10.7.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 221/2

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunale Amministrativo Regionale per le Marche (Italia) on esittänyt 6.3.2017 – Comune di Castelbellino v. Regione Marche ym.

(Asia C-117/17)

(2017/C 221/02)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunale Amministrativo Regionale per le Marche

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Comune di Castelbellino

Vastapuolet: Regione Marche, Ministero per i beni e le attività culturali, Ministero dell’Ambiente e della Tutela del Territorio e del Mare, Regione Marche Servizio Infrastrutture Trasporti Energia – P.F. Rete Elettrica Regionale ja Provincia di Ancona

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko unionin oikeus (ja erityisesti direktiivi 2011/92/EU, (1) sellaisena kuin se oli voimassa riidanalaisten toimenpiteiden toteuttamishetkellä) lähtökohtaisesti esteenä sellaiselle kansalliselle lainsäädännölle tai hallinnolliselle käytännölle, jonka mukaan on sallittua tehdä YVA:n tarpeellisuusarviointi tai YVA hankkeille, jotka koskevat tarpeellisuusarvioinnin tekohetkellä jo toteutettuja laitoksia, vai sallitaanko unionin oikeudessa sellaisten poikkeuksellisten olosuhteiden huomioon ottaminen, joiden perusteella voidaan poiketa siitä yleisestä periaatteesta, jonka mukaan YVA on luonteeltaan ennakoiva arvio?

– Onko tällainen poikkeus perusteltu erityisesti tapauksessa, jossa myöhemmässä lainsäädännössä vapautetaan YVA:sta hanke, johon olisi pitänyt soveltaa seulontamenettelyä (screening) sellaisen kansallisen tuomioistuimen päätöksen perusteella, jolla on katsottu, että aiemmin voimassa ollut säännös, jossa vapauttamisesta säädettiin, on perustuslain vastainen ja/tai sitä ei voida soveltaa?

(1) Tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista 13.12.2011 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/92/EU (EUVL 2012, L 26,).

10.7.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 221/2

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Budai Központi Kerületi Bíróság (Unkari) on esittänyt 7.3.2017 – Zsuzsanna Dunai v. ERSTE Bank Hungary Zrt.

(Asia C-118/17)

(2017/C 221/03)

Oikeudenkäyntikieli: unkari

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Budai Központi Kerületi Bíróság

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Zsuzsanna Dunai

Vastaaja: ERSTE Bank Hungary Zrt.

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko Euroopan unionin tuomioistuimen asiassa C-26/13 antaman tuomion [tuomiolauselman] 3 kohtaa tulkittava siten, että kansallinen tuomioistuin voi korjata elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välisen sopimuksen sopimusehdon pätemättömyyden myös silloin, kun sopimuksen voimassapitäminen on kuluttajan taloudellisten intressien vastaista?

Soveltuuko jäsenvaltion parlamentin menettely, jossa se säätämällään lailla muuttaa samantyyppisiä yksityisoikeudellisia kuluttajasopimuksia, yhteen Euroopan unionille korkeatasoisen kuluttajansuojan turvaamiseksi myönnetyn toimivallan ja niiden unionin oikeuden perusperiaatteiden kanssa, jotka koskevat yhdenvertaisuutta lain edessä, syrjintäkieltoa, tehokasta oikeussuojaa ja oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin?

Jos edelliseen kysymykseen vastataan myöntävästi, soveltuuko jäsenvaltion parlamentin menettely, jossa se säätämällään lailla muuttaa valuuttamääräisten luottosopimusten eri osia kuluttajien suojaamiseksi mutta aiheuttaa tällä menettelyllä kuluttajien perusteltujen etujen vastaisen vaikutuksen, koska luottosopimus pysyy voimassa muutosten jälkeen ja koska kuluttajalla on velvollisuus edelleen kantaa kurssivaihteluista aiheutuva riski, yhteen Euroopan unionille korkeatasoisen kuluttajansuojan turvaamiseksi myönnetyn toimivallan ja niiden unionin oikeuden perusperiaatteiden kanssa, jotka koskevat yhdenvertaisuutta lain edessä, syrjintäkieltoa, tehokasta oikeussuojaa ja oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin?

Kun kyse on kuluttajasopimusten sisällöstä, soveltuuko se, että jäsenvaltion ylimmän tuomioistuimen tuomareiden muodostama elin [jäljempänä yhdenmukaistamisneuvosto] ohjaa ennakkoratkaisukysymykset esittävän tuomioistuimen ratkaisutoimintaa niin kutsutuilla siviilioikeuden yhdenmukaista tulkintaa koskevilla ratkaisuilla, yhteen Euroopan unionille korkeatasoisen kuluttajansuojan turvaamiseksi myönnetyn toimivallan ja niiden unionin oikeuden perusperiaatteiden kanssa, jotka koskevat siviilioikeudellisissa asioissa annettavaa tehokasta oikeussuojaa ja oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin?

Jos edelliseen kysymykseen vastataan myöntävästi, soveltuuko se, että jäsenvaltion yhdenmukaistamisneuvosto ohjaa ennakkoratkaisukysymykset esittävän tuomioistuimen ratkaisutoimintaa niin kutsutuilla siviilioikeuden yhdenmukaista tulkintaa koskevilla ratkaisuilla, yhteen Euroopan unionille korkeatasoisen kuluttajansuojan turvaamiseksi myönnetyn toimivallan ja niiden unionin oikeuden perusperiaatteiden kanssa, jotka koskevat siviilioikeudellisissa asioissa annettavaa tehokasta oikeussuojaa ja oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, kun on niin, ettei kyseisen yhdenmukaistamisneuvoston tuomarijäsenten valinta tapahdu avoimesti ennalta määriteltyjen sääntöjen perusteella, että kyseisessä neuvostossa toimitettava menettely ei ole julkinen ja että sitä, millaisiin asiantuntijoihin ja mihin oikeuskirjallisuuteen on tukeuduttu ja miten eri jäsenet ovat äänestäneet (puolesta vai vastaan), ei ole jälkikäteen mahdollista todeta?

10.7.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 221/3

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Fővárosi Törvényszék (Unkari) on esittänyt 10.3.2017 – Orsolya Czakó v. ERSTE Bank Hungary Zrt.

(Asia C-126/17)

(2017/C 221/04)

Oikeudenkäyntikieli: unkari

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Fővárosi Törvényszék

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Orsolya Czakó

Vastapuoli: ERSTE Bank Hungary Zrt.

Ennakkoratkaisukysymykset

Täyttääkö asiassa kyseessä olevan lainasopimuksen I/1 ja II/1 kohdassa oleva sellainen lainan määrää koskeva muotoilu, jossa 64 741 Sveitsin frangiksi (CHF) määritelty summa on ilmoitettu lainan ohjeelliseksi määräksi ja 8 280 000 Unkarin forintin (HUF) suuruinen summa haetun rahoituksen enimmäismääräksi ja jossa sopimuksen kohteena olevan lainan suuruuden määrittäminen on sidottu kuluttajan sopimuspuolen ilmoitukseen tai tämän kirjaamiin tietoihin, direktiivin 93/13/ETY 4 artiklan 2 momentissa ja 5 artiklassa edellytetyt selkeyttä ja ymmärrettävyyttä koskevat vaatimukset?

Siinä tapauksessa, etteivät sopimuksen I/1 ja II/1 kohdan määräykset täytä selkeyttä ja ymmärrettävyyttä koskevia vaatimuksia ja niiden kohtuuttomuus voidaan tutkia, voidaanko sopimus katsoa – jos kyseiset määräykset todetaan kohtuuttomiksi – kokonaan pätemättömäksi, kun otetaan huomioon, että kansallisen oikeuden mukaan silloin, kun sopimuksen kohde ei ole määritettävissä, on sopimus katsottava kokonaan pätemättömäksi?

3.	Siinä tapauksessa, että sopimus voidaan todeta päteväksi, voidaanko lainan suuruuden määrittämisessä soveltaa kuluttajan kannalta edullisempaa tapaa?

10.7.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 221/4

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Bundesfinanzhof (Saksa) on esittänyt 15.3.2017 – X-GmbH v. Finanzamt Stuttgart – Körperschaften

(Asia C-135/17)

(2017/C 221/05)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Bundesfinanzhof

Pääasian asianosaiset

Valittaja: X-GmbH

Vastapuoli: Finanzamt Stuttgart – Körperschaften

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko EY 57 artiklan 1 kohtaa (josta on tullut SEUT 64 artiklan 1 kohta) tulkittava siten, ettei EY 56 artiklaa (josta on tullut SEUT 63 artikla) sovelleta jäsenvaltiossa 31.12.1993 suorien sijoitusten yhteydessä voimassa olleeseen pääomanliikkeitä kolmansiin maihin ja kolmansista maista koskeneeseen rajoitukseen silloinkaan, kun kyseisenä päivänä voimassa ollut, pääomanliikkeitä kolmansiin maihin ja kolmansista maista rajoittanut kansallinen oikeussääntö koski lähinnä vain suoria sijoituksia, mutta sitä on määräpäivän jälkeen laajennettu siten, että se koskee myös ulkomaisiin yhteisöihin tehtyjä portfoliosijoituksia, joissa omistusosuus jää alle 10 prosentin raja-arvon?

Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi: onko EY 57 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että kyseisenä määräpäivänä eli 31.12.1993 suorien sijoitusten yhteydessä voimassa olleen, pääomanliikkeitä kolmansiin maihin ja kolmansista maista koskeneen rajoituksen sisältäneen kansallisen oikeussäännön soveltamisena on pidettävä sitä, että sovelletaan kyseisenä päivänä voimassa ollutta rajoitusta pääosin vastaavaa myöhempää oikeussääntöä, vaikka kyseisenä päivänä voimassa ollutta rajoitusta on muutettu kyseisen päivän jälkeen lyhyeksi ajaksi olennaisesti lailla, joka on tullut voimaan mutta jota ei ole käytännössä sovellettu milloinkaan, koska se on korvattu nyt sovellettavalla oikeussäännöllä jo ennen kuin sitä on voitu soveltaa ensimmäiseen yksittäistapaukseen?

Jos jompaankumpaan edellisistä kysymyksistä vastataan kieltävästi, onko EY 56 artikla esteenä jäsenvaltion säännöstölle, jonka mukaan kyseisessä jäsenvaltiossa asuvan verovelvollisen, joka omistaa toisessa valtiossa (tässä: Sveitsissä) asuvasta yhtiöstä vähintään 1 prosentin, veron määräytymisperusteeseen lisätään kyseisestä yhtiöstä saatuja positiivisia tuloja, jotka ovat luonteeltaan sijoitetusta pääomasta saatuja tuloja, kyseistä omistusosuutta vastaava määrä, kun näihin tuloihin sovelletaan alempaa verokantaa kuin ensiksi mainitussa valtiossa?

10.7.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 221/5

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Curtea de Apel Constanța (Romania) on esittänyt 29.3.2017 – Întreprinderea Individuală Dobre M. Marius v. Ministerul Finanțelor Publice – Agenția Națională de Administrare Fiscală – Direcția Generală Regională a Finanțelor Publice Galați – Serviciul Soluționare Contestații ja Agenția Națională de Administrare Fiscală – Direcția Generală Regională a Finanțelor Publice Galați – Administrația Județeană a Finanțelor Publice Constanța – Serviciul Inspecție Fiscală Persoane Fizice

(Asia C-159/17)

(2017/C 221/06)

Oikeudenkäyntikieli: romania

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Curtea de Apel Constanța

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Întreprinderea Individuală Dobre M. Marius

Vastapuolet: Ministerul Finanțelor Publice – Agenția Națională de Administrare Fiscală – Direcția Generală Regională a Finanțelor Publice Galați – Serviciul Soluționare Contestații ja Agenția Națională de Administrare Fiscală – Direcția Generală Regională a Finanțelor Publice Galați – Administrația Județeană a Finanțelor Publice Constanța – Serviciul Inspecție Fiscală Persoane Fizice

Ennakkoratkaisukysymys

Onko direktiivin 2006/112/EY (1) 167, 168, 169 ja 179 artiklaa sekä 213 artiklan 1 kohtaa, 214 artiklan 1 kohdan a alakohtaa ja 273 artiklaa tulkittava siten, että ne ovat esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jolla verovelvollinen, joka on poistettu arvonlisäverovelvollisia koskevasta rekisteristä, velvoitetaan pääasiassa kyseessä olevissa olosuhteissa maksamaan valtiolle sellaisen ajanjakson aikana peritty arvonlisävero, jona rekisteröinti ei ollut voimassa, antamatta tälle kuitenkaan oikeutta vähentää saman ajanjakson aikana tehtyihin ostoihin sisältynyttä arvonlisäveroa?

(1) Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annettu neuvoston direktiivi 2006/112/EY (EUVL 2006, L 347, s. 1).

10.7.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 221/5

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Kúria (Unkari) on esittänyt 3.4.2017 – SH v. TG

(Asia C-168/17)

(2017/C 221/07)

Oikeudenkäyntikieli: unkari

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Kúria

Pääasian asianosaiset

Valittaja: SH

Vastapuoli: TG

Muu osapuoli: UF

Ennakkoratkaisukysymykset

Kuuluuko asetuksen (EU) N:o 204/2011 (1) tai mahdollisesti asetuksen (EU) N:o 2016/44 (2) soveltamisalaan [seuraavissa kohdissa kuvatun kaltainen] takausmaksujen suorittamisvelvollisuus, joka perustuu sellaisista vastatakaussopimuksista muodostuvan sopimusten ketjuun, jotka on tehty pankkitakauksen antamiseksi Libyan Housing and Infrastructure Boardin hyväksi (jäljempänä HIB):

1.1.	kun Euroopan unioniin sijoittautuneella pankilla on vastatakaussopimuksen perusteella velvollisuus suorittaa maksuja libyalaiselle pankille, joka on mainittu asetuksen (EU) N:o 204/2011 liitteessä III olevalla ”mustalla listalla”?

1.2.

kun Euroopan unioniin sijoittautuneella pankilla on vastatakaussopimuksen perusteella velvollisuus suorittaa maksuja libyalaiselle pankille, jota ei ole mainittu asetuksen (EU) N:o 204/2011 liitteessä III olevalla ”mustalla listalla”, mutta pankkitakaus on annettu kyseisellä listalla mainitun HIB:n hyväksi?

