21.4.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 125/1

Esittelijä:

Oliver RÖPKE

1.1

Sisämarkkinat ovat merkittävä saavutus ja keskeinen osa Euroopan yhdentymisprosessia. Niiden on määrä muodostaa Euroopan vaurauden kulmakivi. Euron käyttöönotto ja Schengenin sopimus olivat ratkaisevia etappeja edettäessä kohti sisämarkkinoiden loppuunsaattamista. Molemmat ovat kuitenkin – osittain lyhytnäköisten kansallisten intressien vuoksi – joutuneet yhä enemmän paineen alaisiksi, ja merkittävä osa väestöstä asettaa ne lisääntyvässä määrin kyseenalaisiksi, osittain Euroopan kansalaisten todellisen huolen vuoksi.

1.2

ETSK on aina kannattanut tavaroiden, palvelujen, pääoman, maksujen ja ihmisten vapaan liikkuvuuden vahvistamista sekä talous-, sosiaali- ja ympäristöpolitiikan välisen tarvittavan tasapainon säilyttämistä. On tärkeää pyrkiä jatkuvasti jäsenvaltioiden väliseen taloudelliseen ja sosiaaliseen lähentymiseen.

1.3

Sisämarkkinoiden kehittämiseksi edelleen on poistettava tarpeettomat esteet, jotta voidaan varmistaa kasvu, työllisyys, pitkäkestoinen vauraus sekä erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous. Tässä yhteydessä erityisen merkittäviä ovat markkinaesteet, kuten pätevyyksien ja tutkintojen riittämätön tunnustaminen, tekniset rajoitukset paikallistasolla, kansallisten lainsäädäntöjen eroista johtuvat esteet sääntelyn alalla tai sähköisen hallinnon ratkaisujen riittämätön koordinointi EU-tasolla.

1.4

ETSK on huolissaan siitä, että finanssikriisistä lähtien EU:n sisämarkkinat ovat tuskin lainkaan kasvaneet. Euroalueen talous on vuosina 2008–2015 itse asiassa supistunut 1,6 prosenttia. Sitä vastoin muut talousalueet, kuten Yhdysvallat, Australia tai Japani, ovat kotimaisen kysynnän ja kasvun osalta jättäneet EU:n kauas taakseen. Tämän vuoksi tarvitaan aktiivisia toimia, jotta Eurooppaa ohjataan jälleen kohti Eurooppa 2020 -strategian poliittisia tavoitteita.

1.5

Tässäkin yhteydessä ETSK korostaa rajatylittävän liikkuvuuden merkitystä yrityksille ja työntekijöille. Ei kuitenkaan pidä unohtaa, että sisämarkkinaperiaatteiden kannatus on selvästi heikkenemässä huomattavassa osassa väestöä. Yhtenä syynä tähän on jatkuvien epäreilujen ja laittomien käytäntöjen lisääntyvä riski rajatylittävässä palvelutarjonnassa. Korkea väärinkäytösten riski heikentää valtavasti työntekijöiden ja rehellisten yritysten luottamusta sisämarkkinoihin.

1.6

Tällaisia suuntauksia on torjuttava tehokkaasti, ja on tärkeää varmistaa oikeudenmukainen kilpailu myös yritysten eduksi. Hyvin toimivat sisämarkkinat edellyttävät unionin ja jäsenvaltioiden lainsäädännön noudattamista rajatylittävässä toiminnassa. Tämän vuoksi valtaosa ETSK:n jäsenistä kannattaakin kaikkia toimia, joiden avulla varmistetaan käytännössä komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin vaatimus, jonka mukaan samassa paikassa tehtävästä samasta työstä pitää saada EU:ssa sama korvaus.

1.7

Vaikka sisämarkkinoilla on vakaa sosiaalinen perusta Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa ja EU:n sekundaarilainsäädännössä, olisi kuitenkin pyrittävä parempaan tasapainoon markkinavapauksien ja primaarilainsäädännön perusluonteisten sosiaalisten oikeuksien välillä, jotta hälvennetään monien ihmisten lisääntyvässä määrin tuntemaa levottomuutta siitä, ettei heidän sosiaalisia intressejään ja vaatimuksiaan turvata riittävästi sisämarkkinoilla.

1.8

ETSK on lähtökohtaisesti tyytyväinen pyrkimyksiin kontrolloida EU:n lainsäädännön tehokkuutta. Tällä aloitteella voisi olla merkittävä rooli vähennettäessä tarpeettomia hallinnollisia kuluja, jotka johtuvat erilaisten kansallisten tai alueellisten säännösten soveltamisesta samalla alalla. Yhdenmukaistetun lainsäädännön tarpeellisuus tulisikin tutkia etenkin pk-yritysten intressien mukaisesti. ETSK vahvistaa kuitenkin kantansa, että korkeat kuluttajansuojanormit eivät ole tarpeeton taakka.

1.9

ETSK korostaa näkemystään, että digitaalisten sisämarkkinoiden tulisi valtavien kasvumahdollisuuksiensa vuoksi olla poliittinen painopiste. On pikaisesti tutkittava nykyisiä oikeudellisia epävarmuustekijöitä työllisyyden, talouden ja kuluttaja-asioiden aloilla ja poistettava ne. Komission tulisi panna täytäntöön selkeä säädöskehys sisämarkkinoilla olevia talouden uusia muotoja ja uusia liiketoimintamalleja varten, mukaan luettuina jakamistalouden eri muodot, sekä pyrittävä poistamaan sääntelyn puutteita. Tässä yhteydessä on noudatettava voimassa olevia säädöksiä täysimääräisesti ja varmistettava etenkin kuluttajien ja työntekijöiden oikeudet ja reilu kilpailu.

1.10

Myös pääomamarkkinaunionin luomisen tulee pysyä yhtenä painopisteenä, sillä unionin avulla saavutettava pääoman parempi kohdentaminen voi vaikuttaa myönteisesti talouteen ja työllisyyteen mutta myös kuluttajiin. Viimeaikainen kehitys, mm. brexit, ei saa hidastaa tarpeettomasti tai vaarantaa näiden suunnitelmien toteuttamista.

1.11

ETSK vahvistaa kantansa, että sääntelyn puutteet veropolitiikassa johtavat epärehtiin kilpailuun sisämarkkinoilla. Komitea kannattaa tämän vuoksi toimia yhteistä yhdistettyä yhteisöveropohjaa kohti edettäessä, maakohtaista raportointia sekä meneillään olevia pyrkimyksiä veronkierron ja veroparatiisien torjumiseksi. Yhteisen vähimmäisyritysverokannan käyttöönotto voisi täydentää järkevästi näitä aloitteita ja lopettaa kilpailun alhaisimmasta verokannasta.

1.12

Julkisilla palveluilla, joita kutsutaan myös yleishyödyllisiksi palveluiksi, on keskeinen rooli sosiaalisessa markkinataloudessa, ja ne ovat erittäin merkittäviä suurelle yleisölle. Yleishyödyllisillä palveluilla on paikkansa EU:n yhteisessä arvopohjassa, ja niiden avulla edistetään osaltaan sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta.

1.13

Sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistäminen olisi otettava huomioon osana ”periaatteita ja ehtoja”, joita EU voi asettaa kyseisille palveluille. ETSK muistuttaa palveludirektiivin suunnitellun uudistuksen yhteydessä yleistä etua koskevia palveluja käsittelevästä EU:n perussopimuksen pöytäkirjasta N:o 26, jonka mukaan jäsenvaltioiden kansallisille, alueellisille ja paikallisille viranomaisille annetaan laaja harkintavalta yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen suhteen.

1.14

Julkisten hankintojen yhteydessä tarvitaan monenlaisia toimia, jotta voidaan torjua vilpillisiä käytänteitä, jotka painavat tarjoukset kohtuullisen tason alapuolelle, eivät aina vastaa asianomaisten kansallisten säädösten ja käytänteiden mukaisia vähimmäispalkkasäännöksiä ja ovat usein syynä kustannusarvion huomattaviin ylityksiin. Etenkin parhaan hinta- ja palvelutarjouksen ja mahdollisten myöhempien kustannusarvion ylitysten on oltava avoimia. Tavoitteena on oltava parhaan tarjouksen periaatteen noudattaminen edullisimman tarjouksen periaatteen sijaan.

2.1

Euroopan yhdentymisessä on pyrittävä saavuttamaan tasapaino talous-, sosiaali- ja ympäristöpolitiikan välillä. Tavaroiden, palvelujen, pääoman, maksujen ja ihmisten vapaata liikkuvuutta on täydennettävä kunnioittamalla sosiaalisia perusoikeuksia, jotka on sisällytetty EU:n perussopimuksiin perusoikeuskirjan myötä. Sosiaaliset perusoikeudet on pantava käytännössä täytäntöön sisämarkkinoilla. Samalla on poistettava sisämarkkinoilla edelleen olevat tarpeettomat esteet, jotta voidaan varmistaa pitkäkestoinen vauraus ja erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous.

2.2

ETSK on toistuvasti muistuttanut – viimeksi äskettäin aiheesta ”Sisämarkkinoiden päivitys” antamassaan lausunnossa (1) – että sisämarkkinat ovat Euroopan yhdentymisen keskeinen osa ja että niiden avulla voidaan tuottaa välittömiä konkreettisia etuja ja luoda Euroopan talouksiin kestävällä pohjalla olevaa kasvua.

2.3

Sisämarkkinat on suuri saavutus, ja niiden tulisi olla Euroopan vaurauden kulmakivi. Euron käyttöönotto euroalueella ja Schengenin sopimus ovat olleet tärkeitä käännekohtia matkalla kohti yhteisiä sisämarkkinoita. Ne ovat nyt kuitenkin huomattavan paineen alaisia, mikä heijastaa sitä, miten erilaisia EU:n jäsenvaltioiden intressit ovat. Päätöksenteko ja valvonta tapahtuvat edelleen jossain määrin kansallisella tasolla.

2.4

ETSK toteaa, että on edelleen olemassa merkittäviä markkinaesteitä, kuten pätevyyden ja tutkintojen riittämätön tunnustaminen, epäyhtenäiset opetussuunnitelmat, tekniset paikalliset rajoitukset, sääntelyn alalla olevat esteet, jotka johtuvat lähinnä sisämarkkinoiden pirstoutumisesta erilaisten kansallisten säädöskehysten takia; hallinnolliset rasitteet, kuten kansallisten vero- ja tullisääntöjen vaatimuksista aiheutuvat, tai sähköisen viranomaisasioinnin järjestelmien puuttuminen ja sähköisen hallinnon ratkaisujen riittämätön koordinointi EU:n tasolla.

2.5

Komissio pyrkii täydelliseen yhdenmukaistamiseen eräillä aloilla, mikä saattaa johtaa nykyisen suojelun tason laskuun joissakin jäsenvaltioissa. ETSK korostaa vastustaneensa tällaisia toimia useissa lausunnoissaan. Täydellinen yhdenmukaistaminen aloilla, missä komissio siihen pyrkii, on toteutettava säilyttämällä nykyinen suojelun taso.

2.6

Kansalaisista tuntuu jäsenvaltioissa yhä enemmän siltä, että EU ei tee juuri mitään sosiaalisten normien ja tulojen suojelemiseksi tai oikeudenmukaisen verotuksen ja sosiaaliturvamaksujen oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi. Sisämarkkinoilla on vahva sosiaalinen ulottuvuus, joka perustuu SEUT-sopimukseen ja EU:n sekundaariseen lainsäädäntöön, mutta markkinataloudelliset vapaudet ja sosiaaliset perusoikeudet olisi pyrittävä tasapainottamaan paremmin keskenään.

2.7

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa esitettyjen toimenpiteiden olisi perustuttava unionin perusperiaatteisiin ja vakaumukseen, että taloudellinen kehitys johtaa sosiaaliseen kehitykseen ja yhteenkuuluvuuteen ja että, samalla kun varmistetaan asianmukaiset turvaverkot eurooppalaisten arvojen mukaisesti, sosiaalipolitiikkaa olisi pidettävä myös tuottavana tekijänä.

2.8

Huolimatta EU:n koheesiopolitiikan monista saavutuksista jäsenvaltioiden todellinen taloudellinen ja sosiaalinen lähentyminen on vielä kaukana, ja palkkojen ja sosiaalisten normien välillä on suuria eroja. Eräiden jäsenvaltioiden nykyiset alemmat palkat johtuvat historiallisesta kehityksestä ja laajojen EU:n sisämarkkinoiden luonnollisesta monimuotoisuudesta, ja ne heijastavat paikallisia tuottavuuden tasoja ja monia muita tekijöitä, myös sijoittajien intressejä. Siitä huolimatta sosiaaliseen polkumyyntiin olisi kiinnitettävä enemmän huomiota. Se olisi määriteltävä epäreiluksi ja laittomaksi käytännöksi, jonka harjoittajat eivät noudata palkkaukseen sovellettavia sääntöjä tai eivät maksa sosiaali- ja sairausvakuutusta, millä saavutetaan epäreilu etu kilpailijoihin nähden (2).

2.9

Finanssikriisin alkamisen jälkeen, eli vuosina 2008–2015, sisämarkkinoiden kasvu oli 0,4 prosenttia, mikä vastaa reaalisesti lähes nollakasvua. Euroalueella sisämarkkinat ovat jopa supistuneet 1,6 prosenttia. Useimmat muut talousalueet ovat jättäneet Euroopan unionin kauas taakseen kotimaisella kysynnällä mitattuna (esimerkiksi Yhdysvallat +8,8 prosenttia, Australia +17,9 prosenttia, Japani +3,8 prosenttia (3). Toimenpiteillä kysynnän elvyttämiseksi sisämarkkinoilla, kuten Euroopan investointiohjelmalla ja Euroopan strategisten investointien rahastolla, ei ole vielä saavutettu tarvittavaa vaikutusta.

2.10

ETSK on huolissaan siitä, että Eurooppa 2020 -strategian työllisyys- ja sosiaalitavoitteita, jotka perustuvat älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun, ei pystytä saavuttamaan (4). Talouskasvun hidastuminen, tarkoituksenmukaisten rakenneuudistusten hidas täytäntöönpano ja kysynnän puute sisämarkkinoilla ovat tähän mennessä johtaneet päinvastaiseen: 70,3 prosentin työllisyysaste vuonna 2008 oli laskenut 69,2 prosenttiin vuonna 2014. Sen pitäisi kuitenkin olla 75 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Sen sijaan että köyhien ja sosiaalisesti syrjäytyneiden määrä laskisi 20 miljoonalla vuoteen 2020 mennessä, se oli kasvanut 4,9 miljoonaa vuonna 2014 mitattuna. Tämän lisäksi vuoden 2015 lopulla Euroopan unionissa oli työttömiä yli kuusi miljoonaa enemmän kuin ennen kriisiä.

2.11

Eurooppa 2020 -strategian toinen tärkeä näkökohta on koulutus. ETSK on tyytyväinen siihen, että koulutuksen kesken jättävien osuus väestöstä on supistunut 14,2 prosentista vuonna 2008 nykyiseen 11 prosenttiin. Myös korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus kasvoi 31,3 prosentista 38,7 prosenttiin vuosina 2008–2015. ETSK on tyytyväinen Euroopan komission osaamisstrategiaan ja toteaa, että korkea pätevyystaso on välttämätön yritysten houkuttelemiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi.

2.12

Yhdistyneen kuningaskunnan päätös lähteä Euroopan unionista on merkittävä haaste Euroopan sisämarkkinoille. ETSK suosittaa, että tulevien neuvottelujen perustaksi asetetaan sisämarkkinoiden kaikkien perusperiaatteiden ja perusarvojen kunnioittaminen.

3.1.1

Työvoiman liikkuvuus voi olla tärkeää yrityksille, jotta ne saavat pätevää työvoimaa, ja itsenäisille ammatinharjoittajille ja työntekijöille, jotta he voivat saada hyvän työpaikan, oppia uusia taitoja ja työskennellä hyvissä olosuhteissa. Esteitä on kuitenkin vielä olemassa.

3.1.2

Esteitä ja kustannuksia koskevassa tutkimuksessa (5) todetaan, että hallintopalvelujen, kansalaisten ja yritysten kustannussäästöjen lisäksi yhteentoimivien sähköisten viranomaispalvelujen odotetaan vaikuttavan erityisesti työvoiman liikkuvuuteen. Jotta yritykset ja työntekijät voivat muuttaa rajojen yli, on ehdottomasti parannettava ammatillisten tutkintojen tunnustamista.

3.1.3

Lausunnossaan ”Itsenäisen ammatinharjoittajan aseman väärinkäyttö” (6) ETSK korostaa, että näennäinen itsenäinen ammatinharjoittaminen voi johtaa sosiaaliturvamaksujen kiertämiseen, verovilppiin, työvoiman oikeuksien rikkomiseen ja pimeään työhön ja olisi siksi torjuttava. Tässä suhteessa ETSK on tyytyväinen jo perustettuun pimeän työn vastaista yhteistyötä edistävään eurooppalaiseen foorumiin ja pitää sitä askelena oikeaan suuntaan (7).

3.1.4

Kyseisen foorumin tavoitteena on ehkäistä ja torjua pimeää työtä kehittämällä yhteistyötä jäsenvaltioiden valvontaviranomaisten, kuten työsuojelu-, vero- ja sosiaaliturvaviranomaisten, välillä. Yhteistyöhön kuuluu ehkäisy- ja torjuntatoimia koskevien parhaiden käytäntöjen jakaminen, työnantajiin kohdistuvia tarkastuksia koskevien yhteisten periaatteiden määrittely, henkilöstövaihdon edistäminen, yhteinen koulutus ja yhteisten valvontatoimien helpottaminen.

3.1.5

Monet työntekijät otetaan nykyään mieluummin ”itsenäisiksi palveluntarjoajiksi” kuin työntekijöiksi, kuten aikaisemmin tehtiin. Kyseisillä henkilöillä ei ole työsopimusta, koska he tekevät työtä itselleen itsenäisen ammatinharjoittajan asemassa. Tällaisessa työsuhteessa ei useimmiten tarvitse noudattaa kansallista työlainsäädäntöä. Arvioitaessa sitä, onko kyseessä aidosti itsenäinen ammatinharjoittaminen vai työsuhde, on käytettävä selkeitä ja sitovia kriteereitä. Tämän takia ETSK on arvostellut komission ehdotusta direktiiviksi yhdenmiehen rajavastuuyhtiöistä ja katsoo, että ”ehdotusta on nykyisestään vielä kehitettävä” (8). Se aiheuttaa paineita mikroyrityksille, pk-yrityksille ja aidosti itsenäisille ammatinharjoittajille.

3.2.1

Vuoden 1996 direktiivi muodostaa EU:n sääntelykehyksen, jonka tavoitteena on luoda asiaankuuluva ja oikeudenmukainen tasapaino niiden tavoitteiden välille, joiden tarkoituksena on edistää ja helpottaa rajatylittävää palvelujen tarjontaa, suojella lähetettyjä työntekijöitä ja varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset ulkomaisille ja paikallisille kilpailijoille.

3.2.2

Vuoden 2014 täytäntöönpanodirektiivi (9) tarjoaa uusia ja tehostettuja välineitä toimenpiteiden kiertämisen, petosten ja väärinkäytösten estämiseksi ja niistä rankaisemiseksi täydentäen direktiiviä 96/71/EY ja luo entistä tehokkaamman monitahoisen kehyksen työntekijöiden lähettämiselle.

3.2.3

ETSK antoi äskettäin erillisen lausunnon komission ehdotuksesta, joka käsittelee työntekijöiden lähettämistä koskevan direktiivin kohdennettua tarkistusta, ja esittää siinä huomioita tärkeimmistä muutoksista ja ehdotuksista (10). Ne perustuvat komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin poliittisissa suuntaviivoissaan tulevalle komissiolle esittämään kehotukseen: ”Samassa paikassa tehtävästä samasta työstä olisi saatava unionissa sama korvaus” (11).

3.2.4

Lausunnossaan ”Oikeudenmukaisempi työntekijöiden liikkuvuus EU:ssa” (12) ETSK kehottaa komissiota käsittelemään epäreiluja käytäntöjä, jotka johtavat sosiaaliseen polkumyyntiin. Ongelmasta on tulossa yhä ajankohtaisempi, sillä käytännön esimerkit jäsenvaltioista osoittavat, että palkkojen polkemisen ja sosiaalisen polkumyynnin riski kasvaa huomattavasti rajatylittävässä ympäristössä. BUAK:n (13) Itävallassa tekemät tarkastukset osoittivat, että vuonna 2015 tarkastetuista 7 238 itävaltalaisesta yrityksestä 38:n epäiltiin palkkojen polkemista ja sosiaalista polkumyyntiä koskevaan lakiin nähden maksaneen työntekijöilleen liian vähän. Se merkitsee sitä, että 0,53 prosenttia yrityksistä oli epäiltyinä alipalkkauksesta. Samana ajanjaksona tarkastettiin 1 481 yritystä, jotka toimivat Itävallassa mutta olivat sijoittautuneet muihin EU:n jäsenvaltioihin. Näistä yrityksistä 398:n epäiltiin maksaneen työntekijöilleen liian vähän eli syyllistyneen palkkojen polkemiseen. Tämä on 26,87 prosenttia yrityksistä.

3.2.5

Tapauksissa, joissa ulkomaiset yritykset toimivat rajatylittävältä pohjalta ja käyttävät lähetettyjä työntekijöitä, palkkojen polkemisen todennäköisyys on 50 kertaa suurempi kuin paikallisilla toimittajilla. Tämän pitäisi herättää huomaamaan, että sisämarkkinat eivät toimi. Väärinkäytösten suuri riski heikentää eurooppalaisten työntekijöiden luottamusta sisämarkkinoihin tavattoman paljon.

3.2.6

Toisen ongelman muodostaa näennäinen työntekijöiden lähettäminen. Tapaukset, joissa esiintyy näennäistä työntekijöiden lähettämistä eli väärinkäytöksiä väärennetyillä lähettämistä koskevilla A1-todistuksilla, ovat osoituksena ongelmista, joita virallisilla tai julkisten elinten antamilla vakuutuksilla, todistuksilla tai vastaavilla asiakirjoilla on aiheutettu. Sen takia mikroyritysten, pk-yritysten ja asianmukaisesti koulutettujen työntekijöiden on entistä vaikeampaa pitää puoliaan epäreilusti toimivia kilpailijoita vastaan. Näennäinen työntekijöiden lähettäminen on siksi torjuttava.

3.2.7

Komissio on äskettäin ehdottanut muutosta sosiaaliturvajärjestelmien koordinointia käsittelevään asetukseen 883/04. ETSK aikoo antaa asiasta erillisen lausunnon Euroopan komission pyynnön mukaisesti. Komissio odottaa sellaisen ajanmukaistetun sosiaaliturvan koordinointijärjestelmän kehittämistä, joka vastaa jäsenvaltioiden sosiaalista ja taloudellista todellisuutta ja jossa kunnioitetaan EU:n lainsäädännön periaatteita etenkin yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyyden osalta.

3.2.8

ETSK panee merkille palvelupassia (tai palveluhenkilötodistusta) koskevan ehdotuksen, jonka avulla on sähköisen asiakirjarekisterin luomisen kautta määrä poistaa tarve pyytää useaan kertaan tietoja ja asiakirjoja, jotka on jo toimitettu kotijäsenvaltiolle. ETSK vastustaa kaikenlaista määränpäävaltion periaatteen heikentämistä. Se aikoo laatia aiheesta erillisen lausunnon.

3.3.1

Toimenpiteet EU:n lainsäädännön tehokkuuden kontrolloimiseksi ovat lähtökohtaisesti myönteisiä. Komission, neuvoston ja Euroopan parlamentin välinen toimielinten välinen sopimus saattaa olla hyödyllinen järjestely, jotta edistetään yksinkertaisempaa ja tehokkaampaa EU:n lainsäädäntöä koskevan tavoitteen saavuttamista. Yhteistyön puitteissa on kuitenkin varmistettava, että EU:n oikeudellisia normeja, jotka tarjoavat sosiaali- ja talouspoliittisia etuja, suojellaan eikä niitä kyseenalaisteta.

3.3.2

Asia koskee yhtä lailla pk-yrityksiä kuin kuluttajia ja työntekijöitä. ”Pienet ensin” -periaatteen mukaisesti on erityisen tärkeää välttää tarpeettomien rasitusten tuottamista pk-yrityksille. Sisämarkkinoiden kitkaton toiminta edellyttää kuluttajansuojapolitiikkaa, joka perustuu korkeatasoiseen suojatasoon SEUT-sopimuksen 169 artiklan mukaisesti.

3.3.3

REFIT-ohjelmaa voisi myös olla tärkeässä asemassa vähennettäessä hallintokuluja, jotka johtuvat erilaisten alueellisten säännösten soveltamisesta samalla alalla. Yhdenmukaistetut säännökset voivat tuottaa merkittäviä kustannussäästöjä ja edistää kasvua EU:n alueilla esteiden poistuessa, ja siksi niiden toteutettavuutta olisi tutkittava.

3.3.4

Monet säädökset, joita REFIT-ohjelmassa on määrä tarkastella uudelleen byrokratian vähentämiseksi, koskevat oikeussääntöjä, joilla suojellaan työntekijöiden ja kuluttajien oikeuksia ja jotka tarjoavat siten huomattavia sosiopoliittisia ja taloudellisia etuja. ETSK vahvistaa kantansa, jonka mukaan korkeatasoinen kuluttajansuoja ei ole tarpeeton rasitus.

3.3.5

ETSK viittaa 14. joulukuuta 2014 antamaansa lausuntoon (14) ja toistaa kantansa, jonka mukaan älykäs sääntely ei poista velvoitetta noudattaa suuren yleisön, kuluttajien ja työntekijöiden suojelua koskevia sääntöjä ja sukupuolten tasa-arvoa koskevia vaatimuksia tai ympäristönsuojelua koskevia sääntöjä. Myöskään ”pienet ensin” -periaate ei saa johtaa siihen, ettei mikroyrityksiin ja pk-yrityksiin sovelleta lainsäädäntöä, mutta lainsäädännössä on otettava huomioon niiden edut ja tarpeet.

3.3.6

On täysin käsittämätöntä, että komissio on kieltäytynyt jatkamasta suunniteltua lainsäädäntöaloitetta kampaajista, vaikka Euroopan työmarkkinaosapuolet ovat sopineet asiasta. Komission lähestymistapa on vastoin työmarkkinavuoropuhelun periaatteita ja arvoja, edustavuuden periaatteen noudattamista sekä erittäin lyhytnäköistä, koska sääntelyn puute työterveyden alalla voi johtaa ammattitauteihin ja siten huomattaviin kustannuksiin yrityksille ja julkiselle sektorille.

3.3.7

ETSK kiinnittää huomiota Euroopan työmarkkinaosapuolten yhteiseen julkilausumaan työmarkkinavuoropuhelun uudesta alusta, joka perustuu aihekohtaisten ryhmien tuloksiin, joissa mainitaan EU:n työmarkkinavuoropuhelun ja parempaa sääntelyä koskevan lähestymistavan vuorovaikutus.

3.3.8

ETSK on tyytyväinen neuvottelujen käynnistymiseen uudessa REFIT-foorumissa. Yritystoiminnan helpottamiseen ja työntekijöitä koskevien normien turvaamiseen liittyvän tavoitteen lisäksi komission ja foorumin asiantuntijoiden on varmistettava, että myös kuluttajan oikeudet suojataan EU:n lainsäädäntöä yksinkertaistettaessa.

3.4.1

Digitaalisten sisämarkkinoiden on oltava yksi painopisteistä ottaen huomioon edut, joita voidaan odottaa siinä tapauksessa, että alan sisämarkkinat toteutuvat. Mahdolliset BKT-voitot digitaalisten sisämarkkinoiden toteutumisesta arvioidaan 415 miljardiksi euroksi vuotta kohti (15).

3.4.2

ETSK on Euroopan komission kanssa samaa mieltä siitä, että nykyisiä oikeudellisesti epävarmoja seikkoja työllisyyden, talouden ja kuluttajien osalta on analysoitava ja niihin on puututtava. Huomiota olisi kiinnitettävä nykyisten työ-, sosiaali- ja kuluttajansuojanormien suojeluun ja luotettavan säädöskehyksen varmistamiseen yrityksille. Digitaalisilla sisämarkkinoilla ei pitäisi olla eri sääntöjä ”täysin digitaalisessa” maailmassa ja ”ei-digitaalisessa” maailmassa. Komission olisi laadittava oikeusnormit, joita voitaisiin käyttää digitaalisilla ja ei-digitaalisilla sisämarkkinoilla.

3.4.3

Lausunnossaan perusteettomista maarajoituksista (16) ETSK on tyytyväinen maarajoituksia koskevaan asetusehdotukseen digitaalisten sisämarkkinoiden strategian välttämättömänä osatekijänä sekä yritysten että kuluttajien kannalta. Kyse on kuitenkin vain pienestä askeleesta, ei käänteentekevästä aloitteesta. On lopetettava maarajoitukset eli syrjintä, joka kohdistuu kuluttajien verkkopalvelujen käyttöön asuinpaikan, maantieteellisen internetosoitteen tai kansallisuuden perusteella. Kuluttajien ohjaaminen paikalliseen verkkosivustoon, jossa on kalliimmat hinnat, on myös syrjintää sisämarkkinoilla. ETSK aikoo käsitellä kilpailukykyneuvoston marraskuussa 2016 laatimia päätelmiä yleisestä lähestymistavasta, jota sovelletaan ehdotettuun tekstiin. Siinä painotetaan selvästi, että on tehtävä ero hintasyrjinnän ja hintojen eriyttämisen välillä.

3.4.4

Sellaisilla aloilla kuin maarajoitukset, rajatylittävä pakettipalvelu, rajatylittävä vakuuttaminen, tekijänoikeuksien lisensointi ja rahoitusmarkkinat on otettava huomioon, että Euroopan unioni ja jäsenvaltiot ovat pääasiassa vastuussa rajatylittävän kaupan esteiden poistamisesta ja markkinoiden toimivuuden parantamisen varmistamisesta.

