja esittäjät ovat kulttuurialan ja luovien toimialojen perusta ja alkulähde; |
N. |
ottaa huomioon, että kulttuurialan töitä tuskin voidaan siirtää ulkomaille, koska ne liittyvät erityiseen kulttuuriseen, usein alueelliseen ja historialliseen osaamiseen; ottaa huomioon, että kulttuuriala ja luovat toimialat edistävät nuorisotyöllisyyttä merkittävästi ja enemmän kuin mikään muu ala ja ne ovat osoittautuneet kestävimmiksi vuoden 2008 jälkeisessä talouskriisissä; huomauttaa, että kulttuurialan ja luovien toimialojen työpaikat lisääntyivät vuosina 2008–2014 koko unionissa; on tietoinen Euroopan sosiaalirahaston merkittävästä roolista nuorisotyöllisyyden ja osaamisen kehittämisen edistämisessä; |
O. |
huomauttaa, että kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla on paikallisen kehittämisen näkökulmasta houkuttelevia ominaisuuksia: ne hyödyntävät monia erilaisia taitoja useilla eri tasoilla, ovat yleensä sosiaalisesti vastuullisia ja osallistavia ja tuottavat myönteisiä ulkoisvaikutuksia alueilla, joille ne ovat sijoittautuneet; ottaa huomioon, että niiden avoimuus ja vuorovaikutus muun toiminnan kanssa tuovat kasaantumis- ja klusterivaikutuksia ja että ne tuottavat yleensä suuren osan kaikesta paikallisesta lisäarvosta; |
P. |
ottaa huomioon, että joustavuus ja liikkuvuus liittyvät erottamattomasti ammattimaiseen taiteelliseen toimintaan ja tästä syystä on tärkeää, että taiteilija-ammattien ennakoimatonta ja joskus epävarmaa luonnetta tasapainotetaan todellisella sosiaaliturvalla; |
Q. |
huomauttaa, että kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla toimii enimmäkseen pien- ja mikroyrityksiä ja että kulttuurialan ja luovien toimialojen yritykset, joissa on alle kymmenen työntekijää, muodostavat työvoimasta yli 95 prosenttia (20); |
R. |
toteaa, että investointiriskin väitetään virheellisesti olevan suurempi kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla muihin liiketoiminta-aloihin verrattuna ja että tämä väite perustuu muun muassa siihen, että kyseessä ovat immateriaalioikeuksien osalta intensiiviset toimialat ja aineetonta omaisuutta on vaikea käyttää vakuutena rahoitusta vastaan; |
S. |
huomauttaa, että kulttuurialan ja luovien toimialojen työntekijät toimivat yhä harvemmin vakituisissa työsuhteissa; toteaa, että he ovat yhä useammin itsenäisinä ammatinharjoittajina tai vaihtelevat itsenäisen ammatinharjoittamisen ja palkkatyön välillä tai ovat osa-aikatyössä tai ilman pysyvää työsuhdetta; |
T. |
ottaa huomioon, että kulttuuriin perustuvilla aloitteilla ja toimialoilla on monitahoinen rooli paikallisessa ja alueellisessa kehityksessä, sillä ne ovat perinteisesti lisänneet alueiden vetovoimaa, varmistaneet maaseutualueiden ja syrjäisten alueiden sosioekonomisen osallisuuden ja kehityksen ja myös mahdollistaneet yhdennetyn ja kestävän kaupunkialueiden elvyttämisen; |
U. |
ottaa huomioon, että kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla on keskeinen asema Euroopan uudelleenteollistamisessa, ne ovat kasvun liikkeellepaneva voima ja niillä on strategiset mahdollisuudet saada aikaan innovatiivisia heijastusvaikutuksia muille elinkeinoelämän aloille, kuten matkailuun, vähittäismyyntiin ja digitaaliteknologioihin; |
V. |
katsoo, että kulttuuriala ja luovat toimialat ovat tieto- ja viestintätekniikan alan innovoinnin ja kehittämisen liikkeellepaneva voima Euroopassa; ottaa huomioon, että elinkeinoelämän digitalisoitumiskehitys tarjoaa uusia mahdollisuuksia kehittää uusia liiketoimintamalleja ja laajentaa markkinoita mutta se asettaa myös haasteita kulttuurialan ja luovien toimialojen perinteisille sektoreille; |
W. |
ottaa huomioon, että luovat toimialat kuuluvat yrittäjähenkisimpiin aloihin ja ne kehittävät muuallakin hyödyllistä osaamista, kuten luovaa ajattelua, ongelmanratkaisua, ryhmätyötä ja kekseliäisyyttä; |
X. |
ottaa huomioon, että teolliseen perintöön liittyvä matkailu sekä teollisuusmuseot voivat tarjota uusia kulttuurisia ja taloudellisia näkymiä varsinkin jälkiteollisilla alueilla ja pitää perinteisen eurooppalaisen taitotiedon elossa; |
Y. |
toteaa, että EU:n eri rahoituslähteistä vain Luova Eurooppa -ohjelmassa ja Euroopan strategisten investointien rahastossa mainitaan kulttuuriala ja luovat toimialat erityisenä painopisteenä; |
Z. |
ottaa huomioon, että komission asetuksen (EU) N:o 651/2014 tultua voimaan eräitä kulttuuriperinnön alan toimia (etenkin restaurointia ja säilyttämistä) ja joissakin tapauksissa EU:n varoin ja alueellisin lisävaroin tuettuja kulttuuritoimintoja voitaisiin pitää valtiontukena huolimatta niiden paikallisesta merkityksestä ja ei-taloudellisesta luonteesta sekä toiminnan ja kulttuurialan laitosten ei-kaupallisesta järjestämisestä, mikä voi aiheuttaa huomattavia esteitä asianomaisille paikallisviranomaisille ja viivästyttää tällaisten toimien toteuttamista; |
AA. |
ottaa huomioon, että tämän päivän lähentyvillä ja globalisoituneilla markkinoilla innovatiivisilla ja tutkimusvetoisilla Euroopan kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla on keskeinen merkitys kielellisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden, moniarvoisuuden sekä innovatiivisten ja laadukkaiden palvelujen tarjonnan takaamisessa; |
AB. |
toteaa, että kulttuurisisältöä ja luovaa sisältöä käytetään ja jaetaan nykyisin enemmän kuin koskaan aiemmin, erityisesti sellaisissa palveluissa kuin käyttäjän lataamat sisältöalustat ja sisällön kokoamispalvelut, ja jakelu- ja tuotantokustannukset ovat laskeneet teknologian kehittyessä mutta kulttuurialan ja luovien toimialojen tulot eivät ole nousseet samaan tahtiin kulutuksen kasvun kanssa, mikä tämä johtuu pitkälti arvoketjun avoimuuden ja oikeudellisen selkeyden puutteesta sekä siitä, että perinteisillä aloilla on ollut vaikeuksia sopeutua digitalisoitumiskehitykseen; |
AC. |
katsoo, että komission olisi ehdottomasti ryhdyttävä aiheellisiin toimiin, joilla helpotetaan houkuttelevan laillisen tarjonnan kehittämistä ja rajatylittävää saatavuutta, jotta voidaan kuroa umpeen arvokuilua ja varmistaa, että tekijät, luovat toimijat, esiintyjät ja oikeudenhaltijat saavat oikeudenmukaisen korvauksen työstään; |
AD. |
ottaa huomioon, että digitaaliteknologian yleistyminen aiheuttaa kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla huomattavia muutoksia, sillä se muuttaa taiteellisen tuotannon edellytyksiä ja vaikuttaa immateriaalioikeuteen; |
AE. |
katsoo, että kulttuuriala ja luovat toimialat ovat edelleen aliarvostettuja ja vailla riittävää tunnustusta ja etenkin niiden mahdollisuudet saada käynnistyspääomaa ja rahoitusta ovat riittämättömät; |
AF. |
ottaa huomioon, että uusimmassa komission teettämässä tutkimuksessa (21) kulttuurialan ja luovien toimialojen määritelmässä otetaan huomioon myös luovuusvetoiset markkinoiden yläsegmenttiin kuuluvat alat; ottaa huomioon, että muoti ja markkinoiden yläsegmenttiin kuuluvat alat edellyttävät vahvaa kulttuurista ja luovaa panosta, edistävät vuosisatoja vanhan eurooppalaisen taitotiedon säilymistä ja perustuvat kulttuuriperintöön ja -perinteeseen, jollaista muualla ei voida jäljitellä; katsoo, että yhteistyötä olisi tehostettava työllisyystilanteen muutosten ja erityisosaamisen tarpeen huomioon ottamiseksi; |
AG. |
ottaa huomioon, että kulttuurialaa ja luovia toimialoja koskevat kansalliset arviot ovat harvoin keskenään vertailukelpoisia, koska jäsenvaltiot käyttävät yhä erilaisia kulttuurialan ja luovien toimialojen määritelmiä; huomauttaa, että tällaisiin määritelmiin sisältyy myös sellaisia kulttuurialan ja luovien toimialojen laajoja osa-alueita kuin ohjelmistot, mainonta ja markkinointi, jotka ovat erittäin menestyksekkäitä sekä taloudellisesti että esimerkkeinä eurooppalaisesta luovuudesta ja yrittäjyydestä; |
AH. |
toteaa, että vuonna 2013 väärennettyjen ja laittomasti valmistettujen tavaroiden kansainvälisen kaupan osuus maailmankaupasta oli jopa 2,5 prosenttia ja EU:n tuonnista jopa viisi prosenttia eli 85 miljardia euroa; |
AI. |
ottaa huomioon, että teollisessa taloudessa investoinnit keskittyivät enimmäkseen aineellisiin hyödykkeisiin, jotka olivat tärkeimpiä kasvun vetureita, kun taas nykypäivän luovassa taloudessa aineettomat hyödykkeet ovat tärkeimmät investointikohteet, arvonlähteet ja kasvutekijät; toteaa, että kulttuurialan ja luovien toimialojen rahoitusta olisi tarkasteltava tästä näkökulmasta; |
AJ. |
katsoo, että vaikka digitaaliteknologian ja -infrastruktuurin kehittäminen on unionin politiikan painopisteala, kulttuurialan laitosten harjoittamaa kulttuurialan ja luovien toimialojen tuotteiden ja palvelujen levittämistä verkossa on yhä parannettava; |
AK. |
ottaa huomioon, että kulttuuriala ja luovat toimialat edistävät Euroopan valtavan historiallisen perinnön, kulttuuriperinnön ja rakennustaiteellisen perinnön säilyttämistä ja kehittämistä; katsoo, että kulttuuriala ja luovat toimialat ovat tärkeitä kulttuuridiplomatian, matkailualan sekä kansallisten ja paikallisten kulttuurien edistämisessä ja ne vievät eteenpäin kaupunkien ja alueiden kehitystä; |
Määritelmä ja tilastot
1. |
kehottaa komissiota laatimaan kokonaisvaltaisen ja johdonmukaisen pitkän aikavälin teollisuuspoliittisen kehyksen kulttuurialalle ja luoville toimialoille ja kehottaa EU:ta sisällyttämään kulttuurialan ja luovien toimialojen kehittämisen, tehokkaan edistämisen ja suojelun sekä niiden riittävän rahoittamisen strategisiin tavoitteisiinsa ja yleisiin prioriteetteihinsa, jotta voidaan parantaa niiden kilpailukykyä ja hyödyntää niiden mahdollisuudet laadukkaiden työpaikkojen ja kasvun luomisessa; |
2. |
kehottaa komissiota suunnittelemaan tulevat politiikkatoimensa seuraavan kulttuurialan ja luovien toimialojen määritelmän perusteella: ”kulttuuriala ja luovat toimialat” ovat aloja, jotka perustuvat kulttuurisiin arvoihin, kulttuuriseen monimuotoisuuteen, yksilöjen ja/tai yhteisöjen luovuuteen, osaamiseen ja lahjakkuuteen ja joilla on mahdollisuuksia luoda innovointia, vaurautta ja työpaikkoja tuottamalla sosiaalista ja taloudellista arvoa, etenkin immateriaalioikeuksista; niihin sisältyvät seuraavat kulttuuriseen ja luovaan panokseen perustuvat alat: arkkitehtuuri, arkistot ja kirjastot, taidekäsityö, audiovisuaaliala (esimerkiksi elokuva, televisio, ohjelmistot ja videopelit sekä multimedia ja tallennettu musiikki), kulttuuriperintö, muotoilu, luovuusvetoiset markkinoiden yläsegmenttiin kuuluvat alat ja muoti, festivaalit, elävä musiikki, esittävät taiteet, kirjat ja julkaisutoiminta (sanoma- ja aikakauslehdet), radio, kuvataiteet ja mainonta”; |
3. |
kehottaa komissiota ottamaan huomioon, että jäsenvaltiot käyttävät kansallisia luokitusjärjestelmiä kulttuurialaan ja luoviin toimialoihin kuuluvassa toiminnassa, ja määrittämään erityisiä indikaattoreita, jotta voidaan seurata ja analysoida sen kulttuurialaan ja luoviin toimialoihin liittyvien toimintapolitiikkojen ja sääntelyehdotusten vaikutusta kulttuuriin, talouteen ja yhteiskuntaan sekä niiden dynamiikkaa samoin kuin kyseisten alojen roolia innovoinnin ja kasvun veturina kaikilla muilla toiminta-aloilla EU:ssa ja siihen yhteydessä olevissa kolmansissa maissa; korostaa, että komission on sen vuoksi määritettävä vaihtoehtoisia tietolähteitä virallisten tilastojen täydentämiseksi ja parantamiseksi; korostaa, että kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla on usein monimutkaisia liiketoimintamalleja, jotka voivat olla haaste perinteisille rahoitusmuodoille, ja että on tärkeää varmistaa, että julkisten investointien myönteiset vaikutukset ymmärretään entistä selvemmin, ja tarjota riittävästi analyyseja yksityisten investointien lisäämiseksi; kehottaa komissiota myös toteuttamaan koordinointitoimia, jotta voidaan helpottaa maiden välisiä synergioita, kuten yhteistyöhankkeita, liikkuvuusmahdollisuuksia ja alan yhteisyrityksiä; |
4. |
korostaa tarvetta kerätä kulttuurialaa ja luovia toimialoja koskevia tilastotietoja, sillä tästä on hyötyä myös kulttuuripoliittisessa keskustelussa, ja kannustaa komissiota ja Eurostatia niiden pyrkimyksissä analysoida ja mitata säännöllisesti kulttuuripoliittisten toimien vaikutusta kulttuurialaan ja luoviin toimialoihin kokonaisuudessaan, ottaa kulttuuriala ja luovat toimialat mukaan niiden vuositilastoihin analysoituaan niiden arvoa ja heijastusvaikutuksia digitaalisella aikakaudella ja julkaista joka toinen vuosi alakohtainen kertomus kulttuurialan ja luovien toimialojen kehityksestä Euroopassa; korostaa tässä yhteydessä tarvetta vahvistaa Eurostatin ja Yhteisen tutkimuskeskuksen roolia; |
Puite-edellytykset ja innovoinnin edistäminen
5. |
kehottaa komissiota ottamaan käyttöön kattojärjestelmän, jolla kurotaan umpeen T&K-toiminnan, eurooppalaisen luovan sisällön tuotannon ja teknologisen innovoinnin välinen kuilu media-alalla ja muualla; huomauttaa, että tällainen kattojärjestelmä edistäisi luovien ja kilpailukykyisten palvelujen tuotantoa EU:ssa sekä kaupallisia ja työllistämismahdollisuuksia ja parantaisi pk-yritysten ja uusyritysten markkinoillepääsyä, jolloin se ruokkisi moniarvoista ja monimuotoista eurooppalaista järjestelmää, joka perustuu kulttuurialan ja luovien toimialojen sekä teknologisen innovoinnin väliseen vahvaan synergiaan, ja vahvistaisi näin Euroopan digitaalisia sisämarkkinoita; |
6. |
korostaa, että digitaaliteknologia ja -infrastruktuuri edellyttävät luovien toimijoiden tuottamaa sisältöä; huomauttaa, että mahdollisuus tavoittaa suoraan maailmanlaajuisia yleisöjä on synnyttänyt uusia taiteellisen ja luovan sisällön muotoja; kehottaa sen vuoksi komissiota kaikkien asiaankuuluvien toimijoiden tarpeet tasapainottaen laatimaan digitaalisen aikakauden arvoketjua varten asianmukaisen lainsäädäntökehyksen, joka sisältää myös tekijänoikeudet, jossa otetaan huomioon alan erityispiirteet, mahdollistetaan uudet innovaatiot ja edistetään avoimia sopimussuhteita ja jonka perusteella vahvistetaan oikeus oikeudenmukaiseen korvaukseen sekä oikeudellinen suoja tekijöille, luoville toimijoille ja kaikille luovan prosessin osapuolille sekä näiden työlle ja varmistetaan näin kukoistava digitaalitalous; |
7. |
korostaa, että on tehtävä yhteistyötä ja jaettava jatkuvasti tietämystä ja parhaita käytäntöjä luovia toimialoja tukemaan ja kannustamaan pyrkivien jäsenvaltioiden välillä ja edistää luovuutta ja tuottavuutta kaikilla tasoilla; |
8. |
katsoo, että tekijänoikeuden ja lähioikeuksien suoja on kulttuurialan ja luovien toimialojen tulojen kannalta keskeistä; kehottaa komissiota meneillään olevaa tekijänoikeusuudistusta silmällä pitäen kehittämään, myös yhteistyössä toimiala- ja kuluttajaryhmien kanssa, digitaaliseen aikakauteen soveltuvia tasapainoisia oikeudellisia ratkaisuja, jotka tukevat ja vastaavat pk-yritysten, erittäin pienten yritysten ja mikroyritysten, luovien toimijoiden, oikeudenhaltijoiden, oikeuksien käyttäjien, freelancerien ja kuluttajien etuja, jotta voidaan selventää, että vastuuta koskevia poikkeuksia voidaan soveltaa vain aidosti neutraaleihin ja passiivisiin verkkopalveluntarjoajiin, sellaisina kuin ne määritellään sähköistä kaupankäyntiä koskevassa direktiivissä ja unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä, eikä palveluihin, joilla on aktiivinen asema sisällön jakamisessa, edistämisessä ja muuntamisessa rahaksi luovien toimijoiden kustannuksella; katsoo, että digitaalisen ympäristön rajattoman luonteen vuoksi on varmistettava johdonmukaisuus sääntelyviranomaisten, lainvalvontaviranomaisten ja oikeusjärjestelmän välillä EU:n alueella; |
9. |
korostaa, että oikeudenhaltijoita koskeva selvitystyö ja epäselvät tekijänoikeussäännöt muodostavat hallinnollisen rasitteen, joka aiheuttaa suuria kustannuksia ja paljon työtä etenkin rajojen yli toimiville pk-yrityksille; suosittaa sen vuoksi, että oikeuksien selvittämisen helpottamiseksi perustetaan yhteinen yleiseurooppalainen tietokanta, joka sisältää kaikki saatavilla olevat tiedot kunkin sektorin oikeudenhaltijoista; |
10. |
korostaa, että direktiivi 2014/26/EU on johtanut musiikkiteosten oikeuksien selvittämisjärjestelmän parannuksiin verkkoympäristössä; pyytää komissiota parantamaan oikeuksien yhteishallinnointiorganisaatioiden hyvää hallintoa, tehokkuutta, avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta myös muilla aloilla; |
11. |
korostaa, että tuotteiden väärentäminen ja laiton jäljentäminen on edelleen vakava huolenaihe niin kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla kuin myös kansalaisille; korostaa, että tällainen laiton toiminta johtaa mittaviin tulojen ja työpaikkojen menetyksiin ja voi aiheuttaa turvallisuuteen ja terveyteen liittyviä ongelmia, joihin on puututtava; pitää myönteisenä, että alalla pyritään löytämään ratkaisuja väärentämisen ja laittoman jäljentämisen estämiseksi, ja korostaa tarvetta tehostaa tällaisen laittoman toiminnan torjuntaa; |
12. |
korostaa, että on tarpeen seurata ja vahvistaa nykyisten täytäntöönpanosääntöjen soveltamista koko EU:n alueella; suosittaa harkitsemaan ankarampien seuraamusten käyttöönottoa ja jäljitettävyyttä koskevan takuujärjestelmän edistämistä pelotteena väärentäjille – varsinkin laajamittaista kaupallista toimintaa harjoittaville väärentäjille – kuin myös korottamaan oikeudenhaltijoille myönnettyjä vahingonkorvauksia ja muita korvauksia; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita käynnistämään väärentämisen ja laittoman jäljentämisen vastaisia valistuskampanjoita ja kartoittamaan suuntauksia ja kohdistamaan niihin entistä tehokkaampia toimia sekä kannustamaan samalla oikeudenhaltijoita ja palveluntarjoajia varmistamaan, että laillista sisältöä on helposti saatavilla laittoman jäljentämisen ehkäisemiseksi; korostaa, että kaikki digitaaliset toimijat on saatava mukaan verkkopiratismin torjuntaan; |
13. |
kehottaa komissiota esittämään tehokkaita toimenpiteitä verkkopiratismin torjumiseksi ja varmistamaan erityisesti, että sisältöä ylläpitävissä verkkopalveluissa sovelletaan tehokkaita keinoja niissä olevan luvattoman sisällön poistamiseksi ja poistetun sisällön niihin palauttamisen estämiseksi; |
14. |
katsoo, että perinteisillä toimintapolitiikan aloilla on päästävä eroon siiloajattelusta ja edistettävä kulttuurialan ja luovien toimialojen heijastusvaikutuksia; |
15. |
kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään toimivaltaansa kuuluvilla aloilla monialaista yhteistyötä perustamalla oppimislaboratorioita, luovuuskeskuksia, yhteistyöskentelytiloja, verkostoitumisohjelmia sekä kulttuurialan ja luovien toimialojen keskittymiä ja verkostoja alueellisella, kansallisella, unionin ja kansainvälisellä tasolla, jotta voidaan lisätä vuorovaikutusta mikroyritysten, pk-yritysten ja suuryritysten välillä sekä voittoa tavoittelemattomien järjestöjen ja liikeyritysten välillä kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla, perinteisessä käsityötaidossa, kulttuuriperintöjärjestöissä, matkailualalla, tutkimuskeskuksissa ja yliopistoissa sekä sijoittajien ja päättäjien keskuudessa; pyytää lisäksi tukemaan innovaatiomyönteisen ja innovointiin kannustavan oikeudellisen ympäristön kehittämistä uusien liiketoimintamallien, tuotteiden ja palvelujen luomiseksi ja kokeilemiseksi tuottajien, jakelijoiden ja myynninedistäjien strategisten kumppanuuksien avulla sekä tukemaan yrityshautomojen toimintaa; |
16. |
pitää välttämättömänä, että EU:lla ja sen jäsenvaltioilla on edelleen mahdollisuus ylläpitää ja kehittää kulttuuri- ja audiovisuaalialan politiikkaansa olemassa olevien säädösten, vaatimusten ja sopimusten, kuten kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä tehdyn Unescon yleissopimuksen, puitteissa; katsoo siksi, että kulttuuripalvelut ja audiovisuaaliset palvelut, myös verkossa tarjottavat palvelut, on nimenomaisesti jätettävä unionin ja kolmansien maiden välisten sopimusten ulkopuolelle; korostaa tässä yhteydessä, että kulttuuripalvelut ja audiovisuaaliset palvelut on jätettävä yleisiä vapaakauppasopimuksia koskevan neuvotteluvaltuutuksen ulkopuolelle, ja huomauttaa, että kulttuuriteoksilla ja luovilla teoksilla on kahdenlaista ja sisäänrakennettua arvoa; |
17. |
kehottaa komissiota edistämään ja tukemaan infrastruktuurin luomista, parantamista ja laajentamista, sillä tämä on keskeinen edellytys luovien toimialojen tukemiseksi Euroopassa, ja erityisesti varmistamaan, että laajakaistayhteyksiä laajennetaan maaseutualueille ja syrjäisille alueille; |
18. |
toteaa, että monet Euroopan kaupungit ja alueet ovat kehittäneet mittavia suunnitelmia paikallista kulttuurialaa ja luovia toimialoja varten; kehottaa komissiota hyödyntämään näiden strategioiden parhaita käytäntöjä; |
19. |
kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita pitämään kulttuuriperinnön eurooppalaista teemavuotta 2018 tärkeänä tilaisuutena parantaa Euroopan huippuosaamista kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla ja korostaa asianmukaisen ohjelmasuunnittelun ja rahoituksen tarvetta; |
20. |
kehottaa Euroopan ulkosuhdehallintoa hyödyntämään kulttuuridiplomatian mahdollisuuksia edistämällä ja parantamalla Euroopan kulttuurialan ja luovien toimialojen kilpailukykyä; |
Kulttuurialan ja luovien toimialojen digitalisointi
21. |
korostaa, että kulttuuriala ja luovat toimialat, jotka enimmäkseen koostuvat pk-yrityksistä, toimivat jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä ja joutuvat siten ideoimaan ja kehittämään uusia liiketoimintamalleja voidakseen kehittää markkinalähtöisiä ratkaisuja ja houkuttelemaan uusia yleisöjä; korostaa, että uudet tieto- ja viestintätekniikat, kuten massadata, pilvipalvelut ja esineiden internet, voivat tarjota mahdollisuuksia taloudelle ja yhteiskunnalle, erityisesti jos ne integroidaan muihin aloihin, kuten kulttuurialaan ja luoviin toimialoihin, varsinkin luovien teosten jakelun, hyödyntämisen ja tuotannon yhteydessä; painottaa kuitenkin, että digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamisen on oltava ensisijainen tavoite, jotta kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla voidaan täysimääräisesti hyödyntää uusien teknologioiden kasvu- ja työllistämispotentiaali; korostaa lisäksi tarvetta parantaa oikeusvarmuutta ja vähentää hallinnollista rasitetta; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota tukemaan kulttuurisisällön digitalisointia; painottaa tässä yhteydessä, että teollisuuden digitalisointia koskevassa komission suunnitelmassa ja EU:n täytäntöönpanokehyksessä olisi otettava täysin huomioon kulttuurialan ja luovien toimialojen erityispiirteet; |
22. |
katsoo, että digitaaliset alustat ovat keino laajentaa kulttuuriteosten ja luovien teosten saatavuutta ja ne tarjoavat kulttuurialalle ja luoville toimialoille runsaasti mahdollisuuksia uusien liiketoimintamallien kehittämiseen; korostaa, että olisi pohdittava, miten tässä prosessissa voidaan parantaa oikeusvarmuutta ja oikeudenhaltijoiden huomioon ottamista; tähdentää, että on tärkeää taata avoimuus ja varmistaa tasavertaiset toimintaedellytykset; katsoo, että tällöin on tarpeen varmistaa oikeudenhaltijoiden suojelu tekijänoikeutta ja immateriaalioikeuksia koskevassa sääntelykehyksessä, jotta voidaan varmistaa arvojen tunnustaminen ja kannustaa innovointiin, luovuuteen, investointeihin ja sisällöntuotantoon; |
23. |
korostaa, että digitalisointi ja viestintämuotojen yhdentyminen luovat uusia mahdollisuuksia eurooppalaisten teosten saatavuudelle, jakelulle ja edistämiselle, ja painottaa, että Euroopan kulttuuriperinnön digitalisointia, säilyttämistä ja sähköistä saatavuutta varten on taattava rahoitus; |
Työolot kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla
24. |
huomauttaa, että kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla epätyypilliset työsuhteet (osa- ja määräaikaiset sopimukset, vuokratyö ja taloudellisesti riippuvainen itsenäinen ammatinharjoittaminen) ovat yleisiä etenkin media- ja kulttuurialalla; korostaa, että on tarpeen poistaa esteet taiteilijoiden ja kulttuurialan ammattilaisten liikkuvuudelta, ja tukee Euroopan talous- ja sosiaalikomitean komissiolle esittämää pyyntöä kehittää asianmukainen ratkaisu kulttuurialan ja luovien toimialojen työntekijöiden liikkuvuuden parantamiseksi EU:ssa ja helpottaa viisumimenettelyjä vaihto-ohjelmissa kolmansien maiden kanssa; |
25. |
kehottaa jäsenvaltioita kehittämään tai ottamaan käyttöön oikeudellisen ja institutionaalisen kehyksen luovaa taiteellista toimintaa varten toteuttamalla tai soveltamalla erilaisia johdonmukaisia ja kattavia toimenpiteitä, jotka liittyvät sopimuksiin, työntekijöiden edustukseen, sosiaaliturvaan, sairausvakuutukseen, välittömään ja välilliseen verotukseen sekä unionin sääntöjen noudattamiseen, jotta voidaan parantaa taiteilijoiden liikkuvuutta EU:ssa; |
26. |
kiinnittää huomiota naisten suureen osuuteen luovilla toimialoilla ja erityisesti itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivien tai työelämään palaavien äitien (ns. yrittäjä-äitien) tilanteeseen; |
27. |
ottaa esille EU:n nykyisen keskimääräisen sukupuolten palkkaeron (16,1 prosenttia vuonna 2014) ja eläke-eron (40,2 prosenttia) ja korostaa, että naisilla on kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla samanlaisia, erityisesti sukupuolten palkka- ja eläke-eroihin, rahoituksen saatavuuteen, stereotypioihin, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyviä esteitä kuin muilla talouden aloilla; |
Koulutus ja osaaminen
28. |
korostaa, että jokaisella ihmisellä on luovia taipumuksia ja että luovia taitoja on kehitettävä pienestä pitäen, jotta luovia lahjakkuuksia on mahdollista saada jatkuvasti lisää; huomauttaa kuitenkin, että näitä taitoja voidaan rohkaista käyttämään kaikissa elämänvaiheissa, varsinkin kaikkien saatavilla olevissa elinikäisen oppimisen ohjelmissa; kannustaa jäsenvaltioita lisäämään tietämystä kulttuurialasta ja luovista toimialoista koulutusohjelmissa, kehittämään medialukutaidon ja digitaalisen osaamisen opetusta sekä parantamaan koulutus-, oppimis- ja tutkintojärjestelmiään, jotta kaikenikäiset kulttuuri- ja taidealojen opiskelijat pystyvät hankkimaan monipuolisen koulutuksen; |
29. |
tuo esiin, että kulttuuri- ja taidealojen tutkinnon suorittaneilta puuttuu monialaista osaamista, varsinkin yrittäjyystaitoja, ja heillä on riittämättömät tiedot tekijänoikeuslainsäädännöstä ja keinoista tällaisten oikeuksien suojelemiseksi; katsoo sen vuoksi, että on tärkeää rohkaista jäsenvaltioita ja koulutuslaitoksia korjaamaan tämä puute muuttamalla opetusohjelmiaan, jotta voidaan tarjota jatkuvaa ammatillista koulutusta ja integroida paremmin luova ja yrittäjyyskoulutus ja siten vahvistaa luovien yrittäjien liiketoiminta-, rahoitus-, markkinointi- ja johtamistaitoja; |
30. |
kehottaa jäsenvaltioita tukemaan opettajia enemmän nuorten luovuuden ja innovatiivisuuden kehittämisessä uudistamalla opetusmenetelmiä ja sisällyttämällä koulutusohjelmiin medialukutaidon, taiteen, musiikin, teatterin ja elokuvan opetuksen; kehottaa jäsenvaltioita kehittämään tietämystä kulttuuriperinnöstä, taiteen tekemisestä ja taideilmaisuista sekä luovuuteen ja innovointiin tähtäävistä pehmeistä taidoista; kehottaa jäsenvaltioita myös tukemaan koulujen välistä yhteistyötä, jotta voidaan vaihtaa tietoja kaikkein tehokkaimmista luovuuden ja innovatiivisuuden herättämisen keinoista ja käytännöistä ja siten auttaa ihmisiä arvostamaan luovien toimialojen tuotteita ja palveluja; |
31. |
muistuttaa, että kumppanuudet koulutusalan kanssa voivat myös edistää innostavia oppimisympäristöjä ja muita heikommassa asemassa olevien ja marginalisoituneiden yhteisöjen integroitumista sekä tarjota mahdollisuuksia köyhillä asuinalueilla eläville; |
32. |
korostaa kulttuurialan ja luovien toimialojen mahdollisuuksia nuorisotyöllisyydessä ja uudelleenteollistamisessa ja panee erityisesti merkille digitaalisen ympäristön nuorille kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla tarjoamat kasvavat mahdollisuudet; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sisällyttämään kulttuurialan ja luovat toimialat nuorisotyöllisyysaloitteeseen ja antamaan määrärahoja tämän alan ura-, yrittäjyys- ja koulutusmahdollisuuksien edistämiseksi luomalla oppisopimusjärjestelyjä ja helpottamalla liikkuvuutta ja vaihtoa mentorointi- ja harjoitteluohjelmien avulla; kehottaa tehostamaan nuorisotakuuseen varattujen resurssien käyttöä; |
33. |
muistuttaa, että yksi kulttuuriperintöalan suurimmista haasteista on perinteisen käsityötaidon vähittäinen katoaminen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan kulttuuriperinnön, kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden, perinteisen osaamisen sekä eurooppalaisen, kansallisen, alueellisen ja paikallisen taitotiedon säilyttämisen, turvaamaan kulttuurialaan ja luoviin toimialoihin liittyvät käsityöammatit ja tekemään niitä tunnetuksi, edistämään ja helpottamaan taitotiedon siirtoa ja painottamaan entistä enemmän ammatillista koulutusta ja erittäin ammattitaitoista työvoimaa, jotta voidaan houkutella lahjakkuuksia, myös rakennusalan sekä säilyttämis- ja restaurointityön käsityötaitoon liittyvää huippuosaamista; painottaa, että tällöin on kehitettävä vahvoja strategisia yhteyksiä kulttuuripolitiikan sekä sosiaalisten ja tuotantoon liittyvien resurssien välillä; |
34. |
kehottaa komissiota lisäämään tietoisuutta kulttuurialan ja luovien toimialojen käsityö- ja valmistusalan työpaikkoja koskevista uramahdollisuuksista tietämyksen siirtoa edistävillä valistuskampanjoilla ja politiikkatoimilla, jotta näillä aloilla pystytään säilyttämään käsityötaito ja ammattiosaaminen; |
35. |
kannustaa jäsenvaltioita hyödyntämään Erasmus+ -ohjelman kannustimia ja siten edistämään monialaisia lähestymistapoja virallisen koulutuksen, epävirallisen ja arkioppimisen sekä elinikäisen oppimisen eri alojen välillä; kannustaa korkeakouluja ja ammatillista koulutusta tarjoavia laitoksia yhdistämään ohjelmia taiteen ja kulttuurin, luonnontieteiden, insinööritieteiden, teknologian, liike-elämän ja muiden asiaankuuluvien alojen välillä; kehottaa erityisesti toteuttamaan toimia kuilun poistamiseksi luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM-aineiden) ja tieto- ja viestintätekniikan sekä taideaineiden ja muotoiluun liittyvien aineiden väliltä, jotta voidaan tukea teknisten uramahdollisuuksien kehittämistä luovilla toimialoilla ja luovien uramahdollisuuksien kehittämistä STEM-aloilla, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä Euroopan kulttuurialan ja luovien toimialojen kasvulle; korostaa, että on tarpeen tukea huippuosaamiskeskuksia ja edistää ammattien välistä vaihtoa alalla, myös kolmansissa maissa, sekä houkutella ja kehittää luovia kykyjä; |
36. |
kannustaa jäsenvaltioita edistämään yhteistyötä taidekoulujen, ammatillista koulutusta tarjoavien laitosten, yliopistojen ja yritysten välillä kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla, myös kannustamalla taiteilijaresidensseihin yrityksissä ja koulutuslaitoksissa, jotta voidaan parantaa kohtaantoa osaamisen tarjonnan ja työmarkkinoiden kysynnän välillä ja parantaa alan kilpailupotentiaalia; kehottaa kehittämään työn ja oppimisen yhdistämistä, kuten harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdisteleviä malleja; |
37. |
kehottaa laatimaan ja hyväksymään toimintapolitiikkoja, joilla pyritään lisäämään EU:n kansalaisten osallistumista kulttuuritoimintaan, sillä se on monissa jäsenvaltioissa yhä huolestuttavan vähäistä; korostaa, että tästä olisi hyötyä sekä uusien luovien kykyjen edistämisessä että EU:n kulttuurialan ja luovien toimialojen tuotteiden kysynnän laajentamisessa ja vahvistamisessa; |
38. |
kehottaa perustamaan eurooppalaisen luovien toimialojen ja kulttuurialan palkinnon, jonka mallina on vastaava ranskalais-saksalainen palkinto; |
39. |
korostaa naisten valtavaa potentiaalia innovoijina ja yrittäjinä sekä heidän tärkeää rooliaan kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla; kannustaa jäsenvaltioita tarjoamaan asianmukaista rahoitustukea ja koulutusta ja korostaa verkostoitumisen ja parhaiden käytäntöjen vaihtamisen merkitystä; |
40. |
kehottaa selvittämään mahdollisuutta ottaa käyttöön nuorille innovoijille tarkoitettuja liikkuvuusohjelmia, jotta voidaan edistää kulttuurialan ja luovien toimialojen vaihtoa ja innovointia; |
41. |
panee merkille komission tiedonannon ”Uusi osaamisohjelma Euroopalle: Vahvistetaan yhdessä inhimillistä pääomaa, työllistettävyyttä ja kilpailukykyä” ja on samaa mieltä siitä, että ”nopeasti muuttuvassa maailmanlaajuisessa taloudessa taidot määrittävät suuressa määrin kilpailukyvyn ja mahdollisuudet edistää innovointia”, että ”ne houkuttelevat investointeja ja ovat liikkeelle paneva voima työpaikkojen luomisen ja kasvun positiivisessa kierteessä” ja että ”ne ovat sosiaalisen koheesion edellytys”; pitää tarpeellisena kiinnittää erityistä huomiota luoviin taitoihin tarkistettaessa avaintaitoja koskevaa viitekehystä ja eurooppalaista tutkintojen viitekehystä; |
42. |
kannustaa jäsenvaltioita käynnistämään sellaisia aloitteita kuin Italian hallituksen käyttöön ottama ”kulttuuribonus”, jossa jokaiselle Italiassa laillisesti oleskelevalle 18-vuotiaalle annetaan 500 euroa käytettäväksi ainoastaan ”kulttuurisesti rikastuttavaan toimintaan”, kuten museoihin, gallerioihin, arkeologisiin ja kulttuuriperintökohteisiin, kirjoihin ja elokuviin; |
Rahoitus
43. |
toteaa, että kulttuuriala ja luovat toimialat saavat runsaasti julkista kulttuurirahoitusta, mikä myös edistää huomattavasti Euroopan unionin kulttuurista monimuotoisuutta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sen vuoksi varaamaan toimivaltaansa kuuluvilla aloilla vastaisuudessakin riittävän osan talousarviostaan julkiselle kulttuurirahoitukselle; |
44. |
painottaa tarvetta vahvistaa julkista politiikkaa, jolla tuetaan kulttuurialaa ja luovia toimialoja, sekä lisätä kulttuurimäärärahoja; toteaa, että julkinen rahoitus on kärsinyt jäsenvaltioissa tehdyistä rajuista budjettileikkauksista, mikä on merkittävä uhka Euroopan kulttuurialan ja luovien toimialojen työlle; |
45. |
panee merkille tietyissä jäsenvaltioissa käytössä olevien, kulttuurialaa ja luovia toimialoja koskevien veronhuojennusjärjestelyjen menestyksen; kannustaa sen vuoksi kaikkia jäsenvaltioita ottamaan käyttöön tällaisia järjestelyjä, vaikka onkin syytä tuomita ”veropäätöksinä” tunnetut erityiset verotusjärjestelyt, joiden avulla eräiden yritysten maksamat verot on voitu aiheettomasti supistaa minimiin; |
46. |
huomauttaa, että kulttuuriala ja luovat toimialat voivat osallistua kaikkiin EU:n rahoittamiin ohjelmiin mutta niiden osallistuminen on edelleen vähäisempää kuin se voisi olla; pyytää komissiota aivan ensiksi perustamaan keskitetyn palvelupisteen, esimerkiksi verkkosivuston, jolla eri pääosastot voisivat toimia tiiviissä vuorovaikutuksessa, jotta voidaan esitellä erilaisia kulttuurialan ja luovien toimialojen rahoitusmahdollisuuksia, levittää tietoa Euroopan laajuisista kulttuurialan ja luovien toimialojen verkostoista ja kansallisista järjestöistä, kerätä ja edistää esimerkkejä parhaista käytännöistä sekä lisätä rahoitussijoittajien ja -laitosten tietämystä näiden alojen erityispiirteistä ja erilaisista haasteista, sillä tämä lisäisi tietämystä kyseisistä aloista ja niiden rahoituksen saatavuudesta; |
47. |
kehottaa komissiota valtavirtaistamaan kulttuurialalle ja luoville toimialoille tarkoitetun EU:n tuen, myös niiden rahoituksen, hyväksymällä kattavan ja monialaisen EU:n strategian; korostaa kuitenkin, että on tärkeää tiedostaa kulttuurialan ja luovien toimialojen monitahoinen luonne ja siten niiden alakohtaiset erityispiirteet rahoitus- ja innovointiympäristöjen kannalta, ja pitää sen vuoksi tärkeinä erityisiä täytäntöönpanosuunnitelmia, kuten yhteistä kehysjärjestelyä Horisontti 2020 -ohjelman ja Luova Eurooppa -ohjelman välillä; on tietoinen EU:n rahoituksen kerrannaisvaikutuksesta kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla, erityisesti tietyillä alueilla; |
48. |
panee merkille voittoa tavoittelemattomien sekä osuus- ja yhteisötalouden yritysten tärkeän roolin kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla ja kehottaa sen vuoksi välttämään EU:n rakenne- ja sosiaalirahastojen rahoituksessa kaikenlaista erottelua, joka voisi rajoittaa tällaisten yhteisöjen tukikelpoisuutta; |
49. |
toteaa, että monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointi ja unionin ohjelmien täytäntöönpanokertomukset on katsottava yhden ja saman prosessin toisiinsa kytköksissä oleviksi osatekijöiksi; huomauttaa, että erityisesti Luova Eurooppa -ohjelmassa, Horisontti 2020 -puiteohjelmassa ja rakennerahastoissa (EAKR ja ESR) olisi arvioitava ja edistettävä kulttuurialan ja luovien toimialojen asemaa ja vaikutusta kasvuun, työllisyyteen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen; korostaa, että tässä prosessissa olisi taattava vakaa ja johdonmukainen perusta monivuotisen rahoituskehyksen tarkistukselle ja tulevalle EU:n ohjelmarakenteelle vuoden 2020 jälkeen; |
50. |
kehottaa komissiota noudattamaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 167 artiklan 4 kohtaa ja tekemään kulttuurialan ja luovien toimialojen elinkeinoista osana kulttuurialaa ja luovia toimialoja horisontaalisen painopisteen EU:n rahoitusjärjestelmissä ja -ohjelmissa, erityisesti Horisontti 2020 -ohjelmassa, työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevassa ohjelmassa (EaSI) ja Euroopan rakenne- ja investointirahastoissa (ERI-rahastoissa); |
51. |
kehottaa komissiota hyödyntämään täysin EU:n politiikanalojen välistä mahdollista yhteisvaikutusta, jotta EU:n ohjelmissa – esimerkiksi Horisontti 2020 -ohjelmassa, Verkkojen Eurooppa -välineessä, Erasmus+ -ohjelmassa, EaSI-ohjelmassa, Luova Eurooppa -ohjelmassa ja COSME-ohjelmassa – ja ERI-rahastoissa saatavilla olevaa rahoitusta voidaan käyttää tehokkaasti tukemaan entistä useampia kulttuurialan ja luovien toimialojen hankkeita; |
52. |
huomauttaa, että ERI-rahastojen ja muiden ohjelmakaudella 2014–2020 toteutettavien EU:n ohjelmien vuorovaikutuksen parantamiseksi voidaan vielä tehdä paljon enemmän, varsinkin Erasmus+ -ohjelmassa ja Luova Eurooppa -ohjelmassa, joihin viitataan yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen liitteessä I olevissa 4.6 ja 6.4 kohdassa, antamalla entistä parempaa tietoa EU:n laajuisesti ja sitoutumalla paljon määrätietoisemmin täytäntöönpanoon jäsenvaltioissa ja niiden alueilla; |
53. |
kehottaa komissiota muuttamaan ja/tai tulkitsemaan komission asetuksessa (EU) N:o 651/2014 kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen tarkoitettua valtiontukea koskevaa osaa ottaen huomioon asetuksen johdanto-osan 72 kappaleen ja 19. toukokuuta 2016 annetun komission tiedonannon, jotta eräät kulttuuriperinnön alan toimet (etenkin restaurointi ja säilyttäminen) ja joissakin tapauksissa EU:n varoin ja alueellisin lisävaroin tuetut kulttuuritoiminnot eivät kuulu valtiontuen käsitteen piiriin; |
54. |
toteaa, että Luova Eurooppa -ohjelman lainantakausväline on yksi tapa ratkaista kulttuurialan ja luovien toimialojen innovatiivisten ja kestävien hankkeiden lainarahoituksen saamista koskeva pakottava tarve; toteaa jälleen, että lainantakausvälineen käyttöönotto on viivästynyt; korostaa, että Luova Eurooppa -ohjelman ja lainantakausvälineen määrärahoja on lisättävä, jotta voidaan tukea tehokkaasti eurooppalaista kulttuurista ja luovaa ilmaisua, saada mukaan monia erilaisia rahoituksen saajia, taata tasapuoliset mahdollisuudet käyttää lainantakausvälinettä ja parantaa kaikkien jäsenvaltioiden kulttuurialan toimijoiden osallistumista välineeseen; |
55. |
huomauttaa, että Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) pitäisi auttaa pk-yrityksiä selviämään pääomavajauksesta ja että rahoitus olisi yleensä kohdennettava hankkeisiin, joilla on korkeampi riskiprofiili kuin EIP:n tavanomaisilla toimilla tuettavilla hankkeilla (22); toteaa, että syyskuussa 2016 rahoitusta oli myönnetty vain muutamaan hankkeeseen kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla, joilla toimii pääasiassa suuririskisempiä pk-yrityksiä, sekä koulutusalalla, ja korostaa, että niiden osallistumista ESIR-rahastoon olisi pyrittävä parantamaan kaikin keinoin; |
56. |
kehottaa EIP:tä puuttumaan kulttuurialan ja luovien toimialojen ESIR-rahoituksen puutteeseen selvittämällä mahdollista vuorovaikutusta Luova Eurooppa -ohjelman ja lainantakausvälineen kanssa, jotta kyseisille aloille voidaan tarjota niille soveltuvia lainoja; |
57. |
kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja EIP:tä tukemaan yhdistettyjä rahoitusmuotoja, etenkin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia, jotta voidaan puuttua kulttuurialan ja luovien toimialojen oman pääoman ehtoisen rahoituksen vähäiseen saatavuuteen ja korjata ongelma; |
58. |
kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita parantamaan investointiympäristöä ja lisäämään kulttuurialan ja luovien toimialojen mikro- ja pk-yritysten rahoitusvälinevaihtoehtoihin uusia ja innovatiivisia rahoitusjärjestelyjä, kuten pienluotot, takaisinmaksettavat rahoitusosuudet, joukkorahoituksen, riskipääomarahoituksen, siemenrahoituksen ja pääomasijoitukset; toteaa, että erilaisista kulttuurialan ja luovien toimialojen joukkorahoituksen ja joukkoinvestointien malleista voi tulla tärkeä väline näiden alojen hankkeiden rahoittamiseksi, joten ne ovat tervetullut lisä perinteisiin kulttuurialan ja luovien toimialojen rahoitustuen lähteisiin; kehottaa sen vuoksi komissiota ja jäsenvaltioita seuraamaan edelleen ja edistämään joukkorahoitusmarkkinoiden kehitystä, ottamaan mukaan julkiset instituutiot, parantamaan institutionaalisen joukkorahoituksen käyttöä, koordinoimaan erilaisia sääntelymalleja, varmistamaan asianmukaisen selkeyden EU:n sääntöjen soveltamisessa, kehittämään parhaita käytäntöjä ja parantamaan sääntelykehystä poistamalla rasitteita ja/tai laatimalla tarvittaessa uusi sääntelyväline; huomauttaa kuitenkin, ettei joukkorahoitus voi korvata kulttuurialalle ja luoville toimialoille tarkoitettua kestävää julkista ja yksityistä rahoitusta; |
59. |
katsoo, että on tarpeen kehittää julkisten investointipankkien roolia kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla parantamalla pk-yritysten luotonsaantia ja auttamalla yrityksiä laajentamaan markkinoitaan ja vientitoimintaansa; |
60. |
katsoo, että kulttuurialan ja luovien toimialojen rahoituksen saatavuuden parantamiseksi on välttämätöntä kehittää asiantuntemusta mahdollisena vakuutena käytettävän aineettoman omaisuuden arvon määrittämisessä ja arvioinnissa; painottaa tarvetta lisätä rahoitussijoittajien ja -laitosten tietämystä suuririskisemmiksi katsottujen kulttuurialan ja luovien toimialojen erityispiirteistä ja erilaisista haasteista; pitää tältä osin ilahduttavana, että komissio on sisällyttänyt Luova Eurooppa -ohjelman lainantakausvälineeseen rahoituksen välittäjien koulutusohjelman, sillä tämä voi parantaa myös kulttuurialan ja luovien toimialojen valmiuksia lähestyä ja taivutella puolelleen ulkopuolisia sijoittajia; pitää silti hyödyllisenä selvittää, onko koulutusohjelma ollut onnistunut, ja, jos arvio on myönteinen, laajentaa sitä muille toimintapolitiikan aloille; |
61. |
kehottaa tätä varten edistämään immateriaalioikeuksien varallisuusarvon määrittämistä helpottavia käytäntöjä ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan käyttöön tarvittavat mekanismit, jotta voidaan parantaa immateriaalioikeuksien luottokelpoisuutta ja tunnustaa niiden täysimääräinen arvo varallisuutena; |
o
o o
62. |
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle. |
(1) EUVL C 13, 15.1.2016, s. 83.
(2) EUVL L 169, 1.7.2015, s. 1.
(3) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 221.
(4) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104.
(5) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320.
(6) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 289.
(7) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 259.
(8) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 33.
(9) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0009.
(10) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0293.
(11) EUVL C 93, 9.3.2016, s. 95.
(12) EUVL C 68 E, 7.3.2014, s. 40.
(13) EUVL C 377 E, 7.12.2012, s. 135.
(14) EUVL C 377 E, 7.12.2012, s. 142.
(15) EUVL C 247 E, 15.10.2009, s. 25.
(16) EUVL C 125 E, 22.5.2008, s. 223.
(17) OECD/EUIPO (2016), ”Trade in Counterfeit and Pirated Goods: Mapping the Economic Impact”, OECD Publishing, Pariisi.
(18) Komission tiedonannossa kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla tarkoitetaan seuraavia: arkkitehtuuri, arkistot ja kirjastot, taidekäsityö, audiovisuaaliala (esimerkiksi elokuva, televisio, videopelit ja multimedia), kulttuuriperintö, muotoilu (myös muoti), festivaalit, musiikki, esittävät ja kuvataiteet, julkaisutoiminta ja radio.
(19) Industry-Level Analysis Report (2013), ”Intellectual property rights intensive industries: contribution to economic performance and employment in the European Union”, s. 8: https://euipo.europa.eu/ohimportal/documents/11370/80606/IP+Contribution+study.
(20) Komission tutkimus EASME/COSME/2015/003.
(21) Tutkimuksen viitetiedot lisätään, kun se on julkaistu. Kaikki tämän päätöslauselman luvut perustuvat kyseiseen tutkimukseen.
(22) Asetus (EU) 2015/1017.
6.7.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 238/42 |
P8_TA(2016)0487
Naisten oikeudet itäisen kumppanuuden valtioissa
Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. joulukuuta 2016 naisten oikeuksista itäisen kumppanuuden valtioissa (2016/2060(INI))
(2018/C 238/03)
Euroopan parlamentti, joka
— |
ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklan ja 3 artiklan 3 kohdan, joissa sukupuolten tasa-arvon todetaan olevan yksi unionin perustana olevista perusperiaatteista, |
— |
ottaa huomioon 18. joulukuuta 1979 tehdyn kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen (CEDAW), |
— |
ottaa huomioon tasa-arvoa, kehitystä ja rauhaa käsittelevän YK:n Pekingin toimintaohjelman (1995), |
— |
ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat 1820 (2008), 1325 (2000) ja viimeisimpänä 2242 (2015) naisista, rauhasta ja turvallisuudesta, |
— |
ottaa huomioon syyskuussa 1995 hyväksytyn Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman ja syyskuussa 1994 pidetyn kansainvälisen väestö- ja kehityskonferenssin (Kairon konferenssin) toimintaohjelman sekä niiden tarkistuskonferenssien tulokset, |
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle 18. marraskuuta 2015 annetun komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon Euroopan naapuruuspolitiikan tarkistuksesta (SWD(2015)0500), |
— |
ottaa huomioon 18. helmikuuta 2008 annetut Euroopan naapuruuspolitiikkaa, 20. huhtikuuta 2015 annetut Euroopan naapuruuspolitiikan uudelleentarkastelua ja 14. joulukuuta 2015 annetut Euroopan naapuruuspolitiikan uudelleentarkastelua koskevat neuvoston päätelmät, |
— |
ottaa huomioon 7. toukokuuta 2009 kokoontuneen itäistä kumppanuutta käsitelleen Prahan huippukokouksen yhteisen julkilausuman, |
— |
ottaa huomioon 28.–29. marraskuuta 2013 kokoontuneen itäistä kumppanuutta käsitelleen Vilnan huippukokouksen yhteisen julkilausuman ”Eastern Partnership: the way ahead”, |
— |
ottaa huomioon 21.–22. toukokuuta 2015 kokoontuneen itäistä kumppanuutta käsitelleen Riian huippukokouksen yhteisen julkilausuman, |
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Georgian, Moldovan ja Ukrainan väliset assosiaatiosopimukset / pitkälle menevät ja laaja-alaiset vapaakauppa-alueet, |
— |
ottaa huomioon Euroopan naapuruusvälineen perustamisesta 11. maaliskuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 232/2014 (1), |
— |
ottaa huomioon 20. heinäkuuta 2015 annetut neuvoston päätelmät ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevasta toimintasuunnitelmasta 2015–2019, |
— |
ottaa huomioon 26. lokakuuta 2015 annetut neuvoston päätelmät sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevasta toimintasuunnitelmasta (2016–2020), |
— |
ottaa huomioon 21. syyskuuta 2015 laaditun komission ja unionin korkean edustajan yhteisen valmisteluasiakirjan ”Gender equality and Women's Empowerment: Transforming lives of Girls and Women Through EU External relations 2016–2020”, |
— |
ottaa huomioon 21. tammikuuta 2016 antamansa päätöslauselman Georgian, Moldovan ja Ukrainan kanssa tehdyistä assosiaatiosopimuksista / pitkälle menevistä ja laaja-alaisista vapaakauppa-alueista (2), |
— |
ottaa huomioon 17. joulukuuta 2015 antamansa päätöslauselman vuosikertomuksesta ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa 2014 ja Euroopan unionin toiminnasta tällä alalla (3), |
— |
ottaa huomioon 8. lokakuuta 2015 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa-arvoa ja naisten vaikutusvallan lisäämistä kehitysyhteistyössä koskevan Euroopan unionin toimintasuunnitelman uudistamisesta (4), |
— |
ottaa huomioon 8. lokakuuta 2013 antamansa päätöslauselman ”Sukupuoleen perustuvat murhat: puuttuuko naisia?” (5), |
— |
ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa ja 9. heinäkuuta 2015 antamansa viimeisimmän päätöslauselman Euroopan naapuruuspolitiikan uudelleentarkastelusta (6), |
— |
ottaa huomioon Euroopan neuvoston hankkeen naisten oikeussuojan parantamisesta viidessä itäisessä kumppanimaassa, |
— |
ottaa huomioon Euroopan neuvoston vuonna 2011 tekemän Istanbulin yleissopimuksen, |
— |
ottaa huomioon OECD:n korruption torjuntaa koskevan Istanbulin toimintasuunnitelman maakohtaiset raportit ja itäisten kumppanimaiden edistymiskertomukset, |
— |
ottaa huomioon Kansainvälisen työjärjestön sukupuolten tasa-arvoa koskevat yleissopimukset, joita ovat yleissopimus nro 100 samanarvoisesta työstä maksettavasta samasta palkasta (1951), yleissopimus nro 111 työmarkkinoilla tapahtuvasta syrjinnästä (1958), yleissopimus nro 156 perheenhuoltovelvollisuuksia omaavien työntekijöiden yhdenvertaisesta kohtelusta (1981) ja yleissopimus nro 183 äitiyssuojelusta (2000), |
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan, |
— |
ottaa huomioon naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan mietinnön ja ulkoasiainvaliokunnan lausunnon (A8-0365/2016), |
A. |
toteaa, että Prahan julkilausuman mukaan itäinen kumppanuus perustuu sitoutumiseen kansainvälisen oikeuden periaatteisiin sekä perusarvoihin, joihin kuuluvat demokratia, oikeusvaltioperiaate sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien turvaaminen; toteaa, että Riian julkilausumassa sukupuolten tasa-arvoon viitattiin lupaavana uutena yhteistyöalueena; |
B. |
toteaa, että kumppanimaiden tehostettu eriytyminen ja oman vastuun ottaminen ovat tarkistetun Euroopan naapuruuspolitiikan tärkeimpiä periaatteita, kun otetaan huomioon kunkin maan erityistilanne; |
C. |
toteaa, että naisten ja miesten tasa-arvosta määrätään kaikkien itäisten kumppanimaiden perustuslaeissa ja oikeusjärjestelmissä ja että kaikki nämä maat ovat ratifioineet varauksitta alan useimmat merkittävät kansainväliset yleissopimukset; pitää valitettavana, että naisiin kohdistuu edelleen sosiaalista syrjintää itäisissä kumppanimaissa; |
D. |
toteaa, että kaikki itäiset kumppanimaat ovat kehittäneet strategioita, ohjelmia tai toimintasuunnitelmia naisten aseman parantamiseksi; |
E. |
toteaa, että itäisissä kumppanimaissa 136 ministeristä ainoastaan 17 oli naisia vuonna 2015, vaaleilla valituista parlamentin jäsenistä keskimäärin 16 prosenttia oli naisia ja korkeimmista julkishallinnon viroista oli naisten hallussa keskimäärin vain 17 prosenttia; toteaa, että ainoastaan kolmea poliittista puoluetta koko alueella johti nainen; |
F. |
toteaa, että vertikaalinen ja horisontaalinen eriytyminen naisten sijoittumisessa itäisten kumppanimaiden työmarkkinoille on edelleen juurtunut syvään kyseisten maiden kulttuurisiin ja sosiaalisiin normeihin; toteaa, että naisten taakkana on myös palkattomasta kotityöstä muodostuva ”toinen työvuoro”; |
G. |
toteaa, että yhteiskunnassa vallitsevissa stereotypioissa naisilla on toissijainen asema yhteiskunnassa; toteaa, että nämä stereotypiat kehittyvät jo lapsuudessa, heijastuvat koulutusvalintoihin ja vaikuttavat edelleen työmarkkinoilla; |
H. |
toteaa, että monilla maaseudun naisilla ei ole muuta mahdollisuutta kuin ottaa vastaan huonosti palkattuja maataloustöitä usein ilman virallista rekisteröintiä ja minkäänlaisia sosiaaliturvaoikeuksia; toteaa, että naisten ja miesten välisen eriarvoisuuden poistaminen maataloudessa voisi auttaa varmistamaan naisille ja miehille yhtäläiset mahdollisuudet työhön sekä sen, että samanarvoisesta työstä maksetaan sama palkka; |
I. |
toteaa, että naisten ja miesten on itäisissä kumppanimaissa usein vaikea saada seksuaali- ja lisääntymisterveydenhuollon palveluja ja harjoittaa niihin liittyviä oikeuksia ja että köyhät naiset, maahanmuuttajat, etniset vähemmistöt ja maaseudun asukkaat kohtaavat edelleen suuria esteitä; ottaa huomioon, että itäisten kumppanimaiden naisista alle 50 prosenttia – joissain maissa jopa alle 20 prosenttia – käyttää nykyaikaisia ehkäisymenetelmiä ja että suurimpia syitä tähän ovat heikkotasoinen neuvonta, korkeat kustannukset ja vaihtoehtojen puute sekä ehkäisyvälineiden epäluotettava tarjonta; |
J. |
ottaa huomioon, että sukupuoleen perustuvan väkivallan uhreiksi joutuneiden naisten oikeussuojassa on edelleen vakavia puutteita ja erityisesti, että kaikkia naisiin kohdistuvan väkivallan muotoja ei ole kriminalisoitu, tällaisista rikoksista raportoidaan aivan liian harvoin, raiskauksista saa vain harvoin tuomion ja valtio rahoittaa vain vähän tai ei lainkaan tukipalveluja; |
K. |
toteaa, että vaikka itäisten kumppanimaiden välillä on huomattavia eroja siinä, kuinka paljon naisiin kohdistuvaa väkivaltaa esiintyy ja miten hyväksyttävää tämä väkivalta on, väkivalta on kuitenkin suhteellisen yleistä, sillä näistä kuudesta maasta neljässä yli 20 prosenttia naisista joutuu elämänsä aikana väkivallan kohteeksi; toteaa, että vertailukelpoista tietoa ei ole riittävästi, jotta voitaisiin määrittää työssä tapahtuvan fyysisen, seksuaalisen ja psyykkisen väkivallan yleisyys, mikä johtuu hyvin todennäköisesti myös vähäisestä raportoinnista; toteaa, että etnisiin vähemmistöihin, kuten romaneihin, kuuluvien naisten riski joutua väkivallan kohteeksi on paljon suurempi; |
L. |
toteaa, että itäiset kumppanimaat ovat edelleen naisiin ja nuoriin tyttöihin kohdistuvan ihmiskaupan, myös seksuaaliseen hyväksikäyttöön tähtäävän ihmiskaupan, alkuperämaita ja joissakin tapauksissa kauttakulku- ja kohdemaita; |
M. |
toteaa, että pitkittyneet konfliktit haittaavat edelleen alueen kehitystä, millä on syviä vaikutuksia alueella elävien ihmisten, myös naisten ja tyttöjen, elämään ja ihmisoikeuksiin; |
N. |
toteaa, että Itä-Ukrainassa jatkuva konflikti on syventänyt sukupuolistereotypioita, joissa korostetaan miehiä suojelijoina ja naisia välittävinä huoltajina, ja rajoittanut naisten sitoutumista ja osallistumista konfliktin ratkaisuun; |
O. |
toteaa, että Ukrainassa yli 1,5 miljoonaa ihmistä, joista kaksi kolmasosaa on naisia ja lapsia, on konfliktin alettua joutunut maan sisäiseksi pakolaiseksi ja kärsii terveydenhuollon, asuntojen ja työpaikkojen puutteesta; |
P. |
toteaa, että lapsi- ja varhaisavioliittojen, suunnittelemattomien raskauksien ja lastenhoitovelvollisuuksien takia romanitytöt käyvät Moldovassa koulua keskimäärin alle neljä vuotta, verrattuna muiden kuin romanityttöjen 11 vuoteen; |
Q. |
toteaa, että EU ja sen jäsenvaltiot ovat sitoutuneet turvaamaan naisten ja tyttöjen ihmisoikeudet ja niiden toteutumisen ja käyttämisen ja edistävät näitä oikeuksia kaikissa, myös muissa kuin kehitysyhteistyön liittyvissä ulkosuhteissaan; |
R. |
toteaa, että sukupuolten tasa-arvo on edelleen Euroopan naapuruuspolitiikan ja Euroopan naapuruusvälineen horisontaalinen painopiste ja että tarkistetussa Euroopan naapuruuspolitiikassa olisi tehostettava tukea kansalaisyhteiskunnalle ja pantava enemmän painoa sukupuolten tasa-arvolle; toteaa, että kansalaisyhteiskunnalla on erittäin tärkeä tehtävä sukupuolten tasa-arvon saavuttamisessa itäisessä kumppanuudessa; |
S. |
toteaa, että itäiset kumppanimaat pääsevät osallisiksi useista EU:n ohjelmista, kuten Erasmus+, Cosme, Luova Eurooppa ja Horisontti 2020; |
T. |
katsoo, että äitiyshuolto ja ammattitaitoinen hoito synnytyksen yhteydessä sekä synnytykseen liittyvien hätätilanteiden hallinta ja asianmukainen varustus synnytyspaikalla ovat elintärkeitä tekijöitä äitiyskuolleisuuden vähentämisessä; toteaa, että itäiset kumppanimaat eivät ole vielä tavoittaneet kaikkia naisia, etenkään köyhillä ja syrjäisimmillä alueilla asuvia eivätkä syrjäytyneisiin ryhmiin kuuluvia naisia, kuten kansallisiin vähemmistöihin kuuluvia, maahanmuuttajia ja vammaisia naisia; |
1. |
pitää tarpeellisena parantaa naisten oikeuksia itäisissä kumppanimaissa; korostaa kuitenkin, että voimakkailla talouden muutoksilla ja taloudellisella epävarmuudella on ollut kielteinen vaikutus naisten taloudelliseen tilanteeseen, mikä on johtanut puutteisiin todellisessa tasa-arvossa; |
2. |
toteaa, että yleinen poliittinen vakaus ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen ovat yleensä ottaen välttämätön edellytys naisten oikeuksien parantamiselle ja heidän asemansa kohentamiselle kyseisissä maissa; |
3. |
pitää tarpeellisena, että itäiset kumppanimaat toteutettavat välittömiä toimia, joilla lisätään naisten ja miesten tasa-arvoa yhteiskunnassa, muun muassa hyväksymällä kansallisia toimintasuunnitelmia ja tekemällä yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan sidosryhmien kanssa; |
4. |
kehottaa itäisiä kumppanimaita poistamaan syrjinnän vastaisen sääntelynsä puutteet, turvautumaan enemmän lainsäädäntöön sukupuoleen perustuvan syrjinnän torjunnassa sekä hyödyntämään paremmin kansainvälisiä normeja oikeuden päätöksissä, jotta voidaan lisätä lakien täytäntöönpanokelpoisuutta ja tehdä loppu naisten oikeuksien loukkaamisesta näissä maissa; |
5. |
toteaa, että joissain itäisissä kumppanimaissa homojen, lesbojen, biseksuaalien, transihmisten ja intersukupuolisten tilanne on edelleen epävarma ja hälyttävä, vaikka homoseksuaalisuutta ei pidetäkään enää rikoksena; tuomitsee erittäin jyrkästi kaiken homoihin, lesboihin, biseksuaaleihin, transihmisiin ja intersukupuolisiin kohdistuvan syrjinnän ja väkivallan ja kehottaa kansallisia viranomaisia hyväksymään toimintalinjoja, joilla torjutaan kaikenlaista syrjintää seksuaalisen suuntautumisen perusteella; |
6. |
korostaa tarvetta lisätä valistuskampanjoita ja toteuttaa institutionaalisia muutoksia, joilla pyritään eliminoimaan vakavat naisia koskevat stereotypiat, jotka vaikuttavat kielteisesti kaikkeen naisten yhteiskuntaan osallistumiseen; |
7. |
kehottaa kansallisia viranomaisia olemaan valppaita ja päättäväisiä ja rankaisemaan ihmisiä, jotka loukkaavat tai leimaavat homoja, lesboja, biseksuaaleja, transihmisiä ja intersukupuolisia, erityisesti julkisissa palveluissa ja tiloissa; |
Naisten osallistuminen päätöksentekomenettelyihin
8. |
pitää valitettavana, että itäisissä kumppanimaissa on hyvin vähän naisia valta-asemissa; |
9. |
panee merkille, että syrjintä jatkuu itäisten kumppanimaiden poliittisessa elämässä, missä jopa korkeisiin poliittisiin tehtäviin ja päätöksentekoasemiin päässeiden naisten kykyjä ja taitoja kyseenalaistetaan yhä; |
10. |
kehottaa huolehtimaan naisten yhtäläisestä pääsystä valta-asemiin ja yhtäläisestä edustuksesta valtionhallinnon ja päätöksentekokoneiston kaikilla tasoilla, jotta voidaan tukea heidän johtajuuttaan; tunnustaa kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja kansainvälisten kansalaisjärjestöjen olennaisen roolin myönteisten uudistusten ja sellaisten toimien edistämisessä, joilla suojellaan naisten oikeuksia ja lisätään heidän osallistumistaan poliittiseen ja taloudelliseen toimintaan; kannustaa vaihtamaan parhaita käytäntöjä, jotka koskevat naisten poliittisen osallistumisen edistämistä hajautetuissa elimissä ja paikallisviranomaisissa; korostaa, että kestäviä tuloksia saavutetaan parhaiten poliittisten puolueiden johdolla, ja painottaa siksi Euroopan tason poliittisten puolueiden ja niiden naisosastojen keskeistä roolia; |
11. |
kehottaa itäisiä kumppanimaita edistämään ja tehostamaan naisten poliittista osallistumista ja johtajuutta; uskoo, että olisi hyödyllistä lisätä naisten osallistumista tärkeimpiä uudistuksia, kuten korruption torjuntaa ja talousuudistuksia, ajaviin hallintorakenteisiin; pitää ilahduttavina kaikkia ponnisteluja tämän päämäärän eteen, kuten ehdokasluettelojen pakolliset kiintiöt, naispoliitikoille ja -aktivisteille suunnatut avustukset, koulutus ja tuki sekä mentorointiohjelmat ja valistuskampanjat, joilla muutetaan naisten imagoa tiedotusvälineissä; |
12. |
korostaa myönteistä roolia, joka Euronestin parlamentaarisella edustajakokouksella voi olla naisten poliittisen osallistumisen ja näkyvyyden lisäämisessä itäisissä kumppanimaissa; on tyytyväinen Euronestin naisten foorumin ensimmäiseen kokoukseen, joka pidettiin maaliskuussa 2016; kannustaa myös yleisesti EU:ta perustamaan ja tukemaan politiikan alalla toimivien naisten kansainvälisiä verkostoja; |
13. |
tukee voimakkaasti naisten osallistumista ja roolia valtiollisissa ja valtiosta riippumattomissa korruption vastaisissa organisaatioissa, toimissa ja ohjelmissa sekä korruption torjunnassa; katsoo, että naisten kasvava osallistuminen poliittiseen elämään ja julkishallinnon johtotehtäviin itäisissä kumppanimaissa edistäisi yleisesti poliittisen luokan uudistumista ja siten käynnissä olevia poliittisia muutoksia; |
14. |
muistuttaa, että EU:n ja muut kansainväliset vaalitarkkailuvaltuuskunnat antavat raporteissaan suosituksia naisten osallistumisesta vaaliprosessiin; kehottaa EU:ta hyödyntämään täysin kyseiset suositukset Euroopan naapuruuspolitiikan yhteydessä; |
Naisten taloudellinen osallistuminen
15. |
toteaa, että yleisesti ottaen naiset on integroitu suhteellisen hyvin työvoimaan itäisissä kumppanimaissa mutta heidän taloudellinen osallistumisensa on viime aikoina vähentynyt; |
16. |
toteaa, että sukupuolistereotypiat ja naisten syrjintä estävät heidän aktiivisemman osallistumisensa työmarkkinoille ja ovat naisyrittäjyyden tiellä olevien lisäesteiden taustalla; |
17. |
pitää valitettavana, että naisia työskentelee paljon enemmän palvelualoilla ja julkisella sektorilla, joissa on huomattavasti alhaisemmat palkat kuin aloilla, joissa suurin osa työntekijöistä on miehiä, että sukupuolten välinen palkkakuilu on edelleen suuri, sillä palkkaero voi olla jopa 50 prosenttia, ja että – kuten unionissakin usein – naiset kohtaavat kulttuurisia ja sosiologisia esteitä johtotehtäviin pääsyssä; |
18. |
pitää valitettavana, että naiset työskentelevät korkeatasoisesta koulutuksestaan huolimatta yleensä matalapalkka-aloilla kaikissa itäisissä kumppanimaissa; kehottaa naisia osallistumaan talouspolitiikkaa koskevaan päätöksentekoon ja talouspolitiikan täytäntöönpanoprosessiin; kehottaa edistämään yrityksissä ohjelmia, joilla integroidaan ja kannustetaan naisia yritystoimintaan, ja panemaan täytäntöön paikallisia kehityshankkeita, joilla pyritään naisten taloudelliseen voimaannuttamiseen; kannattaa kohdennettua lähestymistapaa sen varmistamiseksi, että johtoasemiin saadaan lisää naisia esikuvaksi muille, jotta nuori sukupolvi uskoo kykyynsä toimia johtotehtävissä kaikilla työelämän aloilla; korostaa, että naisten on tärkeää osallistua aktiivisesti ammattiyhdistystoimintaan, ja pitää tärkeänä kiireellisesti poistaa naisia työelämässä syrjivät oikeudelliset ja rakenteelliset esteet, jotta he saisivat saman palkan samasta työstä ja sukupuolten väliset palkka- ja eläke-erot saataisiin poistettua; |
19. |
toteaa, että kohtuuhintaiset lastenhoitopalvelut ja selvät vanhempainvapaata koskevat säännökset ja määräykset ovat ratkaisevan tärkeitä keinoja lisätä naisten työmarkkinoille osallistumista; toteaa, että joissakin tapauksissa niiden puuttuminen vaikuttaa tyttöjen ja nuorten naisten koulutukseen pääsyyn ja urakehitykseen, sillä heidän on huolehdittava sisaruksistaan; |
20. |
korostaa, että naiset kantavat useimmiten vastuun vanhusten ja huollettavien hoidosta ja että naisten, joilla on lapsia, on usein vaikea palata työelämään; korostaa, että palkattoman työn, kuten hoito- ja kotitöiden, jakaminen tasaisesti miesten ja naisten kesken on yksi edellytys naisten työmarkkinoille osallistumiselle ja taloudelliselle riippumattomuudelle; kehottaa kansallisia viranomaisia vahvistamaan edelleen ikääntyneiden ja huollettavien henkilöiden laadukkaiden hoitolaitosten verkostoa; |
21. |
korostaa, että joidenkin itäisten kumppanimaiden lainsäädännön suojelevat säännökset, jotka estävät naisten palkkaamisen mahdollisesti vaarallisiin tehtäviin, rajoittavat naisten pääsyä tiettyihin ammatteihin ja tehtäviin ja siten myös heidän mahdollisuuksiaan työmarkkinoilla; kannustaa näitä maita tarkistamaan tällaisia säännöksiään; |
22. |
korostaa naisten ja tyttöjen korkealaatuisen koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen merkitystä, jotta helpotetaan heidän työmarkkinoille pääsyään, sekä koulutuksen merkitystä naisen rooliin liittyvien stereotypioiden poistamisessa; korostaa, että naisyrittäjille on annettava kohdennettua tukea ja mentorointia, sillä heidän on usein vaikea saada lainaa tai päästä mukaan kaupallisiin verkostoihin, ja he kohtaavat usein merkittäviä sääntelyesteitä; |
23. |
kehottaa kehittämään naisten sosiaalista taloutta ja helpottamaan mikroluottojen käyttämistä keinona lisätä naisten taloudellista riippumattomuutta ja tukea yritysohjelmia, joilla lisätään naisten osallistumista yritystoimintaan; korostaa tässä yhteydessä avoimuuden sekä rahoitustukivälineitä koskevan tiedon välittämisen ja saatavuuden ratkaisevaa merkitystä; |
24. |
vaatii kaikille lapsille yhtäläistä mahdollisuutta saada opetusta ja koulutusta kaikilla tasoilla, päivähoito, varhaiskasvatus sekä perus-, keski- ja korkea-asteen koulutus mukaan lukien, sekä ns. STEM-aineissa (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka) ja kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota maaseudulla elävien tyttöjen koulutukseen valistamalla ja kannustamalla koulutukseen nuoresta iästä lähtien, sillä näin voidaan edistää kasvua tärkeällä taloudellisen kehityksen alalla; kehottaa avaamaan kaiken koulutuksen myös naisille ja sallimaan naisten pääsyn heiltä vielä kiellettyihin ammatteihin; korostaa lapsityön ongelmaa, sillä se estää lapsia saamasta asianmukaista opetusta tai pääsemästä ammatilliseen koulutukseen, mikä vuorostaan vaikuttaa heidän mahdollisuuksiinsa päästä myöhemmin hyvään asemaan työmarkkinoilla; kannattaa kumppanimaiden liittämistä entistä tiiviimmin EU:n virastoihin ja ohjelmiin, kuten Horisontti 2020, Luova Eurooppa, Cosme ja Erasmus+; |
25. |
korostaa, että lapsityö on yhä keskeinen ongelma tietyissä itäisissä kumppanimaissa, etenkin Moldovassa, Georgiassa ja Azerbaidžanissa; kehottaa näitä maita asettamaan erityisiä tavoitteita kaikkien lapsityön muotojen poistamiseksi ja asiaa koskevan lainsäädännön täysimääräisen täytäntöönpanon varmistamiseksi; |
Naisiin kohdistuva väkivalta
26. |
pitää tarpeellisena torjua perheväkivaltaa ja sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa, mukaan lukien seksuaalinen häirintä, pakotettu kohdunvuokraus ja ihmiskauppa seksuaalista hyväksikäyttöä varten, itäisissä kumppanimaissa, joissa tällaisesta toiminnasta ilmoittaminen on harvinaista, koska se on yhteiskunnallisesti hyväksyttävää; |
27. |
tuomitsee naisiin ja tyttöihin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan käytön sodankäynnin välineenä, mukaan lukien joukkoraiskaukset, seksiorjuuden, prostituution ja sukupuoleen perustuvat vainon muodot, kuten ihmiskaupan, sekä seksiturismin; korostaa tarvetta torjua pakkoavioliittoja, myös lapsi- ja varhaisavioliittoja, Yhdistyneiden kansakuntien (YK) määritelmien mukaisesti ja kehottaa itäisiä kumppanimaita torjumaan johdonmukaisesti naisten hyväksikäyttöä kohdunvuokraukseen; kehottaa itäisiä kumppanimaita ryhtymään viipymättä toimiin omalla oikeudenkäyttöalueellaan ja myös sen ulkopuolella tehtyjen tämänkaltaisten vakavien rikosten estämiseksi ja niistä rankaisemiseksi; korostaa tarvetta antaa riittävästi rahoitusta naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan torjuntaa koskeville aloitteille, joilla taataan pitkällä aikavälillä tehokkaat palvelut uhreille ja väkivallasta selviytyneille ja joille olisi siksi annettava riittävästi henkilöstöä ja resursseja; pyytää hyväksymään kiireesti väkivallan uhreille ja erityisesti uhreille, joilla on huollettavia lapsia, tarkoitettuja tukitoimia, kuten ammatillisen koulutuksen ohjelmia, jotta he integroituisivat työmarkkinoille; |
28. |
pyytää kiinnittämään huomiota siihen, että sukupuoleen perustuvat ja seksuaaliseen väkivaltaan liittyvät rikokset on luokiteltu Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännössä sotarikoksiksi, rikoksiksi ihmisyyttä vastaan tai kansanmurhaan tai kidutukseen liittyviksi teoiksi; pitää tässä yhteydessä myönteisenä YK:n turvallisuusneuvoston 24. kesäkuuta 2013 antamaa päätöslauselmaa 2106 seksuaalisen väkivallan estämisestä konflikteissa; |
29. |
korostaa, että naispuoliset ihmisoikeuksien puolustajat tarvitsevat tehokkaita suojelumekanismeja; |
30. |
kehottaa itäisiä kumppanimaita osoittamaan enemmän resursseja kaikenlaisen naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaan myös muuttamalla säädöksiä ja tarjoamalla apua väkivallan uhreille; korostaa tarvetta toteuttaa institutionaalisia muutoksia, jotta torjutaan yhteiskunnassa vallitsevia stereotypioita, joiden vuoksi raiskauksen ja väkivallan uhrit leimautuvat entisestään; |
31. |
pitää merkittävänä kestävän kehityksen tavoitetta 5 ja etenkin sen alatavoitetta 2, jossa vaaditaan lopettamaan kaikenlainen naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta julkisissa ja yksityisissä yhteyksissä, ja painottaa itäisten kumppanimaiden tarvetta tarkastella uudelleen voimassa olevaa lainsäädäntöään naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan osalta sen selvittämiseksi, voidaanko nykysäännösten avulla tehokkaasti ehkäistä naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa ja tehdä siitä loppu; katsoo, että samalla on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että lainsäädännössä käsitellään kaikenlaista väkivaltaa (fyysistä, seksuaalista, psyykkistä ja taloudellista) ja säädetään asianmukaisia rangaistuksia syyllisille ja korvauksia uhreille ja väkivallasta selviytyneille; |
32. |
kehottaa itäisiä kumppanimaita kehittämään toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että oikeuslaitos on sukupuolitietoinen, esimerkiksi kouluttamalla oikeusalan ammattilaisia, poliiseja ja muita työntekijöitä, jotka käsittelevät naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa koskevia ilmoituksia ja raportteja, jotta väkivallan uhreja kuultaisiin asianmukaisesti, ja kehottaa myös lisäämään tällaisten hyökkäysten uhrien kanssa työskentelevien poliisien, oikeusalan ammattilaisten, lääkärien, psykologien, viranomaisten ja vapaaehtoisjärjestöjen yhteistyötä ja asiantuntemusta; |
33. |
toteaa jälleen, että sukupuolta koskeviin ennakkoluuloihin perustuva lapsen sukupuolen valitseminen on vakava sukupuoleen perustuvan väkivallan muoto ja ihmisoikeusrikkomus; kannustaa toteuttamaan valistuskampanjoita, joilla voidaan muuttaa sukupuolen valitsemiskäytäntöihin liittyviä vallitsevia asenteita, ja vaatii lisäämään ponnisteluja niiden estämiseksi ja torjumiseksi; |
34. |
kehottaa hallituksia tehostamaan ponnisteluja, jotka koskevat ihmiskaupan harjoittamisesta epäiltyjen henkilöiden toimien tutkimista ja heidän syytteeseenpanoaan, laitonta työvoimaa ja seksityövoimaa välittävien ihmiskauppiaiden tuomitsemista, asianomaisten naisten koskemattomuuden suojelemista ”pohjoismaisen mallin” mukaan ja uhreille kuntoutusta tarjoavien ja heitä yhteiskuntaan sopeuttavien kansalaisjärjestökumppaneiden tukemista; |
35. |
kehottaa itäisiä kumppanimaita tekemään enemmän yhteistyötä sekä keskenään että EU:n virastojen ja jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten kanssa, jotta voidaan torjua ihmiskauppaa, joka on myös järjestäytyneen rikollisuuden tuottoisimpia toimintamuotoja, ja hajottaa rikollisverkostot; |
36. |
kehottaa itäisiä kumppanimaita allekirjoittamaan ja ratifioimaan mahdollisimman pian Istanbulin yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta, sillä yksikään niistä ei ole ratifioinut sitä, sekä kehottaa viranomaisia panemaan tehokkaasti täytäntöön ja valvomaan tarkasti kansallisia strategioita naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi; |
37. |
kehottaa soveltamaan Pekingin toimintaohjelmaa koulutukseen ja terveydenhuoltoon perustavina ihmisoikeuksina, mukaan lukien oikeus vapaaehtoiseen perhesuunnitteluun, kaikki lisääntymis- ja seksuaaliterveydenhuollon palvelut, myös ehkäisy, turvallinen ja laillinen abortti sekä seksuaalikasvatus; |
38. |
korostaa, että riski kuolla kohdunkaulan syöpään on itäisissä kumppanimaissa 10 kertaa suurempi kuin Länsi-Euroopassa, se on 15–44-vuotiaiden naisten yleisin syöpä ja siksi sillä on kauaskantoiset vaikutukset yhteiskuntarakenteeseen; kehottaa perustamaan kansallisia seulonta- ja rokotusohjelmia näiden suuntausten torjumiseksi; |
39. |
kehottaa jäsenvaltioita takaamaan, että itäisten kumppanimaiden naisten oikeudet, kuten oikeus viisumiin, oikeus lailliseen asuinpaikkaan ja sosiaaliset oikeudet, myönnetään henkilökohtaisesti eivätkä ne ole riippuvaisia siviilisäädystä tai suhteesta puolisoon; |
40. |
painottaa, että perheenyhdistämismenettelyissä on annettava yksilölliset oikeudet naisille ja tytöille, jotka muuttavat EU:ssa olevan perheensä luokse, jotta heidän pääsynsä terveydenhoitoon, koulutukseen tai työhön ei olisi riippuvainen mahdollisesti väkivaltaisesta suhteesta perheenjäseneen; |
Naisten asema konfliktien rauhanomaisessa ratkaisemisessa
41. |
korostaa roolia, joka naisilla on konfliktien ratkaisemisessa, rauhanrakentamisessa ja konflikteihin liittyvissä hätätilanteissa, kuten humanitaarisen avun tarjoamisessa siirtymään joutuneille ihmisille; korostaa, että naiset olisi otettava täysimääräisesti mukaan rauhanneuvotteluihin, jälleenrakennusponnisteluihin ja poliittisiin vallanvaihdoksiin; |
42. |
kannustaa tehostamaan ponnisteluja konfliktien rauhanomaiseksi ratkaisemiseksi ja kehottaa ottamaan naiset paremmin mukaan tällaisiin prosesseihin YK:n turvallisuusneuvoston naisista, rauhasta ja turvallisuudesta antamien päätöslauselmien 1325 ja 2242 mukaisesti; |
43. |
kehottaa suojelemaan erityisesti turvapaikkaa hakevia naisia ja tyttöjä, sillä naiset ja tytöt ovat erityisen haavoittuvassa asemassa ja saattavat paeta sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa mutta olla kykenemättömiä tai haluttomia kertomaan tietoja pakolaisaseman määrittelyprosessin aikana; |
Esimerkkejä parhaista käytännöistä
44. |
korostaa, että on tärkeää vaihtaa parhaita käytäntöjä ja myönteisiä esimerkkejä, joita voidaan kopioida muissa itäisissä kumppanimaissa; katsoo, että tärkeisiin hankkeisiin on sisällytettävä Ruotsin hallituksen rahoittama UN Women -järjestön ja UNDP:n hanke ”Women in Politics in Moldova”, joka tukee naisten valmiuksien lisäämistä politiikassa sekä valistuskampanjoita naisten osallistumisesta poliittiseen prosessiin; |
45. |
pitää ilahduttavana EU:n ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin itäisille kumppanimaille suuntaamaa ”Women in Business”-ohjelmaa, josta naisjohtoisille pk-yrityksille tarjotaan yhtäältä rahoitusta ja yritysneuvontaa kyseisten yritysten kanssa työskentelevien paikallisten kumppanipankkien välityksellä myöntämällä näille pankeille luottojärjestelyjä, riskinhallintatukea ja teknistä tukea sekä toisaalta yritysneuvontapalveluja, koulutusta ja mentorointia; |
46. |
korostaa myönteisiä esimerkkejä, joita on saatu naisten laajemmasta osallistumisesta konfliktinratkaisuun ja sovitteluun, kuten vuonna 1994 perustettu ja Yhdysvaltain kansallisen rauhansäätiön kehittämä ”Trans-Caucasus Women’s Peace and Security Dialogue”, jonka tarkoituksena on mahdollistaa Kaukasian naisten työskentely erilaisissa hankkeissa, esimerkiksi sodan uhreiksi joutuneiden lasten kuntoutus, rauhankoulutus ja demokratianrakennus; |
47. |
tukee voimaannuttamishankkeita, joilla lisätään naisten itseluottamusta, taataan heidän osallistumisensa ja lisätään heidän päätöksentekomahdollisuuksiaan ja -valtaansa kaikissa omaan elämäänsä vaikuttavissa asioissa; kiinnittää erityistä huomiota ilmaisun- ja mielipiteenvapauteen naisten vaikutusvallan lisäämisessä; tukee voimakkaasti voimaannuttamishankkeita, joilla edistetään naisten osallistumista paikallisvaaleihin, kuten WiLD-hanke (Women in Local Democracy) Armeniassa, jossa 70 prosenttia hankkeeseen osallistuneista naisista tuli valituksi vuosien 2013 ja 2014 vaaleissa, tai naisten osallistumista talouspolitiikan täytäntöönpanoon, kuten Azerbaidžanissa meneillään oleva UNDP:n hanke, jolla pyritään tukemaan naisten johtamia yrityksiä Masallin alueella; suhtautuu myönteisesti naisten oikeussuojan parantamista viidessä itäisessä kumppanimaassa koskevaan Euroopan neuvoston hankkeeseen, jossa pyritään tunnistamaan naisten yhtäläisen oikeussuojan esteet ja tukemaan niiden poistamista sekä vahvistamaan itäisten kumppanimaiden valmiuksia suunnitella toimia, joilla varmistetaan, että oikeuslaitos on sukupuolitietoinen, myös kouluttamalla oikeusalan ammattilaisia; |
EU:n tuki Euroopan naapuruuspolitiikan yhteydessä
48. |
korostaa, että viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana on käytetty 103 miljoonaa euroa 121 hankkeeseen ja ohjelmaan, joilla edistetään sukupuolten tasa-arvoa unionin naapurimaissa, muun muassa 5 miljoonaa euroa itäisten kumppanimaiden ”Women in business” -ohjelmaan; toteaa, että EU on jo myöntänyt merkittävää tukea tavoitteiden saavuttamiseen naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon alalla, kuten TAIEX-vertaisapu, joka auttaa toteuttamaan julkishallinnon uudistuksia ja edistää perusperiaatteita ja -toimintalinjoja koskevaa yhteistyötä; |
49. |
korostaa, että sukupuolten tasa-arvo on Euroopan naapuruuspolitiikan ja Euroopan naapuruusvälineen horisontaalinen periaate mutta sukupuolten tasa-arvon alalla olisi silti pyrittävä tarkempiin ja mitattavissa oleviin tavoitteisiin myös uuden sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevan toimintasuunnitelman (2016–2020) yhteydessä; pitää ensiarvoisen tärkeänä ottaa sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen viipymättä sukupuolten tasa-arvon toteuttamisen strategiaksi ja ryhtyä sitä edistäviin toimiin Euroopan naapuruuspolitiikan kansallisissa toimintasuunnitelmissa; |
50. |
kehottaa komissiota käyttämään sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista Euroopan naapuruuspolitiikan ja Euroopan naapuruusvälineen kaikilla aloilla ja siten turvaamaan tasa-arvoa koskevien konkreettisten tavoitteiden kehittämisen ja valvonnan; |
51. |
toteaa, että uudistetun Euroopan naapuruuspolitiikan mukaisesti maakohtaisissa raporteissa olisi keskityttävä kumppaneiden kanssa sovittuihin ensisijaisiin tavoitteisiin; pitää ilahduttavana, että säännöllisiin raportteihin, joissa seurataan naapurimaiden kehitystä, sisältyy yhtenä keskeisenä osana myös sukupuolten tasa-arvo; |
52. |
kehottaa painokkaasti ottamaan naisten oikeudet ja sukupuolten tasa-arvoa koskevat asiat itäisten kumppanimaiden kanssa käytävien säännöllisten poliittisten ja ihmisoikeuksia koskevien vuoropuheluiden asialistalle yhdessä ehdotettujen toimenpiteiden kanssa; |
53. |
tähdentää parlamentaarisen diplomatian merkittävää roolia kaikilla edellä mainituilla aloilla ja parhaiden käytäntöjen vaihtamisen tarvetta; |
54. |
pitää tärkeänä kerätä yhdenmukaista tietoa naisten tilanteesta itäisissä kumppanimaissa; tukee mahdollisuutta ottaa Euroopan tasa-arvoinstituutin kehittämä tasa-arvoindeksi käyttöön itäisissä kumppanimaissa osana Euroopan naapuruusvälineestä rahoitettavia hankkeita; |
55. |
korostaa tarvetta tarjota Euroopan naapuruusvälineestä tukea ruohonjuuritason naisjärjestöille ja kansalaisyhteiskunnalle, jotka voivat parhaiten saavuttaa paikallisen väestön ja auttaa lisäämään tietoisuutta ja puuttumaan naisten ja tyttöjen alueella kohtaamiin ongelmiin; |
56. |
kannustaa jäsenvaltioita luomaan entistä vahvempia kahden- ja monenvälisiä yhteyksiä itäisiin kumppanimaihin ja ottamaan ne aktiivisesti mukaan siirtymävaiheen tukeen, tekniseen tukeen ja kokemusten jakamiseen; uskoo, että itäisten kumppanimaiden lähellä sijaitsevilla jäsenvaltioilla voi olla merkittävä osa yhteyksien vahvistamisessa ja muiden jäsenvaltioiden houkuttelemisessa mukaan itäisiin kumppanuuksiin; |
o
o o
57. |
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle. |
(1) EUVL L 77, 15.3.2014, s. 27.
(2) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0018.
(3) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0470.
(4) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0350.
(5) EUVL C 181, 19.5.2016, s. 21.
(6) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0272.
Keskiviikko 14. joulukuuta 2016
6.7.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 238/51 |
P8_TA(2016)0490
EY:n ja Uzbekistanin kumppanuus- ja yhteistyösopimus ja kahdenvälinen tekstiilituotteiden kauppa (päätöslauselma)
Euroopan parlamentin päätöslauselma, joka ei liity lainsäädäntöön, 14. joulukuuta 2016, esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Uzbekistanin tasavallan välistä kumppanuutta koskevaan kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen liitettävän, kyseisen sopimuksen muuttamista sen määräysten ulottamiseksi kahdenväliseen tekstiilituotteiden kauppaan, ottaen huomioon kahdenvälisen tekstiilituotteita koskevan sopimuksen voimassaolon päättyminen, koskevan pöytäkirjan tekemisestä (16384/1/2010 – C7-0097/2011 – 2010/0323(NLE) – 2016/2226(INI))
(2018/C 238/04)
Euroopan parlamentti, joka
— |
ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (16384/1/2010), |
— |
ottaa huomioon luonnoksen Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Uzbekistanin tasavallan väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen liitettäväksi pöytäkirjaksi (16388/2010), |
— |
ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artiklan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C7-0097/2011), |
— |
ottaa huomioon 15. joulukuuta 2011 antamansa väliaikaisen päätöslauselman (1) esityksestä neuvoston päätökseksi, |
— |
ottaa huomioon 14. joulukuuta 2016 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman (2) esityksestä neuvoston päätökseksi, |
— |
ottaa huomioon yleissopimusten ja suositusten soveltamista käsittelevän asiantuntijakomitean Uzbekistania koskevat viimeisimmät vuonna 2015 hyväksytyt ja vuonna 2016 julkaistut havainnot, jotka liittyvät pakkotyön poistamista koskevaan yleissopimukseen (yleissopimus nro 105) ja lapsityön pahimpia muotoja koskevaan yleissopimukseen (yleissopimus nro 182) (3), |
— |
ottaa huomioon pöytäkirjan N:o 1 kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa, |
— |
ottaa huomioon pöytäkirjan N:o 2 toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta, |
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan, |
— |
ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön sekä ulkoasiainvaliokunnan lausunnon (A8-0330/2016), |
A. |
toteaa, että Euroopan parlamentti päätti joulukuussa 2011 lykätä päätöstään antaa hyväksyntä EU:n ja Uzbekistanin väliselle tekstiilialan pöytäkirjalle ja hyväksyi väliaikaisen mietinnön käsitelläkseen väitteitä, joiden mukaan puuvillankorjuutyöhön käytetään lapsi- ja pakkotyövoimaa Uzbekistanissa; |
B. |
ottaa huomioon väliaikaisen mietinnön päätelmän, jonka mukaan parlamentti aikoo harkita hyväksynnän antamista vasta sen jälkeen, kun Uzbekistanin viranomaiset ovat päästäneet ILOn tarkkailijat harjoittamaan tiivistä ja esteetöntä tarkkailua ja kun ne ovat vahvistaneet, että maassa on pantu täytäntöön käytännön uudistuksia ja saavutettu huomattavia tuloksia siten, että pakkotyövoiman ja lapsityövoiman käytöstä ollaan todellakin luopumassa kokonaan kansallisella, maakunnallisella (viloyat) ja paikallisella tasolla; |
C. |
toteaa, että parlamentti on aloittanut komission, Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH), Uzbekistanin hallituksen, ILOn ja kansalaisyhteiskunnan kanssa säännöllisen vuoropuhelun, jolla pyritään seuraamaan tapahtumia puuvillankorjuun aikana ja painostamaan kaikkia osapuolia lopettamaan lapsi- ja pakkotyövoiman käyttö Uzbekistanissa; |
D. |
ottaa huomioon, että Uzbekistanin hallitus antoi vuonna 2013 ILOlle luvan valvoa puuvillankorjuuta; ottaa huomioon, että ILO on vuodesta 2013 lähtien useaan otteeseen seurannut puuvillankorjuuta ja että se on alun perin keskittynyt lapsityöhön ja myöhemmin pakkotyöhön ja rekrytointiolosuhteisiin; |
E. |
toteaa, että ILOn ja Uzbekistanin hallituksen välistä yhteistyötä on asteittain laajennettu ja että Uzbekistanista tuli vuonna 2014 ensimmäinen Keski-Aasian maa, joka sopi ihmisarvoisen työn maakohtaisesta ohjelmasta ILOn kanssa; |
F. |
panee merkille, että ILOn tuoreimman puuvillankorjuuta koskevan vuoden 2015 seurannan (4) mukaan lasten käyttö puuvillankorjuuseen on muuttunut harvinaiseksi ja satunnaiseksi eikä ole enää sosiaalisesti hyväksyttävää, vaikka jatkuvaa valppautta tarvitaankin edelleen; |
G. |
toteaa, että vaikka ILOn mukaan pakkotyötä koskeva tietämys on Uzbekistanissa vielä vähäistä, ILOn kyselytutkimukset kuitenkin osoittavat, että useimmat työntekijät korjaavat puuvillaa vapaaehtoisesti ja että heillä on mahdollisuus kieltäytyä siitä; |
H. |
ottaa huomioon, että ILOn loppuraportti Uzbekistanin vuoden 2016 puuvillasadosta tulee saataville ennen tämän vuoden loppua; |
I. |
katsoo, että pakko- ja lapsityön lopettaminen Uzbekistanissa on tavoite ja edelleen jatkuva prosessi, joka edellyttää ponnisteluja, jota EU:n ja kansainvälisen yhteisön on jatkossakin tuettava ja johon myös kansalaisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia käsittelevien kansalaisyhteiskunnan järjestöjen on osallistuttava; |
J. |
ottaa huomioon, että Uzbekistanin hallitus on hyväksynyt useita toimintasuunnitelmia, joilla puuvillan korjaajien rekrytointiprosessia muutetaan, ja yhdessä työnantajajärjestöjen ja ammattiliittojen kanssa se on edistänyt tietoisuuden lisäämistä ja kehittänyt palautemekanismin pakko- ja lapsityön estämiseksi; |
K. |
toteaa, että kansalaisjärjestöt raportoivat edelleen ihmisoikeusrikkomuksista maassa, etenkin puuvillankorjuun alalla, jolla niiden mukaan tehtävään pakotetaan valtavasti opiskelijoita ja julkisen sektorin työntekijöitä, sekä yhdistymis- ja ilmaisunvapauden loukkauksista ja erityisesti sadonkorjuusta raportoivien kansalaisten kuulusteluista, ihmisoikeuksien puolustajien ja kansalaisaktivistien säännöllisestä vainosta ja häirinnästä sekä siitä, että kansainvälisiä oikeuksia puolustavia ryhmiä ja tiedotusvälineitä estetään toimimasta maassa; |
L. |
katsoo, että presidentti Islom Karimovin äkillisellä kuolemalla ei pitäisi olla vaikutusta puuvillatilojen työolojen parantamista koskevan prosessin jatkoon Uzbekistanissa; |
1. |
pitää tärkeänä, että Uzbekistanin hallitus antoi ILOlle luvan valvoa puuvillankorjuuta ja ryhtyi ILOn kanssa laajaan yhteistyöhön ihmisarvoisen työn maakohtaisen ohjelman kautta; |
2. |
suhtautuu myönteisesti siihen, että Uzbekistanissa on vuodesta 2013 lähtien saavutettu huomattavaa edistystä esimerkiksi lapsityövoiman käytön kieltävien lakien hyväksymisen muodossa, minkä johdosta lapsityö on lähes kokonaan lopetettu; kannustaa viranomaisia sitoutumaan entistä tiiviimmin maanlaajuiseen tiedotuskampanjaan, jotta lapsityövoiman käyttö saadaan kokonaan loppumaan; |
3. |
arvostaa sitä, että Uzbekistanin hallitus pyrkii myös lopettamaan pakkotyön yhteistyössä ILOn kanssa ja että asiassa on saavutettu edistystä; korostaa kuitenkin, että ei-vapaaehtoisen työn hienovaraisia muotoja ilmenee vieläkin ja että kyseessä on monimutkainen prosessi, joka edellyttää muun muassa työllisyyspolitiikan uudistamista; |
4. |
katsoo, että näiden Uzbekistanin hallituksen ponnistelujen vuoksi parlamentin olisi annettava hyväksyntänsä EU:n ja Uzbekistanin väliselle tekstiilialan pöytäkirjalle; katsoo, että hyväksyntä olisi myönteinen kannustava merkki Uzbekistanin hallitukselle, jotta se jatkaisi toimiaan lapsityövoiman ja kaikkien muiden pakkotyön muotojen poistamiseksi kokonaisuudessaan ja tehostaisi entisestään yhteistyötä EU:n kanssa; |
5. |
suhtautuu myönteisesti siihen, että Uzbekistanin ammattijärjestöjen keskusliitto otettiin lokakuussa 2015 Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestön (ITUC) liitännäisjäseneksi; korostaa Uzbekistanin ammattijärjestöjen roolia asianmukaisten työolojen varmistamisessa ja työoikeuksien suojelussa; kehottaa Uzbekistanin hallitusta tekemään näissä kysymyksissä täysimääräistä yhteistyötä ammattijärjestöjen kanssa; kannustaa Uzbekistanin ammattijärjestöjä vahvistamaan rooliaan pakkotyön täysimääräisessä poistamisessa; |
6. |
on huolestunut riippumattomilta tarkkailijoilta saaduista tiedoista, jotka viittaavat valtion johtamaan laajamittaiseen kansalaisten mobilisointiin, johon liittyy myös virkamiesten ja opiskelijoiden pakkotyötä sadonkorjuuta edeltävän työn yhteydessä vuonna 2016; |
7. |
kehottaa seuraavaa Uzbekistanin presidenttiä soveltamaan uutta ihmisoikeusparadigmaa lopettamalla välittömästi pakkotyön ja lapsityövoiman jatkuvan käytön puuvillankorjuussa; |
8. |
kehottaa komissiota ja EUH:ta antamaan parlamentille säännöllisesti tarkkoja tietoja Uzbekistanin tilanteesta ja etenkin lapsi- ja pakkotyön lopettamisesta; aikoo jatkaa Uzbekistanin tapahtumien seurantaa ja järjestää ILOn, komission, EUH:n ja muiden sidosryhmien kanssa säännöllisen vuoropuhelun, jolla pyritään lopettamaan pakko- ja lapsityö kokonaan Uzbekistanissa; |
9. |
toteaa, että EU:n, ILOn ja Maailmanpankin on jatkettava vuoropuhelun ja yhteistyön yhdistelmää sekä Uzbekistanin hallituksen painostamista tämän tavoitteen saavuttamiseksi; varaa itselleen oikeuden kehottaa komissiota ja neuvostoa ryhtymään kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen 2 ja 95 artiklan mukaisiin toimiin ja toteuttamaan kaikki tarvittavat yleiset ja erityiset toimenpiteet, jos lapsi- ja pakkotyön poistamista koskevaa sitoumusta ei noudateta; |
10. |
kehottaa komissiota ja EU:n Taškentin-edustustoa edistämään poliittisen vuoropuhelun ja avustusohjelmien kautta Uzbekistanin rakenneuudistusta, johon sisältyy suurempi korvaus puuvillankorjaajille, koneistaminen ja talousarviota koskevan avoimuuden lisääminen puuvillankorjuusta saatavien tulojen osalta; |
11. |
on samaa mieltä siitä, että ihmisarvoisen työn maakohtaista ohjelmaa olisi jatkettava vuoden 2016 jälkeen ja syvennettävä siten, että tarkastellaan Uzbekistanin talouden nykyaikaistamista ja työllisyyspolitiikan parantamista sellaisilla osa-alueilla kuin työterveys ja -turvallisuus sekä työsuojelu ja että samalla otetaan huomioon myös sukupuolten tasa-arvo; pitää tässä yhteydessä myönteisenä, että Uzbekistanin hallitus antoi 16. marraskuuta 2015 asetuksen n:o 909, jolla pyritään parantamaan maatalousalan työntekijöiden työoloja, työllisyyttä ja sosiaalista suojelua vuosina 2016–2018; |
12. |
korostaa, että EU:n viime vuosina myöntämän tuen, jossa keskitytään oikeusvaltioon ja oikeuslaitokseen ja jonka tavoitteena on ollut uudistusten käynnistäminen ja maan parlamentin toiminnan virtaviivaistaminen, on tuotettava konkreettisia tuloksia; |
13. |
katsoo, että Uzbekistanille myönnettävällä EU:n tuella olisi myös pyrittävä auttamaan maata siirtymään pois puuvillan monokulttuurista ja vähentämään tuontiriippuvuutta monipuolistamalla taloutta, mikä saattaisi vähitellen helpottaa katastrofaalista ympäristötilannetta erityisesti jäljellä olevan Araljärven ja sen siihen laskevien jokien osalta; |
14. |
kehottaa komissiota esittämään mahdollisimman pian ”EU:n vaatealan toimitusketjun vastuullista hallintaa koskevan unionin lippulaiva-aloitteen”, johon tulisi sisältyä ehdotus toimitusketjun avoimuuden parantamiseksi; muistuttaa vuonna 2013 käynnistetyn kestävyyssopimuksen merkityksestä ja korostaa, että tämän tyyppinen aloite voi toimia perustana laadittaessa yhteistyössä kolmansien maiden kanssa uusia toimia, joilla pyritään saavuttamaan tavoitteet, jotka koskevat työolojen, -terveyden ja -turvallisuuden parantamista vaatealalla; |
15. |
kannustaa Uzbekistanin hallitusta pyrkimään ratifioimaan ja panemaan tehokkaasti täytäntöön kaikki GSP+-järjestelmän 27 keskeistä kansainvälistä yleissopimusta, jotta maa voi hakea GSP+-tullietuuksia; |
16. |
korostaa, että neuvosto kumosi vuonna 2009 ja 2010 EU:n sanktiot kannustaakseen Uzbekistanin viranomaisia toteuttamaan merkittäviä lisätoimia oikeusvaltion ja ihmisoikeustilanteen parantamiseksi Uzbekistanissa; ottaa huomioon, että neuvosto totesi lisäksi seuraavansa tiiviisti ja jatkuvasti ihmisoikeustilannetta Uzbekistanissa ja että sen kanssa käytävän vuoropuhelun ja tehtävän yhteistyön merkityksellisyys ja laatu riippuvat Uzbekistanin toteuttamista uudistuksista; |
17. |
kehottaa komissiota ja EUH:ta seuraamaan Uzbekistanin poliittista siirtymäprosessia ja antamaan parlamentille säännöllisesti tietoja siitä; |
18. |
kehottaa komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa, EUH:ta ja jäsenvaltioita hyödyntämään siirtymäprosessia mahdollisuutena painostaa Uzbekistania konkreettisiin ja mitattavissa oleviin parannuksiin ihmisoikeusasioissa tulevina kuukausina; korostaa, että konkreettisiin parannuksiin tulisi sisältyä EU:n ulkoministerien vuonna 2010 vahvistamat ehdot; |
19. |
korostaa, että tekstiiliala, erityisesti puuvillatuotanto, on tärkein ala, jolla EU ja Uzbekistan käyvät kauppaa; korostaa näin ollen, että EU:n olisi hyödynnettävä täysimääräisesti kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen laajentamista varmistaakseen, että Uzbekistanin viranomaiset ovat sitoutuneet presidentin äkillisen kuoleman johdosta siirtymäprosessiin, joka johtaa parempaan hallintoon, oikeusvaltion lujittamiseen, demokraattisiin uudistuksiin ja ihmisoikeustilanteen huomattavaan paranemiseen; |
20. |
toistaa unionin sitoutuvan suhteiden syventämiseen edelleen Uzbekistanin kanssa, mikä edellyttää ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamista; kehottaa Uzbekistanin hallitusta antamaan enemmän tilaa riippumattomalle kansalaisyhteiskunnalle, ottamaan uzbekistanilaisten ja kansainvälisten valtiosta riippumattomien järjestöjen huolet paremmin huomioon ja täyttämään kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen ja kidutuksen välisen yleissopimuksen mukaisesti velvoitteensa; |
21. |
kehottaa Uzbekistanin viranomaisia noudattamaan täysimääräisesti ihmisoikeuksien turvaamiseen liittyviä kansainvälisiä sitoumuksiaan; pitää myönteisenä Uzbekistanin viranomaisten ilmoitusta ehdotuksesta, joka koskee yleistä armahdusta maan perustuslain 24. vuosipäivän johdosta; kehottaa Uzbekistanin viranomaisia sisällyttämään tähän eleeseen kaikkien poliittisista syistä vangittujen henkilöiden vapauttamisen vankilasta, tutkintavankeudessa olevien henkilöiden kohtelun parantamisen sekä sortotoimien, pidätysten ja tuomioiden kierteen lopettamisen; kehottaa Uzbekistanin hallitusta osallistumaan aktiivisemmin kansainvälisten elinten toimintaan esimerkiksi YK:n ihmisoikeusneuvoston (UNHRC) perustamien yhdentoista erityismenettelyn (5) puitteissa; |
22. |
kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Uzbekistanin tasavallan hallituksille ja parlamenteille. |
(1) EUVL C 168 E, 14.6.2013, s. 195.
(2) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0489.
(3) Yleissopimusten ja suositusten soveltamista käsittelevän asiantuntijakomitean raportti – Application of International Labour Standards 2016, REPORT III (Part 1A).
(4) Yleissopimusten ja suositusten soveltamista käsittelevän asiantuntijakomitean raportti – Application of International Labour Standards 2016, REPORT III (Part 1A), s. 218.
(5) Tällä sivustolla on kuvaus 11 erityismenettelystä http://spinternet.ohchr.org/_Layouts/SpecialProceduresInternet/ViewCountryVisits.aspx?Lang=en&country=UZB. Yleiskatsaus UNHRC:n erityismenettelyihin on tarjolla linkissä http://www.ohchr.org/en/HRBodies/SP/Pages/Welcomepage.aspx.
6.7.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 238/55 |
P8_TA(2016)0493
EU:n ja Norjan sopimus vastavuoroisista kalastusmahdollisuuksista Skagerrakissa (päätöslauselma)
Euroopan parlamentin päätöslauselma, joka ei liity lainsäädäntöön, 14. joulukuuta 2016, esityksestä neuvoston päätökseksi Tanskan, Norjan ja Ruotsin lipun alla purjehtivien alusten vastavuoroisista kalastusmahdollisuuksista Skagerrakissa tehdyn Euroopan unionin ja Norjan kuningaskunnan välisen sopimuksen tekemisestä (10711/2016 – C8-0332/2016 – 2016/0192(NLE) – 2016/2229(INI))
(2018/C 238/05)
Euroopan parlamentti, joka
— |
ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (10711/2016), |
— |
ottaa huomioon luonnoksen Euroopan unionin ja Norjan kuningaskunnan väliseksi sopimukseksi Tanskan, Norjan ja Ruotsin lipun alla purjehtivien alusten vastavuoroisista kalastusmahdollisuuksista Skagerrakissa (11692/2014), |
— |
ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 43 artiklan 2 kohdan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0332/2016), |
— |
ottaa huomioon 14. joulukuuta 2016 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman esityksestä neuvoston päätökseksi (1), |
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan, |
— |
ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan mietinnön (A8-0320/2016), |
A. |
toteaa, että perinteisesti Tanskan, Norjan ja Ruotsin kalastajat ovat aina kalastaneet yhdessä Kattegatissa ja Skagerrakissa; |
B. |
toteaa, että sopimuksessa säilytetään Tanskan, Norjan ja Ruotsin kalastajien historialliset kalastusoikeudet Kattegatissa ja Skagerrakissa, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta muiden valtioiden kalastajien oikeuksiin, ja samalla myös varmistetaan, että näillä vesialueilla toteutetaan asianmukaisia kalastuksen hoito- ja säilyttämistoimenpiteitä; |
C. |
toteaa, että sopimuksella tuetaan myös uuden yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) tavoitteiden ja perusperiaatteiden mukaisen uuden kalastuksenhoitojärjestelmän täytäntöönpanoa EU:ssa, erityisesti purkamisvelvoitteen käyttöönottoa ja pakollisia toimenpiteitä, joilla kannat pidetään kestävän kalastuksen raja-arvojen yläpuolella; |
1. |
kehottaa komissiota toimittamaan parlamentille sopimuksen 4 artiklan mukaisesti käytyjen neuvottelujen pöytäkirjat ja johtopäätökset; |
2. |
kehottaa komissiota antamaan parlamentille ja neuvostolle sopimuksen viimeisen voimassaolovuoden aikana ja ennen sen uudistamista koskevien neuvotteluiden aloittamista täydellisen kertomuksen sen täytäntöönpanosta; |
3. |
kehottaa komissiota ja neuvostoa antamaan toimivaltansa rajoissa parlamentille välittömästi kaikki tiedot kaikissa uuteen sopimukseen ja sen uusimiseen liittyvän menettelyn vaiheissa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 13 artiklan 2 kohdan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan 10 kohdan mukaisesti; |
4. |
korostaa, että kolmansien maiden osalta sisämarkkinoille pääsyn on perustuttava vastavuoroistuuteen ja että Norjan tapauksessa EU:sta tuotujen elintarvikkeiden tullimaksujen, kalastustuotteet mukaan luettuina, on oltava Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen mukaisia; |
5. |
korostaa, että komission tehtävänä on varmistaa, että EU:sta tuotujen elintarvikkeiden ja kalastustuotteiden tullimaksuja ei määrätä vapaan kaupan periaatteiden vastaisesti elintarvikealalla, kalastustuotteet mukaan luettuina; |
6. |
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Norjan kuningaskunnan hallituksille ja parlamenteille. |
(1) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0492.