1.3.	kun asetuksella N:o 204/2011 – sen jälkeen kun sitä on asetuksella (EU) N:o 45/2014 muutettu – kielletään kaikki suorat ja välilliset maksut kaikille libyalaisille yhteisöille?

1.4.	kun takausmaksujen suorittamisvelvollisuus perustuu sellaiseen vastatakaussopimuksista muodostuvaan, kahden Euroopan unioniin sijoittautuneen pankin välisessä suhteessa muotoutuneeseen sopimusketjuun kuuluvaan vastatakaussopimukseen, joka on tehty pankkitakauksen antamiseksi HIB:n hyväksi?

1.5.	kun takausmaksuja koskeva tilinselvitys tapahtuu takauskauden päätyttyä riita-asian oikeudenkäynnissä asetuksen (EU) 2016/44 voimaantulon jälkeen?

Jos edellä 1.1.–1.2. kohdassa mainittu takausmaksujen suorittamisvelvollisuus kuuluu asetuksen soveltamisalaan, onko asetuksen N:o 204/2011 liitteessä III mainitun oikeushenkilön, yhteisön tai elimen käytettäväksi suoraan tai välillisesti asetetuiksi varoiksi katsottava HIB:n hyväksi annetun ennakkomaksu- ja toimitustakauksen perusteella libyalaiselle pankille – joka on myös ollut jonkin aikaa liitteessä III olevalla ”mustalla listalla” – maksetut takausmaksut?

Onko asetuksen N:o 204/2011 12 artiklan 1 kohdan b alakohtaa, sen jälkeen kun sitä on asetuksella N:o 45/2014 muutettu (1.3 kohta), tulkittava siten, että suoraan tai välillisesti vakuuteen perustuvina vaatimuksina voidaan pitää tietyn libyalaisen pankin vaatimia ja tietyn Euroopan unioniin sijoittautuneen pankin vastatakaussopimuksen perusteella maksamia takausmaksuja tai kuluja?

Onko asetuksella N:o 45/2014 muutetun asetuksen N:o 204/2011 12 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetuksi henkilöksi tai yhteisöksi – joka toimii 12 artiklan 1 kohdan a tai b kohdassa mainittujen henkilöiden, yhteisöjen tai elinten välityksellä, nimissä tai lukuun – katsottava sellainen Euroopan unioniin sijoittautunut pankki, joka on HIB:n hyväksi annettavaa pankkitakausta varten tehtyyn sopimusten ketjuun kuuluvan vastatakaussopimuksen perusteella velvollinen maksamaan libyalaiselle yhteisölle takausmaksuja (1.4 kohta)? Voidaanko tällaisen pankin joltakin toiselta Euroopan unioniin sijoittautuneelta pankilta vaatimia takausmaksuja pitää suoraan tai välillisesti vakuuteen perustuvina vaatimuksina?

5)	Koskeeko asetuksen N:o 204/2011 9 artiklassa tarkoitettu poikkeussäännös mitä tahansa maksusuoritusta?

Sovelletaanko siinä tapauksessa, että takausmaksuihin liittyvä tilinselvitys tapahtuu asetuksen N:o 204/2011 muuttamisesta annetun asetuksen (EU) 2016/44 – jossa on asiallisesti samansisältöiset säännökset kuin aikaisemmassa asetuksessa – voimaantulon jälkeen, asetusta (EU) 2016/44 asianosaisten välisen riita-asian ratkaisemiseen ja onko asetuksen (EU) 2016/44 17 artiklan 1 kohdan b alakohtaa tulkittava siten, että vakuuteen suoraan tai välillisesti perustuvina vaatimuksina voidaan pitää sellaisia maksuja ja kuluja koskevia libyalaisen pankin esittämiä vaatimuksia, jotka Euroopan unioniin sijoittautunut pankki on maksanut vastatakaussopimuksen perusteella? Onko asetuksen N:o 2016/44 17 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetuksi henkilöksi tai elimeksi – joka toimii 17 artiklan 1 kohdan a tai b kohdassa tarkoitetun henkilön, yhteisön tai elimen välityksellä tai puolesta – katsottava sellainen Euroopan unioniin sijoittautunut pankki, jolla on HIB:n hyväksi annettavasta pankkitakauksesta tehdyistä sopimuksista muodostuvan sopimusten ketjuun kuuluvan vastatakaussopimuksen perusteella velvollisuus suorittaa takausmaksut libyalaiselle yhteisölle? Voidaanko vakuuteen suoraan tai välillisesti perustuvina vaatimuksina pitää tällaisen pankin toiselle Euroopan unioniin sijoittautuneelle pankille esittämiä takausmaksuvaatimuksia?

(1) Libyan tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä 2.3.2011 annettu neuvoston asetus (EU) N:o 2014/2011 (EUVL 2011, L 58, s. 1).

(2) Libyan tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä ja asetuksen (EU) N:o 204/2011 kumoamisesta 18.1.2016 annettu neuvoston asetus (EU) N:o 2016/44 (EUVL 2016, L 12, s. 1).

10.7.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 221/6

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Kúria (Unkari) on esittänyt 11.4.2017 – Ntp. Nagyszénás Településszolgáltatási Nonprofit Kft. v. Nemzeti Adó- és Vámhivatal Fellebbviteli Igazgatóság

(Asia C-182/17)

(2017/C 221/08)

Oikeudenkäyntikieli: unkari

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Kúria

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Ntp. Nagyszénás Településszolgáltatási Nonprofit Kft.

Vastapuoli: Nemzeti Adó- és Vámhivatal Fellebbviteli Igazgatóság

Ennakkoratkaisukysymykset

1)	Onko yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY (1) 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna ”julkisoikeudellisena yhteisönä” pidettävä sellaista yritystä, joka on kokonaan paikallisen itsehallintoyhdyskunnan omistuksessa?

2)	Jos ensimmäisen kysymykseen vastataan myöntävästi, voidaanko katsoa, että kyseinen yritys toimii viranomaisen ominaisuudessa, kun se suorittaa paikalliselle itsehallintoyhdyskunnalle kuuluvia tehtäviä, jotka tämä on antanut kyseisen yrityksen suoritettaviksi?

3)	Jos jompaan kumpaan edellä esitetyistä kysymyksistä vastataan kieltävästi, onko paikallisen itsehallintoyhdyskunnan kyseiselle yritykselle näiden tehtävien hoitamisesta maksamaa määrää pidettävä vastikkeena?

(1) EUVL 2006, L 347, s. 1.

10.7.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 221/7

Valitus, jonka International Management Group on tehnyt 11.4.2017 unionin yleisen tuomioistuimen (viides jaosto) asiassa T-29/15, International Management Group v. komissio, 2.2.2017 antamasta tuomiosta

(Asia C-183/17 P)

(2017/C 221/09)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: International Management Group (edustaja: asianajaja L. Levi)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

Unionin tuomioistuimen on

—	kumottava valituksenalainen tuomio

—

tämän johdosta

—	kumottava Euroopan unionin yleisestä talousarviosta rahoitettavaa, Myanmarin/Burman hyväksi toteutettavaa vuoden 2013 toimintaohjelmaa koskevan 16.12.2014 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen (1) muutettu liite

—	velvoitettava Euroopan komissio maksamaan kustannukset

—	velvoitettava Euroopan komissio korvaamaan oikeudenkäyntikulut sekä ensimmäisessä oikeusasteessa että muutoksenhakuvaiheessa.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja esittää valituksensa tueksi neljä valitusperustetta:

1)	Perusteluvelvollisuutta on loukattu. Tuomioistuin on loukannut perusteluvelvollisuuttaan. Asiakirja-aineisto on otettu huomioon vääristyneellä tavalla.

2)	Vuoden 2002 varainhoitoasetusta (2) ja vuoden 2012 (3) varainhoitoasetusta on rikottu. Komission asetusta N:o 2342/2002 (4) ja komission delegoitua asetusta N:o 1268/2012 (5) on rikottu. Perusteluvelvollisuutta on rikottu. Asiakirja-aineisto on otettu huomioon vääristyneellä tavalla.

3)	Hyvän varainhoidon periaatetta on loukattu. Perusteluvelvollisuutta on loukattu. Tuomioistuin on loukannut perusteluvelvollisuuttaan. Vuoden 2012 varainhoitoasetuksen 61 artiklan 1 kohtaa ja 60 artiklan 2 kohtaa on rikottu.

4)	Hyvän hallinnon periaatetta on loukattu. Kuulluksi tulemista koskevaa oikeutta on loukattu.

Valittaja riitauttaa myös päätöksen, jolla hylättiin sen pyyntö OLAF:in kertomuksen esittämisestä.

(1) C(2013) 7682 final.

(2) Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25.6.2002 annettu neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (EYVL 2002, L 248, s. 1).

(3) Unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25.10.2012 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012 (EUVL 2012, L 298, s. 1).

(4) Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä 23.12.2002 annettu komission asetus (EY, Euratom) N:o 2342/2002 (EYVL 2002, L 357, s. 1).

(5) Unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöistä 29.10.2012 annettu komission delegoitu asetus (EU) N:o 1268/2012 (EUVL 2012, L 362, s. 1).

10.7.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 221/8

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Landgericht Berlin (Saksa) on esittänyt 12.4.2017 – flightright GmbH v. Iberia Express SA

(Asia C-186/17)

(2017/C 221/10)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Landgericht Berlin

Pääasian asianosaiset

Valittaja: flightright GmbH

Vastapuoli: Iberia Express SA

Ennakkoratkaisukysymys

Voiko asetuksen (EY) N:o 261/2004 (1) 7 artiklan mukainen oikeus korvaukseen olla olemassa myös silloin, kun lennon saapumisen verrattain vähäisen viivästymisen vuoksi matkustaja ei ehdi suoraan siihen liittyvälle jatkolennolle ja tästä seuraa, että lopulliseen määräpaikkaan saapuminen viivästyy vähintään kolme tuntia, mutta kyseisestä kahdesta lennosta vastasivat eri lentoliikenteen harjoittajat ja varauksen teki matkanjärjestäjä, joka varasi koko lentomatkan eräältä toiselta lentoyhtiöltä?

(1) Matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 295/91 kumoamisesta 11.2.2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 261/2004 (EUVL 2004, L 46, s. 1).

10.7.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 221/8

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal Superior de Justicia de Madrid (Espanja) on esittänyt 12.4.2017 – Lu Zheng v. Ministerio de Economía y Competitividad

(Asia C-190/17)

(2017/C 221/11)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunal Superior de Justicia de Madrid

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Lu Zheng

Vastapuoli: Ministerio de Economía y Competitividad

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko yhteisön alueelle tuotavan tai sieltä vietävän käteisrahan valvonnasta 26.10.2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1889/2005 (1) 9 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että se on esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jonka mukaan kyseisen asetuksen 3 artiklassa säädetyn ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä määrättävän seuraamuksen enimmäismäärä voi olla kaksi kertaa kyseisten käytettyjen maksuvälineiden arvo?

Onko yhteisön alueelle tuotavan tai sieltä vietävän käteisrahan valvonnasta 26.10.2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1889/2005 9 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että se on esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jonka mukaan ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntiin liittyviä raskauttavia seikkoja ovat maksuvälineiden laillisen alkuperän osoittamatta jättäminen sekä asianomaisen harjoittaman toiminnan [ja kuljetettavan määrän] välinen ristiriita?

Mikäli edeltävään kahteen kysymykseen vastataan myöntävästi, onko yhteisön alueelle tuotavan tai sieltä vietävän käteisrahan valvonnasta 26.10.2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1889/2005 9 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että taloudellinen seuraamus on määrätty oikeasuhteisuuden vaatimuksen mukaisesti, vaikka se on riippumatta kuljetetusta määrästä jopa 25 prosenttia ilmoittamatta jätetystä käteisrahan määrästä?

(1) EUVL 2005, L 309, s. 9.

10.7.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 221/9

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Amtsgericht Hannover (Saksa) on esittänyt 13.4.2017 – Helga Krüsemann ym. v. TUIfly GmbH

(Asia C-195/17)

(2017/C 221/12)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Amtsgericht Hannover

Pääasian asianosaiset

Kantajat: Helga Krüsemann, Gabriele Heidenreich, Doris Manneck ja Rita Juretschke

Vastaaja: TUIfly GmbH

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko se, että lennon suorittamista varten merkittävä osa lentoliikenteen harjoittajan henkilöstöstä on poissa sairauden vuoksi, asetuksen (EY) N:o 261/2004 (1) 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu poikkeuksellinen olosuhde? Jos tähän vastataan myöntävästi: Miten suuri poissaolo-osuuden on oltava, jotta tällaisen olosuhteen voitaisiin katsoa olevan olemassa?

Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan kieltävästi: Onko se, että lennon suorittamista varten merkittävä osa lentoliikenteen harjoittajan henkilöstöstä on spontaanisti poissa työoikeudellisesti ja työehtosopimusoikeudellisesti laittoman työn keskeytyksen (”villi lakko”) vuoksi asetuksen (EY) N:o 261/2004 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu poikkeuksellinen olosuhde? Jos toiseen kysymykseen vastataan myöntävästi: Miten suuri poissaolo-osuuden on oltava, jotta tällaisen olosuhteen voitaisiin katsoa olevan olemassa?

3)	Jos ensimmäiseen tai toiseen kysymykseen vastataan myöntävästi: Täytyykö poikkeuksellisen olosuhteen liittyä itse peruutettuun lentoon vai onko lentoliikenteen harjoittajalla oikeus laatia uusi lentoaikataulu taloudellisten seikkojen perusteella?

4)	Jos ensimmäiseen tai toiseen kysymykseen vastataan myöntävästi: Liittyykö vältettävyys poikkeukselliseen olosuhteeseen vai poikkeuksellisen olosuhteen seurauksiin?

10.7.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 221/10

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Amtsgericht Hannover (Saksa) on esittänyt 13.4.2017 – Rita Hoffmeyer ja Rudolf Meyer v. TUIfly GmbH

(Asia C-199/17)

(2017/C 221/13)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Amtsgericht Hannover

Pääasian asianosaiset

Kantajat: Rita Hoffmeyer ja Rudolf Meyer

Vastaaja: TUIfly GmbH

Ennakkoratkaisukysymykset

3)	Jos ensimmäiseen tai toiseen kysymykseen vastataan myöntävästi: Täytyykö poikkeuksellisen olosuhteen liittyä itse peruutettuun lentoon vai onko lentoliikenteen harjoittajalla oikeus laatia uusi lentoaikataulu taloudellisten seikkojen perusteella?

