ISSN 1977-1053

Euroopan unionin

virallinen lehti

C 17

European flag  

Suomenkielinen laitos

Tiedonantoja ja ilmoituksia

60. vuosikerta
18. tammikuu 2017


Ilmoitusnumero

Sisältö

Sivu

 

I   Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot

 

PÄÄTÖSLAUSELMAT

 

Alueiden komitea

 

118. täysistunto, 15.–16. kesäkuuta 2016

2017/C 17/01

Päätöslauselma aiheesta EU:n vuoden 2017 talousarvioesitys

1

2017/C 17/02

Euroopan alueiden komitean päätöslauselma aiheesta Euroopan alueiden komitean panos Euroopan komission vuoden 2017 työohjelmaan

4

2017/C 17/03

Päätöslauselma aiheesta Europe Direct -tiedotuspisteiden tilanne

11

 

LAUSUNNOT

 

Alueiden komitea

 

118. täysistunto, 15.–16. kesäkuuta 2016

2017/C 17/04

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta Euroopan terästeollisuuden kestävän työllisyyden ja kasvun turvaaminen

13

2017/C 17/05

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta Monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistus

20

2017/C 17/06

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta Elintarvikejäte

28

2017/C 17/07

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta Radikalisoitumisen ja väkivaltaisen ääriliikehdinnän torjunta: paikallis- ja aluetason ennaltaehkäisymekanismit

33

2017/C 17/08

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta EU:n vastaus väestönkehityksen haasteeseen

40


 

III   Valmistelevat säädökset

 

ALUEIDEN KOMITEA

 

118. täysistunto, 15.–16. kesäkuuta 2016

2017/C 17/09

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta Säädösehdotukset jätehuoltodirektiivien muuttamisesta

46

2017/C 17/10

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta EU:n laajentumisstrategia 2015–2016

60


FI

 


I Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot

PÄÄTÖSLAUSELMAT

Alueiden komitea

118. täysistunto, 15.–16. kesäkuuta 2016

18.1.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 17/1


Päätöslauselma aiheesta ”EU:n vuoden 2017 talousarvioesitys”

(2017/C 017/01)

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

ottaa huomioon lausuntonsa EU:n talousarvioesityksistä vuosille 2014, 2015 ja 2016,

ottaa huomioon lausuntonsa monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistuksesta,

katsoo, että EU:n vuoden 2017 talousarviota koskeva talousarviomenettely osuu samaan ajankohtaan monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin/tarkistuksen kanssa, josta säädetään vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 2 artiklassa;

1.

painottaa EU:n vuoden 2017 talousarvion merkittävää roolia laadittaessa ja toteutettaessa unionin tavoitteita ja painopisteitä kasvun vauhdittamiseksi, työllisyyden edistämiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi, samalla kun lisätään EU:n todellista koheesiota ja kilpailukykyä uusiin haasteisiin vastaamiseksi;

2.

korostaa, että EU:n vuotuisessa talousarviossa on vastattava useisiin monivuotisen rahoituskehyksen rakenteellisiin virheisiin:

koko monivuotisen rahoituskehyksen, mutta erityisesti otsakkeiden 3 ja 4 rajalliset resurssit,

pääasiassa bktl-perusteisiin kansallisiin rahoitusosuuksiin perustuva omien varojen järjestelmä,

tilapäisvälineiden lisääntynyt käyttö, joka yhtäältä lisää talousarvion joustavuutta, mutta toisaalta myös heikentää EU:n talousarvion yhtenäisyyttä sekä Euroopan parlamentin suorittamaa demokraattista valvontaa,

käyttämättömien määrärahojen vapauttaminen niin, että ne menetetään lopullisesti sen sijaan, että ne siirrettäisiin seuraavalle vuodelle varaukseksi odottamattomia tarpeita varten;

3.

toteaa komission vuotuisen kasvuselvityksen 2016 perusteella jälleen, että EU:n talousarvion avulla on edistettävä talouden elpymistä ja kurottava umpeen edelleen merkittävä kriisinjälkeinen EU:n investointivaje, joka heikentää kilpailukykyä ja uhkaa taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta;

4.

korostaa Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot), Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR), Horisontti 2020 -puiteohjelman, Erasmus+-ohjelman, pk-yritysten rahoitusohjelmien sekä muiden EU:n talouskehitystä edistävien toimintapolitiikkojen ja ohjelmien merkitystä. Komitea kehottaa komissiota lisäämään edelleen investointeja tutkimukseen, innovointiin ja infrastruktuuriin;

5.

panee merkille, että jäsenvaltioiden paikallis- ja alueviranomaiset jätetään usein yksin huolehtimaan suuresta määrästä kotimaastaan paenneita ihmisiä sekä hoitamaan kotouttamistoimia rahoituksen ja/tai koordinoinnin ollessa hyvin vähäistä valtion tai EU:n viranomaisten taholta. Rahoitusvarojen tulisi olla suoraan paikallis- ja alueviranomaisten käytettävissä, jotta nämä pystyvät täyttämään velvollisuutensa muuttoliikekysymysten ja integroinnin saralla ja jotta varmistetaan, että ne voivat saada nopeasti käyttöönsä kansallisia ja EU:n varoja. Komitea ehdottaa, että jäsenvaltioille ja paikallis- ja alueviranomaisille tarjotaan myös käytännön ohjeita mahdollisista rahoituslähteistä;

6.

katsoo, että myös lähtömaiden ja niitä ympäröivien alueiden – kauttakulkualueet mukaan luettuina – paikallis- ja alueviranomaisille tulisi antaa apua muuttovirtojen hallintaan, sillä ilman EU:n tukea kumppanimaiden paikallis- ja alueviranomaiset eivät kykene tarjoamaan ihmisarvoisia elinoloja ja huolehtimaan taloudellisen kehityksen lähtökohdista lähtömaissa. Monivuotisen rahoituskehyksen vastuulliseen tarkistamiseen olisi sisällyttävä – kolmansien maiden kanssa tehokkaan rajavalvonnan varmistamiseksi, muuttovirtojen pienentämiseksi, palautuksiin liittyvän yhteistyön tekemiseksi ja ihmiskaupan torjumiseksi solmittavien sopimusten ohella – taloudellisen ja operatiivisen lisätuen antaminen myös uusien ja innovatiivisten rahoituslähteiden kautta;

7.

kehottaa budjettivallan käyttäjää harkitsemaan tarvetta osoittaa välittömästi käytettävissä olevia rahoitusvaroja eurooppalaisille maataloustuottajille, joita ovat koetelleet erilaiset kriisit (esimerkiksi hintojen epävakaus) nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen alusta lähtien ennen kaikkea maito-, liha-, hedelmä- ja vihannesalalla. Komitea painottaa näihin kriiseihin vastaamiseksi toteutettujen hätätoimenpiteiden talousarviovaikutuksia, jotka ovat yhteensä 500 miljoonaa euroa vuoden 2016 talousarviossa ja 300 miljoonaa euroa vuonna 2015. Komitea kiinnittää huomiota useiden jäsenvaltioiden maatalousalalla nykyisin vallitsevaan kriisiin;

8.

muistuttaa, että vuonna 2016 Euroopan komissio arvioi kaikkien jäsenvaltioiden koheesiopolitiikan ”Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin” -tavoitteen mukaisia kokonaismäärärahoja vuosiksi 2017–2020 ja mukauttaa kokonaismäärärahoja tuoreempien tilastojen pohjalta. Komitea myös painottaa tarvetta varmistaa riittävät talousarviovarat vuonna 2017 näiden mukautusten rahoittamiseksi;

9.

kehottaa Euroopan komissiota, jäsenvaltioita ja alueita hyödyntämään näitä mukautuksia joustavana välineenä, jotta koheesiopolitiikan puitteissa voidaan vastata uusiin haasteisiin, sekä ottamaan huomioon, että monivuotista rahoituskehystä koskevan asetuksen 7 artiklan mukaan näissä mukautuksissa on otettava huomioon kriisistä kärsivien jäsenvaltioiden erityisen vaikea tilanne;

10.

toteaa, että alustavissa analyyseissa käy ilmi maksusitoumusten ja toteutuksen nopeus hankkeissa, jotka on rahoitettu Horisontti 2020 -puiteohjelman ja Verkkojen Eurooppa -välineeseen liittyvien ohjelmien kautta, sekä kumpaankin ohjelmaan tehtyjen määrärahaleikkausten kielteiset vaikutukset. Komitea kehottaa budjettivallan käyttäjää kompensoimaan Horisontti 2020 -puiteohjelman ja Verkkojen Eurooppa -välineen määrärahaleikkaukset, jotka liittyvät ESIRin perustamiseen, vuoden 2017 talousarviomenettelyssä;

11.

muistuttaa, että vuotuisessa talousarviomenettelyssä voidaan puuttua ainoastaan tilapäisesti puutteelliseen rahoitukseen sekä maksusitoumusten ja maksujen välisen eron kasvuun ja että näitä kysymyksiä olisi käsiteltävä monivuotisen rahoituskehyksen kattavan väliarvioinnin yhteydessä;

12.

pitää valitettavana, että energia-alan investointeihin käytettävissä olevaa rahoitusta vähennetään Verkkojen Eurooppa -välineessä, ja painottaa, että tämän ensisijaisen otsakkeen ei pitäisi joutua kärsimään sen vuoksi, että lisämäärärahoja siirretään muihin budjettikohtiin. Komitea suosittaa, että Verkkojen Eurooppa -välineen täytäntöönpanossa varmistetaan nykyistä parempi maantieteellinen tasapaino energia-alalla, jotta EU:n kaakkoisten alueiden ja niiden naapureiden ohella myös muut alueet voisivat hyötyä maantieteellisesti tasapainoisemmalla tavalla paremmista liitäntäverkoista, joilla on ratkaiseva merkitys EU:n laajuisten toimivien energian sisämarkkinoiden kannalta;

13.

pitää nuorisotyöllisyysaloitetta keskeisenä poliittisena painopisteenä, sillä se on Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) tuella yksi konkreettisista välineistä, jolla tuetaan nuorten siirtymistä työmarkkinoille. Komitea esittääkin, että nuorisotyöllisyysaloitetta varten kaudeksi 2014–2020 hyväksytystä 3,2 miljardin euron kokonaisbudjetista osoitetaan vuoden 2017 talousarviossa riittävästi määrärahoja maksusitoumuksia ja maksuja varten;

14.

korostaa, että alkuvaiheen viivästysten jälkeen Euroopan rakenne- ja investointirahastotoimien täytäntöönpano on vauhdittumassa, ja esittää siksi maksumäärärahoja korotettaviksi EU:n vuoden 2017 talousarviossa, jotta vältetään suorittamattomien maksujen kertyminen tulevaisuudessa. Komitea kehottaa komissiota seuraamaan maksamatta olevien sitoumusten kehitystä säännöllisesti ja ottamaan käyttöön ennakkovaroitusjärjestelmän;

15.

ehdottaa, että Euroopan parlamentti toteuttaa muutamia kokeiluhankkeita vuoden 2017 talousarvion puitteissa tutkiakseen rajaseutujen liikenneinfrastruktuurin puuttuvien yhteyksien luomiseen liittyviä tarpeita ja kasvumahdollisuuksia;

16.

painottaa, että mikäli tulevaisuudessa ilmenee uusia ennakoimattomia maksutarpeita, ne tulisi rahoittaa uusilla maksumäärärahoilla olemassa olevien resurssien uudelleenjärjestelemisen sijasta;

17.

huomauttaa, että EU:n talousarviossa tulisi keskittyä tuloksiin, ja kannattaa siksi Euroopan komission kaikkia pyrkimyksiä yksinkertaistaa varainhoitoasetusta, täydentää entistä paremmin EU:n eri rahoitusvälineitä ja varmistaa tasapuoliset edellytykset kaikille EU:n politiikoille ja ohjelmille valtiontukea koskevien sääntöjen, julkisten hankintojen ja raportointivaatimusten osalta. Komitea tähdentää, että EU:n talousarviossa on noudatettava paikkalähtöisen monitasoisen hallinnon mukaista lähestymistapaa;

18.

korostaa, että EU:n talousarviota on hallinnoitava paikkalähtöistä monitasoisen hallinnon lähestymistapaa soveltaen, jotta EU:n rahastoilla ja politiikoilla saataisiin parempia tuloksia ja voitaisiin hyödyntää paikallisia ja alueellisia erityispiirteitä;

19.

muistuttaa, että joulukuussa 2015 solmittu COP 21 -sopimus sitouttaa avunantajamaat tukemaan kehitysmaita 100 miljardilla Yhdysvaltain dollarilla vuodessa, mutta että yhteisestä menetelmästä ilmastotoimien rahoituksen huomioimiseksi on sovittava ennen Marrakeshissa pidettävää COP 22 -kokousta. Komitea kehottaa tätä taustaa vasten komissiota esittämään ilmastotoimien rahoitusta koskevan EU:n konsolidoidun sääntelykehyksen ja sisällyttämään sen vuoden 2017 talousarvioesitykseensä, kun otetaan huomioon, että EU on myös sopinut siitä, että vähintään 20 prosenttia monivuotisesta rahoituskehyksestä 2014–2020, eli 180 miljardia euroa, tulisi käyttää ilmastoon liittyviin toimiin;

20.

toteaa lopuksi, että monet paikallis- ja alueviranomaiset ovat äskettäin ottaneet käyttöön tasa-arvonäkökohtien huomioimiseen tähtäävän politiikan talousarvioiden laatimisessa, ja kehottaa Euroopan komissiota ottamaan sukupuolivaikutukset huomioon vuoden 2017 talousarvioesityksessä;

21.

antaa komitean puheenjohtajan tehtäväksi toimittaa tämä päätöslauselma komissiolle, Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle.

Bryssel 15. kesäkuuta 2016.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Markku MARKKULA


18.1.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 17/4


Euroopan alueiden komitean päätöslauselma aiheesta ”Euroopan alueiden komitean panos Euroopan komission vuoden 2017 työohjelmaan”

(2017/C 017/02)

PES-, EPP-, ALDE-, EA- ja ECR-ryhmien esittämä

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA, joka

ottaa huomioon 4. kesäkuuta 2015 komitean painopisteistä vuosina 2015–2020 ja 4. joulukuuta 2015 Euroopan komission työohjelmasta 2016 antamansa päätöslauselmat sekä helmikuussa 2012 Euroopan komission kanssa tehdyn yhteistyöpöytäkirjan,

ottaa huomioon toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet, pitää tärkeänä, että komissio sitoutuu työskentelyssään vastaisuudessakin noudattamaan näitä periaatteita soveltamalla yhdennettyä ja monitasoista poliittista lähestymistapaa, sekä toivoo paikallis- ja alueviranomaisten yhä tiiviimpää osallistamista EU:n päätöksentekoprosessiin,

Työllisyys, kasvu, investoinnit ja koheesiopolitiikka

1.

kehottaa komissiota esittämään viipymättä uuden, vuoteen 2030 ulottuvan pitkän aikavälin strategian EU:n kestäväksi kehittämiseksi (Euroopan kestävän kehityksen strategia) ottaen huomioon Eurooppa 2020 -strategian väliarviointi ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttaminen;

2.

korostaa vuoden 2016 maaraporteissa ja maakohtaisissa suosituksissakin tähdennettyä paikallis- ja alueviranomaisten roolia investointiesteiden purkamisessa sekä sitä, että kaikkien hallintotasojen tulee kumppaneina pyrkiä tunnistamaan tällaiset esteet ja puuttumaan niihin omissa maissaan;

3.

kehottaa komissiota ja Euroopan investointipankkia ryhtymään lisätoimiin Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) ja Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) sekä muiden EU-rahoitteisten ohjelmien keskinäisen täydentävyyden varmistamiseksi. Komitea toistaa kehotuksensa AK:n osallistamisesta investointiohjelman toteuttamiseen, seurantaan ja arviointiin erityisesti investointijärjestelyjen edistämisen osalta ja sen analysoimiseksi, mikä on ESIRin todellinen vaikutus investointivajeen pienentymiseen alue- ja paikallistasolla;

4.

korostaa, että Euroopan komission on yhteistyössä Euroopan investointipankin kanssa tarpeen täsmentää, millainen rooli alueellisilla kehityspankeilla ja muilla rahoituslaitoksilla tulee olemaan investointijärjestelyissä, jotka ovat Euroopan investointiohjelman toteuttamisväline (1);

5.

korostaa, että ERI-ohjelmien vaikutuksen ja käytön lisääminen edellyttää ohjelmien yksinkertaistamista, ja ehdottaa, että kuluvaa ohjelmakautta varten hyväksytään ripeästi joukko yksinkertaistamistoimenpiteitä. Komitea ehdottaa, että samanaikaisesti tehostetaan toimia koheesiopolitiikan toteutusjärjestelmän perinpohjaiseksi tarkistamiseksi seuraavaa ohjelmakautta varten siten, että tiivistetään yksinkertaistamista käsittelevän korkean tason työryhmän työskentelyä ja käynnistetään kattava monitasoinen vuoropuhelu erityisesti paikallis- ja alueviranomaisten kanssa;

6.

ehdottaa, että kehitetään valtiontukisääntöjä koskevien laajempien poikkeuksien soveltamista ERI-rahastomenoihin;

7.

suhtautuu myönteisesti ”rajatylittävään analyysiin”, jonka tavoitteena on purkaa rajatylittävän yhteistyön oikeudellisia ja hallinnollisia esteitä, ja kehottaa komissiota esittämään vuonna 2017 konkreettisia toimia tällaisten esteiden poistamiseksi ottaen huomioon myös Luxemburgin EU-puheenjohtajuuskaudellaan tekemän ehdotuksen siitä, että solmittaisiin ”eurooppalainen rajatylittävä yleissopimus raja-alueita koskevista erityisistä säännöksistä”. Komitea kehottaa komissiota seuraamaan rajatylittävää terveydenhuoltoa koskevan direktiivin 2011/24/EU täytäntöönpanoa tiiviisti sen mahdollisiin epäkohtiin puuttumiseksi;

8.

pitää valitettavana, että useiden EU-ohjelmien ja -aloitteiden väliarviointeja, joiden on määrä valmistua vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä, ei soviteta yhteen nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin/tarkistuksen kanssa. Komitea kehottaakin komissiota saattamaan niiden arvioinnit päätökseen 1. heinäkuuta 2017 mennessä ja laatimaan kattavan seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevan ehdotuksen, joka tulee esittää 1. tammikuuta 2018 mennessä. Tämä huomioon ottaen komitea toivoo, ettei kyseisten ohjelmien arviointien viivästyminen lykkää seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevien säädösehdotusten hyväksymistä;

9.

korostaa, että valtion- ja hallitusten päämiesten yhdessä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa hyväksymä kaupunkeja koskeva EU:n toimintasuunnitelma on tärkeää panna täytäntöön. Komitean mielestä on syytä varmistaa, että kaupunkeja koskeva EU:n toimintasuunnitelma on johdonmukainen sääntelyn parantamista koskevan EU:n toimintasuunnitelman kanssa. Se kehottaa kirjaamaan kaupunkeja koskevan EU:n toimintasuunnitelman ja sen täytäntöönpanoa koskevan valkoisen kirjan komission vuoden 2017 työohjelmaan;

10.

pyytää komissiota sisällyttämään vuoden 2017 työohjelmaansa vuoden 2050 alueellisen vision laatimisen. Komitea korostaa, että uutta alueellista visiota tarvitaan, sillä Euroopan aluekehityssuunnitelmaa koskeva sopimus vuodelta 1999 on saatettava ajan tasalle, kuten 27. marraskuuta 2015 pidetyn alueellista yhteenkuuluvuutta ja kaupunkipolitiikkaa käsitelleen ministerikokouksen päätelmissä tähdennetään;

11.

kehottaa komissiota kohdentamaan toimia liikenteen pullonkaulojen poistamiseen ja tarvittavien rajatylittävien yhteyksien varmistamiseen. Erityisesti on tartuttava puuttuvien paikallisten ja alueellisten rajatylittävien liikenneyhteyksien aiheuttamaan ongelmaan. Etenkin pienimuotoisia, rajaseutujen kannalta merkittäviä infrastruktuureja varten on osoitettava riittävä rahoitus. Komitea odottaa komission esittävän konkreettisen ehdotuksen ja aikataulun rajaylittävien multimodaalisten matkansuunnittelupalvelujen ja yhteentoimivien integroitujen lippujärjestelmien käyttöönotolle;

12.

toistaa Euroopan komissiolle antamansa kehotuksen julkaista vihreä kirja liikkuvuudesta maantieteellisesti ja väestörakenteeltaan haastavilla alueilla;

13.

kannustaa komissiota käynnistämään uudelleen keskustelun bkt:stä ja sitä laajemmasta näkökulmasta sekä tutkimaan täydentävien indikaattorien kehittämisen tarpeellisuutta ja mahdollisuutta talouden suorituskyvyn, hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen mittaamiseksi;

14.

suosittaa, että Euroopan komissio kehittää kaikkien jäsenvaltioiden tunnustaman ja hyväksymän ”ammattipätevyyden ja osaamisen vähimmäistason takuun” rajoittamatta EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 165 artiklan mukaista jäsenvaltioiden vastuuta opetuksen sisällöstä ja koulutusjärjestelmän järjestämisestä, ja odottaa epävirallisen ja arkioppimisen tunnustamisen mahdollistavien järjestelyjen olevan valmiina viimeistään vuonna 2018. Komitea korostaa, että työvoiman osaaminen ja työmarkkinoiden tarpeet tulee saada kohtaamaan ja että työttömien nuorten koulutustarpeet on tätä ajatellen otettava asianmukaisesti huomioon komission vuoden 2017 työohjelmassa;

15.

pyytää komissiota laatimaan väestörakenteen muutosta koskevan strategian ja sisällyttämään Eurooppa 2020 -strategian väliarviointiin väestönkehitykseen liittyvän uuden lippulaivahankkeen sekä käymään AK:n kanssa varhaisessa vaiheessa vuoropuhelua vakavista ja pysyvistä väestöön liittyvistä haitoista kärsivien alueiden tulevasta määritelmästä;

16.

odottaa komission esittävän vuoden 2017 alussa säädösehdotuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista taloudellisten vapauksien ja sosiaalisten oikeuksien epäsuhtaan puuttumiseksi;

17.

kehottaa komissiota esittämään oikeudellisen kehyksen, joka sisältää yhteiset määritelmät, joita sovelletaan erilaisiin yhteisötalouden eurooppalaisiin muotoihin, kuten osuuskuntiin, säätiöihin, keskinäisiin yhtiöihin ja yhdistyksiin, jotta yhteisötalouden yritysten toiminnalla on varma oikeudellinen perusta ja jotta ne voivat näin hyötyä sisämarkkinoiden ja vapaan liikkuvuuden eduista;

18.

kehottaa komissiota tekemään ehdotuksen uudeksi sukupuolten tasa-arvoa ja naisten oikeuksia koskevaksi strategiaksi 2016–2020 sekä säädösehdotuksen äitiyslomaa koskevan neuvoston direktiivin 92/85/ETY tarkistamiseksi;

19.

kehottaa komissiota esittämään yhteistoimin AK:n ja jäsenvaltioiden kanssa toisen raportin Euroopan vammaisstrategiasta 2010–2020 ja pohtimaan strategian jatkokehittämistä;

20.

vetoaa komissioon, jotta se puuttuisi nk. pöytälaatikkoyhtiö-ilmiöön;

21.

aikoo antaa panoksensa Euroopan kulttuuriperintövuoteen 2018 levittämällä tietämystä kulttuuriperinnöstä yhä laajemmalle yleisölle ruohonjuuritasolla;

22.

korostaa, että Euroopan matkailustrategiaa tulee uudistaa, ja toteaa, että AK on ryhtynyt laatimaan lausuntoa aiheesta ”Matkailu alueellisen yhteistyön edistäjänä EU:ssa” ja aikoo esittää Euroopan komissiolle ehdotuksia uudistettua strategiaa ajatellen;

23.

kehottaa komissiota ottamaan maaseutu-ulottuvuuden entistä järjestelmällisemmin huomioon kaikilla EU-politiikan aloilla ja esittämään maaseutua käsittelevän valkoisen kirjan pohjaksi vuoden 2020 jälkeiselle maaseudun kehittämispolitiikalle;

24.

kehottaa komissiota edistämään sinistä kasvua edelleen laatimalla uusi ja kattava Euroopan sinisen talouden kehittämissuunnitelma erityisesti Euroopan yhteisen rannikkoaluekartoitusta ja merialan tietoja koskevan strategian pohjalta. Näin parannetaan tietojen saatavuutta, vähennetään pilkkoutumista ja hyödynnetään valtioiden rajat ylittäviä synergiaetuja, mikä auttaa kehittämään sinistä taloutta. Komitea pyytää myös perustamaan siniseen talouteen keskittyvän osaamis- ja innovaatioyhteisön;

25.

kehottaa komissiota soveltamaan katastrofivalmiuteen tähtäävän investoinnin periaatetta sen politiikoissa ja rahastoissa. Komitea kehottaa komissiota paikallisten, alueellisten ja kansallisten hallintotahojen ja sidosryhmien kanssa yhteistyössä ja niitä konsultoiden antamaan ohjeistusta siitä, mitä katastrofiriskien vähentämistä koskeva Sendain kehys tarkoittaa EU:n kannalta ja miten se voidaan parhaiten panna täytäntöön;

Kestävä kehitys

26.

kehottaa komissiota panemaan kiertotalouden toimintasuunnitelman kaikilta osin täytäntöön ja punnitsemaan tarvetta esittää vuonna 2017 tarvittavia ehdotuksia, kuten kunnianhimoinen muoveja kiertotaloudessa koskeva strategia, säädös uudelleenkäytettävän veden vähimmäislaatuvaatimuksista sekä uusia aloitteita rakennus- ja purkutoimintaa varten;

27.

kehottaa komissiota laatimaan alueellisia vaikutustenarviointeja kaikista olemassa olevista ja ympäristöä koskevista sitovista tavoitteista;

28.

vetoaa komissioon, jotta se tarkastelisi uudelleen EU:n ilmastotavoitteita ja niiden tarvittavia täytäntöönpanokeinoja ottaen huomioon Pariisin COP21-kokouksessa hyväksytyt maailmanlaajuiset tavoitteet. Komitea muistuttaa komissiota alkuperäisestä suosituksestaan, jonka mukaan kasvihuonekaasupäästöjä olisi vähennettävä 50 prosenttia vuoden 1990 tasoon verrattuna vuoteen 2030 mennessä. Komitea katsoo, että kaikille uusille tavoitteille olisi tehtävä alueellinen vaikutustenarviointi eikä niillä pitäisi rajoittaa jäsenvaltioiden oikeutta määrittää oma energiayhdistelmänsä;

29.

kehottaa komissiota noudattamaan käytännössä monitasoiseen – kaupungit mutta myös alueet kattavaan – hallintoon perustuvaa lähestymistapaa, jonka merkitys tunnustetaan maailmanlaajuisen ilmastosopimuksen johdanto-osan viidennessätoista kappaleessa;

30.

pyytää päästä mukaan EU:n energiainfrastruktuurifoorumiin edustamaan paikallis- ja alueviranomaisia päätöksentekoprosessissa, joka koskee energiainfrastruktuuriin – erityisesti hajautettuun energiantuotantoon mikrotuotanto ja jakelu mukaan luettuina – tehtäviä investointeja;

31.

pyytää, että se kutsutaan politiikan suunnittelun alkuvaiheista lähtien mukaan energiatehokkuutta, uusiutuvien energialähteiden käytön edistämistä ja sähkömarkkinarakennetta koskevien EU:n direktiivien tarkistamiseen;

32.

kehottaa komissiota esittämään konkreettisempia sähkön ja lämmön yhteistuotantoa sekä kaukolämpö- ja kaukojäähdytysverkkoja koskevia aloitteita, joiden avulla jatketaan hiilidioksidipäästöjen vähentämistä ja lisätään energiavarmuutta;

33.

katsoo, että komission pitäisi nostaa uusiutuvaa energiaa koskevan politiikan tavoitetasoa tehostamalla kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen tyyppisten ratkaisujen tukemista, muokkaamista ja levittämistä EU:ssa ja sen ulkopuolella. Näin edistettäisiin nykyistä johdonmukaisempaa ja kestäväpohjaista kaupunkihallintoa, ilmastotoimia ja kansalaisten osallistumista;

34.

kannustaa panemaan Euroopan unionin seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman (2014–2020) tinkimättä täytäntöön ja kehottaa komissiota esittämään ehdotuksen EU:n direktiiviksi, jossa asetetaan säännöt EU:n koko ympäristösäännöstön noudattamisen varmistamiseksi (2);

35.

kehottaa panemaan vuoteen 2020 ulottuvan biologista monimuotoisuutta koskevan EU:n strategian kokonaan täytäntöön ja vetoaa näin ollen komissioon, jotta se esittäisi vihdoin vuonna 2017 aloitteen, jolla varmistetaan, ettei tapahdu luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen nettohävikkiä. Lisäksi komitea toistaa pyyntönsä, että komissio ei tarkistaisi luontodirektiivejä vaan esittäisi piakkoin tiedonannon, joka sisältää konkreettisia toimia niiden täytäntöönpanon parantamiseksi (3);

36.

kehottaa komissiota esittämään kestävyysperiaatteiden mukaisesti tuotettua ruokaa koskevan tiedonannon, jossa määritellään yhtenäinen EU:n laajuinen politiikkakehys kestävyysnäkökohtien huomioimiselle maataloustuotannossa, ruoantuotannossa sekä elintarvikeketjussa ja kaupassa. Komitea muistuttaa Euroopan komissiota sen aiemmin esittämästä kehotuksesta vähentää elintarvikejätettä 30 prosenttia vuoteen 2025 mennessä (4). Lisäksi komitea toistaa kehotuksensa ottaa paikallistuotteita varten käyttöön uusi logo ja määritellä niille yhteinen tunnus ja tunnistettavuutta tukeva järjestelmä;

37.

kehottaa komissiota julkaisemaan tuoreimpaan näyttöön perustuvan uuden alkoholistrategian vuosiksi 2016–2025 ja ottamaan siinä huomioon yhteiskunnalliset muutokset sekä jäsenvaltio-, alue- ja paikallistasolla jo käynnistetyt tukiohjelmat;

Sisämarkkinat ja kilpailu

38.

kannattaa Euroopan parlamentin kehotusta, jonka mukaan EU-ohjausjaksoon olisi sisällytettävä sisämarkkinapilari ja siinä olisi oltava mekanismi, jolla yhdentymistä seurataan ja arvioidaan säännöllisesti;

39.

suhtautuu myönteisesti tulossa oleviin pk-yritysten arvonlisäverotuksen yksinkertaistamispakettiin ja uusyritysaloitteeseen, jotka ovat konkreettisia askelia kohti tällaisten yritysten sääntely- ja hallintotaakan keventämistä. Komitea korostaa tarvetta yksinkertaistaa sääntelyä vielä huomattavasti enemmän erityisesti siltä osin kuin on kyse pk-yritysten osallistumisesta julkisiin hankintoihin ja ERI-rahastoista rahoitettaviin hankkeisiin;

40.

on ilahtunut siitä, että komissio kiinnittää huomiota jakamis- eli vuorovaikutustalouteen, mutta komitea toistaa näkemyksensä siitä, että kaikki mahdolliset tiukat sääntelyhankkeet olisi toteutettava toimialakohtaisen lähestymistavan mukaisesti ja sääntelypuitteita määritettäessä yhtenä kriteerinä olisi otettava huomioon aloitteen mittakaava;

41.

katsoo, että komission on reagoitava aiempaa voimakkaammin yleishyödyllisten palvelujen merkittäviin rahoitushaasteisiin. Komitea kehottaa komissiota näin ollen arvioimaan yleishyödyllisten palvelujen tuottamista koskevan EU:n lainsäädännön alueellisia vaikutuksia keskittyen erityisesti valtiontukea ja julkisia hankintoja koskeviin sääntöihin ja hyödyntämään kaikki jäljellä olevat sääntöjen yksinkertaistamismahdollisuudet EU:n rahoitusvälineiden yksinkertaistaminen mukaan lukien. Komitea odottaa tätä taustaa vasten, että sitä kuullaan asianmukaisesti ”Almunia-paketin” vuonna 2017 toteutettavasta tarkistuksesta yleistä taloudellista etua koskeviin palveluihin liittyen;

42.

ehdottaa, että sen jälkeen, kun komissio on saanut valmiiksi direktiivin arvioinnin parannusten tekemiseksi julkisten hankintojen alalla, se tarkastelisi direktiiviä uudelleen paikallis- ja alueviranomaisten havaitsemiin epäkohtiin puuttumiseksi;

Talous- ja rahaliitto (EMU) sekä EU-ohjausjakso

43.

toistaa komissiolle ja Euroopan parlamentille esittämänsä kehotuksen ottaa käyttöön menettelysäännöt, joilla taataan, että paikallis- ja alueviranomaiset otetaan järjestelmällisesti mukaan EU-ohjausjaksoon, ja sitoutuu käymään aiheesta vuoropuhelua komission kanssa;

44.

toistaa komissiolle osoittamansa kehotuksen arvioida, miten uudet EKT 2010 -säännöt vaikuttavat paikallis- ja alueyhteisöjen investointikykyyn;

45.

pyytää, että komissio kutsuu AK:n mukaan valmistelemaan talous- ja rahaliiton uudistusta käsittelevää valkoista kirjaa, jossa tulee käsitellä EMUn kilpailukykyä ja sosiaalista ulottuvuutta;

Digitaaliset sisämarkkinat, tutkimus ja innovointi

46.

pitää digitaalisten sisämarkkinoiden yhtenä keskeisenä haasteena kestäväpohjaisen tietotalouden luomista myös teollisessa kontekstissa (teollisuus 4.0). Komitea kannattaa edellytysten luomista sille, että kaikki alueet voidaan liittää laajakaistapalvelujen piiriin, sekä yhteistyötä komission ja Euroopan investointipankin kanssa rahoitus- ja tukijärjestelmien hyödyntämiseksi tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuureja varten. Lisäksi se kehottaa komissiota raportoimaan digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamisen yhteydessä säännöllisesti edistymisestä digitaalikuilun umpeen kuromisessa etenkin alue- ja paikallistasolla;

47.

kehottaa komissiota esittämään ehdotuksia EU-rahoitteisten tutkimusohjelmien paremmaksi hyödyntämiseksi siten, että lisätään Horisontti 2020 -puiteohjelmasta, ERI-rahastoista ja ESIRistä saatavan rahoituksen keskinäistä synergiaa ja lujitetaan yhteyksiä älykkään erikoistumisen strategioihin aluetasolla. Komitea ehdottaa, että väliarvioinnissa painotettaisiin erityisesti Horisontti 2020 -rahoituksen kasvuvaikutuksia sekä innovaatiokuilun kaventamista;

48.

ehdottaa, että AK osallistuu tiiviisti biotalousstrategian uudelleentarkasteluun vuonna 2017;

49.

korostaa, että EU:n uusien välineiden, esimerkiksi Euroopan innovointineuvoston sekä avoimen datan ja avoimen innovointitoiminnan aloitteiden, toteutuksessa tulee ottaa huomioon alueulottuvuus ja niiden avulla on pyrittävä kaventamaan innovaatiokuilua;

EU:n kauppapolitiikka

50.

pyytää komissiota varmistamaan, että kaikkien merkittävien kauppapolitiikka-aloitteiden yhteydessä tehdään alueellisten vaikutusten arviointi ja että uusissa kauppasopimuksissa ei aseteta paikallis- ja alueviranomaisille uusia rajoituksia yleishyödyllisten palvelujen tuottamisen suhteen;

51.

pyytää komissiota suorittamaan järjestelmällisesti jälkikäteisarviointeja kauppasopimusten myönteisten ja kielteisten taloudellisten, ympäristöä koskevien, sosiaalisten ja alueellisten vaikutusten määrittämiseksi;

52.

pyytää komissiota kauppapolitiikan muotoilun avoimuuteen EU:n jäsenvaltioissa liittyvien ongelmien käsittelemiseksi esittämään suuntaviivat sille, miten kauppapolitiikan tavoitteet tulee määritellä ennen neuvottelujen alkamista eli siinä vaiheessa, kun 28 jäsenvaltiota antavat neuvotteluvaltuudet;

Oikeusasiat, perusoikeudet ja muuttoliike

53.

kehottaa oikeusasioihin liittyen komissiota suosimaan sellaisia kannustimia, jotka auttavat valtioita parantamaan vankilaoloja ja joilla edistetään korjaavan oikeuden mukaisten sovittelumenettelyjen kehittämistä rikosasioiden käsittelyyn sekä vankeusrangaistukselle vaihtoehtoisia ratkaisuja ja koulutusta, joka helpottaa irtautumista laittomuuksiin ja rikoksiin nojaavasta sosiaalisesta kontekstista;

54.

pitää tervetulleena Euroopan komission halukkuutta puuttua haasteisiin, joita turvapaikanhakijoiden, pakolaisten ja taloudellisista syistä muuttavien ennennäkemätön tulva Eurooppaan aiheuttaa, ja katsoo, että Dublin-järjestelmän uudistusta koskevat ehdotukset ovat tärkeä askel tähän suuntaan. Komitea odottaa kuitenkin, että vuonna 2017 esitetään konkreettisia lisäehdotuksia, jotta luodaan kattava EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka, joka perustuu perusoikeuksien ja kansainvälisten velvoitteiden kunnioittamiseen sekä yhteisvastuuperiaatteeseen;

55.

pyytää komissiota jatkamaan yhdessä jäsenvaltioiden kanssa yhteisymmärryksen edistämistä EU:n yhteisestä turvallisten lähtömaiden luettelosta ja toteuttamaan yhdessä turvallisiksi määritettyjen lähtömaiden ja kauttakulkumaiden kanssa tehokasta ja ripeää palauttamispolitiikkaa noudattaen kaikilta osin ihmisoikeuksia ja kansainvälisiä velvoitteita;

56.

kehottaa komissiota ehdottamaan sellaisten mekanismien luomista, joiden avulla turvapaikanhakijat voivat hakea humanitaarista viisumia EU:n ulkopuolelta, jolloin heidän on mahdollista tulla laillisesti EU:n alueelle;

57.

toteaa, että muuttoliikkeestä saadaan merkittävä lisäpanos Euroopan talouskasvuun, ja katsoo, että tämä seikka olisi otettava huomioon EU-ohjausjaksossa, eritoten muuttajien kotoutumisen varmistamiseen liittyvien menojen osalta;

