ISSN 1977-1053

Euroopan unionin

virallinen lehti

C 92

European flag  

Suomenkielinen laitos

Tiedonantoja ja ilmoituksia

60. vuosikerta
24. maaliskuu 2017


Ilmoitusnumero

Sisältö

Sivu

 

I   Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot

 

SUOSITUKSET

 

Neuvosto

2017/C 92/01

Neuvoston suositus, annettu 21 päivänä maaliskuuta 2017, euroalueen talouspolitiikasta

1


 

IV   Tiedotteet

 

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET

 

Euroopan komissio

2017/C 92/02

Euron kurssi

6

2017/C 92/03

Komission päätös, annettu 21 päivänä maaliskuuta 2017, REFIT-foorumin sidosryhmien edustajien ryhmän jäsenen korvaamisesta

7

2017/C 92/04

Selittävät huomautukset Euroopan unionin yhdistettyyn nimikkeistöön

9


 

V   Ilmoitukset

 

HALLINNOLLISET MENETTELYT

 

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen

2017/C 92/05

Kiinnostuksenilmaisupyyntö: Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen johtokunnan jäsenenä toimiminen

10

 

MUUT SÄÄDÖKSET

 

Euroopan komissio

2017/C 92/06

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu hakemuksen julkaiseminen

14


FI

 


I Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot

SUOSITUKSET

Neuvosto

24.3.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 92/1


NEUVOSTON SUOSITUS,

annettu 21 päivänä maaliskuuta 2017,

euroalueen talouspolitiikasta

(2017/C 92/01)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 136 artiklan yhdessä sen 121 artiklan 2 kohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen,

ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston päätelmät,

ottaa huomioon talous- ja rahoituskomitean lausunnon,

ottaa huomioon talouspoliittisen komitean lausunnon,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroalueen talouden elpyminen jatkuu mutta on edelleen haurasta. Viime vuosina on tapahtunut huomattavaa edistystä: vuodesta 2015 euroalueen bruttokansantuote on elpynyt kriisiä edeltäneelle tasolle ja työttömyys on laskenut alimmalle tasolleen vuosien 2010–2011 jälkeen. Kokonaiskysyntä on kuitenkin vaimeaa, ja inflaatiovauhti alittaa reilusti tavoitteen, vaikka Euroopan keskuspankki on harjoittanut erittäin elvyttävää rahapolitiikkaa. Kasvua haittaavat kriisin jälkivaikutukset, kuten sitkeät makrotalouden epätasapainot ja suuri velkaantuneisuus talouden kaikilla sektoreilla; nämä tekijät edellyttävät velkaantuneisuuden purkamista ja vähentävät kulutusta ja investointeja varten käytettävissä olevia resursseja. Lisäksi euroalueen talouden kasvupotentiaali on ollut pitkän aikaa laskusuunnassa, ja kriisi on entisestään vahvistanut tätä suuntausta. Vaikka tilanteen paranemisesta on merkkejä, jatkuva investointivaje ja korkea työttömyysaste uhkaavat entisestään heikentää kasvunäkymiä. Euroalueen talouden tasapainottaminen on jatkunut epäsymmetrisesti, sillä ainoastaan nettovelalliset maat korjaavat epätasapainojaan, ja tämä on johtamassa vaihtotaseen ylijäämän kasvuun. Euroalueen jäsenvaltioita kehotetaan G20-ryhmässä tehdyn globaalin sopimuksen puitteissa käyttämään kaikkia poliittisia välineitä, myös finanssi- ja rakennepoliittisia välineitä, erikseen ja yhdessä, jotta saadaan aikaan vahvaa, kestävää, tasapainoista ja osallistavaa kasvua.

(2)

Kunnianhimoisilla rakenneuudistuksilla olisi edistettävä moitteetonta ja tehokasta henkilö- ja pääomaresurssien uudelleenkohdentamista sekä autettava vastaamaan käynnissä olevien teknisten ja rakenteellisten muutosten aiheuttamiin haasteisiin. Tarvitaan uudistuksia, joilla luodaan yritystoiminnalle suotuisa ympäristö, viimeistellään sisämarkkinat ja poistetaan investointien esteet. Kyseiset toimet ovat keskeisessä asemassa pyrittäessä parantamaan tuottavuutta ja työllisyyttä, edistämään lähentymistä sekä lisäämään euroalueen talouden kasvupotentiaalia ja sopeutumiskykyä. Rakenneuudistusten toteuttaminen luomalla tehokkaat markkinat, joilla on nopeasti reagoivat hintamekanismit, tukisi rahapolitiikkaa helpottamalla sen välittymistä reaalitalouteen. Uudistuksista, joilla poistetaan investointien pullonkauloja ja tuetaan investointeja, voidaan saada kaksinkertainen hyöty, kun niillä vauhditetaan taloudellista toimintaa lyhyellä aikavälillä ja luodaan kapasiteettia pitkän aikavälin kestävälle ja osallistavalle kasvulle. Tuottavuutta parantavat uudistukset ovat erityisen tärkeitä niille jäsenvaltioille, joilla on sekä suuri velkaantumisen vähentämistarve että huomattava ulkomaanvelka, koska talouskasvun kiihtyminen auttaa vähentämään velan määrää suhteessa bruttokansantuotteeseen. Hintakilpailukyvyn ja reaalisen kilpailukyvyn parantaminen edistäisi myös osaltaan kyseisten maiden ulkoisen tasapainon palauttamista. Jäsenvaltiot, joilla on suuri vaihtotaseen ylijäämä, voivat edistää euroalueen talouden tasapainottamista toteuttamalla toimenpiteitä, myös rakenneuudistuksia, jotka helpottavat ylimääräisten säästöjen ohjaamista kotimaiseen kysyntään, erityisesti investointeja lisäämällä. Nykyinen alhainen korkotaso tarjoaa myös uusia mahdollisuuksia tässä suhteessa erityisesti jäsenvaltioissa, joilla on paljon finanssipoliittista liikkumavaraa.

(3)

Rakenneuudistusten, mukaan lukien maakohtaisiin suosituksiin sisältyvät sekä talous- ja rahaliiton viimeistelyn edellyttämät uudistukset, toteutuksen paremmalla koordinoinnilla voidaan tuottaa myönteisiä heijastusvaikutuksia jäsenvaltioissa ja lisätä uudistusten myönteisiä lyhyen aikavälin vaikutuksia. Euroryhmässä käydyt temaattiset keskustelut ovat osoittautuneet hyödyllisiksi, kun pyritään yhteisymmärrykseen uudistusten painopisteistä euroalueella, jaetaan parhaita käytänteitä sekä edistetään uudistuksen toteuttamista ja rakenteellista lähentymistä. Näitä keskusteluja olisi jatkettava euroryhmässä ja niitä olisi mahdollisuuksien mukaan käytävä tiiviimmin, myös hyödyntäen sovittuja yhteisiä periaatteita ja vertailuanalyysia (benchmarking). Näitä keskusteluja olisi jatkettava rajoittamatta asiaankuuluvissa neuvoston kokoonpanoissa meneillään olevia keskusteluja ja ottaen tarpeen mukaan huomioon yhteisten haasteiden ja kokemusten unionin laajuinen merkitys ja luonne. Kansalliset tuottavuuskomiteat voivat vastauksena kansallisten tuottavuuskomiteoiden perustamisesta 20 päivänä syyskuuta 2016 annettuun neuvoston suositukseen (1) myös osaltaan auttaa edistämään tarvittavien uudistusten omistajuutta ja täytäntöönpanoa kansallisella tasolla.

(4)

