5.7.2017

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 215/1

---

KOMISSION TIEDONANTO

Muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevat suuntaviivat

(muiden kuin taloudellisten tietojen raportointimenetelmä)

(2017/C 215/01)

Sisällysluettelo

1.

Johdanto

1

2.

Tarkoitus

4

3.

Keskeiset periaatteet

5

3.1

Olennaisten tietojen julkistaminen

5

3.2

Oikea, tasapuolinen ja ymmärrettävä kuva

7

3.3

Kattava mutta tiivis

7

3.4

Strateginen ja tulevaisuuteen suuntautuva

8

3.5

Suunnattu sidosryhmille

9

3.6

Yhtenäinen ja johdonmukainen

9

4.

Sisältö

9

4.1

Liiketoimintamalli

10

4.2

Toimintaperiaatteet ja due diligence -prosessit

10

4.3

Tulokset

12

4.4

Merkittävimmät riskit ja niiden hallinta

12

4.5

Tulosindikaattorit

13

4.6

Temaattiset näkökohdat

14

5.

Raportointikehykset

19

6.

Tietojen julkistaminen hallituksen monimuotoisuudesta

19

1.   JOHDANTO

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/95/EU (1) tietyiltä suurilta yrityksiltä ja konserneilta edellytettävien muiden kuin taloudellisten tietojen ja monimuotoisuutta koskevien tietojen julkistamisesta, jäljempänä ’direktiivi’, tuli voimaan 6. joulukuuta 2014. Direktiivillä muutetaan tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksiä, konsernitilinpäätöksiä ja niihin liittyviä kertomuksia koskevaa direktiiviä 2013/34/EU (2). Yritykset, joita direktiivi koskee, alkavat soveltaa sitä vuodesta 2018 alkaen tilikauden 2017 tietoihin.

Avoimuuden lisäämisen odotetaan parantavan yritysten (3) häiriönsietokykyä ja kohentavan niiden taloudellisia ja muita tuloksia. Ajan mittaan tämä voimistaa kasvua, kohentaa työllisyyttä ja lisää sijoittajien, kuluttajien ja muiden sidosryhmien luottamusta. Avoin liikkeenjohto myös edistää pidemmän aikavälin sijoituksia.

Muita kuin taloudellisia tietoja koskevia julkistamisvaatimuksia sovelletaan tiettyihin suuriin yrityksiin, joilla on yli 500 työntekijää, sillä pienten ja keskisuurten yritysten velvoittamisesta noudattamaan niitä saattaisi koitua enemmän kustannuksia kuin hyötyjä. Hallinnollinen rasite pysyy näin mahdollisimman pienenä. Yritykset velvoitetaan julkistamaan niiden kehityksen, tuloksen, aseman ja niiden toiminnan aiheuttamien vaikutusten ymmärtämisen edellyttämiä merkityksellisiä ja hyödyllisiä tietoja, mutta ei kattavaa ja yksityiskohtaista selvitystä. Kunkin yksittäisen jäsenyrityksen ei myöskään tarvitse julkistaa tietoja erikseen, vaan ne voidaan antaa konsernitasolla. Direktiivissä säädetään myös huomattavasta joustavuudesta, ja yritykset voivatkin julkistaa kyseiset tiedot hyödyllisimmäksi katsomallaan tavalla, esimerkiksi erillisessä kertomuksessa. Yritykset voivat noudattaa kansainvälisiä, unionin tai kansallisia toimintakehyksiä.

Muiden kuin taloudellisten tietojen asianmukainen julkistaminen on kestävän talouden kannalta välttämätöntä. Euroopan komissio päätti 28. lokakuuta 2016 perustaa kestävää taloutta käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän. Taustalla on komission tavoite, joka koskee yleisen ja kattavan, kestävää rahoitusta koskevan EU:n strategian kehittämistä osana pääomamarkkinaunionia. Asiantuntijaryhmän odotetaan esittävän komissiolle poliittisia suosituksia vuoden 2017 loppuun mennessä.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja Pariisin ilmastosopimus

Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen hyväksyttyä Agenda 2030 -toimintaohjelman syyskuussa 2015 Euroopan komissio julkaisi 22. marraskuuta 2016 tiedonannon Seuraavat toimet Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi  (4). Direktiivistä johtuvat julkistamisvelvoitteet vaikuttavat merkittävästi kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen. Esimerkkejä ovat kulutus- ja tuotantomallien kestävyyden varmistamista koskeva tavoite 12 (5) ja sukupuolten välistä tasa-arvoa ja naisten ja tyttöjen mahdollisuuksien ja vaikutusvallan vahvistamista koskeva tavoite 5 (6).

Velvoitteilla edistetään myös Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpanoa, sillä lisääntyvän avoimuuden odotetaan johtavan rahoitusvirtojen suuntautumiseen niin, että ne vaikuttavat tehokkaammin kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen ja ilmastonkestävään kehitykseen.

Finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmä

Finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmä (FSB) perusti joulukuussa 2015 G20-maiden valtiovarainministerien ja keskuspankkien pääjohtajien pyynnöstä finanssi- ja energia-alojen johtaman työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia suosituksia ilmastoon liittyviä rahoitusriskejä koskevien tietojen julkistamisesta. Tämä täydentää vihreää rahoitusta käsittelevän G20-maiden tutkimusryhmän työtä.

Työryhmän työtä on seurattu tiiviisti, ja se on mahdollisuuksien mukaan otettu huomioon näissä suuntaviivoissa. (7) Yleisesti ottaen työryhmän suositukset koskevat direktiivissä jo mainittuja aloja, kuten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää, strategiaa, riskinhallintaa ja mittausmenetelmiä.

Viitteelliset suuntaviivat

Direktiivin 2 artiklassa säädetään raportointia koskevasta ohjeistuksesta seuraavasti: ”Komissio laatii muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevista menetelmistä viitteellisiä suuntaviivoja, joihin sisältyy tärkeimpiä yleisiä ja alakohtaisia muita kuin taloudellisia tulosindikaattoreita, jotta yritysten olisi helpompi julkistaa merkityksellisiä, hyödyllisiä ja vertailukelpoisia muita kuin taloudellisia tietoja – –.”

Direktiivin johdanto-osan 17 kappaleessa todetaan, että laatiessaan näitä suuntaviivoja ”komission olisi otettava huomioon nykyiset parhaat käytännöt, kansainvälinen kehitys ja asiaan liittyvistä unionin aloitteista saadut tulokset”.

Tietoja antaessaan yritykset voivat noudattaa oman valintansa mukaan yleisesti hyväksyttyjä, laadukkaita toimintakehyksiä joko osittain tai kokonaisuudessaan. Ne voivat noudattaa kansainvälisiä, unionin tai kansallisia toimintakehyksiä, ja näin tehdessään niiden on ilmoitettava, mitä toimintakehystä tai -kehyksiä ne ovat noudattaneet.

Komissio kehottaa yrityksiä hyödyntämään direktiivin mukaista joustavuutta, kun ne julkistavat muita kuin taloudellisia tietoja. Suuntaviivojen tarkoituksena ei ole tukahduttaa raportointikäytäntöjä koskevaa innovointia.

Julkinen kuuleminen  (8)

Komissio on toteuttanut laajan verkkokuulemisen ja muita laaja-alaisia julkisia kuulemisia. Kuulemismenettelyyn sisältyi myös asiantuntijahaastatteluja, työpajoja sidosryhmien kanssa sekä edellä mainitun kestävää taloutta käsittelevän korkean tason työryhmän kuuleminen.

Kansalliset, unionin ja kansainväliset toimintakehykset

Näitä suuntaviivoja laatiessaan komissio tarkasteli kansallisia, unionin ja kansainvälisiä toimintakehyksiä. Suuntaviivat ovatkin paljosta velkaa kyseisten toimintakehysten taustalla olevien organisaatioiden edelläkävijyydelle ja tietämykselle. Tässä asiakirjassa kuvaillut periaatteet ja sisällöt perustuvat pitkälti esimerkiksi seuraaviin toimintakehyksiin:

—	CDP (aiemmin Carbon Disclosure Project)

—	Climate Disclosure Standards Board

—	konflikti- ja riskialueilta peräisin olevien mineraalien toimitusketjun vastuullisuutta koskeva OECD:n due diligence -opas ja sen täydennysosat

—	ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmä (EMAS) ja siihen liittyvät alakohtaiset viiteasiakirjat

—	European Federation of Financial Analysts Societies -yhdistyksen julkaisu ”KPIs for Environmental, Social, Governance (ESG), a Guideline for the Integration of ESG into Financial Analysis and Corporate Valuation”

—	GRI-ohjeisto (Global Reporting Initiative)

—	FAO:n ja OECD:n suuntaviivat maatalouden vastuullisista toimitusketjuista (Guidance for Responsible Agricultural Supply Chains)

—	Yhdistyneen kuningaskunnan tilinpäätösraportointia valvovan viranomaisen (Financial Reporting Council) julkaisema asiakirja ”Guidance on the Strategic Report”

—	Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) toimintaohjeet monikansallisille yrityksille (Guidelines for Multinational Enterprises)

—	raportointikehys YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia ohjaavia periaatteita varten (UN Guiding Principles Reporting Framework)

—	Kansainvälisen standardisoimisjärjestön ISO 26000 -standardi

—	kansainvälinen integroidun raportoinnin viitekehys (International Integrated Reporting Framework)

—	YK:n Sustainable Stock Exchanges Initiativen julkaisema asiakirja ”Model Guidance on reporting ESG information to investors”

—	luonnonpääomaa koskeva pöytäkirja (Natural Capital Protocol)

—	tuotteen ympäristöjalanjälkeä koskeva opas ja organisaation ympäristöjalanjälkeä koskeva opas

—	Sustainability Accounting Standards Board

—	Saksan kestävän kehityksen neuvoston julkaisema kestäväpohjaisen toiminnan ohjeisto (Nachhaltigkeitskodex)

—	Kansainvälisen työjärjestön kolmikantainen periaatejulistus monikansallisista yrityksistä ja sosiaalipolitiikasta

—	Yhdistyneiden kansakuntien (YK) Global Compact -aloite

—	YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, 25. syyskuuta 2015 hyväksytty YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030

—	Yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet: Yhdistyneiden kansakuntien ”suojele – kunnioita – korjaa” -kehyksen täytäntöönpano (UN Guiding Principles on Business and Human Rights: implementing the UN ‘Protect, Respect and Remedy’ Framework).

Tärkeää Tämä asiakirja on laadittu direktiivin 2014/95/EU 2 artiklan mukaisesti, jotta direktiivin soveltamisalaan kuuluvien yritysten olisi helpompi julkistaa muita kuin taloudellisia tietoja merkityksellisellä, hyödyllisellä, yhdenmukaisella ja vertailukelpoisemmalla tavalla. Tässä tiedonannossa esitetään viitteelliset suuntaviivat, eikä siitä aiheudu uusia oikeudellisia velvoitteita. Siinä saatetaan tulkita direktiiviä 2014/95/EU, mutta komission näkemys ei estä Euroopan unionin tuomioistuinta antamasta siitä omia tulkintojaan. Näitä suuntaviivoja hyödyntävät yritykset voivat myös noudattaa kansainvälisiä, unionin tai kansallisia toimintakehyksiä. Tämä asiakirja ei ole tekninen määräys, eivätkä muita kuin taloudellisia tietoja koskevien selvitysten laatijat tai muut osapuolet, jotka toimivat taloudellisten tietojen laatijoiden puolesta tai muussa ominaisuudessa, voi vedota siihen, että muita kuin taloudellisia tietoja koskevat selvitykset ovat tämän asiakirjan mukaisia.

2.   TARKOITUS

Näiden suuntaviivojen tarkoituksena on auttaa yrityksiä julkistamaan laadukkaita, merkityksellisiä, hyödyllisiä, yhdenmukaisia ja vertailukelpoisempia tietoja muista kuin taloudellisista seikoista (ympäristöasioista, sosiaalisista seikoista sekä hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä) tavalla, joka edistää kestävää kasvua ja työllisyyttä ja mahdollistaa sidosryhmien tiedonsaannin. Nämä viitteelliset suuntaviivat koskevat direktiivissä säädettyjä raportointivaatimuksia. Niiden tarkoituksena on auttaa yrityksiä laatimaan muita kuin taloudellisia tietoja koskevia selvityksiä, jotka ovat merkityksellisiä, hyödyllisiä ja tiiviitä ja täyttävät direktiivin vaatimukset. Suuntaviivoja laadittaessa on pyritty erityisesti välttämään tarpeettoman hallinnollisen rasitteen aiheuttamista ja sitä, että selvitysten sisältö koostuisi vakiomuotoisesta tekstistä tai pelkistä rastitetuista ruuduista.

Näissä viitteellisissä suuntaviivoissa korostetaan merkityksellisiä, hyödyllisiä ja vertailukelpoisia muita kuin taloudellisia tietoja, joista säädetään tietyiltä suurilta yrityksiltä ja konserneilta edellytettävien muiden kuin taloudellisten tietojen ja monimuotoisuutta koskevien tietojen julkistamisesta annetussa direktiivissä 2014/95/EU.

Ohjeet on suunnattu yrityksille, joiden on direktiivin mukaisesti julkistettava muita kuin taloudellisia tietoja toimintakertomuksessaan. Direktiivin soveltamisalaan kuulumattomat muut yritykset ja kaikki muut yritykset, jotka julkistavat muita kuin taloudellisia tietoja, voivat kuitenkin pitää näitä viitteellisiä suuntaviivoja parhaana käytäntönä.

Euroopan komissio on laatinut nämä suuntaviivat kehittääkseen periaatteellisen menetelmän, jota kaikilla talouden aloilla toimivat yritykset voivat soveltaa ja joka auttaa niitä julkistamaan merkityksellisiä, hyödyllisiä ja vertailukelpoisia muita kuin taloudellisia tietoja. Komissio on suuntaviivoja laatiessaan ottanut huomioon sekä EU:n tason että kansainväliset parhaat käytännöt, alan kehityksen ja aloitteiden tulokset.

Suuntaviivoissa oletetaan, että selvitys sisältyy toimintakertomukseen. Direktiivin 1 artiklassa säädetään kuitenkin, että tiedot voidaan esittää muussakin muodossa.

Tarkoituksena on antaa muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevaa tasapuolista ja joustavaa ohjeistusta tavalla, joka auttaa yrityksiä julkistamaan olennaiset tiedot yhtenäisesti ja johdonmukaisesti. Suuntaviivoilla pyritään varmistamaan, että julkistetut tiedot ovat mahdollisimman vertailukelpoisia yrityksestä tai sen toimialasta riippumatta.

Näin otetaan huomioon direktiivin soveltamisalaan kuuluvien yritysten ja toimialojen sekä niiden olosuhteiden laaja kirjo, joita yritysten on tarkasteltava selvityksissään. Suuntaviivoissa on pyritty erityisesti välttämään kaikkiin sovellettavaa, yleispätevää tarkastelutapaa ja menetelmän liiallista kahlitsevuutta.

Suuntaviivoissa otetaan huomioon yhtäältä erilaisten muiden kuin taloudellisten tietojen keskinäisten ja toisaalta taloudellisten ja muiden kuin taloudellisten tietojen välisten yhteyksien ja suhteiden (eli kytkeytyvyyden) tärkeys.

3.   KESKEISET PERIAATTEET

3.1   Olennaisten tietojen julkistaminen

Direktiivin 1 artiklassa säädetään, että kyseisten yritysten on

Olennaisuus on käsite, jota taloudellisten tietojen laatijat, tarkastajat ja käyttäjät jo käyttävät yleisesti. Kun yrityksellä on selkeä käsitys arvoketjunsa keskeisistä osatekijöistä, sen on helppo määrittää keskeiset näkökohdat ja arvioida, mikä tekee tiedosta olennaista.

Tilinpäätösdirektiivin (2013/34/EU) 2 artiklan 16 kohdassa säädetään, että ”olennaisella” tarkoitetaan ”tiedon asemaa silloin, kun sen pois jättämisen tai väärin ilmoittamisen voidaan kohtuullisesti odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita tiedon käyttäjät tekevät yrityksen tilinpäätösten perusteella. Yksittäisten seikkojen olennaisuus on arvioitava muiden vastaavien seikkojen yhteydessä.”

Direktiiviin on sisällytetty uusi seikka, joka on otettava huomioon arvioitaessa muiden kuin taloudellisten tietojen olennaisuutta, viittaamalla tietoihin ”yrityksen – – toiminnan aiheuttamien vaikutusten ymmärtämisen edellyttämässä laajuudessa” (9).

Direktiivin johdanto-osan 8 kappaleessa todetaan seuraavaa: ”Tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien yritysten olisi annettava riittävästi tietoa paitsi jo toteutuneista riskeistä myös asioista, jotka mitä todennäköisimmin voivat aiheuttaa merkittävien, vaikutuksiltaan vakavien riskien toteutumisen.” (10)

Yrityksen toiminnan aiheuttamat vaikutukset on otettava huomioon julkistettaessa muita kuin taloudellisia tietoja. Vaikutukset voivat olla myönteisiä tai haitallisia. Selvityksessä esitettävien olennaisten tietojen olisi katettava selkeästi ja tasapuolisesti sekä myönteiset että haitalliset vaikutukset. Muita kuin taloudellisia tietoja koskevan selvityksen pitäisi kuvastaa yrityksen totuudenmukaista näkemystä asianomaisten sidosryhmien tietotarpeesta.

Tietojen olennaisuutta on arvioitava asiayhteyden perusteella. Tieto voi olla olennaista jossain yhteydessä mutta ei toisessa. Seikat, joiden sisällyttämistä muita kuin taloudellisia tietoja koskevaan selvitykseen on harkittava, vaihtelevat yrityksen olosuhteiden mukaan. Tässä on otettava huomioon sekä konkreettiset tilanteet että alakohtaiset näkökohdat. Samalla alalla toimivilla yrityksillä on todennäköisesti samanlaisia ympäristöön, sosiaalisiin seikkoihin ja hallinnointi- ja ohjausjärjestelmään liittyviä haasteita, jotka johtuvat tavaroiden ja palveluiden tuottamiseen tarvittavista resursseista tai mahdollisista vaikutuksista ihmisiin, yhteiskuntaan ja ympäristöön. Siksi voikin olla aiheellista vertailla suoraan samalla alalla toimivien yritysten julkistamia muita kuin taloudellisia tietoja.

Yritykset voivat raportoida hyvin monenlaisista seikoista. Tietojen olennaisuuden arvioimiseksi yritys analysoi, miten tärkeitä ne ovat yrityksen kehityksen, tuloksen, aseman ja sen toiminnan aiheuttamien vaikutusten ymmärtämiseksi. Olennaisuutta arvioitaessa olisi otettava huomioon sekä sisäiset että ulkoiset tekijät. (11)

Esimerkki ja tulosindikaattorit Pankki voi katsoa, ettei vedenkulutus sen omissa toimistoissa ja sivuliikkeissä ole olennainen seikka, joka pitäisi sisällyttää toimintakertomukseen. Se saattaa sen sijaan pitää olennaisina tietoja, jotka koskevat sen rahoittamien hankkeiden sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä vaikutuksia, ja tapaa, jolla se tukee kaupungin, alueen tai maan reaalitaloutta.

Tietojen olennaisuutta arvioitaessa voidaan ottaa huomioon useita tekijöitä, esimerkiksi seuraavat:

—	Liiketoimintamalli, strategia ja merkittävimmät riskit: Liiketoimintamalli, strategia ja merkittävimmät riskit: huomioon otettavia ovat yrityksen tavoitteet, strategiat, hallintotapa ja -järjestelmät, arvot, aineellinen ja aineeton varallisuus, arvoketju ja merkittävimmät riskit.

—	Tärkeimmät alakohtaiset seikat: Samankaltaiset seikat ovat todennäköisesti olennaisia samalla alalla toimiville yrityksille tai yrityksille, joilla on samat toimitusketjut. Yritykselle ovat todennäköisesti olennaisia sen kilpailijoiden, asiakkaiden tai tavarantoimittajien jo nimeämät seikat. (12)

—	Sidosryhmiä kiinnostavat seikat ja sidosryhmien odotukset: yritysten edellytetään olevan yhteydessä merkityksellisiin sidosryhmiin ja pyrkivän ymmärtämään, mikä niitä kiinnostaa ja huolestuttaa.

—	Toiminnan aiheuttamat vaikutukset: Yritysten olisi otettava huomioon vaikutusten todellinen ja mahdollinen vakavuus ja taajuus. Vaikutuksia voivat aiheuttaa yrityksen tuotteet, palvelut ja liikesuhteet (toimitusketjuun liittyvät näkökohdat mukaan luettuina).

—	Julkisen vallan toimista ja sääntelystä johtuvat tekijät: Julkisen vallan toimet ja sääntely voivat muuttaa yrityksen erityisolosuhteita ja vaikuttaa olennaisuuteen.

Esimerkki ja tulosindikaattorit Yritys voi katsoa, että sen toimitusketjun alkupäässä tapahtuvat vaikutukset ovat merkityksellisiä ja olennaisia seikkoja ja raportoida niistä. Vaikutukset voivat olla suoria tai välillisiä. Kivennäisvettä valmistava yritys voi esimerkiksi pitää olennaisina yksittäisiä toimenpiteitä, joilla se on suojellut hyödyntämiään vesivaroja.

Yritykset voivat selostaa, mitä hallintojärjestelyjä ja -menettelyjä ne ovat käyttäneet olennaisuusarviointia suorittaessaan (13).

Esimerkki ja tulosindikaattorit Yritys, jonka toiminta aiheuttaa muutoksia maankäyttöön ja ekosysteemeihin (esimerkiksi metsäkatoa) joko suoraan tai toimitusketjunsa kautta, voi harkita sovellettuja due diligence -prosesseja koskevien tietojen julkistamista.

Olennaisuusarviointeja on tarkasteltava säännöllisesti uudelleen sen varmistamiseksi, että julkistettavat seikat ovat edelleen olennaisia. Näitä uudelleentarkasteluja – jotka kattavat myös due diligence -prosessit – olisi tehtävä tiheämmin dynaamisimmissa ja innovatiivisimmissa yrityksissä ja dynaamisimmilla ja innovatiivisimmilla aloilla sekä yrityksissä, jotka muuttavat tai mukauttavat liiketoimintamallejaan tai -periaatteitaan. Vakaammissa olosuhteissa niitä voidaan kuitenkin tehdä harvemmin.

