21.2.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 65/7

KOMISSION PÄÄTÖS,

annettu 31 päivänä tammikuuta 2018,

Euroopan komission jäsenten toimintasäännöistä

(2018/C 65/06)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Komission jäsenten toimintaa koskevat olennaiset periaatteet vahvistetaan perussopimuksissa, etenkin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 3 kohdassa ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 245 artiklassa.

(2)

Edellä mainittujen määräysten mukaan komission jäsenet valitaan heidän yleisen pätevyytensä ja Euroopan asiaan sitoutumisensa perusteella henkilöistä, joiden riippumattomuus on kiistaton. Heidän on oltava täysin riippumattomia eivätkä he saa pyytää eivätkä ottaa ohjeita miltään hallitukselta, toimielimeltä, elimeltä tai laitokselta. Heidän on pidättäydyttävä kaikesta, mikä on ristiriidassa heidän velvollisuuksiensa ja tehtäviensä hoitamisen kanssa, eivätkä he saa harjoittaa muuta palkallista tai palkatonta ammattitoimintaa.

(3)

Komission jäsenet ovat poliittisessa vastuussa ja komissio on vastuuvelvollinen Euroopan parlamentille. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 10 artiklan mukaan Euroopan tason poliittiset puolueet myötävaikuttavat eurooppalaisen poliittisen tietoisuuden muodostumiseen ja unionin kansalaisten tahdon ilmaisemiseen. Euroopan tason ja kansalliset poliittiset puolueet ilmoittavat, ketä komission puheenjohtajaehdokasta ne tukevat, ja tiedottavat kyseisen ehdokkaan ohjelmasta Euroopan parlamentin vaalien yhteydessä. Euroopan parlamentti valitsee Euroopan komission puheenjohtajan ehdotuksesta, jonka Eurooppa-neuvosto esittää aiheellisten kuulemisten jälkeen ja ottaen huomioon Euroopan parlamentin vaalien tulokset. Euroopan parlamentti äänestää komission hyväksymisestä yhtenä kokoonpanona. Tämä vahvistaa demokraattista legitiimiyttä unionin päätöksentekomenettelyssä, johon komission jäsenet osallistuvat.

(4)

Tehtäväänsä ryhtyessään komission jäsenet antavat juhlallisen vakuutuksen siitä, että he toimikautensa aikana ja sen päätyttyä noudattavat komission jäsenyydestä johtuvia velvollisuuksia ja varsinkin osoittavat kunniallisuutta ja pidättyvyyttä, kun heille toimikauden päätyttyä tarjotaan tiettyjä tehtäviä tai etuja.

(5)

Huhtikuun 20 päivänä 2011 annettuja komission jäsenten toimintasääntöjä (1), joissa määritellään ja selvennetään komission jäseniin ja entisiin jäseniin sovellettavat velvollisuudet, olisi tarkistettava, jotta voidaan ottaa huomioon niiden soveltamisesta saadut kokemukset ja jotta ne olisivat komission jäseniltä odotettavien korkeiden eettisten periaatteiden mukaisia.

(6)	Sidonnaisuuksien julkistamisen osalta on aiheellista soveltaa toimintasääntöjä Euroopan komission puheenjohtajaksi ehdotettuun henkilöön sekä komission jäsenehdokkaisiin hyvissä ajoin ennen heidän kuulemistaan Euroopan parlamentissa.

(7)	Näitä toimintasääntöjä olisi sovellettava komission työjärjestyksen (2) mukaisesti.

(8)	Komission jäseniin sovelletaan komission päätöksessä (3) vahvistettuja avoimuusvaatimuksia sellaisten kokousten osalta, joita komission jäsenet pitävät organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien kanssa.

(9)	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 339 artiklan mukaan unionin toimielimen jäsen ei saa, tehtävänsä päätyttyäkään, ilmaista salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja eikä varsinkaan tietoja yrityksistä taikka niiden liikesuhteista tai kustannustekijöistä.

(10)	Myös komission entisten jäsenten on annettava neuvoston asetuksen (EU) 2016/300 (4) 10 artiklan 4 kohdan mukaiset selvitykset sinä aikana, jolloin he ovat oikeutettuja kuukausittaiseen siirtymäkorvaukseen.

(11)	Riippumattoman eettisen komitean olisi avustettava komissiota näiden toimintasääntöjen soveltamisessa tarjoamalla riippumatonta neuvontaa.

(12)	Komission jäsen eroaa tehtävästään, jos puheenjohtaja sitä häneltä pyytää, Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

(13)

Komission jäsen, joka ei enää täytä niitä vaatimuksia, joita hänen tehtävänsä edellyttävät, tai joka on syyllistynyt vakavaan virheeseen, voidaan erottaa tai häneltä voidaan evätä oikeus eläkkeeseen tai muihin vastaaviin etuuksiin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 245 ja 247 artiklan mukaisesti.

(14)	Nämä toimintasäännöt olisi pantava täytäntöön vilpittömässä mielessä ja ottaen asianmukaisella tavalla huomioon oikeasuhteisuuden periaate ja yksilökohtaiset oikeudet.

(15)	Näillä toimintasäännöillä on tarkoitus korvata 20 päivänä huhtikuuta 2011 annetut komission jäsenten toimintasäännöt (5).

(16)	Euroopan parlamenttia kuultiin (6) toimintasääntöjen tarkistamisesta Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisistä suhteista tehdyn puitesopimuksen (7) mukaisesti, ja se antoi lausuntonsa 23 päivänä tammikuuta 2018 (8),

HYVÄKSYY NÄMÄ TOIMINTASÄÄNNÖT:

1 artikla

Soveltamisala

Näitä toimintasääntöjä sovelletaan komission jäseniin ja, jos näissä toimintasäännöissä niin nimenomaisesti säädetään, entisiin komission jäseniin, Euroopan komission puheenjohtajaksi ehdotettuun henkilöön sekä komission jäsenehdokkaisiin.

2 artikla

Periaatteet

1. Komission jäsenet omistautuvat täysin tehtäviensä hoitamiselle unionin yleisen edun mukaisesti.

2. Jäsenet käyttäytyvät ja hoitavat tehtäväänsä täysin riippumattomasti, kunniallisesti, arvokkaasti ja osoittava lojaalisuutta ja pidättyvyyttä perussopimusten määräysten mukaisesti ja näissä toimintasäännöissä tarkoitetulla tavalla. Heidän on noudatettava korkeimpia eettisiä periaatteita.

3. Jäsenten tehtävänä on ylläpitää poliittisia kontakteja ottaen huomioon komission vastuuvelvollisuus suhteessa Euroopan parlamenttiin ja eurooppalaisiin äänestäjiin sekä ottaen huomioon Euroopan tason poliittisten puolueiden rooli demokratian toteuttamisessa unionissa.

4. Jäsenet toimivat kollegiaalisesti ja vastaavat yhteisesti kaikista komission tekemistä päätöksistä.

5. Jäsenet noudattavat tehtävänsä edellyttämää arvokkuutta ja pidättäytyvät sellaisesta käyttäytymisestä ja sellaisista millä tahansa tavoin annetuista lausumista, jotka vaikuttaisivat kielteisesti yleiseen käsitykseen heidän riippumattomuudestaan, kunniallisuudestaan ja heidän tehtävänsä edellyttämästä arvokkuudesta.

6. Jäsenet välttävät tilanteita, jotka saattaisivat johtaa eturistiriitoihin tai olla perustellusti tulkittavissa sellaisiksi. Eturistiriita ilmenee, jos henkilökohtainen etu voi vaikuttaa jäsenen tehtävien riippumattomaan hoitamiseen. Henkilökohtaisiin etuihin kuuluvat muun muassa mahdolliset edut ja hyödyt jäsenelle itselleen tai hänen puolisolleen tai kumppanilleen (9) tai lähimmille perheenjäsenilleen. Eturistiriitaa ei ole, jos jäsen hyötyy ainoastaan siitä, että hän kuuluu tiettyyn väestöön tai laajaan henkilöryhmään.

7. Entisten jäsenten on noudatettava tehtävistään johtuvia velvollisuuksia, jotka ovat edelleen voimassa heidän toimikautensa päätyttyä, ja varsinkin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 245 artiklan mukaista velvollisuutta osoittaa kunniallisuutta ja pidättyvyyttä, kun heille toimikauden päätyttyä tarjotaan tiettyjä tehtäviä tai etuja, sekä näissä toimintasäännöissä määriteltyjä velvollisuuksia.

3 artikla

Ilmoitus sidonnaisuuksista

1. Komission jäsenten on ilmoitettava kaikki taloudelliset tai muut sidonnaisuudet sekä varat, joista saattaisi aiheutua heidän tehtäviensä hoitamiseen liittyvä eturistiriita tai jotka ovat muulla tavoin merkityksellisiä heidän tehtäviensä hoitamisen kannalta. Sovellettaessa tätä artiklaa jäsenen sidonnaisuuksiin voidaan lukea puolison tai kumppanin (10) ja alaikäisten lasten sidonnaisuudet. Kunkin jäsenen on tehtävä ilmoitus täyttämällä ja toimittamalla liitteessä 1 oleva lomake, jossa esitetään kaikki tiedot, jotka jäsenten on ilmoitettava näiden toimintasääntöjen mukaisesti, ja otettava vastuu lomakkeen sisällöstä.

2. Edellä 1 kohdassa olevia vaatimuksia sovelletaan myös Euroopan komission puheenjohtajaksi ehdotettuun henkilöön sekä komission jäsenehdokkaisiin, joiden on toimitettava ilmoitus Euroopan parlamentille hyvissä ajoin, jotta parlamentti voi tutkia ilmoitukset.

3. Ilmoitukset toimitetaan uudestaan kunkin vuoden 1 päivänä tammikuuta, ja jos ilmoitettavat tiedot muuttuvat jäsenen toimikauden aikana, uusi ilmoitus on toimitettava viipymättä ja viimeistään kahden kuukauden kuluessa kyseessä olevasta muutoksesta.