6.7.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 238/57 |
P8_TA(2016)0502
Vuosikertomus ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa 2015 ja Euroopan unionin toiminta tällä alalla
Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. joulukuuta 2016 vuosikertomuksesta ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa 2015 ja Euroopan unionin toiminnasta tällä alalla (2016/2219(INI))
(2018/C 238/06)
Euroopan parlamentti, joka
— |
ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan, joka tuli voimaan 24. lokakuuta 1945, |
— |
ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja muut YK:n ihmisoikeussopimukset ja -välineet ja erityisesti kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen sekä New Yorkissa 16. joulukuuta 1966 allekirjoitetun taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, |
— |
ottaa huomioon keskeiset kansainväliset ihmisoikeussopimukset, myös YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista, jonka osapuoli Euroopan unioni on, |
— |
ottaa huomioon 18. joulukuuta 1979 tehdyn kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan YK:n yleissopimuksen (CEDAW) (1), |
— |
ottaa huomioon YK:n yleissopimuksen lapsen oikeuksista ja 27. marraskuuta 2014 antamansa päätöslauselman kyseisen sopimuksen 25. vuosipäivästä (2), |
— |
ottaa huomioon 18. joulukuuta 1990 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksien suojelemisesta (3), |
— |
ottaa huomioon YK:n julistuksen oikeudesta kehitykseen (4), |
— |
ottaa huomioon YK:n julistuksen alkuperäiskansojen oikeuksista sekä päätösasiakirjan 22. syyskuuta 2014 pidetystä YK:n yleiskokouksen korkean tason täysistunnosta, joka tunnetaan nimellä alkuperäiskansojen maailmankonferenssi (5), |
— |
ottaa huomioon 25. kesäkuuta 1993 hyväksytyn Wienin julistuksen ja toimintaohjelman (6), |
— |
ottaa huomioon Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman vuodelta 1995 (7), kansainvälisen väestö- ja kehityskonferenssin (ICPD) toimintaohjelman vuodelta 1994 (8) ja niiden tarkistuskonferenssien tulokset, |
— |
ottaa huomioon kansallisia ihmisoikeusinstituutioita koskevat YK:n Pariisin periaatteet (9), |
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan, |
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 25 artiklan, joka koskee ikääntyneiden henkilöiden oikeuksia, |
— |
ottaa huomioon Euroopan ihmisoikeussopimuksen, |
— |
ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2, 3, 8, 21 ja 23 artiklan, |
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 207 artiklan, |
— |
ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan (jäljempänä komission varapuheenjohtaja / korkea edustaja) 28. kesäkuuta 2016 julkaiseman asiakirjan ”Jaettu näkemys, yhteinen toiminta: vahvempi Eurooppa – Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittinen globaalistrategia” (10), |
— |
ottaa huomioon ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n strategiakehyksen ja toimintasuunnitelman sellaisena kuin ulkoasiainneuvosto sen hyväksyi 25. kesäkuuta 2012 (11), |
— |
ottaa huomioon 8. joulukuuta 2009 annetut ulkoasiainneuvoston päätelmät kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamisen edistämisestä (12) ja päivitetyt EU:n suuntaviivat samasta aiheesta (13), |
— |
ottaa huomioon ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan toimintasuunnitelman 2015–2019, jonka neuvosto hyväksyi 20. heinäkuuta 2015 (14), |
— |
ottaa huomioon ihmisoikeuksia koskevat EU:n suuntaviivat, |
— |
ottaa huomioon EU:n suuntaviivat uskonnon tai vakaumuksen vapauden edistämisestä ja suojelemisesta (15), |
— |
ottaa huomioon neuvoston 24. kesäkuuta 2013 hyväksymät suuntaviivat homo- ja biseksuaalien, transihmisten sekä intersukupuolisten henkilöiden (hlbti) kaikkien ihmisoikeuksien edistämiseksi ja suojelemiseksi (16), |
— |
ottaa huomioon parlamenttien välisistä suhteista vastaaville Euroopan parlamentin valtuuskunnille tarkoitetut suuntaviivat ihmisoikeuksien ja demokratian edistämisestä niiden EU:n ulkopuolisiin maihin suuntautuvilla vierailuilla, |
— |
ottaa huomioon neuvoston 20. kesäkuuta 2016 hyväksymän EU:n vuosikertomuksen ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa 2015 (17), |
— |
ottaa huomioon neuvoston 26. lokakuuta 2015 hyväksymän toimintasuunnitelman ”Sukupuolten tasa-arvoa ja naisten vaikutusvaltaa edistävät toimenpiteet: Tyttöjen ja naisten elämän muuttaminen EU:n ulkosuhteiden avulla (2016–2020)” (18), |
— |
ottaa huomioon neuvoston 16. kesäkuuta 2016 hyväksymät päätelmät hlbti-henkilöiden tasa-arvosta (19) ja luettelon komission toimista hlbti-henkilöiden tasa-arvon edistämiseksi (20), |
— |
ottaa huomioon 26. toukokuuta 2015 annetut neuvoston päätelmät sukupuolten tasa-arvosta ja kehityksestä (21), |
— |
ottaa huomioon 13. toukokuuta 2015 vahvistetun Euroopan muuttoliikeagendan (COM(2015)0240) sekä 20. heinäkuuta 2015 (22), 14. syyskuuta 2015 (23) ja 22. syyskuuta 2015 (24) annetut neuvoston päätelmät muuttoliikkeestä, |
— |
ottaa huomioon ihmisoikeuksista vastaavan Euroopan unionin erityisedustajan toimeksiannon jatkamisesta 17. helmikuuta 2015 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2015/260 (25), |
— |
ottaa huomioon 5. joulukuuta 2014 annetut neuvoston päätelmät lasten oikeuksien edistämisestä ja suojelusta (26), |
— |
ottaa huomioon 14. toukokuuta 2012 annetut neuvoston päätelmät aiheesta ”EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan vaikutuksen lisääminen: muutossuunnitelma” (27), |
— |
ottaa huomioon neuvoston 20. syyskuuta 2016 hyväksymät tarkistetut EU:n indikaattorit kokonaisvaltaiselle lähestymistavalle naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevien YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien 1325 ja 1820 täytäntöönpanoon EU:ssa (28), |
— |
ottaa huomioon 11. toukokuuta 2011 tehdyn Euroopan neuvoston Istanbulin yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (29), |
— |
ottaa huomioon 21. maaliskuuta 2011 annetun neuvoston päätöksen 2011/168/YUTP Kansainvälisestä rikostuomioistuimesta ja yhteisen kannan 2003/444/YUTP kumoamisesta (30), |
— |
ottaa huomioon komission sekä komission varapuheenjohtajan / korkean edustajan antaman yhteisen tiedonannon Euroopan naapuruuspolitiikan (ENP) tarkistuksesta (JOIN(2015)0050, |
— |
ottaa huomioon 11.–12. marraskuuta 2015 hyväksytyn Vallettan toimintasuunnitelman (31), |
— |
ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston 13. lokakuuta 2015 antaman päätöslauselman naisista, rauhasta ja turvallisuuden täytäntöönpanosta (32), |
— |
ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston 19. kesäkuuta 2008 antaman päätöslauselman seksuaalisesta väkivallasta sotarikoksena (33), |
— |
ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston 31. lokakuuta 2000 antaman päätöslauselman naisista, rauhasta ja turvallisuudesta (34), |
— |
ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 18. joulukuuta 2014 antaman päätöslauselman maahanmuuttajien suojelusta (35), |
— |
ottaa huomioon ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksista antamansa kiireelliset päätöslauselmat, |
— |
ottaa huomioon 13. syyskuuta 2016 antamansa päätöslauselman ”EU:n Afrikka-hätärahasto: kehitysapuun ja humanitaariseen apuun liittyvät vaikutukset” (36), |
— |
ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman ihmiskaupan torjunnasta EU:n ulkosuhteissa (37), |
— |
ottaa huomioon 28. huhtikuuta 2016 antamansa päätöslauselman sairaaloihin ja kouluihin kohdistetuista hyökkäyksistä kansainvälisen humanitaarisen oikeuden rikkomisena (38), |
— |
ottaa huomioon 12. huhtikuuta 2016 antamansa päätöslauselman Välimeren tilanteesta ja tarpeesta kokonaisvaltaiselle EU:n lähestymistavalle muuttoliikkeeseen (39), |
— |
ottaa huomioon 4. helmikuuta 2016 antamansa päätöslauselman niin kutsutun Isisin/Da’eshin järjestelmällisesti toteuttamasta uskonnollisten vähemmistöjen joukkomurhasta (40), |
— |
ottaa huomioon 17. joulukuuta 2015 antamansa päätöslauselman vuosikertomuksesta ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa 2014 ja Euroopan unionin toiminnasta tällä alalla (41), |
— |
ottaa huomioon 10. syyskuuta 2015 antamansa päätöslauselman muuttoliikkeestä ja pakolaisista Euroopassa (42), |
— |
ottaa huomioon 8. lokakuuta 2015 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa-arvoa ja naisten vaikutusvallan lisäämistä kehitysyhteistyössä koskevan Euroopan unionin toimintasuunnitelman uudistamisesta (43), |
— |
ottaa huomioon 8. lokakuuta 2015 antamansa päätöslauselman kuolemanrangaistuksesta (44), |
— |
ottaa huomioon 8. syyskuuta 2015 antamansa päätöslauselman ihmisoikeuksista ja teknologiasta: digitaalisten valvonta- ja tunkeutumisjärjestelmien vaikutukset kolmansien maiden ihmisoikeustilanteeseen (45), |
— |
ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2015 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan vuosittaisesta selvityksestä Euroopan parlamentille (46), |
— |
ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2015 antamansa päätöslauselman EU:n painopisteistä YK:n ihmisoikeusneuvostossa vuonna 2015 (47), |
— |
ottaa huomioon 18. syyskuuta 2014 antamansa päätöslauselman Irakin ja Syyrian tilanteesta sekä Isisin toteuttamista hyökkäyksistä, mukaan lukien vähemmistöjen vaino (48), |
— |
ottaa huomioon 27. helmikuuta 2014 antamansa päätöslauselman aseistettujen miehittämättömien ilma-alusten käytöstä (49), |
— |
ottaa huomioon 10. lokakuuta 2013 antamansa päätöslauselman kastijärjestelmään perustuvasta syrjinnästä (50) sekä vähemmistökysymyksiä käsittelevän YK:n erityisraportoijan 28. tammikuuta 2016 antaman raportin vähemmistöistä ja kastijärjestelmään perustuvasta syrjinnästä (51), |
— |
ottaa huomioon 13. kesäkuuta 2013 antamansa päätöslauselman lehdistön ja tiedotusvälineiden vapaudesta maailmassa (52), |
— |
ottaa huomioon 11. joulukuuta 2012 antamansa päätöslauselman digitaalisen vapauden strategiasta EU:n ulkopolitiikassa (53), |
— |
ottaa huomioon 17. marraskuuta 2011 antamansa päätöslauselman EU:n tuesta Kansainväliselle rikostuomioistuimelle: vastaukset haasteisiin ja ongelmien ratkaiseminen (54), |
— |
ottaa huomioon 7. heinäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman demokratiakehitystä edistävästä EU:n ulkopolitiikasta (55), |
— |
ottaa huomioon 17. kesäkuuta 2010 antamansa päätöslauselman ihmisoikeuksien puolustajien hyväksi toteutettavista EU:n toimista (56), |
— |
ottaa huomioon yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n suuntaviivat, joilla pannaan täytäntöön YK:n ihmisoikeusneuvoston 6. heinäkuuta 2011 hyväksymässä päätöslauselmassa 17/4 hyväksytty suojeluun, kunnioitukseen ja korjaamiseen perustuva YK:n toimintakehys (57), |
— |
ottaa huomioon eurooppalaisen demokratiarahaston vuosikertomuksen 2015 (58), |
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan, |
— |
ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön sekä kehitysvaliokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A8-0355/2016), |
A. |
ottaa huomioon, että SEU:n 21 artiklassa unioni määrätään sitoutumaan yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan (YUTP), joka perustuu sen perustamisen johtoajatuksena oleviin periaatteisiin ja joita unioni pyrkii edistämään muualla maailmassa, ja että näitä periaatteita ovat demokratia, oikeusvaltio, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleismaailmallisuus ja jakamattomuus, ihmisarvon kunnioittaminen, tasa-arvo ja yhteisvastuu sekä Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan periaatteiden ja kansainvälisen oikeuden noudattaminen; |
B. |
toteaa, että SEUT:n 207 artiklassa vaaditaan, että unionin kauppapolitiikkaa harjoitetaan unionin ulkoista toimintaa koskevien periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti; |
C. |
toteaa, että SEU:n 3 artiklassa määrätään seuraavasti: ”Unioni vaalii ja puolustaa arvojaan ja etujaan kansainvälisissä suhteissaan ja edistää osaltaan kansalaistensa suojelua. Se edistää osaltaan rauhaa, turvallisuutta, maapallon kestävää kehitystä, kansojen välistä yhteisvastuuta ja keskinäistä kunnioitusta, vapaata ja oikeudenmukaista kauppaa, köyhyyden poistamista ja ihmisoikeuksien, erityisesti lapsen oikeuksien suojelua, sekä kansainvälisen oikeuden tarkkaa noudattamista ja kehittämistä, etenkin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan periaatteiden kunnioittamista.”; |
D. |
toteaa, että ihmisoikeuksien jakamattomuuden ja yleismaailmallisuuden edistäminen ja turvaaminen ovat unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisiä tavoitteita, kuten kaikissa kolmansien maiden kanssa tehtävien unionin sopimuksien ihmisoikeuslausekkeessa vahvistetaan; |
E. |
toteaa, että ihmisoikeuksien kunnioittaminen, rauha, turvallisuus ja kehitys ovat sidoksissa toisiinsa ja toisiaan vahvistavia; |
F. |
toteaa, että ihmisoikeudet ja demokratiatuki olisi sisällytettävä kaikkiin unionin ulkoisen ulottuvuuden politiikkoihin, joista mainittakoon kehitys, muuttoliike, turvallisuus, terrorismin torjunta, naapuruuspolitiikka, laajentuminen ja kauppa, erityisesti panemalla täytäntöön ihmisoikeuslausekkeita; |
G. |
pitää sisäistä ja ulkoista johdonmukaisuutta keskeisenä ihmisoikeuksien alalla unionin ulkomailla harjoittaman ihmisoikeuspolitiikan uskottavuuden vuoksi ja katsoo, että unionin sisäisen ja ulkoisen politiikan ja ulkoisen politiikan eri toimien keskinäistä johdonmukaisuutta on ehdottomasti lisättävä, jotta unioni voi harjoittaa menestyksellistä ja vaikuttavaa ihmisoikeus- ja demokratiapolitiikkaa; katsoo, että suurempi johdonmukaisuus antaisi unionille mahdollisuuden reagoida ihmisoikeusloukkauksiin entistä nopeammin ja tehokkaammin heti niiden ilmettyä; katsoo, että yhtenäisyyden haaste tulee korostetusti esiin nykyisessä muuttoliikepolitiikassa; |
H. |
toteaa, että arvot, jotka koskevat vapautta, ihmisoikeuksien kunnioittamista sekä säännöllisten ja aitojen vaalien pitämisen periaatetta, ovat olennainen osa demokratiaa; toteaa, että demokraattisille hallintojärjestelmille on vapaiden ja vilpittömien vaalien lisäksi tunnusomaista avoin ja vastuuvelvollinen hallinto, oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen, sananvapaus, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, riippumaton oikeuslaitos sekä kansainvälisen oikeuden ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten noudattaminen; |
I. |
ottaa huomioon, että ihmisoikeudet ovat uhattuina kaikkialla maailmassa, ja toteaa, että autoritaariset hallinnot ovat vakava uhka ihmisoikeuksien yleismaailmallisuuden periaatteelle; toteaa, että maailmassa on lukuisia pyrkimyksiä kaventaa kansalaisyhteiskunnan liikkumatilaa, myös monenvälisillä foorumeilla; toteaa, että ihmisoikeusloukkauksista on kielteisiä seurauksia yksilölle, hänen sukulaisilleen ja yhteiskunnalle; |
J. |
toteaa, että unionilla oli keskeinen rooli hyväksyttäessä vuoteen 2030 ulottuva kestävän kehityksen toimintaohjelma, jonka tavoitteena on toteuttaa ihmisoikeudet kaikille ihmisille; |
K. |
ottaa huomioon, että neuvosto hyväksyi 20. heinäkuuta 2015 uuden ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan toimintasuunnitelman (2015–2019), jotta unioni voisi vastata kyseisiin haasteisiin käyttäen ihmisoikeusvälineitään kohdennetummin, järjestelmällisemmin ja koordinoidummin; katsoo, että tämä toimintasuunnitelma olisi pantava täytäntöön yhdenmukaisesti sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevan toimintasuunnitelman (2016–2020) kanssa; |
L. |
ottaa huomioon, että komission varapuheenjohtaja / korkea edustaja on ilmoittanut, että ihmisoikeudet kuuluvat hänen ensisijaisiin yleistavoitteisiinsa ja että hän aikoo käyttää niitä suunnannäyttäjänä kaikissa suhteissa kolmansiin maihin; ottaa huomioon, että hän on usein korostanut myös unionin sitoutumista ihmisoikeuksien edistämiseen kaikissa ulkosuhteissa ”ilman poikkeuksia”; |
M. |
ottaa huomioon, että unionin sitoutuminen tehokkaaseen monenvälisyyteen, jonka ytimessä on YK, on olennainen osa unionin ulkopolitiikkaa ja perustuu käsitykseen, että yleismaailmallisiin sääntöihin ja arvoihin perustuvan monenvälisen järjestelmän avulla voidaan parhaiten käsitellä maailmanlaajuisia kriisejä, haasteita ja uhkia; toteaa, että toimiminen yhdessä kolmansien maiden kanssa kaikilla kahden- ja monenvälisillä foorumeilla on yksi tehokkaimmista keinoista käsitellä kolmansien maiden ihmisoikeuskysymyksiä; |
N. |
toteaa, että YK:n ihmisoikeusneuvoston säännölliset istunnot, erityisraportoijien nimittäminen, yleismaailmallista määräaikaistarkastelua koskeva mekanismi ja jonkin tietyn maan tilannetta tai tiettyä asiaa koskevat erityistoimenpiteet edistävät kaikki osaltaan kansainvälisiä pyrkimyksiä ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden edistämiseen ja kunnioittamiseen; |
O. |
toteaa, että unioni katsoo tiiviin yhteistyön kolmansien maiden kansalaisyhteiskuntien ja ihmisoikeuksien puolustajien kanssa kuuluvan sen tärkeimpiin painopisteisiin ihmisoikeuksien edistämisessä ja ihmisoikeusloukkausten torjunnassa; |
P. |
toteaa, että 22. lokakuuta 2013 antamassaan päätöslauselmassa paikallisviranomaisista ja kansalaisyhteiskunnasta: Euroopan sitoutuminen kestävän kehityksen tukemiseen (59), parlamentti ilmaisee suuren huolensa kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden tukahduttamisesta, pitää tärkeänä sellaisen seurantajärjestelmän kehittämistä, jolla arvioidaan toimintalinjoissa ja säännöksissä tapahtunutta edistystä, ja kehottaa edistämään kansalaisyhteiskunnan organisaatioille suotuisaa toimintaympäristöä; toteaa, että monet maat ovat viime aikoina hyväksyneet kansalaisjärjestöjä koskevia tiukkoja lakeja, joissa ulkomaiset järjestöt julistetaan ei-toivotuiksi, jos niiden katsotaan olevan uhka maan perustuslailliselle järjestykselle, puolustukselle tai turvallisuudelle; toteaa, että pelkästään vuonna 2015 maailmassa sai surmansa 185 ympäristö- ja ihmisoikeusaktivistia, joista 66 prosenttia Latinalaisessa Amerikassa; |
Q. |
toteaa, että yhä useampi maa, erityisesti Aasiassa, Lähi-idässä ja Afrikassa, käyttää matkustuskieltoja välineenä, jolla estetään ihmisoikeuksien puolustajia osallistumasta kansainvälisiin tapahtumiin; |
R. |
ottaa huomioon, että ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 18 ja 19 artiklan mukaan jokaisella on oikeus ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapauteen sekä mielipiteen- ja sananvapauteen, johon sisältyy mielipiteenvapaus ilman ulkopuolista puuttumista sekä oikeus valtioiden rajoista riippumatta hankkia, vastaanottaa ja levittää tietoja ja ajatuksia kaikkien tiedotusvälineiden kautta; toteaa sellaisten tapausten määrän nousseen jyrkästi, joissa henkilöitä on vainottu, vaikka he ovat vain rauhanomaisesti käyttäneet oikeuttaan mielipiteen- ja sananvapauteen ja hartaudenharjoittamiseen; |
S. |
ottaa huomioon, että ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 20 artiklan mukaan jokaisella on oikeus rauhanomaiseen kokoontumis- ja yhdistymisvapauteen; toteaa, että YK:n ihmisoikeusneuvoston päätöslauselmassa 21/16 muistutetaan valtioita niiden velvollisuudesta kunnioittaa ja suojella täysimääräisesti yksilöiden oikeutta kokoontua rauhanomaisesti ja yhdistyä vapaasti, verkossa ja sen ulkopuolella, ja toteaa, että ajatuksen-, omantunnon-, uskonnon- ja vakaumuksenvapautta on tuettava uskontojen ja kulttuurien välisten vuoropuhelujen avulla; |
T. |
ottaa huomioon, että kansainvälisen humanitaarisen lainsäädännön ja ihmisoikeuksien perussäännöt sisältyvät Geneven yleissopimuksiin ja niiden lisäpöytäkirjoihin ja että ne ovat kaikkien ihmisoikeustoimien ytimessä; katsoo, että siviilien ja maansisäisten pakolaisten suojelusta on huolehdittava konfliktialueilla täysin puolueettomasti ja avun on oltava riippumatonta; |
U. |
toteaa, että alueen laiton miehittäminen on kansainvälisen oikeuden jatkuvaa rikkomista, joka kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaan käynnistää miehittäjävaltion velvollisuuden kyseisen alueen siviiliväestöä kohtaan; |
V. |
toteaa, että todisteita sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan on vaikea säilyttää – erityisesti aikoina, jolloin väkivaltaa pakenevia pakolaisia on ennennäkemätön määrä; katsoo, että todisteiden säilyttäminen on välttämätöntä syyllisten saamiseksi oikeuden eteen; |
W. |
toteaa, että yritykset sulkea Yhdysvaltojen Guantánamo Bayn vankila epäonnistuivat ja vain 20 vankia vapautettiin tai siirrettiin muualle vuonna 2015; |
X. |
toteaa, että koko maailmassa on yhä enemmän sotaa, aseellisia selkkauksia tai muita epäinhimillisiä oloja pakenevia ihmisiä, ja toteaa, että nämä pakolaisvirrat ja muuttoliikkeen eri muodot ovat sekä unionille että koko maailmalle merkittävä haaste, joka edellyttää välittömiä, tehokkaita ja kestäviä ratkaisuja yhteisten eurooppalaisten arvojen mukaisesti; toteaa, että komission, joka on maailman suurin avunantaja, tarjoamalla humanitaarisella avulla autetaan pakolaisia ja maan sisäisesti siirtymään joutuneita yli 30 maassa; |
Y. |
katsoo, että muuttajiin kohdistuvan ihmissalakuljetuksen, ihmiskaupan ja työvoiman hyväksikäytön torjunta edellyttää lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin toimia, kuten toimia rikollisverkostojen toiminnan estämiseksi ja rikollisten saattamiseksi oikeuden eteen, tietojen keräämistä ja analysointia, toimia uhrien suojelemiseksi ja laittomasti oleskelevien siirtolaisten palauttamiseksi sekä yhteistyötä kolmansien maiden kanssa pidemmän aikavälin strategioiden lisäksi, jotta puututaan ihmiskaupan ja ihmissalakuljetuksen kohteena olevien henkilöiden kysyntään ja muuttoliikkeen perimmäisiin syihin, jotka pakottavat ihmisiä turvautumaan ihmissalakuljettajiin; |
Z. |
toteaa, että oikeuslaitos on välttämätön ihmisoikeuksien kunnioittamisen edistämiseksi ja että unioni ja sen jäsenvaltiot ovat kannattaneet Kansainvälistä rikostuomioistuinta ehdoitta tuomioistuimen perustamisesta lähtien, kannattaneet Rooman perussäännön yleismaailmallista luonnetta ja puolustaneet tuomioistuimen koskemattomuutta sen riippumattomuuden lujittamiseksi; |
AA. |
ottaa huomioon, että kuolemanrangaistuksen poistamiseksi on tähän mennessä saatu aikaan huomattavaa edistystä ja että monet maat ovat keskeyttäneet kuolemanrangaistusten täytäntöönpanon ja toiset ovat toteuttaneet asiassa lainsäädäntötoimia; toteaa, että vuonna 2015 teloitusten kokonaismäärä nousi huomattavasti ja niistä lähes 90 prosenttia tapahtui vain kolmessa valtiossa: Iranissa, Pakistanissa ja Saudi-Arabiassa; huomauttaa, että Valko-Venäjä on ainoa Euroopan maa, joka ei vielä ole poistanut kuolemanrangaistusta; |
AB. |
toteaa, että sukupuolten tasa-arvo on eurooppalaisten arvojen ytimessä ja kuuluu unionin oikeudellisiin ja poliittisiin puitteisiin ja se on myös keskeinen osa vuoteen 2030 ulottuvaa YK:n toimintaohjelmaa; toteaa, että naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta ja syrjintä ovat lisääntyneet huomattavasti viime vuosina erityisesti sota-alueilla ja autoritaarisissa hallintojärjestelmissä; |
AC. |
toteaa, että Unicefin mukaan 250 miljoonaa lasta maailmassa asuu konfliktista kärsivissä maissa ja lähes 50 miljoonaa lasta on joko joutunut siirtymään kotiseudultaan väkivallan, sodan ja sen kauheuksien tai terrorismin ja kapinoiden vuoksi tai he ovat siirtyneet rajojen yli ja kärsivät edelleen kaikenlaisesta syrjinnästä, väkivallasta, riistosta, hyväksikäytöstä, pakkotyöstä, köyhyydestä ja aliravitsemuksesta; |
AD. |
toteaa, että Unicefin mukaan yksi lapsi 200:sta maailmassa on pakolaislapsi, lähes kolmasosa syntymämaansa ulkopuolella asuvista lapsista on pakolaisia ja pakolaislasten lukumäärä kaksinkertaistui vuosina 2005–2015; |
AE. |
toteaa, että ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 25 artiklan mukaan jokaisella on oikeus elintasoon, joka on riittävä turvaamaan hänen ja hänen perheensä terveyden ja hyvinvoinnin, ja äideillä ja lapsilla on oikeus erityiseen huoltoon ja apuun, myös lääkintähuoltoon; katsoo, että koulutuksen, ravinnon ja terveydenhuollon saatavuus olisi taattava kaikille lapsille; toteaa, että YK:n ihmisoikeusneuvoston päätöslauselmassa 26/28(36) vaaditaan, että seuraavassa ihmisoikeusneuvoston sosiaalifoorumin kokouksessa keskitytään lääkkeiden saatavuuteen osana jokaisen ihmisen oikeutta parhaimpaan mahdolliseen fyysiseen terveyteen ja mielenterveyteen; toteaa, että Maailman terveysjärjestön WHO:n perussäännön mukaan mahdollisimman hyvä terveydentila on jokaisen ihmisen perusoikeus rotuun, uskontoon, poliittiseen kantaan ja taloudelliseen tai yhteiskunnalliseen asemaan katsomatta; |
AF. |
toteaa, että lapsen oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen mukaan viranomaisten on kunnioitettava toisesta tai molemmista vanhemmistaan erossa olevan lapsen oikeuksia; |
AG. |
ottaa huomioon, että monissa maailman osissa vähemmistöt, myös hlbti-ihmiset, kohtaavat yhä väkivaltaa ja laitonta syytteeseen asettamista ja että syrjintä terveydenhuollossa, koulutuksessa, työpaikoilla ja muilla aloilla on laajalle levinnyttä; |
AH. |
ottaa huomioon, että joka puolelta maailmaa raportoidaan yhä joidenkin yksityisen sektorin toimijoiden väärinkäytöksistä aiheutuvista kansalaisoikeuksien ja poliittisten oikeuksien sekä taloudellisten, työelämän, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien loukkauksista sekä ympäristövahingoista; toteaa, että korruption, veronkierron, laittomien pääomavirtojen ja ihmisoikeusloukkausten välillä on vahva yhteys; |
AI. |
ottaa huomioon, että yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia YK:n suuntaviivoja sovelletaan kaikkiin valtioihin ja kaikkiin yrityksiin, toisin sanoen sekä yrityksiin, joiden toiminta on valtioiden rajat ylittävää, että muihin yrityksiin riippumatta niiden koosta, toimialasta, sijainnista, omistuksesta tai rakenteesta, mutta tehokkaat valvonta- ja seuraamusmekanismit ovat edelleen haaste suuntaviivojen maailmanlaajuisessa täytäntöönpanossa; katsoo, että pienten ja keskisuurten yritysten erityispiirteet on otettava asianmukaisesti huomioon ja sisällytettävä niiden mahdollisuuksien mukaan mukautettuun, yritysten yhteiskuntavastuuta koskevaan joustavaan lähestymistapaan; |
AJ. |
toteaa, että lokakuussa 2015 komissio julkaisi uuden kaupankäyntistrategiansa ”Kaikkien kauppa”, jossa se ilmaisee tavoitteensa käyttää kauppaa keinona vahvistaa ihmisoikeuksia kolmansissa maissa; |
AK. |
toteaa, että vuonna 2015 unioni alkoi laatia lainsäädäntöä, jolla puututaan sellaiseen mineraalien kauppaan, joka ruokkii konflikteja; |
AL. |
toteaa, että kansallisia ja kansainvälisiä urheilutapahtumia, kuten olympialaisia ja jalkapallon MM-kilpailuja, ei saisi käyttää poliittisiin tarkoitusperiin vaan ne olisi järjestettävä kaikkia ihmisoikeuksia täysin noudattaen olympialaisten peruskirjan mukaisesti, niiden tavoitteena olisi pidettävä ihmiskunnan harmonista kehitystä ja niissä olisi pyrittävä edistämään rauhanomaista yhteiskuntaa, jossa ihmisoikeuksia ja ihmisarvoa suojellaan, eikä niissä saisi esiintyä esimerkiksi kansallisuuteen, rotuun, uskontoon, politiikkaan, sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin, seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoliominaisuuksiin perustuvaa syrjintää; |
AM. |
toteaa, että ympäristömuutokset heikentävät veden, luonnonvarojen ja ravinnon saatavuutta; |
Ihmisoikeuksien keskeinen asema unionin ulkopolitiikassa
1. |
ilmaisee vakavan huolensa siitä, että ihmisoikeuksien ja demokraattisten arvojen edistäminen ja suojelu ovat uhattuina kaikkialla maailmassa ja että monilla maailman alueilla, myös autoritaaristen hallintojen alaisuudessa, ihmisoikeuksien yleismaailmallisuuden periaate on vakavasti uhattuna myös Da’eshin kaltaisten terroristijärjestöjen vuoksi; |
2. |
ilmaisee vakavan huolensa lukuisista ja yhä lisääntyvistä yrityksistä kaventaa kansalaisyhteiskunnan ja ihmisoikeuksien puolustajien toimintamahdollisuuksia, kokoontumisvapauteen ja sananvapauteen kohdistuvista lisääntyvistä rajoituksista sekä siitä, että kaikkialla maailmassa, muun muassa Venäjällä, Turkissa ja Kiinassa, hyväksytään entistä enemmän kansalaisyhteiskuntaan vaikuttavia sortavia lakeja, myös terrorismin torjunnan varjolla (ottamalla käyttöön terrorismintorjuntalakeja, hätätilanteita ja turvatoimia), ja toteaa, että vaikutus ihmisoikeuksiin on usein kielteinen ja kyseisiä lakeja usein väärinkäytetään sortotarkoituksessa; muistuttaa, että tällaista lainsäädäntöä ei saisi millään tavoin käyttää kaventamaan kansalaisyhteiskunnan ryhmien toimintamahdollisuuksia; kehottaa tuomitsemaan selvästi tällaiset väärinkäytökset ja rikkomukset; |
3. |
korostaa voimakkaasti, että unioni on sitoutunut yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan ja kaikkiin muihin ulkosuhdealan toimintapolitiikkoihin, jotka perustuvat demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleismaailmallisuuden ja jakamattomuuden, ihmisarvon kunnioittamisen, tasa-arvon ja yhteisvastuun periaatteiden edistämiseen sekä YK:n peruskirjan periaatteiden ja kansainvälisten ihmisoikeuksien ja humanitaarisen oikeuden kunnioittamiseen; muistuttaa, että nämä periaatteet ovat myös olennainen osa yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ylittäviä ulkoisia toimia, mukaan lukien kehitysyhteistyöpolitiikka ja humanitaarisen avun politiikka; |
4. |
kehottaa kaikkia unionin toimielimiä ja jäsenvaltioita noudattamaan sitoumuksiaan edistää demokratiaa ja oikeusvaltiota sekä suojella ihmisoikeuksia ja perusvapauksia, myös oikeutta kehitykseen kaikin rauhanomaisin keinoin, ja toteuttaa niitä käytännössä sekä asettaa ihmisoikeudet kaikilla tasoilla keskeiselle sijalle unionin suhteissa kolmansiin maihin, strategiset kumppanit mukaan luettuina; |
5. |
kehottaa jälleen jäsenvaltioita näyttämään esimerkkiä puhumalla yhdellä äänellä tukiessaan ihmisoikeuksien jakamattomuutta, keskinäistä riippuvuutta, keskinäistä suhdetta ja yleismaailmallisuutta ja erityisesti ratifioimalla kaikki YK:n vahvistamat kansainväliset ihmisoikeusvälineet; |
6. |
korostaa, että voidakseen olla uskottava toimija ulkosuhteissaan unionin olisi käsiteltävä ihmisoikeuksien ja demokraattisten arvojen kunnioittamista johdonmukaisemmin sisäisissä ja ulkoisissa politiikoissaan (hlbti-ihmisten oikeuksien edistämistä ja suojelua koskevat ihmisoikeusstrategiat ovat tässä ratkaisevan tärkeitä) ja pyrittävä toteuttamaan järjestelmällisesti yhtenäistä ja johdonmukaista ihmisoikeuspolitiikkaa; |
7. |
palauttaa mieliin pitkäaikaisen sitoutumisensa ihmisoikeuksien ja demokraattisten arvojen edistämiseen, mitä ilmentävät muun muassa vuosittain myönnettävä mielipiteenvapauden Saharov-palkinto, ihmisoikeuksien alivaliokunnan toiminta, demokratian tukeminen ja vaalitarkkailu, eurooppalainen demokratiarahasto sekä kuukausittaiset täysistuntokeskustelut ja päätöslauselmat tapauksista, joissa on loukattu ihmisoikeuksien sekä demokratian arvoja ja oikeusvaltion periaatteita, sekä monet parlamenttivaltuuskunnat; |
8. |
pitää erittäin huolestuttavana sitä, että monet ihmisoikeuksien puolustajat ovat nykyisin hyökkäyksen kohteena; kehottaa unionia ja erityisesti komission varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa omaksumaan toimintapolitiikan, jolla tuomitaan järjestelmällisesti ja yksiselitteisesti ihmisoikeuksien puolustajien surmaamiset ja kaikki yritykset kohdistaa heihin minkäänlaista väkivaltaa, vainoa, uhkailuja, ahdistelua, katoamisia, vangitsemisia tai mielivaltaisia pidätyksiä ja tuomitaan ne, jotka tekevät tai sietävät tällaisia julmuuksia, ja kehottaa tehostamaan julkista diplomaattista toimintaa siten, että ihmisoikeuksien puolustajia tuetaan avoimesti ja selkeästi myös silloin, kun he antavat lausuntoja monenvälisillä foorumeilla; kehottaa unionia antamaan tätä toimintapolitiikkaa koskevaa ohjausta, sillä näin lisätään unionin nykyisissä monissa suuntaviivoissa vahvistettujen unionin tämänhetkisten prioriteettien johdonmukaisuutta; kannustaa unionin edustustoja ja jäsenvaltioiden diplomaattiedustustoja tukemaan jatkossakin aktiivisesti ihmisoikeuksien puolustajia, erityisesti seuraamalla järjestelmällisesti oikeudenkäyntejä, vierailemalla vankilassa olevien ihmisoikeusaktivistien luona ja antamalla tarvittaessa julkilausumia yksittäisistä tapauksista; kehottaa perustamaan järjestelmän, jolla valvotaan kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia tehokkaasti ja käyttäen selviä vertailuarvoja ja indikaattoreita; pitää tärkeänä demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevaa eurooppalaista rahoitusvälinettä (EIDHR), koska se on tärkeä väline, joka voi tarjota kiireellisesti suoraa taloudellista ja materiaalista tukea vaarassa oleville ihmisoikeuksien puolustajille, sekä hätärahastoa, josta unionin edustustot voivat antaa suoria kertaluonteisia avustuksia niille ihmisoikeuksien puolustajille, joiden henki on välittömässä vaarassa; |
9. |
kehottaa unionia ja sen jäsenvaltioita kannustamaan sellaisten YK:n Pariisin periaatteiden mukaisten kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden perustamista, joilla on riittävästi valtuuksia, resursseja ja asiantuntemusta, jotta ne voivat edistää ihmisoikeuksien turvaamista ja kunnioittamista; |
10. |
korostaa tarvetta kehittää unionin ja sen kumppanimaiden parlamenttien välisiä suhteita keskinäiselle ymmärrykselle ja luottamukselle perustuvalla rehellisellä vuoropuhelulla, jonka tarkoituksena on edistää ihmisoikeuksia tehokkaasti; |
Ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskeva unionin strategiakehys ja uusi toimintasuunnitelma
11. |
suhtautuu myönteisesti ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevaan unionin toiseen toimintasuunnitelmaan (2015–2019) ja kehottaa unionia ja sen jäsenvaltioita panemaan siihen sisältyvät toimenpiteet täytäntöön täysimääräisesti, johdonmukaisesti, avoimesti ja oikea-aikaisesti sekä vahvistamaan demokratian tukemista; korostaa, että toimintasuunnitelman johdonmukainen täytäntöönpano edellyttää unionin ja sen jäsenvaltioiden välistä konsensusta ja koordinointia; kannustaa voimakkaasti jäsenvaltioita ottamaan enemmän vastuuta toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta ja arvioinnista; korostaa, että jäsenvaltioiden olisi raportoitava toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta; |
12. |
korostaa, että unionin on toisen toimintasuunnitelman kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseksi varattava riittävästi resursseja ja asiantuntemusta eli saatava asian parissa toimivia henkilöitä edustustoihin, komissioon ja Euroopan ulkosuhdehallintoon sekä varoja hankkeiden toteuttamiseen; |
13. |
katsoo, että vapaa kansalaisyhteiskunta on yksi ihmisoikeuksien ja demokraattisten arvojen suojelun ja tuen peruskivistä, ja on siksi huolissaan siitä, että kansalaisyhteiskunnan julkiset toimintamahdollisuudet ovat kutistumassa ja ihmisoikeuksien puolustajat ja toimittajat ovat yhä useammin hyökkäysten kohteena eri puolilla maailmaa; pitää myönteisenä sitä, että toimintasuunnitelmaan sisältyy kansalaisyhteiskunnan toimintaympäristöön kohdistuvien uhkien torjuntaa koskeva tavoite, ja kehottaa unionia panemaan esitetyt toimet täytäntöön; kehottaa kaikkia unionin ulkoiseen toimintaan osallistuvia osapuolia määrittämään ihmisoikeuksien ja demokraattisten vapauksien suojelun nykyiset puutteet ja puuttumaan niihin sekä tehostamaan yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan, parlamenttien, poliittisten puolueiden ja paikallisviranomaisten ja paikan päällä toimivien alueellisten ja kansainvälisten järjestöjen kanssa; kiinnittää huomiota siihen, että toimintasuunnitelmaan ei sisälly erillistä tavoitetta kumppanimaiden demokraattisten vaatimusten edistämisestä; kehottaa komissiota laatimaan demokratian tukemista koskevat EU:n suuntaviivat; |
Unionin vuosikertomus
14. |
suhtautuu myönteisesti yrityksiin parantaa vuosikertomuksen ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevaa aihekohtaista osaa ja tehdä siitä tiiviimpi ja järjestelmällisempi sekä asettaa se suuren yleisön saataville entistä laajemmin; toistaa näkemyksensä, että vuosikertomusta olisi lujitettava omaksumalla objektiivisempi lähestymistapa siten, että saavutusten ja hyvien käytäntöjen lisäksi kertomuksessa korostettaisiin kolmansissa maissa eteen tulevia erityisiä haasteita ja rajoitteita ja lisäksi annettaisiin suosituksia korjaavista toimista ja annettaisiin tietoa toimista, joihin ulkosuhdehallinto on ryhtynyt näiden ongelmien ratkaisemiseksi; toistaa näkemyksensä, että vuosikertomukseen sisältyvien maakohtaisten raporttien olisi oltava mahdollisimman vähän kuvailevia ja että niiden olisi ilmennettävä maakohtaisten ihmisoikeusstrategioiden täytäntöönpanoa ja annettava yleiskuva unionin paikan päällä toteuttamien toimien vaikutuksista; |
15. |
kehottaa jälleen raportoimaan järjestelmällisesti ja kattavasti toteutetuista toimista, saavutetuista tuloksista ja poliittisista johtopäätöksistä, joita on tehty niiden toimien perusteella, joihin on ryhdytty parlamentin ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista antamien päätöslauselmien johdosta; korostaa, että ihmisoikeusloukkauksiin pitää reagoida nopeasti ja riittävän painokkaasti, jopa tällaisten loukkauksien alkuvaiheessa; pitää siksi myönteisinä ulkosuhdehallinnon ihmisoikeuksien alivaliokunnassa esittämiä jatkotoimia päätöslauselmille, jotka koskevat keskustelua ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkaustapauksista; pyytää jälleen komissiolta ja ulkosuhdehallinnolta kattavaa kirjallista vastausta ihmisoikeuksia ja demokratiaa käsittelevää vuosikertomusta koskevaan parlamentin päätöslauselmaan, joka on tärkeä osa kaikkien parlamentin esille ottamien seikkojen järjestelmällistä ja perusteellista seurantaa sekä parlamentaarista valvontaa; toistaa komission varapuheenjohtajalle / korkealle edustajalle osoittamansa pyynnön osallistua keskusteluun parlamentin jäsenten kanssa vuosittain kahdessa täysistunnossa, kerran unionin vuosikertomuksen esittelyn yhteydessä ja toisen kerran parlamentin päätöslauselman hyväksymisen yhteydessä; |
Ihmisoikeuksista vastaava unionin erityisedustaja
16. |
pitää tärkeänä, että ihmisoikeuksista vastaavalla unionin erityisedustajalla on vahvempi ja joustavampi toimeksianto, joka koskee unionin tehokkuuden, johdonmukaisuuden ja näkyvyyden lisäämistä ihmisoikeuksien ja demokraattisten periaatteiden edistämisessä kaikkialla maailmassa; kehottaa jälleen kerran tekemään tehtävästä pysyvän; katsoo lisäksi, että erityisedustajalla olisi oltava oikeus esiintyä julkisuudessa, aloiteoikeus, parempi julkinen näkyvyys sekä riittävästi resursseja ja asiantuntemusta; |
17. |
pitää erityisen tärkeänä sitä, että kansalaisyhteiskuntaa tuetaan järjestelmällisesti sekä kuullaan aidosti ja perusteellisesti valmisteltaessa erityisedustajan vierailua kumppanimaihin; pitää siksi myönteisenä erityisedustajan vahvaa yhteydenpitoa ihmisoikeuksien puolustajiin ja kansalaisyhteiskuntaan, mukaan lukien paikalliset edustajat, nuoret ja lapset sekä asiaankuuluvat kansainväliset järjestöt, ennen vierailujaan kolmansiin maihin, niiden aikana ja seurannan yhteydessä; korostaa tämänkaltaisen jatkuvan ja entistä vahvemman sitoumuksen merkitystä sekä selvän ja avoimen seurantamekanismin tarvetta; tukee täysimääräisesti erityisedustajan keskittymistä tehtävänsä keskeisenä prioriteettina kansalaisyhdyskunnan ja ihmisoikeuksien puolustajien toimintamahdollisuuksien edistämiseen ja suojelemiseen; kehottaa erityisedustajaa raportoimaan parlamentille säännöllisesti vierailuistaan; pitää valitettavana, että erityisedustajan työtä ja sen vaikutusta voi tarkastella vain osittain tutkimalla vuosittaista ihmisoikeusraporttia, hänen sosiaalisen median tilejään ja saatavilla olevia puheitaan; pitää valitettavana myös sitä, ettei hänen toiminnastaan tai suunnitelmistaan ole mitään virallista tietoa eikä tilanneraportteja tai arviointeja; |
18. |
kannustaa erityisedustajaa jatkamaan unionin ihmisoikeusprioriteettien järjestelmällistä puolustamista ja edistämään unionin yhteyksiä asiaankuuluviin alueellisiin ja kansainvälisiin ihmisoikeusjärjestöihin ja -mekanismeihin; kehottaa neuvostoa hyväksymään yleisperiaatteeksi, että ihmisoikeuksista vastaavan erityisedustajan kanssa tehtävä yhteistyö sisällytetään järjestelmällisesti tulevien alueellisten erityisedustajien toimeksiantoihin; |
Maakohtaiset ihmisoikeus- ja demokratiastrategiat ja unionin edustustojen rooli
19. |
pitää myönteisenä, että maakohtaisiin ihmisoikeus- ja demokratiastrategioihin on lisätty demokratia, sillä se on välttämätön osa kumppanimaiden ihmisoikeus- ja demokratiatilanteen kattavaa analyysia; |
20. |
toteaa jälleen, että on erittäin tärkeää ottaa maakohtaiset ihmisoikeus- ja demokratiastrategiat huomioon kaikilla kolmansia maita koskevan päätöksenteon tasoilla, myös korkean tason poliittisen vuoropuhelun ja ihmisoikeusvuoropuhelun, maakohtaisten strategia-asiakirjojen ja vuotuisten toimintaohjelmien valmistelussa; |
21. |
muistuttaa, että maakohtaisten ihmisoikeus- ja demokratiastrategioiden olisi vastattava kussakin maassa erityistilanteen mukaisesti toteutettavia unionin toimia, ja niissä olisi oltava mitattavissa olevia edistymisindikaattoreita sekä mahdollisuus muokata niitä tarvittaessa; huomauttaa, että maakohtaisia ihmisoikeus- ja demokratiastrategioita on arvioitava jatkuvasti; kehottaa tehostamaan edelleen unionin edustustojen, jäsenvaltioiden suurlähetystöjen ja unionin toimielinten yhteistyötä maakohtaisten ihmisoikeus- ja demokratiastrategioiden laadinnassa ja täytäntöönpanossa; toistaa pyyntönsä, että Euroopan parlamentin jäsenet saavat tutustua maakohtaisiin ihmisoikeus- ja demokratiastrategioihin ja heille annetaan tietoa siitä, kuinka unioni toteuttaa näitä strategioita ja että strategiat esitetään sellaisessa muodossa, että jäsenet voivat hoitaa asianmukaisesti valvontatehtävänsä; |
22. |
pitää erittäin tarpeellisena johdonmukaisen ja näkyvän, kansalaisyhteiskuntaa koskevan unionin toimintapolitiikan täytäntöönpanoa ja korostaa, että tarvitaan julkisen diplomatian käyttöä koskevaa yksityiskohtaisempaa tuntemusta; kannustaa julkaisemaan maakohtaiset ihmisoikeus- ja demokratiastrategiat sekä etenemissuunnitelmat ja perustamaan tapauksia koskevan tehokkaan palaute-, seuranta- ja tiedonjakomenetelmän; |
23. |
suhtautuu myönteisesti siihen, että kaikkiin unionin edustustoihin nimitetään ihmisoikeuksista ja/tai tasa-arvokysymyksistä vastaavat yhdyshenkilöt, ja palauttaa mieliin komission varapuheenjohtajalle / korkealle edustajalle ja ulkosuhdehallinnolle osoittamansa suosituksen laatia selkeät operatiiviset ohjeet ihmisoikeusasioiden yhdyshenkilön roolista; katsoo, että jäsenvaltioiden diplomaattikunnan olisi myös tuettava ihmisoikeusasioiden yhteyshenkilöiden työtä; pyytää, että ihmisoikeusasioiden yhteyshenkilöt olisivat riippumattomia ja saisivat toimia ilman että kolmansien maiden kansalliset viranomaiset puuttuvat poliittisesti heidän työhönsä tai häiritsevät sitä, erityisesti kun on kyse yhteyshenkilöiden kontakteista ihmisoikeusaktivisteihin ja kansalaisjärjestöihin; pitää erittäin tärkeänä, että unionin edustustojen koko henkilökunnalle annetaan koulutusta ihmisoikeuksia koskevista unionin suuntaviivoista; |
24. |
pitää myönteisenä, että EIDHR:n määrärahoja on lisätty ja menettelyjä yksinkertaistettu vuosiksi 2014–2020, ja kehottaa säilyttämään välineen väliarviointiin asti suunnitellut määrärahat nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen loppuajan; muistuttaa, että unionin eri rahoitusvälineiden olisi oltava keskenään johdonmukaisia ja toisiaan täydentäviä ja että on tarpeen varmistaa, että tällaista vahvistamista voidaan soveltaa myös kaikkiin ihmisoikeuksia palveleviin välineisiin; |
25. |
kehottaa hyväksymään vuosittain EIDHR:n vuotuiset toimintaohjelmat eikä kaksivuotista ohjelmaa, kuten viimeksi tehtiin (2016–2017), jotta varmistetaan mahdollisimman suuri joustavuus vastattaessa muuttuviin tilanteisiin sekä optimaalinen täydentävyys unionin muiden ulkoisten rahoitusvälineiden kanssa; |
Ihmisoikeusvuoropuhelut ja -kuulemiset
26. |
ilmaisee jälleen tukensa ihmisoikeusvuoropuheluille ja katsoo, että ne voivat olla kahdenvälisen sitoutumisen ja yhteistyön tehokas ja vaikuttava väline, jos osapuolilla on niiden yhteydessä mahdollisuus keskustella asiakysymyksistä ja lähettää merkityksellisiä, tuloskeskeisiä poliittisia viestejä, joihin liittyy johdonmukaisia jatkotoimia, jotka menevät pelkkää parhaita käytäntöjä ja haasteita koskevaa tietojenvaihtoa pidemmälle; kehottaa unionia sisällyttämään järjestelmällisesti naisten ja lasten tilannetta koskevan keskustelun kaikkiin ihmisoikeusvuoropuheluihin; |
27. |
pitää ihmisoikeuksiin keskittyvän vuoropuhelun käymistä arvokkaana myös sellaisten maiden kanssa, joilla on vakavia ihmisoikeuksiin liittyviä ongelmia; painottaa kuitenkin, että unionin on tehtävä selkeät poliittiset johtopäätökset, jos ihmisoikeusvuoropuhelut eivät johda myönteisiin tuloksiin; varoittaa jättämästä ihmisoikeuskysymyksiä sivuun korkean tason poliittisissa vuoropuheluissa; |
28. |
vaatii, ettei ihmisoikeuksia koskevia keskusteluja saa koskaan jättää muiden intressien varjoon korkean tason poliittisissa keskusteluissa; pyytää jälleen ulkosuhdehallintoa kehittämään mekanismin ihmisoikeusvuoropuhelujen arvioimiseksi, jotta niitä voitaisiin parantaa; katsoo, että jos vuoropuhelut jatkuvasti epäonnistuvat, olisi käytettävä vaihtoehtoisia välineitä kulloisenkin maan ihmisoikeuksien edistämisen tukemiseksi; |
29. |
kehottaa ulkosuhdehallintoa käymään järjestelmällisesti alustavia vuoropuheluja kansalaisyhteiskunnan kanssa, myös paikallistasolla, jotta niiden anti voidaan sisällyttää suoraan ihmisoikeusvuoropuheluun; pitää tärkeänä, että komission varapuheenjohtaja / korkeaa edustaja ja ulkosuhdehallinto nostavat ihmisoikeusvuoropuheluissa järjestelmällisesti esiin ihmisoikeuksien puolustajia koskevia yksittäisiä tapauksia; kehottaa ulkosuhdehallintoa seuraamaan järjestelmällisesti ihmisoikeusvuoropuheluissa annettuja sitoumuksia ja pitämään säännöllisesti seurantakokouksia kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa; |
Ihmisoikeuksia koskevat unionin suuntaviivat
30. |
suhtautuu myönteisesti ihmisoikeuksia koskeviin unionin suuntaviivoihin ja pitää niitä unionin ihmisoikeuksia koskevan ulkopolitiikan arvokkaana välineenä, jolla annetaan käytännön ohjeistusta unionin edustustoille ja jäsenvaltioiden diplomaattisille edustustoille; kehottaa jälleen hyväksymään viipymättä uudet unionin suuntaviivat lapsen oikeuksien edistämiseksi ja suojaamiseksi; |
31. |
pitää erittäin tärkeänä, että suuntaviivojen täytäntöönpanoa arvioidaan jatkuvasti selkeiden vertailuarvojen avulla; kehottaa komissiota laatimaan ja julkaisemaan perusteellisen arvion siitä, kuinka unionin edustustot ja jäsenvaltioiden diplomaattiset edustustot ovat panneet suuntaviivat täytäntöön kaikissa kolmansissa maissa, jotta voidaan löytää mahdolliset erot ja aukot täytäntöönpanossa ja korjata ne; katsoo, että suuntaviivojen asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi ulkosuhdehallinnon ja unionin edustustojen henkilöstö tarvitsee järjestelmällistä ja tehokasta koulutusta; |
Kaikkien syrjinnän muotojen torjunta
32. |
tuomitsee jyrkästi kaikenlaisen syrjinnän, mukaan lukien rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin, kieleen, kulttuuriin, uskontoon tai vakaumukseen, yhteiskunnalliseen alkuperään, kastiin, syntyperään, ikään, vammaisuuteen tai muuhun seikkaan perustuvan syrjinnän; kehottaa jälleen vahvistamaan unionin politiikkaa ja diplomatiaa, jonka olisi pyrittävä poistamaan kaikenlainen syrjintä, ja käyttämään kaikki tilaisuudet ilmaista vakava huolensa tällaisesta syrjinnästä; kehottaa unionia myös edistämään edelleen asiaankuuluvien YK:n yleissopimusten, muun muassa kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen ja vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen, ratifiointia ja täysimääräistä täytäntöönpanoa; pitää myönteisenä ulkosuhdehallinnon työtä syrjinnän vastaisen käsikirjan laatimiseksi; |
Yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) operaatiot
33. |
palauttaa mieliin, että unioni on sitoutunut ottamaan ihmisoikeus- ja sukupuolikysymykset huomioon yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan operaatioissa YK:n turvallisuusneuvoston merkittävien naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevien päätöslauselmien 1325 ja 1820 mukaisesti sekä äskettäin hyväksytyn YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2242 mukaisesti, jossa naiset asetetaan keskeiseen asemaan kaikissa globaaleiden haasteiden ratkaisemiseksi toteutettavissa toimissa; kehottaa tässä yhteydessä jälleen unionia ja jäsenvaltioita tukemaan kestävän sovinnon rakentamisprosessissa naisten järjestelmällistä osallistumista, koska se on rauhanprosessien keskeinen osatekijä; kehottaa näin ollen unionia tukemaan kansainvälisellä tasolla sitä, että naisten osallistumisesta konfliktien ehkäisyyn ja ratkaisemiseen, rauhanturvaoperaatioihin, humanitaarisen avun operaatioihin sekä konfliktien jälkeiseen jälleenrakennukseen syntyvä lisäarvo tunnustetaan; |
34. |
korostaa, että yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on väline, jolla ei pelkästään varmisteta Euroopan turvallisuutta, vaan se on myös yksi unionin ulkopolitiikan välineistä ja sitä on siksi käytettävä ihmisoikeuksien ja demokratian vahvistamiseksi ja edistämiseksi kolmansissa maissa; |
35. |
kehottaa lisäämään Euroopan sotilaallista yhteistyötä eurooppalaisten asevoimien valmiuden ja joustavuuden parantamiseksi, jotta ne voisivat vastata uhkiin ja vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin, kansanmurhiin tai etniseen puhdistukseen; korostaa tässä yhteydessä, että ”suojeluvastuun” käsite olisi vakiinnutettava kansainvälisessä oikeudessa ja että unionin olisi arvoyhteisönä johdettava aloitteita ja tarkoituksenmukaisia toimia siviilien suojelemiseksi myös silloin, kun uhkaajana on heidän oman valtionsa; |
36. |
korostaa, että maahantulijoiden salakuljetus liittyy ihmiskauppaan ja loukkaa merkittävällä tavalla ihmisoikeuksia; huomauttaa, että yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan operaatiot, kuten keskisen Välimeren eteläosassa toteutettava Euroopan unionin sotilasoperaatio EUNAVFOR MED SOPHIA -operaatio, ovat tehokas keino puuttua maahantulijoiden salakuljettamiseen; kehottaa unionia jatkamaan ja tehostamaan tämän tyyppisiä operaatioita; |
37. |
kehottaa ulkoasiainneuvostoa ja komission varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa vaatimaan, että unionin operaatioiden johtajat ja asiaan liittyvät unionin edustajat (unionin siviilioperaatioiden johtajat, sotilasoperaatioiden komentajat ja erityisedustajat) raportoivat kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vakavista rikkomuksista, ja kehottaa edistämään käytännesääntöjä, jotka koskevat turvallisuusneuvoston toteuttamia joukkotuhonnan, ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten sekä sotarikosten vastaisia toimia ja joiden mukaisesti YK:n jäsenvaltiot ovat sitoutuneet tukemaan turvallisuusneuvoston toimia kyseisten rikosten ehkäisemiseksi tai lopettamiseksi; kehottaa sisällyttämään lapsia turvaavia toimintapolitiikkoja kaikkiin unionin siviili- ja sotilasoperaatioihin, joissa ollaan kosketuksissa lasten kanssa; |
38. |
vaatii unionia lujittamaan yhteistyötään YK:n kanssa laadittaessa yhteistä strategista turvallisuusvisiota unionin uuden ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian sekä toisaalta YK:n rauhanturvaoperaatioiden ja rauhanrakennusjärjestelyjen uudistuksen avulla; katsoo ehdottomasti, että YK:n kanssa on tehtävä yhteistyötä pyrittäessä lujittamaan alueellisten ja alialueellisten järjestöjen roolia ja valmiuksia rauhanturvaamisessa, konfliktien ennaltaehkäisyssä, siviili- ja sotilaskriisinhallinnassa ja konfliktien ratkaisemisessa ja että on kehitettävä edelleen menettelyjä, jotka koskevat YTPP-operaatioiden käyttöä YK:n operaatioiden tukemiseksi myös unionin taisteluosastojen käytön tai valmiuksien luomista ja turvallisuusalan uudistusta koskevien aloitteiden avulla, ja että ihmisoikeus- ja sukupuolikysymykset on otettava huomioon operaatioiden kaikessa toiminnassa; |
Ihmisoikeuksia koskeva monenvälinen sitoutuminen
39. |
muistuttaa painokkaasti, että YK:n yleissopimuksissa vahvistetut ihmisoikeudet ovat yleismaailmallisia, jakamattomia, toisistaan riippuvaisia ja toisiinsa liittyviä, kuten vuoden 1993 Wienin julistuksessa ja toimintaohjelmassa on sovittu, ja että niiden kunnioittamista on valvottava; muistuttaa unionin sitoumuksesta edistää ja kehittää kansainvälistä oikeutta YK:n alaisuudessa; pitää tärkeänä, että jäsenvaltiot ratifioivat SEU:n 21 artiklan mukaisesti kaikki YK:n vahvistamat kansainväliset ihmisoikeusvälineet, mukaan lukien taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen sisältyvät välineet, erityisesti sen valinnaisen lisäpöytäkirjan, jossa vahvistetaan valitus- ja tutkintamekanismit; |
40. |
pitää tärkeänä, että unionin johto ajaa YK:n uudistamista siten, että pyritään vahvistamaan sääntöihin perustuvan monenvälisen järjestelmän vaikutusta ja voimakkuutta sekä varmistamaan entistä tehokkaampi ihmisoikeuksien suojelu ja kansainvälisen oikeuden edistäminen; toteaa myös jälleen, että on tärkeää varmistaa unionin aktiivinen ja johdonmukainen osallistuminen YK:n ihmisoikeusmekanismeihin ja erityisesti kolmannen komitean, yleiskokouksen ja ihmisoikeusneuvoston toimintaan sen uskottavuuden parantamiseksi; antaa tukensa ulkosuhdehallinnon, unionin New Yorkin- ja Geneven-edustustojen ja jäsenvaltioiden toimille unionin yhtenäisyyden lisäämiseksi ihmisoikeusasioissa YK:n tasolla; kannustaa unionia tehostamaan alueiden rajat ylittäviä aloitteita, ehdottamaan ja tukemaan päätöslauselmia sekä seuraamaan tiiviisti YK:n yleinen määräaikaisarviointi (UPR) -menettelyä; pitää tuomittavana, että YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseninä on usein maita, joissa on todistetusti tapahtunut vakavia ihmisoikeusloukkauksia, ja kehottaa unionin jäsenvaltioita julkistamaan ihmisoikeusneuvostoa koskevan äänestyskäyttäytymisensä; kehottaa tässä yhteydessä unionia ja sen jäsenvaltioita osoittamaan oikeuksien tasavertaisen merkityksen äänestystavoissaan ja päättämään ihmisoikeusneuvoston päätöslauselmia koskevasta äänestään pikemminkin tekstin sisällön kuin sen laatijoiden perusteella; pitää erittäin tärkeänä, että kaikilla monenvälisillä foorumeilla on pysyvä unionin edustus ja että unionin toimilla on enemmän näkyvyyttä; |
41. |
kehottaa unionia kiinnittämään erityistä huomiota itäisen naapurustonsa kiistanalaisiin alueisiin, joilla asuu noin viisi miljoonaa ihmistä ilman todellista ihmisoikeuksien suojelua ja oikeussuojaa; kehottaa unionia asettamaan tämän kysymyksen kärkisijalle kahdenvälisissä toimintasuunnitelmissa, joilla etsitään ratkaisua kyseisten maiden kanssa, ja käyttämään kaikkia välineitään ihmisoikeuksia edistävien konkreettisten ratkaisujen löytämiseksi näillä alueilla sekä tukemaan ihmisoikeuksien puolustajien työtä siellä; |
Kansalaisyhteiskunnan toimintavapauden edistäminen ja ihmisoikeuksien puolustajien tukeminen
42. |
tuomitsee jyrkästi kaikki hyökkäykset, uhkailut, pidätykset, tapot, ahdistelut tai sortotoimet, jotka kohdistuvat syyttäjiin, tuomareihin, asianajajiin, tiedemiehiin ja toimittajiin tai minkä tahansa muun ammatin edustajiin, joiden riippumattomuus ja ammatillinen vapaus ovat välttämättömiä demokraattisen yhteiskunnan rakentamiseksi; |
43. |
pitää valitettavana, että ympäristön ja ihmisoikeuksien puolustajia vastaan hyökätään yhä enenemässä määrin; tuomitsee voimakkaasti heidän murhaajiensa rankaisematta jättämisen ja kehottaa ulkosuhdehallintoa tukemaan kehotuksia saattamaan syylliset oikeuden eteen; |
44. |
tuomitsee jyrkästi sen, että monet maailman maat ovat viime aikoina hyväksyneet kansalaisjärjestöjä koskevia tiukkoja lakeja, jotka heikentävät kansalaisyhteiskuntaa ja johtavat niiden mielivaltaiseen soveltamiseen, johon liittyy rangaistuksia, kuten vangitsemisia, varojen jäädyttämisiä sekä kansalaisjärjestöjen henkilöstön jäseniä koskevia pääsykieltoja, erityisesti, jos järjestö saa julkista rahoitusta ulkomailta; |
45. |
tuomitsee jyrkästi sen, että viranomaiset käyttävät matkustuskieltoon määräämistä keinona uhkailla ja hiljentää riippumattomia ihmisoikeuksien puolustajia ja aktivisteja sekä asianajajia ja toimittajia ja painottaa, että näihin toimiin ryhdytään usein mielivaltaisesti ja ilman oikeudellisia perusteita; |
46. |
korostaa unionin edustustojen roolia vahvistettaessa ja edistettäessä kansalaisyhteiskunnan keskeistä roolia demokratiassa ja pyrittäessä luomaan kansalaisyhteiskunnan toiminnan mahdollistava ympäristö, joka edellyttää mahdollisimman suurta avoimuutta ja osallistumista yhteistyöhön kansalaisjärjestöjen ja ihmisoikeuksien puolustajien kanssa; pitää siksi valitettavana, että ihmisoikeuksista vastaavien yhteyspisteiden tai ihmisoikeuksien puolustajien yhteyshenkilöiden yhteystietoja ei ole vieläkään sisällytetty kaikkien unionin edustustojen verkkosivustoille, vaikka ihmisoikeuksien puolustajia koskevien unionin suuntaviivojen hyväksymisestä on kulunut jo kymmenen vuotta; |
47. |
kehottaa komission varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa sekä unionin ulkoministereitä ottamaan säännöllisesti ulkoasiainneuvoston esityslistalle keskustelun toimista, joita unioni toteuttaa ihmisoikeuksien puolustajien, avustustyöntekijöiden, toimittajien, poliittisten aktivistien ja muiden vapauttamiseksi, ja järjestämään vuosittain julkisen ulkoasiainneuvoston kokouksen, jonka esityslistalla on kansalaisyhteiskunnan kaventuvat toimintamahdollisuudet ja ihmisoikeuksien puolustajien vangitsemiset, sekä kiinnittämään erityistä huomiota ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevissa parlamentin päätöslauselmissa esiin tuotuihin tapauksiin; |
48. |
kehottaa kansainvälistä yhteisöä saattamaan poliittiset johtajat oikeuteen, kun he väärinkäyttävät järjestelmällisesti poliisi- ja sotilasvoimia omaa johtajuuttaan (tai sen jatkumista) arvostelevien hiljentämiseksi; |
Muuttoliike, pakolaiset, turvapaikanhakijat ja maan sisäisesti siirtymään joutuneet henkilöt
49. |
ilmaisee solidaarisuutensa niille erittäin monille pakolaisille ja muuttajille, joiden ihmisoikeuksia on loukattu vakavasti konflikteissa, hallinnon epäonnistumisen seurauksena ja ihmiskaupan verkostoissa; ei hyväksy sitä, että Välimerellä on kuollut valtava määrä ihmisiä; on erittäin huolissaan unioniin matkalla oleviin pakolaisiin, laittomiin maahantulijoihin ja turvapaikanhakijoihin kohdistuvien ihmisoikeusloukkausten määrän kasvusta; korostaa, että pakolaisnaiset ja -lapset, turvapaikanhakijat ja paperittomat muuttajat ovat erityiset haavoittuvaisia muuttoreiteillä ja unionin sisälläkin; kehottaa ryhtymään kiireellisesti muuttoliikepolitiikan yhdenmukaistamisuutta parantaviin toimenpiteisiin ja korostaa, että tarvitaan kokonaisvaltainen lähestymistapa, jotta löydetään kestäviä ja johdonmukaisia pitkän aikavälin ratkaisuja, jotka perustuvat kansainvälisiin ihmisoikeusnormeihin ja -periaatteisiin ja joilla puututaan myös pakolaiskriisin perimmäisiin syihin; korostaa, että muuttajien ja pakolaisten suojelemiseksi tarvitaan solidaarisuutta ihmisoikeuksiin perustuvien unionin toimintapolitiikkojen mukaisesti; painottaa tässä yhteydessä, että on tärkeää tehdä ero pakolaisten ja muuttajien välillä; |
50. |
korostaa, että konfliktit, sodat, hallinnon epäonnistuminen sekä ihmisoikeuksien ja demokratian loukkaukset ovat keskeisiä syitä muuttoliikkeeseen ja pakkosiirtoihin; korostaa, että vastaanottavien maiden olisi varmistettava ilmaisten julkisten ja korkealaatuisten koulutus- ja terveydenhuoltopalveluiden, myös seksuaali- ja lisääntymisterveydenhuoltoon liittyvien palveluiden ja niihin liittyvien oikeuksien, täysi saatavuus sekä pääsy työmarkkinoille ja pakolaisten tarpeita vastaavien asuntojen saanti; korostaa, että muuttajien ja pakolaisten halu integroitua sekä asianmukainen sosiaaliturvapolitiikka ovat kotouttamisen kannalta ratkaisevia tekijöitä; kehottaa unionia lisäämään ponnisteluja Libanonin ja Jordanin tukemiseksi, sillä niissä on ennennäkemätön määrä pakolaisia, joihin usein kohdistuu moninaisia uhkia; |
51. |
korostaa tarvetta lisätä yhteistyötä alkuperä- ja kauttakulkumaiden kanssa, jotta helpotetaan sekä muuttovirtojen rakenteellista hallintaa että maastamuuton taustalla oleviin syihin puuttuvia toimia; pitää olennaisen tärkeänä muuttajien salakuljettamiseen osallistuvien ryhmien torjumista; huomauttaa, että unionin on kannustettava asiaankuuluvia maita allekirjoittamaan maahanmuuttajien salakuljetuksen kieltämisestä koskeva Palermon lisäpöytäkirjan; muistuttaa Vallettan huippukokouksessa sovituista sitoumuksista; |
52. |
painottaa, että on tarpeen kiireesti kehittää ja ottaa käyttöön kattava, johdonmukainen ja hyvin koordinoitu Euroopan yhteinen turvapaikkajärjestelmä, jossa vastuu jakaantuu jäsenvaltioiden kesken; |
53. |
kehottaa unionia ja jäsenvaltioita julkistamaan kaikki kolmansille maille muuttoliikettä koskevaa yhteistyötä varten myönnetyt varat sekä ilmoittamaan, mihin varotoimenpiteisiin ryhdytty sen varmistamiseksi, ettei tällainen yhteistyö hyödytä suoraan tai välillisesti turvallisuus-, poliisi- tai oikeusjärjestelmiä, jotka osallistuvat ihmisoikeusloukkauksiin; |
54. |
panee merkille komission tuoreen ehdotuksen turvallisia alkuperämaita koskevan unionin luettelon laatimisesta ja turvapaikkamenettelydirektiivin muuttamisesta; |
55. |
katsoo, että takaisinottojen tehostamiseksi ja palauttamisten johdonmukaisuuden varmistamiseksi Euroopan tasolla on tarpeen tehdä uusia unionin takaisinottosopimuksia, joiden olisi oltava etusijalla jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden tekemiin kahdenvälisiin sopimuksiin nähden; |
56. |
kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että palauttamisdirektiivin täytäntöönpano tapahtuu yhdessä sellaisten menettelyjen, normien ja perusihmisoikeuksien noudattamisen kanssa, jotka antavat unionille mahdollisuuden palautettavien henkilöiden inhimillisen ja ihmisarvoisen kohtelun varmistamiseen palauttamiskiellon periaatteen mukaisesti; kehottaa unionia ja jäsenvaltioita kiinnittämään erityistä huomiota tapauksiin, joissa on anottu turvapaikkaa mahdollisen poliittisen vainon perusteella, jotta voidaan estää kaikki sellaiset palauttamiset, jotka saattavat johtaa ihmisoikeuksien loukkaamiseen alkuperämaassa tai kolmannessa maassa; |
57. |
kehottaa jälleen unionia varmistamaan, että kaikki kolmansien maiden kanssa tehdyt muuttoliike-, yhteistyö- ja takaisinottosopimukset ovat ihmisoikeuksia koskevan kansainvälisen oikeuden, pakolaisoikeuden ja kansainvälisen merioikeuden sekä unionin periaatteiden ja arvojen mukaisia; kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan palauttamiskiellon kansainvälistä periaatetta kansainvälisen oikeuden mukaisesti; pyytää integroimaan valvontamekanismit siten, että kolmansien maiden kanssa tehtävän muuttoliikeyhteistyön ja rajavalvontatoimien ihmisoikeusvaikutuksia voidaan arvioida; vaatii, että ihmisoikeudet on valtavirtaistettava ja niitä on valvottava kaikissa Frontexin toteuttamissa toimissa; kehottaa unionia osallistumaan aktiivisesti keskusteluun, joka koskee termiä ”ilmastopakolainen” ja sen mahdollista oikeudellista määritelmää kansainvälisessä oikeudessa; |
58. |
kannattaa lisäksi lauseketta, jossa ilmoitetaan, että nämä sopimukset voidaan keskeyttää, kunnes osapuolet antavat riittävät takeet siitä, että turvapaikkahakemukset käsitellään yksilöllisesti ja että muuttajien, turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten ihmisoikeuksia kunnioitetaan yleisesti; |
59. |
muistuttaa tarpeesta noudattaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen vahvistamaa ja unionin voimassa olevaan lainsäädäntöön sisältyvää palauttamiskiellon periaatetta eurooppalaisilla ja kansainvälisillä vesillä; muistuttaa sitoumuksesta kehittää riittävästi laillisia ja turvallisia maahanmuuton kanavia samalla kun suojellaan entistä paremmin unionin ulkorajoja; kehottaa unionia ja kehittyneitä kolmansia maita tekemään kumppanuussopimuksia muiden maiden kanssa, jotta helpotetaan perheenyhdistämistä ja kaikentasoisen koulutuksen omaavien, myös vähiten koulutettujen, henkilöiden liikkuvuutta; |
60. |
kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan hyväksyttyä unionin yhteistä turvapaikkapakettia sekä muuttoliikettä koskevaa yhteistä lainsäädäntöä ja panemaan ne kaikilta osin täytäntöön, jotta erityisesti haavoittuvaisia turvapaikanhakijoita, kuten lapsia, naisia, vanhuksia ja hlbti-ihmisiä, voidaan suojella väkivallalta ja syrjinnältä turvapaikanhakuprosessin aikana; kehottaa lisäksi tarjoamaan jäsenvaltioille asianmukaista koulutusta asianmukaisen ja järkevän menettelyn turvaamiseksi; kehottaa jäsenvaltioita osallistumaan uudelleensijoittamisohjelmiin, antamaan mahdollisuuden perheenyhdistämiseen ja myöntämään humanitaarisia viisumeita; pitää tärkeänä hallinnollisten ja poliittisten esteiden poistamista, jotta sisäisiä siirtoja koskevat sitoumukset voidaan panna nopeasti täytäntöön; katsoo, että jos henkilön ei hänen turvapaikkahakemuksensa yksilöllisen arvioinnin jälkeen katsota voivan saada suojelua unionissa, hänet on palautettava turvallisesti; |
61. |
on syvästi huolissaan pakolaislasten yhä kasvavasta määrästä sekä ilman huoltajaa olevien, kadonneiden tai huoltajastaan eroon joutuneiden lasten tilanteesta; vaatii jäsenvaltioita pitämään ehdottomana painopisteenä ilman huoltajaa olevien alaikäisten nopeaa yhdistämistä perheenjäsenten kanssa; pitää erittäin tärkeänä, että lapsille tarjotaan pääsy terveydenhuoltoon ja koulutukseen osana unionin ohjelmia, joilla puututaan muuttoliikkeen perimmäisiin syihin; kehottaa valtioita lopettamaan lasten säilöönoton ja myös ottamaan huomioon lapsen edun kaikissa menettelyissä ja varmistamaan lastensuojelun kansainvälisen oikeuden mukaisesti; pitää erittäin tärkeänä riittävien resurssien myöntämistä pakolais- ja maahantulijalasten suojelemiseksi väkivallalta, riistolta ja hyväksikäytöltä; kehottaa komissiota varmistamaan, että ilman huoltajaa olevat alaikäiset eivät katoa, ja laatimaan strategian, jonka avulla vältetään ilman huoltajaa olevien alaikäisten maahantulijoiden katoaminen unionin alueella tulevaisuudessa ja kadonneet lapset löydetään; |
62. |
on tietoinen, että matkan aikana ja saapuessaan maahan, jossa he aikovat hakea turvapaikkaa, hlbti-ihmisiä uhkaavat monet muutkin vaarat, joita voivat olla ahdistelu, syrjäytyminen, seksuaalinen väkivalta ja muunlainen väkivalta; muistuttaa, että monet maat, joiden katsotaan olevan ”turvallisia” turvapaikanhakijoille, syrjivät hlbti-ihmisiä tai jopa pitävät homoseksuaalisuutta rikoksena; korostaa, että haavoittuvat ryhmät tarvitsevat lisäturvaa ja kehottaa valtioita varmistamaan, että hlbti-ihmisiä suojellaan kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaisesti; |
63. |
korostaa, että on tärkeää investoida ennaltaehkäiseviin toimiin, erityisesti kehittämällä kotouttamista sosiaalista osallistamista koskevia strategioita; korostaa, että on tarpeen panna täytäntöön paluumuuttajille kohdistettuja, radikalismista luopumista ja yhteiskuntaan sopeutumista koskevia erityisohjelmia; |
64. |
kiinnittää huomiota Syyrian naapurimaissa olevien pakolaisten vaikeaan tilanteeseen ja pitää tärkeänä, että unioni tekee kaikkensa sen varmistamiseksi, että näissä maissa oleville pakolaisille taataan ihmisarvoiset elinolot ja erityisesti terveydenhuollon ja koulutuksen saatavuus sekä työllistymismahdollisuudet; |
65. |
korostaa maan sisäisten pakolaisten järkyttävää tilannetta, erityisesti Irakissa ja Syyriassa olevien maan sisäisten pakolaisten suurta määrää sekä heidän kasvavaa määräänsä Ukrainassa, yhteensä 1,4 miljoonaa vuonna 2015; tähdentää, että tietyn alueen pakolaisia koskevissa ohjelmissa on otettava huomioon ja niihin on sisällytettävä myös maan sisäisten pakolaisten mahdollinen kohtalo; kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja kansainvälistä yhteisöä ryhtymään toimiin parantaakseen heidän tilannettaan paikan päällä ja varmistamaan, että maan sisäisten pakolaisten saatavilla on asunto, ruokaa, terveydenhuoltoa ja koulutusta; |
66. |
muistuttaa, että maansisäistä pakolaisuutta tarkkailevan kansainvälisen keskuksen (Internal Displacement Monitoring Centre) mukaan 19,3 miljoonaa ihmistä joutui pakenemaan kotiseudultaan ympäristökatastrofien seurauksena pelkästään vuonna 2015; muistuttaa, että tämä pakolaisuus koskee ennen kaikkea eteläisiä alueita; toteaa, että 85 prosenttia näistä siirtymistä tapahtuu kehitysmaissa ja ensisijaisesti yhden maan sisällä tai maiden osien sisällä; |
Ihmiskauppa
67. |
kehottaa unionia tekemään ihmiskaupan torjunnasta ulkoisen toiminnan painopisteen ja puuttumaan ilmiöön sekä kysynnän että tarjonnan kannalta ja kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota uhrien suojeluun ja lisäämään eri toimijoiden välistä kommunikaatiota ja yhteistyötä ihmiskaupan torjunnassa; toteaa jälleen kerran, että jäsenvaltioiden on pantava täytäntöön unionin direktiivi 2011/36/EU ja ihmiskaupan hävittämiseen tähtäävä strategia; |
68. |
muistuttaa, että rikollisverkostot hyödyntävät lisääntyvää muuttoliikepainetta, turvallisten maahanmuuttoväylien puuttumista sekä muuttajien ja pakolaisten, erityisesti naisten, tyttöjen ja lasten, haavoittuvuutta alistaakseen heidät salakuljetukseen, ihmiskauppaan, orjuuteen ja seksuaaliseen hyväksikäyttöön; |
69. |
kehottaa unionia ja sen jäsenvaltioita kiinnittämään huomiota maahanmuuttajien ja pakolaisten tunnistamiseen ihmiskaupan uhreiksi tai osana ihmissalakuljetusta tapahtuvien rikkomusten ja hyväksikäytön uhreiksi; kehottaa siksi kouluttamaan rajavartioita tarkan tunnistamisen varmistamiseksi, sillä se on olennaisen tärkeää uhrien lainmukaisten oikeuksien toteutumisen kannalta; |
70. |
pitää myönteisenä, että Triton- ja Poseidon-operaatioiden resursseja on lisätty; pitää myönteisenä EUNAVFOR MED SOPHIA -operaation käynnistämistä ihmissalakuljettajia ja ihmiskauppiaita vastaan Välimerellä, ja kannattaa unionin ulkorajavalvonnan vahvistamista; |
71. |
kehottaa unionia ja sen jäsenvaltioita ratifioimaan ja panemaan täytäntöön kansainvälisen yleissopimuksen siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksista; |
Kehityksen, demokratian ja ihmisoikeuksien keskinäiset yhteydet
72. |
ilmaisee syvän huolensa äärimmäisen köyhyyden ja epätasa-arvon lisääntymisestä tietyissä maailman osissa ja toteaa niiden vaarantavan kaikkien ihmisoikeuksien täyden toteutumisen; katsoo, että ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja oikeus kehitykseen liittyvät tiiviisti toisiinsa; painottaa, että ihmisoikeuksien kunnioittaminen, mukaan lukien sosiaaliset ja taloudelliset oikeudet, sukupuolten tasa-arvo, hyvä hallintotapa, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen sekä rauha ja turvallisuus ovat edellytyksiä köyhyyden ja epätasa-arvon poistamiselle; |
73. |
suhtautuu myönteisesti kestävän kehityksen toimintaohjelmaan 2030; korostaa, että unionin kehitysyhteistyössä kolmansien maiden kanssa olisi pyrittävä luomaan sellainen kansainvälinen ympäristö, joka kannustaa toteuttamaan sosiaaliset ja taloudelliset oikeudet, ja kehottaa panemaan täytäntöön vuoden 1986 YK:n julistuksen oikeudesta kehitykseen; muistuttaa kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuutta koskevasta periaatteesta, joka vahvistetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 208 artiklassa ja joka on ratkaisevan tärkeä ihmisoikeuksien kunnioittamisen saavuttamisessa; kehottaa unionia huolehtimaan siitä, että unionin ja jäsenvaltioiden kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuus voidaan toteuttaa tarvittavien suuntaviivojen, vaikutusten arviointien ja seuranta- ja raportointimekanismien avulla; katsoo, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 208 artiklaan kirjatun kehityspolitiikan johdonmukaisuuden toteuttaminen sekä kaikkien unionin välineiden ja ihmisoikeusmekanismien selkeästi määritellyt tuloskehykset ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta voidaan toteuttaa Agenda 2030, varmistaa syrjäytyneiden ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien osallisuus ja valtavirtaistaa ihmisoikeusperustainen lähestymistapa; pitää tärkeänä lujittaa unionin kaikkien ulkoisten politiikkojen ja välineiden johdonmukaisuutta ja koordinointia ihmisoikeusperustaista lähestymistapaa täytäntöön pantaessa; kehottaa jäsenvaltioita toimimaan toimivaltansa rajoissa kehityksen alalla annettujen sitoumusten ja kyseistä alaa koskevien unionin politiikkojen mukaisesti; pyytää komissiota suorittamaan arvioinnin ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan välineiden käytöstä edustustoissa ja toimittamaan parlamentille yhteenvedon tästä arvioinnista; |
74. |
palauttaa mieliin, että unionin kehityspolitiikassa on otettu käyttöön ihmisoikeusperustainen lähestymistapa, jonka tarkoituksena on sisällyttää ihmisoikeusperiaatteet unionin operatiivisiin kehitystoimiin ja joka kattaa sekä päätoimipaikassa että kentällä toteutettavat järjestelyt ihmisoikeus- ja kehitystoimien synkronoimiseksi; kehottaa levittämään ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan välineitä laajemmin unionin kumppaneille, myös paikallisviranomaisille, kansalaisyhteiskunnalle ja yksityissektorille, ja pyytää komissiota seuraamaan tarkasti sen täytäntöönpanoa; |
75. |
katsoo, että kaikille kuuluvien ihmisoikeuksien on oltava läpikäyvänä ajatuksena kestävän kehityksen toimintaohjelman 2030 kaikkien tavoitteiden ja alatavoitteiden saavuttamisessa; kehottaa perustamaan kansallisella ja kansainvälisellä tasolla toimivan, ihmisoikeudet huomioon ottavan ja ihmisoikeuksiin perustuvan kestävän kehityksen tavoitteita koskevan kattavan indikaattorikehyksen laajan avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden varmistamiseksi, jotta kehitykseen tarkoitetut varat varmasti tavoittavat niitä tarvitsevat ihmiset; |
76. |
vahvistaa, että on puututtava pikaisesti ja asianmukaisesti köyhyyteen ja aliravitsemukseen liittyvien ja laiminlyötyjen sairauksien maailmanlaajuiseen ongelmaan; kehottaa laatimaan kunnianhimoisen pitkän aikavälin poliittisen strategian ja toimintasuunnitelman, joissa käsitellään maailman terveystilannetta, innovaatioita ja lääkkeiden saatavuutta ja johon sisältyy muun muassa tutkimus- ja kehitysinvestointeja, jotta voidaan turvata jokaisen ihmisen oikeus elintasoon, joka on riittävä turvaamaan hänen terveytensä ja hyvinvointinsa, syrjimättä ketään rodun, uskonnon, poliittisen kannan, taloudellisen tai yhteiskunnallisen aseman, sukupuoli-identiteetin tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella; |
77. |
on huolissaan pyrkimyksistä käyttää köyhyyden torjunta- ja kehityksen edistämistoimiin (jotka myös vaikuttavat käytännössä toimintapolitiikkoihin, joilla pyritään viime kädessä ihmisoikeuksien suojeluun) tarkoitettuja varoja muihin tarkoituksiin, jotka eivät liity kehitykseen; korostaa, että kehitysavun olisi keskityttävä köyhyyden poistamiseen eikä pelkästään olla väline, jolla pyritään hallitsemaan muuttoliikettä, ja palauttaa mieliin rauhaa, oikeutta ja vahvoja instituutioita koskevan kestävän kehityksen tavoitteen 16 merkityksen pyrittäessä kohentamaan ihmisoikeuksia ja tehokasta demokraattista hallintoa; katsoo, että unionin tuen avoimuuden ja vastaanottavien maiden vastuuvelvollisuuden varmistamiseksi kaikkiin kehitysohjelmiin olisi sisällytettävä korruption kieltävä lauseke ja että oikeusvaltion, hyvän hallinnon, budjettituen käyttöön liittyvien institutionaalisten valmiuksien, demokraattisen osallistumisen ja edustuksellisen päätöksenteon, vakauden, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden sekä osallistavan ja luodun vaurauden tasapuolisen uudelleenjaon mahdollistavan kestävän kasvun lujittamisen olisi oltava keskeisiä päämääriä unionin kaikissa ulkoisissa politiikoissa; varoittaa populismista ja ääriajattelusta sekä perustuslain käyttämisestä väärin siten, että annetaan oikeutus ihmisoikeuksien loukkauksille; |
78. |
panee merkille humanitaaristen tarpeiden kasvusta johtuvan humanitaarisen avun jatkuvan rahoitusvajeen ja Maailman ruokaohjelman puutteet, joiden vuoksi ruoka-apua on vähennetty; pyytää YK:n jäsenvaltioita, unionia ja sen jäsenvaltioita vähintäänkin noudattamaan taloudellisia sitoumuksiaan; panee merkille, että useimmat jäsenvaltiot eivät ole kyenneet noudattamaan sitoumustaan osoittaa 0,7 prosenttia BKT:stä kehitysapuun, mutta suhtautuu myönteisesti unionin sitoumuksiin, jotka koskevat humanitaarista apua ja pelastuspalvelua, joiden osalta unioni ja jäsenvaltiot ovat suurimmat avunantajat; |
79. |
pitää myönteisinä uutta Euroopan ulkoista investointiohjelmaa ja Afrikka-hätärahastoa, joiden avulla pyritään puuttumaan köyhyyden, epätasa-arvon ja laittoman muuttoliikkeen alkusyihin luomalla kestävää kasvua ja työpaikkoja sekä kannustamaan ihmisoikeuksien kunnioittamista ja yksityisiä investointeja Afrikassa ja unionin naapurustossa; vaatii, että Euroopan aluekehitysrahastoa käytetään tilapäisesti unionin naapurimaissa, jotta voidaan osallistua niiden vakauttamiseen; |
80. |
pitää myönteisenä kehitystä koskevan luvun lisäämistä unionin vuosikertomukseen ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa 2015 ja toivoo, että tästä tulee vakiokäytäntö tulevien vuosien vuosikertomuksissa; |
Kauppa, yritystoiminta ja ihmisoikeudet
81. |
kehottaa panemaan yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n suuntaviivat nopeasti, tehokkaasti ja kattavasti täytäntöön; kehottaa kaikkia YK:n jäsenvaltioita, unionin jäsenvaltiot mukaan luettuina, laatimaan ja panemaan täytäntöön kansallisia toimintasuunnitelmia; toteaa, että kauppa ja ihmisoikeudet eivät välttämättä ole ristiriidassa keskenään ja että elinkeinoelämällä on tärkeä rooli ihmisoikeuksien ja demokratian edistämisessä; |
82. |
vahvistaa, että on tarpeen toimia ripeästi yhtäjaksoisella, tehokkaalla ja johdonmukaisella tavalla kaikilla tasoilla, kansallinen, Euroopan ja kansainvälinen taso mukaan luettuina, jotta voidaan puuttua tehokkaasti kansainvälisten yritysten tekemiin ihmisoikeusloukkauksiin ja korruptioon, kun niitä esiintyy, ja varmistaa, että yritykset saatetaan vastuuseen puuttumalla oikeudellisiin ongelmiin, jotka aiheutuvat yritysten ja niiden toiminnan ekstraterritoriaalisesta ulottuvuudesta; |
83. |
kehottaa YK:ta, unionia ja sen jäsenvaltioita ottamaan monikansallisten ja eurooppalaisten yritysten kanssa esille kysymykset maananastuksesta ja maanomistajien oikeuksien puolustajien kohtelusta, koska nämä joutuvat usein kostotoimien, myös uhkailun, häirinnän, mielivaltaisten pidätysten, hyökkäysten ja murhien uhriksi; |
84. |
panee erittäin tyytyväisenä merkille yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevan sitovan YK:n sopimuksen valmistelemiseksi käynnistetyt toimet; pitää kaikkea tätä prosessia jarruttavaa toimintaa valitettavana ja kehottaa unionia ja sen jäsenvaltioita käymään näitä neuvotteluja rakentavassa hengessä; |
85. |
muistuttaa, että valtioilla ja yrityksillä on erilaiset mutta toisiaan täydentävät roolit ihmisoikeuksien suojelussa; muistuttaa painokkaasti, että kun ihmisoikeusloukkauksia tapahtuu, valtioiden on annettava uhreille mahdollisuus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin; palauttaa tässä yhteydessä mieliin, että ihmisoikeuksien kunnioittaminen kolmansissa maissa, mukaan lukien takeet tehokkaista oikeussuojakeinoista kaikille loukkausten uhreille, on olennainen osa unionin ulkosuhteita näiden maiden kanssa; pitää myönteisenä, että unioni on ollut johtavassa asemassa neuvoteltaessa ja pantaessa täytäntöön useita maailmanlaajuista vastuuta koskevia aloitteita, jotka liittyvät yhteen kansainvälisten normien edistämisen ja noudattamisen kanssa; suhtautuu myönteisesti 20. kesäkuuta 2016 annettuihin neuvoston päätelmiin yritystoiminnasta ja ihmisoikeuksista sekä siihen, että niissä kehotetaan sisällyttämään oikeussuojakeinojen saatavuus yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskeviin kansallisiin toimintaohjelmiin; |
86. |
toteaa jälleen, että on kiinnitettävä huomiota pk-yritysten erityispiirteisiin, sillä ne toimivat pääasiassa paikallisesti ja alueellisesti ja tietyillä aloilla; pitää näin ollen erittäin tärkeänä, että yritysten yhteiskuntavastuuta koskevissa unionin politiikoissa, mukaan lukien yritysten yhteiskuntavastuuta koskevat kansalliset toimintasuunnitelmat, otetaan asianmukaisesti huomioon pk-yritysten erityisvaatimukset ja noudatetaan ”pienet ensin” -periaatetta sekä tunnustetaan, että pk-yrityksillä on epävirallinen ja intuitiivinen lähestymistapa yritysten yhteiskuntavastuuseen; toteaa jälleen vastustavansa kaikkia toimia, jotka saattavat aiheuttaa hallinnollista tai taloudellista lisärasitetta pk-yrityksille, ja kannattaa sen sijaan toimenpiteitä, joiden ansiosta pk-yritykset voivat harjoittaa yhteistoimintaa; |
87. |
kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien toimintaperiaatteiden johdonmukaisuuden kaikilla tasoilla, erityisesti unionin kauppapolitiikassa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita raportoimaan säännöllisesti toimista ihmisoikeuksien tosiasiallisen suojelun varmistamiseksi yritystoiminnan yhteydessä; |
88. |
kehottaa jälleen painokkaasti sisällyttämään järjestelmällisesti ihmisoikeuslausekkeet kaikkiin kansainvälisiin sopimuksiin, myös kauppa- ja investointisopimuksiin, joita unioni on tehnyt ja tekee kolmansien maiden kanssa; pitää tämän lisäksi tarpeellisena ennen yhdenkään puitesopimuksen tekemistä ennakkoseurantamekanismeja, jotka ovat sopimusten tekemisen ehtona ja sopimusten keskeinen osa, sekä jälkiseurantamekanismeja, jotka antavat mahdollisuuden toteuttaa konkreettisia toimia vastauksena kyseisten lausekkeiden rikkomiseen, kuten sopimukseen sisältyvässä ihmisoikeuslausekkeessa säädettyjä asianmukaisia seuraamuksia, mukaan lukien sopimuksen täytäntöönpanon (väliaikainen) keskeyttäminen; |
89. |
kehottaa luomaan mekanismeja, joiden tavoitteena on varmistaa, että sekä valtiot että yritykset kunnioittavat ihmisoikeuksia, ja kehottaa perustamaan valitusmekanismeja sellaisia henkilöitä varten, joiden oikeuksia kauppa- ja investointisopimukset loukkaavat; |
90. |
panee merkille komission 28. syyskuuta 2016 antaman lainsäädäntöehdotuksen asetuksen (EY) N:o 428/2009 muuttamiseksi kaksikäyttötuotteiden viennin valvonnan osalta (COM(2016)0616) ja toteaa, että sillä pyritään tehostamaan valvontaa, sillä tiettyjä tuotteita ja teknologioita voidaan käyttää vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin; |
91. |
suhtautuu myönteisesti sopimukseen päivittää unionin vientivalvontaa, joka koskee tuotteita, joita voi käyttää kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen, ja kehottaa panemaan tämän keskeisen lainsäädännön säännökset tehokkaasti ja täysimääräisesti täytäntöön; kehottaa unionia ja jäsenvaltioita kannustamaan kolmansia maita harkitsemaan vastaavan lainsäädännön antamista sekä sellaisen aloitteen käynnistämistä, jolla edistetään kidutuksessa ja kuolemanrangaistuksessa käytettäviä välineitä koskevia kansainvälisiä puitteita; panee tyytyväisenä merkille aloitteen, joka koskee asetusta konfliktialueilta peräisin olevien mineraalien vastuullista hankintaa koskevan toimitusketjuun sovellettavan due diligence -järjestelmän perustamisesta; suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen päivittää kaksikäyttötuotteiden viennin valvontaa koskevaa unionin lainsäädäntöä; korostaa, että parlamentin prioriteettina on tehdä ihmisoikeuksista vientilupien myöntämiskriteeri, ja kehottaa jäsenvaltioita sopimaan viimein siirtymisestä kohti uudenaikaisempaa, joustavampaa ja enemmän ihmisoikeuksiin perustuvaa vientipolitiikkaa; kehottaa jäsenvaltioita harjoittamaan tiukempaa ja enemmän ihmisoikeuksiin perustuvaa aseiden vientivalvontaa varsinkin, kun kyseessä ovat maat, joiden on osoitettu syyllistyneen väkivaltaiseen sisäiseen sortoon ja ihmisoikeusloukkauksiin; |
92. |
suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio on hyväksynyt uuden Kaikkien kauppa -kaupankäyntistrategian, jossa sen tavoitteena on sisällyttää ihmisoikeudet kauppapolitiikkaan ja käyttää unionin asemaa kaupankäynnin keskittymänä edistämään ihmisoikeuksia kolmansissa maissa; korostaa, että tämä edellyttää kauppa- ja ulkopolitiikan aloitteiden täydellistä johdonmukaisuutta ja täydentävyyttä, muun muassa tiivistä yhteistyötä eri pääosastojen, ulkosuhdehallinnon ja jäsenvaltioiden viranomaisten välillä; panee merkille komission suunnitelmat lujittaa unionin taloudellista diplomatiaa ja korostaa, että kauppapolitiikalla pitäisi myös tukea kolmansien maiden kestävää kasvua; kehottaa komissiota ottamaan kaikki sidosryhmät mukaan keskusteluun sääntelypuitteista ja yritysten velvoitteista maissa, joissa yksityiset ja julkiset investoinnit todennäköisesti lisääntyvät; kehottaa komissiota varmistamaan, että EIP:n tukemat hankkeet ovat unionin politiikkojen mukaisia, ja suosittelee, että parannetaan jälkikäteisvalvontaa EIP:n tukemien hankkeiden taloudellisten, sosiaalisten ja ekologisten vaikutusten arvioimiseksi; |
93. |
pitää myönteisenä uutta yleistä tullietuusjärjestelmää (GSP) koskevaa asetusta, joka tuli voimaan 1. tammikuuta 2014, ja katsoo sen olevan unionin kauppapolitiikan keskeinen väline, jolla edistetään ihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia, ympäristönsuojelua ja hyvää hallintoa heikossa asemassa olevissa kehitysmaissa; pitää erityisen myönteisenä sitä, että GSP+ -järjestelmän kauppaan liittyvät edut ovat luonnostaan ja oikeudellisesti riippuvaisia kansainvälisten ihmisoikeusyleissopimusten yhtäjaksoisesta täytäntöönpanosta; pitää myönteisenä GSP+ -järjestelmän täytäntöönpanotilannetta koskevan komission ensimmäisen kaksivuotisraportin julkaisemista sekä raporttia koskevaa vuoropuhelua parlamentin kanssa ennen sen julkaisemista; toteaa, että useissa GSP+ -etuuskohtelumaissa on ilmoitettu toistuvista työelämän perusnormien rikkomistapauksista, ja kehottaa panemaan GSP+ -järjestelmän tosiasiallisesti täytäntöön; kehottaa komissiota tutkimaan mahdollisuuksia sisällyttää Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman peruskirja niiden yleissopimusten luetteloon, joiden noudattamista vaaditaan GSP+ -etuuskohtelumailta, ja kehottaa sellaisia etuuskohtelua hakevia maita, jotka eivät ole peruskirjan sopimuspuolia, ratifioimaan sen; |
94. |
pitää myönteisenä sitä, että 1. tammikuuta 2014 voimaan tulleessa uudessa GSP+ -järjestelmässä 14 maalle on myönnetty erityisen edullisia kauppaetuuksia, ja suhtautuu myönteisesti 27 kansainvälisen yleissopimuksen (myös perusihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia koskevien yleissopimusten) kauan kaivattuun noudattamiseen; |
95. |
toistaa painokkaan kehotuksensa suorittaa kaikista kauppa- ja investointisopimuksista etukäteen ihmisoikeuksia koskevat kattavat vaikutustenarvioinnit, joissa otetaan konkreettisesti huomioon kansalaisyhteiskunnan näkemykset; |
96. |
suhtautuu myönteisesti siihen, että on annettu uudet suuntaviivat, jotka koskevat ihmisoikeuksiin kohdistuvien vaikutusten analysointia kauppaan liittyvien politiikka-aloitteiden vaikutustenarvioinneissa (60), mutta pitää erittäin valitettavana unionin ja Myanmarin investointisuojasopimuksen kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa (SIA) esitettyjen ihmisoikeushuomioiden laatua sekä sitä, että komissio ei suorittanut ihmisoikeuksiin kohdistuvien vaikutusten arviointia unionin ja Vietnamin vapaakauppasopimuksesta; toteaa jälleen kannattavansa kattavan arvioinnin suorittamista osana sopimusten jälkikäteisarviointia; |
Urheilu ja ihmisoikeudet
97. |
on huolestunut suurten urheilutapahtumien isännyyden myöntämisestä maille, joiden ihmisoikeustilanne on erittäin huono, kuten FIFAn maailmanmestaruuskilpailut Venäjällä vuonna 2018 ja Qatarissa vuonna 2022 ja olympialaiset Pekingissä vuonna 2022, sekä suurten urheilutapahtumien aiheuttamista ihmisoikeusloukkauksista, kuten pakkohäädöt ilman asiaan liittyvien henkilöiden kuulemisia tai heille maksettavia korvauksia, heikossa asemassa olevien ryhmien, kuten lasten ja siirtotyöläisten, hyväksikäyttö, joka saattaa olla verrattavissa orjuuteen, ja tällaiset ihmisoikeusloukkaukset tuomitsevien kansalaisjärjestöjen vaientaminen; kehottaa Kansainvälistä olympiakomiteaa ja Kansainvälistä jalkapalloliittoa (FIFA) mukauttamaan käytäntönsä urheilun ihanteisiin ottamalla käyttöön suojamekanismeja kaikkien suuriin urheilutapahtumiin liittyvien ihmisoikeusloukkausten estämiseksi ja valvomiseksi ja korjaamiseksi; kehottaa laatimaan urheilua ja ihmisoikeuksia koskevan unionin ja YK:n toimintakehyksen; kehottaa unionia ja jäsenvaltioita käymään kansallisten urheiluliittojen, liike-elämän toimijoiden ja kansalaisjärjestöjen kanssa vuoropuhelua niiden osallistumisesta tällaisiin tapahtumiin; |
Vammaiset henkilöt
98. |
suhtautuu myönteisesti ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevaa toimintasuunnitelmaa (2015–2019) käsittelevien neuvoston päätelmien uusiin tavoitteisiin 12 ja 16 ja erityisesti tavoitteen 16 f alakohtaan ja kehottaa komissiota varmistamaan, että vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen täytäntöönpano otetaan järjestelmällisesti esille kolmansien maiden kanssa käytävissä ihmisoikeusvuoropuheluissa; toteaa, että vammaisten henkilöiden tarpeiden erityisluonne on otettava huomioon syrjinnän kieltävien toimien yhteydessä; vaatii tutkimaan perusteellisesti vammaisiin henkilöihin liittyvien hankkeiden vaikuttavuuden ja vammaisjärjestöjen asianmukaisen osallistumisen hankkeiden suunnitteluun ja täytäntöönpanoon; |
99. |
kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että vammaiset henkilöt voivat aidosti käyttää liikkumisen vapautta julkisissa tiloissa ja että heillä siten on tasavertaiset mahdollisuudet osallistua julkiseen elämään; |
100. |
kehottaa painokkaasti sisällyttämään vammaisten henkilöiden ihmisoikeudet kaikkeen unionin ulkoiseen politiikkaan, erityisesti muuttoliike- ja pakolaispolitiikkaan, ja vastaamaan siten asianmukaisesti heidän erityistarpeisiinsa, koska he kärsivät moninkertaisesta syrjinnästä; muistuttaa, että vammaiset naiset ja lapset joutuvat kokemaan moninkertaista syrjintää ja heillä on usein suurempi riski joutua väkivallan, pahoinpitelyn, kaltoinkohtelun tai hyväksikäytön uhreiksi; kannattaa painokkaasti suositusta sisällyttää sukupuolinäkökulma kaikkiin unionin vammaisstrategioihin, myös unionin ulkopolitiikassa ja ulkoisissa toimissa; |
101. |
toteaa, että kaikki maat eivät ole vielä ratifioineet ja panneet täytäntöön YK:n vammaisyleissopimusta ja kannustaa siksi komission varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa tukemaan jatkossakin näitä prosesseja; toteaa, että unionin olisi näytettävä esimerkkiä panemalla YK:n vammaisyleissopimus tehokkaasti täytäntöön unionin sisällä; kehottaa unionia ottamaan johtoaseman pantaessa täytäntöön osallistavaa kestävän kehityksen toimintaohjelmaa 2030 ja siten varmistamaan, että kukaan ei jää jälkeen, kuten vammaisten henkilöiden oikeuksien komitea ohjeisti loppupäätelmissään, jotka sisältyvät sen arvioon yleissopimuksen täytäntöönpanosta unionissa; |
Naisten ja lasten oikeudet
102. |
pitää myönteisenä sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevan toimintasuunnitelman (2016–2020) hyväksymistä ja toteaa sen sisältävän kattavan luettelon toimista naisten tilanteen parantamiseksi yhtäläisten oikeuksien ja voimaannuttamisen alalla; korostaa, että toimintasuunnitelma olisi pantava täytäntöön yhdessä ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan toimintasuunnitelman kanssa, jotta varmistetaan naisten oikeuksien tunnustaminen; pitää myönteisenä sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevan strategisen toimintaohjelman (2016–2019) hyväksymistä ja toteaa sillä edistettävän sukupuolten tasa-arvoa ja naisten oikeuksia kaikkialla maailmassa; vahvistaa, että naisten oikeuksia ei saa heikentää minkään uskonnon tai vakaumuksen kieltojen noudattamiseksi; vaatii unionia tehostamaan tukeaan kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevaan yleissopimukseen, Pekingin toimintaohjelmaan, Kairon väestö- ja kehityskonferenssin julistukseen, niiden tulosten tarkasteluun sekä kestävän kehityksen tavoitteisiin sisältyvien naisten oikeuksia koskevien velvoitteiden ja sitoumusten täyttämiselle; pitää tärkeänä, ettei vesitetä Pekingin ja Kairon toimintaohjelmien saavutuksia, jotka koskevat koulutuksen ja terveydenhuollon saantia perusihmisoikeutena sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvien oikeuksien suojaa, ja että varmistetaan kaiken tarvittavan turvallisen lääkinnällisen ja psykologisen avun ja palvelujen tarjoaminen sodissa raiskauksen uhriksi joutuneille naisille, turvallinen raskaudenkeskeytys mukaan luettuna kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaisesti; huomauttaa, että perhesuunnittelu, äitiysterveydenhuolto ja ehkäisyvälineiden helppo saatavuus, turvallinen raskaudenkeskeytys sekä kaikkien seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelujen saatavuus ovat tärkeitä tekijöitä, joiden avulla voidaan pelastaa naisten henkiä ja vähentää imeväis- ja äitiyskuolleisuutta; korostaa tarvetta sijoittaa nämä toimintapolitiikat kolmansien maiden kanssa tehtävän kehitysyhteistyön ytimeen; painottaa, että naisten kaikkien oikeuksien kunnioittaminen, heidän ihmisarvonsa kunnioituksen turvaaminen ja naisiin kohdistuvan väkivallan ja syrjinnän poistaminen ovat tärkeitä vaiheita naisten ihmisoikeuksien toteuttamisessa; tähdentää jokaisen henkilön oikeutta päättää vapaasti seksuaalisuuteensa ja seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvistä asioista; vahvistaa tässä yhteydessä naisten luovuttamattomat oikeudet itsenäiseen päätöksentekoon, oikeus perhesuunnitteluun mukaan luettuna; |
103. |
tuomitsee jälleen kaikenlaisen naisiin ja lapsiin kohdistuvan hyväksikäytön ja sukupuoleen perustuvan väkivallan, mukaan lukien lapsi- ja pakkoavioliitot, naisten sukuelinten silpomisen, hyväksikäytön ja orjuuden, perheväkivallan sekä seksuaalisen väkivallan käytön sodankäynnin välineenä; toteaa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ilmenevän myös psykologisesti ja korostaa tarvetta koota yhteen sukupuolten tasa-arvoon liittyvät näkökohdat, joilla voidaan muun muassa edistää naisten aktiivista osallistumista humanitaariseen apuun, sekä seksuaaliselta ja sukupuoleen perustuvalta väkivallalta suojelua koskevat strategiat ja perusterveydenhuoltotoimet, jotka sisältävät seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut; korostaa, että komission ja jäsenvaltioiden on paitsi torjuttava kaikkea naisiin kohdistuvaa väkivaltaa myös ensisijaisesti edistettävä koulutuksen saatavuutta ja torjuttava tyttöihin ja poikiin varhaisesta iästä alkaen liitettäviä sukupuolistereotypioita; kehottaa unionia ja sen jäsenvaltioita ratifioimaan ripeästi Istanbulin yleissopimuksen, jotta varmistetaan johdonmukaisuus naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa sekä sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa koskevan unionin sisäisen ja ulkoisen toiminnan välillä; suhtautuu myönteisesti komission 4. maaliskuuta 2016 antamaan ehdotukseen unionin liittymisestä Istanbulin yleissopimukseen, joka on ensimmäinen oikeudellisesti sitova kansainvälinen asiakirja, jolla pyritään ehkäisemään ja torjumaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa; katsoo, että sopimuksella parannetaan unionin sisä- ja ulkopolitiikkojen vaikuttavuutta ja johdonmukaisuutta sekä lisätään unionin vastuuta ja vahvistetaan sen asemaa naisiin kohdistuvan ja sukupuoleen perustuvan väkivallan torjumisessa kansainvälisellä tasolla; vaatii komissiota ja neuvostoa tekemään kaikkensa sen eteen, että unioni allekirjoittaa tämän sopimuksen ja liittyy siihen, ja kannustamaan samalla niitä 14 jäsenvaltiota, jotka eivät ole vielä allekirjoittaneet ja ratifioineet Istanbulin yleissopimusta, allekirjoittamaan ja ratifioimaan sopimuksen ja varmistamaan sen asianmukaisen täytäntöönpanon; korostaa tarvetta huolehtia siitä, että unionin ja kolmansien maiden terveydenhuollon ammattilaiset, poliisit, syyttäjät, tuomarit, diplomaatit ja rauhanturvaajat saavat asianmukaista koulutusta väkivallan uhrien ja erityisesti naisten ja lasten auttamiseksi ja tukemiseksi konfliktitilanteissa ja kenttäoperaatioiden yhteydessä; |
104. |
on erittäin huolissaan pakolaisleireillä ja vastaanottokeskuksissa tapahtuvista naisiin ja lapsiin kohdistuvista ihmisoikeusloukkauksista sekä raportoiduista tapauksista, joissa naiset ja lapset ovat joutuneet kokemaan seksuaalista väkivaltaa ja epätasa-arvoista kohtelua; pyytää ulkosuhdehallintoa vaatimaan, että kolmansissa maissa noudatetaan tiukempia sääntöjä ja hyviä käytäntöjä; pitää erittäin tärkeänä, että konflikteissa hyväksikäytetyt naiset ja lapset saavat kansainvälisen oikeuden mukaisesti terveydenhuoltoa ja psykologista tukea, ja korostaa tarvetta huolehtia lasten koulutuksen, terveydenhuollon ja ruokahuollon jatkuvuudesta pakolaisleireillä, konfliktialueilla ja äärimmäisen köyhyyden ja äärimmäisten ympäristöolojen koettelemilla alueilla; |
105. |
toteaa, että sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa torjuvilla toimenpiteillä on puututtava myös verkkoväkivaltaan, kuten häirintään, kiusaamiseen ja pelotteluun, ja on pyrittävä luomaan naisille ja tytöille turvallinen verkkoympäristö; |
106. |
pitää myönteisenä äskettäin annettua YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaa 2242, jossa naiset asetetaan keskeiseen asemaan kaikissa toimissa, joilla pyritään ratkaisemaan globaaleja haasteita, sekä kehotetaan toteuttamaan lisätoimia naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevan ohjelman sisällyttämiseksi kaikkiin rauhanturvaamisen eri ulottuvuuksiin, ja kannattaa sen täytäntöönpanoa; korostaa, että naisten on tärkeää osallistua tasavertaisesti, täysimääräisesti ja aktiivisesti konfliktien estämiseen ja ratkaisemiseen sekä rauhanneuvotteluihin ja rauhanrakentamisprosessiin; suosittaa, että otetaan käyttöön kiintiöjärjestelmä, jotta voidaan edistää naisten osallistumista politiikan kaikilla tasoilla; |
107. |
pitää erittäin valitettavana, että romanit ja erityisesti romaninaiset kärsivät edelleen laajalle levinneestä syrjinnästä ja romanivastaisuudesta, jotka ruokkivat heikkojen lähtökohtien, syrjäytymisen, erottelun ja marginalisoitumisen kierrettä; kehottaa unionia ja jäsenvaltioita kunnioittamaan täysimääräisesti romanien ihmisoikeuksia takaamalla heille oikeuden koulutukseen, terveydenhuoltopalveluihin, työllisyyteen, asuntoon ja sosiaaliturvaan; |
108. |
pitää erittäin valitettavana puutteellista sukupuolten tasa-arvoa politiikassa ja naisten aliedustusta poliittisessa, yhteiskunnallisessa ja taloudellisessa päätöksenteossa, koska se heikentää perusoikeuksien ja demokratian toteutumista; katsoo, että hallitusten olisi pyrittävä sukupuolten tasa-arvoon demokratian rakentamisessa ja ylläpitämisessä sekä torjuttava kaikenlaista sukupuoleen perustuvaa syrjintää yhteiskunnassa; korostaa, että vaalitarkkailuvaltuuskuntien raporteissa annetaan tarkat suuntaviivat unionin kolmansien maiden kanssa käymälle poliittiselle vuoropuhelulle, jotta voidaan parantaa naisten osallistumista kunkin maan vaaliprosessiin ja demokraattiseen toimintaan; |
109. |
pitää valitettavana, että joissakin maissa naisten osallistumista vaaleihin rajoitetaan edelleen; |
110. |
pitää valitettavana, että eri puolilla maailmaa ihmisarvoisten työpaikkojen löytäminen ja säilyttäminen on naisille yhä erittäin haastavaa, mikä käy ilmi naisten työssäkäyntiä käsittelevästä Kansainvälisen työjärjestön (ILO) raportista ”Women at work 2016”; |
111. |
pitää valitettavana, että liike-elämässä naisiin vaikuttava lasikatto, sukupuolten välinen palkkaero ja yhteiskunnan lannistava suhtautuminen naisyrittäjiin ovat edelleen maailmanlaajuisia ilmiöitä; kehottaa käynnistämään aloitteita naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi edelleen, erityisesti itsenäisen ammatinharjoittamisen ja pk-yritysten aloilla; |
112. |
palauttaa mieliin, että perus- ja ammattikoulutus sekä mikroluotot ovat tärkeitä välineitä, joilla voidaan parantaa naisten vaikutusmahdollisuuksia ja ehkäistä heidän ihmisoikeuksiensa loukkaamista; |
113. |
kannustaa naisia osallistumaan aktiivisesti ammattiyhdistysten ja muiden järjestöiden toimintaan, sillä siten voidaan auttaa ottamaan sukupuolinäkökohdat huomioon työoloissa; |
114. |
kehottaa jäsenvaltioita, komissiota ja ulkosuhdehallintoa keskittymään naisten taloudelliseen ja poliittiseen emansipaatioon kehitysmaissa edistämällä naisten osallistumista yritystoimintaan sekä paikallisten ja alueellisten kehittämishankkeiden toteutukseen; |
115. |
kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita soveltamaan sukupuolitietoista budjetointia kaikkeen asiaankuuluvaan unionin rahoitukseen; |
116. |
pyytää investoimaan naisiin ja nuoriin, sillä se on tehokas keino torjua köyhyyttä ja erityisesti naisten köyhyyttä; |
117. |
on erittäin huolestunut nopeasti kasvavasta mikrobilääkeresistenssin uhasta, josta odotetaan tulevan maailman yleisin kuolinsyy ja jonka uhriksi joutuu erityisesti kehitysmaiden haavoittuvassa ja heikossa asemassa olevia henkilöitä; kehottaa komissiota laatimaan viipymättä aidosti vaikuttavan kansanterveysstrategian; |
Lasten oikeudet
118. |
toteaa jälleen kerran, että kaikkien valtioiden on kiireesti ratifioitava YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus ja sen valinnaiset lisäpöytäkirjat ja pantava ne tehokkaasti täytäntöön; vaatii unionia kuulemaan säännöllisesti asian parissa toimivia paikallisia ja kansainvälisiä lasten oikeuksia käsitteleviä järjestöjä ja ottamaan kolmansien maiden kanssa käymässään poliittisessa ja ihmisoikeuksia koskevassa vuoropuhelussa esiin kysymyksen sopimuspuolten velvollisuuksista panna yleissopimus täytäntöön; on tyytyväinen siihen, että Etelä-Sudan ja Somalia ovat ratifioineet yleissopimuksen; kehottaa uudelleen komissiota ja komission varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa tutkimaan, miten unioni voisi liittyä YK:n lapsen oikeuksien yleissopimukseen; |
119. |
vaatii unionia edistämään edelleen unionin ja Unicefin lapsen oikeuksia koskevaa välineistöä ”Integrating child rights in development cooperation” edustustojensa välityksellä ja kouluttamaan edustustojen henkilöstöä asianmukaisesti tällä alalla; pitää vakavana ongelmana, että rekisteröimättömiä lapsia syntyy näiden vanhempien kotimaan ulkopuolella, ja toteaa tämän olevan erityisen vakava ongelma pakolaisille; kehottaa unionia ottamaan kysymyksen tarvittaessa esille poliittisissa vuoropuheluissa kolmansien maiden kanssa; kehottaa komissiota laatimaan toimintapolitiikkaa sellaisten lasten suojelusta, joiden vanhemmat ovat vankilassa, ja edistämään heidän suojeluaan kansainvälisissä yhteyksissä, jotta vältetään näiden lasten syrjintä ja leimautuminen; painottaa, että miljoonat lapset kärsivät yhä aliravitsemuksesta ja sen lukuisista peruuttamattomista pitkäaikaisista seurauksista ja jopa kuolevat siihen; kehottaa komissiota ja kansainvälistä yhteisöä ottamaan käyttöön innovatiivisia tapoja puuttua tehokkaasti erityisesti lasten aliravitsemukseen käyttämällä koko elintarvikeketjua mahdollisimman kattavasti ja ottamalla mukaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet sekä muut käytettävissä olevat resurssit, erityisesti sosiaalisen median; |
120. |
toteaa, että kansainvälistä apua tarvitaan pyrkimyksissä etsiä ja vapauttaa Da'eshin ja muiden terroristijärjestöjen ja puolisotilaallisten järjestöjen vankeina yhä olevat naiset ja lapset sekä edistettäessä erityisohjelmia, jotka koskevat vankeina olleille annettavaa hoitoa unionissa ja muualla maailmassa; pitää huolestuttavana lasten rekrytointia ja osallistumista terroristitoimintaan ja sotilaalliseen toimintaan; korostaa tarvetta vahvistaa toimintalinjoja, joilla johdetaan tällaisten lasten etsintää, vapauttamista, kuntoutusta ja sopeuttamista yhteiskuntaan; korostaa tarvetta edistää politiikkaa näiden lasten riisumiseksi aseista, kuntouttamiseksi ja sopeuttamiseksi uudelleen yhteiskuntaan; kehottaa jälleen komissiota esittämään kattavaa lapsen oikeuksien strategiaa ja toimintasuunnitelmaa seuraaviksi viideksi vuodeksi, jotta lapsen oikeudet asetettaisiin etusijalle unionin ulkoisissa ja sisäisissä toimissa ja niitä edistettäisiin erityisesti huolehtimalla lasten mahdollisuudesta juomaveteen, jätevesihuoltoon, terveydenhuoltoon ja koulutukseen myös konfliktialueilla ja pakolaisleireillä; |
Ikääntyneiden henkilöiden oikeudet
121. |
suhtautuu myönteisesti ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan toimintasuunnitelman (2015–2019) tavoitteen 16 g alakohtaan, joka koskee tietoisuuden lisäämistä ikääntyneiden henkilöiden ihmisoikeuksista ja erityistarpeista; on huolissaan ikään perustuvan syrjinnän kielteisistä vaikutuksista; korostaa erityisesti haasteita, joita ikääntyneillä henkilöillä on ihmisoikeuksiensa käyttämisessä, kuten sosiaaliturvan ja terveydenhuollon saatavuus; kehottaa jäsenvaltioita käyttämään Madridin kansainvälisen toimintasuunnitelman käynnissä olevaa uudelleentarkastelua tilaisuutena kartoittaa nykyisten välineiden toteutusta ja yksilöidä mahdollisia aukkoja; kehottaa unionia ja jäsenvaltioita osallistumaan aktiivisesti ikääntymistä tarkastelevaan YK:n avoimeen työryhmään ja vauhdittamaan toimiaan ikääntyneiden henkilöiden oikeuksien suojelemiseksi ja edistämiseksi myös harkitsemalla uuden oikeudellisen välineen perustamista; |
Homojen, lesbojen, biseksuaalien, transihmisten ja intersukupuolisten henkilöiden (hlbti) oikeudet
122. |
pitää hlbti-ihmisiin kohdistuvan väkivallan ja syrjinnän lisääntymistä hyvin huolestuttavana; tuomitsee ankarasti syrjivien lakien ja henkilöihin näiden seksuaalisen suuntautumisen, sukupuoli-identiteetin ja sukupuoliominaisuuksien perusteella kohdistuvien väkivallantekojen lisääntymisen viime aikoina sekä sen, että homoseksuaalisuus on yhä kriminalisoitu (mukaan lukien hlbti-ihmisille ”haureudesta” annettavat syytteet) 73 maassa, joista 13:ssa (61) kuolemantuomio on sallittu ja 20:ssä transsukupuoli-identiteetti on yhä kriminalisoitu; ilmaisee vakavan huolensa niin kutsutuista propagandalaeista, joilla pyritään rajoittamaan hlbti-ihmisten ja heidän oikeuksiaan tukevien henkilöiden sanan- ja kokoontumisvapautta; kehottaa kaikkia valtioita, joilla on tällaisia lakeja, perumaan kyseiset säännökset; tuomitsee ankarasti lisääntyvät rajoitukset ja haastavat toimintaolosuhteet, jotka liittyvät hlbti-ihmisiä edustavien ryhmien ja heidän oikeuksiensa puolustajien kokoontumis- ja yhdistymisvapauteen sekä tapahtumiin ja protesteihin, kuten Pride-kulkueisiin, joissa viranomaisten reaktiot mielenosoittajia kohtaan ovat joissakin tapauksissa olleet väkivaltaisia; korostaa jälleen perusvapauksien ratkaisevaa roolia demokraattisten yhteiskuntien toiminnassa ja valtioiden vastuuta varmistaa perusoikeuksien kunnioittaminen ja oikeuksia käyttävien henkilöiden suojelu; pyytää ulkosuhdehallintoa priorisoimaan ja lujittamaan toimiaan maissa, joissa hlbti-henkilöihin kohdistuva väkivalta, tappamiset, pahoinpitelyt ja syrjintä ovat yleisiä, tuomitsemalla tällaiset käytännöt noudattaen kuolemanrangaistusta koskevia unionin suuntaviivoja ja unionin politiikan suuntaviivoja kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rangaistukseen liittyvissä kysymyksissä sekä tekemällä edelleen yhteistyötä YK:n ihmisoikeusvaltuutetun kanssa tällä alalla; pitää tärkeänä tukea hlbti-ihmisten ihmisoikeuksien puolustajien työtä myöntämällä lisää tukea ja resursseja tehokkaaseen ohjelmasuunnitteluun, käynnistämällä kansalaisten keskuudessa hlbti-ihmisiin kohdistuvaa syrjintää ja väkivaltaa koskevia tiedotuskampanjoita, joita rahoitetaan myös EIDHR:stä, sekä huolehtimalla hätäavun antamisesta sitä tarvitseville; kehottaa unionin edustustoja ja asiaan liittyviä toimielimiä edistämään aktiivisesti näitä oikeuksia ja perusvapauksia; |
123. |
suhtautuu myönteisesti ulkoasiainneuvoston 24. kesäkuuta 2013 hyväksymiin suuntaviivoihin hlbti-ihmisten kaikkien ihmisoikeuksien edistämiseksi ja suojelemiseksi; kehottaa ulkosuhdehallintoa ja komissiota pyrkimään suuntaviivojen strategisempaan ja järjestelmällisempään täytäntöönpanoon myös tarjoamalla kolmansissa maissa toimivalle unionin henkilöstölle tiedotusta ja koulutusta, jotta hlbti-ihmisten oikeudet voidaan ottaa tehokkaasti esille poliittisissa ja ihmisoikeuksia koskevissa vuoropuheluissa kolmansien maiden kanssa sekä monenvälisillä foorumeilla; korostaa, että on tärkeää asettaa kaikkien ihmisoikeuksien edistämistä ja suojelemista koskevat unionin suuntaviivat laajasti hlbti-ihmisten saataville; kehottaa toteuttamaan konkreettisia toimia hlbti-ihmisten oikeuksia koskevien unionin sisäisten ja ulkoisten toimien johdonmukaisuuden lisäämiseksi; |
124. |
kannustaa unionin toimielimiä ja jäsenvaltioita osallistumaan edelleen pohdintaan samaa sukupuolta olevien henkilöiden avioliittojen tai rekisteröityjen parisuhteiden tunnustamisesta poliittiseksi ja yhteiskunnalliseksi sekä ihmisoikeus- ja kansalaisoikeusasiaksi; pitää myönteisenä sitä, että yhä useammat maat kunnioittavat oikeutta perustaa perhe avioliiton, rekisteröidyn parisuhteen ja adoption kautta ilman seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan ehdotuksia näiden liittojen ja samaa sukupuolta olevien perheiden vastavuoroiseksi tunnustamiseksi koko unionissa, jotta varmistetaan tasa-arvoinen kohtelu työn, vapaan liikkuvuuden, verotuksen ja sosiaaliturvan suhteen sekä suojataan perheiden ja lasten tuloja; |
Alkuperäiskansojen ja vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeudet
125. |
on erittäin huolestunut siitä, että alkuperäiskansat ovat yhä erityisessä vaarassa joutua syrjityiksi ja että ne ovat erityisen alttiita poliittisille ja taloudellisille sekä ympäristöön ja työelämään liittyville muutoksille ja häiriöille; panee merkille, että useimmat niihin kuuluvista elävät köyhyysrajan alapuolella eikä heillä ole lainkaan tai juuri lainkaan poliittista edustusta tai osallisuutta päätöksentekoon, mikä on vastoin heidän oikeuttaan vapaaseen, tietoon perustuvaan ennakkosuostumukseen, joka on turvattu alkuperäiskansojen oikeuksia koskevassa YK:n julistuksessa ja vahvistettu vuonna 2005 hyväksytyssä kehityspolitiikkaa koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa; on erityisen huolissaan tiedoista, jotka koskevat laajalle levinneitä ja lisääntyviä alkuperäiskansojen ihmisoikeuksien loukkauksia, kuten vainoa, ihmisoikeuksien puolustajien mielivaltaisia pidätyksiä ja tappamisia, pakkosiirtoja, maananastuksia ja yritysten tekemiä loukkauksia; |
126. |
panee erittäin huolestuneena merkille, että luonnonvarojen hyödyntämiseen liittyvät ihmisoikeusloukkaukset kohdistuvat erityisesti alkuperäiskansoihin; kehottaa komissiota ja ulkosuhdehallintoa tukemaan sellaisia tehokkaita oikeudellisia kehyksiä ja aloitteita, joilla pyritään varmistamaan kaivostoiminnan ja muiden luonnonvaroihin liittyvien alojen avoimuus ja hyvä hallinto ja siten kunnioittamaan paikallisväestön vapaata ja tietoon perustuvaa ennakkosuostumusta ja noudattamaan YK:n alkuperäiskansojen oikeuksia koskevaa julistusta; kehottaa unionin edustustoja vahvistamaan vuoropuhelua alkuperäiskansojen kanssa paikan päällä, jotta ihmisoikeusloukkaukset voidaan havaita ja estää; |
127. |
tähdentää, että vähemmistöyhteisöillä on erityisiä tarpeita, joten vähemmistöön ja valtaväestöön kuuluvien henkilöiden välistä täysimääräistä ja todellista tasa-arvoa olisi edistettävä taloudellisen, yhteiskunnallisen, poliittisen ja kulttuurielämän kaikilla aloilla; kehottaa komissiota seuraamaan tarkasti vähemmistöihin kuuluvien ihmisten oikeuksien turvaamista koskevien säännösten täytäntöönpanoa laajentumisprosessin kaikissa vaiheissa; |
Kastijärjestelmään perustuvaa syrjintää kokevien henkilöiden oikeudet
128. |
tuomitsee kastihierarkiasta ja kastiin perustuvasta syrjinnästä kärsiviin ihmisiin edelleen kohdistuvat ihmisoikeusrikkomukset, mukaan luettuina tasa-arvon ja oikeusturvan sekä työn saatavuuden epääminen, erottelun jatkaminen ja kastiin perustuvat rajat perusihmisoikeuksien saavuttamiselle ja kehitykselle; on hyvin huolestunut kastittomiin kohdistuvien, kastijärjestelmään perustuvien väkivaltaisten iskujen suuresta määrästä ja vakiintuneesta syrjinnästä, josta ei rangaista; kehottaa jälleen laatimaan kastijärjestelmään perustuvaa syrjintää koskevaa unionin politiikkaa ja kehottaa unionia käyttämään hyväksi kaikki tilaisuudet ilmaista vakava huolensa kastijärjestelmään perustuvasta syrjinnästä; |
Kansainvälinen rikostuomioistuin / siirtymäkauden oikeusjärjestelyt
129. |
muistuttaa kansainvälisen rikostuomioistuimen yleismaailmallisesta luonteesta ja toistaa kannattavansa täysin sen työtä; korostaa tuomioistuimen tärkeää roolia pyrittäessä lopettamaan kansainvälistä yhteisöä huolestuttaviin, kaikkein vakavimpiin rikoksiin syyllistyneiden rankaisemattomuus sekä tarjoamaan oikeutta sotarikosten, ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten ja joukkotuhonnan uhreille; seuraa edelleen tarkasti kaikkia pyrkimyksiä heikentää tuomioistuimen legitiimiyttä tai riippumattomuutta; |
130. |
palauttaa mieliin 4. helmikuuta 2016 antamansa päätöslauselman, jossa kehotettiin YK:n turvallisuusneuvoston jäseniä tukemaan sitä, että turvallisuusneuvosto antaa kansainvälisen rikostuomioistuimen tehtäväksi tutkia niin kutsutun Isisin/Da'eshin Irakissa ja Syyriassa kristittyjä (kaldealaisia, syyrialaisia, assyrialaisia), jesidejä ja muita uskonnollisia ja etnisiä vähemmistöjä vastaan tekemiä rikoksia; |
131. |
suhtautuu myönteisesti Ukrainan antamaan lausumaan, jonka mukaan se hyväksyy kansainvälisen rikostuomioistuimen tuomiovallan maassa 20. helmikuuta 2014 lähtien tehtyjen rikosten osalta, koska lausuma antaa tuomioistuimen syyttäjälle mahdollisuuden harkita, voiko tuomioistuin tutkia aseellisen konfliktin aikana tapahtuneita väärinkäytöksiä, vaikka Ukraina ei ole vielä kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsen; |
132. |
pitää myönteisinä neuvoston päätelmiä unionin tuesta siirtymäkauden oikeusjärjestelyille ja suhtautuu myönteisesti siirtymäkauden oikeusjärjestelyjen tukea koskevaan unionin toimintakehykseen, sillä unioni on ensimmäinen tällaisen toimintapolitiikan vahvistava alueellinen järjestö; kehottaa unionia sekä sen jäsenvaltioita ja erityisedustajia edistämään aktiivisesti tuomioistuimen työtä, sen päätösten täytäntöönpanoa ja rankaisemattomuuden lopettamista Rooman perussäännössä mainituista rikoksista ja ilmaisee vakavan huolensa siitä, että useita pidätysmääräyksiä ei ole vieläkään pantu täytäntöön; kehottaa unionia ja jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä tuomioistuimen kanssa ja antamaan jatkossakin vankan diplomaattisen ja poliittisen tukensa tuomioistuimen ja YK:n suhteiden lujittamiselle ja laajentamiselle, erityisesti YK:n turvallisuusneuvostossa, ja toteuttamaan toimia, joilla ehkäistään yhteistyöstä kieltäytymistä tuomioistuimen kanssa ja reagoidaan tehokkaasti tällaisiin tapauksiin; kehottaa jälleen unionia vahvistamaan yhteisen kannan hyökkäysrikokseen ja Kampalan tarkistuksiin ja kehottaa jäsenvaltioita mukauttamaan kansallisen lainsäädäntönsä Kampalan tarkistuksissa vahvistettuihin määritelmiin ja lisäämään yhteistyötä tuomioistuimen kanssa; pitää valitettavana, että monet maat suhtautuvat kansainväliseen rikostuomioistuimeen uhmakkaasti vetäytymällä tai uhkaamalla vetäytyä tuomioistuimen toiminnasta; |
133. |
toistaa pyyntönsä nimittää kansainvälisestä oikeudesta ja kansainvälisestä humanitaarisesta oikeudesta vastaava unionin erityisedustaja, jotta nämä aiheet saavat ansaitsemansa aseman ja näkyvyyden, jotta unionin asialistalla olevat asiat etenevät tehokkaasti ja jotta unionin sitoutuminen rankaisemattomuuden torjuntaan ja kansainvälisen rikostuomioistuimen tukemiseen saadaan osaksi kaikkia unionin ulkoisia toimintapolitiikkoja; |
134. |
kehottaa unionia ja jäsenvaltioita antamaan tuomioistuimelle tarvittavan rahoituksen ja lisäämään tukeaan kansainväliselle rikosoikeusjärjestelmälle, siirtymäkauden oikeusjärjestelyt mukaan luettuina; |
Kansainvälinen humanitaarinen oikeus
135. |
pitää kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamatta jättämistä tuomittavana ja on erittäin huolissaan aseellisissa konflikteissa tapahtuvien siviilikohteiden vaurioiden ja sairaaloihin, kouluihin, humanitaarisiin saattueisiin ja muihin siviilikohteisiin kohdistuvien tappavien hyökkäysten hälyttävästä lisääntymisestä kaikkialla maailmassa; on hyvin huolissaan valtiosta riippumattomien toimijoiden toiminnan lisääntyvästä vaikutuksesta konflikteihin kaikkialla maailmassa ja kehottaa unionia käyttämään kaikkia käytettävissään olevia välineitä, joilla voidaan edistää sitä, että valtiolliset ja valtiosta riippumattomat toimijat noudattavat kansainvälistä humanitaarista oikeutta; suhtautuu myönteisesti unionin ja jäsenvaltioiden Punaisen Ristin kansainväliselle komitealle antamaan sitoumukseen tukea painokkaasti sellaisten tehokkaan mekanismin perustamista, jolla lujitetaan kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamista, ja pyytää komission varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa raportoimaan parlamentille tämän sitoumuksen noudattamiseksi asetetuista tavoitteista ja sitä varten laaditusta strategiasta; kehottaa kansainvälistä yhteisöä kutsumaan koolle kansainvälisen konferenssin valmistelemaan uutta kansainvälistä mekanismia, jolla jäljitetään ja kerätään tietoja ja raportoidaan julkisesti kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkauksista, mukaan lukien sairaaloita, lääkintähenkilöstöä ja ambulansseja vastaan tehdyt iskut; katsoo, että tällainen mekanismi voisi perustua nykyiseen lapsia aseellisissa selkkauksissa koskevaan mekanismiin; pyytää komission varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa esittämään vuosittain julkisen luettelon kouluihin ja sairaaloihin kohdistuneiden iskujen epäillyistä tekijöistä, jotta voidaan määritellä asianmukaiset unionin toimet tällaisten iskujen lopettamiseksi; |
136. |
pitää valitettavana, että seitsemän jäsenvaltiota ei ole vielä ratifioinut rypäleammuksia koskevaa yleissopimusta; kehottaa unionia ja jäsenvaltioita tukemaan valkoisen fosforin käytön maailmanlaajuista kieltämistä laatimalla tiettyjä tavanomaisia aseita koskevaan yleissopimukseen uuden pöytäkirjan, joka kieltää tällaisten aseiden käytön; |
137. |
pyytää jäsenvaltioita ratifioimaan keskeiset kansainvälisen humanitaarisen oikeuden välineet ja muut asiaan liittyvät kansainväliseen humanitaariseen oikeuteen vaikuttavat oikeudelliset välineet; toteaa kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamista edistävien unionin suuntaviivojen merkityksen ja kehottaa jälleen kerran komission varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja ulkosuhdehallintoa tarkistamaan suuntaviivojen täytäntöönpanoa Lähi-idän traagisten tapahtumien valossa ja ottaen erityisesti huomioon kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja ihmisoikeuslainsäädännön vakavien loukkausten laajalle levinneen ja järjestelmällisen rankaisemattomuuden; kehottaa unionia tukemaan aloitteita, joilla pyritään levittämään tietoa kansainvälisestä humanitaarisesta oikeudesta ja sen soveltamiseen liittyviä hyviä käytäntöjä, ja kehottaa unionia käyttämään kaikkia käytettävissään olevia kahdenvälisiä välineitä, myös poliittista vuoropuhelua, edistääkseen tehokkaasti sitä, että sen kumppanit noudattaisivat kansainvälistä humanitaarista oikeutta; kehottaa jälleen jäsenvaltioita liittymään kansainvälisiin ponnisteluihin, jotta voidaan estää aseistettujen toimijoiden iskut kouluihin ja koulujen käyttö sotilaallisiin tarkoituksiin, hyväksymällä turvallista koulunkäyntiä koskeva julistus, jolla on tarkoitus auttaa lopettamaan laajalle levinneet iskut kouluihin aseellisissa konflikteissa; |
138. |
kehottaa kansainvälistä yhteisöä kutsumaan koolle kansainvälisen konferenssin, jotta voidaan lisätä kansainvälisten humanitaaristen sääntöjen vaikuttavuutta; |
139. |
kehottaa jälleen komission varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa käynnistämään aloitteen unionin asevientikiellon määräämiseksi maille, joita epäillään vakavista kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkauksista ja etenkin tahallisista siviili-infrastruktuuriin suunnatuista iskuista; korostaa, että jatkuva asemyynnin salliminen tällaisiin maihin on vastoin neuvoston 8. joulukuuta 2008 vahvistamaa yhteistä kantaa 2008/944/YUTP; kehottaa jäsenvaltioita harkitsemaan Guantánamon asukkaiden hyväksymistä unioniin; korostaa, että Guantánamo Bayn vankila on suljettava mahdollisimman pian; |
Ajatuksen-, omantunnon- sekä uskonnon- ja vakaumuksenvapaus
140. |
tuomitsee SEUT:n 10 artiklan mukaisesti kaikki ideologiaan, uskontoon tai vakaumukseen perustuvat väkivallanteot ja syrjinnän; on erittäin huolissaan uskonnollisiin vähemmistöihin kohdistetusta väkivallasta, vainosta, suvaitsemattomuudesta ja syrjinnästä, jota esiintyy raporttien mukaan jatkuvasti eri puolilla maailmaa; painottaa, että ajatuksen-, omantunnon-, uskonnon- ja vakaumuksenvapaudet ovat perusoikeuksia, jotka ovat sidoksissa muihin ihmisoikeuksiin ja perusvapauksiin ja kattavat oikeuden uskoa tai olla uskomatta ja oikeuden ilmaista uskontoa tai vakaumusta tai olla ilmaisematta sitä sekä oikeuden oman valinnan mukaisen vakaumuksen omaksumiseen, vaihtamiseen, siitä luopumiseen tai siihen palaamiseen ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 18 artiklan ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 9 artiklan mukaisesti; kehottaa unionia ja sen jäsenvaltioita ryhtymään poliittisiin keskusteluihin jumalanpilkkalakien kumoamiseksi; kehottaa unionia ja jäsenvaltioita huolehtimaan siitä, että vähemmistöjä kunnioitetaan ja suojellaan kaikkialla maailmassa, myös Lähi-idässä, missä Da’esh ja muut terroristiryhmät vainoavat jesidejä, kristittyjä, muslimivähemmistöjä ja ateisteja; pitää valitettavana uskonnon tai vakaumuksen käyttämistä terroristitarkoituksiin; |
141. |
kannattaa unionin sitoumusta edistää oikeutta uskonnon- ja vakaumuksenvapauteen kansainvälisillä ja alueellisilla foorumeilla, kuten YK:ssa, Etyjissä, Euroopan neuvostossa ja muissa alueellisissa mekanismeissa, ja kannustaa unionia antamaan edelleen vuosittain YK:ssa päätöslauselman uskonnon- tai vakaumuksenvapaudesta ja antamaan edelleen tukensa YK:n uskonnon- tai vakaumuksenvapauden erityisraportoijan mandaatille; rohkaisee komission varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa sekä ulkosuhdehallintoa käynnistämään pysyvän vuoropuhelun kansalaisjärjestöjen, uskonnollisten tai vakaumuksellisten ryhmien ja uskonnollisten johtajien kanssa; |
142. |
antaa täyden tukensa unionin käytännölle esittää YK:n ihmisoikeusneuvostossa ja yleiskokouksessa aihekohtaisia päätöslauselmia uskonnon- ja vakaumuksenvapaudesta, kehottaa unionia tukemaan YK:n uskonnon- tai vakaumuksenvapauden erityisraportoijan mandaattia ja kehottaa maita, jotka eivät tällä hetkellä hyväksy YK:n uskonnon- tai vakaumuksenvapauden erityisraportoijan vierailupyyntöjä, hyväksymään ne; |
143. |
kehottaa unionia lujittamaan nykyisiä välineitään ja hyväksymään uusia toimivaltansa puitteissa, jotta varmistetaan uskonnollisten vähemmistöjen tehokas suojelu koko maailmassa; |
144. |
kehottaa ryhtymään konkreettisiin toimiin, joilla varmistetaan uskonnon- ja vakaumuksenvapauden edistämistä ja suojelemista koskevien unionin suuntaviivojen tehokas täytäntöönpano, johon kuuluu unionin päätoimipaikoissa ja edustustoissa toimivan henkilöstön järjestelmällinen ja johdonmukainen koulutus, raportointi maiden tilanteista ja paikallisista tilanteista sekä ryhtyminen tiiviiseen yhteistyöhän paikallisten toimijoiden, erityisesti uskonnollisten tai vakaumuksellisten ryhmien johtajien kanssa; |
145. |
on erittäin huolestunut siitä, että joissakin osissa maailmaa uskonnollisten tai vakaumuksellisten yhteisöjen asema on vaarassa ja kokonaisia uskontokuntia on häviämässä tai pakenemassa; |
146. |
korostaa, että uskonnollisista ryhmistä kristityt ovat tällä hetkellä ryhmä, jota häiritään ja pelotellaan eniten kaikissa maailman maissa, myös Euroopassa, missä kristityt pakolaiset kärsivät jatkuvasti uskontoon perustuvasta vainosta, ja korostaa, että osa vanhimmista kristityistä yhteisöistä erityisesti Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä on vaarassa kadota; |
147. |
kannustaa kansainvälistä yhteisöä ja unionia suojelemaan vähemmistöjä ja perustamaan turvallisia vyöhykkeitä; kehottaa tunnustamaan etniset ja uskonnolliset vähemmistöt ja antamaan niille itsehallinnon ja suojelua alueilla, joilla ne ovat historiallisesti olleet näkyvästi läsnä ja eläneet rauhanomaisesti rinnakkain – erityisesti Sinjar-vuoristossa (jesidit) ja Niniven tasangolla (kaldealaiset, syyrialaiset ja assyrialaiset); kehottaa antamaan erityistä tukea toimiin nykyisten tai viimeaikaisten konfliktien alueella olevien joukkohautojen säilyttämiseksi, jotta niissä olevat vainajat voidaan kaivaa ylös ja analysoida rikosteknisesti ja antaa mahdollisuus haudata uhrien ruumiit asianmukaisesti tai luovuttaa ne perheille; kehottaa perustamaan rahaston, joka voi auttaa rahoittamaan aloitteita todisteiden säilyttämiseksi, jotta voidaan tutkia epäilyt rikoksista ihmisyyttä vastaan ja nostaa syytteitä; kehottaa unionia ja jäsenvaltioita perustamaan kiireesti asiantuntijaryhmän, jonka tehtävänä on kerätä kaikki todisteet kaikista käynnissä olevista, uskonnollisia ja etnisiä vähemmistöjä vastaan tehtävistä kansainvälisistä rikoksista, myös kansanmurhista, missä tahansa niitä tapahtuu, ja myös säilyttää joukkohaudat nykyisillä tai viimeaikaisilla konfliktialueilla, jotta voidaan valmistella syyllisten asettamista syytteeseen kansainvälisesti; |
Sananvapaus verkossa ja verkon ulkopuolella sekä audiovisuaalisissa ja muissa tiedotusvälineissä
148. |
korostaa, että ihmisoikeudet ja perusoikeudet ovat yleismaailmallisia oikeuksia ja niitä on puolustettava maailmanlaajuisesti kaikissa muodoissaan; |
149. |
painottaa sananvapauden ja tiedotusvälineiden riippumattomuuden ja moniarvoisuuden merkitystä pyrittäessä kohti demokratiaa sekä tarvetta voimaannuttaa kansalaisia ja kansalaisyhteiskuntaa julkisen sektorin avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden varmistamiseksi; |
150. |
ilmaisee huolensa toimittajien pidätysten ja pelottelun lisääntymisestä monissa maissa ja korostaa tällaisten käytäntöjen haittaavan vakavasti lehdistönvapautta; kehottaa unionia ja kansainvälistä yhteisöä suojelemaan riippumattomia toimittajia ja bloggaajia, kaventamaan digitaalista kuilua sekä helpottamaan tiedon ja viestinnän rajoittamatonta saatavuutta sekä sensuroimatonta pääsyä internetiin (digitaalinen vapaus); |
151. |
ilmaisee vakavan huolensa seuranta-, valvonta-, sensurointi- ja suodattamisteknologian leviämisestä ja yleistymisestä, sillä se merkitsee kasvavaa uhkaa ihmisoikeus- ja demokratia-aktivisteille autoritaarisissa maissa; |
152. |
tuomitsee ankarasti sen, että yhä useammat ihmisoikeuksien puolustajat kohtaavat digitaalisia uhkia, joihin kuuluu myös tietojen vaarantuminen laitteiden takavarikoinnin, etävalvonnan ja tietovuotojen vuoksi; tuomitsee verkkovalvonnan ja hakkeroinnin sellaisten tietojen hankkimiseksi, joita voidaan käyttää oikeustapauksissa tai parjauskampanjoissa ja kunnianloukkausoikeudenkäynneissä; |
153. |
tuomitsee jyrkästi viranomaisten harjoittaman internetin, tiedotusvälineiden ja korkeakoulujen valvonnan sekä ihmisoikeuksien puolustajien, asianajajien ja toimittajien pelottelun, häirinnän ja mielivaltaiset pidätykset; |
154. |
ei hyväksy digitaalisen viestinnän rajoittamista, johon kuuluu myös autoritaaristen hallintojärjestelmien harjoittama verkkosivustojen ja henkilökohtaisten tilien sulkeminen ja jonka tarkoituksena on rajoittaa ilmaisunvapautta ja toimia keinona vaientaa oppositio ja tukahduttaa kansalaisyhteiskunta; kehottaa unionia ja jäsenvaltioita tuomitsemaan julkisesti hallintojärjestelmät, jotka rajoittavat arvostelijoidensa ja opposition digitaalista viestintää; |
155. |
korostaa, että on tärkeää edistää esteetöntä pääsyä internetiin kaikissa yhteydenpidon muodoissa kolmansien maiden kanssa, myös liittymisneuvotteluissa, kauppaneuvotteluissa, ihmisoikeusvuoropuheluissa ja diplomaattisissa yhteyksissä, ja asettaa tietoa ihmisoikeuksista ja demokratiasta mahdollisimman laajasti ihmisten saataville kaikkialla maailmassa; |
156. |
on huolestunut laittoman vihapuheen lisääntymisestä varsinkin sosiaalisessa mediassa; kehottaa komissiota ottamaan kansalaisyhteiskunnan järjestöjen edustajia mukaan toimintaan varmistaakseen, että niiden näkemykset otetaan huomioon käytännesäännöistä käytävissä neuvotteluissa; tuomitsee painokkaasti väkivaltaan tai terroriin yllyttävien vihaviestien levittämisen; |
157. |
kehottaa lisäämään tukea tiedotusvälineiden vapauden parantamiseen, riippumattomien toimittajien, bloggaajien ja väärinkäytösten paljastajien suojeluun, digitaalisen kuilun kaventamiseen sekä tiedon ja viestinnän rajoittamattoman saatavuuden helpottamiseen sekä sensuroimattoman internetiin pääsyn turvaamiseen (digitaalinen vapaus); |
158. |
kannustaa sellaisten teknologioiden aktiiviseen kehittämiseen ja levittämiseen, jotka helpottavat ihmisoikeuksien turvaamista ja ihmisten digitaalisten oikeuksien ja vapauksien sekä heidän turvallisuutensa ja yksityisyytensä takaamista; |
159. |
kehottaa unionia ottamaan käyttöön vapaan ja avoimen lähdekoodin ohjelmistoja sekä rohkaisemaan muitakin toimijoita tähän, koska tällaiset ohjelmistot takaavat paremmin turvallisuuden ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen; |
160. |
kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan kaikissa kansainvälisissä yhteyksissä, myös YK:n internetin hallintofoorumissa, G8-ryhmässä, G20-ryhmässä, Etyjissä ja Euroopan neuvostossa, esille ilmaisunvapautta verkossa, digitaalisia vapauksia ja vapaan ja avoimen internetin merkitystä koskevat kysymykset; |
Terrorismin torjunta
161. |
tuomitsee jälleen terrorismin yksiselitteisesti ja antaa täyden tukensa toimille, joiden tavoitteena on terrorijärjestöjen, erityisesti Da’eshin, hävittäminen, koska se on selkeä uhka alueelliselle ja kansainväliselle turvallisuudelle, ja muistuttaa, että näiden toimien olisi aina oltava täysin kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön mukaisia; tukee terrorismiin syyllistyvien vierastaistelijoiden muodostaman uhkan torjumista koskevan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2178 (2014) sekä tällaisista taistelijoista muodostuvan virran patoamista koskevien Madridin ohjaavien periaatteiden täytäntöönpanoa; |
162. |
palauttaa mieliin, että ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevassa unionin toimintasuunnitelmassa korostetaan tarvetta varmistaa, että mielipiteen- ja ilmaisunvapaus sisällytetään kehityspolitiikkaan ja terrorismia koskeviin ohjelmiin, digitaalisten valvontateknologioiden käyttö mukaan luettuna; korostaa, että jäsenvaltioiden olisi käytettävä kattavasti nykyisiä välineitä voidakseen puuttua unionin kansalaisten radikalisoitumiseen ja laadittava tehokkaita ohjelmia voidakseen torjua terroristi- ja ääriryhmien propagandaa ja rekrytointikeinoja varsinkin verkossa ja ehkäistä radikalisoitumista; painottaa, että tarvitaan kiireesti yhtenäistä unionin toimintaa, ja katsoo ehdottomasti, että jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä arkaluonteisilla aloilla, erityisesti tietojenvaihdon ja tiedustelutiedon jakamisen alalla; |
163. |
vaatii unionia työskentelemään edelleen yhdessä YK:n kanssa terrorismin rahoituksen torjumiseksi käyttämällä myös nykyisiä mekanismeja, joiden avulla voidaan paljastaa terroristeja ja terroristijärjestöjä ja vahvistaa varojen jäädyttämistä koskevia mekanismeja maailmanlaajuisesti, noudattaen samalla oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevia kansainvälisiä normeja ja oikeusvaltioperiaatetta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan tämän kysymyksen esiin pikaisesti ja vaikuttavalla tavalla sellaisten valtioiden kanssa, jotka rahoittavat tai tukevat terroristijärjestöjä tai antavat kansalaistensa tehdä niin; |
Kuolemanrangaistus
164. |
muistuttaa, että unionin kanta on nollatoleranssi kuolemanrangaistukseen, ja toteaa jälleen vastustaneensa jo kauan kuolemanrangaistusta ja kidutusta sekä julmaa, epäinhimillistä ja halventavaa kohtelua ja rankaisemista, kaikissa tapauksissa ja kaikissa olosuhteissa; |
165. |
pitää myönteisenä, että Fidži, Suriname, Mongolia ja Yhdysvaltain Nebraskan osavaltio ovat poistaneet kuolemanrangaistuksen; |
166. |
on erittäin huolestunut siitä, että viime vuosina kuolemanrangaistus on otettu uudelleen käyttöön joissakin maissa; pitää valitettavana, että toisissakin maissa poliittiset johtajat harkitsevat kuolemanrangaistuksen käyttöönottoa uudelleen; ilmaisee vakavan huolensa siitä, että raporttien mukaan kuolemanrangaistusten määrä nousi vuonna 2015 maailmanlaajuisesti ja erityisesti Kiinassa, Egyptissä, Iranissa, Nigeriassa, Pakistanissa ja Saudi-Arabiassa; muistuttaa näiden maiden viranomaisia siitä, että ne ovat osapuolina lapsen oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa, jossa kielletään ankarasti kuolemanrangaistuksen käyttö rikoksista, jotka on tehnyt alle 18-vuotias henkilö; |
167. |
on erityisen huolestunut sellaisten kuolemanrangaistusten määrän kasvusta, joita langetetaan joukko-oikeudenkäynneissä, joissa ei ole mitään takeita kansainvälisen oikeuden mukaisista oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevista vähimmäisvaatimuksista; |
168. |
arvostelee ankarasti sitä, että huumeisiin liittyvistä rikoksista langetetaan yhä useammin kuolemantuomioita, ja vaatii luopumaan kuolemanrangaistuksen ja pikateloitusten soveltamisesta tällaisiin rikoksiin; |
169. |
kehottaa maita, jotka ovat poistaneet kuolemanrangaistuksen tai olleet jo pitkään käyttämättä sitä, noudattamaan tekemiään sitoumuksia ja pidättymään ottamasta sitä uudelleen käyttöön; kehottaa unionia käyttämään edelleen yhteistyötä ja diplomatiaa maailmanlaajuisesti kaikilla mahdollisilla foorumeilla kuolemanrangaistuksen vastaisen kannan edistämiseen ja pyrkimään varmistamaan, että oikeutta puolueettomaan oikeudenkäyntiin noudatetaan täysimääräisesti kunkin teloitusuhan alla olevan henkilön kohdalla; pitää tärkeänä, että unioni seuraa edelleen, millaisissa olosuhteissa teloituksia suoritetaan kuolemanrangaistusta vielä soveltavissa maissa, jotta voidaan varmistaa, että kuolemaan tuomittujen henkilöiden luettelo on julkinen ja että teloitettujen ruumiit palautetaan heidän perheilleen; |
170. |
pitää ehdottoman tärkeänä, että unioni noudattaa edelleen korkean profiilin politiikkaa, jolla pyritään poistamaan kuolemanrangaistus maailmanlaajuisesti vuonna 2013 hyväksyttyjen kuolemanrangaistusta koskevien unionin suuntaviivojen mukaisesti, ja että se jatkaa kuolemanrangaistuksen vastaista toimintaansa; kehottaa unionia toimimaan edelleen kuolemanrangaistuksen poistamiseksi koko maailmasta ja tutkimaan uusia keinoja kampanjoida tämän tavoitteen hyväksi sekä tukemaan EIDHR:n piirissä toimia, joilla pyritään ehkäisemään kuolemantuomiot tai teloitukset; vaatii, että unionin edustustot järjestävät asiasta edelleen tiedotuskampanjoita; |
Kidutuksen ja julman kohtelun torjunta
171. |
ilmaisee vakavan huolensa siitä, että pidätettyjen kidutusta ja julmaa kohtelua käytetään edelleen muun muassa tunnustusten saamiseksi ja että tunnustuksia käytetään myöhemmin rikosoikeudenkäynneissä, jotka eivät selvästikään ole oikeudenmukaisuutta koskevien kansainvälisten normien mukaisia; |
172. |
pitää valitettavana kidutuksen ja julman kohtelun laajalle levinnyttä käyttöä yhteiskunnan toisinajattelevia jäseniä vastaan heidän vaimentamisekseen sekä muita heikommassa asemassa olevia ryhmiä, kuten etnisiä, kielellisiä ja uskonnollisia vähemmistöjä, hlbti-ihmisiä, naisia, lapsia, turvapaikanhakijoita ja maahantulijoita vastaan; |
173. |
tuomitsee erittäin ankarasti Da’eshin ja muiden terroristijärjestöjen tai puolisotilaallisten järjestöjen harjoittaman kidutuksen ja julman kohtelun; ilmaisee solidaarisuutensa kaikkien tällaisen väkivallan uhrien perheille ja yhteisöille; tuomitsee Da'eshin ja muiden terroristijärjestöjen ja puolisotilaallisten järjestöjen käytännöt, joihin liittyy vähemmistöryhmien syrjintää ja niiden ottamista iskujen kohteiksi; kehottaa unionia, jäsenvaltioita ja kansainvälistä yhteisöä tehostamaan toimiaan voidakseen puuttua kiireelliseen tarpeeseen estää tehokkaasti uudet kärsimykset; |
174. |
katsoo, että monissa maissa pidätysolot ja valtiolliset vankilat ovat vakava huolenaihe; pitää tärkeänä torjua pidätettyjen kaikenlaista kidutusta ja julmaa kohtelua, myös psykologista kidutusta, ja tehostaa pyrkimyksiä varmistaa asiaa koskevien kansainvälisen oikeuden säännösten noudattaminen erityisesti terveydenhuollon ja lääkkeiden saatavuuden osalta; tuomitsee painokkaasti kansainvälisen oikeuden loukkaamisen ja katsoo, että kieltäytyminen hoitamasta pidätettyjä, joilla on hepatiitin tai hiv:n kaltainen sairaus, on verrattavissa vaarassa olevien henkilöiden auttamatta jättämiseen; |
175. |
ottaa huomioon jatkuvat raportit laajalle levinneistä pikateloitusten, kidutuksen ja julman kohtelun käytännöistä maailmalla ja kehottaa ulkosuhdehallintoa tehostamaan kaikilla vuoropuhelun tasoilla ja kaikilla foorumeilla pikateloitusten, kidutuksen ja muun julman kohtelun vastaisia unionin pyrkimyksiä siten, että noudatetaan unionin politiikan suuntaviivoja suhteissa kolmansiin maihin kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rangaistukseen liittyvissä kysymyksissä; |
176. |
kehottaa ulkosuhdehallintoa tuomaan kyseessä olevien maiden kanssa käytävissä poliittisissa ja ihmisoikeusvuoropuheluissa ja julkisissa lausumissa edelleen järjestelmällisesti esiin huolensa kidutuksesta ja julmasta kohtelusta ja kehottaa unionin edustustoja ja jäsenvaltioiden paikalla toimivia suurlähetystöjä seuraamaan tapauksia, joissa on kyse kidutuksesta ja julmasta kohtelusta, toteuttamaan konkreettisia toimia niiden täydellisen poistamisen edistämiseksi, seuraamaan niihin liittyviä rikosoikeudenkäyntejä ja käyttämään kaikkia käytettävissään olevia välineitä auttaakseen kyseessä olevia henkilöitä; |
Miehittämättömät ilma-alukset
177. |
ilmaisee vakavan huolensa aseistettujen miehittämättömien ilma-alusten käyttämisestä kansainvälisten oikeuspuitteiden ulkopuolella; kehottaa jäsenvaltioita laatimaan selkeän miehittämättömiä ilma-aluksia koskevan politiikan ja oikeudellisen kannan ja toistaa kehotuksensa, että on vahvistettava sellainen unionin yhteinen kanta aseistettujen miehittämättömien ilma-alusten käyttöön, jossa varmistetaan ihmisoikeuksien ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattaminen ja jossa olisi käsiteltävä muun muassa oikeudellista kehystä, suhteellisuutta, vastuuvelvollisuutta, siviilien suojelua ja avoimuutta; kehottaa jälleen kerran unionia kieltämään sellaisten täysin itsenäisesti toimivien aseiden kehittämisen, tuotannon ja käytön, jotka mahdollistavat iskut ilman ihmisen toimintaa; kehottaa unionia vastustamaan laittomia kohdistettuja teloituksia ja kieltämään ne sekä sitoutumaan toteuttamaan kansallisten ja kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti asianmukaisia toimenpiteitä, kun on perusteltua uskoa, että henkilö tai yhteisö sen lainkäyttöalueella voidaan yhdistää ulkomailla tapahtuneisiin laittomiin kohdistettuihin teloituksiin; kehottaa komission varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa, jäsenvaltioita ja neuvostoa sisällyttämään aseistetut miehittämättömät ilma-alukset ja täysin itsenäisesti toimivat aseet asiaan liittyviin eurooppalaisiin ja kansainvälisiin aseriisunta- ja asevalvontamekanismeihin ja kehottaa jäsenvaltioita osallistumaan näihin valvontamekanismeihin ja lujittamaan niitä; kehottaa unionia huolehtimaan jäsenvaltioidensa suuremmasta avoimuudesta ja vastuuvelvollisuudesta, erityisesti suhteissa kolmansiin maihin, aseistettujen miehittämättömien ilma-alusten käytössä niiden käytön oikeusperustan ja operatiivisen vastuun yhteydessä, mahdollistamaan miehittämättömien ilma-alusten iskujen laillisuuden valvonnan ja varmistamaan, että laittomien iskujen uhreilla on mahdollisuus käyttää tehokkaita oikeussuojakeinoja; |
178. |
tähdentää, että unioni on kieltänyt sellaisten täysin itsenäisesti toimivien asejärjestelmien kehittämisen, tuotannon ja käytön, jotka mahdollistavat iskut ilman ihmisten osallistumista; kehottaa unionia vastustamaan laittomia ja kohdistettuja teloituksia ja kieltämään ne; |
179. |
kehottaa komissiota tiedottamaan parlamentille asianmukaisesti unionin varojen käytöstä kaikkiin sellaisiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin, jotka liittyvät miehittämättömien ilma-alusten rakentamiseen sekä siviili- että sotilastarkoituksiin; kehottaa suorittamaan tulevista miehittämättömien ilma-alusten kehityshankkeista ihmisoikeusvaikutusten arvioinnit; |
180. |
korostaa, että teknologian vaikutus ihmisoikeuksien parantamiseen olisi otettava huomioon kaikissa unionin toimissa ja ohjelmissa, jotta voidaan edistää ihmisoikeuksien suojelua, demokratiaa, oikeusvaltiota ja hyvää hallintotapaa sekä konfliktien rauhanomaista ratkaisua; |
Demokratia- ja vaalituki sekä vaalitarkkailutehtävät
181. |
muistuttaa, että kansalaisyhteiskunnan avoin toimintaympäristö, ilmaisun-, kokoontumis- ja yhdistymisvapaus sekä oikeusvaltioperiaatteen asianmukainen noudattaminen ovat oikeudenmukaisten ja demokraattisten vaalien keskeisiä tekijöitä; pyytää unionia varmistamaan, että paikallisilla kansalaisjärjestöillä on mahdollisuus vaalien oikeutettuun tarkkailuun ja seurantaan; korostaa, että korruptio vaarantaa ihmisoikeuksien tasa-arvoisen toteutumisen ja heikentää demokraattisia prosesseja; katsoo, että unionin olisi korostettava rehellisyyden, vastuuvelvollisuuden ja julkisten asioiden asianmukaisen hallinnoinnin merkitystä kaikessa vuoropuhelussa kolmansien maiden kanssa, kuten korruption vastaisessa Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksessa määrätään; palauttaa mieliin, että unionin on noudatettava kumppaneilleen, erityisesti naapurimailleen, antamaansa sitoumusta tukea taloudellisia, yhteiskunnallisia ja poliittisia uudistuksia, suojella ihmisoikeuksia ja auttaa vakiinnuttamaan oikeusvaltio, koska se on paras keino lujittaa kansainvälistä järjestystä ja varmistaa vakaus unionin naapurustossa; korostaa tässä yhteydessä, että Euroopan naapuruuspolitiikan uudelleentarkastelu tarjosi tilaisuuden todeta jälleen, että yleismaailmallisten arvojen puolustaminen ja ihmisoikeuksien edistäminen ovat unionin keskeisiä tavoitteita; muistuttaa, että unionin, poliitikkojen, tutkijoiden, tiedotusvälineiden, kansalaisjärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan kokemukset sekä laajentumis- ja naapuruuspolitiikan puitteissa demokratisoitumisesta saadut kokemukset ja opit voisivat myös auttaa määrittelemään parhaita käytäntöjä, joilla voitaisiin tukea ja vakiinnuttaa demokratisoitumisprosesseja koko maailmassa; pitää tässä yhteydessä myönteisenä eurooppalaisen demokratiarahaston ja kansalaisjärjestöjä tukevien unionin ohjelmien, etenkin EIDHR:n toimintaa; |
182. |
suosittaa, että unioni laatii kattavamman lähestymistavan demokratisoitumisprosesseihin, sillä vaalitarkkailu on vain yksi pidemmän ja laajemman syklin ulottuvuus; toteaa jälleen, että poliittinen siirtymä ja demokratiakehitys voivat olla kestäviä ja onnistua vain, jos niihin yhdistetään ihmisoikeuksien kunnioittaminen, naisten, vammaisten henkilöiden ja muiden heikossa asemassa olevien ryhmien tasa-arvoinen mahdollisuus osallistua demokraattiseen prosessiin, oikeuden, avoimuuden, vastuuvelvollisuuden, sovinnon ja oikeusvaltioperiaatteen edistäminen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen kehitys, toimet äärimmäisen köyhyyden torjumiseksi ja demokraattisten toimielinten vahvistaminen; korostaa, että korruption torjuminen maissa, joissa on käynnissä demokratisoitumisprosesseja, olisi oltava unionin painopiste, koska kyseinen ilmiö estää hyvän hallintotavan suojelemisen ja edistämisen, ruokkii järjestäytynyttä rikollisuutta ja on yhteydessä vaalivilppiin; |
183. |
suhtautuu myönteisesti yhteiseen tiedonantoon Euroopan naapuruuspolitiikan uudelleentarkastelusta ja muistuttaa, että SEUT-sopimuksen määräysten mukaisesti unionin ja sen naapurimaiden välisten suhteiden olisi perustuttava unionin arvoihin, joihin kuuluvat ihmisoikeudet ja demokratia; tähdentää, että osallistuminen naapurialueen vakauttamiseen ja demokratian, oikeusvaltioperiaatteen, hyvän hallintotavan ja ihmisoikeuksien edistäminen kulkevat käsi kädessä; |
184. |
korostaa, että unionin olisi jatkossakin tuettava naapurimaidensa demokraattisia ja toimivia ihmisoikeuselimiä ja kansalaisyhteiskuntaa; panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille, että eurooppalainen demokratiarahasto on johdonmukaisesti sitoutunut edistämään perusoikeuksien ja -vapauksien sekä demokraattisten periaatteiden kunnioittamista unionin itäisissä ja eteläisissä naapurimaissa; |
185. |
muistuttaa, että EU:n laajentumispolitiikka on tehokkaimpia välineitä, kun halutaan parantaa ihmisoikeuksien ja demokratian periaatteiden noudattamista; kehottaa komissiota tukemaan edelleen demokraattisen poliittisen kulttuurin vahvistamista, oikeusvaltioperiaatteen noudattamista, tiedotusvälineiden ja oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja korruption torjuntaa ehdokasmaissa ja mahdollisissa ehdokasmaissa; |
186. |
kehottaa komissiota ja ulkosuhdehallintoa antamaan edelleen täyden tukensa kolmansissa maissa käynnissä oleville demokraattisille prosesseille sekä poliittiselle vuoropuhelulle hallitsevien ja oppositiopuolueiden ja kansalaisyhteiskunnan välillä; pitää ehdottoman tärkeänä, että vaalitarkkailuvaltuuskuntien suosittamia jatkotoimia toteutetaan johdonmukaisesti osana unionin sitoumusta demokratian tukemiseen ja osana kyseisiä maita koskevia maakohtaisia ihmisoikeusstrategioita; toivoo tiiviimpää koordinointia ja yhteistyötä parlamentin ja komission/ulkosuhdehallinnon välillä, jotta varmistetaan kyseisten suositusten täytäntöönpanon seuranta ja unionin tarjoaman kohdennetun rahoitus- ja teknisen tuen käyttö; kehottaa komissiota laatimaan vaaliseurantaprosesseista yleisarvion; |
187. |
kehottaa neuvostoa ja ulkosuhdehallintoa sisällyttämään ihmisoikeuksia ja demokratiaa maailmassa koskevan unionin vuosikertomuksen maantieteelliseen osaan kyseisten maiden kohdalle erityisen osion, jossa käsitellään vaalitarkkailuvaltuuskuntien yhteydessä hyväksyttyjen suositusten täytäntöönpanoa; palauttaa mieliin, että ulkosuhdehallinto, komissio ja jäsenvaltiot sitoutuivat toimintasuunnitelmassa toimimaan tiiviimmin ja johdonmukaisemmin kolmansien maiden vaalihallintoelinten, parlamentaaristen elinten ja kansalaisjärjestöjen kanssa näiden voimaannuttamiseksi ja siten demokratiaprosessien lujittamiseksi; |
188. |
kehottaa komissiota varmistamaan, että sen vaaleihin liittyvään toimintaan – tarkkailuun ja apuun – liittyy vastaavaa tukea muille demokraattisen järjestelmän tärkeille toimijoille, kuten poliittisille puolueille, parlamenteille, paikallisviranomaisille, riippumattomille tiedotusvälineille ja kansalaisyhteiskunnalle; |
189. |
pyytää, että unioni pyrkisi edelleen määrittelemään tämän alan parhaita käytäntöjä, kuten konfliktien ehkäisykeinot, välitystoiminta ja vuoropuhelun mahdollistaminen, jotta voidaan laatia johdonmukainen, joustava ja uskottava unionin toimintatapa; |
190. |
panee merkille ulkosuhdehallinnon ja unionin edustustojen onnistuneen työn demokratia-analyysien toisen vaiheen loppuun saattamisessa sekä demokratiaa koskevien toimintasuunnitelmien etenemisen ja kehottaa komission varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa varmistamaan, että toimintasuunnitelmat muunnetaan konkreettiseksi demokratiatueksi tällä alalla; |
191. |
kehottaa ulkosuhdehallintoa käyttämään perustana demokratia-analyyseista saatuja kokemuksia ja valmistelemaan tällaisten analyysien sisällyttämistä ulkoiseen toimintaansa; pitää myönteisenä demokratian lisäämistä ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskeviin maakohtaisiin strategioihin mutta toteaa, että se ei riitä antamaan todella kattavaa käsitystä kumppanimaan demokratiasta; |
o
o o
192. |
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / korkealle edustajalle ja ihmisoikeuksista vastaavalle Euroopan unionin erityisedustajalle. |
(1) http://www.un.org/womenwatch/daw/cedaw/cedaw.htm.
(2) EUVL C 289, 9.8.2016, s. 57.
(3) http://www.ohchr.org/EN/ProfessionalInterest/Pages/CMW.aspx.
(4) A/RES/41/128.
(5) http://www.un.org/en/ga/search/view_doc.asp?symbol=A/RES/69/2.
(6) http://www.ohchr.org/EN/ProfessionalInterest/Pages/Vienna.aspx.
(7) http://www.un.org/womenwatch/daw/beijing/pdf/BDPfA%20E.pdf.
(8) http://www.unfpa.org/sites/default/files/pub-pdf/programme_of_action_Web%20ENGLISH.pdf.
(9) http://www.ohchr.org/Documents/Publications/PTS-4Rev1-NHRI_en.pdf.
(10) https://europa.eu/globalstrategy/en/global-strategy-foreign-and-security-policy-european-union.
(11) http://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-11855-2012-INIT/fi/pdf.
(12) https://www.consilium.europa.eu/uedocs/cmsUpload/111817.pdf.
(13) http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=celex%3A52009XG1215(01).
(14) http://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-10897-2015-INIT/fi/pdf.
(15) EUVL C 65, 19.2.2016, s. 174.
(16) http://www.consilium.europa.eu/uedocs/cms_data/docs/pressdata/en/foraff/137584.pdf.
(17) http://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-10255-2016-INIT/fi/pdf.
(18) http://www.consilium.europa.eu/en/meetings/fac/2015/10/st13201-en15_pdf/.
(19) http://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2016/06/16-epsco-conclusions-lgbti-equality/.
(20) http://ec.europa.eu/justice/discrimination/files/lgbti_actionlist_en.pdf.
(21) http://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-9242-2015-INIT/fi/pdf.
(22) http://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2015/07/20-fac-migration-conclusions/.
(23) http://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-12002-2015-REV-1/fi/pdf.
(24) http://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-12098-2015-INIT/fi/pdf.
(25) EUVL L 43, 18.2.2015, s. 29.
(26) http://register.consilium.europa.eu/doc/srv?l=FI&f=ST%2015559%202014%20INIT
(27) http://www.consilium.europa.eu/uedocs/cms_data/docs/pressdata/EN/foraff/130243.pdf.
(28) http://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-12525-2016-INIT/fi/pdf.
(29) https://rm.coe.int/CoERMPublicCommonSearchServices/DisplayDCTMContent? documentId=090000168008482e.
(30) EUVL L 76, 22.3.2011, s. 56.
(31) http://www.consilium.europa.eu/en/meetings/international-summit/2015/11/action_plan_en_pdf/.
(32) http://www.securitycouncilreport.org/atf/cf/%7B65BFCF9B-6D27-4E9C-8CD3-CF6E4FF96FF9%7D/s_res_2242.pdf.
(33) http://www.securitycouncilreport.org/atf/cf/%7B65BFCF9B-6D27-4E9C-8CD3-CF6E4FF96FF9%7D/CAC%20S%20RES%201820.pdf.
(34) http://www.un.org/en/ga/search/view_doc.asp?symbol=S/RES/1325(2000).
(35) http://www.un.org/en/ga/search/view_doc.asp?symbol=A/RES/69/167.
(36) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0337.
(37) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0300.
(38) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0201.
(39) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0102.
(40) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0051.
(41) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0470.
(42) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0317.
(43) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0350.
(44) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0348.
(45) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0288.
(46) EUVL C 316, 30.8.2016, s. 130.
(47) EUVL C 316, 30.8.2016, s. 178.
(48) EUVL C 234, 28.6.2016, s. 25.
(49) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0172.
(50) EUVL C 181, 19.5.2016, s. 69.
(51) http://www.ohchr.org/EN/HRBodies/HRC/RegularSessions/Session31/Documents /A_HRC_31_56_en.doc.
(52) EUVL C 65, 19.2.2016, s. 105.
(53) EUVL C 434, 23.12.2015, s. 24.
(54) EUVL C 153 E, 31.5.2013, s. 115.
(55) EUVL C 33 E, 5.2.2013, s. 165.
(56) EUVL C 236 E, 12.8.2011, s. 69.
(57) A/HRC/RES/17/4.
(58) https://www.democracyendowment.eu/annual-report/.
(59) EUVL C 208, 10.6.2016, s. 25.
(60) http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2015/july/tradoc_153591.pdf.
(61) Saudi-Arabia, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Nigeria, Somalia, Mauritania, Sudan, Sierra Leone, Jemen, Afganistan, Pakistan, Qatar, Iran ja Malediivit.