4)	Jos ensimmäiseen tai toiseen kysymykseen vastataan myöntävästi: Liittyykö vältettävyys poikkeukselliseen olosuhteeseen vai poikkeuksellisen olosuhteen seurauksiin?

10.7.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 221/10

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Amtsgericht Hannover (Saksa) on esittänyt 13.4.2017 – Eberhard Schmeer v. TUIfly GmbH

(Asia C-203/17)

(2017/C 221/14)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Amtsgericht Hannover

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Eberhard Schmeer

Vastaaja: TUIfly GmbH

Ennakkoratkaisukysymykset

3)	Jos ensimmäiseen tai toiseen kysymykseen vastataan myöntävästi: Täytyykö poikkeuksellisen olosuhteen liittyä itse peruutettuun lentoon vai onko lentoliikenteen harjoittajalla oikeus laatia uusi lentoaikataulu taloudellisten seikkojen perusteella?

4)	Jos ensimmäiseen tai toiseen kysymykseen vastataan myöntävästi: Liittyykö vältettävyys poikkeukselliseen olosuhteeseen vai poikkeuksellisen olosuhteen seurauksiin?

10.7.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 221/11

Valitus, jonka Lubrizol France SAS on tehnyt 26.4.2017 unionin yleisen tuomioistuimen (viides jaosto) asiassa T-191/14, Lubrizol France v. neuvosto, 16.2.2017 antamasta tuomiosta

(Asia C-223/17 P)

(2017/C 221/15)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Lubrizol France SAS (edustajat: R. MacLean, Solicitor ja A. Bochon, avocat)

Muut osapuolet: Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan komissio

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin

—	kumoaa unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-191/14, Lubrizol France v. Euroopan unionin neuvosto antaman tuomion siltä osin kuin se koskee valittajan unionin yleisessä tuomioistuimessa esittämää kahta kanneperustetta

—	toteaa molemmat kanneperusteet perustelluiksi

—	ratkaisee asian itse kyseessä olevien kahden kanneperusteen osalta ja antaa lopullisen tuomion

—	vaihtoehtoisesti palauttaa asian unionin yleiseen tuomioistuimeen niin, että tämä voi ratkaista asian valittajan esittämien lain ja menettelysääntöjen rikkomista koskevien kanneperusteiden osalta

—	velvoittaa neuvoston ja mahdolliset väliintulijat korvaamaan tästä menettelystä aiheutuvat valittajan oikeudenkäyntikulut sekä ensimmäisessä oikeusasteessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja esittää valituksensa tueksi kolme perustetta.

Ensimmäinen valitusperuste, joka koskee sitä, että unionin yleinen tuomioistuin jätti arvioimatta tavan, jolla neuvosto sovelsi asian kannalta merkityksellistä arviointimenetelmää, asianmukaisen oikeudellisen perusteen valossa

Valittaja väittää, että kun unionin yleinen tuomioistuin ei soveltanut yksipuolisista tariffisuspensioista ja autonomisista tariffikiintiöistä annettuun komission tiedonantoon 2011/C 363/02 (1) sisältyviä asianmukaisia kriteerejä arvioidessaan, oliko Bisfenoli A:ta (BPA) koskeva yksipuolinen tullisuspensio lakkautettava, se ei asianmukaisesti arvioinut neuvoston ja komission väitteitä asian kannalta merkityksellisten oikeudellisten kriteerien valossa ja tässä tilanteessa sovellettavien asianmukaisten oikeudellisten perusteiden mukaisesti.

Toinen valitusperuste, joka koskee sitä, että unionin yleinen tuomioistuin on lainvastaisesti korvannut neuvoston perustelut omilla perusteluillaan ja on ilmeisesti ottanut todisteet huomioon vääristyneellä tavalla

Valittaja väittää ensinnäkin, että unionin yleinen tuomioistuin on toiminut lainvastaisesti, kun se on korvannut neuvoston ja komission perustelut omilla perusteluillaan ja näin tehdessään antanut oikeudenvastaisesti oman perustelunsa sen osoittamiseksi, että vastaajan kauppatavara voidaan katsoa BPA:n nähden samaksi tai samankaltaiseksi tai sen korvaavaksi materiaaliksi.

Valittaja katsoo toiseksi, että kun unionin yleinen tuomioistuin on arvioinut näytön, joka koskee valmiuksia tarjota riittävät määrät kauppatavaroita, joiden väitetään vastaavan BPA:ta, se on tehnyt tämän arvioinnin epäasianmukaisesti ja ottanut todistusaineiston ilmeisen vääristyneellä tavalla huomioon ja soveltanut sitä virheellisesti ensimmäisessä oikeusasteessa käsiteltävään asiaan.

Kolmas valitusperuste, joka koskee sitä, että unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt ilmeisiä virheitä vaadittuja menettelyjä soveltaessaan ja on antanut ristiriitaiset perustelut.

Valittaja väittää, että unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen katsoessaan, että komission toimivalta hylätä väite sillä perusteella, että vastaus oli annettu sen tiedonannossa määrätyn 15 arkipäivän pituisen määräajan huomattavasti ylityttyä, koski ainoastaan vastaajan ja kantajina olevien yhtiöiden välistä ensimmäistä yhteydenpitoa sulkien pois myöhemmät tiedonannot, minkä johdosta unionin yleinen tuomioistuin on voinut katsoa, että tämä määräajan ylitys oli vailla merkitystä. Näin menetellessään unionin yleinen tuomioistuin on antanut ristiriitaiset perustelut siltä osin kuin ne koskevat komission tiedonannossa ilmoitetun menettelyn luonnetta, kulkua ja eri osapuolten rooleja.

(1) EUVL 2011, C 363, s. 6.

10.7.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 221/12

Valitus, jonka GX on tehnyt 4.5.2017 unionin yleisen tuomioistuimen (kolmas jaosto) asiassa T-556/16: GX v. komissio, 3.3.2017 antamasta määräyksestä

(Asia C-233/17 P)

(2017/C 221/16)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: GX (edustaja: G.-M. Enache, avocat)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin

—	kumoaa valituksenalaisen määräyksen ja vastaavasti kumoaa nimittävän viranomaisen riidanalaisen päätöksen

—	maksaa korvauksen tämän päätöksen vuoksi aiheutuneesta aineellisesta ja aineettomasta vahingosta,

—	velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Tällä valituksella valittaja vaatii unionin tuomioistuinta kumoamaan unionin yleisen tuomioistuimen 3.3.2017 asiassa T-556/16, GX v. komissio antaman määräyksen, jolla hylättiin hänen kumoamiskanteensa avoimen kilpailun EPSO/AD/248/13 valintalautakunnan päätöksestä, jolla valittajan nimi jätettiin merkitsemättä tämän kilpailun läpäisseistä henkilöistä laadittuun varallaololuetteloon.

Valituksensa tueksi valittaja vetoaa kahteen valitusperusteeseen:

Kilpailuilmoituksen, sen oikaisun ja arviointikeskuksen perusperiaatteiden lainvastaisuus

Valittaja väittää, että kilpailuilmoitus on lainvastainen, koska siinä ei esitetä objektiivista perustelua toisen kielen (saksa, englanti tai ranska) valinnan rajoittamiselle yksikön edun vuoksi tai tämän rajoituksen suhteellisuudelle yksikön todellinen tarve huomioon ottaen.

Toiseksi valittaja väittää, että EPSO:n avoimia kilpailuja koskevat arviointikeskuksen perusperiaatteet ovat lainvastaisia ja pätemättömiä eikä niillä ole tieteellistä perustaa, koska ei ole minkäänlaista tukea, todistetta tai vahvistusta seuraaville periaatteille pohjautuville EPSO:n peruskäytännöille: i) aiempi toiminta on paras ennuste tulevasta työsuorituksesta, ii) tulevaa työsuoritusta voidaan parhaiten ennustaa arviointikeskuksissa, joissa simuloidaan työelämän tilanteita.

Kolmanneksi valittaja väittää, että kilpailussa EPSO/AD/248/13 julkaistu oikaisu on lainvastainen.

2)	Menettelylliset säännönvastaisuudet arviointikeskuksessa Valittaja väittää, että arviointikeskuksessa on kilpailun EPSO/AD/248/13 yhteydessä tapahtunut menettelyllisiä säännönvastaisuuksia.

10.7.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 221/13

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Østre Landsret (Tanska) on esittänyt 10.5.2017 – Gert Teglgaard ja Fløjstrupgård I/S v. Fødevareministerietin Klagecenter

(Asia C-239/17)

(2017/C 221/17)

Oikeudenkäyntikieli: tanska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Østre Landsret

Pääasian asianosaiset

Hakijat: Gert Teglgaard ja Fløjstrupgård I/S

Vastapuoli: Fødevareministerietin Klagecenter

Ennakkoratkaisukysymykset

Jos viljelijä ei noudata lakisääteisiä hoitovaatimuksia tai hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusta tiettynä kalenterivuotena ja viljelijän suorista tuista on sen vuoksi tehtävä vähennyksiä neuvoston asetuksen N:o 1782/2003 (1) 6 artiklan 1 kohdan, luettuna yhdessä komission asetuksen N:o 796/2004 (2) 66 artiklan 1 kohdan kanssa, onko viljelijän suorista tuista vähennettävä tuen määrä laskettava

a.	sen kalenterivuoden perusteella, jona noudattamatta jättäminen tapahtui, vai

b.	sen (myöhemmän) kalenterivuoden perusteella, jona noudattamatta jättäminen todettiin/havaittiin?

2)	Onko vastaus edelliseen kysymykseen sama neuvoston asetuksen N:o 73/2009 (3) 23 artiklan 1 kohtaan, luettuna yhdessä komission asetuksen N:o 1122/2009 (4) 70 artiklan 4 kohdan ja 8 kohdan a alakohdan kanssa, sisältyvien myöhempien säännösten perusteella?

Jos viljelijä on jättänyt noudattamatta lakisääteisiä hoitovaatimuksia tai hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusta vuosina 2007 ja 2008, mutta noudattamatta jättäminen todetaan/havaitaan vasta vuonna 2011, sovelletaanko tuen vähentämiseen neuvoston asetusta N:o 1782/2003, luettuna yhdessä komission asetuksen N:o 796/2004 kanssa, vai neuvoston asetusta N:o 73/2009, luettuna yhdessä komission asetuksen N:o 1122/2009 kanssa?

(1) Yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (ETY) N:o 2019/93, (EY) N:o 1452/2001, (EY) N:o 1453/2001, (EY) N:o 1454/2001, (EY) N:o 1868/94, (EY) N:o 1251/1999, (EY) N:o 1254/1999, (EY) N:o 1673/2000, (ETY) N:o 2358/71, (EY) N:o 1254/1999 ja (EY) N:o 2529/2001 muuttamisesta 29.9.2003 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1782/2003 (EUVL 2003, L 270, s. 1).

(2) Yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 säädettyjen täydentävien ehtojen, tuen mukauttamisen ja yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 21.4.2004 annettu komission asetus (EY) N:o 796/2004 (EUVL 2004, L 141, s. 18).

(3) Yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (EY) N:o 1290/2005, (EY) N:o 247/2006, (EY) N:o 378/2007 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 kumoamisesta 19.1.2009 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 73/2009 (EUVL 2009, L 30, s. 16).

(4) Neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä mainitussa asetuksessa säädettyjen viljelijöiden suorien tukien järjestelmien mukaisten täydentävien ehtojen, tuen mukauttamisen ja yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän osalta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä viinialalle säädetyn tukijärjestelmän mukaisten täydentävien ehtojen osalta 30.11.2009 annettu komission asetus (EY) N:o 1122/2009 (EUVL 2009, L 316, s. 65).

10.7.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 221/14

Valitus, jonka Holistic Innovation Institute, S.L.U. on tehnyt 2.5.2017 unionin yleisen tuomioistuimen (viides jaosto) asiassa T-706/14, Holistic Innovation Institute v. REA, 16.2.2017 antamasta tuomiosta

(Asia C-241/17 P)

(2017/C 221/18)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Valittaja: Holistic Innovation Institute, S.L.U. (edustaja: asianajaja J. J. Marin López)

Muu osapuoli: Tutkimuksen toimeenpanovirasto (REA)

Vaatimukset

—	yleisen tuomioistuimen (viides jaosto) 16.2.2017 asiassa T-706/14, Holistic Innovation Institute vastaan REA, annettu tuomio EU:T:2017:89 on kumottava

—	tutkimuksen toimeenpanoviraston johtajan 24.7.2014 viitenumerolla ARES (2014) 2461172 tekemä päätös on kumottava siltä osin kuin siinä päätetään neuvottelut Holistic Innovation Institute, S.L.U:n kanssa ja estetään sen osallistuminen hankkeisiin Inachus ja ZONeSEC

—	Holistic Innovation Institute, S.L.U. on velvoitettava suorittamaan korvauksia valituskirjelmän 177 kohdassa vaaditun mukaisesti.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Oikeudellinen virhe, joka perustuu siihen, että valituksenalaisessa tuomiossa esitetään, että REA oli toimivaltainen arvioimaan Holistic Innovation Instituten kapasiteettia ja sulkemaan sen hankkeita Inachus ja ZONeSEC koskevien neuvottelujen ulkopuolelle, ja ettei se tältä osin ylittänyt niitä rajoja, jotka sille oli asetettu seitsemännen puiteohjelman osalta (valituksenalaisen tuomion 39 kohta).

2.	Oikeudellinen virhe, joka perustuu siihen, että päätöksen 2012/838 liitteessä olevan 2.2.2 jakson ensimmäistä kohtaa on tulkittu siten, että REA voi sulkea Holistic Innovation Instituten hankkeita Inachus ja ZONeSEC koskevien neuvottelujen ulkopuolelle (valituksenalaisen tuomion 126 kohta).

Oikeudellinen virhe, joka perustuu siihen, että valituksenalaisessa tuomiossa katsotaan, että riidanalainen päätös on perusteltu (valituksenalaisen tuomion 67 kohta), kun otetaan huomioon, että riidanalaisessa päätöksessä viitataan perustelujen osalta yhtäältä 13.3.2014 annettuun komission päätökseen (ARES (2014) 710158), jolla valittaja jätettiin hankkeen eDIGIREGION ulkopuolelle (valituksenalaisen tuomion 57–60 ja 62 kohta), ja toisaalta tarkastusten 11-INFS-025 ja 11-BA119-016 loppukertomuksiin (valituksenalaisen tuomion 63 ja 64 kohta), koska sekä 13.3.2014 annetusta komission päätöksestä (ARES (2014) 710158) että tarkastusten 11-INFS-025 ja 11-BA119-016 loppukertomuksista on nostettu kumoamiskanteet.