Esimerkki ja tulosindikaattorit Konflikti- ja riskialueilta peräisin olevien mineraalien toimitusketjuun kuuluva yritys voi pitää aiheellisena tietojen julkistamista due diligence -prosesseista, joilla se on varmistanut, että toimitusketjussa kunnioitetaan ihmisoikeuksia eikä edistetä konflikteja.

3.2   Oikea, tasapuolinen ja ymmärrettävä kuva

Muita kuin taloudellisia tietoja koskevassa selvityksessä olisi tarkasteltava totuudenmukaisesti myönteisiä ja epäedullisia näkökohtia, ja tiedot olisi arvioitava ja esitettävä puolueettomalla tavalla.

Muita kuin taloudellisia tietoja koskevassa selvityksessä on syytä ottaa huomioon kaikki saatavissa olevat, luotettavat tiedot sekä merkityksellisten sidosryhmien tietotarpeet. Tietojen käyttäjiä ei pitäisi johtaa harhaan olennaisilla väärintulkinnoilla, jättämällä pois olennaisia tietoja tai julkistamalla epäolennaisia tietoja.

Muita kuin taloudellisia tietoja koskevassa selvityksessä tosiasiat olisi erotettava selkeästi mielipiteistä tai tulkinnoista.

Tietojen totuudenmukaisuutta ja tarkkuutta voidaan lisätä muun muassa seuraavin keinoin:

—	asianmukaiset hallinnointi- ja ohjausjärjestelmät (esimerkiksi tietyt riippumattomat hallituksen jäsenet tai hallituksen valiokunta, jolle annetaan vastuu kestävyys- ja/tai avoimuusasioista)

—	vankka ja luotettava todentava aineisto, sisäiset valvonta- ja raportointijärjestelmät

—	tehokas sidosryhmien osallistaminen

—	riippumaton ulkoinen varmennus.

Tietojen ymmärrettävyyttä voidaan myös parantaa käyttämällä selkeää kieltä ja yhdenmukaista terminologiaa, välttämällä vakiomuotoisia tekstejä ja määrittelemällä tarvittaessa tekniset termit.

Ymmärrettävyyden parantamiseksi olennaiset tiedot olisi esitettävä asiayhteydessään. Yrityksen tulosten yhteydessä voidaan esimerkiksi viitata yrityksen strategioihin ja laajempiin tavoitteisiin. Selvityksessä pitäisi kuvailla muiden kuin taloudellisten seikkojen suhdetta yrityksen pitkän aikavälin strategiaan, merkittävimpiin riskeihin ja toimintaperiaatteisiin.

Selvityksessä on syytä kertoa, kuinka kattavia ja rajallisia julkistetut tiedot ovat, etenkin jos ne liittyvät vain yhteen tai useampaan yrityksen osaan taikka eivät koske tiettyjä yrityksen osia.

Ymmärrettävyyttä voidaan parantaa myös selostamalla julkistettujen tietojen taustaa, kuten mittausmenetelmiä, oletuksia ja lähteitä.

Muita kuin taloudellisia tietoja koskevan selvityksen ei pidä olla pelkkä tulosindikaattorien luettelo. Jotta lukijoille voisi muodostua selkeä kuva yrityksen kehityksestä, tuloksesta, asemasta ja sen toiminnan aiheuttamista vaikutuksista, heille on tarjottava sekä laadullisia että määrällisiä tietoja. Osa muista kuin taloudellisista tiedoista voidaan esittää määrällisesti (esimerkiksi tulosindikaattorit ja tavoitteet), mutta laadullisilla tiedoilla annetaan taustaa, ja ne lisäävät muita kuin taloudellisia tietoja koskevan selvityksen hyödyllisyyttä ja ymmärrettävyyttä. Viestinnästä tulee tehokkaampaa ja avoimempaa, kun siinä yhdistyvät selostava kerronta, määrälliset tiedot ja kuvalliset esityskeinot (14).

Tietojen julkistaminen kansallisen kielen lisäksi kielellä, jota yritys yleensä käyttää liiketoiminnassaan, todennäköisesti lisää yrityksen avoimuutta ja helpottaa sijoittajien ja muiden sidosryhmien tiedonsaantia.

Esimerkki ja tulosindikaattorit Tiettyjä tulosindikaattoreita julkistava yritys voi lisätä avoimuutta esittämällä seuraavia tietoja: tarkoitus sekä yhteys yrityksen strategiaan, määritelmät ja menetelmät, tietolähteet, oletukset ja rajoitukset, kyseisten toimien laajuus, vertailuarvot, tavoitteet, kehityssuuntaukset, (mahdolliset) muutokset menetelmissä sekä laadulliset selostukset aiemmasta ja odotetusta tuloksesta.

3.3   Kattava mutta tiivis

Direktiivin 1 artiklassa säädetään, että kyseisten yritysten on

Yritysten on julkistettava olennaisia tietoja vähintään direktiivissä erikseen mainituista seikoista, joita ovat

—	ympäristöasiat, sosiaaliset ja työntekijöihin liittyvät seikat

—	ihmisoikeuksien kunnioittaminen

—	korruption ja lahjonnan torjuntaan liittyvät seikat.

Myös kaikki muut olennaiset tiedot on julkistettava.

Olennaisten tietojen on tarkoitus antaa kattava kuva yrityksestä raportointivuotena. Tällä tarkoitetaan julkistettavien tietojen laajuutta. Se, kuinka perinpohjaisia tietoja jostakin tietystä asiasta on annettava, riippuu kuitenkin tietojen olennaisuudesta. Tärkeintä on, että yritys julkistaa riittävän laajoja ja perinpohjaisia tietoja, jotta sidosryhmät saavat niiden perusteella käsityksen yrityksen kehityksestä, tuloksesta, asemasta ja sen toiminnan aiheuttamista vaikutuksista.

Muita kuin taloudellisia tietoja koskevan selvityksen tulee olla tiivis, eikä se saa sisältää epäolennaisia tietoja. Epäolennaiset tiedot voivat vaikeuttaa muita kuin taloudellisia tietoja koskevan selvityksen ymmärtämistä hämärtämällä olennaisia tietoja. Yleisiä tai vakiomuotoisia tietoja, jotka eivät ole olennaisia, tulisi välttää.

Muita kuin taloudellisia tietoja koskeva selvitys voi sisältää sisäisiä ristiviittauksia tai sidossanoja ja -ilmauksia, jotka tiivistävät tekstiä, vähentävät toistoa ja yhdistävät tiedot toisiinsa. (15)

Esimerkki Yritys voi esimerkiksi tiivistää tietoja, keskittyä olennaisiin tietoihin, poistaa yleisluonteisia tietoja, esittää yksityiskohtia säästeliäästi, välttää merkityksensä menettäneitä seikkoja sekä käyttää ristiviittauksia ja sidossanoja ja -ilmauksia.

3.4   Strateginen ja tulevaisuuteen suuntautuva

Selvityksestä olisi käytävä ilmi yrityksen liiketoimintamalli, strategia ja strategian täytäntöönpanotapa. Siinä olisi myös selostettava julkistettujen tietojen merkitys lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Yritysten edellytetään antavan merkityksellisiä tietoja liiketoimintamallistaan, strategia ja tavoitteet mukaan luettuina. Selvityksessä olisi kerrottava merkityksellisiä muita kuin taloudellisia seikkoja koskevasta strategisesta lähestymistavasta: mitä yritys tekee, millä keinoin ja miksi.

Tämä ei estä ottamasta huomioon sitä, että osa tiedoista voi olla arkaluonteisia liiketietoja. Tiedot voivat olla hyödyllisiä sijoittajille ja muille sidosryhmille, vaikka ne esitettäisiin yleisemmällä tasolla.

Kertomalla tavoitteistaan, vertailukohdistaan ja sitoumuksistaan yritys voi auttaa sijoittajia ja muita sidosryhmiä arvioimaan sen tulosta oikeassa asiayhteydessä. Tästä voi olla hyötyä arvioitaessa tulevia näkymiä. Sitoumusten ja tavoitteiden saavuttamisen ulkoisella seurannalla lisätään avoimuutta sidosryhmiin nähden. Tavoitteet ja vertailukohdat voidaan esittää laadullisesti tai määrällisesti. Yritykset voivat tarvittaessa esittää tietoja, joiden pohjana ovat tieteelliseen tietoon perustuvat skenaariot.

Esimerkki ja tulosindikaattorit Yritys voi kertoa kestävää liiketoimintastrategiaa koskevasta lähestymistavastaan ja siitä, miten ympäristöasioita, sosiaalisia seikkoja sekä hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää koskevat tulokset voivat auttaa sitä saavuttamaan liiketoimintatavoitteensa. Se voi myös julkistaa selvityksessä mainittuihin tulosindikaattoreihin liittyvät tavoitteet ja selostaa tulevaisuuteen suuntautuvan tiedon ja tulevaisuuden näkymien taustalla mahdollisesti olevia epävarmuus- ja muita tekijöitä.

Tulevaisuuteen suuntautuvien tietojen avulla käyttäjien on helpompi arvioida yrityksen kehityksen, aseman, tuloksen ja sen toiminnan aiheuttamien vaikutusten kestävyyttä ajan mittaan. Ne auttavat käyttäjiä myös arvioimaan yrityksen edistymistä kohti pitkän aikavälin tavoitteitaan.

Esimerkki Yritys voi julkistaa olennaisia tietoja, joiden pohjana on tieteelliseen tietoon perustuvien ilmastonmuutosskenaarioiden oletettu vaikutus sen strategioihin ja toimintaan. Vaihtoehtoisesti se voi julkistaa työtapaturma- tai ammattitautitapausten vähentämistä koskevia tavoitteita.

3.5   Suunnattu sidosryhmille

Yritysten edellytetään ottavan huomioon kaikkien merkityksellisten sidosryhmien tietotarpeet. Tässä ei tarkoiteta yksittäisten tai epätyypillisten taikka sellaisten sidosryhmien tietotarpeita, joiden tietovaatimukset ovat kohtuuttomat, vaan tietotarpeita, joita sidosryhmillä on kollektiivisesti tarkasteltuna.

Sidosryhmiä voivat olla tapauskohtaisesti esimerkiksi sijoittajat, työntekijät, kuluttajat, tavarantoimittajat, asiakkaat, paikallisyhteisöt, viranomaiset, riskiryhmät, työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunta.

Yritysten olisi annettava merkityksellisiä ja hyödyllisiä tietoja siitä, miten ne ovat yhteydessä merkityksellisiin sidosryhmiin ja ottavat huomioon näiden tietotarpeet. Tästä on hyödyllisiä ohjeita esimerkiksi ISO 26000 -standardissa ja monikansallisille yrityksille tarkoitetuissa OECD:n toimintaohjeissa.

Esimerkki ja tulosindikaattorit Yritys voi julkistaa olennaisia tietoja siitä, miten se pitää yhteyttä sidosryhmiin, ja kertoa, miten tämä vaikuttaa yrityksen päätöksiin, tulokseen ja sen toiminnan aiheuttamiin vaikutuksiin.

3.6   Yhtenäinen ja johdonmukainen

Muita kuin taloudellisia tietoja koskevan selvityksen olisi oltava johdonmukainen muiden toimintakertomuksen osien kanssa.

Jos muita kuin taloudellisia tietoja koskevassa selvityksessä esitetyt tiedot kytketään selkeästi muihin toimintakertomuksessa esitettyihin tietoihin, ne ovat hyödyllisempiä, merkityksellisempiä ja yhtenäisempiä. Toimintakertomuksen pitäisi muodostaa yhtenäinen, tasapainoinen ja johdonmukainen tietokokonaisuus.

Koska sisällön eri osat liittyvät toisiinsa, kytkösten selittäminen auttaa sijoittajia ja muita sidosryhmiä saamaan käsityksen olennaisista tiedoista ja keskinäisistä riippuvuuksista.

Muita kuin taloudellisia tietoja koskevan selvityksen sisällön olisi pysyttävä pitkällä aikavälillä johdonmukaisena. Näin tietojen käyttävät kykenevät ymmärtämään ja vertailemaan aiempia ja nykyisiä muutoksia yrityksen kehityksessä, asemassa, tuloksessa ja sen toiminnan aiheuttamissa vaikutuksissa sekä suhteuttamaan ne tulevaisuuteen suuntautuviin tietoihin luotettavasti.

Muita kuin taloudellisia tietoja koskevan selvityksen ymmärrettävyyden ja luotettavuuden vuoksi on tärkeää valita tulosindikaattorit ja niihin liittyvät menetelmät johdonmukaisesti. Päivitykset saattavat kuitenkin olla tarpeen, koska tulosindikaattorit voivat vanhentua tai voidaan kehittää tietojen laatua parantavia, uusia ja parempia menetelmiä. Jos yritykset tekevät muutoksia raportointikäytäntöihinsä tai -menetelmiinsä, niiden on kerrottava, mitä nämä muutokset ovat, miksi ne on tehty ja miten ne vaikuttavat (esimerkiksi antamalla uudestaan aiempia tietoja ja osoittamalla selvästi raportointikäytäntöjen tai -menetelmien muutosten vaikutukset).

Esimerkki Yritys voi tuoda esiin liiketoimintamallinsa suhteen ja yhteydet korruption ja lahjonnan torjuntaan liittyviin seikkoihin.

4.   SISÄLTÖ

Yritysten edellytetään määrittävän selvitykseen sisällytettävät erityiset temaattiset näkökohdat ja olennaiset tiedot totuudenmukaisesti, tasapuolisesti ja kattavasti sekä merkityksellisiä sidosryhmiä kuullen.

Muita kuin taloudellisia tietoja koskevan selvityksen sisältämät tiedot kytkeytyvät toisiinsa. Esimerkiksi tuloksista näkyy se, mitä yritys tekee (liiketoimintamallin, toimintaperiaatteiden ja strategioiden kautta), mutta myös yrityksen erityisolosuhteet ja riskit sekä se, miten tehokkaasti yritys hallitsee näitä riskejä. Tärkeimpien keskinäisten kytkösten ja riippuvuussuhteiden selittäminen parantaa selvityksen laatua.

Muita kuin taloudellisia tietoja koskevaa selvitystä laatiessaan yritysten olisi otettava asianmukaisesti huomioon henkilötietojen suojaa koskevat säännöt. (16)

4.1   Liiketoimintamalli

Direktiivin 1 artiklan mukaan muita kuin taloudellisia tietoja koskeva selvitys sisältää muun muassa seuraavat tiedot:

”a)   lyhyt kuvaus yrityksen liiketoimintamallista – –.”

Liiketoimintamallissa kuvastuu tapa, jolla yritys tuottaa ja säilyttää arvoa tuotteillaan tai palveluillaan pidemmällä aikavälillä. Liiketoimintamalli muodostaa kontekstin koko toimintakertomukselle. Se antaa kokonaiskuvan yrityksen toiminnasta, ja siinä perustellaan yrityksen rakenne, koska siitä käy ilmi, miten panokset muuntuvat tuotoksiksi yrityksen liiketoiminnan kautta. Siitä siis ilmenee, mitä yritys tekee, millä keinoin ja miksi.

Liiketoimintamallin kuvaukseen voidaan sisällyttää esimerkiksi seuraavia tietoja yrityksestä:

—	liiketoimintaympäristö

—	organisaatio ja rakenne

—	markkinat, joilla yritys toimii

—	tavoitteet ja strategiat sekä

—	tulevaan kehitykseen mahdollisesti vaikuttavat kehityssuuntaukset ja tekijät.

Esimerkiksi liiketoimintamallin ja keskeisten kehityssuuntausten kuvaamisessa voidaan käyttää tulosindikaattoreita.

Liiketoimintamalli on kuvattava selkeästi, ymmärrettävästi ja tosiseikkojen pohjalta. Sen täytyy perustua faktoihin, eikä siinä pidä esittää epäolennaisia, markkinointiin tai pyrkimyksiin liittyviä tietoja, jotka vievät huomiota pois olennaisista tiedoista.

Yritysten olisi tuotava esiin ja selitettävä liiketoimintamallissaan raportointivuoden aikana mahdollisesti tapahtuneet olennaiset muutokset.

Esimerkki Yritys voi sisällyttää liiketoimintamallin kuvaukseen esimerkiksi seuraavia tietoja: — päätuotteet ja se, miten ne täyttävät kuluttajien tai asiakkaiden tarpeita — miten nämä tuotteet valmistetaan, ja miksi yrityksen tuotantoperiaate on kilpailukykyinen ja kestävä — millaiset ovat markkinat, joilla yritys toimii, ja miten ne saattavat kehittyä.

4.2   Toimintaperiaatteet ja due diligence -prosessit

Direktiivin 1 artiklan mukaan muita kuin taloudellisia tietoja koskeva selvitys sisältää muun muassa seuraavat tiedot:

b)   ”kuvaus toimintaperiaatteista, joita yritys noudattaa suhteessa näihin seikkoihin, sovelletut due diligence -prosessit mukaan luettuina – –.”

Yritysten olisi julkistettava olennaisia tietoja, jotka antavat oikean kuvan niiden toimintaperiaatteista. Nämä tiedot voivat koskea lähestymistapoja keskeisiin muihin kuin taloudellisiin näkökohtiin, päätavoitteita ja niiden saavuttamissuunnitelmia sekä sitä, miten yritys aikoo toteuttaa nämä suunnitelmat. Kaikissa tiedoissa on otettava huomioon yrityksen erityisolosuhteet. Yritys voi tässä yhteydessä selostaa johdon ja hallituksen tehtäviä ja päätöksiä sekä kohdennettujen resurssien suhdetta tavoitteisiin, riskinhallintaan ja suunniteltuihin tuloksiin. Se voi esimerkiksi selostaa asiaan liittyviä hallintotapaa koskevia näkökohtia (17), joihin kuuluu myös hallituksen suorittama valvonta.

Esimerkki Yritys voi harkita tietojen antamista siitä, kuka sen organisaatiossa ja hallintorakenteessa vastaa esimerkiksi ilmastoon liittyvien toimintaperiaatteiden laatimisesta, toteuttamisesta ja seurannasta. (18) Se voi myös kuvailla hallituksen tai hallintoneuvoston asemaa ja tehtäviä, jotka liittyvät ympäristöasioita, sosiaalisia seikkoja ja ihmisoikeuksia koskeviin toimintaperiaatteisiin.

Due diligence -prosessit liittyvät toimintaperiaatteisiin, riskinhallintaan ja tuloksiin. Yritys soveltaa due diligence -prosesseja varmistaakseen konkreettisten tavoitteiden saavuttamisen (esimerkiksi hiilipäästöjen jäämisen alle tietyn tason tai sen, ettei toimitusketjuihin sisälly ihmiskauppaa). Ne auttavat määrittämään, ehkäisemään ja lieventämään olemassa olevia tai mahdollisia haittavaikutuksia.

Yritysten olisi annettava olennaisia tietoja sovelletuista due diligence -prosesseista myös toimitus- ja alihankintaketjujen osalta, kun se on merkityksellistä ja oikeasuhteista. Ne voivat myös harkita asianmukaisten tietojen antamista prosessien käyttöönottopäätöksistä sekä siitä, miten prosessien on tarkoitus toimia – etenkin siitä, miten niillä on tarkoitus ehkäistä ja lieventää haittavaikutuksia. Tietoja voidaan antaa myös siitä, miten yritys asettaa tavoitteet ja mittaa edistystä.

Tästä on hyödyllistä ohjeistusta esimerkiksi alakohtaisissa OECD:n oppaissa, YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevissa ohjaavissa periaatteissa, Kansainvälisen työjärjestön kolmikantaisessa periaatejulistuksessa monikansallisista yrityksistä ja sosiaalipolitiikasta sekä ISO 26000 -standardissa.

Esimerkki ja tulosindikaattorit Tietoja voidaan antaa yrityksen toimintaperiaatteista, jotka koskevat vaarallisten kemikaalien tai erityistä huolta aiheuttavien aineiden tai biosidien käytön välttämistä yrityksen tuotteissa, toiminnoissa tai toimitusketjussa. Annettavat tiedot voivat koskea myös tutkimusta, kehitystä ja turvallisten vaihtoehtojen käyttöä koskevia toimintaperiaatteita. Yritykset voivat selostaa, miten ne arvioivat käyttämiensä kemikaalien laatua, turvallisuutta ja ympäristövaikutuksia ja täyttävät kemikaaliturvallisuutta koskevat oikeudelliset vaatimukset (esimerkiksi REACH-asetus tai aineiden ja seosten luokitusta, merkintöjä ja pakkaamista koskeva CLP-asetus).

Esimerkki Yritys voi antaa asianmukaisia tietoja siitä, miten se tunnistaa, arvioi ja hallitsee ilmastoon liittyviä riskejä (19) ja/tai luonnonpääomaa.

Jos yritys on tehnyt olennaisia muutoksia keskeisiin toimintaperiaatteisiinsa tai due diligence -prosesseihinsa raportointivuoden aikana, ne on tuotava esiin ja perusteltava.

Esimerkki ja tulosindikaattorit Yritys voi harkita seuraavien terveyteen ja turvallisuuteen liittyvien tietojen antamista: — työpaikan toimintaperiaatteet — tavarantoimittajien ja alihankkijoiden kanssa neuvotellut sopimusvelvoitteet — riskinhallintaan, tiedotukseen, koulutukseen, seurantaan, auditointiin sekä viranomaisten ja työmarkkinaosapuolten kanssa tehtävään yhteistyöhön kohdennetut resurssit.

Yritys ei välttämättä ole laatinut toimintaperiaatteita kaikista asioista, joita se pitää olennaisina. Tällöin sen olisi annettava selkeä ja perusteltu selvitys siitä, miksi sillä ei ole näitä toimintaperiaatteita. Sen on joka tapauksessa noudatettava muita (esimerkiksi liiketoimintamallia ja merkittävimpiä riskejä koskevia) raportointivaatimuksia.