3.4.5

Tietojen vapaa liikkuvuus edellyttää henkilötietojen ja yksityisyyden parempaa suojelua, joka on ratkaisevan tärkeää tulevaisuudessa, ja olisi kiinnitettävä huomiota massadataa, pilvipalveluja ja esineiden internetiä koskevan politiikan johdonmukaisuuteen.

3.4.6

Talouden lisääntyvä digitalisoituminen luo uusia liiketoimintamalleja ja tarjoaa uusia mahdollisuuksia mutta tuo mukanaan myös uusia haasteita. ETSK on keskustellut perusteellisesti tästä uudesta ilmiöstä, ja keskustelut ovat johtaneet useisiin lausuntoihin (17).

3.4.7

Komission olisi myös esitettävä ehdotus yhdestä kaikenkattavasta portaalista (Single Digital Gateway), jotta tästä välineestä tulisi todella tehokas.

3.4.8

Yhteiskunnallinen ja vuorovaikutukseen perustuva yrittäjyys on perustavan tärkeää sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kannalta sekä sen takaamiseksi unionin kansalaisille, että talouskasvu tehostuu ja on varmemmalla pohjalla. ETSK kehottaa jälleen komissiota ryhtymään monenlaisiin välttämättömiin poliittisiin toimenpiteisiin, jotta EU:n tasolla ja eri jäsenvaltioissa tuettaisiin ja otettaisiin käyttöön jakamistalouden monia eri muotoja ja toimintatapoja, jotta niiden uskottavuus kasvaisi ja jotta ne herättäisivät entistä enemmän luottamusta (18).

3.5.1

Komissio julkisti vuonna 2015 pääomamarkkinaunionin luomista koskevan toimintasuunnitelman. Komitea katsoo (19), että EU:n talous- ja rahoitusvakauden tulee olla kyseisen unionin keskeisiä päämääriä ja että unionin tulee parantaa ja tehostaa pääoman kohdentamista, minkä on määrä vaikuttaa myönteisesti investointeihin ja kasvuun sekä työllisyyteen ja kuluttajiin. Komitea on myös ilmaissut (20) huolensa siitä, että lopulliseen tulokseen pääseminen vie aikaa, ja viimeaikainen kehitys – mm. brexit ja muut edellä (tekstijaksossa 2) mainitut seikat – on omiaan syventämään tätä huolta entisestään.

3.5.2

Toimintasuunnitelmaan sisältyy vähintään 33 eri alojen toimenpidettä, jotka on määrä toteuttaa lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Monet näistä toimenpiteistä tarjoavat uusia rahoitusmahdollisuuksia etenkin pk-yrityksille ja kotitalouksille. Komitea katsoo (21), että näitä ehdotuksia pitää ryhtyä toteuttamaan lyhyellä aikavälillä, ottaen huomioon turvallisuuden, läpinäkyvyyden ja kontrollin periaatteet. Komitea on – tavoitteenaan samoin turvallisuus ja vakaus – todennut jo useaan otteeseen (22), että varjopankkitoimintaan on puututtava ja se on otettava sääntelyn piiriin.

3.5.3

EU:n rahoitusmarkkinoiden sääntely ja sen täytäntöönpano ei ole riittänyt estämään keinottelua, ylivelkaantuneisuutta ja vastuutonta riskinottoa, mikä johti finanssikriisiin, jolla on ollut vakavat seuraukset koko yhteiskunnalle. ETSK kehottaa komissiota esittämään kotitalouksien liian suurta velkakuormaa koskevan ehdotuksen.

3.6.1

ETSK totesi vuonna 2012 kertomuksessaan Euroopan sisämarkkinoiden esteistä, että veropolitiikan sääntelyn puutteet johtavat epäreiluun kilpailuun. Euroopan komission suunnitelmat yhteisestä yhdistetystä yhteisöveropohjasta ovat kannatettavia. ETSK on perustanut aihetta tarkastelevan valmisteluryhmän. Jotta voidaan lopettaa kilpailu mahdollisimman alhaisesta yhteisöverosta ja saavuttaa oikeudenmukaisempi veropolitiikka, voitaisiin myös harkita yhteisöveron vähimmäisasteen käyttöönottoa.

3.6.2

Verotietojen vaihto jäsenvaltioiden välillä ja oikeudelliset toimet yleisimpien veronmaksun välttelyssä käytettyjen menetelmien estämiseksi ovat myönteistä kehitystä. Keskeisenä vaatimuksena tässä on raportointivelvoitteiden asettaminen jokaisessa maassa yrityksille, jotka toimivat rajojen yli, lisäämättä tarpeettomasti niiden hallinnollisia rasituksia.

3.6.3

Olisi toimittava myös veroparatiiseja vastaan. Euroopan parlamentin kuulemisessa taloustieteilijä ja Nobel-palkinnon voittaja Joseph Stiglitz kehotti ryhtymään maailmanlaajuisiin toimiin tällaisten veronkiertojärjestelmien torjumiseksi (23). Ranskalainen tutkija Gabriel Zucman on arvioinut, että veroparatiiseissa eri puolilla maailmaa on noin 5 800 miljardin euron varat, joista 80 prosenttia on verottamatta (24). Komissio ehdottaa nyt kansainvälisiä toimia veroparatiisiasian käsittelemiseksi.

3.6.4

Aluksi on varmistettava keskinäistä avunantoa koskevien sopimusten täytäntöönpano ja automaattinen tietojenvaihto yksittäisten maiden välillä. Monikansallisten yritysten osalta on harkittava verotarkastusten kansainvälistä verkostoa. Varojen ja pääoman siirroissa veroparatiiseiksi luokiteltuihin maihin rahoituslaitoksille asetettava velvollisuus ilmoittaa tekemistään siirroista on mahdollinen lähtökohta (25).

3.7.1

ETSK on jo korostanut vuonna 2012 antamassaan kertomuksessa sisämarkkinoiden esteistä, että palvelualalla on sellaisia. Komissio on havainnut, että monet jäsenvaltiot eivät noudata velvoitettaan ilmoittaa sääntelytoimista EU:n viranomaisille, minkä takia komission on vaikea arvioida, onko uusi sääntö perusteltu ja oikeasuhteinen.

3.7.2

Komissio aikoo siksi uudistaa ilmoitusmenettelyä, jota on nyt määrä soveltaa myös niihin palveluihin, jotka ovat tällä hetkellä palveludirektiivin soveltamisalan ulkopuolella. Komission on huolehdittava, että ehdotuksia ei suunnitella niin, että ne vaarantavat jäsenvaltioiden suvereniteetin tai demokratiaperiaatteen.

3.7.3

Yleistä etua koskevat palvelut ovat keskeisessä asemassa sosiaalisessa markkinataloudessa. Asuntojen, veden ja energian, jäte- ja jätevesihuoltopalvelujen, julkisen liikenteen, terveydenhuollon, sosiaalipalvelujen, nuoriso- ja perhepalvelujen sekä kulttuurin ja viestinnän saatavuus on kansalaisille erittäin tärkeää. Yleistä etua koskevilla palveluilla on paikkansa EU:n yhteisissä arvoissa, ja ne edistävät osaltaan sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta. Sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistäminen on otettava huomioon osana ”periaatteita ja ehtoja”.

3.7.4

Suunnitellun palveludirektiivin uudistuksen yhteydessä ETSK korostaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 14 artiklan oikeudellisesti sitovaa tulkintaa eli EU:n perussopimuksen pöytäkirjaa N:o 26 yleishyödyllisistä palveluista: jäsenvaltioiden kansallisilla, alueellisilla ja paikallisilla viranomaisilla on kulttuuristen, yhteiskunnallisten ja maantieteellisten erojen vuoksi paljon harkintavaltaa yleishyödyllisten palvelujen suhteen. Näissä palveluissa, joita tarjotaan käyttäjien tarpeiden mukaan, on varmistettava korkea laatu, turvallisuus, kohtuullinen hinta ja yhdenvertainen kohtelu sekä edistettävä yleistä saatavuutta ja käyttäjien oikeuksia sekä varmistettava myös niiden tehokkuus ja asianmukainen hallinta.

3.8.1

Julkisten hankintojen osalta ei ole saatavilla tilastoja todellisista kustannuksista verrattuna parhaiden tarjoajien tarjouskilpailumenettelyssä esittämiin kustannuksiin. Monissa tapauksissa kustannukset ovat ylittyneet huomattavasti (26).

3.8.2

Kerta toisensa jälkeen voittajat ovat tarjoajia, jotka toimivat epäreilusti, alentavat tarjoustensa kustannukset kohtuullisen hinnan alle ja käyttävät epäluotettavia alihankkijoita. Tästä seuraa usein jatkokustannuksia, jotka ylittävät toiseksi tai kolmanneksi parhaan tarjoajan hinnan.

3.8.3

Tämän käytännön kitkemiseksi tarvitaan useita toimia: sähköisen hankintamenettelyn käyttöönotolla mahdollistetaan tilastotietojen keruu, jonka myötä voidaan kartoittaa alhaiset tarjoukset ja kannustaa vastuutahoja toimimaan asianmukaisesti. Tilastokatsauksen puitteissa paras hintatarjous ja myöhemmät todelliset kustannukset on rekisteröitävä keskitetysti, jotta voidaan varmistaa avoimuus mahdollisen kustannusten ylittymisen osalta. Tarjoukset, jotka perustuvat kulloisenkin maan säännösten ja käytäntöjen mukaiset vähimmäisvaatimukset alittavaan hintaan, on suljettava pois tarjouskilpailusta, jotta vältetään mahdollinen kilpailu kustannusten ja laatunormien alentamisesta.

21.4.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 125/10

Esittelijät:

Jacek KRAWCZYK

Gabriele BISCHOFF

Luca JAHIER

1.1

Euroopan komission puheenjohtajan pyydettyä Euroopan talous- ja sosiaalikomitealta (ETSK) panosta Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevaan kuulemiseen (1) komitea päätti toteuttaa laaja-alaisia kansalaisyhteiskunnan (2) kuulemistilaisuuksia 28 jäsenvaltiossa. Kansallisiin keskustelutilaisuuksiin osallistui yhteensä 116 ETSK:n jäsentä ja lähes 1 800 muuta kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden edustajaa.

1.2

Kansallisten keskustelutilaisuuksien tärkeimmät päätelmät ja suositukset on otettu pohjaksi ja sisällytetty Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista annettavaan ETSK:n lausuntoon. Komitea panee merkille, että komission aikomuksena on ”esittää erinäisiä keskeisiä periaatteita, joilla tuetaan toimivia ja oikeudenmukaisia työmarkkinoita ja sosiaaliturvajärjestelmiä” (3), ja pitää sosiaalisten oikeuksien pilaria erittäin tärkeänä aloitteena EU:n kestävyyden kannalta. Tämä ETSK:n lausunto on ensimmäinen askel prosessissa kohti Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin perustamista. Komitean aikomuksena on jatkaa keskusteluja aiheesta etenkin sen jälkeen, kun komissio on antanut valkoisen kirjan vuonna 2017.

2.1

Euroopan unioni viettää vuonna 2017 juhlavuotta: Rooman sopimukset allekirjoitettiin 60 vuotta sitten. Tämä virstanpylväs tarjoaa tilaisuuden juhlia EU:n saavutuksia, mutta sen täytyy myös edistää ratkaisujen löytämistä Euroopan suuriin poliittisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin haasteisiin. Kansalaisten luottamus Euroopan unioniin on heikentynyt monissa jäsenvaltioissa. Ensimmäistä kertaa historiassa yksi jäsenvaltio on eroamassa unionista.

2.2

Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen Euroopan unionia ovat ravistelleet perättäiset kriisit. Vaikka tilanne eri jäsenvaltioissa vaihtelee ja poliittiset ratkaisut ovat olleet erilaisia, EU:n edessä on silti tällä hetkellä monia haasteita. Niitä ovat muun muassa pitkään jatkunut korkea työttömyys, sietämättömän korkea nuorisotyöttömyys, taloudellinen epävakaus ja sosiaalisen tilanteen heikkeneminen eli muun muassa köyhyyden ja epätasa-arvon lisääntyminen. Lisäksi on mainittava globalisaatio, väestörakenteen kehityssuuntaukset ja digitalisoituminen. Unionin kyvyttömyys hoitaa asianmukaisesti turvapaikanhakijoiden ja muuttajien virtaa on voimistanut yleistä tunnetta siitä, että EU ei pysty enää tarjoamaan poliittisia ja käytännön ratkaisuja, jotka olisivat kaikkien etujen mukaisia. Euroskeptiset, populistiset ja kansallismieliset puolueet pyrkivät ratsastamaan näillä peloilla tarjoamalla yksiviivaisia ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin, osoittamalla syyttävää sormea tiettyihin väestönosiin ja luomalla vaarallisia jakolinjoja yhteiskuntaan.

2.3

Kriisi on kärjistänyt osaa näistä haasteista ja jäsenvaltioiden välisistä ja sisäisistä eroista, joiden taustalla tai joiden voimistajana ovat olleet muun muassa kasvun pysähtyminen ja työmarkkinoiden ja sosiaalisen suojelun järjestelmien rakenteelliset, suurelta osin jo ennen kriisiä olemassa olleet heikkoudet. Ratkaisun avain on EU:n ja sen jäsenvaltioiden kollektiivisessa kyvyssä luoda edellytykset kestävälle kasvulle ja työllisyydelle.

2.4

ETSK suhtautuu myönteisesti komission aloitteeseen käynnistää julkinen kuuleminen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista, jotta pystyttäisiin turvaamaan ”oikeudenmukaiset ja todella yleiseurooppalaiset työmarkkinat”, varmistamaan ”parhaaseen sosiaaliseen tuloskuntoon pääseminen” Euroopassa ja antamaan suuntaa euroalueen uudelle lähentymiselle. ”Pilarin” perimmäinen tarkoitus on kuitenkin varsin epäselvä. ETSK painottaa ennen kaikkea sitä, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tulee olla kaikille myönteinen hanke. Sillä tavoin se voi auttaa palauttamaan luottamusta EU:n kykyyn tarjota parempia tulevaisuudennäkymiä nykyisille ja tuleville sukupolville.

2.5

Tätä varten pilarissa on käsiteltävä myös työmarkkinoihin ja sosiaalisen suojelun järjestelmiin liittyviä erityishaasteita ja pyrittävä sitä kautta löytämään tasapaino taloudellisen ja sosiaalisen ulottuvuuden välillä sekä torjumaan osaltaan köyhyyttä, sosiaalista syrjäytymistä ja epätasa-arvoa.

2.6

ETSK toteaa, että Euroopan taloudellinen ja sosiaalinen malli perustuu yhteiseen käsitykseen työllisyyden, sosiaalisen edistyksen ja tuottavuuden lisäämisen tärkeydestä. Nämä ovat tärkeimpiä taustatekijöitä kestäväpohjaiselle talouskasvulle, jonka hyödyt jakautuvat oikeudenmukaisesti kaikille. Pilarin valmisteluprosessi on tilaisuus vakuuttaa jälleen yhteistä sitoutumista Euroopan sosiaaliseen malliin ja varmistaa samalla, että kansalliset sosiaaliturvajärjestelmät ja työmarkkinat ovat mukautumiskykyisiä ja tulevaisuuteen valmistautuneita (4). ETSK painottaa kasvun ja kilpailukyvyn tarvetta kaikkialla EU:ssa ja korostaa tässä yhteydessä talous-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikan keskinäisten yhteyksien välttämättömyyttä (5).

2.7

ETSK on vakuuttunut siitä, että EU-politiikkaa koskevissa keskusteluissa täytyy käsitellä keskeisemmin EU:n ja jäsenvaltioiden linjauksia ja toimintapolitiikkoja, joilla tavoitellaan taloudellista menestystä ja sosiaalista edistystä. Lisäksi on tärkeää varmistaa, että EU:n ja jäsenvaltioiden poliittinen päätöksenteko on johdonmukaista ja toisiaan tukevaa. Yksi tähän liittyvä edellytys on uusi suhtautumistapa muutokseen.

2.8

Samalla kun EU-ohjausjaksoprosessi jatkuu, Eurooppa 2020 -strategia, jolla tähdätään ”älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun”, on joutunut sivuraiteelle ja toiveet sen sosiaalisten tavoitteiden – etenkin työelämään osallistumisen asteen nostaminen 75 prosenttiin ja 20 miljoonan ihmisen auttaminen pois köyhyydestä – saavuttamisesta ovat haihtuneet. Myös aktiivisen osallisuuden edistämisestä vuonna 2008 annetun suosituksen (6) vaikutukset ovat jääneet vaatimattomiksi.

2.9

Pilarin lähtökohtana tulisi olla EU:n olemassa olevan sosiaalisen säännöstön edistäminen ja sen täysimääräinen ja asianmukainen täytäntöönpano. Mahdollisesti harkittavien uusien sitovien säädösten ja välineiden on pohjauduttava olemassa oleviin oikeusperustoihin ja menettelyihin. Pilarin oikeudellista asemaa ja sen suhdetta keskeisiin ihmisoikeusasiakirjoihin (7) ei ole vielä ratkaistu. ETSK korostaa kuitenkin, että sosiaalisten oikeuksien tulee kattaa kaikki EU:ssa asuvat ja kaikki EU:n jäsenvaltiot, ja katsoo, että lisäksi saatetaan tarvita erityisiä välineitä/mekanismeja euroaluetta varten.

2.10

Investoiminen tulevaisuuteen on ratkaisevan tärkeää, mutta julkisista ja tuottavista yksityisistä investoinneista on Euroopassa edelleen pulaa. ETSK antaa tunnustusta nk. Junckerin investointiohjelman (8) pyrkimyksille ja kannattaa sen jatkamista. Toisessa vaiheessa on kohdistettava enemmän investointeja niihin maihin ja alueisiin, jotka tarvitsevat investointeja eniten, jotta saadaan piristettyä niiden taloutta ja kasvua ja vältetään syventämästä jäsenvaltioiden välisiä ja sisäisiä eroja. Junckerin ohjelmasta on ohjattava riittävästi tukea myös sosiaalista infrastruktuuria koskeviin investointihankkeisiin.

2.11

Pilaria koskevia keskusteluja käydään samaan aikaan muiden EU-tason ja maailmanlaajuisten mm. Euroopan tulevaisuutta ja työn tulevaisuutta koskevien tärkeiden keskustelujen kanssa. Euroopan tulevaisuutta käsittelevissä keskusteluissa Rooman huippukokouksessa vuonna 2017 tulisi ottaa huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskeva pohdintatyö. ETSK korostaa tarvetta synergialle ja johdonmukaisuudelle näissä keskusteluissa, joissa muokataan yhteistä tulevaisuutta. Pilaria kehitettäessä tulisi pitää mielessä Eurooppa 2020 -strategia ja ottaa opiksi sen täytäntöönpanon ongelmista. Se tulisi myös sitoa yleiseen EU:n strategiaan (9), joka koskee Yhdistyneiden kansakuntien vuonna 2015 hyväksymän kestävän kehityksen toimintaohjelman ”Agenda 2030” ja siihen sisältyvien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoa. Näissä asetetaan aikataulu perinpohjaiselle maailmanlaajuiselle muutokselle köyhyyden poistamiseksi, maapallon suojelemiseksi, ihmisoikeuksien ja myös vammaisten oikeuksien – sellaisina kuin ne on vahvistettu YK:n vammaisyleissopimuksessa, jonka EU ja jäsenvaltiot ovat velvollisia panemaan täytäntöön – turvaamiseksi ja vaurauden tuottamiseksi kaikille (10). EU:n tasolla on myös pyrittävä varmistamaan, että unionin syrjinnän vastainen lainsäädäntö ja tasa-arvolainsäädäntö (11) pannaan täytäntöön.

2.12

ETSK on käynnistänyt samanaikaisesti komission julkisen kuulemismenettelyn kanssa kansallisten keskustelutilaisuuksien sarjan 28 jäsenvaltiossa aloitteen esittelemiseksi Brysselin ulkopuolella, keskustelun herättämiseksi ja avoimen pohdinnan käymiseksi siitä, millaiseksi pilari tulisi rakentaa. Monia näiden kansallisten keskustelutilaisuuksien tuloksia esitetään tässä lausunnossa.

2.13

Pilarin soveltamisala on ehdottomasti määriteltävä tarkemmin. ETSK katsoo, että aloitteen tulisi kattaa kaikki kansalaiset kaikissa elämänvaiheissa. ETSK on huolissaan siitä, ettei pilaria koskevassa komission tiedonannossa mainita turvapaikanhakijoita eikä muuttajia.

2.14

Kansalaisyhteiskunnan roolia tulee nostaa paremmin esiin ja lujittaa. Kansalaisvuoropuhelua on tehostettava, jotta kaikki, myös nuoret (12) ja muita heikommassa asemassa olevat tai syrjintää kohtaavat ihmiset kokevat voivansa osallistua poliittisten päätöksentekoprosessien suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Työmarkkinaosapuolilla on erityinen rooli työllisyyteen ja työmarkkinoihin suoraan ja välillisesti vaikuttavien toimintapolitiikkojen kehittelyssä ja täytäntöönpanossa. Sosiaalista vuoropuhelua tulee edistää ja tukea. Samalla tulee kunnioittaa työmarkkinaosapuolten ja työehtosopimusneuvottelujen riippumattomuutta ja parantaa työmarkkinaosapuolten mahdollisuuksia käydä sosiaalista vuoropuhelua. Työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan asianmukainen osallistuminen pilaria koskeviin keskusteluihin oli asia, jota korostettiin monissa kansallisissa keskustelutilaisuuksissa (13). Kolmessa keskustelutilaisuudessa korostettiin tarvetta löytää yhteisymmärrys ja varmistaa kaikkien sitoutuminen (14).

3.1

ETSK on vakuuttunut siitä, että työn tulevaisuuden tulisi olla keskeinen painopiste pilaria koskevissa keskusteluissa työelämässä tapahtuvien suurten muutosten huomioon ottamiseksi. ETSK katsoo, että nyt tarvitaan johdonmukaisempaa ja yhtenäisempää lähestymistapaa, ja peräänkuuluttaa siksi johdonmukaista Euroopan työllisyysstrategiaa, jossa käsitellään muun muassa työn tulevaisuutta seuraavista näkökulmista:

3.2

Työelämässä tapahtuvien mullistusten muovaamisesta ja hallinnoinnista vastaavat useat institutionaaliset tahot. Kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien täytyy tehdä yhteistyötä, jotta työn tulevaisuus on oikeudenmukainen ja osallistava, tarjoaa työllistymismahdollisuuksia kaikille ja johtaa sosiaaliseen edistykseen. ETSK on vakuuttunut siitä, että hyvin koulutettu, osaava ja motivoitunut työvoima, jolla on kunnolliset tulot ja laadukkaat työpaikat, on kaikkien etujen mukaista. Myönteisten tulosten varmistaminen tulevaisuudessa edellyttää välttämättömiä investointeja, joilla ihmisille tarjotaan tarvittavat välineet muutoksiin sopeutumiseksi, huolehditaan tarkoituksenmukaisista turvaverkoista ja edistetään innovointia ja ennen kaikkea sosiaalista innovointia.

3.3

Työelämän muutokset tulisi hyödyntää siten, että niiden tuloksena edistetään vakaata, osallistavaa ja kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä ihmisarvoisen työn takaamista kaikille (16). EU:n, jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten tulisi tähdätä tähän tavoitteeseen omassa toiminnassaan. Mukaan olisi otettava myös sellaiset kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, jotka edustavat työmarkkinoilta etääntyneitä ihmisiä. Edellytykset uusien ja parempien työpaikkojen luomiselle ovat erilaiset eri jäsenvaltioissa. ETSK kehottaa jäsenvaltioiden institutionaalisia tahoja etenemään nopeasti kohti strategiaa, jossa tarjotaan korkeatasoisia ratkaisuja ja johon liittyy aktiivisia työmarkkinatoimenpiteitä. Tätä olisi tuettava uudistetulla ja osallistavalla Euroopan työllisyysstrategialla sekä johdonmukaisella ja kunnianhimoisella Euroopan teollisuusstrategialla.

3.4

ESTK on jo aiemmin ilmaissut arvostavansa sitä, että EU:n uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma (17) perustuu joustoturvan käsitteeseen, ja on korostanut, että sisäisen ja ulkoisen joustoturvan välille on saatava aikaan oikeudenmukainen tasapaino, jotta työmarkkinat voivat toimia aiempaa tehokkaammin ja jotta työntekijöitä suojellaan samalla aiempaa paremmin. Komitea on korostanut myös, että on tärkeää ottaa työmarkkinaosapuolet aktiivisesti mukaan joustoturvapolitiikan täytäntöönpanon seurantaan ja arviointiin (18). ETSK on myös korostanut, että työllisyyden kasvua edistävä terve makrotalouspolitiikka sekä kasvumahdollisuuksien täysimääräisen hyödyntämisen mahdollistava ja sitä tukeva suotuisa liiketoimintaympäristö ovat keskeisiä edellytyksiä sille, että joustoturva toimii. ETSK on kehottanut jäsenvaltioita ja EU:ta luomaan ja säilyttämään sopeutumiskykyä edistävät yksinkertaiset, avoimet ja ennustettavat oikeudelliset puitteet sekä vahvistamaan ja noudattamaan palkansaajien oikeuksia ja mahdollisuutta puolustaa niitä oikeusteitse. Lisäksi kaikkialla unionissa tulee luoda vakaat oikeudelliset puitteet työehtosopimusneuvotteluille ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelulle joustoturvan täytäntöönpanossa. Lisäksi komitea pitää tärkeänä, että työmarkkinaosapuolet voivat ottaa aktiivisesti osaa joustoturvaa käsittelevään keskusteluun ja osallistua päätöksentekoon (19). Joustavuuden ja turvallisuuden välisen tasapainon löytämistä (20) sekä työmarkkinoiden kykyä sopeutua uusiin haasteisiin (21) käsiteltiin ja painotettiin kansallisissa keskustelutilaisuuksissa useissa jäsenvaltioissa.

3.5

Työmarkkinoiden toimintapuitteiden tulee tukea uudenlaisia ja monimuotoisempia urapolkuja. Työelämässä tarvitaan erilaisia työvoiman hankkimistapoja ja erilaisia työskentelymuotoja. Tämä edellyttää soveltuvaa työsuhdeturvalainsäädäntöä, jossa asetetaan puitteet oikeudenmukaisille työehdoille ja edistetään rekrytointia kaikenlaisten työsopimusten puitteissa.

3.6

Työelämässä tapahtuu monia ja monenlaisia muutoksia. Siirtyminen työpaikasta ja asemasta toiseen ja työttömyydestä työelämään sekä koulutuksesta työelämään on tehtävä turvalliseksi koko työvoimalle. Yhteiskuntamme luonne ja taloutemme menestyminen riippuu ihmisten kyvystä tehdä tarvittavat siirrot elämänsä eri vaiheissa sekä siitä, onko tarjolla toimintapuitteita ja tukimekanismeja, jotka auttavat heitä tässä. ETSK ehdottaa kokonaisvaltaisen keskustelun käymistä siirtymiä tukevista toimintapuitteista ja tukimekanismeista.

3.7

Elin- ja työskentelytapoihimme vaikuttaa myös nopea teknologinen kehitys. EU:n ja kansallisen tason ennakoivalla politiikalla voidaan ja täytyy varmistaa, että digitalisoinnin tarjoamat mahdollisuudet kyetään hyödyntämään ja samalla välttämään siihen liittyvät sudenkuopat tai lieventämään niitä (22). Kansallisissa keskustelutilaisuuksissa digitalisoituminen mainittiin hyvin usein koulutukseen ja infrastruktuuriin kohdistuvien investointien tarpeen (23) rinnalla yhtenä suurimmista haasteista, jotka on otettava huomioon pilarissa (24). Onkin arvioitava huolellisesti näiden kehityskulkujen vaikutusta työmarkkinoihin ja normeihin, talouteen, vero- ja sosiaaliturvajärjestelmiin sekä toimeentuloon riittävään palkkaan (25).

3.8

Digitaalistrategia ja digitaalisia sisämarkkinoita koskeva aloite olisi liitettävä uuteen kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan, joka koskee työn tulevaisuutta. Siinä olisi käsiteltävä taloudellisia, työllisyyteen liittyviä ja sosiaalisia haasteita, ja tavoitteeksi olisi asetettava tarvittavan osaamisen ja tasapuolisten toimintaedellytysten tarjoaminen. ETSK uskoo, että tähän päästään parhaiten perussopimusten mukaisesti soveltaen tarkoituksenmukaisella tasolla oikeuksiin perustuvaa lähestymistapaa, jolla tuetaan muun muassa pääsyä koulutuksen ja sosiaalisen suojelun piiriin, sekä huolehtimalla paremmasta EU-tason koordinoinnista aloilla, joilla EU:lla ei ole säädösvaltaa.

3.9

Kuten ETSK on aiemminkin korostanut, ”yhteistyö on avain” (26), kun on kyse digitalisaation asettamista haasteista. ETSK kohdistaa sanansa tässä yhteydessä erityisesti Euroopan komissiolle ja EU:n hallintotasolle laajemmin, jäsenvaltioiden hallituksille, työmarkkinaosapuolille ja koko kansalaisyhteiskunnalle. ETSK on jo aiemmin suosittanut, että Euroopan komissio, OECD ja ILO tekisivät yhteistyötä työmarkkinaosapuolten kanssa kaikilla tarkoituksenmukaisilla tasoilla sekä laajemmin kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa kunnollisia työoloja koskevien säännösten ja työn uudet muodot (esim. verkossa tehtävä työ, keikkatalous, jakamistalous) huomioon ottavan suojan kehittelemiseksi (27).