Oikeudellinen virhe, joka perustuu siihen, että näyttö on valituksenalaisessa tuomiossa otettu huomioon vääristyneellä tavalla, koska siinä on todettu, että REA pyysi kantajalta tiettyjä tietoja ”useaan otteeseen” (valituksenalaisen tuomion 75 kohta), että se ”uudisti pyyntönsä”14.5.2014 päivätyssä kirjeessään (valituksenalaisen tuomion 78 kohta) ja että ”REA:n ja kantajan välillä on ollut useita yhteydenottoja” (valituksenalaisen tuomion 118 kohta).

5.	Oikeudellinen virhe, joka perustuu siihen, että näyttö on valituksenalaisessa tuomiossa otettu huomioon vääristyneellä tavalla, koska kohdissa 8, 77 ja 78 on viitattu asiakirjaan, jota ei ole olemassa.

Oikeudellinen virhe, joka perustuu siihen, että valituksenalaisessa tuomiossa katsotaan, että riidanalainen päätös on perusteltu (valituksenalaisen tuomion 80, 84, 94, 108 ja 127 kohta), vaikka riidanalaisella päätöksellä rikotaan päätöksen 2012/838 2.2.2 jaksoa, kun siinä jätetään ottamatta huomioon riippumattomien ulkopuolisten asiantuntijoiden myönteiset lausunnot kantajan kapasiteetista ilman ”painavia ja hyvin perusteltuja argumentteja”.

Oikeudellinen virhe, joka perustuu siihen, ettei valituksenalaista tuomiota ole perusteltu siltä osin kuin siinä todetaan, että ”kantaja ei esittänyt mitään seikkaa, joka osoittaisi sen [REA:n] argumentit perusteettomiksi” (valituksenalaisen tuomion 58 kohta) ja että kantajan 2.6.2014 päivätyssä kirjeessä, joka oli liitetty kannekirjelmään sen liitteenä A26 ”toistettiin osa tiedoista, jotka sisältyivät edellä olevassa 8 kohdassa mainittuun selittävään asiakirjaan, muttei annettu niitä nimenomaisia tietoja, joita REA oli pyytänyt ja jotka mainitaan edellä olevissa 7, 9 ja 10 kohdassa”) (valituksenalaisen tuomion 78 kohta).

8.	Oikeudellinen virhe, joka perustuu siihen, että neuvotteluvaltuuksien osalta ilmoitetulla aikataululla tarkoitettiin neuvottelujen päättämistä ”viitteellisesti” (valituksenalaisen tuomion 130 kohta).

9.	Oikeudellinen virhe, joka perustuu siihen, että valituksenalaisessa tuomiossa katsotaan virheellisesti, ettei ole aihetta määrätä maksettavaksi korvausta riidanalaisen päätöksen antamisesta aiheutuneista aineellisista ja aineettomista vahingoista (valituksenalaisen tuomion 147, 148 ja 150 kohta).

10.7.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 221/15

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Supreme Court (Irlanti) on esittänyt 12.5.2017 – Ryanair Limited v. Revenue Commissioners

(Asia C-249/17)

(2017/C 221/19)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Supreme Court

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Ryanair Limited

Vastapuoli: Revenue Commissioners

Ennakkoratkaisukysymykset

Voidaanko mahdollisen ostajan aikomusta tarjota tulevaisuudessa hallinnointipalveluja ostotarjouksen kohteena olevalle yritykselle edellyttäen, että ostotarjous hyväksytään, pitää riittävänä osoituksena siitä, että ostaja harjoittaa kuudennen arvonlisädirektiivin (1) 4 artiklassa tarkoitettua taloudellista toimintaa niin, että mahdollisen ostajan tarjouksensa valmistelemiseksi hankkimista tavaroista tai palveluista maksamaa arvonlisäveroa voidaan mahdollisesti pitää sellaisiin ostoihin sisältyvänä verona, joita aiotaan käyttää tällaisten hallinnointipalvelujen suorittamisesta muodostuvaan taloudelliseen toimintaan?

Voiko mahdollisen yritysoston yhteydessä hankittujen asiantuntijapalvelujen ja myyntiliiketoimen, joka muodostuu mahdollisesta hallinnointipalvelujen suorittamisesta ostotarjouksen kohteena olevalle yritykselle edellyttäen, että tarjous hyväksytään, välillä olla tuomiossa Cibo Participations (2) edellytetty riittävän ”suora ja välitön yhteys”, joka oikeuttaa näistä asiantuntijapalveluista maksetun arvonlisäveron vähennykseen?

(1) Jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta – yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste 17.5.1977 annettu kuudes neuvoston direktiivi 77/366/ETY (EYVL 1977, L 145, s. 1).

(2) Tuomio 27.9.2001, Cibo Participations SA v. Directeur régional des impôts du Nord-Pas-de-Calais, C 16/00, EU:C:2001:495.

10.7.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 221/16

Kanne 12.5.2017 – Euroopan komissio v. Italian tasavalta

(Asia C-251/17)

(2017/C 221/20)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: E. Manhaeve ja L. Cimaglia)

Vastaaja: Italian tasavalta

Vaatimukset

Komissio vaatii unionin tuomioistuinta

—	toteamaan, että Italian tasavalta ei ole noudattanut SEUT 260 artiklan 1 kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole ryhtynyt kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin unionin tuomioistuimen 19.7.2012 asiassa C-565/10, komissio v. Italia, antaman tuomion täytäntöönpanemiseksi

—

velvoittamaan Italian tasavallan maksamaan 346 922,40 euron rangaistusseuraamus, vähennettynä ehdotetusta alenevasta menetelmästä mahdollisesti seuraavalla alennuksella, kultakin päivältä, jolla asiassa C-565/10 annetun tuomion täytäntöönpano viivästyy, tässä asiassa annettavan tuomion julistamispäivästä asiassa C-565/10 annetun tuomion täytäntöönpanopäivään saakka

—

velvoittamaan Italian tasavallan maksamaan päiväkohtainen kiinteä 39 113,80 euron määrä, jolloin kokonaismääräksi muodostuu vähintään 62 699 421,40 euroa, laskettuna asiassa C-565/10 annetun tuomion julistamispäivästä tässä asiassa annettavan tuomion julistamispäivään tai asiassa C-565/10 annetun tuomion täytäntöönpanopäivään saakka

—	velvoittamaan Italian tasavallan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Komissio moittii kanteellaan sitä, ettei unionin tuomioistuimen 19.7.2012 antamaa tuomiota ole pantu täytäntöön 80:n kyseisen tuomion kohteena olleen taajaman osalta.

Italian tasavalta myöntää tältä osin jättäneensä noudattamatta yhdyskuntajätevesien käsittelystä 21.5.1991 annetun neuvoston direktiivin 91/271/ETY (1) 3 artiklan mukaisia velvoitteitaan 35 taajaman osalta. Se myöntää myös jättäneensä noudattamatta kyseisen direktiivin 4 ja 10 artiklan mukaisia velvoitteitaan 70 taajaman osalta.

Komissio päättelee tästä, ettei Italian tasavalta ole ryhtynyt kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin 19.7.2012 annetun tuomioon panemiseksi täysimääräisesti täytäntöön.

(1) EYVL 1991, L 135, s. 40.

10.7.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 221/17

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Amtsgericht Hannover (Saksa) on esittänyt 15.5.2017 – Regina Lorenz ja Prisca Sprecher v. TUIfly GmbH

(Asia C-254/17)

(2017/C 221/21)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Amtsgericht Hannover

Pääasian asianosaiset

Kantajat: Regina Lorenz ja Prisca Sprecher

Vastaaja: TUIfly GmbH

Ennakkoratkaisukysymykset

3)	Jos ensimmäiseen tai toiseen kysymykseen vastataan myöntävästi: Täytyykö poikkeuksellisen olosuhteen liittyä itse peruutettuun lentoon vai onko lentoliikenteen harjoittajalla oikeus laatia uusi lentoaikataulu taloudellisten seikkojen perusteella?

4)	Jos ensimmäiseen tai toiseen kysymykseen vastataan myöntävästi: Liittyykö vältettävyys poikkeukselliseen olosuhteeseen vai poikkeuksellisen olosuhteen seurauksiin?

10.7.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 221/18

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 16.5.2017 – AW v. EUIPO – Pharma Mar (YLOELIS)

(Asia T-85/15) (1)

((EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus sanamerkin YLOELIS rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Aiempi EU-sanamerkki YONDELIS - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta))

(2017/C 221/22)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Alfa Wassermann SpA (AW) (Alanno, Italia), joka on hyväksytty tulemaan Alfa Wassermann Hungary Kft:n tilalle (edustajat: asianajajat M. Best, U. Pfleghar ja S. Schäffner)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: S. Palmero Cabezas)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Pharma Mar SA (Colmenar Viejo, Espanja) (edustaja: asianajaja N. González-Alberto Rodríguez)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n ensimmäisen valituslautakunnan 18.12.2014 tekemästä päätöksestä (asia R 1100/2014-1), joka koskee Pharma Marin ja Alfa Wassermann Hungaryn välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Alfa Wassermann SpA (AW) velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 118, 13.4.2015.

10.7.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 221/18

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 15.5.2017 – Morton’s of Chicago v. EUIPO – Mortons the Restaurant (MORTON’S)

(Asia T-223/15) (1)

((EU-tavaramerkki - Mitättömyysmenettely - EU-kuviomerkki MORTON’S - Aiemmat kansalliset rekisteröimättömät tavaramerkit MORTON’S, MORTONS, MORTON’S CLUB, MORTONS CLUB, MORTON’S THE RESTAURANT, MORTONS RESTAURANT ja M MORTON’S - Suhteellinen hylkäysperuste - Mitättömäksi julistaminen - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 4 kohta ja 53 artiklan1 kohdan c alakohta))

(2017/C 221/23)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Morton’s of Chicago, Inc. (Chicago, Illinois, Yhdysvallat) (edustaja: J. Moss, barrister)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: H. O’Neill)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Mortons the Restaurant Ltd (Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta) (edustajat: J. Barry, solicitor, ja P. Nagpal, barrister)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n ensimmäisen valituslautakunnan 12.2.2015 tekemästä päätöksestä (asia R 46/2014-1), joka koskee Mortons the Restaurant Ltd:n ja Morton’s of Chicago, Inc:n välistä mitättömyysmenettelyä.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Morton’s of Chicago, Inc velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 228, 13.7.2015.

10.7.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 221/19

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 16.5.2017 – Agria Polska ym. v. komissio

(Asia T-480/15) (1)

((Kilpailu - Kartelli - Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö - Kasvinsuojeluaineiden jakelumarkkinat - Kantelun hylkäävä päätös - Tuottajien ja jakelijoiden väitetty kilpailunvastainen menettely - Tuottajien ja jakelijoiden yhdenmukaistettu ja yhteen sovitettu toiminta näiden tehdessä kanteluja hallinto- ja poliisiviranomaisille - Ilmoitus, jonka mukaan rinnakkaistuojat ovat rikkoneet sovellettavaa lainsäädäntöä - Viranomaisten myöhemmin suorittama hallinnollinen valvonta - Kansallisten viranomaisten rinnakkaistuojille määräämät hallinnolliset ja rikosoikeudelliset seuraamukset - Tuottajien ja jakelijoiden tekemien kanteluiden rinnastaminen haitantekotarkoituksessa nostettuihin kanteisiin tai hallinnollisten menettelyjen väärinkäyttöön - Unionin edun puuttuminen - Oikeus tehokkaaseen oikeussuojaan))

(2017/C 221/24)

Oikeudenkäyntikieli: puola

Asianosaiset

Kantajat: Agria Polska sp. z o.o. (Sosnowiec, Puola), Agria Chemicals Poland sp. z o.o. (Sosnowiec), Star Agro Analyse und Handels GmbH (Allerheiligen bei Wildon, Itävalta) ja Agria Beteiligungsgesellschaft mbH (Allerheiligen bei Wildon) (edustajat: aluksi asianajajat S. Dudzik ja J. Budzik, sitten asianajajat P. Graczyk ja W. Rocławski)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: J. Szczodrowski, A. Dawes ja J. Norris-Usher)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 263 artiklaan perustuva kanne, jossa unionin yleistä tuomioistuinta vaaditaan kumoamaan 19.6.2015 annettu komission päätös C(2015) 4284 final [asia AT.39864 – BASF (aiemmin AGRIA ym. v. BASF ym.)], jolla hylättiin kantajien kantelu, jonka mukaan kolmetoista kasvinsuojeluaineita tuottavaa ja jakelevaa yritystä oli neljän ammattijärjestön ja yhden asianajotoimiston avulla tai välityksellä rikkonut SEUT 101 artiklaa ja/tai SEUT 102 artiklaa

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Agria Polska sp. z o.o., Agria Chemicals Poland sp. z o.o., Star Agro Analyse und Handels GmbH ja Agria Beteiligungsgesellschaft mbH velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 337, 12.10.2015.

10.7.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 221/20

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 16.5.2017 – Airhole Facemasks v. EUIPO – sindustrysurf (AIR HOLE FACE MASKS YOU IDIOT)

(Asia T-107/16) (1)

((EU-tavaramerkki - Mitättömyysmenettely - EU-tavaramerkiksi rekisteröity kuviomerkki AIR HOLE FACE MASKS YOU IDIOT - Vilpillinen mieli - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 52 artiklan 1 kohdan b alakohta - Päätösten muuttamista koskeva toimivalta))

(2017/C 221/25)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Airhole Facemasks, Inc. (Vancouver, Kanada) (edustajat: S. Barker, solicitor, ja A. Michaels, barrister

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: D. Hanf)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa: sindustrysurf SL (Trapagaran, Espanja)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 18.1.2016 tekemästä päätöksestä (asia R 2547/2014-4), joka liittyy Airhole Facemasksin ja sindustrysurfin väliseen mitättömyysmenettelyyn

Tuomiolauselma

Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) neljännen valituslautakunnan 18.1.2016 tekemä päätös (asia R 2547/2014-4), joka liittyy Airhole Facemasks, Inc:n ja sindustrysurf, SL:n väliseen mitättömyysmenettelyyn, kumotaan ja sitä muutetaan sillä tavoin, että sindustrysurfin mitättömyysosaston päätöksestä 30.7.2014 EUIPO:ssa tekemä valitus hylätään.