Yhteisiin sääntöihin perustuvien kansallisten finanssipolitiikkojen tiivis koordinointi on välttämätöntä, jotta saadaan aikaan asianmukainen finanssipolitiikan kokonaisviritys ja moitteettomasti toimiva rahaliitto. Yhteisillä finanssipoliittisilla säännöillä tähdätään velan kestävän tason saavuttamiseen kansallisella tasolla samalla kun jätetään liikkumavaraa makrotalouden vakauttamiseen. Euroalueen finanssipolitiikan kansallisessa ja kokonaisvirityksessä on tästä syystä tasapainotettava sekä kansallisella että euroalueen tasolla kaksi tavoitetta eli kansallisen julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden varmistaminen ja makrotalouden vakauttaminen lyhyellä aikavälillä. Nykytilanteessa vallitsee suuri epävarmuus elpymisen vahvuudesta ja taloudessa olevan käyttämättömän kapasiteetin määrästä; koska taloutta on elvytetty huomattavasti rahapolitiikalla, finanssipolitiikalla olisi euroalueen tasolla täydennettävä rahapolitiikkaa kysynnän ja erityisesti investointien tukemisessa sekä pyrittäessä eroon hitaasta inflaatiovauhdista, ottaen asianmukaisesti huomioon jatkuva huoli velan kestävästä tasosta. Finanssipolitiikan vaikutukset, mukaan lukien heijastusvaikutukset eri maihin, tehostuvat alhaisten korkojen ympäristössä. Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan keskuspankille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle 16 päivänä marraskuuta 2016 antamassaan tiedonannossa ”Euroalueelle tavoitteeksi positiivinen finanssipolitiikan viritys” komissio katsoo vuoden 2017 osalta, että näissä olosuhteissa sopiva finanssipoliittinen elvytys olisi koko euroalueen tasolla enimmillään 0,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Euroryhmä totesi heinäkuussa 2016 komission analyysin perusteella, että finanssipolitiikan yleisesti ottaen neutraali kokonaisviritys vuonna 2017 on sopivassa tasapainossa. Joulukuussa 2016 euroryhmä korosti sitä, että on tärkeää löytää asianmukainen tasapaino kestävyyden varmistamista ja investointien tukemista koskevien tarpeiden välillä hauraan elpymisen vahvistamiseksi, millä tavoin voidaan edistää entistä tasapainoisempaa politiikkayhdistelmää. Samaan aikaan julkinen velka on yhä korkealla tasolla, ja julkinen talous on saatava keskipitkällä aikavälillä kestävälle pohjalle useissa jäsenvaltioissa. Tämän vuoksi on tarpeen varmistaa julkisen talouden sopeutustoimien asianmukainen eriyttäminen jäsenvaltioittain ottaen huomioon julkisen talouden liikkumavara ja heijastusvaikutukset muihin euroalueen maihin. Jäsenvaltiot, jotka ylittävät julkisen talouden tavoitteensa, voisivat maakohtaisista olosuhteista riippuen hyödyntää suotuisaa julkisen talouden tilannettaan kotimaisen kysyntänsä ja kasvupotentiaalinsa vahvistamiseen entisestään, noudattaen samalla keskipitkän aikavälin tavoitetta, kansallista budjettivaltaa ja kansallisia vaatimuksia.

Esimerkiksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2015/1017 (2) perustetulle Euroopan strategisten investointien rahastolle (ESIR) myönnetyt takaukset ovat erityisen tuloksellinen tapa maksimoida niiden jäsenvaltioiden, joiden julkisessa taloudessa on liikkumavaraa, toimien vaikutukset reaalitalouteen ja elpymiseen euroalueella. Jäsenvaltioiden, joiden on jatkettava julkisen talouden sopeuttamista vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion puitteissa, olisi varmistettava, että ne täyttävät vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimukset vuonna 2017. Jäsenvaltioiden, joihin sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen korjaavaa osiota, on varmistettava liiallisen alijäämänsä korjaaminen oikea-aikaisella ja kestävällä tavalla, mikä luo finanssipoliittiset puskurit odottamattomien olosuhteiden varalle. Jäsenvaltioiden olisi noudatettava täysimääräisesti vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia finanssipolitiikkoja hyödyntäen samalla mahdollisimman tehokkaasti nykyisiin sääntöihin sisältyvää joustoa. Rakenneuudistuksilla, erityisesti niillä, jotka lisäävät tuottavuutta, voitaisiin tukea kasvua ja parantaa julkisen talouden kestävyyttä. Lisäksi kansallisten talousarvioiden tulo- ja menopuolen koostumuksen ja hallinnoinnin määrätietoinen parantaminen siirtämällä resursseja aineellisiin ja aineettomiin investointeihin lisäisi lyhyellä aikavälillä talousarvioiden vaikutusta kysyntään ja pitkällä aikavälillä tuottavuutta. Toimivat kansalliset julkisen talouden kehykset ovat tarpeen, jotta voidaan lisätä jäsenvaltioiden politiikan uskottavuutta ja auttaa löytämään tasapaino makrotalouden lyhyen aikavälin vakauttamisen, julkisen velan kestävyyden ja pitkän aikavälin kasvun välillä.

(5)

Työmarkkinoiden asteittainen elpyminen jatkuu euroalueella, ja työttömyys vähenee tasaisesti. Sen sijaan pitkäaikaistyöttömyys- ja nuorisotyöttömyysaste on korkea, ja köyhyys, sosiaalinen syrjäytyminen ja eriarvoisuus ovat edelleen vakavia huolenaiheita useissa jäsenvaltioissa. Vaikka työmarkkinoiden joustavuutta ja sopeutumiskykyä lisäävissä uudistuksissa on edistytty, euroalueella on edelleen merkittäviä eroja, jotka muodostavat haasteen sen kitkattomalle toiminnalle. Huolellisesti suunnitellut, oikeudenmukaiset ja osallistavat työmarkkinat sekä sosiaaliturva-, vero- ja etuusjärjestelmät ovat välttämättömiä, jotta työvoimaa voidaan jatkuvasti kohdentaa kitkattomasti tuottavampaan toimintaan; näin tuetaan niiden henkilöiden työllistymistä tai uudelleentyöllistymistä, jotka siirtyvät työpaikasta toiseen tai jotka ovat syrjäytyneet työmarkkinoilta, vähennetään segmentoitumista ja edistetään taloudellista ja sosiaalista lähentymistä, myös lisäämällä mahdollisuuksia saada laadukkaita työpaikkoja. Tämä johtaa myös tuloksellisempaan automaattiseen vakautukseen ja vahvempaan, kestävään ja osallistavaan kasvuun ja työllisyyteen, mikä on tärkeää pyrittäessä vastaamaan sosiaalisiin haasteisiin euroalueella.

Tarpeellisia uudistuksia ovat: i) työsuhdeturvalainsäädännön muutokset, joilla pyritään luotettaviin sopimusjärjestelyihin, jotka tarjoavat joustavuutta ja turvaa sekä työntekijöille että työnantajille, edistävät työmarkkinasiirtymiä, estävät eriarvoisten työmarkkinoiden syntymisen ja mahdollistavat tarvittaessa työvoimakustannusten sopeuttamisen; tällä alalla uudistuspyrkimykset ovat olleet erityisen voimakkaita viime vuosina; ii) osaamisen kehittäminen parantamalla koulutusjärjestelmien ja kattavien elinikäisen oppimisen strategioiden tuloksia ja tehokkuutta keskittyen työmarkkinoiden tarpeisiin; iii) tuloksellinen aktiivinen työmarkkinapolitiikka, jolla autetaan työttömiä, mukaan lukien pitkäaikaistyöttömät, palaamaan työmarkkinoille ja lisätään työmarkkinoille osallistumista; ja iv) uudenaikaiset, kestävät ja riittävät sosiaalisen suojelun järjestelmät, joilla tuetaan tehokkaasti ja vaikuttavasti elämänkaaren kaikissa vaiheissa sekä sosiaalista osallisuutta että integroitumista työmarkkinoille. Työmarkkinoiden tuloksia voidaan parantaa myös siirtämällä verotuksen painopistettä pois työn verottamisesta, erityisesti pienituloisten osalta, ja varmistamalla verojärjestelmien oikeudenmukaisuus. Tällaiset uudistukset toteuttaneet euroalueen jäsenvaltiot selviytyvät paremmin talouden häiriöistä ja niillä on parempi työllisyystilanne ja sosiaalinen tuloskunto. Tällaisten uudistusten suunnittelussa on otettava huomioon niiden mahdollinen sosiaalinen vaikutus.

(6)

Pankkiunionin perustaminen on saavutetusta edistymisestä huolimatta edelleen kesken. Kesäkuun 2016 etenemissuunnitelman mukaisesti, sellaisena kuin se on esitetty 16 päivänä kesäkuuta 2016 annetuissa neuvoston päätelmissä, työtä on tarkoitus jatkaa pankkiunionin täydentämiseksi riskien vähentämisen ja riskien jakamisen suhteen; tähän kuuluu myös eurooppalainen talletussuojajärjestelmä ja yhteistä kriisinratkaisurahastoa tukevan varautumisjärjestelyn saaminen käyttöön viimeistään rahaston siirtymäkauden, sellaisena kuin se on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 806/2014 (3), loppuun mennessä. Vaikka euroalueen pankkisektorin häiriönsietokyky on kokonaisuudessaan kasvanut kriisin jälkeen, pankkeihin kohdistuvia paineita ovat kasvattaneet useat syyt, kuten järjestämättömien luottojen suuri määrä sekä tehottomat liiketoimintamallit ja ylikapasiteetti joissakin jäsenvaltioissa; tämä kaikki johtaa heikkoon kannattavuuteen ja joissakin tapauksissa uhkaa pankkien elinkelpoisuutta. Tällainen paine vähentää pankkien kykyä tarjota luottoja talouden toimijoille. Riskit ulottuvat myös reaalitalouteen, ja joissakin jäsenvaltioissa julkista ja finanssialan ulkopuolista yksityistä velkaa on edelleen paljon. Yksityissektorilla tarvitaan jatkuvaa, hallittua velkavivun purkamista kartoittamalla vaikeuksissa olevien elinkelpoisten velallisten velat, hoitamalla niihin liittyvät maksut ja tarvittaessa järjestelemällä ne uudelleen sekä selvittämällä kestämättömällä tasolla oleva velkakanta, jotta pääomaa voidaan kohdentaa uudelleen nopeammin ja tehokkaammin. Ratkaisun löytäminen suurena pysyneeseen järjestämättömien luottojen määrään sekä yhteisten periaatteiden noudattaminen yrityksiin ja kotitalouksiin sovellettavien maksukyvyttömyyskehysten suunnittelussa muun muassa kehittämällä kansallisia maksukyvyttömyysmenettelyjä ja tuomioistuimen ulkopuolista riidanratkaisua ovat tässä yhteydessä keskeisiä tekijöitä onnistuneessa ja kasvua edistävässä velkavivun purkamisprosessissa.