58.

ajattelee, että nyt on tärkeämpää kuin koskaan pitää kiinni Schengen-järjestelmästä, ja vetoaa komissioon, jotta se tekisi jäsenvaltioiden kanssa kaikkensa tarvittavan vakauden palauttamiseksi järjestelmään. Komitea muistuttaa, että rajattomasta liikkuvuudesta tehdyn Schengen-sopimuksen soveltamisen keskeyttämisellä on merkittäviä seurauksia fyysisten tarkastusten muodossa ja että tästä uhkaa aiheutua mittavia taloudellisia seurauksia, mutta keskeyttäminen ei kuitenkaan ratkaisisi muuttoliikkeen aiheuttaman paineen ongelmaa;

59.

pyytää komissiota osoittamaan paikallis- ja alueviranomaisille lisärahoitusta, jotta ne voivat yhä tehokkaammin hoitaa tärkeän osuutensa turvapaikanhakijoiden, pakolaisten ja muuttajien tukemisessa ja kotouttamisessa;

60.

katsoo, että EU:n rakenne- ja investointirahastovarojen parempi kohdentaminen paikallistasolla on välttämätön edellytys tuen saamiseksi kotouttamispolitiikalle. Komitea kehottaa tätä ajatellen osoittamaan turvapaikanhakijoihin, pakolaisiin ja muuttoliikkeeseen liittyvän ongelman ratkaisemiseen lähivuosiksi lisää määrärahoja sekä jakamaan kyseiset varat nykyistä paremmin ja hyödyntämään ne mahdollisimman tehokkaasti;

61.

kehottaa komissiota 1) tukemaan paikallis- ja alueviranomaisia paikallisten, alueellisten ja maakohtaisten ennaltaehkäisystrategioiden laatimisessa radikalisoitumista vastaan, 2) jatkamaan radikalisoitumisen ennaltaehkäisyn hyvien käytänteiden kokoamista ja julkistamista käsikirjan muodossa sekä 3) tukemaan kaupunkien välistä yhteistyötä radikalisoitumisen torjunnassa;

62.

ilmaisee huolensa ilman huoltajaa olevien alaikäisten läsnäolon valvonnan vaikeudesta ja heidän riskistään joutua ihmiskaupan ja hyväksikäytön uhriksi. Komitea kehottaa toteuttamaan erityisesti alaikäisille suunnattuja kotouttamis- ja koulutusohjelmia ja soveltamaan vastaanotossa käytäntöjä, joihin alaikäisten kotimaista saapuneiden, vastaanottajamaahan jo hyvin kotoutuneiden ihmisten yhteisöt voivat osallistua ja joissa alaikäisille taataan mahdollisuus asua perheessä tai perheenomaisessa ympäristössä;

Vakaus ja yhteistyö Euroopan unionin ulkopuolella

63.

korostaa, että pantaessa tarkistettua Euroopan naapuruuspolitiikkaa täytäntöön tulee tärkeysjärjestyksessä nostaa korkealle aloitteet, joilla tuetaan hallinnon hajauttamisprosesseja, Twinning-toimintaa ja valmiuksien kehittämistä valtiota alemmilla hallintotasoilla. Komitea pyytää komissiota elähdyttämään paikallishallinnon välinettä (LAF) ja laajentamaan sitä niin, että se kattaa kaikki naapurimaat. Lisäksi komitea toistaa ehdotuksensa EU:n koheesiopolitiikan metodiikan, käsitteiden ja välineiden sisällyttämisestä tarkistetun Euroopan naapuruuspolitiikan täytäntöönpanoon;

64.

pyytää komissiota tarkastelemaan laajentumispolitiikkaan liittyen vuosittain laadittavissa edistymiskertomuksissa yksityiskohtaisemmin hallinnon hajauttamisprosesseja sekä paikallisen itsehallinnon tilannetta laajentumismaissa;

65.

tähdentää, että EU:n paikallis- ja alueviranomaisten tulee antaa kehitysyhteistyöhön asianmukainen panos, jotta sen avulla päästäisiin pysyviin tuloksiin. Tämä koskee myös asumista ja kestävää kaupunkikehitystä käsittelevän Yhdistyneiden kansakuntien konferenssin (Habitat III) jatkotoimia;

66.

pyytää komissiota kiinnittämään erityishuomiota pakolaisten suojeluun heidän lähtöalueillaan, sillä se on tärkeä osatekijä pyrittäessä huolehtimaan kasvavasta joukosta kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia ihmisiä. Komitea suhtautuu tähän liittyen myönteisesti Euroopan komission ehdotukseen uusista kumppanuuspuitteista sellaisia unionin ulkopuolisia maita varten, joiden alueella oleskelee paljon pakolaisia. Kyseisten maiden tulee kehittää itselleen kestävät vastaanottovalmiudet ja tarjota kestävät näkymät miljoonille sotaa ja vainoa pakeneville lähellä heidän kotiaan. Komitea toteaa, että tavoitteen saavuttaminen edellyttää ulkoista investointiohjelmaa unionin ulkopuolisiin maihin suuntautuvien investointien vauhdittamiseksi, ja kehottaa osallistamaan Euroopan alue- ja paikallisviranomaiset täysipainoisesti tähän prosessiin. Paikallis- ja alueviranomaisia pitäisi kannustaa auttamaan vastaavia hallintotahoja EU:n ulkopuolisilla vastaanottaja-alueilla siten, että ne antavat teknistä apua ja neuvovat soveltamaan pakolaisten suojeluun järjestelmällisempää lähestymistapaa;

Kansalaisuuskysymykset, hyvä hallintotapa ja sääntelyn parantaminen

67.

toistaa kehotuksensa yksinkertaistaa ja parantaa eurooppalaisen kansalaisaloitteen oikeudellista kehystä, sillä se on ainoa suoran osallistumisen mahdollistava väline EU-tasolla;

68.

kiinnittää komission huomion komitean tiiviissä yhteistyössä paikallisten ja alueellisten tiedotusvälineiden, kansalaisyhteiskunnan ja EU:n toimielinten kanssa menestyksekkäästi järjestämään hajautettuun viestintään EU-asioista ja kehottaa Euroopan komissiota tehostamaan tähän liittyviä toimiaan hyvissä ajoin ennen vuonna 2019 järjestettäviä Euroopan parlamentin vaaleja;

69.

kehottaa komissiota laatimaan EU:n laajuisesti sovellettavan vakiomääritelmän ylisääntelylle, jotta taataan oikeusvarmuus EU:n lainsäädännön täytäntöönpanossa ja soveltamisessa ja karsitaan liiallista byrokratiaa;

70.

kehottaa kaikkia EU:n toimielimiä lisäämään keskinäistä avoimuuttaan, yhteistyötään ja toimintansa tehokkuutta uuden parempaa lainsäädäntöä koskevan toimielinten välisen sopimuksen hyväksymisen johdosta. AK olisi kutsuttava mukaan lainsäädäntäprosessin kaikkiin vaiheisiin, jotta sen koko potentiaali saadaan hyödynnettyä tässä prosessissa ja kuulemismenettelyissä;

71.

korostaa, että komitean ja komission välillä syntyi hyvää yhteistyötä vuosina 2015 ja 2016 toteutetussa alueellisten vaikutusten arvioinnin pilottihankkeessa. AK kehottaa komissiota tämän toimivan yhteistyön pohjalta sisällyttämään alueellisten vaikutusten arvioinnin vakiokäytäntönä sellaisen lainsäädännön vaikutusten arviointiin, jolla saattaa olla erilaisia vaikutuksia eri alueisiin, sekä laajemmin paremman sääntelyn agendaan;

72.

odottaa yhteistyön Euroopan komission ja Euroopan parlamentin kanssa tiivistyvän toissijaisuusperiaatteen toteutumisen seurannassa sekä liittyen toissijaisuusperiaatetta käsittelevään konferenssiin, jonka komitea järjestää vuonna 2017;

73.

antaa komitean puheenjohtajan tehtäväksi toimittaa tämä päätöslauselma komissiolle, Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle.

Bryssel 15. kesäkuuta 2016.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Markku MARKKULA


(1)  ECON-VI/007.

(2)  COR-2015-05660.

(3)  COR-2015-02624.

(4)  AK:n päätöslauselma kestävyysperiaatteiden mukaisesti tuotetusta ruoasta.


18.1.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 17/11


Päätöslauselma aiheesta ”Europe Direct -tiedotuspisteiden tilanne”

(2017/C 017/03)

PES-, EPP-, ALDE-, EA- ja ECR-ryhmien esittämä

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA, joka

ottaa huomioon 16. helmikuuta 2012 antamansa päätöslauselman Europe Direct -tiedotuspisteiden tilanteesta (CoR 84/2012),

ottaa huomioon 3. joulukuuta 2014 antamansa lausunnon aiheesta ”Yhteyden palauttaminen EU:n ja sen kansalaisten välille: enemmän ja parempaa viestintää paikallistasolla” (COR-2014-04460);

1.

toteaa, että EU:lla on ratkaistavanaan suuria poliittisia ja taloudellisia haasteita. Demokratiavajeen pitkittyminen ja kansalaisten kasvava epäluulo EU:ta kohtaan ovat ongelmia, joihin vastaaminen edellyttää yhteistä toimintaa kaikilta EU-politiikkaan osallistuvilta tahoilta, jotta EU:n kansalaiset saataisiin sitoutumaan tiiviimmin Euroopan yhdentymishankkeeseen ja jotta EU-politiikan legitiimiys olisi taattu;

2.

korostaa, että paikallis- ja alueviranomaisilla on hyvät mahdollisuudet auttaa luomaan paremmat yhteydet kansalaisten ja EU-politiikan toimijoiden välille ja tiedottaa EU:n johtajille kansalaisten välittömistä tarpeista. Tästä syystä EU:n hajautettuun viestintäprosessiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota;

3.

sitoutuu tiivistämään yhteistyötä Europe Direct -tiedotuspisteiden kanssa vuosien 2015–2020 viestintästrategiansa puitteissa;

4.

muistuttaa, että Europe Direct -verkko, johon kuuluu tällä hetkellä 518 jäsenvaltioissa sijaitsevaa tiedotuspistettä, on keskeisessä asemassa EU:n hajautetun viestinnän strategiassa. Se on yksi Euroopan komission tärkeimmistä keinoista tiedottaa kansalaisille paikallis- ja aluetasolla EU:n eri alojen toimintapolitiikan käytännön merkityksestä heidän elämässään;

5.

suhtautuu myönteisesti Europe Direct -tiedotuspisteiden sisällöllisiä ja teknisiä näkökohtia koskevan Euroopan komission toimintakehyksen arviointiprosessiin, jota toteutetaan parhaillaan rahoitusjakson 2018–2023 valmistelemiseksi ja uusien puite-edellytysten asettamiseksi Europe Direct -tiedotuspisteille;

6.

pitää tärkeänä Europe Direct -tiedotuspisteiden verkostoitumista unionin toimielinten ja Euroopan komission muiden tiedotusverkkojen kanssa sekä sen roolia yhdyssiteenä alueisiin, paikallisiin instituutioihin ja kansalaisyhteiskunnan tahoihin sekä niiden tarpeisiin;

7.

toteaa, että Europe Direct -tiedotuspisteiden työstä on tullut entistä tärkeämpää ja vaativampaa nykyisessä kriisitilanteessa. Koska EU:lla on ratkaistavanaan niin monia haasteita, olisi pyrittävä hyödyntämään Europe Direct -tiedotuspisteiden kaikki mahdollisuudet ja vahvistamaan entisestään niiden roolia EU:n viestintäprosesseissa. Tässä yhteydessä on varmistettava tasapainoinen maantieteellinen jakautuminen, eikä nykyisten tiedotuspalvelun ylläpitäjien määrää saa vähentää paikallis- ja alueyhteisöissä;

8.

katsoo, että Europe Direct -tiedotuspisteiden toiminta voidaan varmistaa tulevaisuudessa lisäämällä jo nyt tiivistä yhteistyötä ja EU:lta saatavaa rahoitusta;

9.

ehdottaa Europe Direct -tiedotuspisteille seuraavalla rahoitusjaksolla myönnettävien määrärahojen korottamista huomattavasti nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa. Etenkin kertasumma, joka myönnetään kunkin Europe Direct -tiedotuspisteen perustietotarjontaa varten, olisi kaksinkertaistettava ja eri moduulien kiinteitä rahoitusmääriä korotettava varmistaen samalla, että tiedotuspisteet pyrkivät tehostamaan toimintaansa ja käyttämään resurssinsa mahdollisimman hyvin. Kokeellisiin moduuleihin osoitettavien määrärahojen nostaminen mahdollistaisi puolestaan kriisitilanteisiin reagoimisen. Näin voitaisiin kattaa esimerkiksi palkka- ja vuokrakulujen nousu;

10.

odottaa, että Europe Direct -tiedotuspisteille asetettujen lisääntyneiden vaatimusten vuoksi niiden rahoitusta parannetaan. Tukea olisi korotettava huomattavasti;

11.

vaatii, että Europe Direct -tiedotuspisteiden yleishyödyllisyyden perusteella ne olisi edelleen vapautettava arvonlisäverosta;

12.

korostaa, että hallinnollista rasitetta olisi vähennettävä tuntuvasti;

13.

vahvistaa, että Euroopan komission toteuttamat hajautettuun EU-viestintään liittyvät toimet saavuttavat periaatteessa kohdeyleisönsä. Euroopan komission asettamat EU-politiikan painopisteet ovat kuitenkin vain osittain kansalaisten tarpeiden mukaisia. Mitä abstraktimmasta aiheesta on kysymys, sitä harvemmin kansalaiset pitävät sitä tärkeänä poliittisena kysymyksenä. Tästä syystä olisi pyrittävä ensisijaisesti käsittelemään sellaisia eurooppalaisia poliittisia asioita, jotka koskettavat kansalaisia heidän arkielämässään;

14.

pitää tarkoituksenmukaisena sitä, että tiivistetään Europe Direct -tiedotuspisteiden yhteyksiä paikallis- ja aluetasolla luotuihin järjestöverkkoihin luomalla kahdensuuntainen viestintäkanava, jotta voidaan kartoittaa kansalaisten kannalta kiinnostavia eri aloihin liittyviä aihealueita ja mukauttaa näin EU:n tiedotus heidän tarpeisiinsa;

15.

toteaa, että moduulijärjestelmään suhtaudutaan pääsääntöisesti myönteisesti. Joitakin muutoksia on kuitenkin tehtävä: esimerkiksi moduulien joustavuutta on lisättävä;

16.

kehottaa Euroopan komissiota antamaan Europe Direct -tiedotuspisteille mahdollisuuden muuttaa suunniteltuja toimenpiteitä sekä komission viestintäpainopisteiden että paikallisten tarpeiden mukaan. Jos Euroopan yhdentymishankkeen tulevaisuus halutaan turvata, EU-politiikan toimijoiden täytyy saada viestinnällään kansalaiset jälleen vakuuttuneiksi siitä, että Eurooppa on yhteinen koti, rauhaa edistävä arvoyhteisö, joka vie eteenpäin sosiaalista ja kulttuurista edistystä ja oikeudenmukaisuutta. Lähellä kansalaisia tapahtuvan tiedotuksen ansiosta Europe Direct -tiedotuspisteet voivat luoda yhteyden kummankin osapuolen välille ja edistää myönteistä käsitystä EU:sta kansalaisten keskuudessa;

17.

ehdottaa, että uuden rahoituskauden 2018–2023 alkaessa käynnistetään tiedotuskampanja, jossa korostetaan ”Europe Direct” -merkin tuomaa lisäarvoa ja esitellään Europe Direct -tiedotuspisteiden päivittäistä toimintaa sekä niiden Euroopan laajuisia toimia paikallis- ja aluetasolla, täydentämällä näin korkean tason kokouksista välitettävää tavanomaista tiedotusta, joka ei tarjoa kansalaisille kokonaiskuvaa Eurooppa-hankkeesta;

18.

ehdottaa, että moduulijärjestelmässä voitaisiin ottaa huomioon alueellisia painopisteitä, toimintamalleja ja ryhmiä, joita ei ole tähän mennessä luokiteltu kohdeyleisöiksi. Ennen kaikkea olisi mahdollistettava saatavilla olevien moduulien joustava käyttö. Tarkoituksena on sovittaa viestintä mahdollisimman hyvin paikallisiin tarpeisiin. Alueellisten hankkeiden esittämisen tulisi olla mahdollista, jotta viestintää voitaisiin mukauttaa mahdollisimman hyvin paikallisiin vaatimuksiin. Näin voitaisiin tiivistää sellaisten eri tahojen välisiä kumppanuuksia, jotka yhdessä huolehtivat asianmukaisten julkisten palvelujen alueellisesta kattavuudesta, nykyistä tarkoituksenmukaisemmista ja ajanmukaisemmista viestintästrategioista sekä järjestelmällisemmistä suhteista sidosryhmiin ja muihin eurooppalaisiin verkostoihin. Olisi hyödyllistä mahdollistaa myös sellaisten kumppanuusmuotojen käyttö, joissa julkinen ja yksityinen sektori tekee yhteistyötä, niin kuin Euroopan komissio kannustaa tekemään unionin rahastojen ohjelmakaudella 2014–2020. Tällaisille hankkeille tulisi varmistaa asianmukainen rahoitus väestötiheyden ja yleisölle avoimien yhteyspisteiden perusteella;

19.

esittää myös, että mahdollistetaan useiden tiedotuspisteiden välisten yhteistyötoimien rahoittaminen, jotta helpotetaan hyvien käytänteiden vaihtoa eri alueiden tiedotuspisteiden välillä ja hyödynnetään yhteisvaikutuksia erityisesti, kun kohdeyleisöt ovat ominaispiirteiltään ja tarpeiltaan samanlaiset;

20.

korostaa, että Europe Direct -tiedotuspisteiden rooli on ratkaisevan tärkeä paikallis- ja alueviranomaisille, jotka parhaiten tuntevat paikalliset ja alueelliset sidosryhmät ja kansalaisia kiinnostavat aiheet. Niillä on erityisen hyvät mahdollisuudet määrittää, minkälaisilla tiedoilla ja tiedotustavoilla voidaan herättää kansalaisten kiinnostus ja vedota heihin. Niillä on siksi olennaisen tärkeä rooli EU-viestinnässä, ja tätä roolia tulisi vielä vahvistaa etenkin EU:n toimielinten kanssa tehtävän nykyistä tiiviimmän yhteistyön kautta;

21.

kannattaa Euroopan parlamentin kehotusta komissiolle antaa tarkoituksenmukaista ja kattavaa opastusta eurooppalaisten kansalaisaloitteiden järjestäjille (1);

22.

kehottaa Euroopan komissiota tehostamaan yhteistyötä erilaisten eurooppalaisten verkostojen välillä, jotta voidaan parantaa kansalaisille suunnattua tiedotusta ja viestintää tarjoamalla heille entistä laajemmin vastauksia heidän kysymyksiinsä.

Bryssel 16. kesäkuuta 2016.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Markku MARKKULA


(1)  Ks. Euroopan parlamentin päätöslauselma 28. lokakuuta 2015 eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta (2014/2257(INI)).


LAUSUNNOT

Alueiden komitea

118. täysistunto, 15.–16. kesäkuuta 2016

18.1.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 17/13


Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Euroopan terästeollisuuden kestävän työllisyyden ja kasvun turvaaminen”

(2017/C 017/04)

Esittelijä:

Isolde RIES (DE, PES), Saarlandin maapäivien ensimmäinen varapuheenjohtaja

Viiteasiakirja:

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja Euroopan investointipankille – Euroopan terästeollisuuden kestävän työllisyyden ja kasvun turvaaminen

COM(2016) 155 final

YLEISTÄ

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

Terästeollisuuden merkitys ja perusedellytykset Euroopan unionissa

1.

painottaa, että EU:n terästeollisuudella on ollut ja on edelleen merkittävä rooli Euroopan integraatioprosessissa ja että se on yksi hyvinvoinnin, arvonmuodostuksen, investointien ja työllisyyden keskeisistä perustoista Euroopassa. Terästeollisuus on strateginen avainala EU:ssa, ja se työllistää 330 000 henkeä 500 tuotantolaitoksessa 23 jäsenvaltiossa. Vuonna 2014 ala tuotti noin 169 miljoonaa tonnia terästä, mikä on 10 prosenttia koko maailman tuotannosta, ja alan kokonaisliikevaihto oli 166 miljardia euroa, mikä vastaa 1,3:a prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta.

2.

muistuttaa, että huolimatta tuotannon ja työpaikkojen vähenemisestä viime vuosikymmenten aikana terästeollisuus on edelleen keskeinen tekijä Euroopan uudelleenteollistamisessa. Komission 22. tammikuuta 2014 antamassa tiedonannossa ”Kohti Euroopan teollista renessanssia” esitetty tavoite nostaa teollisuuden osuus bruttokansantuotteesta 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä voidaan saavuttaa vain kilpailukykyisen terästeollisuuden avulla.

3.

kiinnittää huomiota terästeollisuuden tiiviisiin taloudellisiin riippuvuussuhteisiin alku- ja jatkojalostussektoreiden kanssa. Yhdessä tarviketoimittajien, kuten kaivos- ja energiateollisuus, kuljetuspalvelut ja palveluntarjoajat, sekä asiakkaiden, kuten metalliteollisuus, ajoneuvoteollisuus, koneenrakennus ja rakennusteollisuus, kanssa terästeollisuus muodostaa laajoja arvonmuodostusverkostoja ja klustereita.

4.

korostaa painokkaasti, että terästeollisuuden tuleva kehitys vaikuttaa suoraan ja epäsuorasti alueelliseen ja paikalliseen kehitykseen ja että kilpailukykyinen ja kestäväpohjainen terästeollisuus on taloudellisen elpymisen ja kasvun edellytys monilla Euroopan alueilla. Komitea huomauttaa, että terässektori on myös tärkeä välillisen työllisyyden lähde, koska sillä on merkittävä asema monilla muilla teollisuudenaloilla.

5.

kiinnittää huomiota siihen, että Euroopan terästeollisuus on kiinteä osa kansainvälisiä raaka-aine-, hankinta- ja myyntimarkkinoita ja että se on näin ollen riippuvainen tasapuolisista kilpailuedellytyksistä.

6.

korostaa, että terästeollisuuden yritykset ovat energiaintensiivisiä ja että energiakustannukset ovat noin 40 prosenttia toimintakustannuksista. Ala on näin ollen ehdottoman riippuvainen edullisesta ja varmasta energiahuollosta.

7.

painottaa terästeollisuuden panosta energiakäänteen ja ilmastonsuojelun kehittämiseen. Innovatiiviset terästuotteet ovat välttämättömiä esimerkiksi tuulivoimaloiden, suurtehovoimaloiden ja sähköautojen rakentamisessa. Vaikka teräksentuotanto on merkittävä hiilidioksidin lähde, innovatiiviset terästuotteet säästävät kuusi kertaa enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin mitä niiden tuotanto aiheuttaa.

8.

muistuttaa, että terästeollisuudella on strateginen merkitys rautatieinfrastruktuurien rakentamiselle Euroopan mantereen halki ja että lisäksi se antaa tärkeän panoksen paikallisten rautatieliikenneverkkojen luomiseen. Tällaiset verkot tarjoavat varteenotettavan vaihtoehdon tieliikenneruuhkien vähentämiseksi etenkin, kun otetaan huomioon elämän- ja ympäristönlaadun paraneminen suurkaupunkialueilla.

9.

korostaa, että Eurooppaan sijoittautuneiden terästuottajien on pyrittävä tuotannossaan mahdollisimman suureen kustannustehokkuuteen ja resurssitehokkuuteen sekä seurattava alan viimeisintä kehitystä jatkuvilla investoinneilla. Pitkän aikavälin kilpailukyky riippuu myös niiden kyvystä kehittää mullistavia tekniikoita esimerkiksi energiatehokkuuden kaltaisilla aloilla. Yhtä tärkeää on kuitenkin, että EU ja sen jäsenvaltiot ottavat päätöksissään aina huomioon vaikutukset teräsalan kansalliseen ja kansainväliseen kilpailukykyyn sekä pitkän aikavälin taloudelliset vaikutukset.

10.

toteaa, että terästeollisuuden on jatkuvuutensa varmistamiseksi edelleen osoitettava, että se on innovoinnin ja ympäristöystävällisyyden avulla valmis vastaamaan tuleviin haasteisiin. Muistettakoon tässä yhteydessä esimerkiksi aktiivinen panos ympäristön- ja ilmastonsuojeluun mutta myös teknisten normien johdonmukainen soveltaminen ympäristön- ja ilmastonsuojelun aloilla uudelleeninvestointien yhteydessä.

11.

korostaa Euroopan terästeollisuuden korkeita sosiaalinormeja ja sen ilmaston- ja ympäristönsuojelutoimia.

12.

toteaa, että teräksen kierrätys säästää raaka-aineita ja energiaa, alentaa kasvihuonekaasupäästöjä sekä vahvistaa kiertotaloutta. Erityisesti on korostettava, että raaka-aineena teräs on 100-prosenttisesti kierrätyskelpoinen materiaali. Teräksen uudelleenkäyttöä ja kierrätystä olisi kehitettävä ajatellen kilpailukykyistä ja kestävää kiertotaloutta koskevaa tavoitetta sekä sitä, että EU:n romumetallin kauppatase olisi positiivinen. Lisäksi uusien teräslajien, ferroseosten ja valu- ja valmistustekniikoiden kehittäminen tarjoaa valtavasti markkinapotentiaalia.

13.

korostaa, että Euroopan terästeollisuus tuottaa ajanmukaisimpien teknologioiden ja korkeasti koulutettujen ammattilaisten avulla huipputuotteita teräksestä ja että tässä yhteydessä asiakkaiden tarpeiden mukaan suunnattu tutkimus ja tuotekehittely ovat avainasemassa. Innovatiivisten ja korkealaatuisten tuotteiden kehittämisellä varmistetaan osaltaan yritysten kilpailukyky ja parannetaan sitä.

14.

toteaa myös, että ajanmukainen terästuotanto on vahvasti riippuvainen sellaisen korkeasti koulutetun työvoiman jatkuvasta kehittämisestä, joka kykenee löytämään tulevaisuuteen suuntautuvia ratkaisuja. Komitea panee merkille, että uudessa osaamisohjelmassa korostetaan jatkuvaa investoimista ihmisiin, muun muassa uudelleenkoulutukseen ja osaamisen täydentämiseen liittyviä toimintatapoja. Se hyödyttää monia talouden aloja, terästeollisuus mukaan luettuna.

15.

tukee Euroopan terästeollisuuden pyrkimyksiä varmistaa kaikkien työntekijöiden yhtäläiset mahdollisuudet. Niinpä esimerkiksi naisten osuus teräsalalla on kasvanut kymmenen viime vuoden aikana ja on nyt 6–25 prosenttia asemasta ja EU:n jäsenvaltiosta riippuen. Myös terästeollisuuden yritykset ovat kahden viime vuoden aikana käynnistäneet useita aloitteita eri jäsenvaltioissa, jotta teräsalalle saataisiin lisää naisia.

16.

panee merkille, että terästeollisuus on EU:ssa työterveyden ja -turvallisuuden osalta eturintamassa ja että se noudattaa maailmanlaajuisesti korkeimpia työhygienianormeja. EU:n tasolla keskustellaan parhaillaan yksityiskohtaisesti hyviksi osoittautuneiden käytänteiden vaihdosta työterveyden ja -turvallisuuden alalla. Lisäksi teräsalalla käydään EU:ssa tiivistä työmarkkinaosapuolten välistä vuoropuhelua EU:n tasolla.

17.

painottaa, että digitaaliset taidot ja teknologiat on otettava entistä vahvemmin huomioon perus- ja ammattikoulutuksessa ja erityisesti oppisopimuskoulutuksessa. Komitea korostaa, että tuotantoprosessien digitalisointi edellyttää työntekijöiltä entistä parempaa osaamista tehtävien monimutkaistumisen vuoksi (1).

18.

korostaa, että tuotantoprosessien digitalisointi edellyttää työntekijöiden tehtävien monimutkaistumisen vuoksi myös entistä parempaa abstraktista ajattelua ja kykyä ongelmanratkaisuun. Lisäksi työntekijöiden on organisoitava itse työnsä, ja heillä on oltava erinomaiset kyvyt monialaiseen ja itseohjautuvaan toimintaan sekä viestintään.

19.

muistuttaa, että maailmanlaajuinen ylikapasiteetti, matalan hintatason vaiheet, korkeat energiahinnat, energialähteille asetetut verot ja maksut sekä EU:n päästökaupan tuleva uudistus mutta myös EU:n ulkopuolisten teräksentuottajien soveltamat kilpailua vääristävät polkumyyntikäytänteet aiheuttavat Euroopalle teräksen tuotantopaikkana valtavia paineita. Euroopan teräsalalla raakateräksen tuotanto ja maailmanmarkkinaosuudet ovat vähenemässä, mikä johtaa mukauttamisprosesseihin niin yrityksissä kuin työntekijäpuolella.

20.

panee huolestuneena merkille paikallis- ja alueyhteisöihin kohdistuvat tuhoisat sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset, joita rauta- ja teräsalan tuotantopaikkojen sulkemisista tai tuotannon vähentämisistä aiheutuu, sekä toimenpiteet, joita tarvitaan kyseisten yhteisöjen elpymisen ja kasvun tukemiseksi.

21.

toteaa, että eurooppalainen strategia terästeollisuuden tulevaisuutta varten on järkevä ja tarkoituksenmukainen. Tässä yhteydessä on tärkeää, että paikallis- ja alueviranomaiset otetaan mukaan äänestyksiin ja päätöksentekoon ja että kulloisetkin paikalliset olosuhteet ja yritysten erikoisalat otetaan huomioon.

22.

kannattaa terästeollisuuden kilpailukykyyn ja kilpailukykyisiin perusedellytyksiin pohjautuvaa EU:n teollisuuspolitiikkaa, jonka avulla voidaan turvata nykyiset terästehtaat ja työpaikat ja kehittää niitä tulevaisuudessa.

23.

katsoo samoin kuin komissio energia-alan etenemissuunnitelmassa 2050, että energia-alan hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja uusiutuvien energialähteiden runsaaseen käyttöön perustuva skenaario voivat olla pitkällä aikavälillä edullisempi vaihtoehto kuin nykyisten menettelytapojen jatkaminen ja että ajan myötä ydinvoiman ja fossiilisista polttoaineista tuotettavan energian hinnat nousevat oletettavasti edelleen, kun taas uusiutuvien energialähteiden hinnat voivat laskea. Komitea panee samassa yhteydessä merkille jäsenvaltioiden pyrkimykset hyvittää kohtuuttomia taloudellisia kustannuksia, joita kansainvälisessä kilpailutilanteessa toimivalle terästeollisuudella aiheutuu uusiutuvien energioiden kehittämisen myötä. AK kehottaa EU:ta kuitenkin varmistamaan, että kansalliset hyvitysmekanismit eivät johda varsinkaan tukien osalta kilpailuvääristymiin EU:n sisämarkkinoilla.

24.

toteaa, että terästeollisuudesta voimakkaasti riippuvaisia yhteisöjä on autettava taloutensa monipuolistamisessa ennen rakenneuudistustoimien toteuttamista. Paikallistalouden monipuolistamisella olisi pyrittävä erityisesti luomaan synergiaa kestäväpohjaisten teollisuudenalojen ja palvelujen välille, ja sitä voitaisiin edistää myös verokannustimin.

EU:n päästökaupan uudistus

25.

suhtautuu myönteisesti siihen, että Eurooppa-neuvosto on 23.–24. lokakuuta 2014 antamissaan päätelmissä pyrkinyt saavuttamaan tasapainon yhtäältä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteiden ja toisaalta Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn turvaamisen välillä.

26.

muistuttaa kuitenkin, että Eurooppa-neuvoston päätös korottaa kolmannella kauppakaudella 2013–2020 sallittujen teollisuuden enimmäispäästöjen vuosittaista 1,74 prosentin vähennyskerrointa 2,20 prosenttiin neljännellä kauppakaudella 2021–2030 ja jatkaa ilmaisten päästöoikeuksien jakamista vertailuarvopohjalta saattaa johtaa päästöoikeuksien huomattaviin alijäämiin ja näin ollen teräsalan lisärasitteisiin, joita kilpailijoilla ei ole valtioissa, missä ei käydä päästöoikeuskauppaa.

27.

katsoo, että on olennaisen tärkeää luoda maailmanlaajuinen päästökauppajärjestelmä, jotta voidaan varmistaa eurooppalaisten yritysten kilpailukyky ja välttää hiilivuoto estämällä huutokaupattavien päästöoikeuksien lisääminen jatkossa. Muina takeina voitaisiin käyttää välillisten kustannusten (esim. sähköstä aiheutuvien kustannusten) yhdenmukaisia kompensointimekanismeja tai täsmälliseen ja ajantasaiseen tietoon perustuvia vertailuarvoja.

28.

panee tässä yhteydessä edelleen merkille, että raakaraudan vertailuarvo terästeollisuuden päästöoikeuksien jakamista varten on jo kolmannella kauppakaudella 2013–2020 noin 10 prosenttia fysikaalisesti ja teknisesti toteutuskelpoisen tason alapuolella. Myöskään sintterin vertailuarvoa ei ole ilmoitettu asianmukaisesti, sillä pellettilaitokset kuuluvat sen piiriin. Jaon tulee perustua tosiasiallisiin olosuhteisiin – terästeollisuuden masuunikaasuun perustuva sähköntuotanto täysimääräisesti huomioon ottaen – ja sitä on muutettava teknisen kehityksen mukana. Samalla päästöoikeudet on jaettava dynaamisesti kautta koko tuotantoketjun.

29.

on tyytyväinen siihen, että komissio on hyvissä ajoin ennen Euroopan neljännen päästökauppakauden alkua esittänyt ehdotuksensa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta kustannustehokkaiden päästövähennysten ja vähähiilisyyttä edistävien investointien edistämiseksi.

30.

toivoo näin ollen, että EU:n päästökaupan tulevat perusedellytykset ovat hyvissä ajoissa selvillä kaikille asianosaisille.

31.

katsoo samalla, että EU:n päästökauppajärjestelmän uudistuksen yhteydessä tarvitaan tiivistä yhteensovittamista ja keskustelua kaikkien asianosaisten kanssa.

32.

toteaa kuitenkin huolestuneena, ettei komission ehdottamassa direktiivissä oteta riittävästi huomioon Eurooppa-neuvoston toivomusta varmistaa teollisuuden kansainvälinen kilpailukyky, sillä juuri Euroopan terästeollisuudelle koituu huomattavia ja olemassaoloa uhkaavia kustannuksia.

33.

kehottaa siksi tarkistamaan ehdotettua direktiiviä perusteellisesti lainsäädäntämenettelyn seuraavissa vaiheissa – turvaten EU:n päästökaupan tehokkuuden ja jakaen kustannukset asianmukaisesti kaikkien talouden alojen kesken – ja sisällyttämään siihen etenkin seuraavat toimet:

Luovutaan lähtökohtaisesti tehokkaimmille laitoksille asetettavista maksuista.

Kannustetaan edelleen kehittämään teknologiaa ja vähentämään ympäristövaikutuksia asettamalla realistiset sekä teknisesti ja taloudellisesti toteutettavissa olevat vertailuarvot, jotka perustuvat 10 prosenttiin tehokkaimmista laitoksista.

Otetaan vertailuarvoja määritettäessä täysimääräisesti huomioon päästöt, jotka aiheutuvat masuunikaasuun perustuvasta sähköntuotannosta.

Luovutaan vertailuarvojen kiinteämääräisestä alentamisesta ja korjauskertoimesta.

Ei heikennetä sähkön hintahyvitystä energiaintensiivisillä aloilla ja mahdollistetaan kaikkien epäsuorien kustannusten kompensointi. Tässä yhteydessä on EU:n tasolla suunniteltava vähintään viitearvojen määrittelyä, jotta voidaan välttää kilpailun vääristyminen Euroopan sisämarkkinoilla.

Sisällytetään energiaintensiivisen teollisuuden lähtöaineet sääntöihin, jotta vältetään tuotannon siirtäminen ulkomaille.

Mukautetaan päästöoikeuksien määrä muuttuviin tuotantotasoihin.

34.

katsoo, että sähkön hintaan siirrettyjen kasvihuonekaasupäästöjen kustannusten täysimääräinen korvaaminen on välttämätöntä, jotta voidaan torjua mahdollinen hiilivuoto. Koska tällainen korvaus on tähän mennessä voitu suorittaa eri tavoin yksittäisissä jäsenvaltioissa, kilpailuvääristymät eivät ole poissuljettuja. Euroopan komission olisikin tutkittava, olisiko korvaus yhdenmukaistettava tulevaisuudessa vai olisiko se myönnettävä EU:n tasolla.

35.

on erittäin tyytyväinen siihen, että kansainvälinen yhteisö hyväksyi Pariisin ilmastokokouksessa ensimmäistä kertaa kansainvälisen oikeuden mukaisesti sitovan tavoitteen rajoittaa maapallon lämpeneminen alle kahteen celsiusasteeseen ja että se aikoo ryhtyä vakaviin toimiin maapallon lämpötilan nousun rajoittamiseksi 1,5 celsiusasteeseen. Perusperiaatetta, jonka mukaan maailmanlaajuinen kasvihuonekaasuneutraalius saavutetaan kuluvan vuosisadan toisella puoliskolla, on vielä konkretisoitava ottaen huomioon sen vaikutukset valmistusteollisuuden kehitykseen. Avoinna oleva vaihtoehto, jonka mukaan kehitetään markkinamekanismeja ja sovitaan niistä maailmanlaajuista ja kustannustehokasta päästökauppaa varten, tarjoaisi mahdollisuuden vähentää tai välttää ilmastonsuojelutoimista johtuvia kilpailuvääristymiä tulevaisuudessa.

EU:n ulkomaankauppa

36.

toteaa, että tasapuolisten toimintaedellytysten puuttuminen, yritysten epärehdit ulkomaankaupan käytänteet sekä EU:n ulkopuolisten valtioiden epätasa-arvoinen ulkomaankauppapolitiikka ovat vakavasti otettavia uhkia Euroopan terästeollisuudelle.