4. Ilmoituksessa on yksilöitävä

taloudelliset sidonnaisuudet, mukaan lukien varat ja vastuut, joiden voidaan katsoa johtavan eturistiriitaan, ja joka tapauksessa yli 10 000 euron investoinnit. Tällaisia taloudellisia sidonnaisuuksia voivat olla muodoltaan yksilöidyt taloudelliset osuudet jonkin yhteisön pääomasta, erityisesti osakkeista, tai mitkä tahansa muut taloudellisen sidonnaisuuden muodot, kuten joukkovelkakirjat tai sijoitustodistukset. Tämä velvoite koskee puolisojen tai kumppanien (11) ja alaikäisten lasten taloudellisia sidonnaisuuksia, joista voidaan katsoa, että ne saattavat aiheuttaa eturistiriidan;

kaikki ammatilliset tai muut tehtävät, eriteltynä sellaisiin tehtäviin, joita jäsen on hoitanut kymmenen edeltävän vuoden aikana ja jotka ovat päättyneet ennen jäsenen toimikauden alkua, kuten tehtävät yrityksen johtokunnan jäsenenä, neuvonantajana tai konsulttina tai säätiön tai vastaavan elimen taikka oppilaitoksen jäsenenä, ja sellaisiin kunniatehtäviin ja/tai elinikäisiin tehtäviin tai muihin tehtäviin, jotka on virallisesti keskeytetty suoraan lain nojalla jäsenen toimikauden ajaksi ja jotka säilytetään noudattaen kuitenkin 8 artiklan 2 kohtaa;

jokainen yhteisö, jossa jäsenellä on sidonnaisuus tai jossa tai jota varten hänellä on ollut edellä a) ja b) alakohdassa määritetty tehtävä, lukuun ottamatta yhteisöjä, joissa jäsenellä on omistusosuuksia, joiden hallinnoinnista ulkopuolinen taho huolehtii riippumattomasti, jos ne eivät liity tiettyihin toimialoihin, kuten alakohtaiset tai temaattiset rahastot. Jos kyseessä on säätiö tai vastaava elin, ilmoitetaan yhteisön tarkoitus;

d)	yhdistysten, poliittisten puolueiden, ammattijärjestöjen, kansalaisjärjestöjen tai muiden elinten jäsenyys, jos jäsenen tehtävien tarkoitus on vaikuttaa julkisesti tai yksityisesti julkisten tehtävien hoitamiseen;

e)	kaikki kiinteistöt, jotka jäsen omistaa joko suoraan tai kiinteistöyrityksen välityksellä, lukuun ottamatta asuinkiinteistöjä, jotka ovat yksinomaan hänen tai hänen perheensä käytössä;

f)	puolison tai kumppanin parhaillaan harjoittama ammatillinen toiminta sekä toiminnan luonne, tehtävänimike ja tarvittaessa työnantajan nimi.

5. Ilmoitukset on julkaistava sähköisessä ja koneellisesti luettavassa muodossa.

4 artikla

Eturistiriitoja koskeva menettely

1. Komission jäsenten on jäävättävä itsensä 2 artiklan 6 kohdan soveltamisalaan kuuluvia asioita koskevista päätöksistä tai ohjeiden annosta sekä osallistumisesta niitä koskevaan keskusteluun tai äänestykseen.

2. Edellä olevan 3 artiklan nojalla toimitetut ilmoitukset tutkitaan puheenjohtajan alaisuudessa.

3. Jäsenten on ilmoitettava puheenjohtajalle kaikista 2 artiklan 6 kohdan soveltamisalaan kuuluvista tilanteista heti, kun he saavat tiedon niistä.

4. Puheenjohtajan on toteutettava 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen tietojen tai muiden saatavilla olevien tietojen perusteella ja tarvittaessa riippumatonta eettistä komiteaa kuultuaan kaikki tarpeellisiksi katsomansa toimet, kuten

a)	asian siirtäminen toisen jäsenen tai asiasta vastaavan varapuheenjohtajan käsiteltäväksi. Puheenjohtaja ilmoittaa Euroopan parlamentin puhemiehelle viipymättä kaikista tällaisista asioiden siirroista;

b)	edellä 3 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen taloudellisten sidonnaisuuksien myynti tai hallinnoinnin siirto blind trust -rahastolle, jos ne johtavat eturistiriitaan jäsenen vastuualueella.

5 artikla

Kollegiaalisuus ja pidättyvyys

1. Komission jäsenet noudattavat lojaalisuusvelvollisuutta komissiota kohtaan ja pidättyvyyttä tehtäviään suorittaessaan. He noudattavat toiminnassaan ja esiintymisessään tehtävänsä edellyttämää maltillisuutta.

2. Jäsenet pidättäytyvät ilmaisemasta komission keskustelujen sisältöä.

3. Rajoittamatta virkamiehiin ja muihin toimihenkilöihin sovellettavien kurinpitosäännösten soveltamista jäsenet ovat vastuussa siitä, että heidän kabinettiensa jäsenet hoitavat kollegiolle hyväksyttäväksi tai tiedoksi toimitettujen turvallisuusluokiteltujen asiakirjojen, arkaluonteisten tietojen ja luottamuksellisten asiakirjojen käsittelyn ja mahdollisen ulkopuolelle lähettämisen asianmukaisesti.

4. Jäsenet pidättäytyvät huomautuksista, jotka asettaisivat kyseenalaiseksi komission tekemän päätöksen tai saattaisivat vahingoittaa komission mainetta.

6 artikla

Kunniallisuuden periaatetta koskevat erityismääräykset

1. Komission jäsenet hallinnoivat komission aineellisia resursseja vastuullisesti. Käyttäessään kabinettiensa palveluja ja komission infrastruktuuria ja resursseja he noudattavat kaikilta osin asiaan sovellettavia sääntöjä.

2. Jäsenet tekevät virkamatkoja varainhoitoasetuksen säännösten, Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamista koskevien sisäisten sääntöjen, virkamatkaoppaan ja liitteessä 2 vahvistettujen sääntöjen mukaisesti. ’Virkamatkalla’ tarkoitetaan kaikkia matkoja, jotka jäsen tekee tehtäviään hoitaessaan komission toimipaikan ulkopuolelle. Jäsenet eivät saa ottaa vastaan kolmansien osapuolten tarjoamia ilmaisia matkoja muutoin kuin diplomaattikäytäntöjen ja kohteliaisuussyiden sallimissa rajoissa tai jos puheenjohtaja on antanut siihen luvan etukäteen. Komissio julkaisee avoimuuden varmistamiseksi kahden kuukauden välein kunkin jäsenen virkamatkakuluja koskevan yhteenvedon, joka kattaa kaikki tehdyt virkamatkat, paitsi jos näiden tietojen julkaiseminen vahingoittaisi yleisen edun suojaa siltä osin kuin on kyse yleisestä turvallisuudesta, puolustuksesta ja sotilasasioista, kansainvälisistä suhteista tai unionin tai jäsenvaltion finanssi-, raha- tai talouspolitiikasta.

3. Jäsenten on noudatettava asiaa koskevassa komission päätöksessä määriteltyjä edustusta koskevia sääntöjä (12) (13). Kulut, joita päätös ei kata, maksetaan asetuksen (EU) 2016/300 7 artiklan mukaisesta jäsenen kiinteämääräisestä edustuskorvauksesta.

4. Jäsenet eivät saa ottaa vastaan yli 150 euron arvoisia lahjoja. Jos he saavat diplomaattikäytäntöjen ja kohteliaisuussyiden perusteella lahjoja, joiden arvo on tätä suurempi, heidän on luovutettava ne komission protokollayksikölle. Jos lahjan arvosta ei ole varmuutta, se arvioidaan Brysselin infrastruktuuri- ja logistiikkatoimiston johtajan alaisuudessa, ja johtaja tekee asiasta lopullisen päätöksen. Komission protokollayksikkö pitää tämän kohdan mukaisesti luovutetuista lahjoista julkista rekisteriä, johon kirjataan lahjoittaja.

5. Jäsenet eivät saa ottaa vastaan vieraanvaraisuuden osoituksia muutoin kuin diplomaattikäytäntöjen ja kohteliaisuussyiden sallimissa rajoissa. Osallistumista kutsun perusteella tilaisuuksiin, joissa jäsenet edustavat komissiota, ei pidetä vieraanvaraisuuden tarjoamisena.

6. Jäsenten on ilmoitettava puheenjohtajalle kaikista heille myönnetyistä kunniamerkeistä, palkinnoista ja kunnianosoituksista. Jos palkintoon sisältyy rahasumma tai arvoesine, komission jäsen lahjoittaa sen valitsemalleen hyväntekeväisyysjärjestölle; arvoesineet voidaan myös luovuttaa protokollayksikölle.

7. Jäsenet valitsevat kabinettiensa jäsenet puheenjohtajan vahvistamia sääntöjä (14) noudattaen ja objektiivisten kriteerien perusteella ottaen huomioon tehtävien vaativuuden ja niissä tarvittavan ammattitaidon sekä sen, että heidän on luotava luottamukselliset suhteet kabinettien jäseniin. Jäsenet eivät saa valita puolisoja, kumppaneita eivätkä lähimpiä perheenjäseniä kabinettinsa henkilöstöön.

7 artikla

Avoimuus

1. Komission jäsenet ja heidän kabinettiensa jäsenet saavat tavata vain sellaisia organisaatioita ja itsenäisiä ammatinharjoittajia, jotka ovat rekisteröityneet avoimuusrekisteristä tehdyn Euroopan parlamentin ja komission välisen toimielinten sopimuksen (15) nojalla perustettuun avoimuusrekisteriin ja jotka kuuluvat sopimuksen soveltamisalaan.

2. Jäsenten on julkistettava tiedot tällaisista kokouksista komission päätöksen 2014/839/EU, Euratom (16) mukaisesti.

8 artikla

Viranhoitoon kuulumaton toiminta toimikauden aikana

1. Komission jäsenet eivät saa harjoittaa mitään muuta palkallista tai palkatonta ammattitoimintaa tai mitään muuta julkista tehtävää kuin heidän tehtävänsä hoitamisesta johtuva ammattitoiminta. Tällä kohdalla ei rajoiteta sellaisten tehtävien säilyttämistä, jotka ovat kunniatehtäviä ja/tai elinikäisiä tehtäviä tai tehtäviä, jotka on virallisesti keskeytetty suoraan lain nojalla komission jäsenen toimikauden ajaksi, kunhan ne eivät vaaranna jäseneltä edellytettyä riippumattomuutta.