Direktiivin 1 artiklassa säädetään seuraavaa: ”Jos yritys ei noudata tiettyjä toimintaperiaatteita suhteessa yhteen tai useampaan näistä seikoista, muita kuin taloudellisia tietoja koskevassa selvityksessä on annettava selkeä ja perusteltu selvitys siitä, miksei se tee näin.”

4.3   Tulokset

Direktiivin 1 artiklan mukaan muita kuin taloudellisia tietoja koskeva selvitys sisältää muun muassa seuraavat tiedot:

c)   ”kyseisten toimintaperiaatteiden noudattamisen tulokset – –.”

Yritysten olisi annettava hyödyllinen, oikea ja tasapuolinen kuva toimintaperiaatteidensa tuloksista.

Niiden julkistamien muiden kuin taloudellisten tietojen pitäisi auttaa sijoittajia ja muita sidosryhmiä ymmärtämään ja seuraamaan yrityksen suoritusta.

Asianmukaiset tiedot toimintaperiaatteiden tuloksista voivat olla hyödyksi arvioitaessa yrityksen vahvuuksia ja heikkouksia. Muita kuin taloudellisia tietoja koskevan selvityksen olisi kuvastettava kattavasti ja tiivistetysti yrityksen toimintojen ja toiminnan tuloksia.

Yritykset voivat harkita selostavansa taloudellisten ja muiden kuin taloudellisten tulosten välistä suhdetta ja sitä, kuinka asia hoidetaan pidemmällä aikavälillä.

Tulosten analyysiin olisi sisällyttävä asianmukaisia muita kuin taloudellisia tulosindikaattoreita. Yritysten olisi julkistettava tulosindikaattorit, joita ne pitävät hyödyllisimpinä seurattaessa ja arvioitaessa edistystä sekä vertailtaessa eri yrityksiä ja aloja. Nämä tiedot voidaan tarvittaessa suhteuttaa tavoitteisiin ja vertailuarvoihin.

Esimerkki ja tulosindikaattorit Yritys voi julkistaa seuraavia yksittäisiä seikkoja koskevia tietoja: — todelliset hiilipäästöt, hiili-intensiteetti — vaarallisten kemikaalien tai biosidien käyttö — vaikutukset luonnonpääomaan ja riippuvuudet siitä — vertailu tavoitteisiin, kehityskulut — toteutettujen toimintaperiaatteiden lieventävät vaikutukset — hiilipäästöjen vähennyssuunnitelmat.

4.4   Merkittävimmät riskit ja niiden hallinta

Direktiivin 1 artiklan mukaan muita kuin taloudellisia tietoja koskeva selvitys sisältää muun muassa seuraavat tiedot:

d)   ”näihin seikkoihin liittyvät merkittävimmät riskit, jotka koskevat yrityksen toimintoja, mukaan luettuina, kun se on merkityksellistä ja oikeasuhteista, sen liikesuhteet, tuotteet tai palvelut, ja jotka todennäköisesti aiheuttavat haitallisia vaikutuksia näillä aloilla, ja miten yritys hallitsee näitä riskejä – –.”

Yritysten olisi julkistettava tietoja merkittävimmistä riskeistään ja siitä, miten näitä riskejä hallitaan ja lievennetään. Riskit voivat liittyä yrityksen toimintoihin, tuotteisiin tai palveluihin, toimitusketjuun, liikesuhteisiin tai muihin seikkoihin. Tietoihin olisi sisällyttävä asianmukainen näkemys lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin merkittävimmistä riskeistä. Yrityksen edellytetään kertovan, miten merkittävimmät riskit saattavat vaikuttaa sen liiketoimintamalliin, toimintoihin, taloudelliseen tulokseen ja sen toiminnan aiheuttamiin vaikutuksiin.

Sen on annettava olennaisia tietoja merkittävimmistä riskeistään riippumatta siitä, aiheutuvatko ne yrityksen omista päätöksistä tai toimista vai ulkoisista tekijöistä, ja selostettava, mitä prosesseja ne käyttävät tällaisten riskien tunnistamiseksi ja arvioimiseksi.

Muita kuin taloudellisia tietoja koskevaan selvitykseen olisi sisällyttävä olennaisia tietoja yrityksen toimitus- ja alihankintaketjusta silloin, kun se on merkityksellistä ja oikeasuhteista. Siinä olisi myös esitettävä olennaisia tietoja siitä, miten tietyt toimitus- ja alihankintaketjuun kuuluvat yritykset hallitsevat ja lieventävät merkittävimpiä riskejään.

Jos yrityksen merkittävimmissä riskeissä tai niiden hallintatavassa on tapahtunut olennaisia muutoksia raportointivuoden aikana, ne on tuotava esiin ja selitettävä.

Esimerkki ja tulosindikaattorit Yritys voi julkistaa seuraavia yksittäisiä seikkoja koskevia tietoja: — vialliset tuotteet, jotka ovat saattaneet vaikuttaa kuluttajien turvallisuuteen — asian ratkaisemiseksi käyttöön otetut toimintaperiaatteet — korjaavat toimenpiteet, joilla on vastattu kyseisille tuotteille altistuneiden kuluttajien tarpeisiin.

Esimerkki ja tulosindikaattorit Yritys voi harkita olennaisten tietojen antamista ilmastonmuutoksen vaikutuksesta toimintoihinsa ja strategiaansa, kun otetaan huomioon sen erityisolosuhteet. Se voi esittää asianmukaisia todennäköisyysarviota ja käyttää skenaarioanalyyseja. (20)

Esimerkki ja tulosindikaattorit Yritys voi antaa olennaisia tietoja vahinkoriskeistä, jotka liittyvät ihmisoikeuksien, työntekijöiden ja ympäristön suojeluun sen toimitus- ja alihankintaketjussa, sekä siitä, miten se hallitsee ja lieventää mahdollisia haittavaikutuksia.

4.5   Tulosindikaattorit

Direktiivin 1 artiklan mukaan muita kuin taloudellisia tietoja koskeva selvitys sisältää muun muassa seuraavat tiedot:

e)   ”tärkeimmät muut kuin taloudelliset tulosindikaattorit, jotka ovat merkityksellisiä kyseessä olevalle liiketoiminnalle – –.”

Muita kuin taloudellisia tietoja koskevan selvityksen olisi sisällettävä selostusmuotoisia ja indikaattoriperusteisia olennaisia tietoja. Jälkimmäisiä kutsutaan yleensä tulosindikaattoreiksi.

Yritysten edellytetään raportoivan tulosindikaattoreista, jotka ovat hyödyllisiä niiden erityisolosuhteisiin nähden. Tulosindikaattorien on vastattava mittareita, joita yritys todellisuudessa käyttää sisäisissä hallinto- ja riskinarviointiprosesseissaan. Tämän ansiosta tiedot ovat merkityksellisempiä ja hyödyllisempiä ja lisäävät avoimuutta. Käyttämällä laadukkaita, laajasti tunnustettuja tulosindikaattoreita (esimerkiksi tietyissä temaattisissa kysymyksissä kyseisellä alalla yleisesti käytössä olevia mittareita) voidaan myös parantaa vertailtavuutta erityisesti samalla alalla toimivien tai samaan arvoketjuun kuuluvien yritysten kesken.

Yrityksen olisi annettava tietoja tulosindikaattoreista, jotka ovat tarpeen sen kehityksen, tuloksen, aseman ja sen toiminnan aiheuttamien vaikutusten ymmärtämiseksi. Jotkin tulosindikaattorit voivat olla käyttökelpoisia hyvin monenlaisissa yrityksissä ja liiketoimintaolosuhteissa. Jotkin tulosindikaattorit puolestaan liittyvät pikemminkin jonkin tietyn alan kysymyksiin ja olosuhteisiin. Yrityksiä kehotetaan antamaan tietoja sekä yleisistä että alakohtaisista olennaisista tulosindikaattoreista. Niiden edellytetään antavan oikea ja tasapuolinen kuva käyttämällä yleisiä, alakohtaisia ja yrityskohtaisia tulosindikaattoreita erityisolosuhteidensa sekä sijoittajien ja muiden sidosryhmien tietotarpeiden mukaan.

Tietojen käyttäjät arvostavat yleensä erityisesti määrällisiä tietoja, koska niiden avulla voidaan mitata edistystä, tarkistaa pidemmän aikavälin johdonmukaisuus ja tehdä vertailuja. Tulosindikaattoreihin liitetyt selittävät tekstit lisäävät muita kuin taloudellisia tietoja koskevan selvityksen ymmärrettävyyttä.

Tulosindikaattoreita pidetään myös tehokkaana tapana yhdistää laadulliset ja määrälliset tiedot ja ilmaista asioiden välisiä yhteyksiä. Niiden avulla yritykset voivat antaa tasapuolisen ja kattavan kuvan tiivistetysti ja tehokkaasti.

Tulosindikaattoreita pitäisi käyttää johdonmukaisesti raportointikaudesta toiseen, jotta niiden avulla saadaan luotettavaa tietoa edistyksestä ja kehityssuuntauksista. Ne saattavat tietenkin kehittyä ajan mittaan liiketoimintaan liittyvistä tai teknisistä syistä. Tällaisessa tapauksessa yrityksen olisi selitettävä, miksi tulosindikaattoreita on muutettu. Ne voivat tarvittaessa esittää uudestaan aiempia tietoja ja selittää selvästi ja tehokkaasti kyseisten muutosten vaikutukset.

Ne voivat kertoa tietojen keräämisestä sekä käyttämistään menetelmistä ja toimintakehyksistä. Lisäksi ne voivat analysoida raportoituja tulosindikaattoreita ja kertoa esimerkiksi siitä, miksi tulosindikaattorit nousivat tai laskivat raportointivuoden aikana ja miten ne saattavat tulevaisuudessa kehittyä.

Tulosindikaattoreita voi tarpeen mukaan esittää tavoitteiden tai aiempien tulosten yhteydessä tai tehtäessä vertailuja muihin yrityksiin.

Esimerkki ja tulosindikaattorit Yritys voi harkita asianmukaisten tietojen antamista mittareista ja tavoitteista, joiden avulla arvioidaan ja hallitaan ympäristöön ja ilmastoon liittyviä seikkoja. (21)

4.6   Temaattiset näkökohdat

Direktiivin 1 artiklan mukaan kyseisten yritysten on ”sisällytettävä toimintakertomukseen muita kuin taloudellisia tietoja koskeva selvitys, joka sisältää yrityksen kehityksen, tuloksen, aseman ja sen toiminnan aiheuttamien vaikutusten ymmärtämisen edellyttämässä laajuudessa tietoja vähintään ympäristöasioista, sosiaalisista ja työntekijöihin liittyvistä seikoista, ihmisoikeuksien kunnioittamisesta sekä korruption ja lahjonnan torjuntaan liittyvistä seikoista – –”.

Olennaisten tietojen olisi annettava tasapuolinen ja kattava kuva yrityksen kehityksestä, tuloksesta, asemasta ja sen toiminnan aiheuttamista vaikutuksista.

Tietyissä tilanteissa yritykset voivat katsoa, että yksityiskohtaisten tietojen antaminen käynnissä olevasta kehityksestä tai neuvoteltavina olevista asioista voisi aiheuttaa vakavaa haittaa. Yleisen avoimuustavoitteen saavuttamista voidaan kuitenkin huomattavasti edistää antamalla yhteenvetotietoja, jotka eivät aiheuta vakavaa haittaa.

Direktiivin 1 artiklassa säädetään seuraavaa: ”Jäsenvaltiot voivat sallia, että käynnissä olevaa kehitystä tai neuvoteltavana olevia asioita koskevia tietoja jätetään pois poikkeustapauksissa, jos hallinto-, johto- ja valvontaelinten jäsenet – – ovat – – sitä mieltä, että tällaisten tietojen julkistaminen aiheuttaisi vakavaa haittaa yrityksen kaupalliselle asemalle – –.”

Temaattiset näkökohdat ovat usein yhteydessä toisiinsa. Esimerkiksi jokin yrityksen toimintoihin, tuotteisiin tai toimitusketjuun liittyvä ympäristöseikka saattaa vaikuttaa myös kuluttajien turvallisuuteen ja/tai terveyteen, työntekijöihin, toimitusketjuun tai brändin maineeseen. Yritysten edellytetään antavan selkeä, oikea ja kattava kuva kaikista tiettyyn seikkaan liittyvistä tärkeistä näkökohdista.

Seuraavassa luetellaan joitakin temaattisia näkökohtia, jotka yritysten olisi otettava huomioon julkistaessaan muita kuin taloudellisia tietoja. Luettelo ei ole tyhjentävä.

a)   Ympäristöasiat

Yrityksen olisi annettava asianmukaisia tietoja toimintojensa todellisista ja mahdollisista vaikutuksista ympäristöön sekä siitä, miten nykyiset ja ennakoitavissa olevat ympäristöseikat voivat vaikuttaa yrityksen kehitykseen, tulokseen tai asemaan.

Näitä tietoja voivat olla

—	olennaiset tiedot pilaantumisen ehkäisemisestä ja vähentämisestä

—	energiankäytön ympäristövaikutukset

—	suorat ja epäsuorat päästöt ilmakehään (22)

—	luonnonvarojen (esimerkiksi veden tai maan) käyttö ja suojelu sekä niihin liittyvä luonnon monimuotoisuuden suojelu

—	jätehuolto

—	kuljetuksesta tai tuotteiden ja palvelujen käytöstä ja hävittämisestä aiheutuvat ympäristövaikutukset ja

—	ympäristöystävällisten tuotteiden ja palvelujen kehittäminen.

Esimerkki ja tulosindikaattorit Yritys voi antaa olennaisia tietoja, jotka perustuvat lainsäädännössä vahvistettuihin menetelmiin. Esimerkiksi komission suosituksen 2013/179/EU liitteissä esitellään tuotteen ja organisaation ympäristöjalanjälkeä koskevat menetelmät. Ne ovat elinkaariarviointimenetelmiä, joiden avulla yritykset voivat määrittää jokaisen tuotteen tai koko organisaation osalta i) merkittävimmät vaikutukset sekä ii) niihin vaikuttavat prosessit ja päästöt tuotantoketjun eri vaiheissa. Ympäristövaikutukset voidaan ilmoittaa erikseen tai yhtenä kokonaispistemääränä.

Yritykset voivat soveltuvin osin viitata olennaisiin tietoihin, jotka ne ovat antaneet täyttäessään yksittäisiä ympäristöasioita koskevia raportointivelvoitteita (23).

Esimerkki ja tulosindikaattorit Yritys voi käyttää esimerkiksi seuraavia tulosindikaattoreita: — energiatehokkuus ja sen paraneminen — uusiutumattomista lähteistä peräisin olevan energian kulutus ja energiaintensiteetti — kasvihuonekaasupäästöt hiilidioksidiekvivalenttitonneina sekä kasvihuonekaasuintensiteetti — muiden pilaavien aineiden päästöt (absoluuttisena arvona ja intensiteettinä) — luonnonvarojen hyödyntäminen — vaikutukset luonnonpääomaan ja luonnon monimuotoisuuteen sekä riippuvuudet niistä — jätehuolto (esimerkiksi kierrätysmäärät).

b)   Sosiaaliset ja työntekijöihin liittyvät seikat

Yritysten edellytetään antavan olennaisia tietoja sosiaalisista ja työntekijöihin liittyvistä seikoista. (24) Näitä ovat

—	Kansainvälisen työjärjestön tärkeimpien yleissopimusten täytäntöönpano

—	monimuotoisuutta koskevat tiedot esimerkiksi sukupuolijakauman tasapainosta ja yhdenvertaisesta kohtelusta työssä ja ammatissa (ottaen huomioon ikä, sukupuoli, sukupuolinen suuntautuminen, uskonto, etninen alkuperä, vammaisuus ja muut vastaavat seikat)

—	työntekijöihin liittyvät seikat, esimerkiksi työntekijöiden kuuleminen ja/tai heidän osallistumisensa sekä työehdot ja työolot

—	suhteet ammattijärjestöihin, mukaan lukien ammattiyhdistysoikeudet

—	henkilöpääoman hoito, mukaan lukien rakennemuutoksen hallinta, urakehityksen hallinta ja työllistyvyys, palkkausjärjestelmä ja koulutus

—	työsuojelu

—	kuluttajasuhteet, mukaan lukien kuluttajien tyytyväisyys, saavutettavuus sekä tuotteet, jotka saattavat vaikuttaa kuluttajien terveyteen ja turvallisuuteen

—	vaikutukset heikommassa asemassa oleviin kuluttajiin

—	vastuullinen markkinointi ja tutkimus sekä

—	yhteisösuhteet, mukaan lukien paikallisyhteisöjen sosiaalinen ja taloudellinen kehitys.

Yrityksille voi olla hyötyä laajasti tunnustettujen, laadukkaiden toimintakehysten noudattamisesta. Tällaisia ovat esimerkiksi OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille, Kansainvälisen työjärjestön kolmikantainen periaatejulistus monikansallisista yrityksistä ja sosiaalipolitiikasta sekä ISO 26000 -standardi.

Esimerkki ja tulosindikaattorit Yritys voi raportoida tulosindikaattoreista, jotka koskevat esimerkiksi seuraavia: — sukupuolijakauman tasapaino ja muu moninaisuus — vanhempainvapaaseen oikeutetut työntekijät sukupuolittain jaoteltuina — sellaisia tehtäviä suorittavat työntekijät, joissa tiettyjen tapaturmien tai sairauksien riski on suuri — työtapaturmien määrä, tapaturmien tai ammattitautien tyyppi — työntekijöiden vaihtuvuus — määräaikaisella työsopimuksella työskentelevien työntekijöiden osuus sukupuolittain jaoteltuna — keskimääräinen vuosittainen koulutustuntimäärä työntekijää kohden sukupuolittain jaoteltuna — työntekijöiden kuulemismenettelyt — vammaisten työntekijöiden määrä.

c)   Ihmisoikeuksien kunnioittaminen

Yritysten edellytetään antavan olennaisia tietoja toimintojensa todellisista ja mahdollisista vaikutuksista oikeudenhaltijoihin.

Parhaana käytäntönä pidetään sitä, että yritys ilmaisee sitoutumisensa ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Tässä sitoumuksessa voidaan määrittää, mitä yritys odottaa johdoltaan, työntekijöiltään ja liikekumppaneiltaan suhteessa ihmisoikeuksiin, työelämän perusnormit mukaan luettuina. Tiedoissa voidaan selostaa, keiden oikeuksia sitoumuksella tarkoitetaan. Näitä voivat olla esimerkiksi lasten, naisten, alkuperäiskansojen (25), vammaisten (26), paikallisyhteisöjen, pienviljelijöiden ja ihmiskaupan uhrien oikeudet sekä työntekijöiden oikeudet, mukaan lukien määräaikaisella työsopimuksella sekä toimitus- tai alihankintaketjussa työskentelevät työntekijät, siirtotyöläiset ja näiden perheet.

Yritysten olisi harkittava olennaisten tietojen antamista ihmisoikeuksia koskevista due diligence -prosesseista sekä ihmisoikeusloukkausten estämiseksi käytössä olevista menettelyistä ja järjestelyistä. Tietoja voidaan antaa esimerkiksi siitä, miten toimitusketjuun kuuluvien yritysten kanssa tehdyissä sopimuksissa käsitellään ihmisoikeusasioita, ihmisoikeuksiin mahdollisesti kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia lievennetään ja mahdolliset ihmisoikeusloukkaukset oikaistaan asianmukaisesti.

Olennaiset tiedot voivat koskea sitä, miten yritys suhtautuu esimerkiksi julkaisuun ”Yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet: Yhdistyneiden kansakuntien ’suojele – kunnioita – korjaa’ -kehyksen täytäntöönpano”, monikansallisille yrityksille tarkoitettuihin OECD:n toimintaohjeisiin sekä monikansallisista yrityksistä ja sosiaalipolitiikasta annettuun ILO:n kolmikantaiseen periaatejulistukseen.

Esimerkki ja tulosindikaattorit Yritys voi julkistaa olennaisia tietoja ja tulosindikaattoreita seuraavista: — yrityksen toimintaan tai päätöksin liittyvät vakavat ihmisoikeusvaikutustapaukset — valitusten vastaanotto- ja käsittelymenettelyt sekä ihmisoikeusloukkausten lieventämis- ja oikaisumenettelyt — toiminnot ja tavarantoimittajat, joihin kohdistuu huomattava ihmisoikeusloukkausriski — menettelyt ja toimenpiteet, joilla ehkäistään mitä tahansa hyväksikäyttöä varten tapahtuvaa ihmiskauppaa, pakkotyötä, lapsityötä, epävarmoja työsuhteita ja turvattomia työoloja etenkin sellaisilla maantieteellisillä alueilla, joilla hyväksikäytön riski on suuri — kuinka helppo etenkin vammaisten on käyttää yrityksen tiloja, asiakirjoja ja verkkosivustoja — yhdistymisvapauden kunnioittaminen — merkityksellisten sidosryhmien osallistaminen.

d)   Korruption ja lahjonnan torjuntaan liittyvät seikat

Yritysten edellytetään antavan olennaisia tietoa siitä, miten ne käsittelevät korruption ja lahjonnan torjunta-asioita sekä korruptio- ja lahjontatapauksia.

Yritykset voivat antaa tietoja organisaatiosta, päätöksistä ja johtamiskeinoista sekä korruption ja lahjonnan torjuntaan kohdennetuista resursseista.

Ne voivat myös selostaa, miten yrityksessä arvioidaan korruption ja lahjonnan torjuntaa, ehkäistään tai lievennetään haittavaikutuksia, seurataan tehokkuutta ja viestitään asiasta sisäisesti ja ulkoisesti.

Yrityksille voi olla hyötyä laajasti tunnustettujen, laadukkaiden toimintakehysten noudattamisesta. Tällaisia ovat esimerkiksi OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille ja ISO 26000 -standardi.