37.

katsoo tämän vuoksi, että EU:n ulkomaankauppapolitiikka ja kaupan suojatoimet ovat välttämättömiä varmistettaessa Euroopan terästeollisuuden kansainvälinen kilpailukyky. Lisäksi komitea tukee Euroopan parlamentin kehotusta EU:n kaupan suojatoimien yleisestä uudistamisesta, jotta voidaan poistaa ns. WTO+-tekijät EU:n järjestelmästä ja varmistaa EU:n teollisuudelle tasapuoliset toimintaedellytykset Kiinaan nähden (2).

38.

panee huolestuneena merkille, että tällä hetkellä maailman terästeollisuuden ylikapasiteetti on toimialan oman ilmoituksen mukaan 452 miljoonaa tonnia ja että juuri Kiinan terästeollisuuden ylikapasiteetti johtaa siihen, että myös kolmansien maiden kautta harjoitettava EU:hun tuonti tapahtuu toistuvasti polkumyyntihinnoin, jotka ilman EU:n tehokkaita kauppapoliittisia vastatoimia uhkaavat suoraan ja epäsuorasti koko Euroopan terästeollisuuden olemassaoloa ja lukuisia työpaikkoja.

39.

kehottaa luomaan kolmansissa maissa sovellettavissa olevan mekanismin, jonka tavoitteena on valvoa tapaa, jolla uusioraaka-ainetta (romumetalli) käsitellään määrämaassa, jotta voidaan välttää sen vienti niihin kolmansiin maihin, jotka eivät käsittele jätteitä ympäristöystävällisellä tavalla.

40.

kehottaa EU:n toimielimiä antamaan komissiolle luvan soveltaa tavanomaisesta poikkeavia menettelyjä polkumyynnin ja tukien torjuntaan liittyvissä Kiinan-tuontia koskevissa tutkimuksissa Kiinan WTO:hon liittymistä koskevan pöytäkirjan 15 artiklan mukaisesti, kunnes maa täyttää EU:n kaikki viisi kriteeriä tullakseen luokitelluksi markkinataloudeksi. Komitea toteaa lisäksi erittäin huolestuneena, että jos Kiinalle myönnetään markkinatalousasema joulukuussa 2016, tehokkaat polkumyynnin vastaiset toimet olisivat lähes mahdottomia, koska tässä tapauksessa polkumyyntimarginaalien laskentamenetelmä muuttuisi. Samalla komitea korostaa, että WTO:n jäseniä ei vaadita myöntämään Kiinalle markkinatalousasemaa automaattisesti vuonna 2016.

41.

muistuttaa tässä yhteydessä siitä, että Kiina täyttää nykyisin vain yhden EU:n viidestä markkinatalouden tunnustamisen edellyttämästä kriteeristä. Teknisiä kriteereitä ovat yritystoimintaa koskevat päätökset markkinasignaalien perusteella, yritysten kirjanpito kansainvälisten kirjanpitostandardien mukaisesti, ei havaittavaa kilpailun vääristymistä yritysten tuotantokustannuksissa ja taloudellisessa tilanteessa aiemman keskusjohtoisen talousjärjestelmän vuoksi, yritysten toiminnan vakauden ja oikeusvarmuuden takaava konkurssi- ja omaisuuslainsäädäntö sekä valuuttakurssien soveltaminen markkinahintaisina.

42.

kehottaakin komissiota odottamaan Kiinan markkinatalousaseman tunnustamisesta aiheutuvia taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia käsittelevää tutkimustaan varten asianomaisten taloudellisten toimijoiden lausuntoja ja pyrkimään tiiviiseen koordinointiin muiden tärkeiden WTO:n jäsenvaltioiden, kuten Yhdysvaltojen, kanssa, ennen kuin se tekee päätöksensä markkinatalousasemasta.

43.

kehottaa siinä tapauksessa, että Kiinalle myönnetään markkinatalousasema, laatimaan vastaavia tehokkaita välineitä rehdin kaupan suojelemiseksi. Tässä yhteydessä olisi harkittava myös sitä ratkaisua, että markkinatalousmaihin kuulumattomia maita ei tulevaisuudessa enää lueteltaisi erikseen polkumyyntiä koskevassa EU:n perusasetuksessa vaan siinä säädettäisiin yleisistä muihin kuin markkinatalouksiin sovellettavista säännöistä. Vertailumaamenetelmä voitaisiin tässä yhteydessä korvata jollakin muulla menetelmällä, mutta todistustaakka markkinatalouden olemassaolosta olisi edelleen markkinatalousmaiksi luokittelemattomilla mailla, kuten tähänkin asti.

44.

kehottaa siinä tapauksessa, että Kiinalle myönnetään markkinatalousasema, laatimaan vastaavia tehokkaita välineitä rehdin kaupan suojelemiseksi.

45.

on tyytyväinen siihen, että komissio otti helmikuussa 2016 väliaikaisesti käyttöön polkumyyntitullit Venäjältä ja Kiinasta tuotavia kylmävalssattuja teräslevytuotteita varten.

46.

pahoittelee kuitenkin, että komissio soveltaa tässä yhteydessä kiinalaisiin terästuotteisiin ”alhaisemman tullin sääntöä” ja on näin ollen ottanut käyttöön väliaikaiset polkumyyntitullit, jotka ovat alhaisemmat kuin vahvistetut polkumyyntimarginaalit.

47.

katsoo, että tätä sääntöä soveltamalla ei suojella riittävästi Euroopan terästeollisuuden kilpailukykyä.

48.

muistuttaa, ettei WTO:n määräyksissä edellytetä tällaista sääntöä ja ettei sitä myöskään käytetä muilla alueilla, esimerkiksi Yhdysvalloissa.

49.

pitää näin ollen tärkeänä, että ”alhaisemman tullin sääntö” poistetaan kaupan suojatoimien uudistuksen myötä etenkin siinä tapauksessa, että kapasiteettia on liikaa.

50.

suhtautuu myönteisesti siihen, että Euroopan komissio päätti toimintasuunnitelman mukaisesti 28. huhtikuuta 2016 ottaa (uudelleen) käyttöön ennakkovalvontajärjestelmän terästuotteiden tuontia varten. Järjestelmässä edellytetään tuontilisenssiä terästuotteiden tuonnille EU:hun, sen avulla voidaan ennakoida lyhyen aikavälin markkinakehitystä, ja se auttaa komissiota puuttumaan asianmukaisesti epäreiluun tuontiin ja antaa sille mahdollisuuden ryhtyä tarvittaessa toimiin, mikäli tuontisuuntaukset uhkaavat aiheuttaa vahinkoa EU:n tuottajille.

51.

suhtautuu myönteisesti nykyisten terästuotteita koskevien EU:n kaupan suojatoimien myötä ilmenevään komission pyrkimykseen edistää rehdin kansainvälisen kaupan sääntöjen toteuttamista ja antaa näin panoksensa Euroopan terästeollisuuden kilpailukyvyn varmistamiseen.

52.

on kuitenkin samalla sitä mieltä, että polkumyynnin vastaiset EU:n toimet vievät liikaa aikaa myös WTO:n muiden jäsenvaltioiden menettelyihin verrattuna ja että tämä heikentää Euroopan terästeollisuuden kilpailukyvyn suojelua.

53.

kehottaa tämän vuoksi pohtimaan EU:n kaupan suojatoimien uudistuksen yhteydessä myös polkumyynnin vastaisten EU:n toimien nopeuttamista.

54.

kannustaa komissiota sen pyrkimyksissä edistää kansainvälisellä tasolla vuoropuhelun ja neuvottelun keinoin maailmanlaajuisesti tasapuolisia kilpailuedellytyksiä.

55.

odottaa, että neuvosto sisällyttää energiaa ja raaka-aineita käsittelevät luvut jokaiseen vapaakauppasopimuksia koskevaan valtuutukseen.

56.

kehottaa komissiota ottamaan AK:n Euroopan paikallis- ja aluehallinnon edustajaksi toukokuusta 2015 lähtien toimineeseen energiaintensiivisen teollisuuden korkean tason ryhmään sen varmistamiseksi, että jo edustetut sidosryhmät ottavat alue- ja paikallistason edut ja mahdollisuudet huomioon.

Tukitoimet EU:n teräsalan kilpailukyvyn varmistamiseksi

57.

toteaa, että EU:n asianomaiset tukiohjelmat uusiin laitteisiin, tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä pätevöitymiseen ja täydennyskoulutukseen tehtäviä investointeja varten voivat edistää merkittävästi kilpailukyvyn, ympäristön- ja ilmastonsuojelunormien sekä työntekijöiden oikeuksien turvaamista teräsalalla.

58.

kiinnittää huomiota hiili- ja terästutkimusrahaston, Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) sekä Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) tavoitteisiin, joiden avulla voidaan tukea teräsalan tutkimus- ja innovointihankkeita, muun muassa niiden mahdollisten yhteisvaikutusten ja toiminnan koordinoinnin kautta. Komitea toteaa kuitenkin, että strategisten investointien rahaston mahdollisuudet ovat verrattain rajalliset terästeollisuuden osalta, koska markkinaolosuhteiden ja teräksen nykyisin alhaisten hintojen vuoksi investoinneille ei voida taata kohtuullista tuottoa. Kun otetaan huomioon EU:n tiukka terästeollisuuden tukijärjestelmä, arvokkaita panoksia voidaan tässä yhteydessä saada myös niiden alue- ja paikallisviranomaisten yhteistyöstä, joilla on teräkseen liittyviä painopisteitä.

59.

muistuttaa, että julkiset investoinnit ja EU:n tasolla Horisontti 2020 -puiteohjelman varat ovat erittäin tärkeitä terästeollisuuden tulevien investointien edistämisessä ja alan ympäristö- ja energiatehokkuuden parantamisessa.

60.

pitää toivottavana, että kun otetaan huomioon sekä tutkimus- että rakenteellisia toimia edellyttävän terästeollisuusalan erityispiirteet, Horisontti 2020 -puiteohjelman tutkimushankkeita arvioitaessa annettaisiin enemmän pisteitä hankkeille, joiden tavoitteena on luoda eurooppalainen kumppanuus hyödyntämällä myös rakennerahastojen varoja, jotta voidaan varmistaa EU:n eri ohjelmien nykyistä tehokkaampi yhteennivominen.

61.

painottaa koulutustavoitetta ja työllisyysasteen säilyttämistavoitetta EU:n yhä kilpailukykyisemmän terästeollisuuden näkökulmasta ja korostaa teollisuuden rakenneuudistusten tapauksessa Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) merkitystä tarjottaessa sosiaalista tukea mahdollisten henkilöstövähennysten yhteydessä. Tilanteissa, joissa yksi yritys (tavarantoimittajat ja toimitusketjun loppupään yritykset mukaan luettuina) irtisanoo yli 500 työntekijää tai joissa yhdeltä teollisuudenalalta häviää yhdellä tai usealla naapurialueella monia työpaikkoja, kyseisestä rahastosta voidaan nimittäin maksaa jopa 60 prosenttia niiden hankkeiden kustannuksista, joissa irtisanottuja työntekijöitä autetaan löytämään uusi työpaikka tai perustamaan oma yritys. Komitea epäilee kuitenkin, riittääkö kaudeksi 2014–2020 asetettu 150 miljoonan euron vuotuinen enimmäisbudjetti vastaamaan haasteisiin.

62.

korostaa, että kokemuksen ja tiedon välittämisellä uudelle työntekijäsukupolvelle EU:n terästeollisuudessa on jo merkittävä rooli ja että työntekijöiden osaamista ja teollista taitotietoa olisi vahvistettava kohdennetulla perus- ja täydennyskoulutuksella.

63.

toteaa, että kaikilla terästeollisuuden tuotantopaikoilla on kehitettävä ja edistettävä resurssitehokkaita kiertotalousjärjestelmiä, jotta voidaan parantaa laitosten kilpailukykyä hyödyntämällä entistä enemmän sivutuotteita ja kierrätettyä terästä sekä lisätä teräksen työstämisestä saadun kuonan käyttömenetelmiä ottamalla huomioon komission esittämän kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman sisältämä teollista symbioosia käsittelevä osio.

Bryssel 15. kesäkuuta 2016.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Markku MARKKULA


(1)  Komitean lausunto komission tiedonannosta Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Muutosten ennakointia ja rakenneuudistusta koskeva EU:n laatukehys”, CDR 1319/2014.

(2)  Ks. Euroopan parlamentin 12. toukokuuta 2016 antama päätöslauselma Kiinan markkinatalousasemasta (2016/2667(RSP)).


18.1.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 17/20


Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistus”

(2017/C 017/05)

Esittelijä:

Luc VAN DEN BRANDE (BE/EPP)

Flanderi–Eurooppa-yhteystoimiston puheenjohtaja

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

Monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistus: yleistä

1.

katsoo, että monivuotinen rahoituskehys on ennen kaikkea poliittinen väline EU:n strategisten tavoitteiden määrittämistä ja niiden tavoittelua varten ja että sen tarkistaminen on pääasiassa poliittinen eikä tekninen kysymys, sillä monivuotisesta rahoituskehyksestä rahoitetaan Euroopan unionin toiminta.

2.

korostaa monivuotisen rahoituskehyksen merkitystä pyrittäessä varmistamaan, että EU:n pitkän aikavälin varainkäyttö on ennakoitavaa ja tapahtuu yhteisesti sovittujen yhteisten poliittisten linjausten mukaisesti. Nämä perusperiaatteet ovat ratkaisevan tärkeitä alue- ja paikallisviranomaisten ja muiden EU-rahoitusta saavien tahojen kannalta.

3.

huomauttaa, että monivuotisella rahoituskehyksellä on erityisen suuri merkitys alue- ja paikallisviranomaisille, joilla on ratkaisevan tärkeä rooli EU:n poliittisten tavoitteiden täytäntöönpanossa. Komitea painottaa tässä yhteydessä, että EU:n budjettivaroista 75 prosenttia on sellaisia, joiden hallinnointiin tai käyttämiseen alue- ja paikallisviranomaiset osallistuvat suoraan ja/tai välillisesti.

4.

pitää valitettavana, että rahoituksen enimmäismäärät ovat nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä ensimmäistä kertaa alemmat kuin edeltävässä rahoituskehyksessä. Euroopan unioni joutuu näin hoitamaan enemmän tehtäviä aiempaa pienemmillä taloudellisilla resursseilla. Komitea pitää monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismääriä huolestuttavina, kuten se on aiemmissakin lausunnoissaan (1) todennut.

5.

painottaa jälleen, että EU:n politiikan tehokkuus edellyttää monitasoisen hallinnon periaatteen asianmukaista soveltamista. Periaatteen katsotaan olevan rakennerahastoja koskeva yleinen periaate (2), jolla tarkoitetaan sitä, että kaikki hallinnon tasot tekevät toimivaltansa mukaisesti tehokasta yhteistyötä poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Komitea varoittaa tässä yhteydessä vähentämästä ohjelmien jaettua hallinnointia ja keskittämästä varoja unionin tasolle. Komitea korostaa, että myös paikkalähtöinen lähestymistapa, joka merkitsee eri hallintotasojen, alojen ja sidosryhmien osallistumista yhteistyöprosessiin tietyllä maantieteellisellä alueella kohdattujen ongelmien ratkaisemiseksi, on olennaisen tärkeä EU:n toimintapolitiikkojen tehokkuuden kannalta.

6.

toteaa, että investointitasot alenevat EU:ssa edelleen ja aiheuttavat EU:ssa investointivajeen, jonka komissio arvioi olevan jopa 370 miljardia euroa alle pitkän aikavälin tason. Komitea kannattaa komission pyrkimystä panostaa tämän vajeen korjaamiseen myös niin, että tehdään tiiviimpää yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa ja pyritään houkuttelemaan yksityistä pääomaa Euroopan investointiohjelman ja Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) avulla.

7.

suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen esittää syksyllä 2016 säädösehdotus vuoden 2018 jälkeisestä vahvistetusta ESIR-rahastosta. Ehdotuksessa tulisi paneutua erityisesti Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) ja Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR-rahasto) väliseen synergiaan. Komitea kehottaa tässä yhteydessä komissiota määrittelemään selvät kriteerit ESIR-hankkeiden täydentävyyden toteamiseksi ja puuttumaan ESIR-hankkeiden maatieteelliseen epätasapainoon, rajatylittävien hankkeiden puutteeseen sekä kestävyysperiaatteiden mukaisten infrastruktuuri-investointien vajeeseen, kun on kyse laajakaistayhteyksistä, energiatehokkuudesta ja liikenteestä. Lisäksi komitea korostaa, että monivuotista rahoituskehystä tarkistettaessa on ehdottomasti lisättävä sellaisten budjettikohtien määrärahoja, jotka todennäköisesti luovat rahoituspohjan vahvistetulle ESIR-rahastolle (ESIR 2.0).

8.

katsoo lisäksi, että on tutkittava, voidaanko investointeja tehostaa mukauttamalla vakaus- ja kasvusopimuksen investointilauseketta, joka antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden poiketa tietyin edellytyksin keskipitkän aikavälin tavoitteistaan tai sovitulta talouden sopeutusuralta vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa. Investoinneiksi lasketaan mm. jäsenvaltioiden varainkäyttö EU:n yhteisrahoittamiin hankkeisiin rakenne- ja koheesiopolitiikan (nuorisotyöllisyysaloite mukaan luettuna) ja Euroopan strategisten investointien rahaston puitteissa.

9.

suhtautuu myönteisesti pyrkimyksiin lisätä yksityisiä investointeja ja yhdistää ne julkisiin investointeihin työpaikkojen ja kasvun luomiseksi Euroopan alueilla ja paikallisyhteisöissä.

10.

toteaa, että nykyinen monivuotinen rahoituskehys on jo saavuttanut rajansa, sillä enimmäismäärät on jo saavutettu joillakin aloilla ja kaikki nykytilanteessa mahdolliset joustovälineet ovat jo käytössä.

11.

korostaa monivuotisen rahoituskehyksen kattavan välitarkistuksen tarvetta. Perusteellisen välitarkistuksen tulee kattaa sekä monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät että monivuotista rahoituskehystä koskevan asetuksen yksittäiset säännökset. Välitarkistuksessa on otettava huomioon arvioinnin tulokset, jotta EU:lle voidaan antaa toimintakykyinen budjettikehys poliittisiin painopisteisiin ja haasteisiin vastaamiseksi.

12.

korostaa, että jos uusia painopisteitä asetetaan, toimielinten täytyy ottaa vastuu uusien tehtävien rahoittamisesta joko määrittämällä selkeästi sellaisia aloja, jotka eivät enää kuulu unionin painopisteisiin, tai sopimalla monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien nostamisesta.

13.

muistuttaa toimielimiä, että niukat resurssit eivät saisi johtaa EU:n yhteisten painopisteiden vähenemiseen.

14.

kehottaa toimielimiä saattamaan monivuotisen rahoituskehyksen tarkistuksen päätökseen mahdollisimman nopeasti, jotta jää riittävästi aikaa valmistella vuoden 2020 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä koskevat komission ehdotukset, jotka on määrä esittää viimeistään 1. tammikuuta 2018.

Monivuotisen rahoituskehyksen tarkistus: yksityiskohtaisia suosituksia

15.

varoittaa jo etukäteen – vaikka ymmärtääkin kiireelliset tarpeet –, että tiettyjen rahoitusmekanismien ja erityisrahastojen käyttö ei saa olla veruke unionin aloitteiden pitämiseksi (osittain) EU:n budjetin ulkopuolella – ja siten Euroopan parlamentin demokraattisen valvonnan ulottumattomissa – ja niiden tuomiseksi jäsenvaltioiden hallinnoinnin piiriin.

Poliittiset painopisteet ja haasteet monivuotisen rahoituskehyskauden jälkipuoliskolla

16.

korostaa, että monivuotisen rahoituskehyskauden jälkipuoliskolla tulisi kiinnittää huomiota seuraaviin poliittisiin painopisteisiin ja haasteisiin, jotka vaikuttavat suoraan tai välillisesti eurooppalaisten hyvinvointiin:

kasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn edistäminen: ESIRiä perustettaessa ei muutettu monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismääriä vaan siirrettiin rahoitusta olemassa olevista ohjelmista (Horisontti 2020 -ohjelman määrärahojen alentaminen 2,2 miljardilla eurolla ja Verkkojen Eurooppa -välineen määrärahojen alentaminen 2,8 miljardilla eurolla). Monivuotista rahoituskehystä olisi tarkistettava siten, että nämä ESIRiin liittyvät leikkaukset hyvitetään kyseisille ohjelmille.

EU:n ohjelmien välisen synergian lisääminen julkisten ja yksityisten investointien edistämiseksi alueilla ja kunnissa, erityisesti EU:n alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitetta ajatellen. Komitea toistaa kehotuksensa omaksua kokonaisvaltainen alueellinen visio kaupunki- ja maaseutualueista toisiaan täydentävinä funktionaalisina alueina.

työttömyyteen ja erityisesti nuorisotyöttömyyteen puuttuminen: Nuorisotyöllisyysaloitetta tulee jatkaa ainakin vuoteen 2020 asti. Erityistä huomiota tulee kiinnittää nuorten integroimiseen työmarkkinoille.

pitkäaikaistyöttömien integroiminen työmarkkinoille

epävakauden ja ulkoisten kriisien syihin puuttuminen

muuttoliike- ja pakolaiskriisiin vastaaminen: Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeeseen 3 tällä hetkellä varatut resurssit eivät riitä ongelman käsittelemiseen tulevina vuosina. Monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisia ylärajoja täytyy kohottaa, jotta pystytään varmistamaan muuttajien vastaanotto ja kotouttaminen, joka on ennen muuta alue- ja paikallishallinnon tahojen vastuulla. Uusi monivuotinen rahoituskehys tarjoaa tilaisuuden lisätä Euroopan muuttoliikeagendan painopisteiden täytäntöönpanoon tarkoitettuja varoja.

sisäisen turvallisuuden varmistaminen ja terrorismin torjunta: Rahoituskehyksen otsakkeen 3 enimmäismäärien nostamista voitaisiin harkita.

sosiaalisen suojelun edistäminen yhdessä talous- ja rahaliiton sosiaalista ulottuvuutta koskevan tavoitteen toteuttamisen kanssa: Sosiaalinen suojelu on yhteiskuntarauhan ja talouskasvun välttämätön edellytys eri maissa.

väestökehityksen haasteen ratkaiseminen, erityisesti parantamalla väestörakenteeseen liittyvien menojen seurantaa etenkin ERI-rahastoissa ja ESIRissä

vastaaminen Euroopan maataloustuottajia nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen voimaantulosta lähtien koetelleisiin erilaisiin kriiseihin.

ESIRistä johtuvien määrärahaleikkausten hyvittäminen

17.

toteaa, että Horisontti 2020 ja Verkkojen Eurooppa -väline ovat merkkejä huonosti toimivasta budjetista: tavoitteiden ja koko ohjelmakaudeksi 2014–2020 osoitettujen määrärahojen välillä on valtava kuilu, vaikka huomioon ei otettaisi määrärahaleikkauksia hiljattain perustetun Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) hyväksi.

18.

toteaa, että Horisontti 2020 -ohjelmasta ja Verkkojen Eurooppa -välineestä rahoitetuilla hankkeilla on kuitenkin merkittävä eurooppalainen lisäarvo.

19.

pitää vielä liian aikaisena arvioida, onko ESIRin perustaminen mahdollisesti vähentänyt eurooppalaisten tutkimus- ja infrastruktuurihankkeiden kokonaisrahoitusta.

20.

painottaa jälleen tarvetta vahvistaa Horisontti 2020 -ohjelmaa ja Verkkojen Eurooppa -välinettä vuotuisen talousarviomenettelyn kautta, jotta niille voidaan hyvittää mahdollisimman suuri osuus ESIR-neuvottelujen aikana sovituista leikkauksista ja jotta ne näin voivat täyttää niille vasta hieman yli kaksi vuotta sitten asetetut tavoitteet.

Nuorisotyöllisyysaloite

21.

suhtautuu myönteisesti Euroopan komission ja budjettivallan käyttäjän päätökseen aikaistaa nuorisotyöllisyysaloitteen määrärahat kokonaisuudessaan niinkin varhain kuin vuosina 2014 ja 2015, sillä tästä välittyy selkeä viesti koko aloitteen ratkaisevan tärkeästä merkityksestä pahiten kärsineiden alueiden nuorille.

22.

kehottaa jatkamaan nuorisotyöllisyysaloitetta, kun sen tuloksista on tehty kattava arviointi ja kun siihen on tehty tarvittavat mukautukset nykyisten täytäntöönpanoa haittaavien esteiden poistamiseksi, ja osoittamaan siihen uudet maksusitoumusmäärärahat vuodesta 2017 eteenpäin.

23.

kehottaa toimielimiä noudattamaan EU:n vuoden 2016 talousarviosta käytyjen neuvottelujen aikana tehtyjä sitoumuksia ja kehottaa Euroopan komissiota ottamaan huomioon nuorisotyöllisyysaloitteen arvioinnin tulokset ja tarvittaessa esittämään ehdotuksia aloitteen jatkamiseksi vuoteen 2020.

24.

kehottaa komissiota tekemään monivuotista rahoituskehystä tarkistettaessa nuorisotyöllisyysaloitteen jatkoksi aloitteen, jolla edistetään pitkäaikaistyöttömien integroitumista työmarkkinoille.

Joustavuus

25.

kannattaa joustavuutta monivuotisessa rahoituskehyksessä ja vuositalousarvioissa, jotta voidaan vastata odottamattomiin tapahtumiin ja uusiin haasteisiin, mutta varoittaa odottamasta liikoja tässä suhteessa. Joustavuus ei ole ratkaisu siihen, että taloudelliset resurssit eivät riitä EU:n tavoitteiden saavuttamiseen.

26.

kehottaa Euroopan komissiota arvioimaan kaikki monivuotista rahoituskehystä koskevan asetuksen joustavuussäännökset, jotta voidaan poistaa kaikki mahdolliset niiden täysimääräistä hyödyntämistä haittaavat rajoitukset ja tehostaa niiden käyttöä.

27.

muistuttaa jälleen Euroopan komissiota ja budjettivallan käyttäjää siitä, että on olemassa useita, monimutkaisuudeltaan ja toteutettavuudeltaan eriasteisia vaihtoehtoja ja että niistä on käytävä asianmukaista keskustelua puolueettomasti ja ilman ennakkoluuloja.

28.

toteaa, että arvioitaessa vaihtoehtoja joustavuuden ja ennakoitavuuden lisäämiseksi on pidettävä kiinni vilpittömyyden ja vakauden periaatteesta jäsenvaltioihin ja talouden toimijoihin sovellettavissa perusedellytyksissä ottaen samalla huomioon aiemmat yksittäisistä luokista tehdyt määrärahasiirrot.

29.

katsoo, että edellä mainittuja vaihtoehtoja voisivat olla seuraavat:

resurssien uudelleen kohdentaminen nykyistä joustavammin ensin välineiden ja otsakkeiden välillä

joulukuun 2 päivänä 2013 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 12 kohdassa tarkoitetun joustovälineen käytön yksinkertaistaminen, sillä päätöksentekomenettelyt jarruttavat sen käyttöä

yksinkertaistettu menettely, jolla muokataan ja nostetaan menojen enimmäismääriä ennakoimattomien tilanteiden tai poliittisissa painopisteissä tapahtuvien muutosten huomioon ottamiseksi

monivuotisen rahoituskehyksen maksumäärärahojen ja maksusitoumusmäärärahojen enimmäismäärien tarkistaminen ylöspäin niin, että ne vastaavat EU:n poliittisia ja budjettiin liittyviä painopisteitä

viimeisenä keinona nostetaan ennakoimattomiin menoihin varattua marginaalia nykyisestä (0,03 % suhteessa bktl:ään) korkeammaksi.

30.

muistuttaa neuvostolle, että erityisrahoitusvälineiden (joustoväline, EU:n solidaarisuusrahasto, Euroopan globalisaatiorahasto ja hätäapuvaraus) maksumäärärahoja ei voida laskea monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismääriin kuuluviksi, kuten ei tehdä maksusitoumusmäärärahojen tapauksessakaan.

31.

toteaa, että koheesiopolitiikan määrärahat eivät sovellu tämänhetkisten kriisien ratkomiseen perinpohjaisesti ja riittävän joustavasti. Kolme syytä tähän ovat niiden pitkäkestoinen suunnittelu, rakenteellisten investointien painottaminen niiden yhteydessä ja temaattinen keskittäminen. Komitea kehottaa Euroopan komissiota esittämään ratkaisuja tähän ongelmaan koheesiopolitiikan määrärahojen ulkopuolelta.

32.

kehottaa Euroopan komissiota esittämään ehdotuksessaan – vaikka ennalta myönnettyjä jäsenvaltiokohtaisia määrärahoja, myöskään koheesiopoliittisia, ei alenneta välitarkistuksessa – tarkan algoritmin siitä, miten koheesiopolitiikan määrärahoja mukautetaan tänä vuonna monivuotista rahoituskehystä koskevan asetuksen 7 artiklan mukaisesti ja miten tämä vaikuttaa käytössä oleviin joustovälineisiin (3).

Maksamatta olevat määrät

33.

toteaa, että jos pelko osoittautuu oikeaksi, rahoituskehys 2014–2020 johtaa vielä suurempaan vajeeseen EU:n talousarviossa (4) eikä Euroopan komissio pysty täyttämään velvoitteitaan maksumäärärahojen puuttumisen vuoksi. Suuntaus on erittäin huolestuttava (5).

34.

korostaa, että maksujen maksamatta jäämisellä on kielteisiä vaikutuksia alueisiin ja moniin sidosryhmiin, jotka saavat rahoitusta EU:n talousarviosta. Riskejä ovat investointien menettäminen, toiminnan supistuminen, vetäytyminen hankkeista, lyhytkestoiset lainat ja viivästykset toimenpideohjelmien toteuttamisessa. Lisäksi se rajoittaa heikon rahoitusvakauden vuoksi niiden kiinnostusta, jotka olisivat oikeutettuja käyttämään näitä tukia edukseen.

35.

varoittaa nykyisestä rästimaksutilanteesta ja Euroopan komission ylioptimistista oletuksista, joiden mukaan maksamattomat määrät vähenisivät vuoden 2016 lopussa.

36.

korostaa, että yksi maksamattomien määrien vähenemiseen vaikuttava tekijä on koheesiopoliittisten ohjelmien rahoituksen käyttöaste ohjelmakaudella 2007–2013. Käyttöaste on tällä hetkellä noin 88,9 prosenttia (ilman loppumaksuja), eikä se varmasti nouse 100 prosenttiin senkään jälkeen, kun kaikki lopulliset maksupyynnöt on tosiasiallisesti maksettu. Suuri osa koheesiopoliittisten ohjelmien määrärahoista siis vapautetaan, mikä puolestaan vaikuttaa haitallisesti EU:n taloudelliseen, alueelliseen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen.

37.

on huolissaan siitä, että monivuotisen rahoituskehyksen jälkipuoliskolla saattaa muodostua uusi maksamattomien määrien suma, joka vaarantaa maksujen maksamisen sidosryhmille tai hidastaa sitä. Syitä tähän ovat muun muassa se, että nykyinen maksumäärärahojen enimmäismäärä supistuu edelleen vuodesta 2018 lähtien, koska ennakoimattomiin menoihin varatun marginaalin käyttö vuonna 2014 täytyy hyvittää. Lisäksi osa vuosien 2014 ja 2015 maksumäärärahoista käytetään aiempien rästimaksujen maksamiseen, maksuja ESIRistä Kreikalle on aikaistettu 2 miljardin euron verran vuosina 2015 ja 2016 lisäämättä maksumäärärahoja, eikä suunnitteilla ole maksumäärärahojen lisäämistä muuttoliikkeeseen liittyvien lisäsitoumusten yhteydessä.

38.

on huolissaan ESIRin toimenpideohjelmien myöhäisestä hyväksymisestä ja riskistä, että maksamattomista laskuista on muodostumassa uusi suma monivuotisen rahoituskehyksen jälkipuoliskolla ja erityisesti sen lopussa. Komitea kehottaakin Euroopan komissiota esittämään koheesiopolitiikan ohjelmakauden 2014–2020 loppuun asti ulottuvan maksusuunnitelman, jotta varmistetaan, että käytettävissä on riittävästi määrärahoja maksujen suorittamiseksi jäsenvaltioille.

39.

kehottaa lopettamaan ylijäämän palauttamisen jäsenvaltioiden kansallisiin talousarvioihin ja vähentämisen maksuosuudesta, jonka jäsenvaltio maksaa seuraavana vuonna EU:n talousarvioon.

Tulosperusteinen talousarvio ja talouden ohjaus ja hallinta

40.

toteaa, että nykyisestä monivuotisesta rahoituskehyksestä neuvoteltaessa toimielimet eivät osanneet arvioida asianmukaisesti ennakoimattomien kriisien mahdollisia seurauksia ja tarvetta sisällyttää monivuotiseen rahoituskehykseen enemmän joustoa. Yksi ratkaisu tähän voisi jouston lisäämisen lisäksi olla näyttöön perustuva tulosbudjetointi.

41.

suhtautuu myönteisesti komission aloitteeseen esittää tuloksiin keskittyvä EU:n talousarvio, jossa on tarkoituksena esittää, miten budjetti käytetään, millä aloilla se käytetään, miten menoja arvioidaan ja miten tuloksista tiedotetaan. Näin saadaan myös kriteerejä varoja parhaiten hallinnoivien jäsenvaltioiden ja alueiden palkitsemiseksi.

42.

kehottaa parantamaan Euroopan komission taloudellista raportointia. Tämä merkitsee ennen kaikkea ajantasaista raportointia kaikkien monivuotisen rahoituskehyksen välineiden/otsakkeiden keskeisistä luvuista säännöllisin väliajoin ja vakiomuodossa.

43.

katsoo, että EU-rahoituksen tulisi liittyä läheisemmin jäsenvaltioiden talouspolitiikan haasteisiin ja EU:n talouspolitiikan koordinointiin. Komitea pyytää Euroopan komissiota varmistamaan, että EU:n resurssit ja talouspolitiikan koordinointi kytketään EU:ssa selvemmin yhteen, jotta investoinnit olisivat paremmin linjassa talous-, työllisyys- ja finanssipolitiikan tarpeiden kanssa. Tätä lähestymistapaa tulisi analysoida perinpohjaisesti etukäteen ja suhteessa koheesiopolitiikan saavutuksiin, jotta alueet ja niiden asukkaat eivät joutuisi kärsimään jäsenvaltioiden makrotaloudellisen politiikan seurauksena ja kantamaan valtiotason toiminnan seurauksia.

Eurooppalainen lisäarvo

44.

korostaa, että eurooppalaisen lisäarvon käsitteestä on vielä keskusteltava kunnolla ottaen huomioon Euroopan alueiden ja paikallisyhteisöjen erityistarpeet ja edut.

45.

ehdottaa, että laaditaan yhteiset arviointiperusteet, joita käytetään mitattaessa EU:n talousarviosta rahoitettujen toimien eurooppalaista lisäarvoa tulosten pohjalta. Toissijaisuusperiaatteen tulisi toimia selkeänä arviointikriteerinä tällaisen lisäarvon mittaamisessa, sillä on olemassa EU-investointeja, jotka mittakaavansa vuoksi olisi parempi toteuttaa EU:n laajuisten ohjelmien puitteissa, kun taas toiset toisivat paremmin tulosta, jos niitä hallinnoitaisiin paikallisesti tai alueellisesti. Tällaiset arviointiperusteet voisivat tarjota paitsi mahdollisuuden verrata eri EU:n ohjelmien täydentävyyttä myös perustan tai oikeutuksen tuleville tukitoimille, varojen osoittamiselle eri ohjelmiin ja toiminnan kohdentamiselle tarkemmin. Komitea suosittaa, että Euroopan komissio kuulee alueiden komiteaa tästä käsitteestä.

46.

huomauttaa, että jäsenvaltioiden ja Euroopan komission ikuinen kiista ohjelmien suorasta vai jaetusta hallinnoinnista nousee jälleen pinnalle neuvoteltaessa seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä. Jäsenvaltiot kannattavat etupäässä ennalta myönnettäviä kansallisia määrärahoja, sillä niiden hallinnointi on helpompaa, mutta paikallis- ja aluetason tarpeet ja toimivaltuudet tulee myös ottaa huomioon toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kuitenkin vain täydentävyysperiaatteen tiukka soveltaminen mahdollistaa eurooppalaisen lisäarvon tuottamisen. Komitea katsookin, että jaetun hallinnoinnin piiriin kuuluvat ohjelmat ovat osoittautuneet oikeaksi tavaksi yhdistää voimat.

47.

ehdottaa, että kansallisten osarahoitusosuuksien suuruuden ei tulisi perustua pelkästään jäsenvaltioiden rahoituskapasiteettiin, vaan myös kunkin alueen talouskehityksen tasoon ja siihen panokseen, jonka EU-rahoitus tuo unionin yleistavoitteisiin tai eurooppalaiseen lisäarvoon: EU:n painopisteisiin osoitetaan suurempi EU:n osarahoitusosuus ja pääasiassa kansallisiin painopisteisiin osoitetaan alempi EU:n osarahoitusosuus.

48.

toivoo makroaluestrategioiden ja Euroopan alueellisen yhteistyön hyödyntämistä välineenä, jonka avulla toiminnalliset alueet voivat tehdä yhteistyötä hallinnollisten rajojen ylitse ja vastata kansalaisten ja yritysten konkreettisiin tarpeisiin.

Vuoden 2020 jälkeinen monivuotinen rahoituskehys

Seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen kesto

49.

toteaa monivuotista rahoituskehystä 2014–2020 käsitelleiden vuonna 2011 (6) ja vuonna 2012 (7) annettujen AK:n lausuntojen ja EU:n vuoden 2014 talousarviosta annetun AK:n lausunnon (8) tapaan kannattavansa mieluummin pidennettyä kymmenen vuoden budjettikautta, johon sisältyy pakollinen kattava välitarkistus ensimmäisten viiden vuoden jälkeen.

50.

on sitä mieltä, että tämä vaihtoehto soveltuisi parhaiten monivuotiseen ohjelmasuunnitteluun, sillä se olisi toisaalta vakaampi ja ennakoitavampi – erityisesti yhteisesti hallinnoitavien koheesiopolitiikan ja maaseudun kehittämisen alan ohjelmien kannalta – ja tarjoaisi toisaalta riittävästi joustavuutta välitarkistuksen yhteydessä.