(7)

Vuoden 2016 aikana edistyttiin jonkin verran Euroopan komission puheenjohtajan tiiviissä yhteistyössä Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan, Euroopan keskuspankin pääjohtajan, euroryhmän puheenjohtajan ja Euroopan parlamentin puhemiehen kanssa laatimassa 22 päivänä kesäkuuta 2015 annetussa viiden puheenjohtajan kertomuksessa ”Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistely” esitettyjen aloitteiden osalta, mukaan lukien euroalueen roolin kasvattaminen talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä, neuvoston suositus kansallisista tuottavuuskomiteoista ja Euroopan finanssipoliittisen komitean perustaminen komissioon. Myös finanssipoliittisten sääntöjen läpinäkyvyyden parantamiseen ja niiden yksinkertaistamiseen liittyvä työ on käynnissä, ja komissio esitti marraskuussa 2015 ehdotuksen eurooppalaiseksi talletussuojajärjestelmäksi. Lisäksi viiden puheenjohtajan kertomuksen perusteella edessä on laajempia haasteita. Komissio antoi 1 päivänä maaliskuuta 2017 Euroopan tulevaisuudesta valkoisen kirjan, jossa käsitellään myös talous- ja rahaliiton tulevaisuutta. Tulevista toimista sopiminen edellyttää kaikilta euroalueen jäsenvaltioilta ja unionin toimielimiltä mutta myös euroalueen ulkopuolisilta jäsenvaltioilta yhteistä sitoutumista ja päämäärää, koska vahva talous- ja rahaliitto antaa mahdollisuuden vastata unioniin kohdistuviin haasteisiin vahvemmin, ja sillä on myönteinen vaikutus myös euroalueen ulkopuolisiin jäsenvaltioihin. Tässä yhteydessä on tärkeää, että keskustelut talous- ja rahaliiton viimeistelystä käydään tavalla, joka on avoin ja läpinäkyvä suhteessa euroalueen ulkopuolisiin jäsenvaltioihin, noudattaen täysin unionin sisämarkkinoiden periaatteita, ja että asiaan liittyvät aloitteet ovat tarvittaessa yhtä lailla avoimia euroalueen ulkopuolisille jäsenvaltioille.

(8)

Työllisyyskomitealta ja sosiaalisen suojelun komitealta on pyydetty lausuntoa tämän suosituksen työllisyyttä koskevista ja sosiaalisista näkökohdista,

SUOSITTAA, että euroalueen jäsenvaltiot toimivat vuosina 2017–2018 euroryhmän puitteissa jäsenvaltiokohtaisesti ja yhdessä seuraavasti:

1.

Harjoitetaan politiikkaa, jolla tuetaan kestävää ja osallistavaa kasvua lyhyellä ja pitkällä aikavälillä sekä parannetaan talouden sopeutumiskykyä, tasapainottamista ja lähentymistä. Asetetaan etusijalle uudistukset, jotka lisäävät tuottavuutta, parantavat institutionaalista ympäristöä ja liiketoimintaympäristöä, poistavat investointeja haittaavia pullonkauloja ja tukevat työpaikkojen luomista. Jäsenvaltioiden, joilla on vaihtotaseen alijäämä tai paljon ulkomaanvelkaa, olisi lisättävä tuottavuutta ja hillittävä samalla yksikkötyökustannusten kasvua. Jäsenvaltioiden, joilla on suuri vaihtotaseen ylijäämä, olisi ensisijaisesti toteutettava toimenpiteitä, joilla tuetaan kotimaista kysyntää ja kasvupotentiaalia, rakenneuudistukset ja investointien edistäminen mukaan lukien.

2.

Finanssipolitiikassa tähdätään talouden elpymisen vahvistamiseksi asianmukaiseen tasapainoon kestävyyden varmistamista ja investointien tukemista koskevien tarpeiden välillä, edistäen näin asianmukaista finanssipolitiikan kokonaisviritystä ja tasapainoisempaa politiikkayhdistelmää. Jäsenvaltioiden, joilla komission arvion mukaan on vaarana, että ne eivät täytä vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia velvoitteitaan vuonna 2017, olisi tältä pohjalta toteutettava ajoissa lisätoimenpiteitä kyseisen sopimuksen noudattamisen varmistamiseksi. Sen sijaan niitä jäsenvaltioita, jotka ovat ylittäneet keskipitkän aikavälin tavoitteensa, kehotetaan edelleen asettamaan investoinnit etusijalle potentiaalisen kasvun edistämiseksi säilyttäen samalla julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys. Jäsenvaltioiden, joiden odotetaan pitkälti täyttävän vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimukset vuonna 2017 olisi varmistettava, että vakaus- ja kasvusopimusta noudatetaan niiden kansallisissa talousarviomenettelyissä. Finanssipolitiikkoja harjoitetaan täysin vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti hyödyntäen samalla mahdollisimman tehokkaasti nykyisiin sääntöihin sisältyvää joustoa. Yleisesti ottaen jäsenvaltioiden olisi parannettava julkisen talouden rakennetta luomalla enemmän mahdollisuuksia aineellisille ja aineettomille investoinneille ja varmistettava kansallisten finanssipolitiikan kehysten tuloksellinen toiminta.

3.

Toteutetaan uudistuksia, joilla edistetään kilpailukykyä, työpaikkojen luomista, työpaikkojen laatua, kestävyyttä sekä taloudellista ja sosiaalista lähentymistä työmarkkinaosapuolten tuloksellisen vuoropuhelun tukemana. Uudistuksissa olisi yhdistettävä i) luotettavat työsopimusjärjestelyt, jotka tarjoavat joustavuutta ja turvaa sekä työntekijöille että työnantajille; ii) korkealaatuiset ja tehokkaat koulutusjärjestelmät sekä työmarkkinoiden tarpeisiin keskittyvät kattavat elinikäisen oppimisen strategiat; iii) tuloksellinen aktiivinen työmarkkinapolitiikka, jolla tuetaan työmarkkinoille osallistumista; iv) uudenaikaiset, kestävät ja riittävät sosiaalisen suojelun järjestelmät, joilla tuetaan tehokkaasti ja vaikuttavasti elämänkaaren kaikissa vaiheissa sekä sosiaalista osallisuutta että integroitumista työmarkkinoille. Verotuksen painopistettä siirretään pois työn verottamisesta, erityisesti pienipalkkaisten työntekijöiden osalta ja niissä jäsenvaltioissa, joissa kustannuskilpailukyky on jäänyt jälkeen euroalueen keskiarvosta; jäsenvaltioissa, joiden julkisessa taloudessa ei ole liikkumavaraa, tämä verotuksen painopisteen siirto tehdään julkisen talouden kannalta neutraalisti.

4.

Kesäkuun 2016 etenemissuunnitelman mukaisesti jatketaan työskentelyä pankkiunionin täydentämiseksi riskien vähentämisen ja riskien jakamisen suhteen; tähän kuuluu myös eurooppalainen talletussuojajärjestelmä ja yhteistä kriisinratkaisurahastoa tukevan varautumisjärjestelyn saaminen käyttöön viimeistään rahaston siirtymäkauden loppuun mennessä. Laaditaan ja pannaan täytäntöön tehokas euroalueen laajuinen strategia, jolla täydennetään vakavaraisuusvalvontatoimia pankkisektorilla esiintyvien, muun muassa järjestämättömien lainojen suureen määrään, tehottomiin liiketoimintamalleihin ja ylikapasiteettiin liittyvien elinkelpoisuusriskien käsittelemiseksi. Jäsenvaltioissa, joissa yksityissektorilla on paljon velkaa, edistetään velkaantumisen hallittua vähentämistä.

5.

Edetään talous- ja rahaliiton viimeistelyssä noudattaen täysin unionin sisämarkkinoiden periaatteita ja tavalla, joka on avoin ja läpinäkyvä suhteessa euroalueen ulkopuolisiin jäsenvaltioihin. Edistetään edelleen talous- ja rahaliiton pitkän aikavälin kysymyksiin liittyviä käynnissä olevia aloitteita ja työskentelyä ottaen asianmukaisesti huomioon komission valkoinen kirja Euroopan tulevaisuudesta.

Tehty Brysselissä 21 päivänä maaliskuuta 2017.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

E. SCICLUNA


(1)  Neuvoston suositus, annettu 20 päivänä syyskuuta 2016, kansallisten tuottavuuskomiteoiden perustamisesta (2016/C 349/01) (EUVL C 349, 24.9.2016, s. 1).