3.10

Erityistä huomiota on kiinnitettävä nuorten työllisyyden parantamiseen. Kuten aiemmissa ETSK:n lausunnoissa on todettu, kansallisissa uudistusohjelmissa olisi toteutettava erityisiä toimenpiteitä nuorisotyöttömyyden torjumiseksi (28). Toimivat harjoittelujärjestelmät ja muut laadukkaat työssä oppimisen muodot voivat auttaa nuoria siirtymään joustavasti koulutuksesta työelämään (29). ETSK on kannattanut ajatusta nuorisotakuujärjestelmien perustamisesta jäsenvaltioihin ja niiden rahoittamisesta monivuotisessa rahoituskehyksessä erityisestä nuorisotyöllisyysaloitetta varten perustetusta rahastosta, ja on ilmaissut arvostavansa rahaston perustamista (30).

3.11

Monissa kansallisissa keskustelutilaisuuksissa painotettiin työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun merkitystä (31). ETSK on huolissaan siitä, että kaikissa maissa ei käydä riittävästi sosiaalista vuoropuhelua (32) ja että työnantajat ja työntekijät eivät ole kaikissa maissa tai kaikilla aloilla edustettuina työmarkkinaosapuolten vuoropuhelussa eivätkä osallistu työehtosopimusneuvotteluihin. Tämä olisi otettava huomioon (33), samoin kuin tarve edistää ratkaisukeskeistä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua, joka vaikuttaa myönteisesti työntekijöiden suojeluun ja yritysten kilpailukykyyn. Työehtosopimusneuvotteluja tulisi edistää kaikilla asiaankuuluvilla tasoilla. Tilanteen seuraamiseksi ETSK kehottaa keräämään tietoa työehtosopimusneuvottelujen kattavuudesta kaikkialla Euroopassa EU-ohjausjaksoon sisältyvien indikaattorien avulla kunnioittaen täysin kansallisia käytäntöjä ja työmarkkinasuhdejärjestelmiä.

3.12

Teknologinen edistys luo uusia työllistymismahdollisuuksia mutta myös tuhoaa työpaikkoja. Tämän ilmiön laajuudesta ei ole yksimielisyyttä, ja viime aikoina tehdyt ennakoivat tutkimukset poikkeavat toisistaan (34).

3.13

Tulevan työtä koskevan strategian ytimessä on joka tapauksessa oltava investoiminen ihmisiin. Osaamis- ja taitotaso ja etenkin digitaalisen osaamisen taso on ratkaisevan tärkeä kansalaisille ja työntekijöille tulevaisuuteen varustautumiseksi. ”Taitotakuun” (35) käyttöönotto ja tukeminen tarvittavin investoinnein voisi tarjota kehyksen, joka kannustaa ihmisiä hankkimaan tarvittavat taidot kaikissa elämänvaiheissa. Perusta tälle on pääsy korkealaatuiseen, kaikille EU:n kansalaisille tarjottavaan koulutukseen, joka käsittää myös ammatillisen koulutuksen, elinikäisen oppimisen ja uudelleen- ja täydennyskoulutusmahdollisuudet.

3.14

Teknologinen murros voi edistää osaamisen kehittämistä mutta se saattaa myös nopeuttaa monien ammattien työntekijöiden osaamisen vanhentumista. Koulutusalan toimijoiden lisäksi myös yritysten tulee yhdessä ammattiliittojen, Cedefopin ja hallitusten kanssa kantaa oma vastuunsa varmistamalla, että kehitettävät taidot ja osaaminen vastaavat muuttuvan työelämän vaatimuksia (36). Tätä varten on myös parannettava kansallisten opetus- ja koulutusjärjestelmien kykyä reagoida muuttuviin osaamistarpeisiin. Tässä on noudatettava johdonmukaisuutta. Osaamisen kehittämiseen tarvitaan aikaa ja riittävästi resursseja, ja opetukseen ja koulutukseen onkin kiireellisesti suunnattava enemmän ja tehokkaampia investointeja. Lisäksi on otettava huomioon koulutus- ja hyvinvointijärjestelmien erilaiset vaikutukset/tulokset eri Euroopan maissa ja alueilla.

3.15

Uudet työmuodot kehittyvät niin nopeasti, että sopimusjärjestelyt eivät pysy perässä. Niiden oikeudellista asemaa onkin siksi tarkasteltava. ETSK on kehottanut selventämään kiireellisesti työmarkkinoiden välittäjien ja verkkoalustojen asemaa ja tutkimaan joukkoistamista hyödyntäville yrityksille työtä tekevien sekä muiden työn ja työsuhteiden uusien muotojen sopimuksellista asemaa. Tarvitaan myös suuntaviivoja työsuhteen laatuun liittyvien mahdollisten harmaiden alueiden selkiyttämiseksi verotukseen ja sosiaaliturvaan liittyen (37). Yleisenä tavoitteena tulee olla oikeudenmukaisten työehtojen takaaminen kaikille ja huolehtiminen siitä, että kaikki työntekijät kuuluvat työelämän perusnormien soveltamisalaan ja riittävän sosiaalisen suojelun piiriin.

3.16

Työmarkkinaosapuolet ovat erityisen tärkeässä roolissa, kun on kyse työn joustavuutta ja vakautta koskevien neuvottelujen edistämisestä kaikilla tarvittavilla tasoilla, mutta tähän tarvitaan jäsenvaltioiden ja EU-tason hallinnon sitoutumista sen lisäksi, että parannetaan yhteistyötä EU:n toimielinten, hallitusten ja työmarkkinaosapuolten välillä. ETSK on jo aiemmin todennut, että EU:n ja jäsenvaltioiden tulisi vuoropuhelussa työmarkkinaosapuolten kanssa harkita strategioita, joilla sosiaalisten ja työoikeudellisten normien soveltamisalaa voitaisiin mukauttaa siten, että niissä otetaan huomioon digitalisoidun työympäristön olosuhteet (38).

3.17

”Jakamistaloutta” tai muita uusia työllisyyden malleja ei saisi käyttää keinona välttyä kohtuullisen palkan maksamiselta tai vero- ja sosiaaliturvavelvollisuuden täyttämiseltä (39). ETSK on myös jo aiemmin esittänyt, että unionin tulisi tutkia tapoja, joilla EU:n alustojen kehittämistä voitaisiin edistää siten, että luotu arvo säilyisi paikallistalouksissa (40).

3.18

Muutamissa kansallisissa keskustelutilaisuuksissa nostettiin esiin palkkojen lähentäminen ja vähimmäispalkan asettaminen jäsenvaltioihin (41). ETSK on sitä mieltä, että tähän suuntaan olisi pyrittävä nykyistä vahvemmin. ILO:n tutkimus Building a Social Pillar for European convergence  (42) on hyödyllinen lähde. Siinä korostetaan, että vähimmäispalkkatasojen vertailuun voidaan käyttää monenlaisia indikaattoreita, joissa otetaan huomioon kansalliset olosuhteet, mutta niistä suosituin on vähimmäispalkan suhde keskipalkkaan (tai mediaanipalkkaan). Lisäksi siinä todetaan, että yhteisen lähestymistavan omaksuminen vähimmäispalkkapolitiikkaan EU:n tasolla voisi auttaa vähentämään köyhyyttä laajentuneessa unionissa ja matalapalkkaisten osuutta kansallisissa puitteissa. Tutkimuksessa esitetään, että lähtökohdaksi voitaisiin ottaa kansallisen tason kolmikanta-analyysi vähimmäispalkan kattavuudesta, tasosta ja noudattamisesta ILO:n asiakirjoissa esitetyn mukaisesti. ILO:n tutkimuksessa todetaan myös, että monien tutkimusten tuloksissa korostuu tasapainoisen lähestymistavan – jota painotetaan yleissopimuksessa N:o 131 – tärkeys, kun tarkastellaan vähimmäispalkan tason määrittämiseen vaikuttavia osatekijöitä, joihin kuuluvat – kansallisten käytäntöjen ja olosuhteiden asettamien mahdollisuuksien mukaan ja sikäli kuin se on tarkoituksenmukaista – seuraavat: a) työntekijöiden ja heidän perheidensä tarpeet ottaen huomioon maan yleinen palkkataso, elinkustannukset, sosiaaliturvaetuudet ja muiden yhteiskuntaryhmien suhteellinen elintaso ja b) taloudelliset tekijät, kuten taloudellisen kehityksen vaatimukset, tuottavuustasot ja halu saavuttaa korkea työllisyystaso ja ylläpitää sitä. Näistä aiheista on tarpeen keskustella tarkemmin sosiaalisen pilarin kehittämisen yhteydessä. ETSK korostaa, että kansallisten työmarkkinaosapuolten keskeisiä toimivaltuuksia ja riippumattomuutta palkanmääritysprosessien suhteen tulee kunnioittaa täysimääräisesti kansallisten käytäntöjen mukaisesti. Muutamissa kansallisissa keskustelutilaisuuksissa mainittiin myös tarve kunnioittaa toimivallanjakoa ja toissijaisuusperiaatetta sekä työmarkkinaosapuolten roolia vähimmäispalkkatason asettamisessa (43). ETSK on todennut yleisesti jo aiemmin, että euroalueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden keskuudessa ei ole tapahtunut lähentymistä, vaikka sitä odotettiin tällaiselta sisäsyntyiseltä optimaaliselta valuutta-alueelta (44).

3.19

Joissakin kansallisissa keskustelutilaisuuksissa (45) todettiin, että työelämään vaikuttavat suuresti myös väestörakenteen muutokset ja muuttuvat yhteiskuntamallit. Aktiivisten työmarkkinatoimenpiteiden tulee olla tehokkaita ja kohdennettuja, jotta niillä saadaan hyviä työllisyystuloksia. Yhdessä maassa keskusteltiin mahdollisuudesta ottaa mukaan yksityisiä tahoja antamaan parempaa aktiivista tukea työnhakijoille (46). EU:n työllisyys- ja työmarkkinapolitiikassa on edelleen pantava täytäntöön konkreettisia toimenpiteitä syrjimättömyyden periaatteen soveltamiseksi työssä ja kaikkien työntekijäryhmien tasa-arvon takaamiseksi (47).

3.20

Sukupuolten tasa-arvo on keskeinen osa oikeudenmukaisten työehtojen turvaamista kaikille. Sen lisäksi, että suurempi osa naisista osallistuu työmarkkinoille, myös väestön ikääntyminen ja pidentyneet työurat todennäköisesti lisäävät hoitovastuita elinkaaren aikana. Joustavuus työelämässä ja työajoissa sekä pysyvä työ- ja yksityiselämän tasapaino ovat yhä tärkeämpiä kaikille työntekijöille. ETSK on jo aiemmin korostanut, että työ- ja perhevelvoitteiden yhdistäminen edellyttää eri alojen toimien – kuten hoitopalvelut, vanhempainvapaa ja perheystävälliset työpaikat – koordinoimista (48). ETSK peräänkuuluttaa yhdenmukaista lähestymistapaa lainsäädäntö- ja muihin toimenpiteisiin, joita otetaan käyttöön soveltuvalla tasolla työ- ja yksityiselämän tasapainon edistämiseksi jäsenvaltioissa. On tärkeää, että saatavilla oleviin kohtuuhintaisiin hoitopalveluihin investoidaan riittävästi. Tämä auttaa lisäämään työelämään osallistumista yleisesti ja etenkin naisten osallistumista ja myös kokoaikaista osallistumista.

3.21

Erityistä huomiota tulisi kiinnittää haavoittuvien yhteiskuntaryhmien ja vähemmistöjen integrointiin työmarkkinoille. Romanien taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen tilanne ei useimmissa jäsenvaltioissa ole parantunut, ja kuten ETSK:n raportissa (49) on todettu, romanistrategia olisi johdonmukaisesti sisällytettävä EU-ohjausjaksoon.

3.22

Kestäväpohjaiset eläkejärjestelmät ovat keskeisen tärkeitä eurooppalaisten yhteiskuntien ikääntymisen vuoksi. Komissio on todennut, että eläkeiän nostaminen samaan tahtiin elinajanodotteen nousun kanssa yhdistettynä aktiivisena ikääntymistä edistäviin toimiin mahdollistaa paitsi eläkemenojen huomattavan alentamisen myös suurempien eläke-etuuksien kerryttämisen. ETSK on kuitenkin kritisoinut komission ehdotusta, jonka mukaan eläkeikä olisi sidottava elinajanodotteen kasvuun, ja on ehdottanut sen sijaan toimenpiteitä, joilla todellinen eläkkeellejäämisikä saatetaan lähemmäs lakisääteistä eläkeikää (50). Kuten sosiaalisen suojelun komitea on todennut, eläke-etuuksien tulevan kestävyyden ja riittävyyden kannalta on ratkaisevan tärkeää, että nykytilanteessa vähennetään työttömyyttä ja kannustetaan ihmisiä pysymään pidempään työmarkkinoilla, muun muassa lisäämällä naisten työmarkkinaosallistumista (51). Esimerkiksi eurooppalainen eläkkeiden kestäväpohjaisuuden ja riittävyyden vertailuindeksi olisi hyödyllinen vertailukohta, joka tukisi jäsenvaltioiden ponnisteluja uudistaa eläkejärjestelmiään ja vähentää köyhyyttä.

3.23

Tavoitetta saada ihmiset työskentelemään pidempään on tuettava elinkaariajattelulla, joka kattaa hyvät työolot ja myös työterveyden ja -turvallisuuden sekä työaikapolitiikan ja jolla ihmisiä kannustetaan tarttumaan elinikäisen oppimisen mahdollisuuksiin. Edellytyksenä on myös eläkeikään asti jatkuva pidempi työura ja kunnollinen palkka työvuosista, jolloin eläkekin on kohtuullinen, sekä toimintapolitiikat, joilla mahdollistetaan vanhempien työntekijöiden joustava siirtyminen eläkkeelle. Työtapojen kehitys on tässä suhteessa myös keskeinen asia.

3.24

Sosiaaliturvan taso vaihtelee EU:ssa hyvin paljon erilaisista järjestelmistä ja perinteistä riippuen. ETSK on kannattanut selkeiden strategisten sosiaalipoliittisten EU:n painopisteiden sekä yleisten sosiaalipolitiikan periaatteiden asettamista vahvan työohjelman osana. ETSK on myös maininnut tarpeen luoda sitova sosiaalisen suojelun vähimmäistaso (52) ja ehdottaa korkeatasoisten vaatimusten asettamista tarkoituksenmukaisella tasolla ottaen asianmukaisesti huomioon sekä kestävyys- että riittävyysvaatimukset. Parhaiden käytänteiden vaihtamista tulee tehostaa, jotta saadaan luotua osallistavampi sosiaalisen suojelun verkko kaikille EU:ssa laillisesti asuville ihmisille. Kun otetaan huomioon haasteet, joita asettaa ”työ 4.0” ja uusien työllistymismuotojen ja osittaisten työsuhteiden tulo, on tärkeää pohtia ja määrittää, miten jäsenvaltiot voivat uudistaa sosiaaliturvajärjestelmiään niin että työttömyysvakuutuksista siirrytään kohti osallistavia työllisyysvakuutuksia, jotka toimivat tulevaisuuden turvaverkkoina ja helpottavat työllistymistä ja kunnollisten työolojen varmistamista. On tärkeää varmistaa, että työ on houkuttelevampi vaihtoehto kuin etuuksilla eläminen. Sitä varten on luotava oikeanlaiset kannustimet työn arvostamiseksi ja samalla turvattava tulot niille, jotka eivät löydä työtä. Tähän liittyvä vertailuanalyysi voisi tuoda lisäarvoa jäsenvaltioiden ponnisteluille parantaa tarvittaessa etuuksien saamisen edellytyksiä, etuuskausien kestoa ja etuustasoja.

3.25

ETSK korosti jo vuonna 2009, että Euroopan on saatava takaisin johtoasemansa tutkimuksen ja innovoinnin alalla. Komitean mukaan tieteellinen ja tekninen osaaminen ja sen soveltaminen kilpailukykyisessä globaalissa taloudessa turvaisi Euroopan tulevaisuuden globaalissa teollisuudessa. Lisäksi se korosti, että innovoinnin edellytys on edistysmyönteinen sosiaalinen ilmapiiri (53). Luova yrittäjyys, joka johtaa työllistymismahdollisuuksiin, on myös keskeisessä asemassa innovointimyönteisen toimintaympäristön muokkaamisessa. Kansalaisyhteiskunnalla on tässä prosessissa tärkeä rooli.

3.26

ETSK:n mielestä työpaikan innovatiivisuuden ja työntekijöiden osallistumisen välillä on yhteys. Lisäksi ”hyvän” ja ”kestäväpohjaisen” yrityshallinnon on perustuttava sisämarkkinoilla hyviksi osoittautuneisiin, työntekijöiden osallistumista korostaviin oikeudellisiin rakenteisiin ja käytänteisiin, joissa työntekijöille tiedotetaan, joissa heitä kuullaan ja joissa he myös osallistuvat päätöksentekoon soveltuvin osin (54). Työntekijöiden velvoittavaa mukaan ottamista koskevat määräykset olisi koottava yhteen, ja niitä olisi sovellettava yleisesti EU:n lainsäädännössä jo saavutetun tason pohjalta (55).

3.27

Ilmastonmuutos asettaa suuria ympäristöhaasteita ja sosiaalisia haasteita Euroopalle ja koko maailmalle. Työn tulevaisuuteen vaikuttaa myös kiireellinen tarve muuttaa talousjärjestelmiä, teollisuutta ja työpaikkoja maapallon pelastamiseksi. ETSK on tyytyväinen siihen, että EU ratifioi Pariisin sopimuksen, ja on kehottanut muodostamaan kansalaisyhteiskunnan ja valtiotasoa alempien viranomaistahojen koalition COP21-sitoumusten toteuttamiseksi (56). Sitoumusten täyttäminen ei saa olla ristiriidassa köyhyyden vähentämistä koskevien EU:n sitoumusten kanssa. Oikeudenmukaisen siirtymän, ihmisarvoisen työn ja työllistettävyyden tukeminen edellyttää investoimista resursseihin, joilla tuetaan yhteisöjä ja työntekijöitä niillä aloilla, joilla siirtymä on jo alkanut, sekä ennakoidaan ja helpotetaan tulevia rakenneuudistuksia ja siirtymistä vihreämpään ja kestäväpohjaisempaan talouteen. Euroopan investointiohjelmasta olisi tuettava hankkeita, jotka ovat COP21-kokouksen sitoumusten mukaisia.

4.1

EU:ta uhkaavat sekä sosiaaliset että taloudelliset epätasapainotilat. Ne heikentävät sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja poliittista uskottavuutta ja hidastavat taloudellista edistystä. ETSK on jo aiemmin esittänyt näkemyksiään tarpeesta nostaa köyhyyden torjuminen ensisijaiseksi tavoitteeksi ja tehdä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnasta yksi pilarin keskeisistä elementeistä (57).

4.2

Vaikka köyhyyden vähentäminen kuuluu ensisijaisesti jäsenvaltioiden toimialaan, ETSK kehottaa myös EU:n neuvostoa vahvistamaan sitoutumisensa köyhyyden vähentämistä koskevaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteeseen ja soveltamaan sitä varten yhdennetympää lähestymistapaa. Tämä tarkoittaa sitä, että köyhyyden vähentäminen otetaan järjestelmällisesti huomioon EU-ohjausjaksoprosessissa ja että Eurooppa 2020 -strategia kytketään yhteen vuoteen 2030 ulottuvan toimintaohjelman kanssa (58). Talouskasvu ja kilpailukyky ovat olennaisia tekijöitä, ja siksi epätasa-arvon ja köyhyyden vähentämiseen tarvitaan makrotalouspolitiikkaa, joka auttaa luomaan kelvollisia työpaikkoja.

4.3

ETSK on aiemmin todennut, että mitä pidempään nykyinen, lähinnä menoleikkauksiin tähtäävä säästöpolitiikka jatkuu ilman riittäviä toimenpiteitä kasvun, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja yhteisvastuun aikaansaamiseksi, sitä selvemmäksi käy, että kasvavat sosiaaliset erot vaarantavat Euroopan taloudellisen yhdentymisen ja vaurauden (59). ETSK kehottaa uusiin ponnistuksiin sosiaalisen investoimisen käsitteen edistämiseksi kaikilla asiaankuuluvilla politiikanaloilla (60). ETSK:n mielestä on syytä pohtia tarkemmin, miten ”Junckerin suunnitelma 2” yhdistetään sosiaalisten investointien paketin tavoitteisiin. Lisäksi se on toivonut Euroopan sosiaalista investointisopimusta (61), jolla tuettaisiin sosiaalisia uudistuksia ja sosiaalisia investointeja ja autettaisiin saamaan aikaan uutta taloudellista, sosiaalista ja alueellista lähentymistä.

4.4

ETSK suhtautui myönteisesti komission esittämään sosiaalialan investointipakettiin, joka merkitsi samalla lähestymistavan muutosta ja siten voimakkaampaa keskittymistä sosiaalisiin investointeihin, joita ei nähdä kustannustekijänä vaan Euroopan kasvuun ja työllisyyteen kohdistuvina investointeina (62). ETSK pitää valitettavana, ettei näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ole tehty enempää. Sosiaalisista investoinneista saadaan ajan mittaan taloudellista ja sosiaalista tuottoa, joka näkyy parempina työllisyysnäkyminä ja työtuloina, terveyden parantumisena, työttömyyden vähentymisenä, parempana koulutustasona, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vähentymisenä jne. Ne myös kohentavat yksittäisten ihmisten vaurautta ja hyvinvointia sekä piristävät taloutta osaavamman työvoiman sekä paremman tuottavuuden ja työllisyysasteen kautta. Tällaiset, etenkin kasvua vauhdittavat investoinnit auttavat myös täydentämään ihmisten osaamista ja ammattipätevyyttä, parantamaan heidän mahdollisuuksiaan yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla ja piristämään taloutta, jotta EU selviää kriisistä aiempaa vahvempana ja kilpailukykyisempänä. Lisäksi ne varmistaisivat julkisten varojen tuloksekkaamman ja tehokkaamman käytön ja johtaisivat budjettisäästöihin keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

4.5

ETSK on ilmaissut tyytyväisyytensä siihen, että komissio tunnustaa erikseen yhteisötalouden, yhteiskunnallisten yritysten, kansalaisyhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolten merkittävän roolin sosiaalialan investointipaketin toteuttamisessa (63).

4.6

ETSK on jo ilmaissut, että eurooppalaisen vähimmäistulon asettaminen puitedirektiivin keinoin auttaisi torjumaan sosiaalista syrjäytymistä ja takaamaan alueellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden, suojelemaan yksilön perusoikeuksia, takaamaan tasapainon taloudellisten ja sosiaalisten tavoitteiden välillä ja jakamaan vaurauden ja tulot tasapuolisesti. Se kehottaa jälleen komissiota tarkastelemaan mahdollisuuksia rahoittaa eurooppalainen vähimmäistulo ja perustaa sitä varten tarkoituksenmukainen rahasto (64).

4.7

ETSK toistaa näkemyksensä, että kestäväpohjaiset, tehokkaat ja tulokselliset sosiaalisen hyvinvoinnin järjestelmät ovat keskeisen tärkeitä kaikille yhteiskunnille EU:ssa. Ne ovat elintärkeitä keinoja ylläpitää sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta, solidaarisuutta ja yhteiskunnan vakautta ja tukea talouskasvua. Hyvinvointijärjestelmillä on myös tärkeä rooli automaattisina vakauttajina, kuten kriisi on osoittanut. Sosiaalipolitiikan rakenteesta ja sisällöstä päättäminen kuuluu ensisijaisesti jäsenvaltioiden toimivaltaan, mutta kansallisilla ja EU-tason aloitteilla olisi pyrittävä parantamaan sosiaalisen suojelun järjestelmien – joihin kuuluvat sosiaaliturva, sosiaaliavustukset ja sosiaalipalvelut sekä terveydenhuolto ja asumispalvelut – tehokkuutta ja tuloksia (65). Kuten neuvosto ja sosiaalisen suojelun komitea ovat todenneet, jäsenvaltioiden tulisi jatkaa ponnistelujaan sosiaalisen suojelun järjestelmien suorituskyvyn parantamiseksi ja varmistaa, että ne tuottavat parempia sosiaalisia tuloksia ja vaikuttavat samalla mahdollisimman myönteisesti työllisyyteen ja kasvuun (66).

4.8

Kansallisilla sosiaaliturvalaitoksilla ja viranomaisilla on vastuu siitä, että sosiaalipalvelut ovat kaikille suunnattuja, laadukkaita, kohtuuhintaisia ja helposti saatavilla. Valtion tulee antaa hyväksyntä näille palveluille, investoida niihin ja valvoa niiden saatavuutta. Palveluja voivat tarjota viranomaiset taikka voittoa tavoittelemattomat tai voittoa tavoittelevat tahot useissa EU:n jäsenvaltioissa jo nykyisin vallitsevan tilanteen mukaisesti. Edustavilla kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla ja etenkin työmarkkinaosapuolilla, yhteiskunnallisilla yrityksillä ja keskinäisillä yhtiöillä on tärkeä rooli, joka ulottuu sosiaaliturva-, sairausvakuutus- ja sosiaaliavustusjärjestelmien laatimiseen, toteuttamiseen, tarjoamiseen ja valvontaan. Kaikkien sidosryhmien välisellä tiiviillä yhteistyöllä voidaan myös edistää julkisten resurssien tehokkaampaa ja parempaa käyttöä sosiaalipolitiikan alalla. Tähän tulisi myös liittyä mahdollisuus hyödyntää viranomaisten ja yksityisten tahojen välisiä kumppanuusjärjestelyjä kansallisten järjestelmien erityispiirteitä kunnioittaen.

4.9

ETSK katsoo, että alan sidosryhmien välillä tarvitaan tiiviimpää ja avoimempaa vuoropuhelua, jotta sosiaalisen suojelun järjestelmistä voidaan tehdä ja muokata kestäväpohjaisempia siten, että resurssit osoitetaan ensisijaisesti tehokkaisiin, tuloksellisiin ja merkityksellisiin julkisiin investointeihin kunnioittaen täysin sosiaalisia oikeuksia ja erityisesti jäsenvaltioiden sosiaaliturvajärjestelmien perusperiaatteita ja pyrkien edistämään niitä.

4.10

Samalla kun siirrytään ”työ 4.0” -vaiheeseen on siirryttävä myös ”hyvinvointi 4.0” -vaiheeseen. Kriisi, hidas kasvu, korkea työttömyys ja ikääntyneen väestönosan kasvu yhtä aikaa työvoiman supistumisen kanssa asettavat haasteita sosiaalisen suojelun järjestelmien kestäväpohjaisuudelle ja riittävyydelle. Samaan aikaan sosiaalipalvelujen kysyntä kasvaa erityisesti väestön ikääntyessä, mutta resurssit kysyntään vastaamiseksi ovat rajalliset. Uudistukset ovatkin välttämättömiä, jotta voidaan ottaa käyttöön tuloksellisia ja taloudellisesti tehokkaita sosiaalisen suojelun järjestelmiä, sosiaalipoliittisia toimenpiteitä ja sosiaalipalveluja. Pilarin ei pitäisi tyytyä vain tarjoamaan vastauksia työelämässä tapahtuviin muutoksiin vaan sen tavoitteena tulisi myös olla jäsenvaltioiden tukeminen tarkoituksenmukaisten ratkaisujen löytämisessä suuriin haasteisiin, jotka koskevat hyvinvointipalveluja, sosiaalipolitiikkaa ja sosiaalipalveluja. Keskeisinä tavoitteina tulisi olla niiden laadun, kestäväpohjaisuuden, saatavuuden, kohtuuhintaisuuden ja riittävyyden turvaaminen kaikille niille, jotka ovat näistä palveluista riippuvaisia, tarkoituksenmukaisten sääntelykehysten ja toimintapolitiikkojen avulla.

4.11

ETSK toteaa myös, että julkiseen talousarvioon kohdistuva jatkuva paine, väestörakenteen ja yhteiskunnan muutokset sekä uudet sosiaaliset haasteet ovat johtaneet monissa jäsenvaltioissa uusiin ja innovatiivisiin etuuksien ja palvelujen rahoittamis- ja toteuttamistapoihin. Tätä ilmiötä, jota kutsutaan sosiaaliseksi innovoinniksi, ajaa tarve vastata täyttämättömiin sosiaalisiin tarpeisiin. Se täydentää valtion tarjoamia perinteisiä hyvinvointipalveluja aktivoimalla monenlaisia sosiaalisia ja taloudellisia toimijoita ja rahoitusvaroja yhteistyöhön paikallisviranomaisten kanssa. Se ei kuitenkaan saa korvata valtion vastuuta ja roolia ja julkisia osatekijöitä, joihin perustuu EU:ssa asuvien ihmisten yleinen pääsy laadukkaiden, kohtuuhintaisten, kestäväpohjaisten ja saatavilla olevien palvelujen piiriin kansallisten käytäntöjen mukaisesti. Sosiaalinen innovointi luo sosiaalista pääomaa ja vahvistaa paikallisyhteisöjen roolia. On suositeltavaa, että Euroopan komissio ja jäsenvaltiot varmistavat, että tärkeimpiä välineitä, kuten julkisia hankintoja ja Euroopan rakenne- ja investointirahastoja, käytetään tehokkaasti sosiaalisen innovoinnin ja yhteisötalouden yritysten tukemiseen.

4.12

ETSK on moneen otteeseen korostanut yhteisötalouden ja yhteiskunnallisten yritysten erityistä ja tärkeää roolia taloudellisten ja sosiaalisten ratkaisujen tarjoamisessa (67). Yhteisötalous on keskeinen osa Euroopan sosiaalista mallia, ja se edistää suoraan sosiaalista ja taloudellista yhteenkuuluvuutta ja murrosta, oikeudenmukaisempaa tulon- ja varallisuudenjakoa ja aktiivista kansalaisuutta. ETSK on hiljattain kehottanut laatimaan yhteisötaloutta koskevan EU:n toimintasuunnitelman (68).