6.7.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 238/89 |
P8_TA(2016)0503
Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan täytäntöönpano (SEU:n 36 artikla)
Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. joulukuuta 2016 yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan täytäntöönpanosta (2016/2036(INI))
(2018/C 238/07)
Euroopan parlamentti, joka
— |
ottaa huomioon neuvoston vuosittaisen selvityksen Euroopan parlamentille yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, |
— |
ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 21 ja 36 artiklan, |
— |
ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan, |
— |
ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen, |
— |
ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan julkilausuman poliittisesta vastuusta, |
— |
ottaa huomioon 21. syyskuuta 2015 laaditun sukupuolten tasa-arvoa ja naisten vaikutusvallan lisäämistä käsittelevän yhteisen valmisteluasiakirjan ”Gender equality and women's empowerment: transforming the lives of girls and women through EU external relations 2016-2020”(SWD(2015)0182), |
— |
ottaa huomioon puheenjohtaja Junckerin 14. syyskuuta 2016 pitämän puheen unionin tilasta, |
— |
ottaa huomioon korkean edustajan Federica Mogherinin 28. kesäkuuta 2016 esittelemän Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian ja hänen ehdotuksensa Bratislavassa 2. syyskuuta 2016 pidetyssä ulkoministerien epävirallisessa kokouksessa, |
— |
ottaa huomioon 16. syyskuuta 2016 Bratislavassa pidetyn huippukokouksen päätelmät, |
— |
ottaa huomioon Bratislavassa 27. syyskuuta 2016 järjestetyn EU:n puolustusministerien epävirallisen tapaamisen tulokset, |
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin 7. kesäkuuta 2016 antaman päätöslauselman ”Rauhanoperaatiot – EU:n yhteistyö YK:n ja Afrikan unionin kanssa” (1), |
— |
ottaa huomioon Weimarin kolmikon ulkoministerien Frank-Walter Steinmeierin (Saksa), Jean-Marc Ayrault’n (Ranska) ja Witold Waszczykowskin (Puola) EU:n tulevaisuudesta Weimarissa 28. elokuuta 2016 antaman yhteisen julkilausuman, |
— |
ottaa huomioon syyskuussa 2016 tehdyn ranskalais-saksalaisen puolustusaloitteen ”Renewal of the CSDP”, |
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan, |
— |
ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan ja kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnot (A8-0360/2016), |
A. |
ottaa huomioon, että Euroopan unionilla on ennennäkemättömiä sisäisiä ja ulkoisia haasteita, mukaan lukien valtioiden väliset konfliktit, valtioiden romahtaminen, terrorismi, hybridiuhat, kyberuhat ja energiatilanteen epävarmuus, järjestäytynyt rikollisuus ja ilmastonmuutos; ottaa huomioon, että EU pystyy vastaamaan tehokkaasti uusiin haasteisiin ainoastaan jäsentämällä yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa (YUTP) ja yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa (YTPP) ja jos jäsenvaltiot työskentelevät yhdessä ja aidosti koordinoidusti niiden puitteissa; |
B. |
ottaa huomioon, että EU on tällä hetkellä epävakauden ympäröimä, sillä etnis-uskonnolliset konfliktit ja sijaissodat vallitsevat suuressa osassa Lähi-itää ja Pohjois-Afrikkaa ja terroristiryhmät kuten ns. islamilainen valtio (IS)/Da’esh ja Jabhat Fateh al-Sham-rintama ovat levittäytymässä koko alueelle; ottaa huomioon, että al-Qaida käyttää hyväkseen Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan turvallisuustyhjiötä vahvistaakseen itseään ja sen sitoutuminen maailmanlaajuiseen pyhään sotaan on ennallaan; |
C. |
ottaa huomioon, että näillä konflikteilla on suorat ja vakavat seuraukset unionin kansalaisten turvallisuuteen ja hyvinvointiin, sillä ne vaikuttavat yhä enemmän EU:hun niin terrorismin, valtavien pakolaisvirtojen kuin yhteiskuntiemme jakautumiseen tähtäävien väärien tietojen levittämiskampanjoiden muodossa; |
D. |
ottaa huomioon, että Euroopan omalla alueella on terrorismiuhka; katsoo, että viimeaikaiset IS/Da’eshiin yhteydessä olevien radikaalien jihadistien tekemät terroristi-iskut Euroopan kaupunkeihin ovat osa ryhmittymän kokonaisvaltaista strategiaa ja täydentävät Syyriassa, Irakissa ja Libyassa käynnissä olevaa maasotaa, Pohjois-Afrikan matkailualaan kohdistuvaa taloudellista sotaa sekä verkossa levitettävää propagandaa ja kyberhyökkäyksiä; ottaa huomioon, että tuhannet kyseisiin terroristiryhmiin liittyneet EU:n kansalaiset ovat kasvava uhka turvallisuudellemme Euroopassa sekä muualla maailmassa; |
E. |
ottaa huomioon, että aggressiivinen Venäjä jatkaa naapurivaltioidensa suvereniteetin ja itsenäisyyden loukkaamista ja uhmaa avoimesti Euroopan ja maailman rauhaa ja turvallisuusjärjestystä; ottaa huomioon, että Venäjä on tällä hetkellä itsevaltaisempi ja aggressiivisempi naapureitaan kohtaan kuin koskaan sitten Neuvostoliiton vuonna 1991 tapahtuneen hajoamisen; ottaa huomioon, että Venäjän virallisessa propagandassa lännestä maalataan kuvaa vihollisena ja pyritään aktiivisesti heikentämään Euroopan unionin yhtenäisyyttä ja transatlanttisen liiton johdonmukaisuutta niin väärien tietojen levittämiskampanjoiden muodossa kuin tarjoamalla taloudellista tukea EU-skeptisille ja fasistisille ryhmille unionissa ja ehdokasvaltioissa; |
EU:n menestystarinan jatkuminen: muutos toiminnan kautta
1. |
muistuttaa, että Euroopan unioni on yksi Euroopan historian kaikkein suurimmista saavutuksista ja että EU:n aikaansaama muutosvoima on tuonut rauhaa, vakautta ja hyvinvointia unionin kansalaisille ja sen naapurimaille, joista monista on tullut EU:n jäsenvaltioita; painottaa, että EU on yhä kaikkein suurin talousmahti, anteliain humanitaarisen avun ja kehitysavun antaja ja globaalin monenkeskisen diplomatian edelläkävijä sellaisissa asioissa kuin ilmastonmuutos, kansainvälinen oikeus, joukkotuhoaseiden leviämisen estäminen ja ihmisoikeudet; kehottaa tehostamaan EU:n toimien näkyvyyttä näillä aloilla; |
2. |
katsoo, että nykyinen sisäinen ja ulkoinen kriisi merkitsee myös mahdollisuutta EU:lle, jos sitä käytetään tekemään EU:sta toimivampi ja yhteistyökykyisempi; katsoo, että nykyiset haasteet edellyttävät uudistusta, jolla EU:sta tehdään parempi ja demokraattisempi ja kykenevä toteuttamaan sen, mitä kansalaiset siltä odottavat; muistuttaa, että unionin kansalaiset pitävät tehokasta yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa EU:n toiminnan painopistealana ja että se on yksi aloista, joilla eurooppalainen yhteistyö voi tuottaa eniten lisäarvoa; korostaa siksi, että jäsenvaltioiden tulisi muuttaa ajattelutapojaan, sillä nykyinen tapa tarkastella ulkopolitiikkaa ja turvallisuutta kapeakatseisesta kansallisesta näkökulmasta on vanhentunut; on vakuuttunut, että yksikään jäsenvaltio ei kykene vastaamaan yksin nykyisin kohtaamiimme haasteisiin; on täysin vakuuttunut siitä, että EU:n haavoittuvuus on suora seuraus puutteellisesta yhdentymisestä ja koordinoinnista; korostaa, että globalisaation ja moninapaisuuden vuoksi EU:n kaltaiset yhdentymisprosessit ovat välttämättömiä; kehottaa jäsenvaltioita osoittamaan vihdoin riittävää yhtenäisyyttä ja poliittista tahtoa ja keskinäistä luottamusta niin, että saatavilla olevia välineitä voidaan käyttää koordinoidulla tavalla, jotta etujamme ja arvojamme voidaan edistää; muistuttaa, että EU voi olla muiden suurvaltojen kanssa tasavertainen vahva globaali toimija ainoastaan, jos kaikki jäsenvaltiot puhuvat yhdellä äänellä ja toimivat yhdessä EU:n vahvan ulko- ja turvallisuuspolitiikan puitteissa; |
3. |
pitää myönteisinä Bratislavan huippukokouksen etenemissuunnitelmaa ja sitoumuksia ja odottaa jäsenvaltioilta konkreettista sitoutumista etenemissuunnitelman täytäntöönpanoon; |
4. |
muistuttaa, että unionin ulkopoliittisten toimien on oltava johdonmukaisia keskenään sekä muiden ulkoista ulottuvuutta koskevien toimien kanssa ja että on pyrittävä saavuttamaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklassa määritellyt tavoitteet; toteaa, että koska selviytymiskyvyn kehittämisen on oltava yksi yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan päätavoitteista, se edellyttää laaja-alaista lähestymistapaa, jossa eri aloilla haastetaan perinteiset lähestymistavat ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan käyttämällä monenlaisia diplomaattisia, turvallisuutta, puolustusta, taloutta, kauppaa, kehitysyhteistyötä ja humanitaarista alaa koskevia välineitä sekä energiaturvallisuuden itsenäisyyden lisäämistä; katsoo, että yhteisen ulko- ja puolustuspolitiikan olisi oltava päättäväisempää, tehokkaampaa ja arvoihin enemmän perustuvaa; korostaa, että kehityspolitiikan johdonmukaisuus on ainutlaatuinen väline EU:n operatiivisen kokonaisvaltaisen lähestymistavan saavuttamiseksi kestävän kehityksen toimintaohjelman 2030 tavoitteiden mukaisesti; |
5. |
suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio on hyväksynyt uuden Kaikkien kauppa -kaupankäyntistrategian, jossa sen tavoitteena on vahvistaa ihmisoikeuksia kauppapolitiikassa ja käyttää unionin asemaa kaupparyhmittymänä edistämään ihmisoikeuksia kolmansissa maissa; korostaa, että tämä edellyttää kauppa- ja ulkopolitiikan aloitteiden täydellistä lähentämistä ja täydentävyyttä, muun muassa tiivistä yhteistyötä eri pääosastojen, Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) ja jäsenvaltioiden viranomaisten välillä; korostaa varapuheenjohtajan / korkean edustajan johtaman komission jäsenten ulkosuhderyhmän merkitystä vauhdin antamisessa kattavan lähestymistavan täytäntöönpanolle; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa raportoimaan kyseisen ryhmän työstä säännöllisesti Euroopan parlamentille; kehottaa EU:n edustustoja panemaan täytäntöön yhteisen ohjelmasuunnittelun kaikilla ulkoisten suhteiden politiikanaloilla, jotta voidaan välttää päällekkäisyyttä, säästää rahaa, parantaa tehokkuutta ja havaita mahdolliset puutteet; |
6. |
toteaa, että ilmastonmuutoksella voi olla vakavia vaikutuksia alueelliseen ja maailmanlaajuiseen vakauteen, sillä ilmaston lämpeneminen vaikuttaa riitoihin maa-alueista, ruoasta, vedestä ja muista varoista, heikentää talouksia, uhkaa alueellista turvallisuutta ja synnyttää muuttovirtoja; kehottaa myös unionia ja sen jäsenvaltioita pohtimaan, kuinka kansalliseen ja EU:n tason sotilaalliseen suunnitteluun voidaan sisällyttää ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevia strategioita ja mitä voitaisiin pitää asianmukaisina valmiuksina, painopisteinä ja vastauksina; |
7. |
kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lujittamaan niiden valmiuksia torjua kansalaisia vastaan EU:ssa ja sen naapurimaissa suunnattuja väärien tietojen levittämis- ja propagandakampanjoita; kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita myöntämään, että meneillään oleva informaatiosota ei ole ainoastaan EU:n ulkoinen vaan myös sen sisäinen asia; pitää valitettavana EU:n kyvyttömyyttä tiedottaa ja esittää asianmukaisesti eurooppalaiselle yleisölle yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan toimia, ansioita ja saavutuksia; kehottaa neuvostoa, komissiota ja jäsenvaltioita korjaamaan tämän puutteen tekemällä EU:n ulkoisesta toiminnasta entistä vastuuvelvollisempaa ja näkyvämpää; |
8. |
toteaa, että tieto- ja verkkosodankäynti on tarkoituksellinen yritys horjuttaa ja heikentää poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia rakenteita valtion tasolla ja muulla kuin valtion tasolla; painottaa tässä yhteydessä kiireellistä tarvetta sisällyttää kyberturvallisuus ja -puolustus kaikkeen EU:n sisä- ja ulkopolitiikkaan sekä sen suhteisiin kolmansiin maihin; kehottaa jäsenvaltioita luomaan automaattisen tiedonjakojärjestelmän, joka koskee kyber- ja hybridiuhkia ja -hyökkäyksiä; kehottaa EU:ta puolustamaan kansainvälisillä foorumeilla ajatusta siitä, että avoimen ja maailmanlaajuisen internetin keskeinen infrastruktuuri on puolueeton alue; on myös vakuuttunut, että unionin olisi tehtävä yhteistyötä kumppaniensa kanssa ja tuettava yhä enemmän verkkoturvallisuutta sekä kyberrikollisuuden ja -terrorismin torjuntaa koskevien valmiuksien kehittämistä; |
9. |
muistuttaa EU:n sitoutumisesta kehittää yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, joka perustuu demokratian, oikeusvaltion, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleismaailmallisuuteen ja jakamattomuuteen ja YK:n peruskirjan ja kansainvälisen oikeuden noudattamiseen; muistuttaa ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevasta EU:n toimintasuunnitelmasta, jossa korostetaan sen merkitystä, että EU sisällyttää ihmisoikeus- ja sukupuolten tasa-arvopolitiikan kriisinhallintatehtäviin ja -operaatioihin; muistuttaa niin kutsutun ihmisoikeuslausekkeen merkityksestä ja että se on sisällytetty 1990-luvun alusta lähtien kaikkiin kolmansien maiden kanssa tehtyihin puitesopimuksiin; |
10. |
muistuttaa, että laajentumispolitiikka on EU:n onnistuneimpia politiikanaloja, ja se on edistänyt vakauden, demokratian ja hyvinvoinnin takaamista Euroopan mantereella; toistaa siksi vahvan tukensa laajentumisprosessille, edellyttäen, että Kööpenhaminan arviointiperusteita, mukaan lukien integraatiokykyä, noudatetaan; painottaa tarvetta lisätä EU:n sekä ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden välistä yhteistyötä maahanmuuton, turvallisuuden, terrorismin torjunnan ja järjestäytyneen rikollisuuden sekä ihmiskaupan torjunnan kaltaisilla aloilla; kehottaa ehdokasmaita toteuttamaan kaikki toimenpiteet yhtyäkseen EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan ja yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan; |
11. |
korostaa unionin sitoutumista sääntöihin perustuvaan kansainväliseen järjestykseen ja YK:n johtamaan tehokkaaseen monenvälisyyteen; antaa tunnustusta EU:n ja YK:n vuonna 2003 aloittamalle strategiselle rauhanturva- ja kriisinhallintakumppanuudelle; kannustaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tukemaan YK:n rauhanturvatoimintaa ja tekemään yhteistyötä YK:n kanssa alueellisten järjestöjen, erityisesti Afrikan unionin, rauhanturvavalmiuksien vahvistamiseksi, sekä ottamaan huomioon Afrikan rauhanrahaston; kehottaa EU:n jäsenvaltioita lisäämään huomattavasti sotilaidensa ja poliisiensa osallistumista YK:n rauhanturvaoperaatioihin; suhtautuu myönteisesti EU:n globaalistrategian sitoutumiseen Natoon, joka on Euroopan yhteisen turvallisuuden kulmakivi, sekä Yhdistyneiden kansakuntien vahvistamiseen kansainvälisen järjestyksen peruskalliona; |
12. |
tähdentää, että nykyiset kriisit korostavat Yhdistyneiden kansakuntien rajoitteita; kehottaa unionia ja sen jäsenvaltioita käyttämään kaiken painoarvonsa turvallisuusneuvoston uudistamiseksi, erityisesti veto-oikeuden poistamiseksi laajamittaisten hirmutekojen tapauksissa; |
13. |
korostaa, että korkean edustajan kesäkuussa 2016 esittelemän EU:n globaalistrategian tehokas täytäntöönpano ei ole mahdollista ilman jäsenvaltioiden vahvaa sitoutumista, vastuunottoa, poliittista tahtoa ja johtajuutta; korostaa, että jäsenvaltioiden on osoitettava tämän strategian täytäntöönpanoon ja erityisesti olennaisen tärkeälle konfliktinehkäisylle sekä turvallisuus- ja puolustuspoliittiselle alalle asianmukaiset henkilöstöresurssit ja määrärahat; korostaa, että Euroopan puolustusvoimavarojen suurempi integrointi on hyödyllistä sekä käytännölliseltä että taloudelliselta kannalta; |
14. |
pitää myönteisenä aikomusta laatia turvallisuutta ja puolustusta koskeva täytäntöönpanosuunnitelma; korostaa, että tätä täytäntöönpanosuunnitelmaa olisi täydennettävä laatimalla valkoinen kirja, jossa täsmennettäisiin Euroopan puolustuksen tavoitetaso, tehtävät, vaatimukset ja voimavaraprioriteetit; kehottaa korkeaa edustajaa aloittamaan ensi tilassa työn tällaisen valkoisen kirjan laatimiseksi tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja komission kanssa, jotta ensimmäiset tulokset voidaan saada vuonna 2017; |
15. |
suhtautuu myönteisesti ehdotukseen strategian täytäntöönpanon vuosittaisesta tarkastelusta; katsoo, että tämän tarkastelun tulisi tapahtua parlamentissa vuosittain käytävän keskustelun puitteissa ja korkean edustajan laatiman täytäntöönpanokertomuksen pohjalta; |
16. |
katsoo, että EU:n globaalistrategiaa olisi tarkistettava säännöllisesti ja annettava sen täytäntöönpanosta analyysi, samatahtisesti vaalisyklin kanssa ja jokaisen uuden komission virkaanastumisen yhteydessä, jotta voidaan tarkistaa, vastaavatko sen tavoitteet ja painopisteet edelleen haasteisiin ja uhkiin; |
17. |
painottaa, että EU:n ulkoisen toiminnan on perustuttava kolmeen pilariin, jotka ovat diplomatia, kehitys ja puolustus; |
Vastuun ottaminen turvallisuudestamme: ehkäise, puolusta, estä, reagoi
18. |
korostaa, että EU:n on vahvistettava turvallisuus- ja puolustusvoimavarojaan, sillä se voi käyttää koko potentiaalinsa merkittävänä globaalina toimijana ainoastaan yhdistämällä vertaansa vailla olevan pehmeän valtansa kovaan valtaan osana EU:n kokonaisvaltaista lähestymistapaa; muistuttaa, että yhteiset ja vahvemmat siviili- ja sotilaalliset valmiudet ovat keskeisiä elementtejä, jotka auttavat EU:ta vastaamaan täysimääräisesti kriiseihin, kehittämään kumppanien selviytymiskykyä ja suojelemaan Eurooppaa; ottaa huomioon, että valtapolitiikan dominoidessa taas kansainvälisiä suhteita puolustus- ja pelotevalmiudet vaikuttavat kriittisesti siihen vaikutusvaltaan, joka meillä on diplomaattisissa neuvotteluissa; muistuttaa, että yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa on vahvistettava ja syvennettävä, sillä ainoa realistinen tapa vahvistaa sotilaallisia voimavarojamme tiukkojen budjettirajoitusten aikana on lisätä synergiaa tehostamalla puolustusyhteistyötä kaikkien jäsenvaltioiden tarpeiden perusteella ja investointeja kohdentamalla; katsoo, että vahvistettu eurooppalainen turvallisuus- ja puolustusyhteistyö johtaisi parempaan tuloksellisuuteen, yhtenäisyyteen ja tehokkuuteen ja EU ja sen jäsenvaltiot voivat saada välttämättömät teknologiset ja teolliset valmiudet ainoastaan tällaisella syvemmällä yhteistyöllä; |
19. |
on vakuuttunut, että jo nyt alirahoitetussa unionin talousarviossa tarvitaan myös lisäpanostuksia yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan liittyviin operaatioihin, hallinnollisiin kustannuksiin, valmistelutoimiin ja pilottihankkeisiin ja myös jäsenvaltioilta tarvitaan lisärahoitusta synergian lisäämiseksi; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita käyttämään monivuotisen rahoituskehyksen arvioinnin/tarkistamisen tarjoamaa mahdollisuutta kasvavia turvallisuushaasteita koskevien talousarviotarpeiden käsittelyyn; kehottaa Euroopan unionin jäsenvaltioita lisäämään puolustusmenojaan, jotta ne täyttävät Naton valmiustavoitteet, mikä edellyttää, että puolustukseen käytetään vähintään kaksi prosenttia BKT:sta; korostaa, että EU:n ja jäsenvaltioiden toimien koordinoinnin parantaminen ja päällekkäisyyksien vähentäminen voisivat mahdollistaa säästöjä ja varojen uudelleen kohdentamista; |
20. |
katsoo, että on ratkaisevan tärkeää, että Lissabonin sopimuksen mahdollistamat välineet otetaan viimein käyttöön, erityisesti pysyvä rakenteellinen yhteistyö (PESCO); katsoo, että kaikkien jäsenvaltioiden avoimeen ja aktiiviseen osallistumiseen kannustava joustava ja osallistava lähestymistapa on olennaisen tärkeää PESCOn täytäntöönpanossa; panee tyytyväisenä merkille Ranskan ja Saksan puolustusministerien yhteisen asiakirjan yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan uudistamisesta ja Italian ehdotuksen EU:n puolustuksen lujittamisesta ja antaa täyden tukensa niiden tavoitteelle PESCOn perustamista koskevan myönteisen päätöksen tekemisestä ulko- ja puolustusasioiden neuvostossa marraskuussa 2016; kehottaa korkeaa edustajaa johtamaan tätä aloitetta samoin kuin muita äskettäisiä ehdotuksia yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan lujittamiseksi niin, että valmistaudutaan muihin tätä politiikkaa koskeviin kunnianhimoisiin päätöksiin, joita on tehty marraskuun 2016 ulko- ja puolustusasioiden neuvostossa ja joulukuun 2016 Eurooppa-neuvostossa ja joita ovat muun muassa seuraavat:
|
21. |
kannustaa tarkastelemaan uudelleen yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan siviilioperaatioita koskevaa EU:n lähestymistapaa alkaen tehtävien luonteesta niiden tavoitteisiin ja mukana oleviin ihmisiin asti, jotta voidaan varmistaa, että niiden suunnittelu, toteuttaminen ja tuki ovat asianmukaisia; panee tyytyväisenä merkille yhteisen turvallisuus-ja puolustuspolitiikan tehtävissä ja operaatioissa saavutetun edistyksen niiden puutteista huolimatta; vaatii lisää joustoa EU:n varainhoitosääntöihin, jotta se kykenisi vastaamaan kriiseihin, ja vaatii panemaan täytäntöön Lissabonin sopimuksen nykyiset määräykset; tukee käynnistysrahastojen perustamista sotilasoperaatioiden alkuvaiheiden kiireellistä rahoitusta varten; katsoo, että uudella tehokkaammalla päätöksentekomenettelyllä, jolla päätetään EU:n sotilasoperaatioista, EU voisi reagoida joustavammin ja voimakkaammin uhkiin ja kriiseihin, mutta toteaa kuitenkin, että jäsenvaltioiden on tehtävä päätös siitä, osallistuvatko niiden joukot tällaisiin operaatioihin; |
22. |
korostaa, että kaikki päätökset edetä Euroopan puolustusliittoon, muun muassa laajemman pysyvän rakenteellisen yhteistyön kehittäminen ja yhteisten puolustusvälineiden luominen, on tehtävä EU:n jäsenvaltioiden yksimielisenä päätöksenä; |
23. |
pitää valitettavana, että komissio, EUH, puolustusvirasto ja jäsenvaltiot eivät ole vielä panneet täysin täytäntöön marraskuussa 2013 järjestetyssä ulkoasiainneuvostossa ja vuosien 2013 ja 2015 Eurooppa-neuvostoissa sovittuja kattavia tehtävänantoja; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja sisämarkkinoista, teollisuudesta, yrittäjyydestä ja pk-yrityksistä vastaavaa komission jäsentä esittämään arvioinnin edellisten päätösten täytäntöönpanosta parlamentille ennen uusien tehtävänantojen ehdottamista; kehottaa vauhdittamaan Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelman parissa tehtävää työtä ja komission toimia puolustusyhteistyön maksimoimiseksi esimerkiksi aloitteilla, jotka koskevat sisämarkkinoita, julkisia hankintoja, tutkimusta, liikenne-, avaruus-, kyber-, energia- ja teollisuuspolitiikkaa; panee merkille Ranskan presidentin ehdotuksen Euroopan turvallisuus- ja puolustusrahastosta ja tukee uusien ja innovatiivisten rahoitus- ja investointitapojen kehittämistä muun muassa Euroopan investointipankin ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien kautta; |
24. |
toteaa, että jäsenvaltioilla on vaikeuksia pitää yllä laajaa täysin operatiivisten puolustusvalmiuksien valikoimaa, joten tarvitaan lisää koordinointia ja selkeämpiä valintoja siitä, mitä voimavaroja ylläpidetään, jotta jäsenvaltiot voivat erikoistua tiettyihin voimavaroihin; korostaa EU:n puolustusvalmiuksien paremmasta yhdistämisestä saatavia käytännöllisiä ja taloudellisia etuja ja panee merkille käynnissä olevat eri aloitteet, joita pitäisi tarkastella laajemmin, jotta voidaan laatia älykäs etenemissuunnitelma; tukee ehdotuksia puolustusta koskevasta eurooppalaisesta ohjausjaksosta ja kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa esittämään sitä koskevia konkreettisia ehdotuksia; katsoo, että yhteentoimivuus on ratkaisevassa asemassa, jos jäsenvaltioiden joukkojen yhteensopivuutta ja yhtenäisyyttä halutaan parantaa; kannustaa jäsenvaltioita etsimään uusia keinoja joukkoja ja varusteita koskeville yhteisille hankinnoille, huollolle ja säilytykselle; |
25. |
kiittää Euroopan puolustusvirastoa sen roolista voimavarojen kehittämisen edistämisessä ja koordinoinnissa ja kehottaa lujittamaan sitä erityisesti lisäämällä sen määrärahoja; korostaa, että viraston henkilöstö- ja toimintakulut olisi rahoitettava unionin talousarviosta; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja jäsenvaltioita tarkistamaan puolustusviraston organisaation, menettelyt ja aiemmat toimet; |
26. |
muistuttaa, että Euroopan on säilytettävä kilpailukykyinen ja innovatiivinen teollinen ja teknologinen perusta, jolla kyetään kehittämään ja tuottamaan vaadittuja valmiuksia; muistuttaa, että yhdentyneet puolustusalan markkinat ja Euroopan puolustusteollisuuden yhdistyminen ovat ehdottoman välttämättömiä mittakaavaetujen saamiseksi ja tehokkuuden parantamiseksi; |
27. |
suhtautuu myönteisesti puheenjohtaja Junckerin ehdotukseen perustaa Euroopan puolustusrahasto vauhdittamaan tutkimusta ja innovointia; suhtautuu myönteisesti käynnissä olevaan työhön puolustustutkimuksen valmistelutoimen laatimisesta, minkä pitäisi johtaa merkittävään EU-rahoitteiseen Euroopan puolustustutkimusohjelmaan seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä, jäsenvaltioiden myöntämät täydentävät varat mukaan lukien; |
28. |
kehottaa EU:ta toimimaan entistä aktiivisemmassa roolissa aseistariisunnan, joukkotuhoaseiden leviämisen estämisen ja asevalvonnan alalla; kehottaa neuvostoa mahdollistamaan varapuheenjohtajan / korkean edustajan aktiivisemman roolin konfliktinratkaisussa ja rauhanrakentamisessa; |
29. |
muistuttaa, että EU:n globaalistrategiassa edellytetään investointeja konfliktinehkäisyyn, mutta todellisuudessa sekä komissio että neuvosto ovat ehdottaneet vuoden 2017 talousarviossa kauaskantoisia leikkauksia EU:n ainoaan konfliktinehkäisyvälineeseen (vakautta ja rauhaa edistävä väline); korostaa, että on lisättävä ponnisteluja konfliktinehkäisyn, välitystoiminnan ja sovittelun alalla, koska Euroopan naapurialueilla ja muualla on paljon turvallisuushaasteita; |
30. |
panee merkille sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden lisääntyvän keskinäisen riippuvuuden ja katsoo, että nykyiset turvallisuushaasteet vaativat kriittistä analyysia turvallisuuspolitiikasta, jotta voidaan luoda johdonmukainen ja yhtenäinen politiikka, joka kattaa sekä sisäisen että ulkoisen ulottuvuuden, mukaan lukien sellaiset asiat kuin terrorismin torjunta, kyberturvallisuus, energiaturvallisuus, hybridiuhkat, strateginen viestintä ja kriittinen infrastruktuuri; kehottaa jäsenvaltioiden turvallisuuspalveluja tehostamaan koordinointia ja yhteistyötä sekä lisäämään tiedustelutiedon ja muiden tietojen vaihtoa ja kehottaa kaikkia jäsenvaltioita noudattamaan oikeudellista velvoitettaan jakaa tiedustelutietoa Europolin ja Eurojustin kanssa terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi; kehottaa EU:ta vahvistamaan entisestään yhteistyötä ja tiedustelutiedon jakamista kolmansien maiden kanssa terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi ja kunnioittamaan siinä kansainvälistä humanitaarista oikeutta ja kansainvälistä ihmisoikeuslainsäädäntöä; antaa kiitosta Euroopan raja- ja merivartioviraston käynnistämiselle; |
31. |
pitää myönteisenä Varsovan huippukokouksen aikana hyväksyttyä yhteistä julkilausumaa Naton ja EU:n yhteistyöstä; antaa täyden tukensa Naton ja EU:n väliselle syvennetylle yhteistyölle kyberturvallisuuden, muuttoliikkeen, strategisen viestinnän ja hybridiuhkiin vastaamisen aloilla; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa esittämään erityisiä ehdotuksia Varsovan yhteisen julkilausuman jatkotoimiksi vuoden 2016 loppuun mennessä; on vakuuttunut Naton ratkaisevasta merkityksestä Euroopan yhteiselle turvallisuudelle ja samalla korostaa, että EU:n oman toimintavalmiuden ylläpitäminen on välttämätöntä; muistuttaa, että voimakkaampi Nato ja voimakkaampi EU vahvistavat ja täydentävät toisiaan; suhtautuu myönteisesti EU:n globaalistrategian sitoumukseen, että Nato on Euroopan yhteisen turvallisuuden kulmakivi; painottaa, että EU:n olisi hyödynnettävä käytettävissä olevia turvallisuus- ja puolustusresursseja parhaalla tavalla ja vältettävä mahdolliset päällekkäisyydet; katsoo lisäksi, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden on tehtävä tiiviimpää yhteistyötä Naton kanssa, jotta varmistetaan, että sotilasliiton älykästä puolustusta koskeva Smart Defence -aloite ja voimavarojen yhdistämistä ja yhteiskäyttöä koskeva EU:n Pooling and Sharing -aloite täydentävät ja vahvistavat toisiaan; |
32. |
korostaa, että EU:n jäsenvaltioiden turvallisuus on jakamaton ja että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 42 artiklan 7 kohdan mukaisesti kaikilla jäsenvaltioilla on oltava sama turvallisuuden taso ja että niiden olisi siksi edistettävä EU:n turvallisuutta ja osallistuttava sen varmistamiseen yhdenvertaisesti ja määräsuhteisesti sekä täytettävä annetut sitoumukset; toteaa lisäksi, että artiklassa todetaan myös, että unionin politiikka ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen; |
33. |
toteaa, että on pyrittävä löytämään luovia ratkaisuja EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan yhteistyöhön yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan aloilla; |
34. |
uskoo, että on ratkaisevan tärkeää vahvistaa Euroopan turvallisuusrakenteita, jotka perustuvat vuonna 1975 laadittuun Helsingin päätösasiakirjaan ja sen neljään koriin ja joita Venäjän laiton sotilaallinen väliintulo Krimillä ja Itä-Ukrainassa on vakavasti vahingoittanut; |
35. |
katsoo, että on aika määritellä EU:n Venäjän-suhteita koskeva uusi ja realistisempi strategia, joka pohjautuu uskottavaan pelotteeseen mutta myös vuoropuheluun yhteistä etua koskevilla aloilla, esimerkiksi terrorismin torjunnassa, joukkotuhoaseiden leviämisen estämisessä ja kaupassa; painottaa samalla, että on tärkeää lisätä investointeja Venäjän kansalaisyhteiskunnan tukemiseen ja sen kanssa tehtävään yhteistyöhön, jotta vahvistetaan EU:n ja Venäjän välisten suhteiden pitkän aikavälin perustaa; korostaa, että pakotteita tarvittiin vastatoimena Venäjän voimatoimille Ukrainassa ja ne ovat osoittautuneet tehokkaaksi keinoksi estää uudet hyökkäykset; muistuttaa, että näiden pakotteiden poistaminen edellyttää Minskin sopimusten täysimääräistä täytäntöönpanoa; tukee täysipainoisesti rajoittavia toimenpiteitä, joita EU on kohdistanut henkilöihin ja yhteisöihin Venäjällä vastauksena Krimin laittomaan liittämiseen ja Ukrainan vakauden tarkoitukselliseen horjuttamiseen, ja vaatii, että EU:n olisi säilytettävä mahdollisuus asettaa asteittain lisäpakotteita erityisesti korkean teknologian tuotteille öljy-, kaasu-, tietotekniikka- ja asealalla, jos Venäjä jatkaa kansainvälisen oikeuden rikkomista; pitää suhteiden parantumista EU:n ja Venäjän yhteisen edun mukaisena edellyttäen, että kansainvälistä oikeutta sovelletaan; |
36. |
kehottaa EU:n jäsenvaltioita ja kansainvälistä yhteisöä puhumaan yhdellä äänellä ja lähettämään Venäjän hallitukselle selvän viestin siitä, että sen toimilla on hintansa ja seurauksensa; vaatii lisäksi nykyisen kriisin liennyttämistä ja korostaa että EU:n ja sen jäsenvaltioiden on yhteistyössä kansainvälisten kumppanien kanssa painostettava Venäjän hallitusta diplomaattisin, poliittisin ja taloudellisin keinoin, jotta se lopettaa voimatoimensa; pitää myönteisenä Naton Varsovan huippukokouksen tätä koskevia päätöksiä; korostaa sitoutumistaan Ukrainan yhtenäisyyteen, suvereniteettiin ja alueelliseen koskemattomuuteen; korostaa Krimin miehitetyillä alueilla toimitettujen vaalien pätemättömyyttä; |
37. |
uskoo, että on tärkeää löytää keinoja vallitsevien jännitteiden liennyttämiseksi ja ryhtyä rakentavaan vuoropuheluun Venäjän kanssa, jotta voidaan määrittää toimet, joilla voidaan vähentää vaarallisten väärinymmärrysten ja virhelaskelmien riskiä; korostaa sotilaallisen toiminnan keskinäisen avoimuuden lisäämisen tärkeyttä, jotta voidaan välttää ilmassa ja merellä tapahtuvat vaaratilanteet Venäjän kanssa, ja korostaa tarvetta määritellä yhteiset periaatteet mahdollisten onnettomuuksien ja vaaratilanteiden hallinnoimiselle; katsoo, että yhteistyöhaluttomat sotilaskoneet, joiden transponderi on kytketty pois päältä, aiheuttavat vakavan uhan siviili-ilmailulle, ja toteaa, että on tarpeen kehittää toimenpiteitä tällaisten koneiden havaitsemiseksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja määrittää kansainvälinen toimintatapa tällaisten turvallisuusriskien poistamiseksi; katsoo lisäksi, että Venäjän kanssa tehty yhteistyö Iranin ydinsopimuksen saavuttamiseksi antaa aihetta toivoa suhteiden paranevan muilla aloilla, kuten Naton kanssa, jotta voidaan liennyttää jännitteitä esimerkiksi Baltian alueella, Syyriassa ja Ukrainassa; |
38. |
kehottaa EU:ta tehostamaan yhteistyötään itäisen kumppanuuden maiden kanssa, jotta niiden demokraattisia instituutioita, selviytymiskykyä ja itsenäisyyttä voidaan vahvistaa, myös aloittamalla kunnianhimoisia täysimittaisia yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan operaatioita, joiden tehtävänä on lisätä turvallisuutta ja vakautta; kehottaa unionia toimimaan aktiivisemmassa roolissa konfliktinratkaisussa ja rauhanrakentamisessa; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään Ukrainalle annettavaa apua esimerkiksi asianmukaisten puolustusjärjestelmien muodossa, jotta estetään sotilaallisen tilanteen kärjistyminen Itä-Ukrainassa, muuttamaan EU:n itäisen Stratcom-työryhmän pysyväksi EU:n rakenteeksi sekä osoittamaan riittävästi henkilöresursseja ja määrärahoja sen toiminnan parantamiseen; tukee myös näiden maiden pyrkimyksiä, jotka liittyvät EU:n jäsenyyteen, ja oikeusvaltioperiaatteen, talouden, julkishallinnon ja lahjonnan torjumisen ja vähemmistöjen suojelun kaltaisilla aloilla toteutettavaa uudistusohjelmaa; |
39. |
muistuttaa, että unioni on sitoutunut lähialueiden kumppanimaihinsa ja tukemaan sosiaalisia ja poliittisia uudistuksia, lujittamaan oikeusvaltiota, suojelemaan ihmisoikeuksia ja edistämään taloudellista kehitystä parhaana keinona vahvistaa kansainvälistä järjestystä ja taata naapurialueidensa vakaus; katsoo, että EU:n politiikassa ei saa omaksua yhtä kaikkiin sovellettavaa lähestymistapaa ja että siksi on oltava aiempaa joustavampi ja reagoitava nopeasti muuttuviin tilanteisiin itäisillä ja eteläisillä naapurialueilla; huomauttaa, että tarkistettu Euroopan naapuruusväline ei ole täyttänyt tavoitteitaan etenkään enemmällä enemmän -periaatteen osalta; kannustaa harkitsemaan vähemmällä vähemmän -politiikkaa niiden maiden osalta, jotka menevät päinvastaiseen suuntaan hallinnon, demokratian ja ihmisoikeuksien kannalta; |
40. |
korostaa, että suhteiden lähentäminen Yhdysvaltojen ja Kanadan kanssa on EU:n strategisen edun mukaista ja että samalla on tärkeää, että EU lujittaa suhteitaan Keski- ja Etelä-Amerikkaan sekä kahden alueen välisen kumppanuuden vahvistamiseksi että suurten maailmanlaajuisten haasteiden käsittelemiseksi yhdessä; tunnustaa, että EU on Yhdysvaltojen ehdottomasti tärkein taloudellinen kumppani ja päinvastoin ja että ne ovat toistensa keskeisiä kansainvälisiä liittolaisia sekä kahdenvälisesti että Natossa ja Iranin ydinvoimasopimuksen, Syyrian ja Ukrainan kaltaisissa asioissa; kannustaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita takaamaan tämän suhteen jatkumisen yhteisten arvojen pohjalta Yhdysvaltojen marraskuussa 2016 järjestettyjen presidentinvaalien jälkeen; |
Selviytymiskyvyn kehittäminen ja aito kokonaisvaltaisuus: kehitä, tue ja vahvista
41. |
korostaa, että maanosamme, naapurialueidemme ja Afrikan rauhan ja vakauden varmistamisen tulee olla unionin toiminnan keskiössä; toteaa, että kestävää kehitystä ei tapahdu ilman turvallisuutta ja että kestävä kehitys on turvallisuuden, vakauden, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja demokratian edellytys; katsoo, että on välttämätöntä puuttua epävakauden, pakkomuuton ja laittoman muuttoliikkeen perimmäisiin syihin, kuten köyhyyteen, taloudellisten mahdollisuuksien puutteeseen, aseellisiin konflikteihin, huonoon hallintoon, ilmastonmuutokseen, ihmisoikeusloukkauksiin, epätasa-arvoon ja virheelliseen kauppapolitiikkaan, joissa näihin haasteisiin ei puututa; katsoo, että turvallisuus, taloudellinen ja sosiaalinen kehitys sekä kauppa ovat osa samaa kattavaa strategiaa, ja niiden on oltava yhdenmukaisia Lissabonin sopimuksen 208 artiklassa vahvistetun kehityspolitiikan johdonmukaisuuden periaatteen kanssa; kehottaa toteuttamaan unionin ja kansainvälisiä (YK/G20) toimia, joilla estetään rahan laiton siirtäminen Afrikasta; |
42. |
korostaa, että EU:n täytyy kiinnittää erityistä huomiota elinolosuhteiden parantamiseen sen naapurialueilla käyttämällä kaikkia saatavilla olevia politiikan välineitä, mukaan lukien kauppa, kehitysapu, ympäristöpolitiikka ja diplomatia, sekä kriisinhallintavoimavaroja; panee tyytyväisenä merkille EU:n uudet muuttoliikekumppanuudet ja ulkoisen investointiohjelman ja pyytää saada osallistua näiden välineiden käyttöön; korostaa tarvetta soveltaa Afrikkaan uutta lähestymistapaa, joka perustuu EU:n arvoihin ja periaatteisiin, ja tarjota parempia mahdollisuuksia kaupalle, investoinneille, energian saatavuudelle ja talouskasvulle sekä tukea Afrikan valtioita niiden pyrkimyksissä rakentaa demokraattisia, avoimia ja tehokkaita instituutioita sekä toimenpiteitä ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseksi; on vakuuttunut, että EU:n tulisi tarkistaa kehitys- ja kauppapolitiikkojaan varmistaakseen, että ne vastaavat omia arvojamme ja edistävät näiden tavoitteiden saavuttamista; kehottaa EU:ta ja erityisesti jäsenvaltioita torjumaan laittomia rahansiirtoja ja lisäämään merkittävästi taloudellista tukeaan alueelle esimerkiksi Afrikka-hätärahaston, Euroopan ulkoisen investointiohjelman ja Euroopan kehitysrahaston kautta; korostaa EU:n merkittävää asemaa kestävän kehityksen toimintaohjelman 2030 tavoitteiden saavuttamisessa; katsoo, että yksityisellä sektorilla voisi olla merkittävä asema kehitysyhteistyössä, jos se toimii sellaisen oikeudellisesti sitovan kehyksen puitteissa, jossa määritetään yrityssektorin velvollisuudet ihmis-, sosiaali- ja ympäristöoikeuksien kunnioittamisen osalta; |
43. |
tunnustaa, että EU:n apu katastrofien uhreille, pakolaisille ja muille hädänalaisille on tuottanut vaihtelevia tuloksia; |
44. |
korostaa myös tarvetta tehostaa lähinnä Länsi-Afrikassa, Sahelin alueella, Afrikan sarvessa ja Lähi-idässä esiintyvää ja ennen näkemättömällä tavalla Eurooppaan kohdistuvaa terrorismia ja radikalisoitumista kiihdyttävien perimmäisten syiden torjuntaa; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan yhtenäisiä diplomaattisia toimia yhdessä Yhdysvaltojen ja muiden kansainvälisten kumppaneiden kanssa vakuuttaakseen alueen maat, kuten Turkin, Saudi-Arabian ja Iranin, siitä, että tätä globaalia haastetta varten tarvitaan yhteinen oikeuteen perustuva strategia; kannustaa edelleen yhteistyö- ja koordinointitoimia muiden maiden kanssa tässä taistelussa ja kehottaa alueen valtiollisia ja muita kuin valtiollisia toimijoita pidättäytymään lahkojen välisten ja etnisten jännitteiden lisälietsonnasta; ilmaisee vakavan huolensa kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja ihmisoikeuslainsäädännön vakavista loukkauksista Jemenissä, myös Sanaassa 8. lokakuuta 2016 tehdystä pommi-iskusta hautajaisiin; vaatii pikaisesti riippumatonta kansainvälistä tutkimusta kyseisestä tapauksesta ja muista kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja ihmisoikeuslainsäädännön loukkauksista; vaatii unionia ja sen jäsenvaltioita pidättäytymään mahdollisesta yhteistyöstä Jemenissä, kunnes kyseiset loukkaukset on tutkittu ja niihin syyllistyneet on saatettu vastuuseen; vaatii, että Jemenin saarto puretaan välittömästi ja kehottaa kaikkia konfliktin osapuolia jatkamaan vuoropuhelua ja pyrkimään kohti kestävää tulitaukoa; painottaa, ettei tähän konfliktiin ole olemassa sotilaallista ratkaisua; |
45. |
kannustaa aihekohtaisten osioiden luomista, jotta unionin, eteläisen naapurialueen kumppanivaltioiden ja tärkeimpien alueellisten toimijoiden, erityisesti Afrikassa sijaitsevien toimijoiden, välille voidaan ehdottaa yhteistyötä turvallisuuden, kehityksen, energian ja muuttoliikevirtojen hallinnan kaltaisten alueellisten haasteiden osalta; katsoo, että naapuriemme selviytymiskyky olisi huomattavasti parempi, jos siitä huolehdittaisiin alueellisen yhteistyön puitteissa, jolloin voitaisiin saada yhteisiä vastauksia haasteisiin, joita ovat muun muassa muuttoliike, terrorismi ja kehitys; kehottaa unionia tämän vuoksi työskentelemään Maghrebin alueen naapureidensa kanssa Maghrebin arabiunionin käynnistämiseksi uudelleen ja sen kehittämiseksi; |
46. |
muistuttaa, että Sahelin alue ja siihen liittyvät maantieteelliset alueet ovat ensisijaisia alueita Euroopan unionin turvallisuuden takaamisessa ja korostaa näiden alueiden turvallisuustilanteen epävakaisuutta ja tämänhetkisen sekasorron mahdollisia seurauksia; pyytää unionia edistämään yhteistyön vahvistamista Pohjois-Afrikan ja Sahelin maiden kanssa Saharan ja Sahelin alueella lisääntyvän terroristien toiminnan torjumiseksi; korostaa, että erittäin vaikeat elinolosuhteet tietyissä paikoissa voivat saada osan väestöä kallistumaan islamistisen terrorismin puoleen; kannustaa kehittämään Sahelin alueelle johdonmukaisen ja vakaan strategian, jonka tavoitteena on parantaa hallintoa ja valtion ja alueellisten instituutioiden vastuuvelvollisuutta ja legitimiteettiä, edistää turvallisuutta, puuttua radikalisoitumiseen ja ihmis-, ase- ja huumekauppaan ja vahvistaa talous- ja kehityspolitiikkaa; on vakuuttunut siitä, että alueellisten ja osa-alueellisten järjestöjen valmiuksien vahvistaminen erityisesti Afrikassa on olennaisen tärkeää konfliktinehkäisyn, konfliktien ratkaisemisen ja turvallisuusyhteistyön kannalta; painottaa, että unionin on vastattava tähän turvallisuustilanteeseen taloudellisesti ja myös poliittisesti ja sotilaallisesti; |
47. |
korostaa tarvetta kestävän ratkaisun löytämiseen Syyrian konfliktiin Geneven julkilausumassa ja YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa nro 2254 (2015) esitetyn siirtymäprosessin mukaisesti; tukee YK-johtoisia toimia neuvottelujen helpottamiseksi kaikkien Syyrian konfliktin osapuolien välillä sellaisen poliittisen ratkaisun löytämiseksi, johon ne kaikki osallistuvat; pyytää varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa laatimaan mahdollisimman nopeasti EU:n strategian Syyriaa varten; on vakuuttunut siitä, että Venäjän ja Yhdysvaltojen kahdenväliset neuvottelut eivät riitä tuomaan kestävää vastausta Syyrian kriisiin; kehottaa EU:ta hankkiutumaan eroon diplomaattisesta paitsioasemastaan ja käyttämään vaikutusvaltaansa keskeisiin toimijoihin, kuten Iraniin, Saudi-Arabiaan, Turkkiin, Qatariin ja Venäjään, jotta ne omaksuisivat rakentavan kannan ja pidättäytyisivät pahentamasta tilannetta entisestään; kehottaa edelleen kaikkia YK:n turvallisuusneuvoston jäseniä täyttämään velvollisuutensa Syyrian kriisin yhteydessä; muistuttaa, että Venäjä ja muut maat ovat käyttäneet toistuvasti veto-oikeutta YK:n turvallisuusneuvostossa, ja katsoo, että tämä on vastoin kansainvälisiä toimia rauhan ja konfliktinratkaisun saavuttamiseksi Syyriassa ja lähialueella; korostaa, että pakotteiden käyttämistä olisi harkittava kaikkia niitä henkilöitä ja tahoja vastaan, jotka osallistuvat rikoksiin ihmisyyttä vastaan Syyriassa; ilmaisee vakavan huolensa kansainvälisten humanitaaristen oikeuksien ja ihmisoikeuksien joukoittaisesta ja laajalle levinneestä loukkaamisesta kaikilla Syyrian konfliktin puolilla ja korostaa kyseisiä väärinkäytöksiä koskevan tilivelvollisuuden takaamisen merkitystä; toistaa tukensa Syyrian naapurimaille, joilla on valtavia haasteita miljoonien pakolaisten vastaanottamisessa; vahvistaa täyden tukensa sellaisen Irakin ja Syyrian itsenäisyydelle, alueelliselle eheydelle ja itsemääräämisoikeudelle, jossa kaikkien etnisten ja uskonnollisten ryhmien oikeuksia kunnioitetaan täysimääräisesti; |
48. |
toteaa, että Turkki on tärkeä kumppani Syyrian konfliktin ratkaisemisessa ja IS/Da’eshin vastaisessa taistelussa sekä muuttoliikekriisin ratkaisemisessa; tuomitsee ankarasti sotilasvallankaappauksen, joka yritettiin tehdä Turkin demokraattisesti valittua hallitusta vastaan; kehottaa Turkin hallitusta suojelemaan perustuslaillista järjestystä ja korostaa samalla, että vallankaappausyrityksen jälkeen on tärkeää kunnioittaa ihmisoikeuksia, oikeusvaltion periaatetta, sananvapautta ja oikeuslaitoksen ja median riippumattomuutta Turkin Euroopan neuvoston jäsenyydestä johtuvien sitoumusten mukaisesti; korostaa, että Turkin olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä Euroopan neuvoston kanssa, jotta varmistetaan, että kaikissa menettelyissä noudatetaan oikeusvaltion periaatetta; on huolestunut vallankaappausyrityksen jälkeen aloitetun puhdistuksen sortavasta luonteesta ja laajuudesta ja katsoo, että se on merkittävästi heikentänyt perusvapauksien ja ihmisoikeuksien tilaa Turkissa; on erityisen huolissaan poliisin liiallista voimankäyttöä ja pidätettyjen pahoinpitelyä koskevien tapausten lisääntymisestä, jatkuvasta rankaisemattomuudesta ihmisoikeusrikkomuksissa ja oikeuslaitoksen riippumattomuuden rapautumisesta; |
49. |
korostaa, että Lähi-idän konfliktiin tarvitaan heinäkuussa 2014 annetuissa neuvoston päätelmissä asetettuihin parametreihin perustuva kahden valtion ratkaisu, joka takaa Israelin valtion turvallisuuden ja vuoden 1967 rajoihin perustuvan elinkelpoisen Palestiinan valtion, ja ratkaisee kaikki pysyvää asemaa koskevat kysymykset, jotta konflikti voidaan päättää; kehottaa unionia kantamaan vastuunsa ja ryhtymään aidoksi toimijaksi ja välittäjäksi diplomaattisessa prosessissa; kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita toteuttamaan pikaisesti toimia kahden valtion ratkaisun toteuttamiskelpoisuuden puolustamiseksi ja luomaan positiivisen vireen rauhanneuvottelujen käymiseksi; kehottaa Israelin viranomaisia lopettamaan välittömästi siirtokuntien laajentamisen ja aloittamaan niiden purkamisen; korostaa, että keskeinen ennakkoehto oikeudenmukaisen ja pysyvän rauhan saavuttamiselle on edelleen se, että kaikki osapuolet kunnioittavat kaikissa olosuhteissa kansainvälistä ihmisoikeuslainsäädäntöä ja humanitaarista oikeutta; pitää erittäin tärkeänä, että varmistetaan unionin politiikan johdonmukaisuus miehitys- ja alueliitostilanteissa; |
50. |
katsoo, että ihmiskaupan torjuminen on mahdollista ainoastaan silloin, kun tehdään ihmisoikeuksien kunnioittamiseen perustuvaa yhteistyötä Välimeren eteläpuolisten maiden kanssa ja kaikkien Afrikan maiden kanssa, ja katsoo tässä yhteydessä, että unionin ja sen jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä kansainvälisten kumppaniensa kanssa, jotta voidaan käsitellä muuttoliikettä edistäviä tekijöitä; |
51. |
tukee voimakkaasti suojeluvastuun vahvistamista ja sen ottamista tärkeäksi unionin ja sen jäsenvaltioiden kaikenlaisia konflikteja sekä ihmisoikeuksia ja kehitystä koskevaa työtä ohjaavaksi periaatteeksi; |
Eurooppalaisen diplomatian voima: osaaminen, sitoutuminen ja vaikuttaminen
52. |
korostaa EU:n valtavaa potentiaalia diplomatian suurvaltana, mikä perustuu sen käytettävissä olevaan laajaan valikoimaan välineitä ja normatiiviseen voimaamme demokratian, vapauden ja ihmisoikeuksien alalla; korostaa tässä yhteydessä varapuheenjohtajan / korkean edustajan, EUH:n ja unionin kolmansien maiden edustustojen keskeistä asemaa koordinoinnissa; |
53. |
katsoo, että on kiinnitettävä erityistä huomiota konfliktien estämiseen, epävakauden perussyiden selvittämiseen ja ihmisten turvallisuuden varmistamiseen; katsoo, että rauhanturvaoperaatioita tehokkaampaa, vähemmän aikaa vievää ja edullisempaa on toteuttaa aikaisessa vaiheessa ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä väkivaltaisen konfliktin pitkän aikavälin riskejä vastaan; kehottaa unionia osoittamaan poliittista johtajuutta ennalta ehkäisevässä diplomatiassa ja konfliktien sovittelussa; pitää tässä yhteydessä myönteisenä EU:n konfliktien varalta perustetun varhaisvaroitusjärjestelmän, Euroopan ulkosuhdehallinnon sovittelun tukiryhmän ja Euroopan rauhaninstituutin asemaa; kehottaa kehittämään edelleen unionin konfliktien ennaltaehkäisy- ja sovitteluvalmiuksia; korostaa, että naisten osallistuminen konfliktien ratkaisemiseksi käytäviin neuvotteluihin on ratkaisevan tärkeää heidän oikeuksiensa ja osallistumisensa edistämiseksi ja että se on ensimmäinen askel heidän täysimääräiselle osallistumiselleen tulevissa siirtymäprosesseissa; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja komissiota lisäämään sovitteluun, vuoropuheluun, sovinnontekoon ja kriisinratkaisuun varattuja taloudellisia ja hallinnollisia resursseja; vaatii jäsenvaltioita noudattamaan tiukasti EU:n asevientiä koskevassa yhteisessä kannassa vahvistettuja sääntöjä ja lopettamaan asekaupan sellaisten kolmansien maiden kanssa, jotka eivät täytä lueteltuja perusteita; vaatii, että unioni vauhdittaa aseistariisuntaa, asesulkua ja asevalvontaa koskevaa poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä; |
54. |
kannustaa voimakkaasti Kyproksen jälleenyhdistymistä koskevia uusia neuvotteluja, jotta voidaan saada aikaan onnistunut lopputulos nopeasti; |
55. |
katsoo, että Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden on kehitettävä tehokasta ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa, joka vastaa kansallisiin etuihin mutta myös pyrkii tekemään yhteistyötä kansainvälisten kumppanien, Yhdistyneiden kansakuntien, kansalaisjärjestöjen, ihmisoikeuksien puolustajien ja muiden kanssa yhteisten huolenaiheiden osalta ja rauhan, hyvinvoinnin ja vakauden edistämiseksi koko maailmassa; korostaa, että tarvitaan tiivistä yhteistyötä globaaleihin uhkiin ja haasteisiin vastaamiseksi muiden globaalien ja alueellisten voimien kanssa; painottaa erityisesti yhteisiin etuihin ja arvoihin perustuvan transatlanttisen suhteen keskeistä merkitystä; huomauttaa, että unionin painopisteenä olisi oltava strategisten kumppanuuksien elvyttäminen ja pyrkimys muuntaa ne tehokkaaksi ulkopolitiikan välineeksi; |
56. |
katsoo, että EU:n olisi parannettava ja tehostettava diplomaattisia ponnistuksiaan Aasiassa, myös ASEANin kanssa, jotta voidaan edistää vakautta ja turvallisuutta konfliktialueilla, joissa jännitteet ovat jälleen lisääntyneet, toimien tiiviissä yhteistyössä alueen kumppanien kanssa ja pitäen yllä kansainvälistä oikeutta, muun muassa Etelä-Kiinan merellä ja Intian valtamerellä ja jotta voidaan käsitellä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen suojelemiseen liittyviä kysymyksiä; toteaa, että unionin on jatkettava Kiinan ja sen Etelä-Kiinan meren ympärillä olevien naapurien, Vietnam, Taiwan ja Filippiinit mukaan lukien, välisten rauhanomaisten suhteiden kehittämisen tukemista rakentavilla kahdenvälisillä ja kaikkien osallistumiseen perustuvilla monenkeskisillä järjestelyillä; katsoo, että kansainvälisen järjestyksen vahvistaminen ja sen rakenteiden uudistaminen edellyttävät Aasian ja erityisesti Kiinan osallistumista; korostaa, että Kiinalla on maailmanlaajuisia tavoitteita ja että EU:n ja Kiinan suhteiden ei pitäisi rajoittua taloudellisiin siteisiin, vaan niiden olisi oltava kattavammat ja painotuttava Kiinan asemaan YK:ssa, sen vaikutukseen naapurimaidensa alueellisissa konflikteissa ja sen osallistumiseen maailmanlaajuisten haasteiden käsittelyyn; |
57. |
kehottaa Euroopan unionia olemaan vetäytymättä kokonaan alueilta, jotka tällä hetkellä eivät ole strategisesti tärkeitä mutta joista voi tulevaisuudessa tulla keskeisiä taloudelliselta, inhimilliseltä ja sotilaalliselta kannalta, kuten Keski-Aasiasta, Saharan eteläpuolisesta Afrikasta tai arktiselta alueelta, ja joihin muut maailmanvallat kiinnittävät erityistä huomiota; |
58. |
muistuttaa Euroopan normatiivisen voiman merkityksestä ja kehottaa vahvistamaan entisestään EU:n kulttuuri- ja tiedediplomatiaa, jotta voidaan tuoda esiin ja edistää eurooppalaisia vahvuuksia ja arvoja rajojemme ulkopuolelle; panee merkille myös talousdiplomatian, muun muassa pakotteiden voiman välineenä, jolla toteutetaan EU:n politiikkoja; |
59. |
painottaa parlamentaarisen diplomatian roolia poliittisen yhteistyön vahvistamisessa EU:n kumppaneiden kanssa; |
60. |
painottaa tarvetta vahvistaa kansallisten parlamenttien asemaa yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan täytäntöönpanossa muun muassa tehostamalla yhteistyötä Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien välillä EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevissa asioissa; |
61. |
korostaa valtiosta riippumattomien toimijoiden ja kansalaisjärjestöjen asemaa diplomaattisina toimijoina ja unionin tärkeinä kumppaneina ja painottaa, että unionin on tärkeää tukea niitä ja tehdä yhteistyötä niiden kanssa; |
62. |
korostaa, että olisi nopeutettava täysimittaisen eurooppalaisen diplomaattikunnan vakiinnuttamista ja erityisesti vahvistettava sen temaattista asiantuntemusta, toiminnan strategista suunnittelua ja ennusteiden tekoa sekä tiedustelutoimintaa; katsoo, että on myös tärkeää antaa kriisialueilla toimiville Euroopan ulkosuhdehallinnon edustustoille konsulaattia vastaava asema EU:n kansalaisten avustamisessa; korostaa, että Euroopan ulkosuhdehallinnossa tarvitaan oikeudenmukaista tasapainoa eri jäsenvaltioista komennettujen diplomaattien ja EU:n virkamiesten välillä myös johtotehtävissä; |
63. |
korostaa, että EU:n ulkopolitiikalle osoitetut varat eivät ole riittävät, jotta edessä oleviin haasteisiin pystyttäisiin vastaamaan; kehottaa tässä yhteydessä lisäämään merkittävästi monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeessa 4 käytettävissä olevia varoja rahoituskehyksen tulevan väliarvioinnin yhteydessä; |
64. |
kehottaa lisäämään vastuullisuutta ja avoimuutta erityisesti kansainvälisistä sopimuksista käytävissä neuvotteluissa; |
65. |
pitää erittäin valitettavana EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vaatimatonta 320 miljoonan euron talousarviota (0,2 prosenttia unionin talousarviosta) ja kehottaa hallinnoimaan paremmin rahoitusvirtoja tämän talousarvion toteuttamiseksi; korostaa, että vuoden 2016 määrärahat säilyvät vuoden 2015 tasolla ja että maaliskuun 2016 lopussa jäljellä oli 170 miljoonaa euroa sen jälkeen, kun EU:n EUCAP Sahel Mali -operaation yhteydessä toteutettaviin turvallisuustoimiin myönnettiin 5 miljoonaa euroa lisää ja EUBAM Libya -operaatiolle 10 miljoonaa euroa lisää; on huolissaan, että vuoden 2016 sitoumusten täyttämiseen on käytettävissä vain niukasti varoja, sillä pelkästään vuonna 2016 päättyvien operaatioiden jatkaminen edellyttää 169 miljoonan euron lisämäärärahoja; |
66. |
korostaa kulttuurin tärkeää merkitystä EU:n ulkosuhteissa vuoropuhelun ja keskinäisen ymmärtämyksen ja oppimisen edistäjänä; korostaa, että kohdennetuilla kulttuuri- ja koulutustoimilla voidaan tukea tärkeimpiä EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisia tavoitteita sekä osaltaan vahvistaa demokratiaa, oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksien suojelua; muistuttaa kulttuurien ja uskontojen välisen vuoropuhelun roolista ääriliikkeiden, radikalisoitumisen ja syrjäytymisen torjumisessa; kehottaa komissiota ja EUH:ta ottamaan huomioon kulttuuridiplomatian ja kulttuurien välisen vuoropuhelun EU:n ulkosuhdevälineissä ja EU:n kehitysohjelmassa; kehottaa Euroopan ulkosuhdehallintoa ja EU:n edustustoja kaikkialla maailmassa nimittämään kulttuuriattasean kaikkiin EU:n ulkopuolisissa kumppanimaissa toimiviin EU:n edustustoihin; korostaa lisäksi koulutuksen ratkaisevaa merkitystä kansalaisuuden ja kulttuurienvälisten taitojen edistämisessä sekä parempien talousnäkymien luomisessa ja kansanterveyden parantamisessa; tukee komission parhaillaan toteuttamia toimia tiede- ja tutkimusyhteistyön aseman vahvistamiseksi pehmeän vallankäytön keinoina EU:n ulkosuhteissa; korostaa, että tieteellinen vaihto voi edistää koalitioiden muodostamista ja konfliktien ratkaisua erityisesti suhteissa EU:n naapurimaihin; |
o
o o
67. |
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, neuvostolle ja komissiolle. |
(1) Hyväksytyt tekstit P8_TA(2016)0249.
6.7.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 238/101 |
P8_TA(2016)0504
YMP-välineet hintojen epävakauden vähentämiseksi maatalousmarkkinoilla
Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. joulukuuta 2016 YMP-välineistä hintojen epävakauden vähentämiseksi maatalousmarkkinoilla (2016/2034(INI))
(2018/C 238/08)
Euroopan parlamentti, joka
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset (EU) N:o 1305/2013, (EU) N:o 1306/2013, (EU) N:o 1307/2013 sekä (EU) N:o 1308/2013, joissa määritellään Euroopan unionin yhteinen maatalouspolitiikka, |
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnalle maaliskuussa 2016 laaditun tutkimuksen, joka koskee jäsenvaltioiden kaudeksi 2014–2020 käyttöönottamien riskienhallintavälineiden tilannekartoitusta jäsenvaltioiden ja EU:n tasolla, |
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan, |
— |
ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan lausunnon (A8-0339/2016), |
A. |
toteaa, että epävakaus ja hintojen vaihtelu ovat aina olleet luonteenomaisia maatalousmarkkinoille ja että viime vuosina niistä on tullut kysyntään, tarjontaan ja hintoihin liittyvien toisiaan nopeaan tahtiin seuraavien häiriöiden vuoksi maatalouden rakenteellinen ominaispiirre sekä unionin tasolla että maailmanlaajuisesti; |
B. |
ottaa huomioon, että maatalouden on vastattava maailman väestönkasvun aiheuttamaan suureen haasteeseen samalla kun merkittävä osa maailman väestöstä kärsii aliravitsemuksesta ja maatalousmarkkinoiden tuotannon vaihtelut sekä kysynnän ja tarjonnan epätasapaino jatkavat kasvuaan; |
C. |
toteaa, että ilmastonmuutos ja maatalouden tuholaiset vaikuttavat kielteisesti maatalouden tuotantomääriin ja että ilmastonmuutoksen näkyvät vaikutukset, kuten kuivuus ja tulvat, lisäävät hintavaihteluja; |
D. |
ottaa huomioon, että hintojen epävakauteen voivat vaikuttaa ratkaisevasti myös makrotaloudelliset olosuhteet, esimerkiksi sellaiset rakenteelliset tekijät kuin vaihtokurssit, energian ja lannoitteiden hinnat ja korkotaso sekä maatalousmarkkinoilla tapahtuva keinottelu; |
E. |
toteaa, että EU:n ulkopuolella maatalousmarkkinoiden keskeiset maailmanlaajuiset toimijat ovat ottamassa käyttöön toimintapolitiikkoja, joilla pyritään vähentämään epävakautta, ja että maatalouden G20-ryhmä on myös ryhtynyt käsittelemään kysymystä kestävän kehityksen osalta toteuttamalla toimia, joilla torjutaan maatalousperäisten raaka-aineiden hintojen liiallisen epävakauden kielteisiä vaikutuksia elintarviketurvaan; |
F. |
ottaa huomioon, että maailman kaikilla alueilla on omat tuotantomallinsa ja ne toteuttavat erilaisia ympäristöön ja eläinten hyvinvointiin liittyviä toimenpiteitä, joilla voi olla vakavia vaikutuksia tuotannon kustannushintaan, ja toteaa, että eurooppalaisten viljelijöiden pitäisi pystyä kilpailemaan maailmanmarkkinoilla; |
G. |
ottaa huomioon, että poliittiset valinnat, kuten kauppasaartojen toimeenpano, voivat lisätä maataloustuotteiden hintojen epävakautta; |
H. |
toteaa, että Euroopan unionilla ei tällä hetkellä ole todellista turvaverkkoa markkinoiden epävakauden hillitsemiseksi, mikä heikentää merkittävästi viljelijöiden halukkuutta jatkaa toimintaa EU:n alueella; |
I. |
ottaa huomioon, että viime vuosikymmeninä markkinoiden avautuminen ja talouden globaalistumiseen johtaneet valinnat erityisesti WTO-sopimusten tai kahdenvälisten kauppasopimusten vaikutuksesta ovat mahdollistaneet markkinoiden suuremman joustavuuden mutta ne ovat myös osaltaan lisänneet hintojen epävakautta maataloudessa; |
J. |
ottaa huomioon, että viljelijöiden tuotantokustannukset ja tilojen velka ovat jatkuvasti kasvaneet, ja toteaa, että vuosina 2005–2010 EU:sta hävisi 2,4 miljoonaa maatilaa, minkä seurauksena maaseutualueilla menetettiin huomattava määrä työpaikkoja; |
K. |
ottaa huomioon, että maatalousmarkkinat, joilla tarjonta ja kysyntä kohtaavat, ovat luonteeltaan epävakaat, taloudellisten toimijoiden läsnäololla on taipumusta lisätä tätä epävakautta ja elintarvikkeiden maailmanlaajuinen kysyntä joustaa huonosti maataloustuotteiden tarjonnan mukaan, ja toteaa, että tämä lisää todellisen tai oletetun epävakauden vaikutusta markkinatoimijoihin, mikä vaikuttaa joskus huomattavasti maataloustuotteiden hintoihin; |
L. |
katsoo, että finanssitalouden korostuminen maailmantaloudessa ja tähän liittyvä keinottelu saattavat vaikuttaa maatalousmarkkinoihin ja lisätä niiden epävakautta ja hintojen epätasapainoa, kun maatalousperäisiä raaka-aineita käytetään yksinomaan rahoitusomaisuutena; toteaa, että kuten vuoden 2008 hirvittävät nälkämellakat osoittivat, tämä finanssitalouden liiallinen korostuminen voi olla tuhoisaa ja eettisesti tuomittavaa, jos se uhkaa maailman huonoimmin ravittujen ja köyhimpien väestöryhmien elintarviketurvaa; |
M. |
ottaa huomioon, että Euroopan unionin vastuulla on edistää elintarviketurvaa Euroopassa ja parantaa eurooppalaisten viljelijöiden ja puutarhayrittäjien kilpailuasemaa maailmanmarkkinoilla; |
N. |
ottaa huomioon, että maatalousala ja maatalouselintarvikeala ovat tärkeitä EU:n talouden kannalta ja että ne voivat edistää kestävää kasvua; |
O. |
ottaa huomioon, että hintojen epävakaus luo paljon epävarmuutta tuottajien ja kuluttajien keskuuteen, kun tuottajat kokevat tulonsa, investointikapasiteettinsa ja siten toimintansa pitkän aikavälin kannattavuuden uhatuiksi hintojen ollessa alhaiset, ja elintarvikkeiden korkeat hinnat puolestaan saattavat heikentää kuluttajien mahdollisuutta hankkia elintarvikkeita ja perushyödykkeitä, mikä johtaa kriisitilanteisiin; |
P. |
ottaa huomioon, että hintojen epävakaus on vahingollista maatalousalalle ja maatalouselintarvikealalle, haittaa investointeja, kasvua ja työllisyyttä alueilla ja voi myös haitata vakavasti kuluttajien elintarvikkeiden saantia, elintarviketurvaa ja YMP:n asianmukaista toimintaa; |
Q. |
toteaa, että hintojen epävakaus vaikuttaa viljelijöiden kykyyn investoida ja luoda työpaikkoja, mikä ei ole kannustavaa nykyaikaistamisen, innovoinnin, nuorten viljelijöiden ja sukupolvenvaihdoksen kannalta; |
R. |
ottaa huomioon, että korkealaatuisen ruoan lähteenä toimiva kestävä maatalous voidaan varmistaa vain, jos viljelijöiden saamat tuottajahinnat ovat riittävät ja kattavat kaikki kestävän tuotannon kustannukset; |
S. |
ottaa huomioon, että ”digitaalisen vallankumouksen” yhteydessä Euroopan markkinoiden suurempi avoimuus ja oikea-aikainen tiedonsaanti muiden välineiden ohella voivat osaltaan rajoittaa markkinoiden ja hintojen epävakautta, kun talouden toimijat saavat paremmin ja objektiivisempaa tietoa maatalousmarkkinoiden kehityksestä, auttaa suojaamaan paremmin viljelijöiden tuloja ja toimia vastapainona maatalousmarkkinoilla tapahtuvalle keinottelulle; |
T. |
ottaa huomioon, että vuonna 2013 uudistettu YMP sisältää maaseudun kehittämispolitiikan mukaiset riskienhallintavälineet ja että ainoastaan 2 prosenttia toisen pilarin talousarviosta ja 0,4 prosenttia YMP:n talousarviosta käytetään nykyään näihin välineisiin; |
Nykytilanne ja tavoitteet
1. |
katsoo, että viljelijät joutuvat kokemaan yhä enemmän hintojen epävakautta useiden eri syiden, kuten maatalousmarkkinoiden epävakauden ja epätäydellisyyden, maatalousmarkkinoiden globaalistumisen ja monimutkaisuuden, ilmaston oikullisuudesta johtuvan tarjonnan lisääntyvän vaihtelun, terveysriskien lisääntymisen ja hauraan elintarviketasapainon vuoksi; |
2. |
katsoo, että on tarpeen toteuttaa entistä tehokkaampaa ja johdonmukaisempaa kohdennettuja EU:n ja kansallisen tason välineitä sisältävää politiikkaa, jotta voidaan varmistaa monitoiminnallinen ja kestävä maataloustuotanto sekä oikeudenmukaiset ja kannattavat hinnat kaikkialla unionissa, lieventämällä hintojen epävakaudelle eniten altistuviin toimijoihin kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia; |
3. |
toteaa, että hintojen epävakaus ei näy samalla tavalla kaikilla maatalouden aloilla ja että julkisen politiikan välineitä tai asianomaisten toimijoiden lievennysstrategioita on hienosäädettävä kunkin alan sekä viljelijöiden todellisten, tämänhetkisten ja tulevien riskien mukaan; |
4. |
toteaa, että vaikka Euroopan unioni vähentää maatalouteen kohdistamaansa strategista tukea, sen kilpailijat maailmanmarkkinoilla, kuten erityisesti Yhdysvallat, Brasilia ja Kiina, myöntävät huomattavia ja entistä suurempia määriä julkisia varoja uusien riskipolitiikkamallien kehittämiseen ja välineisiin, joilla ne suojelevat viljelijöitään hintojen epävakauden vaikutuksilta; |
5. |
korostaa, että Euroopan unioni on ainoa maatalouden toimija, jonka maatalouspolitiikka perustuu tuotannosta irrotettuun tukeen ja joka on samalla purkanut strategista tukeaan maataloudelle vuosien varrella; |
6. |
panee merkille, että vuoden 2014 maatalouslaissaan Yhdysvallat on kehittänyt erityisiä vakuutussopimuksia maatalouden eri aloille; |
7. |
korostaa, että YMP on kehittynyt jatkuvasti viime vuosikymmeninä ja että sen tärkeimmät tavoitteet, eli kohtuullisen elintason varmistaminen viljelijöille sekä kohtuuhintaisten elintarvikkeiden tarjoaminen kuluttajille vakaasti ja turvallisesti, ovat edelleen päteviä; |
8. |
korostaa tässä yhteydessä sitä, että unionin yhteinen politiikka on erittäin tärkeä alalle, joka on vastuussa ruokaturvasta ja elintarviketurvallisuudesta ja jonka rooli luonnonvarojen käytössä sekä maaseutualueiden kestävässä talous- ja ympäristökehityksessä on keskeinen; |
9. |
korostaa, että on tärkeää hyödyntää YMP:n ja EU:n muiden toimintapolitiikkojen välisiä synergioita; |
10. |
panee merkille, että YMP:n viimeaikaisten uudistusten yhteydessä suora tuki on lähes täysin irrotettu tuotannosta, suorien tukien lähentämisprosessia on jatkettu ja yhteiskunnalliset ja erityisesti ympäristöön liittyvät huolenaiheet on otettu entistä paremmin huomioon; |
11. |
panee huolestuneena merkille erityisesti yhteiseen markkinajärjestelyn (YMJ) piiriin kuuluvia toimia varten tarkoitettujen YMP:n talousarviomäärärahojen vähentymisen vuosien aikana, mikä antaa mahdollisuuden YMP:n uudelleenkansallistamiseen ja heikentää oikeudenmukaisia ja yhdenvertaisia toimintaedellytyksiä EU:n sisämarkkinoilla; |
12. |
korostaa, että EU:n maanviljelijöiden keskimääräiset vuositulot ovat viime vuosikymmenen aikana polkeneet paikallaan tai jopa pienentyneet, kun taas tuotantokustannukset ovat jatkuvasti nousseet, minkä seurauksena tilojen määrä on vähentynyt merkittävästi ja maaseutualueita uhkaa monien työpaikkojen menettäminen; |
13. |
katsoo, että komission olisi käytettävä kaikkea käytössään olevaa taloudellista liikkumavaraa yhden yhteisen markkinajärjestelyn puitteissa; |
14. |
pitää valitettavana, että hintojen epävakauden kielteisten vaikutusten vähentämiseen ja markkinahäiriöiden hallitsemiseen tarkoitettujen yhden yhteisen markkinajärjestelyn välineiden käyttöönotto on ollut hyvin hidasta; |
15. |
korostaa, että suurin osa riskienhallintavälineistä, keskinäisistä rahastoista ja maaseudun kehittämisohjelmista myönnetyistä tulojen vakauttamisvälineistä ja vakuutusvälineistä pannaan täytäntöön epätasaisesti ja niiden määrärahat ovat rajalliset; |
16. |
suosittaa siksi tehostamaan nykyisiä toisen pilarin mukaisia toimenpiteitä, jotta voidaan parantaa Euroopan maatalouden kilpailukykyä ja ottaa tuottajajärjestöt tiiviisti mukaan täytäntöönpanoprosessiin; |
17. |
kehottaa komissiota tekemään perusteellisen analyysin YMP:n toisessa pilarissa esitettyjen välineiden vähäisen käytön ja yhden yhteisen markkinajärjestelyn epätyydyttävän täytäntöönpanon syistä, jotta asiaa koskevia säännöksiä voidaan tarkastella uudelleen sen mukaisesti; |
18. |
korostaa, että on tärkeää säilyttää nykyisen YMP:n mukaiset tuotannosta irrotetut suorat tuet yhdessä yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmän kanssa, koska ne ovat korvaus julkisista palveluista sekä tärkeä tekijä viljelijöiden tulojen varmistamisen ja heidän taloutensa vakauden säilyttämisen kannalta; |
19. |
korostaa kuitenkin, että nykyisessä YMP:ssä, josta puuttuvat herkästi reagoivat ja tehokkaat välineet, ei ole puututtu riittävästi maatalousmarkkinoilla havaittavaan entistä suurempaan epävakauteen eikä annettu viljelijöiden vastata markkinasignaaleihin tai kehittää ratkaisuja hintojen muutoksista selviämiseksi; |
20. |
kehottaa komissiota toteuttamaan pikaisesti toimia, joilla tuetaan maatalousalaa syrjäisimmillä alueilla, vuoristoalueilla ja heikommassa asemassa olevilla alueilla, joilla tuotantoon, sadonkorjuuseen ja tuotteiden markkinointiin niiden tuotantoalueiden ulkopuolella liittyvät kustannukset ovat paljon korkeammat kuin muilla alueilla, ja laatimaan erityisiä indikaattoreita turvaverkkotoimien käyttöön ottamiseksi näiden alueiden maatalousmarkkinoilla; |
21. |
katsoo, että EU:n elintarvikeomavaraisuus ja elintarviketurva sekä kansalaisten tarpeet tyydyttävän kilpailukykyisen ja kestävän maatalousalan kehittäminen kaikkialle unioniin on säilytettävä strategisina tavoitteina tulevassa YMP:ssä ja että samalla on varmistettava pikaisesti kohtuullinen elintaso viljelijöille; |
22. |
katsoo, että elinkelpoista elintarviketuotantoa ei voi olla olemassa ilman eurooppalaisia viljelijöitä, jotka altistuvat jatkuvasti hintojen epävakaudelle ja ovat suuresti riippuvaisia vakaista markkinoista ja hinnoista sekä riittävästä julkisesta rahoituksesta ja toimista, joilla säilytetään tilojen ja perheviljelmien kilpailukyky; |
23. |
korostaa tässä yhteydessä nuorten viljelijöiden ja uusien tulokkaiden tärkeää roolia Euroopan maatalouden tulevaisuuden varmistamisessa; |
Ehdotukset
Maatalousalojen järjestäytyminen ja sopimussuhteinen toiminta
24. |
katsoo, että alkutuottajat ovat elintarvikeketjun heikoin lenkki, erityisesti kun otetaan huomioon suuri ja entistä keskittyneempi unionin ja kansallisen tason vähittäiskauppasektori, ja että heillä on oltava mahdollisuus ryhmittyä ja muodostaa osuuskuntia, tuottajajärjestöjä, omia yhdistyksiä tai toimialakohtaisia organisaatioita; |
25. |
pyytää komissiota helpottamaan sopimussuhteista toimintaa mukauttamalla Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 42 artiklan mukaisesti EU:n kilpailupolitiikkaa maatalousalan erityistarpeita vastaavaksi siten, että sillä on yhdenmukaiset säännöt ja se pannaan täytäntöön kaikissa jäsenvaltioissa; katsoo, että YMP:n tavoitteiden on edelleen oltava ensisijaisia kilpailusääntöihin nähden ja että kaikkien aloitteiden, joilla kilpailulainsäädäntöä mukautetaan paremmin maatalousalan erityispiirteitä vastaavaksi, olisi perustuttava yhteistä markkinajärjestelyä koskevaan asetukseen; |
26. |
korostaa, että tuottajien neuvotteluvoimaa on lisättävä elintarvikeketjussa vakiomuotoisilla, avoimilla, tasapainoisilla ja kollektiivisesti neuvotelluilla sopimuksilla, jotta viljelijät saavuttavat aseman, jossa he voivat torjua hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä, edistää kilpailukykyään, parantaa tulojensa vakautta, muodostaa lisäarvoa ja investoida innovointiin; |
27. |
pyytää komissiota laatimaan EU:n lainsäädäntökehyksen, jolla elintarvikeketjussa kielletään hyvän kauppatavan vastaiset käytännöt, jotka voivat aiheuttaa hintojen epävakautta maatalousmarkkinoilla; |
28. |
korostaa, että sopimusten voimassaoloajan olisi riittävän pitkä ja niissä olisi vahvistettava hinnat, maksukaudet ja muut maataloustuotteiden toimitusehdot; |
29. |
katsoo, että maatalouden eri aloilla viljelijöiden olisi voitava neuvotella sopimusehdoista kollektiivisesti sellaisten tuottajaorganisaatioiden välityksellä, joiden koko vastaa niiden teollisuus- tai jakeluryhmittymien kokoa, joiden kanssa ne neuvottelevat; |
30. |
panee merkille, että pitkän aikavälin integroitujen hankintaverkkosopimusten, termiinisopimusten ja kiinteällä liikkumavaralla tehtyjen sopimusten mahdollisuudet sekä tuotantokustannuksia heijastavan hintojen lukitsemismahdollisuus tietyksi ajanjaksoksi voivat tarjota maanviljelijöille keinon, jonka avulla he voivat hallita hintavaihteluiden vaikutuksia heidän tuottomarginaaleihinsa; |
31. |
katsoo, että sopimussuhteissa olisi voitava hyödyntää uusia välineitä ja että sopimuksiin liittyviä sovittelutyökaluja olisi myös oltava saatavilla; |
32. |
toteaa, että maatalousalojen järjestäytyminen edistää luottamuksen ja vuoropuhelun ilmapiiriä eri toimijoiden välillä (tuottajat, jalostajat ja jakelijat) ja mahdollistaa lisäarvon luominen sellaisten yhteisten toimien avulla, jotka auttavat viljelijöitä ymmärtämään paremmin markkinoita ja tuotantoa, edistämään hyviä käytäntöjä ja markkinoiden avoimuutta, ennakoimaan tuotantomahdollisuuksia, parantamaan tarjonnan hallintaa ja laatimaan unionin sääntelyn kanssa yhteensopivia vakiosopimuksia; |
33. |
kehottaa komissiota edistämään sitä, että EU:n tason toimialakohtaiset organisaatiot voivat yhdessä puolustaa tuottajien etuja aloilla, jotka suuntautuvat eniten rajat ylittäville markkinoille, kuten hedelmä- ja vihannesalalla; |
34. |
panee merkille eurooppalaisten osuuskuntien toimet, joiden avulla ne ovat saattaneet tuottajia yhteen ja auttaneet parantamaan heidän asemaansa arvoketjussa, ja katsoo, että heitä on kannustettava toimimaan entistä merkittävämmässä roolissa maatalousaloilla ja lieventämään näin markkinoiden liiallisen epävakauden vaikutuksia; |
Riskienhallintavälineet
35. |
suosittelee kehittämään edelleen ilmasto- ja terveysriskien sekä taloudellisten riskien hallintavälineitä ja etenkin erityyppisiä maataloustuotannon riskivakuutuksia, tulojen vakauttamisvälineitä, yksilöllisiä tarjontamekanismeja ja keskinäisiä rahastoja markkinasuuntautuneessa YMP:ssä, jotta voidaan rajoittaa hintojen epävakautta ja edistää eteenpäin suuntautuvaa tilanhoitoa; |
36. |
kehottaa komissiota edistämään parhaiden käytäntöjen vaihtoa jäsenvaltioiden välillä ja kehittämään uusia välineitä, jotka eivät ole ainoastaan oikeudenmukaisia, tehokkaita ja nopeasti reagoivia vaan myös viljelijöiden kannalta kohtuuhintaisia ja helposti saatavia, jotta voidaan ehkäistä ja hallita hintojen epävakauteen liittyviä riskejä ja luoda näin perusta YMP:n tulevista uudistuksista käytävälle keskustelulle; |
37. |
korostaa, että tällaisille suorien tukien mukana tuleville välineille on myönnettävä riittävät resurssit, jotta voidaan lisätä maatalouden kestävyyttä ja vähentää kriisien jälkikäteishallinnan tarvetta; |
38. |
katsoo, että alakohtaisesti hallinnoiduilla viljelijöiden aloitteesta perustetuilla keskinäisillä rahastoilla voidaan vakauttaa viljelijöiden tuloja jossain määrin, koska heidän tuotteidensa voittomarginaalit vaihtelevat; |
39. |
katsoo lisäksi, että kyseisillä keskinäisillä rahastoilla ei pitäisi korvata unionin tarjoamaa tukea eikä niitä pitäisi yhdistää kansalliseen tukeen; |
40. |
kehottaa myös komissiota tekemään aloitteita tarjoamalla kannustimia tällaisten rahastojen perustamiseksi ja varmistamaan samalla, että kaikki tulevat riskienhallintajärjestelyt noudattavat ja tarvittaessa täydentävät jäsenvaltioiden kansallisella tasolla hyväksymiä vakuutusjärjestelmiä; |
41. |
katsoo, että hintojen epävakautta voidaan hallita myös kansallisella tasolla, ja kehottaa jäsenvaltioita ottamaan huomioon markkinoiden epävakauden niiden verotussäännöissä antamalla viljelijöille mahdollisuuden luoda yksilöllisiä tarjontamekanismeja, jotka voisiva olla verovapaita; |
42. |
katsoo, että taloudellisesti markkinoiden heikoimmassa asemassa olevia toimijoita ovat erityisesti viljelijät, jotka ovat investoineet tilojensa kehittämiseen; |
43. |
katsoo lisäksi, että olisi otettava käyttöön kassavirtojen tehokkaan tukemisen tai varasäästöjärjestelmän kaltaisia YMP:n mukaisia välineitä, joiden avulla vältetään häiritsemästä investointien dynamiikkaa; |
44. |
korostaa, että tiloilla on varaa innovoida vain, jos pääomakustannukset ovat alhaiset ja saatavilla on jonkin verran likviditeettiä; painottaa tässä suhteessa, että vakaat tulot ovat yksi viljelijöiden luotonsaannin ehto; |
45. |
toteaa, että pankkialan roolilla ja toimilla on välitön vaikutus tuottajiin ja että tilojen kasvava velkaantuminen on alalle lisärasitus hintojen ollessa epävakaat; |
46. |
korostaa, että on tärkeää, että viljelijöille tiedotetaan entistä paremmin maaseudun talouden tukemiseen ja kehittämiseen liittyvästä Euroopan investointipankin keskeisestä roolista ja siitä, kuinka he voivat hyötyä innovatiivisista rahoitusvälineistä; |
47. |
katsoo, että tilojen nykyaikaistamista, kestävyyttä ja kilpailukykyä koskevia entistä parempia tietoja on asetettava viljelijöiden ja viljelijäjärjestöjen saataville ja että samalla on järjestettävä riskienhallintaa, markkinatietoja, tuottomarginaaleja ja epävakautta käsitteleviä koulutustilaisuuksia; |
48. |
kehottaa komissiota laatimaan tiiviissä yhteistyössä kansallisten viranomaisten ja viljelijäryhmien kanssa suunnitelman tietoisuuden lisäämiseksi toisen pilarin ja yhden yhteisen markkinajärjestelyn mukaisesti käytettävissä olevista riskinhallintavälineistä; |
49. |
kehottaa jäsenvaltioita ja paikallisviranomaisia lujittamaan edellä mainittuja näkökohtia tarjoamissaan maatalousalan koulutusohjelmissa ja ammatillisessa koulutuksessa; |
50. |
katsoo, että yksi keino markkinoiden vakauttamiseksi ja hintojen epävakauden vähentämiseksi on varmistaa entistä parempi kysynnän ja tarjonnan välinen tasapaino; |
Maatalousmarkkinoiden ja -hintojen seurantakeskukset
51. |
katsoo, että maatalousmarkkinoiden on oltava avoimia, mikä voidaan periaatteessa saada aikaan siten, että hintoja ja kustannuksia koskevat olemassa olevat tiedot julkaistaan entistä nopeammin sekä tuotannosta jakeluun ulottuvan toimitusketjun kaikkien sidosryhmien kannalta helppokäyttöisellä ja hyödyllisellä tavalla, mikä rajoittaa hinnoilla keinottelua ja hintojen epävakautta; |
52. |
toteaa kuitenkin, että hintojen avoimuus ei itsessään paranna maanviljelijöiden kestävyyttä hintojen epävakautta vastaan tai ratkaise markkinajärjestelyjen rakenteellisia puutteita, kuten kysynnän ja tarjonnan välistä epätasapainoa; |
53. |
kannustaa laatimaan Euroopasta kartan, jossa esitetään tosiaikaisesti markkinoilla olevien maataloustuotteiden saatavuus; |
54. |
suhtautuu myönteisesti siihen, että täydentäviä markkinoiden seurantavälineitä ulotetaan muille aloille; |
55. |
korostaa, että viljelijöille on merkittävää etua hinnanmuodostuksen, hintakehityksen ja tarjonnan kehityksen tuntemuksesta, kun he neuvottelevat sopimuksista muiden sidosryhmien kanssa; |
56. |
suosittelee, että perustetaan koko ketjun tuottajahinnasta lopulliseen myyntihintaan kattavia eurooppalaisia maataloustuotteiden hintaseurantakeskuksia, jotta maatalousmarkkinoita voidaan analysoida kaiken aikaa lohkokohtaisesti; |
57. |
suosittelee, että talouden toimijat otetaan mukaan, kun ajantasaisia ja tarkoituksenmukaisia tietoja kehityksestä sekä lyhyen ja pitkän aikavälin ennusteita julkaistaan kuukauden ja kahden kuukauden välein asianomaisen alan erityistarpeita vastaavasti; |
58. |
kehottaa komissiota myöntämään seurantakeskuksille tarvittavat resurssit, jotta ne voivat antaa pikemminkin suosituksia kuin pelkästään seurata häiriöitä; |
Kriisien ehkäisy- ja hallintavälineet
59. |
katsoo, että YMP:n perinteiset kriisinhallintavälineet (julkiset interventio-ostot ja yksityinen varastointi) eivät globaalissa taloudessa ole enää riittävän tehokkaita; |
60. |
kehottaa komissiota sen vuoksi kehittämään yhdistettäviä tai täydentäviä julkisen ja yksityisen sektorin välineitä sekä räätälöityjä ja sitovia varhaisvaroitusmekanismeja, jotta voidaan varmistaa markkinoiden moitteeton toiminta ja torjua markkinakriisejä; |
61. |
katsoo, että komission olisi käytettävä kaikkia sen käytettävissä jo olevia yhden yhteisen markkinajärjestelyn mukaisia välineitä kriisien torjumiseksi; |
62. |
pitää valitettavana kriisivarauksen vähäistä käyttöä, mikä johtuu pääasiassa varainhoitosäännöistä ja erityisesti talousarvion vuotuisuutta koskevasta säännöstä sekä varauksen vapauttamista koskevasta komission harkintavallasta; |
63. |
kehottaa sen vuoksi ottamaan käyttöön YMP:n talousarvion ulkopuolisen kriisivarauksen ja käyttämään sitä kriisinhallintavälineiden rahoituslähteenä; |
64. |
toteaa, että suhdanteita tasoittavat toimenpiteet kriisien ehkäisyä ja hallintaa koskevina välineinä yhdessä riskienhallinnan välineiden kanssa ovat toimia, joiden avulla EU voi puuttua maatalousmarkkinoihin ylivoimaisen esteen muodostavien kriisien yhteydessä välttääkseen huomattavat hinnanalennukset; |
65. |
kehottaa komissiota tekemään tutkimuksen siitä, miten voidaan kehittää mekanismeja, joilla ehkäistään ja torjutaan hintojen epävakaudesta johtuvia kriisejä käyttämällä suhdanteita tasoittavia tukia, ja lisäämään vuotuisten talousarvioiden joustavuutta monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa, jotta voidaan ottaa huomioon suhdanteita tasoittava tuki; |
o
o o
66. |
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle. |
Torstai 15. joulukuuta 2016
6.7.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 238/108 |
P8_TA(2016)0505
Tiibetiläisen Larung Gar -buddhalaisakatemian ja Ilham Tohtin tapaukset
Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. joulukuuta 2016 Larung Garin tiibetinbuddhalaisen akatemian ja Ilham Tohtin tapauksista (2016/3026(RSP))
(2018/C 238/09)
Euroopan parlamentti, joka
— |
ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Tiibetistä ja erityisesti 25. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselman ”Tiibet – suunnitelmat tehdä kiinan kielestä pääopetuskieli” (1), 27. lokakuuta 2011 antamansa päätöslauselman Tiibetistä, erityisesti nunnien ja munkkien polttoitsemurhista (2) sekä 14. kesäkuuta 2012 antamansa päätöslauselman Tiibetin ihmisoikeustilanteesta (3), |
— |
ottaa huomioon 26. marraskuuta 2009 antamansa päätöslauselman ”Kiina: vähemmistöjen oikeudet ja kuolemanrangaistuksen käyttö” (4) ja 10. maaliskuuta 2011 antamansa päätöslauselman Kashgarin tilanteesta ja kulttuuriperinnöstä (Xinjiangin uiguurien autonominen alue, Kiina) (5), |
— |
ottaa huomioon 16. joulukuuta 2015 antamansa päätöslauselman EU:n ja Kiinan suhteista (6), |
— |
ottaa huomioon Kiinan hallituksen ja dalai-laman korkea-arvoisten edustajien välillä vuosina 2002–2010 käydyt yhdeksän neuvottelukierrosta; ottaa huomioon Kiinan valtioneuvoston tiedotustoimiston 15. huhtikuuta 2015 julkaiseman valkoisen kirjan Tiibetistä ”Tibet's Path of Development Is Driven by an Irresistible Historical Tide”; ottaa huomioon neljännentoista dalai-laman edustajien vuonna 2008 esittämän asiakirjan ”Memorandum on Genuine Autonomy” ja vuonna 2009 esittämän asiakirjan ”Note on Genuine Autonomy”, |
— |
ottaa huomioon Kiinan kansantasavallan perustuslain 36 pykälän, jossa taataan kaikille kansalaisille oikeus uskonnonvapauteen sekä 4 pykälän, jolla suojellaan ”vähemmistökansalaisten” oikeuksia, |
— |
ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Donald Tuskin EU:n ja Kiinan seitsemännentoista huippukokouksen päätteeksi 29. kesäkuuta 2015 yhdessä Kiinan pääministerin Li Keqiangin kanssa pitämässä lehdistötilaisuudessa esittämät lausunnot, joissa hän totesi EU:n olevan huolestunut sanan- ja yhdistymisvapaudesta Kiinassa ja sen koskevan myös vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden, kuten tiibetiläisten ja uiguurien, tilannetta ja kannusti Kiinaa aloittamaan uudelleen merkityksellisen vuoropuhelun dalai-laman edustajien kanssa, |
— |
ottaa huomioon Kiinan kommunistipuolueen keskuskomitean elokuussa 2015 järjestämän ”Sixth Tibet Work Forum” -foorumin, |
— |
ottaa huomioon Euroopan ulkosuhdehallinnon tiedottajan 23. syyskuuta 2014 antaman lausunnon, jossa tuomitaan uiguurilaisen taloustieteen professorin Ilham Tohtin elinkautinen vankeusrangaistus ja kehotetaan vapauttamaan hänet välittömästi ja ehdoitta, |
— |
ottaa huomioon EU:n ja Kiinan ihmisoikeusvuoropuhelun, joka käynnistettiin vuonna 1995 ja jonka 34. kierros käytiin Pekingissä 30. marraskuuta ja 1. joulukuuta 2015, |
— |
ottaa huomioon, että 11. lokakuuta 2016 Ilham Tohtille myönnettiin Martin Ennals-palkinto hänen toimistaan ihmisoikeuksien puolustajana ja syyskuussa 2016 hänet nimettiin mielipiteenvapauden Saharov-palkinnon saajaehdokkaaksi, |
— |
ottaa huomioon vuonna 2003 aloitetun EU:n ja Kiinan strategisen kumppanuuden sekä 22. kesäkuuta 2016 annetun komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon yhteisen tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle aiheesta ”EU:n uuden Kiinan-strategian lähtökohdat”, |
— |
ottaa huomioon 16. joulukuuta 1966 tehdyn kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, |
— |
ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen, |
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 135 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 4 kohdan, |
A. |
katsoo, että ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen edistämisen ja kunnioittamisen olisi oltava EU:n ja Kiinan pitkäaikaisen kumppanuuden ytimessä, sillä EU on sitoutunut ylläpitämään näitä arvoja ulkoisessa toiminnassaan ja Kiina on ilmaissut kiinnostuksensa näiden samojen arvojen kunnioittamiseen omassa kehitys- ja kansainvälisessä yhteistyössään; |
B. |
toteaa, että Kiinan hallitus on ilmaissut kehitystavoitteissaan tavoittelevansa suurempaa roolia maailmanlaajuisten haasteiden, kuten kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden sekä ilmastonmuutoksen, ratkaisemisessa ja enemmän vaikutusvaltaa sekä poliittisessa että taloudellisessa globaalihallinnassa ja että se on sitoutunut vahvistamaan oikeusvaltiota; |
C. |
ottaa huomioon, että 29. kesäkuuta 2015 pidetyssä EU:n ja Kiinan 17. huippukokouksessa nostettiin kahdenväliset suhteet uudelle tasolle ja että ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevassa strategiakehyksessään EU lupaa asettaa ihmisoikeudet keskiöön suhteissaan kaikkiin kolmansiin maihin, myös strategisiin kumppaneihin; ottaa huomioon, että 12.–13. heinäkuuta 2016 pidetyssä EU:n ja Kiinan 18. huippukokouksessa päätettiin, että EU ja Kiina järjestävät ihmisoikeuksia koskevan vuoropuhelun uuden kierroksen vielä vuonna 2016; |
D. |
ottaa huomioon, että Kiina on edistynyt viime vuosikymmeninä taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien toteuttamisessa, mikä kuvastaa sen ilmaisemia prioriteetteja, jotka koskevat kansalaisten oikeuksia toimeentuloon ja kehitykseen, mutta sen saavutukset poliittisten ja kansalaisoikeuksien saralla sekä ihmisoikeuksien edistämisessä ovat vähäiset; |
E. |
ottaa huomioon, että 2. joulukuuta 2015 Pekingissä pidetyn EU:n ja Kiinan 34. ihmisoikeusvuoropuhelun aikana EU esitti huolestumisensa vähemmistöön kuuluvien ihmisten oikeuksien kunnioittamisesta erityisesti Tiibetissä ja Xinjiangissa sekä uskonnon tai vakaumuksen vapauden kunnioittamisesta; toteaa, että Ilham Tohtin tapauksesta keskusteltiin EU:n ja Kiinan 34. ihmisoikeusvuoropuhelussa; |
F. |
toteaa, että Larung Garin instituutti, joka on vuonna 1980 perustettu, maailman suurin tiibetinbuddhalainen keskus, on tällä hetkellä Kiinan hallituksen toteuttaman laajan purkutyön kohteena, jonka tarkoituksena on pienentää oppilaitosta 50 prosentilla, häätää noin 4 600 asukasta voimakeinoin ja tuhota noin 1 500 asuntoa; toteaa, että Kiinan viranomaisten mukaan tämä purkutyö on tarpeen ”korjauksien ja oikaisujen” toteuttamiseksi; |
G. |
ottaa huomioon, että häädetyt aiotaan pakottaa osallistumaan ”isänmaallisiin koulutusharjoituksiin”; ottaa huomioon, että akatemian kolme nunnaa teki itsemurhan protestiksi Larung Garin jatkuvia laajamittaisia purkutöitä vastaan; |
H. |
toteaa, että vuodesta 2009 lähtien erittäin suuren määrän tiibetiläisiä, joista useimmat ovat olleet munkkeja ja nunnia, kerrotaan sytyttäneen itsensä tuleen vastalauseena Kiinan Tiibetissä harjoittamalle tiukalle politiikalle ja tukeakseen dalai-laman paluuta sekä uskonnonvapauden myöntämistä Sichuanin maakunnan Ngaban (kiinaksi Aba) hallintoalueelle ja Tiibetin ylängön muille alueille; |
I. |
toteaa, että hänen pyhyytensä dalai-laman lähettiläät ovat ottaneet yhteyttä Kiinan kansantasavallan hallitukseen Tiibetin kysymyksen ratkaisemiseksi kumpaakin osapuolta tyydyttävällä tavalla; toteaa, ettei Tiibetin kriisin ratkaisussa ole tapahtunut edistystä viime vuosina ja että viimeinen neuvottelukierros järjestettiin vuonna 2010 ja neuvottelut ovat tällä hetkellä jäässä; |
J. |
toteaa, että 23. syyskuuta 2014 uiguurilainen taloustieteen professori Ilham Tohti tuomittiin elinkautiseen vankeusrangaistukseen väitettyjen separatismisyytösten nojalla ja että hänet oli pidätetty saman vuoden tammikuussa; toteaa, myös seitsemän hänen entistä oppilastaan vangittiin ja tuomittiin kolmen–kahdeksan vuoden vankeusrangaistuksiin väitetystä yhteistyöstä Tohtin kanssa; |
K. |
ottaa huomioon väitteet, joiden mukaan oikeudenmukaista menettelyä ei noudatettu, erityisesti asianmukaisen puolustautumisoikeuden suhteen; |
L. |
ottaa huomioon, että Xinjiangin alueella, jolla islaminuskoinen etninen uiguurivähemmistö pääasiassa asuu, on puhjennut jatkuvasti etnisiä levottomuuksia ja väkivaltaa; ottaa huomioon, että Ilham Tohti on aina torjunut separatismin ja väkivallan ja pyrkinyt sovintoon, joka perustuu uiguurien kulttuurin kunnioittamiseen; |
1. |
vaatii Kiinan viranomaisia lopettamaan Larung Garin purkutyöt ja sen asukkaiden häätämisen ja kunnioittamaan siten uskonnonvapautta ihmisoikeuksia koskevien kansainvälisten sitoumuksiensa mukaisesti; |
2. |
kehottaa Kiinan viranomaisia aloittamaan vuoropuhelun ja osallistumaan rakentavasti kehitykseen Larung Garissa paikallisen yhteisön ja sen uskonnollisten johtajien kanssa sekä puuttumaan ylikansoitettuihin uskonnollisiin instituutteihin liittyviin ongelmiin antamalla tiibetiläisten perustaa lisää instituutteja ja rakentaa lisää tiloja; kehottaa myöntämään Larung Garin purkutöiden yhteydessä häädetyille korvauksia ja uusi asunto heidän valitsemastaan paikasta, jotta he voivat jatkaa uskonnollista toimintaansa; |
3. |
pitää valitettavana, että Barkhamin väliasteen kansantuomioistuin tuomitsi kymmenen tiibetiläistä eripituisiin, 5–14 vuoden vankeusrangaistuksiin, koska he osallistuivat hänen pyhyytensä dalai-laman 80-vuotissyntymäpäiväjuhlallisuuksiin Ngaban alueella; |
4. |
on syvästi huolissaan ihmisoikeustilanteen heikkenemisestä Tiibetissä, mikä on johtanut polttoitsemurhatapausten lisääntymiseen; arvostelee armeijan näkyvyyden lisääntymistä Tiibetin ylängöllä, mistä seuraa vain jännityksen kiristymistä alueella; tuomitsee valvontajärjestelmien lisääntyvän käytön tiibetiläisissä yksityiskodeissa; |
5. |
on huolissaan siitä, että hallinto sortaa yhä enenevässä määrin eri vähemmistöjä, erityisesti tiibetiläisiä ja uiguureja, kun se asettaa lisärajoituksia niiden perustuslain takaamille oikeuksille, joita ovat oikeus kulttuurin ilmaisemiseen ja uskonnonvapauteen sekä sanan- ja ilmaisunvapauteen, oikeus rauhanomaiseen kokoontumiseen ja järjestäytymisoikeus, mikä asettaa kyseenalaiseksi Kiinan ilmaiseman sitoutumisen oikeusvaltion periaatteeseen ja kansainvälisten velvoitteiden noudattamiseen; vaatii, että viranomaiset kunnioittavat näitä perusvapauksia; |
6. |
on huolissaan turvallisuutta koskevan lakipaketin hyväksymisestä ja sen vaikutuksesta Kiinan vähemmistöihin, erityisesti terrorismintorjuntalaista, joka saattaa johtaa Tiibetin kulttuurin ja uskonnon rauhanomaisen ilmaisun rangaistavuuteen, sekä kansainvälisten valtiosta riippumattomien järjestöjen hallinnointia koskevasta laista, joka tulee voimaan 1. tammikuuta 2017 ja joka asettaa ihmisoikeusryhmät hallituksen tiukan valvonnan alaisiksi, sillä tässä on kyseessä selvästi ylhäältä alas -lähestymistapa, sen sijaan että kannustettaisiin paikallis- ja keskushallinnon ja kansalaisyhteiskunnan väliseen kumppanuuteen; |
7. |
vaatii Kiinan hallitusta muuttamaan turvallisuutta koskevan lakipaketin säännöksiä, joilla kavennetaan kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden toimintamahdollisuuksia ja kiristetään uskonnon harjoittamiseen kohdistuvaa hallituksen valvontaa; kehottaa Kiinan hallitusta tarjoamaan ja takaamaan oikeudenmukaisen ja turvallisen ympäristön kaikille kansalaisjärjestöille ja ihmisoikeuksien puolustajille, jotta ne voisivat toimia maassa vapaasti, mikä voisi merkittävästi täydentää valtion tarjoamia sosiaalipalveluja alhaalta ylös -lähestymistavalla ja vaikuttaa osaltaan sosiaalisten, taloudellisten ja poliittisten oikeuksien sekä kansalaisoikeuksien edistämiseen; |
8. |
kehottaa Kiinan hallitusta aloittamaan uudelleen vuonna 2010 lopettamansa vuoropuhelun Tiibetin edustajien kanssa, jotta löydetään kattavapoliittinen ratkaisu Tiibetin kriisiin; kehottaa kunnioittamaan tiibetiläisten perustuslain mukaista ilmaisunvapautta, yhdistymisvapautta ja uskonnonvapautta; katsoo, että vähemmistöjen oikeuksien kunnioittaminen on demokratian ja oikeusvaltion keskeinen osa ja että ne ovat välttämättömiä poliittisen vakauden kannalta; |
9. |
tuomitsee jyrkästi Ilham Tohtin vangitsemisen, sillä hän suorittaa elinkautista vankeusrangaistusta väitettyjen separatismisyytösten nojalla; pitää valitettavana, että oikeudenmukaista menettelyä ei noudatettu eikä hänellä ollut oikeutta asianmukaiseen puolustautumiseen; vaatii Kiinan viranomaisia noudattamaan vaatimusta myöntää yksi vierailuoikeus kuukaudessa perheenjäsenille; |
10. |
kehottaa vapauttamaan välittömästi ja ehdoitta Ilham Tohtin ja hänen kannattajansa, jotka on vangittu hänen tapauksensa yhteydessä; kehottaa lisäksi palauttamaan Ilham Tohtin opetusluvan ja takaamaan hänelle vapaan liikkuvuuden Kiinassa ja sen ulkopuolella; |
11. |
muistuttaa, että on tärkeää, että EU ottaa esille Kiinan ihmisoikeusloukkaukset, erityisesti Tiibetin ja Xinjiangin vähemmistöjen tapauksen, kaikessa Kiinan viranomaisten kanssa käytävässä poliittisessa ja ihmisoikeuksia koskevassa vuoropuhelussa, noudattaen EU:n sitoumusta käyttää vahvaa, selvää ja yhtenäistä ääntä maata koskevassa lähestymistavassa, mukaan lukien vuosittaiset ihmisoikeusvuoropuhelut; huomauttaa lisäksi, että Kiina on osana jatkuvaa uudistusprosessiaan ja kasvavaa globaalia toimintaansa valinnut kansainvälisen ihmisoikeuksia koskevan kehyksen allekirjoittamalla useita ihmisoikeussopimuksia, ja kehottaa siksi jatkamaan vuoropuhelua Kiinan kanssa, jotta se noudattaisi sitoumuksiaan; |
12. |
pitää valitettavana, että EU:n ja Kiinan 35. ihmisoikeusvuoropuhelu ei todennäköisesti toteudu ennen vuoden 2016 loppua, kuten oli sovittu; kehottaa Kiinan hallitusta hyväksymään vuoden 2017 ensimmäisinä viikkoina käytävän korkean tason vuoropuhelun; |
13. |
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Kiinan kansantasavallan hallitukselle ja parlamentille. |
(1) EUVL C 99 E, 3.4.2012, s. 118.
(2) EUVL C 131 E, 8.5.2013, s. 121.
(3) EUVL C 332 E, 15.11.2013, s. 69.
(4) EUVL C 285 E, 21.10.2010, s. 80.
(5) EUVL C 199 E, 7.7.2012, s. 185.
(6) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0458.
6.7.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 238/112 |
P8_TA(2016)0506
Rohingya-vähemmistön tilanne Myanmarissa
Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. joulukuuta 2016 rohingya-vähemmistön tilanteesta Myanmarissa (2016/3027(RSP))
(2018/C 238/10)
Euroopan parlamentti, joka
— |
ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Myanmarista ja rohingya-vähemmistön tilanteesta, erityisesti 7. heinäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman (1), |
— |
ottaa huomioon 20. kesäkuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät Myanmaria/Burmaa koskevasta EU:n strategiasta, |
— |
ottaa huomioon komission sekä unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle: ”Myanmaria/Burmaa koskevan EU:n strategian osatekijät: erityiskumppanuus demokratian, rauhan ja vaurauden edistämiseksi”, |
— |
ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Federica Mogherinin antaman julkilausuman Myanmarin unionin uuden hallituksen virkaan astumisesta, |
— |
ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan tiedottajan 2. joulukuuta 2016 antaman julkilausuman väkivallan äskettäisestä lisääntymisestä Myanmarissa, |
— |
ottaa huomioon 25. marraskuuta 2016 annetun yhteisen lehdistötiedotteen EU:n ja Myanmarin ihmisoikeusvuoropuhelusta, |
— |
ottaa huomioon 4. joulukuuta 2015 annetut neuvoston päätelmät valtiottomuudesta, |
— |
ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston (OHCHR) 29. marraskuuta 2016 ja Myanmarin ihmisoikeustilannetta käsittelevän YK:n erityisraportoijan 18. marraskuuta 2016 esittämät katsaukset Rakhinen osavaltion pohjoisosien heikentyvästä ihmisoikeustilanteesta, |
— |
ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusvaltuutetun 20. kesäkuuta 2016 esittämän raportin Myanmarin rohingya-muslimien ja muiden vähemmistöjen ihmisoikeustilanteesta, |
— |
ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusneuvoston 24. maaliskuuta 2016 antaman päätöslauselman nro 31/24 Myanmarin ihmisoikeustilanteesta, |
— |
ottaa huomioon Myanmarin ihmisoikeustilannetta käsittelevän YK:n erityisraportoijan 18. maaliskuuta 2016 esittämän raportin, |
— |
ottaa huomioon pakolaisten oikeusasemaa koskevan YK:n vuoden 1951 yleissopimuksen ja sen vuoden 1967 pöytäkirjan, |
— |
ottaa huomioon valtiottomien henkilöiden oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen vuodelta 1954 ja valtiottomuuden poistamista koskevan yleissopimuksen vuodelta 1961, |
— |
ottaa huomioon YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun viraston (UNHCR) valtiottomuuden lopettamista koskevan maailmanlaajuisen toimintasuunnitelman vuosiksi 2014–2024, |
— |
ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 18–21 artiklan, |
— |
ottaa huomioon vuonna 1966 tehdyt kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen sekä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, |
— |
ottaa huomioon Kaakkois-Aasian yhteistyöjärjestön (ASEAN) peruskirjan, |
— |
ottaa huomioon ASEANin ihmisoikeuksia käsittelevien parlamenttien jäsenten huhtikuussa 2015 esittämän raportin ”The Rohingya Crisis and the Risk of Atrocities in Myanmar: An ASEAN Challenge and Call to Action”, |
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 135 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 4 kohdan, |
A. |
ottaa huomioon, että YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Zeid Ra'ad Al Hussein kuvasi 20. kesäkuuta 2016 esittämässään raportissa rohingya-väestöön kohdistuvia jatkuvia vakavia oikeuksien rikkomisia, mukaan luettuna kansalaisuuden mielivaltainen epääminen – mikä tekee heistä valtiottomia – ja vakavat rajoitukset liikkumisen vapauteen, hengen ja turvallisuuden uhkaaminen, terveyteen ja koulutukseen liittyvien oikeuksien kieltäminen, pakkotyö, seksuaalinen väkivalta ja poliittisten oikeuksien rajoittaminen, ”jotka saattavat muodostaa rikoksen ihmisyyttä vastaan”; ottaa huomioon, että Al Hussein totesi, että rohingyat suljetaan monien ammattien ulkopuolelle ja he tarvitsevat erityisiä papereita päästäkseen sairaaloihin, mikä on johtanut viivytyksiin sekä lasten ja äitien kuolemaan synnytyksen yhteydessä; ottaa huomioon, että Bangladeshin Cox’s Bazarissa toimivan YK:n pakolaisjärjestön toimiston johtaja John McKissick totesi äskettäin julkisesti, että Myanmar pyrkii rohingya-muslimien etniseen puhdistamiseen maan alueelta; ottaa huomioon, että rohingya-vähemmistöön kohdistetut ihmisoikeusloukkaukset merkitsevät kollektiivista rankaisemista; |
B. |
ottaa huomioon, että 9. lokakuuta 2016 aseistetut miehet hyökkäsivät kolmelle poliisiasemalle Bangladeshin rajalla tappaen yhdeksän poliisia ja että sen jälkeen useita aseita on teillä tietymättömillä; ottaa huomioon, että Myanmarin hallitus väitti, että aseistetut miehet olivat rohingya-taistelijoita, ja julisti sen johdosta Maungdawin alueen ”toiminta-alueeksi”, jolla sovelletaan ulkonaliikkumiskieltoja ja muita tiukkoja rajoituksia, jotka koskevat muun muassa toimittajia ja ulkopuolisia tarkkailijoita, joita ei päästetä alueelle; |
C. |
ottaa huomioon, että ihmisoikeusjärjestöjen mukaan paikallisista lähteistä on saatu tietoja vakavista ihmisoikeusloukkauksista, joihin hallituksen joukot ovat syyllistyneet niin sanotulla toiminta-alueella; ottaa huomioon, että Myanmarin hallitus on ilmoittanut 69 väitetyn taistelijan ja 17 turvallisuusjoukkojen jäsenen kuolemasta; toteaa, että liikkumisrajoitusten takia tätä väitettä ei voida riippumattomasti varmentaa; |
D. |
ottaa huomioon, että 3. marraskuuta 2016 toisessa hyökkäyksessä rajavartioasemalle kuoli yksi poliisi; |
E. |
ottaa huomioon, että ihmisoikeusjärjestöt, erityisesti Human Rights Watch, jotka käyttävät satelliittikuvia, ovat raportoineet kotien ja muiden rakennusten laajamittaisesta tuhosta Rakhinen osavaltion pohjoisosissa, joille kansalaisjärjestöt ja riippumattomat tarkkailijat eivät nykyisin pääse; |
F. |
ottaa huomioon, että Myanmarin hallitus järjesti 2. ja 3. marraskuuta 2016 hallituksen valvoman matkan eräille konfliktista kärsineille paikoille Maungdawissa; toteaa, että matkaan osallistui yhdeksänjäseninen ulkomaalaisten suurlähettiläiden valtuuskunta, muun muassa YK:n kenttäkoordinaattori, ja että valtuuskunta vahvisti nähneensä useissa kaupungeissa poltettuja rakennuksia; |
G. |
ottaa huomioon, että viime viikkoina ainakin 25 000 rohingyaa on paennut naapurimaahan Bangladeshiin ja noin 30 000 Rakhinen osavaltion asukasta on joutunut siirtymään kotiseudultaan väkivallan takia; ottaa huomioon, että UNHCR on rekisteröinyt Malesiassa yli 56 000 rohingyaa; |
H. |
ottaa huomioon, että vuodesta 2011 Myanmar on toteuttanut toimia taloutensa ja poliittisen järjestelmänsä uudistamiseksi; toteaa kuitenkin, että armeijalla on yhä kohtuuttoman voimakas ote maan asioihin; ottaa huomioon, että marraskuussa 2015 valittiin maan uusi parlamentti ja maaliskuussa 2016 astui virkaan demokraattisesti valittu kansallinen hallitus; |
I. |
ottaa huomioon, että EU ja muut globaalit toimijat reagoivat tähän poistamalla pakotteet ja sallimalla Myanmarin integroitumisen globaaleihin poliittisiin ja taloudellisiin rakenteisiin; ottaa huomioon, että EU ja sen jäsenvaltiot ovat toimineet merkittävässä roolissa uudistuksessa ja avautumisprosessissa ja antaneet muun muassa huomattavaa kehitysapua, koulutusta ja teknistä apua, edistäneet kattavan maanlaajuisen tulitaukosopimuksen tekemistä sekä kauppaa ”Kaikki paitsi aseet” -järjestelyn puitteissa; ottaa huomioon, että EU ja Myanmar pitävät vuosittain ihmisoikeusvuoropuheluja; |
J. |
ottaa huomioon, että tästä huolimatta ongelmia on yhä paljon, muun muassa ihmisoikeuksien alalla ja erityisesti rohingya-muslimivähemmistön tilanteessa; ottaa huomioon, että Myanmarissa on sukupolvien ajan asunut yli miljoona rohingya-muslimia, jotka ovat nykyisin yksi maailman eniten vainotuista vähemmistöistä; ottaa huomioon, että he ovat olleet virallisesti valtiottomia siitä lähtien kun Burman kansalaisuuslaki säädettiin vuonna 1982; ottaa huomioon, että Myanmarin viranomaiset ja naapurimaat eivät halua rohingya-väestöä, vaikka joissakin näistä maista on suuret pakolaisväestöt; ottaa huomioon, että Myanmarin oikeusjärjestelmä on institutionalisoinut vähemmistöjen syrjinnän ja erityisesti tehnyt rohingya-väestöön kuuluvista valtiottomia, kun heidän tilapäisten henkilökorttiensa (valkoiset kortit) voimassaolo julistettiin päättyneeksi maaliskuussa 2015 ja kun he eivät ole voineet hankkia syntymätodistuksia lapsilleen vuodesta 2012; |
K. |
ottaa huomioon, että Myanmarin viranomaiset epäävät yhä rohingya-väestöltä heidän perusoikeutensa; ottaa huomioon, että ihmisoikeuksia käsittelevien ASEAN-maiden parlamenttien jäsenten huhtikuussa 2015 esittelemän raportin mukaan noin 120 000 rohingya-väestöön kuuluvaa oli edelleen yli 80 sisäisellä pakolaisleirillä Rakhinen osavaltiossa ja heidän saatavillaan oli rajoitetusti humanitaarista apua; toteaa, että yli 100 000 on viime vuosien aikana paennut meritse tai maitse usein ihmissalakuljettajien avulla muihin maihin ja monet ovat kuolleet näillä vaarallisilla matkoilla; |
L. |
ottaa huomioon, että Myanmarin armeijan joukot käyttävät laajasti raiskausta sota-aseena etnisten vähemmistöjen pelottelemiseksi, millä on tuhoisia seurauksia uhreille; ottaa huomioon, että seksuaalista väkivaltaa konflikteissa tutkiva YK:n pääsihteerin erityisedustaja Zainab Hawa Bangura on ilmaissut olevansa tästä vakavasti huolissaan; ottaa huomioon, että Kansainvälinen rikostuomioistuin on sisällyttänyt raiskauksen ja muut seksuaalisen väkivallan muodot luetteloon sotarikoksista ja teoista, jotka ovat rikoksia ihmisyyttä vastaan; katsoo, että olisi korostettava erityisesti, että rohingya-naiset ovat syrjinnän monien eri muotojen uhreja, mukaan lukien seksuaalinen väkivalta ja pakkosterilisaatio; |
M. |
ottaa huomioon vakavan huolen hlbti-yhteisön, myös rohingya-väestöön kuuluvan hlbti-yhteisön, asemasta Myanmarissa; ottaa huomioon, että hlbti-henkilöitä asetetaan yhä syytteeseen ja kriminalisoidaan käyttäen tekosyynä rikoslain 377 osastoa, joka on perintöä kolonialismin ajalta, ja että heitä edelleen pidätetään ja otetaan mielivaltaisesti säilöön, heitä pelotellaan, heitä vastaan hyökätään fyysisesti ja seksuaalisesti ja heiltä kielletään terveydenhoitopalveluja; |
N. |
ottaa huomioon, että Aung San Suu Kyi ilmoitti Myanmarin ihmisoikeuksia käsittelevän YK:n erityisraportoijan Yanghee Leen kanssa järjestetyssä tapaamisessa, että hallinto ei käytä rohingya-sanaa – sotilasdiktatuurin aikana vakiintuneen käytännön mukaisesti – koska sitä pidetään loukkaavana samoin kuin sanaa ”bengali”, ja sen sijasta ehdotetaan käytettäväksi uutta termiä ”Rakhinen osavaltion muslimiyhteisö”; |
O. |
ottaa huomioon, että Myanmar on toteuttanut joitakin toimia rauhanprosessin edistämiseksi sen lisäksi, että se on valmistellut kansallista rauhankonferenssia; ottaa huomioon, että on olennaisen tärkeää ylläpitää kansallista tulitaukoa ja ottaa mukaan kaikki etniset aseistetut ryhmät, jotta maassa voidaan taata rauha, hyvinvointi ja yhtenäisyys; |
1. |
on erittäin huolissaan raporteista, joissa kerrotaan väkivaltaisista yhteenotoista Rakhinen osavaltion pohjoisosissa, ja pitää valitettavana ihmishenkien, elinkeinojen ja asuntojen menettämistä sekä raportteja siitä, että Myanmarin asevoimat ovat syyllistyneet kohtuuttomaan voimankäyttöön; korostaa, että Myanmarin viranomaisten on tutkittava 9. lokakuuta 2016 tehdyt hyökkäykset ja asetettava niistä vastuussa olevat syytteeseen, mutta vaatii, että tämä on tehtävä ihmisoikeusnormien ja -velvoitteiden mukaisesti; |
2. |
kehottaa armeijaa ja turvallisuusjoukkoja välittömästi lopettamaan rohingya-vähemmistöön kuuluvien tappamisen, häirinnän ja raiskaukset samoin kuin heidän kotiensa polttamisen; |
3. |
pitää myönteisenä Myanmarin hallituksen ilmoitusta Rakhinen osavaltiossa äskettäin tapahtuneita väkivaltaisuuksia käsittelevän tutkintakomission perustamisesta; pyytää Myanmarin hallitusta sallimaan YK:n ja muiden ulkopuolisten tarkkailijoiden osallistumisen Rakhinen osavaltiossa sijaitsevan Maungdawin alueen äskettäisten tapahtumien tutkimiseen, mukaan lukien 9. lokakuuta 2016 tehdyt hyökkäykset ja niitä seuranneet hallituksen toimet; korostaa, että syylliset olisi asetettava asianmukaisesti syytteeseen ja tarjottava rikkomusten uhreille asianmukaiset oikeussuojakeinot; |
4. |
painottaa, että tämä on vasta ensimmäinen askel laajemmassa sitoutumisessa rohingya-vähemmistöön kohdistuvista rikoksista rankaisemattomuuden lopettamiseksi; on erityisen tyrmistynyt raporteista, joiden mukaan seksuaalista väkivaltaa käytetään pelotteluun ja sota-aseena rohingya-vähemmistön tukahduttamiseksi, ja vaatii, että näihin rikoksiin syyllistyneet on asetettava syytteeseen; |
5. |
pyytää lisäksi Myanmarin hallitusta välittömästi sallimaan humanitaarisen avun toimittamisen kaikille konfliktialueille ja siirtymään joutuneille ihmisille; |
6. |
vaatii, että Myanmarin hallitus ja siviiliviranomaiset lopettavat välittömästi rohingya-vähemmistön hirvittävän syrjinnän ja erottelun; |
7. |
kehottaa siksi Myanmarin hallitusta uudistamaan vuoden 1982 kansalaisuuslakia ja palauttamaan rohingya-vähemmistön edustajille kansalaisuuden; kehottaa Myanmarin hallitusta ja Rakhinen osavaltion viranomaisia aloittamaan välittömästi lasten syntymien rekisteröinnin; |
8. |
kehottaa Myanmarin hallitusta poistamaan kaikki tarpeettomat, syrjivät ja kohtuuttomat rajoitukset Rakhinen osavaltiossa; |
9. |
kehottaa Myanmarin hallitusta torjumaan ihmiskauppaa ja kansainvälistä järjestäytynyttä rikollisuutta; |
10. |
kehottaa Myanmarin hallitusta parantamaan yhteistyötään YK:n, myös UNHCR:n ja erityistoimenpiteiden valtuutettujen kanssa; kehottaa Myanmarin hallitusta panemaan täytäntöön YK:n ihmisoikeusneuvoston Myanmarin ihmisoikeustilanteesta antaman päätöslauselman nro 31/24 suositukset; kehottaa Myanmarin hallitusta pyytämään YK:n ihmisoikeusvaltuutettua avaamaan maahan toimiston, jolla on täysi toimivalta ja riittävä henkilöstö; |
11. |
kehottaa Myanmarin hallitusta yksiselitteisesti tuomitsemaan kaikenlaisen yllyttämisen rodulliseen tai uskonnolliseen vihaan, toteuttamaan toimia muun muassa radikaalien buddhistiryhmien harjoittaman vihapuheen lopettamiseksi ja torjumaan yhteiskunnallista syrjintää ja vihamielistä toimintaa rohingya-vähemmistöä vastaan; kehottaa Myanmarin hallitusta myös pitämään yllä yleismaailmallista oikeutta uskonnon- ja omantunnonvapauteen; |
12. |
kehottaa Saharovin palkinnon saanutta Aung San Suu Kyitä käyttämään avainasemaansa Myanmarin hallituksessa rohingya-vähemmistön aseman parantamiseksi; muistuttaa, että Suu Kyin puolueen tiedottaja antoi 18. toukokuuta 2015 lausunnon, jonka mukaan Myanmarin hallituksen olisi palautettava rohingya-vähemmistön edustajille kansalaisuus; |
13. |
suosittelee, että niiden valtioiden hallitukset, joihin rohingya-pakolaiset joukottain siirtyvät, toimisivat tiiviissä yhteistyössä UNHCR:n kanssa, jolla on teknistä asiantuntemusta pakolaisasemaa koskevassa seulonnassa ja toimivalta pakolaisten ja valtiottomien ihmisten suojelemiseksi; kehottaa näitä valtioita kunnioittamaan palauttamiskiellon periaatetta ja olemaan pakottamatta rohingya-pakolaisia takaisin ainakin siihen asti kunnes on löydetty tyydyttävä ja ihmisarvoinen ratkaisu heidän tilanteelleen; kehottaa erityisesti Bangladeshia sallimaan rohingya-pakolaisten maahantulon ja antaa samalla tunnustusta Bangladeshin jo toteuttamille toimille useiden satojen tuhansien pakolaisten vastaanottamiseksi; |
14. |
suhtautuu myönteisesti neuvoston 20. kesäkuuta 2016 antamiin päätelmiin Myanmaria koskevasta EU:n strategiasta; katsoo, että Myanmar-suhteiden vahvistaminen on aidosti unionin strategisten etujen mukaista; uskoo, että uudella hallituksella on historiallinen mahdollisuus ja velvollisuus vakiinnuttaa demokratia ja saada aikaan rauha, kansallinen sovinto ja hyvinvointi; katsoo, että EU:n ja Myanmarin suhteiden tiivistämisen ehdoksi on asetettava ihmisoikeuksien todellinen kohentuminen Myanmarissa; |
15. |
yhtyy lisäksi neuvoston päätelmissä esitettyihin kehotuksiin toimivien demokraattisten instituutioiden ja vahvan kansalaisyhteiskunnan luomisesta, perusoikeuksien ja -vapauksien kunnioittamisesta ja hyvän hallintotavan edistämisestä; |
16. |
kehottaa Euroopan ulkosuhdehallintoa jatkamaan säännöllistä kahdenvälistä ihmisoikeusvuoropuhelua ja keskustelemaan yksityiskohtaisesti ongelmallista lainsäädäntöä ja vähemmistöjen, erityisesti rohingya-vähemmistön, syrjintää koskevasta tilanteesta sekä raportoimaan Euroopan parlamentille näiden keskustelujen tuloksista; |
17. |
kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita jatkamaan tukeaan Myanmarin uusille demokraattisille rakenteille ja keskittymään erityisesti tekniseen yhteistyöhön, jolla helpotetaan valtion eri toimintojen parantamista; |
18. |
kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita jatkamaan Myanmarin seurantaa YK:n ihmisoikeusneuvostossa asialistan kohdan 4 mukaan; |
19. |
kehottaa EU:ta tukemaan UNHCR:ää sen pyrkimyksissä rohingya-pakolaisten auttamiseksi Etelä- ja Kaakkois-Aasian alueella; |
20. |
kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tukemaan UNHCR:n valtiottomuuden lopettamista koskevaa maailmanlaajuista toimintasuunnitelmaa vuosiksi 2014–2024; |
21. |
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Myanmarin hallitukselle ja parlamentille, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, ASEANin pääsihteerille, ASEANin hallitustenväliselle ihmisoikeuskomissiolle, Myanmarin ihmisoikeustilannetta käsittelevälle YK:n erityisraportoijalle, YK:n pakolaisasiain päävaltuutetulle ja YK:n ihmisoikeusneuvostolle. |
(1) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0316.
6.7.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 238/117 |
P8_TA(2016)0507
Joukkohaudat Irakissa
Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. joulukuuta 2016 joukkohaudoista Irakissa (2016/3028(RSP))
(2018/C 238/11)
Euroopan parlamentti, joka
— |
ottaa huomioon 27. lokakuuta 2016 antamansa päätöslauselman Pohjois-Irakin/Mosulin tilanteesta (1), 27. helmikuuta 2014 antamansa päätöslauselman Irakin tilanteesta (2), 18. syyskuuta 2014 antamansa päätöslauselman Irakin ja Syyrian tilanteesta sekä Isisin hyökkäyksestä ja vähemmistöjen vainoamisesta (3), 12. helmikuuta 2015 antamansa päätöslauselman erityisesti IS-järjestöön liittyvästä humanitaarisesta kriisistä Irakissa ja Syyriassa (4), 12. maaliskuuta 2015 antamansa päätöslauselman Isisin/Da’eshin viime aikoina Lähi-idässä erityisesti assyrialaisiin kohdistamista hyökkäyksistä ja kaappauksista (5) ja 4. helmikuuta 2016 antamansa päätöslauselman niin kutsutun Isisin/Da’eshin järjestelmällisesti toteuttamasta uskonnollisten vähemmistöjen joukkomurhasta (6), |
— |
ottaa huomioon 23. toukokuuta 2016 Syyriaa ja Irakia sekä Isisin/Da’eshin muodostamaa uhkaa koskevasta EU:n alueellisesta strategiasta, 14. joulukuuta 2015 Irakista, 16. maaliskuuta 2015 Syyriaa ja Irakia sekä Isisin/Da’eshin muodostamaa uhkaa koskevasta EU:n alueellisesta strategiasta, 20. lokakuuta 2014 Isisin/Da’eshin aiheuttamasta kriisistä Syyriassa ja Irakissa, 14. huhtikuuta 2014 ja 12. lokakuuta 2015 Syyriasta sekä 15. elokuuta 2014 Irakista annetut neuvoston päätelmät ja 30. elokuuta 2014 Irakista ja Syyriasta annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät, |
— |
ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan (jäljempänä varapuheenjohtaja / korkea edustaja) julkilausumat Irakista ja Syyriasta, |
— |
ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusvaltuutetun ja YK:n Irakin avustusoperaation (UNAMI) ihmisoikeustoimiston elokuussa 2016 julkaiseman raportin Isisin jesideihin kohdistamista julmuuksista (A Call for Accountability and Protection: Yezidi Survivors of Atrocities Committed by ISIL), |
— |
ottaa huomioon kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön vuodelta 1998 ja sen määräykset toimivallasta kansanmurhan, ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten, sotarikosten ja hyökkäysrikosten yhteydessä, |
— |
ottaa huomioon EU:n ja Irakin tasavallan kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen, |
— |
ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman nro 2253 (2015), |
— |
ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan, |
— |
ottaa huomioon päätöksensä myöntää vuoden 2016 Saharov-mielipiteenvapauspalkinto irakilaisille jesidiaktivisteille Nadia Muradille ja Lamiya Aji Basharille, joita Isis/Da’esh oli aiemmin pitänyt vankeinaan, |
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 135 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 4 kohdan, |
A. |
ottaa huomioon, että Isis/Da’esh hyökkäsi elokuussa 2014 jesidiyhteisöihin Sindžarin kaupungin lähistöllä Irakin Niniven provinssissa ja tappoi saatujen tietojen mukaan tuhansia; ottaa huomioon, että sen jälkeen kun kurdijoukot ottivat Sindžar-vuoren pohjoispuoliset alueet uudelleen hallintaansa vuonna 2014, alueelta on löytynyt useita joukkohautoja; ottaa huomioon, että vielä uusia teloituspaikkoja ja ilmeisiä joukkohautoja löytyi, kun kurdijoukot ottivat Sindžarin kaupungin uudelleen hallintaansa marraskuun 2015 puolivälissä; |
B. |
ottaa huomioon, että Isis/Da’esh on kohdistanut jesideihin julmuuksia järjestelmällisesi ja laajasti pyrkien tuhoamaan heidät; toteaa, että kansainvälisen oikeuden ja erityisesti joukkotuhontana pidettävän rikoksen ehkäisemiseksi ja rankaisemiseksi vuonna 1948 tehdyn YK:n yleissopimuksen II artiklan mukaisesti tällaiset julmuudet on katsottava joukkotuhonnaksi; |
C. |
ottaa huomioon todenneensa 4. helmikuuta 2016 Isisin/Da’eshin suorittavan kristittyjen ja jesidien ja muiden uskonnollisten ja etnisten vähemmistöjen vastaista kansanmurhaa ja että saman käsityksen ovat jakaneet Euroopan neuvosto, Yhdysvaltain ulkoministeriö ja kongressi, Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentti, Australian parlamentti sekä muut kansalliset ja kansainväliset instituutiot ja todenneet yhdessä parlamentin kanssa, että Isisin/Da’eshin julmuudet Irakin uskonnollisia ja etnisiä vähemmistöjä vastaan käsittävät sotarikoksia, rikoksia ihmisyyttä vastaan ja kansanmurhan; |
D. |
ottaa huomioon, että Niniven tasanko, Tal Afar ja Sindžar sekä koko laajempi alue ovat kauan olleet kristittyjen (kaldealaiset/syyrialaiset/assyrialaiset), jesidien, sunni- ja šiia-arabien, kurdien, šabakien, turkmeenien, kaka’i-vähemmistön, sabianisti-mandeanistien ja muiden kotiseutuja, ja he ovat eläneet siellä vuosisatoja yleisen moniarvoisuuden, vakauden ja yhteisöjen välisen yhteistyön hengessä huolimatta ulkoisen väkivallan ja vainon jaksoista aina tämän vuosisadan alkuun asti ja siihen saakka, kun Isis/Da’esh miehitti suuren osan alueesta vuonna 2014; |
E. |
ottaa huomioon, että 27. lokakuuta 2016 jälkeen Isis/Da’esh on siirtänyt siepattuja jesidinaisia ja muita naisia Mosulin kaupunkiin ja Tel Afarin kaupunkiin; ottaa huomioon, että saatujen tietojen mukaan osa näistä naisista on ”jaettu” Isisin/Da’eshin taistelijoille ja osalle on kerrottu, että heitä käytettäisiin saattamaan Isisin/Da’eshin kuljetussaattueita; |
F. |
toteaa, että kaikkien Irakissa ja Syyriassa olevien joukkohautojen suojelu, säilyttäminen ja tutkiminen on välttämätöntä, jotta voidaan säilyttää ja kerätä todistusaineistoa Isisin/Da’eshin tekemistä sotarikoksista, rikoksista ihmisyyttä vastaan ja kansanmurhasta ja saattaa rikoksiin syyllistyneet vastuuseen; korostaa, että uhrien omaisille olisi annettava psykologista ja logistista tukea; |
G. |
ottaa huomioon, että useat paikalliset järjestöt ovat dokumentoineet Isisin/Da’eshin jesidiyhteisöön kohdistamia rikoksia mutta niillä on siihen vain rajalliset valmiudet; toteaa, että Human Rights Watchin ja muiden kansainvälisten ihmisoikeusjärjestöjen mukaan alueella ei ole työskennellyt yhtään kansainvälistä oikeuslääketieteellistä asiantuntijaa, vaikka monet maat, kuten Yhdysvallat ja Saksa, ovat tukeneet poliittisesti tällaista työtä; |
H. |
ottaa huomioon, että YK:n ihmisoikeusvaltuutettu totesi 11. marraskuuta 2016, että ”Irakin hallitus voi varmistaa oikeudenmukaisuuden ja turvata maan kestävän rauhan edellytykset saattamalla maan tilanne kansainvälisen rikostuomioistuimen tutkittavaksi, antamalla irakilaisille tuomioistuimille toimivaltaa käsitellä kansainvälisiä rikoksia, uudistamalla rikosoikeusjärjestelmää ja parantamalla oikeusviranomaisten mahdollisuuksia dokumentoida ja tutkia syytteitä ja saattaa ne oikeuden käsiteltäväksi. Tämän tekemättä jättäminen voi vaarantaa vakavasti pitkäaikaisen rauhan ja turvallisuuden, jotka Irakin kansa on ansainnut”; |
I. |
ottaa huomioon, että Irakin armeija on käynnistänyt maailmanlaajuisen Isisin/Da'eshin vastaisen liittoutuman sekä Kurdistanin aluehallituksen Peshmerga-joukkojen tuella operaation Irakin toiseksi suurimman kaupungin Mosulin ja muiden Isisin/Da’eshin vallassa yhä olevien Irakin alueiden vapauttamiseksi; |
1. |
tuomitsee varauksetta jatkuvat julmuudet ja räikeät kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja ihmisoikeuslainsäädännön loukkaukset, joihin Isis/Da’esh on syyllistynyt; toteaa täydellisen tyrmistyneenä, että Irakissa ja Syyriassa löydetään jatkuvasti uusia joukkohautoja, jotka todistavat Isisin/Da’eshin terrorismista; esittää osanottonsa kaikille niille irakilaisille, jotka ovat menettäneet omaisensa niiden ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten ja sotarikosten seurauksena, joihin Isis/Da’esh ja sen liittolaiset ovat syyllistyneet; |
2. |
vetoaa voimakkaasti kansainväliseen yhteisöön ja erityisesti YK:n turvallisuusneuvostoon, jotta se käsittelisi niitä joukkohautoja, joita Irakista on kerrottu löytyneen, uutena todisteena kansanmurhasta ja asettaisi Isisin/Da’eshin syytteeseen kansainvälisessä rikostuomioistuimessa; |
3. |
vaatii Irakin viranomaisia ja Kurdistanin aluehallitusta toimimaan pikaisesti, jotta voidaan suojella Sindžar-vuoren ympäristön joukkohautoja, joille on ollut pääsy sen jälkeen, kun alue valloitettiin takaisin Isisiltä/Da’eshilta, ja toteuttamaan kaikki muut tarvittavat toimet Isisin/Da’eshin tekemien sotarikosten ja ihmisyyttä vastaan kohdistuneiden rikosten todisteiden säilyttämiseksi, jotta varmistetaan sen vastuuseen joutuminen; |
4. |
kehottaa Irakin viranomaisia kutsumaan kansainvälisiä oikeuslääketieteen asiantuntijoita, mukaan lukien rikostuomioistuimissa aiemmin työskennelleitä alan asiantuntijoita, kartoittamaan kaikki joukkohaudat ja avustamaan niistä joukkohaudoista saatavien todisteiden säilyttämisessä ja analysoinnissa, joihin pääsy on äskettäin tullut mahdolliseksi, sillä jäännösten esiin kaivaminen ilman oikeuslääketieteellisiä asiantuntijoita voi tuhota kriittistä todistusaineistoa ja hankaloittaa merkittävästi ruumiiden tunnistamista; |
5. |
kehottaa EU:ta, sen jäsenvaltioita ja muita mahdollisia kansainvälisiä avunantajia avustamaan ja tukemaan Irakin hallitusta, jotta se pystyy kokoamaan työntekijät ja infrastruktuurin, joita tarvitaan todisteiden säilyttämiseksi ja analysoimiseksi, sillä nämä todisteet voivat olla ratkaisevan tärkeitä tulevissa maan omissa ja kansainvälisissä vastuuseen asettamisen prosesseissa, joissa käsitellään sotarikoksia, rikoksia ihmisyyttä vastaan ja kansanmurhaa; |
6. |
on erityisen huolissaan naisten ja lasten tilanteesta konfliktissa ja etenkin jesidinaisista ja -lapsista, jotka ovat joutuneet vainon, teloitusten, kidutuksen, seksuaalisen hyväksikäytön ja muiden julmuuksien kohteeksi; vaatii, että saatavilla olisi oltava kaikkea tarvittavaa sairaanhoitoa erityisesti raiskausten uhreille; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita toimimaan kiireellisesti tiiviissä yhteistyössä Maailman terveysjärjestön (WHO) kanssa ja tukemaan sitä tässä asiassa; vaatii kaikkien niiden naisten ja lasten välitöntä vapauttamista, jotka ovat edelleen Isisin/Da’eshin vankina; |
7. |
korostaa jälleen täyttä tukeaan Irakin armeijalle, maailmanlaajuisen Isisin/Da’eshin vastaisen liittoutuman joukoille sekä Kurdistanin aluehallituksen Peshmerga-joukoille ja niiden liittolaisille niiden pyrkiessä vapauttamaan Mosulin ja Irakin muita osia Isisin/Da’eshin vallasta ja varmistamaan maan itsenäisyys, alueellinen koskemattomuus ja itsemääräämisoikeus; |
8. |
muistuttaa, että Irakin viranomaisten on ryhdyttävä konkreettisiin toimiin siviilien suojelemiseksi sotatoimien aikana muun muassa käyttämällä kaikkia mahdollisia varotoimia siviiliuhrien ja ihmisoikeusrikkomusten välttämiseksi hyökkäyksen aikana; korostaa, että maajoukkojen on noudatettava kansainvälistä humanitaarista oikeutta ja ihmisoikeuslainsäädäntöä operaatioidensa kuluessa; |
9. |
tukee Irakin tasavallan ja sen kansan antamaa tunnustusta sille, että Niniven tasangolle, Tal Afariin ja Sindžariin perustetaan poliittisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti elinkelpoiset ja kestävät provinssit tavalla, joka vastaa alueellisen autonomian laillista ilmentämistä Irakin perustuslaissa vahvistetulla tavalla; |
10. |
korostaa, että Niniven tasangon, Tal Afarin ja Sindžarin alkuperäiskansoilla, jotka ovat joutuneet lähtemään kodeistaan ja joista monet ovat siirtyneet uuteen paikkaan Irakin sisällä, on oikeus palata esi-isiensä kotiseuduille ja että tämän olisi oltava Irakin hallituksen poliittisena painopisteenä, jolla on unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä kansainvälisen yhteisön tuki; korostaa, että Irakin hallituksen ja Kurdistanin paikallishallituksen tuella on taattava täysin näiden kansojen perustavat ihmisoikeudet ja poliittinen yhdenvertaisuus kuten myös heidän omistusoikeutensa, joiden on oltava ensisijaisia kaikkien muiden tahojen omistusoikeusvaatimusten suhteen; |
11. |
kehottaa Irakia liittymään kansainvälisen rikostuomioistuimen jäseneksi, jotta Isis/Da’esh voidaan asettaa syytteeseen sotarikoksista, kansanmurhasta ja rikoksista ihmisyyttä vastaan; |
12. |
kehottaa kansainvälistä yhteisöä, jäsenvaltiot mukaan lukien, saattamaan Isisin/Da’eshin jäsenet oikeuden eteen lainkäyttöalueellaan soveltamalla muun muassa universaalitoimivaltaa; |
13. |
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, ihmisoikeuksista vastaavalle EU:n erityisedustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Irakin hallitukselle ja edustajien neuvostolle ja Kurdistanin aluehallitukselle. |
(1) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0422.
(2) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0171.
(3) EUVL C 234, 28.6.2016, s. 25.
(4) EUVL C 310, 25.8.2016, s. 35.
(5) EUVL C 316, 30.8.2016, s. 113.
(6) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0051.
6.7.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 238/120 |
P8_TA(2016)0509
Kasveille ja kasvituotteille haitallisten organismien yhteisöön kulkeutumisen ja siellä leviämisen estämiseen liittyvät suojatoimenpiteet
Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. joulukuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanodirektiiviksi, jolla muutetaan kasveille ja kasvituotteille haitallisten organismien yhteisöön kulkeutumisen ja siellä leviämisen estämiseen liittyvistä suojatoimenpiteistä annetun neuvoston direktiivin 2000/29/EY liitteitä I–V (D047308/01 – 2016/3010(RSP))
(2018/C 238/12)
Euroopan parlamentti, joka
— |
ottaa huomioon ehdotuksen komission täytäntöönpanodirektiiviksi, jolla muutetaan kasveille ja kasvituotteille haitallisten organismien yhteisöön kulkeutumisen ja siellä leviämisen estämiseen liittyvistä suojatoimenpiteistä annetun neuvoston direktiivin 2000/29/EY liitteitä I–V (D047308/01, |
— |
ottaa huomioon kasveille ja kasvituotteille haitallisten organismien yhteisöön kulkeutumisen ja siellä leviämisen estämiseen liittyvistä suojatoimenpiteistä 8. toukokuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/29/EY (1) ja erityisesti sen 14 artiklan toisen kohdan c ja d alakohdan ja 18 artiklan 2 kohdan, |
— |
ottaa huomioon yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16. helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (2) 11 ja 13 artiklan, |
— |
ottaa huomioon kasvintuhoojien vastaisista suojatoimenpiteistä 26. lokakuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/2031 (3), |
— |
ottaa huomioon tiettyjä eräistä kolmansista maista peräisin olevia hedelmiä koskevien toimenpiteiden vahvistamisesta haitallisen organismin Phyllosticta citricarpa (McAlpine) Van der Aa unioniin kulkeutumisen ja siellä leviämisen estämiseksi 11. toukokuuta 2016 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2016/715 (4), |
— |
ottaa huomioon Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen 30. tammikuuta 2014 antaman tieteellisen lausunnon (5), |
— |
ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan päätöslauselmaesityksen, |
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 106 artiklan 2 ja 3 kohdan, |
A. |
ottaa huomioon, että ehdotuksessa komission täytäntöönpanodirektiiviksi pyritään muuttamaan direktiivin 2000/29/EY liitteitä I–V; ottaa huomioon, että direktiivi 2000/29/EY kumotaan ja korvataan kasvintuhoojien vastaisista suojatoimenpiteistä annetulla asetuksella (EU) 2016/2031 heti kun kyseistä asetusta aletaan soveltaa; |
B. |
toteaa, että ehdotus komission täytäntöönpanodirektiiviksi on asetuksen (EU) 2016/2031 tavoitteiden vastainen, sillä se heikentää vaatimuksia, jotka koskevat tietyille kasvintuhoojille, erityisesti Guignardia citricarpa -taudille (citrus black spot) ja Xanthomonas citri -taudille (citrus canker), alttiiden hedelmien tuontia unioniin; |
1. |
katsoo, että ehdotus komission täytäntöönpanopäätökseksi ei ole unionin oikeuden mukainen, sillä se ei ole sopusoinnussa asetuksen (EU) 2016/2031 tavoitteen kanssa; toteaa, että tavoitteena on määritellä kasveille tai kasvituotteille haitallisten taudinaiheuttajien, eläinten tai loiskasvien minkä tahansa lajin, kannan tai biotyypin, jäljempänä ”tuhoojat”, aiheuttamat kasvinterveysriskit ja toimenpiteet kyseisten riskien pienentämiseksi hyväksyttävälle tasolle; muistuttaa tässä yhteydessä, että asetuksella (EU) 2016/2031 kumotaan ja korvataan direktiivi 2000/29/EY heti kun sitä aletaan soveltaa (toisin sanoen 14. joulukuuta 2019 alkaen); |
2. |
pyytää komissiota muuttamaan ehdotusta täytäntöönpanodirektiiviksi (6) seuraavasti:
Muutos 1 Ehdotus täytäntöönpanodirektiiviksi Liite – 4 kohta – a alakohta – i alakohta – 6 kohta – 16.2 kohta – e alakohta
Muutos 2 Ehdotus täytäntöönpanodirektiiviksi Liite – 4 kohta – a alakohta – i alakohta – 7 kohta – 16.4 kohta – d alakohta – 4 a alakohta (uusi)
Muutos 3 Ehdotus täytäntöönpanodirektiiviksi Liite – 4 kohta – a alakohta – i alakohta – 7 kohta – 16.4 kohta – e alakohta
Muutos 4 Ehdotus täytäntöönpanodirektiiviksi Liite – 4 kohta – a alakohta – i alakohta – 8 kohta – 16.6 kohta – d alakohta
|
3. |
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille. |
(1) EYVL L 169, 10.7.2000, s. 1.
(2) EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.
(3) EUVL L 317, 23.11.2016, s. 4.
(4) EUVL L 125, 13.5.2016, s. 16.
(5) Euroopan komission pyynnöstä annettu tieteellinen lausunto (EFSA-Q-2013-00334), jossa käsiteltiin Phyllosticta citricarpa -organismin (Guignardia citricarpa) aiheuttamia riskejä EU:n alueella sekä eriteltiin ja arvioitiin eri vaihtoehtoja riskin pienentämiseksi. EFSA Journal 2014:12(2):3557.
(6) Komissio toimitti parlamentille ainoastaan englanninkielisen version ehdotuksesta täytäntöönpanodirektiiviksi, koska sitä ei ollut käännetty muille virallisille kielille.
6.7.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 238/125 |
P8_TA(2016)0510
Talidomidin uhrien tukeminen
Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. joulukuuta 2016 talidomidin uhrien tukemisesta (2016/3029(RSP))
(2018/C 238/13)
Euroopan parlamentti, joka
— |
ottaa huomioon Talidomidi-säätiötä koskevan säädöksen (Thalidomide Foundation Act) tulevan tarkistamisen, jonka yhteydessä Saksan hallitus voi antaa niille talidomidin uhreille, joille on myönnetty korvauksia tuomioistuinten nimittämistä trustijärjestelyistä tai jotka saavat korvauksia kansallisista järjestelyistä, kollektiivisen mahdollisuuden saada rahoitusta saksalaisen Talidomidi-säätiön (Conterganstiftung) erityisestä terveysrahastosta, |
— |
ottaa huomioon 5. elokuuta 2010 annetun Espanjan kuninkaan asetuksen nro 1006/2010, jossa säädetään avun myöntämisestä talidomidista kärsineille henkilöille Espanjassa vuosina 1960–1965, |
— |
ottaa huomioon arviot talidomidin uhrien lukumäärästä EU:ssa (Saksassa noin 2 700 (lähde: Saksan hallitus), Italiassa noin 500 (lähde: VITA – Associazione Vittime Italiane Thalidomide), Yhdistyneessä kuningaskunnassa 500, Ruotsissa 100 (lähde: DLA Piperin tutkimus) ja Espanjassa 200 (lähde: Avite Spain)), |
— |
ottaa huomioon Heidelbergin yliopiston raportin ”Wiederholt durchzuführende Befragungen zu Problemen, speziellen Bedarfen und Versorgungsdefiziten von contergangeschädigten Menschen (2010–2013)” (toistuvasti tehtävät kyselytutkimukset talidomidin uhrien ongelmista, erityistarpeista ja hoidon puutteista), jossa yksilöidään talidomidin uhrien kasvavia terveysongelmia ja erityistarpeita ja heille annettavan tuen puutteita, |
— |
ottaa huomioon Fireflyn raportin tammikuulta 2015, jossa korostetaan talidomidin uhrien fyysisen ja psyykkisen terveydentilan heikkenemistä ja heidän tarpeitaan tulevaisuudessa (1), |
— |
ottaa huomioon Saksan Nordrhein-Westfalenin osavaltion terveysministeriön teettämän tutkimuksen toukokuulta 2015, jossa tutkittiin talidomidin uhrien elämänlaatua ja heidän tulevia tarpeitaan (Kölnin yliopiston raportti) (2), |
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin poliittisten ryhmien puheenjohtajien avoimet kirjeet, joissa korostetaan, että talidomidin uhrit kärsivät kroonisista lamauttavista kivuista ja että heidän tarpeisiinsa ei ole vastattu, |
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentissa Brysselissä 27. toukokuuta 2015 järjestetyn lehdistötilaisuuden, jossa kaikkia poliittisia ryhmiä edustavat Euroopan parlamentin jäsenet korostivat, että talidomidin uhrien on saatava tukea terveysongelmiinsa (3), |
— |
ottaa huomioon, että syyskuussa 2015 tuli kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun Euroopassa hyväksyttiin ensimmäiset lääkkeitä koskevat säädökset unionin kansalaisten suojelemiseksi, ja toteaa, että järjestetyt juhlallisuudet olivat tunnustus siitä, että tehokas lääkealan lainsäädäntö olisi estänyt raskaudenaikaisesta talidomidin käytöstä johtuneet tuhannet lapsikuolemat ja synnynnäiset epämuodostumat, |
— |
ottaa huomioon talidomidista komissiolle esitetyn kysymyksen (O-000035/2016 – B8-0120/2016) ja siitä täysistunnossa 9. maaliskuuta 2016 käydyn keskustelun, |
— |
ottaa huomioon kansainvälisen lakiasiaintoimiston Ince and Co.:n 5. maaliskuuta 2015 päivätyn kirjeen, jossa kuvataan, miten lääkealan valvonnan puute ja talidomidin vaikutuksia koskevien todisteiden hävittäminen vaikuttivat lääkkeen uhrien terveyteen (4), |
— |
ottaa huomioon Saksan liittohallituksen kesäkuussa 2016 antaman lausunnon, jossa todettiin, että vastuu on kannettava ja talidomidin uhreille on myönnettävä tukea siten, että siitä ei aiheudu byrokratiaa (5), |
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan, |
A. |
ottaa huomioon, että Chemie Grünenthal GmbH -yhtiö markkinoi talidomidia 1950-luvun lopussa ja 1960-luvun alussa turvallisena lääkkeenä, joka auttaa aamupahoinvointiin, päänsärkyyn, yskään, unettomuuteen ja vilustumiseen; toteaa, että monissa Euroopan maissa tuhannet vauvat syntyivät kuolleina tai niillä oli epämuodostumia raskaana olevien naisten käytettyä lääkettä; |
B. |
toteaa, että talidomidiskandaalin ajalta olevat, kansainvälisen lakiasiaintoimiston Ince and Co.:n riippumattomasti todentamat asiakirjat osoittavat, että Saksan liittovaltio laiminlöi vakavasti lääkealan tehokkaan valvonnan Saksan liittotasavallassa ja että tilanne poikkesi muista maista, esimerkiksi Yhdysvalloista, Ranskasta, Portugalista ja Turkista; |
C. |
ottaa huomioon, että riippumattomasti todennettu tutkimus (6) osoittaa vääjäämättömällä tavalla, että 1970-luvulla Saksan liittotasavalta puuttui Chemie Grünenthal GmbH -yhtiön (talidomidin saksalainen valmistaja) vastaiseen rikosoikeudelliseen menettelyyn, minkä seurauksena valmistajan syyllisyyttä ei pystytty osoittamaan tässä menettelyssä; panee lisäksi merkille, että toteutettiin toimenpiteitä, joilla estettiin siviilioikeudellisten menettelyjen käynnistäminen yhtiötä vastaan, ja toteaa, että tämä on hyvinkin saattanut estää uhreja saamasta oikeutta tai asiaankuuluvaa taloudellista tukea nykyisiin ja tuleviin terveysongelmiinsa; |
D. |
ottaa huomioon, että äskettäisissä riippumattomissa raporteissa, joita on julkaistu Saksassa (Heidelbergin yliopiston raportti ja Kölnin yliopiston raportti) ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (Fireflyn raportti), todetaan, että talidomidin uhrit tarvitsevat lisätukea terveysongelmiinsa, liikkuvuuteen ja itsenäiseen asumiseen, sillä vammat ovat luonteeltaan sellaisia, että ne rappeuttavat nopeasti heidän elimistöään, ja tukea ei ole annettu heidän syntymästään lähtien; |
E. |
toteaa, että vaikka Saksalla on erityinen vastuu, muutkin valtiot ovat velvollisia varmistamaan omien talidomidin uhriensa oikeudenmukaisen kohtelun; |
F. |
on tietoinen siitä, että Euroopan parlamentin poliittisten ryhmien puheenjohtajat ovat avoimissa kirjeissä tukeneet pyrkimyksiä talidomidin uhrien terveydellisiin tarpeisiin vastaamiseksi; |
G. |
palauttaa mieliin Brysselissä toukokuussa 2015 järjestetyn lehdistötilaisuuden, jota Euroopan parlamentin kaikki poliittiset ryhmät tukivat ja jossa korostettiin talidomidin uhrien terveyteen liittyviä merkittäviä tarpeita, joihin ei ole vastattu; |
H. |
palauttaa mieliin, että komissio juhlisti Brysselissä syyskuussa 2015 ensimmäisen lääkealaa koskevan EU:n säädöksen hyväksymistä, ja toteaa, että kyseisen säädöksen hyväksyminen johtui suurelta osin talidomidiskandaalista; tähdentää, että sääntelyn rakenteita on tämän jälkeen kehitetty ja sääntelyllä on merkittävällä tavalla onnistuttu suojelemaan miljoonia unionin kansalaisia vastaavilta skandaaleilta viimeksi kuluneiden 50 vuoden aikana mutta samaan aikaan talidomidin uhrit ovat joutuneet elämään lääkkeen kivuliaitten ja lamauttavien seurausten kanssa; |
I. |
palauttaa mieliin, että maaliskuun 2016 Strasbourgin täysistunnossa käydyssä keskustelussa Euroopan parlamentin jäsenet kaikista poliittisista ryhmistä korostivat, että talidomidin uhrien tarpeisiin on vastattava kiireesti, ja että terveydestä ja elintarviketurvallisuudesta vastaava komission jäsen Vytenis Andriukaitis totesi olevansa tietoinen toiveesta löytää kaikille talidomidin uhreille asianmukainen ratkaisu, joka parantaisi heidän elämänlaatuaan; |
J. |
panee merkille, että Euroopan parlamentilla ja komissiolla on nyt tilaisuus ja niillä on tahtoa oikaista epäonnistuneen lääkevalvonnan vääryydet ja tämän jälkeen tapahtunut todisteiden hävittäminen, joka johti talidomiditragediaan, ja toteaa, että tämä on eettisten ja humanitaaristen standardien mukaista; |
K. |
vahvistaa Saksan liittohallituksen kesäkuussa 2016 antaman lausunnon (7), että sen on kannettava vastuu ja tarjottava taloudellista tukea, ilman että edellytetään hankalia hallinnollisia menettelyjä ja pitkäkestoisia yksilöllisiä testauksia; |
L. |
panee merkille, että Saksan liittohallitus myös tunnusti kesäkuussa 2016, että Saksan Talidomidi-säätiötä koskevaa säädöstä (Thalidomide Foundation Act) oli tarkistettava ja säädöksen tarkistaminen voitiin tehdä ennen tammikuuta 2017; |
M. |
panee merkille, että monet uhrit eri puolilla EU:ta eivät usein pysty hakemaan rahoitusta sosiaalipalvelujen kattamiseksi, ja toteaa, että tämä on nyt 50–60-vuotiaiden uhrien suurin yksittäinen huolenaihe, sillä he tarvitsevat näitä palveluja yhä enemmän tulevina vuosina, sillä heidän hoitajansa, jotka ovat usein kumppaneita tai sukulaisia, saattavat itse sairastua tai kuolla; |
1. |
kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota koordinoimaan toimenpiteitä ja välineitä talidomidin uhrien tunnustamiseksi virallisesti ja korvausten maksamiseksi; |
2. |
kehottaa Saksan liittohallitusta hyödyntämään Talidomidi-säätiötä koskevan säädöksen (Thalidomide Foundation Act) tulevan tarkistamisen tarjoaman mahdollisuuden ja antamaan niille talidomidin uhreille, joille on myönnetty korvauksia tuomioistuinten nimittämistä trustijärjestelyistä tai jotka saavat korvauksia kansallisista järjestelyistä, mahdollisuuden saada rahoitusta saksalaisen vammaisille henkilöille tarkoitetun Talidomidi-säätiön (Conterganstiftung) erityisestä terveysrahastosta; |
3. |
vaatii, että talidomidin uhreille Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Espanjassa, Italiassa, Espanjassa ja muissa jäsenvaltioissa on annettava mahdollisuus saada järjestelystä rahoitusta kollektiivisesti, jos heidät on heidän omassa maassaan vilpittömässä mielessä tunnustettu talidomidista kärsineiksi henkilöiksi; |
4. |
pyytää Espanjan viranomaisia tarkistamaan hallituksen vuonna 2010 käynnistämää prosessia ja helpottamaan talidomidin espanjalaisten uhrien asianmukaista tunnistamista ja korvausten maksamista heille kansallisesta järjestelmästä, kuten Espanjan kongressin yksimielisesti 24. marraskuuta 2016 hyväksymässä talidomidista kärsineiden henkilöiden suojelua koskevassa muussa kuin säädösehdotuksessa (161/000331) ilmoitettiin; |
5. |
vaatii komissiota luomaan Euroopan tasolla yleisen menettelyn, jonka mukaisesti kaikki talidomidista kärsineet unionin kansalaiset saisivat saman korvaussumman riippumatta siitä, mistä jäsenvaltiosta he tulevat, ja laatimaan unionin ohjelman talidomidin uhrien ja heidän perheidensä avustamiseksi ja tukemiseksi (mihin kuuluu sekä rahallinen tuki että hyvinvointi); |
6. |
pyytää Grünenthal-yhtiötä kantamaan vastuunsa ja tarjoamaan asianmukaisen korvauksen ja hoidon niille uhreille, jotka on vielä tunnustettava, ja tarkistamaan uhrin aseman tunnustamista koskevaa menettelyä sekä aloittamaan uhrien kanssa vuoropuhelun aiheutuneiden vahinkojen korjaamiseksi; |
7. |
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle ja jäsenvaltioille. |
(1) http://www.thalidomidetrust.org/wp-content/uploads/2014/01/Firefly-report-March-2015.pdf
(2) http://www.thalidomidetrust.org/wp-content/uploads/2016/04/The-Cologne-Report.pdf
(3) http://www.fiftyyearfight.org/latest/europe-speaks-loudly-with-one-voice:-press-conference
(4) http://www.fiftyyearfight.org/images/Appendix_1._Ince_letter.pdf
(5) http://www.bmfsfj.de/BMFSFJ/kinder-und-jugend,did=225796.html
(6) http://www.fiftyyearfight.org/images/Appendix_1._Ince_letter.pdf
(7) https://www.bmfsfj.de/bmfsfj/aktuelles/alle-meldungen/leistungen-sollen-gerechter-verteilt-werden/90418?view=DEFAULT
6.7.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 238/128 |
P8_TA(2016)0511
Lastenlääkkeet
Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. joulukuuta 2016 lastenlääkkeitä koskevasta asetuksesta (2016/2902(RSP))
(2018/C 238/14)
Euroopan parlamentti, joka
— |
ottaa huomioon 20. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1902/2006 lastenlääkkeistä annetun asetuksen (EY) N:o 1901/2006 muuttamisesta (1) (”lastenlääkeasetus”), |
— |
ottaa huomioon komission kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle ”Parempia lääkkeitä lapsille – suunnitelmista totta – lastenlääkkeistä annetun asetuksen (EY) N:o 1901/2006 soveltamisesta saatuja kokemuksia koskeva yleiskertomus” (COM(2013)0443), |
— |
ottaa huomioon neuvoston 17. kesäkuuta 2016 hyväksymät päätelmät lääkealan järjestelmien tasapainon vahvistamisesta Euroopan unionissa ja sen jäsenvaltioissa, |
— |
ottaa huomioon lääkkeiden saatavuutta käsittelevän YK:n pääsihteerin korkean tason paneelin syyskuussa 2016 julkaiseman raportin innovoinnin edistämisestä ja terveydenhuollon menetelmien saatavuuden parantamisesta, |
— |
ottaa huomioon komissiolle esitetyn kysymyksen lastenlääkkeistä annetun asetuksen tarkistamisesta (O-000135/2016 – B8-1818/2016), |
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 2 kohdan, |
A. |
ottaa huomioon, että lastenlääkeasetuksella on ollut huomattava vaikutus lastenlääkkeiden kehittymiseen, sillä useimmat lääkeyhtiöt pitävät lastenlääkkeiden kehittämistä olennaisena osana tuotteen yleistä kehittämistä; ottaa huomioon, että pediatristen tutkimushankkeiden määrä on noussut merkittävästi ja että hyväksytyistä lääkkeistä on nykyisin saatavilla entistä enemmän korkealaatuista tietoa, joka koskee niiden käyttöä lapsilla; ottaa huomioon, että lapsiin kohdistuvien kliinisten tutkimusten suhteellinen määrä on myös noussut; |
B. |
ottaa huomioon, että lastenlääkeasetus on vaikuttanut kokonaistilanteen paranemiseen ja siitä on ollut konkreettista hyötyä monien lastentautien kannalta; katsoo, että joillakin aloilla, kuten lasten syöpäsairauksissa ja vastasyntyneiden terveydenhoidossa, ei ole saavutettu riittävästi edistystä; |
C. |
ottaa huomioon, että lasten syöpä on edelleen yksivuotiaiden ja sitä vanhempien lasten suurin sairaudesta johtuva kuolinsyy ja että Euroopassa kuolee vuosittain syöpään 6 000 nuorta; ottaa huomioon, että kaksi kolmasosaa niistä, jotka selviävät syövästä, kärsivät hoidon aiheuttamista sivuvaikutuksista (jotka ovat tiettävästi vakavia jopa 50 prosentilla syövästä selvinneistä), jotka johtuvat käytössä olevista hoidoista, ja katsoo, että lapsuuden syövästä selvinneiden elämänlaatua on edelleen parannettava; |
D. |
ottaa huomioon, että lastenlääkeasetuksella on edistetty lastenlääkkeiden kehittämistä koskevaa vuoropuhelua ja yhteistyötä sidosryhmien välillä; |
E. |
toteaa, että alle kymmenen prosenttia lapsista, jotka kärsivät parantumattomasta ja hengenvaarallisesta taudin uusiutumisesta, saa kliinisissä kokeissa uusia kokeellisia lääkkeitä, joista voi olla heille hyötyä; |
F. |
katsoo, että innovatiivisten hoitojen saatavuuden huomattava paraneminen voi pelastaa hengenvaarallisista sairauksista, kuten syövästä, kärsivien lasten ja nuorten hengen, ja katsoo näin ollen, että näitä hoitoja on ilman aiheetonta viivytystä tutkittava lapsiin kohdistuvilla asianmukaisilla tutkimuksilla; |
G. |
katsoo, että lääkkeiden alkuperäistarkoituksesta poikkeava käyttö lapsilla on EU:ssa edelleen yleistä monilla hoitoaloilla; toteaa, että vaikka lääkkeiden alkuperäistarkoituksesta poikkeavan käytön laajuutta lapsilla koskevat tutkimukset poikkeavat toisistaan laajuudeltaan ja potilasryhmiltään, ei lääkkeiden määrääminen alkuperäistarkoituksesta poikkeavaan käyttöön ole vähentynyt lastenlääkeasetuksen voimaantulon jälkeen; ottaa huomioon, että Euroopan lääkevirastoa (EMA) on jo pyydetty laatimaan suuntaviivat sellaista hoitotarpeeseen perustuvaa lääkkeiden käyttöä varten, joka poikkeaa niiden alkuperäistarkoituksesta tai on lisensoimatonta, sekä laatimaan luettelon alkuperäistarkoituksesta poikkeavasti käytetyistä lääkkeistä, joita käytetään lisensoitujen vaihtoehtojen saatavuudesta huolimatta; |
H. |
ottaa huomioon, että lastenlääkeasetuksessa vahvistetaan ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden kehittämistä koskevat säännöt, jotta voidaan täyttää lapsiväestön terapeuttiset erityistarpeet; |
I. |
toteaa, että lastenlääkeasetuksen voimaantulon jälkeen vain kahdelle innovatiiviselle kohdennetulle syöpälääkkeelle on myönnetty lupa lasten syöpien hoitoon lastenlääkkeitä koskevan hyväksytyn tutkimusohjelman perusteella; |
J. |
toteaa, että nykyisen sääntelykehyksen puitteissa jätetään noudattamatta oikeudellista velvoitetta jatkaa lastenlääkkeen kehittämistä silloin, kun lääkkeitä kehitetään aikuisten sairauksille, joita ei esiinny lapsilla; toteaa, että tällainen sääntely on riittämätöntä niiden erityisten sairauksien osalta, joita esiintyy ainoastaan lapsilla; toteaa lisäksi, että EMA:lle lastenlääkeasetuksen 34 artiklan 4 kohdan mukaisesti toimitettujen, lykkäyksiä koskevien vuosittaisten selvitysten määrä kasvaa joka vuosi; |
K. |
toteaa, että monia lasten syöpätyyppejä ei esiinny aikuisilla; toteaa kuitenkin, että sellaisen lääkkeen toimintamekanismi, joka tehoaa aikuisten syöpätyyppeihin, voi olla merkityksellinen myös lapsilla esiintyvien syöpätyyppien kannalta; |
L. |
toteaa, että markkinat tarjoavat rajallisesti kannustimia kehittää erityisiä lastenlääkkeitä niille sairauksille, joita esiintyy ainoastaan lapsilla, kuten lasten syöville; |
M. |
toteaa, että EU:n kolmanteen terveysalan toimintaohjelmaan (2014–2020) sisältyy sitoumus parantaa harvinaisista sairauksista kärsiviin potilaisiin liittyviä resursseja ja asiantuntemusta; |
N. |
toteaa, että syöpälääkkeiden pediatristen kliinisten kokeiden aloittaminen viivästyy huomattavasti, sillä kehittäjät odottavat, että lääke ensin vaikuttaa lupaavalta aikuisten syöpäpotilaiden kannalta; |
O. |
katsoo, että mikään ei estä tutkijaa lopettamasta lupaavaa pediatrista tutkimusta varhaisessa vaiheessa, jos lääkkeellä ei ole myönteisiä vaikutuksia kohteena olevaan aikuisväestöön; |
P. |
toteaa, että taloudelliset palkkiot ja kannustimet lääkkeiden kehittämiseksi lapsille, kuten lastenlääkkeiden myyntiluvat, tulevat myöhään ja niiden vaikutus on vähäinen; pitää tarpeellisena sen varmistamista, etteivät lääkeyhtiöt käytä väärin palkkioita ja kannustimia, ja katsoo, että nykyistä järjestelmää on arvioitava sen selvittämiseksi, kuinka järjestelmää voitaisiin parantaa, jotta vauhditettaisiin lastenlääkealan tutkimusta ja kehittämistä, erityisesti lasten syöpäsairauksien alalla; |
Q. |
toteaa, että myyntiluvan haltijoiden on varmistettava, että tuotetiedot ovat viimeisimmän tieteellisen tietämyksen tasalla; |
R. |
toteaa, että lastenlääkkeitä koskevat tutkimusohjelmat hyväksytään sääntelyviranomaisten ja lääkeyhtiöiden välillä käytyjen monimutkaisten neuvottelujen jälkeen ja liian usein ne osoittautuvat mahdottomiksi toteuttaa käytännössä ja/tai ne aloitetaan liian myöhään, koska niitä käytetään väärin keskittymällä aikuisten syövän harvinaiseen esiintymiseen lapsella sen sijaan, että keskityttäisiin uuden lääkkeen mahdolliseen laajempaan käyttöön muissa tärkeimmissä lasten syövissä; toteaa, että kaikkia hyväksyttyjä lastenlääkkeitä koskevia tutkimusohjelmia ei saateta päätökseen, koska joitakin tehoaineita koskevat tutkimukset usein keskeytetään myöhemmässä vaiheessa, jos lääkkeen turvallisuus ja tehokkuus eivät vastaa alkuperäisiä toiveita; toteaa, että tähän mennessä vain 12 prosenttia hyväksytyistä lastenlääkkeitä koskevista tutkimusohjelmista on saatettu päätökseen; |
S. |
toteaa, että ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden kliinisistä lääketutkimuksista annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 536/2014 säädetään sellaisen yhteisen hakemusportaalin perustamisesta, jonka avulla toimeksiantajat voivat tehdä yhden yhteisen hakemuksen useassa jäsenvaltiossa suoritettavasta tutkimuksesta; katsoo, että tällaiset rajat ylittävät tutkimukset ovat erityisen tärkeitä, kun on kyse lasten syövän kaltaisista harvinaisista sairauksista, koska yhdessä maassa ei välttämättä ole riittävästi potilaita tutkimuksen toteuttamiseksi; |
T. |
ottaa huomioon, että lastenlääkkeitä koskeviin tutkimusohjelmiin tehdään paljon muutoksia; toteaa, että vaikka tutkimusohjelmaan tehtävistä merkittävistä muutoksista on keskusteltava lastenlääkekomitean kanssa, asiaa ei ole määritelty yhtä selkeästi vähäisempien muutosten osalta; |
U. |
ottaa huomioon, että lastenlääkeasetuksen 39 artiklan 2 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle yksityiskohtaiset tiedot konkreettisesta sitoutumisesta lastenlääkkeitä koskevan tutkimuksen ja kehittämisen sekä niiden saatavuuden tukemiseen; |
V. |
ottaa huomioon, että lastenlääkeasetuksen 40 artiklan 1 kohdan mukaan lastenlääkkeitä koskevaan tutkimukseen on osoitettava varoja yhteisön talousarviosta sellaisten tutkimusten tukemiseksi, jotka koskevat niitä lääkkeitä tai vaikuttavia aineita, joilla ei ole patentin tai lisäsuojatodistuksen antamaa suojaa; |
W. |
toteaa, että lastenlääkeasetuksen 50 artiklassa komission edellytetään esittävän parlamentille ja neuvostolle 26. tammikuuta 2017 mennessä selvityksen 36, 37 ja 38 artiklan soveltamisesta saaduista kokemuksista, mukaan lukien analyysi palkkioiden ja kannustimien taloudellisesta vaikutuksesta sekä analyysi tämän asetuksen arvioiduista vaikutuksista kansanterveyteen, ja tekevän tarpeellisia muutosehdotuksia; |
1. |
kehottaa komissiota antamaan lastenlääkeasetuksen 50 artiklassa tarkoitetun selvityksen hyvissä ajoin; painottaa, että tässä selvityksessä on esitettävä kattava kartoitus ja perusteellinen analyysi esteistä, jotka tällä hetkellä haittaavat lapsille tarkoitettuja lääkkeitä koskevaa innovointia; korostaa, että tällainen vankka näyttö on tehokkaan päätöksenteon kannalta tärkeää; |
2. |
kehottaa komissiota harkitsemaan kyseisiin arviointeihin perustuvia, myös lastenlääkeasetuksen lainsäädännöllisellä tarkistuksella toteutettavia muutoksia, joissa otetaan asianmukaisesti huomioon a) toimintamekanismiin, pikemmin kuin vain sairaustyyppiin, perustuvat pediatriset kehitysohjelmat, b) sairauksien ja lääkkeiden priorisointimallit, joissa otetaan huomioon täyttymättömät pediatriset lääkintätarpeet ja toteutettavuus, c) aikaisemmat ja käyttökelpoisemmat lastenlääkkeitä koskevat tutkimusohjelmat, d) kannustimet, jotka edistävät paremmin tutkimusta ja palvelevat tehokkaammin lasten tarpeita siten, että varmistetaan tutkimus- ja kehittämiskustannusten arviointi ja kliinisten tulosten täysi avoimuus, ja e) strategiat alkuperäistarkoituksesta poikkeavan käytön välttämiseksi silloin, kun luvallisia lastenlääkkeitä on olemassa; |
3. |
korostaa, että lasten syöpäsairauksien alalla on ihmishenkiä pelastavaa hyötyä sellaisesta pakollisesta lastenlääkkeiden kehittämisestä, joka perustuu siihen, että lääkkeen toimintamekanismi vastaa kasvaimen biologista luonnetta, eikä indikaatiota, jolla lääkkeen käyttö rajoitetaan koskemaan tietyntyyppistä syöpää; |
4. |
korostaa, että pediatriset tarpeet ja eri yritysten valmistamat lääkkeet olisi priorisoitava tieteellisten tietojen perusteella, jotta parhaat mahdolliset hoidot saadaan vastaamaan erityisesti syöpää sairastavien lasten tarpeita ja mahdollistetaan tutkimukseen käytettävien resurssien optimointi; |
5. |
painottaa rajat ylittävien lääketutkimusten merkitystä monien lastentautien ja harvinaisten sairauksien tutkimisessa; suhtautuu siksi myönteisesti asetukseen (EU) N:o 536/2014, jonka ansiosta tällaisten lääketutkimusten toteuttaminen on helpompaa, ja kehottaa Euroopan lääkevirastoa varmistamaan, että asetuksen täytäntöönpanoon tarvittava infrastruktuuri on valmiina mahdollisimman pian; |
6. |
korostaa, että lastenlääkkeitä koskevien tutkimusohjelmien toteuttaminen varhaisessa vaiheessa sekä tieteellinen ja sääntelyä koskeva varhainen vuoropuhelu ja vuorovaikutus Euroopan lääkeviraston kanssa mahdollistavat sen, että yritykset voivat optimoida lastenlääkkeiden kehittämistä kokonaisuudessaan ja kehittää erityisesti helpommin toteutettavia tutkimusohjelmia; |
7. |
kehottaa komissiota harkitsemaan lastenlääkeasetuksen muuttamista siten, että lapsia koskevia lupaavia kokeita ei voida lopettaa varhaisessa vaiheessa siksi, että kohteena olevaa aikuisväestöä koskevat tulokset ovat heikot; |
8. |
korostaa, että on kiireellisesti arvioitava, kuinka erityyppisillä rahoituksilla ja palkkioilla – mukaan lukien monet välineet, jotka perustuvat mekanismeihin, joilla tutkimus- ja kehityskustannukset pidetään erillään tuotteen hinnasta – voidaan parhaiten edistää ja nopeuttaa lastenlääkkeiden kehittämistä tarvittavilla osa-alueilla, joista mainittakoon vastasyntyneille tarkoitetut lääkkeet ja lasten syöpien, erityisesti pelkästään lapsilla esiintyvien syöpien, hoitoon tarkoitetut lääkkeet; katsoo, että palkkioiden olisi edistettävä näiden lääkkeiden pediatrista kehittämistä siten, että se aloitetaan heti, kun on saatavilla riittävästi tieteellisiä perusteita lääkkeen käyttämisestä lapsilla sekä tietoa käytön turvallisuudesta aikuisilla, eikä se saisi riippua siitä, onko terapeuttinen arvo osoitettu aikuisten hoidossa; |
9. |
kehottaa komissiota tekemään kiireellisesti kaikki mahdolliset sääntelymuutokset, joilla tilannetta voidaan tällä välin parantaa; |
10. |
kehottaa komissiota uudistamaan Horisontti 2020 -ohjelman rahoitussäännökset, jotka on kehitetty tukemaan laadukasta pediatrista kliinistä tutkimusta, sen jälkeen kun on tehty kriittinen arviointi tällä hetkellä rahoitettavista hankkeista; |
11. |
kehottaa komissiota vahvistamaan eurooppalaista pediatrisen kliinisen tutkimuksen verkostoa ja varmistamaan, että jäsenvaltiot toteuttavat toimenpiteitä, joilla tuetaan lastenlääkkeitä koskevaa tutkimusta ja kehittämistä sekä lastenlääkkeiden saatavuutta; |
12. |
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle. |
(1) EUVL L 378, 27.12.2006, s. 20.