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/1017, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2015, Euroopan strategisten investointien rahastosta, Euroopan investointineuvontakeskuksesta ja Euroopan investointihankeportaalista sekä asetusten (EU) N:o 1291/2013 ja (EU) N:o 1316/2013 muuttamisesta – Euroopan strategisten investointien rahasto (EUVL L 169, 1.7.2015, s. 1).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 806/2014, annettu 15 päivänä heinäkuuta 2014, yhdenmukaisten sääntöjen ja yhdenmukaisen menettelyn vahvistamisesta luottolaitosten ja tiettyjen sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua varten yhteisen kriisinratkaisumekanismin ja yhteisen kriisinratkaisurahaston puitteissa sekä asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta (EUVL L 225, 30.7.2014, s. 1).


IV Tiedotteet

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET

Euroopan komissio

24.3.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 92/6


Euron kurssi (1)

23. maaliskuuta 2017

(2017/C 92/02)

1 euro =


 

Rahayksikkö

Kurssi

USD

Yhdysvaltain dollaria

1,0786

JPY

Japanin jeniä

119,36

DKK

Tanskan kruunua

7,4356

GBP

Englannin puntaa

0,86273

SEK

Ruotsin kruunua

9,5095

CHF

Sveitsin frangia

1,0700

ISK

Islannin kruunua

 

NOK

Norjan kruunua

9,1478

BGN

Bulgarian leviä

1,9558

CZK

Tšekin korunaa

27,021

HUF

Unkarin forinttia

309,22

PLN

Puolan zlotya

4,2685

RON

Romanian leuta

4,5555

TRY

Turkin liiraa

3,9038

AUD

Australian dollaria

1,4132

CAD

Kanadan dollaria

1,4387

HKD

Hongkongin dollaria

8,3780

NZD

Uuden-Seelannin dollaria

1,5303

SGD

Singaporen dollaria

1,5086

KRW

Etelä-Korean wonia

1 207,38

ZAR

Etelä-Afrikan randia

13,4933

CNY

Kiinan juan renminbiä

7,4268

HRK

Kroatian kunaa

7,4178

IDR

Indonesian rupiaa

14 363,72

MYR

Malesian ringgitiä

4,7771

PHP

Filippiinien pesoa

54,309

RUB

Venäjän ruplaa

62,2001

THB

Thaimaan bahtia

37,320

BRL

Brasilian realia

3,3608

MXN

Meksikon pesoa

20,5962

INR

Intian rupiaa

70,6095


(1)  Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.


24.3.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 92/7


KOMISSION PÄÄTÖS,

annettu 21 päivänä maaliskuuta 2017,

REFIT-foorumin sidosryhmien edustajien ryhmän jäsenen korvaamisesta

(2017/C 92/03)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon REFIT-foorumin perustamisesta 19 päivänä toukokuuta 2015 annetun komission päätöksen C(2015) 3261 final ja erityisesti sen 4 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

REFIT-foorumin perustamisesta annetun komission päätöksen C(2015) 3261 final 4 artiklan mukaan foorumiin kuuluu hallitusten edustajien ryhmä ja sidosryhmien edustajien ryhmä. Sidosryhmien edustajien ryhmään kuuluu enintään 20 asiantuntijaa, joista kaksi edustaa Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa ja alueiden komiteaa ja loput talouselämää, muun muassa pk-yrityksiä, sekä työmarkkinaosapuolia ja kansalaisjärjestöjä, joilla on välitöntä kokemusta unionin lainsäädännön soveltamisesta. Sidosryhmien edustajien ryhmän asiantuntijat nimitetään yksityishenkilöinä tai edustamaan useamman sidosryhmän yhteistä etua.

(2)

Päätöksen 4 artiklan 4 kohdan mukaan komissio nimittää sidosryhmien edustajien ryhmän jäsenet komission ensimmäisen varapuheenjohtajan ehdotuksesta. Jäsenet valitaan hakijoista, joilla on välitöntä kokemusta unionin lainsäädännön soveltamisesta ja jotka ovat vastanneet hakuilmoitukseen. Nimityksillä pyritään varmistamaan eri toimialojen, etujen, unionin alueiden ja sukupuolten mahdollisimman tasapainoinen edustus. Päätöksen 4 artiklan 5 kohdan mukaan jäsenten toimikausi päättyy 31 päivänä lokakuuta 2019. Päätöksen 4 artiklan 6 kohdan mukaan ryhmästä eroavien jäsenten tilalle voidaan nimittää toinen henkilö toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi.

(3)

Jäsenten nimittämisestä REFIT-foorumin (1) sidosryhmien edustajien ryhmään 16 päivänä joulukuuta 2015 annetussa komission päätöksessä C(2015) 9063 final säädetään, että jos sidosryhmien edustajien ryhmän jonkun jäsenen jäsenyys lakkaa kesken foorumin toimikauden, komission ensimmäinen varapuheenjohtaja voi nimetä hänelle sijaisen niiden ehdokkaiden luettelosta, jotka ovat vastanneet pyyntöön ilmaista kiinnostuksensa ryhtyä sidosryhmien edustajien ryhmän jäseneksi.

(4)

Sen jälkeen kun Pierre Baussand erosi sidosryhmien edustajien ryhmästä 26 päivänä syyskuuta 2016, komission ensimmäinen varapuheenjohtaja nimesi hänen sijaansa ryhmän jäseneksi Nina Renshaw’n jäljellä olevan toimikauden ajaksi,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

Ainoa artikla

Nimitetään Nina Renshaw REFIT-foorumin sidosryhmien edustajien ryhmän jäseneksi 31 päivään lokakuuta 2019 asti.

Tehty Brysselissä 21 päivänä maaliskuuta 2017.

Komission puolesta

Frans TIMMERMANS

Ensimmäinen varapuheenjohtaja


(1)  EUVL C 425, 18.12.2015, s. 8.


LIITE

Nimi

Kansalaisuus

Edustaa tietyn alan sidosryhmien yhteistä etua

Nykyinen työnantaja

Nina Renshaw

Yhdistynyt kuningaskunta

KYLLÄ

European Public Health Alliance (EPHA) (Euroopan kansanterveysallianssi)


24.3.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 92/9


Selittävät huomautukset Euroopan unionin yhdistettyyn nimikkeistöön

(2017/C 92/04)

Muutetaan neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (1) 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla Selittävät huomautukset Euroopan unionin yhdistettyyn nimikkeistöön (2) seuraavasti:

Lisätään sivulle 95 CN-alanimikettä ”2103 90 30 aromaattiset katkerot, alkoholipitoisuus 44,2–49,2 tilavuusprosenttia, katkeroa, mausteita ja erilaisia aineksia 1,5–6 painoprosenttia sekä sokeria 4–10 painoprosenttia sisältävät, enintään 0,5 litraa vetävissä astioissa” koskevan selittävän huomautuksen ja CN-nimikettä ”2104 Keitot ja liemet sekä valmisteet niitä varten; homogenoidut sekoitetut elintarvikevalmisteet” koskevien selittävien huomautusten väliin teksti seuraavasti:

2103 90 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat muutoin 22 ryhmään luokiteltavat tuotteet, jotka on valmistettu ruoanlaittoa varten ja jotka eivät sovellu käytettäviksi juomina.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat erityisesti ”ruoanlaitossa käytettävät alkoholit”, joista käytetään puhekielessä ilmaisuja ”ruoanlaittoviinit”, ”ruoanlaittoportviini”, ”ruoanlaittokonjakki” ja ”ruoanlaittobrandy”. Ruoanlaittoviinit ovat tavanomaisia viinejä tai alkoholittomia viinejä tai niiden molempien sekoituksia, joihin on lisätty suolaa tai useiden mausteiden (esim. suolan ja pippurin) yhdistelmiä, minkä vuoksi ne eivät sovellu käytettäviksi juomina. Näissä tuotteissa on tavallisesti suolaa vähintään 5 g/l.”


(1)  Neuvoston asetus (ETY) N:o 2658/87, annettu 23 päivänä heinäkuuta 1987, tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista (EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1).

(2)  EUVL C 76, 4.3.2015, s. 1.


V Ilmoitukset

HALLINNOLLISET MENETTELYT

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen

24.3.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 92/10


Kiinnostuksenilmaisupyyntö: Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen johtokunnan jäsenenä toimiminen

(2017/C 92/05)

Tällä kiinnostuksenilmaisupyynnöllä pyydetään hakemuksia Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen johtokunnan jäsenen tehtävää hakevilta henkilöiltä (haettavana on 7 yhteensä 14:stä jäsenen paikasta). Elintarviketurvallisuusviranomainen perustettiin elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä 28. tammikuuta 2002 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 178/2002 (1). Elintarviketurvallisuusviranomainen sijaitsee Parmassa, Italiassa.