Esimerkki ja tulosindikaattorit Yritys voi julkistaa olennaisia tietoja ja tulosindikaattoreita seuraavista: — korruption torjuntaa koskevat toimintaperiaatteet, menettelyt ja vaatimukset — korruptioon liittyvissä riskinarvioinneissa käytetyt kriteerit — sisäiset valvontamenettelyt sekä korruption ja lahjonnan torjuntaan kohdennetut resurssit — asiassa koulutusta saaneiden työntekijöiden määrä — väärinkäytösten paljastamismekanismit — kilpailun vastaista toimintaa koskevien vireillä olevien tai päätökseen saatujen oikeusriitojen määrä.

e)   Muut

Toimitusketjut

Kun se on merkityksellistä ja oikeasuhteista, yritysten edellytetään antavan olennaisia tietoja sellaisista toimitusketjuun liittyvistä asioista, joilla on huomattavia vaikutuksia yrityksen kehitykseen, tulokseen, asemaan tai sen toiminnasta aiheutuviin vaikutuksiin. Tällaisia ovat tiedot, joita tarvitaan yleiskäsityksen saamiseksi yrityksen toimitusketjusta ja siitä, miten muut kuin taloudelliset seikat otetaan huomioon toimitusketjun hallinnassa.

Jos yritys katsoo, että yksityiskohtaisten tietojen antaminen käynnissä olevasta kehityksestä tai neuvoteltavina olevista asioista voisi aiheuttaa vakavaa haittaa, se voi täyttää yleisen avoimuusvaatimuksen antamalla yhteenvetotietoja, jotka eivät aiheuta vakavaa haittaa.

Olennaiset tiedot voivat koskea sitä, miten yritys suhtautuu esimerkiksi monikansallisille yrityksille tarkoitettuihin OECD:n toimintaohjeisiin, YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin periaatteisiin tai alakohtaisiin toimintakehyksiin, kuten maatalouden vastuullisista toimitusketjuista annettuihin FAO:n ja OECD:n suuntaviivoihin.

Esimerkki ja tulosindikaattorit Yritys voi julkistaa olennaisia tietoja ja tulosindikaattoreita esimerkiksi tavarantoimittajien toiminnan seurannasta seuraavien seikkojen osalta: — työvoimakäytännöt, esimerkiksi lapsityö, pakkotyö, epävarmat työsuhteet, palkat ja turvattomat työolot (mukaan lukien rakentamisen turvallisuus, turvalaitteet ja työntekijöiden terveys) (27) — ihmiskauppa ja muut ihmisoikeusasiat — kasvihuonekaasupäästöt ja muu veden ja ympäristön pilaantuminen — metsäkato ja muut luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvat riskit. Tietoja voidaan antaa myös siitä, miten yritys vaikuttaa tavarantoimittajiin, esimerkiksi sen maksuehdoista ja keskimääräisistä maksuajoista.

Konfliktimineraalit

Kun se on merkityksellistä ja oikeasuhteista, yritysten edellytetään antavan asianmukaisia tietoja due diligence -prosesseista, joita sovelletaan sen varmistamiseksi, että konflikti- ja riskialueilta peräisin olevien tinan, tantaalin, volframin ja kullan toimitusketjut ovat vastuullisia.

Tietojen olisi oltava konflikti- ja riskialueilta peräisin olevien mineraalien toimitusketjun vastuullisuutta koskevan OECD:n due diligence -oppaan ja sen täydennysosien mukaiset. Tässä yhteydessä yritysten edellytetään antavan olennaisia tietoja konfliktimineraaleja koskevan due diligence -prosessin toimintaperiaatteista, käytännöistä ja tuloksista. Niiden olisi myös annettava tietoja toimista, joita on toteutettu OECD:n due diligence -oppaassa esitetyn toimitusketjun riskiin perustuvan viiden vaiheen due diligence -kehyksen (28) täytäntöön panemiseksi, kun otetaan huomioon yrityksen asema toimitusketjussa.

Yritysten edellytetään tässä yhteydessä antavan tietoja tulosindikaattoreista, jotka koskevat tunnistettujen riskien luonnetta ja määrää, näiden riskien ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi toteutettuja toimenpiteitä sekä sitä, miten yritys on ajan mittaan tehostanut due diligence -toimiaan.

Asiaa koskevat tulosindikaattorit Asiaa koskevia tulosindikaattoreita ovat seuraavat: niiden mineraaleja suoraan toimittavien yritysten osuus, jotka ovat hyväksyneet ja panneet täytäntöön OECD:n due diligence -oppaan mukaiset konfliktimineraaleja koskevat due diligence -toimintaperiaatteet; konflikti- ja riskialueilta vastuullisesti hankitun tinan, tantaalin, volframin tai kullan osuus; niiden asiakkaiden osuus, jotka vaativat sopimuksen nojalla OECD:n due diligence -oppaan mukaisesti konfliktimineraaleja koskevia due diligence -tietoja.

5.   RAPORTOINTIKEHYKSET

Yritykset voivat laatia muita kuin taloudellisia tietoja koskevan selvityksen laadukkaiden, laajasti tunnustettujen kansallisten, unionin tai kansainvälisten toimintakehysten mukaisesti. Jotkin toimintakehykset kattavat monia eri aloja ja teemoja (horisontaaliset toimintakehykset), toiset ovat ala- tai teemakohtaisia. Osa toimintakehyksistä liittyy vain muiden kuin taloudellisten tietojen julkistamiseen, osa taas laajempaan avoimuuteen.

Laajasti tunnustettu toimintakehys, joka on laadittu asianmukaisessa menettelyssä, sisältää yleensä jäsennellyn raportointimallin yleisesti kiinnostavien keskeisten seikkojen raportointia varten. Se vähentää yrityksen hallinnollista rasitetta ja helpottaa tietojen vertailua.

Direktiivin 1 artiklassa säädetään, että kyseinen yritys voi ”noudattaa kansallisia, unionin tai kansainvälisiä toimintakehyksiä ja että sen on näin tehdessään ilmoitettava, mitä toimintakehyksiä se on noudattanut”.

Jos yritys on noudattanut yhtä tai useampaa toimintakehystä, sen olisi ilmoitettava, mitä toimintakehystä tai toimintakehyksiä se on eri tietojen osalta noudattanut. Tämä lisää selkeyttä ja vertailtavuutta.

Direktiivin johdanto-osan 9 kappaleessa esitetään esimerkkejä olemassa olevista raportointikehyksistä. Luetteloa ei kuitenkaan pidä pitää tyhjentävänä.

Direktiivin johdanto-osan 9 kappaleessa todetaan seuraavaa:

Yritykset voivat myös noudattaa muita raportointikehyksiä, joista on mainittu esimerkkejä näiden suuntaviivojen johdannossa.

6.   TIETOJEN JULKISTAMINEN HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUDESTA

Tässä osassa annetaan ohjeistusta, joka on tarkoitettu erityisesti suurille pörssiyhtiöille (29). Se koskee hallituksen monimuotoisuutta koskevien toimintaperiaatteiden kuvausta, joka tällaisten yhtiöiden on liitettävä hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää koskevaan selvitykseensä. (30) Hallituksen monimuotoisuutta koskevien toimintaperiaatteiden kuvaus ei ole osa muita kuin taloudellisia tietoja koskevaa selvitystä. (31) Suuntaviivojen tämä osa ei näin ollen vaikuta siihen, että muita kuin taloudellisia tietoja koskevassa selvityksessä on annettava olennaisia tietoja monimuotoisuudesta.

Direktiivin 1 artiklan mukaan suurten pörssiyhtiöiden on julkistettava hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää koskevassa selvityksessään

Monimuotoisuutta koskevat seikat

Monimuotoisuutta koskevien toimintaperiaatteiden kuvauksessa olisi täsmennettävä, mitä monimuotoisuuskriteereitä yrityksessä sovelletaan ja esitettävä syyt niiden valinnalle. Kriteereitä valittaessa olisi otettava huomioon kaikki monimuotoisuuden asianmukaiset osa-alueet sen varmistamiseksi, että hallituksessa on edustettuna yrityksen liiketoiminnan nykytilan ja pidemmän aikavälin riskien ja mahdollisuuksien oikean ymmärtämisen edellyttämä riittävä määrä erilaisia näkemyksiä ja asiantuntemusta. Yrityksen liiketoiminnan luonne ja monimutkaisuus olisi otettava huomioon arvioitaessa, minkä tyyppisiä henkilöitä hallituksen optimaalinen monimuotoisuus edellyttää. Myös yrityksen toimintaympäristön sosiaaliset ja ympäristönäkökohdat olisi otettava huomioon.

Huomioon olisi yleensä otettava ikä, sukupuoli tai koulutus- ja ammattitausta. Joissain tapauksissa on yrityksen maantieteellisen toiminta-alueen ja sen toimialan vuoksi aiheellista ottaa huomioon myös maantieteellinen jakautuminen, kokemus kansainvälisestä toiminnasta, kyseessä olevia kestävyysasioita koskeva asiantuntemus, työntekijöiden edustus sekä muut seikat, esimerkiksi sosioekonominen tausta.

Ehdokkaita määritettyjen monimuotoisuuskriteerien perusteella valittaessa on noudatettava syrjimättömyyssääntöjä ja yleisesti hyväksyttyjä syrjimättömyysperiaatteita. (32)

Tavoitteet

Yritysten olisi julkistettava yksittäisiä monimuotoisuuden osa-alueita koskevia, mitattavissa olevia tavoitteita. Määrällisten tavoitteiden ja määräaikojen asettaminen etenkin sukupuolten tasapuolisen edustuksen osalta on erityisen hyödyllistä.

Täytäntöönpano ja tulokset

Yritysten olisi ilmoitettava, miten niiden monimuotoisuutta koskevien toimintaperiaatteiden tavoitteet otetaan huomioon jatkuvuussuunnittelussa, ehdokkaiden valinnassa ja nimittämisessä sekä arvioinnissa. Niiden olisi myös ilmoitettava, mikä on hallituksen toimivaltaisten valiokuntien tehtävä näissä menettelyissä. Lisäksi olisi tarvittaessa kerrottava, onko hallituksen jäseniä valittaessa ja hallituksen jäsenyyttä uudistettaessa osakkeenomistajille annettu monimuotoisuuskriteerejä ja -tavoitteita koskevat tiedot.

Kaikista toimintaperiaatteiden monimuotoisuuden osa-alueista olisi ilmoitettava vähintään edellisen toimintakertomuksen jälkeen tapahtuneet täytäntöönpanotilanteen ja tulosten muutokset. Jos monimuotoisuustavoitteita ei ole saavutettu, yrityksen olisi kerrottava, miten se aikoo saavuttaa ne ja millä aikataululla.

---

(1)  EUVL L 330, 15.11.2014, s. 1.

(2)  EUVL L 182, 29.6.2013, s. 19.

(3)  Näissä suuntaviivoissa käytetään luettavuuden helpottamiseksi sanaa ”yritys”, kun viitataan selvityksen antavaan yhteisöön riippumatta siitä, onko kyseessä yksittäinen yritys vai konserni emoyrityksensä kautta.

(4)  COM(2016) 739 final.

(5)  Tavoite 12.6: Kannustaa erityisesti suuria ja kansainvälisiä yhtiöitä ottamaan käyttöön kestävät käytännöt ja sisällyttämään kestävää kehitystä koskevat yritysvastuutiedot raportointiinsa.

(6)  Tavoite 5.5: Taata naisille täysivaltainen ja tehokas osallistuminen sekä yhtäläiset johtamismahdollisuudet kaikilla päätöksenteon tasoilla politiikassa, taloudessa ja julkisessa elämässä.

(7)  Työryhmän loppuraportti on määrä esittää G20-huippukokouksessa 7.–8. heinäkuuta 2017.

(8)  Lisätietoja julkisesta kuulemismenettelystä on saatavana osoitteessa http://ec.europa.eu/finance/company-reporting/non-financial_reporting/index_en.htm#related-documents

(9)  Direktiivin 1 artiklan 1 kohta.

(10)  Direktiivin johdanto-osan 8 kappaleessa todetaan myös seuraavaa: ”Näiden vaikutusten merkitystä olisi arvioitava niiden laajuuden ja vakavuuden perusteella. Haitallisten vaikutusten riskit saattavat johtua yrityksen omasta toiminnasta, tai ne saattavat liittyä sen toimintoihin ja, kun se on olennaista ja oikeasuhteista, sen tuotteisiin, palveluihin tai liikesuhteisiin, toimitus- ja alihankintaketjut mukaan luettuina.”

(11)  Yritykset voivat käyttää esimerkiksi EMAS-asetuksen (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1221/2009, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32009R1221) liitteen I mukaista alustavaa selvitystä.

(12)  Esimerkiksi EMAS-järjestelmän alakohtaisissa viiteasiakirjoissa määritetään ympäristöseikkoihin liittyviä parhaita käytäntöjä ja indikaattoreita.

(13)  Esimerkiksi yritykset, jotka toteuttavat laadunhallintajärjestelmää tai ympäristöjärjestelmää (kuten ISO 14001 tai EMAS) tai käyttävät elinkaariarviointia, voivat perustaa olennaisuusarviointinsa niihin ja julkistaa tietoja merkittävistä näkökohdista.

(14)  Esimerkiksi kuviot, kaaviot ja taulukot.

(15)  Ristiviittausten ja sidossanojen ja -ilmausten olisi oltava älykkäitä ja käyttäjäystävällisiä esimerkiksi siten, että tieto löytyy suoraan selvityksessä annetun linkin takaa.

(16)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(17)  Esimerkiksi ilmastoon tai työoloihin liittyviä näkökohtia.

(18)  Lisätietoja on saatavana FSB:n perustaman, ilmastoon liittyviä rahoitusriskejä koskevien tietojen julkistamista käsittelevän ja finanssi- ja energia-alojen johtaman työryhmän päätelmistä.

(19)  Lisätietoja on saatavana FSB:n perustaman, ilmastoon liittyviä rahoitusriskejä koskevien tietojen julkistamista käsittelevän ja finanssi- ja energia-alojen johtaman työryhmän päätelmistä.

(20)  Lisätietoja on saatavana FSB:n perustaman, ilmastoon liittyviä rahoitusriskejä koskevien tietojen julkistamista käsittelevän ja finanssi- ja energia-alojen johtaman työryhmän päätelmistä.

(21)  Lisätietoja on saatavana FSB:n perustaman, ilmastoon liittyviä rahoitusriskejä koskevien tietojen julkistamista käsittelevän ja finanssi- ja energia-alojen johtaman työryhmän päätelmistä.

(22)  Esimerkiksi kasvihuonekaasujen, myrkyllisten aineiden tai rehevöittävien ja happamoittavien aineiden päästöt.

(23)  Tällaisia ovat velvoitteet, jotka johtuvat EU:n direktiiveistä (teollisuuden päästöjä, päästökauppajärjestelmää, vesipolitiikan puitteita, REACH-järjestelmää, kaatopaikkoja, romuajoneuvoja, sähkö- ja elektroniikkalaiteromua sekä vaarallisia aineita koskevat direktiivit) ja epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevasta eurooppalaisesta rekisteristä.

(24)  Asetuksen (EU) 2016/679 9 artiklan mukaisesti tietojen, joista ilmenee henkilön rotu tai etninen alkuperä, uskonnollinen tai filosofinen vakaumus, ammattiliiton jäsenyys tai sukupuolinen suuntautuminen, katsotaan kuuluvan henkilötietojen erityisryhmään, eikä niitä saa käsitellä, ellei jokin kyseisessä artiklassa säädetyistä ehdoista täyty. Tästä syystä yritykset saavat julkistaa näitä tietoja vain anonyymeinä tai yhdistelmätietoina (jolloin yksittäisten henkilöiden tunnistaminen on mahdotonta).

(25)  Näistä määrätään esimerkiksi Kansainvälisen työjärjestön (ILO) alkuperäiskansasopimuksessa, 1989 (nro 169).

(26)  Näistä määrätään esimerkiksi vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevassa YK:n yleissopimuksessa.

(27)  Esimerkiksi 105. kansainvälisessä työkonferenssissa hyväksytyn, ihmisarvoista työtä maailmanlaajuisissa toimitusketjuissa koskevan päätöslauselman mukaisesti, ILO 2016) http://www.ilo.org/ilc/ILCSessions/105/texts-adopted/WCMS_497555/lang--en/index.htm

(28)  OECD (2016) OECD Due Diligence Guidance for Responsible Supply Chains of Minerals from Conflict-Affected and High-Risk Areas, kolmas painos, OECD Publishing, Paris, http://dx.doi.org/10.1787/9789264252479-en

(29)  Muiden kuin taloudellisten tietojen julkistamista koskevia vaatimuksia sovelletaan suuriin yleisen edun kannalta merkittäviin yhteisöihin, joilla on yli 500 työntekijää, mutta hallituksen monimuotoisuutta koskevia julkistamisvelvoitteita sovelletaan vain suuriin pörssiyhtiöihin.

(30)  Direktiivin 2013/34/EU 20 artiklan mukaisesti.

(31)  Direktiivin 2013/34/EU 19 a artiklan mukaisesti.

(32)  Esimerkiksi etniseen alkuperään, rotuun, vammaisuuteen tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä.

---

5.7.2017

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 215/21

---

EU:N HUUMEIDENVASTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA 2017–2020

(2017/C 215/02)

SISÄLLYS

Johdanto

1.

Huumausaineiden kysynnän vähentäminen

2.

Huumausaineiden tarjonnan vähentäminen

3.

Koordinointi

4.

Kansainvälinen yhteistyö

5.

Tiedotus, tutkimus, seuranta ja arviointi

Liite I – EU:n huumeidenvastaisen toimintasuunnitelman 2017–2020 viisitoista laaja-alaista indikaattoria

Liite II – Lyhenneluettelo

Johdanto

Laittomien huumausaineiden käyttö ja huumausaineiden väärinkäyttö yleensä on merkittävä ongelma henkilöiden, perheiden ja yhteisöjen kannalta koko Euroopassa. Huumeiden väärinkäytön terveys- ja sosiaalisten vaikutusten lisäksi laittomien huumausaineiden markkinat ovat rikollisen toiminnan keskeinen osatekijä koko eurooppalaisessa yhteiskunnassa ja myös maailmanlaajuisesti.

Neuvosto hyväksyi joulukuussa 2012 EU:n huumausainestrategian vuosiksi 2013–2020. Strategialla pyritään osaltaan edistämään huumausaineiden kysynnän ja tarjonnan vähentämistä EU:ssa. Sillä pyritään myös vähentämään huumausaineiden aiheuttamia terveys- ja sosiaalisia riskejä ja haittoja soveltamalla strategista lähestymistapaa, jolla tuetaan ja täydennetään kansallisia politiikkoja ja joka luo puitteet koordinoituja, yhteisiä toimia varten sekä perustan ja poliittisen toimintakehyksen EU:n ulkoiselle yhteistyölle tällä alalla. Tämä saavutetaan yhtenäisellä, tasapainoisella ja näyttöön perustuvalla lähestymistavalla.

EU:n huumausainestrategian tavoitteet ovat seuraavat:

—	Pyritään vähentämään huomattavasti huumausaineiden kysyntää, huumausaineriippuvuutta ja huumausaineisiin liittyviä terveys- ja sosiaalisia riskejä ja haittoja.

—	Pyritään purkamaan laittomien huumausaineiden markkinat ja heikentämään huomattavasti laittomien huumausaineiden saatavuutta.

—	Kannustetaan koordinointia aktiivisen keskustelun avulla ja analysoimalla huumausainetilannetta ja haasteita EU:ssa ja kansainvälisellä tasolla.

—	Lujitetaan edelleen vuoropuhelua ja yhteistyötä EU:n ja kolmansien valtioiden, kansainvälisten järjestöjen ja foorumien välillä huumausainekysymysten osalta.

—	Edistetään seurannan, tutkimuksen ja arviointien tulosten levitystä ja parempaa ymmärtämystä huumausaineilmiön kaikista näkökohdista ja toimien vaikutuksista, jotta saataisiin vankka ja kattava näyttöpohja politiikkoja ja toimia varten.

Tämä EU:n huumeidenvastainen toimintasuunnitelma, kuten EU:n huumausainestrategiakin, perustuu EU:n oikeuden perusperiaatteisiin ja siinä noudatetaan unionin perustana olevia arvoja, joita ovat ihmisarvo, vapaus, demokratia, tasa-arvo, yhteisvastuullisuus sekä oikeusvaltion periaate ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Sen perustana ovat myös YK:n yleissopimukset, jotka muodostavat kansainväliset oikeudelliset puitteet mm. laittomien huumausaineiden käyttöön puuttumiseksi, sekä ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus.

Toimintasuunnitelmassa esitetään strategian tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettavat toimet. Toimet sisältyvät strategian kahteen toimintapoliittiseen alaan, jotka ovat:

—	huumausaineiden kysynnän vähentäminen ja

—	huumausaineiden tarjonnan vähentäminen;

sekä strategian kolmeen monialaiseen aihepiiriin, jotka ovat:

—	koordinointi

—	kansainvälinen yhteistyö ja

—	tiedotus, tutkimus, seuranta ja arviointi.

Toimet vastaavat EU:n huumausainestrategian (2013–2020) tavoitteita. Toimia laadittaessa otettiin huomioon, että niiden tulee olla näyttöön perustuvia, tieteellisesti päteviä, realistisia, aikaan sidottuja sekä käytettävissä ja mitattavissa olevia ja että niiden on oltava selkeästi merkityksellisiä EU:n kannalta sekä tuotava lisäarvoa. Tässä toimintasuunnitelmassa esitetään aikataulut, vastuutahot, indikaattorit ja tietojen keruu- ja arviointimekanismit.

Olemassa oleviin raportointimekanismeihin perustuen liitteessä 1 on esitetty useita laaja-alaisia indikaattoreita. Ne helpottavat tämän EU:n huumeidenvastaisen toimintasuunnitelman yleisen toimivuuden arviointia eikä niistä aiheudu ylimääräistä raportointivelvoitetta. Monet niistä mainitaan suunnitelmassa toistuvasti silloin kun se on aiheellista. Lisäksi suunnitelmassa on esitetty indikaattoreita, jotka perustuvat ohjelmaan, arviointiin tai muihin tietolähteisiin. Näiden indikaattoreiden käyttö määräytyy kussakin jäsenvaltiossa tai EU:n toimielimissä käytettävien tietojenkeruumenettelyjen mukaan.