2)	Airhole Facemasks ja EUIPO vastaavat molemmat unionin yleisessä tuomioistuimessa aiheutuneista omista oikeudenkäyntikuluistaan.

3)	Sindustrysurf velvoitetaan korvaamaan Airhole Facemasksille EUIPO:n valituslautakunnassa aiheutuneet kulut.

4)	Kanne hylätään muilta osin.

(1) EUVL C 175, 17.5.2017.

10.7.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 221/20

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 18.5.2017 – Reisswolf v. EUIPO (secret.service.)

(Asia T-163/16) (1)

((EU-tavaramerkki - Hakemus sanamerkin secret.service. rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Ehdoton hylkäysperuste - Kuvailevuus - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan c alakohta - Tosiseikkojen tutkiminen viran puolesta - Asetuksen N:o 207/2009 76 artikla - Perusteluvelvollisuus - Asetuksen N:o 207/2009 75 artikla))

(2017/C 221/26)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Reisswolf Akten- und Datenvernichtung GmbH & Co. KG (Hampuri, Saksa) (edustaja: asianajaja A. Ebert-Weidenfeller)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: S. Hanne)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 8.2.2016 tekemästä päätöksestä (asia R 1820/2015-4), joka koskee hakemusta sanamerkin secret.service. rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Reisswolf Akten- und Datenvernichtung GmbH & Co. KG velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 200, 6.6.2016.

10.7.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 221/21

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 18.5.2017 – Panzeri v. parlamentti

(Asia T-166/16) (1)

((Euroopan parlamentin jäsenten kuluja ja korvauksia koskevat säännöt - Parlamentin jäsenten avustajakorvaus - Aiheettomasti maksettujen määrien takaisin periminen))

(2017/C 221/27)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Pier Antonio Panzeri (Calusco d’Adda, Italia) (edustaja: asianajaja C. Cerami)

Vastaaja: Euroopan parlamentti (asiamiehet: N. Lorenz, A. Caiola, G. Corstens ja S. Seyr)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 263 artiklaan perustuva vaatimus, jolla vaaditaan kumoamaan parlamentin pääsihteerin 11.2.2016 antama päätös, joka koskee 83 764,34 euron perimistä kantajalta, sekä samana päivänä päivätty kyseistä perintää koskeva maksumääräys.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Pier Antonio Panzeri velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 200, 6.6.2016.

10.7.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 221/21

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 16.5.2017 – Mühlbauer Technology v. EUIPO (Magicrown)

(Asia T-218/16) (1)

((EU-tavaramerkki - Hakemus sanamerkin Magicrown rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Ehdottomat hylkäysperusteet - Erottamiskyvyn puuttuminen - Kuvailevuus - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b ja c alakohta))

(2017/C 221/28)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Mühlbauer Technology GmbH (Hampuri, Saksa) (edustajat: asianajajat M. Zintler ja A. Stolz)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: S. Hanne)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 7.3.2016 tekemästä päätöksestä (asia R 1213/2015-4), joka koskee hakemusta sanamerkin Magicrown rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Mühlbauer Technology GmbH velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 232, 27.6.2016.

10.7.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 221/22

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 17.5.2017 – adp Gauselmann v. EUIPO (MULTI FRUITS)

(Asia T-355/16) (1)

((EU-tavaramerkki - Hakemus sanamerkin MULTI FRUITS rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Ehdottomat hylkäysperusteet - Kuvailevuus - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b ja c alakohta))

(2017/C 221/29)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: adp Gauselmann GmbH (Espelkamp, Saksa) (edustaja: asianajaja P. Koch Moreno)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: A. Schifko)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 29.4.2016 tekemästä päätöksestä (asia R 1043/2015-5), joka koskee hakemusta sanamerkin MULTI FRUITS rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	adp Gauselmann GmbH velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 296, 16.8.2016.

10.7.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 221/22

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 11.5.2017 – Bammer v. EUIPO – mydays (MÄNNERSPIELPLATZ)

(Asia T-372/16) (1)

((EU-tavaramerkki - Mitättömyysmenettely - EU-sanamerkki MÄNNERSPIELPLATZ - Ehdoton hylkäysperuste - Kuvailevuus - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 52 artiklan 1 kohdan a alakohta ja 7 artiklan 1 kohdan c alakohta))

(2017/C 221/30)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Alexander Bammer (Sindelfingen, Saksa) (edustaja: asianajaja W. Riegger)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: S. Hanne)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: mydays GmbH (München, Saksa) (edustaja: asianajaja F. Pfefferkorn)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n ensimmäisen valituslautakunnan 28.4.2016 tekemästä päätöksestä (asia R 1796/2015-1), joka koskee mydays GmbH:n ja Alexander Bammerin välistä mitättömyysmenettelyä.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Alexander Bammer velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 314, 29.8.2016.

10.7.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 221/23

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 18.5.2017 – Sabre GLBL v. EUIPO (INSTASITE)

(Asia T-375/16) (1)

((EU-tavaramerkki - Hakemus sanamerkin INSTASITE rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Ehdoton hylkäysperuste - Kuvailevuus - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan c alakohta))

(2017/C 221/31)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Sabre GLBL, Inc. (Southlake, Texas, Yhdysvallat) (edustaja: asianajaja J. Zecher)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: D. Hanf ja S. Crabbe)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n toisen valituslautakunnan 27.4.2016 tekemästä päätöksestä (asia R 1742/2015-2), joka koskee hakemusta sanamerkin INSTASITE rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Sabre GLBL, Inc. velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 326, 5.9.2016.

10.7.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 221/23

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 18.5.2017 – Makhlouf v. neuvosto

(Asia T-410/16) (1)

((Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka - Syyriaan kohdistettavat rajoittavat toimenpiteet - Varojen jäädyttäminen - Puolustautumisoikeudet - Oikeus tehokkaaseen oikeussuojaan - Perusteluvelvollisuus - Ilmeinen arviointivirhe - Oikeus kunniaan - Omistusoikeus - Syyttömyysolettama - Unionin alueelle pääsyä ja sen kautta tapahtuvaa kulkua koskevat rajoitukset - Oikeasuhteisuus))

(2017/C 221/32)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Rami Makhlouf (Damaskos, Syyria) (edustaja: asianajaja E. Ruchat)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: aluksi S. Kyriakopoulou, G. Étienne ja A. Vitro, sitten S. Kyriakopoulou ja A. Vitro, ja lopuksi S. Kyriakopoulou ja J. Bauerschmidt)

Väliintulija, joka tukee vastaajan vaatimuksia: Euroopan komissio (asiamiehet: F. Castillo de la Torre, L. Havas ja R. Tricot)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 263 artiklaan perustuva vaatimus, jolla vaaditaan kumoamaan Syyriaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2013/255/YUTP muuttamisesta 27.5.2016 annettu neuvoston päätös (YUTP) 2016/850 (EUVL 2016, L 141, s. 125).

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Rami Makhlouf vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja hänet velvoitetaan korvaamaan Euroopan unionin neuvoston oikeudenkäyntikulut.

3)	Euroopan komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 371, 10.10.2016.

10.7.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 221/24

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 16.5.2017 – Marsh v. EUIPO (LegalPro)

(Asia T-472/16) (1)

((EU-tavaramerkki - Hakemus sanamerkin LegalPro rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Ehdoton hylkäysperuste - Kuvailevuus - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan c alakohta))

(2017/C 221/33)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Marsh GmbH (Frankfurt am Main) (edustaja: asianajaja W. Riegger)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: M. Fischer)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 17.6.2016 tekemästä päätöksestä (asia R 146/2016-4), joka koskee hakemusta sanamerkin LegalPro rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Marsh GmbH velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 383, 17.10.2016.

10.7.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 221/25

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 17.5.2017 – PG v. Frontex

(Asia T-583/16) (1)

((Henkilöstö - Väliaikaiset toimihenkilöt - Määräaikaisen työsopimuksen uusimatta jättäminen - Uusimismenettely - SEUT 266 artikla - Huolenpitovelvollisuus - Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu))

(2017/C 221/34)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: PG (edustaja: asianajaja S. Pappas)

Vastaaja: Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex) (asiamiehet: H. Caniard ja S. Drew, avustajanaan asianajaja B. Wägenbaur)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 270 artiklaan perustuva vaatimus, jolla vaaditaan yhtäältä kumoamaan Frontexin työsopimusten tekemiseen toimivaltaisen viranomaisen 9.6.2015 tekemä päätös olla uusimatta kantajan työsopimusta ja toisaalta korvausta vahingosta, jota kantaja väittää kärsineensä.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	PG velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 165, 10.5.2016 (asia on alkujaan rekisteröity Euroopan unionin virkamiestuomioistuimessa asianumerolla F-12/16, ja siirretty Euroopan unionin yleiseen tuomioistuimeen 1.9.2016).

10.7.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 221/25

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 16.5.2017 – CW v. parlamentti

(Asia T-742/16 RENV) (1)

((Henkilöstö - Virkamiehet - Työpaikkakiusaaminen - Henkilöstösääntöjen 12 a artikla - Avustamisvelvollisuus - Työpaikkakiusaamista ja työpaikkakiusaamisen ehkäisemistä käsittelevän neuvoa-antavan komitean sisäiset säännöt - Henkilöstösääntöjen 24 artikla - Avustamispyynnön hylkääminen - Valituksen hylkäämispäätös - Itsenäinen sisältö - Valituksen ennenaikaisuuden puuttuminen - Työpaikkakiusaamista ja työpaikkakiusaamisen ehkäisemistä käsittelevän neuvoa-antavan komitean tehtävä ja oikeudet - Virkamies saattaa omaehtoisesti asian komitean käsiteltäväksi - Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu))

(2017/C 221/35)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: CW (edustaja: asianajaja C. Bernard-Glanz)

Vastaaja: Euroopan parlamentti (asiamiehet: E. Taneva ja M. Dean)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 270 artiklaan perustuva vaatimus, jolla vaaditaan yhtäältä kumoamaan parlamentin 8.4.2013 päivätty päätös, joka koskee kantajan tekemän sellaisen avustamispyynnön hylkäämistä, joka liittyy työpaikkakiusaamiseen, jonka uhriksi kantaja katsoo joutuneensa esimiestensä toiminnan takia, ja parlamentin pääsihteerin 23.10.2013 tekemä päätös, joka koskee kantajan 9.7.2013 päivätyn valituksen hylkäämistä, sekä toisaalta korvausta vahingosta, jota kantaja väittää kärsineensä.

Tuomiolauselma

1)	Euroopan parlamentin pääsihteerin nimittävän viranomaisen ominaisuudessa 23.10.2013 tekemä päätös CW:n 9.7.2013 tekemän valituksen hylkäämisestä kumotaan.

2)	Vaatimus parlamentin 8.4.2013 tekemän sellaisen päätöksen kumoamisesta, jolla CW:n avustamispyyntö hylätään, jätetään tutkimatta.

3)	Parlamentti velvoitetaan maksamaan CW:lle vahingonkorvauksena 2 000 euroa, ja tämän tuomion julistamispäivästä alkaen viivästyskorkoa, joka on Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaation korko.

4)	Vahingonkorvauskanne hylätään muilta osin.

Parlamentti vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan ne kulut, jotka CW:lle ovat aiheutuneet asian alkuperäisestä käsittelystä Euroopan unionin virkamiestuomioistuimessa, muutoksenhakumenettelystä asiassa T-309/15 P ja tästä palautetun asian käsittelyä koskevasta menettelystä asiassa T-742/16 RENV.

(1) EUVL C 52, 22.2.2014 (asia on alkujaan rekisteröity Euroopan unionin virkamiestuomioistuimessa asianumerolla F-124/13, ja siirretty Euroopan unionin yleiseen tuomioistuimeen 1.9.2016).

10.7.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 221/26

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 3.5.2017 – Valittajana De Nicola ja muuna osapuolena EIP

(Asia T-55/16 P) (1)

((Muutoksenhaku - Henkilöstö - EIP:n henkilöstö - Arviointi - Urakehitystä koskeva kertomus - Vuoden 2009 arviointikierros - Oikeudelliset virheet - Valitus, jonka tutkittavaksi ottamisen edellytykset osittain selvästi puuttuvat ja joka on osittain selvästi perusteeton))

(2017/C 221/36)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Valittaja: Carlo De Nicola (Strassen, Luxemburg) (edustaja: asianajaja G. Ferabecoli)

Muu osapuoli: Euroopan investointipankki (EIP) (asiamiehet: G. Nuvoli ja G. Faedo, avustajanaan asianajaja A. Dal Ferro)

Oikeudenkäynnin kohde

Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen (yhden tuomarin kokoonpano) 18.12.2015 antamasta tuomiosta De Nicola v. EIP (F-45/11, EU:F:2015:167) tehty valitus, jossa vaaditaan tämän tuomion osittaista kumoamista.

Määräysosa

1)	Valitus hylätään.

2)	Carlo De Nicola vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja hänet velvoitetaan korvaamaan Euroopan investointipankille (EIP) tässä oikeusasteessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 106, 21.3.2016.

10.7.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 221/27

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 3.5.2017 – Valittajana De Nicola ja muuna osapuolena EIP

(Asia T-59/16 P) (1)

((Muutoksenhaku - Henkilöstö - EIP:n henkilöstö - Arviointi - Urakehitystä koskeva kertomus - Vuoden 2012 arviointikierros - Oikeudelliset virheet - Valitus, jonka tutkittavaksi ottamisen edellytykset osittain selvästi puuttuvat ja joka on osittain selvästi perusteeton))

(2017/C 221/37)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Valittaja: Carlo De Nicola (Strassen, Luxemburg) (edustaja: asianajaja G. Ferabecoli)

Muu osapuoli: Euroopan investointipankki (EIP) (asiamiehet: aluksi G. Nuvoli ja F. Martin, sitten G. Nuvoli ja G. Faedo, avustajanaan asianajaja A. Dal Ferro)

Oikeudenkäynnin kohde

Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen (yhden tuomarin kokoonpano) 18.12.2015 antamasta tuomiosta De Nicola v. EIP (F-9/14, EU:F:2015:163) tehty valitus, jossa vaaditaan tämän tuomion osittaista kumoamista.