2. Jäsenet saavat hoitaa seuraavassa esitettyjä viranhoitoon kuulumattomia tehtäviä noudattaen 2 ja 5 artiklaa:

a)	satunnaisten luentojen pitäminen Euroopan yhdentymisen edistämiseksi korvauksetta edellyttäen, että puheenjohtajalle ilmoitetaan tehtävästä asianmukaisesti, ja muut unionin etua edistäviin aloihin liittyvät viestintätehtävät;

b)	kirjan julkaiseminen edellyttäen, että jäsen lahjoittaa tehtäviensä hoitamisen yhteydessä julkaisemistaan teoksista saamansa tekijänoikeuspalkkiot valitsemalleen hyväntekeväisyysjärjestölle ja että puheenjohtajalle ilmoitetaan tehtävästä asianmukaisesti;

c)	artikkelien kirjoittaminen, puheiden pitäminen tai konferensseihin osallistuminen edellyttäen, että niistä ei makseta palkkiota tai jos palkkio maksetaan, se lahjoitetaan jäsenen valitsemalle hyväntekeväisyysjärjestölle;

kunniatehtävien korvaukseton hoitaminen säätiöissä ja muissa vastaavissa organisaatioissa politiikan, oikeuden, kulttuurin, taiteen, sosiaalisen toiminnan, urheilun tai hyväntekeväisyyden alalla tai oppilaitoksissa tai tutkimuslaitoksissa edellyttäen, että puheenjohtajalle ilmoitetaan tehtävästä asianmukaisesti. ’Kunniatehtävillä’ tarkoitetaan tehtäviä, joihin ei liity johtamisvastuuta eikä minkäänlaista päätösvaltaa eikä vastuuta tai valvontavaltaa asianomaisen organisaation hallinnossa. ’Säätiöillä ja muilla vastaavilla organisaatioilla’ tarkoitetaan voittoa tavoittelemattomia järjestöjä tai yhteisöjä, jotka harjoittavat yleistä etua edistävää toimintaa ensimmäisessä virkkeessä mainituilla aloilla. Näihin tehtäviin ei saa liittyä minkäänlaista riskiä eturistiriitojen aiheutumisesta. Tällainen riski on olemassa erityisesti silloin, kun säätiö tai organisaatio saa rahoitusta Euroopan unionin talousarviosta.

9 artikla

Osallistuminen kansalliseen politiikkaan toimikauden aikana

1. Komission jäsenet voivat osallistua kansalliseen politiikkaan kansallisten poliittisten puolueiden tai työmarkkinajärjestöjen (kuten ammattijärjestöjen) jäseninä tai osallistua kansalliseen vaalikampanjaan esimerkiksi alueellisissa tai paikallisissa vaaleissa edellyttäen, että tähän liittyvä toiminta ei rajoita heidän edellytyksiään olla komission käytettävissä ja että he asettavat heille komission jäsenenä kuuluvat tehtävät puoluetoimintaan liittyvien velvollisuuksien edelle. Osallistuminen politiikkaan kansallisten poliittisten puolueiden tai työmarkkinajärjestön jäsenenä käsittää kunniatehtävien ja muiden kuin toimeenpanotehtävien hoitamisen puoluerakenteisiin kuuluvissa elimissä, jos näihin tehtäviin ei liity hallintovastuuta. Tämä ei vaikuta poliittisten kontaktien luomiseen komission jäsenenä.

2. Komission jäsenen on ilmoitettava puheenjohtajalle aikomuksestaan osallistua kansalliseen, alueelliseen tai paikalliseen vaalikampanjaan ja roolistaan kampanjassa. Jos komission jäsen aikoo asettua ehdokkaaksi vaaleilla valittavaan tehtävään tai muulla tavoin osallistua aktiivisesti vaalikampanjaan, hänen on pidättäydyttävä komission toiminnasta koko sen ajan, kun hän osallistuu vaalikampanjaan aktiivisesti, ja vähintään vaalikampanjan ajan. Muussa tapauksessa puheenjohtaja päättää tilanteeseen liittyvät olosuhteet huomioon ottaen, sopiiko suunniteltu vaalikampanjaan osallistuminen yhteen asianomaisen jäsenen tehtävien hoitamisen kanssa. Puheenjohtaja myöntää ”palkatonta vaalivapaata” jäsenelle, joka tällä tavoin pidättäytyy osallistumasta komission toimintaan, eikä kyseinen jäsen saa käyttää hyväkseen komission henkilö- tai muita resursseja kyseisenä ajanjaksona. Puheenjohtaja ilmoittaa asianmukaisesti Euroopan parlamentin puhemiehelle vapaan myöntämisestä ja siitä, kuka komission jäsenistä ottaa kyseisen jäsenen tehtävät hoitaakseen vaalivapaan aikana.

3. Jäsenten on pidättäydyttävä antamasta ilmoituksia tai julkisia lausumia puolueensa tai työmarkkinajärjestönsä nimissä, paitsi jos he ovat ehdolla johonkin vaaleilla valittavaan tehtävään tai osallistuvat vaalikampanjaan 2 kohdan mukaisesti. Edellä sanottu ei rajoita heidän oikeuttaan ilmaista henkilökohtaisia mielipiteitään. Vaalikampanjoihin tällä tavoin osallistuvien jäsenten on kampanjan aikana pidättäydyttävä ottamasta kantaa tavalla, joka olisi vastoin salassapitovelvollisuutta tai loukkaisi kollegiaalisuuden periaatetta.

10 artikla

Osallistuminen EU: n tason politiikkaan toimikauden aikana

1. Komission jäsenet voivat osallistua EU: n tason politiikkaan Euroopan tason poliittisten puolueiden tai työmarkkinajärjestöjen jäseninä edellyttäen, että tähän liittyvä toiminta ei rajoita heidän edellytyksiään olla komission käytettävissä ja että he asettavat heille komission jäsenenä kuuluvat tehtävät puoluetoimintaan liittyvien velvollisuuksien edelle. Osallistuminen politiikkaan Euroopan tason poliittisten puolueiden tai työmarkkinajärjestöjen jäsenenä käsittää poliittisten tehtävien, kunniatehtävien ja muiden kuin toimeenpanotehtävien hoitamisen puoluerakenteisiin kuuluvissa elimissä, jos näihin tehtäviin ei liity hallintovastuuta. Tämä ei vaikuta poliittisten kontaktien luomiseen komission jäsenenä.

2. Jäsenet voivat osallistua Euroopan parlamentin vaalien vaalikampanjoihin, myös ehdokkaina. Euroopan tason poliittiset puolueet voivat valita jäsenen myös kärkiehdokkaaksi (”Spitzenkandidat”) komission puheenjohtajan toimeen.

3. Jäsenen on ilmoitettava puheenjohtajalle aikomuksestaan osallistua 2 kohdassa tarkoitettuun vaalikampanjaan ja roolistaan kampanjassa.

4. Puheenjohtaja ilmoittaa Euroopan parlamentille hyvissä ajoin siitä, aikooko yksi tai useampi jäsen asettua ehdokkaaksi Euroopan parlamentin vaaleihin ja osallistua vaalikampanjaan sekä siitä, mitkä toimenpiteet toteutetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 245 artiklan sekä näiden toimintasääntöjen mukaisten riippumattomuuden, kunniallisuuden ja pidättyvyyden periaatteiden noudattamiseksi.

5. Edellä olevan 2 kohdan mukaisesti ehdokkaaksi asettuvat tai vaalikampanjaan osallistuvat jäsenet eivät saa käyttää komission henkilö- tai muita resursseja vaalikampanjaan liittyvään toimintaan.

6. Jäsenten on pidättäydyttävä antamasta ilmoituksia tai julkisia lausumia Euroopan tason puolueensa nimissä, paitsi jos he ovat ehdolla johonkin vaaleilla valittavaan tehtävään tai osallistuvat vaalikampanjaan 3 ja 4 kohdan mukaisesti. Edellä sanottu ei rajoita heidän oikeuttaan ilmaista henkilökohtaisia mielipiteitään. Vaalikampanjoihin tällä tavoin osallistuvien jäsenten on kampanjan aikana pidättäydyttävä ottamasta kantaa tavalla, joka olisi vastoin salassapitovelvollisuutta tai loukkaisi kollegiaalisuuden periaatetta.

11 artikla

Toimikauden jälkeinen toiminta

1. Entisten komission jäsenten on tehtävien päättymisen jälkeen edelleen noudatettava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 245 artiklan mukaisia kunniallisuuden ja pidättyvyyden velvollisuuksia. Heitä sitovat edelleen 5 artiklassa vahvistetut kollegiaalisuuden ja pidättyvyyden velvollisuudet niiden päätösten osalta, jotka komissio on tehnyt, ja niiden toimien osalta, jotka komissio on toteuttanut heidän toimikautensa aikana.

2. Entisten jäsenten on ilmoitettava komissiolle vähintään kaksi kuukautta etukäteen aikomuksestaan harjoittaa ammattitoimintaa tehtäviensä päättymistä seuraavien kahden vuoden aikana. Näitä toimintasääntöjä sovellettaessa ”ammattitoiminnalla” tarkoitetaan mitä tahansa sellaista palkallista tai palkatonta ammattitoimintaa, joka ei ole Euroopan unionin toimintaan liittyvää palkatonta toimintaa eikä johda lobbaamiseen tai asioihin vaikuttamiseen komissiota ja sen yksiköitä kohtaan; esimerkkinä tällaisesta toiminnasta on

a)	hyväntekeväisyys- ja humanitaarinen toiminta:

b)	poliittinen tai ammattiyhdistysaktivismi ja/tai filosofiseen tai uskonnolliseen vakaumukseen perustuva toiminta;

c)	kulttuuritoiminta;

d)	pelkkä omaisuuden tai omistusosuuksien taikka henkilökohtaisen tai suvun omaisuuden hallinta yksityishenkilönä

e)	tai vastaava toiminta.

3. Komissio tutkii toimitetut tiedot ja määrittää, onko suunniteltu toiminta luonteeltaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 245 artiklan mukaista, ja jos suunniteltu toiminta liittyy entisen jäsenen tehtäviin, komissio tekee päätöksen vasta kuultuaan riippumatonta eettistä komiteaa.

Rajoittamatta puheenjohtajan mahdollisuutta pyytää epäselvissä tapauksissa riippumattoman eettisen komitean lausuntoa riippumatonta eettistä komiteaa ei tarvitse kuulla, jos entiset jäsenet aikovat

a)	jatkaa Euroopan edun edistämistä Euroopan unionin toimielimessä tai elimessä;

b)	ottaa vastaan tehtäviä jäsenvaltion kansallisen viranomaisen palveluksessa (kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla);

c)	tehdä yhteistyötä sellaisten kansainvälisten järjestöjen tai muiden kansainvälisten elinten kanssa, jotka huolehtivat yleisen edun mukaisista asioista ja joissa joko EU tai yksi tai useampia jäsenvaltioita on edustettuna;

d)	harjoittaa tieteellistä toimintaa;

e)	harjoittaa lyhytaikaista (yksi tai kaksi työpäivää kestävää) kertaluontoista toimintaa;

f)	ottaa vastaan kunniatehtäviä.

4. Entisen jäsenen on tehtäviensä päättymistä seuraavien kahden vuoden ajan pidättäydyttävä voimakkaista vaikuttamispyrkimyksistä (17) oman yrityksensä, työnantajansa tai asiakkaansa yrityksen lukuun komission jäsenten ja näiden alaisten keskuudessa sellaisten kysymysten suhteen, joista hän vastasi tehtäviensä yhteydessä.

5. Entisen puheenjohtajan tapauksessa 2 ja 4 kohdassa vahvistetut ajanjaksot ovat kolme vuotta.

6. Edellä 2 ja 4 kohdassa tarkoitettuja velvollisuuksia ei sovelleta, jos entinen jäsen hoitaa julkista tehtävää.

7. Edellä olevan 3 kohdan nojalla tehdyt päätökset, jotka koskevat Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 245 artiklan noudattamista, ja niihin liittyvät riippumattoman eettisen komitean lausunnot on julkaistava ottaen asianmukaisesti huomioon henkilötietojen suoja.