Strategian mukaisesti sen yksityiskohtainen toteutus tulisi esittää kahdessa peräkkäisessä toimintasuunnitelmassa. Ensimmäinen toimintasuunnitelma, jolla nykyinen huumausainestrategia pantiin täytäntöön, hyväksyttiin vuonna 2013 ja sen voimassaolo päättyi vuonna 2016. EU:n huumausainestrategian ulkoinen väliarviointi sekä EU:n huumeidenvastaisen toimintasuunnitelman (2013–2016) täytäntöönpano saatiin päätökseen vuonna 2016. Arvioinnissa todettiin, että suurin osa kyseisen toimintasuunnitelman toimista saatiin toteutettua tai niitä edistettiin. Arvioinnin tulokset osoittivat myös, että EU:n huumausainestrategian (2013–2020) täytäntöönpanoa varten tarvitaan toinen toimintasuunnitelma, jonka tulisi olla EU:n huumeidenvastaisen toimintasuunnitelman 2013–2016 ajan tasalle saatettu versio. Seuraavassa esitetyssä EU:n huumeidenvastaisessa toimintasuunnitelmassa 2017–2020 on otettu huomioon arvioinnin tulokset sekä viimeisimmän toimintasuunnitelman hyväksymisen jälkeen tapahtuneet keskeiset muutokset huumetilanteessa ja -politiikoissa.

1.   Huumausaineiden kysynnän vähentäminen

Pyritään vähentämään merkittävästi laittomien huumausaineiden käyttöä, huumausaineiden ongelmakäyttöä, huumausaineriippuvuutta ja huumausaineiden käyttöön liittyviä terveys- ja sosiaalisia riskejä ja haittoja sekä viivyttämään huumausaineiden käytön aloittamista

Tavoite	Toimi	Aikataulu	Vastuutaho	Indikaattori(t)	Tietojen keruu- ja arviointimekanismit
1. Ennaltaehkäistään huumeiden käyttöä ja viivytetään käytön aloittamista	1. Parannetaan näyttöön perustuvien (1) ennaltaehkäisevien toimenpiteiden saatavuutta ja tehoa ottaen huomioon seuraavassa esitetyt riski- ja suojaavat tekijät a. väestön riskitekijät, kuten ikä, sukupuoli, koulutus sekä kulttuuriset ja sosiaaliset tekijät; b. tilannesidonnaiset riskitekijät, kuten asunnottomuus, maahanmuutto ja turvapaikan haku, huumeiden käyttö yöelämässä ja viihdekäyttö, käyttö työpaikalla, huumausaineen vaikutuksen alaisena ajaminen ja c. yksilölliset, esimerkiksi mielenterveyteen liittyvät riskitekijät, käyttäytyminen ja psykososiaalinen kehitys sekä muut tekijät, joiden tiedetään vaikuttavan henkilön alttiuteen käyttää huumeita (esim. geneettisten tekijöiden vaikutus ja perhetilanne)	Jatkuva	Jäsenvaltiot	— Laaja-alaiset indikaattorit 1, 11, 12 — Jäsenvaltioiden toteuttamien näyttöön perustuvien yleismaailmallisten ja ympäristöön liittyvien ennaltaehkäisevien toimenpiteiden käytettävyys ja laajuus — Jäsenvaltioissa toteuttamien näyttöön perustuvien kohdennettujen ennaltaehkäisevien toimenpiteiden, ml. perhe- ja yhteisöpohjaiset toimenpiteet, käytettävyys ja laajuus — Jäsenvaltioiden toteuttamien, näyttöön perustuvien ilmoitettujen ennaltaehkäisevien toimenpiteiden käytettävyys ja laajuus	EMCDDA raportoi / Reitox-verkoston kansallinen raportointipaketti Jäsenvaltiot raportoivat toimien tuloksista
	2. Huumeidenkäytön ennaltaehkäisyn lisäksi lujitetaan ennaltaehkäiseviä ja muita toimia ja kohdennetaan ne paremmin laittomien huumausaineiden ja muiden psykoaktiivisten aineiden ensikäytön viivästyttämiseksi	Jatkuva	Jäsenvaltiot	— Laaja-alaiset indikaattorit 1, 5, 11, 12 — Jäsenvaltioissa toteutettujen näyttöön perustuvien ennaltaehkäisevien ja muiden toimien, jotka kohdennetaan nuoriin perheissä ja yhteisöissä sekä virallisen tai epävirallisen koulutuksen piirissä, käytettävyys ja laajuus	EMCDDA raportoi Jäsenvaltiot raportoivat toimien tuloksista
	3. Parhaiden käytäntöjen vaihto lapsille, nuorille, vanhemmille ja koulutusympäristöille suunnatuissa erilaisissa ennaltaehkäisevissä toimissa ottaen samalla huomioon sukupuolisidonnaiset tarpeet, kuten koulutustoiminta, yhteisöpohjaiset ohjelmat sekä internetiä ja sosiaalista mediaa käyttävät ohjelmat.	Jatkuva	Jäsenvaltiot EMCDDA	— Yleiskatsaus parhaiden käytäntöjen vaihdoista jäsenvaltioiden välillä — Myönteiset arvioinnit parhaita käytäntöjä koskevien toimien käyttäytymiseen liittyvistä tuloksista (soveltuvin osin)	EMCDDA:n parhaiden käytäntöjen portaali Komissio raportoi Jäsenvaltiot raportoivat Huumausaineita käsittelevä kansalaisyhteiskunnan foorumi raportoi
	4. Lisätään tietoisuutta laittomien huumausaineiden ja muiden psykoaktiivisten aineiden käytön vaaroista ja seurauksista ja parannetaan taitoja ja valmiuksia huumeidenkäytön ennaltaehkäisemiseksi.	Jatkuva	Jäsenvaltiot Komissio EMCDDA	— Laaja-alaiset indikaattorit 5, 12 — Yleinen ja nuorten tietämys terveistä elintavoista ja laittomien huumausaineiden ja muiden psykoaktiivisten aineiden käytön vaaroista ja seurauksista sekä huumeidenkäytön ennaltaehkäisyyn osallistuvien henkilöiden taitojen ja valmiuksien taso	EMCDDA raportoi Eurobarometrikyselyt ESPAD HBSC / WHO-Europe
	5. Mahdollistetaan perustellummat toimet psykoaktiivisten lääkkeiden väärinkäyttöön puuttumiseksi.	2017–2020	Jäsenvaltiot Neuvoston työryhmä (HDG lääkkeet ja lääkinnälliset laitteet) EMA EMCDDA	— Niiden aloitteiden määrä, joilla edistetään psykoaktiivisten lääkkeiden asianmukaista käyttöä — Näytön ja kansainvälisten esimerkkien kerääminen siitä, miten psykoaktiivisten lääkkeiden siirron ja väärinkäytön riskejä vähennetään — Lääkäreiden ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten käymien kurssien määrä kipua ja kärsimystä lievittävien lääkkeiden käytössä	Jäsenvaltiot raportoivat EMCDDA raportoi EMA
2. Huumeiden käyttäjien hoidon ja kuntoutuksen tehostaminen, ml. palvelut huumeiden käytön seurauksena sairastuneille, laittomien huumausaineiden käytön, ongelmakäytön, huumeriippuvuuden ja huumeisiin liittyvien terveys- ja sosiaalisten riskien ja haittojen vähentämiseksi sekä tuki ongelmakäyttäjien ja huumeriippuvaisten tervehdyttämiseksi ja heidän sosiaalisen integraationsa ja kuntoutuksensa edistämiseksi.	6. Näyttöön perustuvien kattavien ja yhdennettyjen hoitopalvelujen kehittäminen ja niiden monipuolisuuden, saatavuuden, kattavuuden ja niiden piiriin pääsyn lisääminen. Sen varmistaminen, että palvelut suunnataan huumeiden sekakäyttäjille (laittomien ja sallittujen aineiden, muun muassa psykoaktiivisten lääkkeiden, alkoholin ja tupakan samanaikainen käyttö) ja että huomioon otetaan ikääntyvien huumeidenkäyttäjien lisääntyvät tarpeet ja sukupuoleen liittyvät seikat. a. Terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisten koulutuksen toteuttaminen ja parantaminen päihderiippuvuuksien alalla. b. Huumeita käyttävien lasten ja nuorten varhaisen havaitsemisen ja puuttumisen ohjelmien sekä lyhythoito-ohjelmien kehittäminen ja toteuttaminen.	Jatkuva	Jäsenvaltiot	— Laaja-alaiset indikaattorit 1, 6, 11 — Näyttöön perustuvien kattavien ja yhdennettyjen hoitopalvelujen, muun muassa sekakäyttäjille suunnattujen ja ikääntyvien huumeidenkäyttäjien tarpeet huomioon ottavien palvelujen laajuus ja monipuolisuus jäsenvaltioissa — Jäsenvaltioiden toimittamat tiedot hoidossa pysymisestä ja hoidon tuloksista	EMCDDA raportoi / Reitox-verkoston kansallinen raportointipaketti EMCDDA:n parhaiden käytäntöjen portaali EU:n huumausainestrategian ja EU:n huumeidenvastaisen toimintasuunnitelman loppuarviointi Jäsenvaltiot raportoivat
	7. Laajennetaan kuntoutus-/uudelleensopeuttamis- ja hoitopalveluja painottaen palveluja, a. joissa keskitytään hoidon jatkuvuuteen palveluohjauksen ja viranomaisten välisen yhteistyön avulla, b. joissa keskitytään tukemaan ongelmakäyttäjien, huumeriippuvaisten, mukaan lukien vankien, ja tarvittaessa ikääntyvien huumeidenkäyttäjien, sosiaalista integraatiota ja kuntoutusta (myös työllistettävyyttä ja asumista) c. joilla tehostetaan huumeiden käyttöön liittyvien psyykkisten ja fyysisten sairauksien diagnosointiprosessia ja hoitoa esimerkiksi nopeilla hepatiitti B-, C- ja hiv-testeillä ja muita sukupuoliteitse tarttuvia infektioita ja tuberkuloosia koskevilla testeillä d. joilla otetaan huomioon sukupuolisidonnaiset tarpeet ja e. joilla autetaan heikommassa asemassa olevia yhteisöjä / väestönosia.	Jatkuva	Jäsenvaltiot	— Laaja-alainen indikaattori 11 Jäsenvaltioiden toimittamat tiedot: — siitä, miten paljon on lisätty sellaisia kuntoutus-/uudelleensopeuttamis- ja hoitopalveluja, joissa käytetään palveluohjausta ja viranomaisten välistä yhteistyötä — siitä, miten paljon on lisätty sukupuolisidonnaisia kuntoutus-/uudelleensopeuttamis- ja hoitopalveluja — siitä, miten paljon on lisätty avohuolto- ja vankilaohjelmia, jotka on erityisesti suunnattu huumeidenkäyttäjille, jotka ovat sairastuneet huumeiden käytön seurauksena, ja joihin liittyy sekä mielenterveys- että kuntoutus-/uudelleensopeuttamis- ja hoitopalvelujen välisiä kumppanuuksia — siitä, miten laajalti ja kuinka pitkään hoidon päättäneet ovat käyttämättä laittomia ja/tai sallittuja huumausaineita — siitä, mitä hoitovaihtoehtoja on olemassa niille, jotka alkavat jälleen käyttää huumeita, ja ikääntyville huumeidenkäyttäjille	EMCDDA raportoi Jäsenvaltiot raportoivat palvelujen tuloksista,
	8. a. Parannetaan soveltuvin osin riskien ja haittojen vähentämispalvelujen saatavuutta, kattavuutta ja niihin pääsyä, esim. neulojen ja ruiskujen vaihto-ohjelmia, opioidikorvaushoitoa ja opioidien yliannostuksen hallintaohjelmia, joiden tavoitteena on lieventää huumeidenkäytön kielteisiä seurauksia sekä ehkäistä ja vähentää huomattavasti huumausaineisiin suoraan tai epäsuorasti liittyvien kuolemantapausten määrää ja suonensisäiseen käyttöön liittyviä tartuntatauteja, mutta ei yksinomaan hiv- ja hepatiittivirustartuntoja, sekä sukupuolitauteja ja tuberkuloositartuntoja suonensisäisten huumeiden käyttäjille tarkoitettua kattavaa terveyspalvelupakettia koskevan WHO:n suosituksen mukaisesti: b. Huumausaineisiin liittyvien kuolemantapausten parempi ennaltaehkäisy kansallisten olosuhteiden mukaisesti, esimerkiksi opiaattien yhteydessä järjestämällä sellaisten naloksonia sisältävien lääkkeiden sallittujen annostelumuotojen saatavuus, jotka on sertifioitu erityisesti sitä varten, että koulutetut maallikot voisivat terveydenhuollon ammattilaisten puuttuessa hoitaa opioidien yliannostusoireita c. Tunnistetaan ja ratkaistaan ongelmat suonensisäisiä huumeita käyttävien, muun muassa vankien ja muiden heikossa asemassa olevien ryhmien hiv:n ja hepatiitti C:n havaitsemisessa ja hoidon saamisessa niihin d. Tietojenvaihto ja soveltuvin osin parhaiden käytäntöjen vaihto riskien ja haittojen vähentämiseen tähtäävistä toimenpiteistä, kuten neulojen ja ruiskujen vaihto-ohjelmista, opioidikorvaushoidosta, piikitystiloista, naloksoniohjelmista, vertaisryhmiin perustuvista toimista, tiedotustoimista, hepatiitti C:n hoidosta, tablettien testauksesta ja itse suoritettavasta hiv/aids-testistä kansallisen lainsäädännön mukaisesti	Jatkuva	Jäsenvaltiot EMCDDA Komissio	— Laaja-alaiset indikaattorit 2, 3, 4, 11 — Missä määrin näyttöön perustuvien riskien ja haittojen vähentämistoimien saatavuutta ja niiden piiriin pääsyä on tarvittaessa lisätty jäsenvaltioissa — Yleiskatsaus riskien ja haittojen vähentämistoimenpiteitä koskevien parhaiden käytäntöjen vaihdoista — Niiden jäsenvaltioiden määrä, jotka ovat saavuttaneet WHO:n suosituksen suonensisäisten huumeiden käyttäjille tarkoitetusta kattavasta terveyspalvelupaketista: — Neulojen ja ruiskujen vaihto-ohjelmat — Opioidikorvaushoito — Hiv-testaus ja -neuvonta — Hiv-hoito — Kondomiohjelmat — Käyttäytymisinterventiot — Hepatiitin, tuberkuloosin ja mielenterveysongelmien ehkäisy ja hallinta — Seksuaali- ja lisääntymisterveyttä koskevat toimet — Maallikoille tarjottava naloksonia koskeva koulutus turvallisten kotikäyttöä koskevien ohjelmien välttämättömänä ennakkoehtona — Opioidikorvaushoito-ohjelmien kattavuus opioidiriippuvaisten keskuudessa — Missä määrin haittojen vähentämispalvelut, esimerkiksi naloksoniohjelmat, yöelämän haittojen vähentämistoimenpiteet ja heikommassa asemassa olevia yhteisöjä / väestönosia koskevat ohjelmat ovat tarvittaessa saatavilla — Niiden ohjelmien määrä, joilla helpotetaan suonensisäisten huumeidenkäyttäjien pääsyä hepatiitti C-hoitoihin, ja ohjelmien kattamien henkilöiden määrä — Missä määrin tartuntatautien ehkäisyä ja valvontaa huumeidenkäyttäjien keskuudessa koskevia ECDC:n/EMCDDA:n ohjeita pannaan täytäntöön	EMCDDA raportoi / Reitox-verkoston kansallinen raportointipaketti Jäsenvaltiot raportoivat Huumeita käsittelevä kansalaisyhteiskuntafoorumi Hiv/aidsia, virushepatiittia ja tuberkuloosia käsittelevä kansalaisyhteiskuntafoorumi
	9. Tehostetaan terveydenhuoltotoimenpiteiden kehittämistä, saatavuutta ja kattavuutta huumeidenkäyttäjille vankilaympäristössä ja vapautumisen jälkeen tavoitteena yhtä laadukas hoito kuin ympäröivän yhteisön tarjoama hoito	Jatkuva	Jäsenvaltiot	— Laaja-alainen indikaattori 10 — Huumeidenkäyttäjien saatavissa olevat palvelut vankilaympäristössä (esimerkiksi opioidikorvaushoito ja soveltuvin osin naloksoniohjelmat sekä neulojen ja ruiskujen vaihto-ohjelmat kansallisen lainsäädännön mukaisesti sekä hiv:n, hepatiitti B:n, hepatiitti C:n ja tuberkuloosin ehkäisy ja hallinta) ja se, miten laajalti vankilan terveydenhuoltotoimet ja -käytännöt sisältävät hoitomalleja, joihin kuuluvat parhaat käytännöt tarpeiden arvioimiseksi ja hoidon jatkuvuuden takaamiseksi vangeille vankeuden ajan — Se, missä määrin vankilan palvelut ja yhteisön palvelut tuovat jatkuvuutta vapautettavien vankien hoitoon painottaen erityisesti yliannostusten välttämistä	EMCDDA raportoi / Reitox-verkoston kansallinen raportointipaketti Jäsenvaltiot raportoivat palveluista
3. Sisällytetään koordinoituja, parhaat käytännöt ja laatunäkökohdat huomioon ottavia lähestymistapoja huumeiden kysynnän vähentämiseen	10. Sovelletaan neuvoston vuonna 2015 hyväksymiä EU:n vähimmäislaatuvaatimuksia (2), joiden avulla tiede ja käytäntö saadaan kohtaamaan: a. ympäristöön liittyviin, yleismaailmallisiin, valikoituihin ja ilmoitettuihin ennaltaehkäiseviin toimiin; b. varhaiseen havaitsemiseen ja puuttumiseen; c. riskien ja haittojen vähentämistoimiin ja d. hoito- ja kuntoutustoimiin, sosiaaliseen integraatioon tähtääviin toimiin ja tervehdyttämistoimiin ja valvotaan niiden täytäntöönpanoa.	2017–2020	Neuvosto Neuvoston työryhmä (HDG) Jäsenvaltiot Komissio EMCDDA	— Vaatimusten mukaisesti täytäntöönpannuista huumeiden kysynnän vähentämistä koskevista toimenpiteistä ja ohjelmista saadun näytön tarkastelu — Huumeiden kysynnän vähentämisen alalla toimiville ammattilaisille suunnattujen erityiskoulutusohjelmien määrä ja/tai niihin osallistuvien ammattilaisten arvioitu määrä — Kansalaisyhteiskunnan osuus vaatimusten täytäntöönpanossa mukaan lukien suunnittelussa ja käyttöönotossa — Niiden EU:n tasolla tuettujen hankkeiden ja ohjelmien määrä, joilla edistetään parhaiden käytäntöjen vaihtoa kyseisten vaatimusten täytäntöönpanossa — Osallistuminen ministeriöiden väliseen yhteistyöhön kyseisten vaatimusten täytäntöönpanon tukemiseksi	EMCDDA:n parhaiden käytäntöjen portaali Jäsenvaltiot raportoivat EU:n huumausainestrategian ja EU:n huumeidenvastaisen toimintasuunnitelman loppuarviointi

2.   Huumausaineiden tarjonnan vähentäminen

Pyritään vähentämään merkittävästi laittomien huumausaineiden saatavuutta ja tarjontaa EU:ssa