6.7.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 238/132 |
P8_TA(2016)0512
Vetoomusvaliokunnan toiminta vuonna 2015
Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. joulukuuta 2016 vetoomusvaliokunnan toiminnasta vuonna 2015 (2016/2146(INI))
(2018/C 238/15)
Euroopan parlamentti, joka
— |
ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa vetoomusvaliokunnan toimintakertomuksista, |
— |
ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 10 ja 11 artiklan, |
— |
ottaa huomioon pöytäkirjan N:o 1 kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa, |
— |
ottaa huomioon pöytäkirjan N:o 2 toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta, |
— |
ottaa huomioon vetoomusoikeuden merkityksen ja sen, kuinka tärkeää Euroopan parlamentin on saada välittömästi tietoa Euroopan unionin kansalaisten ja asukkaiden huolenaiheista SEUT-sopimuksen 24 ja 227 artiklan mukaisesti, |
— |
ottaa huomioon SEUT-sopimuksen 228 artiklan, |
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 44 artiklan, joka koskee oikeutta vedota Euroopan parlamenttiin, |
— |
ottaa huomioon jäsenyysvelvoitteen noudattamatta jättämistä koskevaa menettelyä koskevat SEUT-sopimuksen määräykset ja erityisesti sen 258 ja 260 artiklan, |
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan ja 216 artiklan 8 kohdan, |
— |
ottaa huomioon vetoomusvaliokunnan mietinnön (A8-0366/2016), |
A. |
ottaa huomioon, että vetoomusvaliokunnan toimintaa koskevan vuosikertomuksen tarkoituksena on analysoida vuonna 2015 vastaanotettuja vetoomuksia ja suhteita muihin toimielimiin sekä kuvailla tarkasti vuonna 2015 saavutettuja tavoitteita; |
B. |
toteaa, että vuonna 2015 parlamentti vastaanotti 1 431 vetoomusta, mikä on 47 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2014, jolloin parlamentille esitettiin 2 714 vetoomusta; toteaa, että käsiteltäväksi otettiin 943 vetoomusta ja että 424 vetoomuksen käsittely eteni nopeasti ja päätettiin sen jälkeen kun vetoomuksen esittäjälle oli annettu asianmukaisesti tietoja hänen esille tuomastaan ongelmasta, kun taas 519 vetoomuksen käsittely on vielä kesken vetoomusvaliokunnassa; ottaa huomioon, että 483:a vetoomusta ei hyväksytty käsiteltäväksi; |
C. |
ottaa huomioon, että vastaanotettujen vetoomusten määrä on vaatimaton verrattuna unionin kokonaisväkilukuun, mikä osoittaa, että suuri enemmistö unionin kansalaisista ja asukkaista ei valitettavasti vielä tunne vetoomusoikeutta eikä sen mahdollista hyödyllisyyttä keinona kiinnittää unionin toimielinten ja jäsenvaltioiden huomio sellaisiin heitä koskeviin ja huolestuttaviin asioihin, jotka liittyvät unionin toiminnan aloihin; |
D. |
ottaa huomioon, että vuonna 2015 ei hyväksytty käsiteltäväksi 483:a vetoomusta ja että unionin toiminnan aloista on vielä laajasti epäselvyyttä, mistä on osoituksena sellaisten vastaanotettujen vetoomusten suuri määrä (33,8 prosenttia), joita ei hyväksytty käsiteltäväksi; katsoo, että tilanteen korjaamiseksi olisi edistettävä ja tehostettava yhteydenpitoa kansalaisiin sekä selitettävä EU:n, kansallisen ja paikallisen toimivallan eroja; |
E. |
korostaa, että jokainen vetoomus käsitellään ja tutkitaan huolellisesti, tehokkaasti ja avoimesti; |
F. |
ottaa huomioon, että vetoomusten esittäjät ovat usein kansalaisia, jotka toimivat perusoikeuksien turvaamisen ja yhteiskuntiemme kehittämisen ja tulevan hyvinvoinnin puolesta; katsoo, että näiden kansalaisten kokemuksilla heidän vetoomustensa käsittelystä on suuri vaikutus siihen, mitä he ajattelevat EU:n toimielimistä ja unionin oikeudessa vahvistetun vetoomusoikeuden kunnioittamisesta; |
G. |
toteaa, että Euroopan parlamentti on ainoa kansalaisten suoraan valitsema unionin toimielin ja että vetoomusoikeus tarjoaa kansalaisille keinon kiinnittää valitsemiensa edustajien huomio heitä huolestuttaviin asioihin; |
H. |
ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen mukaisesti unionin toimielinten, elinten ja laitosten on toimittava mahdollisimman avoimesti edistääkseen hyvää hallintotapaa ja varmistaakseen kansalaisyhteiskunnan osallistumisen; |
I. |
katsoo, että vetoomusoikeuden on oltava keskeisellä sijalla osallistuvassa demokratiassa, jossa jokaiselle kansalaiselle turvataan tehokkaasti oikeus osallistua suoraan unionin demokraattiseen elämään; korostaa, että ollakseen aidosti demokraattinen ja osallistuva hallintotavan on taattava täysi avoimuus, perusoikeuksien tehokas turvaaminen ja kansalaisten tosiasiallinen osallistuminen päätöksentekoon; toteaa, että vetoomukset antavat Euroopan parlamentille mahdollisuuden kuunnella, antaa tietoja ja auttaa ratkaisemaan ongelmia, jotka vaikuttavat kansalaisiin, ja että samalla ne myös kannustavat EU:n muita toimielimiä ja jäsenvaltioiden elimiä tekemään parhaansa tässä suhteessa kukin oman toimivaltansa mukaisesti; katsoo, että vetoomusten avulla on arvioitava unionin lainsäädännön vaikutuksia EU:ssa asuvien arkipäivään; |
J. |
katsoo, että humanitaarinen pakolaiskriisi, finanssikriisin hyvin vakavat sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset sekä muukalaisvihan ja rasismin lisääntyminen kaikkialla Euroopassa ovat horjuttaneet luottamusta järjestelmään ja Euroopan yhdentymiseen; toteaa, että vetoomusvaliokunnan suunnattoman haastavana tehtävänä on ylläpitää ja tehostaa rakentavaa vuoropuhelua EU-asioista unionin kansalaisten ja asukkaiden kanssa; |
K. |
katsoo, että vetoomusvaliokunta pystyy parhaiten osoittamaan kansalaisille, mitä EU tekee heidän hyväkseen ja millaisia ratkaisuja se voi tuottaa unionin, jäsenvaltioiden tai paikallisella tasolla; ottaa huomioon, että vetoomusvaliokunta voi tehdä tärkeää työtä selittämällä ja mahdollisesti näyttämällä toteen Euroopan yhdentymisen onnistumisia ja hyötyjä; |
L. |
katsoo, että vetoomusoikeuden avulla olisi parannettava Euroopan parlamentin mahdollisuuksia reagoida ongelmiin, jotka liittyvät lähinnä EU:n lainsäädännön soveltamiseen ja sen saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja auttaa näiden ongelmien ratkaisemisessa, korostaa, että vetoomukset ovat tärkeä tapa saada ensikäden tietoa, joka perustuu kansalaisten kokemuksiin ja jonka avulla voidaan saada selville mahdollisia rikkomuksia ja puutteita siinä, kuinka EU:n lainsäädäntöä sovelletaan jäsenvaltioissa ja kuinka komission seuraa tätä soveltamista perussopimusten valvojan roolissaan; toteaa, että EU:n toiminnan aloihin liittyvät vetoomukset, jotka täyttävät käsiteltäväksi ottamisen kriteerit, auttavat tärkeällä tavalla havaitsemaan varhaisessa vaiheessa viivästymisen EU:n lainsäädännön saattamisessa osaksi jäsenvaltioiden lainsäädäntöä ja sen tosiasiallisessa täytäntöönpanossa; ottaa huomioon, että vetoomusten avulla unionin kansalaiset voivat valittaa unionin oikeuden soveltamatta jättämisestä ja auttaa havaitsemaan unionin oikeuden rikkomisia; |
M. |
toteaa, että vetoomukset ovat hyvin tärkeitä lainsäädäntöprosessille, koska muut parlamentin valiokunnat saavat niistä suoraa hyödyllistä palautetta oman alansa lainsäädäntötyötä varten; katsoo, etteivät vetoomukset kuulu ainoastaan vetoomusvaliokunnan vastuulle vaan niiden olisi pikemminkin oltava kaikkien parlamentin valiokuntien yhteinen asia; |
N. |
ottaa huomioon, että vetoomusten avulla unionin kansalaiset ja asukkaat voivat ilmoittaa unionin oikeuden puutteellisesta soveltamista ja että he voivat näin toimia hyödyllisinä tiedonlähteinä unionin oikeuden rikkomusten havaitsemisessa; |
O. |
toteaa, että vetoomuksista ei ainoastaan saada tarvittavaa palautetta voimassa olevan lainsäädännön soveltamisesta vaan niiden avulla voidaan myös löytää unionin oikeuden porsaanreikiä ja arvioida sääntelyn puuttumisen vaikutuksia tietyillä aloilla, jolloin niiden ansiosta voidaan aloittaa uusia lainsäädäntötoimia; |
P. |
ottaa huomioon, että vetoomusvaliokunta on hyödyntänyt aiempaa enemmän valiokuntatyön välineitä, kuten suullisesti vastattavia kysymyksiä ja lyhyitä päätöslauselmia, antaakseen näkyvyyttä erilaisille kansalaisia huolestuttaville asioille, ja se on myös antanut parlamentin täysistunnon käsiteltäväksi kysymyksiä ja päätöslauselmia, jotka ovat koskeneet esimerkiksi Espanjan asuntolainalainsäädäntöä ja riskirahoitusvälineitä tai lapsen etua Euroopassa; |
Q. |
toteaa, että vuonna 2015 kansalaisten esittämiä vetoomuksia käsiteltiin aiempaa ripeämmin ja tehokkaammin, koska yhteydenpito vetoomusten esittäjiin hoidettiin joutuisammin; korostaa, että sihteeristö on tehnyt paljon työtä tämän parannuksen eteen; |
R. |
ottaa huomioon, että vetoomuksen esittäjät osallistuvat aktiivisesti valiokunnan työhön antamalla täydentäviä ensikäden tietoja valiokunnan jäsenille, komissiolle ja läsnä oleville jäsenvaltioiden edustajille; toteaa, että osallistuessaan valiokuntakeskusteluihin ja esittäessään vetoomuksiaan ja tarkempia tietoja vetoomuksen esittäjät auttavat käymään sujuvaa ja rakentavaa vuoropuhelua parlamentin jäsenten ja komission kanssa; toteaa, että 191 vetoomuksen esittäjää seurasi vuonna 2015 valiokunnassa käytyjä keskusteluja ja osallistui niihin; toteaa, että vaikka tämä määrä vaikuttaakin suhteellisen pieneltä, on muistettava, että vetoomusvaliokunnan kokoukset taltioidaan ja vetoomuksen esittäjät voivat seurata keskusteluja sekä reaaliajassa että jälkeenpäin internetin suoratoistopalveluihin avulla; |
S. |
ottaa huomioon, että lasten hyvinvointia koskevia vetoomuksia varten on otettu käyttöön erityinen menettelytapa ja 17. syyskuuta 2015 perustettiin asiaa käsittelevä erityistyöryhmä, jonka puheenjohtajaksi on valittu Eleonora Evi; painottaa, että kaikilla työryhmillä olisi oltava selkeä toimeksianto, jotta ne voivat tuottaa konkreettisia tuloksia ja jotta estetään kaikenlainen perusteeton viivästyminen vetoomusten käsittelyssä; |
T. |
ottaa huomioon, että vetoomus esitetään usein samanaikaisesti kuin komissiolle esitettävä valitus, joka voi johtaa rikkomusmenettelyn aloittamiseen; ottaa huomioon, että vuonna 2015 Euroopan parlamentti varoitti vetoomusten ja kysymysten avulla komissiota puutteista tavoissa, joilla muutamat jäsenvaltiot sovelsivat ja panivat täytäntöön tiettyjä EU:n säädöksiä; |
U. |
toteaa, että nämä vetoomukset johtivat ympäristökysymyksiin liittyviin valituksiin; ottaa huomioon, että komissio lähetti Suomelle virallisen ilmoituksen, joka liittyi ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta annetun direktiivin saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä; toteaa, että viidessä muussa ympäristöalan tapauksessa komissio aloitti kahdenväliset keskustelut kyseisten jäsenvaltioiden kanssa; toteaa, että nämä tapaukset koskivat liuskekaasua, susikantojen hallintaa, strategista ympäristöarviointia koskevan direktiivin virheellistä soveltamista sekä kansallista lainsäädäntöä, joka ei ollut ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta annetun direktiivin vaatimusten mukainen; |
V. |
toteaa, että kansalaisten esittämät vetoomukset koskivat myös oikeusasioita ja oikeudellista yhteistyötä ja että yksi näistä vetoomuksista sai komission aloittamaan kahdenväliset keskustelut erään jäsenvaltion kanssa rajoituksista, jotka koskevat nimen muuttamista avioliiton solmimisen jälkeen; |
W. |
toteaa, että komissio aloitti lisäksi kahdenvälisiä keskusteluja sellaisten useampia jäsenvaltioita koskevien vetoomusten johdosta, jotka liittyivät kiinteistöveroon ja opiskelijoiden maksamaan paikalliseen asuinpaikkaveroon; |
X. |
ottaa huomioon, että komissio aikoo tehostaa EU:n lainsäädännön soveltamista varmistamalla, että EU:n lainsäädäntö on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä, sekä tarkistamalla järjestelmällisesti, että kansallinen lainsäädäntö on EU:n lainsäädännön mukaista; ottaa huomioon, että komissio on ilmoittanut toteuttavansa asianmukaisia toimenpiteitä, muun muassa alkamalla soveltaa EU Pilot -hanketta uusiin tapauksiin ja käynnistämällä rikkomusmenettelyjä, havaitessaan, että EU:n lainsäädäntöä on rikottu; |
Y. |
ottaa huomioon, että parlamentin osallistuminen näihin menettelyihin antaa mahdollisuuden unionin toimivaltaisten toimielinten tutkintatyön tarkempaan valvontaan; katsoo, että yhdenkään vetoomuksen käsittelyä ei pitäisi päättää ennen kuin komissio on saattanut päätökseen sitä koskevat tutkimuksensa; |
Z. |
ottaa huomioon, että komissio julkistaa vuosikertomuksessa unionin oikeuden soveltamisen valvonnasta toimet, jotka on toteutettu unionin oikeuden rikkomisen johdosta, ja antaa tietoja rikkomusmenettelyistä lehdistötiedotteissa; toteaa, että näitä rikkomusmenettelyjä koskeviin päätöksiin voi tutustua Europa-verkkosivustolla olevassa komission tietokannassa; katsoo, että komissio voisi antaa vetoomusvaliokunnalle tarkempia tietoja vetoomuksiin liittyviä tapauksia koskevassa yhteydenpidossaan vetoomusvaliokunnan kanssa ja lisätä näin avoimuutta ja sujuvoittaa toimielinten välistä yhteistyötä; |
AA. |
toteaa, että vetoomuksissa käsitellään monia tärkeitä asioita, kuten ympäristönsuojelua (erityisesti jätevesien käsittelyä, jätehuoltoa, vesienhoitosuunnitelmia, kaasun ja hiilivedyn etsintää ja tuotantoa), kuluttajien oikeuksien loukkaamisia, oikeudenkäyttöä (erityisesti alaikäisten lasten huoltoa), perusoikeuksia (erityisesti lasten ja vammaisten henkilöiden sekä vähemmistöjen oikeuksia), henkilöiden vapaata liikkuvuutta, syrjintää, maahanmuuttoa, työllisyyttä ja eläinten hyvinvointia; |
AB. |
ottaa huomioon, että vuoden 2014 lopulla käyttöön otettu vetoomusvaliokunnan verkkoportaali on jo toiminnassa mutta ei vielä aivan valmis; toteaa, että portaalin tarkoituksena on tarjota EU:n kansalaisille ja asukkaille sähköinen väline, jonka avulla he voivat esittää vetoomuksia ja seurata niiden käsittelyä, allekirjoittaa sähköisesti omia vetoomuksiaan sekä tukea sellaisia muiden vetoomuksen esittäjien vetoomuksia, joiden aiheet kiinnostavat heitä; toteaa, että vuonna 2015 ja vielä jokin aika sitten portaalin joidenkin perustoimintojen, kuten hakukoneen, puutteet haittasivat portaalin käyttöä kansalaisten interaktiivisena yhteydenpitovälineenä mutta tämä ongelma on lopultakin saatu ratkaistua; |
AC. |
ottaa huomioon, että portaalilla pyritään parantamaan vetoomusmenettelyn avoimuutta ja vuorovaikutteisuutta ja se tehostaa hallinnointia, mikä hyödyttää niin vetoomuksen esittäjiä ja parlamentin jäseniä kuin suurta yleisöäkin; ottaa huomioon, että hankkeen toisen vaiheen tarkoituksena on pääasiassa tehostaa vetoomusten hallinnollista käsittelyä; |
AD. |
ottaa huomioon, että toinen toistaan seuraavat viivästykset hankkeen myöhemmissä vaiheissa ovat lisänneet vetoomusvaliokunnan sihteeristön työmäärää, koska tarvittavat tiedostot on täytynyt viedä manuaalisesti eri tietokantoihin; toteaa, että vetoomuksia on edelleen viemättä portaaliin, koska ainoastaan avoimet vuosina 2013, 2014 ja 2015 vastaanotetut vetoomukset on toistaiseksi siirretty ja parhaillaan ollaan siirtämässä vuonna 2016 vastaanotettuja vetoomuksia; |
AE. |
ottaa huomioon, että portaalissa on korjattu tiettyjä puutteita, jotka liittyvät muun muassa hakutoimintoon ja vetoomuksen esittäjän tietojen luottamuksellisuuteen, ja että jäljellä olevia puutteita on ryhdytty korjaamaan vuoden 2016 jälkipuoliskolla, jotta palvelusta saataisiin kansalaisten kannalta hyödyllisempi ja näkyvämpi; |
AF. |
toteaa, että vetoomusten käsiteltäväksi hyväksymisen perusteet on määritelty SEUT-sopimuksen 227 artiklassa ja että unionin toiminnan ala on käsitteenä paljon laajempi kuin pelkkä pitkä toimivaltuuksien luettelo; ottaa huomioon, että käsiteltäväksi jättämistä koskevaan päätökseen voidaan soveltaa laillisuusvalvontaa, jos sitä ei ole asianmukaisesti perusteltu näiden perusteiden mukaisesti; |
AG. |
ottaa huomioon, että kansallisilla tuomioistuimilla on ensisijainen vastuu sen varmistamisesta, että EU-lainsäädäntö pannaan asianmukaisesti täytäntöön jäsenvaltioissa; toteaa tässä yhteydessä, että unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu on kansallisten oikeuslaitosten käytettävissä oleva hyödyllinen väline; toteaa, että joissakin jäsenvaltioissa tätä menettelyä on käytetty vain vähän tai ei lainkaan; toteaa, että tämä alkuperäinen vastuu ei saisi missään tapauksessa estää komissiota, jonka tehtävänä on valvoa perussopimusten noudattamista, toimimasta ennakoivammin unionin oikeuden noudattamisen varmistamiseksi; ottaa huomioon, että vetoomukset tarjoavat vaihtoehtoisen ja riippumattoman keinon EU-lainsäädännön noudattamisen tutkimiseksi ja tarkastamiseksi, ja katsoo, että nämä kaksi vaihtoehtoista menettelyä eivät siksi saisi olla toisensa poissulkevia; |
AH. |
ottaa huomioon, että eurooppalaisen kansalaisaloitteen olisi oltava tärkeä väline, jonka avulla kansalaiset voivat osallistua suoraan EU:n poliittiseen päätöksentekoon, ja että sen mahdollisuuksia on hyödynnettävä täysimääräisesti varmistaen samalla, että kansalaiset ovat täysin tietoisia siitä, mitkä asiat kuuluvat EU:n toimivaltaan ja mitkä kansalliseen toimivaltaan; toteaa, että eurooppalaisen kansalaisaloitteen ja vetoomusoikeuden tärkeimmistä eroista olisi tiedotettava kansalaisille paremmin; toteaa, että parlamentilla on erityinen vastuu tämän välineen tekemisestä todella onnistuneeksi; ottaa huomioon, että kuten 22. helmikuuta 2015 järjestetyssä julkisessa kuulemisessa käytetyistä puheenvuoroista kävi ilmi, eurooppalaisen kansalaisaloitteen rekisteröineet organisaatiot ovat yleisesti sitä mieltä, että hallinnolliset esteet on poistettava, jotta saavutetaan kansalaisten osallistumisen kannalta parhaat mahdolliset tulokset; |
AI. |
ottaa huomioon, että vetoomusvaliokunta katsoo, että yli kolme vuotta asetuksen (EU) N:o 211/2011 soveltamispäivän 1. huhtikuuta 2012 jälkeen sen täytäntöönpanoa olisi arvioitava heikkouksien havaitsemiseksi ja toteuttamiskelpoisten ja konkreettisten ratkaisujen ehdottamiseksi asetuksen nopeaa tarkistamista varten, jotta sen toimintaa voidaan parantaa; |
AJ. |
ottaa huomioon, että vetoomusvaliokunnan työtaakan vuoksi vuonna 2015 tehtiin vain yksi tutkittavana olevia vetoomuksia koskeva tiedonhankintamatka; toteaa, että Yhdistyneeseen kuningaskuntaan 5. ja 6. marraskuuta 2015 tehty tiedonhankintamatka, joka koski adoptiota ilman vanhempien suostumusta, auttoi valtuuskunnan jäseniä ymmärtämään tilannetta paremmin, sillä he saivat keskustella ongelmasta useiden asian kanssa tekemisissä olevien Yhdistyneen kuningaskunnan toimielinten edustajien kanssa; |
AK. |
toteaa, että tiedonhankintamatkat ovat valiokunnan oikeus ja olennainen osa sen työtä, johon kuuluu vuorovaikutus vetoomusten esittäjien ja asianomaisten jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa; ottaa huomioon, että näiden valtuuskuntien jäsenet osallistuvat tasapuolisesti kaikkiin asiaan liittyviin toimintoihin, muun muassa loppuraportin laatimiseen; |
AL. |
ottaa huomioon, että vetoomusvaliokunnalla on Euroopan oikeusasiamieheen liittyviä velvoitteita, ja toteaa, että oikeusasiamies tutkii unionin kansalaisten ja asukkaiden tekemät kantelut unionin toimielimissä ja elimissä ilmenneistä hallinnollisista epäkohdista ja valiokunta laatii niistä vuosittain mietinnön, joka perustuu Euroopan oikeusasiamiehen omaan vuosikertomukseen; |
AM. |
ottaa huomioon, että 26. toukokuuta 2015 Euroopan oikeusasiamies Emily O’Reilly esitteli vuosikertomuksensa 2014 Euroopan parlamentin puhemies Martin Schulzille; ottaa huomioon, että 23. kesäkuuta 2015 oikeusasiamies esitteli kertomuksensa vetoomusvaliokunnan, joka vastaa suhteista oikeusasiamiehen toimistoon, kokouksessa; |
AN. |
ottaa huomioon, että vetoomusvaliokunta on Euroopan oikeusasiamiesten verkoston jäsen ja verkostoon kuuluu kansallisia ja alueellisia oikeusasiamiehiä, vetoomusvaliokuntia ja vastaavia elimiä Euroopan unionin jäsenvaltioissa, ehdokasvaltioissa ja muissa Euroopan talousalueen ja/tai Schengen-alueen maissa; ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin vetoomusvaliokunta on täysivaltainen jäsen tässä verkostossa, johon kuuluu tällä hetkellä 94 toimistoa 36 maassa; |
AO. |
toteaa, että jokainen vetoomus arvioidaan ja käsitellään huolella ja että jokaisen vetoomuksen esittäjän on saatava vastaus kohtuullisessa ajassa; toteaa, että jokaiselle vetoomuksen esittäjälle on ilmoitettava vetoomuksen käsittelyn päättämisen perusteista; |
AP. |
ottaa huomioon, että kaikilla vetoomuksen esittäjillä olisi oltava mahdollisuus esittää asiansa suoraan vetoomusvaliokunnalle; |
1. |
korostaa, että vetoomusoikeuden pitäisi vahvistaa Euroopan parlamentin reagointikykyä auttamalla pääasiassa sellaisten ongelmien ratkaisemisessa, jotka liittyvät EU:n lainsäädännön soveltamiseen ja saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä, sillä EU:n toiminnan aloihin liittyvät vetoomukset, jotka täyttävät käsiteltäväksi ottamisen perusteet, antavat arvokasta tietoa EU:n lainsäädännön soveltamisessa mahdollisesti esiintyvistä rikkomuksista ja puutteista; kehottaa komissiota käyttämään paremmin toimivaltaansa, kun on kyse EU:n lainsäädännön tehokkaasta soveltamisesta, esimerkiksi pyrkimällä käyttämään nopeammin SEUT-sopimuksen 258 ja 260 artiklan mukaista rikkomusmenettelyä; |
2. |
korostaa, että vetoomusvaliokunnan työ koostuu kansalaisiin liittyvien ongelmien kuulemisesta ja auttamisesta niiden ratkaisemisessa; uskoo, että vetoomukset voivat auttaa arvioimaan paremmin EU:n lainsäädännön vaikutuksia ihmisten jokapäiväiseen elämään, koska vetoomukset toimivat siltana kansalaisten ja toimielimien välillä; |
3. |
korostaa, että vetoomusvaliokunnalla on mahdollisuus synnyttää uskottavaa ja tuloksekasta vuoropuhelua kansalaisten kanssa, samalla kun se on sille suuri haaste; toteaa, että vetoomusvaliokunta voi tuoda EU:n toimielimet lähemmäs kansalaisia; panee merkille, että tämän pitäisi edistää osallistuvaa demokratiaa; katsoo, että tämän tavoitteen saavuttamiseksi on ratkaisevan tärkeää, että vetoomuksiin vastataan asianmukaisesti sekä ajoituksen että vastauksen laadun osalta; |
4. |
muistuttaa, että vetoomuksen esittäjien kansallisuuksien olisi oltava tasapuolisesti ja oikeassa suhteessa edustettuina valiokunnan julkisissa keskusteluissa; katsoo, että valiokunnan eurooppalaisen ulottuvuuden vahvistamiseksi olisi kannustettava kaikkien jäsenvaltioiden todellista ja asianmukaista edustusta valiokunnan julkisissa keskusteluissa; korostaa, että vetoomusvaliokunnan on kohdeltava kaikkia käsiteltäväksi otettuja vetoomuksia objektiivisesti ja pidettävä niitä yhtä tärkeinä; korostaa, että vetoomuksia, jotka liittyvät jäsenvaltion vaalikampanjaan, ei pitäisi käsitellä käyttäen kiireellistä menettelyä; |
5. |
korostaa, että vetoomuksilla on tärkeä merkitys myös lainsäädäntöprosessissa, sillä niiden avulla havaitaan olemassa aukkoja ja puutteita unionin lainsäädännön saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä ja niistä on usein ollut välitöntä hyötyä parlamentin muille valiokunnille niiden omassa lainsäädäntötyössä; pitää myönteisenä vetoomusvaliokunnan lisääntynyttä vuorovaikutusta muiden valiokuntien kanssa ja vetoomuksiin liittyvien asioiden käsittelyä useammin täysistunnoissa; katsoo, etteivät vetoomukset kuulu ainoastaan vetoomusvaliokunnan vastuulle vaan kaikkien parlamentin valiokuntien on pyrittävä vastaamaan niistä yhdessä; on tyytyväinen siihen, että parlamenttiin aiotaan perustaa epävirallinen vetoomusverkosto, johon osallistuu jäseniä parlamentin jokaisesta valiokunnasta, jotta varmistetaan vetoomuksia koskevan työn sujuva ja tehokas koordinointi; katsoo, että verkoston on annettava mahdollisuus lisätä ymmärrystä vetoomusten roolista parlamentin työssä ja vahvistettava valiokuntien välistä yhteistyötä vetoomuksissa esiin tuoduissa asioissa; kehottaa kaikkia asiaankuuluvia valiokuntia ottamaan niille välitetyt vetoomukset asianmukaisesti huomioon ja toteuttamaan tarvittavia toimenpiteitä sellaisten tietojen saamiseksi, joita tarvitaan vetoomusten asianmukaista käsittelyä varten; |
6. |
toteaa, että parlamentilla on tärkeä poliittinen rooli myös komission täytäntöönpanotoimissa, kun se käy yksityiskohtaisesti läpi vuosikertomukset unionin oikeuden soveltamisen valvonnasta ja antaa asiaa koskevat päätöslauselmansa; kehottaa komissiota ottamaan huomioon vetoomusvaliokunnan parlamentissa esittämät päätöslauselmat, joissa esitetään vetoomusten pohjalta unionin lainsäädännön soveltamisessa ja täytäntöönpanossa olevia erityisiä puutteita, ja kehottaa komissiota toteuttamaan asiaankuuluvia toimenpiteitä ja raportoimaan parlamentille niiden seurannasta; kehottaa lisäksi neuvostoa ja parlamenttia toteuttamaan erityisiä toimia asetuksen (EU) …/… [menettely 2013/0140(COD)], joka koskee poikkeuksen myöntämistä lääketieteellisistä tarkastuksista unionin ulkorajoilla Drosophila melanogasterille, hyväksymiseksi; toteaa, että Nobel-palkitut biokemian professorit ovat esittäneet tätä poikkeusta vetoomuksessa 1358/2011; |
7. |
on tyytyväinen siihen, että vuonna 2015 vetoomusten käsittelyaika on lyhentynyt, mutta on kuitenkin sitä mieltä, että vetoomusvaliokunnan sihteeristölle olisi annettava välittömästi enemmän teknisiä resursseja ja henkilöstöresursseja, jotta voidaan varmistaa vetoomusten asianmukainen käsittely, lyhentää käsittelyaikaa entisestään ja samalla varmistaa käsittelyn laatu; kehottaa digitalisoimaan vetoomusten käsittelyn erityisesti ottamalla käyttöön uusia tieto- ja viestintätekniikoita, jotta varmistetaan tehokas ja ajoissa tapahtuva käsittely ja olemassa olevien henkilöstöresurssien mahdollisimman tehokas käyttö, säilyttäen kuitenkin samalla kansalaisten oikeus esittää vetoomuksia perinteisen postin välityksellä; |
8. |
pitää edelleen erityisenä velvoitteena sitä, että vetoomusten käsittelemättä jättäminen ja käsittelyn päättäminen perustellaan huolellisesti vetoomusten esittäjille tapauksissa, joissa vetoomusta pidetään perusteettomana; |
9. |
pitää myönteisenä, että komissio osallistuu ja sitoutuu vetoomusprosessiin ja vastaa mahdollisimman lyhyessä ajassa uusiin vetoomuksiin, joita parlamentti sille välittää; toteaa, että komission vastaukset ovat yleensä yksityiskohtaisia ja koskevat vetoomuksia, jotka kuuluvat sen toimivaltaan; muistuttaa kuitenkin, että monissa tapauksissa komissio ei anna uusia tietoja vastatessaan vetoomuksiin, joiden uudelleentarkastelua on pyydetty niiden tilaa ja sisältöä koskeneen muutoksen vuoksi; pitää valitettavina tapauksia, joissa komissio keskittyy olennaiselta osalta vain menettelynäkökohtiin eikä käsittele asian sisältöä; muistuttaa komissiota siitä, että vetoomusten, joissa tuodaan esiin unionin lainsäädännön mahdollinen rikkominen, käsittely voidaan lopettaa ainoastaan sen jälkeen, kun asianmukainen analyysi on saatu päätökseen; pitää myönteisenä, että komissio on sitoutunut lähettämään pääsääntöisesti toimivaltaisia virkamiehiä vetoomusvaliokunnan kokouksiin ja että vetoomusten käsittelyn yleinen laatu paranee, kun keskustelussa on läsnä mahdollisimman korkeita komission virkamiehiä; pitää valitettavana, että valiokuntakokouksissa komission vastaukset rajoittuvat yleensä valiokunnalle lähetetyn virallisen vastauksen sisältöön eikä niissä esitetä minkäänlaisia uusia tai merkityksellisiä tietoja, joiden avulla voitaisiin ratkaista esille otetut kysymykset; toteaa, että kirjalliset vastaukset otetaan aidosti huomioon, samoin kuin vetoomusvaliokunnan suullisissa keskusteluissa esitetyt selitykset; |
10. |
katsoo, että roolissaan perussopimusten vartijana, erityisesti kun on kyse ympäristökysymyksistä, komission olisi keskityttävä enemmän ydinkysymyksen tosiasialliseen sisältöön eikä pelkästään muodollisesti tarkasteltava, onko menettelyjä noudatettu; palauttaa mieliin ennalta varautumisen periaatteen ja unionin ympäristölainsäädännön keskeisen pyrkimyksen peruuttamattomien vahinkojen estämiseen ekologisesti aroilla alueilla; kehottaa komissiota omaksumaan lähestymistavan, joka antaa mahdollisuuden hyödyntää etukäteen komission toimivaltaa ja oikeuksia; |
11. |
ei hyväksy tulkintaa, jonka komission yhä useammin antaa parlamentin 27. vuosikertomukselle Euroopan unionin oikeuden soveltamisen valvonnasta (2009) ja jonka mukaan komissiolla olisi oikeus päättää sellaisen asian käsittely, jossa ei vielä ole toteutettu muodollisia toimia rikkomusmenettelyn käynnistämiseksi, tai keskeyttää aktiiviset rikkomusmenettelyt tapauksissa, joissa asia on käsiteltävänä kansallisessa tuomioistuimessa; toteaa, että edellä mainitussa mietinnössä pyydetään komissiota toimivaltansa puitteissa tehostamaan toimia sen varmistamiseksi, että unionin lainsäädäntö pannaan johdonmukaisesti täytäntöön, ja käyttämään rikkomusmenettelyjä riippumatta mahdollisesta kansallisen tason oikeuskäsittelystä, ja vahvistaa mietinnön alkuperäisen hengen; |
12. |
huolehtii jatkossa paremmin sen varmistamisesta, että komissio raportoi säännöllisesti parlamentille edistyksestä rikkomusmenettelyissä, joita on käynnistetty yksittäisiä jäsenvaltioita vastaan, jotta voidaan edistää yhteistyötä ja mahdollistaa edistyksestä tiedottaminen vetoomusten esittäjille varhaisessa vaiheessa; |
13. |
katsoo, että avoimuuden vuoksi ja EU:n eri toimielinten välisen vilpittömän yhteistyön hengessä sekä Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisistä suhteista tehdyn puitesopimuksen mukaisesti komission olisi pyydettäessä annettava Euroopan parlamentille tiivistelmä EU Pilot -menettelyihin liittyvistä yksittäisistä tapauksista; muistuttaa vetoomusvaliokunnan aiemmista pyynnöistä saada käyttöönsä EU Pilot- ja rikkomusmenettelyjä koskevia asiakirjoja, koska vetoomukset johtavat usein kyseisten menettelyjen käynnistämiseen; muistuttaa komissiolle esittämästään kehotuksesta tiedottaa vetoomusvaliokunnalle suoraan vetoomuksiin liittyvien rikkomusmenettelyjen edistymisestä; toteaa, että olisi varmistettava mahdollisimman suuri avoimuus tiedottamisessa EU Pilot -menettelyistä ja jo päättyneistä rikkomusmenettelyistä; |
14. |
toteaa, että vetoomukseen liittyvien tutkimusten tuloksena käynnistettyjä rikkomusmenettelyjä koskevat tarpeelliset tiedot olisi annettava parlamentille hyvissä ajoin ja erityisesti vetoomusvaliokunnan pyynnöstä; |
15. |
pitää tärkeänä, että parannetaan yhteistyötä kansallisten parlamenttien ja niiden asiaankuuluvien valiokuntien kanssa sekä jäsenvaltioiden hallitusten kanssa erityisesti siksi, että voidaan auttaa varmistamaan, että vetoomusta käsittelevät asiaankuuluvat ja toimivaltaiset viranomaiset; pyytää jälleen käynnistämään rakenteellisen vuoropuhelun jäsenvaltioiden kanssa; katsoo, että tämän vuoropuhelun olisi tapahduttava säännöllisissä kokouksissa kansallisten parlamenttien asiaankuuluvien valiokuntien kanssa; on tyytyväinen siihen, että Saksan liittopäivien vetoomusvaliokunnan valtuuskunta osallistui vetoomusvaliokunnan kokoukseen 4. toukokuuta 2015; toivoo, että tämä vuoropuhelu voi osaltaan lisätä vilpitöntä yhteistyötä hedelmällisten ratkaisujen löytämiseksi tapauksissa, joista toistuvasti saadaan vetoomuksia ja joista esimerkkinä mainittakoon Jugendamt; kannustaa jäsenvaltioiden sekä asianomaisten paikallis- ja/tai alueviranomaisten edustajia osallistumaan vetoomusvaliokunnan kokouksiin; korostaa, että on tärkeää, että neuvoston ja komission edustajat osallistuvat vetoomusvaliokunnan kokouksiin ja kuulemisiin; |
16. |
panee merkille unionin lainsäädännön tehokkaan soveltamisen vaikutuksen unionin toimielinten uskottavuuden lisääntymiseen; muistuttaa, että Lissabonin sopimuksessa vahvistettu vetoomusoikeus on unionin kansalaisuuden tärkeä elementti ja mittari, jolla voidaan aidosti seurata unionin lainsäädännön soveltamista ja tunnistaa mahdolliset puutteet; kehottaa vetoomusvaliokuntaa järjestämään säännöllisiä kokouksia kansallisten vetoomusvaliokuntien kanssa, jotta voidaan lisätä tietoisuutta unionin kansalaisten huolenaiheista EU:ssa ja jäsenvaltioissa ja entisestään vahvistaa kansalaisten oikeuksia paremman eurooppalaisen lainsäädännön ja täytäntöönpanon avulla; |
17. |
toistaa vetoomusvaliokunnan vuonna 2013 käsittelemistä asioista 11. maaliskuuta 2014 antamassaan päätöslauselmassa (1) esitetyn kehotuksen parantaa rakenteellista vuoropuhelua jäsenvaltioiden kanssa, esimerkiksi järjestämällä säännöllisiä kokouksia kansallisten vetoomusvaliokuntien jäsenten tai muiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan huomioon tiedonhankintamatkojen raporteissa ja vuoropuhelujen aikana esitetyt suositukset; |
18. |
on tyytyväinen, että vuonna 2015 191 kansalaista esitti vetoomuksensa suoraan vetoomusvaliokunnalle; kannattaa videokonferenssien ja muiden sellaisten keinojen käyttöä, joiden avulla vetoomusten esittäjät voivat osallistua aktiivisesti vetoomusvaliokunnan työhön, vaikka eivät pysty osallistumaan kokouksiin henkilökohtaisesti; |
19. |
toteaa, että komissio tulkitsee tiukasti ja rajoittavasti perusoikeuskirjan 51 artiklan 1 kohtaa, jossa vahvistetaan muun muassa, että perusoikeuskirjan määräykset koskevat jäsenvaltioita ”ainoastaan silloin, kun viimeksi mainitut soveltavat unionin oikeutta”; toteaa, että perusoikeuskirjan 51 artiklan 2 kohdan mukaisesti ”perusoikeuskirjalla ei uloteta unionin oikeuden soveltamisalaa unionin toimivaltaa laajemmaksi”; muistuttaa, että EU:n kansalaisten odotukset ylittävät usein perusoikeuskirjan mahdollisuudet, ja kehottaa komissiota harkitsemaan uutta lähestymistapaa, joka vastaa paremmin näitä odotuksia; kehottaa tulkitsemaan laajemmin perusoikeuskirjan soveltamisalaa ja arvioimaan lopulta uudelleen tämän artiklan olennaisuutta perusoikeuskirjan ja perussopimusten tulevissa tarkistuksissa; korostaa, että mikään ei estä jäsenvaltioita ryhtymästä soveltamaan täysimääräisesti perusoikeuskirjan määräyksiä kansallisessa lainsäädännössä ja varmistamaan siten kansalaisten perusoikeuksien suojelun unionin oikeuden soveltamista pidemmälle, ja muistuttaa jäsenvaltioita, että niitä sitovat myös muut kansainväliset velvoitteet; |
20. |
pitää valitettavana, että vetoomuksen esittäjät eivät vieläkään ole riittävästi perillä perusteista, joilla vetoomus voidaan jättää käsittelemättä; |
21. |
pitää valitettavana tiukkaa ja rajoittavaa tapaa, jolla komissio on tulkinnut perusoikeuskirjan 51 artiklaa, jonka mukaan ”perusoikeuskirjan määräykset koskevat unionin toimielimiä, elimiä ja laitoksia toissijaisuusperiaatteen mukaisesti sekä jäsenvaltioita ainoastaan silloin, kun viimeksi mainitut soveltavat unionin oikeutta”; muistuttaa, että perusoikeuskirjan 51 artiklan johdosta kansalaisten odotukset usein ylittävät sen, mihin perusoikeuskirjan oikeudelliset määräykset tiukasti ottaen antavat mahdollisuuden, ja että nämä odotukset jäävät usein täyttymättä nimenomaan komission tiukan rajoittavan tulkinnan takia; pyytää komissiota omaksumaan uuden näkökulman, joka vastaa paremmin näitä odotuksia; |
22. |
pitää valitettavana, että Puolan ja Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaiset eivät vieläkään saa suojaa Euroopan unionin perusoikeuskirjasta; |
23. |
muistuttaa, että tammikuussa 2015 kaksi parlamentin jäsentä nimitettiin vetoomusvaliokunnan edustajiksi vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen rakenteisiin ja että 27.–28. elokuuta 2015 he osallistuivat Euroopan unionin ja vammaisten henkilöiden oikeuksia käsittelevän YK:n komitean alustavan raportin arviointiin Genevessä, Sveitsissä; painottaa, että vetoomusvaliokunta on tehnyt jatkuvasti tärkeää työtä vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen täytäntöönpanon alalla; panee merkille, että vuosi 2015 oli erittäin merkittävä vuosi, sillä Yhdistyneiden kansakuntien elin tarkasti ensimmäisen kerran, miten EU:ssa on noudatettu ihmisoikeuksiin liittyvä velvoitteita; on tyytyväinen siihen, että Yhdistyneiden kansakuntien komitealla on ollut mahdollisuus kuulla kaikkia vetoomusvaliokunnan ihmisoikeuksien suojelutehtävään liittyviä yksityiskohtia; korostaa, että komissio on alkanut sisällyttää vammaisten henkilöiden oikeuksia käsittelevän YK:n komitean loppupäätelmät vetoomusten käsittelyyn (2); on tyytyväinen esteettömyyden korkeaan tasoon 15. lokakuuta 2015 järjestetyssä vetoomusvaliokunnan julkisessa kuulemistilaisuudessa, jossa käsiteltiin vammaisten henkilöiden oikeuksien suojelua vastaanotettujen vetoomusten näkökulmasta; kiinnittää huomiota tärkeisiin loppupäätelmiin, jotka esitetään vetoomusvaliokunnan suojelutehtävää vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen täytäntöönpanossa koskevassa politiikkayksikkö C:n teettämässä tutkimuksessa ”The protection role of the Committee on Petitions in the context of the implementation of the UN Convention on the Rights of Persons with Disabilities”; pitää tärkeänä, että vetoomusvaliokunta järjestää jatkossakin tilaisuuksia, joissa keskitytään vammaisuutta käsitteleviin vetoomuksiin; kehottaa parantamaan vetoomusvaliokunnan ja sen sihteeristön kapasiteettia, jotta valiokunta voi hoitaa suojelutehtäväänsä asianmukaisesti; pyytää nimeämään vammaisia henkilöitä koskevien ongelmien käsittelystä vastaavan virkamiehen; panee merkille, että valiokunta teki vuonna 2015 tärkeää vammaisuuden seurantatyötä erityisissä aiheissa, kuten Marrakeshin sopimuksen ratifiointi, esteiden poistaminen syrjinnän vastaisen direktiivin käsittelyltä, sellaisten tuotteiden tullimaksuista vapauttaminen, jotka on suunniteltu vammaisten henkilöiden opetus-, tieteellis- ja kulttuuriluonteiseen kehittämiseen, tai omaishoitajat; |
24. |
kehottaa pikaisesti ja huolimatta Euroopan unionin tuomioistuimessa käsiteltävänä olevasta toimivaltakiistasta ratifioimaan Marrakeshin sopimuksen EU:n tasolla, jotta helpotetaan sokeiden, näkövammaisten tai muulla tavalla lukemisesteisten henkilöiden mahdollisuutta käyttää painettuja teoksia; muistuttaa, että vammaisten henkilöiden oikeuksia käsittelevän YK:n komitean syyskuussa 2016 antamissa loppupäätelmissä tuotiin esiin eräitä EU:n puutteita yleissopimuksen täysimääräisessä noudattamisessa; toteaa, että EU:ta vaaditaan pikaisesti hyväksymään muutetun EU:n esteettömyyssäädöksen, joka sisältää tehokkaita ja kaikkien ulottuvilla olevia täytäntöönpano- ja valitusmekanismeja; panee merkille vaatimuksen, että komission roolit olisi erotettava toisistaan poistamalla komissio riippumattomasta seurantakehyksestä, jotta varmistetaan, että kehyksellä on asianmukaiset resurssit tehtäviensä hoitamiseksi; |
25. |
painottaa, että kansalaisten vetoomuksissa käsitellään hyvin erilaisia aiheita, kuten perusoikeudet, lasten hyvinvointi, ihmisoikeudet, vammaisten henkilöiden oikeudet, vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeudet, lasten oikeudet, sisämarkkinat, ympäristölainsäädäntö, työmarkkinasuhteet, muuttoliikepolitiikka, kauppasopimukset, kansanterveyteen liittyvät kysymykset, liikenne, eläinten oikeudet ja syrjintä; |
26. |
pitää valitettavana komission omaksumaa erittäin rajoittavaa lähestymistapaa vastauksissaan eläinten hyvinvoinnin eri näkökohtia koskeviin vetoomuksiin, kun on kyse komission SEUT-sopimuksen 13 artiklan mukaisten tehtävien tulkinnasta; kehottaa komissiota harkitsemaan uudelleen nykyistä toimintalinjaansa ja tutkimaan paremmin oikeusperustaa komission toiminnalle eläinten oikeuksien paremman suojelun varmistamiseksi kaikkialla EU:ssa; |
27. |
painottaa lasten oikeuksiin liittyvien vetoomusten herkkää luonnetta, sillä niissä on tarpeen vastata pikaisesti ja asianmukaisesti vetoomuksen esittäjien huolenaiheisiin ja suojella samalla lapsen etua, kun tehdään tiedonhankintamatkoja, joita vetoomusvaliokunta voi järjestää vetoomuksien tutkimisen yhteydessä; |
28. |
katsoo, että julkisten kuulemistilaisuuksien järjestäminen on tärkeä tapa tarkastella syvällisemmin vetoomuksen esittäjien esiin tuomia ongelmia, jotka kuuluvat unionin toiminnan alaan, sekä EU:n toiminnan yleisiä näkökohtia ja niissä mahdollisesti piileviä puutteita; pyytää kiinnittämään huomiota 26. helmikuuta 2015 perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan kanssa järjestettyyn julkiseen kuulemiseen eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta, 23. kesäkuuta 2015 järjestettyyn julkiseen kuulemiseen vetoomusoikeudesta, 15. lokakuuta 2015 järjestettyyn julkiseen kuulemiseen vammaisten henkilöiden oikeuksien suojelemisesta ja 11. toukokuuta 2015 yhdessä kolmen muun valiokunnan kanssa järjestettyyn julkiseen kuulemistilaiseen eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta ”Stop vivisection”; pitää hyödyllisenä myös 1. joulukuuta 2015 yhdessä oikeudellisten asioiden valiokunnan kanssa järjestettyä työpajaa kansainvälisistä adoptioista; |
29. |
katsoo, että eurooppalainen kansalaisaloite on kansalaisten uusi poliittinen oikeus ja Euroopan unionin osallistavan demokratian merkittävä poliittista asialistaa luova väline, joka antaa kansalaisille mahdollisuuden osallistua suoraan ja aktiivisesti heitä koskeviin hankkeisiin ja prosesseihin ja jonka mahdollisuuksia on ehdottomasti hyödynnettävä täysimääräisesti ja parannettava huomattavasti, jotta saadaan parhaat mahdolliset tulokset ja kannustetaan mahdollisimman monia EU:n kansalaisia osallistumaan Euroopan yhdentymisprosessin kehitykseen; ottaa myös huomioon, että perusoikeuksien suojelun, toimielinten demokraattisen legitiimiyden ja EU:n toimielinten avoimuuden vahvistamisen on kuuluttava EU:n päätavoitteisiin; muistuttaa komissiota tarpeesta noudattaa eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta 28. lokakuuta 2015 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa (3) esitettyjä suosituksia, jotta voidaan varmistaa tehokkaasti eurooppalaisen kansalaisaloitteen tekemistä koskeva oikeus; toistaa sitoumuksensa osallistua aktiivisesti tuloksekkaita aloitteita koskevien julkisten kuulemisten järjestämiseen; sitoutuu asettamaan tämän osallistavan prosessin tehokkuuden etusijalle toimielintasolla ja takaamaan asiamukaiset lainsäädännölliset jatkotoimet; |
30. |
pitää valitettavana, että komission mielestä on liian aikaista tarkistaa asetusta (EU) N:o 211/2011, jota alettiin soveltaa yli kolme vuotta sitten 1. huhtikuuta 2012; katsoo, että on perusteellisesti arvioitava sen täytäntöönpanoa, jotta voidaan poistaa kaikki mahdollisesti havaitut puutteet ja ehdottaa toteuttamiskelpoisia ratkaisuja asetuksen pikaiseksi tarkistamiseksi ja jotta voidaan varmistaa, että eurooppalaisen kansalaisaloitteen menettelyt ja vaatimukset ovat aidosti selkeitä, yksinkertaisia, helposti sovellettavia ja oikeasuhteisia; suhtautuu myönteisesti eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta 31. maaliskuuta 2015 annettuun komission kertomukseen ja Euroopan oikeusasiamiehen päätökseen OI/9/2013/TN ja kehottaa komissiota varmistamaan tämän välineen tarkistamisen yhteydessä, että eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta on aidosti hyötyä unionille Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukaisesti ja että kaikki asianmukaiset oikeudelliset toimet pannaan täytäntöön asianmukaisten jatkotoimien toteuttamiseksi silloin, kun katsotaan, että eurooppalainen kansalaisaloite on täyttänyt vaatimukset; pyytää, että komissio esittäisi mahdollisimman pian asetuksen (EU) N:o 211/2011 uudistamista koskevan ehdotuksen, kun otetaan huomioon siinä havaitut monenlaiset puutteet; |
31. |
pyytää kiinnittämään huomiota 8. lokakuuta 2015 Espanjan asuntolainalainsäädännöstä ja riskirahoitusvälineistä vastaanotetuista vetoomuksista antamaansa päätöslauselmaan (4), jossa parlamentti esitti useita suosituksia asuntolainoja koskevan EU:n lainsäädännön asianmukaiseksi soveltamiseksi ja pankkitoimintaan liittyvien väärinkäytösten torjumiseksi; kehottaa komissiota valvomaan tiiviisti kiinnitysluottosopimuksista annetun direktiivin 2014/17/EU ja kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista annetun direktiivin 93/13/ETY soveltamista kaikissa jäsenvaltioissa ja jakamaan parhaita käytäntöjä taloudellisista vaikeuksista kärsivien kansalaisten suojelun parantamiseksi; |
32. |
on huolissaan puutteista, joita vetoomusten käsittelyn yhteydessä on havaittu oikeussuojan asianmukaisessa toteutumisessa tietyissä jäsenvaltioissa; katsoo, että tämä on tärkeä ongelma, johon on puututtava viipymättä, jotta turvataan unionin asianmukainen demokraattinen toiminta ja unionin kansalaisten ja asukkaiden mahdollisuus harjoittaa perusoikeuksiaan; katsoo, että unionin olisi oltava esimerkkinä ja pantava täytäntöön muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta koskeva Århusin yleissopimuksen pilari; |
33. |
pyytää kiinnittämään huomiota 21. tammikuuta 2016 antamaansa päätöslauselmaan vetoomusvaliokunnan toiminnasta vuonna 2014 (5) sekä 25. helmikuuta 2016 antamaansa päätöslauselmaan Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomuksesta 2014 (6); |
34. |
pitää myönteisenä, että tietojenkeruumatkojen osalta on päästy normaalimpaan toiminnan tasoon, ja odottaa, että vetoomusvaliokunnan tätä oikeutta koskevia mahdollisuuksia hyödynnetään täysimääräisesti tulevina vuosina aina vaalikauden loppuun asti; painottaa kunkin vierailun jälkeen laadittujen työasiakirjojen merkitystä, myös niiden erityisiä suosituksia, ja kehottaa asiaankuuluvia eri viranomaisia ottamaan ne asianmukaisesti huomioon; katsoo, että näiden suositusten noudattamisen tasoa on arvioitava säännöllisesti; |
35. |
korostaa vetoomusvaliokunnan vuoden 2015 aikana tekemää työtä sellaisen verkkoportaalin antamiseksi vetoomuksen esittäjien käyttöön, jonka välityksellä he voivat rekisteröityä, esittää vetoomuksen, ladata liiteasiakirjoja ja tukea jo käsiteltäväksi otettuja vetoomuksia; korostaa, että portaalia on päivitetty lataamalla sinne vuosina 2013, 2014 ja 2015 kirjatut vetoomukset; pitää myönteisenä, että hakuun, tukemiseen ja vetoomuksen esittäjän luottamuksellisuuteen liittyviä uusia toimintoja on uudistettu ja parannettu; |
36. |
kehottaa toteuttamaan vielä tarvittavat toimenpiteet, joilla saatetaan loppuun jäljellä olevat vaiheet vetoomusverkkoportaalia koskevassa hankkeessa, minkä jälkeen vetoomuksen esittäjät saavat reaaliaikaista tietoa vetoomuksensa tilasta ja automaattisen ilmoituksen, jos käsittelyssä tapahtuu muutos, kuten ilmoitus käsiteltäväksi ottamisesta, vastauksen saaminen komissiolta tai vetoomuksen ottaminen valiokuntakokouksen esityslistalle, ja saavat suoratoistolinkin, mikä tarkoittaa, että näin vetoomuksen esittäjät saavat selkeää ja suoraa tietoa vetoomusvaliokunnan sihteeristöltä; painottaa, että verkkoportaali on keskeinen tiedon lähde EU:n kansalaisille ja että sen olisi näin ollen tarjottava tietoja vetoomuksen elinkaaresta; |
37. |
pyytää kiinnittämään huomiota sähköistä tunnistamista ja sähköisiin transaktioihin liittyviä luottamuspalveluita sisämarkkinoilla koskevan asetuksen (EU) N:o 910/2014 antamiseen; kehottaa vetoomusvaliokuntaa ja myös kaikkia Euroopan unionin toimielimiä hyväksymään sähköisesti allekirjoitetut asiakirjat kaikista 28 jäsenvaltiosta; |
38. |
korostaa SOLVIT-verkoston tärkeää tehtävää ja toteaa, että se on jäsenvaltioiden välinen ongelmanratkaisuverkko, jota olisi kehitettävä perusteellisesti koko sen potentiaalia hyödyntäen yhteistyössä jäsenvaltioiden ja niiden kansallisten viranomaisten alaisuuteen kuuluvien SOLVIT-keskusten kanssa, ja pyytää, että verkostolle annettaisiin enemmän resursseja ja SOLVIT-verkoston avulla havaittuja ongelmia analysoitaisiin järjestelmällisemmin, sillä verkosto auttaa muodostamaan tosiasioihin perustuvan kuvan sisämarkkinoiden toimintahäiriöistä; |
39. |
kehottaa Yhdistynyttä kuningaskuntaa panemaan merkille suositukset, joita annetaan 5. ja 6. marraskuuta 2015 Lontooseen tehtyä tiedonhankintamatkaa koskevassa raportissa, jonka valiokunta hyväksyi 19. huhtikuuta 2016; |
40. |
pitää tärkeänä yhteistyötä Euroopan oikeusasiamiehen kanssa ja Euroopan parlamentin osallistumista Euroopan oikeusasiamiesten verkostoon; on tyytyväinen oikeusasiamiehen ja vetoomusvaliokunnan välisiin hyviin toimielinsuhteisiin; kiittää oikeusasiamiehen työstä hyvän hallinnon parantamiseksi EU:ssa ja arvostaa erityisesti oikeusasiamiehen säännöllistä panosta vetoomusvaliokunnan työhön koko vuoden ajan; |
41. |
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman ja vetoomusvaliokunnan mietinnön neuvostolle, komissiolle, Euroopan oikeusasiamiehelle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, niiden vetoomusvaliokunnille sekä oikeusasiamiehille tai vastaaville toimivaltaisille elimille. |
(1) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0204.
(2) Hyväksyttiin YK:n komitean 14. istunnossa, joka pidettiin 17. elokuuta ja 4. syyskuuta 2015 välisenä aikana, ks. http://tbinternet.ohchr.org/_layouts/treatybodyexternal/Download.aspx?symbolno=CRPD%2fC%2fEU%2fCO%2f1&Lang=en
(3) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0382.
(4) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0347.
(5) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0021.
(6) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0062.
6.7.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 238/142 |
P8_TA(2016)0513
Kansainväliset ilmailusopimukset
Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. joulukuuta 2016 kansainvälisistä ilmailusopimuksista (2016/2961(RSP))
(2018/C 238/16)
Euroopan parlamentti, joka
— |
ottaa huomioon 8. maaliskuuta 2016 tehdyt neuvoston päätökset, joilla komissio valtuutettiin käynnistämään Japanin ja Kiinan kanssa neuvottelut lentoturvallisuussopimuksista, |
— |
ottaa huomioon 7. kesäkuuta 2016 tehdyt neuvoston päätökset, joilla komissio valtuutettiin käynnistämään neuvottelut unionin tason lentoliikennesopimuksista Kaakkois-Aasian maiden liiton (ASEAN), Turkin, Qatarin ja Yhdistyneiden arabiemiirikuntien kanssa, |
— |
ottaa huomioon 27. syyskuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”EU:n ulkoinen ilmailupolitiikka – tulevat haasteet” (COM(2012)0556), |
— |
ottaa huomioon 7. joulukuuta 2015 annetun komission tiedonannon ilmailustrategiasta Euroopalle (COM(2015)0598), |
— |
ottaa huomioon 11. marraskuuta 2015 antamansa päätöslauselman ilmailusta (1), |
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisistä suhteista tehdyn puitesopimuksen (2) (jäljempänä ”puitesopimus”) ja erityisesti sen 23–29 kohdan sekä liitteet II ja III, |
— |
ottaa huomioon tuomioistuimen oikeuskäytännön ja erityisesti Mauritiuksen tapauksessa 24. kesäkuuta 2014 (C-658/11) ja Tansanian tapauksessa 14. kesäkuuta 2016 (C-263/2014) annetut tuomiot, |
— |
ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2014 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston välisen toimielinten välisen sopimuksen neuvoston hallussa olevien, muita kysymyksiä kuin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alaa koskevien turvallisuusluokiteltujen tietojen toimittamisesta Euroopan parlamentille ja niiden käsittelemisestä Euroopan parlamentissa (3), |
— |
ottaa huomioon puhemiehistön 15. huhtikuuta 2013 tekemän päätöksen luottamuksellisten tietojen käsittelyä Euroopan parlamentissa koskevista säännöistä, |
— |
ottaa huomioon käytännön järjestelyt, jotka koskevat tiedottamista kansainvälisistä ilmailualan neuvotteluista, mukaan lukien luottamuksellisten tietojen saatavuus, ja joista liikenne- ja matkailuvaliokunnan puheenjohtaja ja liikenneasioista vastaava komission jäsen sopivat kirjeitse 19. tammikuuta 2016 ja 18. maaliskuuta 2016, |
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimuksen) ja erityisesti sen 218 artiklan, |
— |
ottaa huomioon komissiolle esitetyn kysymyksen kansainvälisistä ilmailusopimuksista (O-000128/2016 – B8-1807/2016), |
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan, |
A. |
ottaa huomioon, että komissio on ehdottanut Euroopan ilmailustrategiassaan siviili-ilmailun turvallisuutta koskevien neuvottelujen käynnistämistä Japanin ja Kiinan kanssa ja unionin tason lentoliikennesopimuksista käytävien neuvottelujen käynnistämistä Kiinan, Turkin, Meksikon, Persianlahden yhteistyöneuvoston kuuden jäsenvaltion, Armenian ja ASEANin kanssa; |
B. |
ottaa huomioon, että neuvosto on valtuuttanut komission käynnistämään neuvottelut lentoturvallisuutta käsittelevien sopimusten tekemisestä Kiinan ja Japanin kanssa sekä unionin tason lentoliikennesopimusten tekemisestä ASEANin, Turkin, Qatarin ja Yhdistyneiden arabiemiraattien kanssa; |
C. |
ottaa huomioon, että nyt tehtäville kansainvälisille sopimuksille edellytetään parlamentin hyväksyntää aloilla, joilla sovelletaan tavallista lainsäätämisjärjestystä; |
D. |
ottaa huomioon, että kun komissio neuvottelee unionin puolesta sopimuksia kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen kanssa, parlamentille ”tiedotetaan välittömästi ja täysimääräisesti menettelyn kaikissa vaiheissa” (SEUT-sopimuksen 218 artiklan 10 kohta); |
E. |
toteaa, että puitesopimuksella olisi varmistettava, että toimielinten toimivaltaa ja etuoikeuksia käytetään mahdollisimman tehokkaasti ja avoimesti; |
F. |
ottaa huomioon, että komissio on puitesopimuksessa sitoutunut noudattamaan parlamentin ja neuvoston yhdenvertaisen kohtelun periaatetta lainsäädäntöä ja talousarviota koskevissa kysymyksissä ja erityisesti, kun on kyse oikeudesta osallistua kokouksiin ja kannanottojen tai muun tiedon välittämisestä; |
1. |
korostaa, että voidakseen tehdä päätöksen hyväksynnän antamisesta neuvottelujen päätyttyä parlamentin on saatava seurata menettelyä alusta lähtien; katsoo, että on myös muiden toimielinten etujen mukaista havaita ja käsitellä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa huolenaiheita, joita parlamentti pitää niin vakavina, ettei hyväksynnän antamiseen ole välttämättä mahdollisuuksia; |
2. |
muistuttaa, että puitesopimuksessa määrätään erityisesti, että alusta lähtien parlamentille on tiedotettava säännöllisesti ja tarvittaessa luottamuksellisesti neuvottelujen yksityiskohtaisesta edistymisestä kaikissa niiden vaiheissa; |
3. |
odottaa komission toimittavan parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle tiedot aikomuksista ehdottaa neuvotteluja kansainvälisten ilmailusopimusten tekemiseksi ja tarkistamiseksi; odottaa komission pääsevän sopuun neuvoston ja neuvotteluosapuolten kanssa siitä, että Euroopan parlamentin jäsenet saavat neuvoston kanssa yhtäläiset mahdollisuudet tutustua kaikkiin asiaa koskeviin asiakirjoihin, neuvotteluohjeet ja konsolidoidut tekstit mukaan luettuina; |
4. |
toteaa, että yllä mainitut tiedot on puitesopimuksen 24 artiklan mukaisesti toimitettava parlamentille siten, että se voi tarvittaessa ilmaista kantansa; kehottaa painokkaasti komissiota ilmoittamaan parlamentille, miten parlamentin kanta on otettu huomioon; |
5. |
muistuttaa, että neuvosto ja komissio ovat SEUT-sopimuksen 218 artiklan 10 kohdan mukaisesti velvollisia tiedottamaan parlamentille välittömästi ja täysimääräisesti menettelyn kaikissa vaiheissa; |
6. |
ymmärtää, että jos parlamentti vastaanottaa arkaluontoisia tietoja meneillään olevista neuvotteluista, sillä on velvollisuus varmistaa täysimääräisen luottamuksellisuuden säilyminen; |
7. |
panee merkille, että parlamentin työjärjestys antaa täysistunnolle mahdollisuuden ”antaa suosituksia asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön pohjalta ja (…) pyytää, että ne otetaan huomioon ennen käsiteltävänä olevan kansainvälisen sopimuksen tekemistä” (108 artiklan 4 kohta); |
8. |
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle. |
(1) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0394.
(2) EUVL L 304, 20.11.2010, s. 47.
(3) EUVL C 95, 1.4.2014, s. 1.
III Valmistelevat säädökset
EUROOPAN PARLAMENTTI
Tiistai 13. joulukuuta 2016
6.7.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 238/144 |
P8_TA(2016)0482
EU:n ja Algerian puitesopimus Algerian osallistumista unionin ohjelmiin säätelevistä yleisistä periaatteista ***
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. joulukuuta 2016 esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Algerian demokraattisen kansantasavallan välisestä assosiaatiosta tehtyyn Euro–Välimeri-sopimukseen liitettävän pöytäkirjan, joka koskee Euroopan unionin ja Algerian demokraattisen kansantasavallan puitesopimusta Algerian demokraattisen kansantasavallan osallistumista unionin ohjelmiin säätelevistä yleisistä periaatteista, tekemisestä (16152/2014 – C8-0152/2015 – 2014/0195(NLE))
(Hyväksyntä)
(2018/C 238/17)
Euroopan parlamentti, joka
— |
ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (16152/2014), |
— |
ottaa huomioon esityksen Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Algerian demokraattisen kansantasavallan välisestä assosiaatiosta tehtyyn Euro–Välimeri-sopimukseen liitettävästä pöytäkirjasta Euroopan unionin ja Algerian demokraattisen kansantasavallan puitesopimuksesta Algerian demokraattisen kansantasavallan osallistumista unionin ohjelmiin säätelevistä yleisistä periaatteista (16150/2014), |
— |
ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 212 artiklan sekä 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan ja 7 kohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0152/2015), |
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 kohdan ensimmäisen ja kolmannen alakohdan ja 99 artiklan 2 kohdan sekä 108 artiklan 7 kohdan, |
— |
ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan suosituksen (A8-0367/2016), |
1. |
antaa hyväksyntänsä pöytäkirjan tekemiselle; |
2. |
kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle, komissiolle ja jäsenvaltioiden ja Algerian demokraattisen kansantasavallan hallituksille ja parlamenteille. |
6.7.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 238/145 |
P8_TA(2016)0483
Koillis-Atlantti: syvänmeren kannat ja kansainvälisillä vesillä harjoitettava kalastus ***II
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. joulukuuta 2016 neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi Koillis-Atlantin syvänmeren kantojen kalastusta koskevista erityisedellytyksistä, Koillis-Atlantin kansainvälisillä vesillä harjoitettavaa kalastusta koskevista säännöksistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2347/2002 kumoamisesta (11625/1/2016 – C8-0427/2016 – 2012/0179(COD))
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: toinen käsittely)
(2018/C 238/18)
Euroopan parlamentti, joka
— |
ottaa huomioon neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan (11625/1/2016 – C8-0427/2016), |
— |
ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 13. helmikuuta 2013 antaman lausunnon (1), |
— |
ottaa huomioon komission lausunnon (COM(2016)0667), |
— |
ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä vahvistamansa kannan (2) komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2012)0371), |
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 7 kohdan, |
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 76 artiklan, |
— |
ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A8-0369/2016), |
1. |
hyväksyy neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan; |
2. |
toteaa, että säädös annetaan neuvoston kannan mukaisesti; |
3. |
kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan säädöksen yhdessä neuvoston puheenjohtajan kanssa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 297 artiklan 1 kohdan mukaisesti; |
4. |
kehottaa pääsihteeriä allekirjoittamaan säädöksen, kun on tarkistettu, että kaikki menettelyt on suoritettu asianmukaisesti, ja julkaisemaan sen yhteisymmärryksessä neuvoston pääsihteerin kanssa Euroopan unionin virallisessa lehdessä; |
5. |
kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. |
(1) EUVL C 133, 9.5.2013, s. 41.
(2) Hyväksytyt tekstit, 10.12.2013, P7_TA(2013)0539.
6.7.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 238/146 |
P8_TA(2016)0484
Euroopan parlamentin työjärjestyksen yleinen tarkistaminen
Euroopan parlamentin päätös 13. joulukuuta 2016 Euroopan parlamentin työjärjestyksen yleisestä tarkistamisesta (2016/2114(REG)) (*1)
(2018/C 238/19)
Euroopan parlamentti, joka
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 226 ja 227 artiklan, |
— |
ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan, talousarvion valvontavaliokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan ja oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnot (A8-0344/2016), |
1. |
päättää muuttaa työjärjestystä jäljempänä esitetyllä tavalla; |
2. |
painottaa, että työjärjestykseen esitetyissä tarkistuksissa on otettu asianmukaisesti huomioon paremmasta lainsäädännöstä 13. huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (1) määräykset; |
3. |
pyytää pääsihteeriä toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet, jotta voidaan mukauttaa parlamentin tietojärjestelmät välittömästi tarkistettuun työjärjestykseen ja kehittää asianmukaiset sähköiset työkalut muun muassa unionin muille toimielimille esitettyjen kirjallisten kysymysten seurantaa varten; |
4. |
päättää poistaa työjärjestyksen 106 artiklan 4 kohdan heti, kun valvonnan käsittävä sääntelymenettely on poistettu kaikesta voimassa olevasta lainsäädännöstä, ja pyytää asiasta vastaavia yksiköitä lisäämään kyseiseen artiklaan alaviitteen, jossa viitataan sen tulevaan poistamiseen; |
5. |
kehottaa puheenjohtajakokousta tarkastelemaan uudelleen tavallisen lainsäätämisjärjestyksen yhteydessä käytävien neuvottelujen menettelysääntöjä, jotta ne olisivat linjassa tämän päätöksen seurauksena hyväksyttyjen työjärjestyksen 73–73 d artiklan kanssa; |
6. |
pyytää kiinnittämään huomiota tarpeeseen järjestää työjärjestyksen liitteet uudelleen niin, että ne sisältävät ainoastaan tekstit, joiden oikeudellinen arvo ja joihin sovellettavat menettelyjen enemmistösäännöt ovat samat kuin artiklaosan, ja liitteen VI, joka koostuu työjärjestyksen täytäntöönpanotoimenpiteistä vaikka vaatiikin eri menettelyn ja hyväksytään eri enemmistöllä; pyytää, että muut olemassa olevat liitteet ja mahdolliset muut tekstit, joilla voi olla merkitystä jäsenten työn kannalta, kootaan sääntökokoelmaksi työjärjestyksen oheen; |
7. |
palauttaa mieliin, että työjärjestystä koskevat muutokset tulevat voimaan niiden hyväksymistä seuraavan istuntojakson ensimmäisenä päivänä, lukuun ottamatta
palauttaa lisäksi mieliin, että nykyiset säännöt, jotka koskevat tutkintavaliokuntien ja erityisvaliokuntien jäsenten valintaa, pysyvät voimassa, kunnes Euroopan parlamentin vuoden 2019 vaalien jälkeen pidettävä ensimmäinen istuntojakso julistetaan alkaneeksi, huolimatta 196 artiklaan, 197 artiklan 1 kohtaan ja 198 artiklan 3 kohtaan tehdyistä muutoksista; |
8. |
kehottaa harkitsemaan sisäisiä talousarviomenettelyjä koskevien työjärjestyksen määräysten tarkistamista edelleen; |
9. |
päättää, että jäsenten on mukautettava taloudellisia sidonnaisuuksia koskevaa ilmoitustaan niin, että siinä otetaan huomioon työjärjestyksen liitteessä I olevan 4 artiklan muutokset, viimeistään kuuden kuukauden kuluttua muutosten voimaantulosta; pyytää puhemiehistöä ja pääsihteeriä toteuttamaan kolmen kuukauden kuluessa muutosten voimaantulosta asianmukaiset toimenpiteet, jotta jäsenet voivat tehdä tarvittavat mukautukset; päättää, että tämän päätöksen hyväksymispäivänä voimassa olevien työjärjestyksen määräysten perusteella jätetyt ilmoitukset pysyvät voimassa kuusi kuukautta muutosten voimaantulon jälkeen; päättää lisäksi, että viimeksi mainittuja määräyksiä sovelletaan myös jäseniin, joiden toimikausi alkaa kyseisenä ajanjaksona; |
10. |
arvostelee äänestysselostuksia, täysistunnossa pidettyjä puheita, parlamentin kysymyksiä, tarkistuksia ja päätöslauselmia koskevien tilastotietojen esitystapaa parlamentin verkkosivustolla, koska sen tarkoituksena näyttää olevan osoittaa, MEPRanking-sivuston kaltaisilla foorumeilla, ketkä Euroopan parlamentin jäsenet ovat oletettavasti ”aktiivisia”; pyytää, että parlamentin puhemiehistö ei enää toimita pelkkiä numerotietoja tilastomuodossa vaan ottaa huomioon soveltuvampia kriteereitä, joiden mukaan jäsenten aktiivisuus määritetään; |
11. |
pyytää perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokuntaa tarkastelemaan uudelleen työjärjestyksen 168 a artiklaa, joka koskee vähimmäismäärien uusia määritelmiä, sekä arvioimaan vuoden kuluttua kyseisen artiklan voimaantulosta mainittujen vähimmäismäärien soveltamista tiettyihin artikloihin; |
12. |
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen tiedoksi neuvostolle ja komissiolle. |
Tarkistus 1
Euroopan parlamentin työjärjestys
2 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
2 artikla |
2 artikla |
Edustajantoimen riippumattomuus |
Edustajantoimen riippumattomuus |
Euroopan parlamentin jäsenet ovat edustajantoimessaan itsenäiset. Heitä eivät sido mitkään ohjeet, eivätkä he saa ottaa vastaan sitovia toimintaohjeita. |
Euroopan parlamentin jäsenet ovat 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen 6 artiklan 1 kohdan ja Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen 2 artiklan 1 kohdan ja 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti edustajantoimessaan itsenäiset ja riippumattomat, heitä eivät sido mitkään ohjeet, eivätkä he saa ottaa vastaan sitovia toimintaohjeita. |
Tarkistus 2
Euroopan parlamentin työjärjestys
3 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
3 artikla |
3 artikla |
Valtakirjojen tarkastus |
Valtakirjojen tarkastus |
1. Euroopan parlamentin vaalien jälkeen puhemies pyytää jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia ilmoittamaan parlamentille viipymättä jäseniksi valittujen nimet, jotta kaikki jäsenet voivat ryhtyä hoitamaan edustajantointaan ensimmäisen vaalien jälkeisen istunnon alusta alkaen. |
1. Euroopan parlamentin vaalien jälkeen puhemies pyytää jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia ilmoittamaan parlamentille viipymättä jäseniksi valittujen nimet, jotta kaikki jäsenet voivat ryhtyä hoitamaan edustajantointaan ensimmäisen vaalien jälkeisen istunnon alusta alkaen. |
Samalla puhemies kiinnittää mainittujen viranomaisten huomiota 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen asiaa koskeviin säännöksiin ja pyytää näitä ryhtymään tarvittaviin toimiin, jotta vältetään yhteensopimattomuudet Euroopan parlamentin jäsenen tehtävän kanssa. |
Samalla puhemies kiinnittää mainittujen viranomaisten huomiota 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen asiaa koskeviin säännöksiin ja pyytää näitä ryhtymään tarvittaviin toimiin, jotta vältetään yhteensopimattomuudet Euroopan parlamentin jäsenen tehtävän kanssa. |
2. Kunkin jäsenen, jonka valituksi tulemisesta on ilmoitettu parlamentille, on ennen kuin hän ryhtyy hoitamaan edustajantointaan ilmoitettava kirjallisesti siitä, ettei hänellä ole 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen 7 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja, Euroopan parlamentin jäsenen tehtävän kanssa yhteensopimattomia tehtäviä. Yleisten vaalien jälkeen ilmoitus on tehtävä mahdollisuuksien mukaan viimeistään kuusi päivää ennen parlamentin järjestäytymisistuntoa. Niin kauan kuin jäsenen valtakirjaa ei ole tarkastettu tai sitä koskevaa muistutusta ratkaistu, jäsen osallistuu parlamentin ja sen elinten istuntoihin ja hänellä on kaikki jäsenelle kuuluvat oikeudet edellyttäen, että hän on ensin allekirjoittanut edellä mainitun kirjallisen ilmoituksen. |
2. Kunkin jäsenen, jonka valituksi tulemisesta on ilmoitettu parlamentille, on ennen kuin hän ryhtyy hoitamaan edustajantointaan ilmoitettava kirjallisesti siitä, ettei hänellä ole 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen 7 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja, Euroopan parlamentin jäsenen tehtävän kanssa yhteensopimattomia tehtäviä. Yleisten vaalien jälkeen ilmoitus on tehtävä mahdollisuuksien mukaan viimeistään kuusi päivää ennen parlamentin järjestäytymisistuntoa. Niin kauan kuin jäsenen valtakirjaa ei ole tarkastettu tai sitä koskevaa muistutusta ratkaistu, jäsen osallistuu parlamentin ja sen elinten istuntoihin ja hänellä on kaikki jäsenelle kuuluvat oikeudet edellyttäen, että hän on ensin allekirjoittanut edellä mainitun kirjallisen ilmoituksen. |
Jos ilmenee, että jäsenellä on jokin 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen 7 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu, Euroopan parlamentin jäsenen tehtävän kanssa yhteensopimaton tehtävä, ja tieto voidaan todentaa julkisten lähteiden avulla, parlamentti toteaa puhemiehen antaman ilmoituksen perusteella edustajantoimen vapautuneen. |
Jos ilmenee, että jäsenellä on jokin 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen 7 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu, Euroopan parlamentin jäsenen tehtävän kanssa yhteensopimaton tehtävä, ja tieto voidaan todentaa julkisten lähteiden avulla, parlamentti toteaa puhemiehen antaman ilmoituksen perusteella edustajantoimen vapautuneen. |
3. Parlamentti tarkastaa viipymättä valtakirjojen tarkastuksesta vastaavan valiokunnan mietinnön perusteella valtakirjat ja tekee ratkaisunsa kunkin vastavalitun jäsenen valtuutuksien pätevyydestä sekä mahdollisista 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen säännösten mukaisesti esitetyistä muistutuksista, lukuun ottamatta muistutuksia, jotka perustuvat kansallisiin vaalilakeihin . |
3. Parlamentti tarkastaa viipymättä asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön perusteella valtakirjat ja tekee ratkaisunsa kunkin vastavalitun jäsenen valtuutuksien pätevyydestä sekä mahdollisista 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen säännösten mukaisesti esitetyistä muistutuksista, lukuun ottamatta muistutuksia, jotka kyseisen säädöksen nojalla kuuluvat yksinomaan niiden kansallisten määräysten soveltamisalaan, joihin säädöksessä viitataan . |
|
Valiokunnan mietintö perustuu kunkin jäsenvaltion vaalien kokonaistuloksesta antamaan viralliseen ilmoitukseen, jossa täsmennetään valituksi tulleet ehdokkaat ja heidän mahdolliset varajäsenensä vaalien tulokseen perustuvassa järjestyksessä. |
|
Jäsenen valtakirja voidaan julistaa päteväksi vasta, kun jäsen on tehnyt tästä artiklasta sekä tämän työjärjestyksen liitteestä I johtuvat kirjalliset ilmoitukset. |
4. Valiokunnan mietintö perustuu kunkin jäsenvaltion antamaan viralliseen ilmoitukseen vaalien kokonaistuloksesta, jossa täsmennetään valituksi tulleet ehdokkaat ja heidän mahdolliset varajäsenensä vaalien tulokseen perustuvassa järjestyksessä. |
|
Jäsenen valtakirja voidaan julistaa päteväksi vasta sen jälkeen, kun jäsen on tehnyt tästä artiklasta sekä tämän työjärjestyksen liitteestä I johtuvat kirjalliset ilmoitukset. |
|
Parlamentti voi valiokunnan mietinnön perusteella koska tahansa ilmaista kantansa jäsenen valtuutuksien pätevyyteen liittyvään mahdolliseen muistutukseen. |
4. Parlamentti tarkastaa viipymättä asiasta vastaavan valiokunnan ehdotuksen perusteella edustajantoimensa päättäneiden jäsenten tilalle tulevien yksittäisten jäsenten valtakirjat ja voi koska tahansa ilmaista kantansa jäsenen valtuutuksien pätevyyteen liittyvään mahdolliseen muistutukseen. |
5. Jos jäsenen nimitys tapahtuu samalta listalta valitun jäsenen toimesta luopumisen vuoksi, valiokunta varmistaa, että kyseinen toimesta luopuminen on tapahtunut 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen sekä tämän työjärjestyksen 4 artiklan 3 kohdan hengen ja kirjaimen mukaisesti. |
5. Jos jäsenen nimitys tapahtuu samalta listalta valitun jäsenen toimesta luopumisen vuoksi, valiokunta varmistaa, että kyseinen toimesta luopuminen on tapahtunut 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen sekä tämän työjärjestyksen 4 artiklan 3 kohdan hengen ja kirjaimen mukaisesti. |
6. Valiokunnan on varmistettava, että jäsenvaltioiden tai unionin viranomaiset toimittavat viipymättä parlamentille kaikki Euroopan parlamentin jäsenen tehtävien hoitoon tai varajäsenten sijoittumisjärjestykseen vaikuttavat tiedot sekä, jos kysymyksessä on nimitys, sen voimaantulopäivän. |
6. Valiokunnan on varmistettava, että jäsenvaltioiden tai unionin viranomaiset toimittavat viipymättä parlamentille kaikki Euroopan parlamentin jäsenen kelpoisuuteen tai varajäsenten kelpoisuuteen tai sijoittumisjärjestykseen mahdollisesti vaikuttavat tiedot sekä, jos kysymyksessä on nimitys, sen voimaantulopäivän. |
Kun jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset käynnistävät menettelyn, joka saattaa johtaa siihen, että jäsen menettää edustajantoimensa, puhemies pyytää näitä tiedottamaan säännöllisesti menettelyn etenemisestä. Hän välittää tiedot asiasta vastaavalle valiokunnalle, jonka ehdotuksesta parlamentti voi ilmaista kantansa asiaan. |
Kun jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset käynnistävät menettelyn, joka saattaa johtaa siihen, että jäsen menettää edustajantoimensa, puhemies pyytää näitä tiedottamaan säännöllisesti menettelyn etenemisestä. Hän välittää tiedot asiasta vastaavalle valiokunnalle, jonka ehdotuksesta parlamentti voi ilmaista kantansa asiaan. |
Tarkistus 3
Euroopan parlamentin työjärjestys
4 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
||
4 artikla |
4 artikla |
||
Jäsenten toimikausi |
Jäsenten toimikausi |
||
1. Jäsenen toimikausi alkaa ja päättyy 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen mukaisesti. Toimikausi päättyy myös kuolemantapauksessa tai toimesta luopumisen seurauksena. |
1. Jäsenen toimikausi alkaa ja päättyy 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen 5 ja 13 artiklan mukaisesti. |
||
2. Jäsen pysyy toimessaan ensimmäisen vaalien jälkeisen parlamentin istunnon avaamiseen asti. |
|
||
3. Edustajantoimestaan luopuva jäsen ilmoittaa puhemiehelle luopumisestaan sekä ajankohdasta, jona se tulee voimaan; luopuminen tulee voimaan viimeistään kolmen kuukauden kuluttua ilmoittamisesta. Ilmoitus tehdään pääsihteerin tai tämän edustajan läsnä ollessa laadittavana pöytäkirjana, jonka pääsihteeri tai hänen edustajansa allekirjoittaa yhdessä toimesta luopuvan jäsenen kanssa ja joka toimitetaan viipymättä asiasta vastaavalle valiokunnalle, joka ottaa asian asiakirjan vastaanottoa seuraavan ensimmäisen kokouksensa esityslistalle. |
3. Edustajantoimestaan luopuva jäsen ilmoittaa puhemiehelle luopumisestaan sekä ajankohdasta, jona se tulee voimaan; luopuminen tulee voimaan viimeistään kolmen kuukauden kuluttua ilmoittamisesta. Ilmoitus tehdään pääsihteerin tai tämän edustajan läsnä ollessa laadittavana pöytäkirjana, jonka pääsihteeri tai hänen edustajansa allekirjoittaa yhdessä toimesta luopuvan jäsenen kanssa ja joka toimitetaan viipymättä asiasta vastaavalle valiokunnalle, joka ottaa asian asiakirjan vastaanottoa seuraavan ensimmäisen kokouksensa esityslistalle. |
||
Jos asiasta vastaava valiokunta katsoo, että edustajantoimesta luopuminen ei ole 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen hengen tai kirjaimen mukainen, se antaa siitä tiedon parlamentille, jotta parlamentti voi päättää, onko edustajantoimen katsottava vapautuneen . |
Jos asiasta vastaava valiokunta katsoo, että edustajantoimesta luopuminen on 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen mukainen, edustajantoimen julistetaan vapautuneen edustajantoimesta luopuvan jäsenen luopumispöytäkirjassa ilmoittamana ajankohtana ja puhemies antaa asiasta tiedon parlamentille . |
||
Muutoin edustajantoimen katsotaan vapautuneen edustajantoimesta luopuvan jäsenen luopumispöytäkirjassa ilmoittamana ajankohtana. Asiasta ei äänestetä parlamentissa . |
Jos asiasta vastaava valiokunta katsoo, että edustajantoimesta luopuminen ei ole 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen mukainen, se ehdottaa parlamentille, että edustajantoimen ei julisteta vapautuneen . |
||
Tiettyjä poikkeuksellisia olosuhteita varten on otettu käyttöön yksinkertaistettu menettely, jota sovelletaan erityisesti silloin, jos edustajantoimesta luopumisen ja asiasta vastaavan valiokunnan ensimmäisen kokouksen välillä on yksi tai useampi istuntojakso ja poliittinen ryhmä, johon toimestaan luopuva jäsen kuuluu, ei voi saada tämän tilalle uutta jäsentä näille istuntojaksoille, koska edustajantoimen ei ole todettu vapautuneen. Tämän menettelyn mukaisesti asiasta vastaavan valiokunnan esittelijällä, jolle tapaukset on uskottu, on oikeus käsitellä viipymättä asianmukaisesti tehdyt ilmoitukset edustajantoimesta luopumisesta ja, mikäli ilmoituksen käsittelyn viivästymisestä saattaisi aiheutua haittaa, lähettää asia valiokunnan puheenjohtajalle ja pyytää häntä 3 kohdan mukaisesti |
|
||
|
|
||
|
|
||
|
3 a. Jos asiasta vastaavan valiokunnan kokousta ei ole määrä pitää ennen seuraavaa istuntojaksoa, asiasta vastaavan valiokunnan esittelijä käsittelee viipymättä asianmukaisesti tehdyt ilmoitukset edustajantoimesta luopumisesta. Mikäli ilmoituksen käsittelyn viivästymisestä saattaisi aiheutua haittaa, esittelijä lähettää asian valiokunnan puheenjohtajalle ja pyytää häntä 3 kohdan mukaisesti joko |
||
|
|
||
|
|
||
4. Jos jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen ilmoittaa puhemiehelle Euroopan parlamentin jäsenen toimikauden päättymisestä kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön perusteella joko 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun yhteensopimattomuuden vuoksi tai siksi, että toimikausi päättyy mainitun säädöksen 13 artiklan 3 kohdan mukaisesti , puhemies ilmoittaa parlamentille toimikauden päättyneen jäsenvaltion ilmoittamana päivänä ja kehottaa jäsenvaltiota täyttämään vapautuneen paikan viipymättä . |
4. Jos joko jäsenvaltioiden tai unionin toimivaltaiset viranomaiset ilmoittavat taikka asianomainen jäsen ilmoittaa puhemiehelle nimityksestä tai valituksi tulemisesta sellaiseen tehtävään, joka on 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen 7 artiklan 1 tai 2 kohdan mukaan yhteensopimaton Euroopan parlamentin jäsenen tehtävän kanssa , puhemies antaa asiasta tiedon parlamentille ja parlamentti julistaa edustajantoimen vapautuneen yhteensopimattomuuden alkamisajankohdasta . |
||
Jos jäsenvaltioiden tai unionin toimivaltaiset viranomaiset taikka asianomainen jäsen ilmoittavat puhemiehelle nimityksestä tai valituksi tulemisesta sellaiseen tehtävään, joka on 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen 7 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaan yhteensopimaton Euroopan parlamentin jäsenen tehtävän kanssa, puhemies antaa asiasta tiedon parlamentille , joka toteaa edustajantoimen vapautuneen . |
Jos jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ilmoittavat puhemiehelle Euroopan parlamentin jäsenen toimikauden päättymisestä joko kyseisen jäsenvaltion lainsäädännössä 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti säädetyn muun yhteensopimattomuuden vuoksi tai siksi, että jäsenen toimikausi päättyy mainitun säädöksen 13 artiklan 3 kohdan mukaisesti, puhemies ilmoittaa parlamentille kyseisen jäsenen toimikauden päättyneen jäsenvaltion ilmoittamana päivänä . Jos päättymispäivää ei ole ilmoitettu, toimikauden päättymisajankohtana on jäsenvaltion antaman ilmoituksen päivämäärä. |
||
5. Jäsenvaltioiden ja unionin viranomaisten on ilmoitettava parlamentin puhemiehelle ennakolta tehtävistä, jotka ne aikovat antaa jäsenelle. Puhemies pyytää asiasta vastaavaa valiokuntaa tutkimaan, onko suunniteltu tehtävä sopusoinnussa 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen hengen ja kirjaimen kanssa, ja saattaa valiokunnan johtopäätökset täysistunnon , jäsenen ja asianomaisten viranomaisten tietoon. |
5. Kun jäsenvaltioiden tai unionin viranomaiset ilmoittavat puhemiehelle tehtävistä, jotka ne aikovat antaa jäsenelle, puhemies pyytää asiasta vastaavaa valiokuntaa tutkimaan, onko suunniteltu tehtävä sopusoinnussa 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen kanssa, ja saattaa valiokunnan johtopäätökset parlamentin , jäsenen ja asianomaisten viranomaisten tietoon. |
||
6. Toimikauden päättymisajankohdaksi ja edustajantoimen vapautumisajankohdaksi katsotaan |
|
||
|
|
||
|
|
||
7. Todettuaan edustajantoimen vapautuneen parlamentti antaa siitä tiedon asianomaiselle jäsenvaltiolle ja kehottaa sitä täyttämään paikan viipymättä. |
7. Parlamentin todettua edustajantoimen vapautuneen , puhemies antaa asiasta tiedon asianomaiselle jäsenvaltiolle ja kehottaa sitä täyttämään paikan viipymättä. |
||
8. Kaikki valtakirjan tarkastamisen jälkeen esitetyt muistutukset jäsenen kelpoisuudesta lähetetään asiasta vastaavaan valiokuntaan, joka antaa asiasta parlamentille mietinnön viipymättä ja viimeistään seuraavan istuntojakson alussa. |
|
||
9. Parlamentti varaa itselleen oikeuden julistaa pätemättömäksi jo tarkastetun valtakirjan tai kieltäytyä toteamasta edustajantoimen vapautuneen, jos toimen vastaanottamiseen tai toimesta luopumiseen liittyy aineellinen tai tahdonmuodostuksen virhe. |
9. Jos toimen vastaanottamiseen tai toimesta luopumiseen liittyy aineellinen tai tahdonmuodostuksen virhe , parlamentti voi julistaa pätemättömäksi jo tarkastetun valtakirjan tai kieltäytyä toteamasta edustajantoimen vapautuneen. |
Tarkistus 4
Euroopan parlamentin työjärjestys
5 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
5 artikla |
5 artikla |
Erioikeudet ja vapaudet |
Erioikeudet ja vapaudet |
1. Jäsenet nauttivat erioikeuksia ja vapauksia Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan mukaisesti . |
1. Jäsenet nauttivat Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa vahvistettuja erioikeuksia ja vapauksia . |
2. Parlamentaarinen koskemattomuus ei ole jäsenen henkilökohtainen erioikeus, vaan tae koko parlamentin ja sen jäsenten riippumattomuudesta. |
2. Erioikeuksia ja vapauksia koskevaa toimivaltaa käyttäessään parlamentti pyrkii säilyttämään täysivaltaisuutensa demokraattisena lainsäädäntöelimenä ja varmistamaan jäsentensä riippumattomuuden heidän hoitaessaan tehtäviään. Parlamentaarinen koskemattomuus ei ole jäsenen henkilökohtainen erioikeus vaan tae koko parlamentin ja sen jäsenten riippumattomuudesta. |
3. Saatuaan tiedon parlamentin jäsenen valinnasta parlamentin puhemies myöntää hänelle kulkuluvan, joka oikeuttaa vapaaseen liikkumiseen jäsenvaltioiden alueella. |
3. Euroopan unioni myöntää jäsenelle pyynnöstä ja parlamentin puhemiehen luvalla Euroopan unionin kulkuluvan, joka oikeuttaa vapaaseen liikkumiseen jäsenvaltioiden alueella ja muissa maissa, jotka tunnustavat sen päteväksi matkustusasiakirjaksi . |
|
3 a. Kaikilla jäsenillä on tehtäviensä hoitamiseksi oikeus osallistua aktiivisesti parlamentin valiokuntien ja valtuuskuntien työhön tämän työjärjestyksen määräysten mukaisesti. |
4. Jäsenillä on oikeus tutkia kaikkia parlamentin tai jonkin valiokunnan hallussa olevia asiakirjoja, lukuun ottamatta henkilökohtaisia asiakirjoja tai tilejä, joita saavat tutkia ainoastaan asianomaiset jäsenet. Tästä periaatteesta tehtävistä poikkeuksista sellaisten asiakirjojen käsittelemiseksi, joiden antaminen yleisön tutustuttavaksi voidaan evätä Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 nojalla, määrätään tämän työjärjestyksen liitteessä VII . |
4. Jäsenillä on oikeus tutkia kaikkia parlamentin tai jonkin valiokunnan hallussa olevia asiakirjoja, lukuun ottamatta henkilökohtaisia asiakirjoja tai tilejä, joita saavat tutkia ainoastaan asianomaiset jäsenet. Tästä periaatteesta tehtävistä poikkeuksista sellaisten asiakirjojen käsittelemiseksi, joiden antaminen yleisön tutustuttavaksi voidaan evätä Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 nojalla, määrätään 210 a artiklassa . |
|
Jäseneltä voidaan puhemiehistön perustellulla päätöksellä evätä lupa tutustua parlamentin asiakirjaan, jos puhemiehistö jäsentä kuultuaan katsoo selvitetyksi, että asiakirjaan tutustuminen vaarantaisi kestämättömällä tavalla parlamentin edut tai yleisen edun ja että jäsen haluaa tutustua asiakirjaan yksityisistä ja henkilökohtaisista syistä. Jäsen voi kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta tehdä siitä kirjallisen valituksen. Kirjallinen valitus on perusteltava, jotta se voidaan ottaa käsiteltäväksi. Parlamentti ratkaisee kantansa valitukseen ilman keskustelua valituksen tekemistä seuraavan istuntojakson aikana. |
Tarkistus 5
Euroopan parlamentin työjärjestys
6 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
||||
6 artikla |
6 artikla |
||||
Koskemattomuuden pidättäminen |
Koskemattomuuden pidättäminen |
||||
1. Erioikeuksia ja vapauksia koskevaa toimivaltaa käyttäessään parlamentti pyrkii säilyttämään täysivaltaisuutensa demokraattisena lainsäädäntöelimenä ja varmistamaan jäsentensä riippumattomuuden heidän hoitaessaan tehtäviään. Kaikki koskemattomuuden pidättämistä koskevat pyynnöt arvioidaan Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 7, 8 ja 9 artiklan ja tässä artiklassa tarkoitettujen periaatteiden mukaisesti. |
1. Kaikki koskemattomuuden pidättämistä koskevat pyynnöt arvioidaan Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 7, 8 ja 9 artiklan ja työjärjestyksen 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen periaatteiden mukaisesti. |
||||
2. Kun jäsentä pyydetään toimimaan todistajana tai asiantuntijana, ei ole tarpeen pyytää koskemattomuuden pidättämistä, jos |
2. Kun jäsentä pyydetään toimimaan todistajana tai asiantuntijana, ei ole tarpeen pyytää koskemattomuuden pidättämistä, jos |
||||
|
|
||||
|
|
Tarkistus 6
Euroopan parlamentin työjärjestys
7 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
7 artikla |
7 artikla |
Erioikeuksien ja vapauksien puolustaminen |
Erioikeuksien ja vapauksien puolustaminen |
1. Jos jonkin jäsenvaltion viranomaisten väitetään loukanneen jäsenen tai entisen jäsenen erioikeuksia ja vapauksia, parlamenttia voidaan pyytää 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti määrittämään päätöksellä, onko niitä tosiasiallisesti loukattu . |
1. Jos väitetään , että jonkin jäsenvaltion viranomaiset ovat loukanneet tai ovat aikeissa loukata jäsenen tai entisen jäsenen erioikeuksia ja vapauksia, parlamenttia voidaan pyytää 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti määrittämään päätöksellä, onko kyseisiä erioikeuksia ja vapauksia loukattu tai ollaanko niitä todennäköisesti aikeissa loukata . |
2. Erioikeuksien ja vapauksien puolustamista voidaan pyytää etenkin, jos olosuhteiden katsotaan hallinnollisesti tai muulla tavoin rajoittavan parlamentin kokouspaikkaan matkustavan tai sieltä palaavan jäsenen vapaata liikkumista, mielipiteen ilmaisemista tai äänestyskäyttäytymistä hänen hoitaessaan tehtäviään tai jos kyseiset olosuhteet kuuluvat Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 9 artiklan soveltamisalaan. |
2. Erioikeuksien ja vapauksien puolustamista voidaan pyytää etenkin, jos olosuhteiden katsotaan hallinnollisesti tai muulla tavoin rajoittavan parlamentin kokouspaikkaan matkustavan tai sieltä palaavan jäsenen vapaata liikkumista, mielipiteen ilmaisemista tai äänestyskäyttäytymistä hänen hoitaessaan tehtäviään tai jos kyseisten olosuhteiden katsotaan kuuluvan Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 9 artiklan soveltamisalaan. |
3. Jäsenen erioikeuksien ja vapauksien puolustamista koskevaa pyyntöä ei voida ottaa käsiteltäväksi, jos on jo vastaanotettu samaan oikeusmenettelyyn liittyvä kyseisen jäsenen koskemattomuuden pidättämistä tai puolustamista koskeva pyyntö riippumatta siitä, onko tästä pyynnöstä jo tehty päätös. |
3. Jäsenen erioikeuksien ja vapauksien puolustamista koskevaa pyyntöä ei voida ottaa käsiteltäväksi, jos on jo vastaanotettu samoihin tosiseikkoihin liittyvä kyseisen jäsenen koskemattomuuden pidättämistä tai puolustamista koskeva pyyntö riippumatta siitä, onko tästä pyynnöstä jo tehty päätös. |
4. Jäsenen erioikeuksien ja vapauksien puolustamista koskevan pyynnön käsittelyä ei jatketa, jos vastaanotetaan samaan oikeusmenettelyyn liittyvä pyyntö kyseisen jäsenen koskemattomuuden pidättämisestä. |
4. Jäsenen erioikeuksien ja vapauksien puolustamista koskevan pyynnön käsittelyä ei jatketa, jos vastaanotetaan samoihin tosiseikkoihin liittyvä pyyntö kyseisen jäsenen koskemattomuuden pidättämisestä. |
5. Jos on tehty päätös olla puolustamatta jäsenen erioikeuksia ja vapauksia, jäsen voi esittää uusia todisteita ja pyytää, että päätöstä tarkastellaan uudelleen. Uudelleentarkastelupyyntöä ei oteta käsiteltäväksi, jos päätöksen johdosta on aloitettu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 263 artiklan mukainen menettely tai jos puhemies katsoo, että esitetyt uudet todisteet eivät ole riittävän painavia oikeuttamaan asian uudelleentarkastelua. |
5. Jos on tehty päätös olla puolustamatta jäsenen erioikeuksia ja vapauksia, jäsen voi poikkeuksellisesti pyytää, että päätöstä tarkastellaan uudelleen , esittämällä uusia todisteita 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti . Uudelleentarkastelupyyntöä ei oteta käsiteltäväksi, jos päätöksen johdosta on aloitettu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 263 artiklan mukainen menettely tai jos puhemies katsoo, että esitetyt uudet todisteet eivät ole riittävän painavia oikeuttamaan asian uudelleentarkastelua. |
Tarkistus 7
Euroopan parlamentin työjärjestys
9 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
9 artikla |
9 artikla |
Koskemattomuutta koskevat menettelyt |
Koskemattomuutta koskevat menettelyt |
1. Jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen puhemiehelle osoittamasta, jäsenen parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämistä koskevasta pyynnöstä taikka jäsenen tai entisen jäsenen puhemiehelle osoittamasta, erioikeuksien ja vapauksien puolustamista koskevasta pyynnöstä ilmoitetaan täysistunnossa, ja pyyntö lähetetään käsiteltäväksi asiasta vastaavaan valiokuntaan. |
1. Jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen puhemiehelle osoittamasta, jäsenen parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämistä koskevasta pyynnöstä taikka jäsenen tai entisen jäsenen puhemiehelle osoittamasta, erioikeuksien ja vapauksien puolustamista koskevasta pyynnöstä ilmoitetaan täysistunnossa, ja pyyntö lähetetään käsiteltäväksi asiasta vastaavaan valiokuntaan. |
Toinen jäsen voi toimia jäsenen tai entisen jäsenen edustajana. Toinen jäsen ei voi esittää pyyntöä ilman asianomaisen jäsenen suostumusta . |
1 a. Asianomaisen jäsenen tai entisen jäsenen suostumuksella pyynnön voi esittää toinen jäsen , joka saa edustaa asianomaista jäsentä tai entistä jäsentä kaikissa menettelyn vaiheissa . |
|
Asianomaista jäsentä tai entistä jäsentä edustava jäsen ei saa osallistua valiokunnan tekemiin päätöksiin. |
2. Valiokunta käsittelee koskemattomuuden pidättämistä sekä erioikeuksien ja vapauksien puolustamista koskevat pyynnöt viipymättä ottaen kuitenkin huomioon tapausten monimutkaisuuden. |
2. Valiokunta käsittelee koskemattomuuden pidättämistä sekä erioikeuksien ja vapauksien puolustamista koskevat pyynnöt viipymättä ottaen kuitenkin huomioon tapausten monimutkaisuuden. |
3. Valiokunta antaa perustellun päätösehdotuksen, jossa on suositus koskemattomuuden pidättämistä koskevan pyynnön tai erioikeuksien ja vapauksien puolustamista koskevan pyynnön hyväksymisestä tai hylkäämisestä. |
3. Valiokunta antaa perustellun päätösehdotuksen, jossa on suositus koskemattomuuden pidättämistä koskevan pyynnön tai erioikeuksien ja vapauksien puolustamista koskevan pyynnön hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Tarkistuksia ei oteta käsiteltäväksi. Jos ehdotus hylätään, päinvastainen päätös katsotaan hyväksytyksi. |
4. Valiokunta voi pyytää asianomaiselta viranomaiselta ne lisätiedot tai selvitykset, jotka valiokunta katsoo tarpeellisiksi voidakseen muodostaa mielipiteensä koskemattomuuden pidättämisestä tai puolustamisesta. |
4. Valiokunta voi pyytää asianomaiselta viranomaiselta ne lisätiedot tai selvitykset, jotka valiokunta katsoo tarpeellisiksi voidakseen muodostaa mielipiteensä koskemattomuuden pidättämisestä tai puolustamisesta. |
5. Jäsenelle annetaan tilaisuus tulla kuulluksi, hänellä on oikeus esittää kaikki tässä yhteydessä aiheellisiksi katsomansa asiakirjat tai muut kirjalliset todisteet , ja toinen jäsen voi toimia hänen edustajanaan . |
5. Jäsenelle annetaan tilaisuus tulla kuulluksi, ja hänellä on oikeus esittää kaikki tässä yhteydessä aiheellisiksi katsomansa asiakirjat tai muut kirjalliset todisteet. |
Jäsen ei saa olla paikalla koskemattomuutensa pidättämistä tai puolustamista koskevista pyynnöistä käytävien keskustelujen aikana, itse kuulemista lukuun ottamatta. |
Jäsen ei saa olla paikalla koskemattomuutensa pidättämistä tai puolustamista koskevista pyynnöistä käytävien keskustelujen aikana, itse kuulemista lukuun ottamatta. |
Valiokunnan puheenjohtaja kutsuu jäsenen kuultavaksi ja ilmoittaa kuulemisen ajankohdan. Jäsen voi luopua oikeudestaan tulla kuulluksi. |
Valiokunnan puheenjohtaja kutsuu jäsenen kuultavaksi ja ilmoittaa kuulemisen ajankohdan. Jäsen voi luopua oikeudestaan tulla kuulluksi. |
Jos jäsen ei saavu kuultavaksi kutsuttaessa, hänen katsotaan luopuneen oikeudestaan tulla kuulluksi, paitsi jos hän on esittänyt pyynnön olla saapumatta kuultavaksi ehdotettuna ajankohtana, ja on myös ilmoittanut syyn siihen. Valiokunnan puheenjohtaja päättää, hyväksytäänkö tällainen pyyntö olla saapumatta kuultavaksi ilmoitetun syyn perusteella, eikä päätökseen voi hakea muutosta. |
Jos jäsen ei saavu kuultavaksi kutsuttaessa, hänen katsotaan luopuneen oikeudestaan tulla kuulluksi, paitsi jos hän on esittänyt pyynnön olla saapumatta kuultavaksi ehdotettuna ajankohtana, ja on myös ilmoittanut syyn siihen. Valiokunnan puheenjohtaja päättää, hyväksytäänkö tällainen pyyntö olla saapumatta kuultavaksi ilmoitetun syyn perusteella, eikä päätökseen voi hakea muutosta. |
Jos valiokunnan puheenjohtaja hyväksyy jäsenen pyynnön, hän kutsuu jäsenen kuultavaksi uutena ajankohtana. Jos jäsen ei saavu kuulemiseen tänä toisena ajankohtana, menettelyä jatketaan jäsentä kuulematta. Muita pyyntöjä olla saapumatta kuultavaksi tai tulla kuulluksi ei sen jälkeen hyväksytä. |
Jos valiokunnan puheenjohtaja hyväksyy jäsenen pyynnön, hän kutsuu jäsenen kuultavaksi uutena ajankohtana. Jos jäsen ei saavu kuulemiseen tänä toisena ajankohtana, menettelyä jatketaan jäsentä kuulematta. Muita pyyntöjä olla saapumatta kuultavaksi tai tulla kuulluksi ei sen jälkeen hyväksytä. |
6. Jos pyynnössä esitetään koskemattomuuden pidättämistä useiden syytöskohtien perusteella, jokaisesta kohdasta voidaan tehdä erillinen päätös. Valiokunnan mietinnössä voidaan poikkeuksellisesti ehdottaa, että koskemattomuuden pidättäminen koskisi ainoastaan syytteen käsittelyä ja että ennen lopullista tuomiota jäsentä ei saisi pidättää tai vangita eikä hän saisi joutua sellaisten toimenpiteiden kohteeksi, jotka estäisivät häntä hoitamasta edustajantoimeensa kuuluvia tehtäviä. |
6. Jos pyynnössä esitetään koskemattomuuden pidättämistä tai puolustamista useiden syytöskohtien perusteella, jokaisesta kohdasta voidaan tehdä erillinen päätös. Valiokunnan mietinnössä voidaan poikkeuksellisesti ehdottaa, että koskemattomuuden pidättäminen tai puolustaminen koskisi ainoastaan syytteen käsittelyä ja että ennen lopullista tuomiota jäsentä ei saisi pidättää tai vangita eikä hän saisi joutua sellaisten toimenpiteiden kohteeksi, jotka estäisivät häntä hoitamasta edustajantoimeensa kuuluvia tehtäviä. |
7. Valiokunta voi antaa perustellun lausunnon kyseisen viranomaisen toimivallasta asiassa ja pyynnön käsiteltäväksi ottamisesta, mutta se ei missään tapauksessa ilmaise kantaansa jäsenen syyllisyyteen tai syyttömyyteen eikä siihen, oikeuttavatko lausumat tai teot, joihin jäsenen väitetään syyllistyneen, syytteeseen asettamisen, vaikka valiokunta pyyntöä käsitellessään saisi yksityiskohtaista tietoa tapaukseen liittyvistä tosiasioista. |
7. Valiokunta voi antaa perustellun lausunnon kyseisen viranomaisen toimivallasta asiassa ja pyynnön käsiteltäväksi ottamisesta, mutta se ei missään tapauksessa ilmaise kantaansa jäsenen syyllisyyteen tai syyttömyyteen eikä siihen, oikeuttavatko lausumat tai teot, joihin jäsenen väitetään syyllistyneen, syytteeseen asettamisen, vaikka valiokunta pyyntöä käsitellessään saisi yksityiskohtaista tietoa tapaukseen liittyvistä tosiasioista. |
8. Valiokunnan mietintö otetaan sen käsiteltäväksi jättämistä seuraavan ensimmäisen täysistunnon esityslistan alkuun . Päätösehdotusta tai päätösehdotuksia koskevia tarkistuksia ei oteta käsiteltäväksi . |
8. Valiokunnan päätösehdotus otetaan sen käsiteltäväksi jättämistä seuraavan ensimmäisen täysistunnon esityslistalle . Mainittuun ehdotukseen ei voida jättää käsiteltäväksi tarkistuksia. |
Keskustelu rajoittuu koskemattomuuden pidättämistä tai säilyttämistä taikka erioikeuden ja vapauden puolustamista koskevia ehdotuksia puoltaviin ja niitä vastaan esitettyihin perusteisiin. |
Keskustelu rajoittuu koskemattomuuden pidättämistä tai säilyttämistä taikka erioikeuden ja vapauden puolustamista koskevia ehdotuksia puoltaviin ja niitä vastaan esitettyihin perusteisiin. |
Jäsen, jonka erioikeudet tai vapaudet ovat käsiteltävänä, ei osallistu keskusteluun, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 164 artiklan määräysten soveltamista. |
Jäsen, jonka erioikeudet tai vapaudet ovat käsiteltävänä, ei osallistu keskusteluun, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 164 artiklan määräysten soveltamista. |
Mietintöön sisältyvästä päätösehdotuksesta tai päätösehdotuksista äänestetään ensimmäisenä keskustelun jälkeisenä äänestysajankohtana. |
Mietintöön sisältyvästä päätösehdotuksesta tai päätösehdotuksista äänestetään ensimmäisenä keskustelun jälkeisenä äänestysajankohtana. |
Parlamentin käsiteltyä asiaa jokaisesta mietintöön sisältyvästä ehdotuksesta äänestetään erikseen. Jos jokin ehdotus hylätään, päinvastainen päätös katsotaan hyväksytyksi. |
Parlamentin käsiteltyä asiaa jokaisesta mietintöön sisältyvästä ehdotuksesta äänestetään erikseen. Jos jokin ehdotus hylätään, päinvastainen päätös katsotaan hyväksytyksi. |
9. Puhemies antaa parlamentin päätöksen viipymättä tiedoksi kyseiselle jäsenelle ja kyseisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle ja pyytää, että puhemiehelle ilmoitetaan kaikista asianomaisen käsittelyn vaiheista ja niitä seuraavista oikeusviranomaisten päätöksistä. Saatuaan nämä tiedot puhemies välittää ne parlamentille sopivaksi katsomallaan tavalla, tarvittaessa kuultuaan ensin asiasta vastaavaa valiokuntaa. |
9. Puhemies antaa parlamentin päätöksen viipymättä tiedoksi kyseiselle jäsenelle ja kyseisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle ja pyytää, että puhemiehelle ilmoitetaan kaikista asianomaisen käsittelyn vaiheista ja niitä seuraavista oikeusviranomaisten päätöksistä. Saatuaan nämä tiedot puhemies välittää ne parlamentille sopivaksi katsomallaan tavalla, tarvittaessa kuultuaan ensin asiasta vastaavaa valiokuntaa. |
10. Valiokunta käsittelee asiaa ja mahdollisesti saamiaan asiakirjoja äärimmäisen luottamuksellisina. |
10. Valiokunta käsittelee asiaa ja mahdollisesti saamiaan asiakirjoja äärimmäisen luottamuksellisina. Valiokunta käsittelee koskemattomuuteen liittyviä menettelyjä koskevat pyynnöt aina suljetuin ovin. |
11. Valiokunta voi jäsenvaltioita kuultuaan laatia viitteellisen luettelon niistä jäsenvaltioiden viranomaisista, jotka ovat toimivaltaisia esittämään pyynnön jäsenen parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämisestä . |
11. Parlamentti käsittelee ainoastaan sellaiset jäsenen koskemattomuuden pidättämistä koskevat pyynnöt, jotka ovat jäsenvaltioiden oikeusviranomaisten tai pysyvien edustustojen sille toimittamia . |
12. Valiokunta vahvistaa periaatteet tämän artiklan soveltamiselle. |
12. Valiokunta vahvistaa periaatteet tämän artiklan soveltamiselle. |
13. Kaikki toimivaltaisen viranomaisen esittämät jäsenten erioikeuksien ja vapauksien laajuutta koskevat tiedustelut käsitellään edellä mainittujen sääntöjen mukaisesti. |
13. Kaikki toimivaltaisen viranomaisen esittämät jäsenten erioikeuksien ja vapauksien laajuutta koskevat tiedustelut käsitellään edellä mainittujen sääntöjen mukaisesti. |
Tarkistus 8
Euroopan parlamentin työjärjestys
10 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
10 artikla |
Poistetaan. |
Jäsenten asemaa koskevien sääntöjen täytäntöönpano |
|
Parlamentti vahvistaa Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevat säännöt ja niiden muutokset asiasta vastaavan valiokunnan ehdotuksen pohjalta. Jäljempänä olevaa 150 artiklan 1 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin. Puhemiehistö vastaa näiden sääntöjen täytäntöönpanosta ja päättää määrärahoista vuotuisen talousarvion puitteissa. |
|
Tarkistukset 9 ja 314
Euroopan parlamentin työjärjestys
11 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
||
11 artikla |
11 artikla |
||
Jäsenten taloudelliset sidonnaisuudet, käyttäytymissäännöt , pakollinen avoimuusrekisteri ja pääsy Euroopan parlamenttiin |
Jäsenten taloudelliset sidonnaisuudet ja käyttäytymissäännöt |
||
1. Parlamentti vahvistaa säännöt jäsentensä taloudellisten sidonnaisuuksien julkisuudesta jäsentensä äänten enemmistöllä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 232 artiklan mukaisesti hyväksyttyjen ja tämän työjärjestyksen liitteenä olevien menettelysääntöjen muodossa (1). |
1. Parlamentti vahvistaa säännöt jäsentensä taloudellisten sidonnaisuuksien julkisuudesta jäsentensä äänten enemmistöllä hyväksyttyjen ja tämän työjärjestyksen liitteenä olevien menettelysääntöjen muodossa (1). |
||
Säännöillä ei voida haitata tai rajoittaa jäsenen edustajantoimen hoitamista tai siihen liittyvää poliittista tai muuta toimintaa. |
Säännöillä ei voida muuten haitata tai rajoittaa jäsenen edustajantoimen hoitamista tai siihen liittyvää poliittista tai muuta toimintaa. |
||
|
1 a. Jäsenten olisi omaksuttava järjestelmällinen käytäntö, jonka mukaan he tapaavat ainoastaan avoimuusrekisteriin rekisteröityjä edunvalvojia (1a) . |
||
2. Jäsenten käyttäytymisen tulee ilmentää keskinäistä kunnioitusta, perustua Euroopan unionin keskeisissä asiakirjoissa määritettyihin arvoihin ja periaatteisiin ja kunnioittaa parlamentin arvokkuutta , eikä sen tule häiritä parlamentin toiminnan sujuvuutta eikä työrauhaa parlamentin rakennuksissa . Jäsenten on noudatettava parlamentin määräyksiä luottamuksellisten tietojen käsittelystä. |
2. Jäsenten käyttäytymisen tulee ilmentää keskinäistä kunnioitusta, perustua perussopimuksissa ja erityisesti perusoikeuskirjassa määritettyihin arvoihin ja periaatteisiin ja kunnioittaa parlamentin arvokkuutta. Sen ei myöskään tule häiritä parlamentin toiminnan sujuvuutta , turvallisuuden ja järjestyksen ylläpitämistä parlamentin tiloissa tai parlamentin välineiden toimintaa . |
||
|
Jäsenten on pidättäydyttävä loukkaavasta, rasistisesta tai muukalaisvihamielisestä kielenkäytöstä ja käyttäytymisestä parlamentin keskusteluissa, eivätkä he saa pitää niiden yhteydessä esillä banderolleja. |
||
|
Jäsenten on noudatettava parlamentin määräyksiä luottamuksellisten tietojen käsittelystä. |
||
Näiden sääntöjen ja määräysten noudattamatta jättäminen voi johtaa 165, 166 ja 167 artiklan mukaisiin toimenpiteisiin. |
Näiden sääntöjen ja määräysten noudattamatta jättäminen voi johtaa 165, 166 ja 167 artiklan mukaisiin toimenpiteisiin. |
||
3. Tämän artiklan soveltaminen ei saa rajoittaa millään tavoin parlamentin keskustelujen eloisuutta eikä jäsenten sananvapautta. |
3. Tämän artiklan soveltaminen ei saa muuten rajoittaa parlamentin keskustelujen eloisuutta eikä jäsenten sananvapautta. |
||
Artiklaa sovellettaessa kunnioitetaan täysimääräisesti primaarioikeudessa ja jäsenten asemaa koskevissa säännöissä määriteltyjä jäsenten oikeuksia. |
Artiklaa sovellettaessa kunnioitetaan täysimääräisesti primaarioikeudessa ja jäsenten asemaa koskevissa säännöissä määriteltyjä jäsenten oikeuksia. |
||
Artiklan soveltaminen pohjautuu avoimuusperiaatteeseen ja sillä taataan, että jäsenille tiedotetaan kaikista voimassaolevista avoimuutta koskevista määräyksistä ja että heille tiedotetaan henkilökohtaisesti heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. |
Artiklan soveltaminen pohjautuu avoimuusperiaatteeseen ja sillä taataan, että jäsenille tiedotetaan kaikista voimassaolevista avoimuutta koskevista määräyksistä ja että heille tiedotetaan henkilökohtaisesti heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. |
||
|
3 a. Jos henkilö, jonka jäsen on ottanut palvelukseensa, tai muu henkilö, jolle jäsen on järjestänyt pääsyn parlamentin tiloihin tai sen välineiden käyttöoikeuden, rikkoo 2 kohdan mukaisia käyttäytymissääntöjä, asianomaiselle jäsenelle voidaan tarpeen mukaan määrätä 166 artiklassa määritellyt seuraamukset. |
||
4. Vaalikauden alussa kvestorit päättävät jäsenen valtuutettavissa olevien avustajien (valtuutettujen avustajien) enimmäismäärän. |
4. Kvestorit päättävät jäsenen valtuutettavissa olevien avustajien enimmäismäärän. |
||
5. Kvestorit vastaavat pitkäaikaisten kulkulupien myöntämisestä Euroopan unionin toimielinten ulkopuolisille henkilöille. Kulkuluvat ovat voimassa enintään vuoden ajan, minkä jälkeen ne voidaan uudistaa. Puhemiehistö vahvistaa kulkulupien käyttöä koskevat säännöt. |
|
||
Kulkuluvat voidaan myöntää |
|
||
|
|
||
|
|
||
|
|
||
6. Avoimuusrekisteriin rekisteröityjen edunvalvojien on suhteissaan parlamenttiin noudatettava |
|
||
|
|
||
|
|
||
|
|
||
7. Kvestorit määrittävät, missä määrin hyvää edunvalvontatapaa sovelletaan henkilöihin, joilla on pitkäaikainen kulkulupa mutta jotka eivät kuulu sopimuksen soveltamisalaan. |
|
||
8. Kulkulupa peruutetaan kvestorien perustellulla päätöksellä seuraavissa tapauksissa: |
|
||
|
|
||
|
|
||
9. Puhemiehistö toteuttaa pääsihteerin ehdotuksesta tarvittavat toimet avoimuusrekisterin käyttöönottamiseksi rekisterin perustamisesta tehdyn sopimuksen määräysten mukaisesti. |
|
||
Edellä 5–8 kohdan soveltamista koskevat määräykset vahvistetaan liitteessä (5) . |
|
||
10. Entisiin jäseniin sovellettavat menettelysäännöt, erioikeudet ja vapaudet vahvistetaan puhemiehistön päätöksellä. Entisiä jäseniä kohdellaan tasavertaisesti. |
10. Entisiin jäseniin sovellettavat menettelysäännöt, erioikeudet ja vapaudet vahvistetaan puhemiehistön päätöksellä. Entisiä jäseniä kohdellaan tasavertaisesti. |
||
Tarkistus 10
Euroopan parlamentin työjärjestys
12 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
12 artikla |
12 artikla |
Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäiset tutkimukset |
Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäiset tutkimukset |
Työjärjestyksen liitteenä (6) olevan parlamentin päätöksen mukaisesti parlamentissa sovelletaan Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa hyväksyttyä yhteistä järjestelyä, joka sisältää tarvittavat täytäntöönpanotoimenpiteet viraston tutkimusten moitteettoman toteuttamisen helpottamiseksi. |
Petosten, lahjonnan ja yhteisöjen etua vahingoittavan muun laittoman toiminnan torjumista koskevien sisäisten tutkimusten edellytyksistä ja yksityiskohtaisista säännöistä 18 päivänä marraskuuta 1999 hyväksytyn parlamentin päätöksen mukaisesti parlamentissa sovelletaan Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa hyväksyttyä yhteistä järjestelyä, joka sisältää tarvittavat täytäntöönpanotoimenpiteet viraston tutkimusten moitteettoman toteuttamisen helpottamiseksi. |
Tarkistus 11
Euroopan parlamentin työjärjestys
13 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
13 artikla |
13 artikla |
Tarkkailijat |
Tarkkailijat |
1. Kun Euroopan unioniin liittymistä koskeva sopimus on allekirjoitettu liittyvän valtion kanssa, puhemies voi puheenjohtajakokouksen suostumuksen saatuaan pyytää liittyvän valtion parlamenttia nimittämään omien jäsentensä joukosta tarkkailijoita, joiden määrä on sama kuin tälle valtiolle Euroopan parlamentissa tulevien paikkojen määrä. |
1. Kun Euroopan unioniin liittymistä koskeva sopimus on allekirjoitettu liittyvän valtion kanssa, puhemies voi puheenjohtajakokouksen suostumuksen saatuaan pyytää liittyvän valtion parlamenttia nimittämään omien jäsentensä joukosta tarkkailijoita, joiden määrä on sama kuin tälle valtiolle Euroopan parlamentissa tulevien paikkojen määrä. |
2. Tarkkailijat osallistuvat Euroopan parlamentin työskentelyyn, kunnes liittymissopimus tulee voimaan, ja heillä on oikeus käyttää puheenvuoroja valiokunnissa ja poliittisissa ryhmissä. Heillä ei ole äänestysoikeutta eivätkä he voi asettua ehdokkaaksi tehtäviin Euroopan parlamentissa. Heidän osallistumisellaan ei ole oikeudellisia vaikutuksia Euroopan parlamentin työskentelyyn. |
2. Tarkkailijat osallistuvat Euroopan parlamentin työskentelyyn, kunnes liittymissopimus tulee voimaan, ja heillä on oikeus käyttää puheenvuoroja valiokunnissa ja poliittisissa ryhmissä. Heillä ei ole äänestysoikeutta eivätkä he voi asettua ehdokkaaksi tehtäviin Euroopan parlamentissa tai edustaa parlamenttia sen ulkopuolella . Heidän osallistumisellaan ei ole oikeudellisia vaikutuksia Euroopan parlamentin työskentelyyn. |
3. Heitä kohdellaan Euroopan parlamentin jäsenten tavoin parlamentin hallinnollisten palvelujen käytön ja heidän tarkkailijatoiminnastaan aiheutuvien kustannusten korvaamisen suhteen. |
3. Heitä kohdellaan Euroopan parlamentin jäsenten tavoin parlamentin hallinnollisten palvelujen käytön ja heidän tarkkailijatoiminnastaan aiheutuvien matka- ja oleskelukulujen korvaamisen suhteen. |
Tarkistus 12
Euroopan parlamentin työjärjestys
14 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
14 artikla |
14 artikla |
Väliaikainen puheenjohtajuus |
Väliaikainen puheenjohtajuus |
1. Kun parlamentti kokoontuu 146 artiklan 2 kohdan mukaiseen tai muuhun puhemiehen ja puhemiehistön valitsemiseksi pidettävään istuntoon, toimikautensa päättävä puhemies tai hänen ollessaan estynyt yksi toimikautensa päättävistä varapuhemiehistä arvojärjestyksessä tai, jos kukaan edellä mainituista ei ole käytettävissä, edustajantoimessa pisimpään ollut jäsen toimii puheenjohtajana, kunnes puhemies on valittu. |
1. Kun parlamentti kokoontuu 146 artiklan 2 kohdan mukaiseen tai muuhun puhemiehen ja puhemiehistön valitsemiseksi pidettävään istuntoon, toimikautensa päättävä puhemies tai hänen ollessaan estynyt yksi toimikautensa päättävistä varapuhemiehistä arvojärjestyksessä tai, jos kukaan edellä mainituista ei ole käytettävissä, edustajantoimessa pisimpään ollut jäsen toimii puheenjohtajana, kunnes puhemies on valittu. |
2. Jäsenen toimiessa väliaikaisesti puheenjohtajana 1 kohdan nojalla voidaan käsitellä vain asioita, jotka koskevat puhemiehen valintaa tai valtakirjojen tarkastusta. |
2. Jäsenen toimiessa väliaikaisesti puheenjohtajana 1 kohdan nojalla voidaan käsitellä vain asioita, jotka koskevat puhemiehen valintaa tai valtakirjojen tarkastusta 3 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti . Kaikki muut valtakirjojen tarkastusta koskevat asiat, jotka otetaan esille hänen johtaessaan puhetta, lähetetään asiasta vastaavaan valiokuntaan . |
Kun parlamentin jäsen toimii väliaikaisesti puheenjohtajana 1 kohdan nojalla, hänellä on 3 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetut puhemiehen valtuudet. Kaikki muut valtakirjojen tarkastusta koskevat asiat, jotka otetaan esille hänen johtaessaan puhetta, lähetetään valtakirjojen tarkastuksesta vastaavaan valiokuntaan. |
|
Tarkistukset 13 ja 383
Euroopan parlamentin työjärjestys
15 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
15 artikla |
15 artikla |
Ehdokkaaksi asettaminen ja yleiset määräykset |
Ehdokkaaksi asettaminen ja yleiset määräykset |
1. Puhemies, varapuhemiehet ja kvestorit valitaan salaisessa äänestyksessä 182 artiklan mukaisesti. Ehdokkaaksi asettaminen edellyttää, että kyseinen henkilö on antanut suostumuksensa. Ehdokkaita voivat nimetä ainoastaan poliittiset ryhmät tai vähintään 40 jäsentä. Jos ehdokkaita kuitenkin on yhtä monta tai vähemmän kuin täytettäviä paikkoja, heidän valintansa voidaan vahvistaa suosionosoituksin. |
1. Puhemies ja hänen jälkeensä varapuhemiehet ja kvestorit valitaan salaisessa äänestyksessä 182 artiklan mukaisesti. |
|
Ehdokkaaksi asettaminen edellyttää, että kyseinen henkilö on antanut suostumuksensa , ja ehdokkaita voivat nimetä ainoastaan poliittiset ryhmät tai vähintään 40 jäsentä. Uusia ehdokkaita voidaan asettaa ennen jokaista äänestyskierrosta. |
|
Jos ehdokkaita on yhtä monta tai vähemmän kuin täytettäviä paikkoja, heidän valintansa vahvistetaan suosionosoituksin , paitsi jos vähintään viidesosa parlamentin jäsenistä pyytää äänestyksen toimittamista salaisena . |
|
Jos yhdessä äänestyksessä valitaan useampi kuin yksi toimihenkilö, äänestyslippu on pätevä vain, jos käytettävissä olevista äänistä on annettu yli puolet. |
Jos yhden ainoan varapuhemiehen tilalle on valittava toinen, ja on vain yksi ainoa ehdokas, tämän ehdokkaan valinta voidaan vahvistaa suosionosoituksin. Puhemiehellä on harkintavalta ratkaistaessa, vahvistetaanko valinta suosionosoituksin vai toimitetaanko salainen äänestys. Valituksi tullut ehdokas ottaa sen varapuhemiehen paikan arvojärjestyksessä, jonka tilalle hänet valitaan. |
|
2. Puhemiehen , varapuhemiesten ja kvestorien vaaleissa on otettava yleisesti huomioon jäsenvaltioiden ja poliittisten kantojen tasapuolinen edustus. |
2. Puhemiestä , varapuhemiehiä ja kvestoreita valittaessa on otettava yleisesti huomioon poliittisten kantojen tasapuolinen edustus sekä tasapainoinen sukupuolijakauma ja maantieteellinen jakauma . |
Tarkistus 14
Euroopan parlamentin työjärjestys
16 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
16 artikla |
16 artikla |
Puhemiehen vaali – avauspuhe |
Puhemiehen vaali – avauspuhe |
1. Ensin valitaan puhemies. Ehdokasasettelu on ennen jokaista äänestyskierrosta annettava tiedoksi 14 artiklan nojalla puheenjohtajana väliaikaisesti toimivalle jäsenelle, joka ilmoittaa siitä parlamentille. Jos kolmen äänestyskierroksen jälkeen yksikään ehdokas ei ole saanut ehdotonta enemmistöä annetuista äänistä, neljännellä äänestyskierroksella voivat olla ehdokkaina ainoastaan ne kaksi jäsentä, jotka saivat eniten ääniä kolmannella äänestyskierroksella. Äänten mennessä tasan iältään vanhempi ehdokas julistetaan valituksi. |
1. Puhemiehen vaalissa ehdokasasettelu on annettava tiedoksi 14 artiklan nojalla puheenjohtajana väliaikaisesti toimivalle jäsenelle, joka ilmoittaa siitä parlamentille. Jos kolmen äänestyskierroksen jälkeen yksikään ehdokas ei ole saanut ehdotonta enemmistöä annetuista äänistä, neljännellä äänestyskierroksella voivat 15 artiklan 1 kohdasta poiketen olla ehdokkaina ainoastaan ne kaksi jäsentä, jotka saivat eniten ääniä kolmannella äänestyskierroksella. Äänten mennessä tasan iältään vanhempi ehdokas julistetaan valituksi. |
2. Kun puhemies on valittu, 14 artiklan nojalla puheenjohtajana väliaikaisesti toimiva jäsen luovuttaa hänelle puhemiehen paikan. Ainoastaan valittu puhemies voi pitää avauspuheen. |
2. Kun puhemies on valittu, 14 artiklan nojalla puheenjohtajana väliaikaisesti toimiva jäsen luovuttaa hänelle puhemiehen paikan. Ainoastaan valittu puhemies voi pitää avauspuheen. |
Tarkistus 15
Euroopan parlamentin työjärjestys
17 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
17 artikla |
17 artikla |
Varapuhemiesten vaali |
Varapuhemiesten vaali |
1. Seuraavaksi valitaan varapuhemiehet yhdellä äänestyslipulla . Ensimmäisellä äänestyskierroksella tulevat valituiksi täytettäviin toimiin saamansa äänimäärän mukaisessa järjestyksessä ne 14 ehdokasta, jotka saavat ehdottoman enemmistön annetuista äänistä. Jos valittuja ehdokkaita on vähemmän kuin täytettäviä paikkoja, toimitetaan toinen äänestyskierros samoin ehdoin jäljelle jäävien paikkojen täyttämiseksi. Jos tarvitaan kolmas äänestyskierros, jäljelle jääneiden paikkojen täyttämiseksi riittää suhteellinen enemmistö. Äänten mennessä tasan iältään vanhimmat ehdokkaat julistetaan valituiksi. |
1. Seuraavaksi valitaan varapuhemiehet yhdessä äänestyksessä . Ensimmäisellä äänestyskierroksella tulevat valituiksi täytettäviin toimiin saamansa äänimäärän mukaisessa järjestyksessä ne 14 ehdokasta, jotka saavat ehdottoman enemmistön annetuista äänistä. Jos valittuja ehdokkaita on vähemmän kuin täytettäviä paikkoja, toimitetaan toinen äänestyskierros samoin ehdoin jäljelle jäävien paikkojen täyttämiseksi. Jos tarvitaan kolmas äänestyskierros, jäljelle jääneiden paikkojen täyttämiseksi riittää suhteellinen enemmistö. Äänten mennessä tasan iältään vanhimmat ehdokkaat julistetaan valituiksi. |
Vaikka tässä artiklassa, toisin kuin 16 artiklan 1 kohdassa, ei erikseen mainita uusien ehdokkaiden nimeämisen mahdollisuutta varapuhemiesten vaalin äänestyskierrosten välillä, se on kuitenkin sallittua, koska parlamentin on täysivaltaisena elimenä voitava ottaa huomioon kaikki mahdolliset ehdokkaat, etenkin kun tämän mahdollisuuden puuttuminen saattaisi muodostaa esteen vaalin joustavalle toimittamiselle. |
|
2. Jollei 20 artiklan 1 kohdan määräyksistä muuta johdu, varapuhemiesten arvojärjestys määräytyy heidän valitsemisjärjestyksensä mukaan ja äänten mennessä tasan iän perusteella. |
2. Jollei 20 artiklan 1 kohdan määräyksistä muuta johdu, varapuhemiesten arvojärjestys määräytyy heidän valitsemisjärjestyksensä mukaan ja äänten mennessä tasan iän perusteella. |
Jos varapuhemiesten valinta on vahvistettu suosionosoituksin, arvojärjestys määritetään toimittamalla salainen äänestys. |
Jos varapuhemiesten valinta on vahvistettu suosionosoituksin, arvojärjestys määritetään toimittamalla salainen äänestys. |
Tarkistus 16
Euroopan parlamentin työjärjestys
18 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
18 artikla |
18 artikla |
Kvestorien vaali |
Kvestorien vaali |
Varapuhemiesten vaalin jälkeen parlamentti valitsee viisi kvestoria. |
Parlamentti valitsee viisi kvestoria noudattaen samaa menettelyä kuin varapuhemiesten vaalissa . |
Kvestorit valitaan samaa menettelyä noudattaen kuin varapuhemiehet. |
|
Tarkistus 17
Euroopan parlamentin työjärjestys
19 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
19 artikla |
19 artikla |
Toimihenkilöiden toimikausi |
Toimihenkilöiden toimikausi |
1. Puhemiehen, varapuhemiesten ja kvestorien toimikausi on kaksi ja puoli vuotta. |
1. Puhemiehen, varapuhemiesten ja kvestorien toimikausi on kaksi ja puoli vuotta. |
Jos jäsen vaihtaa poliittista ryhmää, hän säilyttää mahdollisen paikkansa puhemiehistössä tai kvestorikollegiossa kaksi ja puoli vuotta kestävän toimikautensa loppuun saakka. |
Jos jäsen vaihtaa poliittista ryhmää, hän säilyttää mahdollisen paikkansa puhemiehistössä tai kvestorina kaksi ja puoli vuotta kestävän toimikautensa loppuun saakka. |
2. Jos toimi vapautuu ennen toimikauden päättymistä, tilalle valittu jäsen hoitaa tehtävää vain edeltäjänsä toimikaudesta jäljellä olevan ajan. |
2. Jos toimi vapautuu ennen toimikauden päättymistä, tilalle valittu jäsen hoitaa tehtävää vain edeltäjänsä toimikaudesta jäljellä olevan ajan. |
Tarkistus 18
Euroopan parlamentin työjärjestys
20 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
20 artikla |
20 artikla |
Vapautuvat toimet |
Vapautuvat toimet |
1. Jos puhemiehen, varapuhemiehen tai kvestorin tilalle on valittava uusi jäsen, vaali suoritetaan edellä esitettyjen määräysten mukaisesti. |
1. Jos puhemiehen, varapuhemiehen tai kvestorin tilalle on valittava uusi jäsen, vaali suoritetaan edellä esitettyjen määräysten mukaisesti. |
Uusi varapuhemies ottaa edeltäjänsä paikan arvojärjestyksessä. |
Uusi varapuhemies ottaa edeltäjänsä paikan arvojärjestyksessä. |
2. Jos puhemiehen toimi vapautuu, ensimmäinen varapuhemies toimii puhemiehenä, kunnes uusi puhemies on valittu. |
2. Jos puhemiehen toimi vapautuu, arvojärjestyksen mukaan määräytyvä varapuhemies toimii puhemiehenä, kunnes uusi puhemies on valittu. |
Tarkistus 19
Euroopan parlamentin työjärjestys
22 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
22 artikla |
22 artikla |
Puhemiehen tehtävät |
Puhemiehen tehtävät |
1. Puhemies ohjaa kaikkia parlamentin ja sen elinten toimintoja tässä työjärjestyksessä määrätyin ehdoin . Hänellä on ehdoton toimivalta johtaa parlamenttikäsittelyä ja varmistaa sen asianmukainen kulku. |
1. Puhemies ohjaa kaikkia parlamentin ja sen elinten toimintoja tämän työjärjestyksen mukaisesti . Hänellä on ehdoton toimivalta johtaa parlamenttikäsittelyä ja varmistaa sen asianmukainen kulku. |
Tämän määräyksen voidaan tulkita tarkoittavan, että tähän määräykseen perustuvaan toimivaltaan sisältyy myös toimivalta lopettaa sellaisten aloitteiden kuin työjärjestyspuheenvuorojen, menettelyä koskevien esitysten, äänestysselitysten ja erillistä äänestystä, kohta kohdalta -äänestystä tai nimenhuutoäänestystä koskevien pyyntöjen kohtuuttoman runsas käyttäminen, jos puhemies katsoo, että niiden ilmeisenä tarkoituksena ja seurauksena on pitkään jatkuvan ja vakavan haitan aiheuttaminen parlamentin työskentelylle tai muiden jäsenten oikeuksille. |
|
Tähän määräykseen perustuvaan toimivaltaan sisältyy myös mahdollisuus toimittaa äänestys eri järjestyksessä kuin äänestyksen kohteena olevassa asiakirjassa on esitetty. Samoin kuin 174 artiklan 7 kohdassa on vahvistettu, puhemies voi pyytää parlamentin suostumuksen tähän etukäteen. |
|
2. Puhemies avaa, keskeyttää ja päättää istunnot, päättää tarkistusten käsiteltäväksi ottamisesta , neuvostolle ja komissiolle osoitetuista kysymyksistä sekä mietintöjen yhdenmukaisuudesta työjärjestyksen kanssa , valvoo, että työjärjestystä noudatetaan, ylläpitää järjestystä, myöntää puheenvuorot, julistaa keskustelut päättyneiksi, äänestyttää asioista ja julistaa äänestystulokset ja lähettää valiokuntiin niiden toimialaan kuuluvat ilmoitukset. |
2. Puhemies avaa, keskeyttää ja päättää istunnot, päättää tarkistusten ja muiden äänestettävien tekstien käsiteltäväksi ottamisesta sekä parlamentin kysymysten käsiteltäväksi ottamisesta , valvoo, että työjärjestystä noudatetaan, ylläpitää järjestystä, myöntää puheenvuorot, julistaa keskustelut päättyneiksi, äänestyttää asioista ja julistaa äänestystulokset ja lähettää valiokuntiin niiden toimialaan kuuluvat ilmoitukset. |
3. Puhemies saa käyttää keskustelussa puheenvuoron vain tehdäkseen yhteenvedon tai palauttaakseen keskustelun käsiteltävään asiaan. Jos puhemies haluaa osallistua keskusteluun, hän poistuu puhemiehen paikalta ja saa palata sinne vasta asiaa koskevan keskustelun päätyttyä. |
3. Puhemies saa käyttää keskustelussa puheenvuoron vain tehdäkseen yhteenvedon tai palauttaakseen keskustelun käsiteltävään asiaan. Jos puhemies haluaa osallistua keskusteluun, hän poistuu puhemiehen paikalta ja saa palata sinne vasta asiaa koskevan keskustelun päätyttyä. |
4. Puhemies tai hänen valtuuttamansa henkilö edustaa parlamenttia kansainvälisissä yhteyksissä, juhlatilaisuuksissa ja hallinnollisissa, oikeudellisissa ja taloudellisissa asioissa. |
4. Puhemies tai hänen valtuuttamansa henkilö edustaa parlamenttia kansainvälisissä yhteyksissä, juhlatilaisuuksissa ja hallinnollisissa, oikeudellisissa ja taloudellisissa asioissa. |
|
4 a. Puhemies vastaa Euroopan parlamentin tilojen turvallisuudesta ja loukkaamattomuudesta. |
Tarkistus 20
Euroopan parlamentin työjärjestys
23 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
23 artikla |
23 artikla |
Varapuhemiesten tehtävät |
Varapuhemiesten tehtävät |
1. Jos puhemies on poissa tai estynyt tai jos hän haluaa ottaa osaa keskusteluun 22 artiklan 3 kohdan mukaisesti, yksi varapuhemiehistä asettuu puhemiehen paikalle 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti. |
1. Jos puhemies on poissa tai estynyt tai jos hän haluaa ottaa osaa keskusteluun 22 artiklan 3 kohdan mukaisesti, yksi varapuhemiehistä asettuu puhemiehen paikalle 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti. |
2. Varapuhemiehet hoitavat myös heille 25 artiklassa, 27 artiklan 3 ja 5 kohdassa sekä 71 artiklan 3 kohdassa annettuja tehtäviä. |
2. Varapuhemiehet hoitavat myös heille 25 artiklassa, 27 artiklan 3 ja 5 kohdassa sekä 71 artiklan 3 kohdassa annettuja tehtäviä. |
3. Puhemies voi siirtää varapuhemiehille tehtäviä, kuten parlamentin edustamisen tietyissä juhlatilaisuuksissa tai toimituksissa. Puhemies voi nimittää varapuhemiehen hoitamaan puhemiehelle 130 artiklan 2 kohdassa ja liitteessä II olevassa 3 kohdassa määrättyjä vastuualueita. |
3. Puhemies voi siirtää varapuhemiehille tehtäviä, kuten parlamentin edustamisen tietyissä juhlatilaisuuksissa tai toimituksissa. Puhemies voi nimittää varapuhemiehen hoitamaan puhemiehelle 129 artiklassa ja 130 artiklan 2 kohdassa määrättyjä vastuualueita. |
Tarkistus 21
Euroopan parlamentin työjärjestys
25 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
25 artikla |
25 artikla |
Puhemiehistön tehtävät |
Puhemiehistön tehtävät |
1. Puhemiehistö huolehtii sille työjärjestyksessä määrätyistä tehtävistä. |
1. Puhemiehistö huolehtii sille työjärjestyksessä määrätyistä tehtävistä. |
2. Puhemiehistö ratkaisee parlamentin sisäistä organisaatiota, pääsihteeristöä ja elimiä koskevat taloudelliset, organisatoriset ja hallinnolliset kysymykset. |
2. Puhemiehistö ratkaisee parlamentin sisäistä organisaatiota, pääsihteeristöä ja elimiä koskevat taloudelliset, organisatoriset ja hallinnolliset kysymykset. |
3. Puhemiehistö ratkaisee pääsihteerin tai poliittisen ryhmän ehdotuksesta parlamentin jäseniä koskevat taloudelliset, organisatoriset ja hallinnolliset kysymykset. |
3. Puhemiehistö ratkaisee pääsihteerin tai poliittisen ryhmän ehdotuksesta parlamentin jäseniä koskevat taloudelliset, organisatoriset ja hallinnolliset kysymykset. |
4. Puhemiehistö ratkaisee istuntojen toimittamista koskevat asiat. |
4. Puhemiehistö ratkaisee istuntojen toimittamista koskevat asiat. |
Käsitteeseen ”istunnon toimittaminen” sisältyy jäsenten käyttäytyminen kaikissa parlamentin tiloissa. |
|
5. Puhemiehistö antaa 35 artiklassa tarkoitetut, sitoutumattomia jäseniä koskevat määräykset. |
5. Puhemiehistö antaa 35 artiklassa tarkoitetut, sitoutumattomia jäseniä koskevat määräykset. |
6. Puhemiehistö päättää pääsihteeristön hallintokaaviosta ja antaa virkamiesten ja muun henkilöstön hallinnollista ja taloudellista asemaa koskevia määräyksiä. |
6. Puhemiehistö päättää pääsihteeristön hallintokaaviosta ja antaa virkamiesten ja muun henkilöstön hallinnollista ja taloudellista asemaa koskevia määräyksiä. |
7. Puhemiehistö laatii parlamentin alustavan ennakkoarvion tuloista ja menoista. |
7. Puhemiehistö laatii parlamentin alustavan ennakkoarvion tuloista ja menoista. |
8. Puhemiehistö antaa 28 artiklan mukaiset ohjeet kvestoreille. |
8. Puhemiehistö antaa ohjeet kvestoreille ja voi pyytää heitä hoitamaan tiettyjä tehtäviä . |
9. Puhemiehistö on toimivaltainen hyväksymään valiokuntien kokoukset tavanomaisten toimipaikkojen ulkopuolella, kuulemiset sekä esittelijöiden tutkimus- ja tiedonhankintamatkat. |
9. Puhemiehistö on toimivaltainen hyväksymään valiokuntien kokoukset tai virkamatkat tavanomaisten toimipaikkojen ulkopuolella, kuulemiset sekä esittelijöiden tutkimus- ja tiedonhankintamatkat. |
Kun tällaiset kokoukset hyväksytään, vahvistetaan myös niiden kielijärjestelyt , jotka käsittävät ne viralliset kielet, joita kyseisen valiokunnan jäsenet ja varajäsenet käyttävät ja ovat pyytäneet . |
Kun tällaiset kokoukset tai virkamatkat hyväksytään, vahvistetaan myös niiden kielijärjestelyt puhemiehistön hyväksymien monikielisyyttä koskevien menettelysääntöjen perusteella . Sama sääntö koskee myös valtuuskuntia. |
Sama koskee valtuuskuntia, paitsi jos valtuuskunnan jäsenet ja varajäsenet ovat sopineet toisin. |
|
10. Puhemiehistö nimittää pääsihteerin 222 artiklan mukaisesti. |
10. Puhemiehistö nimittää pääsihteerin 222 artiklan mukaisesti. |
11. Puhemiehistö vahvistaa Euroopan tason poliittisia puolueita ja niiden rahoitusta koskevista säännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2004/2003 soveltamissäännöt. Se huolehtii asetuksen täytäntöönpanon yhteydessä sille tässä työjärjestyksessä määrätyistä tehtävistä. |
11. Puhemiehistö vahvistaa Euroopan tason poliittisista puolueista ja säätiöistä sekä niiden rahoitusta koskevista säännöistä annettujen asetusten soveltamissäännöt. |
12. Puhemiehistö antaa määräykset luottamuksellisten asiakirjojen käsittelystä parlamentin ja sen elinten, näissä elimissä toimivien jäsenten ja muiden jäsenten toimesta ottaen huomioon tällaisia kysymyksiä mahdollisesti koskevat toimielinten väliset sopimukset. Nämä säännöt julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä , ja ne liitetään työjärjestykseen (7). |
12. Puhemiehistö antaa määräykset luottamuksellisten asiakirjojen käsittelystä parlamentin ja sen elinten, näissä elimissä toimivien jäsenten ja muiden jäsenten toimesta ottaen huomioon tällaisia kysymyksiä mahdollisesti koskevat toimielinten väliset sopimukset. Nämä säännöt julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. |
13. Puhemies ja/tai puhemiehistö voi uskoa yhdelle tai useammalle puhemiehistön jäsenelle puhemiehen ja/tai puhemiehistön toimivaltaan kuuluvia yleisiä tai erityisiä tehtäviä. Samalla määrätään näiden tehtävien toteuttamistavasta. |
13. Puhemies ja/tai puhemiehistö voi uskoa yhdelle tai useammalle puhemiehistön jäsenelle puhemiehen ja/tai puhemiehistön toimivaltaan kuuluvia yleisiä tai erityisiä tehtäviä. Samalla määrätään näiden tehtävien toteuttamistavasta. |
14. Puhemiehistö nimeää kaksi varapuhemiestä huolehtimaan kansallisiin parlamentteihin ylläpidettävien suhteiden käytännön toteutuksesta. |
14. Puhemiehistö nimeää kaksi varapuhemiestä huolehtimaan kansallisiin parlamentteihin ylläpidettävien suhteiden käytännön toteutuksesta. |
He tekevät puheenjohtajakokoukselle säännöllisesti selkoa tästä toiminnasta. |
|
|
14 a. Puhemiehistö nimeää varapuhemiehen huolehtimaan Euroopan kansalaisyhteiskunnan kanssa erityisen merkittävistä aiheista järjestettävien kuulemisten käytännön toteutuksesta. |
|
14 b. Puhemiehistö vastaa jäsenten asemaa koskevien sääntöjen täytäntöönpanosta ja päättää korvausten määristä vuotuisen talousarvion puitteissa. |
15. Uutta parlamenttia valittaessa toimikautensa päättävä puhemiehistö pysyy tehtävässään uuden parlamentin ensimmäiseen istuntoon asti. |
|
|
Tarkistus 22
Euroopan parlamentin työjärjestys
26 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
26 artikla |
26 artikla |
Puheenjohtajakokouksen kokoonpano |
Puheenjohtajakokouksen kokoonpano |
1. Puheenjohtajakokous muodostuu parlamentin puhemiehestä ja poliittisten ryhmien puheenjohtajista. Poliittisen ryhmän puheenjohtaja voi nimetä edustajakseen poliittisen ryhmän jäsenen. |
1. Puheenjohtajakokous muodostuu parlamentin puhemiehestä ja poliittisten ryhmien puheenjohtajista. Poliittisen ryhmän puheenjohtaja voi nimetä edustajakseen poliittisen ryhmän jäsenen. |
2. Parlamentin puhemies pyytää yhtä sitoutumatonta jäsentä osallistumaan puheenjohtajakokoukseen ilman äänioikeutta. |
2. Annettuaan sitoutumattomille jäsenille tilaisuuden ilmaista näkemyksensä parlamentin puhemies pyytää yhtä heistä osallistumaan puheenjohtajakokoukseen ilman äänioikeutta. |
3. Puheenjohtajakokous pyrkii yksimielisyyteen sen käsiteltäväksi annetuissa asioissa. |
3. Puheenjohtajakokous pyrkii yksimielisyyteen sen käsiteltäväksi annetuissa asioissa. |
Jos yksimielisyyteen ei päästä, asiasta äänestetään siten, että äänet painotetaan kunkin poliittisen ryhmän jäsenten lukumäärän mukaisesti. |
Jos yksimielisyyteen ei päästä, asiasta äänestetään siten, että äänet painotetaan kunkin poliittisen ryhmän jäsenten lukumäärän mukaisesti. |
Tarkistukset 23 ja 387
Euroopan parlamentin työjärjestys
27 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
27 artikla |
27 artikla |
Puheenjohtajakokouksen tehtävät |
Puheenjohtajakokouksen tehtävät |
1. Puheenjohtajakokous huolehtii sille tässä työjärjestyksessä määrätyistä tehtävistä. |
1. Puheenjohtajakokous huolehtii sille tässä työjärjestyksessä määrätyistä tehtävistä. |
2. Puheenjohtajakokous päättää parlamentin työn järjestämisestä ja lainsäädäntötyön suunnitteluun liittyvistä asioista. |
2. Puheenjohtajakokous päättää parlamentin työn järjestämisestä ja lainsäädäntötyön suunnitteluun liittyvistä asioista. |
3. Puheenjohtajakokouksella on toimivalta asioissa, jotka liittyvät suhteisiin Euroopan unionin muihin toimielimiin ja laitoksiin sekä jäsenvaltioiden kansallisiin parlamentteihin. |
3. Puheenjohtajakokouksella on toimivalta asioissa, jotka liittyvät suhteisiin Euroopan unionin muihin toimielimiin ja laitoksiin sekä jäsenvaltioiden kansallisiin parlamentteihin. Parlamentin valtuuskunnan, jonka on määrä osallistua neuvostossa ja muissa Euroopan unionin toimielimissä käytäviin neuvotteluihin Euroopan unionin kehittämistä koskevista keskeisistä kysymyksistä (niin kutsuttu sherpa-prosessi), valtuutuksia ja kokoonpanoa koskevat päätökset tehdään parlamentin hyväksymien asiaankuuluvien kantojen mukaisesti ja parlamentissa edustettuina olevien poliittisten kantojen moninaisuus huomioon ottaen. Kansallisiin parlamentteihin ylläpidettävien suhteiden käytännön toteutuksesta vastaavat varapuhemiehet tekevät puheenjohtajakokoukselle säännöllisesti selkoa tästä toiminnastaan. |
4. Puheenjohtajakokouksella on toimivalta asioissa, jotka liittyvät suhteisiin kolmansiin maihin sekä unionin ulkopuolisiin laitoksiin ja järjestöihin. |
4. Puheenjohtajakokouksella on toimivalta asioissa, jotka liittyvät suhteisiin kolmansiin maihin sekä unionin ulkopuolisiin laitoksiin ja järjestöihin. |
5. Puheenjohtajakokous järjestää kuulemisia Euroopan kansalaisyhteiskunnan kanssa erityisen merkittävistä aiheista. Se voi muun muassa järjestää julkisia keskustelutilaisuuksia, joissa käsitellään yleistä eurooppalaista etua koskevia aiheita ja joihin asiasta kiinnostuneet kansalaiset voivat osallistua. Puhemiehistö nimittää varapuhemiehen, joka vastaa tällaisten kuulemisten täytäntöönpanosta ja tekee niistä selkoa puheenjohtajakokoukselle . |
5. Puheenjohtajakokous järjestää kuulemisia Euroopan kansalaisyhteiskunnan kanssa erityisen merkittävistä aiheista. Se voi muun muassa järjestää julkisia keskustelutilaisuuksia, joissa käsitellään yleistä eurooppalaista etua koskevia aiheita ja joihin asiasta kiinnostuneet kansalaiset voivat osallistua. Tällaisten kuulemisten käytännön toteutuksesta vastaava varapuhemies tekee puheenjohtajakokoukselle säännöllisesti selkoa tästä toiminnastaan . |
6. Puheenjohtajakokous laatii parlamentin istuntojaksojen esityslistaluonnokset. |
6. Puheenjohtajakokous laatii parlamentin istuntojaksojen esityslistaluonnokset. |
7. Puheenjohtajakokouksella on toimivalta asioissa , jotka koskevat valiokuntien, tutkintavaliokuntien, parlamentaaristen sekavaliokuntien, pysyvien valtuuskuntien ja tilapäisten valtuuskuntien kokoonpanoa ja toimivaltaa. |
7. Puheenjohtajakokous tekee parlamentille ehdotuksia , jotka koskevat valiokuntien, tutkintavaliokuntien, parlamentaaristen sekavaliokuntien ja pysyvien valtuuskuntien kokoonpanoa ja toimivaltaa. Puheenjohtajakokous on toimivaltainen hyväksymään tilapäiset valtuuskunnat. |
8. Puheenjohtajakokous päättää istuntosalin paikkajaosta 36 artiklan mukaisesti. |
8. Puheenjohtajakokous päättää istuntosalin paikkajaosta 36 artiklan mukaisesti. |
9. Puheenjohtajakokouksella on toimivalta antaa lupa valiokunta-aloitteisten mietintöjen laatimiseen. |
9. Puheenjohtajakokouksella on toimivalta antaa lupa valiokunta-aloitteisten mietintöjen laatimiseen. |
10. Puheenjohtajakokous tekee puhemiehistölle ehdotuksia poliittisia ryhmiä koskevissa hallinto- ja talousarviokysymyksissä. |
10. Puheenjohtajakokous tekee puhemiehistölle ehdotuksia poliittisia ryhmiä koskevissa hallinto- ja talousarviokysymyksissä. |
Tarkistus 24
Euroopan parlamentin työjärjestys
28 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
28 artikla |
28 artikla |
Kvestorien tehtävät |
Kvestorien tehtävät |
Kvestorien tehtäviin kuuluvat jäseniä suoraan koskevat hallinnolliset ja taloudelliset kysymykset puhemiehistön määräämien ohjeiden mukaisesti. |
Kvestorien tehtäviin kuuluvat jäseniä suoraan koskevat hallinnolliset ja taloudelliset kysymykset puhemiehistön määräämien ohjeiden mukaisesti sekä muut heille uskotut tehtävät . |
Tarkistus 25
Euroopan parlamentin työjärjestys
29 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
29 artikla |
29 artikla |
Valiokuntien puheenjohtajakokous |
Valiokuntien puheenjohtajakokous |
1. Valiokuntien puheenjohtajakokous muodostuu kaikkien pysyvien valiokuntien tai erityisvaliokuntien puheenjohtajista. Se valitsee itse puheenjohtajansa. |
1. Valiokuntien puheenjohtajakokous muodostuu kaikkien pysyvien valiokuntien tai erityisvaliokuntien puheenjohtajista. Se valitsee itse puheenjohtajansa. |
Puheenjohtajan poissa ollessa iältään vanhin jäsen tai tämän ollessa poissa iältään vanhin läsnä oleva jäsen hoitaa kokouksen puheenjohtajan tehtäviä. |
1 a. Puheenjohtajan poissa ollessa iältään vanhin läsnä oleva jäsen hoitaa kokouksen puheenjohtajan tehtäviä. |
2. Valiokuntien puheenjohtajakokous voi antaa parlamentin puheenjohtajakokoukselle valiokuntatyötä sekä istuntojakson esityslistaluonnoksen laatimista koskevia suosituksia. |
2. Valiokuntien puheenjohtajakokous voi antaa parlamentin puheenjohtajakokoukselle valiokuntatyötä sekä istuntojakson esityslistaluonnoksen laatimista koskevia suosituksia. |
3. Puhemiehistö ja puheenjohtajakokous voivat uskoa valiokuntien puheenjohtajakokoukselle tiettyjä tehtäviä. |
3. Puhemiehistö ja puheenjohtajakokous voivat uskoa valiokuntien puheenjohtajakokoukselle tiettyjä tehtäviä. |
Tarkistus 26
Euroopan parlamentin työjärjestys
30 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
30 artikla |
30 artikla |
Valtuuskuntien puheenjohtajakokous |
Valtuuskuntien puheenjohtajakokous |
1. Valtuuskuntien puheenjohtajakokous muodostuu parlamenttien välisistä suhteista vastaavien pysyvien valtuuskuntien puheenjohtajista. Se valitsee itse puheenjohtajansa. |
1. Valtuuskuntien puheenjohtajakokous muodostuu parlamenttien välisistä suhteista vastaavien pysyvien valtuuskuntien puheenjohtajista. Se valitsee itse puheenjohtajansa. |
Puheenjohtajan poissa ollessa iältään vanhin jäsen tai tämän ollessa poissa iältään vanhin läsnä oleva jäsen hoitaa kokouksen puheenjohtajan tehtäviä. |
1 a. Puheenjohtajan poissa ollessa iältään vanhin läsnä oleva jäsen hoitaa kokouksen puheenjohtajan tehtäviä. |
2. Valtuuskuntien puheenjohtajakokous voi antaa parlamentin puheenjohtajakokoukselle valtuuskuntien työskentelyä koskevia suosituksia. |