12 artikla

Riippumaton eettinen komitea

1. Komissio perustaa riippumattoman eettisen komitean. Komitea neuvoo komissiota puheenjohtajan pyynnöstä kaikissa eettisissä kysymyksissä, jotka koskevat näitä toimintasääntöjä, ja antaa yleisiä suosituksia komissiolle näihin toimintasääntöihin liittyvissä eettisissä kysymyksissä.

2. Puheenjohtaja asettaa määräajan lausunnon antamiselle.

3. Asianomaiset jäsenet tai entiset jäsenet tekevät täysipainoista yhteistyötä komitean kanssa erityisesti antamalla kaikki pyydetyt asiaa koskevat lisätiedot. Heillä on mahdollisuus esittää näkemyksensä, jos komitea harkitsee kielteisen lausunnon antamista.

4. Komitea koostuu kolmesta jäsenestä, jotka valitaan pätevyyden, kokemuksen, riippumattomuuden ja ammattitaidon perusteella. Heillä on oltava moitteeton ammattitausta sekä kokemusta ylemmän johdon tehtävistä EU: n toimielimissä tai kansallisissa tai kansainvälisissä elimissä. Komitean kokoonpanossa olisi otettava huomioon eri elimistä tai tehtävistä saatu kokemus. Komissio nimeää komitean jäsenet puheenjohtajan ehdotuksesta. Komitean jäsenet allekirjoittavat ilmoituksen eturistiriitojen puuttumisesta. Heidän toimikautensa on kolme vuotta, ja sitä voidaan jatkaa kerran. Jos komitean jäsen lopettaa tehtäviensä hoitamisen ennen toimikauden päättymistä, komissio nimeää puheenjohtajan ehdotuksesta uuden jäsenen jäljellä olevaa toimikautta varten.

5. Komitea valitsee keskuudestaan pysyvän puheenjohtajan. Komitean puheenjohtaja kutsuu kokoukset koolle komission puheenjohtajan pyynnön perusteella.

6. Asioiden käsittely komiteassa on luottamuksellista.

7. Jos lausuntoa ei ole hyväksytty yksimielisesti, siihen on sisällytettävä eriävät mielipiteet.

8. Komissio korvaa komitean kokouksiin liittyvät matka- ja oleskelukustannukset asiaa koskevien hallintosääntöjen mukaisesti ja tarjoaa komitealle sihteeripalveluja (18).

13 artikla

Toimintasääntöjen soveltaminen

1. Puheenjohtaja varmistaa riippumattoman eettisen komitean avustamana näiden toimintasääntöjen asianmukaisen soveltamisen.

2. Komission jäsenten ja entisten jäsenten on ilmoitettava puheenjohtajalle viipymättä näiden toimintasääntöjen soveltamiseen liittyvistä mahdollisista epäilyksistä, ennen kuin he ryhtyvät toimiin asiassa, jota epäilyt koskevat.

3. Jos näitä toimintasääntöjä on rikottu tavalla, joka ei ole riittävän vakava, jotta asia saatettaisiin unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 245 tai 247 nojalla, komissio voi ottaen huomioon riippumattoman eettisen komitean lausunnon ja puheenjohtajan ehdotuksesta päättää esittää varoituksen ja tarvittaessa julkaista sen.

4. Komissio julkaisee kerran vuodessa kertomuksen näiden toimintasääntöjen soveltamisesta sekä kertomuksen riippumattoman eettisen komitean toiminnasta. Kertomukset julkaistaan verkkosivustolla, joka koskee näiden toimintasääntöjen soveltamista.

14 artikla

Voimaantulo

1. Näillä toimintasäännöillä kumotaan ja korvataan 20 päivänä huhtikuuta 2011 annetut toimintasäännöt sekä eettisiä kysymyksiä käsittelevän tilapäisen komitean perustamisesta 21 päivänä lokakuuta 2003 tehty päätös (19). Nykyinen komitea ja sen jäsenet hoitavat tehtäviään jäljelle jäävän toimikauden ajan nykyisten toimintasääntöjen mukaan.

2. Entisiin jäseniin, joiden toimikausi on päättynyt ennen tämän päätöksen voimaantuloa, ei sovelleta 11 artiklan 2–6 kohtaa. Heihin sovelletaan edelleen 20 päivänä huhtikuuta 2011 annettujen toimintasääntöjen 1.2 kohtaa.

3. Toimintasäännöt tulevat voimaan 1 päivänä helmikuuta 2018.

4. Edellä olevaa 10 artiklan 2–5 kohtaa sovelletaan Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisistä suhteista annetun muutetun puitesopimuksen voimaantulopäivästä. Komission jäsenten osallistumiseen Euroopan parlamentin vaalien vaalikampanjoihin sovelletaan edellä mainittuun päivään saakka 20 päivänä huhtikuuta 2011 annettujen komission jäsenten toimintasääntöjen (20) 1.1 kohdan 8, 9 ja 10 alakohtaa.

Tehty Brysselissä 31 päivänä tammikuuta 2018.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1) C(2011) 2904.

(2) C(2000) 3614, 29.11.2000.

(3) C(2014) 9051, 25.11.2014.

(4) Neuvoston asetus (EU) 2016/300, annettu 29 päivänä helmikuuta 2016, EU:n korkean tason julkisen viran haltijoiden palkkajärjestelyistä (EUVL L 58, 4.3.2016, s. 1).

(5) C(2011) 2904.

(6) Komission puheenjohtajan 13 päivänä syyskuuta 2017 päivätty kirje Euroopan parlamentin puhemiehelle.

(7) EUVL L 304, 20.11.2010, s. 47.

(8) Euroopan parlamentin puhemiehen 23 päivänä tammikuuta 2018 päivätty kirje komission puheenjohtajalle.

(9) Muun vakiintuneen parisuhteen kuin avioliiton osapuoli, ks. määritelmä henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevassa 1 artiklan 2 kohdan c alakohdassa.

(10) EUVL L 304, 20.11.2010, s. 47.

(11) EUVL L 304, 20.11.2010, s. 47.

(12) C(2007) 3494, 18.7.2007.

(13) Kollegion kokonaismäärärahojen käytön osalta katso liite 2.

(14) C(2014) 9002, 1.11.2014.

(15) Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välinen sopimus, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, avoimuusrekisteristä unionin toimintapolitiikkojen laatimiseen ja täytäntöönpanoon osallistuville organisaatioille ja itsenäisille ammatinharjoittajille (EUVL L 277, 19.9.2014, s. 11.)

(16) 2014/839/EU, Euratom: Komission päätös, annettu 25 päivänä marraskuuta 2014, komission jäsenten ja organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan tiedon julkaisemisesta (EUVL L 343, 28.11.2014, s. 22).

(17) Kaikki avoimuusrekisterin soveltamisalaan kuuluva toiminta, katso 7 artikla.

(18) Tällä ei rajoiteta sellaisten muiden hallinnollisten säännösten soveltamista, jotka koskevat jäsenten asemaa ja oikeuksia.

(19) C(2003) 3750, 21.10.2003.

(20) C(2022) 2904.

LIITE 1

ILMOITUS SIDONNAISUUKSISTA

Täydellinen nimi:

I Aiempi toiminta (toimintasääntöjen 3 artiklan 4 kohdan b ja c alakohta)

I.1

Edeltävien kymmenen vuoden aikana säätiöissä tai vastaavissa organisaatioissa hoidetut tehtävät

Ilmoittakaa tehtävän luonne, organisaation nimi ja sen tarkoitus/toimiala.

I.2.

Edeltävien kymmenen vuoden aikana oppilaitoksissa hoidetut tehtävät

Ilmoittakaa tehtävän luonne ja oppilaitoksen nimi.

I.3

Edeltävien kymmenen vuoden aikana yritysten tai muiden kaupallista tai taloudellista toimintaa harjoittavien yhteisöjen johto- tai valvontaelimissä tai neuvoa-antavissa elimissä hoidetut tehtävät

Ilmoittakaa tehtävän luonne sekä yrityksen tai yhteisön nimi ja toimiala.

I.4

Muut edeltävien kymmenen vuoden aikana hoidetut ammattitehtävät, erityisesti palvelujen, vapaiden ammattien ja konsulttitoiminnan alalla

Ilmoittakaa toiminnan luonne.

II Nykyiset viranhoitoon kuulumattomat tehtävät toimintasääntöjen 8 artiklan mukaisesti (toimintasääntöjen 3 artiklan 4 kohdan b ja c alakohta)

Korvauksetta pidettyjä luentoja ja puheita ja korvauksetta laadittuja julkaisuja – toimintasääntöjen 8 artiklan 2 kohdan a–c alakohta – ei tarvitse ilmoittaa.

II.1

Kunniatehtävät säätiöissä, vastaavissa organisaatioissa tai oppilaitoksissa tai tutkimuslaitoksissa (toimintasääntöjen 8 artiklan 2 kohdan d alakohta)

Ilmoittakaa tehtävän luonne, organisaation nimi ja sen tarkoitus/toimiala.

II.2

Muita tehtäviä koskevat tarvittavat lisätiedot (esim. muut kunniatehtävät ja/tai elinikäiset tehtävät)

III Taloudelliset sidonnaisuudet (toimintasääntöjen 3 artiklan 4 kohdan a ja c alakohta)

Ilmoittakaa kaikki taloudelliset sidonnaisuudet, mukaan lukien varat ja vastuut, joiden voidaan katsoa johtavan eturistiriitaan. Pankkitilejä, yksittäisiä tavaroita tai yksityiskäyttöön tarkoitetun kiinteistön hankkimista varten otettua asuntolainaa ei yleensä tarvitse ilmoittaa.

Yli 10 000 euron investoinnit on ilmoitettava aina.

Ilmoittakaa kummassakin tapauksessa

—	sidonnaisuuden tyyppi (esim. osakkeet, joukkovelkakirjat, lainat);

—	asianomainen yhteisö (esim. yritys, pankki, rahasto); jos investointia hallinnoi riippumattomasti ulkopuolinen taho, yhteisön nimeä ei tarvitse ilmoittaa, jollei investointi liity tiettyihin toimialoihin, kuten alakohtaiset tai temaattiset rahastot;

—	sidonnaisuuden laajuus (esim. osakkeiden lukumäärä ja nykyinen arvo, prosentuaalinen omistusosuus).

IV Puolisojen tai kumppanien (1) ja alaikäisten lasten taloudelliset sidonnaisuudet, joiden voidaan katsoa aiheuttavan eturistiriidan (toimintasääntöjen 3 artiklan 4 kohdan a alakohta)

Ilmoittakaa tässä tapauksessa periaatteessa samat tiedot kuin III kohdassa.