Määräysosa

1)	Valitus hylätään.

2)	Carlo De Nicola vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja hänet velvoitetaan korvaamaan Euroopan investointipankille (EIP) tässä oikeusasteessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 111, 29.3.2016.

10.7.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 221/27

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 3.5.2017 – Valittajana De Nicola ja muuna osapuolena EIP

(Asia T-60/16 P) (1)

((Muutoksenhaku - Henkilöstö - EIP:n henkilöstö - Arviointi - Urakehitystä koskeva kertomus - Vuoden 2011 arviointikierros - Oikeudelliset virheet - Valitus, jonka tutkittavaksi ottamisen edellytykset osittain selvästi puuttuvat ja joka on osittain selvästi perusteeton))

(2017/C 221/38)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Valittaja: Carlo De Nicola (Strassen, Luxemburg) (edustaja: asianajaja G. Ferabecoli)

Muu osapuoli: Euroopan investointipankki (EIP) (asiamiehet: aluksi G. Nuvoli ja F. Martin, sitten G. Nuvoli ja G. Faedo, avustajanaan asianajaja A. Dal Ferro)

Oikeudenkäynnin kohde

Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen (yhden tuomarin kokoonpano) 18.12.2015 antamasta tuomiosta De Nicola v. EIP (F-55/13, EU:F:2015:165) tehty valitus, jossa vaaditaan tämän tuomion osittaista kumoamista.

Määräysosa

1)	Valitus hylätään.

2)	Carlo De Nicola vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja hänet velvoitetaan korvaamaan Euroopan investointipankille (EIP) tässä oikeusasteessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 111, 29.3.2016.

10.7.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 221/28

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 3.5.2017 – Valittajana De Nicola ja muuna osapuolena EIP

(Asia T-70/16 P) (1)

((Muutoksenhaku - Henkilöstö - EIP:n henkilöstö - Työpaikkakiusaaminen - Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu - Oikeudelliset virheet - Selvästi perusteeton valitus))

(2017/C 221/39)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Valittaja: Carlo De Nicola (Strassen, Luxemburg) (edustaja: asianajaja G. Ferabecoli)

Muu osapuoli: Euroopan investointipankki (EIP) (asiamiehet: G. Nuvoli ja G. Faedo, avustajanaan asianajaja A. Dal Ferro)

Oikeudenkäynnin kohde

Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen (yhden tuomarin kokoonpano) 18.12.2015 antamasta tuomiosta De Nicola v. EIP (F-104/13, EU:F:2015:164) tehty valitus, jossa vaaditaan tämän tuomion osittaista kumoamista.

Määräysosa

1)	Valitus hylätään.

2)	Carlo De Nicola vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja hänet velvoitetaan korvaamaan Euroopan investointipankille (EIP) tässä oikeusasteessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 111, 29.3.2016.

10.7.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 221/28

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 4.5.2017 – De Masi v. komissio

(Asia T-341/16) (1)

((Kumoamiskanne - Oikeus tutustua asiakirjoihin - SEUT 230 artiklan mukainen toimielinten väliseen yhteistyöhön perustuva pyyntö tutustua asiakirjoihin - Asiakirjat, jotka liittyvät neuvoston asettaman käytännesääntötyöryhmän (yritysverotus) työskentelyyn - Toimi, joka ei voi olla kanteen kohteena - Tutkimatta jättäminen))

(2017/C 221/40)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Fabio De Masi (Bryssel, Belgia) (edustaja: professori A. Fischer Lescano)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: F. Erlbacher ja J. Baquero Cruz)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 263 artiklaan perustuva vaatimus, jolla vaaditaan kumoamaan päätös, joka kantajan mukaan sisältyy komission 8.6.2016 päivättyyn kirjeeseen, jolla vastataan verosäädöksiä ja luonteeltaan ja vaikutukseltaan muita vastaavia toimenpiteitä käsittelevän Euroopan parlamentin erityiskomitean puheenjohtajan esittämään pyyntöön saada täysimääräisesti tutustua ”käytännesääntötyöryhmän (yritysverotus)” asiakirjoihin.

Määräysosa

1)	Kanne jätetään tutkimatta.

2)	Fabio De Masi vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja hänet velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 287, 8.8.2016.

10.7.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 221/29

Kanne 14.4.2017 – L v. parlamentti

(Asia T-59/17)

(2017/C 221/41)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: L (edustaja: asianajaja I. Coutant Peyre)

Vastaaja: Euroopan parlamentti

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan parlamentin 24.6.2016 tekemän ja kantajan 25.7.2016 vastaanottaman päätöksen kantajan irtisanomisesta

—	velvoittamaan parlamentti maksamaan 100 000 euron korvauksen aineettomasta vahingosta ja

—	velvoittamaan parlamentti korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahdeksaan kanneperusteeseen.

1.	Ensimmäinen kanneperuste, joka koskee henkilöstösääntöjen 22 artiklan a ja b alakohdassa sekä sisäisten sääntöjen 6 artiklan 1 kohdassa määriteltyjen väärinkäytösten paljastajien suojelua koskevien periaatteiden loukkaamista.

2.	Toinen kanneperuste, joka koskee perustelujen puuttumista.

3.	Kolmas kanneperuste, joka koskee ilmeistä arviointivirhettä.

4.	Neljäs kanneperuste, joka koskee suhteellisuusperiaatteen loukkaamista

5.	Viides kanneperuste, joka koskee huolellisuusvelvoitteen laiminlyömistä.

6.	Kuudes kanneperuste, jonka mukaan parlamentti ei vastannut kantajan avunantopyyntöön sekä loukkasi puolustautumisoikeuksia ja oikeutta sovitteluun.

7.	Seitsemäs kanneperuste, jonka mukaan oikeutta tutustua asiakirjoihin on loukattu.

8.	Kahdeksas kanneperuste, joka koskee harkintavallan väärinkäyttöä.

10.7.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 221/29

Kanne 19.4.2017 – Falmouth University v. komissio

(Asia T-227/17)

(2017/C 221/42)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Falmouth University (Falmouth, Yhdistynyt kuningaskunta) (edustajat: V. Sloane, barrister, asianajaja F. Harmel ja T. Kotsonis, solicitor)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan Euroopan komission päätöksen, jossa todetaan EAKR:n ohjelmakauden 2007–2013 osalta, että Enhancing the Creative Knowledge Base of Cornwall –hankkeessa oli esiintynyt sääntöjenvastaisuuksia, ja että 25 prosentin kiinteämääräinen rahoitusoikaisu oli tarpeen

—	velvoittamaan komissio vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen.

1)	Ensimmäisen kanneperusteen mukaan komissio katsoi virheellisesti, että valintaperusteet olivat direktiivin 2004/18/EY 44 artiklan 2 kohdan vastaisia (1).

2)	Toisen kanneperusteen mukaan komissio ei olisi saanut tukeutua kolmeen muuhun väitettyyn sääntöjenvastaisuuteen.

3)	Kolmannen kanneperusteen mukaan komissio joka tapauksessa katsoi virheellisesti, että asiassa oli kolme muuta väitettyä sääntöjenvastaisuutta.

4)	Neljännen kanneperusteen mukaan komissio menetteli ilmeisen epäjohdonmukaisesti ja suhteettomasti tehdessään päätöksen 25 prosentin suuruisesta rahoitusoikaisusta.

(1) Julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31.3.2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/18/EY (EUVL 2004, L 134, s. 114).

10.7.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 221/30

Kanne 17.4.2017 – Balti Gaas v. komissio ja INEA

(Asia T-236/17)

(2017/C 221/43)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Balti Gaas OÜ (Tallinna, Viro) (edustajat: asianajajat E. Tamm ja L. Naaber-Kivisoo)

Vastaajat: Euroopan komissio sekä Innovoinnin ja verkkojen toimeenpanovirasto (INEA)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan 17.2.2017 tehdyn vastaajien päätöksen viite Ares (2017)890302 (1)

—	velvoittamaan vastaajat korvaamaan oikeudenkäyntikulut

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja väittää, että vastaajat eivät ole varmistaneet, että tukien myöntämiseen johtaneissa menettelyissä on noudatettu laillisuusperiaatetta, avoimuusperiaatetta ja hyvän hallinnon periaatetta, ja esittää kanteensa tueksi neljä kanneperustetta.

1)	Ensimmäinen kanneperuste, joka koskee toimivallan puuttumista.

2)	Toinen kanneperuste, joka koskee olennaisen menettelymääräyksen rikkomista perusteluvelvollisuuden noudattamatta jättämisen vuoksi

3)	Kolmas kanneperuste, joka koskee perustelujen puutteellisuutta

4)	Neljäs kanneperuste, joka koskee perustelujen aineelliseen paikkansapitävyyteen liittyviä puutteita

(1) Päätös, joka koskee 17.3.2016 tehtyä komission täytäntöönpanopäätöstä C(2016)1587 (final) komission sen täytäntöönpanopäätöksen C(2014)2080 muuttamisesta, jolla päätettiin monivuotisen työohjelman perustamisesta vuosina 2014–2020 Verkkojen Eurooppa-välineeseen liittyviä Euroopan laajuisia energiainfrastruktuureja koskevan rahoitustuen myöntämiseksi.

10.7.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 221/31

Kanne 24.4.2017 – Ecolab Deutschland ja Lysoform Dr. Hans Rosemann v. ECHA

(Asia T-243/17)

(2017/C 221/44)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: Ecolab Deutschland GmbH (Monheim, Saksa) ja Lysoform Dr. Hans Rosemann GmbH (Berliini, Saksa) (edustajat: asianajajat K. Van Maldegem, M. Grunchard ja P. Sellar)

Vastaaja: Euroopan kemikaalivirasto

Vaatimukset

Kantajat vaativat unionin yleistä tuomioistuinta

—	ottamaan kanteen tutkittavaksi ja toteamaan sen perustelluksi

—	kumoamaan Euroopan kemikaaliviraston (jäljempänä ECHA) päätöksen, jossa yhtiö Sasol Chemie GmbH & Co. KG sisällytetään tehoaineen 1-Propanol toimittajana asetuksen (EU) N:o 528/2012 (1) 95 artiklan 1 kohdassa säädettyyn luetteloon (jäljempänä 95 artiklan luettelo) valmisteryhmiä 1, 2 ja 4 varten

—	velvoittamaan ECHA:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantajat vetoavat kolmeen kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan asetuksen (EU) N:o 528/2012 95 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa on rikottu

—

Kantajat väittävät, että ECHA on jättänyt noudattamatta oikeudellisia edellytyksiä Sasolin kaltaisen yhtiön sisällyttämiselle 95 artiklan luetteloon, sellaisena kuin tästä luettelosta säädetään asetuksen (EU) N:o 528/2012 95 artiklan 1 kohdassa, koska Sasolin ei ole ollut mahdollista toimittaa täydellistä asiakirja-aineistoa ECHA:lle. Kantajien mukaan Sasolin asiakirja-aineisto ei ole voinut sisältää jäljennöstä Comet Assay -testistä eikä myöskään tietojen käyttölupaa, jossa myönnettäisiin oikeudet viitata mainittuun testiin.

Toinen kanneperuste, jonka mukaan syrjintäkiellon periaatetta on loukattu

—

Kantajat väittävät, että katsoessaan, että asiakirja-aineisto, jonka Sasol on toimittanut 95 artiklan luetteloon sisällyttämistä varten, on täydellinen, ECHA on kohdellut samankaltaisessa tilanteessa olevia yhtiöitä eri tavalla ilman objektiivisia perusteluja syrjintäkiellon periaatteen vastaisesti.

Kolmas kanneperuste, jonka mukaan asetuksessa (EU) N:o 528/2012 vahvistettuja tasavertaisia toimintaedellytyksiä on rikottu ja on aiheutettu epäreilua kilpailua

—

Kantajat väittävät, että sisällyttäessään Sasolin 95 artiklan luetteloon ECHA on jättänyt soveltamatta asetuksen (EU) N:o 528/2012 62 ja 63 artiklan sääntöjä, joilla on tarkoitus varmistaa tasavertaiset toimintaedellytykset kantajien kaltaisten yhtiöiden, jotka ovat osallistuneet tehoaineen 1-Propanol tarkistamiseen, ja Sasolin kaltaisten yhtiöiden, jotka eivät ole siihen osallistuneet, välille.

(1) Biosidivalmisteiden asettamisesta saataville markkinoilla ja niiden käytöstä 22.5.2012 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 528/2012 (EUVL L 167, s. 1).

10.7.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 221/32

Kanne 28.4.2017 – Casino, Guichard-Perrachon ja EMC Distribution v. komissio

(Asia T-249/17)

(2017/C 221/45)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantajat: Casino, Guichard-Perrachon (Saint-Étienne, Ranska) ja EMC Distribution (Vitry-sur-Seine, Ranska) (edustajat: asianajajat D. Théophile, I. Simic, O. de Juvigny ja T. Reymond)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantajat vaativat unionin yleistä tuomioistuinta

—

ennen asian ratkaisemista määräämään unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 89 ja 90 artiklan nojalla komission esittämään kaikki asiakirjat, todisteet ja tiedot, joiden perusteella se katsoi päätöksen C(2017) 1054 tekemisen ajankohtana, että sillä oli käytössään riittävän vakavia perusteita tarkastuksen tekemiseksi kantajien tiloissa

—	toteamaan SEUT 277 artiklan nojalla, ettei asetuksen N:o 1/2003 20 artiklaa ole sovellettava nyt käsiteltävässä asiassa, ja tämän vuoksi kumoamaan komission 9.2.2017 päivätyn päätöksen C(2017) 1054

—	kumoamaan SEUT 263 artiklan nojalla komission 9.2.2017 päivätyn päätöksen C(2017) 1054

—	velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaan.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantajat vetoavat viiteen kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu Euroopan komission 9.2.2017 tekemän päätöksen, jolla kantajat on määrätty alistumaan perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta 16.12.2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 (EYVL 2003, L 1, s. 1) 20 artiklan 1 ja 4 kohdan nojalla suoritettavaan tarkastukseen, eli tässä asiassa riitautetun päätöksen (jäljempänä riidanalainen päätös) lainvastaisuuteen. Kantajat katsovat tältä osin, että

—	riidanalainen päätös perustuu säännökseen, joka on itsessään lainvastainen ja jota Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (jäljempänä SEUT) 277 artiklan mukaisesti ei siten ole sovellettava tässä asiassa

—

asetuksen N:o 1/2003 20 artiklassa loukataan oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin, joka on Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä perusoikeuskirja) 47 artiklassa ja ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen (jäljempänä Euroopan ihmisoikeussopimus) 6 artiklassa määrätty perusoikeus, koska kyseisessä artiklassa ei anneta tarkastuksen suorittamista koskevan komission päätöksen vastaanottajina oleville yrityksille mahdollisuutta käyttää tehokasta oikeussuojakeinoa tarkastuksen kulun riitauttamiseksi

—

kyseisessä säännöksessä loukataan myös perusoikeuskirjan 47 ja 48 artiklassa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklassa taattuja asianosaisten prosessuaalisen yhdenvertaisuuden periaatetta ja puolustautumisoikeuksia, koska siinä ei anneta asianosaisille mahdollisuutta tutustua niihin todisteisiin, joihin komission päätös tarkastuksen suorittamisesta perustuu.