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen

Elintarviketurvallisuusviranomainen on EU:n elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuuden riskinarviointijärjestelmän kulmakivi. Elintarviketurvallisuusviranomainen perustettiin antamaan tieteellisiä neuvoja sekä tukea unionin lainsäädännön ja politiikkojen tarpeisiin kaikilla aloilla, joilla voi olla välitön tai välillinen vaikutus elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuuteen, sekä eläinten terveyteen ja hyvinvointiin sekä kasvien terveyteen läheisesti liittyvissä kysymyksissä. Se tarjoaa riippumatonta tietoa näistä asioista ja huolehtii riskiviestinnästä. Sen tehtäviin kuuluu myös antaa tieteellistä neuvontaa lukuisilla elintarvike- ja rehulainsäädännön aloilla unionin lainsäädännön niin vaatiessa; mukaan lukien uudet elintarviketeknologiat kuten muuntogeeniset organismit. Elintarviketurvallisuusviranomainen on yleisesti tunnustettu yhteyspisteenä riippumattomuutensa, antamiensa lausuntojen ja levittämiensä tietojen tieteellisen laadun, menettelyjensä avoimuuden sekä sille annettujen tehtävien suorittamisessa osoitetun huolellisuuden ansiosta. Sillä on oma asiantuntijahenkilöstönsä, minkä lisäksi sen toimintaa tukevat EU:ssa toimivien toimivaltaisten organisaatioiden verkostot.

Oikeudellinen tausta

Edellä mainitun asetuksen 25 artiklan mukaan ”johtokunnan jäsenet on nimitettävä siten, että varmistetaan mahdollisimman korkeat pätevyysvaatimukset, alan laaja asiantuntemus ja samalla mahdollisimman laaja maantieteellinen jakauma unionissa”. Lisäksi johtokunnan neljällä jäsenellä on ”oltava kuluttajia ja elintarvikeketjun muita sidosryhmiä edustaviin järjestöihin liittyvää kokemusta”.

Edellä mainitun asetuksen johdanto-osan 40 kappaleessa säädetään, että ”yhteistyö jäsenvaltioiden kanssa on myös välttämätöntä”, ja johdanto-osan 41 kappaleessa, että ”johtokunta olisi nimitettävä siten, että varmistetaan mahdollisimman korkea pätevyys, alan laaja asiantuntemus, esimerkiksi johtamisessa ja julkishallinnossa, ja mahdollisimman laaja maantieteellinen jakauma unionissa ja että tätä on edistettävä siten, että johtokunnan jäsenet nimitetään vuorottelujärjestyksessä eri jäsenvaltioista ilman, että yksikään paikka olisi varattu tietyn jäsenvaltion kansalaiselle”.

Johtokunnan tehtävät ja toiminta

Johtokunnan vastuualueeseen kuuluu

seurata yleisesti elintarviketurvallisuusviranomaisen toimintaa sen varmistamiseksi, että se täyttää toiminta-ajatuksensa ja suorittaa sille toimeksiantonsa mukaisesti annetut tehtävät riippumattomuuden ja avoimuuden ilmapiirissä

nimittää toiminnanjohtaja komission laatiman ehdokasluettelon perusteella sekä tarvittaessa erottaa toiminnanjohtaja

nimittää jäsenet tiedekomiteaan ja tiedelautakuntiin, jotka vastaavat elintarviketurvallisuusviranomaisen tieteellisten lausuntojen laatimisesta

hyväksyä elintarviketurvallisuusviranomaisen vuotuiset ja monivuotiset työohjelmat sekä vuosikertomus

hyväksyä elintarviketurvallisuusviranomaisen sisäiset säännöt ja varainhoitoasetus.

Johtokunnan toiminta kattaa julkiset kokoukset, yksityiset kokoukset ja kirjeenvaihdon. Elintarviketurvallisuusviranomaisen asiakirjojen, johtokunnan kirjeenvaihdon sekä yksityisten kokousten kieli on englanti. Johtokunta kokoontuu neljästä kuuteen kertaa vuodessa, yleensä Parmassa.

Johtokunnan kokoonpano

Asetuksen (EY) N:o 178/2002 (2) 25 artiklan 1 kohdassa säädetään, että johtokunnassa on 14 jäsentä sekä yksi komission edustaja. Neljällä jäsenistä on oltava kuluttajia ja elintarvikeketjun muita sidosryhmiä edustaviin järjestöihin liittyvää kokemusta. Nykyisen johtokunnan seitsemän jäsenen toimikausi päättyy neuvoston päätöksen 2014/C 192/02 (3) mukaisesti 30. kesäkuuta 2018. Muiden seitsemän jäsenen toimikausi päättyy neuvoston päätöksen 2016/C 223/08 (4) mukaisesti 30. kesäkuuta 2020.

Johtokunnan nykyinen kokoonpano esitellään elintarviketurvallisuusviranomaisen verkkosivustolla osoitteessa https://www.efsa.europa.eu/en/people/mbmembers

Tämä kiinnostuksenilmaisupyyntö koskee hakemuksia niiden johtokunnan seitsemän jäsenen tehtäviin, joiden toimikausi päättyy 30. kesäkuuta 2018.

Kelpoisuus tehtävään ja valintaperusteet

Johtokunnan jäsenillä on oltava mahdollisimman korkea pätevyys ja alan laaja asiantuntemus, ja heidän on sitouduttava toimimaan riippumattomasti.

Kelpoisuus tehtävään edellyttää jonkin EU:n jäsenvaltion kansalaisuutta, ja lisäksi ehdokkaiden on osoitettava, että

1.

heillä on vähintään 15 vuoden kokemus yhdeltä tai useammalta jäljempänä luetellulta viideltä pätevyysalalta, mukaan lukien vähintään viiden vuoden kokemus ylemmältä johtotasolta:

tieteellisten neuvojen sekä tieteellisen ja teknisen tuen antaminen Euroopan unionin lainsäädännön ja politiikkojen valmistelun tarpeisiin kaikilla aloilla, joilla on välitön tai välillinen vaikutus elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuuteen;

johtaminen ja julkishallinto (mukaan lukien henkilöstöhallinto sekä oikeudelliset ja rahoitukseen liittyvät näkökohdat);

rehellisyyden, riippumattomuuden, avoimuuden, eettisten käytänteiden ja korkeatasoisen tieteellisen neuvonannon varmistavien toimintalinjojen kehittäminen säilyttäen luotettavuuden sidosryhmien keskuudessa;

tehokas viestintä ja yleisölle tiedottaminen tieteellisestä toiminnasta;

tarvittavan yhtenäisyyden varmistaminen seuraavien välillä: riskinarviointi, riskinhallinta ja riskiviestintää koskevat toimet;

2.

heillä on vähintään viiden vuoden kokemus työskentelystä elintarvikkeiden ja rehun turvallisuuden alalla tai muulla elintarviketurvallisuusviranomaisen tehtäväkenttään liittyvällä alalla, erityisesti eläinten terveyden ja hyvinvoinnin, ympäristönsuojelun, kasvien suojelun tai ravitsemusalalla;

3.

he kykenevät työskentelemään monikielisessä, monikulttuurisessa ja monialaisessa ympäristössä;

4.

he sitoutuvat toimimaan riippumattomasti:

heidän odotetaan noudattavan korkeimpia eettisiä periaatteita, toimivan rehellisesti, riippumattomasti, puolueettomasti ja tahdikkaasti omaa etuaan tavoittelematta sekä välttävän eturistiriitoihin johtavia tilanteita.

Ehdokkaiden arviointi pohjautuu heidän ansioidensa vertailuun ja heidän sitoutumiseensa toimia riippumattomasti, ja arviointiperusteet ovat seuraavat:

asiantuntemus ja kyky edistää tehokkaasti toimia yhdellä tai useammalla edellä mainitulla pätevyysalalla;

asiantuntemus elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuuden alalla tai muilla elintarviketurvallisuusviranomaisen tehtäväkenttään liittyvillä aloilla;

kyky työskennellä monikielisessä, monikulttuurisessa ja monialaisessa ympäristössä.

Ehdokkaista laaditun esivalintaluettelon tarkastelussa otetaan lisäksi huomioon seuraavat johtokunnan kokoonpanoa koskevat vaatimukset:

tasapainoisesti jakautunut asiantuntemus johtokunnan jäsenten kesken;

johtokunnan jäsenten mahdollisimman laaja maantieteellinen jakautuminen jäsenvaltioittain vuorotteluperusteella.

Hakijoiden on täytettävä verkossa oleva hakulomake ja etunäkökohtia koskeva ilmoituslomake, jotka sisältävät annettavia erityisiä sitoumuksia ja vakuutuksia. Kun neuvosto on nimittänyt jäsenet, heidän on annettava vuosittain kirjallinen ilmoitus etunäkökohdista ja ilmoitettava jokaisessa johtokunnan kokouksessa kaikista etunäkökohdista, joiden voidaan katsoa vaarantavan heidän riippumattomuutensa esityslistalla olevien aiheiden osalta.