2. Valtuuskuntien puheenjohtajakokous voi antaa parlamentin puheenjohtajakokoukselle valtuuskuntien työskentelyä koskevia suosituksia. |
3. Puhemiehistö ja puheenjohtajakokous voivat uskoa valtuuskuntien puheenjohtajakokoukselle tiettyjä tehtäviä. |
3. Puhemiehistö ja puheenjohtajakokous voivat uskoa valtuuskuntien puheenjohtajakokoukselle tiettyjä tehtäviä. |
Tarkistus 27
Euroopan parlamentin työjärjestys
30 a artikla (uusi)
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
|
30 a artikla |
|
Tehtävissä jatkaminen vaalien aikana |
|
Uutta parlamenttia valittaessa kaikki vaalikautensa päättävän parlamentin elimet ja toimihenkilöt jatkavat tehtäviensä hoitamista uuden parlamentin ensimmäiseen istuntoon asti. |
Tarkistus 28
Euroopan parlamentin työjärjestys
31 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
31 artikla |
31 artikla |
Puhemiehistön ja puheenjohtajakokouksen päätösten julkisuus |
Puhemiehistön ja puheenjohtajakokouksen päätösten julkisuus |
1. Puhemiehistön ja puheenjohtajakokouksen pöytäkirjat käännetään virallisille kielille , painetaan, jaetaan kaikille parlamentin jäsenille, ja ne ovat julkisesti saatavilla, jollei puhemiehistö tai puheenjohtajakokous poikkeuksellisesti päätä tiettyjen pöytäkirjan kohtien osalta toisin sellaisista luottamuksellisuussyistä, jotka mainitaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 1–4 kohdassa. |
1. Puhemiehistön ja puheenjohtajakokouksen pöytäkirjat käännetään virallisille kielille ja jaetaan kaikille parlamentin jäsenille, ja ne ovat julkisesti saatavilla, jollei puhemiehistö tai puheenjohtajakokous poikkeuksellisesti päätä tiettyjen pöytäkirjan kohtien osalta toisin sellaisista luottamuksellisuussyistä, jotka esitetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 1–4 kohdassa. |
2. Jäsenet saavat esittää puhemiehistön, puheenjohtajakokouksen ja kvestorien toimintaan liittyviä kysymyksiä. Kysymykset esitetään puhemiehelle kirjallisina, niistä ilmoitetaan jäsenille ja ne julkaistaan yhdessä niihin annettujen vastausten kanssa parlamentin verkkosivustolla 30 päivän kuluessa niiden käsiteltäväksi jättämisestä. |
2. Jäsenet saavat esittää puhemiehistön, puheenjohtajakokouksen ja kvestorien tehtävien hoitamiseen liittyviä kysymyksiä. Kysymykset esitetään puhemiehelle kirjallisina, niistä ilmoitetaan jäsenille ja ne julkaistaan yhdessä niihin annettujen vastausten kanssa parlamentin verkkosivustolla 30 päivän kuluessa niiden käsiteltäväksi jättämisestä. |
Tarkistus 29
Euroopan parlamentin työjärjestys
32 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
||||
32 artikla |
32 artikla |
||||
Poliittisten ryhmien muodostaminen |
Poliittisten ryhmien perustaminen ja purkaminen |
||||
1. Jäsenet voivat ryhmittyä poliittisten kantojensa mukaisiin ryhmiin. |
1. Jäsenet voivat ryhmittyä poliittisten kantojensa mukaisiin ryhmiin. |
||||
Parlamentin ei yleensä tarvitse arvioida ryhmän jäsenten poliittisten kantojen yhtenevyyttä. Jäsenten muodostaessa ryhmän tämän artiklan mukaisesti heidän katsotaan tunnustavan poliittisen samanhenkisyytensä. Vain jos asianomaiset jäsenet kiistävät poliittisten kantojensa yhtenevyyden, parlamentin on määritettävä, onko ryhmä muodostettu työjärjestyksen määräysten mukaisesti. |
Parlamentin ei yleensä tarvitse arvioida ryhmän jäsenten poliittisten kantojen yhtenevyyttä. Jäsenten muodostaessa ryhmän tämän artiklan mukaisesti heidän katsotaan tunnustavan poliittisen samanhenkisyytensä. Vain jos asianomaiset jäsenet kiistävät poliittisten kantojensa yhtenevyyden, parlamentin on määritettävä, onko ryhmä muodostettu työjärjestyksen määräysten mukaisesti. |
||||
2. Poliittisessa ryhmässä on oltava vähintään neljäsosasta jäsenvaltioita valittuja jäseniä. Poliittisen ryhmän muodostamiseen tarvitaan vähintään 25 jäsentä. |
2. Poliittisessa ryhmässä on oltava vähintään neljäsosasta jäsenvaltioita valittuja jäseniä. Poliittisen ryhmän muodostamiseen tarvitaan vähintään 25 jäsentä. |
||||
3. Jos ryhmän jäsenmäärä laskee alle vaaditun vähimmäismäärän, puhemies voi puheenjohtajakokouksen suostumuksella sallia ryhmän jatkavan parlamentin seuraavaan järjestäytymisistuntoon asti, jos seuraavat ehdot täyttyvät: |
3. Jos ryhmän jäsenmäärä laskee siten, että on alle jommankumman vaaditun vähimmäismäärän, puhemies voi puheenjohtajakokouksen suostumuksella sallia ryhmän jatkavan parlamentin seuraavaan järjestäytymisistuntoon asti, jos seuraavat ehdot täyttyvät: |
||||
|
|
||||
|
|
||||
Puhemies ei sovella tätä poikkeusta, jos on riittävästi aihetta epäillä väärinkäytöstä. |
Puhemies ei sovella tätä poikkeusta, jos on riittävästi aihetta epäillä väärinkäytöstä. |
||||
4. Jäsen voi kuulua vain yhteen poliittiseen ryhmään. |
4. Jäsen voi kuulua vain yhteen poliittiseen ryhmään. |
||||
5. Poliittisen ryhmän muodostamisesta ilmoitetaan puhemiehelle. Ilmoituksessa mainitaan ryhmän nimi ja sen jäsenten sekä sen työvaliokunnan jäsenten nimet. |
5. Poliittisen ryhmän muodostamisesta ilmoitetaan puhemiehelle. Ilmoituksessa mainitaan ryhmän nimi ja sen jäsenten sekä sen työvaliokunnan jäsenten nimet. Kaikkien ryhmän jäsenten on allekirjoitettava ilmoitus. |
||||
6. Ilmoitus poliittisen ryhmän muodostamisesta julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä . |
6. Ilmoitus liitetään sen istuntojakson pöytäkirjaan, jonka aikana poliittisen ryhmän perustamisesta ilmoitetaan . |
||||
|
6 a. Puhemies ilmoittaa poliittisten ryhmien perustamisesta parlamentissa. Tällaisella ilmoituksella on taannehtiva oikeusvaikutus, joka alkaa ajankohdasta, jona ryhmä ilmoitti perustamisestaan puhemiehelle tämän artiklan mukaisesti. |
||||
|
Puhemies ilmoittaa myös poliittisten ryhmien purkamisesta parlamentissa. Tällaisella ilmoituksella on oikeusvaikutus sitä päivää seuraavasta päivästä, jona poliittisen ryhmän olemassaolon edellytykset eivät enää täyty. |
Tarkistukset 30 ja 461
Euroopan parlamentin työjärjestys
33 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
33 artikla |
33 artikla |
Poliittisten ryhmien toiminta ja oikeudellinen asema |
Poliittisten ryhmien toiminta ja oikeudellinen asema |
1. Poliittisten ryhmien toiminta on osa Euroopan unionin toimintaa, ja ne huolehtivat työjärjestyksessä niille määrätyistä tehtävistä. Poliittisten ryhmien käytössä on pääsihteeristön hallintokaavion mukainen sihteeristö, hallinnolliset palvelut ja määrärahat, jotka on otettu Euroopan parlamentin talousarvioon tätä tarkoitusta varten. |
1. Poliittisten ryhmien toiminta on osa Euroopan unionin toimintaa, ja ne huolehtivat työjärjestyksessä niille määrätyistä tehtävistä. Poliittisten ryhmien käytössä on pääsihteeristön hallintokaavion mukainen sihteeristö, hallinnolliset palvelut ja määrärahat, jotka on otettu Euroopan parlamentin talousarvioon tätä tarkoitusta varten. |
|
1 a. Kunkin vaalikauden alussa puheenjohtajakokous pyrkii sopimaan menettelyistä, joiden mukaisesti varmistetaan parlamentin moninaisten poliittisten kantojen edustus valiokunnissa ja valtuuskunnissa sekä päätöksentekoelimissä. |
2. Puhemiehistö antaa määräykset näiden palvelujen ja määrärahojen käyttöön asettamisesta, toteuttamisesta ja valvonnasta sekä tähän liittyvän, talousarvion toteuttamista koskevan päätösvallan siirtämisestä. |
2. Puhemiehistö antaa puheenjohtajakokouksen mahdollisen ehdotuksen huomioon otettuaan määräykset näiden palvelujen ja määrärahojen käyttöön asettamisesta, toteuttamisesta ja valvonnasta sekä tähän liittyvän, talousarvion toteuttamista koskevan päätösvallan siirtämisestä ja määräysten noudattamatta jättämisen seurauksista . |
3. Määräyksissä määritetään poliittisen ryhmän purkautumisen hallinnolliset ja taloudelliset seuraukset. |
3. Määräyksissä määritetään poliittisen ryhmän purkautumisen hallinnolliset ja taloudelliset seuraukset. |
Tarkistus 31
Euroopan parlamentin työjärjestys
34 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
34 artikla |
34 artikla |
Laajennetut työryhmät |
Laajennetut työryhmät |
1. Yksittäiset jäsenet voivat muodostaa laajennettuja työryhmiä tai muita epävirallisia jäsenten ryhmittymiä, joissa eri poliittisten ryhmien ja valiokuntien edustajat voivat epävirallisesti vaihtaa näkemyksiä erityisistä kysymyksistä ja jotka edistävät jäsenten ja kansalaisyhteiskunnan välisiä yhteyksiä. |
1. Yksittäiset jäsenet voivat muodostaa laajennettuja työryhmiä tai muita epävirallisia jäsenten ryhmittymiä, joissa eri poliittisten ryhmien ja valiokuntien edustajat voivat epävirallisesti vaihtaa näkemyksiä erityisistä kysymyksistä ja jotka edistävät jäsenten ja kansalaisyhteiskunnan välisiä yhteyksiä. |
2. Tällaiset ryhmittymät eivät saa harjoittaa toimintaa, joka saattaisi aiheuttaa sekaannusta suhteessa parlamentin tai sen elinten viralliseen toimintaan. Poliittiset ryhmät voivat edistää niiden toimintaa tarjoamalla logistista tukea edellyttäen, että tällaisten ryhmittymien perustamista koskevissa puhemiehistön antamissa säännöissä asetettuja ehtoja noudatetaan. |
2. Tällaisten ryhmittymien on toimittava täysin avoimesti, eivätkä ne saa harjoittaa toimintaa, joka saattaisi aiheuttaa sekaannusta suhteessa parlamentin tai sen elinten viralliseen toimintaan. Poliittiset ryhmät voivat edistää niiden toimintaa tarjoamalla logistista tukea edellyttäen, että tällaisten ryhmittymien perustamista koskevissa puhemiehistön antamissa säännöissä asetettuja ehtoja noudatetaan. |
Ryhmittymien on ilmoitettava kaikki rahana tai luontoisetuna annettu tuki (esimerkiksi sihteeriapu), joka yksittäisille jäsenille tarjottaessa olisi ilmoitettava liitteen I nojalla. |
3. Laajennettujen työryhmien on ilmoitettava vuosittain kaikki rahana tai luontoisetuna annettu tuki (esimerkiksi sihteeriapu), joka yksittäisille jäsenille tarjottaessa olisi ilmoitettava liitteen I nojalla. |
Kvestorit pitävät yllä rekisteriä toisessa alakohdassa tarkoitetuista ilmoituksista. Rekisteri julkaistaan parlamentin verkkosivustolla. Kvestorit laativat yksityiskohtaiset säännöt ilmoittamista varten. |
4. Kvestorit pitävät yllä rekisteriä 3 kohdassa tarkoitetuista ilmoituksista. Rekisteri julkaistaan parlamentin verkkosivustolla. Kvestorit laativat yksityiskohtaiset säännöt ilmoittamista varten ja varmistavat tämän artiklan tehokkaan täytäntöönpanon . |
Tarkistus 32
Euroopan parlamentin työjärjestys
Osa II – otsikko
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
LAINSÄÄDÄNTÖ, TALOUSARVIO JA MUUT MENETTELYT |
LAINSÄÄDÄNTÖ-, TALOUSARVIO -, VASTUUVAPAUS- JA MUUT MENETTELYT |
Tarkistus 33
Euroopan parlamentin työjärjestys
37 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
37 artikla |
37 artikla |
Komission työohjelma |
Vuotuinen ohjelmasuunnittelu |
1. Parlamentti määrittää yhdessä komission ja neuvoston kanssa Euroopan unionin lainsäädäntöohjelman. |
1. Parlamentti määrittää yhdessä komission ja neuvoston kanssa Euroopan unionin lainsäädäntöohjelman. |
Parlamentti ja komissio toimivat yhteistyössä laadittaessa komission työohjelmaa – joka on komission panos unionin vuotuiseen ja monivuotiseen suunnitteluun – tämän työjärjestyksen liitteenä (8) olevan, molempien toimielinten hyväksymän aikataulun ja niiden välillä sovittujen järjestelyjen mukaisesti. |
Parlamentti ja komissio toimivat yhteistyössä laadittaessa komission työohjelmaa – joka on komission panos unionin vuotuiseen ja monivuotiseen suunnitteluun – molempien toimielinten hyväksymän aikataulun ja niiden välillä sovittujen järjestelyjen (8) mukaisesti. |
|
1 a. Komission työohjelman hyväksymisen jälkeen parlamentti, neuvosto ja komissio vaihtavat näkemyksiä ja sopivat paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (8 a) 7 kohdan nojalla vuotuista toimielinten välistä ohjelmasuunnittelua koskevasta yhteisestä julistuksesta, jossa esitetään laajat tavoitteet ja prioriteetit. |
|
Puhemies järjestää ennen neuvoston ja komission kanssa yhteisestä julistuksesta käytäviä neuvotteluja puheenjohtajakokouksen ja valiokuntien puheenjohtajakokouksen kanssa keskustelun parlamentin laajoista tavoitteista ja prioriteeteista. |
|
Puhemies pyytää puheenjohtajakokouksen hyväksynnän ennen yhteisen julistuksen allekirjoittamista. |
2. Kiireellisissä ja ennalta arvaamattomissa tapauksissa toimielin voi oma-aloitteisesti ja perussopimuksissa määrättyjen menettelyjen mukaisesti ehdottaa lainsäädäntötoimenpiteen lisäämistä komission työohjelmaan. |
|
3. Puhemies välittää parlamentin hyväksymän päätöslauselman muille lainsäädäntömenettelyyn osallistuville Euroopan unionin toimielimille sekä jäsenvaltioiden parlamenteille. |
3. Puhemies välittää mahdollisen parlamentin hyväksymän päätöslauselman lainsäädäntötyön suunnittelusta ja prioriteeteista muille lainsäädäntömenettelyyn osallistuville Euroopan unionin toimielimille sekä jäsenvaltioiden parlamenteille. |
Puhemies pyytää neuvostoa esittämään kantansa komission työohjelmaan ja parlamentin päätöslauselmaan. |
|
4. Jos toimielin ei kykene noudattamaan annettua aikataulua, sen on ilmoitettava viivästymisen syyt toisille toimielimille ja ehdotettava uutta aikataulua. |
|
|
4 a. Jos komissio aikoo peruuttaa ehdotuksen, asiasta vastaava valiokunta kutsuu toimivaltaisen komission jäsenen kokoukseen keskustelemaan komission aikomuksesta. Kokoukseen voidaan kutsua myös neuvoston puheenjohtajavaltion edustaja. Jos asiasta vastaava valiokunta on eri mieltä aikomuksesta peruuttaa ehdotus, se voi pyytää komissiota antamaan julkilausuman parlamentille. Sovelletaan 123 artiklan määräyksiä. |
Tarkistus 34
Euroopan parlamentin työjärjestys
38 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
38 artikla |
38 artikla |
Euroopan unionin perusoikeuskirjan noudattaminen |
Perusoikeuksien kunnioittaminen |
1. Parlamentti kunnioittaa kaikessa toiminnassaan täysin Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja perusoikeuksia . |
1. Parlamentti kunnioittaa kaikessa toiminnassaan täysin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklassa tunnustettuja oikeuksia, vapauksia ja periaatteita sekä sen 2 artiklassa vahvistettuja arvoja . |
Parlamentti kunnioittaa myös täysin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa sekä 6 artiklan 2 ja 3 kohdassa vahvistettuja oikeuksia ja periaatteita. |
|
2. Jos asiasta vastaava valiokunta, poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä katsoo, että lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävä säädösehdotus tai sen osa on Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettujen oikeuksien vastainen, asia annetaan sen tai niiden pyynnöstä perusoikeuskirjan tulkinnasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi. Kyseisen valiokunnan lausunto liitetään asiasta vastaavan valiokunnan mietintöön. |
2. Jos asiasta vastaava valiokunta, poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä katsoo, että ehdotus lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi tai sen osa on Euroopan unionin perusoikeuksien vastainen, asia annetaan näiden pyynnöstä perusoikeuksien suojelusta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi. |
|
2 a. Pyyntö on esitettävä neljän työviikon kuluessa siitä, kun asian valiokuntaan lähettämisestä ilmoitettiin parlamentissa. |
|
2 b. Perusoikeuksien suojelusta vastaavan valiokunnan lausunto liitetään asiasta vastaavan valiokunnan mietintöön. |
Tarkistus 36
Euroopan parlamentin työjärjestys
39 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
39 artikla |
39 artikla |
Oikeusperustan tarkistaminen |
Oikeusperustan tarkistaminen |
1. Asiasta vastaava valiokunta tarkistaa ensin kaikkien lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävien säädösehdotusten ja muiden lainsäädännöllisten asiakirjojen oikeusperustan. |
1. Asiasta vastaava valiokunta tarkistaa ensin kaikkien oikeudellisesti velvoittavia säädöksiä koskevien ehdotusten oikeusperustan. |
2. Jos mainittu valiokunta asettaa oikeusperustan pätevyyden tai asianmukaisuuden kyseenalaiseksi, se pyytää oikeudellisista asioista vastaavalta valiokunnalta lausunnon asiasta; tämä koskee myös Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan mukaisuuden tarkastusta. |
2. Jos mainittu valiokunta asettaa oikeusperustan pätevyyden tai asianmukaisuuden kyseenalaiseksi, se pyytää oikeudellisista asioista vastaavalta valiokunnalta lausunnon asiasta; tämä koskee myös Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan mukaisuuden tarkastusta. |
3. Oikeudellisista asioista vastaava valiokunta voi myös oma-aloitteisesti ottaa esille kysymyksiä, jotka koskevat lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävien säädösehdotusten oikeusperustaa. Siinä tapauksessa se ilmoittaa tästä aiheellisella tavalla asiasta vastaavalle valiokunnalle. |
3. Oikeudellisista asioista vastaava valiokunta voi myös oma-aloitteisesti missä tahansa lainsäädäntömenettelyn vaiheessa ottaa esille kysymyksiä, jotka koskevat oikeusperustaa. Siinä tapauksessa se ilmoittaa tästä aiheellisella tavalla asiasta vastaavalle valiokunnalle. |
4. Jos oikeudellisista asioista vastaava valiokunta päättää asettaa oikeusperustan pätevyyden tai asianmukaisuuden kyseenalaiseksi, se ilmoittaa johtopäätöksistään parlamentille. Parlamentti äänestää niistä ennen kuin ehdotuksen asiasisällöstä äänestetään. |
4. Jos oikeudellisista asioista vastaava valiokunta päättää asettaa oikeusperustan pätevyyden tai asianmukaisuuden kyseenalaiseksi, kun neuvoston ja komission kanssa on tarvittaessa ensin vaihdettu näkemyksiä toimielinten kesken sovittujen järjestelyjen mukaisesti (1 a) , se ilmoittaa johtopäätöksistään parlamentille. Parlamentti äänestää niistä ennen kuin ehdotuksen asiasisällöstä äänestetään , sanotun kuitenkaan rajoittamatta 63 artiklan soveltamista . |
5. Sellaisia lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävän säädösehdotuksen oikeusperustan muuttamiseksi esitettyjä tarkistuksia ei voida käsitellä , jotka on jätetty täysistunnossa käsiteltäväksi ilman, että asiasta vastaava valiokunta tai oikeudellisista asioista vastaava valiokunta on asettanut oikeusperustan pätevyyden tai asianmukaisuuden kyseenalaiseksi. |
5. Sellaisia oikeusperustan muuttamiseksi esitettyjä tarkistuksia ei oteta käsiteltäväksi , jotka on jätetty parlamentin käsiteltäväksi ilman, että asiasta vastaava valiokunta tai oikeudellisista asioista vastaava valiokunta on asettanut oikeusperustan pätevyyden tai asianmukaisuuden kyseenalaiseksi. |
6. Jos komissio ei suostu muuttamaan ehdotustaan parlamentin hyväksymän oikeusperustan mukaiseksi, esittelijä, oikeudellisista asioista vastaavan valiokunnan puheenjohtaja tai asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja voi ehdottaa, että äänestys ehdotuksen asiasisällöstä siirretään myöhempään istuntoon. |
|
|
Tarkistus 37
Euroopan parlamentin työjärjestys
40 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
40 artikla |
40 artikla |
Säädösvallan siirto |
Säädösvallan ja täytäntöönpanovallan siirto |
1. Tarkasteltaessa lainsäädäntöehdotusta, jolla siirretään valtaa komissiolle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti, parlamentti kiinnittää erityistä huomiota vallan siirron tavoitteisiin, sisältöön, soveltamisalaan ja kestoon sekä sen ehtoihin. |
1. Tarkasteltaessa lainsäädäntöehdotusta, jolla siirretään valtaa komissiolle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti, parlamentti kiinnittää erityistä huomiota vallan siirron tavoitteisiin, sisältöön, soveltamisalaan ja kestoon sekä sen ehtoihin. |
|
1 a. Tarkasteltaessa ehdotusta lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi, jolla siirretään täytäntöönpanovaltaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 291 artiklan mukaisesti, parlamentti kiinnittää erityistä huomiota siihen, että komissio ei voi täytäntöönpanovaltaansa käyttäessään muuttaa eikä täydentää kyseistä säädöstä edes muilta kuin sen keskeisiltä osilta. |
2. Asiasta vastaava valiokunta voi milloin tahansa pyytää lausuntoa unionin oikeuden tulkinnasta ja soveltamisesta vastaavalta valiokunnalta. |
2. Asiasta vastaava valiokunta voi milloin tahansa pyytää lausuntoa unionin oikeuden tulkinnasta ja soveltamisesta vastaavalta valiokunnalta. |
3. Unionin oikeuden tulkinnasta ja soveltamisesta vastaava valiokunta voi myös oma-aloitteisesti ottaa esille kysymyksiä, jotka koskevat säädösvallan siirtoa. Siinä tapauksessa se ilmoittaa tästä aiheellisella tavalla asiasta vastaavalle valiokunnalle. |
3. Unionin oikeuden tulkinnasta ja soveltamisesta vastaava valiokunta voi myös oma-aloitteisesti ottaa esille kysymyksiä, jotka koskevat säädösvallan ja täytäntöönpanovallan siirtoa. Siinä tapauksessa se ilmoittaa tästä aiheellisella tavalla asiasta vastaavalle valiokunnalle. |
Tarkistus 38
Euroopan parlamentin työjärjestys
41 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
41 artikla |
41 artikla |
Rahoituksen yhteensopivuuden tarkistaminen |
Rahoituksen yhteensopivuuden tarkistaminen |
1. Jos lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävällä säädösehdotuksella on rahoitusvaikutuksia, parlamentti tarkistaa varojen riittävyyden. |
1. Jos ehdotuksella oikeudellisesti velvoittavaksi säädökseksi on rahoitusvaikutuksia, parlamentti tarkistaa varojen riittävyyden. |
2. Asiasta vastaava valiokunta tarkistaa, että kaikki lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädösehdotukset tai muut lainsäädännölliset asiakirjat ovat rahoituksensa osalta yhteensopivia monivuotisen rahoituskehyksen kanssa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 47 artiklan soveltamista . |
2. Asiasta vastaava valiokunta tarkistaa, että kaikki ehdotukset oikeudellisesti velvoittaviksi säädöksiksi ovat rahoituksensa osalta yhteensopivia monivuotisesta rahoituskehyksestä annetun asetuksen kanssa . |
3. Jos asiasta vastaava valiokunta muuttaa käsiteltävänä olevan säädöksen rahoitusmäärää, se pyytää talousarvioasioista vastaavalta valiokunnalta lausunnon asiasta. |
3. Jos asiasta vastaava valiokunta muuttaa käsiteltävänä olevan säädöksen rahoitusmäärää, se pyytää talousarvioasioista vastaavalta valiokunnalta lausunnon asiasta. |
4. Talousarvioasioista vastaava valiokunta voi myös oma-aloitteisesti ottaa esille kysymyksiä, jotka koskevat lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävien säädösehdotusten rahoituksen yhteensopivuutta. Siinä tapauksessa se ilmoittaa tästä aiheellisella tavalla asiasta vastaavalle valiokunnalle. |
4. Talousarvioasioista vastaava valiokunta voi myös oma-aloitteisesti ottaa esille kysymyksiä, jotka koskevat oikeudellisesti velvoittavia säädöksiä koskevien ehdotusten rahoituksen yhteensopivuutta. Siinä tapauksessa se ilmoittaa tästä aiheellisella tavalla asiasta vastaavalle valiokunnalle. |
5. Jos talousarvioasioista vastaava valiokunta päättää kyseenalaistaa ehdotuksen rahoituksen yhteensopivuuden, se ilmoittaa johtopäätöksistään parlamentille , joka äänestää niistä . |
5. Jos talousarvioasioista vastaava valiokunta päättää kyseenalaistaa ehdotuksen rahoituksen yhteensopivuuden, se ilmoittaa johtopäätöksistään parlamentille ennen kuin parlamentti äänestää ehdotuksesta . |
6. Parlamentti voi hyväksyä yhteensopimattomaksi julistetun säädöksen, jollei budjettivallan käyttäjän päätöksistä muuta johdu. |
|
Tarkistus 39
Euroopan parlamentin työjärjestys
42 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
42 artikla |
42 artikla |
Toissijaisuusperiaatteen noudattamisen valvominen |
Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen noudattamisen valvominen |
1. Käsitellessään lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävää säädösehdotusta parlamentti kiinnittää erityistä huomiota toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen noudattamiseen. |
1. Käsitellessään ehdotusta lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävää säädösehdotusta parlamentti kiinnittää erityistä huomiota toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen noudattamiseen. |
2. Toissijaisuusperiaatteen noudattamisesta vastaava valiokunta voi päättää antaa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävää säädösehdotusta koskevia suosituksia asiasta vastaavalle valiokunnalle. |
2. Ainoastaan toissijaisuusperiaatteen noudattamisesta vastaava valiokunta voi päättää antaa ehdotusta lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi koskevia suosituksia asiasta vastaavalle valiokunnalle. |
3. Jos kansallinen parlamentti toimittaa Euroopan parlamentin puhemiehelle perustellun lausunnon kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa tehdyn pöytäkirjan 3 artiklan ja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan 6 artiklan mukaisesti, asiakirja lähetetään asiasta vastaavaan valiokuntaan ja toimitetaan tiedoksi toissijaisuusperiaatteen noudattamisesta vastaavalle valiokunnalle. |
|
4. Lukuun ottamatta kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa tehdyn pöytäkirjan 4 artiklassa tarkoitettuja kiireellisiä tapauksia asiasta vastaavassa valiokunnassa ei toimiteta lopullista äänestystä ennen kuin toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan 6 artiklassa vahvistettu kahdeksan viikon määräaika on päättynyt. |
4. Lukuun ottamatta kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa tehdyssä pöytäkirjassa N:o 1 olevassa 4 artiklassa tarkoitettuja kiireellisiä tapauksia, asiasta vastaavassa valiokunnassa ei toimiteta lopullista äänestystä ennen kuin toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 2 olevassa 6 artiklassa vahvistettu kahdeksan viikon määräaika on päättynyt. |
|
4 a. Jos kansallinen parlamentti toimittaa puhemiehelle perustellun lausunnon kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa tehdyn pöytäkirjan 3 artiklan mukaisesti, asiakirja lähetetään asiasta vastaavaan valiokuntaan ja toimitetaan tiedoksi toissijaisuusperiaatteen noudattamisesta vastaavalle valiokunnalle. |
5. Jos vähintään kolmasosa kansallisten parlamenttien kokonaisäänimäärästä, tai vähintään neljäsosa, kun on kyse Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 76 artiklan perusteella tehdystä lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävästä säädösehdotuksesta, edustaa sellaisia perusteltuja lausuntoja, joiden mukaan ehdotuksessa ei ole noudatettu toissijaisuusperiaatetta, parlamentti ei tee päätöstä ennen kuin ehdotuksen laatija on ilmoittanut, miten aikoo menetellä. |
5. Jos vähintään kolmasosa kansallisten parlamenttien kokonaisäänimäärästä, tai vähintään neljäsosa, kun on kyse Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 76 artiklan perusteella tehdystä ehdotuksesta lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävästä säädösehdotuksesta, edustaa sellaisia perusteltuja lausuntoja, joiden mukaan ehdotuksessa ei ole noudatettu toissijaisuusperiaatetta, parlamentti ei tee päätöstä ennen kuin ehdotuksen laatija on ilmoittanut, miten aikoo menetellä. |
6. Jos tavallista lainsäätämisjärjestystä noudatettaessa vähintään yksinkertainen enemmistö kansallisten parlamenttien äänimäärästä edustaa sellaisia perusteltuja lausuntoja, joiden mukaan lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävässä säädösehdotuksessa ei ole noudatettu toissijaisuusperiaatetta, asiasta vastaava valiokunta voi kansallisten parlamenttien ja komission esittämiä perusteltuja lausuntoja tarkasteltuaan ja kuultuaan toissijaisuusperiaatteen noudattamisesta vastaavan valiokunnan näkemykset suosittaa Euroopan parlamentille, että se hylkää ehdotuksen toissijaisuusperiaatteen rikkomisen perusteella, tai osoittaa parlamentille muun suosituksen, johon voi sisältyä toissijaisuusperiaatteen noudattamista koskevia muutosehdotuksia. Toissijaisuusperiaatteen noudattamisesta vastaavan valiokunnan lausunto liitetään jokaiseen tällaiseen suositukseen. |
6. Jos tavallista lainsäätämisjärjestystä noudatettaessa vähintään yksinkertainen enemmistö kansallisten parlamenttien äänimäärästä edustaa sellaisia perusteltuja lausuntoja, joiden mukaan ehdotuksessa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävässä säädösehdotuksessa ei ole noudatettu toissijaisuusperiaatetta, asiasta vastaava valiokunta voi kansallisten parlamenttien ja komission esittämiä perusteltuja lausuntoja tarkasteltuaan ja kuultuaan toissijaisuusperiaatteen noudattamisesta vastaavan valiokunnan näkemykset suosittaa Euroopan parlamentille, että se hylkää ehdotuksen toissijaisuusperiaatteen rikkomisen perusteella, tai osoittaa parlamentille muun suosituksen, johon voi sisältyä toissijaisuusperiaatteen noudattamista koskevia muutosehdotuksia. Toissijaisuusperiaatteen noudattamisesta vastaavan valiokunnan lausunto liitetään jokaiseen tällaiseen suositukseen. |
Suositus annetaan täysistunnon käsiteltäväksi keskustelua ja äänestystä varten. Jos suositus ehdotuksen hylkäämisestä hyväksytään äänestyksessä annettujen äänten enemmistöllä, puhemies ilmoittaa menettelyn päättyneen. Jos täysistunto ei hylkää ehdotusta, menettely jatkuu, ja siinä otetaan huomioon parlamentin mahdollisesti hyväksymät suositukset. |
Suositus annetaan täysistunnon käsiteltäväksi keskustelua ja äänestystä varten. Jos suositus ehdotuksen hylkäämisestä hyväksytään äänestyksessä annettujen äänten enemmistöllä, puhemies ilmoittaa menettelyn päättyneen. Jos täysistunto ei hylkää ehdotusta, menettely jatkuu ja siinä otetaan huomioon parlamentin mahdollisesti hyväksymät suositukset. |
Tarkistus 40
Euroopan parlamentin työjärjestys
44 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
44 artikla |
44 artikla |
Parlamentin edustus neuvoston kokouksissa |
Parlamentin edustus neuvoston kokouksissa |
Kun neuvosto kutsuu parlamentin neuvoston kokoukseen, jossa neuvosto toimii lainsäätäjänä, puhemies pyytää asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajaa, esittelijää tai asiasta vastaavan valiokunnan nimeämää muuta jäsentä edustamaan parlamenttia. |
Kun neuvosto kutsuu parlamentin neuvoston kokoukseen, puhemies pyytää asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajaa, esittelijää tai asiasta vastaavan valiokunnan nimeämää muuta jäsentä edustamaan parlamenttia. |
Tarkistus 41
Euroopan parlamentin työjärjestys
45 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
||||
45 artikla |
45 artikla |
||||
Parlamentille perussopimusten mukaan kuuluvat aloiteoikeudet |
Parlamentin oikeus tehdä ehdotuksia |
||||
Tapauksissa, joissa parlamentilla on perussopimusten mukaan aloiteoikeus, asiasta vastaava valiokunta voi päättää laatia valiokunta-aloitteisen mietinnön. |
Tapauksissa, joissa parlamentilla on perussopimusten mukaan aloiteoikeus, asiasta vastaava valiokunta voi päättää laatia valiokunta-aloitteisen mietinnön 52 artiklan mukaisesti . |
||||
Mietintö sisältää |
Mietintö sisältää |
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
Jos säädöksen hyväksyminen parlamentissa edellyttää neuvoston hyväksymistä tai suostumusta ja komission lausuntoa tai suostumusta, parlamentti voi ehdotettua säädöstä koskevan äänestyksen yhteydessä ja esittelijän ehdotuksesta päättää lykätä äänestystä päätöslauselmaesityksestä, kunnes neuvosto tai komissio on ilmaissut kantansa. |
Jos säädöksen hyväksyminen parlamentissa edellyttää neuvoston hyväksymistä tai suostumusta ja komission lausuntoa tai suostumusta, parlamentti voi ehdotettua säädöstä koskevan äänestyksen yhteydessä ja esittelijän ehdotuksesta päättää lykätä äänestystä päätöslauselmaesityksestä, kunnes neuvosto tai komissio on ilmaissut kantansa. |
Tarkistus 42
Euroopan parlamentin työjärjestys
46 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
46 artikla |
46 artikla |
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 225 artiklan mukaiset aloitteet |
Ehdotusten tekemistä koskevat pyynnöt komissiolle |
1. Parlamentti voi pyytää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 225 artiklan mukaisesti komissiota tekemään sille aiheellisen ehdotuksen uuden säädöksen antamisesta tai voimassa olevan säädöksen muuttamisesta hyväksymällä päätöslauselman, jonka perustana on asiasta vastaavan valiokunnan 52 artiklan mukaisesti laatima valiokunta-aloitteinen mietintö. Parlamentti hyväksyy päätöslauselman jäsentensä enemmistöllä lopullisessa äänestyksessä. Parlamentti voi samalla asettaa määräajan ehdotuksen esittämiselle. |
1. Parlamentti voi pyytää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 225 artiklan mukaisesti komissiota tekemään sille aiheellisen ehdotuksen uuden säädöksen antamisesta tai voimassa olevan säädöksen muuttamisesta hyväksymällä päätöslauselman, jonka perustana on asiasta vastaavan valiokunnan 52 artiklan mukaisesti laatima valiokunta-aloitteinen mietintö. Parlamentti hyväksyy päätöslauselman jäsentensä enemmistöllä lopullisessa äänestyksessä. Parlamentti voi samalla asettaa määräajan ehdotuksen esittämiselle. |
2. Jokainen jäsen voi tehdä parlamentille Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 225 artiklan mukaisesti kuuluvan aloiteoikeuden puitteissa ehdotuksen unionin säädökseksi. |
2. Jokainen jäsen voi tehdä parlamentille Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 225 artiklan mukaisesti kuuluvan aloiteoikeuden puitteissa käsiteltäväksi ehdotuksen unionin säädökseksi. |
Enintään kymmenen jäsentä voi yhdessä jättää käsiteltäväksi tällaisen ehdotuksen. Ehdotuksessa ilmoitetaan sen oikeusperusta, ja siihen voidaan liittää enintään 150 sanan pituiset perustelut. |
Enintään kymmenen jäsentä voi yhteisesti jättää käsiteltäväksi tällaisen ehdotuksen. Ehdotuksessa ilmoitetaan oikeusperusta , jonka nojalla se tehdään , ja siihen voidaan liittää enintään 150 sanan pituiset perustelut. |
|
Ehdotus annetaan puhemiehelle, joka varmistaa, että oikeudelliset vaatimukset täyttyvät. Hän voi lähettää ehdotuksen oikeusperustan tarkistamisesta vastaavaan valiokuntaan lausuntoa varten. Jos puhemies toteaa, että ehdotus voidaan ottaa käsiteltäväksi, hän antaa sen tiedoksi täysistunnossa ja lähettää sen asiasta vastaavaan valiokuntaan. |
|
Ennen ehdotuksen lähettämistä asiasta vastaavaan valiokuntaan se käännetään niille virallisille kielille, jotka valiokunnan puheenjohtaja katsoo tarpeellisiksi pääpiirteittäistä käsittelyä varten. |
|
Asiasta vastaava valiokunta päättää jatkotoimista kolmen kuukauden kuluessa ehdotuksen valiokuntaan lähettämisestä ja annettuaan ehdotuksen laatijoille tilaisuuden käyttää puheenvuoro valiokunnassa. |
|
Ehdotuksen laatijoiden nimet mainitaan mietinnön otsikossa. |
3. Ehdotus annetaan puhemiehelle, joka varmistaa, että oikeudelliset vaatimukset täyttyvät. Hän voi lähettää ehdotuksen oikeusperustan tarkistamisesta vastaavaan valiokuntaan lausuntoa varten. Jos puhemies toteaa, että ehdotus voidaan ottaa käsiteltäväksi, hän antaa sen tiedoksi täysistunnossa ja lähettää sen asiasta vastaavaan valiokuntaan. |
|
Ennen ehdotuksen lähettämistä asiasta vastaavaan valiokuntaan se käännetään niille virallisille kielille, jotka valiokunnan puheenjohtaja katsoo tarpeellisiksi pääpiirteittäistä käsittelyä varten. |
|
Valiokunta voi suosittaa puhemiehelle, että ehdotus annetaan jäsenten allekirjoitettavaksi työjärjestyksen 136 artiklan 2, 3 ja 7 kohdassa vahvistettuja menettelyjä ja määräaikoja noudattaen. |
|
Jos parlamentin jäsenten enemmistö on allekirjoittanut ehdotuksen, puheenjohtajakokouksen katsotaan antaneen luvan laatia mietintö ehdotuksesta. Valiokunta laatii mietinnön 52 artiklan mukaisesti ehdotuksen laatijoita kuultuaan. |
|
Jos ehdotusta ei anneta muiden jäsenten allekirjoitettavaksi tai parlamentin jäsenten enemmistö ei ole allekirjoittanut sitä, asiasta vastaava valiokunta päättää jatkotoimista kolmen kuukauden kuluessa ehdotuksen valiokuntaan lähettämisestä ja kuultuaan ehdotuksen laatijoita. |
|
Ehdotuksen laatijoiden nimet mainitaan mietinnön otsikossa. |
|
4. Parlamentin päätöslauselmassa ilmaistaan asianmukainen oikeusperusta ja annetaan yksityiskohtaisia suosituksia pyydetyn ehdotuksen sisällöstä , jonka on kunnioitettava perusoikeuksia ja noudatettava toissijaisuusperiaatetta . |
4. Parlamentin päätöslauselmassa ilmaistaan asianmukainen oikeusperusta ja annetaan suosituksia pyydetyn ehdotuksen sisällöstä. |
5. Jos ehdotuksella on rahoitusvaikutuksia, parlamentti ilmoittaa, kuinka tarvittavat varat voidaan järjestää. |
5. Jos ehdotuksella on rahoitusvaikutuksia, parlamentti ilmoittaa, kuinka tarvittavat varat voidaan järjestää. |
6. Asiasta vastaava valiokunta seuraa kaikkien parlamentin nimenomaisesta pyynnöstä laadittujen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävien säädösehdotusten valmistelun etenemistä. |
6. Asiasta vastaava valiokunta seuraa kaikkien parlamentin nimenomaisesta pyynnöstä laadittujen unionin säädöksiä koskevien ehdotusten valmistelun etenemistä. |
|
6 a. Valiokuntien puheenjohtajakokous seuraa säännöllisesti, noudattaako komissio paremmasta lainsäädännöstä tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 10 kohtaa, jonka mukaan komissio vastaa ehdotusten tekemistä koskeviin pyyntöihin kolmen kuukauden kuluessa ja hyväksyy erityisen tiedonannon, jossa se esittää jatkotoimet, joihin se aikoo ryhtyä. Se tekee puheenjohtajakokoukselle säännöllisesti selkoa seurannan tuloksista. |
Tarkistus 43
Euroopan parlamentin työjärjestys
47 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
47 artikla |
47 artikla |
Lainsäädäntöasiakirjojen käsittely |
Oikeudellisesti velvoittavien säädösten käsittely |
1. Puhemies lähettää lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädösehdotukset ja muut lainsäädännölliset asiakirjat asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi. |
1. Puhemies lähettää muilta toimielimiltä tai jäsenvaltioilta saadut ehdotukset oikeudellisesti velvoittaviksi säädöksiksi asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi. |
Epäselvissä tapauksissa puhemies voi soveltaa 201 artiklan 2 kohtaa ennen asiasta vastaavaan valiokuntaan lähettämistä koskevan ilmoituksen antamista parlamentille. |
|
Jos ehdotus sisältyy komission työohjelmaan, asiasta vastaava valiokunta voi päättää nimittää esittelijän seuraamaan ehdotuksen valmistelua. |
|
Puhemies lähettää neuvoston esittämät kuulemispyynnöt tai komission esittämät kyseistä ehdotusta koskevat lausuntopyynnöt asiasta vastaavaan valiokuntaan. |
|
Ensimmäistä käsittelyä koskevia 38–46, 57–63 ja 75 artiklan määräyksiä sovelletaan kaikkiin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviin säädösehdotuksiin riippumatta siitä, vaativatko ne yhden, kaksi vai kolme käsittelyä. |
|
|
1 a. Epäselvissä tapauksissa puhemies voi ennen asiasta vastaavaan valiokuntaan lähettämistä koskevan ilmoituksen antamista parlamentille antaa toimivaltakysymyksen käsiteltäväksi puheenjohtajakokoukselle. Puheenjohtajakokous tekee päätöksensä valiokuntien puheenjohtajakokouksen suosituksen perusteella tai valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtajan suosituksesta 201 a artiklan 2 kohdan mukaisesti. |
|
1 b. Asiasta vastaava valiokunta voi koska tahansa päättää nimittää esittelijän seuraamaan ehdotuksen valmistelua. Se harkitsee tätä varsinkin, jos ehdotus sisältyy komission työohjelmaan. |
2. Neuvoston kanta lähetetään valiokuntaan, joka oli asiasta vastaava valiokunta ensimmäisessä käsittelyssä. |
|
Neuvoston kantaan sovelletaan toista käsittelyä koskevia 64–69 ja 76 artiklan määräyksiä. |
|
3. Toista käsittelyä seuraavan parlamentin ja neuvoston välisen sovittelumenettelyn aikana asiaa ei voida palauttaa valiokuntakäsittelyyn. |
|
Sovittelumenettelyyn sovelletaan kolmatta käsittelyä koskevia 70, 71 ja 72 artiklan määräyksiä. |
|
4. Toisessa ja kolmannessa käsittelyssä ei sovelleta 49, 50 ja 53 artiklaa, 59 artiklan 1 ja 3 kohtaa eikä 60, 61 ja 188 artiklaa. |
|
5. Jos toiseen ja kolmanteen käsittelyyn liittyvä työjärjestyksen määräys on ristiriidassa minkä tahansa muun työjärjestyksen määräyksen kanssa, on toiseen ja kolmanteen käsittelyyn liittyvä määräys etusijalla. |
5. Jos toiseen ja kolmanteen käsittelyyn liittyvä työjärjestyksen määräys on ristiriidassa minkä tahansa muun työjärjestyksen määräyksen kanssa, on toiseen ja kolmanteen käsittelyyn liittyvä määräys etusijalla. |
Tarkistus 44
Euroopan parlamentin työjärjestys
47 a artikla (uusi)
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
|
47 a artikla |
|
Lainsäädäntömenettelyjen nopeuttaminen |
|
Asiasta vastaava valiokunta tai asiasta vastaavat valiokunnat voivat sopia lainsäädäntömenettelyjen nopeuttamisesta koordinoidusti neuvoston ja komission kanssa sellaisten yksittäisten ehdotusten osalta, jotka on valikoitu erityisesti vuotuista toimielinten välistä ohjelmasuunnittelua koskevassa yhteisessä julistuksessa 37 artiklan 1 a kohdan mukaisesti prioriteeteiksi asetettujen ehdotusten joukosta. |
Tarkistus 45
Euroopan parlamentin työjärjestys
48 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
48 artikla |
48 artikla |
Jäsenvaltioiden tekemiin aloitteisiin perustuvat lainsäädäntömenettelyt |
Muilta toimielimiltä kuin komissiolta taikka jäsenvaltioilta lähtöisin oleviin aloitteisiin perustuvat lainsäädäntömenettelyt |
1. Jäsenvaltioiden tekemiä, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 76 artiklan mukaisia aloitteita käsitellään työjärjestyksen tämän artiklan sekä 38–43, 47 ja 59 artiklan mukaisesti . |
1. Käsiteltäessä muilta toimielimiltä kuin komissiolta taikka jäsenvaltioilta lähtöisin olevia aloitteita asiasta vastaava valiokunta voi kutsua toimielinten tai aloitteen tehneiden jäsenvaltioiden edustajia esittelemään aloitteen valiokunnalle . Aloitteen tehneiden jäsenvaltioiden edustajien lisäksi paikalla voi olla myös neuvoston puheenjohtajavaltion edustaja. |
2. Asiasta vastaava valiokunta voi kutsua aloitteen tehneiden jäsenvaltioiden edustajia esittelemään aloitteen valiokunnalle. Edustajien lisäksi paikalla voi olla myös neuvoston puheenjohtaja. |
|
3. Ennen kuin asiasta vastaava valiokunta äänestää asiasta, se tiedustelee komissiolta, onko se valmistelemassa lausuntoa aloitteeseen . Jos näin on , valiokunta ei anna mietintöään ennen kuin se on vastaanottanut komission lausunnon. |
3. Ennen kuin asiasta vastaava valiokunta äänestää asiasta, se tiedustelee komissiolta, onko se valmistelemassa lausuntoa aloitteesta, tai aikooko se tehdä lyhyen ajan kuluessa vaihtoehtoisen ehdotuksen . Jos komissio vastaa myönteisesti , valiokunta ei anna mietintöään ennen kuin se on vastaanottanut komission lausunnon tai vaihtoehtoisen ehdotuksen . |
4. Jos parlamentille annetaan samanaikaisesti tai lyhyen ajan kuluessa kaksi tai useampia komission ja/tai jäsenvaltioiden ehdotuksia, joiden lainsäädännölliset tavoitteet ovat samat, parlamentti käsittelee niitä yhdessä ainoassa mietinnössä. Asiasta vastaava valiokunta ilmoittaa mietinnössä, mihin tekstiin se ehdottaa tarkistuksia, ja viittaa kaikkiin muihin teksteihin lainsäädäntöpäätöslauselmassa. |
4. Jos parlamentille annetaan samanaikaisesti tai lyhyen ajan kuluessa kaksi tai useampia komissiolta ja/tai muilta toimielimiltä ja/tai jäsenvaltioilta lähtöisin olevia ehdotuksia, joiden lainsäädännölliset tavoitteet ovat samat, parlamentti käsittelee niitä yhdessä ainoassa mietinnössä. Asiasta vastaava valiokunta ilmoittaa mietinnössä, mihin tekstiin se ehdottaa tarkistuksia, ja viittaa kaikkiin muihin teksteihin lainsäädäntöpäätöslauselmassa. |
Tarkistus 46
Euroopan parlamentin työjärjestys
49 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
||||
49 artikla |
49 artikla |
||||
Lainsäädäntömietinnöt |
Lainsäädäntömietinnöt |
||||
1. Sen valiokunnan puheenjohtaja, johon lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävä säädösehdotus lähetetään, antaa valiokunnalle ehdotuksen noudatettavasta menettelystä. |
1. Sen valiokunnan puheenjohtaja, johon ehdotus oikeudellisesti velvoittavaksi säädökseksi lähetetään, antaa valiokunnalle ehdotuksen noudatettavasta menettelystä. |
||||
2. Kun noudatettavasta menettelystä on päätetty ja jollei sovelleta 50 artiklan määräyksiä , valiokunta nimittää lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävää säädösehdotusta varten esittelijän jäsentensä tai pysyvien varajäsentensä keskuudesta, jollei se 37 artiklassa tarkoitetun komission työohjelman perusteella ole jo niin tehnyt. |
2. Kun noudatettavasta menettelystä on päätetty ja jollei sovelleta 50 artiklan mukaista yksinkertaistettua menettelyä , valiokunta nimittää ehdotusta lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi käsittelevän esittelijän jäsentensä tai pysyvien varajäsentensä keskuudesta, jollei se 47 artiklan 1 b kohdan perusteella ole jo niin tehnyt. |
||||
3. Valiokunnan mietintö sisältää |
3. Valiokunnan mietintö sisältää |
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
Tarkistus 47
Euroopan parlamentin työjärjestys
50 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
50 artikla |
50 artikla |
Yksinkertaistettu menettely |
Yksinkertaistettu menettely |
1. Kun lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävästä säädösehdotuksesta on keskusteltu ensimmäisen kerran, puheenjohtaja voi ehdottaa, että se hyväksytään ilman tarkistuksia. Jollei vähintään kymmenesosa valiokunnan jäsenistä esitä vastalausetta, valiokunnan puheenjohtaja esittää parlamentille mietinnön, jossa ehdotus hyväksytään. Tällöin sovelletaan 150 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan sekä 2 ja 4 kohdan määräyksiä. |
1. Kun ehdotuksesta lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on keskusteltu ensimmäisen kerran, puheenjohtaja voi ehdottaa, että se hyväksytään ilman tarkistuksia. Jollei vähintään kymmenesosa valiokunnan jäsenistä esitä vastalausetta, ehdotettu menettely katsotaan hyväksytyksi. Valiokunnan puheenjohtaja tai mietinnön esittelijä, jos sellainen on nimitetty, esittää parlamentille mietinnön, jossa ehdotus hyväksytään. Tällöin sovelletaan 150 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan sekä 2 ja 4 kohdan määräyksiä. |
2. Puheenjohtaja voi vaihtoehtoisesti ehdottaa, että hän tai esittelijä laatii tarkistuksia, jotka ilmentävät valiokunnassa käytyä keskustelua. Jos valiokunta hyväksyy ehdotuksen, kyseiset tarkistukset lähetetään valiokunnan jäsenille. Jollei vähintään kymmenesosa valiokunnan jäsenistä esitä vastalausettaan asetetussa määräajassa, jonka on oltava vähintään 21 päivää lähettämispäivämäärästä, valiokunnan katsotaan hyväksyneen mietinnön. Tällöin luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi ja tarkistukset annetaan täysistunnon hyväksyttäviksi ilman keskustelua 150 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan sekä 2 ja 4 kohdan määräysten mukaisesti. |
2. Vaihtoehtoisesti puheenjohtaja voi ehdottaa, että hän tai esittelijä laatii tarkistuksia, jotka ilmentävät valiokunnassa käytyä keskustelua. Jollei vähintään kymmenesosa valiokunnan jäsenistä esitä vastalausetta , ehdotettu menettely katsotaan hyväksytyksi ja tarkistukset lähetetään valiokunnan jäsenille . |
|
Jollei vähintään kymmenesosa valiokunnan jäsenistä esitä vastalausetta tarkistuksista asetetussa määräajassa, jonka on oltava vähintään kymmenen työpäivää lähettämispäivämäärästä, valiokunnan katsotaan hyväksyneen mietinnön. Tällöin luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi ja tarkistukset annetaan parlamentin hyväksyttäviksi ilman keskustelua 150 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan sekä 2 ja 4 kohdan määräysten mukaisesti. |
|
Jos vähintään kymmenesosa valiokunnan jäsenistä esittää vastalauseen tarkistuksista, niistä äänestetään valiokunnan seuraavassa kokouksessa. |
3. Jos vähintään kymmenesosa valiokunnan jäsenistä esittää vastalauseen, tarkistuksista äänestetään valiokunnan seuraavassa kokouksessa. |
|
4. Edellä olevan 1 kohdan ensimmäistä ja toista virkettä, 2 kohdan ensimmäistä, toista ja kolmatta virkettä sekä 3 kohtaa sovelletaan 53 artiklassa tarkoitettuihin valiokuntien lausuntoihin soveltuvin osin. |
4. Parlamentin hyväksyttäväksi antamista koskevia määräyksiä lukuun ottamatta tämän artiklan määräyksiä sovelletaan 53 artiklassa tarkoitettuihin valiokuntien lausuntoihin soveltuvin osin. |
Tarkistus 48
Euroopan parlamentin työjärjestys
51 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
||||
51 artikla |
51 artikla |
||||
Muut kuin lainsäädäntömietinnöt |
Muut kuin lainsäädäntömietinnöt |
||||
1. Jos valiokunta laatii mietinnön, joka ei liity lainsäädäntöön, se nimittää jäsentensä tai pysyvien varajäsentensä keskuudesta esittelijän. |
1. Jos valiokunta laatii mietinnön, joka ei liity lainsäädäntöön, se nimittää jäsentensä tai pysyvien varajäsentensä keskuudesta esittelijän. |
||||
2. Esittelijä on vastuussa valiokunnan mietinnön valmistelusta ja sen esittelemisestä parlamentille valiokunnan puolesta. |
|
||||
3. Valiokunnan mietintö sisältää |
3. Valiokunnan mietintö sisältää |
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
Tarkistus 49
Euroopan parlamentin työjärjestys
52 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
52 artikla |
52 artikla |
Valiokunta-aloitteiset mietinnöt |
Valiokunta-aloitteiset mietinnöt |
1. Valiokunta voi ainoastaan puheenjohtajakokouksen luvalla laatia mietinnön ja antaa täysistunnolle päätöslauselmaesityksen toimivaltaansa kuuluvasta aiheesta, josta sille ei ole lähetetty kuulemis- tai lausuntopyyntöä 201 artiklan 1 kohdan mukaisesti . Luvan epääminen on aina perusteltava. Jos mietintö koskee asiaa, josta parlamentin jäsen on tehnyt ehdotuksen 46 artiklan 2 kohdan mukaisesti, lupa voidaan evätä vain, jos jäsenten asemaa koskevien sääntöjen 5 artiklan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 225 artiklan mukaiset edellytykset eivät täyty. |
1. Valiokunta voi ainoastaan puheenjohtajakokouksen luvalla laatia muun kuin lainsäädäntömietinnön taikka 45 tai 46 artiklan mukaisen mietinnön toimivaltaansa kuuluvasta asiasta , jota ei ole lähetetty sen käsiteltäväksi . |
|
Puheenjohtajakokous päättää luvan myöntämisestä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun mietinnön laatimiseksi vahvistamiensa täytäntöönpanomääräysten mukaisesti. |
Puheenjohtajakokous päättää luvan myöntämisestä 1 kohdassa tarkoitetun mietinnön laatimiseksi vahvistamiensa täytäntöönpanomääräysten mukaisesti. Jos mietinnön laatimiseen lupaa pyytäneen valiokunnan toimivalta asiassa kyseenalaistetaan, puheenjohtajakokous tekee päätöksen kuuden viikon kuluessa valiokuntien puheenjohtajakokouksen antaman suosituksen tai sen puuttuessa valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtajan antaman suosituksen pohjalta. Jos puheenjohtajakokous ei tee päätöstä tämän määräajan kuluessa, suositus katsotaan hyväksytyksi. |
|
|
1 a. Jos lupa evätään, epäämisen perusteet on aina ilmoitettava. |
|
Jos mietinnön aihe kuuluu 45 artiklassa tarkoitetun parlamentin aloiteoikeuden piiriin, lupa voidaan evätä ainoastaan sillä perusteella, että perussopimusten mukaiset edellytykset eivät täyty. |
|
1 b. Edellä 45 ja 46 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa puheenjohtajakokous tekee päätöksen kahden kuukauden kuluessa. |
2. Parlamentti käsittelee valiokunta-aloitteisiin mietintöihin sisältyvät päätöslauselmaesitykset noudattaen 151 artiklan mukaista lyhyen esittelyn menettelyä. Tällaisiin päätöslauselmaesityksiin voidaan esittää täysistunnossa käsiteltäviä tarkistuksia ainoastaan, jos ne on esittänyt joko esittelijä uuden tiedon huomioon ottamiseksi tai vähintään kymmenesosa parlamentin jäsenistä. Poliittiset ryhmät voivat jättää käsiteltäväksi vaihtoehtoisia päätöslauselmaesityksiä 170 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Valiokunnan päätöslauselmaesitykseen ja siihen esitettyihin tarkistuksiin sovelletaan 176 ja 180 artiklaa. Myös vaihtoehtoisiin päätöslauselmaesityksiin, joista äänestetään vain kerran, sovelletaan 180 artiklaa. |
2. Parlamentin käsiteltäviksi annetut päätöslauselmaesitykset käsitellään noudattaen 151 artiklan mukaista lyhyen esittelyn menettelyä. Tällaisiin päätöslauselmaesityksiin voidaan esittää täysistunnossa käsiteltäviä tarkistuksia ja kohta kohdalta -äänestystä tai erillistä äänestystä koskevia pyyntöjä ainoastaan, jos ne on jättänyt käsiteltäväksi joko esittelijä uuden tiedon huomioon ottamiseksi tai vähintään kymmenesosa parlamentin jäsenistä. Poliittiset ryhmät voivat jättää käsiteltäväksi vaihtoehtoisia päätöslauselmaesityksiä 170 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Valiokunnan päätöslauselmaesitykseen ja siihen esitettyihin tarkistuksiin sovelletaan 180 artiklaa. Myös vaihtoehtoisiin päätöslauselmaesityksiin, joista äänestetään vain kerran, sovelletaan 180 artiklaa. |
Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta, jos mietinnön aihe edellyttää erityisen tärkeää keskustelua täysistunnossa, jos mietintö on laadittu 45 tai 46 artiklassa tarkoitetun aloiteoikeuden perusteella tai jos mietinnölle on myönnetty lupa strategisena mietintönä (9) . |
|
|
2 a. Tämän artiklan 2 kohtaa ei sovelleta, jos mietinnön aihe edellyttää erityisen tärkeää keskustelua täysistunnossa, jos mietintö on laadittu 45 tai 46 artiklassa tarkoitetun aloiteoikeuden perusteella tai jos mietinnölle on myönnetty lupa strategisena mietintönä (9 a) . |
3. Jos mietinnön aihe kuuluu 45 artiklassa tarkoitetun aloiteoikeuden piiriin, lupa voidaan evätä ainoastaan sillä perusteella, että perussopimusten mukaiset edellytykset eivät täyty. |
|
4. Edellä 45 ja 46 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa puheenjohtajakokous tekee päätöksen kahden kuukauden kuluessa. |
|
Tarkistus 50
Euroopan parlamentin työjärjestys
53 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
53 artikla |
53 artikla |
Valiokuntien lausunnot |
Valiokuntien lausunnot |
1. Jos valiokunta, johon asia alun perin lähetettiin, haluaa kuulla toisen valiokunnan kannan, tai jos toinen valiokunta haluaa tuoda esille kantansa sen valiokunnan mietinnössä , johon asia alun perin lähetettiin, valiokunnat voivat pyytää puhemieheltä, että toinen niistä nimitetään 201 artiklan 3 kohdan mukaisesti asiasta vastaavaksi valiokunnaksi ja että toiselta pyydetään lausunto. |
1. Jos valiokunta, johon asia alun perin lähetettiin, haluaa kuulla toisen valiokunnan näkemyksen tai jos toinen valiokunta haluaa ilmaista näkemyksensä valiokunnalle , johon asia alun perin lähetettiin, valiokunnat voivat pyytää puhemieheltä, että toinen niistä nimitetään 201 artiklan 3 kohdan mukaisesti asiasta vastaavaksi valiokunnaksi ja että toiselta pyydetään lausunto. |
|
Lausunnon antava valiokunta voi nimittää valmistelijan jäsentensä tai pysyvien varajäsentensä keskuudesta tai toimittaa näkemyksensä puheenjohtajan kirjeen muodossa. |
2. Kun kyseessä on 47 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu lainsäädännöllinen asiakirja , lausunto koostuu valiokunnalle lähetettyyn tekstiin tehtävistä muutosehdotuksista , joihin voidaan tarvittaessa liittää lyhyet perustelut. Lausunnon valmistelija vastaa perusteluista, eikä niistä äänestetä. Lausunnon antava valiokunta voi tarvittaessa esittää lyhyen kirjallisen perustelun koko lausunnolle. |
2. Kun lausunto koskee ehdotusta oikeudellisesti velvoittavaksi säädökseksi , se koostuu valiokunnalle lähetettyyn tekstiin tehtävistä tarkistuksista , joihin voidaan tarvittaessa liittää lyhyet perustelut. Perustelujen laatija vastaa perusteluista, eikä niistä äänestetä. Lausunnon antava valiokunta voi tarvittaessa esittää lyhyen kirjallisen perustelun koko lausunnolle. Lausunnon valmistelija vastaa tällaisesta lyhyestä kirjallisesta perustelusta. |
Kun kyseessä on muu kuin lainsäädännöllinen teksti , lausunto koostuu ehdotuksista asiasta vastaavan valiokunnan päätöslauselmaesityksen osiksi. |
Kun lausunto ei koske ehdotusta oikeudellisesti velvoittavaksi säädökseksi , se koostuu ehdotuksista asiasta vastaavan valiokunnan päätöslauselmaesityksen osiksi. |
Asiasta vastaava valiokunta äänestää näistä muutosehdotuksista ja ehdotuksista. |
Asiasta vastaava valiokunta äänestää näistä muutosehdotuksista ja ehdotuksista. |
Lausunnossa käsitellään yksinomaan kysymyksiä, jotka kuuluvat lausunnon antavan valiokunnan vastuualueeseen. |
Lausunnossa käsitellään yksinomaan kysymyksiä, jotka kuuluvat lausunnon antavan valiokunnan vastuualueeseen. |
3. Asiasta vastaava valiokunta asettaa määräajan, jonka kuluessa sen valiokunnan, jolta on pyydetty lausunto, on annettava lausuntonsa, jotta asiasta vastaava valiokunta ottaisi sen huomioon. Asiasta vastaava valiokunta tiedottaa viipymättä ilmoitettuun aikatauluun tulevista muutoksista valiokunnalle tai valiokunnille, jolta tai joilta on pyydetty lausunto. Asiasta vastaava valiokunta ei saa esittää lopullisia johtopäätöksiään ennen määräajan päättymistä. |
3. Asiasta vastaava valiokunta asettaa määräajan, jonka kuluessa sen valiokunnan, jolta on pyydetty lausunto, on annettava lausuntonsa, jotta asiasta vastaava valiokunta ottaisi sen huomioon. Asiasta vastaava valiokunta tiedottaa viipymättä ilmoitettuun aikatauluun tulevista muutoksista valiokunnalle tai valiokunnille, jolta tai joilta on pyydetty lausunto. Asiasta vastaava valiokunta ei saa esittää lopullisia johtopäätöksiään ennen määräajan päättymistä. |
|
3 a. Vaihtoehtoisesti lausunnon antava valiokunta voi päättää esittää kantansa tarkistuksina, jotka jätetään suoraan asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi hyväksymisensä jälkeen. Puheenjohtaja tai valmistelija jättää kyseiset tarkistukset käsiteltäväksi valiokunnan puolesta. |
|
3 b. Lausunnon antava valiokunta jättää 3 a kohdassa tarkoitetut tarkistukset käsiteltäväksi asiasta vastaavan valiokunnan tarkistusten jättämiselle asettaman määräajan kuluessa. |
4. Hyväksytyt lausunnot liitetään asiasta vastaavan valiokunnan mietintöön. |
4. Kaikki lausunnon antavan valiokunnan hyväksymät lausunnot ja tarkistukset liitetään asiasta vastaavan valiokunnan mietintöön. |
5. Ainoastaan asiasta vastaava valiokunta voi jättää tarkistuksia täysistunnon käsiteltäväksi. |
5. Tässä artiklassa tarkoitetut lausunnon antavat valiokunnat eivät voi jättää tarkistuksia parlamentin käsiteltäväksi. |
6. Lausunnon antavan valiokunnan puheenjohtaja ja valmistelija kutsutaan osallistumaan neuvoa-antavasti asiasta vastaavan valiokunnan kokouksiin, joissa käsitellään näitä valiokuntia yhteisesti koskevia asioita. |
6. Lausunnon antavan valiokunnan puheenjohtaja ja valmistelija kutsutaan osallistumaan neuvoa-antavasti asiasta vastaavan valiokunnan kokouksiin, joissa käsitellään näitä valiokuntia yhteisesti koskevia asioita. |
Tarkistus 51
Euroopan parlamentin työjärjestys
54 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
||||
54 artikla |
54 artikla |
||||
Valiokuntien yhteistyömenettely |
Valiokuntien yhteistyömenettely |
||||
Kun puheenjohtajakokouksen käsiteltäväksi annetaan toimivaltakysymys 201 artiklan 2 kohdan tai 52 artiklan mukaisesti ja puheenjohtajakokous katsoo liitteen VI perusteella, että asia kuuluu lähes tasavertaisesti kahden tai useamman valiokunnan toimivaltaan tai että asian eri näkökohdat kuuluvat kahden tai useamman eri valiokunnan toimivaltaan, sovelletaan 53 artiklaa sekä seuraavia lisämääräyksiä: |
1. Kun puheenjohtajakokouksen käsiteltäväksi annetaan toimivaltakysymys 201 a artiklan mukaisesti ja puheenjohtajakokous katsoo liitteen VI perusteella, että asia kuuluu lähes tasavertaisesti kahden tai useamman valiokunnan toimivaltaan tai että asian eri näkökohdat kuuluvat kahden tai useamman eri valiokunnan toimivaltaan, sovelletaan 53 artiklaa sekä seuraavia lisämääräyksiä: |
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
Tässä artiklassa ei millään tavoin rajoiteta sen soveltamisalaa. Käsiteltäväksi hyväksytään myös pyynnöt, jotka koskevat valiokuntien yhteistyömenettelyn soveltamista 52 artiklan 1 kohdan ja 132 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisiin mietintöihin, jotka eivät liity lainsäädäntöön. |
|
||||
Tässä artiklassa tarkoitettua valiokuntien yhteistyömenettelyä ei voida soveltaa asiasta vastaavan valiokunnan 99 artiklan mukaisesti hyväksymän suosituksen yhteydessä. |
|
||||
Puheenjohtajakokouksen päätöstä soveltaa valiokuntien yhteistyömenettelyä sovelletaan kyseessä olevan menettelyn kaikissa vaiheissa. |
Puheenjohtajakokouksen päätöstä soveltaa valiokuntien yhteistyömenettelyä sovelletaan kyseessä olevan menettelyn kaikissa vaiheissa. |
||||
”Asiasta vastaavan valiokunnan” asemaan liittyviä oikeuksia käyttää asian käsittelyä johtava valiokunta. Käyttäessään näitä oikeuksia sen on kunnioitettava yhteistyöhön osallistuvan valiokunnan erikoisoikeuksia, etenkin noudatettava vilpittömän yhteistyön periaatetta aikataulun osalta ja kunnioitettava yhteistyöhön osallistuvan valiokunnan oikeutta määrittää tarkistukset, jotka jätetään täysistunnon käsiteltäviksi sen yksinomaisen toimivallan alalla. |
”Asiasta vastaavan valiokunnan” asemaan liittyviä oikeuksia käyttää asian käsittelyä johtava valiokunta. Käyttäessään näitä oikeuksia sen on kunnioitettava yhteistyöhön osallistuvan valiokunnan erikoisoikeuksia, etenkin noudatettava vilpittömän yhteistyön periaatetta aikataulun osalta ja kunnioitettava yhteistyöhön osallistuvan valiokunnan oikeutta määrittää tarkistukset, jotka jätetään täysistunnon käsiteltäviksi sen yksinomaisen toimivallan alalla. |
||||
Jos asiasta vastaava valiokunta ei kunnioita yhteistyöhön osallistuvan valiokunnan erikoisoikeuksia, asiasta vastaavan valiokunnan päätökset ovat silti päteviä, mutta yhteistyöhön osallistuva valiokunta voi jättää tarkistuksia suoraan täysistunnon käsiteltäväksi yksinomaisen toimivaltansa rajoissa. |
|
||||
|
1 a. Tässä artiklassa tarkoitettua menettelyä ei sovelleta asiasta vastaavan valiokunnan 99 artiklan mukaisesti hyväksymiin suosituksiin. |
Tarkistus 52
Euroopan parlamentin työjärjestys
55 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
||||
55 artikla |
55 artikla |
||||
Valiokuntien yhteiskokousmenettely |
Valiokuntien yhteiskokousmenettely |
||||
1. Kun puheenjohtajakokouksen käsiteltäväksi annetaan toimivaltakysymys 201 artiklan 2 kohdan mukaisesti, se voi päättää, että sovelletaan valiokuntien yhteiskokousmenettelyä ja yhteisäänestystä, jos |
1. Kun puheenjohtajakokouksen käsiteltäväksi annetaan toimivaltakysymys 201 a artiklan mukaisesti, se voi päättää, että sovelletaan valiokuntien yhteiskokousmenettelyä ja yhteisäänestystä, jos |
||||
|
|
||||
|
|
||||
2. Tässä tapauksessa asianomaisten valiokuntien esittelijät laativat yhteisen mietintöluonnoksen, jota valiokunnat käsittelevät ja josta ne äänestävät yhteiskokouksissa, joiden rinnakkaispuheenjohtajina toimivat valiokuntien puheenjohtajat. |
2. Tässä tapauksessa asianomaisten valiokuntien esittelijät laativat yhteisen mietintöluonnoksen, jota valiokunnat käsittelevät ja josta ne äänestävät yhteiskokouksissa, joiden rinnakkaispuheenjohtajina toimivat valiokuntien puheenjohtajat. |
||||
Asianomaiset valiokunnat voivat menettelyn kaikissa vaiheissa käyttää asiasta vastaavan valiokunnan asemaan liittyviä oikeuksia vain yhteistoimin. Valiokunnat voivat perustaa työryhmiä valmistelemaan kokouksia ja äänestyksiä. |
Asianomaiset valiokunnat voivat menettelyn kaikissa vaiheissa käyttää asiasta vastaavan valiokunnan asemaan liittyviä oikeuksia vain yhteistoimin. Valiokunnat voivat perustaa työryhmiä valmistelemaan kokouksia ja äänestyksiä. |
||||
3. Tavallisen lainsäätämisjärjestyksen toisessa käsittelyssä neuvoston kantaa käsitellään asianomaisten valiokuntien yhteiskokouksessa, joka siinä tapauksessa, että kyseisten valiokuntien puheenjohtajat eivät ole päässeet sopimukseen, pidetään neuvoston kannan ilmoittamista parlamentille seuraavan ensimmäisen parlamentin elinten kokouksille varatun viikon keskiviikkona. Jos myöhemmän kokouksen koollekutsumisesta ei päästä sopimukseen, valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtaja kutsuu sen koolle. Suosituksesta toiseen käsittelyyn äänestetään yhteiskokouksessa asianomaisten valiokuntien esittelijöiden laatiman yhteisen tekstin perusteella tai, jos yhteistä tekstiä ei ole, asianomaisissa valiokunnissa esitettyjen tarkistusten perusteella. |
3. Tavallisen lainsäätämisjärjestyksen toisessa käsittelyssä neuvoston kantaa käsitellään asianomaisten valiokuntien yhteiskokouksessa, joka siinä tapauksessa, että kyseisten valiokuntien puheenjohtajat eivät ole päässeet sopimukseen, pidetään neuvoston kannan ilmoittamista parlamentille seuraavan ensimmäisen parlamentin elinten kokouksille varatun viikon keskiviikkona. Jos myöhemmän kokouksen koollekutsumisesta ei päästä sopimukseen, valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtaja kutsuu sen koolle. Suosituksesta toiseen käsittelyyn äänestetään yhteiskokouksessa asianomaisten valiokuntien esittelijöiden laatiman yhteisen tekstin perusteella tai, jos yhteistä tekstiä ei ole, asianomaisissa valiokunnissa esitettyjen tarkistusten perusteella. |
||||
Tavallisen lainsäätämisjärjestyksen kolmannessa käsittelyssä asianomaisten valiokuntien puheenjohtajat ja esittelijät ovat viran puolesta sovittelukomiteavaltuuskunnan jäseniä. |
Tavallisen lainsäätämisjärjestyksen kolmannessa käsittelyssä asianomaisten valiokuntien puheenjohtajat ja esittelijät ovat viran puolesta sovittelukomiteavaltuuskunnan jäseniä. |
||||
Tätä artiklaa voidaan soveltaa menettelyyn, joka johtaa suositukseen hyväksyä tai hylätä kansainvälisen sopimuksen tekeminen 108 artiklan 5 kohdan ja 99 artiklan 1 kohdan mukaisesti, jos siinä säädetyt ehdot täyttyvät. |
|
Tarkistus 53
Euroopan parlamentin työjärjestys
56 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
56 artikla |
52 a artikla |
Mietinnön laatiminen |
Mietinnön laatiminen |
|
-1. Esittelijä vastaa valiokunnan mietinnön laatimisesta ja sen esittelemisestä parlamentille valiokunnan puolesta. |
1. Esittelijä vastaa perustelujen laatimisesta, eikä niistä äänestetä. Perustelujen on kuitenkin oltava yhtäpitäviä hyväksytyn päätöslauselmaesityksen ja valiokunnan siihen mahdollisesti ehdottamien tarkistusten kanssa. Ellei näin ole, valiokunnan puheenjohtaja voi poistaa perustelut. |
1. Esittelijä vastaa perustelujen laatimisesta, eikä niistä äänestetä. Perustelujen on kuitenkin oltava yhtäpitäviä hyväksytyn päätöslauselmaesityksen ja valiokunnan siihen mahdollisesti ehdottamien tarkistusten kanssa. Ellei näin ole, valiokunnan puheenjohtaja voi poistaa perustelut. |
2. Mietinnössä ilmoitetaan siitä kokonaisuudessaan toimitetun äänestyksen tulos . Jos äänestyksen yhteydessä vähintään kolmannes läsnä olevista jäsenistä sitä pyytää, ilmoitetaan mietinnössä myös se, kuinka kukin jäsen äänesti. |
2. Mietinnössä ilmoitetaan siitä kokonaisuudessaan toimitetun äänestyksen tulos sekä 208 artiklan 3 kohdan mukaisesti se, kuinka kukin jäsen äänesti. |
3. Jos valiokunta ei ole yksimielinen, mietinnössä esitetään yhteenveto myös vähemmistöön jääneistä mielipiteistä. Vähemmistöön jääneet mielipiteet on tuotava julki äänestettäessä tekstistä kokonaisuudessaan, ja niistä voidaan mielipiteen esittäjien pyynnöstä laatia enintään 200 sanan pituinen kirjallinen selitys, joka liitetään perusteluihin. |
3. Vähemmistöön jääneet kannat voidaan tuoda julki äänestettäessä tekstistä kokonaisuudessaan, ja niistä voidaan kannan esittäjien pyynnöstä laatia enintään 200 sanan pituinen kirjallinen selitys, joka liitetään perusteluihin. |
Näiden määräysten soveltamisesta mahdollisesti aiheutuvat erimielisyydet ratkaisee puheenjohtaja. |
Tämän kohdan soveltamisesta mahdollisesti aiheutuvat erimielisyydet ratkaisee puheenjohtaja. |
4. Valiokunta voi puheenjohtajistonsa ehdotuksesta asettaa määräajan, jonka kuluessa esittelijän on annettava mietintöluonnoksensa. Määräaikaa voidaan pidentää tai voidaan nimittää uusi esittelijä. |
4. Valiokunta voi puheenjohtajansa ehdotuksesta asettaa määräajan, jonka kuluessa esittelijän on annettava mietintöluonnoksensa. Määräaikaa voidaan pidentää tai voidaan nimittää uusi esittelijä. |
5. Määräajan päätyttyä valiokunta voi kehottaa puheenjohtajaansa pyytämään valiokunnan käsiteltäväksi annetun asian ottamista parlamentin jonkin seuraavan istunnon esityslistalle. Siinä tapauksessa asiasta voidaan keskustella täysistunnossa valiokunnan suullisen selvityksen perusteella. |
5. Määräajan päätyttyä valiokunta voi kehottaa puheenjohtajaansa pyytämään valiokunnan käsiteltäväksi annetun asian ottamista parlamentin jonkin seuraavan istunnon esityslistalle. Siinä tapauksessa asiasta voidaan keskustella ja äänestää täysistunnossa valiokunnan suullisen selvityksen perusteella. |
|
(Tämä artikla siirretään muutettuna 53 artiklan edelle.) |
Tarkistus 54
Euroopan parlamentin työjärjestys
Osa II – luku 3 – otsikko
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
LUKU 3 |
LUKU 3 |
ENSIMMÄINEN KÄSITTELY |
TAVALLINEN LAINSÄÄTÄMISJÄRJESTYS |
Tarkistus 55
Euroopan parlamentin työjärjestys
Osa II – luku 3 – jakso 1 (uusi)
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
|
JAKSO 1 |
|
ENSIMMÄINEN KÄSITTELY |
Tarkistus 56
Euroopan parlamentin työjärjestys
Osa II – luku 3 – alaotsikko 1
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
Valiokuntavaihe |
Poistetaan. |
Tarkistus 57
Euroopan parlamentin työjärjestys
57 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
57 artikla |
Poistetaan. |
Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävän säädösehdotuksen muuttaminen |
|
1. Jos komissio ilmoittaa asiasta parlamentille tai asiasta vastaava valiokunta muuten saa tietoonsa, että komissio aikoo muuttaa ehdotustaan, asiasta vastaava valiokunta lykkää asian käsittelyä, kunnes se on saanut komissiolta uuden ehdotuksen tai komission tekemät muutokset. |
|
2. Jos neuvosto muuttaa huomattavasti lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävää säädösehdotusta, sovelletaan 63 artiklan määräyksiä. |
|
Tarkistus 58
Euroopan parlamentin työjärjestys
58 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
58 artikla |
Poistetaan. |
Komission ja neuvoston kanta tarkistuksiin |
|
1. Ennen kuin asiasta vastaava valiokunta toimittaa lopullisen äänestyksen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävästä säädösehdotuksesta, se pyytää komissiota ilmoittamaan kantansa kaikkiin valiokunnan hyväksymiin ehdotusta koskeviin tarkistuksiin ja neuvostoa esittämään näkemyksensä. |
|
2. Jos komissio ei pysty ilmoittamaan kantaansa tai jos komissio ilmoittaa, että se ei ole valmis hyväksymään kaikkia valiokunnan hyväksymiä tarkistuksia, valiokunta voi lykätä lopullista äänestystä. |
|
3. Tarvittaessa komission kanta sisällytetään mietintöön. |
|
Tarkistus 59
Euroopan parlamentin työjärjestys
Osa II – luku 3 – alaotsikko 2
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
Täysistuntovaihe |
Poistetaan. |
Tarkistus 60
Euroopan parlamentin työjärjestys
59 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
59 artikla |
59 artikla |
Ensimmäisen käsittelyn päättäminen |
Äänestys parlamentissa – ensimmäinen käsittely |
|
-1. Parlamentti voi hyväksyä esityksen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi, esittää siihen tarkistuksia tai hylätä sen. |
1. Parlamentti käsittelee lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävää säädösehdotusta asiasta vastaavan valiokunnan 49 artiklan mukaisesti laatiman mietinnön pohjalta . |
1. Parlamentti äänestää ensin asiasta vastaavan valiokunnan , poliittisen ryhmän tai vähintään 40 jäsenen kirjallisena jättämästä ehdotuksesta hylätä välittömästi esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi . |
|
Jos hylkäämisehdotus hyväksytään, puhemies pyytää toimielintä, jolta esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on lähtöisin, peruuttamaan sen. |
|
Jos toimielin, jolta esitys on lähtöisin, peruuttaa esityksensä, puhemies julistaa menettelyn päättyneeksi. |
|
Jos toimielin, jolta esitys on lähtöisin, ei peruuta esitystään lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi, puhemies ilmoittaa, että parlamentin ensimmäinen käsittely päätetään, jollei parlamentti asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajan tai esittelijän, poliittisen ryhmän tai vähintään 40 jäsenen ehdotuksesta päätä palauttaa asiaa asiasta vastaavaan valiokuntaan uudelleentarkastelua varten. |
|
Jos hylkäämisehdotusta ei hyväksytä, parlamentti menettelee 1 a–1 c kohdan mukaisesti. |
|
1 a. Asiasta vastaavan valiokunnan 73 d artiklan 4 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jättämästä mahdollisesta alustavasta sopimuksesta äänestetään ensin kertaäänestyksenä, jollei parlamentti poliittisen ryhmän tai vähintään 40 jäsenen pyynnöstä päätä äänestää sen sijaan tarkistuksista 1 b kohdan mukaisesti. Tällöin parlamentti päättää myös, äänestetäänkö tarkistuksista välittömästi. Jos ei, parlamentti asettaa uuden määräajan tarkistusten jättämiselle, ja niistä äänestetään myöhemmässä istunnossa. |
|
Jos alustava sopimus hyväksytään kertaäänestyksessä, puhemies ilmoittaa parlamentin ensimmäisen käsittelyn päättyneen. |
|
Jos alustava sopimus ei saa annettujen äänten enemmistöä kertaäänestyksessä, puhemies asettaa uuden määräajan tarkistusten jättämiselle esitykseen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi. Näistä tarkistuksista äänestetään myöhemmässä istunnossa, jotta parlamentti voi päättää ensimmäisen käsittelynsä. |
|
1 b. Jollei hylkäämisehdotusta ole hyväksytty 1 kohdan mukaisesti tai jollei alustavaa sopimusta ole hyväksytty 1 a kohdan mukaisesti, sen jälkeen äänestetään tarkistuksista esitykseen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi sekä tarvittaessa alustavan sopimuksen yksittäisistä osista, jos on esitetty kohta kohdalta -äänestystä tai erillistä äänestystä koskevia pyyntöjä tai jätetty kilpailevia tarkistuksia. |
|
Ennen tarkistuksista toimitettavaa äänestystä puhemies voi pyytää komissiota ilmaisemaan kantansa ja neuvostoa esittämään näkemyksensä. |
|
Kun tarkistuksista on äänestetty, parlamentti äänestää mahdollisesti tarkistetusta esityksestä lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi kokonaisuudessaan. |
|
Jos mahdollisesti tarkistettu esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi hyväksytään kokonaisuudessaan, puhemies ilmoittaa ensimmäisen käsittelyn päättyneen, jollei parlamentti asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajan tai esittelijän, poliittisen ryhmän tai vähintään 40 jäsenen ehdotuksesta päätä palauttaa asiaa asiasta vastaavaan valiokuntaan toimielinten välisiä neuvotteluja varten 59 a, 73 a ja 73 d artiklan mukaisesti. |
|
Jos mahdollisesti tarkistettu esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei saa kokonaisuudessaan annettujen äänten enemmistöä, puhemies ilmoittaa ensimmäisen käsittelyn päättyneen, jollei parlamentti asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajan tai esittelijän, poliittisen ryhmän tai vähintään 40 jäsenen ehdotuksesta päätä palauttaa asiaa asiasta vastaavaan valiokuntaan uudelleentarkastelua varten. |
|
1 c. Kun on toimitettu äänestykset 1–1 b kohdan mukaisesti ja sen jälkeen äänestykset tarkistuksista luonnokseen lainsäädäntöpäätöslauselmaksi, joka sisältää mahdolliset menettelyä koskevat pyynnöt, lainsäädäntöpäätöslauselma katsotaan hyväksytyksi. Lainsäädäntöpäätöslauselmaa muutetaan tarvittaessa 193 artiklan 2 kohdan nojalla 1–1 b kohdan mukaisesti toimitettujen äänestysten tulosten perusteella. |
|
Puhemies toimittaa lainsäädäntöpäätöslauselman ja parlamentin kannan tekstin neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ryhmälle, unionin tuomioistuimelle tai Euroopan keskuspankille, jos esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on lähtöisin niiltä. |
2. Parlamentti äänestää ensin tarkistuksista ehdotukseen, joka on asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön pohjana; sen jälkeen äänestetään mahdollisesti muutetusta ehdotuksesta, tarkistuksista luonnokseen lainsäädäntöpäätöslauselmaksi ja lopuksi luonnoksesta lainsäädäntöpäätöslauselmaksi kokonaisuudessaan; luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi sisältää ainoastaan lausuman siitä, hyväksyykö vai hylkääkö parlamentti lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävän säädösehdotuksen vai esittääkö parlamentti siihen tarkistuksia, sekä menettelyä koskevat pyynnöt. |
|
Ensimmäinen käsittely päättyy, jos luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi hyväksytään. Jos parlamentti ei hyväksy lainsäädäntöpäätöslauselmaa, ehdotus palautetaan asiasta vastaavaan valiokuntaan. |
|
Lainsäädäntömenettelyssä käsiteltäväksi jätettävän mietinnön on oltava 39, 47 ja 49 artiklan mukainen. Jos valiokunta jättää käsiteltäväksi päätöslauselmaesityksen, joka ei liity lainsäädäntöön, tämä on tehtävä 52 tai 201 artiklassa tarkoitetun erityisen, asioiden lähettämistä valiokuntaan koskevan menettelyn mukaisesti. |
|
3. Puhemies toimittaa neuvostolle ja komissiolle parlamentin kantana ehdotuksen parlamentin hyväksymässä muodossa sekä siihen liittyvän päätöslauselman. |
|
Tarkistus 61
Euroopan parlamentin työjärjestys
59 a artikla (uusi)
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
|
59 a artikla |
|
Asiasta vastaavaan valiokuntaan palauttaminen |
|
Jos asia palautetaan 59 artiklan mukaisesti asiasta vastaavaan valiokuntaan uudelleentarkastelua tai 73 a ja 73 d artiklan mukaisia toimielinten välisiä neuvotteluja varten, asiasta vastaava valiokunta antaa parlamentille suullisen tai kirjallisen selvityksen asiasta neljän kuukauden määräajassa, jota puheenjohtajakokous voi pidentää. |
|
Kun asia on palautettu valiokuntaan, asian käsittelyä johtavan valiokunnan on, ennen kuin se päättää noudatettavasta menettelystä, annettava yhteistyöhön osallistuvan valiokunnan määrittää 54 artiklan mukaisesti, mitä tehdään tarkistuksille, jotka kuuluvat sen yksinomaiseen toimivaltaan, ja etenkin valita tarkistukset, jotka on jätettävä uudestaan täysistunnon käsiteltäviksi. |
|
Mikään ei estä parlamenttia päättämästä pitää tarvittaessa loppukeskustelua, kun asiasta vastaava valiokunta, johon asia on palautettu, on antanut mietintönsä. |
|
(Kaksi viimeksi mainittua kohtaa lisätään tulkintoina.) |
Tarkistus 62
Euroopan parlamentin työjärjestys
60 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
60 artikla |
Poistetaan. |
Komission ehdotuksen hylkääminen |
|
1. Jos komission ehdotus ei saa puolelleen enemmistöä annetuista äänistä tai jos on hyväksytty esitys ehdotuksen hylkäämisestä, jonka voi jättää käsiteltäväksi asiasta vastaava valiokunta tai vähintään 40 jäsentä, puhemies pyytää, ennen kuin parlamentti äänestää luonnoksesta lainsäädäntöpäätöslauselmaksi, komissiota peruuttamaan ehdotuksensa. |
|
2. Jos komissio peruuttaa ehdotuksensa, puhemies toteaa menettelyn päättyneen ja ilmoittaa tästä neuvostolle. |
|
3. Jos komissio ei peruuta ehdotustaan, parlamentti palauttaa asian asiasta vastaavaan valiokuntaan äänestämättä luonnoksesta lainsäädäntöpäätöslauselmaksi, jollei siitä äänestetä asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajan, esittelijän, poliittisen ryhmän tai vähintään 40 jäsenen ehdotuksesta. |
|
Jos asia palautetaan valiokuntakäsittelyyn, asiasta vastaava valiokunta päättää noudatettavasta menettelystä ja antaa parlamentille suullisen tai kirjallisen selvityksen asiasta parlamentin asettamassa määräajassa, joka saa olla enintään kaksi kuukautta. |
|
Kun asia on palautettu valiokuntakäsittelyyn 3 kohdan nojalla, asian käsittelyä johtavan valiokunnan on, ennen kuin se päättää noudatettavasta menettelystä, annettava 54 artiklan mukaisen yhteistyöhön osallistuvan valiokunnan määrittää, mitkä tarkistukset kuuluvat sen yksinomaiseen toimivaltaan, etenkin tarkistukset, jotka on jätettävä uudestaan täysistunnon käsiteltäviksi. |
|
Tämän artiklan 3 kohdan toisen alakohdan mukaisesti vahvistettua määräaikaa sovelletaan asiasta vastaavan valiokunnan parlamentille antamaan suulliseen tai kirjalliseen selvitykseen. Se ei vaikuta menettelyn jatkamiseen sopivimman hetken määrittämiseen täysistunnossa. |
|
4. Jos asiasta vastaava valiokunta ei pysty noudattamaan määräaikaa, se pyytää asian palauttamista valiokuntakäsittelyyn 188 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Parlamentti voi tarvittaessa asettaa uuden määräajan 188 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Jos valiokunnan pyyntöä ei hyväksytä, parlamentti äänestää luonnoksesta lainsäädäntöpäätöslauselmaksi. |
|
Tarkistus 63
Euroopan parlamentin työjärjestys
61 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
61 artikla |
Poistetaan. |
Tarkistusten hyväksyminen komission ehdotukseen |
|
1. Kun komission ehdotus hyväksytään kokonaisuudessaan siihen tehdyin tarkistuksin, äänestystä luonnoksesta lainsäädäntöpäätöslauselmaksi lykätään, kunnes komissio on ilmaissut kantansa jokaiseen parlamentin tarkistukseen. |
|
Jos komissiolla ei ole mahdollisuutta ilmaista kantaansa parlamentin äänestettyä sen ehdotuksesta, komissio ilmoittaa puhemiehelle tai asiasta vastaavalle valiokunnalle ajankohdan, jolloin se voi ilmaista kantansa, ja ehdotus otetaan komission ilmoittamaa ajankohtaa seuraavan istuntojakson esityslistaluonnokseen. |
|
2. Jos komissio ilmoittaa, ettei se aio hyväksyä kaikkia parlamentin tarkistuksia, asiasta vastaavan valiokunnan esittelijä tai hänen ollessaan estynyt kyseisen valiokunnan puheenjohtaja tekee parlamentille virallisen ehdotuksen siitä, äänestetäänkö luonnoksesta lainsäädäntöpäätöslauselmaksi. Ennen tämän ehdotuksen antamista esittelijä tai asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja voi pyytää puhemiestä keskeyttämään asian käsittelyn. |
|
Jos parlamentti päättää lykätä äänestystä, asia katsotaan palautetuksi asiasta vastaavaan valiokuntaan uudelleenkäsittelyä varten. |
|
Tässä tapauksessa asiasta vastaava valiokunta antaa parlamentille suullisen tai kirjallisen selvityksen asiasta parlamentin asettamassa määräajassa, joka voi olla enintään kaksi kuukautta. |
|
Jos asiasta vastaava valiokunta ei pysty noudattamaan määräaikaa, sovelletaan 60 artiklan 4 kohdan mukaista menettelyä. |
|
Tässä vaiheessa otetaan käsiteltäväksi ainoastaan asiasta vastaavan valiokunnan esittämät tarkistukset, joilla pyritään yhteisymmärrykseen komission kanssa. |
|
Mikään ei estä parlamenttia päättämästä pitää tarvittaessa loppukeskustelua asiasta vastaavan valiokunnan, jolle asia on palautettu, mietinnön johdosta. |
|
3. Tämän artiklan 2 kohdan soveltaminen ei sulje pois muiden jäsenten 188 artiklan mukaisesti käsiteltäväksi jättämää pyyntöä asian palauttamisesta valiokuntakäsittelyyn. |
|
Jos asia palautetaan valiokuntaan 2 kohdan mukaisesti, asiasta vastaavan valiokunnan on kyseisten määräysten mukaan ensisijaisesti annettava asiasta selvitys asetetussa määräajassa ja tarvittaessa jätettävä käsiteltäväksi tarkistuksia, joilla pyritään yhteisymmärrykseen komission kanssa. |
|
Sen ei kuitenkaan tarvitse käsitellä uudestaan kaikkia parlamentin hyväksymiä säännöksiä. Valiokuntakäsittelyyn palauttamisen lykkäävän vaikutuksen vuoksi valiokunnalla on suurempi toimintavapaus, ja se voi yhteisymmärryksen saavuttamiseksi ehdottaa täysistunnon hyväksymien säännösten käsittelemistä uudelleen. |
|
Koska tällöin otetaan käsiteltäväksi vain valiokunnan tarkistukset, joilla pyritään yhteisymmärrykseen, parlamentin suvereeniuden säilyttämiseksi on 2 kohdan mukaisessa selvityksessä selvästi ilmaistava, mitkä jo hyväksytyistä säännöksistä raukeavat, jos ehdotetut tarkistukset hyväksytään. |
|
Tarkistus 64
Euroopan parlamentin työjärjestys
Osa II – luku 3 – alaotsikko 3
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
Seurantamenettely |
Poistetaan. |
Tarkistus 65
Euroopan parlamentin työjärjestys
62 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
||
62 artikla |
Poistetaan. |
||
Parlamentin kannan seuranta |
|
||
1. Parlamentin vahvistettua komission ehdotusta koskevan kantansa asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja ja esittelijä valvovat ehdotuksen käsittelyä menettelyn eri vaiheissa, kunnes neuvosto hyväksyy ehdotuksen, erityisesti varmistaakseen, että neuvosto ja komissio noudattavat parlamentille antamiaan sitoumuksia parlamentin hyväksymän kannan suhteen. |
|
||
2. Asiasta vastaava valiokunta voi kutsua komission ja neuvoston keskustelemaan asiasta valiokunnan kanssa. |
|
||
3. Jos asiasta vastaava valiokunta katsoo tarpeelliseksi, se voi missä tahansa seurantamenettelyn vaiheessa jättää käsiteltäväksi tämän artiklan mukaisen päätöslauselmaesityksen, jossa parlamentille suositellaan, että se |
|
||
|
|
||
|
|
||
|
|
||
Tämä päätöslauselmaesitys otetaan valiokunnan päätöstä seuraavan istuntojakson esityslistaluonnokseen. |
|
Tarkistus 66
Euroopan parlamentin työjärjestys
63 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
||||
63 artikla |
63 artikla |
||||
Asian antaminen uudelleen parlamentin käsiteltäväksi |
Asian antaminen uudelleen parlamentin käsiteltäväksi |
||||
Tavallinen lainsäätämisjärjestys |
|
||||
1. Asiasta vastaavan valiokunnan pyynnöstä puhemies pyytää komissiota antamaan ehdotuksensa uudelleen parlamentin käsiteltäväksi, |
1. Asiasta vastaavan valiokunnan pyynnöstä puhemies pyytää komissiota antamaan ehdotuksensa uudelleen parlamentin käsiteltäväksi, jos |
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
1 a. Jos ehdotuksen oikeusperustaa aiotaan muuttaa siten, ettei kyseiseen ehdotukseen enää sovellettaisi tavallista lainsäätämisjärjestystä, parlamentti, neuvosto ja komissio vaihtavat asiasta näkemyksiä parlamentin puhemiehen sekä neuvoston ja komission puheenjohtajien tai heidän edustajiensa välityksellä paremmasta lainsäädännöstä tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 25 kohdan mukaisesti. |
||||
2. Parlamentti pyytää asiasta vastaavan valiokunnan pyynnöstä neuvostoa lähettämään komission Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan mukaisesti antaman ehdotuksen uudelleen parlamentin käsiteltäväksi, jos neuvosto aikoo muuttaa ehdotuksen oikeusperustaa siten, ettei tavallista lainsäätämisjärjestystä enää sovelleta . |
2. Edellä 1 a kohdassa tarkoitetun näkemystenvaihdon jälkeen puhemies pyytää asiasta vastaavan valiokunnan pyynnöstä neuvostoa lähettämään esityksen oikeudellisesti velvoittavaksi säädökseksi uudelleen parlamentin käsiteltäväksi, jos komissio tai neuvosto aikoo muuttaa parlamentin ensimmäisen käsittelyn kannassa vahvistettua oikeusperustaa siten, ettei tavallista lainsäätämisjärjestystä enää sovellettaisi . |
||||
Muut menettelyt |
|
||||
3. Asiasta vastaavan valiokunnan pyynnöstä puhemies kehottaa neuvostoa kuulemaan parlamenttia uudelleen 1 kohdassa esitetyissä olosuhteissa ja samoin ehdoin sekä silloin, kun neuvosto muuttaa tai aikoo muuttaa huomattavasti alkuperäistä ehdotusta, josta parlamentti on antanut lausunnon, jollei tätä tehdä parlamentin tarkistusten sisällyttämiseksi ehdotukseen. |
|
||||
4. Puhemies pyytää myös, että lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävä säädösehdotus annetaan uudelleen parlamentin käsiteltäväksi tämän artiklan määräysten perusteella, jos parlamentti poliittisen ryhmän tai vähintään 40 jäsenen ehdotuksesta niin päättää. |
|
Tarkistus 67
Euroopan parlamentin työjärjestys
Osa II – luku 4 – otsikko
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
LUKU 4 |
JAKSO 2 |
TOINEN KÄSITTELY |
TOINEN KÄSITTELY |
Tarkistus 68
Euroopan parlamentin työjärjestys
Osa II – luku 4 – alaotsikko 1
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
Valiokuntavaihe |
Poistetaan. |
Tarkistus 69
Euroopan parlamentin työjärjestys
64 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
64 artikla |
64 artikla |
Neuvoston kannan ilmoittaminen |
Neuvoston kannan ilmoittaminen |
1. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklassa tarkoitettu neuvoston kannan ilmoittaminen toteutuu, kun puhemies antaa neuvoston kannan tiedoksi täysistunnossa. Puhemies antaa ilmoituksen sen jälkeen, kun hän on saanut Euroopan unionin virallisille kielille asianmukaisesti käännetyt asiakirjat, joissa ilmaistaan neuvoston kanta, kaikki lausumat, jotka on merkitty neuvoston sen istunnon pöytäkirjaan, jossa sen kanta vahvistettiin, perusteet, jotka ovat johtaneet neuvoston kannan vahvistamiseen, sekä komission kanta. Puhemies antaa ilmoituksen kyseisten asiakirjojen vastaanottoa seuraavan istuntojakson aikana. |
1. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklassa tarkoitettu neuvoston kannan ilmoittaminen toteutuu, kun puhemies antaa neuvoston kannan tiedoksi täysistunnossa. Puhemies antaa ilmoituksen sen jälkeen, kun hän on saanut Euroopan unionin virallisille kielille asianmukaisesti käännetyt asiakirjat, joissa ilmaistaan neuvoston kanta, kaikki lausumat, jotka on merkitty neuvoston sen istunnon pöytäkirjaan, jossa sen kanta vahvistettiin, perusteet, jotka ovat johtaneet neuvoston kannan vahvistamiseen, sekä komission kanta. Puhemies antaa ilmoituksen kyseisten asiakirjojen vastaanottoa seuraavan istuntojakson aikana. |
Ennen ilmoituksen antamista puhemies varmistaa yhdessä asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajan ja/tai esittelijän kanssa, että hänen vastaanottamansa asiakirja todella on neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta ja että kyseeseen ei tule yksikään 63 artiklassa tarkoitetuista tilanteista. Muussa tapauksessa puhemies ratkaisee asian yhdessä asiasta vastaavan valiokunnan sekä mahdollisuuksien mukaan yhteisymmärryksessä neuvoston kanssa. |
Ennen ilmoituksen antamista puhemies varmistaa yhdessä asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajan ja/tai esittelijän kanssa, että hänen vastaanottamansa asiakirja todella on neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta ja että kyseeseen ei tule yksikään 63 artiklassa tarkoitetuista tilanteista. Muussa tapauksessa puhemies ratkaisee asian yhdessä asiasta vastaavan valiokunnan sekä mahdollisuuksien mukaan yhteisymmärryksessä neuvoston kanssa. |
|
1 a. Neuvoston kanta katsotaan lähetetyksi ilman eri toimenpiteitä asiasta ensimmäisessä käsittelyssä vastanneeseen valiokuntaan päivänä, jona siitä ilmoitettiin parlamentissa. |
2. Luettelo näistä ilmoituksista sekä asiasta vastaavan valiokunnan nimi julkaistaan istunnon pöytäkirjassa. |
2. Luettelo näistä ilmoituksista sekä asiasta vastaavan valiokunnan nimi julkaistaan istunnon pöytäkirjassa. |
Tarkistus 70
Euroopan parlamentin työjärjestys
65 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
65 artikla |
65 artikla |
Määräaikojen pidentäminen |
Määräaikojen pidentäminen |
1. Puhemies pidentää määräaikoja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 14 kohdan mukaisesti toiseen käsittelyyn varattujen määräaikojen osalta asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajan tai esittelijän pyynnöstä ja sovitteluun varattujen määräaikojen osalta parlamentin sovittelukomiteavaltuuskunnan pyynnöstä. |
1. Puhemies pidentää toiseen käsittelyyn varattuja määräaikoja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 14 kohdan mukaisesti asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajan pyynnöstä. |
2. Puhemies ilmoittaa parlamentille parlamentin tai neuvoston aloitteesta tehdyistä, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 14 kohdan mukaisista määräaikojen pidennyksistä. |
2. Puhemies ilmoittaa parlamentille parlamentin tai neuvoston aloitteesta tehdyistä, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 14 kohdan mukaisista määräaikojen pidennyksistä. |
Tarkistus 71
Euroopan parlamentin työjärjestys
66 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
66 artikla |
66 artikla |
Asiasta vastaavaan valiokuntaan lähettäminen ja käsittely valiokunnassa |
Menettely asiasta vastaavassa valiokunnassa |
1. Neuvoston kanta katsotaan ilman eri toimenpiteitä lähetetyksi asiasta vastaavaan valiokuntaan sekä valiokuntiin, joilta on pyydetty siitä lausunto ensimmäisessä käsittelyssä, päivänä, jona se on ilmoitettu parlamentille 64 artiklan 1 kohdan mukaisesti. |
|
2. Neuvoston kanta otetaan ensimmäisenä kohtana sen ilmoittamista seuraavan asiasta vastaavan valiokunnan ensimmäisen kokouksen esityslistalle. Neuvosto voidaan kutsua esittelemään kantansa. |
2. Neuvoston kanta otetaan ensisijaisena kohtana sen ilmoittamista seuraavan asiasta vastaavan valiokunnan ensimmäisen kokouksen esityslistalle. Neuvosto voidaan kutsua esittelemään kantansa. |
3. Jollei toisin päätetä, toisen käsittelyn esittelijä on sama kuin ensimmäisen käsittelyn esittelijä. |
3. Jollei toisin päätetä, toisen käsittelyn esittelijä on sama kuin ensimmäisen käsittelyn esittelijä. |
4. Parlamentin toista käsittelyä koskevia 69 artiklan 2, 3 ja 5 kohdan määräyksiä sovelletaan asiasta vastaavan valiokunnan käsittelyyn; ainoastaan kyseisen valiokunnan jäsenet tai pysyvät varajäsenet saavat jättää käsiteltäväksi hylkäämisehdotuksia tai tarkistuksia. Valiokunta tekee päätöksensä annettujen äänten enemmistöllä. |
4. Neuvoston kantaan jätettyjen tarkistusten ottamista käsiteltäväksi koskevia 69 artiklan 2 ja 3 kohdan määräyksiä sovelletaan asiasta vastaavan valiokunnan käsittelyyn; ainoastaan kyseisen valiokunnan jäsenet tai pysyvät varajäsenet saavat jättää käsiteltäväksi hylkäämisehdotuksia tai tarkistuksia. Valiokunta tekee päätöksensä annettujen äänten enemmistöllä. |
5. Ennen äänestystä valiokunta voi pyytää puheenjohtajaa ja esittelijää keskustelemaan valiokunnassa esitetyistä tarkistuksista neuvoston puheenjohtajan tai hänen edustajansa kanssa ja asiasta vastaavan komission jäsenen läsnä ollessa. Esittelijä voi jättää käsiteltäväksi kompromissitarkistuksia keskustelun päätteeksi. |
|
6. Asiasta vastaava valiokunta antaa suosituksen toiseen käsittelyyn, jossa se esittää neuvoston vahvistaman kannan hyväksymistä, tarkistamista tai hylkäämistä. Suositus sisältää ehdotetun päätöksen lyhyet perustelut. |
6. Asiasta vastaava valiokunta antaa suosituksen toiseen käsittelyyn ja esittää siinä neuvoston vahvistaman kannan hyväksymistä, tarkistamista tai hylkäämistä. Suositus sisältää ehdotetun päätöksen lyhyet perustelut. |
|
6 a. Toisessa käsittelyssä ei sovelleta 49, 50, 53 eikä 188 artiklaa. |
Tarkistus 72
Euroopan parlamentin työjärjestys
Osa II – luku 4 – alaotsikko 2
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
Täysistuntovaihe |
Poistetaan. |
Tarkistus 73
Euroopan parlamentin työjärjestys
67 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
67 artikla |
67 artikla |
Toisen käsittelyn päättäminen |
Antaminen parlamentin käsiteltäväksi |
1. Neuvoston kanta sekä asiasta vastaavan valiokunnan mahdollinen suositus toiseen käsittelyyn otetaan ilman eri toimenpiteitä sen istuntojakson esityslistaluonnokseen, jonka keskiviikko on ennen ja lähimpänä kolmen kuukauden tai, jos määräaikaa on pidennetty 65 artiklan mukaisesti, neljän kuukauden ajanjakson päättymistä, jollei asiaa ole jo käsitelty aiemman istuntojakson aikana. |
Neuvoston kanta sekä asiasta vastaavan valiokunnan mahdollinen suositus toiseen käsittelyyn otetaan ilman eri toimenpiteitä sen istuntojakson esityslistaluonnokseen, jonka keskiviikko on ennen ja lähimpänä kolmen kuukauden tai, jos määräaikaa on pidennetty 65 artiklan mukaisesti, neljän kuukauden ajanjakson päättymistä, jollei asiaa ole jo käsitelty aiemman istuntojakson aikana. |
Koska parlamentin valiokuntien antamat suositukset toiseen käsittelyyn rinnastetaan perusteluihin, joissa valiokunta selvittää kantaansa neuvoston kantaan, niistä ei äänestetä. |
|
2. Toinen käsittely päättyy, kun parlamentti hyväksyy tai hylkää neuvoston kannan tai tarkistaa sitä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan määräysten mukaisesti ja asetetussa määräajassa. |
|
Tarkistus 74
Euroopan parlamentin työjärjestys
67 a artikla (uusi)
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
|
67 a artikla |
|
Äänestys parlamentissa – toinen käsittely |
|
1. Parlamentti äänestää ensin asiasta vastaavan valiokunnan, poliittisen ryhmän tai vähintään 40 jäsenen kirjallisena jättämästä mahdollisesta ehdotuksesta hylätä välittömästi neuvoston kanta. Tällaisen ehdotuksen hyväksymiseen tarvitaan parlamentin jäsenten äänten enemmistö. |
|
Jos hylkäämisehdotus hyväksytään ja neuvoston kanta sen seurauksena hylätään, puhemies ilmoittaa parlamentissa lainsäädäntömenettelyn päättyneen. |
|
Jos hylkäämisehdotusta ei hyväksytä, parlamentti menettelee 2–5 kohdan mukaisesti. |
|
2. Asiasta vastaavan valiokunnan 73 d artiklan 4 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jättämästä mahdollisesta alustavasta sopimuksesta äänestetään ensin ja vain kerran, jollei parlamentti poliittisen ryhmän tai vähintään 40 jäsenen pyynnöstä päätä äänestää tarkistuksista välittömästi 3 kohdan mukaisesti. |
|
Jos alustava sopimus saa parlamentin jäsenten äänten enemmistön kertaäänestyksessä, puhemies ilmoittaa parlamentin toisen käsittelyn päättyneen. |
|
Jos alustava sopimus ei saa parlamentin jäsenten äänten enemmistöä kertaäänestyksessä, parlamentti menettelee 3–5 kohdan mukaisesti. |
|
3. Jollei hylkäämisehdotusta ole hyväksytty 1 kohdan mukaisesti tai jollei alustavaa sopimusta ole hyväksytty 2 kohdan mukaisesti, sen jälkeen äänestetään mahdollisista tarkistuksista neuvoston kantaan sekä asiasta vastaavan valiokunnan 73 d artiklan 4 kohdan mukaisesti jättämistä alustavaan sopimukseen sisältyvistä tarkistuksista. Neuvoston kantaan jätettyjen tarkistusten hyväksymiseen tarvitaan parlamentin jäsenten äänten enemmistö. |
|
Ennen tarkistuksista toimitettavaa äänestystä puhemies voi pyytää komissiota ilmaisemaan kantansa ja neuvostoa esittämään näkemyksensä. |
|
4. Vaikka parlamentti ei hyväksyisi 1 kohdan mukaista ehdotusta neuvoston kannan hylkäämiseksi, parlamentti voi asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajan tai esittelijän, poliittisen ryhmän tai vähintään 40 jäsenen ehdotuksesta 2 tai 3 kohdan mukaisista tarkistuksista äänestettyään käsitellä uutta hylkäämisehdotusta. Tällaisen ehdotuksen hyväksymiseen tarvitaan parlamentin jäsenten äänten enemmistö. |
|
Jos neuvoston kanta hylätään, puhemies ilmoittaa parlamentissa lainsäädäntömenettelyn päättyneen. |
|
5. Kun on toimitettu äänestykset 1–4 kohdan mukaisesti ja sen jälkeen äänestykset menettelyä koskevista tarkistuksista luonnokseen lainsäädäntöpäätöslauselmaksi, puhemies ilmoittaa parlamentin toisen käsittelyn päättyneen, ja lainsäädäntöpäätöslauselma katsotaan hyväksytyksi. Lainsäädäntöpäätöslauselmaa muutetaan tarvittaessa 193 artiklan 2 kohdan mukaisesti 1–4 kohdan mukaisesti toimitettujen äänestysten tulosten tai 76 artiklan soveltamisen perusteella. |
|
Puhemies toimittaa lainsäädäntöpäätöslauselman ja mahdollisen parlamentin kannan tekstin neuvostolle ja komissiolle. |
|
Jos ei ole tehty ehdotusta neuvoston kannan hylkäämiseksi tai tarkistamiseksi, se katsotaan hyväksytyksi. |
Tarkistus 75
Euroopan parlamentin työjärjestys
68 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
68 artikla |
Poistetaan. |
Neuvoston kannan hylkääminen |
|
1. Asiasta vastaava valiokunta, poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi puhemiehen asettamassa määräajassa jättää kirjallisena käsiteltäväksi ehdotuksen neuvoston kannan hylkäämiseksi. Ehdotuksen hyväksymiseen tarvitaan parlamentin jäsenten enemmistö. Ehdotuksesta neuvoston kannan hylkäämiseksi äänestetään ennen mahdollisia tarkistuksia. |
|
2. Vaikka parlamentti ei tässä äänestyksessä hyväksy ehdotusta neuvoston kannan hylkäämiseksi, se voi esittelijän suosituksesta tarkistuksista äänestettyään ja kuultuaan komission kannan 69 artiklan 5 kohdan mukaisesti käsitellä uutta hylkäämisehdotusta. |
|
3. Jos neuvoston kanta hylätään, puhemies ilmoittaa täysistunnossa, että lainsäädäntömenettely on päättynyt. |
|
Tarkistus 76
Euroopan parlamentin työjärjestys
69 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
||||
69 artikla |
69 artikla |
||||
Tarkistukset neuvoston kantaan |
Neuvoston kantaan esitettävien tarkistusten ottaminen käsiteltäväksi |
||||
1. Asiasta vastaava valiokunta, poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi jättää täysistunnon käsiteltäväksi tarkistuksia neuvoston kantaan. |
1. Asiasta vastaava valiokunta, poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi jättää täysistunnon käsiteltäväksi tarkistuksia neuvoston kantaan. |
||||
2. Tarkistus neuvoston kantaan otetaan käsiteltäväksi ainoastaan, jos se on 169 ja 170 artiklan määräysten mukainen ja jos sillä |
2. Tarkistus neuvoston kantaan otetaan käsiteltäväksi ainoastaan, jos se on 169 ja 170 artiklan määräysten mukainen ja jos sillä |
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
Puhemiehen päätös siitä, otetaanko tarkistus käsiteltäväksi, on lopullinen. |
Puhemiehen päätös siitä, otetaanko tarkistus käsiteltäväksi, on lopullinen. |
||||
3. Jos uudet vaalit on pidetty ensimmäisen käsittelyn jälkeen eikä 63 artiklaan ole vedottu, puhemies voi olla soveltamatta 2 kohdassa määrättyjä, käsiteltäväksi ottamista koskevia rajoituksia. |
3. Jos uudet vaalit on pidetty ensimmäisen käsittelyn jälkeen eikä 63 artiklaan ole vedottu, puhemies voi olla soveltamatta 2 kohdassa määrättyjä, käsiteltäväksi ottamista koskevia rajoituksia. |
||||
4. Tarkistuksen hyväksymiseen tarvitaan parlamentin jäsenten äänten enemmistö. |
|
||||
5. Ennen tarkistuksista toimitettavaa äänestystä puhemies voi pyytää komissiota ilmaisemaan kantansa ja neuvostoa esittämään näkemyksensä. |
|
Tarkistus 77
Euroopan parlamentin työjärjestys
Osa II – luku 5 – otsikko
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
LUKU 5 |
JAKSO 4 |
KOLMAS KÄSITTELY |
SOVITTELU JA KOLMAS KÄSITTELY |
Tarkistus 78
Euroopan parlamentin työjärjestys
Osa II – luku 5 – alaotsikko 1
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
Sovittelu |
Poistetaan. |
Tarkistus 79
Euroopan parlamentin työjärjestys
69 b artikla (uusi)
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
|
69 b artikla |
|
Määräaikojen pidentäminen |
|
1. Puhemies pidentää kolmanteen käsittelyyn varattuja määräaikoja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 14 kohdan mukaisesti parlamentin sovittelukomiteavaltuuskunnan pyynnöstä. |
|
2. Puhemies ilmoittaa parlamentille parlamentin tai neuvoston aloitteesta tehdyistä, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 14 kohdan mukaisista määräaikojen pidennyksistä. |
Tarkistus 80
Euroopan parlamentin työjärjestys
71 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
71 artikla |
71 artikla |
Sovittelukomiteavaltuuskunta |
Sovittelukomiteavaltuuskunta |
1. Parlamentin valtuuskunnan jäsenten määrä sovittelukomiteassa on yhtä suuri kuin neuvoston valtuuskunnan jäsenten määrä. |
1. Parlamentin valtuuskunnan jäsenten määrä sovittelukomiteassa on yhtä suuri kuin neuvoston valtuuskunnan jäsenten määrä. |
2. Valtuuskunnan poliittinen kokoonpano vastaa parlamentin jakaantumista poliittisiin ryhmiin. Puheenjohtajakokous määrittää kunkin poliittisen ryhmän edustajien tarkan lukumäärän. |
2. Valtuuskunnan poliittinen kokoonpano vastaa parlamentin jakaantumista poliittisiin ryhmiin. Puheenjohtajakokous määrittää kunkin poliittisen ryhmän edustajien tarkan lukumäärän. |
3. Poliittiset ryhmät nimittävät valtuuskunnan jäsenet jokaiseen sovittelutapaukseen mieluiten niistä valiokunnista, joita asia koskee , lukuun ottamatta kolmea jäsentä, jotka nimitetään eri valtuuskuntien vakituisiksi jäseniksi 12 kuukauden ajaksi. Poliittiset ryhmät nimittävät nämä kolme vakituista jäsentä varapuhemiesten keskuudesta, vähintään kahdesta eri poliittisesta ryhmästä. Asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja ja esittelijä ovat kaikissa tapauksissa valtuuskunnan jäseniä. |
3. Poliittiset ryhmät nimittävät valtuuskunnan jäsenet jokaiseen sovittelutapaukseen mieluiten asiasta vastaavasta valiokunnasta , lukuun ottamatta kolmea jäsentä, jotka nimitetään eri valtuuskuntien vakituisiksi jäseniksi 12 kuukauden ajaksi. Poliittiset ryhmät nimittävät nämä kolme vakituista jäsentä varapuhemiesten keskuudesta, vähintään kahdesta eri poliittisesta ryhmästä. Asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja ja toisen käsittelyn esittelijä sekä mahdollisen yhteistyöhön osallistuvan valiokunnan esittelijä ovat kaikissa tapauksissa valtuuskunnan jäseniä. |
4. Valtuuskunnissa edustettuina olevat poliittiset ryhmät nimittävät varajäseniä. |
4. Valtuuskunnissa edustettuina olevat poliittiset ryhmät nimittävät varajäseniä. |
5. Poliittiset ryhmät ja sitoutumattomat jäsenet , jotka eivät ole edustettuina valtuuskunnassa, voivat lähettää yhden edustajan valtuuskunnan sisäisiin valmisteleviin kokouksiin. |
5. Poliittiset ryhmät, jotka eivät ole edustettuina valtuuskunnassa, voivat lähettää yhden edustajan valtuuskunnan sisäisiin valmisteleviin kokouksiin. Jos valtuuskuntaan ei kuulu yhtään sitoutumatonta jäsentä, yksi sitoutumaton jäsen voi osallistua valtuuskunnan sisäisiin valmisteleviin kokouksiin. |
6. Puhemies tai yksi kolmesta pysyvästä jäsenestä johtaa valtuuskuntaa. |
6. Puhemies tai yksi kolmesta pysyvästä jäsenestä johtaa valtuuskuntaa. |
7. Valtuuskunta tekee päätöksensä jäsentensä enemmistöllä. Valtuuskunnan kokoukset eivät ole julkisia. |
7. Valtuuskunta tekee päätöksensä jäsentensä enemmistöllä. Valtuuskunnan kokoukset eivät ole julkisia. |
Puheenjohtajakokous vahvistaa menettelyä koskevia lisäohjeita sovittelukomiteavaltuuskunnan työlle. |
Puheenjohtajakokous vahvistaa menettelyä koskevia lisäohjeita sovittelukomiteavaltuuskunnan työlle. |
8. Valtuuskunta saattaa parlamentin tietoon sovittelun tulokset. |
8. Valtuuskunta saattaa parlamentin tietoon sovittelun tulokset. |
Tarkistus 81
Euroopan parlamentin työjärjestys
Osa II – luku 5 – alaotsikko 2
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
Täysistuntovaihe |
Poistetaan. |
Tarkistus 82
Euroopan parlamentin työjärjestys
72 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
72 artikla |
72 artikla |
Yhteinen teksti |
Yhteinen teksti |
1. Jos sovittelukomiteassa päästään sopimukseen yhteisestä tekstistä, asia otetaan sen täysistunnon esityslistalle, joka pidetään kuuden, tai jos määräaikaa on pidennetty, kahdeksan viikon kuluessa siitä päivästä, jona sovittelukomitea hyväksyi yhteisen tekstin. |
1. Jos sovittelukomiteassa päästään sopimukseen yhteisestä tekstistä, asia otetaan sen täysistunnon esityslistalle, joka pidetään kuuden tai, jos määräaikaa on pidennetty, kahdeksan viikon kuluessa siitä päivästä, jona sovittelukomitea hyväksyi yhteisen tekstin. |
2. Parlamentin sovittelukomiteavaltuuskunnan puheenjohtaja tai valtuuskunnan muu nimetty jäsen antaa lausuman yhteisestä tekstistä, josta annetaan mietintö. |
2. Parlamentin sovittelukomiteavaltuuskunnan puheenjohtaja tai valtuuskunnan muu nimetty jäsen antaa lausuman yhteisestä tekstistä, josta annetaan mietintö. |
3. Yhteiseen tekstiin ei voida esittää tarkistuksia. |
3. Yhteiseen tekstiin ei voida esittää tarkistuksia. |
4. Yhteisestä tekstistä kokonaisuudessaan äänestetään vain kerran. Yhteinen teksti hyväksytään annettujen äänten enemmistöllä. |
4. Yhteisestä tekstistä kokonaisuudessaan äänestetään vain kerran. Yhteinen teksti hyväksytään annettujen äänten enemmistöllä. |
5. Jos yhteisestä tekstistä ei päästä sovittelukomiteassa sopimukseen, parlamentin sovittelukomiteavaltuuskunnan puheenjohtaja tai muu nimetty jäsen antaa lausuman. Lausuman jälkeen käydään keskustelu. |
5. Jos yhteisestä tekstistä ei päästä sovittelukomiteassa sopimukseen, parlamentin sovittelukomiteavaltuuskunnan puheenjohtaja tai muu nimetty jäsen antaa lausuman. Lausuman jälkeen käydään keskustelu. |
|
5 a. Toista käsittelyä seuraavan parlamentin ja neuvoston välisen sovittelumenettelyn aikana asiaa ei voida palauttaa valiokuntaan. |
|
5 b. Kolmannessa käsittelyssä ei sovelleta 49, 50 eikä 53 artiklaa. |
Tarkistus 83
Euroopan parlamentin työjärjestys
Osa II – luku 6 – otsikko
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
LUKU 6 |
JAKSO 5 |
LAINSÄÄDÄNTÖMENETTELYN PÄÄTTÄMINEN |
MENETTELYN PÄÄTTÄMINEN |
Tarkistus 84
Euroopan parlamentin työjärjestys
Osa II – luku 3 – jakso 3 (uusi)
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
|
JAKSO 3 |
|
TOIMIELINTEN VÄLISET NEUVOTTELUT TAVALLISEN LAINSÄÄTÄMISJÄRJESTYKSEN YHTEYDESSÄ |
|
(Jakso 3 lisätään ennen sovittelua ja kolmatta käsittelyä koskevaa jaksoa 4, ja siihen sisällytetään 73 artikla muutettuna sekä 73 a–73 d artikla.) |
Tarkistus 85
Euroopan parlamentin työjärjestys
73 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
73 artikla |
73 artikla |
Toimielinten väliset neuvottelut lainsäädäntömenettelyissä |
Yleiset määräykset |
1. Neuvoteltaessa muiden toimielinten kanssa sopimukseen pääsemiseksi lainsäädäntömenettelyn kuluessa noudatetaan puheenjohtajakokouksen vahvistamia menettelysääntöjä (10). |
Neuvottelut muiden toimielinten kanssa sopimukseen pääsemiseksi lainsäädäntömenettelyn kuluessa voidaan aloittaa vain, jos asiasta on tehty päätös 73 a–73 c artiklan mukaisesti tai jos parlamentti on palauttanut asian valiokuntakäsittelyyn toimielinten välisiä neuvotteluja varten. Tällaisissa neuvotteluissa noudatetaan puheenjohtajakokouksen vahvistamia menettelysääntöjä (10). |
2. Neuvotteluja ei aloiteta, ennen kuin asiasta vastaava valiokunta on tehnyt jäsentensä enemmistöllä kunkin kyseeseen tulevan lainsäädäntömenettelyn osalta tapauskohtaisesti päätöksen neuvottelujen aloittamisesta. Päätöksessä vahvistetaan neuvotteluryhmän neuvotteluvaltuutus ja kokoonpano. Päätöksistä ilmoitetaan puhemiehelle, joka tiedottaa niistä säännöllisesti puheenjohtajakokoukselle. |
|
Neuvotteluvaltuutus koostuu valiokunnassa hyväksytystä mietinnöstä, joka jätetään täysistunnon käsiteltäväksi. Jos asiasta vastaava valiokunta katsoo, että on perusteltua aloittaa neuvottelut ennen mietinnön hyväksymistä valiokunnassa, neuvotteluvaltuutus voi koostua poikkeuksellisesti joukosta tarkistuksia tai joukosta selvästi määriteltyjä tavoitteita, neuvottelujen ensisijaisia tavoitteita tai neuvotteluohjeita. |
|
3. Neuvotteluryhmää johtaa esittelijä, ja sen puheenjohtajana toimii asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja tai puheenjohtajan nimeämä varapuheenjohtaja. Siihen kuuluvat ainakin kunkin poliittisen ryhmän varjoesittelijät. |
|
4. Kaikista asiakirjoista, joista on määrä keskustella kokouksessa neuvoston ja komission kanssa (kolmikantakokouksessa), on käytävä ilmi osallistuvien toimielinten kannat ja mahdolliset kompromissiratkaisut, ja ne toimitetaan neuvotteluryhmälle vähintään 48 tuntia tai kiireellisissä tapauksissa vähintään 24 tuntia ennen kyseistä kokousta. |
|
Kunkin kolmikantakokouksen jälkeen neuvotteluryhmä raportoi siitä asiasta vastaavan valiokunnan seuraavassa kokouksessa. Asiakirjat, jotka ilmentävät viimeisimmän kolmikantakokouksen tulosta, saatetaan valiokunnan saataville. |
|
Jos valiokunnan kokousta ei ole mahdollista kutsua koolle ajoissa, neuvotteluryhmä raportoi valiokunnan puheenjohtajalle, varjoesittelijöille ja koordinaattoreille tarpeen mukaan. |
|
Asiasta vastaava valiokunta voi saattaa neuvotteluvaltuutuksen ajan tasalle neuvottelujen edistymisen perusteella. |
|
5. Jos neuvotteluissa päästään yhteisymmärrykseen, asiasta vastaavalle valiokunnalle ilmoitetaan asiasta viipymättä. Sovittu teksti lähetetään asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi. Jos sovittu teksti hyväksytään valiokunnan äänestyksessä, se jätetään parlamentin käsiteltäväksi asianmukaisessa muodossa, esimerkiksi kompromissitarkistuksina. Se voidaan esittää konsolidoituna tekstinä edellyttäen, että siihen on selvästi merkitty käsiteltävänä olevaan säädösehdotukseen tehdyt muutokset. |
|
6. Jos menettelyssä sovelletaan valiokuntien yhteistyömenettelyä tai valiokuntien yhteiskokousmenettelyä, päätökseen neuvottelujen aloittamisesta ja neuvottelujen käymiseen sovelletaan 54 ja 55 artiklaa. |
|
Jos asianomaiset valiokunnat eivät pääse yhteisymmärrykseen, valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtaja vahvistaa neuvottelujen aloittamista ja käymistä koskevat menettelytavat kyseisissä artikloissa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. |
|
Tarkistus 86
Euroopan parlamentin työjärjestys
73 a artikla (uusi)
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
|
73 a artikla |
|
Neuvottelut ennen parlamentin ensimmäistä käsittelyä |
|
1. Kun valiokunta on hyväksynyt lainsäädäntömietinnön 49 artiklan mukaisesti, se voi jäsentensä enemmistöllä tehdä päätöksen neuvottelujen aloittamisesta kyseisen mietinnön pohjalta. |
|
2. Neuvottelujen aloittamista koskevista päätöksistä ilmoitetaan niiden hyväksymistä valiokunnassa seuraavan istuntojakson alussa. Poliittiset ryhmät tai yksittäiset jäsenet, yhteenlaskettuina vähintään kymmenesosa parlamentin jäsenistä, voivat neuvottelujen aloittamisesta tehtyä valiokunnan päätöstä koskevan ilmoituksen antamista seuraavan päivän päättymiseen mennessä esittää kirjallisen pyynnön siitä, että päätöksestä äänestetään. Parlamentti äänestää tällaisista pyynnöistä saman istuntojakson aikana. |
|
Jos tällaista pyyntöä ei vastaanoteta ensimmäisessä alakohdassa vahvistetun määräajan päättymiseen mennessä, puhemies ilmoittaa asiasta parlamentille. Jos pyyntö esitetään, puhemies voi antaa puheenvuoron yhdelle ehdotusta kannattavalle ja yhdelle ehdotusta vastustavalle puhujalle juuri ennen äänestystä. Kumpikin puhuja voi käyttää enintään kahden minuutin pituisen puheenvuoron. |
|
3. Jos parlamentti hylkää valiokunnan päätöksen neuvottelujen aloittamisesta, esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ja asiasta vastaavan valiokunnan mietintö otetaan seuraavan istuntojakson esityslistalle ja puhemies asettaa määräajan tarkistusten jättämiselle. Sovelletaan 59 artiklan 1 b kohdan määräyksiä. |
|
4. Neuvottelut voidaan aloittaa koska tahansa sen jälkeen, kun 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa vahvistettu määräaika on päättynyt eikä pyyntöä toimittaa äänestys parlamentissa neuvottelujen aloittamista koskevasta pyynnöstä ole esitetty. Jos tällainen pyyntö on esitetty, neuvottelut voidaan aloittaa koska tahansa sen jälkeen, kun valiokunnan päätös neuvottelujen aloittamisesta on hyväksytty parlamentissa. |
Tarkistus 87
Euroopan parlamentin työjärjestys
73 b artikla (uusi)
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
|
73 b artikla |
|
Neuvottelut ennen neuvoston ensimmäistä käsittelyä |
|
Jos parlamentti on vahvistanut ensimmäisen käsittelyn kantansa, tämä katsotaan valtuutukseksi muiden toimielinten kanssa käytäviä neuvotteluja varten. Asiasta vastaava valiokunta voi jäsentensä enemmistöllä tehdä päätöksen neuvottelujen aloittamisesta koska tahansa sen jälkeen. Tällaisista päätöksistä ilmoitetaan parlamentissa valiokuntaäänestystä seuraavan istuntojakson aikana, ja pöytäkirjaan sisällytetään viittaus niihin. |
Tarkistus 88
Euroopan parlamentin työjärjestys
73 c artikla (uusi)
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
|
73 c artikla |
|
Neuvottelut ennen parlamentin toista käsittelyä |
|
Jos neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta on lähetetty asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi, parlamentin ensimmäisen käsittelyn kanta katsotaan valtuutukseksi muiden toimielinten kanssa käytäviä neuvotteluja varten, jollei 69 artiklasta muuta johdu. Asiasta vastaava valiokunta voi tehdä päätöksen neuvottelujen aloittamisesta koska tahansa sen jälkeen. |
|
Jos neuvoston kanta sisältää osia, jotka eivät sisälly esitykseen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi tai parlamentin ensimmäisen käsittelyn kantaan, valiokunta voi antaa neuvotteluryhmälle ohjeita esimerkiksi tarkistuksina neuvoston kantaan. |
Tarkistus 305
Euroopan parlamentin työjärjestys
73 d artikla (uusi)
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
|
73 d artikla |
|
Neuvottelujen käyminen |
|
1. Parlamentin neuvotteluryhmää johtaa esittelijä, ja sen puheenjohtajana toimii asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja tai puheenjohtajan nimeämä varapuheenjohtaja. Siihen kuuluvat ainakin varjoesittelijät kustakin poliittisesta ryhmästä, joka haluaa osallistua neuvotteluihin. |
|
2. Kaikki asiakirjat, joista on määrä keskustella kokouksessa neuvoston ja komission kanssa (kolmikantakokouksessa), toimitetaan neuvotteluryhmälle vähintään 48 tuntia tai kiireellisissä tapauksissa vähintään 24 tuntia ennen kyseistä kolmikantakokousta. |
|
3. Kunkin kolmikantakokouksen jälkeen neuvotteluryhmän puheenjohtaja ja esittelijä tekevät siitä selkoa neuvotteluryhmän puolesta asiasta vastaavan valiokunnan seuraavassa kokouksessa. |
|
Jos valiokunnan kokousta ei ole mahdollista kutsua koolle ajoissa, neuvotteluryhmän puheenjohtaja ja esittelijä tekevät siitä selkoa neuvotteluryhmän puolesta valiokunnan koordinaattoreiden kokouksessa. |
|
4. Jos neuvotteluissa päästään väliaikaiseen sopimukseen, asiasta vastaavalle valiokunnalle ilmoitetaan asiasta viipymättä. Asiakirjat, jotka ilmentävät ratkaisevan kolmikantakokouksen tulosta, saatetaan valiokunnan saataville ja julkaistaan. Väliaikainen sopimus lähetetään asiasta vastaavalle valiokunnalle, joka tekee päätöksensä kertaäänestyksessä annettujen äänten enemmistöllä. Jos väliaikainen sopimus hyväksytään, se jätetään parlamentin käsiteltäväksi siten, että siihen on selvästi merkitty esitykseen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi tehdyt muutokset. |
|
5. Jos 54 ja 55 artiklassa tarkoitetut asianomaiset valiokunnat eivät pääse yhteisymmärrykseen, valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtaja vahvistaa neuvottelujen aloittamista ja käymistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt kyseisissä artikloissa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. |
Tarkistus 90
Euroopan parlamentin työjärjestys
74 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
74 artikla |
Poistetaan. |
Päätöksen hyväksyminen toimielinten välisten neuvottelujen aloittamisesta ennen mietinnön hyväksymistä valiokunnassa |
|
1. Valiokunnan päätös neuvottelujen aloittamisesta ennen mietinnön hyväksymistä valiokunnassa käännetään kaikille virallisille kielille, jaetaan kaikille parlamentin jäsenille ja annetaan puheenjohtajakokouksen käsiteltäväksi. |
|
Puheenjohtajakokous voi poliittisen ryhmän pyynnöstä päättää ottaa asian käsiteltäväksi keskustelua ja äänestystä varten jakelua seuraavan istuntojakson esityslistaluonnokseen, jolloin puhemies asettaa määräajan tarkistusten jättämiselle. |
|
Jos puheenjohtajakokous ei tee päätöstä asian ottamisesta kyseisen istuntojakson esityslistaluonnokseen, puhemies antaa neuvottelujen aloittamista koskevan päätöksen tiedoksi kyseisen istuntojakson alussa. |
|
2. Asia otetaan tiedoksiantoa seuraavan istuntojakson esityslistaluonnokseen käsiteltäväksi ja keskustelua ja äänestystä varten, ja puhemies asettaa määräajan tarkistusten käsiteltäväksi jättämistä varten, jos poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä sitä pyytää 48 tunnin kuluessa tiedoksiannosta. |
|
Muussa tapauksessa päätös neuvottelujen aloittamisesta katsotaan hyväksytyksi. |
|
Tarkistus 91
Euroopan parlamentin työjärjestys
75 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
75 artikla |
63 a artikla |
Sopimukseen pääseminen ensimmäisessä käsittelyssä |
Sopimukseen pääseminen ensimmäisessä käsittelyssä |
Jos neuvosto on ilmoittanut parlamentille Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksyneensä parlamentin kannan, puhemies ilmoittaa täysistunnossa , sen jälkeen kun teksti on viimeistelty 193 artiklan mukaisesti, että ehdotus on hyväksytty sellaisena kuin se on vahvistettu parlamentin kannassa. |
Jos neuvosto on ilmoittanut parlamentille Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksyneensä parlamentin kannan, puhemies ilmoittaa parlamentissa , sen jälkeen kun teksti on viimeistelty 193 artiklan mukaisesti, että lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävä säädös on hyväksytty sellaisena kuin se on vahvistettu parlamentin kannassa. |
|
(Tämä artikla siirretään ensimmäistä käsittelyä koskevan jakson 1 loppuun.) |
Tarkistus 92
Euroopan parlamentin työjärjestys
76 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
76 artikla |
69 a artikla |
Sopimukseen pääseminen toisessa käsittelyssä |
Sopimukseen pääseminen toisessa käsittelyssä |
Jos 68 ja 69 artiklan mukaista ehdotusta neuvoston kannan hylkäämiseksi tai kyseistä kantaa koskevia tarkistuksia ei ole hyväksytty tarkistusten tai hylkäämisehdotusten käsiteltäväksi jättämiselle ja niistä äänestämiselle asetetussa määräajassa, puhemies ilmoittaa täysistunnossa , että ehdotettu säädös on lopullisesti hyväksytty. Hän allekirjoittaa ehdotetun säädöksen yhdessä neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtii tämän kanssa sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä 78 artiklan mukaisesti. |
Jos 67 a ja 69 artiklan mukaista ehdotusta neuvoston kannan hylkäämiseksi tai kyseistä kantaa koskevia tarkistuksia ei ole jätetty käsiteltäväksi tarkistusten tai hylkäämisehdotusten käsiteltäväksi jättämiselle ja niistä äänestämiselle asetetussa määräajassa, puhemies ilmoittaa parlamentissa , että ehdotettu säädös on lopullisesti hyväksytty. |
|
(Tämä artikla siirretään toista käsittelyä koskevan jakson 2 loppuun.) |
Tarkistus 93
Euroopan parlamentin työjärjestys
77 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
||
77 artikla |
Poistetaan. |
||
Säädösten laatimista koskevat vaatimukset |
|
||
1. Parlamentin ja neuvoston tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen yhteisesti antamista säädöksistä on ilmettävä säädöstyyppi, järjestysnumero, sen antamispäivämäärä ja aihe. |
|
||
2. Parlamentin ja neuvoston yhteisesti antamissa säädöksissä on |
|
||
|
|
||
|
|
||
|
|
||
|
|
||
|
|
||
3. Säädökset jakautuvat artikloihin, jotka voidaan ryhmitellä luvuiksi ja jaksoiksi. |
|
||
4. Säädöksen viimeisessä artiklassa vahvistetaan voimaantulopäivä, jos se on aikaisempi tai myöhempi kuin julkaisemista seuraava 20. päivä. |
|
||
5. Säädöksen viimeistä artiklaa seuraa |
|
||
|
|
||
|
|
||
|
|
Tarkistus 94
Euroopan parlamentin työjärjestys
78 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
78 artikla |
78 artikla |
Hyväksyttyjen säädösten allekirjoittaminen |
Hyväksyttyjen säädösten allekirjoittaminen ja julkaiseminen |
Kun hyväksytty teksti on viimeistelty 193 artiklan mukaisesti ja kun on tarkistettu, että kaikki menettelyt on suoritettu asianmukaisesti, puhemies ja pääsihteeri allekirjoittavat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetut säädökset , ja parlamentin ja neuvoston pääsihteerit huolehtivat niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. |
Kun hyväksytty teksti on viimeistelty 193 artiklan ja liitteen XVI a mukaisesti ja kun on tarkistettu, että kaikki menettelyt on suoritettu asianmukaisesti, puhemies ja pääsihteeri allekirjoittavat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetut säädökset. |
|
Parlamentin ja neuvoston pääsihteerit huolehtivat sen jälkeen säädöksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. |
Tarkistus 95
Euroopan parlamentin työjärjestys
Osa II – luku 4 (uusi)
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
|
LUKU 4 |
|
KUULEMISMENETTELYÄ KOSKEVAT ERITYISET MÄÄRÄYKSET |
|
(Tämä lisätään 78 artiklan jälkeen.) |
Tarkistus 96
Euroopan parlamentin työjärjestys
78 a artikla (uusi)
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
|
78 a artikla |
|
Muutettu ehdotus oikeudellisesti velvoittavaksi säädökseksi |
|
Jos komissio aikoo korvata ehdotuksensa oikeudellisesti velvoittavaksi säädökseksi tai muuttaa sitä, asiasta vastaava valiokunta voi lykätä asian käsittelyä, kunnes se on saanut komissiolta uuden ehdotuksen tai komission tekemät muutokset. |
Tarkistus 97
Euroopan parlamentin työjärjestys
78 b artikla (uusi)
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
|
78 b artikla |
|
Komission kanta tarkistuksiin |
|
Ennen kuin asiasta vastaava valiokunta toimittaa lopullisen äänestyksen ehdotuksesta oikeudellisesti velvoittavaksi säädökseksi, se voi pyytää komissiota ilmoittamaan kantansa kaikkiin valiokunnan hyväksymiin ehdotusta koskeviin tarkistuksiin. |
|
Tarvittaessa kyseinen kanta sisällytetään mietintöön. |
Tarkistus 98
Euroopan parlamentin työjärjestys
78 c artikla (uusi)
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
|
78 c artikla |
|
Äänestys parlamentissa |
|
Edellä olevia 59 artiklan - 1, 1, 1 b ja 1 c kohtaa sovelletaan soveltuvin osin. |
Tarkistus 99
Euroopan parlamentin työjärjestys
78 d artikla (uusi)
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
||
|
78 d artikla |
||
|
Parlamentin kannan seuranta |
||
|
1. Parlamentin vahvistettua esitystä oikeudellisesti velvoittavaksi säädökseksi koskevan kantansa asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja ja esittelijä valvovat kyseisen esityksen käsittelyn etenemistä menettelyn eri vaiheissa kunnes neuvosto hyväksyy esityksen, erityisesti varmistaakseen, että neuvosto ja komissio noudattavat asianmukaisesti parlamentille antamiaan sitoumuksia parlamentin hyväksymän kannan suhteen. He tekevät valiokunnalle säännöllisesti selkoa asiasta. |
||
|
2. Asiasta vastaava valiokunta voi kutsua komission ja neuvoston keskustelemaan asiasta valiokunnan kanssa. |
||
|
3. Jos asiasta vastaava valiokunta katsoo tämän tarpeelliseksi, se voi missä tahansa seurantamenettelyn vaiheessa jättää käsiteltäväksi päätöslauselmaesityksen, jossa parlamentille suositellaan, että se |
||
|
|
||
|
|
||
|
|
||
|
Tämä päätöslauselmaesitys otetaan esityksen hyväksymistä valiokunnassa seuraavan istuntojakson esityslistaluonnokseen. |
Tarkistus 100
Euroopan parlamentin työjärjestys
78 e artikla (uusi)
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
|
78 e artikla |
|
Asian antaminen uudelleen parlamentin käsiteltäväksi |
|
1. Asiasta vastaavan valiokunnan pyynnöstä puhemies kehottaa neuvostoa kuulemaan parlamenttia uudelleen 63 artiklan 1 kohdassa esitetyissä olosuhteissa ja samoin ehdoin sekä silloin, kun neuvosto muuttaa tai aikoo muuttaa huomattavasti esitystä oikeudellisesti velvoittavaksi säädökseksi, johon parlamentti on alun perin ilmaissut kantansa, jollei tätä tehdä parlamentin tarkistusten sisällyttämiseksi esitykseen. |
|
2. Puhemies pyytää myös, että esitys oikeudellisesti velvoittavaksi säädökseksi annetaan uudelleen parlamentin käsiteltäväksi tässä artiklassa määrätyissä olosuhteissa, jos parlamentti poliittisen ryhmän tai vähintään 40 jäsenen ehdotuksesta niin päättää. |
Tarkistus 101
Euroopan parlamentin työjärjestys
Osa II – luku 7 – numerointi
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
LUKU 7 |
LUKU 5 |
PERUSSOPIMUSASIAT |
PERUSSOPIMUSASIAT |
Tarkistus 102
Euroopan parlamentin työjärjestys
81 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
81 artikla |
81 artikla |
Liittymissopimukset |
Liittymissopimukset |
1. Euroopan valtion hakemus liittyä Euroopan unionin jäseneksi lähetetään asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi. |
1. Euroopan valtion hakemus liittyä Euroopan unionin jäseneksi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 49 artiklan mukaisesti lähetetään asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi. |
2. Parlamentti voi asiasta vastaavan valiokunnan, poliittisen ryhmän tai vähintään 40 jäsenen ehdotuksesta päättää pyytää komissiota ja neuvostoa osallistumaan asiasta käytävään keskusteluun, ennen kuin neuvottelut hakijavaltion kanssa aloitetaan. |
2. Parlamentti voi asiasta vastaavan valiokunnan, poliittisen ryhmän tai vähintään 40 jäsenen ehdotuksesta päättää pyytää komissiota ja neuvostoa osallistumaan asiasta käytävään keskusteluun, ennen kuin neuvottelut hakijavaltion kanssa aloitetaan. |
3. Neuvottelujen aikana komissio ja neuvosto antavat asiasta vastaavalle valiokunnalle säännöllisesti perusteellista tietoa niiden etenemisestä, tarvittaessa luottamuksellisesti. |
3. Asiasta vastaava valiokunta pyytää komissiota ja neuvostoa antamaan sille säännöllisesti perusteellista tietoa neuvottelujen etenemisestä, tarvittaessa luottamuksellisesti. |
4. Parlamentti voi missä tahansa neuvottelujen vaiheessa antaa suosituksia asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön pohjalta ja pyytää, että ne otetaan huomioon ennen Euroopan unioniin liittymistä koskevan sopimuksen tekemistä hakijavaltion kanssa. |
4. Parlamentti voi missä tahansa neuvottelujen vaiheessa antaa suosituksia asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön pohjalta ja pyytää, että ne otetaan huomioon ennen Euroopan unioniin liittymistä koskevan sopimuksen tekemistä hakijavaltion kanssa. |
5. Kun neuvottelut on päätetty, mutta sopimusta ei ole vielä allekirjoitettu, sopimusluonnos lähetetään parlamentille hyväksyntää varten 99 artiklan mukaisesti. |
5. Kun neuvottelut on päätetty, mutta sopimusta ei ole vielä allekirjoitettu, sopimusluonnos lähetetään parlamentille hyväksyntää varten 99 artiklan mukaisesti. Parlamentin hyväksyntään tarvitaan parlamentin jäsenten äänten enemmistö Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 49 artiklan mukaisesti. |
Tarkistus 103
Euroopan parlamentin työjärjestys
83 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
||||
83 artikla |
83 artikla |
||||
Toimenpiteet jäsenvaltion rikkoessa perustavanlaatuisia periaatteita |
Toimenpiteet jäsenvaltion loukatessa perustavanlaatuisia periaatteita ja arvoja |
||||
1. Parlamentti voi asiasta vastaavan valiokunnan 45 ja 52 artiklan mukaisesti laatiman erityisen mietinnön perusteella |
1. Parlamentti voi asiasta vastaavan valiokunnan 45 ja 52 artiklan mukaisesti laatiman erityisen mietinnön perusteella |
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
2. Parlamentille on ilmoitettava kaikki neuvoston parlamentille esittämät pyynnöt antaa hyväksyntä ehdotukselle, joka on esitetty Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti, sekä kyseessä olevan jäsenvaltion niistä esittämät huomautukset ja ne on lähetettävä asiasta vastaavaan valiokuntaan 99 artiklan mukaisesti. Kiireellisiä ja perusteluja tapauksia lukuun ottamatta parlamentti tekee päätöksensä asiasta vastaavan valiokunnan ehdotuksesta. |
2. Parlamentille on ilmoitettava kaikki neuvoston parlamentille esittämät pyynnöt antaa hyväksyntä ehdotukselle, joka on esitetty Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti, sekä kyseessä olevan jäsenvaltion niistä esittämät huomautukset ja ne on lähetettävä asiasta vastaavaan valiokuntaan 99 artiklan mukaisesti. Kiireellisiä ja perusteluja tapauksia lukuun ottamatta parlamentti tekee päätöksensä asiasta vastaavan valiokunnan ehdotuksesta. |
||||
3. Edellä olevien 1 ja 2 kohdan nojalla tehdyt päätökset edellyttävät kahden kolmasosan enemmistöä annetuista äänistä ja parlamentin jäsenten enemmistön kannatusta. |
3. Edellä olevien 1 ja 2 kohdan nojalla tehdyt päätökset edellyttävät Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 354 artiklan mukaisesti kahden kolmasosan enemmistöä annetuista äänistä ja parlamentin jäsenten enemmistön kannatusta. |
||||
4. Asiasta vastaava valiokunta voi puheenjohtajakokouksen luvalla antaa asiasta päätöslauselmaesityksen. Päätöslauselmaesityksessä esitetään parlamentin näkemykset jäsenvaltion vakavasta rikkomuksesta ja asianmukaisista seuraamuksista sekä perusteet niiden muuttamiselle tai peruuttamiselle myöhemmin. |
4. Asiasta vastaava valiokunta voi puheenjohtajakokouksen luvalla antaa asiasta päätöslauselmaesityksen. Päätöslauselmaesityksessä esitetään parlamentin näkemykset jäsenvaltion vakavasta loukkauksesta ja asianmukaisista toimenpiteistä sekä perusteet niiden muuttamiselle tai peruuttamiselle myöhemmin. |
||||
5. Asiasta vastaava valiokunta varmistaa, että parlamentille annetaan yksityiskohtaiset tiedot ja sitä kuullaan tarvittaessa kaikista sen 3 kohdan mukaisesti antamaa hyväksyntää seuraavista jatkotoimista. Neuvostoa pyydetään ilmoittamaan asiassa tapahtuneesta kehityksestä. Parlamentti voi hyväksyä neuvostolle annettavia suosituksia asiasta vastaavan valiokunnan ehdotuksesta, joka on laadittu puheenjohtajakokouksen luvalla. |
5. Asiasta vastaava valiokunta varmistaa, että parlamentille annetaan yksityiskohtaiset tiedot ja sitä kuullaan tarvittaessa kaikista sen 3 kohdan mukaisesti antamaa hyväksyntää seuraavista jatkotoimista. Neuvostoa pyydetään ilmoittamaan asiassa tapahtuneesta kehityksestä. Parlamentti voi hyväksyä neuvostolle annettavia suosituksia asiasta vastaavan valiokunnan ehdotuksesta, joka on laadittu puheenjohtajakokouksen luvalla. |
Tarkistus 104
Euroopan parlamentin työjärjestys
84 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
84 artikla |
84 artikla |
Parlamentin kokoonpano |
Parlamentin kokoonpano |
Parlamentti voi hyvissä ajoin ennen vaalikauden loppua tehdä asiasta vastaavan valiokunnan 45 artiklan mukaisesti laatiman mietinnön perusteella ehdotuksen kokoonpanonsa muuttamisesta. Euroopan parlamentin kokoonpanoa koskeva Eurooppa-neuvoston päätösluonnos käsitellään 99 artiklan mukaisesti. |
Parlamentti voi hyvissä ajoin ennen vaalikauden loppua tehdä asiasta vastaavan valiokunnan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 14 artiklan 2 kohdan sekä työjärjestyksen 45 ja 52 artiklan mukaisesti laatiman mietinnön perusteella ehdotuksen kokoonpanonsa muuttamisesta. Euroopan parlamentin kokoonpanoa koskeva Eurooppa-neuvoston päätösluonnos käsitellään 99 artiklan mukaisesti. |
Tarkistus 105
Euroopan parlamentin työjärjestys
85 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
85 artikla |
85 artikla |
Jäsenvaltioiden tiiviimpi yhteistyö |
Jäsenvaltioiden tiiviimpi yhteistyö |
1. Puhemies lähettää asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi pyynnöt tiiviimmän yhteistyön toteuttamiseksi jäsenvaltioiden välillä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 20 artiklan mukaisesti. Tällöin sovelletaan tarvittaessa työjärjestyksen 39, 41, 43, 47, 57–63 sekä 99 artiklan määräyksiä. |
1. Puhemies lähettää asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi pyynnöt tiiviimmän yhteistyön toteuttamiseksi jäsenvaltioiden välillä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 20 artiklan mukaisesti. Tällöin sovelletaan työjärjestyksen 99 artiklan määräyksiä. |
2. Asiasta vastaava valiokunta tarkistaa ehdotuksen yhdenmukaisuuden Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 20 artiklan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 326–334 artiklan kanssa. |
2. Asiasta vastaava valiokunta tarkistaa ehdotuksen yhdenmukaisuuden Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 20 artiklan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 326–334 artiklan kanssa. |
3. Parlamentti käsittelee käyttöön otetun tiiviimmän yhteistyön piirissä tehdyt lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädösehdotukset noudattaen samoja menettelyjä kuin tiiviimpään yhteistyöhön kuulumattomien ehdotusten käsittelyssä. Tällöin sovelletaan 47 artiklan määräyksiä. |
3. Parlamentti käsittelee käyttöön otetun tiiviimmän yhteistyön piirissä tehdyt lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädösehdotukset noudattaen samoja menettelyjä kuin tiiviimpään yhteistyöhön kuulumattomien ehdotusten käsittelyssä. Tällöin sovelletaan 47 artiklan määräyksiä. |
Tarkistus 106
Euroopan parlamentin työjärjestys
Osa II – luku 8 – numerointi
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
LUKU 8 |
LUKU 6 |
TALOUSARVIOMENETTELYT |
TALOUSARVIOMENETTELYT |
Tarkistus 107
Euroopan parlamentin työjärjestys
86 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
86 artikla |
86 artikla |
Monivuotinen rahoituskehys |
Monivuotinen rahoituskehys |
Jos neuvosto pyytää Euroopan parlamentin hyväksyntää ehdotukselle asetukseksi, jossa vahvistetaan monivuotinen rahoituskehys, asia lähetetään asiasta vastaavaan valiokuntaan 99 artiklassa vahvistetun menettelyn mukaisesti. Parlamentin hyväksyntään tarvitaan parlamentin jäsenten enemmistö. |
Jos neuvosto pyytää Euroopan parlamentin hyväksyntää ehdotukselle asetukseksi, jossa vahvistetaan monivuotinen rahoituskehys, asia käsitellään 99 artiklan mukaisesti. Parlamentin hyväksyntään tarvitaan parlamentin jäsenten äänten enemmistö Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 312 artiklan 2 kohdan mukaisesti . |
Tarkistus 108
Euroopan parlamentin työjärjestys
86 a artikla (uusi)
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
|
86 a artikla |
|
Vuotuinen talousarviomenettely |
|
Asiasta vastaava valiokunta voi päättää laatia talousarviota koskevan aiheelliseksi katsotun mietinnön ottaen huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (1 a) liitteen. |
|
Mikä tahansa muu valiokunta voi antaa lausunnon asiasta vastaavan valiokunnan asettaman määräajan kuluessa. |
Tarkistus 109
Euroopan parlamentin työjärjestys
87 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
||
87 artikla |
Poistetaan. |
||
Valmisteluasiakirjat |
|
||
1. Seuraavat asiakirjat saatetaan Euroopan parlamentin jäsenten saataville: |
|
||
|
|
||
|
|
||
|
|
||
|
|
||
2. Kyseiset asiakirjat lähetetään asiasta vastaavaan valiokuntaan. Valiokunnat, joita asia koskee, voivat antaa lausunnon. |
|
||
3. Jos muut valiokunnat haluavat antaa asiasta lausunnon, puhemies asettaa määräajan, jonka kuluessa lausunnot on toimitettava asiasta vastaavalle valiokunnalle. |
|
Tarkistus 110
Euroopan parlamentin työjärjestys
88 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
||||
88 artikla |
88 artikla |
||||
Talousarvioesityksen käsittely – ensimmäinen vaihe |
Parlamentin kanta talousarvioesitykseen |
||||
1. Jollei jäljempänä mainituista ehdoista muuta johdu, jäsen voi jättää käsiteltäväksi tai puoltaa tarkistusluonnoksia talousarvioesitykseen . |
1. Yksittäiset jäsenet voivat jättää asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi tarkistuksia talousarvioesitykseen annettuun neuvoston kantaan . |
||||
|
Tarkistuksia neuvoston kantaan voidaan jättää parlamentin käsiteltäväksi vähintään 40 jäsenen allekirjoittamina tai jonkin valiokunnan tai poliittisen ryhmän puolesta. |
||||
2. Tarkistusluonnokset voidaan ottaa käsiteltäväksi vain, jos ne esitetään kirjallisesti vähintään 40 jäsenen allekirjoittamina tai jonkin poliittisen ryhmän tai valiokunnan puolesta. Lisäksi tarkistusluonnoksissa on viitattava tiettyyn talousarvion kohtaan ja niiden on säilytettävä talousarvion tulojen ja menojen tasapaino. Tarkistusluonnokset sisältävät kaikki tarvittavat tiedot asianomaista talousarvion kohtaa koskevasta selvitysosasta . |