Toinen kanneperuste, joka perustuu perusoikeuskirjan 7 artiklassa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa määrätyn kotirauhan loukkaamattomuutta koskevan perusoikeuden loukkaamiseen, koska riidanalaisen päätöksen voimassaoloaika on rajoittamaton ja sen soveltamisala on sekä epätäsmällinen että suhteeton, sillä

—	riidanalaisessa päätöksessä mainitaan vain päivä, jona tarkastus voi alkaa, mutta siinä ei määrätä tarkastuksen päättymispäivää eikä sen enimmäiskestoa

—	päätös koskee Casino-konsernin kaikkia yhtiöitä niiden toiminnasta ja maantieteellisestä sijainnista riippumatta, eikä päätöksessä mainita yksilöllisesti näistä yhtiöistä ainoatakaan muuta kuin konsernin emoyhtiö

—	päätöksessä sallitaan tarkastuksen suorittaminen konsernin missä tahansa tiloissa.

3)	Kolmas kanneperuste, joka perustuu komissiolle kuuluvan perusteluvelvollisuuden laiminlyöntiin, koska riidanalaisessa päätöksessä ei täsmennetä niiden tietojen tyyppiä, luonnetta, alkuperää eikä sisältöä, joiden perusteella komissio on päättänyt määrätä tarkastuksen.

Neljäs kanneperuste, joka perustuu perusoikeuskirjan 7 artiklassa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa määrätyn kotirauhan loukkaamattomuutta koskevan perusoikeuden loukkaamiseen riidanalaisella päätöksellä, koska päätös on tehty ilman, että komissiolla olisi ollut käytössään riittävän vakavia aihetodisteita, joiden perusteella tarkastuksen suorittaminen kantajien tiloissa olisi oikeutettua.

Viides kanneperuste, joka perustuu suhteellisuusperiaatteen loukkaamiseen riidanalaisen päätöksen tekemisellä, koska päätöksessä on määrätty tarkastuksen alkamisajankohdaksi päivä, joka on äärimmäisen haitallinen kantajien toiminnan kannalta, vaikka tätä varten olisi komissiolle haittaa aiheuttamatta voitu valita toinen päivä, joka olisi aiheuttanut kantajille paljon vähemmän haittaa. Tältä osin kantajat toteavat, että riidanalaisessa päätöksessä mainitaan nimenomaisesti tavarantoimittajien kanssa käytävistä neuvotteluista vastaavan Casino-konsernin yksikön tilat ja määrätään tarkastus aloitettavaksi 20.2.2017 tai vähän sen jälkeen, eli tavarantoimittajien kanssa käytävien vuotuisia sopimuksia koskevien neuvottelujen viimeisellä viikolla, vaikka komissio on täysin tietoinen siitä, että Ranskan kauppalain L. 441-7 §:ssä säädetään, että tällaiset sopimukset on tehtävä ennen kulumassa olevan vuoden maaliskuun 1. päivää.

10.7.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 221/33

Kanne 3.5.2017 – RE v. komissio

(Asia T-257/17)

(2017/C 221/46)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: RE (edustaja: asianajaja S. Pappas)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan komission turvallisuuslinjan implisiittisen päätöksen, jolla hylättiin hiljaisesti kantajan uudistettu pyyntö saada tutustua 20.1.2017 päivättyihin asiakirjoihin

—	velvoittamaan vastaajan maksamaan kantajalle oikeudenmukainen ja kohtuullinen korvaus aineettomista vahingoista, joita on aiheutunut lainvastaisesta kieltäytymisestä käsitellä hänen pyyntönsä saada tutustua asiakirjoihin ja tällä tavoin asetuksen N:o 1049/2001 (1) säännösten rikkomisesta, ja

—	velvoittamaan vastaajan vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan sekä korvaamaan kantajan kulut tässä menettelyssä.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Tällä kanteella kantaja vaatii edellä mainitun riidanalaisen implisiittisen päätöksen kumoamista kahdesta syystä: ensiksi riidanalaisessa päätöksestä ei mainita syitä luovuttamatta jättämiselle niiden kantajan pyytämien 15 asiakirjan osalta, joita ei mainittu 22.12.2016 annetussa päätöksessä, jolla hylättiin kantajan alkuperäinen pyyntö saada tutustua asiakirjoihin; ja toiseksi perustelujen puuttuminen tai joka tapauksessa perustelujen virheellisyys muiden asiakirjojen luovuttamatta jättämisen osalta, mikäli on katsottava, että 22.12.2016 annetun päätöksen, jolla hylättiin kantajan alkuperäinen tutustumispyyntö, perustelut sisältyvät riitautettuun implisiittiseen päätökseen.

Lopuksi kantaja vaatii asianmukaista korvausta aineettomasta vahingosta, joka on aiheutunut hänelle hallinnon toistuvista viivästyksistä ja lainvastaisesta kieltäytymisestä antaa hänen tutustua kyseisiin asiakirjoihin, millä on rikottu asetuksen N:o 1049/2001 säännöksiä.

(1) Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30.5.2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001 (EYVL L 145, 2001, s. 43).

10.7.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 221/34

Kanne 3.5.2017 – Bank of New York Mellon v. EUIPO – Nixen Partners (NEXEN PULSE)

(Asia T-260/17)

(2017/C 221/47)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: The Bank of New York Mellon Corp. (New York, New York, Yhdysvallat) (edustaja: asianajajat A. Klett ja K. Schlüter)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Nixen Partners (Pariisi, Ranska)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin hakija: Kantaja

Riidanalainen tavaramerkki: EU-sanamerkki ”NEXEN PULSE” – Rekisteröintihakemus nro 13 374 194

EUIPO:ssa käyty menettely: Väitemenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n toisen valituslautakunnan 23.2.2017 asiassa R 1571/2016-2 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen ja hylkää väitteen

—	velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut sekä valituslautakunnassa käydystä menettelystä ja väitemenettelystä aiheutuneet kulut, mukaan lukien kaikki kantajalle menettelystä yleisessä tuomioistuimessa aiheutuvat välttämättömät kulut.

Kanneperusteet

—	Asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohtaa on rikottu.

10.7.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 221/34

Kanne 5.5.2017 – Bayer v. EUIPO – UNI – Pharma (SALOSPIR)

(Asia T-261/117)

(2017/C 221/48)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Bayer AG (Leverkusen, Saksa) (edustaja: asianajaja V. von Bomhard)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: UNI – Pharma Kleon Tsetis Pharmaceutical Laboratories Industrial and Commercial SA (Kifisia, Kreikka)

Menettely EUIPO:ssa

Hakija: Kantaja

Riidanalainen tavaramerkki: EU-kuviomerkki, joka sisältää sanaosan ”SALOSPIR” – Rekisteröintihakemus nro 12 351 458

EUIPO:ssa käyty menettely: Väitemenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 17.2.2017 asiassa R 2444/2015-4 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen

—	velvoittaa EUIPO:n ja Uni-Pharman, mikäli viimeksi mainittu käyttää oikeuttaan osallistua menettelyyn väliintulijana, korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—	Asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohtaa sekä 8 artiklan 4 ja 5 kohtaa on rikottu.

10.7.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 221/35

Kanne 4.5.2017 – Uponor Innovation v. EUIPO – Swep International (SMATRIX)

(Asia T-264/17)

(2017/C 221/49)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Uponor Innovation AB (Borås, Ruotsi (edustaja: asianajaja A. Kyllhammar)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Swep International AB (Landskrona, Ruotsi)

Menettely EUIPO:ssa

Hakija Kantaja

Riidanalainen tavaramerkki: EU-sanamerkki SMATRIX – Rekisteröintihakemus nro 12 540 431

EUIPO:ssa käyty menettely: Väitemenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n toisen valituslautakunnan 1.3.2017 asiassa R 236/2016-2 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen

—	velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut

—	velvoittaa SWEP Internationalin korvaamaan kantajan kulut väiteosastossa ja valituslautakunnassa

Kanneperusteet

—	Asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohtaa on rikottu.

10.7.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 221/35

Kanne 8.5.2017 – Quadri di Cardano v. komissio

(Asia T-273/17)

(2017/C 221/50)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Alessandro Quadri di Cardano (Schaerbeek, Belgia) (edustajat: asianajajat N. De Montigny ja J.-N. Louis)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta ratkaisemaan asian seuraavasti:

—

henkilökohtaisten etuuksien hallinto- ja maksutoimiston 19.7.2016 tekemä päätös, jolla vahvistetaan hänen henkilökohtaiset etuutensa hänen astuessaan innovoinnin ja verkkojen toimeenpanoviraston (INEA) palvelukseen, kumotaan siltä osin kuin kantajalle ei ole kyseisessä päätöksessä myönnetty henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevassa 4 artiklassa tarkoitettua 16 prosentin ulkomaankorvausta, mikä näin ollen merkitsee sitä, ettei siihen liittyviä oikeuksia, kuten vuotuisen matkan kulujen korvausta, ole myönnetty.

—	vastaaja velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu siihen, ettei virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen uudistusta edeltävään ajanjaksoon liittyviä keskusteluja ja neuvotteluja ole kunnioitettu ja että etenkin kantajan oikeutettuja odotuksia, luottamuksensuojan periaatetta ja oikeusvarmuuden periaatetta sekä kantajan saavuttamia oikeuksia on loukattu, koska kantajan henkilökohtaisia etuuksia koskevaa asiakirja-aineistoa on äkillisesti arvioitu eri lailla.

Toinen kanneperuste, joka liittyy Belgian oikeuden mukaiseen vuokratyötä koskevaan sopimukseen, johon komissio on vedonnut perustellakseen sen, että kantajan kotipaikka oli Belgiassa hänen työskennellessään yksityiselle työnantajalle. Kyseinen kanneperuste jakautuu kolmeen osaan.

—

Ensimmäinen osa perustuu harkintavallan ja vallan väärinkäyttöön, mihin komissio on kantajan mukaan syyllistynyt, kun se on pyrkinyt sulkemaan pois kaiken alaisuussuhteen suhteessa kantajaan kantajan toimiessa vuokratyöntekijänä puhdistaakseen itsensä siitä, että oli ollut olemassa työpaikka kansainvälisessä järjestössä, minkä olisi lähtökohtaisesti pitänyt lykätä henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevassa 4 artiklassa asetettujen edellytysten analysointia.

—	Toinen osa perustuu komission kantajan mukaan tekemään oikeudelliseen virheeseen sekä suorittamaan vuokratyösopimuksia koskevan Belgian lainsäädännön säännösten rikkomiseen sekä lain kiertämiseen.

—	Kolmas osa perustuu ilmeiseen arviointivirheeseen sekä suhteellisuusperiaatteen ja hyvän hallinnon periaatteen loukkaamiseen.

10.7.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 221/36

Kanne 10.5.2017 – Monster Energy v. EUIPO – Bösel (MONSTER DIP)

(Asia T-274/17)

(2017/C 221/51)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Monster Energy Company (Corona, Kalifornia, Yhdysvallat) (edustaja: solicitor P. Brownlow)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Marco Bösel (Bad Fallingbostel, Saksa)

Menettely EUIPO:ssa

Kantaja: Muu osapuoli valituslautakunnassa

Riidanalainen tavaramerkki: EU-kuviomerkki, joka sisältää sanaosan MONSTER DIP – Rekisteröintihakemus nro 13 118 211

Menettely EUIPO:ssa: Väitemenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n toisen valituslautakunnan 10.2.2017 asiassa R 1062/2016-2 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen

—	kumoaa väiteosaston 19.4.2016 väitteestä B 2433681 tekemän päätöksen

—	hylkää tavaramerkin, jota vastaan on esitetty väite, kaikkien tavaroiden ja palvelujen osalta

—	velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudellinen peruste

—	Asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohtaa, 4 kohtaa ja 5 kohtaa on rikottu.

