4.12.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 412/2

Unionin tuomioistuimen yleiskokouksessa 3. lokakuuta 2017 tehdyt päätökset

(2017/C 412/05)

Tuomareiden jakautuminen kolmen tuomarin jaostoihin

Unionin tuomioistuin päätti yleiskokouksessaan 3.10.2017 sijoittaa tuomarit kolmen tuomarin jaostoihin seuraavasti:

Kuudes jaosto

jaoston puheenjohtaja Carl Gustav Fernlund

tuomarit Jean-Claude Bonichot, Alexander Arabadjiev, Siniša Rodin ja Eugene Regan

Seitsemäs jaosto

jaoston puheenjohtaja Allan Rosas

tuomarit Camelia Toader, Alexandra Prechal ja Egidijus Jarašiūnas

Kahdeksas jaosto

jaoston puheenjohtaja Jiří Malenovský

tuomarit Marek Safjan, Daniel Šváby ja Michail Vilaras

Yhdeksäs jaosto

jaoston puheenjohtaja Christopher Vajda

tuomarit Endre Juhász, Küllike Jürimäe ja Constantinos Lycourgos

Kymmenes jaosto

jaoston puheenjohtaja Egils Levits

tuomarit Anthony Borg Barthet, Maria Berger ja François Biltgen

4.12.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 412/3

Luettelot ratkaisukokoonpanojen määrittämiseksi kolmen tuomarin kokoonpanossa kokoontuvista jaostoista

(2017/C 412/06)

Unionin tuomioistuin laati yleiskokouksessaan 3.10.2017 seuraavat luettelot kolmen tuomarin kokoonpanossa kokoontuvista jaostoista:

Kuudes jaosto

Jean-Claude Bonichot

Alexander Arabadjiev

Siniša Rodin

Eugene Regan

Seitsemäs jaosto

Camelia Toader

Alexandra Prechal

Egidijus Jarašiūnas

Kahdeksas jaosto

Marek Safjan

Daniel Šváby

Michail Vilaras

Yhdeksäs jaosto

Endre Juhász

Küllike Jürimäe

Constantinos Lycourgos

Kymmenes jaosto

Anthony Borg Barthet

Maria Berger

François Biltgen

4.12.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 412/5

Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 10.10.2017 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Supreme Court – Irlanti) – Elaine Farrell v. Alan Whitty, The Minister for the Environment, Ireland, Attorney General ja Motor Insurers Bureau of Ireland (MIBI)

(Asia C-413/15) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen - Moottoriajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun varalta otettava vakuutus - Direktiivi 90/232/ETY - 1 artikla - Vastuu kaikille matkustajille muttei kuljettajalle aiheutuneista henkilövahingoista - Pakollinen vakuutus - Välitön oikeusvaikutus - Direktiivi 84/5/ETY - 1 artiklan 4 kohta - Elin, jonka tehtävänä on korvata tuntemattoman tai vakuuttamattoman ajoneuvon aiheuttamat omaisuus- tai henkilövahingot - Mahdollisuus vedota direktiiviin valtiota vastaan - Edellytykset, joiden täyttyessä yksityisoikeudellista elintä voidaan pitää valtion ilmentymänä ja sitä vastaan voidaan vedota direktiivin säännöksiin, joilla voi olla välittömiä oikeusvaikutuksia))

(2017/C 412/09)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Supreme Court

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Elaine Farrell

Vastaajat: Alan Whitty, The Minister for the Environment, Ireland, Attorney General ja Motor Insurers Bureau of Ireland (MIBI)

Tuomiolauselma

SEUT 288 artiklaa on tulkittava siten, ettei se ole sinänsä esteenä sille, että sellaista elintä vastaan, joka ei täytä kaikkia 12.7.1990 annetun tuomion Foster ym. (C-188/89, EU:C:1990:313) 20 kohdassa mainittuja arviointiperusteita luettuina yhdessä saman tuomion 18 kohdassa mainittujen arviointiperusteiden kanssa, voidaan vedota direktiivin säännöksiin, joilla voi olla välitön oikeusvaikutus.

Sellaista yksityisoikeudellista elintä vastaan, jonka hoidettavaksi jäsenvaltio on antanut moottoriajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun varalta otettavaa vakuutusta koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 30.12.1983 annetun toisen neuvoston direktiivin 84/5/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna 14.5.1990 annetulla kolmannella neuvoston direktiivillä 90/232/ETY, 1 artiklan 4 kohdassa jäsenvaltioille säädettyyn velvoitteeseen perustuvan tehtävän kaltaisen yleisen edun mukaisen tehtävän ja jolla on tätä varten erityisen laajoja toimivaltuuksia, kuten toimivalta velvoittaa liikennevakuutustoimintaa kyseisen jäsenvaltion alueella harjoittavat vakuutuksenantajat liittymään siihen ja rahoittamaan sitä, voidaan vedota direktiivin säännöksiin, joilla voi olla välitön oikeusvaikutus.

(1) EUVL C 320, 28.9.2015.

4.12.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 412/6

Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 11.10.2017 – Valittajana Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) sekä muina osapuolina Cactus SA ja Isabel Del Rio Rodríguez

(Asia C-501/15 P) (1)

((Muutoksenhaku - EU-tavaramerkki - Asetus (EY) N:o 207/2009 - Kuviomerkki, joka sisältää sanaosat ”CACTUS OF PEACE CACTUS DE LA PAZ” - EU-sanamerkkien ja -kuviomerkkien, jotka sisältävät sanaosan ”Cactus”, haltijan tekemä väite - Nizzan luokitus - 28 artikla - 15 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan a alakohta - Tavaramerkin tosiasiallinen käyttö lyhennetyssä muodossa))

(2017/C 412/10)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: A. Folliard-Monguiral)

Muu osapuolet: Cactus SA (edustaja: K. Manhaeve, avocate) ja Isabel Del Rio Rodríguez

Tuomiolauselma

1)	Valitus hylätään.

2)	Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 414, 14.12.2015.

4.12.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 412/6

Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 12.10.2017 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Hoge Raad der Nederlanden – Alankomaat) – X BV v. Staatssecretaris van Financiën

(Asia C-661/15) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Tulliliitto - Yhteisön tullikoodeksi - 29 artikla - Ajoneuvojen maahantuonti - Tullausarvon määrittäminen - 78 artikla - Ilmoituksen oikaiseminen - 236 artiklan 2 kohta - Tuontitullien palauttaminen - Kolmen vuoden määräaika - Asetus (ETY) N:o 2454/93 - 145 artiklan 2 ja 3 kohta - Tavaroiden viallisuutta koskeva riski - 12 kuukauden määräaika - Pätevyys))

(2017/C 412/11)

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Hoge Raad der Nederlanden

Pääasian asianosaiset

Kantaja: X BV

Vastaaja: Staatssecretaris van Financiën

Tuomiolauselma

Yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä 2.7.1993 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93, sellaisena kuin se on muutettuna 11.3.2002 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 444/2002, 145 artiklan 2 kohtaa, luettuna yhdessä yhteisön tullikoodeksista 12.10.1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 29 artiklan 1 ja 3 kohdan kanssa, on tulkittava siten, että se koskee pääasiassa kyseessä olevan kaltaista tilannetta, jossa on osoitettu, että tavaran vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevan ilmoituksen vastaanotetuksi hyväksymisen ajankohtana oli olemassa valmistukseen liittyvä riski siitä, että tavara vioittuu käytössä, ja jossa myyjä tämän johdosta myöntää takuuta koskevan sopimusvelvoitteen mukaisesti ostajalle hinnanalennuksen korvaamalla kulut, jotka ostajalle aiheutuivat tavaran mukauttamisesta mainitun riskin poistamiseksi.

Asetuksen N:o 2454/93 145 artiklan 3 kohta, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 444/2002, on pätemätön siltä osin kuin siinä säädetään tavaroiden vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevan ilmoituksen vastaanotetuksi hyväksymisestä alkavasta 12 kuukauden määräajasta, jonka kuluessa tosiasiassa maksetun tai maksettavan hinnan muutoksen on toteuduttava.

(1) EUVL C 98, 14.3.2016.

4.12.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 412/7

Unionin tuomioistuimen tuomio (kahdeksas jaosto) 12.10.2017 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Finanzgericht München – Saksa) – Tigers GmbH v. Hauptzollamt Landshut

(Asia C-156/16) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 412/2013 - 1 artiklan 3 kohta - Yhteisön tullikoodeksi - 78 artikla - Sääntö, jonka mukaan yksilöllisten polkumyyntitullien soveltaminen edellyttää pätevän laskun esittämistä - Sen hyväksyttävyys, että pätevä kauppalasku esitetään tulli-ilmoituksen jälkeen - Palauttamisesta kieltäytyminen))

(2017/C 412/12)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Finanzgericht München

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Tigers GmbH

Vastaaja: Hauptzollamt Landshut

Tuomiolauselma

Lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien keraamisten pöytä- ja keittiöesineiden tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta 13.5.2013 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 412/2013 1 artiklan 3 kohtaa on tulkittava siten, että siinä sallitaan esittää tulli-ilmoituksen jälkeen pätevä kauppalasku lopullisen polkumyyntitullin vahvistamiseksi, jos yritykselle määritetyn erityisen polkumyyntitullin soveltamisen kaikki muut ennakkoedellytykset täyttyvät ja jos polkumyyntitullin asianmukainen soveltaminen on varmistettu, minkä tarkastaminen on ennakkoratkaisupyynnön esittäneen tuomioistuimen tehtävänä.

(1) EUVL C 211, 13.6.2016.

4.12.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 412/8

Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 12.10.2017 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Sąd Okręgowy w Gorzowie Wielkopolskim – Puola) – Aleksandra Kubickan vireille panema asia

(Asia C-218/16) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue - Asetus (EU) N:o 650/2012 - Perintöasiat ja eurooppalainen perintötodistus - Soveltamisala - Sellaisessa jäsenvaltiossa sijaitseva kiinteistö, joka ei tunne esineoikeudellista erityisjälkisäädöstä - Kieltäytyminen tunnustamasta tällaisen jälkisäädöksen esineoikeudellisia vaikutuksia))

(2017/C 412/13)

Oikeudenkäyntikieli: puola

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Sąd Okręgowy w Gorzowie Wielkopolskim

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Aleksandra Kubicka

Muu osapuoli: Przemysława Bac

Tuomiolauselma

Toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta ja virallisten asiakirjojen hyväksymisestä ja täytäntöönpanosta perintöasioissa sekä eurooppalaisen perintötodistuksen käyttöönotosta 4.7.2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 650/2012 1 artiklan 2 kohdan k ja l alakohtaa sekä 31 artiklaa on tulkittava siten, että ne ovat esteenä sille, että jäsenvaltion viranomainen kieltäytyy tunnustamasta testamentintekijän saman asetuksen 22 artiklan 1 kohdan perusteella perimykseen sovellettavaksi valitseman lain tunteman esineoikeudellisen erityisjälkisäädöksen esineoikeudellisia vaikutuksia, kun tätä kieltäytymistä on perusteltu sillä, että kyseinen erityisjälkisäädös koskee sellaisessa toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevan kiinteistön omistusoikeutta, jonka lainsäädännössä ei tunneta sellaista erityisjälkisäädöstä, jolla on välitön esineoikeudellinen vaikutus perimyksen alkamisajankohtana.

(1) EUVL C 335, 12.9.2016.

4.12.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 412/8

Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 12.10.2017 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Upper Tribunal (Tax and Chancery Chamber) – Yhdistynyt kuningaskunta) – Shields & Sons Partnership v. Commissioners for Her Majesty’s Revenue and Customs

(Asia C-262/16) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Verotus - Arvonlisävero - Direktiivi 2006/112/EY - 296 artiklan 2 kohta - 299 artikla - Yhteinen maataloustuottajien vakiokantajärjestelmä - Yhteisen järjestelmän ulkopuolelle sulkeminen - Edellytykset - Käsite ”maataloustuottajien ryhmä”))

(2017/C 412/14)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Upper Tribunal (Tax and Chancery Chamber)

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Shields & Sons Partnership

Vastaaja: Commissioners for Her Majesty’s Revenue and Customs

Tuomiolauselma

Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY 296 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että siinä määritellään tyhjentävästi kaikki ne tilanteet, joissa jäsenvaltio voi sulkea maataloustuottajan yhteisen maataloustuottajien vakiokantajärjestelmän ulkopuolelle.

Direktiivin 2006/112 296 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, etteivät maataloustuottajat, joiden osalta on todettu, että heidän yhteisen maataloustuottajien vakiokantajärjestelmän jäseninä saamiensa palautusten määrä on huomattavasti suurempi kuin määrä, jonka he saisivat, jos heihin sovellettaisiin tavallista tai yksinkertaistettua arvonlisäverojärjestelmää, muodosta kyseisessä säännöksessä tarkoitettua maataloustuottajien ryhmää.

(1) EUVL C 260, 18.7.2016.

4.12.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 412/9

Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 12.10.2017 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Landgericht Aachen – Saksa) – Rikosoikeudenkäynti, jossa vastaajana on Frank Sleutjes

(Asia C-278/16) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa - Direktiivi 2010/64/EU - 3 artiklan 1 kohta - Oikeus tulkkauksiin ja käännöksiin rikosoikeudellisissa menettelyissä - ”Keskeisten asiakirjojen” kääntäminen - ”Keskeisten asiakirjojen” käsite - Rangaistusmääräys, joka annetaan yksinkertaistetussa menettelyssä, joka ei ole kontradiktorinen, ja jossa määrätään sille, jolle se on osoitettu, sakko rikkomuksesta))

(2017/C 412/15)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Landgericht Aachen

Rikosoikeudenkäynnin asianosainen pääasiassa

Frank Sleutjes

Muu osapuoli: Staatsanwaltschaft Aachen

Tuomiolauselma

Oikeudesta tulkkaukseen ja käännöksiin rikosoikeudellisissa menettelyissä 20.10.2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/64/EU 3 artiklaa on tulkittava siten, että sen kaltainen toimi kuin määräys, josta kansallisessa lainsäädännössä säädetään seuraamuksen määräämiseksi rikkomuksista ja jonka antaa tuomari yksinkertaistetussa menettelyssä, joka ei ole kontradiktorinen, on tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu ”keskeinen asiakirja”, josta säännöksessä asetettujen muotovaatimusten mukaisesti on toimitettava kirjallinen käännös epäillyille tai syytetyille henkilöille, jotka eivät ymmärrä kyseessä olevassa menettelyssä käytettävää kieltä, jotta he kykenevät käyttämään oikeuttaan puolustukseen ja jotta menettelyn oikeudenmukaisuus turvataan.