51.

huomauttaa, että suositeltavampi 5 + 5 vuoden monivuotinen rahoituskehyskausi sopisi täysin yhteen Euroopan parlamentin, Euroopan komission ja Euroopan alueiden komitean toimikausien kanssa ja parantaisi näin seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen demokraattista legitimiteettiä ja vastuuvelvollisuutta.

Omat varat

52.

katsoo, että omien varojen järjestelmän uudistus on välttämätön EU-varojen demokraattisen ja vastuullisen hallinnoinnin takaamiseksi, ja pitää valitettavana, ettei asiassa ole tapahtunut merkittävää edistymistä.

53.

kehottaa sisällyttämään seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen uudet omat varat, joiden ansiosta EU:n talousarvioon maksettavia bktl-perusteisia jäsenvaltioiden rahoitusosuuksia ei paljoltikaan tarvittaisi. Tätä on pohdittava monivuotisen rahoituskehyksen tarkistuksen yhteydessä, jotta pohjustetaan uusien omia varoja koskevien aloitteiden poliittista hyväksyntää riittävän ajoissa, niin että niitä voidaan soveltaa uuteen monivuotiseen rahoituskehykseen.

54.

korostaa omia varoja käsittelevän korkean tason työryhmän keskeistä merkitystä ja kehottaa ottamaan kansalliset parlamentit ja paikallis- ja alueviranomaiset asianmukaisesti mukaan tuleviin keskusteluihin EU:n omista varoista.

Talousarvion yhtenäisyys

55.

kehottaa sisällyttämään nykyiset erityisrahoitusvälineet – kuten Euroopan kehitysrahasto, hätäapuvaraus, Euroopan globalisaatiorahasto, Euroopan unionin solidaarisuusrahasto ja joustoväline – monivuotiseen rahoituskehykseen, jotta taataan EU:n talousarvion demokraattinen legitimiteetti ja vastuuvelvollisuus.

56.

katsoo, että EU:n tulisi keskittää huomionsa todellisiin tarpeisiin eikä yhden prosentin bktl-rajaan, joka on yksi pääsyistä siihen, että jäsenvaltiot luovat EU:n talousarvion ulkopuolisia tilapäisvälineitä, jotka ovat Euroopan parlamentin demokraattisen valvonnan ulottumattomissa, voidakseen vastata haasteisiin, joita ei pystytä hoitamaan nykyisenlaisen rahoitusvajeesta kärsivän talousarvion puitteissa.

Rahoitusvälineet

57.

pyytää tekemään perusteellisen analyysin rahoitusvälineiden käytöstä nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa ennen kuin Euroopan komissio esittää ehdotuksensa seuraavaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi. Vaikka niiden korvaamaton rooli yksityisten investointien mobilisoimisessa ja kasvun ja työpaikkojen luomisessa on kiistaton, niiden käyttö ei ole useilla aloilla ollut täysin tehokasta yksinkertaisesti markkinatilaisuuksien puuttumisen vuoksi.

58.

korostaa tarvetta löytää tasapaino perinteisten avustusten ja innovatiivisten rahoitusvälineiden välillä. Tämä merkitsee käytännössä hyödyllisiksi osoittautuneiden rahoitusvälineiden käytön lisäämistä ja vaihtoehtojen tarjoamista päinvastaisissa tapauksissa. Rahoitusvälineiden käytön tulisi olla valinnaista jäsenvaltioille yleensä ja ennen kaikkea koheesiopolitiikan ohjelmissa. EU:n talousarviota voitaisiin tehostaa ja tuottaa parempia tuloksia pienemmillä resursseilla, kun yhdistettäisiin seuraavat ratkaisut: tarkoituksenmukainen yhdistelmä avustuksia, joissa pääasiassa kansallisiin painopisteisiin osoitettava EU:n osarahoitusosuus on alempi ja eurooppalaisiin ja alueellisiin painopisteisiin osoitettava EU:n osarahoitusosuus korkeampi, tehokkaiden rahoitusvälineiden käytön lisääminen ja keskittyminen eurooppalaiseen lisäarvoon.

Menettelyjen yksinkertaistaminen

59.

korostaa, että EU:n suurin haaste ei tällä hetkellä ole ideoiden tai ratkaisujen puute, vaan päätöksenteon hitaus ja jäykkyys. Menettelyjen yksinkertaistamisen ja joustavuuden lisäämisen tulee siksi olla ensimmäinen asia, josta päätetään tulevaa monivuotista rahoituskehystä koskevien neuvottelujen aluksi.

60.

pitää tervetulleena julkista kuulemista unionin yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen tarkistamisesta ja on valmis tekemään yhteistyötä menettelyjen yksinkertaistamista koskevien ehdotusten laatimiseksi kentällä havaittujen ongelmien pohjalta.

Erityistä

61.

korostaa tarvetta ottaa bkt:tä täydentävät toimenpiteet huomioon luotaessa uuden sukupolven ERI-rahastoja seuraavalla monivuotisella rahoituskaudella, kuten AK:n äskettäin antamassa lausunnossa ”Aluekehityksen indikaattorit – BKT ja muut tunnusluvut” todetaan.

62.

katsoo, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä olisi kiinnitettävä enemmän huomiota maaseudun kehittämiseen ja paikalliseen kehittämiseen muun muassa ottamalla käyttöön harvaan asuttuihin alueisiin suunnattuja erityisiä toimenpiteitä, sillä investoiminen paikallisiin ja maaseudun ohjelmiin pitää taloudellisen ja sosiaalisen rakenteen elävänä ja saa todistetusti aikaan moninkertaisia vaikutuksia, kun alueille annetaan keskeinen rooli investointien hallinnoinnissa. Vaikka on olemassa näyttöä siitä, että investointien tuotto saattaa syrjäseuduilla mahdollisesti olla suurempi kuin keskusalueilla, komitea muistuttaa, että taloudellisen tehokkuuden kriteerit eivät yksistään riitä rahoituksen jakamista koskevien päätösten pohjaksi ja että poliittiset ja sosiaaliset kriteerit ovat välttämättömiä. Samaten olisi hyödynnettävä nykyistä enemmän ja integroidummin Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmia koheesiopolitiikan kokonaisuudessa tiedostaen niiden lisäarvo yhteisen eurooppalaisen identiteetin rakentamisessa.

63.

pyytää kiinnittämään huomiota Life-ohjelman tärkeyteen ja sen riittävään rahoitukseen uudessa monivuotisessa rahoituskehyksessä. Life-ohjelma on tärkeä väline, joka auttaa rahoittamaan ja aktivoimaan paikallis- ja aluetason ympäristö- ja ilmastotoimia ja -hankkeita, joilla on eurooppalaista lisäarvoa. Life-hankkeilla on todistetusti merkittävä katalyyttinen vaikutus muiden EU-varojen mobilisointiin.

64.

toteaa, että on kiinnitettävä enemmän huomiota väestökehityksen muutosten seurauksiin Euroopan unionissa. Komitea pyytää tähän liittyen komissiota hyödyntämään vuoden 2020 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä väestörakenteen haasteiden kohtaamiseksi ja ottamaan huomioon paikallisen ja alueellisen demografisen tilanteen ja sen kehityksen näkymät uusia välineitä suunniteltaessa ja toimintapoliittisia päätöksiä tehtäessä.

65.

muistuttaa asiaan liittyen siitä, että EU:n talousarviossa on peräti 20 erillistä EU-välinettä paikalliskehityksen rahoittamiseksi. Nykyisten ERI-rahastoja koskevien asetusten säännökset, jotka koskevat yhdennettyä paikallista kehitysstrategiaa ja yhteistä strategiakehystä, eivät selvästikään riitä päällekkäisyyksien välttämiseen ja viiden ERI-rahaston välisen yhdennetyn rahoituksen varmistamiseen käytännössä. Siksi tulisi tarkastella, onko aiheellista

luoda yksinkertaisempi ja entistä konsolidoidumpi EU:n rahoitusväline, jonka kohteena on nimenomaan alueellinen ja paikallinen kehitys

antaa paikallisille yhteisöille paremmat mahdollisuudet kehittää omia paikkalähtöisiä lähestymistapoja

vähentää sekä rahastojen hallinnoinnin vertikaalisia tasoja että horisontaalisia lokeroita komissiossa ja ministeriöiden tasolla

siirtyä kohti tulosperusteista raportointia ja kevyempää tarkastusjärjestelyä.

Bryssel 15. kesäkuuta 2016.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Markku MARKKULA


(1)  CDR275-2013_00_00_TRA_AC (23-24).

(2)  Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteiseen strategiakehykseen kuuluvia Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta – (SEC(2011) 1141 final), (SEC(2011) 1142 final).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 90 artiklan 5 kohdan mukaan komissio tarkistaa jäsenvaltioiden oikeuden saada tukea koheesiorahastosta käyttämällä perusteena 27 jäsenvaltion EU:n bktl-lukuja kaudelta 2012–2014. Jäsenvaltiokohtaiset määrärahat lasketaan sen jälkeen uudelleen. Näiden mukautusten kokonaisnettovaikutus saa olla enintään 4 miljardia euroa (monivuotista rahoituskehystä koskevan asetuksen mukaan).

(4)  Nykyisen rahoituskehyksen alkaessa edellisestä kehyksestä oli jäänyt 23,4 miljardin euron ”velka”, ja vuoden 2014 lopussa maksamatta olevien määrien summa oli noussut jo ennennäkemättömälle tasolle eli 24,7 miljardiin vuosien 2007–2013 koheesio-ohjelmien osalta.

(5)  CDR275-2013_00_00_TRA_AC.

(6)  CdR 283/2011 fin.

(7)  CDR1777-2012_00_00_TRA_AC.

(8)  Ks. alaviite 5.


18.1.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 17/28


Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Elintarvikejäte”

(2017/C 017/06)

Esittelijä:

Ossi MARTIKAINEN (Suomi, ALDE)

Lapinlahden kunnanvaltuuston jäsen

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

Johdanto: globaali yleiskuva ja määritelmät

1.

pitää elintarvikejätettä ja ruuan tuotanto-, jalostus-, jakelu- ja kulutusvaiheessa syntyvää hävikkiä vakavana globaalina ongelmana, joka haittaa merkittävästi taloudellisen, yhteiskunnallisen ja ekologisen kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Ongelmaan voidaan vaikuttaa vain eri hallintotasoja ja politiikkasektoreita yhdistävällä laajalla ja määrätietoisella yhteistyöllä. Kansalaisyhteiskunta ja yritykset on saatava kattavasti mukaan toimenpiteisiin.

2.

pitää kestämättömänä vallitsevaa tilannetta (1), jossa

jopa kolmannes elintarvikkeeksi tarkoitetusta tuotannosta menetetään prosessin eri vaiheissa (raaka-aineena, puolivalmisteena tai valmiina tuotteena)

28 prosenttia maailman peltoalasta (1,4 mrd. ha) tuottaa vuosittain ruokaa, joka joutuu hukkaan

hyödyntämättä jäävien tuotteiden aiheuttama ilmastovaikutus prosessin eri vaiheissa on 3,6 Gt CO2-ekvivalenttia (ottamatta huomioon maankäyttötapojen muutoksien aiheuttamia päästöjä)

tuhlaava tuotanto- ja kulutustapa hukkaa merkittävästi maailman vesivaroja, uhkaa luonnon monimuotoisuutta tarpeettomasti raivattujen ja tehottomien viljelyalojen muodossa, köyhdyttää maaperää sekä hukkaa merkittävästi muita uusiutumattomia luonnonvaroja

tuotantoketjussa menetetyn ja tuotteena hukkaan joutuvan ruuan suuri määrä heikentää maatalouden ja ruuantuotannon arvostusta sekä vääristää elintarvikkeiden arvoketjun oikeudenmukaista jakautumista kaikkien ruokaketjun osapuolten, myös kuluttajatason näkökulmasta: hävikin taloudelliseksi arvoksi arvioidaan 1 000 miljardia USD, ympäristökustannuksiksi 700 miljardia USD ja sosiaalisiksi kustannuksiksi 900 miljardia USD.

3.

haluaa oma-aloitteisella lausunnollaan tukea ja vahvistaa koko kansainvälisen yhteisön sekä YK:n ja sen toimialajärjestöjen pyrkimyksiä vallitsevan tilanteen parantamiseen, nimittäin kestävän kehityksen tavoitteiden 2 ja 12 (”Nälän poistaminen” ja ”Vastuullinen tuotanto ja kulutus”) saavuttamiseen. Näin on tarkoitus vähentää elintarvikejätteen määrä puoleen vuoteen 2030 mennessä (2).

4.

katsoo, että Euroopan komission resurssitehokkuutta ja kiertotaloutta koskevat aloitteet tarjoavat hyvän mahdollisuuden myös elintarviketuotannon ja -kulutuksen kestävyyttä parantaviin aloitteisiin ja lainsäädäntöön.

5.

pyytää Euroopan komissiolta toimia yhteisen terminologian ja yhtenäisten määritelmien luomiseksi alalle Euroopan tasolla ja kannustaa osallistumaan ja vaikuttamaan kansainväliseen vuoropuheluun sekä tuomaan kansainvälisen havainnot ja suositukset osaksi EU:n toimintaa. Tämä helpottaisi ongelmien tunnistamista ja vertailua sekä niiden ottamista huomioon EU:n omassa lainsäädännössä ja yhteistyössä kauppa- ja kehityskumppanien kanssa (3). EU mm. muodostaa sisämarkkina-alueen ja sillä on yhteinen maatalouspolitiikka. Niinpä tarvitaan myös yhteiset käsitteet, menetelmät ja vertailukelpoiset mittarit. Näin voitaisiin luoda elintarvikejätteen vähentämiselle ja sen syntymisen estämiselle vertailukelpoiset perusteet aluetasolla ja alueiden välillä.

Euroopan unionin politiikat

Euroopan alueiden komitea katsoo, että unionin omat ja jäsenvaltioiden kanssa yhteiset politiikat tarjoavat useita mahdollisuuksia ruokajäteongelmaan puuttumiseen:

6.

Ehdotus jätedirektiivin (2008/98/EY) muuttamiseksi viittaa pyrkimykseen edelleen vähentää jätteen, myös elintarvikejätteen, syntymistä.

7.

Yhteisen maatalouspolitiikan osalta tulisi vahvemmin pyrkiä siihen, että resurssitehokas elintarvikkeiden tuottaminen ja toisaalta luonnon- ja ympäristönhoitoon tähtäävä toiminta ymmärretään omiksi toimialoikseen. Näennäisviljely ja heikosti panostettu tuotanto johtavat alhaisiin satotasoihin ja korjaamatta jätettyihin satoihin, jolloin sekä lopputulos että kaikki tuotantopanokset hukataan.

8.

Kauppa- ja kuluttajapolitiikassa tulisi sekä sisämarkkinoilla että ulkomaankaupassa edistää sellaisia sopimuskäytäntöjä ja menettelyjä, jotka vähentävät hävikkiä. Esimerkiksi vähittäiskaupan omaksumien pakkauskokojen ja elintarvikkeiden muoto- ja kokostandardien vuoksi hukataan merkittävästi käyttökelpoisia elintarvikkeita. Kotitalouksien omiin kierrätettäviin astioihin pakattavien irtotuotteiden myynnin edistäminen, jonka myötä kuluttajalle koituu pienemmät kustannukset, voi osaltaan auttaa siinä, että tuotteita opitaan ostamaan vain tarvittava määrä usein kooltaan liian suuren tai hintaedun takia houkuttelevan valmispakkauksen sijaan.

9.

Kuluttajansuojan ja kansanterveyden edistämiseksi luodut tuotteiden vanhentumiskäytännöt ja -merkinnät eivät kaikkien tuotteiden osalta ole tarkoituksenmukaisia, ja niistä johtuen käyttökelpoista ruokaa heitetään tarpeettomasti hukkaan. Komissiolla on keskeinen rooli selvittää, voitaisiinko resurssien paremmalle käytölle laatia suuntaviivat, esimerkiksi kun on kyse elintarvikkeiden lahjoittamisesta hyväntekeväisyysjärjestöille ja ruokapankeille ja vanhentuvan elintarvikkeen rehukäytöstä, ottaen huomioon elintarviketurvallisuuden vaatimukset. On tarpeen valistaa kaikkia sidosryhmiä, tuottajia, vähittäismyyjiä ja kuluttajia, jotta vanhentumispäivämäärien merkintöjä ymmärretään paremmin. On esimerkiksi selvennettävä ”parasta ennen” -päivämäärän merkitystä: se ei tarkoita, että elintarvikkeet olisivat kyseisen päivämäärän jälkeen myrkyllisiä.

10.

Kehityspolitiikassa Euroopan pitää yhdessä muiden suurten kehitysrahoittajien kanssa panostaa alueellisten talous- ja kauppayhteistyösopimusten luomiseen, tuotannon ja kuluttajat paremmin yhdistäviin menetelmiin, infrastruktuuriin ja teknologiaan sekä erityisesti luonnonvara- ja maataloussektorien kehittämiseen kestävästi. Reilun kaupan ohjelmat, varsinkin paikallis- ja alueviranomaisten tukemat ohjelmat, voivat olla tässä tärkeä väline. Paikallisten markkinoiden toimivuuden ja paikallistuotteiden markkinoillepääsyn edistäminen etenkin sisällyttämällä ulkoiset kustannukset (esim. elintarvikkeiden kuljetuskustannukset) hintoihin on tärkeää.

11.

Vähävaraisten kansalaisten avustamiseen tarkoitetuissa toimissa tulee jatkossakin säilyttää ruoka-apuelementti ja parantaa yhteyttä avustusorganisaatioiden ja paikallisten tuottajien, kaupan ja ravitsemispalvelujen tuottajien välillä. Lisäksi tulee järjestää viimeistä käyttöpäiväänsä lähestyvien elintarvikkeiden suoramyyntiä symboliseen hintaan siten, että taataan tällaista apua saavien tai tällaisia ostoksia tekevien ihmisarvo ja henkilöllisyyden suoja. Kolmannen sektorin kanssa tehtävän yhteistyön pitäisi perustua läheisyysperiaatteeseen, ja siinä olisi panostettava paikallisiin verkostoihin, lahjoituksiin ja kotiintoimituksiin, jotka toteutetaan saman kunnan tai kuntaverkoston sisällä välttäen mahdollisimman pitkälti avustustuotteiden varastointia ja laajalla maantieteellisellä alueella tapahtuvaa jakelua. Elintarvikkeiden monipuolistaminen ja paikallisten ja sesonkituotteiden sisällyttäminen ohjelmiin vähentävät hukkaan joutuvan ruoan määrää (4).

12.

Julkisten hankintojen säännöstö voisi sisältää elementtejä, joilla tähdätään elintarvikejätteen vähentämiseen ja sen synnyn ehkäisemiseen.

Käytännön toimenpide-ehdotukset alueiden ja kuntien näkökulmasta

Euroopan alueiden komitea

13.

muistuttaa Euroopan komissiota aiemmin esittämästään pyynnöstä konkreettisemmasta tavoitteiden asettamisesta elintarvikejätteen vähentämiseksi 30 prosentilla vuoteen 2025 mennessä (5). Komitea kehottaa komissiota kehittämään yhtenäisiä menetelmiä elintarvikejätteen vähentämistavoitteiden seurantaa varten;

14.

pitää tervetulleena Euroopan komission sitoumusta tukea kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista asianmukaisilla toimilla, sidosryhmien osallistumisella, arvokkaan ja onnistuneen innovoinnin jakamisella sekä sopivilla vertailuarvoilla (6);

15.

kehottaa komissiota pohtimaan mahdollisuutta asettaa erilliset vähennystavoitteet elintarvikeketjun kaikkiin vaiheisiin: tuotantoon, jalostukseen, kauppaan ja jakeluun, ateriapalveluihin, kotitalouksiin ja jätteiden käsittelyyn. Tavoitteet voisivat muodostua EU:n yhteisestä kokonaistavoitteesta, jonka saavuttamiseksi laadittaisiin maakohtaiset ohjelmat ja tavoitteet kunkin maan erityispiirteiden pohjalta ketjun kussakin vaiheessa, kuten on menetelty mm. ilmastopolitiikassa. Jotta tekniset, taloudelliset ja ympäristöolosuhteet voidaan ottaa täysimääräisesti huomioon, maakohtaisten ohjelmien ja suunnitelmien laadinta tehtäisiin kaikkien hallintotasojen yhteistyönä;

16.

suosittelee Euroopan komissiolle eri hallintotasoja ja alan toimijoita yhdistävän eurooppalaisen foorumin perustamista ruokajätteen syntymisen estämiseksi, vähentämiseksi ja jätteen käsittelytapojen parantamiseksi ja ilmaisee kiinnostuksensa olla mukana toiminnassa käytännön toimenpiteiden vertailemisessa ja parhaiden käytäntöjen levittämisessä;

17.

kehottaa Euroopan komissiota edistämään sopimusten tekemistä vähittäismyyntialan ja hyväntekeväisyysjärjestöjen välillä EU:n jäsenvaltioissa ja kannustamaan siihen (esimerkkinä mainittakoon Ranskassa äskettäin säädetty laki, joka estää suuria kauppoja heittämästä pois hyvälaatuisia elintarvikkeita, joiden ”parasta ennen” -päivämäärä lähestyy, ja tuhoamasta myymättä jääneitä käyttökelpoisia elintarvikkeita). Elintarvikkeiden lahjoittamista koskevat suuntaviivat ovat tarpeellisia myös teollisuudelle ja hyväntekeväisyysjärjestöille, jotta vastuukysymyksiä saadaan selkiytettyä ja yrityksiä voidaan kannustaa sisällyttämään uudelleenjakomekanismeja toimitusketjujensa prosesseihin. Vastaavat menettelyt tulisi luoda myös muualle ruokasektoriin, kuten ateria- ja matkailupalveluihin. Turvallisuus- ja kansanterveysnäkökohdat tulee arvioida kullakin soveltamisalalla niille soveltuvin kriteerein;

18.

kehottaa alue- ja paikallisviranomaisia luomaan tehokkaita toissijaisia jakeluketjuja ensisijaisesta jakeluketjusta poisvedettyjä tai poistettuja elintarvikkeita varten (esimerkiksi sosiaalisten ruokakauppojen mallin mukaisesti) ja varmistamaan, että muita heikommassa asemassa olevilla on mahdollisuus saada tällaisia vielä käyttökelpoisia elintarvikkeita. Komitea suosittaa, että hyväntekeväisyysjärjestöille ja ruokapankeille annetaan taloudellista tukea niiden toimintakapasiteetin lisäämiseksi;

19.

kiinnittää huomiota poisheitettyihin kalansaaliisiin, jotka ovat yksi keskeinen elintarvikejätteen lähde. Komitea kehottaa Euroopan komissiota laatimaan kattavan suunnitelman (suosituksia/suuntaviivoja) sivusaaliista valmistettavien kalatuotteiden käsittelylle ja markkinoinnille. Suunnitelma voisi sisältää suosituksia elintarvikkeeksi kelpaavien tahattomien saaliiden käytöstä;

20.

kehottaa ateriapalveluja tuottavia paikallis- ja alueviranomaisia laatimaan omat ohjelmansa ruokajätteen synnyn estämiseksi sekä syntyvän ruokajätteen tehokkaaksi käyttämiseksi. Komitea kehottaa edellyttämään samoja toimenpiteitä ateriapalveluja viranomaisille toimittavilta yrityksiltä (7);

21.

korostaa, että hyvien käytäntöjen vaihtoa tulee edistää laajamittaisesti. Tässä yhteydessä pitäisi ensisijaisesti edistää ohjelmia, joiden tavoitteena on kehittää paikallisten tuottajien markkinoille saattamien tuotteiden paikallista kulutusta lyhyissä jakeluketjuissa – myös lahjoitustoiminnassa. Turvautumalla hyvien käytäntöjen menetelmään voidaan edistää kertyneen kokemuksen avulla asianmukaisten toimenpiteiden toteuttamista ja tarjota paikallishallinnolle riittävää tietoa tällaisen kehittämisohjelman käynnistämiseksi sekä kannustaa niitä tahoja, jotka eivät ole vielä ryhtyneet tämänsuuntaisiin toimiin;

22.

suosittelee mahdollisuuksien mukaan paikallisten ja alueellisten tuotteiden ja sesonkituotteiden käyttöä ateriapalveluiden (mukaan lukien julkiset ateriapalvelut, matkailuinfrastruktuuri sekä majoituksen tarjoajat, ravintolat ja muut vastaavan toiminnan harjoittajat) raaka-aineina ja kehottaa kampanjoimaan lähiruoan puolesta tuotanto- ja kulutusketjun lyhentämiseksi, mikä vähentää käsittelytasoja ja siten myös eri vaiheissa syntyvää jätettä;

23.

suosittelee, että elintarvike-, ravintola- ja hotellialan yrityksissä otetaan käyttöön käytännesäännöt, joilla pyritään tuotteiden mahdollisimman tehokkaaseen hyödyntämiseen siten, että ylijäämäelintarvikkeet jaetaan sosiaalisiin tarkoituksiin tehokkaiden ja turvallisten jakeluverkostojen välityksellä, jotta sosiaalialan tahot ja muita heikommassa asemassa olevat perheet voivat käyttää ne;

24.

kehottaa perusopetusta ja muita koulutuspalveluita järjestäviä kuntia ja alueviranomaisia ottamaan ruokajäteongelman ja sen helpottamisen osaksi opetusohjelmaansa esimerkiksi teemapäivien, tutustumiskäyntien ja oman oppilaitoksen ruokahuoltoon tutustumisen avulla sekä mm. oppilaiden ja muiden ateriapalvelujen asiakkaiden osallistamisella ateriapalvelujen kehittämiseen. Olisi tärkeää, että mahdollisimman monet koululaiset ja opiskelijat saisivat osana opintojaan kokonaiskuvan ruoan tuotannon ja kulutuksen vaikutuksesta talouteen, ympäristöön sekä yhteiskunnallisesti ja eettisesti kestävään kuluttajakäyttäytymiseen.

Lisäksi olisi toteutettava ei pelkästään koululaisille vaan kaikille kuluttajille suunnattuja vastuullista kuluttamista käsitteleviä tiedotus- ja koulutuskampanjoita, joissa kiinnitetään huomiota erityisesti todellisten tarpeiden mukaiseen tuotteiden hankintaan sekä tuotteiden säilyttämiseen;

25.

kannustaa ottamaan ruokajätteen syntymisen ehkäisyn ja vähentämisen osaksi myös elinikäisen oppimisen ohjelmia, joissa voidaan kehittää eri ikäkausiin ja elämänvaiheisiin liittyviä oppimis- ja toimintatapoja;

26.

kehottaa kuntia ja alueviranomaisia yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa toteuttamaan valistuskampanjoita kotitalouksien ateriasuunnittelun merkityksestä;

27.

korostaa elintarvikejätteeksi joutumassa olevien elintarvikkeiden keräämisestä ja uudelleenjaosta huolehtivien alueellisten kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja yksittäisten toimijoiden tärkeää roolia ja panosta. Komitea katsoo lisäksi, että yhteistyötä alue- ja paikallisviranomaisten ja elintarvikejätteeksi joutumassa olevien elintarvikkeiden keräämisestä ja jakelusta vastaavien kolmannen sektorin organisaatioiden välillä on syytä tiivistää toissijaisuusperiaatteen mukaisesti;

28.

suosittelee jätehuollosta vastaaville alue- ja paikallisviranomaisille jätteiden erilliskeräyksen ja hyötykäytön muotojen kehittämistä, ruokajätteen osuuden selkeämpää esittämistä ja kerättyjen tietojen avaamista kaikkien saataville. Näin voidaan päästä ruokajätteen korkeampaan hyödyntämisasteeseen esimerkiksi biokaasuna ja kompostina. Tällä voi myös olla aluetaloutta, työllisyyttä ja paikallisia innovaatioita vahvistava vaikutus;

29.

kehottaa kaikkia jäseniä omissa paikallishallinnoissaan tekemään tunnetuksi tämän lausunnon tavoitteita ja toimeenpanemaan omia ohjelmia elintarvikejätteen synnyn estämiseksi ja vähentämiseksi. Kyseessä on eräs tehokkaimmista ja nopeimmin vaikuttavista paikallis- ja aluehallinnon välittömästi käytettävissä olevista keinoista ekologisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen aikaansaamiseksi.

Bryssel 15. kesäkuuta 2016.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Markku MARKKULA


(1)  Tilannetta kuvaavat luvut perustuvat YK:n ruoka- ja maatalousjärjestön (FAO) tutkimusraporttiin Food wastage footprint – Impacts on natural resources (2013).

(2)  Erityisesti osatavoitteet 12.3 (elintarvikejätteen vähentäminen puoleen per capita globaalisti vuoteen 2030 mennessä kaupan ja kuluttajien tasolla sekä ruokatappion vähentäminen tuotannon ja jakelun ketjuissa) ja 12.5 (jätteen merkittävä vähentäminen vuoteen 2030 mennessä jätteen syntymisen ehkäisemisen, jätteen vähentämisen, kierrättämisen ja uudelleenkäytön avulla) edellyttävät monitasoisen hallinnon yhdessä laatimia ohjelmia ja toimenpiteitä. Kestävän kehityksen tavoite 2 tähtää nälän hävittämiseen, ruokaturvan saavuttamiseen, parempaan ravitsemukseen ja kestäväpohjaiseen maatalouteen, joita kaikkia paikallis- ja aluehallinnot voivat edistää omilla alueillaan ja globaalisti.

(3)  Erilaiset määritelmät ja laskentatavat voivat johtaa erilaisiin johtopäätöksiin. FAO:n mukaan ruokahävikki (food loss) merkitsee kaiken ihmisravinnoksi tuotetun mutta syömättä jääneen ruuan määrän tai laadun alenemista ravintoarvon, taloudellisen arvon tai elintarviketurvan kannalta, kun taas ruokajäte (food waste), joka on osa ruokahävikkiä, merkitsee turvallisen ja ravinteikkaan ihmisravinnoksi tarkoitetun ruoan pois heittämistä tai vaihtoehtoista käyttämistä (muuna kuin elintarvikkeena) kaikissa elintarvikkeiden toimitusketjun vaiheissa (FAO, 2014: http://www.fao.org/fileadmin/user_upload/save-food/PDF/FLW_Definition_and_Scope_2014.pdf). Fusions 2014 määrittelee ruokajätteen (foodspill) tarkoittavan mitä tahansa ruokaa ja syötäväksi kelpaamatonta ruuan osaa, joka poistuu hyödyntämättömänä ketjusta.

(4)  AK toistaa aiemman kantansa FEAD-asetuksen sisällöstä.

(5)  AK:n päätöslauselma kestävyysperiaatteiden mukaisesti tuotetusta ruoasta.

(6)  COM(2015) 614 final.

(7)  Esimerkiksi ETSK:lla ja AK:lla on oma ympäristöasioita koskeva toimintasääntö ja käytännön yhteistyötä ylijäämäruoan toimittamiseksi hyötykäyttöön paikallisten järjestöjen avulla.


18.1.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 17/33


Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Radikalisoitumisen ja väkivaltaisen ääriliikehdinnän torjunta: paikallis- ja aluetason ennaltaehkäisymekanismit”

(2017/C 017/07)

Esittelijä:

Bart SOMERS (ADLE, Belgia), Mechelenin kaupunginjohtaja ja Open VLD -ryhmän puheenjohtaja Flaamilaisessa parlamentissa

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

JOHDANTO

1.

on tyytyväinen Euroopan parlamentin päätöslauselmaesitykseen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja terroristijärjestöjen harjoittaman unionin kansalaisten värväyksen ennaltaehkäisemisestä sekä EP:n ulkoasiainvaliokunnan ja kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan antamiin lausuntoihin;

2.

korostaa, että terrorismin torjunta sekä väkivaltaisen radikalisoitumisen ja terroristijärjestöjen harjoittaman EU-kansalaisten värväyksen ennaltaehkäiseminen kuuluvat pohjimmiltaan edelleen jäsenvaltioiden toimivaltaan, mutta paikallisella, eurooppalaisella ja kansainvälisellä yhteistyöllä on myös olennainen merkitys tehokkaan toiminnan kannalta. AK on tyrmistynyt radikalisoituneiden ja häikäilemättömien henkilöiden äskettäin tekemistä terrori-iskuista ja ilmaisee syvimmän osanottonsa uhreille ja heidän ystävilleen ja perheilleen. Komitea korostaa näiden tapahtumien osoittavan jälleen kerran, että väkivaltaisen radikalisoitumisen ja kansainvälisen terrorismin torjumiseksi tarvitaan kipeästi eurooppalaista ja kansainvälistä yhteistyötä. AK on vakuuttunut, että avointen, arvostusta osoittavien, osallistavien ja monimuotoisten yhteiskuntien arvojen puolustaminen ja väkivallan ehkäiseminen edellyttää huomattavasti tehokkaampaa tiedustelutietojen vaihtoa sekä yhteistyötä paitsi kaikkien turvallisuus- ja lainvalvontaviranomaistasojen välillä myös yhteiskunnallisten toimijoiden, kansalaisyhteiskunnan ja eri hallintotasojen kesken;

3.

korostaa, ettei minkäänlaista rinnakkaista yhteiskuntamallia, joka on ristiriidassa näiden arvojen kanssa, voida sallia tai suvaita;

4.

kannustaa EU:n ja valtioiden viranomaisia jakamaan tiedustelutietoa mahdollisimman laajasti paikallisviranomaisten kanssa turvallisuutta vaarantamatta;

5.

katsoo, että väkivaltaiseen radikalisoitumiseen on ehdottomasti puututtava, sillä se on uhka Euroopan kansalaisille sekä Euroopan kulttuuriseen ja humanistiseen perinteeseen perustuville EU:n yleismaailmallisille arvoille;

6.

korostaa tässä yhteydessä, että yhdessä eläminen edellyttää kasvatustoimia, jotta voidaan varmistaa, että kaikki yhteisöjen jäsenet EU:ssa jakavat demokratian, oikeusvaltion ja ihmisarvon kunnioittamisen periaatteet;

7.

pyytää komissiota, jäsenvaltioita, paikallis- ja alueviranomaisia sekä kansalaisyhteiskuntaa ja erityisesti tiedeyhteisöä tehostamaan ponnistelujaan ja etenkin valtiorajat ylittävää tai monialaista yhteistyötään tavoitteena tutkia väkivaltaisen radikalisoitumisen perimmäisiä syitä, radikalisoitumisprosessia ja erilaisia väkivaltaiseen radikalisoitumiseen johtavia vaikutteita ja tekijöitä, jotta voidaan kehittää välineitä, joiden avulla jäsenvaltiot ja EU voivat muotoilla näyttöön perustuvia toimintalinjoja;

8.

toteaa, että väkivaltainen radikalisoituminen on kansainvälinen ilmiö ja eri puolilta maailmaa saaduista kokemuksista voidaan ottaa oppia. Komitea onkin tyytyväinen uusien monialaisten verkostojen, kuten Strong Cities -verkoston, perustamiseen ja nykyisten laajentamiseen. Niiden tarkoituksena on luoda yhä tiiviimpiä kansainvälisiä yhteyksiä kaupunkien ja muiden paikallisyhteisöjen välille, jotta kiinnitetään enemmän huomiota tapaan, jolla paikallisviranomaiset pyrkivät ehkäisemään väkivaltaista ääriliikehdintää. Komitea korostaa tarvetta kehittää EU:hun verkosto, jonka avulla EU:n paikallis- ja aluetason yhteistyötä radikalisoitumisen, ääriliikehdinnän ja terrorismin torjumiseksi saadaan vahvistettua. AK myös kannustaa radikalisoitumisen torjuntaverkostoa (RAN) ja strategista viestintäverkostoa jatkamaan tehokkaiden ennaltaehkäisevien toimenpiteiden kehittelyä erityisesti parantamalla radikalisoitumisen merkkien varhaista havaitsemista paikallistasolla, torjumalla propagandaa viestintästrategioiden avulla ja kehittämällä tehokkaita ohjelmia yhteiskuntaan sopeuttamista varten;

9.

toteaa, että Euroopassa on jo joukko välineitä, joilla unionin kansalaisten väkivaltaista radikalisoitumista voidaan torjua, ja että EU:n ja sen jäsenvaltioiden on hyödynnettävä näitä välineitä täysimääräisesti ja pyrittävä parantamaan niitä voidakseen vastata ajankohtaisiin haasteisiinsa;

10.

korostaa, että on tärkeää vaikuttaa syihin, jotta voidaan puuttua radikalisoitumisen ja terrorismiin värväyksen ongelmaan tehostamalla ennaltaehkäisyä muun muassa internetin seurannan sekä uskonnollisten yhteisöjen ja niiden johtajien kanssa käytävän vuoropuhelun samoin kuin kohtaamisten, teemapäivien, valistustoimien ja yleensä koko kansalaisyhteiskunnan tietoisuuden lisäämisen avulla;

11.

viittaa tässä yhteydessä radikalisoitumisen torjuntaverkoston ja äskettäin perustetun osaamiskeskuksen tärkeään rooliin ja on tyytyväinen Alankomaiden Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajakaudella saavuttamaan edistykseen;

12.

korostaa, että radikalisoitumisen torjuntaverkoston tulisi panostaa enemmän pienempien kaupunkien ja yhteisöjen huomioon ottamiseen, jotta myös pienillä yksiköillä olisi yhtäläiset mahdollisuudet hyödyntää torjuntaverkostoa;

Radikalisoitumisen käsitteen määritelmä

13.

kehottaa Euroopan komissiota etsimään pikaisesti yhteisymmärrystä väkivaltaisen radikalisoitumisen yhteisestä määritelmästä, joka tarjoaisi lähtökohdan eri maiden nykyistä koordinoidummalle toiminnalle, johon myös alue- ja paikallisviranomaiset osallistuisivat. Tässä yhteydessä tulisi niin ikään ottaa huomioon se, että kunkin jäsenvaltion kokemuksiin ovat vaikuttaneet vahvasti ainutkertaiset poliittiset, kulttuuriset ja oikeudelliset tekijät;

14.

toteaa, ettei ”väkivaltaiselle radikalisoitumiselle” ole yleisesti hyväksyttyä määritelmää, ja katsoo termin ”radikalisoituminen” tarkoittavan sitä, että ihmiset pitävät oikeutettuna käyttää väkivaltaa ja/tai käyttävät sitä itse sellaisten poliittisten tavoitteiden saavuttamiseen, jotka ovat demokraattisen oikeusjärjestyksen ja sen perustana olevien perusoikeuksien vastaisia;

15.