Tavoite	Toimi	Aikataulu	Vastuutaho	Indikaattori(t)	Tietojen keruu- ja arviointimekanismit
4. Tehostetaan lainvalvonnan koordinointia ja yhteistyötä EU:ssa laittomiin huumausaineisiin liittyvään toimintaan puuttumiseksi ottaen tarpeen mukaan huomion sellaiset asiaan liittyvät toimet, jotka määräytyvät EU:n politiikkasyklin kautta	11. Hyödynnetään mahdollisimman hyvin käytettävissä olevia lainvalvonnan alan tiedustelutiedon ja tiedon vaihtoon tarkoitettuja välineitä, kanavia ja viestintävälineitä, joita käytetään huumeisiin liittyvän tiedon keräämiseen ja analysointiin	Jatkuva	Jäsenvaltiot Europol Eurojust Neuvoston työryhmä (COSI)	— Laaja-alaiset indikaattorit 7, 15 — Niiden tiedusteluun perustuvien ja kohdennettujen toimien laajuus, joilla on suuret vaikutukset; niiden yhteisten operaatioiden, yhteisten tutkintaryhmien ja rajat ylittävien yhteistyöaloitteiden laajuus, joissa keskitytään rikollisjärjestöihin, jotka ovat osallisina laittomien huumausaineiden alan toiminnassa — Käytetään enemmän Europolin ja muiden lainvalvontaviranomaisten huumeisiin liittyviä tiedonvaihto-, analysointi- ja asiantuntijajärjestelmiä — EMPACT-hankkeista sekä kahden- ja monenvälisistä aloitteista saadut tulokset — Eurojustin ja Europolin käsiteltäviksi saatettujen huumeisiin liittyvien tapausten määrä ja niitä koskevat laadulliset ja taustatiedot	Europol raportoi Eurojust raportoi EMCDDA raportoi EMPACT-vastuutahojen raportit
	12. Määritetään ja priorisoidaan tärkeimmät uhkat, jotka ovat sidoksissa huumeisiin liittyvään järjestäytyneeseen rikollisuuteen	2017	Neuvosto Neuvoston työryhmä (COSI) Europol Jäsenvaltiot Komissio	— Järjestäytynyttä ja vakavaa kansainvälistä rikollisuutta koskeva EU:n toimintapoliittinen sykli kaudella 2018–2021 on määritelty	EU SOCTA Monivuotiset strategiset suunnitelmat Operatiiviset suunnitelmat EMPACT-vastuutahojen raportit Europol raportoi
	13. Tehostetaan lainvalvontaviranomaisille suunnattua CEPOLin koulutusta laittomien huumausaineiden tuotannosta ja kaupasta sekä talousrikollisuudesta, ja erityisesti koulutusmenetelmiä ja -tekniikkoja, joilla a. puututaan uusien viestintäteknologioiden käyttöön laittomien huumeiden tuotannossa ja kaupassa, b. tehostetaan varojen takavarikoimista, c. torjutaan rahanpesua, d. edistetään laittomien laboratorioiden ja kannabisviljelmien havaitsemista ja purkamista.	2017–2020	Jäsenvaltiot CEPOL Europol Neuvoston työryhmä (COSI) Komissio	— Koulutustarpeet arvioidaan säännöllisesti — Asiaan liittyvien koulutuskurssien saatavuus ja käyttö — Koulutettujen lainvalvontaviranomaisten määrä ja käyttö koulutuksen tuloksena	CEPOLin vuosikertomus CEPOLin koulutusohjelmat EMPACT-vastuutahojen raportit
	14. Parannetaan huumeidentorjuntatoimia tehostamalla alueellisia tiedonvaihtofoorumeita ja alueellisia turvallisuusfoorumeita ja niiden seurantaa tavoitteena puuttua huumeiden salakuljetusreittien vaihtamisesta syntyviin uusiin uhkiin ja torjua niitä	Jatkuva	Komissio Jäsenvaltiot Europol Neuvoston työryhmä (COSI) Alueelliset tiedonvaihtofoorumit Alueelliset turvallisuusfoorumit	— Laaja-alainen indikaattori 7 — Sellaisten tiedusteluun perustuvien toimien määrä, jotka johtavat huumeiden salakuljetusreittien hajottamiseen ja poistamiseen — Yhteyshenkilöverkoston toiminnan kautta tapahtuvan tietojenvaihdon laajuus	Turvallisuus- ja tiedonvaihtofoorumit ja arviointikertomukset EMCDDA raportoi EU SOCTA EMPACT-vastuutahojen raportit Europol raportoi MAOC-N (3)
	15. Tehostetaan toimia huumeiden lähtöaineiden siirron estämiseksi ja niiden esiaineiden käytön estämiseksi huumeiden laittomassa valmistuksessa	Jatkuva	Jäsenvaltiot Europol Komissio Neuvoston työryhmä (CUG COSI)	— Laittomaan käyttöön tarkoitettujen lähtöaineiden pysäytettyjen tai takavarikoitujen kuljetusten määrä ja aineiden määrä — EMPACT-hankkeista saadut tulokset — Vientiä koskevien ennakkoilmoitusten verkkojärjestelmän (PEN) käyttö ja Precursors Incident Communication System (PIC) -järjestelmän lisääntynyt käyttö — Yhteisten seurantakokousten määrä ja sellaiset muut toimet, jotka liittyvät lähtöaineiden ja niiden esiaineiden siirron estämiseen	EU:n ja jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten raportit EMPACT vastuutahojen raportit Europol raportoi
	16. Torjutaan rajat ylittävää laitonta huumekauppaa, mukaan lukien kontti- ja pakettikuljetukset, ja parannetaan rajaturvallisuutta erityisesti EU:n merisatamissa, lentoasemilla ja maarajojen ylityspaikoissa tehostamalla lainvalvontaviranomaisten toimia, muun muassa tiedon ja tiedustelutiedon vaihtoa	Jatkuva	Jäsenvaltiot Europol Neuvoston työryhmä (CCWP COSI)	— Monialaisten ja useiden viranomaisten toteuttamien yhteisten operaatioiden ja rajat ylittävien yhteistyöaloitteiden määrä — Tehostettu tietojenvaihto, esimerkiksi lainvalvontaviranomaisten ja asiaan liittyvien elinten, kuten lentoyhtiöiden, lentopikakuljetusyritysten, laivayhtiöiden, satamaviranomaisten ja kemikaaliyritysten kesken tehtyjen yhteisymmärryspöytäkirjojen osalta — EMPACT-hankkeista saadut tulokset — Tehokkaampi tiedustelutiedon ja tiedon vaihto rajat ylittävästä laittomasta huumekaupasta, muun muassa käytettävissä olevat rajavalvontajärjestelmät — EU:n matkustajarekisteristä (PNR) annetun direktiivin täytäntöönpano	EMPACT-vastuutahojen raportit Europol raportoi CCWP:n raportit Jäsenvaltiot raportoivat MAOC-N Frontex
	17. Pannaan täytäntöön neuvoston vuonna 2013 hyväksymät huumeiden tarjonnan vähentämistä koskevat keskeiset indikaattorit (4)	2017–2020	Komissio Jäsenvaltiot Neuvosto Neuvoston työryhmä (HDG) EMCDDA Europol	Seuraavien indikaattoreiden toteutuksen taso: — huumetakavarikkojen lukumäärä ja määrä — huumeiden puhtaus ja ainesosat — huumeiden hinnat — hävitetyt huumausaineiden tuotantotilat — huumeisiin liittyvä rikollisuus — huumeiden saatavuus väestötutkimuksissa — markkinoiden kokoa koskevat arviot	Olemassa olevat kansalliset huumeiden tarjontaa koskevat tiedot jäsenvaltioissa EMCDDA raportoi Europol raportoi
5. Tehostetaan tosiasiallista oikeudellista yhteistyötä ja lainsäädäntöä EU:ssa	18. Lujitetaan EU:n oikeudellista yhteistyötä kohdentamalla toimia rajat ylittävään laittomaan huumekauppaan, rahanpesuun ja huumekauppaan liittyvän järjestäytyneen rikollisuuden tuottaman hyödyn takavarikointiin	2017–2020	Neuvosto Komissio Jäsenvaltiot Eurojust	— Pannaan oikea-aikaisesti täytäntöön sovitut EU:n toimenpiteet ja lainsäädäntö, jotka koskevat a) rikoksen tuottaman hyödyn takavarikoimista ja takaisin perintää (5); b) rahanpesua (6); c) huumeiden laittomaan kauppaan liittyvien rikosten ja seuraamusten lähentämisestä EU:ssa (7) — Suurempi määrä talousrikostutkintoja ja takavarikointeja huumeisiin liittyvän järjestäytyneen rikollisuuden tuottaman hyödyn osalta EU:n lainvalvontaviranomaisten ja oikeudellisen yhteistyön kautta — Oikea-aikaiset ja tehokkaat vastaukset keskinäisen oikeusavun pyyntöihin ja eurooppalaista pidätysmääräystä koskeviin pyyntöihin, kun on kyse laittomasta huumekaupasta	Eurojust raportoi Jäsenvaltiot raportoivat
	19. Hyväksytään ja pannaan täytäntöön uusia EU:n lainsäädäntötoimenpiteitä uusien psykoaktiivisten aineiden ilmaantumiseen, käyttöön ja nopeaan leviämiseen puuttumiseksi	2017–2020	Komissio Neuvosto Neuvoston työryhmä (HDG) Jäsenvaltiot EMCDDA Europol Eurojust	— EU:n lainsäädäntö annettu — EU:n lainsäädännön täytäntöönpano jäsenvaltioissa — Tietojenvaihtoa ja riskinarviointimenettelyjä koskevien EU:n ohjeiden päivittäminen — Uusien lainsäädännöllisten toimenpiteiden vaikutusten seuranta keskittyen erityisesti korvausvaikutukseen laittomien huumeiden markkinoilla	Jäsenvaltiot raportoivat EMCDDA raportoi Komissio (EU:n toimenpiteet)
	20. Pannaan täytäntöön EU:n lainsäädäntöä huumeiden lähtöaineista, jotta estetään niiden siirto häiritsemättä laillista kauppaa	Jatkuva	Neuvosto Komissio Jäsenvaltiot	— Tiedot laittomaan käyttöön tarkoitettujen lähtöaineiden pysäytetyistä tai takavarikoiduista kuljetuksista ja aineiden määrästä — EMPACT-hankkeista saadut tulokset — Vientiä koskevien ennakkoilmoitusten verkkojärjestelmän (PEN) käyttö ja Precursors Incident Communication System (PIC) -järjestelmän lisääntynyt käyttö — Yhteisten seurantakokousten määrä ja sellaiset muut toimet, jotka liittyvät lähtöaineiden ja niiden esiaineiden siirron estämiseen.	INCB:n vuosikertomus lähtöaineista Euroopan komissio ja EMCDDA raportoivat
	21. Puututaan tiettyjen farmakologisesti vaikuttavien aineiden käyttöön (sellaisina kuin ne on määritelty EU:n direktiivissä 2011/62/EU) laittomien huumausaineiden leikkausaineina	Jatkuva	Jäsenvaltiot Komissio EMA Europol	— Tiedot laittomien huumausaineiden leikkausaineina käytettyjen vaikuttavien aineiden takavarikoista — Pannaan oikea-aikaisesti täytäntöön EU:n uudet oikeudelliset vaatimukset, joilla pyritään turvaamaan vaikuttavien aineiden toimitusketju väärennettyjä lääkkeitä koskevan direktiivin 2011/62/EU mukaisesti	CCWP:n ja CUG:n raportit Jäsenvaltiot raportoivat
	22. Jäsenvaltiot kehittävät ja soveltavat tarvittaessa ja oikeudellisten puitteidensa mukaisesti vaihtoehtoisia seuraamuksia pakkokeinoseuraamuksille, joita kohdistetaan huumeita käyttäviin rikollisiin, esimerkiksi: a. koulutus b. (rangaistuksen lykkääminen, mihin yhdistetään) hoito c. tutkinnan tai syytetoimien lykkääminen d. kuntoutus ja hoito e. jälkihoito ja yhteiskuntaan sopeuttaminen	2017–2020	Jäsenvaltiot Neuvoston työryhmä (HDG DROIPEN)	— Enemmän vaihtoehtoja pakkokeinoseuraamuksille ja vaihtoehtojen toteuttaminen huumeita käyttävien rikollisten osalta koulutuksen, hoidon, kuntoutuksen, jälkihoidon ja sosiaalisen integraation alalla — Lisätään pakkokeinoseuraamusten vaihtoehtojen seurantaa, toteutusta ja arviointia — Millaisia ovat jäsenvaltioiden tarjoamat ja täytäntöönpanemat pakkokeinoseuraamusten vaihtoehdot ja mikä on niiden määrä — Tiedot pakkokeinoseuraamuksia koskevien vaihtoehtojen käytön tehokkuudesta	EMCDDA raportoi / Reitox-verkoston kansallinen raportointipaketti Jäsenvaltiot raportoivat
6. Vastataan tehokkaasti nykyisiin ja uusiin suuntauksiin laittoman huumetoiminnan alalla	23. Määritetään strategisia toimia, joilla puututaan uuden tieto- ja viestintätekniikan käyttöön ja niihin liittyvien verkkosivustojen ylläpitoon laittomien huumausaineiden ja uusien psykoaktiivisten aineiden tuotannossa, markkinoinnissa, ostossa ja jakelussa kansallisella ja EU:n tasolla.	2017–2020	Neuvosto Komissio Neuvoston työryhmä (HDG COSI CCWP) Jäsenvaltiot Europol CEPOL EMCDDA Eurojust	— Tulokset, joita on saatu lainvalvontatoimista, joita kohdennetaan huumeisiin liittyviin internetin kautta tehtäviin rikoksiin — Yhteisten operaatioiden ja rajat ylittävien yhteistyöaloitteiden suurempi määrä — Lainvalvontatyön tukemiseksi kehitettyjen välineiden ja rahoitettujen tutkimushankkeiden määrä ja vaikutus — Teollisuuden kumppaneiden kanssa tehtyjen sopimusten / käytyjen keskustelujen määrä — Laaditaan termiluettelo — Laaditaan kartoitus seurantavälineistä — Asianomaisten sidosryhmien koulutustilaisuuksien määrä — Niiden kansainvälisten kumppaneiden kanssa käytyjen tapaamisten määrä, joissa toimesta keskusteltiin	EU:n toimintapoliittisen syklin väliarviointi EMPACT vastuutahojen raportit Europol raportoi CEPOLin tilastot/vuosikertomus EMCDDA raportoi Jäsenvaltiot raportoivat EU:n virastojen raportit Komissio

3.   Koordinointi

Jäsenvaltiot ja EU koordinoivat tehokkaasti huumepolitiikkaa

Tavoite	Toimi	Aikataulu	Vastuutaho	Indikaattori(t)	Tietojen keruu- ja arviointimekanismit
7. Huolehditaan tehokkaasta EU:n koordinoinnista huumeiden torjunnan alalla	24. Tehostetaan tiedonvaihtoa HDG:n ja muiden asiaan liittyvien neuvoston työryhmien ja erityisesti COSIn välillä koordinoinnin tehostamiseksi huumeiden tarjonnan vähentämiseen liittyvän pilarin osalta Tehostetaan tiedonvaihtoa HDG:n ja muiden asiaan liittyvien maantieteellisten ja temaattisten neuvoston työryhmien välillä, joita ovat muun muassa COSI, COAFR, COASI, COEST, COLAC, COTRA, COWEB, CONUN, COHOM, CCWP, COSCE, CUG ja DROIPEN	Jatkuva	Pj-valtio Neuvosto EUH Neuvoston työryhmä (HDG)	— Se, missä määrin EU:n huumausainestrategia ja toimintasuunnitelma on otettu huomioon neuvoston muiden työryhmien ohjelmissa, esimerkiksi seuraavissa työryhmissä: COSI, COAFR, COASI, COEST, COLAC, COTRA, COWEB, CONUN, COHOM, CCWP, COSCE, CUG ja DROIPEN. — HDG:n asialistalla säännöllisesti käsiteltävä kohta 1) toimista, jotka liittyvät EU:n poliittisen syklin huumeita koskeviin prioriteetteihin (perustuu EMPACTin raportteihin, kerran kullakin puheenjohtajakaudella) ja 2) muiden neuvoston työryhmien asiaankuuluvista toimista tarvittaessa muiden asianosaisten työryhmien puheenjohtajien läsnä ollessa	Neuvoston työryhmä (HDG) raportoi Pj-valtio raportoi
	25. Kukin pj-valtio voi kutsua koolle kansallisten huumausainekoordinaattorien ja tarvittaessa muiden ryhmien kokouksia tarkastelemaan uusia suuntauksia, tehokkaita toimia ja muita toimintapoliittisia kehityslinjoja, jotka tuovat lisäarvoa EU:n huumausainestrategialle ja jäsenvaltioille	Kaksi kertaa vuodessa	Pj-valtio Jäsenvaltiot	— Se, missä määrin kansallisten huumausainekoordinaattorien kokoukset kuvastavat kehityssuuntia, suuntauksia ja uusia näkymiä toimintapoliittisissa toimissa ja parantavat viestintää ja tietojenvaihtoa	Pj-valtio raportoi
	26. HDG edistää a) toimintasuunnitelman täytäntöönpanon seurantaa temaattisilla keskusteluilla, ja b) vuosittaisella vuoropuhelulla huumeilmiön tilanteesta Euroopassa	a) Jatkuva b) Vuosittain	Pj-valtio Neuvoston työryhmä (HDG) Jäsenvaltiot Komissio EMCDDA Europol	— Toimintasuunnitelmien toteutuksen taso — Niiden toimintasuunnitelman toimien määrä, joita käsitellään HDG:ssä käytävissä temaattisissa keskusteluissa — HDG:ssä viimeisimmistä huumeisiin liittyvistä suuntauksista käytävän vuoropuhelun ajankohtaisuus ja tiedot niistä	Pj-valtio raportoi
	27. Huolehditaan jäsenvaltioiden ja EU:n toimien johdonmukaisuudesta ja jatkuvuudesta eri pj-kausien aikana huumeita koskevan yhdennetyn, tasapainoisen ja näyttöön perustuvan lähestymistavan lujittamiseksi EU:ssa	Jatkuva	Pj-valtio Pj-valtioiden kolmikko Jäsenvaltiot Komissio Neuvoston työryhmä (HDG) EMCDDA Europol	— Johdonmukaisuus ja jatkuvuus eri pj-kausilla — Edistyminen EU:n huumausainestrategian ensisijaisten toimien täytäntöönpanossa eri pj-kausina	Pj-valtio raportoi
	28. Huolehditaan EU:n huumepolitiikan ja toimien koordinoinnista kansainvälisen yhteistyön tukemiseksi EU:n, kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen välillä	Jatkuva	EUH Komissio Neuvoston työryhmä (HDG) Jäsenvaltiot	— Johdonmukaisuuden ja yhdenmukaisuuden taso tavoitteissa, odotetuissa tuloksissa ja toimenpiteissä, joita suunnitellaan EU:n toimiksi huumeidentorjunnan alalla — Sisällytetään huumepoliittiset tavoitteet EU:n asiaan liittyvien elinten strategioihin — Tehostettu yhteistyö HDG:n ja maantieteellisten tai alueellisten sekä temaattisten neuvoston työryhmien välillä, joita ovat muun muassa COSI, COAFR, COASI, COEST, COLAC, COTRA, COWEB, CONUN, COHOM, CCWP, COSCE, CUG ja DROIPEN — Dublinin ryhmän raporttien määrä	EUH:n ja komission säännöllinen raportointi neuvoston työryhmälle (HDG) Dublinin ryhmä
	29. a. Huolehditaan koordinoidusta ja asianmukaisesta resurssien tasosta EU:ssa ja jäsenvaltioissa EU:n huumausainestrategian ensisijaisten tavoitteiden saavuttamiseksi b. Tehostetaan asiaankuuluvien hallintoelinten ja kansalaisjärjestöjen välistä yhteistyötä, jolla puututaan stimulanttiriippuvuuden, erityisesti metamfetamiinin kasvavaan suosioon, ja keskitytään luomaan ja jakamaan parhaita käytäntöjä, joilla estetään paikallisten epidemioiden leviäminen, kysynnän ja tarjonnan vähentämispyrkimykset mukaan lukien, ja vaihdetaan tietoja metamfetamiinin tuotannossa käytettyjen lääkkeiden väärinkäytön ehkäisemisestä.	Vuosittain 2017–2020	Jäsenvaltiot Komissio EUH Neuvosto Neuvoston työryhmä (HDG)	— Laaja-alainen indikaattori 14 — Rahoitus EU:n tasolla ja tarvittaessa jäsenvaltioiden tasolla — Koordinaatioaste huumeisiin liittyvissä rahoitusohjelmissa neuvoston työryhmissä ja komissiossa — Ammattilaisten verkostoitumisaste sekä kyseisellä toimialalla että muilla aloilla — Käytettävissä olevien toimien saatavuus — Kehitettyjen toimien määrä	EMCDDA raportoi / Reitox-verkoston kansallinen raportointipaketti Komissio raportoi EMCDDA:n parhaiden käytäntöjen portaali
8. Huolehditaan kansallisen huumeisiin liittyvän politiikan tehokkaasta koordinoinnista	30. Koordinoidaan huumepoliittiset toimet valtionhallinnon osastojen tai ministeriöiden sekä asiaan liittyvien virastojen kesken jäsenvaltioissa ja huolehditaan asianmukaisesta monialaisesta edustuksesta HDG:ssä tai osallistumisesta sen toimintaan	Jatkuva	Jäsenvaltiot	— Laaja-alainen indikaattori 14 — Horisontaalisen huumausainepolitiikan koordinointimekanismien tehokkuus jäsenvaltioissa — Monialaisten toimien määrä huumeiden kysynnän ja tarjonnan vähentämisessä jäsenvaltioissa	EMCDDA raportoi / Reitox-verkoston kansallinen raportointipaketti Jäsenvaltiot raportoivat
9. Huolehditaan siitä, että kansalaisyhteiskunta osallistuu huumepolitiikkaan	31. Edistetään ja vahvistetaan vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan ja tiedeyhteisön kanssa ja niiden osallistumista huumepolitiikan laatimiseen, täytäntöönpanoon, seurantaan ja arviointiin jäsenvaltioissa ja EU:n tasolla	Jatkuva	Jäsenvaltiot Komissio Neuvoston työryhmä (HDG) Pj-valtio	— Vuoropuhelut EU:n huumausaineita käsittelevän kansalaisyhteiskunnan foorumin ja HDG:n välillä hyvissä ajoin kunkin pj-kauden aikana — EU:n huumausaineita käsittelevän kansalaisyhteiskunnan foorumin osallistuminen EU:n huumeidenvastaisen toimintasuunnitelman täytäntöönpanon tarkasteluun — Kansalaisyhteiskunnan ja tiedeyhteisön osallistumisaste jäsenvaltioiden ja EU:n tason huumepolitiikan laatimiseen, täytäntöönpanoon, seurantaan ja arviointiin — Tiedeyhteisön (luonnon- ja yhteiskuntatieteet sekä neurotieteet ja käyttäytymistutkimus) ja HDG:n välinen oikea-aikainen vuoropuhelu	EU:n huumausaineita käsittelevän kansalaisyhteiskunnan foorumin ja jäsenvaltioiden kansalaisyhteiskunnan edustajien ja EU:n palaute Jäsenvaltiot raportoivat EMCDDA:n tiedekomitean kautta saatu tiedeyhteisön palaute

4.   Kansainvälinen yhteistyö

Lujitetaan kattavasti ja tasapuolisesti vuoropuhelua ja yhteistyötä huumausainekysymyksissä EU:n ja kolmansien maiden sekä kansainvälisten järjestöjen välillä