(1) EUVL C 335, 12.09.2016.

4.12.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 412/10

Unionin tuomioistuimen tuomio (yhdeksäs jaosto) 12.10.2017 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Bundesgerichtshof – Saksa) – Kamin und Grill Shop GmbH v. Zentrale zur Bekämpfung unlauteren Wettbewerbs eV

(Asia C-289/16) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Maatalous - Luonnonmukaiset tuotteet - Asetuksella (EY) N:o 834/2007 käyttöön otettu valvontajärjestelmä - Käsite ”myynti suoraan loppukuluttajalle tai -käyttäjälle”))

(2017/C 412/16)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Bundesgerichtshof

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Kamin und Grill Shop GmbH

Vastaaja: Zentrale zur Bekämpfung unlauteren Wettbewerbs eV

Tuomiolauselma

Luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 2092/91 kumoamisesta 28.6.2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 834/2007 28 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että jotta katsottaisiin, että tuotteet on myyty tässä säännöksessä tarkoitetulla tavalla ”suoraan” loppukuluttajalle tai -käyttäjälle, myynti on suoritettava siten, että toimija tai sen myyntihenkilöstöä ja loppukuluttaja ovat läsnä samanaikaisesti.

(1) EUVL C 350, 26.9.2016.

4.12.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 412/10

Unionin tuomioistuimen tuomio (kuudes jaosto) 12.10.2017 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Szegedi Közigazgatási és Munkaügyi Bíróság – Unkari) – Lombard Ingatlan Lízing Zrt. v. Nemzeti Adó- és Vámhivatal Fellebbviteli Igazgatóság

(Asia C-404/16) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Arvonlisävero - Direktiivi 2006/112/EY - 90 artiklan 1 kohta - Välitön oikeusvaikutus - Veron peruste - Alentaminen mitätöimisen, peruuttamisen tai purkamisen vuoksi - Alentaminen kauppahinnan maksamisen täyden tai osittaisen laiminlyönnin vuoksi - Näiden väliset erot - Maksujen laiminlyönnin vuoksi purettu leasingsopimus))

(2017/C 412/17)

Oikeudenkäyntikieli: unkari

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Szegedi Közigazgatási és Munkaügyi Bíróság

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Lombard Ingatlan Lízing Zrt.

Vastaaja: Nemzeti Adó- és Vámhivatal Fellebbviteli Igazgatóság

Tuomiolauselma

Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY 90 artiklan 1 kohdassa käytettyjä käsitteitä ”mitätöiminen”, ”peruuttaminen” ja ”purkaminen” on tulkittava siten, että niiden alaan kuuluu sellainen rahoitusleasingsopimukseen liittyvä tilanne, jossa vuokralleantaja ei voi enää vaatia vuokralleottajaa maksamaan vuokraeriä, koska vuokralleantaja on purkanut sopimuksen siitä syystä, ettei vuokralleottaja ole täyttänyt sopimusvelvoitteitaan.

Tilanteessa, jossa leasingsopimus on päätetty lopullisesti siitä syystä, ettei vuokralleottaja ole maksanut vuokraeriä, vuokralleantaja voi vedota direktiivin 2006/112 90 artiklan 1 kohtaan jäsenvaltiota vastaan saadakseen veron perusteen alennetuksi, vaikka tällaista tilannetta pidetään sovellettavassa kansallisessa oikeudessa kyseisen artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna ”maksun laiminlyöntinä” eikä siinä sallita veron perusteen alentamista, jos maksu laiminlyödään.

(1) EUVL C 364, 3.10.2016.

4.12.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 412/11

Kanne 5.5.2017 – Euroopan komissio v. Unkari

(Asia C-235/17)

(2017/C 412/19)

Oikeudenkäyntikieli: unkari

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: L. Malferrari ja L. Havas)

Vastaaja: Unkari

Vaatimukset

Komissio vaatii unionin tuomioistuinta

—	toteamaan, ettei Unkari ole noudattanut Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 49 ja 63 artiklaan sekä perusoikeuskirjan 17 artiklaan perustuvia velvoitteitaan, koska se on ottanut käyttöön lainsäädännön, jolla poistetaan viljelysmaita koskevat hallinta- ja käyttöoikeudet, ja

—	Unkari on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Komission mukaan kyseinen Unkarin lainsäädäntö, jolla rajoitetaan ilmeisen suhteettomasti hallinta- ja käyttöoikeuksia maa- ja metsätalousmaihin, ei sovellu yhteen Unkarilla Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 49 ja 63 artiklan sekä perusoikeuskirjan 17 artiklan perusteella olevien velvoitteiden kanssa.

Hallinta- ja käyttöoikeuksien poistaminen lainsäädäntöteitse muodostaa SEUT 49 artiklaan perustuvan sijoittautumisvapauden rajoituksen. Näin on erityisesti sen vuoksi, että hallinta- ja käyttöoikeuksien poistamisesta aiheutuu, että näiden oikeuksien siihenastisten haltijoiden on mahdotonta tai erittäin vaikeaa perustaa sivutoimipaikka Unkariin (tai saada siellä viljelysmaiden käyttölupa) harjoittaakseen siellä toimintaansa ja edistääkseen taloudellista ja sosiaalista vuorovaikutusta unionissa itsenäisen ammatinharjoittamisen alalla. Komission mukaan hallinta- ja käyttöoikeuksien lainsäädäntöteitse tapahtuneella poistamisella tehdään sijoittautumisvapauden käytöstä vähemmän houkuttelevaa.

Kyseisellä Unkarin lainsäädännöllä vaarannetaan myös pääomien vapaa liikkuvuus, koska se vaikuttaa estävästi ja rajoittavasti sellaisten henkilöiden, jotka eivät ole Unkarin kansalaisia, haluun tehdä sijoituksia Unkarissa sijaitseviin kiinteistöihin. Lainsäädäntö vaikuttaa siten, että olemassa olevien hallinta- ja käyttöoikeuksien arvo alenee, mikä sekin on pääomien vapaan liikkuvuuden rajoitus.

Unkarin lainsäädäntö aiheuttaa välillistä syrjintää, koska sillä diskriminoidaan henkilöitä, jotka eivät ole Unkarin kansalaisia.

Kyseisten vapauksien rajoittaminen ei ole perusteltua. Se ei ole perusteltavissa perussopimukseen nojautuvilla syillä eikä Unkarin hallituksen menettelyn kuluessa esittämillä muilla syillä.

Komissio ei voi yhtyä etenkään niihin Unkarin hallituksen esittämiin lausumiin, joiden mukaan kyseinen rajoitus olisi tarpeen lainvastaisen tilanteen korjaamiseksi. Komissio katsoo, ettei yleistä oletusta – jota ei ole todennettu konkreettisessa yksittäistapauksessa – jonka mukaan kaikki ulkomaalaisten tekemät, Unkarissa sijaitsevia viljelysmaita koskevat hallinta- ja käyttöoikeussopimukset ovat hallinta- ja käyttöoikeuksien myöntämisen vuoksi lainvastaisia ja pätemättömiä, voida hyväksyä. Hyväksyä ei voida myöskään perustelua, jonka mukaan lainvastaisuus voidaan kunkin hallinta- ja käyttöoikeussopimuksen osalta päätellä siitä, ettei ennen vuotta 2002 voimassa olleiden säännösten edellyttämää valuutanvaihtolupaa ole olemassa.

Unkarin säännöksillä käyttöön otettu rajoitus ei sovellu yhteen oikeasuhteisuutta koskevan vaatimuksen kanssa, koska sillä ei voida saavuttaa haluttuja päämääriä ja koska sillä lisäksi mennään hyvin paljon pidemmälle kuin näiden saavuttamiseksi on tarpeen.

Unkarin lainsäädäntö ei sovellu yhteen oikeusvarmuuden ja luottamuksensuojan periaatteista johtuvien odotusten kanssa eikä sillä taata asianmukaista korvausta niille, joille on aiheutunut vahinkoa sillä käyttöön otetusta hallinta- ja käyttöoikeuksien poistamisesta.

Komission mukaan kyseinen Unkarin lainsäädäntö on ristiriidassa perusoikeuskirjan 17 artiklassa taatun omistusoikeuden kanssa. Sillä puututaan tietyissä tapauksissa omistusoikeuteen esimerkiksi silloin kun kyseinen rikkominen ei liity omistamisen muodostavaan kolmeen seikkaan (käyttö- ja hallintaoikeus sekä määräysvalta).

4.12.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 412/12

Valitus, jonka Irit Azoulay, Andrew Boreham, Mirja Bouchard ja Darren Neville ovat tehneet 28.6.2017 unionin yleisen tuomioistuimen (kahdeksas jaosto) asiassa T-580/16, Azoulay ym. v. parlamentti, 28.4.2017 antamasta tuomiosta

(Asia C-390/17 P)

(2017/C 412/20)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittajat: Irit Azoulay, Andrew Boreham, Mirja Bouchard ja Darren Neville (edustaja: M. Casado García-Hirschfeld, avocat)

Muu osapuoli: Euroopan parlamentti

Vaatimukset

—	valituksenalainen tuomio on kumottava

—	valittajien ensimmäisessä oikeusasteessa asiassa T-580/16 nostaman kanteen yhteydessä esittämät vaatimukset on hyväksyttävä

—	vastapuoli on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittajat katsovat, että valituksenalaisessa tuomiossa on tehty useita oikeudellisia virheitä ja vääristetty tosiseikkoja.

Niiden mukaan unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen ja vääristänyt tosiseikkoja hylätessään koulutuksesta aiheutuneiden kulujen käsitteen itsenäisen ja yhtenäisen tulkinnan unionin oikeudessa ja katsoessaan, että tämän käsitteen tulkinta riippuu siitä, miten se on hyväksytty virkamiehen asuinmaan eri koulutusjärjestelmissä, ottamatta huomioon kulujen luonnetta ja lasten etua.

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan sekä unionin oikeuden yhtenäinen soveltaminen että yhdenvertaisuusperiaate edellyttävät, että unionin oikeuden sellaisen säännöksen sanamuotoa, joka ei sisällä nimenomaista viittausta jäsenvaltioiden oikeuteen sisältönsä ja ulottuvuutensa määrittämiseksi, on tavallisesti tulkittava koko unionissa itsenäisesti ja yhtenäisesti ja että tässä tulkinnassa on otettava huomioon säännöksen asiayhteys ja kyseisellä lainsäädännöllä tavoiteltu päämäärä (tuomio 15.10.2015, Axa Belgium, C-494/14, EU:C:2015:692).

Lisäksi valittajat katsovat, että unionin yleisen tuomioistuimen valituksenalaisen tuomion 47 kohdassa tekemä toteamus on epäjohdonmukainen eikä siinä oteta huomioon oikeuskäytäntöä, joka koskee hallinnollisen valituksen ja myöhemmän kanteen sisällön vastaavuutta. Valittajat väittävät lisäksi, että unionin yleinen tuomioistuin on jättänyt noudattamatta perusteluvelvollisuutta, koska se ei ole lausunut yhdenvertaisen kohtelun periaatteen loukkaamisesta ja perusoikeuskirjan 22 artiklan rikkomisesta, vaikka niihin oli vedottu sen käsiteltävänä olevassa asiassa.

Valittajat katsovat näin ollen, että koska unionin yleinen tuomioistuin on tutkinut liian summittaisesti valittajien esittämät kolme erillistä väitettä, se on päätynyt lopputulokseen, joka ei ole perusteltu oikeudellisesti eikä tosiseikkojen perusteella.

4.12.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 412/13

Valitus, jonka Enercon GmbH on tehnyt 17.7.2017 unionin yleisen tuomioistuimen (kahdeksas jaosto) asiassa T-36/16, Enercon v. EUIPO, 3.5.2017 antamasta tuomiosta

(Asia C-433/17 P)

(2017/C 412/21)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Enercon GmbH (edustajat: R. Böhm, Rechtsanwalt, ja M. Silverleaf, QC)

Muut osapuolet: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto ja Gamesa Eólica, SL

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin

—	kumoaa unionin yleisen tuomioistuimen tuomion asiassa T-36/16

—	kumoaa unionin yleisen tuomioistuimen tuomion asiassa T-245/12

—	palauttaa asian EUIPO:n käsiteltäväksi ja ohjeistaa tämän hyväksymään ensimmäisen valituslautakunnan päätöksen asiassa R 260/2011-1 ja hylkäämään Gamesan vaatimuksen tässä asiassa kyseessä olevan rekisteröinnin mitättömäksi julistamisesta

—	velvoittaa vastaajan ensimmäisessä oikeusasteessa korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja väittää, että valituksenalaisella tuomiolla asiassa T-36/16 rikotaan neuvoston asetuksen (EY) N:o 207/2009 (1) 7 artiklan 1 kohdan b alakohtaa ja/tai 52 artiklan 1 kohdan a alakohtaa, ja että unionin yleisessä tuomioistuimessa loukattiin menettelysääntöjä seuraavista syistä:

Unionin yleinen tuomioistuin katsoi asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan vastaisesti virheellisesti, että tässä asiassa kyseessä olevalta tavaramerkiltä puuttuu tavaramerkin rekisteröimiseksi edellytetty ominaispiirteisiin perustuva erottamiskyky. Näin tehdessään unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen.

Ensimmäinen oikeudellinen virhe oli se, että sen, että tavaramerkki nimettiin hakulomakkeessa värimerkiksi, katsottiin ratkaisevan merkin oikeudellisen luonteen ja vaikuttavan näin ollen sen ominaispiirteisiin perustuvan erottamiskyvyn arviointiin. Unionin yleisen tuomioistuimen olisi pitänyt katsoa, että tavaramerkki nimeäminen hakulomakkeessa värimerkiksi tehdään lähinnä EUIPO:n hallinnon helpottamiseksi eikä kyseessä ole oikeudellinen määrittely. Rekisteröitäväksi haetun merkin luonteen määrittämiseksi sen olisi näin ollen pitänyt huomioida paitsi tavaramerkin nimeäminen hakulomakkeessa myös koko hakulomakkeen sisältö ja erityisesti hakulomakkeen yhteydessä jätetyn merkin esitys. Merkin esityksestä hakulomakkeessa ilmenee, että kyseessä on kuviomerkki, jolla on siinä esitetyt erityisominaisuudet.