katsoo, että väkivaltaisessa radikalisoitumisessa on kyse ideologisesta taistelusta, jossa radikalisoituneet henkilöt ja ryhmittymät pyrkivät väkivalloin syrjäyttämään ihmisoikeuksiin, sananvapauteen, uskonnon- tai vakaumuksenvapauteen, oikeusvaltioperiaatteeseen, naisten ja miesten tasa-arvoon ja syrjimättömyyteen pohjautuvan eurooppalaisen mallin omilla, näiden arvojen kanssa ristiriidassa olevilla katsomuksillaan;

16.

korostaa väkivaltaisen radikalisoitumisen olevan monitahoinen ja dynaaminen ilmiö, joka perustuu moniin globaaleihin, sosiologisiin, poliittisiin ja geopoliittisiin mutta myös henkilökohtaisiin tekijöihin ja jota ei voida tarkastella ottamatta näitä huomioon. Lisäksi komitea panee merkille viimeaikaisen huolestuttavan suuntauksen: sen lisäksi, että erilaisten äärivakaumusten edustajat yrittävät saada yhä useampia ihmisiä turvautumaan väkivaltaan, eräät ryhmittymät näyttävät tarkoituksellisesti pyrkivän rekrytoimaan radikalismin piiriin henkilöitä, joilla on rikostausta ja kokemusta väkivallan käytöstä;

17.

varoittaa, että rekrytointi väkivaltaisen radikalismin piiriin tapahtuu yhä useammin suljettujen ovien takana, internetyhteisöissä tai -foorumeilla, missä on runsaasti väkivaltaista ajattelua lietsovia viestejä ja missä nämä tavoittavat monia tällaisille viesteille alttiita henkilöitä;

18.

tähdentää, että väkivaltainen radikalisoituminen ei ole sidoksissa tiettyyn profiiliin vaan se koskee yhteiskunnalliselta taustaltaan erilaisia miehiä, naisia ja varsinkin nuoria eurooppalaisia, joita yhdistää usein tunne siitä, että he eivät identiteettikonfliktien, oletetun tai oikeasti koetun epäoikeudenmukaisuuden, syrjinnän ja sosiaalisen syrjäytymisen vuoksi kuulu yhteiskuntaan;

19.

toteaa, että useissa tapauksissa kyse on EU:n kansalaisista, jotka ovat syntyneet ja käyneet koulunsa Euroopassa, mutta jotka kuitenkin päätyvät valitsemaan väkivaltaisen ääri-ideologian;

20.

varoittaa, että terrorismin ja väkivaltaisen radikalisoitumisen vuoksi eri uskonnoista syntyy usein stereotyyppisiä käsityksiä, mitä vastapuolella, kuten uusnatsien ja uusfasistien keskuudessa, taas käytetään radikalisoitumisen oikeutuksena, mikä aiheuttaa jälleen rasismiin, muukalaisvihaan ja muunlaiseen mielipiteisiin, vakaumuksiin tai uskontoihin kohdistuvaan suvaitsemattomuuteen perustuvan vihapuheen ja viharikosten lisääntymistä;

21.

toteaa, että vaikka tärkein EU:n jäsenvaltioita perustellusti huolestuttava turvallisuuskysymys ovat konfliktialueille matkaavat ja sieltä palaavat fundamentalistit, väkivaltainen radikalisoituminen ei rajoitu vain tiettyyn ideologiaan tai vakaumukseen vaan sitä voi ilmetä erilaisten ideologioiden piirissä ja minkä tahansa uskonnon väärinkäytön vuoksi ja että väkivaltaisen radikalisoitumisen torjunta ei näin ollen saa rajoittua vain islamiin liittyvään fundamentalistiseen radikalismiin;

22.

korostaa, että aktiivinen poliittinen toiminta kaikilla hallintotasoilla on ratkaiseva väline väkivaltaisen radikalisoitumisen torjunnassa. Tähän liittyy myös tarve ottaa opiksi aiemmista huonoista ja myös hyvistä kokemuksista ja pitää valmiutta yhteistyöhön kaikkien sellaisten yhteiskunnan tahojen kanssa, jotka voivat olla avuksi, tärkeämpänä kuin poliittisten irtopisteiden keräämistä;

POLIITTISET SUOSITUKSET

Lähtökohtana ihmisoikeudet ja monimuotoisuus

23.

katsoo, että ihmisoikeuksien on oltava terrorismin torjuntaan ja väkivaltaisen radikalisoitumisen ennaltaehkäisyyn tähtäävän EU-politiikan keskeinen lähtökohta;

24.

vaatii, että kaikkien EU:n ja jäsenvaltioiden toteuttamien väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisy- ja torjuntatoimenpiteiden yhteydessä on ehdottomasti kunnioitettava perusoikeuksia ja kansalaisvapauksia, nimittäin oikeutta yksityiselämään, oikeutta tietosuojaan, syyttömyysolettamaa, oikeutta oikeudenmukaiseen ja puolueettomaan oikeudenkäyntiin, sananvapautta, elämänkatsomuksen vapautta ja yhdistymisvapautta;

25.

korostaa, että keskeisessä asemassa on sellainen yhteiskunta, jossa kunnioitetaan täysimääräisesti kaikkien väestöryhmien ihmisoikeuksia ja noudatetaan kansainvälisiä ja alueellisia normeja, myös kun on kyse syrjinnän, rasismin ja muiden suvaitsemattomuuden muotojen torjunnasta väkivaltaisen radikalisoitumisen ennaltaehkäisyn ja torjunnan yhteydessä;

26.

katsoo tässä yhteydessä, että Euroopan unionin demokraattisia arvoja voidaan pitää keinona taata Euroopan kansalaisten vapaus;

27.

toteaa, että on tärkeää poistaa kaikki väkivaltaisen radikalisoitumisen mahdolliset kasvualustat rasismista ja syrjinnästä lähtien. Vaikka rasismin, syrjinnän ja väkivaltaisen radikalisoitumisen välillä ei ole suoraviivaista yhteyttä eivätkä rasismi ja syrjintä saa olla verukkeita väkivaltaiselle radikalisoitumiselle, kaikkien aktiiviseen osallisuuteen pohjautuva yhteiskunta edellyttää johdonmukaista yhtäläisten mahdollisuuksien ja syrjimättömyyden politiikkaa;

28.

kehottaa komissiota kannustamaan jäsenvaltioita ja niiden paikallis- ja alueviranomaisia toteuttamaan nykyistä aktiivisempaa ja määrätietoisempaa syrjinnänvastaista politiikkaa etenkin koulumaailmassa ja työ- ja asuntomarkkinoilla hyödyntämällä muun muassa eri alueiden jo käyttöön ottamia toimintalinjoja. Alueet ovat toteuttaneet esimerkiksi sellaisia kotouttamistoimia kuin hajautettu vastaanotto. Radikalisoitumiseen puuttumiseksi onkin keskeistä pyrkiä saamaan aikaan todellista sosiaalista ja kulttuurista integraatiota, joka perustuu eri tahojen rakentavaan vuoropuheluun ja koulutukseen. Tätä varten kaikkia tämän tavoitteen saavuttamiseen pyrkiviä kansalaisyhteiskunnan toimijoita on tuettava, heidän merkitystään on korostettava ja heille on taattava edellytykset mahdollisimman tehokkaaseen toimintaan;

29.

korostaa, että eri hallintotasoilla – EU-, jäsenvaltio- ja aluetasolla – sekä jäsenvaltioiden ja EU:n kansalaisten yhteisöjen tasolla on tärkeää luoda yhteisöjen sekä etnisten, uskonnollisten ja poliittisten ryhmien välisiä suhteita varten sääntöjä, toimenpidepaketteja tai hyvien käytäntöjen malleja. Näin voitaisiin parantaa sellaisten ihmisten keskinäistä ymmärtämystä, jotka ovat alttiita joutumaan konflikteihin tai väkivaltaisen radikalisoitumisen vaikutuspiiriin. Tällaisia alkujaan teoreettisia malleja voidaan soveltaa käytäntöön alue-, paikallis- ja EU-tason viranomaisten tuella;

30.

kehottaa komissiota tukemaan jäsenvaltioiden ja paikallis- ja alueviranomaisten pyrkimyksiä korjata monimuotoisuuden puutetta työmarkkinoilla yleensä;

31.

kehottaa EU:n jäsenvaltioita ja niiden paikallis- ja alueviranomaisia yhdistämään voimansa EU:n toimielinten kanssa pyrittäessä edistämään eurooppalaista mallia, jossa monimuotoisuus on Euroopan sosiaalisen rakenteen olennainen elementti ja osa keskeistä kulttuurivarantoa. Euroopan unionin määrittelemiä perusoikeuksia, joilla tämä monimuotoisuus taataan, kuten sananvapautta, oikeusvaltioperiaatetta sekä uskonnon ja valtion erottamisen periaatetta ei saa missään nimessä kyseenalaistaa – ei radikaaliryhmien totalitaarisen ajattelutavan keinoin eikä väkivaltaisen radikalisoitumisen torjumiseksi toteutettavien toimenpiteiden perusteella;

32.

kehottaa toteuttamaan tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja paikallis- ja alueviranomaisten kanssa EU-aloitteita tilanteen korjaamiseksi niissä kaupunginosissa ja niillä alueilla, missä järjestäytyneen rikollisuuden eri muodot ovat yleisiä. Nämä erityisalueet on kartoitettava yhteistuumin, ja ne on priorisoitava ja niille on annettava ylimääräistä tukea määrällisten ja laadullisten kriteerien perusteella. Laittomia piirejä, jotka mahdollistavat rahanpesun ja heikentävät oikeusvaltiota, on torjuttava tehokkaasti poliisi- ja oikeusviranomaisten toimin. Näin ei synny kortteleita, joissa ei kunnioiteta oikeusvaltioperiaatetta, ei välitetä normeista eikä laeista ja joissa demokraattisen oikeusvaltion peruspilarit eivät enää ole eittämätön osa sosiaalista todellisuutta ja kunkin omaa elämää. Tällainen tyhjiö nimittäin tarjoaa ääriliikeverkostoille kaikki mahdollisuudet hankkia varoja laittoman toiminnan avulla, värvätä uusia jäseniä ja heikentää demokraattisen oikeusvaltion legitimiteettiä;

33.

kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota pyrkimään kestävän kehityksen tavoitteiden ja niiden alatavoitteiden, etenkin tavoitteiden 1, 4, 8, 11 ja 16 toteuttamiseen. Näiden tavoitteiden saavuttaminen, jota kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat jo sitoutuneet yhteistyössä tukemaan, voisi tehdä lopun tärkeimmistä radikalisoitumisen ja ääriliikehdinnän syistä Euroopassa ja muualla maailmassa. On syytä pitää mielessä, että kestävän kehityksen tavoitteet koskevat myös unionin aluetta ja että kaikkien maailman kansalaisten inhimillinen kehitys perustuu ihmisarvoon, osallisuuteen, selviytymiskykyyn ja kestävyyteen. Tämä pyrkimys kohti kestävää inhimillistä kehitystä ei ole vain ennalta ehkäisevä toimenpide radikalisoitumista ja ääriliikehdintää vastaan vaan keino kunnioittaa tämän äärellisen planeetan kaikkien asukkaiden ihmisoikeuksia;

34.

toteaa, että on tärkeää ehkäistä sellaisten epäsuotuisien kaupunginosien syntymistä, joista puuttuu monimuotoisuus ja joissa yksi etnis-kulttuurinen yhteisö on selvästi muita vahvemmin edustettuna. Euroopan komission on autettava jäsenvaltioita ja paikallis- ja alueviranomaisia edistämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja osallisuutta väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisemistä tukevana välineenä ja kannustettava jäsenvaltioita asettamaan käyttöön tarvittavat resurssit toimia asian hyväksi;

35.

kehottaa Euroopan komissiota osoittamaan tarvittavan rahoituksen, jotta paikallisviranomaiset voivat määrittää vastapropagandan tuottamiseen kykenevät henkilöt ja verkostot ja saattaa nämä yhteyteen toistensa kanssa;

36.

pitää tärkeänä, että vastapropagandaa laaditaan muslimiyhteisön piirissä ja että ne muslimit, jotka tuomitsevat ääriliikkeiden pyrkimykset kaapata heidän uskontonsa, osallistuvat toimintaan aktiivisesti. Komitea kehottaa kaupunginjohtajia tekemään yhteistyötä paikallisten muslimiyhteisöjen kanssa tällaisen vastapropagandan kehittämiseksi;

37.

kehottaa luomaan pakolaisille ja vasta saapuneille muuttajille todelliset mahdollisuudet päästä alkuun yhteiskunnassa ja antamaan heille tietoa kyseisen jäsenvaltion, alueen ja paikallisyhteisön räätälöidyistä kotouttamisohjelmista, joissa voitaisiin käytännön esimerkkien avulla painottaa nykyistä aktiivisemmin esimerkiksi naisten ja miesten tasa-arvoa, uskonnon ja valtion eroa, demokratian ja suvaitsevaisuuden merkitystä, jokaista asukasta sitovia oikeusperiaatteita, hyväksyttyjä tapoja käyttäytyä julkisilla paikoilla sekä näiden tekijöiden vaikutuksia yhteiskuntaan ja joissa kyseisen maan kielen osaamisella on ratkaiseva asema muun muassa yhteisten arvojen, tietämyksen ja identiteetin välittäjänä;

38.

kehottaa komissiota ponnistelemaan tosissaan vähemmistöryhmien työttömyyden ja koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseksi yhteistyössä niiden paikallis- ja alueyhteisöjen kanssa, joita nämä kysymykset erityisesti koskevat, sillä nämä ongelmat ja niistä aiheutuva nuorten näköalattomuus voivat tarjota merkittävän kasvualustan väkivaltaiselle radikalisoitumiselle;

39.

kannustaa jäsenvaltioita ja paikallis- ja alueviranomaisia kehittämään toimintapoliittisen lähestymistavan, jossa sosiaalipolitiikan (mm. työllisyys-, koulutus-, kotouttamis- ja syrjimättömyyspolitiikan), humanitaarisen avun ja muiden politiikanalojen välineet yhdistetään erityisiin väkivaltaisen radikalisoitumisen ennaltaehkäisy- ja torjuntatoimenpiteisiin;

Paikallis- ja alueviranomaisten rooli

40.

painottaa olennaisen tärkeänä seikkana sitä, että kaikki EU-, jäsenvaltio-, alue- ja paikallistason toimijat tiedostavat oman vastuunsa väkivaltaisen radikalisoitumisen ennaltaehkäisyssä ja torjunnassa;

41.

toteaa, että paikallis- ja alueviranomaisilla on väkivaltaisen radikalisoitumisen ennaltaehkäisyssä ja torjunnassa ratkaiseva rooli, sillä ne ovat se viranomaistaho, jota tämä ongelma koskettaa ensimmäiseksi ja eniten ja jolla on valtuudet tehdä yhteistyötä muiden ilmiön hillitsemisessä tärkeiden toimijoiden kanssa;

42.

korostaa, että on tärkeää suunnata unionin varoja Euroopan kunnille ja alueille ja kannustaa paikallis- ja alueyhteisöjä hyödyntämään niitä, jotta voidaan toteuttaa väkivaltaisen radikalisoitumisen ennaltaehkäisemiseen tähtääviä hankkeita ja ohjelmia sekä kampanjoita, joiden tavoitteena on tunnistaa konfliktien taustalla olevat ongelmat ja lisätä yleistä tietoisuutta;

43.

tiedostaa, että jäsenvaltioiden välillä voi olla suuria eroja siinä, missä määrin ne pyrkivät torjumaan väkivaltaisen radikalisoitumisen vaaraa ja ehkäisemään terroristijärjestöjen harjoittamaa värväystä, ja että jotkut jäsenvaltiot ovat jo toteuttaneet tehokkaita toimenpiteitä mutta toiset taas etenevät asiassa liian hitaasti;

44.

on yhtä mieltä tarpeesta tehostaa tietojenvaihtoa ja operatiivista yhteistyötä ja saada aikaan edistystä ampuma-aseiden laittoman kaupan torjunnassa ja terrorismin rahoituksen estämisessä. Komitea toteaa myös, että on tarpeen ottaa käyttöön tehokkaita ”syvän” tai ”pimeän” verkon valvontakeinoja, sillä tällainen verkko on usein radikaalin sisällön levittämisväline, sekä vahvistaa ulkorajavalvontaa riski-indikaattorien pohjalta;

45.

pyytää komissiota tukemaan jäsenvaltioita näiden koordinoidessa strategioitaan. Tämä voi tapahtua jakamalla jäsenvaltioiden paikallis- ja alueviranomaisten saamia tietoja ja kokemuksia, kokoamalla yhteen hyviä käytänteitä ja taitotietoa, arvioimalla toteutettuja toimenpiteitä ja tekemällä yhteistyötä uusien aloitteiden käynnistämiseksi väkivaltaisen radikalisoitumisen torjunnan alalla;

46.

kehottaa komissiota korostamaan paikallishallinnon keskeistä asemaa väkivaltaisen radikalisoitumisen ja väkivaltaisten ääriliikkeiden ehkäisemisessä ja tukemaan tätä olennaisen tärkeää roolia asettamalla etusijalle sellaisten eurooppalaisten toimintapuitteiden luomisen väkivaltaisen radikalisoitumisen torjumiseksi paikallis-, alue- ja jäsenvaltiotasolla, joissa jäsenvaltioille annetaan suosituksia oman asiaa koskevan politiikkansa kehittämiseksi (edelleen);

47.

pyytää komissiota panostamaan siihen, että mm. radikalisoitumisen torjuntaverkoston osaamiskeskuksen kautta jo saatavilla olevien parhaiden käytänteiden kokoamista ohjeistavaksi käsikirjaksi jatketaan, jotta niitä voitaisiin levittää entistä laajemmin. Näin paikallishallintotahot, joiden kapasiteetti on usein rajallinen, saisivat tukea oman paikallisen lähestymistapansa kehittämiseen;

48.

pitää välttämättömänä, että komissio tukee paikallis- ja alueviranomaisia väkivaltaisen radikalisoitumisen torjuntaan tähtäävien paikallisten ja valtakunnallisten ennaltaehkäisystrategioiden kehittämisessä esimerkiksi tarjoamalla asianomaisille viranomaisille radikalisoitumisen torjuntaverkoston osaamiskeskuksen asiantuntijoiden apua. Komitea korostaa, että paikallis- ja alueviranomaisten on tärkeää vaihtaa keskenään kokemuksia, esimerkiksi tietoa parhaista käytänteistä ja saaduista opetuksista;

49.

katsoo väkivaltaisen radikalisoitumisen vastaisen kokonaisvaltaisen toimintapolitiikan koostuvan kolmesta tasosta: ennaltaehkäisy (väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäiseminen esimerkiksi poistamalla kasvualustat), tilanteeseen puuttuminen (väkivaltaiselle radikalisoitumiselle alttiille henkilöille tarkoitetut erityiset tukitoimenpiteet) ja jälkikäteisseuraamukset (johdonmukainen oikeudellinen reaktio väkivaltaisen radikalisoitumisen ilmiöön);

50.

katsoo, että jäsenvaltio-, alue- ja paikallisviranomaisten on tärkeää pikemminkin investoida erityistoimenpiteisiin, joilla pyritään ehkäisemään väkivaltaista radikalisoitumista ja puuttumaan tilanteeseen ajoissa, kuin vain toteuttaa luonteeltaan repressiivistä jälkikäteistä politiikkaa. On myös tärkeää rahoittaa tutkimusohjelmia radikalismin syiden ja torjuntakeinojen selvittämiseksi;

51.

katsoo, että kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla ja paikallisilla sidosryhmillä on merkittävä rooli sellaisten omille yhteisöilleen tai organisaatioilleen räätälöityjen hankkeiden kehittämisessä, joilla ehkäistään ja torjutaan väkivaltaista radikalisoitumista, ja korostaa tarvetta soveltaa osallistumiseen ja konsultointiin perustuvaa lähestymistapaa, jossa on mukana useita eri kumppaneita ja aloja. Väkivaltainen radikalisoituminen on monialainen ongelma, joka vaatii monialaista ratkaisua. Komitea kannustaakin tekemään tiivistä yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan sidosryhmien kesken kaikilla politiikan tasoilla ja tiivistämään entisestään yhteistyötä kentällä toimivien tahojen, kuten yhdistysten ja kansalaisjärjestöjen, välillä;

52.

korostaa, että on tarpeen ryhtyä käymään kulttuurienvälistä vuoropuhelua eri yhteisöjen, johtohahmojen ja asiantuntijoiden kanssa, jotta väkivaltaisesta radikalisoitumisesta saadaan parempi käsitys ja sitä voidaan tältä pohjalta myös ehkäistä nykyistä paremmin;

53.

katsoo, että kansalaisjärjestöillä ja paikallisilla toimijoilla on tärkeä rooli sellaisten väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisemiseen ja torjuntaan tähtäävien hankkeiden kehittämisessä, jotka on mukautettu asianomaisen kunnan tai organisaation tilanteeseen;

54.

pitää tässä yhteydessä aivan välttämättömänä tarjota etulinjan työntekijöille ja kenttätyöntekijöille erityiskoulutusta, jotta he kykenevät tunnistamaan huolestuttavia käytöksen muutoksia ja osaavat toimia asianmukaisesti, kun on kyse väkivaltaiselle radikalisoitumiselle alttiiden nuorten mentoroinnista;

55.

pitää niin ikään välttämättömänä järjestää erityiskoulutusta eri hallintotasoilla toimiville päätöksentekijöille ja poliitikoille, jotta heidät saadaan tiedostamaan paremmin tehokkaan ennaltaehkäisevän lähestymistavan merkitys ja tätä ongelmakenttää koskevan pakollisen viestinnän tarve;

56.

pyytää komissiota tukemaan jäsenvaltioita niiden toteuttaessa valistuskampanjoita, joiden tarkoituksena on valveuttaa nuoria aikuisia ja muita nuoria väkivaltaiseen radikalisoitumiseen liittyvistä ongelmista ja joiden yhteydessä kannustetaan kriittiseen ajatteluun;

57.

pitää välttämättömänä, että kukin jäsenvaltio perustaa tarvittavat rakenteet havaitsemaan radikalisoitumista, hoitamaan strategista viestintää ja vastapropagandaa kunkin maan todellisen tilanteen ja väestöryhmien edellyttämällä tavalla, antamaan opastusta ja yksilöllistä ohjausta henkilöille, jotka ovat vaarassa radikalisoitua, ja tarjoamaan yhteyspisteen, johon perheenjäsenet, ystävät, opettajat ja muut kontaktitahot voivat ilmoittaa mahdollisista radikalisoitumistapauksista ja josta he saavat ohjeita tällaiseen tilanteeseen reagoimiseksi. Rakenteiden kehittämistä olisi koordinoitava tiiviisti EU-, valtio-, paikallis- ja aluetason kesken;

58.

katsoo, että yksilöllisten mentorointiohjelmien on nivouduttava riittävän hyvin kyseisten henkilöiden elämänpiiriin ja ympäristöön, minkä vuoksi paikallis- ja alueviranomaisten sekä asian parissa ruohonjuuritasolla työskentelevien sosiaalisten toimijoiden osallistuminen ohjelmien kehittämiseen on olennaisen tärkeää. Komitean mielestä urheiluorganisaatiot ja koulutus- ja kulttuurilaitokset voivat tarjota tässä yhteydessä puitteet, jotka madaltavat integroitumiskynnystä;

59.

toteaa, että alalla toimivat valtiovallasta riippumattomat järjestöt ja organisaatiot voivat saavuttaa erittäin hyviä tuloksia radikalisoitumassa olevien kansalaisten integroimisessa takaisin yhteiskuntaan;

60.

katsoo, että tulee edistää valistusohjelmia, joiden avulla vahvistetaan kriittistä ajattelua, avarakatseisuutta sekä sitä tietämystä ja niitä periaatteita, joille demokraattinen oikeusvaltio rakentuu;

61.

katsoo, että myös takaisin palanneille vierastaistelijoille on tuomion ja vankeusrangaistuksen suorittamisen jälkeen tarjottava tukea ja ohjausta, jotta he sopeutuisivat yhteiskuntaan uudelleen. Lisäksi vankiloissakin on kehitettävä tehokkaita strategioita radikalisoitumisen havaitsemiseksi ja torjumiseksi;

62.

korostaa, että radikalisoitumisen ennaltaehkäisevään torjuntaan ja radikalisoituneiden vankien käsittelemiseen erikoistuneiden asiantuntijoiden on työskenneltävä kunkin maan kansallisten turvallisuusvaatimusten mukaisesti. Komitea painottaa tässä yhteydessä kiireellistä tarvetta luoda yhdennetty ja koordinoitu toiminta-alue, jossa ennaltaehkäisevästä työstä ja terrorismin vastaisesta politiikasta vastaavat tahot sekä vankiloiden henkilökunta työskentelevät kaikki johdonmukaisesti noudattaen selkeissä turvallisuusvaatimuksissa ja -malleissa vahvistettuja periaatteita;

63.

vaatii komissiota selvittämään, miten tällaiset yksilölliset mentorointiohjelmat voidaan hyväksyä väkivaltaisen radikalisoitumisen vastaisiksi toimenpiteiksi, jotta huomiota ei kiinnitettäisi pelkästään väkivaltaisen radikalisoitumisen havaitsemiseen vaan myös ihmisten integroimiseen takaisin yhteiskuntaan;

64.

korostaa, että yksilöllisten radikalisminvastaisten ohjelmien ohella on tärkeää toteuttaa sellaisia toimenpiteitä kuin kumppanuuksien solmiminen eri yhteisöjen edustajien kanssa, investoinnit sosiaalisiin hankkeisiin ja naapurustohankkeisiin taloudellisen ja maantieteellisen marginalisoitumisen lopettamiseksi sekä hankkeet väkivaltaisen radikalisoitumisen vaarassa olevien vieraantuneiden ja syrjäytyneiden nuorten tukemiseksi ja ohjaamiseksi;

65.

korostaa perheiden antaman tuen merkitystä väkivaltaisen radikalisoitumisen torjunnassa. Eräiden asiantuntijoiden mielestä toiminnassa keskitytään usein liiaksi yksittäisiin henkilöihin perheiden sijaan. Perheet voisivat auttaa ehkäisemään radikalisoitumista ja integroimaan radikalisoitumassa olevia henkilöitä takaisin yhteiskuntaan. Tämä koskee myös konfliktialueilta palanneita vierastaistelijoita. Komitea kehottaakin jäsenvaltioita ja niiden paikallis- ja alueviranomaisia tunnustamaan tällaisen tuen tärkeyden sekä tarpeen avustaa perheitä tässä tilanteessa kehittämällä asianmukaisia ohjelmia;

66.

korostaa viimeaikaisen tutkimuksen osoittavan, että radikalisoituneiden ja terroristijärjestöjen värväämien henkilöiden joukossa on yhä enemmän naisia, ja katsoo, että EU:n ja jäsenvaltioiden on ainakin jossakin määrin otettava sukupuoliulottuvuus huomioon kehittäessään väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisemiseen tähtääviä strategioita. Komitea kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan yhteistyössä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa aktiivisempaa tasa-arvopolitiikkaa ottaen huomioon, että tasa-arvo on eurooppalaisen yhteiskuntamallin kulmakiviä, ja vaatii myös ehkäisemään ja torjumaan seksuaalista häirintää ja väkivaltaa nykyistä määrätietoisemmin;

67.

kehottaa komissiota tukemaan yleisluonteisia ohjelmia, joilla rohkaistaan nuoria naisia tasa-arvon edistämispyrkimyksissä;

68.

pitää olennaisen tärkeänä, että kuhunkin jäsenvaltioon luodaan yhteistyössä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa tukea ja ohjausta tarjoava hälytysjärjestelmä, jotta ympäristö tai perhe voi saada apua tai tehdä vaivattomasti ja nopeasti ilmoituksen, jos joku alkaa yhtäkkiä käyttäytyä tavalla, joka saattaa viitata etenevään väkivaltaiseen radikalisoitumiseen, tai lähtee ja aikoo liittyä terroristijärjestöön;

69.

toteaa tässä yhteydessä, että palvelupuhelinnumerot ovat tuottaneet tulosta mutta että on erotettava toisistaan vihjepuhelimet, joihin väkivaltaisesta radikalisoitumisesta voi ilmoittaa, ja auttavat puhelimet, joiden tarkoituksena on auttaa ystäviä ja perheitä selviytymään tällaisessa järkyttävässä tilanteessa;

70.

pyytää komissiota selvittämään, onko tällainen järjestelmä mahdollista perustaa kaikkiin EU:n jäsenvaltioihin;

71.

toteaa lopuksi, että näiden toimenpiteiden toteuttaminen edellyttää pitkäkestoisia yhteiskunnallisten investointien ohjelmia, ja vaatii komissiota, jäsenvaltioita ja paikallis- ja alueviranomaisia ottamaan tämän vision väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisemiseen ja torjuntaan tähtäävän politiikan kehittämisen lähtökohdaksi. Lisäksi komitea kehottaa komissiota väkivaltaisen radikalisoitumisen torjuntatoimenpiteitä kehitettäessä kiinnittämään erittäin tarkasti huomiota siihen, miten nämä toimet voivat pitkällä aikavälillä vaikuttaa eurooppalaiseen osallistavaan ja monikulttuuriseen yhteiskuntaan.

Bryssel 16. kesäkuuta 2016.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Markku MARKKULA


18.1.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 17/40


Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”EU:n vastaus väestönkehityksen haasteeseen”

(2017/C 017/08)

Esittelijä:

Juan Vicente HERRERA CAMPO (ES, EPP), Kastilia ja Leónin aluehallituksen puheenjohtaja

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

EU:n kohtaamat väestönkehityksen haasteet

1.

toteaa, että väestörakenteen muutos on yksi tärkeimmistä Euroopan unionin haasteista. Siihen vaikuttavia tekijöitä ovat väestön ikääntyminen, nuorten määrän vähentyminen ja väestön pienempi syntyvyys. Näiden syiden seurauksena väestönkasvu riippuu suuressa määrin muuttoliikkeistä, jotka vaihtelevat merkittävästi EU:n eri alueilla. Epätasapaino synnyttää alueille, jotka menettävät väestöä, ja suurille kaupunkialueille, jotka vastaanottavat muuttajia, erilaisia haasteita.

2.

katsoo kuitenkin, että muuttoliikkeen tuoma lisäys on vain lyhytaikainen ratkaisu, joka ei riitä ratkaisemaan syntyvyyden pienenemisen ongelmaa. Muuttoliikkeet tuovat EU:n alueelle lähitulevaisuudessa uutta työvoimaa mutta kasvattavat myös aikuisikäisen väestön osuutta eivätkä ratkaise syntyvyyden pienenemisen ja väestön yleisen ikääntymisen aiheuttamaa ongelmaa.

3.

huomauttaa, että EU:n väestö on kasvanut vuodesta 2000 alkaen hyvin vaatimattomasti edeltäviin 50 vuoteen verrattuna: noin 0,5 prosenttia vuodessa. Vuonna 2014 väestön määrä kutistui 12 jäsenvaltioissa ja kasvoi 16 jäsenvaltiossa. Itä- ja Länsi-Euroopan välillä on merkittäviä eroja, ja niitä esiintyy pienemmissä määrin myös Pohjois- ja Etelä-Euroopan välillä. Jopa jäsenvaltioiden sisällä on usein alueellisia eroja. Havaittavissa on erityisesti yleinen malli, jossa väestönkasvu on suurimmassa osassa EU:n jäsenvaltioita voimakkaampaa kaupunkialueilla kuin maaseudulla. Syrjäiset maaseutualueet kärsivät väestönkehitykseen liittyvistä haasteista koko mantereella. Viimeaikainen talouskriisi on kärjistänyt näitä suuntauksia niin EU:n tasolla kuin jäsenvaltioissakin ja lisännyt väestökadon aiheuttamia haasteita myös aluetasolla.

4.

korostaa, että vuoden 2015 ikääntymisraportin vuoteen 2060 ulottuvat ennusteet on otettava huomioon. Hedelmällisyyteen, elinajanodotteeseen ja muuttoliikkeisiin liittyvien kehitysten perusteella on nähtävissä suuria muutoksia EU:n väestön ikärakenteessa. Työelämässä olevien ja huollettavien henkilöiden välinen suhde muuttuu nykyisestä 4:1:stä arviolta 2:1:een. EU:n väestö on vuonna 2060 vanhempaa, mutta se on myös jakautunut hyvin epätasaisesti. Ennusteiden mukaan jäsenvaltioiden välille ja niiden sisälle syntyy suuria eroja: noin puolessa jäsenvaltioita väestön määrä vähenee, kun taas toisessa puolessa se lisääntyy.

5.

kiinnittää huomiota väestörakenteen muutoksen valtaviin taloudellisiin, sosiaalisiin, julkistaloudellisiin ja ekologisiin vaikutuksiin valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Muutos vaikuttaa eläke- ja terveydenhuoltojärjestelmien kestokykyyn. Se määrittelee hyvinvointivaltion kehityssuunnan pääasiassa terveydenhuoltojärjestelmiin ja vanhusten ja huollettavien sosiaalisiin hoitopalveluihin kohdistuvan paineen kautta. Se vaikuttaa EU:n eri alueiden kehittymiseen ja perinteisten ekosysteemien ja infrastruktuurin säilymiseen. Komitea muistuttaa myös väestökadon riskistä tietyillä EU:n alueilla. Esimerkiksi syrjäisillä alueilla on maantieteellisiä ja väestörakenteellisia erityishaasteita liikkuvuutta rajoittavien tekijöiden johdosta. Vaikka tietyt vyöhykkeet ja alueet kohtaisivat erityispiirteistään riippuen nämä muutokset vasta myöhemmin tai pienemmässä mittakaavassa, on väistämätöntä, että niiden seuraukset tuntuvat koko EU:ssa.

6.

korostaa mahdollisuutta kiinnittää näihin tekijöihin huomiota maailmanlaajuisen väestönkehityksen puitteissa. Komitea suhtautuu siksi erittäin myönteisesti OECD:n tekemään työhön väestöön liittyvien vertailukelpoisten tietojen keräämisessä paikallis- ja aluetasolla, sillä ne auttavat ymmärtämään väestönkehitykseen liittyviä haasteita myös EU:n ulottuvuutta laajemmassa yhteydessä. Päteviä välineitä väestönkehityksen haasteiden ymmärtämiseksi ja väestörakenteen muutoksia koskevien tietojen keräämiseksi voisivat olla esimerkiksi EU:n tason demografiset kartat, joilla tarkoitetaan tiedonrikastukseen ja demografisten indikaattorien kartoittamiseen paikkatietojärjestelmän avulla käytettäviä digitaalisia välineitä.

Alueiden ja kuntien vastaus väestönkehityksen haasteisiin

7.

panee merkille EU:n alueiden ja kaupunkien monenlaiset eri tavat reagoida väestönkehityksen haasteisiin:

tuotantotoimintaa ja työllisyyttä edistävät toimenpiteet, jotka ovat välttämättömiä sekä väestönkasvun että väestökadon ratkaisemiseksi

syntyvyyttä mahdollisesti lisäävät perheitä tukevat politiikat sekä perhe- ja työelämän yhteensovittamista helpottavat toimenpiteet

toimintapolitiikat, joiden tavoitteena on säilyttää syrjäisten maaseutualueiden oppilaitokset

toimenpiteet, joilla edistetään nuorten itsenäistymistä ja alueella pysymistä mukauttamalla osaamista työmarkkinoiden tarpeisiin

sellaisten aloitteiden käynnistäminen, jotka liittyvät maastamuuttajien paluuseen ja aivovuodon estämiseen

naisten ja miesten yhtäläisten mahdollisuuksien takaaminen ja maahanmuuttajien kotoutumisen parantaminen

terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen sopeuttaminen väestön ikääntymiseen painottamalla esimerkiksi itsenäisen elämän tukemista, ennaltaehkäisyn parantamista ja toimien koordinointia tilanteessa, jossa resursseja on supistettu ja kysyntä kasvaa

kaupunkien mukauttaminen niiden muuttamiseksi nykyistä viihtyisämmiksi paikoiksi erityisesti ikääntyneille ja huollettavina oleville

liikennepolitiikan mukauttaminen ja muut erityistoimenpiteet liikkuvuuden takaamiseksi ja yhteyksien parantamiseksi kaikilla alueilla ja niiden välillä soveltamalla innovatiivisia lähestymistapoja, jollainen on esimerkiksi ”kysyntäohjauksinen liikenne”.

8.

kannustaa eurooppalaisia kaupunkeja ja alueita jatkamaan näiden ongelmien ratkaisemista ja myös hyödyntämään väestörakenteen muutokseen liittyviä mahdollisuuksia, joita esimerkiksi senioritalous tarjoaa ikääntyneille tarkoitettuja innovatiivisia tuotteita ja palveluja kehittäville ja tarjoaville yrityksille ja yhteisöille, sillä näitä mahdollisuuksia hyödynnetään etenkin alueilla, joihin väestörakenteen muutokset vaikuttavat eniten. Haasteet ovat myös tilaisuus lisätä investointeja inhimilliseen pääomaan, hyödyntää paremmin paikallisia resursseja, rakentaa tehokkaampia ja vaikuttavampia julkisia palveluja ja luoda uusia menetelmiä, joiden avulla voidaan parantaa kaikkien kansalaisten elämänlaatua. Tavoitteena on parantaa elämänlaadun lisäksi myös hyvinvointia, jolla tarkoitetaan kolmiulotteista fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilaa. Väestörakenteen muutokseen liittyvät mahdollisuudet ovat myös ikääntyneille tarkoitettuihin palveluihin (esimerkiksi fyysiset ja digitaaliset palvelut, terveelliset elintavat) liittyviä työllistymismahdollisuuksia.

9.

korostaa sen merkitystä, että väestöä menettävillä alueilla tarvittavat palvelurakenteiden sopeutukset kyetään tekemään alueen jäljelle jäävän, usein ikääntyneen väestön perusoikeuksien mukainen palveluiden saatavuus turvaten. Tämä edellyttää, että vertikaalisella eri tasojen yhteistyöllä ja aloitteilla kehitetään palvelutarjonnan muotoja ja näin turvataan alue- ja paikallistason resurssit väestörakenteen muutokseen sopeutumiseen.