Tavoite	Toimi	Aikataulu	Vastuutaho	Indikaattori(t)	Tietojen keruu- ja arviointimekanismit
10. Integroidaan EU:n huumausainestrategia EU:n yleisiin ulkopoliittisiin puitteisiin osana kattavaa lähestymistapaa, jossa hyödynnetään kaikilta osin johdonmukaisesti ja koordinoidusti EU:n käytettävissä olevia eri politiikkoja ja diplomaattisia, poliittisia ja rahoitusvälineitä	32. Huolehditaan siitä, että EU:n huumepolitiikka on sisäisiltä ja ulkoisilta näkökohdiltaan johdonmukaista ja otetaan huumekysymykset kaikilta osin huomioon EU:n ja sen kumppanien välisissä poliittisissa vuoropuheluissa ja puitesopimuksissa ja EU:n kannanotoissa globaaleihin kysymyksiin tai haasteisiin	Jatkuva	Komissio EUH Pj-valtio Neuvoston työryhmä (HDG) Jäsenvaltiot	— Laaja-alainen indikaattori 13 — Huumepolitiikan ensisijaiset tavoitteet tuodaan paremmin esiin EU:n ulkopolitiikassa ja ulkoisissa toimissa — Huumeisiin liittyvät tavoitteet sisällytetään EU:n kolmansia maita ja alueita koskeviin strategioihin — Tehtyjen sopimusten, strategia-asiakirjojen ja toimintasuunnitelmien määrä	EUH raportoi
	33. Huolehditaan siitä, että toimintapoliittiset painopisteet ja kysynnän ja tarjonnan vähentämisen välinen tasapaino tulevat hyvin esiin toimintapoliittisissa vaihtoehdoissa ja ulkoisen avun ohjelmasuunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa, erityisesti lähtö- ja kauttakulkumaissa, hankkeissa, joihin sisältyy seuraavaa: a. integroitujen, tasapainoisten ja näyttöön perustuvien huumepolitiikkojen kehittäminen; b. tarjonnan vähentäminen; huumeiden lähtöaineiden ja niiden esiaineiden siirtojen estäminen; c. huumeiden kysynnän vähentäminen; ja d. vaihtoehtoiset kehittämistoimenpiteet	Jatkuva	Komissio Jäsenvaltiot EUH	— Se, missä määrin EU:n huumepolitiikan painopisteet, erityisesti tasapaino kysynnän ja tarjonnan vähentämisen välillä, näkyvät rahoitetuissa hankkeissa ja painopisteissä — Koordinoitujen toimien toteutuksen taso EU:n ja kolmansien maiden ja alueiden välisissä toimintasuunnitelmissa — Kolmansien maiden kansallisten strategioiden ja sellaisten toimintasuunnitelmien määrä, joihin sisältyy yhdennettyjä huumepolitiikkoja	Komission, EUH:n ja jäsenvaltioiden ohjelmasuunnittelu sekä ohjelman seuranta- ja arviointiraportit
	34. Parannetaan EU:n edustustojen valmiuksia ja vahvistetaan niiden asemaa, jotta ne voivat osallistua ennakoivasti huumepoliittisten kysymysten käsittelyyn ja raportoida tehokkaasti huumeita koskevasta tilanteesta paikan päällä	2017–2020	EUH Komissio Jäsenvaltiot	— Tarjotaan EU:n edustoille asiaan liittyvää asiantuntemusta, koulutusta ja poliittista ohjausta — Lisätään EU:n edustustojen alueellista verkottumista huumekysymyksissä — Lisätään koordinointia jäsenvaltioiden kanssa	EUH:n ja komission raportointi EU:n edustustot Dublinin ryhmän raportit
	35. Edistetään ja toteutetaan EU:n vaihtoehtoista kehitystä koskevaa lähestymistapaa (yhdenmukaisesti EU:n huumausainestrategian 2013–2020 kanssa ja EU:n vaihtoehtoista kehitystä koskevan lähestymistavan sekä YK:n vaihtoehtoista kehitystä koskevien ohjaavien periaatteiden 2013 kanssa) yhteistyössä kolmansien maiden kanssa ottaen huomioon ihmisoikeudet, ihmisten turvallisuus, sukupuolinäkökohdat ja erityiset puite-edellytykset, muun muassa a. sisällyttämällä vaihtoehtoinen kehitys jäsenvaltioiden laajempaan ohjelmaan, kannustamalla kolmansia maita, jotka niin haluavat, integroimaan vaihtoehtoinen kehitys kansallisiin strategioihinsa, b. edistämällä aloitteita, joilla pyritään vähentämään köyhyyttä, konflikteja ja haavoittuvuutta tukemalla kestäviä, laillisia ja tasa-arvonäkökohdat huomioon ottavia elinkeinoja sellaisia henkilöitä varten, jotka osallistuivat aiemmin laittomien huumekasvien viljelyyn tai jotka ovat siinä nyt osallisina c. huolehtimalla EU:n ja jäsenvaltioiden myöntämän rahoituksen ja asiantuntemuksen riittävästä tasosta niin, että kolmansien maiden toimia voidaan lujittaa ja tukea edelleen, kun maaseudun kehittämistoimin puututaan laittomien huumekasvien viljelyyn ja pyritään estämään se, ja vahvistamalla oikeusvaltiota, jotta voitaisiin vastata köyhyyden vähentämisen, kansanterveyden ja turvallisuuden asettamiin haasteisiin	Jatkuva	Jäsenvaltiot Komissio EUH	— Kolmansien maiden sellaisten kansallisten politiikkojen, strategioiden ja toimintasuunnitelmien määrä, joihin sisältyy — yhdennettyjä lähestymistapoja laittomien huumekasvien viljelyyn puuttumiseksi ja — tehokkaasti organisoituja vaihtoehtoisen kehityksen aloitteita — Sellaisten arvioitujen hankkeiden määrä, joista on saatu myönteisiä tuloksia kestävien, laillisten ja tasa-arvonäkökohdat huomioon ottavien elinkeinojen osalta — Inhimillisen kehityksen indikaattoreiden parannukset — EU:n ja jäsenvaltioiden rahoittamien maaseudun kehittämishankkeiden ja -ohjelmien määrä alueilla, joilla harjoitetaan laittomien huumekasvien viljelyä, tai alueilla, joilla on tällainen riski — Laittomien huumekasvien viljelyn vähentyminen paikallisesti pitkällä aikavälillä	UNODC:n ja INCB:n raportit huumausainepolitiikasta EU:n ulkopuolisissa maissa EU:n ja jäsenvaltioiden toimittamat ohjelman seuranta- ja arviointiraportit UNDP:n inhimillisen kehityksen raportit Dublinin ryhmän raportointi EU:n ulkopuolisista maista
	36. Autetaan kolmansia maita, myös kyseisten maiden kansalaisyhteiskuntaa, kehittämään ja toteuttamaan riskien ja haittojen vähentämiseen tähtääviä aloitteita, erityisesti, jos on olemassa huumausaineiden suonensisäiseen käyttöön liittyvien mutta ei yksinomaan hiv- ja hepatiittivirustartuntojen sekä sukupuolitautien ja tuberkuloositartuntojen kasvava uhka	Jatkuva	Jäsenvaltiot Komissio EUH	— Riskien ja haittojen vähentämiseen tähtäävien aloitteiden määrä ja laatu — Huumeisiin liittyvien kuolemantapausten esiintymistiheys kolmansissa maissa ja huumausaineiden suonensisäiseen käyttöön liittyvien mutta ei yksinomaan hiv- ja hepatiittivirustartuntojen sekä sukupuolitautien ja tuberkuloositartuntojen esiintymistiheys	WHO:n raportit Dublinin ryhmän raportointi EU:n ulkopuolisista maista EUH:n, komission ja jäsenvaltioiden tiedonvaihto EU:n ulkopuolisten maiden politiikasta
	37. Autetaan kolmansia maita puuttumaan huumeisiin liittyvään järjestäytyneeseen rikollisuuteen, myös huumeiden laittomaan kauppaan, seuraavin toimin: a. vaihdetaan tiedustelutietoa ja parhaita käytäntöjä; b. lujitetaan huumeidentorjuntavalmiuksia ja kehitetään lähtö- ja kauttakulkumaiden asiantuntemusta; c. toimitaan kansainvälisten kumppanien kanssa huumeiden laitonta kauppaa helpottaviin tekijöihin, kuten korruptioon, heikkoihin instituutioihin, huonoon hallintoon ja talouden sääntelyn heikkouteen, puuttumiseksi; d. lujitetaan yhteistyötä varojen tunnistamisen ja takaisin saamisen alalla erityisesti luomalla tähän erikoistuneita kansallisia foorumeita ja e. tehostetaan alueellista ja alueiden välistä yhteistyötä f. sisällytetään oikeusvaltioperiaate ja kansainväliset ihmisoikeusnormit ja -periaatteet huumeisiin liittyviin lainvalvontatoimiin	Jatkuva	Jäsenvaltiot EUH Komissio Europol	— EU:n ja jäsenvaltioiden hankkeiden ja ohjelmien määrä ja tehokkuus EU:n ulkopuolisissa maissa — Huumeiden laittoman kaupan kestävä vähentyminen	Komissio ja jäsenvaltiot raportoivat Europol raportoi EUH raportoi UNODC:n vuosittain julkaisema maailman huumeraportti
	38. a) Lujitetaan yhteistyötä ja/tai käydään vuoropuhelua kumppanien kanssa, joita ovat mm. — liittyvät maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat — Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat maat — Amerikan yhdysvallat — Venäjän federaatio — muut keskeiset maat ja alueet, varsinkin: — o Afganistan, Pakistan ja Iran — o Keski-Aasian tasavallat — o Kiina — o Latinalainen Amerikka ja Karibian alue (CELAC) — o Afrikka, erityisesti Länsi-Afrikka — Muut kansallisista ja kansainvälisistä kehityssuuntauksista riippuvaiset maat b) Tutkitaan mahdollisuuksia toimia yhdessä muiden EU:n ulkopuolisten maiden kanssa vakavissa huumeisiin liittyvissä kysymyksissä (esimerkiksi kahdenväliset vuoropuhelut, yhteishankkeet)	Jatkuva	Pj-valtioiden kolmikko Komissio EUH Jäsenvaltiot	— Laaja-alainen indikaattori 13 — Tiiviimpi yhteistyö huumeiden alalla asiaan liittyvien kumppanien kanssa — Järjestetyt vuoropuhelut — Hyväksytyt julkilausumat — Toteutetut ohjelmat ja toimintasuunnitelmat	EUH raportoi Raportit asiaa koskevien toimintasuunnitelmien toteutuksesta soveltuvin osin
	39. Parannetaan Dublinin ryhmän kuulemismekanismia EU:n tiiviimmän koordinoinnin ja osallistumisen kautta ja sen suositusten laatimisen, täytäntöönpanon ja levityksen tehostamisen kautta	Jatkuva	Dublinin ryhmä Komissio EUH Jäsenvaltiot	— Dublinin ryhmän rakenteiden toiminta-aste sekä Dublinin ryhmän antamien suositusten toteuttaminen — Dublinin ryhmän työmenetelmät on nykyaikaistettu	Dublinin ryhmän raportit
	40. Järjestetään vuosittain vuoropuhelu EU:n ja jäsenvaltioiden avusta kolmansille maille huumeiden torjunnassa sekä siihen liittyvä ajantasainen kirjallinen selvitys	Vuodesta 2017	Komissio EUH Jäsenvaltiot	— Komission ja EUH:n tilanneselvitys horisontaaliselle huumausainetyöryhmälle vähintään kerran vuodessa	Komissio ja EUH raportoivat Jäsenvaltiot raportoivat Hankkeen ja ohjelman seuranta- ja arviointiraportit
	41. Varmistetaan, että ihmisoikeuksien edistäminen ja suojelu otetaan täysimääräisesti huomioon poliittisissa vuoropuheluissa ja huumausainealan ohjelmien ja hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa muun muassa panemalla täytäntöön oikeusperustainen lähestymistapa ja kehittämällä räätälöity ihmisoikeuksien ohjeistus- ja vaikutustenarviointiväline	Jatkuva	Komissio COHOM / EUH Jäsenvaltiot	— Ihmisoikeudet otettu tosiasiallisesti huomioon kaikissa huumeisiin liittyvissä EU:n ulkoisissa politiikoissa ja toimissa — Ihmisoikeuksien ohjeistus- ja arviointiväline toteutettu	EU:n vuosittainen ihmisoikeusraportti Jäsenvaltiot raportoivat
11. Parannetaan EU:n lähestymistavan yhtenäisyyttä ja EU:n näkyvyyttä YK:ssa sekä lujitetaan EU:n koordinointia huumeidentorjunta-alan kansainvälisten elinten kanssa	42. Osallistutaan kansainvälisen huumepoliittisen ohjelman laatimiseen muun muassa seuraavin tavoin: a. EU:n ja jäsenvaltioiden edustustojen vakuuttavampi toiminta YK:n yleiskokouksessa ja YK:n huumausainetoimikunnassa (CND); b. EU:n ja jäsenvaltioiden edustustojen koordinoitu toiminta kaikilla muilla huumausainekysymyksiä käsittelevillä YK:n foorumeilla (kuten Maailman terveyskokouksessa, ihmisoikeusneuvostossa ja kestävän kehityksen korkean tason poliittisella foorumilla) c. laaditaan, koordinoidaan ja hyväksytään EU:n yhteisiä kantoja ja yhteisiä julkilausumia YK:n yleiskokouksessa ja CND:ssä, mukaan lukien ennen CND:n kokousta aineiden lisäämisestä luetteloihin, sekä varmistetaan, että EU esiintyy yhtenäisenä ja vahvana näissä elimissä ja muilla kansainvälisillä foorumeilla; d. edistetään ja seurataan vuoden 2016 YK:n yleiskokouksen erityisistunnon päätösasiakirjan suosituksia, joita käytetään kansainvälisestä huumausainepolitiikasta käytävien oleellisten keskustelujen keskeisenä viiteasiakirjana kaikilla asiaankuuluvilla foorumeilla e. CND:n 62. istunnossa Wienissä vuonna 2019 järjestettävä ministeritason osuus ja f. varmistetaan kansalaisyhteiskunnan ja tiedeyhteisön mielekäs osallistuminen uudelleentarkasteluprosessiin	Jatkuva	EUH Pj-valtio Jäsenvaltiot Komissio Neuvosto Neuvoston työryhmä (HDG)	— Laaja-alainen indikaattori 13 — EU:n lausuntojen määrä CND:ssä ja muilla YK:n foorumeilla — Sellaisten EU:n yhteisten kantojen määrä, joita muut alueet ja kansainväliset elimet tukevat — Sellaisten EU:n yhteisten kantojen määrä, jotka koskevat aineiden lisäämistä luetteloihin koskevia CND:n päätöksiä — Aineiden lisäämistä luetteloihin koskevien CND:n päätösten tulokset — EU:n onnistuneesti hyväksytyt päätöslauselmat YK:ssa ja CND:ssä — EU:n politiikkojen tehokas edistäminen YK:ssa, myös CND:ssä — EU:n yhteisen kannan hyväksyminen vuonna 2019 toteutettavaa uudelleentarkasteluprosessia varten; EU:n osuus CND:n toteuttamassa vuoden 2019 prosessin yksityiskohtien määrittelyssä — Post-UNGASS-prosessia koskevan EU:n yhteisen kannan täytäntöönpano — YK:n poliittisen julistuksen ja toimintasuunnitelman, joka koskee kansainvälistä yhteistyötä maailman huumausaineongelman vastaisen yhtenäisen ja tasapainoisen strategian määrittelemiseksi, vuoden 2019 uudelleentarkastelun tulokset — Huumausaineisiin liittyvien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanon edistyminen	EUH raportoi Lähentymisindikaattori Vuoden 2019 uudelleentarkastelun tulos Kestävän kehityksen tavoitteiden vuosikertomukset
	43. Lujitetaan kumppanuuksia UNODC:n, WHO:n UNAIDSin ja muiden YK:n virastojen kanssa, kansainvälisten ja alueellisten elinten ja järjestöjen sekä aloitteiden kanssa (kuten Euroopan neuvosto ja Pariisin rauhanaloite)	Jatkuva	Neuvosto EUH Komissio Pj-valtio Neuvoston työryhmä (HDG) EMCDDA	— Laaja-alaiset indikaattorit 13, 15 — Tiedonvaihtojen ja toimintojen määrä EU:n ja kansainvälisten ja alueellisten elinten ja järjestöjen sekä aloitteiden välillä — Kumppanuuksien toimivuus eri elinten kanssa	Jäsenvaltiot, EUH ja komissio raportoivat
12. Tuetaan liittyvien maiden, ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden prosessia mukautua ja yhdenmukaistaa lainsäädäntönsä EU:n säännöstön kanssa huumeidentorjunnan alalla kohdennetun avun ja seurannan kautta	44. Annetaan kohdennettua teknistä apua ja tarvittaessa muuta apua ja tukea liittyville maille, ehdokasmaille ja mahdollisille ehdokasmaille niiden mukautumisen helpottamiseksi ja jotta autetaan niitä yhdenmukaistamaan lainsäädäntönsä EU:n säännöstön kanssa huumeidentorjunnan alalla	Jatkuva	Komissio Jäsenvaltiot EMCDDA Europol Eurojust Frontex EUH	— Laaja-alainen indikaattori 15 — Maat noudattavat tarkemmin EU:n säännöstöä — Loppuun vietyjen hankkeiden määrä ja laatu — Kansalliset huumeidentorjuntastrategiat ja kansalliset huumeidentorjunnan koordinointimekanismit perustettu	EMCDDA raportoi Liittyvien maiden, ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden raportit

5.   Tiedotus, tutkimus, seuranta ja arviointi

Edistetään parempaa ymmärtämystä huumausaineilmiön kaikista näkökohdista ja toimien vaikutuksista, jotta saataisiin vankka ja kattava näyttöpohja politiikkoja ja toimia varten