Unionin yleisen tuomioistuimen olisi myös pitänyt huomioida merkin rekisteröity muoto ja erityisesti EUIPO:n rekisteröinnin vuoksi antamasta rekisteröintitodistuksesta ilmenevä muoto. Rekisteröintitodistus on asiakirja, jossa ilmoitetaan rekisteröidyn merkin muoto, ja tuomioistuimen olisi pitänyt pitää sitä ratkaisevana vahvistettaessa rekisteröidyn merkin luonnetta. Rekisteröintitodistuksen sisällöstä – asianmukaisesti ymmärrettynä – ilmenee selvästi, että merkki rekisteröidään kuviomerkkinä, jonka muoto on hakulomakkeen yhteydessä jätetty esitys. Koska tuomioistuin ei tehnyt näin, se teki oikeudellisen virheen.

Toinen oikeudellinen virhe ja menettelymääräysten rikkominen oli se, että unionin yleinen tuomioistuin kieltäytyi ottamasta vastaan tietoja, jotka olivat tarpeen kyseessä olevan merkin rekisteröintitodistuksen sisällön ymmärtämiseksi. Kyseessä oleva asiakirja on Maailman henkisen omaisuuden järjestön julkaisu ST.60, jossa selitetään henkisen omaisuuden järjestöjen, joihin EUIPO kuuluu, antamissa rekisteröintitodistuksissa yleisesti käytettyjen INID-koodien merkitys niissä olevien merkintöjen luonteen ja merkityksen määrittämiseksi. INID-koodien merkitys voidaan määrittää yksinomaan viittaamalla julkaisuun ST.60 tai vastaavaan lähteeseen, ja rekisteröintitodistusten sisältö voidaan määrittää yksinomaan viittaamalla niissä olevien INID-koodien merkitykseen. Unionin yleinen tuomioistuin piti virheellisesti tällaisten tietojen lähdettä todisteena ja kieltäytyi näin ollen virheellisesti ottamasta vastaan kyseistä asiakirjaa tai sen sisältämiä tietoja, vaikka se on tosiasiassa oikeudellinen asiakirja, joka vastaa sanakirjaa. Jos unionin tuomioistuin olisi huomioinut sille esitetyt tulkintavälineet, se olisi ymmärtänyt, että rekisteröintitodistus koskee kuviomerkkiä, joka sisältää rekisteröintihakemuksessa olevan esityksen. EUIPO:n ensimmäinen valituslautakunta on aiemmin asianmukaisesti katsonut, että tällaisella merkillä on edellytetty erottamiskyky sen rekisteröimiseksi, minkä vuoksi unionin yleisen tuomioistuimen olisi pitänyt katsoa näin.

(1) Yhteisön tavaramerkistä 26.2.2009 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 207/2009 (EUVL 2009, L 78, s. 1).

4.12.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 412/14

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Sąd Rejonowy Poznań – Stare Miasto w Poznaniu (Poznańin Poznań-Stare Miaston alioikeus, Puola) on esittänyt 22.8.2017 – HR

(Asia C-512/17)

(2017/C 412/22)

Oikeudenkäyntikieli: puola

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Sąd Rejonowy Poznań-Stare Miasto w Poznaniu (Poznańin Poznań-Stare Miaston alioikeus, Puola)

Pääasian asianosaiset

Hakija: HR

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja asetuksen (EY) N:o 1347/2000 (1) kumoamisesta 27.11.2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/2003 (EUVL L 338, s. 1, sellaisena kuin se on muutettuna, jäljempänä asetus N:o 2201/2003) 8 artiklan 1 kohtaa tulkittava asian olosuhteissa siten, että 18 kuukauden ikäisen lapsen asuinpaikka on jäsenvaltio, jossa lapsen tiettyä integroitumista sosiaaliseen ympäristöön ja perheympäristöön ilmentävät seuraavat seikat: sen vanhemman kansalaisuus, joka vastaa lapsen päivittäisestä huollosta; se, että lapsi puhuu tämän jäsenvaltion virallista kieltä; lapsen kastaminen kyseisessä valtiossa ja lapsen enintään kolme kuukautta kestävät vierailut siellä kyseisen vanhemman vanhempainlomien ja tällä juhlapyhinä olevien muiden lomien aikana sekä yhteydenpito tämän vanhemman perheeseen, kun lapsi asuu tämän vanhemman kanssa muun ajan toisessa jäsenvaltiossa, kyseinen vanhempi työskentelee mainitussa valtiossa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen nojalla ja lapsi on samassa valtiossa säännöllisesti mutta ajallisesti rajoitetusti yhteydessä toiseen vanhempaansa ja tämän perheeseen?

Määritettäessä sellaisen 18 kuukauden ikäisen lapsen asuinpaikkaa asetuksen N:o 2201/2003 8 artiklan 1 kohdan nojalla, jonka päivittäisestä huollosta vastaa hänen ikänsä vuoksi ainoastaan hänen yksi vanhempansa ja joka on säännöllisesti mutta ajallisesti rajoitetusti yhteydessä toiseen vanhempaansa, onko siinä arvioinnissa, joka koskee lapsen integroitumista sosiaaliseen ympäristöön ja perheympäristöön, otettava yhtäläisesti huomioon lapsen kumpaankin vanhempaan yhdistävät siteet vai onko suuremmassa määrin otettava huomioon siteet siihen vanhempaan, joka vastaa päivittäisestä huollosta, kun vanhemmat eivät ole sopineet vanhempainvastuun käyttämisestä ja lapsen tapaamisoikeudesta?

(1) EYVL 2003, L 338, s. 1.

4.12.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 412/15

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Verwaltungsgerichtshof (Itävalta) on esittänyt 8.9.2017 – Vetsch Int. Transporte GmbH

(Asia C-531/17)

(2017/C 412/23)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Verwaltungsgerichtshof (Itävalta)

Pääasian asianosaiset

Revision-menettelyn valittaja: Vetsch Int. Transporte GmbH

Vastapuolena oleva viranomainen: Zollamt Feldkirch Wolfurt

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä (1)28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY 138 artiklan mukainen verovapautus evättävä yhteisön sisäiseltä siirrolta toisesta jäsenvaltiosta, jos siirron toisessa jäsenvaltiossa suorittava verovelvollinen ilmoittaa tässä toisessa jäsenvaltiossa yhteisön sisäiseen siirtoon liittyvän yhteisöhankinnan mutta syyllistyy kyseisiä tavaroita koskevan myöhemmän verollisen liiketoimen yhteydessä toisessa jäsenvaltiossa veropetokseen ilmoittamalla perusteettomasti verosta vapautetun yhteisöluovutuksen tästä toisesta jäsenvaltiosta?

Onko ensimmäiseen kysymykseen annettavan vastauksen kannalta merkityksellistä, onko verovelvollinen yhteisön sisäisen siirron ajankohtana jo päättänyt tehdä veropetoksen kyseisiä tavaroita koskevan myöhemmän verollisen liiketoimen yhteydessä?

(1) EUVL L 347, s. 1.

4.12.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 412/16

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Hoge Raad der Nederlanden (Hollanti) on esittänyt 11.9.2017 – NK (selvittäjänä OJ B.V:n ja PI:n konkursseissa) v. BNP Paribas Fortis N.V.

(Asia C-535/17)

(2017/C 412/24)

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Hoge Raad der Nederlanden

Pääasian asianosaiset

Kantaja: NK (selvittäjänä OJ B.V:n ja PI:n konkursseissa)

Vastaaja: BNP Paribas Fortis N.V.

Ennakkoratkaisukysymykset

Kuuluuko vahingonkorvauskanne, jonka selvittäjä nostaa hänelle konkurssilain 68 §:n 1 momentissa annetun, konkurssipesän omaisuuden hoitamista ja jakamista koskevan tehtävän puitteissa konkurssiin asetetun tahon kaikkien velkojien nimissä kolmatta tahoa vastaan sillä perusteella, että kyseinen kolmas taho on toiminut velkojia kohtaan lainvastaisesti, jolloin tämän kanteen menestyessä saadut varat lisätään konkurssipesän omaisuuteen, tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22.12.2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/2011 (1) artiklan 2 kohdan b alakohdassa säädetyn poikkeuksen piiriin?

Mikäli ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi ja kyseinen kanne kuuluu näin ollen maksukyvyttömyysmenettelyistä 29.5.2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1346/2000 (2) alaan, sovelletaanko mainittuun kanteeseen asetuksen 4 artiklan 1 kohdan nojalla sen jäsenvaltion oikeutta, jossa maksukyvyttömyysmenettely on alkanut, sekä selvittäjän kyseisen kanteen nostamista koskevan toimivallan että tähän kanteeseen sovellettavan aineellisen oikeuden osalta?

Mikäli toiseen kysymykseen vastataan myöntävästi, onko sen jäsenvaltion tuomioistuimen, jossa maksukyvyttömyysmenettely on aloitettu, otettava huomioon, mahdollisesti analogisesti,

maksukyvyttömyysmenettelyistä 29.5.2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1346/2000 13 artikla siten, että vastapuoli voi vastustaa selvittäjän konkurssipesän kaikkien velkojien puolesta nostamaa kannetta ja osoittaa, että sen toiminta ei ole perusteena vastuulle sen lain nojalla, jota kanteeseen olisi sovellettu, jos sitä ei olisi nostanut selvittäjä vaan yksittäinen velkoja sopimussuhteen ulkopuolisen vastuun perusteella?

sopimukseen perustumattomiin velvoitteisiin sovellettavasta laista 11.7.2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 864/2007 (3) (Rooma II -asetus) 17 artikla, luettuna yhdessä maksukyvyttömyysmenettelyistä 29.5.2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1346/2000 13 artiklan kanssa, eli sopimussuhteen ulkopuolisen vastuun perustavan tapahtuman sattumispaikalla voimassa olevat turvallisuus- ja menettelysäännöt, kuten pankkien rahoitustoimintaa koskevat säännöt?

(1) EYVL 2001, L 12, s. 1.

(2) EYVL 2000, L 160, s. 1.

(3) EUVL2007, L 199, s. 40.

4.12.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 412/16

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal Supremo (Espanja) on esittänyt 18.9.2017 – DISA Gas SAU v. Administración del Estado, Redexis Gas, S.L. Repsol Butano S.A.

(Asia C-546/17)

(2017/C 412/25)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunal Supremo (Espanja)

Pääasian asianosaiset

Kantaja: DISA Gas SAU

Vastaajat: Administración del Estado, Redexis Gas, S.L.,Repsol Butano, S.A.

Ennakkoratkaisukysymykset

Kun otetaan huomioon tuomioon Federutility (tuomio 20.4.2010, C-265/08) perustuva doktriini, onko toimenpide, jolla vahvistetaan pullotetun nestekaasun säiliön enimmäishinta, yhteensopiva kyseisen doktriinin kanssa tai suhteellisuusperiaatteen mukainen toimenpiteenä, jolla suojellaan sosiaalisesti heikossa asemassa olevia käyttäjiä, kun jokin jäljempänä luetelluista seikoista toteutuu joko vaihtoehtoisesti tai yhdessä?

—	toimenpide toteutetaan kaikkiin kuluttajiin yleisesti sovellettavana toistaiseksi ”niin kauan kuin näiden markkinoiden kilpailu- ja kilpailukykyolosuhteita ei voida pitää riittävinä”,

—	toimenpide on ollut voimassa jo yli [1]8 vuoden ajan,

—	toimenpide saattaa edistää kilpailun säilymistä vähäisenä estämällä uusien toimijoiden tulon markkinoille?

Kun otetaan huomioon edellä mainittu tuomioon Federutility (tuomio 20.4.2010, C-265/08) perustuva doktriini, onko se, että tietyllä alueella määräävässä asemassa oleva toimija velvoitetaan harjoittamaan pullotetun nestekaasun kotijakelua, yhteensopivaa kyseisen doktriinin kanssa tai suhteellisuusperiaatteen mukaista sosiaalisesti heikossa asemassa olevien käyttäjien tai hankalapääsyisten alueiden asukkaiden suojelua koskevien syiden perusteella, kun jokin edellisessä kysymyksessä luetelluista seikoista toteutuu joko vaihtoehtoisesti tai yhdessä?

4.12.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 412/17

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Högsta domstolen (Ruotsi) on esittänyt 28.9.2017 – Valtakunnansyyttäjä v. Imran Syed

(Asia C-572/17)

(2017/C 412/26)

Oikeudenkäyntikieli: ruotsi

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Högsta domstolen (Ruotsi)

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Valtakunnansyyttäjä

Vastaaja: Imran Syed

Ennakkoratkaisukysymykset

Voiko siinä yhteydessä, kun suojatun osatekijän sisältäviä tavaroita saatetaan luvatta myyntiin myymälässä, olla kyse direktiivin 2001/29 (1) 4 artiklan 1 kohdan mukaisen tekijänoikeuden haltijalla olevan yksinomaisen levitysoikeuden loukkaamisesta myös sellaisten saman osatekijän sisältävien tavaroiden osalta, joita tavarat myyntiin saattanut henkilö pitää varastossa?

Onko sillä merkitystä, pidetäänkö tavaroita varastossa myymälän yhteydessä vai muussa paikassa?

(1) Tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa 22 päivänä toukokuuta 2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/29/EY (EYVL L 167, s. 10).

4.12.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 412/18

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Rechtbank Amsterdam (Alankomaat) on esittänyt 28.9.2017 – Openbaar Ministerie v. Daniel Adam Popławski

(Asia C-573/17)

(2017/C 412/27)

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Rechtbank Amsterdam (Alankomaat)

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Openbaar Ministerie

Vastaaja: Daniel Adam Popławski

Ennakkoratkaisukysymykset

Jos täytäntöönpanosta vastaava oikeusviranomainen ei voi tulkita puitepäätöksen täytäntöön panemiseksi annettuja kansallisia säännöksiä siten, että niiden tulkinta johtaa puitepäätöksen mukaiseen tulokseen, onko sen ensisijaisuusperiaatteen perusteella jätettävä soveltamatta kyseisen puitepäätöksen kanssa yhteensopimattomia kansallisia säännöksiä?