		ISSN 1977-1053
Euroopan unionin virallinen lehti		C 221

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	60. vuosikerta 10. heinäkuu 2017

Ilmoitusnumero	Sisältö	Sivu
	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
	Euroopan unionin tuomioistuin
2017/C 221/01	Euroopan unionin tuomioistuimen viimeisimmät julkaisut Euroopan unionin virallisessa lehdessä	1

	V Ilmoitukset
	TUOMIOISTUINKÄSITTELYYN LIITTYVÄT MENETTELYT
	Unionin Tuomioistuin
2017/C 221/02	Asia C-117/17: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunale Amministrativo Regionale per le Marche (Italia) on esittänyt 6.3.2017 – Comune di Castelbellino v. Regione Marche ym.	2
2017/C 221/03	Asia C-118/17: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Budai Központi Kerületi Bíróság (Unkari) on esittänyt 7.3.2017 – Zsuzsanna Dunai v. ERSTE Bank Hungary Zrt.	2
2017/C 221/04	Asia C-126/17: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Fővárosi Törvényszék (Unkari) on esittänyt 10.3.2017 – Orsolya Czakó v. ERSTE Bank Hungary Zrt.	3
2017/C 221/05	Asia C-135/17: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Bundesfinanzhof (Saksa) on esittänyt 15.3.2017 – X-GmbH v. Finanzamt Stuttgart – Körperschaften	4
2017/C 221/06	Asia C-159/17: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Curtea de Apel Constanța (Romania) on esittänyt 29.3.2017 – Întreprinderea Individuală Dobre M. Marius v. Ministerul Finanțelor Publice – Agenția Națională de Administrare Fiscală – Direcția Generală Regională a Finanțelor Publice Galați – Serviciul Soluționare Contestații ja Agenția Națională de Administrare Fiscală – Direcția Generală Regională a Finanțelor Publice Galați – Administrația Județeană a Finanțelor Publice Constanța – Serviciul Inspecție Fiscală Persoane Fizice	5
2017/C 221/07	Asia C-168/17: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Kúria (Unkari) on esittänyt 3.4.2017 – SH v. TG	5
2017/C 221/08	Asia C-182/17: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Kúria (Unkari) on esittänyt 11.4.2017 – Ntp. Nagyszénás Településszolgáltatási Nonprofit Kft. v. Nemzeti Adó- és Vámhivatal Fellebbviteli Igazgatóság	6
2017/C 221/09	Asia C-183/17 P: Valitus, jonka International Management Group on tehnyt 11.4.2017 unionin yleisen tuomioistuimen (viides jaosto) asiassa T-29/15, International Management Group v. komissio, 2.2.2017 antamasta tuomiosta	7
2017/C 221/10	Asia C-186/17: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Landgericht Berlin (Saksa) on esittänyt 12.4.2017 – flightright GmbH v. Iberia Express SA	8
2017/C 221/11	Asia C-190/17: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal Superior de Justicia de Madrid (Espanja) on esittänyt 12.4.2017 – Lu Zheng v. Ministerio de Economía y Competitividad	8
2017/C 221/12	Asia C-195/17: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Amtsgericht Hannover (Saksa) on esittänyt 13.4.2017 – Helga Krüsemann ym. v. TUIfly GmbH	9
2017/C 221/13	Asia C-199/17: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Amtsgericht Hannover (Saksa) on esittänyt 13.4.2017 – Rita Hoffmeyer ja Rudolf Meyer v. TUIfly GmbH	10
2017/C 221/14	Asia C-203/17: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Amtsgericht Hannover (Saksa) on esittänyt 13.4.2017 – Eberhard Schmeer v. TUIfly GmbH	10
2017/C 221/15	Asia C-223/17 P: Valitus, jonka Lubrizol France SAS on tehnyt 26.4.2017 unionin yleisen tuomioistuimen (viides jaosto) asiassa T-191/14, Lubrizol France v. neuvosto, 16.2.2017 antamasta tuomiosta	11
2017/C 221/16	Asia C-233/17 P: Valitus, jonka GX on tehnyt 4.5.2017 unionin yleisen tuomioistuimen (kolmas jaosto) asiassa T-556/16: GX v. komissio, 3.3.2017 antamasta määräyksestä	12
2017/C 221/17	Asia C-239/17: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Østre Landsret (Tanska) on esittänyt 10.5.2017 – Gert Teglgaard ja Fløjstrupgård I/S v. Fødevareministerietin Klagecenter	13
2017/C 221/18	Asia C-241/17 P: Valitus, jonka Holistic Innovation Institute, S.L.U. on tehnyt 2.5.2017 unionin yleisen tuomioistuimen (viides jaosto) asiassa T-706/14, Holistic Innovation Institute v. REA, 16.2.2017 antamasta tuomiosta	14
2017/C 221/19	Asia C-249/17: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Supreme Court (Irlanti) on esittänyt 12.5.2017 – Ryanair Limited v. Revenue Commissioners	15
2017/C 221/20	Asia C-251/17: Kanne 12.5.2017 – Euroopan komissio v. Italian tasavalta	16
2017/C 221/21	Asia C-254/17: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Amtsgericht Hannover (Saksa) on esittänyt 15.5.2017 – Regina Lorenz ja Prisca Sprecher v. TUIfly GmbH	17
	Unionin yleinen tuomioistuin
2017/C 221/22	Asia T-85/15: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 16.5.2017 – AW v. EUIPO – Pharma Mar (YLOELIS) (EU-tavaramerkki — Väitemenettely — Hakemus sanamerkin YLOELIS rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi — Aiempi EU-sanamerkki YONDELIS — Suhteellinen hylkäysperuste — Sekaannusvaara — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)	18
2017/C 221/23	Asia T-223/15: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 15.5.2017 – Morton’s of Chicago v. EUIPO – Mortons the Restaurant (MORTON’S) (EU-tavaramerkki — Mitättömyysmenettely — EU-kuviomerkki MORTON’S — Aiemmat kansalliset rekisteröimättömät tavaramerkit MORTON’S, MORTONS, MORTON’S CLUB, MORTONS CLUB, MORTON’S THE RESTAURANT, MORTONS RESTAURANT ja M MORTON’S — Suhteellinen hylkäysperuste — Mitättömäksi julistaminen — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 4 kohta ja 53 artiklan1 kohdan c alakohta)	18
2017/C 221/24	Asia T-480/15: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 16.5.2017 – Agria Polska ym. v. komissio (Kilpailu — Kartelli — Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö — Kasvinsuojeluaineiden jakelumarkkinat — Kantelun hylkäävä päätös — Tuottajien ja jakelijoiden väitetty kilpailunvastainen menettely — Tuottajien ja jakelijoiden yhdenmukaistettu ja yhteen sovitettu toiminta näiden tehdessä kanteluja hallinto- ja poliisiviranomaisille — Ilmoitus, jonka mukaan rinnakkaistuojat ovat rikkoneet sovellettavaa lainsäädäntöä — Viranomaisten myöhemmin suorittama hallinnollinen valvonta — Kansallisten viranomaisten rinnakkaistuojille määräämät hallinnolliset ja rikosoikeudelliset seuraamukset — Tuottajien ja jakelijoiden tekemien kanteluiden rinnastaminen haitantekotarkoituksessa nostettuihin kanteisiin tai hallinnollisten menettelyjen väärinkäyttöön — Unionin edun puuttuminen — Oikeus tehokkaaseen oikeussuojaan)	19
2017/C 221/25	Asia T-107/16: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 16.5.2017 – Airhole Facemasks v. EUIPO – sindustrysurf (AIR HOLE FACE MASKS YOU IDIOT) (EU-tavaramerkki — Mitättömyysmenettely — EU-tavaramerkiksi rekisteröity kuviomerkki AIR HOLE FACE MASKS YOU IDIOT — Vilpillinen mieli — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 52 artiklan 1 kohdan b alakohta — Päätösten muuttamista koskeva toimivalta)	20
2017/C 221/26	Asia T-163/16: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 18.5.2017 – Reisswolf v. EUIPO (secret.service.) (EU-tavaramerkki — Hakemus sanamerkin secret.service. rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi — Ehdoton hylkäysperuste — Kuvailevuus — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan c alakohta — Tosiseikkojen tutkiminen viran puolesta — Asetuksen N:o 207/2009 76 artikla — Perusteluvelvollisuus — Asetuksen N:o 207/2009 75 artikla)	20
2017/C 221/27	Asia T-166/16: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 18.5.2017 – Panzeri v. parlamentti (Euroopan parlamentin jäsenten kuluja ja korvauksia koskevat säännöt — Parlamentin jäsenten avustajakorvaus — Aiheettomasti maksettujen määrien takaisin periminen)	21
2017/C 221/28	Asia T-218/16: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 16.5.2017 – Mühlbauer Technology v. EUIPO (Magicrown) (EU-tavaramerkki — Hakemus sanamerkin Magicrown rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi — Ehdottomat hylkäysperusteet — Erottamiskyvyn puuttuminen — Kuvailevuus — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b ja c alakohta)	21
2017/C 221/29	Asia T-355/16: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 17.5.2017 – adp Gauselmann v. EUIPO (MULTI FRUITS) (EU-tavaramerkki — Hakemus sanamerkin MULTI FRUITS rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi — Ehdottomat hylkäysperusteet — Kuvailevuus — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b ja c alakohta)	22
2017/C 221/30	Asia T-372/16: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 11.5.2017 – Bammer v. EUIPO – mydays (MÄNNERSPIELPLATZ) (EU-tavaramerkki — Mitättömyysmenettely — EU-sanamerkki MÄNNERSPIELPLATZ — Ehdoton hylkäysperuste — Kuvailevuus — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 52 artiklan 1 kohdan a alakohta ja 7 artiklan 1 kohdan c alakohta)	22
2017/C 221/31	Asia T-375/16: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 18.5.2017 – Sabre GLBL v. EUIPO (INSTASITE) (EU-tavaramerkki — Hakemus sanamerkin INSTASITE rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi — Ehdoton hylkäysperuste — Kuvailevuus — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan c alakohta)	23
2017/C 221/32	Asia T-410/16: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 18.5.2017 – Makhlouf v. neuvosto (Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka — Syyriaan kohdistettavat rajoittavat toimenpiteet — Varojen jäädyttäminen — Puolustautumisoikeudet — Oikeus tehokkaaseen oikeussuojaan — Perusteluvelvollisuus — Ilmeinen arviointivirhe — Oikeus kunniaan — Omistusoikeus — Syyttömyysolettama — Unionin alueelle pääsyä ja sen kautta tapahtuvaa kulkua koskevat rajoitukset — Oikeasuhteisuus)	23
2017/C 221/33	Asia T-472/16: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 16.5.2017 – Marsh v. EUIPO (LegalPro) (EU-tavaramerkki — Hakemus sanamerkin LegalPro rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi — Ehdoton hylkäysperuste — Kuvailevuus — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan c alakohta)	24
2017/C 221/34	Asia T-583/16: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 17.5.2017 – PG v. Frontex (Henkilöstö — Väliaikaiset toimihenkilöt — Määräaikaisen työsopimuksen uusimatta jättäminen — Uusimismenettely — SEUT 266 artikla — Huolenpitovelvollisuus — Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu)	25
2017/C 221/35	Asia T-742/16 RENV: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 16.5.2017 – CW v. parlamentti (Henkilöstö — Virkamiehet — Työpaikkakiusaaminen — Henkilöstösääntöjen 12 a artikla — Avustamisvelvollisuus — Työpaikkakiusaamista ja työpaikkakiusaamisen ehkäisemistä käsittelevän neuvoa-antavan komitean sisäiset säännöt — Henkilöstösääntöjen 24 artikla — Avustamispyynnön hylkääminen — Valituksen hylkäämispäätös — Itsenäinen sisältö — Valituksen ennenaikaisuuden puuttuminen — Työpaikkakiusaamista ja työpaikkakiusaamisen ehkäisemistä käsittelevän neuvoa-antavan komitean tehtävä ja oikeudet — Virkamies saattaa omaehtoisesti asian komitean käsiteltäväksi — Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu)	25
2017/C 221/36	Asia T-55/16 P: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 3.5.2017 – Valittajana De Nicola ja muuna osapuolena EIP (Muutoksenhaku — Henkilöstö — EIP:n henkilöstö — Arviointi — Urakehitystä koskeva kertomus — Vuoden 2009 arviointikierros — Oikeudelliset virheet — Valitus, jonka tutkittavaksi ottamisen edellytykset osittain selvästi puuttuvat ja joka on osittain selvästi perusteeton)	26
2017/C 221/37	Asia T-59/16 P: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 3.5.2017 – Valittajana De Nicola ja muuna osapuolena EIP (Muutoksenhaku — Henkilöstö — EIP:n henkilöstö — Arviointi — Urakehitystä koskeva kertomus — Vuoden 2012 arviointikierros — Oikeudelliset virheet — Valitus, jonka tutkittavaksi ottamisen edellytykset osittain selvästi puuttuvat ja joka on osittain selvästi perusteeton)	27
2017/C 221/38	Asia T-60/16 P: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 3.5.2017 – Valittajana De Nicola ja muuna osapuolena EIP (Muutoksenhaku — Henkilöstö — EIP:n henkilöstö — Arviointi — Urakehitystä koskeva kertomus — Vuoden 2011 arviointikierros — Oikeudelliset virheet — Valitus, jonka tutkittavaksi ottamisen edellytykset osittain selvästi puuttuvat ja joka on osittain selvästi perusteeton)	27
2017/C 221/39	Asia T-70/16 P: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 3.5.2017 – Valittajana De Nicola ja muuna osapuolena EIP (Muutoksenhaku — Henkilöstö — EIP:n henkilöstö — Työpaikkakiusaaminen — Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu — Oikeudelliset virheet — Selvästi perusteeton valitus)	28
2017/C 221/40	Asia T-341/16: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 4.5.2017 – De Masi v. komissio (Kumoamiskanne — Oikeus tutustua asiakirjoihin — SEUT 230 artiklan mukainen toimielinten väliseen yhteistyöhön perustuva pyyntö tutustua asiakirjoihin — Asiakirjat, jotka liittyvät neuvoston asettaman käytännesääntötyöryhmän (yritysverotus) työskentelyyn — Toimi, joka ei voi olla kanteen kohteena — Tutkimatta jättäminen)	28
2017/C 221/41	Asia T-59/17: Kanne 14.4.2017 – L v. parlamentti	29
2017/C 221/42	Asia T-227/17: Kanne 19.4.2017 – Falmouth University v. komissio	29
2017/C 221/43	Asia T-236/17: Kanne 17.4.2017 – Balti Gaas v. komissio ja INEA	30
2017/C 221/44	Asia T-243/17: Kanne 24.4.2017 – Ecolab Deutschland ja Lysoform Dr. Hans Rosemann v. ECHA	31
2017/C 221/45	Asia T-249/17: Kanne 28.4.2017 – Casino, Guichard-Perrachon ja EMC Distribution v. komissio	32
2017/C 221/46	Asia T-257/17: Kanne 3.5.2017 – RE v. komissio	33
2017/C 221/47	Asia T-260/17: Kanne 3.5.2017 – Bank of New York Mellon v. EUIPO – Nixen Partners (NEXEN PULSE)	34
2017/C 221/48	Asia T-261/117: Kanne 5.5.2017 – Bayer v. EUIPO – UNI – Pharma (SALOSPIR)	34
2017/C 221/49	Asia T-264/17: Kanne 4.5.2017 – Uponor Innovation v. EUIPO – Swep International (SMATRIX)	35
2017/C 221/50	Asia T-273/17: Kanne 8.5.2017 – Quadri di Cardano v. komissio	35
2017/C 221/51	Asia T-274/17: Kanne 10.5.2017 – Monster Energy v. EUIPO – Bösel (MONSTER DIP)	36
2017/C 221/52	Asia T-96/17: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 5.5.2017 – King.com v. EUIPO – TeamLava (animoidut ikonit)	37