V Yhdistysten, poliittisten puolueiden, ammattijärjestöjen, kansalaisjärjestöjen tai muiden elinten jäsenyys, jos jäsenen tehtävien tarkoitus on vaikuttaa julkisesti tai yksityisesti julkisten tehtävien hoitamiseen (toimintasääntöjen 3 artiklan 4 kohdan d alakohta)

Ilmoittakaa organisaation nimi ja toiminta-ala; jäsenyyttä kulttuurin, taiteen, sosiaalisen toiminnan, urheilun tai hyväntekeväisyyden alan organisaatioissa ei tarvitse ilmoittaa.

VI Kiinteistöt (toimintasääntöjen 3 artiklan 4 kohdan e alakohta)

Asuinkiinteistöjä, jotka ovat yksinomaan omistajan ja hänen perheensä käytössä, ei tarvitse ilmoittaa.

VII Puolison/kumppanin (2) ammattitoiminta (toimintasääntöjen 3 artiklan 4 kohdan f alakohta)

Ilmoittakaa toiminnan luonne, tehtävänimike ja työnantajan nimi.

Vakuutan, että edellä antamani tiedot ovat totuudenmukaiset.

Päiväys:

Allekirjoitus:

Tämä ilmoitus julkaistaan toimintasääntöjen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

(1) Muun vakiintuneen parisuhteen kuin avioliiton osapuoli, ks. määritelmä henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevassa 1 artiklan 2 kohdan c alakohdassa.

(2) Kaikki avoimuusrekisterin soveltamisalaan kuuluva toiminta, ks. 7 artikla.

LIITE 2

KOLLEGION KOKONAISMÄÄRÄRAHOJEN KÄYTTÖ JA KOMISSION JÄSENTEN TEHTÄVIIN LIITTYVÄT MATKAT (VIRKAMATKAT) (1)

1. Talousarvio

Budjettivallan käyttäjä vahvistaa vuosittain komission kokonaismäärärahat, jotka kattavat virkamatka- ja edustuskulut. Määrärahat jaetaan kaikkien komission jäsenten kesken puheenjohtajan alaisuudessa heidän tehtäviensä ja todellisten tarpeidensa mukaan. Kokonaismäärärahoista suoritetut menot valtuuttaa asianomaisen jäsenen kabinettipäällikkö (2) (oikeudellinen tulojen ja menojen hyväksyjä), joka varmentaa myös laskujen oikeellisuuden. Kulut maksetaan laskun ja maksutositteen perusteella henkilökohtaisten etuuksien hallinto- ja maksutoimiston (PMO) johtajan (talousarviositoumusten ja -maksujen hyväksyjä) alaisuudessa.

Komission jäsenten virkamatkakulut otetaan budjettikohtaan 25 01 02 13. Kabinetin jäsenten virkamatkakulut otetaan (komission virkamatkaoppaan mukaisesti) budjettikohtaan 25 01 02 11 01.1.10.

2. Virkamatkasta ilmoittaminen – virkamatkan peruuttaminen

Kaikista virkamatkoista on tehtävä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella (MIPS) matkamääräys, jonka asianomainen komission jäsen allekirjoittaa. Matkamääräyksessä on mainittava

—	virkamatkan aihe

—	virkamatkan kohde

—	käytettävä matkustustapa tai käytettävät matkustustavat

—	asemapaikasta lähdön sekä sinne paluun päivämäärä ja kellonaika

—	työn alkamis- ja päättymisajankohta.

Jos virkamatka peruuntuu, asianomaisen komission jäsenen on viipymättä

—	peruttava kirjallisesti matkatoimiston toimittamat matkaliput ja tekemät varaukset

—	peruttava kirjallisesti hotellivaraukset.

3. Matkustustapa

Komission jäsen voi käyttää virkamatkan toteuttamiseen kaikkia soveltuvia matkustustapoja ottaen huomioon niiden kustannustehokkuuden ja toimielimen tarpeet sekä toimintasääntöjen 6 artiklan.

4. Liput ja matkakulut

Virkamatkaoppaan mukaisesti virkamatkaan liittyvien matkakulujen korvaus kattaa periaatteessa Brysselin ja virkamatkapaikkakunnan väliset matkakulut.

Komission valtuuttama matkatoimisto toimittaa matkaliput pyynnöstä. Kulut katetaan kokonaisuudessaan asianomaisen komission jäsenen virkamatkoihin osoitetuista määrärahoista. Käyttämättömät tai vain osaksi käytetyt matkaliput on palautettava viipymättä matkatoimistoon. Kaikki yksityiset matkansa komission jäsen maksaa itse suoraan matkatoimistolle luottokortilla.

5. Tilauslentokoneen käyttö

Tilauslentokoneen käyttöön on saatava puheenjohtajan lupa, ja siihen on turvauduttava yleensä vain poikkeustilanteissa, kun kohteeseen ei ole kaupallista lentoyhteyttä tai kun komission jäsenen aikataulu ei sovi kaupallisten lentojen aikatauluihin tai turvallisuussyistä. Tällöin on selvitettävä huolellisesti kaikki muut vaihtoehdot, kuten aikataulun suunnittelu, ja tilauslentokoneen käyttöä on harkittava vasta viimeisenä vaihtoehtona.

Tilauslentokoneen käyttöä koskeva pyyntö, jossa ilmoitetaan kaikki käytännön yksityiskohdat (paikka, ajankohta, ohjelma, osanottajat, perustelut jne.) sekä palveluntarjoajan hintatarjous, on hyväksytettävä ensin PMO:ssa ennen kuin se toimitetaan puheenjohtajan hyväksyttäväksi. Muilta matkustajilta, jotka osallistuvat lennolle komission jäsenen mukana, peritään tavallisen lentolipun hintaa vastaava korvaus (3). PMO jakaa kulut eri budjettikohtien kesken.

6. Virkamatkan kesto

Virkamatkan kesto määritellään sen mukaan, milloin käytetty kulkuneuvo lähtee asemapaikasta ja palaa sinne.

7. Virkamatkan yhdistäminen lomaan

Lomaan yhdistetty virkamatka alkaa virallisen ohjelman alkamisajankohtana, jos loma sijoittuu ennen virkamatkaa, ja päättyy virallisen ohjelman päättyessä, jos loma sijoittuu virkamatkan jälkeen. Tämä säännös pätee myös virallisiin vapaapäiviin ja viikonloppuun, ellei virallisesta ohjelmasta muuta johdu. Viimeksi mainituissa tapauksissa virallisilta vapaapäiviltä ja viikonlopulta ei kuitenkaan makseta päivärahaa, jos ohjelma tapahtuu komission jäsenen lähtömaassa.

8. Päiväraha

Komission jäsenille maksettava päiväraha perustuu virkamiehille maksettavaan taulukkoon, jonka määriä korotetaan 5 prosentilla. Päiväraha lasketaan virkamatkaoppaan määräysten mukaisesti.

9. Hotellikulut

Hotellikulut (aamiaista ja muita aterioita lukuun ottamatta) ovat korvauskelpoisia laskuja vastaan. Jos nämä kulut ovat yli 300 euroa vuorokaudessa, virkamatkakuluja koskevaan ilmoitukseen on liitettävä perustelut.

10. Muut kulut

Muut kulut, jotka ovat perusteltavissa virkamatkan luonteen nojalla, ovat korvauskelpoisia pyynnöstä, kunhan niistä esitetään todisteet. Edustuskulujen korvaamisesta on tehtävä erillinen hakemus tämäntyyppisiä kuluja koskevan komission päätöksen mukaisesti.

11. Korvaushakemukset

Komission jäsenet saavat korvauksen virkamatkakuluista ilmoittamalla ne mahdollisimman pian PMO:lle tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella (MIPS).

Hakemuksessa on ilmoitettava

—	virkamatkan aihe

—	virkamatkan kohde

—	asemapaikasta lähdön sekä sinne paluun päivämäärä ja ajankohta sekä käytetty matkustustapa tai käytetyt matkustustavat

—	työn alkamis- ja päättymisajankohta

—	virkamatkaan mahdollisesti yhdistettyjen lomapäivien lukumäärä

—	komission jäsenen suoraan maksamat matkakulut

—	hotellikulut (aamiaista ja muita aterioita lukuun ottamatta)

—	komission jäsenelle tarjotut ateriat

—	muut kulut, joista haetaan korvausta.

Hakemukseen on liitettävä kaikki tositteet.

12. Tiettyjen kulujen maksaminen komission edustustojen ja kolmansissa maissa sijaitsevien unionin edustustojen toimesta

Tietyissä tapauksissa voidaan antaa lupa siihen, että jäsenvaltioissa sijaitsevat komission edustustot ja EU:n ulkopuolella sijaitsevat unionin edustustot maksavat osan virkamatkakuluista paikalla. Kyseessä on poikkeusmenettely, joka voidaan hyväksyä vain, jos tällaisia kuluja ei voida maksaa toimielimen komission jäsenelle antamalla luottokortilla (yrityskortti) tai laskuttaa suoraan PMO:lta (4). Koska tästä menettelystä aiheutuu huomattava hallinnollinen rasitus, tällaiset hakemukset on rajoitettava mahdollisimman vähään.

13. Komission jäsenten autonkuljettajien virkamatkoja ja komission edustustojen ja kolmansissa maissa sijaitsevien unionin edustustojen autojen käyttöä koskevat erityismääräykset

Komission 14. syyskuuta 1979 tekemän päätöksen 14 artiklan mukaisesti jokaisella komission jäsenellä on jatkuvasti käytössään virka-auto ja autonkuljettaja. Autonkuljettajaa ei ole mahdollista käyttää yksityisillä matkoilla, jos niistä aiheutuu kuljettajalle ylityötunteja tai virkamatkakuluja, paitsi jos tämä on perusteltua turvallisuussyistä.

Komission jäsenen päivittäiset matkat Belgiassa sijaitsevan asunnon ja toimiston (tai rautatie- tai lentoaseman) välillä katsotaan työmatkoiksi.

Autonkuljettajan matkamääräys kattaa komission jäsenen virka-auton kuljettamisen myös siinä tapauksessa, että tämä itse tai hänen kabinettinsa jäsen ei ole kyydissä, edellyttäen että kuljettaja palaa virallisesta matkakohteesta tai tuo ajoneuvon takaisin tällaisesta kohteesta. Virkamatkakuluilmoituksessa, joka autonkuljettajan on täytettävä tätä varten laaditulla lomakkeella (MIPS) ja jossa on oltava kabinettipäällikön allekirjoitus, on ilmoitettava

—	virkamatkan aihe

—	virkamatkan kohde

—

ajoreitti

—	asemapaikasta lähdön sekä sinne paluun päivämäärä ja kellonaika

—	hotellikulut (aamiaista ja muita aterioita lukuun ottamatta)

—	muut virkamatkakuluilmoitusta koskevassa lomakkeessa vaaditut tiedot.