Tavoite	Toimi	Aikataulu	Vastuutaho	Indikaattori(t)	Tietojen keruu- ja arviointimekanismit
13. Huolehditaan riittävistä investoinneista tutkimukseen, tietojenkeruuseen, seurantaan, arviointiin ja tietojen vaihtoon kaikista huumeilmiön näkökohdista	45. Edistetään EU:n tason huumeisiin liittyvän monialaisen tutkimuksen ja erillistutkimusten asianmukaista rahoitusta EU:hun liittyvien rahoitusohjelmien kautta (2014–2020)	2017–2020	Jäsenvaltiot Komissio	— Eri ohjelmien ja hankkeiden kautta myönnetyn EU:n rahoituksen määrä ja tyyppi	Komissio Raportointi vuotuisen tutkimusta koskevan vuoropuhelun yhteydessä
	46. Varmistetaan, että EU:n tukemissa hankkeissa: a. otetaan huomioon EU:n huumausainestrategian ja huumeidenvastaisen toimintasuunnitelman ensisijaiset tavoitteet; b. otetaan huomioon puutteet politiikan laadinnassa; c. saadaan aikaan selkeää lisäarvoa ja varmistetaan johdonmukaisuus ja synergiat ja d. vältetään päällekkäisyydet muiden ohjelmien ja elinten puitteissa toteutettujen tutkimusten kanssa e. otetaan huomioon käyttäytymistutkimuksen ja neurotieteiden merkitys (8) f. ja niihin sisällytetään selkeät indikaattorit vaikutusten mittaamiseksi	2017–2020	Komissio EMCDDA	— EU:n strategian ja huumeidenvastaisen toimintasuunnitelman ensisijaisten tavoitteiden sisällyttäminen EU:n rahoittaman huumeisiin liittyvän tutkimuksen rahoitus- ja arviointikriteereihin — EU:n rahoittaman huumeisiin liittyvän tutkimuksen avustusten ja sopimusten määrä, vaikutus, täydentävyys ja arvo — EU:n rahoittamien huumeisiin liittyvien sellaisissa vertaisarvioiduissa lehdissä julkaistujen artikkelien ja tutkimusraporttien määrä, joilla on suuri merkitys — HDG:ssä vuosittain käytävä keskustelu EU:n rahoittamista huumeisiin liittyvistä tutkimushankkeista, mukaan lukien EMCDDA:n tiedekomitean suositukset ensisijaisista tutkimuksista,	Tutkimushankeraportit EMCDDA:n tiedekomitean suositukset ensisijaisista tutkimuksista Science Citation Index ja muut vastaavat bibliometriset välineet ERANIDin kehittämä strateginen tutkimusohjelma
	47. Edistetään politiikkojen ja toimien näyttöön perustuvia arviointeja kansallisesti, EU:n tasolla ja kansainvälisesti	2017–2020	Komissio Jäsenvaltiot EMCDDA	— Laaja-alainen indikaattori 14 — EMCDDA:n arviointiopas, jota käytetään kansallisen prosessin tukena — EU:n ja kansainvälisten huumepolitiikkojen tehokkuutta ja vaikutuksia koskevien erityistutkimusten tulokset	EMCDDA raportoi / Reitox-verkoston kansallinen raportointipaketti
	48. Tehostetaan analyysien (tietolähteiden kartoitus mukaan lukien) ja tietojen jakamista yhteyksistä huumekaupan ja a. terroristiryhmien ja terrorismin rahoituksen välillä; tähän sisältyvät yhteydet tunnettujen huumetuotanto- ja huumekauppa-alueiden ja konfliktialueiden sekä EU:ssa toimivien terroristisolujen laittomaan toimintaan, muun muassa laittomaan huumekauppaan perustuvien rahoituslähteiden välillä; b. maahanmuuttajien salakuljetuksen välillä (mikä luo synergioita maahanmuuttajien salakuljetuksen torjumista koskevan EU:n toimintasuunnitelman 2015–2020 kanssa; toimintasuunnitelmassa esitetään tutkimuksen ja riskianalyysin soveltamista salakuljetuksen ja muiden rikosten, kuten huumekaupan, välisiin kytköksiin), mm. — keskitytään haavoittuvassa asemassa oleviin maahanmuuttajiin, erityisesti alaikäisiin ja naisiin, jotta voidaan estää heidän käyttämisensä huumekaupan tarkoituksiin tai päätyvän huumeidenkäyttäjiksi. — tutkitaan kaikki yhteydet huumekaupan ja maahanmuuttajien salakuljettajien, heidän toimintatapojensa ja reittiensä välillä, c. ihmiskaupan välillä, mikä luo synergioita ihmiskauppaa käsittelevän EU:n oikeudellisen ja toimintapoliittisen kehyksen, mukaan lukien ihmiskaupan hävittämiseen tähtäävän vuosia 2012–2016 koskevan EU:n strategian, kanssa.	2017–2020	Jäsenvaltiot Komissio Ihmiskaupan torjunnan EU-koordinaattori EMCDDA Europol Frontex Euroopan unionin perusoikeusvirasto Euroopan tasa-arvoinstituutti Neuvoston työryhmä (COSI COTER Terrorismityöryhmä Turvapaikka- ja maahanmuuttoasioiden korkean tason työryhmä)	— Se, missä määrin tietämystä lisätään mahdollisista yhteyksistä huumekaupan ja seuraavien välillä: — Terrorismin rahoitus — Ihmisten salakuljetus — Ihmiskauppa — EU:n ja kansalliset julkaisut (esim. näitä aihepiirejä käsittelevät raportit, tutkimukset ja artikkelit)	Jäsenvaltiot raportoivat Komissio raportoi EU:n virastot raportoivat EMCDDA, Europol, Frontex, perusoikeusvirasto säännöllisessä raportointitoiminnassaan Euroopan tasa-arvoinstituutti säännöllisessä raportointitoiminnassaan FATF:n riskinarvioinnit
14. Pidetään yllä verkostoja ja yhteistyötä ja kehitetään EU:n tietoinfrastruktuurin puitteissa huumeita ja erityisesti laittomia huumausaineita koskevia tiedottamiseen, tutkimukseen, seurantaan ja arviointiin liittyviä valmiuksia	49. Jatketaan asiaan liittyvien sidosryhmien kanssa seuraavien tekijöiden kattavaa analyysiä: a. EU:n huumetilanne, b. huumeiden käytön dynamiikka yleisesti väestön keskuudessa ja kohderyhmien keskuudessa c. toimet huumeidenkäyttöön puuttumiseksi sekä toimitetaan hyvissä ajoin EMCDDA:n päivitys vuoden 2017 yleiskatsauksesta kannabista koskevaan lainsäädäntöön EU:ssa ja jatketaan kannabista koskevan lainsäädännön seurantaa ja siitä raportoimista kansallisella tasolla sekä kolmansissa maissa	Jatkuva	EMCDDA Europol Jäsenvaltiot Komissio	— Laaja-alaiset indikaattorit 1–15 — Tämänhetkiset puutteet tietoperustassa ja EU:n tason puitteissa, jotka on kehitetty nykyisten tietojen analyysien hyödyntämiseksi parhaalla mahdollisella tavalla — Huumetilannetta koskevien katsausten ja aihekohtaisten analyysien määrä	EMCDDA raportoi Jäsenvaltiot raportoivat Huumeita käsittelevä kansalaisyhteiskuntafoorumi Komissio
	50. Tehostetaan niiden henkilöiden näyttöön perustuvaa koulutusta, jotka osallistuvat huumeilmiöön puuttumiseen	2017–2020	Jäsenvaltiot EMCDDA CEPOL	— Ammattilaisille suunnattujen, huumeiden kysynnän ja tarjonnan vähentämisen eri näkökohtia koskevien jäsenvaltioiden ja EU:n koulutusaloitteiden määrä — Ammattilaisille suunnattujen, huumeiden kysynnän ja tarjonnan vähentämiseen liittyvää tiedonkeruuta ja raportointia koskevien jäsenvaltioiden ja EU:n koulutusaloitteiden määrä	Jäsenvaltiot raportoivat CEPOLin vuosikertomus EMCDDA raportoi / Reitox-verkoston kansallinen raportointipaketti
	51. Tehostetaan tiedonkeruuta, tutkimusta, analyysejä ja raportointia seuraavista: a. huumeiden kysynnän vähentäminen; b. huumeiden tarjonnan vähentäminen; c. uudet suuntaukset, kuten sekakäyttö ja sellaisten psykoaktiivisten lääkkeiden väärinkäyttö, jotka aiheuttavat vaaraa terveydelle ja turvallisuudelle; d. huumausaineiden suonensisäiseen käyttöön liittyvät mutta eivät yksinomaan hiv- ja hepatiittivirustartunnat sekä sukupuolitaudit ja tuberkuloositartunnat; e. huumeiden käyttöön liittyvät psyykkiset ja fyysiset sairaudet; f. vankien huumeongelmat ja huumeiden käytön vähentämiseen liittyvien toimien ja palvelujen saatavuus ja kattavuus vankilaympäristössä ja g. muut ongelmat ja seuraukset, jotka liittyvät laittomiin aineisiin sekä huumeiden sekakäyttöön (laittomien ja sallittujen aineiden, muun muassa psykoaktiivisten lääkkeiden, alkoholin ja tupakan samanaikainen käyttö) h. sen varmistaminen, että huumausainepolitiikoissa noudatetaan kansainvälisiä ihmisoikeusnormeja ja -periaatteita	Jatkuva	Jäsenvaltiot Komissio EMCDDA Europol ECDC EMA	— Näyttöön perustuvien ja tieteellisesti pätevien, huumeiden tarjonnan ja kysynnän vähentämistä koskevien indikaattorien parempi saatavuus ja soveltaminen — Jäsenvaltioissa toteutettavat uudet tutkimukset uusista suuntauksista, kuten sekakäytöstä ja psykoaktiivisten lääkkeiden väärinkäytöstä; huumausaineiden suonensisäiseen käyttöön liittyvät mutta eivät yksinomaan hiv- ja hepatiittivirustartunnat sekä sukupuolitaudit ja tuberkuloositartunnat; huumeiden käyttöön liittyvät psyykkiset ja fyysiset sairaudet; sekä muut ongelmat ja seuraukset, jotka liittyvät sekä sallittuihin että laittomiin aineisiin — EU:n laajuinen tutkimus huumeisiin liittyvän yhteisön uhkasta ja sen vaikutuksista yksilöihin, perheisiin ja yhteisöihin, joihin se eniten kohdistuu, sekä tehokkaat toimet siihen puuttumiseksi — Näyttöön perustuvien ja tieteellisesti pätevien indikaattoreiden hyväksyminen vankien huumeongelmasta	EMCDDA raportoi EMA raportoi Jäsenvaltiot raportoivat EU:n elinten ja EMCDDA:n harmonisoidut raportit EU SOCTA
	52. Parannetaan valmiuksia havaita ja arvioida uusien psykoaktiivisten aineiden ilmaantumista ja käyttöä ja puuttua niihin sekä seurata, missä määrin nämä uudet aineet vaikuttavat käyttäjien määrään ja profiiliin	Jatkuva	Komissio Jäsenvaltiot EMCDDA Europol	— Laaja-alainen indikaattori 6 — Uusia psykoaktiivisia aineita koskevien ja jäsenvaltioiden tukemien sekä EU:n tutkimusohjelmista tuettavien uusien käynnistettyjen epidemiologisten, farmakologisten ja toksikologisten tutkimusten laajuus — Tiedon, parhaiden käytäntöjen ja tiedustelutiedon vaihdon laajuus — Toksikologisten laboratorioiden ja tutkimuslaitosten uusia psykoaktiivisia aineita koskevia toksikologisia ja terveystietojen analyysejä koskevan vaihdon laajuus	EMCDDA raportoi / Reitox-verkoston kansallinen raportointipaketti EMCDDA:n ja Europolin raportti täytäntöönpanosta Laboratorioiden ja tutkimuslaitosten raportit
	53. Tehostetaan toimia uusia psykoaktiivisia aineita koskevan rikosteknisen tutkimustiedon vaihtamiseksi, ml. uusien psykoaktiivisten aineiden tunnistamisen tukeminen, laboratorioiden referenssistandardit ja yhteisten menetelmien kehittäminen uusien aineiden tunnistamista varten, tiivistämällä yhteistyötä komission yhteisen tutkimuskeskuksen kanssa sekä nykyisten verkostojen kautta, kuten rikosteknisten tutkimuslaitosten eurooppalaisen verkoston huumausainetyöryhmän kautta, Euroopan rikosteknistä tutkimusta vuonna 2020 koskevasta visiosta annettujen oikeus- ja sisäasioiden neuvoston päätelmien mukaisesti, ja tullilaboratorioiden eurooppalaisen verkoston kautta	2017–2020	Komissio Jäsenvaltiot EMCDDA	— Laaja-alainen indikaattori 15 — Uusia psykoaktiivisia aineita koskevan rikosteknisen tutkimustiedon vaihdon laajuus, uusien psykoaktiivisten aineiden tunnistamisen tukeminen — Rikostekniset laboratoriot, tullilaboratoriot ja laitokset pääsevät helposti käyttämään laboratorioiden referenssistandardeja — Uusien psykoaktiivisten aineiden tunnistamista koskevien yhteisten menetelmien kehittämisessä saavutettu edistys	EMCDDA / Europol raportoivat Komissio raportoi
	54. Parannetaan ja lisätään valmiuksia havaita jäsenvaltioiden ja EU:n tasolla a) huumeiden käytössä tapahtuvat käyttäytymismuutokset ja b) huumeisiin liittyvien epidemioiden puhkeaminen sekä arvioida niitä ja puuttua niihin	Jatkuva	Jäsenvaltiot EMCDDA ECDC	— Uusien kehitettyjen ja toteutettujen huumeisiin liittyvien kansanterveysaloitteiden määrä ja toimivuus — Nykyisten toimenpiteiden ja aloitteiden, joita on mukautettu huumeiden kulutuksen tai epidemioiden puhkeamisen huomioon ottamiseksi, määrä ja toimivuus — Varhaisvaroitusraporttien, vaikutustenarviointien ja hälytysten määrä ja vaikutus	Varhaisvaroitusjärjestelmän raportit EMCDDA raportoi / Reitox-verkoston kansallinen raportointipaketti EMA raportoi
15. Tehostetaan seurannan, tutkimuksen ja arviointien tulosten levitystä EU:ssa ja kansallisella tasolla	55. Jäsenvaltiot tukevat edelleen EU:n toimia seurannan ja tiedonvaihdon alalla, mukaan lukien yhteistyö Reitoxin kansallisten yhteyspisteiden kanssa ja riittävä tuki niille a. Järjestetään eurooppalaisia tapahtumia, joissa keskitytään tutkimustiedon siirtämiseen ja levittämiseen poliittisille päätöksentekijöille ja ammattilaisille	Jatkuva	Jäsenvaltiot EMCDDA Komissio	— EU:n rahoittamien tutkimusten avointen tulosten levittäminen — Se, missä määrin Reitoxin kansallisten yhteyspisteiden rahoitus ja muut resurssit vastaavat vaatimuksia — Reitoxin kansallisten yhteyspisteiden tulosten levitystä koskevien aloitteiden määrä ja toimivuus — Tutkimustiedon siirtämistä ja levittämistä poliittisille päätöksentekijöille ja ammattilaisille koskevien järjestettyjen EU:n tapahtumien määrä	Levitys verkossa, ml. OpenAire ja Cordis EMCDDA:n verkkosivut EMCDDA raportoi / Reitox-verkoston kansallinen raportointipaketti

---

(1)  Näyttöön perustuva tarkoittaa tässä yhteydessä ”saatavilla olevaan tieteelliseen näyttöön ja kokemukseen perustuvaa”.

(2)  Neuvoston päätelmät EU:n huumeidenvastaisen toimintasuunnitelman 2013–2016 täytäntöönpanosta huumausaineiden kysynnän vähentämistä Euroopan unionissa koskevien vähimmäislaatuvaatimusten osalta, asiak. 11985/15.

(3)  MAOC-N Lissabonissa on seuraavan seitsemän EU:n jäsenvaltion aloite: Ranska, Irlanti, Italia, Espanja, Alankomaat, Portugali ja Yhdistynyt kuningaskunta, ja sitä yhteisrahoittaa Euroopan unionin sisäisen turvallisuuden rahasto. Keskus tarjoaa foorumin monenväliselle yhteistyölle laittoman huumausainekaupan torjumiseksi merellä ja ilmassa.

(4)  Neuvoston päätelmät huumausaineiden tarjonnan seurannan tehostamisesta Euroopan unionissa, 15.11.2013.

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/42/EU rikoksentekovälineiden ja rikoshyödyn jäädyttämisestä ja menetetyksi tuomitsemisesta Euroopan unionissa; neuvoston päätös 2007/845/YOS varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavien jäsenvaltioiden toimistojen yhteistyöstä rikoksen tuottaman hyödyn tai muun rikokseen liittyvän omaisuuden jäljittämisessä ja tunnistamisessa; neuvoston puitepäätös 2006/783/YOS vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta menetetyksi tuomitsemista koskeviin päätöksiin; neuvoston puitepäätös 2003/577/YOS omaisuuden tai todistusaineiston jäädyttämistä koskevien päätösten täytäntöönpanosta Euroopan unionissa, komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi jäädyttämistä ja menetetyksi tuomitsemista koskevien päätösten vastavuoroisesta tunnustamisesta COM(2016) 819; neuvoston puitepäätös 2005/212/YOS rikoksen tuottaman hyödyn ja rikoksella saadun omaisuuden sekä rikoksentekovälineiden menetetyksi tuomitsemisesta; neuvoston puitepäätös 2003/577/YOS omaisuuden tai todistusaineiston jäädyttämistä koskevien päätösten täytäntöönpanosta Euroopan unionissa.

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/849 rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY ja komission direktiivin 2006/70/EY kumoamisesta; neuvoston puitepäätös 2001/500/YOS rahanpesusta, rikoksentekovälineiden ja rikoksen tuottaman hyödyn tunnistamisesta, jäljittämisestä tai takavarikoimisesta ja menetetyksi tuomitsemisesta; komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi rahanpesun torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin COM(2016) 826; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/847 varainsiirtojen mukana toimitettavista tiedoista ja asetuksen (EY) N:o 1781/2006 kumoamisesta; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1889/2005 yhteisön alueelle tuotavan tai sieltä vietävän käteisrahan valvonnasta; komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin alueelle tuotavan tai sieltä vietävän käteisrahan valvonnasta ja asetuksen (EY) N:o 1889/2005 kumoamisesta.

(7)  Neuvoston puitepäätös 2004/757/YOS, tehty 25 päivänä lokakuuta 2004, laittoman huumausainekaupan rikostunnusmerkistöjä ja seuraamuksia koskevien vähimmäissääntöjen vahvistamisesta huumausaineen määritelmän osalta.

(8)  Horisontti 2020 -ohjelman (2014–2020) puitteissa on jo osoitettu noin 27 miljoonaa euroa hankkeisiin, jotka koskevat huumeriippuvuutta ja joissa käyttäytymistutkimus ja neurotieteet ovat mukana

---

---

---

5.7.2017

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 215/59

---

Euron kurssi (1)

4. heinäkuuta 2017

(2017/C 215/03)

1 euro =

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,1353
JPY	Japanin jeniä	128,57
DKK	Tanskan kruunua	7,4367
GBP	Englannin puntaa	0,87805
SEK	Ruotsin kruunua	9,6735
CHF	Sveitsin frangia	1,0954
ISK	Islannin kruunua
NOK	Norjan kruunua	9,4850
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	26,132
HUF	Unkarin forinttia	308,30
PLN	Puolan zlotya	4,2426
RON	Romanian leuta	4,5884
TRY	Turkin liiraa	4,0377
AUD	Australian dollaria	1,4922
CAD	Kanadan dollaria	1,4730
HKD	Hongkongin dollaria	8,8646
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,5594
SGD	Singaporen dollaria	1,5701
KRW	Etelä-Korean wonia	1 307,61
ZAR	Etelä-Afrikan randia	15,0182
CNY	Kiinan juan renminbiä	7,7220
HRK	Kroatian kunaa	7,4165
IDR	Indonesian rupiaa	15 174,42
MYR	Malesian ringgitiä	4,8790
PHP	Filippiinien pesoa	57,343
RUB	Venäjän ruplaa	67,3400
THB	Thaimaan bahtia	38,617
BRL	Brasilian realia	3,7503
MXN	Meksikon pesoa	20,6761
INR	Intian rupiaa	73,4970

---

(1)  Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.

---

5.7.2017

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 215/60

---

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS,

annettu 4 päivänä heinäkuuta 2017,

”Koulutuksen parantaminen elintarvikkeiden turvallisuuden lisäämiseksi” -ohjelman puitteissa elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuuden, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kasvien terveyden alalla annettavaa koulutusta koskevan vuoden 2017 työohjelman rahoittamisesta

(2017/C 215/04)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (1) ja erityisesti sen 84 artiklan,

ottaa huomioon elintarvikeketjuun, eläinten terveyteen ja eläinten hyvinvointiin, kasvien terveyteen ja kasvien lisäysaineistoon liittyvien menojen hallinnointia koskevista säännöksistä, neuvoston direktiivien 98/56/EY, 2000/29/EY ja 2008/90/EY, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 178/2002, (EY) N:o 882/2004, (EY) N:o 396/2005, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/128/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 muuttamisesta sekä neuvoston päätösten 66/399/ETY, 76/894/ETY ja 2009/470/EY kumoamisesta 15 päivänä toukokuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 652/2014 (2) ja erityisesti sen 36 artiklan 1 kohdan

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 882/2004 (3) vahvistetaan yleiset säännöt sellaisen virallisen valvonnan suorittamiseksi, jolla varmistetaan, että noudatetaan sääntöjä, joilla pyritään erityisesti estämään, poistamaan tai vähentämään hyväksyttäville tasoille ihmisiin ja eläimiin kohdistuvia riskejä ja takaamaan oikeudenmukaiset käytännöt rehujen ja elintarvikkeiden kaupassa ja suojelemaan kuluttajien etuja. Kyseisen asetuksen 51 artiklassa säädetään, että komissio voi järjestää koulutusta mainitussa asetuksessa tarkoitetusta virallisesta valvonnasta vastaavien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten henkilöstölle, ja myös kolmansien maiden, varsinkin kehitysmaiden, edustajat voivat osallistua tähän koulutukseen. Koulutuksessa voidaan käsitellä erityisesti Euroopan unionin rehu- ja elintarvikelainsäädäntöä sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevia sääntöjä.

(2)	Neuvoston direktiivin 2000/29/EY (4) 2 artiklan 1 kohdan i alakohta luo oikeudellisen perustan kasvien terveyteen liittyvän koulutuksen järjestämiselle.

(3)

Komissio perusti vuonna 2006 ”Koulutuksen parantaminen elintarvikkeiden turvallisuuden lisäämiseksi” -ohjelman asetuksessa (EY) N:o 882/2004 vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Syyskuun 20 päivänä 2006 annetussa komission tiedonannossa (5), joka koskee koulutuksen parantamista elintarvikkeiden turvallisuuden lisäämiseksi, tarkastellaan koulutuksen tulevaan järjestämiseen liittyviä vaihtoehtoja.

(4)

Asetuksessa (EU) N:o 652/2014 vahvistetaan Euroopan unionin yleisestä talousarviosta rahoitettavien menojen hallinnointia koskevat säännökset elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuuden, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kasvien terveyden alalla. Asetuksen 31 artiklassa säädetään, että unioni voi rahoittaa koulutusta, jota järjestetään asetuksen (EY) N:o 882/2004 51 artiklassa tarkoitetulle virallisesta valvonnasta vastaavien toimivaltaisten viranomaisten henkilöstölle, luodakseen yhdenmukaisen toimintamallin virallisen valvonnan ja muiden virallisten toimien osalta, jotta varmistetaan ihmisten, eläinten ja kasvien terveyden suojelun korkea taso.

(5)

”Koulutuksen parantaminen elintarvikkeiden turvallisuuden lisäämiseksi” -ohjelman täytäntöönpanon varmistamiseksi jäsenvaltioissa on tarpeen hyväksyä rahoituspäätös ja työohjelma elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuuden, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kasvien terveyden alalla annettavasta koulutuksesta vuodeksi 2017. Komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 (6) 94 artiklassa vahvistetaan rahoituspäätöksiä koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

(6)

Komission täytäntöönpanopäätöksessä 2013/770/EU (7) perustetaan kuluttaja-, terveys-, maatalous- ja elintarvikeasioiden toimeenpanovirasto, jäljempänä ’virasto’. Päätöksellä annetaan virastolle tiettyjä asetuksen (EY) N:o 882/2004 ja direktiivin 2000/29/EY kattamiin elintarviketurvallisuutta koskeviin koulutustoimenpiteisiin liittyviä ohjelman hallinto- ja täytäntöönpanotehtäviä.

(7)	On tarpeen sallia asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 92 artiklan ja delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 111 artiklan 4 kohdan perusteella myös myöhästyneistä maksuista aiheutuvan koron maksu.

(8)	Jotta työohjelman täytäntöönpano olisi joustavaa, on aiheellista määritellä delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 94 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu termi ”olennainen muutos”.

(9)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Työohjelma

Hyväksytään liitteenä oleva työohjelma ”Koulutuksen parantaminen elintarvikkeiden turvallisuuden lisäämiseksi” -ohjelman panemiseksi täytäntöön vuonna 2017.

Vuotuinen työohjelma muodostaa asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 84 artiklassa tarkoitetun rahoituspäätöksen.

2 artikla

Unionin rahoitusosuus

1.   Työohjelman täytäntöönpanemiseksi vuonna 2017 annettavan rahoitusosuuden enimmäismäärä on 16 500 000 euroa, joka rahoitetaan Euroopan unionin yleisen talousarvion 2017 budjettikohtaan 17 04 03 otetuista määrärahoista.

2.   Ensimmäisessä kohdassa säädetyillä määrärahoilla voidaan kattaa myös myöhästyneistä maksuista aiheutuvia korkoja.

3 artikla

Joustolauseke

Erityisiin toimiin osoitettujen määrärahojen kumulatiivisia muutoksia, jotka ovat enintään 20 prosenttia tämän päätöksen 2 artiklan 1 kohdassa vahvistetusta enimmäisrahoitusosuudesta, ei pidetä delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 94 artiklan 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla olennaisina edellyttäen, että ne eivät huomattavasti vaikuta työohjelman toimien luonteeseen ja tavoitteeseen. Tämän päätöksen 2 artiklan 1 kohdassa vahvistettua enimmäisrahoitusosuutta saa korottaa enintään 20 prosenttia.

Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä voi soveltaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun tyyppisiä muutoksia. Muutoksia sovelletaan moitteettoman varainhoidon ja suhteellisuuden periaatteiden mukaisesti.

---

(1)  EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

(2)  EUVL L 189, 27.6.2014, s. 1.

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 882/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta (EUVL L 165, 30.4.2004, s. 1).

(4)  Neuvoston direktiivi 2000/29/EY, annettu 8 päivänä toukokuuta 2000, kasvien ja kasvituotteiden haitallisten organismien jäsenvaltioihin kulkeutumisen estämiseen liittyvistä suojatoimenpiteistä (EYVL L 169, 10.7.2000, s. 1).

(5)  Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille: ”Koulutuksen parantaminen elintarvikkeiden turvallisuuden lisäämiseksi”, KOM(2006) 519 lopullinen, 20. syyskuuta 2006.

(6)  Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1268/2012, annettu 29 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöistä (EUVL L 362, 31.12.2012, s. 1).

(7)  Komission täytäntöönpanopäätös 2013/770/EU, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, kuluttaja-, terveys- ja elintarvikeasioiden toimeenpanoviraston perustamisesta ja päätöksen 2004/858/EY kumoamisesta (EUVL L 341, 18.12.2013, s. 69).

---

---