4.13

Pilarin yleisenä tavoitteena tulisi EU:n toimivaltuuksien rajoissa olla yhteisen viitekehyksen tarjoaminen, jotta voidaan vertailla ja seurata tarvittavia kansallisia lainsäädännöllisiä ja poliittisia puitteita, joilla turvataan oikeus korkealaatuiseen palveluun, etenkin sosiaaliturvaetuuksiin (69), sekä varmistetaan sosiaalipalvelujen tarjonta, kohtuuhintaisuus ja saatavuus sekä niiden kestäväpohjaisuus ja tehokkuus. Tämän tulisi koskea kaikkia sosiaaliturvan osa-alueita (70) sekä muita sosiaalipalveluja (sosiaalista suojelua).

4.14

Samansuuntaisesti pilarin tavoitteena tulisi olla tarvittavien kannustinten luominen jäsenvaltioille, jotta ne turvaisivat kansallisten perusteiden nojalla myönnettyjen etuuksien siirrettävyyden ja sitä kautta vapaan liikkuvuuden. Tällainen tunnustaminen voisi mahdollistaa yksilöllisemmän tuen kullekin henkilölle työ- ja yksityiselämän järjestämistä varten. Se tarjoaisi kunnioittavampia ja joustavampia keinoja ottaa huomioon kunkin EU:n kansalaisen yksilöllinen elinkaari ja helpottaa erityisesti siirtymistä työmarkkinoille ja pois työmarkkinoilta.

4.15

Lisäksi pilarissa tulisi asettaa peruspalvelujen tarjontaa koskevia viitearvoja. Jäsenvaltioiden tulisi laatia täytäntöönpanostrategiat ottaen huomioon kunkin maan erityiset sosioekonomiset ja finanssipoliittiset olosuhteet. Viitearvojen ei tulisi rajoittua pelkästään palvelujen saatavuuteen, vaan niillä tulisi edistää pöytäkirjassa N:o 26 vahvistettujen olennaisten periaatteiden (yleinen saatavuus, laatu, turvallisuus, kohtuuhintaisuus, yhdenvertainen kohtelu ja käyttäjien oikeuksien edistäminen) toteutumista. Viitearvoja määritettäessä olisi käytettävä lähtökohtana vapaaehtoista Euroopan sosiaalipalvelujen laatukehystä ja varhaiskasvatuksen ja päivähoidon eurooppalaisia laatupuitteita.

4.16

Kaikkien yhtäläisten mahdollisuuksien periaate on kirjattu EU:n perussopimuksiin, ja se on otettava kaikilta osin ja riittävästi huomioon osallistavassa sosiaalisessa pilarissa. EU:n säännöstöön sisältyy jo nyt yhteiset vähimmäisvaatimukset, joita sovelletaan työntekijöihin kaikkialla Euroopassa, ja niiden noudattaminen tulee varmistaa. Tasa-arvo ja syrjimättömyys on turvattava miehille ja naisille ja kaikille yhteiskuntaryhmille, myös vammaisille, HLBTI-ihmisille, etnisiin ja uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluville ja muille syrjintää kohtaaville.

4.17

Eri ryhmät on saatava Euroopassa osallistumaan työelämään nykyistä enemmän, jotta pystytään vastaamaan väestön ikääntymiseen ja työikäisen väestön supistumiseen. Edistys on tarpeen tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämiseksi myös muilla elämänaloilla työn lisäksi, mm. tavaroiden ja palvelujen saatavuudessa, koulutuksessa, asumisessa ja terveydenhuollossa. Tässä yhteydessä on toivottavaa, että keskusteluja EU:n direktiivistä, joka koskee yhdenvertaista kohtelua tavaroiden ja palvelujen saatavuudessa, jatketaan pian.

5.1

ETSK järjesti keskustelutilaisuuksia järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan kanssa kaikissa jäsenvaltioissa 2. syyskuuta ja 2. marraskuuta 2016 välisenä aikana. Keskusteluja koordinoi kolmen kyseistä maata edustavan ETSK:n jäsenen muodostama kolmikko usein yhteistyössä Euroopan komission kanssa (15 keskustelutilaisuutta) tai kansallisen talous- ja sosiaalineuvoston kanssa (7 keskustelutilaisuutta). Osallistujat edustivat hyvin laajasti työnantaja- ja ammattijärjestöjä ja muita kansalaisyhteiskunnan organisaatioita sekä vähemmässä määrin tiedemaailmaa. 28 keskustelutilaisuuteen osallistui yhteensä lähes 1 800 kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden edustajaa.

5.2

Keskustelujen pohjana käytettiin useimmissa keskustelutilaisuuksissa taustakysymyksiä. Keskusteluissa käsiteltiin hyvin monenlaisia aiheita erilaisten kansallisten järjestelmien, painopisteiden ja tilanteiden mukaisesti. Keskustelujen jälkeen koordinointikolmikot laativat kansalliset raportit, joihin useimmiten sisällytettiin päätelmiä ja/tai suosituksia. Suuntaa-antavat kysymykset olivat seuraavat:

5.3

Jäsenkolmikon maaraporttien päätelmät/suositukset osoittivat, että keskustelutilaisuuksissa nousi esiin yhteisiä aiheita. Ne esitetään tiivistetysti lausunnon tässä luvussa.

5.3.1

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin soveltamisala ja muoto:

5.3.2

Päätelmissä/suosituksissa mainittuja keskeisiä asioita, jotka liittyvät Euroopan komission alustavaan luonnokseen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariksi:

5.4

Päätelmät/suositukset paljastivat myös, että eniten erimielisyyttä herätti kysymys siitä, pitäisikö sosiaalisten oikeuksien pilariin sisältyä lainsäädäntötoimenpiteitä. Osallistujat olivat erimielisiä tästä sekä maiden sisällä että välillä: työnantajien edustajat eivät (yleensä) kannattaneet ajatusta lisälainsäädännöstä, kun taas työntekijäjärjestöjen edustajat (yleensä) olivat toista mieltä.

6.1.1

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin sisältöä, prosesseja, konkreettisia täytäntöönpanoaloitteita, rahoitusta ja seurantaa sekä eri tahojen rooleja tulee selventää. Kysymys hallintotavasta on erittäin tärkeä perussopimusten ja myös toissijaisuusperiaatteen kunnioittamiseksi. Kansalaisilla on oikeus tietää, kuka on vastuussa mistäkin päätöksestä.

6.1.2

Kun ajatellaan asiaankuuluvia toimijoita ja niiden roolia, ETSK korostaa, että työmarkkinakysymyksissä viranomaisten sekä EU-tason ja kansallisten tasojen työmarkkinaosapuolten kumppanuus on keino vauhdittaa edistymistä kohti tavoitteita, jotka saavat laajaa kannatusta. Sosiaalisen suojelun alalla keskeisessä asemassa ovat hallitukset, valtion-/alue-/paikallisviranomaiset ja erilaiset sosiaaliturvan organisoinnista vastaavat kansalliset laitokset sekä sosiaalipalvelujen tarjoajat. Lisäksi myös työmarkkinaosapuolilla on usein rooli ja vastuutehtäviä sosiaalisen suojelun järjestelmien kehittelyssä ja toteuttamisessa ja sosiaalisten palvelujen alalla. Muilla sidosryhmillä, kuten sosiaalivirastoilla, voi olla asiantuntemusta erityisesti sosiaaliavustusten alalla, ja ne voivat olla merkittävässä asemassa ja tarjota turvaverkkoja köyhyyden uhkaamille väestöryhmille.

6.1.3

ETSK korostaa, että pilarista voi tulla myönteinen hanke Euroopalle ja kaikille ihmisille, mutta vain jos sen tulokset ovat näkyviä. Kriisiaikana pilari voi olla hyvä tilaisuus osoittaa, että EU-tasolla pystytään edelleen tarvittaessa tarjoamaan ratkaisuja tavallisten ihmisten kohtaamiin haasteisiin kunnioittaen samalla täysin toimivaltajakoa ja toissijaisuusperiaatetta. Pilarin tulisi ennen kaikkea edistää hyvinvointia noudattaen perussopimuksissa asetettua velvoitetta, jonka mukaan tavoitteena on muun muassa ”täystyöllisyyttä ja sosiaalista edistystä tavoitteleva erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous sekä korkeatasoinen ympäristönsuojelu ja ympäristön laadun parantaminen” (EU:sta tehdyn sopimuksen 3 artikla). Lisäksi pilarin tulisi edistää työmarkkinoiden ja sosiaalisen suojelun järjestelmien toimivuutta. Samaan aikaan ETSK on huolissaan pilarin soveltamisalan epätarkasta määrittelystä. ETSK pelkää, että tämä voi aiheuttaa vielä enemmän epävarmuutta ja turhautumista, kun herätetään odotuksia, jotka eivät täyty tai joita ei voida täyttää (71).

6.2.1

Komissio ehdottaa, että pilaria sovellettaisiin aluksi euroalueeseen, missä on jo aloitettu yhdentämis- ja keskittämisprosessi kohti yhä tiiviimpää lähentymistä. Unionin perussopimusten sosiaaliset määräykset (72) koskevat kuitenkin kaikkia EU:n jäsenvaltioita. Useissa kansallisissa keskustelutilaisuuksissa esitettyjen kommenttien perusteella ETSK on sitä mieltä, että pilaria tulisi soveltaa kaikkiin 28:aan EU:n jäsenvaltioon.

6.2.2

ETSK on aiemmassa lausunnossaan todennut, että sosiaalisesti kestäväpohjainen makrotalouspolitiikka on ennakkoedellytys vahvemmalle talouden elpymiselle ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden varmistamiselle. Myös talouden realiteettien parempi huomioon ottaminen on olennainen ennakkoehto tuottavalle työllisyydelle ja hyvin suunnitellulle sosiaalipolitiikalle, joka on oikeudenmukainen eri sukupolville, sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla. Komitea suhtautuu myönteisesti jouston käytön painottamiseen vakaus- ja kasvusopimuksen säännöissä. Komissio ottaa tässä yhteydessä huomioon tietyt julkiset investoinnit laskiessaan julkisen talouden alijäämää. Komitea pitää sitä kuitenkin rajoitettuna ja osittaisena toimenpiteenä (73).

6.3.1

Pilarin täytäntöönpanon ja seurannan tärkeimmiksi välineiksi olisi otettava EU-ohjausjakso ja kansalliset uudistusohjelmat – joita sovelletaan yhtä lailla euroalueen ulkopuolisiin maihin. Kun kuitenkin otetaan huomioon täydentävät makrotalouden seurantamekanismit, joita sovelletaan EU-ohjausjakson puitteissa euroalueen maihin, on mahdollista, että euroalueen maat kehittävät täydentäviä asiaa koskevia viitearvoja kansallisten uudistusten tueksi. Pilarin ja EU-ohjausjakson välinen yhteys nostettiin esiin monissa kansallisissa keskustelutilaisuuksissa (74).

6.3.2

ETSK huomauttaa, että eräät viime vuosien talouden ohjausjärjestelmän talouspoliittiset tavoitteet on mukautettava paremmin EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 4 artiklan 2 kohdan mukaisiin EU:n sosiaalipoliittisiin tavoitteisiin (75). Kaikista talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson toimenpiteistä on – horisontaalisen sosiaalilausekkeen (76) mukaisesti – tehtävä sosiaalisten vaikutusten arviointi. Kyseiset tulokset tulisi julkaista ja niistä tulisi keskustella sekä kansallisella että EU:n tasolla (77).

6.3.3

ETSK on aikaisemmin todennut, että työllisyyttä koskeville ja sosiaalisille tavoitteille olisi annettava EU-ohjausjaksossa sama asema kuin makrotaloudellisille näkökohdille (78). Komitea on myös suosittanut, että käytetään vertailukelpoisia, yhteisiä indikaattoreita mm. köyhyys- ja epätasa-arvotilanteen kartoittamiseksi ja velvoitetaan toteuttamaan kaikista kansallisissa uudistusohjelmissa ja maakohtaisissa suosituksissa esitetyistä uudistuksista sosiaalisten vaikutusten arviointi (79).

6.3.4

ETSK kehottaa tasapainottamaan EU-ohjausjakson uudelleen siten, että olemassa oleva työllisyyden ja sosiaalisen kehityksen tärkeimpien indikaattoreiden tulostaulu otetaan huomioon muotoiltaessa maakohtaisia suosituksia.

6.3.5

Tavoitetta, jonka mukaan lähentymistä kohti parempia työ- ja elinoloja olisi lisättävä, tulisi edistää erityisin alatavoittein, joissa otetaan huomioon Eurooppa 2020 -strategia ja kestävän kehityksen tavoitteet ja joilla ohjataan talous-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikan koordinointia.

6.4.1

ETSK on hyvin huolissaan EU:n vakaudesta, koska välttämättömät uudistukset – liittyi niihin perussopimusten muutoksia tai ei – toteutetaan aina vasta viime hetkellä suuren paineen alaisena. EU:n sosiaalista, poliittista ja taloudellista yhteenkuuluvuutta on jälleen vahvistettava ja johdonmukaista talous- ja rahapoliittista yhdentymistä jatkettava, sillä näin luodaan perusta toimivalle talous- ja rahaliitolle. Onkin ehdottoman välttämätöntä keskustella vakavasti vankkaperustaisen rakenteen luomisesta talous- ja rahaliitolle. Tämä edellyttää yhteisymmärrystä taloudellisista ja sosiaalisista tavoitteista sekä yhteisesti sovittua hallintotapaa (80).

6.4.2

Sosiaalista, poliittista ja taloudellista yhteenkuuluvuutta on tiivistettävä, jotta talous- ja rahaliitto sietäisi paremmin häiriöitä. ETSK korostaa, että talous- ja rahaliiton kansantalouksien erot on otettava paremmin huomioon ja että kyseisissä maissa on toteutettava tasapainoisia rakenneuudistuksia rahaliiton vaatimusten mukaisesti samalla kansalliset vaatimukset huomioon ottaen, jotta varmistetaan tarvittava yhdenmukaisuus.

6.4.3

ETSK on jo ehdottanut, miten talous- ja rahaliitto voitaisiin suunnitella nykyistä paremmin, ja on esittänyt ehdotuksia sen demokraattisen ja sosiaalisen rakenteen parantamiseksi mahdollisimman pian yhteisömenetelmän puitteissa. Tämä lujittaisi demokraattista kestokykyä ja täyttäisi perussopimuksista seuraavat sosiaaliset velvoitteet (81).

6.4.4

Talous- ja rahaliiton taloudellinen tehokkuus on keskeisen tärkeää. ETSK on todennut tässä yhteydessä aiemmin, että jäsenvaltioiden hallituksilla on suuri vastuu talous- ja rahaliiton demokraattisen ja sosiaalisen ulottuvuuden kehittämisen suhteen. Sama koskee myös kansallisen ja Euroopan tason työmarkkinaosapuolia, joille talous- ja rahaliitto muodostaa yleiset puitteet niiden erilaisille palkanmuodostusjärjestelmille ja työmarkkina- ja sosiaalipolitiikan muotoilulle. Talous- ja yhteiskuntaelämän sidosryhminä niillä on ratkaiseva rooli talous- ja rahaliiton yhteisen vakaustavoitteen noudattamisessa (82). Talous- ja rahaliiton hallintoa voidaan parantaa ottamalla mukaan työmarkkinaosapuolet. Niiden näkemykset työmarkkinoiden organisoimisesta ja sosiaalipolitiikasta tulisi myös ottaa huomioon keskusteltaessa talous- ja rahaliiton tulevaisuudesta (83). Tiiviimpi ja järjestelmällinen vuoropuhelu kansalaisyhteiskunnan kanssa auttaisi myös parantamaan demokraattista kestokykyä ja hallintotapaa.

6.4.5

ETSK katsoo, että sitkeiden epätasapainotilojen korjaaminen ja uskon ja luottamuksen lujittaminen kaikkialla Euroopassa edellyttävät nykyistä tehokkaampaa ja demokraattisempaa talouden ohjausta ja hallintaa etenkin euroalueella (84).

6.5.1

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin avulla pitäisi edistää EU:n primaarioikeuteen ja johdettuun oikeuteen perustuvan olemassa olevan sosiaalisen lainsäädännön noudattamisen valvontaa liittyen työtä koskeviin ja sosiaalisiin oikeuksiin, erityisesti sosiaaliseen suojeluun ja tehokkaaseen valvontaan muun muassa työsuojelutarkastusten avulla, ja oikeuteen tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja oikeussuojan toteutumiseen. Jäsenvaltioiden ratifioimia kansainvälisesti sitovia EU:n kansalaisten oikeuksien lähteitä tulisi kunnioittaa täysimääräisesti.

6.5.2

ETSK katsoo, että pilari tarjoaa tilaisuuden uudistaa sitoutuminen olemassa olevaan sosiaaliseen säännöstöön. Lisäksi pilarin kehittelyprosessi tarjoaa mahdollisuuden arvioida, mikä toimii ja mikä ei toimi, mitä puuttuu ja mitä olisi parannettava EU:n ja jäsenvaltioiden lähestymistavassa, jotta saataisiin uutta pontta sosiaaliselle ja taloudelliselle lähentymiselle, kestävälle kasvulle ja työpaikkojen luomiselle EU:hun.

6.6.1

Euroopan strategisten investointien rahastolla ja Euroopan rakenne- ja investointirahastoilla on tarkoitus olla keskeinen rooli työpaikkojen ja kasvun luomisessa ja alueellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämisessä. ETSK katsoo, että varojen käytön tehokkuutta ja tuloksellisuutta tulee parantaa ja että EU:n tulisi asettaa etusijalle korkealaatuiseen sosiaaliseen infrastruktuuriin ja sosiaalipalveluihin kohdistuvat pitkäkestoiset investoinnit myös Euroopan strategisten investointien rahaston ja Euroopan investointipankin kautta. Tämä olisi sidottava pilarin täytäntöönpanoon.

6.6.2

ETSK on esittänyt erilaisia vaihtoehtoja ja ehdotuksia vakaus- ja kasvusopimuksen asettamissa rajoissa. Yksi voisi olla ”kultainen” tai itse asiassa ”hopeinen” sääntö (85): jäsenvaltioiden julkiset investoinnit, sosiaaliala mukaan luettuna, lisättäisiin EU:n julkisiin investointeihin yhteisesti sovittujen parametrien mukaisesti. Yhdistettynä asianmukaisiin rakenneuudistuksiin se edistäisi yksityisiä investointeja (86).

6.6.3

ETSK katsoo, että monivuotisen rahoituskehyksen talousarvioiden ja tarkistusten puitteissa – kuten komissio on jo todennut – 25 prosenttia Euroopan rakenne- ja investointirahastoista ja nimenomaan Euroopan sosiaalirahastosta ja Euroopan aluekehitysrahastosta olisi käytettävä sosiaali-, terveys-, koulutus- ja asumispalveluihin ja -toimenpiteisiin kohdistuvien sosiaalisten investointien edistämiseen. Lisäksi osa Euroopan sosiaalirahaston varoista olisi varattava EU:n tasolla työmarkkinaosapuolten valmiuksien kehittämiseen kohdistettavaksi rahoitukseksi. Euroopan komission tulisi antaa jäsenvaltioille ohjeita siitä, miten sosiaalisia investointeja voidaan edistää käytännössä ja miten voidaan seurata hankkeiden laatua ja tehokkuutta.

6.6.4

ETSK nosti vuonna 2014 esiin epäsymmetristen šokkien tapauksessa käytettävän uudelleenjakomekanismin (87) ja totesi, että unioni ja etenkään euroalue ei voi sivuuttaa nykyisten talouspolitiikkojen sosiaalisia seurauksia ja sysätä niitä yksinomaan valtioiden vastuulle. Se korosti tarvetta nähdä yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen määrärahat investointeina tulevaisuuteen (88). Muutamissa kansallisissa keskustelutilaisuuksissa pohdittiin, olisiko EU-tason työttömyysvakuutus tai sopeutusrahasto tarpeen ja toteutettavissa (89). Keskustelut osoittivat, että näkemykset asiasta vaihtelevat suuresti ja että keskustelua on jatkettava (90).

6.7.1

Pilaria koskevassa pohdintatyössä on myös otettava tarvittaessa huomioon maailmanlaajuinen ulottuvuus. ILO:n, Euroopan neuvoston, OECD:n ja IMF:n viimeisimmät keskustelut ovat keskeisen tärkeitä etenkin siksi, että niissä on osoitettu, että epätasa-arvo vaikuttaa haitallisesti kasvun pysyvyyteen ja että uudelleenjako ei hidasta kasvua. Pohdintatyössä olisi myös tunnustettava, että Euroopan sosiaalisen mallin kestäväpohjaisuus on sidoksissa Euroopan globaalin kilpailukyvyn parantumiseen.

6.7.2

Kaikki Yhdistyneiden kansakuntien jäsenmaat hyväksyivät vuonna 2015 kestävän kehityksen toimintaohjelman 2030. Näiden tavoitteiden saavuttaminen on sellaisenaan velvoittavaa Euroopan unionin jäsenvaltioille. ETSK uskoo, että pilari voisi tukea merkittävästi vuoteen 2030 ulottuvaa kestävän kehityksen toimintaohjelmaa ja erityisesti tavoitteita 1 (ei köyhyyttä), 3 (terveyttä ja hyvinvointia), 5 (sukupuolten tasa-arvo) ja 8 (ihmisarvoista työtä ja talouskasvua).

6.8.1

ETSK kehottaa komissiota esittämään selkeän ja johdonmukaisen strategian pilaria varten. ETSK kannattaa työllisyyskomitean ja sosiaalisen suojelun komitean kantaa: ”Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin olisi perustuttava olemassa oleviin välineisiin ja parannettava niitä, mukaan lukien Euroopan työllisyysstrategia sekä sosiaaliturvan ja sosiaalisen osallisuuden alan avoin koordinointimenetelmä; tältä pohjalta sosiaalisen suojelun pilarin tulisi toimia tiennäyttäjänä ylöspäin suuntautuvalle lähentymisprosessille työllisyyteen liittyvien ja sosiaalisten tulosten osalta kansallisia toimivaltuuksia kunnioittaen” (91). Osana tätä prosessia voitaisiin määrittää uusia tarkoituksenmukaisia vertailuarvoja muutamille tärkeimmille työmarkkinoihin liittyville ja sosiaalisille haasteille edistyksen arvioimiseksi. Tällaisen yhteistyökehyksen luominen auttaisi jäsenvaltioita saavuttamaan myönteisiä tuloksia uudistusten kautta (92) ja lisäisi osaltaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

6.8.2

Selkeistä riskeistä huolimatta ETSK uskoo, että EU pystyy muuntumaan paremmaksi, demokraattisemmaksi ja sosiaalisemmaksi unioniksi. ETSK tekee kaiken tarvittavan jäsenvaltioissa ja EU:n tasolla käytävien keskustelujen tukemiseksi, jotta kansalaiset saadaan mukaan Euroopan paremman tulevaisuuden edistämiseen. Oikeudenmukainen globalisaatio, joka tarjoaa hyvän elämän, riittävästi työllistymismahdollisuuksia ja oikeudenmukaiset työehdot kaikille, on mahdollinen vain, jos EU säilyttää yhtenäisyytensä ja toimintakykynsä. Sosiaalisen mallinsa säilyttämiseksi Euroopan täytyy pystyä mukautumaan muuttuviin realiteetteihin, jotta kaikille voidaan tarjota mahdollisimman hyvät lähtökohdat. Tämä on vaihtoehtomme protektionismille, nationalismille ja populismille.

21.4.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 125/27

Esittelijä:

Juan MENDOZA CASTRO

1.1

ETSK on tyytyväinen toimenpidepakettiin, jonka tarkoituksena on mukauttaa tekijänoikeudet digitaalitalouden vaatimuksiin.

1.2

EU:lta puuttuu tekijänoikeuksia koskeva yhdennetty järjestelmä. Sitä luotaessa keskeinen tavoite on pirstoutuneisuuden poistaminen samalla kun vahvistetaan luovaa työtä tekevien suojelua, myös markkinoita hallitseviin jättiyrityksiin nähden.

1.3

Tekijänoikeusala on hyvin monimutkainen, sillä erilaisia intressejä edustavia mutta silti toisiaan tarvitsevia sidosryhmiä on paljon. Sääntelyn avulla on luotava tasapaino näiden kaikkien tahojen oikeuksien välillä välttäen byrokratiaa ja tarpeettomia vaatimuksia.

1.4

Komission ”asteittaisen” lähestymistavan huomioon ottaen ETSK ehdottaa, että voimassa olevaa lainsäädäntöä tarkistetaan ja lujitetaan sisällyttämällä muihin direktiiveihin muutoksia, että pohditaan, onko aiheellista ehdottaa internetin hakukoneita ja WiFi-yhteyden kautta tapahtuvaa sisällön ilmaista siirtoa koskevia toimenpiteitä, ja että tiettyjä näkökohtia säännellään asetuksella.

1.5

Komitea muistuttaa, että EU:n on tärkeää ratifioida nopeasti Marrakeshin sopimus, jossa määrätään tekijänoikeuksista, kun on kyse sokeista henkilöistä.

1.6

Lähetystoimintaa harjoittavien organisaatioiden verkkolähetykset ja televisio- ja radio-ohjelmien digitaaliset edelleenlähetykset: ETSK pitää komission ehdotusta asianmukaisena ja uskoo sen tukevan eurooppalaisten elokuvien jakelua. Alkuperämaan periaate ei ole ristiriidassa oikeuksien alueellisten näkökohtien tai sopimusvapauden kanssa.

1.7

Poikkeuksien mukauttaminen digitaaliseen ja rajatylittävään ympäristöön: Vaikka ongelmat yksilöidään komission ehdotuksissa asianmukaisesti, ETSK esittää ehdotuksiin eräitä muutoksia, jotta tekijänoikeudet voidaan mukauttaa paremmin ajan vaatimuksiin:

1.8

Tuomio, jossa Euroopan unionin tuomioistuin katsoo, että digitaalisten kirjojen lainaaminen voidaan tietyissä olosuhteissa rinnastaa perinteisten kirjojen lainaamiseen (5), vastaa kirjastojen käyttäjien ja oppilaitosten toistuvasti esittämään vaatimukseen.

1.9

Myynnistä poistuneiden teosten digitointia, jakelua ja rajatylittävää käyttöä koskeva ehdotus ansaitsee myönteisen vastaanoton (III osaston 1 luku).

1.10

Niin sanottu panoraamapoikkeus on aiheellista yhdenmukaistaa unionin säännösten avulla.

1.11

ETSK kannattaa kustantajia koskevaa uutta yksinomaista lähioikeutta, jonka ansiosta kustantaja voi 20 vuoden ajan valtuuttaa tai kieltää lehtijulkaisujensa digitaalisen käytön.

1.12

ETSK kannattaa velvoitetta, jonka mukaan tietoyhteiskunnan palveluiden tarjoajien, jotka tallentavat suuria määriä käyttäjiensä verkkoon lataamia tekijänoikeussuojattuja teoksia tai muuta aineistoa ja tarjoavat yleisölle pääsyn niihin, on toteutettava asianmukaiset ja oikeasuhteiset toimenpiteet varmistaakseen oikeudenhaltijoiden kanssa tehtyjen sopimusten toiminnan tai estääkseen tällaisten teosten tai aineistojen saatavuuden ( value gap eli arvokuilu).

1.13

ETSK pitää komission ehdotusta edistysaskeleena tekijänoikeuksien suojelussa. Tekijöillä tulee olla oikeus saada oikeudenmukainen korvaus luomistyöstä, päästä osallisiksi teostensa kaupallisesta menestyksestä sekä nauttia teosten korkeatasoisesta suojelusta ja rahoituksesta.

1.14

On aiheellista huomauttaa, että kansalaisyhteiskunnan instituutioiden on tärkeää osaltaan vahvistaa käyttäjien tietoisuutta tekijänoikeuksia koskevan lainsäädännön noudattamisesta. ETSK tukee komission ponnisteluja piratismin ja kaikenlaisen lainsäädännöllä suojatun sisällön laittoman käytön torjunnassa.

2.1

Digitaalitekniikan kehitys on muuttanut sitä, miten teoksia ja muuta suojattua aineistoa luodaan, tuotetaan, jaetaan ja hyödynnetään. On ilmaantunut sekä uusia käyttöjä että uusia toimijoita ja liiketoimintamalleja. Digitaaliympäristössä myös valtioiden rajat ylittävä käyttö on lisääntynyt ja kuluttajille on avautunut uusia mahdollisuuksia saada tekijänoikeudella suojattua aineistoa.

2.2

Vaikka EU:n tekijänoikeuslainsäädännössä vahvistetut tavoitteet ja periaatteet ovat edelleen perusteltuja, lainsäädäntöä olisi sopeutettava näihin uusiin realiteetteihin. EU-tason toimintaa tarvitaan myös sisämarkkinoiden pirstoutumisen torjumiseksi.

2.3

Tätä taustaa vasten toukokuussa 2015 hyväksytyssä digitaalisten sisämarkkinoiden strategiassa (6) pidettiin tarpeellisena, että ”pyritään vähentämään kansallisten tekijänoikeusjärjestelmien välisiä eroja ja laajennetaan teosten saatavuutta verkossa kuluttajille kaikkialla EU:ssa”. Strategiassa korostetaan, että on tärkeää tehostaa tekijänoikeuksilla suojatun sisällön rajatylittävää saatavuutta ja selkeyttää verkkopalveluiden roolia teosten ja muun aineiston levittämisessä.

2.4

Komissio julkaisi joulukuussa 2015 tiedonannon (7), jossa hahmotellaan erityisiä toimia ja pitkän aikavälin visio sekä pohditaan tarvetta edistää alan sisämarkkinoita, päivittää säännöstö digitaalisten realiteettien mukaiseksi, varmistaa Euroopan luovan teollisuuden kilpailukyvyn säilyminen ja turvata asianmukainen tasapaino tekijänoikeuksien ja julkisen politiikan muiden tavoitteiden välillä.