Etunäkökohtia koskevan ilmoituslomakkeen tarkoituksena on osoittaa ehdokkaan kyky toimia EFSAn johtokunnan jäsenenä EFSAn sisäisten riippumattomuutta koskevien sääntöjen (http://www.efsa.europa.eu/en/values/independence.htm) ja EFSAn johtokunnan käytännesääntöjen (Code of Conduct of the EFSA Management Board) mukaisesti. Näiden sääntöjen mukaan johtokunnan jäsenten on pidättäydyttävä osallistumasta mihinkään sellaiseen toimintaan, joka voisi aiheuttaa eturistiriidan tai joka todennäköisesti saisi suuren yleisön keskuudessa aikaan käsityksen eturistiriidasta.

Jäsenyyden hakeminen sellaisena ehdokkaana, jolla on työkokemusta kuluttajia ja elintarvikeketjun muita sidosryhmiä edustavista järjestöistä, otetaan huomioon erityistilanteena. Katso jäljempänä oleva kohta ”Johtokunnan jäsenet, joilla on työkokemusta kuluttajia ja elintarvikeketjun muita sidosryhmiä edustavista järjestöistä”.

Osallistuminen johtokunnan kokouksiin / Korvaukset ja päivärahat

Hakijoiden on sitouduttava osallistumaan johtokunnan kokouksiin. Heitä pyydetään vahvistamaan hakulomakkeessa, pystyvätkö he osallistumaan aktiivisesti johtokunnan toimintaan. Johtokunta kokoontuu arviolta 4–6 kertaa vuodessa. Johtokunnan jäsenille ei makseta palkkiota, mutta heille korvataan tavanomaiset matkakustannukset ja heillä on oikeus päivärahaan. EFSA maksaa majoituskulut suoraan. He saavat myös korvauksen osallistumisesta kokoukseen korvauksia koskevien sääntöjen 3 artiklan mukaan: Erityiskorvauksen määrä on 385 euroa kultakin kokonaiselta kokouspäivältä, johon henkilö osallistuu. Puolipäiväisestä kokouksesta tai puolipäiväisestä osallistumisesta maksetaan puolikas korvaus.

Johtokunnan jäsenet, joilla on työkokemusta kuluttajia tai elintarvikeketjun muita sidosryhmiä edustavista organisaatioista

Hakijoita pyydetään ilmoittamaan ja perustelemaan, mikäli heidän toiveenaan on tulla katsotuiksi yhdeksi neljästä sellaisesta johtokunnan jäsenestä, joilla on työkokemusta kuluttajia tai elintarvikeketjun muita sidosryhmiä edustavista järjestöistä. Perusteluihin tulee sisältyä yksityiskohtaiset tiedot tällaisesta työkokemuksesta.

Nimittäminen ja toimikausi

Kuultuaan Euroopan parlamenttia neuvosto nimittää johtokunnan jäsenet luettelosta, jonka komissio on laatinut tähän kiinnostuksenilmaisupyyntöön saatujen vastausten perusteella. Komission edustajan nimittää komissio itse. Toimikausi on neljä vuotta, ja se voidaan uusia yhden kerran. Hakijoiden on syytä ottaa huomioon, että komission laatima luettelo julkaistaan ja että heillä on oikeus pyytää jättämään nimensä julkaisematta ottamalla yhteyttä komissioon tämän kiinnostuksenilmaisupyynnön tietosuojaselosteessa ilmoitetussa osoitteessa (katso myös jäljempänä oleva kohta ”Henkilötietojen suoja”). Tämän oikeuden käyttämisellä ei ole vaikutusta ehdokkaan hakemukseen. Komission luetteloon valittuja henkilöitä, joita ei nimitetä jäseniksi, voidaan pyytää varallaololuetteloon, jota käytetään, jos on korvattava jäsen, joka ei voi suorittaa toimikauttaan loppuun.

Yhtäläiset mahdollisuudet

Kaikkia syrjinnän muotoja pyritään välttämään ja naisia kannustetaan esittämään hakemuksia.

Hakumenettely ja hakemusten viimeinen jättöpäivä

Hakemukset otetaan huomioon ainoastaan, jos ne täyttävät seuraavat vaatimukset:

1.

Tehtävästä kiinnostuneet voivat tehdä hakemuksen seuraavalla sivustolla olevan online-järjestelmän avulla: https://ec.europa.eu/food/efsa/management-board_en

Online-hakemuksen mukana on oltava kaksi liitettä:

a)

etunäkökohtia koskeva ilmoitus, jossa on omakätinen allekirjoitus ja joka on saatavilla seuraavassa osoitteessa: https://ec.europa.eu/food/efsa/management-board_en

b)

ansioluettelo, jonka pituus on vähintään 1,5 ja enintään 3 sivua.

2.

Kun online-hakemus on lähetetty onnistuneesti, järjestelmä antaa hakijalle rekisteröintinumeron. Jos järjestelmä ei anna rekisteröintinumeroa, hakemusta ei ole rekisteröity.

Teknisten ongelmien ilmetessä hakija voi lähettää sähköpostia osoitteeseen sante-call-management-board-efsa@ec.europa.eu. Hakemuksen käsittelyn edistymistä ei ole mahdollista seurata online-järjestelmän kautta.

3.

Hakulomake, etunäkökohtia koskeva ilmoitus, ansioluettelo ja mahdolliset hakemusta täydentävät asiakirjat on laadittava jollakin Euroopan unionin virallisella kielellä. Valintamenettelyn helpottamiseksi on kuitenkin toivottavaa – joskaan ei pakollista – liittää mukaan englanninkielinen tiivistelmä työkokemuksesta ja muista keskeisistä tiedoista. Kaikki hakemukset käsitellään luottamuksellisesti. Hakemusta täydentävät asiakirjat toimitetaan pyynnöstä myöhemmässä vaiheessa.

4.

Jos hakemus halutaan jättää muulla Euroopan unionin virallisella kielellä kuin englanniksi, hakemus voidaan täyttää kyseisellä kielellä tai voidaan ottaa yhteyttä sihteeristöön sähköpostitse osoitteessa sante-call-management-board-efsa@ec.europa.eu ja pyytää hakulomake kyseisellä kielellä. Hakijalle lähetetään Word-muotoinen hakulomake.

5.

Kaikki kiinnostuksenilmaisut käsitellään luottamuksellisesti.

6.

Hakuaika päättyy 19.5.2017 klo 12.00 (keskipäivällä) Brysselin aikaa.

7.

Huomioon otetaan vain täytetyt, määräaikaan mennessä jätetyt hakemukset. Hakemus kannattaa tehdä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta mahdolliset internet-yhteyteen liittyvät ongelmat eivät estä hakemuksen jättämistä määräajassa. Hakuajan päätyttyä hakemuksia ei enää oteta vastaan.

8.

Sähköpostitse lähetetyt hakemukset, jotka täyttävät kohdan 3 vaatimukset, otetaan huomioon. Sähköpostitse tai faksilla lähetettyjä tai henkilökohtaisesti tuotuja hakemuksia sekä suoraan Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselle lähetettyjä hakemuksia ei hyväksytä.

9.

Hakemuksen jättäminen edellyttää, että hakija hyväksyy tässä kiinnostuksenilmaisupyynnössä ja siinä mainituissa asiakirjoissa kuvatut menettelyt ja ehdot. Hakija ei missään tapauksessa saa viitata hakemuksessaan mihinkään sellaiseen asiakirjaan, jonka hän on liittänyt aikaisempiin hakemuksiinsa (esimerkiksi aiempien hakemusten valokopioita ei hyväksytä). Vaadittujen tietojen antamatta jättäminen voi johtaa hakijan sulkemiseen pois tästä kiinnostuksenilmaisupyynnöstä.

10.

Kaikille tämän kiinnostuksenilmaisupyynnön perusteella hakemuksen jättäneille hakijoille tullaan ilmoittamaan valintamenettelyn tuloksesta.

Henkilötietojen suoja

Komissio huolehtii siitä, että hakijoiden henkilötietojen käsittelyssä noudatetaan 18. joulukuuta 2000 yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001 (5). Tämä koskee erityisesti tietojen luottamuksellisuutta ja tietoturvaa. Tarkempia tietoja henkilötietojen käytön soveltamisalasta, tarkoituksista ja keinoista tämän kiinnostuksenilmaisupyynnön yhteydessä on saatavilla tietosuojaselosteessa, joka on luettavissa osoitteessa https://ec.europa.eu/food/efsa/management-board_en


(1)  EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1.

(2)  EYVL L 31, 1.2.2002, s. 13.

(3)  EUVL C 192, 21.6.2014, s. 2.

(4)  EUVL C 223, 21.6.2016, s. 7.

(5)  EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.


MUUT SÄÄDÖKSET

Euroopan komissio

24.3.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 92/14


Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu hakemuksen julkaiseminen

(2017/C 92/06)

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) 51 artiklassa tarkoitetulla tavalla.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

”THYM DE PROVENCE”

EU-nro: FR-PGI-0005-01364 – 18.9.2015

SAN ( ) SMM ( X )

1.   Nimi/nimet

”Thym de Provence”

2.   Jäsenvaltio tai kolmas maa

Ranska

3.   Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus

3.1   Tuotelaji

Luokka 1.8 Muut liitteeseen I kuuluvat tuotteet (mausteet jne.)