2)	Onko jäsenvaltion antama puitepäätöksen 2008/909/YOS (1) 28 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu ilmoitus, jota se ei antanut ”tätä puitepäätöstä tehtäessä” vaan myöhempänä ajankohtana, pätevä?

(1) Vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta rikosasioissa annettuihin tuomioihin, joissa määrätään vapausrangaistus tai vapauden menetyksen käsittävä toimenpide, niiden täytäntöön panemiseksi Euroopan unionissa 27 päivänä marraskuuta 2008 tehty neuvoston puitepäätös 2008/909/YOS (EYVL 2008, L 327, s. 27).

4.12.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 412/18

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Korkein hallinto-oikeus (Suomi) on esittänyt 3.10.2017 – Oy Hartwall Ab

(Asia C-578/17)

(2017/C 412/28)

Oikeudenkäyntikieli: suomi

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Korkein hallinto-oikeus

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Oy Hartwall Ab

Muu asianosainen: Patentti- ja rekisterihallitus

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/95/EY (1) 2 artiklaa ja 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua tavaramerkin erottamiskykyä koskevaa edellytystä tulkittaessa annettava merkitystä sille, haetaanko tavaramerkille rekisteröintiä kuviotavaramerkkinä vai väritavaramerkkinä?

Jos tavaramerkin luokittelulla väritavaramerkiksi tai kuviotavaramerkiksi on sen erottamiskyvyn arvioinnin kannalta merkitystä, onko tavaramerkki kuviomuotoisesta esitystavastaan huolimatta rekisteröitävissä tavaramerkkihakemuksen mukaisesti väritavaramerkiksi, vai voidaanko se rekisteröidä ainoastaan kuviotavaramerkiksi?

Siinä tapauksessa, että tavaramerkkihakemuksessa kuviomuotoisesti esitetyn tavaramerkin rekisteröinti väritavaramerkiksi on mahdollista, edellyttääkö tavaramerkin, joka on hakemuksessa graafisesti kuvattu väritavaramerkin rekisteröinniltä unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä edellytetyllä tarkkuudella (eikä kysymys siten ole värin rekisteröinnistä tavaramerkiksi sellaisenaan, abstraktina, muodottomana tai rajattomana), rekisteröiminen väritavaramerkiksi lisäksi Patentti- ja rekisterihallituksen edellyttämän kaltaisen vahvan tai ylipäätään käyttönäytön esittämistä?

(1) EUVL 2008, L 299, s. 25

4.12.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 412/19

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Riigikohus (Viro) on esittänyt 4.10.2017 – Mittetulundusühing Järvelaev v. Põllumajanduse Registrite ja Informatsiooni Amet (Maatalouden rekisteri- ja tiedotusvirasto, jäljempänä PRIA)

(Asia C-580/17)

(2017/C 412/29)

Oikeudenkäyntikieli: viro

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Riigikohus (Viro)

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Mittetulundusühing Järvelaev

Vastapuoli: Põllumajanduse Registrite ja Informatsiooni Amet (Maatalouden rekisteri- ja tiedotusvirasto, jäljempänä PRIA)

Ennakkoratkaisukysymykset

takaisinperinnässä, kun tuki on myönnetty 6.9.2011, viimeinen erä on maksettu 19.11.2013, tuen ehtojen noudattamatta jättäminen on todettu 4.12.2014 ja takaisinperintäpäätös on tehty 27.1.2015, toimen pysyvyyttä koskevan vaatimuksen osalta sovellettava neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 (1) 72 artiklaa vai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 (2) 71 artiklan 1 kohtaa? Onko takaisinperinnän peruste tässä tapauksessa neuvoston asetuksen (EY) N:o 1290/2005 (3) 33 artiklan 1 kohta vai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 (4) 56 artikla?

Mikäli ensimmäiseen kysymykseen vastataan, että on sovellettava asetusta N:o 1698/2005, onko Leader-toimenpiteen yhteydessä myönnettyä hanketukea käyttäen hankitun investointikohteen (purjealuksen) vuokralleantamista tuen saaneelta yleishyödylliseltä yhteisöltä toiselle yleishyödylliselle yhteisölle, joka käyttää purjealusta samaan tarkoitukseen, jota varten tuki on myönnetty tuensaajalle, pidettävä asetuksen N:o 1698/2005 72 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuna huomattavana muutoksena, joka vaikuttaa investoinnin luonteeseen tai täytäntöönpanoedellytyksiin tai hyödyttää aiheettomasti jotakin yritystä? Edellyttääkö aiheetonta hyötyä koskevan ehdon täyttyminen sitä, että jäsenvaltion maksajaviraston on todettava, millaista konkreettinen hyöty on? Mikäli kysymykseen vastataan myöntävästi, voidaanko aiheettomana hyötynä pitää sitä, että investointikohteen tosiasiallinen käyttäjä ei olisi saanut hanketukea, jos se olisi esittänyt samansisältöisen hakemuksen?

2a)

Mikäli ensimmäiseen kysymykseen vastataan, että on sovellettava asetusta N:o 1698/2005, onko Leader-toimenpiteen yhteydessä myönnettyä hanketukea käyttäen hankitun investointikohteen (purjealuksen) vuokralleantamista tuen saajalta toiselle yleishyödylliselle yhteisölle, joka käyttää purjealusta samaan tarkoitukseen, jota varten tuki on myönnetty tuensaajalle, pidettävä asetuksen N:o 1698/2005 72 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuna huomattavana muutoksena, joka johtuu perusrakenteen jonkin osan omistussuhteissa tapahtuneista muutoksista tai tuotantotoiminnan lopettamisesta tai sijainnin muuttumisesta, ottaen huomioon, että purjealuksen omistussuhteet ovat pysyneet ennallaan, mutta tuensaaja ei ole enää purjealuksen suoranainen vaan välillinen haltija ja saa vuokratuloa, muttei tuloa hakemuksessa kuvatun palvelun tarjoamisesta?

3a)

Mikäli ensimmäiseen kysymykseen vastataan, että on sovellettava asetusta N:o 1303/2013, onko Leader-toimenpiteen yhteydessä myönnettyä hanketukea käyttäen hankitun investointikohteen (purjealuksen) vuokralleantamista tuen saaneelta yleishyödylliseltä yhteisöltä toiselle yleishyödylliselle yhteisölle, joka käyttää purjealusta samaan tarkoitukseen, jota varten tuki on myönnetty tuensaajalle, pidettävä sellaisena asetuksen N:o 1303/2013 71 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuna infrastruktuurin omistussuhteissa tapahtuneena muutoksena, joka hyödyttää aiheettomasti jotakin yritystä, ottaen huomioon, että purjealuksen omistussuhteet ovat pysyneet ennallaan, mutta tuensaaja ei ole enää purjealuksen suoranainen vaan välillinen haltija ja saa vuokratuloa, muttei tuloa hakemuksessa kuvatun palvelun tarjoamisesta? Edellyttääkö aiheetonta hyötyä koskevan ehdon täyttyminen sitä, että jäsenvaltion maksajaviraston on todettava, millaista konkreettinen hyöty on? Mikäli kysymykseen vastataan myöntävästi, voidaanko aiheettomana hyötynä pitää sitä, että investointikohteen tosiasiallinen käyttäjä ei olisi saanut hanketukea, jos se olisi esittänyt samansisältöisen hakemuksen?

4)	Saadaanko Leader-toimenpidettä sääntelevässä kansallisessa asetuksessa määrätä tuen saajalle asetuksen N:o 1698/2005 72 artiklan 1 kohdassa tai asetuksen N:o 1303/2013 71 artiklan 1 kohdassa säädettyä tiukempi investointikohteen säilyttämisvelvollisuus viideksi vuodeksi?

Mikäli neljänteen kysymykseen vastataan kieltävästi, onko kansallisen asetuksen säännös, jonka mukaan hanketuen saajalla on velvollisuus säilyttää ja käyttää tarkoitusperäisesti hanketuen avulla hankittua investointikohdetta vähintään viiden vuoden ajan viimeisen tukierän maksamisesta lukien, ja sen tulkinta, jonka mukaan kyseinen säännös velvoittaa nimenomaisesti tuensaajaa itseään käyttämään investointikohdetta, asetuksen N:o 1698/2005 72 artiklan 1 kohdan tai asetuksen N:o 1303/2013 71 artiklan 1 kohdan mukainen?

Mikäli tuensaaja jättää toteuttamatta sellaisen toimen, jonka toteuttamista ei edellytetä Leader-toimenpidettä koskevassa kansallisessa asetuksessa mutta jonka tuensaaja on merkinnyt tukihakemuksessa esittämäänsä yhteenvetoon toimen ja investoinnin tavoitteista ja toimenpiteistä ja joka on ollut yksi kriteereistä, joiden perusteella hakemuksia on arvioitu asetettaessa niitä paremmuusjärjestykseen, onko kyseessä asetuksen N:o 1290/2005 33 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu väärinkäytös tai asetuksen N:o 1306/2013 56 artiklassa tarkoitettu sääntöjenvastaisuus?

Mikäli kuudenteen kysymykseen vastataan myöntävästi, onko takaisinperintä oikeudenvastaista, mikäli takaisinperintä on aloitettu ennen kuin viisi vuotta on kulunut viimeisen tukierän maksamisesta ja tuensaaja korjaa tuen ehtojen noudattamatta jättämisen asiaa koskevan oikeudenkäyntimenettelyn aikana?

(1) Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen 20.9.2005 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1698/2005 (EUVL 2005, L 277, s. 1).

(2) Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta 17.12.2013 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013 (EUVL 2013, L 347, s. 320).

(3) Yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 21.6.2005 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1290/2005 (EUVL 2005, L 209, s. 1).

(4) Yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta 17.12.2013 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013 (EUVL 2013, L 347, s. 549).

4.12.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 412/21

Valitus, jonka Belgian kuningaskunta on tehnyt 5.10.2017 unionin yleisen tuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa T-287/16, Belgia v. komissio, 20.7.2017 antamasta tuomiosta

(Asia C-587/17 P)

(2017/C 412/30)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: Belgian kuningaskunta (asiamiehet: J.-C. Halleux, M. Jacobs ja C. Pochet sekä E. Grégoire ja J. Mariani, avocats)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

—	20.7.2017 annettu unionin yleisen tuomioistuimen (toinen jaosto) tuomio asiassa T-287/16, Belgia v. komissio (EU:T:2017:531), on kumottava

—	17.3.2016 annettu komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2016/417 (1) on kumottava siltä osin kuin sillä jätetään Euroopan unionin rahoituksen ulkopuolelle 9 601 619,00 euron suuruinen määrä (alamomentti 6701)

—	komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja vetoaa valituksensa tueksi yhteen ainoaan valitusperusteeseen, joka koskee oikeudellista virhettä, joka perustuu unionin yleisen tuomioistuimen omaksumaan virheelliseen tulkintaan asetuksen N:o 1290/2005 (2) 32 artiklan 8 kohdan a alakohdasta, josta on tullut asetuksen N:o 1306/2013 (3) 54 artiklan 5 kohdan c alakohta, siltä osin kuin on kyse kaikkein kansallisten oikeussuojakeinojen käyttämisestä ja kyseisessä säännöksessä vaaditusta huolellisuudesta.

(1) Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavien jäsenvaltioiden tiettyjen menojen jättämisestä Euroopan unionin rahoituksen ulkopuolelle 17.3.2016 annettu komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2016/417 (EUVL 2016, L 75, s. 16).

(2) Yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 21.6.2005 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1290/2005 (EUVL 2005, L 209, s. 1).

(3) Yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta 17.12.2013 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013 (EUVL 2013, L 347, s. 549).

4.12.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 412/21

Kanne 13.10.2017 – Euroopan komissio v. Slovenian tasavalta

(Asia C-594/17)

(2017/C 412/31)

Oikeudenkäyntikieli: sloveeni

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: L. Flynn, G. von Rintelen ja M. Žebre)

Vastaaja: Slovenian tasavalta

Vaatimukset

Kantaja vaatii

—

toteamaan, että Slovenian tasavalta ei ole noudattanut jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista 8.11.2011 annetun neuvoston direktiivin 2011/85/EU (EUVL 2011, L 306, 23.11.2011, s. 41) 15 artiklan 1 kohdan mukaisia velvollisuuksiaan, koska se ei ole viimeistään 31.12.2013 antanut kyseisen direktiivin täytäntöönpanon edellyttämiä säädöksiä tai ainakaan ilmoittanut siitä komissiolle

—	määräämään Slovenian tasavallalle SEUT 260 artiklan 3 kohdan nojalla 7 099,20 euron suuruisen päiväkohtaisen, nyt käsiteltävässä asiassa annettavan tuomion julistamispäivästä lähtien laskettavan uhkasakon

—	velvoittamaan Slovenian tasavallan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Slovenian tasavallan olisi jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista 8.11.2011 annetun neuvoston direktiivin 2011/85/EU 15 artiklan 1 kohdan mukaan pitänyt saattaa kyseisen direktiivin noudattamisen edellyttämät säännökset voimaan ja julkaista ne viimeistään 31.12.2013. Koska Slovenian tasavalta ei ole kyseisen määräajan päättymiseen mennessä antanut ilmoitusta mainitun direktiivin säännösten täytäntöönpanosta, komissio on päättänyt saattaa asian unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Komissio vaatii kanteellaan, että Slovenian tasavalta velvoitetaan maksamaan 7 099,20 euron suuruinen päiväkohtainen uhkasakko. Uhkasakon suuruuden määrittämisessä komissio on ottanut huomioon unionin oikeuden rikkomisen vakavuuden ja keston sekä ehkäisevän vaikutuksen kyseessä olevan jäsenvaltion eli Slovenian tasavallan maksukyvyn kannalta.