10.

sitoutuu tukemaan jatkossakin eurooppalaista Covenant for Demographic Change -aloitetta, jota myös ikääntyneiden AGE Platform Europe -foorumi ja WHO-Europe tukevat läheisessä yhteistyössä AFE-Innovnet-verkoston välityksellä. Kyseessä on alueellisten ja paikallisten toimijoiden foorumi, jonka avulla edistetään ikääntyneille mukautettujen ympäristöjen luomista esimerkiksi terveydenhuollon, sosiaalipalvelujen, asumisen, tieto- ja viestintäteknologian ja kaupunkikehityksen sekä liikkuvuuden alalla.

11.

korostaa eurooppalaisten kuntien ja alueiden merkitystä, koska niillä on keskeinen asema väestönkehityksen haasteisiin liittyvien unionin politiikkojen täytäntöönpanossa sekä etenkin monimuotoisuutta tukevien ja kulttuurien välisiä yhteyksiä edistävien aloitteiden toteuttamisessa. Lisäksi on tarpeen työskennellä sellaisten alueellisten ja paikallisten strategioiden laatimiseksi, joiden avulla voidaan tukea tutkimuskeskusten, yritysten sekä keskus- ja paikallishallinnon välisten yhteyksien luomista sekä edistää esimerkiksi yrityshautomoiden toimintaa ja maaseutumatkailua työpaikkojen luomiseksi, jotta lisätään houkuttavuutta työikäisen väestön parissa.

12.

korostaa horisontaalisen yhteistyön merkitystä väestörakenteen muutoksen yhteydessä. Alueellisen yhteistyön ohjelmat on toisinaan suunnattu tämän tavoitteen mukaisesti etenkin, jotta voitaisiin käsitellä väestön ikääntymistä, maaseudun väestökatoa tai – paljon pienemmissä määrin – syntyvyyteen liittyviä näkökohtia väestörakenteen muutoksen valossa. AK pitää alaan liittyviä keskustelu- ja hyvien käytäntöjen vaihtofoorumeja tervetulleina. Esimerkkinä mainittakoon väestönmuutosalueiden eurooppalainen verkosto (Demographic Change Regions Network, DCRN), joka on tarjonnut soveltuvan ympäristön yhteisten aloitteiden ja vastausten kehittämiseksi.

13.

katsoo, että Euroopassa vaikuttava väestörakenteen muutos on niin suuri, että siihen vastaaminen edellyttää myös tehokkaita vertikaalisen yhteistyön aloitteita, joilla vahvistetaan alue- ja paikallistason toimia kansallisella ja ylikansallisella tasolla suunniteltujen toimenpiteiden avulla.

EU:n nykyinen vastaus väestönkehityksen haasteisiin

14.

katsoo, että EU:n nykyinen vastaus väestönkehityksen haasteisiin on vaillinainen ja kehittymätön. Vaillinainen sen vuoksi, että siinä keskitytään lähes yksinomaan ikääntymiseen kiinnittämättä riittävästi huomiota muihin tekijöihin, kuten alhaiseen syntyvyyteen tai sosioekonomisista syistä johtuvaan väestökatoon sekä liikenne-, liikkuvuus- ja maastamuuttokysymyksiin. Kehittymätön siksi, että monissa politiikoissa, jotka voisivat osaltaan auttaa ratkaisemaan väestönkehityksen haasteita, aihetta ei käsitellä erikseen.

15.

huomauttaa, että eniten väestönkehityksen haasteiden ratkaisemiseen tähtääviä aloitteita on edistetty innovaatio- ja tutkimuspolitiikan puitteissa, ja niissäkin keskitytään lähes aina ikääntymiseen. Eurooppa 2020 -strategian ja sen Innovaatiounioni-lippulaivahankkeen puitteissa on saanut alkunsa erityinen aktiivisena ja terveenä ikääntymistä koskeva eurooppalainen innovaatiokumppanuus. Horisontti 2020 -puiteohjelman kolmannessa pilarissa käsitellään väestörakenteen muutosta sosiaalisena haasteena. Muita esimerkkejä ovat yhteinen More Years Better Lives -ohjelmointialoite, aktiivisen ja terveellisen ikääntymisen osaamis- ja innovaatioyhteisö ja Ambient Assisted Living -ohjelma.

16.

korostaa, että yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) maaseudun kehittämistä koskevan toisen pilarin avulla pyritään osaltaan ratkaisemaan väestörakenteen muutosten haasteita. Ohjelmakaudella 2014–2020 ponnistelut keskitetään kannustamaan sellaisten ”palvelujen ja infrastruktuurien kehittämistä, joilla edistetään sosiaalista osallisuutta ja käännetään maaseudun sosiaalisen ja taloudellisen tilanteen heikentymiseen ja väestökatoon liittyvät suuntaukset”. Väestön ikääntyminen on maaseudun suuri huolenaihe, minkä vuoksi YMP:ssä edistetään sukupolvenvaihdoksia ja naisten työllistymistä.

17.

huomauttaa, että koheesiopolitiikalla olisi oltava vahvempi rooli väestörakenteen muutokseen liittyvien haasteiden ratkaisemisessa SEUT-sopimuksen 174 artiklassa sille selvästi annetun tehtävän mukaisesti. Artiklassa määrätään, että ”[a]sianomaisista alueista kiinnitetään erityistä huomiota maaseutuun, teollisuuden muutosprosessissa oleviin alueisiin sekä vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsiviin alueisiin, kuten pohjoisimpiin alueisiin, joiden väestöntiheys on erittäin alhainen, ja saaristo-, rajaseutu- ja vuoristoalueisiin”. Lisäksi SEUT-sopimuksen 175 artiklassa vahvistetaan, että unionin politiikan ja toiminnan suunnittelussa ja täytäntöönpanossa on otettava huomioon 174 artiklassa tarkoitetut tavoitteet ja että niiden toteuttamista tulee tukea rakennerahastojen, Euroopan investointipankin ja muiden rahoitusvälineiden kautta; ja että tämän ohella saatetaan tarvita muita eritystoimia. Näitä määräyksiä ei ole kuitenkaan pantu tähän mennessä riittävällä tavalla täytäntöön, sillä olemassa olevien väestöön liittyvien haittojen mukaisia positiivisia toimia ei ole toteutettu.

18.

pitää valitettavana, että monet EU:n politiikat, joilla voitaisiin ratkaista väestönkehitykseen liittyviä haasteita, eivät sisällä erityistoimenpiteitä näistä haasteista kärsivien alueiden hyväksi. Tämä koskee esimerkiksi liikenne-, tietoyhteiskunta-, työllisyys-, sosiaali-, ympäristö-, ilmasto- ja yrityspolitiikkaa.

19.

katsoo, että väestönkehitykseen liittyviin ongelmiin olisi kiinnitettävä enemmän huomiota eurooppalaisessa ohjausjaksossa, jossa on tähän mennessä otettu huomioon ainoastaan ikääntymisen seuraukset jäsenvaltioiden julkistalouden kestokykyä ajatellen. Komitea pyytää erityisesti ottamaan paremmin huomioon paikallisen ja alueellisen tilanteen sekä arvioinneissa että jäsenvaltioille annettavien suositusten laadinnassa.

Toivottava EU:n vastaus väestönkehityksen haasteisiin

20.

katsoo, että EU:n vastaus väestörakenteen muutoksiin edellyttää laajaa, koordinoitua ja kattavaa näkemystä, sillä kysymys on monialainen. Tarvitaan väestönkehityksen haasteita koskevaa eurooppalaista strategiaa, jonka avulla tämä aihe voidaan ottaa paremmin huomioon kaikissa politiikoissa, kuten koheesio-, innovaatio-, liikenne-, terveys-, sosiaali- ja työllisyyspolitiikassa, tieto- ja viestintätekniikoita sekä maaseudun kehittämistä ja maastamuuttoa koskevissa politiikoissa jne. Strategian tulisi pohjautua vankasti EU:n yhteisiin arvoihin, yhdenvertaiseen kohteluun ja ihmisoikeuksiin. Lisäksi strategiseen lähestymistapaan tulisi kuulua kustannusanalyysi sekä jäsenvaltio-, alue- ja paikallistason ennusteita.

21.

muistuttaa, että 9. syyskuuta 2015 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa, joka koskee kertomusta aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalaisen teemavuoden 2012 toteutuksesta, tuloksista ja yleisestä arvioinnista (1), komissiota kehotetaan ”hyväksymään väestörakenteen muutosta koskeva EU:n strategia EU:n toimien koordinoimiseksi eri aloilla, jotta varmistetaan synergiat ja maksimoidaan niiden myönteiset vaikutukset Euroopan kansalaisiin, talouteen ja uusien työpaikkojen luomiseen sekä suojellaan ikääntyneiden ihmisoikeuksia kaikissa EU:n toimintapolitiikoissa”.

22.

katsoo, että kyseisessä strategiassa olisi asetettava etusijalle sellaisten elinmahdollisuuksien vaaliminen ja luominen, joilla osaltaan houkutellaan nuorta väestöä koko alueelle ja saadaan heidät pysymään siellä sekä edistetään tiheään asuttujen ja väestökadosta kärsivien alueiden sekä alueiden, joiden väestö asuu hyvin hajallaan, välistä tasapainoista kasvua parantamalla laadukkaiden julkisten palvelujen tarjoamista kaikille kansalaisille. Strategiassa olisi myös edistettävä perheystävällisiä toimintalinjoja erityisesti toimenpitein, joilla poistetaan perheen perustamisen esteitä ja osaltaan nostetaan syntyvyyttä, otettava huomioon sukupuolinäkökulma, kannustettava ikääntyneitä elämään itsenäistä elämää, lisättävä terveen elinajan odotetta, pienennettävä huoltosuhdetta ja torjuttava sosiaalista syrjäytymistä, joka koskee osaa väestöstä. Lisäksi on edistettävä uusia ponnistuksia palkattoman kotityön tunnustamiseksi sekä perhe- ja työelämän yhteensovittamista koskevien politiikkojen täytäntöönpanon tukemiseksi.

23.

katsoo, että EU:n tulevassa strategiassa olisi otettava mukaan ja osallistettava koko yhteiskunta ja kiinnitettävä asianmukaista huomiota paikallis- ja alueviranomaisten rooliin väestörakenteen muutoksen torjunnassa, tuettava parhaiden käytänteiden vaihtoa paikallis- ja alueviranomaisten välillä ja edistettävä lähestymistapoja, joissa keskitytään ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen.

24.

sitoutuu korostamaan sen merkitystä, että väestönkehityksen haasteisiin vastataan EU:n tasolla hyödyntämällä EU:n strategian ja politiikan analysointijärjestelmää (ESPAS), joka on yhteisön toimielinten ja elinten välinen politiikan suuntausten arviointialusta. Järjestelmässä voitaisiin hyödyntää monien terveenä ikääntymistä koskevia kysymyksiä käsittelevien EU:n tason verkostojen, kuten terveenä ikääntymistä käsittelevän WHO:n työryhmän, Age-Friendly Cities -verkoston, eurooppalaisen Covenant for Demographic Change -aloitteen, AFE-Innovnet-verkoston sekä AGE Platform Europe -verkoston kokemuksia.

25.

painottaa, että kaikissa EU:n politiikoissa ja toiminnoissa on otettava huomioon väestönkehityksen haasteet ja kehitettävä mekanismeja niiden ratkaisemiseksi. EU:n olisi pyrittävä huomioimaan demografiset näkökohdat kaikilla politiikan aloilla. Lisäksi EU:n on otettava edellä mainitut asiat huomioon tulevien monivuotisten rahoituskehysten laadinnan yhteydessä ja sisällytettävä talousarvioonsa budjettikohtia, joiden tarkoituksena on mahdollistaa tällaisten politiikkojen ja toimien kehittäminen, sekä luotava prioriteettimekanismeja sellaisia alueita varten, joissa väestörakenteen muutoksilla on erityisen merkittäviä seurauksia. Tässä yhteydessä tulee käyttää NUTS 3 -alueluokitusta.

26.

korostaa, että väestörakenteen muutos vaikuttaa liikkuvuuteen väestörakenteeltaan haastavilla alueilla, erityisesti maaseutualueilla sellaisten suurten kaupunkitaajamien lähellä, jotka vetävät väestöä puoleensa, ja toistaa kehotuksensa laatia asiasta vihreä kirja (2).

27.

katsoo, että EU:n on tuettava jäsenvaltioissa työskentelyyn perustuvia maahanmuuttopolitiikkoja, joilla voidaan lieventää edellä mainittuja kielteisiä väestönkehityksen suuntauksia, ja pitää tarpeellisena pitkän aikavälin visiota maahanmuuttajien kotouttamisesta, mikä auttaisi osaltaan monikulttuurisen, eurooppalaisia perusarvoja kunnioittavan yhteiskunnan kehittämisessä. Onkin tarpeen korostaa paikallis- ja alueviranomaisten tärkeää roolia, ja näille on annettava täydet mahdollisuudet panna kotouttamispolitiikat menestyksekkäästi täytäntöön alueillaan. Tämä koskee myös maaseutualueiden pieniä kuntia.

28.

toteaa väestön ikääntymisen ja siihen liittyvän julkiseen rahoitukseen kohdistuvan paineen tarkoittavan sitä, että paikallisyhteisöjen on valmistauduttava työvoiman ikääntymiseen, varauduttava eläkkeelle lähtijöiden suureen määrään lähivuosina ja huolehdittava siitä, että ne pystyvät houkuttelemaan riittävästi nuorta ja osaavaa ammattityövoimaa. Nuorempien ja iäkkäämpien työntekijöiden sekä paluumuuttajien työhönottoon ja työelämässä pysymiseen on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota kaikilla hallintotasoilla.

29.

katsoo, että koheesiopolitiikassa on keskityttävä päättäväisesti väestönkehityksen haasteeseen vastaamiseen. Tätä on korostettava keskusteluissa, joita käydään vuoden 2020 jälkeisestä koheesiopolitiikasta. Sen on oltava osa politiikan ulottuvuutta ja lähestymistapaa sekä tulevia täytäntöönpanomekanismeja, jotta voidaan hyödyntää kunkin alueen vahvoja puolia ja poistaa niiden tasapainoista kehitystä haittaavat väestönkehitykseen liittyvät ja muut esteet. On valitettavaa, että tätä seikkaa ei ole otettu tähän mennessä riittävällä tavalla huomioon, vaikka alueellinen ulottuvuus sisällytettiin koheesiopolitiikkaan Lissabonin sopimuksessa.

30.

katsoo, että paikallis- ja alueviranomaisten tarjoamissa asumis- ja suunnittelupalveluissa on myös otettava huomioon ikääntyneiden asumistarpeet ja kunnioitettava mahdollisuuksien mukaan heidän haluaan pysyä lähiympäristössään. Lisäksi on osallistuttava nykyisten asuntojen muuttamiseen ja mukauttamiseen, edistettävä osallistavaa suunnittelua rakentamisessa tai toteutettava myös sosiaalisen asuntotuotannon hankkeita silloin, kun se mahdollista käytettävissä olevien varojen puitteissa.

31.

pyytää unionin toimielimiä määrittelemään tarkasti SEUT-sopimuksen 174 artiklan sisältämän käsitteen ”vakava ja pysyvä väestöön liittyvä haitta”. EU:lla on myös oltava käytettävissään asianmukaisen tason tilastolliset indikaattorit määritelmän tueksi.

32.

muistuttaa, että AK:n lausunnossa aiheesta ”Aluekehityksen indikaattorit – BKT ja muut tunnusluvut” (3) todetaan, että BKT ei kerro tarkasti yhteiskunnan kyvystä ratkaista sitä koskevia kysymyksiä, joita ovat esimerkiksi väestörakenteen muutokset. Komitea myös pyytää laatimaan kansainvälisen, kansallisen, paikallisen ja alueellisen tason indeksit, jotka mahdollistavat edistymisen mittaamisen BKT:tä kattavammin. Jos BKT:tä täydentäviä indikaattoreita päätetään harkita, edellä todetun perusteella pitäisi tutkia myös sellaisten indikaattoreiden käyttöönottoa, joiden avulla voidaan arvioida tietyn maan, alueen tai seudun väestötilannetta.

33.

pyytää myös, että koheesiopolitiikassa laadittaisiin väestörakenteen muutoksesta eniten kärsiviä alueita varten erityisiä välineitä, jotka liittyvät esimerkiksi väestörakennetta koskevien kriteerien aiempaa suurempaan painoarvoon varojen osoittamiseen käytettävässä menetelmässä tai joustavuuden lisäämiseen aihekohtaisten tavoitteiden valinnassa tai yhteisrahoitustasoissa. Komitea toistaa tässä yhteydessä Euroopan väestönkehityksestä antamassaan lausunnossa esittämänsä näkemyksen, jonka mukaan suurimmissa vaikeuksissa olevien alueiden tukeminen tarjoaa mahdollisuuden ”kehittää asianmukaisia välineitä väestönkehityksen haasteisiin vastaamiseksi koko Euroopassa” (4).

34.

korostaa, että Euroopan aluekehitysrahasto voi muiden tavoitteiden lisäksi osaltaan auttaa väestön ikääntymisestä, maaseutumaisuudesta ja väestökadosta erityisesti kärsiviä alueita parantamaan liikenne-, tietoliikenne- ja matkailuinfrastruktuurejaan, kuromaan umpeen digitaalista kuilua, tarjoamaan parempia julkisia palveluja ja panostamaan asuntojen ja asuntoloiden mukauttamiseen.

35.

katsoo, että Euroopan sosiaalirahaston avulla voidaan edistää erittäin merkittävällä tavalla nuorten koulutusta, jarruttaa heidän maaltamuuttoaan ja edistää heidän palaamistaan kotiseuduilleen. Sen lisäksi rahaston avulla voidaan parantaa naisten työllistettävyyttä, edistää työ- ja perhe-elämän parempaa tasapainoa ja torjua ikääntyneiden sosiaalista syrjäytymistä.

36.

pitää tarpeellisena syventää alueellisten ja paikallisten toimijoiden välistä yhteistyötä väestörakenteen muutoksiin liittyvissä kysymyksissä. Komitea kehottaa siksi sisällyttämään eurooppalaiseen alueellisen yhteistyön ohjelmaan mahdollisuuden muodostaa rajatylittäviä ja valtioiden ja alueiden välisiä yhteenliittymiä, joiden avulla voidaan tehdä yhteistyötä väestönkehityksen haasteiden ratkaisemiseksi.

37.

korostaa liikennepolitiikan osalta sen merkitystä, ettei väestönkehityksen kannalta vähemmän aktiivisia alueita eikä vakavista väestöön ja luontoon liittyvistä haitoista kärsiviä alueita jätetä eristyksiin, jotta voidaan välttää niiden vakavampi syrjäytyminen. Juuri samat alueet lukeutuvat usein myös maaseutu-, syrjäseutu-, vuoristo- ja ulkoalueisiin.

38.

muistuttaa, että AK:n lausunnossa ”Liikkuvuus maantieteellisesti ja väestörakenteeltaan haastavilla alueilla” (5) todetaan, että haastavilla alueilla on olennaisen tärkeitä tehtäviä EU:n tasapainoisen kehityksen kannalta erityisesti, kun ajatellaan raaka-aineiden saatavuutta, maa- ja kalataloutta, ympäristön suojelua, matkailua, rajatylittäviä yhteyksiä ja vapaa-ajan mahdollisuuksia. Liikenneyhteyksien parantaminen näiden alueiden sisällä ja näiltä alueilta muualle EU:hun on siksi sekä EU:n koheesiopolitiikan että EU:n liikkuvuuspolitiikan olennainen osatekijä ei ainoastaan henkilöiden vaan myös tavaroiden liikkuvuutta ajatellen. Tukemalla nykyistä voimakkaampaa talouskasvua haastavilla alueilla edistettäisiin osaltaan sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa sekä koko unionin alueellista yhteenkuuluvuutta.

39.

korostaa, että tieto- ja viestintätekniikalla ja älykkäillä ympäristöillä voi olla merkittävä rooli elinolosuhteiden parantamisessa alueilla, joihin väestörakenteen muutokset vaikuttavat eniten. Komitea pyytää siksi EU:ta ottamaan huomioon digitaalisen kuilun, josta monet näistä alueista kärsivät.

40.

vaatii unionin toimielimiä tunnustamaan ympäristöpolitiikan ja ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevien politiikkojen yhteydessä monien maaseutualueiden ja harvaan asuttujen alueiden sekä alueiden, joiden väestö asuu hyvin hajallaan, tärkeän roolin maaseutuympäristön, luonnon monimuotoisuuden ja maisemien säilyttämisessä.

41.

kannustaa sisällyttämään jatkossakin yhteiseen maatalouspolitiikkaan toimenpiteitä, joilla helpotetaan maaseudun sukupolvenvaihdoksia ja edistetään naisten työllistymistä sekä taloudellista monimuotoisuutta. Komitea painottaa, että Leader-ohjelman menettelyjä on parannettava, jotta maaseudun toimijat voivat osallistua siihen paremmin ja jotta voidaan laatia ja toteuttaa yhdennettyjä kehitysstrategioita.

42.

pyytää, että sääntelyn parantamista koskevan aloitteen yhteydessä kaikkien EU:n lainsäädäntöaloitteiden mahdollisista väestönkehitykseen liittyvistä vaikutuksista laadittaisiin ennakkoon vaikutustenarviointi.

43.

katsoo, että Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR) voi olla tärkeä työkalu investointien lisäämiseksi sellaisilla EU:n kannalta tärkeillä aloilla kuin energia, liikenne, intermodaalilogistiikka, matkailu, kulttuuri, tieto- ja viestintätekniikka, tutkimus ja innovointi, pk-yritykset, koulutus, terveydenhuolto, ympäristötehokkuus ja sosiaaliset infrastruktuurit sekä yhteisötalous ja solidaarinen talous, kuten ESIR-asetuksen (6) 9 artiklassa mainitaan. On toivottavaa, että rahaston eduista voivat hyötyä myös väestörakenteensa puolesta vähemmän dynaamiset alueet, jotta voidaan välttyä alueelliselta jakautumiselta.

44.

suosittelee, että Eurooppa 2020 -strategiassa otettaisiin paremmin huomioon alue- ja paikallistason väestönkehitykseen liittyvät haasteet ja että strategiassa tarkasteltaisiin väestönkehitykseen liittyvän lippulaivahankkeen perustamista. Komitea sitoutuu lisäämään kyseisen strategian seurantafoorumin asialistalle erityismaininnan väestönkehitykseen liittyvien kysymysten käsittelemisestä.

45.

painottaa, että väestörakenteen muutoksen ja eurooppalaisen ohjausjakson välillä on oltava yhteys ja että ohjausjaksoon tulee sisältyä alueellinen ulottuvuus. Alue- ja paikallisviranomaisilla on oltava merkittävä rooli eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa hyväksytyissä toimenpiteissä väestönkehitykseen liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi, ja ne on otettava huomioon suosituksissa, jotka jäsenvaltioille annetaan näiden haasteiden ratkaisemiseksi.

46.

katsoo, että väestön ikääntyminen on epäilemättä haaste mutta myös saavutus, sillä kaikenlaiset eurooppalaisessa yhteiskunnassa aikaansaadut edistysaskeleet mahdollistavat yhteenkuuluvuuden, työpaikkojen luomisen ja edistymisen.

47.

toteaa lisäksi, että samalla kun EU:ssa pyritään edellä kuvattuun kehitykseen on jatkettava kaikkien toimijoiden valistamista väestönkehitykseen liittyvien haasteiden merkityksestä ja edettävä oikeaan suuntaan olemassa olevien työvälineiden avulla.

Bryssel 16. kesäkuuta 2016.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Markku MARKKULA


(1)  2014/2255(INI), kohta 41.

(2)  CDR 1691/2014 ”Liikkuvuus maantieteellisesti ja väestörakenteeltaan haastavilla alueilla”.

(3)  CDR-2015-04287.

(4)  CDR 341/2006 fin, kohta 26.

(5)  Ks. alaviite 2.

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/1017, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2015, Euroopan strategisten investointien rahastosta, Euroopan investointineuvontakeskuksesta ja Euroopan investointihankeportaalista sekä asetusten (EU) N:o 1291/2013 ja (EU) N:o 1316/2013 muuttamisesta – Euroopan strategisten investointien rahasto (EUVL L 169, 1.7.2015, s. 1).


III Valmistelevat säädökset

ALUEIDEN KOMITEA

118. täysistunto, 15.–16. kesäkuuta 2016

18.1.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 17/46


Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Säädösehdotukset jätehuoltodirektiivien muuttamisesta”

(2017/C 017/09)

Esittelijä

Domenico GAMBACORTA (IT, EPP) Avellinon maakunnanvaltuuston puheenjohtaja

Viiteasiakirjat:

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi romuajoneuvoista annetun direktiivin 2000/53/EY, paristoista ja akuista sekä käytetyistä paristoista ja akuista annetun direktiivin 2006/66/EY ja sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta annetun direktiivin 2012/19/EU muuttamisesta

COM(2015) 593 final – 2015/0272 (COD)

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi kaatopaikoista annetun neuvoston direktiivin 1999/31/EY muuttamisesta

COM(2015) 594 final – 2015/0274 (COD)

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi jätteistä annetun direktiivin 2008/98/EY muuttamisesta

COM(2015) 595 final – 2015/0275 (COD)

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi pakkauksista ja pakkausjätteistä annetun direktiivin 94/62/EY muuttamisesta

COM(2015) 596 final – 2015/0276 (COD)

MUUTOSEHDOTUKSET

Muutosehdotus 1

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi romuajoneuvoista annetun direktiivin 2000/53/EY, paristoista ja akuista sekä käytetyistä paristoista ja akuista annetun direktiivin 2006/66/EY ja sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta annetun direktiivin 2012/19/EU muuttamisesta, COM(2015) 593 final – 2015/0272 (COD)

2 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Direktiivin 2006/66/EY muuttaminen

Direktiivin 2006/66/EY muuttaminen

Muutetaan direktiivi 2006/66/EY seuraavasti:

Muutetaan direktiivi 2006/66/EY seuraavasti:

 

1)

Lisätään 2 artiklaan (Soveltamisala) 3 kohta seuraavasti:

”3.     Direktiiviä ei sovelleta paristoihin ja akkuihin, joissa energian varastointiin ei käytetä metalleja tai niiden osia aktiiviaineina tai elektrodiaineina ja jotka eivät myöskään sisällä vaarallisia aineita.

1)

Poistetaan 22 artikla;

2)

Poistetaan 22 artikla;

2)

Muutetaan 23 artikla seuraavasti:

3)

Muutetaan 23 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan 1 kohta seuraavasti:

”Komissio laatii vuoden 2016 loppuun mennessä kertomuksen tämän direktiivin täytäntöönpanosta sekä sen vaikutuksista ympäristöön ja sisämarkkinoiden toimintaan.”

a)

Korvataan 1 kohta seuraavasti:

”Komissio laatii vuoden 2016 loppuun mennessä kertomuksen tämän direktiivin täytäntöönpanosta sekä sen vaikutuksista ympäristöön ja sisämarkkinoiden toimintaan.”

b)

Korvataan 2 kohdan johdantokappale seuraavasti:

”Komissio sisällyttää kertomukseensa arvion tämän direktiivin seuraavista näkökohdista:”

b)

Korvataan 2 kohdan johdantokappale seuraavasti:

”Komissio sisällyttää kertomukseensa arvion tämän direktiivin seuraavista näkökohdista:”.

Perustelu

Direktiivin ensisijaisena tavoitteena on vähentää paristojen haitallista ympäristövaikutusta estämällä vaarallisten aineiden (raskasmetallien) pääseminen ympäristöön. Siinä vahvistetaan säännöt paristojen markkinoille saattamista ja niiden erityistä hävittämistä varten.

Jäsenvaltiot edistävät kaikentyyppisten paristojen ja akkujen ympäristöystävällisiä ja kustannustehokkaita kierrätysmenetelmiä koskevaa tutkimusta. Orgaaniset paristot ovat paristojen uutta sukupolvea, eivätkä ne sisällä vaarallisia aineita. Tutkimus- ja innovaatiotoimia toteutetaan kaikkialla EU:ssa. Ympäristön kannalta turvallisten osien lisäksi paristojen taloudellinen potentiaali on valtava ja käyttötarkoituksia on paljon.

Ilman tätä muutosehdotusta orgaanisiin paristoihin sovelletaan tavanomaisten paristojen hävittämistä koskevia erityisvaatimuksia, vaikka ne ovat ympäristöystävällisiä. Se haittaisi ympäristötavoitteita tukevaa teknistä innovointia ja estäisi myös kyseistä innovointia edistämästä kasvun ja työpaikkojen luomista EU:hun. Tämän vuoksi orgaanisia paristoja ei pitäisi sisällyttää direktiivin soveltamisalaan.

Muutosehdotus 2

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi kaatopaikoista annetun neuvoston direktiivin 1999/31/EY muuttamisesta, COM(2015) 594 final – 2015/0274 (COD)

1 artiklan 6 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

6)

korvataan 15 artikla seuraavasti:

6)

korvataan 15 artikla seuraavasti:

”15 artikla

”15 artikla

Kertomukset

Kertomukset

1.   Jäsenvaltioiden on toimitettava 5 artiklan 2 ja 5 kohdan täytäntöönpanoa koskevat tiedot komissiolle kunkin kalenterivuoden osalta. Niiden on toimitettava nämä tiedot sähköisesti 18 kuukauden kuluessa sen raportointivuoden päättymisestä, jolta tiedot on kerätty. Tiedot on toimitettava komission 5 kohdan mukaisesti vahvistamassa muodossa. Ensimmäisen kertomuksen on katettava 1 päivän tammikuuta [enter year of transposition of this Directive + 1 year] ja 31 päivän joulukuuta [enter year of transposition of this Directive + 1 year] välinen ajanjakso.

1.   Jäsenvaltioiden on toimitettava 5 artiklan 2 ja 5 kohdan täytäntöönpanoa koskevat tiedot komissiolle kunkin kalenterivuoden osalta. Niiden on toimitettava nämä tiedot sähköisesti 18 kuukauden kuluessa sen raportointivuoden päättymisestä, jolta tiedot on kerätty. Tiedot on toimitettava komission 5 kohdan mukaisesti vahvistamassa muodossa. Ensimmäisen kertomuksen on katettava 1 päivän tammikuuta [enter year of transposition of this Directive + 1 year] ja 31 päivän joulukuuta [enter year of transposition of this Directive + 1 year] välinen ajanjakso.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava 5 artiklan 2 kohdassa vahvistettujen tavoitteiden täytäntöönpanoa koskevat tiedot 1 päivään tammikuuta 2025 saakka.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava 5 artiklan 2 kohdassa vahvistettujen tavoitteiden täytäntöönpanoa koskevat tiedot 1 päivään tammikuuta 2025 saakka.

3.   Jäsenvaltion tämän artiklan mukaisesti toimittamiin tietoihin on liitettävä laaduntarkastusta koskeva kertomus.

3.   Jäsenvaltion tämän artiklan mukaisesti toimittamiin tietoihin on liitettävä laaduntarkastusta koskeva kertomus.

4.   Komissio tarkastelee tämän artiklan mukaisesti toimitetut tiedot ja julkaisee kertomuksen tarkastelun tuloksista. Kertomukseen sisältyy arvio tietojenkeruun järjestämisestä, tietolähteistä ja menetelmistä, joita jäsenvaltioissa käytetään, sekä tietojen täydellisyydestä, luotettavuudesta, oikea-aikaisuudesta ja yhtenäisyydestä. Arviointiin voi sisältyä tiettyjä suosituksia parannuksia varten. Kertomus on laadittava kolmen vuoden välein.

4.   Komissio tarkastelee tämän artiklan mukaisesti toimitetut tiedot ja julkaisee kertomuksen tarkastelun tuloksista. Kertomukseen sisältyy arvio tietojenkeruun järjestämisestä, tietolähteistä ja menetelmistä, joita jäsenvaltioissa käytetään, sekä tietojen täydellisyydestä, luotettavuudesta, oikea-aikaisuudesta ja yhtenäisyydestä. Arviointiin voi sisältyä tiettyjä suosituksia parannuksia varten.

5.   Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa säädetään, missä muodossa 1 kohdan mukaisesti ilmoitettavat tiedot toimitetaan. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään tämän direktiivin 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.”;

5.   Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa säädetään, missä muodossa 1 kohdan mukaisesti ilmoitettavat tiedot toimitetaan. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään tämän direktiivin 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

 

6.     Sääntelyn parantamista koskevan periaatteen mukaisesti kaikki tästä direktiivistä johtuvat lisäraportointivelvoitteet on ensisijaisesti toteutettava aina kun se on mahdollista käyttämällä tai parantamalla olemassa olevia kansallisia raportointivelvoitteita, kunhan varmistetaan toimitettujen jätteitä koskevien tietojen tarvittava yhtenäisyys. Uusien raportointisuhteiden luomisen yksinomaan tämän direktiivin noudattamiseksi on oltava vasta viimeinen keino erityisesti paikallis- ja alueviranomaisten osalta. Jäsenvaltiot ja komissio arvioivat yhdessä lisäraportointitarpeet ennen kuin jäsenvaltiot ottavat käyttöön täytäntöönpanosääntöjä tämän direktiivin mukaisten raportointivelvoitteiden täyttämiseksi. ”;

Perustelu

Tämä on yhdenmukaista sääntelyn parantamista koskevan paketin sekä EU:n ympäristövelvoitteiden täytäntöönpanosta äskettäin annetun AK:n lausunnon kanssa. Tietojen on oltava yhtenäiset, jotta niitä voidaan vertailla jätehuollon parantamistoimia toteutettaessa.

Muutosehdotus 3

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi jätteistä annetun direktiivin 2008/98/EY muuttamisesta, COM(2015) 595 final – 2015/0275 (COD)

1 artiklan 8 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

8)

Lisätään 8 a artikla seuraavasti:

8)

Lisätään 8 a artikla seuraavasti:

”8 a artikla

”8 a artikla

Laajennettua tuottajan vastuuta koskevien järjestelmien yleisvaatimukset

Laajennettua tuottajan vastuuta koskevien järjestelmien yleisvaatimukset

[– –]

[– –]

2.   Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että niille jätteenhaltijoille, joille 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti perustetut laajennetun tuottajan vastuun järjestelmät on suunnattu, kerrotaan käytettävissä olevista jätteenkeräysjärjestelmistä ja roskaantumisen ehkäisemisestä. Jäsenvaltioiden on tarvittaessa toteutettava toimenpiteitä myös kannustimien luomiseksi käytössä oleviin erilliskeräysjärjestelmiin osallistuville jätteenhaltijoille, tarvittaessa taloudellisten kannustimien tai määräysten avulla.

2.   Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että niille jätteenhaltijoille, joille 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti perustetut laajennetun tuottajan vastuun järjestelmät on suunnattu, kerrotaan käytettävissä olevista takaisinottojärjestelmistä, hyväksytyistä uudelleenkäyttökeskuksista, sallitusta valmistelusta uudelleenkäyttökeskuksia ja jätteenkeräysjärjestelmiä varten ja jätteen syntymisen ja roskaantumisen ehkäisemisestä. Jäsenvaltioiden on tarvittaessa toteutettava toimenpiteitä myös kannustimien luomiseksi käytössä oleviin erilliskeräysjärjestelmiin osallistuville jätteenhaltijoille , tuottajille ja vähittäismyyjille , tarvittaessa taloudellisten kannustimien tai määräysten avulla.

3.   Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että laajennettua tuottajan vastuuta tuotteiden tuottajan puolesta täytäntöönpanevat organisaatiot ovat huolehtineet seuraavista asioista:

3.   Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että laajennettua tuottajan vastuuta tuotteiden tuottajan puolesta täytäntöönpanevat organisaatiot ovat huolehtineet seuraavista asioista:

a)

organisaatioiden maantieteellinen kattavuus sekä tuote- ja materiaalivalikoima on selkeästi määritelty;

a)

organisaatioiden maantieteellinen kattavuus sekä tuote- ja materiaalivalikoima on selkeästi määritelty;

b)

organisaatioilla on tarvittavat toiminnalliset ja taloudelliset keinot täyttää laajennettua tuottajan vastuuta koskevat velvollisuutensa;

b)

organisaatioilla on tarvittavat toiminnalliset ja taloudelliset keinot täyttää laajennettua tuottajan vastuuta koskevat velvollisuutensa;

c)

organisaatioilla on käytössään riittävät omavalvontamekanismit, joita tukevat säännölliset riippumattomat tarkastukset, joiden kohteena ovat:

(c)

organisaatioilla on käytössään riittävät omavalvontamekanismit ja ne määrittelevät vähimmäisvaatimukset laajennetun tuottajavastuun arviointia varten. Näitä tukevat säännölliset riippumattomat tarkastukset, joiden kohteena ovat:

 

organisaation taloushallinto, mukaan lukien 4 kohdan a ja b alakohdassa vahvistettujen vaatimusten noudattaminen;

edellä 1 kohdan kolmannen luetelmakohdan ja asetuksen (EU) N:o 1013/2006 mukaisesti kerättyjen ja toimitettujen tietojen laatu;

 

organisaation taloushallinto, mukaan lukien 4 kohdan a ja b alakohdassa vahvistettujen vaatimusten noudattaminen;

edellä 1 kohdan kolmannen luetelmakohdan ja asetuksen (EU) N:o 1013/2006 mukaisesti kerättyjen ja toimitettujen tietojen laatu;

d)

organisaatiot asettavat julkisesti saataville seuraavat tiedot:

d)

organisaatiot asettavat julkisesti saataville seuraavat tiedot:

 

omistajat ja jäsenyys;

tuottajien maksamat rahoitusosuudet;

jätehuoltotoimijoiden valintamenettely.

 

omistajat ja jäsenyys;

tuottajien maksamat rahoitusosuudet;

jätehuoltotoimijoiden valintamenettely.