2. Tarkistukset on esitettävä ja perusteltava kirjallisesti , niissä on oltava niiden laatijan allekirjoitus, ja niissä on viitattava tiettyyn talousarvion kohtaan. |
||||
Kaikki talousarvioesitystä koskevat tarkistusluonnokset on perusteltava kirjallisesti. |
|
||||
3. Puhemies asettaa määräajan tarkistusluonnosten jättämiselle. |
3. Puhemies asettaa määräajan tarkistusten jättämiselle. |
||||
4. Asiasta vastaava valiokunta antaa lausuntonsa ehdotuksista ennen niiden täysistuntokäsittelyä . |
4. Asiasta vastaava valiokunta äänestää tarkistuksista ennen niiden käsittelyä parlamentissa . |
||||
Asiasta vastaavan valiokunnan hylkäämistä tarkistusluonnoksista ei äänestetä täysistunnossa , ellei jokin valiokunta tai vähintään 40 jäsentä ole kirjallisesti pyytänyt äänestystä puhemiehen asettamassa määräajassa; määräajan päättyessä äänestyksen alkuun ei missään tapauksessa saa olla vähempää kuin 24 tuntia. |
4 a. Asiasta vastaavan valiokunnan hylkäämistä parlamentin käsiteltäväksi jätetyistä tarkistuksista voidaan äänestää vain , jos jokin valiokunta tai vähintään 40 jäsentä on kirjallisesti pyytänyt äänestystä puhemiehen asettamassa määräajassa; määräajan päättyessä äänestyksen alkuun ei missään tapauksessa saa olla vähempää kuin 24 tuntia. |
||||
5. Parlamentin ennakkoarviota tuloista ja menoista koskevat tarkistusluonnokset , jotka ovat samankaltaisia kuin tarkistusluonnokset , jotka parlamentti on hylännyt laadittaessa ennakkoarviota tuloista ja menoista, käsitellään vain, jos asiasta vastaava valiokunta on antanut niistä puoltavan lausunnon. |
5. Parlamentin ennakkoarviota tuloista ja menoista koskevat tarkistukset , jotka ovat samankaltaisia kuin tarkistukset , jotka parlamentti on hylännyt laadittaessa ennakkoarviota tuloista ja menoista, käsitellään vain, jos asiasta vastaava valiokunta on antanut niistä puoltavan lausunnon. |
||||
6. Edellä olevasta 59 artiklan 2 kohdasta poiketen parlamentti äänestää erikseen ja peräkkäin |
6. Parlamentti äänestää peräkkäin |
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
Jäljempänä olevia 174 artiklan 4–8 kohtaa on kuitenkin sovellettava. |
Jäljempänä olevia 174 artiklan 4–8 a kohtaa on kuitenkin sovellettava. |
||||
7. Talousarvioesityksen momentit, luvut, osastot ja pääluokat, joita koskevia tarkistusluonnoksia ei ole jätetty käsiteltäväksi, katsotaan hyväksytyiksi. |
7. Talousarvioesityksen momentit, luvut, osastot ja pääluokat, joita koskevia tarkistuksia ei ole jätetty käsiteltäväksi, katsotaan hyväksytyiksi. |
||||
8. Tarkistusluonnosten hyväksymiseen tarvitaan parlamentin jäsenten enemmistö. |
8. Tarkistusten hyväksymiseen tarvitaan parlamentin jäsenten äänten enemmistö Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukaisesti . |
||||
9. Jos parlamentti on tehnyt tarkistuksia talousarvioesitykseen, talousarvioesitys tarkistuksineen yhdessä perustelujen kanssa lähetetään neuvostolle ja komissiolle. |
9. Jos parlamentti on tehnyt tarkistuksia talousarvioesitykseen annettuun neuvoston kantaan , kanta tarkistuksineen sekä sen perustelut ja pöytäkirja istunnosta, jossa tarkistukset on hyväksytty, toimitetaan neuvostolle ja komissiolle. |
||||
10. Pöytäkirja istunnosta, jossa parlamentti on ilmaissut kantansa talousarvioesitykseen, lähetetään neuvostolle ja komissiolle. |
|
Tarkistus 111
Euroopan parlamentin työjärjestys
89 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
89 artikla |
95 a artikla |
Talousarviomenettelyn kolmikantakokoukset |
Toimielinten välinen yhteistyö |
Puhemies osallistuu Euroopan parlamentin puhemiehen sekä neuvoston ja komission puheenjohtajien säännöllisiin tapaamisiin, joita järjestetään komission aloitteesta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kuudennen osan II osastossa tarkoitettujen talousarviomenettelyjen yhteydessä. Puhemies toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet toimielinten kantojen sovittelemiseksi ja lähentämiseksi, jotta edellä mainittujen menettelyjen täytäntöönpano helpottuisi. |
Puhemies osallistuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 324 artiklan mukaisesti Euroopan parlamentin puhemiehen sekä neuvoston ja komission puheenjohtajien säännöllisiin tapaamisiin, joita järjestetään komission aloitteesta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kuudennen osan II osastossa tarkoitettujen talousarviomenettelyjen yhteydessä. Puhemies toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet toimielinten kantojen sovittelemiseksi ja lähentämiseksi, jotta edellä mainittujen menettelyjen täytäntöönpano helpottuisi. |
Puhemies voi siirtää tehtävän varapuhemiehelle, jolla on kokemusta talousarviokysymyksistä, tai talousarvioasioista vastaavan valiokunnan puheenjohtajalle. |
Puhemies voi siirtää tehtävän varapuhemiehelle, jolla on kokemusta talousarviokysymyksistä, tai talousarvioasioista vastaavan valiokunnan puheenjohtajalle. |
|
(Tämä artikla siirretään muutettuna talousarviomenettelyjä käsittelevän luvun loppuun 95 artiklan jälkeen.) |
Tarkistus 112
Euroopan parlamentin työjärjestys
91 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
91 artikla |
91 artikla |
Talousarvion lopullinen vahvistaminen |
Talousarvion lopullinen vahvistaminen |
Kun puhemies on vakuuttunut siitä , että talousarvio on hyväksytty Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan määräysten mukaisesti, hän julistaa täysistunnossa talousarvion lopullisesti vahvistetuksi . Puhemies huolehtii talousarvion julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. |
Kun puhemies katsoo , että talousarvio on hyväksytty Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan määräysten mukaisesti, hän julistaa parlamentissa talousarvion lopullisesti hyväksytyksi . Puhemies huolehtii talousarvion julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. |
Tarkistus 113
Euroopan parlamentin työjärjestys
93 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
93 artikla |
93 artikla |
Vastuuvapauden myöntäminen komissiolle talousarvion toteuttamisesta |
Vastuuvapauden myöntäminen komissiolle talousarvion toteuttamisesta |
Määräykset menettelyistä, joita noudatetaan tehtäessä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen varainhoitoa koskevien määräysten ja varainhoitoasetuksen mukaisesti päätöstä talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä komissiolle, ovat tämän työjärjestyksen liitteenä (11). Liite hyväksytään 227 artiklan 2 kohdan mukaisesti. |
Määräykset menettelyistä, joita noudatetaan myönnettäessä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen varainhoitoa koskevien määräysten ja varainhoitoasetuksen mukaisesti talousarvion toteuttamista koskeva vastuuvapaus komissiolle, ovat tämän työjärjestyksen liitteenä (11). |
Tarkistus 114
Euroopan parlamentin työjärjestys
94 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
||||
94 artikla |
94 artikla |
||||
Muut vastuuvapausmenettelyt |
Muut vastuuvapausmenettelyt |
||||
Määräyksiä menettelystä, jolla komissiolle myönnetään vastuuvapaus talousarvion toteuttamisesta, sovelletaan vastaavasti myös menettelyyn, jolla |
Määräyksiä menettelystä, jolla komissiolle myönnetään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan mukaisesti vastuuvapaus talousarvion toteuttamisesta, sovelletaan vastaavasti myös menettelyyn, jolla |
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
Tarkistus 115
Euroopan parlamentin työjärjestys
95 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
95 artikla |
92 a artikla |
Parlamentin harjoittama talousarvion toteuttamisen valvonta |
Talousarvion toteuttaminen |
1. Parlamentti valvoo kuluvan vuoden talousarvion toteuttamista. Parlamentti antaa tehtävän talousarviosta ja sen valvonnasta vastaaville valiokunnille ja muille valiokunnille, joita asia koskee. |
1. Parlamentti valvoo kuluvan vuoden talousarvion toteuttamista. Parlamentti antaa tehtävän talousarviosta ja sen valvonnasta vastaaville valiokunnille ja muille valiokunnille, joita asia koskee. |
2. Joka vuosi ennen seuraavan varainhoitovuoden talousarvioesityksen ensimmäistä käsittelyä parlamentti käsittelee kuluvan vuoden talousarvion toteuttamiseen liittyviä ongelmia, tarvittaessa asiasta vastaavan valiokunnan päätöslauselmaesityksen pohjalta. |
2. Joka vuosi ennen seuraavan varainhoitovuoden talousarvioesityksen käsittelyä parlamentti käsittelee kuluvan vuoden talousarvion toteuttamiseen liittyviä ongelmia, tarvittaessa asiasta vastaavan valiokunnan päätöslauselmaesityksen pohjalta. |
|
(Tämä artikla siirretään muutettuna 93 artiklan edelle.) |
Tarkistus 116
Euroopan parlamentin työjärjestys
Osa II – luku 9 – numerointi
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
LUKU 9 |
LUKU 7 |
SISÄISET TALOUSARVIOMENETTELYT |
SISÄISET TALOUSARVIOMENETTELYT |
Tarkistus 117
Euroopan parlamentin työjärjestys
98 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
98 artikla |
98 artikla |
Maksusitoumukset ja maksujen suorittaminen |
Maksusitoumukset ja maksujen suorittaminen , tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen |
1. Puhemies päättää maksuihin sitoutumisesta ja maksujen suorittamisesta tai antaa sen toimeksi sisäisten varainhoitosääntöjen rajoissa, jotka puhemiehistö on antanut asiasta vastaavaa valiokuntaa kuultuaan. |
1. Puhemies päättää maksuihin sitoutumisesta ja maksujen suorittamisesta tai antaa sen toimeksi sisäisten varainhoitosääntöjen rajoissa, jotka puhemiehistö on antanut asiasta vastaavaa valiokuntaa kuultuaan. |
2. Puhemies lähettää tilinpäätösesityksen asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi. |
2. Puhemies lähettää tilinpäätösesityksen asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi. |
3. Parlamentti hyväksyy tilinpäätöksensä ja päättää vastuuvapauden myöntämisestä asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön perusteella. |
3. Parlamentti hyväksyy tilinpäätöksensä ja päättää vastuuvapauden myöntämisestä asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön perusteella. |
Tarkistus 118
Euroopan parlamentin työjärjestys
Osa II – luku 10 – numerointi
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
LUKU 10 |
LUKU 8 |
HYVÄKSYNTÄMENETTELY |
HYVÄKSYNTÄMENETTELY |
Tarkistus 119
Euroopan parlamentin työjärjestys
99 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
99 artikla |
99 artikla |
Hyväksyntämenettely |
Hyväksyntämenettely |
1. Jos parlamenttia pyydetään antamaan hyväksyntä ehdotetulle säädökselle, se ottaa päätöstä tehdessään huomioon asiasta vastaavan valiokunnan suosituksen, jossa ehdotetaan joko säädöksen hyväksymistä tai hylkäämistä. Suositus sisältää johdanto-osan viitteitä mutta ei johdanto-osan kappaleita. Se voi sisältää lyhyet perustelut, joiden laatimisesta vastaa esittelijä ja joista ei äänestetä. Edellä olevaa 56 artiklan 1 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin. Valiokunnassa esitetyt tarkistukset voidaan ottaa käsiteltäväksi vain, jos niissä esitetään päinvastaista kantaa kuin esittelijän ehdottamassa suosituksessa. |
1. Jos parlamenttia pyydetään antamaan hyväksyntä oikeudellisesti velvoittavalle säädökselle, asiasta vastaava valiokunta antaa parlamentille suosituksen, jossa ehdotetaan joko ehdotetun säädöksen hyväksymistä tai hylkäämistä. |
|
Suositus sisältää johdanto-osan viitteitä mutta ei johdanto-osan kappaleita. Valiokunnassa esitetyt tarkistukset voidaan ottaa käsiteltäväksi vain, jos niissä esitetään päinvastaista kantaa kuin esittelijän ehdottamassa suosituksessa. |
|
Suositukseen voidaan liittää lyhyet perustelut, joiden laatimisesta vastaa esittelijä ja joista ei äänestetä. Edellä olevaa 56 artiklan 1 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin. |
Asiasta vastaava valiokunta voi jättää käsiteltäväksi päätöslauselmaesityksen , joka ei liity lainsäädäntöön . Päätöslauselman laatimiseen voi osallistua muita valiokuntia; tällöin sovelletaan 201 artiklan 3 kohtaa yhdessä 53, 54 tai 55 artiklan kanssa . |
1 a. Asiasta vastaava valiokunta voi tarvittaessa myös jättää käsiteltäväksi mietinnön, johon sisältyy päätöslauselmaesitys , joka ei liity lainsäädäntöön , ja jossa perustellaan, miksi parlamentin olisi annettava tai evättävä hyväksyntänsä, ja annetaan tarpeen mukaan suosituksia ehdotetun säädöksen täytäntöönpanoa varten . |
|
1 b. Asiasta vastaava valiokunta käsittelee hyväksyntää koskevan pyynnön ilman aiheetonta viivytystä. Jos asiasta vastaava valiokunta ei ole antanut suositusta kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hyväksyntää koskeva pyyntö on lähetetty sille, puheenjohtajakokous voi joko ottaa asian myöhemmän istuntojakson esityslistalle käsiteltäväksi tai asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa päättää jatkaa kuuden kuukauden määräaikaa. |
Parlamentti tekee päätöksen kyseisestä säädöksestä , joka Euroopan unionista tehdyn sopimuksen tai Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaan edellyttää parlamentin hyväksyntää, yhdessä hyväksyntää koskevassa äänestyksessä riippumatta siitä, suositteleeko asiasta vastaava valiokunta säädöksen hyväksymistä vai hylkäämistä; tarkistuksia ei voida jättää käsiteltäväksi . Hyväksynnän antamiseen vaaditaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen tai Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen siinä artiklassa määrätty enemmistö, joka on ehdotetun säädöksen oikeusperusta, tai annettujen äänten enemmistö, jos kyseisessä artiklassa ei määrätä enemmistöstä . Jos vaadittua enemmistöä ei saavuteta, ehdotettu säädös katsotaan hylätyksi. |
1 c. Parlamentti tekee päätöksen ehdotetusta säädöksestä yhdessä hyväksyntää koskevassa äänestyksessä riippumatta siitä, suositteleeko asiasta vastaava valiokunta säädöksen hyväksymistä vai hylkäämistä; tarkistuksia ei voida jättää käsiteltäväksi. Jos vaadittua enemmistöä ei saavuteta, ehdotettu säädös katsotaan hylätyksi. |
2. Lisäksi kansainvälisiin sopimuksiin sovelletaan 108 artiklaa, liittymissopimuksiin sovelletaan 81 artiklaa, sen toteamiseen, että jäsenvaltio on vakavasti ja jatkuvasti rikkonut perustavanlaatuisia periaatteita, sovelletaan 83 artiklaa, parlamentin kokoonpanoon sovelletaan 84 artiklaa, jäsenvaltioiden tiiviimmän yhteistyön aloittamiseen sovelletaan 85 artiklaa ja monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamiseen sovelletaan 86 artiklaa. |
|
3. Kun ehdotus lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi tai suunniteltu kansainvälinen sopimus edellyttää parlamentin hyväksyntää, asiasta vastaava valiokunta voi esittää parlamentille väliaikaisen mietinnön ja siihen sisältyvän päätöslauselmaesityksen, jossa tehdään suosituksia ehdotetun lainsäätämisjärjestyksessä annettavan säädöksen tai suunnitellun kansainvälisen sopimuksen muuttamisesta tai täytäntöönpanosta. |
3. Kun edellytetään parlamentin hyväksyntää, asiasta vastaava valiokunta voi koska tahansa esittää parlamentille väliaikaisen mietinnön ja siihen sisältyvän päätöslauselmaesityksen, jossa annetaan suosituksia ehdotetun säädöksen muuttamisesta tai täytäntöönpanosta. |
4. Asiasta vastaava valiokunta käsittelee hyväksyntää koskevan pyynnön ilman aiheetonta viivytystä. Jos asiasta vastaava valiokunta päättää, ettei se anna suositusta, tai jos se ei ole antanut suositusta kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hyväksyntää koskeva pyyntö on lähetetty sille, puheenjohtajakokous voi joko ottaa asian seuraavan istuntojakson esityslistalle käsiteltäväksi tai asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa päättää jatkaa kuuden kuukauden määräaikaa. |
|
Kun suunniteltu kansainvälinen sopimus edellyttää parlamentin hyväksyntää parlamenttia pyydetään antamaan, se voi päättää asiasta vastaavan valiokunnan suosituksen perusteella keskeyttää hyväksyntämenettelyn enintään vuoden ajaksi. |
|
Tarkistus 120
Euroopan parlamentin työjärjestys
Osa II – luku 11 – numerointi
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
LUKU 11 |
LUKU 9 |
MUUT MENETTELYT |
MUUT MENETTELYT |
Tarkistus 121
Euroopan parlamentin työjärjestys
100 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
100 artikla |
100 artikla |
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 140 artiklan mukainen lausuntomenettely |
Euron käyttöönottoon liittyviä poikkeuksia koskeva lausuntomenettely |
1. Kun parlamentilta pyydetään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 140 artiklan 2 kohdan mukaisesti lausuntoa neuvoston laatimista suosituksista, jotka neuvosto on esitellyt täysistunnossa , parlamentti keskustelee niistä lähtökohtanaan asiasta vastaavan valiokunnan suullisesti tai kirjallisesti tekemä ehdotus , jossa esitetään kuulemispyynnön kohteena olevien suositusten hyväksymistä tai hylkäämistä. |
1. Kun parlamenttia kuullaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 140 artiklan 2 kohdan mukaisesti, parlamentti keskustelee lähtökohtanaan asiasta vastaavan valiokunnan mietintö , jossa esitetään ehdotetun säädöksen hyväksymistä tai hylkäämistä. |
2. Sen jälkeen parlamentti äänestää suosituksista yhtenä ryhmänä ilman tarkistuksia. |
2. Sen jälkeen parlamentti äänestää ehdotetusta säädöksestä kertaäänestyksessä, eikä siihen voida jättää käsiteltäväksi tarkistuksia. |
Tarkistus 122
Euroopan parlamentin työjärjestys
102 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
102 artikla |
102 artikla |
Vapaaehtoisten sopimusten tarkastelua koskeva menettely |
Suunniteltujen vapaaehtoisten sopimusten tarkastelua koskeva menettely |
1. Jos komissio ilmoittaa parlamentille aikomuksestaan tutkia vapaaehtoisten sopimusten käyttöä vaihtoehtona lainsäädännölle, asiasta vastaava valiokunta voi laatia asiakysymyksestä mietinnön 52 artiklan mukaisesti. |
1. Jos komissio ilmoittaa parlamentille aikomuksestaan tutkia vapaaehtoisten sopimusten käyttöä vaihtoehtona lainsäädännölle, asiasta vastaava valiokunta voi laatia asiakysymyksestä mietinnön 52 artiklan mukaisesti. |
2. Kun komissio ilmoittaa aikovansa tehdä vapaaehtoisen sopimuksen, asiasta vastaava valiokunta voi jättää käsiteltäväksi päätöslauselmaesityksen, jossa suositellaan ehdotuksen hyväksymistä tai hylkäämistä sekä hyväksymisen tai hylkäämisen ehtoja. |
2. Kun komissio ilmoittaa aikovansa tehdä vapaaehtoisen sopimuksen, asiasta vastaava valiokunta voi jättää käsiteltäväksi päätöslauselmaesityksen, jossa suositellaan ehdotuksen hyväksymistä tai hylkäämistä sekä hyväksymisen tai hylkäämisen ehtoja. |
Tarkistus 123
Euroopan parlamentin työjärjestys
103 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
103 artikla |
103 artikla |
Kodifiointi |
Kodifiointi |
1. Kun ehdotus unionin lainsäädännön kodifioimiseksi on annettu parlamentille, se lähetetään oikeudellisista asioista vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi. Valiokunta tarkastelee ehdotusta toimielinten kesken sovittujen sääntöjen (12) mukaisesti varmistaakseen, että ehdotus rajoittuu ainoastaan kodifiointiin asiasisältöä muuttamatta. |
1. Kun ehdotus unionin lainsäädännön kodifioimiseksi on annettu parlamentille, se lähetetään oikeudellisista asioista vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi. Valiokunta tarkastelee ehdotusta toimielinten kesken sovittujen sääntöjen (12) mukaisesti varmistaakseen, että ehdotus rajoittuu ainoastaan kodifiointiin asiasisältöä muuttamatta. |
2. Valiokunnalta, joka toimi asiasta vastaavana valiokuntana kodifioinnin kohteena olevien säädösten tapauksessa, voidaan sen pyynnöstä tai oikeudellisista asioista vastaavan valiokunnan pyynnöstä pyytää lausunto kodifioinnin aiheellisuudesta. |
2. Valiokunnalta, joka toimi asiasta vastaavana valiokuntana kodifioinnin kohteena olevien säädösten tapauksessa, voidaan sen pyynnöstä tai oikeudellisista asioista vastaavan valiokunnan pyynnöstä pyytää lausunto kodifioinnin aiheellisuudesta. |
3. Ehdotuksen tekstiin ei voida esittää tarkistuksia. |
3. Ehdotuksen tekstiin ei voida esittää tarkistuksia. |
Oikeudellisista asioista vastaavan valiokunnan puheenjohtaja voi kuitenkin esittelijän pyynnöstä antaa mainitun valiokunnan hyväksyttäväksi teknisiä mukautuksia koskevia tarkistuksia edellyttäen, että mukautukset ovat tarpeen, jotta ehdotus olisi kodifiointisääntöjen mukainen, ja että ne eivät aiheuta muutoksia ehdotuksen asiasisältöön. |
Oikeudellisista asioista vastaavan valiokunnan puheenjohtaja voi kuitenkin esittelijän pyynnöstä antaa mainitun valiokunnan hyväksyttäväksi teknisiä mukautuksia edellyttäen, että mukautukset ovat tarpeen, jotta ehdotus olisi kodifiointisääntöjen mukainen, ja että ne eivät aiheuta muutoksia ehdotuksen asiasisältöön. |
4. Jos oikeudellisista asioista vastaava valiokunta katsoo, että ehdotus ei aiheuta muutoksia yhteisön lainsäädännön asiasisältöön, se antaa ehdotuksen täysistunnon hyväksyttäväksi. |
4. Jos oikeudellisista asioista vastaava valiokunta katsoo, että ehdotus ei aiheuta muutoksia yhteisön lainsäädännön asiasisältöön, se antaa ehdotuksen täysistunnon hyväksyttäväksi. |
Jos valiokunta katsoo, että ehdotus aiheuttaa muutoksia unionin lainsäädännön asiasisältöön, se esittää täysistunnolle ehdotuksen hylkäämistä. |
Jos valiokunta katsoo, että ehdotus aiheuttaa muutoksia unionin lainsäädännön asiasisältöön, se esittää täysistunnolle ehdotuksen hylkäämistä. |
Molemmissa tapauksissa täysistunto äänestää asiasta vain kerran ilman tarkistuksia ja keskustelua. |
Molemmissa tapauksissa täysistunto äänestää asiasta vain kerran ilman tarkistuksia ja keskustelua. |
Tarkistus 124
Euroopan parlamentin työjärjestys
104 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
104 artikla |
104 artikla |
Uudelleenlaatiminen |
Uudelleenlaatiminen |
1. Kun ehdotus unionin lainsäädännön uudelleen laatimiseksi on annettu parlamentille, se lähetetään oikeudellisista asioista vastaavan valiokunnan ja asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi. |
1. Kun ehdotus unionin lainsäädännön uudelleen laatimiseksi on annettu parlamentille, se lähetetään oikeudellisista asioista vastaavan valiokunnan ja asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi. |
2. Oikeudellisista asioista vastaava valiokunta tarkastelee ehdotusta toimielinten kesken sovittujen sääntöjen (13) mukaisesti varmistaakseen, ettei ehdotus aiheuta muita sisällöllisiä muutoksia kuin ne, jotka siinä on sellaisiksi yksilöity. |
2. Oikeudellisista asioista vastaava valiokunta tarkastelee ehdotusta toimielinten kesken sovittujen sääntöjen (13) mukaisesti varmistaakseen, ettei ehdotus aiheuta muita sisällöllisiä muutoksia kuin ne, jotka siinä on sellaisiksi yksilöity. |
Tässä tarkastelussa ehdotuksen tekstiin ei voida esittää tarkistuksia. Työjärjestyksen 103 artiklan 3 kohdan toista alakohtaa sovelletaan säännöksiin, jotka uudelleenlaatimista koskevassa ehdotuksessa on jätetty muuttumattomiksi. |
Tässä tarkastelussa ehdotuksen tekstiin ei voida esittää tarkistuksia. Työjärjestyksen 103 artiklan 3 kohdan toista alakohtaa sovelletaan säännöksiin, jotka uudelleenlaatimista koskevassa ehdotuksessa on jätetty muuttumattomiksi. |
3. Jos oikeudellisista asioista vastaava valiokunta katsoo, ettei ehdotus aiheuta muita sisällöllisiä muutoksia kuin ne, jotka siinä on sellaisiksi yksilöity, se antaa siitä tiedon asiasta vastaavalle valiokunnalle. |
3. Jos oikeudellisista asioista vastaava valiokunta katsoo, ettei ehdotus aiheuta muita sisällöllisiä muutoksia kuin ne, jotka siinä on sellaisiksi yksilöity, se antaa siitä tiedon asiasta vastaavalle valiokunnalle. |
Tässä tapauksessa asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi otetaan ainoastaan ne 169 ja 170 artiklan mukaiset tarkistukset, jotka koskevat ehdotuksen muutettuja osia. |
Tässä tapauksessa asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi otetaan ainoastaan ne 169 ja 170 artiklan mukaiset tarkistukset, jotka koskevat ehdotuksen muutettuja osia. |
Jos asiasta vastaava valiokunta kuitenkin aikoo toimielinten välisen sopimuksen 8 kohdan mukaisesti esittää tarkistuksia ehdotuksen kodifioituihin osiin, sen on ilmoitettava aikomuksestaan viipymättä neuvostolle ja komissiolle , jonka olisi ilmoitettava valiokunnalle kantansa tarkistuksiin ennen 58 artiklan mukaista äänestystä ja ilmoitettava samalla, aikooko se peruuttaa uudelleenlaaditun ehdotuksen . |
Asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja voi kuitenkin poikkeuksellisesti ja tapauskohtaisesti hyväksyä käsiteltäväksi tarkistuksia ehdotuksen muuttumattomina säilyviin osiin, jos hän pitää sitä tarpeellisena pakottavista syistä , jotka liittyvät säädöstekstin yhtenäisyyteen tai yhtenäisyyteen muiden käsiteltäväksi otettujen tarkistusten kanssa. Tällaiset syyt on mainittava tarkistusten kirjallisissa perusteluissa . |
4. Jos oikeudellisista asioista vastaava valiokunta katsoo, että ehdotus aiheuttaa muita sisällöllisiä muutoksia kuin ne, jotka siinä on sellaisiksi yksilöity, valiokunta esittää täysistunnolle ehdotuksen hylkäämistä ja antaa siitä tiedon asiasta vastaavalle valiokunnalle. |
4. Jos oikeudellisista asioista vastaava valiokunta katsoo, että ehdotus aiheuttaa muita sisällöllisiä muutoksia kuin ne, jotka siinä on sellaisiksi yksilöity, valiokunta esittää täysistunnolle ehdotuksen hylkäämistä ja antaa siitä tiedon asiasta vastaavalle valiokunnalle. |
Tässä tapauksessa puhemies pyytää komissiota peruuttamaan ehdotuksensa. Jos komissio peruuttaa ehdotuksensa, puhemies toteaa menettelyn käyneen aiheettomaksi ja ilmoittaa tästä neuvostolle. Jos komissio ei peruuta ehdotustaan, parlamentti palauttaa asian asiasta vastaavaan valiokuntaan, joka käsittelee sen tavanomaista menettelyä noudattaen. |
Tässä tapauksessa puhemies pyytää komissiota peruuttamaan ehdotuksensa. Jos komissio peruuttaa ehdotuksensa, puhemies toteaa menettelyn käyneen aiheettomaksi ja ilmoittaa tästä neuvostolle. Jos komissio ei peruuta ehdotustaan, parlamentti palauttaa asian asiasta vastaavaan valiokuntaan, joka käsittelee sen tavanomaista menettelyä noudattaen. |
Tarkistus 125
Euroopan parlamentin työjärjestys
Osa II – luku 9 a (uusi)
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
|
LUKU 9 A |
|
DELEGOIDUT SÄÄDÖKSET JA TÄYTÄNTÖÖNPANOSÄÄDÖKSET |
Tarkistus 126
Euroopan parlamentin työjärjestys
105 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
||||
105 artikla |
105 artikla |
||||
Säädösvallan siirron nojalla annetut säädökset |
Säädösvallan siirron nojalla annetut säädökset |
||||
1. Kun komissio toimittaa parlamentille säädösvallan siirron nojalla annettavan delegoidun säädöksen, puhemies lähettää sen perussäädöksestä vastaavaan valiokuntaan, joka voi päättää nimittää esittelijän yhden tai useamman tällaisen säädöksen käsittelyä varten. |
1. Kun komissio toimittaa parlamentille säädösvallan siirron nojalla annettavan delegoidun säädöksen, puhemies lähettää sen perussäädöksestä vastaavaan valiokuntaan, joka voi päättää nimetä yhden jäsenistään yhden tai useamman tällaisen säädöksen käsittelyä varten. |
||||
2. Puhemies ilmoittaa parlamentille päivän, jona delegoitu säädös on vastaanotettu kaikilla virallisilla kielillä, ja määräajan, jonka kuluessa on mahdollista ilmaista säädöstä vastustava kanta. Määräaika alkaa kyseisestä päivästä. |
2. Puhemies ilmoittaa parlamentille delegoidun säädöksen vastaanottamista seuraavan istuntojakson aikana päivän, jona delegoitu säädös on vastaanotettu kaikilla virallisilla kielillä, ja määräajan, jonka kuluessa on mahdollista ilmaista säädöstä vastustava kanta. Määräaika alkaa päivästä , jona delegoitu säädös on vastaanotettu . |
||||
Ilmoitus julkaistaan istunnon pöytäkirjassa yhdessä asiasta vastaavan valiokunnan nimen kanssa. |
Ilmoitus julkaistaan istunnon pöytäkirjassa yhdessä asiasta vastaavan valiokunnan nimen kanssa. |
||||
3. Asiasta vastaava valiokunta voi perussäädöksen säännöksiä noudattaen aiheellisiksi katsomissaan tapauksissa antaa kaikkia asianomaisia valiokuntia kuultuaan parlamentin käsiteltäväksi perustellun päätöslauselmaesityksen. Päätöslauselmaesityksessä esitetään parlamentin vastustavan kannan perustelut ja siinä voidaan pyytää komissiota esittämään uusi delegoitu säädös , jossa otetaan huomioon parlamentin suositukset . |
3. Asiasta vastaava valiokunta voi perussäädöksen säännöksiä noudattaen aiheellisiksi katsomissaan tapauksissa antaa kaikkia asianomaisia valiokuntia kuultuaan parlamentin käsiteltäväksi perustellun päätöslauselmaesityksen , jossa vastustetaan delegoitua säädöstä . Jos asiasta vastaava valiokunta ei kymmenen työpäivää ennen sen istuntojakson alkua, jonka keskiviikko on ennen ja lähimpänä 5 kohdassa tarkoitetun määräajan päättymistä, ole jättänyt käsiteltäväksi tällaista päätöslauselmaesitystä, poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi jättää asiaa koskevan päätöslauselmaesityksen käsiteltäväksi, ja se sisällytetään edellä tarkoitetun istuntojakson esityslistalle . |
||||
4. Jos asiasta vastaava valiokunta ei kymmenen työpäivää ennen sen istuntojakson alkua, jonka keskiviikko on ennen ja lähimpänä 5 kohdassa tarkoitetun määräajan päättymistä, ole jättänyt päätöslauselmaesitystä käsiteltäväksi, poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi jättää käsiteltäväksi asiaa koskevan päätöslauselmaesityksen, joka sisällytetään edellä tarkoitetun istuntojakson esityslistalle. |
|
||||
|
4 a. Edellä olevan 3 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätetyssä päätöslauselmaesityksessä esitetään parlamentin vastustavan kannan perustelut ja siinä voidaan pyytää komissiota esittämään uusi delegoitu säädös, jossa otetaan huomioon parlamentin suositukset. |
||||
5. Parlamentti tekee päätöksensä kaikista käsiteltäväksi jätetyistä päätöslauselmaesityksistä perussäädöksessä asetetun määräajan kuluessa ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklassa määrätyllä enemmistöllä. |
5. Parlamentti hyväksyy tällaisen päätöslauselmaesityksen perussäädöksessä asetetun määräajan kuluessa ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan 2 kohdan mukaisesti jäsentensä enemmistöllä. |
||||
Jos asiasta vastaava valiokunta katsoo aiheelliseksi, että delegoidun säädöksen vastustamiseen varattua määräaikaa jatketaan perussäädöksen mukaisesti, asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja tiedottaa parlamentin puolesta neuvostolle ja komissiolle määräajan jatkamisesta. |
Jos asiasta vastaava valiokunta katsoo aiheelliseksi, että delegoidun säädöksen vastustamiseen varattua määräaikaa jatketaan perussäädöksen säännösten mukaisesti, asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja tiedottaa parlamentin puolesta neuvostolle ja komissiolle määräajan jatkamisesta. |
||||
6. Jos asiasta vastaava valiokunta suosittelee, että parlamentti ilmoittaa ennen perussäädöksessä asetetun määräajan päättymistä, ettei se vastusta delegoitua säädöstä, |
6. Jos asiasta vastaava valiokunta suosittelee, että parlamentti ilmoittaa ennen perussäädöksessä asetetun määräajan päättymistä, ettei se vastusta delegoitua säädöstä, |
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
7. Asiasta vastaava valiokunta voi perussäädöksen säännöksiä noudattaen jättää omasta aloitteestaan parlamentin käsiteltäväksi perustellun päätöslauselmaesityksen säädöksessä esitetyn säädösvallan siirron peruuttamiseksi kokonaan tai osittain . Parlamentti tekee päätöksen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklassa määrätyllä enemmistöllä . |
7. Asiasta vastaava valiokunta voi perussäädöksen säännöksiä noudattaen jättää omasta aloitteestaan parlamentin käsiteltäväksi päätöslauselmaesityksen kyseisessä säädöksessä säädetyn säädösvallan siirron peruuttamiseksi kokonaan tai osittain taikka säädösvallan siirron ilman eri toimenpiteitä tapahtuvan jatkamisen vastustamiseksi . |
||||
|
Päätökseen säädösvallan siirron peruuttamisesta tarvitaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan 2 kohdan mukaisesti parlamentin jäsenten äänten enemmistö. |
||||
8. Puhemies ilmoittaa neuvostolle ja komissiolle tämän artiklan mukaisesti tehdyistä päätöksistä. |
8. Puhemies ilmoittaa neuvostolle ja komissiolle tämän artiklan mukaisesti tehdyistä päätöksistä. |
Tarkistus 127
Euroopan parlamentin työjärjestys
106 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
||||
106 artikla |
106 artikla |
||||
Täytäntöönpanosäädökset ja -toimenpiteet |
Täytäntöönpanosäädökset ja -toimenpiteet |
||||
1. Kun komissio toimittaa parlamentille ehdotuksen täytäntöönpanosäädökseksi tai -toimenpiteeksi, puhemies lähettää sen perussäädöksestä vastaavaan valiokuntaan ja valiokunta voi päättää nimittää esittelijän yhden tai useamman tällaisen ehdotuksen käsittelyä varten. |
1. Kun komissio toimittaa parlamentille ehdotuksen täytäntöönpanosäädökseksi tai -toimenpiteeksi, puhemies lähettää sen perussäädöksestä vastaavaan valiokuntaan ja valiokunta voi päättää nimetä yhden jäsenistään yhden tai useamman tällaisen ehdotuksen käsittelyä varten. |
||||
2. Asiasta vastaava valiokunta voi jättää parlamentin käsiteltäväksi perustellun päätöslauselmaesityksen, jossa todetaan, että ehdotus täytäntöönpanosäädökseksi tai -toimenpiteeksi ylittää perussäädöksen mukaisen täytäntöönpanovallan tai ei muusta syystä ole unionin oikeuden mukainen. |
2. Asiasta vastaava valiokunta voi jättää parlamentin käsiteltäväksi perustellun päätöslauselmaesityksen, jossa todetaan, että ehdotus täytäntöönpanosäädökseksi tai -toimenpiteeksi ylittää perussäädöksen mukaisen täytäntöönpanovallan tai ei muusta syystä ole unionin oikeuden mukainen. |
||||
3. Päätöslauselmaesitys voi sisältää komissiolle esitettävän pyynnön säädöksen, toimenpiteen tai säädös- tai toimenpide-ehdotuksen peruuttamisesta tai muuttamisesta parlamentin esittämien vastalauseiden mukaisesti taikka uuden lainsäädäntöehdotuksen esittämisestä. Puhemies ilmoittaa neuvostolle ja komissiolle parlamentin kannan. |
3. Päätöslauselmaesitys voi sisältää komissiolle esitettävän pyynnön täytäntöönpanosäädöstä tai -toimenpidettä koskevan ehdotuksen peruuttamisesta tai muuttamisesta parlamentin esittämien vastalauseiden mukaisesti taikka uuden lainsäädäntöehdotuksen esittämisestä. Puhemies ilmoittaa neuvostolle ja komissiolle parlamentin kannan. |
||||
4. Jos komission suunnittelemat täytäntöönpanotoimenpiteet kuuluvat menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä tehdyssä neuvoston päätöksessä 1999/468/EY säädetyn valvonnan käsittävän sääntelymenettelyn piiriin, sovelletaan seuraavia lisämääräyksiä: |
4. Jos komission suunnittelemat täytäntöönpanotoimenpiteet kuuluvat menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä tehdyssä neuvoston päätöksessä 1999/468/EY säädetyn valvonnan käsittävän sääntelymenettelyn piiriin, sovelletaan seuraavia lisämääräyksiä: |
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
Jos asiasta vastaava valiokunta ei kymmenen työpäivää ennen sen istuntojakson alkua, jonka keskiviikko on ennen ja lähimpänä määräaikaa, johon mennessä täytäntöönpanotoimenpide-ehdotuksen hyväksymistä on vastustettava, ole jättänyt tällaista päätöslauselmaesitystä käsiteltäväksi, poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi jättää käsiteltäväksi asiaa koskevan päätöslauselmaesityksen, joka sisällytetään edellä tarkoitetun istuntojakson esityslistalle. |
||||
|
|
Tarkistus 128
Euroopan parlamentin työjärjestys
108 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
||
108 artikla |
108 artikla |
||
Kansainväliset sopimukset |
Kansainväliset sopimukset |
||
1. Kun suunnitellaan neuvottelujen aloittamista kansainvälisen sopimuksen tekemiseksi, uusimiseksi tai tarkistamiseksi, asiasta vastaava valiokunta voi päättää laatia mietinnön tai valvoa menettelyä muulla tavalla ja ilmoittaa tästä päätöksestä valiokuntien puheenjohtajakokoukselle. Muilta valiokunnilta voidaan tarvittaessa pyytää lausunto 53 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Tarvittaessa noudatetaan 201 artiklan 2 kohtaa, 54 artiklaa ja 55 artiklaa. |
1. Kun suunnitellaan neuvottelujen aloittamista kansainvälisen sopimuksen tekemiseksi, uusimiseksi tai tarkistamiseksi, asiasta vastaava valiokunta voi päättää laatia mietinnön tai valvoa tällaista valmistelua muulla tavalla . Se ilmoittaa tästä päätöksestä valiokuntien puheenjohtajakokoukselle. |
||
Asiasta vastaavan valiokunnan ja yhteistyöhön osallistuvien valiokuntien puheenjohtajat, esittelijä ja valmistelijat varmistavat yhdessä, että parlamentti saa välittömästi, säännöllisesti ja tarvittaessa luottamuksellisesti täydelliset tiedot kaikissa kansainvälisiin sopimuksiin liittyvien neuvottelujen ja näiden sopimusten tekemisen vaiheissa, mukaan luettuina suositukset neuvotteluohjeiksi ja lopulliset hyväksytyt neuvotteluohjeet, sekä 3 kohdassa tarkoitetut tiedot |
|
||
|
|
||
|
|
||
|
1 a. Asiasta vastaava valiokunta tiedustelee mahdollisimman pian komissiolta 1 kohdassa tarkoitettujen kansainvälisten sopimusten tekemiselle valittua oikeusperustaa. Asiasta vastaava valiokunta tarkistaa valitun oikeusperustan 39 artiklan mukaisesti. |
||
2. Parlamentti voi asiasta vastaavan valiokunnan, poliittisen ryhmän tai vähintään 40 jäsenen ehdotuksesta pyytää neuvostolta, että se ei anna valtuuksia neuvottelujen aloittamiseen, ennen kuin parlamentti on asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön pohjalta ilmoittanut kantansa ehdotettuihin neuvotteluvaltuuksiin. |
2. Parlamentti voi asiasta vastaavan valiokunnan, poliittisen ryhmän tai vähintään 40 jäsenen ehdotuksesta pyytää neuvostolta, että se ei anna valtuuksia neuvottelujen aloittamiseen, ennen kuin parlamentti on asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön pohjalta ilmoittanut kantansa ehdotettuihin neuvotteluvaltuuksiin. |
||
3. Kun neuvottelut on määrä aloittaa, asiasta vastaava valiokunta tiedustelee komissiolta 1 kohdassa tarkoitettujen kansainvälisten sopimusten tekemiselle valittua oikeusperustaa. Asiasta vastaava valiokunta tarkistaa valitun oikeusperustan 39 artiklan mukaisesti. Jos komissio ei ilmoita oikeusperustaa tai jos oikeusperustan pätevyys kyseenalaistetaan, sovelletaan 39 artiklan määräyksiä. |
|
||
4. Parlamentti voi missä tahansa neuvottelujen vaiheessa sekä neuvottelujen päättymisestä kansainvälisen sopimuksen tekemiseen asti antaa suosituksia asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön pohjalta ja käsiteltyään kaikki asiaan liittyvät ehdotukset , jotka on jätetty 134 artiklan mukaisesti, pyytää, että ne otetaan huomioon ennen kyseisen sopimuksen tekemistä. |
4. Parlamentti voi missä tahansa neuvottelujen vaiheessa sekä neuvottelujen päättymisestä kansainvälisen sopimuksen tekemiseen asti antaa suosituksia neuvostolle, komissiolle tai komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle asiasta vastaavan valiokunnan omasta aloitteestaan laatiman mietinnön pohjalta tai käsiteltyään kaikki poliittisen ryhmän tai vähintään 40 jäsenen jättämät asiaan liittyvät ehdotukset ja pyytää, että ne otetaan huomioon ennen kyseisen sopimuksen tekemistä. |
||
5. Puhemies toimittaa parlamentin hyväksyntää tai lausuntoa koskevat neuvoston pyynnöt asiasta vastaavalle valiokunnalle 99 artiklan tai 47 artiklan 1 kohdan mukaisesti. |
5. Puhemies toimittaa parlamentin hyväksyntää tai lausuntoa koskevat neuvoston pyynnöt asiasta vastaavalle valiokunnalle 99 artiklan tai 47 artiklan 1 kohdan mukaisesti. |
||
6. Ennen kuin äänestetään , asiasta vastaava valiokunta , poliittinen ryhmä tai vähintään kymmenesosa jäsenistä voi ehdottaa, että parlamentti pyytää unionin tuomioistuimelta lausunnon kansainvälisen sopimuksen yhteensopivuudesta perussopimusten kanssa. Jos parlamentti hyväksyy ehdotuksen, äänestystä lykätään, kunnes tuomioistuin on antanut lausuntonsa (14). |
6. Ennen kuin parlamentti äänestää hyväksyntää tai lausuntoa koskevasta pyynnöstä , asiasta vastaava valiokunta tai vähintään kymmenesosa parlamentin jäsenistä voi koska tahansa ehdottaa, että parlamentti pyytää unionin tuomioistuimelta lausunnon kansainvälisen sopimuksen yhteensopivuudesta perussopimusten kanssa. |
||
|
Ennen kuin parlamentti äänestää ehdotuksesta, puhemies voi pyytää lausunnon oikeudellisista asioista vastaavalta valiokunnalta, joka ilmoittaa johtopäätöksistään parlamentille. |
||
|
Jos parlamentti hyväksyy ehdotuksen pyytää unionin tuomioistuimelta lausunto , äänestystä hyväksyntää tai lausuntoa koskevasta pyynnöstä lykätään, kunnes tuomioistuin on antanut lausuntonsa. |
||
7. Parlamentti antaa Euroopan unionin tekemän kansainvälisen sopimuksen tai rahoituspöytäkirjan tekemistä , jatkamista tai muuttamista koskevan lausuntonsa tai hyväksyntänsä yhdessä äänestyksessä annettujen äänten enemmistöllä. Sopimuksen tai pöytäkirjan tekstiä koskevia tarkistuksia ei voida jättää käsiteltäväksi . |
7. Jos parlamenttia pyydetään antamaan hyväksyntä kansainvälisen sopimuksen tekemiselle , jatkamiselle tai muuttamiselle, se tekee päätöksensä yhdessä äänestyksessä 99 artiklan mukaisesti . |
||
|
Jos parlamentti ei anna hyväksyntäänsä, puhemies ilmoittaa neuvostolle, että kyseistä sopimusta ei voida tehdä, jatkaa tai muuttaa. |
||
|
Parlamentti voi päättää asiasta vastaavan valiokunnan suosituksen perusteella lykätä päätöstään hyväksyntämenettelystä enintään vuoden ajaksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 99 artiklan 1 b kohdan soveltamista. |
||
8. Jos parlamentin lausunto on kielteinen, puhemies pyytää, että neuvosto ei tee kyseistä sopimusta. |
8. Jos parlamenttia pyydetään antamaan lausunto kansainvälisen sopimuksen tekemisestä, jatkamisesta tai muuttamisesta, sopimuksen tekstiä koskevia tarkistuksia ei voida jättää käsiteltäväksi. Tarkistuksia esitykseen neuvoston päätökseksi voidaan jättää käsiteltäväksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 170 artiklan 1 kohdan soveltamista. |
||
|
Jos parlamentin lausunto on kielteinen, puhemies pyytää, että neuvosto ei tee kyseistä sopimusta. |
||
9. Jos parlamentti ei anna hyväksyntää kansainväliselle sopimukselle, puhemies ilmoittaa neuvostolle, että kyseistä sopimusta ei voida tehdä. |
|
||
|
9 a. Asiasta vastaavan valiokunnan ja mahdollisten yhteistyöhön osallistuvien valiokuntien puheenjohtajat, esittelijä ja valmistelijat valvovat yhdessä, että neuvosto, komissio ja komission varapuheenjohtaja / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja antavat parlamentille Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan 10 kohdan mukaisesti välittömästi, säännöllisesti ja tarvittaessa luottamuksellisesti täydelliset tiedot kaikissa kansainvälisiin sopimuksiin liittyvien neuvotteluvalmistelujen ja neuvottelujen ja näiden sopimusten tekemisen vaiheissa, mukaan lukien tiedot luonnoksesta neuvotteluohjeiden tekstiksi ja lopullisesti hyväksytystä neuvotteluohjeiden tekstistä sekä tiedot kyseisten sopimusten täytäntöönpanosta. |
||
|
Tarkistus 129
Euroopan parlamentin työjärjestys
109 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
109 artikla |
109 artikla |
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklaan perustuvat menettelyt sovellettaessa kansainvälisiä sopimuksia väliaikaisesti tai keskeytettäessä niiden soveltaminen tai määritettäessä unionin kanta kansainvälisellä sopimuksella perustetussa elimessä |
Kansainvälisten sopimusten väliaikainen soveltaminen tai niiden soveltamisen keskeyttäminen tai unionin kannan määrittäminen kansainvälisellä sopimuksella perustetussa elimessä |
Kun komissio Euroopan unionin toiminnasta tehdystä sopimuksesta sekä Euroopan parlamentin ja komission välisiä suhteita koskevasta puitesopimuksesta sille aiheutuvien velvoitteiden mukaisesti ilmoittaa parlamentille ja neuvostolle aikovansa ehdottaa kansainvälisen sopimuksen väliaikaista soveltamista tai soveltamisen keskeyttämistä, täysistunnossa annetaan julkilausuma ja järjestetään keskustelu. Parlamentti voi antaa suosituksia työjärjestyksen 108 tai 113 artiklan mukaisesti. |
Kun komissio tai komission varapuheenjohtaja / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja ilmoittaa parlamentille ja neuvostolle aikovansa ehdottaa kansainvälisen sopimuksen väliaikaista soveltamista tai soveltamisen keskeyttämistä, parlamentti voi pyytää neuvostoa, komissiota tai komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa antamaan asiasta julkilausuman, jonka jälkeen järjestetään keskustelu. Parlamentti voi antaa asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön perusteella tai 113 artiklan mukaisesti suosituksia, joihin voi sisältyä erityisesti neuvostolle esitettävä pyyntö olla soveltamatta sopimusta väliaikaisesti kunnes parlamentti on antanut hyväksyntänsä . |
Samaa menettelyä noudatetaan, kun komissio ilmoittaa parlamentille ehdotuksesta, joka koskee unionin kannan määrittämistä kansainvälisellä sopimuksella perustetussa elimessä. |
Samaa menettelyä noudatetaan, kun komissio tai varapuheenjohtaja / korkea edustaja ehdottaa unionin kannan määrittämistä kansainvälisellä sopimuksella perustetussa elimessä. |
Tarkistus 130
Euroopan parlamentin työjärjestys
110 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
110 artikla |
110 artikla |
Erityisedustajat |
Erityisedustajat |
1. Jos neuvosto aikoo nimittää erityisedustajan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 33 artiklan mukaisesti, puhemies pyytää – asiasta vastaavan valiokunnan pyynnöstä – neuvostoa antamaan julkilausuman ja vastaamaan erityisedustajan valtuuksista, tavoitteista ja muista hänen tehtäviinsä tai asemaansa liittyvistä asioista esitettyihin kysymyksiin. |
1. Jos neuvosto aikoo nimittää erityisedustajan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 33 artiklan mukaisesti, puhemies pyytää – asiasta vastaavan valiokunnan pyynnöstä – neuvostoa antamaan julkilausuman ja vastaamaan erityisedustajan valtuuksista, tavoitteista ja muista hänen tehtäviinsä tai asemaansa liittyvistä asioista esitettyihin kysymyksiin. |
2. Erityisedustaja voidaan kutsua nimityksensä jälkeen, mutta ennen virkaanastumistaan, asiasta vastaavaan valiokuntaan antamaan lausuma ja vastaamaan kysymyksiin. |
2. Erityisedustaja voidaan kutsua nimityksensä jälkeen, mutta ennen virkaanastumistaan, asiasta vastaavaan valiokuntaan antamaan lausuma ja vastaamaan kysymyksiin. |
3. Kolmen kuukauden kuluessa kuulemisesta valiokunta voi tarpeen mukaan esittää 134 artiklan mukaisen suosituksen , joka liittyy suoraan lausumaan ja vastauksiin . |
3. Kahden kuukauden kuluessa kuulemisesta asiasta vastaava valiokunta voi antaa neuvostolle, komissiolle tai komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle suosituksia , jotka suoraan liittyvät nimitykseen . |
4. Erityisedustajaa pyydetään tiedottamaan parlamentille yksityiskohtaisesti ja säännöllisesti valtuuksiensa käytöstä. |
4. Erityisedustajaa pyydetään tiedottamaan parlamentille yksityiskohtaisesti ja säännöllisesti valtuuksiensa käytöstä. |
5. Neuvoston nimittämä erityisedustaja, joka hoitaa tiettyjä poliittisia erityistehtäviä, voidaan kutsua asiasta vastaavaan valiokuntaan antamaan lausuma joko edustajan omasta tai parlamentin aloitteesta. |
|
Tarkistus 131
Euroopan parlamentin työjärjestys
111 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
111 artikla |
111 artikla |
Kansainvälinen edustus |
Kansainvälinen edustus |
1. Nimitettäessä unionin ulkomaisen edustuston päällikköä nimetty ehdokas voidaan kutsua parlamentin asianomaiseen elimeen antamaan lausuma ja vastaamaan kysymyksiin. |
1. Nimitettäessä unionin ulkomaisen edustuston päällikköä nimetty ehdokas voidaan kutsua asiasta vastaavaan valiokuntaan antamaan lausuma ja vastaamaan kysymyksiin. |
2. Kolmen kuukauden kuluessa 1 kohdassa tarkoitetusta kuulemisesta asiasta vastaava valiokunta voi hyväksyä päätöslauselman tai antaa suosituksen, joka liittyy suoraan lausumaan ja vastauksiin . |
2. Kahden kuukauden kuluessa 1 kohdassa tarkoitetusta kuulemisesta asiasta vastaava valiokunta voi hyväksyä päätöslauselman tai antaa suosituksen, joka suoraan liittyy nimitykseen . |
Tarkistus 132
Euroopan parlamentin työjärjestys
112 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
112 artikla |
113 a artikla |
Parlamentin kuuleminen ja tietojen antaminen sille yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevissa asioissa |
Parlamentin kuuleminen ja tietojen antaminen sille yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevissa asioissa |
1. Kun parlamenttia kuullaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 36 artiklan mukaisesti, asia lähetetään asiasta vastaavaan valiokuntaan, joka voi antaa suosituksia tämän työjärjestyksen 113 artiklan mukaisesti. |
1. Kun parlamenttia kuullaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 36 artiklan mukaisesti, asia lähetetään asiasta vastaavaan valiokuntaan, joka voi laatia suositusluonnoksia tämän työjärjestyksen 113 artiklan mukaisesti. |
2. Asianomaiset valiokunnat huolehtivat siitä, että komission varapuheenjohtaja / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja antaa niille säännöllisesti ja ajoissa tietoja unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehityksestä ja täytäntöönpanosta, kustannuksista, joita on odotettavissa aina kun yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla tehdään menoja aiheuttava päätös, sekä muista taloudellisista näkökohdista, jotka liittyvät tämän politiikan täytäntöönpanoon. Valiokunta voi varapuheenjohtajan / korkean edustajan pyynnöstä päättää poikkeuksellisesti pitää kokouksensa suljetuin ovin. |
2. Asianomaiset valiokunnat huolehtivat siitä, että komission varapuheenjohtaja / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja antaa niille säännöllisesti ja ajoissa tietoja unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehityksestä ja täytäntöönpanosta, kustannuksista, joita on odotettavissa aina kun yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla tehdään menoja aiheuttava päätös, sekä muista taloudellisista näkökohdista, jotka liittyvät tämän politiikan täytäntöönpanoon. Valiokunta voi varapuheenjohtajan / korkean edustajan pyynnöstä päättää poikkeuksellisesti pitää kokouksensa suljetuin ovin. |
3. Kahdesti vuodessa järjestetään keskustelu varapuheenjohtajan / korkean edustajan laatimasta neuvoa-antavasta asiakirjasta, jossa käsitellään yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisiä näkökohtia ja perusvalintoja, yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka ja unionin talousarvioon kohdistuvat rahoitusvaikutukset mukaan lukien. Tällöin sovelletaan 123 artiklassa määrättyjä menettelyjä. |
3. Kahdesti vuodessa järjestetään keskustelu varapuheenjohtajan / korkean edustajan laatimasta neuvoa-antavasta asiakirjasta, jossa käsitellään yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisiä näkökohtia ja perusvalintoja, yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka ja unionin talousarvioon kohdistuvat rahoitusvaikutukset mukaan lukien. Tällöin sovelletaan 123 artiklassa määrättyjä menettelyjä. |
(Katso myös 134 artiklan tulkinta.) |
|
4. Varapuheenjohtaja / korkea edustaja kutsutaan kaikkiin täysistuntokeskusteluihin, jotka koskevat ulko-, turvallisuus- tai puolustuspolitiikkaa. |
4. Varapuheenjohtaja / korkea edustaja kutsutaan kaikkiin täysistuntokeskusteluihin, jotka koskevat ulko-, turvallisuus- tai puolustuspolitiikkaa. |
|
(Tämä artikla siirretään muutettuna 113 artiklan jälkeen ja sisällytetään uuteen lukuun 2 a.) |
Tarkistus 133
Euroopan parlamentin työjärjestys
Osa III – luku 2 a – otsikko (uusi)
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
|
LUKU 2 A |
|
UNIONIN ULKOISIA POLITIIKKOJA KOSKEVAT SUOSITUKSET |
|
(Lisätään 113 artiklan edelle.) |
Tarkistus 134
Euroopan parlamentin työjärjestys
113 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
113 artikla |
113 artikla |
Yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevat suositukset |
Unionin ulkoisia politiikkoja koskevat suositukset |
1. Yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevista asioista vastaava valiokunta voi laatia vastuualuettaan koskevia suosituksia neuvostolle saatuaan luvan puheenjohtajakokoukselta tai 134 artiklan mukaisen ehdotuksen perusteella . |
1. Asiasta vastaava valiokunta voi laatia neuvostolle , komissiolle tai komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle suositusluonnoksia Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osastossa (unionin ulkoinen toiminta) tarkoitetuista aiheista tai tapauksissa, joissa parlamentille ei ole toimitettu 108 artiklan alaan kuuluvaa kansainvälistä sopimusta tai parlamentille ei ole ilmoitettu sopimuksesta 109 artiklan mukaisesti . |
2. Kiireellisissä tapauksissa puhemies voi antaa edellisen kohdan mukaisen luvan. Puhemies voi myös antaa valiokunnalle luvan kiireellisen kokouksen pitämiseen. |
2. Kiireellisissä tapauksissa puhemies voi antaa valiokunnalle luvan kiireellisen kokouksen pitämiseen. |
3. Näiden suositusten, jotka on äänestystä varten esitettävä kirjallisina, hyväksymismenettelyssä ei sovelleta 158 artiklaa, ja niihin voidaan esittää suullisia tarkistuksia . |
3. Näistä suositusluonnoksista on niiden hyväksymismenettelyn valiokuntavaiheessa äänestettävä kirjallisina . |
Työjärjestyksen 158 artiklaa voidaan olla soveltamatta vain valiokunnissa ja vain kiireellisissä tapauksissa. Työjärjestyksen 158 artiklan määräyksiä ei voida olla soveltamatta valiokuntien kokouksissa, joita ei ole julistettu kiireellisiksi, eikä täysistunnoissa. |
|
Määräys, jonka mukaan voidaan esittää suullisia tarkistuksia, tarkoittaa, etteivät jäsenet voi vastustaa suullisista tarkistuksista äänestyttämistä valiokunnassa. |
|
|
3 a. Edellä 2 kohdassa tarkoitetuissa kiireellisissä tapauksissa 158 artiklaa ei sovelleta valiokuntavaiheessa ja suullisia tarkistuksia voidaan jättää käsiteltäväksi. Jäsenet eivät voi vastustaa suullisista tarkistuksista äänestyttämistä valiokunnassa. |
4. Tällä tavoin laaditut suositukset otetaan seuraavan istuntojakson esityslistalle. Puhemiehen kiireellisiksi katsomissa tapauksissa suositukset voidaan ottaa meneillään olevan istuntojakson esityslistalle. Suositukset katsotaan hyväksytyiksi, jollei vähintään 40 jäsentä ole jättänyt kirjallista vastalausetta ennen istuntojakson alkua. Jälkimmäisessä tapauksessa valiokunnan suositukset otetaan keskustelua ja äänestystä varten kyseisen istuntojakson esityslistalle. Poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi jättää käsiteltäväksi tarkistuksia. |
4. Valiokunnan laatimat suositusluonnokset otetaan seuraavan istuntojakson esityslistalle. Puhemiehen kiireellisiksi katsomissa tapauksissa suositukset voidaan ottaa meneillään olevan istuntojakson esityslistalle. |
|
4 a. Suositukset katsotaan hyväksytyiksi, jollei vähintään 40 jäsentä ole jättänyt kirjallista vastalausetta ennen istuntojakson alkua. Jos tällainen vastalause on jätetty, valiokunnan suositusluonnokset otetaan kyseisen istuntojakson esityslistalle. Suosituksista keskustellaan, ja kaikista poliittisen ryhmän tai vähintään 40 jäsenen käsiteltäväksi jättämistä tarkistuksista äänestetään. |
Tarkistus 135
Euroopan parlamentin työjärjestys
114 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
114 artikla |
114 artikla |
Ihmisoikeuksien loukkaukset |
Ihmisoikeuksien loukkaukset |
Kullakin istuntojaksolla asiasta vastaavat valiokunnat voivat kukin ilman erillistä lupaa laatia päätöslauselmaesityksen ihmisoikeuksien loukkauksia koskevista tapauksista 113 artiklan 4 kohdassa esitetyn menettelyn mukaisesti. |
Kullakin istuntojaksolla asiasta vastaavat valiokunnat voivat kukin ilman erillistä lupaa laatia päätöslauselmaesityksen ihmisoikeuksien loukkauksia koskevista tapauksista 113 artiklan 4 ja 4 a kohdassa esitetyn menettelyn mukaisesti. |
Tarkistus 136
Euroopan parlamentin työjärjestys
115 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
115 artikla |
115 artikla |
Parlamentin toiminnan avoimuus |
Parlamentin toiminnan avoimuus |
1. Parlamentti noudattaa toiminnassaan mahdollisimman suurta avoimuutta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 1 artiklan toisen kohdan, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 15 artiklan sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 42 artiklan mukaisesti. |
1. Parlamentti noudattaa toiminnassaan mahdollisimman suurta avoimuutta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 1 artiklan toisen kohdan, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 15 artiklan sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 42 artiklan mukaisesti. |
2. Parlamentin keskustelut ovat julkisia. |
2. Parlamentin keskustelut ovat julkisia. |
3. Parlamentin valiokuntien kokoukset ovat pääsääntöisesti julkisia. Valiokunnat voivat kuitenkin viimeistään hyväksyessään kokouksen esityslistan päättää jakaa siinä olevat kohdat julkisesti ja suljetuin ovin käsiteltäviin kohtiin. Jos kokous pidetään suljetuin ovin, valiokunta voi kuitenkin saattaa asiakirjat ja pöytäkirjat julkisesti saataville , jollei Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 1–4 alakohdassa toisin säädetä . Jos luottamuksellisuutta koskevia sääntöjä on rikottu, sovelletaan 166 artiklan määräyksiä. |
3. Parlamentin valiokuntien kokoukset ovat pääsääntöisesti julkisia. Valiokunnat voivat kuitenkin viimeistään hyväksyessään kokouksen esityslistan päättää jakaa siinä olevat kohdat julkisesti ja suljetuin ovin käsiteltäviin kohtiin. Jos kokous pidetään suljetuin ovin, valiokunta voi kuitenkin päättää asettaa kokouksen asiakirjat julkisesti saataville. |
4. Parlamentaariseen koskemattomuuteen liittyviä menettelyjä koskevat pyynnöt käsitellään asiasta vastaavassa valiokunnassa tämän työjärjestyksen 9 artiklan mukaisesti aina suljetuin ovin. |
|
Tarkistus 137
Euroopan parlamentin työjärjestys
116 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
116 artikla |
116 artikla |
Asiakirjojen julkisuus |
Asiakirjojen julkisuus |
1. Jokaisella unionin kansalaisella sekä jokaisella luonnollisella henkilöllä, joka asuu jossain jäsenvaltiossa, sekä jokaisella oikeushenkilöllä, jolla on sääntömääräinen kotipaikka jossain jäsenvaltiossa, on oikeus tutustua Euroopan parlamentin asiakirjoihin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 15 artiklan mukaisesti noudattaen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 säädettyjä periaatteita, edellytyksiä ja rajoituksia sekä tähän työjärjestykseen sisältyviä erityismääräyksiä . |
1. Jokaisella unionin kansalaisella sekä jokaisella luonnollisella henkilöllä, joka asuu jossain jäsenvaltiossa, sekä jokaisella oikeushenkilöllä, jolla on sääntömääräinen kotipaikka jossain jäsenvaltiossa, on oikeus tutustua Euroopan parlamentin asiakirjoihin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 15 artiklan mukaisesti noudattaen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 säädettyjä periaatteita, edellytyksiä ja rajoituksia. |
Parlamentin asiakirjat saatetaan mahdollisuuksien mukaan samoin edellytyksin muiden luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden saataville. |
Parlamentin asiakirjat saatetaan mahdollisuuksien mukaan samoin edellytyksin muiden luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden saataville. |
Asetus (EY) N:o 1049/2001 julkaistaan tiedoksi yhdessä työjärjestyksen kanssa (15) . |
|
2. Ilmauksella ”parlamentin asiakirjat” tarkoitetaan asiakirjojen julkisuuden kannalta kaikkia asetuksen (EY) N:o 1049/2001 3 artiklan a alakohdassa tarkoitettuja tallenteita, joiden laatijana tai vastaanottajana ovat osan I luvussa 2 mainitut parlamentin toimihenkilöt, parlamentin elimet, valiokunnat tai parlamenttien välisistä suhteista vastaavat valtuuskunnat tai parlamentin sihteeristö. |
2. Ilmauksella ”parlamentin asiakirjat” tarkoitetaan asiakirjojen julkisuuden kannalta kaikkia asetuksen (EY) N:o 1049/2001 3 artiklan a alakohdassa tarkoitettuja tallenteita, joiden laatijana tai vastaanottajana ovat osan I luvussa 2 mainitut parlamentin toimihenkilöt, parlamentin elimet, valiokunnat tai parlamenttien välisistä suhteista vastaavat valtuuskunnat tai parlamentin sihteeristö. |
Yksittäisten parlamentin jäsenten tai poliittisten ryhmien laatimat asiakirjat ovat asiakirjojen julkisuuden kannalta parlamentin asiakirjoja, jos ne on jätetty käsiteltäväksi työjärjestyksen mukaisesti. |
Yksittäisten parlamentin jäsenten tai poliittisten ryhmien laatimat asiakirjat ovat Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen 4 artiklan mukaisesti asiakirjojen julkisuuden kannalta parlamentin asiakirjoja vain , jos ne on jätetty käsiteltäväksi työjärjestyksen mukaisesti. |
Puhemiehistö laatii säännöt, joilla varmistetaan, että kaikki parlamentin asiakirjat kootaan rekisteriin. |
Puhemiehistö laatii säännöt, joilla varmistetaan, että kaikki parlamentin asiakirjat kootaan rekisteriin. |
3. Parlamentti perustaa asiakirjojaan varten rekisterin. Lainsäädäntöasiakirjat ja tietyt muut asiakirjatyypit ovat saatavilla suoraan parlamentin asiakirjarekisterin kautta asetuksen (EY) N:o 1049/2001 mukaisesti. Rekisteriin sisällytetään mahdollisimman laajalti viitteitä muihin parlamentin asiakirjoihin. |
3. Parlamentti perustaa asiakirjojaan varten julkisen rekisterin verkkosivuston . Lainsäädäntöasiakirjat ja tietyt muut asiakirjatyypit ovat saatavilla suoraan parlamentin julkisen rekisterin verkkosivuston kautta asetuksen (EY) N:o 1049/2001 mukaisesti. Julkisen rekisterin verkkosivustolle sisällytetään mahdollisimman laajalti viitteitä muihin parlamentin asiakirjoihin. |
Asiakirjatyypit, jotka ovat saatavilla suoraan, mainitaan luettelossa, jonka puhemiehistö hyväksyy ja joka julkaistaan parlamentin verkkosivustolla. Luettelo ei rajoita oikeutta tutustua asiakirjoihin, jotka eivät kuulu lueteltuihin asiakirjatyyppeihin; kyseiset asiakirjat annetaan tutustuttavaksi kirjallisesta hakemuksesta. |
Asiakirjatyypit, jotka ovat saatavilla suoraan parlamentin julkisen rekisterin verkkosivuston kautta , mainitaan luettelossa, jonka puhemiehistö hyväksyy ja joka julkaistaan parlamentin julkisen rekisterin verkkosivustolla. Luettelo ei rajoita oikeutta tutustua asiakirjoihin, jotka eivät kuulu lueteltuihin asiakirjatyyppeihin; kyseiset asiakirjat voidaan antaa tutustuttavaksi kirjallisesta hakemuksesta asetuksen (EY) N:o 1049/2001 mukaisesti . |
Puhemiehistö voi antaa asiakirjojen saatavuuteen liittyvistä järjestelyistä asetuksen (EY) N:o 1049/2001 mukaisia sääntöjä, jotka julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. |
Puhemiehistö antaa asetuksen (EY) N:o 1049/2001 nojalla asiakirjojen julkisuutta koskevia sääntöjä, jotka julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. |
4. Puhemiehistö nimeää elimet, jotka vastaavat alkuperäisten hakemusten käsittelystä (asetuksen (EY) N:o 1049/2001 7 artikla), ja tekee uudistettuja hakemuksia (asetuksen 8 artikla) sekä arkaluonteisia asiakirjoja (asetuksen 9 artikla) koskevat päätökset . |
4. Puhemiehistö nimeää elimet, jotka vastaavat alkuperäisten hakemusten käsittelystä (asetuksen (EY) N:o 1049/2001 7 artikla) ja uudistettuja hakemuksia (asetuksen 8 artikla) sekä arkaluonteisten asiakirjojen saatavuutta (asetuksen 9 artikla) koskevien päätösten tekemisestä . |
5. Puheenjohtajakokous nimittää parlamentin edustajat asetuksen (EY) N:o 1049/2001 15 artiklan 2 kohdan nojalla perustettuun toimielinten väliseen komiteaan. |
|
6. Yksi varapuhemiehistä vastaa asiakirjoihin tutustumista koskevien hakemusten käsittelyn valvonnasta. |
6. Yksi varapuhemiehistä vastaa asiakirjoihin tutustumista koskevien hakemusten käsittelyn valvonnasta. |
|
6 a. Puhemiehistö hyväksyy asetuksen (EY) N:o 1049/2001 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun vuosittaisen kertomuksen. |
7. Parlamentin asiasta vastaava valiokunta laatii puhemiehistön antamien ja muista lähteistä saatujen tietojen perusteella asetuksen (EY) N:o 1049/2001 17 artiklassa tarkoitetun vuosittaisen kertomuksen ja antaa sen täysistunnon käsiteltäväksi . |
7. Parlamentin asiasta vastaava valiokunta tarkastelee säännöllisesti parlamentin toiminnan avoimuutta ja antaa täysistunnon käsiteltäväksi kertomuksen, jossa se esittää päätelmänsä ja suosituksensa . |
Asiasta vastaava valiokunta tarkastelee ja arvioi myös muiden toimielinten ja virastojen mainitun asetuksen 17 artiklan mukaisesti antamia kertomuksia. |
Asiasta vastaava valiokunta voi tarkastella ja arvioida myös muiden toimielinten ja virastojen asetuksen (EY) N:o 1049/2001 17 artiklan mukaisesti antamia kertomuksia. |
|
7 a. Puheenjohtajakokous nimittää parlamentin edustajat asetuksen (EY) N:o 1049/2001 15 artiklan 2 kohdan nojalla perustettuun toimielinten väliseen komiteaan. |
|
Tarkistus 138
Euroopan parlamentin työjärjestys
116 a artikla (uusi)
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
||
|
116 a artikla |
||
|
Pääsy parlamentin tiloihin |
||
|
1. Jäsenille, jäsenten avustajille ja kolmansille osapuolille myönnetään kulkuluvat puhemiehistön vahvistamien sääntöjen perusteella. Kyseisissä säännöissä määrätään myös kulkulupien käytöstä ja peruuttamisesta. |
||
|
2. Kulkulupia ei myönnetä jäsenen lähipiiriin kuuluville henkilöille, joihin sovelletaan Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välistä sopimusta avoimuusrekisteristä unionin toimintapolitiikkojen laatimiseen ja täytäntöönpanoon osallistuville organisaatioille ja itsenäisille ammatinharjoittajille (1 a) . |
||
|
3. Avoimuusrekisterissä lueteltujen yhteisöjen ja niiden edustajien, joille on myönnetty pitkäaikainen kulkulupa Euroopan parlamenttiin, on noudatettava |
||
|
|
||
|
|
||
|
|
||
|
Ellei ole merkittäviä perusteita toimia toisin, pääsihteeri peruuttaa pitkäaikaisen kulkuluvan kvestorien luvalla kokonaan tai väliaikaisesti, kun sen haltija on poistettu avoimuusrekisteristä rekisteröityneiden hyvän edunvalvontatavan rikkomisen vuoksi, kun hän on vakavasti laiminlyönyt tässä kohdassa tarkoitettuja velvollisuuksia tai kun hän on ilman riittäviä perusteita kieltäytynyt noudattamasta virallista kehotusta saapua kuulemiseen tai valiokunnan kokoukseen tai tehdä yhteistyötä tutkintavaliokunnan kanssa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta pitkäaikaisten kulkulupien peruuttamista tai väliaikaista peruuttamista koskevien yleisten sääntöjen soveltamista. |
||
|
4. Kvestorit voivat määrittää, missä määrin 2 kohdassa tarkoitettua hyvää edunvalvontatapaa sovelletaan henkilöihin, joilla on pitkäaikainen kulkulupa, mutta joihin ei sovelleta sopimusta. |
||
|
5. Puhemiehistö toteuttaa pääsihteerin ehdotuksesta tarvittavat toimet avoimuusrekisterin käyttöönottamiseksi mainitun rekisterin perustamisesta tehdyn sopimuksen määräysten mukaisesti. |
||
|
Tarkistus 139
Euroopan parlamentin työjärjestys
117 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
117 artikla |
117 artikla |
Komission puheenjohtajan valitseminen |
Komission puheenjohtajan valitseminen |
1. Eurooppa-neuvoston ehdotettua ehdokasta komission puheenjohtajaksi puhemies pyytää ehdokasta antamaan parlamentille lausuman ja esittelemään poliittiset toimintalinjauksensa. Lausumaa seuraa keskustelu. |
1. Eurooppa-neuvoston ehdotettua ehdokasta komission puheenjohtajaksi puhemies pyytää ehdokasta antamaan parlamentille lausuman ja esittelemään poliittiset toimintalinjauksensa. Lausumaa seuraa keskustelu. |
Eurooppa-neuvosto kutsutaan ottamaan osaa keskusteluun. |
Eurooppa-neuvosto kutsutaan ottamaan osaa keskusteluun. |
2. Parlamentti valitsee komission puheenjohtajan jäsentensä enemmistöllä. |
2. Parlamentti valitsee komission puheenjohtajan jäsentensä enemmistöllä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 7 kohdan mukaisesti . |
Äänestys toimitetaan salaisena. |
Äänestys toimitetaan salaisena. |
3. Jos ehdokas valitaan, puhemies ilmoittaa siitä neuvostolle ja pyytää sitä ja valittua komission puheenjohtajaa nimeämään yhteisellä sopimuksella ehdokkaat komission jäseniksi. |
3. Jos ehdokas valitaan, puhemies ilmoittaa siitä neuvostolle ja pyytää sitä ja valittua komission puheenjohtajaa nimeämään yhteisellä sopimuksella ehdokkaat komission jäseniksi. |
4. Jos ehdokas ei saa taakseen vaadittua enemmistöä, puhemies kehottaa Eurooppa-neuvostoa ehdottamaan kuukauden kuluessa uutta ehdokasta, joka valitaan samaa menettelyä noudattaen. |
4. Jos ehdokas ei saa taakseen vaadittua enemmistöä, puhemies kehottaa Eurooppa-neuvostoa ehdottamaan kuukauden kuluessa uutta ehdokasta, joka valitaan samaa menettelyä noudattaen. |
Tarkistus 140
Euroopan parlamentin työjärjestys
118 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
118 artikla |
118 artikla |
Komission valitseminen |
Komission valitseminen |
|
-1. Puhemies pyytää komission puheenjohtajaksi valittua henkilöä ilmoittamaan parlamentille, miten vastuualueet jaetaan ehdotetussa komission jäsenten kollegiossa valitun puheenjohtajan tekemien poliittisten toimintalinjausten mukaisesti. |
1. Puhemies pyytää, valittua komission puheenjohtajaa kuultuaan, tämän ja neuvoston komission jäseniksi ehdottamia henkilöitä saapumaan eri valiokuntiin sen mukaan, mitä tehtäviä ehdokkaiden oletetaan saavan hoitaakseen. Ehdokkaiden kuulemiseksi järjestettävät tilaisuudet ovat julkisia. |
1. Puhemies pyytää, valittua komission puheenjohtajaa kuultuaan, tämän ja neuvoston komission jäseniksi ehdottamia henkilöitä saapumaan eri valiokuntiin tai elimiin sen mukaan, mitä tehtäviä ehdokkaiden oletetaan saavan hoitaakseen. |
|
1 a. Valiokunnat järjestävät kuulemiset. |
|
Kuuleminen voidaan poikkeuksellisesti järjestää erilaista kaavaa noudattaen, jos komission jäsenehdokkaalla on pääasiassa monialainen vastuualue, edellyttäen että asiaankuuluvat asiasta vastaavat valiokunnat otetaan mukaan kuulemistilaisuuteen. Kuulemiset ovat julkisia. |
2. Puhemies voi pyytää valittua komission puheenjohtajaa ilmoittamaan parlamentille, miten vastuualueet jaetaan ehdotetussa komission jäsenten kollegiossa hänen antamiensa poliittisten suuntaviivojen mukaisesti. |
|
3. Valiokunta pyytää komission jäsenehdokasta antamaan lausuman ja vastaamaan kysymyksiin. Kuulemiset järjestetään siten, että komission jäsenehdokkaat voivat antaa parlamentille kaikki asiaankuuluvat tiedot. Kuulemisten järjestämistä koskevat määräykset ovat työjärjestyksen liitteenä (16). |
3. Valiokunta pyytää komission jäsenehdokasta antamaan lausuman ja vastaamaan kysymyksiin. Kuulemiset järjestetään siten, että komission jäsenehdokkaat voivat antaa parlamentille kaikki asiaankuuluvat tiedot. Kuulemisten järjestämistä koskevat määräykset ovat työjärjestyksen liitteenä16. |
4. Valittu puheenjohtaja esittelee komission jäsenten kollegion ja heidän ohjelmansa parlamentin istunnossa, johon kutsutaan Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ja neuvoston puheenjohtaja. Lausumaa seuraa keskustelu. |
4. Valittu puheenjohtaja kutsutaan esittelemään komission jäsenten kollegio ja heidän ohjelmansa parlamentin istunnossa, johon kutsutaan Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ja neuvoston puheenjohtaja. Lausumaa seuraa keskustelu. |
5. Keskustelun päätteeksi jokainen poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi jättää käsiteltäväksi päätöslauselmaesityksen. Tällöin sovelletaan 123 artiklan 3 , 4 ja 5 kohtaa. |
5. Keskustelun päätteeksi jokainen poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi jättää käsiteltäväksi päätöslauselmaesityksen. Tällöin sovelletaan 123 artiklan 3–5 b kohtaa. |
Äänestettyään päätöslauselmaesityksestä parlamentti valitsee tai hylkää komission annettujen äänten enemmistöllä. |
|
Äänestys toimitetaan nimenhuudon mukaan. |
|
Parlamentti voi lykätä äänestyksen seuraavaan istuntoon. |
|
|
5 a. Äänestettyään päätöslauselmaesityksestä parlamentti valitsee tai hylkää komission nimenhuutoäänestyksessä annettujen äänten enemmistöllä. Parlamentti voi lykätä äänestystä seuraavaan istuntoon. |
6. Puhemies ilmoittaa neuvostolle komission valinnasta tai hylkäämisestä. |
6. Puhemies ilmoittaa neuvostolle komission valinnasta tai hylkäämisestä. |
7. Jos komission jäsenten vastuualueet muuttuvat merkittävästi toimikauden aikana, avoimeksi tullut tehtävä täytetään tai uusi komission jäsen nimitetään uuden jäsenvaltion liittymisen seurauksena, heitä pyydetään saapumaan valiokuntiin, jotka vastaavat heidän toimialaansa kuuluvista asioista, 3 kohdan mukaisesti. |
7. Jos komission jäsenten vastuualueet muuttuvat merkittävästi tai komission kokoonpano muuttuu sen toimikauden aikana, asianomaiset komission jäsenet tai muut komission jäsenehdokkaat kutsutaan osallistumaan 1 a ja 3 kohdan mukaisesti järjestettävään kuulemiseen . |
|
7 a. Jos komission jäsenen vastuualue muuttuu tai hänen taloudelliset sidonnaisuutensa muuttuvat hänen toimikautensa aikana, parlamentti tutkii tilanteen liitteen XVI mukaisesti. |
|
Jos komission jäsenen toimikauden aikana todetaan eturistiriita eikä komission puheenjohtaja pane täytäntöön parlamentin suosituksia eturistiriidan lopettamisesta, parlamentti voi pyytää komission puheenjohtajaa peruuttamaan kyseistä komission jäsentä kohtaan tunnetun luottamuksen Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisistä suhteista tehdyn puitesopimuksen 5 kohdan mukaisesti ja ryhtymään tarvittaessa toimiin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 245 artiklan toisen kohdan mukaisesti, jotta kyseisen komission jäsenen oikeus eläkkeeseen tai muihin vastaaviin etuuksiin lakkaa. |
|
Tarkistus 141
Euroopan parlamentin työjärjestys
118 a artikla (uusi)
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
|
118 a artikla |
|
Monivuotinen ohjelmasuunnittelu |
|
Uuden komission tultua nimitetyksi parlamentti, neuvosto ja komissio vaihtavat näkemyksiä ja sopivat paremmasta lainsäädännöstä tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 5 kohdan nojalla monivuotista ohjelmasuunnittelua koskevista yhteisistä päätelmistä. |
|
Tätä varten ja ennen kuin monivuotista ohjelmasuunnittelua koskevista yhteisistä päätelmistä neuvotellaan neuvoston ja komission kanssa, puhemies järjestää puheenjohtajakokouksen kanssa näkemystenvaihdon toimintapolitiikkojen päätavoitteista ja prioriteeteista uudeksi vaalikaudeksi. Näkemystenvaihdossa otetaan huomioon muun muassa valitun komission puheenjohtajan esittelemät prioriteetit sekä komission jäsenehdokkaiden 118 artiklassa tarkoitettujen kuulemisten aikana antamat vastaukset. |
|
Puhemies pyytää puheenjohtajakokouksen hyväksynnän ennen yhteisten päätelmien allekirjoittamista. |
Tarkistus 142
Euroopan parlamentin työjärjestys
119 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
119 artikla |
119 artikla |
Epäluottamuslause-esitys komissiolle |
Epäluottamuslause-esitys komissiolle |
1. Yksi kymmenesosa parlamentin jäsenistä voi jättää puhemiehelle komissiota koskevan epäluottamuslause-esityksen. |
1. Yksi kymmenesosa parlamentin jäsenistä voi jättää puhemiehelle komissiota koskevan epäluottamuslause-esityksen. Jos kahden edeltävän kuukauden aikana on äänestetty epäluottamuslause-esityksestä, uuden esityksen voi jättää käsiteltäväksi vain yksi viidesosa parlamentin jäsenistä. |
2. Esitykseen on merkittävä ”epäluottamuslause-esitys”, ja se on perusteltava. Epäluottamuslause-esitys toimitetaan komissiolle. |
2. Esitykseen on merkittävä ”epäluottamuslause-esitys”, ja siihen on liitettävä perustelut . Epäluottamuslause-esitys toimitetaan komissiolle. |
3. Kun puhemies on vastaanottanut epäluottamuslause-esityksen, hän ilmoittaa siitä heti jäsenille. |
3. Kun puhemies on vastaanottanut epäluottamuslause-esityksen, hän ilmoittaa siitä heti jäsenille. |
4. Epäluottamuslause-esityksestä käydään keskustelu aikaisintaan 24 tunnin kuluttua siitä, kun epäluottamuslause-esityksen vastaanotosta on ilmoitettu jäsenille. |
4. Epäluottamuslause-esityksestä käydään keskustelu aikaisintaan 24 tunnin kuluttua siitä, kun epäluottamuslause-esityksen vastaanotosta on ilmoitettu jäsenille. |
5. Epäluottamuslause-esityksestä toimitetaan äänestys nimenhuudon mukaan aikaisintaan 48 tunnin kuluttua keskustelun alkamisesta. |
5. Epäluottamuslause-esityksestä toimitetaan äänestys nimenhuudon mukaan aikaisintaan 48 tunnin kuluttua keskustelun alkamisesta. |
6. Keskustelu ja äänestys toimitetaan viimeistään epäluottamuslause-esityksen esittämistä seuraavan istuntojakson aikana. |
6. Keskustelu ja äänestys toimitetaan viimeistään epäluottamuslause-esityksen esittämistä seuraavan istuntojakson aikana , sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 ja 5 kohdan soveltamista . |
7. Epäluottamuslause hyväksytään kahdella kolmasosalla annetuista äänistä ja parlamentin jäsenten enemmistöllä. Äänestyksen tulos annetaan tiedoksi neuvoston puheenjohtajalle ja komission puheenjohtajalle. |
7. Epäluottamuslause hyväksytään kahdella kolmasosalla annetuista äänistä ja parlamentin jäsenten enemmistöllä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 234 artiklan mukaisesti . Äänestyksen tulos annetaan tiedoksi neuvoston puheenjohtajalle ja komission puheenjohtajalle. |
Tarkistus 143
Euroopan parlamentin työjärjestys
120 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
120 artikla |
120 artikla |
Euroopan unionin tuomioistuimen tuomareiden ja julkisasiamiesten nimitykset |
Euroopan unionin tuomioistuimen tuomareiden ja julkisasiamiesten nimitykset |
Parlamentti nimeää asiasta vastaavan valiokunnan ehdotuksesta ehdokkaansa seitsemän henkilön komiteaan, joka tarkastelee ehdolla olevien henkilöiden soveltuvuutta unionin tuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen tuomarin ja julkisasiamiehen tehtäviin. |
Parlamentti nimeää asiasta vastaavan valiokunnan ehdotuksesta ehdokkaansa seitsemän henkilön komiteaan, joka tarkastelee ehdolla olevien henkilöiden soveltuvuutta unionin tuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen tuomarin ja julkisasiamiehen tehtäviin. Asiasta vastaava valiokunta valitsee ehdokkaansa toimittamalla äänestyksen yksinkertaisella enemmistöllä. Tätä varten valiokunnan koordinaattorit laativat suppean ehdokasluettelon. |
Tarkistus 144
Euroopan parlamentin työjärjestys
121 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
121 artikla |
121 artikla |
Tilintarkastustuomioistuimen jäsenten nimittäminen |
Tilintarkastustuomioistuimen jäsenten nimittäminen |
1. Tilintarkastustuomioistuimen jäseniksi nimettyjä henkilöitä pyydetään antamaan lausuma asiasta vastaavalle valiokunnalle ja vastaamaan jäsenten esittämiin kysymyksiin. Kustakin nimityksestä äänestetään valiokunnassa erikseen salaisessa äänestyksessä. |
1. Tilintarkastustuomioistuimen jäseniksi nimettyjä henkilöitä pyydetään antamaan lausuma asiasta vastaavalle valiokunnalle ja vastaamaan jäsenten esittämiin kysymyksiin. Kustakin nimityksestä äänestetään valiokunnassa erikseen salaisessa äänestyksessä. |
2. Asiasta vastaava valiokunta antaa parlamentille suosituksen nimitysten hyväksymisestä mietintönä, joka sisältää erillisen päätösehdotuksen kunkin ehdokkaan nimittämisestä . |
2. Asiasta vastaava valiokunta antaa parlamentille suosituksen nimitysehdotusten hyväksymisestä tai hylkäämisestä . |
3. Äänestys toimitetaan täysistunnossa kahden kuukauden kuluessa nimitysehdotuksen vastaanotosta, jollei parlamentti asiasta vastaavan valiokunnan, poliittisen ryhmän tai vähintään 40 jäsenen pyynnöstä toisin päätä. Parlamentti toimittaa kustakin nimityksestä erikseen salaisen äänestyksen ja tekee päätöksensä annettujen äänten enemmistöllä . |
3. Äänestys toimitetaan täysistunnossa kahden kuukauden kuluessa nimitysehdotuksen vastaanotosta, jollei parlamentti asiasta vastaavan valiokunnan, poliittisen ryhmän tai vähintään 40 jäsenen pyynnöstä toisin päätä. Parlamentti toimittaa kustakin nimitysehdotuksesta erikseen salaisen äänestyksen. |
4. Jos parlamentin yksittäisestä nimityksestä antama lausunto on kielteinen, puhemies pyytää neuvostoa peruuttamaan nimitysehdotuksensa ja tekemään parlamentille uuden ehdotuksen. |
4. Jos parlamentin yksittäisestä nimityksestä antama lausunto on kielteinen, puhemies pyytää neuvostoa peruuttamaan nimitysehdotuksensa ja tekemään parlamentille uuden ehdotuksen. |
Tarkistus 145
Euroopan parlamentin työjärjestys
122 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
122 artikla |
122 artikla |
Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsenten nimittäminen |
Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsenten nimittäminen |
1. Euroopan keskuspankin puheenjohtajaksi nimetty ehdokas kutsutaan asiasta vastaavaan valiokuntaan antamaan lausuma ja vastaamaan jäsenten esittämiin kysymyksiin. |
1. Euroopan keskuspankin puheenjohtajaksi , varapuheenjohtajaksi tai johtokunnan jäseneksi nimetty ehdokas kutsutaan asiasta vastaavaan valiokuntaan antamaan lausuma ja vastaamaan jäsenten esittämiin kysymyksiin. |
2. Asiasta vastaava valiokunta antaa parlamentille suosituksen nimityksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. |
2. Asiasta vastaava valiokunta antaa parlamentille suosituksen nimityksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. |
3. Äänestys toimitetaan kahden kuukauden kuluessa nimitysehdotuksen vastaanotosta, jollei parlamentti asiasta vastaavan valiokunnan, poliittisen ryhmän tai vähintään 40 jäsenen pyynnöstä toisin päätä. |
3. Äänestys toimitetaan kahden kuukauden kuluessa nimitysehdotuksen vastaanotosta, jollei parlamentti asiasta vastaavan valiokunnan, poliittisen ryhmän tai vähintään 40 jäsenen pyynnöstä toisin päätä. Parlamentti toimittaa kustakin nimitysehdotuksesta erikseen salaisen äänestyksen. |
4. Jos parlamentin antama lausunto on kielteinen, puhemies pyytää neuvostoa peruuttamaan nimitysehdotuksensa ja tekemään parlamentille uuden ehdotuksen. |
4. Jos parlamentin nimitysehdotuksesta antama lausunto on kielteinen, puhemies pyytää peruuttamaan nimitysehdotuksen ja tekemään parlamentille uuden ehdotuksen. |
5. Samaa menettelyä sovelletaan Euroopan keskuspankin varapuheenjohtajan ja johtokunnan muiden jäsenten nimittämisen yhteydessä. |
|
Tarkistus 146
Euroopan parlamentin työjärjestys
122 a artikla (uusi)
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
||
|
122 a artikla |
||
|
Nimitykset talouden ohjauksesta ja hallinnasta vastaaviin elimiin |
||
|
1. Tämän artiklan määräyksiä sovelletaan seuraavien henkilöiden nimittämiseen: |
||
|
|
||
|
|
||
|
|
||
|
|
||
|
2. Kukin ehdokas kutsutaan asiasta vastaavaan valiokuntaan antamaan lausuma ja vastaamaan jäsenten esittämiin kysymyksiin. |
||
|
3. Asiasta vastaava valiokunta antaa parlamentille suosituksen kustakin nimitysehdotuksesta. |
||
|
4. Äänestys toimitetaan kahden kuukauden kuluessa nimitysehdotuksen vastaanotosta, jollei parlamentti asiasta vastaavan valiokunnan, poliittisen ryhmän tai vähintään 40 jäsenen pyynnöstä toisin päätä. Parlamentti toimittaa kustakin nimitysehdotuksesta erikseen salaisen äänestyksen. |
||
|
5. Jos parlamentin nimitysehdotuksesta tekemä päätös on kielteinen, puhemies pyytää peruuttamaan nimitysehdotuksen ja tekemään parlamentille uuden ehdotuksen. |
Tarkistus 147
Euroopan parlamentin työjärjestys
123 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
123 artikla |
123 artikla |
Komission, neuvoston ja Eurooppa-neuvoston julkilausumat |
Komission, neuvoston ja Eurooppa-neuvoston julkilausumat |
1. Komission, neuvoston ja Eurooppa-neuvoston jäsenet voivat milloin tahansa pyytää parlamentin puhemieheltä luvan julkilausuman antamiseen. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja antaa julkilausuman jokaisen Eurooppa-neuvoston kokouksen jälkeen. Parlamentin puhemies päättää julkilausuman antamisen ajankohdasta ja siitä, seuraako julkilausumaa perinpohjainen keskustelu vai 30 minuuttia jäsenten esittämiä lyhyitä ja tarkoin rajattuja kysymyksiä. |
1. Komission, neuvoston ja Eurooppa-neuvoston jäsenet voivat milloin tahansa pyytää parlamentin puhemieheltä luvan julkilausuman antamiseen. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja antaa julkilausuman jokaisen Eurooppa-neuvoston kokouksen jälkeen. Parlamentin puhemies päättää julkilausuman antamisen ajankohdasta ja siitä, seuraako julkilausumaa perinpohjainen keskustelu vai 30 minuuttia jäsenten esittämiä lyhyitä ja tarkoin rajattuja kysymyksiä. |
2. Kun julkilausuma ja sitä seuraava keskustelu otetaan esityslistalle, parlamentti päättää, esittääkö se keskustelun päätteeksi päätöslauselman vai ei. Päätöslauselmaa ei voida esittää, jos samaa aihetta koskeva mietintö on määrä käsitellä samalla tai seuraavalla istuntojaksolla, ellei puhemies poikkeuksellisin perustein ehdota toisin. Jos parlamentti päättää esittää keskustelun päätteeksi päätöslauselman, valiokunta, poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi jättää käsiteltäväksi päätöslauselmaesityksen. |
2. Kun julkilausuma ja sitä seuraava keskustelu otetaan esityslistalle, parlamentti päättää, esittääkö se keskustelun päätteeksi päätöslauselman vai ei. Päätöslauselmaa ei voida esittää, jos samaa aihetta koskeva mietintö on määrä käsitellä samalla tai seuraavalla istuntojaksolla, ellei puhemies poikkeuksellisin perustein ehdota toisin. Jos parlamentti päättää esittää keskustelun päätteeksi päätöslauselman, valiokunta, poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi jättää käsiteltäväksi päätöslauselmaesityksen. |
3. Päätöslauselmaesityksistä äänestetään samana päivänä . Puhemies päättää mahdollisista poikkeuksista. Äänestysselitykset ovat sallittuja. |
3. Päätöslauselmaesityksistä äänestetään mahdollisimman aikaisessa äänestyksessä . Puhemies päättää mahdollisista poikkeuksista. Äänestysselitykset ovat sallittuja. |
4. Yhteinen päätöslauselmaesitys korvaa sen allekirjoittajien aikaisemmin käsiteltäväksi jättämät päätöslauselmaesitykset, mutta se ei korvaa esityksiä, joita muut valiokunnat, poliittiset ryhmät tai jäsenet ovat jättäneet käsiteltäväksi. |
4. Yhteinen päätöslauselmaesitys korvaa sen allekirjoittajien aikaisemmin käsiteltäväksi jättämät päätöslauselmaesitykset, mutta se ei korvaa esityksiä, joita muut valiokunnat, poliittiset ryhmät tai jäsenet ovat jättäneet käsiteltäväksi. |
|
4 a. Jos yhteisen päätöslauselmaesityksen käsiteltäväksi jättäneet poliittiset ryhmät edustavat selvää enemmistöä, puhemies voi päättää, että ensin äänestetään kyseisestä esityksestä. |
5. Kun yksi päätöslauselmaesityksistä on hyväksytty, muista päätöslauselmaesityksistä ei äänestetä, ellei puhemies poikkeuksellisesti toisin päätä. |
5. Kun yksi päätöslauselmaesityksistä on hyväksytty, muista päätöslauselmaesityksistä ei äänestetä, ellei puhemies poikkeuksellisesti toisin päätä. |
|
5 a. Edellä olevan 2 kohdan tai 135 artiklan 2 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätetyn päätöslauselmaesityksen laatijat voivat peruuttaa sen ennen lopullista äänestystä. |
|
5 b. Poliittinen ryhmä, valiokunta tai esityksen käsiteltäväksi jättämiseen vaadittava määrä jäseniä voi ottaa peruutetun päätöslauselmaesityksen nimiinsä ja jättää sen heti uudelleen käsiteltäväksi. Edellä olevaa 5 a kohtaa ja tätä kohtaa sovelletaan myös 105 ja 106 artiklan mukaisesti jätettäviin päätöslauselmiin. |
Tarkistus 148
Euroopan parlamentin työjärjestys
124 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
124 artikla |
124 artikla |
Selonteko komission päätöksistä |
Selonteko komission päätöksistä |
Parlamentin puhemies voi puheenjohtajakokousta kuultuaan pyytää jokaisen komission kokouksen jälkeen komission puheenjohtajaa, suhteista parlamenttiin vastaavaa komission jäsentä tai niin sovittaessa toista komission jäsentä antamaan parlamentille julkilausuman komission tekemistä tärkeimmistä päätöksistä. Julkilausumasta käydään vähintään 30 minuutin keskustelu, jonka aikana jäsenet saavat esittää lyhyitä ja tarkoin rajattuja kysymyksiä. |
Parlamentin puhemies pyytää komission puheenjohtajaa, suhteista parlamenttiin vastaavaa komission jäsentä tai niin sovittaessa toista komission jäsentä antamaan parlamentille jokaisen komission kokouksen jälkeen julkilausuman komission tekemistä tärkeimmistä päätöksistä , paitsi jos puheenjohtajakokous päättää aikataulusyistä tai asian suhteellisen poliittisen merkityksen vuoksi, ettei tämä ole tarpeen . Julkilausumasta käydään vähintään 30 minuutin keskustelu, jonka aikana jäsenet saavat esittää lyhyitä ja tarkoin rajattuja kysymyksiä. |
Tarkistus 149
Euroopan parlamentin työjärjestys
125 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
125 artikla |
125 artikla |
Tilintarkastustuomioistuimen julkilausumat |
Tilintarkastustuomioistuimen julkilausumat |
1. Vastuuvapausmenettelyn tai talousarvion valvontaan liittyvän parlamentin toiminnan yhteydessä voidaan tilintarkastustuomioistuimen presidenttiä pyytää käyttämään puheenvuoro , jossa hän esittelee tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomukseen, erityiskertomuksiin tai lausuntoihin sisältyvät huomautukset tai selostaa tilintarkastustuomioistuimen työohjelmaa. |
1. Vastuuvapausmenettelyn tai talousarvion valvontaan liittyvän parlamentin toiminnan yhteydessä voidaan tilintarkastustuomioistuimen presidenttiä pyytää antamaan julkilausuma , jossa hän esittelee tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomukseen, erityiskertomuksiin tai lausuntoihin sisältyvät huomautukset tai selostaa tilintarkastustuomioistuimen työohjelmaa. |
2. Parlamentti voi päättää järjestää jokaisesta julkilausumassa esille tuodusta kysymyksestä erillisen keskustelun, johon myös komissio ja neuvosto osallistuvat, etenkin kun varainhoidossa on havaittu säännönvastaisuuksia. |
2. Parlamentti voi päättää järjestää jokaisesta julkilausumassa esille tuodusta kysymyksestä erillisen keskustelun, johon myös komissio ja neuvosto osallistuvat, etenkin kun varainhoidossa on havaittu säännönvastaisuuksia. |
Tarkistus 150
Euroopan parlamentin työjärjestys
126 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
126 artikla |
126 artikla |
Euroopan keskuspankin julkilausumat |
Euroopan keskuspankin julkilausumat |
1. Euroopan keskuspankin puheenjohtaja esittelee parlamentille pankin vuosikertomuksen Euroopan keskuspankkijärjestelmän toiminnasta sekä edellisen ja kuluvan vuoden rahapolitiikasta. |
1. Euroopan keskuspankin puheenjohtaja kutsutaan esittelemään parlamentille pankin vuosikertomus Euroopan keskuspankkijärjestelmän toiminnasta sekä edellisen ja kuluvan vuoden rahapolitiikasta. |
2. Esittelyä seuraa yleiskeskustelu. |
2. Esittelyä seuraa yleiskeskustelu. |
3. Euroopan keskuspankin puheenjohtaja kutsutaan vähintään neljästi vuodessa asiasta vastaavan valiokunnan kokoukseen antamaan lausuma ja vastaamaan kysymyksiin. |
3. Euroopan keskuspankin puheenjohtaja kutsutaan vähintään neljästi vuodessa asiasta vastaavan valiokunnan kokoukseen antamaan lausuma ja vastaamaan kysymyksiin. |
4. Euroopan keskuspankin puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja muita Euroopan keskuspankin johtokunnan jäseniä kutsutaan muihin kokouksiin näiden omasta tai parlamentin pyynnöstä. |
4. Euroopan keskuspankin puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja muita Euroopan keskuspankin johtokunnan jäseniä kutsutaan muihin kokouksiin näiden omasta tai parlamentin pyynnöstä. |
5. Edellä 3 ja 4 kohdassa tarkoitetuista keskusteluista laaditaan sanatarkka selostus virallisilla kielillä . |
5. Edellä 3 ja 4 kohdassa tarkoitetuista keskusteluista laaditaan sanatarkka selostus. |
Tarkistus 151
Euroopan parlamentin työjärjestys
127 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
127 artikla |
Poistetaan. |
Suositus talouspolitiikan laajoiksi suuntaviivoiksi |
|
1. Komission suositus jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoiksi suuntaviivoiksi annetaan asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi, joka esittää siitä mietinnön täysistunnolle. |
|
2. Neuvostoa pyydetään antamaan parlamentille tietoa suosituksensa sisällöstä sekä Eurooppa-neuvoston kannasta. |
|
Tarkistus 152
Euroopan parlamentin työjärjestys
128 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
128 artikla |
128 artikla |
Suullisesti vastattavat kysymykset, joista keskustellaan |
Suullisesti vastattavat kysymykset, joista keskustellaan |
1. Valiokunta, poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi esittää neuvostolle tai komissiolle kysymyksiä ja pyytää ottamaan ne parlamentin esityslistalle. |
1. Valiokunta, poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi esittää neuvostolle, komissiolle tai komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle kysymyksiä ja pyytää ottamaan ne parlamentin esityslistalle. |
Kysymykset annetaan kirjallisina puhemiehelle, joka toimittaa ne viipymättä puheenjohtajakokoukselle. |
Kysymykset annetaan kirjallisina puhemiehelle, joka toimittaa ne viipymättä puheenjohtajakokoukselle. |
Puheenjohtajakokous päättää kysymysten ottamisesta esityslistalle sekä niiden käsittelyjärjestyksestä . Kysymykset, joita ei ole otettu parlamentin esityslistalle kolmen kuukauden kuluessa niiden toimittamisesta, raukeavat. |
Puheenjohtajakokous päättää kysymysten ottamisesta esityslistaluonnokseen 149 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen . Kysymykset, joita ei ole otettu parlamentin esityslistaluonnokseen kolmen kuukauden kuluessa niiden toimittamisesta, raukeavat. |
2. Komissiolle osoitetut kysymykset on toimitettava asianomaiselle toimielimelle vähintään viikko ennen ja neuvostolle osoitetut kysymykset vähintään kolme viikkoa ennen sitä istuntoa, jonka esityslistalle ne otetaan. |
2. Komissiolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle osoitetut kysymykset on toimitettava vastaanottajalle vähintään viikko ennen ja neuvostolle osoitetut kysymykset vähintään kolme viikkoa ennen sitä istuntoa, jonka esityslistalle ne otetaan. |
3. Tämän artiklan 2 kohdan mukaisia määräaikoja ei sovelleta kysymyksiin, jotka koskevat Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 42 artiklassa tarkoitettuja asioita ja neuvoston on vastattava näihin kysymyksiin kohtuullisessa ajassa, jotta parlamentin asianmukainen tiedonsaanti turvataan. |
3. Edellä olevan 2 kohdan mukaisia määräaikoja ei sovelleta kysymyksiin, jotka koskevat yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa, ja näihin kysymyksiin on annettava vastaus kohtuullisessa ajassa, jotta parlamentin asianmukainen tiedonsaanti turvataan. |
4. Yhdellä kysymyksen laatijoista on käytössään viisi minuuttia puheaikaa kysymyksen esittelyyn . Yksi asianomaisen toimielimen jäsenistä vastaa kysymykseen. |
4. Yksi kysymyksen laatijoista voi esitellä kysymyksen. Vastaanottaja vastaa kysymykseen. |
Kysymyksen esittäjällä on oikeus käyttää mainittu puheaika kokonaisuudessaan. |
|
5. Muutoin noudatetaan 123 artiklan 2–5 kohdan määräyksiä soveltuvin osin. |
5. Päätöslauselmaesitysten käsiteltäväksi jättämistä ja niistä äänestämistä koskevia 123 artiklan 2–5 b kohdan määräyksiä sovelletaan soveltuvin osin. |
Tarkistus 153
Euroopan parlamentin työjärjestys
129 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
129 artikla |
129 artikla |
Kyselytunti |
Kyselytunti |
1. Komission kyselytunti pidetään kullakin istuntojaksolla, se kestää 90 minuuttia ja sen teemana on yksi tai useampi monialainen aihe, jonka puheenjohtajakokous päättää kuukautta ennen kyseistä istuntojaksoa. |
1. Komission kyselytunti voidaan pitää kullakin istuntojaksolla, se kestää enintään 90 minuuttia, ja sen teemana on yksi tai useampi monialainen aihe, jonka puheenjohtajakokous päättää kuukautta ennen kyseistä istuntojaksoa. |
2. Puheenjohtajakokouksen kyselytunnille kutsumien komission jäsenten vastuualueen on liityttävä yhteen tai useampaan käsiteltävään monialaiseen aiheeseen, josta kysymyksiä esitetään. Komission jäseniä voidaan kutsua enintään kaksi istuntojaksoa kohden, mutta yhdestä tai useammasta kyselytunnille valitusta monialaisesta aiheesta riippuen on mahdollista kutsua kolmaskin jäsen osallistumaan kyselytunnille. |
2. Puheenjohtajakokouksen kyselytunnille kutsumien komission jäsenten vastuualueen on liityttävä yhteen tai useampaan käsiteltävään monialaiseen aiheeseen, josta kysymyksiä esitetään. Komission jäseniä voidaan kutsua enintään kaksi istuntojaksoa kohden, mutta yhdestä tai useammasta kyselytunnille valitusta monialaisesta aiheesta riippuen on mahdollista kutsua kolmaskin jäsen osallistumaan kyselytunnille. |
3. Kyselytunti järjestetään arpomalla tämän työjärjestyksen liitteenä olevissa ohjeissa (17) yksityiskohtaisesti esitetyllä tavalla. |
|
4. Neuvoston, komission puheenjohtajan, komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja euroryhmän puheenjohtajan kanssa voidaan puheenjohtajakokouksen vahvistamien sääntöjen mukaisesti pitää erityinen kyselytunti. |
4. Neuvoston, komission puheenjohtajan, komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja euroryhmän puheenjohtajan kanssa voidaan puheenjohtajakokouksen vahvistamien sääntöjen mukaisesti pitää erityinen kyselytunti. |
|
4 a. Kyselytuntiin varattua aikaa ei myönnetä kenellekään erityisesti etukäteen. Puhemies varmistaa mahdollisuuksien mukaan, että eri poliittisia näkökantoja ja jäsenvaltioita edustavat jäsenet saavat vuorotellen tilaisuuden esittää kysymys. |
|
4 b. Parlamentin jäsenellä on minuutti aikaa esittää kysymyksensä ja komission jäsenellä kaksi minuuttia aikaa vastata. Kyseinen jäsen voi esittää 30 sekuntia kestävän lisäkysymyksen, jonka on liityttävä suoraan pääkysymykseen. Komission jäsenellä on kaksi minuuttia aikaa vastata lisäkysymykseen. |
|
Kysymysten ja lisäkysymysten on liityttävä suoraan 1 kohdan mukaisesti päätettyyn monialaiseen aiheeseen. Puhemies voi päättää niiden käsiteltäväksi ottamisesta. |
|
Tarkistus 154
Euroopan parlamentin työjärjestys
130 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
130 artikla |
130 artikla |
Kirjallisesti vastattavat kysymykset |
Kirjallisesti vastattavat kysymykset |
1. Jäsenet voivat esittää Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle, neuvostolle, komissiolle tai komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle kirjallisesti vastattavia kysymyksiä tämän työjärjestyksen liitteenä olevien kriteerien mukaisesti (18). Kysymyksen laatija kantaa täyden vastuun kysymyksen sisällöstä. |
1. Jäsenet voivat esittää Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle, neuvostolle, komissiolle tai komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle kirjallisesti vastattavia kysymyksiä tämän työjärjestyksen liitteenä olevien kriteerien mukaisesti (18). Kysymyksen laatija kantaa täyden vastuun kysymyksen sisällöstä. |
2. Kysymykset annetaan puhemiehelle. Tulkinnanvaraisissa tapauksissa puhemies ratkaisee, voidaanko kysymys ottaa käsiteltäväksi. Puhemiehen päätös ei perustu yksinomaan 1 kohdassa mainittuun liitteeseen vaan työjärjestyksen määräyksiin yleensä. Puhemiehen päätöksestä ilmoitetaan kysymyksen esittäjälle. |
2. Kysymykset annetaan puhemiehelle. Tulkinnanvaraisissa tapauksissa puhemies ratkaisee, voidaanko kysymys ottaa käsiteltäväksi. Puhemiehen päätös ei perustu yksinomaan 1 kohdassa mainittuun liitteeseen vaan työjärjestyksen määräyksiin yleensä. Puhemiehen perustellusta päätöksestä ilmoitetaan kysymyksen esittäjälle. |
3. Kysymykset esitetään sähköisessä muodossa. Jäsen voi esittää enintään viisi kysymystä kuukaudessa . |
3. Kysymykset esitetään sähköisessä muodossa. Jäsen voi esittää enintään kaksikymmentä kysymystä kullakin kolmen kuukauden jaksolla . |
Lisäkysymyksiä voidaan poikkeuksellisesti esittää paperiasiakirjana, jonka kyseinen jäsen allekirjoittaa ja jättää henkilökohtaisesti sihteeristön asianomaiseen yksikköön. |
|
Puheenjohtajakokous arvioi lisäkysymysjärjestelyä vuoden kuluttua kahdeksannen vaalikauden alkamisesta. |
|
Sanan ”poikkeuksellisesti” on tulkittava tarkoittavan sitä, että lisäkysymys koskee kiireellistä asiaa ja että kysymyksen esittäminen ei voi odottaa seuraavaan kuukauteen. Lisäksi 3 kohdan toisen alakohdan mukaisesti esitettävien kysymysten määrän on oltava pienempi kuin tavanomaiset viisi kysymystä kuukaudessa. |
|
|
3 a. Muut jäsenet kuin kysymyksen laatija voivat tukea kysymystä. Kysymys otetaan huomioon vain laskettaessa sen esittäjän, ei sen tukijan, 3 kohdan mukaista kysymysten enimmäismäärää. |
4. Jos kysymykseen ei pystytä vastaamaan asetetussa määräajassa , se otetaan kysymyksen laatijan sitä pyytäessä asiasta vastaavan valiokunnan seuraavan kokouksen esityslistalle. Työjärjestyksen 129 artiklan määräyksiä noudatetaan soveltuvin osin. |
4. Jos vastaanottaja ei pysty vastaamaan kysymykseen kolmen viikon (ensisijaiset kysymykset) tai kuuden viikon (muut kuin ensisijaiset kysymykset) kuluessa siitä, kun se on toimitettu vastaanottajalle , se voidaan kysymyksen laatijan sitä pyytäessä ottaa asiasta vastaavan valiokunnan seuraavan kokouksen esityslistalle. |
Koska valiokunnan puheenjohtajalla on toimivalta kutsua valiokunnan kokous koolle 206 artiklan 1 kohdan nojalla, hänellä on toimivalta päättää koolle kutsumansa kokouksen esityslistaluonnoksesta valiokunnan työskentelyn sujuvaksi organisoimiseksi. Tämä toimivalta ei kuitenkaan vaikuta 130 artiklan 4 kohdassa määrättyyn velvollisuuteen ottaa kirjallisesti vastattava kysymys sen laatijan pyynnöstä valiokunnan seuraavan kokouksen esityslistaluonnokseen. Puheenjohtajalla on kuitenkin harkintavalta tehdä poliittiset painopistealueet huomioon ottaen ehdotus kokouksen asioiden käsittelyjärjestyksestä sekä menettelytavoista (esimerkiksi menettely ilman keskustelua ja mahdollisesti jatkotoimia koskevan päätöksen tekeminen tai tarvittaessa suositus kohdan siirtämisestä myöhempään kokoukseen). |
|
5. Kysymyksiin, jotka edellyttävät välitöntä vastausta (ensisijaiset kysymykset) mutta eivät vaadi yksityiskohtaista selvitystä, vastataan kolmen viikon kuluessa niiden toimittamisesta vastaanottajille. Jokainen jäsen voi antaa käsiteltäväksi yhden tällaisen kysymyksen kuukaudessa. |
5. Jokainen jäsen voi antaa käsiteltäväksi yhden ensisijaisen kysymyksen kuukaudessa. |
Muihin kysymyksiin (muut kuin ensisijaiset kysymykset) vastataan kuuden viikon kuluessa niiden toimittamisesta vastaanottajille. |
|
6. Kysymykset ja vastaukset julkaistaan parlamentin verkkosivustolla. |
6. Kysymykset ja vastaukset mahdollisine liitteineen julkaistaan parlamentin verkkosivustolla. |
Tarkistus 295
Euroopan parlamentin työjärjestys
130 a artikla (uusi)
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
|
130 a artikla |
|
Kirjallisesti vastattavat toissijaiset tiedustelut |
|
1. Valiokunta, poliittinen ryhmä tai vähintään viisi prosenttia parlamentin jäsenistä voi esittää neuvostolle, komissiolle tai komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle toissijaisia tiedusteluja, jotka koostuvat kirjallisesti vastattavista kysymyksistä ja joissa pyydetään lisätietoja erityisesti valituista aiheista. |
|
Kysymykset annetaan puhemiehelle, joka varmistaa, että ne ovat tämän työjärjestyksen yleisten määräysten mukaisia ja täyttävät työjärjestyksen liitteessä (1 a) vahvistetut kriteerit, ja pyytää vastaanottajaa vastaamaan kahden viikon kuluessa. Puhemies voi jatkaa tätä määräaikaa kysymyksen laatijoita kuultuaan. |
|
2. Kysymykset ja vastaukset julkaistaan parlamentin verkkosivustolla. |
|
Tarkistus 296
Euroopan parlamentin työjärjestys
130 b artikla (uusi)
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
|
130 b artikla |
|
Kirjallisesti vastattavat ensisijaiset tiedustelut, joista keskustellaan |
|
1. Valiokunta, poliittinen ryhmä tai vähintään viisi prosenttia parlamentin jäsenistä voi esittää neuvostolle, komissiolle tai komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle ensisijaisia tiedusteluja, jotka koostuvat kirjallisesti vastattavista kysymyksistä, joista keskustellaan. Kysymyksiin voidaan liittää lyhyet perustelut. |
|
Kysymykset annetaan kirjallisina puhemiehelle, joka varmistaa, että ne ovat tämän työjärjestyksen yleisten määräysten mukaisia ja täyttävät työjärjestyksen liitteessä (1 a) vahvistetut kriteerit, sekä ilmoittaa kysymyksestä viipymättä vastaanottajalle ja pyytää tätä ilmoittamaan, vastataanko siihen ja jos vastataan, niin milloin. |
|
2. Kun on saatu kirjallinen vastaus, ensisijainen tiedustelu otetaan parlamentin esityslistaluonnokseen 149 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen. Asiasta on järjestettävä keskustelu, jos valiokunta, poliittinen ryhmä tai vähintään viisi prosenttia parlamentin jäsenistä sitä pyytää. |
|
3. Jos vastaanottaja kieltäytyy vastaamasta kysymykseen tai ei vastaa siihen kolmen viikon kuluessa, kysymys otetaan esityslistaluonnokseen. Asiasta on järjestettävä keskustelu, jos valiokunta, poliittinen ryhmä tai vähintään viisi prosenttia parlamentin jäsenistä sitä pyytää. Ennen keskustelua yksi kysymyksen laatijoista voi saada luvan esittää lisäperusteita kysymyksen tueksi. |
|
4. Yksi kysymyksen laatijoista voi esitellä kysymyksen. Yksi asianomaisen toimielimen jäsenistä vastaa kysymykseen. |
|
Päätöslauselmaesitysten käsiteltäväksi jättämistä ja niistä äänestämistä koskevia 123 artiklan 2–5 kohdan määräyksiä sovelletaan soveltuvin osin. |
|
5. Kysymykset ja vastaukset julkaistaan parlamentin verkkosivustolla. |
|
Tarkistus 155
Euroopan parlamentin työjärjestys
131 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
131 artikla |
131 artikla |
Kirjallisesti vastattavat kysymykset Euroopan keskuspankille |
Kirjallisesti vastattavat kysymykset Euroopan keskuspankille |
1. Jäsenet voivat esittää Euroopan keskuspankille enintään kuusi kirjallisesti vastattavaa kysymystä kuukaudessa tämän työjärjestyksen liitteenä olevien kriteerien mukaisesti (19). Kysymyksen laatija kantaa täyden vastuun kysymyksen sisällöstä. |
1. Jäsenet voivat esittää Euroopan keskuspankille enintään kuusi kirjallisesti vastattavaa kysymystä kuukaudessa tämän työjärjestyksen liitteenä olevien kriteerien mukaisesti (19). Kysymyksen laatija kantaa täyden vastuun kysymyksen sisällöstä. |
2. Kysymykset annetaan kirjallisina asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajalle, joka ilmoittaa niistä Euroopan keskuspankille. Tulkinnanvaraisissa tapauksissa puheenjohtaja ratkaisee, voidaanko kysymys ottaa käsiteltäväksi. Puheenjohtajan päätöksestä ilmoitetaan kysymyksen esittäjälle. |
2. Kysymykset annetaan kirjallisina asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajalle, joka ilmoittaa niistä Euroopan keskuspankille. Tulkinnanvaraisissa tapauksissa puheenjohtaja ratkaisee, voidaanko kysymys ottaa käsiteltäväksi. Puheenjohtajan päätöksestä ilmoitetaan kysymyksen esittäjälle. |
3. Kysymykset ja vastaukset julkaistaan parlamentin verkkosivustolla. |
3. Kysymykset ja vastaukset julkaistaan parlamentin verkkosivustolla. |
4. Jos kysymykseen ei ole vastattu asetetussa määräajassa , se otetaan kysymyksen laatijan sitä pyytäessä asiasta vastaavan valiokunnan ja Euroopan keskuspankin puheenjohtajan seuraavan yhteisen kokouksen esityslistalle. |
4. Jos kysymykseen ei ole vastattu kuuden viikon kuluessa , se voidaan kysymyksen laatijan sitä pyytäessä ottaa asiasta vastaavan valiokunnan ja Euroopan keskuspankin puheenjohtajan seuraavan yhteisen kokouksen esityslistalle. |
Tarkistus 156
Euroopan parlamentin työjärjestys
131 a artikla (uusi)
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
|
131 a artikla |
|
Yhteistä valvontamekanismia ja yhteistä kriisinratkaisumekanismia koskevat kirjallisesti vastattavat kysymykset |
|
1. Edellä olevia 131 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan määräyksiä sovelletaan soveltuvin osin yhteistä valvontamekanismia ja yhteistä kriisinratkaisumekanismia koskeviin kirjallisesti vastattaviin kysymyksiin. Tällaiset kysymykset vähennetään 131 artiklan 1 kohdassa määrätystä kuuden kysymyksen enimmäismäärästä. |
|
2. Jos kysymykseen ei ole vastattu viiden viikon kuluessa, se voidaan kysymyksen laatijan sitä pyytäessä ottaa asiasta vastaavan valiokunnan ja vastaanottajan valvontaelimen puheenjohtajan seuraavan yhteisen kokouksen esityslistalle. |
Tarkistus 157
Euroopan parlamentin työjärjestys
Osa V – luku 4 – otsikko
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
MUIDEN TOIMIELINTEN KERTOMUKSET |
MUIDEN TOIMIELINTEN JA ELINTEN KERTOMUKSET |
Tarkistus 158
Euroopan parlamentin työjärjestys
132 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
132 artikla |
132 artikla |
Muiden toimielinten vuosikertomukset ja muut kertomukset |
Muiden toimielinten tai elinten vuosikertomukset ja muut kertomukset |
1. Muiden toimielinten vuosikertomuksista ja muista kertomuksista, joiden osalta perussopimuksissa määrätään tai muissa säädöksissä säädetään Euroopan parlamentin kuulemisesta, laaditaan mietintö, joka annetaan täysistunnon käsiteltäväksi. |
1. Muiden toimielinten tai elinten vuosikertomuksista ja muista kertomuksista, joiden osalta perussopimuksissa määrätään tai muissa säädöksissä säädetään Euroopan parlamentin kuulemisesta, laaditaan mietintö, joka annetaan täysistunnon käsiteltäväksi. |
2. Muiden toimielinten vuosikertomukset ja muut kertomukset, jotka eivät kuulu 1 kohdan soveltamisalaan, annetaan asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi, ja kyseinen valiokunta voi ehdottaa mietinnön laatimista 52 artiklan mukaisesti. |
2. Muiden toimielinten tai elinten vuosikertomukset ja muut kertomukset, jotka eivät kuulu 1 kohdan soveltamisalaan, annetaan asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi, ja kyseinen valiokunta tarkastelee niitä ja voi antaa parlamentin käsiteltäväksi lyhyen päätöslauselmaesityksen tai ehdottaa mietinnön laatimista 52 artiklan mukaisesti , jos se katsoo, että parlamentin olisi otettava kantaa johonkin kertomuksissa käsiteltyyn tärkeään asiaan . |
Tarkistus 159
Euroopan parlamentin työjärjestys
133 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
||
133 artikla |
133 artikla |
||
Päätöslauselmaesitykset |
Päätöslauselmaesitykset |
||
1. Jäsen voi jättää käsiteltäväksi päätöslauselmaesityksen Euroopan unionin toimialaan liittyvästä asiasta. |
1. Jäsen voi jättää käsiteltäväksi päätöslauselmaesityksen Euroopan unionin toimialaan liittyvästä asiasta. |
||
Esitys saa olla enintään 200 sanan pituinen. |
Esitys saa olla enintään 200 sanan pituinen. |
||
|
1 a. Tällainen esitys ei saa |
||
|
|
||
|
|
||
|
1 b. Kukin jäsen voi jättää käsiteltäväksi enintään yhden tällaisen esityksen kuukaudessa. |
||
|
1 c. Päätöslauselmaesitys annetaan puhemiehelle, joka varmistaa, että se täyttää sovellettavat vaatimukset. Jos puhemies toteaa, että esitys voidaan ottaa käsiteltäväksi, hän antaa sen tiedoksi täysistunnossa ja lähettää sen asiasta vastaavaan valiokuntaan. |
||
2. Asiasta vastaava valiokunta päättää sovellettavasta menettelystä. |
2. Asiasta vastaava valiokunta päättää sovellettavasta menettelystä , mukaan lukien päätöslauselmaesityksen käsittely yhdessä muiden päätöslauselmaesitysten tai mietintöjen kanssa, lausunnon antaminen, mahdollisesti kirjeen muodossa, tai mietinnön laatiminen 52 artiklan mukaisesti . Se voi myös päättää olla ryhtymättä päätöslauselmaesityksen osalta jatkotoimiin. |
||
Valiokunta voi käsitellä päätöslauselmaesitystä yhdessä muiden päätöslauselmaesitysten tai mietintöjen kanssa. |
|
||
Valiokunta voi päättää antaa lausunnon, joka voi olla kirjeen muodossa. |
|
||
Valiokunta voi päättää laatia asiasta mietinnön 52 artiklan mukaisesti. |
|
||
3. Päätöslauselmaesityksen laatijoille ilmoitetaan valiokunnan ja puheenjohtajakokouksen päätöksistä. |
3. Päätöslauselmaesityksen laatijoille ilmoitetaan puhemiehen, valiokunnan ja puheenjohtajakokouksen päätöksistä. |
||
4. Päätöslauselmaesitys sisällytetään mietintöön. |
4. Päätöslauselmaesitys sisällytetään mietintöön. |
||
5. Puhemies toimittaa muille Euroopan unionin toimielimille niille osoitetut, kirjeen muodossa annetut lausunnot. |
5. Puhemies toimittaa muille Euroopan unionin toimielimille niille osoitetut, kirjeen muodossa annetut lausunnot. |
||
6. Tämän työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan, 128 artiklan 5 kohdan tai 135 artiklan 2 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätetyn päätöslauselmaesityksen laatija tai laatijat voivat peruuttaa sen ennen lopullista äänestystä. |
|
||
7. Päätöslauselmaesityksen laatija tai laatijat tai sen ensimmäinen allekirjoittaja saavat peruuttaa 1 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jättämänsä päätöslauselmaesityksen, ennen kuin asiasta vastaava valiokunta on 2 kohdan mukaisesti päättänyt laatia siitä mietinnön. |
7. Päätöslauselmaesityksen laatija tai laatijat tai sen ensimmäinen allekirjoittaja saavat peruuttaa 1 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jättämänsä päätöslauselmaesityksen, ennen kuin asiasta vastaava valiokunta on 2 kohdan mukaisesti päättänyt laatia siitä mietinnön. |
||
Sen jälkeen kun valiokunta on ottanut esityksen käsiteltäväkseen, valiokunnalla yksin on valta peruuttaa esitys ennen sitä koskevaa lopullista äänestystä. |
Sen jälkeen kun valiokunta on ottanut esityksen käsiteltäväkseen, valiokunnalla yksin on valta peruuttaa esitys ennen sitä koskevaa lopullista äänestystä. |
||
8. Poliittinen ryhmä, valiokunta tai esityksen käsiteltäväksi jättämiseen vaadittava määrä jäseniä voi ottaa peruutetun päätöslauselmaesityksen nimiinsä ja jättää sen heti uudelleen käsiteltäväksi. |
|
||
Valiokuntien on varmistettava, että päätöslauselmaesitykset, jotka on jätetty käsiteltäväksi tämän artiklan mukaisesti ja jotka täyttävät asetetut vaatimukset, johtavat toimenpiteisiin ja että esityksiin viitataan asianmukaisesti niiden johdosta laadituissa asiakirjoissa. |
|
Tarkistus 160
Euroopan parlamentin työjärjestys
134 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
134 artikla |
Poistetaan. |
Suositukset neuvostolle |
|
1. Poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi jättää käsiteltäväksi neuvostolle osoitetun ehdotuksen suositukseksi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osastossa tarkoitetuista aiheista tai jos parlamenttia ei ole kuultu 108 tai 109 artiklan alaan kuuluvasta kansainvälisestä sopimuksesta. |
|
2. Ehdotukset lähetetään asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi. |
|
Valiokunta antaa asian tarvittaessa parlamentin käsiteltäväksi tässä työjärjestyksessä määrättyjen menettelyjen mukaisesti. |
|
3. Kun asiasta vastaava valiokunta laatii mietinnön, siihen sisältyy parlamentille osoitettu ehdotus suositukseksi neuvostolle, lyhyet perustelut sekä tarvittaessa niiden valiokuntien lausunnot, joita asiassa on kuultu. |
|
Tämän kohdan soveltaminen ei edellytä puheenjohtajakokouksen lupaa. |
|
4. Sovelletaan 113 artiklan määräyksiä. |
|
Tarkistus 161
Euroopan parlamentin työjärjestys
135 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
135 artikla |
135 artikla |
Keskustelut ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista |
Keskustelut ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista |
1. Valiokunta, parlamenttien välisistä suhteista vastaava valtuuskunta, poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi esittää puhemiehelle kirjallisen pyynnön keskustelun järjestämiseksi ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkausta koskevasta kiireellisestä tapauksesta (149 artiklan 3 kohta) . |
1. Valiokunta, parlamenttien välisistä suhteista vastaava valtuuskunta, poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi esittää puhemiehelle kirjallisen pyynnön keskustelun järjestämiseksi ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkausta koskevasta kiireellisestä tapauksesta. |
2. Puheenjohtajakokous laatii 1 kohdassa tarkoitettujen pyyntöjen ja liitteen IV määräysten mukaisesti luettelon niistä aiheista, jotka otetaan seuraavan ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista käytävän keskustelun lopulliseen esityslistaluonnokseen. Esityslistalle otettavia aiheita saa olla enintään kolme, alakohdat mukaan lukien. |
2. Puheenjohtajakokous laatii 1 kohdassa tarkoitettujen pyyntöjen ja liitteen IV määräysten mukaisesti luettelon niistä aiheista, jotka otetaan seuraavan ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista käytävän keskustelun lopulliseen esityslistaluonnokseen. Esityslistalle otettavia aiheita saa olla enintään kolme, alakohdat mukaan lukien. |
Parlamentti voi 152 artiklan mukaisesti hylätä keskusteltavaksi aiotun aiheen ja korvata sen uudella aiheella. Valittuja aiheita koskevat päätöslauselmaesitykset jätetään käsiteltäväksi viimeistään esityslistan hyväksymispäivän iltana. Päätöslauselmaesitysten jättämisen tarkan määräajan vahvistaa puhemies. |
Parlamentti voi 152 artiklan mukaisesti hylätä keskusteltavaksi aiotun aiheen ja korvata sen uudella aiheella. Valiokunta, poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi jättää käsiteltäväksi valittuja aiheita koskevia päätöslauselmaesityksiä viimeistään esityslistan hyväksymispäivän iltana. Päätöslauselmaesitysten jättämisen tarkan määräajan vahvistaa puhemies. |
3. Poliittisille ryhmille ja sitoutumattomille jäsenille myönnettävä kokonaispuheaika jaetaan 162 artiklan 4 ja 5 kohdan mukaisesti istuntojaksokohtaisen enintään yhden tunnin keskusteluajan rajoissa. |
3. Poliittisille ryhmille ja sitoutumattomille jäsenille myönnettävä kokonaispuheaika jaetaan 162 artiklan 4 ja 5 kohdan mukaisesti istuntojaksokohtaisen enintään yhden tunnin keskusteluajan rajoissa. |
Jos puheaikaa on vielä käytettävissä päätöslauselmaesitysten esittelylle ja äänestyksille sekä komission ja neuvoston mahdollisille puheenvuoroille varatun ajan jälkeen, se jaetaan poliittisten ryhmien ja sitoutumattomien jäsenten kesken. |
Jos puheaikaa on vielä käytettävissä päätöslauselmaesitysten esittelylle sekä komission ja neuvoston mahdollisille puheenvuoroille varatun ajan jälkeen, se jaetaan poliittisten ryhmien ja sitoutumattomien jäsenten kesken. |
4. Äänestys toimitetaan heti keskustelun päätyttyä. Työjärjestyksen 183 artiklaa ei sovelleta. |
4. Äänestys toimitetaan heti keskustelun päätyttyä. Äänestysselityksiä koskevaa 183 artiklaa ei sovelleta. |
Tämän artiklan mukaiset äänestykset voidaan toimittaa yhdessä, jos puhemies ja puheenjohtajakokous näin päättävät. |
Tämän artiklan mukaiset äänestykset voidaan toimittaa yhdessä, jos puhemies ja puheenjohtajakokous näin päättävät. |
5. Jos samaa aihetta koskevia päätöslauselmaesityksiä on jätetty käsiteltäväksi kaksi tai useampia, sovelletaan 123 artiklan 4 kohdan mukaista menettelyä. |
5. Jos samaa aihetta koskevia päätöslauselmaesityksiä on jätetty käsiteltäväksi kaksi tai useampia, sovelletaan 123 artiklan 4 ja 4 a kohdan mukaista menettelyä. |
6. Puhemies ja poliittisten ryhmien puheenjohtajat voivat päättää, että päätöslauselmaesityksestä äänestetään ilman keskustelua. Päätös edellyttää kaikkien poliittisten ryhmien puheenjohtajien yksimielistä hyväksyntää. |
6. Puhemies ja poliittisten ryhmien puheenjohtajat voivat päättää, että päätöslauselmaesityksestä äänestetään ilman keskustelua. Päätös edellyttää kaikkien poliittisten ryhmien puheenjohtajien yksimielistä hyväksyntää. |
Ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista käytävän keskustelun esityslistalle otettuihin päätöslauselmaesityksiin ei sovelleta 187, 188 ja 190 artiklan määräyksiä. |
Ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista käytävän keskustelun esityslistalle otettuihin päätöslauselmaesityksiin ei sovelleta 187 ja 188 artiklan määräyksiä. |
Päätöslauselmaesitykset ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista käytävää keskustelua varten jätetään käsiteltäväksi vasta, kun aiheiden luettelo on hyväksytty. Päätöslauselmaesitykset, joita ei ehditä käsitellä keskustelulle varattuna aikana, raukeavat. Samoin menetellään, jos 168 artiklan 3 kohdan mukaisesti esitetyn pyynnön perusteella todetaan, ettei parlamentti ole päätösvaltainen. Jäsenet voivat jättää kyseiset päätöslauselmaesitykset uudelleen käsiteltäväksi joko valiokunnassa 133 artiklan mukaisesti tai seuraavalla istuntojaksolla käytävää keskustelua varten ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista. |
Päätöslauselmaesitykset ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista käytävää keskustelua varten jätetään käsiteltäväksi vasta, kun aiheiden luettelo on hyväksytty. Päätöslauselmaesitykset, joita ei ehditä käsitellä keskustelulle varattuna aikana, raukeavat. Samoin menetellään, jos 168 artiklan 3 kohdan mukaisesti esitetyn pyynnön perusteella todetaan, ettei parlamentti ole päätösvaltainen. Laatijat voivat jättää kyseiset päätöslauselmaesitykset uudelleen käsiteltäväksi joko valiokunnassa 133 artiklan mukaisesti tai seuraavalla istuntojaksolla ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista käytävää keskustelua varten . |
Aihetta ei voida ottaa ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista käytävän keskustelun esityslistalle, jos se on jo kyseisen istuntojakson esityslistalla. |
Aihetta ei voida ottaa ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista käytävän keskustelun esityslistalle, jos se on jo kyseisen istuntojakson esityslistalla. |
Työjärjestyksen määräykset eivät salli yhteiskeskustelua 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätetystä päätöslauselmaesityksestä ja samaa aihetta koskevasta valiokunnan mietinnöstä. |
Työjärjestyksen määräykset eivät salli yhteiskeskustelua 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätetystä päätöslauselmaesityksestä ja samaa aihetta koskevasta valiokunnan mietinnöstä. |
* * * |
|
Kun päätösvaltaisuuden toteamista pyydetään 168 artiklan 3 kohdan mukaisesti, tämä pyyntö koskee ainoastaan äänestyksen kohteena olevaa päätöslauselmaesitystä, mutta ei sitä seuraavia päätöslauselmaesityksiä. |
Kun päätösvaltaisuuden toteamista pyydetään 168 artiklan 3 kohdan mukaisesti, tämä pyyntö koskee ainoastaan äänestyksen kohteena olevaa päätöslauselmaesitystä, mutta ei sitä seuraavia päätöslauselmaesityksiä. |
Tarkistus 162
Euroopan parlamentin työjärjestys
136 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
136 artikla |
Poistetaan. |
Kirjalliset kannanotot |
|
1. Vähintään kymmenen jäsentä vähintään kolmesta poliittisesta ryhmästä voi jättää käsiteltäväksi enintään 200 sanan pituisen kirjallisen kannanoton, joka koskee yksinomaan asiaa, joka kuuluu Euroopan unionin toimivaltaan. Kirjallisen kannanoton sisällön on oltava julkilausuman kaltainen. Siinä ei varsinkaan saa vaatia lainsäädäntötoimia eikä esittää päätöksiä asioista, joiden osalta työjärjestyksessä määrätään erityisestä menettelystä tai toimivallasta, eikä se saa koskea aihetta, jota käsitellään parlamentissa käynnissä olevassa menettelyssä. |
|
2. Puhemies tekee perustellun päätöksen luvan myöntämisestä asian käsittelyn jatkamiselle 1 kohdan mukaisesti kaikissa tapauksissa. Kirjalliset kannanotot julkaistaan virallisilla kielillä parlamentin verkkosivustolla ja toimitetaan sähköisesti kaikille jäsenille. Ne kirjataan yhdessä allekirjoittajien nimien kanssa sähköiseen luetteloon. Luettelo on julkinen, ja se on saatavilla parlamentin verkkosivustolla. Puhemies säilyttää myös kirjallisten kannanottojen paperitulosteet allekirjoituksineen. |
|
3. Jäsen voi allekirjoittaa kannanoton, joka on kirjattu sähköiseen luetteloon. Allekirjoituksen voi perua milloin tahansa kolmen kuukauden kuluessa kannanoton kirjaamisesta luetteloon. Jos jäsen peruu allekirjoituksensa, hän ei saa enää allekirjoittaa kyseistä kannanottoa uudestaan. |
|
4. Jos parlamentin jäsenten enemmistö on allekirjoittanut kannanoton kolmen kuukauden kuluttua sen kirjaamisesta luetteloon, puhemies ilmoittaa tästä parlamentille. Kannanotto, joka ei sido parlamenttia, ja allekirjoittajien nimet julkaistaan pöytäkirjassa. |
|
5. Menettely päättyy, kun kannanotto sekä allekirjoittajien nimet välitetään kannanotossa mainituille tahoille istuntojakson lopussa. |
|
6. Jos toimielimet, joille hyväksytty kannanotto on osoitettu, eivät ilmoita parlamentille suunnitelluista jatkotoimista kolmen kuukauden kuluessa tekstin vastaanottamisesta, asia otetaan kannanoton yhden tai useamman laatijan pyynnöstä asiasta vastaavan valiokunnan myöhemmän kokouksen esityslistalle. |
|
7. Yli kolme kuukautta luettelossa ollut kirjallinen kannanotto raukeaa, jollei vähintään puolet parlamentin jäsenistä allekirjoita sitä, eikä tätä kolmen kuukauden määräaikaa voida jatkaa. |
|
Tarkistus 163
Euroopan parlamentin työjärjestys
Osa V – luku 5 a (uusi)
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
|
LUKU 5 A |
|
MUIDEN TOIMIELINTEN JA ELINTEN KUULEMINEN |
|
(Lisätään 136 artiklan jälkeen.) |
Tarkistus 164
Euroopan parlamentin työjärjestys
137 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
137 artikla |
137 artikla |
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kuuleminen |
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kuuleminen |
1. Tapauksissa, joissa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti on kuultava talous- ja sosiaalikomiteaa, puhemies aloittaa kuulemismenettelyn ja ilmoittaa siitä parlamentille. |
1. Tapauksissa, joissa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti on kuultava talous- ja sosiaalikomiteaa, puhemies aloittaa kuulemismenettelyn ja ilmoittaa siitä parlamentille. |
2. Valiokunta voi pyytää, että Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa kuullaan yleisistä kysymyksistä tai tietyistä aiheista. |
2. Valiokunta voi pyytää, että Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa kuullaan yleisistä kysymyksistä tai tietyistä aiheista. |
Valiokunta ilmoittaa Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle määräajan, jonka kuluessa sen on annettava lausuntonsa. |
Valiokunta ilmoittaa Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle määräajan, jonka kuluessa sen on annettava lausuntonsa. |
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kuulemista koskevat pyynnöt hyväksytään täysistunnossa ilman keskustelua . |
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kuulemista koskevista pyynnöistä ilmoitetaan parlamentissa sen seuraavalla istuntojaksolla, ja ne katsotaan hyväksytyiksi, ellei poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä pyydä 24 tunnin kuluessa ilmoituksesta, että asiasta äänestetään . |
3. Talous- ja sosiaalikomitean toimittamat lausunnot lähetetään asiasta vastaavaan valiokuntaan. |
3. Talous- ja sosiaalikomitean toimittamat lausunnot lähetetään asiasta vastaavaan valiokuntaan. |
Tarkistus 165
Euroopan parlamentin työjärjestys
138 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
138 artikla |
138 artikla |
Alueiden komitean kuuleminen |
Alueiden komitean kuuleminen |
1. Tapauksissa, joissa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti on kuultava alueiden komiteaa, puhemies aloittaa kuulemismenettelyn ja ilmoittaa siitä parlamentille. |
1. Tapauksissa, joissa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti on kuultava alueiden komiteaa, puhemies aloittaa kuulemismenettelyn ja ilmoittaa siitä parlamentille. |
2. Valiokunta voi pyytää, että alueiden komiteaa kuullaan yleisistä kysymyksistä tai tietyistä aiheista. |
2. Valiokunta voi pyytää, että alueiden komiteaa kuullaan yleisistä kysymyksistä tai tietyistä aiheista. |
Valiokunta ilmoittaa alueiden komitealle määräajan, jonka kuluessa sen on annettava lausuntonsa. |
Valiokunta ilmoittaa alueiden komitealle määräajan, jonka kuluessa sen on annettava lausuntonsa. |
Alueiden komitean kuulemista koskevat pyynnöt hyväksytään täysistunnossa ilman keskustelua . |
Alueiden komitean kuulemista koskevista pyynnöistä ilmoitetaan parlamentissa sen seuraavalla istuntojaksolla, ja ne katsotaan hyväksytyiksi, ellei poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä pyydä 24 tunnin kuluessa ilmoituksesta, että asiasta äänestetään . |
3. Alueiden komitean toimittamat lausunnot lähetetään asiasta vastaavaan valiokuntaan. |
3. Alueiden komitean toimittamat lausunnot lähetetään asiasta vastaavaan valiokuntaan. |
Tarkistus 166
Euroopan parlamentin työjärjestys
140 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
140 artikla |
140 artikla |
Toimielinten väliset sopimukset |
Toimielinten väliset sopimukset |
1. Parlamentti voi tehdä sopimuksia muiden toimielinten kanssa perussopimusten soveltamiseksi taikka menettelyjen parantamiseksi tai selkeyttämiseksi. |
1. Parlamentti voi tehdä sopimuksia muiden toimielinten kanssa perussopimusten soveltamiseksi taikka menettelyjen parantamiseksi tai selkeyttämiseksi. |
Sopimus voidaan tehdä yhteisenä julistuksena, kirjeenvaihtona, menettelysääntöinä tai muussa asianmukaisessa muodossa. Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioista vastaavan valiokunnan tarkasteltua sopimuksia ja parlamentin hyväksyttyä sopimukset puhemies allekirjoittaa ne. Sopimukset voidaan liittää tiedoksi työjärjestykseen. |
Sopimus voidaan tehdä yhteisenä julistuksena, kirjeenvaihtona, menettelysääntöinä tai muussa asianmukaisessa muodossa. Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioista vastaavan valiokunnan tarkasteltua sopimuksia ja parlamentin hyväksyttyä sopimukset puhemies allekirjoittaa ne. |
2. Jos sopimukset johtavat parlamentin jäsenten tai elinten voimassa olevien työjärjestykseen perustuvien oikeuksien tai velvollisuuksien muutoksiin tai uusiin tällaisiin oikeuksiin ja velvollisuuksiin taikka muulla tavoin muuttavat työjärjestystä tai sen tulkintaa, asia on toimitettava asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi 226 artiklan 2–6 kohdan mukaisesti ennen sopimuksen allekirjoittamista. |
2. Jos sopimukset johtavat parlamentin jäsenten tai elinten voimassa olevien työjärjestykseen perustuvien oikeuksien tai velvollisuuksien muutoksiin tai uusiin tällaisiin oikeuksiin ja velvollisuuksiin taikka muulla tavoin muuttavat työjärjestystä tai sen tulkintaa, asia on toimitettava asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi 226 artiklan 2–6 kohdan mukaisesti ennen sopimuksen allekirjoittamista. |
Tarkistus 167
Euroopan parlamentin työjärjestys
141 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
141 artikla |
141 artikla |
Menettelyt Euroopan unionin tuomioistuimessa |
Menettelyt Euroopan unionin tuomioistuimessa |
1. Varmistaakseen perussopimusten ja etenkin parlamentin oikeuksia koskevien määräysten täyden noudattamisen parlamentti seuraa unionin lainsäädäntöä ja täytäntöönpanomenettelyjä ne määräajat huomioon ottaen, jotka perussopimuksissa ja Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännössä asetetaan unionin toimielinten sekä luonnollisten ja oikeushenkilöiden kanteille. |
1. Varmistaakseen perussopimusten ja etenkin parlamentin oikeuksia koskevien määräysten täyden noudattamisen parlamentti seuraa unionin lainsäädäntöä ja sen täytäntöönpanoa ne määräajat huomioon ottaen, jotka perussopimuksissa ja Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännössä asetetaan unionin toimielinten sekä luonnollisten ja oikeushenkilöiden kanteille. |
2. Jos asiasta vastaava valiokunta epäilee, että unionin oikeutta on rikottu, se ilmoittaa asiasta parlamentille tarvittaessa suullisesti. |
2. Jos oikeudellisista asioista vastaava valiokunta epäilee, että unionin oikeutta on rikottu, se ilmoittaa asiasta parlamentille tarvittaessa suullisesti. Parlamentti voi tarvittaessa kuulla asiasta vastaavan valiokunnan näkemyksen. |
3. Puhemies nostaa parlamentin puolesta asiasta vastaavan valiokunnan suosituksen mukaisesti kanteen unionin tuomioistuimessa. |
3. Puhemies nostaa parlamentin puolesta oikeudellisista asioista vastaavan valiokunnan suosituksen mukaisesti kanteen unionin tuomioistuimessa. |
Puhemies voi pyytää seuraavan istuntojakson alussa täysistuntoa päättämään kanteen voimassa pitämisestä. Jos täysistunto äänestää annettujen äänten enemmistöllä kannetta vastaan, puhemies peruuttaa kanteen. |
Puhemies voi pyytää seuraavan istuntojakson alussa parlamenttia päättämään kanteen voimassa pitämisestä. Jos parlamentti äänestää annettujen äänten enemmistöllä kannetta vastaan, puhemies peruuttaa kanteen. |
Jos puhemies nostaa kanteen asiasta vastaavan valiokunnan suosituksen vastaisesti, hän pyytää seuraavan istuntojakson alussa täysistuntoa päättämään kanteen voimassa pitämisestä. |
Jos puhemies nostaa kanteen asiasta vastaavan valiokunnan suosituksen vastaisesti, hän pyytää seuraavan istuntojakson alussa parlamenttia päättämään kanteen voimassa pitämisestä. |
4. Puhemies toimittaa kirjallisia huomautuksia tai esiintyy tuomioistuinkäsittelyissä parlamentin puolesta kuultuaan asiasta vastaavaa valiokuntaa. |
4. Puhemies toimittaa kirjallisia huomautuksia tai esiintyy tuomioistuinkäsittelyissä parlamentin puolesta kuultuaan oikeudellisista asioista vastaavaa valiokuntaa. |
Jos puhemies aikoo poiketa asiasta vastaavan valiokunnan suosituksesta, hän ilmoittaa siitä valiokunnalle ja antaa asian puheenjohtajakokouksen käsiteltäväksi perustellen oman kantansa. |
Jos puhemies aikoo poiketa oikeudellisista asioista vastaavan valiokunnan suosituksesta, hän ilmoittaa siitä valiokunnalle ja antaa asian puheenjohtajakokouksen käsiteltäväksi perustellen oman kantansa. |
Jos puheenjohtajakokous katsoo, ettei parlamentin poikkeuksellisesti pitäisi toimittaa kirjallisia huomautuksia eikä esiintyä Euroopan unionin tuomioistuimessa asiassa, joka koskee parlamentin säädöksen pätevyyttä, asia saatetaan viipymättä täysistunnon käsiteltäväksi. |
Jos puheenjohtajakokous katsoo, ettei parlamentin poikkeuksellisesti pitäisi toimittaa kirjallisia huomautuksia eikä esiintyä Euroopan unionin tuomioistuimessa asiassa, joka koskee parlamentin säädöksen pätevyyttä, asia saatetaan viipymättä parlamentin käsiteltäväksi. |
Kiireellisissä tapauksissa puhemies voi ryhtyä tarvittaviin väliaikaistoimiin asianomaisen tuomioistuimen asettamien määräaikojen noudattamiseksi. Tällaisissa tapauksissa tässä kohdassa määrätty menettely on pantava täytäntöön mahdollisimman pian. |
|
Mikään työjärjestyksen määräys ei estä asiasta vastaavaa valiokuntaa päättämästä asianmukaisista menettelytavoista suosituksensa välittämiseksi ajoissa kiireellisissä tapauksissa. |
Mikään työjärjestyksen määräys ei estä asiasta vastaavaa valiokuntaa päättämästä asianmukaisista menettelytavoista suosituksensa välittämiseksi ajoissa kiireellisissä tapauksissa. |
Työjärjestyksen 108 artiklan 6 kohdassa määrätään erityismenettelystä parlamentin päätöksen tekemiseksi siitä, käytetäänkö oikeutta pyytää unionin tuomioistuimelta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan 11 kohdan nojalla lausunto kansainvälisen sopimuksen yhteensopivuudesta perussopimusten kanssa. Tämä määräys on erityismääräys (lex specialis), joka on ensisijainen suhteessa 141 artiklan yleiseen sääntöön. |
|
Kun kyse on parlamentin oikeuksien käyttämisestä Euroopan unionin tuomioistuimessa ja kun kyseessä oleva säädös ei kuulu 141 artiklan soveltamisalaan, tässä artiklassa määrättyä menettelyä sovelletaan vastaavasti. |
Kun kyse on parlamentin oikeuksien käyttämisestä Euroopan unionin tuomioistuimessa ja kun kyseessä oleva säädös ei kuulu 141 artiklan soveltamisalaan, tässä artiklassa määrättyä menettelyä sovelletaan vastaavasti. |
|
4 a. Kuultuaan mahdollisuuksien mukaan oikeudellisista asioista vastaavan valiokunnan puheenjohtajaa ja esittelijää puhemies voi kiireellisissä tapauksissa ryhtyä tarvittaviin väliaikaistoimiin asianomaisten määräaikojen noudattamiseksi. Tällaisissa tapauksissa on pantava mahdollisimman pian täytäntöön tapauksen mukaan 3 tai 4 kohdassa määrätty menettely. |
|
4 b. Oikeudellisista asioista vastaava valiokunta vahvistaa tämän artiklan soveltamista koskevat periaatteensa. |
Tarkistus 168
Euroopan parlamentin työjärjestys
143 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
143 artikla |
143 artikla |
Unionin asioita käsittelevien parlamentaaristen elinten konferenssi (COSAC) |
Unionin asioita käsittelevien parlamentaaristen elinten konferenssi (COSAC) |
1. Puheenjohtajakokous nimeää puhemiehen ehdotuksesta COSAC-valtuuskunnan jäsenet ja voi antaa heille toimivaltuudet. Valtuuskuntaa johtavat kansallisiin parlamentteihin ylläpidettävien suhteiden käytännön toteutuksesta vastaava Euroopan parlamentin varapuhemies ja toimielinasioista vastaavan valiokunnan puheenjohtaja. |
1. Puheenjohtajakokous nimeää puhemiehen ehdotuksesta COSAC-valtuuskunnan jäsenet ja voi antaa heille toimivaltuudet. Valtuuskuntaa johtavat kansallisiin parlamentteihin ylläpidettävien suhteiden käytännön toteutuksesta vastaava Euroopan parlamentin varapuhemies ja perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioista vastaavan valiokunnan puheenjohtaja. |
2. Muut valtuuskunnan jäsenet valitaan COSACin kokouksessa käsiteltävien aiheiden perusteella, ja heihin on mahdollisuuksien mukaan kuuluttava kyseisistä asioista vastaavien valiokuntien edustajia. Parlamentin valtuuskunta antaa selonteon kunkin kokouksen jälkeen. |
2. Muut valtuuskunnan jäsenet valitaan COSACin kokouksessa käsiteltävien aiheiden perusteella, ja heihin on mahdollisuuksien mukaan kuuluttava kyseisistä asioista vastaavien valiokuntien edustajia. |
3. Parlamentin yleinen poliittinen tasapaino on otettava asianmukaisesti huomioon. |
3. Parlamentin yleinen poliittinen tasapaino on otettava asianmukaisesti huomioon. |
|
3 a. Valtuuskunta antaa puheenjohtajakokoukselle selonteon kunkin COSACin kokouksen jälkeen. |
Tarkistus 169
Euroopan parlamentin työjärjestys
146 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
146 artikla |
146 artikla |
Parlamentin koollekutsuminen |
Parlamentin koollekutsuminen |
1. Parlamentti kokoontuu ilman eri kutsua jokaisen vuoden maaliskuun toisena tiistaina ja määrää itse istuntokauden keskeytysten keston. |
1. Parlamentti kokoontuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 229 artiklan ensimmäisen kohdan mukaisesti ilman eri kutsua jokaisen vuoden maaliskuun toisena tiistaina . Se määrää itse istuntokauden keskeytysten keston. |
2. Parlamentti kokoontuu lisäksi ilman erillistä kutsua ensimmäisenä tiistaina sen jälkeen kun 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ajanjakson päättymisestä on kulunut kuukausi. |
2. Parlamentti kokoontuu lisäksi ilman erillistä kutsua ensimmäisenä tiistaina sen jälkeen kun 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ajanjakson päättymisestä on kulunut kuukausi. |