4.12.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 412/23

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 23.10.2017 – CEAHR v. komissio

(Asia T-712/14) (1)

((Kilpailu - Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt - Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö - Valikoiva korjausjärjestelmä - Sveitsiläisten kellonvalmistajien kieltäytyminen toimittamasta varaosia itsenäisille kellonkorjaajille - Ensimarkkinat ja jälkimarkkinat - Toimivan kilpailun poistaminen - Kantelun hylkäävä päätös))

(2017/C 412/32)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Confédération européenne des associations d’horlogers-réparateurs (CEAHR) (Bryssel, Belgia) (edustajat: aluksi asianajajat P. Mathijsen ja P. Dyrberg, sitten asianajaja M. Sánchez Rydelski ja lopuksi asianajaja P. Benczek)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: aluksi F. Ronkes Agerbeek, M. Farley ja C. Urraca Caviedes, sitten A. Dawes, F. Ronkes Agerbeek ja J. Norris-Usher)

Väliintulijat, jotka tukevat vastaajan vaatimuksia: LVMH Moët Hennessy-Louis Vuitton SA (Pariisi, Ranska) (edustajat: asianajaja C. Froitzheim ja R. Subiotto, QC), Rolex, SA (Geneve, Sveitsi) (edustaja: asianajaja M. Araujo Boyd) ja The Swatch Group SA (Neuchâtel, Sveitsi) (edustajat: aluksi asianajajat A. Israel ja M. Jakobs, sitten asianajajat A. Israel ja J. Lang)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne, joka perustuu SEUT 263 artiklaan ja jossa vaaditaan kumoamaan komission 29.7.2014 tekemä päätös C(2014) 5462 final, jossa komissio hylkäsi kantajan tekemän kantelun, joka koski SEUT 101 ja SEUT 102 artiklan väitettyjä rikkomisia (asia AT.39097 – kellojen korjaus).

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Confédération européenne des associations d’horlogers-réparateurs (CEAHR) velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 7, 12.1.2015.

4.12.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 412/23

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 19.10.2017 – Leopard v. EUIPO Smart Market (LEOPARD true racing)

(Asia T-7/15) (1)

((EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus kuviomerkin LEOPARD true racing rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Aiempi EU-kuviomerkki leopard CASA Y JARDIN - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)))

(2017/C 412/33)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Leopard SA (Howald, Luxemburg) (edustaja: asianajaja P. Lê Dai)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: A. Folliard-Monguiral)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa: Smart Market, SLU (Alcantarilla, Espanja)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n ensimmäisen valituslautakunnan 2.10.2014 tekemästä päätöksestä (asia R 1866/2013-1), joka koskee osapuolten Smart Market ja Leopard välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Leopard SA velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 81, 9.3.2015.

4.12.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 412/24

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 19.10.2017 – Espanja v. komissio

(Asia T-502/15) (1)

((Maataloustukirahasto ja maaseuturahasto - Rahoituksen ulkopuolelle jätetyt menot - Espanjalle aiheutuneet menot - Kiinteämääräiset rahoitusoikaisut - Asetus (EY) N:o 1290/2005 ja asetus (EU) N:o 1306/2013 - Perusteluvelvollisuus - Todistustaakka - Oikeasuhteisuus - Puolustautumisoikeudet))

(2017/C 412/34)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Espanjan kuningaskunta (asiamiehet: aluksi L. Banciella Rodríguez-Miñón, sitten M. Sampol Pucurull, A. Gavela Llopis ja V. Ester Casas)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: aluksi J. Guillem Carrau ja D. Triantafyllou, sitten D. Triantafyllou ja I. Galindo Martín)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 263 artiklaan perustuva kanne, jossa vaaditaan kumoamaan Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavien jäsenvaltioiden tiettyjen menojen jättämisestä Euroopan unionin rahoituksen ulkopuolelle 22.6.2015 annettu komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2015/1119 (EUVL 2015, L 182, s. 39), siltä osin kuin se koskee tiettyjä Katalonian ja tiettyjä Kanarian saarten osalta tehtyjä oikaisuja.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Espanjan kuningaskunta vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 346, 19.10.2015.

4.12.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 412/25

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 19.10.2017 – Aldi v. EUIPO – Sky (SKYLITe)

(Asia T-736/15) (1)

((EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus kuviomerkin skylite rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Aiempi EU-sanamerkki SKY - Todisteet aiemman tavaramerkin käyttämisestä - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 15 artiklan 1 kohta sekä 42 artiklan 2 ja 3 kohta - Asetuksen (EY) N:o 2868/95 22 säännön 2 kohta - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta))

(2017/C 412/35)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Aldi GmbH & Co. KG (Mülheim an der Ruhr, Saksa) (edustajat: asianajajat N. Lützenrath, U. Rademacher, C. Fürsen ja N. Bertram)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: H. O’Neill)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Sky plc (Isleworth, Yhdistynyt kuningaskunta) (edustaja: J. Barry, solicitor)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 20.10.2015 tekemästä päätöksestä (asia R 2771/2014-4), joka koskee osapuolten Sky ja Aldi välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Aldi GmbH & Co. KG velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 90, 7.3.2016.

4.12.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 412/25

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 24.10.2017 – Keturi kambariai v. EUIPO – Coffee In (coffee inn)

(Asia T-202/16) (1)

((EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus kuviomerkin coffee inn rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Aiempi kansallinen kuviomerkki coffee in - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta) - Aiemman tavaramerkin tosiasiallinen käyttö - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 42 artiklan 2 kohta (josta on tullut asetuksen 2017/1001 47 artiklan 2 kohta)))

(2017/C 412/36)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: UAB Keturi kambariai (Vilna, Liettua) (edustaja: asianajaja R. Pumputienė)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: A. Lukošiūtė)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: OÜ Coffee In (Tallinna, Viro) (edustaja: asianajaja P. Lätt)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 3.3.2016 tekemästä päätöksestä (asia R 137/2015-4), joka koskee osapuolten Coffee In ja Keturi kambariai välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	UAB Keturi kambariai velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 270, 25.7.2016.

4.12.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 412/26

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 23.10.2017 – Galletas Gullón v. EUIPO – O2 Holdings (Keksipaketin muoto)

(Asia T-404/16) (1)

((EU-tavaramerkki - Menettämismenettely - Kolmiulotteinen EU-tavaramerkki - Keksipaketin muoto - Menetetyksi julistaminen - Käytön laajuus - Erottamiskyky ei ole muuttunut))

(2017/C 412/37)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Galletas Gullón, SA (Aguilar de Campoo, Espanja) (edustaja: asianajaja I. Escudero Pérez)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: J. Crespo Carrillo)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: O2 Holdings Ltd (Slough, Yhdistynyt kuningaskunta) (edustaja: J. Rebling, solicitor)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 19.5.2016 tekemästä päätöksestä (asia R 1613/2015-4), joka koskee osapuolten O2 Holdings Ltd ja Galletas Gullón välistä menettämismenettelyä.

Tuomiolauselma

1)	Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) neljännen valituslautakunnan 19.5.2016 tekemä päätös (asia R 1613/2015-4), joka koskee osapuolten O2 Holdings Ltd ja Galletas Gullón välistä menettämismenettelyä, kumotaan.

2)	EUIPO ja O2 Holdings Ltd velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 343, 19.9.2016.

4.12.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 412/27

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 23.10.2017 – Galletas Gullón v. EUIPO – O2 Holdings (Keksipaketin muoto)

(Asia T-418/16) (1)

((EU-tavaramerkki - Menettämismenettely - Kolmiulotteinen EU-tavaramerkki - Keksipaketin muoto - Menetetyksi julistaminen - Käytön laajuus - Erottamiskyky ei ole muuttunut))

(2017/C 412/38)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Galletas Gullón, SA (Aguilar de Campoo, Espanja) (edustaja: asianajaja I. Escudero Pérez)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: J. Crespo Carrillo)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: O2 Holdings Ltd (Slough, Yhdistynyt kuningaskunta) (edustaja: J. Rebling, solicitor)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 19.5.2016 tekemästä päätöksestä (asia R 1614/2015-4), joka koskee osapuolten O2 Holdings Ltd ja Galletas Gullón välistä menettämismenettelyä.

Tuomiolauselma

1)	Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) neljännen valituslautakunnan 19.5.2016 tekemä päätös (asia R 1614/2015-4), joka koskee osapuolten O2 Holdings Ltd ja Galletas Gullón välistä menettämismenettelyä, kumotaan.

2)	EUIPO ja O2 Holdings Ltd velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 343, 19.9.2016.

4.12.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 412/27

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 23.10.2017 – Tetra Pharm (1997) v. EUIPO – Sebapharma (SeboCalm)

(Asia T-441/16) (1)

((EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus sanamerkin SeboCalm rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Aiempi EU-sanamerkki Sebotherm - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)))

(2017/C 412/39)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Tetra Pharm (1997) Ltd (Tel Aviv, Israel) (edustaja: asianajaja A. Gorzkiewicz)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: H. O’Neill ja D. Stoyanova-Valchanova)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Sebapharma GmbH & Co. KG (Boppard, Saksa) (edustajat: asianajajat J. Wald ja D. Koal)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n ensimmäisen valituslautakunnan 19.5.2016 tekemästä päätöksestä (asia R 852/2015-1), joka koskee osapuolten Sebapharma ja Tetra Pharm (1997) välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Tetra Pharm (1997) Ltd velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 364, 3.10.2016.

4.12.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 412/28

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 19.10.2017 – Bernaldo de Quirós v. komissio

(Asia T-649/16) (1)

((Henkilöstö - Virkamiehet - Toimipaikka - Siirtäminen yksikönpäällikön tehtävästä neuvonantajan tehtävään - Yksikön etu - Harkintavallan väärinkäyttö - Oikeus tulla kuulluksi ja huolenpitovelvollisuus - Virkojen vastaavuuden periaate))

(2017/C 412/40)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Belén Bernaldo de Quirós (Bryssel, Belgia) (edustajat: asianajajat T. Bontinck ja A. Guillerme)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: G. Berscheid, C. Berardis-Kayser ja C. Ehrbar)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 270 artiklaan perustuva kanne, jossa vaaditaan kumoamaan komission 30.11.2015 tekemä päätös kantajan toimipaikan muuttamisesta siirtämällä hänet 1.12.2015 alkaen koulutuksen ja kulttuurin pääosastoon kuuluvan ”Nuoriso ja urheilu” –linjan ”Harjoittelut”-yksikön päällikön tehtävästä neuvonantajan tehtävään samaan pääosastoon kuuluvalle ”Koulutuksen uudenaikaistaminen II: koulutuspolitiikka ja -ohjelma, innovointi, Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti, Marie Skłodowska-Curie -toimet” -linjalle.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Belén Bernaldo de Quirós velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 402, 31.10.2016.

4.12.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 412/29

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 19.10.2017 – Kuka Systems v. EUIPO (MATRIX BODY SHOP)

(Asia T-87/17) (1)

((EU-tavaramerkki - Hakemus sanamerkin MATRIX BODY SHOP rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Ehdoton hylkäysperuste - Kuvailevuus - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan c alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan c alakohta)))

(2017/C 412/41)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Kuka Systems GmbH (Augsburg, Saksa) (edustajat: asianajajat B. Maneth ja C. Huch-Hallwachs)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: A. Schifko)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 19.7.2016 tekemästä päätöksestä (asia R 2503/2015-4), joka koskee hakemusta sanamerkin MATRIX BODY SHOP rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Kuka Systems GmbH velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 410, 7.11.2016.

4.12.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 412/29

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 19.10.2017 – Valittajana Possanzini ja muuna osapuolena Frontex

(Asia T-686/16 P) (1)

((Muutoksenhaku - Henkilöstö - Väliaikaiset toimihenkilöt - Vuoden 2009 arviointimenettely - Arvioinnin vahvistajan toimivalta - Arvioinnin vahvistajan suorittama arvioijan alustavan arvioinnin muuttaminen - Arvioinnin vahvistajan ja arvioijan välinen ennakkoneuvottelu - Olennaisten menettelymääräysten rikkominen - Tutkiminen viran puolesta))

(2017/C 412/42)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: Daniele Possanzini (Pisa, Italia) (edustaja: asianajaja S. Pappas)

Muu osapuoli: Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex) (asiamiehet: H. Caniard ja S. Drew, avustajinaan asianajajat D. Waelbroeck ja A. Duron)

Oikeudenkäynnin kohde

Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen (ensimmäinen jaosto) 18.7.2016 antamasta määräyksestä Possanzini v. Frontex (F-68/15, EU:F:2016:150) tehty valitus, jossa vaaditaan tämän määräyksen kumoamista

Tuomiolauselma

1)	Valitus hylätään.

2)	Daniele Possanzini vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja hänet velvoitetaan korvaamaan Euroopan raja- ja merivartiovirastolle (Frontex) tässä oikeusasteessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 428, 21.11.2016.

4.12.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 412/30

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 19.10.2017 – Valittajana WQ (*1) ja muuna osapuolena parlamentti

(Asia T-705/16 P) (1)

((Muutoksenhaku - Henkilöstö - Virkamiehet - Pätevöittämismenettely - Vuoden 2014 kierros - Koulutusohjelmaan valittujen virkamiesten listaan kirjaamatta jättäminen - Yhdenvertainen kohtelu - SEUT 165 artikla - Lainvastaisuusväite))

(2017/C 412/43)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: WQ (*1) (edustajat: asianajajat S. Orlandi ja T. Martin)

Muu osapuoli: Euroopan parlamentti (asiamiehet: D. Nessaf ja M. Ecker)

Oikeudenkäynnin kohde

Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen (ensimmäinen jaosto) 21.7.2016 antamasta tuomiosta WQ (*1) v. parlamentti (F-1/16, EU:F:2016:171) tehty valitus, jossa vaaditaan tämän tuomion kumoamista

Tuomiolauselma

1)	Valitus hylätään.

2)	WQ (*1) vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja hänet velvoitetaan korvaamaan Euroopan parlamentille tässä oikeusasteessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

(*1) Henkilötietojen käsittelyn puitteissa yksilöiden suojaamiseksi poistettu tieto.

(1) EUVL C 454, 5.12.2016.