4.   Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tuottajan laajennettuun tuottajan vastuuseen liittyvien velvollisuuksien täyttämiseksi maksamat rahoitusosuudet:

4.   Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tuottajan laajennettuun tuottajan vastuuseen liittyvien velvollisuuksien täyttämiseksi maksamat rahoitusosuudet:

a)

kattavat sen unionin markkinoille saattamien tuotteiden koko jätehuollon, mukaan lukien seuraavat:

a)

kattavat sen unionin markkinoille saattamien tuotteiden koko käyttöiän lopun ja jätehuollon, mukaan lukien seuraavat:

 

sellaisten erilliskeräys-, lajittelu- ja käsittelytoimintojen kustannukset, jotka ovat tarpeen 1 kohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitettujen jätehuoltotavoitteiden saavuttamiseksi, ottaen huomioon uudelleenkäytöstä tai tuotteista saatujen uusioraaka-aineiden myynnistä saatavat tulot;

jätteen haltijoille 2 kohdan mukaisesti annettavien tietojen toimittamiseen liittyvät kustannukset;

edellä 1 kohdan kolmannen luetelmakohdan mukaisesti toimitettavien tietojen keräämiseen ja toimittamiseen liittyvät kustannukset;

 

käytettyjen tuotteiden takaisinottojärjestelmien kustannukset;

uudelleenkäyttöjärjestelmien kustannukset;

sellaisten erilliskeräys-, lajittelu- ja käsittelytoimintojen ja kuljetusta lajittelu- ja käsittelylaitoksiin koskevien toimintojen, mukaan lukien kuljetus saarilta tai syrjäisiltä alueilta silloin kuin mahdollista , kustannukset, jotka ovat tarpeen 1 kohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitettujen jätehuoltotavoitteiden saavuttamiseksi, ottaen huomioon uudelleenkäytöstä tai tuotteista saatujen uusioraaka-aineiden myynnistä saatavat tulot;

jätteen haltijoille 2 kohdan mukaisesti annettavien tietojen toimittamiseen liittyvät kustannukset;

sen unionin markkinoille saattamista tuotteista peräisin olevien sellaisten muiden kuin erilliskerättyjen jätteiden keräys- ja käsittelykustannukset, jotka kerätään ja käsitellään osana jäännösjätevirtaa tai jotka päätyvät roskiin ja joiden keräämisestä ja käsittelystä vastaavat toimivaltaiset viranomaiset;

kaikki lisämenot, joista kunnan tai muun julkisen viranomaisen, jolla on lopullinen vastuu jätteen keräämisestä, on vastattava, erityisesti siinä tapauksessa, että laajennettuun tuottajan vastuuseen kuuluvat järjestelmät eivät täytä tehtäviään;

edellä 1 kohdan kolmannen luetelmakohdan mukaisesti toimitettavien tietojen keräämiseen ja toimittamiseen liittyvät kustannukset;

b)

perustuvat todellisiin yksittäisen tuotteiden tai toisiaan vastaavien tuotteiden ryhmien todellisiin käyttöiän loppuessa aiheutuviin kustannuksiin ottaen erityisesti huomioon tuotteiden uudelleenkäyttö- ja kierrätysmahdollisuudet;

b)

perustuvat todellisiin yksittäisen tuotteiden tai toisiaan vastaavien tuotteiden ryhmien todellisiin käyttöiän loppuessa aiheutuviin kustannuksiin ottaen erityisesti huomioon tuotteiden uudelleenkäyttö- ja kierrätysmahdollisuudet;

c)

perustuvat tarjottujen palvelujen optimoituihin kustannuksiin tapauksissa, joissa julkiset jätehuoltotoimijat ovat vastuussa toiminnallisten tehtävien suorittamisesta laajennettua tuottajan vastuuta koskevan järjestelmän puolesta.

c)

perustuvat tarjottujen palvelujen optimoituihin kustannuksiin tapauksissa, joissa julkiset jätehuoltotoimijat ovat vastuussa toiminnallisten tehtävien suorittamisesta laajennettua tuottajan vastuuta koskevan järjestelmän puolesta.

5.   Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön riittävä tarkkailu- ja valvontakehys sen varmistamiseksi, että tuotteiden tuottajat täyttävät laajennettuun tuottajan vastuuseen liittyvät velvoitteensa, varoja käytetään asianmukaisesti ja että kaikki järjestelmän täytäntöönpanoon osallistuvat toimijat toimittavat luotettavia tietoja.

5.   Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön riittävä tarkkailu- ja valvontakehys sen varmistamiseksi, että tuotteiden tuottajat täyttävät laajennettuun tuottajan vastuuseen liittyvät velvoitteensa, varoja käytetään asianmukaisesti ja että kaikki järjestelmän täytäntöönpanoon osallistuvat toimijat toimittavat luotettavia tietoja.

Jos useat organisaatiot täyttävät laajennettuun tuottajan vastuuseen liittyviä velvoitteita tuottajien puolesta jäsenvaltion alueella, on jäsenvaltion perustettava riippumaton viranomainen, joka valvoo laajennettuun tuottajan vastuuseen liittyvien velvoitteiden täyttämistä.

Jos useat organisaatiot täyttävät laajennettuun tuottajan vastuuseen liittyviä velvoitteita saman tuotetyypin tuottajien puolesta jäsenvaltion alueella, on jäsenvaltion tai toimivaltaisten alue- ja paikallisviranomaisten perustettava riippumaton viranomainen (selvityskeskus) , joka valvoo laajennettuun tuottajan vastuuseen liittyvien velvoitteiden täyttämistä.

6.   Jäsenvaltioiden on perustettava foorumi laajennetun tuottajan vastuun täytäntöönpanoon osallistuvien sidosryhmien, mukaan lukien yksityiset ja julkiset jätealan toiminnanharjoittajat, paikallisviranomaiset ja soveltuvin osin hyväksytyt uudelleenkäyttöön valmistelevat toiminnanharjoittajat, välisen säännöllisen vuoropuhelun varmistamiseksi.”

[– –]

6 .    Jäsenvaltiot varmistavat, että laajennettuun tuottajan vastuuseen kuuluvat järjestelmät edistävät roskaantumisen ehkäisemistä ja roskien keräämistä ja tukevat ympäristönsiistimisaloitteita.

 

7.    Jäsenvaltioiden on perustettava foorumi laajennetun tuottajan vastuun täytäntöönpanoon osallistuvien sidosryhmien, mukaan lukien yksityiset ja julkiset jätealan toiminnanharjoittajat, paikallisviranomaiset ja soveltuvin osin sallitut uudelleenkäyttöä suorittavat ja uudelleenkäyttöön valmistelevat toiminnanharjoittajat, välisen säännöllisen vuoropuhelun varmistamiseksi.”

[– –]

Perustelu

EU:n säännöillä pitäisi taata tuotetun jätteen täydellinen tuottajan vastuu. Markkinoiden EU:n laajuisen mittakaavan vuoksi se on varmistettava yhteisillä vähimmäisvaatimuksilla. Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti laajennettu tuottajan vastuu olisi määriteltävä kansallisesti/paikallisesti.

Muutosehdotus 4

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi jätteistä annetun direktiivin 2008/98/EY muuttamisesta, COM(2015) 595 final – 2015/0275 (COD)

1 artiklan 9 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

9)

Korvataan 9 artikla seuraavasti:

9)

Korvataan 9 artikla seuraavasti:

”9 artikla

”9 artikla

Jätteen syntymisen ehkäiseminen

Jätteen syntymisen ehkäiseminen

1.   [– –]

1.   [– –]

2.   Jäsenvaltioiden on seurattava jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevia toimenpiteitä ja arvioitava ne. Tässä tarkoituksessa niiden on käytettävä asianmukaisia laatua ja määrää kuvaavia indikaattoreita ja tavoitteita, erityisesti koskien loppukäsitellyn tai energiana hyödynnetyn yhdyskuntajätteen määrää henkeä kohden mitattuna.

2.   Jäsenvaltioiden on seurattava jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevia toimenpiteitä ja arvioitava ne. Tässä tarkoituksessa niiden on käytettävä asianmukaisia laatua ja määrää kuvaavia indikaattoreita ja absoluuttisia tavoitteita, erityisesti koskien loppukäsitellyn tai energiana hyödynnetyn yhdyskuntajätteen määrää henkeä kohden mitattuna.

[– –]”;

[– –]”;

Perustelu

Indikaattoreiden tulisi perustua tuotetun jätteen määrään, esimerkiksi sata kiloa jäännösjätettä henkeä kohti, jotta voidaan laatia edustava ja tehokas tavoite myös maille, joiden taloudet ovat pieniä ja/tai jotka tuottavat jo nyt vähemmän jätettä.

Muutosehdotus 5

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi jätteistä annetun direktiivin 2008/98/EY muuttamisesta, COM(2015) 595 final – 2015/0275 (COD)

1 artiklan 10 kohdan a alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

10)

Muutetaan 11 artikla seuraavasti:

10)

Muutetaan 11 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan 1 kohdan ensimmäinen ja toinen alakohta seuraavasti:

a)

Korvataan 1 kohdan ensimmäinen ja toinen alakohta seuraavasti:

 

”1.   Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavia toimenpiteitä uudelleenkäyttöön valmistelua koskevien toimien edistämiseksi, erityisesti rohkaisemalla ja tukemalla uudelleenkäyttö-, ja korjausverkostojen perustamista ja helpottamalla tällaisten verkostojen pääsyä jätteenkeräyspisteisiin sekä edistämällä taloudellisten välineiden, julkisten hankintojen perusteiden, määrällisten tavoitteiden tai muiden toimenpiteiden käyttöä.

 

”1.   Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavia toimenpiteitä uudelleenkäyttöön valmistelua koskevien toimien edistämiseksi, erityisesti rohkaisemalla ja tukemalla uudelleenkäyttö-, ja korjausverkostojen perustamista ja helpottamalla tällaisten verkostojen pääsyä jätteenkeräyspisteisiin tai luomalla etukäteen määritettyjä uudelleenkäytettävän jätteen keräyspisteitä sekä edistämällä taloudellisten välineiden, julkisten hankintojen perusteiden, määrällisten tavoitteiden tai muiden toimenpiteiden käyttöä.

 

Jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä korkealaatuisen kierrätyksen edistämiseksi ja perustettava tätä varten jätteen erilliskeräysjärjestelmiä, jos se on teknisesti, ympäristön kannalta ja taloudellisesti toteutettavissa sekä asianmukaista asianomaisten kierrätysalojen osalta sekä 2 kohdassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.”;

 

Jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä korkealaatuisen kierrätyksen edistämiseksi ja perustettava tätä varten jätteen erilliskeräysjärjestelmiä, jos se on teknisesti, ympäristön kannalta ja taloudellisesti toteutettavissa sekä asianmukaista asianomaisten kierrätysalojen osalta sekä 2 kohdassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

 

 

Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden ja sääntelyn parantamista koskevien EU:n periaatteiden mukaisesti jäsenvaltioiden on tehtävä tähän direktiiviin liittyvän vaikutustenarvioinnin perusteella arvio tässä direktiivissä ehdotettujen tavoitteiden vaikutuksesta paikallisella ja alueellisella tasolla erityisesti silloin, kun nämä hallinnon tasot ovat vastuussa jätehuollosta. Komissio käyttää näitä havaintoja perusteena varhaisvaroituksen ja joustavuuden soveltamiseksi tämän direktiivin täytäntöönpanossa 15 ja 16 artiklan ja V luvun mukaisesti. ”;

Perustelu

Uudessa direktiivissä säädetään erilaisista mekanismeista sääntöjen epätäydellistä noudattamista tai noudattamatta jättämistä koskevaan ongelmaan puuttumiseksi mutta myös kannustetaan edistykseen. Useimmissa tapauksissa riittämätön tieto EU:n tasolla alueellisista ja paikallisista vastuista jätehuollossa johtaa kuitenkin EU:n tavoitteiden puutteelliseen täyttämiseen.

Muutosehdotus 6

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi jätteistä annetun direktiivin 2008/98/EY muuttamisesta, COM(2015) 595 final – 2015/0275 (COD)

1 artiklan 10 kohdan c alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

c)

Korvataan 2 kohdan b alakohta seuraavasti:

c)

Korvataan 2 kohdan b alakohta seuraavasti:

 

”b)

vuoteen 2020 mennessä muun kuin vaarallisen rakennus- ja purkujätteen, jäteluettelon luokassa 17 05 04 määriteltyä luonnosta peräisin olevaa ainesta lukuun ottamatta, valmistelua uudelleenkäytettäväksi, kierrätystä ja maantäyttötoimia on lisättävä vähintään 70 painoprosenttiin;”;

 

”b)

vuoteen 2020 mennessä muun kuin vaarallisen rakennus- ja purkujätteen, jäteluettelon luokassa 17 05 04 määriteltyä luonnosta peräisin olevaa ainesta lukuun ottamatta, valmistelua uudelleenkäytettäväksi, kierrätystä ja maantäyttötoimia on lisättävä vähintään 70 painoprosenttiin.

Komissio arvioi tämän jätevirran hallinnointia ja tarvetta asettaa vuoteen 2020 mennessä kierrätystavoitteet erityisille rakennusmateriaaleille vuosiksi 2025 ja 2030 ;”;

Perustelu

Muu kuin vaarallinen rakennus- ja purkujäte muodostaa merkittävän osan kokonaisjätemäärästä, ja niitä koskevat ehdotetut toimet eivät ole riittävän kunnianhimoisia. Sen sijaan, että pyrittäisiin nykyiseen yhdistelmätavoitteeseen, joka koskee uudelleenkäyttöön valmistelua, kierrätystä ja maantäyttötoimia, olisi ainakin yleisesti vahvistettava kierrätyksen erityistavoitteet erityisiä rakennusmateriaaleja varten kiertotalouden edistämiseksi.

Muutosehdotus 7

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi jätteistä annetun direktiivin 2008/98/EY muuttamisesta, COM(2015) 595 final – 2015/0275 (COD)

1 artiklan 10 alakohdan d alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

d)

Lisätään 2 artiklaan c ja d alakohta seuraavasti:

d)

Lisätään 2 artiklaan c ja d alakohta seuraavasti:

 

”c)

vuoteen 2025 mennessä yhdyskuntajätteen valmistelua uudelleenkäytettäväksi ja kierrätystä on lisättävä vähintään 60 painoprosenttiin;

d)

vuoteen 2030 mennessä yhdyskuntajätteen valmistelua uudelleenkäytettäväksi ja kierrätystä on lisättävä vähintään 65 painoprosenttiin.”;

 

”c)

vuoteen 2025 mennessä yhdyskuntajätteen valmistelua uudelleenkäytettäväksi ja kierrätystä on lisättävä vähintään 60 painoprosenttiin;

d)

vuoteen 2030 mennessä yhdyskuntajätteen valmistelua uudelleenkäytettäväksi ja kierrätystä on lisättävä vähintään 70 painoprosenttiin.”;

Perustelu

Euroopan komissio ei ole käyttänyt hyväkseen mahdollisuutta ehdottaa 70 prosentin tavoitetta, jota se itse ehdotti viime vuonna, vaikka kierrätys luo työpaikkoja paikallistasolla ja tuottaa vähemmän päästöjä kuin sijoittaminen kaatopaikalle tai polttaminen. AK on jo todennut, että eräissä jäsenvaltioissa ja eräillä alueilla saadut hyvät tulokset osoittavat, että kunnianhimoiset tavoitteet voidaan saavuttaa tai niitä voidaan lähestyä, kun yleiset olosuhteet ovat oikeat ja kun on luotu tarvittavat hallinnolliset valmiudet siellä, missä niitä ei aiemmin ole ollut (1).

Muutosehdotus 8

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi jätteistä annetun direktiivin 2008/98/EY muuttamisesta, COM(2015) 595 final – 2015/0275 (COD)

1 artiklan 13 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

1 artiklan 13 kohta

1 artiklan 13 kohta

13)

Korvataan 22 artikla seuraavasti:

13)

Korvataan 22 artikla seuraavasti:

”Jäsenvaltioiden on varmistettava biojätteen erilliskeräys, jos se on teknisesti, ympäristön kannalta ja taloudellisesti toteutettavissa sekä asianmukaista , kompostia koskevien laatuvaatimusten varmistamiseksi ja 11 artiklan 2 kohdan a, c ja d alakohdan sekä 11 artiklan 3 kohdan tavoitteiden saavuttamiseksi.

”Jäsenvaltioiden on varmistettava biojätteen erilliskeräys, jos ei ole osoitettu, ettei se ole teknisesti, ympäristön kannalta ja taloudellisesti toteutettavissa, kompostia koskevien laatuvaatimusten varmistamiseksi ja 11 artiklan 2 kohdan a, c ja d alakohdan sekä 11 artiklan 3 kohdan tavoitteiden saavuttamiseksi.

Niiden on tarvittaessa toteutettava 4 ja 13 artiklan mukaisesti toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on edistää seuraavia toimia:

Niiden on tarvittaessa toteutettava 4 ja 13 artiklan mukaisesti toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on edistää seuraavia toimia:

a)

biojätteen kierrätys, myös kompostointi, ja mädättäminen;

a)

biojätteen kierrätys, myös kompostointi, ja mädättäminen;

b)

biojätteen käsittely korkeatasoisen ympäristönsuojelun vaatimukset täyttävällä tavalla;

b)

biojätteen käsittely korkeatasoisen ympäristönsuojelun vaatimukset täyttävällä tavalla;

c)

biojätteestä tuotettujen, ympäristön kannalta turvallisten materiaalien käyttö.”;

c)

biojätteestä tuotettujen, ympäristön kannalta turvallisten materiaalien käyttö.

 

Komissio arvioi yhdessä jäsenvaltioiden kanssa vuoteen 2018 mennessä mahdollisuutta asettaa vähimmäislaatuvaatimukset biojätteestä tuotetulle kompostille ja mädätteelle, jotta voidaan varmistaa ihmisten terveyden ja ympäristön suojelun korkea taso. ”;

Perustelu

Ehdotetun muutoksen tavoitteena on tehdä biojätteen keräyksestä pakollista. Alakohdan a muotoilua olisi parannettava siten, että yhdistetään biojätteiden kierrätys laadukkaiden kompostien ja mädätteiden tuottamiseen. Muutoin ne päätyvät kierrätyksen sijaan kaatopaikalle.

Muutosehdotus 9

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi jätteistä annetun direktiivin 2008/98/EY muuttamisesta, COM(2015) 595 final – 2015/0275 (COD)

1 artiklan 17 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

17)

Muutetaan 29 artikla seuraavasti:

17)

Muutetaan 29 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan 1 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

a)

Korvataan 1 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

 

”1.   Jäsenvaltioiden on hyväksyttävä jätteiden syntymisen ehkäisemistä koskevia ohjelmia, joissa vahvistetaan 1, 4 ja 9 artiklan mukaisia jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevia toimenpiteitä.”;

 

”1.   Jäsenvaltioiden on hyväksyttävä jätteiden syntymisen ehkäisemistä koskevia ohjelmia, joissa vahvistetaan 1, 4 ja 9 artiklan mukaisia jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevia toimenpiteitä , jotta saavutetaan tavoitteet vähentää vuonna 2025 tuotetun yhdyskuntajätteen määrää 10 prosenttia vuoden 2015 jätemäärään nähden sekä vähentää elintarvikejätettä vähintään 30 prosenttia vuoteen 2025 mennessä ja 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä .”;

b)

Poistetaan 3 ja 4 kohta;

b)

Poistetaan 3 ja 4 kohta;

Perustelu

Yhdyskuntajätteen vähentäminen on seitsemännessä ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa asetettujen tavoitteiden ja komission toimeksiannon sekä puitedirektiivin 9 artiklan c kohdan mukaista. Monissa kansallisissa jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevissa ohjelmissa on jo asetettu määrälliset tavoitteet.

Muutosehdotus 10

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi pakkauksista ja pakkausjätteistä annetun direktiivin 94/62/EY muuttamisesta, COM(2015) 596 final – 2015/0276 (COD)

1 artiklan 3 kohdan b alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

b)

Lisätään 1 kohtaan f–i alakohdat seuraavasti:

b)

Lisätään 1 kohtaan f–i alakohdat seuraavasti:

 

”f)

viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025 on valmisteltava uudelleenkäyttöön ja kierrätettävä vähintään 65 prosenttia pakkausjätteiden painosta;

g)

viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025 on täytettävä valmistelua uudelleenkäyttöön ja kierrätystä koskevat painoon perustuvat vähimmäistavoitteet seuraavien pakkausjätteiden sisältämien erityismateriaalien osalta seuraavasti:

muovi: 55 prosenttia

puu: 60 prosenttia

rautametallit: 75 prosenttia

alumiini: 75 prosenttia

lasi: 75 prosenttia

paperi ja kartonki: 75 prosenttia

h)

viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2030 on valmisteltava uudelleenkäyttöön ja kierrätettävä vähintään 75 prosenttia pakkausjätteiden painosta;

i)

viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2030 on täytettävä valmistelua uudelleenkäyttöön ja kierrätystä koskevat vähimmäistavoitteet seuraavien pakkausjätteen sisältämien erityismateriaalien osalta seuraavasti:

puu: 75 prosenttia

rautametallit: 85 prosenttia

alumiini: 85 prosenttia

lasi: 85 prosenttia

paperi ja kartonki: 85 prosenttia.”;

 

”f)

viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025 on valmisteltava uudelleenkäyttöön ja kierrätettävä vähintään 65 prosenttia pakkausjätteiden painosta;

g)

viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025 on täytettävä valmistelua uudelleenkäyttöön ja kierrätystä koskevat painoon perustuvat vähimmäistavoitteet seuraavien pakkausjätteiden sisältämien erityismateriaalien osalta seuraavasti:

muovi: 55 prosenttia

puu: 60 prosenttia

rautametallit: 75 prosenttia

alumiini: 75 prosenttia

lasi: 75 prosenttia

paperi ja kartonki: 75 prosenttia

h)

viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2030 on valmisteltava uudelleenkäyttöön ja kierrätettävä vähintään 75 prosenttia pakkausjätteiden painosta;

i)

viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2030 on täytettävä valmistelua uudelleenkäyttöön ja kierrätystä koskevat vähimmäistavoitteet seuraavien pakkausjätteen sisältämien erityismateriaalien osalta seuraavasti:

puu: 75 prosenttia

rautametallit: 85 prosenttia

alumiini: 85 prosenttia

lasi: 85 prosenttia

paperi ja kartonki: 85 prosenttia.

Komission tulee muutaman vuoden kuluessa esittää tutkimustiedon pohjalta uusi muovipakkausjätettä koskeva tavoite kiertotalousstrategian yhteydessä. ”;

Perustelu

Vuodelle 2030 ei ole asetettu muovipakkausten uudelleenkäytön valmistelua ja kierrätystä koskevaa tavoitetta. Euroopan komission olisi vähintään esitettävä tällainen tavoite muutaman vuoden kuluessa.

I   POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

Yleistä

1.

suhtautuu myönteisesti lainsäädäntöehdotuksiin, joilla muutetaan uuden kiertotalouspaketin jätehuoltodirektiivejä ja korostaa niiden hyötyjä kuluttajien, yritysten, ympäristön ja EU:n talouden kannalta.

2.

korostaa tässä yhteydessä, että siirtyminen kiertotalouteen luo uusia työpaikkoja, lisää EU:n pienten, keskisuurten ja suurten yritysten kilpailukykyä, vauhdittaa puhtaan teknologian kehittämistä ja vähentää EU:n riippuvuutta raaka-aineiden ja energian tuonnista.

Määritelmien yhdenmukaistaminen

3.

on tyytyväinen jätedirektiivien yhdenmukaistettujen määritelmien selkeään kokonaisuuteen ja kehottaa Euroopan komissiota varmistamaan, että kaikki määritelmät vastaavat Euroopan jäteluetteloa, välttämään epäselvyyksiä ja asettamaan jäsenvaltioiden ja paikallis- ja alueyhteisöjen edistymistä käsittelevät vertailutiedon saataville.

4.

suosittaa, että lainsäätäjät määrittelevät ”roskaantumisen”.

Valvonta

5.

suosittaa tiukentamaan laittomien jätteiden siirtojen valvontaa. Ne muun muassa vähentävät EU:n alueella merkittävästi sellaisen jätteen saatavuutta, jota voidaan hyödyntää kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön perustuvassa kiertotaloudessa.

Merkinnät

6.

kehottaa ottamaan käyttöön EU:ssa markkinoille saatettujen kulutustavaroiden merkintöjä koskevan velvoitteen, jotta voidaan määritellä selkeästi, kuinka jätteet erotellaan pääryhmiin jätteenkeräyksessä silloin, kun niille on olemassa vakiintunut erilliskeräys. Jos tuotteesta syntyy eri ryhmiin kuuluvia jätteitä, merkinnässä on tarkennettava, kuinka erilaiset osat lajitellaan eri materiaaliryhmiin, jos se on kuluttajalle helposti toteutettavissa.

Laajennettu tuottajan vastuu

7.

korostaa, että ehdotus yhdenmukaistaa vähimmäisvaatimukset on tärkeä, jotta parannetaan laajennetun tuottajan vastuun järjestelmien suorituskykyä kaikissa jäsenvaltioissa.

8.

kehottaa lainsäätäjiä varmistamaan, ettei näitä vaatimuksia heikennetä ja että säilytetään keskeiset säännökset, kuten säännökset, joilla varmistetaan avoimuus ja paikallis- ja alueyhteisöille jätteiden keräämisestä, hallinnoinnista ja käsittelystä sekä kansalaisille tiedottamisesta aiheutuvien kustannusten täysimääräinen kattaminen tuottajien taholta. Se, että suuret kauppaketjut ostavat takaisin uudelleenkäytettävät pakkaukset (lasiastiat, PET-muovipullot), on ehkä yksi tärkeimmistä tekijöistä jätteen syntymisen ehkäisemiseksi.

Jätteen syntymisen ehkäiseminen

9.

korostaa, että on tarkennettava elintarvikkeita koskevia vähimmäislaatuvaatimuksia, ja ehdottaa, että määritellään vähimmäisvakiomenettely sellaista elintarvikkeiden hyötykäyttöä varten, jolla varmistetaan elintarviketurvallisuus ja jota voidaan soveltaa yhdenmukaisesti jäsenvaltioissa.

10.

kehottaa paikallis-, alue- ja valtiotason viranomaisia käynnistämään viestintä- ja valistuskampanjoja, jotta lisättäisiin tietoisuutta jätteiden syntymisen ehkäisemisestä.

Ympäristönsiistimisaloitteet ”Let‘s do it!” ja ”Clean-up-day”

11.

kehottaa komissiota, jäsenvaltioita sekä paikallis- ja alueviranomaisia tukemaan kaikilta osin kansalaisyhteiskunnan aloitteita paikallisten ja valtakunnallisten ympäristönsiivoustalkoiden toteuttamiseksi (esim. paikallinen ”Let's do it”-kampanja tai maailmanlaajuinen talkoopäivä ”Let‘s clean up the World in just one day!”).

Uudelleenkäyttö ja kierrätys

12.

toistaa kehotuksensa määritellä uudelleenkäyttöä koskevia lisätavoitteita, jotka ovat sitovia ja itsenäisiä ja kohdistuvat tiettyihin jätevirtoihin, etenkin huonekaluihin, tekstiileihin sekä sähkö- ja elektroniikkalaiteromuun (SER). Valmistelu uudelleenkäyttöä varten on tärkeää jätteiden syntymisen ehkäisemiseksi, ja se on kierrätyksen tavoin jätehierarkian huipulla ja tarjoaa varmoja mahdollisuuksia kiertotalouden kehittämiseen (2).

13.

kehottaa komissiota asettamaan pakkausmuovin uudelleenkäyttöön valmistelulle ja kierrättämiselle vähintään 70 painoprosentin tavoitteen, joka tulee saavuttaa vuoteen 2030 mennessä.

14.

panee merkille, että jätteen syntymisen ehkäiseminen ja uudelleenkäyttö liittyvät toimiin, joita toteutetaan sellaisten aineiden ja esineiden osalta, joita ei ole vielä määritetty jätteiksi, toisin kuin kierrätys ja uudelleenkäytön valmistelu, missä käsitellään jätteeksi määriteltyjä materiaaleja. Koska yrityksille ja laitoksille koituu oikeudellisia seurauksia jätteeksi luokittelun perusteella, jätteen ja muun kuin jätteen välisen eron selkeyttäminen on suositeltavaa.

15.

ehdottaa, että määritellään esimerkiksi Euroopan jäteluettelossa kierrätyksen ja uudelleenkäytön käsitteet, sillä ne kattavat tällä hetkellä kaksi erillistä laitostyyppiä, joiden menettelyt ja erityistarpeet eroavat toisistaan: a) Kierrätettävät jätteet saapuvat erilliskeräyspisteisiin, joissa ne lajitellaan hihnalla teollisuuden tarpeiden mukaisesti. b) Uudelleenkäytettäväksi tarkoitetun jätteen kohdalla on mahdollista välttää kokonaan jätehuoltojärjestelmän ketju. Suuria kauppaketjuja voitaisiin kannustaa ostamaan takaisin pakkaukset, vaikka lopullinen päätös jätteistä kuuluu ostajalle.

16.

kehottaa lainsäätäjiä suosittamaan jäsenvaltioille, että ne ottaisivat jätteiden syntymisen ehkäisemistä koskevissa ohjelmissaan käyttöön taloudellisia kannustimia sellaisia prosesseja varten, joissa jätettä syntyy vähemmän. Lisäksi komitea kehottaa paikallis- ja alueviranomaisia luomaan kannustimia sellaisen jätteen syntymisen vähentämiseksi, jota ei laiteta kierrätykseen.

17.

suosittaa, että Euroopan komissio arvioi sitä, tulisiko puitedirektiivissä edellyttää, että jäsenvaltiot raportoivat (vaarattomista) teollisuusjätteistä ja että Euroopan ympäristökeskus seuraa ja kerää näitä tietoja. Komission tulisi myös tutkia tilannetta vuoteen 2020 mennessä ja arvioida kyseisen jätevirran uudelleenkäyttöön valmistelua ja kierrätystä koskevia tavoitteita (3).

18.

toteaa, että siirtyminen kierrätystavoitteista uudelleenkäytön valmistelua ja kierrätystä koskeviin yhteistavoitteisiin i) vaikeuttaa pakkausten ja pakkausjätteen kierrätyksen ja uudelleenkäyttöön valmistelun erillistä mittausta ja ii) edellyttää lisäselvennyksiä.

19.

katsoo, että EU:ssa on määritettävä yhdenmukaistetut menettelyt kierrätysasteen laskemista varten ja että elintarvikejätteelle sekä pysyvälle rakennus- ja purkujätteelle on luotava säännökset, joissa määritellään tahot, jotka valvovat jätteiden syntymisen vähentämistä koko tuotanto-, jalostus- ja kulutusketjussa, ja välineet tätä varten.

20.

ehdottaa, että Euroopan komissio laatii indikaattorit eri jätelajien ympäristöarvolle. Nykyisessä lainsäädännössä ja Euroopan komission ehdotuksessa ei oteta huomioon eri jätelajien ympäristöarvojen eroja. Näin tehtäisiin selväksi, mihin materiaaleihin on erityisesti keskityttävä, jotta jätehuoltoa voidaan parantaa ja tehdä siitä ympäristön kannalta suotuisampaa.

Jätteen energiakäyttö ja sijoittaminen kaatopaikoille

21.

kehottaa jäsenvaltioita edistämään jätehierarkian mukaisesti tehokkaan jätteestä saatavan energian kehittämistä Euroopan komission ”Jätteestä energiaksi” -aloitteen yhteydessä ja toteaa, että kyseisillä laitoksilla on osansa autettaessa unionia vähentämään riippuvuutta energian tuonnista energiaunionin periaatteen mukaisesti.

22.

toteaa, että on tärkeää rajoittaa asteittain jätteen sijoittamista kaatopaikalle, ja kannattaa Euroopan komission lähestymistavan muutosta, jolla pyritään kieltämään lajitellun jätteen, myös biojätteen, sijoittaminen kaatopaikalle ottaen huomioon kiertotaloudesta annettu tiedonanto COM(2015) 614. Tiedonannossa kannustetaan sellaisten bioresurssien kaskadikäyttöön, joiden uudelleenkäytöllä voidaan luoda kilpailukykyä (4).

23.

suosittaa asettamaan edelleen etusijalle laadullisen ja kunnianhimoisemman lähestymistavan, jonka avulla pyritään lopettamaan kierrätettävän ja biohajoavan jätteen sijoittaminen kaatopaikalle.

24.

kehottaa Euroopan komissiota tarkastelemaan mahdollisuutta laajentaa kaatopaikalle sijoittavaa jätettä koskevaa tavoitetta (enintään 10 prosenttia vuoteen 2030 mennessä) muuhunkin kuin yhdyskuntajätteeseen ja soveltamaan sitä kaikentyyppisiin jätteisiin (5).

Eräille jäsenvaltioille myönnetyt poikkeukset tavoitteisiin, jotka liittyvät yhdyskuntajätteeseen ja jätteiden sijoittamiseen kaatopaikalle

25.

pitää oikeutettuina niille seitsemälle jäsenvaltiolle myönnettyjä vapautuksia, joiden jätehuollon taso on alhaisin, mutta painottaa, että on säilytettävä ehdotetut säännökset, joiden mukaan vapautuksia saaneiden jäsenvaltioiden on esitettävä täytäntöönpanosuunnitelmia yksityiskohtaisine aikatauluineen tavoitteidensa saavuttamisen edellyttämistä toimista.

Tietojen rekisteröinti- ja ilmoitusvelvoitteet

26.

painottaa, ettei ehdotuksissa ole säännöstä, jonka Euroopan komissio esitti jo vuonna 2014 antamassaan puitedirektiivissä ja joka edellyttäisi teollisuus- ja liikeyrityksiä pitämään rekisteriä käsittelemistään vaarattomista jätteistä ja pyydettäessä asettamaan asianomaiset tiedot toimivaltaisten viranomaisten käyttöön.

Delegoidut säädökset

27.

on huolissaan siitä, että ehdotetut direktiivit antavan Euroopan komissiolle laajaa valtaa hyväksyä delegoituja säädöksiä, ja kehottaa lainsäätäjiä rajoittamaan delegoitujen säädösten käyttöä, sillä ne heikentävät lainsäätäjien valvontavaltaa eivätkä kuulu demokraattiseen ja lainsäädäntäprosessiin (6).

Kaupunginjohtajien sopimus jätehuollosta

28.

ehdottaa, että perustetaan erittäin onnistuneen kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen esimerkin pohjalta kaupunginjohtajien sopimus jätehuollosta, ja korostaa tässä yhteydessä Euroopan unionin paikallis- ja alueviranomaisten edustajien kokouksena toimivan alueiden komitean asemaa paikallis- ja alueyhteisöjen aktivoimisessa tehostamaan toimiaan, joilla pyritään parantamaan resurssitehokkuutta, vähentämään tuhlausta ja lisäämään jätteiden kierrätystä, uudelleenkäyttöä ja hyödyntämistä kaupungeissa.

Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet

29.

panee merkille, että Euroopan komission ehdotukset eivät anna aihetta huoleen toissijaisuusperiaatteen noudattamisen suhteen mutta että ne ovat huolestuttavia suhteellisuusperiaatteen kannalta (7).

Bryssel 15. kesäkuuta 2016.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Markku MARKKULA


(1)  COM(2014) 397 final.

(2)  CdR 1617/2013.

(3)  CdR 1617/2013.

(4)  COR-2014-04083, CdR 3751/2013, CdR 1617/2013.

(5)  CdR 1617/2013.

(6)  COR-2014-04083; toissijaisuusperiaatetta käsittelevän asiantuntijaryhmän kuuleminen sekä kansallisten ja alueellisten parlamenttien asianomaisten päätösten tarkastelu toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteisiin liittyvien näkökohtien kannalta kiertotalouspaketin yhteydessä – yhteenveto ja analyysi, COR-2016-1521.

(7)  Ks. myös toissijaisuusperiaatetta käsittelevän asiantuntijaryhmän kuuleminen sekä kansallisten ja alueellisten parlamenttien asianomaisten päätösten tarkastelu toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteisiin liittyvien näkökohtien kannalta kiertotalouspaketin yhteydessä – yhteenveto ja analyysi, COR-2016-1521.