3.2   Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta

”Thym de Provence” on huulikukkaiskasvien (Lamiaceae) heimoon ja Thymus vulgaris L. -lajiin kuuluva aromikasvi. Se on 10–30 cm korkea monioksainen aromaattinen puolipensas, jonka varret ovat alaosastaan puumaisia ja kasvutavaltaan yleensä pystyjä ja joka kasvaa mättäinä tai hyvin tiheinä pieninä varvikoina.

Ainavihannissa lehdissä, jotka ovat vuodenajan mukaan harmaita tai vihreitä, sekä nuorissa versoissa ja verhiöissä on haihtuvaa öljyä sisältäviä huokosia. Kyseinen haihtuva öljy sisältää fenoleja, ja sen tärkeimpiä aineosia ovat karvakroli (jonka pitoisuus on vähintään 15 prosenttia), tymoli ja parasymeeni (niiden esiasteena).

Monivuotista ”Thym de Provence” -kasvia viljellään avomaalla, tai se poimitaan luonnonympäristössä sijaitsevalta hyväksytyltä kasvulohkolta.

”Thym de Provence” -timjamia tuotetaan seuraavista lajikkeista: VP 83 (timjamikanta), Carvalia-lajike, Thymlia-lajike.

Sallittujen lajikkeiden luetteloa voidaan tarkistaa tarkistuspöytäkirjan perusteella. Tarkoituksena on varmistaa seuraavien ominaisuuksien säilyminen:

fenoliprofiili (karvakroli- + tymoli- + parasymeenipitoisuus > 50 prosenttia)

karvakrolipitoisuus vähintään 15 prosenttia

kasvi on kasvumuodoltaan suora ja puumainen.

Jokaisen muutoksen jälkeen tuottajille, valvontaelimelle ja toimivaltaisille valvontaviranomaisille toimitetaan tarkistettu luettelo.

”Thym de Provence” asetetaan myyntiin kuivattuina tai pakastettuina lehtinä tai tuoreina tai kuivattuina oksina. Oksia voidaan pitää kaupan joko irrallisina tai kimppuina.

Tuotteella on seuraavat ominaisuudet:

Kaupanpitotavasta riippumatta haihtuvan öljyn karvakrolipitoisuus on vähintään 15 prosenttia.

Kaupanpitotavan mukaan seuraavat ominaisuudet:

Tuoreissa oksissa varren enimmäispituus on 16 cm.

Kuivatuissa oksissa varren enimmäispituus on 16 cm ja kosteuspitoisuus enintään 12 prosenttia.

Kuivatuissa lehdissä kosteuspitoisuus on enintään 12 prosenttia, varsien osuus enintään 4 prosenttia ja hienoaineksen osuus enintään 2 prosenttia.

Pakastetuissa lehdissä varsien osuus on enintään 4 prosenttia ja hienoaineksen osuus enintään 2 prosenttia.

3.3   Rehu (vain eläinperäiset tuotteet) ja raaka-aineet (vain jalostetut tuotteet)

3.4   Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella

Kasvin korjuu, käsittely (kuivaus/puinti, lajittelu, pakastus) ja sitominen kimpuksi on tehtävä maantieteellisellä alueella.

3.5   Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, viipalointia, raastamista ja pakkaamista koskevat erityiset säännöt

3.6   Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, merkitsemistä koskevat erityiset säännöt

”Thym de Provence” -timjamin kuluttajapakkauksissa on oltava voimassa olevan lainsäädännön mukaisten pakollisten merkintöjen lisäksi vähimmäissäilyvyysaika ja lisäteksti, johon on merkitty varmennuslaitoksen nimi ja osoite; näiden eteen tulee merkintä ”Certifié par:” (varmentaja).

4.   Maantieteellisen alueen tarkka rajaus

Vauclusen departementti: kaikki kunnat.

Bouches-du-Rhônen departementti:

Seuraavat kantonit kokonaisuudessaan: Aix-en-Provence (1 ja 2), Allauch, Aubagne, Berre-l’Étang, Châteaurenard, Ciotat, Gardanne, Marignane, Marseille (1–10), Martigues, Pélissanne, Salon-de-Provence (1 ja 2), Trets ja Vitrolles.

Istresin kantoni lukuun ottamatta Fos-sur-Merin kuntaa.

Gardin departementti:

Seuraavat kantonit kokonaisuudessaan: Bagnols-sur-Cèze, Pont-Saint-Esprit, Redessan, Roquemaure, Uzès ja Villeneuve-lès-Avignon.

Alès-2:n kantonissa seuraavat kunnat: Belvézet, Bouquet, Fons-sur-Lussan, Lussan, Seynes ja Vallérargues.

Alès-3:n kantonissa Castelnau-Valencen kunta.

Beaucairen kantoni lukuun ottamatta seuraavia kuntia: Bellegarde ja Fourques.

Marguerittesin kantonissa seuraavat kunnat: Manduel, Marguerittes ja Poulx.

Roussonin kantonissa seuraavat kunnat: Barjac, Méjannes-le-Clap, Saint-Jean-de-Maruéjols-et-Avéjan, Saint-Privat-de-Champclos ja Tharaux.

Alpes-de-Haute-Provencen departementti:

Seuraavat kantonit kokonaisuudessaan: Château-Arnoux-Saint-Auban, Forcalquier, Manosque (1–3), Oraison, Reillanne ja Valensole.

Digne-les-Bains-2:n kantoni lukuun ottamatta seuraavia kuntia: Champtercier ja Digne-les-Bains.

Sisteronin kantoni lukuun ottamatta seuraavia kuntia: Authon ja Saint-Geniez.

Riezin kantonissa seuraavat kunnat: Bras-d’Asse, Le Castellet, Le Chaffaut-Saint-Jurson, Entrevennes, Estoublon, Mézel, Moustiers-Sainte-Marie, Puimichel, Puimoisson, Riez, Roumoules, Saint-Jeannet, Saint-Julien-d’Asse ja Saint-Jurs.

Seynen kantonissa seuraavat kunnat: Claret, Melve, Sigoyer, Thèze, Valernes ja Vaumeilh.

Ardèchen departementti:

Bourg-Saint-Andéolin kantoni kokonaisuudessaan.

Pouzinin kantonissa Rochemauren kunta.

Teilin kantonissa seuraavat kunnat: Alba-la-Romaine, Aubignas, Saint-Andéol-de-Berg, Saint-Maurice-d’Ibie, Saint-Thomé, Le Teil ja Valvignères.

Vallon-Pont-d’Arcin kantonissa seuraavat kunnat: Labastide-de-Virac, Orgnac-l’Aven ja Saint-Remèze.

Varin departementti:

Seuraavat kantonit kokonaisuudessaan: Brignoles, Draguignan, Garde, Garéoult, Hyères, Ollioules, Saint-Cyr-sur-Mer, Saint-Maximin-la-Sainte-Baume, Seyne-sur-Mer (1 ja 2), Solliès-Pont ja Toulon (1–4).

La Craun kantonissa seuraavat kunnat: Hyères ja La Crau.

Flayoscin kantoni lukuun ottamatta seuraavia kuntia: Bargème, Bargemon, Brenon, Châteauvieux, Claviers, Comps-sur-Artuby, La Bastide, Le Bourguet, La Martre, La Roque-Esclapon ja Trigance.

Lucin kantoni lukuun ottamatta seuraavia kuntia: Collobrières ja La Garde-Freinet.

Vidaubanin kantoni lukuun ottamatta Le Muyn kuntaa.

Hautes-Alpesin departementti:

Laragne-Montéglinin kantoni kokonaisuudessaan.

Serresin kantonissa seuraavat kunnat: Le Bersac, Bruis, Chanousse, L’Épine, Étoile-Saint-Cyrice, Eyguians, Lagrand, Méreuil, Montclus, Montjay, Montmorin, Montrond, Moydans, Nossage-et-Bénévent, Orpierre, Ribeyret, Rosans, Saint-André-de-Rosans, Sainte-Colombe, Sainte-Marie, Saint-Genis, Saléon, Savournon, Serres, Sorbiers ja Trescléoux.

Drômen departementti:

Seuraavat kantonit kokonaisuudessaan: Grignan, Tricastin ja Montélimar-2.

Dieulefitin kantoni lukuun ottamatta seuraavia kuntia: Bézaudun-sur-Bîne, Bourdeaux, Bouvières, Comps, Crupies, Félines-sur-Rimandoule, Francillon-sur-Roubion, Mornans, Le Poët-Célard, Les Tonils, Orcinas, Rochebaudin, Saou, Soyans ja Truinas.

Nyons et Baronnies’n kantoni lukuun ottamatta Chaudebonnen kuntaa.

Diois’n kantonissa seuraavat kunnat: La Motte-Chalancon ja Rottier.

Montélimar-1:n kantonissa seuraavat kunnat: Ancône, Montélimar ja Savasse.