2.5

Äskettäin julkaisemansa rajatylittävää siirrettävyyttä koskevan ehdotuksen (8) jälkeen komissio ehdottaa nyt joukkoa lainsäädäntötoimia, joilla on kolme tavoitetta:

2.6

Ensinnäkin komissio ehdottaa asetusta (9), jonka tavoitteena on luoda perinteisiä satelliitti- ja kaapelilähetyksiä vastaavat suotuisat olosuhteet televisio- ja radio-ohjelmien uusille, verkossa ja digitaalisesti tapahtuville jakelumuodoille. Uudet säännökset perustuvat satelliitti- ja kaapelilähetyksiä koskevan direktiivin (10) voimassa oleviin säännöksiin, ja niissä helpotetaan ja joustavoitetaan lähetystoimintaa harjoittavien organisaatioiden tarjoamia tiettyjä verkkopalveluja sekä tiettyjä edelleenlähetyspalveluja varten tarvittavien oikeuksien hankkimista. Säännösten tarkoituksena on helpottaa markkinoiden kehitystä ja eurooppalaisen radio- ja televisiotuotannon laajempaa levitystä, mikä puolestaan lisää kuluttajien valinnanvaraa sekä kulttuurista monimuotoisuutta.

2.7

Samalla ehdotuksessa direktiiviksi tekijänoikeudesta digitaalisilla sisämarkkinoilla (11) luodaan uusi neuvottelujärjestely, joka helpottaa lisenssisopimusten tekemistä audiovisuaalisten teosten levittämiseksi tilausvideoalustoilla. Se on osa laajempaa poliittista pyrkimystä puuttua niihin moninaisiin tekijöihin, jotka ovat taustasyinä sille, että eurooppalaisia audiovisuaalisia teoksia ja etenkin elokuvia on hyvin vähän saatavilla EU:ssa.

2.7.1

Lisensointikysymyksiä ja niihin liittyviä oikeudellisia ja sopimusluonteisia ongelmia, jotka haittaavat eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten käyttöä tilausvideopalveluissa, aiotaan käsitellä myös sidosryhmien kanssa käytävässä jäsennellyssä vuoropuhelussa. Tavoitteena on järkeistää lisensointikäytänteitä ja helpottaa eurooppalaisten teosten pysyvämpään hyödyntämiseen ja saatavuuteen johtavien alakohtaisten sopimusten tekoa. Komissio raportoi vuoropuhelun tuloksista vuoden 2018 lopussa.

2.7.2

Kyseisessä ehdotuksessa direktiiviksi esitellään myös ratkaisuja, joiden avulla kulttuuriperintölaitokset voivat helpommin hankkia lisenssejä myynnistä poistuneiden mutta kulttuuriarvoltaan merkittävien teosten oikeuksiin näiden teosten digitalisoimiseksi ja jakamiseksi. Teosten saatavuus ei-kaupallisten kanavien, kuten oppilaitosten, julkisten kirjastojen tai muiden kuin teatterikäytössä olevien tilojen, välityksellä on hyvin tärkeää myös kulttuurisen monimuotoisuuden edistämiseksi sekä opetustoiminnan ja yhteiskuntaelämään osallistumisen kannalta. Lisäksi komissio tutkii yhdessä European Film Agency Directors -yhteenliittymän (EFAD) ja audiovisuaalialan kanssa koulutustarkoituksiin suunnatun eurooppalaisten elokuvien luettelon laatimista ja rahoittamista vuonna 2017.

2.8

Samanaikaisesti on annettu kaksi lainsäädäntöehdotusta (12) Marrakeshin sopimukseen liittyvän EU:n lainsäädännön täytäntöönpanemiseksi. Kyseisessä sopimuksessa edellytetään, että osapuolet luovat poikkeuksia, joilla tuetaan lukemisesteisten mahdollisuuksia saada kirjoja ja muuta painettua aineistoa heille esteettömässä muodossa. Direktiiviehdotuksella säädetään pakollisesta poikkeuksesta ja varmistetaan sen soveltaminen, jotta tällaisia esteettömässä muodossa olevia kappaleita tehtäisiin ja vaihdettaisiin sisämarkkinoilla. Asetusehdotuksella mahdollistetaan tällaisten kopioiden vaihto EU:n ja sopimuksen osapuolina olevien kolmansien maiden välillä.

3.1

ETSK on tyytyväinen toimenpidepakettiin, jonka tarkoituksena on mukauttaa tekijänoikeudet digitaalitalouden vaatimuksiin.

3.2

Eurooppalainen taide on maailmanlaajuisesti johtoasemassa, mutta elokuvatuotanto, kustannusala sekä musiikillinen ja taiteellinen luomisala joutuvat painimaan markkinoiden pirstoutumisen, kulttuurien ja kielten runsauden ja monimuotoisuuden ja digitalisointiin siirtymisen aiheuttamien ongelmien sekä rahoitusvaikeuksien kanssa.

3.3

Lupajärjestelmän yksinkertaistamisen tulee vähentää pirstoutuneisuutta, helpottaa verkkosisällön rajatylittävää saatavuutta ja tasapainottaa tekijöiden suojaa etenkin suhteessa digitaalisia markkinoita hallitseviin jättiläisyrityksiin.

3.4

Tekijänoikeusala on hyvin monimutkainen, sillä erilaisia intressejä edustavia mutta toisiaan kuitenkin tarvitsevia sidosryhmiä on paljon. Sääntelyn avulla on luotava tasapaino näiden kaikkien tahojen oikeuksien välillä.

3.5

Komissio on omaksunut ”asteittaisen” lähestymistavan (13) eikä ehdota kokonaisvaltaista uudelleentarkastelua vaan merkittäviä lisäyksiä nykyiseen lainsäädäntöön. ETSK kehottaa ottamaan huomioon seuraavat näkökohdat:

4.1.1

Televisio- ja radio-ohjelmien ohjelmointia ja lähetystoimintaa edustava ala käsittää EU:ssa lähes 12 000 yritystä. Ala työllistää 255 000 henkeä, ja sen liikevaihto on 66 500 miljoonaa euroa (19). Uudistus on perusteltu, koska nykyiset mekanismit tekijänoikeus- tai lähioikeuslupajärjestelyjen helpottamiseksi eivät kata verkkolähetyksiä eivätkä tiettyjä digitaalisia edelleenlähetyksiä.

4.1.2

ETSK kannattaa alkuperämaan periaatteen käyttöönottoa. Periaatetta sovelletaan jo satelliittilähetyksiin (20), eikä se ole ristiriidassa oikeuksien alueellisten näkökohtien tai sopimusvapauden kanssa.

4.1.3

ETSK katsoo, että digitaalisia edelleenlähetyksiä koskevan lainsäädännön teknisesti neutraalin muutoksen tulee yksinkertaistaa oikeuksien hankkimisprosessia uusien palveluntarjoajien kannalta ja näin ollen myös parantaa kuluttajille tärkeiden sisältöjen saatavuutta.

4.1.4

Uudistuksessa todetaan asianmukaisesti, että jäsenvaltioiden on varmistettava, että – mikäli lisensointiin liittyy ongelmia – ”puolueeton elin” auttaa sopimusten teossa audiovisuaalisten teosten saatavuudesta ja pääsystä niihin tilausvideoalustoilla.

5.1

Eurooppalaiset kirjastot, museot ja arkistot ovat Euroopan kansalaisille kulttuurin tiloja, ja ne ovat olennaisen tärkeitä tietämyksen siirrolle, koulutukselle ja tutkimukselle. Niillä on myös huomattava taloudellinen merkitys tekijänoikeuksien kannalta (22).

5.2

Eurooppalaiset tutkijat ovat yhdenmukaisuuden puutteen, mutkikkaan lainsäädännön, maantieteellisten esteiden ja kielellisten erojen vuoksi epäedullisessa asemassa johtaviin kansankuntiin, kuten Yhdysvaltoihin, nähden. Uudistuksella on sen vuoksi pyrittävä kolmeen tavoitteeseen: järjestelmien laajentaminen ja mukauttaminen uusiin teknisiin realiteetteihin, poikkeusten ja rajoitusten yhdenmukainen ja pakollinen asettaminen sekä oikeusvarmuuden takaaminen niitä koskevassa lainsäädännössä (23).

5.3

Vuonna 2014 annetussa Haagin julkilausumassa korostetaan tekstin- ja tiedonlouhinnan innovoinnille ja tutkimukselle avaamia suuria mahdollisuuksia. Tekstin- ja tiedonlouhinta on tutkijoille, pk-yrityksille ja suurille teknologiayrityksille ensiarvoisen tärkeä väline, jonka hyödyntäminen on EU:ssa puutteellista lainsäädännöllisten, teknisten ja sopimusluonteisten rajoitteiden vuoksi.

5.4

Komissio ehdottaa pakollisten poikkeusten käyttöönottoa useissa eri tilanteissa:

5.5

Vaikka ETSK katsoo, että ongelmat yksilöidään komission ehdotuksissa asianmukaisesti, se ehdottaa muutoksia, joiden tavoitteena on mukauttaa säännökset paremmin ajan vaatimuksiin (katso lausunnon päätelmät). On muun muassa tärkeää huolehtia siitä, etteivät tekijänoikeuksia koskevat poikkeukset mitätöidy sopimusjärjestelyjen tai teknologisten välineiden johdosta. On myös aiheellista tarkistaa ei-kaupallisiin tieteellisiin tutkimustarkoituksiin liittyvää tekijänoikeuksia koskevaa poikkeusta (5 artiklan 3 kohdan a alakohta), sillä sen soveltamista pidetään hyvin vaikeana (24).

5.6

Komitea kehottaa niin ikään yhdenmukaistamaan ns. panoraamapoikkeuksen, jonka mukaan yksityishenkilö saa ottaa ja ladata verkkoon kuvia tietyistä teoksista, kuten rakennuksista ja yleisissä tiloissa sijaitsevista veistoksista. Vaikka komissio vahvistaa poikkeuksen tärkeyden, se on päättänyt jättää päätösvallan sen mahdollisesta vapaaehtoisesta täytäntöönpanosta jäsenvaltioille.

5.7.1

ETSK muistuttaa, että EU:n on tärkeää ratifioida nopeasti Marrakeshin sopimus julkaistujen teosten saatavuuden helpottamisesta sokeiden, heikkonäköisten tai muiden lukemisesteisten hyväksi. Sopimus tuli voimaan 30. syyskuuta 2016. Sopimuksen ansiosta monien Euroopan sokeiden ja heikkonäköisten saataville tulee aiempaa suurempi määrä esteettömässä muodossa olevia teoksia, ja sen myötä heille avautuu ovi kulttuuriin, koulutukseen ja työpaikkoihin ja näin ollen todelliseen sosiaaliseen osallisuuteen.

5.7.2

Ehdotetun asetuksen (25) ja ehdotetun direktiivin (26) ansiosta unionin on mahdollista noudattaa Marrakeshin sopimuksen mukaista kansainvälistä velvoitetta. Lisäksi tämä on vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevasta Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksesta johtuvien velvoitteiden mukaista.

5.8

Lisensointi ja sisällön laajempi saanti. Direktiiviehdotuksessa ehdotetaan aivan perustellusti EU:ssa ensimmäisen kerran julkaistujen, myynnistä poistuneiden teosten digitalisoinnin ja jakelun sallimista (7 artikla) sekä yksittäisessä jäsenvaltiossa myönnetyn lisenssin soveltamista kaikissa jäsenvaltioissa (8 artikla).

5.9.1

Ehdotetun direktiivin (27) 11 artiklan 1 ja 4 kohdan mukaisesti jäsenvaltioiden on tarjottava mainituille kustantajille kahdenkymmenen vuoden pituinen yksinoikeus valtuuttaa tai kieltää lehtijulkaisujensa digitaalinen käyttö.

5.9.2

ETSK kannattaa tätä toimea, jolla pyritään varmistamaan julkaisuista syntyvän arvon oikeudenmukainen ja tasapuolinen jakautuminen niitä tuottavien kustantajien ja niitä käyttävien verkkoalustojen välillä.

5.9.3

ETSK muistuttaa, että samalla kun monet lehtikustantamot – jotka ovat demokratian kannalta olennaisen tärkeitä – kärsivät talouskriisistä, joka on johtanut julkaisujen lakkauttamiseen ja massiivisiin työpaikkojen menetyksiin, julkaisujen sisältämiä tietoja käyttävien tulot kasvavat (28).

5.10.1

Tietoyhteiskunnan palveluiden tarjoajien, jotka tallentavat suuria määriä palveluidensa käyttäjien verkkoon lataamia, tekijänoikeussuojattuja teoksia ja muuta aineistoa ja tarjoavat pääsyn niihin, on yhteistyössä oikeudenhaltijoiden kanssa toteutettava toimenpiteitä, jotta varmistetaan oikeudenhaltijoiden kanssa sellaisten teosten ja muun aineiston käytöstä tehtyjen sopimusten toimivuus, jotka nämä ovat yhteistyössä palveluntarjoajien kanssa nimenneet. Yhtäältä on sovellettava sellaisia toimenpiteitä kuin ”tehokas sisällöntunnistustekniikka” ja toisaalta palveluntarjoajien on toimitettava oikeudenhaltijoille ”riittävät tiedot” sekä perustettava valitus- ja oikaisujärjestelyjä. Jäsenvaltioiden on helpotettava osapuolien välistä yhteistyötä (29).

5.10.2

ETSK pitää asianmukaisena tätä toimenpidettä, jonka tarkoituksena on kuroa umpeen oikeudenhaltijoiden ja tietoyhteiskunnan palveluiden tarjoajien välillä nykyisin esiintyvä arvokuilu ( value gap ) ja antaa oikeudenhaltijoille mahdollisuudet tehdä entistä parempia päätöksiä tuotostensa käytöstä. On olemassa esimerkkejä mainontaan perustuvista palveluista, jotka eivät maksa luovan työn tekijöille riittäviä tekijänoikeuskorvauksia, toisin kuin verkkopalvelut, joiden käytöstä maksetaan tilausmaksu ja jotka maksavat tekijänoikeuskorvauksia asianmukaisesti (30).

6.1

ETSK yhtyy komission toteamukseen siitä, että kaupallisessa laajuudessa tapahtuvat tekijänoikeuksien rikkomiset, joissa käytetään hyväksi toisten työtä ja investointeja, ovat nykyään vakava uhka eurooppalaisille luovan työn tekijöille. Ilman tehokasta ja tasapainoista valvontajärjestelmää tekijänoikeus ja muut teollis- ja tekijänoikeudet jäävät heikosti suojatuiksi, jolloin investoinnit luovuuteen ja innovointiin tukahtuvat (31).

6.2

Tekijöillä tulee olla oikeus saada oikeudenmukainen korvaus luomistyöstä, päästä osallisiksi teostensa kaupallisesta menestyksestä sekä nauttia teosten korkeatasoisesta suojelusta ja rahoituksesta (32).

6.3

Ehdotuksessa, jota ETSK pitää asianmukaisena, säädetään toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on vahvistaa tekijöiden sopimukseen perustuvia oikeuksia. Samalla kun jäsenvaltioiden on varmistettava avoimuusvelvoitteen toteutuminen sekä sopimuksen sopeuttamisjärjestelyt ja tuomioistuinten ulkopuoliset riitojenratkaisumenettelyt, uudistus vahvistaa tekijöiden ja taiteilijoiden neuvottelukapasiteettia (33).

6.4

On aiheellista huomauttaa, että kansalaisyhteiskunnan julkisten ja yksityisten organisaatioiden on osallistuttava asiaankuuluvilla aloilla käyttäjien tietoisuuden lisäämiseen siitä, että tekijöiden on saatava korvaus teoksistaan lain säätämissä puitteissa.

21.4.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 125/34

Esittelijä:

Stefan BACK

1.1

ETSK toteaa jälleen kannattavansa vuoden 2012 toimintasuunnitelmaa innovatiivisen ja kilpailukykyisen turvallisuusalan edistämiseksi (toimintasuunnitelma) (1).

1.2

ETSK kiinnittää myös huomiota Euroopan turvallisuusagendaan (turvallisuusagenda) (2) ja ilmaisee jälleen kerran tukensa ampuma-aseiden ja räjähteiden laittoman kaupan ja käytön torjumista koskevalle toimintasuunnitelmalle sekä ehdotukselle terrorismin torjuntaa koskevaksi direktiiviksi (3)  (4).

1.3

ETSK suhtautuu myönteisesti – jäljempänä esitetyin varauksin – nyt myös tavoitteeseen, johon pyritään komission ehdotuksella asetukseksi ilmailun turvatarkastuslaitteita koskevan unionin sertifiointijärjestelmän perustamisesta (5) (ehdotus), ensimmäisenä askeleena toimintasuunnitelman toteuttamisessa. Komitea on tyytyväinen siihen, että ehdotuksen tavoitteena on ottaa käyttöön keskitettyyn sertifiointiin perustuva tarkastuslaitteiden tyyppihyväksyntäjärjestelmä, jotta voidaan yksinkertaistaa tuotteiden saattamista markkinoille, alentaa kustannuksia, lisätä markkinavolyymia ja parantaa Euroopan turvallisuusalan tuotteiden kilpailukykyä.

1.4

ETSK pahoittelee kuitenkin sitä, ettei ehdotuksella luoda EU:n laajuista hyväksyntäviranomaista integroituine tutkimuslaitoksineen, sillä tämä olisi mahdollistanut optimaalisen tehokkuuden ja kustannusten alenemisen. ETSK epäilee suuresti, olisiko ehdotettu jako tutkimuslaitoksiin ja hyväksyntäviranomaisiin tehokas vaihtoehto resurssienkäytön kannalta.

1.5

ETSK pahoittelee myös sitä, ettei ehdotuksessa ole otettu huomioon yhteisistä siviili-ilmailun turvaamista koskevista säännöistä annetun asetuksen (EY) N:o 300/2008 (6) 6 artiklassa säädettyä mahdollisuutta määrätä kansallisella tasolla kyseisen asetuksen mukaista perustasoa tiukempia vaatimuksia, mitä ETSK nimenomaisesti pitää tervetulleena kyseistä asetusehdotusta käsittelevässä lausunnossaan (7).

1.6

ETSK pitää lisäksi valitettavana, että sisämarkkinanäkökohdat näyttää asetetun etusijalle turvallisuuskysymyksiin nähden siinä määrin, ettei edes ole myönnetty mahdollisuutta sallia täydentäviä kansallisia turvallisuusvaatimuksia elintärkeiden kansallisten etujen turvaamiseksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 114 artiklan 10 kohdan mukaisesti.

1.7

Tähän liittyen ETSK pahoittelee myös sitä, ettei Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa sallita erityisiä kansallisia toimenpiteitä keskeisten kansallisten etujen suojelemiseksi terroriteoilta samaan tapaan kuin mitä todetaan sotatarvikkeista SEUT-sopimuksen 346 artiklassa tai julkisista hankinnoista annetun direktiivin 2014/24/EU 15 artiklassa (8).

1.8

ETSK kyseenalaistaa ehdotuksen 24 artiklan 3 kohdan säännöksen tarkoituksenmukaisuuden – siinä täsmennetään, että komissio toimii tutkimuslaitosten koordinointikomitean puheenjohtajana –, kun otetaan huomioon tutkimuslaitosten käsittelemien kysymysten hyvin tekninen ja monimutkainen luonne.

1.9

Tähän liittyen ETSK myös pahoittelee sitä, ettei ole pohdittu mahdollisuutta sisällyttää ehdotukseen eri kansallisten hyväksyntäviranomaisten välistä tietojenvaihto- ja koordinointijärjestelmää.

1.10

ETSK epäilee, mennäänkö ehdotuksessa pidemmälle kuin mitä SEUT-sopimuksen 290 artiklan 1 kohdan nojalla sallitaan, kun kyse on delegoitujen säädösten käytön hyväksymisestä teknisten määräysten muuttamiseksi. Tämä koskee erityisesti ehdotuksen 27 artiklan a kohtaa, jossa ei aseteta rajoja sellaisten uusien suorituskykyvaatimusten laajuudelle tai luonteelle, jotka voidaan sisällyttää ehdotuksen liitteeseen I delegoiduin säädöksin.

1.11

ETSK korostaa, että jos komission on tarkoitus antaa lainsäädäntöä tällä alalla, sillä on joka tapauksessa oltava tarvittava tekninen pätevyys säädösten laadun varmistamiseksi.

1.12

ETSK suhtautuu periaatteessa myönteisesti ehdotukseen, jonka mukaan EU:n olisi pyrittävä Euroopan siviili-ilmailukonferenssin (ECAC) täysjäseneksi. Kun kuitenkin otetaan huomioon, että ECAC:n nykyisessä perussäännössä jäseniksi hyväksytään ainoastaan valtiot ja ECAC:n jäsenmäärä on EU:n jäsenvaltioiden lukumäärää suurempi sekä se, että tällaisten mahdollisten jäsenyydestä käytävien neuvottelujen tulosta ei voida pitää itsestäänselvyytenä, saattaisi olla realistisempaa todeta, että EU:n olisi ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tullakseen ECAC:n jäseneksi.

1.13

ETSK on pannut merkille ehdotuksen säännöksen, jonka mukaan keskimääräinen aika, joka kuluu tutkimuslaitoksessa suoritettavaa testausta koskevasta pyynnöstä testitulosten toimittamiseen asianomaiselle hyväksyntäviranomaiselle, on enintään kuusi kuukautta. ETSK ehdottaa, että parempi vaihtoehto olisi, jos tutkimuslaitos laatisi alustavan arvion pyynnöstä määritelläkseen testausta varten tarvittavan ajan ja ilmoittaisi tästä hakijalle asetetun määräajan kuluessa. Mikäli testauksen suorittamiselle asetettua määräaikaa ei tämän jälkeen kyetä noudattamaan, hakijalle olisi ilmoitettava asiasta ja selitettävä viivästyksen syyt.

1.14

ETSK toteaa, että ECAC:n tuotearviointijärjestelmä toimii nykyisin hyvin ja että EU:n tyyppihyväksyntäjärjestelmän lisäarvo voi siksi olla toiminnallisista syistä kyseenalainen. Tämä huomio ei kuitenkaan koske ehdotuksessa asetettuja sisämarkkinatavoitteita.

1.15

Edellä esitetyistä syistä ETSK epäilee nykymuotoisen ehdotuksen lisäarvoa ja kehottaa näin ollen komissiota harkitsemaan uudelleen ehdotuksen sisältöä ottaakseen huomioon tässä lausunnossa esitetyt huomiot.

2.1

Ehdotus on virstanpylväs toimintasuunnitelman (9) täytäntöönpanemiseksi. Toimintasuunnitelman tavoitteet ovat seuraavat:

2.2

Yhtenä toimintasuunnitelman tärkeänä tavoitteena on poistaa turvallisuusalan markkinoiden hajanaisuus ottamalla käyttöön turvallisuusteknologiaa koskevat EU:n laajuiset sertifiointijärjestelmät lentoasemien turvatarkastuslaitteista ja hälytysjärjestelmistä alkaen. Tätä varten on luotava keskitetty järjestelmä sertifioinnin saamiseksi, ja sertifioiduille tuotteille on annettava pääsy markkinoille koko EU:ssa. Tämä johtaisi yksinkertaistamiseen, sertifiointikustannusten alenemiseen, kotimarkkinoiden volyymin lisääntymiseen ja näin ollen kilpailukyvyn paranemiseen verrattuna yhdysvaltalaisiin ja kiinalaisiin tuotteisiin, joiden etuna ovat suuremmat volyymit laajoilla kotimaanmarkkinoilla.

2.3

Turvallisuusagendassa (10) kannatetaan toimintasuunnitelmaa, kun kyse on koulutuksen, rahoituksen, tutkimuksen ja innovoinnin kaltaisista tukitoimista.

2.4

Turvallisuusagenda sisältää laajan valikoiman toimenpiteitä, jotka kattavat terrorismin rahoituksen estämisen sekä ampuma-aseiden ja räjähteiden laittoman kaupan ja käytön torjunnan sekä lisätoimenpiteet kansalaisten ja kriittisten infrastruktuurien suojelemiseksi, mukaan lukien toimintasuunnitelma ampuma-aseiden ja räjähteiden laittoman kaupan ja käytön torjumiseksi ja ehdotus terrorismin torjuntaa koskevaksi direktiiviksi (11).

2.5

Ehdotuksella otetaan käyttöön sertifiointijärjestelmä, joka perustuu yhteisiin suorituskykyvaatimuksiin, yhteisiin testausmenetelmiin sekä testauslaboratorioiden (tutkimuslaitokset) akkreditointiin.

2.6

Suorituskykyvaatimukset vastaavat yhteisistä siviili-ilmailun turvaamista koskevista säännöistä annetussa asetuksessa (EY) N:o 300/2008 (12) ja sen täytäntöönpanosäädöksissä (ehdotuksen 4 artikla ja liite I) vahvistettuja vaatimuksia.

2.7

Arviointimenetelmät on kehitetty ECAC:n hyväksymän yhteisen arviointiprosessin puitteissa.

2.8

Kullakin jäsenvaltiolla tulee olla hyväksyntäviranomainen, joka on toimivaltainen kaikissa laitteiden hyväksyntään liittyvissä kysymyksissä (ehdotuksen 6 artikla). Jäsenvaltiot eivät saa asettaa sertifioituja laitteita koskevia lisävaatimuksia (ehdotuksen 4 artikla).

2.9

Ehdotuksessa vahvistetaan menettelyt sellaisten laitteiden käsittelemiseksi, jotka aiheuttavat riskin kansallisella tasolla tai jotka eivät ole sertifioinnin kattaman tyypin mukaisia (ehdotuksen 17–19 artikla).

3.1

ETSK on jo aiemmin todennut suhtautuvansa myönteisesti toimintasuunnitelmaan (13), Euroopan turvallisuusagendaan, toimintasuunnitelmaan ampuma-aseiden ja räjähteiden laittoman kaupan ja käytön torjumiseksi sekä ehdotukseen terrorismin torjuntaa koskevaksi direktiiviksi (14).

3.2

ETSK ilmaisee tyytyväisyytensä nyt myös ehdotuksessa ilmaistuun aikomukseen panna toimintasuunnitelma täytäntöön siten, että vahvistetaan Euroopan turvallisuusalaa luomalla entistä laajemmat kotimarkkinat ja parantamalla alan kilpailukykyä.

3.3

ETSK suhtautuu myönteisesti ehdotuksessa asetettuihin tavoitteisiin lisätä EU:n turvallisuusalan kilpailukykyä ja yksinkertaistaa hallinnollisia menettelyjä ottamalla käyttöön keskitetty sertifiointijärjestelmä kustannusten vähentämiseksi ja entistä suurempien kotimaanmarkkinoiden luomiseksi. ETSK panee merkille, että tiedonannossa painotetaan voimakkaasti sisämarkkinoita ja kilpailukykyä ja että turvallisuuskysymyksiä käsitellään pääasiassa siitä näkökulmasta, että alan kilpailukykyä lisäämällä voidaan parantaa alan mahdollisuuksia innovoida ja kehittää uusia tuotteita.

3.4

ETSK kannattaa ehdotuksessa omaksuttua lähestymistapaa, joka koskee lainsäädännön antamista suorituskykyvaatimuksista ja ECAC:n kehittämien yhteisten testausmenetelmien hyödyntämistä, ja on yhtä mieltä siitä, että tämä lähestymistapa on tarpeen, sillä suuri osa oikeudellisista seikoista on luonteeltaan luottamuksellisia. ETSK katsoo kuitenkin, että ehdotusta voitaisiin parantaa useiden merkittävien näkökohtien osalta.

3.5

ETSK pahoitteleekin sitä, ettei ehdotukseen ole sisällytetty asetuksen (EY) N:o 300/2008 6 artiklaan sisältyvää mahdollisuutta sallia jäsenvaltioiden soveltaa ehdotuksessa mainittuja yhteisiä perusvaatimuksia tiukempia toimenpiteitä. Menettelyt sellaisten laitteiden käsittelemiseksi, jotka aiheuttavat riskin kansallisella tasolla, tai unionin suojamenettely eivät ole soveltuvia, kun kyse on tämänkaltaisen ongelman ratkaisemisesta.

3.6

ETSK muistuttaa tässä yhteydessä siitä, että se on nimenomaisesti kannattanut mahdollisuutta sallia jäsenvaltioiden ottaa käyttöön tiukempia toimenpiteitä asetuksen (EY) N:o 300/2008 6 artiklan nojalla kyseistä asetusta koskevasta ehdotuksesta antamassaan lausunnossa (15).

3.7

ETSK on tietoinen hankaluuksista, joita liittyy siihen, että sallitaan yhdenmukaistettujen kriteerien kattamia tuotteita koskevat kansalliset lisävaatimukset, mutta kiinnittää kuitenkin huomiota SEUT-sopimuksen 114 artiklan 10 kohdan tarjoamaan mahdollisuuteen sallia kansalliset vaatimukset, jotka perustuvat tarpeeseen suojella esimerkiksi kansallisia turvallisuusetuja, vaikkakin vain rajoitetun ajan.

3.8

ETSK panee merkille sen, että ainakin kahden jäsenvaltion parlamentit ovat toissijaisuusperiaatetta koskevasta kysymyksestä laadittavia perusteltuja lausuntoja koskevissa ehdotuksissa – joista yksi on tähän mennessä esitetty – kiinnittäneet huomiota tarpeeseen voida mukauttaa turvallisuusvaatimuksia riskialtistumisen erilaisiin tasoihin eri jäsenvaltioissa (16). Tämä merkitsee sitä, että saattaa olla tarpeen tiukentaa turvallisuusvaatimuksia suhteessa EU:n vakiovaatimuksiin ottamalla käyttöön lisäominaisuuksia ja parantamalla laitteiden, mm. lentoasemien turvatarkastuslaitteiden, suorituskykyä.