4.12.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 412/31

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 23.10.2017 – Barmenia Krankenversicherung v. EUIPO (Mediline)

(Asia T-810/16) (1)

((EU-tavaramerkki - Hakemus sanamerkin Mediline rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Ehdoton hylkäysperuste - Kuvailevuus - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan c alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan c alakohta) - Asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 2 kohta (josta on tullut asetuksen 2017/1001 7 artiklan 2 kohta)))

(2017/C 412/44)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Barmenia Krankenversicherung AG (Wuppertal, Saksa) (edustaja: asianajaja M. Graf)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: A. Schifko)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n ensimmäisen valituslautakunnan 8.9.2016 tekemästä päätöksestä (asia R 2437/2015-1), joka koskee hakemusta sanamerkin Mediline rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Barmenia Krankenversicherung AG velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 22, 23.1.2017.

4.12.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 412/31

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 19.10.2017 – Kuka Systems v. EUIPO (Matrix light)

(Asia T-87/17) (1)

((EU-tavaramerkki - Hakemus sanamerkin Matrix light rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Ehdoton hylkäysperuste - Kuvailevuus - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan c alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan c alakohta)))

(2017/C 412/45)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Kuka Systems GmbH (Augsburg, Saksa) (edustajat: asianajajat B. Maneth ja C. Huch-Hallwachs)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: A. Schifko)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 1.12.2016 tekemästä päätöksestä (asia R 886/2016-4), joka koskee hakemusta sanamerkin Matrix light rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Kuka Systems GmbH velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 104, 3.4.2017.

4.12.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 412/32

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 16.10.2017 – Salehi v. komissio

(Asia T-773/16) (1)

((Laiminlyöntikanne - Asetus (EY) N:o 539/2001 - Komission laiminlyönti antaa tiettyihin kolmansien maiden kansalaisten ryhmiin sovellettavan viisumivapauden tilapäistä keskeyttämistä koskevia täytäntöönpanosäädöksiä - Komission kannanotto - Tutkittavaksi ottamisen edellytysten selvä puuttuminen))

(2017/C 412/46)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Dominik Salehi (Bremen, Saksa) (edustaja: asianajaja C. Drews)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: C. Cattabriga ja G. Wils)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 265 artiklaan perustuva kanne, jossa vaaditaan toteamaan, että komissio on menetellyt lainvastaisesti, koska se ei ole antanut luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske, 15.3.2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 539/2001 (EYVL 2001, L 81, s. 1) 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua täytäntöönpanosäädöstä, sekä lähettämään kantajalle asiaa koskeva tiedoksianto.

Määräysosa

1)	Kanne hylätään.

2)	Dominik Salehi velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 53, 20.2.2017.

4.12.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 412/32

Kanne 24.8.2017 – Karp v. parlamentti

(Asia T-580/17)

(2017/C 412/47)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Kevin Karp (Bryssel, Belgia) (edustajat: asianajajat N. Lambers ja R. Ben Ammar)

Vastaaja: Euroopan parlamentti

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan Euroopan parlamentin EFDD-ryhmän työsopimusten tekemistä varten toimivaltaisen viranomaisen päätöksen, jolla hänet luokiteltiin tehtäväryhmään II, palkkaluokkaan 4, palkkatasolle 1, mutta jolla hänelle annettiin hänen työsopimuksensa päättymispäivään eli 11.11.2016 asti neuvonantajan tehtäviä, jotka vastaavat tehtäväryhmän IV palkkaa, ja

—	myöntämään kantajalle korvausta hänelle väitetysti aiheutuneesta aineellisesta vahingosta ja henkisestä kärsimyksestä, mukaan lukien väitetty menetetty mahdollisuus tulla otetuksi palvelukseen hänen työsopimuksensa päättymisen jälkeen.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa viiteen kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, joka koskee Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 80 artiklan rikkomista.

—

Kantaja väittää, että hänen ensimmäisen työsopimuksensa mukainen palkka vastasi tehtäväryhmän I palkkaa ja toisen työsopimuksensa palkka tehtäväryhmän II alimman palkkaluokan palkkaa, vaikka suurin osa kantajalle hänen ensimmäisen ja toisen työsopimuksensa puitteissa myönnetyistä tehtävistä olivat hallinnollisia tehtäviä ja neuvonantajan tehtäviä.

Toinen kanneperuste, joka koskee muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 82 artiklan rikkomista.

—

Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 82 artiklassa säädetään, että sopimussuhteiset toimihenkilöt otetaan palvelukseen tehtäväryhmään IV mikäli heillä on vähintään kolmevuotista yliopistollista tutkintoa vastaavan koulutustason suorittamisesta annettu tutkintotodistus tai vastaavan tasoinen ammatillinen koulutus. Kantaja täytti nämä edellytykset, ja hänen palkkatasonsa olisi pitänyt vahvistaa sen mukaisesti.

Kolmas kanneperuste, joka koskee useiden peräkkäisten määräaikaisten työsopimusten käyttämisestä aiheutunutta väärinkäyttöä.

—	Kantaja väittää, että nimittävä viranomainen syyllistyi väärinkäytökseen valitessaan kantajalle tarjottavaa työsopimusta ja erityisesti kun se päätti olla uusimatta kantajan työsopimusta tai tarjota hänelle toistaiseksi voimassa olevaa työsopimusta.

Neljäs kanneperuste, joka perustuu harkintavallan väärinkäyttöön päätöksessä, jolla kantajan työsopimus jätettiin uusimatta.

—	Kantajan työsopimuksen uusimatta jättämisen syitä ei ole perusteltu kohtuullisella tavalla ja ne merkitsevät harkintavallan väärinkäyttöä, jonka perusteella vahingonkorvausta voidaan vaatia.

Viides kanneperuste, joka perustuu palvelukseen ottamisen mahdollisuuden menettämistä.

—	Kantajalle ei kerrottu mitään hänen työsopimuksensa uusimisen mahdollisuudesta. Hän ei koskaan vastaanottanut asianmukaista päätöstä nimittävältä viranomaiselta, eikä hän voinut järjestää lähtöään ja esimerkiksi pyytää siirtoa toisiin tehtäviin tai tehdä hakemusta toiseen virkaan.

4.12.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 412/33

Kanne 28.8.2017 – Poza Poza v. SRB

(Asia T-597/17)

(2017/C 412/48)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Máximo Poza Poza (Murcia, Espanja) (edustaja: asianajaja P. Poza Cisneros)

Vastaaja: Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto (SRB)

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

toteaa, että kumoamiskanne yhteisen kriisinratkaisuneuvoston päätöksestä takavarikoida Banco Popularin osakkeet on nostettu asianmukaisesti ja kumoaa kriisinratkaisumääräyksen ja palauttaa kantajalle osakkeet ja muut Banco Popularin pääomainstrumentit, ja korvaa (toissijainen vaatimus) muussa tapauksessa kantajalle Banco Popularin varojen nettoarvoa 22.5.2017 vastaavan määrän 2 675 424 euroa.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut ovat samanlaiset kuin ne, joihin on vedottu asiassa T-478/17, Mutualidad de la Abogacía ja Hermandad Nacional de Arquitectos Superiores y Químicos v. SRB, asiassa T-481/17, Fundación Tatiana Pérez de Guzmán el Bueno ja SFL v. SRB, asiassa T-482/17, Comercial Vascongada Recalde v. komissio ja SRB, asiassa T-483/17, García Suárez ym. v. komissio ja SRB, asiassa T-484/17, Fidesban ym. v. SRB, asiassa T-497/17, Sánchez del Valle ja Calatrava Real Estate 2015 v. komissio ja SRB sekä asiassa T-498/17, Pablo Álvarez de Linera Granda v. komissio ja SRB.

4.12.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 412/34

Kanne 21.9.2017 – Madrid Diario de la Noche ym. v. komissio ja SRB

(Asia T-639/17)

(2017/C 412/49)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantajat: Madrid Diario de la Noche, SA (Madrid, Espanja) ja 24 muuta kantajaa (edustajat: asianajajat B. Cremades Roman, F. Orts Castro, J. López Useros, S. Cajal Martín ja P. Marrodán Lázaro)

Vastaajat: Euroopan komissio ja yhteinen kriisinratkaisuneuvosto (SRB)

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	toteaa kanteen ja sen liitteenä olevat asiakirjat vastaanotetuiksi ja näissä esitetyt tosiseikat tapahtuneiksi;

—

kumoaa 7.6.2017 annetun yhteisen kriisinratkaisuneuvoston päätöksen SRB/EES/2017/08 ja samana päivänä annetun komission päätöksen (UE) 2017/1246 ja velvoittaa tämän johdosta yhteisen kriisinratkaisuneuvoston ja Euroopan komission maksamaan kantajille takaisin näiden Banco Populariin tekemät sijoitukset tai vaihtoehtoisesti velvoittaa yhteisen kriisinratkaisuneuvoston ja komission suorittamaan kantajille korvauksen sopimussuhteen ulkopuolisen vastuun perusteella;

—	velvoittaa yhteisen kriisinratkaisuneuvoston ja Euroopan komission korvaamaan asian käsittelystä unionin yleisessä tuomioistuimessa aiheutuvat oikeudenkäyntikulut;

—

toteaa, että yhteisen kriisinratkaisuneuvoston käyttämän riippumattoman asiantuntijan suorittama arvostus on pätemätön, ja velvoittaa Banco Popularin varojen nettoarvon laskettuaan yhteisen kriisinratkaisuneuvoston ja Euroopan komission korvaamaan kantajille näille aiheutuneet menetykset kanteessa vaaditulla tavalla.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

4.12.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 412/35

Kanne 4.10.2017 – Amorepacific v. EUIPO – Primavera Life (p primera Pure Sprout Energy)

(Asia T-684/17)

(2017/C 412/50)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Amorepacific Corporation (Soul, Etelä-Korea) (edustajat: asianajajat B. Führmeyer ja F. Klein)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Primavera Life GmbH (Oy-Mittelberg, Saksa)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin hakija: Kantaja

Riidanalainen tavaramerkki: Sanaosat ”p primera Pure Sprout Energy” sisältävä kuviomerkki, jonka rekisteröintiä EU-tavaramerkiksi on haettu – Rekisteröintihakemus nro 13 151 683

EUIPO:ssa käyty menettely: Väitemenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 21.7.2017 asiassa R 1744/2016-4 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	muuttaa riidanalaista päätöstä siten, että väite hylätään kokonaisuudessaan

—	velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut sekä menettelystä valituslautakunnassa aiheutuneet kulut.

Kanneperusteet

—	Asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen.

4.12.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 412/35

Kanne 6.10.2017 – Hola v. SRB

(Asia T-688/17)

(2017/C 412/51)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Hola, SL (Madrid, Espanja) (edustajat: asianajajat R. Vallina Hoset ja C. Iglesias Megías)

Vastaaja: Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto (SRB)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

toteamaan, että yhteinen kriisinratkaisuneuvosto on sopimussuhteen ulkopuolisessa vastuussa, ja velvoittamaan tämän korvaamaan sen vahingon, joka kantajalle on aiheutunut kaikista SRB:n toimenpiteistä ja laiminlyönneistä, joiden johdosta kantaja menetti BANCO POPULAR ESPAÑOL, S.A:ssa omistamansa joukkovelkakirjalainat;

—	ensisijaisesti velvoittamaan yhteisen kriisinratkaisuneuvoston maksamaan kantajalle sen Banco Popularin osakkeisiin tekemistä sijoituksista 543 242,11 € ja 304 950 € sen omistamista Banco Popularin joukkovelkakirjalainosta;

—	toissijaisesti velvoittamaan SRB:n maksamaan 451 459 € kantajan Banco Popularissa omistamista osakkeista ja 304 950 € kantajan omistamista Banco Popularin joukkovelkakirjalainoista (jäljempänä vaadittava määrä);

—	määräämään, että vaadittavalle määrälle on maksettava korkoa 7.6.2017 lähtien tämän kanteen ratkaisevan tuomion antamispäivään saakka;

—

määräämään, että vaadittavalle määrälle on tämän kanteen ratkaisevan tuomion antamispäivästä lukien ja siihen saakka, kunnes koko vaadittava määrä on maksettu, maksettava viivästyskorkoa, joka määräytyy Euroopan keskuspankin pääasiallisia jälleenrahoitusliiketoimia varten vahvistaman korkotason mukaan, lisättynä kahdella prosenttiyksiköllä;

—	velvoittamaan yhteisen kriisinratkaisuneuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut ovat samat kuin asiassa T-659/17, Vallina Fonseca v. SRB.

4.12.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 412/36

Kanne 5.10.2017 – Top Cable v. SRB

(Asia T-689/17)

(2017/C 412/52)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Top Cable, SA (Rubí, Espanja) (edustajat: asianajajat R. Vallina Hoset ja A. Sellés Marco)

Vastaaja: Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto (SRB)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

toteamaan, että yhteinen kriisinratkaisuneuvosto on sopimussuhteen ulkopuolisessa vastuussa, ja velvoittamaan tämän korvaamaan kaiken sen vahingon, joka kantajalle on aiheutunut SRB:n toimenpiteistä ja laiminlyönneistä, joiden johdosta kantaja menetti omistamansa BANCO POPULAR ESPAÑOL, S.A:n joukkovelkakirjalainat;

—	velvoittamaan yhteisen kriisinratkaisuneuvoston maksamaan kantajalle 52 000 000 € korvauksena kärsitystä vahingosta (jäljempänä vaadittava määrä);

—	määräämään, että vaadittavalle määrälle on maksettava korkoa 7.6.2017 lähtien tämän kanteen ratkaisevan tuomion antamispäivään saakka;

—

—	velvoittamaan yhteisen kriisinratkaisuneuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut ovat samat kuin asiassa T-659/17, Vallina Fonseca v. SRB.

4.12.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 412/37

Kanne 9.10.2017 – Havenbedrijf Antwerpen ja Maatschappij van de Brugse Zeehaven v. komissio

(Asia T-696/17)

(2017/C 412/53)

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Asianosaiset

Kantajat: Havenbedrijf Antwerpen NV (Antwerpen, Belgia) ja Maatschappij van de Brugse Zeehaven NV (Zeebrugge, Belgia) (edustajat: asianajajat P. Wytinck, W. Panis ja I. Letten)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantajat vaativat unionin yleistä tuomioistuinta

—	ottamaan kumoamiskanteen tutkittavaksi

—	kumoamaan Belgian toteuttamasta tukiohjelmasta nro SA.38393 (2016/C, ex 2015/E) – Satamia koskeva verotusjärjestelmä Belgiassa – 27.7.2017 tehdyn Euroopan komission päätöksen C(2017) 5174 final

—	toissijaisesti määräämään siihen asti, kunnes komissio on päättänyt Euroopan unionissa olevien eri satamien verojärjestelmiä koskevan tutkimuksensa, siirtymäajan, jonka on oltava joka tapauksessa vuoden pituinen.