Autonkuljettajan virkamatkakulut maksetaan kabinetin virkamatkabudjetista.

Komission edustustossa tai unionin edustustossa vierailevalla komission jäsenellä on oikeus käyttää virka-autoa edustuston käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Jos komission jäsenen vierailun johdosta on hankittava kuljetuspalveluja, joita komission edustuston tavanomaisessa toiminnassa ei käytetä, niiden kulut katetaan asianomaisen komission jäsenen virkamatkoihin osoitetuista määrärahoista. Unionin edustustoihin tehtäviin vierailuihin sovelletaan niiden ajankohtana voimassa olevia komission ja EUH:n välisiä sääntöjä ja järjestelyjä.

(1) Tätä varten ei ole annettu erityisiä sääntöjä, vaan virkamatkaoppaan (Guide des missions) yleisiä sääntöjä sovelletaan tarvittavin muutoksin.

(2) Puheenjohtajan kabinettipäällikkö voi siirtää tämän toimivallan puheenjohtajan kabinetin koordinointi- ja hallintojohtajalle.

(3) Toimintasääntöjen 6 artiklan 2 kohdan mukaista julkistamista varten komission jäsenen henkilökohtaisten matkakustannusten perustaksi otetaan lennon keskimääräiset kustannukset henkilöä kohti (jäsenet ja henkilöstö). Edellä esitetyllä ei rajoiteta komission jäsenen virkamatkaan liittyvää yleistä vastuuta.

(4) Varainhoitoasetuksen soveltamissääntöjen 66 artiklan mukaan ennakkotilin käyttöedellytykset on rajoitettu tapauksiin, joissa maksuja on käytännössä mahdotonta maksaa talousarviosta tai niiden maksaminen talousarviosta ei ole tarkoituksenmukaista sen vuoksi, että maksettavat määrät ovat vähäisiä.

21.2.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 65/21

Hakuilmoitus

Euroopan investointipankki-instituutilta haettavana uusi EIBURS-tutkimusapuraha Knowledge-ohjelmahankkeesta

(2018/C 65/07)

Euroopan investointipankki-instituutin Knowledge-ohjelmahanke kanavoi tutkimusapurahansa eri rahoitusohjelmien kautta, joista yksi on:

—	EIBURS, EIB University Research Sponsorship Programme

EIBURS-ohjelmasta myönnetään apurahoja EU:n jäsenvaltioissa, jäsenehdokasvaltioissa ja liittymisneuvotteluja käyvissä valtioissa toimiville yliopistojen laitoksille ja yliopistoihin sidoksissa oleville tutkimuskeskuksille, jotka työskentelevät Euroopan investointipankin kannalta erityisen tärkeiden tutkimusaiheiden parissa. EIBURS-tutkimusapurahan suuruus on enintään 100 000 euroa vuodessa, ja se myönnetään kolmeksi vuodeksi. Apuraha jaetaan kilpailumenettelyn kautta yliopistojen laitoksille tai tutkimuskeskuksille, joilla on tunnustettua asiantuntemusta valitulla aihealueella. Tuettavaan hankkeeseen on sisällyttävä erilaisia tuotoksia, joista sovitaan erikseen EIP:n kanssa.

EIBURS-ohjelma hakee ehdotuksia kaudelle 2018–2019 seuraavasta tutkimusaiheesta:

”Investointihankkeiden välillisten vaikutusten mittaaminen: talousvaikutusten arviointimetodien tarkennus ja kalibrointi yhteensopiviksi kustannus-hyötyanalyysin kanssa” – ”Improving the measurement of the indirect effects of investment projects: specifying and calibrating EIA methods to maximise compatibility with CBA”

1. Tutkimusaiheen taustaa

EIP (jäljempänä ’pankki’) arvioi rahoittamiensa hankkeiden yhteiskunnallista ja taloudellista kannattavuutta pääosin kustannus-hyötyanalyysin (CBA) (1) keinoin. Menetelmää voisi kuvata investointihankkeen liiketoimintasuunnitelman jatkeeksi. Liiketoimintasuunnitelma keskittyy hankkeen rahavirtoihin. Siinä tarkastellaan menojen (kustannusten) ja tulojen (tuottojen) rahallista eli käteisarvoa. Jos tuotot ovat riittävässä määrin kustannuksia suuremmat, investointi tuottaa rahallista arvoa ja on siten taloudellisesti tavoiteltava operaatio.

Kustannus-hyötyanalyysi laajentaa tarkastelua selvittämällä hankkeen kustannuksia ja tuottoja perusteellisemmin kahdessa suhteessa. Ensinnäkin siinä otetaan huomioon kaikki kustannukset ja tuotot riippumatta siitä, onko kyse rahavirroista vai muunlaisista vaikutuksista. Toiseksi analyysi tarkastelee yhteiskunnalle kokonaisuutena eikä ainoastaan yksityisille investoijille kertyviä kustannuksia.

Tätä varten on tarkasteltava myös monia liiketoimintasuunnitelman ulkopuolisia tekijöitä, joista ehkä tunnetuin esimerkki ovat ulkoisvaikutukset. Niillä tarkoitetaan hankkeesta kolmansille osapuolille eli muille kuin sen toteuttajille tai käyttäjille aiheutuvia kustannuksia ja hyötyjä. Ulkoisvaikutukset voivat olla positiivisia tai negatiivisia sen mukaan, tuottavatko ne kolmansille osapuolille hyötyä vai kustannuksia. Positiivinen ulkoisvaikutus on esimerkiksi tiedon leviäminen – investoinnit yhdelle taloussektorille tuottavat tietoa, joka lisää tuottavuutta myös muilla toimialoilla. Tyypillinen esimerkki negatiivisista ulkoisvaikutuksista on puolestaan ympäristön saastuminen. Ulkoisvaikutukset ovat siis liiketoimintasuunnitelman ulkopuolisille syntyviä hyötyjä tai kustannuksia, jotka eivät yleensä ilmene rahavirtoina, joskin niillä voi olla kolmansille osapuolille myös taloudellista vaikutusta. Esimerkiksi tietoon liittyvä positiivinen ulkoisvaikutus voi alentaa toimintakustannuksia muilla teollisuudenaloilla.

Toinen asia, jota voidaan arvioida paremmin kustannus-hyötyanalyysin kuin liiketoimintasuunnitelman perusteella, on kuluttajan rahalleen saaman vastineen arvon muutos (kuluttajan ylijäämä). Liiketoimintasuunnitelma arvioi rahallisia perusteita, mutta jättää huomiotta muut arvon tekijät. Jos hanke esimerkiksi parantaa tuotteen laatua, mutta sitä myydään asiakkaille edelleen samaan hintaan, liiketoimintasuunnitelma ei ota huomioon korkeammasta laadusta kuluttajalle koituvaa hyötyä. Kustannus-hyötyanalyysi sen sijaan pyrkii ottamaan huomioon arvon muutoksen. Liiketoimintasuunnitelman toinen osapuoli (asiakas) saa hankkeesta hyötyä, joka ei näy suunnitelman tuottaman hyödyn mittauksissa. Usein käytetty esimerkki on liikennehankkeista matkustajille tuleva ajansäästö.

Kaikkien yhteiskunnan toimijoiden näkökulman huomioiminen merkitsee myös sitä, että kustannus-hyötyanalyysissa tarkastellaan joitakin rahoitusvirtoja eri tavalla kuin liiketoimintasuunnitelmassa. Liiketoimintasuunnitelmassa esimerkiksi tukirahoitusta käsiteltäisiin samalla tavoin kuin tuottoa, eli sisään tulevana kassavirtana hankkeeseen. Kustannus-hyötyanalyysi taas tunnistaa, että tämäntyyppinen tuotto hankkeen toteuttajalle aiheuttaa samalla kustannuksia veronmaksajille, ja käsittelee sen vuoksi tukirahoitusta siirtona veronmaksajilta yksityiselle hankkeen toteuttajalle. Silloin se ei tosiasiassa ole tuotto eikä kustannus. Vastaavasti liiketoimintasuunnitelma katsoo maksetut verot kustannuksiksi eli hankkeesta ulos meneväksi kassavirraksi. Kustannus-hyötyanalyysissa veroja taas pidetään siirtoina yksityissektorilta valtiolle.

Kustannus-hyötyanalyysiin kriittisesti suhtautuvat mainitsevat usein, että menetelmä ei ota huomioon hankkeen kaikkia tuottoja ja kustannuksia. Sitä kritisoidaan alan kirjallisuudessa usein epäsuorien vaikutusten sivuuttamisesta. Näillä tarkoitetaan hankkeen muilla siihen yhteydessä olevilla markkinoilla eli ”sekundäärimarkkinoilla” aiheuttamia rahallisia tuottoja ja kustannuksia. Vaikutuksista saatetaan myös käyttää talousvaikutuksia käsittelevässä kirjallisuudessa eri nimityksiä, ja terminologisten erojen selventäminen on yksi osa ehdotettavaa tutkimushanketta.

Kustannus-hyötyanalyysissa sekundäärimarkkinat jaotellaan täydentävien ja korvaavien hyödykkeiden markkinoihin. Appelsiininviljelyn tuottavuutta parantava hanke laskee appelsiinien hintaa ja voi siten hyödyttää täydentävää teollisuutta, kuten appelsiinimehun tuotantoa. Kustannus-hyötyanalyysi ei ota huomioon appelsiinimehun myynnin ja tuoton kasvua, jolloin osa hankkeen hyödyistä saattaa jäädä tarkastelun ulkopuolelle. Samaan aikaan appelsiinien edullinen hinta vähentää omenoiden myyntiä, joka on korvaava markkinasektori. Voidaan sanoa, että kustannus-hyötyanalyysi ei ota huomioon omenanviljelyn tuottojen alenemista.

Itse asiassa kustannus-hyötyanalyysi huomioi kaikki nämä vaikutukset, jos täydentävien ja korvaavien hyödykkeiden markkinat eivät ole vääristyneet (2). Markkinat tosin ovat usein vääristyneet, joten kustannus-hyötyanalyysi voi jättää osan epäsuorista vaikutuksista huomiotta. Kustannus-hyötyanalyysin pragmaattinen lähestymistapa perustuu kahteen toteamukseen. Ensinnäkin erilaisten täydentävien ja korvaavien hyödykkeiden markkinoilla syntyvät tuotot ja kustannukset kokonaisuutena tarkastellen usein kumoavat toisensa. Toiseksi jos hankkeen sosioekonominen kannattavuus riippuu toissijaisten markkinoiden tuotoista, se on jo lähtökohtaisesti laadultaan heikko, ja samat hyödyt saavutettaisiin todennäköisesti tehokkaammin jonkin vaihtoehtoisen hankkeen tai toimenpiteen kautta. Vaikka tätä pragmaattista lähestymistapaa pidetään yleensä järkevänä, kustannus-hyötyanalyysi voi kieltämättä olla osin puutteellinen epäsuorien vaikutusten arvioinnissa.