3.9

ETSK katsoo, että pantaessa täytäntöön toimintapolitiikkoja, joilla pyritään parantamaan suojautumista terroriteoilta, tämä tavoite on oltava kaikkien ehdotettujen toimenpiteiden keskeinen osatekijä. Tähän tavoitteeseen liittyvää teollisuuspoliittista toimintaohjelmaa on pidettävä toissijaisena terrorismin torjunnan tavoitteeseen nähden.

3.10

Tästä syystä jäsenvaltioilla tulee olla selkeä liikkumavara toteuttaa erillisiä toimia terrorismin uhkiin puuttumiseksi, mm. mahdollisuus asettaa lentoasemien turvatarkastuslaitteita koskevia lisävaatimuksia, jotka ovat sertifiointia koskevia vakiovaatimuksia tiukempia. Ehdotetun asetuksen 17 ja 18 artiklassa ei puututa tähän ongelmaan, eikä niissä anneta jäsenvaltioille riittävästi harkintavaltaa, jotta ne voisivat suojella itseään terrorismin uhkilta. ETSK on tietoinen siitä, ettei Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen sen nykyisessä muodossa sisälly erityisiä määräyksiä, jotka mahdollistaisivat sen, ettei turvalaitteisiin sovelleta sisämarkkinasääntöjä elintärkeiden kansallisten etujen turvaamisen johdosta, sillä SEUT-sopimuksen 346 artiklassa määrätään kyseisestä mahdollisuudesta ainoastaan sotatarvikkeiden osalta ja direktiivin 2014/24/EU säännökset (15 artikla) koskevat yksinomaan julkisia hankintoja (17).

3.11

ETSK panee merkille, että ehdotus mahdollistaa sen, että komissio voi hyväksyä delegoituja säädöksiä liitteen I muuttamiseksi ilmailun turvatarkastuslaitteiden uusien suorituskykyvaatimusten huomioon ottamiseksi (27 artiklan a kohta) ja muuttaa asetuksen liitteitä niiden mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen (27 artiklan b kohta). SEUT-sopimuksen 290 artiklan 1 kohdassa säädösvallan siirto rajataan asianomaisen säädöksen muihin kuin keskeisiin osiin, teknisestä kehityksestä johtuvat ajantasaistamiset mukaan luettuina. Säädösvallan siirto ehdotetun asetuksen 27 artiklan a kohdassa näyttää ylittävän tämän rajan. ETSK pohtiikin sitä, onko ehdotuksen 27 artiklan a kohdassa ehdotettu säädösvallan siirto yhteensopiva SEUT-sopimuksen kanssa.

3.12

Jos komission on tarkoitus antaa lainsäädäntöä tällä alalla, sillä on joka tapauksessa oltava tarvittava tekninen pätevyys säädösten laadun varmistamiseksi.

3.13

Ehdotetussa asetuksessa säädetään, että kussakin jäsenvaltiossa tulee olla hyväksyntäviranomainen. ETSK epäilee sekä kaikkien jäsenvaltioiden valmiuksia perustaa tällainen viranomainen ehdotetun asetuksen tultua voimaan että tällaisen vaatimuksen tehokkuutta resurssienkäytön kannalta ja sen tuomaa lisäarvoa, kun otetaan huomioon, että nykyisin vain viidellä jäsenvaltiolla on valmiudet testata laitteita ja myöntää tyyppihyväksyntä. ETSK katsoo, että yksi ainoa EU:n hyväksyntäviranomainen olisi ollut tehokkaampi ratkaisu ja sopusoinnussa keskitettyä järjestelmää koskevan lähestymistavan kanssa.

3.14

Tässä yhteydessä ETSK myös epäilee, onko hyödyllistä jakaa testaus- ja sertifiointitehtävät tutkimuslaitosten ja hyväksyntäviranomaisten kesken, sillä tuotteen suorituskyvyn varsinaisen testauksen suorittaa tutkimuslaitos, joka on pätevyystasoltaan sertifioitu, kun taas päätöksen sertifioinnin myöntämisestä (tyyppihyväksyntä) tekee hyväksyntäviranomainen, jonka ei selkeästi tarvitse täyttää mitään erityisiä teknisen pätevyyden kriteereitä vaan joka on täysin riippuvainen tutkimuslaitoksen suorittamista arvioista. Mikäli syynä tähän kaksitasoiseen järjestelmään on se, ettei riittävää teknistä pätevyyttä ole saatavilla kaikissa jäsenvaltioissa, ETSK ehdottaa, että nämä kaksi tehtävää yhdistetään pienempään lukumäärään hyväksyntäviranomaisia tai että ihannetapauksessa, kuten edellä jo esitettiin, perustetaan yksi yhteinen hyväksyntäviranomainen koko EU:ta varten.

3.15

ETSK panee myös merkille, että ECAC:n yhteinen sertifioinnin testausmenetelmä toimii nykyisin asianmukaisesti. Tämä asettaa kyseenalaiseksi ehdotuksella luotavan järjestelmän lisäarvon, sillä ECAC:n puitteissa varmistetaan asianomaisten tuotteiden vapaa liikkuvuus ECAC:n jäsenvaltioiden välillä. Tämä huomio ei koske ehdotuksessa asetettuja sisämarkkinatavoitteita.

3.16

ETSK panee merkille, että ehdotuksen 10 artiklassa säädetään, että EU:sta tulee yhteisten testausmenetelmien laadinnasta vastaavan elimen, toisin sanoen ECAC:n, täysjäsen. ETSK huomauttaa, että EU:n jäsenyys ECAC:ssa edellyttäisi ensin ECAC:n perussäännön muuttamista, sillä siinä hyväksytään nykyisin ainoastaan valtiot täysjäseniksi. Koska jäsenyys olisi neuvotteluprosessin tulos, ETSK ehdottaa tätä säännöstä muutettavaksi, jotta täsmennetään, että EU olisi valtuutettava aloittamaan neuvottelut täysjäsenyyden saamiseksi ECAC:ssa.

4.1

Ehdotuksessa täsmennetään, että komissio perustaa alakohtaisen tutkimuslaitosten ryhmän, jonka puheenjohtajana se toimii, varmistaakseen tutkimuslaitosten välisen koordinoinnin ja yhteistyön. Kun otetaan huomioon, että kyseinen ryhmä käsittelee todennäköisesti erittäin monimutkaisia teknisiä kysymyksiä, ETSK kyseenalaistaa tämän ratkaisun tarkoituksenmukaisuuden.

4.2

ETSK on yllättynyt siitä, ettei ole nähty tarpeelliseksi ehdottaa tietojenvaihtoa ja koordinointia eri kansallisten hyväksyntäviranomaisten välillä sekä hyväksyntäviranomaisten ja komission välillä, kun otetaan huomioon, että tällaisen järjestelmän on katsottu olevan hyödyllinen tutkimuslaitosten kannalta sekä muissa yhteyksissä, joissa kansalliset viranomaiset käyttävät EU:n lainsäädännön soveltamisen kannalta merkityksellistä päätöksentekovaltaa esimerkiksi kilpailun alalla.

4.3

Vaikka ehdotetussa asetuksessa säädetään yhdestä hyväksyntäviranomaisesta kullekin jäsenvaltiolle, tällaista vaatimusta ei sovelleta tutkimuslaitoksiin, joilla – kuten edellä todetaan – on keskeinen rooli suunnitellussa sertifiointijärjestelmässä. Tämä tukee jälleen näkemystä siitä, että vaatimuksella yhdestä hyväksyntäviranomaisesta kussakin jäsenvaltiossa on pelkästään symbolista arvoa, kun otetaan huomioon, että tyyppihyväksyntäsertifiointi ja tämän sertifioinnin perusteella myönnettävät vaatimustenmukaisuustodistukset ovat voimassa koko EU:ssa. Menettelyn sellaisten laitteiden käsittelemiseksi, jotka aiheuttavat riskin kansallisella tasolla (ehdotuksen 17 artikla), voisi hoitaa turvallisuusasioissa toimivaltainen kansallinen viranomainen.

4.4

Ehdotuksessa täsmennetään, että tutkimuslaitosten on varmistettava, että keskimääräinen aika, joka kuluu laitteen testausta koskevasta pyynnöstä tulosten toimittamiseen hyväksyntäviranomaiselle, on enintään kuusi kuukautta, paitsi poikkeuksellisissa olosuhteissa tai valmistajien erityisestä pyynnöstä. ETSK katsoo, ettei tämänkaltainen kiinteä määräaika ole toivottava eikä realistinen. Parempi vaihtoehto voisi olla se, että tutkimuslaitos olisi velvollinen välittömästi arvioimaan pyynnön käsittelyyn tarvittavan ajan ja ilmoittamaan tästä hakijalle tietyn määräajan, esimerkiksi viidentoista työpäivän, kuluessa. Jos asetettua määräaikaa ei tämän jälkeen kyetä noudattamaan, tutkimuslaitoksen olisi esitettävä asiasta perusteltu selvitys.

21.4.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 125/40

Esittelijä:

Christian MOOS

1.1

kannattaa todellista yhteistä turvapaikkapolitiikkaa, jossa noudatetaan eurooppalaisia arvoja. Komitea suhtautuu myönteisesti unionin uudelleensijoittamiskehyksen luomiseen.

1.2

kehottaa unionia ottamaan enemmän vastuuta kansainvälistä suojelua tarvitsevista, lisäämään vastaanottoponnisteluitaan sekä suhtautumaan pakolaiskysymyksessä solidaarisemmin kolmansiin maihin mutta myös Kreikan kaltaisiin EU:n jäsenvaltioihin.

1.3

korostaa vaatimustaan rakentaa tehokkaita kotouttamisjärjestelmiä jäsenvaltioissa.

1.4

kehottaa keskittymään uudelleensijoittamista koskevissa yhteisissä kriteereissä ensisijaisesti asianomaisten ihmisten suojelun tarpeeseen eikä pelkästään kolmannen maan tehokkaaseen yhteistyöhön turvapaikka-asioissa. Kriteerien on oltava syrjimättömiä.

1.5

pitää asianomaisten kolmansien maiden ja alueiden epävarman ja epävakaan tilanteen vuoksi ”ensimmäisen turvapaikkamaan” ja ”turvallisen kolmannen maan” käsitteiden käyttöä kyseenalaisena. Komitean arvion mukaan EU:n ja Turkin julkilausuma on nykytilanteessa äärettömän tärkeä. On sekä EU:n että Turkin edun mukaista, että ihmisoikeustilannetta seurataan sen täytäntöönpanossa.

1.6

vaatii uudelleensijoittamisohjelman irrottamista kumppanuussopimuksista, joilla kolmansia maita kannustetaan pakenemisen torjuntaan, sillä tähän sisältyy vaara kansainvälisen oikeuden noudattamatta jättämisestä ja perusoikeuksien rikkomisesta. ETSK korostaa, että kolmansien maiden kanssa solmittujen kumppanuuksien puitteissa toteutettujen toimenpiteiden tai yleensäkin kehitysavun ehdoksi ei saa asettaa palauttamis- tai vastaavia yhteistyösopimuksia kolmansien maiden kanssa.

1.7

vaatii UNHCR:lle ratkaisevaa roolia uudelleensijoitettavien kolmansien maiden kansalaisten tai kansalaisuudettomien henkilöiden tunnistamisessa ja pitää kolmansien maiden erityisoikeuksia maasta lähtevien henkilöiden valinnassa kyseenalaisina.

1.8

suhtautuu myönteisesti naisten sekä lasten ja nuorten haavoittuvan aseman erityiseen painottamiseen, mutta pitää kategoriaa ”sosioekonomisesti haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt” arveluttavana. Erilaisten laillisten maahantulokeinojen sekoittaminen komission ehdotuksessa aiheuttaa yleisesti riskin uudelleensijoittamisen laadun ja määrän kärsimisestä.

1.9

pitää Geneven yleissopimuksen mukaisesti kyseenalaisena niiden henkilöiden varauksetonta poissulkemista, jotka ovat uudelleensijoittamista edeltäneiden viiden vuoden aikana oleskelleet jäsenvaltioiden alueella taikka tulleet tai pyrkineet alueelle sääntöjenvastaisesti. Sama koskee henkilöitä, joiden uudelleensijoittamisesta jäsenvaltiot ovat kieltäytyneet uudelleensijoittamista edeltävien viiden vuoden aikana, vaikka maahanpääsykriteerit heidän kohdallaan täyttyvät.

1.10

korostaa, että oikeutta turvapaikkaan ei saa rajoittaa uudelleensijoittamisilla. Yleisesti on varmistettava Geneven yleissopimuksen, Euroopan unionin perusoikeuskirjan (perusoikeuskirja) ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaisten perusoikeuksien noudattaminen.

1.11

kannattaa kunnianhimoisia tavoitteita uudelleensijoitettavien henkilöiden vuosittaisen määrän asettamisessa ja suosittaa, että korkean tason komitean päättämä lukumäärä määritellään vähimmäismääräksi.

1.12

odottaa pääsevänsä osallistumaan perustettavan korkean tason uudelleensijoittamiskomitean työhön.

1.13

suosittaa lisäksi UNHCR:n pysyvää osallistumista korkean tason uudelleensijoittamiskomitean työhön. Komission ehdotuksessa jää yleisesti epäselväksi, miten ja millä menettelyillä UNHCR tai jäsenvaltiot yksilöivät kansainvälistä suojelua tarvitsevat sekä mikä rooli EU:n turvapaikkavirastolla tulee olemaan tässä menettelyssä.

1.14

kannattaa kanadalaisen Private Sponsorship Program -ohjelman (1) tapaisten vaihtoehtoisten vastaanotto- ja rahoitusohjelmien harkitsemista. EU:n uudelleensijoittamiskehys voi hyötyä yleisesti kolmen osapuolen lähestymistavan – jossa mukaan otetaan jäsenvaltiot, UNHCR ja yksityiset/kansalaisyhteiskunnan toimijat – virallistamisesta. Tämä ei kuitenkaan saa heikentää uudelleensijoittamisen laatua ja määrää. Komitea kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että kansalaisyhteiskunta saa asianmukaisesti tietoa uudelleensijoittamissuunnitelmista ja tukea pystyäkseen osallistumaan prosessiin.

1.15

suosittelee, että EU ja jäsenvaltiot vahvistavat institutionaalista läsnäoloaan erityisen kuormitetuissa alkuperä- ja kauttakulkumaissa ja että näitä autetaan kehittämällä vastaanotto- ja suojelukapasiteettia paikan päällä.

2.1.1

ETSK suhtautuu myönteisesti kansainvälistä suojelua tarvitsevien uudelleensijoittamiseen unionissa. ETSK korostaa Euroopan muuttoliikeagendasta antamansa lausunnon (2) tapaan vaatimusta kehittää uudelleensijoittamisen tueksi tehokkaita kotouttamisjärjestelmiä jäsenvaltioissa sekä mahdollistaa työmarkkinoille pääsy, pätevyyksien tunnustaminen, ammattikoulutus ja kielen opiskelu.

2.1.2

ETSK tukee 7. kesäkuuta 2016 esitetyn kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista koskevan toimintasuunnitelman (3) puitteissa toteutettavia toimenpiteitä uudelleensijoitettujen henkilöiden kotouttamiseksi varhaisessa vaiheessa tehokkaalla ja menestyksekkäällä tavalla. Nämä toimenpiteet ovat kuitenkin ristiriidassa toissijaisen suojeluaseman kanssa, sillä jäsenvaltioiden on tarkistettava uudelleen henkilön suojeluasema ja on mahdollista, että pakolaisasemaa ei tunnusteta. Näin ollen kansainvälistä suojelua tarvitsevaa henkilöä uhkaa maasta poistaminen tai palauttaminen kolmanteen maahan tai alkuperämaahan.

2.2.1

ETSK kannattaa ehdotetun asetuksen 7 ja 8 artiklassa säädettyä joustoa niitä alueita tai kolmansia maita koskevien yhteisten valintakriteerien määrittelyssä, mistä käsin uudelleensijoittaminen tapahtuu. Kriteereiden ei kuitenkaan pitäisi olla liian poissulkevia, eikä niiden tulisi riippua kolmannen maan tai alueen yhteistyön laadusta muuttoliike- ja turvapaikka-asioissa, vaan ihmisten suojelun tarpeesta. ETSK vastustaa kaikkea pakoreittiin, alkuperämaahan, etniseen alkuperään tai uskontoon perustuvaa syrjintää (Geneven yleissopimuksen 3 artikla).

2.2.2

Kun kyseessä on edellytysten luominen ”ensimmäisen turvapaikkamaan” ja ”turvallisen kolmannen maan” käsitteiden käytölle turvapaikanhakijoiden palauttamista varten, ETSK totesi jo turvallisia alkuperämaita koskevan EU:n yhteisen luettelon laatimisesta antamassaan lausunnossa (4), että on vielä liian aikaista laatia kattavaa turvallisten alkuperämaiden luetteloa ja että luettelosta on sovittava yksinomaan yhteisten, esimerkiksi direktiivissä 2013/32/EU määriteltyjen, kriteereiden pohjalta ja maiden arvioinnissa on tukeuduttava etenkin UNHCR:n, Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO), Euroopan neuvoston, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja muiden ihmisoikeusorganisaatioiden käyttämiin käytännönläheisiin ja tarkkoihin erityisindikaattoreihin. ETSK muistuttaa, ettei näitä käsitteitä saa missään tapauksessa soveltaa maihin, joissa rikotaan ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatteita. Lisäksi kolmas maa voidaan luokitella ”turvalliseksi” vain, jos varmistetaan, että kyseinen maa noudattaa palauttamiskiellon periaatteetta ja on yleensäkin varauksettomasti tunnustanut ja pannut täytäntöön Geneven yleissopimuksen, pakolaisten asemasta 31. tammikuuta 1967 tehdyn New Yorkin pöytäkirjan ja muut keskeiset sopimukset.

2.2.3

ETSK:n mielestä unioni pyrkii kumppanuuksien avulla ulkoistamaan pakolaisongelman ja vastuunsa suojelua hakevista henkilöistä kolmansille maille ja saamaan ne aineellisten kannustimien avulla pysäyttämään pakolaiset ulkorajoilleen. Tässä mielessä jäsenvaltioiden alueella sääntöjenvastaisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden takaisinoton lisäämiseen uusien sopimusten avulla on syytä suhtautua varauksellisesti. Pakolaismäärien vähentämispyrkimyksissä on vaarana, että kolmannet maat jättävät perusoikeuskirjan, Geneven yleissopimuksen ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaiset palauttamiskiellot huomioimatta ja pysäyttävät, käännyttävät tai palauttavat rajoilleen saapuvat suojelua hakevat henkilöt takaisin. ETSK vaatii siksi kansainvälisen oikeuden periaatteiden tiukkaa soveltamista ja tehokkaiden valvontamekanismien luomista.

2.3.1

ETSK vaatii uudelleensijoittamisohjelman irrottamista kumppanuussopimuksista, ja siksi 4 artiklan a kohdan lause ”ja kyseisten henkilöiden edelleen liikkuminen jäsenvaltioiden alueelle” on poistettava. ETSK:n mielestä ehdotetun asetuksen 4 artiklan c ja d kohdassa (iii alakohta pois lukien) määritellyt kriteerit vaarantavat perusoikeuskirjan 18 artiklan mukaisen oikeuden turvapaikkaan ja 19 artiklan mukaisen suojan palauttamistapauksissa, ja ne on siksi myös poistettava.

2.3.2

ETSK vaatii UNHCR:n tapaan, että takaisinottojärjestelyissä on varmistettava, että kyseinen kolmas maa tai alue on tunnustanut Geneven yleissopimuksen kaikilta osin ja soveltaa sitä kokonaisuudessaan, jotta mahdollisuus käynnistää menettely suojeluhakemuksen käsittelemiseksi Geneven yleissopimuksen mukaisesti on taattu.

2.3.3

ETSK panee huolestuneena merkille, miten EU:n ja Turkin julkilausumaan pohjautuva palauttamismekanismi voi muuttaa järjestelykeskukset säilöönottokeskuksiksi. Tällainen menettely rikkoisi oikeutta vapauteen ja loukkaisi suojaa mielivaltaiselta vapaudenriistolta (Euroopan ihmisoikeussopimuksen 5 artikla ja perusoikeuskirjan 6 artikla). ETSK on erittäin huolissaan EU:n ja Turkin julkilausuman puitteissa tehtävistä säilöönotoista ja palautuksista ja katsoo kiireelliseksi tarpeeksi tarkistaa nykyistä palautusmekanismia, jotta sen puitteissa ja uusissa kumppanuussopimuksissa voidaan taata asianmukainen suojelu.

2.3.4

ETSK kannattaa lähtökohtaisesti diplomaattisten suhteiden tiivistämistä sekä kolmansien maiden kanssa solmittujen kumppanuuksien puitteissa toteutettavia rahoituksellisia ja teknisiä toimenpiteitä, kuten kansainvälistä suojelua tarvitsevien henkilöiden vastaanotto- ja suojelukapasiteetin kehittämistä paikan päällä, jos ne palvelevat pakolaisongelman ratkaisemista kolmansissa maissa ja alueilla. Näiden toimien on oltava myös Geneven yleissopimuksen, Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja perusoikeuskirjan mukaisia. Myöskään uudelleensijoittamisen puitteissa toteutettavien toimenpiteiden tai yleensäkin kehitysavun ehdoksi ei saa asettaa palauttamis- tai vastaavia yhteistyösopimuksia kolmansien maiden kanssa, sillä se olisi ristiriidassa kyseisten toimenpiteiden humanitaarisen tarkoituksen kanssa.

2.4.1

ETSK suhtautuu myönteisesti naisten ja tyttöjen sekä lasten ja nuorten, myös ilman huoltajaa olevien alaikäisten, haavoittuvan aseman erityiseen painottamiseen. Komitea on tyytyväinen perhesiteellisten henkilöiden huomioon ottamiseen, sillä se laajentaa niitä henkilöryhmiä, joita yleensä uudelleensijoitetaan. ETSK kannattaa erityisesti asianomaisten henkilöiden perheyhteyden turvaamista siten, että myös sisarukset otetaan huomioon ”perheenjäseninä”. Kyseisiä perusteita tulisi kuitenkin soveltaa vain siinä tapauksessa, että perhettä ei voida yhdistää jo käytössä olevilla, esimerkiksi vuonna 2003 annetun perheenyhdistämistä koskevan direktiivin mukaisilla perheenyhdistämistoimenpiteillä. Komitea korostaa tasa-arvon ja syrjimättömyyden periaatteiden kunnioittamista. Niitä olisi noudatettava myös 5 artiklan a, b, c ja d kohdasta riippumatta.

2.4.2

ETSK pitää hyväksyttävien ryhmien laajentamista kattamaan myös ”sosioekonomisesti haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt” kuitenkin arveluttavana, jos kyse on henkilöistä, joilla on joko vähäiset tulot, heikko ammatillinen asema tai huono koulutustaso jne. Tämä ryhmä ei vaadi suojelua Geneven yleissopimuksen nojalla, ja säännös saattaisi johtaa kansainvälistä suojelua tarvitsevien syrjimiseen. Tätä varten on kuitenkin välttämättä luotava muita laillisia tuloreittejä ja toimenpiteitä, joissa otetaan huomioon sosioekonomisesti haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden suojelun tarve.

2.4.3

Yleisesti ETSK suosittelee, että EU ottaa käyttöön jo pitkään voimassa olleet UNHCR:n myöntämiskriteerit ja vahvistaa näin sen keskeistä roolia kansainvälistä suojelua tarvitsevien yksilöimisessä.

2.5.1

ETSK vastustaa 6 artiklan 1 kohdan d ja f alakohdan mukaista henkilöiden varauksetonta sulkemista uudelleensijoittamisjärjestelmien ulkopuolelle, sillä se on ristiriidassa turvapaikkaa koskevan perusoikeuden kanssa. Molemmat alakohdat on poistettava, jotta voidaan säilyttää turvapaikkainstituution eheys ja uskottavuus.

2.5.2

Lisäksi on varmistettava, että 6 artiklan 1 kohdan c alakohtaa sovelletaan vain suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Valtioiden erilaiset oikeuskehykset ja laintulkinnat huomioon ottaen on lisäksi vältettävä sekä hyväksymis- että poissulkemisperusteissa epämääräisiä käsitteitä ja lauseita, kuten 6 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdan esimerkki ”ovat syyllistyneet vakavaan rikokseen”, tai tarkennettava niitä.

2.5.3

Vedottaessa valinnaiseen poissulkemisperusteeseen (6 artiklan 2 kohta), jonka mukaan jäsenvaltiot voivat kieltäytyä kolmansien maiden kansalaisten tai kansalaisuudettomien henkilöiden uudelleensijoittamisesta, jos jotakin 6 artiklan 1 kohdan a tai b alakohdassa tarkoitetuista poissulkemisperusteista voidaan soveltaa ”suoralta kädeltä”, on asiasta oltava kiistattomia ja selkeitä aihetodisteita. Muutoin se on poistettava. Jos kyseessä on pelkkä epäily, jäsenvaltio rikkoo syrjimättömyysperiaatetta.

2.6.1

ETSK suhtautuu myönteisesti mahdollisuuteen reagoida joustavasti muuttovirtojen ja kansainvälisten olosuhteiden muutoksiin. Komitea vaatii kuitenkin yhteisymmärryksessä UNHCR:n ja muiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa (5), että – toisin kuin 7 artiklassa – uudelleensijoitettavien henkilöiden lukumäärä on määriteltävä vähimmäisrajaksi, ja kehottaa käyttämään uudelleensijoittamistarpeen ennakoinnin perustana UNHCR:n vuosittaista raporttia (6). ETSK pitää vähintään 25 prosentin osuutta UNHCR:n vahvistamasta uudelleensijoittamistarpeesta Euroopan osalta asianmukaisena.

2.6.2

ETSK suhtautuu epäillen jäsenvaltioiden osallistumiseen vuotuisen uudelleensijoittamissuunnitelman täytäntöönpanoon. Tähän ovat syynä paitsi neuvoston 20. heinäkuuta 2015 esittämien päätelmien tähänastinen täytäntöönpano myös komissio käynnistämät menettelyt Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän täytäntöönpanon laiminlyönnin vuoksi (7) sekä komission kertomukset EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanon edistymisestä (8).

2.6.3

Ehdotuksen 8 artiklassa on tehtävä selkeämpi ero UNHCR:n uudelleensijoittamiskehyksen ja unionin, jäsenvaltioiden tai muiden toimijoiden uudelleensijoittamistoimenpiteiden ja muiden laillisten maahanmuuttokeinojen välillä. ETSK pitää lähtökohtaisesti tervetulleena EU:n uudelleensijoittamiskehyksessä virallistettua kolmen osapuolen lähestymistapaa, jossa uudelleensijoittamista toteuttavat UNHCR, EU ja sen jäsenvaltiot sekä yksityiset/kansalaisyhteiskunnan toimijat.

2.7.1

Ehdotetun asetuksen 10 ja 11 artiklassa vahvistettujen uudelleensijoittamismenettelyjen on pohjauduttava kolmansien maiden kansalaisten tai kansalaisuudettomien henkilöjen suostumukseen, mutta niitä kolmansien maiden kansalaisia tai kansalaisuudettomia henkilöitä, jotka ovat kieltäytyneet esimerkiksi perhe-, sosiaalisista tai kulttuurisista syistä uudelleensijoituksesta johonkin tiettyyn jäsenvaltioon, ei saa sulkea uudelleensijoittamisjärjestelmän ulkopuolelle.

2.8.1

ETSK katsoo, että UNHCR:llä on ratkaiseva rooli kolmansien maiden kansalaisten tai kansalaisuudettomien henkilöiden yksilöimisessä. Unionin turvapaikkavirasto, jonka tarkoitus ja tehtävät komission on vielä määriteltävä konkreettisesti, tai alan kansainväliset elimet voivat tukea UNHCR:ää. ETSK asettaa kyseenalaiseksi erityisoikeudet (esimerkkitapauksena EU:n ja Turkin julkilausuma), joiden nojalla maasta lähtevien henkilöiden valinnasta vastaa kolmas maa eikä UNHCR; muutoin Geneven yleissopimuksen, perusoikeuskirjan ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaisten perusoikeuksien kunnioittamista ei komitean mielestä voida turvata.

2.8.2

Ehdotetun asetuksen mukaan uudelleensijoittamisen olisi oltava ensisijainen keino kansainvälisen suojelun myöntämiseen jäsenvaltioiden alueella, eikä sen rinnalla pitäisi käynnistää turvapaikkamenettelyä. Tällaiset rajoitukset saattavat vaarantaa suojelua tarvitsevan henkilön turvapaikkaoikeuden. Mahdollisuus hakea turvapaikkaa jäsenvaltioiden alueella myös muulla tavoin on taattava, muuten rikotaan suojelua hakevan oikeutta ja velvollisuutta hakea turvapaikkaa ensimmäisessä vastaanottavassa jäsenvaltiossa.

2.8.3

ETSK varoittaa, että uudelleensijoitetun henkilön kotouttamisessa jäsenvaltioon syntyy ristiriita nopeutetun menettelyn toissijaisen suojeluaseman (11 artikla) kanssa. Uudelleensijoitusjäsenvaltiossa on nimittäin tutkittava henkilön pakolaisasema uudelleen ja se voidaan mahdollisesti evätä. Toissijaisen suojeluaseman myöntämistä tulee siksi välttää, koska nopeutettua menettelyä sovelletaan esimerkiksi lääketieteellisen hoidon kiireellisen tarpeen vuoksi. Molemmissa menettelyissä on tarkastettava edellytykset täysimääräisen pakolaisaseman myöntämiselle (9).