3. Puheenjohtajakokous voi perustellulla päätöksellä, joka on tehtävä vähintään kaksi viikkoa ennen parlamentin aikaisemmin päättämää istuntokauden aloituspäivää, muuttaa 1 kohdan mukaisesti päätettyjen istuntokauden keskeytysten pituutta voimatta kuitenkaan lykätä istuntokauden aloituspäivää enempää kuin kahdella viikolla. |
3. Puheenjohtajakokous voi perustellulla päätöksellä, joka on tehtävä vähintään kaksi viikkoa ennen parlamentin aikaisemmin päättämää istuntokauden aloituspäivää, muuttaa 1 kohdan mukaisesti päätettyjen istuntokauden keskeytysten pituutta voimatta kuitenkaan lykätä istuntokauden aloituspäivää enempää kuin kahdella viikolla. |
4. Kuultuaan ensin puheenjohtajakokousta puhemies kutsuu parlamentin poikkeuksellisesti koolle jäsenten enemmistön, komission tai neuvoston pyynnöstä. |
4. Kuultuaan ensin puheenjohtajakokousta puhemies kutsuu parlamentin poikkeuksellisesti koolle jäsenten enemmistön, komission tai neuvoston pyynnöstä. |
Puhemiehellä on valta puheenjohtajakokouksen suostumuksella kutsua parlamentti poikkeuksellisesti koolle kiireellisissä tapauksissa. |
Puhemiehellä on valta puheenjohtajakokouksen suostumuksella kutsua parlamentti poikkeuksellisesti koolle kiireellisissä tapauksissa. |
Tarkistus 170
Euroopan parlamentin työjärjestys
148 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
148 artikla |
148 artikla |
Jäsenten osallistuminen istuntoihin |
Jäsenten osallistuminen istuntoihin |
1. Jokaisessa istunnossa on läsnäololista jäsenten allekirjoitusta varten. |
1. Jokaisessa istunnossa on läsnäololista jäsenten allekirjoitusta varten. |
2. Läsnä olevien jäsenten nimet merkitään läsnäololistan mukaan kunkin istunnon pöytäkirjaan ”läsnäoleviksi”. Puhemiehen luvalla poissa olevien jäsenten nimet merkitään kunkin istunnon pöytäkirjaan”estyneiksi”. |
2. Läsnäololistaan läsnäoleviksi kirjattujen jäsenten nimet ilmoitetaan kunkin istunnon pöytäkirjaan ”läsnäoleviksi”. Puhemiehen luvalla poissa olevien jäsenten nimet ilmoitetaan kunkin istunnon pöytäkirjaan ”estyneiksi”. |
Tarkistus 171
Euroopan parlamentin työjärjestys
149 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
149 artikla |
149 artikla |
Esityslistaluonnos |
Esityslistaluonnos |
1. Ennen jokaista istuntojaksoa puheenjohtajakokous laatii esityslistaluonnoksen valiokuntien puheenjohtajakokouksen suositusten pohjalta , ottaen samalla huomioon 37 artiklan mukaisesti hyväksytyn komission työohjelman . |
1. Ennen jokaista istuntojaksoa puheenjohtajakokous laatii esityslistaluonnoksen valiokuntien puheenjohtajakokouksen suositusten pohjalta. |
Komissio ja neuvosto voivat puhemiehen kutsusta osallistua puheenjohtajakokouksen keskusteluihin esityslistaluonnoksesta. |
Komissio ja neuvosto voivat puhemiehen kutsusta osallistua puheenjohtajakokouksen keskusteluihin esityslistaluonnoksesta. |
2. Esityslistaluonnoksessa voidaan ilmoittaa äänestysajat yksittäisille käsiteltävänä oleville asioille. |
2. Esityslistaluonnoksessa voidaan ilmoittaa äänestysajat yksittäisille käsiteltävänä oleville asioille. |
3. Ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista 135 artiklan mukaisesti käytäville keskusteluille voidaan varata yksi tai kaksi jaksoa, yhteensä enintään tunti. |
|
4. Lopullinen esityslistaluonnos jaetaan jäsenille vähintään kolme tuntia ennen istuntojakson alkua. |
4. Lopullinen esityslistaluonnos asetetaan jäsenten saataville vähintään kolme tuntia ennen istuntojakson alkua. |
Tarkistus 172
Euroopan parlamentin työjärjestys
150 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
150 artikla |
150 artikla |
Menettely täysistunnossa ilman tarkistuksia ja keskustelua |
Menettely täysistunnossa ilman tarkistuksia ja keskustelua |
1. Ehdotus lainsäätämisjärjestyksessä annettavaksi säädökseksi (ensimmäinen käsittely) ja muu kuin lainsäädäntöä koskeva päätöslauselmaesitys, joka on hyväksytty valiokunnassa siten, että vähemmän kuin kymmenesosa valiokunnan jäsenistä on äänestänyt sitä vastaan, otetaan parlamentin esityslistaluonnokseen äänestettäväksi ilman tarkistuksia. |
1. Kun mietintö on hyväksytty valiokunnassa siten, että vähemmän kuin kymmenesosa valiokunnan jäsenistä on äänestänyt sitä vastaan, se otetaan parlamentin esityslistaluonnokseen äänestettäväksi ilman tarkistuksia. |
Asiasta äänestetään vain kerran, elleivät poliittiset ryhmät tai yksittäiset jäsenet, yhteenlaskettuina kymmenesosa parlamentin jäsenistä, ole ennen lopullisen esityslistaluonnoksen laatimista esittäneet kirjallista pyyntöä saada jättää tarkistuksia. Tällöin puhemies asettaa määräajan tarkistusten jättämiselle. |
Asiasta äänestetään vain kerran, elleivät poliittiset ryhmät tai yksittäiset jäsenet, yhteenlaskettuina kymmenesosa parlamentin jäsenistä, ole ennen lopullisen esityslistaluonnoksen laatimista esittäneet kirjallista pyyntöä saada jättää tarkistuksia. Tällöin puhemies asettaa määräajan tarkistusten jättämiselle. |
2. Lopulliseen esityslistaluonnokseen otetuista asioista, joista äänestään ilman tarkistuksia, ei myöskään keskustella, ellei parlamentti puheenjohtajakokouksen ehdotuksesta tai poliittisen ryhmän taikka vähintään 40 jäsenen pyynnöstä toisin päätä hyväksyessään esityslistan istuntojakson alkaessa. |
2. Lopulliseen esityslistaluonnokseen otetuista asioista, joista äänestään ilman tarkistuksia, ei myöskään keskustella, ellei parlamentti puheenjohtajakokouksen ehdotuksesta tai poliittisen ryhmän taikka vähintään 40 jäsenen pyynnöstä toisin päätä hyväksyessään esityslistan istuntojakson alkaessa. |
3. Istuntojakson lopullista esityslistaluonnosta laatiessaan puheenjohtajakokous voi ehdottaa muita asioita otettavaksi esityslistalle ilman tarkistuksia tai keskustelua. Hyväksyessään esityslistan parlamentti ei voi hyväksyä tällaista ehdotusta, jos poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä on jättänyt kirjallisen vastalauseen vähintään tuntia ennen istuntojakson avaamista. |
3. Istuntojakson lopullista esityslistaluonnosta laatiessaan puheenjohtajakokous voi ehdottaa muita asioita otettavaksi esityslistalle ilman tarkistuksia tai keskustelua. Hyväksyessään esityslistan parlamentti ei voi hyväksyä tällaista ehdotusta, jos poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä on jättänyt kirjallisen vastalauseen vähintään tuntia ennen istuntojakson avaamista. |
4. Kun asia käsitellään ilman keskustelua, esittelijä tai asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja voi käyttää enintään kahden minuutin pituisen puheenvuoron juuri ennen äänestystä. |
4. Kun asia käsitellään ilman keskustelua, esittelijä tai asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja voi käyttää enintään kahden minuutin pituisen puheenvuoron juuri ennen äänestystä. |
Tarkistus 173
Euroopan parlamentin työjärjestys
152 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
152 artikla |
149 a artikla |
Esityslistan hyväksyminen ja muuttaminen |
Esityslistan hyväksyminen ja muuttaminen |
1. Parlamentti päättää lopullisesta esityslistaluonnoksesta kunkin istuntojakson alussa. Valiokunta, poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi ehdottaa muutoksia. Ehdotukset on toimitettava puhemiehelle vähintään tunti ennen istuntojakson avaamista. Puhemies voi antaa enintään yhden minuutin pituisen puheenvuoron ehdotuksen laatijalle , yhdelle ehdotusta kannattavalle ja yhdelle ehdotusta vastustavalle puhujalle. |
1. Parlamentti hyväksyy esityslistan kunkin istuntojakson alussa. Valiokunta, poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi ehdottaa muutoksia lopulliseen esityslistaluonnokseen . Ehdotukset on toimitettava puhemiehelle vähintään tunti ennen istuntojakson avaamista. Puhemies voi antaa enintään yhden minuutin pituisen puheenvuoron ehdotuksen laatijalle ja yhdelle ehdotusta vastustavalle puhujalle. |
2. Esityslistaa ei voida muuttaa sen jälkeen kun se on hyväksytty, paitsi 154 tai 187–191 artiklan mukaisesti taikka puhemiehen ehdotuksesta. |
2. Esityslistaa ei voida muuttaa sen jälkeen kun se on hyväksytty, paitsi 154 tai 187–191 artiklan mukaisesti taikka puhemiehen ehdotuksesta. |
Jos menettelyä koskeva esitys esityslistan muuttamiseksi hylätään, sitä ei saa esittää uudelleen saman istuntojakson aikana. |
Jos menettelyä koskeva esitys esityslistan muuttamiseksi hylätään, sitä ei saa esittää uudelleen saman istuntojakson aikana. |
3. Ennen istunnon päättämistä puhemies ilmoittaa seuraavan istunnon ajankohdan ja esityslistan. |
3. Ennen istunnon päättämistä puhemies ilmoittaa seuraavan istunnon ajankohdan ja esityslistan. |
|
(Tämä artikla siirretään heti 149 artiklan jälkeen, sillä se koskee esityslistaluonnosta.) |
Tarkistus 174
Euroopan parlamentin työjärjestys
153 a artikla (uusi)
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
|
153 a artikla |
|
Poliittisen ryhmän pyytämä ajankohtainen keskustelu |
|
1. Kullakin istuntojaksolla esityslistaluonnokseen varataan yksi tai kaksi vähintään 60 minuutin jaksoa Euroopan unionin politiikkaan liittyvästä tärkeästä ajankohtaisesta aiheesta käytäville keskusteluille. |
|
2. Kullakin poliittisella ryhmällä on oikeus ehdottaa valitsemaansa ajankohtaista aihetta vähintään yhteen tällaiseen keskusteluun vuodessa. Puheenjohtajakokous varmistaa minkä tahansa yhden vuoden jakson aikana, että kyseinen poliittisten ryhmien oikeus toteutuu tasapuolisesti niiden kesken. |
|
3. Poliittiset ryhmät toimittavat valitsemansa ajankohtaisen aiheen puhemiehelle kirjallisena, ennen kuin puheenjohtajakokous laatii lopullisen esityslistaluonnoksen. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklassa tunnustettuja oikeuksia, vapauksia ja periaatteita sekä sen 2 artiklassa vahvistettuja arvoja koskevaa 38 artiklan 1 kohtaa kunnioitetaan täysin. |
|
4. Puheenjohtajakokous päättää ajankohdan, jolloin keskustelu käydään. Se voi neljää viidesosaa parlamentin jäsenistä edustavalla enemmistöllä päättää hylätä ryhmän esittämän aiheen. |
|
5. Ajankohtaista aihetta ehdottaneen poliittisen ryhmän edustaja alustaa keskustelun. Puheajat myönnetään alustuksen jälkeen 162 artiklan 4 ja 5 kohdan mukaisesti. |
|
6. Keskustelun päätteeksi ei hyväksytä päätöslauselmaa. |
Tarkistus 175
Euroopan parlamentin työjärjestys
154 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
154 artikla |
154 artikla |
Kiireellisyys |
Kiireellisyys |
1. Puhemies, valiokunta, poliittinen ryhmä, vähintään 40 jäsentä, komissio tai neuvosto voi pyytää parlamentilta, että keskustelu ehdotuksesta, josta parlamenttia on kuultu 47 artiklan 1 kohdan mukaisesti, käydään kiireellisenä. Pyyntö on esitettävä kirjallisesti ja se on perusteltava. |
1. Puhemies, valiokunta, poliittinen ryhmä, vähintään 40 jäsentä, komissio tai neuvosto voi pyytää parlamentilta, että keskustelu ehdotuksesta, joka on annettu parlamentille 47 artiklan 1 kohdan mukaisesti, käydään kiireellisenä. Pyyntö on esitettävä kirjallisesti ja se on perusteltava. |
2. Saatuaan kiireellistä käsittelyä koskevan pyynnön puhemies ilmoittaa siitä heti parlamentille. Pyynnöstä äänestetään ilmoitusta seuraavan istunnon alussa edellyttäen, että ehdotus, jota pyyntö koskee, on jaettu virallisilla kielillä. Jos samasta aiheesta on esitetty useita kiireellistä käsittelyä koskevia pyyntöjä, kiireellisyyden hyväksyminen tai hylkääminen koskee kaikkia samaa aihetta koskevia pyyntöjä. |
2. Saatuaan kiireellistä käsittelyä koskevan pyynnön puhemies ilmoittaa siitä heti parlamentille. Pyynnöstä äänestetään ilmoitusta seuraavan istunnon alussa edellyttäen, että ehdotus, jota pyyntö koskee, on jaettu virallisilla kielillä. Jos samasta aiheesta on esitetty useita kiireellistä käsittelyä koskevia pyyntöjä, kiireellisyyden hyväksyminen tai hylkääminen koskee kaikkia samaa aihetta koskevia pyyntöjä. |
3. Ainoastaan pyynnön esittäjä , yksi pyyntöä kannattava ja yksi pyyntöä vastustava puhuja sekä asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja ja/tai esittelijä voivat käyttää enintään kolmen minuutin pituisen puheenvuoron ennen äänestystä. |
3. Ainoastaan pyynnön esittäjä ja yksi pyyntöä vastustava puhuja sekä asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja ja/tai esittelijä voivat käyttää enintään kolmen minuutin pituisen puheenvuoron ennen äänestystä. |
4. Kiireellistä käsittelyä vaativat kysymykset ovat etusijalla muihin esityslistalla oleviin asioihin nähden. Puhemies päättää keskustelun ja äänestyksen ajankohdan. |
4. Kiireellistä käsittelyä vaativat kysymykset ovat etusijalla muihin esityslistalla oleviin asioihin nähden. Puhemies päättää keskustelun ja äänestyksen ajankohdan. |
5. Kiireellinen keskustelu voidaan käydä ilman mietintöä tai poikkeuksellisesti asiasta vastaavan valiokunnan suullisen selvityksen pohjalta. |
5. Kiireellinen käsittely voidaan käydä ilman mietintöä tai poikkeuksellisesti asiasta vastaavan valiokunnan suullisen selvityksen pohjalta. |
|
Jos käytetään kiireellistä käsittelyä ja käydään toimielinten väliset neuvottelut, 73 ja 73 a artiklan määräyksiä ei sovelleta. Tällöin 73 d artiklan määräyksiä sovelletaan soveltuvin osin. |
Tarkistus 176
Euroopan parlamentin työjärjestys
156 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
156 artikla |
156 artikla |
Määräajat |
Määräajat |
Lukuun ottamatta 135 ja 154 artiklassa tarkoitettuja kiireellisiä tapauksia, keskustelua ja äänestystä tekstistä ei saa aloittaa, ellei tekstiä ole jaettu vähintään 24 tuntia aikaisemmin. |
Lukuun ottamatta 135 ja 154 artiklassa tarkoitettuja kiireellisiä tapauksia, keskustelua ja äänestystä tekstistä ei saa aloittaa, ellei tekstiä ole asetettu saataville vähintään 24 tuntia aikaisemmin. |
Tarkistus 177
Euroopan parlamentin työjärjestys
157 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
157 artikla |
157 artikla |
Istuntosaliin pääsy |
Istuntosaliin pääsy |
1. Muilla kuin parlamentin jäsenillä, komission ja neuvoston jäsenillä, parlamentin pääsihteerillä, niillä henkilökuntaan kuuluvilla, joiden tehtävät vaativat läsnäoloa istuntosalissa, sekä Euroopan unionin asiantuntijoilla tai virkamiehillä ei ole oikeutta päästä istuntosaliin. |
1. Muilla kuin parlamentin jäsenillä, komission ja neuvoston jäsenillä, parlamentin pääsihteerillä, niillä henkilökuntaan kuuluvilla, joiden tehtävät vaativat läsnäoloa istuntosalissa, sekä puhemiehen kutsumilla henkilöillä ei ole oikeutta päästä istuntosaliin. |
2. Ainoastaan parlamentin puhemiehen tai pääsihteerin asianmukaisesti myöntämän luvan haltijoilla on oikeus päästä lehterille. |
2. Ainoastaan parlamentin puhemiehen tai pääsihteerin asianmukaisesti myöntämän luvan haltijoilla on oikeus päästä lehterille. |
3. Lehteriltä istuntoa seuraavan yleisön on istuttava hiljaa paikoillaan. Vahtimestarit poistavat heti lehteriltä henkilöt, jotka osoittavat suosiotaan tai paheksumistaan. |
3. Lehteriltä istuntoa seuraavan yleisön on istuttava hiljaa paikoillaan. Vahtimestarit poistavat heti lehteriltä henkilöt, jotka osoittavat suosiotaan tai paheksumistaan. |
Tarkistus 178
Euroopan parlamentin työjärjestys
158 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
158 artikla |
158 artikla |
Kielet |
Kielet |
1. Kaikki parlamentin asiakirjat laaditaan virallisilla kielillä. |
1. Kaikki parlamentin asiakirjat laaditaan virallisilla kielillä. |
2. Kaikilla jäsenillä on oikeus käyttää parlamentissa puheenvuoroja haluamallaan virallisella kielellä. Virallisella kielellä pidetyt puheenvuorot tulkataan simultaanisti muille virallisille kielille sekä muille puhemiehistön tarpeellisiksi katsomille kielille. |
2. Kaikilla jäsenillä on oikeus käyttää parlamentissa puheenvuoroja haluamallaan virallisella kielellä. Virallisella kielellä pidetyt puheenvuorot tulkataan simultaanisti muille virallisille kielille sekä muille puhemiehistön tarpeellisiksi katsomille kielille. |
3. Valiokunta- ja valtuuskuntakokouksissa tulkkaus järjestetään niistä virallisista kielistä ja niihin virallisiin kieliin, joita kyseisen valiokunnan tai valtuuskunnan jäsenet ja varajäsenet käyttävät ja ovat pyytäneet. |
3. Valiokunta- ja valtuuskuntakokouksissa tulkkaus järjestetään niistä virallisista kielistä ja niihin virallisiin kieliin, joita kyseisen valiokunnan tai valtuuskunnan jäsenet ja varajäsenet käyttävät ja ovat pyytäneet. |
4. Tavanomaisten toimipaikkojen ulkopuolella järjestettävissä valiokunta- tai valtuuskuntakokouksissa tulkkaus järjestetään niistä kielistä ja niihin kieliin, joita kokoukseen osallistumisensa vahvistaneet jäsenet käyttävät. Järjestelystä voidaan joustaa poikkeuksellisesti valiokunnan tai valtuuskunnan jäsenten suostumuksella . Mahdollisen erimielisyyden ratkaisee puhemiehistö . |
4. Tavanomaisten toimipaikkojen ulkopuolella järjestettävissä valiokunta- tai valtuuskuntakokouksissa tulkkaus järjestetään niistä kielistä ja niihin kieliin, joita kokoukseen osallistumisensa vahvistaneet jäsenet käyttävät. Järjestelystä voidaan joustaa poikkeuksellisesti. Puhemiehistö antaa tarvittavat määräykset . |
Jos äänestystuloksen julistamisen jälkeen todetaan, että eri kieliversioiden välillä on ristiriitaisuuksia, puhemies päättää julistetun äänestystuloksen pätevyydestä 184 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Jos puhemies julistaa tuloksen päteväksi, hän päättää, mitä kieliversiota pidetään hyväksyttynä. Alkuperäistä versiota ei kuitenkaan voida ilman muuta pitää virallisena tekstinä, koska voi myös olla, että kaikki muut kielet poikkeavat alkuperäisestä tekstistä. |
|
|
4 a. Äänestystuloksen julistamisen jälkeen puhemies päättää pyynnöistä, jotka koskevat eri kieliversioiden välillä olevia väitettyjä ristiriitaisuuksia. |
Tarkistus 179
Euroopan parlamentin työjärjestys
159 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
159 artikla |
159 artikla |
Siirtymäkauden sääntö |
Siirtymäkauden sääntö |
1. Kahdeksannen vaalikauden loppuun asti kestävän siirtymäkauden aikana 158 artiklasta voidaan poiketa, jos jonkin virallisen kielen tulkkeja tai kääntäjiä ei ole käytettävissä riittävästi, vaikka tilanteeseen on pyritty varautumaan asianmukaisesti (20). |
1. Kahdeksannen vaalikauden loppuun asti kestävän siirtymäkauden aikana 158 artiklasta voidaan poiketa, jos jonkin virallisen kielen tulkkeja tai kääntäjiä ei ole käytettävissä riittävästi, vaikka tilanteeseen on pyritty varautumaan asianmukaisesti (20). |
2. Puhemiehistö toteaa pääsihteerin ehdotuksesta, täyttyvätkö 1 kohdan mukaiset edellytykset kunkin kyseessä olevan virallisen kielen osalta, ja tarkastelee päätöstään puolen vuoden välein pääsihteerin esittämän edistymiskertomuksen pohjalta. Puhemiehistö päättää tarvittavista täytäntöönpanotoimenpiteistä. |
2. Puhemiehistö toteaa pääsihteerin ehdotuksesta ja ottaen asianmukaisesti huomioon 3 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet , täyttyvätkö 1 kohdan mukaiset edellytykset kunkin kyseessä olevan virallisen kielen osalta, ja tarkastelee päätöstään puolen vuoden välein pääsihteerin esittämän edistymiskertomuksen pohjalta. Puhemiehistö päättää tarvittavista täytäntöönpanotoimenpiteistä. |
3. Tässä yhteydessä sovelletaan neuvoston perussopimusten nojalla päättämiä väliaikaisia poikkeustoimenpiteitä, jotka koskevat muiden säädösten kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston yhdessä antamien asetusten laatimista. |
3. Tässä yhteydessä sovelletaan neuvoston perussopimusten nojalla päättämiä väliaikaisia poikkeustoimenpiteitä, jotka koskevat säädösten laatimista. |
4. Parlamentti voi puhemiehistön perustellusta suosituksesta päättää milloin tahansa tämän artiklan kumoamisesta suunniteltua aikaisemmin tai 1 kohdassa asetetun määräajan päättyessä sen voimassaolon jatkamisesta. |
4. Parlamentti voi puhemiehistön perustellusta suosituksesta päättää milloin tahansa tämän artiklan kumoamisesta suunniteltua aikaisemmin tai 1 kohdassa asetetun määräajan päättyessä sen voimassaolon jatkamisesta. |
Tarkistus 180
Euroopan parlamentin työjärjestys
160 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
160 artikla |
160 artikla |
Asiakirjojen jakelu |
Asiakirjojen jakelu |
Parlamentin keskustelujen ja päätösten pohjana olevat asiakirjat painetaan ja jaetaan jäsenille. Luettelo kyseisistä asiakirjoista julkaistaan parlamentin istuntopöytäkirjassa . |
Parlamentin keskustelujen ja päätösten pohjana olevat asiakirjat asetetaan jäsenten saataville . |
Jäsenillä ja poliittisilla ryhmillä on suora pääsy parlamentin sisäiseen tietojärjestelmään, jossa he voivat tutkia kaikkia valmisteluasiakirjoja (mietintöluonnoksia, suositusluonnoksia, lausuntoluonnoksia, työasiakirjoja ja valiokunnan käsiteltäväksi jätettyjä tarkistuksia), joita ei ole luokiteltu luottamuksellisiksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta ensimmäisen kohdan soveltamista. |
Jäsenillä ja poliittisilla ryhmillä on suora pääsy parlamentin sisäiseen tietojärjestelmään, jossa he voivat tutkia kaikkia valmisteluasiakirjoja (mietintöluonnoksia, suositusluonnoksia, lausuntoluonnoksia, työasiakirjoja ja valiokunnan käsiteltäväksi jätettyjä tarkistuksia), joita ei ole luokiteltu luottamuksellisiksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta ensimmäisen kohdan soveltamista. |
Tarkistus 181
Euroopan parlamentin työjärjestys
162 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
||||
162 artikla |
162 artikla |
||||
Puheajan jakaminen ja puhujalista |
Puheajan jakaminen ja puhujalista |
||||
1. Puheenjohtajakokous voi tehdä parlamentille ehdotuksen keskusteluun varatun puheajan jakamisesta. Parlamentti päättää ehdotuksesta ilman keskustelua. |
1. Puheenjohtajakokous voi tehdä parlamentille ehdotuksen keskusteluun varatun puheajan jakamisesta. Parlamentti päättää ehdotuksesta ilman keskustelua. |
||||
2. Jäsen ei saa käyttää puheenvuoroa, ellei puhemies ole sitä hänelle myöntänyt. Jäsenet puhuvat omalta paikaltaan ja osoittavat puheenvuoronsa puhemiehelle. Jos puhuja poikkeaa käsiteltävästä asiasta, puhemies kehottaa häntä palaamaan asiaan. |
2. Jäsen ei saa käyttää puheenvuoroa, ellei puhemies ole sitä hänelle myöntänyt. Jäsenet puhuvat omalta paikaltaan ja osoittavat puheenvuoronsa puhemiehelle. Jos puhuja poikkeaa käsiteltävästä asiasta, puhemies kehottaa häntä palaamaan asiaan. |
||||
3. Puhemies voi laatia tietyn keskustelun ensimmäistä osaa varten puhujalistan, joka käsittää yhden tai useamman puheenvuorokierroksen, jossa puheenvuoron käyttää halutessaan kukin poliittinen ryhmä ryhmien koon mukaisessa järjestyksessä sekä yksi sitoutumaton jäsen . |
3. Puhemies voi laatia tietyn keskustelun ensimmäistä osaa varten puhujalistan, joka käsittää yhden tai useamman puheenvuorokierroksen, jossa puheenvuoron käyttää halutessaan kukin poliittinen ryhmä ryhmien koon mukaisessa järjestyksessä. |
||||
4. Kyseiseen keskustelun osaan varattu puheaika jaetaan seuraavien perusteiden mukaisesti: |
4. Kyseiseen keskustelun osaan varattu puheaika jaetaan seuraavien perusteiden mukaisesti: |
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
5. Jos useammalle esityslistan kohdalle myönnetään yhteinen kokonaispuheaika, poliittiset ryhmät ilmoittavat puhemiehelle, miten heidän puheaikansa jakautuu näiden kohtien kesken. Puhemies varmistaa, että puheaikoja noudatetaan. |
5. Jos useammalle esityslistan kohdalle myönnetään yhteinen kokonaispuheaika, poliittiset ryhmät ilmoittavat puhemiehelle, miten heidän puheaikansa jakautuu näiden kohtien kesken. Puhemies varmistaa, että puheaikoja noudatetaan. |
||||
6. Jäljelle jäävää keskusteluun varattua aikaa ei myönnetä kenellekään erityisesti etukäteen. Sen sijaan puhemies myöntää jäsenille pääsääntöisesti enintään minuutin pituisia puheenvuoroja. Puhemies varmistaa mahdollisuuksien mukaan, että eri poliittisia näkökantoja ja jäsenvaltioita edustavat puhujat saavat vuorotellen puheenvuoron. |
6. Jäljelle jäävää keskusteluun varattua aikaa ei myönnetä kenellekään erityisesti etukäteen. Sen sijaan puhemies voi myöntää jäsenille pääsääntöisesti enintään minuutin pituisia puheenvuoroja. Puhemies varmistaa mahdollisuuksien mukaan, että eri poliittisia näkökantoja ja jäsenvaltioita edustavat puhujat saavat vuorotellen puheenvuoron. |
||||
7. Etusija voidaan pyynnöstä antaa asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajalle tai esittelijälle ja poliittisten ryhmien puheenjohtajille, jotka haluavat puhua ryhmänsä puolesta, tai heidän sijaisinaan toimiville jäsenille. |
7. Puhemies voi pyynnöstä antaa etusijan asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajalle tai esittelijälle ja poliittisten ryhmien puheenjohtajille, jotka haluavat puhua ryhmänsä puolesta, tai heidän sijaisinaan toimiville jäsenille. |
||||
8. Puhemies voi antaa puheenvuoron jäsenille, jotka sinistä korttia nostamalla osoittavat haluavansa esittää toiselle jäsenelle enintään puoli minuuttia kestävän kysymyksen tämän puheenvuoron kuluessa, jos puhuja hyväksyy tämän ja jos puhemies on vakuuttunut, että keskustelu ei tästä häiriinny. |
8. Puhemies voi antaa puheenvuoron jäsenille, jotka sinistä korttia nostamalla osoittavat haluavansa esittää toiselle jäsenelle enintään puoli minuuttia kestävän , tämän puheenvuoron sisältöön liittyvän kysymyksen tämän puheenvuoron kuluessa edellyttäen , että puhuja hyväksyy tämän ja puhemies on vakuuttunut, että keskustelu ei tästä häiriinny , eikä puheenvuoron käyttävien jäsenten poliittisten kantojen välille muodostu peräkkäisten sinisten korttien kautta räikeää epätasapainoa . |
||||
9. Jäsen ei saa puhua yhtä minuuttia kauempaa istuntopöytäkirjoista, menettelyä koskevista esityksistä eikä muutoksista lopulliseen esityslistaluonnokseen tai esityslistaan. |
9. Jäsen ei saa puhua yhtä minuuttia kauempaa istuntopöytäkirjoista, menettelyä koskevista esityksistä eikä muutoksista lopulliseen esityslistaluonnokseen tai esityslistaan. |
||||
10. Puhemies voi poistattaa sanatarkoista istuntoselostuksista puheenvuorot, jotka on pidetty ilman ennalta myönnettyä lupaa tai joiden kesto ylittää jäsenelle myönnetyn puheajan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta puhemiehen muuta järjestyksenpidollista toimivaltaa. |
|
||||
11. Mietinnöstä käytävässä keskustelussa komissiolle ja neuvostolle myönnetään puheenvuoro yleensä heti sen jälkeen, kun esittelijä on esitellyt mietinnön. Komissiolle, neuvostolle ja esittelijälle voidaan myöntää lisäpuheenvuoroja erityisesti parlamentin jäsenten kannanottoihin vastaamiseksi. |
11. Mietinnöstä käytävässä keskustelussa komissiolle ja neuvostolle myönnetään puheenvuoro yleensä heti sen jälkeen, kun esittelijä on esitellyt mietinnön. Komissiolle, neuvostolle ja esittelijälle voidaan myöntää lisäpuheenvuoroja erityisesti parlamentin jäsenten kannanottoihin vastaamiseksi. |
||||
12. Jäsenet, jotka eivät ole osallistuneet keskusteluun, voivat enintään kerran istuntojakson aikana jättää kirjallisen lausuman, jonka pituus saa olla enintään 200 sanaa ja joka liitetään sanatarkkoihin istuntoselostuksiin. |
12. Jäsenet, jotka eivät ole osallistuneet keskusteluun, voivat enintään kerran istuntojakson aikana jättää kirjallisen lausuman, jonka pituus saa olla enintään 200 sanaa ja joka liitetään sanatarkkoihin istuntoselostuksiin. |
||||
13. Puhemies pyrkii pääsemään yhteisymmärrykseen komission, neuvoston ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan kanssa niille myönnettävän puheajan asianmukaisesta jaosta , sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 230 artiklan määräysten soveltamista . |
13. Puhemies pyrkii pääsemään yhteisymmärrykseen komission, neuvoston ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan kanssa niille myönnettävän puheajan asianmukaisesta jaosta ottaen asianmukaisesti huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 230 artiklan määräykset . |
Tarkistus 182
Euroopan parlamentin työjärjestys
164 a artikla (uusi)
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
|
164 a artikla |
|
Haitan aiheuttamisen estäminen |
|
Puhemiehellä on toimivalta lopettaa sellaisten aloitteiden kuten työjärjestyspuheenvuorojen, menettelyä koskevien esitysten tai äänestysselitysten taikka erillistä äänestystä, kohta kohdalta -äänestystä tai nimenhuutoäänestystä koskevien pyyntöjen kohtuuttoman runsas käyttäminen, jos hän katsoo, että tällaisten aloitteiden tai pyyntöjen ilmeisenä tarkoituksena on ja niiden seurauksena olisi pitkään jatkuvan ja vakavan haitan aiheuttaminen parlamentin työskentelylle tai muiden jäsenten oikeuksille. |
|
(Luvussa 3 ”YLEISIÄ SÄÄNTÖJÄ ISTUNTOJEN KULUSTA”) |
Tarkistus 183
Euroopan parlamentin työjärjestys
165 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
165 artikla |
165 artikla |
Välittömät toimenpiteet |
Välittömät toimenpiteet |
1. Puhemies kehottaa jäsentä, joka häiritsee istunnon asianmukaista kulkua tai jonka käyttäytyminen ei ole 11 artiklan asiaa koskevien määräysten mukaista, palaamaan järjestykseen. |
1. Puhemies kehottaa jäsentä, joka häiritsee istunnon asianmukaista kulkua tai jonka käyttäytyminen ei ole 11 artiklan asiaa koskevien määräysten mukaista, palaamaan järjestykseen. |
2. Jos rikkomus toistuu, puhemies kehottaa uudelleen jäsentä palaamaan järjestykseen, ja asia merkitään istuntopöytäkirjaan. |
2. Jos rikkomus toistuu, puhemies kehottaa uudelleen jäsentä palaamaan järjestykseen, ja asia merkitään istuntopöytäkirjaan. |
3. Jos häirintä jatkuu tai jäsen rikkoo sääntöjä uudelleen, puhemies voi kieltää häntä käyttämästä puheenvuoroa ja poistaa hänet istuntosalista istunnon loppuajaksi. Jos rikkomus on erityisen vakava, puhemies voi turvautua jälkimmäiseen toimeen myös ilman toista kehotusta palata järjestykseen. Pääsihteeri huolehtii viipymättä parlamentin vahtimestareiden ja tarvittaessa turvallisuushenkilöstön avustuksella, että tällaiset järjestyksenpidolliset toimenpiteet pannaan täytäntöön. |
3. Jos häirintä jatkuu tai jäsen rikkoo sääntöjä uudelleen, puhemies voi kieltää häntä käyttämästä puheenvuoroa ja poistaa hänet istuntosalista istunnon loppuajaksi. Jos rikkomus on erityisen vakava, puhemies voi turvautua jälkimmäiseen toimeen myös ilman toista kehotusta palata järjestykseen. Pääsihteeri huolehtii viipymättä parlamentin vahtimestareiden ja tarvittaessa turvallisuushenkilöstön avustuksella, että tällaiset järjestyksenpidolliset toimenpiteet pannaan täytäntöön. |
4. Jos häiriö uhkaa olla haitaksi parlamentin istuntotyöskentelylle, puhemies päättää istunnon tai keskeyttää sen määräajaksi järjestyksen palauttamiseksi. Jos puhemies ei saa itseään kuulluksi, hän poistuu puhemiehen paikalta, jolloin istunto keskeytyy. Puhemies kutsuu istunnon uudelleen koolle. |
4. Jos häiriö uhkaa olla haitaksi parlamentin istuntotyöskentelylle, puhemies päättää istunnon tai keskeyttää sen määräajaksi järjestyksen palauttamiseksi. Jos puhemies ei saa itseään kuulluksi, hän poistuu puhemiehen paikalta, jolloin istunto keskeytyy. Puhemies kutsuu istunnon uudelleen koolle. |
|
4 a. Puhemies voi päättää keskeyttää istunnon suoran lähetyksen tapauksessa, jossa jonkin jäsenen kielenkäyttö tai käyttäytyminen on loukkaavaa, rasistista tai muukalaisvihamielistä. |
|
4 b. Puhemies voi päättää poistaa keskustelujen audiovisuaalisesta tallenteesta ne jonkin jäsenen puheenvuoron osat, joissa käytetään loukkaavaa, rasistista tai muukalaisvihamielistä kieltä. |
|
Päätös tulee voimaan välittömästi. Puhemiehistön on kuitenkin vahvistettava päätös neljän viikon kuluessa sen tekemisestä tai, jos puhemiehistö ei kokoonnu kyseisen ajanjakson aikana, seuraavassa kokouksessaan. |
5. Edellä 1–4 kohdassa määrätyt toimivaltuudet on soveltuvin osin myös henkilöillä, jotka johtavat puhetta työjärjestyksessä määriteltyjen elinten, valiokuntien ja valtuuskuntien kokouksissa. |
5. Edellä 1–4 b kohdassa määrätyt toimivaltuudet on soveltuvin osin myös henkilöillä, jotka johtavat puhetta työjärjestyksessä määriteltyjen elinten, valiokuntien ja valtuuskuntien kokouksissa. |
6. Istunnon puheenjohtaja voi tilanteen vaatiessa ja jäsenten menettelysääntöjen rikkomisen vakavuuden huomioon ottaen pyytää ennen seuraavaa istuntojaksoa tai asianomaisen elimen, valiokunnan tai valtuuskunnan seuraavaa kokousta puhemiestä ryhtymään 166 artiklan mukaisiin toimenpiteisiin. |
6. Istunnon puheenjohtaja voi tilanteen vaatiessa ja jäsenten menettelysääntöjen rikkomisen vakavuuden huomioon ottaen pyytää ennen seuraavaa istuntojaksoa tai asianomaisen elimen, valiokunnan tai valtuuskunnan seuraavaa kokousta puhemiestä ryhtymään 166 artiklan mukaisiin toimenpiteisiin. |
Tarkistus 184
Euroopan parlamentin työjärjestys
166 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
||||
166 artikla |
166 artikla |
||||
Seuraamukset |
Seuraamukset |
||||
1. Erityisen vakavissa järjestyshäiriötapauksissa tai jos jäsen häiritsee parlamentin toimintaa 11 artiklassa määriteltyjen periaatteiden vastaisesti, puhemies tekee asianomaista jäsentä kuultuaan perustellun päätöksen asianmukaisen seuraamuksen määräämisestä ja ilmoittaa siitä kyseiselle jäsenelle sekä niiden parlamentin elinten, valiokuntien ja valtuuskuntien puheenjohtajille, joihin tämä kuuluu, ennen kuin ilmoittaa asiasta täysistunnossa . |
1. Vakavissa järjestyshäiriötapauksissa tai jos jäsen häiritsee parlamentin toimintaa 11 artiklassa määriteltyjen periaatteiden vastaisesti, puhemies tekee perustellun päätöksen asianmukaisen seuraamuksen määräämisestä. |
||||
|
Puhemies pyytää asianomaista jäsentä esittämään kirjallisia huomautuksia ennen päätöksen tekemistä. Puhemies voi poikkeuksellisesti päättää järjestää asianomaisen jäsenen suullisen kuulemisen. |
||||
|
Päätöksestä ilmoitetaan kyseiselle jäsenelle kirjatulla kirjeellä tai kiireellisissä tapauksissa vahtimestarien välityksellä. |
||||
|
Kun kyseiselle jäsenelle on ilmoitettu, puhemies ilmoittaa kaikista jäsenelle määrätyistä seuraamuksista parlamentissa, ja asiasta ilmoitetaan niiden parlamentin elinten, valiokuntien ja valtuuskuntien puheenjohtajille, joihin jäsen kuuluu. |
||||
|
Kun seuraamus on lopullinen, se pidetään näkyvästi julkaistuna parlamentin verkkosivustolla vaalikauden jäljellä olevan ajan. |
||||
2. Käyttäytymisen arvioinnissa on otettava huomioon, onko se ollut tilapäistä, toistuvaa vai jatkuvaa, sekä sen vakavuusaste työjärjestyksen liitteenä olevien suuntaviivojen mukaisesti (21). |
2. Käyttäytymisen arvioinnissa on otettava huomioon, onko se ollut tilapäistä, toistuvaa vai jatkuvaa, sekä sen vakavuusaste. |
||||
|
On erotettava toisistaan yhtäältä näkyvyyttä tavoittelevat toimet, jotka voidaan hyväksyä, kunhan ne eivät ole loukkaavia, panettelevia, rasistisia tai muukalaisvihamielisiä ja pysyvät kohtuuden rajoissa, ja toisaalta toimet, joilla häiritään aktiivisesti parlamentin toimintaa. |
||||
3. Seuraamus voi olla yksi tai useampi seuraavista: |
3. Seuraamus voi olla yksi tai useampi seuraavista: |
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
3 a. Edellä 3 kohdan b–d b alakohdassa vahvistetut toimenpiteet voidaan määrätä kaksinkertaisina, jos rikkomus toistuu tai jos jäsen kieltäytyy noudattamasta 165 artiklan 3 kohdan mukaisesti toteutettua toimenpidettä. |
||||
|
3 b. Puhemies voi lisäksi 21 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen tehdä puheenjohtajakokoukselle ehdotuksen siitä, että jäsen pidätetään tai erotetaan yhdestä tai useammasta tehtävästä, jossa jäsen parlamentissa toimii. |
||||
|
Tarkistus 185
Euroopan parlamentin työjärjestys
167 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
167 artikla |
167 artikla |
Sisäiset oikeussuojakeinot |
Sisäiset oikeussuojakeinot |
Asianomainen jäsen voi kahden viikon kuluessa puhemiehen määräämän seuraamuksen tiedoksisaannista hakea siihen muutosta puhemiehistölle osoitetulla oikaisuvaatimuksella, joka keskeyttää seuraamuksen täytäntöönpanon. Puhemiehistö voi neljän viikon kuluessa oikaisuvaatimuksen tekemisestä peruuttaa tai vahvistaa määrätyn seuraamuksen tai lieventää sitä, tämän kuitenkaan rajoittamatta asianomaisen jäsenen oikeutta turvautua ulkoisiin oikeussuojakeinoihin. Jos puhemiehistö ei tee päätöstä määräajassa, seuraamus raukeaa . |
Asianomainen jäsen voi 166 artiklan 1–3 a kohdan mukaisesti kahden viikon kuluessa puhemiehen määräämän seuraamuksen tiedoksisaannista hakea siihen muutosta puhemiehistölle osoitetulla oikaisuvaatimuksella, joka keskeyttää seuraamuksen täytäntöönpanon. Puhemiehistö voi neljän viikon kuluessa oikaisuvaatimuksen tekemisestä tai, jos puhemiehistö ei kokoonnu kyseisen ajanjakson aikana, seuraavassa kokouksessaan peruuttaa tai vahvistaa määrätyn seuraamuksen tai muuttaa sitä, tämän kuitenkaan rajoittamatta asianomaisen jäsenen oikeutta turvautua ulkoisiin oikeussuojakeinoihin. Jos puhemiehistö ei tee päätöstä määräajassa, seuraamuksen katsotaan rauenneen . |
Tarkistus 186
Euroopan parlamentin työjärjestys
Osa VII – luku 5 – otsikko
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
PÄÄTÖSVALTAISUUS JA ÄÄNESTÄMINEN |
PÄÄTÖSVALTAISUUS , TARKISTUKSET JA ÄÄNESTÄMINEN |
Tarkistus 187
Euroopan parlamentin työjärjestys
168 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
168 artikla |
168 artikla |
Päätösvaltaisuus |
Päätösvaltaisuus |
1. Parlamentti voi läsnä olevien jäsenten lukumäärästä riippumatta käsitellä asioita, päättää esityslistasta ja hyväksyä istuntopöytäkirjan. |
1. Parlamentti voi läsnä olevien jäsenten lukumäärästä riippumatta käsitellä asioita, päättää esityslistasta ja hyväksyä istuntopöytäkirjan. |
2. Parlamentti on päätösvaltainen, kun kolmasosa parlamentin jäsenistä on läsnä istuntosalissa. |
2. Parlamentti on päätösvaltainen, kun kolmasosa parlamentin jäsenistä on läsnä istuntosalissa. |
3. Äänestykset ovat päteviä äänestäjien lukumäärästä riippumatta, jollei puhemies vähintään 40 jäsenen ennen äänestyksen aloittamista esittämästä pyynnöstä totea, että parlamentti ei ole päätösvaltainen. Jos äänestys osoittaa , että parlamentti ei ole päätösvaltainen, otetaan äänestys seuraavan istunnon esityslistalle. |
3. Äänestykset ovat päteviä äänestäjien lukumäärästä riippumatta, jollei puhemies vähintään 40 jäsenen ennen äänestyksen aloittamista esittämästä pyynnöstä totea, että parlamentti ei ole päätösvaltainen. Jos päätösvaltaisuuteen vaadittava määrä jäseniä ei ole läsnä, puhemies julistaa , että parlamentti ei ole päätösvaltainen, ja äänestys otetaan seuraavan istunnon esityslistalle. |
Päätösvaltaisuuden toteamispyynnön voi esittää ainoastaan vähintään 40 jäsentä. Poliittisen ryhmän puolesta esitettyä pyyntöä ei oteta käsiteltäväksi. |
|
Äänestystulosta todettaessa on 2 kohdan mukaisesti laskettava mukaan kaikki istuntosalissa läsnä olevat ja 4 kohdan mukaisesti kaikki päätösvaltaisuuden toteamista pyytäneet jäsenet. Koneäänestysjärjestelmää ei voida käyttää tähän tarkoitukseen . Istuntosalin ovia ei saa sulkea. |
Koneäänestysjärjestelmää voidaan käyttää 40 jäsenen vähimmäismäärän tarkistamiseen, mutta sitä ei voida käyttää päätösvaltaisuuden tarkistamiseen . Istuntosalin ovia ei saa sulkea. |
Jos päätösvaltaisuuteen vaadittava määrä jäseniä ei ole läsnä, puhemies ei julista äänestystulosta vaan toteaa, että parlamentti ei ole päätösvaltainen. |
|
3 kohdan viimeistä virkettä ei sovelleta äänestettäessä menettelyä koskevista esityksistä vaan ainoastaan varsinaisesta asiasta äänestettäessä. |
|
4. Päätösvaltaisuuden toteamista pyytäneet jäsenet lasketaan läsnä oleviksi 2 kohdan mukaisesti, vaikka he eivät enää olisikaan istuntosalissa . |
4. Päätösvaltaisuuden toteamista pyytävien jäsenten on oltava läsnä istuntosalissa, kun pyyntö esitetään, ja heidät lasketaan läsnä oleviksi 2 ja 3 kohdan mukaisesti, vaikka he sen jälkeen poistuisivatkin istuntosalista . |
Päätösvaltaisuuden toteamista pyytäneiden jäsenten on oltava läsnä istuntosalissa, kun pyyntö esitetään. |
|
5. Jos läsnä on vähemmän kuin 40 jäsentä, puhemies voi todeta, että parlamentti ei ole päätösvaltainen. |
5. Jos läsnä on vähemmän kuin 40 jäsentä, puhemies voi todeta, että parlamentti ei ole päätösvaltainen. |
Tarkistus 188
Euroopan parlamentin työjärjestys
168 a artikla (uusi)
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
||
|
168 a artikla |
||
|
Vähimmäismäärät |
||
|
1. Jollei toisin mainita, tässä työjärjestyksessä sovelletaan seuraavia määritelmiä: |
||
|
|
||
|
|
||
|
|
||
|
2. Jos sovellettavan vähimmäismäärän saavuttamisen toteaminen edellyttää jäsenen allekirjoitusta, allekirjoitus voi olla joko käsinkirjoitettu tai sähköisessä muodossa parlamentin sähköisellä allekirjoitusjärjestelmällä tuotettu. Jäsen voi sovellettavien määräaikojen kuluessa peruuttaa allekirjoituksensa, mutta hän ei voi enää uusia sitä myöhemmin. |
||
|
3. Jos vähimmäismäärän saavuttaminen edellyttää poliittisen ryhmän tukea, ryhmä toimii puheenjohtajansa välityksellä tai puheenjohtajan tähän tehtävään nimittämän henkilön välityksellä. |
||
|
4. Poliittisen ryhmän tuki lasketaan seuraavasti keskitason ja korkeaa vähimmäismäärää sovellettaessa seuraavasti: |
||
|
|
||
|
|
Tarkistus 189
Euroopan parlamentin työjärjestys
Horisontaalinen yhdenmukaistaminen
Nykyinen teksti |
Horisontaalinen yhdenmukaistaminen |
||
|
Työjärjestyksen artiklat ja 168 a artiklassa vahvistettuja vähimmäismäärien uusia määritelmiä koskevat tarkistukset yhdenmukaistetaan horisontaalisesti. |
||
|
|
||
|
15 artiklan 1 kohta |
||
|
38 artiklan 2 kohta |
||
|
38 a artiklan 1 kohta (uusi) |
||
|
59 artiklan 1 kohdan 1 alakohta |
||
|
59 artiklan 1 kohdan 4 alakohta (uusi) |
||
|
59 artiklan 1 a kohdan 1 alakohta (uusi) |
||
|
59 artiklan 1 b kohdan 4 alakohta (uusi) |
||
|
59 artiklan 1 b kohdan 5 alakohta (uusi) |
||
|
63 artiklan 4 kohta ja 78 e artiklan 2 kohta |
||
|
67 a artiklan 1 kohdan 1 alakohta (uusi) ja 68 artiklan 1 kohta |
||
|
67 a artiklan 2 kohdan 1 alakohta (uusi) |
||
|
67 a artiklan 4 kohdan 1 alakohta (uusi) |
||
|
69 artiklan 1 kohta |
||
|
81 artiklan 2 kohta |
||
|
88 artiklan 1 kohdan 2 alakohta |
||
|
105 artiklan 3 ja 4 kohta |
||
|
105 artiklan 6 kohdan kolmas luetelmakohta |
||
|
106 artiklan 4 c kohdan 2 alakohta (uusi) |
||
|
108 artiklan 2 kohta |
||
|
108 artiklan 4 kohta |
||
|
113 artiklan 4 a kohta (uusi) |
||
|
118 artiklan 5 kohdan 1 alakohta |
||
|
121 artiklan 3 kohta |
||
|
122 artiklan 3 kohta |
||
|
122 a artiklan 4 kohta (uusi) |
||
|
123 artiklan 2 kohta |
||
|
128 artiklan 1 kohdan 1 alakohta |
||
|
135 artiklan 1 kohta |
||
|
135 artiklan 2 kohta |
||
|
137 artiklan 2 kohdan 3 alakohta |
||
|
138 artiklan 2 kohdan 3 alakohta |
||
|
150 artiklan 2 kohta |
||
|
150 artiklan 3 kohta 152 artiklan 1 kohta 153 artiklan 1 kohta |
||
|
154 artiklan 1 kohta |
||
|
169 artiklan 1 kohdan 1 alakohta |
||
|
170 artiklan 4 kohdan 1 alakohta 174 artiklan 5 kohta |
||
|
174 artiklan 6 kohta 176 artiklan 1 kohta |
||
|
180 artiklan 1 kohta |
||
|
187 artiklan 1 kohdan 1 alakohta |
||
|
188 artiklan 1 kohdan 1 ja 2 alakohta |
||
|
189 artiklan 1 kohdan 1 alakohta |
||
|
190 artiklan 1 kohdan 1 alakohta |
||
|
190 artiklan 4 kohta |
||
|
226 artiklan 4 kohta 231 artiklan 4 kohta Liitteessä XVI olevan 1 c kohdan 7 alakohta Työjärjestyksen 88 artiklan 4 kohdassa ja 113 artiklan 4 a kohdassa ilmaus ”vähintään 40 jäsentä”, olipa se missä tahansa taivutusmuodossa, korvataan ilmauksella ”poliittinen ryhmä tai vähintään alhaisen vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittava määrä jäseniä”. Samalla on tehtävä tarvittavat kieliopilliset muutokset. |
||
|
|
||
|
Työjärjestyksen 73 a artiklan 2 kohdassa ja 150 artiklan 1 kohdan 2 alakohdassa ilmaus ”poliittiset ryhmät tai yksittäiset jäsenet, yhteenlaskettuina kymmenesosa parlamentin jäsenistä”, olipa se missä tahansa taivutusmuodossa, korvataan ilmauksella ”vähintään keskitason vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittava määrä jäseniä tai yksi tai useampi poliittinen ryhmä”. Samalla on tehtävä tarvittavat kieliopilliset muutokset. |
||
|
Työjärjestyksen 210 a artiklan 4 kohdassa ilmaus ”kolme […] valiokunnan jäsentä” korvataan ilmauksella ”valiokunnassa vähintään keskitason vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittava määrä jäseniä tai yksi tai useampia poliittisia ryhmiä”. Samalla on tehtävä tarvittavat kieliopilliset muutokset. |
||
|
|
||
|
Työjärjestyksen 182 artiklan 2 kohdassa ja 180 a artiklan 2 kohdassa ilmaus ”vähintään viidesosa parlamentin jäsenistä” korvataan ilmauksella ”vähintään korkean vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittava määrä jäseniä tai yksi tai useampi poliittinen ryhmä”. Samalla on tehtävä tarvittavat kieliopilliset muutokset. |
||
|
Työjärjestyksen 191 artiklan 1 kohdassa ilmaus ”poliittisen ryhmän tai 40 jäsenen” korvataan ilmauksella ”vähintään korkean vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittavan määrän jäseniä tai yksi tai useampi poliittinen ryhmä”. Samalla on tehtävä tarvittavat kieliopilliset muutokset. |
||
|
Työjärjestyksen 204 artiklan 2 kohdan 1 alakohdassa ja 208 artiklan 2 kohdassa ilmaus ”vähintään kuudesosa valiokunnan jäsenistä” tai ”kuudesosa jäsenistä”, olivatpa ne missä tahansa taivutusmuodossa, korvataan ilmauksella ”valiokunnassa vähintään korkean vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittava määrä jäseniä tai yksi tai useampi poliittinen ryhmä”. Samalla on tehtävä tarvittavat kieliopilliset muutokset. |
||
|
Työjärjestyksen 208 artiklan 3 kohdassa ilmaus ”neljäsosa valiokunnan jäsenistä” korvataan ilmauksella ”valiokunnassa vähintään korkean vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittava määrä jäseniä tai yksi tai useampi poliittinen ryhmä”. Samalla on tehtävä tarvittavat kieliopilliset muutokset. |
||
|
|
||
|
(Vastaava muutos tehdään kaikkialle tekstiin. Jos tarkistus hyväksytään, koko tekstiin on tehtävä teknisiä muutoksia.) |
Tarkistus 190
Euroopan parlamentin työjärjestys
169 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
169 artikla |
169 artikla |
Tarkistusten jättäminen ja esittely |
Tarkistusten jättäminen ja esittely |
1. Asiasta vastaava valiokunta, poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi jättää tarkistuksia parlamentin käsiteltäväksi. |
1. Asiasta vastaava valiokunta, poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi jättää tarkistuksia parlamentin käsiteltäväksi. Kaikkien allekirjoittajien nimet julkaistaan. |
Tarkistukset jätetään käsiteltäväksi kirjallisesti ja laatijoidensa allekirjoittamina. |
Tarkistukset jätetään käsiteltäväksi kirjallisesti ja laatijoidensa allekirjoittamina. |
Työjärjestyksen 47 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin lainsäädännöllisiin asiakirjoihin esitettyihin tarkistuksiin voidaan liittää lyhyet perustelut. Tarkistuksen laatija vastaa perusteluista eikä niistä äänestetä. |
Ehdotuksiin oikeudellisesti velvoittaviksi säädöksiksi esitettyihin tarkistuksiin voidaan liittää lyhyet perustelut. Tarkistuksen laatija vastaa perusteluista eikä niistä äänestetä. |
2. Jollei 170 artiklassa määrätyistä rajoituksista muuta johdu, tarkistuksella voidaan pyrkiä muuttamaan mitä tahansa tekstin osaa, ja se voi koskea sanojen tai lukujen poistamista, lisäämistä tai korvaamista. |
2. Jollei 170 artiklassa määrätyistä rajoituksista muuta johdu, tarkistuksella voidaan pyrkiä muuttamaan mitä tahansa tekstin osaa, ja se voi koskea sanojen tai lukujen poistamista, lisäämistä tai korvaamista. |
Tekstillä tarkoitetaan tässä ja 170 artiklassa päätöslauselmaesitystä, luonnosta lainsäädäntöpäätöslauselmaksi, päätösehdotusta tai lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävää säädösehdotusta kokonaisuudessaan. |
Tekstillä tarkoitetaan tässä ja 170 artiklassa päätöslauselmaesitystä, luonnosta lainsäädäntöpäätöslauselmaksi, päätösehdotusta tai ehdotusta oikeudellisesti velvoittavaksi säädökseksi kokonaisuudessaan. |
3. Puhemies asettaa määräajan tarkistusten jättämiselle. |
3. Puhemies asettaa määräajan tarkistusten jättämiselle. |
4. Tarkistuksen laatija tai laatijan sijaisekseen nimeämä jäsen voi esitellä tarkistuksen keskustelun aikana. |
4. Tarkistuksen laatija tai laatijan sijaisekseen nimeämä jäsen voi esitellä tarkistuksen keskustelun aikana. |
5. Jos tarkistuksen laatija peruu tarkistuksensa, se raukeaa, jollei toinen jäsen ota tarkistusta heti nimiinsä. |
5. Jos tarkistuksen laatija peruu tarkistuksensa, se raukeaa, jollei toinen jäsen ota tarkistusta heti nimiinsä. |
6. Tarkistuksista voidaan äänestää vasta sen jälkeen, kun ne on painettu ja jaettu kaikilla virallisilla kielillä, jollei parlamentti toisin päätä. Parlamentti ei voi tehdä tällaista päätöstä, jos vähintään 40 jäsentä sitä vastustaa. Parlamentti välttää päätöksiä, jotka asettaisivat tiettyä kieltä käyttävät jäsenet kohtuuttoman epäedulliseen asemaan. |
6. Tarkistuksista voidaan äänestää vasta sen jälkeen, kun ne on asetettu saataville kaikilla virallisilla kielillä, jollei parlamentti toisin päätä. Parlamentti ei voi tehdä tällaista päätöstä, jos vähintään 40 jäsentä sitä vastustaa. Parlamentti välttää päätöksiä, jotka asettaisivat tiettyä kieltä käyttävät jäsenet kohtuuttoman epäedulliseen asemaan. |
Kun läsnä on vähemmän kuin 100 parlamentin jäsentä, parlamentti ei voi päättää toisin, jos vähintään kymmenesosa läsnä olevista jäsenistä sitä vastustaa. |
Kun läsnä on vähemmän kuin 100 parlamentin jäsentä, parlamentti ei voi päättää toisin, jos vähintään kymmenesosa läsnä olevista jäsenistä sitä vastustaa. |
Puhemiehen ehdotuksesta suullinen tarkistus tai muu suullinen muutos rinnastetaan tarkistukseen, jota ei ole jaettu kaikilla virallisilla kielillä. Jos puhemies katsoo, että tällainen tarkistus tai muutos voidaan ottaa käsiteltäväksi 170 artiklan 3 kohdan nojalla ja jollei sitä ole vastustettu 169 artiklan 6 kohdan nojalla, siitä äänestetään laadittua äänestysjärjestystä noudattaen. |
Puhemiehen ehdotuksesta suullinen tarkistus tai muu suullinen muutos rinnastetaan tarkistukseen, jota ei ole asetettu saataville kaikilla virallisilla kielillä. Jos puhemies katsoo, että tällainen tarkistus tai muutos voidaan ottaa käsiteltäväksi 170 artiklan 3 kohdan nojalla ja jollei sitä ole vastustettu 169 artiklan 6 kohdan nojalla, siitä äänestetään laadittua äänestysjärjestystä noudattaen. |
Valiokunnassa äänimäärä, joka on tarpeen tällaista tarkistusta tai muutosta koskevan äänestyksen toimittamisen vastustamiseksi, vahvistetaan 209 artiklan nojalla suhteessa äänimäärään, jota sovelletaan täysistunnossa, tarvittaessa pyöristettynä ylöspäin seuraavaan kokonaislukuun. |
Valiokunnassa äänimäärä, joka on tarpeen tällaista tarkistusta tai muutosta koskevan äänestyksen toimittamisen vastustamiseksi, vahvistetaan 209 artiklan nojalla suhteessa äänimäärään, jota sovelletaan täysistunnossa, tarvittaessa pyöristettynä ylöspäin seuraavaan kokonaislukuun. |
Tarkistus 191
Euroopan parlamentin työjärjestys
170 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
||||
170 artikla |
170 artikla |
||||
Tarkistusten ottaminen käsiteltäväksi |
Tarkistusten ottaminen käsiteltäväksi |
||||
1. Tarkistusta ei oteta käsiteltäväksi, jos |
1. Rajoittamatta niiden lisäehtojen soveltamista, joista määrätään valiokunta-aloitteisia mietintöjä koskevassa 52 artiklan 2 kohdassa ja tarkistuksia neuvoston kantaan koskevassa 69 artiklan 2 kohdassa, tarkistusta ei oteta käsiteltäväksi, jos |
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
2. Tarkistus raukeaa, jos se on ristiriidassa tekstistä saman äänestyksen aikana tehtyjen aikaisempien päätösten kanssa. |
|
||||
3. Puhemies päättää tarkistusten ottamisesta käsiteltäväksi. |
3. Puhemies päättää tarkistusten ottamisesta käsiteltäväksi. |
||||
Puhemiehen 3 kohdan mukainen tarkistusten käsiteltäväksi ottamista koskeva päätös ei perustu ainoastaan tämän artiklan 1 ja 2 kohdan määräyksiin vaan työjärjestyksen määräyksiin yleensä. |
Puhemiehen 3 kohdan mukainen tarkistusten käsiteltäväksi ottamista koskeva päätös ei perustu ainoastaan tämän artiklan 1 kohdan määräyksiin vaan työjärjestyksen määräyksiin yleensä. |
||||
4. Poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi jättää vaihtoehtoisen päätöslauselmaesityksen, jolla pyritään korvaamaan valiokunnan mietintöön sisältyvä päätöslauselmaesitys, joka ei liity lainsäädäntöön. |
4. Poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi jättää vaihtoehtoisen päätöslauselmaesityksen, jolla pyritään korvaamaan valiokunnan mietintöön sisältyvä päätöslauselmaesitys, joka ei liity lainsäädäntöön. |
||||
Tällöin ryhmä tai kyseiset jäsenet eivät saa jättää tarkistuksia asiasta vastaavan valiokunnan päätöslauselmaesitykseen. Vaihtoehtoinen päätöslauselmaesitys ei saa olla pidempi kuin valiokunnan päätöslauselmaesitys. Vaihtoehtoisesta päätöslauselmaesityksestä äänestetään parlamentissa yhtenä kokonaisuutena ilman tarkistuksia. |
Tällöin ryhmä tai kyseiset jäsenet eivät saa jättää tarkistuksia asiasta vastaavan valiokunnan päätöslauselmaesitykseen. Vaihtoehtoinen päätöslauselmaesitys ei saa olla pidempi kuin valiokunnan päätöslauselmaesitys. Vaihtoehtoisesta päätöslauselmaesityksestä äänestetään parlamentissa yhtenä kokonaisuutena ilman tarkistuksia. |
||||
Edellä olevaa 123 artiklan 4 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin. |
Yhteisiä päätöslauselmaesityksiä koskevaa 123 artiklan 4 ja 4 a kohtaa sovelletaan soveltuvin osin. |
||||
|
4 a. Tarkistuksia voidaan puhemiehen suostumuksella poikkeuksellisesti jättää käsiteltäväksi tarkistusten jättämisen määräajan päätyttyä, jos ne ovat kompromissitarkistuksia tai jos on ilmennyt teknisiä ongelmia. Puhemies päättää, voidaanko tällaiset tarkistukset ottaa käsiteltäväksi. Puhemiehen on saatava parlamentin suostumus ennen kuin hän voi toimittaa äänestyksen näistä tarkistuksista. |
||||
|
Kompromissitarkistusten käsiteltäväksi ottamista koskevaa päätöstä tehtäessä voidaan soveltaa seuraavia yleisiä arviointiperusteita: |
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
Ainoastaan puhemies voi ehdottaa, että kompromissitarkistus otetaan huomioon. Jotta kompromissitarkistuksesta voidaan äänestää, puhemiehen on saatava parlamentin suostumus tähän tiedustelemalla, vastustaako joku äänestyksen toimittamista. Jos äänestystä vastustetaan, parlamentti päättää asiasta annettujen äänten enemmistöllä. |
Tarkistus 192
Euroopan parlamentin työjärjestys
171 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
||||
171 artikla |
171 artikla |
||||
Äänestysmenettely |
Äänestysmenettely |
||||
1. Mietinnöistä äänestettäessä sovelletaan seuraavaa menettelyä: |
1. Parlamentille annetuista teksteistä äänestettäessä sovelletaan seuraavaa menettelyä , jollei tässä työjärjestyksessä erityisesti toisin määrätä : |
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
Parlamentti ei äänestä mietinnön perusteluista. |
Parlamentti ei äänestä mietinnön perusteluista. |
||||
2. Toisessa käsittelyssä sovelletaan seuraavaa menettelyä: |
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
3. Edellä 72 artiklassa määrättyä menettelyä sovelletaan kolmanteen käsittelyyn. |
|
||||
4. Äänestettäessä lainsäädäntöteksteistä sekä päätöslauselmaesityksistä, jotka eivät liity lainsäädäntöön, keskeisistä osista äänestetään ennen johdanto-osan viitteitä ja kappaleita. Tarkistukset raukeavat, jos ne ovat ristiriidassa aiemman äänestyksen tuloksen kanssa. |
4. Äänestettäessä ehdotuksista oikeudellisesti velvoittaviksi säädöksiksi sekä päätöslauselmaesityksistä, jotka eivät liity lainsäädäntöön, keskeisistä osista äänestetään ennen johdanto-osan viitteitä ja kappaleita. |
||||
|
4 a. Tarkistus raukeaa, jos se on ristiriidassa tekstistä saman äänestyksen aikana tehtyjen aikaisempien päätösten kanssa. |
||||
5. Äänestyksen yhteydessä puheenvuoron saa käyttää ainoastaan esittelijä tuodakseen julki valiokuntansa kannan äänestettäviin tarkistuksiin. |
5. Äänestyksen yhteydessä puheenvuoron saa käyttää ainoastaan esittelijä tai hänen asemestaan valiokunnan puheenjohtaja. Tämä voi tuoda julki valiokuntansa kannan äänestettäviin tarkistuksiin. |
Tarkistus 193
Euroopan parlamentin työjärjestys
172 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
172 artikla |
Poistetaan. |
Tasan menevät äänestykset |
|
1. Äänten mennessä tasan 171 artiklan 1 kohdan b tai d alakohdan mukaisesti toimitetussa äänestyksessä teksti palautetaan kokonaisuudessaan valiokuntaan. Samaa menettelyä sovelletaan myös 3 ja 9 artiklan mukaisiin äänestyksiin sekä 199 artiklan ja 212 artiklan mukaisiin lopullisiin äänestyksiin siten, että kahden viimeksi mainitun artiklan osalta asia palautetaan puheenjohtajakokouksen käsiteltäväksi. |
|
2. Äänten mennessä tasan äänestettäessä esityslistasta kokonaisuudessaan (152 artikla), pöytäkirjasta kokonaisuudessaan (192 artikla) tai 176 artiklan mukaisesti kohta kohdalta äänestettävästä tekstistä, teksti katsotaan hyväksytyksi. |
|
3. Kaikissa muissa tapauksissa teksti tai ehdotus katsotaan hylätyksi äänten mennessä tasan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta määräenemmistöä edellyttävien artiklojen soveltamista. |
|
172 artiklan 3 kohdan on tulkittava tarkoittavan sitä, että kun äänet menevät tasan 141 artiklan 4 kohdan mukaisesta suosituksesta olla esiintymättä tuomioistuinkäsittelyssä Euroopan unionin tuomioistuimessa, tämä ei merkitse sitä, että annettaisiin suositus, että parlamentti esiintyy kyseisessä käsittelyssä. Tällaisessa tapauksessa on katsottava, ettei asiasta vastaava valiokunta ole antanut suositusta. |
|
Tarkistus 194
Euroopan parlamentin työjärjestys
173 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
173 artikla |
Poistetaan. |
Äänestysperiaatteet |
|
1. Mietinnöstä äänestetään asiasta vastaavan valiokunnan suosituksen perusteella. Valiokunta voi antaa kyseisen tehtävän puheenjohtajalleen ja esittelijälleen. |
|
2. Valiokunta voi suositella, että kaikista tai useista tarkistuksista äänestetään yhtenä ryhmänä ja että ne joko hyväksytään, hylätään tai mitätöidään. |
|
Valiokunta voi myös ehdottaa kompromissitarkistuksia. |
|
3. Jos asiasta vastaava valiokunta suosittelee äänestystä yhtenä ryhmänä, tarkistuksista äänestetään yhtenä ryhmänä ja ensin. |
|
4. Jos asiasta vastaava valiokunta ehdottaa kompromissitarkistusta, mainitusta kompromissitarkistuksesta äänestetään ensin. |
|
5. Tarkistuksista, joista on pyydetty nimenhuutoäänestystä, toimitetaan erillinen äänestys. |
|
6. Kohta kohdalta -äänestystä ei voida toimittaa äänestettäessä tarkistuksista yhtenä ryhmänä tai äänestettäessä kompromissitarkistuksesta. |
|
Tarkistus 195
Euroopan parlamentin työjärjestys
174 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
174 artikla |
174 artikla |
Tarkistuksia koskeva äänestysjärjestys |
Tarkistuksia koskeva äänestysjärjestys |
1. Tarkistukset ovat etusijalla siihen tekstiin nähden, jota ne koskevat, ja niistä äänestetään ennen kyseistä tekstiä. |
1. Tarkistukset ovat etusijalla siihen tekstiin nähden, jota ne koskevat, ja niistä äänestetään ennen kyseistä tekstiä. |
2. Jos käsiteltäväksi on jätetty yksi tai useampi toisensa poissulkeva tarkistus samaan tekstin osaan, tarkistus, joka poikkeaa eniten alkuperäisestä tekstistä, on etusijalla, ja siitä äänestetään ensin. Jos se hyväksytään, muut tarkistukset katsotaan hylätyiksi; jos se hylätään, äänestetään seuraavalla sijalla olevasta tarkistuksesta ja vastaavasti jokaisesta jäljellä olevasta tarkistuksesta. Jos äänestysjärjestyksestä on epäselvyyttä, puhemies päättää siitä. Jos kaikki tarkistukset hylätään, alkuperäinen teksti katsotaan hyväksytyksi, ellei asetetun määräajan kuluessa ole pyydetty erillistä äänestystä. |
2. Jos käsiteltäväksi on jätetty yksi tai useampi toisensa poissulkeva tarkistus samaan tekstin osaan, tarkistus, joka poikkeaa eniten alkuperäisestä tekstistä, on etusijalla, ja siitä äänestetään ensin. Jos se hyväksytään, muut tarkistukset katsotaan hylätyiksi; jos se hylätään, äänestetään seuraavalla sijalla olevasta tarkistuksesta ja vastaavasti jokaisesta jäljellä olevasta tarkistuksesta. Jos äänestysjärjestyksestä on epäselvyyttä, puhemies päättää siitä. Jos kaikki tarkistukset hylätään, alkuperäinen teksti katsotaan hyväksytyksi, ellei asetetun määräajan kuluessa ole pyydetty erillistä äänestystä. |
3. Puhemies voi äänestyttää ensin alkuperäisestä tekstistä tai alkuperäisestä tekstistä vähiten poikkeavasta tarkistuksesta ennen alkuperäisestä tekstistä eniten poikkeavaa tarkistusta. |
3. Jos puhemies katsoo tämän helpottavan äänestystä, hän voi kuitenkin äänestyttää ensin alkuperäisestä tekstistä tai alkuperäisestä tekstistä vähiten poikkeavasta tarkistuksesta ennen alkuperäisestä tekstistä eniten poikkeavaa tarkistusta. |
Jos jompikumpi näistä tarkistuksista saa enemmistön kannatuksen, muut samaa tekstiä koskevat tarkistukset raukeavat. |
Jos jompikumpi näistä tarkistuksista saa enemmistön kannatuksen, muut samaa tekstin osaa koskevat tarkistukset raukeavat. |
4. Puhemiehen ehdotuksesta voidaan poikkeuksellisesti äänestää keskustelun päättymisen jälkeen käsiteltäväksi jätetyistä tarkistuksista, jos ne ovat kompromissitarkistuksia tai jos on ilmennyt teknisiä ongelmia. Puhemiehen on saatava parlamentin suostumus näistä tarkistuksista toimitettavaan äänestykseen. |
|
Puhemies päättää 170 artiklan 3 kohdan mukaisesti siitä, otetaanko tarkistukset käsiteltäväksi. Puhemies päättää tämän kohdan mukaisesti keskustelun päättymisen jälkeen jätettyjen kompromissitarkistusten hyväksyttävyydestä tapauskohtaisesti sen perusteella, ovatko tarkistukset luonteeltaan kompromisseja. |
|
Ainoastaan puhemies voi ehdottaa, että kompromissitarkistus otetaan huomioon. Jotta kompromissitarkistuksesta voidaan äänestää, puhemiehen on saatava parlamentin suostumus tähän. Puhemies tiedustelee, vastustaako joku äänestyksen toimittamista. Jos äänestystä vastustetaan, parlamentti päättää asiasta annettujen äänten enemmistöllä. |
|
|
4 a. Kompromissitarkistuksista äänestetään ensin. |
|
4 b. Kohta kohdalta -äänestystä ei voida toimittaa äänestettäessä kompromissitarkistuksesta. |
5. Jos asiasta vastaava valiokunta on jättänyt käsiteltäviksi joukon tarkistuksia tekstiin, jota mietintö koskee, puhemies äänestyttää niistä yhtenä ryhmänä, jollei poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä ole pyytänyt erillistä äänestystä tai jollei muita tarkistuksia ole jätetty käsiteltäviksi. |
5. Jos asiasta vastaava valiokunta on jättänyt käsiteltäviksi joukon tarkistuksia tekstiin, jota mietintö koskee, puhemies äänestyttää niistä yhtenä ryhmänä, jollei poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä ole pyytänyt tietyistä kohdista erillistä äänestystä tai kohta kohdalta -äänestystä tai jollei muita kilpailevia tarkistuksia ole jätetty käsiteltäviksi. |
6. Puhemies voi äänestyttää muista tarkistuksista yhtenä ryhmänä, jos ne täydentävät toisiaan . Siinä tapauksessa hän noudattaa 5 kohdassa määrättyä menettelyä . Tarkistusten laatijat voivat ehdottaa äänestystä yhtenä ryhmänä, jos heidän tarkistuksensa ovat toisiaan täydentäviä. |
6. Puhemies voi äänestyttää muista tarkistuksista yhtenä ryhmänä, jos ne täydentävät toisiaan , jollei poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä ole pyytänyt erillistä äänestystä tai kohta kohdalta -äänestystä . Tarkistusten laatijat voivat myös ehdottaa äänestystä yhtenä ryhmänä, jos heidän tarkistuksensa ovat toisiaan täydentäviä. |
7. Puhemies voi tarkistuksen hyväksymisen tai hylkäämisen jälkeen päättää, että useista muista samansisältöisistä tai samaa tarkoitusta varten esitetyistä tarkistuksista äänestetään yhtenä ryhmänä. Puhemies voi pyytää parlamentin suostumuksen tähän etukäteen. |
7. Puhemies voi tarkistuksen hyväksymisen tai hylkäämisen jälkeen päättää, että useista muista samansisältöisistä tai samaa tarkoitusta varten esitetyistä tarkistuksista äänestetään yhtenä ryhmänä. Puhemies voi pyytää parlamentin suostumuksen tähän etukäteen. |
Nämä yhtenä ryhmänä äänestettävät tarkistukset voivat koskea alkuperäisen tekstin eri osia. |
Nämä yhtenä ryhmänä äänestettävät tarkistukset voivat koskea alkuperäisen tekstin eri osia. |
8. Kun eri jäsenet ovat esittäneet identtisiä tarkistuksia, niistä äänestetään yhtenä tarkistuksena. |
8. Kun eri jäsenet ovat esittäneet identtisiä tarkistuksia, niistä äänestetään yhtenä tarkistuksena. |
|
8 a. Tarkistuksista, joista on pyydetty nimenhuutoäänestystä, toimitetaan erillinen äänestys. |
Tarkistus 196
Euroopan parlamentin työjärjestys
175 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
175 artikla |
175 artikla |
Täysistuntotarkistusten käsittely valiokunnassa |
Täysistuntotarkistusten esikäsittely valiokunnassa |
Kun täysistunnon käsiteltäväksi jätettyyn mietintöön on esitetty enemmän kuin 50 tarkistusta ja kohta kohdalta -äänestystä tai erillistä äänestystä koskevaa pyyntöä, puhemies voi asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajaa kuultuaan pyytää tätä valiokuntaa kokoontumaan kyseisten tarkistusten ja pyyntöjen käsittelemiseksi . Jos tarkistusta taikka kohta kohdalta -äänestystä tai erillistä äänestystä koskevaa pyyntöä ei tässä vaiheessa kannata vähintään yksi kymmenesosa valiokunnan jäsenistä, siitä ei äänestetä täysistunnossa . |
Kun valiokunnan parlamentin käsiteltäväksi jättämään tekstiin on esitetty enemmän kuin 50 tarkistusta ja kohta kohdalta -äänestystä tai erillistä äänestystä koskevaa pyyntöä, puhemies voi asianomaisen valiokunnan puheenjohtajaa kuultuaan pyytää tätä valiokuntaa kokoontumaan ja äänestämään kustakin kyseisestä tarkistuksesta ja pyynnöstä . Jos tarkistusta taikka kohta kohdalta -äänestystä tai erillistä äänestystä koskevaa pyyntöä ei tässä vaiheessa kannata vähintään yksi kolmasosa valiokunnan jäsenistä, siitä ei äänestetä parlamentissa . |
Tarkistus 197
Euroopan parlamentin työjärjestys
176 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
176 artikla |
176 artikla |
Kohta kohdalta -äänestys |
Kohta kohdalta -äänestys |
1. Poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi pyytää kohta kohdalta -äänestystä, jos äänestettävä teksti sisältää vähintään kaksi tekstikohtaa tai viittauksia vähintään kahteen aiheeseen tai se voidaan jakaa vähintään kahteen erilliseen osaan, joilla on oma merkityksensä ja/tai normatiivinen arvonsa. |
1. Poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi pyytää kohta kohdalta -äänestystä, jos äänestettävä teksti sisältää vähintään kaksi tekstikohtaa tai viittauksia vähintään kahteen aiheeseen tai se voidaan jakaa vähintään kahteen erilliseen osaan, joilla on oma merkityksensä ja/tai normatiivinen arvonsa. |
2. Kohta kohdalta -äänestystä koskeva pyyntö on esitettävä äänestystä edeltävänä iltana, jollei puhemies aseta muuta määräaikaa. Puhemies päättää pyynnön hyväksymisestä. |
2. Kohta kohdalta -äänestystä koskeva pyyntö on esitettävä viimeistään äänestystä edeltävänä iltana, jollei puhemies aseta muuta määräaikaa. Puhemies päättää pyynnön hyväksymisestä. |
Tarkistukset 198 ja 347
Euroopan parlamentin työjärjestys
178 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
178 artikla |
178 artikla |
Äänestäminen |
Äänestäminen |
1. Parlamentissa äänestetään yleensä kättä nostamalla. |
1. Parlamentissa äänestetään yleensä kättä nostamalla. |
|
Puhemies voi kuitenkin koska tahansa päättää, että äänestykset toimitetaan koneäänestyksenä. |
|
1 a. Puhemies julistaa äänestykset alkaneiksi ja päättyneiksi. |
|
Puhemiehen julistettua äänestyksen alkaneeksi kukaan muu kuin puhemies ei saa käyttää puheenvuoroa, ennen kuin äänestys on julistettu päättyneeksi. |
|
1 b. Laskettaessa, onko teksti hyväksytty vai hylätty, huomioon otetaan ainoastaan puolesta ja vastaan annetut äänet, paitsi jos perussopimuksissa määrätään erityisestä enemmistöstä. |
2. Jos puhemies katsoo, että äänestyksen tulos on epäselvä, asiasta äänestetään uudelleen koneäänestyksenä, tai jos kyseinen järjestelmä on epäkunnossa, seisomaan nousten. |
2. Jos puhemies katsoo, että kättä nostamalla toimitetun äänestyksen tulos on epäselvä, asiasta äänestetään uudelleen koneäänestyksenä, tai jos kyseinen järjestelmä on epäkunnossa, seisomaan nousten. |
|
2 a. Puhemies toteaa äänestystuloksen ja julistaa sen. |
3. Äänestystulos kirjataan. |
3. Äänestystulos kirjataan. |
Tarkistus 199
Euroopan parlamentin työjärjestys
179 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
179 artikla |
179 artikla |
Lopullinen äänestys |
Lopullinen äänestys |
Kun parlamentti tekee päätöksen mietinnön pohjalta, toimitetaan yksi äänestys ja/tai lopullinen äänestys nimenhuutoäänestyksenä 180 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tarkistuksista toimitetaan nimenhuutoäänestys ainoastaan työjärjestyksen 180 artiklan mukaisesti tehdyn pyynnön perusteella. |
Kun parlamentti tekee päätöksen mietinnön pohjalta, toimitetaan kertaäänestys ja/tai lopullinen äänestys nimenhuutoäänestyksenä 180 artiklan 2 kohdan mukaisesti. |
Äänestystä nimenhuutoäänestyksenä koskevia 179 artiklan säännöksiä ei sovelleta 8 artiklan 2 kohdassa ja 9 artiklan 3, 6 ja 8 kohdassa säädettyihin mietintöihin jäsenen koskemattomuutta koskevissa menettelyissä. |
Äänestystä nimenhuutoäänestyksenä koskevia 179 artiklan säännöksiä ei sovelleta 8 artiklan 2 kohdassa ja 9 artiklan 3, 6 ja 8 kohdassa säädettyihin mietintöihin jäsenen koskemattomuutta koskevissa menettelyissä. |
Tarkistus 200
Euroopan parlamentin työjärjestys
179 a artikla (uusi)
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
|
179 a artikla |
|
Tasan menevät äänestykset |
|
1. Äänten mennessä tasan 171 artiklan 1 kohdan b tai d alakohdan mukaisesti toimitetussa äänestyksessä teksti palautetaan kokonaisuudessaan valiokuntaan. Samaa menettelyä sovelletaan myös 3 ja 9 artiklan mukaisiin äänestyksiin. |
|
2. Äänten mennessä tasan äänestettäessä 176 artiklan mukaisesti kohta kohdalta äänestettävästä tekstistä teksti katsotaan hyväksytyksi. |
|
3. Kaikissa muissa tapauksissa teksti tai ehdotus katsotaan hylätyksi äänten mennessä tasan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta määräenemmistöä edellyttävien artiklojen soveltamista. |
|
Työjärjestyksen 179 a artiklan 3 kohdan on tulkittava tarkoittavan sitä, että kun äänet menevät tasan 141 artiklan 4 kohdan mukaisesta suosituksesta olla esiintymättä tuomioistuinkäsittelyssä Euroopan unionin tuomioistuimessa, tämä ei merkitse sitä, että annettaisiin suositus, että parlamentti esiintyy kyseisessä käsittelyssä. Tällaisessa tapauksessa on katsottava, ettei asiasta vastaava valiokunta ole antanut suositusta. |
|
Puhemies voi äänestää, mutta hänen äänensä ei ole ratkaiseva. |
|
(Kaksi viimeksi mainittua alakohtaa lisätään tulkintoina.) |
Tarkistus 201
Euroopan parlamentin työjärjestys
180 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
180 artikla |
180 artikla |
Äänestys nimenhuudon mukaan |
Äänestys nimenhuudon mukaan |
1. Työjärjestyksen 118 artiklan 5 kohdan ja 119 artiklan 5 kohdan ja 179 artiklan mukaisten tapausten lisäksi äänestys toimitetaan nimenhuudon mukaan, kun poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä pyytää sitä kirjallisesti äänestystä edeltävänä iltana, jollei puhemies aseta muuta määräaikaa. |
1. Työjärjestyksen mukaisten tapausten lisäksi äänestys toimitetaan nimenhuudon mukaan, kun poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä pyytää sitä kirjallisesti viimeistään äänestystä edeltävänä iltana, jollei puhemies aseta muuta määräaikaa. |
Äänestystä nimenhuutoäänestyksenä koskevia 180 artiklan 1 kohdan säännöksiä ei sovelleta 8 artiklan 2 kohdassa ja 9 artiklan 3, 6 ja 8 kohdassa säädettyihin mietintöihin jäsenen koskemattomuutta koskevissa menettelyissä. |
Äänestystä nimenhuutoäänestyksenä koskevia 180 artiklan säännöksiä ei sovelleta 8 artiklan 2 kohdassa ja 9 artiklan 3, 6 ja 8 kohdassa säädettyihin mietintöihin jäsenen koskemattomuutta koskevissa menettelyissä. |
|
1 a. Kukin poliittinen ryhmä voi esittää enintään sata nimenhuutoäänestystä koskevaa pyyntöä istuntojaksoa kohden. |
2. Nimenhuutoäänestys toimitetaan koneäänestyksenä. Jos koneäänestystä ei teknisistä syistä voida toimittaa, nimenhuuto suoritetaan aakkosjärjestyksessä ja äänestyksen aloittava jäsen ratkaistaan arvalla. Puhemies äänestää viimeisenä. |
2. Nimenhuutoäänestys toimitetaan koneäänestyksenä. |
|
Jos koneäänestystä ei teknisistä syistä voida toimittaa, nimenhuuto voidaan suorittaa aakkosjärjestyksessä ja äänestyksen aloittava jäsen ratkaistaan arvalla. Puhemies äänestää viimeisenä. Äänestys tapahtuu siten, että jäsen sanoo kuuluvalla äänellä ”puolesta”, ”vastaan” tai ”tyhjää”. |
Äänestys tapahtuu siten, että jäsen sanoo kuuluvalla äänellä ”puolesta”, ”vastaan” tai ”tyhjää”. Laskettaessa, onko esitys hyväksytty vai hylätty, huomioon otetaan ainoastaan puolesta ja vastaan annetut äänet. Puhemies toteaa äänestystuloksen ja julistaa sen. |
|
Äänestystulos esitetään istuntopöytäkirjassa poliittisten ryhmien mukaan, jäsenten nimien mukaisessa aakkosjärjestyksessä mainiten myös, miten kukin jäsen on äänestänyt. |
2 a. Äänestystulos esitetään istuntopöytäkirjassa poliittisten ryhmien mukaan, jäsenten nimien mukaisessa aakkosjärjestyksessä mainiten myös, miten kukin jäsen on äänestänyt. |
Tarkistus 202
Euroopan parlamentin työjärjestys
180 a artikla (uusi)
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
|
180 a artikla |
|
Salainen äänestys |
|
1. Nimityksiä koskevat äänestykset toimitetaan salaisena äänestyksenä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 15 artiklan 1 kohdan ja 204 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan soveltamista. |
|
Äänestystulosta laskettaessa otetaan huomioon ainoastaan äänestysliput, joissa on ehdokkaan nimi. |
|
2. Äänestys toimitetaan salaisena äänestyksenä myös, jos vähintään viidesosa parlamentin jäsenistä sitä pyytää. Pyyntö on esitettävä ennen äänestyksen aloittamista. |
|
3. Salaista äänestystä koskeva pyyntö on etusijalla nimenhuutoäänestystä koskevaan pyyntöön nähden. |
|
4. Kahdesta kahdeksaan arvalla valittua jäsentä laskee salaisessa äänestyksessä annetut äänet, paitsi jos toimitetaan koneäänestys. |
|
Ehdokkaat eivät saa toimia ääntenlaskijoina tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa äänestyksissä. |
|
Salaiseen äänestykseen osallistuneiden jäsenten nimet merkitään sen istunnon pöytäkirjaan, jossa äänestys toimitettiin. |
Tarkistus 203
Euroopan parlamentin työjärjestys
181 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
181 artikla |
181 artikla |
Koneäänestys |
Koneäänestysjärjestelmän käyttö |
1. Puhemies voi milloin tahansa päättää, että 178, 180 ja 182 artiklassa tarkoitetut äänestykset toimitetaan koneäänestyksenä. |
|
Jos koneäänestystä ei teknisistä syistä voida toimittaa, äänestys toimitetaan 178 artiklan, 180 artiklan 2 kohdan tai 182 artiklan mukaisesti. |
|
Puhemiehistö antaa ohjeet äänestyskoneen käytöstä. |
1. Puhemiehistö antaa ohjeet äänestyskoneen käytöstä. |
2. Koneäänestyksen tulos merkitään pöytäkirjaan ainoastaan lukuina. |
2. Koneäänestyksen tulos merkitään pöytäkirjaan ainoastaan lukuina , paitsi jos se koskee nimenhuutoäänestystä . |
Jos kuitenkin on pyydetty 180 artiklan 1 kohdan mukaista nimenhuutoäänestystä, äänestystulos esitetään istuntopöytäkirjassa poliittisten ryhmien mukaan, jäsenten nimien mukaisessa aakkosjärjestyksessä. |
|
3. Jos läsnä olevien jäsenten enemmistö sitä pyytää, toimitetaan nimenhuutoäänestys 180 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua järjestelmää voidaan käyttää enemmistön toteamiseen. |
|
|
3 a. Puhemies voi milloin tahansa päättää, että vähimmäismäärä tarkistetaan koneäänestyksellä. |
Tarkistus 204
Euroopan parlamentin työjärjestys
182 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
182 artikla |
Poistetaan. |
Salainen äänestys |
|
1. Nimityksiä koskevat äänestykset toimitetaan salaisena äänestyksenä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 15 artiklan 1 kohdan, 199 artiklan 1 kohdan ja 204 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan soveltamista. |
|
Äänestystulosta laskettaessa otetaan huomioon ainoastaan äänestysliput, joissa on ehdokkaana olevan jäsenen nimi. |
|
2. Äänestys voidaan toimittaa salaisena äänestyksenä myös, jos vähintään viidesosa parlamentin jäsenistä sitä pyytää. Pyyntö on esitettävä ennen äänestyksen aloittamista. |
|
Jos vähintään viidesosa parlamentin jäsenistä pyytää ennen äänestyksen aloittamista sen toimittamista salaisena, salainen äänestys on toimitettava. |
|
3. Salaista äänestystä koskeva pyyntö on etusijalla nimenhuutoäänestystä koskevaan pyyntöön nähden. |
|
4. Kahdesta kahdeksaan arvalla valittua jäsentä laskee salaisessa äänestyksessä annetut äänet, paitsi jos toimitetaan koneäänestys. |
|
Ehdokkaat eivät saa toimia ääntenlaskijoina tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa äänestyksissä. |
|
Salaiseen äänestykseen osallistuneiden jäsenten nimet merkitään sen istunnon pöytäkirjaan, jossa äänestys toimitettiin. |
|
Tarkistus 205
Euroopan parlamentin työjärjestys
182 a artikla (uusi)
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
|
182 a artikla |
|
Äänestystä koskevat epäselvyydet |
|
1. Puhemiehen julistettua äänestyksen päättyneeksi voidaan käyttää työjärjestyspuheenvuoroja, joissa on kyse äänestyksen pätevyydestä. |
|
2. Kun kädennostoäänestyksen tulos on julistettu, jäsen voi pyytää tuloksen tarkistamista koneäänestyksellä. |
|
3. Puhemies päättää julistetun tuloksen pätevyydestä. Puhemiehen päätös on lopullinen. |
Tarkistus 206
Euroopan parlamentin työjärjestys
183 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
183 artikla |
183 artikla |
Äänestysselitykset |
Äänestysselitykset |
1. Yleiskeskustelun päätyttyä jäsen voi antaa enintään yhden minuutin pituisen suullisen selityksen lopullisesta äänestyksestä tai enintään 200 sanan pituisen kirjallisen selityksen, joka kirjataan sanatarkkoihin istuntoselostuksiin . |
1. Äänestyksen päätyttyä jäsen voi antaa enintään yhden minuutin pituisen suullisen selityksen parlamentin käsiteltäväksi jätetystä kohdasta toimitetusta kertaäänestyksestä ja/ tai lopullisesta äänestyksestä. Kukin jäsen voi antaa enintään kolme suullista äänestysselitystä istuntojaksoa kohden. |
|
Kuka tahansa jäsen voi antaa tällaisesta äänestyksestä enintään 200 sanan pituisen kirjallisen äänestysselityksen, joka lisätään jäsenen sivulle parlamentin verkkosivustolla. |
Poliittinen ryhmä voi antaa enintään kahden minuutin pituisen äänestysselityksen. |
Poliittinen ryhmä voi antaa enintään kahden minuutin pituisen äänestysselityksen. |
Äänestysselityksiä koskevia pyyntöjä ei hyväksytä ensimmäisen äänestysselityksen alettua. |
Äänestysselityksiä koskevia pyyntöjä ei hyväksytä ensimmäisen käsiteltävän kohdan ensimmäisen äänestysselityksen alettua. |
Äänestysselitys voidaan antaa mistä tahansa parlamentin käsiteltäväksi jätetystä aiheesta toimitetusta lopullisesta äänestyksestä. Sovellettaessa tätä artiklaa ilmaisu ”lopullinen äänestys” ei viittaa äänestystyyppiin vaan tarkoittaa mistä tahansa käsiteltävästä kohdasta toimitettavaa viimeistä äänestystä. |
Äänestysselitys voidaan antaa mistä tahansa parlamentin käsiteltäväksi jätetystä kohdasta toimitetusta kertaäänestyksestä ja/tai lopullisesta äänestyksestä. Sovellettaessa tätä artiklaa ilmaisu ”lopullinen äänestys” ei viittaa äänestystyyppiin vaan tarkoittaa mistä tahansa käsiteltävästä kohdasta toimitettavaa viimeistä äänestystä. |
2. Äänestysselityksiä ei sallita menettelyjä koskevien äänestysten yhteydessä. |
2. Äänestysselityksiä ei sallita salaisen äänestyksen tai menettelyjä koskevien äänestysten yhteydessä. |
3. Kun lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävä säädösehdotus tai mietintö on otettu parlamentin esityslistalle 150 artiklan mukaisesti , jäsenet voivat antaa kirjallisia äänestysselityksiä 1 kohdan mukaisesti. |
3. Kun asia on otettu parlamentin esityslistalle ilman tarkistuksia tai keskustelua , jäsenet voivat antaa vain kirjallisia äänestysselityksiä 1 kohdan mukaisesti. |
Suullisten tai kirjallisten äänestysselitysten on liityttävä suoraan äänestyksen kohteena olevaan tekstiin . |
Suullisten tai kirjallisten äänestysselitysten on liityttävä suoraan parlamentin käsiteltäväksi jätettyyn kohtaan . |
Tarkistus 207
Euroopan parlamentin työjärjestys
184 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
184 artikla |
Poistetaan. |
Äänestystä koskevat epäselvyydet |
|
1. Puhemies julistaa äänestykset alkaneiksi ja päättyneiksi. |
|
2. Puhemiehen julistettua äänestyksen alkaneeksi kukaan muu kuin puhemies ei saa käyttää puheenvuoroa, ennen kuin äänestys on julistettu päättyneeksi. |
|
3. Puhemiehen julistettua äänestyksen päättyneeksi voidaan käyttää työjärjestyspuheenvuoroja, joissa on kyse äänestyksen pätevyydestä. |
|
4. Kun kädennostoäänestyksen tulos on julistettu, jäsen voi pyytää tuloksen tarkistamista koneäänestyksellä. |
|
5. Puhemies päättää julistetun tuloksen pätevyydestä. Puhemiehen päätös on lopullinen. |
|
Tarkistus 208
Euroopan parlamentin työjärjestys
Osa VII – luku 6 – otsikko
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
LUKU 6 |
LUKU 6 |
MENETTELYÄ KOSKEVAT PUHEENVUOROT |
TYÖJÄRJESTYSPUHEENVUOROT JA MENETTELYÄ KOSKEVAT PUHEENVUOROT |
Tarkistus 209
Euroopan parlamentin työjärjestys
185 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
||||
185 artikla |
185 artikla |
||||
Menettelyä koskevat esitykset |
Menettelyä koskevat esitykset |
||||
1. Seuraavat menettelyä koskevat esitykset ovat etusijalla muihin puheenvuoropyyntöihin nähden: |
1. Seuraavat menettelyä koskevat esitykset ovat etusijalla muihin puheenvuoropyyntöihin nähden: |
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
Esityksen tekijän lisäksi ainoastaan yksi puhuja esityksen puolesta ja yksi puhuja esitystä vastaan sekä asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja tai esittelijä voi käyttää näitä esityksiä koskevan puheenvuoron. |
Esityksen tekijän lisäksi ainoastaan yksi puhuja esitystä vastaan sekä asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja tai esittelijä voi käyttää näitä esityksiä koskevan puheenvuoron. |
||||
2. Puheaika on enintään yksi minuutti. |
2. Puheaika on enintään yksi minuutti. |
Tarkistus 210
Euroopan parlamentin työjärjestys
186 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
186 artikla |
184 a artikla |
Työjärjestyspuheenvuorot |
Työjärjestyspuheenvuorot |
1. Jäsenelle voidaan myöntää puheenvuoro, kun hän haluaa kiinnittää puhemiehen huomion parlamentin työjärjestyksen määräysten rikkomiseen. Jäsenen on puheenvuoronsa alussa mainittava artikla, johon hän viittaa. |
1. Jäsenelle voidaan myöntää puheenvuoro, kun hän haluaa kiinnittää puhemiehen huomion parlamentin työjärjestyksen määräysten rikkomiseen. Jäsenen on puheenvuoronsa alussa mainittava artikla, johon hän viittaa. |
2. Työjärjestyspuheenvuoroa koskeva pyyntö on etusijalla kaikkiin muihin puheenvuoropyyntöihin nähden. |
2. Työjärjestyspuheenvuoroa koskeva pyyntö on etusijalla kaikkiin muihin puheenvuoropyyntöihin tai menettelyä koskeviin esityksiin nähden. |
3. Puheaika on enintään yksi minuutti. |
3. Puheaika on enintään yksi minuutti. |
4. Puhemies päättää viipymättä työjärjestyspuheenvuorojen aiheuttamista toimenpiteistä työjärjestyksen määräysten mukaisesti ja ilmoittaa päätöksestään heti työjärjestyspuheenvuoron esittämisen jälkeen. Puhemiehen päätöksestä ei äänestetä. |
4. Puhemies päättää viipymättä työjärjestyspuheenvuorojen aiheuttamista toimenpiteistä työjärjestyksen määräysten mukaisesti ja ilmoittaa päätöksestään heti työjärjestyspuheenvuoron esittämisen jälkeen. Puhemiehen päätöksestä ei äänestetä. |
5. Puhemies voi poikkeuksellisesti ilmoittaa päätöksestään myöhemmin mutta viimeistään 24 tunnin kuluttua työjärjestyspuheenvuoron esittämisestä. Päätöksen lykkääminen ei johda käynnissä olevan keskustelun lykkäämiseen. Puhemies voi antaa kysymyksen asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi. |
5. Puhemies voi poikkeuksellisesti ilmoittaa päätöksestään myöhemmin mutta viimeistään 24 tunnin kuluttua työjärjestyspuheenvuoron esittämisestä. Päätöksen lykkääminen ei johda käynnissä olevan keskustelun lykkäämiseen. Puhemies voi antaa kysymyksen asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi. |
Työjärjestyspuheenvuoroa koskevan pyynnön on liityttävä käsiteltävänä olevaan esityslistan kohtaan. Puhemies voi myöntää muuta aihetta koskevan työjärjestyspuheenvuoron sopivaksi katsomanaan ajankohtana, esimerkiksi sen jälkeen kun kyseinen esityslistan kohta on saatu käsiteltyä tai ennen istunnon keskeyttämistä. |
Työjärjestyspuheenvuoroa koskevan pyynnön on liityttävä käsiteltävänä olevaan esityslistan kohtaan. Puhemies voi myöntää muuta aihetta koskevan työjärjestyspuheenvuoron sopivaksi katsomanaan ajankohtana, esimerkiksi sen jälkeen kun kyseinen esityslistan kohta on saatu käsiteltyä tai ennen istunnon keskeyttämistä. |
|
(Tämä artikla siirretään muutettuna 185 artiklan edelle.) |
Tarkistus 211
Euroopan parlamentin työjärjestys
187 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
187 artikla |
187 artikla |
Esitys siitä, että asiaa ei oteta käsiteltäväksi |
Esitys siitä, että asiaa ei oteta käsiteltäväksi |
1. Esityslistan kohtaa koskevan keskustelun alussa voidaan esittää , että asiaa ei oteta käsiteltäväksi. Esityksestä äänestetään heti. |
1. Poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi esittää esityslistan kohtaa koskevan keskustelun alussa, että asiaa ei oteta käsiteltäväksi. Esityksestä äänestetään heti. |
Aikomuksesta jättää tällainen esitys on ilmoitettava puhemiehelle vähintään 24 tuntia etukäteen, ja puhemies ilmoittaa siitä viipymättä parlamentille. |
Aikomuksesta jättää tällainen esitys on ilmoitettava puhemiehelle vähintään 24 tuntia etukäteen, ja puhemies ilmoittaa siitä viipymättä parlamentille. |
2. Jos esitys hyväksytään, parlamentti siirtyy suoraan seuraavaan esityslistan kohtaan. |
2. Jos esitys hyväksytään, parlamentti siirtyy suoraan seuraavaan esityslistan kohtaan. |
Tarkistus 212
Euroopan parlamentin työjärjestys
188 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
188 artikla |
188 artikla |
Valiokuntakäsittelyyn palauttaminen |
Valiokuntakäsittelyyn palauttaminen |
1. Poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi esityslistasta päättämisen yhteydessä tai ennen keskustelun alkamista pyytää asian palauttamista valiokuntakäsittelyyn. |
1. Poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi esityslistasta päättämisen yhteydessä tai ennen keskustelun alkamista pyytää asian palauttamista valiokuntakäsittelyyn. |
Aikomuksesta pyytää valiokuntakäsittelyyn palauttamista on ilmoitettava puhemiehelle vähintään 24 tuntia etukäteen, ja puhemies ilmoittaa siitä viipymättä parlamentille. |
Aikomuksesta pyytää valiokuntakäsittelyyn palauttamista on ilmoitettava puhemiehelle vähintään 24 tuntia etukäteen, ja puhemies ilmoittaa siitä viipymättä parlamentille. |
2. Myös poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi ennen äänestystä tai sen aikana pyytää asian palauttamista valiokuntakäsittelyyn. Esityksestä äänestetään heti. |
2. Myös poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi ennen äänestystä tai sen aikana pyytää asian palauttamista valiokuntakäsittelyyn. Esityksestä äänestetään heti. |
3. Pyyntö voidaan esittää vain kerran kussakin näistä menettelyvaiheista. |
3. Pyyntö voidaan esittää vain kerran kussakin näistä menettelyvaiheista. |
4. Valiokuntakäsittelyyn palauttaminen keskeyttää asiasta käytävän keskustelun . |
4. Valiokuntakäsittelyyn palauttaminen keskeyttää asian käsittelyn . |
5. Parlamentti voi asettaa määräajan, johon mennessä valiokunnan on esitettävä päätelmänsä. |
5. Parlamentti voi asettaa määräajan, johon mennessä valiokunnan on esitettävä päätelmänsä. |
Tarkistus 213
Euroopan parlamentin työjärjestys
190 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
190 artikla |
190 artikla |
Keskustelun ja äänestyksen lykkääminen |
Keskustelun tai äänestyksen lykkääminen |
1. Poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi keskustelun alussa esittää esityslistan kohtaa koskevan keskustelun lykkäämistä määrättyyn ajankohtaan. Esityksestä äänestetään heti. |
1. Poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi keskustelun alussa esittää esityslistan kohtaa koskevan keskustelun lykkäämistä määrättyyn ajankohtaan. Esityksestä äänestetään heti. |
Aikomuksesta jättää tällainen esitys on ilmoitettava puhemiehelle vähintään 24 tuntia etukäteen, ja puhemies ilmoittaa siitä viipymättä parlamentille. |
Aikomuksesta jättää tällainen esitys on ilmoitettava puhemiehelle vähintään 24 tuntia etukäteen, ja puhemies ilmoittaa siitä viipymättä parlamentille. |
2. Jos esitys hyväksytään, parlamentti siirtyy seuraavaan esityslistan kohtaan. Lykättyä keskustelua jatketaan määrättynä ajankohtana. |
2. Jos esitys hyväksytään, parlamentti siirtyy seuraavaan esityslistan kohtaan. Lykättyä keskustelua jatketaan määrättynä ajankohtana. |
3. Jos esitys hylätään, sitä ei voida esittää uudelleen saman istuntojakson aikana. |
3. Jos esitys hylätään, sitä ei voida esittää uudelleen saman istuntojakson aikana. |
4. Poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi ennen äänestystä tai äänestyksen aikana esittää äänestyksen lykkäämistä. Esityksestä äänestetään heti. |
4. Poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi ennen äänestystä tai äänestyksen aikana esittää äänestyksen lykkäämistä. Esityksestä äänestetään heti. |
Parlamentin päätöksessä keskustelun lykkäämisestä myöhemmälle istuntojaksolle ilmoitetaan se istuntojakso, jonka esityslistalle keskustelu otetaan; kyseisen istuntojakson esityslista laaditaan työjärjestyksen 149 ja 152 artiklan mukaisesti. |
|
Tarkistus 214
Euroopan parlamentin työjärjestys
191 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
191 artikla |
191 artikla |
Istunnon keskeyttäminen tai päättäminen |
Istunnon keskeyttäminen tai päättäminen |
Istunto voidaan keskeyttää tai päättää keskustelun tai äänestyksen aikana, jos parlamentti puhemiehen ehdotuksesta tai poliittisen ryhmän tai 40 jäsenen pyynnöstä niin päättää. Ehdotuksesta tai pyynnöstä äänestetään heti. |
Istunto voidaan keskeyttää tai päättää keskustelun tai äänestyksen aikana, jos parlamentti puhemiehen ehdotuksesta tai poliittisen ryhmän tai 40 jäsenen pyynnöstä niin päättää. Ehdotuksesta tai pyynnöstä äänestetään heti. |
Jos esitetään pyyntö keskeyttää tai päättää istunto, pyyntöä koskeva äänestysmenettely on käynnistettävä ilman aiheetonta viivytystä. Olisi käytettävä tavanomaisia keinoja, joilla ilmoitetaan täysistuntoäänestyksistä, ja nykyisen käytännön mukaisesti jäsenille olisi annettava riittävästi aikaa saapua istuntosaliin. |
Jos esitetään pyyntö keskeyttää tai päättää istunto, pyyntöä koskeva äänestysmenettely on käynnistettävä ilman aiheetonta viivytystä. Olisi käytettävä tavanomaisia keinoja, joilla ilmoitetaan täysistuntoäänestyksistä, ja nykyisen käytännön mukaisesti jäsenille olisi annettava riittävästi aikaa saapua istuntosaliin. |
Sitä vastaavasti, mitä 152 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa määrätään, jos pyyntö keskeyttää tai päättää istunto hylätään, samanlaista pyyntöä ei saa esittää uudelleen saman päivän aikana. Työjärjestyksen 22 kohdan 1 kohdan tulkinnan mukaisesti puhemiehellä on toimivalta lopettaa tämän artiklan nojalla esitettyjen pyyntöjen kohtuuttoman runsas käyttäminen |
Sitä vastaavasti, mitä 149 a artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa määrätään, jos pyyntö keskeyttää tai päättää istunto hylätään, samanlaista pyyntöä ei saa esittää uudelleen saman päivän aikana. Työjärjestyksen 164 a artiklan mukaisesti puhemiehellä on toimivalta lopettaa tämän artiklan nojalla esitettyjen pyyntöjen kohtuuttoman runsas käyttäminen |
Tarkistus 215
Euroopan parlamentin työjärjestys
192 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
192 artikla |
192 artikla |
Pöytäkirjat |
Pöytäkirjat |
1. Jokaisesta istunnosta jaetaan vähintään puoli tuntia ennen seuraavan istunnon iltapäiväosuuden avaamista pöytäkirja, jossa esitetään istunnon kulku, parlamentin päätökset ja puhujien nimet . |
1. Jokaisesta istunnosta asetetaan saataville vähintään puoli tuntia ennen seuraavan istunnon iltapäiväosuuden avaamista pöytäkirja, jossa esitetään istunnon kulku, puhujien nimet ja parlamentin päätökset , mukaan lukien mahdollisista tarkistuksista toimitettujen äänestysten tulokset . |
Lainsäädäntömenettelyjen yhteydessä tässä määräyksessä tarkoitettuja päätöksiä ovat myös kaikki parlamentin hyväksymät tarkistukset, vaikka kyseinen komission ehdotus lopulta hylättäisiinkin 60 artiklan 1 kohdan mukaisesti tai neuvoston kanta hylättäisiin 68 artiklan 3 kohdan mukaisesti. |
|
|
1 a. Luettelo parlamentin keskustelujen ja päätösten pohjana olevista asiakirjoista julkaistaan pöytäkirjassa. |
2. Puhemies antaa jokaisen istunnon iltapäiväosuuden alussa edellisen istunnon pöytäkirjan parlamentin hyväksyttäväksi. |
2. Puhemies antaa jokaisen istunnon iltapäiväosuuden alussa edellisen istunnon pöytäkirjan parlamentin hyväksyttäväksi. |
3. Jos jäsenet esittävät pöytäkirjaa koskevia vastalauseita, parlamentti päättää tarvittaessa esitettyjen muutosten ottamisesta huomioon. Jäsen saa käyttää aiheesta korkeintaan yhden minuutin puheenvuoron. |
3. Jos jäsenet esittävät pöytäkirjaa koskevia vastalauseita, parlamentti päättää tarvittaessa esitettyjen muutosten ottamisesta huomioon. Jäsen saa käyttää aiheesta korkeintaan yhden minuutin puheenvuoron. |
4. Puhemies ja pääsihteeri allekirjoittavat pöytäkirjan, ja sitä säilytetään parlamentin arkistossa. Pöytäkirja julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. |
4. Puhemies ja pääsihteeri allekirjoittavat pöytäkirjan, ja sitä säilytetään parlamentin arkistossa. Pöytäkirja julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. |
Tarkistus 216
Euroopan parlamentin työjärjestys
194 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
194 artikla |
194 artikla |
Sanatarkat istuntoselostukset |
Sanatarkat istuntoselostukset |
1. Jokaisesta istunnosta laaditaan monikielisen asiakirjan muodossa sanatarkka istuntoselostus, jossa kaikki puheenvuorot esitetään alkuperäisellä kielellä. |
1. Jokaisesta istunnosta laaditaan monikielisen asiakirjan muodossa sanatarkka istuntoselostus, jossa kaikki puheenvuorot esitetään alkuperäisellä virallisella kielellä. |
|
1 a. Puhemies voi poistattaa sanatarkoista selostuksista puheenvuorot, jotka on pidetty ilman ennalta myönnettyä lupaa tai joiden kesto ylittää jäsenelle myönnetyn puheajan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta puhemiehen muuta järjestyksenpidollista toimivaltaa. |
2. Puhujat voivat tehdä oikaisuja kirjalliseen muotoon saatettuihin puheenvuoroihinsa viiden työpäivän kuluessa. Oikaisut on toimitettava tässä määräajassa pääsihteeristölle. |
2. Puhujat voivat tehdä oikaisuja kirjalliseen muotoon saatettuihin puheenvuoroihinsa viiden työpäivän kuluessa. Oikaisut on toimitettava tässä määräajassa pääsihteeristölle. |
3. Monikieliset sanatarkat istuntoselostukset julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden liitteenä ja niitä säilytetään parlamentin arkistossa. |
3. Monikieliset sanatarkat istuntoselostukset julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden liitteenä ja niitä säilytetään parlamentin arkistossa. |
4. Ote sanatarkoista istuntoselostuksista käännetään mille tahansa viralliselle kielelle jäsenen pyynnöstä. Tarvittaessa käännös toimitetaan lyhyellä toimitusajalla. |
4. Ote sanatarkoista istuntoselostuksista käännetään mille tahansa viralliselle kielelle jäsenen pyynnöstä. Tarvittaessa käännös toimitetaan lyhyellä toimitusajalla. |
Tarkistus 217
Euroopan parlamentin työjärjestys
195 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
195 artikla |
195 artikla |
Keskustelujen audiovisuaalinen tallenne |
Keskustelujen audiovisuaalinen tallenne |
1. Parlamentin verkkosivustolla esitetään reaaliaikaisena lähetyksenä parlamentin keskustelut alkuperäisillä kielillä sekä monikielinen äänite, joka sisältää kaikki tulkkaukset. |
1. Parlamentin verkkosivustolla esitetään reaaliaikaisena lähetyksenä parlamentin keskustelut alkuperäisillä kielillä sekä monikielinen äänite, joka sisältää kaikki tulkkaukset. |
2. Heti istunnon jälkeen keskusteluista tuotetaan ja asetetaan parlamentin verkkosivustolla saataville hakemistolla varustettu alkuperäiskielinen audiovisuaalinen tallenne, joka sisältää monikielisen äänitteen kaikista tulkkauksista. Tallenne on saatavilla verkkosivustolla kuluvan ja seuraavan vaalikauden ajan, minkä jälkeen sitä säilytetään parlamentin arkistossa. Se linkitetään monikielisiin sanatarkkoihin istuntoselostuksiin heti, kun ne ovat saatavilla. |
2. Heti istunnon jälkeen keskusteluista tuotetaan ja asetetaan parlamentin verkkosivustolla saataville hakemistolla varustettu alkuperäiskielinen audiovisuaalinen tallenne, joka sisältää monikielisen äänitteen kaikista tulkkauksista. Tallenne on saatavilla verkkosivustolla vaalikauden jäljellä olevan ajan ja seuraavan vaalikauden ajan, minkä jälkeen sitä säilytetään parlamentin arkistossa. Se linkitetään monikielisiin sanatarkkoihin istuntoselostuksiin heti, kun ne ovat saatavilla. |
Tarkistus 218
Euroopan parlamentin työjärjestys
Osa VIII – luku 1 – otsikko
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
VALIOKUNNAT – ASETTAMINEN JA TEHTÄVÄT |
VALIOKUNNAT |
Tarkistus 219
Euroopan parlamentin työjärjestys
196 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
196 artikla |
196 artikla |
Pysyvien valiokuntien asettaminen |
Pysyvien valiokuntien asettaminen |
Parlamentti asettaa puheenjohtajakokouksen ehdotuksesta pysyviä valiokuntia , joiden toimivalta määritellään tämän työjärjestyksen liitteessä (22). Valiokuntiin valitaan jäsenet uuden parlamentin vaalia seuraavan ensimmäisen istuntojakson aikana ja tämän jälkeen uudelleen kahden ja puolen vuoden kuluttua. |
Parlamentti asettaa puheenjohtajakokouksen ehdotuksesta pysyviä valiokuntia . Näiden tehtävät määritellään tämän työjärjestyksen liitteessä (22) , joka hyväksytään annettujen äänten enemmistöllä . Valiokuntiin valitaan jäsenet uuden parlamentin vaalia seuraavan ensimmäisen istuntojakson aikana ja tämän jälkeen uudelleen kahden ja puolen vuoden kuluttua. |
Pysyvän valiokunnan toimivalta voidaan määritellä muulloinkin kuin valiokunnan asettamisen yhteydessä. |
Pysyvän valiokunnan tehtävät voidaan määritellä muulloinkin kuin valiokunnan asettamisen yhteydessä. |
Tarkistus 220
Euroopan parlamentin työjärjestys
197 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
197 artikla |
197 artikla |
Erityisvaliokuntien asettaminen |
Erityisvaliokunnat |
Parlamentti voi puheenjohtajakokouksen ehdotuksesta milloin tahansa asettaa erityisvaliokuntia, joiden toimivalta , kokoonpano ja toimikausi määritellään samalla kun niiden asettamisesta päätetään ; valiokuntien toimikausi saa olla korkeintaan 12 kuukautta, jollei parlamentti toimikauden päättyessä pidennä sitä. |
1. Parlamentti voi puheenjohtajakokouksen ehdotuksesta milloin tahansa asettaa erityisvaliokuntia, joiden tehtävät , jäsenten määrä ja toimikausi määritellään samalla kun niiden asettamisesta päätetään. |
Koska työjärjestyksen mukaisesti erityisvaliokuntien toimivallasta, kokoonpanosta ja toimikaudesta päätetään valiokuntien asettamisen yhteydessä, parlamentti ei voi myöhemmin laajentaa eikä rajoittaa valiokuntien toimivaltaa. |
|
|
1 a. Erityisvaliokuntien toimikausi saa olla korkeintaan 12 kuukautta, jollei parlamentti toimikauden päättyessä pidennä sitä. Jollei parlamentin päätöksessä erityisvaliokunnan asettamisesta toisin todeta, sen toimikausi alkaa kulua sen järjestäytymiskokouksen ajankohdasta. |
|
1 b. Erityisvaliokunnilla ei ole oikeutta antaa lausuntoja muille valiokunnille. |
Tarkistukset 221 ja 307
Euroopan parlamentin työjärjestys
198 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
||||
198 artikla |
198 artikla |
||||
Tutkintavaliokunnat |
Tutkintavaliokunnat |
||||
1. Parlamentti voi, jos neljäsosa sen jäsenistä sitä pyytää, asettaa tutkintavaliokunnan tutkimaan epäilyjä unionin oikeuden rikkomisesta tai unionin oikeutta sovellettaessa tapahtuneesta hallinnollisesta epäkohdasta , johon Euroopan unionin toimielin tai laitos, jäsenvaltion julkinen hallinto tai sellainen henkilö, jolla on unionin oikeuden mukaisesti toimivalta panna täytäntöön unionin oikeuden määräyksiä tai säännöksiä, on ilmeisesti syyllistyny t. |
1. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 226 artiklan ja Euroopan parlamentin tutkintaoikeuden käyttämistä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 19 päivänä huhtikuuta 1995 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission päätöksen 95/167/EY, Euratom, EHTY 2 artiklan mukaisesti parlamentti voi tehtäviään suorittaessaan , jos neljäsosa sen jäsenistä sitä pyytää, asettaa väliaikaisen tutkintavaliokunnan tutkimaan epäilyjä unionin oikeutta sovellettaessa tapahtuneesta, Euroopan unionin toimielimen tai laitoksen, jäsenvaltion julkisen hallinnon tai sellaisten henkilöiden, joilla unionin oikeuden mukaisesti on soveltamisvaltuutus, aiheuttamasta rikkomuksesta tai epäkohdasta. |
||||
Päätös tutkintavaliokunnan asettamisesta julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä kuukauden kuluessa. Parlamentti huolehtii lisäksi asianmukaisesti siitä, että päätös saatetaan tiedoksi mahdollisimman laajalti. |
|
||||
|
Tarkistuksia ei voida esittää tutkinnan kohteena olevaan aiheeseen, sellaisena kuin neljäsosa parlamentin jäsenistä sen on määritellyt, eikä 10 kohdassa asetettuun määräaikaan. |
||||
|
1 a. Päätös tutkintavaliokunnan asettamisesta julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä. |
||||
2. Tutkintavaliokunnan toimintatapaan sovelletaan tämän työjärjestyksen valiokuntia koskevia määräyksiä, jollei tässä artiklassa tai tämän työjärjestyksen liitteenä olevassa , Euroopan parlamentin tutkintaoikeuden käyttämistä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 19 päivänä huhtikuuta 1995 tehdyssä Euroopan parlamentin , neuvoston ja komission päätöksessä (23) erityisesti toisin määrätä. |
2. Tutkintavaliokunnan toimintatapaan sovelletaan työjärjestyksen valiokuntia koskevia määräyksiä, jollei tässä artiklassa ja päätöksessä 95/167/EY , Euratom , EHTY erityisesti toisin määrätä. |
||||
3. Tutkintavaliokunnan asettamista koskevassa pyynnössä on määriteltävä tutkinnan kohde ja annettava yksityiskohtainen selvitys perusteluista tutkinnan suorittamiselle. Parlamentti tekee puheenjohtajakokouksen ehdotuksesta päätöksen valiokunnan asettamisesta ja, jos tämä päätös on puoltava, se päättää myös valiokunnan kokoonpanosta 199 artiklan mukaisesti . |
3. Tutkintavaliokunnan asettamista koskevassa pyynnössä on määriteltävä tutkinnan kohde ja annettava yksityiskohtainen selvitys perusteluista tutkinnan suorittamiselle. Parlamentti tekee puheenjohtajakokouksen ehdotuksesta päätöksen valiokunnan asettamisesta ja, jos tämä päätös on puoltava, se päättää myös valiokunnan jäsenten määrästä . |
||||
4. Tutkintavaliokunnan työ päättyy sen antaessa kertomuksensa viimeistään 12 kuukauden kuluttua. Parlamentti voi päättää pidentää tätä määräaikaa kahdesti kolmella kuukaudella. |
|
||||
Tutkintavaliokunnassa saavat äänestää ainoastaan varsinaiset jäsenet tai heidän poissa ollessaan pysyvät varajäsenet. |
|
||||
|
4 a. Tutkintavaliokunnilla ei ole oikeutta antaa lausuntoja muille valiokunnille. |
||||
|
4 b. Tutkintavaliokunnassa saavat missä tahansa sen menettelyn vaiheessa äänestää ainoastaan varsinaiset jäsenet tai heidän poissa ollessaan varajäsenet. |
||||
5. Tutkintavaliokunta valitsee itse puheenjohtajansa ja kaksi varapuheenjohtajaa sekä nimittää yhden tai useamman esittelijän. Valiokunta voi myös antaa jäsenilleen erityisiä vastuualueita, tehtäviä tai velvollisuuksia, joista nämä antavat yksityiskohtaisen selvityksen. |
5. Tutkintavaliokunta valitsee itse puheenjohtajansa ja varapuheenjohtajansa sekä nimittää yhden tai useamman esittelijän. Valiokunta voi myös antaa jäsenilleen erityisiä vastuualueita, tehtäviä tai velvollisuuksia, joista nämä antavat yksityiskohtaisen selvityksen. |
||||
Kokousten välillä valiokunnan puheenjohtajisto käyttää kiireellisissä tapauksissa tai tarvittaessa valiokunnan toimivaltuuksia, jotka on vahvistettava seuraavassa kokouksessa. |
5 a. Kokousten välillä valiokunnan koordinaattorit käyttävät kiireellisissä tapauksissa tai tarvittaessa valiokunnan toimivaltuuksia, jotka on vahvistettava seuraavassa kokouksessa. |
||||
6. Jos tutkintavaliokunta katsoo, että sen oikeuksia on loukattu, se pyytää puhemiestä ryhtymään asianmukaisiin toimiin. |
|
||||
7. Tutkintavaliokunta voi kuulla 2 kohdassa mainitun päätöksen 3 artiklassa tarkoitettuja toimielimiä tai henkilöitä tai pyytää näiltä asiakirjoja. |
|
||||
Unionin toimielimet ja laitokset vastaavat jäsentensä ja virkamiestensä matka- ja oleskelukustannuksista. Euroopan parlamentti korvaa muiden tutkintavaliokuntaan kuultavaksi saapuvien henkilöiden matka- ja oleskelukustannukset asiantuntijoiden kuulemiseen sovellettavien sääntöjen mukaan. |
|
||||
Tutkintavaliokuntaan todistamaan kutsutuilla henkilöillä on samat oikeudet kuin heillä olisi todistajina kotimaansa tuomioistuimissa. Todistajille on ilmoitettava näistä oikeuksista ennen todistajanlausunnon antamista valiokunnassa. |
|
||||
Eri kielten käyttämisen osalta tutkintavaliokunta soveltaa 158 artiklan määräyksiä. Kuitenkin valiokunnan puheenjohtajisto |
7. Eri kielten käyttämisen osalta tutkintavaliokunta soveltaa 158 artiklan määräyksiä. Kuitenkin valiokunnan puheenjohtajisto |
||||
|
|
||||
|
|
||||
8. Tutkintavaliokunnan puheenjohtaja ja puheenjohtajisto huolehtivat yhdessä työhön liittyvän salassapitovelvollisuuden tai luottamuksellisuuden noudattamisesta ja tiedottavat asiasta ajoissa jäsenille. |
|
||||
Valiokunnan puheenjohtajan on myös muistutettava erikseen edellä mainitun päätöksen 2 artiklan 2 kohdan määräyksistä. Tämän työjärjestyksen liitteessä VII olevan A osan määräyksiä sovelletaan. |
|
||||
9. Toimitettujen salaisten tai luottamuksellisten asiakirjojen käsittelyssä varmistetaan teknisin toimenpitein, että ainoastaan tutkinnasta vastaavat jäsenet saavat tutustua henkilökohtaisesti asiakirjoihin. Kyseiset jäsenet sitoutuvat tämän artiklan mukaisesti siihen, etteivät he salli kenenkään muun tutustua salaisiin tai luottamuksellisiin tietoihin, ja siihen, että he käyttävät näitä tietoja ainoastaan tutkintavaliokunnalle annettavaan kertomukseensa. Kokoukset pidetään sellaisella tavalla varustetuissa tiloissa, että asiattomat eivät voi kuulla asian käsittelyä. |
|
||||
|
9 a. Jos epäilyt unionin oikeutta sovellettaessa tapahtuneesta rikkomuksesta tai epäkohdasta viittaavat siihen, että jäsenvaltion elin tai viranomainen saattaisi olla vastuussa, tutkintavaliokunta voi pyytää asianomaisen jäsenvaltion parlamenttia yhteistyöhön tutkinnassa. |
||||
10. Saatuaan työnsä päätökseen tutkintavaliokunta antaa parlamentille kertomuksen työnsä tuloksista ja sisällyttää siihen tarvittaessa myös vähemmistöön jääneet mielipiteet 56 artiklassa määrättyjen ehtojen mukaisesti. Kertomus julkaistaan. |
10. Tutkintavaliokunnan työ päättyy sen esittäessä kertomuksensa työnsä tuloksista viimeistään 12 kuukauden kuluttua sen järjestäytymiskokouksesta. Parlamentti voi päättää pidentää tätä määräaikaa kahdesti kolmella kuukaudella. Kertomukseen voidaan tarvittaessa sisällyttää vähemmistöön jääneet mielipiteet 56 artiklassa määrättyjen ehtojen mukaisesti. Kertomus julkaistaan. |
||||
Tutkintavaliokunnan pyynnöstä parlamentti järjestää kertomuksesta keskustelun sen antamista seuraavan istuntojakson aikana. |
Tutkintavaliokunnan pyynnöstä parlamentti järjestää kertomuksesta keskustelun sen antamista seuraavan istuntojakson aikana. |
||||
Valiokunta voi myös antaa parlamentille suositusluonnoksen, joka on osoitettu Euroopan unionin tai jäsenvaltioiden toimielimille tai laitoksille. |
10 a. Valiokunta voi myös antaa parlamentille suositusluonnoksen, joka on osoitettu Euroopan unionin tai jäsenvaltioiden toimielimille tai laitoksille. |
||||
11. Puhemies kehottaa liitteen VI mukaista asiasta vastaavaa valiokuntaa valvomaan toimenpiteitä, joihin tutkintavaliokunnan työn tulosten perusteella on ryhdytty ja tarvittaessa laatimaan asiasta selvityksen, ja huolehtii muulla tavoin asianmukaisesti siitä, että tutkinnan tulokset johtavat käytännön toimiin. |
11. Puhemies kehottaa liitteen VI mukaista asiasta vastaavaa valiokuntaa valvomaan toimenpiteitä, joihin tutkintavaliokunnan työn tulosten perusteella on ryhdytty ja tarvittaessa laatimaan asiasta selvityksen, ja huolehtii muulla tavoin asianmukaisesti siitä, että tutkinnan tulokset johtavat käytännön toimiin. |
||||
Ainoastaan puheenjohtajakokouksen tekemään tutkintavaliokunnan kokoonpanoa koskevaan ehdotukseen (3 kohta) voidaan esittää tarkistuksia 199 artiklan 2 kohdan mukaisesti. |
|
||||
Tarkistuksia ei voida esittää tutkinnan kohteena olevaan aiheeseen, sellaisena kuin neljäsosa parlamentin jäsenistä sen on määritellyt (3 kohta), eikä 4 kohdassa asetettuun määräaikaan. |
|
||||
|
|||||
|
(Edellä 1 kohdan toinen alakohta lisätään tulkintana.) |
Tarkistus 222
Euroopan parlamentin työjärjestys
199 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
||
199 artikla |
199 artikla |
||
Valiokuntien kokoonpano |
Valiokuntien kokoonpano |
||
1. Poliittisten ryhmien ja sitoutumattomien jäsenten nimettyä ehdokkaansa valitaan valiokuntien ja tutkintavaliokuntien jäsenet. Puheenjohtajakokous antaa parlamentille ehdotuksensa. Valiokuntien kokoonpano heijastaa mahdollisuuksien mukaan parlamentin kokoonpanoa. |
1. Poliittiset ryhmät ja sitoutumattomat jäsenet nimittävät valiokuntien, erityisvaliokuntien ja tutkintavaliokuntien jäsenet. |
||
|
Puheenjohtajakokous asettaa määräajan, jonka kuluessa poliittiset ryhmät ja sitoutumattomat jäsenet ilmoittavat nimityksistään puhemiehelle, joka sen jälkeen ilmoittaa niistä parlamentille. |
||
Poliittista ryhmää vaihtaessaan jäsen säilyttää paikkansa parlamentin valiokunnissa kaksi ja puoli vuotta kestävästä toimikaudestaan jäljellä olevan ajan. Jos jäsenen poliittisen ryhmän vaihdosta kuitenkin seuraa, että poliittiset kannat eivät ole tasapuolisesti edustettuina valiokunnassa, puheenjohtajakokous antaa 1 kohdan toisessa virkkeessä mainitun menettelyn mukaisesti uusia ehdotuksia valiokunnan kokoonpanoksi siten, että asianomaisen jäsenen henkilökohtaiset oikeudet turvataan. |
|
||
Poliittisten ryhmien suhteelliset osuudet valiokunnissa jaettavana olevista paikoista eivät saa poiketa lähimmästä tarkoituksenmukaisesta kokonaisluvusta. Jos poliittinen ryhmä päättää olla ottamatta paikkoja valiokunnassa, kyseiset paikat jätetään vapaiksi ja valiokunnan kokoa pienennetään vastaavalla paikkamäärällä. Poliittiset ryhmät eivät saa vaihtaa paikkoja keskenään. |
|
||
|
1 a. Valiokuntien kokoonpano heijastaa mahdollisuuksien mukaan parlamentin kokoonpanoa. Poliittisten ryhmien osuudeksi valiokunnissa jaettavana olevista paikoista tulee suhteellisen laskutavan antamaa lukua lähin suurempi kokonaisluku tai lähin pienempi kokonaisluku. |
||
|
Jos poliittiset ryhmät eivät pääse yhteisymmärrykseen suhteellisesta painotuksestaan yhdessä tai useammassa valiokunnassa, puheenjohtajakokous tekee asiasta päätöksen. |
||
|
1 b. Jos poliittinen ryhmä päättää olla ottamatta paikkoja valiokunnassa tai ei nimitä jäseniään puheenjohtajakokouksen asettamassa määräajassa, kyseiset paikat jätetään vapaiksi. Poliittiset ryhmät eivät saa vaihtaa paikkoja keskenään. |
||
|
1 c. Jos jäsenen poliittisen ryhmän vaihdosta seuraa, että paikat eivät jakaudu suhteellisesti valiokunnassa 1 a kohdassa määritellyllä tavalla, eivätkä poliittiset ryhmät pääse yhteisymmärrykseen siitä, miten kyseisessä määräyksessä vahvistettujen periaatteiden noudattaminen voitaisiin varmistaa, puheenjohtajakokous tekee tarvittavat päätökset. |
||
|
1 d. Kaikista päätetyistä muutoksista poliittisten ryhmien ja sitoutumattomien jäsenten nimityksiin ilmoitetaan puhemiehelle, joka ilmoittaa niistä parlamentille viimeistään seuraavan istunnon alussa. Kyseiset päätökset tulevat voimaan päivänä, jona niistä on ilmoitettu. |
||
|
1 e. Poliittiset ryhmät ja sitoutumattomat jäsenet voivat nimittää kuhunkin valiokuntaan enintään yhtä monta varajäsentä kuin poliittisella ryhmällä tai sitoutumattomilla jäsenillä on oikeus nimittää valiokuntaan varsinaisia jäseniä. Puhemiehelle ilmoitetaan asiasta. Varajäsenillä on oikeus osallistua valiokunnan kokouksiin, käyttää niissä puheenvuoroja sekä, varsinaisen jäsenen poissa ollessa, osallistua äänestykseen. |
||
|
1 f. Tapauksissa, joissa varsinainen jäsen on poissa eikä varajäseniä ole nimitetty, tai heidän poissa ollessaan, varsinainen jäsen voi valita sijaisekseen jonkun muun poliittisen ryhmänsä jäsenen tai, jos jäsen on sitoutumaton, jonkun muun sitoutumattoman jäsenen, jolla on oikeus osallistua kokouksiin ja äänestää. Valiokunnan puheenjohtajalle ilmoitetaan asiasta äänestyksen alkamiseen mennessä. |
||
|
Tämän artiklan 1 f kohdan viimeisessä virkkeessä tarkoitettu ennakkoilmoitus on annettava ennen kuin keskustelu päättyy tai äänestys alkaa siitä kohdasta tai niistä kohdista, joissa varsinaista jäsentä edustaa sijainen. |
||
2. Puheenjohtajakokouksen ehdotuksiin sallitaan ainoastaan tarkistukset, jotka vähintään 40 jäsentä on jättänyt käsiteltäväksi. Parlamentti äänestää tarkistuksista salaisessa äänestyksessä. |
|
||
3. Puheenjohtajakokouksen ehdottamat jäsenet katsotaan valituiksi, mahdollisin 2 kohdan mukaisin tarkistuksin. |
|
||
4. Jos poliittinen ryhmä ei nimeä 1 kohdan mukaisesti ehdokkaita tutkintavaliokuntaan puheenjohtajakokouksen asettamassa määräajassa, puheenjohtajakokous esittää parlamentille ainoastaan sille määräaikaan mennessä ilmoitetut ehdokkaat. |
|
||
5. Puheenjohtajakokous voi väliaikaisesti päättää täyttää valiokunnassa vapautuneet paikat nimitettävien henkilöiden suostumuksella 1 kohdan mukaisesti. |
|
||
6. Muutokset annetaan parlamentin vahvistettaviksi seuraavassa istunnossa. |
|
||
|
Tämän artiklan mukaisesti |
||
|
|
||
|
|
||
|
|
||
|
|
||
|
(Kaksi viimeksi mainittua numeroimatonta artiklan kohtaa lisätään tulkintoina.) |
Tarkistus 223
Euroopan parlamentin työjärjestys
200 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
||
200 artikla |
Poistetaan. |
||
Varajäsenet |
|
||
1. Poliittiset ryhmät ja sitoutumattomat jäsenet voivat nimittää valiokuntiin yhtä monta pysyvää varajäsentä kuin niillä on valiokunnassa varsinaisia jäseniä. Puhemiehelle ilmoitetaan asiasta. Pysyvillä varajäsenillä on oikeus osallistua valiokunnan kokouksiin, käyttää niissä puheenvuoroja sekä, varsinaisen jäsenen poissa ollessa, osallistua äänestykseen. |
|
||
Mikäli valiokunnan varsinaisen jäsenen toimi vapautuu, samaan poliittiseen ryhmään kuuluvalla pysyvällä varajäsenellä on tilapäisesti oikeus osallistua äänestykseen varsinaisen jäsenen sijaan siihen saakka, kunnes varsinaiselta jäseneltä vapautunut paikka on täytetty väliaikaisesti 199 artiklan 5 kohdan mukaisesti tai, jos paikkaa ei täytetä väliaikaisesti, siihen saakka, kunnes uusi varsinainen jäsen on nimitetty. Tämä oikeus perustuu parlamentin päätökseen valiokunnan jäsenmäärästä ja sillä pyritään takaamaan se, että äänestykseen voi osallistua asianomaisen poliittisen ryhmän jäseniä yhtä monta kuin ennen valiokunnan jäsenen toimen vapautumista. |
|
||
2. Kun varsinainen jäsen on poissa eikä pysyviä varajäseniä ole nimitetty tai heidän poissa ollessaan valiokunnan varsinainen jäsen voi valita sijaisekseen jonkun muun poliittisen ryhmänsä jäsenen, jolla on oikeus osallistua kokouksiin ja äänestää. Sijaisen nimi on ilmoitettava valiokunnan puheenjohtajalle ennen toimitettavien äänestysten alkua. |
|
||
Tämän artiklan 2 kohta koskee sitoutumattomia jäseniä soveltuvin osin. |
|
||
Tämän artiklan 2 kohdan viimeisessä virkkeessä tarkoitettu ennakkoilmoitus on annettava ennen kuin keskustelu päättyy tai äänestys alkaa siitä kohdasta tai niistä kohdista, joissa varsinaista jäsentä edustaa sijainen. |
|
||
* * * |
|
||
Näihin määräyksiin sisältyy kaksi asiaa, jotka määritellään tämän artiklan tekstissä selvästi: |
|
||
|
|
||
|
|
||
Tästä seuraa, että |
|
||
|
|
||
|
|
||
|
|
||
|
|
Tarkistus 224
Euroopan parlamentin työjärjestys
201 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
201 artikla |
201 artikla |
Valiokuntien tehtävät |
Valiokuntien tehtävät |
1. Pysyvät valiokunnat käsittelevät parlamentin tai istuntokauden keskeytysten aikana puhemiehen puheenjohtajakokouksen puolesta niille lähettämiä asioita. Erityisvaliokuntien ja tutkintavaliokuntien vastuualueet määritellään niiden asettamisen yhteydessä; näillä valiokunnilla ei ole oikeutta antaa lausuntoja muille valiokunnille. |
1. Pysyvät valiokunnat käsittelevät parlamentin tai istuntokauden keskeytysten aikana puhemiehen puheenjohtajakokouksen puolesta niille lähettämiä asioita. |
(Katso 197 artiklan tulkinta.) |
|
2. Jos pysyvä valiokunta ilmoittaa, ettei se ole toimivaltainen käsittelemään kysymystä, tai jos kahden tai useamman pysyvän valiokunnan välille syntyy toimivaltaa koskeva kiista, toimivaltakysymys annetaan puheenjohtajakokouksen käsiteltäväksi neljän työviikon kuluessa siitä, kun asian valiokuntaan lähettämisestä ilmoitettiin täysistunnossa. |
|
Puheenjohtajakokous tekee päätöksen kuuden viikon kuluessa valiokuntien puheenjohtajakokouksen suosituksen perusteella tai, jos tällaista suositusta ei esitetä, valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtajan suosituksesta. Jos puheenjohtajakokous ei tee päätöstä tämän määräajan kuluessa, suositus katsotaan hyväksytyksi. |
|
Valiokuntien puheenjohtajat voivat sopia toisten valiokuntien puheenjohtajien kanssa asian antamisesta tietyn valiokunnan käsiteltäväksi edellyttäen, että tarvittaessa saadaan lupa valiokuntien yhteistyömenettelyyn 54 artiklan perusteella. |
|
3. Jos kahdella tai useammalla valiokunnalla on toimivalta käsitellä asiaa, yksi valiokunnista nimetään asiasta vastaavaksi valiokunnaksi ja muilta pyydetään lausunto. |
3. Jos kahdella tai useammalla valiokunnalla on toimivalta käsitellä asiaa, yksi valiokunnista nimetään asiasta vastaavaksi valiokunnaksi ja muilta pyydetään lausunto. |
Asian saa kuitenkin lähettää samanaikaisesti enintään kolmeen valiokuntaan, jollei perustelluista syistä päätetä poiketa tästä säännöstä 1 kohdassa määrättyjen ehtojen mukaisesti. |
Asian saa kuitenkin lähettää samanaikaisesti enintään kolmeen valiokuntaan, jollei päätetä poiketa tästä säännöstä 1 kohdassa määrättyjen ehtojen mukaisesti. |
4. Kaksi tai useampi valiokunta tai alivaliokunta voi käsitellä yhdessä niiden toimivaltaan kuuluvia asioita, mutta ne eivät voi tehdä päätöksiä yhdessä. |
4. Kaksi tai useampi valiokunta tai alivaliokunta voi käsitellä yhdessä niiden toimivaltaan kuuluvia asioita, mutta ne eivät voi tehdä päätöksiä yhdessä , paitsi jos sovelletaan 55 artiklan määräyksiä . |
5. Valiokunta voi parlamentin puhemiehistön suostumuksella antaa yhdelle tai useammalle jäsenistään tutkimus- tai tiedonhankintatehtävän. |
5. Valiokunta voi parlamentin asiaankuuluvien elinten suostumuksella antaa yhdelle tai useammalle jäsenistään tutkimus- tai tiedonhankintatehtävän. |
Tarkistus 225
Euroopan parlamentin työjärjestys
201 a artikla (uusi)
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
|
201 a artikla |
|
Toimivaltakysymykset |
|
1. Jos pysyvä valiokunta ilmoittaa, ettei se ole toimivaltainen käsittelemään kohtaa, tai jos kahden tai useamman pysyvän valiokunnan välille syntyy toimivaltaa koskeva kiista, toimivaltakysymys annetaan valiokuntien puheenjohtajakokouksen käsiteltäväksi neljän viikon kuluessa siitä, kun asian valiokuntaan lähettämisestä ilmoitettiin parlamentissa. |
|
2. Puheenjohtajakokous tekee päätöksen kuuden viikon kuluessa toimivaltakysymyksen käsiteltäväksi antamisesta valiokuntien puheenjohtajakokouksen suosituksen perusteella tai, jos tällaista suositusta ei esitetä, valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtajan suosituksesta. Jos puheenjohtajakokous ei tee päätöstä tämän määräajan kuluessa, suositus katsotaan hyväksytyksi. |
|
3. Valiokuntien puheenjohtajat voivat sopia toisten valiokuntien puheenjohtajien kanssa asian antamisesta tietyn valiokunnan käsiteltäväksi edellyttäen, että tarvittaessa saadaan lupa valiokuntien yhteistyömenettelyyn 54 artiklan perusteella. |
Tarkistus 226
Euroopan parlamentin työjärjestys
202 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
202 artikla |
Poistetaan. |
Valtakirjojen tarkastuksesta vastaava valiokunta |
|
Yksi tämän työjärjestyksen määräysten mukaisesti asetetuista valiokunnista vastaa valtakirjojen tarkastuksesta ja vaalien lainmukaisuudesta esitettyjä vastalauseita koskevien päätösten valmistelusta. |
|
Tarkistus 227
Euroopan parlamentin työjärjestys
203 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
203 artikla |
203 artikla |
Alivaliokunnat |
Alivaliokunnat |
1. Pysyvä valiokunta tai erityisvaliokunta voi työskentelynsä sitä vaatiessa nimittää puheenjohtajakokouksen luvalla yhden tai useamman alivaliokunnan ja määritellä samalla niiden kokoonpanon 199 artiklan mukaisesti ja niiden vastuualueet. Alivaliokunnat tekevät selkoa työskentelystään valiokunnalle, joka ne on asettanut . |
1. Alivaliokuntia voidaan asettaa 196 artiklan mukaisesti. Pysyvä valiokunta tai erityisvaliokunta voi myös työskentelynsä sitä vaatiessa ja puheenjohtajakokouksen luvalla nimittää yhden tai useamman alivaliokunnan ja määritellä samalla niiden kokoonpanon 199 artiklassa vahvistettujen asiaa koskevien määräysten mukaisesti ja niiden vastuualueet , jotka kuuluvat päävaliokunnan vastuualueisiin . Alivaliokunnat tekevät selkoa työskentelystään päävaliokunnalleen . |
2. Alivaliokuntiin sovelletaan samoja menettelyjä kuin valiokuntiin. |
2. Alivaliokuntiin sovelletaan samoja menettelyjä kuin valiokuntiin , jollei työjärjestyksessä toisin määrätä . |
|
2 a. Alivaliokunnan varsinaiset jäsenet valitaan päävaliokuntaan kuuluvien jäsenten keskuudesta. |
3. Varajäsenet voivat osallistua alivaliokuntien työskentelyyn samoin ehdoin kuin valiokuntien työskentelyyn. |
3. Varajäsenet voivat osallistua alivaliokuntien työskentelyyn samoin ehdoin kuin valiokuntien työskentelyyn. |
4. Näiden määräysten soveltamisella on varmistettava alivaliokunnan ja sen valiokunnan, jonka alaisuuteen alivaliokunta on asetettu, keskinäinen riippuvuus. Tätä tarkoitusta varten kaikki alivaliokunnan jäsenet valitaan päävaliokuntaan kuuluvien jäsenten keskuudesta. |
|
|
4 a. Päävaliokunnan puheenjohtaja voi antaa alivaliokuntien puheenjohtajien osallistua koordinaattoreiden työskentelyyn tai antaa heidän johtaa päävaliokunnassa sellaisista asioista käytäviä keskusteluja, jotka kuuluvat erityisesti kyseisten alivaliokuntien toimialaan, edellyttäen, että tämä menettely saatetaan valiokunnan puheenjohtajiston harkittavaksi ja hyväksyttäväksi. |
Tarkistus 228
Euroopan parlamentin työjärjestys
204 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
204 artikla |
204 artikla |
Valiokuntien puheenjohtajistot |
Valiokuntien puheenjohtajistot |
Ensimmäisessä kokouksessa, jonka valiokunta pitää sen jälkeen kun sen jäsenet on valittu 199 artiklan mukaisesti, valiokunta valitsee puheenjohtajiston, joka koostuu puheenjohtajasta sekä eri äänestyskierroksilla valittavista varapuheenjohtajista. Parlamentti päättää valittavien varapuheenjohtajien määrästä puheenjohtajakokouksen ehdotuksesta. |
1. Ensimmäisessä kokouksessa, jonka valiokunta pitää sen jälkeen kun sen jäsenet on nimitetty 199 artiklan mukaisesti, valiokunta valitsee puheenjohtajiston, joka koostuu puheenjohtajasta sekä valiokuntaan kuuluvien varsinaisten jäsenten keskuudesta eri äänestyskierroksilla valittavista varapuheenjohtajista. Parlamentti päättää valittavien varapuheenjohtajien määrästä puheenjohtajakokouksen ehdotuksesta. Parlamentin moninaisuuden on näyttävä kunkin valiokunnan puheenjohtajistossa. Puheenjohtajistossa ei saa olla pelkästään naisia tai miehiä, eivätkä varapuheenjohtajat saa olla kaikki samasta jäsenvaltiosta. |
Ainoastaan valiokunnan varsinaiset jäsenet, jotka on valittu 199 artiklan mukaisesti, voivat tulla valituksi valiokunnan puheenjohtajistoon. |
|
Jos nimettyjä ehdokkaita ja täytettäviä paikkoja on yhtä monta, valinta voidaan vahvistaa suosionosoituksin. |
2. Jos nimettyjä ehdokkaita ja täytettäviä paikkoja on yhtä monta, valinta vahvistetaan suosionosoituksin . Jos jollakin äänestyskierroksella on useampi kuin yksi ehdokas tai jos vähintään kuudesosa valiokunnan jäsenistä sitä pyytää, vaali toimitetaan kuitenkin salaisena äänestyksenä. |
Muussa tapauksessa tai jos vähintään kuudesosa valiokunnan jäsenistä sitä pyytää, vaali suoritetaan salaisena äänestyksenä. |
|
Jos ehdokkaita on ainoastaan yksi, valituksi tulemiseen vaaditaan annettujen äänten ehdoton enemmistö; huomioon otetaan ainoastaan äänet puolesta ja vastaan. |
Jos ehdokkaita on ainoastaan yksi, valituksi tulemiseen vaaditaan annettujen äänten ehdoton enemmistö; huomioon otetaan ainoastaan äänet puolesta ja vastaan. |
Jos ensimmäisellä äänestyskierroksella on useampi kuin yksi ehdokas, valituksi tulemiseen vaaditaan annettujen äänten ehdoton enemmistö edellisen alakohdan määritelmän mukaisesti . Toisella äänestyskierroksella julistetaan valituksi ehdokas, joka saa suurimman äänimäärän. Äänten mennessä tasan valitaan vanhin ehdokkaista. |
Jos ehdokkaita on useampi kuin yksi , ensimmäisellä äänestyskierroksella valituksi tulemiseen vaaditaan annettujen äänten ehdoton enemmistö. Toisella äänestyskierroksella julistetaan valituksi ehdokas, joka saa suurimman äänimäärän. Äänten mennessä tasan valitaan vanhin ehdokkaista. |
Jos tarvitaan toinen äänestyskierros, voidaan asettaa uusia ehdokkaita. |
|
Tämä työjärjestyksen määräys ei estä päävaliokunnan puheenjohtajaa antamasta alivaliokuntien puheenjohtajien osallistua puheenjohtajiston työskentelyyn tai valtuuttaa heidät johtamaan sellaisista asioista käytäviä keskusteluja, jotka kuuluvat erityisesti kyseisten alivaliokuntien toimialaan, vaan päinvastoin sallii tämän menettelyn edellyttäen, että se saatetaan koko puheenjohtajiston harkittavaksi ja että puheenjohtajisto hyväksyy sen. |
|
|
2 a. Valiokuntiin sovelletaan soveltuvin osin seuraavia parlamentin toimihenkilöitä koskevia määräyksiä: 14 artikla (Väliaikainen puheenjohtajuus), 15 artikla (Ehdokkaaksi asettaminen ja yleiset määräykset), 16 artikla (Puhemiehen vaali – avauspuhe), 19 artikla (Toimihenkilöiden toimikausi) ja 20 artikla (Vapautuvat toimet). |
Tarkistus 229
Euroopan parlamentin työjärjestys
205 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
205 artikla |
205 artikla |
Valiokunnan koordinaattorit ja varjoesittelijät |
Valiokunnan koordinaattorit |
1. Poliittiset ryhmät voivat valita yhden jäsenistään koordinaattoriksi. |
1. Poliittiset ryhmät voivat nimetä yhden jäsenistään kussakin valiokunnassa koordinaattoriksi. |
2. Valiokunnan puheenjohtaja pyytää tarvittaessa valiokunnan koordinaattoreita valmistelemaan päätöksiä, jotka valiokunnan on määrä tehdä, erityisesti sovellettavasta menettelystä ja esittelijöiden ja valmistelijoiden nimittämisestä. Valiokunta voi valtuuttaa koordinaattorit tekemään tiettyjä päätöksiä, lukuun ottamatta mietintöjen, lausuntojen ja tarkistusten hyväksymistä koskevia päätöksiä. Varapuheenjohtajat voidaan kutsua valiokunnan koordinaattoreiden kokouksiin neuvonantajina. Koordinaattorit pyrkivät yksimielisyyteen. Jos yksimielisyyteen ei päästä, he voivat toimia vain sellaisen enemmistön tuella, joka selvästi edustaa valiokunnan suurta enemmistöä, kun otetaan huomioon eri poliittisten ryhmien suhteellinen osuus. |
2. Valiokunnan puheenjohtaja pyytää tarvittaessa valiokunnan koordinaattoreita valmistelemaan päätöksiä, jotka valiokunnan on määrä tehdä, erityisesti sovellettavasta menettelystä ja esittelijöiden ja valmistelijoiden nimittämisestä. Valiokunta voi valtuuttaa koordinaattorit tekemään tiettyjä päätöksiä, lukuun ottamatta mietintöjen, päätöslauselmaesitysten, lausuntojen ja tarkistusten hyväksymistä koskevia päätöksiä. |
|
Varapuheenjohtajat voidaan kutsua valiokunnan koordinaattoreiden kokouksiin neuvonantajina. |
|
Jos yksimielisyyteen ei päästä, koordinaattorit voivat toimia vain sellaisen enemmistön tuella, joka selvästi edustaa valiokunnan suurta enemmistöä, kun otetaan huomioon eri poliittisten ryhmien suhteellinen osuus. |
|
Puheenjohtaja ilmoittaa valiokunnassa kaikista koordinaattoreiden päätöksistä ja suosituksista, ja ne katsotaan hyväksytyiksi, jollei niitä vastusteta, sekä mainitaan valiokunnan kokouksen pöytäkirjassa. |
3. Valiokunnan puheenjohtaja kutsuu valiokunnan koordinaattorit koolle valmistelemaan komission jäsenehdokkaiden kuulemisten järjestämistä. Kuulemisten jälkeen koordinaattorit kokoontuvat arvioimaan ehdokkaita liitteessä XVI määrätyn menettelyn mukaisesti. |
|
4. Poliittiset ryhmät voivat nimetä kutakin mietintöä varten varjoesittelijän, joka seuraa mietinnön käsittelyn etenemistä ja pyrkii valiokunnassa sovitteluratkaisuihin ryhmän puolesta. Heidän nimensä on ilmoitettava valiokunnan puheenjohtajalle. Valiokunta voi koordinaattoreiden ehdotuksesta erityisesti päättää, että varjoesittelijä on mukana pyrittäessä pääsemään sopimukseen neuvoston kanssa tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen. |
|
Sitoutumattomat jäsenet eivät muodosta 32 artiklan mukaista poliittista ryhmää eivätkä voi siten nimetä joukostaan koordinaattoreita, jotka ovat ainoita jäseniä, joilla on oikeus osallistua koordinaattoreiden kokouksiin. |
Sitoutumattomat jäsenet eivät muodosta 32 artiklan mukaista poliittista ryhmää eivätkä voi siten nimetä joukostaan koordinaattoreita, jotka ovat ainoita jäseniä, joilla on oikeus osallistua koordinaattoreiden kokouksiin. |
Koordinaattoreiden kokouksien tehtävänä on valmistella valiokunnan päätöksiä, eikä niillä voida korvata valiokunnan kokouksia ilman nimenomaista valtuutusta. Näin ollen koordinaattoreiden kokouksissa tehtäviä päätöksiä varten on oltava etukäteen annettu valtuutus. Jos tällaista valtuutusta ei ole, koordinaattorit voivat hyväksyä ainoastaan suosituksia, joihin tarvitaan valiokunnalta virallinen hyväksyntä jälkikäteen. |
|
Kaikissa tapauksissa sitoutumattomien jäsenten tiedonsaanti on taattava syrjimättömyyden periaatteen mukaisesti välittämällä tietoa ja asettamalla sitoutumattomia jäseniä edustava sihteeristön jäsen koordinaattoreiden kokouksiin. |
Kaikissa tapauksissa sitoutumattomien jäsenten tiedonsaanti on taattava syrjimättömyyden periaatteen mukaisesti välittämällä tietoa ja asettamalla sitoutumattomia jäseniä edustava sihteeristön jäsen koordinaattoreiden kokouksiin. |
Tarkistus 230
Euroopan parlamentin työjärjestys
205 a artikla (uusi)
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
|
205 a artikla |
|
Varjoesittelijät |
|
Poliittiset ryhmät voivat nimetä kutakin mietintöä varten varjoesittelijän, joka seuraa mietinnön käsittelyn etenemistä ja pyrkii valiokunnassa sovitteluratkaisuihin ryhmän puolesta. Heidän nimensä on ilmoitettava valiokunnan puheenjohtajalle. |
Tarkistus 231
Euroopan parlamentin työjärjestys
Osa VIII – Luku 2 – otsikko
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
LUKU 2 |
Poistetaan. |
VALIOKUNNAT – TOIMINTA |
|
Tarkistus 232
Euroopan parlamentin työjärjestys
206 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
206 artikla |
206 artikla |
Valiokunnan kokoukset |
Valiokunnan kokoukset |
1. Valiokunta kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta tai puhemiehen sitä pyytäessä. |
1. Valiokunta kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta tai puhemiehen sitä pyytäessä. |
|
Puheenjohtaja toimittaa kokouskutsun yhteydessä kokouksen esityslistaluonnoksen. Valiokunta päättää esityslistasta kokouksen alussa. |
2. Komissio ja neuvosto voivat osallistua valiokunnan kokouksiin , jos valiokunnan puheenjohtaja on valiokunnan puolesta kutsunut ne kokoukseen. |
2. Komissio, neuvosto ja muut unionin toimielimet voivat käyttää puheenvuoron valiokunnan kokouksissa , jos valiokunnan puheenjohtaja on valiokunnan puolesta kutsunut ne kokoukseen. |
Muita henkilöitä voidaan valiokunnan erityisestä päätöksestä kutsua kokoukseen ja käyttämään siellä puheenvuoro. |
Muita henkilöitä voidaan valiokunnan päätöksestä kutsua kokoukseen ja käyttämään siellä puheenvuoro. |
Jäsenten avustajien läsnäolon salliminen valiokunnan kokouksissa on vastaavasti kunkin valiokunnan päätettävissä. |
|
Asiasta vastaava valiokunta voi puhemiehistön suostumuksella kuulla asiantuntijoita, jos se katsoo tämän välttämättömäksi tietyn asian menestyksekkään käsittelyn kannalta. |
Asiasta vastaava valiokunta voi puhemiehistön suostumuksella kuulla asiantuntijoita, jos se katsoo tämän välttämättömäksi tietyn asian menestyksekkään käsittelyn kannalta. |
Lausunnon antavat valiokunnat voivat halutessaan osallistua kuulemistilaisuuteen. |
|
Tämän kohdan määräyksiä tulkitaan Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisiä suhteita koskevan puitesopimuksen 50 kohdan mukaisesti (24) . |
|
3. Jäsenet voivat olla läsnä sellaisten valiokuntien kokouksissa, joihin he eivät kuulu, jollei kyseessä oleva valiokunta toisin päätä, mutta he eivät saa ottaa osaa asioiden käsittelyyn , sanotun kuitenkaan rajoittamatta 53 artiklan 6 kohdan soveltamista. |
3. Jäsenet , jotka ovat läsnä sellaisten valiokuntien kokouksissa, joihin he eivät kuulu, eivät saa ottaa osaa asioiden käsittelyyn , jollei kyseessä oleva valiokunta toisin päätä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 53 artiklan 6 kohdan soveltamista. |
Valiokunta voi kuitenkin sallia valiokuntaan kuulumattomien jäsenten osallistumisen käsittelyyn neuvoa-antavasti. |
Valiokunta voi kuitenkin sallia heidän osallistumisensa kokouksiin neuvoa-antavasti. |
|
3 a. Puheajan jakamista koskevaa 162 artiklan 2 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin valiokuntiin. |
|
3 b. Jos laaditaan sanatarkka selostus, 194 artiklan 1 a, 2 ja 4 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin. |
|
Tarkistus 233
Euroopan parlamentin työjärjestys
207 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
207 artikla |
207 artikla |
Valiokunnan kokouspöytäkirjat |
Valiokunnan kokouspöytäkirjat |
Valiokunnan jokaisen kokouksen pöytäkirja jaetaan kaikille valiokunnan jäsenille ja annetaan valiokunnan hyväksyttäväksi. |
Valiokunnan jokaisen kokouksen pöytäkirja asetetaan kaikkien valiokunnan jäsenten saataville ja annetaan valiokunnan hyväksyttäväksi. |
Tarkistus 234
Euroopan parlamentin työjärjestys
208 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
208 artikla |
208 artikla |
Äänestys valiokunnassa |
Äänestys valiokunnassa |
1. Jäsen voi jättää tarkistuksia valiokunnan käsiteltäväksi. |
1. Asianomaisen valiokunnan varsinaisen jäsenen tai varajäsenen on aina allekirjoitettava valiokunnan käsiteltäväksi jätetyt tarkistukset tai luonnokset esityksiksi ehdotuksen hylkäämiseksi tai vähintään yhden allekirjoittajista on oltava valiokunnan varsinainen jäsen tai varajäsen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta toista käsittelyä koskevan 66 artiklan 4 kohdan soveltamista . |
2. Valiokunnan äänestys on pätevä, jos neljäsosa sen jäsenistä on äänestyksessä läsnä. Jos kuudesosa jäsenistä sitä ennen äänestyksen aloittamista pyytää, äänestys on pätevä ainoastaan, jos valiokunnan jäsenten enemmistö on osallistunut äänestykseen. |
2. Valiokunnan äänestys on pätevä, jos neljäsosa sen jäsenistä on äänestyksessä läsnä. Jos kuudesosa jäsenistä sitä ennen äänestyksen aloittamista pyytää, äänestys on pätevä ainoastaan, jos valiokunnan jäsenten enemmistö on osallistunut äänestykseen. |
3. Mietintöä koskeva yksi äänestys tai lopullinen äänestys toimitetaan valiokunnassa nimenhuutoäänestyksenä 180 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tarkistuksia koskevat äänestykset ja muut äänestykset toimitetaan kädennostoäänestyksinä, paitsi jos puheenjohtaja päättää toimittaa koneäänestyksen tai jos neljäsosa valiokunnan jäsenistä pyytää nimenhuutoäänestystä. |
3. Mietintöä tai lausuntoa koskeva kertaäänestys tai lopullinen äänestys toimitetaan valiokunnassa nimenhuutoäänestyksenä 180 artiklan 2 ja 2 a kohdan mukaisesti. Tarkistuksia koskevat äänestykset ja muut äänestykset toimitetaan kädennostoäänestyksinä, paitsi jos puheenjohtaja päättää toimittaa koneäänestyksen tai jos neljäsosa valiokunnan jäsenistä pyytää nimenhuutoäänestystä. |
Äänestystä nimenhuutoäänestyksenä koskevia 208 artiklan 3 kohdan säännöksiä ei sovelleta 8 artiklan 2 kohdassa ja 9 artiklan 3, 6 ja 8 kohdassa säädettyihin mietintöihin jäsenen koskemattomuutta koskevissa menettelyissä. |
Äänestystä nimenhuutoäänestyksenä koskevia 208 artiklan 3 kohdan säännöksiä ei sovelleta 8 artiklan 2 kohdassa ja 9 artiklan 3, 6 ja 8 kohdassa tarkoitettuihin mietintöihin jäsenen koskemattomuutta koskevissa menettelyissä. |
4. Valiokunnan puheenjohtaja voi ottaa osaa keskusteluihin ja äänestää, mutta hänen äänensä ei ratkaise. |
|
5. Käsiteltäväksi jätettyjen tarkistusten perusteella valiokunta voi äänestämisen sijasta pyytää esittelijää antamaan uuden luonnoksen, jossa otetaan huomioon mahdollisimman monta esitetyistä tarkistuksista. Luonnosta koskeville tarkistuksille asetetaan uusi määräaika. |
5. Käsiteltäväksi jätettyjen tarkistusten perusteella valiokunta voi äänestämisen sijasta pyytää esittelijää antamaan uuden luonnoksen, jossa otetaan huomioon mahdollisimman monta esitetyistä tarkistuksista. Tarkistuksille asetetaan uusi määräaika. |
Tarkistus 235
Euroopan parlamentin työjärjestys
209 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
209 artikla |
209 artikla |
Valiokunnassa sovellettavat täysistuntoja koskevat määräykset |
Valiokunnassa sovellettavat täysistuntoja koskevat määräykset |
Valiokuntien kokouksissa noudatetaan 14 , 15, 16 , 19, 20 , 38–48 , 160 artiklaa , 162 artiklan 2 ja 10 kohtaa , 165 , 167 , 169–172 , 174 artiklaa , 176 artiklan 1 kohtaa sekä 177 , 178 , 181, 182, 184 –187 , 190 ja 191 artiklaa soveltuvin osin . |