Kustannus-hyötyanalyysin kriitikot myös huomauttavat, että hankkeen kustannukset saavat aikaan merkittäviä kerrannaisvaikutuksia synnyttäessään tuottoja, verokertymää ja työllisyyttä muillakin sektoreilla. Nämä vaikutukset ulottuvat laajemmalle kuin yllä kuvatuille korvaavien ja täydentävien hyödykkeiden markkinoille ja liittyvät hankkeen tosiasialliseen rahankulutukseen. Kriitikot esittävät kustannus-hyötyanalyysin täydentämistä tai jopa korvaamista talousvaikutusten arvioinnilla (EIA). Tällainen arviointi pohjautuu kuitenkin väärinkäsitykseen kustannus-hyötyanalyysin ja talousvaikutusten arvioinnin erilaisesta luonteesta ja tavoitteista. Kustannus-hyötyanalyysi soveltaa hyvinvointitaloutta käytännön päätöksentekoon. Se tarkastelee kaikkia tuottoja ja kustannuksia pyrkien mittaamaan, tuottaako jokin toimintamalli enemmän lisäarvoa kuin toinen ja kasvattaa siten sosiaalista hyvinvointia. Analyysi on tarkoitettu päätöksenteon tueksi, ja sen vuoksi siinä verrataan aina kahta vaihtoehtoista toimintamallia vaihtoehtoiskustannusten sisällyttämiseksi tarkasteluun. Talousvaikutusten arviointi sen sijaan mittaa yksinomaan rahallisia muuttujia eikä välttämättä ota huomioon vaihtoehtoiskustannuksia. Se on ensisijaisesti juuri mittausväline, jota voidaan käyttää päätöksentekoon, mutta sen painopisteet ovat hyvinvointitalouden vaatimuksia kapeammat.

Talousvaikutusten arviointi perustuu panos-tuotostaulukoihin, jotka mallintavat talouden koko kenttää mittaamalla, miten tietyn taloussektorin kustannukset vaikuttavat muiden sektorien kustannuksiin. Siten talousvaikutusten arviointi näyttäisi ottavan samanaikaisesti huomioon sekä epäsuorat että kerrannaisvaikutukset. Talousvaikutusten arvioinnissa on kuitenkin kolme erityispiirrettä, joiden vuoksi se ei sovellu kustannus-hyötyanalyysin korvaajaksi tai edes täydentäjäksi. Seuraavassa käsitellään tarkemmin näitä kolmea ominaisuutta.

Ensimmäinen kolmesta erityispiirteestä on, että talousvaikutusten arviointi olettaa investointien olevan ulkoisia rahavirtoja talouteen. Oletus voi olla hyväksyttävä siltä osin kuin tarkastellaan hankkeen vaikutuksia talouteen, tai miten hankkeeseen liittyvät kustannukset leviävät muille talouden osa-alueille. Se ei kuitenkaan sovellu hankkeen tuottaman lisäarvon mittaamiseen eli sen arviointiin, tulevatko hankkeeseen suunnatut resurssit paremmin käytetyiksi juuri tässä hankkeessa verrattuna siihen, miten samat resurssit olisi käytetty ilman hanketta. Investointihankkeet eivät ole talouden ulkopuolella, vaan ne on rahoitettava resurssien siirrolla muilta sektoreilta.

Hankkeiden käsittely sisäisinä antaa merkittävästi erilaiset tulokset. Yksinkertaisimmillaan esimerkiksi appelsiinihankkeen kerrannaisvaikutukset syntyvät niiden kerrannaisvaikutusten kustannuksella, joita muutoin syntyisi muilla sektoreilla, joilta kustannuksia on vähennettävä resurssien suuntaamiseksi appelsiinihankkeeseen.

Toinen talousvaikutusten arvioinnin kustannus-hyötyanalyysista erottava ominaisuus on se, että talousvaikutusten arviointi olettaa hintojen olevan muuttumattomat ja resurssien saatavuuden käytännössä rajaton. Talousvaikutusten arviointi rakentuu sille oletukselle, että hankkeen toteutukseen on aina käytettävissä riittävät resurssit muuttamatta hintoja muilla taloussektoreilla, riippumatta siitä, miten laaja hanke on verrattuna talouden koko volyymiin. Todellisuudessa laajamittaiset hankkeet kuitenkin vaikuttavat hintoihin, ja esimerkiksi tuotantopanosten korkeampi hinta merkitsee sitä, että muilla sektoreilla tuotantoa on alennettava.

Kahden ensimmäisen talousvaikutusten arvioinnin puutteen korjaamiseksi akateeminen yhteisö on kehittänyt edistyneempiä yleisen tasapainon malleja (CGE). Tämä menetelmä on melko monimutkainen ja mallintaa taloutta kokonaisuudessaan, ottaen huomioon resurssien rajallisuuden. CGE-mallit oikaisevat aiemmin käsitellyn perinteisen talousvaikutusten arvioinnin heikkouksia. CGE-mallit ensinnäkin tunnustavat, etteivät investointihankkeeseen käytettävät resurssit tule ulkopuolelta, vaan ne ovat pois samojen resurssien vaihtoehtoisesta käytöstä. Toiseksi näissä malleissa otetaan huomioon myös hintojen muutokset (3). Ei ole kovinkaan yllättävää, että näiden mallien avulla toteutetuissa empiirisissä tutkimuksissa kerrannaisvaikutukset on todettu merkittävästi pienemmiksi kuin talousvaikutusten arvioinnissa. Lisäksi CGE-tutkimukset osoittavat, että eri sektoreiden tuottavuudesta ja resurssirajoituksista riippumatta hankkeen nettovaikutus talouteen voi olla kokonaisuutena negatiivinen.

CGE-mallit voidaan siten nähdä talousvaikutusten arvioinnin kehittyneempänä versiona, ja ne myös lähentävät vaikutusarviointia kustannus-hyötyanalyysiin. Talousvaikutusten arvioinnin kolmas haittapuoli kustannus-hyötyanalyysiin nähden kuitenkin säilyy myös CGE:ssä. Sekin keskittyy nimittäin yksinomaan rahavirtoihin – tuottoihin, veroihin, palkkoihin jne. – jättäen huomiotta monet kustannus-hyötyanalyysiin sisältyvät muuttujat, kuten ulkoisvaikutukset ja rahalle saatavan vastineen. CGE-tutkimukset, samoin kuin talousvaikutusten arviointi, on suunniteltu linkiksi hanke- tai politiikka-analyysin ja makrotalouden välille, ja makrotaloudellisen suorituskyvyn pääasiallinen indikaattori on kansantulo tai bruttokansantuote (BKT).

Edellä lueteltujen puutteiden ei kuitenkaan pidä antaa hämärtää sitä tosiseikkaa, että CGE-mallit antavat monipuolisemman kuvan taloudesta hankkeen toimintaympäristönä, ja toiseksi CGE-menetelmät ovat viime aikoina kehittyneet. Dynaamiset stokastiset yleisen tasapainon mallit (DSGE) ottavat huomioon myös talouden dynaamisen käyttäytymisen. Kustannus-hyötyanalyysin avulla arvioidun hankkeen elinkaari voi olla yli 20 vuotta, mikä korostaa dynaamisten mallien etuja. Esimerkiksi suuren teknologiamuutoksen sisältävän hankkeen vaikutusta talouteen voidaan ymmärtää paremmin DSGE:n kuin staattisten mallien avulla.

Ehdotettavan EIBURS-hankkeen tavoitteena on tarkastella talousvaikutusten arvioinnin viimeksi mainittua haittapuolta niin, että vaikutusmallien tulokset saataisiin paremmin yhteensopiviksi kustannus-hyötyanalyysin kanssa. Tutkijoiden tulisi esittää empiirisessä tutkimuksessa nykyisin käytettävien menetelmien joukosta valittu vaikutustenarviointimenetelmä, jonka voidaan olettaa olevan parhaiten yhteen sovitettavissa kustannus-hyötyanalyysiin, sekä pyrkiä tarkastelemaan niiden yhteensopivuutta lähemmin. Tämä auttaa kustannus-hyötyanalyysin käyttäjiä maailmanlaajuisesti ja etenkin EIP:tä määrittämään, miten tarkkoja kustannus-hyötyanalyysit ovat investointihankkeen kaikkien sosioekonomisten vaikutusten mittaamisessa.

2. Tutkimushankkeen sisältö

Rahoitettavaan tutkimusohjelmaan kuuluu neljä tehtävää.

Tehtävä 1

Tutkijat tarkastelevat erilaisia vaikutustenarviointimenetelmiä, jotka näyttäisivät olevan helpoimmin muokattavissa yhteentoimiviksi kustannus-hyötyanalyysin kanssa. Menetelmän valinta perustuu seuraaviin kriteereihin:

1.	menetelmän empiirisestä soveltamisesta on ennen kaikkea oltava vankka ja luotettava kokemus

2.	menetelmän on oltava ajankohtainen ja relevantti käytettyyn akateemiseen kirjallisuuteen nähden

3.	tutkijoiden on oltava vakuuttuneita siitä, että menetelmän yhteensopivuus kustannus-hyötyanalyysin kanssa on mahdollista saavuttaa tutkimushankkeelle asetetun ajan ja resurssien rajoissa.

Tehtävä 2

Tutkimuksen toisessa osassa on tarkoitus laatia kaksi vaikutusmallia, jotka sisältävät kaikki tarvittavat edellytykset niiden sovittamiseksi yhteen kustannus-hyötyanalyysin lisäarvon mittarien kanssa. Toinen malleista soveltuisi EU:n tehokkaasti toimiville ja kilpailukykyisille, suhteellisen korkean tulotason talousalueille, ja toinen kilpailukyvyltään heikommille korkean työttömyyden ja matalan tulotason alueille. Kahden hyvin erilaisen talouden mallintamisen tavoitteena on selvittää, voiko analyysi tuottaa merkittävästi erilaisia tuloksia alueen taloudellisista olosuhteista riippuen. Köyhemmät alueet voivat yleensä saada helpommin julkista rahoitusta. Olisi tärkeää tutkia, hyötyisivätkö taloudellisesti heikommin kehittyneiden alueiden hankearvioinnit niistä lisäkustannuksista, joita vaikutusarvioinnin toteuttamisesta aiheutuu.

Tutkijat voivat joko suunnitella vaikutusmallit alusta alkaen tai muokata olemassa olevia malleja. Näistä vaihtoehdoista on mahdollista valita vapaasti edellyttäen, ettei valittu malli vaaranna tutkimusohjelman keskeistä tarkoitusta, joka on yhteensopivuus kustannus-hyötyanalyysin kanssa.