2.9.1

ETSK suosittaa, että korkean tason komiteaa ei ainoastaan kuulla, vaan että komission vuotuinen uudelleensijoittamissuunnitelma laaditaan yhdessä sen kanssa ja että suunnitelman toteuttaminen on pakollista. Komission ja Euroopan parlamentin tulisi jakaa puheenjohtajuus tiiviissä yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan kanssa. Myös ETSK:n tulisi kansalaisyhteiskunnan äänenä olla edustettuna korkean tason komiteassa jäsenenä, tai ainakin sen tulisi pystyä osallistumaan pysyvästi komitean työhön tarkkailijan tai neuvonantajan ominaisuudessa.

2.9.2

ETSK vaatii, että unionin turvapaikkaviraston, UNHCR:n ja IOM:n on oltava korkean tason komitean pysyviä jäseniä.

3.1.1

ETSK kehottaa tässä yhteydessä jälleen kerran EU:n jäsenvaltioita ja kansainvälistä yhteisöä ottamaan enemmän vastuuta kansainvälistä suojelua tarvitsevista, suhtautumaan solidaarisemmin niihin kolmansiin maihin ja alueisiin, minne tai minkä sisällä ihmiset ovat joutuneet siirtymään, sekä tehostamaan uudelleensijoittamista ja vapaaehtoista humanitaarista maahanpääsyä edistäviä toimia.

3.1.2

Komitea kehottaa unionia ja sen jäsenvaltioita täyttämään tähänastiset, neuvoston heinä- ja syyskuussa 2015 tekemiin päätöksiin perustuvat siirto- ja uudelleensijoittamisvelvoitteensa, ottamaan tässä yhteydessä entistä paremmin huomioon Kreikan kaltaisten jäsenvaltioiden rajallisen vastaanottokapasiteetin ja tehostamaan toimiaan unionin solidaarisen uudelleensijoittamiskehyksen ja Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän luomiseksi. ETSK suosittaa, että koska UNHCR:n tietojen mukaan kansainvälistä suojelua hakevien määrä on 65,3 miljoonaa henkilöä maailmanlaajuisesti, vuosittain uudelleensijoitettaisiin enemmän kuin 20 000 suojelun tarpeessa olevaa.

3.1.3

ETSK suosittaa, että jäsenvaltiot vahvistavat välittömästi institutionaalista läsnäoloaan alkuperä- ja kauttakulkumaissa ja luovat suurlähetystöille ja konsulaateille tai perustettaville muuttoliikeasiain keskuksille edellytykset todeta kulloinenkin suojelun tarve pikaisesti UNHCR:n asiakirjojen perusteella ja mahdollistaa uudelleensijoittaminen jäsenvaltioihin. Näin voitaisiin antaa lisäpanos unionin uudelleensijoittamissuunnitelmien edellyttämän infrastruktuurin luomiseen.

3.2.1

ETSK kehottaa institutionalisoimaan tiiviin kumppanuuden UNHCR:n kanssa tämän kansainvälisesti tunnustetun asiantuntemuksen vuoksi. Rinnakkaistoimena voidaan ryhtyä vastaaviin kumppanuuksiin IOM:n ja muiden sertifioitujen kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, kuten Euroopan kirkkojen siirtolaiskomission (CCME) ja Euroopan pakolais- ja ihmisoikeusjärjestöjen neuvottelukunnan (ECRE), kanssa. Komitea kannustaa jäsenvaltioita ottamaan kansalaiset ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot paikallisella tasolla aikaisessa vaiheessa mukaan, jotta pystytään hankkimaan paikallisyhteisöjen tuki ja siten parantamaan uudelleensijoitettujen pakolaisten kotouttamisen onnistumismahdollisuuksia.

3.2.2

On harkittava myös yksittäisten henkilöiden, valtiovallasta riippumattomien organisaatioiden, kansalaisyhteiskunnan järjestöjen – sosiaalialan järjestöt mukaan lukien – tai muiden asiasta kiinnostuneiden ryhmien toteuttamia vaihtoehtoisia vastaanotto- ja rahoitusohjelmia, jotta voidaan luoda laillisia reittejä päästä unioniin. Tämä voi olla tarkoituksenmukainen keino täydentää EU:n uudelleensijoittamissuunnitelmaa, mutta se ei saa missään tapauksessa korvata sitä. ETSK tuo tässä yhteydessä esiin ansiokkaan kanadalaisen Private Sponsorship Program -ohjelman. Kansalaisyhteiskunnalla, työmarkkinaosapuolilla ja paikallisviranomaisilla on tärkeitä, mm. kotouttamiseen liittyviä tehtäviä henkilön uudelleensijoittamisen jälkeen ja siksi ne tulisi ottaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mukaan uudelleensijoittamiskehyksen suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseihin.

3.2.3

Jäsenvaltioiden olisi arvioitava yksityisiä vastaanotto-ohjelmia säännöllisesti sen varmistamiseksi, että perusoikeuskirjan, Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja Geneven yleissopimuksen mukaisia perusoikeuksia kunnioitetaan eikä ohjelmilla pyritä muunlaisiin tavoitteisiin. Yksityisten vastaanotto-ohjelmien puitteissa uudelleensijoitettavien henkilöiden on täytettävä pakolaisaseman edellytykset. He saavat vastaanottavassa maassa saman oikeudellisen aseman kuin valtion viranomaisten toteuttamien ohjelmien kautta maahan tulleet pakolaiset.

21.4.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 125/46

Esittelijä:

Christian BÄUMLER

1.1

Junckerin komission poliittisissa suuntaviivoissa korostetaan ETSK:n mielestä perustellusti, että oikeudellista yhteistyötä EU:n jäsenvaltioiden välillä on kehitettävä asteittain, jotta voidaan pysyä ajan tasalla sen todellisuuden kanssa, että yhä useammat kansalaiset liikkuvat unionissa yli rajojen ja solmivat avioliittoja ja saavat lapsia.

1.2

ETSK pitää tervetulleena, että komission ehdotuksen tavoitteeksi on asetettu lapsen edun vahvempi huomioon ottaminen palauttamispäätöksissä. ETSK kannattaa lasten oikeuksia ja korostaa, että lasten oikeuksien kunnioittaminen kaikilla lapsia koskevilla politiikanaloilla on erittäin tärkeää. Lapsen etu on asetettava etusijalle.

1.3

ETSK on tyytyväinen siihen, että komissio ehdottaa useita merkittäviä muutoksia, joiden avulla pyritään parantamaan kaapatun lapsen palauttamismenettelyn tehokkuutta. ETSK:n mielestä tähän voisi sisältyä myös yhteisten vähimmäisvaatimusten ja yhdenmukaisen täytäntöönpanomenettelyn hyväksyminen.

1.4

ETSK katsoo, että asetuksen 55 artiklassa tarkoitettu keskusviranomaisten yhteistyö vanhempainvastuuta koskevissa erityiskysymyksissä on olennaisen tärkeää, ja kannattaa näiden säännösten uudelleenlaatimista.

1.5

ETSK on tyytyväinen siihen, että jäsenvaltiot velvoitetaan keskittämään toimivalta rajoitetulle määrälle tuomioistuimia niiden kansallisen oikeusjärjestelmän rakenne huomioon ottaen.

1.6

ETSK pitää tervetulleena, että ehdotuksessa täsmennetään määräaika, jonka kuluessa täytäntöönpanokelpoinen palauttamismääräys on annettava, ja palauttamismenettely lyhennetään yhteensä 18 viikkoon.

1.7

ETSK pitää palauttamismenettelyn muutoksenhakumahdollisuuksien määrän rajoittamista yhteen hyväksyttävänä.

1.8

ETSK pitää tervetulleena, että päätöksen antanut tuomioistuin voi julistaa päätöksen väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoiseksi, vaikka kansallisessa lainsäädännössä ei säädettäisi tästä mahdollisuudesta.

1.9

ETSK katsoo, että lapsen kuulemista koskevat vähimmäisnormit voisivat auttaa lisäämään päätöksen saamaa hyväksyntää.

1.10

ETSK kannattaa lisäksi eksekvatuurimenettelystä luopumista. ETSK:n mielestä suojamekanismit tulisi kuitenkin säilyttää.

1.11

ETSK pitää asianmukaisena, että pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion tuomioistuimen olisi myös voitava määrätä vaaditut kiireelliset turvaamistoimenpiteet, jos lasta uhkaa vakava vahingoittumisen riski.

1.12

ETSK pitää tervetulleena, että ehdotuksen mukaan lapsen sijoittaminen hoitolaitokseen tai sijaisperheeseen toisessa jäsenvaltiossa edellyttää joka tapauksessa kyseisen jäsenvaltion hyväksyntää.

1.13

ETSK:n mielestä on selvennettävä Bryssel IIa -asetuksen soveltamisalaa. Vaikka lähdettäisiinkin ”kansallisesta” avioliittokäsityksestä, jäsenvaltioiden on otettava huomioon EU:n perusoikeuskirjan 21 artikla. ETSK ehdottaa, että 21 artiklan noudattaminen nostetaan esiin asetuksen johdanto-osassa.

1.14

ETSK näkee sääntelytarvetta niissä tapauksissa, joissa toinen vanhemmista ei ole kotoisin Euroopan unionista, ja kannattaa kahdenvälisten sopimusten tekemistä etenkin sellaisten maiden kanssa, jotka eivät ole Haagin lapsikaappaussopimuksen osapuolia.

2.1

Euroopan komissio esitti 30. kesäkuuta 2016 ehdotuksia Bryssel IIa -asetuksen uudistamiseksi. Bryssel IIa -asetus on Euroopan unionissa perheoikeuden alalla tehtävän oikeudellisen yhteistyön kulmakivi. Siinä vahvistetaan rajat ylittävissä tilanteissa sovellettavat yhdenmukaiset toimivaltasäännöt avioeroa, asumuseroa ja avioliiton pätemättömäksi julistamista sekä vanhempainvastuuta koskevien riita-asioiden ratkaisemista varten. Asetus helpottaa päätösten, alkuperäisten asiakirjojen ja osapuolten välillä tehtyjen sopimusten vapaata liikkuvuutta unionissa, koska siinä säädetään niiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta muissa jäsenvaltioissa. Asetusta on sovellettu 1. maaliskuuta 2005 alkaen kaikissa jäsenvaltioissa Tanskaa lukuun ottamatta.

2.2

Asetuksen vanhempainvastuuta koskevassa osassa säädetään Euroopan unionin sisällä vanhempainvastuuta koskevasta kansainvälisestä toimivallasta ja toisissa jäsenvaltioissa annettujen, vanhempainvastuuta koskevien päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta. Asetus sisältää myös säännöksiä sellaisten lasten palauttamiseksi, jotka on luvatta viety toiseen jäsenvaltioon tai jätetty palauttamatta sieltä. Tältä osin asetuksella vahvistetaan Haagin lapsikaappaussopimuksen palauttamismekanismia.

2.3

Asetusta, joka on ollut jo Euroopan unionin tuomioistuimen 24 tuomion kohteena, on nyt tarkoitus uudistaa monilta osin. Tarkasteltavana olevalla komission ehdotuksella asetusta pyritään tehostamaan entisestään: se koskee pelkästään asetuksen vanhempainvastuuta käsittelevää osaa eikä sillä puututa avioeromenettelyitä koskeviin säännöksiin.

2.4

Junckerin komission poliittisissa suuntaviivoissa korostetaan ETSK:n mielestä perustellusti, että oikeudellista yhteistyötä EU:n jäsenvaltioiden välillä on kehitettävä asteittain, jotta voidaan pysyä ajan tasalla sen todellisuuden kanssa, että yhä useammat kansalaiset liikkuvat unionissa yli rajojen ja solmivat avioliittoja ja saavat lapsia.

2.5

ETSK on jo aiemmissa lausunnoissaan (1) korostanut, että EU:n perussopimuksissa ja perusoikeuskirjassa taataan oikeussuojan saatavuus ja perusoikeuksien kunnioittaminen; tämä koskee eritoten omistusoikeutta, yhdenvertaisuutta lain edessä, syrjimättömyysperiaatetta, oikeutta yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamiseen, oikeutta avioitua ja perustaa perhe sekä oikeutta puolueettomaan tuomioistuimeen.

2.6

Komissio on arvioinut asetuksen toimivuutta käytännössä ja todennut huhtikuussa 2014 julkaistussa soveltamista koskevassa kertomuksessaan (2), että asetusta on tarpeen muuttaa. Arviointi toteutettiin sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevan REFIT-ohjelman puitteissa.

2.7

Uudelleenlaatimisen tavoitteena on kehittää edelleen Euroopan oikeusaluetta ja perusoikeuksia keskinäisen luottamuksen pohjalta poistamalla oikeuden päätösten vapaata liikkuvuutta vieläkin haittaavat esteet vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen mukaisesti ja suojata paremmin lapsen etua yksinkertaistamalla ja tehostamalla menettelyjä.

2.8

ETSK pitää tervetulleena, että komission ehdotuksen tavoitteeksi on asetettu lapsen edun vahvempi huomioon ottaminen palauttamispäätöksissä. Lisääntyvät muuttoliikkeet vaativat yhä enemmän yhteistyövälineitä ja -rakenteita lasten suojelemisen mahdollistamiseksi maiden rajojen ylitse.

2.9

ETSK on tyytyväinen siihen, että komissio ehdottaa useita merkittäviä muutoksia, joiden avulla pyritään parantamaan kaapatun lapsen palauttamismenettelyn tehokkuutta. Vanhemman tekemän lapsikaappauksen yhteydessä on olennaista toimia nopeasti, jotta lapsi voitaisiin palauttaa asetuksessa säädetyn menettelyn mukaisesti.

2.10

ETSK katsoo, että asetuksen 55 artiklassa tarkoitettu keskusviranomaisten yhteistyö vanhempainvastuuta koskevissa erityiskysymyksissä on olennaisen tärkeää, jotta lapsia koskevissa rajat ylittävissä menettelyissä osallisina olevia vanhempia ja lapsia voidaan tukea tuloksellisesti.

2.11

ETSK:n mielestä keskeinen ongelma on keskusviranomaisten yhteistyötä vanhempainvastuuta koskevissa erityiskysymyksissä käsittelevän artiklan epäselvä sanamuoto. Artikla ei tarjoa kaikkien jäsenvaltioiden viranomaisille riittävää oikeusperustaa toimien toteuttamiseen.

2.12

ETSK pitää tervetulleena, että ehdotuksessa täsmennetään, kuka voi pyytää millaista apua tai mitä tietoja keneltä ja missä tilanteessa. Lisäksi selvennetään, että keskusviranomaisen apua voivat pyytää myös tuomioistuimet ja lastensuojeluviranomaiset. Uudelleenlaadittu teksti tarjoaa lastensuojeluviranomaisille oikeusperustan hankkia tarvittavat tiedot muista jäsenvaltioista keskusviranomaisten välityksellä.

2.13

ETSK on tyytyväinen siihen, että jäsenvaltiot velvoitetaan keskittämään toimivalta rajoitetulle määrälle tuomioistuimia niiden kansallisen oikeusjärjestelmän rakenne huomioon ottaen. Tapausten käsittelyä viivyttää se, että monissa jäsenvaltioissa palauttamista koskevia hakemuksia käsittelevät tuomioistuimet eivät ole riittävän perehtyneitä asiaan. Tästä syystä tuomarit eivät välttämättä ole perehtyneet asiaa koskeviin menettelyihin ja säännöksiin ja heillä on vähemmän tilaisuuksia tehdä säännöllisesti yhteistyötä muiden EU:n tuomioistuinten kanssa tavalla, joka edistäisi keskinäisen luottamuksen rakentumista.

2.14

ETSK pitää tervetulleena, että ehdotuksessa täsmennetään määräaika, jonka kuluessa täytäntöönpanokelpoinen palauttamismääräys on annettava, ja palauttamismenettely lyhennetään yhteensä 18 viikkoon.

2.15

Keskusviranomaisilla on ehdotuksen mukaan kuusi viikkoa aikaa hoitaa hakemuksen vastaanottaminen ja käsittely, paikantaa vastaaja ja lapsi, edistää sovittelua ja varmistaa, ettei se pitkitä menettelyä. Tätä nykyä keskusviranomaisten toiminnalle ei ole asetettu määräaikaa.

2.16

Menettelyyn on tarkoitus soveltaa kuuden viikon määräaikaa erikseen sekä ensimmäisessä oikeusasteessa että muutoksenhakuasteessa. Tämä tekee ETSK:n mielestä tuomioistuimia koskevasta määräajasta realistisemman, niin että sen puitteissa pystytään suojaamaan vastaajan oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. ETSK muistuttaa, että näiden määräaikojen noudattaminen asianomaisissa oikeusjärjestelmissä on varmistettava.

2.17

ETSK pitää palauttamismenettelyn muutoksenhakumahdollisuuksien määrän rajoittamista yhteen hyväksyttävänä. Useimpien jäsenvaltioiden perustuslait takaavat vain yhden muutoksenhakumahdollisuuden julkiseen päätökseen.

2.18

ETSK pitää tervetulleena, että päätöksen antanut tuomioistuin voi julistaa päätöksen väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoiseksi, vaikka kansallisessa lainsäädännössä ei säädettäisi tästä mahdollisuudesta. Tästä on hyötyä niiden oikeusjärjestelmien kannalta, joissa päätös ei ole täytäntöönpanokelpoinen niin kauan kuin siihen on mahdollista hakea muutosta. Tämän ansiosta vanhemmalla olisi oikeus tavata lasta väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoiseksi julistetun päätöksen nojalla niin kauan kuin päätöstä koskeva toisen vanhemman käynnistämä muutoksenhakumenettely on kesken.

2.19

ETSK kannattaa sitä, että tuomareita kehotetaan nimenomaisesti harkitsemaan, olisiko palauttamispäätös julistettava väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoiseksi. Palauttamispäätöksen jälkeiset viivästykset vaikuttavat kielteisesti vanhempien ja lasten välisiin suhteisiin ja lapsen etuun. ETSK pitää tervetulleena, että ehdotuksessa on useita selvennyksiä, joiden tarkoituksena on parantaa nykyisten sääntöjen soveltamista. Siinä velvoitetaan se jäsenvaltio, jossa lapsen asuinpaikka oli välittömästi ennen luvatonta pois viemistä tai palauttamatta jättämistä, laatimaan perusteellinen selvitys siitä, mikä on lapsen etu, ennen kuin lapsen huollosta tehdään lopullinen päätös, joka mahdollisesti edellyttää lapsen palauttamista. Kun laaditaan selvitystä siitä, mikä on lapsen etu, jokaisella lapsella, joka kykenee muodostamaan omat näkemyksensä, on oikeus tulla kuulluksi, vaikka hän ei olisi fyysisesti läsnä. Tarvittaessa on käytettävä vaihtoehtoisia keinoja, kuten videoneuvottelua.

2.20

Lapsen kuulemista koskevat vähimmäisstandardit voisivat ETSK mielestä lisäksi auttaa välttämään toisessa EU-maassa annettujen päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta tai täytäntöönpanokelpoiseksi julistamisesta kieltäytymistä ja näin lisäämään (päätöksen) hyväksyntää EU:n kansalaisten parissa. Hyvä esimerkki tästä on kuultavan lapsen vähimmäisikä, mutteivät kuitenkaan yleisemmät menettelykysymykset – kuten lapsen kuulemisen toteuttaja. Tämä tulisi (ja pitäisi) jättää edelleen jäsenvaltioiden päätettäväksi. ETSK suosittelee sosiaalipedagogista lisäkoulutusta lapsia kuuleville tuomareille.

2.21

ETSK kannattaa lisäksi eksekvatuurimenettelystä luopumista kaikkien yhdessä jäsenvaltiossa vanhempainvastuusta annettujen päätösten kohdalla (ja myös alkuperäisten asiakirjojen ja osapuolten välillä tehtyjen sopimusten kohdalla). Vaikka täytäntöönpano on jäsenvaltioiden tehtävä, Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan kansallisten sääntöjen soveltaminen ei saa heikentää asetuksen tehokasta vaikutusta.

2.22

Lisäksi eksekvatuurimenettelyn vaatiminen on aiheuttanut kansalaisille tapausta kohti keskimäärin useiden kuukausien viivästyksiä ja jopa 4 000 euron kustannukset (3).

2.23

ETSK:n mielestä tietyt suojamekanismit tulisi kuitenkin säilyttää. Tähän kuuluvat joka tapauksessa asiakirjojen asianmukainen tiedoksianto, osapuolten oikeudet ja lapsen oikeus tulla kuulluksi – erityisesti ristiriidassa olevien päätösten tapauksessa – sekä tiettyjen menettelysääntöjen noudattaminen Bryssel IIa -asetuksen voimassa olevaa 56 artiklaa vastaavasti, kun kyse on lapsen sijoittamisesta toiseen jäsenvaltioon.

2.24

ETSK pitää asianmukaisena, että pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion tuomioistuimen olisi myös voitava määrätä vaaditut kiireelliset turvaamistoimenpiteet, jos lasta uhkaa vakava vahingoittumisen riski tai jos hän muutoin voi joutua kestämättömään tilanteeseen. Esimerkiksi se tuomioistuin, jossa palauttamismenettely on vireillä, voi myöntää tapaamisoikeuden toiselle vanhemmalle päätöksellä, joka on täytäntöönpanokelpoinen siinä jäsenvaltiossa, jossa lapsen asuinpaikka on, siihen asti että kyseisen jäsenvaltion tuomioistuin antaa tapaamisoikeutta koskevan lopullisen päätöksen.

2.25

ETSK pitää tervetulleena, että komission ehdotuksen mukaan lapsen sijoittaminen hoitolaitokseen tai sijaisperheeseen toisessa jäsenvaltiossa edellyttää joka tapauksessa vastaanottavan maan hyväksyntää. Hyväksynnän edellyttämisellä varmistetaan, että lapsi saa vastaanottavassa maassa kohdennettua hoitoa. ETSK suosittaa lisäksi, että lapsi tulisi sijoittaa ensisijaisesti omaan perheeseen tai, jos tämä ei ole mahdollista tai lapsen edun mukaista, hänelle olisi järjestettävä sijaisperhe- tai yhteisöllistä hoitoa.

2.26

ETSK toteaa, että soveltamista koskevan kertomuksen mukaan voi kestää jopa useita kuukausia selvittää, tarvitaanko sijoitukselle tietyssä yksittäistapauksessa vastaanottavan valtion viranomaisen hyväksyntä. Jos tällainen hyväksyntä vaaditaan, siitä seuraa kuulemismenettely, joka on niin ikään pitkä, koska pyynnön vastaanottavien viranomaisten vastaukselle ei ole asetettu määräaikaa. Tämän vuoksi monet pyynnön esittävät viranomaiset antavat sijoittamismääräyksen ja lähettävät lapsen vastaanottavaan jäsenvaltioon, vaikka kuulemismenettely on edelleen kesken. Näin saatetaan tehdä jopa ennen kuin kuulemismenettely on aloitettu, koska sijoittamista pidetään kiireellisenä ja menettelyjen tiedetään kestävän kauan. Tämän seurauksena lapsen tilanne on oikeudellisesti epävarma.

2.27

ETSK pitää tervetulleena, että ehdotuksen mukaan pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion on vastattava pyyntöön kahdeksan viikon määräajassa. Menettelyn nopeuttaminen on lapsen edun mukaista.

2.28

ETSK hyväksyy, että Haagin yleissopimuksen mukaan päätöksen tekee sen maan tuomioistuin, jossa lapsi oleskelee. ETSK nostaa esiin, että useimmissa lapsikaappaustapauksissa tämä tulee olemaan kaappaajan kotimaa. ETSK muistuttaa siitä, että Bryssel IIa -asetuksessa on jo säädetty maksuttomista neuvontapisteistä vanhemmille, jotka ovat kotoisin toisesta maasta kuin se, missä lapsi parhaillaan oleskelee.

2.29

ETSK kannattaa palauttamismenettelyn yleiseksi nopeuttamiseksi yhteisten vähimmäisvaatimusten hyväksymistä ja yhdenmukaista täytäntöönpanomenettelyä.

3.1

ETSK näkee sääntelytarvetta niissä tapauksissa, joissa toinen vanhemmista ei ole kotoisin Euroopan unionista. Muuttoliikkeet ja rajatylittävä tavaroiden ja palvelujen vaihdanta johtavat näiden tapausten lisääntymiseen. ETSK pitää tarpeellisena kahdenvälisten sopimusten tekemistä etenkin sellaisten maiden kanssa, jotka eivät ole Haagin lapsikaappaussopimuksen osapuolia.

3.2

ETSK:n mielestä on selvennettävä Bryssel IIa -asetuksen soveltamisalaa. Komission ehdotuksesta ei käy ilmi, kuuluvatko avioliiton ja avioeron uudet muodot asetuksen soveltamisalaan. Ehdotuksessa ei määritellä, mitä avioliitolla tarkoitetaan, vaan tätä pidetään oletettuna. Vaikka lähdettäisiinkin ”kansallisesta” avioliittokäsityksestä, jäsenvaltioiden on otettava huomioon EU:n perusoikeuskirjan 21 artikla, joka kieltää sukupuolisen suuntautumisen perusteella tapahtuvan syrjinnän. ETSK ehdottaa, että 21 artiklan noudattaminen nostetaan esiin asetuksen johdanto-osassa.

21.4.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 125/51

Ainoa esittelijä:

Ulrich SAMM

1.1

ETSK korostaa sitä tosiasiaa, että digitaaliteknologialla on yhä tärkeämpi rooli taloudessamme ja sosiaalisessa elämässämme. Digitaaliseen infrastruktuuriin tehtävien merkittävien investointien tulee olla tärkeä prioriteetti, jotta voimme pysyä kilpailukykyisinä ja mahdollistaa uusien yritysten ja työpaikkojen syntymisen erityisesti, kun otetaan huomioon Euroopan pääasiallisten kilpailijoiden – Yhdysvaltojen ja eräiden Aasian maiden – tekemät investoinnit.

1.2

ETSK pitää tervetulleena komission tiedonantoa ja siihen liittyviä EU:n aloitteita, jotka koskevat eurooppalaisen sähköisen viestinnän säännöstöä, Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelintä (BEREC), 5G-toimintasuunnitelmaa sekä tukijärjestelmää viranomaisille, jotka haluavat tarjota maksuttomia Wi-Fi-yhteyksiä (WiFi4EU).

1.3

Koska verkkojen tarjonta on Euroopassa hajanaista, tarvitaan EU:n suuntaviivoja, jotta digitaalisten sisämarkkinoiden tukemiseksi voidaan toteuttaa johdonmukainen, koko Euroopan kattava uudenaikaistaminen.

1.4

ETSK toteaa, että vuodeksi 2025 asetetut strategiset tavoitteet ovat kunnianhimoisia mutta realistisia, vaikka ne riippuvatkin pitkälti kansallisen tason (yksityisestä ja julkisesta) rahoituksesta, johon liittyy hankkeita käynnistävä ja koordinoiva EU-rahoitus. ETSK pitää tässä yhteydessä tervetulleena, että perustetaan EU:n laajuinen laajakaistaa käsittelevien virastojen verkosto alueellisella/kansallisella tasolla ja tuetaan sitä, sillä se auttaa paikallishallintoja rakennerahastojen soveltamisessa ja hyödyntämisessä.

1.5

ETSK suhtautuu myös myönteisesti voucher-järjestelmän käyttöönottoon, jolla pyritään vähentämään hallintokustannuksia ja -rasitteita erityisesti pienten yhteisöjen ja pk-yritysten kannalta.

1.6

ETSK panee tyytyväisenä merkille, että Euroopan rakenne- ja investointirahastot (ERI-rahastot) tarjoavat huomattavaa rahoitusta huippunopeille laajakaistaverkoille. Myös Euroopan strategisten investointien rahastolla on tärkeä rooli. ETSK suosittaa tämän roolin vahvistamista tukemalla huippunopeaa laajakaistaverkkoa koskevia laajamittaisia eurooppalaisia hankkeita, jotka liittyvät muun muassa Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) runkoverkkoon, sekä määrittämällä tarkoituksenmukainen rahoitus- ja sääntelykehys.

1.7

Kaikki gigabittiyhteyksiin siirtymisen taloudelliset ja sosiaaliset edut voidaan saavuttaa vain, jos Eurooppa kykenee tarjoamaan erittäin suuren kapasiteetin verkkoja kaupunki- ja maaseutualueilla ja yhteiskunnassa yleisesti. Julkisia investointeja tarvitaan, sillä markkinat eivät yksin tule huolehtimaan kaikkien syrjäisten alueiden kattamisesta eivätkä takaa digitaalipalveluiden vähimmäissaatavuutta yhteiskunnan heikommassa asemassa oleville jäsenille.

1.8

ETSK tunnustaa jäsenvaltioissa tapahtuneen myönteisen kehityksen vuonna 2010 Euroopan digitaalistrategiassa asetettujen laajakaistatavoitteiden suhteen. Ne toimivat viitekehyksenä politiikalle sekä kansallisille tai alueellisille laajakaistasuunnitelmille.

1.9

ETSK panee tyytyväisenä merkille WiFi4EU-aloitteen, joka koskee julkisilla paikoilla, virastoissa, kirjastoissa ja sairaaloissa sekä ulkotiloissa tarjottavaa, kaikille kansalaisille ilmaista yhteyttä. Aloitteen tarkoituksena on tarjota kaikille mahdollisuus käyttää ilmaista internetyhteyttä, jolla on sama digitaalinen identiteetti koko EU:ssa. ETSK suosittaa erityisesti sähköistä tunnistamista koskevan eIDAS-asetuksen (1) noudattamista. Se tarjoaa takeet tietosuojasta ja yleisestä turvallisuudesta palvelun asiatonta käyttöä (esim. terrorismi) vastaan.