Valiokuntiin sovelletaan soveltuvin osin seuraavia äänestystä ja menettelyä koskevia puheenvuoroja koskevia määräyksiä: 164 a artikla (Haitan aiheuttamisen estäminen) , 168 a artikla (Vähimmäismäärät) , 169 artikla (Tarkistusten jättäminen ja esittely) , 170 artikla (Tarkistusten ottaminen käsiteltäväksi) , 171 artikla (Äänestysmenettely) , 174 artikla (Tarkistuksia koskeva äänestysjärjestys) , 176 artiklan 1 kohta (Kohta kohdalta -äänestys) , 177 artikla (Äänestysoikeus) , 178 artikla (Äänestäminen) , 179 a artikla (Tasan menevät äänestykset) , 180 artiklan 2 ja 2 a kohta (Äänestys nimenhuudon mukaan) , 180 a artikla (Salainen äänestys) , 181 artikla (Koneäänestys) , 182 a artikla (Äänestystä koskevat epäselvyydet) , 184 a artikla (Työjärjestyspuheenvuorot) , 190 artikla (Keskustelun tai äänestyksen lykkääminen) ja 191 artikla (Istunnon keskeyttäminen tai päättäminen) . |
Tarkistus 236
Euroopan parlamentin työjärjestys
210 a artikla (uusi)
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
|
210 a artikla |
|
Menettely, jota noudattaen valiokunta voi tutustua parlamentin vastaanottamiin luottamuksellisiin tietoihin |
|
1. Kun parlamentilla on oikeudellinen velvoite käsitellä saamiaan tietoja luottamuksellisina, asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja soveltaa ilman eri toimenpiteitä 3 kohdan mukaista luottamuksellista menettelyä. |
|
2. Silloin kun ei ole oikeudellista velvoitetta saatujen tietojen käsittelemiseen luottamuksellisina, jokainen valiokunta voi soveltaa 3 kohdan mukaista luottamuksellista menettelyä omasta aloitteestaan jonkin tiedon tai asiakirjan suhteen jäsenensä sitä kirjallisesti tai suullisesti pyytäessä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista. Päätökseen luottamuksellisen menettelyn soveltamisesta tällaisessa tapauksessa tarvitaan läsnä olevien jäsenten kahden kolmasosan enemmistö. |
|
3. Kun valiokunnan puheenjohtaja on ilmoittanut, että sovelletaan luottamuksellista menettelyä, kokoukseen voivat osallistua vain valiokunnan jäsenet sekä virkamiehet ja asiantuntijat, jotka puheenjohtaja on etukäteen nimennyt ja joiden läsnäolo on ehdottoman välttämätöntä. |
|
Asiakirjat jaetaan kokouksen alussa ja kerätään pois kokouksen päättyessä. Ne numeroidaan. Asiakirjoista ei saa tehdä muistiinpanoja eikä ottaa valokopioita. |
|
Kokouksen pöytäkirjaan ei tehdä mainintoja luottamuksellisena käsitellystä asiasta käydystä keskustelusta. Vain asiaa koskeva päätös, jos sellainen on tehty, kirjataan pöytäkirjaan. |
|
4. Kolme luottamuksellista menettelyä soveltaneen valiokunnan jäsentä voi pyytää salassapitovelvollisuuden rikkomista koskevan tapauksen käsittelyä. Pyyntö voidaan ottaa valiokunnan seuraavan kokouksen esityslistalle. Valiokunta voi jäsentensä enemmistöllä päättää antaa asian puhemiehen käsiteltäväksi jatkotarkastelua varten 11 ja 166 artiklan mukaisesti. |
Tarkistus 237
Euroopan parlamentin työjärjestys
211 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
||||
211 artikla |
211 artikla |
||||
Kansalaisaloitteita koskevat julkiset kuulemiset |
Kansalaisaloitteita koskevat julkiset kuulemiset |
||||
1. Kun komissio on julkaissut kansalaisaloitteen tarkoitukseen varatussa rekisterissä kansalaisaloitteesta 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 211/2011 10 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti, parlamentin puhemies valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtajan ehdotuksesta |
1. Kun komissio on julkaissut kansalaisaloitteen tarkoitukseen varatussa rekisterissä kansalaisaloitteesta 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 211/2011 10 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti, parlamentin puhemies valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtajan ehdotuksesta |
||||
|
|
||||
|
|
||||
2. Asiasta vastaava valiokunta |
2. Asiasta vastaava valiokunta |
||||
|
|
||||
|
|
||||
3. Asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja kutsuu julkisen kuulemisen koolle sopivana ajankohtana kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun kansalaisaloite on toimitettu komissiolle asetuksen (EU) N:o 211/2011 9 artiklan mukaisesti. |
3. Asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja kutsuu julkisen kuulemisen koolle sopivana ajankohtana kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun kansalaisaloite on toimitettu komissiolle asetuksen (EU) N:o 211/2011 9 artiklan mukaisesti. |
||||
4. Asiasta vastaava valiokunta järjestää julkisen kuulemisen Euroopan parlamentissa tarvittaessa yhdessä niiden muiden unionin toimielinten ja elinten kanssa, jotka saattavat haluta osallistua siihen. Se voi kutsua mukaan muita sidosryhmiä. |
4. Asiasta vastaava valiokunta järjestää julkisen kuulemisen Euroopan parlamentissa tarvittaessa yhdessä niiden muiden unionin toimielinten ja elinten kanssa, jotka saattavat haluta osallistua siihen. Se voi kutsua mukaan muita sidosryhmiä. |
||||
Asiasta vastaava valiokunta kutsuu järjestäjiä edustavan ryhmän, johon kuuluu ainakin yksi asetuksen (EU) N:o 211/2011 3 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetuista yhteyshenkilöistä, esittelemään aloitteen kuulemistilaisuudessa. |
Asiasta vastaava valiokunta kutsuu järjestäjiä edustavan ryhmän, johon kuuluu ainakin yksi asetuksen (EU) N:o 211/2011 3 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetuista yhteyshenkilöistä, esittelemään aloitteen kuulemistilaisuudessa. |
||||
5. Puhemiehistö hyväksyy komission kanssa sovittujen järjestelyjen mukaisesti säännöt aiheutuvien kulujen korvaamisesta. |
5. Puhemiehistö hyväksyy komission kanssa sovittujen järjestelyjen mukaisesti säännöt aiheutuvien kulujen korvaamisesta. |
||||
6. Parlamentin puhemies voi siirtää tämän artiklan mukaiset valtuutensa varapuhemiehelle ja valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtaja jonkun muun valiokunnan puheenjohtajalle. |
6. Parlamentin puhemies voi siirtää tämän artiklan mukaiset valtuutensa varapuhemiehelle ja valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtaja jonkun muun valiokunnan puheenjohtajalle. |
||||
7. Jos 54 tai 55 artiklan mukaiset edellytykset täyttyvät, niiden määräyksiä noudatetaan soveltuvin osin myös muissa valiokunnissa. Myös 201 artiklaa sovelletaan. |
7. Jos 54 tai 55 artiklan mukaiset edellytykset täyttyvät, niiden määräyksiä noudatetaan soveltuvin osin myös muissa valiokunnissa. Myös 201 ja 201 a artiklaa sovelletaan. |
||||
Julkisiin kuulemisiin kansalaisaloitteista ei sovelleta 25 artiklan 9 kohtaa. |
Julkisiin kuulemisiin kansalaisaloitteista ei sovelleta 25 artiklan 9 kohtaa. |
||||
|
7 a. Siinä tapauksessa, että komissio ei anna ehdotusta säädökseksi sille asetuksen (EU) N:o 211/2011 9 artiklan mukaisesti asianmukaisesti toimitetusta kansalaisaloitteesta 12 kuukauden kuluessa siitä, kun se on antanut asiasta myönteisen lausunnon ja ilmoittanut tiedonannossa toimista, jotka se aikoo toteuttaa, asiasta vastaava valiokunta voi järjestää kuulemisen kansalaisaloitteen järjestäjien kanssa ja tarvittaessa käynnistää 46 artiklan mukaisen menettelyn, jotta parlamentti voi käyttää oikeuttaan pyytää komissiota tekemään asianmukainen ehdotus. |
Tarkistus 238
Euroopan parlamentin työjärjestys
212 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
212 artikla |
212 artikla |
Parlamenttien välisistä suhteista vastaavien valtuuskuntien asettaminen ja niiden tehtävät |
Parlamenttien välisistä suhteista vastaavien valtuuskuntien asettaminen ja niiden tehtävät |
1. Parlamentti asettaa puheenjohtajakokouksen ehdotuksesta pysyviä parlamenttien välisistä suhteista vastaavia valtuuskuntia ja päättää niiden luonteesta ja jäsenten lukumäärästä valtuuskunnan tehtävien perusteella. Jäsenet valitaan uuden parlamentin valintaa seuraavan ensimmäisen tai toisen istuntojakson aikana parlamentin vaalikauden ajaksi. |
1. Parlamentti asettaa puheenjohtajakokouksen ehdotuksesta pysyviä parlamenttien välisistä suhteista vastaavia valtuuskuntia ja päättää niiden luonteesta ja jäsenten lukumäärästä valtuuskunnan tehtävien perusteella. Poliittiset ryhmät ja sitoutumattomat jäsenet nimittävät jäsenet uuden parlamentin valintaa seuraavan ensimmäisen tai toisen istuntojakson aikana parlamentin vaalikauden ajaksi. |
2. Valtuuskuntien jäsenet valitaan poliittisten ryhmien ja sitoutumattomien jäsenten esitettyä ehdokkaansa puheenjohtajakokoukselle. Puheenjohtajakokous antaa parlamentille ehdotukset, joissa pyritään mahdollisuuksien mukaan varmistamaan jäsenvaltioiden ja poliittisten kantojen tasapuolinen edustus . Työjärjestyksen 199 artiklan 2, 3, 5 ja 6 kohtaa sovelletaan. |
2. Poliittisten ryhmien on mahdollisuuksien mukaan varmistettava jäsenvaltioiden ja poliittisten kantojen tasapuolinen edustus sekä tasapainoinen sukupuolijakauma. Valtuuskunnan jäsenistä yli kolmasosalla ei saa olla samaa kansalaisuutta . Työjärjestyksen 199 artiklan määräyksiä sovelletaan soveltuvin osin . |
3. Valtuuskuntien puheenjohtajistot asetetaan pysyville valiokunnille vahvistettuja menettelyjä noudattaen 204 artiklan mukaisesti. |
3. Valtuuskuntien puheenjohtajistot asetetaan pysyville valiokunnille vahvistettuja menettelyjä noudattaen 204 artiklan mukaisesti. |
4. Parlamentti määrittelee kunkin valtuuskunnan yleisen toimivallan. Parlamentti voi milloin tahansa päättää toimivallan laajentamisesta tai rajoittamisesta. |
4. Parlamentti määrittelee kunkin valtuuskunnan yleisen toimivallan. Parlamentti voi milloin tahansa päättää toimivallan laajentamisesta tai rajoittamisesta. |
5. Puheenjohtajakokous hyväksyy valtuuskuntien tehtävien suorittamista koskevat täytäntöönpanomääräykset valtuuskuntien puheenjohtajakokouksen ehdotuksesta. |
5. Puheenjohtajakokous hyväksyy valtuuskuntien tehtävien suorittamista koskevat täytäntöönpanomääräykset valtuuskuntien puheenjohtajakokouksen ehdotuksesta. |
6. Valtuuskunnan puheenjohtaja antaa ulko- ja turvallisuusasioista vastaavalle valiokunnalle kertomuksen valtuuskunnan toiminnasta. |
6. Valtuuskunnan puheenjohtaja tekee ulkoasioista vastaavalle valiokunnalle säännöllisesti selkoa valtuuskunnan toiminnasta. |
7. Valiokunta antaa valtuuskunnan puheenjohtajalle tilaisuuden tulla kuulluksi, kun esityslistalla on valtuuskunnan vastuualueeseen kuuluva asia. Samaa sovelletaan valtuuskunnan kokouksissa kyseisen valiokunnan puheenjohtajaan tai esittelijään. |
7. Valiokunta antaa valtuuskunnan puheenjohtajalle tilaisuuden tulla kuulluksi, kun esityslistalla on valtuuskunnan vastuualueeseen kuuluva asia. Samaa sovelletaan valtuuskunnan kokouksissa kyseisen valiokunnan puheenjohtajaan tai esittelijään. |
Tarkistus 239
Euroopan parlamentin työjärjestys
213 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
213 artikla |
214 a artikla |
Yhteistyö Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen kanssa |
Yhteistyö Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen kanssa |
1. Parlamentin elimet ja etenkin sen valiokunnat toimivat yhteistyössä Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen vastaavien elinten kanssa niitä yhteisesti koskevissa asioissa erityisesti työnsä tehostamiseksi ja päällekkäisyyksien välttämiseksi. |
1. Parlamentin elimet ja etenkin sen valiokunnat toimivat yhteistyössä Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen vastaavien elinten kanssa niitä yhteisesti koskevissa asioissa erityisesti työnsä tehostamiseksi ja päällekkäisyyksien välttämiseksi. |
2. Puheenjohtajakokous määrittelee yhdessä Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toimivaltaisten elinten kanssa näiden määräysten täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt. |
2. Puheenjohtajakokous määrittelee yhdessä Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toimivaltaisten elinten kanssa tällaista yhteistyötä koskevat yksityiskohtaiset säännöt. |
|
(Tämä artikla siirretään muutettuna 214 artiklan jälkeen.) |
Tarkistus 240
Euroopan parlamentin työjärjestys
214 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
214 artikla |
214 artikla |
Parlamentaariset sekavaliokunnat |
Parlamentaariset sekavaliokunnat |
1. Euroopan parlamentti voi asettaa parlamentaarisia sekavaliokuntia unioniin assosioituneiden valtioiden parlamenttien kanssa tai niiden valtioiden parlamenttien kanssa, joiden kanssa liittymisneuvottelut on aloitettu. |
1. Euroopan parlamentti voi asettaa parlamentaarisia sekavaliokuntia unioniin assosioituneiden valtioiden parlamenttien kanssa tai niiden valtioiden parlamenttien kanssa, joiden kanssa liittymisneuvottelut on aloitettu. |
Sekavaliokunnat voivat laatia suosituksia niihin osallistuville parlamenteille. Euroopan parlamentissa nämä suositukset lähetetään asiasta vastaavaan valiokuntaan, joka antaa toimenpide-ehdotuksia niiden suhteen. |
Sekavaliokunnat voivat laatia suosituksia niihin osallistuville parlamenteille. Euroopan parlamentissa nämä suositukset lähetetään asiasta vastaavaan valiokuntaan, joka antaa toimenpide-ehdotuksia niiden suhteen. |
2. Euroopan parlamentti ja kolmansien maiden kanssa tehdyt sopimukset määrittelevät parlamentaaristen sekavaliokuntien yleiset velvollisuudet. |
2. Euroopan parlamentti määrittelee parlamentaaristen sekavaliokuntien yleiset velvollisuudet kolmansien maiden kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti . |
3. Parlamentaarisia sekavaliokuntia koskevat kulloinkin kyseessä olevassa sopimuksessa määrätyt menettelyt. Menettelyt perustuvat Euroopan parlamentin valtuuskunnan ja toisena osapuolena olevan parlamentin valtuuskunnan välisen yhdenvertaisuuden periaatteeseen. |
3. Parlamentaarisia sekavaliokuntia koskevat kulloinkin kyseessä olevassa sopimuksessa määrätyt menettelyt. Menettelyt perustuvat Euroopan parlamentin valtuuskunnan ja toisena osapuolena olevan parlamentin valtuuskunnan välisen yhdenvertaisuuden periaatteeseen. |
4. Parlamentaariset sekavaliokunnat laativat oman työjärjestyksensä ja antavat sen Euroopan parlamentin puhemiehistön ja toisena osapuolena olevan parlamentin puhemiehistön hyväksyttäväksi. |
4. Parlamentaariset sekavaliokunnat laativat oman työjärjestyksensä ja antavat sen Euroopan parlamentissa puhemiehistön ja toisena osapuolena olevan kolmannen maan parlamentin asiaankuuluvan elimen hyväksyttäväksi. |
5. Valittaessa jäseniä Euroopan parlamentin valtuuskuntiin parlamentaarisissa sekavaliokunnissa ja päätettäessä näiden valtuuskuntien puheenjohtajistojen kokoonpanosta noudatetaan samaa menettelyä kuin parlamenttien välisistä suhteista vastaavien valtuuskuntien osalta. |
5. Valittaessa jäseniä Euroopan parlamentin valtuuskuntiin parlamentaarisissa sekavaliokunnissa ja päätettäessä näiden valtuuskuntien puheenjohtajistojen kokoonpanosta noudatetaan samaa menettelyä kuin parlamenttien välisistä suhteista vastaavien valtuuskuntien osalta. |
Tarkistus 241
Euroopan parlamentin työjärjestys
215 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
215 artikla |
215 artikla |
Oikeus esittää vetoomus |
Oikeus esittää vetoomus |
1. Kaikilla Euroopan unionin kansalaisilla sekä niillä luonnollisilla henkilöillä ja oikeushenkilöillä, joiden asuinpaikka tai sääntömääräinen kotipaikka on jossakin jäsenvaltiossa, on oikeus yksin taikka yhdessä toisten kansalaisten tai henkilöiden kanssa esittää Euroopan parlamentille vetoomus asiassa, joka kuuluu Euroopan unionin toiminnan alaan ja koskee häntä välittömästi. |
1. Kaikilla Euroopan unionin kansalaisilla sekä niillä luonnollisilla henkilöillä ja oikeushenkilöillä, joiden asuinpaikka tai sääntömääräinen kotipaikka on jossakin jäsenvaltiossa, on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 227 artiklan mukaisesti oikeus yksin taikka yhdessä toisten kansalaisten tai henkilöiden kanssa esittää Euroopan parlamentille vetoomus asiassa, joka kuuluu Euroopan unionin toiminnan alaan ja koskee häntä välittömästi. |
2. Parlamentille esitetyissä vetoomuksissa on oltava jokaisen vetoomuksen esittäjän nimi , kansallisuus ja pysyvän asuinpaikan osoite. |
2. Parlamentille esitetyissä vetoomuksissa on oltava jokaisen vetoomuksen esittäjän nimi ja pysyvän asuinpaikan osoite. |
|
2 a. Vetoomuksiksi ei kirjata parlamentille tehtyjä esityksiä, joita ei selvästi ole aiottu vetoomuksiksi; sen sijaan ne toimitetaan viipymättä asiaankuuluvalle yksikölle jatkokäsittelyä varten. |
3. Kun vetoomuksen on allekirjoittanut usea luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, allekirjoittajien on nimettävä edustaja ja tämän sijaiset, jotka katsotaan vetoomuksen esittäjiksi sovellettaessa tätä työjärjestyksen osaa. |
3. Kun vetoomuksen on allekirjoittanut usea luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, allekirjoittajien on nimettävä edustaja ja tämän sijaiset, jotka katsotaan vetoomuksen esittäjiksi sovellettaessa tätä työjärjestyksen osaa. |
Jos edustajia ei ole nimetty, ensimmäistä allekirjoittajaa tai muuta sopivaksi katsottua henkilöä pidetään vetoomuksen esittäjänä. |
Jos edustajia ei ole nimetty, ensimmäistä allekirjoittajaa tai muuta sopivaksi katsottua henkilöä pidetään vetoomuksen esittäjänä. |
4. Kukin vetoomuksen esittäjä voi milloin tahansa perua tukensa vetoomukselle . |
4. Kukin vetoomuksen esittäjä voi milloin tahansa perua allekirjoituksensa vetoomuksesta . |
Jos kaikki vetoomuksen esittäjät vetävät tukensa pois , vetoomus raukeaa. |
Jos kaikki vetoomuksen esittäjät peruvat allekirjoituksensa , vetoomus raukeaa. |
5. Vetoomukset on laadittava jollakin Euroopan unionin virallisella kielellä. |
5. Vetoomukset on laadittava jollakin Euroopan unionin virallisella kielellä. |
Muilla kielillä laaditut vetoomukset otetaan huomioon ainoastaan, jos vetoomuksen esittäjä on liittänyt mukaan käännöksen jollekin viralliselle kielelle. Parlamentin yhteydenpidossa vetoomuksen esittäjään käytetään sitä virallista kieltä, jolla käännös on laadittu. |
Muilla kielillä laaditut vetoomukset otetaan huomioon ainoastaan, jos vetoomuksen esittäjä on liittänyt mukaan käännöksen jollekin viralliselle kielelle. Parlamentin yhteydenpidossa vetoomuksen esittäjään käytetään sitä virallista kieltä, jolla käännös on laadittu. |
Puhemiehistö voi päättää, että vetoomukset voidaan laatia ja kirjeenvaihto vetoomusten esittäjien kanssa voidaan käydä muilla jossakin jäsenvaltiossa käytetyillä kielillä . |
Puhemiehistö voi päättää, että vetoomukset voidaan laatia ja kirjeenvaihto vetoomusten esittäjien kanssa voidaan käydä muilla kielillä, joilla on kyseisten jäsenvaltioiden valtiosäännön mukaisesti virallinen asema koko niiden alueella tai osassa sitä . |
|
5 a. Vetoomuksen voi esittää joko postitse tai parlamentin verkkosivustolla olevasta vetoomusportaalista, joka opastaa vetoomuksen esittäjää vetoomuksen laatimisessa 1 ja 2 kohdan mukaisella tavalla. |
|
5 b. Jos samankaltaisesta aiheesta saadaan useita vetoomuksia, ne voidaan käsitellä yhdessä. |
6. Vetoomukset merkitään luetteloon niiden vastaanottamisjärjestyksessä, jos ne ovat 2 kohdan vaatimusten mukaisia; vetoomukset, jotka eivät täytä vaatimuksia, jätetään käsittelemättä ja vetoomuksen esittäjälle ilmoitetaan tähän johtaneista syistä. |
6. Vetoomukset merkitään luetteloon niiden vastaanottamisjärjestyksessä, jos ne ovat 2 kohdan vaatimusten mukaisia; vetoomukset, jotka eivät täytä vaatimuksia, jätetään käsittelemättä ja vetoomuksen esittäjälle ilmoitetaan tähän johtaneista syistä. |
7. Puhemies lähettää luetteloidut vetoomukset asiasta vastaavaan valiokuntaan, joka määrittää ensin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 227 artiklan perusteella, voidaanko vetoomukset ottaa käsiteltäväksi. |
7. Puhemies lähettää luetteloidut vetoomukset asiasta vastaavaan valiokuntaan, joka määrittää ensin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 227 artiklan perusteella, voidaanko vetoomukset ottaa käsiteltäväksi. |
Mikäli asiasta vastaava valiokunta ei pääse yksimielisyyteen vetoomuksen käsiteltäväksi ottamisesta, se otetaan käsiteltäväksi, jos vähintään neljäsosa valiokunnan jäsenistä sitä kannattaa. |
Mikäli asiasta vastaava valiokunta ei pääse yksimielisyyteen vetoomuksen käsiteltäväksi ottamisesta, se otetaan käsiteltäväksi, jos vähintään kolmasosa valiokunnan jäsenistä sitä kannattaa. |
8. Vetoomukset, joita valiokunta ei hyväksy käsiteltäväksi, arkistoidaan sellaisenaan, ja vetoomuksen esittäjälle ilmoitetaan päätöksestä ja siihen johtaneista syistä. Mahdollisuuksien mukaan voidaan suositella muita oikeussuojakeinoja. |
8. Vetoomukset, joita valiokunta ei hyväksy käsiteltäväksi, arkistoidaan sellaisenaan, ja vetoomuksen esittäjälle ilmoitetaan päätöksestä ja siihen johtaneista syistä. Mahdollisuuksien mukaan voidaan suositella muita oikeussuojakeinoja. |
9. Kun vetoomukset on merkitty luetteloon, niistä tulee yleensä julkisia asiakirjoja, ja parlamentti voi avoimuuden nimissä julkistaa vetoomuksen esittäjän nimen ja vetoomuksen sisällön. |
9. Kun vetoomukset on merkitty luetteloon, niistä tulee julkisia asiakirjoja, ja parlamentti voi avoimuuden nimissä julkistaa vetoomuksen esittäjän nimen sekä mahdolliset allekirjoittajat ja tukijat ja vetoomuksen sisällön. Vetoomuksen esittäjälle, allekirjoittajille ja tukijoille ilmoitetaan asiasta. |
10. Sen estämättä, mitä 9 kohdassa määrätään, vetoomuksen esittäjä voi pyytää nimensä salaamista yksityisyytensä suojelemiseksi, jolloin parlamentin on noudatettava pyyntöä. |
10. Sen estämättä, mitä 9 kohdassa määrätään, vetoomuksen esittäjä , allekirjoittaja tai tukija voi pyytää nimensä salaamista yksityisyytensä suojelemiseksi, jolloin parlamentin on noudatettava pyyntöä. |
Jos vetoomuksen esittäjän valitusta ei pystytä tutkimaan nimettömyyden vuoksi, vetoomuksen esittäjän kanssa neuvotellaan jatkotoimista. |
Jos vetoomuksen esittäjän valitusta ei pystytä tutkimaan nimettömyyden vuoksi, vetoomuksen esittäjän kanssa neuvotellaan jatkotoimista. |
|
10 a. Parlamentti voi kolmansien osapuolten oikeuksien suojelemiseksi omasta aloitteestaan tai asianomaisen kolmannen osapuolen pyynnöstä käsitellä vetoomuksen ja/tai muita siihen sisältyviä tietoja anonyymisti pitäessään tätä tarkoituksenmukaisena. |
11. Vetoomuksen esittäjä voi pyytää vetoomuksensa käsittelyä luottamuksellisena, jolloin parlamentti varmistaa sopivin varotoimin, ettei vetoomuksen sisältöä julkisteta. Vetoomuksen esittäjälle kerrotaan, millaisin erityisin ehdoin tätä määräystä sovelletaan. |
|
12. Jos valiokunta katsoo aiheelliseksi, se voi antaa asian Euroopan oikeusasiamiehen käsiteltäväksi. |
|
13. Sellaisten luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden, jotka eivät ole Euroopan unionin kansalaisia ja joiden asuinpaikka tai sääntömääräinen kotipaikka ei ole missään jäsenvaltiossa, parlamentille esittämät vetoomukset kirjataan erikseen ja arkistoidaan sellaisenaan. Puhemies lähettää vetoomuksista vastaavalle valiokunnalle kuukausittain luettelon tällaisista edellisen kuukauden aikana vastaanotetuista vetoomuksista ilmoittaen samalla niiden aiheen; valiokunta voi pyytää itselleen ne vetoomukset, jotka se haluaa ottaa tarkasteltavaksi. |
13. Sellaisten luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden, jotka eivät ole Euroopan unionin kansalaisia ja joiden asuinpaikka tai sääntömääräinen kotipaikka ei ole missään jäsenvaltiossa, parlamentille esittämät vetoomukset kirjataan erikseen ja arkistoidaan sellaisenaan. Puhemies lähettää vetoomuksista vastaavalle valiokunnalle kuukausittain luettelon tällaisista edellisen kuukauden aikana vastaanotetuista vetoomuksista ilmoittaen samalla niiden aiheen; valiokunta voi pyytää itselleen ne vetoomukset, jotka se haluaa ottaa tarkasteltavaksi. |
Tarkistus 242
Euroopan parlamentin työjärjestys
216 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
216 artikla |
216 artikla |
Vetoomusten käsittely |
Vetoomusten käsittely |
1. Käsiteltäväksi hyväksytyt vetoomukset käsitellään asiasta vastaavan valiokunnan tavanomaisen työn yhteydessä joko keskustelemalla niistä sääntömääräisessä kokouksessa tai soveltamalla kirjallista menettelyä. Vetoomuksen esittäjiä voidaan kutsua valiokunnan kokoukseen, jossa heidän vetoomustaan käsitellään, tai he voivat pyytää saada olla kokouksessa läsnä. Puheenjohtaja myöntää vetoomusten esittäjille puheenvuoroja harkintansa mukaan. |
1. Käsiteltäväksi hyväksytyt vetoomukset käsitellään asiasta vastaavan valiokunnan tavanomaisen työn yhteydessä joko keskustelemalla niistä sääntömääräisessä kokouksessa tai soveltamalla kirjallista menettelyä. Vetoomuksen esittäjiä voidaan kutsua valiokunnan kokoukseen, jossa heidän vetoomustaan käsitellään, tai he voivat pyytää saada olla kokouksessa läsnä. Puheenjohtaja myöntää vetoomusten esittäjille puheenvuoroja harkintansa mukaan. |
2. Valiokunta voi päättää laatia käsiteltäväksi hyväksyttyyn vetoomukseen liittyvän valiokunta-aloitteisen mietinnön 52 artiklan 1 kohdan mukaisesti tai antaa parlamentin käsiteltäväksi lyhyen päätöslauselmaesityksen edellyttäen, että puheenjohtajakokous ei sitä vastusta. Päätöslauselmaesitys otetaan esityslistaluonnokseen istuntojaksolle, joka pidetään viimeistään kahdeksan viikon kuluessa sen hyväksymisestä valiokunnassa. Siitä äänestetään yhtenä kokonaisuutena ilman keskustelua , jollei puheenjohtajakokous poikkeuksellisesti päätä soveltaa 151 artiklaa . |
2. Valiokunta voi päättää antaa parlamentin käsiteltäväksi jo käsiteltäväksi hyväksyttyyn vetoomukseen liittyvän lyhyen päätöslauselmaesityksen edellyttäen, että asiasta ilmoitetaan ennalta valiokuntien puheenjohtajakokoukselle ja että puheenjohtajakokous ei sitä vastusta. Päätöslauselmaesitys otetaan esityslistaluonnokseen istuntojaksolle, joka pidetään viimeistään kahdeksan viikon kuluessa sen hyväksymisestä valiokunnassa. Siitä äänestetään yhtenä kokonaisuutena . Puheenjohtajakokous voi ehdottaa , että sovelletaan 151 artiklaa, ja jos näin ei tehdä, päätöslauselmaesitys hyväksytään ilman keskustelua . |
Valiokunta voi 53 artiklan ja liitteen VI mukaisesti pyytää lausuntoja muilta valiokunnilta, joiden nimenomaiseen vastuualueeseen käsiteltävä asia kuuluu. |
|
3. Jos mietinnössä käsitellään erityisesti unionin oikeuden soveltamista tai tulkintaa tai jos siinä ehdotetaan muutoksia voimassa olevaan lainsäädäntöön, asiakysymyksestä vastaava valiokunta osallistuu yhteistyöhön 53 artiklan 1 kohdan ja 54 artiklan ensimmäisen ja toisen luetelmakohdan mukaisesti. Asiasta vastaava valiokunta hyväksyy ilman äänestystä päätöslauselmaesityksen osiksi ehdotukset, jotka se saa asiakysymyksestä vastaavalta valiokunnalta ja jotka koskevat unionin oikeuden soveltamista tai tulkintaa taikka voimassa olevaan lainsäädäntöön tehtäviä muutoksia. Jos asiasta vastaava valiokunta ei hyväksy näitä ehdotuksia, yhteistyöhön osallistuva valiokunta voi jättää ne suoraan täysistunnon käsiteltäväksi. |
3. Jos valiokunta aikoo laatia käsiteltäväksi hyväksyttyyn vetoomukseen liittyvän valiokunta-aloitteisen mietinnön 52 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja mietinnössä käsitellään erityisesti unionin oikeuden soveltamista tai tulkintaa tai jos siinä ehdotetaan muutoksia voimassa olevaan lainsäädäntöön, asiakysymyksestä vastaava valiokunta osallistuu yhteistyöhön 53 ja 54 artiklan mukaisesti. Asiasta vastaava valiokunta hyväksyy ilman äänestystä päätöslauselmaesityksen osiksi ehdotukset, jotka se saa asiakysymyksestä vastaavalta valiokunnalta ja jotka koskevat unionin oikeuden soveltamista tai tulkintaa taikka voimassa olevaan lainsäädäntöön tehtäviä muutoksia. Jos asiasta vastaava valiokunta ei hyväksy näitä ehdotuksia, yhteistyöhön osallistuva valiokunta voi jättää ne suoraan täysistunnon käsiteltäväksi. |
4. Parlamentti perustaa sähköisen rekisterin, jonka kautta kansalaiset voivat tukea vetoomuksen esittäjää lisäämällä sähköisen allekirjoituksensa käsiteltäväksi otettuun ja rekisteriin kirjattuun vetoomukseen tai vetää tukensa pois . |
4. Allekirjoittajat voivat tukea käsiteltäväksi hyväksyttyä vetoomusta tai vetää tukensa pois parlamentin verkkosivustolla olevan vetoomusportaalin kautta . |
5. Vetoomuksia tutkiessaan, tietoja kerätessään ja ratkaisuja etsiessään valiokunta voi järjestää tiedonhankintamatkoja jäsenvaltioon tai alueelle, jota vetoomus koskee. |
|
Matkoille osallistuvien on laadittava matkoista raportit. Raportit toimitetaan puhemiehelle sen jälkeen, kun valiokunta on ne hyväksynyt. |
|
Tiedonhankintamatkojen ja näistä matkoista laadittujen raporttien ainoana tarkoituksena on antaa valiokunnalle tarvittavat tiedot, joiden avulla se voi jatkaa vetoomuksen käsittelyä. Tällaiset raportit laaditaan matkan osallistujien yksinomaisella vastuulla, ja heidän on pyrittävä yksimielisyyteen. Jos yksimielisyyttä ei saavuteta, raportissa on esitettävä eriävät tosiseikkoja koskevat havainnot tai arvioinnit. Raportti jätetään valiokunnalle hyväksyttäväksi yhtenä kokonaisuutena, ellei puheenjohtaja totea tapauksen mukaan, että raportin osiin voidaan jättää tarkistuksia. Näihin raportteihin ei sovelleta 56 artiklaa suoraan eikä soveltuvin osin. Jos valiokunta ei hyväksy raporttia, sitä ei toimiteta puhemiehelle. |
|
6. Valiokunta voi pyytää komissiolta apua etenkin unionin oikeuden soveltamista tai noudattamista koskevien kysymysten selvittämiseksi sekä kaikkien vetoomukseen liittyvien tietojen ja asiakirjojen saamiseksi. Komission edustajia kutsutaan valiokunnan kokouksiin. |
6. Valiokunta voi pyytää komissiolta apua etenkin unionin oikeuden soveltamista tai noudattamista koskevien kysymysten selvittämiseksi sekä kaikkien vetoomukseen liittyvien tietojen ja asiakirjojen saamiseksi. Komission edustajia kutsutaan valiokunnan kokouksiin. |
7. Valiokunta voi pyytää puhemiestä välittämään valiokunnan lausunnon tai suosituksen komissiolle, neuvostolle tai asianomaiselle jäsenvaltion viranomaiselle toimenpiteitä tai vastausta varten. |
7. Valiokunta voi pyytää puhemiestä välittämään valiokunnan lausunnon tai suosituksen komissiolle, neuvostolle tai asianomaiselle jäsenvaltion viranomaiselle toimenpiteitä tai vastausta varten. |
8. Valiokunta tekee parlamentille selkoa työnsä tuloksista kuuden kuukauden välein . |
8. Valiokunta tekee parlamentille vuosittain selkoa työnsä tuloksista ja tarpeen mukaan toimenpiteistä, joihin neuvosto tai komissio on ryhtynyt parlamentin niille lähettämien vetoomusten suhteen . |
Valiokunta ilmoittaa parlamentille erityisesti toimenpiteistä, joihin neuvosto tai komissio on ryhtynyt parlamentin niille lähettämien vetoomusten suhteen. |
|
Vetoomuksen esittäjälle ilmoitetaan valiokunnan päätöksestä ja esitetään päätöksen perustelut. |
|
Kun käsiteltäväksi hyväksytty vetoomus on loppuun käsitelty, vetoomuksen käsittelyn todetaan päättyneen ja vetoomuksen esittäjälle annetaan asiasta tieto . |
Kun käsiteltäväksi hyväksytty vetoomus on loppuun käsitelty, vetoomuksen käsittelyn todetaan päättyneen valiokunnan päätöksellä . |
|
9 a. Vetoomuksen esittäjälle ilmoitetaan kaikista valiokunnan tekemistä asiaa koskevista päätöksistä ja esitetään päätösten perustelut. |
|
9 b. Vetoomus voidaan ottaa uudelleen käsiteltäväksi valiokunnan päätöksellä, jos sen tietoon on tullut vetoomukseen liittyviä merkityksellisiä uusia tosiseikkoja ja vetoomuksen esittäjä niin pyytää. |
|
9 c. Valiokunta hyväksyy jäsentensä enemmistöllä vetoomusten käsittelyä koskevia ohjeita työjärjestyksen mukaisesti. |
Tarkistus 243
Euroopan parlamentin työjärjestys
216 a artikla (uusi)
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
|
216 a artikla |
|
Tiedonhankintamatkat |
|
1. Vetoomuksia tutkiessaan, tietoja kerätessään ja ratkaisuja etsiessään valiokunta voi järjestää tiedonhankintamatkoja jäsenvaltioon tai alueelle, jota käsiteltäväksi hyväksytyt ja valiokunnassa jo käsitellyt vetoomukset koskevat. Tiedonhankintamatkoilla on yleensä käsiteltävä useissa vetoomuksissa esille tuotuja seikkoja. Valiokuntien valtuuskuntien matkoja Euroopan unionin alueelle koskevia puhemiehistön sääntöjä sovelletaan. |
|
2. Kohdejäsenvaltiosta valitut jäsenet eivät voi olla osa valtuuskuntaa. Heidän voidaan sallia osallistua tiedonhankintamatkaan omasta aloitteestaan. |
|
3. Valtuuskunnan viralliset jäsenet laativat kunkin tiedonhankintamatkan jälkeen raportin virkamatkasta. Valtuuskuntaa johtava jäsen koordinoi raportin laatimista ja pyrkii pääsemään yksimielisyyteen sen sisällöstä virallisten jäsenten kesken tasavertaisesti. Jos yksimielisyyttä ei saavuteta, raportissa on esitettävä eriävät arvioinnit. |
|
Valtuuskuntaan omasta aloitteestaan osallistuvat jäsenet eivät osallistu raportin laatimiseen. |
|
4. Matkasta laadittu raportti ja mahdolliset suositukset toimitetaan valiokunnalle. Jäsenet voivat jättää käsiteltäväksi tarkistuksia suosituksiin mutta eivät niihin raportin osiin, jotka koskevat valtuuskunnan havaitsemia tosiseikkoja. |
|
Valiokunta äänestää ensin mahdollisista tarkistuksista suosituksiin ja sen jälkeen matkasta laaditusta raportista kokonaisuudessaan. |
|
Jos matkasta laadittu raportti hyväksytään, se toimitetaan tiedoksi puhemiehelle. |
Tarkistus 244
Euroopan parlamentin työjärjestys
217 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
217 artikla |
217 artikla |
Tiedonanto vetoomuksista |
Tiedonanto vetoomuksista |
1. Täysistunnossa esitetään tiedonanto 215 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuun luetteloon merkityistä vetoomuksista ja tärkeimmistä vetoomusten käsittelyssä noudatettavaa menettelyä koskevista päätöksistä. Tiedonannot merkitään istuntopöytäkirjaan. |
1. Täysistunnossa esitetään tiedonanto 215 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuun luetteloon merkityistä vetoomuksista ja tärkeimmistä vetoomusten käsittelyssä noudatettavaa menettelyä koskevista päätöksistä. Tiedonannot merkitään istuntopöytäkirjaan. |
2. Luetteloitujen vetoomusten otsikot ja yhteenvedot sekä niiden käsittelyn yhteydessä lähetetyt lausunnot ja tärkeimmät päätökset julkistetaan tietokannassa, jos vetoomuksen esittäjä on antanut tähän suostumuksensa. Luottamuksellisesti käsiteltäviä vetoomuksia säilytetään parlamentin arkistossa, jossa jäsenet voivat niitä tutkia . |
2. Luetteloitujen vetoomusten otsikot ja yhteenvedot sekä niiden käsittelyn yhteydessä lähetetyt lausunnot ja tärkeimmät päätökset julkistetaan parlamentin verkkosivustolla olevassa vetoomusportaalissa . |
Tarkistus 245
Euroopan parlamentin työjärjestys
218 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
218 artikla |
218 artikla |
Kansalaisaloite |
Kansalaisaloite |
Kun parlamentille ilmoitetaan, että komissiota on pyydetty tekemään ehdotus säädökseksi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklan 4 kohdan mukaisesti ja asetuksen (EU) N:o 211/2011 nojalla, vetoomuksista vastaava valiokunta varmistaa, vaikuttaako tämä valiokunnan työhön, ja tiedottaa asiasta tarvittaessa niille, jotka ovat esittäneet vetoomuksen asiaan liittyvistä aiheista. |
1. Kun parlamentille ilmoitetaan, että komissiota on pyydetty tekemään ehdotus säädökseksi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklan 4 kohdan mukaisesti ja asetuksen (EU) N:o 211/2011 nojalla, vetoomuksista vastaava valiokunta varmistaa, vaikuttaako tämä valiokunnan työhön, ja tiedottaa asiasta tarvittaessa niille, jotka ovat esittäneet vetoomuksen asiaan liittyvistä aiheista. |
Asetuksen (EU) N:o 211/2011 4 artiklan mukaisesti rekisteröityjä ehdotettuja kansalaisaloitteita, joita ei voida toimittaa komissiolle asetuksen 9 artiklan mukaisesti, koska kaikkia säädettyjä asiaankuuluvia menettelyjä ja edellytyksiä ei ole noudatettu, voidaan käsitellä vetoomuksista vastaavassa valiokunnassa, jos tämä pitää seurantaa tarpeellisena. Edellä olevien 215, 216 ja 217 artiklan määräyksiä noudatetaan soveltuvin osin. |
2. Asetuksen (EU) N:o 211/2011 4 artiklan mukaisesti rekisteröityjä ehdotettuja kansalaisaloitteita, joita ei voida toimittaa komissiolle asetuksen 9 artiklan mukaisesti, koska kaikkia säädettyjä asiaankuuluvia menettelyjä ja edellytyksiä ei ole noudatettu, voidaan käsitellä vetoomuksista vastaavassa valiokunnassa, jos tämä pitää seurantaa tarpeellisena. Edellä olevien 215, 216 , 216 a ja 217 artiklan määräyksiä noudatetaan soveltuvin osin. |
Tarkistus 246
Euroopan parlamentin työjärjestys
219 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
219 artikla |
219 artikla |
Oikeusasiamiehen valitseminen |
Oikeusasiamiehen valitseminen |
1. Vaalikauden alussa puhemies pyytää heti oman valintansa jälkeen tai 8 kohdassa määrätyissä tapauksissa nimitysehdotuksia oikeusasiamiehen virkaan ja asettaa määräajan niiden esittämiselle. Asiasta julkaistaan ilmoitus Euroopan unionin virallisessa lehdessä. |
1. Vaalikauden alussa tai tapauksissa, joissa oikeusasiamies kuolee, hän eroaa virastaan tai hänet erotetaan, puhemies pyytää nimitysehdotuksia oikeusasiamiehen virkaan ja asettaa määräajan niiden esittämiselle. Asiasta julkaistaan ilmoitus Euroopan unionin virallisessa lehdessä. |
2. Nimitysehdotuksilla on oltava vähintään 40:n vähintään kahdesta jäsenvaltiosta olevan jäsenen kannatus. |
2. Nimitysehdotuksilla on oltava vähintään 40:n vähintään kahdesta jäsenvaltiosta olevan jäsenen kannatus. |
Kukin jäsen voi kannattaa ainoastaan yhtä ehdokasta. |
Kukin jäsen voi kannattaa ainoastaan yhtä ehdokasta. |
Nimitysehdotusten on sisällettävä kaikki asiakirjat, joista käy kiistatta ilmi, että ehdokas täyttää oikeusasiamiestä koskevan ohjesäännön ehdot. |
Nimitysehdotusten on sisällettävä kaikki asiakirjat, joista käy kiistatta ilmi, että ehdokas täyttää oikeusasiamiehen tehtävien hoitamista koskevasta ohjesäännöstä ja hänen tehtäviensä hoitamista koskevista yleisistä ehdoista tehdyn Euroopan parlamentin päätöksen 94/262/EHTY, EY, Euratom 6 artiklan 2 kohdassa vahvistetut ehdot. |
3. Nimitysehdotukset lähetetään asiasta vastaavaan valiokuntaan, joka voi pyytää saada kuulla ehdokkaita . |
3. Nimitysehdotukset lähetetään asiasta vastaavaan valiokuntaan. Täydellinen luettelo jäsenistä , jotka ovat antaneet tukensa ehdokkaille, julkistetaan hyvissä ajoin. |
Kuulemistilaisuudet ovat avoimia kaikille jäsenille. |
|
|
3 a. Asiasta vastaava valiokunta voi pyytää saada kuulla ehdokkaita. Kuulemistilaisuudet ovat avoimia kaikille jäsenille. |
4. Tämän jälkeen parlamentin äänestettäväksi annetaan lista, johon hyväksytyt ehdokkaat on merkitty aakkosjärjestyksessä. |
4. Tämän jälkeen parlamentin äänestettäväksi annetaan lista, johon hyväksytyt ehdokkaat on merkitty aakkosjärjestyksessä. |
5. Äänestys toimitetaan salaisena ja hyväksymiseen vaaditaan annettujen äänten enemmistö . |
5. Oikeusasiamies valitaan annettujen äänten enemmistöllä . |
Jollei kahdella ensimmäisellä äänestyskierroksella valita ketään ehdokkaista, seuraavalle kierrokselle pääsevät ainoastaan kaksi toisella äänestyskierroksella eniten ääniä saanutta ehdokasta. |
Jollei kahdella ensimmäisellä äänestyskierroksella valita ketään ehdokkaista, seuraavalle kierrokselle pääsevät ainoastaan kaksi toisella äänestyskierroksella eniten ääniä saanutta ehdokasta. |
Jos äänet menevät tasan, valitaan vanhin ehdokas. |
Jos äänet menevät tasan, valitaan vanhin ehdokas. |
6. Ennen äänestyksen aloittamista puhemies varmistaa, että vähintään puolet parlamentin jäsenistä on läsnä. |
6. Ennen äänestyksen aloittamista puhemies varmistaa, että vähintään puolet parlamentin jäsenistä on läsnä. |
7. Valittu henkilö kutsutaan välittömästi unionin tuomioistuimeen vannomaan virkavala. |
|
8. Oikeusasiamies hoitaa virkaa siihen asti, kunnes hänen seuraajansa astuu virkaan, paitsi kuolemantapauksessa tai jos hänet erotetaan. |
8. Oikeusasiamies hoitaa virkaa siihen asti, kunnes hänen seuraajansa astuu virkaan, paitsi kuolemantapauksessa tai jos hänet erotetaan. |
Tarkistus 247
Euroopan parlamentin työjärjestys
220 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
220 artikla |
220 artikla |
Oikeusasiamiehen toiminta |
Oikeusasiamiehen toiminta |
1. Päätös oikeusasiamiehen tehtävien hoitamista koskevasta ohjesäännöstä ja hänen tehtäviensä hoitamista koskevista yleisistä ehdoista sekä tämän päätöksen täytäntöönpanoa koskevat määräykset liitetään tiedoksi tähän työjärjestykseen oikeusasiamiehen hyväksymässä muodossa (25) . |
|
2. Oikeusasiamies tiedottaa hallinnollisista epäkohdista parlamentille edellä mainitun päätöksen 3 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisesti , ja asiasta vastaava valiokunta voi laatia niistä mietinnön . Lisäksi oikeusasiamies antaa mainitun päätöksen 3 artiklan 8 kohdan mukaisesti parlamentille kertomuksen tekemiensä tutkimusten tuloksista kunkin istuntokauden päättyessä. Asiasta vastaava valiokunta laatii kertomuksesta mietinnön, jonka pohjalta parlamentissa käydään keskustelu . |
2. Asiasta vastaava valiokunta tarkastelee hallinnollisia epäkohtia, joista oikeusasiamies on tiedottanut sille päätöksen 94/262/EHTY, EY, Euratom 3 artiklan 6 ja 7 kohdan nojalla , ja voi laatia mietinnön työjärjestyksen 52 artiklan mukaisesti. |
|
Asiasta vastaava valiokunta laatii mietinnön kertomuksesta, jonka oikeusasiamies on antanut tekemiensä tutkimusten tuloksista kunkin istuntokauden päättyessä, päätöksen 94/262/EHTY, EY, Euratom 3 artiklan 8 kohdan mukaisesti ja voi antaa parlamentille käsiteltäväksi päätöslauselmaesityksen, jos se katsoo, että parlamentin on otettava kantaa johonkin kertomuksen näkökohtaan. |
3. Oikeusasiamies voi antaa tietoja myös asiasta vastaavalle valiokunnalle tämän sitä pyytäessä tai saapua omasta aloitteestaan kuultavaksi asiasta vastaavaan valiokuntaan. |
3. Oikeusasiamies voi antaa tietoja myös asiasta vastaavalle valiokunnalle tämän sitä pyytäessä tai saapua omasta aloitteestaan kuultavaksi asiasta vastaavaan valiokuntaan. |
|
Tarkistus 248
Euroopan parlamentin työjärjestys
221 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
221 artikla |
221 artikla |
Oikeusasiamiehen erottaminen |
Oikeusasiamiehen erottaminen |
1. Yksi kymmenesosa parlamentin jäsenistä voi pyytää oikeusasiamiehen erottamista, jos hän ei enää täytä vaatimuksia, joita hänen tehtävänsä edellyttävät, tai jos hän on syyllistynyt vakavaan virkavirheeseen. |
1. Yksi kymmenesosa parlamentin jäsenistä voi pyytää oikeusasiamiehen erottamista, jos hän ei enää täytä vaatimuksia, joita hänen tehtävänsä edellyttävät, tai jos hän on syyllistynyt vakavaan virkavirheeseen. Jos erottamispyynnöstä on äänestetty kahden edeltävän kuukauden aikana, vain vähintään yksi viidesosa parlamentin jäsenistä voi jättää käsiteltäväksi uuden esityksen. |
2. Pyyntö välitetään oikeusasiamiehelle ja asiasta vastaavaan valiokuntaan; jos valiokunnan jäsenten enemmistö pitää pyyntöä perusteltuna, valiokunta antaa parlamentille mietinnön. Jos oikeusasiamies sitä pyytää, häntä kuullaan ennen kuin mietinnöstä äänestetään. Keskustelun jälkeen parlamentti tekee päätöksensä salaisessa äänestyksessä. |
2. Pyyntö välitetään oikeusasiamiehelle ja asiasta vastaavaan valiokuntaan; jos valiokunnan jäsenten enemmistö pitää pyyntöä perusteltuna, valiokunta antaa parlamentille mietinnön. Jos oikeusasiamies sitä pyytää, häntä kuullaan ennen kuin mietinnöstä äänestetään. Keskustelun jälkeen parlamentti tekee päätöksensä salaisessa äänestyksessä. |
3. Ennen äänestyksen aloittamista puhemies varmistaa, että vähintään puolet parlamentin jäsenistä on läsnä. |
3. Ennen äänestyksen aloittamista puhemies varmistaa, että vähintään puolet parlamentin jäsenistä on läsnä. |
4. Jos äänestyksen tulos puoltaa oikeusasiamiehen erottamista, mutta tämä ei kuitenkaan luovu virastaan, puhemies saattaa viimeistään äänestystä seuraavan istuntojakson aikana unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi vaatimuksen oikeusasiamiehen erottamisesta; unionin tuomioistuinta pyydetään ratkaisemaan asia viipymättä. |
4. Jos äänestyksen tulos puoltaa oikeusasiamiehen erottamista, mutta tämä ei kuitenkaan luovu virastaan, puhemies saattaa viimeistään äänestystä seuraavan istuntojakson aikana unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi vaatimuksen oikeusasiamiehen erottamisesta; unionin tuomioistuinta pyydetään ratkaisemaan asia viipymättä. |
Jos oikeusasiamies luopuu virastaan, menettely päättyy. |
Jos oikeusasiamies luopuu virastaan, menettely päättyy. |
Tarkistus 249
Euroopan parlamentin työjärjestys
222 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
222 artikla |
222 artikla |
Pääsihteeristö |
Pääsihteeristö |
1. Parlamenttia avustaa puhemiehistön nimittämä pääsihteeri. |
1. Parlamenttia avustaa puhemiehistön nimittämä pääsihteeri. |
Pääsihteeri vakuuttaa juhlallisesti puhemiehistön edessä suorittavansa tehtävänsä täysin puolueettomasti ja tunnollisesti. |
Pääsihteeri vakuuttaa juhlallisesti puhemiehistön edessä suorittavansa tehtävänsä täysin puolueettomasti ja tunnollisesti. |
2. Pääsihteeri johtaa pääsihteeristöä, jonka kokoonpanon ja organisaation puhemiehistö määrää. |
2. Pääsihteeri johtaa pääsihteeristöä, jonka kokoonpanon ja organisaation puhemiehistö määrää. |
3. Puhemiehistö päättää pääsihteeristön hallintokaaviosta ja vahvistaa virkamiesten ja muun henkilöstön hallinnollista ja taloudellista asemaa koskevat säännöt. |
3. Puhemiehistö päättää pääsihteeristön hallintokaaviosta ja vahvistaa virkamiesten ja muun henkilöstön hallinnollista ja taloudellista asemaa koskevat säännöt. |
Lisäksi puhemiehistö päättää, mihin virkamies- ja muihin henkilöstöryhmiin Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 11–13 artiklaa sovelletaan osittain tai kokonaisuudessaan. |
|
Parlamentin puhemies ilmoittaa asiasta Euroopan unionin asianomaisille toimielimille. |
Parlamentin puhemies ilmoittaa asiasta Euroopan unionin asianomaisille toimielimille. |
Tarkistus 250
Euroopan parlamentin työjärjestys
Osa 12 – otsikko
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
OSA XII |
OSA XII |
EUROOPAN TASON POLIITTISIA PUOLUEITA KOSKEVA TOIMIVALTA |
EUROOPAN TASON POLIITTISIA PUOLUEITA JA EUROOPAN TASON POLIITTISIA SÄÄTIÖITÄ KOSKEVA TOIMIVALTA |
Tarkistus 251
Euroopan parlamentin työjärjestys
223 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
223 artikla |
Poistetaan. |
Puhemiehen toimivalta |
|
Puhemies edustaa parlamenttia tämän suhteissa Euroopan tason poliittisiin puolueisiin 22 artiklan 4 kohdan mukaisesti. |
|
Tarkistus 252
Euroopan parlamentin työjärjestys
223 a artikla (uusi)
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
|
223 a (1 a) artikla |
Euroopan tason poliittisia puolueita ja Euroopan tason poliittisia säätiöitä koskeva toimivalta |
1. Jos parlamentti päättää unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 65 artiklan 1 kohdan mukaisesti varata itselleen oikeuden hyväksyä menoja, se toimii puhemiehistönsä välityksellä. |
|
Tällä perusteella puhemiehistö on toimivaltainen tekemään päätöksiä Euroopan tason poliittisten puolueiden ja Euroopan tason poliittisten säätiöiden perussäännöstä ja rahoituksesta annetun asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 17, 18 ja 24 artiklan, 27 artiklan 3 kohdan ja 30 artiklan nojalla. |
|
Puhemies allekirjoittaa puhemiehistön puolesta sen tämän kohdan perusteella tekemät yksittäiset päätökset, jotka annetaan tiedoksi hakijalle tai edunsaajalle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 297 artiklan mukaisesti. Yksittäiset päätökset perustellaan mainitun sopimuksen 296 artiklan toisen kohdan mukaisesti. |
|
Puhemiehistö voi missä tahansa vaiheessa pyytää puheenjohtajakokoukselta lausuntoa. |
|
2. Parlamentin jäsenten neljäsosan, joka edustaa vähintään kolmea poliittista ryhmää, pyynnöstä parlamentti äänestää päätöksestä pyytää asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 10 artiklan 3 kohdan mukaisesti Euroopan tason poliittisista puolueista ja Euroopan tason poliittisista säätiöistä vastaavaa viranomaista tarkistamaan, täyttääkö rekisteröity Euroopan tason poliittinen puolue tai rekisteröity Euroopan tason poliittinen säätiö asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 3 artiklan 1 kohdan c alakohdassa ja 2 kohdan c alakohdassa säädetyt edellytykset. |
|
3. Parlamentin jäsenten neljäsosan, joka edustaa vähintään kolmea poliittista ryhmää, pyynnöstä parlamentti äänestää ehdotuksesta perustelluksi päätökseksi vastustaa asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 10 artiklan 4 kohdan mukaisesti Euroopan tason poliittisista puolueista ja Euroopan tason poliittisista säätiöistä vastaavan viranomaisen päätöstä Euroopan tason poliittisen puolueen tai Euroopan tason poliittisen säätiön poistamisesta rekisteristä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun päätös on annettu tiedoksi. |
|
Asiasta vastaava valiokunta tekee ehdotuksen perustelluksi päätökseksi. Jos ehdotus hylätään, päinvastainen päätös katsotaan hyväksytyksi. |
|
4. Puheenjohtajakokous nimittää asiasta vastaavan valiokunnan ehdotuksesta kaksi riippumattomista merkittävistä henkilöistä muodostuvan komitean jäsentä asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 11 artiklan 1 kohdan mukaisesti. |
Tarkistus 253
Euroopan parlamentin työjärjestys
224 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
224 artikla |
Poistetaan. |
Puhemiehistön toimivalta |
|
1. Puhemiehistö päättää Euroopan tason poliittisen puoleen jättämästä rahoitusta koskevasta hakemuksesta ja määrärahojen jakamisesta rahoitusta saavien poliittisten puolueiden kesken. Se laatii luettelon edunsaajista ja myönnetyn rahoituksen määrästä. |
|
2. Puhemiehistö päättää rahoituksen mahdollisesta keskeyttämisestä tai vähentämisestä sekä perusteettomasti maksettujen määrien mahdollisesta takaisinperinnästä. |
|
3. Varainhoitovuoden päätyttyä puhemiehistö hyväksyy rahoitusta saaneiden poliittisten puolueiden lopullisen toimintakertomuksen ja lopullisen tilinpäätöksen. |
|
4. Puhemiehistö voi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2004/2003 tarkoitetuin edellytyksin myöntää teknistä tukea Euroopan tason poliittisille puolueille niiden esittämien ehdotusten mukaisesti. Puhemiehistö voi valtuuttaa pääsihteerin tekemään tietyntyyppiset päätökset teknisen tuen myöntämisestä. |
|
5. Kaikissa 1–4 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa puhemiehistö toimii pääsihteerin ehdotuksen perusteella. Edellä olevien 1 ja 4 kohdan mukaisia tapauksia lukuun ottamatta puhemiehistö kuulee asianomaisen poliittisen puolueen edustajia ennen päätöksen tekemistä. Puhemiehistö voi missä tahansa vaiheessa pyytää puheenjohtajakokoukselta lausuntoa. |
|
6. Jos parlamentti asian tarkistettuaan toteaa, että Euroopan tason poliittinen puolue ei enää noudata vapauden, demokratian, ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien kunnioittamisen sekä oikeusvaltion periaatteita, puhemiehistö päättää, että kyseistä poliittista puoluetta ei enää rahoiteta. |
|
Tarkistus 254
Euroopan parlamentin työjärjestys
225 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
225 artikla |
Poistetaan. |
Asiasta vastaavan valiokunnan ja parlamentin täysistunnon toimivalta |
|
1. Parlamentin jäsenten neljäsosan, joka edustaa vähintään kolmea poliittista ryhmää, pyynnöstä ja puheenjohtajakokouksen keskusteltua asiasta puhemies pyytää asiasta vastaavaa valiokuntaa tarkistamaan, kunnioittaako Euroopan tason poliittinen puolue puolueohjelmassaan ja toiminnassaan yhä Euroopan unionin perusperiaatteita eli vapauden, demokratian, ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien kunnioittamisen sekä oikeusvaltion periaatteita. |
|
2. Ennen kuin asiasta vastaava valiokunta antaa päätösehdotuksen parlamentin käsiteltäväksi, se kuulee asianomaisen poliittisen puolueen edustajia. Se pyytää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2004/2003 tarkoitetulta riippumattomista henkilöistä muodostuvalta komitealta lausunnon sekä perehtyy lausuntoon. |
|
3. Parlamentti äänestää annettujen äänten enemmistöllä päätösehdotuksesta, jossa todetaan, että asianomainen poliittinen puolue kunnioittaa 1 kohdassa tarkoitettuja periaatteita tai että se ei kunnioita niitä. Tarkistuksia ei voida esittää. Jos päätösehdotus ei saa enemmistöä, päinvastainen päätös katsotaan molemmissa tapauksissa hyväksytyksi. |
|
4. Parlamentin päätöksen oikeusvaikutukset alkavat päivänä, jona 1 kohdassa tarkoitettu pyyntö on jätetty. |
|
5. Puhemies edustaa parlamenttia riippumattomista henkilöistä muodostuvassa komiteassa. |
|
6. Asiasta vastaava valiokunta laatii asetuksessa (EY) N:o 2004/2003 tarkoitetun kertomuksen kyseisen asetuksen soveltamisesta ja rahoitetuista toimista ja esittää sen täysistunnolle. |
|
Tarkistus 255
Euroopan parlamentin työjärjestys
226 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
226 artikla |
226 artikla |
Työjärjestyksen soveltaminen |
Työjärjestyksen soveltaminen |
1. Jos tämän työjärjestyksen soveltamisesta tai tulkitsemisesta syntyy epäselvyyttä, puhemies voi antaa kysymyksen asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi. |
1. Jos tämän työjärjestyksen soveltamisesta tai tulkitsemisesta syntyy epäselvyyttä, puhemies voi antaa kysymyksen asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi. |
Valiokuntien puheenjohtajat voivat menetellä samoin, kun valiokunnan työskentelyn aikana syntyy asiaan liittyvää epäselvyyttä. |
Valiokuntien puheenjohtajat voivat menetellä samoin, kun valiokunnan työskentelyn aikana syntyy asiaan liittyvää epäselvyyttä. |
2. Valiokunta päättää, onko työjärjestykseen tarpeellista ehdottaa muutosta. Jos se päättää ehdottaa muutosta, se toimii 227 artiklan määräysten mukaisesti. |
2. Valiokunta päättää, onko työjärjestykseen tarpeellista ehdottaa muutosta. Jos se päättää ehdottaa muutosta, se toimii 227 artiklan määräysten mukaisesti. |
3. Jos valiokunta päättää, että riittää, että voimassa olevaan työjärjestykseen lisätään tulkinta, se lähettää tulkintansa puhemiehelle, joka ilmoittaa asiasta parlamentille seuraavan istuntojakson aikana. |
3. Jos valiokunta päättää, että riittää, että voimassa olevaan työjärjestykseen lisätään tulkinta, se lähettää tulkintansa puhemiehelle, joka ilmoittaa asiasta parlamentille seuraavan istuntojakson aikana. |
4. Jos poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä esittää vastalauseen valiokunnan tulkinnasta, asiasta äänestetään parlamentissa. Sanamuoto hyväksytään annettujen äänten enemmistöllä vähintään yhden kolmasosan parlamentin jäsenistä ollessa läsnä äänestyksessä. Jos sanamuoto hylätään, asia palautetaan valiokuntaan. |
4. Jos poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä esittää vastalauseen valiokunnan tulkinnasta 24 tunnin kuluessa asiaa koskevasta ilmoituksesta , asiasta äänestetään parlamentissa. Sanamuoto hyväksytään annettujen äänten enemmistöllä vähintään yhden kolmasosan parlamentin jäsenistä ollessa läsnä äänestyksessä. Jos sanamuoto hylätään, asia palautetaan valiokuntaan. |
5. Tulkinnat, joista ei ole esitetty vastalausetta, ja parlamentin hyväksymät tulkinnat lisätään kursiivilla painettuina selittävinä huomautuksina asianomaiseen artiklaan tai asianomaisiin artikloihin. |
5. Tulkinnat, joista ei ole esitetty vastalausetta, ja parlamentin hyväksymät tulkinnat lisätään kursiivilla painettuina selittävinä huomautuksina asianomaiseen artiklaan tai asianomaisiin artikloihin. |
6. Tulkinnat on otettava huomioon kyseisten artiklojen myöhemmässä soveltamisessa ja tulkitsemisessa. |
6. Tulkinnat on otettava huomioon kyseisten artiklojen myöhemmässä soveltamisessa ja tulkitsemisessa. |
7. Työjärjestyksen määräyksiä ja tulkintoja tarkastellaan säännöllisesti asiasta vastaavassa valiokunnassa. |
7. Työjärjestyksen määräyksiä ja tulkintoja tarkastellaan säännöllisesti asiasta vastaavassa valiokunnassa. |
8. Parlamentin kokonaisjäsenmäärän kasvaessa , erityisesti Euroopan unionin laajenemisen seurauksena, korotetaan jäsenmäärää, jolla on tietyt oikeudet, ilman eri toimenpiteitä lähimpään kokonaislukuun siten, että prosenttiosuus parlamentin jäsenistä säilyy ennallaan. |
8. Parlamentin kokonaisjäsenmäärän muuttuessa , erityisesti Euroopan unionin laajenemisen seurauksena, muutetaan jäsenmäärää, jolla on tietyt oikeudet, ilman eri toimenpiteitä lähimpään kokonaislukuun siten, että prosenttiosuus parlamentin jäsenistä säilyy ennallaan. |
Tarkistus 256
Euroopan parlamentin työjärjestys
227 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
227 artikla |
227 artikla |
Työjärjestyksen muuttaminen |
Työjärjestyksen muuttaminen |
1. Jäsenet voivat ehdottaa muutoksia työjärjestykseen ja sen liitteisiin. Muutosehdotuksiin voidaan tarvittaessa liittää lyhyet perustelut. |
1. Jäsenet voivat ehdottaa muutoksia työjärjestykseen ja sen liitteisiin. Muutosehdotuksiin voidaan tarvittaessa liittää lyhyet perustelut. |
Muutosehdotukset käännetään, painetaan, jaetaan jäsenille ja lähetetään asiasta vastaavaan valiokuntaan, joka tutkii ne ja päättää niiden esittämisestä parlamentille. |
Asiasta vastaava valiokunta tutkii ne ja päättää niiden esittämisestä parlamentille. |
Jos näiden ehdotusten käsittelyyn täysistunnossa sovelletaan 169, 170 ja 174 artiklan määräyksiä, näissä artikloissa käytettyjen viittausten ”alkuperäiseen tekstiin” tai ”lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävään” katsotaan tarkoittavan kyseisenä ajankohtana voimassa olevaa määräystä. |
Jos näiden ehdotusten käsittelyyn täysistunnossa sovelletaan 169, 170 ja 174 artiklan määräyksiä, näissä artikloissa käytettyjen viittausten ”alkuperäiseen tekstiin” tai ”lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävään säädösehdotukseen” katsotaan tarkoittavan kyseisenä ajankohtana voimassa olevaa määräystä. |
2. Työjärjestystä koskevat muutokset hyväksytään parlamentin jäsenten enemmistöllä. |
2. Työjärjestystä koskevat muutokset hyväksytään parlamentin jäsenten enemmistöllä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 232 artiklan mukaisesti . |
3. Jollei äänestyksen yhteydessä toisin määrätä, työjärjestystä sekä sen liitteitä koskevat muutokset tulevat voimaan niiden hyväksymistä seuraavan istuntojakson ensimmäisenä päivänä. |
3. Jollei äänestyksen yhteydessä toisin määrätä, työjärjestystä sekä sen liitteitä koskevat muutokset tulevat voimaan niiden hyväksymistä seuraavan istuntojakson ensimmäisenä päivänä. |
Tarkistus 257
Euroopan parlamentin työjärjestys
230 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
||
230 artikla |
Poistetaan. |
||
Liitteiden ryhmittely |
|
||
Tämän työjärjestyksen liitteet jaetaan neljään ryhmään seuraavasti: |
|
||
|
|
||
|
|
||
|
|
||
|
|
Tarkistus 258
Euroopan parlamentin työjärjestys
231 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
231 artikla |
231 artikla |
Oikaisut |
Oikaisut |
1. Jos parlamentin hyväksymässä tekstissä havaitaan virhe, puhemies lähettää tarvittaessa luonnoksen oikaisuksi asiasta vastaavaan valiokuntaan. |
1. Jos parlamentin hyväksymässä tekstissä havaitaan virhe, puhemies lähettää tarvittaessa luonnoksen oikaisuksi asiasta vastaavaan valiokuntaan. |
2. Jos parlamentin hyväksymässä ja muiden toimielinten kanssa sovitussa tekstissä havaitaan virhe, puhemies pyytää mainittujen toimielinten suostumuksen tarvittaviin korjauksiin ennen 1 kohdassa tarkoitettuun menettelyyn ryhtymistä. |
2. Jos parlamentin hyväksymässä ja muiden toimielinten kanssa sovitussa tekstissä havaitaan virhe, puhemies pyytää mainittujen toimielinten suostumuksen tarvittaviin korjauksiin ennen 1 kohdassa tarkoitettuun menettelyyn ryhtymistä. |
3. Asiasta vastaava valiokunta käsittelee luonnosta oikaisuksi ja saattaa sen parlamentin käsiteltäväksi, jos se katsoo, että virhe on tapahtunut ja että se voidaan korjata ehdotetulla tavalla. |
3. Asiasta vastaava valiokunta käsittelee luonnosta oikaisuksi ja saattaa sen parlamentin käsiteltäväksi, jos se katsoo, että virhe on tapahtunut ja että se voidaan korjata ehdotetulla tavalla. |
4. Oikaisusta ilmoitetaan seuraavalla istuntojaksolla. Se katsotaan hyväksytyksi, ellei poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä pyydä 24 tunnin kuluessa ilmoituksesta, että asiasta äänestetään. Jos oikaisua ei hyväksytä, se palautetaan asiasta vastaavaan valiokuntaan, joka voi ehdottaa muutettua oikaisua tai päättää menettelyn. |
4. Oikaisusta ilmoitetaan seuraavalla istuntojaksolla. Se katsotaan hyväksytyksi, ellei poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä pyydä 24 tunnin kuluessa ilmoituksesta, että asiasta äänestetään. Jos oikaisua ei hyväksytä, se palautetaan asiasta vastaavaan valiokuntaan, joka voi ehdottaa muutettua oikaisua tai päättää menettelyn. |
5. Hyväksytyt oikaisut julkaistaan samalla tavoin kuin tekstit, joita ne koskevat. Edellä olevien 76, 77 ja 78 artiklan määräyksiä noudatetaan soveltuvin osin. |
5. Hyväksytyt oikaisut julkaistaan samalla tavoin kuin tekstit, joita ne koskevat. Edellä olevan 78 artiklan määräyksiä noudatetaan soveltuvin osin. |
Tarkistus 259
Euroopan parlamentin työjärjestys
Liite I – 2 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
||||
2 artikla |
2 artikla |
||||
Jäsenten tärkeimmät velvollisuudet |
Jäsenten tärkeimmät velvollisuudet |
||||
Edustajantoimessaan Euroopan parlamentin jäsenet |
Edustajantoimessaan Euroopan parlamentin jäsenet |
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
Tarkistus 260
Euroopan parlamentin työjärjestys
Liite I – 4 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
||||
4 artikla |
4 artikla |
||||
Jäsenen ilmoitus |
Jäsenen ilmoitus |
||||
1. Euroopan parlamentin jäsenet tekevät avoimuuden vuoksi omalla vastuullaan puhemiehelle ilmoituksen taloudellisista sidonnaisuuksistaan ennen Euroopan parlamentin vaaleja seuraavan ensimmäisen istuntojakson päättymistä (tai vaalikauden aikana 30 päivän kuluessa siitä, kun jäsen ryhtyy hoitamaan edustajantointa Euroopan parlamentissa) käyttäen puhemiehistön 9 artiklan mukaisesti hyväksymää lomaketta. He ilmoittavat puhemiehelle kaikista ilmoitukseensa vaikuttavista muutoksista kyseistä muutosta seuraavien 30 päivän kuluessa . |
1. Euroopan parlamentin jäsenet tekevät avoimuuden vuoksi omalla vastuullaan puhemiehelle ilmoituksen taloudellisista sidonnaisuuksistaan ennen Euroopan parlamentin vaaleja seuraavan ensimmäisen istuntojakson päättymistä (tai vaalikauden aikana 30 päivän kuluessa siitä, kun jäsen ryhtyy hoitamaan edustajantointa Euroopan parlamentissa) käyttäen puhemiehistön 9 artiklan mukaisesti hyväksymää lomaketta. He ilmoittavat puhemiehelle kaikista ilmoitukseensa vaikuttavista muutoksista kyseistä muutosta seuraavan kuukauden loppuun mennessä . |
||||
2. Taloudellisia sidonnaisuuksia koskevaan ilmoitukseen on sisällytettävä seuraavat tiedot täsmällisesti esitettyinä: |
2. Taloudellisia sidonnaisuuksia koskevaan ilmoitukseen on sisällytettävä seuraavat tiedot täsmällisesti esitettyinä: |
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
Jäsenen kustakin ensimmäisen alakohdan mukaan ilmoittamasta toiminnasta saamat säännölliset tulot sijoitetaan seuraaviin tuloluokkiin : |
Jäsenen on tapauksen mukaan mainittava kunkin ensimmäisen alakohdan nojalla ilmoitettavan toiminnan osalta, onko se vastikkeellista; jäsenen on a, c, d, e ja f alakohdassa ilmoitettavan toiminnan osalta mainittava myös jokin seuraavista tuloluokista : |
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
Kaikki muut jäsenen kustakin ensimmäisen alakohdan mukaan ilmoittamasta toiminnasta saamat tulot lasketaan vuositasolla, jaetaan kahdellatoista ja sijoitetaan johonkin toisessa alakohdassa vahvistetuista tuloluokista. |
Kaikki jäsenen kustakin ensimmäisen alakohdan nojalla ilmoittamasta toiminnasta saamat epäsäännölliset tulot lasketaan vuositasolla, jaetaan kahdellatoista ja sijoitetaan johonkin toisessa alakohdassa vahvistetuista tuloluokista. |
||||
3. Puhemiehelle tämän artiklan mukaisesti toimitetut tiedot julkaistaan parlamentin verkkosivustolla helppokäyttöisellä tavalla. |
3. Puhemiehelle tämän artiklan mukaisesti toimitetut tiedot julkaistaan parlamentin verkkosivustolla helppokäyttöisellä tavalla. |
||||
4. Jäsentä ei voida valita uudelleen parlamentin tai sen elinten tehtäviin, nimetä esittelijäksi tai valita osallistumaan viralliseen valtuuskuntaan, jos hän ei ole esittänyt taloudellisia sidonnaisuuksia koskevaa ilmoitustaan. |
4. Jäsentä ei voida valita uudelleen parlamentin tai sen elinten tehtäviin, nimetä esittelijäksi tai valita osallistumaan viralliseen valtuuskuntaan tai toimielinten välisiin neuvotteluihin , jos hän ei ole esittänyt taloudellisia sidonnaisuuksia koskevaa ilmoitustaan. |
||||
|
4 a. Jos puhemies saa tietoja, joiden perusteella hän katsoo, että jäsenen taloudellisia sidonnaisuuksia koskevassa ilmoituksessa on huomattavia virheitä tai se ei ole ajan tasalla, hän voi kuulla 7 artiklassa tarkoitettua neuvoa-antavaa komiteaa ja tarvittaessa pyytää jäsentä korjaamaan ilmoitusta 10 päivän kuluessa. Puhemiehistö voi hyväksyä päätöksen, jolla sovelletaan 4 artiklan 4 kohtaa jäseniin, jotka eivät noudata puhemiehen pyyntöä korjata ilmoitus. |
||||
|
4 b. Esittelijät voivat vapaaehtoisesti luetella mietintönsä perusteluissa, mitä ulkopuolisia tahoja on kuultu mietinnön aiheeseen liittyvistä seikoista (1a) . |
Tarkistus 261
Euroopan parlamentin työjärjestys
Liite I – 6 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
6 artikla |
6 artikla |
Entisten jäsenten toiminta |
Entisten jäsenten toiminta |
Euroopan parlamentin entiset jäsenet , jotka harjoittavat unionin päätöksentekoprosessiin suoraan liittyvää ammattimaista edunvalvonta- tai edustustoimintaa, eivät voi tällaista toimintaa harjoittaessaan hyödyntää puhemiehistön laatimien asiaa koskevien sääntöjen (26) mukaisia entisten jäsenten kulkuoikeuksia. |
Euroopan parlamentin entisten jäsenten , jotka harjoittavat unionin päätöksentekoprosessiin suoraan liittyvää ammattimaista edunvalvonta- tai edustustoimintaa, olisi ilmoitettava siitä Euroopan parlamentille, eivätkä he voi tällaista toimintaa harjoittaessaan hyödyntää puhemiehistön laatimien asiaa koskevien sääntöjen (26) mukaisia entisten jäsenten kulkuoikeuksia. |
Tarkistus 262
Euroopan parlamentin työjärjestys
Liite I – 7 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
7 artikla |
7 artikla |
Jäsenten toimintaa käsittelevä neuvoa-antava komitea |
Jäsenten toimintaa käsittelevä neuvoa-antava komitea |
1. Perustetaan jäsenten toimintaa käsittelevä neuvoa-antava komitea (”neuvoa-antava komitea”). |
1. Perustetaan jäsenten toimintaa käsittelevä neuvoa-antava komitea (”neuvoa-antava komitea”). |
2. Neuvoa-antava komitea koostuu viidestä jäsenestä, jotka puhemies nimittää toimikautensa alussa perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan sekä oikeudellisten asioiden valiokunnan puheenjohtajien ja koordinaattoreiden joukosta ottaen huomioon jäsenten kokemuksen ja poliittisen tasapainon. |
2. Neuvoa-antava komitea koostuu viidestä jäsenestä, jotka puhemies nimittää toimikautensa alussa perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan sekä oikeudellisten asioiden valiokunnan jäsenten joukosta ottaen huomioon jäsenten kokemuksen ja poliittisen tasapainon. |
Kukin neuvoa-antavan komitean jäsen toimii vuorollaan puheenjohtajana kuuden kuukauden ajan. |
Kukin neuvoa-antavan komitean jäsen toimii vuorollaan puheenjohtajana kuuden kuukauden ajan. |
3. Puhemies nimittää toimikautensa alussa myös neuvoa-antavan komitean varajäsenet eli yhden jokaisesta poliittisesta ryhmästä, joka ei ole edustettuna neuvoa-antavassa komiteassa. |
3. Puhemies nimittää toimikautensa alussa myös neuvoa-antavan komitean varajäsenet eli yhden jokaisesta poliittisesta ryhmästä, joka ei ole edustettuna neuvoa-antavassa komiteassa. |
Jos jonkin sellaisen poliittisen ryhmän, joka ei ole edustettuna neuvoa-antavassa komiteassa, jäsenen väitetään rikkoneen näitä menettelysääntöjä, kyseistä poliittista ryhmää edustavasta varajäsenestä tulee tämän väitteen tutkinnan ajaksi neuvoa-antavan komitean kuudes varsinainen jäsen. |
Jos jonkin sellaisen poliittisen ryhmän, joka ei ole edustettuna neuvoa-antavassa komiteassa, jäsenen väitetään rikkoneen näitä menettelysääntöjä, kyseistä poliittista ryhmää edustavasta varajäsenestä tulee tämän väitteen tutkinnan ajaksi neuvoa-antavan komitean kuudes varsinainen jäsen. |
4. Neuvoa-antava komitea antaa jäsenelle tämän pyynnöstä luottamuksellisesti ja 30 kalenteripäivän kuluessa ohjeita näiden menettelysääntöjen määräysten tulkitsemisesta ja soveltamisesta. Jäsenellä on oikeus luottaa saamiinsa ohjeisiin. |
4. Neuvoa-antava komitea antaa jäsenelle tämän pyynnöstä luottamuksellisesti ja 30 kalenteripäivän kuluessa ohjeita näiden menettelysääntöjen määräysten tulkitsemisesta ja soveltamisesta. Jäsenellä on oikeus luottaa saamiinsa ohjeisiin. |
Neuvoa-antava komitea arvioi puhemiehen pyynnöstä myös näiden menettelysääntöjen väitetyt rikkomistapaukset ja antaa puhemiehelle mahdollisia toimenpiteitä koskevia neuvoja. |
Neuvoa-antava komitea arvioi puhemiehen pyynnöstä myös näiden menettelysääntöjen väitetyt rikkomistapaukset ja antaa puhemiehelle mahdollisia toimenpiteitä koskevia neuvoja. |
5. Neuvoa-antava komitea voi puhemiestä kuultuaan pyytää neuvoa ulkopuolisilta asiantuntijoilta. |
5. Neuvoa-antava komitea voi puhemiestä kuultuaan pyytää neuvoa ulkopuolisilta asiantuntijoilta. |
6. Neuvoa-antava komitea julkaisee vuosittaisen kertomuksen toiminnastaan. |
6. Neuvoa-antava komitea julkaisee vuosittaisen kertomuksen toiminnastaan. |
Tarkistus 263
Euroopan parlamentin työjärjestys
Liite I – 8 artikla
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
8 artikla |
8 artikla |
Menettelysääntöjen mahdollista rikkomista koskeva menettely |
Menettelysääntöjen mahdollista rikkomista koskeva menettely |
1. Jos on syytä epäillä, että Euroopan parlamentin jäsen on ehkä syyllistynyt näiden menettelysääntöjen rikkomiseen, puhemies voi ilmoittaa tästä neuvoa-antavalle komitealle. |
1. Jos on syytä epäillä, että Euroopan parlamentin jäsen on ehkä syyllistynyt näiden menettelysääntöjen rikkomiseen, puhemies voi ilmoittaa tästä neuvoa-antavalle komitealle , paitsi jos kyseessä on selkeästi haitallinen tapaus . |
2. Neuvoa-antava komitea tarkastelee väitetyn rikkomisen olosuhteita ja voi kuulla kyseistä jäsentä. Komitea tekee johtopäätöstensä perusteella puhemiehelle mahdollista päätöstä koskevan suosituksen. |
2. Neuvoa-antava komitea tarkastelee väitetyn rikkomisen olosuhteita ja voi kuulla kyseistä jäsentä. Komitea tekee johtopäätöstensä perusteella puhemiehelle mahdollista päätöstä koskevan suosituksen. |
|
Jos neuvoa-antavan komitean pysyvän jäsenen tai varajäsenen väitetään rikkoneen menettelysääntöjä, kyseisen pysyvän jäsenen tai varajäsenen on pidättäydyttävä osallistumasta väitetyn rikkomisen käsittelyyn neuvoa-antavassa komiteassa. |
3. Jos puhemies päätyy tämän suosituksen perusteella siihen johtopäätökseen, että kyseinen jäsen on toiminut vastoin menettelysääntöjä, hän tekee jäsentä kuultuaan perustellun päätöksen seuraamuksesta, jonka hän ilmoittaa jäsenelle. |
3. Jos puhemies päätyy tämän suosituksen perusteella ja pyydettyään asianomaista jäsentä esittämään kirjallisia huomautuksia siihen johtopäätökseen, että kyseinen jäsen on toiminut vastoin menettelysääntöjä, hän tekee perustellun päätöksen seuraamuksesta, jonka hän ilmoittaa jäsenelle. |
Seuraamus voi olla yksi tai useampi työjärjestyksen 166 artiklan 3 kohdassa luetelluista toimenpiteistä. |
Seuraamus voi olla yksi tai useampi työjärjestyksen 166 artiklan 3 –3 b kohdassa luetelluista toimenpiteistä. |
4. Työjärjestyksen 167 artiklassa määritellyt sisäiset oikeussuojakeinot ovat kyseisen jäsenen käytettävissä. |
4. Työjärjestyksen 167 artiklassa määritellyt sisäiset oikeussuojakeinot ovat kyseisen jäsenen käytettävissä. |
5. Työjärjestyksen 167 artiklan mukaisen määräajan päätyttyä puhemies ilmoittaa kaikista jäsenelle määrätyistä seuraamuksista täysistunnossa, ja ne pidetään näkyvästi julkaistuina parlamentin verkkosivustolla vaalikauden jäljellä olevan ajan. |
|
Tarkistus 264
Euroopan parlamentin työjärjestys
Liite II
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
[…] |
Poistetaan. |
Tarkistukset 265 ja 297
Euroopan parlamentin työjärjestys
Liite III – otsikko
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
130 ja 131 artiklan mukaisia kirjallisesti vastattavia kysymyksiä koskevat kriteerit |
130 , 130 a, 130 b, 131 ja 131 a artiklan mukaisia kirjallisesti vastattavia kysymyksiä ja tiedusteluja koskevat kriteerit |
Tarkistus 266
Euroopan parlamentin työjärjestys
Liite III – 1 kohta
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
Tarkistus 267
Euroopan parlamentin työjärjestys
Liite III – johdanto-osan 1 a kappale (uusi)
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
||
|
|
Tarkistus 268
Euroopan parlamentin työjärjestys
Liite III – 3 kohta
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
||||
|
|
Tarkistus 269
Euroopan parlamentin työjärjestys
Liite VII
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
[…] |
Poistetaan. |
Tarkistus 270
Euroopan parlamentin työjärjestys
Liite VIII
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
[…] |
Poistetaan. |
Tarkistus 271
Euroopan parlamentin työjärjestys
Liite IX
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
[…] |
Poistetaan. |
Tarkistus 272
Euroopan parlamentin työjärjestys
Liite X
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
[…] |
Poistetaan. |
Tarkistus 273
Euroopan parlamentin työjärjestys
Liite XI
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
[…] |
Poistetaan. |
Tarkistus 274
Euroopan parlamentin työjärjestys
Liite XII
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
[…] |
Poistetaan. |
Tarkistus 275
Euroopan parlamentin työjärjestys
Liite XIII
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
[…] |
Poistetaan. |
Tarkistus 276
Euroopan parlamentin työjärjestys
Liite XIV
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
[…] |
Poistetaan. |
Tarkistus 277
Euroopan parlamentin työjärjestys
Liite XV
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
[…] |
Poistetaan. |
Tarkistus 278
Euroopan parlamentin työjärjestys
Liite XVI
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
||||
Komission hyväksymistä koskevat suuntaviivat |
Komission hyväksyminen ja kuulemisten aikana annettujen sitoumusten seuranta |
||||
|
|
||||
|
Osa I – Komission jäsenten koko kollegion hyväksyminen parlamentissa |
||||
|
1 artikla |
||||
|
Arviointiperusteet |
||||
Parlamentti arvioi komission jäsenehdokkaita heidän yleisen pätevyytensä, Euroopan asiaan sitoutumisensa ja henkilökohtaisen riippumattomuutensa perusteella. Arvioinnilla mitataan ehdokkaan tietämystä hänelle tarkoitetulla vastuualueella ja hänen viestintätaitojaan. |
1. Parlamentti arvioi komission jäsenehdokkaita heidän yleisen pätevyytensä, Euroopan asiaan sitoutumisensa ja henkilökohtaisen riippumattomuutensa perusteella. Arvioinnilla mitataan ehdokkaan tietämystä hänelle tarkoitetulla vastuualueella ja hänen viestintätaitojaan. |
||||
Parlamentti kiinnittää erityistä huomiota naisten ja miesten tasapuoliseen edustukseen. Se voi ilmaista näkemyksensä komission puheenjohtajaksi valitun esittämästä vastuualueiden jaosta. |
2. Parlamentti kiinnittää erityistä huomiota naisten ja miesten tasapuoliseen edustukseen. Se voi ilmaista näkemyksensä komission puheenjohtajaksi valitun esittämästä vastuualueiden jaosta. |
||||
Parlamentti voi pyytää mitä tahansa tietoa, jolla on merkitystä sen tehdessä päätöksen jäsenehdokkaiden sopivuudesta. Parlamentti edellyttää heidän taloudellisia sidonnaisuuksiaan koskevien täydellisten tietojen toimittamista. Jäsenehdokkaiden taloudellisia sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset lähetetään oikeudellisista asioista vastaavan valiokunnan tutkittaviksi. |
3. Parlamentti voi pyytää mitä tahansa tietoa, jolla on merkitystä sen tehdessä päätöksen jäsenehdokkaiden sopivuudesta. Parlamentti edellyttää heidän taloudellisia sidonnaisuuksiaan koskevien täydellisten tietojen toimittamista. Jäsenehdokkaiden taloudellisia sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset lähetetään oikeudellisista asioista vastaavan valiokunnan tutkittaviksi. |
||||
Tutkiessaan komission jäsenehdokkaan taloudellisia sidonnaisuuksia koskevan ilmoituksen oikeudellisista asioista vastaava valiokunta ei pelkästään tarkista, että ilmoitus on täytetty asianmukaisesti, vaan se myös arvioi, voidaanko ilmoituksen sisällön perusteella todeta eturistiriita. Sen jälkeen kuulemisesta vastaava valiokunta päättää, pyytääkö se komission jäsenehdokkaalta lisätietoja. |
|
||||
|
1 a artikla |
||||
|
Taloudellisia sidonnaisuuksia koskevan ilmoituksen tutkiminen |
||||
|
1. Oikeudellisista asioista vastaava valiokunta tutkii taloudellisia sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset ja arvioi, onko komission jäsenehdokkaan antama ilmoitus luotettava ja täydellinen ja voidaanko sen perusteella todeta eturistiriita. |
||||
|
2. Oikeudellisista asioista vastaavan valiokunnan antama vahvistus siitä, että eturistiriitoja ei ole, on olennainen edellytys sille, että asiasta vastaava valiokunta järjestää kuulemisen. Jos vahvistusta ei anneta, komission jäsenehdokkaan nimitysprosessi keskeytetään, kunnes on toimittu 3 kohdan c alakohdassa määrätyn menettelyn mukaisesti. |
||||
|
3. Oikeudellisista asioista vastaavan valiokunnan tekemässä taloudellisia sidonnaisuuksia koskevien ilmoitusten tutkinnassa sovelletaan seuraavia suuntaviivoja: |
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
2 artikla |
||||
|
Kuulemiset |
||||
Kukin komission jäsenehdokas kutsutaan yhden kerran kuultavaksi asiasta vastaavassa valiokunnassa tai valiokunnissa. Kuulemiset ovat julkisia. |
1. Kukin komission jäsenehdokas kutsutaan yhden kerran kuultavaksi asiasta vastaavassa valiokunnassa tai valiokunnissa. |
||||
Puheenjohtajakokous järjestää kuulemiset valiokuntien puheenjohtajakokouksen suosituksesta. Kunkin valiokunnan puheenjohtaja ja koordinaattorit vastaavat yksityiskohtaisista järjestelyistä. Esittelijöitä voidaan nimittää. |
2. Puheenjohtajakokous järjestää kuulemiset valiokuntien puheenjohtajakokouksen suosituksesta. Kunkin valiokunnan puheenjohtaja ja koordinaattorit vastaavat yksityiskohtaisista järjestelyistä. Esittelijöitä voidaan nimittää. |
||||
Jos vastuualueet ovat päällekkäisiä, asiasta vastaavien valiokuntien suhteen tehdään soveltuvia järjestelyjä. Vaihtoehtoja on kolme: |
3. Jos vastuualueet ovat päällekkäisiä, asiasta vastaavien valiokuntien suhteen tehdään soveltuvia järjestelyjä. Vaihtoehtoja on kolme: |
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
Komission puheenjohtajaksi valittua henkilöä kuullaan kaikista asiaa koskevista käytännön järjestelyistä. |
4. Komission puheenjohtajaksi valittua henkilöä kuullaan kaikista asiaa koskevista käytännön järjestelyistä. |
||||
Valiokunnat toimittavat kirjalliset kysymykset komission jäsenehdokkaille hyvissä ajoin ennen kuulemisia. Kutakin komission jäsenehdokasta kohti on kaksi valiokuntien puheenjohtajakokouksen laatimaa yhteistä kysymystä, joista ensimmäinen koskee yleistä pätevyyttä, sitoutumista Euroopan asiaan ja henkilökohtaista riippumattomuutta ja toinen vastuualueen hoitoa ja yhteistyötä parlamentin kanssa. Asiasta vastaava valiokunta laatii kolme muuta kysymystä. Jos useampi valiokunta kuulee ehdokasta yhdessä, kullakin valiokunnalla on oikeus laatia kaksi kysymystä. |
5. Valiokunnat toimittavat kirjalliset kysymykset komission jäsenehdokkaille hyvissä ajoin ennen kuulemisia. Kutakin komission jäsenehdokasta kohti on kaksi valiokuntien puheenjohtajakokouksen laatimaa yhteistä kysymystä, joista ensimmäinen koskee yleistä pätevyyttä, sitoutumista Euroopan asiaan ja henkilökohtaista riippumattomuutta ja toinen vastuualueen hoitoa ja yhteistyötä parlamentin kanssa. Asiasta vastaava valiokunta toimittaa viisi muuta kysymystä ; alakysymykset eivät ole sallittuja . Jos useampi valiokunta kuulee ehdokasta yhdessä, kullakin valiokunnalla on oikeus toimittaa kolme kysymystä. |
||||
|
Komission jäsenehdokkaiden ansioluettelot ja heidän vastauksensa kirjallisiin kysymyksiin julkaistaan parlamentin verkkosivustolla ennen kuulemista. |
||||
Kuhunkin kuulemiseen varataan kolme tuntia. Kuulemiset toimitetaan sellaisessa ympäristössä ja olosuhteissa, joissa komission jäsenehdokkailla on tasapuolinen ja oikeudenmukainen mahdollisuus esitellä itsensä ja mielipiteensä. |
6. Kuhunkin kuulemiseen varataan kolme tuntia. Kuulemiset toimitetaan sellaisessa ympäristössä ja olosuhteissa, joissa komission jäsenehdokkailla on tasapuolinen ja oikeudenmukainen mahdollisuus esitellä itsensä ja mielipiteensä. |
||||
Komission jäsenehdokkaita pyydetään käyttämään enintään 15 minuuttia kestävä suullinen avauspuheenvuoro. Kuulemisen aikana esitettävät kysymykset ryhmitellään mahdollisuuksien mukaan aiheen mukaan. Merkittävä osa puheajasta myönnetään poliittisille ryhmille soveltuvin osin 162 artiklan mukaisesti. Kuulemistilaisuudessa pyritään komission jäsenehdokkaiden ja parlamentin jäsenten väliseen monipuoliseen poliittiseen vuoropuheluun. Ennen tilaisuuden päättymistä komission jäsenehdokkaille annetaan mahdollisuus käyttää lyhyt päätöspuheenvuoro. |
7. Komission jäsenehdokkaita pyydetään käyttämään enintään 15 minuuttia kestävä suullinen avauspuheenvuoro. Kuulemisen aikana esitetään enintään 25 kysymystä, jotka ryhmitellään mahdollisuuksien mukaan aiheen mukaan . Kysymykselle varattuna aikana voidaan esittää välittömästi yksi täydentävä kysymys . Merkittävä osa puheajasta myönnetään poliittisille ryhmille soveltuvin osin 162 artiklan mukaisesti. Kuulemistilaisuudessa pyritään komission jäsenehdokkaiden ja parlamentin jäsenten väliseen monipuoliseen poliittiseen vuoropuheluun. Ennen tilaisuuden päättymistä komission jäsenehdokkaille annetaan mahdollisuus käyttää lyhyt päätöspuheenvuoro. |
||||
Kuulemiset välitetään suorana ääni- ja kuvalähetyksenä. Hakemistolla varustettu taltiointi kuulemisista asetetaan yleisön saataville 24 tunnin kuluessa kuulemisen päättymisestä. |
8. Kuulemiset välitetään suorana ääni- ja kuvalähetyksenä , joka asetetaan maksutta yleisön ja tiedotusvälineiden saataville . Hakemistolla varustettu taltiointi kuulemisista asetetaan yleisön saataville 24 tunnin kuluessa kuulemisen päättymisestä. |
||||
|
3 artikla |
||||
|
Arviointi |
||||
Valiokunnan puheenjohtaja ja koordinaattorit kokoontuvat viipymättä kuulemistilaisuuden jälkeen arvioimaan yksittäisiä komission jäsenehdokkaita. Kokoukset pidetään suljetuin ovin. Koordinaattoreita pyydetään ilmoittamaan, täyttävätkö jäsenehdokkaat koordinaattorien mielestä ne vaatimukset, joita sekä tehtävä kollegion jäsenenä että heille erityisesti osoitetut tehtävät edellyttävät. Valiokuntien puheenjohtajakokous laatii pro forma mallin arvioinnin tueksi. |
1. Valiokunnan puheenjohtaja ja koordinaattorit kokoontuvat viipymättä kuulemistilaisuuden jälkeen arvioimaan yksittäisiä komission jäsenehdokkaita. Kokoukset pidetään suljetuin ovin. Koordinaattoreita pyydetään ilmoittamaan, täyttävätkö jäsenehdokkaat koordinaattorien mielestä ne vaatimukset, joita sekä tehtävä kollegion jäsenenä että heille erityisesti osoitetut tehtävät edellyttävät. Valiokuntien puheenjohtajakokous laatii pro forma mallin arvioinnin tueksi. |
||||
Jos useampi valiokunta kuulee ehdokasta yhdessä, niiden puheenjohtajat ja koordinaattorit toimivat yhdessä koko menettelyn ajan. |
2. Jos useampi valiokunta kuulee ehdokasta yhdessä, niiden puheenjohtajat ja koordinaattorit toimivat yhdessä koko menettelyn ajan. |
||||
Kustakin komission jäsenehdokkaasta annetaan yksi arviointilausunto . Siihen sisällytetään kaikkien kuulemiseen osallistuneiden valiokuntien lausunnot. |
3. Kustakin komission jäsenehdokkaasta laaditaan yksi arviointikirje . Siihen sisällytetään kaikkien kuulemiseen osallistuneiden valiokuntien lausunnot. |
||||
Jos valiokunnat tarvitsevat lisätietoja arviointinsa täydentämiseksi, puhemies lähettää niiden puolesta kirjeen valitulle komission puheenjohtajalle. Koordinaattorit ottavat hänen vastauksensa huomioon. |
|
||||
Mikäli koordinaattorit eivät pääse yhteisymmärrykseen arvioinnista tai jos jokin poliittinen ryhmä sitä pyytää, valiokunnan puheenjohtaja kutsuu koolle koko valiokunnan. Puheenjohtaja toimittaa viimeisenä keinona näistä kahdesta päätöksestä salaisen äänestyksen. |
|
||||
|
3 a. Koordinaattoreiden tekemään arviointiin sovelletaan seuraavia periaatteita: |
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
Valiokuntien arviointilausunnot hyväksytään ja julkistetaan 24 tunnin kuluessa kuulemisen päättymisestä . Valiokuntien puheenjohtajakokous tarkastelee lausuntoja ja toimittaa ne sen jälkeen puheenjohtajakokoukselle. Keskustelun jälkeen puheenjohtajakokous julistaa kuulemiset päättyneiksi, jollei se päätä pyytää lisätietoja. |
3 b. Valiokuntien arviointikirjeet toimitetaan 24 tunnin kuluessa arviointiprosessin loppuunsaattamisesta . Valiokuntien puheenjohtajakokous tarkastelee kirjeitä ja toimittaa ne sen jälkeen puheenjohtajakokoukselle. Keskustelun jälkeen puheenjohtajakokous julistaa kuulemiset päättyneiksi ja antaa luvan kaikkien arviointikirjeiden julkaisemiseen , jollei se päätä pyytää lisätietoja. |
||||
|
4 artikla |
||||
|
Kollegion esittely |
||||
Valittu komission puheenjohtaja esittelee komission jäsenehdokkaiden koko kollegion ja heidän ohjelmansa parlamentin istunnossa, johon kutsutaan Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ja neuvoston puheenjohtaja. Esittelyä seuraa keskustelu. Keskustelun päätteeksi poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi jättää käsiteltäväksi päätöslauselmaesityksen. Tällöin sovelletaan 123 artiklan 3 , 4 ja 5 kohtaa. |
1. Valittu komission puheenjohtaja kutsutaan esittelemään komission jäsenehdokkaiden koko kollegio ja heidän ohjelmansa parlamentin istunnossa, johon kutsutaan Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ja neuvoston puheenjohtaja. Esittelyä seuraa keskustelu. Keskustelun päätteeksi poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi jättää käsiteltäväksi päätöslauselmaesityksen. Tällöin sovelletaan 123 artiklan 3–5 b kohtaa. |
||||
Kun päätöslauselmaesityksestä on äänestetty, parlamentti äänestää siitä, hyväksyykö se valitun komission puheenjohtajan ja komission jäsenehdokkaiden nimittämisen yhtenä kokoonpanona. Parlamentti tekee päätöksensä nimenhuutoäänestyksellä annettujen äänten enemmistöllä. Se voi siirtää äänestyksen seuraavaan istuntoon. |
2. Kun päätöslauselmaesityksestä on äänestetty, parlamentti äänestää siitä, hyväksyykö se valitun komission puheenjohtajan ja komission jäsenehdokkaiden nimittämisen yhtenä kokoonpanona. Parlamentti tekee päätöksensä nimenhuutoäänestyksellä annettujen äänten enemmistöllä. Se voi siirtää äänestyksen seuraavaan istuntoon. |
||||
|
5 artikla |
||||
|
Kuulemisten aikana annettujen sitoumusten seuranta |
||||
|
Asiasta vastaava valiokunta tarkastelee komission jäsenehdokkaiden kuulemisten aikana antamia sitoumuksia ja mainitsemia prioriteetteja koko heidän toimikautensa ajan Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisistä suhteista tehdyn puitesopimuksen liitteessä IV olevan 1 kohdan mukaisesti vuosittain käytävän jäsennellyn vuoropuhelun yhteydessä. |
||||
2. Jos komission jäsenten kollegion kokoonpano tai heidän vastuualueensa muuttuvat merkittävästi toimikauden aikana, sovelletaan seuraavia järjestelyjä: |
|
||||
|
Osa II – Merkittävä vastuualueen muutos tai muutos komission jäsenten kollegion kokoonpanossa sen toimikauden aikana |
||||
|
6 artikla |
||||
|
Avoimeksi tullut tehtävä |
||||
|
Jos täytetään eroamisen, erottamisen tai kuolemantapauksen johdosta avoimeksi tullut tehtävä, parlamentti kutsuu viipymättä komission jäsenehdokkaan kuultavaksi osassa I määrätyin edellytyksin. |
||||
|
7 artikla |
||||
|
Uuden jäsenvaltion liittyminen |
||||
|
Jos unioniin liittyy uusi jäsenvaltio, parlamentti kutsuu kyseisen komission jäsenehdokkaan kuultavaksi osassa I määrätyin edellytyksin. |
||||
|
8 artikla |
||||
|
Merkittävä vastuualueen muutos |
||||
|
Jos jäsenten vastuualueet muuttuvat merkittävästi komission toimikauden aikana , asianomaiset komission jäsenet kutsutaan kuultavaksi osassa I määrätyin edellytyksin , ennen kuin he ryhtyvät hoitamaan uusia tehtäviään. |
||||
|
9 artikla |
||||
|
Äänestys täysistunnossa |
||||
Edellä 1 kohdan c alakohdan kahdeksannessa alakohdassa määrätystä menettelystä poiketen yhden komission jäsenen nimittämistä koskeva äänestys täysistunnossa toimitetaan salaisena äänestyksenä. |
Edellä 118 artiklan 5 a kohdassa määrätystä menettelystä poiketen yhden komission jäsenen nimittämistä koskeva äänestys täysistunnossa toimitetaan salaisena äänestyksenä. |
Tarkistus 279
Euroopan parlamentin työjärjestys
Liite XVI a (uusi)
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
||
|
LIITE XVI A |
||
|
Tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annettavien säädösten laatimista koskevat vaatimukset |
||
|
|
||
|
|
||
|
|
||
|
|
||
|
|
||
|
|
||
|
|
||
|
|
||
|
|
||
|
|
||
|
|
||
|
|
||
|
|
Tarkistus 280
Euroopan parlamentin työjärjestys
Liite XVII
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
[…] |
Poistetaan. |
Tarkistus 281
Euroopan parlamentin työjärjestys
Liite XVIII
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
[…] |
Poistetaan. |
Tarkistus 282
Euroopan parlamentin työjärjestys
Liite XIX
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
[…] |
Poistetaan. |
Tarkistus 283
Euroopan parlamentin työjärjestys
Liite XX
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
[…] |
Poistetaan. |
Tarkistus 284
Euroopan parlamentin työjärjestys
Liite XXI
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
[…] |
Poistetaan. |
(*1) Parlamentin työjärjestyksen konsolidoitu toisinto muutosten jälkeen, http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//TEXT+RULES-EP+20170116+TOC+DOC+XML+V0//FI
(1) EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.
(1) Katso liite I.
(1) Katso liite I.
(1a) Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisellä sopimuksella avoimuusrekisteristä unionin toimintapolitiikkojen laatimiseen ja täytäntöönpanoon osallistuville organisaatioille ja itsenäisille ammatinharjoittajille (EUVL L 277, 19.9.2014, s. 11) perustettu rekisteri.
(2) Avoimuusrekisterin perustamisesta unionin toimintapolitiikkojen laatimiseen ja täytäntöönpanoon osallistuville organisaatioille ja itsenäisille ammatinharjoittajille tehdyllä Euroopan parlamentin ja Euroopan komission sopimuksella perustettu rekisteri (katso liite IX, B osa).
(3) Katso liite IX, B osa.
(4) Katso liitteen IX B osassa olevan sopimuksen liite 3.
(5) Katso liite IX, A osa.
(6) Katso liite XI.
(7) Katso liite VII, E osa.
(8) Katso liite XIII.
(8) Puitesopimus Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisistä suhteista (EUVL L 304, 20.11.2010, s. 47).
(8 a) EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.
(1 a) Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehty toimielinten välinen sopimus, 25 kohta (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1).
(9) Katso puheenjohtajakokouksen asiaa koskeva päätös, joka sisältyy työjärjestyksen liitteeseen XVII.
(9 a) Katso puheenjohtajakokouksen asiaa koskeva päätös.
(10) Katso liite XX.
(10) Tavallisen lainsäätämisjärjestyksen yhteydessä käytävien neuvottelujen menettelysäännöt.
(1 a) EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.
(11) Katso liite V.
(11) Katso liite V.
(12) Toimielinten välinen sopimus, tehty 20 päivänä joulukuuta 1994, nopeutetusta menetelmästä säädöstekstien viralliseksi kodifioimiseksi (EYVL C 102, 4.4.1996, s. 2), 4 kohta.
(12) Toimielinten välinen sopimus, tehty 20 päivänä joulukuuta 1994, nopeutetusta menetelmästä säädöstekstien viralliseksi kodifioimiseksi (EYVL C 102, 4.4.1996, s. 2), 4 kohta.
(13) Toimielinten välinen sopimus, tehty 28 päivänä marraskuuta 2001, säädösten uudelleenlaatimistekniikan järjestelmällisestä käytöstä (EYVL C 77, 28.3.2002, s. 1), 9 kohta.
(13) Toimielinten välinen sopimus, tehty 28 päivänä marraskuuta 2001, säädösten uudelleenlaatimistekniikan järjestelmällisestä käytöstä (EYVL C 77, 28.3.2002, s. 1), 9 kohta.
(14) Katso myös 141 artiklan tulkinta.
(15) Katso liite XIV.
(1 a) EUVL L 277, 19.9.2014, s. 11.
(16) Katso liite XVI.
(17) Katso liite II.
(18) Katso liite III.
(18) Katso liite III.
(1 a) Katso liite III.
(1 a) Katso liite III.
(19) Katso liite III.
(19) Katso liite III.
(20) Voimassaoloa jatkettu parlamentin päätöksellä 26. helmikuuta 2014.
(20) Voimassaoloa jatkettu parlamentin päätöksellä 26. helmikuuta 2014.
(21) Katso liite XV.
(22) Katso liite VI.
(22) Katso liite VI.
(23) Katso liite VIII.
(24) Katso liite XIII.
(25) Katso liite X.
(1 a) Lisättyä 223 a artiklaa sovelletaan ainoastaan asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 2 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuihin Euroopan tason poliittisiin puolueisiin ja Euroopan tason poliittisiin säätiöihin. 224 artiklaa nykyisessä sanamuodossaan sovelletaan edelleen toimiin ja sitoumuksiin, jotka liittyvät Euroopan tason poliittisten puolueiden ja säätiöiden rahoittamiseen varainhoitovuosina 2014, 2015, 2016 ja 2017 ja jotka asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 40 artiklan mukaan kuuluvat edelleen Euroopan tason poliittisia puolueita ja niiden rahoitusta koskevista säännöistä annetun asetuksen (EY) N:o 2004/2003 soveltamisalaan. Työjärjestyksen 225 artiklaa nykyisessä sanamuodossaan sovelletaan edelleen asetuksen (EY) N:o 2004/2003 2 artiklassa tarkoitettuihin Euroopan tason poliittisiin puolueisiin ja poliittisiin säätiöihin niin kauan kuin ne saavat rahoitusta varainhoitovuosina 2014, 2015, 2016 ja 2017 viimeksi mainitun asetuksen mukaisesti.
(1a) Katso 12. syyskuuta 2016 tehty puhemiehistön päätös avoimuusrekisteriä koskevan toimielinten sopimuksen täytäntöönpanosta.
(26) 12. huhtikuuta 1999 tehty puhemiehistön päätös.
(26) 12. huhtikuuta 1999 tehty puhemiehistön päätös parlamentin entisten jäsenten kulkuoikeuksista .
Keskiviikko 14. joulukuuta 2016
6.7.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 238/393 |
P8_TA(2016)0488
Maksukyvyttömyysmenettelyt ja selvittäjät ***I
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 14. joulukuuta 2016 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi maksukyvyttömyysmenettelyistä annetun asetuksen (EU) 2015/848 liitteissä A ja B olevien maksukyvyttömyysmenettelyitä ja selvittäjiä koskevien luetteloiden korvaamisesta (COM(2016)0317 – C8-0196/2016 – 2016/0159(COD))
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)
(2018/C 238/20)
Euroopan parlamentti, joka
— |
ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2016)0317), |
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 81 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0196/2016), |
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan, |
— |
ottaa huomioon neuvoston edustajan 17. marraskuuta 2016 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti, |
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan, |
— |
ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0324/2016), |
1. |
vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan; |
2. |
pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella; |
3. |
kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. |
P8_TC1-COD(2016)0159
Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 14. joulukuuta 2016, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/… antamiseksi maksukyvyttömyysmenettelyistä annetun asetuksen (EU) 2015/848 liitteiden A ja B korvaamisesta
(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2017/353.)
6.7.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 238/394 |
P8_TA(2016)0489
EY:n ja Uzbekistanin kumppanuus- ja yhteistyösopimus ja kahdenvälinen tekstiilituotteiden kauppa ***
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 14. joulukuuta 2016 neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Uzbekistanin tasavallan välistä kumppanuutta koskevaan kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen liitettävän, kyseisen sopimuksen muuttamista sen määräysten ulottamiseksi kahdenväliseen tekstiilituotteiden kauppaan, ottaen huomioon kahdenvälisen tekstiilituotteita koskevan sopimuksen voimassaolon päättyminen, koskevan pöytäkirjan tekemisestä (16384/1/2010 – C7-0097/2011 – 2010/0323(NLE))
(Hyväksyntä)
(2018/C 238/21)
Euroopan parlamentti, joka
— |
ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (16384/1/2010), |
— |
ottaa huomioon luonnoksen Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Uzbekistanin tasavallan välistä kumppanuutta koskevaan kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen liitettäväksi, kyseisen sopimuksen muuttamista sen määräysten ulottamiseksi kahdenväliseen tekstiilituotteiden kauppaan, ottaen huomioon kahdenvälisen tekstiilituotteita koskevan sopimuksen voimassaolon päättyminen, koskevaksi pöytäkirjaksi (16388/2010), |
— |
ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artiklan sekä 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C7-0097/2011), |
— |
ottaa huomioon 15. joulukuuta 2011 antamansa väliaikaisen päätöslauselman esityksestä neuvoston päätökseksi (1), |
— |
ottaa huomioon 14. joulukuuta 2016 antamansa päätöslauselman, joka ei liity lainsäädäntöön, esityksestä neuvoston päätökseksi (2), |
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 kohdan ensimmäisen ja kolmannen alakohdan, 99 artiklan 2 kohdan ja 108 artiklan 7 kohdan, |
— |
ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan suosituksen sekä ulkoasiainvaliokunnan lausunnon (A8-0332/2016), |
1. |
antaa hyväksyntänsä pöytäkirjan tekemiselle; |
2. |
kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Uzbekistanin tasavallan hallituksille ja parlamenteille. |
(1) EUVL C 168 E, 14.6.2013, s. 195.
(2) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0490.
6.7.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 238/395 |
P8_TA(2016)0491
EU:n sekä Kolumbian ja Perun välinen kauppasopimus (Ecuadorin liittyminen) ***
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 14. joulukuuta 2016 esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kolumbian ja Perun väliseen kauppasopimukseen Ecuadorin liittymisen huomioon ottamiseksi tehdyn liittymispöytäkirjan tekemisestä unionin puolesta (07620/2016 – C8-0463/2016 – 2016/0092(NLE))
(Hyväksyntä)
(2018/C 238/22)
Euroopan parlamentti, joka
— |
ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (07620/2016), |
— |
ottaa huomioon luonnoksen liittymispöytäkirjaksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kolumbian ja Perun väliseen kauppasopimukseen Ecuadorin liittymisen huomioon ottamiseksi (07621/2016), |
— |
ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 91 artiklan, 100 artiklan 2 kohdan, 207 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan sekä 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0463/2016), |
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 kohdan ensimmäisen ja kolmannen alakohdan ja 2 kohdan sekä 108 artiklan 7 kohdan, |
— |
ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan suosituksen sekä ulkoasiainvaliokunnan lausunnon (A8-0362/2016), |
1. |
antaa hyväksyntänsä pöytäkirjan tekemiselle; |
2. |
kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Ecuadorin, Kolumbian ja Perun hallituksille ja parlamenteille. |
6.7.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 238/396 |
P8_TA(2016)0492
EU:n ja Norjan sopimus vastavuoroisista kalastusmahdollisuuksista Skagerrakissa ***
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 14. joulukuuta 2016 esityksestä neuvoston päätökseksi Tanskan, Norjan ja Ruotsin lipun alla purjehtivien alusten vastavuoroisista kalastusmahdollisuuksista Skagerrakissa tehdyn Euroopan unionin ja Norjan kuningaskunnan välisen sopimuksen tekemisestä (10711/2016 – C8-0332/2016 – 2016/0192(NLE))
(Hyväksyntä)
(2018/C 238/23)
Euroopan parlamentti, joka
— |
ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (10711/2016), |
— |
ottaa huomioon luonnoksen Euroopan unionin ja Norjan kuningaskunnan väliseksi sopimukseksi Tanskan, Norjan ja Ruotsin lipun alla purjehtivien alusten vastavuoroisista kalastusmahdollisuuksista Skagerrakissa (11692/2014), |
— |
ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 43 artiklan 2 kohdan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0332/2016), |
— |
ottaa huomioon 14. joulukuuta 2016 antamansa päätöslauselman, joka ei liity lainsäädäntöön (1), |
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 kohdan ensimmäisen ja kolmannen alakohdan ja 99 artiklan 2 kohdan sekä 108 artiklan 7 kohdan, |
— |
ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan suosituksen (A8-0321/2016), |
1. |
antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle; |
2. |
kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Norjan kuningaskunnan hallituksille ja parlamenteille. |
(1) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0493.
6.7.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 238/397 |
P8_TA(2016)0494
Georgian ja Europolin välinen operatiivista ja strategista yhteistyötä koskeva sopimus *
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 14. joulukuuta 2016 esityksestä neuvoston täytäntöönpanopäätökseksi hyväksynnän antamisesta Euroopan poliisivirastolle (Europol) Georgian ja Europolin välisen operatiivista ja strategista yhteistyötä koskevan sopimuksen tekemiseen (10343/2016 – C8-0266/2016 – 2016/0810(CNS))
(Kuuleminen)
(2018/C 238/24)
Euroopan parlamentti, joka
— |
ottaa huomioon neuvoston esityksen (10343/2016), |
— |
ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna Amsterdamin sopimuksella, 39 artiklan 1 kohdan ja siirtymämääräyksistä tehdyn pöytäkirjan N:o 36 9 artiklan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8-0266/2016), |
— |
ottaa huomioon Euroopan poliisiviraston (Europol) perustamisesta 6. huhtikuuta 2009 tehdyn neuvoston päätöksen 2009/371/YOS (1) ja erityisesti sen 23 artiklan 2 kohdan, |
— |
ottaa huomioon täytäntöönpanosäännöistä, jotka koskevat Europolin suhteita kumppaneihin, henkilötietojen ja turvallisuusluokiteltujen tietojen vaihto mukaan lukien, 30. marraskuuta 2009 tehdyn neuvoston päätöksen 2009/934/YOS (2) ja erityisesti sen 5 ja 6 artiklan, |
— |
ottaa huomioon luettelon määrittämiseksi kolmansista valtioista ja organisaatioista, joiden kanssa Europol tekee sopimuksia, 30. marraskuuta 2009 tehdyn neuvoston päätöksen 2009/935/YOS (3), |
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan, |
— |
ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A8-0343/2016), |
1. |
hyväksyy neuvoston esityksen; |
2. |
pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta; |
3. |
pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia parlamentin hyväksymään tekstiin; |
4. |
kehottaa komissiota arvioimaan yhteistyösopimuksen määräyksiä sen jälkeen, kun uutta Europol-asetusta (4) ryhdytään soveltamaan; kehottaa komissiota tiedottamaan arvioinnin tuloksista Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja antamaan tarvittaessa suosituksen luvan antamisesta sopimusta koskevien kansainvälisten neuvotteluiden aloittamiseen; |
5. |
kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle, komissiolle ja Europolille. |
(1) EUVL L 121, 15.5.2009, s. 37.
(2) EUVL L 325, 11.12.2009, s. 6.
(3) EUVL L 325, 11.12.2009, s. 12.
(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/794, annettu 11. toukokuuta 2016, Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastosta (Europol) sekä neuvoston päätösten 2009/371/YOS, 2009/934/YOS, 2009/935/YOS, 2009/936/YOS ja 2009/968/YOS korvaamisesta ja kumoamisesta (EUVL L 135, 24.5.2016, s. 53).
6.7.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 238/398 |
P8_TA(2016)0495
Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto: hakemus EGF/2016/004 ES/Comunidad Valenciana automotive
Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. joulukuuta 2016 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (Espanjan hakemus – EGF/2016/004 ES/Comunidad Valenciana automotive) (COM(2016)0708 – C8-0454/2016 – 2016/2298(BUD))
(2018/C 238/25)
Euroopan parlamentti, joka
— |
ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2016)0708 – C8-0454/2016), |
— |
ottaa huomioon Euroopan globalisaatiorahastosta (2014–2020) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1309/2013 (1) (EGR-asetus), |
— |
ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (2) ja erityisesti sen 12 artiklan, |
— |
ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (jäljempänä ”2. joulukuuta 2013 tehty toimielinten sopimus”) (3) ja erityisesti sen 13 kohdan, |
— |
ottaa huomioon 2. joulukuuta 2013 tehdyn toimielinten sopimuksen 13 kohdassa tarkoitetun trilogimenettelyn, |
— |
ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan kirjeen, |
— |
ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan kirjeen, |
— |
ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A8-0379/2016), |
A. |
ottaa huomioon, että unioni on ottanut käyttöön lainsäädäntö- ja budjettivälineitä voidakseen tarjota lisätukea työntekijöille, jotka kärsivät maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten tai maailmanlaajuisen talous- ja rahoituskriisin seurauksista, ja auttaakseen heitä palaamaan työmarkkinoille; |
B. |
katsoo, että Euroopan unionin taloudellisen tuen vähennetyille työntekijöille olisi oltava dynaamista ja sitä olisi tarjottava mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti 17. heinäkuuta 2008 pidetyssä neuvottelukokouksessa hyväksytyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen lausuman mukaisesti ja ottaen asianmukaisesti huomioon, mitä 2. joulukuuta 2013 tehdyssä toimielinten sopimuksessa on sovittu Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) varojen käyttöönottoa koskevasta päätöksenteosta; |
C. |
toteaa, että EGR-asetuksen hyväksyminen ilmentää parlamentin ja neuvoston aikaan saamaa sopimusta siitä, että otetaan uudelleen käyttöön kriisiin liittyvä käyttöönottokriteeri, nostetaan unionin rahoitusosuus 60 prosenttiin ehdotettujen toimenpiteiden arvioiduista kokonaiskustannuksista, parannetaan EGR-hakemusten käsittelyn tehokkuutta komissiossa, parlamentissa ja neuvostossa lyhentämällä arviointiin ja hyväksymiseen käytettävää aikaa, lisätään tukikelpoisia toimia ja edunsaajia ottamalla mukaan itsenäiset ammatinharjoittajat ja nuoret ja rahoitetaan oman yrityksen perustamiseen tarkoitettuja kannustimia; |
D. |
ottaa huomioon, että Espanja jätti hakemuksen EGF/2016/004 ES/Comunidad Valenciana automotive EGR:n rahoitustuen saamiseksi NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolle 29 (moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus) luokitellulla toimialalla Comunidad Valencianan (ES52) pääasiassa NUTS 2 -tason alueella toteutettujen työntekijävähennysten vuoksi, ja ottaa huomioon, että EGR-asetuksen mukaiseen tukeen oikeutetun 250 vähennetyn työntekijän odotetaan osallistuvan toimenpiteisiin; |
E. |
ottaa huomioon, että hakemus toimitettiin EGR-asetuksen 4 artiklan 2 kohdan toimintakriteerien nojalla ja että nämä kriteerit poikkeavat mainitun asetuksen 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa esitetyistä kriteereistä, joissa edellytetään, että vähintään 500 työntekijää vähennetään yhdeksän kuukauden viiteajanjaksona yrityksissä, jotka toimivat NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolle määritellyllä samalla toimialalla ja sijaitsevat yhdellä tai kahdella vierekkäisellä NUTS 2 -tason alueella jäsenvaltiossa; |
F. |
ottaa huomioon, että moottoriajoneuvojen tuotanto väheni 27 jäsenvaltion unionissa 0,5 miljoonalla yksiköllä vuodesta 2006 vuoteen 2015 (18,7 miljoonaa yksikköä vuonna 2006 ja 18,2 miljoonaa yksikköä vuonna 2015), kun taas maailmanlaajuinen tuotanto kasvoi 31,1 prosenttia (69,2 miljoonaa yksikköä vuonna 2006 ja 90,9 miljoonaa yksikköä vuonna 2015) (4) erityisesti Kiinassa sekä muissa Kaakkois-Aasian talouksissa; |
1. |
on yhtä mieltä komission kanssa siitä, että EGR-asetuksen 4 artiklan 2 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät ja että sen vuoksi Espanja on oikeutettu saamaan kyseisen asetuksen mukaista rahoitustukea 856 800 euroa eli 60 prosenttia 1 428 000 euron kokonaiskustannuksista 250 vähennetyn työntekijän integroimiseksi uudelleen työmarkkinoille; |
2. |
pitää perusteltuna hyväksyä myös hakemukset, jotka koskevat alle 500 työntekijän vähentämistä, koska tukea annetaan pienten ja keskisuurten yritysten entisille työntekijöille; |
3. |
toteaa, että Espanja jätti EGR:n rahoitustukea koskevan hakemuksen 21. kesäkuuta 2016 ja että komissio sai kyseistä hakemusta koskevan arvionsa valmiiksi 8. marraskuuta 2016 ja ilmoitti asiasta parlamentille samana päivänä; |
4. |
panee merkille, että moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävaunujen toimialalla on tähän mennessä jätetty 23 EGR-hakemusta, joista 13 on tehty kauppaan liittyvän globalisaation (5) ja kymmenen maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin (6) perusteella; toteaa, että Espanja on tehnyt kyseisistä hakemuksista kolme (EGF/2008/002 ES/Delphi, EGF/2008/004 ES/Castilla y León ja Aragón sekä EGF/2010/002 ES/Cataluña automoción); |
5. |
toteaa, että unionin autoteollisuuden markkinaosuuden supistuminen on osa pidempiaikaista suuntausta, kuten komissio on todennut niistä autoalaan liittyvien aiempien EGR-hakemusten arvioinneista, joiden taustalla on kauppaan liittyvä globalisaatio, ja toteaa, että vuosina 2000–2015 unioni on menettänyt lähes puolet markkinaosuudestaan; |
6. |
huomauttaa, että Espanjassa autotuotannon väheneminen johti sekä yritysten että työpaikkojen vähenemiseen ja että Valencian itsehallintoalueella 62 autoalan yritystä yhteensä 187:stä lopetti toimintansa vuosina 2008–2014 eli vähennystä oli 33,16 prosenttia; |
7. |
panee merkille, että Bosal S.A. aloitti toimintansa vuonna 1986, kun Sagunton alueesta tuli niin kutsuttu uudelleenteollistumiseen varattu alue paikallisen masuunin vähennettyä työntekijöitä; toteaa, että Bosal S.A. -yrityksen konkurssin ja sulkemisen vuoksi Saguntossa menetettiin 250 työpaikkaa, mikä on suhteellisen suuri määrä työpaikkoja kyseisessä kaupungissa, ja että tällä oli suuri vaikutus paikalliseen ja alueelliseen talouteen, etenkin kun otetaan huomioon maaseutualueella sijaitsevan pienen kaupungin erityispiirteet ja se, että alue on kärsinyt ankarasti talouskriisistä ja globalisaation seurauksista autoteollisuudelle; palauttaa mieliin, että vaikka työllisyys on osoittanut elpymisen merkkejä, Valencian itsehallintoalueen työttömyysaste on edelleen 20,17 prosenttia (7); |
8. |
pitää valitettavana, että työttömien määrä Saguntossa nousi vuodesta 2007 (2 778) vuoteen 2015 (6 437) ja työttömyys on 25,8 prosenttia, mikä pahentaa entisestään alueen jo ennestään heikkoa tilannetta; |
9. |
korostaa, että kaikista hakemuksen piiriin kuuluvista vähennetyistä työntekijöistä 71 prosenttia on yli 45-vuotiaita, 78 prosenttia on ollut saman yrityksen palveluksessa yhtäjaksoisesti vähintään 15 vuotta ja 50 prosentilla ei ole mitään tutkintoa; toteaa lisäksi, että alueella ei ole viime aikoina avattu tuotantolaitoksia; huomauttaa, että kyseiset olosuhteet asettavat vähennetyt työntekijät erityisen huonoon asemaan tilanteessa, jossa työpaikkoja ei luoda riittävästi, ja vaikeuttavat uuden työpaikan löytämistä; |
10. |
toteaa, että Espanja suunnittelee 12:ta erilaista tointa, joista kuusi on yksilöllisiä palveluja, esimerkiksi tiedotustilaisuudet, ammatillinen ohjaus, työnvälitys ja yrittäjyyden edistäminen, ja kuusi on hakemuksen piiriin kuuluville työntekijöille tarjottavia avustuksia ja kannustimia, kuten tuki matkakuluihin ja asuinpaikan vaihtamisesta aiheutuneisiin kuluihin sekä työhönottoetuus; toteaa, että kyseiset toimet ovat aktiivisia työmarkkinatoimenpiteitä; |
11. |
suhtautuu myönteisesti Espanjan päätökseen tarjota koulutustoimia, joissa keskitytään ammatillisiin toimilupiin, kuten henkilöliikenteessä edellytettävä todistus, sekä toimialoihin tai alueisiin, joilla on tai tulee olemaan työllistymismahdollisuuksia, kuten elintarvikealaan, ruoanlaittoon, työelämän riskien ennaltaehkäisyyn, laadunvarmistukseen, ympäristöstandardeihin, lämmitys-, tuuletus- ja ilmastointihankkeisiin ja teollisten laitteiden kunnossapitoon; suhtautuu hyväksyvästi sellaisia taitoja koskevaan koulutukseen, jotka edistävät työssä pärjäämistä, kuten tieto- ja viestintätekniset taidot, vieraat kielet ja liikkeenjohto; |
12. |
suhtautuu myönteisesti Bosal S.A:n (yritys, joka sanoi irti suurimman osan tämän hakemuksen piiriin kuuluvista työntekijöistä) entisten työntekijöiden edustajien halukkuuteen tukea EGR-rahoitusta koskevaa hakemusta sekä heidän osallistumiseensa työntekijöille tarjottavien toimien suunnitteluun; panee merkille, että työmarkkinaosapuolet, asianomainen työnantajien järjestö ja Sagunton paikallisviranomaiset osallistuivat myös tähän prosessiin; |
13. |
toteaa, että tulotukitoimenpiteiden osuus on alle 25 prosenttia yksilöllisten palvelujen koko paketista eli selvästi EGR-asetuksessa asetetun 35 prosentin enimmäismäärän alapuolella ja että näiden toimien edellytyksenä on, että kohteena olevat edunsaajat osallistuvat aktiivisesti työnhaku- tai koulutustoimiin; |
14. |
muistuttaa, että EGR-asetuksen 7 artiklan mukaisesti EGR:n varoilla tuetun yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin suunnittelussa on ennakoitava tulevia työmarkkinanäkymiä ja tarvittavia taitoja ja paketin on oltava yhteensopiva resurssitehokkaaseen ja kestävään talouteen siirtymisen kanssa; |
15. |
toteaa Espanjan vahvistaneen, ettei tukikelpoisille toimille saada avustusta muista unionin rahoitusvälineistä; kehottaa jälleen komissiota esittämään vuosikertomuksissaan näiden tietojen vertailevan arvioinnin, jotta varmistetaan nykyisten asetusten täysimääräinen noudattaminen ja taataan, ettei unionin rahoittamissa palveluissa ole päällekkäisyyttä; |
16. |
palauttaa mieliin, että on tärkeää parantaa kaikkien työntekijöiden työllistymismahdollisuuksia tarjoamalla mukautettua koulutusta ja tunnustamalla työntekijöiden ammattiuran aikana saavuttamat taidot ja osaaminen; edellyttää, että koordinoidussa paketissa tarjottava koulutus mukautetaan sekä vähennettyjen työntekijöiden tarpeisiin että todelliseen liiketoimintaympäristöön; |
17. |
on vakuuttunut siitä, että soveltamiskynnystä koskevien poikkeusten laajempi käyttö varsinkin pk-yritysten työntekijöiden hyväksi, viiteajanjaksojen pidentäminen ja mahdollisuus sisällyttää hakemukseen siinä mainitulle yritykselle liitännäispalveluja tarjoavat työntekijät olisi arvioitava huolellisesti tapauskohtaisesti ja olisi pyrittävä kaikin keinoin siihen, että EGR-varojen vääristynyttä käyttöä voidaan rajoittaa; hyväksyy siksi komission päätöksen myöntää tukea 29 yrityksestä Valencian itsehallintoalueella vähennetyille 250 työntekijälle; |
18. |
muistuttaa, että EGR-tuki ei saa korvata toimenpiteitä, jotka ovat kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla yritysten vastuulla, eikä toimenpiteitä, jotka on tarkoitettu yritysten tai alojen rakennemuutosta varten; |
19. |
pyytää komissiota varmistamaan EGR-tapauksiin liittyvien asiakirjojen julkisuuden; |
20. |
hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan päätöksen; |
21. |
kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan päätöksen neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä; |
22. |
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman liitteineen neuvostolle ja komissiolle. |
(1) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 855.
(2) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.
(3) EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.
(4) OICA:n tietokanta: http://www.oica.net/category/production-statistics/
(5) EGF/2016/004 ES/Comunidad Valenciana automotive industry, (COM(2016)0708); EGF/2007/001 FR/PSA suppliers, COM(2007)0415; EGF/2007/010 PT/Lisboa Alentejo, COM(2008)0094; EGF/2008/002 ES/Delphi, COM(2008)0547; EGF/2008/004 ES/Castilla y León ja Aragón, COM(2009)0150; EGF/2009/013 DE/Karmann, COM(2010)0007; EGF/2012/005 SE/Saab, COM(2012)0622; EGF/2012/008 IT/De Tomaso, COM(2013)0469; EGF/2013/006 PL/Fiat Auto Poland, COM(2014)0699; EGF/2013/012 BE/Ford Genk, COM(2014)0532; EGF/2014/006 FR/PSA, COM(2014)0560; EGF/2015/003 BE/Ford Genk, COM(2015)0336 ja EGF/2015/009 SE/Volvo Trucks, COM(2016)0061;
(6) EGF/2009/007 SE/Volvo, COM(2009)0602; EGF/2009/009 AT/Steiermark, COM(2009)0602; EGF/2009/019 FR/Renault, COM(2011)0420; EGF/2010/002 ES/Cataluña automoción, COM(2010)0453; EGF/2010/004 PL/Wielkopolskie, COM(2010)0616; EGF/2010/015 FR/Peugeot, COM(2012)0461; EGF/2010/031 BE/General Motors Belgium, COM(2011)0212; EGF/2011/003 DE/Arnsberg and Düsseldorf automotive, COM(2011)0447; EGF/2011/005 PT/Norte-Centro automotive, COM(2011)0664 sekä EGF/2015/002 DE/Adam Opel, COM(2015)0342.
(7) EPA Q3 2016. http://www.ine.es/infografias/tasasepa/desktop/tasas.html?t=0&lang=es
LIITE
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS
Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta Espanjan hakemuksen johdosta – EGF/2016/004 ES/Comunidad Valenciana automotive
(Tätä liitettä ei esitetä tässä, koska se vastaa lopullista säädöstä, päätöstä (EU) 2017/341.)
6.7.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 238/403 |
P8_TA(2016)0496
Rautatieyritysten kirjanpidon säännönmukaistaminen ***II
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 14. joulukuuta 2016 neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi yhteisistä säännöistä rautatieyritysten kirjanpidon säännönmukaistamiseksi annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1192/69 kumoamisesta (11197/1/2016 – C8-0424/2016 – 2013/0013(COD))
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: toinen käsittely)
(2018/C 238/26)
Euroopan parlamentti, joka
— |
ottaa huomioon neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan (11197/1/2016 – C8-0424/2016), |
— |
ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 11. heinäkuuta 2013 antaman lausunnon (1), |
— |
ottaa huomioon alueiden komitean 8. lokakuuta 2013 antaman lausunnon (2), |
— |
ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä vahvistamansa kannan (3) komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2013)0026), |
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 7 kohdan, |
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 76 artiklan, |
— |
ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A8-0368/2016), |
1. |
hyväksyy neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan; |
2. |
toteaa, että säädös annetaan neuvoston kannan mukaisesti; |
3. |
kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan säädöksen yhdessä neuvoston puheenjohtajan kanssa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 297 artiklan 1 kohdan mukaisesti; |
4. |
kehottaa pääsihteeriä allekirjoittamaan säädöksen, kun on tarkistettu, että kaikki menettelyt on suoritettu asianmukaisesti, ja julkaisemaan sen yhteisymmärryksessä neuvoston pääsihteerin kanssa Euroopan unionin virallisessa lehdessä; |
5. |
kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. |
(1) EUVL C 327, 12.11.2013, s. 122.
(2) EUVL C 356, 5.12.2013, s. 92.
(3) Hyväksytyt tekstit 26.2.2014, P7_TA(2014)0152.
6.7.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 238/404 |
P8_TA(2016)0497
Rautateiden kotimaan henkilöliikenteen markkinat ***II
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 14. joulukuuta 2016 neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi asetuksen (EY) N:o 1370/2007 muuttamisesta rautateiden kotimaan henkilöliikenteen markkinoiden avaamisen osalta (11198/1/2016 – C8-0425/2016 – 2013/0028(COD))
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: toinen käsittely)
(2018/C 238/27)
Euroopan parlamentti, joka
— |
ottaa huomioon neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan (11198/1/2016 – C8-0425/2016), |
— |
ottaa huomioon Liettuan parlamentin, Luxemburgin edustajainhuoneen, Alankomaiden parlamentin ylähuoneen, Alankomaiden parlamentin alahuoneen, Itävallan liittoneuvoston ja Ruotsin valtiopäivien toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antamat perustellut lausunnot, joiden mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen, |
— |
ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 11. heinäkuuta 2013 antaman lausunnon (1), |
— |
ottaa huomioon alueiden komitean 8. lokakuuta 2013 antaman lausunnon (2), |
— |
ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä vahvistamansa kannan (3) komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2013)0028), |
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 7 kohdan, |
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 76 artiklan, |
— |
ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A8-0373/2016), |
1. |
hyväksyy neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan; |
2. |
hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan lausuman; |
3. |
toteaa, että säädös annetaan neuvoston kannan mukaisesti; |
4. |
ehdottaa, että säädöksestä käytetään nimitystä ”Campin–Dijksman asetus rautateiden kotimaan henkilöliikenteen markkinoiden avaamisen osalta” (4); |
5. |
kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan säädöksen yhdessä neuvoston puheenjohtajan kanssa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 297 artiklan 1 kohdan mukaisesti; |
6. |
kehottaa pääsihteeriä allekirjoittamaan säädöksen, kun on tarkistettu, että kaikki menettelyt on suoritettu asianmukaisesti, ja julkaisemaan sen yhteisymmärryksessä neuvoston pääsihteerin kanssa Euroopan unionin virallisessa lehdessä; |
7. |
kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. |
(1) EUVL C 327, 12.11.2013, s. 122.
(2) EUVL C 356, 5.12.2013, s. 92.
(3) Hyväksytyt tekstit 26.2.2014, P7_TA(2014)0148.
(4) Wim van de Camp johti parlamentin ja Sharon Dijksma neuvoston neuvotteluryhmää säädöstä koskevissa neuvotteluissa.
LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE
Euroopan parlamentin lausuma henkilöstön siirrosta
Johdanto-osan 14 kappaleen ja 4 artiklan 4 a ja b kohdan sekä 6 kohdan mukaisesti jäsenvaltioiden on noudatettava täysimääräisesti direktiivin 2001/23/EY säännöksiä työntekijöiden oikeuksien turvaamisesta yritysten luovutusten yhteydessä ja niillä on oikeus mennä tämän direktiivin soveltamista pidemmälle ja ryhtyä lisätoimenpiteisiin henkilöstön suojelemiseksi unionin oikeuden mukaisesti, kuten vaatia pakollista henkilöstön siirtoa, vaikka direktiiviä 2001/23/EY ei sovellettaisi.
6.7.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 238/406 |
P8_TA(2016)0498
Yhtenäinen eurooppalainen rautatiealue ***II
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 14. joulukuuta 2016 neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi direktiivin 2012/34/EU muuttamisesta rautateiden kotimaan henkilöliikennemarkkinoiden avaamisen ja rautatieinfrastruktuurin hallinnoinnin osalta (11199/1/2016– C8-0426/2016 – 2013/0029(COD))
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: toinen käsittely)
(2018/C 238/28)
Euroopan parlamentti, joka
— |
ottaa huomioon neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan (11199/1/2016 – C8-0426/2016), |
— |
ottaa huomioon Ranskan senaatin, Liettuan parlamentin, Luxemburgin edustajainhuoneen, Alankomaiden parlamentin alahuoneen, Alankomaiden parlamentin ylähuoneen ja Ruotsin valtiopäivien toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antamat perustellut lausunnot, joiden mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen, |
— |
ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 11. heinäkuuta 2013 antaman lausunnon (1), |
— |
ottaa huomioon alueiden komitean 8. lokakuuta 2013 antaman lausunnon (2), |
— |
ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä vahvistamansa kannan (3) komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2013)0029), |
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 7 kohdan, |
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 76 artiklan, |
— |
ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A8-0371/2016), |
1. |
hyväksyy neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan; |
2. |
toteaa, että säädös annetaan neuvoston kannan mukaisesti; |
3. |
ehdottaa, että säädöksestä käytetään nimitystä ”Sassolin–Dijksman direktiivi kotimaan henkilöliikennemarkkinoiden avaamisen ja rautatieinfrastruktuurin hallinnoinnin osalta” (4) |
4. |
kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan säädöksen yhdessä neuvoston puheenjohtajan kanssa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 297 artiklan 1 kohdan mukaisesti; |
5. |
kehottaa pääsihteeriä allekirjoittamaan säädöksen, kun on tarkistettu, että kaikki menettelyt on suoritettu asianmukaisesti, ja julkaisemaan sen yhteisymmärryksessä neuvoston pääsihteerin kanssa Euroopan unionin virallisessa lehdessä; |
6. |
kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. |
(1) EUVL C 327, 12.11.2013, s. 122.
(2) EUVL C 356, 5.12.2013, s. 92.
(3) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0147.
(4) David-Maria Sassoli johti parlamentin ja Sharon Dijksma neuvoston neuvotteluryhmää säädöstä koskevissa neuvotteluissa.
6.7.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 238/407 |
P8_TA(2016)0499
Satamapalvelujen markkinoille pääsy ja satamien rahoituksen avoimuus ***I
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 14. joulukuuta 2016 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi satamapalvelujen markkinoille pääsyä koskevista puitteista ja satamien rahoituksen avoimuudesta (COM(2013)0296 – C7-0144/2013 – 2013/0157(COD))
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)
(2018/C 238/29)
Euroopan parlamentti, joka
— |
ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2013)0296), |
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 100 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7-0144/2013), |
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan, |
— |
ottaa huomioon Espanjan edustajainhuoneen ja Espanjan senaatin, Italian senaatin, Latvian parlamentin, Maltan parlamentin, Puolan Sejmin ja Ranskan kansalliskokouksen sekä Ruotsin parlamentin toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antamat perustellut lausunnot, joiden mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen, |
— |
ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 11. heinäkuuta 2013 antaman lausunnon (1), |
— |
ottaa huomioon alueiden komitean 28. marraskuuta 2013 antaman lausunnon (2), |
— |
ottaa huomioon neuvoston edustajan 5. lokakuuta 2016 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti, |
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan, |
— |
ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön (A8-0023/2016), |
1. |
vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan (3); |
2. |
pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella; |
3. |
ehdottaa, että säädöksestä käytetään nimitystä ”Fleckensteinin–Schultz van Haegenin asetus satamapalvelujen markkinoille pääsyä koskevista puitteista ja satamien rahoituksen avoimuudesta” (4) |
4. |
kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. |
(1) EUVL C 327, 12.11.2013, s. 111.
(2) EUVL C 114, 15.4.2014, s. 57.
(3) Tämä kanta korvaa 8. maaliskuuta 2016 hyväksytyt tarkistukset (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0069).
(4) Knut Fleckenstein johti parlamentin ja Melanie Schultz van Haegen neuvoston neuvotteluryhmää säädöstä koskevissa neuvotteluissa.
P8_TC1-COD(2013)0157
Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 14. joulukuuta 2016, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/… antamiseksi satamapalvelujen tarjoamisen puitteista ja satamien rahoituksen läpinäkyvyyttä koskevista yhteisistä säännöistä
(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2017/352.)
6.7.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 238/409 |
P8_TA(2016)0500
Tilintarkastustuomioistuimen jäsenen nimittäminen – Juhan Parts
Euroopan parlamentin päätös 14. joulukuuta 2016 ehdotuksesta nimittää Juhan Parts tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi (C8-0445/2016 – 2016/0817(NLE))
(Kuuleminen)
(2018/C 238/30)
Euroopan parlamentti, joka
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 286 artiklan 2 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8-0445/2016), |
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 121 artiklan, |
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A8-0375/2016), |
A. |
ottaa huomioon, että talousarvion valvontavaliokunta on arvioinut ehdokkaan pätevyyttä ja etenkin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 286 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen edellytysten täyttymistä; |
B. |
ottaa huomioon, että talousarvion valvontavaliokunta kuuli kokouksessaan 5. joulukuuta 2016 neuvoston nimeämää ehdokasta tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi; |
1. |
antaa myönteisen lausunnon neuvoston ehdotuksesta nimittää Juhan Parts tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi; |
2. |
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle ja tiedoksi tilintarkastustuomioistuimelle sekä muille Euroopan unionin toimielimille ja jäsenvaltioiden tilintarkastuselimille. |
6.7.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 238/410 |
P8_TA(2016)0501
Hiili- ja terästutkimusrahaston tutkimusohjelma *
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 14. joulukuuta 2016 ehdotuksesta neuvoston päätökseksi hiili- ja terästutkimusrahaston tutkimusohjelman hyväksymisestä sekä ohjelman monivuotisista teknisistä suuntaviivoista tehdyn päätöksen 2008/376/EY muuttamisesta (COM(2016)0075 – C8-0099/2016 – 2016/0047(NLE))
(Kuuleminen)
(2018/C 238/31)
Euroopan parlamentti, joka
— |
ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (COM(2016)0075), |
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, |
— |
ottaa huomioon Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, EHTY:n perustamissopimuksen voimassaolon päättymisen taloudellisia seurauksia sekä hiili- ja terästutkimusrahastoa koskevan pöytäkirjan nro 37 2 artiklan 2 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8-0099/2016), |
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan, |
— |
ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön (A8-0358/2016), |
1. |
hyväksyy komission ehdotuksen; |
2. |
pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 293 artiklan 2 kohdan ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 a artiklan mukaisesti; |
3. |
pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta; |
4. |
pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia parlamentin hyväksymään tekstiin; |
5. |
kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle. |
Tarkistus 1
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 3 kappale
Komission teksti |
Tarkistus |
||||
|
|
Tarkistus 2
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 4 kappale
Komission teksti |
Tarkistus |
||||
|
|
Tarkistus 3
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)
Komission teksti |
Tarkistus |
||
|
|
Tarkistus 16
Ehdotus päätökseksi
1 artikla – - 1 kohta (uusi)
Päätös 2008/376/EY
3 artikla – 1 kohta – g alakohta
Komission teksti |
Tarkistus |
||
|
|
Tarkistus 4
Ehdotus päätökseksi
1 artikla – - 1 a kohta (uusi)
Päätös 2008/376/EY
6 artikla – 2 kohta – g a alakohta (uusi)
Komission teksti |
Tarkistus |
||||
|
|
Tarkistus 5
Ehdotus päätökseksi
1 artikla – - 1 b kohta (uusi)
Päätös 2008/376/EY
6 artikla – 2 kohta – g b alakohta (uusi)
Komission teksti |
Tarkistus |
||||
|
|
Tarkistus 20
Ehdotus päätökseksi
1 artikla – - 1 c kohta (uusi)
Päätös 2008/376/EY
8 artikla – johdantokappale
Nykyinen teksti |
Tarkistus |
||
|
|
||
Tutkimuksen ja teknologian kehittämisen (TTK) tavoitteena on oltava teräksentuotantoprosessien parantaminen, jonka myötä voidaan parantaa tuotteiden laatua ja lisätä tuottavuutta. Kehitystyöhön on kuuluttava erottamattomana osana päästöjen, energiankulutuksen ja ympäristövaikutusten vähentäminen sekä raaka-aineiden käytön tehostaminen ja luonnonvarojen säilyttäminen. Tutkimushankkeissa on käsiteltävä ainakin yhtä seuraavista aihepiireistä: |
”Tutkimuksen ja teknologian kehittämisen (TTK) tavoitteena on oltava teräksentuotantoprosessien parantaminen, jonka myötä voidaan parantaa tuotteiden laatua ja lisätä tuottavuutta. Kehitystyöhön on kuuluttava erottamattomana osana päästöjen, energiankulutuksen ja ympäristövaikutusten vähentäminen sekä raaka-aineiden käytön tehostaminen ja luonnonvarojen säilyttäminen. Tutkimushankkeissa on käsiteltävä uraauurtavia teknologioita ainakin yhdessä seuraavista aihepiireistä:” |
Tarkistus 6
Ehdotus päätökseksi
1 artikla – 1 kohta
Päätös 2008/376/EY
21 artikla – i a alakohta (uusi)
Komission teksti |
Tarkistus |
||
|
|
Tarkistus 7
Ehdotus päätökseksi
1 artikla – 2 kohta
Päätös 2008/376/EY
22 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Komission teksti |
Tarkistus |
Kunkin neuvoa-antavan ryhmän kokoonpanon on vastattava liitteessä olevia taulukoita. Tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston pääjohtaja nimittää neuvoa-antavien ryhmien jäsenet yksityishenkilöinä, jotka edustavat sidosryhmien yhteistä etua. Jäsenten ei pidä edustaa yksittäistä sidosryhmää vaan eri sidosryhmäorganisaatioiden yhteistä mielipidettä. |
Kunkin neuvoa-antavan ryhmän kokoonpanon on vastattava liitteessä olevia taulukoita. Komission tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston pääjohtaja nimittää neuvoa-antavien ryhmien jäsenet yksityishenkilöinä, jotka edustavat sidosryhmien yhteistä etua. Jäsenten on toimittava yksilöinä, eivätkä he saa edustaa yksittäistä sidosryhmää vaan eri sidosryhmäorganisaatioiden yhteistä mielipidettä. |
Tarkistus 8
Ehdotus päätökseksi
1 artikla – 2 kohta
Päätös 2008/376/EY
22 artikla – 2 kohta – 2 alakohta
Komission teksti |
Tarkistus |
Ryhmien jäsenten on toimittava kyseisellä alalla ja oltava perillä alan teollisuuden painopisteistä. |
Ryhmien jäsenten on toimittava kyseisellä alalla ja oltava perillä alan teollisuuden ja alakohtaisista painopisteistä. |
Tarkistus 9
Ehdotus päätökseksi
1 artikla – 3 kohta
Päätös 2008/376/EY
24 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Komission teksti |
Tarkistus |
Tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston pääjohtaja nimittää teknisten ryhmien jäsenet, ja nimitys on henkilökohtainen. |
Komission tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston pääjohtaja nimittää teknisten ryhmien jäsenet, ja nimitys on henkilökohtainen. |
Tarkistus 15
Ehdotus päätökseksi
1 artikla – 3 kohta
Päätös 2008/376/EY
24 artikla – 3 a kohta (uusi)
Komission teksti |
Tarkistus |
|
3 a. Komissio huolehtii mahdollisimman laajasta avoimuudesta, mukaan lukien esityslistan, tausta-asiakirjojen, äänestystulosten, yksityiskohtaisten pöytäkirjojen ja mahdollisten eriävien mielipiteiden julkistaminen Euroopan oikeusasiamiehen suosituksen mukaisesti. |
Tarkistus 10
Ehdotus päätökseksi
1 artikla – 9 kohta
Päätös 2008/376/EY
39 artikla
Komission teksti |
Tarkistus |
Nimitettäessä 18 artiklassa, 28 artiklan 2 kohdassa ja 38 artiklassa tarkoitettuja riippumattomia huippuasiantuntijoita sovelletaan soveltuvin osin asetuksen (EU) N:o 1290/2013 (*1) 40 artiklaa. |
Nimitettäessä 18 artiklassa, 28 artiklan 2 kohdassa ja 38 artiklassa tarkoitettuja riippumattomia huippuasiantuntijoita sovelletaan soveltuvin osin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1290/2013 (*2) 40 artiklaa. Asiantuntijaryhmien osalta sovelletaan kuitenkin vastaavasti 30 päivänä toukokuuta 2016 annettua komission päätöstä komission asiantuntijaryhmien perustamista ja toimintaa koskevien horisontaalisten sääntöjen vahvistamisesta sekä Euroopan parlamentin päätöslauselmaa komission asiantuntijaryhmien kokoonpanosta ja niitä koskevan rekisterin valvonnasta. |
(*1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1290/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman Horisontti 2020 (2014–2020) osallistumista ja tulosten levittämistä koskevista säännöistä ja asetuksen (EY) N:o 1906/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 81).
(*2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1290/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman Horisontti 2020 (2014–2020) osallistumista ja tulosten levittämistä koskevista säännöistä ja asetuksen (EY) N:o 1906/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 81).
Torstai 15. joulukuuta 2016
6.7.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 238/416 |
P8_TA(2016)0508
Kolmannet maat, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja ne kolmannet maat, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske: keskeyttämismekanismin tarkistus ***I
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 15. joulukuuta 2016 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske, annetun asetuksen (EY) N:o 539/2001 muuttamisesta (keskeyttämismekanismin tarkistus) (COM(2016)0290 – C8-0176/2016 – 2016/0142(COD))
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)
(2018/C 238/32)
Euroopan parlamentti, joka
— |
ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2016)0290), |
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 77 artiklan 2 kohdan a alakohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0176/2016), |
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan, |
— |
ottaa huomioon neuvoston edustajan 7. joulukuuta 2016 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti, |
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan, |
— |
ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A8-0235/2016), |
1. |
vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan; |
2. |
pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella; |
3. |
kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. |
P8_TC1-COD(2016)0142
Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 15. joulukuuta 2016, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/… antamiseksi luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske, annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 539/2001 muuttamisesta (keskeyttämismekanismin tarkistus)
(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2017/371.)