Vaikutusmallien sovittaminen kustannus-hyötyanalyysiin edellyttää työskentelyä samanaikaisesti kahdella tasolla: reaalitalouden ja finanssitalouden osa-alueilla. Monet nykyiset vaikutusmallit eivät ota huomioon finanssitaloutta. Kun otetaan huomioon kustannus-hyötyanalyysin oletukset hankkeeseen investoitujen resurssien alkuperästä ja erityisesti se, että EIP itse toimii finanssisektorin kautta, laadittavissa vaikutusmalleissa on syytä kiinnittää erityistä huomiota finanssitalouteen.

Reaalitalouden osalta vaikutusmallit mittaavat jo sellaisia muuttujia kuin BKT, työllisyys ja kauppatase. Muutoksia olisi tehtävä etenkin yhteiskunnallisen hyödyn laskentaan, kuten:

—	kuluttajan ylijäämän muutosten huomioimiseen talouden eri sektoreilla

—	positiivisten ja negatiivisten ulkoisvaikutusten mittaamiseen, mukaan lukien ympäristövaikutukset.

Finanssitalouden osalta mallien tulisi ottaa huomioon hankerahoituksen eri vaihtoehdot, mukaan lukien:

—	välittömät verot

—	välilliset verot

—	yksityisten sijoituspääomien lisääminen

—	lainanotto kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta (ks. esim. (4)).

Tehtävään 2 kuuluu myös menetelmien välisten terminologisten erojen selventäminen. Esimerkiksi CGE-malleissa puhutaan indusoiduista vaikutuksista (induced effects) ehkä talousvaikutusten arvioinnin terminologiaa mukaillen. Näille vaikutuksille ei välttämättä ole suoraa vastinetta kustannus-hyötyanalyysissa. Joitakin CGE-mallin indusoiduista vaikutuksista saatetaan käsitellä välillisinä vaikutuksina ja toisia kerrannaisvaikutuksina, jolloin ne tosiasiassa jäävät huomiotta.

Tehtävä 3

Tutkijoiden tehtävänä on myös simuloida erilaisten investointihankkeiden vaikutusta näissä kahdessa eri taloustyypissä. Simuloitavien hankkeiden lukumäärä päätetään tutkimushankkeen aikana. Tutkijat voivat ehdottaa simuloinnin kohteeksi otettavia toimialoja, joista sitten sovitaan EIP:n hankevalvojan kanssa. Mahdollisia kohteita olisivat infrastruktuurihanke, laajamittainen teollisuushanke sekä palvelusektorin hanke esimerkiksi koulutuksen, vapaa-aikapalvelujen ym. alalla. Jokaista hanketta simuloidaan useita vaihtoehtoisia rahoituslähteitä käyttäen.

Tehtävä 4

Lopuksi tutkijat arvioivat, missä määrin vaikutustenarvioinnin tulokset eroavat ”tyypillisen” kustannus-hyötyanalyysin tuloksista. ”Tyypillinen” kustannus-hyötyanalyysi keskittyy primäärimarkkinoihin ja vain kaikkein tärkeimpiin sekundäärimarkkinoihin. Tutkijat tekevät johtopäätöksiä ja antavat suosituksia seuraavista asioista:

i)	missä olosuhteissa vaikutusarvioinnin menetelmillä tehdyt hankearvioinnit todennäköisesti tuottavat tuloksia, jotka poikkeavat merkittävästi kustannus-hyötyanalyysin tuloksista

ii)	missä olosuhteissa vaikutusarviointiin käytetyt kustannukset ja siihen kulunut aika tuottavat rahalle vastinetta hankkeen arvioinnissa.

3. Tutkimushankkeen merkitys EIP:lle

Tutkimuksen aihe on EIP:n rahoitustoiminnan kannalta keskeinen. EIP:n perussäännön mukaan pankki rahoittaa investointihankkeita, jotka lisäävät taloudellista tuottavuutta (18 artikla, kohta 1.b) (5). Kustannus-hyötyanalyysi on pankille tärkeä työkalu sen mittaamiseen, missä määrin investointi tosiasiassa lisää tuottavuutta. Tutkimushankkeen tulisi edistää kustannus-hyötyanalyysin luotettavuuden testausta sekä arvioida, olisiko joissain tilanteissa suositeltavaa täydentää analyysia CGE-simulointimalleilla.

4. Tutkimushankkeen hyöty akateemiselle tutkimukselle

Akateemisten tutkijoiden tuottamat tai tutkimuslaitosten tilaamat uusimmat vaikutusarviointimallit ovat tuoneet parannuksia aiempiin malleihin. Näiden arviointimallien tarkoitus on silti edelleen sama: ne mittaavat hankkeen tai politiikan nettovaikutusta kansantuloon tai BKT:hen. Kansantulo on kuitenkin riittämätön mittari valtion tuotannolle ja siten puutteellinen väline talouden kokonaistuottavuuden mittaamiseen niin, että huomioon otettaisiin myös sosiaalisen hyvinvoinnin näkökohdat. Siitä syystä mallit eivät ole täysin yhteensopivia kustannus-hyötyanalyysin kanssa. BKT-mittarit jättävät huomiotta useita tekijöitä, kuten rahalle saatavan vastineen arvon lisääntymisen (kuluttajan ylijäämä) sekä ympäristövaikutukset. Kun vaikutusarvioinnin menetelmiä mukautetaan yhteensopiviksi kustannus-hyötyanalyysin kanssa, niiden tulokset mittaavat paremmin investointihankkeen kokonaisvaikutusta talouden tuottavuuteen ja hyvinvointiin. Tällaisia vaikutusarviointimenetelmiä voidaan käyttää paitsi investointihankkeiden, myös politiikkavaihtoehtojen arviointiin.

Tietojemme mukaan tällaista vaikutusarviointimallien sovitusta kustannus-hyötyanalyysiin ei vielä ole tehty. Tutkimushankkeen tavoitteena on siten kehittää talousmalleista uusia versioita hankkeiden ja politiikkavaihtoehtojen sosioekonomiseen arviointiin.

Hakemukset on laadittava englanniksi. Määräaika ehdotusten jättämiselle on 15. huhtikuuta 2018 klo 24.00 Keski-Euroopan aikaa (CET). Määräajan jälkeen jätettyjä hakemuksia ei käsitellä. Hakemukset toimitetaan sähköpostitse osoitteeseen:

Events.EIBInstitute@eib.org

Tarkempaa tietoa EIBURS-ohjelman valintamenettelystä ja EIP-instituutista saat osoitteesta: http://institute.eib.org/.

(1) European Investment Bank (2013), The Economic Appraisal of Transport Projects at the EIB. Luxembourg: European Investment Bank. (Saatavissa sähköisenä: http://www.eib.org/infocentre/publications/all/economic-appraisal-of-investment-projects.htm).

(2) Just, R.E., Hueth, D.L. and Schmitz, A. (2004), The Welfare Economics of Public Policy: A Practical Approach to Project and Policy Evaluation. Cheltenham: Edward Edgard.

(3) Hosoe, N., Gasawa, K. and Hashimoto, H. (2010), Textbook of Computable General Equilibrium Modelling: Programming and Simulations. Basingstoke: Palgrave Macmillan.

(4) Godley, W., and Marc L. (2007), Monetary Economics: An Integrated Approach to Credit, Money, Income, Production and Wealth. New York: Palgrave MacMillan.

(5) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto – Pöytäkirja (N:o 5) Euroopan investointipankin perussäännöstä, EUVL C 202, 7.6.2016, s. 251–264. (Saatavissa sähköisenä: http://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=celex:12016E/PRO/05).

		ISSN 1977-1053
Euroopan unionin virallinen lehti		C 65

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	61. vuosikerta 21. helmikuu 2018

Ilmoitusnumero	Sisältö	Sivu
	I Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot
	LAUSUNNOT
	Euroopan komissio
2018/C 65/01	Komission lausunto, annettu 16 päivänä helmikuuta 2018, Ranskassa Tricastinin laitosalueella sijaitsevasta SOCATRI-nimisestä dekontaminointi- ja uraanintalteenottolaitoksesta peräisin olevan radioaktiivisen jätteen hävittämistä koskevasta muutetusta suunnitelmasta	1

	II Tiedonannot
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT
	Euroopan komissio
2018/C 65/02	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia M.8751 – Bell/Hügli) ( 1 )	3
2018/C 65/03	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia M.8753 – HASCO/Magna/JV) ( 1 )	3

	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
	Neuvosto
2018/C 65/04	Neuvoston päätös, annettu 19 päivänä helmikuuta 2018, yhteisön kasvilajikeviraston valituslautakunnan puheenjohtajan nimittämisestä	4
	Euroopan komissio
2018/C 65/05	Euron kurssi	6
2018/C 65/06	Komission päätös, annettu 31 päivänä tammikuuta 2018, Euroopan komission jäsenten toimintasäännöistä	7

	V Ilmoitukset
	HALLINNOLLISET MENETTELYT
	Euroopan investointipankki
2018/C 65/07	Hakuilmoitus – Euroopan investointipankki-instituutilta haettavana uusi EIBURS-tutkimusapuraha Knowledge-ohjelmahankkeesta	21
	KILPAILUPOLITIIKAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYT
	Euroopan komissio
2018/C 65/08	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia M.8816 – Goldman Sachs / Centerbridge / Robyg) – Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 )	26
2018/C 65/09	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia M.8793 – Axión/Enagás/Axent) – Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 )	28

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,2340
JPY	Japanin jeniä	132,25
DKK	Tanskan kruunua	7,4473
GBP	Englannin puntaa	0,88168
SEK	Ruotsin kruunua	9,9688
CHF	Sveitsin frangia	1,1537
ISK	Islannin kruunua	124,30
NOK	Norjan kruunua	9,6683
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	25,318
HUF	Unkarin forinttia	311,78
PLN	Puolan zlotya	4,1467
RON	Romanian leuta	4,6636
TRY	Turkin liiraa	4,6566
AUD	Australian dollaria	1,5648
CAD	Kanadan dollaria	1,5553
HKD	Hongkongin dollaria	9,6549
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,6782
SGD	Singaporen dollaria	1,6272
KRW	Etelä-Korean wonia	1 323,70
ZAR	Etelä-Afrikan randia	14,4916
CNY	Kiinan juan renminbiä	7,8290
HRK	Kroatian kunaa	7,4385
IDR	Indonesian rupiaa	16 819,73
MYR	Malesian ringgitiä	4,8101
PHP	Filippiinien pesoa	64,560
RUB	Venäjän ruplaa	69,9071
THB	Thaimaan bahtia	38,883
BRL	Brasilian realia	4,0114
MXN	Meksikon pesoa	23,0002
INR	Intian rupiaa	80,0030


	(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.