5.   Yhteys alkuperään

Maantieteellisen alueen erityisyys

”Thym de Provence” -kasvin maantieteellinen alue kuuluu Ranskan kaakkoisosassa sijaitsevaan alueeseen, joka tunnetaan yleisesti Provencena.

Yleisin maaperätyyppi on kovuudeltaan vaihteleva savi- ja kalkkipitoinen maa. Maaperän ansiosta sadevedet imeytyvät tai valuvat maaperään ja poistuvat siitä helposti. Maaperä on hyvin usein kivistä. Tällaiset pensaikkoalueiksi (garrigues) kutsutut avoimet, kalkkipitoiset, kuivat ja aurinkoiset ympäristöt ovat ominaisia Provencelle.

Maantieteellisen alueen erityispiirteenä on myös Välimeren ilmasto, jolle ovat tunnusomaisia kuumat ja kuivat kesät sekä leudot talvet. Aurinkoiset kaudet ovat hyvin valoisia ja pitkiä, ja niiden aikana puhaltaa toisinaan useinkin ja pitkään pohjois- tai luoteistuuli (Mistral), joka pitää ilman kosteuden matalana. Provencen talvet ovat yleensä lyhyitä ja leutoja, ja pakkasjaksot ovat harvinaisia.

Maantieteelliselle alueelle ovat lisäksi ominaisia luonnonvaraiset fenolipitoiset timjamit, jotka sisältävät runsaasti karvakrolia. Timjamit ovat tiheäkasvuisia ja muodostavat levitessään lähes yhtenäisiä, pyöreitä laikkuja.

Maantieteellisen alueen tuottajille kehittynyt taitotieto perustuu edelleen harjoitettavan villitimjamin poiminnan pitkään perinteeseen ja vanhoihin timjamikimppujen kuivatus-, lajittelu- ja käärimismenetelmiin.

”Thym de Provence” -timjamin tuottajat ovat huolehtineet siitä, että alueella luonnonvaraisena kasvavaa timjamikantaa on jalostettu valitsemalla fenolipitoisia timjamilajikkeita, joiden haihtuva öljy sisältää yli 15 prosenttia karvakrolia.

Lisäksi tuottajat rajoittavat kastelua viljelylohkoilla, minkä ansiosta tuotanto-olosuhteet muistuttavat luonnonolosuhteita.

Viljelylohkojen käytön kestoa rajoitetaan, sillä tietyn iän jälkeen timjamien varsista tulee liian paksuja, eikä lehtien osuus suhteessa puumaisen aineksen painoon (paksut varret) ole enää riittävä. Villinä kasvavan timjamin poimijat ovat taitavia arvioimaan poimittaviksi soveltuvien kasvien koon, mikä takaa saman tuloksen.

Lisäksi tuottajat kiinnittävät erityistä huomiota timjamin optimaaliseen sadonkorjuuvaiheeseen ja varastotilojen asianmukaiseen ilmanvaihtoon ennen käsittelyä tai kuivaamista ottamalla huomioon maantieteellisen alueen kuivan ilmaston.

Tuottajien taitotieto liittyy erityisesti sadonkorjuun jälkeiseen nopeaan käsittelyyn (myyntiin kuivattuina tarjottavien timjamin lehtien kuivatus ja pakasteena tarjottavan timjamin pakastaminen).

Myös kuivatus on tärkeä vaihe, jonka avulla voidaan säädellä kosteuspitoisuutta. Sen jälkeen tuotetta voidaan käsitellä sen laatua vaarantamatta: jos ”Thym de Provence” ei ole tarpeeksi kuiva, sitä ei voida perata oikein (varret eivät irtoa lehdistä), ja jos se on liian kuiva, varsia rikkoutuu perkauksen yhteydessä liikaa. Tuotteen ulkonäkö ja ajankestävyys ovat riippuvaisia kuivatusvaiheesta, jossa on otettava huomioon ulkoiset ilmasto-olosuhteet. Kuivatusvaihe vaatii todellista taitotietoa ja erikoiskoneiden käyttöä (tuoreen tuotteen silmämääräinen arviointi, eräkohtaisen lajittelun erityismenetelmä jne.).

Myös kimppujen sitominen edellyttää poikkeuksellista taitotietoa tuottajilta. He arvioivat tuotteensa kosteustason voidakseen rajoittaa lehtien irtoamista ja laadun heikkenemistä. Taitotieto on halutun kaltaisen lopullisen tuotteen välttämätön perusta.

Erikoisvälineidensä ja kokemuksensa ansiosta Provencen tuottajilla on käytössään erityisen tehokkaat ja tarkat lajittelumenetelmät. Tuotetta koskevan tietämyksensä ansiosta he pystyvät määrittämään välineet, joilla timjamin lajittelu on optimaalista ja haitalliset ainekset saadaan poistettua mahdollisimman tarkoin.

Tuotteen erityisyys

”Thym de Provence” -timjamille on tunnusomaista vahva aromi ja maku, joita voidaan kuvailla sanoilla ”lämmin ja väkevä”.

Se erottuu muista timjameista, joista suurin osa on niin sanottuja mietoja timjameja (thyms maraîchers). Niiden kemotyyppi on puhdas tymoli eivätkä niiden aromit ole yhtä vahvoja. Myös timjameja, jotka sisältävät sineolia (Thymus mastichina L. cineolifera), esiintyy, vaikkakin vähemmässä määrin.

”Thym de Provence” -timjamilla on lisäksi seuraavat erityisominaisuudet: puhtaus, lehtien tasalaatuisuus, epäpuhtauksien lähes täydellinen puuttuminen (lehtitimjamin osalta).

Kaupan pidettävät timjamikimput ovat symmetrisiä, kauniin muotoisia ja runsaslehtisiä.

Näiden erityispiirteiden ansiosta ”Thym de Provence” -timjamilla on vankka maine.

Syy-yhteys

Maantieteelliselle alueelle ominaiset huokoinen maaperä sekä lämpötilaolosuhteet edistävät ”Thym de Provence” -timjamin luonnonvaraista kasvua ja viljelyä. Jotta ”Thym de Provence” -timjamin kasvuolosuhteet olisivat suotuisat ja kasvista kehittyisi vahva-arominen, se tarvitsee lämpöä ja auringonvaloa, joita maantieteellisen alueen ilmasto tarjoaa.

Ilmastolle tyypillisten, perinteisten lajikkeiden jalostuksessa on suosittu maultaan hyvin selväpiirteisen ja runsaasti karvakrolia sisältävän haihtuvan öljyn erittymistä. Öljy korostaa ”Thym de Provence” -timjamille ominaisia lämpimiä ja väkeviä aromeja. Karvakrolin suuri pitoisuus lehtien haihtuvassa öljyssä auttaa toissijaisena ominaisuutena kasvia sopeutumaan ympäristöönsä, jolle on tyypillistä erityisesti hyvin kuiva kesäkausi.

Hillitty kastelu auttaa rajoittamaan nurmettumista (vaikutus lopullisen tuotteen puhtauteen) ja ylläpitämään luonnonolosuhteita muistuttavat kuivahkot olosuhteet.

Sadonkorjuuvaiheen juuri oikea ajoittaminen vaikuttaa suotuisasti ”Thym de Provence” -timjamin aromien esiintuloon, mutta myös kasvin puhtauteen.

Menetelmät, joilla kasvi sadonkorjuun jälkeen nopeasti kuivataan tai pakastetaan, ja varastotilojen hyvä ilmanvaihto takaavat timjamien tasavärisyyden ja edistävät aromien muodostumista. Näissä ratkaisevissa vaiheissa korostuvat alueen tuottajien kokemus ja erityisesti heidän kykynsä arvioida tuotteen laatua pikaisesti silmäillen heti sadonkorjuun jälkeen.

”Thym de Provence” -timjamin puhtaus taataan riipimis- ja lajitteluvaiheita koskevalla taitotiedolla, sillä käsittelijät osaavat poistaa varsien paksuimmat osat rikkomatta muuta kasvia.

Paksujen varsien poistaminen, kosteuden arviointi ja oikean ajankohdan valinta näille toimille ovat osa tuottajien taitotietoa, jonka tuloksena ”Thym de Provence” -kimput ovat symmetrisiä, kauniin muotoisia ja runsaslehtisiä.

Timjamin esiintymiseen Provencessa sekä ”Thym de Provencen” aromi- ja makuominaisuuksiin viitataan usein kirjallisuudessa. Viittauksia ovat tehneet kirjailijat ajanlaskun ensimmäisellä vuosisadalla eläneestä Plinius vanhemmasta nykykirjailijoihin, joista voidaan mainita esimerkiksi Marcel Pagnol (Les Bucoliques, Grasset, 1958). Laajasti eri muodoissa kaupan pidettävä ”Thym de Provence” on olennainen osa Provencen ruokaperinnettä.

Tuote-eritelmän julkaisutiedot

(tämän asetuksen 6 artiklan 1 kohdan toinen alakohta)

https://www.inao.gouv.fr/fichier/CDC-IGP-ThymdeProvence.pdf


(1)  EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.