—	velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantajat vetoavat neljään kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, joka koskee SEUT 107 artiklan ja SEUT 296 artiklan rikkomista

—	Komissio on rikkonut SEUT 107 artiklaa, koska se on perusteettomasti katsonut, että kyseessä ovat ”markkinat”, joilla satamaviranomaiset tarjoavat palvelujaan.

—

Satamaviranomaisten pääasiallinen toiminta eli se, että ne antavat pääsyn satamaan ja oikeuden käyttää maa-alueita aluekonsessioiden avulla, koskevat toimintoja, jotka eivät ole luonteeltaan kaupallisia. Ainakaan komissio ei ole perustellut asianmukaisesti päinvastaista näkemystään, mikä on vastoin SEUT 296 artiklaa.

Toinen kanneperuste, joka koskee SEUT 107 artiklan rikkomista, koska komissio on perusteettomasti katsonut, että toimenpide on valikoiva.

Se, että satamaviranomaiset kuuluvat oikeushenkilöiden verotusta koskevan järjestelmän piiriin, ei tarkoita poikkeamista ”viitejärjestelmästä”, koska oikeushenkilöiden verotus on itsessään viitejärjestelmä. Satamaviranomaisten kuuluminen oikeushenkilöiden verotuksen piiriin selittyy sillä, että satamien hallinnointi julkisena alueena on julkinen tehtävä, johon ei sovelleta yhteisöverotusta. Satamaviranomaiset tarjoavat yhä pääasiallisesti sellaista julkista palvelua, jolla ei tavoitella voittoa, joka täyttää lainsäätäjän asettamat edellytykset ja jota valvotaan hallinnollisesti.

Kolmas kanneperuste, joka koskee SEUT 107 artiklan rikkomista, koska viitejärjestelmästä poikkeaminen on joka tapauksessa oikeutettua.

Siinäkin tapauksessa (mistä ei tässä ole kyse), että yhteisöverotuksen katsottaisiin olevan Belgian viitejärjestelmä, sen soveltamatta jättäminen satamaviranomaisiin on perusteltua. Tämä on seurausta verojärjestelmän kokonaisvaltaisesta johdonmukaisuudesta samoin kuin siitä, että kantajien tilanne ei ole tosiseikkojen ja oikeudellisten seikkojen osalta samanlainen kuin yhteisöverotuksen piiriin kuuluvien yritysten tilanne. Yhteisöverotuksen soveltamisella olisi lisäksi rankaiseva vaikutus.

Neljäs kanneperuste, joka esitetään toissijaisesti ja joka koskee vaatimusta, että on määrättävä siirtymäaika siihen asti, kunnes komissio on päättänyt Euroopan unionissa olevien eri satamien verojärjestelmiä koskevan tutkimuksensa, ja että tämän siirtymäajan on joka tapauksessa oltava vuoden pituinen.

—	Komissio antoi Alankomaita koskevassa asiassa Alankomaiden lainsäätäjälle vuoden aikaa mukauttaa lainsäädäntöään, ja kyseisillä satamilla oli siten vuosi aikaa valmistautua uuteen tilanteeseen. Ei ole mitään syytä, miksi kantajalle olisi annettava lyhyempi aika sopeutua uuteen tilanteeseen.

—

Toimenpiteen kieltäminen yhdessä jäsenvaltiossa samalla kun muissa jäsenvaltioissa sijaitsevat satamat voivat yhä hyötyä siitä, ei auta nk. level playing field-järjestelmä toteutumista satamien (ei satamaviranomaisten) välillä. Sen sijaan että nyt poistettaisiin erilainen kohtelu, eri jäsenvaltioissa sijaitsevien satamien välille saadaan päinvastoin aikaan erilaiset kilpailunedellytykset.

4.12.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 412/38

Kanne 11.10.2017 – Puola v. komissio

(Asia T-699/17)

(2017/C 412/54)

Oikeudenkäyntikieli: puola

Asianosaiset

Kantaja: Puolan tasavalta (asiamies: B. Majczyna)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU mukaisten parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevien päätelmien vahvistamisesta suuria polttolaitoksia varten 31.7.2017 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2017/1442, joka on annettu tiedoksi numerolla C(2017) 5225

—	velvoittamaan Euroopan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa seuraaviin kanneperusteisiin.

SEU 16 artiklan 4 ja 5 kohtaa sekä SEU:hun ja SEUT:iin liitetyssä siirtymämääräyksistä annetussa pöytäkirjassa N:o 36 olevan 3 artiklan 2 ja 3 kohtaa on rikottu sillä perusteella, että riidanalaisessa päätöksessä on kantajan mukaan käytetty määräenemmistön laskemisessa epäsopivaa laskentamenetelmää.

2)	Direktiivin 2010/75/EU 3 artiklan 10 ja 13 alakohtaa sekä kyseisen direktiivin liitettä III ja täytäntöönpanopäätöstä 2012/119/EU on rikottu sillä perusteella, että parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot on vahvistettu virheellisten ja epäedustavien tietojen pohjalta.

Suhteellisuusperiaatetta (SEU 5 artiklan 4 kohta) on loukattu ja SEUT 191 artiklan 2 kohtaa on rikottu sillä perusteella, että parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot on vahvistettu liian korkeiksi, mikä ei ole omiaan tavoiteltujen etujen ja päämäärien saavuttamiseksi eikä siihen soveltuvaa, minkä lisäksi mistään riidanalaisen päätöksen seurausten arvioinnista ei ole määrätty.

Direktiivin 2010/75/EU 13 artiklan 4 ja 5 kohtaa sekä 3 artiklan 12 alakohtaa ja SEUT 291 artiklan 2 kohtaa on rikottu sillä perusteella, että komissio on kantajan mukaan ylittänyt direktiivin 2010/75/EU 13 artiklan 5 kohdassa annetut täytäntöönpanovaltuudet sen vuoksi, että BAT-päätelmistä tehtävästä poikkeuksesta on määrätty riidanalaisella päätöksellä sen sijaan, että direktiiviä 2010/75/EU olisi muutettu.

Asetuksen N:o 182/2011 3 artiklan 3 ja 4 kohtaa on rikottu, harkintavaltaa on käytetty väärin ja hyvän hallinnon periaatetta ei ole noudatettu sen vuoksi, että päivänä, jona kannanotosta riidanalaisen päätöksen luonnokseen äänestettiin direktiivin 2010/75 75 artiklassa tarkoitetussa komiteassa siitä keskustelematta, kyseiseen luonnokseen tehtiin olennainen muutos.

4.12.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 412/39

Kanne 11.10.2017 – Hermann Biederlack v. EUIPO (Feeling home)

(Asia T-715/17)

(2017/C 412/55)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Hermann Biederlack GmbH & Co. KG (Greven, Saksa) (edustaja: asianajaja T. Seifried)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalainen tavaramerkki: EU-tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki Feeling home – Rekisteröintihakemus nro 15 452 931

Riidanalainen päätös: EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 14.6.2017 asiassa R 252/2017-5 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen

—	velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—	Asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b alakohtaa on rikottu.

4.12.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 412/39

Kanne 18.10.2017 – Germanwings v. komissio

(Asia T-716/17)

(2017/C 412/56)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Germanwings GmbH (Köln, Saksa) (edustaja: asianajaja A. Martin-Ehlers)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan valtiontuesta SA.33983 (ex 2012/NN) (ex 2011/N) – korvaukset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvistä palveluista (yleistä taloudellista etua koskevat palvelut) Sardinian lentoasemille 29.7.2016 annetun Euroopan komission päätöksen (1), nimittäin sen

—	1 artiklan 2 kohdan siltä osin kuin siinä mainitaan Germanwings GmbH, ja

—	2 artiklan 1 kohdan siltä osin kuin siinä mainittu takaisinmaksu koskee Germanwings GmbH:ta, sekä

—	velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen.

1.	Ensimmäinen kanneperuste: Ei ole kyse valtiontuesta Vastaaja ei ole esittänyt tai osoittanut, että kantajalle suoritettu maksu sisältää valtiontuen. Vastaaja poikkeaa tällä tavoin huomattavasti oikeuskäytännöstä ja omasta päätöskäytännöstään.

Toinen kanneperuste: Mikäli on kyse valtiontuesta, se ei vaikuta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan eikä vääristä kilpailua

Vastaaja ei ole perustellut riittävällä tavalla sitä, että väitetty valtiontuki vaikuttaisi jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja kilpailuun. Toissijaisesti kantaja väittää, että on kyse asetuksen (EY) N:o 1998/2006 (2) 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta vähämerkityksisestä tuesta.

(1) Valtiontuesta SA.33983 (2013/C) (ex 2012/NN) (ex 2011/N) – Italia – korvaukset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvistä palveluista Sardinian lentoasemille 29.7.2016 annettu komission päätös (EU) 2017/1861 (tiedoksiannettu numerolla C(2016) 4862) (EUVL 2017, L 268, s. 1).

(2) Perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen 15.12.2006 annettu komission asetus (EY) N:o 1998/2006 (EUVL 2006, L 379, s. 5).

		ISSN 1977-1053
Euroopan unionin virallinen lehti		C 412

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	60. vuosikerta 4. joulukuuta 2017

Sisältö		Sivu
	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
	Euroopan unionin tuomioistuin
2017/C 412/01	Euroopan unionin tuomioistuimen viimeisimmät julkaisut Euroopan unionin virallisessa lehdessä	1
	Unionin tuomioistuin
2017/C 412/02	Ensimmäisen julkisasiamiehen nimeäminen	2
2017/C 412/03	Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 107 artiklassa tarkoitetuista asioista vastaavan jaoston nimeäminen	2
2017/C 412/04	Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 193 artiklassa tarkoitetuista asioista vastaavan jaoston nimeäminen	2
2017/C 412/05	Unionin tuomioistuimen yleiskokouksessa 3. lokakuuta 2017 tehdyt päätökset	2
2017/C 412/06	Luettelot ratkaisukokoonpanojen määrittämiseksi kolmen tuomarin kokoonpanossa kokoontuvista jaostoista	3
2017/C 412/07	Kolmen tuomarin jaostojen puheenjohtajien valinta	4
2017/C 412/08	Unionin yleisen tuomioistuimen uusien tuomareiden virkavalan vannominen	4