18.1.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 17/60


Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”EU:n laajentumisstrategia 2015–2016”

(2017/C 017/10)

Esittelijä:

Anna MAGYAR (HU, EPP), Csongrádin lääninvaltuuston varapuheenjohtaja

Viiteasiakirja:

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – EU:n laajentumisstrategia, COM(2015) 611 final

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

Yleisiä huomioita

1.

on edelleen sitoutunut laajentumisprosessiin, joka on investointi vakauteen ja vaurauteen. Komitea toteaa, että aiemmat laajentumiset ovat auttaneet ylittämään Euroopan historiallisia jakolinjoja, lisänneet vaurautta ja osoittaneet, että laajentuminen on EU:n tehokkain ulkopolitiikan väline;

2.

toteaa, että Euroopan komissio ei odota uusia laajentumisia kuluvalla toimikaudella. Tämä ei saa kuitenkaan johtaa pysähtyneisyyteen. Komitea myöntää, että valmisteluaika on tarpeen, mutta korostaa, että on olennaisen tärkeää hyödyntää aika hyvin, jotta laajentumisprosessia voidaan viedä eteenpäin tiukkojen ja oikeudenmukaisten ehtojen pohjalta ja edistyen määrätietoisesti edessä olevien, asiaan liittyvien tehtävien hoitamisessa. On myös tärkeää säilyttää uskottava, realistinen EU-jäsenyyden mahdollisuus, jotta virallisten ja mahdollisten jäsenehdokkaiden sitoutuminen ja motivaatio eivät heikkene, sillä laajentumismaissa toteutettavat uudistukset ja edistysaskeleet ovat jokaisen EU:n jäsenvaltion ja jokaisen virallisen ja mahdollisen jäsenehdokkaan etujen mukaisia;

3.

painottaa, että on ensiarvoisen tärkeää säilyttää EU nykyisessä muodossaan sellaisten avointen ja tarkoituksenmukaisten politiikkojen avulla, joilla kyetään varmistamaan ja säilyttämään vahva poliittinen, taloudellinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus. Ensimmäinen askel kohti uutta laajentumista on, että huolehditaan hyvinvoinnista ja kehityksestä jäsenvaltioissa sekä turvallisuudesta EU:ssa erilaisten uhkien edessä;

4.

katsoo, että komission tiedonannosta ja vuoden 2015 maaraporteista koostuvassa laajentumispaketissa esitetään yleisesti ottaen täsmällinen ja kaiken kaikkiaan positiivinen arvio, sillä jokainen virallinen ja mahdollinen jäsenehdokas on edistynyt selvästi joissakin asioissa, vaikka merkittäviä puutteita (tai muutamissa tapauksissa taantumista) vielä ilmeneekin ja vaikka pysyvien tulosten saavuttamiseksi täytyy vielä ponnistella;

5.

kehottaa painokkaasti jäsenvaltioita, virallisia ja mahdollisia jäsenehdokkaita ja EU:n toimielimiä varmistamaan laajentumisprosessin onnistumisen. Komitea muistuttaa virallisia ja mahdollisia jäsenehdokkaita siitä, että ilman sitoutumista ja vastuunottoa se ei ole mahdollista;

6.

korostaa, että laajentumisprosessin tulisi olla osallistava hanke, jossa koko yhteiskunta on mukana. Komitea korostaa, että paikallis- ja aluetason rooli on olennaisen tärkeä, sillä se on lähimpänä kansalaisia toissijaisuusperiaatteen, viestinnän, osallistavan demokratian, monimuotoisuuden ja identiteetin näkökulmasta. Paikallis- ja aluetason merkitys on keskeinen myös talouskehityksen, rajatylittävän yhteistyön, EU-varojen käytön ja EU:n lainsäädännön täytäntöönpanon kannalta;

7.

on tyytyväinen siihen, että komissio mainitsee paikallis- ja alueviranomaisten keskeisen roolin, mutta korostaa, kuten moneen kertaan aiemminkin, että tulevissa tiedonannoissa ja raporteissa paikallis- ja aluehallintoa tulee tuoda paremmin ja yksityiskohtaisemmin esille, vaikka erillistä hallinnon hajauttamiseen ja monitasoiseen hallintoon liittyvää unionin säännöstön mukaista neuvottelulukua tai vakiintunutta EU-mallia ei olisikaan. Komitea katsoo, että vahva, demokraattinen ja tehokas paikallis- ja aluehallinto on olennainen osatekijä liittymisen valmistelussa, sillä uudistusten täytäntöönpano ja johdonmukainen, uskottava edistyminen uudistusten toteuttamisessa on usein paikallistason ansiota, ja painottaa toissijaisuusperiaatteen tärkeyttä perussopimuksissa vahvistettuna keskeisenä EU:n periaatteena;

8.

korostaa roolia, joka paikallisyhteisöillä on tuotaessa esiin EU-jäsenyyden etuja ja kannustettaessa kansalaisia hyödyntämään välineitä, jotka EU asettaa heidän käyttöönsä. Oikeus EU:n kansalaisuuteen tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia henkilökohtaiseen kehitykseen. Siksi EU:ta on tehtävä tunnetuksi paitsi sen yhteiskunnalle mutta myös kansalaisilleen tarjoamien etujen näkökulmasta;

9.

korostaa, että paikallis- ja alueviranomaisten rooli on keskeisen tärkeä myös laajentumiseen liittyvässä viestinnässä, jolla pyritään voittamaan yleisön tuki esittelemällä prosessin suurelle yleisölle tuomia hyötyjä. Komitea painottaa kansalaisyhteiskunnan kanssa tehtävän yhteistyön merkitystä tässä asiassa;

10.

katsoo, että uusi lähestymistapa, johon sisältyy nelivuotinen laajentumisstrategia, tarjoaa luotettavammat näkymät ja johdonmukaiset ehdot. Komitea on tyytyväinen selkeämpiin menetelmiin, yhdenmukaistettuun terminologiaan ja tehtävien parempaan määrittelyyn ja sitä kautta vertailukelpoisuuden paranemiseen. Komitea kannattaa myös etenemistilanteen ottamista aiempaa paremmin huomioon sekä aiempaa suuremman huomion kiinnittämistä edistymiseen eri aloilla ja toimenpiteissä, joiden on todettu olevan tarpeen edistyksen jatkamiseksi;

11.

katsoo, että perusperiaatteet ja prioriteettialat on yleisesti ottaen määritelty asianmukaisesti komission tiedonannossa ja raporteissa. Komitea kehottaa komissiota harkitsemaan myös muiden merkityksellisten, horisontaalisten ja kaikissa virallisissa ja mahdollisissa jäsenehdokasmaissa tärkeiden aiheiden huomioon ottamista prioriteettialojensa puitteissa (esim. sosiaalipolitiikka, muita heikommassa asemassa olevat ryhmät ja vähemmistöt);

12.

korostaa tarvetta huolehtia siitä, että paikallis- ja alueviranomaisille annetaan tehtäviä vastaavat resurssit ja valmiudet kaikissa laajentumismaissa. Komitea kehottaa ottamaan paikallis- ja alueviranomaiset mukaan poliittiseen päätöksentekoon tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi;

Oikeusvaltio ja perusoikeudet

13.

on samaa mieltä siitä, että oikeusvaltiota ja perusoikeuksia – myös vähemmistöjen suojelua – koskeva edistys on keskeisen tärkeää ja haasteellista kaikille virallisille ja mahdollisille jäsenehdokkaille. Tämä arvio osoittaa myös perustelluksi laajentumista koskevan uuden lähestymistavan, jossa keskitytään aiempaa vahvemmin oikeuslaitokseen ja perusoikeuksiin sekä oikeuteen, vapauteen ja turvallisuuteen. Komitea muistuttaa, miten tärkeää on tehdä perusoikeuksiin, oikeusvaltioon ja paikallisdemokratiaan liittyvää yhteistyötä Euroopan neuvostossa ja Euroopan neuvoston kanssa sekä sen paikallis- ja aluehallintoasiain kongressin kanssa;

14.

suhtautuu myönteisesti sananvapauden nostamiseen etusijalle, mutta korostaa, että huomiota on kiinnitettävä yhtä lailla myös muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin ja vähemmistöihin (mm. kansalliset, etniset ja uskonnolliset vähemmistöt sekä romanit usein monin tavoin epäedullisessa asemassa olevana ryhmänä; seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoleen perustuvan sekä vammaisiin, alaikäisiin ja ikäihmisiin kohdistuvan syrjinnän torjuminen; maan sisällä muuttamaan joutuneet evakot ja pakolaiset), sillä asia koskee jokaista virallista ja mahdollista jäsenehdokasta. Valistustyötä, sitoutumista ja ennen kaikkea asianmukaista, uskottavaa täytäntöönpanoa ja tuloksia tarvitaan myös paikallis- ja aluetasolla. Etenkin muita heikommassa asemassa olevien ryhmien tilannetta onkin seurattava tarkasti näissä maissa;

15.

kehottaa toteuttamaan lisätoimia julkishallinnon poliittisuuden vähentämiseksi ja avoimuuden lisäämiseksi kaikissa virallisissa ja mahdollisissa jäsenehdokasmaissa, sillä yleinen poliittinen ohjailu muodostaa edelleen haasteen ja haittaa yhteistyötä hallintotasojen välillä;

16.

pitää tärkeänä julkisen ja yksityisen sektorin korruption torjumista kaikilla hallinnon ja yhteiskunnan tasoilla ja korostaa, että uskottaviin tuloksiin pääseminen tällä alalla edellyttää yleensä myös edistymistä paikallistasolla;

17.

korostaa tarvetta torjua radikalisoitumista, ääriajattelua, terrorismia ja ulkomaalaisten taistelijoiden ongelmaa eli erityisesti estää nuorten radikalisoituminen, jotta heidän potentiaaliaan ei hukata vaan heille tarjotaan uskottavia työllisyys- ja koulutusnäkymiä, vahvistaa erilaisia paikallisyhteisöjä muun muassa suojelemalla ja kunnioittamalla niiden identiteettiä sekä kulttuuri- ja uskonnollista perintöä ja sitä kautta vaalia maanosan kristilliseen kulttuuriin perustuvia keskeisiä eurooppalaisia arvoja. Komitea kehottaakin paikallisyhteisöjä tukemaan suvaitsevaisuus- ja sovinnollisuuskasvatusta ja hallituksia edistämään sitä;

18.

tuomitsee terrori-iskut ja kaikenlaisen väkivallan käytön, myös uhkaukset väkivallan käyttämisestä. Komitea painottaa, että väkivallan käyttämistä poliittisissa keskusteluissa ei voida hyväksyä missään tilanteessa;

Talouskehitys ja yhteenliitettävyys

19.

korostaa, että talouskehitys on keskeinen vakautta luova tekijä (esim. työllistymismahdollisuuksien ja sosiaalisen osallisuuden ansiosta) ja suhtautuu myönteisesti talousuudistusohjelmiin ja yhteistyön ja koordinoinnin tiivistämiseen EU:n sekä Länsi-Balkanin ja Turkin välisten talous- ja rahoitusalan vuoropuhelutapaamisten avulla;

20.

kehottaa hallinnoimaan ja jakamaan liittymistä valmistelevaa EU-rahoitusta tehokkaammin ja läpinäkyvämmin virallisissa ja mahdollisissa jäsenehdokasmaissa myös paikallistasolla, jotta varoja ei menetetä puutteellisen toimintapoliittisen suunnittelun, koulutuksen, koordinoinnin ja paikallistason tehokkaan käyttökapasiteetin puutteen vuoksi. Komitea korostaa lisäksi pitävänsä tärkeänä, että sekä suuret että pienemmät kaupungit otetaan mukaan koulutus- ja tukiohjelmiin;

21.

pitää tervetulleena, että EU on nostamassa yhteenliitettävyyttä koskevan toimintasuunnitelman etusijalle, ja kannattaa alueellisia aloitteita, joiden tulisi olla entistä osallistavampia (Berliinin prosessi jne.). Komitea korostaa tässä yhteydessä tarvetta antaa suurempi rooli paikallis-, alue- ja valtion viranomaisille sekä virallisissa ja mahdollisissa jäsenehdokasmaissa että jäsenvaltioissa ja kannustaa tekemään lisäinvestointeja (liikenteeseen, energiaan, digitaaliseen televiestintään, koulutukseen, nuoriin jne.);

22.

korostaa, että jätteidenkäsittelyprosessit on muutettava EU-säännösten mukaiseksi ja että jätteiden kasaamista taivasalle on rajoitettava;

23.

kannustaa Länsi-Balkanin tuensaajamaiden kansallisia investointikomiteoita luomaan yhdennetyn hankejatkumon, pitää niiden työtä tervetulleena ja kehottaa koordinoimaan rakenteellisia välineitä;

24.

korostaa paikallis- ja aluedemokratian keskeistä roolia demokraattisten instituutioiden ja niiden hallinnollisten valmiuksien vahvistamisessa. Komitea korostaa paikallis- ja aluetason vaaleilla valittujen edustajistojen merkitystä kansalaisyhteiskunnan kanssa käytävän vuoropuhelun ja sen kehittymisen sekä päättäjien ja sidosryhmien keskustelun foorumeina. Komitea muistuttaa, että alue- ja paikallisviranomaisilla on tärkeä rooli yleisen mielipiteen saamisessa EU:n poliittisten linjausten ja Euroopan yhdentymisen puolelle. Lisäksi komitea korostaa, että alue- ja paikallishallinnon vahvistaminen tukee hallinnollisten uudistusten toteuttamista ja parantaa julkisten palvelujen tarjontaa;

Alueellinen yhteistyö laajentumismaiden kesken

25.

toistaa, että hyvät naapuruussuhteet ja alueellinen yhteistyö ovat olennainen osa paitsi laajentumisprosessia myös vakautus- ja assosiaatioprosessia. Komitea pitää tervetulleena ja tukee kaiken kaikkiaan myönteisiä kehityssuuntauksia kaikissa virallisissa ja mahdollisissa jäsenehdokasmaissa ja antaa kiitosta ponnisteluille, mutta kehottaa etenemään konkreettisesti vielä ratkaisematta olevissa asioissa ja varmistamaan tulosten pysyvyyden. Komitea kehottaa paikallis- ja alueyhteisöjä edistämään osaltaan tätä prosessia;

26.

kehottaa kutakin mukana olevaa tahoa hyödyntämään tämän myönteisen kehityksen muun muassa edistämällä sovinnontekoa yhteisö- ja paikallistasolla ja tukemalla etnisten ryhmien, uskontojen ja kulttuurien välistä vuoropuhelua;

27.

kannustaa virallisia ja mahdollisia jäsenehdokkaita hyödyntämään olemassa olevia ystävyyskaupunki- tai TAIEX-ohjelmia;

28.

korostaa, että alueiden komitea ja sen työryhmät ja neuvoa-antavat sekakomiteat tarjoavat oivallisen foorumin kontakteille ja hyvien käytänteiden vaihdolle paikallis- ja alueviranomaisten välillä. Komitea on tyytyväinen viimeaikaisten sekakomitea- ja työryhmäkokousten – mm. Serbian kanssa perustetun sekakomitean avajaiskokous – myönteisiin tuloksiin. Komitea odottaa mielenkiinnolla myös tuloksia laajentumisaiheisesta teemapäivästä, johon nämä kaikki elimet kokoontuvat pohtimaan niille kaikille tärkeitä horisontaalisia ja temaattisia kysymyksiä;

Muuttoliike

29.

on tyytyväinen siihen, että komissio tuo esille muuttoliikekysymyksen, sillä ennennäkemätön, pakolaisia ja taloudellisista syistä muuttavia koskeva nykytilanne vaikuttaa koko alueeseen (etenkin Turkkiin sekä myös entiseen Jugoslavian tasavaltaan Makedoniaan ja Serbiaan) ja muuttoreitin varrella sijaitseviin jäsenvaltioihin eikä ratkaisua voi löytyä ilman yhteisiä ponnisteluja, yhteisvastuuta ja sitoumusten vastavuoroista noudattamista. Komitea kehottaa panemaan täytäntöön Välimeren ja Länsi-Balkanin reittiä käsitelleen konferenssin suositukset sekä 29. marraskuuta 2015 ja 18. maaliskuuta 2016 pidettyjen EU:n ja Turkin tapaamisten julkilausumat ja yhteisen toimintasuunnitelman;

30.

on hyvillään sekä jäsenvaltioiden että erityisesti jäsenehdokkaiden ponnisteluista kriisistä selviytymiseksi sekä resurssien osoittamiseksi, muun muassa mitä tulee haasteisiin muuttoreitin varrella Serbiassa ja entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa sekä Turkissa, jossa on tällä hetkellä maailman suurin muuttaja- ja pakolaisväestö. Komitea korostaa EU:n jatkuvan ja paikallis- ja alueviranomaisia hyödyttävän avun tarvetta ja tarvetta lisätä alueelle suuntautuvia investointeja työllistymismahdollisuuksien luomiseksi, jotta muuttajien ja pakolaisten sosiaalinen ja taloudellinen potentiaali ei jää hyödyntämättä;

31.

korostaa – erityisesti muuttoreittien varrella sijaitsevien – paikallisyhteisöjen keskeistä roolia, sillä muuttaja- ja pakolaisvirtojen vaikutukset kohdistuvat ensimmäisenä niihin, mutta painottaa, että paikallistason valmiudet ovat rajalliset ja jakautuvat epätasaisesti, minkä vuoksi tarvitaan enemmän paikallistasolle suuntautuvaa tukea ja paikallis- ja alueviranomaisten osallistamista. Komitea painottaa, että erityistä huomiota on kiinnitettävä niiden paikallisyhteisöjen tarpeisiin, huolenaiheisiin, turvallisuuteen ja haasteisiin, joihin eri syistä liikkeelle lähteneiden ihmisten muuttovirtojen vaikutukset kohdistuvat. Komitea kannustaa muuttoreittien varrella sijaitsevia paikallisyhteisöjä yhteistyöhön tietojen ja hyvien käytänteiden ja kokemusten vaihtamiseksi mm. kotouttamisesta, yleissivistävästä ja ammatillisesta koulutuksesta, työllistämisestä, palauttamis- ja turvapaikkapolitiikasta sekä ihmissalakuljetuksen ja ihmiskaupan torjunnasta;

32.

korostaa viitaten Eurooppa-neuvoston äskettäin antamissa päätelmissä vahvistettuihin painopisteisiin ja toimenpiteisiin ennaltaehkäisyn sekä tehokkaan kehitysyhteistyöpolitiikan tarvetta kriisialueiden tilanteen ratkaisemiseksi ja tarvetta keskittää ponnistelut pakolaisiin, jotka perustellusti tarvitsevat kansainvälistä suojelua. Komitea painottaakin tarvetta varmistaa turvapaikkahakemusten perusteellinen ja ripeä käsittely ja helpottaa kielteisen päätöksen saaneiden tosiasiallista palauttamista EU:n yhteisten sääntöjen mukaisesti. Komitea kannattaa ehdotusta EU:n laatimasta turvallisten lähtömaiden luettelosta;

33.

korostaa, että on tarkistettava ja tarvittaessa uudistettava perinteisiä auttamismenetelmiä, jotta voidaan auttaa puuttumaan taloudellisista syistä tapahtuvan muuttoliikkeen taustatekijöihin. Komitea korostaa, että sekä jäsenvaltioiden että ehdokasmaiden paikallis- ja alueviranomaiset on otettava mukaan tekemään kehitysapupolitiikkaa koskevia strategisia päätöksiä, joilla pyritään myös poistamaan nälkää, köyhyyttä ja taloudellisen muuttoliikkeen syitä;

34.

korostaa myös, että EU:n on osallistuttava entistä vahvemmin aloitteisiin ja toimintapolitiikkoihin, jotka kohdistuvat muuttajien lähtömaihin ja -alueisiin, kun otetaan huomioon tavoite vähentää merkittävästi kotimaansa jättämään joutuneiden pakolaisten ja vaaralliselle matkalle kohti Eurooppaa lähteneiden taloudellisten muuttajien virtaa. Diplomaattisia toimia rauhan edistämiseksi konfliktimaissa on myös lisättävä;

Turkki

35.

korostaa EU:n ja Turkin keskeisen tärkeää kumppanuutta ja keskinäistä riippuvuutta ja kannattaa yhteistyön tiivistämistä yhteisten etujen mukaisilla aloilla. Komitea on tyytyväinen Turkin sitoumukseen toteuttaa uudistuksia ja liittyä EU:n jäseneksi ja kehottaa jatkamaan tätä uutta pontta saanutta kehitystä asianomaisten Eurooppa-neuvoston ja neuvoston päätelmien sekä EU:n ja Turkin yhteisten julkilausumien puitteissa. Komitea kehottaa panemaan täysimääräisesti täytäntöön viisumivapautta kaikissa jäsenvaltioissa koskevan etenemissuunnitelman;

36.

tunnustaa, että liittymisneuvotteluille on annettu uutta vauhtia neuvoston, Eurooppa-neuvoston ja EU:n ja Turkin huippukokouksen viimeaikaisten päätelmien mukaisesti, ja kannustaa jatkamaan etenemistä neuvottelupuitteiden ja asianomaisten neuvoston päätelmien mukaisesti. Komitea toteaa, että valmistelu on ollut tietyissä asioissa laadukasta ja että tätä työtä tulee täydentää paikkaamalla muilla aloilla ilmenevät puutteet ja tietyissä tapauksissa vakavat ongelmat;

37.

katsoo, että edistyminen oikeusvaltioon ja perusoikeuksiin liittyvissä asioissa on ratkaiseva edistysaskel, ja kehottaa Turkkia tekemään komission kanssa yhteistyötä neuvottelulukujen 23 ja 24 valmistelemiseksi jäsenvaltioiden kantoja rajoittamatta. Komitea korostaa, että tällä alalla on tehtävä enemmän, erityisesti mitä tulee mielipiteen-, ajatuksen-, joukkoviestinten-, omantunnon- ja uskonnonvapauteen sekä kokoontumis- ja yhdistymisvapauteen ihmisoikeuksien ja myös vähemmistöjen oikeuksien kunnioittamisen, sukupuolten tasa-arvon ja korruption torjunnan yhteydessä. On olennaisen tärkeää saavuttaa merkittäviä tuloksia ja uskottavaa edistystä tässä asiassa. Komitea peräänkuuluttaa tehokkaampia toimia, sitoutumista ja vastuunottoa kansallisen järjestelmän saattamiseksi EU:n säännöstön mukaiseksi näissä asioissa, myös paikallistasolla. Komitea korostaa tässä yhteydessä uskontokuntien välisen ja kulttuurien välisen vuoropuhelun suurta merkitystä kaikilla tasoilla, kun on kyse kansalaisyhteiskunnan ja kansainvälisten kumppanuuksien lujittamisesta;

38.

on tyytyväinen siihen, että on hyväksytty aluekehitystä koskeva kansallinen strategia, joka käsittää aluekehitysvirastot, koordinointimekanismin ja toimintasuunnitelmia. Komitea kehottaa panemaan sen täytäntöön ja kannustaa etenemään alueellisten erojen kitkemisessä. Lisäksi komitea kehottaa kaikkia osapuolia toimiin rauhan- ja sovintoprosessin edistämiseksi kurdikysymyksessä;

39.

painottaa tarvetta torjua terrorismia sekä tuomitsee äskettäiset terrori-iskut ja ilmaisee solidaarisuutensa iskujen uhreille. Lisäksi komitea kehottaa toimiin radikalisoitumisen torjumiseksi muun muassa edistämällä integraatiota paikallistasolla;

40.

toteaa, että verohallinnon hajauttaminen on vielä suppeaa ja paikallis- ja aluetason resurssit rajalliset, ja korostaa tarvetta mennä vuoden 2012 kuntalain muutoksia pidemmälle;

41.

kehottaa ja kannustaa löytämään oikeudenmukaisen, kattavan ja toteutuskelpoisen ratkaisun Kyproksen kysymykseen asiaa käsittelevien YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien, kansainvälisen oikeuden ja niiden arvojen pohjalta, joihin EU perustuu. Komitea on tyytyväinen edistysaskeliin ja sitoutumiseen kaikkien kannalta hyväksyttävän ratkaisun löytämiseksi sekä kehottaa Turkkia tukemaan aktiivisesti tähän tähtääviä ponnisteluja;

42.

kehottaa panemaan täytäntöön EU:n ja Turkin assosiaatiosopimuksen lisäpöytäkirjan täysimääräisesti ja syrjimättömästi suhteessa kaikkiin EU:n jäsenvaltioihin, Kypros mukaan luettuna. Komitea kehottaa Turkkia pitämään yllä hyviä naapuruussuhteita kaikkiin naapurimaihinsa, sillä se on keskeinen liittymisprosessin osatekijä. Komitea korostaa tarvetta kunnioittaa jokaisen jäsenvaltion suvereniteettia ja itsemääräämisoikeuksia EU:n periaatteiden, YK:n päätöslauselmien ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti. Komitea kehottaa Turkkia ryhtymään vetämään joukkojaan Kyproksesta ja luovuttamaan Famagustan eristetyn alueen YK:n hallintaan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 550 (1984) mukaisesti. Komitea korostaa, että tällaiset luottamusta lisäävät toimet tarjoaisivat molemmille yhteisöille mahdollisuuden taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen kasvuun. Komitea toteaa, että yhteisöjen väliset keskustelut ja paikallisten yhteisöjen kansalaisyhteiskuntien välinen vuoropuhelu voivat edistää sopuun pääsemistä;

43.

kehottaa lisätoimiin AK:n ja Turkin välisen työryhmän korottamiseksi neuvoa-antavaksi sekakomiteaksi;

44.

katsoo, että jäsenvaltioiden kansalaisyhteiskunnan entistä tiiviimpi osallistuminen toimiin koko prosessin ajan on olennaisen tärkeää;

Montenegro

45.

suhtautuu myönteisesti Montenegron sitoutumiseen ja edistymiseen kohti EU-jäsenyyttä sekä Natoon liittymistä koskevan kutsun tarjoamaan tilaisuuteen vahvistaa vakautta;

46.

kehottaa kaikkia puolueita tiivistämään puolueiden välistä poliittista vuoropuhelua ja kaikkia hallintotasoja varmistamaan, että seuraavat vaalit pidetään uuteen vaalilainsäädäntöön perustuvien tiukimpien demokraattisten vaatimusten mukaisesti;

47.

korostaa, että oikeusvaltio- ja perusoikeusasioissa on tarpeen edistyä uskottavalla tavalla myös paikallistasolla. Komitea onkin tyytyväinen korruption torjuntaa koskeviin paikallisiin toimintasuunnitelmiin, joita valtaosa kunnista on laatinut, sekä paikallisiin sosiaalista osallistamista koskeviin suunnitelmiin, ja kehottaa huolehtimaan niiden asianmukaisesta täytäntöönpanosta ja tarvittavasta seurannasta;

48.

suhtautuu myönteisesti paikallishallinnon virkamiesten ammatillista kehittämistä koskeviin ponnisteluihin mutta korostaa, että edistystä tarvitaan vielä (mm. koulutus ja avoimemmat, ansioihin perustuvat rekrytointimenettelyt). Komitea on tyytyväinen paikallisen itsehallinnon rahoittamista koskevaan lakiin tehtyihin muutoksiin ja kannustaa jatkamaan toimia paikallisen itsehallinnon taloudellisen riippumattomuuden lisäämiseksi;

49.

suhtautuu myönteisesti talousministeriön ohjelmiin, joilla tuetaan vähemmän kehittyneitä kuntia ja edistetään paikallisten ja alueellisten yritysten vientiä;

Serbia

50.

on tyytyväinen siihen, että Serbia on sitoutunut EU-jäsenyyden tavoitteluun, mikä on jo tuottanut tuloksia: arviointimenettely on saatu valmiiksi ajallaan ja ensimmäiset neuvotteluluvut on avattu. Komitea kannustaa Serbiaa jatkamaan näitä myönteisiä askeleita (esim. erilaisten strategia-asiakirjojen valmiiksi saattaminen) ja noudattamaan sitoumuksiaan. Komitea kehottaa viranomaisia erityisesti saattamaan korruption vastaisen toimintansa kestäväpohjaiselle, pysyvälle uralle;

51.

on tyytyväinen lukuja 23 ja 24 koskevien toimintasuunnitelmien esittämiseen ja siihen, että perusoikeudet turvaava lainsäädäntökehys on olemassa, mutta korostaa tarvetta varmistaa sen tehokas ja johdonmukainen täytäntöönpano kaikkialla maassa;

52.

on tyytyväinen siihen, että hallitus hyväksyi erityisen kansallisia vähemmistöjä koskevan toimintasuunnitelman, ja kehottaa panemaan sen täytäntöön asianmukaisesti. Komitea muistuttaa Euroopan neuvoston neuvoa-antavan komitean tästä asiasta antamista lausunnoista. Komitea on tyytyväinen kansallisten ja etnisten vähemmistöjen korkeatasoiseen suojeluun Vojvodinassa ja kehottaa turvaamaan nämä oikeudet myös paikallistasolla (oikeus koulutukseen, tiedotusvälineisiin ja uskonnollisiin toimituksiin ja vähemmistökielten käyttämiseen myös julkishallinnon menettelyissä ja siviilirekisterissä sekä suhteellinen edustus julkisella sektorilla). Komitea on tyytyväinen yleisesti hyviin etnisten ryhmien välisiin suhteisiin ja kannustaa jatkamaan edistysaskeleita. Komitea on tyytyväinen siihen, että korkeimmat hallituksen edustajat suhtautuvat puheissaan myönteisesti etnisiin ja muihin vähemmistöihin;

53.

katsoo, että kansalliset vähemmistövaltuustot ovat hyvä esimerkki, ja korostaa tarvetta varmistaa kansallisia vähemmistövaltuustoja koskevan lain ja alakohtaisen lainsäädännön yhteensopivuus siten, että turvataan jo saavutetut oikeudet ja valtuudet;

54.

toteaa, että paikallistason valmiudet ovat usein heikot ja jakautuvat epätasaisesti, ja vaatii hajautetuille hallintotasoille annettujen tehtävien tasalla olevia resursseja ja julkisten varojen käytön tehokkuuden kytkemistä myönnettäviin tuloihin. Komitea muistuttaa, että Vojvodinan rahoitusta koskevaa lakia ei ole vielä hyväksytty;

55.

suhtautuu myönteisesti julkishallinnon uudistusstrategiaan ja paikallisen itsehallinnon koulutusstrategiaan ja kehottaa huolehtimaan sen asianmukaisesta täytäntöönpanosta. Lisäksi olisi säädettävä virkamieslaki, jota sovelletaan paikallishallinnon työntekijöihin. Komitea pitää Euroopan integraatiota pohtivan kansallisen työryhmän työtä ja paikallistasolla pidettyjä kuulemisia myönteisinä esimerkkeinä;

56.

kehottaa panemaan täytäntöön Etyjin/ODIHR:n antamat kunnallisvaaleja koskevat suositukset;

57.

pitää tervetulleena ja tukee myönteistä kehitystä normalisointiprosessissa ja Belgradin ja Pristinan vuoropuhelussa, josta saadaan koko väestöä hyödyttäviä tuloksia, ja kannustaa etenemään edelleen noudattamalla sitoumuksia ja panemalla sopimukset täytäntöön ja lujittamalla näin yhteistyötä ja luottamusta. Komitea kehottaa viranomaisia edistämään aktiivisesti normalisointia;

Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia

58.

korostaa, että maa allekirjoitti ensimmäisenä vakautus- ja assosiaatiosopimuksen, ja on tämän seikan valossa huolissaan integraatioprosessin sekä sitoumusten ja uudistusten edistämisen pysähtymisestä. Komitea kehottaa maata herättämään uudelleen poliittisen tahtonsa ja EU:ta vahvistamaan maalla olevan uskottavat EU-jäsenyysmahdollisuudet, jotta maa saisi kannustimen noudattaa sitoumuksiaan;

59.

kehottaa kaikkia osapuolia kantamaan täysimittaisesti ja rakentavasti vastuunsa kesä-heinäkuun 2015 poliittisen sopimuksen täytäntöönpanosta ja kehottaa toteuttamaan kiireelliset ensisijaiset uudistukset. Komitea korostaa tarvetta puuttua taantumiseen ilmaisunvapauden ja erityisesti oikeusvaltion, kuten oikeuslaitoksen ja poliittisen järjestelmän herättämän luottamuksen alalla, ja kannustaa jatkamaan etenemistä (jonka lähtökohtana ovat aiemmat tulokset kansallisen järjestelmän mukauttamisesta suhteellisen hyvin EU-säännöstöä vastaavaksi) uskottavan tuloskehityksen pohjalta, myös paikallistasolla;

60.

odottaa edellä esitetyn perusteella, että komissio voi laajentaa suositustaan, joka koskee liittymisneuvottelujen avaamista neuvoston päätelmien ja vahvistettujen ehtojen mukaisesti;

61.

korostaa, että hallinnon hajauttamista koskevan ohjelman täytäntöönpanon jatkaminen on tärkeää, ja on tässä yhteydessä tyytyväinen vuosien 2015–2020 strategiaohjelmaan ja kehottaa panemaan täytäntöön verohallinnon hajauttamisen toisen vaiheen;

62.

korostaa, että hyvät naapuruussuhteet, mukaan luettuna neuvotellun ja yhteisesti hyväksyttävän ratkaisun löytäminen nimikysymykseen YK:n johdolla, ovat keskeisiä ja että paikallis- ja alueviranomaisilla on tässä asiassa rakentava rooli vuoden 2015 kesä-heinäkuussa tehtyyn sopimukseen kirjatun suurimpien poliittisten puolueiden johtajien asianomaisen sitoumuksen mukaisesti. Tässä hengessä olisikin pidättäydyttävä toimista ja lausunnoista, jotka vaarantavat hyvät naapuruussuhteet;

Albania

63.

on tyytyväinen Albanian kohdennettuihin toimiin ja tasaiseen edistymiseen keskeisissä ensisijaisissa uudistuksissa ja erityisesti oikeuslaitosta koskevassa uudistuksessa ja kannustaa Albaniaa vauhdittamaan uudistuksia erityisesti tärkeimmillä painopistealoilla ja kiinnittämään erityistä huomiota oikeusvaltioperiaatteeseen, julkishallinnon epäpoliittisuuden edistämiseen, ihmisoikeuksien, mukaan lukien vähemmistöihin kuuluvien ihmisten oikeuksien tehokkaaseen suojelemiseen kaikkialla Albaniassa, panemaan täytäntöön omistusoikeudet sekä parantamaan liiketoiminta- ja investointiolosuhteita ja puuttumaan harmaan talouden suureen levinneisyyteen, jotta liittymisneuvottelut voidaan aloittaa. Komitea muistuttaa, että tärkeimmät painopisteet on pantava täytäntöön pysyvällä, kokonaisvaltaisella ja osallistavalla tavalla. Komitea on erityisen tyytyväinen uuteen lainsäädäntöön, joka koskee rikoksesta tuomittujen erottamista parlamentista, mutta korostaa samalla asianmukaisen tulosseurannan tarvetta. Komitea pitää myös tervetulleena korruption vastaista strategiaa ja toimintasuunnitelmaa. Komitea kehottaa jatkamaan etenemistä politiikan ja lainsäädännön toimien alalla ja huolehtimaan asianmukaisesta täytäntöönpanosta;

64.

on tyytyväinen siihen, että vuoden 2015 paikallisvaalit sujuivat ilman suurempia häiriöitä, mutta kehottaa parantamaan puolueettomuutta ja ammattimaisuutta. Lisäksi komitea suhtautuu myönteisesti siihen, että parlamentti on muodostanut vaaliuudistusta käsittelevän tilapäisen komitean, ja viittaa Etyjin/ODIHR:n suosituksiin asiasta sekä Euroopan neuvoston paikallis- ja aluehallintoasiain kongressin ja AK:n vaalitarkkailuvaltuuskunnan suosituksiin, joissa kehotetaan erottamaan julkishallinto politiikasta ja varmistamaan puolueettomuus;

65.

toivoo uudistusprosessin olevan laajasti osallistava niin, että siihen otetaan mukaan kaikki asianomaiset poliittiset ja kansalaisyhteiskunnan toimijat, oppositio ja asianomaiset sidosryhmät mukaan luettuina, ja pitää EU-integraatioasioita käsittelevän kansallisen neuvoston työtä hyvänä esimerkkinä tästä;

66.

on tyytyväinen kansalliseen hallinnon hajauttamisstrategiaan, jossa on asianmukaisesti määritetyt painopisteet, sekä siirtymärahaston perustamiseen. Komitea kehottaa etenemään edelleen aluehallinnon uudistuksessa osallistavalla tavalla kaikkien sidosryhmien, myös vähemmistöjen, kanssa käytävän jatkuvan ja tiiviin vuoropuhelun kautta. Komitea suhtautuu myönteisesti uuteen valtiosääntöä täydentävään paikallista itsehallintoa koskevaan lakiin, jolla selkiytetään vastuunjakoa ja parannetaan toimielinten välistä yhteistyötä eri hallintotasojen kesken, ja korostaa sen tehokkaan täytäntöönpanon merkitystä;

Bosnia ja Hertsegovina

67.

on tyytyväinen siihen, että maa on palannut yhdentymispolulle, sillä mahdollisuus liittyä EU:hun on keskeinen kannustin maalle. Komitea kannustaa jatkamaan uudistusohjelman toteuttamista, sillä vakautus- ja assosiaatiosopimuksen voimaantulo osoittaa, että sitoumukset voivat johtaa tuloksiin;

68.

suhtautuu näin ollen myönteisesti siihen, että Bosnia ja Hertsegovina haki EU-jäsenyyttä 15. helmikuuta 2016, sillä tämä on kannustin sekä maalle itselleen että koko laajentumisprosessille. Komitea korostaakin tarvetta pitää yllä tätä myönteistä kehitysvauhtia, jotta jäsenyyteen johtavalla polulla etenemiseen tarvittavat merkitykselliset edistysaskeleet uudistusohjelman toteuttamisessa voivat toteutua;

69.

kehottaa mukauttamaan vakautus- ja assosiaatiosopimusta kaikilta osin Kroatian EU-jäsenyyden seurauksena ja toteuttamaan toimia, joilla varmistetaan, että perustuslaki on Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätösten mukainen;

70.

kehottaa parantamaan koordinointia eri hallintotasojen välillä, jotta maan toimivuuden, uudistusohjelman tehokkaan toteuttamisen, liikkuvuuden, investointien ja eri politiikanalojen välisten yhteyksien esteet poistuvat ja jotta voidaan luoda yhtenäinen talousalue. Komitea korostaa, että hallinnon hajauttaminen ei tarkoita hajanaisuutta ja että tarvitaan myös koordinoituja puitestrategioita, sillä uudistusten täytyy edistyä kaikilla tasoilla. Komitea kannustaa määrittämään yhteisiä tavoitteita, jotka ovat yhteensopivia ja ylittävät kunkin tahon yksittäiset edut;

71.

katsoo, että tähän liittyen EU-asioita koskevan tehokkaan koordinaatiomekanismin sujuva toiminta on tarpeen, jotta maa pystyy tarttumaan haasteisiin ennen EU:hun liittymistä. Edistyminen avaa myös Bosnia ja Hertsegovinalle mahdollisuuden hyötyä täysimääräisesti tarjolla olevasta EU-rahoituksesta;

72.

katsoo, että entiteettilainsäädäntö on pitkälti yhdenmukainen Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan periaatteiden kanssa, mutta kehottaa tehostamaan tehtävänjakoa yhteisöjen, kantonien ja kuntien välillä;

Kosovo  (1)

73.

on tyytyväinen vakautus- ja assosiaatiosopimuksen allekirjoittamiseen ja ratifiointiin ja sen voimaantuloon 1. huhtikuuta 2016, sillä tästä voisi alkaa uusi luku Kosovon EU-suhteissa. Komitea kannustaa Kosovoa jatkamaan EU:hun liittyviä uudistuksia (esim. ihmisoikeuslainsäädännön antaminen) ja muita myönteisiä edistysaskeleita (esim. asiantuntijalautakuntien asettaminen, normalisointiprosessi);

74.

korostaa, että poliittisen keskustelun häiritsemistä väkivalloin ei voida hyväksyä, ja kehottaa kaikkia osapuolia palaamaan vuoropuhelun tielle ja normaaleihin menettelyihin;

75.

on tyytyväinen viisumivapausasiassa saavutettuihin tuloksiin, korostaa kaikkien asetettujen asianomaisten ehtojen täyttämisen merkitystä ja kehottaa jatkamaan edistysaskeleita;

76.

korostaa tarvetta jatkaa kulttuuri- ja uskonnollisen perinnön suojelemiseen tähtääviä toimia erityisesti paikallistasolla;

77.

pitää tervetulleena ja tukee myönteistä kehitystä normalisointiprosessissa ja Belgradin ja Pristinan vuoropuhelussa, josta saadaan koko väestöä hyödyttäviä tuloksia, ja kannustaa etenemään edelleen noudattamalla sitoumuksia ja panemalla sopimukset täytäntöön ja lujittamalla näin yhteistyötä ja luottamusta. Komitea kehottaa viranomaisia edistämään aktiivisesti normalisointia.

Bryssel 16. kesäkuuta 2016.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Markku MARKKULA


(1)  Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 (1999) ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.