2.1

Erittäin suuren kapasiteetin internetyhteydet ovat datan keskeinen siirtoinfrastruktuuri samalla tavalla kuin tiet, rautatiet, satamat ja lentoasemat ovat välttämättömiä tavaroiden ja ihmisten kuljettamisen kannalta. Koska datan siirto muuttuu taloudessamme ja sosiaalisessa elämässämme yhä oleellisemmaksi, on yhteiskuntamme kannalta ratkaisevan tärkeää, että investoimme tähän infrastruktuuriin pysyäksemme kilpailukykyisinä ja mahdollistaaksemme uusien yritysten ja työpaikkojen syntymisen.

2.2

Internetyhteydet ovat tärkeitä digitaalisten sisämarkkinoiden kannalta. Komission toukokuussa 2015 julkaisemalla digitaalisten sisämarkkinoiden strategialla luotiin oikeat olosuhteet ja edellytykset kehittyneiden digitaalisten verkkojen käyttöönotolle. ETSK on käsitellyt näiden kysymysten merkitystä useissa lausunnoissa (2), (3).

2.3

Internetyhteyksien palvelulaadun parantumiseen vuoteen 2025 mennessä kohdistuvat odotukset ovat hyvin tiedossa (ja ilmenevät esimerkiksi Euroopan komission toteuttamasta julkisesta kuulemisesta).

2.4

Nykyisin lähes kaikkien kansalaisten käytössä olevat peruslaajakaistayhteydet eivät ole enää riittäviä. Seuraavan kymmenen vuoden aikana tarvitaan erittäin suuren kapasiteetin (gigabittitason) laajakaistaverkkoja hyvin moninaisia sovelluksia varten, joita ovat esimerkiksi esineiden internet (enimmäkseen langaton), pilvipalvelut, teholaskenta ja valtavien tietomäärien analysointi, seuraavan sukupolven televisio tai virtuaali- ja vahvennettu todellisuus.

2.5

Datasiirron laatu ei perustu pelkästään nopeuteen vaan myös vasteaikaan ja luotettavuuteen. Nykyistä huomattavasti alhaisempi vasteaika ja korkea luotettavuus mahdollistavat uusia sovelluksia, jotka vaativat nopeaa palautehallintaa, esimerkiksi verkotettu ja automatisoitu autoilu, kauko-ohjattu kirurgia, taktiili internet tai täsmänavigointi.

2.6

Tiedonannossa COM(2016) 587 final ja siihen liittyvässä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa SWD(2016) 300 esitetään visio eurooppalaisesta gigabittiyhteiskunnasta, joka käsittää kolme vuoteen 2025 ulottuvaa strategista tavoitetta:

Kaikki kolme tavoitetta ovat avainasemassa Euroopan kasvun ja työllisyyden, kilpailukyvyn ja yhteenkuuluvuuden varmistamisessa.

3.1

EU:n on vastattava pääasiallisten kilpailijoidensa, Yhdysvaltojen ja eräiden Aasian maiden, digitaalisen infrastruktuurin jatkuvaan uudenaikaistamiseen. EU:n etuna ovat sen sisämarkkinoiden suuremmasta kilpailusta seuraavat alhaisemmat internetpalvelujen kuluttajahinnat, mutta samalla haittana on paljon hajanaisempi verkkojen tarjonta. EU:n suuntaviivoille onkin olemassa selkeä tarve, jotta digitaalisten sisämarkkinoiden tukemiseksi voidaan toteuttaa johdonmukainen, koko Euroopan kattava uudenaikaistaminen.

3.2

Tässä yhteydessä ETSK pitää tervetulleena komission tiedonantoa ja seuraavia siihen liittyviä EU:n aloitteita, joita ETSK on käsitellyt erillisissä lausunnoissa (4), (5), (6), (7):

Suunnitteilla on tukijärjestelmä viranomaisille, jotka haluavat tarjota maksuttomia Wi-Fi-yhteyksiä.

3.3

ETSK panee merkille, että vuonna 2010 Euroopan digitaalistrategiassa asetetut laajakaistatavoitteet on tähän mennessä hyväksytty jäsenvaltioissa ja että ne toimivat niissä politiikan perustana. Useat jäsenvaltiot ovatkin mukauttaneet kansalliset tai alueelliset laajakaistasuunnitelmansa kyseisiin tavoitteisiin.

3.4

ETSK on myös tyytyväinen siihen, että tavoitteet on sisällytetty viitekohdiksi sekä Euroopan rakenne- ja investointirahastojen että Verkkojen Eurooppa -välineen sääntöihin ja suuntaviivoihin ja myös laajakaistaverkkojen valtiontuen suuntaviivoihin.

3.5

Tiedonannossa esitetyillä vuoteen 2025 ulottuvilla strategisilla tavoitteilla asetetaan aikataulu Euroopan suuren kapasiteetin laajakaistainfrastruktuurin kehittämiselle. Perustana on oletus kunnianhimoisesta, mutta kuitenkin realistisesta investointien vauhdittamisesta:

Komissio laatii viimeistään 1. heinäkuuta 2018 arvion vaikutuksesta EU-rahoitusta saaneiden laajakaistahankkeiden kustannuksiin ja antaa ohjeita parhaiden käytäntöjen edistämisestä.

3.6

Kaikki digitalisoitumiskehityksen taloudelliset ja sosiaaliset edut voidaan saavuttaa vain, jos Eurooppa kykenee varmistamaan erittäin suuren kapasiteetin verkkojen laajamittaisen käyttöönoton ja käytön sekä maaseutu- että kaupunkialueilla ja yhteiskunnassa yleisesti. Markkinat eivät kuitenkaan ratkaise kaikkia ongelmia. Ne eivät huolehdi etenkään

Näin ollen on toteutettava julkisia tukijärjestelmiä tavoitteiden saavuttamiseksi koko EU:n ja kaikkien kansalaisten hyväksi.

4.1

ETSK pitää tervetulleena, että perustetaan EU:n laajuinen laajakaistaa käsittelevien virastojen verkosto alueellisella/kansallisella tasolla ja tuetaan sitä. Tämä on ratkaisevan tärkeää maaseutualueiden ja pienten yhteisöjen kannalta. Se auttaa paikallishallintoja rakennerahastojen soveltamisessa ja hyödyntämisessä levittämällä hyviä käytänteitä ja tarjoamalla neuvontaa. Tämä on myös suuri askel eteenpäin maaseutualueiden kehittämisessä.

4.2

EU:n strategiat ja välineet ovat teknologianeutraaleja. On kuitenkin hyvin tiedossa, että viime kädessä vain valokuitu voi tarjota parhaan mahdollisen toimivuuden. Vanhojen monopolien (esimerkiksi Saksan Telekom) ei tulisi estää valokuitukaapeleiden asentamista, kun ne jatkavat investointeja kuparikaapeli-infrastruktuuriinsa.

4.3

Vain muutamassa maassa, kuten Maltassa, Liettuassa, Belgiassa ja Alankomaissa, seuraavan sukupolven liityntäteknologialla (NGA) on jo lähes täysi kattavuus. Muualla NGA:n kattavuus on heikommin kehittynyttä. Osa niistä jäsenvaltioista, joiden infrastruktuurin kehitys on jäänyt jälkeen, on pystynyt loikkaamaan tiettyjen teknologiavaiheiden yli. Valokuitukaapeleiden asentaminen antaa niille etulyöntiaseman.

4.4

EDUROAM on maailmanlaajuisesti laajin ja menestyksekkäin ilmainen Wi-Fi-verkkovierailujärjestelmä; se on kehitetty EU:ssa korkeakoulujen käyttöön. Se tarjoaa miljoonille opiskelijoille ja tutkijoille vapaan Wi-Fi-yhteyden. ETSK panee tyytyväisenä merkille, että tämä menestystarina voisi toimia roolimallina WiFi4EU-aloitteelle, joka koskee julkisilla paikoilla, virastoissa, kirjastoissa ja sairaaloissa sekä julkisissa ulkotiloissa tarjottavaa, kaikille kansalaisille ilmaista yhteyttä. Aloitteen tarkoituksena on tarjota kaikille mahdollisuus käyttää ilmaista internetyhteyttä, jolla on sama digitaalinen identiteetti koko EU:ssa. ETSK suosittaa erityisesti sähköistä tunnistamista koskevan eIDAS-asetuksen noudattamista. Se tarjoaa takeet tietosuojasta ja yleisestä turvallisuudesta palvelun asiatonta käyttöä (esim. terrorismi) vastaan.

4.5

Paikallisviranomaiset käyttävät pk-yritysten tukemiseen tarkoitettuja vouchereita maksuna laiteasennuksista (kaapelit, antennit jne.). Asennuksen toteuttavat yritykset toimittavat voucherit EU:lle maksun saamiseksi. Sen lisäksi, että järjestelmä vähentää hallintokustannuksia ja -rasitteita, se myös mahdollistaa helpon seurannan ja laatutavoitteiden asettamisen.

4.6

ETSK pitää tervetulleena tavoitetta taata symmetria tietojen lataamisessa verkosta ja verkkoon kaikille sosioekonomisille vaikuttajille, sillä se on tärkeää monien tulevien sovellusten kannalta.

4.7

ETSK toivoo järjestelmää, jolla varmistetaan, että heikossa asemassa olevilla loppukäyttäjillä on pääsy kohtuulliseen ja asianmukaiseen yhteyteen, jotta he voivat osallistua nyky-yhteiskunnassa sosiaaliseen ja taloudelliseen toimintaan. WiFi4EU voisi olla tässä yksi osatekijä.

4.8

Verkkopalvelujen tarjoajille tarkoitetut lainsäädännölliset kannustimet komission tiedonannon (COM(2016) 587 final) tavoitteiden tukemiseksi eivät saa olla ristiriidassa muiden tärkeiden tavoitteiden, kuten verkkoneutraliteetin kanssa.

4.9

Pitkällä aikavälillä maaseudun asukkaiden tulisi pystyä hyötymään terveestä kilpailusta ja vapaudesta valita internetyhteyksiensä tarjoaja. Sääntelytoimenpiteillä tulisi siksi myös tarjota kannusteita tällaiselle kilpailulle.

4.10

5G-teknologia ei pelkästään mahdollista uusia mobiilisovelluksia, vaan toimii myös siirtymävaiheen teknologiana, jolla nopeutetaan huippunopeiden yhteyksien tuomista maaseutualueille. Tästä huolimatta vain valokuitupohjainen infrastruktuuri tarjoaa monien uusien sovellusten vaatiman vakauden ja luotettavan kaistaleveyden.

5.1

ETSK panee tyytyväisenä merkille, että Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI) rahoitus huippunopeille laajakaistaverkoille on noussut jyrkästi 2,7 miljardista eurosta kaudella 2007–2013 6 miljardiin euroon kaudella 2014–2020. On odotettavissa, että suurin osa näistä investoinneista myönnetään avustusten muodossa. Jäsenvaltio- ja/tai aluetason yhteisrahoitukseen ja yksityiseen yhteisrahoitukseen kohdistuvat vipuvaikutukset huomioon ottaen on odotettavissa, että ohjelmakaudella 2014–2020 laajakaistaan investoidaan 9-10 miljardia euroa. Tämä on keskeinen edellytys sille, että kaupallisten investointien avulla tuodaan huippunopeita yhteyksiä maaseudun asukkaille.

5.2

Myös Euroopan strategisten investointien rahastolla (ESIR) on tärkeä rooli. Tätä roolia voitaisiin vahvistaa tukemalla huippunopeaa laajakaistaverkkoa koskevia laajamittaisia eurooppalaisia hankkeita, jotka liittyvät muun muassa Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) runkoverkkoon, teollisuuden gigabittiverkkoon tai Teollisuus 4.0 -hankkeeseen, sekä ottamalla CONNECT-pääosaston edustajia ESIR-rahaston johtokuntaan. Komission tulisi myös tehdä aloite tarkoituksenmukaisen rahoitus- ja sääntelykehyksen määrittämiseksi.

5.3

Verkkojen Eurooppa -välineellä on digitaalialalla 150 miljoonan euron budjetti uusimman laajakaistainfrastruktuurin rakentamisen tukemiseksi Euroopan investointipankin rahoitusvälineiden pohjalta. Verkkojen Eurooppa -välineen laajakaistaosuuden odotetaan mobilisoivan vähintään 1 miljardin euron lisäinvestoinnit erillisen laajakaistaverkkoinfrastruktuurirahaston avulla, ja tätä voitaisiin vielä täydentää ESIR-rahoituksella.

21.4.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 125/56

Ainoa esittelijä:

Jorge PEGADO LIZ

1.1

ETSK suhtautuu myönteisesti eurooppalaista sähköisen viestinnän säännöstöä koskevan komission ehdotuksen yleiseen sisältöön, ajoitukseen, aihetta koskevaan lähestymistapaan sekä siihen, miten neljä voimassa olevaa direktiiviä (puitedirektiivi, valtuutusdirektiivi, käyttöoikeusdirektiivi ja yleispalveludirektiivi) on kodifioitu ja laadittu horisontaalisesti uudelleen yhdistämällä ne yhdeksi ainoaksi direktiiviksi nykyistä rakennetta yksinkertaistamalla lainsäädännön johdonmukaisuuden ja käytettävyyden parantamiseksi säännösten toimivuutta koskevan tavoitteen (REFIT) mukaisesti.

1.2

ETSK korostaa erityisesti kyseisten direktiivien uudelleenlaatimisen vaikeutta ja painottaa ensimmäistä kertaa tehdyn oikeudellisen työn erinomaisuutta, mutta kiinnittää huomiota tarpeeseen tarkistaa huolellisesti eri kieliversiot eräiden vähäisten sanamuotoon liittyvien puutteiden korjaamiseksi.

1.3

ETSK kannattaa ehdotuksen yleistavoitteita entistä parempien internetyhteyksien varmistamiseksi kaikille kansalaisille ja yrityksille aloitepaketin puitteissa, jotta investoimisesta uuteen laadukkaaseen infrastruktuuriin tehdään houkuttelevampaa kaikkien yritysten kannalta koko EU:ssa niin paikallistasolla kuin kansallisten rajojen yli.

1.4

ETSK pitää kuitenkin valitettavana päätöstä olla ottamatta huomioon tietosuojadirektiiviä, jonka tulisi olla kansalaisille loistava esimerkki unionin myönteisestä toiminnasta heidän hyväkseen. Tämän johdosta ehdotuksesta puuttuu yksi tärkeimmistä pilareista verkkojen käyttäjien keskeisten intressien takaamiseksi, ja se on näin ollen ehdotuksen heikko kohta.

1.5

Komitea pitää niin ikään valitettavana, että komissio on päättänyt valita direktiivin erilaisine yhdenmukaistamista koskevine järjestelyineen ja jättänyt useat tärkeät kysymykset jäsenvaltioiden päätettäväksi eikä ole estänyt markkinoiden pirstoutumista sen sijaan, että se olisi valinnut sellaisenaan sovellettavan asetuksen ja säätänyt kuluttajansuojan korkeammasta tasosta ja edistänyt näin sisämarkkinoiden pidemmälle menevää yhdentymistä.

1.6

Ehdotetun järjestelmän merkittäviä, ETSK:n kannattamia näkökohtia ovat erityisesti seuraavat:

1.7

ETSK suhtautuu sitä vastoin suurin varauksin ja perustelluin epäilyksin erityisesti seuraaviin seikkoihin liittyviin näkökohtiin:

2.1.1

Digitaalisten sisämarkkinoiden strategian (1) puitteissa ja kun otetaan huomioon viimeaikaiset nopeat ja syvällekäyvät muutokset sähköisen viestinnän markkinoiden rakenteissa ja sellaisten aiemmin tuntemattomien toimijatyyppien ilmaantuminen, jotka ovat alkaneet kilpailla perinteisten teleoperaattoreiden kanssa, sekä verkkosisältöpalvelujen lukumäärän ja suosion lisääntyminen, on tarpeen tarkistaa ja ajantasaistaa sähköisen viestinnän sääntelyjärjestelmää, jonka puitteet ovat peräisin vuodelta 2009. Tämä on tarpeen erityisesti, jotta kansalaiset ja yritykset voivat hyötyä saumattomasta pääsystä verkkotoimintoihin ja käyttää näitä toimintoja terveen kilpailun ehdoin. Parempien internetyhteyksien varmistaminen kaikille kansalaisille ja yrityksille on päätavoite, jonka komissio on asettanut itselleen 14. syyskuuta 2016 julkaisemassaan ehdotuksessa (2).

2.1.2

Ehdotus on osa pakettia, jossa tavoitteena on tehdä investoimisesta uuteen laadukkaaseen infrastruktuuriin entistä houkuttelevampaa kaikkien yritysten kannalta koko EU:ssa niin paikallistasolla kuin kansallisten rajojen yli. Pakettiin sisältyy myös ehdotus asetukseksi Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimestä (BEREC) sekä komission tiedonanto aiheesta ”Verkkoyhteydet kilpailukykyisillä digitaalisilla sisämarkkinoilla – Kohti eurooppalaista gigabittiyhteiskuntaa”. On myös esitetty toimintasuunnitelma 5G-palveluiden käyttöönottamiseksi koko EU:n alueella vuodesta 2018 alkaen sekä ehdotus asetukseksi internetyhteyksien edistämiseksi paikallisyhteisöissä ja julkisissa tiloissa (WiFi4EU).

2.1.3

Kaikilla näillä välineillä edistetään kolmea strategista liitettävyyden tavoitetta, jotka ulottuvat vuoteen 2025:

2.1.4

Ehdotus perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artiklaan, ja sen tavoitteena on sähköisen viestinnän sisämarkkinoiden toteuttaminen ja niiden toiminnan varmistaminen. Ehdotuksessa on päätetty kodifioida ja laatia horisontaalisesti uudelleen neljä voimassa olevaa direktiiviä (puitedirektiivi, valtuutusdirektiivi, käyttöoikeusdirektiivi ja yleispalveludirektiivi) yhdistämällä ne yhdeksi ainoaksi direktiiviksi nykyistä rakennetta yksinkertaistamalla lainsäädännön johdonmukaisuuden ja käytettävyyden parantamiseksi säännösten toimivuutta koskevan tavoitteen (REFIT) mukaisesti, jotta niistä muodostuu näin todellinen eurooppalainen sähköisen viestinnän säännöstö.

2.1.5

Käsiteltävien aihealueiden mukaan ehdotuksessa sovelletaan lainsäädännön yhdenmukaistamisen eri muotoja, jotka ulottuvat täysimittaisesta kohdennetusta vai valikoivasta yhdenmukaistamisesta, esimerkiksi kun kyse on loppukäyttäjien suojaa koskevista säännöistä, kansallisten sääntelyviranomaisten tehtävien vähimmäistason yhdenmukaistamiseen korkealla tasolla tai täysimittaiseen yhdenmukaistamiseen taajuuksiin liittyvissä kysymyksissä.

2.1.6

Ehdotus perustuu laajaan 12 viikkoa kestäneeseen sidosryhmien julkiseen kuulemiseen, EP:n ja neuvoston ulkopuolisten asiantuntijoiden lausuntoihin, useisiin tutkimuksiin, joita on käsitelty ja kommentoitu yksityiskohtaisesti vaikutustenarvioinnin yhteydessä, sekä SMART 2015/0005 -tutkimuksen puitteissa perustetun korkean tason asiantuntijapaneelin työskentelyyn.

2.1.7

Tässä tarkasteltavalla ehdotuksella komissio pyrkii saavuttamaan seuraavat tavoitteet:

2.1.8

Lyhyesti sanottuna useissa ehdotetuissa muutoksissa – erityisesti niissä, jotka liittyvät taajuuksiin, yleispalveluun, käyttöoikeuksiin, loppukäyttäjiin, numerointiin ja hallinnointiin –pyrkimyksenä on ottaa käyttöön selkeät säännöt, mahdollistaa se, että osapuolet ymmärtävät oikeutensa ja velvollisuutensa vaivattomasti, ja estää ylisääntely ja hallinnolliset rasitteet.

2.1.9

Ehdotetut muutokset koskevat erityisesti seuraavia seikkoja: käyttöoikeutta koskevan sääntelyn yksinkertaistaminen ja maantieteellinen kohdennus; yleisvaltuutuksien käyttö (jos mahdollista) yksittäisten taajuuslupien sijasta; taajuuksien jälkimarkkinoiden edistäminen; tiettyjen yleispalveluvelvoitteiden poistaminen, kuten tarve varmistaa puhelinkioskien ja paperisten puhelinluettelojen tarjonta; yleispalvelun soveltamisalan kaventaminen; sääntelykehyksen soveltamisalan selkeyttäminen ja kuluttajansuojavelvoitteiden poistaminen silloin kun ne jo sisältyvät horisontaaliseen lainsäädäntöön tai markkinat täyttävät ne jo; numerointia koskevien sääntöjen ja hallinnoinnin yhdenmukaistaminen ja selkeyttäminen laitteiden välisessä viestinnässä (M2M).

2.1.10

Komissio ehdottaa myös, että vahvistetaan kansallisten sääntelyviranomaisten ja BERECin roolia, jotta varmistetaan sääntöjen johdonmukainen ja ennustettava täytäntöönpano digitaalisilla sisämarkkinoilla kokonaisuudessaan ja vähennetään vallitsevaa hajanaisuutta ja nykyisiä epäjohdonmukaisuuksia uusien elinten tehokkaan hallinnon edistämiseksi (3).

2.2.1

Komissio ei ole tyytynyt pelkkään ”kodifiointiin” kokoamalla aiempien eri direktiivien sisällön yhteen yhdenmukaiseksi ja johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi niiden sisältöä muuttamatta, kuten se tekee useimmissa tapauksissa. Sen sijaan se on päättänyt hyödyntää 28. marraskuuta 2001 allekirjoitetun toimielinten välisen sopimuksen (4) sille antamaa mahdollisuutta tehdä järjestelmään syvällekäyviä ja olennaisia muutoksia (nk. ”sisällön muutoksia”) samalla kun se on yhdistänyt aiemmat eri säädökset horisontaalisesti yhdeksi säädökseksi.

2.2.2

Tämäntyyppisessä menettelyssä, jossa lainsäädäntöä yksinkertaistetaan, kodifioidaan ja säädöksen oikeudellista kehystä muutetaan olennaisesti, ”yhteisön tavanomaista lainsäädäntömenettelyä noudatetaan kokonaisuudessaan” (sopimuksen 5 kohta), toisin sanoen asiassa pyydetään ETSK:n lausunto, ja uudelleenlaatimista koskevan ehdotuksen on täytettävä tietyt vaatimukset ja säännöt, jotka luetellaan nimenomaisesti toimielinten välisen sopimuksen 6 ja 7 kohdassa.

3.1.1

Paitsi lausuntojensa pituuden asettamien rajoitusten myös ehdotuksen varsinaisen luonteen johdosta ETSK katsoo, ettei sen pidä ottaa uudelleen kantaa sisältöön, joka siirretään muuttamattomana aiemmista säädöksistä nykyiseen ehdotukseen, paitsi siltä osin kuin se on ehdottoman välttämätöntä joidenkin käsiteltävien kohtien ymmärtämisen kannalta.

3.1.2

Aiemmissa lausunnoissaan ETSK:lla on ollut mahdollisuus ottaa yksityiskohtaisesti kantaa kaikkiin näihin kysymyksiin, ja tässä yhteydessä se tyytyy yksinkertaisesti vahvistamaan nämä kannat.

3.1.3

Komitea ei myöskään ota tässä yhteydessä yksityiskohtaisesti kantaa BERECin rakennetta ja toimintaa koskeviin seikkoihin, joita käsitellään ehdotuksessa ja joita analysoidaan seikkaperäisesti tämän lausunnon rinnalla parhaillaan laadittavassa lausunnossa.

3.2.1

ETSK onnittelee ensi alkuun komissiota sen aloitteen hyvästä ajoituksesta, sillä aloite on erittäin perusteltu markkinanäkökohtien, teknologisen kehityksen ja sähköisen viestinnän käyttäjien oikeussuojan kannalta. On tullut välttämättömäksi muotoilla uudelleen oikeudellista kehystä, jotta varmistetaan, että kansalaiset voivat hyötyä saumattomasta pääsystä verkkotoimintoihin ja että yritykset voivat käyttää näitä toimintoja terveen kilpailun ehdoin. Komitea suhtautuu niin ikään myönteisesti käytettyyn uudelleenlaadinnan menettelyyn, joka on erittäin soveltuva väline REFIT-ohjelman yleisissä puitteissa, ja pitää valitettavana ainoastaan sitä, että komissio hyödyntää kyseistä menetelmää hyvin niukasti.

3.2.2

Tältä osin ETSK antaa komissiolle tunnustuksen siitä, että se on toteuttanut vaikean uudelleenlaadinnan muodollisesti oikein noudattamalla tiukan muodollisesti vahvistettuja sääntöjä, ja pitää valitettavana ainoastaan sitä, ettei komissio noudata komitean usein suosittelemaa menettelytapaa julkaista samanaikaisesti lukijaystävällisempi ”puhdas” versio.

3.2.3

Komitea toteaa niin ikään olevansa yleisellä tasolla samaa mieltä ehdotettuun uuteen säädökseen sisällytetyistä uusista säännöistä sekä siitä, miten nämä oikeudelliset säännökset on sovitettu yhteen unionin muiden politiikkojen kanssa, on kyse sitten voimassa olevasta alakohtaisesta sääntelystä tai erityisesti kilpailulainsäädännön periaatteista ja horisontaalisesta kuluttajansuojalainsäädännöstä.

3.2.4

ETSK katsoo kuitenkin, että oikeudellinen yksinkertaisuus ja oikeusvarmuus olisivat lisääntyneet, jos valinta – jota ei itse asiassa ole kaikilta osin perusteltu – ei olisi kohdistunut näin kattavaan ja laaja-alaiseen direktiiviin, jossa niin monet näkökohdat jätetään kansallisen sääntelyn piiriin, ja jos sen sijaan olisi valittu puiteasetus, joka on välittömästi sovellettavissa suoraan ja yhdenmukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa, kuten komissio on itse asiassa ehdottanut, ja tietyistä asiaan liittyvistä kysymyksistä, joihin sovellettaisiin eriasteista yhdenmukaistamista markkinaolosuhteiden ja kysymysten luonteen mukaan, olisi annettu erilliset direktiivit. Ehdotuksen hyväksymiseen (vähintään 18 kuukautta), saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä (vähintään kaksi vuotta) ja täytäntöönpanoon tarvittavan ajan johdosta tämä uusi järjestelmä ei tosiasiallisesti tule voimaan ennen vuosia 2021–2022.

3.2.5

Lisäksi se, ettei tietosuojadirektiiviä (jota koskeva ehdotus COM(2017) 10 final julkaistiin 10. tammikuuta 2017) – tietosuoja on yksi paketin keskeisistä ja tärkeimmistä aiheista – ole otettu huomioon, mikä on tosin ymmärrettävää lainsäädäntöaikatauluun liittyvistä syistä, on väistämättä ehdotuksen heikko kohta. Ehdotuksesta puuttuu näin yksi tärkeimmistä pilareista verkkojen käyttäjien keskeisten intressien takaamiseksi samalla, kun nykyisen sääntelyn yhteensovittaminen yksityisyyden suojaa koskevan tulevan välineen kanssa lykätään kaukaiseen tulevaisuuteen, mikä luo lisää ongelmia saatettaessa toimenpiteiden kokonaisuutta osaksi kansallista lainsäädäntöä ja pantaessa sitä täytäntöön.

3.2.6

Huomioon ei myöskään ole otettu ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi verkkovierailuista yleisissä matkaviestintäverkoissa unionin alueella (5) eikä tiettyjä näkökohtia komission tiedonannosta radiotaajuusresurssien yhteiskäytön edistämisestä sisämarkkinoilla (6), jotka olisi ollut aiheellista sisällyttää tähän säännöstöön.

3.2.7

On lisäksi hyvin ilmeistä, ettei ehdotus vastaa neuvoston ilmaisemaan toiveeseen sähköisten viestintäpalvelujen käyttäjien oikeuksia koskevasta eurooppalaisesta säännöstöstä, jonka ”tavoitteena on saada EU:n tasolla käyttöön yksinkertainen ja käyttäjäystävällinen väline, jolla voidaan yhdistää kaikki sähköisen viestinnän palvelujen käyttäjien oikeudet tieto- ja viestintätekniikan ja kuluttajansuojan aloilla” (7), eikä myöskään digitaalistrategiassa ilmaistuun aikomukseen ”antaa vuoteen 2011 mennessä verkko-oikeuksia koskeva EU:n säännöstö, jossa esitetään tiivistelmä EU:n nykyisistä käyttäjien digitaalioikeuksista selkeässä ja helposti saatavilla olevassa muodossa” (8).

4.3.1

Tavoitteiden osalta ETSK kiinnittää huomiota keskeiseen näkökohtaan, joka koskee kansallisten sääntelyviranomaisten ja muiden toimivaltaisten viranomaisten välistä sekä jäsenvaltioiden ja BERECin välistä yhteistyötä tavoitteiden saavuttamiseksi, vaikka komitean etusijalle asettamassa ”mallissa” lähestymistapa on toinen, kuten todetaan komitean lausunnossa BERECin uudesta asemasta.

4.3.2

Tähän liittyen on erityisen tärkeää korostaa kansallisten sääntelyviranomaisten ja muiden toimivaltaisten viranomaisten sekä BERECin velvollisuuksien – joista säädetään 3 artiklan 2 kohdassa – uudelleenmäärittelyä.

4.3.3

On myös tärkeää, että jäsenvaltiot tekevät komission päätöksellä 2002/622/EY perustetussa radiotaajuuspolitiikkaa käsittelevässä ryhmässä keskenään ja komission kanssa sekä – niiden pyytäessä – Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa yhteistyötä, jolla tuetaan radiotaajuuksia koskevien poliittisten toimintavaihtoehtojen strategista suunnittelua ja yhteensovittamista.

4.4.1

Koska tämän lausunnon puitteissa ei ole mahdollista analysoida kaikkia ehdotetun direktiivin säännöksiä, ETSK aikoo keskittyä muutamiin seikkoihin, joita se pitää yhteiskunnallisesti erittäin merkittävinä.