	V Ilmoitukset
	TUOMIOISTUINKÄSITTELYYN LIITTYVÄT MENETTELYT
	Unionin tuomioistuin
2017/C 412/09	Asia C-413/15: Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 10.10.2017 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Supreme Court – Irlanti) – Elaine Farrell v. Alan Whitty, The Minister for the Environment, Ireland, Attorney General ja Motor Insurers Bureau of Ireland (MIBI) (Ennakkoratkaisupyyntö — Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen — Moottoriajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun varalta otettava vakuutus — Direktiivi 90/232/ETY — 1 artikla — Vastuu kaikille matkustajille muttei kuljettajalle aiheutuneista henkilövahingoista — Pakollinen vakuutus — Välitön oikeusvaikutus — Direktiivi 84/5/ETY — 1 artiklan 4 kohta — Elin, jonka tehtävänä on korvata tuntemattoman tai vakuuttamattoman ajoneuvon aiheuttamat omaisuus- tai henkilövahingot — Mahdollisuus vedota direktiiviin valtiota vastaan — Edellytykset, joiden täyttyessä yksityisoikeudellista elintä voidaan pitää valtion ilmentymänä ja sitä vastaan voidaan vedota direktiivin säännöksiin, joilla voi olla välittömiä oikeusvaikutuksia)	5
2017/C 412/10	Asia C-501/15 P: Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 11.10.2017 – Valittajana Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) sekä muina osapuolina Cactus SA ja Isabel Del Rio Rodríguez (Muutoksenhaku — EU-tavaramerkki — Asetus (EY) N:o 207/2009 — Kuviomerkki, joka sisältää sanaosat CACTUS OF PEACE CACTUS DE LA PAZ — EU-sanamerkkien ja -kuviomerkkien, jotka sisältävät sanaosan Cactus, haltijan tekemä väite — Nizzan luokitus — 28 artikla — 15 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan a alakohta — Tavaramerkin tosiasiallinen käyttö lyhennetyssä muodossa)	6
2017/C 412/11	Asia C-661/15: Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 12.10.2017 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Hoge Raad der Nederlanden – Alankomaat) – X BV v. Staatssecretaris van Financiën (Ennakkoratkaisupyyntö — Tulliliitto — Yhteisön tullikoodeksi — 29 artikla — Ajoneuvojen maahantuonti — Tullausarvon määrittäminen — 78 artikla — Ilmoituksen oikaiseminen — 236 artiklan 2 kohta — Tuontitullien palauttaminen — Kolmen vuoden määräaika — Asetus (ETY) N:o 2454/93 — 145 artiklan 2 ja 3 kohta — Tavaroiden viallisuutta koskeva riski — 12 kuukauden määräaika — Pätevyys)	6
2017/C 412/12	Asia C-156/16: Unionin tuomioistuimen tuomio (kahdeksas jaosto) 12.10.2017 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Finanzgericht München – Saksa) – Tigers GmbH v. Hauptzollamt Landshut (Ennakkoratkaisupyyntö — Täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 412/2013 — 1 artiklan 3 kohta — Yhteisön tullikoodeksi — 78 artikla — Sääntö, jonka mukaan yksilöllisten polkumyyntitullien soveltaminen edellyttää pätevän laskun esittämistä — Sen hyväksyttävyys, että pätevä kauppalasku esitetään tulli-ilmoituksen jälkeen — Palauttamisesta kieltäytyminen)	7
2017/C 412/13	Asia C-218/16: Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 12.10.2017 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Sąd Okręgowy w Gorzowie Wielkopolskim – Puola) – Aleksandra Kubickan vireille panema asia (Ennakkoratkaisupyyntö — Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue — Asetus (EU) N:o 650/2012 — Perintöasiat ja eurooppalainen perintötodistus — Soveltamisala — Sellaisessa jäsenvaltiossa sijaitseva kiinteistö, joka ei tunne esineoikeudellista erityisjälkisäädöstä — Kieltäytyminen tunnustamasta tällaisen jälkisäädöksen esineoikeudellisia vaikutuksia)	8
2017/C 412/14	Asia C-262/16: Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 12.10.2017 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Upper Tribunal (Tax and Chancery Chamber) – Yhdistynyt kuningaskunta) – Shields & Sons Partnership v. Commissioners for Her Majesty’s Revenue and Customs (Ennakkoratkaisupyyntö — Verotus — Arvonlisävero — Direktiivi 2006/112/EY — 296 artiklan 2 kohta — 299 artikla — Yhteinen maataloustuottajien vakiokantajärjestelmä — Yhteisen järjestelmän ulkopuolelle sulkeminen — Edellytykset — Käsite maataloustuottajien ryhmä)	8
2017/C 412/15	Asia C-278/16: Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 12.10.2017 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Landgericht Aachen – Saksa) – Rikosoikeudenkäynti, jossa vastaajana on Frank Sleutjes (Ennakkoratkaisupyyntö — Oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa — Direktiivi 2010/64/EU — 3 artiklan 1 kohta — Oikeus tulkkauksiin ja käännöksiin rikosoikeudellisissa menettelyissä — Keskeisten asiakirjojen kääntäminen — Keskeisten asiakirjojen käsite — Rangaistusmääräys, joka annetaan yksinkertaistetussa menettelyssä, joka ei ole kontradiktorinen, ja jossa määrätään sille, jolle se on osoitettu, sakko rikkomuksesta)	9
2017/C 412/16	Asia C-289/16: Unionin tuomioistuimen tuomio (yhdeksäs jaosto) 12.10.2017 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Bundesgerichtshof – Saksa) – Kamin und Grill Shop GmbH v. Zentrale zur Bekämpfung unlauteren Wettbewerbs eV (Ennakkoratkaisupyyntö — Maatalous — Luonnonmukaiset tuotteet — Asetuksella (EY) N:o 834/2007 käyttöön otettu valvontajärjestelmä — Käsite myynti suoraan loppukuluttajalle tai -käyttäjälle)	10
2017/C 412/17	Asia C-404/16: Unionin tuomioistuimen tuomio (kuudes jaosto) 12.10.2017 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Szegedi Közigazgatási és Munkaügyi Bíróság – Unkari) – Lombard Ingatlan Lízing Zrt. v. Nemzeti Adó- és Vámhivatal Fellebbviteli Igazgatóság (Ennakkoratkaisupyyntö — Arvonlisävero — Direktiivi 2006/112/EY — 90 artiklan 1 kohta — Välitön oikeusvaikutus — Veron peruste — Alentaminen mitätöimisen, peruuttamisen tai purkamisen vuoksi — Alentaminen kauppahinnan maksamisen täyden tai osittaisen laiminlyönnin vuoksi — Näiden väliset erot — Maksujen laiminlyönnin vuoksi purettu leasingsopimus)	10
2017/C 412/18	Asia C-224/17 P: Valitus, jonka Hernández Zamora SA on tehnyt 27.4.2017 unionin yleisen tuomioistuimen (yhdeksäs jaosto) asiassa T-369/15, Hernández Zamora v. EUIPO, 17.2.2017 antamasta tuomiosta	11
2017/C 412/19	Asia C-235/17: Kanne 5.5.2017 – Euroopan komissio v. Unkari	11
2017/C 412/20	Asia C-390/17 P: Valitus, jonka Irit Azoulay, Andrew Boreham, Mirja Bouchard ja Darren Neville ovat tehneet 28.6.2017 unionin yleisen tuomioistuimen (kahdeksas jaosto) asiassa T-580/16, Azoulay ym. v. parlamentti, 28.4.2017 antamasta tuomiosta	12
2017/C 412/21	Asia C-433/17 P: Valitus, jonka Enercon GmbH on tehnyt 17.7.2017 unionin yleisen tuomioistuimen (kahdeksas jaosto) asiassa T-36/16, Enercon v. EUIPO, 3.5.2017 antamasta tuomiosta	13
2017/C 412/22	Asia C-512/17: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Sąd Rejonowy Poznań – Stare Miasto w Poznaniu (Poznańin Poznań-Stare Miaston alioikeus, Puola) on esittänyt 22.8.2017 – HR	14
2017/C 412/23	Asia C-531/17: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Verwaltungsgerichtshof (Itävalta) on esittänyt 8.9.2017 – Vetsch Int. Transporte GmbH	15
2017/C 412/24	Asia C-535/17: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Hoge Raad der Nederlanden (Hollanti) on esittänyt 11.9.2017 – NK (selvittäjänä OJ B.V:n ja PI:n konkursseissa) v. BNP Paribas Fortis N.V.	16
2017/C 412/25	Asia C-546/17: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal Supremo (Espanja) on esittänyt 18.9.2017 – DISA Gas SAU v. Administración del Estado, Redexis Gas, S.L. Repsol Butano S.A.	16
2017/C 412/26	Asia C-572/17: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Högsta domstolen (Ruotsi) on esittänyt 28.9.2017 – Valtakunnansyyttäjä v. Imran Syed	17
2017/C 412/27	Asia C-573/17: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Rechtbank Amsterdam (Alankomaat) on esittänyt 28.9.2017 – Openbaar Ministerie v. Daniel Adam Popławski	18
2017/C 412/28	Asia C-578/17: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Korkein hallinto-oikeus (Suomi) on esittänyt 3.10.2017 – Oy Hartwall Ab	18
2017/C 412/29	Asia C-580/17: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Riigikohus (Viro) on esittänyt 4.10.2017 – Mittetulundusühing Järvelaev v. Põllumajanduse Registrite ja Informatsiooni Amet (Maatalouden rekisteri- ja tiedotusvirasto, jäljempänä PRIA)	19
2017/C 412/30	Asia C-587/17 P: Valitus, jonka Belgian kuningaskunta on tehnyt 5.10.2017 unionin yleisen tuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa T-287/16, Belgia v. komissio, 20.7.2017 antamasta tuomiosta	21
2017/C 412/31	Asia C-594/17: Kanne 13.10.2017 – Euroopan komissio v. Slovenian tasavalta	21
	Unionin yleinen tuomioistuin
2017/C 412/32	Asia T-712/14: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 23.10.2017 – CEAHR v. komissio (Kilpailu — Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt — Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö — Valikoiva korjausjärjestelmä — Sveitsiläisten kellonvalmistajien kieltäytyminen toimittamasta varaosia itsenäisille kellonkorjaajille — Ensimarkkinat ja jälkimarkkinat — Toimivan kilpailun poistaminen — Kantelun hylkäävä päätös)	23
2017/C 412/33	Asia T-7/15: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 19.10.2017 – Leopard v. EUIPO Smart Market (LEOPARD true racing) (EU-tavaramerkki — Väitemenettely — Hakemus kuviomerkin LEOPARD true racing rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi — Aiempi EU-kuviomerkki leopard CASA Y JARDIN — Suhteellinen hylkäysperuste — Sekaannusvaara — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta))	23
2017/C 412/34	Asia T-502/15: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 19.10.2017 – Espanja v. komissio (Maataloustukirahasto ja maaseuturahasto — Rahoituksen ulkopuolelle jätetyt menot — Espanjalle aiheutuneet menot — Kiinteämääräiset rahoitusoikaisut — Asetus (EY) N:o 1290/2005 ja asetus (EU) N:o 1306/2013 — Perusteluvelvollisuus — Todistustaakka — Oikeasuhteisuus — Puolustautumisoikeudet)	24
2017/C 412/35	Asia T-736/15: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 19.10.2017 – Aldi v. EUIPO – Sky (SKYLITe) (EU-tavaramerkki — Väitemenettely — Hakemus kuviomerkin skylite rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi — Aiempi EU-sanamerkki SKY — Todisteet aiemman tavaramerkin käyttämisestä — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 15 artiklan 1 kohta sekä 42 artiklan 2 ja 3 kohta — Asetuksen (EY) N:o 2868/95 22 säännön 2 kohta — Suhteellinen hylkäysperuste — Sekaannusvaara — Asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)	25
2017/C 412/36	Asia T-202/16: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 24.10.2017 – Keturi kambariai v. EUIPO – Coffee In (coffee inn) (EU-tavaramerkki — Väitemenettely — Hakemus kuviomerkin coffee inn rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi — Aiempi kansallinen kuviomerkki coffee in — Suhteellinen hylkäysperuste — Sekaannusvaara — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta) — Aiemman tavaramerkin tosiasiallinen käyttö — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 42 artiklan 2 kohta (josta on tullut asetuksen 2017/1001 47 artiklan 2 kohta))	25
2017/C 412/37	Asia T-404/16: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 23.10.2017 – Galletas Gullón v. EUIPO – O2 Holdings (Keksipaketin muoto) (EU-tavaramerkki — Menettämismenettely — Kolmiulotteinen EU-tavaramerkki — Keksipaketin muoto — Menetetyksi julistaminen — Käytön laajuus — Erottamiskyky ei ole muuttunut)	26
2017/C 412/38	Asia T-418/16: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 23.10.2017 – Galletas Gullón v. EUIPO – O2 Holdings (Keksipaketin muoto) (EU-tavaramerkki — Menettämismenettely — Kolmiulotteinen EU-tavaramerkki — Keksipaketin muoto — Menetetyksi julistaminen — Käytön laajuus — Erottamiskyky ei ole muuttunut)	27
2017/C 412/39	Asia T-441/16: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 23.10.2017 – Tetra Pharm (1997) v. EUIPO – Sebapharma (SeboCalm) (EU-tavaramerkki — Väitemenettely — Hakemus sanamerkin SeboCalm rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi — Aiempi EU-sanamerkki Sebotherm — Suhteellinen hylkäysperuste — Sekaannusvaara — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta))	27
2017/C 412/40	Asia T-649/16: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 19.10.2017 – Bernaldo de Quirós v. komissio (Henkilöstö — Virkamiehet — Toimipaikka — Siirtäminen yksikönpäällikön tehtävästä neuvonantajan tehtävään — Yksikön etu — Harkintavallan väärinkäyttö — Oikeus tulla kuulluksi ja huolenpitovelvollisuus — Virkojen vastaavuuden periaate)	28
2017/C 412/41	Asia T-87/17: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 19.10.2017 – Kuka Systems v. EUIPO (MATRIX BODY SHOP) (EU-tavaramerkki — Hakemus sanamerkin MATRIX BODY SHOP rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi — Ehdoton hylkäysperuste — Kuvailevuus — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan c alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan c alakohta))	29
2017/C 412/42	Asia T-686/16 P: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 19.10.2017 – Valittajana Possanzini ja muuna osapuolena Frontex (Muutoksenhaku — Henkilöstö — Väliaikaiset toimihenkilöt — Vuoden 2009 arviointimenettely — Arvioinnin vahvistajan toimivalta — Arvioinnin vahvistajan suorittama arvioijan alustavan arvioinnin muuttaminen — Arvioinnin vahvistajan ja arvioijan välinen ennakkoneuvottelu — Olennaisten menettelymääräysten rikkominen — Tutkiminen viran puolesta)	29
2017/C 412/43	Asia T-705/16 P: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 19.10.2017 – Valittajana WQ (*1) ja muuna osapuolena parlamentti (Muutoksenhaku — Henkilöstö — Virkamiehet — Pätevöittämismenettely — Vuoden 2014 kierros — Koulutusohjelmaan valittujen virkamiesten listaan kirjaamatta jättäminen — Yhdenvertainen kohtelu — SEUT 165 artikla — Lainvastaisuusväite)	30
2017/C 412/44	Asia T-810/16: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 23.10.2017 – Barmenia Krankenversicherung v. EUIPO (Mediline) (EU-tavaramerkki — Hakemus sanamerkin Mediline rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi — Ehdoton hylkäysperuste — Kuvailevuus — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan c alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan c alakohta) — Asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 2 kohta (josta on tullut asetuksen 2017/1001 7 artiklan 2 kohta))	31
2017/C 412/45	Asia T-87/17: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 19.10.2017 – Kuka Systems v. EUIPO (Matrix light) (EU-tavaramerkki — Hakemus sanamerkin Matrix light rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi — Ehdoton hylkäysperuste — Kuvailevuus — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan c alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan c alakohta))	31
2017/C 412/46	Asia T-773/16: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 16.10.2017 – Salehi v. komissio (Laiminlyöntikanne — Asetus (EY) N:o 539/2001 — Komission laiminlyönti antaa tiettyihin kolmansien maiden kansalaisten ryhmiin sovellettavan viisumivapauden tilapäistä keskeyttämistä koskevia täytäntöönpanosäädöksiä — Komission kannanotto — Tutkittavaksi ottamisen edellytysten selvä puuttuminen)	32
2017/C 412/47	Asia T-580/17: Kanne 24.8.2017 – Karp v. parlamentti	32
2017/C 412/48	Asia T-597/17: Kanne 28.8.2017 – Poza Poza v. SRB	33
2017/C 412/49	Asia T-639/17: Kanne 21.9.2017 – Madrid Diario de la Noche ym. v. komissio ja SRB	34
2017/C 412/50	Asia T-684/17: Kanne 4.10.2017 – Amorepacific v. EUIPO – Primavera Life (p primera Pure Sprout Energy)	35
2017/C 412/51	Asia T-688/17: Kanne 6.10.2017 – Hola v. SRB	35
2017/C 412/52	Asia T-689/17: Kanne 5.10.2017 – Top Cable v. SRB	36
2017/C 412/53	Asia T-696/17: Kanne 9.10.2017 – Havenbedrijf Antwerpen ja Maatschappij van de Brugse Zeehaven v. komissio	37
2017/C 412/54	Asia T-699/17: Kanne 11.10.2017 – Puola v. komissio	38
2017/C 412/55	Asia T-715/17: Kanne 11.10.2017 – Hermann Biederlack v. EUIPO (Feeling home)	39
2017/C 412/56	Asia T-716/17: Kanne 18.10.2017 – Germanwings v. komissio	39
2017/C 412/57	Asia T-227/17: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 16.10.2017 – Falmouth University v. komissio	40